speech_id,session,date,start_time,end_time,given,family,role,party,topic,content,speech_type,status,version,link,lang,name_in_source,speaker_id,speech_start,speech_end,speech_status,speech_version 2025_1_1,1/2025,2025-02-04,12.02,14.07,Kimmo,Kiljunen,Ikäpuhemies,,Nimenhuuto>>>Nimenhuutoraportti,"Täysistunto alkaa. Iältäni vanhimpana eduskunnan jäsenenä johdan puhetta tässä valtiopäivien ensimmäisessä täysistunnossa, kunnes eduskunta on työjärjestyksen 4 §:n mukaan valinnut puhemiehen ja kaksi varapuhemiestä ja nämä ovat antaneet eduskunnalle juhlallisen vakuutuksen. Hyvää uutta vuotta ja uusia valtiopäiviä kaikille. Voimia ja yhteistyöhalua tarvitaan — me elämme nimittäin vaikeita aikoja, ja meillä on vastuumme kansakunnan edessä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2025+1.aspx,fi,Ikäpuhemies Kimmo Kiljunen 2025_1_2,1/2025,2025-02-04,12.02,14.07,Kimmo,Kiljunen,Ikäpuhemies,,Ilmoituksia - Uusi edustaja,"Espoosta oleva kaupunginhallituksen puheenjohtaja Henrik Vuornos, joka on tullut varamiehenä Uudenmaan vaalipiiristä edustajantoimesta vapautetun Kai Mykkäsen sijaan, on 24.1.2025 esittänyt puhemiehelle edustajan valtakirjansa ja ryhtynyt hoitamaan edustajantointaan. — Tervetuloa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2025+2.1.aspx,fi,Ikäpuhemies Kimmo Kiljunen 2025_1_3,1/2025,2025-02-04,12.02,14.07,Kimmo,Kiljunen,Ikäpuhemies,,Puhemiehen vaali>>>Vaali VAA 1/2025 vp,"Nyt seuraa puhemiehen vaali, joka, kuten varapuhemiestenkin vaalit, toimitetaan noudattamalla Suomen perustuslain 34 §:n 2 momentin ja eduskunnan vaalisäännön 5 ja 6 §:n säännöksiä. Vaali toimitetaan umpilipuin. Edustajat tuovat äänestyslippunsa uurnaan aakkosjärjestyksessä toimitettavan nimenhuudon mukaan. Ehdokkaan nimi on yksilöitävä riittävällä tarkkuudella, tarvittaessa myös etunimeä käyttäen. Avustajiksi äänestyslippujen tarkastamiseen ja äänten laskemiseen vaalissa pyydän seuraavat edustajat: Matias Marttinen, Jani Mäkelä, Tytti Tuppurainen ja Hannu Hoskonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2025+3.aspx,fi,Ikäpuhemies Kimmo Kiljunen 2025_1_4,1/2025,2025-02-04,12.02,14.07,Kimmo,Kiljunen,Ikäpuhemies,,Puhemiehen vaali>>>Vaali VAA 1/2025 vp,Äänestyksen tulos luetaan., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2025+3.aspx,fi,Ikäpuhemies Kimmo Kiljunen 2025_1_5,1/2025,2025-02-04,12.02,14.07,Kimmo,Kiljunen,Ikäpuhemies,,Puhemiehen vaali>>>Vaali VAA 1/2025 vp,"Kun edustaja Halla-aho on saanut vaalissa enemmän kuin puolet annetuista hyväksytyistä äänistä, on hänet valittu eduskunnan puhemieheksi vuoden 2025 valtiopäivien ajaksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2025+3.aspx,fi,Ikäpuhemies Kimmo Kiljunen 2025_1_6,1/2025,2025-02-04,12.02,14.07,Kimmo,Kiljunen,Ikäpuhemies,,Ensimmäisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali VAA 2/2025 vp,"Nyt seuraa ensimmäisen varapuhemiehen vaali. Vaali toimitetaan umpilipuin. Edustajat tuovat äänestyslippunsa uurnaan aakkosjärjestyksessä — siis aakkosjärjestyksessä kertakeikalla. Avustajiksi vaalissa pyydän seuraavat edustajat: Sinuhe Wallinheimo, Sara Seppänen, Kim Berg ja Eeva Kalli.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2025+4.aspx,fi,Ikäpuhemies Kimmo Kiljunen 2025_1_7,1/2025,2025-02-04,12.02,14.07,Kimmo,Kiljunen,Ikäpuhemies,,Ensimmäisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali VAA 2/2025 vp,Äänestyksen tulos luetaan., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2025+4.aspx,fi,Ikäpuhemies Kimmo Kiljunen 2025_1_8,1/2025,2025-02-04,12.02,14.07,Kimmo,Kiljunen,Ikäpuhemies,,Ensimmäisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali VAA 2/2025 vp,"Kun edustaja Risikko on saanut vaalissa enemmän kuin puolet annetuista hyväksytyistä äänistä, on hänet valittu eduskunnan ensimmäiseksi varapuhemieheksi vuoden 2025 valtiopäivien ajaksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2025+4.aspx,fi,Ikäpuhemies Kimmo Kiljunen 2025_1_9,1/2025,2025-02-04,12.02,14.07,Kimmo,Kiljunen,Ikäpuhemies,,Toisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali VAA 3/2025 vp,"Nyt seuraa toisen varapuhemiehen vaali. Tämäkin vaali toimitetaan umpilipuin. Edustajat tuovat äänestyslippunsa uurnaan aakkosjärjestyksessä. Avustajiksi vaalissa pyydän seuraavat edustajat: Ville Kaunisto, Jari Ronkainen, Mika Kari ja Eerikki Viljanen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2025+5.aspx,fi,Ikäpuhemies Kimmo Kiljunen 2025_1_10,1/2025,2025-02-04,12.02,14.07,Kimmo,Kiljunen,Ikäpuhemies,,Toisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali VAA 3/2025 vp,Jatketaan kokousta ja luetaan äänestyksen tulos., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2025+5.aspx,fi,Ikäpuhemies Kimmo Kiljunen 2025_1_11,1/2025,2025-02-04,12.02,14.07,Kimmo,Kiljunen,Ikäpuhemies,,Toisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali VAA 3/2025 vp,"Kun edustaja Filatov on saanut vaalissa enemmän kuin puolet annetuista hyväksytyistä äänistä, on hänet valittu eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi vuoden 2025 valtiopäivien ajaksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2025+5.aspx,fi,Ikäpuhemies Kimmo Kiljunen 2025_1_12,1/2025,2025-02-04,12.02,14.07,Kimmo,Kiljunen,Ikäpuhemies,,Puhemiehen ja varapuhemiesten juhlalliset vakuutukset,"Pyydän puhemiestä ja varapuhemiehiä kutakin vuorollaan antamaan eduskunnalle työjärjestyksen 4 §:ssä säädetyn juhlallisen vakuutuksen. — Puhemies, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2025+6.aspx,fi,Ikäpuhemies Kimmo Kiljunen 2025_1_13,1/2025,2025-02-04,12.02,14.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Puhemiehen ja varapuhemiesten juhlalliset vakuutukset,"Minä Jussi Halla-aho vakuutan, että minä puhemiehenä voimieni mukaan puolustan Suomen kansan ja eduskunnan oikeutta valtiosäännön mukaan. Jag Jussi Halla-aho försäkrar att jag som talman efter all min förmåga skall försvara finska folkets och riksdagens rättigheter enligt konstitutionen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2025+6.aspx,fi:sv,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_1_14,1/2025,2025-02-04,12.02,14.07,Kimmo,Kiljunen,Ikäpuhemies,,Puhemiehen ja varapuhemiesten juhlalliset vakuutukset,Ensimmäinen varapuhemies., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2025+6.aspx,fi,Ikäpuhemies Kimmo Kiljunen 2025_1_15,1/2025,2025-02-04,12.02,14.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Puhemiehen ja varapuhemiesten juhlalliset vakuutukset,"Minä Paula Sinikka Risikko vakuutan, että minä puhemiehenä voimieni mukaan puolustan Suomen kansan ja eduskunnan oikeutta valtiosäännön mukaan. Jag Paula Sinikka Risikko försäkrar att jag som talman efter all min förmåga skall försvara finska folkets och riksdagens rättigheter enligt konstitutionen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2025+6.aspx,fi:sv,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_1_16,1/2025,2025-02-04,12.02,14.07,Kimmo,Kiljunen,Ikäpuhemies,,Puhemiehen ja varapuhemiesten juhlalliset vakuutukset,Toinen varapuhemies., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2025+6.aspx,fi,Ikäpuhemies Kimmo Kiljunen 2025_1_17,1/2025,2025-02-04,12.02,14.07,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Puhemiehen ja varapuhemiesten juhlalliset vakuutukset,"Minä Tarja Katariina Filatov vakuutan, että minä puhemiehenä voimieni mukaan puolustan Suomen kansan ja eduskunnan oikeutta valtiosäännön mukaan. Jag Tarja Katariina Filatov försäkrar att jag som talman efter all min förmåga skall försvara finska folkets och riksdagens rättigheter enligt konstitutionen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2025+6.aspx,fi:sv,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_1_18,1/2025,2025-02-04,12.02,14.07,Kimmo,Kiljunen,Ikäpuhemies,,Puhemiehen ja varapuhemiesten juhlalliset vakuutukset,Pyydän nyt herra puhemiestä ottamaan paikkansa eduskunnassa ja ryhtymään toimeensa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2025+6.aspx,fi,Ikäpuhemies Kimmo Kiljunen 2025_1_19,1/2025,2025-02-04,12.02,14.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Puhemiehen ja varapuhemiesten juhlalliset vakuutukset,"Arvoisat kansanedustajat, ärade riksdagsledamöter! Omasta ja valittujen varapuhemiesten puolesta kiitän teitä luottamuksesta. Muutosten ja mullistusten aika ympäröivässä maailmassa jatkuu. Venäjän käymä hävitys- ja valloitussota Ukrainassa on jatkunut jo kolme vuotta, eikä sille ole näkyvissä pikaista loppua. Suomi on selviytynyt sodan heijastevaikutuksista paremmin kuin moni muu maa osin siksi, että olemme aiemmin tehneet kaukonäköisiksi osoittautuneita ratkaisuja muun muassa energiantuotantoon ja sotilaalliseen puolustukseen liittyen, osin siksi, että historiastamme ja maantieteestämme johtuen olemme olleet yksituumaisia sekä suhteessa Ukrainan tukemiseen että omaan varautumiseemme. Denna enighet visar inga tecken på att börja luckras upp. Detta är särskilt viktigt eftersom aggressionerna sedan i fjol smugit sig närmare oss i form av olika slags sabotage och provokationer och vi måste kunna reagera på händelser som är mycket svåra att förutse. Julkisen talouden tila on vaikea, ja sen korjaamiseksi vaadittavat ratkaisut aiheuttavat voimakasta polarisaatiota niin yhteiskunnassa kuin eduskunnassa. Globaalit kriisit eivät ole peruste lakaista sisä- ja talouspolitiikkaan liittyviä erimielisyyksiä maton alle, mutta tällaisina aikoina on tarpeellista muistuttaa kaikkia siitä, että olemme pohjimmiltamme samalla Suomen ja suomalaisten asialla ja on syytä hakea pikemminkin yhteisiä nimittäjiä kuin lietsoa keinotekoisia vastakkainasetteluja. Näilläkin valtiopäivillä vakaa aikomukseni on kirjoitettuja ja kirjoittamattomia sääntöjä ja vakiintuneita menettelytapoja noudattaen puolustaa tasapuolisesti kaikkien kansanedustajien oikeutta tuoda keskustelussa vapaasti esiin omia kantojaan käsiteltävänä oleviin asioihin. Riksdagen är hjärtat, det allra heligaste i vår demokrati. Edustajien perustuslaillinen puhe- ja toimintavapaus, eduskunnan riippumattomuus ulkoisesta painostuksesta, sitoutuminen demokraattisiin päätöksentekotapoihin sekä demokraattisesti tehtyjen päätösten kunnioittaminen ovat toimivan kansanvallan edellytys. Arvoisat edustajat! Toivotan teille voimaa ja viisautta vaativassa tehtävässänne isänmaan hyväksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2025+6.aspx,fi:sv,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_1_20,1/2025,2025-02-04,12.02,14.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kutsu valtiopäivien avajaisten juhlamenoihin>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisat edustajat! Kutsun teidät valtiopäivien avajaisiin, jotka pidetään huomenna keskiviikkona 5.2.2025, sekä ennen avajaisia pidettävään ekumeeniseen juhlajumalanpalvelukseen edustajille toimitetun ohjelman mukaisesti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_2_1,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. On toivottavaa, että kukin kysymys on osoitettu yhdelle paikalla olevalle ministerille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_2_2,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden menosäästöjen aikataulusta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2025 vp,"Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_2_3,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden menosäästöjen aikataulusta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä viikolla vietettiin maailman syöpäpäivää. Jokaisen syöpään sairastuneen ihmisen tarina on erilainen, mutta jokainen heistä ansaitsee hyvän ja inhimillisen hoidon, ja se edellyttää, että hoitoon pääsee. Nyt hallitus on kuitenkin pakottanut ihmisten hoidosta vastaavat hyvinvointialueet erittäin koviin säästöihin, leikkauksiin, liian kireässä aikataulussa. [Ben Zyskowicz: Jonka te sääditte!] Ja säästöjen aikataulusta te ette jousta. Ei, vaikka sairaaloiden henkilökunta, asiantuntijat ja oppositio ovat varoittaneet teitä, pääministeri Orpo, kiirehtimisen seurauksista. Nyt kun on jopa riippumaton talouspolitiikan arviointineuvosto varoittanut hallitusta, että sen kiireaikataulu voi vaarantaa kansalaisten kannalta kaikkein keskeisimmät sosiaali- ja terveyspalvelut, minä kysyn teiltä, pääministeri: miksi te ette usko asiantuntijoiden neuvoa ja kohtuullista hyvinvointialueiden menosäästöjen aikataulua, jotta ihmisten hoitoonpääsy voitaisiin turvata? [Ben Zyskowicz: Miksi te sääditte tämmöisen aikataulun, edustaja Tuppurainen?]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-02-06T16:01:10,2025-02-06T16:02:26,Hyväksytty,1.1 2025_2_4,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden menosäästöjen aikataulusta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_5,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden menosäästöjen aikataulusta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin hyvää istuntokautta ja ensimmäistä kyselytuntia kaikille. Tästä tämä lähtee. Tähän varsinaiseen kysymykseen: Me olemme nyt rakentaneet sitä varsinaista sote-palvelua sinne edellisen hallituksen säätämän raamin sisälle, ja se on kova työ. Sitä tehdään yhdessä hyvinvointialueiden kanssa, mutta nyt se käänne on selkeästi tapahtunut. Yksitoista aluetta arvioi, että nyt tänä vuonna ne tulevat pääsemään positiiviseen tulokseen, kuusi noin nollatulokseen, ja on selvää, että muutamilla alueilla, noin viidellä, on erittäin suuria vaikeuksia, ja heidän kanssaan tehdään töitä. Mutta ei ole nyt aika, että me helpotetaan koko sitä teidän säätämäänne lainsäädäntöä, joka pakottaa tähän ja josta tulee tämä alijäämän kattamisvelvollisuus, vaan me teemme niiden alueiden kanssa töitä, joilla on vaikeuksia. Kaikkein tärkeintä on se, että me turvaamme palvelut, mutta saadaan samaan aikaan tämä tärkeä uudistus menemään eteenpäin, jotta tulevaisuudessa on kestävä, hyvä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä ja että hoitoon pääsee kaikkialla Suomessa. Mutta tämä menee nyt oikeaan suuntaan. Ei nyt ole aika antaa periksi, vaan tehdä töitä näiden alueiden kanssa, joissa on vaikeuksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-06T16:02:26,2025-02-06T16:03:42,Hyväksytty,1.1 2025_2_6,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden menosäästöjen aikataulusta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tähän aiheeseen liittyen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. Samalla totean, että vihreiden, vasemmistoliiton ja Liike Nytin ennalta ilmoittamat kysymykset koskettelevat tätä samaa teemaa, joten ne käsitellään tässä samassa yhteydessä. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_7,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden menosäästöjen aikataulusta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiasia on se, että, pääministeri Orpo, teidän hallituksenne on pakottanut hyvinvointialueet leikkauksiin, joiden seurauksena hoitoonpääsy vaikeutuu, lapset ja nuoret jonottavat apua mielenterveysongelmiin ja vanhustenhoivaa heikennetään. Ja nyt te, pääministeri Orpo, tässäkin ilmoititte, että ei, kohtuullistamista ei ole luvassa hyvinvointialueitten leikkauksiin. Aikataulusta te ette jousta, ei, vaikka jopa teidän hallituksenne oma korkea-arvoinen alivaltiosihteeri, sote-ohjauksesta vastaava virkamies, on suoraan todennut, ettei tämä teidän säästöaikataulunne ole realistinen. Pääministeri Orpo, miksi te piiskaatte hyvinvointialueita aikatauluun, joka pakottaa ne purkamaan ihmisille elintärkeitä palveluita? Miksi toimitte näin, vaikka jopa talouspolitiikan korkea-arvoinen arviointineuvosto on todennut, ettei jouston tarvitsisi tarkoittaa valtion rahoituksen kasvattamista pidemmällä aikavälillä? Kaikki muut tässä maassa vaativat hyvinvointialueille aikaa, paitsi tämä hallitus. Pääministeri Orpo, oletteko te [Puhemies koputtaa] tehnyt tästä itsellenne arvovaltakysymyksen? [Ben Zyskowicz: Miksi sääditte tämmöisen aikataulun, edustaja Tuppurainen?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-02-06T16:04:08,2025-02-06T16:05:21,Hyväksytty,1.1 2025_2_8,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden menosäästöjen aikataulusta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_9,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden menosäästöjen aikataulusta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ei tämä pakko ole meidän keksintömme, se on teidän säätämänne laki, [Vasemmalta: Te olette vastuussa! Te voitte korjata sitä!] miten rahoitusjärjestelmä toimii. Toinen huomio on se, että voi että, kun te sosiaalidemokraatit aina puhuisitte korkea-arvoisesta talouspolitiikan arviointineuvostosta ja kaikissa muissakin asioissa olisitte samaa mieltä, kuten siinä, että hallituksen talouspolitiikka on oikeaa, oikein mitoitettua, oikein ajoitettua. Mitä tulee sitten vielä tähän aikatauluun, niin taisi olla jossain siellä teidän kotiseutunne suunnalla, jossa hyvinvointialueen johto kävi kiittämässä siitä, että on pidetty kiinni tästä vaatimuksesta, että talous pitää saada kuntoon, koska se on myöskin kirittänyt ja osin pakottanutkin tekemään niitä välttämättömiä uudistuksia. Nyt ne asiat ovat menneet parempaan suuntaan. Ja sitten jos ajatellaan nyt niitä viittä aluetta, joissa on isoja vaikeuksia talouden kanssa, niin me tuemme heitä, me autamme heitä. Jos ei siinä saada sitä asiaa korjaantumaan, voidaan mennä arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyn seuraus voi olla se, että annetaan lisärahoitusta, jos palveluiden turvaaminen sitä vaatii. Tämä menee nyt oikeaan suuntaan, pitää vaan nyt tehdä töitä [Puhemies koputtaa] yhdessä hyvinvointialueiden kanssa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-06T16:05:23,2025-02-06T16:06:36,Hyväksytty,1.1 2025_2_10,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2025 vp,"Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_2_11,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eilen nousi uutisiin tieto, että hallitus valmistelee 35 miljoonan euron leikkausta Helsingin sote-rahoitukseen perusteena ylijäämä vuosilta 23—24. Hallitus siis toisin sanoen haluaa rangaista Helsinkiä siitä, että se on tasapainottanut talouttaan, kuten hallitus on halunnut. Eihän siinä ole mitään järkeä. Mukana lienee ihan suoraa Helsinki-vihaa, jota helsinkiläisenä pidän surullisena, mutta tässä salissa olennaisempi kysymys on kuitenkin viestistä, joka tällä lähetetään alueelle, että on parempi mennä ali kuin yli, että on turhaan tehty sitä hirvittävää leikkaustyötä, jota siellä on väkisin tehty. Ylipäänsä hallituksen tilannekuva sosiaali- ja terveyspalveluista on hukassa. Suomalaiset ovat erittäin huolissaan sote-palveluiden tilasta. Viikonloppuna te, pääministeri Orpo, totesitte, että puheet soten kriisistä ovat vain opposition propagandaa. Jännä sikäli, että vuonna 22 johtamasi puolue teki välikysymyksen terveyspalveluiden kriisistä. Onko siis jatkuvasti haukkumanne sote-malli toiminut, vai mistä on kyse, koska tämä hallitushan on lähinnä kriisiyttänyt tarkoituksellisesti sosiaali- ja terveyspalveluita? Arvoisa pääministeri, onko sitä kriisiä vai ei, ja mitä aiotte sille tehdä? [Oikealta: Muuttakaa Tampereelle!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.2.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-02-06T16:06:36,2025-02-06T16:07:48,Hyväksytty,1.1 2025_2_12,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_13,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Opposition retoriikan mukaan meidän terveyspalvelumme ovat romahtamassa, ja minusta se on väärä viesti suomalaisille, koska meillä suurimmassa osassa Suomea palveluihin pääsee, [Veronika Honkasalo: Missä?] meillä on maailman parasta hoitoa, maailman parhaita hoitajia ja lääkäreitä, sosiaalipalveluita. Suurin osa Suomen järjestelmässä toimii hyvin, ja nyt kun uudistuksia on viety eteenpäin alueilla, niin siellä on pystytty purkamaan hoitojonoja, on tuotu mukaan uusia tapoja, joista ihmiset pitävät ja jotka ovat ihmis- ja asiakasystävällisiä, kuten omalääkärimalli, omatiimimalli, digitaaliset vastaanotot — ne ovat hienoja juttuja, ja näitä viedään eteenpäin. Siksi on väärin sanoa, että meillä olisi romahtamassa meidän järjestelmä. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ei kukaan ole niin sanonut! — Vasemmalta: Ei, ei!] Se on pelottelua, ja sitä olen kritisoinut. Mitä tulee Helsingin ratkaisuun, niin asianomainen ministeri voi tarkentaa, mutta se, mikä lähti nyt lausunnolle, on pohjaesitys, ja me tulemme käymään sen läpi. Me haluamme kannustavan mallin ja tulemme katsomaan, että lopputulema on oikeudenmukainen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-06T16:07:48,2025-02-06T16:08:58,Hyväksytty,1.1 2025_2_14,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja vielä ministeri Ikonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_15,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän koko palveluitten kriisiytymiseen: Hyvinvointialuejohtajat ovat arvioineet, että he pystyvät turvaamaan ihmisten palvelut riittävän yhdenvertaisesti. [Välihuutoja vasemmalta] Me tiedämme, että yksittäisiä palveluitten kehittämispaikkoja on eri puolilla, mutta työtä tehdään, jotta me saamme palvelut turvattua ja rahoituksen riittämään. Käännettä todellakin on tapahtunut myöskin tässä rahoituksen riittävyyden puolella. Mitä tulee tähän Helsingin uutisointiin, meidän on hyvä pitää erillään nämä viime kevään julkisen talouden suunnitelmassa tehdyt kertaluontoiset säästöt ja se, miten me kehitämme koko rahoitusmallia. Koko rahoitusmallia ollaan kehittämässä kannustavaan suuntaan. Me olemme tuomassa sinne nyt tämän HYTE-kertoimen, joka itse asiassa tuo Helsingille 13 miljoonaa pysyvää rahoitusta lisää tämän esityksen mukaisesti. Ja sitten on erikseen olemassa tämä kertaluontoinen säästö, joka on 15 miljoonaa vuodelle 26 ja 20 miljoonaa vuodelle 27 koko hyvinvointialueitten 26,2 miljardin rahoituksesta. Siitä on nyt mennyt työryhmän esitys lausunnoille. Nyt on hyvä aika lausua siitä, ja hallitus vetää johtopäätökset sitten sen lausuntokierroksen jälkeen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.2.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-02-06T16:08:59,2025-02-06T16:10:11,Hyväksytty,1.1 2025_2_16,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_17,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvostan sellaista aitoa debattia ja niinpä kysyn teiltä, pääministeri, nyt eri kysymyksen kuin olin tähän saliin tullessani ajatellut kysyä. Kuuntelin tarkkaan teidän vastauksenne edustaja Tuppuraisen ensimmäiseen kysymykseen, ja teidän vastauksessanne oli vakava virhe. Te totesitte, että tänä vuonna taloudet ovat melko lailla tasapainossa usealla hyvinvointialueella. Se on totta — sen 1,4 miljardin jälkikäteistarkastuksen takia, joka perustuu siihen edellisen hallituksen johdolla säädettyyn sote-rahoituslakiin. Mutta se ei ratkaise vuosien 23 ja 24 alijäämiä, jotka ovat yhteensä 2,6 miljardia euroa. Jos ne yritetään tasapainottaa ensi vuoden loppuun mennessä, edessä on jättiläismäisiä irtisanomisia, henkilökunnan lomautuksia ja palveluiden heikennyksiä. Ettekö te voisi harkita tätä tasapainotusajan pidentämistä? [Vasemmalta: Hyvä kysymys! — Timo Harakka: Faktantarkistus!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-02-06T16:10:11,2025-02-06T16:11:10,Hyväksytty,1.1 2025_2_18,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_19,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ei siinä ollut virhettä. Siis ensinnäkin me lisäsimme, juuri niin kuin laki sanoo, sen 1,4 miljardia ja sen lisäksi vielä 800 miljoonaa. Eli tälle vuodelle… [Aki Lindén: Indeksitarkistus!] — No, kai se on sama, mihin se perustuu. — Me olemme etsineet 2,2 miljardia euroa lisää rahaa hyvinvointialueille niitten rahoittamiseen. Edelleen sanon, että muistaakseni 11 aluetta on itse arvioinut, että tänä vuonna [Aki Lindén: Tänä vuonna?] — tänä vuonna — talous kääntyy positiiviseksi, ja minä iloitsen siitä, että talous kääntyy positiiviseksi. Nyt arvioidaan alustavasti, että se on noin 250 miljoonaa. Siitä lähtee se työ sen eteen, että myöskin ne vanhat alijäämät saadaan katettua. Mutta se 1,4 miljardia jää sinne pohjiin. Se on tulevina vuosina rahoittamassa meidän sosiaali- ja terveyspalveluita, ja sen rahan on tämä hyvä hallitus etsinyt muualta. [Naurua — Markus Lohi: Ei jää pohjiin!] — En tiedä, mikä siinä naurattaa. Me on etsitty se muualta, jotta turvataan suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut. — Se on valtava määrä rahaa, ja me huolehdimme niistä palveluista. Mutta jokainen ymmärtää, että soten rakentaminen siihen raamiin on jättiläismäinen työ [Puhemies koputtaa] ja se on vaikeaa, mutta me menemme eteenpäin koko ajan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-06T16:11:10,2025-02-06T16:12:28,Hyväksytty,1.1 2025_2_20,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_2_21,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, tosiaan noin kaksi ja puoli vuotta sitten oppositiojohtajana te julistitte täällä, että vanhus- ja terveyspalvelut ovat kriisissä. Mitä sen jälkeen on tapahtunut? Olette leikanneet satoja miljoonia hyvinvointialueiden rahoituksesta, hoitotakuu on romutettu ja vanhuspalveluista leikattu. Samalla verorahoja on kaadettu yksityisten terveysfirmojen voittoihin, hoitohenkilöstöä irtisanotaan ympäri Suomea. Muutama päivä sitten, pääministeri Orpo, teidän oma alueenne ilmoitti uusista yt-neuvotteluista. Kaiken tämän keskellä te ilmoititte, että sote-palvelut eivät ole kriisissä ja että kyse tosiaan on opposition propagandasta. Voitteko, pääministeri, nyt kertoa eduskunnalle, koska tämä teidän aiemmin julistamanne kriisi oikein päättyi, ja onko teidän tilannekuvanne varmasti oikea?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-02-06T16:12:28,2025-02-06T16:13:34,Hyväksytty,1.1 2025_2_22,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_23,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Toistan edelleen sen, että suomalaiset terveyspalvelut eivät ole romahtamassa. Ne eivät ole romahtamassa, vaan Suomessa pääsee hoitoon, ja ne menevät parempaan suuntaan. Otetaan vaikka tämä Lindtmanin alue, Vantaa—Kerava. Puoli vuotta sitten siltä alueelta julistettiin, että tämä tilanne on kriisiytymässä, pitää saada lisärahoitusta. [Antti Lindtman: Kyllä!] Nyt pari kolme päivää sitten luin uutisen, että on tapahtunut suoranainen ihme: lähes kaikkiin palveluihin jonot ovat lyhentyneet, asiakkaat ovat tyytyväisiä, ja siellä on tapahtunut käänne parempaan. Tätä me haetaan joka puolella. Sen sijaan teidän tyylinne on, että tehdään niitä uudistuksia sitten ensi vuonna tai seuraavan hallituksen voimin, annetaan vain lisärahaa, joka on siis velkarahaa. Me teemme näitä asioita yhdessä hyvinvointialueiden kanssa. Kuten Vantaalla ja Keravallakin, kovalla työllä [Välihuutoja vasemmalta] ammatti-ihmiset saavat nämä hommat toimimaan, eivät voivottelemalla, eivät valittamalla, eivät pelottelemalla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-06T16:13:37,2025-02-06T16:14:32,Hyväksytty,1.1 2025_2_24,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_25,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Varmaan olisi aika hallituksen päättää, onko sote sittenkin hyvä vai huono. Nyt näytti siltä, että pääministerin äskeisessä puheenvuorossa [Perussuomalaisten ryhmästä: Viikko se on ensi viikkokin!] se näyttikin erityisen hyvältä hankkeelta, kun paljon on saatu jo tämän hallituksen toimesta aikaan. Te äsken vetositte puheessanne siihen, että oli niin huono lainsäädäntö, mutta sillä te haluatte mennä. Samaan aikaan te muutatte sekä rahoituslakia että järjestämislakia tällä kaudella, mutta ette millään saa aikaan realistisempaa suunnitelmaa alijäämien kattamisen suhteen. Kyllä kannattaa tarttua ihan omaan peiliin. Sitten haluan kysyä teiltä, pääministeri: kuinka kauan Suomessa voi olla sellainen tilanne, että te elätte jotain muuta realismia kuin tuolla sote-alueilla eletään? Siellä on porukka hätää kärsimässä ja ihmettelemässä, kuinka kauan katsotaan tätä, että porukoita viedään yt-neuvotteluihin, palvelutasoa lasketaan, ja te säästätte. Te yhteensä säästätte omassa säästösuunnitelmassanne sekä sotesta että sosiaaliturvasta noin neljä miljardia euroa, ja täällä te annatte ymmärtää, että ei ole mitään säästöjä tekeillä. Kyllä on, ja ne säästöt ovat kovia. Te odotatte [Puhemies koputtaa] yksistään hyvinvointialueiden säästävän 900 miljoonaa. Miksi [Puhemies koputtaa] te ette usko, että tämä ei ole mahdollista? [Puhemies: Kiitoksia, nyt minuutti on käytetty korkojen kera!] Kysyn: miksi te ette usko valtiovarainministeriön virkamiehiä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-02-06T16:14:38,2025-02-06T16:16:02,Hyväksytty,1.1 2025_2_26,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_27,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"arvoisa puhemies! Tämä hallitus ei lähtenyt enää edellisten tapaan tekemään hallinnon uudistusta, [Aki Lindén: Niin, kun se tehtiin jo ennen teitä! — Perussuomalaisten ryhmästä: Vain rahoitus jäi! — Vain rahat puuttuu!] vaan nyt meillä on huomio nimenomaan ihmisten palveluitten kehittämisessä, ja me näemme monilta osin, että palveluissa on liikuttu myöskin hyvään suuntaan. On tullut paljon hyviä käytäntöjä, hyviä uudenlaisia palvelun muotoja eri puolilla Suomea, ja me haluamme, että nämä palvelut toimivat, ihmiset pääsevät oikea-aikaisesti hoitoon. Samaan aikaan me olemme kantaneet huolta siitä, että näitten palveluitten on kannettava myöskin tuleville sukupolville, ja siitä syystä me olemme myöskin taloutta kuljettaneet koko ajan käsi kädessä tässä. Ja nyt näyttää siltä, että siellä on tapahtumassa käännettä. Kun me katsomme viime vuoden tilinpäätöksiä, niin syksyllä oli vielä ennuste, että alijäämät tulisivat viime vuodelta olemaan 1,4 miljardia. Nyt ne ovat tämän hetken tietojen valossa 1,2 miljardia. Eli on tapahtunut 200 miljoonaa euroa tällaista jarrutusliikettä, kustannusten hillintää, loppuvuonna. Sillä on merkitystä sille, että nyt näyttää, että meidän kehysvarauksemme riittää: ei jouduta tekemään mitään lisätoimia tämän takia. Samoin, kun katsotaan tämän vuoden talousarvioita, hyvinvointialuetalous koko maan tasolla on kääntymässä ylijäämäiseksi. Mutta se asia, mistä me olemme huolissamme, on se, että alueet eriytyvät [Puhemies koputtaa] ja alueiden tilanteet ovat hyvin erilaisia. Ja sitä ei korjata sillä, että korjataan tätä yleistä lakia, [Puhemies koputtaa] vaan me tarvitsemme [Puhemies: Kiitoksia, nyt minuutti on kulunut!] aluekohtaista tukea, ja sitä me teemme. [Krista Kiuru: Parisataa miljoonaa saatiin taas leikattua sotesta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-02-06T16:16:02,2025-02-06T16:17:23,Hyväksytty,1.1 2025_2_28,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_29,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa valmistuu lähihoitajia työttömiksi, vaikka hoitajapula on arkea vanhuspalveluissa. Suomessa jää sairaanhoitajia lomautetuiksi, vaikka ihmiset jonottavat terveyskeskuksiin. Suomessa laitetaan lappua luukulle lastensuojeluyksiköissä, vaikka valitettavasti perheiden hätä ei ole hävinnyt mihinkään, ja Suomessa pienet sosiaali‑ ja terveysalan kotimaiset yritykset ajautuvat konkurssiin samalla, kun julkista rahaa annetaan kansainvälisillekin terveysjäteille. Tilanne on aika järjetön, sitä on aika vaikea ymmärtää. Siitä voisi syyttää edellistä hallitusta tai hyvinvointialueita, mutta todellisuudessa hallituksella on ratkaisun avaimet. Te voisitte antaa lisää aikaa hyvinvointialueille kehittää toimintaa ja hakea säästöjä, aivan kuten talouspoliittinen arviointineuvostokin on raportissaan maininnut. Kysynkin sosiaali‑ ja terveysministeri Juusolta: miten te selitätte suomalaisille tilanteen, jossa samaan aikaan kun he jonottavat sinne terveyskeskuksiin, kantavat huolta ikääntyneistä vanhemmistaan, siitä, riittääkö hoitajia, tai jonottavat lasten ja nuorten psykiatrialle, niin ammattilaisia jää työttömiksi, sote-alan ammattilaisia, joista on huutava hoitajapula? Sitä pulaa tekään tuskin olette kadottaneet [Puhemies koputtaa] tai suomalaisten tarvetta hoitoon ja palveluihin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-02-06T16:17:23,2025-02-06T16:18:39,Hyväksytty,1.1 2025_2_30,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,Kiitoksia. — Ministeri Juuso olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_31,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tilanne sairaanhoitajien ja lähihoitajien suhteen on se, että työttömyys on hyvin rakenteellista eli se ei suinkaan ole koko maassa. Meillä on alueita, joissa meillä on pulaa hoitajista, samaan aikaan kun on alueita, missä on ylitarjontaa. Tässä meidän pitää miettiä asioita pitemmällä tähtäimellä. Kymmenen vuoden sisällä 25—30 prosenttia meidän hoitajista eläköityy. Me tarvitsemme työvoimaa korvaamaan heitä, me tulemme tarvitsemaan myöskin ulkomaista työvoimaa. Me emme siitä pääse mihinkään. Meidän väestö ikääntyy erittäin voimakkaasti, ja meidän tulee hoitaa heitä. He tarvitsevat hoitoa ja hoitajia, ja meidän täytyy nämä jollakin tavalla järjestää. Kannustan hyvinvointialueita satsaamaan omaishoitoon, perhehoitoon, kaikkeen mahdolliseen, millä me saamme suomalaiset hoitajat töihin, [Vasemmalta: Millä rahalla?] mutta tiedämme, että tämä ei tule missään nimessä riittämään tulevaisuudessa. Kehitys on siinä mielessä sellainen, että tulemme tarvitsemaan myöskin ulkomaista työvoimaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-02-06T16:18:39,2025-02-06T16:19:49,Hyväksytty,1.1 2025_2_32,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Kiitos. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_33,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Arvoisa pääministeri Orpo, hallituksen päätös pakottaa hyvinvointialueet kattamaan alijäämät liian nopeasti johtaa siihen, että terveysasemia suljetaan, hoitoonpääsy vaikeutuu ja ihmiset jäävät ilman tarvitsemaansa hoitoa. Tämä ei ole opposition tai asiantuntijoiden pelottelua, tämä on hyvinvointialueiden johtajien arvio tilanteesta. Hyvinvointialueet kamppailevat historiallisen vaikean taloustilanteen kanssa, ja kaikki asiantuntijat, kuten täällä on mainittu, jopa hallituksen oma talouspolitiikan arviointineuvosto, ovat todenneet, että alijäämien kattamiselle pitäisi tässä tilanteessa antaa lisäaikaa. Miksi hallitus ei suostu kuuntelemaan asiantuntijoita ja antamaan alueille lisää aikaa tehdä kestäviä ratkaisuja vaan valitsee palvelujen romuttamisen hyvin monella hyvinvointialueella?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-02-06T16:19:49,2025-02-06T16:20:51,Hyväksytty,1.1 2025_2_34,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_35,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Substanssiministerit ovat vielä paremmin perillä kaikesta sisällöstä, mutta mielelläni vastaan tähän. Siis edelleenkin muistetaan ne lähtökohdat: Tämä on siis edellisen vasemmistohallituksen tekemä sote-kokonaisuus. [Vasemmalta: No niin! — Välihuutoja vasemmalta] — No, eikö se ole totta? — Me annamme, tämä hallitus antaa, tänä vuonna tähän kehittämiseen 2,2 miljardia lisää rahaa — lisää rahaa 2,2 miljardia — ja sen lisäksi me koko ajan, tämän jo puolentoista vuoden ajan, rakennamme sitä varsinaista sosiaali- ja terveyspalvelua [Vasemmalta: Miten?] sinne sen teidän rakentamanne raamin sisälle. Me uudistamme tätä, ja kuten tuossa pari päivää sitten sanoin, niin ilmeisesti se meidän suurin virheemme teidän mielestänne on se, että me uudistamme ja rakennamme sitä teidän keskeneräistä mallianne liian hitaasti. Sitähän me tässä nyt rakennetaan: toimivia palveluita yhdessä hyvinvointialueiden kanssa. [Krista Kiuru: Missä ne esitykset on?] Ja kaiken tämän negatiivisuuden keskellä, taas, voitaisiinko hetkeksi katsoa sitä osaa siitä ämpäristä, joka on täynnä, niitä kaikkia hienoja asioita, joita meidän upeat ihmiset tekevät eri puolilla Suomea. Annetaan sille arvoa eikä puhuta niin kuin kaikki olisi menetetty. Hienoja juttuja, jotka perustuvat teknologiaan, [Puhemies koputtaa] parhaaseen osaamiseen, ammattilaisten hyödyntämiseen. Herätkää!",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-06T16:20:51,2025-02-06T16:22:17,Hyväksytty,1.1 2025_2_36,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Kiitoksia, nyt minuutti on käytetty. [Hälinää — Puhemies koputtaa] — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_37,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ennen joulua tässä salissa juntattiin hallituspuolueiden toimesta väkisin läpi nämä yöpäivystysten lakkautukset ympäri Suomen. [Vasemmalta: Niukasti!] Tämä siitä huolimatta, että sosiaali‑ ja terveysvaliokunnassa kävi selväksi, että säästöjä ei saavuteta, henkilöstö ei tule siirtymään keskussairaaloihin ja ratkaisu kohtelee hyvin epätasa-arvoisesti suomalaisia. Halusitte, hyvät hallituspuolueiden edustajat, vain keskittää palveluja — keskittää palveluja. Kuten ollaan kuultu, arvoisa puhemies, talouspolitiikan arviointineuvosto on nyt suosittanut, että hyvinvointialueille annetaan hieman lisää aikaa talouden tasapainottamiseen. Jos näin ei toimita, sairaaloita ajetaan alas, hoitajia irtisanotaan, neuvoloita ja hoitokoteja suljetaan, mummoralli kiihtyy. Mummoralli kiihtyy, jos näin jatketaan. Arvoisa hallitus, eikö nyt olisi aika laittaa stoppi näiden palveluiden keskittämiselle ja alasajolle ja antaa hyvinvointialueille hieman enemmän aikaa talouden tasapainottamiseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-02-06T16:22:26,2025-02-06T16:23:35,Hyväksytty,1.1 2025_2_38,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_39,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on sellainen laki kuin perustuslaki, joka turvaa ihmisille myöskin riittävät palvelut kaikissa tilanteissa. [Vasemmalta: Kun te noudattaisitte sitä!] Ja me olemme ohjeistaneet hyvinvointialueita myöskin hakemaan näitä tasapainottamistoimia niin, että kuitenkin samalla turvataan ihmisten perustuslain mukaiset riittävät palvelut. [Johanna Ojala-Niemelä: Se on törmäyskurssilla rahoituslain kanssa nytten!] Se on tärkeä lähtökohta meillä pitää tässä kokonaisuudessa mielessä. No, vähän jo äsken sivusinkin sitä, miksi me emme ole muuttamassa tätä alijäämien kattamisvelvoitteen aikaa. Kun me katsomme tätä hyvinvointialueitten kenttää, niin kenttä on hyvin erilainen. Osa alueista on hyvinkin saamassa alijäämänsä katettua, eli tavallaan minkä takia me lähtisimme jarruttamaan kehitystä niiden osalta, jotka ovat tehneet tätä työtä? [Välihuutoja] Toisaalta taas sitten niille alueille, joilla on haasteita, me annamme lisää tukea. Lisäksi meillä on täällä lainsäädännössä erilaisia välineitä. Jos jollain alueella palvelut vaarantuvat, niin siellä on mahdollista hakea ensinnäkin lisärahoitusta [Anne Kalmari: Yksityisiä tuetaan rahalla ja toisia leikkauksilla! — Välihuutoja] ja sillä voidaan turvata näitä riittäviä palveluita. Tai jos me katsomme täällä tai jos sosiaali‑ ja terveysministeriö katsoo, että palvelut vaarantuvat, tai me arvioimme valtiovarainministeriössä, että arviointimenettelyn kriteerit täyttyvät, niin me voimme myöskin käynnistää arviointimenettelyn, [Puhemies koputtaa] jonka kautta viime kädessä turvataan näitä palveluita. Meillä on useampia mekanismeja lainsäädännössä, [Puhemies koputtaa] joilla turvataan nämä riittävät palvelut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-02-06T16:23:35,2025-02-06T16:24:55,Hyväksytty,1.1 2025_2_40,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_41,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On päivänselvää, että hallitus on leikannut sairailta, — tämä näkyy apteekkilaskuissa, asiakasmaksuissa — vanhustenhoidosta ja hoitoonpääsystä. Mutta haluaisin kysyä hallitukselta: minkä takia te lisäätte Kela-korvauksiin kuitenkin historiallisen paljon resursseja? Viime vuonna lisäsitte 60 miljoonaa Kela-korvauksiin. Uusimpien tutkimustietojen mukaan kävijämäärät kasvoivat vain 2,6 prosenttia eli eivät juuri ollenkaan, vaikka kanavoitte 60 miljoonaa. Uusin Kelan tutkimus myös toteaa, että hinnat nousivat tuplasti. Eli 60 miljoonaa kanavoitiin kokonaan terveysbisneksen katteisiin. Sosiaali- ja terveysministeri Juuso, mitä tällä rahalla saataisiin julkiseen terveydenhuoltoon, hoitoonpääsyyn? 60 miljoonalla miljoona perusterveydenhuollon käyntiä, jos 60 euroa on nettokäynti. [Välihuutoja] Mitä vastaatte tähän? Olisiko aika tehdä kurssinmuutos?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2025-02-06T16:24:55,2025-02-06T16:26:00,Hyväksytty,1.1 2025_2_42,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_43,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sillä rahoitusmallilla, jonka Marinin hallitus loi, ei olisi saatu julkiseen terveydenhuoltoon käytännössä mitään, koska se ei mahdollista erityiserien siirtämistä, niin kuin tämän Kela-korvausrahoituksen siirtämistä, hyvinvointialueiden yleiskatteelliseen perusrahoitukseen, joka tulee rahoitusmallin kautta. [Aki Lindén: Kyllä, hoitotakuulainsäädännöllä!] Tiedätte tämän varsin hyvin. Meillä on kasvava senioriväestö Suomessa. Hallitus suunnittelee tällä hetkellä hyvinkin pian tuovansa hallituksen esityksen, joka kohdentaa Kela-korvauksia entistä vaikuttavammin meidän kasvavaan senioriväestöön: [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Tätähän just kysyttiin!] 65 vuotta täyttäneille julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla mahdollisuus käyttää myöskin yksityistä yleislääkäriä. Me tulemme saamaan tähän Kela-korvausmalliin myöskin labroja mukaan, mikä on ollut kentältä sellainen laaja toive, että voisi potilaat mahdollisimman hyvin hoitaa. Lisäksi Kela-korvauksia kohdennetaan naisten terveyteen, gynekologikäynteihin. Julkinen ei juurikaan tarjoa palveluja naisten vaivoihin ja naisten terveyteen, ja sen takia gynekologikohdennus on todella tärkeä. [Veronika Honkasalon välihuuto] Tässä senioripilotissa, jonka äsken mainitsin, tulee olemaan myöskin hintakatto, joka ratkaisee tätä ongelmaa, jonka edustaja Nurminen nosti esiin, [Puhemies koputtaa] elikkä siinä tulee olemaan hintakatto, jonka avulla varmistetaan, että asiakas hyötyy Kela-korvauksista, [Puhemies koputtaa] ei mikään firma.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-02-06T16:26:00,2025-02-06T16:27:20,Hyväksytty,1.1 2025_2_44,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_45,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Puhemies! Todellakin Kelan tällä viikolla julkistamien tietojen mukaan yksityislääkäreiden hinnat nousivat viime vuonna keskimäärin lähes kaksi ja puoli kertaa yleistä hintatasoa nopeammin. Yleislääkärikäyntien hinnat nousivat yli kolminkertaisella nopeudella. Hallitus haluaa tukea peräti 500 miljoonalla yksityistä terveydenhuoltoa, [Ben Zyskowicz: Väärä tulkinta!] mutta juuri Kela-korvausten lisääminen on johtanut yksityislääkäreiden hintojen ripeään nousuun. Tähänastinen tuki ei ole juurikaan lisännyt lääkärikäyntejä eikä siten purkanut myöskään julkisen puolen jonoja. [Ben Zyskowicz: Siksihän sitä muutettiin!] Se on mennyt hintoihin eli sote-bisneksen voittoihin. Kuitenkin Orpon hallitus ajaa kaikesta tästä välittämättä Kela-korvauksen korottamista edelleen, ja verovarat valuvat jatkossakin — varmasti se on tavoitekin — sote-yhtiöiden taskuihin. [Ben Zyskowicz: Ja höpö höpö!] Terveyden sijaan tuotetaan yksityisiä voittoja. Vastuullista olisi voimakkaasti rajoittaa näitä voittoja. Ministeri Juuso, olisiko sote-bisneksen lihottamisen sijaan vihdoin aika laittaa verovarat [Puhemies koputtaa] kriisiytyvän julkisen terveydenhuollon pelastamiseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-02-06T16:27:20,2025-02-06T16:28:44,Hyväksytty,1.1 2025_2_46,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä. [Eduskunnasta: Väärä ministeri! — Eduskunnasta: Se ministeri vastaa, kenelle asia kuuluu!] — Kysymys oli esitetty ministeri Juusolle. [Ben Zyskowicz: Mutta jos se kuuluu ministeri Grahn-Laasosen alaan!] Olkaa hyvä, ministeri Juuso.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_47,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueiden kokonaisrahoitus: 26,2 miljardia euroa. 500 miljoonaa siihen olisi mennyt yleiskatteelliseen rahoitukseen, mitä ei pysty korvamerkitsemään yhtään mihinkään. [Aki Lindén: Pystyy, hoitotakuulailla!] Kela-korvauksilla me pystymme korvamerkitsemään ne rahat ja myöntämään ne semmoisiin palveluihin, mitkä auttavat myöskin sitä julkista sektoria. Kun me helpotamme lääkärikäyntiä siellä yksityisellä puolella, me samalla vähennämme julkisen painetta ja autamme julkista sektoria selviytymään. [Aki Lindén: Ei vähentynyt!] Meidän täytyy muistaa, että jotta me tästä selviämme, niin meidän tulee käyttää kaikki meidän resurssit, henkilöstöresurssit, sekä yksityinen että julkinen, ja se pitää tehdä järkevällä tavalla. Sitähän me ollaan tekemässä pilottina [Pia Lohikoski: Te saatte samalla rahalla vähemmän!] tällä seniorien mahdollisuudella hakeutua yksityislääkärille samalla asiakasmaksulla kuin mitä se olisi maksanut julkisella puolella.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-02-06T16:28:58,2025-02-06T16:29:58,Hyväksytty,1.1 2025_2_48,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Vielä pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_49,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun hallitusta syytetään bisneksen suosimisesta, niin tuodaan nyt esille sekin, että kun vasemmistohallitus, Marinin hallitus, sääti normeja, niin se johti tämän vuokrabisneksen todella vahvaan nousuun. 600 miljoonaa kasvoi vuokrabisnes, [Oikealta: Oho!] koska normit oli hinnalla millä hyvänsä täytettävä. [Oikealta: Huppista hei!] Jos tässä puhutaan siis yksityisen puolen ja bisneksen suosimisesta, niin se oli vasemmistohallitus, joka teki sitä. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Heikko esitys pääministeriltä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-06T16:29:58,2025-02-06T16:30:36,Hyväksytty,1.1 2025_2_50,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_51,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Kun pääministeri heti lähes alkupuheissaan, ensimmäisessä puheessa mainitsee edellisen hallituksen ja heti seuraavassa puheessa allekirjoittaneen nimen, niin näyttää siltä, että moni asia tässä salissa ei ole muuttunut. Näyttää siltä, että tässä salissa, maassa on nyt niin voimakas oppositio, että se kritisoi joka paikassa. Kun te syytätte oppositiota tästä kritiikistä, niin tuntuu, että oppositio on joka puolella, ilmeisesti siellä arviointineuvostossa, joka on teille suositellut tätä alijäämän kattamisvelvollisuuden pidentämistä. Kaikki hyvinvointialueet, jopa teidän omat virkamiehet ovat kertoneet, että tämä on epärealistinen aikataulu. Ei tässä ole kyse mistään opposition pelottelusta, vaan siitä, mitä yhä useampi tässä maassa toteaa. Ja sieltä Vantaalta, arvoisa pääministeri, teidän oma puoluetoverinne toteaa tästä alijäämän kattamisesta, että ei meillä siihen kyetä, laskelmissa vuosi 28 on ensimmäinen — teidän oma puoluetoverinne. Arvoisa pääministeri, kuinka kauan te aiotte olla se viimeinen taho tässä yhteiskunnassa, joka estää tämän järkipäätöksen, jota koko muu yhteiskunta teiltä vaatii?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-02-06T16:30:36,2025-02-06T16:31:55,Hyväksytty,1.1 2025_2_52,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_53,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sieltä se tuli, SDP:n suuri viisaus: kun on ongelma, niin ei me kyetä, ei me kyetä, tehdään joskus toiste. [Välihuutoja vasemmalta] Te lainaatte sitä, ei kyetä, säästetään ensi vuonna. Ei tehdä työmarkkinauudistuksia, ei tehdä uudistuksia, joilla Suomi saadaan kestävään kasvuun. Otetaan velkaa, rahaa on. [Veronika Honkasalo: Tehän otatte!] Tätä on nähty — tätä on nähty. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Suomi ei sillä reseptillä ole pärjännyt eikä pärjää. [Timo Harakka: Tehän sen tiedätte!] Me viemme näitä uudistuksia nyt eteenpäin yhdessä hyvinvointialueiden kanssa. Hyvää kehitystä tapahtuu, me tuemme sitä. Emme me nosta käsiä pystyyn. Ja niillä alueilla, joilla on vaikeuksia palveluiden tuottamisessa suomalaisille, me tuemme, ja viime kädessä meidän pitää huolehtia, että ne pystytään myös rahoittamaan. Nyt me emme luovuta siksi, että joillakin alueilla on vaikeuksia, vaan me kannustamme jokaista aluetta hoitamaan ne ongelmat kuntoon. [Krista Kiuru: Lähes kaikilla alueilla on vaikeuksia!] Ja hyvät suomalaiset, tämä on tehtävissä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-06T16:31:57,2025-02-06T16:32:58,Hyväksytty,1.1 2025_2_54,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_55,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ei kai kukaan ole sanonut, että uudistusta ei tarvita. Sen takiahan tämän uudistuksen vihdoin ja viimein viime hallitus sai kasattua kymmenien vuosien tekemisen jälkeen, mutta eihän sitä kannata nyt tyhmästi tehdä, ja sen takia ongelma tällä hetkellä on se, että kun sote-uudistuksen tavoite on se, että ihmiset pääsevät nopeammin hoitoon ja varhaisesti pystytään puuttumaan ongelmiin, antamaan apua ennen kuin ongelmat kasvavat liian suuriksi, niin nyt nämä säästötavoitteet, joita alueille on annettu, johtavat siihen, että tähän ei kyetä, vaan päinvastoin joudutaan leikkaamaan niitä olemassa olevia palveluita, ei pystytä panostamaan sinne ennaltaehkäisemiseen, ei varhaiseen puuttumiseen, ja alueet tietävät ja kaikki muutkin tietävät, että nämä päätökset, joita joudutaan nyt pakosti säästöpaineen alla tekemään, johtavat suurempaan laskuun myöhemmin. [Veronika Honkasalo: Niin!] Ne johtavat suurempaan laskuun myöhemmin, ja sen takia todellakin kaikki tahot ovat nyt neuvoneet, että tätä alijäämän kattamisvelvollisuutta pitäisi pidentää, jotta alueet voivat tehdä fiksusti nämä säästöt. [Puhemies koputtaa] Miksi hallitus ei suostu tähän? [Miapetra Kumpula-Natri: Tuleeko vastaus?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-02-06T16:33:02,2025-02-06T16:34:17,Hyväksytty,1.1 2025_2_56,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_57,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vastaan itsekin mielelläni välillä, ja terve kaikille oppositiossa. [Vasemmalta ja keskeltä: Terve!] Sen haluaisin sanoa, että meille kaikille olisi mukavampaa myös täällä käydä tätä debattia, mikäli täällä ei olisi niin kova melu. Se häiritsee tätä tilannetta, ministerin vastaamista, kun melu on jatkuvaa, joten jos me voisimme sen verran kunnioittaa toisiamme, että pysyisimme hiljaa, niin tästä debatista tulisi varmasti parempi. [Mika Lintilä: Missähän täällä oli melua!] Mitä tulee tähän alijäämän kattamisaikaan, niin itseäni ihmetyttää hieman se, että tällainen lainsäädäntö on kuitenkin tehty, kun tähän sisältyy näitä ongelmia. Samaan aikaan te viittaatte talouspolitiikan arviointineuvostoon — samaan aikaan, kun lähes kaikki ekonomistit ja muut asiantuntijat maassa sanoivat, että alueita ei kannata tehdä niin paljoa kuin tähän uudistukseen tehtiin. Samaan aikaan varoitettiin siitä, että jälkikäteistarkistus, ylipäätänsä tämän mallin kannustinongelmat, tulevat eteen. Jotkut puolueet jopa varoittivat etukäteen, että rahat eivät tule tällä mallilla riittämään. Nyt me olemme tässä tilanteessa. Sitä, että me lisäämme valtion tasolta ohjausta, on jo tehty, [Puhemies koputtaa] ja olemme valmiita menemään arviointimenettelyyn, jossa ohjausta annetaan yhä enemmän niille alueille, [Puhemies koputtaa] jotka sitä tarvitsevat. Meillä ei ole sellaista mahdollisuutta...",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-02-06T16:34:21,2025-02-06T16:35:39,Hyväksytty,1.1 2025_2_58,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Kiitoksia, minuutti on käytetty, ministeri. — Edustaja Valkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_59,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä. Jokainen suomalainen ansaitsee hyvää hoitoa silloin, kun sitä tarvitsee. Tästä me olemme varmasti samaa mieltä. Tosiasia on kuitenkin, että näitäkin tärkeitä palveluita järjestetään tosimaailman rajoitteiden piirissä. Meillä on suuria haasteita. Meillä on osaajapulaa, meillä on ikääntyvä väestö, ja meillä on vaarallisesti velkaantuva hyvinvointiyhteiskunta. Tästä vaikeasta tilanteesta huolimatta hallitus on tälle vuodelle pystynyt löytämään yli kaksi miljardia lisää rahoitusta. [Aki Lindén: Perustuu edellisen hallituksen lakiin!] Lähes joka kolmas euro, jonka valtio käyttää, käytetään sosiaali- ja terveyspalveluihin tässä maassa, ja tässä valossa on täysin outoa, että sosiaalidemokraatit vaativat aina lisää rahaa, aina lykkäämistä. Jos kaksi miljardia ei riitä, niin riittäisikö kolme, neljä, viisi? Sanokaa se tässä valtiontalouden tilanteessa. Jos lykättäisiin kattamisvelvollisuuksia, niin kuinka pitkään, kun te olette itse säätäneet tämän nykyisen lain? [Veronika Honkasalo: Kysymys!] Ja teidän vastauksenne näyttää aina olevan, että uudistetaan ensi vuonna, säästetään joskus, tartutaan toimeen huomenna — se on sosiaalidemokraattien linja. Tämä hallitus tarttuu toimeen nyt, ja se toimii, kuten uusimmat tiedot antavat tietää. [Puhemies: Sitten kysymys! — Välihuutoja vasemmalta] Kysyn arvoisalta valtiovarainministeriltä: mihin se johtaisi, mikäli nyt valtiontaloutta ei kestävästi hoideta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2025-02-06T16:35:42,2025-02-06T16:37:22,Hyväksytty,1.1 2025_2_60,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_61,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Siihen tämä meidän julkisen talouden ahdinko [Hälinää — Puhemies koputtaa] enemmän tai vähemmän perustuu, että niitä vaikeita päätöksiä, säästöjä, on lykätty. Tässä on kyse juuri tismalleen samasta asiasta. Se, että niitä nytkin lykättäisiin eteenpäin, tarkoittaa juuri sitä, että ongelma edelleen paisuisi. Ja mitä tulee vielä siihen arviointineuvostoon ja maan asiantuntijaekonomisteihin, niin aika moni asiantuntija on kuvannut tätä julkisen talouden tilaa myös viime hallituksen aikaan ja kehottanut tekemään toimia, etteivät ne kertyisi tällä tavalla tähän tilanteeseen, missä me olemme nyt. Julkista taloutta korjataan tällä hallituskaudella, ja sama tulee jatkumaan todennäköisesti tismalleen samassa mittaluokassa myös seuraavalla hallituskaudella. Siksikin toivoisin, että tässä salissa kaikki puolueet ymmärtäisivät sen, että nämä ongelmat ovat enemmän tai vähemmän yhteisiä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-02-06T16:37:25,2025-02-06T16:38:24,Hyväksytty,1.1 2025_2_62,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden menosäästöistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2025 vp,"Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_2_63,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden menosäästöistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Sitä, että alueet tekevät tänä vuonna voittoa, on ehkä liian ennenaikaista sanoa, koska rahoituslaissa lukee esimerkiksi, että kolmella prosentilla palkankorotukset katetaan, ja ehkä ne ovat kuusi prosenttia tänä vuonna, ja palkkaharmonisaatiota ei ole vielä viety läpi. Mutta tämä ei ole kritiikkiä. Kysyisin: rahoituslain 10 §:ssä lukee niin, että alijäämät pitää kattaa — eikö niin — kahden vuoden kuluttua, mutta entäs jos alue tekee 300 miljoonaa voittoa tänä vuonna? Kahden vuoden kuluttua se 300 miljoonaa otetaan pois, koska siellä 10 §:ssä lukee myös, että voitot otetaan pois. Mitä järkeä tässä on, että ensin säästetään itsemme kuoliaaksi ja sitten jos tehdään voittoja, niin ne otetaan pois kokonaan? Kysyisin pääministeriltä: eikö näitä rahoituslakeja kannattaisi muuttaa vähän?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-02-06T16:38:24,2025-02-06T16:39:25,Hyväksytty,1.1 2025_2_64,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden menosäästöistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_65,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden menosäästöistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt en aivan tarkkaan ymmärtänyt, mitä kysyjä haki tässä takaa. Esimerkiksi nyt jos tänä vuonna alueet tekevät ylijäämää, niin niiden on tarkoitus sillä kattaa myöskin niitä aikaisempia alijäämiä, ja sitä varten kun nyt tässä on tämä alijäämien kattamiskausi, [Vasemmalta: Paitsi Helsinki!] niin sitä pyritään tässä viemään eteenpäin. Se on mielestäni sitä vastuullista taloudenpitoa, että me haetaan sitä tasoa, että toiminta ja talous kohtaisivat ja että ne kulkisivat käsi kädessä. Silloin me saamme turvattua nämä palvelut myöskin tulevaisuudessa. [Aki Lindén: Harkimon kysymys liittyy lakiin, jonka ajoitte juuri läpi täällä!] Mutta samaan aikaan tartun kyllä tähän yleiseen keskusteluun, jota täällä on käyty siitä, onko se vastakkain, että palveluita kehitetään tai kustannuksia hillitään. Mielestäni ne eivät ole vastakkaisia asioita, vaan niillä tähdätään samoihin asioihin. Ja se, että päästään varhaisessa vaiheessa... Yksi iso haaste on nuorten mielenterveys. Me olemme tänä keväänä tuomassa terapiatakuun, että nuoret pääsevät ajoissa hoitoon. Yksi haaste ikäihmisten kohdalla on hoidon jatkuvuus. Me olemme kehittämässä omalääkärimallia tämän ympärillä. [Krista Kiuru: Ei se vielä takaa mitään! Pelkkä poliittinen julistus!] Digiklinikoilla tuodaan vastauksia paljon nopeammin. Nyt on mahdollisuus asioida välittömästi kotisohvalta asioissa, joissa aikaisemmin on pitänyt mennä terveysasemalle jonottamaan tai odottaa ajan saamista pitkä aika. Tai jos me katsomme vaikka ikäihmisten päätymistä päivystyksiin, [Puhemies koputtaa] niin tällä hetkellä liikkuvia palveluita kehitetään, että niitä voidaan viedä alueelle lähelle, [Puhemies koputtaa] ja lisäksi me kehitämme vielä yksikkökustannusten laskentaa... [Puhemies Jussi Halla-aho: Kiitoksia, nyt minuutti on käytetty. — Edustaja Sillanpää, olkaa hyvä. — Ministeri! [Naurua] ] ...niin että tunnemme yksityisen ja julkisen tuotannon kustannukset ja pystymme vertaamaan parhaita muotoja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.4.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-02-06T16:39:29,2025-02-06T16:41:00,Hyväksytty,1.1 2025_2_66,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden menosäästöistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oppositio todella puhuu täällä muunneltua totuutta hoitoonpääsyn vaikeuksista. Tässä maassa pääsee edelleen pääsääntöisesti hyvin hoitoon ja nimenomaan oikeassa ajassa. Te mainitsitte täällä, että meidän lapset ja nuoret eivät pääse hoitoon mielenterveysongelmiin liittyen. Muistuttaisin, että tämä hallitus sai valmiiksi lasten ja nuorten terapiatakuulainsäädännön juuri ennen joulua. [Petri Huru: Jota te ette saaneet aikaiseksi!] Edellinen, Marinin hallitus vain toivoi tekevänsä asialle jotain, mutta ei saanut mitään aikaiseksi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Jopa vastusti!] Arvoisa ministeri Juuso, voitteko kertoa ja muistuttaa oppositiolle, milloin tämä laki tulee voimaan ja mitä muita hyviä asioita hallitus tekee lasten ja nuorten mielenterveyden eteen? [Sofia Virta: 17 000 lasta lisää köyhyyteen!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.4.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-02-06T16:41:00,2025-02-06T16:41:51,Hyväksytty,1.1 2025_2_67,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden menosäästöistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2025 vp,"Kiitoksia! Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_68,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden menosäästöistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lapset ja nuoret ja mielenterveysongelmat ovat tämän hallituspolitiikan keskiössä. [Vasemmalta: Miksi te leikkaatte?] Me teemme kaikkemme, jotta meidän lapsilla olisi hyvä olla ja he pääsisivät hoitoon ajoissa. Terapiatakuu tulee voimaan 1.5. Eikä siinä vielä kaikki: Me olemme myöskin myöntäneet lisärahoitusta Sekasin-chatiin MIELI ry:lle, jotta nuoret saavat sieltä kaipaamaansa apua verkossa. Me avaamme tänään haun, kahden miljoonan euron haun, walk-in-palveluihin, joihin nuoret voivat tulla ilman ajanvarausta. Me teemme todella paljon toimia. Me uudistamme myöskin lastensuojelulakia. Tämä on hallituksen prioriteetti numero yksi. [Miapetra Kumpula-Natri: Ehkä järjestöleikkaukset olisi voinut mainita kanssa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.4.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-02-06T16:41:51,2025-02-06T16:42:37,Hyväksytty,1.1 2025_2_69,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden menosäästöistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lähdimme liikkeelle tästä hyvin arvostetun talouspolitiikan arviointineuvoston kehotuksesta hallitukselle. Sitä kannattaa kuunnella hyvin huolellisesti, nimittäin nämä taloustieteen asiantuntijat, taloustieteilijät, kirjoittavat: ”Keskeisten palvelujen turvaamisen kannalta olisi järkevämpää, että hyvinvointialueet voisivat jakaa menosäästöt pidemmälle ajanjaksolle.” Näin kirjoittavat maamme ekonomistit. Ja kansalaiset kyllä tähän yhtyvät, sillä kyllä, nimenomaan tämä hallitus on romuttanut toimivan hoitotakuun ja siirtää nyt kansalaiset kolmen kuukauden hoitojonoihin — kolmen kuukauden hoitojonoihin — ja pakottaa alueet säästöihin, joissa palveluita edelleen heikennetään. Samaan aikaan puoli miljardia annetaan yksityisten terveysjättien voitontavoittelulle. Tämä on se arvovalinta, jonka Orpon—Purran oikeistohallitus on tehnyt. Kysyn vielä kerran, pääministeri, teiltä: kun kaikki muut tahot tässä maassa — tämä laaja oppositio, asiantuntijat, hyvinvointialueet, sairaaloiden henkilökunta ja nämä ekonomistit — [Puhemies koputtaa] me kaikki vaadimme, että eikö tätä alijäämien kattamisaikaa voisi ihmisten palveluiden nimissä pidentää, [Puhemies koputtaa] niin miksi te ette tätä tee?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.4.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-02-06T16:42:42,2025-02-06T16:44:02,Hyväksytty,1.1 2025_2_70,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden menosäästöistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2025 vp,"Kiitos. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_71,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden menosäästöistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Siis vielä kerran se mekanismi: Me tuemme nyt jokaista aluetta pääsemään taloudessa kuiville, saamaan uudelleen tai hyvin järjestettyä ne palvelut ja toimiviksi. Jos joku alue ei siihen pysty, sen kanssa tehdään tehostettua yhteistyötä, niin kuin tehdään jo tällä hetkellä. Jos ei edelleenkään pysty, voidaan ottaa arviointimenettelyyn. Ja jos se sitä edellyttää, niin silloin nämä kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat alueet voivat saada myöskin lisärahoitusta, jos se edellyttää sitä, niin että ihmisten palvelut turvataan. Jos se palveluitten turvaaminen vaatii lisää rahaa, niin silloin tehdään näin. Tämä on aivan selkeä prosessi, ja se vastaa mielestäni siihen, mitä tässä peräänkuulutetaan. Mutta me emme tee sellaista kategorista päätöstä, että me lykkäämme tätä kokonaisuutta, koska se hidastaisi uudistuksen tahtia. Siis 11 aluetta on kääntänyt nyt jo sen kehityksen positiiviselle puolelle. Kuusi on noin nollatuloksessa eli ovat kääntymässä. Tämä menee oikeaan suuntaan nyt. Ja me autamme niitä viittä aluetta, joilla on vaikeuksia. [Krista Kiurun välihuuto] Ja vielä: siis edellisen hallituksen normit ajoivat [Puhemies koputtaa] vuokrabisneksen merkittävään kasvuun. [Välihuutoja] — Mitä te siitä huudatte, kun se on totta. [Puhemies: Kiitoksia!] 0,3 prosenttiyksikköä käytetään Kela-korvauksiin. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-06T16:44:02,2025-02-06T16:45:23,Hyväksytty,1.1 2025_2_72,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta ja huoltovarmuudesta (Mikko Savola kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2025 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Savola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_2_73,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys varautumisesta ja huoltovarmuudesta (Mikko Savola kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Niin hyvinä kuin vaikeina aikoina kokonaisvastuu Suomen tilanteesta on maan hallituksella. Talouden kuntoon laittaminen on tärkeä tehtävä, sopeutustoimiakin pitää tehdä, mutta kun taloutta sopeutetaan, on otettava huomioon vallitsevat olosuhteet. Ukrainassa on käynnissä sota, suurvaltojen jännitteet lisääntyvät, Itämeren turvallisuus on ollut keskeinen asia kaapelirikkojen vuoksi. Ydinkysymys ja ykkösasia on varautumisessa ja huoltovarmuudessa. Arvoisa puhemies! Viime viikolla tuli huolestuttava uutinen: Huoltovarmuuskeskus pienentää talouden säästösyistä viljan varmuusvarastoa yhdeksästä kuukaudesta kuuden kuukauden tarpeeseen. Keskustan mielestä perusasioiden on oltava kunnossa. Varmuusvarastojen purkamisen sijaan varautuminen, huoltovarmuuden vahvistaminen on viisautta tässä ajassa. Ymmärtääkö hallitus tässä asiassa täysin, mistä on kysymys? Kun Huoltovarmuuskeskuksen johtaja toi tämän huolen esiin, [Puhemies koputtaa] pääministeri Orpo, teidän ensimmäinen reaktionne oli ärähdys, ja kielsitte asiasta puhumisen. [Puhemies koputtaa] Pääministeri Orpo, onko nyt todella oikea aika säästää huoltovarmuudesta?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.5.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2025-02-06T16:45:27,2025-02-06T16:46:49,Hyväksytty,1.1 2025_2_74,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta ja huoltovarmuudesta (Mikko Savola kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_75,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Wille,Rydman,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys varautumisesta ja huoltovarmuudesta (Mikko Savola kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin huoltovarmuuden merkitys ja sen tärkeys korostuivat ja tulivat hyvin näkyviin edellisellä hallituskaudella, kun maata kohtasi ensin koronapandemia ja sen jälkeen syttyi vielä Euroopassa täysimittainen hyökkäyssota. Koronan myötä havaittiin, että huoltovarmuus ei Suomessa ehkä ollut ihan sillä tasolla kuin mitä olisi tarvittu, ja sen myötä Huoltovarmuuskeskuksen toiminta on laajentunut aika paljonkin, jopa niin paljon, että on jouduttu tässä vaiheessa tarkastelemaan sitä, millä tavoin mitäkin huoltovarmuuden osa-aluetta painotetaan. On totta, että nyt huoltovarmuuden viljan varmuusvarastointia laskettiin minimissään kuuden kuukauden tasolle, mutta tässä on kyse siis siitä, että sillä kuuden kuukauden tasolla se on aiemminkin ollut. Korona-aikaan sen nostettiin yhdeksän kuukauden tasolle, ja siellä se on pysynyt. Nyt kun meillä on näitä kaapelirikkoja ja muita, niin katsottiin, että tässä vaiheessa on tarpeellista laskea se minimiraja takaisin siihen kuuteen kuukauteen, mutta sitä voidaan tarkastaa ylöspäin, jos tilanne niin vaatii.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.5.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2025-02-06T16:46:49,2025-02-06T16:48:07,Hyväksytty,1.1 2025_2_76,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta ja huoltovarmuudesta (Mikko Savola kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2025 vp,"Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_77,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys varautumisesta ja huoltovarmuudesta (Mikko Savola kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Huoltovarmuus on tällaisena aikana suomalaisten halpa henkivakuutus, ja se on hoidettava täydellisen hyvin. Leipäviljan saanti tähän maahan on täysin meidän omissa käsissä, aivan kuten energiankin. Meillä tällä hetkellä, arvoisa puhemies, poltetaan viisi kuusi miljoonaa mottia mäntytukkia ja mäntykuitua ja hyvää vanerikoivua ja kuusitukkia kattiloissa. Hallitusohjelmanne mukaan, arvoisa pääministeri, olette luvanneet, että tämä turveasia ja huoltovarmuusvarastot nostetaan oikealle tasolle ja alamme polttaa halpaa energiaa. Tämä turpeen syrjiminen ja väärät perusteet, joilla ilmastopolitiikkaa on tehty, pitää oikaista. Elikkä turvehan uusiutuu, kuten tiedämme, ja tällä keinoin säästämme valtavasti rahaa ja pudotamme energian kustannukset, jolloin kansantalous tervehtyy, ei tarvitse ottaa velkaa, ihmiset menevät töihin ja sahat toimivat ja sellutehtaat toimivat. Arvoisa maa- ja metsätalousministeri, aiotteko te todella ruveta nyt tätä hallitusohjelmaa toteuttamaan, niin että saamme kotimaisen energian halvaksi ja nämä hallitusohjelmassa mainitut tavoitteet huoltovarmuuden toteuttamisesta onnistuvat? — Jos ei maa- ja metsäministeri vastaa, niin ehkä sitten ministeri Rydman tai joku muu. Olkaa hyvä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-02-06T16:48:24,2025-02-06T16:49:39,Hyväksytty,1.1 2025_2_78,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta ja huoltovarmuudesta (Mikko Savola kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2025 vp,"Ministeri Multala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_79,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys varautumisesta ja huoltovarmuudesta (Mikko Savola kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä varmasti oli monelle ministerille kuuluvia asioita huoltovarmuuteen liittyen ja toki myös sitten energiaan liittyen. Se, mikä on huojentavaa tietenkin nyt tässä huomata, on se, että kun me olemme Suomessa tehneet paljon esimerkiksi uusiutuvan energian saamiseksi ylös, niin on hyvä huomata, se on toki myös siinä mielessä kannattanut, että meillä on keskimäärin edelleen erittäin edullinen sähkö ja energia tässä maassa, ja myös kaukolämpö on erittäin merkittävässä asemassa meidän lämmitysjärjestelmässä. Se, mikä meitä enemmänkin haastaa, on se, että meillä on myös toimitusvarmuutta ja se toimitusvarma ja myös edullinen sähkö voitaisiin varmistaa kaikissa tilanteissa. Tämä on se meidän suurempi huolenaihe pidemmällä aikavälillä. Tällä hetkellä meillä tilanne kuitenkin on hyvä, huolimatta siitä, että meillä esimerkiksi yksi siirtokaapeleista on vioittunut, mutta tämänkin eteen pitää huoltovarmuuden suhteen tehdä enemmän työtä, jotta me voimme jatkossa huolehtia siitä, että ensinnäkin rikkoutumisia ei sattuisi ja että jos niitä sattuu, meillä on myös kyky korjata niitä nopeasti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.5.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-02-06T16:49:39,2025-02-06T16:50:54,Hyväksytty,1.1 2025_2_80,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta ja huoltovarmuudesta (Mikko Savola kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Vielä maa- ja metsätalousministeri Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_81,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys varautumisesta ja huoltovarmuudesta (Mikko Savola kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Todellakin hallitusohjelmassa on hyvät kirjaukset, ja erityisesti maa- ja metsätalousministeriön tontille kuuluu nimenomaan kasvu- ja toisaalta kuiviketurpeesta huolehtiminen. Näissä hallitus on tekemässä tiekarttaa, millä pystymme varmistamaan, [Välihuutoja — Keskustan ryhmästä: Niin, mutta tekoja nyt!] että meillä on kasvu- ja kuiviketurvetta käytössä myöskin tulevaisuudessa. Meillähän sitten tosiaan energiaturve on siinä isossa roolissa, että pelkkää kasvu- ja kuiviketurvetta ei juurikaan nosteta vaan tarvitaan se energiaturve, ja siinäkin hallitus nimenomaan Huoltovarmuuskeskuksen kautta on tehnyt niitä sopimuksia tuottajien kanssa. Mutta tähän kysymykseen, mikä liittyy puun polttamiseen: Tässä yhteydessä nostan esille tämän Metka-tukijärjestelmän, jolla meillä on saatu nimenomaan energiapuuta korjuuseen, ja sehän on tärkeää, että silloin ei ajaudu sitä niin sanottua järeää tukkia sinne polttoon vaan että erilaista korjuujätettä ja vastaavaa sekä energiapuuta harvennuksesta päätyy sitten siihen energiakäyttöön, minne se sopii.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-02-06T16:50:57,2025-02-06T16:52:00,Hyväksytty,1.1 2025_2_82,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta ja huoltovarmuudesta (Mikko Savola kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_83,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys varautumisesta ja huoltovarmuudesta (Mikko Savola kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minua hieman kyllä hämmensi ministeri Rydmanin vastaus, että juuri nyt on oikea aika laskea Suomen viljan varmuusvarastoa kuuteen kuukauteen — että nyt olisi se aika. Mutta, arvoisa puhemies, Suomen tavaraviennistä ja -tuonnista 96 prosenttia kulkee Itämerellä laivoilla. Tämä laivaliikenne on valtavan tärkeää, elintärkeää Suomelle. Tilanne Itämerellä on jännitteinen, ja jos ajattelemme tilannetta, että siellä tämä laivaliikenne häiriintyisi, niin olisimme todella pulassa. Nyt jos koskaan olisi tärkeä hetki lähteä suunnittelemaan ja neuvottelemaan vaihtoehtoisia reittejä, esimerkiksi pohjoisesta maata pitkin rautatiereitti pohjoiselle Atlantille. Nyt haluaisin kysyä asianomaiselta ministeriltä: onko Suomella käynnissä parhaillaan ministeritason neuvotteluja siitä, että saisimme rautatieyhteyden esimerkiksi Kolarista Kiirunan kautta Narvikin satamaan, ja jos on, missä vaiheessa neuvottelut ovat, ja jos ei ole, niin miksi ei ole?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-02-06T16:52:00,2025-02-06T16:53:08,Hyväksytty,1.1 2025_2_84,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta ja huoltovarmuudesta (Mikko Savola kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ranne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_85,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Suullinen kysymys varautumisesta ja huoltovarmuudesta (Mikko Savola kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Tässä voin todeta, että hallitus on ollut erittäin etukenoinen, eli meillä on valmistumassa ennen kesää selvitys nimenomaan liittyen näihin raideyhteyksiin Narvikiin, pohjoiseen. Tämän osalta olemme myöskin neuvotelleet ja koko ajan pitäneet yhteyttä muihin Pohjoismaiden kollegoihin. Tämä on ollut valmisteilla ja tullaan saamaan ulos ennen ensi kesää. Tämän kautta tullaan myöskin hakemaan EU-rahoitusta nimenomaan pohjoisen läntisten yhteyksien rakentamiseksi, ja tämä kokonaisuus tietenkin palvelee koko Suomen huoltovarmuutta. Meillä on liikennesuunnitelma, 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma juuri päivityksessä, ja siellä korostetaan nimenomaan huoltovarmuutta, sotilaallista liikkuvuutta, meidän läntisiä yhteyksiä, Pohjois-Suomen olosuhteita. Tämä on aivan ennenkuulumatonta ja täysin erilaista kuin mitä aikaisempi hallitus liikennepolitiikassaan teki. Silloin haluttiin vähentää autoilua, silloin haluttiin myöskin ajaa lentoliikennettäkin osin alas, mutta me olemme nimenomaan sitä mieltä, että kaikki liike, myöskin siellä pohjoisessa, täytyy saada sujuvammaksi, turvallisemmaksi ja toimivammaksi. [Puhemies koputtaa] Me olemme nimenomaan satsanneet liikennepuolella turvalliseen ja toimivaan liikkumiseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.5.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-02-06T16:53:12,2025-02-06T16:54:28,Hyväksytty,1.1 2025_2_86,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys metsien päästölaskelmista (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2025 vp,"Edustaja Simula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_2_87,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys metsien päästölaskelmista (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Myös metsät — yksi tärkeistä huoltovarmuutemme peruspilareista — keskusteluttavat jälleen vilkkaasti, eikä ihme. Se, mikä metsien ja maankäyttösektorin rooli on päästölaskelmissa missäkin maassa, tuntuu nyt vaihtelevan suuresti. Suomi ei saa eikä voi ampua itseään jalkaan muista EU-maista, kuten Ruotsista, täysin poikkeavilla laskentaperusteilla. Poikkeaviin laskelmiin perustuen ei voida tehdä päätöksiä, jotka tulisivat ainoastaan todella kalliiksi niin suomalaisille kuin koko maan kilpailukyvylle sekä riskeeraisivat suomalaisen tavan hoitaa metsiä kestävästi ja vastuullisesti. Kestävä metsänhoito on avain, jolla metsät kasvavat ja toimivat myös hiilinieluina. Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri Essayah, kestävä metsänhoito ja metsäteollisuus ovat maamme kivijalkoja. Ja eikö ole näin, että tämä hallitus tekee kaikkensa, jottei tätä kivijalkaa pääse enää kukaan murentamaan?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.6.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2025-02-06T16:54:28,2025-02-06T16:55:36,Hyväksytty,1.1 2025_2_88,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys metsien päästölaskelmista (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_89,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys metsien päästölaskelmista (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kysyjä on todellakin aivan oikeassa siinä, että metsäteollisuus ja metsät ylipäätänsä ovat meidän Suomen taloudessa hyvin merkittävä kivijalka. Mitä tulee näihin erilaisiin laskelmiin, mistä nyt viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua, niin on todettava, että edelleenkin meillä nuori kasvava metsä sitoo hiiltä, mutta myöskin uusimmat tutkimustulokset osoittavat sen, että maaperäpäästöt ovat kasvaneet. Tämä on asia, joka tapahtuu joka puolella EU:ta. Ja oikeastaan nämä viimeaikaiset tutkimukset alleviivaavat sitä, että meillä tämä ilmastopolitiikka, jota on lähdetty rakentamaan nielujen varaan, on ollut siinä mielessä virhe. Eli jos me haluamme päästä eroon päästöistä, meidän pitää pystyä pääsemään eroon fossiilisista. Valitettavasti edellinen hallitus meni sitouttamaan Suomen tässä ilmastopolitiikassa nimenomaan nielujen varaan. Me huomaamme sen, että se ei ole kestävä tapa. Mutta hallitus on kuitenkin joka tapauksessa lisäämässä metsien kasvua. [Eduskunnasta: Kokoomus oli silloin eri mieltä!] Meillä on metsien kasvun toimenpidepaketti, jolla me tulemme nimenomaisesti vaikuttamaan siihen, että edelleen tulevaisuudessakin meillä Suomessa on hyvää metsänhoitoa ja metsät kasvavat. [Puhemies koputtaa] Sen lisäksi olemme myöskin tuomassa metsävähennyksen, jonka avulla [Puhemies koputtaa] pidämme huolta siitä, että meillä on metsäteollisuudelle puuta käytössä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.6.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-02-06T16:55:39,2025-02-06T16:56:57,Hyväksytty,1.1 2025_2_90,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys metsien päästölaskelmista (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Vielä viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. Edustaja Savola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_91,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys metsien päästölaskelmista (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä huolestuin tuosta ministeri Rydmanin vastauksesta, siitä, että nyt ollaan todellakin pienentämässä näitä viljan varmuusvarastoja ainoastaan kuuteen kuukauteen — tässä maailmantilanteessa. Tässä maailmantilanteessa, mikä Euroopassa on — sota, kaapelirikkoja, jatkuvaa epäselvyyttä, vaikuttamista, hybriditilanteita — meidän pitää varautua nyt tulevaisuuteen. Me olemme olleet mallimaa, meitä kopioidaan huoltovarmuusasioissa. Me olemme tätä itsekin tuoneet voimakkaasti esiin. Mutta pitää kysyä, arvoisa hallitus: elämmekö me itse niin kuin me opetamme? Kysynkin vielä kerran huoltovarmuudesta ja varmuusvarastoista, koska vastuu on teidän, arvoisa hallitus: oletteko sitoutuneet vahvistamaan Suomen huoltovarmuutta ja varmistamaan riittävät yhdeksän kuukauden huoltovarmuusvarastot viljan varastoinnissa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2025-02-06T16:57:00,2025-02-06T16:57:59,Hyväksytty,1.1 2025_2_92,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys metsien päästölaskelmista (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_93,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Wille,Rydman,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys metsien päästölaskelmista (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Huoltovarmuuden arviointi on jatkuvaa työtä, mitä tehdään koko ajan. Kaikessa toiminnassa, myös huoltovarmuudessa, on käytössä aina rajalliset resurssit, ja ne rajalliset resurssit pitää käyttää mahdollisimman tehokkaasti kulloistenkin riskien mukaan. Yleisesti ottaen Suomessa on ollut nimenomaisesti viljan varmuusvarastointiin käytössä se kuuden kuukauden minimivaatimus. Näin oli ennen koronaa, mutta korona-aikana, kun ennen kaikkea se näköpiirissä ollut merkittävin huoltovarmuuskysymys oli nimenomaisesti epäselvyys toimitusketjuista, se nostettiin yhdeksään kuukauteen minimissään. [Mikko Savola: Siellä se olisi syytä pitää!] Nyt me elämme hieman toisenlaisessa ympäristössä, jossa ensisijaiset huoltovarmuuteen liittyvät kysymykset ovat toisenlaisia kuin pandemian aikaan, jolloin on arvioitu, että meidän on nimenomaisesti huoltovarmuuden näkökulmasta syytä priorisoida asioita eräissä muissa asioissa, ja tämä on juuri sitä huoltovarmuuden päivittäistä arviointia. Tällä hetkellä minimitaso on taas se kuusi kuukautta. Jos jossakin vaiheessa arvioimme, [Puhemies koputtaa] että tarvitaan laajempaa varmuusvarastointia, silloin sitä päivitetään ylöspäin. [Anne Kalmari: Jos ei ole ruokaa, tulee nälkä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.6.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2025-02-06T16:58:02,2025-02-06T16:59:17,Hyväksytty,1.1 2025_2_94,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys metsien päästölaskelmista (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2025 vp,Täysistunto keskeytetään ja sitä jatketaan kello 18., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_2_95,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys metsien päästölaskelmista (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 6/2025 vp,Nyt jatketaan kello 17 keskeytettyä täysistuntoa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+2.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_2_96,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään tarkastusvaliokuntaan. — Nyt keskustelua. Siellä on ensimmäisenä edustaja Räsänen, Joona. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_2_97,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Todella meillä on nyt lähetekeskustelussa Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus finanssipolitiikan valvonnasta vuodelta 2024, ja aikaisemminkin, kun näitä Valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksia on täällä käsitelty, olen kokenut sen aina hyvinkin opettavaksi kokemukseksi. Näitä kun lukee, ymmärtää jälleen hieman paremmin, miten tämäkin maa makaa. Tämänkertaista raporttia kun lukee, niin täytyy todeta, etteihän se mukavaa luettavaa ole tämän isänmaan näkökulmasta. Taloudellinen tilanteemme on erityisen haastava. Velkaantuminen on tällä vaalikaudella entisestään kiihtynyt. Suomi velkaantuu tällä hetkellä jo kaikista nopeiten koko EU:ssa. Työllisyyskehityksemme on puolestaan ollut kaikista heikointa koko Euroopassa. Konkurssien määrä on koko 2000-luvun ennätyksessä, työttömyys on juuri puhkaissut jo yli 300 000:n rajan ja jopa korkeakoulutettuja on työttömänä enemmän kuin kertaakaan mittaushistorian aikana. Samalla tänä vuonna on se tilanne, että myös keskituloisten palkansaajien verorasitus on korkeimmillaan kymmeneen vuoteen. Ei kovin mukavaa luettavaa, mutta tässä tilanteessa ollaan ja tähän tilanteeseen todella Petteri Orpon ja Riikka Purran hallitus on meidät tuonut. Ja eipä siis ole ihme, että kun tätä tarkastusviraston raporttia lukee, niin tämä raportti toteaa ykskantaan, että hallitus ei tule saavuttamaan nykyisten ennusteiden valoissa itse itselleen asettamia tavoitteita — ei niinkään tämän alijäämän osalta, mutta ei myöskään edes sen osalta, että velkaantuminen tässä saataisiin taittumaan. Tämä on tietenkin hallitukselle varmaan suuri pettymys, koska puheet ennen vaaleja olivat kohtuullisen toisenlaisia. Tämän raportin ehkä se mielenkiintoisin kokonaisuus liittyy itse asiassa tähän hallituksen yhdeksän miljardin euron sopeutuskokonaisuuteen. Olemme kaikki saaneet kuulla päivästä ja viikosta toiseen, että hallitus tällä vaalikaudella tasapainottaa julkista taloutta yhdeksällä miljardilla eurolla. Tämähän suurin piirtein jakautuu siten, että tästä yhdeksästä miljardista viisi ja puoli miljardia on menosäästöjä, puolitoista miljardia veronkorotuksia ja sitten viimeiset kaksi miljardia euroa on laskettu paranevan työllisyyden varaan, ja tämän osalta tämä tarkastusviraston toteamus on kyllä hätkähdyttävä. Tarkastusvirasto nimittäin toteaa, että kun he käyvät läpi tätä hallituksen yhdeksän miljardin sopeutuskokonaisuutta, niin lopputulokseksi tulee se, että hallituksen sopeutustoimenpiteet ovat vuoden 27 tasossa 4,4 miljardia. Olen kuullut tässä salissa monesti, kun täältä ministeriaitiosta ja hallituksen edustajien toimesta on vakuuteltu, että hallitus tasapainottaa julkista taloutta yhdeksällä miljardilla eurolla, mutta kun tarkastusvirasto hieman raaputtaa pintaa, niin lopputulos on se, että jäljelle jää 4,4 miljardia euroa. No, mistä tämä johtuu? Miten voi olla niin suuri ero, että tarkastusvirasto pääsee vain neljään ja puoleen miljardiin, ja hallitus puhuu yhdeksästä? No keskeisimmät erothan liittyvät siihen, että hallitus todella laskee omiksi tasapainotustoimiksi lähes miljardin sellaisia toimenpiteitä, joita hyvinvointialueiden pitäisi tehdä — siis hallitus laskee omiksi toimenpiteiksi miljardin verran sellaisia toimenpiteitä, joita hyvinvointialueiden pitäisi tehdä. No, me tiedämme, että tämähän ei tule toteutumaan. Toisekseen hallitus laskee, että se tasapainottaa julkista taloutta tällä vaalikaudella parantamalla työllisyyttä siten, että sen vaikutus julkiseen talouteen olisi kaksi miljardia euroa. No, niin kuin tiedämme, tämä on se kuuluisa 100 000 työpaikkaa — siis uutta työpaikkaa — tällä kaudella, mikä on aika lailla vain muisto vain, koska tällä hetkellähän siitä, kun hallitus aloitti, totuus on, että Suomesta on kadonnut 70 000 työpaikkaa tämän vaalikauden aikana, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Oho!] joten tähän kahteen miljardiin matkaa on yli kolme miljardia. Ja vaikka nämäkin ynnäisi yhteen, niin siltikään emme pääse siihen yhdeksään miljardiin, joten kysymys kuuluu: onko tässä joku puhallus? Ja kun katsoin puhujalistaa, niin huomaan, että täällä kuitenkin nohevat hallituspuolueiden edustajat ovat myös puheenvuoroja pyytäneet. Toivon nyt, että tulette kertomaan, miten voi olla niin, että kun hallitus puhuu yhdeksästä miljardista, niin tarkastusvirasto päätyy ainoastaan 4,4 miljardiin. Ja vaikka todella ajattelisimme, että kaikki se hyvä toteutuu, mitä hallitus on luvannut, että hyvinvointialueet pystyvät lähes miljardilla tasapainottamaan talouttaan siten, miten hallitus on halunnut, hallitus pääsisi tähän 100 000:n työllisyystavoitteeseen, mikä nykyisillä ennusteilla näyttää todella epätodennäköiseltä, vaikka nämäkin toteutuisivat, niin siltikään emme pääse yhdeksään miljardiin euroon, vaan siinäkin tilanteessa eroa jäisi miltei kaksi miljardia euroa tarkastusviraston huomioiden pohjalta. Lopputulos ja johtopäätökseni on siis se, että tämän yhdeksän miljardin euron ympärillä puhetta on tainnut olla enemmän, kuin on tekoja. Ja tältä osin toivon, että seuraavan kerran, kun tässä salissa rintaa röyhennellään yhdeksän miljardin euron osalta, niin ollaan valmiita sitten kertomaan, miten voi olla niin, että tästä yhdeksästä miljardista, kun pintaa hieman raaputtaa, yli puolet tippuu pois.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+11.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-02-06T18:04:14,2025-02-06T18:11:02,Hyväksytty,1.1 2025_2_98,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskela, Jari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_99,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tosiaankin meillä on nyt käsittelyssä tämä Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus finanssipolitiikasta. Kertomus julkaistiin jo joulukuussa, joten ihan ajantasaisinta tietoa ei tässä ole silloin huomioitu. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Vielä pahemmaksi on mennyt!] Iso kuva on kuitenkin pitkälti pysynyt muuttumattomana: julkisen talouden tilassa ei ole kehumista, vaikka hallituksen politiikalla otetaankin tärkeitä askeleita oikeaan suuntaan. Suomen julkisyhteisöjen velka suhteessa bkt:hen on enemmän kuin kaksinkertaistunut finanssikriisin jälkeen. Ongelmana on etenkin valtionhallinnon syvä ja pysyvä alijäämä. Menoja on paisutettu, koska se on poliittisesti helppoa ja sillä saa vaaleissa kannatusta, mutta tulopuoli on suorastaan laiminlyöty. Vasta tämä hallitus tekee esimerkiksi työmarkkinoille sellaisia uudistuksia, jotka olisi pitänyt tehdä silloin, kun liityimme euroon. Jäykät työmarkkinamme yhdessä joustamattoman rahapolitiikan kanssa ovat merkittävä syy meidän muita Pohjoismaita heikompaan työllisyysasteeseemme ja julkisen talouden tilaan. Tanskassa ja Ruotsissa tehdään ylijäämäisiä budjetteja. Arvoisa puhemies! Suhdannetilanne on ollut heikko, ja talouden toipuminen on viivästynyt. Korkea hintataso, korkeat korot ja myös Venäjän hyökkäyssodan seuraamukset jarruttavat talouden kasvua merkittävästi. Omia vaikeuksia Suomelle tuo kiihtyvä valtiontukipolitiikka sekä yleinen kansainvälinen epävakaus. Näihin me emme voi itse vaikuttaa. Onneksi myös tiettyjä valopilkkuja on horisontissa. Ennusteiden perusteella taloutemme on elpymässä, vaikka puhutaankin vain noin puolentoista prosentin kasvuluvuista. VTV:n mukaan valtiovarainministeriön ennuste talouskasvusta on realistinen, ja se on hyvin samansuuntainen 16 muun talousennusteen toteuttajan kanssa. Arvoisa puhemies! Hallituksen ohjelmassaan asettamien julkistaloudellisten tavoitteiden toteutumiseen liittyy vielä paljon epävarmuutta. Käytännössä kaikkien toimien pitää onnistua täydellisesti. Sen vuoksi on tärkeää, että hallituksella on jatkossakin kykyä tehdä tarvittavia lisätoimia. Oikeastaan vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että julkisen talouden kroonisen epätasapainon korjaamista jatketaan myös tulevilla vaalikausilla. Mielestäni on ihan perusteltua kysyä, ovatko kaikki puolueet tähän valmiita ja ymmärretäänkö kaikissa puolueissa riittävän hyvin, kuinka tärkeää julkisen talouden tasapainottaminen Suomen hyvinvointivaltiolle on. Arvoisa puhemies! VTV:n kertomuksessa otetaan myös kantaa EU:n uudistettuihin finanssipoliittisiin sääntöihin. Säännöt ovat aiempaa paremmat, koska niissä huomioidaan paremmin kunkin maan velkakestävyyden näkymät. Valtiovarainministeriö on ennustanut, että Suomi likimain noudattaa EU:lle esittämäänsä nettomenopolkua tulevina vuosina. Suomi on Venäjän aloittaman sodan vuoksi hakenut poikkeusta sääntöihin vuosille 24 ja 25, mikä voi vaikuttaa siihen, miten EU:ssa arvioidaan Suomen taloustilannetta. Meidän puolustuspoliittiset tarpeemme ovat suuremmat kuin monella muulla EU:n jäsenvaltiolla. Vielä lopuksi on syytä muistaa, että julkista taloutta ei sopeuteta siksi, että jostain EU:sta on asetettu meille säännöt. Sopeutusta pitää tehdä ihan Suomen omista kansallisista lähtökohdista käsin. Hyvinvointivaltiomme ei kykene turvaamaan palveluita niitä tarvitseville, jos tätä vuosia jatkunutta velkaantumista ei saada kuriin. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+11.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-02-06T18:11:06,2025-02-06T18:15:25,Hyväksytty,1.1 2025_2_100,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_101,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle, ja ajattelin nostaa esiin muutaman ajatuksen finanssipolitiikan valvonnan raportista. Edellinen puhuja, edustaja Koskela käsitteli raporttia hieman eri kulmalla kuin itse tässä ajattelin sitä käsitellä. Tieto on tosiaan joulukuulta, ja on todettava, että asiat ovat sen jälkeen menneet vielä huonompaan suuntaan. Työmarkkinat on sen lisäksi saatu sekoitettua. Ja suhdanne on sama koko Euroopassa, vaikka siihen tässä salissa oikealta puolelta useasti vedotaan. Siihen ei voi vedota, koska Suomen työllisyyskehitys on Euroopan heikointa ja — totean vielä — suhdanne on sama koko Euroopassa. Talouden kasvu ei ole startannut toivotulla tavalla, minkä vuoksi verotulot vähenevät ja samaan aikaan työllisyys heikkenee. Yhtälö on huono. Tästä seuraa se, että velkaantuminen kasvaa edelleen. Vallitsevassa taloustilanteessa julkisen talouden hoidossa tulisi käyttää veropohjaa laajemmin ja tilkitä sen aukkoja, jotta epäoikeudenmukaisia leikkauksia ei tarvitsisi näin rajusti tehdä. Nyt monet leikkaukset kohdistuvat heihin, joilla on jo ennestään vaikea pärjätä arjessa. Tätä näkemystä tukevat myös useiden asiantuntijoiden lausunnot. On tehty merkittävät korotukset arvonlisäveroon ja muihin kulutusveroihin. Tämä osuu pahasti vähävaraisten ostovoimaan. Vaikuttaa vähän siltä, että hallitus ei ole pääsemässä julkisen talouden tavoitteisiinsa vaan on jämähtämässä leikkausten ja kurjistamisen kierteeseen. Suomen pitää saada nostettua työllisyysastetta ja saada tuotettua korkeamman jalostusasteen vientituotteita. Tämän vuoksi pitkäjänteinen teollisuuspolitiikka on yksi avaintekijä, josta meidän pitää löytää yhteistä säveltä tässä salissa, jotta saamme kotiutettua ne vihreän siirtymän mahdollistamat investoinnit Suomeen täysimääräisinä. Työllistämistoimintaan on käytetty keppiä, mutta kaipaisin enemmän sitä kuuluisaa porkkanaa. Tämän hetken työllisyystoimet koostuvat lähes yksinomaan sosiaaliturvaleikkauksista ja työehtojen heikentämisestä. Palkansaajien aseman heikentäminen ei ole oikea suunta, millä luodaan kestävästi kasvua. Siinä lieveilmiönä heikennetään samalla tärkeitä sisämarkkinoita. Palkansaajien aseman heikentämisen työllisyysvaikutukset ovat epävarmoja. Sen sijaan varma vaikutus niillä on se, että työmarkkinat on saatu sekoitettua. Myös tulostaulussa on työllisten osalta miinusmerkkinen luku. Useat leikkaukset epävarmassa suhdanteessa heikentävät erityisesti pienituloisten ostovoimaa ja talousluottamusta. Tämä heijastuu nimenomaan sisämarkkinoille negatiivisesti. Myös talouspolitiikan arviointineuvosto totesi raportissaan, että nyt pitäisi välttää leikkauksia kotimaiseen kysyntään. Merkittäviä sopeutuspaineita on laitettu myös hyvinvointialueille, eikä niillä ole ollut mahdollisuutta pitkäjänteisesti toimintaansa tehostaa, vaan ne ovat joutuneet palvelujen heikentämisen kierteeseen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+11.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-02-06T18:15:31,2025-02-06T18:19:18,Hyväksytty,1.1 2025_2_102,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_103,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen julkisyhteisöjen velka on kaksinkertaistunut finanssikriisin jälkeen. Velaksi on eletty edellisten hallitusten toimesta ja rajusti. Velkaa on otettu muun muassa siksi, että saadaan sitä jakaa kehitysapuun muille maille. Jatkossa oman maan kansalaisten tulee olla ykkösasiamme. Kasvutoimia ei ole maassamme ollut 16 vuoteen — 16 vuoteen. Tämä hallitus on asettanut tavoitteekseen, että julkisen talouden alijäämä on vuonna 2027 korkeintaan 1,3 prosenttia bruttokansantuotteeseen suhteutettuna ja että velkasuhde vakautuu vaalikauden loppuun mennessä. Hallituksen tavoite on 1,5 miljardin euron kehyksen menotason lasku vuoteen 2027 mennessä, ja se näyttää toteutuvan. Talouden sopeutustoimia riittää siis myös seuraavalle hallituskaudelle, olivatpa siellä sitten mitkä puolueet tahansa. Julkisen talouden tasapainottamisesta on kannettava vastuu kaikkien. Raha ei enää tule seinästä. Arvoisa rouva puhemies! Valtiontalous vaatii toimia, rakenteellisia muutoksia ja kasvutoimenpiteitä. Velkasuhteemme on jo noin 80 prosenttia, kun esimerkiksi Ruotsissa se on noin 40 prosenttia. Suomi on Euroopan velkaisimpia maita. Valtionvelka on reilut 174 miljardia euroa eli jokaista suomalaista kohden noin 31 000 euroa. Pelkästään korkomenot ovat 3,2 miljardia euroa vuonna 2025. Heikko suhdannetilanne vaikuttaa verotuloihin. Orpon—Purran hallitus on kuitenkin lähtenyt päättäväisesti tätä edellisen hallituksen perinnöksi jättämää talousahdinkoa tasapainottamaan. Hallituksen toimet tulevat voimaan asteittain. Talous tulee toipumaan taantumasta. Hallituksen toimet ovat jo tähän mennessä tuottaneet tulosta. Vientimarkkinat ovat kohentuneet, inflaatio hidastunut, korot laskeneet ja tulokehitys on kulutusta lisäävää, jolloin kotitalouksien kulutus lisääntyy. Hallitus on siis menossa oikeaan suuntaan. Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallitus on työn ja yrittäjyyden hallitus. Valtion panostuksen edellytyksenä on, että yksityisen sektorin panostukset kasvavat 2,8 prosenttiin. Tarvitsemme reippaita uudistuksia yrittäjyyden kautta talouskasvuun, ja niihin nykyhallitus tekee merkittäviä satsauksia. Työn tuottavuuden tulee kasvaa. Sosiaaliturvaan tehtävät sopeutukset ja tuloverotuksen keventäminen pieni- ja keskituloisille luovat kannustimet työnteolle. Vain yritteliäällä työllä voimme turvata hyvinvointivaltiomme peruspalvelut kaikille suomalaisille. Kasvua tarvitaan nimenomaan tuottavalle yksityiselle puolelle yritysten kautta. Suomi on lisännyt merkittävästi tki-panoksia, noin yhdellä miljardilla eurolla, ja seurantaa rahojen toteuttamisessa tulee erityisesti tarkastella, jotta ne tulevat tuottamaan talouskasvua. Erinomaisia uutisia on tullutkin muun muassa eri puolille Suomea rakentuvista datakeskuksista ja jäänmurtajatilauksista. Suomalaista osaamista siis arvostetaan. Asiat tulee laittaa tärkeysjärjestykseen: suomalaisten turvallisuus, huoltovarmuus, perusarjen tarpeet ja palvelut, ruoantuotanto, tiestö ja yrittäjyys niistä kärjessä. — Kiitos. [Markus Lohi pyytää vastauspuheenvuoroa]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+11.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-02-06T18:19:23,2025-02-06T18:23:29,Hyväksytty,1.1 2025_2_104,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp,Kiitoksia. — Otetaan yksi vastauspuheenvuoro. Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_105,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin edellä puhuneelle edustaja Strandmanille todeta, että kun te tuossa laitoitte kaikki talousongelmat ja velkaantumisen edellisten hallituksien syyksi, niin kuitenkin kun katsotaan julkisen talouden tasapainoa, niin Sipilän hallituksen loppusuoralla se julkisen talouden alijäämä alkoi nollalla, 0,2 prosenttia. Marinin hallituksen viimeisenä kokonaisena vuonna, vuonna 2022 julkisen talouden alijäämä oli 0,8 prosenttia. Ja nyt ollaan 4 prosentissa ja täällä sanotaan tässä raportissa, että ”julkisen alijäämän odotetaan pysyvän yli 3 prosentin”. Viime vuonna Suomi otti, jos koronavuosi jätetään pois, historian eniten velkaa. Minusta ei ole reilua sanoa, että tämä on edellisten hallitusten vika. Eiköhän tämä velkaantuminen ole yhteinen ongelma, ja yhdessä tämä pitää ratkaista. Ei se ratkea syyttelemällä toisia, ei menneitä ja tulevia eikä nykyisiä, vaan tekemällä oikeita ratkaisuja. Nyt suunta on kuitenkin väärä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+11.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-02-06T18:23:33,2025-02-06T18:24:45,Hyväksytty,1.1 2025_2_106,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp,Kiitoksia. — Ja sitten mennään puhujalistalle. Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_107,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomuksessa vuodelta 2024 keskeisenä huomiona on esimerkiksi se, että suhdannetilanteen heikko kehitys on jatkunut ja talouden toipuminen on viivästynyt. Talouden kasvua jarruttavat edelleen korkea hintataso, korkeat korot ja Venäjän hyökkäyssodan seuraamukset. Heikko suhdannetilanne näkyi vuonna 2024 laajasti myös työmarkkinoilla ja työttömyyden nousuna ja tätä kautta hallituksen työllisyystavoitteen karkaamisena. Hallitus ajaa läpi julkisen talouden hoidossa merkittävät ja epäoikeudenmukaiset leikkaukset ja unohtaa lähes tyystin veropuolen hyödyntämisen julkisen talouden vahvistamisessa asiantuntijoiden suositusten vastaisesti. Hallitus ei ole pääsemässä julkisen talouden tavoitteisiinsa, vaan on juuttumassa leikkausten ja kurjistamisen kierteeseen. Todella haasteellisessa työllisyys- ja taloustilanteessa hallituksen työllisyystoimet koostuvat lähes yksinomaan sosiaaliturvan leikkauksista ja työehtojen heikennyksistä. Paitsi että valittu politiikka on epäoikeudenmukaista, sen työllisyysvaikutukset ovat varsin epävarmoja erityisesti tässä suhdannetilanteessa. Tilanne on siis se, että työttömyys kasvaa, köyhyys lisääntyy ja huoli kansalaisilla on suuri pärjäämisestä. Hallituksen vinoutuneen politiikan ja kasvun laiminlyönnin seurauksena verotulot vähenevät ja työllisyys heikkenee, ja näiden seurauksena velkaantuminen kasvaa edelleen, suurista vaalipuheista huolimatta. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksella olisi ollut liki kaksi vuotta aikaa tehdä inhimillisesti parempia, korjaavia päätöksiä. Niitä emme valitettavasti ole nähneet. Odotan, että tulevassa puoliväliriihessä emme näe lisää toimenpiteitä ja päätöksiä, joissa kurjuus, työttömyys ja köyhyys edelleen vain lisääntyvät. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+11.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-02-06T18:24:48,2025-02-06T18:26:57,Hyväksytty,1.1 2025_2_108,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_109,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä Valtiontalouden tarkastusviraston arvio finanssipolitiikasta vuodelta 2024 on erittäin painavaa ja asiantuntevaa luettavaa, kuten VTV:n raportit ovat yleensäkin. Itse olen tarkastusvaliokunnan jäsen, ja tämähän tulee meille sinne käsiteltäväksi, jolloin kuulemme sitten VTV:tä ja muita asiantuntijoita ja teemme tästä sitten mietintömme. Viimeksi vastaavanlainen raportti käsiteltiin niin, että se koski tietysti vuotta 23. Tarkistin juuri, että mietintö valmistui 3. syyskuuta viime syksynä, siis noin puoli vuotta sitten. Siitä käsittelystä jäi itselleni erittäin hyvä kuva, koska me kuulimme kaikkia maamme johtavia talouspolitiikan asiantuntijoita. Tämähän on nyt sitten lähetekeskustelu sinne valiokuntakäsittelyyn. No, tässä edustaja Räsänen jo ensimmäisessä puheenvuorossa tässä keskustelussa kävi hyvin läpi tämän niin sanotun yhdeksän miljardin kokonaisuuden, eli en lähde toistamaan sitä analyysiä, mikä tähän liittyy, muilta osin kuin totean niin, että juuri tämän kahden miljardin osuuden piti olla se plusmerkkinen, joka saadaan niillä uusilla työpaikoilla, joita piti saada satatuhatta aikaiseksi, ja sitten siellä oli se säästöjen puoli, ja siellä oli sitten juuri miljardin verran niitä hyvinvointialueiden vapaaehtoisia säästöjä. Sitten on myös käynyt niin, että tässä tilanteessa verotulojen kehitys korotetuista verokannoista huolimatta ei ole ollut sellainen kuin on arvioitu, ja niinpä tämä on sitten jäämässä todellisilta vaikutuksiltaan noin puoleen eli sinne 4,5 miljardiin euroon. Mutta siitä ei nyt tässä yhteydessä enempää. Yksi aivan keskeinen asia, joka tässä on, on tietenkin se, että meillä suurin valtiontalouden yksittäinen momentti on tuo hyvinvointialuemomentti. Kaivoinkin esille sen, mitä tarkastusvaliokunta totesi puoli vuotta sitten käsitellessään vuoden 2023 finanssipolitiikan arviointia. Suora sitaatti siitä: ”Hyvinvointialueiden alijäämä kohosi lähes 1,5 miljardiin euroon vuonna 2023. Lisäksi alijäämät jakautuvat epätasaisesti alueiden välillä. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueilla ei välttämättä ole mahdollisuuksia säästöihin vaarantamatta alueen väestölle tarjottavia palveluita. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut saavuttaa pitkällä aikavälillä kustannussäästöjä siirtämällä painopistettä kalliista erikoissairaanhoidosta ennaltaehkäisevään perusterveydenhuoltoon. Liian voimakkaat lyhyen aikavälin korjaavat toimet voivat asiantuntijoiden mukaan kostautua tulevaisuudessa, mikäli ne vaarantavat tämän tavoitteen toteutumisen. Valiokunta katsoo, että hyvinvointialueiden toiminnassa on todennäköisesti tehostamisen tarvetta. Säästöillä ei kuitenkaan tule vaarantaa uudistuksen onnistumisen kannalta olennaisia perusterveydenhuollon palveluita.” Tämän vähän pitkän sitaatin halusin ottaa, koska juuri tästä asiastahan me keskustelimme kyselytunnilla pari tuntia sitten, ja tämä oli tarkastusvaliokunnan yksimielinen kannanotto tähän asiaan. No, usein sitten hallitus puolustautuu, niin kuin täälläkin ollaan kuultu jo perussuomalaisten puheenvuorossa. — Sivulauseena todettakoon, että kokoomuksen edustajia en ole tämän asian käsittelyn aikana salissa nähnytkään, anteeksi, puhemiehenä kyllä, mutta siinä roolissa, että osallistuisi keskusteluun, ei tässä ole ollut päähallituspuolueen edustajia. — Haluaisin todeta, että hallituksen taholta usein arvostellaan juuri näillä asioilla, että tämä kaikki olisi edellisten hallitusten perintöä. Äsken tuossa vastauspuheenvuorossa edustaja Lohi lyhyesti ja nopeasti eritteli tämän tilanteen ja totesi, että kyllähän tämä nyt liittyy kuitenkin pääosin tähän nykyisen hallituksen kauteen. Voidaan toki sanoa, että itse asiassa siellä vuoden 22 viimeisellä neljänneksellä Suomessa oli näkyvissä talouden taantuman merkkejä. Heitänkin tässä sellaisen mielipiteen ilmoille, että kun meillä tapahtuu hallituksen vaihdoksia niin, että ne ovat melko periaatteellisia ja isoja vaihdoksia, niin kuin keväällä 23 tapahtui, niin meillä on vaarallinen tilanne sikäli, että se viimeinen neljännes ennen hallituksen vaihtumista, jolloin me kaikki olemme vaalikentillä, on vähän sellainen tilanne, jossa ei ehkä riittävällä tarkkuudella oteta kantaa uhkaaviin talouden tekijöihin. Ja sitten on se uuden hallituksen aloituskausi, joka ajoittuu meillä pitkäaikaisiin neuvotteluihin hallituspohjan muodostamisesta, ja sitten tulee kesätaukoa päälle, niin että tavallaan Suomi ajelehti sieltä marraskuusta, joulukuusta 22 pitkälle syksyyn 23, ja ei päästy kiinni riittävällä tavalla tähän taloudelliseen tilanteeseen. Ja sitten, niin kuin on sanottu ihan perustellusti, ollaan tehty sopeutuksia, joiden suuruusluokasta me oppositiossa — ainakaan me sosiaalidemokraatit — emme välttämättä ole eri mieltä, mutta kysymys on siitä, millä tavalla ne tehdään. Tässähän on raportin sivulla 31 taulukko, miten sopeutukset prosentuaalisesti jakautuvat menosäästöjen ja sosiaalietuuksien säästöjen ja verotuksen ja muiden asioiden kesken. Tässä suhteessa ainakin kahdella kolmella miljardilla eroavat meidän näkemykset siitä, miten tätä tehtäisiin — siis verotus vai säästöt, ja jos säästöt, niin mihin ne kohdennettaisiin. Tämä on se peruskysymyksenasettelu. Yhteinen huolemme on tietenkin se, että kaikesta tästä huolimatta vaikeassa tilanteessa pitäisi löytää niitä kasvun elementtejä. Täällä mainittiin jo, että nyt panostamme aivan eduskunnan yhteisellä päätöksellä tutkimus- ja kehittämismenoihin. Se on erittäin tärkeä asia. Mutta minulle jäi mieleen siitä vuoden 23 raportin käsittelystä kysymykseni, jonka esitin asiantuntija Seija Ilmakunnaalle, kun kysyin, mitä siellä vuonna 2010, jolloin tämä huonon käänteen sanotaan ikään kuin alkaneen, oikeastaan tapahtui. Se, mitä usein ei nosteta esille, oli se, että siitä alkaen meidän väestömme ikärakenteen kehitys on ollut aivan erilainen kuin muissa Pohjoismaissa, eli meillä on työvoiman määrä vähentynyt ja työvoiman ulkopuolella oleva määrä lisääntynyt, ja tämä on aivan olennainen tekijä meidän huonoon kehitykseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+11.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-02-06T18:27:02,2025-02-06T18:34:31,Tarkistettu,1.1 2025_2_110,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_2_111,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valtion tarkastusviraston kertomuksessa todetaan, että valtiovarainministeriön talousarvion pohjana oleva talousennuste on realistinen, joten ministeriö on onnistunut tehtävässään. Etenkin valtionhallinnon syvä ja pysyvä alijäämäisyys finanssikriisin alusta lähtien on kasvattanut ja kasvattaa yhä julkisyhteisöjen velkaa. Valtion tarkastusvirasto toteaakin, että koska velkasuhde ottaa harppauksia kriisitilanteessa, on tärkeää ylläpitää riittävästi liikkumavaraa ylöspäin, jotta finanssipolitiikka pystyy elvyttämään taloutta riittävästi, kun se on tarpeen. Jotta liikkumavaraa voidaan ylläpitää tai jopa kasvattaa pidemmällä aikavälillä, tarvitaan bruttokansantuotteen kasvua ja lisää sopeutustoimia. Leikkaukset ja säästötoimet ovat olleet välttämättömiä. Ennusteiden perusteella Suomen talous on kuitenkin elpymässä, mikä luo uskoa tulevaisuuteen. Elintason mittarina yleisesti käytetty bruttokansantuote mittaa ennen kaikkea yhteiskunnan tavara- ja palvelutuotannon laajuutta. Se huomioi vain niiden palveluiden ja tavaroiden kulutusta, jotka voidaan hinnoitella ja ilmaista rahamääräisinä. Tällöin tarkastelun ulkopuolelle jäävät monet onnellisuutta ja hyvinvointia tuovat asiat, kuten elämänlaatu, luonnon tarjoamat ilmaishyödykkeet ja perhesuhteisiin liittyvät asiat. Kaikki asiat eivät siis ole rahassa mitattavia, vaikka niillä on meille suomalaisille äärettömän iso merkitys. Siksi hyvinvoinnin ja onnellisuuden mittaaminen edellyttää laajempaa talous-, sosiaali- ja ympäristötekijöiden tarkastelua pelkän bruttokansantuotteen sijaan. Arvoisa rouva puhemies! Julkisen talouden vahvistamista on tarpeen jatkaa monivuotisella, ylivaalikautisella lähestymistavalla ja kattavasti kaikkia meno- ja tulokategoriota ja rakenteellisia toimia arvioiden. Kunta- ja aluevaalit lähestyvät, ja kuulemme taas vaalikentillä lukuisia katteettomia lupauksia eri asioiden kuntoon saattamisesta. Hallituspuolueen edustajana on syntynyt ymmärrys siitä, että maamme velkaantuminen on saatava loppumaan ja valtiontalous kasvun tielle. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen vaatii uusia keinoja, ja palveluita voidaan kehittää paremmin toimiviksi asiakaslähtöisyys huomioiden. Hyvinvointialueet aloittivat vasta 1.1.23 toimintansa. Koska kysymys on yhdestä Suomen historian merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista, siitä löytyy vielä korjattavaa ja kehitettävää. Kuntien ja kuntayhtymien toimintatavat ja resurssit sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisessä vaihtelevat alueittain. Toimintojen yhteensaattamisessa riittää vielä töitä, ja myös johtoportaan olisi syytä osallistua säästötalkoisiin. Hyvinvointialueiden asiakaspinnassa olevista tehtävistä ja palkoista ei ole sen sijaan varaa tinkiä, jotta ala säilyy veto- ja pitovoimaisena. Arvoisa puhemies! Tiukkaa talouskuria noudattamalla vältymme joutumasta EU:n tarkkailuluokalle. Säästötoimenpiteitä ja toiminnan kehittämistä on tarpeen edelleen jatkaa. Kriisejä tulee ja menee, joten meidän on oltava valmiina. Sitä ennen on elettävä suu säkkiä myöden, kuten vanha kansa sanoo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+11.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-02-06T18:34:35,2025-02-06T18:38:09,Hyväksytty,1.1 2025_2_112,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_113,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ajattelin puhua tässä työstä ja siitä, miksi tilanne on tämmöinen kuin se tänä päivänä on. Täällä puhutaan aika paljon suhdanteen heikkoudesta, ja sen seurauksena tämä toipuminen myöhästyy. Meillä on tässä Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle, ja täällä on mielenkiintoista tietoa. Yksi tämmöinen taulukko sivulla 11 kuvaa väreillä ja numeroilla sitä, minkälainen tilanne tässä tällä hetkellä on. Ja mitä sinisempi tämä kartta tuolla on, sitä huonompia aikoja on odotettavissa, ja mitä punaisempi se on, sitä valoisampaa tulosta näyttäisi olevan tämän värikartan mukaan. Mutta se kartta kertoo tänä päivänä sitä, että avoimien työpaikkojen muutos on miinuksella, palveluiden luottamus miinuksella, rakentamisen luottamus miinuksella, teollisuuden luottamus miinuksella, vähittäiskaupan luottamus miinuksella. Kaikki nämä tekijät täällä taustalla ovat miinuksella. Ja se näkyy sitten avointen työpaikkojen määrän laskuna, joka on todella huono, koska syksyllä, viime syksynä, avointen työpaikkojen lukumäärä on supistunut niin, että se lähestyy jo viime vuosikymmenen alkupuolen tasoa, eli se on viimeisen 15 vuoden huonoin tilanne. Eli ollaan todella sellaisessa tilanteessa, että kun taloudessa ei ole luottamusta ja talous on psykologiaa aika paljon, niin tätä pitäisi saada rakennettua. Nämä työllisyysluvut ovat sillä tavalla huonoja — edustaja Räsänen tässä jo kuvasi sitä — että siitä alkutilanteesta, kun hallitus lähti silloin 23 kesällä, 70 000 työpaikkaa on vähemmän, ja jos sitä katsotaan joulukuulta 22 ja viime vuoden joulukuulta, niin sama 70 000. Eli se 70 000 siellä on, ja piti tulla 100 000 uutta työpaikkaa. Ollaan niin kuin vääränmerkkisessä luvussa. Ja tosiasia näyttää siltä, että työllisyysaste tulee olemaan huonompi kuin hallituksen aloittaessa 2023 sitten, kun hallitus aikanaan lopettaa tämän vaalikauden lopulla 2027. Siinä on iso ero: 73,6 oli silloin lähtötilanteessa, ja se jää 72,9:ään. Eli ollaan huonommassa tilanteessa, ja piti tulla uusia työpaikkoja. Tämä tekee sen, että tämä työllisyysvaikutus, jolla piti tätä 9 miljardin sopeutusta saada aikaiseksi, on siellä sen 1 900 miljoonaa eli 1,9 miljardia vajaalla, ja se ei ole toteutumassa. Toinen asia, joka koskee näitä hyvinvointialueita, on siellä 0,9 miljardia. Eli nämä jo kaksistaan tekevät 2,7 miljardia tästä 9 miljardista eli 30 prosenttia sitten kokonaisuudesta. Eli tavoitteeseen ei olla pääsemässä. Työttömyys on ennätyskorkealla tasolla. Sitten tässä viime päivinä on tullut ehdotuksia, että nyt meidän kasvun saamiseksi aikaiseksi, 17 vuoden kokemuksen pohjalta, niin Elinkeinoelämän keskusliitto esitti, että pitää saada 3,5 miljardia euroa veronkevennyksiä aikaiseksi ja sitä kautta niin kuin kasvu lähtisi liikkeelle. Kävin sitten näitä läpi 17 vuoden ajalta, mitä yrittäjille on annettu isoja ratkaisuja. Kela-korvaus poistettiin 2009—2010, se oli 1 miljardi euroa yrittäjien maksua alas. Sitten yhteisöveroa laskettiin neljä prosenttiyksikköä 2014, ja se oli noin miljardi euroa, vähän runsas miljardi euroa. Ja sitten 2017 siirrettiin vakuutettujen työnantajamaksuja palkansaajapuolelle yli kaksi miljardia vuodessa joka vuosi sieltä tännepäin. Eli näillä sopeutustoimilla, joissa yli neljällä miljardilla vähennettiin työnantajakuluja, ajateltiin, että sitten kasvua tulisi tämän jakson aikana. Ei ole tullut kasvua. Eli nämä keinot eivät ole purreet tämän 17 vuoden aikana, että kun vähennetään näitä työnantajamaksuja tällä tavalla, niin se auttaisi työllistymiseen ja investointeihin. Joten ehkä kaikkein tärkein syy tämän 17 vuoden aikana ja näitten viime vuosien aikana on se, että pitäisi keskustella entistä enempi, mitä tuottavuudelle saadaan aikaiseksi yrityksissä ja yhteiskunnassa noin laajemminkin. Eli käytännössä se tuottavuuskehitys tulee olemaan se ydinasia, ja se määrittelee meidän talouskasvun. Meidän pitäisi saada niitä toteutettua ja innovatiivisia investointeja, joilla tämä maa lähtee liikkeelle. Me puhumme vääristä asioista. Tuottavuuden taustalla ovat osaamisen määrät ja muut tällaiset asiat, jotka vaikuttavat suoraan. Eli me puhutaan näistä seurauksista, me ei mennä niihin juurisyihin, ja ne ovat siellä tuottavuuden äärellä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+11.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-02-06T18:38:10,2025-02-06T18:44:22,Hyväksytty,1.1 2025_2_114,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_115,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Olisi todella toivonut, että olisimme tässä salissa hieman laajemman keskustelun käyneet tästä finanssipolitiikan tilanteesta, ja varsinkin sellaisen keskustelun, johon myös hallituspuolueiden edustajat olisivat osallistuneet ja olisivat osoittaneet sitä halua, että tästä yhteisestä haasteesta halutaan käydä keskustelua myös sitten sellaisten raporttien pohjalta, jotka eivät ole kovin mairittelevia nimenomaan hallituksen politiikan näkökulmasta. Mutta se kuuluu tähän politiikkaan, ja minusta tämä on kuitenkin meidän yhteinen haaste, millä tavalla me kaikkien näiden vuosien jälkeen nyt saisimme Suomessa meidän julkisen talouden kestävämmälle polulle. Niin kuin moni on tässä keskustelussa todennut, finanssikriisistä alkaen tilanne ollut se, että meillä joka vuosi yhteiskunnassamme julkiset menot ovat nousseet tuloja nopeammin, ja se on aiheuttanut tilanteen, jossa me olemme kroonisesti velkaantuneet ja kroonisesti velkaannumme edelleen. Aina muistetaan tämän hallituksen toimesta syyttää edellistä hallitusta, mutta tosiasiallisesti tämän hallituksen aikana julkisen talouden velkaantuminen on vain kiihtynyt edelliseen hallitukseen verrattuna, ja senpä takia ajattelisin, että nykyiseltäkin hallitukselta vaadittaisiin nöyryyttä katsoa totuutta silmiin ja katsoa myös niitä asioita, joissa tällä kaudella on kiistatta tämänkin tarkastusviraston raportin pohjalta epäonnistuttu ja joissa emme ole saaneet aikaiseksi sellaista käännettä, jota tähän tarvitsemme. Sitten on, arvoisa puhemies, myös todettava, että on paljon myös sellaisia asioita, joihin voin ihan hyvin yhtyä, niin tässä tarkastusviraston erilliskertomuksessa kuin myös hallituksen politiikassa, enkä minä lähde ainakaan kiistämään tätä mittaluokkaa. Niin kuin tarkastusvirastokin toteaa, sinänsä tämä sopeutuksen mittaluokka ja se, miten se kohdentuu eri vuosille on ollut sinänsä ihan osuvaa, ja enemmänkin kysymys on sitten siitä, mihin sopeutustoimet kulloisenakin aikana kohdennetaan ja missä mitassa, ja siinä on totta kai sitten puolueiden välillä eroa, ja varsinkin nyt tällä kaudella on huomattu, että kun ensimmäisenä sopeutustoimet kohdistuivat kaikki kotimaiseen kysyntään, niin se on totta kai näkynyt siinä, että kuluttajienkin luottamus on erittäin matalalla tasolla eikä mahdollista sitten talouden kasvun liikkeelle lähtemistä. Kun tiedämme vielä myös sen, että ihan keskituloisten, tavallisten työssäkäyvien verorasituskin on todella nyt korkeimmalla tasolla kymmeneen vuoteen, niin tämä ei tätä luottamusta kyllä herätä. Siksipä toivon, että kun nyt kaikki kissojen ja koirien kanssa haemme toimenpiteitä, joilla talouden kasvu saataisiin liikkeelle, niin tehtäisiin nyt suurin osa niistä toimenpiteistä nimenomaan tukemaan tätä tavallisten ihmisten luottamuksen palauttamista ja ostovoiman vahvistamista ja sitä kautta talouden kasvun synnyttämistä, eikä aina ajateltaisi, että kaikki kasvutoimenpiteet veronalennuksineenkin kohdennetaan vain ja ainoastaan yhteiskunnan kaikista varakkaimmille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+11.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-02-06T18:44:25,2025-02-06T18:47:38,Hyväksytty,1.1 2025_2_116,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_2_117,2/2025,2025-02-06,16.00,18.51,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä raportissa puhutaan myös työeläkelaitoksien osalta, ja täytyy sanoa, että myös jotain hyvää hallitus tässä on tehnyt. Kun työmarkkinajärjestöt saavuttivat neuvottelutuloksen tästä eläkeratkaisusta, niin se on ollut merkitystään suurempi, kun tätä tarkastellaan kokonaisuutena. Tässä raportissa puhutaan työeläkelaitosten erityisasemasta, ja se on tässä myöskin huomioitava. Se on ainut alue, joka meillä on näissä hyvinvointiyhteiskunnan palveluissa positiivisella puolella. Siellä talous on kunnossa. Tämä eläkeratkaisu sinänsä myöskin rauhoitti eläkeläisten tilannetta ja näytti näkymää ulospäin, mutta tärkein asia tässä on se, että kun sitä osakepainoa kasvatettiin, niin työeläkemaksun nousua varottiin, ja sitä ei ole tässä nytten. Se pysyy 24,4:ssä arvion mukaan noin 20 vuotta tästä eteenpäin, ja se on aika iso päätös ollut. Nyt se on sovittu jo vuoteen 2030, että se pysyy sillä tasolla. Se osoittaa osittain myös sitä, että siellä rahastointiastetta voidaan kasvattaa. Se on nuorille ikäryhmille tosi tärkeä asia, ja se on varautumista tuleviin eläkkeisiin heidän osaltaan. Sitten täällä taustalla on myös tämä inflaation vakauttaja, joka on merkitystään suurempi. Sitä on aika vähän käsitelty julkisuudessa. Sen merkitys on sillä tavalla iso, että jos inflaation vakauttaja olisi ollut 23—24, kun työeläkeindeksi nousi yhteensä yli 12 prosenttiyksikköä näinä kahtena vuonna yhteensä, niin tämä inflaation vakauttaja tällä mekanismilla, mitä tässä on nyt sovittu, olisi ottanut siitä pois 3,6 prosenttiyksikköä. Tämä on sillä tavalla tosi merkittävä asia, että se olisi eläkeläisten kohdalla tarkoittanut sitä, että 2 000 euron eläkkeellä olevalla se olisi niistänyt noin 70 euroa siitä korotuksesta pois ja 3 000 euron eläkkeellä noin 100 euroa siitä korotuksesta pois. Mutta myös eläkemenoja, joita on noin 34 000 miljoonaa vuodessa, tämä inflaation vakauttaja olisi vähentänyt 1 200 miljoonaa euroa. Siellä puhutaan todella isoista summista, ja nämä ovat jääneet tässä julkisuudessa vähän taka-alalle. Työmarkkinajärjestöt hoitavat tätä eläkejärjestelmää, ja se nytten pysyy aina kymmenen vuoden välein tarkasteltuna hyvässä kunnossa, ja onneksi hallitus on hyväksynyt tämän ratkaisun. Täytyy sanoa, että tämä näyttää tulevaisuuteen hyvältä, ja minä uskon, että eläkeratkaisun osalta meillä ei tässä lähivuosina tarvitse toimia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2025+11.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-02-06T18:47:38,2025-02-06T18:50:53,Hyväksytty,1.1 2025_3_1,3/2025,2025-02-07,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2023>>>Kertomus K 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 25/2024 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 25/2024 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Keskustelu. Edustaja Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2025+17.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_3_2,3/2025,2025-02-07,13.00,13.29,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2023>>>Kertomus K 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 25/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen talousvaliokunnan yksimielisen mietinnön eduskunnan pankkivaltuuston vuoden 2023 kertomuksesta. Kertomus käsittelee laajasti Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan toimintaa. Vuonna 2023 taloudelliseen toimintaympäristöön liittyi paljon epävarmuuksia, joiden taustalla ovat useat kriisit ja geopoliittiset jännitteet. Valtioiden väliset konfliktit, kauppasodat ja poliittiset erimielisyydet aiheuttivat häiriöitä kansainvälisessä kaupassa sekä rahoitus- ja energiamarkkinoilla. Euroopassa erityisesti Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama huoli energian riittävyydestä aiheutti kustannusten nousua ja piti euroalueen inflaatiota korkealla tasolla. Euroopan keskuspankki jatkoi vuonna 2022 aloittamiaan koronnostoja inflaation hillitsemiseksi, minkä seurauksena rahoitusolot kiristyivät euroalueella eritahtisesti, Suomessa monia muita maita nopeammin. Erityisesti vanhoista asuntolainoista ja siten koko asuntolainakannasta maksettava keskikorko nousi Suomessa selvästi enemmän kuin euroalueella keskimäärin. Pankkivaltuuston kertomuksen mukaan suomalaiset kotitaloudet selviytyivät korkojen nousun aiheuttamista lisääntyneistä lainakustannuksista melko hyvin. Tähän vaikuttivat kohtuullinen työllisyys- ja tulokehitys sekä kotitalouksien säästöt. Toisaalta kun korkotaso laskee, se vaikuttaa ensin vaihtuvakorkoisten lainojen lainanhoitokuluihin, jolloin suomalaisten asuntovelallisten kotitalouksien korkomenot myös laskevat nopeammin kuin muualla. EKP:n kiristynyt rahapolitiikka alensi Suomen inflaatiota monia muita euroalueen maita nopeammin. Tämä johtuu osaksi siitä, että Suomen teollisuustuotanto ja rakentaminen, jotka ovat varsin herkkiä korkotason muutoksille, tuottavat keskimääräistä suuremman osuuden talouden arvonlisäyksestä. Toisaalta palveluinflaatio on ohjauskoron nostoista huolimatta pysynyt euroalueella suhteellisen korkeana, ja palveluiden osuus arvonlisäyksestä on Suomessa vähäisempi kuin euroalueella keskimäärin. Suomen inflaatiotason näkökulmasta EKP:n tiukka rahapolitiikka on ollut tarpeettomankin kireää. Tuotanto supistui Suomessa kertomusvuonna 1,2 prosenttia, ja supistuminen on jatkunut sen jälkeenkin. Tämä on Suomen talouden kasvun näkökulmasta huolestuttavaa. Suomen tulee pyrkiä pitämään julkinen talous kestävällä pohjalla siksikin, että sillä olisi yhteisen rahapolitiikan oloissa liikkumatilaa tasoittaa suhdannekehitystä kansallisella finanssipolitiikalla. Kysyntäinflaation taustalla voi olla paitsi lisääntyneen kokonaiskysynnän vuoksi noussut hintataso myös tarjontasokki, kuten esimerkiksi energian tarjonnan niukkuudesta seurannut hintojen nousu. Valiokunta toteaa, että tämänkaltaisten tarjontasokkien lisääntyminen tulevaisuudessa on muun muassa monimutkaisten toimitusketjujen ja kiristyneen maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi yhä todennäköisempää. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että ainut keskuspankkien käytettävissä oleva keino sekä lisääntyneen kysynnän että tarjontasokkien aiheuttaman inflaation hillitsemiseksi erilaisissa tilanteissa on ollut rahapolitiikan kiristäminen. Valiokunta pitää tärkeänä, että keskustelua inflaationhallinnan työkalujen monipuolistamisesta jatketaan. Suomen ja euroalueen suurimmat riskit liittyvät vallitsevaan maailmanpoliittiseen tilanteeseen. Koska reaalitalous ja rahoitusmarkkinat ovat maailmanlaajuisesti varsin integroituneet, muualla syntyvät sokit heijastuvat myös euroalueelle ja Suomeen. Erityisesti Lähi-idän tilanteeseen, Venäjän hyökkäyssotaan ja Yhdysvaltain hallinnon suunnittelemiin kauppapoliittisiin toimiin sekä finanssialan sääntelyyn ja verojen keventämiseen liittyvät riskit voivat näkyä Euroopassa korkeana inflaationa ja ennakoituakin heikompana talouskasvuna. Myös erilaisten hybridi- ja kyberhyökkäysten todennäköisyys kasvaa. Kyberhyökkäykset julkisia toimijoita ja myös pankkeja kohtaan ovat viime aikoina selvästi yleistyneet. Talousvaliokunta on kiinnittänyt asiaan vakavaa huomiota ja järjesti tänä syksynä kuulemistilaisuuden suomalaisiin pankkeihin kohdistuvista kyberhyökkäyksistä. Myös lisääntyneet uusien teknologioiden avulla toteutetut pankkihuijaukset ja niiden yritykset haastavat pankkien ja muiden finanssialan toimijoiden digitaalisia järjestelmiä ja edellyttävät myös asiakkailta entistä suurempaa valveutuneisuutta. Talousvaliokunta korostaa, että Suomen talouden ja rahoitusmarkkinoiden haavoittuvuuksien tunnistaminen ja niihin liittyviin erilaisiin riskeihin ja häiriöihin varautuminen on vallitsevassa tilanteessa tärkeää. Varautuminen edellyttää erityisesti kyberturvallisuudesta huolehtimista mutta myös yleisen huoltovarmuuden vahvaa ylläpitämistä. Uudessa ja entistä haastavammassa tilanteessa tulisi selvittää myös edellytyksiä finanssialan toimijoiden välisen tiedonvaihdon parantamiseen siten, että ne voivat lainsäädännön puitteissa informoida toisiaan ja tehdä yhteistyötä esimerkiksi kyberhyökkäysten ja pankkihuijausten torjumiseksi. On myös olennaista varmistaa, että viranomaisten ja finanssialan toimijoiden mahdollisuudet vaihtaa tietoa ja toimia yhteistyössä ovat samalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa ja tärkeimmissä verrokkimaissa. Valiokunta kiinnittää huomiota rahanpesusääntelyn ajantasaisuuteen ja toimeenpanoon sekä erityisesti Venäjälle hyökkäyssodan vuoksi asetettujen talouspakotteiden tehokkaaseen valvontaan. Pakotteiden kiertämisen estämiseksi olennaista on, että pakotteiden valvonta eri maissa on tehokasta ja yhdenmukaista. Tältä osin keskeisessä roolissa ovat OECD:n alaisuudessa toimivan hallitustenvälisen toimintaryhmän — Financial Action Task Force on Money Laundering, FATF — suositukset ja niiden yhdenmukaisen noudattamisen varmistaminen. Vuoden 2023 pankkivaltuuston kertomuksessa kehotetaan Finanssivalvontaa edelleen varmistamaan käytettävissä olevin keinoin, että peruspankkipalvelut turvataan ja että myös ne asiakkaat, jotka eivät käytä digitaalisia palveluja, pystyvät hoitamaan pankkiasiointinsa kohtuullisin kustannuksin. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että peruspankkipalvelujen saatavuutta, riittävyyttä ja toteutumista kansalaisten näkökulmasta yhdenvertaisella tavalla seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että valtiovarainministeriö on käynnistänyt peruspankkipalveluita koskevan sääntelyn kartoittamisen osana laajempaa luottolaitoslain muutostarpeiden arviointia. On huolehdittava siitä, että arviointityö etenee suunnitellusti ja että peruspankkipalvelujen tarjontaa ja hinnoittelua sekä niihin liittyviä kehitystarpeita arvioidaan keskeisenä osana luottolaitosten toimintaa. Talouden tilanne ja kyky torjua erilaisia taloudellisia sokkeja sekä Euroopassa että Suomessa riippuvat olennaisesti talouden kasvun, kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehityksestä. Tällä hetkellä talouskasvu on Euroopassa huomattavasti hitaampaa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Suomen talouden osalta keskeisiä haasteita ovat julkisen talouden heikko tilanne sekä talouskasvun haasteet. Valiokunta korostaa vahvan julkisen talouden keskeistä merkitystä, kun on tarve tasoittaa kansallisella finanssipolitiikalla yhteisen rahapolitiikan vaikutuksia tai kun varaudutaan erilaisiin talouden tai rahoitusmarkkinoiden häiriöihin. Syksyllä julkaistussa Draghin kilpailukykyraportissa kiinnitetään erityistä huomiota Euroopan talouden heikkoon tuottavuuteen, joka osaltaan heikentää Euroopan mahdollisuuksia torjua esimerkiksi inflaatiota ja sen haitallisia vaikutuksia. Euroopassa ja Suomessa tarvitaankin pitkäjänteistä tuottavuuskasvua tukevaa ja kestävään talouskasvuun tähtäävää politiikkaa, mikä edellyttää panostuksia muun muassa sisämarkkinoiden nykyistä parempaan toimivuuteen sekä pääomamarkkinaunionin edistämiseen — joka kulkee nykyään nimellä säästö- ja investointiunioni. Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy kannanoton kertomuksen johdosta. Tähän kertomukseen sisältyy tietysti valtava määrä muitakin asioita, mutta tässä tiivistelmä. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2025+17.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-02-07T13:04:07,2025-02-07T13:12:47,Hyväksytty,1.1 2025_3_3,3/2025,2025-02-07,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2023>>>Kertomus K 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 25/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2025+17.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_3_4,3/2025,2025-02-07,13.00,13.29,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2023>>>Kertomus K 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 25/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Sakari Puisto kuvasi hyvin tätä tilannetta, mikä meidän taloudessa on ollut, minkälaisessa ympäristössä olemme eläneet, ja hän kävi läpi sitä, mitä on tapahtunut menneinä vuosina ja mitä toimenpiteitä tämän parissa on tehty — myös sitä inflaatiokehitystä ja niitä toimia, joita inflaation hillitsemiseksi tehtiin, ja myös sen, miten yhteisessä talouspolitiikassa, missä on paljon hyvää ja kannatettavaa, on myös aika ajoin niitä haasteellisia tilanteita kuten se, minkä edustaja, puheenjohtaja Puisto toi esille, että esimerkiksi EKP:n talouspolitiikka oli meidän näkökulmasta tarpeettoman kireää liiallisen pitkään, ja se tietyllä tavalla näkyi meillä. Helsingin Sanomat eilen kuvasi meidän taloustilannetta — taisi otsikoida laajan artikkelinsa suurin piirtein jotenkin, että ""nyt liikaa synkistellään"" — ja kun tätä uutista luki, niin siinä tuli paljon kyllä myönteisiäkin asioita esille. Maamme talous siis osoittaa nyt jo elpymisen merkkejä, vaikka yleinen ilmapiiri on yhä aika lailla synkkä. Lehdessä asiantuntijat kommentoivat ja toivat esille faktoja, jotka kertovat, että suhdannekäänne on jo käynnissä. Ja niin kuin tässäkin salissa usein on käyty keskustelua siitä, että kenen ansiota jokin on, niin itse ajattelen niin, että ei huono suhdanne ole hallituksen syytä, mutta toisaalta en ole nyt ottamassa myöskään hallitukselle pisteitä siitä, että suhdanteessa on näkyvissä käännettä parempaan, mutta siten se tulee vaikuttamaan, että nämä toimet, joita esimerkiksi pääministeri Petteri Orpon hallitus on nyt tehnyt, tulevat suhdanteen kääntyessä parempaan vaikuttamaan todennäköisesti myös talouteen, talouskasvuun, työllisyyteen. Asiantuntijat toivat esille, että maamme talouskasvu on alkanut. Bruttokansantuote itse asiassa kasvoi viime vuonna jokaisella vuosineljänneksellä edelliseen neljännekseen verrattuna, ja lisäksi heinä—syyskuussa myös vuoden takaiseen verrattuna. Myös tilausten määrä ja investoinnit ovat kääntymässä kasvuun. Meillä on hyviä tulostietoja esimerkiksi Nokialta, hissiyhtiö Koneelta ja Wärtsilältä, joka esimerkiksi kertoi viime vuoden tilauskertymän ja tilauskannan olleen jopa ennätysmäinen. Näkymien kirkastumisesta kertovat myös esimerkiksi eri luottamusindikaattorit. Myös vienti on kääntymässä kasvuun. Vienti kääntyi kasvuun jo viime vuonna ja itse asiassa jopa odotuksia vahvemmin. Viennin elpymisen taustalla on palveluiden viennin reipas kasvu, mutta myös tavaravienti on alkanut osoittaa elpymisen merkkejä nyt viime vuoden lopulla. Ja vaikka meidän maamme talous ja vienti kärsivät Saksan talouden heikkoudesta, niin ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että me olemme jonkin verran pystyneet hyötymään Yhdysvaltain talouden vahvasta kasvusta. No sitten neljäntenä myönteisenä signaalina esille nostettiin korkojen laskun vaikutukset, jotka tulevat vahvistumaan tänä vuonna. Reilussa vuodessa euribor on laskenut jo puolitoista prosenttiyksikköä, eli noin 4 prosentista 2,35 prosenttiin, ja myös viestit kertovat, että kiinnostus lainanottoon, esimerkiksi asuntokauppaa ajatellen, on nyt kasvamassa. Myös kuluttajien ostovoima on kääntynyt kasvuun. Hyvä merkki on, että suomalaisten reaalipalkat ovat kääntyneet kasvuun. Viime vuoden lopulla ne nousivat 1,8 prosenttia, ja tämä tarkoittaa työssäkäyvien ostovoiman kääntymistä nyt paremmaksi. Tyyneyden rukouksessa todetaan, että anna meille tyyneyttä hyväksyä se, mitä emme voi muuttaa, ja rohkeutta muuttaa niitä asioita, joita voimme, ja toisaalta viisautta sitten erottaa nämä kaksi toisistaan. Haluan tähän puheenvuoroni loppuun oikeastaan nostaa esille, että meillä on paljon sellaisia asioita, joita meidän on vaikea tällä hetkellä ennakoida, joihin emme voi itse suoranaisesti vaikuttaa: Esimerkiksi siihen, mikä on Yhdysvaltain talouspolitiikan ja toimien tulevaisuus, mitä presidentti Trump tulee tekemään, miten ne teot säteilevät Eurooppaan, miten ne vaikuttavat esimerkiksi meille. Tai mitä Venäjä tulee jatkossa tekemään, kuinka pitkään Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu ja Venäjän aggressiot muuta länsimaailmaa vastaan. Tai sitten jo edellä esille nostamani Saksan tilanne, joka on merkittävä kyllä meidän talouskehityksenkin näkökulmasta. Nämä ovat asioita, jotka ovat niitä, joihin me emme pysty kovinkaan paljon itse vaikuttamaan — osittain kyllä Euroopan unionin jäseninä toki hyvillä suhteilla eri suuntiin. Ja sitten on asioita, joihin toki voimme Suomessa itse vaikuttaa, ja ainakin itse hivenen huolestuneena olen tänäänkin seurannut uutisia, jotka kertovat esimerkiksi laajenevista lakoista ja haluista tehdä nyt toimenpiteitä, jotka tulevat vaikeuttamaan esimerkiksi meidän teollisuuden jo muuten vaikeaa tilannetta tai rakentamisalaa tai muuta. Toivotaan, että näissä löytyy malttia ja ratkaisuhalukkuutta puolin ja toisin, niin että yhdessä huolehdimme, että taloutemme nykyinen hyvä käänne tulee vahvistumaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2025+17.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-02-07T13:12:54,2025-02-07T13:19:34,Hyväksytty,1.1 2025_3_5,3/2025,2025-02-07,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2023>>>Kertomus K 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 25/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2025+17.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_3_6,3/2025,2025-02-07,13.00,13.29,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2023>>>Kertomus K 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 25/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Sopii kiittää pankkivaltuustoa hyvästä kertomuksesta ja talousvaliokuntaa ja talousvaliokunnan puheenjohtajaa oikein hyvästä mietinnöstä ja sen esittelystä. Kun sitä mietintöä katsoo läpi, niin hyvin pitkälti voi yhtyä niihin huomioihin tämän meidän taloudellisen toimintaympäristön osalta. Jos ensin katsotaan tätä rahapolitiikan kokonaisuutta, niin tilannehan todella oli se, että Euroopan keskuspankin toimenpiteet, joilla pyrittiin inflaatiokehitystä hidastamaan, iskivät Suomen talouteen huomattavasti nopeammin kuin moneen muuhun, ja tämähän johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että meillä pitkälti asuntolainakanta on vaihtuvakorkoisissa veloissa, ja siitä syystä koronnostot näkyvät meillä aina nopeammin kuin ne näkyvät muissa maissa. No toisaalta totta kai kääntäen sitten se hyvä puoli on se, että kun mennään toiseen suuntaan, niin koronlaskut myös näkyvät Suomessa huomattavasti nopeammin kuin monessa muussa maassa tästä samaisesta syystä johtuen, koska meillä suurin osa asuntolainakannasta todella on vaihtuvakorkoisissa lainoissa, ja se myönteinen kehitys on kyllä näkynyt Suomessa siinä, että nimenomaan kuluttajien ostovoima on lähtenyt parantumaan. Se on parantunut totta kai eniten siitä syystä, että vuonna 24 myös meidän välillisiä verojamme, elikkä työvoiman sivukuluja, sosiaaliturvamaksuja, laskettiin, ja toisaalta sitten kun korot ovat lähteneet laskuun, niin kuluttajilla on ollut enemmän rahaa käytettävissä. Mutta siitä huolimatta, että tässä on ollut tätä myönteistä kehitystä, on kuluttajien ja yritysten luottamus tulevaan edelleen alhaisemmalla tasolla kuin sen pitäisi olla, jotta saisimme talouden pyörät pyörimään, ja senpä takia olisi entisestään tärkeää tässä keväällä pureutua, kun kaikki kissojen ja koirien kanssa etsimme niitä toimenpiteitä, joilla talouskasvua voitaisiin saada käyntiin, juuri tähän kysymykseen, millä keinoilla pystymme vahvistamaan kuluttajien ja yritysten luottamusta tulevaan. Tiedämme, että maailma ympärillämme on hyvin sumuinen. Emme tiedä, mitä rapakon takana keksitään, mitä Keski-Euroopassa tulee tapahtumaan ja miten muut tapahtumat maailmalla vaikuttavat, mutta se, mihin me voimme vaikuttaa, on todella se, että huomioisimme tämän kuluttajien ja yritysten luottamuksen ja sen nostamisen nyt tärkeimpänä keinona tässä talouskasvun synnyttämisessä. Senpä takia ajattelen niin, että kun tämä kevät on varmaan solkenaan täynnä erilaisia avauksia, joilla pyritään esimerkiksi verotusta alentamalla saamaan taloudellista kasvua aikaiseksi, niin muistettaisiin näissä puheissa se, että nyt pitää olla tavallisten ihmisten vuoro, jos ja kun veroja pystytään alentamaan, siitäkin syystä, että tänä vuonnahan on itse asiassa se tilanne, että kymmeneen vuoteen tavallisten suomalaisten verorasitus on korkeimmalla tasolla. Kyllä meidän pitää tätä pystyä alentamaan, elikkä nyt pitää olla veronalennuksissa tavallisten suomalaisten vuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2025+17.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-02-07T13:19:36,2025-02-07T13:22:44,Hyväksytty,1.1 2025_3_7,3/2025,2025-02-07,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2023>>>Kertomus K 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 25/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2025+17.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_3_8,3/2025,2025-02-07,13.00,13.29,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2023>>>Kertomus K 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 25/2024 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Ensin pari huomiota yleiseen talouteen liittyen. Kiinnitin huomiota aivan samaan Helsingin Sanomien artikkeliin kuin edellä edustaja Heinonen. Otsikko on tosiaan ""Liika synkistely uhkaa taloutta"", ja väliotsikkoja ovat ""Talous kasvaa jo"", ""Tilauksia tulee ja investointeja tehdään"", ""Vienti kääntyi kasvuun"", ""Korkojen laskun vaikutukset vahvistuvat tänä vuonna"", ""Kuluttajien ostovoima kasvaa jo"" ja ""Voiko jokin mennään vielä pieleen?"". Kuten me tiedetään, talous on myös psykologiaa, ja toivon, että nämä myönteiset näkymät ja osin jo tapahtunut myönteinen kehitys Suomen taloudessa vahvistaisivat kuluttajien luottamusta ja vahvistaisivat yritysten uskoa tulevaan ja nämä vahvistumiset itsessään aikaansaisivat käyttäytymismuutoksia: kuluttamista, investointeja, yrittäjyyttä, jotka edelleen toimivat myönteisesti Suomen taloudessa. On myös paljon tummia pilviä, ennen kaikkea maailmalla. Presidentti Donald Trump puhuu aivan levottomia, esimerkiksi Grönlannista ja viimeksi Gazasta, ja samaan aikaan hän vakuuttaa, että Euroopassa ja Yhdysvaltain kaupassa tullaan ottamaan käyttöön tulleja, jotka eivät vaikuta myönteisesti, eivät Euroopan eivätkä Suomen talouteen. Kotimaisia mahdollisia haittoja syntyy luonnollisesti, eikä pelkästään mahdollisia, vaan haittoja syntyy laajenevista lakoista, ja toivon todella, että työmarkkinoilla löydetään sopu mieluummin aikaisemmin kuin myöhemmin. Toisena asiana tämän yleisen talouspuheen lisäksi kiinnitän huomiota asiaan, joka on ollut esillä pankkivaltuustossa ja Fivassa, näihin kansalaisiin kohdistuviin huijauksiin: ovatko pankit tehneet riittävästi pystyäkseen niitä estämään tai ainakin estämään rahan kulkeutumisen huijatun tililtä edelleen huijareiden tileille. Minusta vaikuttaa siltä, että Suomessa eräiden tietosuojatalebanien ylikireät tulkinnat estävät tehokasta toimintaa näiden huijausten estämiseksi ja niiden rahavirtojen katkaisemiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2025+17.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-02-07T13:22:44,2025-02-07T13:25:51,Hyväksytty,1.1 2025_3_9,3/2025,2025-02-07,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2023>>>Kertomus K 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 25/2024 vp,Kiitoksia. — Aikataulusyistä tiedustelen edustaja Lohelta: aiotteko puhua pikemminkin lyhyesti vai pitkästi? [Markus Lohi: Lyhyesti ja asiaa!] — Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2025+17.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_3_10,3/2025,2025-02-07,13.00,13.29,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2023>>>Kertomus K 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 25/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää talousvaliokuntaa hyvästä mietinnöstä. Yksi otsikko tässä mietinnössä on ""tulevaisuuden haasteet finanssipolitiikassa ja rahapolitiikassa"", ja haluan tästä nostaa esille asioita, jotka tulivat myös valtiovarainvaliokunnan tämän vuoden budjettikäsittelyn yhteydessä esille asiantuntijakuulemisessa. Nimittäin tälle vuodelle kaikki ennustelaitoksethan ennustavat talouskasvua noin 1—1,7 prosenttia — haarukka on sillä välillä — ja me tietenkin toivomme kaikki, että näin tulisi tapahtumaan. Suomi ei tule nousemaan tästä talouden lamasta verotusta kiristämällä tai leikkaamalla. Niitäkin tarvitaan, mutta me tarvitsemme ennen kaikkea talouskasvua. Ja miksi nostan tämän esille? Sen takia, että meillä on olemassa kuitenkin, ihan niin kuin edustaja Zyskowicz edellä totesi, myös harmaita pilviä, jotka vähän uhkaavat tätä orastavaa talouskasvua, ja me toivomme, että ne eivät toteudu. Yksi niistä liittyy tähän tunnelmaan — talous on myös psykologiaa: meillä ei ole vielä riittävästi yritysten ja yksityisten kuluttajien luottamus palautunut tulevaisuuteen oman talouden osalta. Kun meidän talouskasvun ennusteet lähtevät siitä, että se perustuu yksityisen kulutuskysynnän parantamiseen, niin että kun korot laskevat ja palkkakehitys on inflaatiota parempaa, niin meidän kulutuskysyntä nousisi, ei niinkään vienti kasvaisi. Tähän liittyy se riski, että jos tunnelma säilyy heikkona ja ihmiset eivät luota tulevaisuuteen, niin nekään, joilla olisi varaa, eivät lähde kuluttamaan — nekään, joilla olisi varaa, eivät lähde kuluttamaan. Eli ostovoima ja ostokäyttäytyminen ovat eri asia. Toinen riski on tietenkin maailmantalouden erittäin heikko kehitys, joka haastaa koko Euroopan, ja kolmas on tämä orastava kauppasota. Suomen Pankki arvioi, että kauppasodan vaikutukset ja näitten tullien vaikutukset voivat pahimmillaan olla Suomen talouskasvuun 0,5—1,5 prosenttiyksikköä, ja sehän tarkoittaisi, että se pahimmassa tapauksessa veisi talouskasvun kokonaan. Mistä se talouskasvu koostuu? Kaavahan on yksinkertainen: se on työtunnit kertaa tuottavuus. Meidän pitää molempia pystyä parantamaan Suomessa, kannustamaan ihmisiä tekemään enemmän töitä, yrittämään, ja niin me saamme Suomen nousuun.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2025+17.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-02-07T13:26:00,2025-02-07T13:28:28,Tarkistettu,1.1 2025_3_11,3/2025,2025-02-07,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2023>>>Kertomus K 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 25/2024 vp,"Tuota pikaa alkavan suuren valiokunnan kokouksen vuoksi asian käsittely ja keskustelu keskeytetään, sikäli kuin listalle jää puheenvuoroja, ja keskustelua ja asian käsittelyä jatketaan myöhemmässä yhteydessä. — Asian käsittely siis keskeytetään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2025+17.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_3_12,3/2025,2025-02-07,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Seuraava täysistunto,Tämä täysistunto on päättynyt. Hyvää viikonloppua!, ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2025+18.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_4_1,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Ilmoituksia - Kansalaisaloitteet,"Eduskunnalle on 18.12.2024 toimitettu kansalaisaloite KAA 8/2024 vp Suomen irtautuminen Ottawan sopimuksesta. Aloitteen tarkoituksena on kannustaa eduskuntaa käynnistämään tarvittavat lainsäädännölliset valmistelut Suomen irtaantumiseksi Ottawan sopimuksesta. Perustuslain 53 §:n 3 momentin mukaisesti kansalaisaloite voi koskea lainsäädäntöasioita. Perustuslain säännöksen perusteluiden mukaan aloiteoikeuden ulkopuolelle jääviin asiaryhmiin lukeutuu muun ohella kuitenkin kansainvälisten velvoitteiden hyväksyminen ja niiden irtisanomisen hyväksyminen. Totean, että Ottawan sopimuksesta irtautumista koskeva kansalaisaloite ei siten ole perustuslain 53 §:n 3 momentin mukainen. Tämän vuoksi kieltäydyn perustuslain 42 §:n 2 momentin nojalla ottamasta aloitetta käsittelyyn.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_4_2,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan vaali>>>Vaali VAA 10/2025 vp,"Päiväjärjestyksen 3. asiana on Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan vaali. Totean, että vaali on yksimielinen. Eduskunta valitsee valtuuskunnan jäseniksi ja varajäseniksi edustajille jaetussa monisteessa luetellut edustajat.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_4_3,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Sisäministeri Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+14.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_4_4,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten erittäin hyvin tiedämme, Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota on jatkunut jo yli tuhat päivää. Miljoonat ovat paenneet Ukrainan sisällä, ja Ukrainan ulkopuolelle on paennut arviolta yli kuusi miljoonaa ukrainalaista. Suomessa tilapäistä suojelua on annettu noin 77 000 henkilölle. Tilapäiseen suojeluun perustuvalla oleskeluluvalla Suomessa oleskelee noin 45 000 ulkomaalaista. Loppujen arvioidaan palanneen takaisin Ukrainaan tai siirtyneen muualle unionin alueella. Arvio hakijamäärästä Suomeen vuodelle 2025 on 8 000—12 000:n välillä. Hallitusohjelman mukaan Suomi on sitoutunut edelleen jatkamaan Ukrainan tukemista ja auttamaan täysimääräisesti Ukrainasta sotaa paenneita ja jatkamaan heidän suojeluaan hyvässä yhteistyössä muiden EU-maiden kanssa. Muiden toimien ohella tämä tuki sisältää turvan antamisen sotaa pakeneville ukrainalaisille ja heidän perheenjäsenilleen. Kuten tiedämme, niin tilapäisen suojelun antaminen Ukrainan sotaa pakeneville perustuu unionitason velvoitteeseen eli tilapäisen suojelun direktiivin sisältämän suojelumekanismin käyttöönottoon, joka tapahtui unionin neuvoston päätöksellä maaliskuussa 2022 ensimmäistä kertaa koskaan. Tilapäisen suojelun antamista on unionitasolla päätetty sittemmin jatkaa niin, että tällä hetkellä suojelun antaminen jatkuu 4.3.2026 saakka. Valtioneuvosto on tehnyt 7.3.2022 asiassa päätöksen, jonka voimassaolo jatkuu edelleen. Ukrainan kriisin neljännen vuoden kynnyksellä on syntynyt tarve tilapäistä suojelua koskevan kansallisen lainsäädännön muuttamisesta tietyiltä osin. Ulkomaalaislain säännökset tilapäisestä suojelusta ovat tulleet voimaan jo vuonna 2004 ja ovat nykytilanteessa osin vanhentuneet. Tilapäistä suojelua koskevien säännösten muuttaminen nyt ehdotettavin osin on välttämätöntä, jotta tilapäisen suojelun antamista voidaan edelleen jatkaa sekä hakijoiden että viranomaisten näkökulmasta tarkoituksenmukaisella ja sujuvalla tavalla. Lisäksi Ukrainan tilanteesta saatujen kokemusten perusteella on perusteltua varautua tulevaisuuden muihin mahdollisiin tilapäisen suojelun tilanteisiin. Lain on välttämätöntä tulla voimaan 5.3.2025 ja lain ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta viimeistään 4.3.2025. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan seuraavia muutoksia tilapäistä suojelua koskeviin ulkomaalaislain säännöksiin: Ensiksi, tilapäisen suojelun enimmäiskestoksi on nyt säädetty kolme vuotta, mikä tulee Ukrainan tilanteen vuoksi annettavan tilapäisen suojelun osalta täyteen maaliskuussa 2025. Unionitasolla on aiemmin tulkittu, että tilapäisen suojelun enimmäiskesto on kolme vuotta, mutta menneenä kesänä kuitenkin päätettiin tilapäisen suojelun jatkumisesta vielä ainakin neljännellä vuodella maaliskuusta 2025 maaliskuuhun 2026. Tämän seurauksena tilapäisen suojelun ja sen perusteella myönnettyjen oleskelulupien voimassaolon jatkuminen edellyttää kolmen vuoden enimmäiskeston poistamista ulkomaalaislaista. Toiseksi, tilapäistä suojelua saavien henkilöiden oleskelulupien ja oleskeluoikeuden osoitukseksi annettavien oleskelulupakorttien voimassaolon ehdotetaan tavanomaisen jatkolupamenettelyn sijaan jatkuvan suoraan lain nojalla koko sen ajan, kun valtioneuvoston päätös tilapäisen suojelun antamisesta on voimassa. Käytännössä valtioneuvosto tehnee päätöksen tilapäisen suojelun kestosta sen perusteella, miten tilapäisen suojelun jatkamisesta päätetään EU:ssa. Tältä osin nyt ehdotettu muutos vastaisi pitkälti sitä, mitä tässä salissa päätettiin kaksi vuotta sitten oleskelulupien ja oleskelulupakorttien voimassaolon jatkumisesta suoraan lain nojalla. Kolmanneksi, tilapäisen suojelun perusteella myönnetyt oleskeluluvat olisivat jatkossa luonteeltaan aina tilapäisiä eli B-lupia. Lupa ei siis muuttuisi jatkuvaksi A-luvaksi kolmen vuoden jälkeen, kuten voimassa olevan lain mukaan tapahtuisi. Muutos on välttämätön, koska tilapäinen suojelu on nimensäkin mukaan luonteeltaan tilapäistä. Lisäksi luvan tilapäisyys on myös ollut lainsäätäjän alkuperäinen tahto ja tarkoitus, ja koska tarkoitus on, että oleskelulupien voimassaoloa edellä kuvatuin tavoin jatketaan suoraan lain nojalla ilman jatkolupamenettelyä, niin luvan lajin muuttuminen kesken oleskeluluvan voimassaolon ei myöskään käytännön syistä ole mahdollista. On tärkeää huomata, että tilapäistä suojelua saavat jatkaisivat oleskeluaan Suomessa samalla luvalla kuin tähänkin asti eli muutos ei siis huononna heidän tilannettaan siitä, mikä se nyt on. Luvan jatkumisella tilapäisenä on joitain vaikutuksia sosiaaliturvaan ja kotikuntaoikeuteen suhteessa siihen, että lupa muuttuisi jatkuvaksi. Merkittävin vaikutus kuitenkin on, että pelkästään tilapäisen suojelun perusteella ei voisi lainkaan saada pysyvää oleskelulupaa tai kansalaisuutta. On kuitenkin tärkeää korostaa, että jos henkilön tarkoituksena on jäädä Suomeen pysyväisluonteisesti ja asettua osaksi suomalaista yhteiskuntaa, hän voi milloin tahansa hakea oleskelulupaa esimerkiksi työnteon tai opiskelun perusteella. Neljänneksi ja viimeiseksi, eräiden kolmansien maiden kansalaisten osalta sekä tilapäinen suojelu että sen perusteella myönnettyjen oleskelulupien voimassaolo päättyisivät kummatkin nyt maaliskuussa 2025. Kyse on Ukrainasta tulleista kolmansien maiden kansalaisista, jotka ovat oleskelleet Ukrainassa tilapäisellä oleskeluluvalla ja joille on annettu tilapäistä suojelua Suomessa kansallisen päätöksen nojalla. On siis huomioitava, että kyse ei ole Ukrainan kansalaisten perheenjäsenistä eikä kansainvälistä suojelua Ukrainassa saavista henkilöistä eikä siellä pysyvällä oleskeluluvalla oleskelleista. Heillä on ollut nyt kolme vuotta aikaa joko palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa taikka laillistaa oleskelunsa Suomessa tai unionin alueella hakemalla oleskelulupaa esimerkiksi työn tai opiskelun perusteella, jos tavoitteena on ollut jäädä unionin alueelle. Tarvetta tilapäiselle suojelulle ei enää ole. Näin ollen valtioneuvosto tulee nyt ehdotettavan lainsäädännön nojalla tekemään maaliskuussa 2025 päätöksen tämän henkilöryhmän tilapäisen suojelun päättymisestä, ja heidän oleskelulupiensa voimassaolo päättyisi suoraan nyt ehdotettavan lain nojalla 31.3.2025. Henkilöiden itsensä riittävästä tiedottamisesta on jo huolehdittu ja tullaan edelleen huolehtimaan. Arvoisa puhemies! Totean vielä lopuksi, että on tärkeää jatkaa keskustelua tilapäistä suojelua saavien tilanteesta ja sen kehittymisestä. Suojeluahan on nyt päätetty jatkaa maaliskuulle 2026, ja tarvitsemme unionitason ratkaisuja toimista sen jälkeen. Tämä koskee myös mahdollista paluuta Ukrainaan ja sen tukemista. Nämä ratkaisut on tehtävä ajoissa, jotta jäsenvaltioille jää riittävästi aikaa kansalliselle täytäntöönpanolle.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+14.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-02-11T14:03:43,2025-02-11T14:11:54,Hyväksytty,1.1 2025_4_5,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Peltonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+14.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_4_6,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Eemeli,Peltonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme nyt hallituksen esitystä laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta. Esityksen taustalla on Euroopan unionin yleisten asioiden neuvoston päätös jatkaa tilapäistä suojelua Ukrainan kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen 4. maaliskuuta 2026 saakka. Jotta tilapäisen suojelun jatkaminen ukrainalaisille ja heidän perheenjäsenilleen olisi mahdollista vastaavalla tavalla myös Suomessa kuluvan vuoden maaliskuun jälkeen, pitää myöskin täällä kansallisesti meidän ulkomaalaislakiamme tältä osin muuttaa, ja tämä tarkoitusperä on tietysti ymmärrettävä ja hyvin perusteltu. Hallituksen esityksessä kannatettavaa onkin, että tilapäisen suojelun jatkuminen mahdollistetaan, koska perusteet suojelun tarjoamiselle eivät ole poistuneet. Sota Ukrainassa on jatkunut jo vuosia, eikä nopeaa päätöstä kriisille, sodalle, valitettavasti ole näköpiirissä. Selvää on, että Venäjän täysin oikeudettoman hyökkäyssodan pitkittyessä sotaa paenneiden ukrainalaisten tilapäistä suojelua on jatkettava. Kyse on samalla eurooppalaisesta mutta myöskin kansallisesta vastuunkannosta, jolla tuemme Ukrainan kansaa valtavan hädän keskellä, jonka kohteeksi kansakunta on joutunut Venäjän käynnistettyä sotansa. Tilapäisen suojelun tarjoaminen kuuluu osaksi sitä kokonaisuutta, jossa tuemme Ukrainaa eri tavoin humanitäärisesti taloudellisen tuen ja myöskin puolustusmateriaalituen avulla. Tässä hallituksen esityksen lausuntopalautteessa nousi useiden palautteenantajien näkökulmasta esiin tarve esityksen sisältämien muutosten hyvin huolelliselle viestinnälle kaikille niille kohderyhmille ja asianosaisille, joita nämä muutokset tulevat koskemaan. Ja olisinkin vastuuministeriltä tässä esityksen lähetekeskustelussa halunnut tiedustella, että onhan tämä viestintäasia otettu huomioon ja tullaan toteuttamaan niin, että tämä huoli poistuu.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+14.aspx,fi,Eemeli Peltonen,1496,2025-02-11T14:12:00,2025-02-11T14:14:20,Hyväksytty,1.1 2025_4_7,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+14.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_4_8,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän esityskokonaisuuteen liittyy monia yksityiskohtia, joista varmasti olisi hyvä käydä laajempaakin keskustelua, mutta puutun nyt vain tähän pääkohtaan, mikä liittyy juuri siihen, että tilapäistä suojelua jatketaan heidän osaltaan, jotka sitä ovat jo tähän mennessä saaneet. Tämä kaikkihan perustuu siihen kolme vuotta sitten Euroopan unionissa tehtyyn direktiiviin, jonka pohjalta nyt Suomessakin näitä tilapäisen suojelun oleskelulupia on nämä kaikki kymmenet tuhannet annettu ukrainalaisille, jotka ovat sotaa paenneet, ja on todella tärkeätä, että suomalainenkin yhteiskunta tässä toimii nyt heidän kannaltaan parhaalla mahdollisella tavalla, niin että nämä luvat jatkuvat ja tältä osin ei heidän arjessaan suurempia muutoksia ole ja tältä osin nyt ainakaan heidän tilanteensa ei heikenny. Sitten puutun myös siihen asiaan, jonka myös tässä sisäministeri hyvin nosti esille, että tälläkin hetkellä todella jokaisella tilapäisen suojelun perusteella maassa oleskelevalla on missä tahansa vaiheessa mahdollisuus hakea sitten oleskelulupaa esimerkiksi työn tai opiskelun perusteella, mikäli haluaa suomalaiseen yhteiskuntaan jäädä. Kun ei ole varmaan näköpiirissä, että kovin nopeaa muutosta Ukrainassa olisi tapahtumassa, vaikka kaikki varmaan toivomme, että jossain vaiheessa sota loppuu, niin voisin kuvitella, että monet heistä, jotka Suomeen ovat tulleet, ovat alkaneet pitämään tätä jo uutena kotinaan. Sen takia on varmaan syytä, että myös muistutamme heitä siitä mahdollisuudesta, että mikäli he täällä työllistyvät tai sijoittuvat opiskelemaan, niin missä tahansa vaiheessa he voivat myös hakea toista oleskelulupaa ja tältä osin sitten jäädä suomalaista yhteiskuntaa rakentamaan. Monet heistä, jotka ovat täällä jo olleet useamman vuoden, ovat jo varmasti muodostaneet kohtalaisen kiinteätkin suhteet uuteen yhteiskuntaan tänne, ja siltä osin toivon, että moni heistä, jos haluaa, voi myös tänne jäädä tulevaisuuttaan ja koko suomalaista yhteiskuntaa rakentamaan. Kaikilta osin tämä perusesitys tässä hallituksen esityksessä, eli että nämä tilapäisen suojelun luvat jatkuvat nyt keskeytyksettä eteenpäin, on minusta perusteltu, ja muiden yksityiskohtien osalta luotan hallintovaliokunnan arviointikykyyn, että se kykenee tämänkin esityksen läpi käymään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+14.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-02-11T14:14:20,2025-02-11T14:17:03,Hyväksytty,1.1 2025_4_9,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+14.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_4_10,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä sisäministeri Rantanen, kiitos hyvästä esityksestä ja esittelystä. — Niin kuin tässä edellä edustajakollega Joona Räsänen esille toi, tämä tilanne on jatkunut hyvin pitkään ja synnyttänyt jo aika vakiintuneita ja ehkä hyvin pysyviäkin tilanteita näiden sotaa paenneiden kohdalla. Kyse on siis tilapäisen suojelun jatkamisesta Ukrainan kansalaisille, jotka pakenivat tätä sotaa, joka käynnistyi itse asiassa yli kymmenen vuotta sitten ja laajeni täysimittaiseksi hyökkäyssodaksi jo pian kolme vuotta sitten. Yli tuhat pitkää taistelupäivää Ukrainan kansa ja maan vapaus ovat olleet uhattuna, ja sieltä esimerkiksi monet lapsiperheet tai lapset äitiensä kanssa joutuivat sotaa pakenemaan. Kolme vuotta poissa omasta kotimaasta on pitkä aika varsinkin lapsille, ja näihin perheisiin on muuten syntynyt lapsia myös Suomessa ollessa näiden vuosien aikana. Se tietysti luo ihan omanlaista, uudenlaistakin sidettä ehkä tähän meidänkin maahan, joka tässä on avun ja turvan antaja, ja moni tätä varmasti joutuu pohtimaan myös tulevaisuudessa. Edustaja Räsänen kuvasi hyvin sitä arkea, mikä näissä perheissä on työn, opiskelun, päivähoidon ja monien muiden asioiden kanssa, ja tärkeää on, että meillä ovat myös tukiverkot riittävät näille henkilöille tässä tilanteessa, kun he asuvat Suomessa, ehkä monet vielä vähän epätietoisuudenkin tilanteessa siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Meillä pitää olla valmius antaa heille mahdollisuus jäädä tänne, jos he toteavat sen, että tästä on syntynyt vaikkapa syntyneiden lasten kautta jo hyvin pysyvä uusi kotimaa, mutta toki on hienoa, jos pystymme rauhan saamaan aikaan Ukrainaan ja sitä kautta sitten tukemaan kaikkea siinä paluumuutossa, joka toivottavasti olisi lähitulevaisuudessa edessä. Mutta tämä rauhan tilanne ei nyt ihan varmasti lähitulevaisuudessa ole näköpiirissä, tai ainakaan se tilanne, kun Ukrainaan pystyttäisiin muuttamaan takaisin. Se vaatii vielä kyllä paljon työtä ja ponnisteluja, ja toivon, että myös meidän valtioneuvosto ulkoministerin, pääministerin ja sisäministerin johdolla tekee kaiken mahdollisen tässä. Sitten oma tilanteensa on tietysti se massiivinen jälleenrakennustyö, jota esimerkiksi ministeri Rydman on ollut jo lukuisia kertoja eteenpäinviemässä ja avaamassa näitä keskusteluja. Tämä esitys on hyvä ja tervetullut, ja toivotaan, että tälle ei enää jatkoa tämän jälkeen tarvitsisi säätää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+14.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-02-11T14:17:04,2025-02-11T14:20:13,Hyväksytty,1.1 2025_4_11,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Löfström poissa. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+14.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_4_12,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yhdyn näihin myönteisiin arvioihin ja kiitoksiin siitä, että hallitus on nyt päättänyt tätä tilapäistä suojelua ja sen kestoa jatkaa. Me kaikki suomalaiset olemme suhtautuneet erittäin lämpimästi ja myötätuntoisesti siihen karmeaan kohtaloon, mihinkä ukrainalaiset ja heidän maansa ovat joutuneet, ja sitä suojaa mielellämme heille jatkossakin tarjoamme. Haluaisin kuitenkin kiinnittää huomiota tähän 113 §:n muutokseen tässä hallituksen esityksessä: Tämähän tarkoittaa siis sitä, että tähän saakka, ennen tätä hallituksen esittämää muutosta, sen jälkeen kun tilapäinen suojelu on jatkunut kolme vuotta, sitten myönnettäisiin pysyvä oleskelulupa — esimerkiksi nyt näille ukrainalaisille, joilleka Suomi tarjoaa turvaa. No, nyt sitten tämän hallituksen esityksen jälkeen tämä tilapäisen suojelun nojalla myönnetty oleskelulupa olisi aina tilapäinen, ja mahdollisuus sen nojalla jatkuvan oleskeluluvan myöntämiseen poistuisi näiltä, jotka saavat tilapäistä suojelua. Olisin halunnut tästä kuulla ministeriltä perustelut, miksi olette päätyneet tällaiseen ratkaisuun. Tämä on mielestäni aika periaatteellinen. Toki en missään nimessä tässä halua antaa sellaista kuvaa, etteivätkö tässä kaikki aivan yhtä lailla haluaisi jatkossakin tarjota ukrainalaisille tätä suojelua — näin on, ja näin on syytä ollakin, mutta mielestäni tämä, että nyt jos myönnettäisiinkin tämä jatkuva oleskelulupa, olisi parempi ja pitkäkestoisempi ratkaisu näille ukrainalaisille pakolaisille, koska sen jälkeen he pystyisivät sitten aikanaan hakemaan kansalaisuutta ja muutenkin olisi niin sanotusti varmemmalla pohjalla se heidän oleskelunsa, vaikkakaan en usko, että kukaan missään vaiheessa ainakaan Suomessa tulisi esittämään sellaista, että tämä tilapäinen suojelu lopetettaisiin, niin kauan kun sota siellä jatkuu. Toki tälläkin hetkellä on mahdollista ukrainalaisen tilapäistä suojelua saavan hakea pysyvää oleskelulupaa esimerkiksi opiskelupaikan tai työn nojalla, mutta edelleenkin ihmettelen, miksi tämä tilapäisen suojelun muuttaminen jatkuvaksi oleskeluluvaksi nyt halutaan tässä esityksessä poistaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+14.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-02-11T14:20:19,2025-02-11T14:23:06,Tarkistettu,1.1 2025_4_13,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vornanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+14.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_4_14,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Timo,Vornanen,Kansanedustaja,TV,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp,"Kunnioitettu puhemies! Arvoisa ministeri! Venäjän hyökkäys vuonna 2022 aiheutti valtavan tarpeen paeta Ukrainasta. Euroopan unioni aktivoikin tilapäisen suojelun direktiivin, jotta sotaa pakeneville saataisiin nopeasti suojaa. Koko EU-alueella tilapäistä suojelua on tällä hetkellä annettu noin 4,4 miljoonalle ihmiselle, ja Suomi on osallistunut merkittävällä panostuksella tähän yhteiseen ponnistukseen ja myöntänyt suojelun noin 77 000 henkilölle, kuten ministeri edellä totesi. Tällä hetkellä Suomessa oleskelee noin 46 000 tilapäistä suojelua saavaa henkilöä, mutta vuonna 22 myönnetyt kolmivuotiset oleskeluluvat ovat nyt vanhentumassa. Vaikka tilapäinen suojelu on ollut nopea ja välttämätön ratkaisu akuuttiin kriisiin, tarvitaan Ukrainan sodan pitkittyessä muutoksia lainsäädäntöön. Tämän nyt käsittelyssä olevan esityksen perusteella olemassa olevia tilapäisen suojelun oleskelulupia voitaisiin jatkaa yhdellä vuodella eli maaliskuuhun 2026 asti. Tämä vuoden jatkoaika ei tarkoita loputtomiin jatkuvaa tilapäistä suojelua, vaan kyseessä on lisäaika, jotta paenneet ukrainalaiset saavat vakautta ja jatkumoa elämäänsä. Se helpottaa myös heidän osallistumistaan suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Kyseessä on myös taloudellisesti järkevin tapa jatkaa oleskelulupien voimassaoloa EU-direktiivin vaatimusten mukaisesti. Maahanmuuttoviraston näkökulmasta esitys sujuvoittaa, joustavoittaa ja tehostaa tilapäiseen suojeluun liittyvää prosessia. Suomen tulee puuttua aiempaa tehokkaammin laittomaan maassaoloon, ja yhtenä tärkeänä palasena tässä on laillisten väylien tehostaminen, sujuvoittaminen ja niiden parempi kontrolli. Laillisia väyliä tehostamalla pystymme varmistamaan, että maahanmuutto ja maassamme oleskelu on hallittua ja voimme keskittyä oikeasti suojelua tarvitsevien auttamiseen. Tässä tapauksessa tilapäinen suojelu on tarkoitettu ensisijaisesti Ukrainan kansalaisille ja niille, jotka asuvat Ukrainassa pysyvästi ja joutuvat pakenemaan sotaa. Jatkossa täällä oleskelevat, Ukrainan kautta Suomeen päätyneet kolmansien maiden kansalaiset eivät enää olisi oikeutettuja tilapäiseen suojeluun. Näitä henkilöitä on alle 200. Viranomaisten täytyy pitää huolta, että nämä kyseiset henkilöt eivät jää oleskelemaan maahamme laittomasti. Loppuun voin todeta kannattavani tätä esitystä. Se on käytännöllinen keino sekä Suomen että sotaa pakenevien ukrainalaisten kannalta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+14.aspx,fi,Timo Vornanen,1522,2025-02-11T14:23:06,2025-02-11T14:26:12,Hyväksytty,1.1 2025_4_15,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+14.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_4_16,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Venäjän laajamittaisesta ja häikäilemättömästä hyökkäyksestä Ukrainaan tulee näinä päivinä kuluneeksi kolme vuotta. Tämä hyökkäys ja sota on saattanut matkaan valtavan pakolaiskriisin, ja Suomeenkin on saapunut yli 45 000 ukrainalaista sotaa pakoon. Yhdysvaltain uusi presidentti Donald Trump puhuu paljon sodan lopettamisesta, ja hyvä niin. Kukaan ei kaipaa rauhaa enemmän kuin Ukrainan kansa. Olen kuitenkin jonkin verran huolissani presidentti Trumpin aikeista. Hän puhuu tällä hetkellä hyvin levottomia esimerkiksi Grönlannista ja Gazasta. Toivon todella, ettei presidentti Trump ajattele, että presidentti Putinin kanssa olisi hyvä tehdä sopimus sodan lopettamisesta, koska se tarkoittaisi lopettamista pitkälle ilmeisesti Putinin ehdoilla. Nyt tällä lakiesityksellä mahdollistetaan näiden Suomessa olevien ukrainalaisten pakolaisten väliaikaisen luvan jatkuminen, ja ymmärtääkseni on tarkoitus, että sitä tullaan jatkamaan vuodella maaliskuuhun 26 saakka. Kysyn ministeriltä: mitä sen jälkeen? Mikäli sota jatkuu ja tilanne jatkuu nykyisellään ja mikäli unioni päättää taas vuoden jatkoajasta, niin onko Suomi sidottu siihen? Entä jos Suomi haluaisi antaa näille ihmisille, jotka ovat siinä vaiheessa sitten olleet Suomessa jo jopa neljä vuotta, vaikka kahden tai kolmen tai neljän vuoden tämmöisen tilapäisen luvan, niin olisiko se mahdollista? Tähän ehkä saamme vastauksen. Ymmärrän, että tämä on yksi yksityiskohta, johon ehkä paremmin siellä hallintovaliokunnassa saamme vastauksen. Miksi puhun yli vuoden kestävästä lisäluvasta? Siksi, että pitempi tilapäinen lupa toimisi positiivisesti, jos ajatellaan näiden ihmisten epävarmuuden vähentämistä koskien omaa tulevaisuuttaan, jos ajatellaan näiden ihmisten motivaatiota oppia suomen kieltä tai motivaatiota muutenkin juurtua Suomeen ja vakiinnuttaa olemisensa ja asumisensa Suomessa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+14.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-02-11T14:26:13,2025-02-11T14:29:04,Hyväksytty,1.1 2025_4_17,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp,"Kiitoksia. — Koska lähetekeskustelulle tässä vaiheessa varattu aika lähestyy loppuaan, annan nyt vastauspuheenvuoron ministeri Rantaselle ja totean, että mikäli puhujalistalle jää vielä pitämättömiä puheenvuoroja, keskustelu ja asian käsittely keskeytetään ministerin vastauspuheenvuoron jälkeen ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Rantanen, olkaa hyvä, noin viisi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+14.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_4_18,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp,"Arvoisa puhemies! On ilo kuulla se, että me tässä salissa olemme samaa mieltä siitä, että meidän on tehtävä kaikkemme Ukrainan auttamiseksi ja kannettava myös oma vastuumme niiden ukrainalaisten auttamiseksi, jotka kotimaastaan sotaa ovat paenneet. Kaikilla meillä varmasti on myöskin toiveena se, että rauha palaisi Ukrainaan asiallisin ehdoin mahdollisimman pian, ja se puolestaan mahdollistaisi myöskin palaamisen kotimaahan. Mitä tulee tähän jatkuvaan oleskelulupaan, niin se ei ole sama asia kuin pysyvä oleskelulupa, jota tässä nyt muutetaan. Kuten tämän direktiivin nimessä todetaan, mutta myöskin tässä lakiesityksessä, kysymys on tilapäisestä suojelusta, jonka on tarkoitus pysyäkin tilapäisenä, ja kuten tässä todettua, niin silloin kun henkilö esimerkiksi haluaa hakea oleskelulupaa työn tai opiskelun perusteella, niin hän voi varsin hyvin sinne puolelle vaihtaa. Mitä tulee sitten tähän ajatukseen siitä, mitä voisimme tehdä, jotta ukrainalaiset voisivat jäädä pidemmäksi aikaa. Mielestäni on kuitenkin syytä huomioida tässä se, että me emme voi ketään myöskään pakottaa jäämään Suomeen. Ne henkilöt, jotka tänne sitten jäävät ja jotka ovat tänne rakentaneet elämänsä, jäävät, mutta lienee aika selvää, että osa haluaa varmasti palata kotimaahansa eikä vähimmässä määrin tämän jälleenrakennuksen vuoksi. Ja siltä osin meidän ei kannata Euroopassa pyrkiä sellaisiin ratkaisuihin, jotka puolestaan tätä puolta hankaloittavat. Kun katsotaan tätä kokonaisuutta — täällä kysyttiinkin, muun muassa edustaja Zyskowicz tästä, että mitä sitten vuoden jälkeen — niin kysymys on pitkälti siitä, että tässä kannattaa kuitenkin hakea ratkaisuja koko EU:n tasolla. Emme ehkä pidä järkevänä sitä, että jokainen maa tekee erilaisia ratkaisuja, mikä voi puolestaan aiheuttaa sitten isojakin ihmissiirtymiä toisaalle. Siinä mielessä on tärkeätä, että tähän löydetään EU-tasoiset ratkaisut kulloisenkin tilanteen mukaisesti. Nyt tietysti tässä vaiheessa, kun sota edelleen riehuu Ukrainassa, on äärimmäisen tärkeää, että tätä kyseistä direktiiviä on jatkettu ja että myöskin me täällä viemme sen omaan lainsäädäntöömme, ja näin ollen täällä olevat ukrainalaiset voivat jatkaa sekä oleskeluaan että pitää myös oleskelulupakorttinsa voimassa, jolloinka tätä uutta hakemusrumbaa ei tässä kohtaa tarvitse tehdä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+14.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-02-11T14:29:28,2025-02-11T14:32:30,Tarkistettu,1.1 2025_4_19,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp,"Kiitoksia, ministeri Rantanen. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään, ja asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+14.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_4_20,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 14 käsittelyä. — Sieltä edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_4_21,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset ministeri Rantaselle, joka juuri äsken poistui salista ja aiemmin tänään esitteli tämän kyseisen lain, jota kannatan ihan täysin, että kun suojelun tarve loppuu, niin oleskelulupa päättyy. Näinhän sen täytyy olla, ja kannatan myöskin sitä, että tuemme ja autamme ukrainalaisia kaikin tavoin myös vastaisuudessakin. Mutta se, minkä tähden halusin vielä muutaman sanan sanoa tässä lopuksi, vaikka se varsinainen käsittely nyt ikään kuin jo menikin: Nämä monet Suomeen ja laajemminkin Eurooppaan paenneista Ukrainan kansalaisista ovat kotoisin Ukrainan itäosista, eli sieltä sotatoimien alla olevien Donetskin ja Luhanskin alueilta. Monet näistä asukkaista, jotka sieltä tulevat — eivät tietenkään kaikki, mutta aika monet — ovat olleet, mitä olen tutkinut, paitsi venäjänkielisiä niin valitettavasti osa myös Venäjä-mielisiä, ja nyt näitäkin henkilöitä siis on paennut näitä sotatoimia, kuten luonnollista on, muualle Eurooppaan ja myöskin Suomeen. Tämä on meiltä sitten ehkä jäänyt vähän huomaamatta tässä laajassa ja oikeutetussa halussamme auttaa ukrainalaisia, että kaikki Ukrainan kansalaiset eivät välttämättä kuitenkaan ole sitten ikään kuin ukrainalaisia etniseltä taustaltaan, jos tämmöinen sanamuoto vielä nykyään sallitaan. Toivoisin, että suomalaiset viranomaiset ja eurooppalaiset viranomaiset laajemminkin nyt terästäisivät vähän otettaan ja alkaisivat seuraamaan tänne Suomeen ja muualle Eurooppaan paenneitten Ukrainan kansalaisten asenteita ja toimintaa Suomessa ja Euroopassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+14.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-02-11T16:05:18,2025-02-11T16:07:22,Hyväksytty,1.1 2025_4_22,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Löfström., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_4_23,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp,"Ärade fru talman! Snart är det tre år sedan Ryssland startade det brutala och illegala anfallskriget mot Ukraina, det största kriget i Europa sedan andra världskriget. Finland behöver stöda Ukraina så länge som det behövs. Vid sidan av all hjälp till Ukraina med vapen och ammunition och annan nödvändig materiel och annan nödvändig hjälp måste vi hjälpa dem som har flytt Ukraina, av vilka många är i Finland och måste ha uppehållstillstånd. Tack till minister Rantanen för det här lagförslaget. Ärade talman! Åland har drygt 300 ukrainska flyktingar för tillfället. Ungefär en procent av Ålands befolkning är just nu ukrainare, och många ålänningar har öppnat sina hem, med frivilliga insatser stött Ukraina och skaffat jobb till dem som har flytt och som nu finns på Åland. Då kriget bröt ut lovade staten alla finländska kommuner att man ska kompensera kommunerna för de utgifter som man hade i början för att arrangera hälsovård, skola och undervisning för de barn som behövde undervisning, och det här gjorde staten genom att man höjde statsandelarna till alla finländska kommuner. Problemet är att höjningen av statsandelarna aldrig gällde på Åland, eftersom Åland är självstyrt och de åländska kommunerna får landskapsandelar och inte statsandelar. Det betyder att de åländska kommunerna aldrig har blivit kompenserade på det sättet som de övriga kommunerna i landet har blivit kompenserade, och det här är någonting som man måste rätta till även om det inte hör till det här specifika lagförslaget. Det handlar inte om att man inte vill hjälpa Ukraina — tvärtom, det åländska samhället hjälper Ukraina på alla sätt och vis — utan det handlar om en jämlikhet och en rättvisa kommuner emellan som det är viktigt att regeringen nu tittar på och säkerställer.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+14.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2025-02-11T16:07:24,2025-02-11T16:09:41,Hyväksytty,1.1 2025_4_24,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle liikenne- ja viestintävaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+15.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_4_25,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä ehdotetaan säädettäväksi laki yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta. Lailla täytäntöön pantaisiin kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskeva niin sanottu CER-direktiivi. [Puhujan mikrofoni sulkeutuu] [Puhemies Jussi Halla-aho: Pieni hetki.] Jatkossa käytän lakiehdotuksesta nimeä CER-laki. Edelleen ehdotetaan muutettavaksi myös turvallisuusselvityslakia, jolloin perusmuotoinen henkilöturvallisuusselvitys voidaan laatia, jos toimii tehtävissä, joissa voi vahingoittaa yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömän infrastruktuurin toimivuutta tai kriittisen tuotannon jatkumista tai näissä tehtävissään saamiensa tietojen oikeudettomalla käytöllä merkittävällä tavalla vaarantaa valtion turvallisuutta tai edistää järjestäytynyttä rikollisuutta. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi eräiden alusten ja niitä palvelevien satamien turvatoimista ja turvatoimien valvonnasta annettua lakia, jolla vahvennetaan ulkomaanliikenteen satamien turvallisuutta. Tällöin satamanpitäjän on varmistettava, että sataman turvallisuuden kannalta kriittisiin tietoihin ja tietojärjestelmiin pääsy on vain henkilöillä, joita voidaan pitää nuhteettomina ja luotettavina. Myös eräitä muita kokonaisuuteen liittyviä lakeja ehdotetaan muutettaviksi. CER-direktiivillä tavoitellaan keskinäisriippuvaisten, yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta kriittisten palveluiden häiriönsietokyvyn turvaamisen parantamista. Direktiivi kattaa 11 toimialaa, joita ovat energia-, liikenne- ja pankkiala, rahoitusmarkkinoiden infrastruktuuri, terveys, juomavesi, jätevesi, digitaalinen infrastruktuuri, julkishallinto ja avaruus sekä elintarvikkeiden tuotanto, jalostus ja jakelu. Toimialoilla on sektorikohtaista säätelyä, ja CER-laki on yleislaki. CER-lain mukaan määritetyn kriittisen toimijan velvollisuudesta hallita kyberturvallisuuteen liittyviä riskejä säädetään kyberturvallisuuslaissa, jota koskeva hallituksen esitys on eduskunnan käsiteltävänä. Totean, että Venäjän hyökkäyssodan myötä muuttuneessa turvallisuusympäristössä satamiin kohdistuva hybridi-, vakoilu- ja rikollisuusuhka on kasvanut aiempaa merkittävämmäksi. Valtiolliset ja ei-valtiolliset toimijat mukaan lukien järjestäytyneet rikollisryhmät voivat pyrkiä hyödyntämään tai vahingoittamaan satamien toimintaa. Matkustaja- ja logistiikkadatansa vuoksi satamat voivat muodostaa kiinnostavan vakoilukohteen ja tarjoavat mahdollisuuden seurata tai vaikuttaa Suomelle elintärkeisiin matkustaja-, materiaali- tai energiavirtoihin. Liikenteen solmukohtina satamat ovat kiinnostavia kohteita myös terroristisille toimijoille. Europolin mukaan järjestäytynyt rikollisuus ja sitä myötä huumausainerikollisuus ovat jo saaneet suurempaa jalansijaa Euroopan satamissa. Satamilla on merkitystä maanpuolustukselle muun muassa sotilaallisen tuen vastaanottamisen ja antamisen kannalta. Turvallisuusselvityksiä ajateltaessa keskeisimmässä asemassa satamainfrastruktuurin kannalta on satamanpitäjä. Satamanpitäjällä on kokonaisvastuu sataman turvallisuudesta, joten turvallisuusselvitysten hakeminen henkilöstöstä esitetään keskitettäväksi satamanpitäjälle eikä kullekin yritykselle. Arvoisa puhemies! Kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskeva kansallinen strategia ehdotetaan annettavaksi valtioneuvoston hyväksymänä valtakunnallisena suunnitelmana. Valtakunnalliseen suunnitelmaan sisällytetään muun muassa strategiset tavoitteet ja painopisteet kriittisten toimijoiden yleisen häiriönsietokyvyn parantamiseksi. Tällöin on otettava huomioon rajat ylittävät ja eri toimialojen riippuvuudet ja keskinäiset riippuvuussuhteet. Valtakunnallinen suunnitelma sisältää myös kuvauksen kriittisten toimijoiden yleisen häiriönsietokyvyn parantamiseen tarvittavista toimenpiteistä sekä kuvauksen kriittistä infrastruktuuria ja kriittisten toimijoiden häiriösietokykyä koskevasta kansallisesta riskinarvioinnista. Edelleen suunnitelmaan tulee sisällyttää kuvaukset kriittisten toimijoiden määrittämisprosessista ja toimijoita koskevasta tukiprosessista. Myös muita vaatimuksia on edellä mainittujen lisäksi. CER-lain mukaan kansallinen riskinarvio yhteensovitetaan muun muassa EU:n pelastuspalvelumekanismin perusteella laadittavan kansallisen riskinarvion kanssa. Suomessa tällainen on annettu viimeksi vuonna 2023. Uusia viranomaisia ei lailla perusteta. Sisäministeriölle tulee kuitenkin uutena yhteensovittamistehtävä, johon sisältyy CER-lain mukaisen toiminnan yleinen ohjaus, seuranta, yhteensovittaminen ja kehittäminen. Sektoriministeriöille kuuluu keskeisesti päätös kriittisen toimijan määrittämisestä, ja ennen ratkaisua on pyydettävä lausuntoa sisäministeriöltä tarpeellisessa laajuudessa, muilta ministeriöiltä ja viranomaisilta sekä Huoltovarmuuskeskukselta. Arvoisa puhemies! Kriittisen toimijan keskeiset velvoitteet liittyvät riskinarviointiin, häiriönsietokykyä koskevaan suunnitelmaan ja toimenpiteisiin häiriönsietokyvyn varmistamiseksi. Hallinnollista taakkaa vähennetään niin, että otetaan huomioon vastaavan kaltaista tarkoitusta varten laaditut muut lakisääteiset suunnitelmat, jolloin erillistä CER-lain mukaista suunnitelmaa ei tarvitse laatia. Keskeinen velvoite on myös se, että kriittisen toimijan on ilmoitettava ilman aiheetonta viivytystä valvovalle viranomaiselle ja valtioneuvoston tilannekeskukselle poikkeamasta, joka häiritsee tai voi häiritä keskeisten palvelujen tarjoamista. Valtioneuvoston tilannekeskus välittää asianomaisen viranomaisen laatiman poikkeamailmoituksen tai viranomaisen tiedon komissiolle tai unionin jäsenmaan keskitetylle yhteyspisteelle. Näissä on kyse siitä, että poikkeamalla on tai voi olla merkittävä vaikutus keskeisten palveluiden tarjonnan jatkuvuuteen Suomen rajat ylittäen. Toimivalta valvoa kriittisiä toimijoita olisi sektorikohtaisilla valvovilla viranomaisilla. Näitä ovat Energiavirasto, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Liikenne- ja viestintävirasto, Fimea, Ruokavirasto, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto sekä aluehallintovirastot. Arvoisa puhemies! Turvallisuuspoliittinen toimintaympäristömme on vaikeutunut. Tämän esityksen myötä valtio saa entistä paremman näkymän yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta kriittisten toimijoiden varautumiseen. CER-lain rajapinnassa työ muun muassa valmius- ja huoltovarmuuslainsäädännön tarkistamiseksi on käynnissä. CER-lain mukaiset toimet, huoltovarmuustoiminta ja valmiuslain mukainen varautuminen täydentävät toisiaan. Myös Natossa kriisinkestävyys on nostettu keskeiseksi turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alueeksi. Euroopan tasolla EU-lainsäädäntö, jota kansallisesti toimeenpannaan, tukee myös puolustusliiton tavoitteita ei-sotilaallisen varautumisen osalta. Nämä liittyvät muun muassa ruoan ja veden saatavuuteen tai energiantuotantoon. Arvoisa puhemies! Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Esityksellä toteutetaan osaltaan hallitusohjelman kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistamista koskevaa strategista kokonaisuutta. Hallitus katsoo, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+15.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-02-11T14:33:15,2025-02-11T14:41:57,Hyväksytty,1.1 2025_4_26,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+15.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_4_27,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen turvallisuus ja toimiva arki perustuvat vahvaan puolustukseen, varautumiseen ja perusrakenteeseen. Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys elintärkeiden palveluiden suojaamisesta varmistaa, että sähköverkot, tietoliikenneyhteydet, vesihuolto ja liikenne kestävät häiriöitä. Se on paitsi meidän kaikkien myös erityisesti Pohjois-Suomen etu. Arvoisa herra puhemies! Tämä kokonaisuus tuo Suomen varautumisen tähän päivään ja lisää Suomen turvallisuutta ottamalla huomioon uuden yhteiseurooppalaisen linjan varautumisessa. Ilkivalta, verkkohyökkäykset ja epävakaa maailmantilanne vaativat ennakointia. Pohjois-Suomessa pitkät välimatkat ja ajoittain vaikeat sääolosuhteet lisäävät varautumisen tarvetta. EU-maiden on varauduttava yhdessä. Elämme pysyvästi muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan on muistutus siitä, ettei vakautta voi pitää itsestäänselvyytenä. Samalla tahallinen häirintä ja painostus lisääntyvät myös Suomen lähialueilla. Kun turvallisuusympäristö muuttuu, on meidän huolehdittava, että koko maamme on huolellisesti varautunut, harjoitellut ja valmis vastaamaan uusiin haasteisiin. Vihollinen treenaa joka ainoa päivä. Varautumisen tulee tapahtua syvän rauhantilan vallitessa eli viimeistään nyt. Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssämme oleva esitys on merkittävä askel Suomen turvallisuuden vahvistamisessa. Siinä määritellään selkeästi, mitkä palvelut ja toimijat ovat kriisitilanteessa korvaamattoman kriittisiä. Pohjois-Suomen laajat alueet, pitkät etäisyydet ja harva asutus tekevät varautumisesta erittäin tärkeän. Turvallisuus ei saa olla kiinni sijainnista. Koko maan on oltava valmiina puolustamaan isänmaata häiriötilanteissa. Tämä laki vahvistaa Suomen asemaa osana läntistä puolustusyhteisöä. Se tukee Naton tavoitteita ja antaa Suomelle entistä paremmat työkalut oman puolustuksensa kehittämiseen. Pohjois-Suomella on tässä erityinen rooli, ja se toimii strategisena alueena, jossa maanpuolustuksen ja liittolaistemme tukemisen merkitys kasvaa jatkuvasti. Tämä ei ole vain kansallinen kysymys vaan osa koko Euroopan turvallisuusratkaisua. Arvoisa herra puhemies! Tulevaisuudessa Suomen kriittisen rakenteen on kestettävä häiriöt ja toivuttava niistä nopeasti ja tehokkaasti. Tämä laki antaa meille mahdollisuuden turvata kriittisten toimintojen jatkuvuus häiriöistä huolimatta. On meidän vastuulla varmistaa, että kriittiset palvelut pysyvät toimintakunnossa ja palautuvat nopeasti kaikissa tilanteissa. Turvallinen yhteiskunta on kaikkien etu. Kannatan hallituksen esitystä ja toivon laajaa tukea eduskunnalta. Tämä on sijoitus turvallisuuteen ja turvalliseen tulevaisuuteen. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+15.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-11T14:42:00,2025-02-11T14:46:20,Hyväksytty,1.1 2025_4_28,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+15.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_4_29,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Varautumisen toden totta pitää olla kunnossa. Pyrimme välttämään pahinta, mutta olemme varautuneita siihenkin. Suomessa on jo tähän mennessä huolehdittu varautumisesta verrattain hyvin ja viranomaiset tekevät todella hyvää työtä niin huoltovarmuuden kuin muunkin varautumisen takaamiseksi. On tärkeää, että lainsäädäntö on ajan tasalla. Asiahan on juuri niin, että niin korona-aika kuin Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa ovat paitsi osoittaneet meille meidän yhteiskuntamme vahvuuksia, joista voimme olla tyytyväisiä, myös näyttäneet kehittämistarpeita — puhumattakaan sitten Euroopan unionin tasosta. Nythän on kyseessä Euroopan unionin säädös, jonka soveltamisalaan kuuluvat nämä yksitoista toimialaa, jotka ministeri tuossa jo esittelikin ja joita ovat esimerkiksi energia, liikenne, vesi ja jätehuolto, terveys ja pankkiala. On hyvä, että unionin jäsenmaat ovat kaikki varautuneita, ja meille suomalaisille se on myös erittäin tärkeää. Tällä sääntelyllähän pyritään myös yhtenäistämään Euroopan unionin varautumista ja sitä, että esimerkiksi sisämarkkinat pystyvät toimimaan kaikissa tilanteissa mahdollisimman häiriöttömästi, ja tämä hyödyttää niin suomalaista yhteiskuntaa, meidän yrityksiämme kuin kansalaisiammekin. Suomalaisen yhteiskunnan elintärkeät toiminnot on jo määritelty turvallisuusstrategiassa, ja meillä on erikseen paljon lainsäädäntöä eri laeissa, jotka liittyvät huoltovarmuuteen ja varautumiseen, ja myöskin meidän valmiuslakimme ottaa nämä asiat huomioon. Nyt tämän esityksen myötä Suomeen tosiaan saadaan lainsäädäntökehys, joka sitten antaa valtiolle uuden ja vahvistavan näkymän näiden erilaisten kriittisten toimintojen varautumisen tilaan ja sen kehittämistarpeisiin. Kokonaisuutena tämä hallituksen esitys on hyvin tarpeellinen. Arvoisa puhemies! Kaikki varautuminen ei aina edellytä uutta lainsäädäntöä, mutta silloin, kun erilaisia lakeja säädetään, on pidettävä ohjenuorana myös sitä, että pyritään välttämään kaikin tavoin kaikenlaista turhaa ja ylimääräistä byrokratiaa tai kuormaa niin viranomaisille, yrityksille kuin kansalaisille ja yhteisöille — turvallisuudesta tinkimättä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+15.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-02-11T14:46:23,2025-02-11T14:48:52,Hyväksytty,1.1 2025_4_30,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piisinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+15.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_4_31,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta sekä muutettaviksi useita esitykseen liittyviä eri lakeja. Esityksen tarkoituksena on panna täytäntöön kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskeva niin sanottu CER-direktiivi. Lisäksi ulkomaan liikenteen satamien satamanpitäjille säädettäisiin velvollisuus varmistaa tiettyjen työntekijäryhmien nuhteettomuus ja luotettavuus henkilöturvallisuusselvityksellä. Direktiivi tuo uusia tehtäviä yhteensovittavalle ministeriölle, sektoriministeriölle ja viranomaisille. Direktiivin mukaan uusi tehtävä tulee tunnistaa ja määrittää yhdenmukaisin menettelyin kriittiset toimijat sekä valvontaan liittyvät tehtävät. Toimivalta valvoa kriittisiä toimijoita olisi sektorikohtaisilla valvontaviranomaisilla. Kriittisiä toimijoita koskevat keskeiset velvoitteet liittyisivät riskiarviointiin, häiriönsietokykyä koskevaan suunnitelmaan ja häiriönsietokyvyn varmistamiseen sekä poikkeamia koskeviin menettelyihin. Esityksen myötä valtio saa entistä paremman näkymän yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta kriittisten toimijoiden varautumiseen. Esityksellä toteutetaan osaltaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kansallista turvallisuuden ja yhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistamista koskevaa strategista kokonaisuutta. Suomessa kriittistä infrastruktuuria tai yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta keskeisiä toimijoita ei ole määritelty lainsäädännön tasolla, vaikka sektorikohtaisella lainsäädännöllä onkin toteutettu kriittistä infrastruktuuria ja keskeisiksi toimijoiksi katsottavia tahoja koskevaa sääntelyä. CER-direktiivin toimeenpanon myötä Suomeen saadaan lainsäädäntökehys, ja sen myötä valtiolle muodostuu näkymä kriittisten toimijoiden varautumisen tilaan ja sen kehittämistarpeisiin. CER-direktiivi sisältää kehikon kriittisten toimijoiden yhteismitalliseen määrittämiseen direktiivin soveltamisalaan kuuluvilla 11 sektorilla. CER-direktiiviin perustuva lakiehdotus yhdenmukaistaisi kriittisten toimijoiden tunnistamisen sekä häiriönsietokykyä koskevat menettelyt ja arviointiperusteet EU:n jäsenvaltioissa ja loisi selkeät menettelyt myös jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön. Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys on hyvä ja perusteltu. Turvallisuustilanne Euroopassa on heikentynyt merkittävästi Venäjän käymän hyökkäyssodan myötä. Samanaikaisesti Yhdysvallat on vaatinut Eurooppaa ottamaan entistä suuremman roolin omasta varautumisestaan ja puolustuksestaan. Näen tämän esityksen osaltaan parantavan mahdollisuuksiamme varautua erilaisiin kriiseihin ja ennaltaehkäisemään vihamielisten tahojen vaikutusmahdollisuuksia yhteiskuntaamme kohtaan. Kannatan esityksen hyväksymistä, ja toivon sille myönteistä käsittelyä. Kiitos ministeri Rantaselle esityksen tuomisesta eduskunnan käsittelyyn.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+15.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-02-11T14:48:58,2025-02-11T14:52:42,Hyväksytty,1.1 2025_4_32,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+15.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_4_33,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä toteutetaan osaltaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kansallisen turvallisuuden ja yhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistamista koskevaa strategista kokonaisuutta. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian, mikä on myös tarkoituksenmukaista vallitsevassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Esityksen tarkoituksena on panna täytäntöön kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskeva niin sanottu CER-direktiivi. Lisäksi ulkomaanliikenteen satamien satamapitäjille säädettäisiin velvollisuus varmistaa tiettyjen työntekijäryhmien nuhteettomuus ja luotettavuus henkilöturvallisuusselvityksellä. On erittäin tärkeää, että saatamme lainsäädännön sille tasolle, mitä nykyinen maailmantilanne vaatii. CER-direktiivillä tavoitellaan keskinäisriippuvaisten, yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta kriittisten palveluiden häiriönsietokyvyn turvaamisen parantamista sekä yhteiskunnan taloudellisten toimintojen ylläpitämistä. Koska kysymys on monien eri lakien yhteensovittamisesta, on tarpeen säätää yleislaki yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta, jolla CER-direktiivi pantaisiin täytäntöön. Olemme viimeisen vuoden aikana nähneet, miksi tarvitsemme häiriönsietokyvyn vahvistamista erilaisia uhkia vastaan. Tämän lain soisi etenevän kiireellisesti eteenpäin. Direktiivi tuo uusia tehtäviä yhteensovittavalle ministeriölle, sektoriministeriölle ja viranomaisille. Direktiivin mukaan uusi tehtävä tulee tunnistaa ja määrittää yhdenmukaisin menettelyin kriittiset toimijat sekä valvontaan liittyvät tehtävät. Toimivalta valvoa kriittisiä toimijoita olisi sektorikohtaisilla valvontaviranomaisilla. Varautuminen on päivän sana. Sitä on tehty ja tehdään kaiken aikaa eri viranomaisten taholta. Nämä toimet tukevat myös EU:n terrorismin vastaisen ohjelman tavoitteita omalta osaltaan. CER-direktiivin tarkoituksena on sisämarkkinoiden toiminnan takaaminen kriittisten palvelujen osalta direktiivin soveltamisalalla. Tarkoitus on parantaa Euroopan unionin kannalta välttämättömien palveluiden häiriönsietokykyä sekä ylläpitää yhteiskunnan elintärkeitä ja taloudellisia toimintoja määrittäen tietyt kriittiset sektorit, jotka tarjoavat tällaisia palveluja. Euroopan unionin NIS 2 ‑direktiiviä sovelletaan CER-direktiivin nojalla kriittisiksi toimijoiksi määritettyihin toimijoihin niiden koosta riippumatta. Digitaaliset palvelut ovat yhä tärkeämmässä roolissa yhteiskunnan ja talouden perusrakenteissa, joten on olennaista suojata nämä kriittiset palvelut kyberuhkilta. NIS 2 -direktiivi asettaa tiukempia vaatimuksia myös yrityksille ja niiden johdolle yhteiskunnan kriittisten toimijoiden lisäksi. Kyberturvallisuusstrategia on siis tärkeä kaikille toimijoille, jotka työskentelevät digitaalisten palveluiden parissa. Myös ne tahot, jotka ovat kriittisten toimijoiden kanssa riippuvuussuhteessa, joutuvat toimitusketjun osana toteuttamaan riskinarvioita omassa toiminnassaan. Arvoisa puhemies! Toimialat on jaettu niiden kriittisyyden perusteella erittäin kriittisiin ja kriittisiin sektoreihin. Erittäin kriittisiä sektoreita ovat energia, terveydenhuolto, liikenne, juoma- ja jätevesi, avaruus, finanssiala, julkishallinto, tietoturva- ja hallintapalveluita tarjoavat ict-toimijat sekä digitaalinen infrastruktuuri. Kriittisiä sektoreita ovat elintarvikealat, jätehuolto, posti- ja kuriiripalvelut sekä valmistavasta teollisuudesta muun muassa lääkintälaitteet, digitaaliset palvelut, kemikaaliala ja tutkimustoiminta. Kuten huomataan, CER-direktiivin ja NIS 2‑direktiivin soveltamisala on hyvin laaja, ja kun mukaan otetaan vielä näihin liittyvät toimitusketjut, soveltamisala laajenee entisestään ja koskee hyvin montaa toimialaa. Yhteenvetona voidaan todeta, että meidän tulee ymmärtää toimintaan kohdistuvat uhat ja riskit ja tuntea organisaation toiminta ja kriittiset tekijät sekä varautua kyberuhkiin. NIS 2 ‑direktiivin toimijoilla on myös ilmoitusvelvollisuus merkittävistä poikkeamista toiminnassaan. Kysymys on samalla huoltovarmuudesta: erittäin kriittiset ja kriittiset toimijat ovat juuri niitä tahoja, joiden varassa yhteiskunta toimii. Näin on jokaisessa yksittäisessä maassa mutta myös Euroopan laajuisesti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+15.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-02-11T14:52:49,2025-02-11T14:57:32,Hyväksytty,1.1 2025_4_34,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jukkola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+15.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_4_35,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kriisit eivät kysy lupaa, eivätkä ne varoita etukäteen. Ne tulevat odottamatta ja koettelevat yhteiskuntamme kestävyyttä uudelleen ja uudelleen. Viime vuosina turvallisuus ei todella ole ollut itsestäänselvyys. Meidän on pitänyt olla jatkuvasti varautuneita. Venäjän sietämätön hyökkäys Ukrainaan, kyberuhat, hybridivaikuttaminen ovat tehneet selväksi, että Suomikaan ei voi näiltä välttyä. Kuten Suomen sotilastiedustelun uusimmassa katsauksessa todetaan, niin Venäjä lisää vihamielistä vaikuttamistoimintaansa EU:n ja Naton sisällä. Mutta se, mitä me voidaan tehdä ja tehdäänkin, on aktiivinen itsemme suojelu. Nyt käsiteltävä hallitusohjelman esitys toimintaympäristön suojaamisesta ja häiriösietokyvyn parantamisesta on paljon muutakin kuin byrokratiaa. Se on välttämätön toimenpide, joka mahdollistaa kriittisten toimialojen, kuten energian, liikenteen, digitaalisen ympäristön ja terveydenhuollon, toiminnan poikkeustilanteissa. EU:n direktiivi velvoittaa meitä varautumaan, mutta tämä laki tekee siitä todellisuutta. Arvoisa puhemies! Suomi on nykyään Naton jäsen, mutta turvallisuus ei ole pelkästään sotilaallista puolustusta. Nato asettaa jäsenmailleen tavoitteita, mutta lopulta vastuu Suomen kriisinsietokyvystä on meidän omissa käsissämme. Tässä uudessa lainsäädännössä on kyse juuri siitä, keinoista, joilla suojelemme yhteiskuntamme elintärkeitä rakenteita ja palveluja. Yhtenä esimerkkinä vesilaitosinframme, joka on suurimmaksi osaksi sijoitettu metsiin ja syrjäisille alueille. Ne ovat erittäin otollisia kohteita, ja niiden turvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota entistä enemmän. Turvallisuus ei ole vain viranomaisten tehtävä. Jokaisen kriittisen toimijan, yrityksen ja päätöksentekijän tulee varautua ja kantaa vastuunsa. Ilman toimivaa perusrakennetta, vahvoja markkinoita ja suojattua digitaalista ympäristöä emme voi taata kasvua, hyvinvointia tai kansalaistemme turvallisuutta. Nyt tehdään päätöksiä, jotka suojaavat yhteiskuntaamme kriiseiltä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+15.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-02-11T14:57:36,2025-02-11T15:00:25,Hyväksytty,1.1 2025_4_36,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp,"Kiitoksia. — Ja ministeri Rantanen, noin viisi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+15.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_4_37,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten täällä on erinomaisesti erinomaisia puheenvuoroja käytetty, niin totta tosiaan tämä kyseinen direktiivi ja nyt tämä hallituksen esitys täydentävät sitä, mitä me olemme tietenkin Suomessa jo paljon tehneet, varautuneet moniin asioihin. Mutta nyt pystytään yhtenäisesti tekemään sitä arviota eri sektoreilla. Täytyy todeta, että tämä meidän turvallisuusympäristö on sellainen että... Silloin, kun työskentelin ensihoitajana, oli tuttu tämmöinen kolmen K:n sääntö — joka ei muuten enää ole voimassa — jossa siis liikuntavammoja hoidettiin siihen aikaan: kylmä, koho ja kompressio. Tässä sisäministerin tehtävässä näyttäisi olevan tämmöinen kolmen V:n sääntö, joka tällä hetkellä on varautuminen, valmius ja vaste. Näitä kolmea asiaa täytyy koko ajan rakentaa ja tehdä meidän hallinnonalallamme. Siinä mielessä tämä varautumisasia, tämä hallituksen esitys, liittyy siihen. Ehkä tässä yhteydessä totean sen, että vaikka me teemme paljon valtiolla, kunnissa, viranomaisissa varautumista, niin en malta olla tässä yhteydessä toteamatta siitä, että se on itse asiassa meidän jokaisen asia. Mitä paremmin myös kansalaiset ovat varautuneet erilaisiin asioihin omalla varautumisellansa, sitä paremmin tämä yhtälö toimii. Nimittäin siinä kohtaa, jos kriisitilanne tulee, viranomaisten aika menee niiden ihmisten auttamiseen, jotka eivät pysty itse itseänsä auttamaan. Mielestäni tästä pitäisi puhua ehkä enemmänkin. Se on kuitenkin lopultakin aika yksinkertaista. Samalla varautumisella voit varautua moneen eri asiaan. On sitten tilanne se, että vettä ei tule hanasta tai olet influenssassa, useamman päivän kovassa kuumeessa, niin samoilla varautumisasioilla siellä kotona pärjää. Arvoisa puhemies! Toivon, että tämä hallituksen esitys saa ripeän, hyvän käsittelyn eduskunnassa ja saamme nämä lait voimaan mahdollisimman pian ja sitä myötä sitten toimeenpanoon.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+15.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-02-11T15:00:26,2025-02-11T15:02:52,Hyväksytty,1.1 2025_4_38,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+15.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_4_39,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 15 käsittelyä. — Siellä on ensimmäisenä puheenvuoron pyytäjänä edustaja Löfström. Varsågod., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_4_40,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp,"Ärade fru talman! Det här direktivets målsättning är att skydda kritisk infrastruktur och stärka samhällets motståndskraft. Det är mycket viktigt. Vårt högteknologiska och komplexa samhälle, där alltmer är uppkopplat, är också alltmer sårbart. Därför är det viktigt med åtgärder som Finland länge har varit duktigt på, som finns i det här direktivet, och att man får dem på ett europeiskt plan. Det är vid sidan av konkreta åtgärder i lag också viktigt att diskutera de här sakerna generellt. Alla finländare har en viktig uppgift att hålla ögon öppna gällande kritisk infrastruktur, även om vi håller huvudet kallt. Samtidigt som det är viktigt att skydda kritisk infrastruktur är det viktigt att vi inte bygger upp kostsam och arbetsdryg byråkrati och system som blir för dyra för samhället, även om det är företag som i praktiken kommer att betala, för ökar man företags kostnader minskar vi Finlands konkurrenskraft, vilket inte är i vårt intresse. Därför är det viktigt att lagen har rätt balans så att man stärker skyddet av kritisk infrastruktur men gör det på ett samhällsekonomiskt så effektivt sätt som möjligt, så att man inte fördyrar för enskilda företag, vilket skulle försvaga Finlands konkurrenskraft. Självstyrda Åland implementerar direktivet också själv, och ett förslag finns i Ålands lagting. I kommunikationsutskottet inledde vi behandlingen i dag. Inrikesministeriets tjänstemän har sagt till mig att man har haft ett gott samarbete med landskapsregeringen om detta samt hört landskapsregeringen i beredningen, precis som sig bör. Jag vill tacka minister Rantanen för beredningen och också presentationen här.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+15.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2025-02-11T16:10:04,2025-02-11T16:12:06,Hyväksytty,1.1 2025_4_41,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut vakavasti. Venäjän laiton hyökkäys Ukrainaan, sabotaasin uhka, kyberhyökkäykset ja hybridivaikuttaminen muun muassa korostavat osaltaan, että yhteiskuntamme on entistä alttiimpi erilaisille häiriöille. Siksi on välttämätöntä, että vahvistamme kriittisen infrastruktuurimme suojaamista ja parannamme häiriönsietokykyä. Tässä suhteessa käsittelyssä oleva hallituksen esitys on erittäin tärkeä ja kannatettava. Esityksen myötä siis toteutetaan EU:n CER-direktiivi kansallisesti. Tämä on merkittävä askel, sillä Suomessa ei ole tähän mennessä lainsäädännön tasolla määritelty kriittistä infrastruktuuria tai yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta keskeisiä toimijoita. Tämä esitys tuo siis kaivatun lainsäädäntökehyksen, joka antaa valtiolle paremman näkymän kriittisten toimijoiden varautumiseen ja mahdollisuuden asettaa yhtenäisiä vaatimuksia heidän toimintavarmuudelleen. Tämä laki ei ole vain hallinnollinen uudistus, vaan sillä on käytännön vaikutuksia Suomen kokonaisturvallisuuteen. Esityksen keskeinen vahvuus on siinä, että se velvoittaa kriittiset toimijat arvioimaan riskejään ja parantamaan häiriönsietokykyään. Lisäksi se mahdollistaa viranomaisten paremman valvonnan ja antaa niille tarvittavat työkalut puuttua laiminlyönteihin. Tämä on erityisen tärkeää esimerkiksi energiantuotannon, liikenteen ja digitaalisen infrastruktuurin osalta, jotka ovat tietenkin yhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeitä. Lisäksi on hyvä huomata, että CER-direktiivi tukee myös Naton resilienssityötä. Nato ei voi säätää jäsenvaltioitaan sitovia lakeja, mutta me voimme tehdä sen itse. Tämä esitys antaa meille lainsäädännöllisen selkänojan, jolla varmistamme Suomen valmiuden ja uskottavuuden osana liittokuntaa. Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä on paljon hyvää ja on tärkeää varmistaa, että se kattaa kaikki kriittiset alueet. Esimerkiksi satama-alueilla poliisin toimintavaltuudet eivät nykyisin kata liikennevalvontaa tai muuta valvontatyötä, koska ne ovat yksityisiä alueita, eivätkä kuulu tieliikennelain piiriin. Tämä on selkeä turvallisuuspuute, sillä satamat ovat sekä logistisesti että strategisesti tärkeitä kohtia. Poliisin pitäisi voida suorittaa valvontatehtäviä satamissa yhtä kattavasti kuin muuallakin liikenneverkossa. Onko asia sisällytetty hallituksen esitykseen? Mikäli ei, niin tätä kohtaa olisi syytä täydentää. Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on välttämätön ja ajankohtainen. Se parantaa kansallista turvallisuuttamme, vahvistaa kriittisen infrastruktuurin kestävyyttä ja tuo Suomen osaksi yhteiseurooppalaista varautumista. Kannatan hallituksen esitystä ja toivon, että se saa eduskunnassa laajan tuen. Meidän on huolehdittava siitä, että Suomi pysyy toimintakykyisenä kaikissa tilanteissa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+15.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2025-02-11T16:12:55,2025-02-11T16:15:54,Hyväksytty,1.1 2025_4_42,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää poissa, edustaja Rintamäki poissa, edustaja Seppänen poissa. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_4_43,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on tosiaan lakiesitys, joka koskee kriittisiä toimialoja, mukaan lukien terveys ja siihen liittyen muun muassa lääkkeet ja apteekkien toiminta. Täällä on hyvin käyty läpi noin niin kuin siinä isossa kuvassa, mistä tässä on kyse, mutta nostan vähän erityyppisen asian tähän esille: Tässä esityksen pääasiallisessa sisällössä todetaan hyvin, että esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta. Edelleen sitaatti täältä, kun tähän kuuluu myös tosiaan tämä Terveys-kohta, jossa lukee näin: ”Lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden toimittaja tai tarjoaja voi tarkoittaa myös elinkeinonharjoittajaa, joka tarjoaa tai toimittaa lääkinnällisiä laitteita tai sellaisia lääkkeitä, joita saa myydä apteekin ulkopuolella.” Täällä on muutenkin mainintoja tästä, ei suoraan lääkkeistä vaan tämmöisistä terveydenhuoltoon liittyvistä laitteista ja muista tuotteista. Tuossa viime syksynä syyskuussa tapahtui Varsinais-Suomessa tulipalo, jossa tuhoutui tämmöinen varasto, joka oli käytännössä ellei ainut niin ainakin ainoita, joka toimitti inkontinenssituotteita, terveydenhoitoalan tuotteita, hyvinvointialueille sekä yksityisille toimijoille ja yksityisille henkilöille — kyse on siis suomeksi sanottuna vaipoista — ja tämä tarkoitti sitä, että kun näitä vaippoja ei ollut saatavilla, niin muun muassa palvelutaloissa jouduttiin ikääntyneille ihmisille esimerkiksi laittamaan kestokatetreja, mikä on tietysti todella ikävä tilanne siinä elämän loppuvaiheessa monella. Tässä on kyse terveydellisistä asioista mutta myös hyvin isoista inhimillisistä kysymyksistä. Elikkä kun tämmöinen iso lainsäädäntöhanke on, niin ainakin omasta mielestäni on hyvä tarkastella välillä sitä, miten se tulee lähelle ihan oikeasti oikeita ihmisiä. Tässä prosessin yhteydessä kävi ilmi, että näistä terveydenhoitotuotteista iso osa ei kuulu minkäänlaiseen huoltovarmuuslainsäädännön piiriin, ja kun nyt tämmöistä lainsäädäntöä käydään läpi, niin olisi kyllä hyvä käydä tarkkaan läpi, mitä siellä on. Tuon maskitapauksen osalta huomattiin, että siinä oli ongelmia, ja tässä ihan saman tyyppinen asia hyvin voi olla esillä. Ministeri jos olisi ollut täällä paikalla, olisin kysynyt, olisiko mahdollista nyt ottaa käsittelyyn tämän hallituksen esityksen yhteydessä tämä terveydenhoitoon tarvittavien tuotteiden saatavuuden turvaaminen kaikissa tilanteissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+15.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-02-11T16:16:04,2025-02-11T16:18:45,Hyväksytty,1.1 2025_4_44,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen poissa. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_4_45,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssämme on tosiaan laki yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta: CER-direktiivi, jolla tavoitellaan keskinäisriippuvaisten, yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta kriittisten palveluiden häiriönsietokyvyn turvaamisen parantamista sekä yhteiskunnan taloudellisten toimintojen ylläpitämistä kriittisen infran suojaamisessa ja häiriönsietokyvyn parantamisessa. Tämän lakiesityksen tavoitteena on nostaa varautumisen tasoa koko Euroopassa. Suomessa siviiliyhteiskunnan varautuminen on hyvällä tasolla, mutta on hyvä, että huoltovarmuutta ja ylipäätään varautumisen tasoa koko Euroopan tasolla parannetaan. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+15.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-02-11T16:18:50,2025-02-11T16:19:50,Hyväksytty,1.1 2025_4_46,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaaratiedotteesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+16.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_4_47,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaaratiedotteesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tässäkin esityksessä on kysymys varautumisesta. Vaaratiedotteesta annettua lakia esitetään muutettavaksi siten, että myös kunnan terveydensuojeluviranomaisella olisi toimivalta antaa vaaratiedote. Esityksen tavoitteena on nopeuttaa ja parantaa väestön tiedonsaantia erityisesti talousveden aiheuttamissa epidemiatilanteissa, joissa kunnan terveydensuojeluviranomaisella on johto- ja tiedottamisvastuu. Esitys nopeuttaisi väestön tiedonsaantia ja tehostaisi viranomaisten toimintaa, sillä jatkossa kunnan terveydensuojeluviranomaisen ei tarvitsisi turvautua muihin viranomaisiin vaaratiedotteen antamisessa. Se, ettei kunnan terveydensuojeluviranomaisella ole voimassa olevan lain nojalla toimivaltaa vaaratiedotteen antamiseen, vaikeuttaa ja hidastaa talousvesivälitteisestä epidemiasta tai epidemiaepäilystä tiedottamista altistuneelle väestölle ja on siten omiaan lisäämään sairastuneiden henkilöiden määrää tilanteessa, jossa talousvesi on saastunut. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen toimivalta antaa vaaratiedotteita parantaisi ja nopeuttaisi talousveden aiheuttamasta epidemiasta ja sen epäilystä tiedottamista altistuneelle väestölle ja siten parhaimmillaan estäisi kokonaan sairastumiset. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 2.5.2025 tai mahdollisimman pian sen jälkeen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+16.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-02-11T15:03:26,2025-02-11T15:05:11,Hyväksytty,1.1 2025_4_48,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaaratiedotteesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+16.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_4_49,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaaratiedotteesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies, kunnioitettu ministeri! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vaaratiedotteesta annettua lakia siten, että myös kunnan terveydensuojeluviranomaisella olisi toimivalta antaa vaaratiedote. Terveydensuojelulaissa säädetään kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtävistä. Kunnan terveydensuojeluviranomaisella on muun muassa johto- ja tiedottamisvastuu talousveden aiheuttamissa epidemiatilanteissa. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 2.5.2025 tai mahdollisimman pian sen jälkeen. Arvoisa herra puhemies! Vesihuolto kuuluu yhteiskuntamme huoltovarmuuskriittisiin toimialoihin. Johto- ja tiedottamisvastuu talousvesivälitteisissä epidemiatilanteissa tai sellaista epäiltäessä on kunnan terveydensuojeluviranomaisella. Tilanteessa, jossa talousveden laatu ei täytä sille asetettuja laatuvaatimuksia, tulee tieto vaarasta sekä toimintaohjeista, kuten veden käyttökiellosta, saattaa nopeasti vettä käyttävien tietoon. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen oikeus antaa vaaratiedote nopeuttaisi ja parantaisi väestön tiedonsaantia epidemiatilanteessa tai sellaista epäiltäessä. Käytän tästä esimerkkinä Espoossa vuosi sitten tapahtunutta laajaa vesijohtoverkoston putkirikkoa, joka osoitti, ettei nykyinen Vaaratiedoteoppaassa esitetty ohjeistus pelastuslaitoksen ja kunnan terveydensuojeluviranomaisen yhteistyöstä ole toimiva ratkaisu. Pelastuslaitos välitti vaaratiedotteen saatuaan siihen luvan sosiaali- ja terveysministeriöltä, jolla on vaaratiedotteista annetun lain mukaan toimivalta vaaratiedotteen antamiseen. Vaaratiedotteen julkaisemiseen radiossa ja televisiossa kului aikaa noin kaksi ja puoli tuntia siitä, kun vaaratiedote olisi ollut valmis annettavaksi. Luvan saamisen jälkeen vaaratiedotteen antamiseen kului aikaa vain noin 15 minuuttia. Nopeasti syntyvissä vaaratilanteissa on ensiarvoisen tärkeää, että tieto tapahtuneesta sekä sitä koskevat toimintaohjeet saataisiin välitettyä ihmisille mahdollisimman nopeasti ja laajasti. Jos Espoon tapauksessa talousvesi olisi putkirikon vuoksi ollut saastunut, olisi yli kahden tunnin viiveestä vaaratiedotteen antamisessa aiheutunut todennäköisesti huomattava määrä sairastuneita. Lisäksi kriittisen infran vesilaitoksiin on poikkeuksellisesti murtauduttu viime aikoina ympäri Suomea. Se, ettei kunnan terveydensuojeluviranomaisella ole voimassa olevan lain nojalla toimivaltaa vaaratiedotteen antamiseen, vaikeuttaa ja hidastaa talousvesivälitteisestä epidemiasta tai epidemiaepäilystä tiedottamista altistuneelle väestölle ja on siten omiaan lisäämään sairastuneiden henkilöiden määrää tilanteissa, joissa talousvesi on saastunut. Nykyinen toimintamalli, jossa hyvinvointialueen pelastusviranomainen antaisi kunnan terveydensuojeluviranomaisen laatiman vaaratiedotteen, on lisäksi oikeudellisesti kyseenalainen, sillä vaaratiedotteen antava viranomainen on lähtökohtaisesti myös vastuussa vaaratiedotteen oikeellisuudesta ja sen vaikutuksesta. Tämän esityksen tavoitteena on nopeuttaa ja parantaa väestön tiedonsaantia sellaisissa kunnan terveydensuojeluviranomaisen johtovastuulla olevissa vaaratilanteissa, joissa väestön terveys on tai sen epäillään olevan välittömästi uhattuna. Esityksellä edistettäisiin väestön terveyden suojelua. Tämä esitys on erityisen tarpeellinen ja kannatettava. Se nopeuttaa ja suoraviivaistaa tiedottamista. On äärimmäisen tarpeellista tarkastella kaikkia tämän tyyppisiä yhteiskuntamme toimintoja ja tehdä niihin muutoksia pikaisesti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+16.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-02-11T15:05:15,2025-02-11T15:09:17,Hyväksytty,1.1 2025_4_50,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaaratiedotteesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Immonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+16.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_4_51,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaaratiedotteesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille hyvästä asian esittelystä ja valmistelusta. Tässä esityksessähän siis ehdotetaan muutettavaksi tuota vaaratiedotteesta annettua lakia siten, että myös kunnan terveydensuojeluviranomaisella olisi toimivalta antaa vaaratiedote. Kunnan terveydensuojeluviranomaisella on johto‑ ja tiedottamisvastuu muun muassa talousveden aiheuttamissa epidemiatilanteissa. Tiivistettynä kyseessä on siis ylimääräisten välikäsien poistaminen tästä yhtälöstä ja kriittisen tiedon välittäminen mahdollisimman nopeasti suoraan sille väestölle. Täällä jo mainittu esimerkki tällaisesta tapauksesta oli tuo vuosi sitten Espoossa tapahtunut laaja vesijohtoverkoston putkirikko, jossa vaaratiedotteen julkaisemiseen kului tuolloin aikaa yli kaksi ja puoli tuntia, kun pelastuslaitos joutui yksinkertaisesti odottelemaan lupaa asianomaisilta tahoilta. Todellisessa tilanteessa nuo kuluneet tunnit voivat olla hyvinkin kriittisiä mahdollisen epidemiatilanteen ehkäisemisessä. Nykyinen, epävarma turvallisuustilanne ja eri puolilla Suomea tapahtuneet murrot vedenpuhdistamoihin ja vesitorneihin tekevät tästä erityisen ajankohtaisen ja merkityksellisen lainsäädännön tällä hetkellä. Valtakunnallista varautumispäivää vietettiin viime perjantaina 7.2., ja tänään vietämme 112-päivää. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön viime vuonna teettämästä kyselystä ilmenee valitettavasti, että merkittävä osa suomalaisista ei noudata virallista 72 tunnin varautumisohjetta. Vain alle kolmasosalla on pullovettä vähintään kolmeksi vuorokaudeksi. Hallituksen hyvän esityksen myötä onkin syytä muistuttaa yleisöä varautumisen tärkeydestä ja kansalaisten omastakin vastuusta poikkeusoloissa. Kouluttautumista on mahdollista hankkia MPK ry:n kautta, ja monelta muultakin kurssilta kansalaiset voivat itsekin näitä valmiuksia lisätä. Kiitos hyvän lainsäädännön meillä on myöskin lainsäädäntöpohjaa tälle valmiuksien osoittamiselle.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+16.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2025-02-11T15:09:17,2025-02-11T15:11:31,Hyväksytty,1.1 2025_4_52,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaaratiedotteesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+16.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_4_53,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaaratiedotteesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esitys vaaratiedotteen laajentamisesta niin, että kunnan terveysviranomaisilla olisi myös oikeus sellainen antaa kriisitilanteessa, on kyllä kannatettava. Tässä yhteydessä haluan tuoda tämmöisen ikävän esimerkin. Se on vuodelta 2007, jolloin Pirkanmaalla Nokian kaupungissa tapahtui vesilaitoksella valitettava virhe, jossa jätevettä päätyi sitten juomaveteen. Se vaikutti kyllä niin, että taisi tulla jopa elinikäisiä riesoja ja sairauksia ihmisille hoidettaviksi. Ongelmaa pahensi se, että siihen tuli sitä viivettä, tiedotus ei mennyt nopeasti, se ei mennyt avoimesti. Tiedottamisen pitää kriisitilanteessa olla luotettavaa, selkeää, johdonmukaista ja oikeaa, ja kansalaisilla pitää olla luottamus siihen, että se tieto tulee sellaiselta taholta, johon voidaan luottaa. Nykyään tietysti somekanavat ovat kehittyneempiä kuin 2007, mutta sen varaan ei kyllä kriisitiedottamista pidä eikä voi jättää. Toki sielläkin sitä tietoa sitten jaetaan, mutta oikean tiedon, oikean lähteen jäljille pääseminen on aivan erityisen tärkeää tämmöisessä tilanteessa. Kun kello tikittää, niin tällaisessa tilanteessa, niin kuin esimerkiksi Nokialla tai mikä esimerkki tuossa äsken Espoosta mainittiin — oliko se Espoo — jokainen minuutti on ratkaiseva. Esimerkiksi siinä Nokian tapauksessa ihmiset vaan valuttivat vettä ja ajattelivat, että kyllä se maku siitä muuttuu, kun vähän sitä enemmän valuttaa, ja jatkoivat juomista. Ajateltiin, että paha olo helpottaa, kun vaan ymmärtää juoda lisää. Virheistä pitää oppia, ja tässä on opittu. Nyt sitten kun miettii tätä turvallisuustilannetta Euroopassa ja maailmalla ylipäätään, tämänsuuntainen muutos on kyllä tarpeen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+16.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-02-11T15:11:31,2025-02-11T15:13:43,Hyväksytty,1.1 2025_4_54,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaaratiedotteesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lauri Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+16.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_4_55,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaaratiedotteesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on erinomainen ehdotus sen takia, että juuri niin kuin täällä monessa puheenvuorossa on tullut esiin, niin tässä nopeus on valttia ja kaikki järkevät keinot pitää nyt käyttää, että me saadaan tieto leviämään. Myös edustaja Kiuru viittasi tässä Nokian tapaukseen. 8 000 henkilöä sairastui siinä tilanteessa, kun tämmöinen ikävä tapahtuma oli, ja tietyllä tavalla se kertoo siitä suuruusluokasta, kun vesijohtoverkkoja laajennetaan ja toivottavasti niitä laajennetaan, koska vesi on tietyllä tavalla bulkkituote, ja mitä enempi sitä tehdään kerralla, sen halvempaa se litrahinta on. Ja tämäkin tuo siihen mukanaan sen, että vesijohtoverkot tulevat laajenemaan tulevaisuudessa ja niistä tulee tämmöisiä entistä kriittisempiä. Siinä mielessä kaikki tällaiset nopeuttavat keinot ovat tässä tarpeen ja tämä terveydenhuollon ammattilaisten mahdollisuus laittaa vaaratiedote liikkeelle on paikallaan, ja siinä mielessä tämä on sitä varautumista ja ennakoimista, jos jotain tapahtuu. [Puhujan mikrofoni sulkeutuu] No niin. — Sitten kun vielä muistetaan se — kun meilläkin pohjavedestä tehdään vain osa ja useampi vesi on pintavedestä ja tekopohjavedestä tehtyä — että tässä monella tapaa ongelmia voi mennä sinne veden mukaan, kun se raakavesi hankitaan monesta lähteestä. Mutta ennen kaikkea tämä verkostojen laajuus minua tässä mietityttää ja sitten nämä kriittiset pisteet, mistä nyt on tässä havaittu, että niihin ei ole murtauduttu ja muuta. Nämä vain kertovat siitä, että meidän pitää olla ennakoivia ja tehdä tällaisia asioita. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+16.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-02-11T15:13:43,2025-02-11T15:14:59,Hyväksytty,1.1 2025_4_56,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaaratiedotteesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2024 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+16.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_4_57,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaaratiedotteesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin anteeksi, painoin väärää nappia, kun varasin tätä puheenvuoroa — keskeytin Lylyn puheenvuoron. Jokaisesta kriisistä kannattaa ottaa talteen se oppi, mikä tulee, esimerkiksi tässä Nokian kriisissä, minkä laajuudesta edustaja Lylykin mainitsi, 8 000 ihmistä, todella iso määrä. Näitä viestintäkanavia on paljon. Tämä viestintä fragmentoituu koko ajan, on useita kanavia. Kunnan kriisitiedotteet on yksi tapa, mutta kuinka moni seuraa kunnan verkkosivuja tai tekstiviestisivuja jatkuvasti? Harva sitä ehtii tekemään. Päällekkäisiä tiedotuskanavia tarvitaan, ja esimerkiksi Nokian oppi oli se, että moni kunta otti sen jälkeen asiakaskohtaisia tekstiviestipalveluja käyttöön. Eli jos olet kunnan vesiasiakas tai sähköasiakas tai vastaava, niin viesti menee sitten tekstiviestiä pitkin. En tiedä, onko se enää käytössä, mutta voisi kuvitella, että hyvinkin voisi olla — ja pitäisikin olla, koska se on yksi kanava muiden joukossa, ja mitä useampi kanava on käytössä, niin sen parempi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+16.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-02-11T15:16:01,2025-02-11T15:17:11,Hyväksytty,1.1 2025_4_58,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaaratiedotteesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2024 vp,"Kiitoksia. — Ja ministeri Rantanen, viisi minuuttia tai vähemmän, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+16.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_4_59,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaaratiedotteesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2024 vp," Arvoisa puhemies! Aivan kuten täällä on salissa kuultu, niin vaikka hallituksen esityksen muutos sinänsä on pieni, niin sillä voi olla aivan valtava, suuri merkitys tämmöisessä tilanteessa, jossa talousvesi on saastunut. En malta olla tässä yhteydessä jatkamatta tähän edustaja Immosen puheenvuoroon. Totesitte, että viime perjantaina oli varautumispäivä. Näin oli, ja teemana itse asiassa oli vesi. Kuten edustaja Immonen tässä totesi, niin on totta tosiaan niin, että kovin harvalla vielä kotona on sitä pullovettä, ja ehkä tässä yhteydessä haluaisin siitä muistuttaa, että juuri tämmöisiä tilanteita varten meillä tulisi jokaisella olla kotona sitä vettä jonkin verran varastoituna pulloihin ja myöskin tyhjiä puhtaita astioita, joihin sitä voidaan käydä sitten hakemassa, jos tilanne on sellainen, että talousvesi on saastunut. Ja ehkä sanon tähän perään vielä sen, että näitä varautumisohjeita löytyy verkkosivulta Suomi.fi/varautuminen, jossa on erilaisia kriisitilanteita käsitelty ja myöskin sitä, mitä ihmisellä pitäisi olla omavarana, kotivarana kotona. Mitä tulee tähän informaatioon ja tällaisista häiriötilanteista tiedottamiseen, niin kyllä, se haastaa tällä hetkellä varmasti kaikkia viranomaisia, koska jos ei tiedoteta riittävän nopeasti, niin perin usein tahtoo käydä niin, että tuo informaatiokupla kyllä täyttyy, ja se saattaa täyttyä äkkiä sellaisella informaatiolla, joka ei pidä paikkaansa, ja siinä mielessä tämä tilanne aina haastaa meidän viranomaisiakin, kun samaan aikaan saattaa olla jokin tehtävä meneillään, emme tiedä tarkoin, missä ollaan, ja silti kuitenkin pitäisi jo olla tiedottamassa, jotta asiaan ei pääse sitten erilaista informaatiota, mikä ei tosiaan pidä paikkaansa. Tämä on sikäli tänä päivänä hyvin haastavaa, ja juuri tämä, että meillä osa ihmisistä ei katso televisiota ja osa ihmisistä ei enää kuuntele radiota ja toiset ovat siellä erilaisissa sosiaalisen median kanavissa. Eli kyllä tässä siinä mielessä sentyyppiset ratkaisut, joissa esimerkiksi tekstiviestit olisivat tällaisia vaaratiedotteiden reittejä, voisivat olla melkeinpä sellaisia, mitä kohti meidän täytyy tässäkin yhteiskunnassa pyrkiä. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+16.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-02-11T15:17:14,2025-02-11T15:20:02,Hyväksytty,1.1 2025_4_60,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+17.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_4_61,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Rajavartiolaitos on vuonna 2023 aloittanut itärajan esteaidan rakentamisen. Esteaita on aidan, sen viereisen tien ja puustosta vapaan aukon sekä teknisen valvontajärjestelmän muodostama kokonaisuus. Esteaidan on tarkoitus valmistua 2026. Esteaita on tärkeä rajavalvonnan työkalu, koska se antaa Rajavartiolaitokselle lisää reagointiaikaa ja helpottaa ratkaisevasti rajaturvallisuuden häiriötilanteiden hallintaa. Esteaita auttaa paljastamaan, estämään, hidastamaan ja ohjaamaan ihmisten liikkumista rajalla. Esteaitaa rakennetaan kokonaisuudessaan noin 200 kilometriä. Pääosa siitä tulee sijoittumaan Suomen kaakkoisrajalle, joka on rajojen valvonnan painopistealuetta. Rakennusalueella sijaitsee sekä yksityisten että valtiollisten toimijoiden omistamia kiinteistöjä. Alueella on noin 700 kiinteistöä ja lähes tuhat maa‑ tai vesialueen omistajaa ja haltiaa. Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen tavoitteena on tehostaa korvausmenettelyä, joka liittyy rajavyöhykkeelle rakennettaviin esteisiin, kuten itärajan esteaitaan. Tavoitteena on myös varmistaa, että korvaukset määritellään luotettavasti ja oikeasisältöisesti. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rajavartiolakia. Esityksessä ehdotetaan, että jatkossa korvauskysymykset ratkaisisi Maanmittauslaitoksen toimitusinsinöörin johtama lunastustoimikunta lunastuslain perusteella. Nykyisin korvauksista päättää Rajavartiolaitos rajavartiolain perusteella. Voimassa oleva sääntely johtaa siihen, että Rajavartiolaitos joutuu maa‑ ja vesialueiden omistajille ja haltijoille aiheutuvan vahingon ja haitan määrittelyssä käsittelemään sellaisia tietoja, joiden käsittelyyn sillä ei ole riittävästi osaamista ja kokemusta. Maanmittauslaitoksella on asiassa tarpeellista erityisasiantuntemusta ja kokemusta. Tarkoituksena tässä ei siis ole mikään muu kuin varmistaa, että korvauskysymykset saadaan ratkaistua parhaalla mahdollisella ammattitaidolla siten, että päästään mahdollisimman oikeudenmukaiseen lopputulokseen. Arvoisa puhemies! Ehdotetut muutokset toteuttavat osaltaan hallitusohjelman kirjauksia rajaturvallisuuden varmistamisesta. Esityksessä ehdotetaan, että laki tulisi voimaan 1. päivänä huhtikuuta kuluvaa vuotta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+17.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-02-11T15:20:36,2025-02-11T15:23:35,Hyväksytty,1.1 2025_4_62,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+17.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_4_63,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Rajaturvallisuus on Suomen turvallisuuden perusta. Muuttunut maailmanpoliittinen tilanne on tehnyt selväksi, että rajaturvallisuuden varmistaminen vaatii jatkuvaa kehittämistä ja ajanmukaisia toimenpiteitä. Hallituksen esitys rajavartiolain muuttamisesta on tärkeä askel tässä työssä. Rajavartiolaitos tarvitsee selkeät ja toimivat puitteet, jotta se voi toteuttaa tehtäväänsä tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Arvoisa herra puhemies! Rajavyöhykkeelle rakennettavat pysyvät esteet ovat välttämättömiä turvallisuuden ja vakauden kannalta. Samalla on tärkeää, että rajaseudulla asuvien maanomistajien oikeudet turvataan selkeällä ja oikeudenmukaisella korvausmenettelyllä. Hallituksen esityksen mukaisesti korvauskysymykset siirtyvät Rajavartiolaitokselta Maanmittauslaitoksen lunastustoimikunnan ratkaistaviksi. Tämän muutoksen myötä korvausmenettely saadaan käsiteltyä tehokkaammin, mikä on jokaisen suomalaisen etu. Arvoisa herra puhemies! Tämän muutoksen myötä maanomistajien asema selkiytyy ja rajaseudulla asuvat voivat luottaa siihen, että korvaukset vahingoista ja haitoista määräytyvät oikeudenmukaisesti. Rajavartiolaitos tekee jatkossakin rakennus- ja raivaustöitä koskevat päätökset, mutta korvauskäsittely siirtyy riippumattoman toimielimen vastuulle. Tämä tukee oikeusvarmuutta ja vähentää epäselvyyksiä. Arvoisa herra puhemies! Maamme hallituksen näkökulma rajaturvallisuuteen on selkeä ja vastuullinen. Suomen rajojen on oltava turvalliset, ja niiden varmistamiseen on panostettava pitkäjänteisesti. Tämä esitys on konkreettinen osoitus hallituksen määrätietoisesta työstä maan turvallisuuden hyväksi. Rajaturvallisuus ei ole vain yksittäinen toimenpide vaan olennainen osa kansallista puolustusta ja yhteiskunnan vakautta. Se tuo turvaa erityisesti heille, jotka asuvat rajan läheisyydessä, ja vahvistaa koko maan kykyä varautua erilaisiin uhkiin. On selvää, että rajaturvallisuus ja siihen liittyvät korvausmenettelyt on tuotava tähän päivään. Kannatan hallituksen esitystä, ja kehotan eduskuntaa hyväksymään sen laajalla tuella. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+17.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-11T15:23:38,2025-02-11T15:27:09,Hyväksytty,1.1 2025_4_64,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Peltonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+17.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_4_65,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Eemeli,Peltonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten todettua, tämän hallituksen esityksen sisältämien muutosten pääasiallisena tavoitteena on tehostaa ja sujuvoittaa rajavyöhykkeelle rakennettaviin pysyviin esteisiin liittyvää korvausmenettelyä. Tavoitteena on myös varmistaa, että rajaesteen rakentamisesta maanomistajille koituvat menetykset korvataan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti, mikä varmasti on enemmän kuin tarpeen, kun näitä maa-alueita joudutaan sitten luovuttamaan tämän välttämättömän aidan rakentamiseen. Rajavartiolaitoshan on aloittanut tämän rajaesteen rakentamisen Suomen ja Venäjän väliselle maarajalle jo vuonna 2023. Tämä hanke pantiin alulle jo viime vaalikaudella silloisen hallituksen toimesta, kun Suomen turvallisuusympäristö muuttui merkittävästi Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainaan. Esteaidan tavoitepituus tulee olemaan se 200 kilometriä, ja valmista pitäisi olla vuoteen 2026 mennessä. Tämän esteaidan rakentamisesta on valinnut hyvin laaja yhteisymmärrys yli puoluerajojen, mikä on hyvä asia, ja uskon, että tämä tulee säilymään. Suomen ja Venäjän välinen raja on pituudeltaan jopa 1 300 kilometriä pitkä. Kuten tiedämme, kyse on pisimmästä maarajasta, joka yhdelläkään eurooppalaisella valtiolla on Venäjän kanssa. Koska tämä maarajamme on hyvin pitkä, se on paikoitellen myöskin hyvin vaikeakulkuinen, ja siksi on pidetty perusteltuna, että tätä raja-aitaa ei rakenneta koko sen itärajan pituudelle. Tämä olisi myös taloudellisesti hyvin vaikeasti toteutettavissa, kun tiedämme sen, että jo tämä 200 kilometrinkin osuus kustantaa alustavan kustannusarvion mukaan jopa 380 miljoonaa euroa. Tämän rajaesteen toteuttamisessa onkin täytynyt käydä tasapainoilua tarkoituksenmukaisuuden ja toisaalta taloudellisten kustannusten välillä. Valmistuessaan raja-aita tulee siis kattamaan suurin piirtein 15 prosenttia maarajamme pituudesta. Kysyisin vastuuministeriltä tämän rajaesteen osalta: Miten arvioitte tarvetta jatkaa vuoden 2026 jälkeen mahdollisesti tätä rajaesteen rakentamista? Onko tällaista tarvetta olemassa? Kun tämä ensimmäinen kokonaisuus on tältä erää valmistunut, olisiko aidan jatkamisella saavutettavissa jotain sellaista hyötyä, mitä muilla keinoilla varmistaa tätä itärajan hallintaa ja valvontaa voidaan saavuttaa? Kun hallintovaliokunta vieraili itärajalla, kävi ilmi, että tämä esteaita tosiaankin vapauttaa jonkin verran myös Rajavartiolaitoksen henkilöstön työkuormaa ja resursseja ja helpottaa heidän työtään. Kun on selvää, että koko itärajaa ei tietenkään ole tarkoituksenmukaista rakentaa koko pituudelta tämän esteaidan peittoon, niin kysyisin: onko kuitenkin vielä tarvetta jatkaa, ja olisiko sillä jotain saavutettavissa, jos se tämän 200 kilometrin jälkeen muutamilla kilometreillä pitenisi?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+17.aspx,fi,Eemeli Peltonen,1496,2025-02-11T15:27:09,2025-02-11T15:30:32,Hyväksytty,1.1 2025_4_66,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen on poissa. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+17.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_4_67,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän raja-aidan rakentamisen tarkoituksena on estää laitonta maahantuloa ja varmasti ohjata maahantulijat laillisille rajanylityspaikoille. Olemme nähneet, että Venäjä on käytännössä vyöryttänyt tai työntänyt maahantulijoita Suomeen, kolmansien maiden kansalaisia, joita on autettu Suomen rajalle ja hakemaan Suomesta turvapaikkaa. Jos puhemies sallii, niin muutama sana tähän ja rajalakiin liittyen. Nimittäin estääksemme tätä Venäjän Suomeen suuntautuvaa painostamista tai horjuttamista tai hämmentämistä olemme tämän nyt puheena olevan raja-aidan lisäksi säätäneet ensiksi rajavartiolain 16 §:n, jolla keskitettiin turvapaikanhaku muualle kuin itärajan rajanylitysasemille, ja sen jälkeen säädettiin vielä viime kesänä tämä rajaturvallisuuslaki. Nyt monet ovat kysyneet ja jopa mediassa on esitetty se kysymys, että mihin tarvitaan tätä rajaturvallisuuslakia — jonka jatkamisen hallitus on tuomassa ilmeisesti eduskuntaan ensi kuussa — kun meillä on tämä rajavartiolain 16 §, jonka nojalla raja-asemat on suljettu ja turvapaikanhaku keskitetty muualle. Tässä vallitsee yleinen väärinkäsitys, ja haluan sitä nyt tässäkin puheenvuorossa yrittää oikaista. Nimittäin toisin kuin monet ajattelevat, tämä rajavartiolain 16 §:n mukainen raja-asemien sulkeminen ei mitenkään estäisi Venäjän työntämiä kolmansien maiden kansalaisia tulemasta Suomeen maastorajan kautta tai myös suljettujen rajanylityspaikkojen kautta, jos he pystyvät rajalla seisovien rajavartijoiden ketjun ohittamaan ja Suomen puolelle pääsemään, eli kaikki heidät tulisi ottaa turvapaikkaprosessiin. Vasta tämä rajaturvallisuuslaki — jos se on otettu käyttöön, jos tilanne on sellainen — mahdollistaa sen, että sellaisetkin tulijat, jotka ovat jo saapuneet Suomen puolelle ja hakevat kansainvälistä suojelua, eivät pääse joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta turvapaikkaprosessiin, vaan heidät palautetaan saman tien Venäjän puolelle.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+17.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-02-11T15:30:32,2025-02-11T15:33:37,Hyväksytty,1.1 2025_4_68,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+17.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_4_69,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille erittäin hyvästä esittelystä ja äärimmäisen tärkeän asian tuomisesta eduskuntaan. On erittäin hyvä, että näitä menettelytapoja joustavoitetaan, nopeutetaan ja tehdään näin ollen Rajavartioston toimintaa siellä, missä sen pitää olla terävää ja vahvaa, mahdollisimman helpoksi. On hyvä, että tätä raja-aitaa nyt on rakennettu ja päästy sille tasolle, että se reilu 200 kilometriä sitä tulee reilun vuoden päästä valmiiksi. Tässä asiassa on mielestäni nähty liian pienenä hyveenä se, että kun rakennetaan se raja-aita, niin sinnehän tulevat tietenkin nykyaikaiset tiedotuskanavat elikkä valokuidut vedetään ja sähköt sinne laitetaan ja syntyy tie, jolloin esimerkiksi rajapartio, kahden hengen partio, jolla on yleensä koira mukana, niin kuin onkin, pystyy yhdellä reissullaan vaikka 200 kilometriä rajaa tarkistamaan, kun ajaa sen tien kautta, ja valvoo näin ollen rajaa jatkuvasti online-tilanteessa. Sitten tämä sähköinen valvonta, jossa on hahmontunnistimet ja pimeänäkölaitteet, mahdollistaa yhdestä paikasta valtavan pitkän aluevalvonnan tehokkaasti. Toivon, arvoisa ministeri, että kun te tapaatte noita Euroopan unionin johtajia, vaikka Ursula von der Leyenia tai teidän muita ministerikollegoitanne, niin kun Suomi on maksanut sinne niitä elvytyspaketin rahoja seitsemän miljardia, niin jos te saisitte siitä puhuttua vaikka sata miljoonaa tänne, koska täällähän on se välineellistetyn maahantulon riski kaikkein suurin. Venäläinen on omassa toiminnassaan osoittanut sellaista määrätietoisuutta, sitä voisi sanoa vaikka häikäilemättömyydeksi, että lähdetään käyttämään sellaisia välineitä, jotka ovat vahingoksi Euroopan unionin yhtenäisyydelle. Tämähän on se keino. Nyt kun te, arvoisa ministeri, menette sinne seuraavan kerran, niin toivon, että otatte esille tämän asian, koska niillä rahoilla, mitkä sieltä tulisivat aidan rakentamiseen, siihen tulevat tie, sähköinen valvonta ja kaikki muut toimenpiteet, jolloin pääsemme sille tasolle, mitä tämäkin laki tarkoittaa. Toivon, että tämä viesti menisi perille. Tiedän, että te tiedätte sen meistä parhaiten, mutta kun saisitte vielä syötettyä ansiokkaasti näille EU-byrokraateille, mistä tässä on kysymys. Olen ihan varma siitä, että jos te kysytte eurooppalaiselta ministeriltä, mikä on Suomen ja Venäjän välinen raja, eivät ne voi kuvitella, että se on vain noin vajaa 20 metriä leveä aukko metsän keskellä, eivät ne voi kuvitella. Nehän arvelevat, että se on panssaroitu ja siellä on kaikki mahdolliset esteet. Sitä ne eivät tiedä. Olen monelle ulkomaalaiselle ihmiselle selittänyt ja näyttänyt kartaltakin, mitä se on. Eivät usko, mutta minkäs minä sille mahdan. Parhaani olen osaltani yrittänyt.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+17.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-02-11T15:33:37,2025-02-11T15:36:10,Hyväksytty,1.1 2025_4_70,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+17.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_4_71,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on erittäin hyvä lakiesitys pohjalla, ja silloin kun haittaa tulee siitä, että esteitä rakennetaan, niin kyllä se on oikeudenmukaisuuskysymys, että ne haitat myös sitten korvataan niille maanomistajille ja kiinteistöjen omistajille, ja tässä perusasetelma on erittäin hyvä — kun täällä tämän raja-aidan tarkoitus on tietenkin, niin kuin edustaja Zyskowicz hyvin täällä kuvasi, ohjata ihmisiä oikeille rajanylityspaikoille ja sitä kautta saada sitä valvontaa tehostettua. Tässä on kuitenkin noin 200 kilometriä sitä tarkoitus rakentaa, ja minulla oli aivan sama kysymys kuin edustaja Peltosella, että miten jatko tämän osalta on? Onko meillä tarkoitus vuoden 26 jälkeen rakentaa tätä raja-aitaa vielä pidemmälle, ja millä alueilla sitä oikeasti vielä tarvitaan? Sitten toinen kysymys liittyy — kun ministeri on paikalla — siihen, että nyt kun tämä korvaus on tässä määritelty ja Maanmittauslaitos siinä on määrittelemässä niitä hintoja, niin minkä suuruisista hehtaarimääristä tai euromääristä tässä lunastuksessa puhutaan, kun tässä nytten tätä lakia tuodaan? Kun yritin tuota lakiesitystä katsoa, niin en löytänyt sieltä sitä euromäärää — Maanmittauslaitoksen 200 000 euroa siellä oli, mikä heille korvataan sitten tämän syntyneen työn osalta. Olisi hyvä kuulla, että nähdään vähän, että tämäkään ei ole ihan ilmaista, mitä tässä tehdään. Ja sitten kun rakennetaan tämä itse rajaeste tai aita ja sitten nämä elektroniset tunnistusmenetelmät, niin ne ovat vielä oma lukunsa tässä. Jos siitä saisi jotain euromääriä tai kustannuksia, että tiedetään, mistä suuruusluokasta puhutaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+17.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-02-11T15:36:10,2025-02-11T15:38:21,Hyväksytty,1.1 2025_4_72,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+17.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_4_73,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kävin tuossa muutama kuukausi sitten tutustumassa tähän aitapilottiin, joka sinne kaakkoisrajalle on nousemassa, ja hyvältä näyttää. Valmistuttuaan tuo kyseinen aita toivottavasti jopa estää mutta ainakin, kuten tarkoitus on, hidastaa ja ohjaa tätä laitonta maahantuloa Venäjältä Suomeen, ja kuten on viime aikoina huomattu, myöskin sitten Suomesta Venäjälle. Nämä rajaseudun asukkaat ovat olleet korvaamaton apu Rajavartiolaitokselle jo vuosikymmenten ajan. Ilman näiden siviilien tarkkoja silmiä olisi moni laiton loikkari jäänyt kiinni jäämättä. Ja kun sanoin, että nämä rajaseudun asukkaat ovat olleet korvaamaton apu, niin toki pitää muistaa, että jonkunnäköisiä korvauksia näille maanomistajille on aikaisemmin maksettu, jos on jouduttu jotain rakentamaan, mutta nyt tämä järjestelmä tämän esityksen myötä korjataan vielä oikeudenmukaisempaan suuntaan, joten siitä ministerillekin kiitos. Tämä lakiesitys on oikein kannatettava. Mutta tosiaan, niin kuin edustaja Hoskonen tuossa aikaisemmin puhui, tässä pitää muistaa, että tässä vartioidaan koko Eurooppaa. Niin kuin jossain Uuno Kailaan vanhassa runossa sanottiin, niin takana länttä ja Eurooppaa ja edessä Aasia ja itä, tässä vartioin ma sitä. Tällä viisiin muistaakseni meni se runo. Tämä kannattaisi myydä nyt sinne Euroopan suuntaan sillä viisiin, että tässä ollaan koko Euroopan yhteisellä asialla nyt, ja silloin kun vartioimme omaa rajaa, niin huolehdimme myös Euroopan turvallisuudesta. Näin ollen myöskin jonkunnäköistä jelppiä sitten näissä kustannuksissa olisi syytä saada siltä puolelta. No, SDP:n edustajilta tuli kysymys sitten siitä, tarvittaisiinko kenties tulevaisuudessa pidemmälti tätä aitaa, enkä ollenkaan vastusta, jos sitä aletaan rakentamaan, mutta sen tulevaisuus meille näyttää. Sen verran olen kulkenut myöskin siellä pohjoisempana tätä raja-aluetta, eniten toki kaakossa, että tiedän, että nämä maasto-olosuhteet käytännössä koko itärajalla mutta erityisesti pohjoisemmassa ovat todella haastavat eikä sinne kovin lähelle tule sellaisia isoja teitä. Jos sieltä isompia joukkoja tämän hybridivaikuttamisen tapaan alkaisi tulla, niin se olisi tosi haastavaa sille vastapuolelle, jos ne alkaisivat tuomaan. Tarvitaan lähinnä hyviä suunnistus‑ ja hiihto‑ ja soututaitoja, jotta sieltä rajan yli tultaisiin, joten merkitys tällä aidalla, jos sitä pohjoisemmaksi rakennettaisiin, olisi lähinnä haitallisten vieraslajien ja hybridisusien torjunnassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+17.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-02-11T15:38:21,2025-02-11T15:41:19,Hyväksytty,1.1 2025_4_74,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+17.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_4_75,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä hieman lisää tähän asiaan. — Jos tämä raja-aitaprojekti etenisi pitemmälle, niin se tien rakentaminen todella on siellä se iso juttu, koska se mahdollistaa... Ajatelkaa, että Ilomantsin rajakomppanian alueella on noin 135 kilometriä valvottavaa rajaa ja 35 rajavartijaa toimii siellä. Kun laskee kilometriä kohden, montako ihmistä siellä on vartioimassa per kilometri, niin se on todella vähän — siellä on muutamia rajakoiriakin rajavartijoilla apunaan siinä työssä — mutta kun saadaan tie syntymään sinne rajalle, raja-aita ja se elektroninen valvonta, niin ollaan päästy aivan uudelle tasolle, jolloin niiden vähäisten rajavartijaresurssien käyttö tehostuu monikymmenkertaisesti, ja kaksi rajavartijaa pystyy valvomaan sadan kilometrin pätkän hyvin helposti. Toivon, arvoisa puhemies, että kun ministeri ansiokkaasti on omaa ministeriötään vienyt vahvasti eteenpäin, niin tämä viesti Euroopan unionille menee, koska olen ihan varma siitä, että Euroopan unioni ei tiedä lainkaan tämän maan todellisia olosuhteita, missä tuolla raja-alueilla eletään. Niin kuin edustaja Eerola hienon runosuonen pulputtua antoi meille ymmärtää, niin kaiken lisäksi vielä se paikallisten ihmisten tuki rajavartijoille tähän saakka on ollut varaukseton, ja rajavartijat vaalivat sitä, että he käyvät taloissa juttelemassa ja tapaavat ihmisiä, ovat kyläkuvassa näkymässä ja käyvät paikallisissa baareissa kahvilla, ja kun Rajavartiolaitoksen auto seisoo pihalla, se on merkki siitä, että meistä välitetään eikä meitä jätetä sinne yksinään. Tämän tiedon saaminen ihmisten tietoon entistä paremmin edellyttää hallitukselta sitä, että rajaseutualueen kuntiin saadaan toimintaa ja elämää. Tämä ei kuulu tämän esityksen kohtaan millään lailla, mutta sanon kuitenkin, että elinkeinoelämän elvyttäminen siellä on kaikkein parasta rajavartiointia, koska hyvinvoiva alue toimii myös aktiivisesti isänmaata puolustaen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+17.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-02-11T15:41:19,2025-02-11T15:43:25,Hyväksytty,1.1 2025_4_76,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2024 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Rantanen, viitisen minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+17.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_4_77,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2024 vp,"Arvoisa puhemies! On todettava ensinnä, että Rajavartiolaitoksemme, joka siis seisoo rajoillamme niin maalla, merellä kuin ilmassa, on erittäin suorituskykyinen, erittäin osaava, erittäin luotettava toimija tässä maassa, ja olen itse heistä kyllä aivan valtavan ylpeä. Mitä tulee tähän rajaesteen rakentamiseen sen jälkeen, kun tämä 200 kilometrin pätkä on valmis, niin en ehkä tässä vaiheessa ottaisi siihen kantaa. En sulkisi sitä pois, mutta en myöskään sanoisi, että ei missään nimessä tai kyllä. Kysymys on kuitenkin siitä, miten Rajavartiolaitos arvioi omia tarpeitansa tässä omassa rajavartijatyössään. Siihen liittyy kuitenkin monia asioita. Kun äsken puhuin siitä kolmen v:een säännöstä — varautuminen, valmius ja vaste — niin tässä tulee viiden t:een sääntö, jossa ovat siis työntekijät, tekniikka, teknologia, toimivaltuudet ja tiedonvaihto, jotka kaikki vaikuttavat tähän Rajavartiolaitoksen kykyyn huolehtia tehtävistänsä esimerkiksi tuolla itärajalla. Siihen liittyy paljon, siihen liittyy toki tätä aitaa mutta myöskin teknologiaa. Meillä on myös uusia välineitä, mitä voidaan paljon käyttää. Valvontaa voidaan tehdä ilmasta joko valvontalentokoneilla tai drooneilla ja sitä voidaan tehdä ihmistyövoimin. Ja siinä mielessä nämä kaikki muodostavat tämmöisen kokonaisuuden, josta sitten Raja arvioi, mitkä asiat ovat kulloinkin ne, mihin kannattanee panostaa. Mitä sitten tulee muihin, niin toimivaltuudet ovat sellainen, että on huomattu, että niiden täytyy olla kunnossa. Otetaanpa nyt esimerkiksi tämä rajavartiolain 16 § tai sitten tämä rajaturvallisuuslaki, väliaikainen rajaturvallisuuslaki, jotka molemmat ovat asioita, joiden täytyy olla kunnossa. Toimivaltuuksia me tarvitsemme tässä maailmanajassa viranomaisille. Ja sitä pitää koko ajan arvioida uudelleen, onko joitakin aukkopaikkoja, joita täytyy säätää ja tehdä. Myöskään viranomaisyhteistyötä ei passaa tässä unohtaa. Se on äärimmäisen tärkeätä, ja se toimii meillä Suomessa erinomaisen hyvin. Se on hyvä asia. Me ollaan pieni maa, niin että on tärkeätä, että meidän kaikki erittäin taitavat, loistavat viranomaiset tekevät saumatonta yhteistyötä. Ja tästähän oli hyvä esimerkki mereltä, jossa poliisi ja Rajavartiolaitos tämän Eagle S ‑aluksen kanssa toimivat erittäin saumattomasti ja hienosti. Ja sitten on tiedonvaihto. Myöskin tiedon täytyy kulkea meidän viranomaisten välillä saumattomasti. Ne ovat myös sellaisia turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä ja kysymyksiä, joilla voidaan ennaltaehkäistä tulevia asioita. No sitten totean... Täällä viitattiin tähän rajaturvallisuuslakiin. On selvää, että tässä turvallisuusympäristössä, jossa meitä kohtaan voidaan käyttää monenlaisia painostuskeinoja — ja yksi niistä on siirtolaisase — me tarvitsemme tällä hetkellä sellaisia toimenpiteitä, joilla meitä ei voida painostaa myöskään tällä aseella. Edustaja Lyly kysyi taloudellisista vaikutuksista. Niitä on arvioitu tämän hallituksen esityksen sivulla 13, jossa arvioidaan, että näihin korvauksiin menisi noin 1,6 miljoonaa euroa. Mutta toki, kun oikeusministeriössä on valmisteilla lunastuslaki, se nostaisi näitä korvauksia 25 prosenttia, ja siinä mielessä tämä summa voi hiukan vielä kasvaa. Ja sitten, arvoisa puhemies, viimeisenä otan esiin tämän EU-vaikuttamisen. Voin taata ja vannoa, että olemme sitä kovasti tehneet, ja luulenpa, että silloin marraskuun 23 jälkeen kyllä Euroopan unionissa tuli hyvin selväksi, mitä tarkoittaa siirtolaisaseen käyttö. Voi olla, että sitä ennen se keskustelu oli vähän hankalaa, mutta tänä päivänä en näe tätä ongelmaksi. Näen itse asiassa niin, että Euroopan unioni ja unionin jäsenmaat ymmärtävät, mistä tässä on kysymys. Tämä ei ole normaali turvapaikkatilanne, eikä tämä ole ikään kuin spontaania, vaan se on avustettua toimintaa, jossa käytännössä katsoen pyritään painostamaan jäsenvaltiota. Siinä mielessä itselläni on sellainen tunne, että silloin kun tästä aloin itsekin puhumaan omille kollegoilleni, niin saattoi olla, että se alkuun meni vähän kuin vesi hanhen selästä, mutta ei enää, vaan tällä hetkellä tämä ilmiö on kyllä erinomaisen hyvin ymmärretty. Ja siitä varmasti kielii myöskin tämä uuden komission nopeasti tehty tiedonanto, jossa muun muassa todetaan, että jäsenvaltiot voivat tällaisissa tilanteissa joutua joustamaan joistakin EU-lainsäädännön pykälistä ja että tämäntyyppinen kansallinen lainsäädäntö, joka meilläkin on tehty, on tähän kohtaan sopiva, kunhan siinä tietyt reunaehdot täyttyvät. Toisaalta se kertoo myöskin… Tässä samassa yhteydessähän Euroopan komissio jakoi rahaa ja Suomi sai 170 miljoonan potista 50 miljoonaa euroa nimenomaan tänne rajaturvallisuuteen, ja sitä voidaan pitää varsin merkittävänä. Ja on selvää, että myöskin jatkossa hallitus pyrkii pitämään tätä yllä ja muut tietoisina siitä, että me olemme totta tosiaan täällä 1 340 kilometrin rajalla ja me pidämme täällä nimenomaisesti huolta omasta rajaturvallisuudesta, omasta kansallisesta turvallisuudesta, mutta samalla myöskin koko Euroopan turvallisuudesta. Täältä ei saa tulla sellaista reittiä, joka horjuttaisi myös muiden EU-maiden ja heidän kansalaistensa turvallisuutta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+17.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-02-11T15:43:26,2025-02-11T15:50:10,Hyväksytty,1.1 2025_4_78,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi patruunoiden komponenttien viennin luvanraisuudesta sekä ampuma-aselain ja rikoslain 46 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 18. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+18.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_4_79,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi patruunoiden komponenttien viennin luvanraisuudesta sekä ampuma-aselain ja rikoslain 46 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki patruunoiden komponenttien viennin luvanvaraisuudesta. Laki on tarpeen säätää, jotta Venäjän vastaista pakotepolitiikkaa saadaan patruunoiden komponenttien viennin osalta toteutettua täysimääräisesti. Tavoitteena on siis täydentää voimassa olevia pakotejärjestelmiä ja pyrkiä siten varmistamaan niiden aukoton toimivuus. Lakiehdotus patruunoiden komponenttien viennin luvanvaraisuudesta täydentää Euroopan unionin pakotteita koskevia säädöksiä ja asevientiä koskevaa asetusta siten, että patruunoiden komponenttien vienti Euroopan unionin tullialueen ulkopuolelle olisi luvanvaraista. Lakia patruunoiden komponenttien viennin luvanvaraisuudesta sovellettaisiin ampuma-aseissa käytettävien hylsyjen, nallien, ruudin, luotien ja ammusten eli patruunoiden komponenttien kuljetukseen Suomesta muualle kuin Euroopan unionin jäsenvaltioon. Patruunoiden komponenttien vientiä pakotteiden kohteena olevaan valtioon, kuten Venäjälle, ei ole muutoin ollut mahdollista estää kuin säätämällä vienti luvanvaraiseksi. Lakia ei sovellettaisi sellaisiin patruunoiden komponentteihin, jotka ovat puolustustarvikkeiden viennistä annetussa laissa tarkoitettuja puolustustarvikkeita. Patruunoiden komponentteja ei saisi viedä Euroopan unionin tullialueen ulkopuolelle ilman Poliisihallituksen myöntämää vientilupaa. Lupaviranomaisena toimisi siis Poliisihallitus, mutta lupahakemuksen voisi jättää myös poliisilaitokselle. Patruunoiden komponenttien vienti ilman lupaa olisi rangaistavaa sääntelyrikoksena ehdotetun rikoslain säännöksen nojalla. Ampuma-aselakia esitetään samassa yhteydessä muutettavaksi teknisluonteisesti. Esityksen valmisteluun ovat aiemmin toteamani mukaisesti vaikuttaneet pakotteet Venäjään sen Ukrainaan kohdistaman täysimittaisen sodan vuoksi. Valmisteluun on vaikuttanut ajankohtaisten Venäjän vastaisten pakotteiden ohella myös se, että on tarve täydentää voimassa olevia pakotejärjestelmiä, jotta järjestelmät olisivat mahdollisimman aukottomia. Arvoisa puhemies! Esitetyn lain vaikutukset kohdistuisivat pääasiassa yrityksiin, jotka vievät patruunoiden komponentteja Euroopan unionin tullialueen ulkopuolelle. Yritysten olisi toisin sanoen haettava vientilupaa. Käytännössä patruunoiden komponenttien toimitusaikataulut voisivat pidentyä, kun yritykset hakisivat luvan. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Osana Ukrainan sotaan liittyviä talouspakotteita on tärkeää, että patruunoiden komponenttien viennin luvanvaraisuudesta ja rangaistusuhasta olisi voimassa oleva sääntely.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+18.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-02-11T15:50:41,2025-02-11T15:53:59,Hyväksytty,1.1 2025_4_80,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi patruunoiden komponenttien viennin luvanraisuudesta sekä ampuma-aselain ja rikoslain 46 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piisinen, olkaa hyvä. Edustaja Piisinen on poissa. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+18.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_4_81,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi patruunoiden komponenttien viennin luvanraisuudesta sekä ampuma-aselain ja rikoslain 46 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On aivan hyvä, että tämä pakotteiden mukainen lainsäädäntö on aina ajan tasalla ja nimenomaan että sillä vahvistetaan Euroopan omaa puolustustakin, niin että näitä puolustuksen kannalta kriittisiä materiaaleja ei tältä mantereelta lähde minnekään enää. Niin kuin hallituksen esityksestä käy hyvin ilmi, näillä tavaroillahan voidaan unionin sisällä kauppaa käydä vapaasti, ja tämä tilanne, mikä Euroopassa tällä hetkellä vallitsee, ikävä kyllä on aika alastomasti tuonut esille sen, miten huonosti Euroopan unionin eri jäsenmaat ovat omaa puolustustaan hoitaneet. Suomea ei tästä pidä soimata, vaan kyllä me tämän asian olemme hoitaneet, ja toivotaan nyt, että muissakin maissa aletaan tähän samaan kiinnittää huomiota. Tosin se nyt tulee vähän myöhässä näin tällä hetkellä tarkasteltuna, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Pitää muistaa, että on väläytelty jo yhteistäkin velkaa, millä näitä puolustushommia hoidetaan, mutta sitä minä en kyllä mitenkään pysty ymmärtämään, että lähdettäisiin toisten valtioiden budjetteja täyttämään yhteisellä velalla. Se ei kyllä ole millään lailla järkevää. Sen sijaan siinä on järkeä, että yhteisesti hankitaan ja saadaan asiallisella hinnalla tavaraa markkinoilta. Toivon, että järki löytyy tässäkin asiassa, ja jokainen maa huolehtikoon budjettinsa itse ja puolustuksensa kuntoon, kun kansallisvarallisuutta on muuallakin kuin Suomessa, niin että ei meidän tarvitse olla uhrina missään asiassa. Laki on hyvä, ja sitä lämpimästi kannatan, ja toivottavasti saadaan äkkiä läpi menemään. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+18.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-02-11T15:53:59,2025-02-11T15:55:29,Hyväksytty,1.1 2025_4_82,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2023>>>Kertomus K 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 25/2024 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 19. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö 25/2024 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. Keskustelu ja asian käsittely keskeytettiin 7.2.2025 pidetyssä täysistunnossa. — Keskustelu. Edustaja Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+19.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_4_83,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2023>>>Kertomus K 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 25/2024 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus on vuodelta 2023, joten aika pitkän ajan takaa sitten jo, ja talousvaliokunnan mietintökin on jo parin kuukauden takaa. Pidin talousvaliokunnan mietinnön esittelypuheenvuoron perjantaina, mutta nyt vielä joitakin henkilökohtaisia nostoja sen päälle. Nyt kannattaa huomio kiinnittää Yhdysvaltoihin. Paljon on puhuttu kauppapolitiikasta, erilaisista tariffeista ja tulleista ja muista, mutta toinen asia, mitä kannattaa katsoa ja seurata aika tarkkaan, mikä on relevantti nimenomaan pankkivaltuuston ja finanssivalvonnan kannalta, on se, mitä Yhdysvaltojen rahoitusmarkkinoilla tullaan tekemään. Voisi ajatella, että siellä saattaa tulla aika räväköitäkin liikkeitä vielä ja nimenomaan sääntelyn purkamisessa. Siihen tietysti liittyy erilaisia riskejäkin, mutta jos ajattelee teknologiakehitystä ja muita vaikutuksia, niin yksi semmoinen johtopäätös saattaa olla myös se, että he ovat olleet aika vahvasti etukenossa esimerkiksi tekoälykehityksen kannalta ja monen kriittisen teknologian suhteen, ja nyt olisi Euroopankin aika herätä, ja ajattelen, että jotakin heräämistä varmasti tulee tapahtumaankin. Finanssivalvonnan sääntelyyn tämä varmasti tuo haasteita, ja olen ymmärtänyt, että siellä on kiinnitettykin asiaan huomiota. On myös varsin mielenkiintoisia avauksia tehty, esimerkiksi tämä niin kutsuttu DOGE, the Department of Government Efficiency, millä pyritään tehostamaan Yhdysvaltain julkista hallintoa. Myös monia nimityksiä on nyt uusittu. Esimerkiksi arvopaperiviranomainen, SEC, Securities and Exchange Commission —sinne tulee uusi johtaja, uusi tilapäinen johtaja on sinne jo valittu. Presidentti Trump piti vaalikampanjansa aikana varsin tämmöisiä pro crypto -avauksia ja -puheenvuoroja, ja sillä sektorilla varmaan tulee tapahtumaan myös aika paljon, ajatellen jo ihan hänen lähipiiriään avustajakunnassa. Kannattaa täällä Suomessa olla aika hereillä sen suhteen, mitä vaikutuksia tällekin sektorille tulee. Meillä on toimijoita, yrityksiä tässäkin maassa, millä on mielenkiintoisia projekteja, ja tällä kentällä voi tapahtua aika paljonkin lähiaikoina. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+19.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-02-11T15:55:59,2025-02-11T15:58:59,Hyväksytty,1.1 2025_4_84,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2023>>>Kertomus K 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 25/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+19.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_4_85,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2023>>>Kertomus K 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 25/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän keskustelun alkaessa käytin puheenvuoron, jossa totesin, että Suomen taloudella on aika monia positiivisia merkkejä. Toivottavasti ne voivat vahvistua ja taloutemme voi tästä parantua. On tietysti paljon myös huolestuttavia merkkejä. Presidentti Donald Trump on asettamassa Euroopalle tulleja, jotka haittaavat todennäköisesti myös Suomen taloutta, mutta nyt kiinnittäisin huomiota näihin lakkoihin, jotka maassamme ovat tällä hetkellä meneillään, ja tilanne uhkaa vielä pahentua. Kun keväällä rajoitimme oikeutta poliittisiin lakkoihin ja suhteettomiin myötätuntotyötaistelutoimiin, niin oli osin tässä salissa mutta ennen kaikkea tuolla ay-liikkeen puolella aika lailla kova kritiikki siitä, että nyt hallitus ja eduskunta ovat puuttumassa merkittävällä tavalla ammattiyhdistysliikkeen lakko-oikeuteen. Tällaista väitettiin ja tällaista tietoa ja mielikuvaa medialle levitettiin. Kun nyt katsomme, mitä tällä hetkellä Suomessa tapahtuu, kun monet ammattiliitot ovat ilmoittaneet lakoista tai menneet lakkoihin tai varoittaneet lakoista, niin voidaan todeta, että se poliittisten lakkojen rajoittamisen yhteydessä ollut ammattiyhdistysliikkeen propaganda oli täysin perusteetonta. Ammattiyhdistysliikkeellä ja ammattiliitoilla on täysi oikeus lakkoilla omien parempien työehtojensa puolesta, kun työehtosopimukset eivät ole voimassa, ja näin ehdottomasti pitää ollakin. Se kuuluu demokratiaan, se kuuluu suomalaiseen yhteiskuntaan, että kun TESit eivät ole voimassa, voidaan lakkoilla parempien työehtojen puolesta. Silti toivoisin tietysti, että tuolla lakkorintamalla syntyisi mahdollisimman pian sopu palkansaajien ja työnantajien välillä, koska on aivan selvää, että näistä lakoista jatkuessaan tai tilanteen vielä pahentuessa on huomattavaa vahinkoa Suomen taloudelle ja luonnollisesti myös suomalaisille palkansaajille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+19.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-02-11T15:59:04,2025-02-11T16:02:07,Hyväksytty,1.1 2025_4_86,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2023>>>Kertomus K 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 25/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_4_87,4/2025,2025-02-11,14.00,16.20,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2023>>>Kertomus K 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 25/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä pankkivaltuuston kertomus, lähinnä Suomen Pankin ja finanssipolitiikan linjauksista vuonna 23, kertoo aika paljon siitä, että kun inflaatio oli aika korkealla tasolla vuonna 23 — yli kahdeksan prosenttiyksikköä — ja sitten loppuvuonna taisi olla vähän lähellä kahta prosenttiyksikköä, niin niillä toimenpiteillä, mitä Euroopan keskuspankki tekee ja Suomen Pankki tekee, on ollut kyllä vaikutuksia. Mutta keinot ovat olleet aika kovia ja korkopolitiikka on ollut aika kireä, ja se heijastui silloin 23 vuoden talouskehitykseenkin — tuotanto supistui 1,2 prosenttia, että sillä on heijastusvaikutuksia käytännössä sellaiseen. Rahapolitiikka on ollut tiukka väline, jolla tätä talouden ohjausta on tässä mielessä tehty. Täällä edustaja Puisto toi hyvin esiin tämän nykyisen tilanteen, jossa nyt tällä hetkellä maailmanpolitiikassa tapahtuu erilaisia... Tulleista puhutaan, ja maailmanpolitiikan talousliikkeitä ohjaillaan nyt uudella tavalla ja aika kovallakin tavalla, ja se heijastuu myöskin tämmöiseen avotalouteen kuin Suomi todella voimakkaasti jatkossa. Tässä mielessä voi vaikuttaa myös meidän talouskasvuumme selkeästi se, miten nämä toimenpiteet tässä tulevat etenemään. Siinä, mitä edustaja Zyskowicz puhui näistä lakoista, täytyy muistaa se, että nyt nämä lakot liittyvät työehtosopimustoimintaan suoraan, ja sekin, minkä takia siellä niitä lakkoja on, liittyy palkansaajien ostovoiman hoitamiseen ja niitten turvaamiseen. Kun tässä nyt vuodesta 23 ja vuodesta 24 katsotaan, niin ostovoima niinä vuosina aika lailla putosi alaspäin, ja nyt sitä sitten työehtosopimuskierroksilla yritetään korjata. Voisin jatkaa aika paljonkin näistä työehtosopimuksiin liittyvistä lakkojutuista, mutta luulen, että se ei ole nyt juuri tämän kertomuksen aihe, vaan luulen, että nimenomaan tämä ostovoima on ehkä se oikea lähestymiskulma tähän kysymykseen. Eli maailmantalous heiluttelee meitä aika paljon, ja Euroopan ohjausmekanismit näkyvät meidän talouspolitiikassa ja meidän talouskehityksessä voimakkaasti, ja siinä mielessä olemme avotaloutena myöskin näitten armoilla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2025+19.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-02-11T16:02:07,2025-02-11T16:04:48,Hyväksytty,1.1 2025_5_1,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä. Pääministeri Petteri Orpon esittelypuheenvuoron jälkeen käydään yksi ryhmäpuheenvuorokierros enintään viiden minuutin puheenvuoroin. Tämän jälkeen myönnän harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Vastauspuheenvuorot varataan täysistunnossa V-painikkeella. Avauskeskustelulle varataan aikaa kolme tuntia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_5_2,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomi on nimetty maailman onnellisimmaksi maaksi seitsemänä vuonna peräkkäin. Suomen vahvuus on aina ollut yhtenäinen, sisukas kansa. Suomen taloudellinen kehitys on ollut menestystarina, jonka turvin olemme rakentaneet hyvinvointiyhteiskuntamme. Olemme kansakuntana kyenneet näkemään sen, mitä parempi tulevaisuus vaatii. Tiedän, että näemme sen tälläkin kertaa. Arvoisa puhemies! Valitettavasti myös näiden valtiopäivien yllä leijuvat tummat pilvet. Venäjä on jatkanut täysimittaista hyökkäyssotaansa Ukrainassa kohta kolmen vuoden ajan. Yhtä pitkään Ukraina on taistellut paitsi itsenäisyytensä ja suvereniteettinsa myös koko vapaan maailman puolesta. Tähän mennessä Suomi on tukenut Ukrainaa yhteensä 27 puolustusmateriaalipaketilla. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta Ukraina lähtee rauhanneuvotteluihin, kun niiden aika on, mahdollisimman vahvasta asemasta. Rauhanneuvottelut on käytävä Ukrainan ehdoilla. Rauhan on oltava sekä oikeudenmukainen Ukrainalle että kestävä Euroopan turvallisuuden näkökulmasta. Samaan aikaan Lähi-idässä Israelin ja Hamasin tulitaukosopimus antaa vastaavasti orastavaa toivoa, samoin Assadin hallinnon kaatuminen Syyriassa. Liian moni kärsii tällä hetkellä sotien keskellä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisimmissä kysymyksissä Suomen vahvuus on aina ollut yhtenäisyys. Vaalitaan sitä yhdessä. Me toimimme yhtenäisenä myös viime kesänä, kun eduskunta hyväksyi poikkeuksellisella viiden kuudesosan enemmistöllä lain väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi. Lailla Suomi suojelee sekä omaa että EU:n, Schengenin ja Naton ulkorajaa. Haluan jälleen kiittää Suomen eduskuntaa siitä, miten tuossa Suomen ja Euroopan turvallisuutta koskeneessa kysymyksessä löysimme yhtenäisyyden. Keväällä tulemme antamaan esityksen lain jatkosta. Arvoisa puhemies! Kenraali Adolf Ehrnrooth totesi aikoinaan viisaasti: ”Kansa, joka ei tunne historiaansa, ei voi rakentaa tulevaisuuttaan.” Tämä hallitus peri edeltäjältään vaarallisesti velkaantuneen, uudistusvelkaisen maan. Suomen bruttokansantuote ei ollut kasvanut 15 vuoteen. Suomen työllisyys kääntyi laskuun jo vuonna 2022. [Välihuutoja vasemmalta] Katto vuotaa, ja nyt sitä on korjattava sateessa. Työ ei ole helppo, ja se edellyttää vaikeitakin päätöksiä. Hallituksella on kuitenkin vain yksi tavoite: turvata jokaisen suomalaisen hyvinvointi ja taata Suomen turvallisuus. Muistetaan kuitenkin, että talous on vain väline, mutta välttämätön kaiken hyvän saavuttamiseen. Jos valtiontalous ei ole kunnossa, menetämme hyvinvointimme ja emme pysty huolehtimaan Suomen turvallisuudesta ja heikommista. Arvoisa puhemies! Saksa on vuosia toiminut Euroopassa talousveturina, mutta nyt Euroopasta ei juuri saada vetoapua. On laitettava Suomen julkinen talous ja kilpailukyky kuntoon. Hallitus sopi ohjelmassaan yhteensä kuuden miljardin sopeutuksesta. Viime keväänä sovittiin vielä kolmen miljardin euron lisäsopeutuspäätöksistä. Hallitus pitää kiinni tavoitteestaan taittaa velkasuhteen kehitys vaalikauden loppuun mennessä, ja sen aiomme myös saavuttaa. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan hallitus on tehnyt noin 90 000 työllisen verran työllisyyttä vahvistavia päätöksiä. Rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoille ja sosiaaliturvaan, panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja puhtaaseen siirtymään. Talouspolitiikan arviointineuvosto pitää hallituksen talouspolitiikkaa oikein ajoitettuna ja oikein mitoitettuna. [Pia Viitanen: Siellä oli muitakin rivejä!] Kansainvälinen valuuttarahasto IMF pitää hallituksen työmarkkinauudistuksia oikean suuntaisina. Euroopan komissio piti hallituksen kehysriihen lisäsäästöjä riittävinä, jotta Suomi vältti liiallisen alijäämän menettelyyn ajautumisen. Talouden sopeuttaminen ja rakenteelliset uudistukset vaikuttavat aina ihmisiin. Jokainen säästö on vaikea. [Vasemmalta: Kenelle?] Veronkorotukset näkyvät arjessa. On selvää, että näin valtavaa velkataakkaa ei käännetä ilman, että se näkyisi missään. Jokainen säästö on jostain pois. Oppositiolla on houkutus ylläpitää pessimististä tilannekuvaa Suomesta. [Välihuutoja vasemmalta] Helposti kuitenkin käy niin, ettei kohkatessa näe metsää puilta. Arvoisa puhemies! Kun alussa puhuin tummista pilvistä, kyllä sieltä kuitenkin valoakin näkyy. [Naurua vasemmalta] Käänne taloudessa on nimittäin tapahtunut. Tätä vauhdittavat korkojen lasku, alhainen inflaatio, kansalaisten ostovoiman kohentuminen sekä hallituksen lukuisat uudistukset. [Aki Lindénin välihuuto] Olen viime aikoina kiertänyt ympäri Suomea. Paljon hyvää on liikkeellä eri puolilla. Porin räjähdetehdas tulisi olemaan toinen TNT-tehdas koko Euroopassa. Suomen puhdas ja kasvava sähköntuotanto on houkutellut vähähiilisen alumiinin ja teräksen tehdassuunnitelmat Kokkolaan ja Inkooseen. Näissä tehtaissa pystymme tuottamaan globaaleille markkinoille nykyistä puhtaampia tuotteita ja vahvistamaan meidän hiilikädenjälkeämme. Valtavia datakeskushankkeita suunnitellaan joka puolelle — Muhoksen ja Kajaanin hankkeet ovat ehkä näistä kaikkein merkittävimmät. Kotkan seudulle Kymenlaaksoon on nousemassa Euroopan vahvimpiin kuuluva akkuekosysteemi. [Juho Eerola: Siitä virtaa talouteen!] Puhtaan energian ja puhtaiden polttoaineiden hankkeita on lukuisia Oulusta Joensuuhun, Hangosta Lappiin. Suomessa on vireillä miljardien hankkeita, joilla luodaan kasvua ja hyvinvointia, työtä ja tuloja kaikille suomalaisille. [Tuomas Kettusen välihuuto] Nämä tarkoittavat yhteensä kymmenien miljardien investointeja ja työtä tuhansille ja tuhansille suomalaisille eri puolilla Suomea. [Timo Heinonen: Kuulostaa hyvältä!] Kasvuttomien vuosien jälkeen on siis toivoa ilmassa. Talous lähtee kasvamaan, mutta se edellyttää vakautta myös muualla maailmassa. Esimerkiksi mahdollinen kauppasota tietäisi Suomelle suuria vaikeuksia. Toisaalta, mikäli Ukrainaan saadaan kestävä rauha, käynnistää jälleenrakennus nopean kasvun Suomeen ja koko Eurooppaan. Kasvu on yhteinen asiamme, ja siksi tapaan helmikuun aikana kaikki oppositiopuolueet kuullakseni uudet ideat ja keinot kasvun vauhdittamiseksi. [Keskustan ryhmästä: Hyvä!] Arvoisa puhemies! Toivoa on näkyvissä myös hyvinvointialueilla, joilla on tapahtumassa käänne parempaan. 11 aluetta tulee tekemään taloutensa osalta positiivisen tuloksen, kuusi aluetta nollatuloksen. [Aki Lindén: Rahoituslain ansiosta!] Viidellä alueella on kuitenkin vielä suuria haasteita. Näitä haasteita ratkotaan viime kädessä arviointimenettelyssä, jossa alueiden sopeuttamistoimet käydään läpi kamman kanssa. Talkoot voivat jatkua odotettua pidempään, mutta kaikissa tilanteissa me huolehdimme siitä, että hoitoon pääsee ja apua saa. Hyvinvointialueet ovat kyenneet järjestämään lakisääteiset palvelunsa riittävän yhdenvertaisesti ja väestön tarpeet huomioiden. Hoitoonpääsy ja hoidon aloitus ovat nopeutuneet, ja hoitojonoja on kyetty lyhentämään. Talouden lisäksi monia palveluita on saatu toimimaan paremmin. Alueilla on otettu käyttöön uusia liikkuvia palveluita, etävastaanottoja, joilla lääkäriin saa yhteyden omalta kotisohvalta, omalääkärimalleja, joilla pääsee tarvittaessa tutun lääkärin luokse. [Tuomas Kettusen välihuuto] Hallitus valmistelee parhaillaan Kela-korvauksilla toteutettavaa yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilua, lastensuojelun kokonaisuudistus etenee, ja terapiatakuu otetaan vihdoin käyttöön 1. toukokuuta. [Keskustan ryhmästä: Kaikkihan on hienosti!] Arvoisa puhemies! Presidentti Trumpin kauden alku on jo sisältänyt nopeita toimia ja avauksia. On rehellistä sanoa, että ne ovat tuoneet mukanaan myös epävarmuuden tunnetta, jota tässä muutenkin turbulentissa maailmassa tuskin kukaan mielellään näkisi. Mitä hallitus tekee? Me jatkamme yhteistyötä tärkeimmän liittolaisemme, Yhdysvaltojen, kanssa. Samalla yhtä tärkeää on koko Euroopan unionin yhtenäisyys. Teemme töitä sen eteen, että Eurooppa ottaa nykyistä vahvemman roolin. Tätä presidentti Trump peräänkuulutti puolustuksen osalta jo edellisellä kaudellaan — ja oli siinä oikeassa. Tähän on erinomainen aika nyt, kun uusi komissio aloittaa työnsä toden teolla. Eurooppa ei seuraa sivusta, oli kyse sitten kauppapolitiikasta tai Grönlannista. Meidän on oltava valmiita tarvittaessa neuvottelemaan ja puolustamaan omia etujamme. 500 miljoonan ihmisen Eurooppa on parhaimmillaan valtava voima. Euroopan komission kuluvan vuoden työohjelma julkaistiin tänään. Keskeistä agendalla on Euroopan turvallisuus ja kilpailukyky. Maaliskuussa komissio julkaisee puolustuksen valkoisen kirjan, jossa esitellään EU:n tavoitteita ja keinoja puolustuksen vahvistamiseen niin puolustusteollisuuden vauhdittamisen kuin EU:n ja Naton yhteistyön sekä kriittisen infran suojelun osalta. EU:n uuden rahoituskehyksen neuvottelut käynnistyvät tänä vuonna, ja komissiolta odotetaan esitystä loppuvuodesta. Keskeistä Suomelle tulevassa rahoituskehyksessä on uusien painopisteiden näkyminen: puolustus, turvallisuus, ruokaturva, kilpailukyvyn edistäminen ja tutkimuspanokset. Keskustelin viimeksi viime viikolla EU-päämieskollegoiden kanssa Euroopan puolustuksen vahvistamisesta. EU:ssa on ymmärrettävä laajasti, että Putinin Venäjä on Euroopalle pitkäaikainen ja pysyvä turvallisuusuhka. Yhteisen rahoituksen olisi myös välttämätöntä kohdentua sinne, missä Eurooppaa puolustetaan, eli sen itäiselle puoliskolle. Uudesta vaadittavasta rahoituksen tasosta tullaan käymään myös parlamentaarista keskustelua. Suomen kannalta se tulee tarkoittamaan menojen priorisointia myös tulevilla vaalikausilla. Lienemme yhtä mieltä siitä, että riittävästä puolustuksen tasosta ei voi tinkiä. Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan kiittää tätä salia. Edellisen istuntokauden tapaan meillä on jälleen edessämme työntäyteiset valtiopäivät. Hallituksen tavoitteena on antaa eduskunnalle kevätkaudella yhteensä 113 esitystä. Näistä kiireellisiä on 22. Syysistuntokaudelle 25 on merkitty alustavasti 97 hallituksen esitystä. Syksyn suunnitelma tarkistetaan ennen syysistuntokauden alkua. Suunnitelmaan sisältyy myös viisi kevätkaudella annettavaa valtioneuvoston selontekoa. Syyskaudella annetaan ainakin yksi selonteko. Tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa katseet tarkentuvat meihin, vapaisiin demokratioihin. Euroopan turvallisuuden ohella meille suomalaisille tärkeitä arvoja ja sääntöpohjaista maailmanjärjestystä haastetaan eri puolilta maailmaa. Me vaalimme oikeusvaltiota, yhteiskuntaa, jonne mahtuvat erilaiset arvomaailmat ja näkemykset; yhteiskuntaa, jossa voidaan käydä rakentavaa keskustelua ilman pelkoa seurauksista; yhteiskuntaa, jossa on vapaa tiedonvälitys; yhteiskuntaa, jossa myös oppositiolla on tärkeä roolinsa. Demokratia tulee näyttämään voimansa jälleen tänä keväänä, kun Suomessa käydään kunta- ja aluevaalit. Toimikaamme kaikki sen puolesta, että suomalaiset kokevat kansalaisoikeudekseen käyttää valtaansa ja äänestävät. Toivon, että tällä nyt alkavalla istuntokaudella voimme edelleen keskustella rakentavasti, väitelläkin, mutta ennen muuta kuunnella ja kohdella toisiamme kunnioittavasti. Me toimimme tässä ajassa demokratian keulakuvina.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-12T14:00:55,2025-02-12T14:14:03,Hyväksytty,1.1 2025_5_3,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Siirrymme ryhmäpuheenvuoroihin. — Edustaja Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_4,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Herra puhemies! Jos opposition puheisiin olisi uskominen, [Pia Viitanen: Silläkö se heti alkoi? — Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] on julkinen terveydenhuolto romahtamassa ja hyvinvointiyhteiskunta murenemassa. Synkkää pelottelua ja kriisipuhetta riittää, mutta omat ratkaisut loistavat poissaolollaan. [Välihuutoja vasemmalta] Totuus on kuitenkin toinen. Talous ja vienti ovat kääntyneet kasvuun. Korot ovat laskussa, ja kuluttajien ostovoima paranee. Yritysten näkymät ovat kyselyissä kirkastuneet, ja Suomeen suunnitellaan nyt miljardiluokan uusia investointeja. Meidän korjattavaksemme jätettiin talous, jossa velkaraha virtasi mutta rakenteet rapautuivat. Herra puhemies! Suomen tulevaisuus voi perustua kestävästi vain työnteolle ja yrittäjyydelle. Talouspolitiikan arviointineuvosto antoi vahvan tuen tekemällemme talouspolitiikalle. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Myös sotessa?] Sen mukaan hallituksen on tärkeää jatkaa uudistuksia, jotka vahvistavat julkista taloutta. Tekemiemme yhdeksän miljardin euron sopeutuspäätösten myötä alijäämät ovat viimein kääntyneet laskuun. Myös velkasuhde saadaan tasaantumaan hallituskauden loppuun mennessä. Kestävä hyvinvointi syntyy vain työllä ja kasvulla, ei velalla. Eikö näin, edustaja Lindtman? [Antti Lindtman: Sitä me ihmetellään!] Herra puhemies! Me kokoomuksessa emme usko jäykkien työmarkkinoiden, passivoivan sosiaaliturvan, kireän verotuksen, lisääntyvän byrokratian tai julkisten menojen paisuttamisen ratkaisevan yhtä ainutta Suomea koskevaa ongelmaa. Nämä ovat salin vasemmassa laidassa ikisuosikkeja jokaiseen ongelmaan. Me valitsemme toisin. Suomi palautetaan takaisin koulutuksen kärkimaaksi. [Veronika Honkasalo: Ai leikkaamalla? Haloo!] Siksi lisäämme opetustuntien määrää kouluissa. Jokaisen lapsen ja nuoren on opittava lukemaan ja laskemaan kunnolla. Kännykät eivät myöskään kuulu kouluihin. Siksi rajoitamme niiden käyttöä. Nyt perusasiat laitetaan kuntoon. Olemme tehneet mittavia uudistuksia työmarkkinoille, uudistaneet sosiaaliturvaa työhön kannustavammaksi, keventäneet työn verotusta ja purkaneet esteitä pois yrittämisen tieltä. Kokoomus on valmis tekemään vielä lisää. Julkisen talouden raamit määrittelevät liikkumatilan, jonka sisällä olemme valmiit kääntämään kaikki kivet työllisyyden ja talouskasvun vahvistamiseksi. Vasemmisto-oppositiosta on tyrmätty lähes jokainen ehdottamamme uudistus. Sen sijaan tilalle on tarjottu miljarditolkulla työn, yrittämisen ja ahkeruuden verottamista sekä lainarahan varaan rakennettuja palveluita. Se ei kokoomukselle käy. Herra puhemies! Ei ole mitään soten uudistamista, että kaikkea kehittämistä jarrutetaan ja hanskat tiputetaan lähtöviivalle, kun ajat ovat vaikeat. [Vasemmalta: Te kehitätte leikkaamalla!] Kokoomus haluaa nykyaikaistaa sote-palvelut viimein tälle vuosituhannelle. Meille tärkeintä ei ole se, kuka palvelut tuottaa, vaan se, että palvelut toimivat ja hoitajalle pääsee. [Välihuutoja vasemmalta] Me keskitymme nyt uudistamiseen ja palveluiden parantamiseen. Suomessa työskentelee yli 200 000 raudanlujaa sote-alan ammattilaista, [Sofia Virran välihuuto] jotka tietävät, miten palveluita voidaan kehittää. Siitä kertoo myös se, että hyvinvointialueiden talous on kääntymässä koko maan tasolla positiiviseksi. [Aki Lindén: Rahoituslain ansiosta!] Herra puhemies! Hyvinvointialueille on tälle vuodelle lisätty rahoitusta 2 200 miljoonaa euroa. [Aki Lindén: Rahoituslain ansiosta!] Vaikean taloustilanteen keskelläkin me panostamme merkittävästi sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen. Ihmisillä tulee olla vapaus valita. Toteutamme siksi kokeilun, jossa 65 vuotta täyttäneet pääsevät halutessaan yksityislääkärille [Vasemmalta: Jota Lääkäriliitto kritisoi!] terveyskeskusmaksun suuruisella omavastuulla, 28 eurolla. Toteutamme omalääkärimallin, jossa ihminen voi tavata aina tutun lääkärin tai hoitajan. Tämän haluamme laajentaa käyttöön koko Suomeen. Huolehdimme lapsista ja nuorista toteuttamalla puoli vuosikymmentä odotetun terapiatakuun ja uudistamme lastensuojelulain. Herra puhemies! Suomen ja suomalaisten turvallisuus on kokoomukselle etusijalla. Venäläisten kiinteistökaupat Suomessa tullaan viimein kieltämään lailla. Pidämme välttämättömänä, että rajaturvallisuuslain voimassaoloaikaa jatketaan. On meille kokoomuksessa selvää, että oikeusvaltiolla pitää olla oikeus puolustaa itseään. Johdollamme tartutaan viimein myös määrätietoisesti katujengirikollisuuteen. Me emme anna jengien ja rikollisten sanella, miltä suomalaisilla kaduilla näyttää. Panostamme lisäksi vahvasti poliisien resursseihin. Herra puhemies! Tekemillämme uudistuksilla ja toimilla takaamme sen, että Suomi ei istu enää seuraavaakin viittätoista vuotta katsomossa. Me tarjoamme uskottavan vaihtoehdon, jolla hyvinvointiyhteiskunta pystytään turvaamaan myös tuleville sukupolville. [Miapetra Kumpula-Natri: Kenelle te vaihtoehdon tarjoatte? — Timo Heinonen: Mitäs tähän sanoo edustaja Lindtman ja menneisyyden vangit? — Aki Lindén: Paljon luvattiin, mutta mitään ei ole tapahtunut!]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-02-12T14:14:13,2025-02-12T14:19:32,Hyväksytty,1.1 2025_5_5,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä. — Debattipuheenvuoroja voi pyytää sitten, kun ryhmäpuheenvuorot on pidetty. — Olkaa hyvä, edustaja Mäkelä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_6,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituskausi lähenee puoltaväliään. Paljon on tehty, mutta paljon vielä riittää tekemistä. Suomessa oli liian pitkään jätetty tekemättä välttämättömät uudistukset, ja siitä syystä elettiin jatkuvasti yli varojen. Oli peruutettu jokainen etäisestikin säästöjä muistuttava päätös, kuten Helsingin Sanomat osuvasti Marinin hallituksesta otsikoi. Suomalaisessa politiikassa on vihdoin ja viimein alkanut tolkullisuuden aika punavihreän höperyyden jälkeen. [Vasemmalta: Siltä on näyttänyt!] Paljon työtä jää myös tuleville vaalikausille. Suomen talouden ongelmia ja lainsäädännön epäkohtia ei ehdi millään vielä korjata parissa vuodessa. Arvoisa puhemies! Me, Perussuomalaiset, olemme aina olleet turvallisuuspuolue. Hallitus vahvistaa niin ulkoista kuin sisäistäkin turvallisuutta. Viime viikolla annettiin esitys venäläisten kiinteistökauppojen täyskiellosta. Perussuomalaiset olivat ajaneet tätä pitkään. Ajoimme myös silloin, kun kiinteistökauppojen riskeistä puhuminen leimattiin melkein kaikissa muissa puolueissa rasismiksi. Me olemme myös ensimmäinen puolue, joka Suomessa on tiedostanut maahanmuuttopolitiikan turvattomuutta ja kustannuksia lisäävät epäkohdat. Sellaiset epäkohdat, jotka ovat tavallisille kansalaisille olleet kylläkin ilmiselviä koko ajan. Niinpä hallitus on kahden ensimmäisen toimintavuotensa aikana tehnytkin lukuisia maahanmuuttopoliittisia uudistuksia, joiden myötä on menty pohjoismaiselle järjen linjalle, jossa kansallinen etu otetaan keskiöön. [Eva Biaudet: Ja missä näkyvät tulokset!] Ja lisää tulee. Tänä vuonna on tulossa lisää tärkeitä maahanmuuttopoliittisia hallituksen esityksiä. Muun muassa kansalaisuuslakiin tuodaan toimeentulo- ja nuhteettomuusedellytyksiä sekä kansalaisuuskoe. Perheenyhdistämisen kriteereitä tiukennetaan, ja pysyvien oleskelulupien ehtoja kiristetään. Myös kriminaalipolitiikassa on tehty täyskäännös kohti kansan oikeustajun suuntaa. Esimerkiksi ensikertalainen voi jatkossa olla vain kerran, ja taposta on tehty vanhentumaton rikos. Pakkoavioliitot on saatu rikoslakiin. Tänä vuonna edelleen kiristetään katujengirikollisuuden sekä ampuma-aserikollisuuden sanktioita. Lisäksi valmistellaan varmuusvankeutta, jonka seurauksena yhteiskunnalle todennetusti vaaralliset henkilöt eivät pääsisi enää vapaalle. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus lienee Suomen historian autoilumyönteisin hallitus. Polttoaineveroa on jo kertaalleen reippaasti laskettu, ja edessä on vielä 100 miljoonan euron lisävähennys. Muistetaan myös vanhempaan autokantaan painottuen tehty ajoneuvoveron kevennys, ja tietysti keskustan siunaaman järjettömän jakeluvelvoitteen nousun loiventaminen. Tiestöä kunnostetaan urakalla myös tänä kesänä. Teihin on jo saatu kaikkinensa 570 miljoonan euron lisäpanokset, joista 200 miljoonaa toteutuu tänä vuonna. Liikennepuolella tapahtuu muutakin, kun taksilaki viimein korjataan kuluttajien luottamuksen palauttamiseksi. Arvoisa puhemies! Koulutuspolitiikka on viime aikoina ollut paljon otsikoissa. Onkin hyvä kerrata kaikkea sitä, miten hallitus on vahvistanut peruskoulua. Peruskoulun rahoitusta lisätään 200 miljoonalla vaalikauden aikana. Oppimisen tukea on uudistettu. Kännyköiden käyttöä rajoittava lainsäädäntö on nyt eduskunnassa, ja toteutukseen tulee perussuomalaisten pitkään ajama oppimistakuu, jolla pyritään varmistamaan, että peruskoulusta ei pääse ilman aidosti riittävää osaamisen tasoa. Ilman näitä perustaitoja nuoret eivät selviä jatko-opinnoista, saati työelämästä, ja työhönhän koulun kuuluu valmistaa. Arvoisa puhemies! Mainitsen vielä muutamia tärkeitä tänä vuonna tulevia hallituksen esityksiä ja valmistelussa olevia asioita: Säädetään laki, että kunnat eivät voi myydä vesihuoltoa yksityisille. Carunan kokemuksista monopolien myynnissä on opittu. [Vasemmalta: Takki kääntyi!] Metsästyslakia muutetaan, jolloin suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on mahdollista. Hallitusohjelman kirjauksia ampumaratojen määrän lisäämisestä edistetään. Kansallinen turvallisuus on tärkeää meille. Keväällä annetaan teollisuuspoliittinen selonteko, jossa linjataan uutta sinivalkoista teollisuuspolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Lopuksi on syytä muistuttaa, että kaikki lopulta lähtee vahvasta julkisesta taloudesta. Hyvinvointivaltion tulevaisuus on vaakalaudalla, jos velkaantumiskehitystä ei saada hallintaan ja työllisyysastetta merkittävästi nostettua. Kansalaisten ostovoimaa on välttämätöntä parantaa, kuten hallitus on toimillaan tehnytkin. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Miksi te olette heikentäneet sitä?] Olemme viime hallituskaudelta ja vaihtoehtobudjeteista voineet todeta, että oppositiossa olevilla puolueilla ei ole eväitä talouden tasapainottamiseen. Tarjolla olisi vain lisää veroja ja puheita säästöpäätösten perumisesta. Niitä tulemme varmaan tänäänkin kuulemaan. [Antti Kaikkonen: Puhutaan vaan lisätyistä veroista!] Perussuomalaisille tällainen vastuuton vasemmistopolitikointi ei käy. [Mika Lintilä: Olipa visionäärinen puheenvuoro!]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2025-02-12T14:19:36,2025-02-12T14:24:34,Hyväksytty,1.1 2025_5_7,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_8,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! ""Tehdään se kerralla selväksi: me emme leikkaa sote-palveluista emmekä nipistä eläkeläisten ostovoimaa."" [Kokoomuksen ryhmästä: Ettekä mistään!] Tämä painokas lupaus annettiin suomalaisille juuri ennen eduskuntavaaleja. [Perussuomalaisten ryhmästä: Entä vappusatanen?] Nyt kaksi vuotta myöhemmin olemme tilanteessa, jossa kipeästi kaivattuja hoitajia irtisanotaan, hoitotakuuta romutetaan, yöpäivystyksiä lakkautetaan ja moni eläkeläinen maksaa jo toista kuukautta hallituksen räätälöimää tuplaraippaveroa. [Antti Kaikkonen: Kenen se lupaus oli?] Tuo lupaus sai aikanaan paljon sympatiaa, monelle kyllä selväksi tuli. [Antti Kaikkonen: Kuka sen sanoi?] Mistä se annettiin? Sitä ei annettu sosiaalidemokraattisesta eduskuntaryhmästä, ei edes keskustasta, eikä edes perussuomalaisista — heidän puheenjohtajansahan lupasi ennen vaaleja vain, että pienituloisilta ei mitään leikata, vaikka kokoomus kuinka sitä haluaisi. Ei. [Antti Kaikkonen: Kuka se sitten oli?] Sen antoi henkilö, jolla on nyt tässä maassa eniten valtaa vaikuttaa, leikataanko kansalaisille tärkeistä terveyspalveluista, [Timo Heinonen: Ei, lisätään rahaa itse asiassa!] irtisanotaanko hoitajia ja kiristetäänkö eläkkeensaajien verotusta. Arvoisa pääministeri, minusta tuntuu, että te olette Suomen kansalle selityksen velkaa. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kyllä!] Tuo teidän ennen viime eduskuntavaaleja televisiossa suoraan suomalaisille antamanne lupaus ei ole ikääntynyt kauniisti. Olette laittaneet hyvinvointialueet selkä seinää vasten valitsemaan, tingitäänkö kansalaisten perusoikeudesta saada hoitoa vai ollaanko kuuliaisia hallituksen liian tiukalle talousremmille. Hyvinvointialueet, oppositio ja jopa hallituksen oma sote-ohjauksesta vastaava alivaltiosihteeri ovat yrittäneet kertoa, että nämä alueet tarvitsisivat hieman joustoa, jotta ei jouduttaisi lyhytnäköisiin leikkauksiin tai henkilöstön irtisanomisiin. Jopa arvovaltainen talouspolitiikan arviointineuvosto, jonka tehtävä siis on arvioida talouspoliikkaa, kehotti hallitusta samaan kuin muut asiantuntijat. [Antti Kaikkonen: Se on kyllä totta!] Jopa hallituspuolueiden sisältä RKP on uskaltautunut kannattamaan inhimillisempää linjaa. Ja nyt te, arvoisa pääministeri, joka ennen eduskuntavaaleja suomalaisille teitte selväksi, että sote-palveluista ei leikata, olette enää se viimeinen horjuva toteemi, joka seisoo ainoan oikean ratkaisun tiellä: antakaa alueille edes hiukan lisäjoustoa.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-02-12T14:24:36,2025-02-12T14:27:38,Hyväksytty,1.1 2025_5_9,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvaamattomia ovat ajat. Kun illalla menee nukkumaan, ei aina voi tietää, mitä aamulla uutisissa odottaa. Trumpin Grönlanti-puheet taisivat olla vasta jäävuoren huippu. Kun maailmalla tuulee, meidän täytyy pitää Suomen oma paketti kunnossa — oma paketti kunnossa. Syksyllä Suomen linjasta ulkopolitiikassa oli epäselvyyksiä. Niitä kylvettiin julkisesti hallituksen sisältä kerta toisensa jälkeen. Se ei saa toistua. Ulkopolitiikassakin toki erilaiset mielipiteet kuuluvat asiaan, mutta Suomen hallituksella pitää olla selkeä linja. Värisuora velvoittaa, kokoomus. Kyse on johtajuudesta. Voimamiesten ja diilien maailmassakin suomalaisten pitää puolustaa sääntöihin perustuvaa järjestystä. Puhemies! Eniten oma paketti uhkaa nyt levitä sisältäpäin. Kokoomus ja perussuomalaiset ovat pitäneet maassa valtaa pian kaksi vuotta. Kauniit lupaukset ja kovat tavoitteet ovat monilta osin karanneet kauemmaksi kuin hallituksen aloittaessa. Kasvussa ovat työttömyys, konkurssit, verot ja hoitojonot, [Johanna Ojala-Niemelä: Ja asunnottomuus!] velasta puhumattakaan. Ja tästä ei enää pääse — tästä ei enää pääse vain edellistä hallitusta syyttelemällä. Pääministeriä kuunnellessa joutuu välillä kysymään, eletäänkö hallituksessa varmasti samassa todellisuudessa kuin tavalliset ihmiset kautta Suomen. Hallituksen maailmassa toistellaan, miten hieno ohjelmapaperi hallituksella on. Tuolla oikeassa elämässä yhä useampi on saanut irtisanomispaperin käteen. Tuolla oikeassa elämässä yhä useampi tuskailee, kun rahat eivät oikein meinaa riittää. Tuolla oikeassa elämässä liian moni vanhus jää vaille tarvitsemaansa hoitoa. Siinä eivät pääministerin paperit paljoa lämmitä. Lupasitte satatuhatta uutta työllistä, nyt saldonne on miinus 50 000 [Eduskunnasta: 70 000!] — 70 000 — ja työttömyys pahimmillaan yhdeksään vuoteen — yhdeksään vuoteen. Ratkaisunne on ollut ruuvata tavallisen suomalaisen verotus kireimmäksi kymmeneen vuoteen. Kesän lopuksi nostitte arvonlisäveron ennätyslukemiin. Ja tämä tuore, tämän vuoden alussa tullut tammikuun veronkorotuslistanne on pitkä ja kova: joukkoliikenne, matkailu. liikunta, kulttuuri, kirjat, lääkkeet, kotien remontit, asennukset, hoito- ja hoivatyö. Mitä seuraavaksi? Samalla uusista kasvutoimista päättäminen on jostain käsittämättömästä syystä lykätty vaalien jälkeiseen aikaan. Sitä tässä odotellaan. Hallituksessa kai ajatellaan, että odotteluun on varaa ja aikaa. Kello käy, kasvua ei näy. Nyt ryhtiä! Emme voi sallia nykymenon jatkuvan. Talouden kasvu pitää vähintään tuplata. Muuten tästä ei kyllä oikein selvitä. [Oikealta: Millä keinoin?] Perutaan kotitalousvähennyksen raju leikkaus. Toteutetaan investointihyvitys myös pienemmille yrityksille. Mennään yritysten verotuksessa Viron veromallin suuntaan. Palautetaan aikuiskoulutustuki, jonka poistitte. Pidetään se kasvuriihi, pidetään se vaikka huomenna — tai pitäkää se vaikka huomenna. Vatulointiin nimittäin ei ole enää varaa. Arvoisa puhemies! Ehkä hätkähdyttävintä on ollut kuulla, että tässä pääministerin todellisuudessa Suomessa ei ole terveydenhuollon kriisiä eivätkä hallituksen isot leikkaukset peruspalveluihin taida tuntua oikein missään. Samalla ihmisten todellisuudessa hoitoon pääsy hidastuu, yöpäivystyksiä ja terveysasemia lakkautetaan ja vanhuksia viedään kauemmas kodeista ja läheisistä. Kuten talouspolitiikan arviointineuvosto sanoi, turha on syyttää sote-uudistusta. Ratkaisut ja vastuu ovat Orpon hallituksen käsissä. Arvoisa puhemies! Eduskunnan kevätkausi alkoi. Me odotimme hallitukselta esityksiä, joilla helpotetaan tilannetta hyvinvointialueilla, mutta kovin vähissä näyttävät olevan, myös vanhuspalveluiden suhteen, vaikka ihmisiltä tulee yhä huolestuneempia viestejä asiasta. Vaihtoehto onneksi on: Hyvinvointialueille pitää antaa riittävästi aika saada taloutensa kuntoon. Yksityisille terveysjäteille lapattavat lisätuet pitää mieluummin käyttää julkisten peruspalvelujen parantamiseen ja tehdä totta oma- ja perhelääkäreistä. Turha mummoralli pitää lopettaa siirtämällä vastuu ikäihmisten palveluista ja kuljetuksista samoihin käsiin. Keskusta myös lisäisi kotiapua sitä tarvitseville pikkulapsiperheille ennen kuin ongelmat kärjistyvät. Puhemies! Keskustan viesti on: [Puhemies koputtaa] Jos haluat, että talouskasvu pitää tuplata ja palvelut pitää pelastaa, vaihda keskelle. [Jenna Simula: Mistä rahat?] Jos olet sitä mieltä, [Puhemies koputtaa] että Suomen suuntaa pitää muuttaa, vaihda keskelle. Jos olet sitä mieltä, että hallitusherrojen ja -rouvien on aika herätä ja tunnustaa, mitä kello on lyönyt, vaihda keskelle. [Puhemies koputtaa] — Jos olet sitä mieltä, että aika on loppunut, pakita keskelle. [Naurua]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2025-02-12T14:30:18,2025-02-12T14:36:08,Hyväksytty,1.1 2025_5_10,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kello on lyönyt nyt. Kiitos. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_11,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on pieni maa — mutta me olemme pieni ja sitkeä maa, joka on tunnettu siitä, että heikommasta halutaan pitää huolta, että köyhänkin perheen lapsi voi kouluttautua niin pitkälle kuin haluaa ja että me arvostamme sitä kotimaista luontoa, niitä puhtaita uimavesiä ja niitä kansallismaisemaan kuuluvia metsiä. Mutta kun katson hallituksen politiikkaa tai seuraan sitä syvenevää eriarvoistumiskehitystä, vastakkainasettelua, köyhyyteen putoavia lapsiperheitä, jatkuvia irtisanomisilmoituksia, kaatuvia perheyrityksiä, suomalaisen luonnon köyhtymistä, kasvavia hoitojonoja, en voi olla miettimättä, minkälaisesta Suomesta tarinaa kertoo minun tyttäreni vuonna 2035, kun hän aikuistuu. Mikä on se tarina, jota hänen sukupolvensa voi ylpeydellä tai pettymyksellä kertoa? Kenelle vahvasta ja kenestä välittävästä Suomesta he voivat kertoa? Sillä, mitä te, pääministeri, tällä kaudella olette päättänyt, mitä te tänään päätätte ja mitä te loppukautenne aikana teette, on suoraan vaikutusta paitsi tähän hetkeen myös siihen, minkälaiseen Suomeen lapsemme kasvavat. Hallitus puhuu täällä kauniita sanoja, mutta se on aivan höpöhöpöä, jos teot eivät vastaa niitä. Kun kuuntelin pääministerin puheenvuoroa tai hallituspuolueiden edustajien ryhmäpuheita, en voi olla miettimättä emmekä me vihreät voi olla miettimättä, kuinka irti suomalaisten arjesta tämä hallitus on. [Oikealta: Höpö höpö!] Onko teillä mitään käsitystä siitä, minkälaista on tänään niissä suomalaisissa kodeissa, joissa sillä varhaiskasvatuksessa työskentelevällä yksinhuoltajalla ei ole varaa lapsen talvikenkiin? Onko teillä mitään käsitystä siitä, minkälaisia työvuoroja niissä synnytyssaleissa tai vanhainkodeissa tänään tehdään? Oletteko käyneet ja kysyneet? Ja jos olette, [Oikealta: Joo, kyllä!] — täältä kuuluu, että on käsitystä — olette ilmeisesti saaneet samoja viestejä, joita mekin olemme. Miten niihin on vastattu? Että ”ei ole varaa”, että ”pärjäilkää”, niinkö? Minun mielestäni Suomella ei ole varaa Orpon hallituksen politiikkaan. Mielestäni meillä ei ole varaa Suomeen, jossa vanhemmat empivät viedä lapsiaan varhaiskasvatukseen, koska siellä ei ole riittävästi ammattilaisia. Mielestäni Suomella ei ole varaa sellaiseen maailmaan, jossa koulut eriytyvät tai opettajat miettivät, mistä saisi järjestyksenvalvojia luokkiin avuksi. Mielestäni on aika kallista ajaa Suomea suuntaan, jossa nuoret kokevat toivottomuutta, opiskelijat nukkuvat patjamajoituksissa ja osa luopuu perheellistymistoiveistaan taloudellisen tilanteen vuoksi, jossa ihmiset pelkäävät ikääntyä ja vanheta — jääkö yksin — tai jossa osa miettii, joutuuko pois maasta, jos kohtaa työttömyyden. Ja on aivan varmaa lukujenkin valossa, että kalliiksi tulee myös tehdä huonoa luonto- ja ilmastopolitiikkaa, vaikka se salissa näyttää osaa hymyilyttävän. Ei se hymyilytä silloin, kun kaivetaan sitten veronmaksajien rahoista niitä jopa miljardilaskuja ja siirretään ulkomaille vain siksi, että ei viitsitty panostaa hiilinieluihin, edistää vihreän siirtymän teollisia investointeja luontoa huomioiden. Mutta, arvoisa puhemies, suunnan voi aina kääntää, sen voi aina päättää tai valita kääntää. Esitän pääministerille kolme vihreiden näkökulmaa, joilla Suomesta voitaisiin rakentaa askel askeleelta parempaa paikkaa kasvaa, oppia, tehdä työtä ja vanheta. 1. Turvatkaa soten rahoitus, jotta apua ja hoitoa saa aina ajoissa ja jotta sitä saa myös tänään eikä vain silloin tulevaisuudessa, mitä te kovin lupaatte. Hyvinvointialueet tarvitsevat lisäaikaa alijäämien kattamiseksi, aivan kuten talouspoliittinen arviointineuvosto on esittänyt, aivan kuten vihreät ovat koko kauden vedonneet. Niitä säästöjä ei synny, kun ihmiset odottavat jonoissa. Yhdenkään perheen ongelmat eivät katoa apua odottaessa. Ne pahenevat, ne syvenevät, ja ne tulevat maksamaan enemmän. Lisäaikaa antamalla hyvinvointialueet voisivat todella kehittää sitä toimintaa, josta täälläkin on puhuttu. 2. Panostakaa koulutukseen ja panostakaa kunnolla ja aidosti, ei niin, että otetaan toisaalta ja leikataan toisesta kohtaa koulutusketjua. Haluamme, että lähikoulu on aina se paras koulu, että varhaiskasvatusyksiköt ovat lähellä ja toisella asteella on polkuja moneen suuntaan ja voi jatkaa niin pitkälle kuin haluaa. Koulutuslupauksen pitämisestä ei voi puhua, jos katsoo niitä lukuja, joita vaikka ammatillinen koulutus tämän hallituksen myötä kohtaa. 3. Lunastakaa suomalaisille antamanne luonto- ja ilmastolupaukset. Suojelkaa ne valtion vanhat metsät. Vähentäkää vesistöjen ravinnekuormitusta. Kohtuullistakaa hakkuita ja asettakaa hiilinielujen pelastuspaketti. Arvoisa puhemies! Näillä sanoilla haluan osoittaa hallitukselle esittämämme vaihtoehtobudjetin lisäksi, että on kyllä vaihtoehtoja, että on yhteistyön mahdollisuuksia, mutta Suomella ei ole varaa sellaiseen politiikkaan, jossa oikeat ongelmat lakaistaan maton alle, jossa tuijotetaan varpaita horisontin sijaan tai luodaan epätoivoa toivon ja tulevaisuudenuskon paikalle. Fiksuilla valinnoilla kaikki voisi mennä myös ihan hyvin.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-02-12T14:36:12,2025-02-12T14:41:36,Hyväksytty,1.1 2025_5_12,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Puhemies! Tänä vuonna valtiopäivät käynnistyivät murheellisissa merkeissä. Amerikkalainen äärioikeisto ja sitä tukevat oligarkit horjuttavat liberaalia demokratiaa ja samalla koko maailmanjärjestystä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Yhdysvaltoja hallitsee nyt rasistien ja suurpääoman liitto. Sota Ukrainassa jatkuu, ja palestiinalaisia uhkaa etninen puhdistus. Täällä Suomessa Orpon hallitus on ideologisella ristiretkellä pohjoismaista hyvinvointivaltiota vastaan ja pohjoismaista työmarkkinamallia vastaan. Maailmanhistorian menestynein yhteiskuntamalli halutaan haudata, jotta rikkailla asiat voisivat olla paremmin. [Juho Eerola: Näinkö ne muutkin Pohjoismaat tekevät?] Oikeistohallituksen politiikan jäljet näkyvät jo, kun työttömyys kasvaa, häädöt yleistyvät, asunnottomuus lisääntyy ja leipäjonot pitenevät. Yhä useammalla lapsella ei ole riittävästi ruokaa kotona. Kaiken tämän keskellä hallitus valmistelee yhä uusia sosiaaliturvaleikkauksia — tällä kertaa viimesijaiseen turvaan eli toimeentulotukeen. Samaan aikaan käynnissä on huutokauppa siitä, kuka on valmis alentamaan rikkaiden ja suuryrityksien verotusta kaikkein eniten. Työmarkkinoille valmistellaan potkulakia, jonka myötä työntekijöiden irtisanomiseen ei tarvita enää painavaa syytä. Minkäänlaisia työllisyysvaikutuksia tälläkään esityksellä ei ole, vaan kyse on valtatasapainon muuttamisesta: kriittiset työntekijät halutaan voida tarvittaessa vaientaa. Pääministeri Orpon lupailemat tehostamisella saavutettavat soten miljardisäästöt realisoituvat nyt, kun hoitohenkilöstöä irtisanotaan ympäri Suomea. Ja kun me eduskuntavaaleissa varoitimme tästä, niin te, pääministeri Orpo, syytitte meitä epärehellisyydestä. Oikeistohallituksen eväät on kerta kaikkiaan syöty. Täällä salin laitaoikealla perussuomalaiset ovat heittäneet jo hanskansa tiskiin. Tammikuussa perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä kommentoi alentuneita kasvuennusteita seuraavasti: ”Mistä ihmeestä tuokaan kasvu tulisi?” Perussuomalaiset eivät siis itsekään usko oikeistohallituksen politiikan tuovan työtä tai kasvua, eivätkä siihen usko suomalaiset ylipäätään. Perussuomalaisten turvasatama on loputon uhriutuminen ja identiteettipoliittiset lillukanvarret. [Perussuomalaisten ryhmästä: Sanoo hän!] Kun ei haluta puhua konkurssiaallosta, suurtyöttömyydestä ja hoitohenkilöstön irtisanomisista, niin puhutaan mieluummin pervoilusta ja tofusta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tehän siitä puhutte nyt! — Juho Eerola: Ei meidän ryhmäpuheessa noita mainittu!] Tavallisten suomalaisten asioiden sijasta laitaoikeistoa kiinnostaa ainoastaan amerikkalaisten kulttuurisotien maahantuonti. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tehän ne tänne toitte!] Puhemies! Suomi ei voi enää jatkaa sillä näivettymisen tiellä, jolle oikeistohallitus on meidät ohjannut. Vasemmisto tarjoaa oikeistohallituksen kurjistamispolitiikalle aidon vaihtoehdon, joka on realistinen ja myöskin toteutettavissa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ja kallis!] Me haluamme Suomen, joka katsoo tulevaisuuteen ja nojaa omiin vahvuuksiinsa. Maailman parhaat koulut, inhimillinen työelämä ja toimiva julkinen terveydenhuolto ovat asioita, jotka Suomella on varaa toteuttaa ja jotka suomalaiset haluavat toteuttaa. [Timo Heinosen välihuuto] Tässä ajassa se vaatii kuitenkin poliittista käännettä, jonka vasemmisto voi toteuttaa.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-02-12T14:41:39,2025-02-12T14:45:57,Hyväksytty,1.1 2025_5_13,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Andersson, Otto, varsågod.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_14,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Otto,Andersson,Kansanedustaja,R,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Seitsemäntoista vuoden jälkeen meidän on saatava Suomessa talous kasvuun. Jotta voimme turvata maamme hyvinvoinnin, Suomi tarvitsee uusia investointeja, enemmän työpaikkoja ja lisää menestyviä yrityksiä, jotka tuottavat verotuloja. Meillä on mahdollisuuksia, jotka meidän pitää hyödyntää. Vihreän siirtymän investointipotentiaali on noin 290 miljardin luokkaa. Se on myös yksi tehokkaimmista keinoista päästöjen vähentämiseksi. Suuria hankkeita on vireillä pitkin Suomen rannikkoa aina itäisestä Kymenlaaksosta ja Itä-Uudeltamaalta läntiseen Vaasan seutuun ja Kokkolaan, mutta nämä investoinnit on nyt saatava maaliin. Juuri siksi hallitus ehdottaa verokannustinta vihreään siirtymään tehtäville suurille investoinneille.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Otto Andersson,1189,2025-02-12T14:46:02,2025-02-12T14:47:09,Hyväksytty,1.1 2025_5_15,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on sitoutunut luomaan Suomesta dynaamisen yhteiskunnan, jossa on turvallista yrittää, perheellistyä ja vanheta. Paikallisen sopimisen laajentaminen ja muut työvoimapoliittiset uudistukset tuovat kaivattua joustoa työmarkkinoille, parantavat Suomen kilpailukykyä ja tuottavuutta ja lopulta tuovat talouskasvua. Joustavammat työmarkkinat helpottavat uusien työntekijöiden palkkaamista ja myös luovat uusia työpaikkoja. Väestörakenteen kehitys on Suomen tulevaisuudelle jopa talouskasvua kriittisempi kohtalonkysymys. Tilanteessa, jossa sopeutuksia on jouduttu tekemään kautta hallinnonalojen, olemme priorisoineet lasten ja lapsiperheiden toimeentuloa. [Vasemmalta: Ette ole!] Lapsilisiä on korotettu, kotihoidon tukea ei ole leikattu ja lapsiperheille kohdistetaan verovähennyksiä. [Miapetra Kumpula-Natri: Entä työttömät?] Myös arvoympäristön vaikutukset syntyvyyden kehitykseen tulee huomioida. Perheellistymisen tukemiseksi työnteon, erityisesti opiskelun, sekä vanhemmuuden yhteensovittamista on helpotettava. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Miksi leikkaatte opiskelijoilta?] KD:n ehdottama vauvatonni antaisi myönteisen viestin: kaikki vauvat ovat tervetulleita. Ehdotamme myös selvitettäväksi mallia, jossa perheen tulot verotettaisiin yhtenä kokonaisuutena porrastaen lapsiluvun mukaan. Esi- ja perusopetuksessa vahvistetaan nyt oppimisen tukea vähentäen samalla opetushenkilöstön hallinnollista taakkaa. Uudistukselle on varattu lähes 100 miljoonan euron pysyvä rahoitus. Tavoitetta tukee myös päätös kännykkärajauksesta koulupäivän aikana. Perusasioihin panostetaan lisäämällä äidinkielen ja matematiikan opetusta peruskoulujen alaluokilla. Alaikäisten väkivaltarikosten määrä on lisääntynyt huolestuttavasti erityisesti alle 15-vuotiaiden kohdalla, joilla ei ole vielä rikosoikeudellista vastuuta. Nyt hallitus esittää rangaistavaksi alle 15-vuotiaan käyttämisen rikoksessa välikappaleena. Arvoisa puhemies! Suomessa on maailman parhaiten koulutettu terveydenhuollon henkilöstö, ja terveydenhuollon tuloksemme ovat maailman huippuluokkaa. THL:n tuoreen kyselyn mukaan suomalaiset ovat varsin tyytyväisiä käyttämiinsä terveyskeskuspalveluihin. Terveydenhoidon suuri ristiriita on, että joudumme lääketieteellisin keinoin hoitamaan suurin kustannuksin sairauksia, joiden ennaltaehkäisyksi riittäisivät terveelliset ja järkevät elintavat. Mielenterveys- ja päihdeongelmat syövät enenevästi työkykyä. Esitys terapiatakuusta on tervetullut. Alkoholipolitiikan ensisijaisena tavoitteena tulee olla edelleen kansanterveyden edistäminen, ja siksi ryhmämme haluaa edistää toimia, joilla voidaan vähentää päihdehaittoja. Väestö ikääntyy nopeasti, ja palvelujen tarve kasvaa. Joka kolmas terveydenhuollon ammattilainen eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana. On välttämätöntä jatkaa uudistuksia, joilla pystytään turvaamaan riittävä henkilöstö myös tulevina vuosina. Tätä tavoitetta tukee 65 vuotta täyttäneiden työhön kannustaminen 1 200 eurolla korotetulla työtulovähennyksellä. Terveydenhuollon tuloksellisuutta voidaan parantaa vahvistamalla ennaltaehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen palveluja, esimerkkeinä ikäihmisten neuvolat tai lapsiperheiden kotipalvelut. Vahvastikin tuettu omaishoito on julkiselle taloudelle edullisempaa kuin laitoshoito. Omaishoitajien jaksamiselle on oleellista myös vapaapäivät mahdollistava hoitopaikkojen järjestelmä. Kannustamme hallitusta hallitusohjelman mukaisesti esityksiin omaishoidontuen verotuksen kohtuullistamiseksi sekä omaishoidon tuen siirtämiseksi Kelan hoidettavaksi. Epävarmuuden aikana hallitus ansaitsee tunnustuksen siitä, että turvallisuudesta, huoltovarmuudesta ja maatalouden, oman ruuantuotannon, toimintaedellytyksistä ei ole tingitty. Sopeutuspäätöksiä, työmarkkinauudistuksia ja talouskasvua edistäviä investointeja tehdään — tärkeimmistä tinkimättä — jotta voimme jatkossakin huolehtia laadukkaista peruspalveluista, maamme turvallisuudesta ja kilpailukyvystä sekä pitää huolta heikommassa asemassa olevista kansalaisista.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-02-12T14:51:34,2025-02-12T14:56:37,Hyväksytty,1.1 2025_5_16,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_17,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Suomi on unohtanut ehkä tärkeimmän. Omista asioista kannattaa pitää huoli, koska niistä ei kukaan muukaan pidä huolta. EU, Nato ja puolustussopimukset ovat kaikki tärkeitä. Ukrainaa pitää auttaa myös jatkossa. Mutta yhtä tärkeätä on saada oma puolustusteollisuus käyntiin ja oma puolustus kuntoon. EU:ta on turha odottaa apuun. EU on aivan liian hidas ja jäykkä. EU on yhtä heikko kuin sen heikoin lenkki. Katsokaa nyt vaikka Venäjän kaasua. Kaasua tuotiin Venäjältä EU-maihin viime vuonna enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yhdysvallat ja Kiina jakavat maailmantaloutta keskenään uusiksi, ja EU yrittää siinä välissä säännellä sitä sun tätä. Tätä menoa EU sääntelee itsensä kuoliaaksi. Suomen pitää huolehtia omista asioistaan, koska niistä ei pidä kukaan muu huolta. Yksityiselämässä se on sama asia, paitsi minulla, koska kokoomus pitää asioistani huolen. [Naurua — Timo Heinonen: Missä ne kirjat on?] Talous on turvallisuutta, ja talous on huoltovarmuutta. Ja talous pitää saada kuntoon. Epäkunnossa oleva talous luo ihmisiin epävarmuutta ja epäluottamusta tulevaan. Arvoisa puhemies, ärade talman! Unohdamme liian usein suomalaisen hiljaisen enemmistön: Perheen äiti ja perheen isä käyvät töissä. Lapsista toinen on päiväkodissa ja toinen ala-asteella. On rivitalohuoneisto, dieselfarmari ja koira. Vanhemmat maksavat veronsa, asuntolainansa ja päivähoidoista korkeimman maksun. Tuloveroa vanhemmat maksavat palkastaan selvästi enemmän kuin saman verran tienaavat Ruotsissa. Ruoka ja kaikki muu eläminen ovat kalliimpia kuin Ruotsissa. Suomalainen keskiluokka tekee paljon töitä ja ylitöitä, mutta se ei näy lompakossa. Mitä muuta heille on luvattu kuin se, että maksavat kiltisti ja maksavat jatkossa vielä enemmän? Arvoisa puhemies, ärade talman! Nyt odotellaan ja toivotaan parasta. Valtiovarainministeriöllä olisi oma talouden ennuste valmiina jo ennen vaaleja, mutta jostain syystä se pidetään piilossa yli vaalien ja tuodaan julki vasta puoliväliriihessä. Suomen talous ei ole kasvanut 18 vuoteen, ja tällä menolla ei ole muutosta tiedossa. Tällä menolla olemme EU:n tarkkailuluokalla ja muut tekevät päätökset puolestamme. Silloin leikataan kaikesta, ja sinne hallitus meitä ajaa. Arvoisa puhemies, ärade talman! Sote on surkea epäonnistuminen kaikilta vanhoilta puolueilta. Ja nyt kokoomus ja perussuomalaiset ovat vuorossa. Kokoomus lupailee hädissään 65-vuotiaille yksityistä lääkäripalvelua julkisen hinnalla, kun ei mitään muuta keksi. Jos lääkäri määrää verikokeisiin tai kuvauksiin, potilas maksaakin puolet itse. Erikoislääkäriä kokeilu ei koske. Että sellainen uudistus. Hoitojonoihin on yksinkertainen ratkaisu: omalääkärimalli yrittäjäpohjalta, jota Liike Nyt ehdotti jo edellisissä vaaleissa. Arvoisa puhemies, ärade talman! Hallitus on surkea pettymys. Kaksi vuotta ei ole edes täynnä, kun kädet ovat pystyssä, päät pensaassa ja ainoa lupaus on, että seuraava hallitus saa jatkaa samaa matokuuria. Ennen vaaleja lupasivat panna talouden kuntoon ja korjaussarjaa soteen, mutta kuinka kävi? Lupaukset ovat tyhjiä ja kupla puhki alle kahden vuoden. Leikkaamalla ja veroja korottamalla tämä ei parane, se on nähty. Tarvitaan rohkea veroremontti ja talous kasvuun. Vain kasvu taittaa velan. Olen marraskuussa esittänyt yhdeksän kohdan ohjelman, mutta se ei hallitukselle kelpaa. EK:lle ja Kauppakamarille näyttää kyllä kelpaavan. Ruotsin talous porskuttaa menemään. Siellä alennetaan tuloveroja kolmella miljardilla ja korotetaan kotitalousvähennystä. Valtiovarainministeri Purra sanoo, että niihin meillä kyllä ei ole varaa. Koska meillä sitten on varaa, jos ei nyt? Neljä miljardia euroa meillä on kyllä varaa laittaa junaratoihin. Ei siitä kasvua synny. Arvoisa puhemies! Yrittäjänä tiedän, että on uskallettava ottaa riskiä, jos haluaa kasvaa ja menestyä. Ja nyt Suomen on pakko uskaltaa ottaa riskiä.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-02-12T14:56:41,2025-02-12T15:01:45,Hyväksytty,1.1 2025_5_18,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,Kiitoksia. — Myönnän tässä vaiheessa pääministeri Orpolle kolmen minuutin vastauspuheenvuoron. Edustajat voivat pyytää minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja painamalla V-painiketta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_19,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän opposition tehtävän, se tekee työtään, mutta kyllä tästä salista aika surkea viesti välitetään suomalaisille: kaikki menee huonosti. Heinäsirkat vain puuttuvat enää. Kyse on siitä, onko se ämpäri puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä, ja te keskitytte vain siihen tyhjään puoleen. Kaikki on huonosti — kaikki on huonosti. On niin kuin hallitus ei olisi tehnyt mitään, mitään hyvää ei olisi näköpiirissä. 200 miljoonaa euroa peruskoulutuksen vahvistamiseen, terapiatakuu tulee voimaan, oppimisen tuki toteutetaan, tutkimukseen ja tuotekehitykseen miljardi tulevaisuuden rakentamiseen, lääkäreiden koulutusmääriä lisätään, poliisille, oikeuslaitokselle lisätään rahaa, puolustusta hoidetaan isoilla rahasummilla — me tehdään vaikka kuinka paljon. Me tuetaan puhdasta siirtymää, puhdasta energiatuotantoa, kvanttitietokone Kainuuseen, ja kaikesta tästä seuraa se, että nyt Suomessa ovat investoinnit lähdössä liikkeelle. Mutta sitten tämä teidän puheenne — kaikki on huonosti. Tämä on tällaista sloganien ilotulitusta, kuulostaa vähän helppoheikkien puheelta. [Oikealta: Mutta sehän on sitä!] Kun olisi sisältöä, mutta näillä teidän ehdotuksillanne tämä ei käänny mihinkään. [Välihuutoja] Teillä on vastuu kertoa siitä, millä te rahoitatte kaikki ne, mitä te haluatte, kun te kiellätte tai sanotte ”ei” meidän säästöillemme. Mistä se raha otetaan? Sitä ei kuulu. Ja te, puheenjohtaja Lindtman, olette ollut takuumiehenä rahaa on ‑politiikalle sekä Rinteen että Marinin aikana. Te ette ollut valmis neuvottelemaan tämän hallituksen starttivaiheessa hallitusyhteistyöstä, [Juho Eerolan välihuuto] joten teillä on todistusvastuu siitä, että te oikeasti muutatte politiikan suuntaa muuten kuin retorisilla sloganeilla. [Eduskunnasta: Hyvät ystävät, pystytte parempaan!] Mutta sitten muutama asia... — Todellakin pystytään parempaan kuin te. [Naurua] Soten perälauta on edellisen hallituksen mekanismi, ja se on hyvä, kuten edustaja Lindén täältä todisteli äsken välihuudoillaan. Se on hyvä, me pidämme kiinni siitä teidän päätöksestänne, [Aki Lindénin välihuuto] ja se johtaa hyvään suuntaan. Kun ne alijäämät lisätään seuraavien vuosien rahoituksen pohjaan, niin se rahoitus korjautuu oikealle tasolle. [Johanna Ojala-Niemelä: Niin, mutta lakia pitää rikkoa!] Siksi tänä vuonna 11 hyvinvointialuetta arvioi pääsevänsä plussalle. Tämä on siis kääntynyt. Nähkää tämä hyvä muutos ja ämpärin se puoli, jossa on täyttymistä, joka menee oikeaan suuntaan. Autetaan niitä alueita, jotka eivät voi niin hyvin. Verot: Tämä hallitus ei kiristä ansiotulojen verotusta vaan keventää sitä 500 miljoonalla eurolla. Me haluamme keventää ansiotulojen verotusta, ja sitä me teemme. Sen sijaan SDP haluaa joka käänteessä kiristää verotusta. [Pia Viitanen: Ei pidä paikkaansa! — Vastauspuheenvuoropyyntöjä sosiaalidemokraattien ryhmästä] Puolen miljardin veroruoska oli yrityksille teidän vaihtoehdossanne. Työllisyys: Oletteko huomanneet, että tässä maailmassa on oikeasti maailmanlaajuinen, tai Euroopan laajuinen, taantuma? Ne uudistukset, jotka me olemme tehneet muun muassa työmarkkinoille, [Puhemies koputtaa] ja meidän työllisyystoimet alkavat kaikki vaikuttamaan, kun talous lähtee kasvuun. Ne ovat siellä pohjissa. Ja viimeiseksi vielä totean sen, [Puhemies koputtaa] että velkaantuminen on Suomen suurin haaste ja me emme siksi anna periksi meidän säästö- ja sopeutusohjelmastamme. Me viemme sitä eteenpäin ja pidämme huolta siitä, että velkaantuminen taittuu tämän hallituskauden aikana. [Aki Lindén: Nimi mainittiin! — Vastauspuheenvuoropyyntöjä sosiaalidemokraattien ryhmästä]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-12T15:01:55,2025-02-12T15:05:09,Hyväksytty,1.1 2025_5_20,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_21,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Herra puhemies! Kun kuuntelin erityisesti SDP:n ryhmäpuheenvuoron, niin kävi kyllä hyvin selväksi kaikille suomalaisille, että mitään vaihtoehtoja ei ole olemassa. Jos katsotaan teidän tekojanne ja puheitanne, olette pitkään vastustaneet hallituksen tekemiä sosiaaliturvaleikkauksia, ja nyt kaikessa hiljaisuudessa SDP onkin päättänyt sitten ne kaikki mennä hyväksymään. Alvin nostoa te olette vastustaneet aivan raivokkaasti tässä salissa, mutta nyt tässä tilanteessa te tuette taas vastaavasti sen nostamista. Työmarkkinauudistuksille te olette panneet valtavasti jarrua. Edustaja Lindtman, montako työpaikkaa suomalaisiin pk-yrityksiin syntyy sillä, että kaikki hallituksen työllisyysuudistukset perutaan? Ja viimeisenä, herra puhemies, kolmen miljardin veroraippa, joka iskee suomalaisiin pk-yrityksiin, juuri niihin yrityksiin, joiden tällä hetkellä pitäisi investoida, työllistää lisää Suomessa. Tällä teidän vaihtoehdollanne talouskasvu kuolee taatusti pois. Meidän vaihtoehtomme [Puhemies koputtaa] on toinen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-02-12T15:05:14,2025-02-12T15:06:24,Hyväksytty,1.1 2025_5_22,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_23,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eräs mahdollinen tekijä tämän talouden hieman alavireisen suhdanteen takana saattaa olla sekin, että ay-liike opposition yllyttämänä kapinoi poliittisilla lakoillaan kansan valitsemaa eduskuntaa vastaan ja aiheutti miljardin vahingot maamme taloudelle. Mikä on ollut mahtanut olla sen työllisyysvaikutus? Ja uutta lakkoa on käynnissä ja käynnistymässä. Siinä pelissä suomalainen ei tule voittamaan. Mutta on eräs ilmiselvä ratkaisu, joka meillä olisi tähän taloudelliseen tilanteeseemme, nimittäin Suomen ilmastotavoitteet, jotka ovat 15 vuotta muuta EU:ta tiukemmat. Me tavoittelemme hiilineutraaliutta merkittävästi nopeammin. Se tavoite ei tule toteutumaan, sen näemme jo nyt, ja siihen pyrkiminen vahingoittaa vakavasti kansallista etuamme ja kilpailukykyämme. Evästänkin hallitusta, että korjataan tämä kohtuuton tavoitetaso muun EU:n tasolle ja parannetaan sillä kilpailukykyämme. Olemme jo tehneet tarpeeksi tässä kohtaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2025-02-12T15:06:24,2025-02-12T15:07:25,Hyväksytty,1.1 2025_5_24,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_25,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun kuuntelin tässä pääministerin puheita ja suhtautumista opposition vaihtoehtoon ja niihin esityksiin, joita täältä oppositiosta tulee, niin jään kysymään, tiedättekö vieläkään, mitkä ne luvut ovat, jotka tämän hallituksen osalta on. Kun kuuntelin tulevaa työministeri Marttista tässä, niin jään kysymään: Kun on tullut näin paljon työttömiä, pääministeri Orpo, onko se teidän työllisyyslupaus voimassa? Onko se voimassa, 100 000, tämän vaalikauden aikana? Arvoisa puhemies! Se on totta, että markkinakorot ovat olleet laskussa jo pitkään. Siinä tietenkään teillä ei ole mitään tekemistä, mutta kyllähän tämän käänteen olisi pitänyt tulla jo. Te teette toimia, mutta ne vievät väärään suuntaan. Arvoisa pääministeri, [Puhemies koputtaa] olisiko näissä veroratkaisuissa nyt tavallisen suomalaisen vuoro?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-02-12T15:07:26,2025-02-12T15:08:39,Hyväksytty,1.1 2025_5_26,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_27,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Moititte meitä synkistelystä, mutta kun te puhutte hyvinvointialueitten tilanteesta ja kerrotte, miten hienosti asiat etenevät siellä, niin kyllä tässä on pakko tuoda myös sitä toista viestiä, minkä tuolta alueelta kuulee, kun siellä tapaa hyvinvointialueitten, sosiaali- ja terveyspalveluitten ammattilaisia tai niitten käyttäjiä, tavallisia suomalaisia, ikäihmisiä ja nuorempiakin. Se arki on liian monella alueella toista, palvelut karkaavat, palveluihin ei pääse. Tästä sote-uudistuksesta ei varmasti tullut kerralla täydellistä tai virheetöntä, mutta sitä pitää korjata ja parantaa, ei särkeä ja hajottaa. Teidän päätöksenne sinne on ollut lähinnä leikkauksia ja säästöjä. Odotimme tässä kohtaa, että olisi joitakin parannusehdotuksia tullut. Mutta kyllä teidän pääministerin ilmoituksen viesti oli, että eipä ole mitään ilmoitettavaa, missä parannettaisiin jotenkin näitä tilanteita. Niitä jäädään edelleenkin odottelemaan. Ja voitteko sanoa, kun minä en ymmärrä, miksi te ette voi tarttua edes tähän talouspolitiikan arviointineuvoston ehdotukseen, että annetaan lisäaikaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2025-02-12T15:08:39,2025-02-12T15:09:47,Hyväksytty,1.1 2025_5_28,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_29,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tartutaanpa nyt härkää sarvista, kun pääministeri täällä totesi, että oppositio ei mistään kiitä eikä kehu, [Jenna Simula: Emme ole eläinrääkkääjiä!] ei edes siitä terapiatakuusta. Näin terapia-alan entisenä yrittäjänä, totta kai, on hienoa, että te haluatte varmistaa, että tässä maassa jokainen lapsi ja nuori saa terapiaa, kun sitä tarvitsee, niin me kaikki varmasti haluamme. [Timo Heinosen välihuuto] Mutta miksi ne kiitokset ja aplodit ja hurraa-huudot eivät täällä raiu siitä, että hallitus tekee niin hyvää politiikkaa? [Jenna Simula: Täällä ei saa taputtaa!] Syy on siinä, että samaan aikaan te syvennätte niitä syitä, miksi lapset ja nuoret saattavat sitä terapiaa tarvita. 17 000 lasta lisää köyhyyteen; lapsiperheitä, joilla ei ole varaa asuntoihin; kasvavat hoitojonot, joissa näiden lasten vanhemmat jonottavat mielenterveys- ja päihdepalveluita; ruuhkautuneet neuvolat tai matalan kynnyksen apu; leikkaukset kulttuurista, harrastamisesta, urheilusta, nuorisotyöstä, koulutuksesta. Vain muutamia esimerkkejä mainitakseni tämä on se syy, miksi on vaikea iloita teidän kanssanne siitä, että terapiatakuu vihdoin toteutuu. Me emme tarvitse terapiayhteiskuntaa. Me tarvitsemme yhteiskunnan, jossa on turvallinen lapsuus ja ehjä nuoruus jokaisella, ja siksi toivon, että katsoisitte asioita [Puhemies koputtaa] hieman kokonaisvaltaisemmin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-02-12T15:09:47,2025-02-12T15:10:58,Hyväksytty,1.1 2025_5_30,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_31,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On totta, että harvoin tässä salissa on sote-uudistusta kehuttu niin estoitta kuin mitä pääministeri Orpo tuossa alkupuheenvuorossaan tänään teki. Te, pääministeri Orpo, myös totesitte tuossa aikaisemmin, että sote-palvelumme eivät ole kriisissä. Ehkä aikaisemmin olitte toista mieltä, mutta olette kääntäneet kelkkanne. Itse olen todella huolissani siitä, että nyt näillä päätöksillä, mitä te teette sen sijaan, että te panostaisitte meidän hyvinvointialueisiin, te leikkaatte hyvinvointialueilta. Te olette ajamassa meidän sote-palvelut [Timo Heinosen välihuuto] viimeistään todella kriisiin. Mutta pääministeri, olisin kysynyt tuosta puheenvuorostanne: Kun totesitte, että hyvinvointialueilla on palvelut järjestetty riittävän yhdenvertaisesti, mitä se tarkoittaa? Mikä on riittävän yhdenvertaisesti, kuka sen määrittelee? Käsittääkseni laissa tuota sanaa ”riittävän” ei ole.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-02-12T15:10:58,2025-02-12T15:12:00,Hyväksytty,1.1 2025_5_32,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Andersson, Otto, varsågod.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_33,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Otto,Andersson,Kansanedustaja,R,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! On hyvä, että puhumme kasvun edistämisestä täällä tänään. Kun 17 vuoteen itse kunkin vahtivuorolla sitä ei ole saatu tapahtumaan, niin jokainen esitys on tervetullut. Ei tähän ole olemassa mitään taikatemppua. Minulla oli tänään eläkeläisryhmä käymässä täällä eduskunnassa, ja me keskusteltiin muun muassa siitä, että täällä salissa tuppaa olemaan vähän silleen, että ratkaisevaa on se, kuka sanoo jotakin, ei se, mitä sanotaan tai mitä esitetään, ja tässä on varmasti meillä kaikilla parannettavaa. Joten varmistaisin ehkä pääministeriltä, että kerroitte... Ymmärsinkö oikein, että kaikki tietävät sen, että te olette asettanut Murron työryhmän parhaat mahdolliset voimat etsimään kaikkia mahdollisia kasvutoimia, mitä voisi harkita, mutta sen lisäksi kaikki esitykset täältä salista ovat tervetulleita, ja niitä sitten arvioidaan meriiteiltään, sisällöltään, ei sen perusteella, kuka sen esittää. — Kiitos. [Antti Lindtman: Oli hyvä tarkennus!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Otto Andersson,1189,2025-02-12T15:12:00,2025-02-12T15:13:06,Hyväksytty,1.1 2025_5_34,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Päivi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_35,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kestävyysvajeemme merkittävin tekijä on ikärakenteen jyrkkä vinouma ja alhainen syntyvyys, ja tähän tarvitaan ennakkoluulottomia toimia. Kristillisdemokraattien puoluehallitus on hiljattain esittänyt porrastettua perheverotusta, joka olisi mahdollinen perheille, joilla on alaikäisiä huollettavia lapsia, ja tämä yhteisöverotus toteutuisi täysimääräisesti kolmen alaikäisen huollettavan kohdalla. Perheille tulisi jättää myös vapaus valita, yhdistetäänkö perheen tulot yhteisverotukseen vai säilytetäänkö yksilöverotus. Lisäksi tämän mallin oikeudenmukaisuus yksinhuoltajia kohtaan tulisi varmistaa lapsivähennyksellä. Kun hallitus nyt pohtii näitä erilaisia väestöpoliittisia toimia, niin kysyn hallitukselta, voisiko tästä mallista myös tehdä tässä yhteydessä selvityksen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-02-12T15:13:06,2025-02-12T15:14:11,Hyväksytty,1.1 2025_5_36,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_37,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Arvoisa pääministeri, nyökkäsitte äsken, kun siellä puhuttiin 100 000 lisätyöpaikasta. Te sanotte, että valtiovarainministeriön mukaan laskennallisia työpaikkoja on 90 prosenttia tästä määrästä, mitä te haette. No, nyt on tullut 60 000—70 000 lisätyöpaikkaa ja kun se 10 prosenttia otetaan pois, [Antti Lindtmanin välihuuto] niin te olette pakkasen puolella niin paljon, että puhutaan kolmesta miljardista eurosta. Mitä tämä laskennallinen työpaikka tarkoittaa? Jos ei niitä tule, niin tuleeko se raha jostain muualta budjettia? Maksaako valtiovarainministeriö sen, vai mistä se raha tulee? Ja miten te kuvittelette, että te saatte 170 000 työllistä lisää yhtäkkiä? Tämä on ihan utopiaa, mistä te puhutte. [Miapetra Kumpula-Natrin välihuuto] Kertokaa, mikä se laskennallinen työpaikka on? Mistä se tulee? [Johannes Koskinen: Taikaseinä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-02-12T15:14:11,2025-02-12T15:15:13,Hyväksytty,1.1 2025_5_38,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_39,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisa pääministeri Orpo, nyt on kyllä käynyt niin, että teidän hallituksenne toimesta ihan tavallinen suomalainen ihminen, tavallinen palkansaaja, tavallinen eläkkeensaaja maksaa enemmän veroa kuin kertaakaan 10 vuoteen. [Sinuhe Wallinheimon välihuuto] Ministeri Orpo, te lupasitte ennen vaaleja, että eläkeläisten ostovoimasta te ette nipistä. Te sanoitte oikein, että tehdään se kerralla selväksi, että näin te ette toimi. Ja mitä tapahtui? Te kehititte eläkkeensaajille lisäveron, suorastaan ryöstöveron. Juuri tuossa tapasin Tammelantorilla eläkkeensaajaa, joka sanoi, että taas se Orpo minua sitten lisäverotti. Kyllä te näille ihmisille olette selityksen velkaa. Mutta minusta on hämmästyttävää, pääministeri, että juuri nyt, kun tarvittaisiin tavallisen ihmisen ostovoimaa, te verotatte tavallisia suomalaisia ihmisiä enemmän kuin kymmeneen vuoteen. Voisitteko ottaa nyt koppia SDP:n esityksestä laskea puolella miljardilla pieni- ja keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten verotusta, jotta sitä ostovoimaa saataisiin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-02-12T15:15:13,2025-02-12T15:16:21,Hyväksytty,1.1 2025_5_40,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kvarnström, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_41,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,Ärade talman! Tack till statsministern för upplysningen. Önskan om konstruktiv debatt är nog ömsesidig. Vad jag saknade var besked som skulle förbättra välfärdsområdenas och kommunernas svåra situation på riktigt samt någonting om det allvarliga klimatläget.,Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,sv,Johan Kvarnström,1398,2025-02-12T15:16:21,2025-02-12T15:16:42,Hyväksytty,1.1 2025_5_42,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Herra puhemies! Kun olen kuunnellut tätä keskustelua ja miettinyt tätä kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitusyhteistyötä, niin mieleen tulee se englantilainen vanha rakkausromaani ”Ylpeys ja ennakkoluulo”. Perussuomalaisilla on ennakkoluuloja maahanmuuttajia kohtaan, opettajia kohtaan. Ja pääministeri Orpo, kokoomuksen johtaja, teillä on se ylpeys, että te ette kuuntele kokoomuslaisia aluepäättäjiä, te ette kuuntele hyvinvointialueitten viranhaltijoita, ette Lääkäriliittoa, ette riippumatonta talouspolitiikan arviointineuvostoa teidän sote-alan päätöksissänne. Te ette halua perua säästöjä hyvinvointialueille, säästöjä soteen. Te ette halua antaa pikkuisen lisäaikaa talouden tasapainottamiseen, ei käy. Nyt kysyisinkin tässä avauskeskustelussa ehkä sen tärkeimmän kysymyksen, arvoisa pääministeri: oletteko nyt näillä uusilla valtiopäivillä valmiita olemaan vähän avarakatseisempia, ja oletteko valmiita pikkuisen nöyrtymään, ottamaan vastaan näitä opposition ehdotuksia, perumaan niitä säästöjä, lopettamaan ikäihmisten mummorallin [Puhemies koputtaa] ja tuomaan esimerkiksi perhelääkärijärjestelmän Suomeen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-02-12T15:17:39,2025-02-12T15:18:52,Hyväksytty,1.1 2025_5_43,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_44,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen saanut hetkosen katsella tätä maailmaa vähän toisesta näkövinkkelistä, sieltä vauvan vierestä perhevapaalta pötkötellen, neuvoloiden ja synnytyssairaaloiden upeiden ammattilaisten työstä vaikuttuen ja toisaalta eri tilanteissa olevien lapsiperheiden huolia kuunnellen. Pääministeri Orpo, ei tietenkään maailma ole mustavalkoinen, ja meillä on tosi hyvä maa, mutta älkää tekään, pääministeri, katsoko ohi niistä vakavista huolista ja ongelmista, joita teidän päätöksenne ovat suomalaisiin koteihin aiheuttaneet. Kun te olette leikanneet sosiaaliturvasta, yhä useampi lapsi kokee köyhyyttä, yhä useampi vanhempi uupuu, yhä useampi opiskelija murtuu ja yhä useampi opettaja joutuu koville, kun ne kotien huolet loiskuvat sinne luokkahuoneisiin. Kun te viivyttelette luonto- ja ilmastotoimia, yhä useampi laji katoaa, yhä useampi lähimetsä hakataan ja yhä vaikeampaa elämää te kasaatte meidän lastemme harteille. Ja kun te ajatte hyvinvointialueita ahtaalle, yhä useammalle omaishoitajalle jää vähemmän käteen, yhä useampi vaiva pahenee siellä jonossa ja yhä useampi kätilö joutuu tekemään työtään kiireessä. [Puhemies koputtaa] Teidän yksittäiset hyvät päätöksenne eivät, ikävä kyllä, pyyhi pois tätä ihmisten ja luonnon köyhtymistä lisäävää politiikkaanne.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-02-12T15:18:52,2025-02-12T15:20:10,Hyväksytty,1.1 2025_5_45,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_46,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, te olette sanonut, että hyvinvointialueilla ei ole kriisiä ja että se olisi opposition propagandaa. Herää kysymys, oletteko tietoinen siitä, mitä teidän omalla hyvinvointialueellanne tapahtuu. Nimittäin Varhassa on käynnissä toiset yt-neuvottelut hyvin lyhyen ajan sisään, ja ehkä tämä kriisiviesti kannattaisi viedä niille hoitajille, jotka sieltä irtisanotaan, nimittäin kyllä se varmasti kriisiltä silloin tuntuu. Toinen asia, mitä te, pääministeri, äsken sanoitte, on se, että Suomen vahvuus on aina ollut yhtenäisyys. Katsotaan, mitä te teette sille tällä hetkellä: Teidän politiikallanne asunnottomuus on lähtenyt kasvuun, te suunnittelette viimeisen turvan eli toimeentulotuen leikkaamista, työntekijän asemaa on heikennetty, koulutuksesta on leikattu ja kulttuurista on leikattu. Arvoisa pääministeri, te olette luoneet eriarvoisuuskriisin, joka syö tätä yhtenäisyyttä, rikkoo sitä yhtenäisyyttä, jota te peräänkuulutatte. Pääministeri Orpo, tämä ei ole opposition propagandaa. Tämä on hallituksen politiikkaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-02-12T15:20:10,2025-02-12T15:21:18,Hyväksytty,1.1 2025_5_47,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ojala-Niemelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_48,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nostan myös tämän hyvinvointialueiden taloudellisen ahdingon ja tuskan esille. Politiikkaa tehdään aina ajassa, ja on ollut monia kulueriä, mitä ei ollut tuota lakia säädettäessä voitu ottaa huomioon. Kun nyt on seurattu, mitä kulueriä on tullut, niin meillä on inflaatio ollut korkea, korkea palkkaratkaisu, vuokratyövoimakulut ovat olleet suuria. Sen vuoksi toivon, että tämä alijäämien kattamisen pidentämiseksi käytettävä aika olisi pidennettävissä. Itse olin tuskainen tästä tilanteesta, koska en tiennyt, kumpaa lakia tulisi rikkoa: rahoituslakia vai perustuslakia, joka turvaa kaikille suomalaisille hyvinvointipalvelut. Käännyin tässä asiassa laillisuusvalvojien puoleen, ja he sanoivat, että, Johanna, siihen, että perustuslakia rikotaan, voi kuolla ihmisiä, mutta siihen, että alijäämiä ei kateta vuoteen 26 mennessä, ei kuole ihmisiä. Tässä tilanteessa tuolla hyvinvointialueilla on... Oletteko samaa mieltä meidän laillisuusvalvojien kanssa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-02-12T15:21:18,2025-02-12T15:22:39,Hyväksytty,1.1 2025_5_49,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vuornos, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_50,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Henrik,Vuornos,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies... [Mikrofoni on kiinni] — Arvoisa puhemies! Kiitos kollegoille avustuksesta mikrofonin kanssa. — Hallituksen ohjelma on kasvun ohjelma. Hallitusohjelmassa on historiallinen investointiohjelma: neljä miljardia eri puolille Suomea liikennehankkeisiin. Hallitus panostaa miljardin tutkimukseen ja kehitykseen hallituskautensa aikana, ja hallitus tekee lukuisia uudistuksia, joilla työmarkkinoita joustavoitetaan ja työn tekemistä ja teettämistä muutetaan kannustavammiksi. Hallitus on juuri oikean asian päällä. Kiitos pääministerille siitä, että on käynnistetty työ kohti puoliväliriihtä, jossa pohditaan, mitä voitaisiin vielä enemmän tehdä talouskasvun aikaansaamiseksi. Kysyisinkin pääministeriltä: osaatteko yhtään ennakoida, minkälaisia ajatuksia hallituksella on siitä, mitä lisätoimia voisimme vielä tehdä talouskasvun aikaansaamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Henrik Vuornos,911828,2025-02-12T15:22:39,2025-02-12T15:23:36,Hyväksytty,1.1 2025_5_51,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_52,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisa hallitus, kun seuraa keskustelua ja teidän toimia ja tavoitteita, niin näyttää siltä, että te haluatte valtiontalouden kyllä kuntoon mutta kansantalouden nurin. Samaan aikaan, kun tehdään armottoman suuria veronkorotuksia, suuria leikkauksia ja hyvinvointialueet ovat erittäin suurissa ongelmissa, näyttää siltä, että valtion budjetissa teidän tavoitteenne on asetettu — ei niihin päästä — mutta samalla ei kuulla sitä todellisuutta, missä eletään. On se sitten Trumpin valinta, Saksan ongelmat tai ihan meidän kotikutoiset ongelmat meidän taloudessa, niin nämä kaikki vaan tapahtuvat, ja näihin hallituksen pitäisi reagoida. Te ette voi vain nojautua teidän hallitusohjelmaan ja sanoa, että siellä on asetettu tavoite. Mutta on juuri niin kuin täällä edustaja Harkimo totesi, että nämä luvut, työttömyysluvut, talousluvut, kertovat aivan muuta kuin sitä, mikä se hallituksen oma tavoitteenasetanta oli. Milloin te puututte siihen nykytilanteeseen ja niihin toiveisiin, mitä kansalaisilta tulee?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-02-12T15:23:36,2025-02-12T15:24:45,Hyväksytty,1.1 2025_5_53,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_54,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Herra puhemies! Pääministeri Orpo, kiinnitin huomiota avauspuheenvuoroonne, jossa hyvin vakuuttavasti otitte kantaa sen puolesta, että Eurooppaa puolustetaan erityisesti Euroopan itärajalla. Missään muuallahan tätä itärajaa ei ole niin paljon kuin meillä täällä Suomessa, pohjoisessa, idässä ja meillä kaakossa jopa meriraja. On aivan totta ja oikein, että kun edessä on Aasia ja itä ja takana länttä ja Eurooppaa, niin sen lännen ja Euroopan on ymmärrettävä myös oman etunsa nimissä, että sitä työtä, mitä täällä turvallisuuden nimissä tehdään, on myös heidän rahoitettava. Ja aivan yhtä tärkeää on myös se, että me täällä Suomessa ja täällä eduskunnassa ymmärretään, että näitä elämisen edellytyksiä pohjoisessa ja idässä ja meillä kaakossa on oltava, ja te, pääministeri, luettelitte osan niistä hankkeista, jotka nyt aivan pian ovat toteutumassa. Uskon, että näitä investointeja tällä työllä vielä toivottavasti saadaan lisääkin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-02-12T15:24:45,2025-02-12T15:25:55,Hyväksytty,1.1 2025_5_55,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_56,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitos puhemies! Edustaja Marttinen kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa sanoi, että nyt Suomi palautetaan koulutuksen kärkimaaksi, ja tätä tavoitetta lämpimästi kannatan. Edustaja Andersson RKP:n ryhmäpuheenvuorossa puolestaan sanoi, että nyt opettajille tulee enemmän aikaa opettamiseen, [Petri Honkosen välihuuto] ja tästäkin olen ihan samaa mieltä, erinomainen tavoite. Mutta edustaja Andersson, miten siellä ammatillisessa koulussa tulee opettajille enemmän aikaa opettamiseen, kun te leikkaatte sieltä yli 120 miljoonaa euroa? Ja edustaja Marttinen, miten Suomi palautetaan koulutuksen kärkimaaksi, kun sen ohella te lakkautatte aikuiskoulutustuen, leikkaatte vapaasta sivistystyöstä, ammattitutkintostipendistä, työnantajan koulutusvähennyksestä, koulumatkatuesta ja jatkuvasta oppimisesta ja monesta, monesta muusta koulutuksen määrärahasta? [Vasemmistoliiton ryhmästä: Juuri näin!] Pääministeri Orpo, te pyysitte kiinnittämään huomiota siihen, onko ämpäri puoliksi tyhjä vai täynnä. Minä pyytäisin teitä kiinnittämään huomiota siihen, kenelle te annatte ämpärin ja keneltä viette sen pois.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-02-12T15:25:55,2025-02-12T15:26:57,Hyväksytty,1.1 2025_5_57,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Andersson, Otto, varsågod.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_58,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Otto,Andersson,Kansanedustaja,R,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Tynkkynen esitti tässä kysymyksen. Ensi alkuun pitää todeta se, että kun hallitus sopeuttaa ja on tehnyt sopeutuspäätöksiä yhteensä yhdeksän miljardin edestä, niin se on todellakin satsaus peruskouluun, että siinäkin tilanteessa annetaan 200 miljoonaa lisärahoitusta pysyvästi. [Vasemmalta: 120 miljoonaa vietiin ammatillisesta koulutuksesta!] Sen lisäksi tuntien lisäykset, kännykkäkielto, josta totesin, oppimisen tuen uudistus — peruskouluun panostetaan todella paljon. Ammatilliseen koulutukseen tulee leikkauksia — se on valitettavaa — mutta on hyvä muistaa, että se kokonaissumma, mitä ammatilliseen koulutukseen edelleen käytetään, on äärimmäisen suuri. Pitää myös muistaa, että se esitys perustuu myös OKM:n virkavalmisteluun, [Miapetra Kumpula-Natrin välihuuto] jossa se esitys oli paljon korkeampi kuin mitä hallitus toteuttaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Otto Andersson,1189,2025-02-12T15:26:57,2025-02-12T15:27:54,Hyväksytty,1.1 2025_5_59,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_60,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Puhemies! Veroministeri Purra, Suomessa kansalaiset maksavat sähkölaskussaan jos jonkinlaista veroa ja maksua, mutta maailman suurimmille teknologiayrityksille valtio antaa sähköstä veroedun, joka asiantuntijoiden mukaan tulee merkitsemään vuodessa jopa 600 miljoonan tulonmenetystä valtiolle 2035 mennessä. Tarkoitan muun muassa Microsoftin ja Googlen datakeskuksille annettua sähköveron huojennusta. Sähkövero ykkösluokkamaksuineen on 2,25 senttiä kilowattitunnilta, mutta datakeskukset maksavat toisen luokan sähköveroa, vain 0,06 senttiä. Kyseessä on lähes täysi verovapaus. Ruotsi luopui pari vuotta sitten vastaavasta verohuojennuksesta, sillä datakeskukset tulevat muutenkin Euroopan halvimman sähkön maihin, Suomeen ja Ruotsiin. Hinnan lisäksi vetää sijainti, viileä ilmasto ja puhdas energia. Keskuksia rakennetaan kiivaasti myös Irlantiin, missä sähkön hinta on kaksinkertainen. Olette leikanneet pienituloisten sosiaaliturvaa ja palveluita [Puhemies koputtaa] sekä korottaneet veroja ja maksuja hillitäksenne velkaa, mutta velka vain kasvaa, koska kassa vuotaa globaaleille jättiyhtiöille. [Puhemies koputtaa] Datakeskukset eivät juuri työllistä, [Puhemies: Kiitoksia, edustaja Yrttiaho, nyt minuutti on käytetty!] ja voitot menevät Suomesta ulos. Veroministeri Purra, milloin te perutte tämän verohuojennuksen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-02-12T15:27:54,2025-02-12T15:29:20,Hyväksytty,1.1 2025_5_61,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_62,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitan siitä, mistä me kaikki olemme toivon mukaan yhtä mieltä. Valtion velkaantuminen on viime vuosikymmenten aikana ollut hallitsematonta. Maksamme pelkästään korkoja yli kolme miljardia tänä vuonna, eli yli kahdeksan miljoonaa euroa joka päivä. En kuullut kovin monta varteenotettavaa ratkaisuehdotusta tähän suureen ongelmaan opposition puheenvuoroissa. Niin kuin pääministeri totesi, katto vuotaa ja sitä on nyt korjattava sateessa. Siksi tämä hallitus etsii ratkaisuja, ja lisäksi hallitus tekee sellaiset vaikeat päätökset, jotka edellisten hallitusten olisi pitänyt tehdä, mutta ne eivät kyenneet. On hyvä muistaa, että kansa on antanut tälle hallitukselle mandaatin uudistaa maatamme. Hallituksen ja KD:n tavoitteena on Suomi, joka myös tuottaa, ei pelkästään kuluta, kuten viimeisten synkkien talousvuosien aikana on käynyt. Viime kevään kehysriihen miljardin sopeutukset tehtiin, [Puhemies koputtaa] jotta kykenisimme turvaamaan hyvinvointiyhteiskunnan ja sen tärkeät palvelut paitsi nykyisille myös tuleville sukupolville.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-02-12T15:29:20,2025-02-12T15:30:37,Hyväksytty,1.1 2025_5_63,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_64,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä hallitukselle tulee varmasti monia ehdotuksia myös täältä ja ulkopuolelta, ja kasvua on haettu 17 vuotta. Pieni muistelu siitä, että yrityksille tehtiin tämän 17 vuoden aikana aika monta tämmöistä kädenojennusta. Ensinnäkin Kela-maksu poistettiin 2010. Se oli yksi miljardi euroa suuruusluokaltaan. Yhteisöveroa laskettiin neljällä prosenttiyksiköllä 2014, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ja demarit!] reilu miljardi euroa. Ja sitten palkansaajille siirrettiin yli kaksi miljardia euroa sosiaalivakuutusmaksuja eläkeratkaisun yhteydessä. Yli neljä miljardia on kevennetty yritysten tilannetta 17 vuoden aikana, eikä kasvua ole tullut, ja tämä on se kysymys. Ja toivoisi, että jos on sellaisia esityksiä, joissa sanotaan, että nyt vielä lasketaan yritysten veroja, niin tämä kokemus osoittaa, että sitä ei pitäisi tehdä. Ainakaan nämä esimerkit eivät tue sitä. [Juho Eerolan välihuuto] Toivoisin, että hallitus kuuntelee tätä [Puhemies koputtaa] viestiä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-02-12T15:30:37,2025-02-12T15:31:53,Hyväksytty,1.1 2025_5_65,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitos. — Edustaja Malm, olkaa hyvä. Edustaja Malm.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_66,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllähän nämä lukemat ovat jo surullisen kuuluisia tässä salissa — 100 000 uutta työpaikkaa, 70 000 uutta työtöntä. Edellisessäkin puheenvuorossa kuultiin, miltä se tilasto näyttää, ja kuultiin perusteluja sille, mistä se johtuu, eli vaikutukset hallituksen politiikasta, mitä hallitus on tehnyt, ovat meidän käsissämme nyt. Me näemme, mihin teidän politiikkanne johtaa. Me SDP:ssä ajattelemme niin, että nyt olisi tavallisen suomalaisen vuoro. Ne vuorineuvokset voivat kyllä hetken odottaa, koska me tarvitsemme luottamusta tähän kansaan, kuten te, pääministeri Orpo, sanoitte. Mutta luottamusta ei luoda sillä, että verotusta kiristetään tavalliselta palkansaajalta, eläkeläiseltä, yrittäjältä. Se ei vie oikeaan suuntaan, joten, pääministeri Orpo, eikö nyt olisi aika jo tehdä reilua politiikkaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-02-12T15:31:53,2025-02-12T15:33:00,Hyväksytty,1.1 2025_5_67,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_68,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tuo pääministerin mainitsema sankko taitaa kuitenkin olla solkkusankko, niin hönttiä politiikkaa te tosiaan teette. Minä olen aina tiennyt, että kokoomus on keskittävä puolue, mutta harmittaa kyllä, että perussuomalaiset ovat niin totaalisesti unohtaneet koko Suomen asian. Jos ihan muutama asia: Te ette pidä huolta meidän hyvinvointialueista ettekä peruspalveluista. Suljette yöpäivystyksiä. Olette vähentäneet työmatka-autoilijoitten tukia ja leikanneet yksityisteistä. Leikkaatte ammattikouluista 120 miljoonaa. Leikkaatte laajakaistarakentamisesta, ettekä tunnusta meidän pohjoisen verkko-ongelmia. Kunnilta leikkaus vuonna 2025: 145 miljoonaa euroa — suora leikkaus ihmisten peruspalveluihin ja nimenomaan haja-asutusalueella elämiseen. Tämä on minun mielestäni harmillista, ja tämä on täysin väärä suunta. Tämmöisillä säästöillä ei Suomea pelasteta, eikä keskittämällä tule kasvua. Työllisyystilannettahan te haluatte kohentaa, ja se on tosi hieno juttu, mutta tuntuu, kun katselee tuota listausta, mitä te nyt työllistätte sitten lähiaikoina, niin retkeilyreittien purkajia kansallispuistoissa ja sitten Kela-taksien kuljettajia. Tuhnua meininkiä. Toivon, että korjaatte suuntaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-02-12T15:33:00,2025-02-12T15:34:13,Hyväksytty,1.1 2025_5_69,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_70,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeistohallituksen tulokset näkyvät: työttömyys on kasvanut, köyhyys syvenee, leipäjonot pitenevät. Taustalla on teidän tekemänne sosiaaliturvan leikkaukset, arvonlisäveron korotus, ja nämä ovat nostaneet pienituloisten elinkustannuksia mahdottomalle tasolle. Nyt myös asunnottomuus on lähtenyt pitkästä aikaa kasvuun. Suomen piti olla asunnottomuuden vähentämisen mallimaa. Samaan aikaan, kun hallituksen kurjistava politiikka on lisännyt kysyntää kohtuuhintaisille asunnoille, te ajatte sitäkin tuotantoa alas. Vastoin perussuomalaisten lupauksia pienituloisten etuuksia on leikattu, ja suunnittelette yhä uusia leikkauksia, ja kokoomuksen lupailema koulutuksen erityissuojelu on osoittautunut koulutusleikkauksiksi. Ensin te lakkautitte aikuiskoulutustuen, ja sitten te leikkasitte ammatillisesta koulutuksesta [Puhemies koputtaa] 120 miljoonaa, ja nyt kokoomuksen eduskuntaryhmästä esitetään [Puhemies koputtaa] lisää leikkauksia. Näillä eväilläkö suomalaisten koulutustaso nousuun? [Puhemies koputtaa] Näillä eväilläkö te sitä kasvua rakennatte?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-02-12T15:34:14,2025-02-12T15:35:38,Hyväksytty,1.1 2025_5_71,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Merinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_72,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, katselin teidän vaaliristeilyvideoita, [Juho Eerolan välihuuto] ja te annoitte siellä tämmöisen vakuuttavan kommentin, että terveydenhuollossa ei ole kriisiä. Mutta hirveän moni ihminen reagoi siihen, että te ette elä samassa todellisuudessa kuin he. Jatkuvasti tulee viestiä ihmisiltä: vanhusten päivätoiminta tabletin välityksellä, nuorisopsykiatrian jonot ovat jopa vuosi joillain paikkakunnilla, omaan terveyskeskukseen ei saa varattua ollenkaan kiireetöntä aikaa, vaan sanotaan, että mene päivystykseen. Jotenkin on valtava ristiriita tässä teidän todellisuudessanne ja siinä, missä iso osa kansasta elää. [Petri Honkonen: Se on se Westendin todellisuus!] Laitetaanko tämä sinun kommentti risteilyväsymyksen piikkiin, vai ajatteletteko oikeasti näin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-02-12T15:35:38,2025-02-12T15:36:39,Hyväksytty,1.1 2025_5_73,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_74,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lindtman, teidän puheenne oli aika lailla tyhjä. Ei ratkaisuja, ei vaihtoehtoja, ulkoa opeteltuja one-linereita. [Miapetra Kumpula-Natri: Nyt jäi vanha puhe päälle!] Te sanoitte kaikelle ”ei” — paitsi tässä vaihtoehtobudjetissa, minkä te julkaisitte, te kuittasitte ansioturvan porrastuksen, aikuiskoulutuksen tuen ja lapsikorotuksen lakkauttamisen, asumistuen uudistuksen ja indeksijäädytykset. Mutta, edustaja Lindtman, luetteko te Helsingin Sanomia? Helsingin Sanomat kertoi, että talous kasvaa jo, tilauksia tulee ja investointeja tehdään, vienti kääntyi kasvuun, korkojen laskun vaikutukset vahvistuvat tänä vuonna, kuluttajien ostovoima kasvaa jo. Edustaja Lindtman, te näytätte olevan jollain tavalla menneisyyden vanki. Vaihtakaa jo levyä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-02-12T15:36:39,2025-02-12T15:37:38,Hyväksytty,1.1 2025_5_75,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_76,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta tällä kertaa Heinonen kiinnitti ihan olennaiseen asiaan huomiota. Hän otti muun muassa tämän korkojen laskun, joka kyllä — tiedoksi — on ollut käynnissä jo yli vuoden, siis markkinakoroissa, siitä menneisyydestä puheen ollen. Ja todella, kun ajatellaan tätä normaalia rahapolitiikan välittymistä, arvoisa puhemies, niin kun tähän yhdistää vielä inflaation alenemisen, jota tietysti hallitus on pyrkinyt viemään toiseen suuntaan näillä veronkorotuksilla, niin kyllä on kumma juttu, että työllisyydessä nähtiin viime syksynä käänne huonompaan ja vielä joulukuussa saatiin nämä todella rajut miinus 70 000. [Oikealta: Mites lakkohomma?] Miksei tämä oikein lähde? Jotenkin tässä ei ole nyt luottamusta huomiseen ja tulevaan. [Jani Mäkelä: Auttaako lakkoilu?] Se pitäisi nyt jotenkin pystyä palauttamaan, kun tämä tuntuu olevan niin kitsasta. Käännettä on odotettu ja luvattu, mutta ei oikein tunnu lähtevän. No, tässähän hallitus todella tämän keskituloisten verotaakan on nostanut korkeimmalle tasolle kymmeneen vuoteen. Arvoisa pääministeri, näettekö näillä jotain yhteistä? Kun suomalaiset eivät oikein meinaa luottaa huomiseen ja talouskasvu ei oikein meinaa kunnolla lähteä käyntiin, [Puhemies koputtaa] vaikka korot ovat jo laskeneet, niin näettekö yhteyttä siihen, että te olette todella nostaneet tavallisten suomalaisten verotuksen korkeimmalle tasolle kymmeneen vuoteen? [Vasemmalta: Kymmeneen vuoteen!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-02-12T15:37:38,2025-02-12T15:39:01,Hyväksytty,1.1 2025_5_77,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Riipi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_78,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa unohtuu, että meillä on yksi alue, jossa talous kasvaa edelleen, ja se on pohjoinen. Meillä Lapissa edelleen talous kasvaa. Yksi syy siihen, että meillä matkailu voi hyvin, kaivostoiminta voi hyvin, kauppa voi hyvin, rakentaminen voi hyvin, on se, että me olemme saaneet työllä ja tuskalla hankittua osaavaa työvoimaa. Nyt valtiovarainministeri käväisi Lapissa ja totesi, että pienten koulujen ulkomailta tulevien opiskelijoiden tulo pitäisi estää: malli, joka on kehitetty meillä ja joka on parasta integraatiota, parasta maahanmuuttoa. [Antti Kaikkonen: Onko totta?] Ja nyt kun näitä katonkorjaajia on niin kovasti liikkeellä, niin me tuolla Lapissa kyllä toivottaisiin, että nämä katonkorjaajat pysyisivät poissa sieltä, missä se katto ei vuoda. [Jani Mäkelän välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-02-12T15:39:01,2025-02-12T15:39:59,Hyväksytty,1.1 2025_5_79,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_80,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän tietenkin sen, että vaalit ovat tulossa ja oppositio siitä syystä täällä lausuu vääriä todistuksia, mutta toivoisin ja edellyttäisin ja odottaisin myös, että edes sosiaalidemokraattien ja keskustan ryhmän johto, saatikka puoluejohto, tutustuisi edes omiin ohjelmiinsa. Nimittäin niin keskustan kuin sosiaalidemokraattien vaihtoehdossa he molemmat verottaisivat suomalaisia tätä hallitusta enemmän. [Pia Viitanen: Ei tavallista ihmistä!] Molemmat esittävät enemmän veronkorotuksia suomalaisille kuin tämä hallitus tänä vuonna, ja tämä on tosiasia, se löytyy teidän ohjelmistanne. Jos teitä hävettää myöntää se, niin minä voin kertoa sen teidän puolestanne. Mitä tulee ostovoiman kehitykseen, sekä vuonna 2024 että tänä vuonna Veronmaksajain Keskusliiton arvion mukaan suomalaisten ostovoima kasvaa. Mutta tiedättekö mitä? [Aki Lindénin välihuuto] Ostovoiman rajuin heikennys tapahtui Marinin—Saarikon sosialistihallituksen kaudella. Kyllä, teidän kaudella suomalaisten palkansaajien ostovoima heikentyi. Tällä kaudella ensimmäiset kaksi vuotta ostovoima vahvistuu. Siinä on teidän ja meidän hallituksen ero.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-02-12T15:39:59,2025-02-12T15:41:07,Hyväksytty,1.1 2025_5_81,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitos. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_82,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Otan aluksi aivan lyhyen sitaatin suoraan valtion budjettikirjasta sivulta Y87: ”Muutokset vähentävät hyvinvointialueiden rahoitusta nettomääräisesti 288,5 miljoonaa euroa vuoden 2024 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.” No, tärkeinhän näistä leikkauksista oli 121 miljoonaa euroa terveyskeskusten hoitotakuusta. Tämä on Suomen historiassa ensimmäinen ja ainoa hallitus, joka on leikannut suoraan terveyspalveluista. Olin itse terveyskeskuksen johtaja 90-luvun laman aikana. Silloin tehtiin rajuja rakenteellisia muutoksia sosiaaliturvassa, mutta ei silloinkaan leikattu terveyspalveluista. Nyt nostetaan asiakasmaksuja, leikataan kolmasosa siitä rahasta, joka terveyskeskuksilla on käytössä kiireettömään hoitoon, ja samaan aikaan: mitä? Syydetään rahaa sinne yksityiselle sektorille ja ajatellaan, että sieltä se pelastus tulee. Kyllä meidän täytyy pitää huolta tästä varsinaisesta julkisesta terveydenhuollosta, jota te olette nyt romuttamassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-02-12T15:41:07,2025-02-12T15:42:25,Hyväksytty,1.1 2025_5_83,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitos. — Edustaja Kumpula-Natri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_84,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on käyty keskustelua siitä, että tilanne on synkkä ja sitä ei saisi sanoa. En tiedä, millä ilmeellä pitäisi tuoda terveiset tähän saliin siitä, että ihmiset kaipaavat työpaikkoja mutta tällä hetkellä kasvaa työttömyys. Jos hallituksella oli ohjelma, johon se on vedonnut pitkään, ja tavoitteet ja olemme miinus 71 000 työllisessä, niin kiire tulee lunastaa 100 000:n työllisyyden kasvu. Ja kun me puhumme yhdeksän miljardin leikkauksesta, niin enää sitä ei kuulunut täältä aitiosta, koska nyt Valtiontalouden tarkastusvirasto on sanonut, että kasassa on todellisesti ehkä puolet, kun katsomme lukuja ja työllisyysvaikutuksia. Tässä on vaikea ottaa kovin riemukasta lähestymiskulmaa, jos hallituksella ei ole aikomusta kääntää suuntaa, antaa periksi ylpeydelle ja ehkä sopia keskenään jotain parempaa, mitä hallitusohjelmassa luki. Meillä suunnan kääntäminen on ihan välttämätöntä, ettemme jatka näillä väärillä ennätyksillä työllisyydessä. [Puhemies koputtaa] Täällä pyydeltiin myös arviota siitä, että jos sittenkin ne terveydenalan leikkaukset [Puhemies koputtaa] voisi ajoittaa hitaammaksi niin, että ihmiset pääsisivät hoitoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Miapetra Kumpula-Natri,807,2025-02-12T15:42:25,2025-02-12T15:43:47,Hyväksytty,1.1 2025_5_85,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_86,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueitten johtajat ovat tiedottaneet, että koko maan tasolla jonot erikoissairaanhoitoon ovat lyhentyneet, asumispalveluihin ja jatkohoitoon ovat lyhentyneet ja henkilöstöpula on helpottanut ja myös sujuvat digitaaliset palvelut ovat yhä suuremman väestönosan ulottuvissa. Tilanne ei siis ole kriisissä. Tilanne on parempi. Nyt sote-palvelut ovat paremmassa kunnossa tämän hallituksen aikana. Vaaditte täällä, että alijäämän kattamisvelvoitetta pitäisi pidentää. Mutta hyvinvointialueet ovat kohentaneet taloustilannettaan, ja jos siellä ei pystytä tekemään niitä toimenpiteitä, mitä vaaditaan, niin voidaan antaa valtion ohjausta ja tarvittaessa arviointimenettely, sillähän sitä jatkoaikaa saa lisää. Ei sitä ihan heti sitä arviointimenettelyäkään käytetä. Sitten näihin Kela-korvauksiin. Yli 65-vuotiailla, iäkkäillä, on mahdollisuus käydä julkisen palvelun hinnalla yksityisellä, ja siellä on hintakatto. [Puhemies koputtaa] Oletteko te todella sitä mieltä, että yli 65-vuotiaat eivät ole oikeutettuja hoitoon?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2025-02-12T15:43:47,2025-02-12T15:45:07,Hyväksytty,1.1 2025_5_87,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_88,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun edustaja Östman kaipaili kattotalkoisiin, niin ilmoittaudun nyt. Ensinnäkin, jos halutaan, arvoisa pääministeri, pois tästä alhosta, missä elämme nyt — kaikki kustannukset nousevat aivan älyttömästi — pudotetaan energian hinta oikealle tasolle. Metsäteollisuus kärsii tällä hetkellä valtavasti, koko ajan tulee tietoa, että tehtaita pannaan kohta kiinni. Soitin illalla yhteen yritykseen, joka tekee metallitöitä, ja siellä on kaikki alihankinta loppu, se on siirretty tuonne etelämmäksi Suomen rajojen ulkopuolelle. Poistetaan nämä väärät päästökauppaluvut. Se maksaa Suomelle 6—7 miljardia joka vuosi, menetämme metsäteollisuuden tuotantoa, kaikkein kalleinta vientituloa, mitä olla voi. Sen jälkeen, kun nämä korjataan, teidän ei, arvoisa pääministeri, tarvitse unettomia öitä sen jälkeen nukkua, koska nämä keinot ovat ilmaisia, nämä eivät maksa mitään. Poistetaan ne älyttömät virheet, joita vihreät ja vihervasemmisto hellivät, että on valtavat päästöt ja joudumme kohta miljardeilla ostamaan päästöoikeuksia. Ei maksa mitään, tulen töihin palkatta. Jos otatte, niin mielelläni autan asiassa, eikä edustaja Östmanin kattokaan jää korjaamatta. [Antti Kurvisen välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-02-12T15:45:07,2025-02-12T15:46:22,Hyväksytty,1.1 2025_5_89,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_90,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen luonto- ja ilmastopolitiikka on ollut surkeaa seurattavaa. Asiantuntijat ovat useaan kertaan todenneet, että hallituksen nykytoimin Suomi ei pysy ilmastotavoitteissaan [Hannu Hoskonen: Pysyy, kun virheet oiotaan!] eikä luontokato Suomessa pysähdy vaan kiihtyy. Lisää toimia tarvitaan niin hiilinielujen kasvattamiseen kuin päästöjen vähentämiseen. Toistaiseksi hallitus ei ole tehnyt mitään metsien hiilinielujen vahvistamiseksi mutta on leikannut esimerkiksi turvemaiden päästövähennystoimista. Luonnonsuojelun osalta hallituksen asennetta kuvaa tapa, jolla se on pettämässä lupauksensa vanhojen metsien suojelusta. Elinkeinoelämässä kasvaa ymmärrys luontokadon pysäyttämisen merkityksestä taloudellemme, mutta hallitus sulkee silmänsä metsäluonnon kriisiltä. Kysyn teiltä, arvoisa pääministeri: pitääkö hallitus kiinni Suomen sitoumuksista ja tavoitteista ilmastokriisin ja luontokadon pysäyttämiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-02-12T15:46:22,2025-02-12T15:47:20,Hyväksytty,1.1 2025_5_91,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_92,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus panostaa turvallisuuteen ja sivistykseen. Nämä panostukset tulevat näkymään myös meidän kouluissa. [Johanna Ojala-Niemelä: Ammattikouluista leikataan!] Siellä perustassa, missä Suomen tulevaisuus nimenomaan kasvaa, tarvitaan erityisesti turvaa ja kasvurauhaa, vähemmän ideologiaa ja enemmän aikuisten auktoriteettia. Me olemme uudistaneet oppimisen tuen, eli vähemmän paperinpyörittelyä, enemmän opettamista, pienryhmiä ja ryhmäkokoihin rajat. Lisäsimme 200 miljoonaa euroa perusopetukseen — hyvä lukutaito on nimittäin ajattelun perusta — eli perustaidot laitetaan nyt kunniaan. Tämän lisäksi laitamme vihdoin ne kännykät sinne reppuihin. Lasten aivoterveyden suojeleminen on tärkein tehtävämme oppimisen ja lasten mielenterveyden näkökulmasta. Vähemmän digirasitusta, enemmän liikuntaa ja kirjojen lukemista. Me perussuomalaiset olemme puhuneet tästä jo vuosikausia, nyt siitä onneksi puhuvat muutkin. Asetamme myös EU- ja Eta-alueen ulkopuolisille korkeakouluopiskelijoille lukuvuosimaksut. [Puhemies koputtaa] Ei enää suomalaisten veronmaksajien rahoilla hyväntekeväisyyttä. — Kiitos, hyvä hallitus. Isänmaa kiittää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-02-12T15:47:20,2025-02-12T15:48:42,Hyväksytty,1.1 2025_5_93,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_94,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Orpon hallitus oikeuttaa tämän talouskuripolitiikkansa nuorella sukupolvella, tulevaisuuden sukupolvilla, ja tosiasiassa hallituksen omienkin arvioiden mukaan nuoret ovat nimenomaan se ryhmä, joka kärsii hallituksen leikkauksista kaikkein eniten. Minusta edustaja Tynkkynen piti täällä hyvän puheenvuoron koulutusleikkauksista. Pitää muistaa, että opiskelijat on nimenomaan se yksittäinen ryhmä, jolta hallitus leikkaa kaikkein eniten, ja tämä on myös koulutusleikkaus. Eilen tuli yliopistolta yhdeltä kollegalta tieto siitä, että siellä on vaikeaa pyrkiä siihen, että koulutustasoa saataisiin nostettua, kun opiskelijoilla menee kaikki aika siihen, että he käyvät töissä opiskeluiden ohella, ja he uupuvat. Eli tosiasia on se, että näillä massiivisilla sosiaaliturvaleikkauksilla te aiheutatte myös pahoinvointia lasten ja nuorten arjessa, joka heijastuu suoraan myös sinne koulumaailmaan. Tämä on tosiasia, ja se on tutkimuksissa myös tuotu esille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-02-12T15:48:42,2025-02-12T15:49:54,Hyväksytty,1.1 2025_5_95,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitos. — Ledamot Löfström, var så god.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_96,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus aikoo tuoda Ahvenanmaan itsehallintolain muutoksen eduskuntaan viikolla 15. Tämä on oikein tervetullutta. Muutoksen tarkoituksena on ratkaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ongelmallinen sivuvaikutus viime hallituskaudelta. Perustuslakivaliokunta on toistuvasti tuonut esille, että muutos tulee tehdä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jälkeen ahvenanmaalaisilla lääkäreillä ei ole enää ollut laillista oikeutta päättää pakkotoimenpiteistä esimerkiksi joissakin mielenterveyttä koskevissa tapauksissa. Väliaikaisena järjestelynä käytännössä toimi ratkaisu, jossa maaherra, joka on Suomen valtion korkein edustaja Ahvenanmaalla, solmi työsopimuksen noin 20 lääkärin kanssa, jotta he saisivat oikeuden tehdä tämänkaltaisia lääketieteellisiä päätöksiä, joita Manner-Suomessa voi tehdä lain nojalla. Tämän takia on erittäin tärkeää, että lakimuutos nyt tulee käsiteltäväksi eduskunnassa kevään aikana. Tämä on oikein tervetullutta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Mats Löfström,1345,2025-02-12T15:49:54,2025-02-12T15:51:05,Hyväksytty,1.1 2025_5_97,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Myönnän nyt muutaman vastauspuheenvuoron niitä pyytäneille ministereille, ja sitten jatkamme debattia. — Pääministeri Orpo, neljä minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_98,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin näihin sosiaali- ja terveyspalveluihin: STM:n virka-arviossa on todettu muun muassa joulukuussa 24, että hyvinvointialueet ovat järjestäneet nämä lakisääteiset palvelut riittävän yhdenvertaisesti ja väestön tarpeet huomioiden — siis tämä on virka-arvio, kun kysyttiin sitä, mistä tämä tuli. Samoin hyvinvointialuejohtajat ovat viime syksynä todenneet muun muassa yhteisessä tiedotteessaan, että hyvinvointialueiden palvelut eivät ole kriisissä. On yksittäisiä palveluita, joissa on kriisiä tai ongelmia, mutta niitä korjataan. [Antti Lindtmanin välihuuto] Näihin vedoten ja viitaten minä sanon, että on väärin antaa kuvaa, että kaikki on romahtamassa, kaikki on kriisissä, koska se ei, edustaja Lindtman, pidä paikkaansa. [Antti Lindtman: Se oli vastaus siihen, kun te haukuitte sote-uudistusta!] Te käännätte kaiken päälaelleen, kaiken, ja aina se on se ämpärin toinen puoli. Mutta kun on tämä STM:n virka-arvio, hyvinvointialueiden johtajan lausunto, niin minusta sille kannattaisi arvo antaa eikä pelotella ihmisiä. Ja kun me korjaamme näitä asioita, vieläkin minä väännän rautalangasta tätä, että kun se rahoituslaki toimii niin, että kun hyvinvointialueet ovat tehneet alijäämää, [Lauri Lylyn välihuuto] eli rahat eivät ole riittäneet niiden palveluiden tuottamiseen yhtenä vuonna, niin se alijäämä siirretään sinne seuraavien vuosien rahoitukseen, se nostaa sen tasoa ja ne jäävät sinne pohjiin. Ja jos seuraavana vuonna, kuten kävi, ei jäädä alijäämäiseksi, sekin siirtyy sinne pohjiin. Sen rahoituksen taso nousee koko ajan, ja se nousee tasolle, joka vastaa sitä palveluiden rahoittamisen tarvetta. Tällaisen rahoituslain te olette tehnyt, se toimii ihan viisaasti, ja tästä me pidämme kiinni. Ja kun 11 aluetta on pääsemässä tuloksiin, niin se osoittaa sitä, että tämä toimii. Yhteistyössä laitetaan asioita kuntoon hyvinvointialueiden kanssa. No, sitten sinne viidelle kuudelle alueelle, joilla on ongelmia, tehdään erityistoimet, tuki ja arviointimenettely, jos ei ala tulla tulosta. Jos ei löydy ratkaisuja, arviointimenettelyyn voi ottaa lisäaikaa, koska meillä on aina velvollisuus — meillä — huolehtia siitä, että jokainen ihminen joka puolella Suomea saa ne tarvitsemansa palvelut. Näin tämä teidän tekemänne lainsäädäntö toimii. Me pidämme siitä kiinni, eikä SDP:n tyylillä, että säästetään huomenna, uudistetaan huomenna. Ei me voida lykätä niitä uudistuksia. Me autamme hyvinvointialueita tekemään ne uudistukset nyt ja hoitamaan ihmisten palvelut. Murron työryhmästä: Todellakin kyse on siitä, että me emme jää odottelemaan, kun kerran talous ei tällä hetkellä riittävästi kasva. Se on lähtenyt kasvuun, mutta me haluamme tehdä lisää. Murron työryhmälle on annettu hyvin vapaat kädet, avoin valtakirja tehdä riippumattomasti esityksiä. Ne ovat saaneet valtavan määrän esityksiä, ja sillekin pitäisi antaa arvo tässä ajassa. Satoja esityksiä kasvun aikaansaamiseksi, niitä käydään läpi. Murron työryhmä tuo niistä varmasti osan ja tekee oman näkemyksensä, jonka jälkeen on poliittinen arviointi, mutta sen jälkeen me tulemme käymään joka ainoan esityksen läpi. Ja tästä samasta syystä, että me saadaan kaikki parhaat ajatukset nyt oikeasti käyttöön, olen kutsunut ja kutsumassa myös opposition keskustelemaan näistä ilman velvoitteita, ilman rajauksia, [Välihuutoja vasemmalta ja keskeltä] tai tätä on pyydettykin. Kiitos keskustallekin tästä. Me keskustellaan nyt ilman ylimääräisiä odotuksia ja paineita. Katsotaan, mikä tilannekuva on. Onko jotain, mitä voitaisiin tehdä yhdessä, missä oppositio voisi tukea, vaikka joissakin kasvutoimissa, tai onko joitain uusia ideoita? Ihan siis avoimin mielin käydään tätä läpi. Ja mitä tulee talouspolitiikan arviointineuvostoon, niin kiinnittäkää huomio myöskin kaikkeen muuhun, mitä siinä on. Hallituksen sopeutustoimet ovat olleet oikeanmittaisia ja oikein ajoitettuja. [Timo Heinonen: Jos me kiinnitämme huomiota kaikkeen muuhun, niin kiinnitättekö te huomiota tähän?]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-12T15:51:10,2025-02-12T15:55:04,Hyväksytty,1.1 2025_5_99,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, niin ikään neljä minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_100,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensin lappilaiselle kansanedustajalle, joka oli sitä mieltä, että Lapin pieniä lukioita pitää ylläpitää sillä, että sinne haalitaan suomalaisen veronmaksajan rahalla ulkomailta opiskelijoita ja tämä tukee myös Lapin työmarkkinoita: Teidän ei tarvitse houkutella näitä tulijoita ulkomailta. Te voitte houkutella niitä täältä Etelä-Suomesta, sillä täällä esimerkiksi tällä hetkellä on hyvin paljon maahanmuuttajia työttömänä. Arvoisa puhemies! [Antti Kurvinen: Lopetetaanko pienet lukiot? — Hälinää — Puhemies koputtaa] Tässä keskustelussa on sekoitettu jälleen kerran moneen kertaan reaalitalous, rahapolitiikka, inflaatio, julkisen talouden hoitaminen, hallituksen omat rakenteelliset toimet — nämä on sotkettu yhteen — mutta se ei ole, totta kai, mitään uutta täällä, mutta muutamaan haluan kommentoida. [Petri Honkosen välihuuto] Rahapolitiikassa tällä hetkellä mennään Suomen kannalta oikeaan suuntaan, ja me saamme siitä tietenkin vetoapua niin yrityksiin kuin kotitalouksiin, mutta edelleen rahapolitiikka on Suomen tilanteeseen nähden liian kireää. Toisaalta siitä, että korot laskevat, on apua paitsi asuntolainaa maksaville myös ehdottomasti yrityksille. Sen lisäksi täällä käsiteltiin sitä, että hallitusneuvotteluissa tässä kokonaisuudessa on näitä työllisyyteen ja rakenteisiin liittyviä uudistuksia, ja sitä, miten nämä laskennalliset vaikutukset julkiseen talouteen ja työllisyyteen huomioidaan, kun ne eivät vielä näy, kun tosiasiassa taantuma, joka pitkittyi ja syveni, on ollut niin vaikea, että työttömyys on sen sijaan kasvanut. Tämä laskennallinen malli, jota täältä taas kyseenalaistettiin, on siis valtiovarainministeriön virkamiesten tekemä ja tismalleen sama, jota esimerkiksi edellinen hallitus on noudattanut. Tismalleen samaan malliin on edellinen hallitus laskenut julkisen talouden vahvistamistoimia. Ainoa ero vain on se, että ne eivät vahvistaneet julkista taloutta, eivät sen paremmin laskennallisesti kuin tosiasiallisestikaan. Mutta se ei pidä paikkaansa näiden meidän toimiemme kohdalla, jotka valtiovarainministeriön arvion mukaan ovat jo — ne, jotka nyt on tehty — ylittäneet hallitusneuvotteluissa sovitun määrän. Se, milloin ne menevät sinne pohjiin, riippuu tietenkin siitä, miten talous yleisesti kehittyy. Ja hyvä oppositio, tällä hetkellä se onneksi kehittyy oikeaan suuntaan. Meidän talous selvästi kasvaa. Palkansaajan ostovoima, kuten tuolta hyvin kuvattiin, on selvässä nousussa. Reaalitulot paranevat. Investointeja syntyy sinne tänne. Monien vientiyritysten tilauskannat näyttävät paljon paremmalta, ja saamme joka päivä erilaisia valopilkkuja eri sektoreilta. Tähän me ainakin haluamme luottaa, että mennään oikeaan suuntaan, siitä huolimatta, että meillä on edelleen paljon epävarmuuksia, mitä tulee niin geopoliittiseen turvallisuustilanteeseen kuin esimerkiksi kauppasodan uhkaan. Samaan aikaan muistuttaisin, että julkisen talouden tilan, jota me korjaamme, alijäämä tällekin vuodelle olisi miljardeja pahempi ilman näitä hallituksen toimia. Mutta kyllä, meille syntyy sinne painetta paitsi sosiaali- ja terveydenhuollosta — jota pääministeri kuvasi, minkälaisen laskentamallin mukaan sinne rahoitusta lisätään — myös varautumisesta, puolustuksesta, ylipäätänsä tähän tilanteeseen varautumisesta, koroista, joissa on selvää nousua siihen nähden, miltä viime kaudella vielä näytti, ja nämä lisäävät painetta menopuolelle. Mutta samaan aikaan me olemme kyenneet tekemään käyttötalouden menoleikkauksia, ja kaikki se tulee näkymään. Opposition murheellisesta kuvasta huolimatta me liikumme taloudessakin nimenomaan oikeaan suuntaan. [Miapetra Kumpula-Natrin välihuuto]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-02-12T15:55:09,2025-02-12T15:59:06,Hyväksytty,1.1 2025_5_101,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja työministeri Satonen, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_102,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Arto,Satonen,Työministeri,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Yritän olla varsin nopea, koska sekä pääministeri että valtiovarainministeri omissa puheenvuoroissaan jo viittasivat tähän. Tulen myös tähän talouspolitiikan arviointineuvoston arvovaltaiseen tahoon, kuten täällä on monasti todettu. He ovat ottaneet kantaa muuhunkin asiaan kuin soteen. Siellä lukee näin: ”Heikentynyt suhdannetilanne on todennäköisesti viivästyttänyt työllisyysvaikutuksia.” [Miapetra Kumpula-Natri: Ihan väärin!] Eli luetaanpa nyt, mitä se tarkoittaa: heikentynyt suhdannetilanne on ollut syy siihen, että ne valtiovarainministerin mainitsemat asiat eivät ole vielä toteutuneet, mutta se on viivästyttänyt. Eli se tarkoittaa, että ne tulevat toteutumaan, kun talous kääntyy kasvuun. [Antti Lindtman: Onko lupaus voimassa?] Eli ne hallituksen tekemät toimenpiteet työmarkkinoilla ovat olleet oikeita, ja ne tulevat vaikuttamaan, [Miapetra Kumpula-Natri: Ei sitä ole nähty vielä!] kun talous tulee kääntymään. Näin tulee käymään, ja olen erittäin iloinen, että näin arvovaltainen elin on tämän asian myös todennut. [Välihuutoja]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-02-12T15:59:09,2025-02-12T16:00:33,Hyväksytty,1.1 2025_5_103,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"[Hälinää] — No niin, arvoisat edustajat! — Vielä Sanni Grahn-Laasosen puheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_104,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä erinomaisesti jo pääministeri, valtiovarainministeri ja työministeri kuvasivat sitä tilannetta, että kyllähän tämä keskustelu täytyy laittaa siihen kontekstiin, missä eletään. Eli Suomi velkaantuu vaarallisesti, suomalaiset ymmärtävät sen, että täytyy tehdä säästöjä, Suomessa täytyy tehdä uudistuksia työmarkkinoilla, lisätä myöskin sosiaaliturvan kannusteita varsinkin tässä tilanteessa, kun meillä on pienenevät työikäiset ikäluokat. Ja sitten haluaisin myöskin nostaa esiin sen, että kyllä jokainen suomalainen, joka katsoo tätä lähetystä, ymmärtää sen, että eletään yhä epävarmemmassa maailmassa, mikä heijastuu myöskin talouteen, ja kasvu-uudistuksia ihan välttämättä tarvitaan. Mutta sekin täytyy kyllä todeta, että joka vuosi hallitus tästä vaikeasta taloustilanteesta huolimatta lisää rahaa budjetissa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Se on ihan välttämätöntä, koska meillä on kasvava ikääntyvä väestö, senioriväestö, joka tarvitsee palveluja. Ja tähän liittyen nyt olisi oleellista keskustella niistä ratkaisuista, joita tehdään. Eilen hallitus tiedotti 65 vuotta täyttäneiden suomalaisten seniorikansalaisten Kela-korvauskokeilusta, valinnanvapauskokeilusta, jolla tavoitellaan nopeampaa hoitoonpääsyä ja perusterveydenhuollon palvelujen saatavuuden lisääntymistä erityisesti siinä kohdejoukossa eläkeläisiä, jotka eivät enää ole työterveyspalvelujen piirissä. Kohdennukset tehdään täsmällisesti nimenomaan yleislääkärikäynteihin, jotta varmistetaan nopeaa hoitoonpääsyä. [Veronika Honkasalon välihuuto] Ja kun Kela-korvauksiin on oppositiokin esittänyt kritiikkiä, että valuvatko Kela-korvaukset hintoihin, niin tässä mallissa nimenomaan on luotu hintakatto, jolla varmistetaan se, että asiakas hyötyy, että julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla pääsee myöskin yksityiselle yleislääkärille. Jotta tämä kokeilu voisi onnistua hyvin, siinä on mukana myöskin laboratoriokäyntejä — eli yleisimpiä tässä ikäluokassa määrättyjä verikokeita, EKG‑, keuhkokuva‑, virtsatutkimus — ja näissä korvausprosentti on 50. Siinä myöskin tulee olemaan hintakatto, jolla varmistetaan, että näitä laboratoriokäyntejä ei sitten tulla näissä yhtiöissä kohtuuttomasti hinnoittelemaan. Eli tämä on mielestäni etsitty ratkaisu, joka olisi mahdollisimman täsmällinen ja kustannustehokas nimenomaan meidän ikääntyvälle senioriväestölle, joka tarvitsee palveluja. [Veronika Honkasalon välihuuto] Toinen on sitten omalääkärimallin kehittäminen. Siihen hallitus panostaa erittäin paljon, koska tiedetään, että hoidon jatkuvuudella on suuret hyödyt. Eli saadaan sekä saatavuutta lisättyä, nopeaa hoitoonpääsyä että sitten hoidon jatkuvuutta, ja erityisesti hoidon jatkuvuudesta tietystikin hyötyvät ne potilaat, joiden hoito jatkuu eli joilla on esimerkiksi pitkäaikaissairaus ja jotka tarvitsevat paljon palveluja. Siinä tietenkin julkinen sektori on aivan ylivoimainen, painopiste on siellä. Me käytämme eniten rahaa tietenkin, 26 miljardia, hyvinvointialueille tänä vuonna, nimenomaisesti julkisten terveyspalveluiden ja sosiaalipalvelujen vahvistamiseen, ja se on se pääsääntö, eli sinne laitamme. Sitten yksityinen puoli voi olla siinä täydentävä voima, jolla voidaan tuoda myös nopeampaa hoitoonpääsyä meidän eläkeläisväestölle. Tätä hallitus tavoittelee.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-02-12T16:00:53,2025-02-12T16:03:50,Hyväksytty,1.1 2025_5_105,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Nyt jatketaan debattia, ja nyt myönnän puheenvuorot kaikille ryhmien puheenjohtajille, mikäli he haluavat sellaisen. — Edustaja Marttinen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_106,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Täällä työministeri Satonen kävi hyvin läpi työllisyyden kehitystä. Haluan muistuttaa vasemmisto-oppositiolle siitä, että Suomessa on liian pitkään jätetty tekemättä niitä välttämättömiä uudistuksia, mitä kaikissa muissa Pohjoismaissa tosiasiassa on tehty. Me luomme tilaa suomalaisille pk-yrittäjille työllistää lisää, me haluamme — koska nämä yritykset kasvavat — että heillä on paremmat edellytykset työllistää ja investoida Suomeen. Se on meidän kaikkein tärkein asia, ja uskon, että tässä tulemme myös pääsemään hyvin eteenpäin. Mutta haluan kysyä SDP:ltä, miten tähän tilanteeseen emme saaneet vielä vastausta: Kolmen miljardin veroraippa, joka iskee suomalaisiin työllistäviin pk-yrityksiin kaikkein rajuimmin — edustaja Lindtman, miten tämä raju veronkiristys tässä tilanteessa, kun talouden elpyminen on juuri lähtenyt liikkeelle, tuo tähän maahan työtä, miten se kannustaa suomalaisia yrittäjiä investoimaan, kehittämään omaa toimintaansa? Kumpi puoli tässä nyt onkaan kasvun ja paremman työllisyyden puolella?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-02-12T16:03:54,2025-02-12T16:05:10,Hyväksytty,1.1 2025_5_107,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi perussuomalaisten eduskuntaryhmä. Mäkelä taitaa olla poissa, mutta Simula on paikalla, olkaa hyvä, varapuheenjohtaja.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_108,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yhteistä tälle opposition varsinaiselle synkistelylle näyttää olevan se, että rahaa haluttaisiin taas kaikkialle, mutta mistään ei esitetä vastaavaa määrää säästöjä. Yhtäkkiä se valtionvelka on kuin unohtunut teiltä aivan tyystin. Miksi? [Antti Kurvinen: Tehän lisäätte sitä!] Vaalit. Vaalit lähestyvät, joten te olette siirtyneet jälleen siihen perinteiseen vaaliasentoon lupailemaan ihmisille kaikkea: lisää palveluita, parempia palveluita, laadukkaampia palveluita. Te vaaditte ikävien säästöjen perumista, te vaaditte lisää sitä, tätä ja tuota. Säästöt koskettavat suomalaisia, mutta ilman niitä säästöjä meillä ei ole kohta esimerkiksi nykyisen kaltaista peruskoulua sote-palveluista puhumattakaan. Arvoisa puhemies! Mitä tulee keskustan krokotiilin kyyneliin koskien esimerkiksi terveyskeskuksia tai kyläkouluja, kyllä te siellä keskellä olette lakkauttaneet niitä ihan itse.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2025-02-12T16:05:10,2025-02-12T16:06:17,Hyväksytty,1.1 2025_5_109,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Seuraavaksi edustaja Tuppurainen, ryhmän puheenjohtaja.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_110,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Nyt kun hallituksen puolivälinkrouvi häämöttää, niin täytyyhän se tunnustaa, että hallituksen talouspolitiikka on täydellisen epäonnistunutta. Työllisyysluvut ovat katastrofaalisen huonoja, ja velkaantuminen kasvaa. Ja, rouva valtiovarainministeri, vaikka reaalitulot nousevat ja korot laskevat, niin silti taloudessa on luottamuspula. Se näkyy siinä, että ihmiset eivät uskalla kuluttaa, se näkyy säästämisasteessa. Tässä on nyt uhkana kierre, jossa kuluttajat eivät uskalla kuluttaa, yritykset eivät uskalla investoida — tulee kuihtumisen jatkuva kierre, konkurssit kasvavat. Nyt tarvittaisiin aidosti sellaisia toimia, jotka lisäisivät luottamusta ja lisäisivät kasvua. Kyllä, sosiaalidemokraatit lähtevät siitä, että kevään kasvuriihestä tulisi saada tavallisille palkansaajille ja eläkkeensaajille viesti, että verotus kevenee, että ostovoima kasvaa, että kotitalouksilla on taas varaa kuluttaa. SDP esittää puoli miljardia enemmän veronkevennyksiä pieni- ja keskituloisille suomalaisille. Kaikki, jotka tienaavat alle 90 000 euroa vuodessa, saavat meidän mallissamme keveämmän verotuksen kuin mitä hallitus tarjoaa. [Miko Bergbom: Ai kansanedustajatkin?] Arvoisa valtiovarainministeri, olisiko nyt viimein [Puhemies koputtaa] tavallisen suomalaisen vuoro?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-02-12T16:06:17,2025-02-12T16:07:41,Hyväksytty,1.1 2025_5_111,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten ryhmäpuheenjohtaja, edustaja Kurvinen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_112,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Mielestäni varapääministeri Purran ja ryhmän varapuheenjohtajan Simulan puheenvuoroista kuultiin se perussuomalaisten asenne suomalaisia maakuntia ja maaseutua kohtaan. Ja voin lohduttaa teitä, hyvät perussuomalaiset, että kun istuskelee tuolla huoltoasemien baareissa, niin kyllä teidän viestinne on kuultu, ja luulen, että myöskin kevään vaaleissa kansa sitten tuolla maakunnissa sitä kommentoi. Mutta, rouva puhemies, pureudutaan hetkeksi aikaa talouspolitiikkaan. Haluan kiittää nyt paikalta pois olevaa pääministeriä tästä rakentavasta asenteesta, että näihin kasvutoimiin nyt on tartuttu. Tosiasia kuitenkin on se, että niin sanottu oikeistohallitus on korottanut Suomessa veroja niin paljon, että kymmeneen vuoteen, hyvät kokoomus ja perussuomalaiset, ei ole ollut näin korkea veroaste Suomessa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Väärin!] Te olette todella himoverottajia. Keskusta toisi Viron veromallia yhteisöveroon, toisimme itärajalle erityistalousaluetta ja vanhempainvapaat verovapaiksi, panostaisimme matkailuun — nämä ovat meidän kasvulistaamme. Mutta nyt kysyisin pääministerin sijaiselta: Milloin oikeasti kasvutoimet lähtevät liikkeelle? Murron työryhmä istuu nyt. Milloin niistä tulee käytännössä [Puhemies koputtaa] joitakin päätöksiä — verohelpotuksia, [Puhemies koputtaa] lakeja, ei mitään pilvilinnasuunnitelmia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-02-12T16:07:41,2025-02-12T16:08:59,Hyväksytty,1.1 2025_5_113,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten ryhmäpuheenjohtaja, edustaja Tynkkynen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_114,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaisen puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, edustaja Mäkelä väitti, että Suomen ilmastotavoite vahingoittaa kilpailukykyä, mutta kyllä se on niin, että kilpailukykyä vahingoittaa ihan perussuomalaisen puolueen politiikka: se, että te leikkaatte koulutuksesta ja osaamisesta, se, että te hankaloitatte työhön johtavaa maahanmuuttoa, se, että te jarrutatte vihreän siirtymän teollisia investointeja, ja se, että te flirttailette euro- ja EU-vastaisuudella. Pääministeri Orpo väitti, että oppositio ei näe metsää puilta. Voin kertoa, mitä täällä oppositiossa en näe. En näe metsää hallituksen lainsäädäntösuunnitelmassa. Hallituksen lainsäädäntösuunnitelmassa, ministeri Multala, ei ole ainuttakaan esitystä maankäyttösektorin nielujen vahvistamisesta, mutta tehän olettekin todennut, että se ei teitä huoletakaan. Siellä ei näy ainuttakaan kansallista esitystä meidän metsien luonnonsuojelun vauhdittamisesta, eikä siellä näy ainuttakaan esitystä teknisten hiilinielujen edistämisestä, vaikka te olette nimenomaan, ministeri Multala, sanonut, että se on tämän hallituksen vahva keino ilmastotyössä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-02-12T16:08:59,2025-02-12T16:10:16,Hyväksytty,1.1 2025_5_115,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi vasemmistoliiton eduskuntaryhmä. Siellä on ainakin edustaja Mai Kivelä pyytänyt puheenvuoroa. — Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_116,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri, te puhuitte vuotavasta katosta vertauskuvallisesti, ja se on kyllä kovin irvokasta tilanteessa, jossa te olette vieneet osalta ihmisiä sen ihan oikean katon päältä. Teidän politiikkanne inhimillinen hinta on asunnottomuuden kasvu — maa, joka ainoana EU-maana on pitkään pystynyt laskemaan asunnottomuutta. Nyt suunta on kääntynyt, ja te olette ajaneet ihmisiä niin ahtaalle, että ensimmäistä kertaa 12 vuoteen asunnottomuus jälleen kasvaa. Asunnottomaksi on myös ajautunut uusi ryhmä, pienituloiset, joiden ongelma on tulojen pienuus, ja heillä ei ole muita merkittäviä ongelmia. Eli asunnottomuus, joka perustuu tuloköyhyyteen, on tehnyt paluun Suomessa. Tämä on todella surullinen ajankuva ja tilanne, johon te olette syyllisiä. Samaan aikaan te kehtaatte puhua, että teidän tärkein tavoitteenne on turvata suomalaisten hyvinvointi. Onko siis asunnottomuuden, työttömyyden, [Puhemies koputtaa] eriarvoisuuden ja päästöjen kasvattaminen käsityksenne hyvinvoinnista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-02-12T16:10:16,2025-02-12T16:11:32,Hyväksytty,1.1 2025_5_117,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Andersson., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_118,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Otto,Andersson,Kansanedustaja,R,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Eräs asia, josta emme ole keskustelleet käytännössä vielä lainkaan, vaikka se koskettaa meitä kaikkia joka päivä ja uskon, että me kaikki pidämme sitä erittäin tärkeänä, on puhtaan kotimaisen ruuan saatavuus — erittäin keskeinen aihe huoltovarmuusnäkökulmasta näinä epävarmoina aikoina. [Antti Kurvinen: Kaisa Juusolta tulikin siitä paperi justiin!] On hyvä muistaa, että kotimaista ruokaa ei ole ilman kotimaisia tuottajia, ja kotimaisia tuottajia ei jatkossa ole, jos maatalouden kannattavuutta ei saada nousuun. Jo pitkään trendi on ollut se, että yksi tila päivässä lopettaa toimintansa Suomessa — yksi tila päivässä, se on hirveä luku. Tämän kehityksen kääntäminen vaatii poliittista tahtoa, ja siksi hallitus uudistaa kilpailulakia, hankintalakia ja elintarvikemarkkinalakia. Kysyisinkin sekä ministeri Essayahilta että ministeri Satoselta: kun te viette näitä tärkeitä hankkeita eteenpäin, niin milloin voimme odottaa, että ne tulevat tänne eduskuntaan? [Antti Kurvinen: Tämä oli kyllä hyvä kysymys — keskustassakin odotetaan, milloin!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Otto Andersson,1189,2025-02-12T16:11:32,2025-02-12T16:12:40,Hyväksytty,1.1 2025_5_119,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Östman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_120,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustan suunnalta kuullaan hyvin usein syytöksiä siitä, että tehän lisäätte velkaa. [Antti Kurvinen: Pitää paikkansa!] Kyllä, se pitää paikkansa, mutta se oli tiedossa jo silloin, kun hallituskausi alkoi, koska velkavuori oli kerta kaikkiaan niin iso [Antti Kurvinen: Vuori kasvaa!] edellisten hallitusten pysyvien menojen kasvusta, että me tiesimme, että me joudumme sopeuttamaan, jottei velkasuhde suhteessa bkt:hen kasvaisi mahdottomaksi. [Antti Kaikkonen: Taittuuko se?] Pelkästään korkoihin menee kolme miljardia vuodessa, mutta tämä hallitus on tehnyt sopeutuksia yhdeksän miljardin edestä. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Eipäs! — Keskustan ryhmästä: Ei ole!] Nämä eivät ole olleet helppoja ratkaisuja samaan aikaan kun eletään matalasuhdanneaikaa, sota Ukrainassa on jatkunut ja olemme koko aikana yhteisesti päättäneet tukea Ukrainaa useiden miljardien edestä. Velka kasvaa, kyllä, mutta se olisi kasvanut yhdeksän miljardia enemmän ilman näitä sopeutustoimia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-02-12T16:12:40,2025-02-12T16:13:48,Hyväksytty,1.1 2025_5_121,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Nyt jatketaan debattia, ja sitten tuossa puolen maissa on ministereitten puheenvuoroja jälleen. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_122,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä olen herkällä korvalla kuunnellut sekä pääministeriä että varsinkin kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Marttista, ja kyllä näiden puheenvuorojen perusteella kaikki syypäät istuvat täällä oppositiossa ja SDP:n paikoilla. Näinhän tässä on käynyt. Mutta käydäänpä tämä nyt sitten vielä läpi: Kenenkäs johdolla Suomi velkaantuu tällä hetkellä nopeiten koko Euroopassa? Kokoomuksen johdolla. Kenenkäs johdolla keskituloisten ihmisten verotus on korkeimmillaan kymmeneen vuoteen? Kokoomuksen johdolla. Kenenkäs johdolla konkurssien määrä on Suomessa ennätyksellisen korkealla? Taitaa sekin olla kokoomuksen johdolla. Ja kenenkäs johdolla Suomen työllisyyskehitys on ollut tällä kaudella Euroopan surkeinta? Sekin edelleen teidän kokoomuksenne johdolla. Arvoisa pääministeri, minulle on aivan se ja sama, koska joku muutos saadaan aikaiseksi. Mutta ettekö tekin nyt ole samaa mieltä sentään siitä, että tämä suunta pitää muuttaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-02-12T16:13:48,2025-02-12T16:15:01,Hyväksytty,1.1 2025_5_123,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_124,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on tosiaankin saarivaltio, ja meille on täysin kriittistä sujuva Itämeren liikenne. Täällä tänäänkin on puhuttu ammatillisen koulutuksen leikkauksista, ja en malta olla ottamatta esille Ylen uutista kahden tunnin takaa: otsikko ”Ammattikoulutuksen rahoitus vähenee, ja aikuiskoulutustuki loppui — muutokset voivat iskeä tärkeään merenkulkualaan”. ”Ammattikoulutuksen rahoitus on supistunut. Raumalla merenkulkualan koulutuspaikat vähenevät.” Arvoisa hallitus, miten te aiotte varmistaa sen, että meillä on tätä suomalaista merenkulkualan aivan kriittistä osaamista myös tulevaisuudessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-02-12T16:15:01,2025-02-12T16:15:51,Hyväksytty,1.1 2025_5_125,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_126,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin pitää todeta edustaja Kurviselle se, että kokonaisveroaste taitaa olla tänä vuonna pienempi kuin teidän hallituskautenne loppuessa. Itse asiassa toinen, mitä edustaja Kurvinen tässä on sanonut, on se, että tässä pitäisi kokoomuksen tai Petteri Orpon kuunnella enemmän kansaa — tai ei itse asiassa kansaa vaan asiantuntijoita. Miksi te ette kuunnelleet asiantuntijoita viime kaudella, kun nämä kaikki asiantuntijat sanoivat, että leikkauksia pitäisi tehdä silloin, kun on nousukausi? Edustaja Tuppurainen, te sanoitte tästä 500 miljoonan ansiotuloveron kevennyksestä pieni- ja keskituloisille. Jos te haluatte sen, niin kuitatkaa sitten tässä tänään ja nyt se teidän vaihtoehtonne. [Tytti Tuppurainen: Se on vaihtoehtobudjetissa!] Miljardilla eurolla työttömyysturvaheikennyksiä — sanokaa se ääneen. Edustaja Kaikkonen, te puhuitte siitä, että sote on sekaisin ja kaikkinensa siellä on paljon vaikeuksia. Kai te tiedätte, että sinne laitetaan taas 2,2 miljardia enemmän rahaa kuin viime vuonna, ja se on paljon enemmän kuin mitä Marinin hallituskaudella tehtiin. [Antti Kaikkonen: Vanhojen alijäämien kattamista ja indeksikorotuksia!] Ja itse asiassa, arvoisa puhemies, täällä on puhuttu paljon — itse asiassa teidän nuorin edustajanne puhui — [Puhemies: Aika!] että tuhnua meininkiä. Taitaa olla oppositiolla tuhnua meininkiä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-02-12T16:15:51,2025-02-12T16:17:06,Hyväksytty,1.1 2025_5_127,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,Seuraavaksi edustaja Ojala-Niemelä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_128,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sain ennen vuodenvaihdetta osallistua suomalaisittain harvinaiseen tilaisuuteen Kemissä. Biotuotetehdas vihittiin käyttöön, ja se on yli kahden miljardin euron investointi. Siinä oli osallisena sitä rakentamassa 2 300 yritystä ja 75 eri kansallisuutta, ja se työllisti 15 000 henkilötyövuotta. Ja nyt kun tämä rakennus, laitos, on valmis, niin voi sanoa, että tässä maassa ei ole yhtään suurta investointia käynnissä. Tämä maa suorastaan huutaa investointeja, ja se on juuri näin, että täällä ei kasva mikään muu kuin työttömyys, velka ja konkurssit. [Antti Kurvinen: Se on vaan kylmä fakta, ikävä fakta!] Toivoisin kyllä siltä osin, että nyt kun rakennusala on edelleen ahdingossa, niin näitä investointeja laitettaisiin käyntiin. Luvitus sakkaa ja voi kestää valitusprosesseineen jopa vuosia. Nyt kun on korkeat korot, inflaatio ja rakennusalan ahdinko, niin tässä olisi hyvä ajankohta pyrkiä siihen, että kuokka saadaan maahan ja nämä investoinnit lähtisivät liikkeelle. SDP on muun muassa esittänyt tätä investointikannustinta, ja toivon siihen tartuttavan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-02-12T16:17:06,2025-02-12T16:18:29,Hyväksytty,1.1 2025_5_129,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Jokelainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_130,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jessi,Jokelainen,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Katto todella vuotaa, kuten pääministeri Orpo tuossa totesi, mutta hallitus paikkaa sitä ottamalla katosta ehjiä tiiliä reikien päälle. Millään hallituksen talouspanostuksista ei ole merkitystä, jos näillä panostuksilla heikennetään tavallisten suomalaisten toimeentuloa, ostovoimaa, oikeuksia työmarkkinoilla ja täten valinnanvaraa. Orpon hallitus valitsee nämä vallalla olevat arvot ja toimenpiteet, jotta tavallinen suomalainen ei voi valita, kun vaihtoehtona on vain pärjääminen. Talouskasvu on niin ikään se taikasana, jolle ja jonka varassa politiikkaa tehdään. Käsittääkseni talouskasvua on joskus käytetty välineenä yhtäläisen hyvinvoinnin saavuttamiseen, mutta hallituksen systemaattisena jatkuva kansalaisten hyvinvoinnin edellytysten rapauttaminen kertoo siitä, että arvot ovat muuttuneet. Tällaisella politiikalla ei rakenneta yhteiskuntaa, joka huolehtii kansalaisistaan ja josta on syytä olla ylpeä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Jessi Jokelainen,911824,2025-02-12T16:18:29,2025-02-12T16:19:29,Hyväksytty,1.1 2025_5_131,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Honkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_132,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On aivan selvää, että tulevina vuosina joudumme priorisoimaan muita menoja turvallisuusmenojen kasvattamisen vuoksi. Nyt Puolustusvoimiin on panostettu paljon, ja ne rahat ovat olleet tarpeen, ja varmasti tätä rahoitusta joudutaan ja on tarpeen lisätä jatkossakin, mutta haluan nostaa esille nämä muut turvallisuuden viranomaiset. Poliisi on saanut lisää rahaa, hyvä näin, mutta samalla toisella kädellä sieltäkin otetaan. Rajavartiolaitos on siinä tilassa, että sieltä joudutaan lähivuosina, jos mennään tällä budjettitasolla, vähentämään väkeä. Rajavartiolaivasta joudutaan luopumaan. Nyt kun Suomen viranomaiset näyttivät, miten toimitaan oikein tämän Eagle S ‑tankkeritapauksen yhteydessä, mieleni heräsi, tämä asia aivan erityisen vahvasti. Silloin kun kohtaamme esimerkiksi näitä hybridiuhkia, siellä ensimmäisenä vastaanottavana on poliisi ja Rajavartiolaitos. Pyydän, arvoisa pääministeri, ja pyydän hallitusta, että kun näitä menoja priorisoidaan, niin sisäisen turvallisuuden viranomaiset eivät jäisi ilman. Ne tarvitsevat tätä rahoitusta myös aivan yhtä lailla kuin Puolustusvoimatkin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-02-12T16:19:29,2025-02-12T16:20:54,Hyväksytty,1.1 2025_5_133,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio. — Kallio., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_134,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sitaatti tuoreesta uutisesta. Yhdysvaltojen puolustusministeri Hegseth: ”Ukrainan rajojen palauttaminen vuoden 2014 tilanteeseen ja Nato-jäsenyys eivät ole realistisia tavoitteita.” Viime viikolla itäisen Suomen ohjelma luovutettiin pääministerille. Ohjelman valmisteluaikana näkyi jo vähän se nihkeä suhtautuminen alueelta tulleisiin esityksiin, ja nehän, ikävä kyllä, karsiutuivat siitä lopullisesta ohjelmasta aika tarkkaan pois. Tämä toimettomuus, ja kun viittaan vielä tuohon, mitä tässä lähialueilla, Ukrainassakin, on tapahtumassa, on entisestään syventämässä tätä taloudellista tyhjiötä itäiseen Suomeen. Vielä vaarallisempaa on sen myötä syntyvä turvallisuustyhjiö, ja edelleen tämä tarkoittaa huoltovarmuus- ja kokonaisturvallisuustyhjiötä. Täällä nostettiin hyvin esille tämä maatalous. Keskeinen toimiala näiden tyhjiöiden kannalta on maatalous, elikkä suomalainen ruoka, ja se on keskittymässä kovaa vauhtia länteen, ja jos meillä ei ole hajautettua maataloutta, niin meillä ei ole kokonaisturvallisuutta. Arvoisa puhemies! Kysymys pääministerille: onko puoliväliriiheen tai ylipäätään tänä vuonna tulossa jotakin sellaista, mikä estää tämän itäisen Suomen tyhjiön syntymisen? [Puhemies koputtaa] Esityksiä on kyllä tarjolla — niistä ei ole pulaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-02-12T16:20:54,2025-02-12T16:22:11,Hyväksytty,1.1 2025_5_135,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_136,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Juuri nyt meidän pitäisi erityisesti huolehtia maamme turvallisuudesta, hyvästä terveydenhuollosta, koko maan elinvoimaisuudesta ja saavutettavuudesta, mutta mitä me nähdään hallituksen politiikan seurauksena? Päivystyksiä suljetaan, työttömyys kasvaa, arki vaikeutuu ympäri maan, saavutettavuus rapautuu, ja uusia lapsiperheitä tipahtaa köyhyyteen yli 17 000. Arvoisa puhemies! Suomi ansaitsee parempaa ja reilumpaa politiikkaa. Meillä Itä-Suomessa on juhlapuheita kuultu ja ohjelmia odotettu, mutta konkretia ja rahat uupuvat. Ymmärrystähän meille on paljon tarjottu, mutta konkretiaa ja rahaa odotellaan. Itä-Suomen asukkaat, yritykset ja nuoret, jotka haluavat rakentaa tulevaisuuttaan idässä, eivät saa tuntea olevansa hallituksen hylkäämiä. Korulauseiden aika on ohi. Nyt on konkretian aika.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-02-12T16:22:11,2025-02-12T16:23:18,Hyväksytty,1.1 2025_5_137,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_138,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän se hiukan lämmittää, kun pääministeri todella niin vuolaasti kehui tätä edellisellä kaudella tehtyä sote-ratkaisua. Olen sinänsä ihan samaa mieltä: mallista tuli aivan kehityskelpoinen. Ongelma onkin se, että te kieltäydytte kehittämästä sitä. Ei ongelma ole se, että hyvinvointialueilla on kannustin saada talouttaan tasapainoon ja uudistaa toimintaansa. Se ei ole ongelma. On ihan selvää, että tätä hyvinvointivaltiota ei museoimalla pelasteta. Mutta se on ongelma, että te suljette silmänne niiltä toimintaympäristön järistyksiltä, joiden vaikutuksia ei tätä mallia valmistellessa aivan osattu ennakoida. Koronan jättämä hoitovelka, inflaation aiheuttama hintojen nousu ja palkkaratkaisut, joissa — aivan oikein — esimerkiksi hoitajat saivat lisää liksaa: nämä kolme seikkaa aiheuttivat sen, että hyvinvointialueet lähtivät tähän toiminnan uudistamiseen ja talouden tasapainottamiseen paljon pahemmalta takamatkalta, ja siksi, hyvä pääministeri, tämä lisäaika olisi tässä hetkessä tarpeen, jotta niitä säästöjä ei tehdä liikaa ja liian nopeasti sen kestävän ja pitkäjänteisen kehittämisen sijaan tavoilla, jotka tulevat pahimmassa tapauksessa paljon kalliimmaksi pitkässä juoksussa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-02-12T16:23:18,2025-02-12T16:24:35,Hyväksytty,1.1 2025_5_139,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_140,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Särähti korvaan, kun ministeri Grahn-Laasonen sanoi, että suomalaiset ymmärtävät nämä säästöt. Se ei pidä paikkaansa. Yli puolet kansasta tuomitsee hallituksen leikkaukset. Ja suomalaiset kyllä näkevät, kuinka epäoikeudenmukaista on se, että samanaikaisesti kun te leikkaatte massiivisesti pienituloisilta sekä toimeentulosta että palveluista, niin teillä kyllä löytyi sitä rahaa yksityiseen terveysbisnekseen: yli puoli miljardia ylikansalliseen sote-bisnekseen ja nyt sitten uusimpana tämä 65-vuotiaiden kokeilu, jota kovasti siellä kehuitte ja joka Lääkäriliiton mielestä on siis totaalisen epäonnistunut ja niin huono, että he kehottavat omia jäseniään, että tähän ei missään nimessä pidä lähteä mukaan. Koska teillä tulee ymmärrys siitä, että tämä ei ole se suunta, jolla suomalaista terveydenhuoltoa kannattaa kehittää, vaan että sen sijaan kannattaa laittaa ne resurssit sinne perusterveydenhuoltoon?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-02-12T16:24:35,2025-02-12T16:25:46,Hyväksytty,1.1 2025_5_141,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_142,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nykyhallitus on panostanut perusopetukseen ja erityisesti perusasioihin, ja korostamme lasten ja nuorten kehityksen mukaista pedagogiaa ilman ideologioita. Perusopetusta vahvistetaan 200 miljoonalla eurolla. Lisätään matematiikkaa ja äidinkieltä kolme tuntia koulujen viikkoon. Oppimisen tukea on uudistettu, jolloin lapsia ja nuoria ohjataan heidän yksilöllisistä tarpeistaan lähtien. Samalla vähennetään opettajien hallinnollista työtaakkaa. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä on hallituksen esitys, jolla rajoitetaan kännyköiden käyttöä koulupäivän aikana. Tämä on yksi perussuomalaisten koulutuspoliittisista kärkihankkeista. Lisäksi käsittelyssä on liikunnallisen elämäntavan lisääminen perusopetuslakiin. Kyse on suomalaisen kansanterveyden ja -talouden ennaltaehkäisevistä tukitoimista sekä oppilaiden kokonaisvaltaisen toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja oppimisen tuesta. Varhaiskasvatuksessa otetaan käyttöön palvelusetelit, jotka antavat lisää valinnanvapautta perheille. Tki-rahoituksen tasoa on nostettu vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta. — Kiitos, arvoisa hallitus, näistä panostuksista isänmaan ja äidinkielen puolesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-02-12T16:25:47,2025-02-12T16:26:59,Hyväksytty,1.1 2025_5_143,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_144,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee kasvua, muuten työllisyys ja talous eivät kehity. Pitkän aikavälin työkalut minusta hallituksella on kunnossa, ja he jatkavat sitä hyvää työtä, mitä Marinin hallitus teki: tki-rahoituksen tason nosto ja korkeakoulupaikkojen vahvistaminen. Mutta sitten nämä nopeat kasvutoimenpiteet. Loppuviikosta ilmestyi pk-yritysbarometri, ja se kertoo aika hyvin siitä, että ne ongelmat, mitkä ovat olleet tällä hallituskaudella rakentamisen ja kaupan alalla, jatkuvat seuraavat 12 kuukautta. Suhdannenäkymäennuste on rakennusalalla miinus 13, kaupan alalla miinus neljä ja investoinneissa miinus 13. Sitten kun otetaan siihen vielä Pohjois-Karjala, Kymi ja Etelä-Karjala, siellä ovat luvut miinus 30. Hyvä, että hallituksella on ohjelmia ja Murron ohjelman kautta, työryhmän kautta, 100 ehdotusta ja Itä-Suomeen 40, mutta pistäkää nyt, hyvänen aika, ne täytäntöön kevään budjettiriihessä. Ei tämä ohjelmatyö paljon lämmitä, [Puhemies koputtaa] jos ei toimenpiteitä ja rahoitusta näille saada. Pääministerille pitää kyllä antaa kiitos, että hän on Itä-Suomea kuullut tässä asiassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-02-12T16:26:59,2025-02-12T16:28:24,Hyväksytty,1.1 2025_5_145,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,Kiitoksia. — Ja sitten vielä edustaja Kokko ja sitten ministereitä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_146,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Koen vielä näin kahden vuoden jälkeen olevani uusi kansanedustaja, ja siksi ehkä pitää kommentoida edustaja Wallinheimon käyttämää puheenvuoroa siitä, että jos edellinen hallitus on jotain tehnyt tai jättänyt ennen kaikkea tekemättä, niin miksi sitä ei silloin tehty, että nyt te syytätte samaa hallitusta siitä. Jotenkin tämä ajatusmalli siitä, että jos edellinen hallitus on tehnyt jotain väärin, niin pitääkö nykyhallituksen tehdä sitten se sama? Jotenkin tämä logiikka on minulle aina ollut tässä politiikassa näiden vuosien aikana vähän erikoinen — että me tavallaan menneisyyteen katsomalla jotenkin saamme rakennettua sitä tulevaisuutta paremmaksi. Mutta, arvoisa puhemies, tässä kun katsoo kansantalouden lukuja, ennen kaikkea sitä talouden ja työllisyyden kehitystä, niin tuntuu siltä, että tämä jäävuori, josta nyt valitettavasti vain huippu näkyy edessä, saa hallituksen ainoastaan järjestelemään kansituoleja Titanicilla ilman, että tähän itse asiaan tultaisiin sen enempää panostamaan. Kun tässä on monia hyviä puheenvuoroja käytetty erityisesti nyt niitten kasvutoimien perään, niin kysyisin itsekin: koska oikeasti sitä työllisyyskehitystä saadaan parannettua [Puhemies koputtaa] ja talouskasvua luotua? Suhdanteisiin vetoamalla se ei ratkea, koska Eurooppa kasvaa samalla, kun Suomi näivettyy.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-02-12T16:28:24,2025-02-12T16:29:44,Hyväksytty,1.1 2025_5_147,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministereistä ovat pyytäneet puheenvuoron Multala, Essayah, Purra — selvä — ja sitten vielä Satonen. Kaikille 2 minuuttia tässä järjestyksessä. — Multala.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_148,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos keskustelusta ja kysymyksistä. Ihan muutama sana ensin asunnottomuudesta. On totta, että se on noussut. Häätöjen määrä on toki lähtenyt kasvuun jo ennen kuin esimerkiksi mitään muutoksia vaikkapa asumistukeen tai muuhun sosiaaliturvaan on tehty. Eli tässä on kyse paljon myös siitä, että pitkään jatkunut hintojen nousu ja yleinen taloudellinen heikko tilanne ovat vaikuttaneet tähän. Ja siihen, onko meillä riittävästi sellaista asuntokantaa, johon me voisimme esimerkiksi asunnottomia pyrkiä sijoittamaan, vastaus on ehdottomasti kyllä. Kun meillä on 400 000 valtion tukemaa asuntoa, ARA-kantaa, ja asunnottomia on sen vajaa 4 000, niin silloin herää kysymys, kohdentuvatko nämä asunnot oikein ja tekevätkö myös kaupungit kaikkensa siinä, että vaikkapa heidän omissa yhtiöissään asukasvalinta on sellainen, että siellä huomioidaan se kaikkein eniten tarvitseva kohderyhmä ja erityisesti myös asunnottomat. Tämän vuoksi nyt on myönnetty lisärahoitusta siihen, että kaupungit yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa tukevat palveluiden saamisessa ja toisaalta niiden asuntojen saamisessa, ja tällä voidaan tarttua erityisesti tähän asunnottomuuden kovaan ytimeen eli pitkäaikaisasunnottomuuteen, joka on muuten edelleen laskenut, mikä on, totta kai, hyvä uutinen näinä taloudellisestikin vaikeina aikoina. Sitten vielä näistä ilmastotoimista. Tämän kevään aikana valmistellaan energia- ja ilmastostrategia, jossa varmasti sitten linjataan vielä enemmän näitä konkreettisia toimia, jotka näkyvät hallituksen esityksinä. Se on tämän kevään työ. Se ilmastotavoite, mikä meillä on, on kunnianhimoinen ja haastava, mutta se, mikä meidän viestimme on kuitenkin koko ajan ollut myös Euroopan suuntaan, ja Euroopan komissiolta vahva, on se, että kyllä se Euroopan ja myös Suomen kilpailukyky jatkossa perustuu siihen, että meillä täällä päästöt vähenevät, meillä on saatavilla puhdasta, toimitusvarmaa energiaa, ja tätä työtä hallitus nyt jatkaa ja on tähänkin asti tehnyt.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-02-12T16:29:53,2025-02-12T16:32:03,Hyväksytty,1.1 2025_5_149,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi ministeri Essayah, 2 minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_150,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin edustaja Andersson kysyi maatalouden tulevaisuudennäkymistä ja erityisesti näistä lainsäädäntöhankkeista, mitä tässä yhdessä ollaan tehty myöskin työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Elikkä meillähän elintarvikemarkkinalain ykkösosa, johon sisältyy myöskin kilpailulakimuutoksia, on jo täällä eduskunnassa käsitelty. Se antaa elintarvikemarkkinavaltuutetulle riittäviä tiedonsaantioikeuksia sen suhteen, että hän pystyy tutkimaan, mikä tässä meidän elintarvikemarkkinaketjussa tällä hetkellä esimerkiksi tuottajan näkökulmasta on epäreilua. Tämä kakkososa, jossa sitten pureudutaan nimenomaan näihin sopimusjärjestelyihin ja toisaalta katsotaan myöskin tätä private label ‑kokonaisuutta, on tulossa vuoden 26 alussa eduskuntaan, ja sitä valmistellaan. Se vaatii jonkun verrankin taustaselvityksiä. Tässä samanaikaisesti meillä myöskin EU-tasolla ollaan nyt tekemässä muutoksia, elikkä epäterveitten kauppatapojen direktiivin, niin sanotun UTP-direktiivin, muutos on käsittääkseni jo näinä päivinä annettu eduskuntaan ja siitä on eduskunnalle annettu U‑kirje. Sitten on myöskin markkinamekanismiin liittyviä muutoksia, jotka tulevat ihan sieltä EU-tasolta. Eli näitä hyvin samantyyppisiä asioita tehdään tällä hetkellä myöskin EU:n maatalouspolitiikassa, mitä me Suomessa hallituksena on ruvettu tekemään jo etupainotteisesti. Sen lisäksi hankintalaki, joka kuuluu ministeri Satoselle, on käsittääkseni viikolla 37 tulossa eduskuntaan. Se on tällä hetkellä lausunnoilla. Siellähän on nostettu nyt muun muassa huoltovarmuus yhtenä sellaisena isona asiana, joka varmasti tulee myös omalta osaltaan vaikuttamaan. Tässä kun meitä on paljon paikalla ihmisiä, jotka olemme mukana vaikuttamassa aluevaltuustoissa ja myöskin kunnanvaltuustoissa, niin muistetaan, että vaaditaan jokaiseen kuntaan, jokaiseen hyvinvointialueeseen hankintastrategia, jolla painotetaan sitä, että tuodaan se lähiruoka sinne lautaselle. Lähiruoka ja ne oman kylän perunat eivät pomppaa itsekseen sinne koululaisten lautasille, vaan siihen tarvitaan poliittinen tahtotila, joka lähtee hankintastrategiasta. Tätä toivon, että jokainen ehdokkaana oleva nostaisi vaalikampanjoissaan esiin. Tämä yhdistää varmasti puolueita niin vasemmalta oikealle kuin oikealta vasemmalle.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-02-12T16:32:05,2025-02-12T16:34:20,Hyväksytty,1.1 2025_5_151,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_152,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan verotuksesta, mutta ensin korjaan kyllä puheenjohtaja Kaikkosen lausumaa siitä, että hallitus ei laittaisi uutta rahaa hyvinvointialueille. Tämä 2 200 miljoonaa ei ole mitään vanhaa rahaa. Se on todella kaikki sitä veroista tai velaksi otettua euroa, josta syystä esimerkiksi hallitus on vuosi sitten joutunut tekemään lisäsäästöjä, jotta olemme voineet nostaa hyvinvointialueiden rahoitusta. Jälkikäteistarkistus, joka paikkaa rahoituslain mukaisia alijäämiä vuodelta 23, on tänä vuonna 1,41 miljardia euroa, jälkikäteistarkistus, joka sinne pohjiin siis jää. Sen lisäksi palvelutarpeen kasvuun tulee melkein 250 miljoonaa lisää rahaa ja muihin korotuksiin pitkälti yli 700 miljoonaa lisää rahaa, [Antti Kaikkonen: Ne ovat indeksikorotuksia!] ja puhutaan 2,2 miljardista. En kerta kaikkiaan käsitä tällaista puhetta, että se ei olisi uutta rahaa. Meidän hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa merkittävästi tänä vuonna, ja se on juuri sitä samaa rahaa, mitä me käytämme mihinkään muihinkaan julkisiin palveluihin tai etuuksiin, tämä on hyvä huomata. Kokonaisveroaste: Kuulkaa, se ei nouse tällä hallituskaudella verrattuna viime hallituskauteen. Tällä hetkellä se on maltillisesti laskemassa, ja olemme vasta hallituskauden puolivälissä. Me olemme kohdistaneet veronalennuksia pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin. Kyllä, vuosi sitten jouduimme tekemään eläkeläisten verotukseen kiristystä. Tämä kohdistuu ainoastaan mediaanin korkeampaa eläkettä saaviin. Jos katsotaan eläkeläisten ostovoimaa, se heikkenee hyvin pienesti kaikkein korkeinta eläkettä saavilla. Ja muutenhan nämä indeksikorotukset kyllä ylittävät tämän maltillisen veronkorotuksen, mitä sinne tulee. Samaan aikaan me olemme tehneet myös tulosopeutusta. Eli arvonlisäveron yleisen kannan korotus oli ehdottomasti meidän suurin toimemme, ja sitä on täällä moneen kertaan perusteltu. Onneksi oppositiopuolueissakin on ymmärretty tämän kokonaisuuden haastavuus, ja niinpä olen ymmärtänyt, että oppositiossa on laajasti hyväksytty tämäkin veronkorotus. Ja aivan kuten tuolla jo edustaja Bergbom aiemmin totesi, niin opposition ei kyllä näillä tilastoilla, mitä teidän vaihtoehtobudjeteistanne ja täällä salissa esittämistänne vaatimuksista voidaan päätellä, kannata syyttää tätä hallitusta verojen korottamista, koska te tekisitte sitä itse huomattavasti enemmän.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-02-12T16:34:23,2025-02-12T16:36:50,Hyväksytty,1.1 2025_5_153,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja vielä ministeri Satonen, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_154,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Arto,Satonen,Työministeri,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihan alkuun tähän edustaja Anderssonin hyvään kysymykseen, johon jo itse asiassa viittasi myöskin maa- ja metsätalousministeri: Hankintalaki on tosiaan parasta aikaa lausunnolla, ja yksityiskohdat tarkentuvat, mutta kyllä se on myös huoltovarmuuskysymys, että meillä kotimainen maatalous kannattaa myös normaaliaikana. Sen takia on kyllä ihan tarpeen tarkastella sitä, miten myöskin julkisissa hankinnoissa voitaisiin enemmän mahdollistaa nimenomaan kotimaiset hankinnat, toki niin, että noudatetaan tietenkin kaikkia EU-tason säännöksiä, mutta kuitenkin myöskin huomioidaan se asia, että kun Suomessa on tietyt tuotannolliset kriteerit, niin tämäntyyppisiä asioita myös katsotaan sitten hankintalain yhteydessä. Nämä yksityiskohdat tarkentuvat, ja itse asiassa tämä lain esittäminen tulee sitten jäämään seuraajalleni Marttiselle tarkemmin. Ehkä sitten yksi ajatus vielä tässä, kun tässä taisi edustaja Kokko viitata tähän suhdanteeseen, että suhdanne ei ole samanlainen koko Euroopassa: No, ei se olekaan, mutta näissä maissa, jotka ovat tässä Venäjän naapurissa, se on kyllä aika samanlainen. Mutta tässäkään ei ole syytä kyllä mihinkään epätoivoon vaipua. Kun tässä olen harrastanut kotimaanmatkailua viime viikkojen aikana, niin olen kyllä nähnyt kaksi varsin erilaista tarinaa: Kun olin Lappeenrannassa, niin siellä puhuttiin siitä, että sen takia, että raja on kiinni, jää miljoona euroa päivässä kauppaa tekemättä. Mutta kun olin Lapissa, niin siellä taisi olla parhaimmillaan noin 50 lentoa päivässä eri puolille Eurooppaa, ja Lapin matkailu vetää aivan uskomattomia lukemia tällä hetkellä. Kun olin Kemin lumilinnassa, niin siellä oli 40 bussia pelkästään kansainvälisiä vieraita. Oulussa taisi nousta matkailu 27 prosenttia vuodessa. Eli lännessä on myös markkinoita, kun saamme päätä auki.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-02-12T16:36:52,2025-02-12T16:39:14,Hyväksytty,1.1 2025_5_155,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Nyt jatketaan vielä jonkin aikaa tätä debattia, ja sitten ihan lopuksi vielä pääministeri ja ministeri Purra saavat... — Eli vain pääministeri sitten vielä tekee loppupuheenvuoron. — Mennään eteenpäin. Edustaja Kaikkonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_156,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä tästä kun on kerrottu, että tässä hallitus laittaa yli kaksi miljardia euroa soteen. Siis kysymyksessä on jälkikäteistarkistus ja indeksitarkistus. Ne perustuvat lakiin. Ne perustuvat lakiin, ja minä ymmärrän tämän niin, että lain mukainen indeksitarkistus on normaalitila. Jos indeksiä ei tarkisteta, niin kyseessä on leikkaus. Indeksien antamatta jättäminen olisi leikkaus. Tässä on näköjään tämmöistä eri käsitystä, että panostaako hallitus nyt soteen vai leikkaako hallitus sotesta. Muistan, että tässä viikko kaksi sitten keskusteltiin siitä, leikkaako hallitus koulutuksesta vai panostaako hallitus koulutukseen, ja te, pääministeri, sanoitte, että koulutuksesta ei leikata. No, kävi sittemmin ilmi, että kyllä itse asiassa on leikattu. Kysytään nyt sitten teiltä, mikä teidän oma käsitys on. Oletteko te leikanneet sotesta vai ettekö ole?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2025-02-12T16:39:28,2025-02-12T16:40:26,Hyväksytty,1.1 2025_5_157,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,Seuraavaksi edustaja Päivärinta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_158,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtman totesi tuossa ryhmäpuheessaan, että Suomi on viety väärään suuntaan monilla mittareilla. Taitaa tuo lause kertoa enemmän SDP:n mittareista kuin Suomen suunnasta. Nimittäin, jos ette ole huomanneet, ja tänäänkin moneen kertaan se on todettu, niin meidän talous on lähtenyt elpymään. Vienti on kasvussa, yritysten tilaukset ovat kasvussa ja investoinnit ovat kasvussa. Mutta SDP:n mittari ei värähdäkään. Miljardiluokan investointisuunnitelmia ympäri Suomen. Taitaa olla myös niin, että kansainvälisellä valuuttarahastolla IMF:llä on ihan eri mittaristo kuin SDP:llä. Nimittäin IMF kiittelee loppuraportissaan hallituksen talouspolitiikkaa, työmarkkinauudistuksia ja sopeutustoimia. Ja taatusti sen voi sanoa, että ainakin kokoomuksella on ihan eri mittaristo kroonisesti alijäämäisen, raskaasti velkaantuneen ja ikääntyvän Suomen korjaamiseksi. Se ei nimittäin tapahdu niin, että siirretään kaikkia välttämättömiä uudistuksia hamaan tulevaisuuteen, otetaan lisää velkaa [Puhemies koputtaa] ja sanotaan kaikille uudistuksille, että ”ei”.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-02-12T16:40:27,2025-02-12T16:41:43,Hyväksytty,1.1 2025_5_159,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_160,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on paljon lukuja käytetty. Käytän tässä VM:n omia lukuja työllisyysasteesta ja työllisyysasteen ennusteesta. Vuonna 23 työllisyysaste oli Suomessa 73,6, ja tämän VM:n joulukuisen ennusteen mukaan 2027 työllisyysaste on 72,9 eli alemmalla tasolla kuin hallituksen lähtiessä. Ja juuri kun täällä nyt sanotaan, että työpaikkoja syntyy, niin minä olen katsonut myös avoimien työpaikkojen tilastoja, ja ne ovat käytännöllisesti katsoen nolla, niitä ei juurikaan tällä hetkellä ole. Herää kysymys, milloin niitä työpaikkoja syntyy. Oma ennuste on, ettei synny kahteen vuoteen, että ollaan matalammalla tasolla kuin lähtiessä. Tästä on kysymys. Se, mikä minua täällä erityisen paljon myös vaivaa, on se, että työllisyyden kasvun juurisyytä eli tuottavuutta, sitä sanaa, tässä salissa ei ole tänään juuri viljelty. Minä toivoisin, että kun hallitus miettii uusia keinoja, niin se puhuu tuottavuudesta ja osaamisesta, koska se on tuottavuuden juurisyitä, että se alue olisi [Puhemies koputtaa] täällä vahvemmin esillä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-02-12T16:41:43,2025-02-12T16:42:59,Hyväksytty,1.1 2025_5_161,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_162,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Velkasuhteen vakauttamiseen pyrkiminen on ensiarvoisen tärkeää, sitä ei voi liiaksi alleviivata, ja se, miksi hallitus siihen pyrkii, pitää selittää, avata kansalaisille moneen otteeseen ja laajasti. Oppositio sitä ei tee, koska se ei vastuuta kanna tässä suhteessa. Tyttöjen ja naisten silpominen ja pakkoavioliitot, tämä hallitus nostaa nämä asiat rikoslakiin. Kunniaväkivalta on otettu esille, tästä kiitos ministeri Merelle ja koko hallitukselle. Autoilu on elintärkeää pitkien etäisyyksien maassa. Autoilun kustannuksia on pidetty mahdollisimman alhaisina tämän hallituksen toimiessa. Olisi hyvä kerrata taas, mitä kaikkea tämä hallitus on tehnyt, jotta ihmiset pääsevät töihin ja hakemaan palveluita ja autoilemaan myös sieltä, missä ei ole julkista liikennettä. Taksilakiin [Puhemies koputtaa] tehdään parannuksia, ja maatalouteen tulikin jo hyvä vastaus ministeriltä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-02-12T16:43:00,2025-02-12T16:44:16,Hyväksytty,1.1 2025_5_163,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_164,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri, te totesitte puheenvuorossanne, että hallitus aikoo pitää kiinni tavoitteesta taittaa velkasuhteen kehitys, vaikka se vaatii vaikeitakin päätöksiä, sillä se on välttämätöntä tulevaisuuden kannalta. Tulevaisuuden kannalta aivan välttämätöntä on se, että me teemme ilmastotoimia, ja kysynkin: aikooko hallitus pitää kiinni myös Suomen hiilineutraalisuustavoitteesta? Kerroitte puheessanne myös, kuinka talouspolitiikan arviointineuvosto ja IMF ovat kehuneet talouspoliittisia toimianne, ja nämä samat tahot nimenomaisesti ovat vaatineet hallitukselta parempaa ilmastopolitiikkaa, erityisesti nielujen vahvistamista ja siinä hintaohjauksen käyttöä. Me tiedämme, että mitä pidemmälle ilmastotoimia siirretään, sen kalliimmaksi se tulee, ja siksi on aivan välttämätöntä, että asioihin tartutaan nyt. Maankäyttösektorin nielutavoite 2025 on karkaamassa, mutta me voimme tehdä paljon, jotta saavutamme tavoitteet 2030 ja 35. Oletteko te siihen valmiita?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-02-12T16:44:16,2025-02-12T16:45:33,Hyväksytty,1.1 2025_5_165,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_166,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suurin ero keskustan ja Orpon—Purran hallituksen politiikan välillä on suhtautuminen hyvinvointialueisiin ja tähän palvelujen järjestämisuudistukseen. [Sinuhe Wallinheimo: Eli rahaa on?] — Me haluamme, että pitkään valmisteltu uudistus toimii ja onnistuu, ja sen takeena on riittävä rahoitus. — Hallitus on kurittanut kohta kahden vuoden ajan hyvinvointialueita ja niiden ihmisiä pakottamalla alueita jatkuviin uusiin leikkauksiin. Tällä tavalla te olette onnistuneet murentamaan ihmisten perusturvallisuuden tunnetta ja uskoa ylipäätänsä hyvinvointivaltioon. Hyväosaiset ihmiset hankkivat nyt kilvan yksityisiä terveysvakuutuksia, koska eivät halua käyttää alati kurjistuvia julkisia terveyspalveluja. Ahdingossa olevat julkiset palvelut tulevat jäämään huono-osaisille ihmisille. Arvoisa pääministeri Orpo, hyväksyttekö te tämän kehityksen, joka eriarvoistaa Suomea ja suomalaisia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-02-12T16:45:33,2025-02-12T16:46:42,Hyväksytty,1.1 2025_5_167,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_168,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mitä näihin mittareihin tulee, niin ei se ole SDP:n keksintöä, että saldo työllisyyden hoidossa on miinus 70 000 työpaikkaa. Kyllä se on ihan tämän hallituksen omien toimien seurauksena. Eikä sekään ole SDP:n keksintöä, että Evan selvitys osoittaa, että tavallinen suomalainen maksaa palkastaan ja kulutuksestaan enemmän veroa kuin 10 vuoteen on maksanut tämän hallituksen toimien seurauksena. SDP:n veropolitiikka on toisenlaista. Me olemme todenneet, että nyt olisi sen tavallisen suomalaisen aika. Vuorineuvokset voivat odottaa. Nyt on tavallisen suomalaisen aika. Kevennetään pieni- ja keskituloisten palkansaajien, eläkkeensaajien verotusta, lisätään sitä kautta ostovoimaa. Autetaan pientä yrittäjää ja nostetaan arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa, eikä myöskään kotitalousvähennyksen kimppuun käydä, sillä se, jos mikä, iskee naisvaltaisiin yrittäjiin. Nämä ovat SDP:n ehdotuksia. Ja muuten Purra valitettavasti tästä jo lähti, mutta hänelle totean, että todellakin olemme vastustaneet tätä arvonlisäveron alempien kantojen nostoa, sillä nimenomaan se lyö kasvulle jarrua ja tekee lisää työttömyyttä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-02-12T16:46:42,2025-02-12T16:47:59,Hyväksytty,1.1 2025_5_169,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sammallahti., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_170,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Tere,Sammallahti,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitos, arvon puhemies! Kun hoitojonot lyhenevät, alueiden talous kääntyy ylijäämäiseksi. Hallitus toteuttaa terapiatakuun ja omalääkärimallin ja rakentaa työkaluja sote-palveluiden korjaamiseksi. Kun hyvinvointialueiden johtajat sanovat, etteivät alueet ole kriisissä, niin mikä on vasemmisto-opposition viesti? Että mikään ei ole hyvin, ratkaisuja ei ole, ja kaikki on kriisissä. Entäpä mikä on opposition viesti, kun talous ja vienti kasvavat, korot alenevat ja suomalaisten ostovoima paranee, ja kun maahan tulee miljardiluokassa datakeskus ja energiainvestointeja sekä teollisuuden tilauksia? No, viesti on sama, että mikään ei muka onnistu. Salin vasemman laidan vastaus kaikkeen on: Ei, ei ja ei. Mikään ei onnistu, ei me osata, ei me pystytä, kaikki meni. Miksiköhän hallitus ei ota ihan kaikkia opposition neuvoja annettuna? Voisikohan olla siksi, ettei tuollaisia luovuttajia voi päästää johtamaan tätä maata.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Tere Sammallahti,1493,2025-02-12T16:47:59,2025-02-12T16:49:11,Hyväksytty,1.1 2025_5_171,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_172,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pienituloisten perheiden lasten kokemus perheen selviämisestä tavallisessa arjessa on heikentynyt. Lapset ja nuoret kertoivat Lapsen ääni ‑kyselyssä puutteista perusasioissa, kuten ravitsevasta ruuasta ja lääkkeistä. Perheissä on lasten kertoman mukaan jouduttu arjessa tinkimään ja nipistämään asumisesta, harrastuksista ja vapaa-ajan mahdollisuuksista. Lapsista osa kertoi, että ruuasta on pulaa. Ruuan vähyydestä ja yksipuolisuudesta raportoi useampi lapsi verrattuna edelliseen vuoteen. Tällä hetkellä Suomessa elää köyhyydessä noin 120 000 lasta. Suomen sosiaali ja terveys ry:n laskelmien mukaan hallituksen indeksijäädytykset sekä työttömyysturvan ja asumistuen leikkaukset lisäävät pienituloisuutta merkittävästi. Näistä noin 17 000 on lapsia. Toimeentulotuen saajien määrän arvioidaan kasvavan 65 000 ihmisellä. Arvoisa pääministeri, moni suomalainen kokee syystäkin, että tekemänne politiikka ei ole reilua, ja esimerkiksi ympäristöministeri on todennut, että asunnottomuus on lisääntynyt päätöstenne takia. Eikö olisi reilua, että tuettaisiin ja autettaisiin heitä, jotka apua tarvitsevat? Kysynkin pääministeriltä: tuoko tuleva puoliväliriihi lisää tuskaa pienituloisille vai toivoa paremmasta? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-02-12T16:49:11,2025-02-12T16:50:24,Hyväksytty,1.1 2025_5_173,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_174,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kunnioitettu puhemies! Edustaja Viitanen ja muutkin ovat nostaneet esille ostovoiman kasvattamisen, ja sitä tämä hallitus on tehnyt ja tekee jatkossakin. Meillä on tulossa työtulovähennykseen vielä lisäyksiä, ja se, totta kai, vaikuttaa ostovoimaa kasvattavasti. Talouskasvu yleisesti elpyy, inflaatio on hidastunut, EKP:n päätökset tukevat talouskasvua. Sitten viennin kasvu etenkin palveluviennin osalta näyttäisi hyvältä. Investoinnit elpyvät, työllisyys kohenee, ja työttömyysaste laskee. Julkisen talouden alijäämä alkaa pienentyä, ja ilmeisesti myös kestävyysvaje on supistumassa. Mitä tulee sitten taas tähän hyvinvointialueitten tukemiseen ja kustannusten kasvuun, saavatko hyvinvointialueet kustannuksia vastaavat tulot valtion budjetista, niin käytännössä käyttötalousmenotaulukossa on 27 kohtaa, joista palveluitten kysynnän kasvu on plus 240 miljoonaa, ja kaikkinensa mitoituksessa huomioon otetut muutokset ovat 1 620 miljoonaa. [Puhemies koputtaa] Indeksi on tästä 732 miljoonaa. [Puhemies koputtaa] Käytännössä kaikki pitäisi siis olla katettu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2025-02-12T16:50:24,2025-02-12T16:51:48,Hyväksytty,1.1 2025_5_175,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_176,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyviä puheita on käytetty, mutta mitä tulee tähän Itä-Suomen ohjelmaan, joka on juuri tullut julkisuuteen, niin kun luin sen, olin kyllä todella ihmeissäni. Toivon, arvoisa pääministeri, että me saamme ihan konkreettisia investointipäätöksiä. Tuntuu suorastaan pahalta, kun näkee tämän vuoden politiikassa semmoisen ilmiön, että valtavia, isoja liikennehankkeita tulee tuonne läntiseen Suomeen ja sitten me saamme sympatiaa näissä itärajan asioissa, kun syynkin me kaikki tiedämme, ja sitten kun yritetään tätä yhtälöä sovittaa yhteen, niin sama kyyti jatkuu. Ei mitään apuja ole tullut. Puhelinverkot purettiin pois — 3G kun lähti, meillä eivät puhelimetkaan enää toimi. Se on ihan vakava juttu, arvoisa pääministeri, kun siellä aluehälytyskeskukseen puhelua ei saa, jos vähän syrjäseudulla asuu. Esimerkiksi Kuopion lähellä on alueita, joilla ei puhelin toimi — 3G kun lähti, niin sinne ei 4G-verkko yllä kuin jonkun verran eikä 5G varsinkaan. Olen sanonut monta kertaa, että kun te vierailette siellä EU:ssa, niin ottakaa nyt, arvoisa pääministeri, vakavasti se puheeni, että itärajan valvontaan se aitaraha sieltä Leyenin miljardikassasta, jossa on vielä suomalaistakin rahaa paljon, miljardi sieltä tänne, niin saataisiin tuo itärajan valvontataso aivan uudelle vuosisadalle. Nykyiselläänhän se on vain siinä 200 kilometrin pätkällä, ja aika hyvä, kun saadaan tiet sinne kuntoon, mutta jos sitä emme laita kuntoon, niin se on kuin laiskanläksy, ellemme sitä hoida.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-02-12T16:51:48,2025-02-12T16:53:17,Hyväksytty,1.1 2025_5_177,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Otetaan vielä edustajat Vigelius ja Zyskowicz ja sitten vielä pari muuta, ja sen jälkeen sitten mennään...", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_178,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka talous kasvaa, vienti elpyy, ostovoima kasvaa ja inflaatiokin on alhaisella tasolla, siitä huolimatta haluaisin oppositiolta pyytää malttia. Opposition puheenvuoroissa, joita tänään on pidetty, ollaan kovalla innolla oltu peruuttamassa säästöistä ja esitetty erinäisten nimenomaan säästötoimien ja jopa työmarkkinauudistusten peruuttamista ja keksitty uusia menokohteita. Mutta, hyvä oppositio, siitä huolimatta, että tulevaisuudennäkymät ovat tällä hetkellä vähän valoisammat, me ei eletä mitään kultaista nousukautta, koska meillä on edelleen alijäämäinen valtiontalous. Ei meillä ole tilanne, jossa jakovaraa olisi, vaan nimenomaan tässä tilanteessa myös teidän oppositiopuolueiden pitäisi kilpailla ja kilvoitella tämän hallituksen kanssa siitä, että te esittäisitte omia kohdennuksianne, miten valtiontaloutta tasapainotetaan teidän mielestänne reilummin. Se tarkoittaa, että teidän pitäisi rehellisesti tuoda esille, millaisia veronkorotuksia te tekisitte, miten te tekisitte säästöt reilummin ja mitä työmarkkinauudistuksia te olisitte valmiit tekemään [Puhemies koputtaa] — jos te siis olette sitoutuneita valtiontalouden tasapainotukseen. En tiedä, oletteko.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-02-12T16:53:17,2025-02-12T16:54:42,Hyväksytty,1.1 2025_5_179,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_180,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sosiaalidemokraatit julkistivat kunta- ja aluevaaliohjelmansa, ja ainakin median valossa näytti oikein hyvältä. Demarit ovat huolissaan veroista, nimenomaan niin päin, että veroja tulisi alentaa. Aivan upeata. Kauas on tultu siitä, kun sosiaalidemokraattinen ministeri Kaisa Raatikainen lanseerasi, hipsuissa, rakastakaa verojanne ‑ajattelun. Sitten demarit halusi kännykkäkieltoa kouluun. Loistavaa. Harmi, etteivät toteuttaneet sitä viime vaalikaudella. Mutta varsinaisesti esillä oli tämä hoitoonpääsy, ja sehän on tosi tärkeätä ihmisille, mutta sitä en ymmärrä, että kun hallitus eilen toi esiin yksityiskohtia siitä uudistuksesta, jossa 65 vuotta täyttäneet pääsisivät yleislääkärin vastaanotolle varmasti ilman jonottamista, mikä olisi todella tärkeätä, niin eikös SDP:n kansanedustaja Lindén nähnyt siinäkin hyvin paljon pahoja asioita. [Eduskunnasta: Ja Lääkäriliitto!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-02-12T16:54:42,2025-02-12T16:55:53,Tarkistettu,1.1 2025_5_181,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"No niin, ja sitten otetaan lopuksi vielä kolme kansanedustajista ja sitten kaksi ministerivastausta. — Räsänen, Joona, Tynkkynen ja Yrttiaho.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_5_182,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Zyskowicz ihan oikein kyseli, että minkäs takia me emme täällä sosiaalidemokraateissa oikein luota tähän hallituksen eilen julkistettuun malliin. Muistelen, että silloin puolitoista vuotta sitten vastuuministeri käytti ihan samat perusteet silloisille toimenpiteille, että nyt kun näitä Kela-korvauksia tässä lisätään, niin kyllä, kuulkaa, julkiselta puolelta jonot katoavat ja ihmiset saavat hoitoa. No, miten kävi? Kävi niin kuin silloin sanoimme: ei auta, rahaa menee, hoitoonpääsy ei edisty. Nythän tästä me olemme käsittääkseni jo samaa mieltä, että vanhalla mallilla ei toiminut. Nyt te lanseeraatte uuden mallin, ja haluaisin kyllä hirveästi luottaa, että tämä nyt toimii, mutta kun kuuntelin, mitä eilen Lääkäriliitto totesi, niin Lääkäriliitto totesi, että tätä eivät kannata lääkärit eivätkä potilaat. Tämä oli siis huono malli lääkäreille ja potilaille, eli valitettavasti luotan tässä asiassa nyt, ainakin tällä hetkellä, vielä Lääkäriliittoon enemmän kuin maan hallitukseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-02-12T16:56:04,2025-02-12T16:57:16,Hyväksytty,1.1 2025_5_183,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_184,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Talouden tilasta on meillä yhteinen huoli, ja istuisi hallituksessa ihan mikä tahansa puolue, niin nämä samat haasteet siellä olisivat edessä ja niitten ratkaiseminen olisi hyvin vaikeaa. Ja sen takia, kun, pääministeri Orpo, te kutsuitte oppositioryhmät keskustelemaan talouden vahvistamisesta, niin me vihreissä vastasimme mielellämme tähän kutsuun myöntävästi. Tulemme tässä kevään mittaan esittämään laajempia ratkaisuja talouden vahvistamiseksi, mutta tässä vaiheessa voi jo sanoa, että tulemme painottamaan erityisesti neljää kokonaisuutta: osaamisen vahvistamista, työhön johtavan maahanmuuton vauhdittamista, vihreän siirtymän investointien kotiuttamista ja talouden uudistamista ja uuden yrittäjyyden edistämistä. Ja kun edustaja Hoskonen tässä edellä puhui hyvin Itä-Suomen tarpeesta, voin sanoa, että kun kiersin tuossa vähän aikaa sitten Kuopiossa, Iisalmessa, Pieksämäellä, Mikkelissä, Pyhtäällä, Kotkassa ja Haminassa, niin sieltä tuli hyvin vahva huoli Itä-Suomen elinvoimasta. Ja tässäkin asiassa toivon, että löydämme yhteisen sävelen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-02-12T16:57:16,2025-02-12T16:58:23,Hyväksytty,1.1 2025_5_185,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,Ja sitten vielä edustaja Yrttiaho., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_186,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Puhemies! Olen kysynyt useamman kerran, mikä on hallituksen linja ydinenergialain ydinräjähteitä koskevan 4 §:n muuttamiseen. En ole saanut mitään vastausta. Ydinaseiden kauttakulun sallimisen puolesta puhui muun muassa nykyinen presidentti Stubb vaalikampanjansa aikana. Puolustusministeri Häkkänen on antanut ymmärtää, että lakia voidaan tältä osin muuttaa. Uudessa puolustusselonteossa todetaan sivulla 43: ”Lainsäädännön tulee mahdollistaa joustava osallistuminen pelotteen osoittamiseen ja yhteisen puolustuksen toimeenpanoon erilaisissa tilanteissa yhdessä liittolaisten kanssa Suomessa ja koko liittokunnan alueella.” Viittaako selonteko ydinpelotteeseen ja ydinenergialain muutokseen? Eilen julkaistussa lainsäädäntösuunnitelmassa ydinenergialain muuttaminen on ajoitettu loppuvuodelle. Siinä todetaan: ”Ydinräjähdekieltoa on tarpeen arvioida, mutta Nato-jäsenyys ei edellytä sen muuttamista.” Ministerien lausunnot ovat olleet tässä asiassa ristiriitaisia. Arvoisa pääministeri, tullaanko ydinenergialain muutosten yhteydessä esittämään muutosta ydinräjähteitä koskevaan 4 §:ään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-02-12T16:58:25,2025-02-12T16:59:45,Hyväksytty,1.1 2025_5_187,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"No niin, ja sitten mennään ministerien vastauksiin. Ministeri Grahn-Laasonen on vielä pyytänyt puheenvuoron, 2 minuuttia, ja sen jälkeen pääministerille 5 minuutin loppupuheenvuoro. — Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_188,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hallitus tuo esityksen, joka lisää 65 vuotta täyttäneiden suomalaisten perusterveydenhuollon palvelujen saatavuutta ja valinnanvapautta, ja SDP sanoo tähänkin esitykseen ”ei”. [Ben Zyskowicz: Käsittämätöntä!] Pidän sitä käsittämättömänä, kun etsitään nimenomaan täsmätoimia, joilla voidaan lisätä meidän eläkeläisväestön perusterveydenhuollon palvelujen saatavuutta. Tämä on lisää sen päälle, mitä meillä tänä päivänä tietysti tehdään arvokasta työtä hyvinvointialueilla. Kun edellinen kritiikki, minkä edustaja Räsänen ja muut sosiaalidemokraatit esittivät, liittyi siihen, että Kela-korvauksien myötäkään kaikilla ei ole varaa käydä ja vain harvalla on varaa käydä siellä yksityislääkärin vastaanotolla, niin nyt tässä uudessa mallissa on terveyskeskusmaksun hinnalla, eli 28 eurolla, mahdollisuus käydä myös yksityisen yleislääkärin vastaanotolla. Haluaisin kuulla, mikä tässä mallissa on teidän mielestänne pielessä. [Joona Räsänen: Tämä kuulostaa kyllä erittäin hyvältä!] Ja toinen kysymys, minkä haluaisin teille esittää, on se, onko teillä lähtökohtaisesti jotain sitä vastaan, että ihminen saisi myös vaikuttaa siihen, missä käy, missä häntä hoidetaan ja kuka hänen lääkärinsä on, kuka hänen omalääkärinsä on. Tämän mallin yksi vahvuus on siinä, että voi vaikuttaa myös omiin palveluihinsa ja oman lääkärin voi tässä mallissa myöskin valita. Sitten teidän yksi kritiikkinne on ollut matkan varrella se, että Kela-korvaukset valuvat hintoihin. [Joona Räsänen: Me oltiin oikeassa!] Nyt tässä uudessa mallissa on tuotu hintakatto, jolla varmistetaan se, että tästä mallista hyötyvät nimenomaan asiakkaat eli potilaat. [Joona Räsänen: Tämäkin kuulostaa erittäin hyvältä! Vielä kun me uskottaisiin, että tämä toteutuu!] Eikö se kuulosta siltä, että se ratkaisi tämän ongelman, jota te olette kritisoineet? Mikä tässä oli vikana? Arvoisat sosiaalidemokraatit, vastustatteko te 65 vuotta täyttäneiden suomalaisten perusterveydenhuollon hoitoonpääsyä vahvistavaa toimea? [Joona Räsänen: Me kannatetaan hoitotakuuta!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-02-12T16:59:55,2025-02-12T17:01:58,Hyväksytty,1.1 2025_5_189,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten pääministeri, loppupuheenvuoro, viisi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_190,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus PI 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Koetan käydä nyt läpi useampia kysymyksiä. Ensinnäkin aloitetaan edustaja Hoskosesta. Kyllähän se, että puhelin toimii ja kuuluu kaikkialla Suomessa, on näitä perusasioita, jotka pitää laittaa ja saada kuntoon. Toivon, että tässä hallituskin osaltaan tekee töitä. Mitä tulee itärajan aitaan, niin miljardi on tietenkin semmoinen hyvä, tuota [Hannu Hoskonen: Tavoite!] — tavoite. — Se on erittäin hyvä, mutta minä olen iloinen siitäkin, että hallitus aktiivisella toiminnallaan juuri sai 70 miljoonaa Euroopan unionilta — von der Leyenilta, jota käytettiin itärajaa katsomassa — aidan ja rajainfran rakentamiseen. Siinä edetään, ja katsotaan, jos saataisiin lisääkin. No niin, sitten Itä-Suomeen, joka täällä monessa kohdassa vilahti. Minä toivoisin myöskin Itä-Suomen osalta, että vaikka se tunnelma siellä on vaikea, niin arvostettaisiin niitä asioita, joita on jo tehty tai ollaan tekemässä. Kuitenkin Itä-Suomen infraan on reilusti yli puoli miljardia. Fingrid-päätös on jättimäinen Itä-Suomeen tuleva päätös, että nyt kantaverkot vahvistetaan. Ne investoinnit eivät saa olla kiinni verkon kestävyydestä. Me olemme luvanneet, vakuuttaneet, että lentoliikenteeseen haetaan ratkaisut. Erityisesti tässä on kyse silloin Joensuusta ja Kajaanista, jos Itä-Suomesta puhutaan. Tohtorikoulutusohjelmat: Itä-Suomen yliopisto on erittäin tyytyväinen niihin ratkaisuihin, mitä on tehty. Rajaturvallisuus, kuten totesin, ja sitten se, että me saatiin valmisteluun EU-rahoitukseen tämä Itä-Suomen erityistuki. Viimeksi eilen olen puhunut siitä komission puheenjohtajan kanssa. Hän itse otti sen esille, että tähän täytyy löytää ratkaisuja. Sen lisäksi meillä on Itä-Suomi-ohjelma, ja edetään sen kanssa, eli siis paljon tehdään koko ajan. No, edelleen sitten mennään eteenpäin. Edustaja Kaikkonen lähti ilmeisesti opiskelemaan sote-rahoitusta, koska jos hän sanoo, että ei ole uutta rahaa, niin on se, hyvänen aika, uutta veronmaksajien rahaa, tai veronmaksajien piikkiin otettua velkarahaa, jota hyvinvointialueille lisätään 2,2 miljardia. Ja vielä kerran sanon sen, että kun se on se alijäämä, joka jäi vajaaksi, että pystyttiin ne palvelut tuottamaan edellisenä vuonna, niin se lisätään ensin tälle kuluvalle vuodelle ja seuraavalle vuodelle, jolloin pikkuhiljaa sen kulut ja tulot saadaan tasapainoon. Ja nyt tänä vuonna jo 11 aluetta sanoi pääsevänsä tällä rahoituksella siihen positiiviseen tulokseen. Tämä pitää opiskella ja ymmärtää. Kaikkosen johdolla kouluun katsomaan, että miten tämä menee, niin se tilanne ei olekaan yhtäkkiä niin huonon näköinen. On totta, että sitten ovat ne alijäämät, jotka pitää kattaa, mutta kun päästään positiivisen puolelle, niin ne alijäämät alkavat sieltä purkautumaan, ja siinä työssä me tuetaan, eikä tehdä niin kuin demarit, että annetaan taas lisäaikaa. Me tuetaan, autetaan näitä alueita menemään eteenpäin. Sitten tähän kasvuun. Siinä täytyy olla taas edustaja Lylyn kanssa samaa mieltä, että se voi perustua vain pohjimmiltaan suomalaiseen osaamiseen. Ja kyllä, sieltä ammatillisesta aikuisten lisäkoulutuksesta on leikattu, mutta kokonaisuutena koulutukseen lisätään rahaa, ja nostaisin erityisesti nyt, kun puhutaan kasvusta ja osaamisesta, esille sen, että me panostamme perusopetukseen, että sieltä tulee hyvillä perustaidoilla varustettuja tyttöjä ja poikia, nuoria, toiselle asteelle ja he pärjäävät elämässään. Ja sitten tutkimus, tuotekehitys ja innovaatiot — miljardi. Niistä kaikista hankkeista, mitä on lähdössä tällä hetkellä liikkeelle yliopistojen, korkeakoulujen, tutkijoiden ja yritysten yhteistyönä, tulee huikeita tuloksia. Väitän, että me tullaan hyötymään niistä tulevaisuudessa Suomessa, ja jo tänä päivänä. No, sitten vielä ydinenergialaki. Se tulee, se on jo valmistelussa ja tulee eduskunnan käsittelyyn. En osaa riittävällä tavalla yksityiskohtia tässä lähteä avaamaan. Ilmastopolitiikan osalta hallitusohjelman kirjaukset ovat täyttä totta. Kevään aikana tullaan tekemään ilmasto- ja energiastrategia, jossa näihin asioihin päästään kunnolla paneutumaan. Ja sitten vielä viimeisen minuutin uhraan tietenkin tälle kasvulle ja SDP:n haastolle. Nyt siitä 100 000 työllisestä. SDP:lle antaisin sellaisen pienen varoituksen, että tätä hallituskautta on kulunut nyt vajaa kaksi vuotta, reilu puolitoista vuotta. Tätä on vielä jäljellä runsaasti yli kaksi vuotta, ja kun minä oikeasti vakaasti uskon siihen, että ne merkit, jotka tällä hetkellä nähdään, johtavat siihen, talous lähtee voimakkaaseenkin kasvuun, varsinkin, jos ja kun me toivottavasti saadaan Ukrainaan rauha. Jälleenrakennus, toivon palaaminen Eurooppaan, meidän keskeisille markkinoillemme — tämä kasvu voi yllättää kaikki, ja silloin se tarkoittaa sitä, että työllisyys lähtee paranemaan. Siksi ei kannattaisi nyt maalata tässä vaiheessa täysin aukottomasti, että hallituksen työllisyys- ja talouspolitiikka on epäonnistunut. Koska nimenomaan ne on viritetty näin, että kun kasvu alkaa, niin meillä on palaset kohdallaan, ja esimerkiksi nämä kasvupanokset tukevat sitä samaa. Sen sijaan SDP:n vaihtoehto — josta en edustaja Lylyä syytä — millä luodaan luottamusta, on tässäkin tilanteessa veroraippa yrityksille ja lisää velkaa veronmaksajien piikkiin, joka on kuitenkin sitten tulevaisuuden veronkorotus.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-12T17:02:02,2025-02-12T17:07:16,Hyväksytty,1.1 2025_5_191,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 211/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Esittelijänä ministeri Multala.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_5_192,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 211/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys on osa nettonollateollisuutta koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen kansallista toimeenpanoa. Nettonollateknologiat edistävät puhdasta energiasiirtymää. Nettonollateknologioita ovat esimerkiksi uusiutuvan energian teknologiat, akkuteknologiat, vetyteknologiat, hiilidioksidin talteenottoteknologiat ja sähköverkkoteknologiat. Nettonollateknologian valmistushanke voi olla esimerkiksi tuulivoimalan komponentteja tai akkumateriaaleja valmistavan tehtaan perustaminen. Nettonollateollisuuden asetuksen tarkoittamaksi kansalliseksi yhteyspisteviranomaiseksi nimitettäisiin Itä-Suomen aluehallintovirasto. Valmisteltavan aluehallintouudistuksen myötä yhteyspisteviranomaisen tehtävä siirtyisi uudelle valtakunnalliselle lupa‑ ja valvontavirastolle vuoden 2026 alusta alkaen. Yhteyspisteviranomaisen tehtävänä on yhteensovittaa nettonollateknologian valmistushankkeiden lupamenettelyjä, auttaa hankkeen toteuttajaa ymmärtämään lupamenettelyjen kannalta merkityksellisiä hallinnollisia seikkoja sekä seurata lupamenettelyille säädettyjen määräaikojen noudattamista. Esityksellä yhteyspisteviranomaiselle säädettäisiin valtuus tarvittaessa pidentää hankkeen lupakäsittelyjen määräaikaa nettonollateollisuuden asetuksessa säädettyjen kriteerien täyttyessä. Lisäksi yhteyspisteviranomaiselle säädettäisiin tehtäviensä hoitamiseksi tiedonsaantioikeus muilla viranomaisilla oleviin lupakäsittelyjä koskeviin tietoihin. Esityksessä ehdotetaan myös säädettäväksi strategisen aseman saaneille nettonollahankkeille annettavasta etusijasta. Aluehallintovirastojen tulisi antaa strategisia hankkeita koskevien lupahakemusten käsittelylle etusija suhteessa muihin ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisiin lupahakemuksiin. Strategiset hankkeet olisi käsiteltävä kiireellisesti myös muutoksenhakutuomioistuimissa.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-02-12T17:07:43,2025-02-12T17:09:47,Hyväksytty,1.1 2025_5_193,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 211/2024 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Ja sitten mennään puhujalistaan. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_194,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 211/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lakiesityksessä oleviin nettonollateollisuuden hankkeisiin joudutaan kohdistamaan sekä valtion että kuntien viranomaisten resursseja. Kun hallitus samaan aikaan säästää hallinnosta ja osoittaa sille uusia tehtäviä, vaikuttaa tämä todennäköisesti myös kuntien ja ympäristönsuojeluviranomaisten tehtävien lisääntymiseen. Kun samalla tai pienemmällä resurssilla joudutaan tekemään enemmän töitä, hidastaa se todennäköisesti muiden kuin näiden nettonollateollisuuden hankkeiden lupakäsittelyjä. Lakiesityksessä ei ole kuitenkaan riittävällä tavalla arvioitu näitä vaikutuksia kuntien viranomaisiin, kuten muun muassa Kuntaliiton lausunnossa todetaan. Arvoisa puhemies! Työ‑ ja elinkeinoministeriön Luvat ja valvonta ‑palvelusta on pyritty kehittämään kattava lupien digitaalinen hakukanava. Sen kautta hakemukset ohjautuisivat oikeille viranomaisille ja tietojärjestelmiin. Hallituksen esityksen mukaan tätä Luvat ja valvonta ‑palvelua on tarkoitus hyödyntää myös nettonollateollisuuden hankkeiden mukaisessa seurannassa, tiedonvälityksessä ja asioinnissa. Kuntaliiton lausunnossa todetaan, että palvelun rajapintaratkaisujen kehittäminen ja toteuttaminen kuntien järjestelmiin tulee tässä yhteydessä järjestää luvatulla tavalla, mutta siihen pitää osoittaa myös riittävä rahoitus. Edelleen Kuntaliitto toteaa lausunnossaan, että Luvat ja valvonta ‑hankkeen aiemmissa vaiheissa järjestelmäintegraatiota ei ole saatu toteutettua kuntien kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Kunnilla ei myöskään ole ollut saatavilla rahoitusta palveluun liittymiseen. Suora sitaatti Kuntaliiton lausunnosta: ”Luvat ja valvonta ‑hankkeen aiemmissa vaiheissa ratkaisuja, muun muassa integraatiota, ei ole saatu toteutettua kuntien kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Haasteita on kuvattu ainakin Luvat ja valvonta ‑hankkeen väliarviointiraportissa, jossa on työ‑ ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta toteutetun arvioinnin tulokset. Jos esimerkiksi käsittelyvaihetietoja lupahakemuksen käsittelytilanteesta joudutaan välittämään yhteyspisteviranomaisille manuaalisesti eli sähköpostilla tai kirjautumalla erilliseen portaaliin syöttämään tietoja, aiheutuu siitä työtaakkaa kunnan viranomaisille verrattuna siihen, että tiedot välittyisivät sujuvasti tietojärjestelmästä toiseen. Lisäksi turhaa työtaakkaa aiheutuu yhteyspisteviranomaisille.” Arvoisa puhemies! Kuntaliitto pitää välttämättömänä, että Luvat ja valvonta ‑palvelun rajapintaratkaisujen kehittäminen ja toteuttaminen myös kuntien järjestelmiin järjestetään ja rahoitetaan kohtuullisessa aikataulussa valtion varoista. Tämä on keskeinen edellytys sähköisen asioinnin sujuvuuden ja yhden luukun käyttökelpoisuuden toteutumiselle käytännössä. Myös nettonollateollisuusasetus viittaa siihen, että jäsenmaiden tulee huolehtia toimivaltaisten lupaviranomaisten resursoinnista mukaan lukien sähköisen asioinnin edellyttämä resursointi. Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi, yksikään etusijalle päätyvä hanke ei saa päästä sinne ympäristön ja luonnon eikä varsinkaan paikallisen luontoon perustuvan elinkeinoelämän, elinkeinotoiminnan ja yrittäjyyden kustannuksella. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-02-12T17:09:59,2025-02-12T17:13:13,Hyväksytty,1.1 2025_5_195,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 211/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_196,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 211/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin ministeri esitteli, tämä esityshän sinänsä on nyt vähän tämmöinen tekninen. Tässä määritellään tämä yhteysviranomainen, ja se on voimassa siihen asti, kunnes tämä uusi lupa‑ ja valvontavirasto tulee. Ehkä laajemmin tähän liittyen halusin esittää huolta siitä, että meillä on nyt aika paljon näitä erilaisia EU:stakin tulevia asetuksia, joiden perusteella tätä lupien sujuvoittamista halutaan tehdä — mikä on ihan perusteltua, kunhan ei samalla höllennetä lupia — ja näitä hankkeita, jotka menevät ikään kuin etusijalle. Niitä on tämän nettonolla-asetuksen myötä tulevia, siellä on RED kakkonen, siellä on tämä kriittisten mineraalien asetus. Nyt kysymys kuuluu, että jos näitä kaikkia ikään kuin priorisoidaan, niin rupeaa olemaan tilanne, että kaikki hankkeet ovat priorisointilistalla, ja silloin voi kysyä, onko se priorisointi todellakin aitoa etenkin, jos samanaikaisesti ei resursseista huolehdita. Ja sehän on tämä iso kysymys, miten lupahallinnon resurssit tullaan turvaamaan, kun näitä erilaisia hankkeita on ja kaikille haluttaisiin antaa tätä priorisointia. No sitten tietysti toinen kysymys on tämä uusi lupa‑ ja valvontavirasto, joka todella on tulossa, johon nämäkin asiat sitten myöhemmin siirtyvät, kun nyt tässä väliaikaisesti tätä yhteyspistettä ollaan tämän lain mukaan tekemässä. Miten siellä tämä ympäristöön liittyvä yleinen etu tullaan järjestämään? Tämä on ollut se iso huoli. Samanaikaisesti, kun me mietitään lupien myöntämistä, on tietysti tärkeää, että lupaprosessit ovat sujuvia, mutta se ei todellakaan saa johtaa siihen, että lupia sitten höllennettäisiin. Siinä mielessä tämä ympäristöön liittyvän yleisen edun valvonta on äärimmäisen tärkeää, ja sen tulee olla osa tätä lupa‑ ja valvontavirastoa. Tästä olisin halunnut ministeriltä kuulla, miten tämä asia on hoidettu ja onko meillä takuu siitä, että tämä ympäristön yleinen etu siellä sitten huomioidaan riittävällä tavalla luvan myöntämisessä ja myös tietysti valvonnan osalta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-02-12T17:13:14,2025-02-12T17:15:42,Hyväksytty,1.1 2025_5_197,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 211/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Aalto-Setälä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_198,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Pauli,Aalto-Setälä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 211/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies, kiitos! Tämä on todellakin, niin kuin tässä on jo todettukin, tekninen tarkennus täältä Suomesta ja meitä velvoittavaa lainsäädäntöä. EU:ssa rakennetaan nyt nopeasti hiilineutraalia energiantuotantoa, ja on kyllä ehdottoman järkevää ja viisasta sitä täällä tukea. Tämä vaikuttaa siihen, että mitä tahansa hiilineutraalin edullisen energian tuottamiseksi tarvittavia komponentteja, osia tai laitteita tarvitaan, niin silloin saataisiin näille tämmöinen etusija lupamenettelyssä ja yksi viranomainen, joka nämä nopeasti ja järkevästi käsittelee. Kun katsoo tätä lausuntomateriaalia, niin tämä nähdään laajasti varsin myönteisenä enkä löydä täältä juurikaan kritiikkiä. Tällä ehdotetulla säännöksellä ei myöskään ole mitään välittömiä ympäristövaikutuksia. Säätelyssä on silti tärkeää muistaa, että ympäristön‑ ja luonnonsuojelun korkea taso ja laatu tässä palvelussa ja suomalaisessa viranomaistoiminnassa, ehkä jopa asiakasystävällisyydessä pitää olla kunnossa, että nämä kaikki hienot tavoitteet sitten käytännössä toteutuvat.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+3.aspx,fi,Pauli Aalto-Setälä,1504,2025-02-12T17:15:44,2025-02-12T17:16:56,Hyväksytty,1.1 2025_5_199,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 211/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Jäntti poissa. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_200,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 211/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä olen todella hämmästynyt siitä — voisin kuvitella, että jos vasemmistohallitus maassa olisi, tällaisia byrokratian kasvatuspuheenvuoroja, näitä puheita, saisi kyllä kuulla joka päivä — että kokoomuslainen hallitus esittää valtavaa hallintobyrokratiaa lisää tämmöiseen vakavaan asiaan. Kannattaa muistaa, arvoisat edustajakollegat ja myös ministeri, se, että me emme hallintoa kasvattamalla tee tähän maahan mitään muuta kuin lisää työttömiä. Kaikki se raha, mikä me tarvitaan tähän maahan... Juuri käydyssä keskustelussa, mitä pääministeri johti ansiokkaasti, tuli esille, että me tarvitsemme työpaikkoja. Meillä on tässä talossa puhuttu kymmeniä, jopa satoja kertoja siitä, että meidän on purettava byrokratiaa, lopetettava lupamenettelyä ja saatava yrityksille ne luvat investointeja varten nopeasti, ja nyt täällä käsitellään välittömästi tämän ansiokkaan avauskeskustelun jälkeen sitä, miten ruvetaan tekemään lisää byrokratiaa. Euroopan unioni on tekemässä sitä, mihin sillä ei ole mitään lupaa. Eihän Euroopan unionilla ole mitään asiaa Suomen metsiinkään. Valtavaa byrokratiaa rakennetaan koko ajan, ja tämähän johtaa siihen, että pikkuhiljaa meidän metsäteollisuus surkastuu tästä maasta pois, ja sitä talouskurimusta ei siedä yksikään tässä salissa oleva kansanedustaja — ei varmasti siedä. Meiltä lähtee teollisuus, meiltä lähtevät työpaikat. Sitten leikataan eläkkeitä, sosiaaliturvaa, sosiaalipalveluita, terveyspalveluita, kaikkia. Toivoisin hieman pidättyvyyttä ja järkeä tähän hommaan. Euroopan unioni työntää kyllä jalkansa joka oven väliin ja sitten kasvattaa byrokratiaa, eikä ole pitkä aika siihen hetkeen, kun sieltä tulee taas muutaman tuhannen miljardin esitys, että yhteistä lainaa otetaan yhteisen puolustuksen rakentamiseen Eurooppaan. Miksi? Sitä varten, kun nämä maat ovat laiminlyöneet oman puolustuksen rakentamisen, ja nyt niitä suomalaisilla maksatetaan. Edellinen elvytyspaketti meni italialaisten keittiöiden korjaamiseen ja erilaisten julkisten muistomerkkien rakentamiseen, ja suomalaiset maksoivat kiltisti. Eihän ole mitään järjen hiventä enää tässä hommassa, kun työnnetään rahaa sinne sun tänne, ja sitten ihmetellään, minkä tautta Suomen talous menee alamäkeä, velka kasvaa, korot nousevat, työttömyys kasvaa ja palveluja leikataan. Jos tältä tieltä päästäisiin pois, niin olisin onnellinen. Mutta jos kerran kokoomuslainen hallitus tällaista esittää, niin olen minä vallan ihmeissäni, mutta saahan sitä nuori mies olla ihmeissään. Ei siinä sen kummempaa. Palataan asiaan vaikka huomenna.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-02-12T17:17:06,2025-02-12T17:19:33,Hyväksytty,1.1 2025_5_201,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 211/2024 vp,Kiitoksia. — Haluaako ministeri vielä vastata? Kaksi minuuttia paikalta vaikka., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_202,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 211/2024 vp,"Joo, arvoisa puhemies, ehkä menee hieman pitkäksi, mutta yritän nyt nopeasti vastata näihin kysymyksiin. Ensinnäkin edustaja Kalliolle: Juuri tätä tässä nyt ollaan kehittämässä, nimenomaisesti sitä, että Luvat ja valvonta ‑palvelukokonaisuus menisi kohti tätä yhden luukun mallia, jossa myös sitten hyödynnetään digitaalisia palveluita. Ja kuntien järjestelmien rahoitus taas sen sijaan on ollutkin iso kysymys, koska kuntia on todella paljon. Sen vuoksi nyt hallitus keskittyy laittamaan myös näitä valtion omia järjestelmiä kuntoon ja myös yhtenäistämään näitä menettelyitä. Sitten tämä laajempi resurssitarkastelu: Vaikka tässä toki on aville annettu tämä pienempi lisäresurssi, 40 000 euroa, niin sitten tämän laajemman menettelyn osalta resurssikysymystä tullaan tarkastelemaan, kun tämä lupa‑ ja valvontavirastoa koskeva hallituksen esitys tuodaan tänne. Tämä tehtävähän on tarkoitus tosiaan siirtää sinne, ja se virasto aloittaisi vuoden 26 alussa. Sitten edustaja Mikkonen kysyi tästä yleisestä edusta: Sen valvonnan järjestelmistä huolehditaan tietysti osana tätä aluehallinnon uudistusta aivan asianmukaisella tavalla. Se on viranomaisen lakisääteinen tehtävä ja tulee lupaprosessissa tietysti huomioida. Myöskään tähän etusijamenettelyyn tässä hallituksen esityksessä ei sinällään tule muutoksia siihen, millä tavalla toimivaltaiset lupaviranomaiset näitä lupia sitten käsittelevät ja myöntävät, vaan niistä vaatimuksista edelleenkin pidetään kiinni. Ja ehkä vielä sitten sen totean, että ehkä edustaja Hoskonen sen varmaan ihan hyvin tietääkin toki, niin kuin tässä jo edustaja Aalto-Setälä totesi, että tämä etusijamenettelyhän tulee sieltä Euroopan unionin lainsäädännöstä, ja sinällään tämän tarkoitushan on nimenomaan sujuvoittaa ja nopeuttaa näiden ikään kuin puhtaan energian tai puhtaiden hankkeiden luvitusta. Siihenhän tähtää myös tämä luvituksen suurempi muutos, jota me tullaan sitten tekemään tämän uuden valtakunnallisen lupa‑ ja valvontaviraston myötä. Silloin toivottavasti myös näitä etusijamenettelyjä siellä voidaan edelleen jatkaa ja myös resursoida, jotta sitten tämä viranomaisten kapasiteetti käsitellä myös näitä muita hakemuksia ikään kuin säilyy. Mutta tässä kuitenkin pitää huomata se, että edelleenkin, kuten tähänkin asti, tämä yhteyspisteviranomainen ei ole käytännössä se, joka arvioi näitä edellytyksiä, vaan prosessi sinällään säilyy samana, mutta sitä yhteensovittamista tehdään ikään kuin yhden luukun kautta jatkossakin tässä yhdessä uudessa lupa‑ ja valvontavirastossa toivottavasti. Eli kysymyksessä on enemmänkin sujuvoittava ja nopeuttava lainsäädäntöhanke [Hannu Hoskonen: Hyvä!] kuin lisäbyrokratiaa tuottava lainsäädäntöhanke, ja sen vuoksi tätä nyt myös täällä edistämme, vaikka se toki meille myös EU:n lainsäädännöstä tulee tänne. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-02-12T17:19:36,2025-02-12T17:22:50,Hyväksytty,1.1 2025_5_203,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja sähköntoimitussopimusten vertailuvälineestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 197/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Esittelijänä ministeri Multala. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_5_204,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja sähköntoimitussopimusten vertailuvälineestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 197/2024 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Työ‑ ja elinkeinoministeriön asettama älyverkkotyöryhmä laati toimenpide-ehdotuksia, joilla älykäs sähköjärjestelmä voi palvella asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoille ja edistää toimitusvarmuuden ylläpitoa. Hallituksen esityksen päätavoitteena on toimeenpanna vielä toteuttamatta olevia älyverkkotyöryhmän ehdottamia toimenpiteitä. Hallituksen esityksessä ehdotetaan sääntelyä, jonka puitteissa sähkön vähittäismyyjät voisivat tarjota sähkön myynnin ja jakelun yhteislaskutusta. Yhteislaskutuksen piirissä olevan asiakkaan olisi helpompi saada kokonaiskuva sähkökustannuksistaan. Näin myös markkinoiden tarjoamat mahdollisuudet omaan sähkön hintaan vaikuttamiseen olisivat helpommin havaittavissa ja hyödynnettävissä asiakaskeskeisen vähittäismarkkinamallin tavoitteiden mukaisesti. Sähkönjakelun hinnoittelurakenteita koskevan ehdotuksen tavoitteena puolestaan on yhtenäistää jakelupalveluiden maksurakenteita ja edistää tehomaksun käyttöönottoa. Esitys loisi kehyksen tarkemmalle sääntelylle, ja Energiavirasto voisi antaa tarkempia määräyksiä eri maksukomponenttien rakenteista mukaan lukien tehomaksun kansallisista määräytymisperusteista. Säädösehdotukseen sisältyvät jakelumaksukomponentit vastaisivat jo käytössä olevia maksukomponentteja. Tehomaksulla voidaan tehostaa jakeluverkon käyttöä ja siten säästää verkonhaltijan investointikustannuksia sekä asiakkaiden kuluja. Tehomaksulla jakelupalvelun kustannustenjakoa voidaan tuoda lähemmäs aiheuttamisperiaatetta. Tehomaksu vaikuttaa näin ollen kustannusten kohdentumiseen ja jakautumiseen asiakkaiden välillä, eikä se lisää verkonhaltijan asiakkailtaan keräämien jakelumaksujen kokonaissummaa. Markkinapohjaista loppukäyttäjän kuormanohjausta koskeva sääntelyehdotus mahdollistaisi sen, että loppukäyttäjä valtuuttaisi palveluntarjoajan antamaan suoraan käskyt sähkömittarin kuormanohjausreleeseen kytketyn kuormansa ohjaukseen. Kellonaikaan tai kalenteriin sidottu sähkönkulutuksen aikaohjaus on käymässä vanhentuneeksi, kun sähkön tuotantorakenne muuttuu vaihtelevammaksi. Tällöin on tärkeää, että yhä suurempi osuus sähkönkulutuksesta voi reagoida sähkömarkkinatilanteeseen nopeasti ja joustavasti. Edellä esiteltyjen älyverkkotyöryhmän ehdotuksiin perustuvien toimien lisäksi esityksellä pyritään turvaamaan kuluttajan asemaa sähkömarkkinoilla. Kuluttaja-asiamies teki vuonna 2021 työ‑ ja elinkeinoministeriölle aloitteen sähkömarkkinalainsäädännön kehittämiseksi. Aloitteeseen sisältyi ehdotus uuden sähkönmyyntisopimuksen voimaantuloajan rajoittamisesta kolmeen kuukauteen. Esitetty etä‑ ja kotimyynnissä tehdyn sähkönmyyntisopimuksen voimaantuloaikaa koskeva säännös estäisi sellaisten tilanteiden syntymisen, joissa voimaantuloa odottamaan jäänyt uusi sopimus ei enää muuttuneissa olosuhteissa tai uudessa markkinatilanteessa vastaisi kuluttajan tarpeita ja toiveita. Lisäksi esitetään pantavaksi täytäntöön sähkömarkkinadirektiivin säännös määräaikaisten kiinteähintaisten sähkönmyyntisopimusten irtisanomismaksuista. Tapauskohtaisen, kuluttajansuojasääntelyyn pohjautuvan kohtuuttomuusarvioinnin rinnalla säännös antaisi irtisanomismaksujen tarkastelulle konkreettisen arviointiperusteen sekä ylärajan ja turvaisi näin ollen kuluttajien asemaa. Esitetyillä lainmuutoksilla pyritään toisaalta myös selkeyttämään voimassa olevaa sääntelyä. Sähkömarkkinalain liittymisjohdon määritelmää esitetään muutettavan siten, että voimalaitosten yhteyteen sijoitettavat energiavarastot voisivat yksiselitteisesti hyödyntää voimalaitoksen liittymisjohtoa tai usean voimalaitoksen yhteistä liittymisjohtoa. Muutoksen odotetaan mahdollistavan nopeasti voimalaitosten yhteyteen toteutettavat energiavarastohankkeet. Voimassa olevaa sääntelyä esitetään lisäksi selkeytettävän kohtuullisen verkkoonliittymisajan vaatimusten osalta. Kohtuullinen liittymisaika kantaverkossa ja suurjännitteisessä jakeluverkossa saisi ylittää 24 kuukautta ja jakeluverkossa kuusi kuukautta ainoastaan perustelluista syistä. Esitykseen sisältyy lisäksi direktiivien täytäntöönpanotoimia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+4.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-02-12T17:23:13,2025-02-12T17:27:33,Hyväksytty,1.1 2025_5_205,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja sähköntoimitussopimusten vertailuvälineestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 197/2024 vp,Kiitoksia. — Sitten puhujalistaan. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_206,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja sähköntoimitussopimusten vertailuvälineestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 197/2024 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Arvoisa ministeri! Yksi tärkeä osa käsittelyssä olevasta sähkömarkkinalain muutoksesta ovat muutokset sähkömarkkinoiden suuriin hinnanvaihteluihin. Esimerkiksi vuoden 2022 talvella sähkön hinta oli jopa kaksi euroa kilowattitunnilta yksittäisinä päivinä ja kiinteitä sähkösopimuksia myytiin 40 sentin kilowattituntihintaan. Näistä sähkösopimuksista on sittemmin ollut kuluttajilla hankaluuksia päästä eroon, tai niistä eroamiseen liittyvät maksut ovat olleet kuluttajille ylisuuria. Tämän lakiesityksen tarkoituksena on mahdollistaa kuluttajille parempia mahdollisuuksia sopia sähkösopimuksien purkamisesta ja laittaa raja-arvoja ylisuurille sopimuksenpurkusakoille. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus tekee näitä merkittäviä toimia kuluttajan suojaamiseksi, mutta juurisyy näille ongelmille on jossain muualla. Suomi ja Eurooppa ovat täysin tietoisesti menneet mukaan Euroopan päästökauppajärjestelmään. Tämän järjestelmän takia meillä on tehty stabiilista ja halvasta energiantuotannosta ylihinnoiteltua ja epästabiilia. Fossiiliset polttoaineet ja turve on keinotekoisesti tehty kalliiksi tai jopa kannattamattomiksi. Turvetta tulemme tarvitsemaan huoltovarmuutemme turvaamiseksi nyt ja jatkossa. Näiden tilalle on tullut näennäisesti halpaa tuulivoimaa ja aurinkovoimaa. Valitettavasti nämä uusiutuvat ovat todellisuudessa kalliita ja ovat osoittautuneet myös erittäin epästabiileiksi energiantuotantomuodoiksi. Edellisen hallituksen tekemät päästökaupat ovat luoneet ylihinnoitellut ja vaihtelevat sähkömarkkinat ja nyt pakottaneet hallituksen tekemään tämänkin laastaripaikkauksen markkinoihin. Päästökaupan hinta lävistää meidän koko yhteiskunnan aina sähköstä lämmitykseen ja liikkumisesta ruokaan. Tällä lainsäädännöllä näiden päätösten ongelmia pyritään paikkaamaan. Arvoisa rouva puhemies! Tämä ongelma on klassista julkisen hallinnon toimintaa: suoraa päätä yritetään korjata jotain ongelmaa, tehdään lainsäädäntömuutoksia eli tässä tapauksessa päästökauppajärjestelmä. Järjestelmä aiheuttaa epästabiileja sähkömarkkinoita, ja nyt teemme lainsäädäntöä korjaamaan tätä ongelmaa. Mitään näistä ei olisi tarvinnut tapahtua, ja mihinkään näistä ei tarvitsisi oikeasti käyttää aikaa ja energiaa. Liian kunnianhimoiset ilmastotavoitteemme ovat vaikeuttaneet kilpailukykyämme. Kokonaisuus ja eri vaikutusarvioinnit tulisi huomioida niin Suomen kansalaisten kuin yrityksienkin näkökulmasta. Kevään aikana tullaan tekemään ilmasto‑ ja energiastrategia, jossa näihin asioihin tullaan paneutumaan huolellisesti ja maamme edun mukaisesti sekä myöskin yksittäisten kansalaisten arjen kustannukset huomioiden. Kuluttajan asema tulee turvata. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+4.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-02-12T17:27:36,2025-02-12T17:30:49,Hyväksytty,1.1 2025_5_207,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja sähköntoimitussopimusten vertailuvälineestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 197/2024 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Mikkonen, Krista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_208,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja sähköntoimitussopimusten vertailuvälineestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 197/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Vähän hämmästelin tuota edellistä puheenvuoroa. En tiedä, olikohan edustajalla tiedossa se, että nimenomaan Suomessahan on Euroopan halvin sähkö, ja nimenomaisesti se, että me olemme päässeet irti fossiilisista nopeampaan tahtiin kuin muu Eurooppa, on ollut tähän syy, ja tietysti päästökauppa on ollut hyvä ajuri. Ja juuri sen takia, että meillä on Euroopan halvin sähkö, myös puhtaan energian investorit ovat kiinnostuneita Suomesta, eli siinä mielessä nimenomaan tämä on ollut edellytys siihen, että meidän kilpailukykymme on parantunut. Mutta sitten tähän lakiesitykseen ja näitten joustojen tärkeydestä: On todella hyvä, että näitä joustoja tuodaan ja helpotetaan niiden käyttöä, sillä kun me tiedämme, että meidän täytyy irrottautua fossiilitaloudesta, se tarkoittaa lisää uusiutuvan energian investointeja. On arvioitu, että määrä pitäisi noin kolminkertaistaa 20-luvun aikana, mutta samanaikaisesti meidän pitäisi tuplata meidän energiatehokkuus ja energiansäästö, ja siinä nämä joustot ovat aivan elintärkeässä roolissa. Me muistamme, kuinka korona-ajan jälkeen ja energiakriisin jälkeen, kun energian hinta oli korkealla, oli aivan valtava määrä sitä potentiaalia, miten energiaa pystyttiin säästämään, ja myös tämä joustojen käyttömahdollisuus, kun se oli hinnoiteltu, oli äärimmäisen tehokasta, ja niin yritykset kuin kuluttajatkin käyttivät näitä. Nyt näitä mahdollisuuksia on oleellista ja tärkeää lisätä, ja sen takia on oikein hyvä, että tämäkin lainsäädäntö on tänne tuotu. Kun todellakin mietitään meidän sähkömarkkinoita, niin se on tietysti nyt jo edullista. Meillä on Euroopan halvinta sähköä, mutta se haaste tulee siitä, että se hinta saattaa vaihdella, ja siihen on paljon keinoja puuttua, ja näiden joustojen lisääminen ja niiden mahdollistaminen on tärkeää. Itse ajattelen, että myös energiayhtiöiden, sähköyhtiöiden pitäisi tuoda kuluttajille tarjolle monipuolisemmin niitä paketteja. Meillä on tietysti nyt pörssisähkö, sitten meillä on kiinteä sähkö, mutta olisi hyvä, että meillä olisi myös sentyyppisiä sopimuksia, joissa olisi tietty katto ja lattia, ja silloin kuluttaja pystyisi saamaan pörssisähkön heilahtelusta tiettyä hyötyä mutta pystyisi ikään kuin varmistamaan, että se ei koskaan mene liian korkeaksi. Toisaalta sitten ei koskaan saisi niitä miinushintojakaan, mutta silloin myös paremmin pystyisi suunnittelemaan, niin tietäisi sitä sähkölaskun suuruutta. Toivon, että myös tätä vuoropuhelua aktiivisesti ministeri kävisi sinne energiayhtiöiden puoleen ja tällaisia elementtejä saisimme lisää markkinoille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-02-12T17:30:52,2025-02-12T17:33:46,Hyväksytty,1.1 2025_5_209,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja sähköntoimitussopimusten vertailuvälineestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 197/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_210,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja sähköntoimitussopimusten vertailuvälineestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 197/2024 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Kiitoksia ministerille asian esittelystä. Se, minkä takia otin tämän puheenvuoron, on se, että ihmettelin samaa edustaja Strandmanin puheenvuorossa, sitä, että hän loi kuvan, että sähkön hinta olisi meille tällä hetkellä haasteellinen. Näinhän ei ole. Sen sähkön hinnan kanssa kyllä me pärjätään, mutta varsinkaan tuolla maakunnissa tämän sähkön siirtohinnan kanssa me emme kyllä tule pärjäämään, rouva puhemies. Meilläkin Kainuussa sähkön siirtohinta, pelkästään perusmaksu kuukaudessa, nyt nousi itse asiassa vuodenvaihteessa. Me maksetaan 40 euroa pelkästään pelkkää perusmaksua ja siihen päälle vielä se kilowattituntihinnan siirtohinta, joka on minun mielestäni aika kohtuuton — kun ajatellaan, että kuitenkin siellä maaseudulla vielä elämää on ja halutaan tulevaisuudessakin siellä olla ja elää — varsinkin näille vapaa-ajan asukkaille, mökkiläisille. Vaikka siellä ei olisi minkäännäköistä sähkönkäyttöä, niin joka kuukausi se 40 euroa sitten maksetaan. Mukava kuulla, että tämä älyverkkotyöryhmä loppuraportissaan tuo näitä toimia ja nyt hallitus tähän puuttuu. Mutta toivoisin älyä sitten myös tulevaisuudessa siihen, että näitä kohtuuttomia sähkön siirtohintoja tuolla maakunnissa pystyttäisiin alentamaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+4.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-02-12T17:33:48,2025-02-12T17:35:11,Hyväksytty,1.1 2025_5_211,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja sähköntoimitussopimusten vertailuvälineestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 197/2024 vp,Kiitoksia. — Haluaako ministeri vielä vastata? Kaksi minuuttia., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_212,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja sähköntoimitussopimusten vertailuvälineestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 197/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Näissä puheenvuoroissa käsiteltiin paljon muitakin asioita, jotka eivät varsinaisesti suoraan liity tähän esitykseen, mutta kiitos toki evästyksistä. Niitä jäädään totta kai miettimään, ja on totta kai hyvä, jos myös energiayhtiöt ja sähkönmyyntiyhtiöt pohtivat näitä omia tuotteitaan. Mutta tämmöinen hintaputkiajatteluhan on myös sellainen, että siinä yleensä sitten osittain sitä riskiä ikään kuin siitä hinnanvaihtelusta siirretään sitten kuluttajalle, ja voi olla, että jos kuluttaja sellaista on valmis ottamaan, niin sellaisia myös sitten tuodaan. Mitä tulee esimerkiksi edustaja Kettusen pitämään puheenvuoroon, niin tämä osaltaan tuo sitä ratkaisua siihen, että ainakin se hinnoittelu olisi sitten läpinäkyvää, jos tämmöinen yhteislaskutusmahdollisuus tuodaan, jolloin kuluttaja näkisi helpommin sen, millä tavalla se sähkönsiirto ja toisaalta sitten se sähkönkulutus, jotka voivat tulla esimerkiksi eri yhtiöiltä, ikään kuin suhtautuvat toisiinsa ja miten voi itse myöskin näihin edustaja Mikkosen peräänkuuluttamiin joustoihin vaikuttaa paremmin, kun näkee sen koko sähkölaskun kokonaisuuden. Mutta totta kai nämä siirtohintakysymykset ovat paljon puhuttavia, ja niihin toki on tuotu jo siinä mielessä kohtuullistamista, että kun näitä investointeja tehdään, niin niitä pitää tehdä kustannustehokkaasti, mikä sinällään ikään kuin varmistaa sitä, että nämä siirtohinnat eivät voisi kohtuuttomasti nousta. Mutta tietenkin se on selvää, että Suomen kaltaisessa maassa, jossa myös on välillä erilaisia myrskyjä ja muita, maksaa sitten osaltaan sekin, että tehdään tätä säävarmaa sähkönsiirtokapasiteettia. Sinällään tässä esityksessä oli monia yksittäisiä, pienempiä ja suurempia kokonaisuuksia, joista monet perustuivat todellakin tämän älyverkkotyöryhmän ehdottamiin toimenpiteisiin, ja näitä tässä nyt toimeenpannaan. Niillä osaltaan pyritään nyt sitten mahdollistamaan myös meidän energiajärjestelmän ja sähköverkkojen parempaa toimintaa ja kuluttajien parempaa tietoisuutta niiden toiminnasta ja myöskin sähkön hinnoista. Ehkä sen tähän loppuun vielä sanon, että todellakin on näin, että Suomessa tällä hetkellä sähkön hinta on Euroopassa toiseksi alhaisinta Ruotsin jälkeen, mutta vaihtelu on toisaalta sitten hyvinkin suurta. Tämä on juuri se meidän haasteemme, että meillä on todella paljon nyt sääriippuvaista tuotantoa, aurinko‑ ja tuulivoimaa, ja sitä syntyy edelleen jatkossakin. Kun me hallituksessa ajattelemme, että Suomi haluaa olla puhtaan energian suurvalta ja houkutella tänne investointeja, jotka sitten käyttävät sitä puhdasta energiaa, niin meidän on jatkuvasti myös pohdittava sitä, miten me voimme lisätä säätömahdollisuuksia ja kulutusjoustoja, mutta samaan aikaan me tarvitsemme myös lisää sitä vahvaa perusvoimaa, jota on saatavilla säästä riippumatta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+4.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-02-12T17:35:14,2025-02-12T17:38:16,Hyväksytty,1.1 2025_5_213,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Tässäkin esittelijänä ministeri Multala. Olkaapa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_5_214,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Esitys Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta liittyy hallituksen tavoitteeseen julkisen talouden tasapainottamisesta ja valtionhallinnon sopeutustoimiin. Puiston luontokeskus Petolan ja tutkimuskeskuksen toiminta ja käyttö on vähäistä mutta ylläpitokustannukset korkeat.- Esityksessä ehdotetaan Ystävyyden puiston laista kumottavaksi puiston henkilöstöä sekä opastus‑ ja tutkimuskeskusta koskeva 6 §. Tavoitteena on mahdollistaa puiston luontokeskus Petolan ja tutkimuskeskuksen toiminnan päättäminen ja myynti Metsähallituksen luontopalveluiden hallinnasta ja saavuttaa näin kustannussäästöjä. Lisäksi esityksessä päivitettäisiin Ystävyyden puiston perustamistarkoitus poistamalla siitä vanha maininta Suomen ja Neuvostoliiton välisen yhteistyön edistämisestä. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.6.2025. Ystävyyden puisto on perustettu omalla laillaan vuonna 1990. Puisto koostuu viidestä valtion luonnonsuojelualueesta Kuhmon kaupungissa ja Suomussalmen kunnassa. Ystävyyden puisto on Suomen puoleinen osa vuonna 1990 Suomen ja Neuvostoliiton välillä solmittua valtiosopimusta ystävyyden luonnonsuojelualueesta. Ystävyyden puistosta annetussa laissa säädettiin puiston ylläpitoon ja tutkimukseen tarvittavasta henkilöstöstä sekä opastus‑ ja tutkimuskeskuksen perustamisesta Kuhmon kaupunkiin. Luontokeskus Petola ja Ystävyyden puiston tutkimuskeskus rakennettiin Kuhmoon valtion varoin vuonna 1993. Keskus ja puiston työpaikat korvasivat eduskunnan edellyttämällä tavalla Kuhmon kaupungille alueiden suojelusta aiheutunutta metsätaloustyöpaikkojen vähenemistä alueella. Metsähallituksen luontopalvelut on vastannut luontokeskus Petolan toiminnasta ja kiinteistön rakennusten ylläpidosta. Tutkimuskeskuksen toiminnasta on puolestaan vastannut Suomen ympäristökeskus Syke. Vuosituhannen taitteessa luontokeskuksen ja tutkimuskeskuksen toiminta oli aktiivista. Nyt, noin 30 vuotta perustamisen jälkeen, tilanne on kuitenkin muuttunut. Luontokeskus Petolan käyntimäärät ovat vähentyneet, ja keskus on vähäisen kysynnän vuoksi pääosan vuodesta kiinni. Venäjän hyökkäyssodan myötä myös kaikki tutkimusyhteistyö Venäjän kanssa on jäädytetty. Rakennuksista luopuminen on perusteltua niiden vähäisen käytön ja käyttötarpeeseen nähden kalliin ylläpidon vuoksi. Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien rahoituksen vähentyessä Metsähallituksen on karsittava hallinnassaan olevien rakennusten määrää, jotta resurssit riittävät niiden hoitoon. Luontokeskuksen kiinteistöstä luopuminen toisi Metsähallitukselle arviolta noin 1,5 miljoonan euron kustannussäästön seuraavan kymmenen vuoden aikana rakennusten ylläpito‑ ja investointikuluista. Myös Syken kustannukset pienenisivät noin 55 000 euroa vuodessa keskuksen vuokrakuluista. Esitys ei toisi muutoksia Ystävyyden puiston luonnonsuojelualueisiin. Ystävyyden puiston suojelualueet muodostavat yhteensä yli 25 000 hehtaarin laajuisen, meillä Suomessa valtakunnallisesti arvokkaan metsä‑, suo‑ ja järviluonnon kokonaisuuden. Alueet turvaavat myös Suomen alkuperäislajistoon kuuluvan metsäpeuran keskeisiä elinympäristöjä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+5.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-02-12T17:38:39,2025-02-12T17:42:06,Hyväksytty,1.1 2025_5_215,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi puhujalistaan. — Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_216,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin tämä lakkautuspäätöshän johtuu niistä säästöistä, mitä Metsähallitukseen on tehty ja Metsähallituksen luontopalveluihin — eikä tämä todellakaan ole ainoa, vaan kansallispuistojen, luonnonsuojelualueiden retkeilyinfraa on purettu merkittävästi. Juuri tänään uutisista olemme saaneet kuulla, kuinka luontokeskuksia suunnitellaan nyt suljettavaksi Hossan, Kilpisjärven, Seitsemisen ja Teijon kansallispuistoista sekä Liminganlahden luonnonsuojelualueelta, joka on tunnettu linnustostaan ja tämmöinen lintujen seurantapaikka. Samanaikaisesti kuitenkin hallitus hallitusohjelmassaan kertoo, että se haluaa edistää luontomatkailua, ja tämä on tietysti varsin nurinkurista. Tietysti sitten jos me mietitään nyt tätä, mistä puhutaan, Petolan sulkeminen tai sitten Hossan kansallispuiston luontokeskuksen tuleva sulkeminen, niin se on nurinkurista myös siihen nähden, että hallitus on luvannut huolehtia Itä-Suomen elinvoimasta nyt, kun itäisen Suomen toimintaympäristö on valtavasti muuttunut. On nostettu yhdeksi kehittämiskohteeksi luontomatkailu, ja nyt sitten samanaikaisesti suljetaan näitä paikkoja, jotka siellä ovat olemassa olevia luontomatkailun edistämiseen tarkoitettuja. Tämä Hossan kansallispuistohan oli Suomen 100-vuotisjuhlalahja, ja kansallispuistossa on todellakin käyty, ja siellä on valtavasti kävijöitä. Sillä on ollut matkailullisesti tosi iso merkitys, ja nyt tämä luontokeskuksen sulkeminen sieltä on kyllä valitettava isku. Kaiken kaikkiaan kyllähän nämä säästöt Metsähallituksen luontopalveluista ovat varsin kurja arvovalinta hallitukselta, kun samanaikaisesti me tiedetään, että luonnossa liikkuminen on lisääntynyt, kansallispuiston kävijämäärät ovat lisääntyneet ja yhä useampi on aloittanut retkeilyn, ja sillä on myös kansainvälistä matkailumerkitystä. Ei ole tietysti kysymys vain siitä luontokokemusten saavutettavuudesta, jossa luontokeskuksella on iso merkitys, vaan se on myös turvallisuuskysymys, koska sinne kun lähdetään retkelle, niin luontokeskuksestahan saadaan se viimeinen tieto siitä, onko jossain tulvia, onko jossain mahdollisesti polku poikki, kun on puita kaatunut, tai jotain näin. Ja jos me mietitään varsinkin näitä kohteita, missä käy paljon ulkomaalaisia matkailijoita, vaikka siellä Kilpisjärvellä, niin jos se luontokeskus suljetaan, eivät he tunne niitä olosuhteita. Ja myös suomalaiset kokeneet ja aloittelevat retkeilijät tarvitsevat sen informaation, niin että tämä on myös turvallisuuskysymys. Sen takia todellakin toivon, että kaiken kaikkiaan nyt hallitus miettisi uudestaan sitä luontopalvelun rahoitusta ja estäisi sen, että näitä luontokeskuksia ryhdytään nyt laajemminkin sulkemaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-02-12T17:42:09,2025-02-12T17:45:19,Hyväksytty,1.1 2025_5_217,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_218,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp,"Rouva puhemies! Niin, tämä lakiesitys koskee omaa kotikaupunkiani Kuhmoa. Kiitoksia ministerille asian esittelystä. Mutta ihan ensimmäiseksi täytyy todeta, että harmittaa suunnattomasti, että tämmöinen säästölaki tänne eduskuntaan edes tuodaan —1,5 miljoonaa euroa säästöä kymmenen vuoden aikana. Ja tosiaan Suomen ympäristökeskuksella on työpaikkoja kyseisessä luontokeskus Petolassa, minkä lakkauttamisesta nyt käydään keskustelua 6 §:n kohdalta; Suomen ympäristökeskuksella on kaksi työntekijää kyseisessä luontokeskuksessa. On juurikin niin kuin tässä edustaja Krista Mikkonen edellisessä puheenvuorossa totesi, että kyllä tämä kyseinen lakiesitys on ristiriidassa hallitusohjelman ja hallituksen puheitten kanssa. Kun pitäisi itäiseen Suomeen saada toimeliaisuutta ja pitää olemassa olevat valot palamassa, niin nyt käy niin, että näitä työpaikkoja ajetaan sieltä itäisestä Suomesta pois, ja pahimmassa tapauksessa ne työpaikat ohjautuvat muualle. Mutta, puhemies, ehkä se isoin asia on se, että jos puolitoista miljoonaa on tämä säästö kymmenen vuoden aikana, niin kun katselin tuossa historiankirjoja, niin 20 vuotta sitten tämä kyseinen luontokeskus sai 1,14 miljoonaa euroa keskuksen kehittämiseen niin, että se luontokeskus vaihtoi toimintansa suurpetotietokeskukseksi. Siihen aikaan löytyi rahoitusta kyseiseen toimintaan, mutta nyt tällä lain muuttamisella tämä toiminta ajetaan alas. Puhemies! Myös siitä näkökulmasta tämä on tuotava esille, että kun aikoinaan tämä asia on kirjattu lainsäädäntöön, niin se on kirjattu sinne sen vuoksi, että saadaan kompensaatioita niistä menetetyistä alueista, jotka menivät tähän luonnonsuojelun alaisuuteen ja luonnonsuojelupuiston alaisuuteen. Metsähallituksella on tänäkin päivänä iso aluetaloudellinen vaikutus Kuhmossa ja itäisessä Suomessa. Valtion maiden pinta-ala pelkästään Kuhmossa on 250 000 hehtaaria, mikä on yli puolet metsämaan pinta-alasta Kuhmossa. Metsähallituksen hakkuiden laskennallinen kantoraha-arvo vuonna 2022 oli runsaat 13 miljoonaa euroa, rouva puhemies — 13 miljoonaa euroa pelkästään vuonna 22. Eli voidaan siis ajatella, että kuhmolaiset menettävät valtion kassaan vuosittain sen runsaan 13 miljoonan euron arvoisen summan verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki valtion Kuhmossa omistama metsämaa olisi kuhmolaisten omassa omistuksessa. Metsänhoitotöiden ja puunkorjuun työllisyysvaikutuksethan olisivat siinä tapauksessa aika lailla samat. Tähän kun lähdetään vertaamaan puolentoista miljoonan euron säästöä kymmenen vuoden aikana, niin kuulostaa kyllä todella omituiselta, että tämmöinen lakiesitys tuodaan tänne meidän käsiteltäväksi. Ja nytten kun tämä todennäköisesti menee sinne ympäristövaliokunnan käsittelyyn, niin minun mielestäni valiokunnan pitäisi jo samoin tein tehdä semmoinen toteama tähän asiaan, että tätä lakia ei pidä lähteä edistämään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-02-12T17:45:21,2025-02-12T17:49:13,Hyväksytty,1.1 2025_5_219,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vuornos., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_220,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Henrik,Vuornos,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän itse tätä lakiesitystä varsin perusteltuna. Tällä hetkellä valtiontalous on kurjassa jamassa ja säästöjä tehdään aivan kaikilta hallinnonaloilta, ja tässä kyseisessä tapauksessa Metsähallituksen luontopalvelut on etsinyt kohteen, jossa on kaikista korkein yksikkökohtainen kävijäkustannus, 18 euroa 60 senttiä per kävijä. Jos verrataan vaikka naapurissa olevaan Hossan luontokeskukseen, niin siellä päästään kymmenen kertaa pienempään kävijäkohtaiseen summaan, 1,50 per kävijä. Tässä tilanteessa, jossa säästöjä tehdään kaikkialta, mielestäni on perusteltua etsiä näitä kohteita, missä kävijäkohtainen kustannus on kaikista kallein. Lakiesityksessä luonnonsuojelualue säilyy. Tässä käytännössä puretaan tämä erityisasema, että lain mukaan on perustettava virkoja, ja se on myös ihan perusteltua. Meillä ei muistakaan luontokeskuksista ole vastaavia lakeja. Mitä tulee edustaja Mikkosen puheenvuoroon, että luontokeskuksen olemassaolo on turvallisuuskysymys, niin rohkenen eränkävijänä olla jonkin verran eri mieltä. En tunne kovin montaa retkeilijää, jotka käyvät kysymässä sää‑ tai luonto-olosuhteita luontokeskuksesta, vaan se eränkäynti pitää mitoittaa omien taitojen mukaan, ja sitten jos taidot ovat vähäisemmät, kävellä helpommilla reiteillä. Pikantti yksityiskohta on myös tämä yhteistyön edistäminen ympäristönsuojelun alalla Neuvostoliiton kanssa, ja kiitokset ministeri Multalalle, että näitä suomettumisen rippeitä puretaan meidän lainsäädännöstä pikkuhiljaa. Eli nyt Ystävyyden puistossa jatkossa keskitytään ydintehtävään ja 35 vuotta sitten kaatuneen Neuvostoliiton kanssa edistettävä yhteistyö vihdoin päättyy. Eli pidän esitystä varsin perusteltuna ja hyvänä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+5.aspx,fi,Henrik Vuornos,911828,2025-02-12T17:49:16,2025-02-12T17:51:33,Hyväksytty,1.1 2025_5_221,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp,Kiitoksia. — Sitten vielä edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_222,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp,"Rouva puhemies! Kyllä on kritisoitava tätä hallituksen esitystä, jolla Metsähallituksen luontopalveluiden säästöjä nyt tavoitellaan. Itä-Suomi ja itärajan kunnat mukaan lukien Kuhmo ovat jo kärsineet merkittäviä taloudellisia menetyksiä Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa. Säästöjen tavoittelussa olisi tullut huomioida itärajan tilanne, jossa alueen kunnat ovat jo kohdanneet taloudellisia menetyksiä matkailu‑ ja palvelusektorilla. Vallitsevassa tilanteessa Kuhmolle on tulossa nyt tuplarangaistus, kun samaan aikaan Metsähallituksen luontopalveluiden tavoitteena on luontokeskus Petolan lakkauttaminen säästösyistä. Nyt nämä kauniit puheet Itä-Suomen asuttuna pitämisestä ja kehittämisestä näyttävät olevan pelkkää sanahelinää. Myös Kuhmon kaupunki on muistuttanut omassa lausunnossa, että alkuperäisen kompensaation toteuttajiksi ei ole määritelty ympäristöministeriötä tai Metsähallituksen luontopalveluja. Kompensaation rahoittajiin kuuluu myös Metsähallituksen Metsätalous Oy. Alkuperäisessä laissa ei ole erittelyä siitä, mikä taho huolehtii kompensaatiosta. Jo hallituksen esityksen pääasiallisen sisällön kuvailun kohdalla on ristiriita. Ympäristöministeriön viime vuoden syyskuun alkupuolella pitämässä yleisötilaisuudessa Metsähallituksen luontopalvelut vakuutti, että luontokeskus Petolan toiminta ei lakkaa vaan se muuttuu. Hallituksen esityksessä mainitaan suoraan, että esityksen tavoitteena on mahdollistaa Ystävyyden puiston Kuhmossa sijaitsevan luontokeskus Petolan sekä tutkimuskeskuksen toiminnan päättäminen ja kiinteistön luovuttaminen Metsähallituksen luontopalveluiden hallinnasta kustannussäästöjen saavuttamiseksi. Puhemies! Tämän hallituksen esityksen perusteluissa nyt todetaan, että luontokeskus Petolan kysyntä sekä Ystävyyden puiston tutkimuskeskuksen käyttö ovat nykypäivänä vähäistä. Metsähallituksen luontopalveluissa on voimakkaasti supistettu luontokeskuksen aukioloja. Tämä luontokeskus Petola on nimittäin viime vuodet ollut avoinna yleisölle pelkästään heinäkuussa — edustaja Vuornos, pelkästään heinäkuussa on kävijöitä käynyt — mikä sitten johtaa tähän, että tilastoissa se näyttää, että siellä ei paljon porukkaa ole käynyt. Ei siis ihme, että ilmeisesti tarkoituksella supistamalla Petolan aukiolo minimiin on saatu tilastollinen kävijämäärä pieneksi. Ystävyyden puiston lakiesitystä valmisteltaessa silloin vuonna 1989—1990 Kuhmon kaupungin myönteisen suhtautumisen ehtona oli, että puiston perustamisesta aiheutuvat työpaikkamenetykset tulevat täysimääräisesti korvatuiksi. Luontokeskus Petolan toiminta on osa kompensaatiotoimenpiteitä, jotka käynnistettiin lievittämään valtion luonnonsuojelualuepäätöksestä Kuhmon aluetaloudelle aiheutuneita pysyviä tulo‑ ja työllisyysmenetyksiä. Keskeisimmät työpaikkamenetykset koituivat Elimyssalon alueen jättämisestä metsätaloustoiminnan ulkopuolelle. Se pienensi Kuhmon hoitoalueen vuosittaista hakkuusuunnitelmaa arviolta noin 12 800 kuutiometriä. Koko hoitoalueen hakkuusuunnitelma oli tuolloin 300 000 kuutiota per vuosi. Ystävyyden puiston perustamisen arvioitiin vähentävän Metsähallituksen Kuhmon hoitoalueen metsätalouden työpaikkoja kuuden metsurityöpaikan verran. Lisäksi väheni metsätyön johdosta, puutavaran kuljetuksesta ja metsätraktorin käytöstä yhteensä kolme työpaikkaa. Iso-Palosen ja Maariansärkän luonnonsuojelualueiden laajentaminen aiheutti 0,5—1 työpaikan menetyksen. Yhteensä vaikutus oli arviolta noin kymmenen työpaikan vähennys. Kuhmon kaupunki silloin edellytti, että kaupunkiin perustetaan Ystävyyden puiston opastus‑ ja tutkimuskeskus kompensaationa näille toimille. Kuhmolle luvattiin ja toteutettiin kompensaatio, mikä nyt on loppumassa. Kompensaatio tulee toteuttaa jatkossakin, mikäli Petolan ja Ystävyyden puiston tutkimuskeskuksen toiminnat loppuvat ja näitä aiemmin olleita työpaikkoja ja niiden aluetaloudellisia vaikutuksia ei enää ole. Niin kuin, puhemies, tuossa jo aikaisemmin omassa puheenvuorossani sanoin, Metsähallituksella on tänäkin päivänä iso aluetaloudellinen vaikutus Kuhmossa: valtion maiden pinta-ala 250 000 hehtaaria, mikä on puolet Kuhmon metsäpinta-alasta, Metsähallituksen hakkuiden laskennallinen kantoraha-arvo vuonna 22 oli runsaat 13 miljoonaa euroa. Eli voidaan ajatella, että kuhmolaiset menettävät valtion kassaan vuosittain sen runsaat 13 miljoonaa euroa, mikäli ajateltaisiin, että nämä metsäalat olisivat Kuhmon omistuksessa. Näihin ajatuksiin perustuen tuntuu todella omituiselta, että lähdetään tämmöinen kompensaatio viemään Kuhmosta. Mikäli tämä menee maaliin, niin kyllä minun mielestäni olisi perusteltua käydä laajat neuvottelut siitä, kuinka näitä kompensaatioita sitten tulevaisuudessa viedään eteenpäin, jos näitä alueita laitetaan suojeluun tai olemassa olevia suojelualueita jatketaan. Täytyy kuitenkin muistaa se, että metsäteollisuus on myös Kuhmoon investoinut viime vuosina, ja jos me haluamme tähän maahan kasvua, kasvutoimenpiteitä, niin kyllä meillä pitää pitää huoli siitä, että raaka-ainevarantoja myös metsäteollisuuden suuntaan on asianmukaisella tasolla ajatellen koko Suomea.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-02-12T17:51:35,2025-02-12T17:58:34,Hyväksytty,1.1 2025_5_223,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vuornos., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_224,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Henrik,Vuornos,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Jos lähdetään liikkeelle Itä-Suomen elinvoimasta, niin itse ajattelen niin, että kaksi valtion rahoilla työskentelevää työntekijää ei ratkaise sitä kysymystä, vaan kokoomuksen lähtökohta Kuhmonkin elinvoimassa on se, että yrittäjyys on se, joka kantaa ja luo kestävästi sitä elinvoimaa. Ehkä nyt on hyvä hetki myös markkinoida Kuhmoa, koska Kuhmossahan on upeita koskia, järviä, loistavia kalastusmahdollisuuksia, ja näen itse Kuhmossa paljon potentiaalia tämmöiseen matkailu‑ ja kalastusvetoiseen yrittäjyyteen. Ja toivon lämpimästi, että se sieltä kasvaa. Mitä tulee sitten näihin edustaja Kettusen puheisiin kompensaatioista luonnonsuojelualueen perustamisesta, niin pidän niitä hieman erikoisina. Suomessa on kymmeniä, satoja, tuhansia luonnonsuojelualueita perustettu ilman erillistä kompensaatiota. Ainakin itse ajattelen niin, että luonnonsuojelualueilla on arvo sinänsä. Tämänkin luonnonsuojelualueen tehtävä on suojella Kainuun metsä‑ ja suoerämaita, järvi‑ ja harjuluontoa ja metsäpeuralle tyypillisiä elinolosuhteita, ja pidän ainakin itse tärkeänä, että me pystytään tuleville sukupolville turvaamaan myös nämä ainutlaatuiset elinolosuhteet Kuhmonkin alueella. Eli en ehkä pidä aivan nykyaikaisena tämmöistä ajattelua, että luonnonsuojelualuetta vastaan tarvitsisi järjestää jonkinlaista kompensaatiota, vaan on myös paikallisten etu, että sitä alkuperäistä luontoa siellä turvataan ja säilytetään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+5.aspx,fi,Henrik Vuornos,911828,2025-02-12T17:58:40,2025-02-12T18:00:26,Hyväksytty,1.1 2025_5_225,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp,"Kiitoksia. — Nyt keskustelu on päättynyt, asia lähetetään ympäristövaliokuntaan. — Vai haluaako ministeri vielä vastata? Olkaa hyvä, kaksi minuuttia — todellakin, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_226,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyesti: Ensinnäkin tästä kompensaatiosta. Jo vuonna 2012 on tehty selvitys siitä, ja silloin jo katsottiin, että kompensaatio oli toteutunut alkuperäisiä velvoitteita suurempana. Se on ollut näissä alkuperäisissä vuonna 90 perustetuissa puistoissa mukana, mutta todellakaan sen osalta ei sinänsä huolta. Sen lisäksi on todettava, että Metsähallituksen luontopalvelut ja sen henkilöstö jatkavat toimintaansa Kuhmossa ja Ystävyyden puistossa edelleen, vaikka näistä rakennuksista luovutaan. Ja haluan kiinnittää huomion tähän aivan erinomaiseen edustaja Vuornoksen näkökulmaan, että kyllä ne yrittäjät siellä paljolti varmistavat nyt ja myös tulevaisuudessa sitä, että siellä säilyy retkeilijöillä niitä palveluita, esimerkiksi opaspalveluita. Tämä on myös ajatus tässä, kun näistä rakennuksista osaltaan myös Metsähallituksen luontopalvelut pyrkii nyt luopumaan ja löytämään niille muita omistajia, että samanaikaisesti yksi mahdollinen kehityssuunta olisi nimenomaan enemmän yrittäjävetoiseen toimintaan, jolloin siellä niitä palveluita retkeilijöille, eräilijöille, myös kokemattomimmille löytyisi. Tämä luontokeskus Petola on hieman haastavalla sijainnilla, kun se on syrjässä sieltä Kuhmon keskustasta ja toisaalta myös irrallaan näistä alueen keskeisistä retkeilyreiteistä. Se ei ole ikään kuin optimaalisella paikalla. Jo nykyäänkin luontomatkailu tukeutuu siellä muihin tekijöihin, kuten erämatkailuun, eli jo nyt kehityssuunta on aivan toinen. Toivottavasti myös edustaja Kettunen tukee sitä suuntaa, että Kuhmo voi jatkossakin olla tällainen merkittävä luontomatkailun kohde ja entisestään kukoistaa tulevaisuudessa vielä vahvemmin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+5.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-02-12T18:00:36,2025-02-12T18:02:24,Hyväksytty,1.1 2025_5_227,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 217/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Keskustelulle varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Edelleen ministeri Multala esittelee. Olkaapa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_5_228,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 217/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Pahoittelut, kesti hieman löytää oikea hallituksen esitys. Näitä on niin monta tänään. Sähkön vuorokausimarkkinat ovat siirtymässä kesäkuussa tunnista varttiin. Kun nyt sähkön pörssikauppaa käydään tunneittain, muuttuu kauppa kesällä varttitunnin väleihin. Siirtymisen ajankohdasta on sovittu Euroopassa yhdessä. Tämä aiheuttaa muutostarpeita myös ihan muuhun lainsäädäntöön, tässä tapauksessa tuotantotukilakiin. Tuotantotukilailla säädetään kahdesta eri tukijärjestelmästä uusiutuvilla energialähteillä tuotetulle sähkölle: preemiosta ja syöttötariffista. Lakiin on tarpeen tehdä teknisiä muutoksia varttiin siirtymisen takia. Samalla kun muutoksia on tästä teknisestä syystä valmisteltu, on tarkasteltu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti, voidaanko sääntelyä purkaa ja hallinnollista taakkaa keventää ja samalla karsia Energiaviraston työtehtäviä. Energiavirasto vastaa näistä tuotantotukijärjestelmistä. Uusia tukipäätöksiä ei enää tehdä, mutta maksatuksia yhä tehdään niille, jotka ovat tuen aikanaan saaneet. Tällainen kevennysmahdollisuus on tässä tarkastelussa löytynyt. Hallituksen esityksessä esitetään, että preemiotuen saajat voisivat vapaaehtoisesti poistua tukijärjestelmästä. Nykyisin järjestelmästä ei voi poistua oma-aloitteisesti. Preemiotukea saa seitsemän tuulivoimahanketta. Maksettavaan tukimäärään vaikuttaa sähkön hinta, ja nykyisillä sähkön hinnoilla maksetut tukimäärät ovat jääneet vähäisiksi. Kuitenkin tukijärjestelmään kuulumisesta tulee yrityksille hallinnollista taakkaa ja kustannuksia mahdollisista alituotantokorvauksista. Toisaalta myös järjestelmän ylläpitäjälle, Energiavirastolle, tulee kustannuksia. Siksi esitetäänkin, että jos nämä yritykset itse haluavat, he halutessaan pääsisivät järjestelmästä pois.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+6.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-02-12T18:02:52,2025-02-12T18:04:44,Hyväksytty,1.1 2025_5_229,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 217/2024 vp,"No niin, täällä ei näytä keskustelua syntyvän. — Haluaako ministeri vastata vielä? Ei enää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_5_230,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätteen ja muun aineen mereen laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1972 tehdyn yleissopimuksen vuoden 1996 pöytäkirjaan vuonna 2009 tehtyjen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 222/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — On tällainen historiallinen tapaus, että olemme täällä kahdestaan ministerin kanssa, joten olkaa hyvä, te voitte käyttää niin pitkän puheenvuoron kuin haluatte.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_5_231,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätteen ja muun aineen mereen laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1972 tehdyn yleissopimuksen vuoden 1996 pöytäkirjaan vuonna 2009 tehtyjen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 222/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tästä. Uskon kuitenkin, että selviän kohtuullisen lyhyessä ajassa. Käsittelyssä on hallituksen esitys, jolla ehdotetaan Lontoon pöytäkirjaan vuonna 2009 tehtyjen muutosten voimaansaattamislain muuttamista. Esityksen tavoitteena on luoda Suomelle lainsäädännölliset puitteet kuljettaa talteenotettua hiilidioksidia toiseen valtioon varastoitavaksi merenpohjan geologisiin muodostumiin. Tässä esityksessä ehdotettava voimaansaattamislain muutos ja Lontoon pöytäkirjan vuoden 2009 muutosten väliaikainen soveltaminen antavat Suomelle mahdollisuuden allekirjoittaa hiilidioksidia vastaanottavan maan kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan hiilidioksidin rajat ylittävistä kuljetuksista pysyvää geologista varastointia varten. Ilmastotavoitteet vaativat sekä päästövähennyksiä että nielujen vahvistamista. Näiden lisäksi tarvitaan myös hiilidioksidin talteenottoon perustuvia ratkaisuja. EU-komissio on arvioinut, että vuoteen 2040 mennessä EU:ssa tulisi ottaa talteen 280 miljoonaa hiilidioksiditonnia, joista noin 40 prosenttia eli yli 110 miljoonaa hiilidioksiditonnia otettaisiin talteen bioperäisistä lähteistä tai suoraan ilmakehästä. Vuoteen 2050 mennessä EU:ssa tulisi ottaa talteen jo noin 450 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Talteenotetusta hiilidioksidista varastoitaisiin vuonna 2030 lähes kaikki, vuonna 2040 noin 70 prosenttia ja vuonna 2050 noin puolet. Tämä edellyttää arvoketjun luomista teolliselle hiilidioksidin hallinnalle. Hiilidioksidin talteenottoon perustuvat ratkaisut tarjoavat Suomelle merkittäviä mahdollisuuksia sekä saavuttaa hiilineutraalisuustavoite että luoda uutta liiketoimintaa. Suomessa on potentiaalia erityisesti bioperäisen hiilidioksidin talteenotolle. Suomessa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta hiilidioksidin pysyvään geologiseen varastointiin lukuun ottamatta mineralisointiin perustuvia ratkaisuja, jotka vaatisivat tutkimus‑ ja kehitystyötä. Haluamme luoda lainsäädännölliset puitteet myös CCS-arvoketjulle — eli tälle hiilidioksidin varastoinnille — ja tehdä mahdolliseksi hiilidioksidin kuljettamisen esimerkiksi Norjaan tai Tanskaan merenpohjan geologisiin varastoihin pysyvää varastointia varten. Lontoon pöytäkirja kieltää lähtökohtaisesti kaiken jätteen ja muun aineen mereen laskemisen eli dumppauksen. Pöytäkirjaan on vuonna 2009 tehty muutos, joka sallii hävitettäväksi tarkoitettujen hiilidioksidivirtojen viennin maasta toiseen, jos asianomaiset maat ovat tehneet sopimuksen tai järjestelyn asiasta. Tämä muutos ei ole vielä voimassa, mutta pöytäkirjaan on luotu mahdollisuus soveltaa muutosta väliaikaisesti. Tämän väliaikaisen soveltamisen mahdollisuuden Suomi haluaa nyt ottaa käyttöön. Saman mahdollisuuden ovat jo ottaneet käyttöön muun muassa Tanska, Ruotsi, Norja, Alankomaat ja Belgia. Ehdotuksella ei ole viranomaisvaikutuksia. Ehdotuksella ei myöskään ole suoria taloudellisia vaikutuksia, tai niitä ei pystytä arvioimaan. Valtioiden välisellä sopimisella sen sijaan on vaikutuksia suomalaisten yritysten rajat ylittävään yhteistyöhön hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskevissa hankkeissa. Tämä voi luoda mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle ja CCS-markkinoiden kehitykselle Suomessa ja kansainvälisesti. Näin ollen ehdotuksella voi olla myös välillisiä positiivisia työllisyysvaikutuksia. Arvoisa puhemies! Vaikka täällä nyt ketään ei kuuntelemassa olekaan, niin toteanpahan tähän loppuun vielä, että vierailin juuri tänään yhdessä sellaisessa yrityksessä, jossa suunnitellaan tämäntyyppisten ratkaisujen käyttöönottoa, ja siinä nimenomaan tällä hetkellä, kun Suomessa tällaista hiilidioksidivarastointikapasiteettia ei ole, katsotaan mahdollisuuksia kuljettaa meriteitse talteenotettua hiilidioksidia. Siten tämä sinällään tulee juuri aivan oikeaan kohtaan, sillä suunnittelu näiden hankkeiden osalta on jo käynnissä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+7.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-02-12T18:05:07,2025-02-12T18:09:36,Hyväksytty,1.1 2025_5_232,5/2025,2025-02-12,14.00,18.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätteen ja muun aineen mereen laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1972 tehdyn yleissopimuksen vuoden 1996 pöytäkirjaan vuonna 2009 tehtyjen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 222/2024 vp,Kiitoksia. — Ja sitten keskustelua. Pyydettyjä puheenvuoroja ei ole., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_1,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. On toivottavaa, että kukin kysymys on osoitettu yhdelle paikalla olevalle ministerille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_6_2,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_6_3,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eurooppaa haastetaan tänään monesta suunnasta. Yhdysvaltain uusi presidentti näyttää hylänneen maan aiemmat Ukraina-kannat ja on nyt aloittanut keskustelut Venäjän valtionjohdon kanssa ilmiselvästi ilman yhdessä sovittua linjaa Ukrainan tai EU:n kanssa. Ensikommentit valitettavasti viittaavat siihen, että kansallisesta olemassaolostaan taistelevaa Ukrainaa oltaisiin pahimmillaan myymässä hyvin periaatteettomalla tavalla: tavalla, jossa väkivaltainen hyökkäys palkittaisiin alueluovutuksilla. Kaikkien eurooppalaisten ja aivan erityisesti pienten maiden edustajien on syytä ottaa selkeä kanta tällaisiin kaupankäynteihin. Arvoisa pääministeri, mikä teidän arvionne on tilanteesta? Onko hallitus ollut yhteydessä Yhdysvaltain viranomaisiin tilanteen johdosta, ja onko ilmoitettu Suomen tuki Ukrainalle ja maan itsemääräämisoikeudelle?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-02-13T16:01:22,2025-02-13T16:02:36,Hyväksytty,1.1 2025_6_4,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_5,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan oikea ja tärkeä kysymys tässä vakavassa ajassa. Tämä on historiallinen aika, ja siinä ajassa eletään vielä historiallisia hetkiä. Eilen todella oli puhelu Yhdysvaltain uuden presidentin Donald Trumpin ja Putinin välillä. Tässä tapahtui juuri se, mitä me olemme pitkään odottaneet tai ajatelleet sen tulevan, eli Trump avaa keskustelun ja tekee pelinavauksen siitä, miten Ukrainaan saadaan aselepo ja rauha, mikä sinänsä on hyvä tavoite. Mutta nämä ensimmäiset keskustelut ovat olleet Ukrainan kannalta, Euroopan kannalta ja Suomen kannalta huolestuttavia. Me valtioneuvostona ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen johto ollaan oltu tiiviisti yhteydessä keskenämme mutta sen lisäksi myöskin meidän liittolaisiin, meidän kumppaneihin, Euroopan unioniin, myöskin yhteyksiemme kautta Yhdysvaltoihin. Me tuemme Ukrainaa. Ukrainan rauhaa ei voi sopia ilman Ukrainaa, eikä Eurooppaan voi rakentaa rauhaa ilman Eurooppaa. Tämä on meille aivan selkeää. Uskon, että tämä sali jakaa tämän täysin, ja tämän puolesta [Puhemies koputtaa] teemme töitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-13T16:02:39,2025-02-13T16:03:52,Hyväksytty,1.1 2025_6_6,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_7,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos pääministerille vastauksesta. Varmistan vielä, että sanoitte, että Suomesta on oltu yhteydessä Yhdysvaltoihin. Tässä tilanteessa on tärkeää, että Suomi ilmoittaa selkeästi kantansa ja sen, että sen Ukrainan tuki ‑politiikka on ennallaan. Kaikissa tapauksissa nyt nähty pakottaa meidät kokoamaan rivit Euroopassa. Euroopan on nyt puolustettava arvojaan ja etujaan, ja se vaatii ennen kaikkea yhtenäistä esiintymistä. Euroopan on puhuttava nyt yhdellä äänellä oikeudenmukaisen rauhan puolesta, ja se vaatii sitä, että Ukrainaa kuunnellaan ja Ukraina osallistuu oman kohtalonsa päätöksentekoon, ja Euroopan asioista voidaan päättää vain pöydissä, joissa Eurooppa itse on mukana. Arvoisa pääministeri, tämä nyt viime vuorokausina ja aiemmin tapahtunut vaatii EU:lta pikaista kannanmuodostusta ja päättäväistä esiintymistä. Oletteko valmis esittämään EU-johtajien ylimääräistä huippukokousta, joka kutsuttaisiin koolle mahdollisimman nopeasti jo ensi viikon lopulla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-02-13T16:03:56,2025-02-13T16:05:14,Hyväksytty,1.1 2025_6_8,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_9,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtmanin nuotit ovat tässä aivan oikeat. Itsekin totesin niin, että Ukrainan rauhaa ei voi sopia ilman Ukrainaa, ja Euroopan pitää olla näissä pöydissä mukana. Aamuinen yhteydenottoni komission puheenjohtajaan oli ensinnäkin kysymys siitä, miten Eurooppa toimii, miten me pysäytämme tämän kehityksen, jossa meidän yli keskustellaan. Näitä keskusteluja on käyty, ja tämän vuoksi aion myöskin huomenna osallistua Münchenin turvallisuuskonferenssiin. On sovittu tärkeitä tapaamisia EU:n päämiesten kanssa, myös von der Leyenin, ja tämä ajatus on valmistelussa, että me vaadimme Eurooppa-neuvostoa kokoontumaan ylimääräiseen kokoukseen. Se olisi tässä tilanteessa oikea ratkaisu. Se osoittaisi sen, että Eurooppa on tosissaan, Eurooppa muodostaa yhtenäisen kannan, ja sieltä se kanta pitää saada ulos. Meillä pitää olla positio. Ei riitä pelkästään se, että me sanomme, että Eurooppaa pitää kuunnella, vaan pitää kertoa, mitä meillä on sanottavana. Se on voimakas tuki Ukrainalle ja Euroopan turvallisuudesta huolehtiminen, myös Suomen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-13T16:05:18,2025-02-13T16:06:25,Hyväksytty,1.1 2025_6_10,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_11,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että pääministeri kertoi tästä aktiivisuuden suuntaamisesta Euroopan unioniin ja sen toimielimiin, ja ylipäänsä EU:n vaikutusvaltaiset kanavat Trumpin hallintoon kaipaavat vahvistusta ja vaikutusmahdollisuuksia sitä kautta. Mutta sitten on tämä toinen reitti. Yhdysvallat ei kuitenkaan ole yksinvaltainen maa, vaikka välillä siltä vaikuttaakin. Senaatilla ja edustajainhuoneella on myöskin vaikutusmahdollisuuksia silloin kun ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisiä kysymyksiä on asialistalla. Onko hallitus pystynyt tai aikooko se rakentaa suorempia yhteyksiä myös tänne kongressin puolelle, että sitäkin kautta Suomelle tärkeitä näkemyksiä saadaan paremmin perille, kun Suomella on tämän Ukrainan kysymyksen ohella esimerkiksi DCA-sopimuksen täytäntöönpano hyvin tärkeänä kysymyksenä lähiaikoina esillä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-02-13T16:06:29,2025-02-13T16:07:39,Hyväksytty,1.1 2025_6_12,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_13,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. Me ollaan oltu Suomessa viisaita yli vaalikausien siinä, että meillä on ollut hyvin tiiviit yhteydet Yhdysvaltoihin, kongressiin, molempiin puolueisiin. Sitä on tehty viime vaalikauden aikana, Nato-prosessi oli siitä hyvä esimerkki. Sitä on vaalittu tämän vaalikauden aikana, eduskunnan keskeiset valiokunnat ovat vierailleet Yhdysvalloissa. Me hyödynnämme näitä suhteita täysimääräisesti, ja eikö niin: me teemme niitä yli hallitus—oppositio-rajojen. Tämä on meidän yhteinen asia. Ja tätä yhteistä asiaa vahvistaaksemme minun on tarkoitus kutsua ensi viikolla myöskin parlamentaarinen keskustelu turvallisuustilanteesta, jotta voimme jakaa yhteistä tilannekuvaa ja vielä vahvistaa yhdessä ajatusta niistä keinoista ja polusta, jotka meillä Suomena tässä on. Mutta nyt on aivan oleellinen asia se, että me saamme Euroopan yhdentymään tässä asiassa. Suomi on kertonut määrätietoisesti koko tämän kolmen vuoden ajan, että Ukrainaa pitää tukea enemmän ja vahvemmin ja että eurooppalaista puolustusta pitää vahvistaa. Nämä samat viestit ovat edelleen voimassa — täysin voimassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-13T16:07:41,2025-02-13T16:08:49,Hyväksytty,1.1 2025_6_14,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_15,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä kun seuraa keskustelua, niin vaikuttaa valitettavasti siltä, että Yhdysvallat on ehkä omissa lähtökohdissaan enemmänkin neuvotteluissa myötäilemässä Venäjän tavoitteita, ja keskustelua käydään todellakin Euroopan yli ja ilman että me, jotka olemme täällä Euroopan mantereella, olisimme siinä keskustelussa mukana. On erittäin hyvä kuulla, että pääministeri on ollut yhteydessä komission johtoon ja on myöskin vaatimuksia yhteisestä huippukokouksesta. Valitettavasti Euroopan unioni on tässä kysymyksessä ollut liian heikko, ja sitä yhteistä linjaa on todellakin haettava. Voimapolitiikalla ei valtioiden rajoja voida liikutella, ja se viesti, mikä meidän pitää pystyä välittämään, on yhtenäinen viesti niin Yhdysvaltoihin, Venäjälle kuin Ukrainaan. Toivonkin, pääministeri, jos voitte vielä todeta kaikille kotikatsojille, jotka tätä lähetystä seuraavat: mikä se Suomen linja on Ukrainan tulevaisuudesta ja ennen kaikkea Euroopan turvallisuuden takaamiseksi? — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-02-13T16:08:53,2025-02-13T16:10:06,Hyväksytty,1.1 2025_6_16,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_17,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edelleen, kiitos tärkeästä kysymyksestä. Ukrainan osalta kaikki lähtee siitä, että rauhansopimuksen jälkeen Ukraina on itsenäinen maa ja suvereeni maa, joka voi jatkaa tiellään kohti Euroopan unionin jäsenyyttä — on muuten meidän yhteinen tehtävämme saada Ukraina mukaan Euroopan unioniin —, ja että Ukraina voi hakea halutessaan Naton jäsenyyttä. Nämä ovat ne keskeiset lähtökohdat, joista minusta pitää huolehtia ja siitä, että se rauha myöskin turvataan Ukrainalle, kun tulitauko on saatu aikaan, kun rauhansopimus on saavutettu. Meidän täytyy olla selkeitä. Meidän täytyy muistaa myöskin oma arvomme, Euroopan arvo. Meitä on lähes puoli miljardia. Me ollaan Yhdysvaltojen tärkein kauppakumppani. Me ollaan Yhdysvaltain tärkein turvallisuusliittolainen. Meidän pitää vaalia myöskin suhdettamme meidän tärkeimpään liittolaiseen Yhdysvaltoihin, mutta meillä pitää olla oma mielipide, meillä pitää olla oma näkemys. Meidän pitää pitää huolta ukrainalaisten asiasta mutta myöskin, kuten sanoin aikaisemmin, Suomen turvallisuudesta, koska nämä laajemmat turvallisuusjärjestelyt, joista Putin kertoo haluavansa puhua, herättävät meissä suomalaisissa huonoja ajatuksia. Suomen turvallisuuden takaaminen tässä ratkaisussa on meille itsellemme aivan keskeinen asia samalla tavalla kuin se, että meidän täytyy huolehtia Ukrainan hyvästä rauhansopimuksesta, hyvistä ehdoista. Me ollaan pidetty huolta meidän puolustuksesta, me ollaan Euroopan unionin jäsen, ja me ollaan liitytty Nato-jäseniksi. [Puhemies koputtaa] Me ollaan rakennettu meidän turvallisuus näihin elementteihin. Pidetään niistä kiinni.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-13T16:10:06,2025-02-13T16:11:54,Hyväksytty,1.1 2025_6_18,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_19,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Todistammeko tässä parhaillaan hyvin raadollista suurvaltaintressien pohjalta tapahtuvaa muiden päiden ylitse kävelyä? Tehdäänkö kuitenkin virhe, jos arvioidaan presidentti Trump arvaamattomaksi suurvaltajohtajaksi, vai onko hän itse asiassa johdonmukaisempi kuin luulemmekaan? Onko tässä mahdollisesti taustalla itse asiassa se globaali hegemoniakamppailu, minkä Trump on todennut tapahtuvan Kiinan kanssa, ja tässä lyödään ikään kuin kiilaa Kiinan ja Venäjän väliin meidän eurooppalaisten kustannuksella? Korostaako tämä itse asiassa sitä, minkä te tässä sanoittekin, että jos pahimmillaan Trump estää Ukrainan Nato-jäsenyyden, niin tämä Euroopan unionin jäsenyys tosiasiassa tulee paljon merkittävämmäksi kuin kuvittelemmekaan ja meidän pitäisi johdonmukaisesti tukea sitä, että tähän koheesioturvallisuutta kantavaan Euroopan unioniin Ukrainalla on pääsy?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-02-13T16:11:57,2025-02-13T16:13:00,Hyväksytty,1.1 2025_6_20,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_21,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä Trumpin toiminnassa me olemme varmasti kaikki nyt nähneet sen, että hän tekee kovia pelinavauksia ja sitten lopputulema on sillä suunnalla mutta ei ehkä niin kova. Vaikka nyt puhutaan todella vakavista, suurista kysymyksistä, millä viittaan Trumpin ja Putinin keskusteluihin, niin silti minä myöskin tässä tilanteessa kehotan rauhallisuuteen ja malttiin. Tämä tulee olemaan erittäin pitkä prosessi, tämä Ukrainan rauhan tie, ne kaikki ratkaisut siihen liittyen: turvatakuut, rauhanehdot, eurooppalaiset päätökset, Yhdysvaltojen ja Euroopan yhteistyö, Naton kehittyminen. Haluan antaa myöskin malttia ja sen verran rauhoittavaa viestiä, että tämä on pitkä tie, mitään tässä ei ole vielä päätetty. Väärällä jalalla ehkä lähti, ja lähtikin, liikkeelle, mutta meidän täytyy pitää huolta siitä, että se lopputulema on oikeassa suunnassa. On selvää, että Yhdysvaltojen intressit ovat koko ajan enemmän Kiinassa, Tyynenmeren alueella. Me olemme tämän tienneet. [Puhemies koputtaa] Siksi Suomi on vaatinut vahvempaa eurooppalaista puolustusta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-13T16:13:03,2025-02-13T16:14:16,Hyväksytty,1.1 2025_6_22,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Haavisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_23,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin hyvä, pääministeri, että lähdette Münchenin turvallisuuskokoukseen — nyt se on varmaan tärkeämpi kuin koskaan. Eilen kuulimme Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegsethin lausunnon, jossa hän toisaalta ikään kuin katkaisi Ukrainan Nato-haaveet ja toisaalta sitten näytti vihreää valoa alueluovutuksille, ja näytti, että mentiin jo edellä sinne neuvottelujen lopputuloksiin tai annettiin periksi aivan keskeisistä asioista. Euroopalle tässä näyttäisi jäävän jälleenrakentajan rooli, Ukrainan aseellisen vahvistamisen rooli, EU-jäsenyyden tukeminen, turvatakuiden järjestäminen. Miten näette tulevaisuudessa EU:n roolin Ukrainan tukijana? Mitä myöskin Eurooppa voisi tässä tilanteessa tehdä enemmän?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2025-02-13T16:14:19,2025-02-13T16:15:07,Hyväksytty,1.1 2025_6_24,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_25,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan tässä ja nyt jo välittömästi minusta Euroopan viestin pitää olla se, että me tuemme Ukrainaa sekä aseellisesti että taloudellisesti siihen asti, kunnes rauha on saavutettu. Me halutaan edelleen, että eurooppalainen viesti on se, että me tuemme Ukrainaa. Me vahvistettaisiin sillä tavalla Ukrainan asemaa rauhanneuvotteluissa, myöskin siellä rintamalla, ja tämä on mielestäni välttämätöntä. Aivan päivänselvää on se, että Eurooppa joutuu kantamaan ja Euroopan pitää kantaa isompi rooli myöskin Ukrainan rauhanturvaamisesta jatkossa, mutta se, mihin se muotoutuu, on sitten pitkien neuvotteluprosessien kysymys. Me ollaan tiedetty se, että Yhdysvallat vetäytyy joka tapauksessa vähemmälle Euroopassa. Nyt se vain tapahtuu, ja se on ehkä ikävä kuulla, mitä olemme itse ennustaneet täällä monta kertaa. Meidän pitää kantaa vastuumme. Siksi meidän täytyy rakentaa eurooppalaista puolustusteollisuutta, eurooppalaista kykyä, jotta me voimme puolustaa itseämme ja Ukrainaa, joka edustaa meidän arvojamme ja joka on osa länttä. Ja mitä tulee Ukrainan muuhun tukeen, niin Euroopan [Puhemies koputtaa] ja Suomen siellä mukana pitää ottaa iso rooli, niin kuin me olemme jo tehneet, Ukrainan jälleenrakentamisessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-13T16:15:07,2025-02-13T16:16:24,Hyväksytty,1.1 2025_6_26,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vikman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_27,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuus on varmasti tässä salissa meille kaikille se asia numero yksi. Oli tärkeä kuulla jälleen pääministerin toistavan sen, että Suomi tukee Ukrainaa, Ukrainasta ei voi sopia ilman Eurooppaa. Suomi on hoitanut oman leiviskänsä turvallisuudesta huolehtimisessa erinomaisesti. Hallituksen toimien keskeisenä punaisena lankana on edelleen se, että varautumista vahvistetaan jatkuvasti. Nyt viime päivinäkin nähty alleviivaa sitä, että Euroopan on väistämättä toimittava yhdessä, otettava enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan. Puheista on päästävä yhä vahvempiin tekoihin. Se tarkoittaa myös Euroopan mailta nykyistä suurempaa taloudellista panostusta puolustukseen ja turvallisuuteen. Muuta vaihtoehtoa ei ole. Kysyn: miten Suomi tätä tavoitettamme aikoo edistää?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2025-02-13T16:16:31,2025-02-13T16:17:41,Tarkistettu,1.1 2025_6_28,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_6_29,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä maailmantilassa... Tässäkin on käyty hyvää keskustelua. Jokainen ymmärtää nyt sen varmasti, että Euroopan on vahvistettava omaa puolustustaan kahdesta syystä: Yhdysvaltojen suuri rooli Euroopan turvallisuuden takaajana tulee nyt vähenemään merkittävällä tavalla tai ainakin vähenemään. Samaan aikaan Venäjä ei ole muuttunut mihinkään siitä aggressiivisesta naapurimaansa kimppuun käyvästä maasta, joka kolme vuotta on hyökännyt, sotinut, pommittanut, tappanut. Se ei ole muuttunut. Näistä syistä meidän Euroopassa on pakko panostaa ja paljon. Me ollaan hoidettu meidän omaa leiviskää. Sekään ei riitä, saatikka se, että osa on tehnyt vielä paljon vähemmän kuin on sovittu. Nyt tämä täytyy nostaa uudelle tasolle, ei ole mitään muuta vaihtoehtoa. Ja se vaatii niin suuria resursseja, että meidän täytyy toimia kansallisella tasolla. Me joudutaan rahoittamaan meidän puolustusta paljon enemmän tulevien vuosien ja vuosikymmenen aikana, ja me tarvitaan myöskin Eurooppaa, jotta me pystymme tähän. Yhteistä eurooppalaista rahoitusta tarvitaan, mutta meidän ehtomme on siinä se, että sitä eurooppalaista rahoitusta käytetään siellä, missä Eurooppaa puolustetaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-13T16:17:41,2025-02-13T16:18:54,Tarkistettu,1.1 2025_6_30,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Razmyar, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_6_31,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tätä keskustelua seuraa, niin elävästi tulee mieleen Yhdysvaltojen vetäytyminen Afganistanista. Se tapahtui hyvin lyhyessä ajassa, ja me kaikki tiedämme, mikä on maan kohtalo tällä hetkellä. Ukrainalle toivottavasti kohtalo on toisenlainen, ja jokainen meistä toivoo, että tämä prosessi olisi pitkä ja ennen kaikkea oikeudenmukainen, aivan kuten täällä pääministeri totesi. Se ei missään nimessä voi olla yksipuolinen myönnytys, kuten me tällä hetkellä näemme Yhdysvaltojen viesteistä, ja se yksipuolinen myönnytys on tässä kohtaa nimenomaan Venäjälle. Ukraina on viimeisen kolmen vuoden aikana taistellut läntisen demokratian puolesta, ja nyt, hyvä hallitus ja kaiken kaikkiaan Euroopan unioni ja kansainvälinen yhteisö, meidän täytyy puolustaa Ukrainan oikeuksia. Tässä kohtaa emme tarvitse enää mantraa, vaan todella niitä konkreettisia tekoja, ja vielä kerran pääministeri kysyn teiltä: miten arvioitte aidosti Suomen sekä Euroopan unionin tosiasiallisia mahdollisuuksia tällä hetkellä näissä rauhanneuvotteluissa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2025-02-13T16:18:58,2025-02-13T16:20:11,Tarkistettu,1.1 2025_6_32,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_6_33,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Otetaanpa rehellisyyden kautta oikein kunnolla, niin juuri tällä hetkellä, juuri tässä hetkessä, Eurooppa on sivussa. Mutta Eurooppa on varautunut neuvotteluihin ja valmistautunut niihin, ja nyt se paikka pitää ottaa. Se, millä se paikka otetaan, on se, että Eurooppa kerää joukot koolle ja asettaa tavoitteet, osallistuu neuvotteluihin ja kertoo, mitä mieltä me ollaan ja mitä me halutaan ja mikä on meidän roolimme. Jos meidän äänemme ei kuulu, niin ei sitä kukaan silloin kuulekaan, eli meidän täytyy tehdä itsemme kuulluiksi. Minusta sen pitää lähteä liikkeelle, ja se on lähtenyt nyt, ja sitä pitää vahvistaa huomenna Münchenin kokouksen yhteydessä, ja sitä pitäisi vahvistaa yhteisellä, vahvalla viestillä Eurooppa-neuvostosta. Mutta yhden asian haluan sanoa myöskin, sen, että ei tämä tilanne mikään toivoton kuitenkaan ole. Ukrainalla on vahva armeija, ja se on kolme vuotta puolustautunut Venäjää vastaan. Euroopan talous on kymmenen kertaa Venäjän talouden kokoinen, ja Venäjän talous kärsii merkittävästi meidän pakotteistamme. Me pystymme, jos me haluamme, ja nyt on aika Euroopan herätä. [Krista Kiuru: Hyvä puhe!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-13T16:20:11,2025-02-13T16:21:20,Tarkistettu,1.1 2025_6_34,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_6_35,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme Suomena Euroopassa siitä poikkeuksellinen maa, että tuemme Ukrainaa yli puoluerajojen vankasti. Ukrainan asia on meidän, ja tätä viestiä olemme toistaneet kolme vuotta. Olemme toistaneet myös, että rauhaa ei neuvotella Ukrainan ja Euroopan ohi, mutta nyt tilanne näyttää suoraan sanoen karmivalta. Trumpin hallinnon aikakautena käy selväksi, että ehdot rauhalle asettavat Yhdysvallat ja Venäjä, ja pöydällä ovat sekä Ukrainan alueet että luonnonvarat. Pääministeri Orpo, miten Suomi aikoo huolehtia siitä, että Ukrainan ja Euroopan ohi ei neuvotella ja ettei Ukraina jää yksin Venäjän ja Euroopan väliin epävarmuuden tilaan? Voisiko kenties yhä tiiviimmällä pohjoismaisella [Puhemies koputtaa] yhteistyöllä olla tässä paikkansa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-02-13T16:21:23,2025-02-13T16:22:40,Tarkistettu,1.1 2025_6_36,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_6_37,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Honkasalon asiat ovat juuri oikeat. Meidän pitää tehdä vielä enemmän. Meidän pitää vahvistaa se tieto ukrainalaisille, eurooppalaisille ja maailmalle, että me tuemme Ukrainaa ja autamme niin paljon kuin on tarvis, niin kuin me on tehty, ja me jatkamme sitä. Ja jos tarve vaatii ja jos Yhdysvallat vähentää, meidän täytyy Eurooppana olla valmiit tukemaan vielä lisää. Me toimimme eri foorumeilla tässä, suoraan kahdenvälisesti Ukrainan kanssa, sen lisäksi Euroopan unionin kautta, järjestöjen kautta ja sitten vielä eri maaryhmissä, joista nimenomaan mainitsemanne pohjoismainen yhteistyö on merkittävin, mutta sen lisäksi myöskin Nordic—Baltic-yhteistyö, Pohjoismaat—Baltian maat -yhteistyö, on ollut erittäin merkittävää. Me yhdessä, Baltian ja Pohjolan maat, ollaan muistaakseni Yhdysvaltojen jälkeen toiseksi suurin Ukrainan tukija. Pidetään tästä kiinni. Pidetään huolta siitä, että me saamme kaikki mukaan. Kyllä jokaisen Euroopassa pitäisi nyt herätä tähän tilanteen vaikeuteen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-13T16:22:40,2025-02-13T16:23:50,Tarkistettu,1.1 2025_6_38,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_6_39,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ukrainan asia on ollut poikkeuksellisen väkevästi meidän kaikkien suomalaisten yhteinen, eikä ihme, sillä se on pienen maan elinehto, että kansainvälinen järjestys perustuu lakiin ja se perustuu sääntöihin eikä voimapolitiikkaan ja suurvaltojen sopimuksiin. Nyt viikonloppuna Müncheniin kokoontuu maailman ulkopolitiikan kärkikaarti. Kammottavalla tavalla tulee mieleen historian sopimus Münchenistä 1938, jolloin suurvallat sopivat, että natsi-Saksa saa Tšekkoslovakian sudeettialueet. Tästä Münchenistä ei saa tulla historian toisintoa. Eurooppalaisten johtajien on tehtävä selväksi, että Ukrainaa ei jaeta eikä sen itsemääräämisoikeutta loukata. Pääministeri, on erinomainen asia, että harkitsitte uudelleen osallistumistanne Münchenin turvallisuuskokoukseen. On myös erinomainen asia, että kerroitte, että tulette järjestämään parlamentaarisen kokouksen, jossa jaatte puolueille tietoa ja omia näkemyksiänne. Olisi tärkeää, että tämä keskustelu tuotaisiin myös tänne eduskunnan suureen saliin, jotta voisimme jälleen kerran uusintaa meidän yhtenäisen tukemme Ukrainalle [Puhemies koputtaa] ja sääntöpohjaiselle järjestykselle. Pääministeri, oletteko valmis antamaan asiasta pääministerin ilmoituksen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-02-13T16:23:54,2025-02-13T16:25:11,Tarkistettu,1.1 2025_6_40,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_6_41,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin tämä meidän Suomen yhtenäisyys tässä asiassa, sekä Ukrainan tukemisessa että näkemyksessämme Suomen puolustuksesta, sen järjestämisestä ja turvallisuudesta, on ihan kaikki kaikessa, ja se on sellainen arvo, että sitä kannattaa vaalia. Vaikka joistain asioista ollaan välillä rajustikin eri mieltä, niin nämä asiat yhdistävät. Siksi parlamentaarinen työ tämän asian äärellä on erittäin viisasta. Olemme ilman muuta valmiit käymään keskustelun eduskunnassa laajasti tässä, ja olen henkilökohtaisesti valmis eduskunnan puhemiehistön kanssa keskustelemaan siitä, millä tavalla ja milloin tämä olisi järkevää järjestää. Tässä asiassa kaikki käy.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-13T16:25:14,2025-02-13T16:25:57,Tarkistettu,1.1 2025_6_42,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_6_43,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Arvoisa pääministeri, ymmärrän todella hyvin tämän, että ilman muuta me tuemme Ukrainaa, mutta näinä aikoina mielestäni ei tule myöskään unohtaa kotipesää. Meille varmasti on täysin selvää, että emme voi luovuttaa Leopardejamme tai Hornetejamme Ukrainaan, vaikka siellä kova tarve olisi. Oletteko ollut yhteydessä meidän läheisimpiin Nato-maihin — Viro, Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi, Norja — esimerkiksi Pohjois-Suomen turvallisuuden takaamiseksi? Ja olisiko mielestänne tässä vaiheessa jo hyvä lähteä nostamaan bkt-prosenttia turvallisuuden nimissä erilaisiin hankintoihin armeijan suhteen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-02-13T16:26:01,2025-02-13T16:26:52,Tarkistettu,1.1 2025_6_44,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_6_45,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Niemen kysymys on aivan oikea, eli pidetään huolta siitä, mikä on se meidän puolustuksemme ja turvallisuutemme peruspilari, eli vahva kansallinen puolustus. Me ollaan oltu vuosikymmenet viisaita siinä, että siitä ei ole tingitty. Silloinkin kun muualla hanskat tippuivat, niin Suomessa eivät, ja se on ollut meille kaikki kaikessa. Pidetään siitä huolta, mutta sen lisäksi me olemme Nato-jäseniä ja liittokunta tuo meille suojaa. Vaalitaan Natoa ja rakennetaan sitä Suomen Nato-jäsenyyttä. Ja siinä aivan oleellinen kysymys on se, miten Suomen puolustus Naton jäsenenä järjestetään, ja silloin pohjoismainen yhteistyö, toki muutkin liittokunnat, on aivan oleellista. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa rakennetaan tällä hetkellä Suomen puolustusta yhdessä reunavaltioksi ilmoittautuneen Ruotsin kanssa. Tehdään erittäin tiivistä yhteistyötä. Me vahvistetaan meidän puolustustamme koko ajan, tehdään hankintoja, ja tosiasia on se, että Suomen puolustusmenoihin käyttämä prosentti tulee kasvamaan tulevina vuosina. Käydään tätä asiaa parlamentaarisesti läpi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-13T16:26:52,2025-02-13T16:28:03,Tarkistettu,1.1 2025_6_46,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Skinnari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_6_47,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, te aivan oikein puhutte yhteisestä Euroopasta. Olette aivan oikein puhunut yhteisistä investoinneista, tehnyt hyvää työtä koko Euroopan alueella, mutta toki on pakko olla rehellinen: vaikka tekisimme nyt mitä, se vie aikaa, mittasuhteet ovat Euroopalle aivan valtavat. Totesitte myös aivan oikein, että pitää tiivistää yhteistyötä Pohjoismaiden kanssa entisestään. Iso-Britannia on keskeinen kumppani, kuten kaikki muutkin todelliset ystävämme, ja niitä kyllä Suomella on. Mutta pitkässä juoksussa toki meidän pitää pystyä kehittämään omaa talouttamme, olla teknologisesti edelläkävijä, jotta me voimme investoida, jotta me voimme vahvistaa eurooppalaista, pohjoismaista ja omaakin turvallisuuttamme. Miten te aiotte nyt Euroopan unionin tasolla vahvistaa tätä taloudellista, teknologista ja turvallisuuden kokonaisuutta, [Puhemies koputtaa] ja millä konkreettisilla tavoilla me saamme sadat miljardit nyt liikkeelle, [Puhemies koputtaa] jotta me pystymme olemaan kilpailukykyisiä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2025-02-13T16:28:07,2025-02-13T16:29:28,Hyväksytty,1.1 2025_6_48,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_49,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Euroopan unionin nyt alkaneelle kaudelle Suomella on kaksi keskeistä tavoitetta, ja ne ovat turvallisuus ja kilpailukyky. Ne menevät aika lailla käsi kädessä. Ei ole turvallisuutta, jos ei ole kilpailukykyä eli rahaa rahoittaa. Vahvistetaan kilpailukykyä kaikin mahdollisin keinoin, mutta keskityn hetkeksi tähän puolustusteollisuuteen ja sen nostamiseen. Me teimme aloitteestani kirjeen Euroopan investointipankin mandaatin laajentamisesta siihen, että investointipankki, joka on maailman suurimpia pankkeja, voi rahoittaa jatkossa laajasti puolustusteollisuutta. Me tarvitaan sitä, jotta me saadaan yksityinen raha liikkeelle ja aidosti niitä puolustusteollisuuden tehtaita, tuotantolaitoksia, uutta teknologiaa rakentavia yrityksiä Eurooppaan. Meillä Suomessa on tässä erinomaiset lähtökohdat, joten tällä voidaan myöskin suomalaista työllisyyttä parantaa samalla, kun tuotamme tarvittavaa puolustusmateriaalia. Nammo, Patria ilmoitti juuri kaupoista Sloveniaan, Saksan-kauppaa viime viikolla. TNT-tehdas lähtee hallituksen myötävaikutuksella Poriin. Nokia suuntaa paljon huomiotaan tällä hetkellä puolustusteollisuuteen. [Puhemies koputtaa] Tämä on meille myöskin kasvun paikka. Koska joku ne joka tapauksessa tekee, [Puhemies koputtaa] niin miksemme me tekisi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-13T16:29:28,2025-02-13T16:30:46,Hyväksytty,1.1 2025_6_50,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_51,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Vain pari tuntia aiemmin istuimme Eduskuntatalossa A-siivessä kokoushuoneessa vastapäätä Mariupolin puolustajaa, joka Mariupolin kaaduttua oli istunut yli kaksi vuotta venäläisten sotavankeudessa. Kuulimme, miten miehitetyillä alueilla Ukrainassa Venäjä terrorisoi, vainoaa, tappaa ja kiduttaa siviilejä. Se on järkyttävä muistutus siitä, mikä on se hinta, joka nyt on näissä neuvotteluissa pelissä. Yhdysvaltain johdon ilmoittamat kannat Ukrainan suhteen ovat erittäin huolestuttavia tietysti Ukrainalle, koska näillä pelimerkeillä ei maahan oikeudenmukaista rauhaa ole mahdollista saada. Mutta ne ovat huolestuttavia myös koko Euroopalle, koska jos Venäjää ei pysäytetä Ukrainan rajalle, niin me löydämme sen joltain toiselta rajalta hyvin pian. Tämä meillä Suomessa ymmärretään hyvin, ja tämä ymmärretään Euroopassa varsin laajalti, mutta näyttää, että sitä ei ymmärretä Yhdysvalloissa. Pääministeri Orpo, miten voimme vakuuttaa yhdysvaltalaiset siitä, mitä kaikkea on pelissä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-02-13T16:30:48,2025-02-13T16:32:01,Hyväksytty,1.1 2025_6_52,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_53,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Tynkkysen tärkeä puheenvuoro muistuttaa siitä, mitä sen sanan ”sota” takana on, kun me puhumme täällä näistä isoista asioista. Se on hirvittävää kärsimystä. Satojatuhansia kuolleita, miljoonissa ehkä, lapsia, naisia, viattomia ihmisiä, kouluja, sairaaloita pommitettu ja tuhotaan. Tämä on se sodan hirveä kuva, ja siksi rauhan aikaansaaminen on kaikki kaikessa. Ja myöskin se, että me saamme kaikki ymmärtämään, mitä sillä tavoitellaan — sitä, että tappaminen loppuu ja että se on pysyvää. Mitä me teemme tämän eteen, on se, että me käytämme kaikkia niitä kanavia, joita hallituksella on ja eduskunnalla on ja mitä suomalaisilla järjestöillä on, miten me voimme toimia globaalien järjestöjen kautta ja Euroopan unionin kautta ja saada ihmisten silmät avautumaan sille, mitä hirveää siellä tapahtuu. Eikä pelkästään siellä, vaan myöskin muilla sotatantereilla. Siksi sen rauhan kestävyys on kaikki kaikessa, ja jälleen kerran sen muistuttaminen, että se, joka siellä tällä hetkellä tuhoaa, hyökkää ja tappaa, pitää pysäyttää. Ja siksi sen rauhan pitää olla sellainen, että Venäjä pysähtyy.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-13T16:32:04,2025-02-13T16:33:13,Hyväksytty,1.1 2025_6_54,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Andersson, Otto, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_55,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Otto,Andersson,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Tässä vaikeassa tilanteessa on äärimmäisen arvokasta, että me tässä salissa pystymme kaikista sisäpolitiikan kiistoistamme huolimatta olemaan yhtenäisiä tässä Ukrainalle, Suomelle ja koko Euroopalle aivan elintärkeässä kysymyksessä. Kiitos pääministerille myös siksi, että olette kutsunut tämän parlamentaarisen kokouksen. Jos koskaan, niin nyt tarvitaan yhtenäisyyttä. Kiitos myös aktiivisuudesta EU:ta kohtaan. EU tarvitsee nyt uutta johtajuutta. En aina ole aivan kaikesta samaa mieltä edustaja Honkasalon kanssa, mutta tästä pohjoismaisen yhteistyön merkityksestä olen täsmälleen samaa mieltä. Me muodostamme yhtenäisen arvoyhteisön, meille kaikille on elintärkeää pitää kiinni sääntöpohjaisesta järjestelmästä. Voisitteko, pääministeri Orpo, vielä vähän enemmän avata — kun me tiedämme, että olemme yhdessä Pohjoismaissa vahvempia kuin yksinään — missä kaikissa foorumeissa ja millä eri tavoilla me voimme tehdä yhteistyötä, [Puhemies koputtaa] jotta saamme koko Euroopan mukaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Otto Andersson,1189,2025-02-13T16:33:16,2025-02-13T16:34:29,Hyväksytty,1.1 2025_6_56,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_57,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan sanoa sen, että tämä pohjoismainen yhteistyö on arvokkaampaa kuin koskaan. Meillä on varmaan ollut näin tapana sanoa, mutta nyt niille sanoille on katetta. Me ollaan turvallisuusympäristössä samassa tilanteessa, ja se yhdistää. Me ollaan tänään kaikki Naton jäseniä, ja se yhdistää meitä kaikkia. Se, että me toimimme tällä hetkellä kaikilla yhteiskunnan eri osa-alueilla yhdessä, on kyse sitten liikenteestä, puolustuksesta, energiakysymyksistä tai Itämeren alueen meriliikenteen turvaamisesta, on aivan kaikki kaikessa. Näen tämän myöskin sellaisena turvan linnakkeena Suomelle, jos maailman tilanne menisi jotenkin aivan sekaiseksi, ja siksikin meidän pitää tätä vaalia. Mutta me toimimme myöskin hyvin aktiivisesti Euroopan unionin sisällä pohjoismaisella ryhmällä, ja me ollaan vahvistettu sitä työtä hyvin tiiviillä yhteistyöllä Baltian maiden kanssa, ja siihen työhön on otettu mukaan myöskin Puola, joka on osoittanut itse suurta kiinnostustaan. Meillä on erittäin vahva asema Euroopan unionissa ja sen päätöksenteossa, ja kun me ollaan samanmielisiä ja meillä on samanlaisia tavoitteita, [Puhemies koputtaa] niin se myöskin näkyy EU:n päätöksenteossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-13T16:34:29,2025-02-13T16:35:42,Hyväksytty,1.1 2025_6_58,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_59,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kaikessa koko ajan ja joka päivä täytyy muistaa, että se on nimenomaan Venäjä, joka rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta ja YK:n peruskirjaa, ja se on nimenomaan Ukraina, joka taistelee oman suvereenisuutensa puolesta, jota kohtaan nämä rikkomukset ovat tapahtuneet. Sen takia tämä on niin absoluuttisen selvää, että kaikessa, kannoissa ja kaikessa, mitä Eurooppa tekee, meidän on nyt puolustettava nimenomaan Ukrainan oikeutta päättää omasta kohtalostaan. Mutta nyt samaan aikaan, niin kuin tässä keskustelussa tuli hyvin selväksi, on se hetki, jolloin Euroopan pitää kasvaa nykyistä isommaksi ja tulla yhteen ja tiivistyä. Ja kyllä näyttää siltä, että Eurooppa vaatii myös enemmän omaa suorituskykyä, enemmän omaa toimintakykyä. Miten arvioitte nytten näitä kuukausia eteenpäin tässä? Toivottavasti tämä ylimääräinen huippukokous saadaan aikaiseksi. Miten näette lähikuukaudet, mitä Euroopan pitää tässä nyt ajatella uusiksi, tässä uudessa tilanteessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-02-13T16:35:50,2025-02-13T16:37:04,Hyväksytty,1.1 2025_6_60,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_61,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Euroopan roolista Ukrainan sodan lopettamisessa (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensimmäinen, mikä pitää tehdä ja ajatella uusiksi, on se, että tässä nyt uudessa, viimeisessä tilanteessa Euroopalla pitää olla yksi vahva ääni, positio neuvotteluihin, näkemys siitä, millaista rauhaa yhdessä Ukrainan kanssa rakennetaan. Seuraava on se, että meidän täytyy jatkaa sitä työtä entistä päättäväisemmin, että me vahvistamme eurooppalaista puolustusta niin, että me emme koskaan ole siinä tilanteessa, että me olisimme sen varassa, tuleeko joku muualta meitä auttamaan, koska me pystymme siihen. Me pystymme rakentamaan niin vahvan eurooppalaisen kyvykkyyden, että joidenkin vuosien päästä me tiedämme, että me voimme hoitaa tämän itsekin, koska viime kädessä meidän täytyy Eurooppana pystyä huolehtimaan omasta turvallisuudesta ja jokaisen jäsenmaan turvallisuudesta, jokaisen Euroopan unionin kolkan turvallisuudesta. Nämä kaksi asiaa ovat ylitse muiden, se selkeä näkemys Ukrainan rauhanneuvotteluihin, vahva oma kanta, ja sen lisäksi oman puolustuksen turvaaminen. Ja ehkä sanon vielä kolmantena sen, että vaikka on niin, että Yhdysvallat aiheuttaa tällä hetkellä suuria huolia, [Puhemies koputtaa] niin samaan aikaan meidän pitää pystyä vaalimaan ja korjaamaan meidän suhdettamme [Puhemies koputtaa] ja vahvistamaan liittolaisuuttamme Yhdysvaltoihin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-13T16:37:04,2025-02-13T16:38:24,Hyväksytty,1.1 2025_6_62,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ikääntyneiden palveluista (Antti Kurvinen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 8/2025 vp,"Seuraava kysymys. Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_6_63,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys ikääntyneiden palveluista (Antti Kurvinen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 8/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Näissä äsken kuvatuissa maailman myrskyissä Suomi pärjää parhaiten, kun meillä on omat asiat kunnossa, maa on yhtenäinen ja kaikista pidetään huolta. Suomi ikääntyy vauhdilla yhteiskuntana. Elämme hopeamyrskyn keskellä, ja sehän on pääosin myönteinen asia. Olemme sillä tavalla kehittäneet maatamme, että eliniänodote on pidentynyt ja useimmat eläkeläiset elävät vuosikymmenten terveen, aktiivisen elämän, mutta jokaisella ikääntyneellä tulee se hetki, jolloin tarvitsee palveluita, tarvitsee apua ja tukea. On sydäntäsärkevää se, että entistä useampi ikääntynyt suomalainen sanoo, että oma ikääntyminen pelottaa ja pelottaa se, miten minulle käy, kun ikäännyn. Arvoisa pääministeri, teidän hallituksenne on tehnyt erittäin mittavat säästöt hyvinvointialueille ja sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ne näkyvät myös vanhuspalveluissa: lähipalvelut karkaavat, palveluja on karsittu. Keskusta on tutustunut teidän lainsäädäntösuunnitelmaanne, ja odotimme parannuksia ikäihmisten palveluihin. Mitään lakiesitystä ei ole tulossa, ja aiommekin sen vuoksi jättää välikysymyksen [Puhemies koputtaa] arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhusten palveluista. [Mauri Peltokankaan välihuuto] Kysyisinkin nyt pääministeriltä ja hallitukselta: [Puhemies koputtaa] miten te takaatte riittävän rahoituksen ikäihmisten palveluihin? [Ben Zyskowicz: Mikä yllätys! — Jani Mäkelä: Kuinka te kehtaatte?]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.2.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-02-13T16:38:29,2025-02-13T16:39:53,Hyväksytty,1.1 2025_6_64,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ikääntyneiden palveluista (Antti Kurvinen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Sisältönsä puolesta kysymys ehkä on enemmän osoitettu ministeri Ikoselle, mutta pääministerikin voi sitä sen jälkeen halutessaan kommentoida. — Olkaa hyvä, ministeri Ikonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_65,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys ikääntyneiden palveluista (Antti Kurvinen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tietysti osa kysymyksistä kohdentui varmasti vielä ministeri Juusolle, joka ei tänään ole paikalla, näiden palveluitten osalta, mutta vastaan tähän rahoituksen puoleen. Ajattelen itse, että meidän tehtävämme nimenomaan on turvata hyvinvointialueitten rahoitus, ihmisten tärkeitten sosiaali- ja terveyspalveluitten rahoitus — ei vain tässä hetkessä, vaan tämä hallitus katsoo myöskin pidemmälle tulevaisuuteen, niin että tämä meidän järjestelmämme kestää myöskin tulevaisuudessa. Jos me katsomme sitä ihan tämän vuoden talousarvion valossa, niin meillähän tänä vuonna valtion talousarviosta karkeasti kolmasosa menee hyvinvointialueille, 26,2 miljardia. Siinä on kasvua viime vuoteen 2,2 miljardia. Nämä ovat meille kaikille tuttuja lukuja, ja ne on täällä monta kertaa sanottu, mutta ne kuvaavat sitä, että kyllä näihin palveluihin satsataan. Samaan aikaan me myöskin uudistamme palveluita, niiden tekemisen tapoja, jotta ne ovat myöskin sillä tavalla kestävällä tavalla tuotettuja, että se rahoitus riittää myöskin niihin. Mutta kyllä meidän pääviestimme on, että ihmisistä pidetään huolta ja arvokas vanhuus tulee turvata tässä Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.2.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-02-13T16:40:01,2025-02-13T16:41:07,Hyväksytty,1.1 2025_6_66,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ikääntyneiden palveluista (Antti Kurvinen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_67,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys ikääntyneiden palveluista (Antti Kurvinen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 8/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hoitotyön ammattilaisista on pula. Tämän olette toki hallituksessa tunnistaneet. Ministeri Satonen kävi rekrytoimassa hoitajia Aasiasta, ja ministeri Juuso totesi, että emme selviä ilman ulkomailta Suomeen töihin tulevia hoitajia. Samaan aikaan hallitus leikkaa rajusti sosiaali- ja terveyspalveluista hyvinvointialueilta ja hoitajia joudutaan irtisanomaan. Tämä tilanne, minkä hallitus on maahan luonut, on todella ristiriitainen. Hallitus on myös lakkauttanut aikuiskoulutustuen, joka mahdollisti monelle lähihoitajalle kouluttautumisen sairaanhoitajaksi. On perustettu myös valtiosihteeri Rissasen vetämä työryhmä etsimään tälle aikuiskoulutustuelle korvaavia malleja. Työryhmä sai työnsä myös valmiiksi, mutta sen jälkeen ei ole kuulunut mitään. Kysynkin ministeri Satoselta: missä vaiheessa saamme eduskuntaan esityksen [Puhemies koputtaa] aikuiskoulutustukea korvaavasta mallista, joka edistää työntekijöiden saamista niille aloille, [Puhemies koputtaa] joissa heistä on pula?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.2.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-02-13T16:41:20,2025-02-13T16:42:36,Hyväksytty,1.1 2025_6_68,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ikääntyneiden palveluista (Antti Kurvinen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_69,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Arto,Satonen,Työministeri,,Suullinen kysymys ikääntyneiden palveluista (Antti Kurvinen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 8/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mitä tähän aikuiskoulutustukeen tulee, niin mehän sovimme, tai täällä budjetissa on päätetty, että 10 miljoonaa on käytössä nimenomaan sosiaali- ja terveysalalle ja opetusalalle ja se kohdistuu pääosin sosiaali- ja terveysalalle. Pääosin se kohdistuu nimenomaan siihen, että lähihoitajasta voisi opiskella sairaanhoitajaksi. Ajatus on nimenomaan se, että se opiskelu olisi mahdollisimman pitkälle mahdollista työn ohessa. Mutta sitten se varmaan edellyttää jonkun verran myös harjoitteluja ja muita, niin että me haettaisiin siihen sentyyppistä mallia, että työnantaja antaisi mahdollisuuden opiskella. Ja kun tälle henkilölle annettaisiin mahdollisuus opiskella, niin sitten työnantaja saisi korvausta siitä, että hän antaa tämän mahdollisuuden ja palkka juoksee. Siihen osallistuisivat työnantaja ja myöskin valtio. Tämäntyyppistä mallia olemme Jotpan kanssa kehitelleet, [Antti Kurvisen välihuuto] mutta puoliväliriihessä voimme saada sitten vielä tarkempia vastauksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-02-13T16:42:36,2025-02-13T16:43:47,Hyväksytty,1.1 2025_6_70,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ikääntyneiden palveluista (Antti Kurvinen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_71,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys ikääntyneiden palveluista (Antti Kurvinen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on purkanut hyvinvointialueiden normeja, muun muassa hoitomitoitusta ja hoitotakuuta, mutta samaan aikaan on viety hyvinvointialueilta rahat, kaikki laskennallinen hyöty, niin että itse asiassa talous on tiukentunut hyvinvointialueilla. Moni ikääntyvä ihminen miettii, että kun talous on viety näin tiukalle, niin silloin kun tarvitsen hoivaa, saanko sitä, vai käynnistyykö mummoralli, eli viedään hoivapaikkaan satojen kilometrien päähän. Se ei ole inhimillistä. Meidän pitää kyetä yhteiskuntana lupaamaan, että silloin kun ikäännyn, hoivapaikka löytyy läheltä kotoa tai läheisiä. [Mauri Peltokangas: Ettekö te tehneetkään inhimillistä ratkaisua?] Jos lainsäädännössä on ongelmia tältä osin, sitä pitää muuttaa. Sitä varten meidät on valittu tänne, sitä varten hallitus on valittu tänne. Talouspolitiikan arviointineuvostokin [Oikealta: Tyhjä paperi!] toivoi ja ilmoitti, että hallituksen olisi viisasta antaa vähän hengähdystaukoa hyvinvointialueille talouden laittamiseksi kuntoon. Nyt kysynkin ministeri Ikoselta: onko hallitukselta tulossa tällä vaalikaudella jotain helpotusta hyvinvointialueiden rahoitukseen vai jos aikoo saada malttia ja järkevää ratkaisua, onko ainoa keino äänestää [Puhemies koputtaa] tulevissakin vaaleissa keskustaa? [Naurua — Eduskunnasta: Hyvä kysymys! — Ben Zyskowicz: Sovitaan, että samoin kuin viime vaaleissa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.2.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-02-13T16:43:52,2025-02-13T16:45:08,Hyväksytty,1.1 2025_6_72,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ikääntyneiden palveluista (Antti Kurvinen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_73,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys ikääntyneiden palveluista (Antti Kurvinen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä ei taida voida hallituksen puolesta antaa äänestyssuosituksia. Meillä varmasti jokaisella olisi erilaisia äänestyssuosituksia. Mutta jos me palaamme tähän rahoituskokonaisuuteen. Tähän kysymykseen olen kertaalleen täällä vastannut, että me emme ole järjestelmää tai lainsäädäntöä muuttamassa tästä alijäämien kattamisvelvoitteen pidentämisestä, [Antti Kurvinen: Miksi ette?] vaan meillä on siinä lainsäädännössä näitä muita mekanismeja, joilla turvataan tätä tilannetta. Eli tällä hetkellä tuetaan alueita ja kehitetään sitä ohjausta, viedään enemmän sellaista aluekohtaista ohjausta, koska meidän alueitten tilanteet ovat hyvin erilaisia. Osa alueista on pääsemässä ylijäämäisiin tuloksiin, ja osalla alueista taas sitten haasteet ovat suurempia — me menemme syvemmin näiden alueiden tueksi. Että sitä haetaan. Ja sitten jos näyttää siltä, että palvelut lähtevät vaarantumaan, niin meillä on mekanismeja. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Tilanne on vakava jo nyt!] Viime kädessä voimme käynnistää arviointimenettelyn. Siellä on lisärahoituksen mekanismi. Alueilla on myöskin yleiskatteinen rahoitus, jonka sisällä he voivat itse suunnata tätä rahoitustaan. Kyllä me olemme tukena alueille, mutta tämä yleinen lainsäädäntömekanismin muutos ei ole se oikea ratkaisu tässä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.2.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-02-13T16:45:15,2025-02-13T16:46:21,Hyväksytty,1.1 2025_6_74,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ikääntyneiden palveluista (Antti Kurvinen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_75,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys ikääntyneiden palveluista (Antti Kurvinen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Varautumista, turvaa ja turvallisuutta on tosiaan myös se, että suomalaiset voivat luottaa julkisiin palveluihin, siihen, että tukea ja apua saa silloin, kun sitä tarvitsee. Valitettavasti tämä tunne on nyt kovin monella suomalaisella heikentynyt: [Ben Zyskowiczin välihuuto] luottamus siihen, että apua saa silloin, kun tarvitsee. Kyllä tässä on taustalla se tosiasia, että valitettavan moni suomalainen, esimerkiksi moni suomalainen ikäihminen, jonottaa tällä hetkellä aivan liian pitkään tarvitsemiinsa palveluihin, [Mauri Peltokankaan välihuuto] ja sen taustalla taas on se tosiasia, että hallitus valitettavasti on valinnut kohdistaa leikkauksensa suurelta osin nimenomaan hyvinvointialueiden palveluihin ja rahoitukseen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Keskusta teki jonotusjärjestelmän!] Kysynkin vielä kertaalleen, [Hälinää — Puhemies koputtaa] ministeri Ikonen: kun myös talouspolitiikan asiantuntijat ovat nyt suositelleet, että alueille kannattaisi antaa lisää aikaa ja joustoa taloutensa sopeuttamiseen, ja tiedämme, että se on inhimillisestä näkökulmasta tärkeää, niin miksi hallitus nyt niin jääräpäisesti [Puhemies koputtaa] pitää kiinni tästä ja pakottaa alueet pakkotahtisiin säästöihin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.2.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-02-13T16:46:27,2025-02-13T16:47:46,Hyväksytty,1.1 2025_6_76,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ikääntyneiden palveluista (Antti Kurvinen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_77,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys ikääntyneiden palveluista (Antti Kurvinen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Mietin, kuinka päin tämän sanoisin: Rahoitusmalli on myöskin pidettävä ennakoitavana, ja kun osa alueista on pääsemässä tähän tavoitteeseen, niin se, että me korjaisimme koko järjestelmää lainsäädännön tasolla, tarkoittaisi sitä, että alueet myöskin pehmentäisivät sitä omaa tekemistään. On siis arvioitu, että tällä olisi isoja kustannusvaikutuksia myöskin siinä, jos sitä alijäämän kattamisvelvoitetta pidennettäisiin ihan valtion tasolla. Tässäkin mielessä on järkevää, että me koitamme saada palveluitten toiminnan [Antti Kurvinen: Haluatteko keskittämistä?] ja sisällöt ja palvelut kehitettyä niin, että se rahoitus riittää myöskin tulevaisuudessa. Eli meidän ratkaisumme on täsmätoimet siinä, että me näemme, että rahoitusmallissa on sisällä niitä mekanismeja, joilla korjataan niitten alueitten rahoitusta ja tilannetta, jotka eivät muuten selviä, ja muuten me lähdemme sinne ihmisten palveluihin ja uudistamme niitä ja haemme sitä kautta ratkaisuja siihen, että ihmiset saavat niitä palveluita. Siellä on pistemäisiä ongelmia. Hyvinvointialueet korjaavat myöskin niitä, ja on todella tärkeää tunnistaa, mitkä palvelut eivät toimi, ja hakea niihin myöskin ratkaisuja. Eli toimitaan siellä toiminnan puolella, ja sitten rahoitusmalli toimii, ja siellä on niitä mekanismeja jo olemassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.2.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-02-13T16:47:47,2025-02-13T16:48:59,Hyväksytty,1.1 2025_6_78,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys asunnottomuuden poistamisesta (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2025 vp,"Seuraava kysyjä. Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_6_79,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys asunnottomuuden poistamisesta (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Maanantaina Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA kertoi, että asunnottomuus on kasvanut ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen. Asunnottomia oli vuonna 2024 miltei 400 enemmän kuin edellisenä vuonna. Kunnat kertovat syyksi kohtuuhintaisen asumisen puutteen, korkeat elinkustannukset ja leikkaukset sosiaaliturvaan. Ihmisillä ei siis ole varaa kattoon päänsä päälle. Yhteys hallituksen politiikkaan on selvä. Olette rajanneet tukia, leikanneet toimeentuloa, leikanneet asumisneuvonnastakin. Nyt kasvava joukko ihmisiä on ilman asuntoa. Hallitusohjelmassa on hyviä tavoitteita asunnottomuudesta. Kiinnostava havainto kuitenkin on, että asunnottomuuden vähentämisessä erittäin onnistuneeksi osoittautunutta asunto ensin ‑periaatetta ei mainita erikseen hallitusohjelmassa, toisin kuin edellisen hallituksen ohjelmassa. Kysynkin vastaavalta ministeriltä: Onko asunto ihmisoikeus? Oletteko sitoutuneet asunto ensin ‑periaatteeseen? Mitä teette, jotta asunnottomuus poistetaan sen sijaan, että se kasvaa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-02-13T16:49:07,2025-02-13T16:50:21,Hyväksytty,1.1 2025_6_80,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys asunnottomuuden poistamisesta (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_81,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys asunnottomuuden poistamisesta (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos edustaja Harjanteelle hyvästä ja tärkeästä kysymyksestä. Totta on, että valitettavasti asunnottomuus nyt pitkään jatkuneen laskun jälkeen on noussut. Onneksi pitkäaikaisasunnottomuus, eli tavallaan se asunnottomuuden kova ydin, on edelleen laskenut. Se on hyvä uutinen, vaikka taloudellinen tilanne on pitkään ollut heikko. Taustalla on todellakin tunnistettu monia tekijöitä. Yhtenä sellaisena — jota tässä ei ehkä ääneen ole sanottu, mutta olemme havainneet sen, kun meillä on ollut tällainen ryhmä, jossa on ollut kaupunkeja ja hyvinvointialueita — on ollut se, että kun on tapahtunut tämä eriytyminen kaupunkien ja hyvinvointialueiden palveluiden ja lakisääteisten palveluiden välillä, niin tässä on ollut tämmöinen väliinputoajatilanne. Eli kaikista niistä palveluista, joita ehkä aiemmin on pystytty ohjaamaan kaupungin sisällä, nyt osa kuuluu hyvinvointialueille ja osa kaupungeille. Tähän nyt puutumme sillä, että meillä on ohjelma, josta olen ensimmäisen rahoituserän myöntänyt, viisi ja puoli miljoonaa euroa kaupunkien ja hyvinvointialueiden yhteistyöhön yhdeksän suurimman kaupungin alueilla, joilla valtaosa asunnottomistakin on. Tällä ohjelmalla pyrimme nyt löytämään uusia keinoja siihen, [Puhemies koputtaa] että asunto kaikille löytyisi, ja olemme edelleen sitoutuneet tähän asunto ensin ‑periaatteeseen, [Puhemies koputtaa] joka Suomessa on pitkään toiminut. [Eva Biaudet: Hyvä vastaus, kiitos!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-02-13T16:50:21,2025-02-13T16:51:42,Hyväksytty,1.1 2025_6_82,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys asunnottomuuden poistamisesta (Jessi Jokelainen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2025 vp,"Ja samaan aihepiiriin liittyen edustaja Jokelainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_6_83,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jessi,Jokelainen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys asunnottomuuden poistamisesta (Jessi Jokelainen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Asunnottomuus on kääntynyt Suomessa nousuun ensimmäistä kertaa 11 vuoteen. Katuasunnottomuus on kasvanut vuoden aikana 50 prosenttia, ja uutena asunnottomien ryhmänä ovat pienituloiset ihmiset, joilla ei ole päihdeongelmaa. Suomen suurimmat kaupungit nimeävät kasvaneiden asunnottomuuslukujen pääasialliseksi syyksi kohtuuhintaisten asuntojen puutteen, sosiaaliturvan heikennykset sekä korkeat elinkustannukset. Tutkitusti tehokkaimmat keinot torjua asunnottomuutta ovat muun muassa panostukset ennalta ehkäisyyn sosiaaliturvan ja saavutettavan asumisen kautta. Näin ollen hallituksen tavoite lopettaa pitkäaikaisasunnottomuus ja kahdeksan miljoonan euron kertapanostus siihen on lähinnä performatiivista ja hukkaan heitettyä rahaa. Pääministeri Orpo, miten ajattelitte varmistaa asunnottomuuden loppumisen, jos samanaikaisesti toisella kädellä leikkaatte tehokkaimmista asunnottomuuden torjunnan keinoista?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.4.aspx,fi,Jessi Jokelainen,911824,2025-02-13T16:51:48,2025-02-13T16:52:49,Hyväksytty,1.1 2025_6_84,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys asunnottomuuden poistamisesta (Jessi Jokelainen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_85,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys asunnottomuuden poistamisesta (Jessi Jokelainen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan juuri tähän syyhyn, jota kaupungit ovat raportoineet yhdeksi asunnottomuuden kasvamisen syyksi, eli tämä kohtuuhintaisten asuntojen puute: Meillä on 400 000 ARA-tuettua asuntoa Suomessa ja noin vajaa 4 000 asunnotonta. Pidän kyllä hyvin kummallisena, jos tästä asuntokannasta ei löydetä asuntoja asunnottomille, ja silloin katse kohdistuu totta kai myös meidän kaupunkien omistamiin yhtiöihin ja siihen, miten siellä tehdään asukasvalintaa. Tämän lisäksi Vuokralaiset on itse asiassa raportoinut juuri siitä, että häädöt ovat kasvaneet erityisen paljon ARA-kannasta. Tässä mielestäni nyt kaikkien meidän, jotka täällä olemme myös kaupunkipoliitikkoja, kannattaa kysyä, hoitavathan meidän omat yhtiöt myös tätä tärkeää tehtävää eli asunnottomuuden poistamista siten, että siellä asukasvalinnassa keskitytään tarjoamaan asuntoja erityisesti heille, jotka sitä tarvitsevat, [Matias Mäkynen: Asuntoja ei ole! — Välihuutoja] ja myös niin, että erityisesti näissä asumismuodoissa, joita yhteiskunta voimakkaasti tukee, voidaan tarjota niitä palveluita ja toisaalta edesauttaa sitä, [Puhemies koputtaa] ettei häätöihin jouduttaisi niin helposti. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.4.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-02-13T16:52:49,2025-02-13T16:54:03,Hyväksytty,1.1 2025_6_86,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työn verotuksen keventämisestä (Janne Heikkinen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 11/2025 vp,"Seuraava kysyjä. Edustaja Heikkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_6_87,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys työn verotuksen keventämisestä (Janne Heikkinen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kotitalouksien ostovoima kohenee kestävästi vain talouskasvun, tuottavuuden vahvistamisen sekä matalamman verotuksen kautta. Siitä syystä Orpon hallitus keventää työssäkäyvien verotusta puolella miljardilla. Kaikkien alle 8 000 euroa tienaavien palkansaajien verotus kevenee. Kokonaisveroasteemme ei tällä hallituskaudella kiristy. Pitkäaikainen tavoitteemme on kokonaisveroasteen ja erityisesti työn verotuksen keventäminen. Tätä ahkeruuteen kannustavaa linjaa on jatkettava. Arvoisa ministeri Purra, millä kaikin tavoin hallituksen politiikka kohentaa ihmisten ostovoimaa ja keventää verotusta? [Välihuutoja vasemmalta]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.5.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2025-02-13T16:54:12,2025-02-13T16:55:00,Hyväksytty,1.1 2025_6_88,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työn verotuksen keventämisestä (Janne Heikkinen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_89,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys työn verotuksen keventämisestä (Janne Heikkinen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 11/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Siitä huolimatta, että hallitus on joutunut ottamaan käyttöön myös tulopuolen sopeutusta tässä vaikeassa julkisen talouden tilanteessa erityisesti arvonlisäverokannan nostojen kautta, niin meidän verolinjamme ehdottomasti tähtää sinne alenevalle uralle. Kokonaisveroaste tällä hallituskaudella ei nouse siitä, minkä me saimme syliimme edelliseltä hallitukselta, siitä huolimatta, että teimme merkittäviä sopeutustoimia, ja tämä onkin viisasta politiikkaa. Ei ole järkevää verottaa enemmän sitä, mitä haluamme lisää, eli tässä tapauksessa taloudellista kasvua, joka perustuu työn tekemiseen, uusiin työpaikkoihin ja yrittämiseen. Hallitus on kohdentanut veronalennuksia erityisesti pieni- ja keskituloisten suuntaan, työn tekemiseen. Toisaalta olemme laskeneet esimerkiksi liikkumisen verotusta, millä on myös positiivinen vaikutus kotitalouksien ostovoimaan ja ylipäätänsä siihen, minkä verran rahaa on käytössä. Tällä hetkellä tätä politiikkaa tukevat myös alaspäin menevät korot, selvästi hidastunut inflaatio, ja kaikki tämä [Puhemies koputtaa] tukee palkansaajan ostovoimaa ja mahdollistaa kasvavan kulutuksen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-02-13T16:55:00,2025-02-13T16:56:17,Hyväksytty,1.1 2025_6_90,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys digilaitteiden käyttämisestä kouluissa (Pia Sillanpää ps)>>>Suullinen kysymys SKT 12/2025 vp,"Seuraava kysyjä. Edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_6_91,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys digilaitteiden käyttämisestä kouluissa (Pia Sillanpää ps)>>>Suullinen kysymys SKT 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdenkään lapsen kasvu tai kehitys ei kärsi, jos hän käyttää vähemmän digilaitteita koulupäivän aikana. Yhdenkään alakoululaisen kaveripiiri ei kapene, jos välitunneilla tuijotellaan luurien sijaan vaikkapa toisia silmiin. Onkin mahtavaa, että eduskuntaan on nyt saatu esitys puhelinten käytön rajoituksista koulussa. [Välihuutoja keskustan ryhmästä] Tämä on merkittävä askel oikeaan suuntaan. [Petri Honkonen: Mikään ei muutu! — Ben Zyskowiczin välihuuto] Juuri tätä olemme perussuomalaisten toimesta ajaneet jo kauan. Nyt käyttöä oppitunneilla rajoitetaan, mutta välitunnit olisivat toistaiseksi jäämässä koulujen järjestyssäännöissä linjattaviksi. Ruotsissa on tarkoitus ulottaa rajoitukset välitunneillekin. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten mielestä etenkin pienten lasten aivoille pitäisi tarjota mahdollisuus kehittyä ilman kännyköitä koko koulupäivän ajan. Kysynkin opetusministeriltä: millä kaikilla keinoilla Suomi pysyy kehityksen etulinjassa myös digiviisaudessa? [Eduskunnasta: Mites vanhustenhoito?]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.6.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-02-13T16:56:25,2025-02-13T16:57:31,Hyväksytty,1.1 2025_6_92,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys digilaitteiden käyttämisestä kouluissa (Pia Sillanpää ps)>>>Suullinen kysymys SKT 12/2025 vp,"Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_93,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys digilaitteiden käyttämisestä kouluissa (Pia Sillanpää ps)>>>Suullinen kysymys SKT 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Meillä on jaettu huoli oppimistuloksista, siitä, että lapset ja toki me aikuisetkin luemme yhä vähemmän, että meillä kaikilla on parantamista vaikka keskittymiskyvyn suhteen. Aikuisten osalta se on enemmän sitä, että me otamme itseämme niskasta kiinni, mutta nuorten osalta meillä on velvollisuus pyrkiä tarjoamaan heille sellainen oppimisympäristö ja sellainen ympäristö, jossa on aikaa ja mahdollisuutta keskittyä, lukea, oppia. Ihan kuten sanoitte, kouluissa tämä tilanne paranee nyt huomattavasti ensi syksystä lähtien, kunhan esitys eduskunnassa hyväksytään. Uskon vakaasti siihen, että se tulee näkymään myöskin oppimistuloksissa. Toinen puoli on sitten välitunnit. Nostitte hyvin esille sen, miten kasvokkain tapahtuva viestintäkin on tärkeätä, että puhumme toisillemme, kannamme senkin kautta vastuuta siitä, mitä itse sanomme. Ja itse toivon kyllä, että koulut ottavat laajasti käyttöön tämän mahdollisuuden rajoittaa käyttöä myöskin välituntien aikana, tunnistaen toki sen, [Puhemies koputtaa] että meillä on erilaisia kouluja, erilaisia tilanteita, alakouluja, yläkouluja. [Puhemies koputtaa] Tietty joustavuus on hyvä, kuten se, ettemme liiaksi aseta rasitteita myöskään kunnille. [Puhemies: Kiitoksia!] Mutta koko spektri on hyvä harkita ottaa käyttöön.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.6.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-02-13T16:57:31,2025-02-13T16:58:56,Hyväksytty,1.1 2025_6_94,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lasten ja nuorten harrastusten maksuttomuudesta (Mika Poutala kd)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2025 vp,"Seuraava kysyjä. Edustaja Poutala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_6_95,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Mika,Poutala,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys lasten ja nuorten harrastusten maksuttomuudesta (Mika Poutala kd)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensi viikolla käsittelemme tässä salissa kulttuuripoliittista selontekoa. Selonteossa linjataan muun muassa, että kulttuuri on jokaisen oikeus. Harrastamisen Suomen mallilla pyrimme puolestaan tekemään harrastamisesta jokaisen lapsen ja nuoren perusoikeuden. Malli on myös tärkeä osa tavoitettamme saada kaikenikäiset suomalaiset liikkumaan enemmän. Tutkimustulokset puhuvat jo nyt sen puolesta, että malli tosiaan lisää harrastamisen yhdenvertaisuutta eli mahdollistaa harrastamisen heillekin, joilla harrastusta ei ennestään ole. Yli 20 000 koululaisella ei olisi mahdollisuutta harrastaa ilman näitä maksuttomia ryhmiä. Pienituloisissa perheissä maksuttomuus on tärkein syy osallistumiselle. Arvoisa puhemies! Kysyn tiede‑ ja kulttuuriministeri Talvitieltä: onko harrastamisen Suomen mallista tulossa se menestystarina, jota toivomme, ja edistääkö se osaltaan jokaisen oikeutta kulttuuriin?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.7.aspx,fi,Mika Poutala,1495,2025-02-13T16:59:00,2025-02-13T17:00:03,Käsitelty,1.1 2025_6_96,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lasten ja nuorten harrastusten maksuttomuudesta (Mika Poutala kd)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Talvitie, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_6_97,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Mari-Leena,Talvitie,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Suullinen kysymys lasten ja nuorten harrastusten maksuttomuudesta (Mika Poutala kd)>>>Suullinen kysymys SKT 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tärkeästä kysymyksestä. Harrastamisen Suomen mallin osalta vastaan kulttuurin puolesta, muuten sitten ministeri Bergqvist vastaa siitä kokonaisuudesta. Yhtenä osana tätä mallia ovat tosiaan kulttuuriharrastukset. Niitä on paikallisesti edistetty monipuolisesti. Niissä myös tärkeä rooli on kunnilla ja erilaisilla toimijoilla. Opetus‑ ja kulttuuriministeriössä on parhaillaan taiteen perusopetusta koskevan lainsäädännön uudistus. Siinä on tavoitteena se, että me pystytään saavutettavuutta ja saatavuutta taiteen perusopetuksessa lisäämään, koska tavoite on se, että yhä useammalla lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus päästä myös taideharrastusten pariin. Siinä näen, että tällä harrastamisen Suomen mallilla on tärkeä osa. Ensi viikolla tosiaan käydään keskiviikkona keskustelu täällä salissa myös kulttuuripoliittisesta selonteosta, [Puhemies koputtaa] jossa on kaksi keskeistä asiaa: kulttuuri kuuluu kaikille, [Puhemies koputtaa] ja se on jokaisen oikeus. Näen tärkeänä myös, että hallitus ei ole säästänyt [Puhemies koputtaa] kulttuurissa tästä lasten kulttuurista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+2.7.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2025-02-13T17:00:03,2025-02-13T17:01:27,Käsitelty,1.1 2025_6_98,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. [Hälinää] — Ja pyydän käymään muut keskustelut jossakin muualla kuin täällä istuntosalissa, kiitos. — Ministeri Talvitie, olkaa hyvä. [Hälinää — Puhemies koputtaa]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_6_99,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Mari-Leena,Talvitie,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Arvoisa puhemies! On suuri kunnia olla tässä tänään. Kyse on ensimmäisestä lähetekeskustelustani tiede- ja kulttuuriministerin tehtävässä. Olen valmis kuulemaan eduskuntaa ja vastaamaan kysymyksiinne. Aihe on tärkeä. Tänään käydään lähetekeskustelu Suomen Akatemiaa koskevasta hallituksen esityksestä. Esitys on annettu eduskunnalle viime vuoden lopussa, ja sen tavoitteena on vahvistaa Akatemian strategista toimintaa, selkeyttää organisaation rakennetta ja antaa uusia työkaluja tutkimusturvallisuuden parantamiseksi Suomessa. Suomen Akatemia on maamme tärkein tieteen ja tutkimuksen rahoittaja ja alan asiantuntijaorganisaatio. Sen päätehtävänä on rahoittaa uutta tietoa tuottavaa tutkimusta, kriteerinä kansainvälisesti arvioitu tieteellinen laatu. Esityksessä ehdotetaan nykyisen tutkimusinfrastruktuurikomitean muuttamista toimikunnaksi. Sen tehtävät ja nimittämiskäytännöt vastaisivat Akatemian muiden toimikuntien tehtäviä ja nimittämiskäytäntöjä. Muutoksella on tarkoitus selkeyttää ja yksinkertaistaa Akatemian hallinnon rakenteita. Esityksessä ehdotetaan poistettavaksi toimikuntien ja strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtajien läsnäolo- ja puheoikeus hallituksessa. Muutoksen tarkoituksena on vahvistaa Akatemian hallituksen strategista työtä, joka painottuu laajakantoisiin ja periaatteellisesti merkittäviin kysymyksiin. Akatemian muiden toimielinten tehtävänä on valita rahoitettavat hankkeet Akatemian hallituksen linjaamien periaatteiden mukaisesti. Akatemian hallinnon rakennetta ja toimielinten tehtäviä on viime vuosina muutettu tavalla, joka turvaa sen hallituksen, muiden toimielimien ja hallintoviraston välistä monipuolista tiedonkulkua. Akatemia on lisäksi suunnitellut uuden tutkimuspoliittisen yhteistyöryhmän perustamista, jonka tehtäväksi tulee tukea sen hallitusta toimielinten työn yhteensovittamisessa. Yhteistyöryhmä tarjoaa myös hallituksen, toimikuntien ja strategisen tutkimuksen neuvoston jäsenille mahdollisuuden vapaaseen ajatustenvaihtoon. Olenkin kannustanut Akatemiaa jatkamaan tätä työtä. Arvoisa puhemies! Tästä hallituksen esityksestä on käyty etukäteen myös aktiivista julkista keskustelua liittyen esitettyihin muutoksiin tutkimusturvallisuuden vahvistamiseksi. Olen huomioinut tämän keskustelun ja esitetyt huolet tieteen vapaudesta. Eduskunnalle annetussa esityksessä todetaan pykälätasolla, ettei Suomen Akatemian toiminta saa jatkossa olla ristiriidassa Suomen kansallisen turvallisuuden, Suomen kansainvälisten velvoitteiden tai Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa. Säännöksen tavoitteena on varmistaa, että Suomen Akatemian myöntämällä tutkimusrahoituksella tehtävä tutkimus ja sen tulokset eivät päätyisi käyttöön, joka voisi vaarantaa Suomen huoltovarmuutta, kriisivalmiutta tai turvallisuutta. Kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä saatetaan esimerkiksi sijoittaa tutkimuslaite Suomen rajojen ulkopuolelle. Saatamme siis viedä rajojemme ulkopuolelle teknologiaa, joka sisältää pakotteiden alaista ja geopoliittiseen jännitteeseen liittyvää teknologiaa. Moni tutkimusinfrastruktuuri itsessään on niin sanottua kaksoiskäyttöteknologiaa, jota voidaan käyttää paitsi harmittomaan siviilikäyttöön myös sotilaallisesti monenlaiseen harmiin ja pahaan. Tämä on tärkeä viesti ja muutosvoima yliopistojen suuntaan: tunne kumppanisi, huolehdi turvallisuudesta. Vastaavia muutoksia on tehty myös esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Alankomaissa. Suosituksen tutkimusturvallisuudesta on antanut myös Euroopan unionin neuvosto. Tällä hetkellä olemme liian suojattomia ja keinomme puuttua turvallisuusriskeihin tai rajoittaa niitä ovat hitaita tai jopa puutteellisia. Suomessa tieteen, ylimmän opetuksen ja taiteen vapauden turvaa meidän perustuslakimme. Se on kaiken pohjalla niin toiminnassa kuin lainvalmistelussa. Nyt käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä ei rajoiteta tutkimuksen tai tutkijoiden vapautta valita omat tutkimusaiheensa ja kysymyksenasettelunsa. Otan kuitenkin tieteen vapaudesta ja sen toteutumisesta esitetyt huolet vakavasti. Sellaista tilannetta ei saa muodostua, jossa lain soveltaminen muodostuisi liian haastavaksi tai eteen tulisi sellaisia tulkintatilanteita, joissa tieteen vapaus tulisi loukatuksi. Tämä keskustelu osoittaa myös sen, miten suuri merkitys yksittäisillä termeillä ja sanoilla on. Näissä on oltava tarkkana. Pidän käytyä julkista keskustelua tärkeänä ja olen edeltäjäni tavoin sitä mieltä, että lakiesityksen sanamuotoja on hyvä tarkentaa. Tämän vuoksi opetus- ja kulttuuriministeriö on pyynnöstäni jo toimittanut sivistysvaliokunnalle lausunnon, joka sisältää uuden pykälämuotoilun. Uusi muotoilu olisi, että Suomen Akatemian tehtävien hoitaminen ei saa olla ristiriidassa Suomen kansallisen turvallisuuden tai Suomen kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Arvoisa puhemies! Pykälän muutos ei muuta esityksen alkuperäisten tavoitteiden toteutumista. Alkuperäinen esitys ei sekään mahdollistaisi puuttumista tutkimusaiheisiin tai sisältäisi muita tieteen vapautta rajoittavia elementtejä. Lain soveltamisen kannalta pidän kuitenkin tärkeänä, että pykälästä saadaan mahdollisimman selkeä ja sellainen, että huoli tiedeyhteisössä väistyy. Muutoksesta huolimatta esityksellä tavoitellut tutkimusturvallisuutta vahvistavat mekanismit ja työkalut edelleen toteutuisivat. Vaikka meillä tutkimusturvallisuus on hyvällä tasolla, emme saa olla liian sinisilmäisiä. Meillä vallitsee laaja yhteiskunnallinen yhteisymmärrys siitä, että uusia työkaluja erilaisten tieteeseen ja sen rahoitusjärjestelmiin kohdistuvien väärinkäytösten torjumiseksi ja tutkimusturvallisuuden vahvistamiseksi tarvitaan. Turvallisuus on tasapainoilua. Järjestelmiemme on oltava niin avoimia kuin mahdollista ja samalla niin suljettuja kuin on välttämätöntä. Kun vahvistamme varautumista ja turvallisuutta ja torjumme meihin kohdistuvia vaikuttamisyrityksiä, puolustamme samalla myös avointa järjestelmäämme, vapaata ja korkeatasoista tiedettä sekä länsimaista demokratiaa. Se on näissä päivissä tärkeää.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2025-02-13T17:02:12,2025-02-13T17:09:16,Hyväksytty,1.1 2025_6_100,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Kiitoksia. — Jonkinlaista painetta debattiin näyttää olevan, joten edustajat voivat niin halutessaan pyytää minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja painamalla V-painiketta ja jatkamalla seisomista. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_101,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oli erittäin hyvä, että ministeri äsken luki ääneen tämän muutoksen, joka koskee näitä hallituksen esityksen kakkospykälän tehtäviä. Olisi hyvä, jos se olisi myös meillä täällä kirjallisesti saatavilla. Hain äsken tuolta toimistosta tämän hallituksen esityksen, ja siinä se ei vielä ole, mutta kerroitte, että se oli sivistysvaliokunnalle lähetetty. Eli jos oikein ymmärsin, niin siitä putoavat pois sanat ”tai Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan” — siis ne sanat putoavat pois — ja sitten se sana ”tai” siirtyy siihen vähän aiemmaksi. Ihan tästä itse asiasta haluaisin todeta, että sillä tavalla kuin kerroitte tämän asian ja mitä se oikeasti tarkoittaa, niin se on ymmärrettävää. Mutta tämä alkuperäinen muotoiluhan herättää spekulaatioita siitä, että esimerkiksi yhteiskuntatieteellinen tutkimus pitäisi rajata ennalta kulloisenkin näkemyksemme mukaan siitä, mitä ulko- ja turvallisuuspolitiikka on. Jos ajatellaan Suomen historiaa, niin se oli erilaista 30-luvulla, 40-luvulla ja nyt se on taas erilaista, ja sehän ei kuulu tieteeseen, että tällä tavalla sitä kavennettaisiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-02-13T17:09:36,2025-02-13T17:10:49,Hyväksytty,1.1 2025_6_102,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_103,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! On todellakin tärkeätä, että tutkijoiden ja tieteen vapautta ei millään tavalla loukata. Se on ihan perusarvoja länsimaisessa yhteiskunnassa samalla tavalla kuin esimerkiksi ylipäätään demokratia tai ihmisoikeudet, sananvapaus mukaan lukien. Sen sijaan kysyn ministeriltä, mikä teidän käsityksenne on esimerkiksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen käsityksestä ja valmiudesta tunnistaa sellaisia henkilöitä, joilla ei ole tiedeyhteisöön tullessaan aivan puhtaat jauhot pussissa, vaan heillä on jotain piiloagendoja, jotka voivat vaarantaa Suomen turvallisuuden. Mitkä ovat yliopistojen keinot selvittää henkilöiden taustoja? Voiko esimerkiksi suojelupoliisi olla tässä enemmän apuna kuin tällä hetkellä on?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-02-13T17:10:49,2025-02-13T17:11:55,Hyväksytty,1.1 2025_6_104,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_105,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Arvoisa puhemies! On tosi hyvä kuulla, että tämä sana ”Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka” lähtee pois tästä 2 §:stä, koska olemme nähneet jo todella ikäviä kehityksenkulkuja maailmalla, nimiä mainitsematta. Mutta jos mietitään, että tutkijoiden tieteen vapaus ja tutkijoiden ilmaisuvapaus on ihan kaikkien selvitystenkin mukaan lähtenyt 2010-luvulla laskuun — polarisaatio, vihaleirit sitä laskevat, häirintä, tutkijoiden häirintä ja nyt viimeiseksi sitten USA:ssa suitsitaan yliopistoja, ja ikinä emme tiedä, minkälaisia kehityskulkuja tännekin rantautuu — tämä on hyvä muutos. Mutta kysymykseni koskee yleensä tätä Suomen Akatemian tehtävien laajempaa uudistamista. Tämä Suomen Akatemian tutkimusrahoitushan on hyvin tarkkaan yliopistoille suunnattu, ja sitten ammattikorkeakoulut taas pääsevät hakemaan, soveltamaan toimintaansa [Puhemies koputtaa] Business Finlandin puolelta, niin näettekö tässä mahdollista kehitystä, [Puhemies koputtaa] että myös ammattikorkeakoulut pääsisivät vahvemmin Suomen Akatemian rahoituksen piiriin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-02-13T17:11:55,2025-02-13T17:13:20,Hyväksytty,1.1 2025_6_106,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_107,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tieteen vapaus on varsin herkkä asia, ja on hyvä, että siihen suhtaudutaan vakavasti. Toisaalta joskus minun mielestäni sitä ehkä liikaa myös ylitulkitaan, että kun kuitenkin puhutaan julkisista varoista, niin silloin tietty kriittisyys on tarpeen ja pitää hakea laatua ja relevanssia ja tiettyä periaatteellisuutta siitä, mihin kuitenkin painotetaan. Kaksikäyttötuotteisiin tai sen tutkimukseen ja kehitykseen liittyy tietysti se haaste, että on aika vaikea sanoa sitä, että millä on se kaksoiskäyttöpotentiaali, esimerkiksi puolijohdepuolella tai siellä se on varsin herkkää. Hyvä, että yliopistoja ja korkeakouluja ylipäätänsäkin informoidaan ja tätä keskustelua tuodaan esiin tällä saralla. Näkisin, että ministerin esittelypuheenvuoro oli varsin tasapainoinen ja harkittu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-02-13T17:13:20,2025-02-13T17:14:23,Hyväksytty,1.1 2025_6_108,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_109,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tieteen vapaus ja riippumattomuus on tosiaan ensiarvoisen tärkeätä, ja on ihan olennaista, että eduskuntakäsittelyssä huolehditaan siitä, että tämäkin lakiesitys saa sellaisen muodon, joka sen varmistaa. Edustaja Kosonen tässä mainitsi, että vapaa tiede ja tutkimus on ahtaalla maailmassa, ja viimeisimpänä tosiaan on nähty Trumpin hallinnon ottavan tiedettä tähtäimeensä erilaisilla poliittisilla rahoituksen jäädyttämisillä ja jopa tällaisella ihan suoranaisella sanoihin pohjautuvalla sensuurilla. No, Yhdysvallat on tieteen supermahti, mutta sielläkin nyt moni tutkija miettii, onko se sitä enää jatkossa. Ja tässä ajassa, ottaen huomioon tämän globaalin kehityksen, itse näen, että Suomen pitäisi olla vapaan tieteen turvasatama ja paikka, jonne maailman fiksuimmat ihmiset haluavat tulla tekemään työtä ja tutkimusta. Tähän liittyy tämän ja koko tieteen, tki:n rahoitus. Kysyisinkin ministeriltä: miltä tällainen visio kuulostaa, ja mitä hallitus voisi tehdä, että se toteutuisi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-02-13T17:14:23,2025-02-13T17:15:25,Hyväksytty,1.1 2025_6_110,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_111,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän itse tutkijataustaisena kansanedustajana tosi poikkeuksellisena sitä, että eduskuntaan tuodaan ylipäätään tällainen esitys, jossa näin voimakkaasti mainitaan, että ”ei saa olla ristiriidassa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa” tai ”ei saa olla ristiriidassa Suomen kansallisen turvallisuuden kanssa”, joka sinne nyt itse asiassa sitten jää kirjauksena. On totta, että demokratiassa tieteen vapautta pitää vaalia kaikin tavoin, ja tällä hetkellä sitä itse asiassa rajataan monin tavoin. Rahoitusmalli on yksi esimerkki siitä, miten tieteen vapautta rajataan, mutta sitten myös tietenkin yhä kasvava vihapuhe on sellainen, joka rajaa niitä tutkimusaiheita, mitä tutkijat uskaltavat tutkia. Kansallinen turvallisuus ei saisi olla taikasana, joka yhtäkkiä ilmestyy ikään kuin kaikkialle yhteiskunnassa ja joka ylittää sitten sen tieteen vapauden. Toivon tosiaan, että valiokunnassa nyt sitten todella kriittisesti arvioidaan myös tämä muuttunut, uusi esitys ja siinä kuullaan laajasti myös tieteentekijöitä ja koko tiedeyhteisöä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-02-13T17:15:25,2025-02-13T17:16:44,Hyväksytty,1.1 2025_6_112,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_113,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnan puheenjohtajana olen tyytyväinen siihen, että ministeri tässä totesi julkisesti nyt tämän muutoksen, koska me olemme saaneet kyllä etukäteiskäsittelyssä, kuulemisessa, tämän muutoksen. Ja kyllä kun tätä momenttia katsotaan, niin on tärkeätä huomata se, että tehtävien hoitaminen ei saa olla ristiriidassa Suomen kansallisen turvallisuuden ja Suomen kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Totta kai meidän pitää huolehtia siitä, että se, mitä tutkimusmaailmassa tapahtuu, ei vaaranna meidän kansallista turvallisuutta. Tämä on delikaatti asia, koska tätä pidettiin akateemikkojenkin kirjelmän kautta liian löyhänä, kun siinä on tämä ”ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa”, että siinä mennään sille rajalle, että se ei enää välttämättä turvaisi sitä tieteen vapautta. Mutta tämä tutkimuksen turvallisuus ja tieteen vapaus ovat asioita, jotka ovat yhteensovitettavissa, ja on tietenkin tärkeää, että tämmöiset tahalliset teot pystytään mahdollisimman hyvin estämään, mutta myös [Puhemies koputtaa] on tärkeää se, että siellä tutkimusyhteisössä, [Puhemies koputtaa] yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa huolehditaan siitä, että tällaiset vahingot eivät pääse tapahtumaan. Ministeri, oletteko pohtinut, [Puhemies koputtaa] miten tätä voitaisiin vahvistaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-02-13T17:16:44,2025-02-13T17:18:11,Hyväksytty,1.1 2025_6_114,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Valtola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_115,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys Suomen Akatemian lainsäädännöstä on perusteltu, ja tavoitteena on vahvistaa tutkimusturvallisuutta ja suojata mahdollisilta ulkopuolisilta vaikuttamisyrityksiltä. Esityksen taustallahan on huolellinen virkavalmistelu. Lisäksi pohjoismaiset verrokit esimerkiksi Ruotsista sekä Euroopan unionin neuvoston vahvat suositukset tutkimusturvallisuudesta oikeastaan edellyttävät tämäntyylistä lainsäädäntöä. Tiedeyhteisön viestit asiasta on otettu valmistelun aikana nyt huomioon, ja ministeri on esittänyt kiistanalaisen kohdan muuttamista, ja uusi pykälämuotoilu on sellainen, että tämä huolta herättänyt kohta poistuu. Tämä ei toisaalta muuta tai heikennä hallituksen esityksen alkuperäistä tavoitetta tästä tutkimusturvallisuuden parantamisesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-02-13T17:18:11,2025-02-13T17:19:14,Hyväksytty,1.1 2025_6_116,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_117,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tieteen vapaus on minusta yksi demokratian ilmapuntareista, ja nyt maailman mittakaavassa ollaan kyllä pahasti pakkasella. Me tiedämme, että Yhdysvalloissa tällainen tiedevastaisuus on uinut aivan ennätysvauhdilla sinne hallinnon ytimiin, ja tällaiselle kehitykselle ei Suomessa pidä antaa siimaa, ei niin yhtään, ei edes vahingossa. Tiedän, että teidän tavoitteenne ei ole ollut rajoittaa tiedettä, mutta on totta, että alkuperäisessä muodossaan tämä esitys olisi voinut avata sellaisen matopurkin, jossa tieteen vapaus kahlitaan valtaa pitävien peukalon alle. Tämä tavoite tutkimuksen turvallisuudesta on ymmärrettävä, ja ajattelen, että se täytyy voida toteuttaa aivan pykäliä myöten sellaisella tavalla, joka ei aseta kyseenalaiseksi tieteen vapautta. No se, että onko tämä tähän pykälään nyt esitetty muokkaus riittävä, jää minusta nyt valiokunnan vastuullisesti arvioitavaksi. Uskon ja haluan uskoa, että olemme tästä tavoitteesta samaa mieltä, ja toivon, että valiokunnalla on sitten valmius vielä tarvittaessa muovata sitä, jos on riskinä, että tämä kansallisen turvallisuuden ristiriidan kohta siellä jäisi vielä jollain tavalla tulkinnanvaraiseksi. Minusta siihen on vielä sellainen vaara, [Puhemies koputtaa] että sekin jättää ikään kuin tällaisen portin avoimeksi erilaisille tulkinnoille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-02-13T17:19:14,2025-02-13T17:20:36,Hyväksytty,1.1 2025_6_118,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_119,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kun todella perustuslain muistaakseni 16 §:n 3 momentti tämän tieteen vapauden turvaa, niin on ymmärrettävää, että sitten kun yksittäisellä lainsäädännöllä lähdettäisiin tätä vapautta rajoittamaan, niin se aiheuttaa yhteiskunnassa keskustelua ja hyvin voimakkaitakin reaktioita, ja sitähän oikeastaan kuvaa myös se keskustelu, jota tämän lainsäädännön ympärillä on käyty. Mielestäni hyvä niin, koska sehän johti myös sitten siihen, että tätä lainsäädäntöä on sen jälkeen ministerin ja hallituksen toimesta täsmennetty, ja sekin on minusta hyvä asia. Kun on paikka, niin täytyy myös kiittää hallitusta siitä, että hallitus myös sen kritiikin, joka tuli tähän alkuperäiseen esitykseen, otti huomioon ja teki muutoksia. Loppu on sitten eduskunnan käsissä, ja luotan kyllä siihen, että varmasti sivistysvaliokunta kykenee tämän asian siellä uudestaan arvioimaan ja sitten sali aikanaan päätöksen tekee ja emme lähde rajoittamaan tieteen vapautta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-02-13T17:20:36,2025-02-13T17:21:50,Hyväksytty,1.1 2025_6_120,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_121,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomi toimii rehellisesti ja avoimesti, mutta kaikki eivät jaa samoja periaatteita. Tieteen saralla on jo nähty, kuinka tutkimustietoa voidaan käyttää vääriin tarkoituksiin. Suomen Akatemia ei saa olla väylä tietojen päättymiselle vääriin käsiin. Tämä laki antaa tarvittavat työkalut suojautua näiltä väärinkäytöksiltä ilman, että tieteen vapaus kärsii. Arvoisa ministeri! Voisitteko vielä kerrata, mitkä ovat ne keskeiset elementit, millä estetään tietojen päätymistä vääriin käsiin? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-13T17:21:50,2025-02-13T17:22:35,Tarkistettu,1.1 2025_6_122,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_6_123,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille, että saatiin tämä uusi muotoilu, ja hyvä, että se on nyt avoimesti sitten myös kuultavien tiedossa. Se on hyvää prosessia, että jos tulee muutoksia hallituksen alkuperäiseen esitykseen, niin sitten valiokuntakuulemisissa saa siitä uudesta muotoilusta palautteen ja voi sitten sen perusteella tarvittaessa vielä muokata sitä esitystä. Tämä prosessi on hyvin avoin myös tässä meidän päätöksenteossa, ei ainoastaan tieteessä. Ja on hyvä muutos minun mielestä se, että nyt meidän tutkimus voi sitten vapaasti myös ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa tarvittaessa haastaa. Katsotaan sitten, onko riittävä. Se, mitä olemme aiemmin jo saaneet selville, on, että tutkimustulosten käytön suhteen on EU-tasolla tehty turvallisuutta vahvistavia suosituksia ja siellä se turvallisuus on määritelty nimenomaan tämän tutkimuksen turvallisuuden kautta. Ihan tätä ohjenuoraa ei ole tässä Suomen valmistelussa yksi yhteen noudatettu, ja mietin, [Puhemies koputtaa] että olisiko sieltä saatavissa vielä jotain sellaista neuvoa, jolla edetä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-02-13T17:22:35,2025-02-13T17:23:55,Tarkistettu,1.1 2025_6_124,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vuornos, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_6_125,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Henrik,Vuornos,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä, että tieteen vapaudesta kannetaan huolta, mutta pidän ehkä hieman epäreiluna hallituksen motiivien arvelua tässä. Olen itse ymmärtänyt niin, että tämän muotoilun taustalla on Ruotsin vastaava lainsäädäntö, jossa ulko- ja turvallisuuspolitiikka on kirjattu yhdeksi perusteeksi, jolla annetaan välineet puuttua tähän turvallisuuskriittiseen tutkimukseen. Minkä takia tällaista lainsäädäntöä sitten tarvitaan? Meillä on suojelupoliisi varoittanut esimerkiksi Kiinan suuntaan liittyvistä riskeistä tutkimuksessa. Meillä MOT-toimitus Yleltä paljasti esimerkiksi muutama vuosi takaperin kiinalaistutkijan konenäkötutkimuksesta yhteyden Kiinan turvallisuuspalveluihin. Tiedetään, että meillä on vaikkapa Aalto-yliopistossa ydinfysiikkaan liittyvää tutkimusta, erittäin paljon iranilaisia tutkijoita. Me tarvitaan välineitä, joilla me voidaan varmistaa, että suomalainen huippututkimus ei päädy sellaiseen käyttöön, johon me ei sitä haluta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Henrik Vuornos,911828,2025-02-13T17:23:55,2025-02-13T17:25:05,Tarkistettu,1.1 2025_6_126,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_6_127,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Edelleen tämä termi ”kansallinen turvallisuus” on liian epämääräinen, ja todella toivon, että valiokunnassa sitä nyt kriittisesti tarkastellaan ja asiantuntijoita tässä kuullaan. Totta kai tutkimusympäristön pitää olla turvallinen, ja totta kai pitää huolehtia siitä, että tuotettu tieto ei valu sellaisille tahoille, joilla on vihamielisiä tarkoituksia, mutta tämä kirjaus mahdollistaa sen, että esimerkiksi jo rahoituspäätöksiä tehtäessä määriteltäisiin, että esimerkiksi se tutkimusaihe olisi kansallisen turvallisuuden kanssa ristiriitainen. Tämä jos mikä rajaa jo sitä tieteen vapautta vakavalla tavalla, ja tämmöiselle ei tule antaa minkäänlaista signaalia ja vihreätä valoa. Nämä ovat todella delikaatteja aiheita. Meillä on ikäviä esimerkkejä Euroopastakin, jossa tieteen vapautta on rajoitettu, ja meillä nyt jo Suomessakin kyseenalaistetaan hyvin avoimesti esimerkiksi kansalaiskeskustelussa Suomen Akatemian rahoituspäätöksiä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-02-13T17:25:05,2025-02-13T17:26:21,Tarkistettu,1.1 2025_6_128,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Castrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_6_129,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Maaret,Castrén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Me päättäjinä emme voi lähteä ohjailemaan poliittisesti sitä, millaista tutkimusta maassamme Suomen Akatemia rahoittaa. Avoimelle ja demokraattiselle yhteiskunnalle on tärkeää, että vaikkapa tämän istuvan tai edellisen hallituksen politiikan keskeisiäkin linjoja voidaan tutkimuksen parissa tarkastella kriittisesti. Se ei ole heikkous vaan vahvuus. Lain tarkoituksena ei olekaan rajoittaa rahoitettavia hankkeita tutkimusaiheiden tai kysymyksenasetteluiden perusteella, ja tämän tulisi olla päivänselvää laissa ja sen perusteluissa. Ja niin kuin edustaja Honkasalo sanoi, ei voi tulla semmoista tilannetta, että vedotaan epämääräisesti turvallisuuspoliittisiin syihin rahoituksen kanssa. Akatemian tutkijat ja yliopistojen rehtorit kirjoittavat: ”Akatemian tulee tehtävässään edellyttää, että tutkimuksen turvallisuus ja siihen kohdistuvat riskit tutkimushankkeissa, tutkimusyhteistyössä ja tutkimustulosten hyödyntämisessä otetaan asianmukaisesti huomioon.” Tämän tulee riittää. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Maaret Castrén,911822,2025-02-13T17:26:21,2025-02-13T17:27:31,Tarkistettu,1.1 2025_6_130,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Kiitoksia. — Koska lähetekeskustelulle tässä vaiheessa varattu aika lähestyy nyt loppuaan, niin annan ministeri Talvitielle kolmen minuutin vastauspuheenvuoron. — Olkaa hyvä. Voitte puhua sieltä paikaltanne, jos haluatte.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_6_131,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Mari-Leena,Talvitie,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä evästyksistä. — Ensinnäkin ainakin sivistysvaliokunnan puheenjohtaja ja edustajat Kiuru, Vuornos ja Hänninen kysyivät, mikä on valmius tunnistaa myös näitä henkilöitä ja tiedeyhteisössä mahdollisesti saada ymmärrystä siitä: No, tietenkin niiden välineiden ja työkalujen on oltava siellä kunnossa, yhteistyö suojelupoliisin kanssa tarvittaessa, ja sitten ehkä sanoisin semmoista, että silmät ja korvat auki ja terve kriittisyys myöskin sen osalta, että jos jotain erityistä tapahtuu, niin ymmärretään, että sitten on syytä tarkemmin katsoa, olisiko jotain vaikuttamisyrityksiä tai vastaavaa. Sitten tässä Harjanne kysyi tästä korkeakoulutuksen näkökulmasta: maaliskuussa on tarkoitus käynnistää korkeakoulutuksen ja tutkimuksen uusi visiotyö, mikä tarkoittaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tilaa 2040, ja tämä on varmaan semmoinen kysymys, mitä on hyvä käsitellä siinä työskentelyssä. Sitten Hyrkölle: jaan huolen tieteen vapaudesta globaalissa tilassa, ja on tärkeää, että teemme kaikkemme niin politiikan puolella, elinkeinoelämän puolella ja tieteen ja tutkimuksen puolella, kaikki me yhdessä, että me pystytään vahvistamaan sitä tieteen vapautta ja vahvistamaan samalla länsimaisia arvoja ja demokratiaa. Kiitos kiitoksista Räsäselle, ja sitten täällä oli useita hyviä puheenvuoroja Kososella. Honkasalon osalta: Ymmärrän tämän keskustelun kansallisesta turvallisuudesta ehkä sillä taustalla, että olen itse ollut pari kautta siellä hallintovaliokunnassa sen puolen lakeja säätämässä, ja se on tarkkaa, ja sen takia myöskin tämä keskustelu julkisesti on ollut tärkeätä. Nyt näen, että tämä muotoilu olisi sellainen, että sen ainakin voin selkä suorana antaa sivistysvaliokunnan käsiteltäväksi, ja luotan täysin, että valiokunta sitten pystyy sitä arvioimaan ja käymään läpi. Näen, että tätä keskustelua on tärkeätä jatkaa ja muutenkin ymmärtää se meidän yhteinen tila. Tässä äskeisellä kyselytunnilla nähtiin, että ulko- ja turvallisuuspoliittisesti olemme yhtä mieltä monista asioista, ja se on tärkeä arvo. Se kuuluu suomalaiseen demokratiaan, ja sitä pitää vahvistaa, ja sen osalta pitää kaikkemme tehdä töitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2025-02-13T17:27:43,2025-02-13T17:30:20,Tarkistettu,1.1 2025_6_132,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_6_133,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Kosonen poissa. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_6_134,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tieteen vapaus on turvattu perustuslaissa. Se on kaiken kehityksen perusta. Vapaan tutkimuksen ansiosta Suomi on vauras ja sivistynyt maa. Tämä vapaus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tutkimusta tulisi tai voisi käyttää Suomen etua vastaan. Hallituksen esitys varmistaa, että tutkimusrahoitusta ei ohjaudu tahoille, jotka voisivat käyttää tietoa turvallisuuttamme vastaan. Tämä on välttämätöntä nykyisessä maailmantilanteessa. Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä ei rajata tutkimuksen aiheita tai rahoitusta poliittisin perustein. Sen sijaan varmistetaan, että kansainvälinen tutkimusyhteistyö ei vaaranna Suomen turvallisuutta. Tulevaisuudessakaan tutkimusta ei ohjaa vallitseva ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Turvallisuutemme kuitenkin edellyttää, että tutkimustoiminta ei ole ristiriidassa kansallisen turvallisuuden kanssa, siksi Suomen turvallisuus ensin. Tämä on täysin perusteltua ja linjassa muiden länsimaiden kanssa. Arvoisa rouva puhemies! Suomi toimii rehellisesti ja avoimesti, mutta kaikki eivät jaa samoja periaatteita. Tieteen saralla on jo nähty, kuinka tutkimustietoa voidaan käyttää vääriin tarkoituksiin. Suomen Akatemia ei saa olla väylä tietojen päätymiselle vääriin käsiin. Tämä laki antaa tarvittavat työkalut suojautua näiltä väärinkäytöksiltä ilman, että tieteen vapaus kärsisi. Kannatan esitystä, ja toivon eduskunnalle sille vahvaa tukea. [Puhemies koputtaa] Ja kiitän, arvoisa rouva puhemies, teitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-13T19:18:25,2025-02-13T19:20:52,Hyväksytty,1.1 2025_6_135,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Edustaja Hopsu poissa, edustaja Aittakumpu poissa. — Edustaja Lahdenperä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_136,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä olevan esityksen tavoitteena on suojata järjestelmäämme mahdollisilta ulkopuolelta tulevilta vaikuttamisyrityksiltä sekä vahvistaa tutkimusturvallisuutta. Tarkoituksena ei ole rajata sitä, mitä tässä maassa saa tutkia ja mistä näkökulmasta. Akateemisen vapauden, uteliaan ja luotettavan tutkimustyön edellytysten turvaaminen on sivistysyhteiskunnan perusasioita, ja siitä on pidettävä kiinni viimeiseen saakka. Sinisilmäisyyteen, tietynlaiseen hyväuskoisuuteen, ei kuitenkaan ole varaa, ja yliopistoissa on ymmärrettävästi erittäin haastava tilanne siinä, miten mahdollisia uhkia tunnistetaan. Tiedeyhteisö tarvitsee tähän tukea ja selkeyttä. Meillä on erittäin arvostetut korkeatasoiset tieteen rahoituksen instituutiot. Suomen Akatemia toimii tässä esimerkillisesti. Lakiesityksellä halutaan torjua esimerkiksi sellaisia tilanteita, joissa Akatemian tutkimusrahoitusta voitaisiin käyttää turvallisuuskriittisen tiedon vuotamiseen tahoille, joille tieto ei kuulu. On tärkeää, että lain soveltamisessa ollaan tarkkoja ja hyödynnetään turvallisuusviranomaisten osaamista. Kevyin perustein ei tutkimusrahoitusta kuitenkaan keltään tulla eväämään. Tämä on erittäin kannatettava esitys, ja kiitos siitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-02-13T19:21:02,2025-02-13T19:22:37,Hyväksytty,1.1 2025_6_137,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp,Edustaja Lindén poissa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_138,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle talousvaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_6_139,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen viime keväänä kehysriihessä päättämät uudet kasvutoimet jalkautuvat tässäkin esityksessä. Olemme valmistelleet valtiovarainministeriössä koko viime vuoden loppupuoliskon ajan hallituksen esitystä koskien suurten investointien verohyvitystä. Verohyvityksen tarkoitus on saada tähän maahan aikaan investointeja, talouskasvua ja paljon kaivattuja työpaikkoja. Investoinnit uusiin tehtaisiin ja tuotantokoneistoon tarkoittavat uusia työpaikkoja ja uutta liiketoimintaa. Tämä maa tarvitsee kipeästi uusia investointeja kasvaakseen. Investoinnit ovat liiketoiminnallisesti kannattavia, jos niiden tuottama odotettu kassavirta on riittävän suurta investoinnin kuluihin ja verotukseen sekä riskeihin nähden. Nyt lähetekeskustelussa oleva lakiehdotus vastaa juuri tähän käsillä olevaan investointipulaan. Veropolitiikka voi parhaimmillaan vauhdittaa puhdasta siirtymää ja teollisuuden uudistumista. Esimerkiksi puhtaan vedyn tuotannon ympärille voi syntyä arvoketjuja ja ekosysteemejä vaikkapa laajemmin kemian prosessiteollisuuden ympärille. Hallitus ilmoitti hiljattain esimerkiksi uudesta TNT-tehdasinvestoinnista Poriin. Räjähdeaineet palvelevat maanpuolustuksen tarpeita, ja vedyn, ammoniakin ja typpihapon valmistus on puolustusteollisuuden arvoketjujen kiinteä osa. Luomme uutta teollisuutta Suomeen järkevän veropolitiikan avulla. Valtio ei valitse voittajia, mutta voimme vauhdittaa osaltamme investointeja. Arvoisa puhemies! Verohyvitys on osa hallituksen kevään kehysriihessä linjaamaa kasvupakettia. Muita tuolloin sovittuja ovat muun muassa Teollisuussijoituksen lisäpääomittaminen 300 miljoonalla eurolla sekä kantaverkkoyhtiön pääomittaminen. Teollisuussijoituksen lisäpääomittamisella haemme riskirahoitusta kasvaviin korkean teknologian menestystarinoihin markkinasijoittajaperiaatteella. Vivutamme siis yksityistä rahaa. Myös kantaverkkoyhtiön investointien skaalaaminen etenee. Puhtaan siirtymän investointitarpeet koko kansantaloudessa ovat mittavat. Arviot investointitarpeista Suomessa vaihtelevat yli sadasta miljardista eurosta jopa kahteensataan, lähes kahteen ja puoleen sataan, miljardiin euroon. Puhtaan siirtymän investointien tärkeyttä on entisestään kasvattanut maailmanpoliittisen tilanteen muuttuminen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja energiatoimitusten käyttö aseena on aiheuttanut geopoliittisen kriisin, joka tekee entistäkin kiireellisemmäksi EU:n ja Suomen tarpeen vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista nopeuttamalla uusiutuvan energian käyttöönottoa, teollisuuden vähähiilistämistä ja oman kapasiteetin kasvattamista aloilla, jotka ovat strategisia siirryttäessä kohti nettonollataloutta. Geopoliittisen tilanteen muutos on johtanut myös kiihtyneeseen kilpailuun puhtaan siirtymän investoinneista. Esimerkiksi Yhdysvalloissa yrityksille on ollut tarjolla eri sektoreilla satojen miljardien dollarien edestä valtiontukia, joilla edistetään kotimaista energiantuotantoa ja teknologiaa. Geopoliittisen tilanteen muutos on vaikuttanut myös EU:n valtiontukipolitiikkaan. Esimerkiksi niin sanottujen tilapäisten kriisi- ja siirtymäpuitteiden perusteella jäsenmailla on mahdollisuus myöntää tukia uusiutuvan energian käyttöönoton nopeuttamista, teollisuuden vähähiilistämistä ja nettonollataloutta edistäville hankkeille normaalia valtiontukisääntöä joustavammin. Näiden joustojen perusteella EU:ssa on myönnetty investointitukia miljardien eurojen edestä. Vaikka Suomeen on suunnitteilla merkittävä määrä puhdasta siirtymää edistäviä investointeja, varsinaisten tehtyjen investointipäätösten määrä on edelleen pieni. Suomella on pienenä maana ja nykyisessä julkisen talouden tilanteessa rajalliset taloudelliset mahdollisuudet vastata kiihtyvään valtiontukikilpailuun. Toisaalta ilman riittäviä tukia on ilmeinen riski, että merkittävä osa jo nyt julki tuoduista investointiaikeista jää toteutumatta tai toteutuu Suomen sijaan jossain muualla. Etenkin korkean jalostusarvon ja uusien puhtaan siirtymän tuotteiden teolliset investoinnit kiinnostavat kaikkia maita, ja tukien tarjonta tällaisille hankkeille on erityisen runsasta. Suorien tukien lisäksi Suomen kaltainen maa voi osallistua kilpailuun verotuksen keinoin. Investointihyvityksen tavoitteena onkin edistää arvoltaan ja vaikutuksiltaan merkittävien puhtaan siirtymän investointihankkeiden toteutumista Suomessa. Ehdotettu investointihyvitys on valtiontukea, ja sen voimaantulo edellyttää, että komissio hyväksyy hyvityksen käyttöönoton. Hyvityksen reunaehdot on tästä syystä valmisteltu siten, että hyvitys täyttäisi komission tilapäisten kriisi- ja siirtymäpuitteiden vaatimukset. Komission hyväksyntää hallituksen esityksen mukaiselle investointihyvitykselle odotetaan lähiaikoina. Arvoisa puhemies! Samanaikaisesti investointihyvityksen valmistelun kanssa hallitus on valmistellut avustusmuotoisen tukiohjelman merkittäville puhtaan siirtymän investoinneille. Komissio on antamallaan päätöksellä hyväksynyt kyseisen avustusmuotoisen investointitukiohjelman sisämarkkinoille soveltuvaksi. Tämän tukiohjelman täytäntöönpano on alkanut sitä koskevan valtioneuvoston asetuksen tultua voimaan tammikuussa. Tukiohjelmalle on varattu 400 miljoonan euron valtuus tämän vuoden budjetissa hallituksen investointiohjelmaan sisältyvän elinkeinopoliittisen varauksen käyttöön perustuen. Investointihyvityksen valmistelussa on pyritty siihen, että sen soveltamisala kattaisi mahdollisimman laajasti niitä investointeja, joita kriisi- ja siirtymäpuitteiden nojalla on mahdollista tukea. Hyvitys kohdistuu suuriin investointeihin, ja hallituksen esityksessä suurella tarkoitetaan vähintään 50 miljoonan euron investointia. Verohyvityksen saisivat käyttöön kaikki laissa säädetyt edellytykset täyttävät investoinnit. Riittävän korkea soveltamisraja tekee verotuottovaikutuksista hallitummat ja on myös tärkeä hallinnollisten resurssien käytön kannalta. Hyvitystä voitaisiin myöntää uusille hankkeille eli sellaisille, joita koskevaa investointia ei ole vielä aloitettu. Hyvityksen määrä olisi 20 prosenttia investointikustannuksista ja enimmillään 150 miljoonaa euroa. Enimmäisraja olisi valtiontukivaatimuksesta johtuen konsernikohtainen. Investointihyvityksen myöntää ja tuettuja investointihankkeita valvoo Business Finland. Investointihyvitys on myönnettävä vuoden 2025 loppuun mennessä. Tämä aikaraja perustuu kriisi- ja siirtymäpuitteisiin, jotka ovat tällä hetkellä voimassa ainoastaan tämän vuoden loppuun asti. Investointihyvityksen käyttöön liittyvät reunaehdot on pyritty muotoilemaan siten, että hyvitys ei vaarantaisi julkisen talouden kestävyyttä. Hyvitys vähennetään yhtiön maksettavaksi tulevasta yhteisöverosta, joten se kohdistuu vain voitolliseen toimintaan. Hyvitystä voisi käyttää verotuksessa siinä vaiheessa, kun investointi on valmistunut, kuitenkin aikaisintaan vuonna 2028. Investointihyvitystä olisi mahdollista käyttää vuodessa enimmillään kymmenen prosenttia sen kokonaismäärästä, ja hyvitys olisi käytettävissä vuoteen 2047 asti. Alustavien arvioiden mukaan ja hallituksen esityksen mukaisilla reunaehdoilla investointihyvitys voisi koskea noin 15—30 investointihanketta ja hyvityksen yhteismäärä voisi olla tällöin 0,9—2,3 miljardia euroa, mikä jakautuisi usean vuoden aikavälille.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+4.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-02-13T17:30:56,2025-02-13T17:39:11,Hyväksytty,1.1 2025_6_140,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_141,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä investointihyvitys oli hallituksen viime vuoden kehysriihen parhaimpia päätöksiä. Nyt sitten vaan valitettavasti tässä on käynyt vähän niin, että tässä investointikanuunassa murkula uhkaa jäädä sinne putkeen. Tämähän johtuu siitä, että kun me katsomme tämän kannustimen rajauksia — niin tätä minimimäärää kuin sitten ajallista kestoa kuin myös sitten sitä, minkätyyppisiin investointeihin tämä hyvitys on mahdollista käyttää — niin lopputuloksena huomaamme, että käy juuri niin, niin kuin valtiovarainministeri kävi lävitse, että tälläkin hetkellä paras arvaus on se, että noin 15 tai 30 investointia parhaimmassa tapauksessa voisi lähteä liikkeelle. Lausuntopalautteen perusteella tämäkin näyttää aika optimistiselta arviolta. Senpä takia olisi järkevää, että eduskuntatyössä vielä katsottaisiin, voitaisiinko tämän hyvityksen ehtoja parantaa siltä osin, että yhä useampi uusi investointi myös tosiasiallisesti lähtisi liikkeelle eikä tämä tuki kohdistuisi vain jo sellaisille investoinneille, jotka nyt odottavat, että koska täällä nuija kopahtaa ja lainsäädäntö on valmiina, jolloin tämän tuen hyöty myös talouskasvulle ja kansantaloudelle jää aikaa kyseenalaiseksi. Siksipä olisi syytä tarkistella ensinnäkin tätä minimimäärää. Tämä 50 miljoonan euron alaraja on sinänsä ymmärrettävä nimenomaan tämän veromenetysvaikutuksen arvioimiseksi, mutta jos tosiasiallisesti halutaan useampi investointi lähtemään liikkeelle, niin olisi syytä tätä tarkastella alaspäin tai edes mahdollistaa se, että pystyttäisiin tekemään sitten yhteishankkeita. Toinen kokonaisuus liittyy tähän aikarajaan, joka todella nyt tulee näistä EU-säännöistä, mutta kun me tiedämme jo nyt, että isoimmat EU-maat ovat ilmoittaneet, että paluuta vanhoihin valtiontukisääntöihin ensi vuoden alusta ei ole eikä tule, ja komissio on tästä uusia lainsäädäntöhankkeita lähtemässä viemään eteenpäin jo tässä kuussa, niin minusta olisi perusteltua, että Suomessa jo tässä vaiheessa lähdettäisiin siitä, että aikaikkunan pitää olla pidempi, jotta todella yhä useampi uusi hanke tämän myötä lähtisi liikkeelle. Ja kolmanneksi, kun tämä kuitenkin julkiselle taloudelle jotain maksaa vähintään verotuottojen vähenemisenä, olisi minusta syytä, että kun me luomme uusia yritystukia, niin pyrkisimme nyt ainakin osittain rahoittamaan sen sillä, että vihdoin karsisimme joitain jo olemassa olevia tukia. Ja itse asiassa, kun katsoo niitä lausuntopalautteita, joita tähän kokonaisuuteen on annettu, ne tukisivat kaikkia näitä kolmea kokonaisuutta ja huomioita, jotka tässä nostin esille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-02-13T17:39:18,2025-02-13T17:42:24,Hyväksytty,1.1 2025_6_142,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_143,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tässä on tullut esille, hallituksen esitys on rajaamassa investointien verohyvityksen vain suuryrityksille. Kuten esimerkiksi Etelä-Savon kauppakamarin lausunnossa itäisen Suomen ohjelmaan todettiin, alueemme yritysten kannalta nämä investointien kokoon liittyvät rajat ovat liian korkeita. Eri arvioiden mukaan — joka sekin tässä tuotiin esille — nykyiseen 50 miljoonan euron rajaan ei tule pääsemään kuin pieni määrä yrityksiä, todennäköisesti vähemmän kuin mitä hallitus on itse arvioinut. Nekin investoinnit ovat lähinnä Länsi- ja Etelä-Suomeen, minnekä painottuu myös valtaosa näistä vihreän siirtymän investoinneista. Jotta tämä verohyvitys toisi elinvoimaa koko maahan, jotta koko Suomi pysyisi kehityksessä mukana ja olisi tasavertaisessa asemassa investointien osalta, on verohyvitys laajennettava myös pk-yrityksiin. Arvoisa puhemies! Nämä yksittäiset suuretkin investoinnit ovat totta kai tärkeitä, mutta itäiseen Suomeen niitä ei tällä hetkellä ole tulossa. Meille paljon merkittävämpiä ovat suurempi joukko pienempiä investointeja, joihin mahdollisimman moni alue ja yritys pääsisi mukaan. Tähän hallitukselta odotetaan toimenpiteitä. Ne olisivat niitä konkreettisia tekoja itäisen Suomen hyväksi, erityisesti tässä geopoliittisessa tilanteessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+4.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-02-13T17:42:24,2025-02-13T17:43:54,Hyväksytty,1.1 2025_6_144,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten edustaja Kalli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_145,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomi tosiaan tarvitsee kipeästi investointeja, kasvua ja työtä, ja siksi on erittäin hyvä, että me olemme nyt viimein saaneet tämän esityksen tänne eduskuntaan käsiteltäväksi. Tämä esitys on siis sinänsä erittäin tervetullut ja kaivattu, mutta valitettavasti esityksen reunaehdot, tämän hyvityksen reunaehdot, on rajattu nyt tavalla, joka uhkaa kyllä rajata myös tämän vaikuttavuuden huomattavasti pienemmäksi kuin mikä olisi se potentiaali, jos nämä reunaehdot olisivat joustavammat. Perustan tämän näkemykseni niihin lukuisiin yhteydenottoihin, viesteihin, joita olen saanut yksittäisiltä yrityksiltä, elinkeinoelämän edustajilta ja yrittäjiltä, jotka kyllä haluaisivat investoida mutta tässä jokseenkin epävarmassa maailmassa nyt pohtivat, mikä on se oikea aika ja uskallanko tehdä tämän investoinnin ja kannattaako se tehdä. Uskoisin, että nimenomaan tämänkaltainen kannuste nyt voisi auttaa tekemään sen paljon kaivatun investoinnin. Siksi näen, että tässä on eritoten kaksi ongelmaa, jotka ovat kuitenkin tämän kansallisen liikkumavaran sisällä, eli me voisimme täällä kansallisesti päättää toisin, ja siksi nyt haluan tämän näkemykseni esiin tuoda. Ensinnäkin tosiaan tämä jo aiemmin mainittu kohtuuttoman korkea raja, tämä 50 miljoonan euron raja, kyllä rajaa todella ison osan potentiaalisista investoinneista pois. Itse kyllä ajattelen, että meillä ei ole varaa jättää kannustamatta pienempiä investointeja toteutumaan, ja siksi toivoisin, että tätä voitaisiin yhdessä vielä katsoa ja arvioida, voitaisiinko ihan merkittävästikin laskea tätä investoinnin rajaa, jolloin todellakin saataisiin niitä enemmän toteutumaan. Ja sitten tietysti tässä on myös tämä laitoskohtaisuusongelma. Eli on myös isoja investoreita, esimerkiksi konserneja, jotka investoivat paljon, joilla on kunnianhimoiset investointiohjelmat mutta ne investoinnit jakautuvat eri puolille Suomea, eri tehdaspaikkakunnille esimerkiksi, ja yksikään näistä yksittäisistä investoinneista ei ylitä tätä 50 miljoonan euron rajaa, vaikka sinänsä yhteenlaskettuna investointiohjelma olisi merkittävä. Tähänkin meidän tulisi mielestäni vielä keskittyä ja pohtia, voitaisiinko tämä yhdessä sopia vielä muutettavan. Eli näillä evästyksillä, arvoisa valtiovarainministeri, hyvät kollegat. Sinänsä toivottu ja tervetullut mutta reunaehdoiltaan valitettavan rajattu esitys.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+4.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-02-13T17:43:55,2025-02-13T17:47:02,Hyväksytty,1.1 2025_6_146,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_147,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen taloutta vaivaa nyt luottamuspula. Kansalaiset, yksittäiset kuluttajat, eivät luota riittävästi taloudelliseen tulevaisuuteen, ja se näkyy siinä, että nekään, joilla olisi nyt varaa, ostovoima kenties kasvanut, eivät uskalla investoida, tehdä hankintoja, ostaa vaikka asuntoa, ja se näkyy meillä nyt taloudessa. Se luo myös negatiivisia riskejä tämän vuoden ennustettuun talouskehitykseen. Voi olla, että se meidän kaikkien toivoma talouden kasvu jää vaisummaksi juuri tämän takia. Ja samaan aikaan yritykset eivät usko tulevaisuuteen riittävästi, eivätkä uskalla investoida. Tämän lisäksi meillä on vielä riskejä ulkomailta. Potentiaalinen kauppasodan uhka ja tullit Suomen Pankin laskelmien mukaan aiheuttavat meille sen tilanteen, että pahimmillaan toteutuessaan niiden vaikutus Suomen talouteen on 0,5—1,5 prosenttiyksikköä alaspäin talouskasvua. Ja tässä tilanteessa, jos joskus, meidän pitäisi yhdessä luoda politiikalla nyt luottamusta tulevaisuuteen, myös näkymää, pitkän tähtäimen näkymää niin, että yritykset uskaltaisivat katsoa kauemmas, he luottaisivat tähän regulaatioympäristöön, ettei ole niin, että kohta taas tulee veronkorotuksia vuoden päästä. Ei näin, vaan että uskottaisiin ja luotettaisiin, että tämän verotuksen ja sääntelyn osalta toimintaympäristö pysyy vakaana. Nyt tarvitaan myös tämmöisiä investoinnin ja kasvun kannusteita, ja niitä tarvitaan monenlaisia. Nyt on erittäin hyvä, että hallitus on tuonut tämän esityksensä eduskuntaan. Tätähän odotettiin jo viime vuoden puolella, että olisi päästy liikkeelle. Valitettavasti aikaikkuna tässä on hyvin kapea. Ne hankkeet, jotka tähän voisivat tulla — ja toivottavasti niitä on mahdollisimman monta — ovat sellaisia, jotka ovat olleet pitkälti jo valmisteluputkessa. Mutta aivan kuten edustaja Kalli edellä täällä nosti esille, tähän sisältyy muutama tosi hankala rajaus, ja yksi, jota elinkeinoelämä on myös kritisoinut ja valmisteluvaiheessa toivonut, että se poistuisi sieltä, on se, että näitä katsotaan aina laite-/investointikohtaisesti, ei niin, että jos jollakin isommalla yrityksellä on joku laajempi investointiohjelma, joka ylittää tuon 50 miljoonaa, niin se hyväksyttäisiin tämän piiriin. Ei näin, minusta tätä kannattaisi tarkastella nyt uudestaan. Ja kun katsoo hallituksen esitystä, siellä on muuten kansainvälistä vertailua, niin kuin pitää yleensä olla, ja sieltä näkee, että Saksassa ja Ranskassa ja Tanskassa nämä rajat ovat selvästi matalampia, milloin tukia saadaan. Saksassa puhutaan jopa 500 000:sta tai miljoonasta eurosta, siis pk-yritykset otetaan mukaan tähän. Miksi meillä ne jätetään nuolemaan näppejään? Tässähän on riski, että jää luu käteen, jos nämä jättihankkeet eivät toteudukaan, kun rajat on pantu näin tiukoiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-02-13T17:47:02,2025-02-13T17:50:17,Hyväksytty,1.1 2025_6_148,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Valkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_149,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Ympäristövastuu ja talouskasvu ovat yhteensovitettavissa. Puhdas teollinen siirtymä on kansainvälinen megatrendi, ja koko maailma kamppailee kestävän talouskasvun yhdistämisessä ilmastonmuutoksen torjuntaan ainakin pitkällä aikavälillä. Ilmastonmuutoksen torjunta on meidän velvollisuus, mutta se on myös valtava mahdollisuus Suomen kaltaiselle osaamisvetoiselle, vastuulliselle maalle. Tällä hetkellä meneillään on ennennäkemätön uudelleenteollistumisen aalto, ja mitä suurempi osa tästä aallosta saadaan Suomeen sijoittumaan, sen parempi. Sen lisäksi, mitä enemmän Suomi kehittää teknologisia ja taloudellisia ratkaisuja tämän aallon harjalla, sen parempi koko maailmalle ja tietenkin myöskin meidän viennillemme. Tämä investointien verokannustin on erinomainen esimerkki merkittävästä työkalusta, jolla tässä megatrendissä voidaan olla mukana, yhtä aikaa edistää kestävää talouskasvua ja luoda Suomeen hyvinvointia. Tietenkään tämä yksinään, yhtenä työkaluna, ei millään tavalla ratkaise kaikkia tähän puhtaaseen teolliseen siirtymään liittyviä haasteita, mutta ei ole tarkoituskaan. Kuten todettua, hallitus, suomalainen yhteiskunta ja talouselämä etenevät hyvin monella rintamalla tällä hetkellä. Verokannustimessa on se hyvä puoli, että se on kilpailuneutraali, se kohdistuu ainoastaan voitollisiin hankkeisiin. Suorissa tuissa riskinä on tietenkin aina hankkeen pitkän aikavälin vaikuttavuus. Tällaisessa verotuessa sitä ei ole. Tämä on rajattu nimenomaan isompiin hankkeisiin sen takia, että haetaan aitoa vaikuttavuutta puhtaassa teollisessa siirtymässä. Mitä matalampi raja olisi, sen laajemmalle alalle tuki kohdistuisi. Silloin varmaan tulee enemmän piiriin myöskin sellaisia investointeja, jotka joka tapauksessa toteutuisivat. Tällä me kohdistetaan vaikeassa julkisen talouden tilanteessa liikkumavaraa juuri niihin hankkeisiin, jotka ovat ehkä kansainvälisessä kilpailussa kaikkein vaikeimmassa asemassa, eli suuriin. Verojaosto tulee käsittelemään tämän asian mahdollisimman nopeasti. Me ollaan ennakkokäsittely jo aloitettu. Loppuun haluan, arvoisa puhemies, sanoa sen, että juuri tämän kaltaisia rohkeita talouskasvutyökaluja Suomi tarvitsee, useampia eri osa-alueilla, ja tahdon rohkaista arvoisaa valtiovarainministeriä tänäkin keväänä uusiin päätöksiin ennakkoluulottomasti. Kun olen kuunnellut kollegojen puheenvuoroja, niin talouskasvumyönteisyyttä tässä salissa näyttää riittävän. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+4.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2025-02-13T17:50:18,2025-02-13T17:53:32,Hyväksytty,1.1 2025_6_150,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp,"Kiitoksia. — Ennen kuin teen lähitulevaisuutta koskevia ratkaisuja, niin tiedustelen edustaja Aalto-Setälältä, aiotteko puhua lyhyemmin paikaltanne vai pidemmin täältä korokkeelta. [Pauli Aalto-Setälä: Lyhyemmin!] — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_151,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Pauli,Aalto-Setälä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! En ole yritystukien suuri ystävä, mutta tämä on hyvä. Tässä kaksi asiaa yhdistyy yhtä aikaa: tämä on selkeä, konkreettinen kasvutoimi, joita me kaikki täällä salissa olemme kaivanneet, ja sitten tämä on taistelua ilmastonmuutosta vastaan. Kaikille ovat tulleet tutuiksi fossiilisen polttoaineen ongelmat, viimeistään silloin, kun nähdään niitten menevän varjolaivaston muodossa romulaivoilla ohi. Siihen pitää puuttua, ja se voi olla meille iso mahdollisuus. Miksi nämä sitten ovat suuria? 300 miljardia on nyt se pipeline yrityksiä, mahdollisia investointeja, mitä Suomi voisi saada. Mutta ne pitää myös saada kotiin, ja hallituksen ajatus siitä, että tällaisella verohyvityksellä me saataisiin nimenomaan suuria, vaikuttavia investointeja Suomeen, tuo työtä, vaurautta, kasvua, ja sillä taistellaan ilmastonmuutosta vastaan. Erinomaista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+4.aspx,fi,Pauli Aalto-Setälä,1504,2025-02-13T17:53:44,2025-02-13T17:54:40,Hyväksytty,1.1 2025_6_152,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp,"Kiitoksia. — Lähetekeskustelulle tässä vaiheessa varattu aika lähenee loppuaan. Annan nyt vastauspuheenvuoron valtiovarainministeri Purralle, viisi minuuttia tai vähemmän. — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_153,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia kansanedustajille tästä vastaanotosta, joka pääosin on positiivinen. Käsittelen myös muutamia kriittisempiä seikkoja, joita sieltä nostettiin esille. Tosiaan tässä on kyseessä yritystuki, verohyvitysmalli, ja tämäkin keskustelu osoittaa sen, että vaikka erityisesti oppositiopuolueiden on monesti hallituspuolueita helpompi löytää leikkauskohteita yritystukien suunnalta, niin ei niitä kannata kokonaisuudessaan tuomita, varsinkaan tämänlaisessa maailmassa, jossa Suomi joutuu kilpailemaan sellaisissakin asioissa, jotka sille eivät ehkä olisi mieluisia ja luontaisia itsessään. Samaan aikaan mitä tulee siihen, minkälaisia mahdollisia kompensoivia säästötoimia olisi, joita täältä sosiaalidemokraattien leiristä esitettiin yritystukiin, niin lähtökohtaisesti kannatan tietenkin tällaista lähestymistapaa. Mutta huomautan, että tämä hallitus on myös tehnyt säästöjä yritystuista. Tämä hallitus tavoittelee investointiympäristön houkuttelevuuden lisäämistä monella tavoin, paitsi tänne suuriin nettonollatalouteen kohdistuviin teollisiin investointeihin myös yrityskenttään muuten, sekä pienempiin yrityksiin että keskikokoisiin. Investointipula on se, mistä tämä maa kärsii, ja sen, mitä me voimme tehdä lisätäksemme houkuttelevuutta sangen vaikeissa taloudellisissa, geopoliittisissa ja muissa ympäristöissä, me teemme. Samaan aikaan näkyy oman julkisen taloutemme pieni liikkumavara esimerkiksi siinä, että me emme voi ranskalaisten kanssa lähteä kilpailemaan miljardien jaolla. Toisaalta uskon, että Ranskassa omassa julkisessa taloudessa olisi myös tekemistä, mutta tämä hallitus ottaa nämä kaikki asiat vakavasti. Arvoisa puhemies! Nämä rajaukset, jotka tähän suuria teollisia investointeja koskevaan verohyvitykseen on tehty, ovat hyvinkin perusteltuja. Monia käsiteltiin täällä jo edustajien puheenvuoroissa. Myös näiden EU:n määrittelemien puitteiden välttämättömyys on huomioitava. Mitä tulee tähän aikaikkunaan, niin hallitus on todella hereillä siinä, mitä näille kriisi- ja siirtymäpuitteille Euroopan unionissa tulee tapahtumaan. Tällä hetkellähän näyttää voimakkaasti siltä, että on mahdollista, että toimet jatkuvat, ja sillä on sitten vaikutuksensa tietenkin myös siihen, mitä Suomi tulee näiden osalta tekemään. Hallitus tekee monenlaisia uudistuksia, jotka kohdistuvat ja helpottavat myös pienempien yritysten, keskikokoisten yritysten mahdollisuuksia toimia, ja toisaalta on hyvä huomioida, että välttämättä verohyvitysmallit eivät kaikilta osin edes olisi niitä optimaalisimpia. Hallitusohjelmassa paljon puhutaan ja osin on jo täytäntöön pantukin erilaisia luvituksia, regulaatioon kohdistuvia parannustoimenpiteitä, jotka saattavat olla hyvinkin merkittäviä siellä pienempikokoisissakin yrityksissä. Arvoisa puhemies! Joitakin vuosia sitten näin, että näihin puhtaan energian hankkeisiin — tai silloin niitä kutsuttiin ehkä enemmän vihreän siirtymän hankkeiksi — liittyi myös hyvin paljon erilaista kuplaa, joka oli osin aivan liian romanttinen. Toisaalta halvan velkarahan ja matalien korkojen aikaan näihin oli yksinkertaisempaa uskoa, mutta kun tilanne meni vaikeaksi, inflaatio kiihtyi, energiakriisi syveni, korot nousivat, niin ei ollutkaan enää niin yksinkertaista, että tällaisia investointeja Suomeenkaan tulisi aivan liukuhihnalta. Tämä hallitus näitäkin asioita katsoo realistisesti, aidosti eikä lähde myöskään näiden osalta haihattelemaan. Nyt onneksi monet näistä tekijöistä, niin korot kuin inflaatio Suomessa, sähkön hinta ja niin edelleen, menevät tietenkin oikeaan suuntaan, ja meidän taloutemmekin jo kasvaa, mikä on hyvä uutinen, ja investoinnit monella sektorilla lisääntyvät. Tämä hyvitys siltäkin osin istuu juuri oikeaan aikaan. [Puhujan mikrofoni sulkeutuu] [Puhemies Jussi Halla-aho: Olkaa varovaisia niiden nappien kanssa, kiitos. — Ministeri, olkaa hyvä.] Edustaja Lohi puhui luottamuksesta talouteen. Olen tismalleen samaa mieltä. Ylipäätänsä kurjuuden julistaminen päivästä toiseen tilanteessa, jossa meillä joka päivä voidaan uutisista lukea myös positiivisempia näkymiä meidän talouteen... Siitä huolimatta, että näemme myös epävarmuuksia maailman tasolla ja niihin suhtaudumme riittävällä vakavuudella, niin sekin lisää luottamusta Suomessa ja tulevaisuuteen katsomista, että emme ainakaan liioittelisi niitä ongelmia, joita meillä on, ja näkisimme myös sen, miten oikeaan suuntaan sekä hallituksen toimin että muuten taloudessa tällä hetkellä kuljetaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+4.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-02-13T17:54:51,2025-02-13T17:59:25,Hyväksytty,1.1 2025_6_154,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_6_155,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä asiakohtaa 4 ja sen käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Bergbom poissa, edustaja Laakso poissa, edustaja Kangas poissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_6_156,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun lain ja positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 ja 25 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 216/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa ministeri Purran esittelypuheenvuorolla, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_6_157,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun lain ja positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 ja 25 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 216/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sitten huomattavasti teknisempi asia. Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tulotietojärjestelmästä annettua lakia ja positiivisesta luottotietorekisteristä annettua lakia. Tavoitteena on saattaa tulotietojärjestelmästä annetun lain säännökset vastaamaan tarkemmin tietosuoja-asetuksen vaatimuksia. Lainsäädäntöhankkeeseen on ryhdytty tietosuojavaltuutetun toimiston vuonna 2022 esittämien huomautusten johdosta, jotka liittyvät tarpeeseen avata lain rekisterinpitäjän vastuuta koskevan sääntelyratkaisun suhde EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisiin vaatimuksiin sekä arvioida sääntelyratkaisun tietosuoja-asetuksesta johtuvien vaatimusten mukaisuutta. Tulorekisteriyksikkö olisi jatkossakin tietosuoja-asetuksen mukainen rekisterinpitäjä, ja Verohallinnon roolia täsmennettäisiin yhteisrekisterinpitäjäksi tulotietojärjestelmän teknisessä ylläpidossa. Tulorekisteriyksikön rekisterinpitovastuiden laajentumisen vuoksi säännöksiä suorituksen maksajien vastuusta tulorekisterin tietojen oikeellisuudesta ja niiden viivytyksettömästä korjaamisesta kumottaisiin ja vastaavasti Tulorekisteriyksikölle mahdollistettaisiin uhkasakon asettaminen suorituksen maksajien lakisääteisen ilmoittamisvelvollisuuden tehosteeksi. Tulonsaajan kiistämän tiedon korjausvaatimus tehtäisiin suorituksen maksajien sijaan jatkossa Tulorekisteriyksikölle, mitä koskeva tieto kiistämisen kohteena olevine tietoineen luovutettaisiin laissa säädettyihin tietojen käyttötarkoituksiin tiedon käyttäjille ja positiiviseen luottotietorekisteriin. Arvoisa puhemies! Tässä ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 4.1.2027, jotta Tulorekisteriyksikölle jäisi riittävästi aikaa uusien säännösten toimeenpanon edellyttämien toiminnallisten muutosten toteuttamiselle tulotietojärjestelmään.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-02-13T18:01:18,2025-02-13T18:03:22,Hyväksytty,1.1 2025_6_158,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun lain ja positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 ja 25 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 216/2024 vp,Kiitokset ministerille esittelystä. — Ja sitten jatketaan keskustelua. Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_159,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun lain ja positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 ja 25 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 216/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten valtiovarainministeri totesi, tässä on kyse tämmöisestä teknisestä asiasta, mikä ikävä kyllä ei korjaa sitä isoa ongelmaa, mikä positiiviseen luottotietorekisteriin liittyy, ja käytän nyt tämän tilanteen hyväksi sen esiin nostamiseksi. Kyseessähän on rekisteri, johon kootaan tiedot yksityishenkilöiden luotoista ja tuloista. Rekisterin tavoitteena on torjua kotitalouksien ylivelkaantumista, parantaa luotonantajien kykyä arvioida luotonhakijoiden luottokelpoisuutta, auttaa yksityishenkilöitä hallitsemaan omaa talouttaan, tarjota luotettavaa tietoa luottomarkkinoista ja helpottaa luottomarkkinoiden seurantaa ja valvontaa. Positiivinen luottotietorekisteri on otettu käyttöön 1.4.2024. Samassa yhteydessä avautui rekisterin sähköinen asiointipalvelu yksityishenkilöille. Rekisteri otetaan käyttöön kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa rekisteriin tulevat kuluttajaluottojen ja näihin rinnastuvien luottojen tiedot. Luotonantajat ovat voineet ilmoittaa tietoja rekisteriin 1. helmikuuta 2024 alkaen. Toisessa vaiheessa, tämän vuoden joulukuun alusta, luotonantajat alkavat ilmoittaa muille yksityishenkilöille kuin kuluttajille myönnettyjä luottoja. Toisen vaiheen tietoja voi hakea rekisteristä 1.4.2026 alkaen. Laissa määritetyillä viranomaisilla on oikeus saada tietoa luottotietorekisteristä laissa säädettyjen tehtäviensä hoitamiseksi. Luottotietorekisterin tietoja saavat Finanssivalvonta, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Rahoitusvakausvirasto, Suomen Pankki sekä Tilastokeskus. Arvoisa puhemies! Yksityishenkilöiden hakiessa lainaa on luotonantaja velvoitettu tarkistamaan luotonhakijan luottokelpoisuus. Tämä tapahtuu siten, että luotonantaja pyytää positiivisesta luottotietorekisteristä luottotietorekisteriotteen. Tämä ote sisältää ajantasaiset tiedot rekisteriin ilmoitetuista luotonhakijan luotoista sekä tuloista. Nyt on käynyt ilmi, ettei toiminimiyrittäjien eikä myöskään monien muidenkaan yrittäjien, muun muassa maatalousyrittäjien, tulotietoja luottotietorekisteristä löydy. Lainatiedot sitä vastoin löytyvät, mikä antaa kyseessä olevan yrittäjän taloustilanteesta virheellisen kokonaiskuvan. Tämän seurauksena luotonantajille on muodostunut peruste olla myöntämättä rahoitus kyseessä oleville yrittäjille. Pelkästään toiminimiyrittäjien määrän ollessa yli 250 000 koskettaa tämä asia suurta joukkoa suomalaisia. Tulotietojen puuttuessa rekisteristä oletus on, että yrittäjä olisi maksukyvytön. Tämän myötä esimerkiksi osamaksukauppa voi jäädä toteutumatta. Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malisen mukaan yksi suurimmista positiivisen luottotietorekisterin ongelmista on se, etteivät kaikki yritystulot näy siellä. Tällaisia ovat esimerkiksi toiminimiyrittäjänä saadut tulot. Elinkeinotoiminnan tuloja tai pääomatuloja rekisterissä ei ole, sillä nämä tiedot eivät näy tulorekisterissä, johon positiivisen luottorekisterin tiedot perustuvat. Asiakkaalla on mahdollisuus täydentää tietoja luotonantajalle, mutta tätä mahdollisuutta ei ole kaupantekotilanteissa, joissa on kyseessä niin sanottu automatisoitu päätöksenteko. Se perustuu rekisteritietoihin, eikä siinä ole asiakkaalla mahdollisuutta täydentää tietojaan. Tyypillisiä tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi kodinkoneen tai matkapuhelimen hankinta. Myös Verohallinto myöntää ongelman olemassaolon ja harmittelee tilannetta mutta ei aio tehdä asialle mitään. Verottaja ei myöskään valvo tietojen oikeellisuutta, vaan niistä on yrittäjän itse tehtävä korjauspyyntö luotonilmoittajalle. Arvoisa puhemies! Teimme yhdessä keskustan kansanedustajien kanssa kirjallisen kysymyksen hallitukselle siitä, mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä edellä kuvattuihin positiivisen luottotietorekisterin ongelmiin liittyen. Kysymykseemme vastasi oikeusministeri Leena Meri. Vastauksen keskeinen sisältö oli seuraava: Ministeriössä on käynnissä kuluttajansuojalain muuttamista koskeva hanke, jossa pannaan täytäntöön uusi kuluttajaluottosopimuksia koskeva direktiivi. Direktiivi sisältää tarkempia säännöksiä luottokelpoisuuden arvioinnista, kuten kuluttajan oikeuksista tilanteessa, jossa luottokelpoisuuden arviointiin liittyy henkilötietojen automaattista käsittelyä. Oikeusministeriössä on lisäksi suunnitteilla rekisteristä annetun lain jälkiarviointi, joka on tarkoitus toteuttaa neljän vuoden kuluessa siitä, kun rekisteri on otettu käyttöön kuluttajaluottojen osalta. Tämän jälkiarvioinnin yhteydessä on mahdollista arvioida rekisterin kehittämistarpeita. Mikäli positiivisen luottotietorekisterin tietosisältöä katsottaisiin tarpeelliseksi kehittää yritystoiminnasta saatuja tuloja koskevien tietojen sisällyttämiseksi siihen, asia vaatisi ministerin mukaan perusteellista arviointia käytettävissä olevista lähteistä, mahdollisesti ainakin tulotietojärjestelmästä annetun lain muutoksia sekä lisärahoitusta. Ministeri Meren vastauksessa käytiin läpi myös aihetta sivuavaa muuta lainsäädäntöä, mutta konkreettisia eikä nopeita toimenpiteitä asiantilan korjaamiseksi ei ole luvattu. On selvää, että hallituksen tulee ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin liittyen tämän rekisterin ongelmiin, jotka estävät yrittäjien luotonsaannin. Oikeusministeriön suunnitelmat lain jälkiarvioinnista tulevat aivan liian hitaasti ja liian myöhään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+5.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-02-13T18:03:29,2025-02-13T18:08:39,Hyväksytty,1.1 2025_6_160,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun lain ja positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 ja 25 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 216/2024 vp,Haluaako ministeri kommentoida? — Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_161,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun lain ja positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 ja 25 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 216/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Puhujan huomiot eivät varsinaisesti koske lainkaan tätä hallituksen esitystä, mutta yleisesti positiivisen luottotietorekisterin rooli kotitalouksien ylivelkaantumisen torjumisessa on tämä peruste, ja rekisteri on tällaisena ollut voimassa vajaan vuoden, ja tätä hyödynnetään kyllä paljon luotonantajien puolelta. Yli puoli miljoonaa otetta pyydetään kuukauden aikana. Tässä on ollut joitakin ongelmia, ja näitä käsiteltiin tässä edellisessä puheenvuorossa, virheitä ja myös teknisiä haasteita, joihin varmasti haetaan kaikkiin ratkaisuja. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-02-13T18:08:44,2025-02-13T18:09:31,Hyväksytty,1.1 2025_6_162,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun lain ja positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 ja 25 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 216/2024 vp,"Kiitoksia. — Muita puheenvuoroja ei ole, joten keskustelu on päättynyt.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_6_163,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Edustaja Lyly, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_6_164,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys 100/2024 ja valiokunnan mietintö 1/2025, eli esittelen nyt valiokunnan puheenjohtajan ollessa estyneenä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta: Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi leipomotyölain 5 §, jolloin leipomotyölaki tulisi kokonaisuudessaan kumotuksi. Muutoksen myötä leipomoalan yötyökorvauksista sovittaisiin muita aloja vastaavasti yleisesti sovellettavan työaikalain mukaisesti työehtosopimuksilla. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin huoli yötyön teettämisen lisääntymisestä ja siten myös yötyön haittojen lisääntymisestä leipomotyölain 5 §:n kumoamisen vuoksi. Kuitenkin asiantuntijakuulemisessa on kannatettu leipomoalaa koskevasta erityissääntelystä luopumista, sillä työaikalain ja työturvallisuuslain sääntely sekä tehokas työterveyshuolto vähentävät yötyön haittoja. Yötyön haittoihin varaudutaan kyseisellä sääntelymallilla yleisesti muillakin aloilla. Myös työsuojeluviranomainen ja Työterveyslaitos katsovat, ettei erityissääntelyn säilyttämiselle ole työsuojelullisia perusteita. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää perusteltuna, että työelämän sääntelyä yhtenäistetään hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla. Yötyön haittoja on ehkäistävä kaikilla toimialoilla, ja sitä varten on olemassa yleisesti sovellettavaa lainsäädäntöä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 100/2024 sisältyvät 1 ja 2 lakiehdotuksen. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan päätös ei ole yksimielinen, vaan mietintöön sisältyy yksi hylkäysehdotuksen sisältävä vastalause. Tulen käyttämään siitä puheenvuoron myöhemmin. — Tässä esittely. Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-02-13T18:09:57,2025-02-13T18:12:32,Hyväksytty,1.1 2025_6_165,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,Kiitokset esittelystä. — Sitten edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_166,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi tarvitsee työtä ja tekijöitä. Leipomoala on ollut pitkään erikoisasemassa, jossa yötyökorvauksia on säädelty erillisellä lailla, vaikka muilla toimialoilla niistä sovitaan työehtosopimuksissa. Hallituksen esitys leipomotyölain kumoamisesta palauttaa alan samanlaiseen asemaan muiden alojen kanssa ja antaa työnantajalle ja työntekijöille vapauden sopia korvauksista yhdessä. Tämä on askel kohti joustavampaa työmarkkinaa, ja tarpeettoman valtiontasoisen sääntelyn purkaminen on nyt paikallaan. Arvoisa rouva puhemies! Työn arvostuksen on oltava kaiken lähtökohta. Leipomotyölain viimeinen pykälä on jäänne menneestä ajasta. Tästä syystä sen erityiskohtelulle ei ole enää perusteita. Yötyön ehdot voidaan ja pitää sopia työnantajien ja työntekijöiden kesken, kuten muillakin aloilla tehdään. Työaikalaki ja työturvallisuuslaki takaavat työntekijöille asianmukaisen suojan. Siksi erillinen laki ei tuo lisäarvoa. Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää, että lainsäädäntö tukee työllisyyttä ja yritysten toimintaedellytyksiä. Leipomotyölain kumoaminen ei tarkoita yötyökorvauksien poistumista, vaan se antaa mahdollisuuden sopia niistä alakohtaisesti ja joustavasti. Leipomoiden ei tule olla poikkeus muuhun työelämään verrattuna, ja siksi hallituksen esitys on oikea ratkaisu. Tämän takia kannatan hallituksen esitystä. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-13T18:12:36,2025-02-13T18:15:07,Hyväksytty,1.1 2025_6_167,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Tässä on pyydetty vastauspuheenvuoroja. Otetaan ne, ja mikäli sitten edustaja Hänninen haluaa sen jälkeen käyttää vastauspuheenvuoron, niin hän toki sen saa. — Edustaja Lyly.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_168,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on nytten isoista taloudellisista menetyksistä yksittäisten työntekijöitten kohdalla kyse, kun puhutaan 9 000—14 000:sta vuositasolla tämän korotuksen menettämisen myötä, ja sitten tässä on vielä semmoinen tilanne, että työehtosopimusneuvottelut ovat osaltaan tästäkin syystä katkenneet tältä alalta sen takia, että tämä on niin vaikea asia sovittavaksi. Tällä on isot taloudelliset menetykset yksilöille, ja sitten tämä sopiminen ei ole tässä edennyt, vaikka tässä lakiesityksessä luullaan, että se sieltä vain tulee. Jokainen ymmärtää, että kun puhutaan tämän suuruusluokan menetyksistä, se on todella vaikeata. Sen vuoksi olisi pitänyt antaa aikaa sopimiselle ja ainakin vähintään siirtymäaika tälle lakiehdotukselle, jotta olisi oikeasti voitu sopia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-02-13T18:15:19,2025-02-13T18:16:23,Hyväksytty,1.1 2025_6_169,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,Edustaja Pekonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_170,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä täytyy todeta, että edustaja Hännisen puheenvuoro tässä edellä oli suorastaan röyhkeä. [Lauri Lyly: Kyllä!] Te puhuitte tässä vapaudesta sopia, joustavammasta työelämästä, tasa-arvosta, mutta, edustaja Hänninen, täytyy todeta teille, että ei tässä ole kysymys näistä kannatettavista arvoista. Tässähän on kyse suoranaisesta leikkauksesta. Tällä esityksellä leikataan leipureiden kuukausiansioita jopa 1 000 eurolla kuukaudessa. Ja tämä alan nykyinen työehtosopimus ei turvaa 100-prosenttista yölisää, eikä sen neuvotteleminen seuraavaan työehtosopimukseen ole välttämättä realistista, ja siten tämä aivan mieletön palkanalennus uhkaa jäädä pysyväksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-02-13T18:16:26,2025-02-13T18:17:20,Hyväksytty,1.1 2025_6_171,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,Edustaja Malm., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_172,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän tässä edustaja Hännisen puheenvuorossa kaikui se, että ei taideta nyt ihan ymmärtää sitä, mikä se työehtosopimus on ja mikä on yleissitovuus. Yleissitovuus on vaarassa mennä tämän lakiesityksen myötä, ja se tarkoittaa silloin sitä, että kun ei ole yleissitovuutta, niin hallitus ei voi enää vedota siihen, että TESeissä voidaan neuvotella, koska silloin ei myöskään ole TESejä, ja tämän ymmärtäminen olisi nyt tämän lainsäädännön kohdalla erityisen tärkeää. Jos yleissitovuutta ei ole, niin ei ole TESiä, jolla neuvotella, jos tätä ei voida todentaa, ja sen takia on todella omituista, että tulee tällaisia puheenvuoroja, että aina voidaan TESissä sopia paremmin. Mutta jos se TESin pohja rapautetaan pala palalta, kuten hallitus on kaikilla näillä työmarkkinaheikennyksillään tehnyt, niin ei TESissä enää voida sopia. Paikallisesti voidaan sopia paremmin sitten [Puhemies koputtaa] Tallinnan satamassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-02-13T18:17:22,2025-02-13T18:18:24,Hyväksytty,1.1 2025_6_173,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Edustaja Suhonen, varsinainen puheenvuoro. — Anteeksi, tehdään niin, että edustaja Suhonen saa vastauspuheenvuoron, jos edustaja Hänninen on valmis käyttämään vastauspuheenvuoron myöskin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_174,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Ei tähän hirveän paljon ole vastattavaa, mutta itselläni on semmoinen tunne, että tässä on ollut ihan riittävästi aikaa sopia. Toki ymmärrän, että sitä vasenta reunaa harmittaa, että ammattiyhdistysliike ei johda enää tätä maata. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-13T18:18:34,2025-02-13T18:18:52,Hyväksytty,1.1 2025_6_175,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Edustaja Suhonen, varsinainen puheenvuoro on teillä seuraavana. [Timo Suhonen: Onko nyt varsinainen puheenvuoro vai vastauspuheenvuoro?] — Varsinainen. [Timo Suhonen: Varsinainen. Tulen sitten pönttöön.] — Joo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_176,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Käytän tehokkuutta hyödyksi ja puhun tässä puheenvuorossa molemmat sitten. Edustaja Hänninen, puheenvuoronne oli kyllä varsin pöyristyttävä. Totesitte samaan aikaan sen, että on mahdollista sopia pöydässä, nimenomaan koskien tätä yötyökorvausta, ja sitten kohta seuraavassa puheenvuorossa toteatte suurin piirtein ammattiyhdistysliikkeen vallasta ja muka siihen liittyvästä huolesta. Kysymyksessähän kuitenkin on se, että ne työntekijät ovat se ammattiliitto siellä työpaikalla. Näin se menee. Työntekijät, duunarit ovat se, ja tämä teidän puheenvuoronne, joka väheksyi sitä, mitä tapahtuu nyt leipomoalan työntekijöille, oli kyllä käsittämätön, valitettavasti. Mutta nyt varsinaiseen puheenvuoroon. Arvoisa rouva puhemies! Orpon hallitus jatkaa työelämän heikentämistä lakipykälä kerrallaan. Tällä kertaa saksimisen kohteena on leipomotyöntekijöiden suojelu ja palkka. Suojelu romutetaan kumoamalla leipomotyölaki kohtuuttoman lyhyellä aikajänteellä, jo 1.3. alkaen. Sen myötä tämän alan työntekijät menettävät nykyisen suuruiset yötyölisät, jotka ovat merkittävä osa näiden ihmisten toimeentuloa. Yötyö on fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavaa. Se on yhteydessä moniin akuutteihin ja kroonisiin terveysriskeihin, kuten unihäiriöihin, työtapaturmiin, reumaan sekä tyypin 2 diabetekseen. Yötyö oli leipomoalalla ollut pitkään kiellettyä, mutta sitä on vuosikymmenien ajan pikkuhiljaa lisätty. Vuonna 1961 säädettiin laki, jonka myötä leipomotyöntekijät saivat korotettua palkkaa yötyön aikana. Yötyötä haluttiin rajoittaa korkeammalla hinnalla, jotta sitä tehtäisiin vähemmän, ja näin työntekijöitä suojeltiin terveyshaitoilta. Leipomotyölain kumoamisella siis lisätään terveysriskejä, kun yötyön kustannukset työnantajalle vähenevät ja sen teettämisen kannusteet nousevat. Tämä muutos tulee todennäköisesti myös hyödyttämään suuria alan yrityksiä asettaen pk-toimijat ahtaammalle. Arvoisa hallitus, mihin on niin kova kiire jälleen työntekijöitä koskevassa kurituslaissa? Arvoisa puhemies! Kyseessä on myös merkittävä ansiotason menetys leipomoalan ammattilaisille. Ansionmenetykset voivat olla jopa 9 000—14 000 euroa vuodessa, ja tämä muutos astuu voimaan jo alle kuukauden päästä. Hallituksen helmasynti on tällä kaudella ollut silmitön kiire. Nyt tämä kiire johtaa siihen, että leipomoalan työntekijät ja heidän perheensä asetetaan epäinhimilliseen tilanteeseen. Mainitun suuruiset ansionmenetykset tarkoittavat merkittäviä muutoksia pikaisella aikataululla näiden ihmisten arkeen. Johtuuko tämä leipomoalan työntekijöitä koskevan lainmuutoksen kiire myös siitä, että leipomoalalla ovat menossa juuri nyt työehtosopimusneuvottelut? Tämänhetkinen tilanne on se, että neuvottelut ovat katkenneet, ja on varsin todennäköistä, että tämä yötyökorvaus on neuvottelupöydällä yhtenä isona, merkittävänä asiana. Hallitus on siis jälleen tätäkin kautta osallisena työmarkkinoilla, sotkemassa perinteistä sopimusjärjestelmää, valitettavasti. Arvoisa puhemies! Tässä salissa olemme kuulleet jo aivan liikaakin sitä, että maamme tarvitsee työelämän ”joustoja” ja ”uudistuksia”. On se vain kumma, miten aina nämä uudistukset ja joustot sattuvat siihen työelämän ahkeraan ammattilaiseen, joka ikinen kerta. Käsittämätöntä. Kaikki nämä hallituksen mainitsemat pakolliset joustot ja uudistukset sattuvat lujaa siihen duunariin aikana, jolloin työttömyys on ennätyslukemissa ja köyhyys vain lisääntyy. Hallitus, hävetkää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-02-13T18:18:54,2025-02-13T18:22:59,Tarkistettu,1.1 2025_6_177,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,Edustaja Jokelainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_6_178,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jessi,Jokelainen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus hakee toistuvilla työmarkkinaheikennyksillään talouskasvua tavallisten työntekijöiden selkänahasta, ja nyt esitettävä leipomotyölaki menee tämän saman jonon jatkoksi. Hallituksen esityksen vaikutusarvioiden mukaan leipomoalan yötyökorvauksen heikentäminen tuottaa pienempiä työvoimakustannuksia ja täten positiivisia vaikutuksia yrityksille. Kyse on siis jälleen kerran työntekijöiden toimeentulon heikentämisestä työnantajien eduksi. Leipomotyölain muutos vaikuttaisi yli puoleen leipomoalan työllisistä ja voisi tarkoittaa heille jopa liki tuhannen euron tulonmenetystä kuukaudessa. Haitat eivät näy ainoastaan kotitalouksien tuloissa, vaan yötyökorvausten heikentäminen tulee todennäköisesti johtamaan yötyön teettämisen määrälliseen lisääntymiseen ja täten myös kasvaviin terveyshaittoihin. Leipomotyölain 5 § on tähän saakka ollut voimassa työntekijöiden terveydensuojelun näkökulmasta, sillä yötyö on merkittävä riskitekijä muun muassa sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen ja syöpien esiintyvyyden osalta. Näissä niin sanotusti yhteisissä talkoissa uhrautuu jälleen kerran tavallinen työtä tekevä ihminen eikä kukaan muu, ja siksi yhteisistä talkoista puhuminen on melko irvokasta, yritti sitä sitten tulkita miten päin hyvänsä. Työntekijöiden aseman systemaattinen heikentäminen ei ole kestävää talouspolitiikkaa, ja toisin väittäminen on röyhkeää työntekijöiden eli kansalaisten aliarvioimista. Tuohen riipiminen milloin hoitajien, milloin opettajien, milloin teollisuustyöntekijöiden ja milloin leipomotyöläisten selästä ei tuota kestävää kasvua. Se tuottaa huonovointisia, tyytymättömiä ja katkeria kansalaisia. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen oman retoriikan mukaan ikävät ajat todella vaativat toisinaan ikäviä päätöksiä, mutta nyt se tuntuu tarkoittavan sitä, että nyt säästetään satanen, jotta tulevat hallitukset joutuvat maksamaan seurauksista tonnin. Leipomotyölain ja muiden yhtä surullisten heikennysten läpi runnominen tarkoittaa hallitukselle ja ministereille lähinnä tilapäistä mainehaittaa, mutta työväenluokalle se tarkoittaa jokapäiväistä kamppailua toimeentulosta ja täten sellaisista perusasioista, että sen ei kuuluisi olla minkäänlainen osa hyvinvointivaltion todellisuutta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Jessi Jokelainen,911824,2025-02-13T18:23:08,2025-02-13T18:25:31,Tarkistettu,1.1 2025_6_179,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,Edustaja Pekonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_6_180,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Täytyy todeta, että edelleen tämä esitys tuntuu valiokunnan käsittelynkin jälkeen irvokkaalta esitykseltä. Tässä esityksessä siis ehdotetaan kumottavaksi leipomotyölain 5 §, jolloin leipomotyölaki tulisi kokonaisuudessaan kumotuksi, ja tämän muutoksen myötä leipomoalan yötyökorvauksista sovittaisiin muita aloja vastaavasti yleisesti sovellettavan työaikalain mukaisesti työehtosopimuksilla. Ministeri Satonen sai tämän koko olemassa olevan lainsäädännön kuulostamaan vanhentuneelta ja suorastaan mitättömältä, kun hän on täällä salissa todennut, että tässä vanhentunutta lainsäädäntöä päivitetään, kun tosiasiassa tällä esityksellä nyt leikataan leipureiden palkkoja. Vähän samaan tyyliin täällä äsken puhui myös edustaja Hänninen, joka puhui todella joustavuudesta ja tasa-arvosta, mutta tässä esityksessä on todella kysymys leikkauksesta, ei mistään muusta. Todellakin siis leipomotyöntekijöiden palkkaa leikataan nyt tällä esityksellä jopa tuhannella eurolla kuukaudessa. Leipomoalan 5 200 työllisestä noin 3 200 on tehnyt yötyötä, ja juuri heidän palkkojaan ollaan tässä tällä esityksellä nyt leikkaamassa. Yötyön osuus palkasta voi olla 20—30 prosenttia, eli kyse on todella ankarasta toimeentulon romuttamisesta, ja tämä on nyt jälleen kerran yksi esimerkki siitä, kuinka oikeistohallitus on asettunut työmarkkinaosapuoleksi ja toteuttaa yksipuolisesti työnantajien tavoitteita suomalaisten duunarien palkkojen polkemiseksi. Minä palauttelin tuossa mieleeni sitä lähetekeskustelua, jota käytiin täällä salissa, kun tämä esitys annettiin, ja silloinkin todella hallitus kehtasi puhua tasa-arvoteosta, että tässä esityksessä nyt sitten laitetaan kaikki työntekijät, jotka vuorotyötä, yötyötä, tekevät, samalle viivalle. Eli kun nyt tässä leikataan kaikilta leipomotyöntekijöiltä yötyökorvaukset, niin sitten ollaan tasa-arvoisessa asemassa näiden yötyölisien suhteen kuin sitten myöskin näiden mahdollisesti yötyöstä seuraavien terveysriskien suhteen. Tähän asti leipomotyölain 5 § on jätetty voimaan nimenomaan työntekijöiden suojelunäkökohtien vuoksi, kuten edustaja Jokelainen tuossa edelläkin totesi. Yötyötä todellakin voidaan pitää yhtenä keskeisenä vakavia terveysriskejä aiheuttavana työympäristön riskitekijänä, sillä yötyö kasvattaa useiden sairauksien, muun muassa sydän‑ ja verisuonitautien, diabeteksen sekä erilaisten syöpien, kuten rintasyövän ja suolistosyöpien, riskiä. Arvoisa rouva puhemies! Minä itse ajattelen, että jos halutaan tuoda kaikki vuorotyöläiset, vuorotyötä tekevät työntekijät, samalle viivalle, niin ei silloin pitäisi alkaa heikentää näiden ihmisten työehtoja. Reiluinta olisi se, että silloin tuodaan kaikki vuorotyötä tekevät työntekijät samalle viivalle ja huolehditaan kaikista vuorotyötä tekevistä ihmisistä yhtä lailla, parantamalla heidän työehtojaan ja heidän työolojaan. Mitään todellista estettä lakisääteisen yölisän jatkamiselle ei ole, ja tämän esityksen ainoa todellinen tavoite onkin työvoimakustannuksien alentaminen eli palkkojen polkeminen. Kun alan nykyinen työehtosopimus ei turvaa sataprosenttista yölisää, niin ei ole todellakaan realistista odottaa, että sitä välttämättä seuraavaankaan sopimukseen saataisiin, ja siten tämä palkanalennus uhkaa todella jäädä pysyväksi. Arvoisa rouva puhemies! Tämä Orpon—Purran oikeistohallitus ei ole tuonut tähän saliin ainoatakaan työelämää koskevaa esitystä, jonka tarkoitus ei olisi työntekijöiden aseman ja toimeentulon heikentäminen. Onko todellakin tämän hallituksen visio suomalaisesta työelämästä se, että me haluamme olla halpatyövoimamaa, jonka ensisijainen kilpailuvaltti on palkkojen polkeminen? Me aletaan nyt lähestyä tässä vaalikauden puoliväliä, joten arvoisa hallitus, minä todellakin vetoan: teillä on vielä aikaa näyttää suomalaisille, että työntekijät ovat teille tärkeitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-02-13T18:25:39,2025-02-13T18:30:40,Tarkistettu,1.1 2025_6_181,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,Edustaja Vuornos., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_6_182,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Henrik,Vuornos,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä leipomotyölaissa on kyse nimenomaan vanhentuneen lainsäädännön kumoamisesta. Haluaisinkin oikeastaan kysyä SDP:n ja vasemmistoliiton edustajilta, että jos tämä kerta on ajantasaista lainsäädäntöä, niin minkä takia sairaanhoitajille, sotilaille ja poliiseille ei ole laissa määrättyä kaksinkertaista yötyökorvausta, vai pitäisikö kenties olla. Ajatteko semmoista muutosta suomalaiseen lainsäädäntöön, [Aino-Kaisa Pekonen: Se olisi hyvä!] että myös poliisit saisivat lakisääteisesti kaksinkertaisen yötyökorvauksen? Mielestäni tämä on erikoinen jäänne historiasta. Suurin osa leipomotyölain pykälistä on kumottu jo aikaisemmin, ja nyt tämä hallitus siirtää leipomotyölain historiaan ja sopimisen työehtosopimuksiin, mikäli yleissitovuus on, ja mikäli ei, niin sitten työpaikoille. Yleissitovuushan muodostuu silloin, jos riittävä osa työntekijöistä on järjestäytyneitä, eli kokevat liittoon kuulumisen mielekkääksi, tai yrityspuolella. Nähdäkseni esitys antaa lisää vapautta, uskoisin. Leipomoyrityksistä on tullut laajasti viestejä, että tämä esitys tulee aikanaan lisäämään leipomoalan työllisyyttä ja siten luomaan entistä enemmän työpaikkoja Suomeen. Mitä tulee sitten hallituksen visioon siitä, minkälainen maa Suomi on jatkossa, niin hallitus ohjelmassaan esimerkiksi pyrkii siihen, että suomalaiset olisivat jatkossa nykyistä koulutetumpi kansa. [Aino-Kaisa Pekonen: Te leikkaatte koulutuksesta!] Ja siinähän pyritään siihen, että täällä olisi yhä korkeamman lisäarvon työpaikkoja, mistä maksettaisiin enemmän palkkaa, että suomalaisilla olisi parempi ostovoima ja me kuuluttaisiin jatkossakin maailman kärkeen sekä koulutuksessa että kansalaisten ostovoimassa ja kyvyssä kuluttaa palveluita. Eli pidän esitystä oikein hyvänä, ja on aika siirtää tämmöinen yhdelle alalle kohdistettu erityislainsäädäntö historiaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Henrik Vuornos,911828,2025-02-13T18:30:42,2025-02-13T18:32:46,Tarkistettu,1.1 2025_6_183,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,Tässä on pyydetty vastauspuheenvuoroja. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_6_184,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on kyse yhden alan lainsäädännöstä, joka on aikoinaan säädetty. Tällä on varmistettu se, että tällaisella alalla, jossa tehdään paljon yötyötä, niille ihmisille maksetaan säällinen korvaus. Sillä korvauksella on ollut myöskin se vaikutus, että sitä työtä on yritetty siirtää enemmän myöskin siihen päiväsaikaan, jotta niiltä haittavaikutuksilta vältyttäisiin. Siinä mielessä tämä lainsäädäntö on palvellut asiansa. Ja sitten kun tässä on näin isot taloudelliset kysymykset kyseessä, niin olisi ollut todella järkevää, että tässä olisi annettu osapuolille riittävä siirtymäaika, ja katsoa, mihin ratkaisuun ne pääsevät. Tässä nyt vaan jyrätään yksipuolisesti tilanne ja viedään toiselta osapuolelta sitten kokonaan tämä toimeentulo tältä osin. Ja sitten tämä yleissitovuus tulee työnantajan järjestäytymisen perusteella — jos työnantajat, yli puolet, järjestäytyy, niin se on yleissitova työehtosopimus [Puhemies koputtaa] —, ei työntekijöiden järjestäytymisperusteella.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-02-13T18:32:52,2025-02-13T18:34:01,Hyväksytty,1.1 2025_6_185,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Edustaja Meriluoto, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_186,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Laura,Meriluoto,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä lakia tosiaan kuvataan vanhentuneeksi, mutta eivät ne leipomotyöntekijöitten suojelunäkökulmat ole mihinkään vanhentuneet. Yötyö on iso terveysriski. Tässä on kuultu, että se kasvattaa muun muassa sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen ja monien muiden sairauksien riskiä. Lisäksi leipomotyönantajilla on monia muita aloja suurempi kannuste teettää niitä töitä nimenomaan öisin. Ja nämä kyllä pitivät paikkansa silloin, kun laki on säädetty ja pitävät paikkansa edelleen, mutta totta on, että meillä on muitakin aloja, joissa palkankorotustarvetta todella olisi. Esimerkiksi sote-alan työntekijät ansaitsisivat nykyistä paremmat palkat, ja siksi muun muassa olemme vastustaneet tätä hallituksen vientivetoista palkkamallia, jota voisi myös palkkakuoppamalliksi kuvata. Mutta tämä on just kuvaavaa tätä oikeiston ajattelua, että kun ajatellaan, että nyt yhdellä työntekijäryhmällä on asiat vähän paremmin kuin toisella, niin huononnetaan sitten kaikkien asemaa niin, että ollaan samalla viivalla. Ehkä voisi lähteä ajattelemaan niin päin, että parannettaisiin siellä, missä parannettavaa on.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Laura Meriluoto,1523,2025-02-13T18:34:04,2025-02-13T18:35:12,Hyväksytty,1.1 2025_6_187,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_188,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun edustaja tässä aikaisemmin toi puheenvuorossaan esiin sen linjattomuuden, että kun nyt leipomoalalla on tämmöinen jäänne, leipomolakijäänne, ja sitten muilla aloilla ei tämmöistä ole, niin täytyy kyllä todeta, että olette kyllä linjan mukainen hallituspolitiikan suhteen siinä, että te leikkaatte taas työntekijöiltä, heidän palkoistaan, ansiostaan. Hallitus on tällä kaudella toteuttanut kymmenittäin eri lakeja, joissa heikennetään työntekijän asemaa, leikataan työntekijöiltä, leikataan työttömiltä. Elikkä sillä lailla tämä on kyllä täysin linjan mukainen tämä. Sitten edustaja totesitte tuossa myös sen taikaseinän elikkä siis taas sen, että tälläkin muka työllisyyttä tai taloutta jotenkin parannetaan tässä yhteiskunnassa. Valtiovarainministeri on todennut tuolla ministeriaitiossa moneen kertaan, että ei ole osoitettavissa mitään tosiasiallisia lukuja työllisyyden lisääntymiseksi näillä toimenpiteillä, millä leikataan työntekijöiltä, mutta arkijärjellä kuulemma voi näin olettaa. Oletan, että myös edustaja vetosi tähän arkijärkeen elikkä ei tosiasiallisiin tilastoihin eikä lukuihin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-02-13T18:35:14,2025-02-13T18:36:18,Hyväksytty,1.1 2025_6_189,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,Edustaja Malm., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_190,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yleissitovuuteenhan kuuluu nimenomaan myös se, että työnantajapuoli on järjestäytynyt. Ja nyt kun leipomoalalla on paljon pieniä leipomoita, niin jos sieltä tulee yksi suuri järjestäytymätön yritys, joka ostaa muita ulos, niin sekin vie yleissitovuuden, ja silloin TESiä ei enää neuvotella. Silloin TESin minimisuojaa ei enää ole, perälauta häviää. Ja tätä hallitus ei ole tässäkään esityksessä ottanut huomioon. Kun samaan aikaan edustaja Vuornos myös puhui näistä paremmista työpaikoista, niin kuinka sillä saadaan sitä mukavan työpaikan vetovoimaa pidettyä, että leikataan palkkoja, huononnetaan työoloja, vaarannetaan terveyttä? Tähän viittasin edellisessä puheenvuorossani, kun lopetin sen siihen, että Tallinnan satamassa voidaan sitten niitä sopimuksia tehdä, kun ei ole yleissitovuutta, ei ole TESiä mutta hallitus on avannut paikallisen sopimisen kautta koko kirjon tuoda maahan millä sopimuksella vain ketä vain. [Puhemies koputtaa] Tämä ovi on nyt sitten sepposen selällään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-02-13T18:36:18,2025-02-13T18:37:35,Hyväksytty,1.1 2025_6_191,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,Edustaja Vuornos., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_192,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Henrik,Vuornos,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edelleen jäi vastaamatta kysymys siitä, että kun tämä lainsäädännössä kirjattu vähintään kaksinkertainen yötyölisä on leipomoalalle näin tärkeä, niin ajatteko te sitä myös muille aloille, jotka tekevät vaativaa yötyötä. Esimerkiksi sairaanhoitajat, teollisuuden työntekijät — minkä takia heidän osaltaan laissa ei lue kaksinkertaista yötyökorvausta? Ovatko he jotenkin vähemmän arvokkaita työntekijöitä kuin leipomoalan työntekijät? Itse pidän erittäin perusteltuna, että kumotaan tämmöinen historiallinen jäänne — joka koskee yhtä alaa — että laissa säädetään siitä, minkälaisilla työehdoilla, palkoilla öisin tehdään, koska ei vastaavaa lainsäädäntöä ole millekään muullekaan alalle, vaikka yötyö rasittaa varmasti monen muunkin tärkeän ammattilaisen terveyttä. Kuitenkin markkinatalous toimii myös leipomoalalla. Jos se yritys ei saa työntekijöitä, niin sitten täytyy maksaa enemmän palkkaa, että niitä saa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Henrik Vuornos,911828,2025-02-13T18:37:36,2025-02-13T18:38:40,Hyväksytty,1.1 2025_6_193,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Edustaja Malm, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_194,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Juuri kuten tässä edustaja Meriluoto aiemmin totesi, tämä filosofia siitä, kuinka hallitus toimii, on nimenomaan se, että lasketaan tasoa alaspäin, ei suinkaan nosteta ylöspäin. Kuten te edellisessä puheenvuorossa sanoitte, maksetaan palkkaa enemmän. No, ei näytä siltä. Te olette nyt viemässä leipomotyöalalta ne viimeisetkin tuhannen euron rippeet siitä kuukauden tilistä pahimmillaan. Kun minä yritin näissä kahdessa edellisessä puheenvuorossani selittää teille tätä työehtosopimusta, niin näillä muilla aloilla vielä toistaiseksi työehtosopimukset ovat voimassa ja niistä yövuoroista, iltavuoroista, lauantaista, sunnuntaista voidaan sopia siellä työehtosopimusneuvotteluissa ja siinä työehtosopimuksessa. Mutta kun tämä leipomotyölaki nyt murentaa sen työehtosopimuksen, silloin ei jää edes lakiin sitä minimiä. Oletteko te, kokoomus, valmis viemään kaikilta yövuorolisät sillä, että te murennatte yleissitovuuden? [Timo Suhonen: Hyvä kysymys, odotetaan vastausta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-02-13T18:38:40,2025-02-13T18:39:45,Hyväksytty,1.1 2025_6_195,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,Sitten mennään puhujalistaan. — Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_196,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan leipomotyölain 5 §:n kumoamista 1.3.2025 alkaen hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti. Leipomotyölaki on muilta osin jo kumottu, mutta yötyökorvauksista määräävä 5 § on edelleen voimassa. Tämän perusteella leipomotyöntekijöillä on nykyään lakiin kirjattu oikeus vähintään sadan prosentin korotettuun palkkaan yötyön, kello 22—06, aikana. Muutoksen myötä jatkossa leipomoalan yötyökorvauksista sovittaisiin yleisesti sovellettavan työaikalain mukaisesti työehtosopimuksilla kuten muillakin aloilla. Monilla aloilla tehdään yötyötä ja myös viikonlopputöitä. Laissa säädetty leipomoalan yötyötä koskeva pykälä on jo vanha oman aikansa lapsi. Miten leipomoala poikkeaa tänä päivänä muista aloista, kuten sairaala- ja turvallisuusaloista? Yleisesti työ- ja virkaehtosopimuksessa yötunneista maksettava korvaus on 20 prosentilla korotettu tuntipalkka. On ymmärrettävää, että kukaan ei haluaisi luopua saavutetuista eduista työmarkkinoilla. Monilla aloilla on kuitenkin tehty vastaavia muutoksia vastoin työntekijöiden toiveita, ja niihin on pitänyt säästöjen nimissä sopeutua. Esimerkiksi poliisissa tiettyjen ryhmien viikonlopputöistä luovuttiin yt-kierroksen jälkeen. Vaikka työntekijät vastustivat muutosta, säästötoimet vaativat kuitenkin myös viranomaiset sopeutustoimiin. Leipomoala on tärkeä ala, mutta leipomoalan yövuorosta maksettava sadan prosentin korotus on sama kuin tehtäisiin koko ajan sunnuntaitöitä muilla aloilla. Monet yrittäjät olisivat valmiita luopumaan sunnuntaityökorvauksista kokonaan. Onhan se iso kustannuskysymys ja vaikuttaa työvuorosuunnitteluun siten, että yrittäjä itse tekee usein sunnuntaityöt, ainakin mahdollisimman pienellä palkatulla työvoimalla. On totta, että yötyö on raskasta. Sitä kuitenkin tehdään kaikilla niillä aloilla, joilla se on välttämätöntä. Osa kuitenkin pitää yötyöstä, jättäähän se päivät vapaaksi nukkumisen jälkeen. Kaikille yötyö ei sovi, ja osalle se aiheuttaa myös terveysriskejä. Työterveyshuollon seuranta onkin tärkeää kaikille yötyötä tekeville. Palkkausta koskevista asioista sovitaan tavallisesti työehtosopimuksissa tai työntekijän ja työnantajan välisillä työsopimuksilla. Näin pitäisi toimia myös leipomoaloilla. Sopiminen on edelleen mahdollista, vaikka asiasta ei laissa määrätäkään. Työnantajalla on aina mahdollisuus maksaa parempaakin palkkaa kuin työehtosopimuksessa on sovittu. Paikallinen sopiminen mahdollistaa työnantajan ja työntekijän välisen sopimisen, ja aloilla, joilla on työvoimapula, sovitaan usein työehtosopimuksesta poikkeavia parempia etuja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-02-13T18:39:52,2025-02-13T18:42:40,Hyväksytty,1.1 2025_6_197,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,Edustaja Malm., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_198,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä edellä me kuulimme, kuinka voi maksaa parempaa palkkaa edelleen tulevaisuudessa, ja se ei ole nyttenkään kiellettyä. On vain harmillista, että näin ei tapahdu. Jos me voisimme luottaa tähän, niin eihän meillä olisi täällä mitään tekemistä työelämäasioiden lainsäädännön osalta — jos kaikki olisivat niin rehellisiä ja reiluja, että maksettaisiin niin, että toimeen voi tulla. Mutta valitettavasti palkkaköyhyys tuntuu tässä maassa kasvavan, köyhien lasten määrä lisääntyvän ja nyt ollaan jälleen ajojahtia harrastamassa yhtä työelämän ammattikuntaa kohtaan. Olen tässä useassa puheenvuorossa yrittänyt selvittää ja avata, mikä on se työehtosopimus, josta tässä tämän illan aikana on puhuttu monta kertaa, ja kuinka työehtosopimus sovitaan, milloin se on voimassa, ja mikä on yleissitovuus. Valitettavasti se ei nyt taida olla ihan pläkkiselvää tässä salissa. Kun yleissitovuus vaarantuu, ei ole enää mitään muuta perälautaa kuin laki. Ja nyt tämä hallitus on murentamassa tämän lain leipomotyöntekijöiltä. Se kertoo myös hallituksen arvovalinnoista varsin suoraa kieltä: että ennemmin heikennetään toisten työehtoja kuin parannettaisiin toiselta. Ei ole mitään järkeä siinä, että asetetaan ammattikuntia vastakkain. Pitäisi olla tässä salissa selkärangassa, selkäytimessä, dna:ssa se, että heikommasta pidetään huolta, se, että lainsäädännöllä turvataan aina heikommassa asemassa oleva. Tässä tilanteessa se heikommassa asemassa oleva on työntekijä työnantajaan nähden, kuten niin usein suomalaisessa työlainsäädännössä on, mutta jälleen kerran se on tuntunut unohtuvan. Kun yksittäisiä lainsäädäntöheikennyksiä työmarkkinoilla tehdään, hallitukselta unohtuu myös se, millainen siitä kokonaisuudesta tulee. No esimerkiksi tässä leipomotyötä tekevien osalta ensin murennetaan lainsäädäntö takaa, samalla murennetaan yleissitovuutta. Perusteeksi ei käy se, että TES toimii tulevaisuudessa perälautana, koska se on horjuva käsite. No, kun ei ole enää sitä TESiä, ei ole työehtosopimuksen tuomaa perälautaa, ei ole lainsäädäntöä, joka turvaisi yötyötä tekevän tulevaisuuden, eikä ole edes sitä paikallista sopimista niin, että sekään turvaisi. Käytännössä siellä Puolassa, Tallinnassa voidaan paikallisesti sopia huonoista työehdoista, koska hallitus on kirjannut paikallisen sopimisenkin perälaudaksi TESin, mutta tältä alalta te olette sen TESin viemässä pois. Silloin ei käytännössä ole mitään perälautaa enää, kun ei ole edes lainsäädäntöä. Ja tämä on varsin ongelmallista, kun pitäisi olla niitä parempia työpaikkoja, parempaa huolenpitoa työntekijästä, huolehtia siitä, että terveydestä pidetään huolta. Terveys on se ainut, mikä meillä on, se, mitä ei voi rahalla ostaa. Oletan, että tässäkin salissa tälläkin hetkellä on edustajia, jotka ovat tehneet kolmivuorotyötä ja tietävät sen, kuinka raskasta se on. [Juha Hänninen: Kyllä!] — Kyllä. — Itse asiassa taitaa olla jokainen jäljellä oleva salissa sellainen, joka on tehnyt kolmivuorotyötä. Oletan, että me kaikki näitä olemme. Sen takia on uskomatonta, että... Tehdään työtä yöllä tai aikaisin aamulla, leipomoalalla vielä varsin epäinhimilliseen aikaan. Jos työvuoro alkaa kolmelta yöllä, niin siinä ei pienen lapsen yksinhuoltajaäidillä tai -isällä ole enää kovin paljon mahdollisuuksia arkea rytmittää — koko päivä on aivan sekaisin. No, kun tällainen lainsäädäntö sitten vielä tässä rakennetaan tai puretaan itse asiassa, niin tämä antaa mahdollisuuden myös sille, että isoilla leipomoyrityksillä on mahdollisuus tulevaisuudessa maksaa ja pienet ostetaan ulos. Tämäkö on sitä suomalaisen osaamisen, suomalaisen yrittämisen tukemista, kun meille tulee pohjoismaiset yritykset tänne leipomaan meidän leipämme alennetuilla, ei edes TESin minimeillä olevilla, palkkakustannuksilla? Onko tämä se suunta, mihin hallitus haluaa Suomea ja Suomen työmarkkinoita viedä? Kuinka monta työpaikkaa leipurin pitää jatkossa ottaa, että hän voi tulla toimeen palkallaan, kun nyt jopa tuhat euroa kuukaudessa lähtee tuloista? Millä ne lainanlyhennykset tai vuokrat maksetaan? Ja osa-aikatyötähän ei sitäkään enää oikein pysty tekemään, kun siihenkin hallitus on jo leikkurinsa laulattanut.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-02-13T18:42:48,2025-02-13T18:48:01,Tarkistettu,1.1 2025_6_199,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_6_200,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen monta iltaa istunut täällä ja kuunnellut edustajien puheenvuoroja, ja kun äsken korviini edustaja Rasinkangas sanoi, että monet yrittäjät olisivat valmiita luopumaan sunnuntailisästä, niin tarkoittaako tämä sitä, että hallitus on myöskin tätä kuuntelemassa nyt sitten jatkossa, että myös sunnuntailisästä, joka on lainsäädännössä määritelty, ollaan luopumassa? Haluaisin siihen saada selkeän vastauksen, koska tällainenkin puheenvuoro tuossa äsken oli. Tämän lain tarkoitus on selkeästi pykälä kerrallaan heikentää tämän alan työehtoja, ja tietyllä tavalla koko ajan unohdetaan ne ihmiset, jotka menevät tuonne aamuyöllä kolmen aikaan ja kahden aikaan tekemään sitä leipää, niin että meillä olisi aamulla tuoretta leipää sitten tarjolla. He menevät sinne ja tekevät tätä työtä, ja tästä on ollut vuosikymmeniä käytäntö, että maksetaan sadalla prosentilla korotettua palkkaa. Se on ollut se tilanne, ja lainsäädännöllä se on ollut turvattuna, ja nyt se lainsäädäntö ollaan ottamassa tässä pois. Tässä on kohtuuttomista ansionmenetyksistä kyse. Elintarviketyöläisten Liitto puhuu 9 000—10 000 eurosta vuodessa näitten osalta. Ammattiliitto Pro puhuu esimiesten osalta 12 000—14 400 eurosta vuodessa. Myös työnantajaliitto Elintarviketeollisuusliitto sanoo, että noin 860 euroa kuukaudessa ovat nämä työaikalisät, ja jos se kerrotaan 12:lla, ne pääsevät suurin piirtein samoihin summiin. Eli puhutaan todella merkittävistä asioista. Ajatelkaa, jos tästä edustajanpalkasta otetaan tuhat euroa pois. Tässä on vähän samansuuruisesta asiasta kyse. Kyllä minä sanoisin, että tällainen muutos yksipuolisesti tehtynä on todella raaka toimenpide näitten ihmisten osalta, ja heillä ei ole samanlaista edunvalvontaa mahdollisuus tehdä kuin joillakin muilla aloilla. Tilanne on sikälikin tämän alan osalta hyvin huolestuttava, että tässä on yleissitovuus vaakalaudalla. Täällä on 5 200 ihmistä töissä, ja järjestäytyneissä yrityksissä on 42 prosenttia työvoimasta. Järjestäytyneitä yrityksiä on 25, ja 800 yritystä on ulkopuolella eli ne ovat järjestäytymättömiä, ja näissä 25:ssä on tämä noin 42 prosenttia työvoimasta. Näitten merkitys on tosi iso, koska täällä 800 yrityksessä pitää noudattaa työehtosopimuksia. Jos tämä yleissitovuus häviää, mitä edustaja Malm tässä hyvin kuvasi, se tarkoittaisi sitä, että enää näissä 25:ssä tai vähän vähemmässä yrityksessä olisi työehdot työehtosopimuksella määritelty ja näissä 800 yrityksessä, joissa ovat työntekijät töissä, ei olisi työehtosopimuksen antamaa mitään suojaa, minkäänlaisia ehtoja. Täällä puhutaan, että työehtosopimuksella sovitaan sitten tämän korvaava menettely, mutta kun nyt laki tarjoaa sen kaikille ja jos työehtosopimus muuttuu normaalisitovaksi ja vain näitä 25:tä yritystä koskevaksi, se tarkoittaa, että sieltä putoavat 800 yrityksen työntekijät pois tällaisen turvan piiristä. Nyt puhutaan todella ydinasioista työehtojen osalta, ja siinä mielessä tämä pitää tehdä. Se, mikä tässä on myöskin huomattava, on, että työnantajapuolen ja palkansaajapuolen näkemyserot ovat olleet tässä aika isoja, kuinka suureen porukkaan tätä sovelletaan, mutta noin 30 prosenttia alan työntekijöistä varmasti näitä on, siitä suuruusluokasta puhutaan, eli tuosta 5 200:sta noin 1 500 ehkä on se suuruusluokka. Voimaantulo, arvoisa rouva puhemies, tarvitsisi siirtymäajan. Kun katsotaan tätä taloudellista menetystä tässä, miten paljon se on käytännössä, niin puhutaan todella merkittävästä menetyksestä, ja silloin olisi aika luontevaa, että tässä olisi, niin kuin Elintarviketyöläisten Liitto on esittänyt, vähintään neljän vuoden siirtymäaika, niin että työntekijöille tulisi riittävä sopeutumisaika, ja tämä takaisi myöskin riittävän ajan työehtosopimusosapuolille asian hoitamiseen sopimalla. Eli tämä on todella merkittävä asia ja tarvitsisi siirtymäajan. Sitten, rouva puhemies, täällä on myöskin tilanne se, että isot yritykset pystyvät näitä työaikajärjestelyjä ja tuotannon järjestelyjä tekemään aika paljon paremmin kuin pienet yritykset, ja siinä mielessä tämä tulee koskemaan erityisen paljon sitä, että kun pienet yritykset eivät voi niitä tehdä niin paljon, niin tämä lakimuutos suosii isoja yrityksiä. Siinä mielessä voi sanoa, että olemme niitten pienyrittäjien asemaa tässä vaikeuttamassa. Tämän vuoksi olemme tehneet tähän hylkäysehdotuksen, jonka sitten tulemme toisessa käsittelyssä esittämään. — Kiitos. [Merja Rasinkangas pyytää vastauspuheenvuoroa]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-02-13T18:48:08,2025-02-13T18:54:19,Tarkistettu,1.1 2025_6_201,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_6_202,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä nyt todellakin — niin kuin moneen otteeseen on tullut hyvin esille asiantuntevissa puheenvuoroissa, kuten edellisessäkin — kyseessä on hyvin merkittävä asia leipomoalan työntekijöitä koskien, ja 9 000—14 000 euroa häviää vuosihankkeista noin vain. On nyt pakko ottaa vielä kiinni siitä, että täällä äsken kuulimme kokoomuksen edustajilta, ja osin myös perussuomalaisten edustajilta, vahvaa kannanottoa sen suhteen, että nämä päätökset, kuten nyt tässä käsittelyssä olevan leipomolain kumoaminen, ovat niin kuin tämmöisiä pakkopäätöksiä ja näillä ikään kuin parannetaan jotakin yhteiskunnallista tilannetta työllisyyden ja talouden suhteen. Tämä on kyllä käsittämätöntä. Kun tämä taikaseinä teillä vaan koko ajan on olemassa liittyen näihin työntekijöitä kurittaviin pykäliin, te koko ajan puhutte taikaseinästä, niin ihan nyt kertauksen vuoksi päätöksiä, mitkä tuovat työllisyyttä ja taloutta parantavat, mitä tosin ei ole kyllä todennettu sitten virallisessa arviossa, mutta teidän puheessanne kylläkin: työttömyysturvan omavastuu viidestä seitsemään päivään on päätetty; kansaneläkeindeksin jäädytys, joka vaikuttaa moniin etuuksiin; lomakorvauksen jaksotus on palautettu; yleisen asumistuen leikkaus; työttömyysturvan suojaosan poisto; asumismenojen ehtojen tiukentuminen; lapsikorotuksen poisto; lakko-oikeuden rajaaminen; lakkosakkojen asettaminen työntekijöille; aikuiskoulutustuen lakkauttaminen; vuorotteluvapaan lakkauttaminen; työssäoloehto kuudesta kahteentoista kuukauteen; ansioturvan porrastaminen ja euroistus eli leikkaus; työssäoloehdon kertymisen lakkautus palkkatuetussa työssä; ikäsidonnaisista poikkeuksista luopuminen; korotetun ansio-osan leikkaus työllistymistä edistävistä palveluista; paikallisen sopimisen uudistus, joka tarkoittaa yleissitovuuden murenemista; vientimalli, joka tarkoittaa palkkakuoppalakia pienipalkkaisilla aloilla ja niin poispäin; ja nyt tämän leipomotyölain kumoaminen; ja onhan sieltä tulossa paljon muutakin. Onhan tämä nyt pöyristyttävää. Te teette tosi merkittäviä, rajuja muutoksia. Hallitus on työmarkkinaosapuoli mitä suurimmassa määrin, kuten tänäänkin nähdään. Lakot ovat valtavia, lakkoaallot pyyhkivät yli valtakunnan, ja te täällä puhutte, että näin täytyy tehdä, jotta työllisyys ja talous paranee. Käsittämätöntä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-02-13T18:54:24,2025-02-13T18:56:44,Hyväksytty,1.1 2025_6_203,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Edustaja Rasinkangas, huomasin hiukan liian myöhään teidän vastauspuheenvuoropyyntönne, elikkä jos haluatte, niin voitte käyttää sen nyt, olkaa hyvä. Se oli ilmeisesti edustaja Lylyn puheenvuoroon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_204,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Lyly ei kuunnellut minun puhettani ihan alusta, elikkä tämä toive oli nimenomaan muutamalta yrittäjältä, ei hallituksen toive. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-02-13T18:56:50,2025-02-13T18:57:03,Hyväksytty,1.1 2025_6_205,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_206,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Kiitos, arvokas puhemies! Puhun vakavasta asiasta täällä täysistuntosalissa. Edustaja Suhonen käytti tämmöistä ”pöyristyttävää”-sanaa. Tietysti hänellä on siihen oikeus, varsinkin, jos minä en siitä loukkaannu. Mutta minun puheenvuoroni oli mielipiteeni, ja käsittääkseni minulla on puheoikeus tässä salissa. Ja uskon, että tässä salissa edelleen kannatetaan ja arvostetaan demokratiaa, mielipiteen vapautta, vapautta, sananvapautta — vai olenko väärässä? Ei tarvitse vastata. [Timo Suhonen pyytää vastauspuheenvuoroa]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-13T18:57:06,2025-02-13T18:57:46,Hyväksytty,1.1 2025_6_207,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_208,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Hänniseltä varsin hyvä puheenvuoro, ja haluan todeta omana kannanottonani, että totta kai demokratiaan kuuluu sananvapaus, ja sitähän me tässä nyt toteutamme. Nimenomaan me vastaamme toisillemme ja näkemyksiimme, ja näinhän se kuuluukin olla. Elikkä minä vastasin niihin näkemyksiin, mitä teidän puoleltanne on tullut liittyen näihin merkittäviin työelämäheikennyksiin, jotka koskettavat työntekijöitä mitä pahimmissa määrin. Minä annoin omaa näkökulmaa niihin. En missään tapauksessa tässä ole tässä loukkaamassa ketään, ettekä tekään. Edustaja Hänninen, olen kanssanne samaa mieltä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-02-13T18:57:48,2025-02-13T18:58:20,Hyväksytty,1.1 2025_6_209,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Edustaja Hänninen, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_210,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Kiitos, arvokas puhemies! Kiitän edustaja Suhosta tästä viimeisestä puheenvuorosta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-13T18:58:21,2025-02-13T18:58:32,Hyväksytty,1.1 2025_6_211,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Ja sitten varsinainen puheenvuoro, edustaja Malm.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_212,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä nyt edustaja Rasinkangas kerkesi poistua, mutta kun hän korjasi tuossa, että on kyse muutaman yrittäjän mielipiteestä, niin olisin halunnut tiedustella sitä, tekeekö hallitus tätä lainsäädäntötyötään jatkossa sitten muutaman yrittäjän mielipiteen pohjalta, kun nyt tähän asti tämäkin heikennys on tullut sieltä kautta, että hallitus on hallitusohjelmassaan päättänyt, mitä tekee, ja sitten kehottaa työmarkkinaosapuolia neuvottelemaan. Mutta neuvottelujen lopputuloksellahan ei kuitenkaan ole loppupeleissä mitään merkitystä, koska hallitusohjelmaan on jo sementoitu se, mikä päätös tulee voimaan. Onko oletettavissa nyt kehysriihen jälkeen loppuajaksi se, että muutamilla mielipiteillä on enemmän merkitystä kuin sillä, mitä työmarkkinaosapuolet ehkä asioihin haluaisivat todeta?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-02-13T18:58:32,2025-02-13T18:59:33,Hyväksytty,1.1 2025_6_213,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_214,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä yhteenvetona sanoisin, että sen takia, että tämä laki on niin iso merkitykseltään ja tarpeellinen näille ihmisille ja ansionmenetykset ovat valtavia, tätä ei tulisi kumota. Tämä tulee lisäämään yötyötä, koska nämä rajoitteet poistuvat tämän korvauksen myötä, kun se poistuu lainsäädännöstä, ja lisää niitä terveysriskejä ja sitten suosii isoja yrityksiä selkeästi, kuten tuossa aiemmin sanoin. Siirtymäaika tässä olisi tarvittu. Ja vielä voisin sanoa, että tämä tulee romuttamaan osaltaan sitä yleissitovuutta. Laki olisi taannut koko alalle nämä korvaukset. Nyt jos yleissitovuus menee joiltain tältä alalta, niin voi sanoa, että sieltä putoaa iso osa pois näitten yötyökorvausten piiristä. Vaikka työehtosopimuksessa pystyttäisiin jonkinlainen korvaus yötyölle tekemään, niin silti siellä jää 800 yrityksen työntekijöiden yötyökorvaukset ja muutkin työehdot kokonaan pois. Eli ollaan semmoisella tiellä, että pala palalta murennetaan tämän leipomotyöalan työehtoja. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-02-13T18:59:33,2025-02-13T19:00:55,Hyväksytty,1.1 2025_6_215,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi aluevalvontalain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 185/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 1/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on puolustusvaliokunnan mietintö PuVM 1/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Edustaja Mäenpää poissa. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_6_216,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi aluevalvontalain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 185/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi. Venäjän laiton, raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainaan on kiristänyt kansainvälistä tilannetta, ja se muistuttaa meitä siitä, ettei alueellinen koskemattomuutemme ole itsestäänselvyys. Suomelle kuuluu oikeus valvoa ja puolustaa omia rajojaan. Nyt käsittelyssä oleva aluevalvontalain muuttaminen hallituksen esityksen ja puolustusvaliokunnan siihen esittämien muutosten mukaisesti vahvistaa tätä periaatetta. Muutokset ovat välttämättömiä, jotta voimme tehokkaasti valvoa ja turvata alueellista koskemattomuuttamme Nato-jäsenenä. Arvoisa puhemies! Lain muutokset varmistavat, että vieraan valtion sotavoimat ja kalusto voivat tulla Suomen alueelle vain selkeiden sääntöjen mukaisesti. Suomen jäsenyys Natossa tuo mukanaan lisää kansainvälistä yhteistoimintaa, ja siksi lainsäädäntömme on päivitettävä vastaamaan uusia tarpeita. Uudistus mahdollistaa joustavamman yhteistyön liittolaistemme kanssa esimerkiksi sotaharjoitusten ja kansainvälisen avun vastaanottamisen osalta. Samalla varmistamme, että kaikki toimet tapahtuvat Suomen omalla päätöksellä ja hallitusti. Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys toteuttaa pääministeri Orpon hallitusohjelman tavoitteita tehdä Suomesta aktiivinen ja kansainvälinen Nato-maa. Se selkeyttää viranomaisten toimintavaltuuksia ja vahvistaa kykyämme valvoa alueellista koskemattomuuttamme kaikissa tilanteissa. Siksi uudistus on oikea ratkaisu. Se parantaa Suomen puolustusvalmiutta, lisää ennakoitavuutta ja tiivistää yhteistyötämme liittolaistemme kanssa. Tiivistynyt yhteistyö tukee myös Pohjois-Suomen kehitystä, sillä se tuo alueellemme mahdollisuuksia esimerkiksi Ruutikankaan ampumaurheilukeskuksen tehokkaampaan hyödyntämiseen tulevaisuudessa. Kannatan tätä esitystä muutoksineen. — Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-13T19:01:34,2025-02-13T19:04:22,Hyväksytty,1.1 2025_6_217,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi aluevalvontalain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 185/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_218,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi aluevalvontalain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 185/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan esittää kiitokseni taitavaksi tunnetun edustajakollega ja valiokunnan puheenjohtaja Jukka Kopran johtamalle puolustusvaliokunnalle ripeästä mietinnön laatimisesta tässä tärkeässä asiassa. Eduskunnan tärkein tehtävä on Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta huolehtiminen, ja on todella hienoa, että jo reilu kaksi vuotta sitten pystyimme saavuttamaan yhteisten lähes yksimielisten päätösten jälkeen jäsenyyden Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natossa. Tässä maailmanajassa Nato-jäsenyys on Suomelle aivan ensiarvoisen tärkeä asia, ja on tärkeää, että Suomi omat Nato-velvoitteensa hyvin täyttää. Tämä aluevalvontalain muutos on tärkeä osa sitä kokonaisuutta, että pystymme toimimaan entistä paremmin oman turvallisuutemme vahvistamiseksi osana liittokuntaa, ja siksi haluan kiittää sekä puolustusvaliokuntaa, puheenjohtaja Kopraa kuin myöskin edellä puhunutta edustaja Hännistä erittäin hyvästä työstä tämän aihepiirin ympärillä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+7.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-02-13T19:04:26,2025-02-13T19:05:46,Hyväksytty,1.1 2025_6_219,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi aluevalvontalain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 185/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 1/2025 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_6_220,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi aluevalvontalain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 185/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä on täällä ensimmäisessä käsittelyssä pääasiassa aluevalvontalain muuttaminen ja siihen liittyvä puolustusvaliokunnan mietintö. Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutettavaksi myös sotilasajoneuvolakia, puolustustarvikkeiden viennissä annettua lakia sekä ampuma-aselakia aluevalvontalakiin tehtävien muutosten johdosta. Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella puolustusvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena sekä puoltaa siihen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä tietyin tarkennuksin. Kyseisen valiokunnan jäsenenä voisin muutaman sanan esityksestä sanoa. Esityksen tavoitteena on huomioida maahantuloon ja maahantulolupiin liittyvissä säännöksissä Suomen Nato-jäsenyys. Tavoitteena on mahdollistaa joustavampi yhteistyö Naton jäsenvaltioiden kanssa niiden joukkojen saapuessa Suomeen esimerkiksi harjoitustoiminnasta johtuen. Vaikka esitys liittyy ensisijaisesti Nato-asioihin, on sillä eräänlainen ehkä myönteinenkin vaikutus. Lainaan seuraavaksi hallituksen esityksen kohdasta ”vaikutukset viranomaisiin” pienen pätkän: ”Esityksen arvioidaan vähentävän jossain määrin Pääesikunnan maahantulolupien myöntämiseen liittyvää työmäärää. Koska ehdotettavien säännösten perusteella kaikille Naton jäsenvaltioiden asevoimille voitaisiin myöntää toistuvaan maahantuloon oikeuttava lupa, ei vastaisuudessa esimerkiksi jokaiseen Suomen alueelle tuloon tarvitsisi erikseen myöntää maahantulolupaa, mikäli tietyn jäsenvaltion asevoimille olisi myönnetty toistuvaan maahantuloon oikeuttava lupa.” Kuten jo lähetekeskustelussakin marraskuussa 24 totesin, niin tämähän on, en nyt tiedä onko tämä normien purkua, mutta ei tämä nyt ainakaan lisää työtaakkaa, se vähentää sitä. Tässä omalta osaltaan kevennetään hallinnollista taakkaa. Valiokunnan mietinnössä todetaankin: ”Merkittävänä muutoksena esitys mahdollistaa sotilaallisen maahantulon vuosittaisen luvittamisen kaikille Nato-maille. Muutokset vähentävät lupahallintokuormaa niin Suomessa kuin liittokunnassa ja nopeuttavat lupakäsittelyä.” Puolustusvaliokunnan mietinnön kohta ”sotilaan ampuma-asetta koskeva sääntely” saattaa kiinnostaa kuulijoita ja ehkä viestimiäkin enemmänkin, joten lainaan mietintöä. ”Valiokunta korostaa sitä näkökulmaa, että Puolustusvoimilla ja poliisilla tulee olla mahdollisimman kattavat tiedot vieraan valtion asevoimien hallussa olevista ampuma-aseista ja patruunoista. Hallituksen esityksen perusteluissa on todettu, että Pääesikunta ja Poliisihallitus sopivat poliisille ilmoitettavista tiedoista, esimerkiksi Suomeen tulevien sotilaiden mukana tulevista ampuma-aseista sekä aseiden ja ampumatarvikkeiden kuljetuksista.” Arvoisa puhemies! Tällaiset huomiot tällä kertaa tähän asiaan. — Kiitoksia. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-02-13T19:05:51,2025-02-13T19:09:51,Hyväksytty,1.1 2025_6_221,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 82/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 2/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on puolustusvaliokunnan mietintö PuVM 2/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Esittelypuheenvuoro, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kopra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_6_222,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 82/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiesitys on hyvin moniulotteinen ja eräällä tavalla myös mullistava, joten on paikallaan pitää ihan esittelypuheenvuoro. Tämän hallituksen esityksen tavoitteena on varmistaa sotilaskurinpitoa ja rikostorjuntaa Puolustusvoimissa koskevan sääntelyn ajantasaisuus huomioon ottaen lain voimaantulon jälkeen tapahtuneet toimintaympäristön muutokset sekä voimassa olevassa lainsäädännössä käytännön soveltamistilanteiden yhteydessä havaitut ongelmat. Voimassa olevaan lakiin verrattuna sotilaskurinpitomenettelyä koskeviin säännöksiin ehdotettaisiin vain teknisiä muutoksia tai ei muutoksia lainkaan. Keskeisin muutosesitys tässä lakiehdotuksessa on, että sotilasrikosten estämistä ja paljastamista ei voimassa olevassa sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa annetussa laissa säädetä nimenomaan minkään tahon tehtäväksi. Voimassa olevan lain mukaan Pääesikunnan tehtävänä on vain sotilasrikosten selvittäminen. Sotilasrikosten estämistä ja paljastamista ei ole myöskään nimenomaisesti säädetty poliisin tehtäväksi. Esityksen yhtenä tärkeänä tavoitteena siis on, että Puolustusvoimien osalta sääntelymalli olisi yhdenmukainen muita rikoksentorjuntaviranomaisia — kuten poliisia, Tullia ja Rajavartiostoa — koskevan sääntelyn kanssa, eli että viranomaisten toimivaltuuksista säädetään kyseistä viranomaista koskevassa laissa. Hallituksen esitys lähetettiin lausunnolle perustuslakivaliokuntaan, lakivaliokuntaan ja hallintovaliokuntaan. Haluan tässä yhteydessä kiittää näitä valiokuntia erinomaisen perusteellisesta ja ripeästä työstä. Esitys annettiin tosin jo vuonna 2023, mutta erikoisvaliokuntien työtilanteen vuoksi näiden lausunnot valmistuivat vasta viime syksynä. Puolustusvaliokunnan mietinnössä on erikoisvaliokuntien näkemyksiä otettu laajasti huomioon perustuslakivaliokunnan valtiosääntöoikeudellisten huomautusten lisäksi, ja myös suurin osa pykälämuutosehdotuksista perustuu erikoisvaliokuntien hyviin huomioihin. Korostan myös sitä näkökulmaa, että kaikkien erikoisvaliokuntien lausunnoissa tuodaan selkeästi esiin, että turvallisuusympäristön voimakas heikkeneminen on painava peruste tällaiselle uudelle lainsäädännölle. On erinomaista, että tässä salissa laajasti ymmärretään ja jaetaan se näkemys, että turvallisuusviranomaisten lainsäädännön on kaikilta osin oltava kunnossa, jotta pystytään mahdollisimman hyvin vastaamaan Suomen sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen Venäjältä kohdistuvaan uhkaan. Arvoisa puhemies! Valiokunta korostaa mietinnössään, että Pääesikunnalle annettavien uusien toimivaltuuksien jälkeenkin Puolustusvoimien ja poliisin tehtäväjako pysyy selvänä. Esityksessä ei mitenkään lailla rajoiteta poliisin rikostorjunnan yleistoimivaltaa. Puolustusvoimiin kohdistuva ase- tai räjähdevarkaus saattaa liittyä esimerkiksi järjestäytyneeseen rikollisuuteen, jolloin on harkittava asian siirtämistä poliisin tutkittavaksi. Ehdotetun ensimmäisen lain 188 §:n mukaan esitutkinta on siirrettävä poliisin suoritettavaksi, jos tutkinnan puolueettomuus tai rikoksen vakavuus sitä edellyttää. Rikostorjuntatehtävä voidaan muutenkin siirtää poliisille asian laadun niin vaatiessa. Poliisilla on myös erityisestä syystä oikeus oma-aloitteisesti ottaa rikostorjuntatehtävä suoritettavakseen. Edellä kuvattu sääntely samoin kuin se, että rikostorjuntatehtävän siirtämisen ilmoitusvelvollisuuden toteuttamisen käytännöistä on tarkoitus sopia nykyiseen tapaan Pääesikunnan ja poliisin yhteistoimintasopimuksessa, takaa sen, että poliisin rikostorjunnan yleistoimivaltaa ei tulla millään lailla vaarantamaan. Puolustusvaliokunta painottaa mietinnössään myös sitä, että viranomaisen lakisääteisen tehtävän toteuttaminen tulee aina ensisijaisesti suorittaa vastuuviranomaisen toimesta ja lähtökohtaisesti omin resurssein. Virka-apuperusteisesti tällaista toimintaa ei voida tehdä. Virka-apu on luonteeltaan tilapäistä, ja virka-aputehtävät liittyvät ensisijaisesti tehtäviin, jotka edellyttävät esimerkiksi sellaista kalustoa tai kykyä, jota pyytävällä viranomaisella ei ole. Tilanne on lähtökohtaisesti omituinen, jos toimivaltainen viranomainen ei selviä omin resurssein normaaliolojen lakisääteisistä tehtävistään. Lisäksi sotilasrikosten estäminen ja paljastaminen edellyttävät Puolustusvoimien erityispiirteiden tuntemista. Selvää on, että uusien toimivaltuuksien toimeenpanon ja lainsäädännön toimivuus edellyttävät niiden toimivuuden tarkkaa seurantaa sekä sisäisessä että ulkoisessa laillisuusvalvonnassa. Tähän työhön kytkeytyy mukaan tärkeällä tavalla myös eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta sekä tiedusteluvalvontavaltuutettu. Valiokunnan mietinnössä tiedusteluvalvontavaltuutetun valvontaroolia edelleen vahvistetaan pykälämuutosten kautta. Valvonnan ja seurannan lisäksi rikostorjuntaa ja tiedustelua koskevaa lainsäädäntöä tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti ainakin siinä vaiheessa, kun tiedustelulainsäädännön toimivuudesta on saatu riittävästi kokemuksia. Tällaisessa tarkastelussa tulisi lähemmin arvioitavaksi myös kysymys sen järjestelmän toimivuudesta, että tiedustelu- ja rikostorjuntatoimivaltuuksia on samalla viranomaisella. Totean yhteenvetona tähän loppuun, että tämä laki on erinomaisen tärkeä ja tarpeellinen osa sitä säädösuudistuskokonaisuutta, jossa Puolustusvoimille annetaan sellaisia toimivaltuuksia, jotka turvaavat parhaalla mahdollisella tavalla maanpuolustuksen toimintaedellytykset niin rauhanaikana kuin kriisioloissa. Selvää on, että turvallisuusviranomaisten toimivaltuustarkastelussa on vielä sarkaa kyntämättä, mutta nyt sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rautaiseen lenkkiin saadaan taas taottua yksi kestävä rengas lisää.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+8.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2025-02-13T19:10:24,2025-02-13T19:16:03,Tarkistettu,1.1 2025_6_223,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 82/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 2/2025 vp,Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_6_224,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 82/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn näihin puhemiehen kiitoksiin puheenjohtaja Kopralle. Puolustusvaliokunta on tehnyt myös tämän hallituksen esityksen käsittelyssä tärkeää työtä, ja kiitos tietysti myös lausunnonantajavaliokunnille, että ne ovat tukeneet puolustusvaliokuntaa onnistumaan työssään. Sotilasrikosten torjunta on tietysti tärkeä osa sitä, että Suomen puolustusvoimat voivat toimia hyvin. Suomi vahvana oikeusvaltiona ja hyvin legalistisena oikeusjärjestelmänä nojaa tietysti siihen, että viranomaisten toimivaltuudet ovat aina selkeät ja lakiin kirjatut, ja tässä nyt puolustusvaliokunta tekee puolustusministeri Häkkäsen esityksen pohjalta hyvää työtä, että tämä sotilaskurinpitolainsäädäntö saatetaan ajan tasalle. Mielestäni eduskunta voi nyt tämän lakiesityksen ollessa tässä ensimmäisessä käsittelyssä hyvillä mielin yksimielisesti yhtyä valiokunnan mietintöön.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+8.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-02-13T19:16:07,2025-02-13T19:17:10,Tarkistettu,1.1 2025_6_225,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 82/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 2/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_6_226,6/2025,2025-02-13,16.00,19.23,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 82/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Turvallisuuslainsäädännön on oltava kunnossa ja ajan tasalla, joten sen päivittäminen on paikallaan, tarpeellista ja tärkeää. Kiitän edustaja Kopraa erinomaisesta esittelystä ja kannatan vahvasti esitystä. Toivon eduskunnalta tukea tähän esityksen läpiviemiseen. — Kiitoksia. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-13T19:17:10,2025-02-13T19:17:42,Tarkistettu,1.1 2025_7_1,7/2025,2025-02-14,13.00,13.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Ilmoituksia,"Hyvät kansanedustajat! Ilmoitan, että Slovenian parlamentin puhemies Urška Klakočar Zupančič seurueineen on saapunut seuraamaan täysistuntoa. Eduskunnan puolesta toivotan vieraat tervetulleiksi. [Suosionosoituksia]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_7_2,7/2025,2025-02-14,13.00,13.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi lastensuojelulain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 22/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. — Keskustelu. Edustaja Kilpi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_7_3,7/2025,2025-02-14,13.00,13.32,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi lastensuojelulain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 22/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessa esitetään, että lastensuojelulakia muutetaan niin, että 1) lastensuojelussa olevan lapsen puhelin voidaan ottaa haltuun ilman päätöstä, jos kyse on lyhytaikaisesta, enintään 12 tuntia kestävästä puhelimen käytön rajoittamisesta, 2) henkilötarkastukseen riittäisi syy epäillä, että lapsella on vaatteissaan tai muutoin yllään 65 §:n 1 momentissa tarkoitettuja aineita tai esineitä, ja 3) lastensuojelulaitoksen johtajan tai hänen määräämänsä laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluvan henkilön päätettävissä olevan lapsen liikkumisvapauden rajoittamisen lastensuojelulaitoksessa enimmäisaikaa pidennettäisiin seitsemästä vuorokaudesta 30 vuorokauteen, ja lisäksi esitetään, että rajoitus voi jatkua enintään 90 vuorokautta nykyisen 30 vuorokauden sijaan. Puhemies! Lastensuojelu on ajautunut jo pitemmän aikaa jyrkkenevään kriisiin. Viesti lastensuojelusta on ollut selvä ja kirkas: emme pysty tekemään työtämme, emme pysty suojelemaan lapsia. Itsemääräämisoikeus on perustuslaillinen oikeus, mutta jos sitä ylikorostetaan varsinkin lasten kanssa, polkeutuu siinä muita perusoikeuksia, kuten esimerkiksi oikeus turvallisuuteen tai vaikkapa oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Itsemääräämisoikeuden korostamisella ei saa aiheuttaa lapsen turvallisuudelle vaaraa eikä saa vaarantaa lapsen normaalia kehitystä. Näin on kuitenkin tapahtunut jo pitemmän aikaa, ikävä kyllä. Lastensuojelussa normaalien kasvatuksellisten rajoitustoimien tekeminen on muodostunut hyvin byrokraattisen kankeaksi hallintomenettelyksi. Puhelimen käytön rajoittamisesta on järjestettävä asianosaisten kuuleminen ja täytettävä useita lomakkeita, kun tarkoituksena on saada lapsi yöllä nukkumaan. Joissakin tapauksissa sitä ei voida tehdä ollenkaan, vaikka kysehän on täysin normaalista kasvatuksellisesta toimesta. Jos lapsi päättää lähteä sijoituspaikasta hatkaan, sitä ei voida asianmukaisesti estää. Tämä on johtanut siihen, että sijoituspaikoista on tullut hollitupia, missä mennään ja tullaan niin kuin halutaan ja huvittaa. Hyvin usein hatkailevan nuoren ja lapsen elämässä on kyse jonkinnäköisestä kriisiytyneestä tilanteesta, ja se seitsemän vuorokautta liikkumisen rajoittamista, mikä tänä päivänä on voimassa, ei alkuunkaan riitä sen kriisiytyneen tilanteen haltuunottoon. Väkivaltainen käyttäytyminen lasten ja nuorten keskuudessa on ilmiselvästi jo vuosikausia ollut selkeässä kasvussa, ja tämä näkyy erityisesti tuolla lastensuojelussa. Lapsilla on yhä enemmän teräaseita ja muita astaloita, ja niitä myös käytetään. Samoin myös päihteitten käyttö on runsasta. Henkilötarkastuksia ei lapsille kuitenkaan voida tehdä, kun lapset tulevat laitoksiin valvomattomista tilanteista. Tämä mahdollistaa lapsellisen helposti aseiden ja päihteiden tuomisen sijoituspaikkoihin. Moni lastensuojelun ammattilainen onkin sanonut väkivallan uhan olevan sijoituspaikoissa hyvin olennainen ja jatkuvasti läsnä. On tultu siihen, että sijoituspaikoissa mietitään jo tänä päivänä, onko se itsemääräämisoikeuden polkemista, jos lapsia vaaditaan pesemään hampaat tai vaaditaan tulemaan syömään, ja jos tällä tavalla lastensuojelun ammattilaiset keskustelevat keskenään, niin se on kyllä osoitus siitä, että ollaan aika pahasti hakoteillä. Näistä ja monesta muusta syystä viimeksi juuri eilen eräskin lastensuojelussa työskentelevä ammattilainen totesi, että puhelimen käytön rajoittaminen on maailman paras toimenpide, jos sellainen saadaan asianmukaiseen käyttöön. Rajoittamistoimista, jotka ovat täysin normaaleita kasvatuksellisia asioita, on tullut monimutkaisia ja byrokraattisia hallintomenettelyitä, joita alaikäinen lapsi ei yksinkertaisesti ymmärrä. Sitä kautta heille opetetaan vain byrokratian rattaissa jauhautumista, joissa he ovat vain mitättömiä nappuloita eivätkä niinkään ihmisiä. Arvoisa puhemies! Kun lapsi otetaan huostaan, kun lapsi otetaan pois omasta kodistaan ja sijoitetaan muualle, yhteiskunta tekee siinä hyvin merkittävän lupauksen. Se lupaa pitää lapsesta huolta, se lupaa tarjota lapselle asioita, joista hän on omassa elämässään jäänyt paitsi ja joiden puute uhkaa hänen kehitystään merkittävällä tavalla, ja ikävä kyllä tilanne on ollut jo pitkään niin, että yhteiskunta ei ole pystynyt tätä lupausta pitämään. Yhteiskunta ei pysty tarjoamaan rajoja eikä rakkautta, juuri niitä asioita, joidenka puuttumisen takia lapsi ylipäätään on joutunut sijoitettavaksi. Rajat ovat rakkautta. Vaikka lapset niitä vastaan kapinoivatkin, niin kun rajoja on, he tuntevat, että heistä välitetään, ja se taas luo turvallisuudentunnetta, joka on perustavaa laatua olevaa rakennusmateriaalia lapsen kehitykselle. Turvattomuus on täysin väärä kasvualusta tasapainoiselle elämälle. Meidän tehtävänä on huolehtia lapsille turvallinen ympäristö kasvaa ja kehittyä. Arvoisat kansanedustajat, se on meidän velvollisuus. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2025+4.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-02-14T13:02:39,2025-02-14T13:08:38,Hyväksytty,1.1 2025_7_4,7/2025,2025-02-14,13.00,13.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi lastensuojelulain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 22/2024 vp,Kiitoksia. — Mennään puhujalistalle. Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_7_5,7/2025,2025-02-14,13.00,13.32,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi lastensuojelulain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 22/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme lakialoitetta laiksi lastensuojelulain muuttamisesta, jonka on allekirjoittanut edellä puhunut kokoomuksen kansanedustaja Marko Kilpi. Lakialoitteen tavoitteena olisi saada voimaan muutos, joka mahdollistaisi sijaishuollossa lyhytaikaisen puhelimenkäyttörajoituksen ilman, että tätä varten tarvitsisi tehdä erillistä päätöstä. Tämä on rajattu nyt kuitenkin vain lyhytaikaiseen rajoittamiseen, korkeintaan 12 tuntiin. Tarkoituksena on myös laajentaa lastensuojelulaitosten henkilökunnan mahdollisuuksia toteuttaa henkilötarkastuksia ja pidentää liikkumisvapauden rajoittamisen enimmäisaikaa. Henkilötarkastuksen tekemiseksi riittäisi syy epäillä, että lapsella on vaatteissaan piilossa kiellettyjä aineita tai esineitä. Liikkumisvapautta voitaisiin rajoittaa nykyisen, hyvin lyhyen seitsemän vuorokauden sijaan 30 vuorokautta, ja yhtäjaksoinen rajoittaminen saisi jatkua enintään 90 vuorokautta 30 vuorokauden sijaan. Uudistukset toisivat merkittävää helpotusta nuorten parissa työskentelevien arkeen. Arvoisa puhemies! Aloitteen perusteissa kuvataan aivan oikein lastensuojelulain puutteita. Byrokratia on tehnyt lastensuojelutyöstä hankalaa, kun pieniäkin rajoituksia varten täytyy tehdä hallinnollinen päätös. Lapset ja nuoret tuntuvat tänä päivänä tuntevan oikeutensa hyvin, mutta velvollisuuksia sen sijaan ei usein tunneta. Liikkumisen rajoittamisen vaikeus on mahdollistanut lapsille ja nuorille sen, että he voivat poistua sijoituspaikastaan kuin koira veräjästä, minkä jälkeen he ovat helppo saalis hyväksikäyttäjille. Poliisin ammatissa näkee aivan liian paljon laitosnuoria, joilla on jo nuorella iällä vakavia päihde- ja huumeongelmia. Huumeiden hankkimiseksi lapsella/nuorella ei ole rahaa, vaan he joutuvat tekemään rikoksia saadakseen aineita, ja monet tarjoavat maksuksi omaa kehoaan. Nuoret tarvitsevat perään katsomista ja huolenpitoa, myös rajoja ja kuria. Muussa tapauksessa ajautuminen päihdemaailmaan on aivan liian helppoa. Nämä ongelmakohdat nivoutuvat siinäkin mielessä yhteen, koska tiedämme, miten helppoa nuorten on kännykän välityksellä saada huumausaineita tai halutessaan vaikka aseita. Arvoisa puhemies! Onneksi näitä edustaja Kilven tuomia huolia tullaan käsittelemään yhdessä lastensuojelulainsäädännön kokonaisuudistuksen kanssa. Hallitus ottaa tämän asian tosissaan ja tekee töitä ongelmien korjaamiseksi. Henkilöstön toimivaltuuksiin liittyvät kysymykset tullaan huomioimaan. Uudistukset tulevat hallituksen esityksissä kahdessa vaiheessa: ensimmäinen syksyllä 2025 ja jälkimmäinen vuonna 2026. Tarkoituksena on käsitellä esimerkiksi ehdotukset vakavaa väkivaltaa käyttävien lasten integroiduista ja suljetuista kuntoutuspalveluista ja keinoista puuttua niin sanottuihin laitosnuorten hatkoihin sekä selkiyttää ja uudistaa lastensuojelulain rakenne ja sisältö kokonaisuutena. Kiitän edustaja Kilpeä erittäin hyvästä aloitteesta. — Kiitos. [Timo Heinonen: Erinomainen puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2025+4.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-02-14T13:08:47,2025-02-14T13:12:44,Hyväksytty,1.1 2025_7_6,7/2025,2025-02-14,13.00,13.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi lastensuojelulain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 22/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Päivi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_7_7,7/2025,2025-02-14,13.00,13.32,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi lastensuojelulain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 22/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kilpi on tehnyt aloitteen tärkeästä asiasta, ja itsekin yhdyn täysin näihin tavoitteisiin. Itsemääräämisoikeuksien vahvistaminen on valitettavasti kääntynyt nuorten turvattomuudeksi, kun lastensuojelun ammattilaisilla ei ole riittäviä mahdollisuuksia asettaa terveitä rajoja lapsille ja nuorille. Huostaanotettujen lasten ja nuorten sijoituspaikoissa lasten liikkumista ei ole enää tämän nykylain mukaan voinut rajoittaa entiseen tapaan, ja todellakin jopa puhelimen käytön rajoittamisesta on tehtävä hallinnollinen päätös, mikä kuormittaa henkilöstöä ja tuo mukaan turhauttavaa byrokratiaa. Lapset ja nuoret voivat melko vapaasti myös poistua sijoituspaikoistaan, jonka vuoksi päihde- ja väkivaltaongelmat ovat kasvaneet, kun niihin liittyviä kierteitä on vaikeampi katkaista. Lasten ja nuorten luvattomiin poissaoloihin on todellakin myös voitava puuttua entistä selkeämmin, jotta ongelmat voitaisiin ratkaista. Aivan kuten tässä on jo todettu, hallitus aikoo uudistaa lastensuojelulakia vaiheittain, kahdessa vaiheessa hallitusohjelman mukaisesti. Tuohon ensimmäiseen vaiheeseen, jota odotamme jo tämän vuoden syksyllä, nimenomaan odotan näitä esityksiä, joita edustaja Kilpi on nostanut esiin, ja myös ehdotuksia toimenpiteistä koskien lasten luvattomia poissaoloja lastensuojelulaitoksista. Mutta vähintään yhtä tärkeä on myös tämä toinen osa, jota odotamme vuonna 2026, jossa kiinnitetään huomiota nimenomaan siihen varhaiseen tukeen, ennaltaehkäisemiseen, moniammatilliseen lapsiperhetyöhön ja lastensuojelun avopalveluita painottavan palvelurakenteen edistämiseen. On todellakin tärkeää löytää keinot niiden lasten ja nuorten kohdalla, joiden ongelmat ovat edenneet jo niin pitkälle, että heidät on sijoitettu tai huostaanotettu, mutta vielä tärkeämpää on pyrkiä ennaltaehkäisemään näitä ongelmia esimerkiksi käyttämällä vaikkapa ennaltaehkäisevää kotipalvelua. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2025+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-02-14T13:12:46,2025-02-14T13:15:40,Hyväksytty,1.1 2025_7_8,7/2025,2025-02-14,13.00,13.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi lastensuojelulain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 22/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_7_9,7/2025,2025-02-14,13.00,13.32,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi lastensuojelulain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 22/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Hyvää ystävänpäivää alkuun kaikille. Vaikka tämä aihe on hieman nyt surullinen, siitä huolimatta on hyvä tavoite, että jokaisella olisi edes yksi ystävä, ja sitä tietysti tänäänkin kaikille toivomme. Edustaja Kilven lakialoite on erittäin tervetullut. Tämä on ehkä vähän samaa sukua tämän koulujen kännykkäkieltoasian kanssa — me joudumme tässä talossa säätämään lainsäädäntöön yksi toisensa jälkeen erilaisia, aika lailla itsestäänselvyyksiä, jotka itsestäänselvyyksinä on erilaisissa arjen tilanteissa todettu perusoikeuksiksi tai perustuslain vastaisiksi toimiksi. Joskus käytin itse esimerkkiä, että tarvitseeko lapsen sitten ottaa päiväkodissa kurahousut pois, jos hän kokee, että hän ei halua ottaa niitä pois. Mutta kyllä ne siellä täytyy ottaa, ja vähän samaa ajatusta on ehkä näissä, että me olemme vieneet nämä perusoikeustulkinnat hyvin pitkälle. Tässä edellä edustajakollegat käyttivät hyviä puheenvuoroja siitä, mitä pääministeri Petteri Orpon hallitus tällä sektorilla on tekemässä. Meillä on tulossa tämä kokonaisuudistus, johon täällä viitattiin, ja siinä toivottavasti tämän vuoden aikana, viimeistään tulevana syksynä saadaan laki eduskunnan käsittelyyn, jossa myös nämä lastensuojelun erityisyksiköt tulevat Suomessa käyttöön. Lapsiasiainvaltuutettu Elina Pekkarinen ja HUSin lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokarihan nostivat vajaa vuosi sitten huhtikuussa esille väkivaltaisten lasten ja nuorten lastensuojeluyksiköt. Tällaisissa lastensuojelun erityisyksiköissä saisi aina parasta mahdollista yliopistosairaaloiden tuottamaa psykiatrista hoitoa mutta pystyisi käymään myös koulua. Lastensuojelukenttä ja lastenpsykiatrit ovat pitäneet esillä tätä jo aiemmin, ja tämähän nousi Viertolan surullisten tapahtumien aikaan uudelleen esille. Pekkarinen totesi Helsingin Sanomissa, että ”tällaisia lapsia yhdistää käytöksen tuhoavuus, joka kohdistuu joko itseen tai muihin”. Esitys sai silloin pääministeri Petteri Orpolta vahvaa tukea, mutta myös hallitukselta laajemmin, ja toivottavasti tämä hybridiyksiköiden toteuttaminen vakavasti oireileville, niin sanotuille system crasher ‑lapsille ja -nuorille nyt toteutuu. Idea on se, että kun normaali ei toimi eikä erityinenkään riitä, tarvitaan jotain poikkeuksellista. System crasher ‑nuori on erikoinen ja vaikeaselitteinen nimitys, mutta sitä on myös itse näiden lasten ja nuorten tilanne. System crasher nousi terminä laajemmin esille joitain vuosia sitten, kun Saksassa julkaistiin samanniminen elokuva. Elokuva kertoo yhdeksänvuotiaasta Benni-tytöstä, jota palloteltiin sijaishuoltopaikasta toiseen ja ryhmäkodista kolmanteen. Pieni tyttö oli monessa mielessä valloittava mutta myös impulsiivinen, voimakas ja aggressiivinenkin. Ammattilaiset ja aikuiset tekivät parhaansa mutta eivät pystyneet tätä pientä tyttöä auttamaan. Lastensuojeluaiheinen elokuva olikin vahvoja tunteita herättävä mutta samalla myös varsin realistinen kuva tilanteesta, josta täällä tänäänkin olemme puhuneet, missä järjestelmä on kyvytön myös vastaamaan lasten ja nuorten erilaisiin tarpeisiin. Saksassa tällaisia lapsia, jotka joutuvat esimerkiksi suojakotiin siksi, että eivät kelpaa muuallekaan — eivät kelpaa muuallekaan — kutsutaan nimellä systemsprenger. Kyse on siis tietynlaisista järjestelmän väliinputoajista, jotka rikkovat siis systeemin, järjestelmän. Järjestelmä on siis heidän kohdallaan rikki, eivät nämä lapset, vaikka olemme luulleet sen toimivan. Ja yleensä se toimiikin, kun ongelmat pystytään rajaamaan selkeästi, mutta kun näin ei ole, niin systeemi ei toimikaan. Palvelujärjestelmämme on tällöin liian pirstaleinen — ja tähän täällä viitattiin tässä kokonaisuudistuksessakin. Elokuvan pieni tyttö ei siis ole paha, mutta ei toisaalta myöskään tiedä, mitä hyvä on. Moniongelmainen lapsi käy karua taistelua tahtoen lopulta eniten olla kuitenkin vain oman äitinsä kanssa. Pekkarinen ja Repokari nostivat siis pääministeri Petteri Orpon tukemana keskusteluun lastensuojelun hybridiyksiköt, jotka olisivat siis erikoistuneet erityisesti väkivaltaisesti käyttäytyviin lapsiin ja nuoriin. Esille esimerkkinä on nostettu Helsingin Rinnekodit Oy:n intensiivihoidon yksikkö, missä lastenkotiin on integroitu HUSin lastenpsykiatrian yksikön psykologi, neuropsykologi, sairaanhoitaja ja lääkäri. Lisäksi samassa yksikössä toimii sairaalakoulu, ja keskiöön on nostettu ennen muuta pysyvyys. Tämä auttaisi itse lapsia ja nuoria, mutta myös monia muita. On nimittäin, hyvät kollegat, arkipäivää, että meillä on lastensuojelussa ja sijaishuollossa koko ajan enemmän ja enemmän erittäin vaativahoitoisia ja monenlaista tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria, ja heitä syntyy enempi, jos me emme korjaa näitä haasteita, joita edustaja Kilvenkin lakialoitteessa esille nostetaan. Lapsen mutta myös perheen ongelmien kasaantuessa tarvitaan uudenlaisia toimia, uudenlaisia keinoja ja pitkäjänteisempää apua. Kimurantit ja moniongelmaiset tilanteet vaativat laaja-alaisesti erilaisia palveluita, ja tällöin, kuten saksalaiselokuvassakin kävi, systeemi ei jousta riittävästi ja eri toimijat hyvästä tahdostaan huolimatta jäävät liian yksin. [Puhemies koputtaa] Tällainen moniammatillinen ja monitoimijainen yhteistyö voisi saada systeemin toimimaan näillekin ei erilaisille vaan erityisille lapsille ja nuorille. Hyvä, että asiaan on nyt tartuttu, vaikkakin vasta aika monien surullistenkin tapahtumien jälkeen. Haluan antaa vahvan tuen tälle Kilven lakialoitteelle, joka on yhden osan korjaaminen ja hyvä alleviivaus taas siitä, minkälaiseen me olemme tämän sääntelyn vieneet, että joudumme sääntelyllä korjaamaan liikaa sääntelyä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2025+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-02-14T13:15:42,2025-02-14T13:22:46,Tarkistettu,1.1 2025_7_10,7/2025,2025-02-14,13.00,13.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi lastensuojelulain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 22/2024 vp,"Kiitoksia. — Muistutan, että puolelta lopetetaan, koska on suuren valiokunnan kokous. — Edustaja Rasinkangas.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_7_11,7/2025,2025-02-14,13.00,13.32,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi lastensuojelulain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 22/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyseessä on lakialoite laiksi lastensuojelulain muuttamisesta. Hallitus on uudistamassa nykyistä lastensuojelulakia, mikä on erittäin tervetullut ja tärkeä asia. Tässä aloitteessa on tärkeitä huomioita, joiden tulisi ehdottomasti olla osana nykyisen lastensuojelulain uudistamista. Jo pitkään lastensuojelun sijoitusyksiköissä on koettu ongelmaksi henkilöstön kasvatus- ja hoitotehtävän kannalta riittämättömien keinojen ja työkalujen puuttuminen. Yksi riittämättömistä keinoista on ollut liikkumisvapauden rajoittaminen ilman byrokratiaa, ja rajoitusaika on ollut liian lyhyt. Sijoitusyksikön henkilökunnalla on ollut välillä vaikeaa saada nopeasti kiinni rajoittamisesta päättävää sosiaalitoimen henkilöä. Sosiaalitoimen päätös sijoittaa alaikäinen lapsi tai nuori lastensuojelulain perusteella kiireellisesti huostaan — tai muu pidempiaikainen sijoitus — kertoo yleensä siitä, että lapsen kasvu ja kehitys on siinä määrin häiriintynyt tai vaarantunut, että näiden turvaamiseksi on päätetty sijoittaa. Joissakin tilanteissa myös lapsen huoltajat ovat kokeneet omat kasvatustoimensa riittämättömiksi ja pyytävät sosiaalitoimelta apua. Nykyinen liikkumisvapauden rajoittamisesta päättäminen ja sen pituuden pidentäminen olisivat tärkeitä uudistuksia nuoren turvallisuuden ja terveellisen kasvun ja kehityksen kannalta. Nuorten hatkaaminen eli karkailu on lisääntynyt etenkin juuri sijoitusyksiköistä. Osasyynä on se, että nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista riittäviä keinoja tähän kasvatustyöhön. Myöskään henkilökunnan oikeus verekseltään karkaavan nuoren kiinniottoon ei lain mukaan ole mahdollista, vaan henkilökunnan tulee ottaa yhteys sijoittavaan tai päivystävään sosiaalityöntekijään, joka puolestaan tekee virka-apupyynnön poliisille, ja poliisille nämä ovat C-luokan tehtäviä eli ei-kiireellisiä. Karkaamiset ovat johtaneet monen nuoren kohdalla ikäviin seurauksiin. Hatkareissulla on syyllistytty moniin rikoksiin, kuten väkivaltarikoksiin, päihteiden käyttöön ja varkausrikoksiin. Muutamat nuoret ovat lisäksi hatkareissullaan joutuneet seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi päätyessään päihteitä ja lääkeaineita käyttävien seuralaisten majoitukseen. Tässä aloitteessa vedotaan myös liikkumisvapauden rajoituksen pidentämiseen ja kasvatus- ja hoitohenkilökunnan mahdollisuuteen päättää tästä tarvittavasta toimenpiteestä. On myös tärkeää, että henkilökunnalle lisätään oikeus tehdä henkilöntarkastus esimerkiksi lomalta palattaessa, hatkareissulta kiinni otettaessa tai muulloin, kun on syytä epäillä, että nuorella on hallussa sellaisia tarvikkeita tai esineitä, joita lain mukaan ei saisi olla hallussa, taikka hallussa oleva materiaali on vaaraksi nuorelle itselleen tai jollekin muulle: esimerkiksi päihteet, lääkeaineet, teräaseet sekä niihin rinnastettavat asiat. Sijoitusyksikön henkilökunnalle tulisi laajentaa tämä henkilöntarkastus mahdolliseksi myös niissä tilanteissa, kun nuorta ollaan ottamassa esimerkiksi hatkareissun jälkeen kiinni sijoitusyksikön ajoneuvolla. Tällä hetkellä laki mahdollistaa tarkastuksen autossa, joka on luonnollisesti vaikeampi tila suorittaa tarkastus — tästä esimerkki, missä kaksi kiinni otettua nuorta laittoivat autossa paperia palaamaan ja vaativat ulospääsyä autosta. On tärkeää, että kännykän käyttöä rajoitetaan myös sijoitetuilta nuorilta. Meillä on myös ikäviä tapauksia, missä sijoitusnuori on pahoinpidellyt tai jopa riistänyt hengen työntekijältä pyrkiessään karkuun tai käyttäessään luvatonta ja salassa sijoitusyksikköön tuomaansa astaloa. Kännykkä on nuorille tärkeä, mutta tärkeää on myös rajoittaa ja turvata nuoren arkirytmi. Yksi tärkeä onkin turvata sijoitusyksikössä nuorelle riittävä uni ja sitä kautta parantaa nuoren arkirytmiä. Kännykän rajoittaminen voi olla muutenkin tarpeen, kun lapsella on vahva kännykkä- tai peliriippuvuus. Tämä aloite on erittäin tärkeä, ja toivon, että lastensuojelulakia tarkastellaan muidenkin epäkohtien osalta, jotka ovat liian byrokraattisia tai haittaavat sijoitusyksiköiden henkilökunnan tärkeää kasvatus- ja hoitotyötä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2025+4.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-02-14T13:22:55,2025-02-14T13:27:09,Hyväksytty,1.1 2025_7_12,7/2025,2025-02-14,13.00,13.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi lastensuojelulain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 22/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_7_13,7/2025,2025-02-14,13.00,13.32,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi lastensuojelulain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 22/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuen vahvasti puheena olevaa edustaja Kilven aloitetta, ja edustaja Kilpi ja muutkin puhujat toivat puheenvuoroissaan hyvin esiin sen, miten nykyinen laki ja sen edellyttämä byrokraattinen toimintatapa monissa yksityiskohdissa estää ja haittaa lasten auttamista ja estää ja haittaa sitä, että voitaisiin ennalta toimia niin, että tietyt vaikeudet heidän kohdallaan voitaisiin välttää. Vanhaan aikaan, siis sata vuotta sitten, oli laitoksissa monenlaista mielivaltaa, mutta sitten se heiluri meni toiseen ääripäähän. Nyt me käsittelemme lastensuojelua, ja muitakin esimerkkejä on, missä on sitten pyritty mielivaltaa estämään — ja sen estäminen on tietysti ihan perusteltua ja oikein — säätämällä aivan liian byrokraattisia ja tiukkoja rajoituksia sen suhteen, miten esimerkiksi tässä tapauksessa lastensuojelun piirissä voidaan lapsia auttaa ja puuttua heidän tilanteisiinsa, kun tilanne sitä vaatii. Taustalla ovat tietysti nämä naurettavat, ylikireät perustuslakitulkinnat, joista pikkuhiljaa onneksi päästään järkevämmille vesille. Esimerkiksi ensi viikolla käsittelemme täällä salissa sitä, että kännykän käyttöä kouluissa voidaan rajoittaa, ja enää juuri kukaan ei lausu, että siihen liittyisi huomattavia perustuslaillisia ongelmia. Herää kysymys, miksi ja ketkä ovat menneet säätämään tällaisia lakeja, jotka ovat terveen järjen vastaisia ja joissa virkailijat, henkilöt, aikuiset siellä, jotka pyrkivät lapsia auttamaan, eivät voi ihan normaaleja kasvatusmetodeja käyttää ilman huomattavaa byrokratiaa. No, kuvasin äsken jo vähän, miksi, ja nyt sitten kysymys on siitä, ketkä tämmöisiä ovat menneet säätämään. No, minä varmasti olen ollut mukana — olenhan ollut täällä niin pitkään, että varmasti tämäkin laki on säädetty minun täällä ollessani — mutta sanon, että on erinomainen asia, että näistä ylikireistä perustuslakitulkinnoista johtuvia käytännön epäkohtia meidän lainsäädännössä nykyään pikkuhiljaa korjataan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2025+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-02-14T13:27:12,2025-02-14T13:29:57,Hyväksytty,1.1 2025_7_14,7/2025,2025-02-14,13.00,13.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi lastensuojelulain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 22/2024 vp,"Kiitoksia. — Nyt on kello hyvin paljon, mutta otetaan nämä kaksi puheenvuoroa, jos ne ovat lyhyitä. — Olkaa hyvä, edustaja Kiuru, Pauli.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_7_15,7/2025,2025-02-14,13.00,13.32,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi lastensuojelulain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 22/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan lyhyesti, kuten pyysitte, kiitän edustaja Kilpeä erinomaisesta aloitteesta. Rajat ovat rakkautta, kuten hän sanoi. Häiriökäyttäytyminen on rajojen etsimistä. Rajat tulevat jossain vaiheessa vastaan, ja se viimeinen raja on siinä vaiheessa, kun vankilan ovi menee kiinni. Jos ollaan niin pitkällä, olemme epäonnistuneet — yhteiskunta on epäonnistunut, kasvattajat, koulutus, vanhemmat ja koko yhteiskunta kokonaisuudessaan. Kiitos Kilvelle näistä hyvistä aloitteista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2025+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-02-14T13:30:03,2025-02-14T13:30:35,Hyväksytty,1.1 2025_7_16,7/2025,2025-02-14,13.00,13.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi lastensuojelulain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 22/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kilpi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_7_17,7/2025,2025-02-14,13.00,13.32,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi lastensuojelulain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 22/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän erittäin hyvistä ja tasapainoisista ja ymmärtäväisistä puheenvuoroista, mitä tässä on esitetty. — Lastensuojelussa on useita ongelmia ja korjauskohteita, se me tiedetään, mutta esimerkiksi nämä kolme kohtaakin jos saataisiin kuntoon, se olisi merkittävä parannus lastensuojelun piirissä. Pitää myöskin huomioida se, että tässä puhutaan nyt niistä asioista, mitkä ovat siellä ongelmakirjon toisessa päässä, ja meidän pitäisi asioita tarkastella myös kokonaisvaltaisesti, niin että pystyttäisiin ennalta ehkäisemään mahdollisimman paljon ja mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti niitten ongelmien kehittyminen siihen pisteeseen, että lapsia sitten joudutaan ottamaan huostaan ja viemään lastensuojelun piiriin sinne sijoituslaitoksiin. Me pystymme näitä tilanteita paljon paremmin sieltä huomaamaan ja pystymme tekemään niihin oikeita toimenpiteitä, jos meillä siihen tahtoa on, ja tämä on myöskin juuri se ydinkysymys: mitkä ovat meidän arvot, mihinkä me panostamme tässä yhteiskunnassa? Tällaisessa taloustilanteessa rahan ja talouden merkitys korostuu, mutta meidän pitää pitää mielessä myös lapset ja nuoret, jotka ovat meidän tulevaisuus. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2025+4.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-02-14T13:30:35,2025-02-14T13:31:53,Hyväksytty,1.1 2025_7_18,7/2025,2025-02-14,13.00,13.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Seuraava täysistunto,"Tämä täysistunto on päättynyt. Hyvää ystävänpäivän jatkoa, hyvää viikonloppua!", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_8_1,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Välikysymyksen esittämistä varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Edustaja Antti Kaikkonen ja 22 muuta edustajaa ovat tehneet välikysymyksen VK 1/2025 vp arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta. Annan nyt puheenvuoron välikysymyksen ensimmäiselle allekirjoittajalle. — Edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_8_2,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään tulevaisuusvaliokuntaan, jolle ulkoasiainvaliokunnan, liikenne- ja viestintävaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan, sivistysvaliokunnan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan, talousvaliokunnan, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ja ympäristövaliokunnan on annettava lausunto. Pääministeri Petteri Orpon esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään ryhmäpuheenvuorot, joiden pituus on enintään viisi minuuttia. Muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_8_3,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomi on vahvasti sitoutunut vuonna 2015 hyväksytyn YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n ja sen tavoitteiden toimeenpanoon. Kaiken keskiössä on talouden, ihmisten sekä ympäristön hyvinvointi. Valtioneuvoston selonteko Agenda 2030:n toimeenpanosta kokoaa yhteen hallitusohjelmassa sekä muissa keskeisissä selonteoissa ja strategioissa esitetyt toimet kestävän kehityksen edistämiseksi niin kansallisesti kuin osana Suomen kansainvälistä yhteistyötä. Suomen pitkäjänteinen työ on tuottanut hedelmää. Olemme saavuttaneet hieman yli 86 prosenttia asetetuista 17:stä kestävän kehityksen tavoitteesta. Suomi on jo pitkään ollut kestävän kehityksen edelläkävijä, ja viime vuonna sijoituimme jälleen maailman ykköseksi kansainvälisessä vertailussa, joka mittaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa eri maissa. Me olemme hoitaneet oman tonttimme.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-18T14:23:00,2025-02-18T14:24:11,Hyväksytty,1.1 2025_8_4,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Terhi,Koulumies,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tässä salissa käsiteltiin YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaa edellisen kerran vuonna 2020, elimme erilaisessa maailmassa. Se maailma oli turvallisempi. Niitä haasteita, joiden kanssa nyt elämme, ei ollut näköpiirissä. Onkin yhä tärkeämpää edistää elinympäristön säilymistä ja kehittymistä paremmaksi kaikkialla maailmassa. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen Agenda 2030 ‑ohjelman mukaisesti on vaarantunut kansainvälisen yhteistyön ongelmien ja Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Suomi on kuitenkin saavuttanut tavoitteista jo 86 prosenttia. Ohjelma ohjaa Suomea kohti kestävämpää tulevaisuutta osana kansainvälistä yhteisöä. Se on kunnianhimoinen monessa suhteessa, mutta olemme hyvässä vauhdissa. Olemme itse asiassa kärkimaita tässä työssä yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Sillä linjalla kokoomus haluaa Suomen jatkavan. Suomen intressissä on rauhan, vakauden, demokratian ja kehityksen tukeminen myös niillä alueilla, jotka eivät näy kotimme ikkunasta. Haluamme edistää myönteistä yhteiskuntakehitystä kaikkialla maailmassa, koska se lisää myös Euroopan ja Suomen turvallisuutta. Olemme YK:ssa avoin, luotettava ja pitkäjänteinen kumppani. Olemme valmiita keskustelemaan kehittyville maille tärkeistä asioista. Haluamme osaltamme lieventää länsimaiden ja kehittyvien maiden välisiä jännitteitä. Arvoisa puhemies! YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma on viitoittanut päätöksentekoa jo yhdeksän vuotta. Sipilän hallitus otti siinä ensimmäiset askeleet, ja sitä työtä ovat jatkaneet kaikki hallitukset sen jälkeen. Ohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeisiä haasteita ovat päästöt, jotka syntyvät fossiilienergian tuotannosta ja käytöstä. Kehityskohteita ovat myös kiertotalouden toiminta, koulutus sekä tutkimus‑ ja tuotekehitysmenojen alhainen osuus suhteessa bruttokansantuotteeseen. Hallitusohjelma tarjoaa ratkaisuja näihin haasteisiin. Haluamme Suomen nousevan puhtaan energian edelläkävijäksi Euroopassa. Haluamme myös turvata talouden hyvän kehityksen ja muokata energiantuotantoa ympäristöystävällisemmäksi. Arvoisa puhemies! Suomessa on saavutettu hyviä tuloksia tietyissä ohjelman tavoitteissa. Sosiaalisen koheesion eli yhteiskunnan eri väestöryhmien yhteenkuuluvuuden tunteen tila on Suomessa erittäin hyvä. Tuloerot ovat meillä OECD-maiden vertailussa kohtuullisen pienet ja köyhyysaste matala. Orpon hallitus haluaa, että ihmiset tuntevat osallisuutta ja luottamusta toisiinsa. Se tekee kansakunnasta vahvan. Haluamme torjua syrjäytymistä. Jokainen ihminen on pidettävä mukana yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä. Hallituksen toimet työllisyyden vauhdittamiseksi tuovat suomalaisten elämään lisää hyvinvointia ja mahdollisuuksia. Sosiaalisen kestävyyden suurimpia haasteita Suomessa ovat terveydenhuoltoon liittyvät kysymykset. Esimerkiksi vältettävissä olevat sairaudet ja niihin liittyvä kuolleisuus ovat meillä korkeampia kuin muissa Pohjoismaissa. Meidän täytyy edistää terveisiin elintapoihin siirtymistä. Talouden kestävyyden osalta Suomen tilanne on monivivahteinen. Julkinen talous on kohdannut isoja haasteita, erityisesti alijäämän ja kasvavan velkaantumisasteen myötä. Väestön ikääntyminen ja työikäisen väestön määrän vähentyminen heikentävät julkisen talouden rahoituspohjaa. Hyvinvointivaltio on uudistettava rahoituksellisesti kestävälle pohjalle. Myös tuleville sukupolville täytyy turvata järkevät elämän edellytykset. Hallitus on tarttunut näihin haasteisiin ja tehnyt välttämättömiä sopeutustoimia julkiseen talouteen. Sopeuttamisen lisäksi on tehty panostuksia kasvun kannalta tärkeisiin kohteisiin, kuten perusopetukseen ja tki-toimintaan. Arvoisa puhemies! Olemme kulkeneet pitkän matkan Agenda 2030 ‑ohjelman tavoitteiden toteuttamisessa. Voimme olla ylpeitä saavutuksistamme. Työ ei silti ole vielä ohi. Kestävän kehityksen polulla ei ole oikopolkuja, mutta meillä on tahtoa ja kykyä kulkea eteenpäin tällä tiellä. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Terhi Koulumies,1389,2025-02-18T14:31:38,2025-02-18T14:36:38,Hyväksytty,1.1 2025_8_5,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_6,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Agenda 2030 on YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma, joka pyrkii edistämään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä maailmanlaajuisesti vuoteen 2030 mennessä. Ohjelma sisältää 17 tavoitetta, jotka keskittyvät muun muassa köyhyyden poistamiseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Rakas kotimaamme Suomi on ollut kestävän kehityksen edelläkävijä jo pitkään. Kansainvälisissä vertailuissa sijoitumme toistuvasti maailman kärkeen yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Monet terveyteen ja sosiaalisiin olosuhteisiin liittyvät tavoitteet saavutimme jo 1960‑ ja 1970-luvuilla, ja myös vuodelle 2020 asetetut tavoitteet on maassamme pitkälti täytetty. Ennusteiden mukaan useat vuodelle 2030 asetetuistakin tavoitteista tullaan saavuttamaan. Totta kai löytyy myös parannettavaa. Esimerkiksi terveydenhuolto on suurien haasteiden edessä, hoitojonot pitenevät, väestö ikääntyy ja alueellinen eriarvoisuus lisääntyy. Myös koulutuksen taso on viime vuosina heikentynyt, ja perusopetuksen oppimistulokset ovat laskussa. Näihin haasteisiin nykyinen hallitus onkin toimillaan vastannut, jotta kestävän kehityksen tavoitteet eivät jää pelkäksi tilastojen kaunisteluksi. Arvoisa puhemies! Suomi on yhä maailman parhaita paikkoja asua. Toisin kuin Suomi, iso osa muusta maailmasta on tällä hetkellä jäljessä lähes kaikkien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisesta. Monissa maissa köyhyys, eriarvoisuus, ympäristöongelmat ja ihmisoikeusloukkaukset ovat yhä aivan jokapäiväisiä haasteita. Kansainvälisen kehitysyhteistyön osalta Suomi on panostanut köyhyyden vähentämiseen ja tukee useita kansalaisjärjestöjä, jotka työskentelevät kehitysmaissa. On kuitenkin tunnustettava, ettei julkisen sektorin kehitysapu yksin ratkaise ongelmia, vaan aito hyvinvointi syntyy vakaista yhteiskunnista ja terveestä markkinataloudesta. Nykyinen hallitus korostaa yksityisen sektorin roolia kehitysyhteistyössä, mikä on askel oikeaan suuntaan. Pelkän avun sijaan meidän tulee edistää kehittyvien maiden omavaraisuutta, teollistumista ja taloudellista kasvua, jotta ne eivät jää riippuvaisiksi ulkoa tulevasta tuesta. Ruokaturvan tukeminen kehittyvissä maissa on tärkeää, ja Suomen panostukset pienviljelijöiden tukemiseen ja maatalouden kehittämiseen ovat perussuomalaisten mielestä sinällään kannatettavia. Samalla on kuitenkin syytä kysyä, kuinka paljon suomalaisen veronmaksajan tulee osallistua muiden maiden maatalouden tukemiseen. Pidämmekin hyvänä päätöksenä sitä, että tällä vaalikaudella kehitysyhteistyöstä leikataan historiallisen paljon, yhteensä yli miljardi euroa. [Välihuuto vasemmistoliiton ryhmästä] Perhepolitiikan osalta Suomi on tukenut merkittävästi terveyspalveluiden saatavuutta kehitysmaissa. Tällaiset toimet auttavat vähentämään äitiyskuolleisuutta ja tukevat naisten ja tyttöjen oikeuksia kaikilla elämänalueilla, ja se on oikein. Kehitysyhteistyövarojen kuuluukin mennä elinolosuhteita konkreettisesti parantaviin kohteisiin eikä pelkän ideologian ohjaamiin hankkeisiin. Suomi on ollut aktiivinen myös koulutuksen edistämisessä kriisialueilla sekä kansainvälisessä yhteistyössä. Ukraina on tällä sektorilla merkittävä kumppanimaa. Koulutuksen tukeminen on kannatettavaa, mutta tässäkin täytyy muistaa, että Suomen omalla koulutusjärjestelmällä ja meidän omilla nuorillamme myöskin on haasteita. Arvoisa puhemies! Vaikka Suomi tekee paljon kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi, on selvää, että kaikki tavoitteet eivät ole Suomen tilanteessa kannatettavia tai kovin realistisia, ainakaan tässä aikataulussa. Ympäristötavoitteet voivat aiheuttaa ylimääräistä sääntelyä ja byrokratiaa, joka vaikeuttaa yritystoimintaa ja nostaa elinkustannuksia. Onko kestävää kehitystä se, että suomalaisten elämää rajoitetaan yhä tiukemmilla päästörajoituksilla ja verotuksella, kun samaan aikaan suuret saastuttajat, kuten Kiina ja Intia, tupruttavat tuhkaa entiseen tapaan? Lisäksi pitää pohtia, kuinka paljon kestävän kehityksen tavoitteet rajoittavat yksilönvapauksia. Onko oikein, että vihreän siirtymän nimissä rajoitetaan ihmisten liikkumista, energiankulutusta ja ruokavaliota? Tällaiset toimet menevät helposti liian pitkälle ja aiheuttavat enemmän haittaa kuin hyötyä. Ympäristönsuojelu on tärkeää, mutta se ei saa tapahtua hinnalla millä hyvänsä. Agenda 2030:n käytännön toteutukseen liittyy myös muita ongelmia, kuten monimutkainen mittaaminen ja tavoitteiden todellisen vaikuttavuuden arviointi. Usein kyse on enemmän juhlapuheista kuin tuloksista. [Tuomas Kettunen: Entä Itä-Suomi?] Onko tämä sitten paras tapa edistää kestävää kehitystä, vai tulisiko meidän keskittyä enemmän käytännönläheisiin ja paikallisiin ratkaisuihin, jotka aidosti hyödyttävät ihmisiä? Tätä me perussuomalaiset kehotamme pohtimaan. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattavat kestävää kehitystä [Puhemies koputtaa] ja pyrkimyksiä edistää kestävämpää maailmaa silloin, kun se on järkevää ja tasapainoista. [Tuomas Kettunen: Kylmää kyytiä Itä-Suomeen!] On tärkeää, ettei Suomi kuvittele voivansa yksin ratkaista maailman ongelmia suomalaisten rahoilla. [Puhemies koputtaa] Meidän tulee aina huolehtia ensisijaisesti omasta kansallisesta edustamme ja suomalaisten hyvinvoinnista. Kestävä kehitys ei saa tarkoittaa sitä, että suomalaiset joutuvat kantamaan kohtuuttoman taakan [Puhemies koputtaa] kansainvälisten sitoumusten vuoksi. On aika siirtyä realistisempaan ja terveellä tavalla järjellä ohjattuun politiikkaan, jossa Suomi pitää huolta omista eduistaan samalla, [Puhemies koputtaa] kun osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön järkevällä ja kustannustehokkaalla tavalla. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-02-18T14:36:44,2025-02-18T14:42:36,Hyväksytty,1.1 2025_8_7,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Muistutan edustajia, että debattipuheenvuoroja on sitten mahdollista pyytää näiden ryhmäpuheenvuorojen jälkeen. — Edustaja Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_8,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Moni asia erottaa meitä täällä eduskunnan salissa, mutta meitä yhdistää ihmiskunnan tulevaisuus. Ihmisen toiminnan seuraukset vaikuttavat jokaiseen, valtioiden rajojen yli, ja ne yhdistävät myös tänään elävät tuleviin sukupolviin — syntymättömien Suomeen. Tulevaisuus on ainoa vaalipiirimme. Siksi valtioneuvoston kertomus YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda 2030:n, toimeenpanosta saapuu tulevaisuusvaliokunnan käsittelyyn. Kuulemme laajasti näkemyksiä, kuinka Suomi voi määrätietoisemmin edistyä tavoitteissa sekä osoittaa myös kansainvälistä johtajuutta, johon meillä on täysi mahdollisuus ja osaaminen, mutta onko tahtoa? Arvoisa puhemies! Kestävä kehitys ymmärretään usein ympäristökysymykseksi, mutta YK:n 17 tavoitetta ulottuu paljon laajemmalle. Onko yhteiskunnan jäsenillä mahdollisuus täyteen elämään, jos he ovat köyhiä, sairaita, vammaisia tai iäkkäitä? Suomi, joka on ollut vertailujen kärkipäässä, on mennyt takapakkia tavoitteissa 1, 3, 5, 8 ja 10. Ne mittaavat kansakunnan kestävyyttä, yhteistä vastuuta toisistamme. Menemme väärään suuntaan myös numeroissa 12—15, luontokestävyyden ja ilmastonsuojelun ja ennen kaikkea luonnonvarojen fiksun käytön tavoitteessa. Keskityn näihin kolmeen, joissa selonteko tahtoo olla heikoimmillaan. Tämä numerointi luo harhan, että tavoitteet ovat irrallisia, mutta ne liittyvät toisiinsa erottamattomasti. Ekologinen kestävyys on ekonomista kestävyyttä ja sosiaalista kestävyyttä. Toisin kuin usein hoetaan, kestävä kehitys on Suomen talouskasvun ehto, ei siis este vaan ehto, ja myös kokonaisturvallisuuden tärkein, ei siis tärkeä vaan tärkein, tekijä. ",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-02-18T14:42:47,2025-02-18T14:45:00,Hyväksytty,1.1 2025_8_9,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kävelin joulukuun puolivälissä lempipaikassani Hirvisuolla Pudasjärven ja Oulun rajalla. Suo on tosi märkä, eikä sinne normaalisti ole asiaa jalan, mutta nyt suo rimpineen oli jäässä, lunta ei missään. Samalla se oli maagista, mutta ennen muuta se oli surullista. Lumi ei ollut tullut eikä ole tullut vieläkään normaalisti. Taivaalla jyrähteli Natossa olevan Suomen hävittäjä, ja selkäni takana, keskellä aiemmin koskematonta luontoa olivat alkaneet vilkkua tuulimyllyjen valot. Arkisena hetkenä mietin, että vaikka olin keskellä luontoa, en saanut enää olla täysin rauhassa. Kansainvälinen maailma ja teknologia olivat saavuttaneet piilopaikkani. Agenda 2030 ‑tavoitteet sopivat oikein hyvin keskustalaisiin arvoihin. Keskusta tarkastelee kestävää kehitystä kokonaiskestävyyden näkökulmasta. Kyse on ihmisten, alueitten ja elinkeinojen tasavertaisesta kohtelusta ja mahdollisuuksien tasa-arvosta — ihminen, luonto ja talous. Olemme geopoliittisesti epävarmassa tilanteessa, ja juuri nyt maailma myllertää ympärillämme. Nyt jos koskaan tarvitaan hajautettua ja sitä kautta iskunkestävää yhteiskuntaa, kokonaisuudessaan asuttua maata, sekä pitkäjänteisyyttä ja konkretiaa sinällään hyvien agendatavoitteitten ympärille. Hajauttaminen ja kansallinen eheys ovat tulevaisuuden kannalta tärkeimpiä asioita. Sekä tietenkin pohjoiset liikenneyhteydet maata pitkin Atlantille. On hienoa, että tämmöistä pitkäjänteistä politiikkaa tehdään. Suomi on maailman onnellisin maa ja syystä, ja meidän pitäisi olla tyytyväisiä siitä, mitä meillä on, ja pitää siitä kiinni. YK:n viimeisimmässä raportissa arvellaan, että Suomi on saavuttanut Agenda 2030 ‑tavoitteet parhaiten. Olennainen kysymys mielestäni nyt on, jatkuuko edellisten hallitusten aikainen hyvä kehitys edelleen. Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikka nimittäin vaikeuttaa Agenda 2030 ‑tavoitteitten saavuttamista. Kokoomus ja perussuomalaiset ovat hyvin irti tavallisen ihmisen arjesta. Se näkyy paitsi ylimielisinä kommentteina myös tehdyissä päätöksissä. Lauseet hallitusohjelmassa ovat sinällään kauniita, mutta sitten taloustaulukot siellä liitteessä kertovat vähän toista kieltä. Nyt leikkuriin ovat joutuneet sitten opiskelijat, perheet, tavalliset töissäkäyvät ihmiset, arkiset sote-palvelut, koulutus ja kunnat. Työllisyyskehitys on heikkoa, konkursseja on ennätysmäärä, ja nuorten hyvinvointi polarisoituu. Te lisäätte päätöksillänne lapsiperheköyhyyttä ja tuloeroja. Kun jo lapsena joutuu elämään niukkuudessa, ponnistaminen korkeammalle on huomattavasti vaikeampaa. Oppimistulokset ovat laskussa, ja siihen ratkaisuna on leikata ammattikoulusta. Ei hyvältä kuulosta. Suomalaiset ovat nyt hyvin huolissaan sosiaali‑ ja terveyspalveluista. Hyvinvointialueilla me päättäjät ollaan jouduttu hallituksen paksunahkaisuuden vuoksi tekemään hyvin iso työ päästäksemme taloustavoitteisiin. Taloudellisesti parhaiten pärjääville alueille hihkutaan täällä salissa, että hieno homma, mutta se, että alueella menee niin sanotusti taloudellisesti hyvin, ei tarkoita sitä, että ihmiset saisivat hoitoa oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa, päinvastoin. Mielenterveyspalvelut ovat kriisissä. Terapiatakuu on hyvä askel, mutta se ei korjaa juurisyitä, joille kukaan ei uskalla tehdä riittävästi. Pienituloisten osuus on vähentynyt vuoteen 2022, mikä on hienoa, mutta nyt suunta on toinen. Politiikkanne jakaa meidän maata ja näivettää haja-asutusalueita ja Itä-Suomea. Onko tämä Agenda 2030:n näkökulmasta sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää? Ei. Arvoisa puhemies! Suomessa on aina eletty viljellen ja varjellen. Ilman tervettä ympäristöä meillä ei ole menestystä ja kasvua. Jos me pilataan vedet ja haudutetaan tämä maapallo, me pilataan myös mahdollisuus kestävästi hyödyntää luonnonvaroja. Pidämme itseämme kierrätysedelläkävijänä, mutta todellisuus on, että olemme kiertotaloudessa tippuneet jälkeen muista Euroopan maista. Ympäristön tuhoaminen ei sovi keskustalaiseen maailmankuvaan. On aika tukea kotimaista tuottamista ja kiertotaloutta ja laittaa kiinakrääsä ja kerskakulutus verolle. Arvoisa puhemies! Kylmästä ja keskittävästä politiikasta huolimatta ette pääse arvioitten mukaan säästötavoitteisiinne. Tuleville sukupolville jää monenlaista velkaa lyhytjänteisen politiikan seurauksena. Kyse ei ole vain rahasta vaan myös koulutusvelasta, ilmastovelasta ja inhimillisen pääoman velasta. Politiikan isoin ongelma on lyhytjänteisyys. Pitäisi pystyä katsomaan pitemmälle, ei vain viiden vaan 50 vuoden päähän. Lyhytjänteisessä politiikassa ei puututa juurisyihin vaan korjataan ongelmaa, ja siksi me ollaan tässä tilanteessa. Orpon hallitus leikkauksineen ja pikavoittoineen ei ole valitettavasti ainoa, vaan kyllä tällä lyhytjänteisen politiikan pölkyllä on ollut monen muunkin puolueen pää. Tarvitsemme yli vaalikausien meneviä suunnitelmia ja yli puoluerajojen jaettuja tavoitteita. Tutkimus‑, kehitys‑ ja innovaatiopanostusten tavoin voisimme suunnitella, miten joka vuosi 11 miljardia euroa maksava mielenterveyskriisi ratkaistaan ja miten korjataan väestörakenne. Aivan viimeiseksi, arvoisa puhemies: Kestävä kehitys syntyy yhteisöllisyydestä, vastuunkannosta, kansanvallasta ja tasa-arvoisista mahdollisuuksista. [Puhemies koputtaa] Tätä keskusta ajaa.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-02-18T14:48:22,2025-02-18T14:53:45,Tarkistettu,1.1 2025_8_10,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_8_11,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Köyhyyden poistaminen ja kestävä kehitys, jossa ympäristö, talous ja ihminen otetaan tasavertaisesti huomioon — se on maali, johon YK:n Agenda 2030 ‑tavoitteet tähtäävät. Tavoitteet asetettiin vuonna 2015. Viidentoista vuoden pätkästä ollaan viimeisellä kolmanneksella, ja näiden tavoitteiden kanssa on vielä aika lailla tekemistä. Vaikka edistystä on vuosien varrella tapahtunut, olisi nämä 17 vaativaa, maailmanlaajuista tavoitetta haaste kiriä kiinni, vaikka niiden eteen tehtäisiin nyt täysillä töitä. Valitettavasti tilanne on päinvastoin se, että monet vallanpitäjät itse asiassa pyrkivät estämään hyvän kehityksen, jopa kääntämään sen. Maapallon keskilämpötila ylitti vuonna 2024 ensimmäistä kertaa puolentoista asteen kuumenemisen verrattuna esiteolliseen aikaan, ja silti päättäjät eri puolilla maailmaa viivyttelevät toimia ja jopa hyökkäävät tiedettä vastaan. Vauraus ja valta keskittyvät ennennäkemättömällä tavalla. Maailman vaurain prosentti ihmisistä omistaa enemmän varoja kuin 95 prosenttia ihmisistä yhteensä, ja teknologinen kehitys kasaa vallan ja vaurauden entistä tiiviimmin yhteen. Ja sitä valtaa käytetään röyhkeästi tasapuolisemman maailman torppaamiseen, oli kyse sitten veroista tai reilusta kilpailusta. Kaikille sekään ei riitä. Maailman rikkain mies pysäytti vastikään avun maailman köyhimmille ihmisille. Itänaapurissa fasistit ovat jo vallassa, lännessä fasismi nostaa rumaa päätään. Venäjä uhkaa tulla palkituksi rikollisesta hyökkäyssodastaan ja ydinasekiristyksestään. Maan tasalle runnottuun Gazaan kaavaillaan etnistä puhdistusta. Taliban evää tytöiltä koulutuksen ja hyvän elämän Afganistanissa, Irakissa laillistettiin lapsiavioliitot. Väkivallan repimässä Sudanissa miljoonat ovat paenneet ja humanitaarisen avun varassa. Sääntöjen ja arvojen tilalle pusketaan likaisia diilejä ja gangsterien valtaa. Arvoisa puhemies! Ajatteli sitten ilmastoa, luontoa, demokratian tilaa, rauhaa tai naisten ja tyttöjen oikeuksia, on huonojen uutisten lista liian pitkä. Hyviä uutisia ei kannata odotella, vaan niitä pitää tehdä todeksi. Toivo syntyy teoista, parempi maailma tekemällä. Synkkien uutisten maailmassa Suomen pitää olla hyvän puolella. Agenda 2030 ‑tavoitteiden edistäminen omassa maassa ja maailmassa on yksi mittari sille, toimimmeko niin. Omalla tontilla asiat ovat globaalissa vertailussa suhteellisen hyvin. YK:n viimeisimmässä kestävän kehityksen raportissa Suomen arvioidaan olevan pisimmällä tavoitteiden toimeenpanossa. ",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-02-18T14:53:51,2025-02-18T14:56:53,Hyväksytty,1.1 2025_8_12,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että Agenda 2030 aikanaan syntyi. Tämä maailma, totta tosiaan, tarvitsee tahtoa ja kykyä globaaliin tavoitteenasetteluun. Kovin hyvältä ei tilanne silti juuri nyt näytä. Vuosi 2030 on enää vain yhden raportointijakson päässä, eikä Agenda 2030 ‑tavoitteita selvästikään olla saavuttamassa. Osin kehitys on kulkenut jopa päinvastaiseen suuntaan. Taantumuksen tuulet puhaltavat myös kansainvälisessä politiikassa, eikä keskustelua jatkosta olla tässä tuiverruksessa saatu käyntiin. Liian monella on liian kiire tuhota, jotta rakentamiselle jäisi aikaa, tahtoa ja resursseja. Samaan aikaan kaikki kuitenkin tietävät, että nopea, kestävä siirtymä on ihmiskunnan kohtalonkysymys. Arvoisa puhemies! YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 tähtää köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa ympäristö, talous ja ihminen otetaan tasavertaisesti huomioon. Se perustuu siis niin kutsuttuun pilariajatteluun, jossa talouden, ihmisen ja ympäristön hyvinvointi nähdään paitsi samanarvoisina myös toisiaan kompensoivina. Tässä katsannossa nopea edistyminen yhdellä osa-alueella voi siis ainakin osittain paikata sen puutteita toisaalla, ja tämä on yksi tekijä, mikä selittää Suomen menestystä näissä raporteissa. Uudempi kestävyystutkimus on kuitenkin jo pitkälti hylännyt tällaisen lähestymistavan. Nyt kestävyysajattelussa lähdetään siitä, että ympäristö asettaa luonnontieteelliset reunaehdot kaikelle inhimilliselle toiminnalle. Vaikka talous kuinka kukoistaisi, kestävää se voi olla vain näiden reunaehtojen puitteissa. Tästä näkökulmasta on ongelmallista, että aikaisemmissa Agenda 2030 ‑arvioinneissa Suomen haasteita ovat olleet ekologinen kestävyys ja Suomessa tapahtuvan kulutuksen kielteiset vaikutukset muissa maissa. Kiitosta on toisaalta saatu erityisesti demokratiakehityksestä. Vasemmistoliiton ryhmän mielestä viimeistään Agenda 2030 ‑jatkoneuvotteluissa tämä kestävyysparadigma on päivitettävä. Arvoisa puhemies! Agenda 2030 ‑käytäntö on, että maat raportoivat edistymisestään melko vapaamuotoisesti. Suomen selonteko on rakennettu siten, että kunkin tavoitteen kohdalla esitellään ensin saavutettu tilanne ja sitten luetellaan hallituksen jatkotoimia. Esitystapa on nerokas, mikäli tavoitteena on ollut hyötyä edellisen hallituksen saavutuksista ja toisaalta piilottaa nykyisen toimista aiheutunut takapakki. Selonteon tilannekuva nojaa nimittäin seurantatietoihin, jotka useimpien konkreettisten edistysaskelten osalta päättyvät vuoteen 2022. Ne eivät siis tosiasiallisesti kuvaa nykytilaa vaan tilaa, johon edellinen hallitus Suomen jätti. Nykytilanteesta raportti kertoo vain valikoidun listan hallituksen toimenpiteitä ja suunnitelmia. Mukana on kutakuinkin kaikki, joiden voi edes hyvällä tahdolla kuvitella edistävän Agenda 2030 ‑tavoitteita — mutta ei yhtään niistä, jotka vievät kehitystä juuri päinvastaiseen suuntaan. Niinpä raportista ei esimerkiksi käy ilmi, että köyhyys on lisääntynyt ja syventynyt tai että asunnottomuus on monen vuoden myönteisen kehityksen jälkeen jälleen kääntynyt kasvuun tai että selonteon käsitys maankäyttösektorin heikentyneestä nielukehityksestä on huomattavasti optimistisempi kuin mihin tuorein tieteellinen tieto antaa aihetta tai että kulutusperäinen luonnonvarojen käyttö kasvaa edelleen. Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Agenda 2030 ei ole maiden välinen kilpailu, vaan kunkin maan odotetaan ponnistelevan omansa ja tietysti solidaarisesti myös muiden kehityksen eteen. Tavoitteena on globaali kestävyysmurros. Tilanne on haasteellinen, sillä ekokatastrofin syventyessä maali liikkuu koko ajan. Vaikka suunta olisi oikea, liian hidas tahti riittää tavoitteiden etääntymiseen. Lopulta kyse ei ole siitä, että Suomi on kiertotaloudessa muita jäljessä ja sananvapaudessa edellä. Kyse on siitä, pidämmekö planeetan elinkelpoisena, onko kaikilla tarpeeksi ruokaa ja pääseekö kipeänä lääkäriin — siis aivan yksinkertaisista, perustavista asioista. [Vasemmalta: Erittäin hyvä, loistavaa!]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-02-18T14:58:58,2025-02-18T15:04:01,Hyväksytty,1.1 2025_8_13,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Biaudet, varsågod.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_14,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Herr talman! På säkerhetskonferensen i München påminde Volodymyr Zelenskyj oss om den normbaserade världsordningen, om det som vi länder och stater gemensamt förbundit oss till. Han talade om Finlands östgräns som den starkaste gränsen i Europa och påminde oss om att det är gränsen som skyddar folkrätten. Han frågade: ”Do we still remember what international law is? Let’s be honest,” fortsatte han, ”the words already sound a bit faded. But I still believe that Europe’s mission is to make sure that international law still matters.”",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,sv,Eva Biaudet,351,2025-02-18T15:04:08,2025-02-18T15:05:00,Hyväksytty,1.1 2025_8_15,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Suomi on jo neljättä vuotta peräkkäin ykkösenä kansainvälisessä maavertailussa, joka mittaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Tämä on huima saavutus, vaikka edelleen työtä riittää kaikilla sektoreilla. ",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-02-18T15:10:03,2025-02-18T15:10:31,Hyväksytty,1.1 2025_8_16,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää kaikkia eduskuntaryhmiä vakavamielisestä suhtautumisesta ja paneutumisesta tähän selontekoon. Ehkä lähden siitä — otetaan nyt se parempi puoli taas, siis se, että vuoden 24 YK:n raportissa Suomi oli edelleen ykkösmaa. Ollaan siitä yhdessä iloisia ja annetaan siitä kiitosta reilusti edelliselle hallitukselle ja sitä edeltäville hallituksille. Tätä työtä Suomessa on tehty jo vuosikymmeniä, ja me emme turhaan ole ykkösinä. No, siihen en osaa nyt suoralta kädeltä vastata, että onko ne mittarit katsottu 22 loppuun vai pidemmälle, mutta seuraavat selvitykset sitten näyttävät, onko muutos ollut suuri, kuten oppositio kuvaa, vai onko se niin kuin itse ajattelen, että mitä todennäköisemmin globaalissa mittakaavassa Suomen muutokset jäävät edelleenkin suhteellisen pieniksi. Me kuitenkin jatkamme meidän kestävän kehityksen kaikkien kolmen pilarin eteen tehtävää työtä määrätietoisesti. Mutta samaan aikaan on totta se, minkä toivon kaikkien ymmärtävän, että ensin oli pandemia, sitten Ukrainan sota, joka jatkuu, jatkuu ja laajenee erilaisine sivuvaikutuksineen. Se piinaa sekä Suomea että Eurooppaa että globaalisti. Se kehitys, mikä maailmalla tällä hetkellä on kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, se tilanne on katastrofaalinen. Sen huolen me kaikki jaamme. Fossiilisten polttoaineiden käytön lisäämistä suorastaan kannustetaan. Miten näiden sotien ja kriisien keskellä ihmisoikeuksista ja kestävästä kehityksestä kaikissa muodoissaan pidetään huolta. Mietitään Ukrainan luontoa, luonnontilaa, se on katastrofaalista, ja ihmisten tilaa, myöskin Venäjällä — eivät ne miljoona nuorta miestä ole sinne vapaaehtoisesti kaikki lähteneet. Eli siis kehitys on todella huonoon suuntaan tällä hetkellä. Siksi tässäkin kaiken keskellä täytyy toivoa, että rauha saadaan aikaan ja päästään paremman kehityksen äärelle. Mutta on niin, että ne kolme periaatetta, ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys, me tarvitsemme ne kaikki. Siksi korostan omassa puheessani sitä, mikä monesti jää vähemmälle huomiolle: jotta voidaan saavuttaa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys pitkällä aikavälillä, tarvitaan taloudellista kestävyyttä. Ja kyllä tiedän, että olemme kovasti eri mieltä niistä välineistä, miten taloudellinen kestävyys saavutetaan, mutta toivon, että olemme kaikki samaa mieltä tavoitteesta — siitä, että Suomi on kestävän kehityksen mallimaa eli meillä on sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä Suomi, jossa kaikista pidetään huolta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-18T15:15:37,2025-02-18T15:18:27,Hyväksytty,1.1 2025_8_17,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Ennen debatin avaamista myönnän yhden ennalta varatun puheenvuoron. Edustaja Garedew, olkaa hyvä. — Ja edustajat voivat sillä aikaa jo pyytää minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja painamalla V-painiketta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_18,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Agenda 2030 sisältää sinällään kauniilta kuulostavia tavoitteita, köyhyyden poistamista ja maailman palauttamista lähes paratiisimaiseen olotilaan, jossa kaikki ovat ystäviä keskenään. Millään tavalla realistinen ohjelma se ei kuitenkaan ole. Senhän ymmärtää jo maalaisjärjellä. Tässä lähetekeskustelussa olevassa Agenda 2030 ‑selonteossa käydään läpi kaikkea sitä, mitä hallitus on päättänyt tehdä tavoitteiden saavuttamiseksi sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kansallisen tason toimiin on lueteltu kattavasti hallitusohjelman kirjauksia, jotka liittyvät agendan tavoitteisiin. Ne parantavat suoraan suomalaisten hyvinvointia, ja niitä hallitus tekee omatoimisesti, myös ihan ilman YK:n ohjailua tai globaaleja ohjelmia. Selonteossa mainitaan muun muassa hallituksen panostukset lapsiperheisiin, väkivallattomuuden edistäminen, pyrkimys kääntää oppimistulokset taas nousuun, työllistymisen ja yrittäjyyden edistäminen, valtion velkasuhteen tasapainottaminen, kansalaisten ostovoiman turvaaminen, väyläverkostosta huolehtiminen sekä alueiden ja maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitäminen ja niin edelleen, mutta vähiä resurssejamme ja rahojamme ei tulisi jaella muihin maihin. Tällä kaudella kehitysyhteistyön budjetista leikataankin yli miljardi euroa. Samalla yhteistyötä painotetaan nyt erityisesti niihin maihin, jotka itse haluavat auttaa itseään. Myös yksityinen sektori ja järjestökenttä otetaan vahvasti mukaan, koska järjestelmä ei voi pyöriä julkisen rahan varassa. Tarkoitus on saada kehittyvien maiden omat yritykset tuottamaan, maksamaan veroja ja luomaan itse hyvinvointia alueelle. Kannattavissa hankkeissa Suomi voi toimia investoijana. Hyöty on tällöin molemminpuolinen. Samoin hiilineutraalisuusvaatimuksesta pitäisi luopua kokonaan. Marinin hallituksen keksimä aivan pähkähullu ja karmea ilmastolaki tulisi mielestäni ottaa kriittisen tarkastelun alle ja vähintäänkin luopua sen ylikireistä tavoitteista. Minun mielestäni koko ilmastolaista tulisi päästä kokonaan eroon pikimmiten. Tämän lain säätäneet päättäjät tulisi tuoda sen totuuden eteen, kuinka kallis ja haitallinen päätös se on Suomelle ollut. Arvoisa puhemies! Agenda 2030:n hyvien tavoitteiden takana piilee vakavia vaaroja, ja siksi suhtaudun kokonaisuuteen erittäin kriittisesti. Ohjelman tavoitteena kerrotaan olevan yhteiskuntia, joissa pelolle ei ole sijaa, mutta samalla hallitaan pelottelemalla esimerkiksi ilmaston lämpenemisellä, jota koskevassa keskustelussa ei eriäviä näkemyksiä sallita. [Välihuutoja vasemmalta] Ihmisoikeuksiin ja tasavertaisuuteen vedoten kavennetaan yksilöiden valinnanvapautta, sananvapautta ja valtioiden itsenäisyyttä. Vihervasemmistolaista arvomaailmaa halutaan pakkosyötettävän jo pikkulapsille. Tässä on vaarana, että pyritään syrjäyttämään perinteiset, biologisten tosiasioiden mukaiset sukupuolikäsitykset eli se, että sukupuolikromosomeja ja sen myötä myös sukupuolia on vain kaksi. Ohjelmassa on kyse valtavan suurista valtioilta, yrityksiltä, monenkeskisiltä toimijoilta ja sijoittajilta kerättävistä rahasummista ja niiden käytön ohjailusta. Tavoitteisiin pääsemisen on arvioitu vaativan noin 4 000 miljardia euroa vuosittain. Siellä, missä on paljon rahaa, on aina myös vallanhalua ja oman edun tavoittelua. Arvoisa puhemies! On siis äärimmäisen tärkeää tarkastella tätäkin kokonaisuutta avoimesti ja Suomen etu edellä, kuten nykyhallituksella onkin tapana tehdä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-02-18T15:18:51,2025-02-18T15:23:44,Hyväksytty,1.1 2025_8_19,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Hyvä, kiitoksia. — Edustaja Koulumies, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_20,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Terhi,Koulumies,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä korostaa taloudellisen kestävyyden merkitystä. Me kokoomuksessa ajatellaan, että velkaantuminen tulevien sukupolvien piikkiin ei ole kestävää kehitystä. Lisäksi tietenkin myös luonnonvarojen kuluttamisen pitäisi olla pitkässä juoksussa tasapainossa. Vain sillä lailla voidaan huolehtia siitä, että asiat ovat huomenna paremmin kuin tänään. Lisäksi me haluttaisiin, että kaikki suomalaiset kokisivat olevansa samassa veneessä. Se on ihan äärimmäisen tärkeätä nykyisessä turvallisuustilanteessa. Vain sillä lailla me voidaan olla kriisinkestäviä ja vahvoja myös ulospäin. Näitä asioita halusin vielä korostaa aiemman puheenvuoroni lisäksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Terhi Koulumies,1389,2025-02-18T15:23:52,2025-02-18T15:24:40,Hyväksytty,1.1 2025_8_21,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_22,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten aiemmin mainitsin, Suomi on tehnyt merkittäviä edistysaskeleita kestävän kehityksen edistämiseksi, mutta meidän on varmistettava, että Agenda 2030:n tavoitteiden toteutuminen ei johda suomalaisten elinkustannusten nousuun, yritystoiminnan vaikeutumiseen tai tarpeettomaan sääntelyyn. Meidän on pohdittava tarkasti, kuinka varmistamme, että suomalaisille ei aiheudu kohtuuttomia rasitteita, kun samaan aikaan monet suuret saastuttajamaat, kuten Kiina ja Intia, eivät ole sitoutuneet samoihin vaatimuksiin tai toimi vastaavalla tavalla ympäristön hyväksi. Kysynkin hallitukselta: miten hallitus huolehtii siitä, että kestävän kehityksen nimissä tehtävät päätökset eivät johda suomalaisten veronmaksajien tai yritysten kohtuuttomaan kuormittamiseen, erityisesti kun suurvallat eivät ole valmiita kantamaan yhtä suurta vastuuta ympäristönsuojelussa kuin me?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-02-18T15:24:44,2025-02-18T15:25:38,Hyväksytty,1.1 2025_8_23,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_24,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri mainitsi aivan ansiokkaasti, että lähialueillamme käydään sotaa ja että myöskin pandemia on osoittanut hyvin konkreettisesti, että Suomi myöskin kokee sen, kun muu maailma joutuu katastrofiin. Me emme ole erillisiä. Ja näin ollen, jos Suomi on onnistunut saavuttamaan 86 prosenttia kestävän kehityksen tavoitteista ja muu maailma keskimäärin 17 prosenttia, se tarkoittaa, että me joudumme myöskin kärsimään niistä seurauksista. Se on realismia eikä retoriikkaa. Haluaisin tässä mainita tavoitteen 14 osalta kiitokset edustajille Eloranta, Aalto-Setälä, Skinnari ja monille muille, jotka ovat pyrkineet pelastamaan Saaristomeren ja Itämeren. Rehevöityminen on edelleen suuri ongelmamme, ja siitä vastuulliset löytyvät rannalta. Maankäytön aktiivinen rooli kestävän kehityksen tavoitteissa on nyt päässyt tässä selonteossa valitettavasti unohtumaan, [Puhemies koputtaa] ja toivonkin, että maankäytön ilmastosuunnitelma MISU on nyt uudistumisen prosessissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-02-18T15:25:46,2025-02-18T15:26:59,Hyväksytty,1.1 2025_8_25,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_26,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mielenkiintoisesti täällä hallituspuolueen edustaja juuri haukkui teidän omaa raporttianne. Toivottavasti hänen kantansa esimerkiksi tähän hiilineutraalisuustavoitteeseen ei ole sitten hallituksen linja. On hyvä, että Suomessa nimenomaan pääministeri vastaa kestävän kehityksen toimeenpanosta, ja mielestäni tässä yksi olennaisin asia on se, miten meidän lapsilla ja nuorilla menee. Siinä esimerkiksi luottamusyhteiskunta ja demokratia ovat tärkeässä roolissa. Taustalla ja kodin tilanteella on tietenkin merkitys siihen, minkälaisia valintoja nuori pystyy tekemään ja miten hän pääsee kouluttautumaan ja rakentamaan omaa elämää ja töihin. Pääministeri, te sanoitte, että te pyritte luomaan edellytyksiä tällaiseen parempaan tulevaisuuteen, ja kehuitte peruskouluun panostamista, vaikka juuri sivistyspuoleltahan juuri nyt talousvaikeuksissa olevat kunnat leikkaavat, mutta arvoisa pääministeri, haluaisin kysyä: millä tavalla hallitus tukee tasa-arvoisten mahdollisuuksien luomista nuorille taustasta, asuinpaikasta ja erilaisista lähtökohdista riippumatta, eli mitä muuta konkreettista on tulossa kuin tämä mainio terapiatakuu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-02-18T15:27:03,2025-02-18T15:28:09,Hyväksytty,1.1 2025_8_27,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_28,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia monista hyvistä puheenvuoroista kollegoille, ja pääministerillekin kiitos tästä yhteenvedosta, että on pitkä linja, jota tässä tehdään. — Tosiaan edustaja Kontulakin tässä mainitsi, että se, mitä on jo tekeillä, on sitten seuraavien tavoitteiden asettaminen. YK on tietysti aika vaikeissa kantimissa tällä hetkellä, mutta tätä työtä kuitenkin tehdään, ja siinä Suomen on syytä olla aktiivinen. Itse nostaisin siihen muutaman kulman: Tämä edustaja Kontulan kuvaama paradigman muutos, että meidän täytyy ymmärtää ekologinen kestävyys kaiken reunaehtona ja kehikkona, jonka sisällä asiat tapahtuvat, on hirvittävän keskeinen. Sitten jos ajatellaan temaattisesti, niin kyllä köyhyyden poisto, ilmaston vakauttaminen ja luontokadon pysäyttäminen ovat äärimmäisen tärkeitä asioita. Ehkä uusina nostaisin sinne teknologian nopean kehityksen vaikuttamisen demokratiaan ja ihmisoikeuksiin eli sen, miten pidetään ikään kuin demokratia ja ihmiset ratissa teknologian kehittyessä nopeasti ja keskittäessä valtaa, ja toisena globaalin haasteen ikääntymisestä, joka siis on Suomessa iso haaste, kuten keskustakin täällä ansiokkaasti tänään nosti esiin, mutta myös maailmalla. Esimerkiksi Kiinassa työikäinen väestö taitaa nykyennusteella puolittua tämän vuosisadan aikana, [Puhemies koputtaa] ja se on hurja yhteiskunnallinen muutos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-02-18T15:28:09,2025-02-18T15:29:20,Hyväksytty,1.1 2025_8_29,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskela, Minja, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_30,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, te aloititte puheenvuoronne sanomalla, että Suomi on vahvasti sitoutunut Agenda 2030:n toimeenpanoon, mutta täällä juuri äsken hallituskumppani veti tämän vahvan sitoutumisen vessanpöntöstä alas. On toki yksi asia, että tavoitteisiin ei voida sitoutua edes retoriikan tasolla, mutta sitten toinen asia on nämä toimet, joita te olette tehneet tai jättäneet tekemättä. Te olette leikanneet yli miljardi euroa kehitysyhteistyörahoituksesta. Te olette tehneet kehitysyhteistyöstä kauppapolitiikan välineen. Suomi on lakkauttanut kokonaisia maaohjelmia sellaisissa hauraissa maissa, joissa asuvat ihmiset eivät ole vastuussa köyhyydestä ja haluaisivat löytää keinoja köyhyydestä pois, ja Suomi ei enää vastaa näihin pyyntöihin. Lisäksi Suomen ilmastotavoitteiden toteutuminen on uhattuna ja luontokato jatkuu, ja minä en katso, että tämä olisi kestävää kehitystä. Pääministeri Orpo, minun täytyy sanoa, että ei näytä tämän keskustelun perusteella tai näiden tavoitteiden perusteella ja toteutumien perusteella siltä, että Suomi olisi vahvasti sitoutunut Agenda 2030:n toimeenpanoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-02-18T15:29:24,2025-02-18T15:30:32,Hyväksytty,1.1 2025_8_31,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Biaudet, varsågod.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_32,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Herr ordförande! Att stå fast vid klimatmålen var och är en av SFP:s tröskelfrågor när vi beslöt om medverkan i regeringen. Regeringens historiska enmiljardssatsning i forskning och innovation spelar också en väldigt viktigt roll för att hitta lösningar för framtiden, men trots det här har vi inte ännu lyckats hålla takt med EU-förpliktelsernas krav på koldioxidneutralitet 2035, bland annat på grund av de minskade kolsänkorna. Vi behöver alltså tilläggsåtgärder på alla sektorer. Precis som statsministern lyfte fram är ekonomi och ekonomisk hållbarhet också en fråga om att lyckas i den gröna omställningen. De hänger ihop.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,sv,Eva Biaudet,351,2025-02-18T15:30:37,2025-02-18T15:31:20,Hyväksytty,1.1 2025_8_33,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Sekä minun että monien kollegojen ryhmäpuheissa todettiin, että kansainvälinen tilanne on epävakaa ja geopoliittiset muutokset ovat tällä hetkellä huomattavia. Sellaisessa tilanteessa vastakkainasettelun sijaan tarvitsemme yhteistä linjaa liittolaistemme kanssa. Me emme tarvitse räväköitä ulostuloja. Tasavallan presidentti Alexander Stubb painotti Münchenissä, että Euroopassa pitää puhua vähemmän ja tehdä enemmän. Neuvotteluita ei nimittäin edistä se, että liittolaiset keskenään moittivat toisiaan tai kyseenalaistavat toisiaan. Minä uskon — ja uskoisin, että meidän kaikkien yhteinen tavoite on se — että me saamme tulitauon ja rauhan Ukrainaan mahdollisimman nopeasti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-02-18T15:31:52,2025-02-18T15:32:48,Hyväksytty,1.1 2025_8_34,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_35,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Pohjois-Suomen näkökulmasta kestävän kehityksen toimenpiteissä piilee mahdollisuus. Meillä on puhtaita luonnonvaroja, joita voidaan hyödyntää kestävällä tavalla esimerkiksi uusiutuvan energian tuotannossa ja kiertotaloudessa. Tuulivoiman ja vetyteknologian kehittäminen tuo pohjoiseen myös alueellista elinvoimaa tukevia ratkaisuja, työpaikkoja, investointeja. Pohjoisessa kehitys ei saa tarkoittaa luonnon turmelemista, vaan meidän on edettävä tässä asiassa rauhallisesti, harkiten ja pitkäjänteisesti. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-18T15:32:52,2025-02-18T15:33:40,Hyväksytty,1.1 2025_8_36,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_37,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomi on menestynyt hyvin YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden näkökulmasta toisin kuin iso osa muusta maailmasta. Suomi on perinteisesti ollut koulutususkovainen maa. Olemme luottaneet siihen, että kun koulutamme tyttöjä ja naisia, niin se vaikuttaa kehitysmaissa positiivisesti. No, ajatellaanpa hetki Afganistania. Maan auttamiseen, erityisesti tyttöjen ja naisten kouluttamiseen panostettiin todella paljon. Mitä siitä on jäljellä ajatellen naisten ja tyttöjen asemaa tällä hetkellä? [Timo Harakan välihuuto] Vastaus on, että ei juuri mitään. Kokonaisuutena panostimme 430 miljoonaa euroa 20 vuodessa. Lempisanontani on: ”Kulttuuri syö strategian aamupalaksi.” Mikäli haluamme kehitysmaihin tasa-arvoa, tulee myös miehiä kouluttaa, sillä vanhat uskomukset ja perinteet syrjäyttävät helposti koulutuksen pienetkin edistysaskeleet tasa-arvon osalta. Avun antamiselle tulee asettaa ehtoja. [Puhemies koputtaa] Esimerkiksi: turvatkaa te tyttöjen koulumatkat lainsäädännöllä, [Puhemies koputtaa] niin autamme teitä. Onneksi tämä hallitus [Puhemies koputtaa] on muuttanut suuntaa terveempään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-02-18T15:33:42,2025-02-18T15:35:05,Hyväksytty,1.1 2025_8_38,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eloranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_39,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Selonteon tärkeä tavoite elinikäisten oppimismahdollisuuksien turvaamisesta luisuu nyt hallituksen toimien seurauksena käsistä. Aikuiskoulutustuki on lakkautettu, vapaan sivistystyön rahoitusta leikattu ja nyt viimeisimpänä nämä 120 miljoonan säästöt ammatillisesta koulutuksesta erityisesti aikuisiin suunnaten. Valtaosa läntisen Euroopan maista panostaa jatkuvan oppimisen kehittämiseen kaikilla koulutussektoreilla, ja onkin hyvin valitettavaa, että Suomessa tehdään nyt ihan vastakkaisen suuntaisia liikkeitä. Kasvaneet työttömyysluvut kuitenkin vaatisivat nyt kiireesti toimia suunnan kääntämiseen, sillä ne kuitenkin haastavat meidän sosiaalisen kestävyyden ulottuvuuttamme. Meidän oman hallituksen politiikka, jolla heikennetään uudelleenkouluttautumisen mahdollisuuksia kaikilla tavoilla, kuitenkin vaikuttaa ihan toiseen suuntaan ja lyö samalla korvalle pääministerinkin mainitsemaa tärkeätä kestävän talouden ulottuvuutta. Onko tämä nyt ihan järkevää?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2025-02-18T15:35:05,2025-02-18T15:36:09,Hyväksytty,1.1 2025_8_40,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_41,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kunnioitettu puhemies! Kiitoksia pääministerille agendan esittelystä. — Tämä selontekohan tosiaan kokoaa hallituksen toimet Agenda 30:n toteuttamiseksi ja luo kokonaiskuvan hallituksen toimista, ja siinä mielessä oli vähän ihmeellinen puheenvuoro hallituspuolueen edustaja Garedewilta. Puhemies! Kun puhutaan kestävyydestä ja kestävän kehityksen periaatteista, niin täällä selonteossa on mainittu myös kulttuurillinen kestävyys, ja se on jäänyt kyllä aika vähälle puheelle myös ryhmäpuheenvuoroissa. Kysyisinkin alueitten näkökulmasta. Kulttuurinen kestävyys tarkoittaa yhteisön ja yhteiskunnan kykyä säilyttää, uudistaa ja välittää kulttuuriperintöään sukupolvelta toiselle muuttuvassa maailmassa. Se liittyy vahvasti ekologiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen, koska kulttuuri vaikuttaa siihen, miten ihmiset suhtautuvat ympäristöönsä, talouteensa ja toisiinsa. Kysyn tätä Itä-Suomen näkökulmasta. Miten Itä-Suomi otetaan tästäkin näkökulmasta [Puhemies koputtaa] kestävän kehityksen mukaisesti huomioon?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-02-18T15:36:09,2025-02-18T15:37:28,Hyväksytty,1.1 2025_8_42,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, olkaa hyvä. Holopainen on poissa. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_43,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Meinasin minäkin nostaa kulttuurisen kestävyyden esiin, mutta kestävyyden elementtejä tässä selonteossakin on huomioitu, myös turvallisuus ja demokratia ja oikeusvaltion vahvuus, eli tarkastellaan näiden kolmen tutun elementin lisäksi viittä elementtiä. Pohjoismaissa me ollaan onnistuttu rakentamaan sosiaalisesti ja demokraattisesti vahvaa ja kestävää yhteiskuntaa, ja sen takana on kyllä vahva kansalaisyhteiskunta. Tuntuu, että hallitukselta, kun järjestöleikkauksia toisensa perään tulee, unohtuu tämä vahvan kansalaisyhteiskunnan rooli. Nuorista viimeisessä mittauksessa yli 60 prosenttia näkee, että turvallisuustilanne heikkenee seuraavan viiden vuoden aikana. Erityisen tärkeätä olisi ottaa nuoret mukaan kansalaisyhteiskuntaan, demokratiaan ja rauhantyöhön ja tuoda tähän resursseja ja vahvistaa tätä YK:n lauselman ”nuoret, rauha ja turvallisuus” toimeenpanoa myös Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-02-18T15:37:29,2025-02-18T15:38:37,Hyväksytty,1.1 2025_8_44,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_45,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Agenda 2030:n tavoitteena on köyhyyden poistamisen sekä kestävän kehityksen, ympäristön, talouden ja ihmisen tasavertaisuus. Kun hallitus kuitenkin leikkaa meillä sosiaaliturvasta, ilmastorahoituksesta, kehitysyhteistyöstä ja koulutuksesta, niin ihmetyttää tämä kehityssuunta, mihin olette maata viemässä, ja näistä tavoitteista kuitenkin, pääministeri, kerroitte, että ne kuuluvat myöskin teidän ohjelmaanne. Jotta Suomi voi edistää kestävää kehitystä kotimaassa ja globaalisti, koulutus on keskeisessä asemassa. Mainitsette toimena tässä selonteossa, että hallitus nostaa koulutus‑ ja osaamistasoa ja haluaa pitää jokaisen nuoren mukana koulutuspolulla, mutta keinot jäävät hatariksi. Nostatte ammatillisen koulutuksen esiin, mutta ette mainitse sitä, että hallitus leikkaa sieltä 120 miljoonaa. Myöskin kiertotalous nousi tässä raportissa esiin, ja mietin, voisiko opettajien täydennyskoulutuksessa [Puhemies koputtaa] mielestänne olla enemmän kiertotalouden teemoja [Puhemies koputtaa] ja tällaista luonto‑ ja ympäristökoulutusta. Kuinka tämä onnistuu, [Puhemies koputtaa] kun opettajien täydennyskoulutuksestakin leikattiin rahoja?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-02-18T15:38:39,2025-02-18T15:40:03,Hyväksytty,1.1 2025_8_46,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_47,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin näissä Agenda 2030 ‑mittareissa olemme maailman paras. Voimme tietenkin täällä ruoskia itseämme siitä, miksi emme ole vielä ylivoimaisemmin paras kuin mitä tällä hetkellä olemme, mutta minä ainakin kiitän niin Sipilän hallitusta kuin Rinteen—Marinin hallitusta kuin Orpon hallitusta siitä, että olemme tässä tilanteessa, ja se on hyvä lähtökohta. Toki aina voidaan parantaa asioita. Itse asiassa kiertotaloudessa, minkä edustaja Lohikoskikin mainitsi, emme ole tarpeeksi korkealla kyllä EU:takaan katsoen, joten tätä voisi ehkä tutkailla, onko siellä jotain lainsäädännöllisiä hankkeita, millä voisimme ehkä parantaa sitten jatkossa kiertotaloutta. Arvoisa puhemies! Ehkä loppuun sitten tämmöinen tietty kysymys puhtaasta vedestä. Siinä Suomi on itse asiassa maailman paras. Ja tietyllä lailla olemme tätä vesidiplomatiaa kyllä vuosien aikana harrastaneet, mutta näkisin kyllä, että tulevaisuudessa puhdas vesi on yhä hankalammin tavoitettavissa monessa maassa, joten tästä vesidiplomatiasta ja niistä keinoista ja teknologiasta, mitä meillä täällä on, varmasti saisimme kyllä vielä paljon kokoamme isomman asian.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-02-18T15:40:03,2025-02-18T15:41:14,Hyväksytty,1.1 2025_8_48,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Anna-Kristiina Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_49,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos valtioneuvostolle ja pääministerille tästä selonteosta YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:een liittyen. Yksi demokratian peruspilareista on vapaa ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta. Järjestöleikkauksia tulisi välttää ja korostaa nimenomaan kansalaisjärjestöjen roolia yhteiskunnan moniäänisyyden vahvistamisessa. Orpon hallitushan toimii päinvastoin tässä kysymyksessä. Vihapuhetta ja valeuutisia vastaan tarvitaan vahvoja toimia, jotta demokratia ja sananvapaus voivat toteutua vastuullisesti. Ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen tukemisen tulee olla keskeisellä sijalla Suomen kehityspolitiikassa. Nämä ovat myös EU:n perusarvoja, jotka ohjaavat EU:n ulkoista toimintaa. Rauhan ja vakauden edistäminen kansainvälisessä yhteistyössä, esimerkiksi vahvistamalla Suomen roolia rauhanvälittäjänä ja tukemalla konfliktien ennaltaehkäisyä, nousee nyt entistä suurempaan arvoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-02-18T15:41:16,2025-02-18T15:42:28,Hyväksytty,1.1 2025_8_50,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Riipi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_51,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaalinen eriarvoisuus on kasvussa, mutta usein unohdetaan, että tätä kehitystä vauhdittaa myöskin alueellinen eriarvoisuus ja sen kiihtyvä kasvu. Maakunnat ja niiden kehitysnäkymät eriytyvät toisistaan, ja tästä on hyvä esimerkki tietenkin itäisen Suomen tilanne. Mutta samalla on muistettava, että myöskin kunnat maakuntien sisällä eriytyvät, niiden kehitysnäkymät eriytyvät toisistaan. Tämä näkyy niin työllisyystilastoissa, hyvinvointi-indikaattoreissa kuin vaikkapa asuntojen hintojen romahtamisena harvaan asutulla alueella. Arvoisa pääministeri! Tässä selonteossa ei avata, kuinka hallitus edistää alueellista kestävää kehitystä ja koko Suomessa. Aiotteko pitää huolta kaikista riippumatta siitä, missä he asuvat?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-02-18T15:42:28,2025-02-18T15:43:26,Hyväksytty,1.1 2025_8_52,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jokelainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_53,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jessi,Jokelainen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän puheena olevan agendan keskiössä meillä ovat sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen hyvinvointi ja kestävyys. Nykyisillä talouden ehdoilla ja näissä raameissa insentiivi vain ei ole koskaan ollut hyvinvoinnin lisääminen kaikille vaan voiton tuottaminen omistajille. Hyvinvointia voi kyllä tulla edeltävän seurauksena, mutta se ei ole koskaan ollut nykyisen muotoisen fossiilikapitalismin toiminnan varsinainen motivaattori. Talouden kuuluisi olla väline, ja sellaisena myös oikeisto sitä mielellään puolustaa, vaikka talous on tosiasiassa ollut pitkän aikaa ja monelle puolueelle ja toimijalle globaalistikin itseisarvo. Siksi me ollaan tässä tilanteessa, että globaalien kriisien ratkaisemiseksi me laaditaan agendoja, joiden tavoitteiden täyttämisessä jatkuvasti viivästytään ja epäonnistutaan. Talous sanelee ehdot, ja niihin ehtoihin eivät valitettavasti tällaisenaan sovi hidastaminen, resurssien säästäminen ja varallisuuden tasaisempi jakaminen, siis ne asiat joista seuraisi aidosti kestävää hyvinvointia kaikilla mainituilla kolmella osa-alueella.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Jessi Jokelainen,911824,2025-02-18T15:43:26,2025-02-18T15:44:30,Hyväksytty,1.1 2025_8_54,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Razmyar, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_55,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi tarvitaan yhteiskunnassa oikeastaan kaikkia, hyvin laajasti eri toimijoita: kuntia, kaupunkeja, tietenkin valtiota, kansalaisyhteiskuntaa, mediaa, yksityistä sektoria. Myös minä olen hyvin huolissani näistä leikkauksista, jotka kohdistuvat nyt kansalaisyhteiskuntaan ja erityisesti meidän järjestöjemme toimintaan. Hallitushan on tässä keskeinen esimerkki siitä, miten Agenda 2030 ‑tavoitteet toteutuvat. Tässä yhteydessä, aivan kuten tässä keskustelussa olemme kuulleet, valitettavasti muutos on hyvin hidasta, ja toisaalta maailmalla nähdään myös hyvin toisenlaista ja vääränlaista kehitystä samanaikaisesti. Ehkä vetoomuksena, pääministeri, teille: Kiitos hyvästä puheenvuorostanne. Uskon, että otatte tosissanne nämä tavoitteet, ja toivon todella, että hallitus ei lähtisi leikkaamaan niiltä kaikista köyhimmiltä niin täällä Suomessa kuin maailmalla. Ja kyllä se koulutus aina kannattaa, vaikka siellä Afganistanissa — kyllä siellä [Puhemies koputtaa] kokonainen sukupolvi on ehditty kouluttamaan. Siitä huolimatta toivon, että suhtaudutte [Puhemies koputtaa] näihin tavoitteisiin hyvin vakavasti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2025-02-18T15:44:30,2025-02-18T15:45:50,Hyväksytty,1.1 2025_8_56,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_57,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että me ollaan tässä saavutettu näitä 86-prosenttisesti. Mutta siitä, onko tässä nyt tapahtunut käänne johonkin suuntaan, voi sanoa, että kun tämän selonteon mukaan vuonna 22 on oltu työllisyysasteen osalta huippulukemassa, niin ainakin siitä luvusta on tultu nyt viimeisen vuoden, puolentoista aikana selvästi alaspäin. Eli suunta muuttuu. Mutta se, mikä tässä ehkä on kokonaisuudessaan ydintä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti, on osaamisen korostaminen, joka täällä on hyvää, ja sitä pitää viedä eteenpäin. Ja toinen kokonaisuus liittyy tähän tasa-arvoon, siihen, että pidetään kaikki ihmiset mukana ja yhdenvertaisesti viedään asioita eteenpäin. Sitä kautta ehkä saavutamme sitten tuottavuuden kehitystä, ja se tuo sitten mahdollisuuksia tehdä talouskasvua ja tehdä vihreätä siirtymää ja niin poispäin. Me tarvitaan kuitenkin niitä juuriasioita, joilla me tässä tehdään asioita paremmin. Eikö niin, pääministeri?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-02-18T15:45:50,2025-02-18T15:47:05,Hyväksytty,1.1 2025_8_58,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_59,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Selonteko kestävästä kehityksestä osoittaa, että hallituksen puheet ja teot ovat ristiriidassa keskenään. Ilmastokriisi, luontokato ja luonnonvarojen ylikulutus kiihtyvät, eikä hallitus edes yritä tosissaan ratkaista näitä kriisejä. Yksi esimerkki tästä on luontoa koskevan tavoitteen saavuttamiseksi selontekoon kirjattu vanhojen metsien suojelu. On aikamoista bluffia, että hallituksen ylitiukoilla kriteereillä, joilla suojeltaisiin vain murto-osa siitä, mitä tarvittaisiin metsäluonnon häviämisen pysäyttämiseksi, väitetään vastattavan tavoitteeseen luontokadon pysäyttämisestä. Agenda 2030 ‑toimintaohjelma voisi toimia kansallisena kestävän kehityksen kirittäjänä. Hallitus kuitenkin jättää tämän mahdollisuuden käyttämättä. Meidän on pystyttävä parempaan, ja meidän on kannettava myös globaalia vastuuta, toisin kuin hallitus kehitysyhteistyöstä massiivisesti leikkaamalla tekee.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-02-18T15:47:05,2025-02-18T15:48:12,Hyväksytty,1.1 2025_8_60,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_61,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Yksi tämän selonteon keskeisimpiä teemoja on köyhyyden vähentäminen. Köyhyyttä on Suomessa kyetty torppaamaan niillä perustuksilla, joita hyvinvointivaltiomme sisään on rakennettu vuosikymmeniä. Nuo perustukset ovat pohjautuneet solidaarisuudelle, ajatukselle maamme yleisestä edusta ja sen toimivuudesta. On pidetty huolta heikoimmasta, oli kyse sitten tuloluokista tai työmarkkinoista. Nyt tämä suunta on kuitenkin kääntynyt. Saimme juuri lukea, kuinka asunnottomuus on kasvanut ensi kertaa yli kymmeneen vuoteen. Saimme lukea aikaisemmin kasvavista leipäjonoista, joissa on yksinäisiä lapsia. Samaan aikaan on huoli siitä, kasvaako esimerkiksi työssäkäyvien köyhyys. Arvoisa pääministeri, toivonkin, että maamme hallitus reflektoisi omien toimiensa kestävyyttä tai kestämättömyyttä tämän selonteon pohjalta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-02-18T15:48:12,2025-02-18T15:49:22,Hyväksytty,1.1 2025_8_62,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_63,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! On totta, että Suomihan on maailman mittapuulla menestynyt tässä työssä varsin erinomaisesti, ja siitä sopii olla ylpeä. Mutta yhtä lailla on samaan aikaan totta, että kun me nyt sitten katsomme niitä kehityskulkuja, jotka juuri tässä viime aikoina ovat olleet liikkeessä, niin myöskään Suomen tilanne ei tältä osin enää ole yhtä ruusuinen. Tältä osin toivoisi, että hallitus kuitenkin ottaisi huomioon sen kritiikin, joka kohdistuu juuri siihen, että tämän selonteon sanat ja sitten toisaalta hallituksen muut teot eivät kohtaa. Mutta, arvoisa puhemies, kun todella Suomi on kuitenkin maailman mittapuulla menestynyt tässä kokonaisuudessa varsin hyvin, niin olisin nyt kysynyt hallitukselta: olisiko kuitenkin järkevä miettiä sellaisia kokonaisuuksia, missä me voisimme olla entisestään kirittämässä myös muuta maailmaa, jotta tosiasiallisesti kehitys olisi muuallakin yhtä myönteistä kuin mitä me olemme täällä itse kyenneet tekemään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-02-18T15:49:23,2025-02-18T15:50:38,Hyväksytty,1.1 2025_8_64,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hamari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_65,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos pääministerille tästä selonteosta. Vaikka meillä tosiaan Suomessa asiat ovat erittäin hyvin tästä Agenda 2030 ‑näkökulmasta, niin silti meilläkin on edelleen tekemistä. Meillä ei ole varaa tinkiä kestävän kehityksen tavoitteista, vaikka muu maailma näyttää menevän taaksepäin. Suomessa haasteet ovat muun muassa ylikulutus, metsäkato ja ympäristön kestävyys sekä sosiaalinen kestävyys. Esimerkiksi lapsiperheköyhyys on valitettavasti yleistynyt, ja monen perheen toimeentulo on hankaloitunut sosiaaliturvaleikkausten vuoksi. Näitä lapsivaikutusten arviointeja pitäisi ottaa yhä paremmin huomioon päätöksenteossa. Millä tavalla, pääministeri, ajattelette, että voisimme edelleen vahvistaa yhteiskuntamme sosiaalista kestävyyttä, ja voisiko, arvoisa pääministeri, sosiaalisen kestävyyden tiedepaneeli olla yksi toteuttamiskelpoinen ajatus? Olisin myös halunnut kysyä teidän kantaanne siihen, mitä tapahtuu Agenda 2030:n jälkeen ja pitäisikö Suomen ottaa siihen kantaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-02-18T15:50:38,2025-02-18T15:51:46,Hyväksytty,1.1 2025_8_66,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Meriluoto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_67,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Laura,Meriluoto,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! On kuvaavaa, että hallitus on selonteossa nimennyt keskeisiksi köyhyyden poistamista edistäviksi toimiksi sellaiset toimet, jotka tosiasiallisesti myös hallituksen omien vaikutusarviointien perusteella lisäävät köyhyyttä. Selonteon mukaan te siis vähennätte köyhyyttä lisäämällä köyhyyttä. Te perustelette sosiaaliturvaleikkauksia työhön kannustamisella, vaikka tiedätte vaikutusarvioiden perusteella niiden lisäävän köyhyyttä merkittävästi, myös siinä tapauksessa, että laskennalliset työllisyysvaikutukset toteutuisivat täysimääräisesti. Ei tämä tällainen oikein hallituksen politiikan uskottavuutta lisää, joten, arvoisa pääministeri, eikö olisi rehellisempää vain yksinkertaisesti myöntää ääneen se, että tämän hallituksen ensisijaisia tavoitteita ei ole köyhyyden poistaminen tai Agenda 2030:n muiden tavoitteiden edistäminen? Täällä jo hallituskumppaninne edustajat ansiokkaan rehellisesti sen kertoivat. Ettekö tekin voisi vain myöntää sitä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Laura Meriluoto,1523,2025-02-18T15:51:46,2025-02-18T15:52:54,Hyväksytty,1.1 2025_8_68,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Löfström, varsågod.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_69,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Tack, ärade herr talman! Den globala uppvärmningen hör till mänsklighetens största utmaningar. Den pågår i bakgrunden av krig och stora säkerhetspolitiska utmaningar i världen, och vi måste ha förmågan att arbeta med alla dessa frågor samtidigt. Åland har länge prioriterat hållbarhetsarbete, och det är viktigt inte bara som politisk prioritering utan för många företag och privatpersoner. Åland har en egen plats i kommissionen för hållbar utveckling som statsministern leder. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2025-02-18T15:52:54,2025-02-18T15:53:23,Hyväksytty,1.1 2025_8_70,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri, te painotatte, että Suomi on hoitanut oman tonttinsa, mutta eihän se ole niin. Suomen ilmastotavoitteet ovat uhattuina ja luontokato sekä ylikulutus jatkuvat. Suomen kestävän kehityksen haasteena on nimenomaan ekologinen kestävyys ja vaikutukset muihin maihin, mutta te kuitenkin sivuutatte nämä täysin. Sen sijaan te valitsitte painottaa sitä, että ennen kaikkea taloudesta on pidettävä huolta. Tämäkin on mielestäni käsittämätön arvojärjestys. Ympäristön kestävyys on kaiken kestävän kehityksen ehto, ja teillä ei kuitenkaan näytä olevan mitään poliittista tahtotilaa ekologiseen kriisiin vastaamiseksi. Päinvastoin hallituksen riveistä halutaan poistaa ilmastotavoite, ja juuri tänäänkin hallituspuolueista on väheksytty Suomen ympäristövaikutusten merkitystä. Tämä ei ole tarvittavaa johtajuutta. Me tarvitsemme akuutisti lisää ympäristötoimia, emme niiden perumista. Pääministeri, aiotteko esimerkiksi puoliväliriihessä tehdä tarvittavat lisäpäätökset [Puhemies koputtaa] ilmastotavoitteiden turvaamisesta? [Vasemmalta: Erittäin hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-02-18T15:54:12,2025-02-18T15:55:29,Hyväksytty,1.1 2025_8_71,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, viisi minuuttia. Sitten siirrymme puhujalistalle.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_72,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Siis kestävä kehitys tarvitsee kaikki kolme jalkaa: ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen. Ei ole epäilystäkään, etteikö tarvita nämä kaikki kolme. Tällä hetkellä se, mikä pettää kaikkein akuuteimmin, on taloudellinen kestävyys, ja sen seurauksena meillä on suuria vaikeuksia myöskin näiden muiden kanssa. [Vasemmalta: Ei pidä paikkaansa!] Mitenkään en väitä, että joku olisi muita tärkeämpi, mutta talouden kanssa meillä on kaikkein akuuteimmat ongelmat. Ja mitä tulee sitten tähän — puhun vaan lyhyesti, kun en halua mennä nyt tähän leikkauskeskusteluun: Meillä vaan on siinä erilainen ajatus kuin oppositiopuolueilla, ainakin osalla, koska meidän mielestämme se kestävä hyvinvointi myös yksilön tasolla perustuu työntekoon ja yrittämiseen, siihen, että on mahdollisuus päästä töihin. Siksi nämä uudistukset on tehty tietyllä tavalla myöskin sosiaaliturvaan, ja minä uskallan sen sanoa, että kun sosiaaliturvaa, kyllä, on leikattu, niin se on tehty sillä tavalla, että se kohdistuu aktiiviväestöön. Ja me teemme kaikkemme, että ne laskennalliset työpaikat muuttuvat oikeiksi työpaikoiksi ja että näillä ihmisillä on mahdollisuus mennä töihin. Nyt, minusta Suomen onneksi, talous on lähtenyt kasvuun viime vuoden lopulla, ja se kasvaa edelleen. Ja toivon hartaasti — ja toivon, että kaikki toivovat — että tämä myllerrys maailmalla, mikä nyt on käynnissä, ei taas saa tätä pysähtymään. Jos talouden kasvu jatkuu, jos Ukrainaan saadaan rauha, niin minä uskon, että talouden kasvu tulee olemaan todella voimakasta. Silloin kaikki ne hankkeet, jotka ovat itse asiassa kestävän kehityksen ytimessä, eli energiamurrokseen, puhtaaseen siirtymään, kiertotalouteen ja biotalouteen liittyvät hankkeet, joita on kymmeniä ja satoja ympäri Suomea, lähtevät liikkeelle. Me ratkomme silloin kaikkia näitä ongelmia yhtä aikaa: meille tulee työtä, meille tulee lisäarvoa tuottavia työpaikkoja, me vähennämme päästöjä, me pidämme huolta luonnosta. Tämä on se iso linja siinä, mitä Suomessa on tehty. Te voitte moittia yksittäisiä keinoja, mitä hallitus on tehnyt. Tämä on se iso linja, mitä kaikki ovat tässä salissa kannattaneet. Ja eikö niin, että toivotaan, että tämä kehitys lähtee nyt liikkeelle? Toivotaan sitä, koska se ratkoo kaikkia näitä kolmea ongelmaa samaan aikaan. Ja jotta tämä jatkuu — minusta edustaja Harjanne nosti hyvin tämän tutkimuksen ja uusien innovaatioiden merkityksen — siksi se miljardi tutkimukseen, innovaatioihin ja tuotekehitykseen, joka yhdessä päätettiin, on aivan keskeinen tulevan kestävän kehityksen turvaamisessa. Tekoäly — se on sellainen, jonka kimppuun eduskunnankin pitää käydä. Meidän pitää yhdessä tietää kaikki, mitä siinä tapahtuu. Edustaja Harakan kanssa osallistuimme erinomaiseen seminaariin Pariisissa viime viikolla. Se muuttaa koko maailmaa, ja jos emme hallitse sitä, niin menetämme luultavasti kestävän kehityksen osalta asioita, mutta jos me onnistumme, niin voidaan ratkoa maailman ongelmia, tuoda paljon hyvää kaikille. Mutta mitä sitten tulee yksittäisen hallituspuolueen edustajan sanomisiin, ne eivät edusta kaikilta osin hallituksen linjaa. Tehdään se nyt täysin selväksi, [Vasemmalta: Hyvä kuulla!] eivät edusta kaikilta osin. Mutta se meidän täytyy myöskin ymmärtää, että Suomessa on paljon ihmisiä, jotka eivät tahdo pysyä mukana tässä keskustelussa. Siksi on tärkeää, että me lähetetään heille kaikille viesti, ei naureskellen vaan ihan vakavasti, että me tehdään näitä asioita niin, että Suomessa riittää ihmisille töitä ja toimeentuloa, että arjen kustannukset eivät nouse mahdottomiksi ja että me pidämme kuitenkin Suomesta huolta, koska aidosti ihmisillä on huoli, että nämä pettävät. Ei sitä voi väheksyä. Mutta toistan sen, mitä sanoin: hallituksen linja on teille esitelty, ja se on kaikkien hallituspuolueiden hyväksymä. Ja vielä muutamia asioita, joitakin kommentteja. Ensinnäkin tämä ilmastonmuutos ja tavoitteet: Hallitus on sitoutunut ilmastolakiin ja Euroopan unionin tavoitteisiin, ja me teemme töitä tämän asian eteen. Meillä on suuria haasteita, joista vähäisin ei suinkaan ole maankäyttösektori, mutta me haemme ratkaisuja. Meillä on iso työ edessä kevään aikana ja pitkälle tulevaisuuteen. Nämä lukevat hallitusohjelmassa, ja me pidämme hallitusohjelmasta kaikilta osin kiinni. Sitten viimeiseksi vielä puhun nuorista. Siis kyllä voidaan käydä tätä aikuiskoulutuksesta leikkausta aina läpi, mutta tosiasia on se, että samaan aikaan opetukseen, koulutukseen ja sivistykseen kokonaisuutena eli OKM:n pääluokkaan on 23—25 tullut 700 miljoonaa euroa lisää — 700 miljoonaa euroa lisää. Se on yliopistojen ja korkeakoulujen indeksejä, se on peruskouluun lisärahoitusta, se on tutkimus‑ ja innovaatiorahoitusta. Toivon, että sille annetaan arvo. Ne osuvat niihin kohtiin, mitä me halutaan, nuoriin ja tulevaisuuteen. Ja mitä nuoriin tulee, niin Nuorten Agenda perustettiin 2017 kirittämään kestävän kehityksen työtä, ja he todella ovat tehneet sitä. Nuoret ovat aina esillä, kun kestävän kehityksen toimikunta johdollani kokoontuu, ja heidän äänensä on kaikkein tärkein, sitä meidän pitää yhdessä kuunnella.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-18T15:55:34,2025-02-18T16:00:44,Hyväksytty,1.1 2025_8_73,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten mennään puhujalistalle. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_74,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 on koko maailman yhteinen tehtävä. Ilmastonmuutos, luontokato ja saastuminen ovat suuria haasteita, joihin meidän on vastattava päättäväisesti. Suomi on edelläkävijä kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa, mutta meilläkin on vielä työtä tehtävänä. Toimiemme on oltava kunnianhimoisia, jotta tulevat sukupolvet voivat elää turvallisessa ja elinvoimaisessa ympäristössä. Arvoisa puhemies! Agenda 2030:n toimeenpano on välttämätöntä myös turvallisuuden näkökulmasta. Ilmastokriisi ja luonnonvarojen ehtyminen lisäävät maailmanlaajuisia jännitteitä ja vaikuttavat siten myös Suomen turvallisuuteen. Suomi on aina ollut vastuullinen kansainvälinen toimija, ja meidän on jatkossakin kannettava vastuumme. Kestävän kehityksen on oltava osa turvallisuuspolitiikkaamme, sillä vakaus ja kestävä tulevaisuus kulkevat käsi kädessä. Arvoisa rouva puhemies! Pohjois-Suomen näkökulmasta kestävän kehityksen toimenpiteissä piilee mahdollisuus. Meillä on puhtaita luonnonvaroja, joita voidaan hyödyntää kestävällä tavalla esimerkiksi uusiutuvan energian tuotannossa ja kiertotaloudessa. Tuulivoiman ja vetyteknologian kehittäminen tuo pohjoiseen myös alueellista elinvoimaa tukevia ratkaisuja, kuten työpaikkoja ja investointeja. Pohjoisessa kehitys ei saa tarkoittaa luonnon turmelemista, vaan meidän on edettävä tässäkin asiassa rauhallisesti, harkiten ja pitkäjänteisesti. Arvoisa rouva puhemies! Lapset ja nuoret ovat kestävän tulevaisuuden ytimessä. Meidän on voitava luottaa siihen, että me päättäjät teemme ratkaisuja, jotka turvaavat ympäristön myös tuleville sukupolville. Meidän on pidettävä huolta siitä, että kaikilla on mahdollisuus oppia, työllistyä ja rakentaa turvallista tulevaisuuttaan. Siksi Agenda 2030 ei ole vain lupauksia, vaan se vaatii tekoja. Hallitus on sitoutunut toteuttamaan näitä kestävän kehityksen tavoitteita. Meidän on katsottava tulevaisuuteen ja varmistettava, että Suomi pysyy kestävän kehityksen kärkimaana myös jatkossa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-18T16:00:49,2025-02-18T16:04:19,Hyväksytty,1.1 2025_8_75,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Strandman, poissa. — Edustaja Hiltunen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_76,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Pia,Hiltunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käymme nyt lähetekeskustelua valtioneuvoston antamasta selonteosta, joka koskee YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaa Agenda 2030:tä. YK:n globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n tavoitteena on poistaa köyhyys ja edistää kestävää kehitystä niin, että ympäristö, talous ja ihmiset huomioidaan tasavertaisesti. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna tavoitteiden toimeenpanossa ollaan jäljessä, mikä korostaa ohjelman merkitystä myös meille Suomessa. Suomen tosin on viimeisimmässä mittauksessa todettu saavuttavan tavoitteet kaikkein parhaiten. Kyse on kansainvälisestä sitoumuksesta, jonka tavoitteet ulottuvat laajasti eri elämänalueille. Ekologinen, inhimillinen ja kulttuurinen kestävyys, demokratia, oikeusvaltio ja turvallisuus sekä sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys ovat kaikki avainasioita, joihin meidän tulee kiinnittää huomiota. Tämä selonteko antaa erinomaisen mahdollisuuden arvioida hallituskauden toimia suhteessa ohjelman tavoitteisiin ja pohtia, kuinka voimme edistää niitä entistäkin paremmin. Koska Agenda 2030 sisältää 17 eri tavoitetta ja aika on rajallinen, nostan esiin kolme keskeistä teemaa: köyhyyden poistaminen, hyvinvoinnin ja terveyden takaaminen sekä koulutus. Ensimmäinen tavoite on poistaa köyhyys kaikkialta. Vaikka Suomessa ei ole YK:n määrittelemää äärimmäistä köyhyyttä, hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ovat lisänneet asunnottomuutta ja lapsiperheköyhyyttä. Myös elinkustannusten nousu haastaa kansalaisten toimeentuloa. Erityisesti nuoret, joiden tulevaisuudesta me poliitikot vastaamme, kärsivät leikkausten vaikutuksista. On välttämätöntä, että teemme päätöksiä, jotka takaavat jokaiselle kodin, toimeentulon ja mahdollisuuden osallistua yhteiskuntaan. Näin voimme myös vahvistaa sisäistä turvallisuuttamme ja yhteiskunnan resilienssiä. Toinen tärkeä tavoite on terveyden ja hyvinvoinnin takaaminen kaikenikäisille. Vaikka Suomi YK:n mittareilla pääosin täyttää tämän tavoitteen, terveydenhuollossamme on merkittäviä haasteita. Leikkaukset eivät vähennä hoidon tarvetta, ja asiakasmaksujen korotukset sekä hoitojonojen piteneminen heikentävät palvelujen saavutettavuutta. Terveydenhuollon pitää olla kaikkien saatavilla, sillä jokainen meistä tarvitsee jossain vaiheessa elämäänsä hoitoa ja apua. Emme voi olla tyytyväisiä pelkkään kriteerien täyttymiseen, vaan meidän on varmistettava, että palvelut toimivat aidosti tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Kolmantena nostan esiin koulutuksen, joka on kestävän tulevaisuuden perusta. Suomessa voimme olla ylpeitä siitä, että jokaisella on mahdollisuus käydä koulua ja opiskella varhaiskasvatuksesta korkeakouluun asti. Vaikka yleinen keskustelulinja perusopetukseen liittyen onkin usein laskevat oppimistulokset, on syytä huomioida, että pelkät Pisa-tulokset eivät kuitenkaan kerro koko totuutta koulutuksemme laadusta vaan kuvaavat vain pientä osaa koulutuspolkumme sisällöstä. Vaikka hallitus pyrkii edistämään perustaitoja ja oppimisen tukea tarkoituksenmukaisesti, ammatillisen koulutuksen 120 miljoonan euron leikkaus, aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ja jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien poistaminen ovat ristiriidassa koulutuslupausten kanssa. Koulutus on investointi tulevaisuuteen, eikä sen arvo ole täysin taloudellisesti mitattavissa. Kyse on ennen kaikkea sivistyksestä ja osaamisen kartuttamisesta, inhimillisestä elämästä. Arvoisa puhemies! Vaikka Suomi täyttää monet Agenda 2030 ‑tavoitteista, hallituksen toimet ovat edellä mainitusti monin paikoin ristiriidassa ohjelman periaatteiden kanssa. Meidän on kannettava vastuumme ja huolehdittava yhteiskuntamme kestävästä kehityksestä jokaisella sektorilla. Vaikeina aikoina tarvitaan entistä enemmän yhteishenkeä ja kykyä löytää ratkaisuja, jotka palvelevat yhteiskuntaa ja kansalaisia parhaalla mahdollisella tavalla ja ennen kaikkea pitkäjänteisesti. Meidän tehtävämme on luoda ihmisille mahdollisuuksia: mahdollisuuksia menestyä elämässään, osallistua yhteiskuntaan ja löytää paikkansa siinä. Usko tulevaisuuteen palautuu teoilla, ei petetyillä lupauksilla, ei pelon lietsonnalla. Inhimillinen, turvallinen ja kestävä tulevaisuus kuuluu meistä jokaiselle.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Pia Hiltunen,1534,2025-02-18T16:04:29,2025-02-18T16:08:49,Hyväksytty,1.1 2025_8_77,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Koskela, Minja.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_78,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri nosti äsken esiin kestävyyden kolme ulottuvuutta, jotka ovat ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen. Pääministerin mukaan tärkein prioriteetti näistä kolmesta tällä hetkellä on taloudellinen kestävyys, ja minusta tämä priorisointi on epäonnistunut. Kaikkein suurin ja kaikkein fundamentaalisin kriisi, jota maapallo tällä hetkellä kohtaa, on ekologinen kriisi. Tammikuu oli globaalisti mittaushistorian lämpimin kuukausi. Maapallo on kirjaimellisesti tulessa. Australia, Kalifornia, Espanja, Kreikka — tulessa kaikki, kirjaimellisesti. Kun ilmastonmuutos etenee, maastopalot tulevat lisääntymään, ilmastopakolaisuus tulee lisääntymään, pandemiat tulevat lisääntymään, lajeja tulee kuolemaan, ihmisiä tulee kuolemaan. Arvoisa puhemies! Jos ilmaston kuumenemista ja luontokatoa ei pysäytetä, ei jää taloutta, jota ylläpitää, ja tämän pitäisi olla jokaisen poliitikon, myös pääministerin prioriteetti. Arvoisa puhemies! Olemme jääneet pahasti jälkeen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Yksi tärkein kestävän kehityksen tavoite on köyhyyden poistaminen. Silti äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrä kasvoi koronapandemian aikana, eikä kaikkein köyhimmissä maissa ole pystytty palaamaan aiemmalle positiivisen kehityksen uralle. Kehitys on hidastunut. Nykykehityksellä 590 miljoonaa ihmistä tulee yhä elämään äärimmäisessä köyhyydessä vuonna 2030. Merkittävä kehityksen hidaste on rahoituksen puute. Tätä tosiasiaa vasten on katsottava Orpon hallituksen päätöstä leikata yli miljardi euroa kehitysyhteistyörahoituksesta ja valjastaa kehitysyhteistyö kauppapolitiikan välineeksi. Suomi on lakkauttanut kokonaisia maaohjelmia hauraissa maissa, ja näissä maissa asuvat ihmiset eivät ole vastuussa köyhyydestään eivätkä hallintonsa epäonnistumisista, vaan haluaisivat aktiivisesti parantaa omaa tilannettaan. Tähän Suomi ei enää vastaa. Globaalin etelän köyhien tilanteen parantaminen ei ole Orpon hallituksen prioriteetti, mutta kiinnostavatko hallitusta myöskään Suomessa asuvat köyhät ihmiset? Numeroiden valossa eivät kiinnosta. Hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät köyhyyttä Suomessa. Näin tapahtuu joka tapauksessa, toteutuu hallituksen toive työllisyyden kasvusta tai ei. 17 000 uutta lasta jää Suomessa köyhyysrajan alapuolelle hallituksen päätösten seurauksena. Ruoka-apuun turvautuvien määrä kasvaa, sairastamisen kustannuksia nostetaan, ja arvonlisäveron korotus heikentää eniten kaikkein pienituloisimpien ostovoimaa. Eriarvoisuuden vähentämisen osalta hallitus toteaa selonteossaan, että tasa-arvon edistäminen on Suomessa keskeinen tavoite myös finanssipolitiikan, palkkaratkaisujen ja sosiaaliturvan osalta. Kaikilla näillä alueilla hallitus on silti tehnyt päätöksiä, jotka lisäävät eriarvoisuutta. Arvoisa puhemies! Valitettavasti Orpon hallituksen saldo ei ole hääppöinen muidenkaan kestävän kehityksen tavoitteiden osalta. Suomen ilmastotavoitteiden toteutuminen on uhattuna ja luontokato jatkuu, kuten alussa totesin. Hallitus laimentaa uusiutuvien jakeluvelvoitetta liikenteessä ja on kyvytön puuttumaan metsien kestämättömään hyödyntämiseen. Metsien hiilinielut ovat romahtaneet, ja hallitus esittää vanhojen metsien suojelemiseksi lakia, joka ei suojele juuri mitään. Arvoisa puhemies! Suomi ei voi paeta globaalia vastuutaan. Olemme kaikista maailman maista eniten negatiivisia ulkoisvaikutuksia aiheuttavien maiden joukossa, listan hännillä. Hyödymme muista enemmän kuin huomaammekaan. Nyt hallituksen on ryhdistäydyttävä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-02-18T16:08:51,2025-02-18T16:13:08,Hyväksytty,1.1 2025_8_79,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen poissa. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_80,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmasta on täynnä sanoja, jotka ovat ristiriidassa hallituksen tekojen kanssa. On valitettavaa, että Suomi hukkaa Orpon hallituksen johdolla mahdollisuuden olla globaali kestävän kehityksen edelläkävijä. Kestävän kehityksen ulottuvuuksista ekologisesti kestävä kehitys on kaiken perusta. Jos emme saa ilmastokriisiä ja luontokatoa pysäytettyä, ei pääministerin korostama taloudellinen kestävyys ole millään tavalla kestävällä pohjalla. Selonteon mukaan Suomen erityinen heikko kohta ekologisen kestävyyden kohdalla on kiertotalous, jonka nykytila on Suomessa korkeintaan eurooppalaista keskitasoa tai heikompaa. Kotimainen materiaalinkulutus on yksi Euroopan suurimpia ja materiaalien kiertotalousaste vain 4,5 prosenttia. Sekin jää selvästi alle EU:n keskiarvon. Tämä ei ole Suomelle kunniaksi. Luonnonvarojen ylikulutus on ilmastokriisin ja luontokadon juurisyy, ja sitä on pystyttävä hillitsemään, jotta saamme toimintamme sopeutettua planeetan rajoihin. On selvää, että tarvitsemme voimakkaampaa sääntelyä ja kehittyneempiä vapaaehtoisia keinoja luontokadon pysäyttämiseksi ja ilmaston kuumenemisen hillitsemiseksi. Muun muassa WWF on ehdottanut ratkaisuksi kansallista luonnonvarasopimusta, joka toimisi ohjenuorana yrityksille ja yhteisöille siitä, mille tasolle niiden luonnonvarojen käyttö tulisi asettaa. Me tarvitsemme kykyä keskustella ja luoda tulevaisuutta, jossa luonnonvaroja ei ylikuluteta. Siirtymä kestäviin, yhden maapallon mukaisiin toimintamalleihin vaikuttaa jo nyt myös elinkeinoelämään ja rahoitusmaailmaan. EU:n yritysvastuusääntely, jota Suomen ei pidä lähteä vesittämään, vaatii yrityksiltä ilmaston ja luonnon huomioimista. Euroopan keskuspankki on ottanut ilmasto‑ ja luontoriskit yhdeksi pankkivalvonnan kolmesta prioriteetistaan, koska on tunnistanut kestämättömien liiketoimintamallien jatkamisen riskiksi myös talouden vakaudelle. Tämä on se suunta, johon Suomenkin tulee määrätietoisesti kulkea sen sijaan, että keskitymme osoittelemaan syyttävällä sormella muita ja ylläpitämään nykyisiä, kestämättömiä talouden rakenteita. Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä muutama sana Suomen ilmastopolitiikasta, joka näyttää tällä hetkellä horjuvan: Oli hyvä kuulla pääministerin suusta, että hallitus on sitoutunut ilmastolain tavoitteisiin, mutta samaan aikaan jopa ministerikollega on niitä hyvin avoimesti kyseenalaistanut. Selonteossa todetaan, että ilman merkittäviä lisätoimia Suomi ei saavuta omaa ilmastoneutraalisuustavoitettaan tai EU-velvoitteitaan — tämän hallitus siis selonteossa myöntää. Keskeinen syy tähän on maankäyttösektorin nielujen romahtaminen, eikä tätä ongelmaa voida ratkaista ilman hakkuiden vähentämistä kestävälle tasolle. Tämän myönsi myös edellinen ympäristöministeri Mykkänen. Kansallisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää lisätoimia maankäyttösektorilla sekä muilla sektoreilla, mutta hallitus ei ole ryhtynyt tarvittaviin toimiin. Oireellista on, että selonteossakin lukee, että hallitus ei aio päivittää maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma MISUa tällä hallituskaudella, vaikka se olisi nyt aivan välttämätöntä, jotta hiilinielun vahvistamiselle saadaan uskottava suunnitelma.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-02-18T16:13:16,2025-02-18T16:17:23,Hyväksytty,1.1 2025_8_81,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_82,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Agenda 2030 sovittiin YK:n jäsenmaiden kesken vuonna 2015, ja se astui voimaan vuonna 2016. Sen tavoitteena on köyhyyden poistaminen ja kestävä kehitys ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioiden. Hallitus kuitenkin leikkaa sosiaaliturvaa, ilmastorahoitusta, kehitysyhteistyöstä ja myös koulutuksesta. Tavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä vaatisi entistä laajempia ja nopeampia toimia. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa on jääty pahasti jälkeen, niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Suomen kansallisten tavoitteiden saavuttaminen on kytköksessä globaaliin ilmastopoliittiseen vastuunkantoomme. Suomen ilmastotavoitteet ovat kuitenkin juuri nyt uhattuina hallituksen riveistä käsin. Myös luontokato maassamme jatkuu. Kokonaisuudessaan Agenda 2030 ‑toimintaohjelma kärsii huomattavasta rahoituksen puutteesta. Samaan aikaan hallitus myös leikkaa niin kansallista kuin kansainvälistä ilmastorahoitusta tuntuvasti. Suomen materiaalinen kulutusaste asukasta kohti on EU:n korkeimpia. Samaan aikaan kiertotalousasteemme on heikko. Tarvitsemme nopealla aikataululla konkreettisia toimia kiertotalouden edistämiseksi ja luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseksi. Arvoisa puhemies! Hallituksen toimet ovat ristiriidassa suhteessa Agenda 2030:n tavoitteeseen köyhyyden vähentämisestä, johon olemme sitoutuneet Suomena myös EU:n tasolla. Hallituksen omien vaikutusarvioiden mukaan sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät köyhyyttä siinäkin tapauksessa, että niille arvioidut työllisyysvaikutukset toteutuisivat täysimääräisesti. Sosiaaliturvaleikkaukset, joita on perusteltu yksinkertaistamisella ja työhön kannustamisella, valitettavasti lisäävät Suomessa köyhyyttä nyt merkittävästi. Köyhyyttä uhkaavat lisätä myös leikkaukset sote-palveluista, kuntoutuksesta ja työllisyyspalveluista. Lisäksi hallitus kasvattaa sairastamisen kuluja ja painottaa veronkorotuksensa arvonlisäveroon, joka iskee erityisesti köyhimpien ostovoimaan. Suunta tämän hallituksen aikana on ollut näille tavoitteille surullinen. Lapsiköyhyys on kasvanut, pitkästä aikaa myös asunnottomuus on kasvanut. Arvoisa puhemies! Hallitus on leikannut yli miljardin myös kehitysyhteistyöstä. Tämä ei ole se tapa, jolla maailmassa edistetään kestävää kehitystä, rauhaa ja vakaita yhteiskuntia. Hallituksen vienninedistämiseen keskittyvä kehityspolitiikka jättää köyhyyden vähentämisen lapsipuolen asemaan ja unohtaa myös ihmisarvoisen työn. Hallitus pyrkii kilpailemaan työn halpuuttamisella. Tämänkaltainen kilpajuoksu kohti pohjaa työntekijöiden oikeuksissa ja palkoissa ei ole kestävää myöskään globaalin talouden näkökulmasta. Tuottavuuden kasvu ja innovaatiot vaativat tki-panostusten lisäksi myös osaavaa työvoimaa. Emme voi kilpailla palkkoja heikentämällä, eikä elinkeinorakenteemme voi perustua vain selluntuotantoon. Tulevaisuuden tki-järjestelmän ohjaavina periaatteina tulee olla reilu siirtymä ja ekologinen jälleenrakennus. Nämä tarkoittavat kaiken inhimillisen toiminnan muuttamista maapallon kantokyvyn kannalta kestäväksi siten, että samalla torjutaan kriisien negatiivisia sosiaalisia vaikutuksia. Arvoisa puhemies! Selonteossa hallituksen toimena on mainittu nostaa koulutus‑ ja osaamistasoa sekä pitää jokainen nuori mukana koulutuspolulla. Tärkeitä tavoitteita, mutta keinot tähän jäävät kuitenkin liian hatariksi. Esiin nostetaan esimerkiksi ammatillisen koulutuksen viimeaikaisia muutoksia, mutta unohdetaan mainita, että hallitus leikkasi ammatilliselta koulutukselta samaan aikaan 120 miljoonaa euroa. Kaikkien selonteon tavoitteiden saavuttaminen vaatii oppimista. Esimerkiksi ympäristö‑ ja kestävyyskasvatuksen merkitystä voisi nostaa enemmänkin, ja tämä vaatisi opettajien lisäkoulutusta, mutta hallitus on leikannut myös opettajien täydennyskoulutuksesta. Vielä lopuksi huomio siihen, että kehitysyhteistyömäärärahoissa koulutuksen tuki on pienentymässä Suomessa rajusti. 30 prosenttia koulutukseen kohdistuvasta kehitysyhteistyöstä on joutumassa leikkuriin. Tämä on liian paljon.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-02-18T16:17:27,2025-02-18T16:22:49,Hyväksytty,1.1 2025_8_83,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eloranta., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_84,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdistyneiden kansakuntien Agenda 2030 ‑toimintaohjelma, joka hyväksyttiin vuonna 2015, asettaa kunnianhimoisen päämäärän: köyhyyden poistaminen ja kestävän kehityksen edistäminen siten, että ympäristö, talous ja ihminen huomioidaan tasavertaisesti. Kaikki YK:n jäsenvaltiot Suomi mukaan lukien ovat sitoutuneet näiden tavoitteiden toimeenpanoon. Valitettavasti maailmanlaajuisesti tarkasteltuna tavoitteiden toimeenpano on pahasti jäljessä aikataulusta. Tämä asettaa meille kaikille haasteen ja velvollisuuden tehostaa toimiamme kestävän kehityksen edistämiseksi. Suomen tulisi olla tässä valtio, joka näyttää esimerkkiä ja osoittaa, että sitoutumisemme näihin tavoitteisiin on vahvaa ja konkreettista. Käsiteltävänä oleva hallituksen selonteko saattaa antaakin tällaisen kuvan, mutta todellisuudessa nyt on niin, että Orpon ja Purran hallituksen politiikka vie meitä osin väärään suuntaan myös kestävän kehityksen tavoitteissa. Sosiaalisen kestävyyden ulottuvuuden osalta hallituksen politiikka lisää pienituloisten määrää ja heikentää jo entisestään alhaista perusturvaa täällä koto-Suomessa. Laskennallisesti leikkaukset ovat ajaneet toimeentulotuen piiriin 100 000 uutta henkilöä ja lapsiperheköyhyys on kasvanut 17 000 lapsella. Sote-palveluihin tehdyt leikkaukset heikentävät suomalaisten oikeutta sote-palveluihin. Suomen tekemää tärkeää kehitysyhteistyötä maailmalla heikennetään. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon vastaisessa politiikassa otetaan takapakkia. Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia on heikennetty kovalla kädellä. Kaikki tämä ja monet muut hallituksen päätökset ovat ristiriidassa kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa ja myös tämän selonteon kauniiden sanojen kanssa. Arvon puhemies! Haluaisin nostaa Agenda 2030:n neljännen tavoitteen, joka kuuluu: ”taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet”. Haluan nostaa sieltä kohdan tavoitteen 4 kohdalta, joka kuuluu: ”Kestävän kehityksen periaatteet ovat käytössä kaikilla koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle (myös ammatillinen), ja myös korkeakoulut ovat laajasti sitoutuneet edistämään kestävää kehitystä.” Tämä on mielestäni yksi kaikkein keskeisimmistä keinoista kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen ja saavutusten ylläpitämisen kannalta pitkällä aikavälillä. Rakennamme kestävämpää, parempaa maailmaa lapsille, nuorille ja tuleville sukupolville. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen ei ole mahdollista ilman vahvaa ja vaikuttavaa kestävyyskasvatusta. Se on avain siihen, että yksilöt, yhteisöt ja kokonaiset yhteiskunnat voivat tehdä tietoisia, vastuullisia ja kestäviä valintoja niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Eikä kestävyyskasvatus ole vain ympäristötietoisuutta, esimerkiksi jätteiden oikeaa lajittelua, vaan se kattaa myös taloudellisen, sosiaalisen ja myös kulttuurisen kestävyyden ulottuvuudet. Se opettaa meitä ymmärtämään globaaleja riippuvuuksia, ilmastonmuutoksen vaikutuksia, luonnonvarojen kestävää käyttöä ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa. Se antaa kansalaisille kriittisen ajattelun taitoja ja kyvyn tunnistaa, miten omat valinnat ja päätökset vaikuttavat laajemmin maailmaan. Kestävyyden periaatteet onkin sisällytettävä koulutukseen niin, että ne eivät jää irrallisiksi oppitunneiksi vaan muodostavat läpileikkaavan teeman opetussuunnitelmissa koko koulutuspolulla alkaen varhaiskasvatuksesta aivan sinne korkea-asteelle saakka. Me tarvitsemme myös jatkuvaa oppimista ja kestävyyskasvatusta työelämässä, jotta kestävien ratkaisujen ymmärtäminen ja soveltaminen ulottuvat kaikille aloille ja kaikkiin ikäryhmiin ja kaikkiin sosiaaliluokkiin. Ilman kestävyyskasvatusta emme voi varmistaa kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista pitkällä aikavälillä. Meidän on investoitava tulevaisuuteen koulutuksen ja kasvatuksen kautta, jotta jokainen voi olla osa ratkaisua eikä ongelmaa. Suomen tulee olla tässä suunnannäyttäjä, ei vain omien kansalaistensa hyväksi vaan myös globaalisti.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2025-02-18T16:22:54,2025-02-18T16:27:08,Hyväksytty,1.1 2025_8_85,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_86,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Vuosi 2030 on vain viiden vuoden päässä, ja vain alle viidesosa Agenda 2030 ‑tavoitteista näyttää toteutuvan määräaikaan mennessä. Onkin tärkeää, että tätä tavoitteiden jatkosuunnitelmaa, toteuttamissuunnitelmaa, tehdään. Suomen osalta takapakkia otetaan myös useassa tavoitteessa. Tässä selonteossa ei silti tehdä Agenda 2030:n toimeenpanoon sidottuja uusia linjauksia, vaan selonteko vain kokoaa yhteen eri prosesseissa tehdyt päätökset ja toimenpiteet. Toivon kuitenkin, että selonteko ja Agenda 2030 ‑tavoitteiden toteutumisen seuranta eivät saa hallituksessa aikaan vain tyytyväistä hyrinää siitä, että olemme kuitenkin maiden kärkitasoa, vaan tartumme tosissamme tavoitteisiin, joita emme ole saavuttamassa. Pääministeri piti äsken puheenvuorossaan suurimpana haasteenamme talouden kestävyyttä. Vielä oleellisempi ja pitkäjänteisesti kriittisempi on ekologinen kestävyys. Kestävyyden lähtökohtana on oltava planetaariset rajat. Suomessa ilmastotavoitteet ovat uhattuina. Uhanalaisten lajien ja luontotyyppien uhanalaistuminen eli luontokato jatkuu maassamme, ja se jatkuu myös globaalisti. Silti Suomi on miljardin kehitysyhteistyöleikkausten lisäksi tiputtanut kehitysyhteistyötoimeenpanostamme luontopainopisteen. Toinen painopiste, joka on tiputettu kehitysyhteistyöstä, liittyy ihmisarvoisen työn edistämiseen. Tähän haasteeseen pitäisi myös vastata ja pitää kiinni myös EU:n yritysvastuulainsäädännöstä, joka myös tätä ihmisarvoista työtä turvaa. Vetemme eivät ole Suomessa hyvässä kemiallisessa tilassa eivätkä varsinkaan meren ja jokien osalta myöskään hyvässä ekologisessa tilassa. Tähän myös edustaja Harakka viittasi aiemmassa puheenvuorossaan. Luonnonvarojen kulutus ylittää ekologisesti kestävän tason, ja kiertotalouden kehittämättömyys, johon edustaja Elo viittasi puheenvuorossaan, on Suomessa Euroopan keskiarvoa heikommalla tasolla, ja tätä on selonteossa myös nostettu esiin. Selonteossa todetaan, että ilman merkittäviä lisätoimia Suomi ei saavuta omaa ilmastoneutraalisuustavoitettaan eikä myöskään asetettua EU-velvoitetta. Keskeinen syy tähän on maankäyttösektorin nielujen romahtaminen. Kansallisen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen edellyttää lisätoimia maankäyttösektorilla ja muilla sektoreilla. Mutta valitettavasti hallituksen ministereidenkin suusta kuuluu ennemmin kannanottoja ilmastolain purkamisen suuntaan. Onneksi tähän pääministeri ei puheenvuorossaan lähtenyt. Mutta sitten vielä, kun aika riittää, menen tavoitteista toiseen, joka liittyy koulutukseen. Kasvatuksella, koulutuksella, tutkimuksella on keskeinen rooli sekä asenteiden muutoksessa, joka pitää saada aikaan, että toimintatapojen muutoksessa, joka pitää saada aikaan, jos haluamme tätä ekologista tavoitetta ja kestävyyttä saavuttaa. Niillä on tärkeä rooli myös innovaatioiden ja osaamisen aikaansaamisessa, joilla näitä ratkaisuja saadaan aikaan niin Suomessa kuin globaalisti. Ja vaikka Suomi valtaosin saavuttaa Agenda 2030 ‑tavoitteen 4 eli koulutuksen eri kohdat, ikävä tosiasia on, että peruskoulussa ja toisella asteella oppimistulokset ovat heikentyneet ja jakaantuneet eli polarisoituneet. Vuodesta 2013 lähtien nuorten ikäluokkien koulutustaso on jäänyt alemmalle tasolle kuin heitä vanhempien ikäluokkien. Merkittävällä osalla nuorista opinnot jäävät myös kesken, ja useat heistä eivät löydä paikkaansa työelämässä. Tähän on tartuttava voimakkaammin. Tavoitteen 4.7 mukaisesti jokaisen oppijan tulee vuoteen 2030 mennessä saada kestävän kehityksen edistämiseen ja toteuttamiseen tarvittavat tiedot ja taidot koulutuksen avulla. Nämä toimenpiteet olisi syytä Suomessa koota yhteen ja arvioida, ovatko ne riittäviä. Ja jos hieman liittää keskustelua jo huomiseen kulttuuripoliittiseen selontekoon, niin siellä selonteossa mainitaan, että myös kulttuurin osalta nämä toimenpiteet, konkreettiset toimenpiteet, kulttuurin edistämiseksi kestävän kehityksen kontekstissa pitäisi koota yhteen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-02-18T16:27:12,2025-02-18T16:32:31,Hyväksytty,1.1 2025_8_87,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Holopainen poissa. — Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_88,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteena on poistaa maailmasta köyhyys ja luoda maailma, jossa otetaan tasavertaisesti huomioon ympäristö, talous ja ihminen. Ohjelma sisältää monia tavoitteita, jotka maiden tulisi saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Suomi on ohjelman näkökulmasta hoitanut osansa varsin hyvin, sillä viimeisimmässä kestävän kehityksen raportissa maamme arvioitiin olevan pisimmällä tavoitteitten toimeenpanossa. Maailmanlaajuisesti tavoitteista sen sijaan ollaan vielä varsin kaukana. Tässä valtioneuvoston selonteossa tarkastellaan ohjelman toimeenpanoa, ja tämä on varsin laaja katsaus suomalaisen yhteiskunnan eri alueisiin. Nostan esille vain kaksi erityisesti lapsia ja nuoria koskettavaa aihetta. Tilannehan on se, että syntyvyys maassamme on historiallisen alhainen ja monin paikoin myöskin lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. On luotava lapsi‑ ja perheystävällisempää Suomea. Lasten ja nuorten tulevaisuus on ratkaisevaa myös siinä, millainen maa Suomi on tulevaisuudessa ja millainen maa Suomi on ikääntyä, millaisessa maassa lapsemme ja nuoremme elävät nyt ja millaista maata he tulevat sitten aikanaan rakentamaan, kun on heidän vuoronsa ottaa vastuuta. Tässä selonteossa todetaan Suomen tilanteesta yhtenä huolenaiheena, että yli 20 vuotta jatkunut oppimistulosten lasku on maassamme ollut kansainvälisesti poikkeuksellisen nopeaa. Nuorten oppimistulokset ovat laskusta huolimatta yhä kansainvälisesti vertaillen hyviä, mutta tilanne on mennyt huonompaan suuntaan. Tähän ilman muuta pitää tarttua, ja on hyvä, että on tartuttukin. Hallitushan on kiinnittänyt tilanteeseen huomiota ja on esimerkiksi tuonut esityksen, jolla rajoitetaan kännyköiden käyttöä kouluissa, ja peruskoulua myöskin on päätetty nyt hallituskauden aikana vahvistaa 200 miljoonalla eurolla. Myös oppimisen tukea uudistetaan, mikä tarkoittaa sitä, että vähemmän paperinpyörittelyä ja enemmän opettamista. Äidinkielen oppiminen on edellytys kaikelle oppimiselle, ja siksi on tärkeää, että on päätetty lisätä äidinkieltä ja myöskin matematiikkaa peruskouluihin. Mutta tietysti lapsen ja nuoren hyvinvointi ennen kaikkea lähtee sieltä hänen omasta kodistaan ja perheestään, ja siksi on myöskin eri tavoin tehtävä toimenpiteitä ja myöskin mietittävä niitä keinoja, joilla voisimme vahvistaa äitien ja isien kasvatus‑ ja hoivatyötä. Tässä selonteossa tulee esille se, että yhtenä tämän kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteena on sukupuolten tasa-arvo sekä tyttöjen ja naisten oikeuksien vahvistaminen. Selonteossa todetaan, että Suomessa sukupuolten tasa-arvo toteutuu pääasiassa hyvin, mutta kehitettävääkin on. Arvoisa rouva puhemies! Valitettavan usein tasa-arvosta puhuttaessa kiinnitetään huomiota pelkästään toisen sukupuolen kohtaamiin ongelmiin. Tyttöjen ja naisten aseman parantaminen on äärimmäisen tärkeää, ja tätä työtä pitää jatkaa entistäkin pontevammin, mutta yhä vahvemmin tulee puuttua myöskin poikien ja miesten kohtaamiin tasa-arvo-ongelmiin ja etsiä niihin ratkaisuja. Ja onkin hyvä, että jo hallitusohjelmaan kirjattiin se, että poikiin ja miehiin kohdistuviin tasa-arvo-ongelmiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota erityisesti nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tilannehan on se, että esimerkiksi asunnottomuus, syrjäytyminen, itsemurhat ja vankilaan päätyminen koskettavat aivan erityisesti poikia ja miehiä. Hallituksen tuoreessa tasa-arvo-ohjelmassa todetaan, että pojat ovat yliedustettuina myös niiden oppilaiden joukossa, joiden oppimistulokset ovat keskimääräistä heikompia. On syytä yhä enemmän selvittää myös sitä, mikä meillä koulujärjestelmässä ja erityisesti peruskoulussa ja toisella asteella on sellaista, joka pudottaa poikia matkasta, ja miten me voisimme paremmin pitää myöskin pojat oppimisen tiellä ja tällä tavalla varmistaa heille parempaa tulevaisuutta. Tässä tuoreessa tasa-arvo-ohjelmassa, jonka tuossa mainitsin, on menty oikeaan suuntaan, ja siellä aiempaa vahvemmin ovat mukana myöskin miesten ja poikien tasa-arvohaasteet. Kun otamme tasa-arvotyössä huomioon molempien sukupuolten kohtaamat ongelmat ja pyrimme niitä ratkomaan, voimme luoda aidosti tasa-arvoista ja tasaveroista Suomea [Puhemies koputtaa] ja sellaista yhteiskuntaa, jossa kaikilla on mahdollisimman hyvä olla.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-02-18T16:32:43,2025-02-18T16:38:18,Tarkistettu,1.1 2025_8_89,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Furuholm. — Kuten muistamme, niin nyt on aika rajoitettu, eli tämä jakso loppuu 16.52, mutta jatkamme sitten myöhemmin. — Olkaa hyvä, Furuholm.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_8_90,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yritän pistää vauhtia. — Käsittelemme selontekoa YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:stä, joka ohjaa niin Suomea kuin muitakin YK:n jäsenmaita kohti kestävämpää tulevaisuutta. Sen keskeinen tavoite on köyhyyden poistaminen sekä kehityssuunta, jossa ympäristö, talous ja ihminen kulkevat tasavertaisesti käsi kädessä. Agenda 2030 sisältää yhteensä 17 tavoitetta, joihin maailman valtioiden on sitouduttava päästäkseen näihin päämääriin vuoteen 2030 mennessä. Selonteossa on monta kohtaa, joihin voisin tarttua ja joita voisin heijastella hallituksen nykytoimiin, mutta pysyn lähinnä sisäpolitiikassa. Arvoisa puhemies! Meidän oma agenda 2030 on ollut monelta osin voimassa jo vuosikymmeniä, kun Suomesta aikoinaan alettiin rakentamaan sitä hyvinvointivaltiota, jonka hyvistä puolista tämänkin salin edustajat ovat päässeet elämänsä aikana nauttimaan. Meille monet selonteossa käsiteltävät tavoitteet ovatkin olleet itsestäänselviä poliittisessa päätöksenteossa mutta myös laajemmin yhteiskunnassa. Tämä on perustunut ajatukselle solidaarisuudesta. Solidaarisuutta on tupannut löytymään rikkaiden ja köyhien, tämän salin vasemmiston ja oikeiston sekä työntekijöiden ja työnantajien välillä. Suomessa on ymmärretty yhteiskunnan yleinen etu, vaikka jokaisella on omat intressit aina ollutkin. Aina on kyetty keskustelemaan ja neuvottelemaan. Tämä on ollut monella tapaa oleellista esimerkiksi köyhyyden ja eriarvoisuuden torppaamisessa, jotka ovat keskeisiä seikkoja tässäkin selonteossa. Arvoisa rouva puhemies! Valitettavasti aika monet hallituskauden toimet laittavat kuitenkin kaiken edellä mainitun täysin uuteen valoon. Sen kykenee lukemaan myös tämän selonteon sivuilta, vaikka siinä pääosin kerrotaankin edellisen hallituksen onnistumisista. Nykymenon tavoitteet taas hätkähdyttävät: Hallitus esimerkiksi sanoo pyrkivänsä kyllä köyhyyden poistamiseen mutta toimii täysin päinvastoin. Hallitus on esityksessään nimennyt keskeisiksi köyhyyttä vähentäviksi toimiksi juuri ne ratkaisut, jotka heidän omienkin arvioidensa mukaan lisäävät köyhyyttä ja ovat jo todistetusti kasvattaneet jopa asunnottomuutta ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen. Annan esimerkin: toimeentulotuen asumismenojen enimmäismäärien tarkastelun kiristäminen on johtanut siihen, että pienituloisia suomalaisia kehotetaan etsimään edullisempia asuntoja, joita ei markkinoilla ole. Tämä ei ole mielestäni millään tapaa kestävää kehitystä vaan silkkaa kyykyttämistä. Kuten valitettavasti tiedämme, niin hinkua toimeentulon lisäleikkaamiselle ministeriaitiossa on. Kysynkin: kuinka voi olla, että köyhyyttä vähentävät toimet ovat leikkauksia sosiaaliturvaan, leikkauksia, jotka käyvät erityisesti kaikkein pienituloisimpien kukkarolle? Hallituksen jättimäiset sosiaaliturvaleikkaukset on markkinoitu työhön kannustamisena. Jokainen vaikutusarvio kuitenkin kertoo, että leikkaukset kasvattavat köyhyyttä merkittävästi, eikä tilanne parane edes siinä tapauksessa, että noiden leikkausten työllisyysvaikutukset toteutuisivat täysimääräisinä, sillä työllisyyden hienoinen nousu ei kykene korvaamaan niiden aiheuttamaa lisätarvetta turvata jokaisen arkea ja toimeentuloa. Ei näin vähennetä köyhyyttä, vaikka selonteossa mitä lukisikin. Arvoisa rouva puhemies! Agenda 2030 ‑toimintaohjelma huomioi myös työmarkkinoiden kestävyyden. Ikävä kyllä myös maamme hallitus on huomioinut sen mutta käänteisesti. Toisin sanoen kun työttömyyteen tai osa-aikatyöhön liittyviä turvaverkkoja on heikennetty, on työmarkkinoihin kohdistunut samaan aikaan historiallisen isoja heikennyksiä työntekijän näkökulmasta. Esimerkiksi lakko-oikeutta on rajattu ja vientimalli puskettu läpi. Nämä kaikki romuttavat työmarkkinoiden kestävyyttä mutta myös niiden tasa-arvoa. Työmarkkinamaana Suomi luisuu kohti uusia verrokkeja, ja se ei meitä kyllä millään tapaa mairittele. Työvoiman halpuuttaminen ei ratkaise ongelmiamme mutta lisää kyllä tehokkaasti epävarmuutta. Arvoisa rouva puhemies! Vaikka meillä Suomessa on monta asiaa paremmin kuin monessa muussa maassa — ja tämä käy ilmi myös tästä selonteosta — niin tästä huolimatta toivon, että tämä selonteko viitoittaisi hallitusta palaamaan perusasioiden ääreen ja ymmärtämään, ettei huonossa asemassa, heikommassa asemassa olevien kyykyttäminen ole koskaan tie kestävään menestykseen tai hyvinvointiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-02-18T16:38:21,2025-02-18T16:43:24,Hyväksytty,1.1 2025_8_91,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä poissa. Edustaja Kivelä poissa. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_92,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On erinomainen asia, että Suomi on kohtuullisen hyvin, voi sanoa, että maailmanmitassa hyvin, päässyt näihin tavoitteisiin, ja siinä mielessä olemme hyvällä polulla. Mitä tässä selonteossa ja muussa näkyy, niin kun se tulee vuoteen 22, me olemme nähneet jo muutamia käänteitä, muun muassa työllisyysasteen osalta aika ison käänteen, jossa siitä huippuvuodesta 2022 on tultu selvästi alemmas, ja näitä esimerkkejä täällä muissakin kohdissa on. Ajattelin, rouva puhemies, käydä nyt tätä osaamista tässä ehkä enempi läpi, miksi se on kovin tärkeää Suomessa. Meillä on ollut matala talouskasvu ja heikko tuottavuuskehitys vuoden 2008 jälkeen. Osaamisen taso ja laajuus sekä tki-panostusten vaatimaton taso ovat jääneet syiden etsinnässä vähemmälle huomiolle. Palkatessaan uutta työvoimaa yritykset ja yhteisöt toteavat, että suurimpana palkkauksen esteenä ovat osaamiseen liittyvät puutteet. No, onko osaamista sitten tarjolla? Korkeakoulutettujen suhteellinen määrä junnaa edelleen paikallaan, ammatillinen koulutus tuottaa työelämän odotuksiin nähden liian kapeaa osaamista, ja työuran aikana osaamista päivitetään liian vähän. Työttömiäkin on yli 320 000, ja heidän osaamispotentiaalinsa pitäisi saada käyttöön. Askeleita oikeaan suuntaan on otettu: oppivelvollisuutta on laajennettu edellisellä hallituskaudella, ja tällä hallituskaudella perusopetuksen oppitunteja lukutaidon ja matematiikan osalta on lisätty. Näillä halutaan parantaa perusosaamisen tasoa ja huolehtia, että kukaan ei putoa peruskoulun jälkeen tyhjän päälle. Koko osaamisen ketju, varhaiskasvatuksesta, peruskoulusta, toisesta asteesta, korkea-asteesta sekä työelämästä hankittu osaaminen, on olennainen, kun mietitään tarjolla olevaa osaamisen tasoa. Kaikkien osaaminen on ydinkysymys, jos aiomme pärjätä tulevaisuudessa ja ratkoa näitä ongelmia, joita tässäkin edellisissä puheenvuoroissa on tuotu esiin. Mitä parempi osaamisperusta lapsena ja nuorena saadaan rakennettua, helpottaa se myös työuran aikana jatko‑ ja muuntokoulutuksiin osallistumista. Kerran opittu ammatti ei useinkaan riitä koko työuran ajaksi. Sitten kun katsotaan tämän raportin osalta NEET-nuoria, jotka ovat 15—24-vuotiaita, joilla ei ole työtä eikä koulutusta, niin tämän raportin mukaan yli seitsemän prosenttia nuorista, yli 45 000 nuorta, on tällaisessa tilanteessa. Senkin vuoksi on tärkeää, että kaikille nuorille löydetään polku toisen asteen jälkeen. Meidän pitää miettiä, miten korkea-asteella saadaan lisää tasoa nostettua tästä nykyisestä. Se liittyy varmasti opiskelupaikkojen määrään ja pohjakoulutuksen tasoon, jotka sitten osaltaan ratkaisevat, nouseeko korkeakoulutettujen osuus tulevaisuudessa. Nämä ovat ratkaistavia asioita, ja on tärkeätä huomioida nämä. Arvoisa rouva puhemies! TE-palvelut siirtyivät vuoden alusta kuntien vastuulle. Intressi siellä saada ihmiset työllistymään nopeasti on suuri ensinnäkin henkilöiden itsensä kannalta, mutta toiseksi kuntien menot kasvavat työttömyyden pitkittyessä, koska kunnat maksavat työttömyysturvasta työttömyyden pituudesta riippuen aina kymmenestä 50 prosenttiin. 320 000 työttömän työllistämiseen tähtäävät työllistämistoimet korostuvat. Niissä lisä‑ ja muuntokoulutus nousee entistä tärkeämmäksi, ja sitä pitää saada entistä useammalle sekä aikaisempaa tehokkaammaksi ja vaikuttavammaksi, jotta työllistymismahdollisuudet paranevat. Sillä, että me saamme ihmiset työelämään ja että heidän osaamistasoansa aina päivitetään, me rakennamme sellaista hyvinvointiyhteiskuntaa, jolla on kestävyyttä. Se voi ottaa vastaan uutta teknologiaa, tekoälyä ja kaikkia muita asioita. Sen vuoksi koulutus on niin tärkeässä roolissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-02-18T16:43:28,2025-02-18T16:48:34,Tarkistettu,1.1 2025_8_93,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Skinnari poissa. — Edustaja Garedew. — Aikataulu näyttää siltä, että 16.52 pitäisi lopettaa, mutta päädyn siihen, että edustaja Löfström saa sitten vielä puheenvuoron, mutta sen jälkeen, jos tulee lisää, ne jäävät sinne loppuiltaan. — Olkaa hyvä, edustaja Garedew.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_8_94,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Agenda 2030 ‑selonteon yhteydessä on hyvä suunnata katseet tulevaisuuteen ja nuoreen sukupolveen. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen on äärimmäisen tärkeää koko yhteiskunnan kannalta. Yksi huolestuttavimmista kehityssuunnista liittyy siihen, miten paljon lapset ja nuoret viettävät aikaa somen ja pelien parissa ja miten paljon se on jo vaikuttanut heihin. Olen jättänyt eduskunnalle aiheesta toimenpidealoitteen, sosiaalisen median ikärajan nostamisesta 15 vuoteen sekä älypuhelimien ja muiden digilaitteiden käytön rajoittamisesta sijaishuollossa. Rajoitusten perustaksi tulisi luoda viralliset kansalliset älypuhelinten käyttösuositukset. Tutkimustieto, maalaisjärki ja kokemukset kertovat, että liiallinen ruutuaika on haitallista. Jatkuva informaatiotulva vahingoittaa aivoja ja keskittymiskykyä. TikTokin runsaan käytön on todettu aiheuttavan muutoksia nuorten aivorakenteessa. Lapsilla korkean näyttöajan on todettu olevan yhteydessä muun muassa suppeampaan sanavarastoon, heikompiin verbaalisiin kykyihin sekä heikommin järjestäytyneisiin aivoratoihin alueilla, jotka liittyvät kieleen, kirjallisiin taitoihin ja toiminnanohjaukseen. Se voi heikentää myös ystävyyssuhteiden muodostumista. Tuntikausien istuminen lisää liikkumattomuutta. Kännykän selaaminen iltaisin voi vaikeuttaa nukahtamista ja sekoittaa vuorokausirytmin. Nukkumisvaikeudet puolestaan voivat laukaista ahdistus‑ ja masennusoireita sekä heikentää immuunipuolustusta. Tämän lisäksi sosiaalinen media on täynnä ahdistavaa ja haitallista sisältöä. Kiusaaminen, huijaukset, huumekauppa ja seksuaalinen hyväksikäyttö kukoistavat siellä. Lapset altistuvat julman väkivallan ja sairaan pornografian näkemiselle, mistä voi seurata pitkäaikaisia traumoja ja ajattelun vääristymiä. Erityisesti sosiaalinen media on yleisimpiä rikollisten ja lasten kohtauspaikkoja. Valtaosa seksuaalisen hyväksikäytön ensikontakteista tapahtuu somealustoilla, esimerkiksi Snapchatissa. Nuori ei ole ainoastaan riskissä joutua rikoksen uhriksi, vaan hän saattaa päätyä tai tulla värvätyksi joihinkin rikoksiin, esimerkiksi ostamaan tai myymään huumeita tai toteuttamaan väkivaltarikoksia. Ääriryhmät levittävät aatteitaan ja rekrytoivat somessa uusia jäseniä. Algoritmit ohjailevat käyttäytymistä ja vaikuttavat mielipiteisiin. Vanhempien ote lastensa kasvattamisesta on livennyt somejäteille. Arvoisa puhemies! Tämä huolestuttava kehitys on jo pitkällä, joten siihen puuttumisella on kiire. Koulujen kännykkäkieltoasia on onneksi saatu vihdoin vireille. Toivon, että se ulottuu lapsen koko koulupäivään, myös välitunneille. Uskon, että hallituksella on tahtotilaa muiltakin osin kiinnittää huomiota älylaitteiden tuomiin haittoihin ja suojella myös niiltä nuorta sukupolvea, jonka varaan tulevaisuutemme rakennetaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-02-18T16:48:43,2025-02-18T16:53:04,Hyväksytty,1.1 2025_8_95,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,Kiitoksia. — Ja vielä yksi puheenvuoro tässä ehditään käydä. Edustaja Löfström., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_96,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp," Tack, ärade fru talman! Statsrådets redogörelse om genomförande av FN:s handlingsprogram för hållbar utveckling, Agenda 2030, är välkommen. Tack till statsministern för presentationen. Den globala uppvärmningen hör till mänsklighetens största utmaningar. Den pågår i bakgrunden av krig och stora globala säkerhetspolitiska utmaningar, och vi måste ha förmågan att arbeta med alla dessa frågor samtidigt. Förra året var återigen det varmaste året som någonsin uppmätts. Hållbar utveckling är därför avgörande för att säkerställa goda levnadsvillkor, eller levnadsvillkor överhuvudtaget, för både nuvarande och kommande generationer. Det är en ödesfråga. Klimatförändringen syns på land med mera extremväder. I januari drabbades Kalifornien av fruktansvärda skogsbränder, som jag själv fick se resultatet av vid ett besök i Kalifornien några veckor efter att det inträffade. För bara sex år sedan drabbades också Åland av den största naturkatastrofen någonsin, av stormen Alfrida som uppmätte orkannivåer och skapade enorm förödelse. Det finns tyvärr inga tecken som tyder på att de här händelserna skulle bli mera ovanliga i framtiden, och därför är arbetet mot klimatförändringen så viktigt. Det syns också i större regnmängder, och klimatförändringen syns också till havs, inte bara i världshaven där det drabbar fiskebestånd, utan också i Östersjön där de varmare temperaturerna riskerar att minska de positiva effekterna vi har sett genom att minska utsläppen av ämnen som späder på övergödningen. Ärade talman! Åland har länge prioriterat hållbarhetsarbete, och det är viktigt inte bara som politisk prioritering utan för många företag och privatpersoner. Åland har en egen plats i kommissionen för hållbar utveckling som statsministern leder. Det är viktigt att minnas att alla kan göra någonting för den hållbara utvecklingen och att de insatserna inte bara är viktiga för klimatet utan också kan stödja Finlands ekonomi och försörjningsberedskap. Exempelvis att byta ut sin oljepanna mot en luftvärmepump eller mot bergvärme är inte bara en god miljögärning, utan också en viktig insats för att hjälpa Finlands handelsbalans, eftersom all olja som vi använder är importerad. På samma sätt är det viktigt att också den gröna omställningen fortsätter inom sjöfarten. Sjöfarten har hittills lyckats med att minska sina utsläpp kraftigt, och det är viktigt för att göra transporterna till Åland och från Åland mer hållbara. I framtiden måste vi fortsätta fokusera på konkreta åtgärder som stärker den hållbara utvecklingen och som är viktiga för Finland och Åland, inte bara gällande klimatet utan också de övriga hållbarhetsmålen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2025-02-18T16:53:06,2025-02-18T16:56:32,Hyväksytty,1.1 2025_8_97,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Haluaako ministeri käyttää loppuun jotain? [Wille Rydman: Arvoisa rouva puhemies! Ministeri odottaa omaa vuoroaan, jotta pääsee esittelemään lakiesityksen.] — Jaaha, selvä. Ajattelin, josko haluaa tähän käyttää, mutta ei sitten. Tehdään niin, että keskustelu ja asian käsittely nyt keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_8_98,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 5 käsittelyä. — Keskustelua. Edustaja Garedew, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_8_99,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikkien Agenda 2030 ‑ohjelman tavoitteiden toteuttaminen vaatisi noin 4 000 miljardia euroa vuosittain. Herääkin mielenkiintoinen kysymys: paljonkohan tästä olisi se Suomen maksuosuus, ja kuinka suurella summalla olemme jo tähän mennessä tähän leikkiin osallistuneet? Näinä aikoina on syytä huomioida, että Amerikassa presidentti on vaihtunut ja sen myötä myös politiikan suunta ja suhtautuminen vihreään siirtymään on muuttunut. Tämä saattaa vaikuttaa myös Agenda 2030 ‑tavoitteiden rahoitukseen. Suomen olisi hyvä varautua tähän. On hyvinkin mahdollista, että YK:n taholta esitetään taas lisää uusia vaatimuksia muille maille. Mihinkään uusiin rahoituksiin ei tietenkään Suomen pidä suostua. No kuka tämän lystin sitten maksaa? Agenda 2030:n rahoitus kerätään useista eri lähteistä, sekä kansallisista että kansainvälisistä varoista. Keskeiset rahoituslähteet ovat jäsenvaltioiden budjetit eli jäsenvaltioiden kansalaisiltaan keräämät verot ja maksut, EU:n rahoitus, joka sekin on käytännössä EU-jäsenmaiden rahoja, YK:n ja sen alaisten järjestöjen rahat, yritysten ja sijoittajien rahat sekä erilaiset kansainväliset ilmastorahastot. Jokainen maa siis rahoittaa Agenda 2030 ‑toimenpiteitä omista valtion ja kuntien budjeteistaan. Esimerkiksi Suomi käyttää verovaroja ilmastotoimiin, kestävään kehitykseen ja Agenda 2030 ‑tavoitteiden edistämiseen eri sektoreilla, kuten energiassa, liikenteessä ja maataloudessa. Euroopan unioni tukee jäsenvaltioitaan vihreän siirtymän ja kestävän kehityksen rahoituksella, kuten tällä pähkähullulla EU:n elpymisvälineellä ja Green Deal ‑ohjelmalla. YK:n alaiset järjestöt, kuten UNDP eli Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma, Maailmanpankki ja IMF eli Kansainvälinen valuuttarahasto, tukevat kehitysmaita Agenda 2030 ‑toimenpiteissä myöntämällä avustuksia ja lainoja, koska kehitysmaat tarvitsevat ulkoista rahoitusta toteuttaakseen kestävän kehityksen tavoitteita. Monet suuryritykset ja rahoituslaitokset ovat sitoutuneet vihreään siirtymään ja kestäviin investointeihin. Esimerkiksi ESG-sijoittaminen eli vastuullinen sijoittaminen ohjaa pääomia ympäristöystävällisiin hankkeisiin. Maailmanlaajuiset rahastot, kuten Vihreä ilmastorahasto ja Climate Investment Funds, tukevat ilmastotoimia erityisesti kehittyvissä maissa. Suomi on myös sitoutunut maksamaan kehitysapua ilmastohankkeisiin. Monissa maissa, myös Suomessa, Agenda 2030:n mukaisia ilmastotoimia rahoitetaan hiiliveroilla, päästökaupoilla ja muilla ympäristöveroilla. Polttoaineverotus, sähkövero ja muut energiankulutukseen liittyvät maksut ovat osa tätä järjestelmää. Arvoisa puhemies! Loppupeleissä siis Agenda 2030:n rahoitus tulee lähinnä länsimaisten kansalaisten ja yritysten maksamista veroista, kansainvälisistä tukipaketeista ja velkarahasta. Tämä herättää kysymyksen: Kuinka kestävä tämä rahoitusmalli todella on, ja onko sen hyötyjen ja kustannusten suhde perusteltu? Olisiko jo vihdoin aika lopettaa tämän ideologian rahoitus ja sijoittaa rahat suomalaisten lasten ja nuorten turvallisuuteen? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-02-18T18:49:42,2025-02-18T18:54:14,Hyväksytty,1.1 2025_8_100,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_101,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Lapset ja nuoret ensin on hyvä perussääntö, kun puhutaan tulevaisuuden rakentamisesta. Lapsissa ja nuorissa on nykyhetki ja tulevaisuus, ja he ovat niitä, jotka tulevat tätä isänmaatamme tulevaisuudessa rakentamaan. Tällä hetkellähän liian moni lapsi ja nuori voi huonosti. On oikein, että hallitus on kiinnittänyt tähän huomiota ja ehkäisevään mielenterveys‑ ja päihdetyöhön on kohdennettu toimenpiteitä. Terapiatakuu lapsille ja nuorille on erittäin hyvä asia, ja se auttaa alle 23-vuotiaita maksuttomaan psykososiaaliseen tukeen. Lapsiperheköyhyys jättää usein syvät jäljet, ja on oikein, että lapsiperheiden toimeentuloa hallituksen toimin on nyt päätetty parantaa esimerkiksi sillä tavalla, että alle kolmevuotiaiden lapsilisää korotettiin ja myöskin yksinhuoltajakorotusta nostettiin. Arvoisa puhemies! Perheen ja kodin ohella koululla on iso merkitys lasten ja nuorten elämään. On erittäin tärkeää ymmärtää, miten haitallinen yhdistelmä on heikko talous, josta kärsimme, kun siihen yhdistyvät koulutuspolitiikassa vuosien aikana tehdyt virheet. Asiahan on niin, että erilaisten ylikansallisten ja, voisi sanoa, yli-ideologisten ohjelmien sijaan tarvitaan kouluissa keskittymistä perusasioihin, ja tässä tärkeänä kädenojennuksena hallitus on tehnyt 200 miljoonan euron erilaiset lisäsijoitukset peruskouluun tällä kaudella. Mehän voimme maailmalta ottaa oppia siinä ja olemme nähneet myös sen, miten esimerkiksi Amerikassa erilaiset kulttuurisodat epätieteellisine väitteineen on tuotu kouluun, ja sitä on tänne Suomeenkin ujutettu. Lasten ja nuorten etuhan ilman muuta on se, että he saavat kiinnittyä todellisuuteen ja että heille ei kerrota sellaisia erilaisia tieteen vastaisia näkemyksiä ja väitteitä, jotka joissakin piireissä ovat tällä hetkellä muotivillityksenä. Mutta toivotaan, että nämä ideologiat tästä hiipuvat ja menevät ohi. Lapset ja nuoret tarvitsevat tervettä kasvatusta ja rajoja ja rakkautta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-02-18T18:54:16,2025-02-18T18:57:11,Hyväksytty,1.1 2025_8_102,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_103,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen koulutusjärjestelmä on kansainvälisesti arvostettu, mutta opiskelupaikkoja ja tutkintoa pienempiä koulutuskokonaisuuksia halutaan lisätä vastaamaan nimenomaan työelämän tarpeisiin. Tavoitteena on kasvattaa t&k-investointeja ja vahvistaa nimenomaan yksityisen sektorin yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa. Perussuomalaiset haluavat kuitenkin muistuttaa, että koulutuspolitiikka kuuluu yksinomaan kansalliseen päätösvaltaan. Vastustamme EU:n väliintuloa suomalaiseen koulutuspolitiikkaan. Sama koskee muutakin ylikansallista ohjeistusta mutta erityisesti tätä koulutusta, joka on ollut meidän omissa käsissämme tähän saakka. Tässä edustaja Aittakumpu käyttikin hyvän puheenvuoron näistä erilaisista koulutuspolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä, joissa tuolta rapakon takaa niin sanotusti laineet lyövät tännekin erilaisten kulttuurisotien muodossa. Nämä erilaiset peruskouluun kohdistuvat, myöskin ulkopuoliset vaikuttimet ovat sellaisia, joihin meidän täytyy tiukasti täällä eduskunnassa lainsäädännössä ja myöskin Opetushallituksen perusopetuksen perusteiden osalta vaikuttaa siten, että meidän peruskouluissa keskitytään tiedepohjaiseen opetukseen, ei ideologiseen, ja siten, että erilaiset järjestöt, kuten vaikkapa Seta, eivät kuulu sinne kouluihin. Ei pelkästään tämä vaan ihan kaikki ideologiset järjestöt ovat sellaisia, joiden ei tulisi vierailla koulussa kertomassa ikään kuin omaa mielipidettään. Sen lisäksi meidän tulisi tarkastella erilaisia oppimateriaaleja, mitä kirjoja peruskoulussa käytetään. 90-luvun alkuun saakka Suomessa tarkistettiin kaikki peruskouluissa käytettävät oppikirjat ja ‑materiaalit. Siitä on luovuttu, ja on luotettu siihen, että kirjakustantamot huolehtivat siitä, että ne ovat perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisia. Mutta meillä on nähtävissä se, että on ikään kuin lipsuttu siitä tiedepohjaisesta, faktapohjaisesta opetuksesta ja on saatu peruskouluihinkin oppikirjoihin vääränlaista tietoa. No, esimerkkinä vaikka biologian oppikirjassa voi lukea, että mieskin voi synnyttää. Meidän pitää palata niihin perusasioihin ja unohtaa tämä niin sanottu woke-hörhöily kouluissa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-02-18T18:57:12,2025-02-18T19:00:29,Hyväksytty,1.1 2025_8_104,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Ollikainen, varsågod.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_105,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Olemme keskustelleet YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:stä ja sen toimeenpanosta täällä tänään. Selonteko on monissa määrin tärkeä ja ehkä etenkin jo tehtävien toimien seurannassa taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden näkökulmasta. Suomi on pysynyt hyvin tavoitteissaan, ja tämä työ on tuottanut tulosta. Ollaan siis aikataulussa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Mikko Ollikainen,1441,2025-02-18T19:00:31,2025-02-18T19:01:11,Hyväksytty,1.1 2025_8_106,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on monella tapaa maailman paras maa. Näin on myös Agenda 2030 ‑kriteerien valossa. YK:n kestävän kehityksen raportin mukaan Suomi on saavuttanut Agenda 2030 ‑ohjelman tavoitteet kaikkein parhaiten koko maailmassa. 86 prosenttia tavoitteista jo toteutuu Suomessa, mutta muilla mailla on siis paljon kirittävää. Silti meidän halutaan käyttävän loputtomasti omien veronmaksajiemme rahoja siihen, että koko muu maailma saataisiin samalle hyvinvoinnin tasolle Suomen kanssa. Aivan käsittämätöntä. Kun Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, kuten tähän YK:n Agenda 2030 ‑ohjelmaan, ovatkohan päättäjät pysähtyneet miettimään, mitä tämä meille todella maksaa? Meille silmät sinisinä väitetään, että ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat suurin syy ilmaston lämpenemiseen. Onko varmasti näin? Mitkä ovat faktat? Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan. Ilmakehässä on 0,04 prosenttia hiilidioksidia. Tuosta hiilidioksidimäärästä 96 prosenttia syntyy aivan ilman mitään ihmisen toimia, luonnosta ja meristä, ja vain 4 prosenttia hiilidioksidista on ihmisen aiheuttamaa. Tästä 4 prosentista Suomen päästöt ovat vain 0,1 prosenttia. Suomen päästöt ovat siis noin promillen koko maapallon päästöistä, jotka ihmiset aiheuttavat. Niillä ei ole mitään vaikutusta mihinkään ilmaston lämpenemiseen. Ilmastolain ylikireä ja epärealistinen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä on asetettu meille ilman minkäänlaista kustannusarviota — maksoi mitä maksoi — vaikka me kaikki tiedämme valtion ja kuntien vaikean taloustilanteen. Nämä ilmastotoimet ovat kalliita, ja ne nostavat käyttäjien kustannuksia. Kustannukset otetaan suomalaisten veronmaksajien ja yritysten pussista. Edellinen hallitus velvoitti kunnat tekemään pähkähullut ilmastosuunnitelmat ja hassasi niihinkin veronmaksajien rahaa. Onneksi tämä hallitus perui ne. Tämä hallitus voisi tehdä oikean palveluksen suomalaisille ja velvoittaa nyt puolestaan kunnat laskemaan kaupungille, yrityksille ja myös asukkaille ilmastotoimista koituvat kustannukset, esimerkiksi kilpailutuksien yhteydessä säädetyt ylikireät päästötavoitteet maanparannustyökoneille tai joukkoliikenteen kalliiden sähköbussien hankinnat. Näistä tulee ylimääräisiä kustannuksia kansalaisille. Eikä pelkästään kunnissa vaan myös valtion tasolla on aika tehdä tiliä ilmastotoimista. Suomalaisilla on oikeus tietää, paljonko heidän verorahojaan käytetään näihin täysin turhiin puuhasteluihin. Kuinka moni suomalainen hyväksyisi nämä toimenpiteet, jos tietäisi niiden todelliset kustannukset? Kustannusneutraali hiilineutraalisuus on toki hyväksyttävissä, kunhan se on asukkaille vapaaehtoista eikä se tuo lisää kärsimystä arkeen. Me tarvitsemme nyt avointa keskustelua ja rehellisiä laskelmia. Meidän on nähtävä, mitä Agenda 2030:n toimenpiteet maksavat ja kuinka ne vaikuttavat tavallisen ihmisen elämään. Arvoisa puhemies! On aika lopettaa sokea usko tähän utopistiseen ohjelmaan, jonka maailmanlaajuinen toteuttaminen on käytännössä aivan mahdotonta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-02-18T19:05:33,2025-02-18T19:10:12,Hyväksytty,1.1 2025_8_107,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_108,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jatkan hieman tästä koulutuksen asiasta, sillä kestävän kehityksen näkökulmasta on koulutus nimenomaan se keskeisin väline tulevaisuuden, demokratian ja osaamisen ja taloudellisesti hyvinvoivan yhteiskunnan näkökulmasta. Suomi on pärjännyt hyvin koulutuksen mittareilla. Me olemme kuitenkin viime vuosina antaneet tämän koulutusjärjestelmän luisua vähitellen siihen tilaan, että peruskoulu ei pysty enää vastaamaan haasteeseen, joka sille asetetaan. Oppimistulosten lasku on jatkunut yli 20 vuotta, mikä on kansainvälisesti poikkeuksellista. Syitä tähän kehitykseen ei ole täysin selvitetty. Ja oikeastaan se, mistä meidän tulisi nyt keskustella enemmän, on nimenomaan kotien rooli. Vanhemmuus ja yhteiskunnan yleinen tilanne toki vaikuttavat myöskin lapsiin ja nuoriin, mutta peruskoulu itsessään ei pysty enää vastaamaan näihin kaikkiin haasteisiin. Emme voi odottaa, että koulu ratkaisee kaikki yhteiskunnan ongelmat, vaan kouluissa pitää keskittyä nimenomaan oppimiseen. Nämä meidän oppimistulokset ovat olleet kansainvälisesti korkealla tasolla, mutta koska yhteiskunta on myöskin monimuotoistunut ja eriarvoisuus on kasvanut ja nämä oppilaiden taustatekijät vaikuttavat oppimistuloksiin yhä enemmän, niin tarvitsemme myös uusia keinoja. Hallitus on pyrkinyt puuttumaan tähän kehitykseen. Nimenomaan olemme uudistaneet oppimisen tuen, tulemme rajoittamaan mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana ja otamme käyttöön osaamistakuun. Työtä on erittäin paljon edessä, mutta keskeistä tässä on, että myös me täällä eduskunnassa, kansanedustajat, käymme laajasti keskustelua näistä peruskouluun vaikuttavista asioista, ei vain siitä lainsäädännöstä, mitä me kohdistamme esimerkiksi peruskouluun, vaan laajemmin niistä arvoista ja toimenpiteistä, mitä yhteiskunnassa tarvitaan, jotta tämä meidän hieno koulutusjärjestelmä olisi myös jatkossa sitä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-02-18T19:10:12,2025-02-18T19:12:54,Hyväksytty,1.1 2025_8_109,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_110,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! On todella hienoa, että Suomi on objektiivisesti arvioiden maailman johtava maa, mitä tulee siihen, miten eri kansakunnat ovat saavuttaneet näitä kestävän kehityksen tavoitteita. Kun haluamme, että muutkin maat seuraavat esimerkkiämme, ja haluamme olla sekä Suomena että varmasti laajemmin myös Euroopan unionina varteenotettava toivonpilkahdus muuten niin ankean maailmanpolitiikan tilanteen keskellä — demokratian, ihmisoikeuksien mutta kaikkien kestävän kehityksen kriteerien ja toisaalta vapauden ja vapaan kaupan tuoman vaurauden osalta, hyvän elämän tavoittelun osalta — niin Euroopan unionin ja Suomen tietysti osana Euroopan unionia tulee nyt tässä ajassa aivan ensisijaisesti huolehtia ensimmäisenä tietysti puolustuksestaan, jotta pystymme ylipäätään turvaamaan kaiken sen, mikä meidän yhteiskunnassamme ja mikä meille on tärkeää, niin että sen, mikä yhteiskunnassamme on hyvää, pystymme varmistamaan. Mutta toiseksi meidän on nyt panostettava aivan erityisesti kilpailukykyymme, koska kun toivomme, että muut kansakunnat seuraavat esimerkkiämme, niin meidän tulee olla myös taloudellisesti vauras. Vain menestyvää maata, vain menestyvää Euroopan unionia muut maat ja maanosat haluavat omalla esimerkillään seurata. Tämän vuoksi pääministeri Orpon hallitus on Suomessa tekemässä aivan oikeita toimenpiteitä ja itse asiassa myös tämä von der Leyenin toinen komissio Euroopan tasolla on tekemässä oikeita toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että maamme ja Euroopan unionin kilpailukyky paranevat tulevina vuosina. Pystymme tuottamaan myös sen kaltaista näkymää kasvavasta vauraudesta, jota myös muut maanosat haluavat osakseen, haluavat seurata esimerkkiämme, ja silloin toivottavasti muut maanosat pääsevät paremmin myös kohti näitä YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-02-18T19:12:54,2025-02-18T19:15:19,Hyväksytty,1.1 2025_8_111,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Garedew, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_112,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Agenda 2030 ‑ohjelman takana on vihervasemmistolainen ideologia, jossa poistetaan itsenäisten valtioiden rajat ja vastuut sosialisoimalla kaikki varat ja vastuu yhteisiksi. Tämä ideologia on sosialismia ja hyvin vaarallinen. Tämä tulee viemään loppujen lopuksi kaikki maat kurjuuteen. Agenda 2030 ei ole suomalaisille eduksi. Se kurjistaa taloutta, toiseksi se heikentää kilpailukykyämme ja kolmanneksi kohdistaa suhteettoman raskaita kustannuksia tavallisiin ihmisiin. Onneksi näitä kustannuksia nykyinen hallitus on luvannut kompensoida, koska se ymmärtää tämän kokonaisuuden kohtuuttomuuden. Agenda 2030 ‑kustannukset on tuotava julki, ja lopulta meidän on tehtävä rohkea päätös. Oma ehdotukseni siis on, että lopetetaan koko Agenda 2030. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+5.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-02-18T19:15:21,2025-02-18T19:16:39,Hyväksytty,1.1 2025_8_113,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle luotonostajia ja luotonhallinnoijia koskevaksi lainsäädännöksi ja laiksi arvopaperimarkkinalain 7 luvun 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 208/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Esittelijänä on siis ministeri Rydman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_8_114,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Wille,Rydman,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle luotonostajia ja luotonhallinnoijia koskevaksi lainsäädännöksi ja laiksi arvopaperimarkkinalain 7 luvun 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 208/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän hallituksen esityksen tarkoituksena on luotonostajia ja luotonhallinnoijia koskevan direktiivin eli niin sanotun NPL-direktiivin kansallinen täytäntöönpano. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki luotonostajista ja luotonhallinnoijista, minkä lisäksi voimassa olevaan lainsäädäntöön tehtäisiin tarvittavat muutokset. Ehdotettavassa uudessa laissa säädettäisiin luottolaitoksen myöntämän järjestämättömän luoton ostajia sekä ostajien puolesta toteutettavaa tällaisen luoton hallinnointia koskevista vaatimuksista. Järjestämättömillä luotoilla tarkoitetaan luottolaitosten myöntämiä niin sanottuja ongelmaluottoja, joita todennäköisesti ei tulla maksamaan takaisin täysimääräisesti. Luotonostajan velvollisuutena olisi ilmoittaa velalliselle luottolaitoksen myöntämän järjestämättömän luoton siirtämisestä. Luotonostajan olisi nimettävä luotonhallinnoija hallinnoimaan kuluttajalle myönnettyä luottoa. Luotonostajan puolesta toteutettava luotonhallinnointitoimintojen suorittaminen edellyttäisi toimilupaa. Ehdotettu laki sisältäisi säännökset luotonhallinnoijan toimiluvan myöntämisedellytyksistä ja toimilupahakemuksen käsittelystä ja lisäksi muun muassa luoton hallinnointia koskevasta sopimuksesta sekä luotonhallinnointitoiminnon ulkoistamisesta. Luotonhallinnointipalveluja saisi toisessa Eta-valtiossa myönnetyn toimiluvan nojalla tarjota Suomessa. Lisäksi säädettäisiin kotimaisen luotonhallinnoijan ilmoitusvelvollisuudesta, kun se aikoo tarjota luotonhallinnointipalveluja toisessa Eta-valtiossa. Finanssivalvonta toimisi ehdotetun lain mukaisena valvovana viranomaisena. Uudet tehtävät tulisivat arviolta edellyttämään Finanssivalvonnalta panostusta arviolta noin yhden henkilötyövuoden verran, ja kustannukset katettaisiin pääosin toimijoilta perittävillä valvontamaksuilla. Suomessa luottolaitosten järjestämättömien saatavien määrät ovat maltillisia, vuoden 2023 lopussa 1,2 prosenttia kaikista saatavista. Lakiehdotuksissa on kyse EU-lainsäädännön pakottavien vaatimusten kansallisesta voimaan saattamisesta. Hallituksen esityksellä NPL-direktiivi pyritään panemaan täytäntöön siten, että yrityksille sääntelystä aiheutuva taakka jäisi mahdollisimman pieneksi. Esityksessä ei ehdoteta direktiivin vaatimuksia pidemmälle meneviä kansallisia lisävelvoitteita, ja myös direktiivin tarjoama kansallinen liikkumavara hyödynnetään. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian, sillä direktiivin täytäntöönpano on Suomessa jo viivästynyt. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+6.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2025-02-18T16:57:52,2025-02-18T17:00:43,Hyväksytty,1.1 2025_8_115,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle luotonostajia ja luotonhallinnoijia koskevaksi lainsäädännöksi ja laiksi arvopaperimarkkinalain 7 luvun 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 208/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_116,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle luotonostajia ja luotonhallinnoijia koskevaksi lainsäädännöksi ja laiksi arvopaperimarkkinalain 7 luvun 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 208/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministeri Rydmanille tämän esityksen esittelystä. Tässä tosiaan luotonostajia ja luotonhallinnoijia koskevan sääntelyn tarkoituksena on edistää näiden järjestämättömien lainojen jälkimarkkinoiden kehittämistä poistamalla erilaisia esteitä. Tämä, niin kuin ministeri toi esille, johtuu Euroopan unionin säädöksestä, joka täytyy Suomessa voimaan saattaa, ja pidän aivan oikeana tätä linjaa, jonka ministeri tässä toi esille, että hallituksen esityksellä tämä säädös pyritään laittamaan sillä tavalla täytäntöön, että yrityksille koituisi mahdollisimman vähän taakkaa, eikä tässä myöskään ehdoteta EU-säädöstä pitemmälle meneviä kansallisia lisävelvoitteita. Tuossa hallituksen esityksessä tuodaan esille myös se, että tämä kansallinen liikkumavara, joka jää, hyödynnetään. Uskon, että valiokunnassakin varmasti kiinnitetään tähän huomiota. Sääntelyä ja säädöksiä tarvitaan, mutta sen pitää olla aina oikein mitoitettua, ja on juuri niin, että yritykset eivät tarvitse yhtään enempää byrokratiaa tai kustannuksia, vaan jos vain mahdollista, niin lisää joustavuutta ja toiminnan vapautta niin Euroopan unionissa kokonaisuutena kuin meillä Suomessakin.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+6.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-02-18T17:00:45,2025-02-18T17:02:09,Hyväksytty,1.1 2025_8_117,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n pikamaksamisasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 215/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Meillä on ministeri Rydman esittelemässä, olkaapa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_8_118,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Wille,Rydman,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n pikamaksamisasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 215/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan tänään käsiteltävänä oleva toinen asiani on hallituksen esitys EU:n pikamaksamisasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi. Esityksen tarkoituksena on antaa Euroopan unionin niin kutsuttua pikamaksamisasetusta täydentävät kansalliset säännökset. Lisäksi esityksellä täsmennetään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annettua lakia asianajotoimintaa harjoittavien yhtiöiden valvonnan osalta. Pikasiirrot ovat tilisiirtomuoto, jossa rahat siirtyvät muutamassa sekunnissa tililtä maksunsaajan tilille. Maksut on mahdollista toteuttaa mihin vuorokaudenaikaan tahansa, myös tavanomaisen työajan ulkopuolella, ja toiseen EU-maahan. Osa pankeista ja muista maksupalveluntarjoajista tarjoaa pikasiirtoja jo nykyisellään. Asetuksen siirtymäaikojen jälkeen kaikkien tavanomaisia tilisiirtoja tarjoavien pankkien ja maksulaitosten on lähetettävä ja vastaanotettava pikasiirtoja. EU:n pikamaksamisasetus ja sitä täydentävät kansalliset säännökset tarjoavat uuden, välittömän maksutavan niin kuluttajille, yrityksille kuin viranomaisillekin. Pikasiirtojen palvelumaksut eivät saa olla suurempia kuin maksut, joita asiakas maksaa muista euromääräisistä tilisiirroista. Maksupalveluntarjoajan on tarkastettava ennen pikasiirron lähettämistä, vastaavatko maksajan antamat tiedot maksunsaajan nimi- ja tilitietoja. Tämä vaikeuttaa pikasiirtojen käyttämistä rikollisiin tarkoituksiin. Esitys koostuu EU-säännöksen edellyttämästä täytäntöönpanosta. Finanssivalvonnalle annettaisiin oikeus määrätä asetuksen mukaisista seuraamusmaksuista. Lisäksi maksulaitoksille mahdollistettaisiin pääsy tiettyihin selvitysjärjestelmiin, jotta ne voisivat tarjota pikasiirtoja tehokkaasti. Kansallista lainsäädäntöä myös yhdenmukaistettaisiin pikamaksamisasetuksen kanssa. Yhdessä asetuksen kanssa esitys nopeuttaa rahojen liikkumista, jolloin ne ovat nopeammin käytössä kulutukseen ja investointeihin. Esitys mahdollistaa turvallisemman kaupankäynnin ja innovatiivisten lisäpalveluiden kehittämisen. Uudesta maksutavasta on hyötyä myös varautumisen kannalta, sillä se vähentää riippuvuutta kolmansien maiden rahoituslaitoksista ja infrastruktuureista. Esityksellä on resurssivaikutuksia maksupalveluntarjoajiin, joille aiheutuu pikasiirtojärjestelmien perustamis- ja ylläpitokustannuksia, sekä Finanssivalvontaan, jolle esitys lisää uusia valvontatehtäviä. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annettua lakia esitetään selvennettäväksi niin, että on yksiselitteistä, että lain mukainen ilmoitusvelvollisuus ja siitä seuraavat velvoitteet kohdistuvat asianajoyhtiöön eivätkä yksittäiseen asianajajaan, kun asianajotoimintaa harjoitetaan yhtiössä. Muutoksella korjattaisiin lain sanamuoto vastaamaan EU:n neljättä rahanpesudirektiiviä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivänä huhtikuuta 2025, ennen kansalliselle täytäntöönpanolle annettua määräaikaa.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+7.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2025-02-18T17:02:36,2025-02-18T17:05:43,Hyväksytty,1.1 2025_8_119,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden rekisteröinnistä sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 47 §:n ja panostajalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Esittelijänä on ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_8_120,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden rekisteröinnistä sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 47 §:n ja panostajalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2024 vp,"Kiitän, arvoisa puhemies! Työsuojelun yhteistoiminnan tavoitteena on edistää työnantajien ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja tehdä mahdolliseksi työntekijän osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn. Työpaikan työsuojelun yhteistoimintaan voi osallistua erilaisia henkilöitä, esimerkkeinä työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu. Työpaikan työsuojelun yhteistoimintahenkilöitä koskevia tietoja — joita tämä hallituksen esitys siis koskee — on rekisteröity Suomessa vuosikymmenten ajan. Rekisteröinti on yhteiskunnallisesti merkityksellistä, koska sen avulla voidaan edistää työsuojelua. Rekisteröinti kannustaa työpaikkoja tekemään työsuojelun yhteistoimintaa, ja rekisteristä luovutetaan tietoja työsuojelua edistäviin tarkoituksiin. Rekisteröinnistä säädetään työsuojeluhenkilörekisteristä annetussa laissa, mutta laki tulee päivittää erityisesti viime vuosina uudistuneen tietosuojalainsäädännön vuoksi. Rekisteröintitehtävä on nykyään sosiaali- ja terveysministeriöllä, mutta käytännössä Työturvallisuuskeskus ylläpitää rekisteriä. Ministeriö ei ole tarkoituksenmukaisin taho hoitamaan tällaisia tehtäviä, ja siksi tässä hallitus esittää, että säädetään uusi laki työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden rekisteröinnistä. Rekisteröintitehtävä annetaan uudella lailla Työturvallisuuskeskukselle perustuslaissa tarkoitettuna julkisena hallintotehtävänä. Uuden lain keskeisimpänä sisältönä olisi nykyiseen tapaan työnantajan velvollisuus ilmoittaa työpaikan työsuojelun yhteistoimintahenkilöitä koskevia tietoja rekisteriin ja ilmoitettujen tietojen luovuttaminen työsuojelua edistäviin tarkoituksiin. Ilmoitusvelvollisuus ei kuitenkaan koskisi muun muassa pienten työpaikkojen työnantajia, mutta heilläkin olisi vapaaehtoinen mahdollisuus tehdä ilmoitus. Ilmoitusvelvollisuus ei koskisi kaikkia työpaikkoja, koska Työturvallisuuskeskuksen resurssit eivät mahdollista laajempaa ilmoitusvelvollisuutta. Myös voimassa olevaa lakia on tulkittu ilmoitusvelvollisuutta rajaavalla tavalla. Hallitus esittää myös omana kokonaisuutenaan eräitä muutoksia panostajalakiin. Keskeisin muutos olisi se, että lain soveltamisalasta poistettaisiin muun muassa Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen virkatehtävät. Muutos vastaisi Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen tarpeita ja aiempaa oikeustilaa. Arvoisa puhemies! Esityksen ensisijaisena yleisenä tavoitteena on lainsäädännön päivittäminen, myös panostajalain osalta. Lisäksi uuden rekisteröintiä koskevan lain tavoitteena on työsuojelun edistäminen. Uusi rekisteröintiä koskeva laki myös vähentäisi hieman yritysten hallinnollista taakkaa nykyiseen lakiin verrattuna. Esityksellä ei ole suoraa yhteyttä hallitusohjelmaan, mutta se tukee työturvallisuuden edistämiseen ja hallinnollisen taakan keventämiseen liittyviä tavoitteita. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+8.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-02-18T17:06:10,2025-02-18T17:09:08,Hyväksytty,1.1 2025_8_121,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden rekisteröinnistä sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 47 §:n ja panostajalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2024 vp,Kiitoksia. — Sitten mennään puhujalistaan. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_122,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden rekisteröinnistä sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 47 §:n ja panostajalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Työn on oltava kannattavaa ja työntekijälle turvallista. Tämä on suomalaisen työelämän perusta, josta emme voi tinkiä. Työsuojelun on toimittava jokaisella työpaikalla, ja siihen on voitava luottaa niin normaalioloissa kuin häiriötilanteissa. Nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys selkeyttää työsuojeluvalvontaa ja yhteistoimintaa, mikä osaltaan parantaa työelämän turvallisuutta ja reilun pelin sääntöjä kaikille osapuolille. Tavoitteena on siirtää työsuojelun rekisteröintitehtävä Työturvallisuuskeskukselle, mikä helpottaa tiedonkulkua ja varmistaa, että työpaikoilla noudatetaan ajantasaisia työturvallisuusvaatimuksia. Arvoisa rouva puhemies! Tiedämme hyvin, kuinka tärkeää on, että työmarkkinoilla vallitsee neuvotteluhalukkuus ja yhteisymmärrys. Tästä myös tällä viikolla toteutuvat kaupanalan lakot muistuttavat meitä. Lakot ja työehtoneuvottelut ovat osa demokraattista järjestelmäämme, mutta niiden pitkittyessä vaikutukset koko yhteiskuntaan voivat olla merkittäviä. Siksi on toivottavaa, että myös ratkaisuja on löydettävissä, jotta suomalainen työelämä voi kehittyä vakaasti ja ennustettavasti. Arvoisa rouva puhemies! Kannatan hallituksen esitystä, sillä se selkeyttää tiedonkulkua toimijoiden välillä ja vahvistaa siten suomalaisten työntekijöiden turvallisuutta. Turvallinen ja kannustava työelämä on sekä työntekijän että työnantajan etu. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-18T17:09:14,2025-02-18T17:11:20,Hyväksytty,1.1 2025_8_123,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden rekisteröinnistä sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 47 §:n ja panostajalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_124,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden rekisteröinnistä sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 47 §:n ja panostajalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minäkin voisin puhua vähän ohi tästä ja sanoa, että työmarkkinajärjestöt tekivät juuri ison eläkeratkaisun, jonka ne sopivat keskenään. Tämäkin kannattaa tässä mainita, kun tässä nyt näistä lakoista mainittiin. Mielestäni se ei nyt ihan kuulunut tähän, mutta todetaan nyt tämä lähtökohtaisesti. Ensinnäkin, rouva puhemies, tämä lakiesitys sinänsä, että siirretään rekisteri STM:stä Työturvallisuuskeskukseen, on kannatettava. Siellä on kuitenkin sellainen osaaminen, ja siellä jaetaan sitä tietoa työsuojelupäälliköille ja työsuojeluvaltuutetuille niitten rekistereitten kautta, ja siellä on alakohtaisia elimiä, jotka ratkovat alakohtaisia työturvallisuuskysymyksiä. Siinä mielessä tämä on ihan oikea ja hyvä esitys ja järkevää edistymistä tältä osin. Mutta sitten näitä tietojen antamisvelvollisuuksia täällä on rajattu nyt noin kymmeneen henkilöön. Aikaisemmin on ollut tarkoitus, että tiedon pitäisi tulla rekisteriin kaikista yrityksistä, mutta tosiasiassa tulkinta, niin kuin ministeri tässä aiemmin sanoi, on ollut, että alle kymmenen henkilön yrityksillä ei sitä velvollisuutta ole, vaan se on ollut vapaaehtoista. Nyt se tässä lailla betonoidaan tähän rajaan, ja se on tässä niin kuin sellainen isompi kysymys. Voisi miettiä, että kun nyt yli kymmenen henkilön yrityksissä rekisteriin tulee tietoja vähän vajaa puolesta yrityksistä, tämä ehkä parantaa sitä puolta nyt tässä sitten käytännössä, kun tähän rekisteröintiin tulee oma lainsäädäntö. Niin että siinä mielessä tässä on edistymistä varmaankin, mutta sitten alle kymmenen henkilön yrityksistä niitä tietoja on saatu noin kolmesta prosentista yrityksistä, kun se on vapaaehtoista, ja olisi ehkä hyvä miettiä myös sellaista vaihtoehtoa, että silloin kun yrityksessä on valittu työsuojeluvaltuutettu, se aina ilmoitettaisiin tänne rekisteriin, niin että se olisi siellä alle kymmenen henkilön yrityksissäkin. Se voisi olla semmoinen kehittämispolku, mitä tämän lain osalta pitäisi tehdä, että se velvoitettaisiin tekemään, koska samalla tämä henkilö pääsisi näitten tietojen ja informaation piiriin sitten. Se olisi semmoinen hyvä asia. Työsuojelupäällikkö kaikissa yrityksissä on nimettävä, tai jos ei ole nimetty, niin se on toimitusjohtaja, niin että sinänsä se työnantajapuolen organisaatio on tässä selvä. Tässä olisi voinut tätä näkökulmaa miettiä ehkä tarkemmin, ja vielä tässä käsittelyn aikana toivottavasti sitä voidaan edistää, koska kaikkien etu on, että tieto työsuojeluasioista leviää kaikille työpaikoille. Siinä mielessä mitä enemmän me pystytään ennalta ehkäisemään työtapaturmia ja ammattitauteja, niin sen parempi meidän työelämä kaiken kaikkiaan on, ja tämä on yksi väline. Tämä ei ratkaise kaikkea, mutta tämä on yksi väline tiedon jakamiseen, ja siinä mielessä meidän kannattaa tätä välinettä yrittää käyttää niin hyvin kuin sitä yleensä voi. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+8.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-02-18T17:11:22,2025-02-18T17:15:01,Hyväksytty,1.1 2025_8_125,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden rekisteröinnistä sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 47 §:n ja panostajalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_126,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden rekisteröinnistä sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 47 §:n ja panostajalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Työturvallisuuden varmistaminen ja kehittäminen on kaikkien yhteinen asia. Työturvallisuudesta vastaa yksiselitteisesti työnantaja, mutta sen kehittämisessä ja ylläpitämisessä on pidettävä kaikki mukana. Olen itse toiminut 12 vuotta täysipäiväisenä työsuojeluvaltuutettuna, joten asia on hyvinkin lähellä sydäntä. Arvostan suuresti sitä työtä, mitä kaikki työsuojeluvaltuutetut, työsuojeluasiamiehet, työsuojeluyhdyshenkilöt, luottamushenkilöt, kaikki edunvalvojat, tekevät. Tämä kyseinen työ ei ole luonteeltaan kahdeksasta neljään olevaa työtä, vaan se seuraa kyllä helposti mukana myös vapaa-ajalle kotiympäristöihin. Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on joitakin huolenaiheita, joita pidän tärkeänä nostaa tässä keskusteluun. Ensinnäkin esityksen mukaan Työturvallisuuskeskukselle annettaisiin lisää tehtäviä ilman taloudellista tukea näiden tehtävien hoitamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rahoitus tulisi Työsuojelurahaston kautta eli työnantajien maksamista työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksuista. Tämä herättää kysymyksen, johtaako esitys paineeseen nostaa kyseisiä vakuutusmaksuja. Työsuojelun resursseista ei voida leikata ilman negatiivisia seurauksia, ja siksi on perusteltua kysyä, onko tämä kestävä tapa rahoittaa lakisääteistä tehtävää. Lisäksi esitys rajaa ilmoitusvelvollisuutta jättämällä alle kymmenen työntekijän työpaikat sen ulkopuolelle. Työsuojelun valvontalaki mahdollistaa myös alle kymmenen työntekijän työpaikoilla työsuojeluvaltuutetun valitsemisen työntekijöiden niin halutessa. Nykyinen laki rekisteröinnistä ei rajaa ilmoitusvelvollisuutta työntekijöiden määrän tai työsuhteen keston perusteella, ja tämä hallituksen esitys rajaisi ilmoitusvelvollisuuden piiristä pois alle kymmenen työntekijän työpaikat. Esityksen perusteluissa esitetään, että ilmoitusvelvollisuuden poistaminen keventäisi työnantajien hallinnollista taakkaa. Tämä ei ihan täysin pidä paikkaansa. Työntekijöillä on aina oikeus valita työsuojeluvaltuutettu, ja jos näin tehdään, työnantajan on otettava se huomioon. Rekisteriin tehtävä ilmoitus on vain pieni käytännön toimenpide, mutta se tuo mukanaan tärkeitä hyötyjä. Se tarjoaa valtuutetuille tietoa koulutuksesta, lainsäädännöstä ja hyvistä käytännöistä, jotka parantavat työturvallisuutta ja työhyvinvointia. Korostan tässä kohtaa, että työsuojeluvaltuutetuilla on iso rooli työyhteisöjen kehittämisessä, työelämän ongelmatilanteiden ratkaisemisessa sekä turvallisuuden parantamisessa, joten heidän ammattitaitoaan on yhteisen edun nimissä järkevää kehittää. Erityisesti pienillä työpaikoilla, joissa ei ole erillistä henkilöstöhallintoasiantuntemusta, työsuojeluvaltuutetun rooli on erittäin merkityksellinen. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työsuojeluosaamisesta, ja valtuutettujen koulutus on osa tätä vastuuta. Parempi tieto ja osaaminen työpaikoilla tukee sekä työntekijöiden hyvinvointia että sen myötä työn tuottavuutta. Ilmoitusvelvollisuuden poistaminen voi johtaa tilanteisiin, joissa työnantajat jättävät ilmoittamatta valtuutetuista, mikä voi nostaa kynnystä myös valita heitä. Työpaikoilla voi myös olla tilanteita, joissa työnantaja suhtautuu kielteisesti valtuutetun valintaan. Jos ilmoittaminen on vapaaehtoista, tämä voi heikentää henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työturvallisuuteensa. Lain mukaan jokaisella työpaikalla on oltava nimetty työsuojelupäällikkö. Onkin aiheellista kysyä, miksei tietoa valtuutetuista tarvitsisi ilmoittaa rekisteriin myös pienillä työpaikoilla. Esityksessä ehdotetaan, että tätä velvollisuutta ei enää olisi, vaikka työsuojelupäällikön nimeäminen on lain vaatima toimenpide. Työsuojelupäälliköllä on tärkeä rooli työpaikan turvallisuuden ja esimiesten työsuojeluosaamisen kehittämisessä. Monilla työpaikoilla työnantaja delegoi tämän tehtävän tai jopa ulkoistaa sen, mikä tekee rekisteröinnistä entistä tärkeämpää. Ilman ilmoitusvelvollisuutta valvonnan ja seurannan kannalta olennaiset tiedot voivat jäädä pimentoon. Arvoisa puhemies! Työsuojelun kehittäminen ei saa jäädä hallinnollisen keventämisen jalkoihin. Esityksen tavoitteena tulisi olla työsuojelun vahvistaminen ja työntekijöiden turvallisuuden parantaminen, eikä hallinnollisen taakan vähentäminen työsuojelun kustannuksella saa olla se lopputulos, mikä tästä seuraa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+8.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-02-18T17:15:13,2025-02-18T17:20:21,Hyväksytty,1.1 2025_8_127,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden rekisteröinnistä sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 47 §:n ja panostajalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_128,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden rekisteröinnistä sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 47 §:n ja panostajalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2024 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Nyt lähetekeskustelussa on esitys laiksi työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden rekisteröinnistä sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain muuttamisesta. Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta lähtee siitä, että lain tarkoituksena on varmistaa työsuojelua koskevien säännösten noudattaminen sekä parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työsuojelun viranomaisvalvonnan sekä työnantajien ja työntekijöiden yhteistoiminnan avulla. Nyt tässä esityksessä on pääasiassa säädöshuollolliset tavoitteet. Nykyisin työsuojelun yhteistoimintahenkilöitä koskevien tietojen rekisteröinti- ja luovutustehtävää hoitaa STM, ja tarkoitus on siirtää se uudella lailla Työturvallisuuskeskukselle. Lain keskeisimpänä sisältönä olisi työnantajan velvollisuus ilmoittaa työpaikan työsuojeluyhteistoimintahenkilöitä koskevia tietoja Työturvallisuuskeskuksen rekisteriin. Ilmoitusvelvollisuus ei koskisi muun muassa pienten työpaikkojen työnantajia. Lakimuutoksen tavoitteena on lisäksi ilmoitettujen tietojen luovuttaminen entistä tehokkaammin työsuojelua edistäviin tarkoituksiin. Tehtävä annettaisiin Työturvallisuuskeskukseen ilman valtion talousarvion määrärahaa. Tehtävä on rahoitettu valtion talousarvion sijasta pääasiassa Työturvallisuuskeskuksen Työllisyysrahaston kautta yleishyödylliseen toimintaansa saamista varoista. Työturvallisuuskeskus saa yleishyödylliseen toimintaansa rahoitusta lakisääteisesti työnantajien maksamista työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksuista, ja jää nähtäväksi, minkälainen vaikutus tällä mahdollisesti sitten jatkossa on vakuutusmaksuihin. Lain työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden rekisteröinnistä ja työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain muuttamisesta on tarkoitus tulla voimaan 2.4.2026. Ilmoitusvelvollisuus koskisi vain vähintään kymmenen työntekijän kokoisia työpaikkoja, vaikka työsuojelun valvontalain perusteella myös alle kymmenen työntekijän työpaikalle on voitu valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut. Näin ollen rekisteri ei välttämättä sisältäisi kattavia tietoja työsuojeluedustajista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+8.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-02-18T17:20:30,2025-02-18T17:22:36,Hyväksytty,1.1 2025_8_129,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden rekisteröinnistä sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 47 §:n ja panostajalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_130,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden rekisteröinnistä sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 47 §:n ja panostajalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä vielä nostan yhden asian esille, kun en kerennyt tuossa viiden minuutin puheessa sitä ottamaan. Eräs työsuojelupäällikkö lähestyi minua sellaisella asialla muutama viikko sitten, että valtuutetuilla on useasti, riippuen tietenkin työehtosopimuksesta ja edustamiensa henkilöiden määrästä, tietty määrä työstä vapautusta tehtävien hoitoa varten, mikä on äärimmäisen hieno asia, mutta työsuojelupäälliköt tekevät tätä monesti varsinkin pienemmissä yrityksissä oman työnsä ohella. Olisiko tässä kenties jotain kehitettävää, kun työturvallisuuden kehittäminen on kuitenkin meidän kaikkien yhteinen asia, kuten totesin, ja kyse on inhimillisten asioiden lisäksi myös taloudellisista kysymyksistä? Ja työtapaturman sattuessa vaikutukset eivät jää vain sen tapaturman kokeneen henkilön rasitteiksi, vaan asiasta kärsii lähes aina myös henkilön lähipiiri. Eli kehitetään yhdessä työturvallisuutta, jotta kenenkään ei tarvitsisi kokea työtapaturmia. Tämä viestini tässä on se, että myös työsuojelupäälliköiden mahdollisuutta aidosti tehdä sitä työtään olisi varmasti hyvä kyllä vahvistaa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+8.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-02-18T17:22:36,2025-02-18T17:23:52,Hyväksytty,1.1 2025_8_131,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden rekisteröinnistä sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 47 §:n ja panostajalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2024 vp,Kiitoksia. — Haluaako ministeri kommentoida? — Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_132,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden rekisteröinnistä sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 47 §:n ja panostajalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2024 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti haluaisin kiittää edustajia asiantuntevista puheenvuoroista ja yhtyä siihen esitettyyn näkökulmaan, että Suomessa työsuojelu ja työturvallisuuden edistäminen ovat nimenomaan yhteinen asia. Meillä on pitkä historia sen kehittämisessä, ja tätä työtä tehdään hyvin sitoutuneesti suomalaisilla työpaikoilla. Tämä hallituksen esitys on, niin kuin todettu, pitkälti säädöshuollollista, teknistä lainsäädäntöä, jossa tuodaan vallinnut käytäntö lain tasolle, ja siltä osin varmasti hyvin perusteltua tehdä. Ja totta kai sitten samassa yhteydessä voidaan, niin kuin tänäänkin, käydä laajempaa keskustelua työsuojelun kehittämisestä. Epäilemättä myöskin valiokunta tulee tätä sitten huolella käsittelemään. Tässä valmistelussa ovat hyvin paljon myös työelämän osapuolet olleet mukana. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+8.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-02-18T17:23:55,2025-02-18T17:24:52,Hyväksytty,1.1 2025_8_133,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 210/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ja nyt ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_8_134,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 210/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on kyse valmiuden ja varautumisen vahvistamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla. Hallitus esittää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin muutoksia, jotka vahvistavat sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta, varautumista sekä häiriötilanteiden hoitamista normaalioloissa ja poikkeusoloissa. Esitys perustuu hallitusohjelmaan. Haluamme hallituksen esityksellä varmistaa, että sosiaali- ja terveysministeriöllä ja hyvinvointialueilla on kyky turvata suomalaisten hyvinvointi, terveys ja turvallisuus kaikissa tilanteissa. Valmistelussa on huomioitu muuttunut turvallisuustilanne sekä koronapandemia-ajan opit ja havaitut puutteet lainsäädännössä. Nykytila on, että jokainen hyvinvointialue vastaa itse ja itsenäisesti häiriötilanteiden hoitamisesta eikä alueelliselle tai valtakunnalliselle yhteistyölle ole olemassa lakisääteisiä rakenteita. Nykytila on perua aiemmalta kuntien järjestämisvastuun ajalta. Koronapandemia osoitti, kuinka vaikeaa kriisin hoitaminen oli, kun yhteistyön rakenteet puuttuivat. Hallitus vahvistaa hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta ja varautumista useilla eri lakimuutoksilla. Nyt käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen tavoitteena on selkeyttää johtamista ja lisätä toimivaltuuksia vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa niin alueellisen yhteistyön kautta kuin kansallisestikin. Esityksen tavoitteena on antaa riittävät toimivaltuudet sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiseen ja päätöksentekoon normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin tehtävät muutokset mahdollistaisivat varautumisen yksittäistä hyvinvointialuetta laajempiin tai valtakunnallisiin häiriötilanteisiin. Lakimuutosten myötä sosiaali- ja terveydenhuollossa voitaisiin valmistautua paremmin kansallisen riskiarvion mukaisiin uhkakuviin, kuten sotilaalliseen voimankäyttöön, pandemioihin, terroristisiin iskuihin, kyberiskuihin, energiahuollon häiriöihin, laajamittaiseen maahantuloon sekä kemiallisista aineista, biologisista taudinaiheuttajista, radioaktiivisista aineista ja ydinaseista aiheutuviin uhkiin. Arvoisa puhemies! Lakimuutoksilla vahvistettaisiin hyvinvointialueiden muodostamien viiden yhteistyöalueen roolia sosiaali- ja terveydenhuollon valmiudessa ja varautumisessa. Samaan aikaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueeseen eli YTA-alueeseen kuuluvien hyvinvointialueiden välisestä varautumista koskevasta yhteistyöstä, työnjaosta ja yhteensovittamisesta sovittaisiin jatkossakin hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksessa. Yhteistyöaluetasoista ohjaus- ja johtovastuuta tarvitaan tilanteissa, joissa yksittäisen hyvinvointialueen omat voimavarat eivät riitä väestön turvallisuutta, terveydentilaa ja hyvinvointia uhkaavan tilanteen hoitamiseen. Näissä tilanteissa häiriötilanteen hoitamiseen liittyviä toimivaltuuksia käyttäisivät erikseen nimetyt yliopistollista sairaalaa ylläpitävän hyvinvointialueen viranhaltijat koko yhteistyöalueen hyvinvointialueiden osalta. Sosiaali- ja terveysministeriölle annettaisiin toimivaltaa sosiaali- ja terveydenhuollon häiriötilanteiden ja poikkeusolojen kansallisessa johtamisessa. Tähän liittyvän päätöksenteon valmistelun tueksi perustettaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen valmiusryhmä, jossa olisivat edustettuina kaikki yhteistyöalueet sekä keskeiset ministeriöt. Valmiusryhmään kuuluisivat STM:stä nimettävien puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi yksi jäsen valtiovarainministeriöstä sekä yksi jäsen kultakin yliopistosairaalaa ylläpitävältä hyvinvointialueelta. Lisäksi valmiusryhmässä olisi yksi jäsen HUS-yhtymästä, Helsingin kaupungilta sekä yhdeltä hyvinvointialueelta, joka ei ylläpidä yliopistollista sairaalaa. Arvoisa puhemies! Lakimuutokset mahdollistaisivat nykyistä paremmin Suomen Nato- täysjäsenyyteen liittyvien velvoitteiden täyttämisen sosiaali- ja terveydenhuollon osalta. Puolustusvoimat tukeutuu lähes kokonaan hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään niin normaalioloissa kuin sodan uhan ja sodan aikana, mikä edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollolta kykyä toimia kansallisena kokonaisuutena. Näiden lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Koska esitetyt muutokset edellyttävät hyvinvointialueiden yhteistyösopimusten sekä eräiltä osin myös hyvinvointialueiden hallintosääntöjen muuttamista, näiden muutosten tekemiseen on alueilla yhdeksän kuukauden siirtymäaika. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen johtoryhmä nimettäisiin mahdollisimman pian lakimuutoksen voimaantulon jälkeen. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriöllä on valmisteilla useita lainsäädäntöhankkeita, jotka liittyvät sosiaali- ja terveyssektorin varautumiseen. Muutoksia valmistellaan muun muassa tartuntatautilakiin, lääkkeiden velvoitevarastoinnista annettuun lakiin sekä kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen liittyvään lainsäädäntöön. Sosiaali- ja terveysministeriö osallistuu aktiivisesti myös valmiuslain kokonaisuudistukseen, jota valmistellaan oikeusministeriön johdolla. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+9.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-02-18T17:25:23,2025-02-18T17:30:30,Hyväksytty,1.1 2025_8_135,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 210/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_136,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 210/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa ministeri! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia siltä osin kuin se koskee valmiutta, varautumista sekä häiriötilanteiden hoitamista normaalioloissa ja poikkeusoloissa. Esityksen tarkoituksena on lisätä hyvinvointialueiden välistä sopimista varautumisesta, työnjaosta ja toimintojen yhteensovittamisesta. Päätöksenteon tueksi perustetaan yhteistyöalueiden vastuuhenkilöistä koostuva valmiusryhmä. Sosiaali- ja terveysministeriölle sekä hallintosäännöissä nimetyille yliopistollista sairaalaa ylläpitävän hyvinvointialueen viranhaltijoille annettaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisvastuuta laissa täsmennetyin ehdoin yhteistyöalueittain tai kansallisesti, jos se on tarpeellista häiriötilanteen laajuuden, kiireellisyyden tai muun erityisen syyn takia. Nykyistä selkeämpi johtovastuu yhteistyöalueilla tai kansallisesti olisi tarpeellista esimerkiksi normaaliolojen häiriötilanteissa, joissa yhden hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon voimavarat eivät riitä tilanteen ennakoimiseksi tai hoitamiseksi. Ehdotus mahdollistaisi sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteiden käynnistämisen riittävän nopeasti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisessa on havaittu puutteita häiriötilanteissa, jotka kohdistuvat samanaikaisesti useisiin hyvinvointialueisiin ja vaativat useamman kuin yhden hyvinvointialueen voimavarojen käyttöä. Tällainen oli myös muun muassa covid-19-pandemia. Yhteisten voimavarojen johtamisessa tarvittavat alueelliset ja kansalliset toimivaltuudet eivät ole selkeät ja riittävät vastaamaan ulko- ja turvallisuuspoliittisiin uhkakuviin. Puolustusvoimat tukeutuvat lähes kokonaan hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään niin normaalioloissa kuin sodan uhan ja sodan aikana, mikä edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollolta kykyä toimia kansallisena kokonaisuutena. Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä ehdotetuilla muutoksilla sosiaali- ja terveydenhuollossa voitaisiin nykyistä paremmin varautua kansallisen riskiarvion mukaisiin, yksittäistä hyvinvointialuetta laajempiin tai valtakunnallisiin häiriötilanteisiin. Samalla sosiaali- ja terveydenhuollon osalta pystyttäisiin tietyiltä osin mahdollistamaan eräiden sellaisten velvoitteiden täyttäminen, joihin Suomen tulee sitoutua Pohjois-Atlantin liiton täysjäseneksi liittymisen myötä. Kansallisessa riskiarviossa on tunnistettu riskejä, joilla on laajaa kansallista merkitystä. Riskiarviossa on arvioitu niiden vaikutusta yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin. Riskiarvion tarkoituksena on ennakoida Suomeen mahdollisesti kohdistuvia suhteellisen äkillisiä tapahtumia, jotka vaativat viranomaisilta normaalista poikkeavaa toimintaa tai avun pyytämistä muilta mailta. Tällaisia voivat olla terveysturvallisuuden haaste, laajamittainen maahantulo, energiahuollon häiriöt, tieto- ja viestintäverkkojen häiriöt tai väkivaltaiskun uhka. Laaja-alaisessa poikkihallinnollisessa yhteistyössä laadittu riskiarvio linkittyy kansalliseen varautumiseen muodostaen perustan yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaiselle varautumiselle. Ehdotettu laki on erittäin kannatettava, ja toivotaan sen tulevan voimaan mahdollisimman pian tänä keväänä. On tärkeää, että tunnustamme yhteiskunnastamme kaikki prosessit ja käytänteet ja teemme niihin tarvittavia lakimuutoksia, jotta varautumisemme ja huoltovarmuutemme tulee ennakoitavaksi ja käytännössä toteutettavaksi. Sekä kansallisen tason että kansainvälisen tason tulee muodostaa yhteentoimiva kokonaisuus. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+9.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-02-18T17:30:33,2025-02-18T17:34:38,Hyväksytty,1.1 2025_8_137,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 210/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_138,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 210/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvä hoito ja hoiva ovat meidän kaikkien perusoikeus, jopa ihmisoikeus. Hyvinvointialueiden välinen yhteistyö on keskeinen edellytys sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseksi koko maassa. Erityisesti meillä pitkien välimatkojen Pohjois-Suomessa se on välttämättömyys. Laadukkaiden palveluiden saatavuus ei voi olla kiinni yksittäisen alueen resursseista, vaan hyvinvointialueiden on pystyttävä yhdistämään voimansa tehokkaasti. Nyt käsiteltävä lakiesitys antaa tähän paremmat edellytykset, sillä se selkeyttää yhteistyörakenteita ja varmistaa, että varautuminen ja valmiussuunnittelu ja häiriötilanteiden hallinta voidaan hoitaa nykyistä joustavammin ja tehokkaammin. Arvoisa rouva puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon valmius on myös kansallisen turvallisuuden kysymys. Muuttunut maailmantilanne on osoittanut, että yhteiskunnan kriisinkestävyyttä on vahvistettava kaikilla tasoilla. Hyvinvointialueet eivät toimi irrallaan turvallisuuspolitiikasta. Ne ovat osa kansallista huoltovarmuutta ja varautumisjärjestelmäämme. Esitys selkeyttää rooleja ja vastuita poikkeustilanteissa, jotta hyvinvointialueet ja valtionhallinto voivat toimia tehokkaasti yhteen. Tämä on välttämätöntä, jotta pystymme vastaamaan niin ulkoisiin uhkiin kuin terveydenhuoltoon kohdistuviin häiriöihin. Arvoisa rouva puhemies! Kyseessä ei ole vain tekninen lakiuudistus vaan keskeinen toimenpide, jolla turvataan kansalaisten hyvinvointi ja palveluiden saatavuus myös vaikeina aikoina. Tässä esityksessä korostuu yhteisvastuu. Hyvinvointialueiden on toimittava yhdessä, jotta voimme vastata terveydenhuollon kriiseihin tehokkaasti. Tämän myötä palveluiden laatu ja turvallisuus voidaan varmistaa, olipa kysymys pandemioista, suuronnettomuuksista tai muista poikkeustilanteista. Lakiesitys antaa meille työkalut, joilla rakennamme sote-palveluista vahvempia ja kestävämpiä nyt ja tulevaisuudessa. Kannatan hallituksen esitystä. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+9.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-18T17:34:46,2025-02-18T17:37:45,Hyväksytty,1.1 2025_8_139,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 210/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_140,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 210/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on mielenkiintoinen asia. Koronakriisistä on muutama vuosi aikaa, kohta viisi vuotta. Kun maaliskuussa 2020 oli koronakriisi, niin silloin tätä järjestelmää testattiin toden teolla. Itse olin Tampereella pormestarina samaan aikaan ja johdin poikkeusolojen johtoryhmää siellä, ja muutamalla sanalla kerron siitä. Tämä oli sellainen mielenkiintoinen tilanne, että kun tästä pääministeri ilmoitti, niin samana päivänä meillä oli valtuuston kokous ja kuuntelimme valtuustossa sitä puheenvuoroa, ja heti sen jälkeen valtuusto teki päätökset ja otti poikkeusolojen johtosäännön käyttöön, jolloin pormestarille tuli erityisoikeuksia. Tietyissä asioissa voitiin tehdä nopeutettuja ratkaisuja, ja se toimi erittäin, erittäin hyvin. Tämä järjestelmä oli harjoiteltu. Se, miksi tämä oli tullut kaupungin johtosääntöön, oli se, että 2007 ollut Nokian vesikriisi oli semmoinen opetus, että kaupungilla voi tulla tällaisia yllättäviä kriisejä ja niihin pitää valmistautua. Me oltiin tehty tämä johtosääntöön, ja niin meillä oli harjoiteltu järjestelmä olemassa. Tämä toi mukanaan myös sellaisen mielenkiintoisen asian, että kun koko kaupungin johtoryhmä oli siinä yhdessä, niin se oli kaikkien ongelma, se ei ollut sosiaali- ja terveyssektorin ongelma eikä teknisen sektorin ja koulujen ongelma eikä muiden, vaan resursseja siirreltiin kirjastoista ja muista sosiaali- ja terveyssektorille. Me hyödynsimme tätä organisaatiota hyvin voimakkaasti siinä koronakriisin aikana. Ja sellaisia toimenpiteitä minä toivoisin. Tässä nyt, kun tämä on sosiaali- ja terveyssektorilla pelkästään, ei ole samalla tavalla resurssien siirtomahdollisuuksia kuin siinä tilanteessa oli. Sitten tätä työtä tehtiin sillä tavalla, että sairaanhoitopiirillä oli vastaava koko Pirkanmaata koskeva johtoryhmä, ja myös siellä olin mukana. Tästä seurasi se, että koko Pirkanmaa teki samojen periaatteiden pohjalta ratkaisuja, me tehtiin tämä yhdessä. Se oli erittäin tärkeätä, koska me informoimme toisiamme ja saimme oppia toisiltamme ja saatiin myöskin kuntarajojen ylitse samat säännöt. Se oli todella, todella tärkeä asia. Eli informaatio ja kansalaisten informointi oli tässä keskiössä. No, mitä tästä opimme? Tietenkin nämä resurssien siirtoasiat mutta ehkä kaikkein tärkein oppi, jonka toivoisin tässäkin lain käsittelyssä olevan mukana: kunnat ovat erittäin hyvä kriisinhallintaorganisaatio. Niillä on kykyä tehdä kriiseissä monia asioita, ja se pitäisi hyödyntää jatkossakin. Ja sitten on se, että kuntien hyvä valmius tehdä on hyödynnettävä. Sitten tämä organisaatio [Puhemies koputtaa] on myös selkeä, ja sillä pystytään hyvin operoimaan. Eli minä toivoisin, että pelkästään hyvinvointialueet eivät ole tässä mukana vaan myöskin se kuntaorganisaatio on tässä mukana. Se oli tässä se, mitä yritin sanoa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+9.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-02-18T17:37:45,2025-02-18T17:41:14,Hyväksytty,1.1 2025_8_141,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 210/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_142,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 210/2024 vp,"Kiitos, arvokas puhemies! Edustaja Lyly kirvoitti minut näin turvallisuusalan entisenä ammattilaisena lausumaan myös jonkun sanan. Eli kuntien ja kaupunkien riskienhallintasuunnitelma on äärimmäisen tärkeä. Uskon, että Tampereella se on varmasti lähes samalla tasolla, ehkä parempi jopa, kuin Oulussa, mutta siihen pitää painottaa, että kaikki ihmiset panostavat tähän riskienhallintaan kotona ja myös aivan erityisesti siellä kunnissa. Ja mikä on sitten hirvittävän tärkeä asia siinä, on se, että näitä asioita pitää treenata. Se ei riitä, että vaihdetaan päivämääriä ja ihmisten nimiä kuponkiin ja pannaan kassakaappiin, vaan niitä pitää treenata. Niille ihmisille, jotka niihin ovat sitoutuneet ja on määrätty, se on täysin välttämätöntä. Riskienhallintasuunnittelu ja harjoittelu olivat nämä kaksi asiaa, mitkä halusin sanoa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+9.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-18T17:41:14,2025-02-18T17:42:19,Hyväksytty,1.1 2025_8_143,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 210/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_144,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 210/2024 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä edustajat Lyly ja Hänninen kirvoittivat myös minut käyttämään vielä tähän puheenvuoron. Eli ei pelkästään kuntien vaan myös meillä haja-asutusalueilla kylien varautumis- ja turvallisuussuunnitelmat ovat äärimmäisen tärkeitä. Siellä haja-asutusalueilla asuu kuitenkin erittäin merkittävästi väestöä ja varsinkin kesäisin vapaa-ajan asukkaita. Kuinka tämä, kylien turvallisuus ja kriisinhallinta, on sitten huomioitu tässä mahdollisessa varautumisessa? — Kiitos paljon.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+9.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-02-18T17:42:19,2025-02-18T17:43:10,Hyväksytty,1.1 2025_8_145,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 210/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_146,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 210/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on mielenkiintoinen asia kaiken kaikkiaan, koska tätä on niin kuin koeteltu. Tosiaan tässä oli hyvä, että oli ollut tämmöinen vesikriisi Nokialla 2007 ja siitä ajateltiin, että tämän pitää johtaa johonkin ja siellä eri kunnissa päätettiin sitten. Mutta se, mikä tehtiin selkeäksi, oli, että me tehtiin selkeä päätöksenteko-organisaatio. Kun otettiin sitä päätöksentekovaltaa tälle poikkeusjohtoryhmälle, niin silloin pystyttiin tekemään nopeasti ratkaisuja. Mutta ennen kaikkea tämä poikkeusolojen johtoryhmä kokoontui aina silloin tällöin harjoittelemaan tätä ja se organisaatio pidettiin myös ajan tasalla, mikä on toinen edellytys tässä — että me harjoitellaan poikkeustilanteita varten. Koska niitä ei voi tietää, mitä ne on, niin harjoitellaan niitä varten. Ja sitten, että myöskin tämä organisaatio on selkeä ja päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmät ovat selkeitä ja ihmiset tietävät oman roolinsa siinä asiassa. Ja ehkä kolmas asia on, että myöskin tämä viestien välittäminen tässä organisaation sisällä on tärkeätä, mutta ennen kaikkea sitten, kun tiedetään, että tässä kuitenkin mietitään joskus isoja väestönsiirtoja ja kaikkia muita, niin tärkeää on tämä informaatio ulospäin. Kyllä näitä Suomessa mietitään aika paljon taustalla ja valmistaudutaan erilaisiin kriiseihin. Tämä on meillä vahvuus. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+9.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-02-18T17:43:10,2025-02-18T17:44:52,Hyväksytty,1.1 2025_8_147,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 210/2024 vp,"Kiitoksia. — Ministerille vielä loppupuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_148,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 210/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueilla ja sosiaali- ja terveysministeriöllä on oltava kyky turvata suomalaisten hyvinvointi, terveys ja turvallisuus kaikissa tilanteissa. Hallitus vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta ja varautumista useilla eri lakimuutoksilla. Tämän esityksen tavoitteena on selkeyttää johtamista ja lisätä toimivaltuuksia vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Ja kuten kerroin, esitys vastaa osaltaan myös Suomen Nato-jäsenyyden velvoitteisiin. Kiitän kansanedustajia hyvistä puheenvuoroista ja myös kokemuksista, joita koronapandemia meille opetti. Myös tämän hallituksen esityksen valmistelussa koetun koronapandemian oppeja on pyritty mahdollisimman hyvin hyödyntämään nimenomaan siinä, että tarvitaan selkeät johtamismallit ja ‑ratkaisut, jotka on etukäteen harjoiteltu ja jotka ovat selkeät. Ja tietenkin tässä on tapahtunut myös iso muutos hyvinvointialueille siirtymisen myötä, kun toimijoita on vähemmän. Tällä hetkellä tehdään erittäin paljon myös harjoittelua ja varautumistyötä, jossa valmistaudutaan. Eli voi ajatella, että tämäkin on koronapandemian yksi oppi, ja tietenkin se tulee luonnollisesti myös vallitsevasta vakavoituneesta turvallisuustilanteesta, että työtä tehdään kaikilla tasoilla. Tässä tuli hyvin esiin myös se, että vaikka tämä hallituksen esitys koskee ennen kaikkea hyvinvointialueiden ja sosiaali- ja terveysministeriön vastuita ja sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisrakenteita, niin tietenkin tätä varautumista ja valmiutta tehdään yhteistyössä. Se edellyttää sitä, että meillä on alueelliset rakenteet kunnossa myös kuntiin ja ihan sinne kyliin asti, ja tätä tehdään. Samoin sitten tietysti, niin kuin hyvin on eduskunta tietoinen, valmiuslain kokonaisuudistusta tehdään parhaillaan, ja lukuisia hallituksen esityksiä on valmisteltu ja tullaan valmistelemaan liittyen Suomen valmiuteen varautua ja huoltovarmuuden ja turvallisuuden vahvistamiseen. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+9.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-02-18T17:44:55,2025-02-18T17:47:08,Hyväksytty,1.1 2025_8_149,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Esittelijänä on ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_8_150,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta koskee niin sanottuja savuttomia nikotiinituotteita. Hallitus esittää, että nikotiinipussit ja muut savuttomat nikotiinituotteet otettaisiin hallitusohjelman mukaisesti nykyistä kattavammin tupakkalain piiriin. Tupakkalakiin esitetään savuttoman nikotiinituotteen määritelmää, joka kattaisi nikotiinipussien lisäksi myös sellaiset tuotteet, jotka muistuttavat irtonuuskaa, purutupakkaa tai nenänuuskaa. Esitys perustuu suurelta osin tupakkalain muutokseen, jonka eduskunta hyväksyi viime syksynä ja joka jätettiin vahvistamatta. Esityksen tavoitteena on ehkäistä nikotiinipussien käyttöä nuorison keskuudessa sekä suojella erityisesti lapsia ja nuoria nikotiinipussien haittavaikutuksilta. Tällä hetkellä nikotiinipusseihin kohdistuu vain hyvin vähän sääntelyä, mikä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että niissä saa olla erilaisia lapsia ja nuoria houkuttelevia makuja eikä niiden nikotiinipitoisuudelle ole selvää, suoraan laista tulevaa rajaa. Seuraavaksi käyn läpi esitykseen sisältyvät keskeiset muutokset lainsäädäntöön. Savuttomista nikotiinituotteista kiellettäisiin kaikki tunnusomaiset maut tai tuoksut lukuun ottamatta mentolin ja mintun makuja. Sallitut maut mainittaisiin laissa nimenomaisesti — eli niin sanottu positiivilista — jotta sääntely olisi selkeää ja sen soveltaminen ennustettavaa eikä sääntelyä voitaisi kiertää. Sallittuja makuja rajoittamalla halutaan ennen kaikkea suojella lapsia ja nuoria tuotteisiin liittyviltä haitoilta. Ehdotetun rajauksen myötä kielletyksi tulisivat muun muassa karkin, hedelmien ja marjojen maut, joita voidaan pitää erityisesti lapsille kohdennettuina. Nikotiinirajaksi säädettäisiin enintään 16,6 milligrammaa nikotiinia grammassa tuotetta. Savutonta nikotiinituotetta ei saisi myydä tai muutoin luovuttaa kuluttajalle valmiina annosyksikkönä, jonka paino on vähemmän kuin 0,5 grammaa tai enemmän kuin 1 gramma. Esimerkiksi 0,5 gramman painoisessa nikotiinipussissa nikotiinia voisi olla enintään 8,3 milligrammaa ja 1 gramman pussissa 16,6 milligrammaa. Melko tyypillisessä 0,7 gramman pussissa nikotiinia saisi olla enintään hieman alle 12 milligrammaa. Esityksessä ehdotetaan, että nikotiiniraja olisi sidottu tuotteen painoon, koska ehdotettu sääntely ei koskisi pelkästään nikotiinipusseja vaan myös irtonaisessa muodossa olevia savuttomia nikotiinituotteita. Ehdotettua nikotiinirajaa ei voida suoraan verrata niiden maiden sääntelyyn, joissa nikotiiniraja olisi pussikohtainen. Nikotiinirajaa ei ehdoteta laskettavaksi tätä alemmaksi, eikä kaikkia tunnusomaisia makuja tai tuoksuja ehdoteta kiellettäväksi, jotta hallitusohjelman mukaisesti Suomessa myydyt nikotiinipussit säilyisivät riittävän houkuttelevana vaihtoehtona nuuskalle ja jotta nuuskaan ja nikotiinipusseihin liittyvää harmaata taloutta ja laitonta kauppaa voitaisiin torjua. Lisäksi on tärkeää, että Suomessa käytetyistä nikotiinituotteista maksetaan verotulot Suomeen. Nikotiinipusseille ehdotetaan pitkälti samanlaista sääntelyä kuin tupakka- ja nikotiinituotteille. Nikotiinipussien markkinointia ja myyntiä valvoisivat Valvira ja kuntien ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköt, jotka voisivat periä valvonnan kustannusten kattamiseksi valvontamaksuja. Tuotteiden etämyynti kiellettäisiin ja tuotteiden maahantuontia rajoitettaisiin. Tuotteiden vähittäismyynti säädettäisiin luvanvaraiseksi ja tukkumyynti ilmoituksenvaraiseksi. Valmistajan tai maahantuojan olisi tehtävä tuotteista Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralle ilmoitus, jossa olisi muun muassa tieto siitä, että valmistaja tai maahantuoja kantaa täyden vastuun tuotteen laadusta ja turvallisuudesta. Vähittäismyyntipakkauksiin vaadittaisiin jatkossa suomen- ja ruotsinkieliset terveysvaroitukset, ja pakkausten ulkoasu yhdenmukaistettaisiin. Koulut saisivat lakimuutoksen myötä paremmat mahdollisuudet puuttua nikotiinipussien ja sähkötupakan käyttöön koulupäivän aikana. Tuotteiden myynti alle 18-vuotiaille kiellettäisiin. Lisäksi kaikkien tupakan vastikkeiden hallussapito ja maahantuonti kiellettäisiin alle 18-vuotiailta. Savuttomien nikotiinituotteiden käyttö kiellettäisiin päiväkotien ja esi- ja perusopetusta, ammatillista koulutusta tai lukio-opetusta antavien oppilaitosten sisä- ja ulkotiloissa sekä leikkikentillä. Myös nikotiinittomien sähkösavukkeiden eli niin sanotun vapen hallussapito kiellettäisiin alle 18-vuotiailta. Vapen käyttö on yleistynyt huolestuttavasti jopa alakouluikäisten lasten keskuudessa, ja tähän on välttämätöntä puuttua. Hallussapidon kieltäminen antaisi esimerkiksi oppilaitoksille välineet puuttua vapen käyttöön. Hallussapitokielto koskisi myös muita tupakanvastikkeita, kuten energianuuskaa tai yrttisavukkeita. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen luonnos on notifioitu Euroopan komissiolle, ja esityksessä ehdotetut muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun notifioinnin odotusaika on päättynyt. Tämänhetkisen tiedon mukaan odotusaika päättyy helmikuun lopulla. Kuitenkin esimerkiksi nikotiinipussien nikotiinipitoisuutta ja makurajoituksia koskeva sääntely tulisi voimaan puolen vuoden kuluttua lain voimaantulosta ja pakkausten yhdenmukaistamista koskeva sääntely vasta vuoden kuluttua lain voimaantulosta. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+10.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-02-18T17:47:39,2025-02-18T17:53:14,Hyväksytty,1.1 2025_8_151,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp,Kiitoksia. — Sitten mennään puhujalistaan. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_152,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tupakkalain uudistuksella ehkäistään nuorisokäyttöä, harmaatuontia ja laitonta kauppaa. Tupakkalain uudistuksella nikotiinipussien käyttö sekä hallussapito kielletään alle 18-vuotiailta lapsilta ja nuorilta, ja tämä mahdollistaa myös siis koulujen ja oppilaitosten kiellon. Hallituksen esitys tuo myös nikotiinipussit tupakkaverolain piiriin. Tämä nostaa nikotiinipussikiekkojen keskimääräistä hintaa 7—9 euron tienoille. Pitkään Suomessa nikotiinipussien ja nuuskapussien myynti sekä käyttö perustuivat pimeisiin markkinoihin. Terveyshaitat jäivät Suomeen ja voitot lähtivät Haaparantaan. Tupakan verotuksen suhteen Suomen pitkäaikainen strategia on ollut toimiva. Tupakkaveroa on nostettu maltillisesti ja pitkäjänteisesti. Tupakan käyttö on vähentynyt vuosi vuodelta enemmän ja terveyshaitat luonnollisesti pienentyneet. Nikotiinipussien suhteen strategian pitää olla samankaltainen: pieniä ja maltillisia veronkorotuksia, jotta käyttö ja haitat vähenevät mutta laiton kauppa ei palaudu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+10.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-02-18T17:53:14,2025-02-18T17:54:24,Hyväksytty,1.1 2025_8_153,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkomaa poissa, edustaja Mattila poissa. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_154,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tupakkalain muuttaminen palautui uuteen käsittelyyn täällä eduskunnassa. Hallitus päätyi lokakuussa 24 siihen, että lakia ei esitetä tasavallan presidentin vahvistettavaksi ja hallituksen esityksen valmistelu aloitetaan uudestaan. Lakimuutoksella halutaan hallitusohjelman mukaisesti turvata reilu ja avoin kilpailu sekä yrittäjien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Esityksellä toteutetaan pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan nikotiinipussit otetaan tupakkalain soveltamisalan piiriin. Myynnille on asetettu sääntöjä, joilla pyritään ehkäisemään nuorisokäyttöä, harmaatuontia ja laitonta kauppaa sekä torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta. Nikotiinipussien vähittäismyynti säädetään luvanvaraiseksi. Tuotteille säädetään naapurimaissa käytössä olevat nikotiinirajat, ja tuotteissa sallitaan vain aikuisille tarkoitetut maut. Nikotiinipusseja on tilattu myös ulkomailta tai tuotu matkustajatuontina. Usein ne ovat olleet nikotiinipitoisuudeltaan vahvempia kuin mitä Suomessa myytäväksi sallitaan. Nyt Suomessa myytäväksi tarkoitetuille nikotiinipusseille on tarkoituksenmukaista saada sama nikotiiniraja kuin naapurimaissakin, mikä hillitsee harmaatuontia ja laitonta kauppaa. Tupakkalain mukaisina tuotteina niitä koskevat samat myyntirajoitukset kuin muitakin tupakkatuotteita. Vaikka en itse kannatakaan minkäänlaisten tupakkatuotteiden käyttämistä, saattaa se nikotiinipussi olla kuitenkin jollekin tupakoitsijalle tapa päästä eroon poltettavasta tupakasta, joka voi vaurioittaa keuhkoja. Tupakansavusta kärsivät kaikki ne, jotka joutuvat hengittämään sitä vastentahtoisesti. Nikotiinipussi on savuton eikä häiritse samalla tavoin kanssaihmisiä kuin tupakan polttaminen. Nikotiinipussissa on kuitenkin omat vaaransa, ja käyttäjien tiedetään saaneen rytmihäiriön kaltaisia oireita liiallisen nikotiinin käytön seurauksena. Kun nikotiinipussit luokitellaan tupakkatuotteiksi, niitä ei saa myydä alle 18-vuotiaille eikä alle 18-vuotias saa myöskään pitää niitä hallussaan. Tämä mahdollistaa muun muassa sen, että poliisi voi takavarikoida alle 18-vuotiaan hallussa olevat nikotiinipussit ja muutkin tupakkatuotteet. Jos tästä tupakkalain muutoksesta haluaa etsiä hyviä puolia, niin se on sääntelyn lisääntyminen, nuorten suojelu ja harmaan talouden torjunta. Ilman tätä nikotiinipusseihin kohdistuvaa lainmuutosta tilanne on hallitsematon. Jos nikotiinipussien myynti on Suomessa kontrolloitua eli luvanvaraista, niin ainakin osa tämänhetkisistä tuonneista ulkomailta jää pois, jolloin myös verotulot jäisivät Suomeen. Vaikka ulkomailta tuoduista nikotiinipusseista pitäisi tehdä ennakkoilmoitus ja maksaa valmisteverot, tuontiin on liittynyt paljon harmaata taloutta. Arvoisa puhemies! Kun nikotiinipusseista säädetään tupakkalaissa, niitä koskevat jatkossa pääosin samankaltaiset säännökset kuin muitakin tupakkatuotteita, eli nikotiinipussien käyttö on kielletty esimerkiksi päiväkotien, peruskoulujen, lukioiden ja ammattikoulujen alueilla. Nikotiini aiheuttaa riippuvuutta ja monenlaista terveydellistä haittaa ja on suurina annoksina jopa myrkyllistä. Siksi suosittelenkin kaikille savutonta ja nikotiinitonta elämää, terveyden vuoksi. Tupakkalain muutoksen me kuitenkin tarvitsemme.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+10.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-02-18T17:54:45,2025-02-18T17:58:21,Hyväksytty,1.1 2025_8_155,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_156,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tupakan vähentämisen ja tupakoinnin vähentämisen eteen on tehty Suomessa töitä vuosikymmeniä: on muutettu lakeja, on rajoitettu paikkoja, joissa saa tupakoida, ja on valistettu ja tiedotettu. Olimme Suomessa pääsemässä tupakasta yhä enemmän eroon, kun tulivat nämä muut nikotiinituotteet, jotka valtaavat alaa. Yhä harvempi tupakoi perinteistä savuavaa ja käryävää norttia, mutta nuuskan, nikotiinipussien, sähkösavukkeiden ja muiden savuttomien nikotiinituotteiden käyttö on lisääntynyt. Ehkäpä jonkinlainen jäänne menneiltä ajoilta on täällä eduskunnassa A-puolen käytävässä hissin vieressä olevan kyltin ystävällinen pyyntö: ”Vältä tupakointia käytävässä.” Tässäkin talossa on tupakoitu sisätiloissa, mutta se on onneksi mennyttä aikaa. Nikotiinihan on myrkky ja erittäin koukuttava aine. Niin tupakka kuin muutkin nikotiinituotteet ovat kaikille haitallisia, mutta erityisen ikäviä niiden seuraukset ovat lapsille ja nuorille. Lapsia ja nuoria tulee ehdottomasti tiedottaa ja suojella nikotiinin vaaroilta. Nikotiini nostaa kaikenikäisillä verenpainetta ja supistaa verisuonia, mikä vaikuttaa monella tavalla kielteisesti terveyteen. Näiden uudempien nikotiinituotteiden, nikotiinipussien ja sähkösavukkeiden, kohdalla kaikkia vaikutuksia terveyteen ei vielä ole edes kunnolla tutkittu eikä niitä tiedetä. Nikotiini on iso bisnes, siinä liikkuvat isot rahat. Tällä hetkellä nikotiinipussien tai muiden tupakan vastikkeiden — nikotiininestettä lukuun ottamatta — hallussapitoa ei ole tupakkalaissa ollenkaan alaikäisiltä kielletty. Näin ollen myös alaikäiset saavat pitää hallussaan esimerkiksi nikotiinipusseja, nikotiinia sisältämättömiä sähkösavukkeita eli vapeja ja vaikkapa energianuuskaa. Nyt tämän esityksen myötä kaikkien nikotiinituotteiden hallussapito lapsilla ja nuorilla kielletään ja nikotiinipussien nikotiinipitoisuuteen säädetään yläraja ja niiden makuja rajoitetaan. Savuttomien nikotiinituotteiden käyttö kielletään päiväkotien ja esi- ja perusopetusta, ammatillista koulutusta tai lukio-opetusta antavien oppilaitosten sisä- ja ulkotiloissa sekä leikkikentillä. Nämä ovat tarpeellisia muutoksia. Ehkä moni saattaa pitää nikotiinipusseja viattomana vaihtoehtona tupakalle, mutta nikotiini ei tosiaan ole kenellekään haitatonta. Tämä hallituksen esitys lähettää lapsille ja nuorille selkeän viestin siitä, että haluamme huolehtia heidän terveydestään ja että nikotiinituotteet eivät ole hyväksi, niitä ei kannata kenenkään käyttää. Tämä hallituksen esitys vie oikeaan suuntaan. Työtä nikotiinittoman Suomen eteen tulee jatkaa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+10.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-02-18T17:58:30,2025-02-18T18:01:36,Tarkistettu,1.1 2025_8_157,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_8_158,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on jo toinen kerta, kun käsittelemme tätä lakia täällä eduskunnassa, ja edellinen lakiesitys oli valitettava esimerkki hallituksen lainvalmistelun laadusta tämän asian suhteen. On todettava, että nikotiinipusseja sääntelevä lainsäädäntö on välttämätöntä. Lainsäädännön tavoitteena tulisi olla tuotteiden käytön ja sen aiheuttamien haittojen minimointi. Vaikka nikotiinipusseja ei mitenkään voi kuvailla terveellisiksi tuotteiksi, on se kuitenkin parempi vaihtoehto kuin Ruotsista kuskattu tupakkaa sisältävä nuuska. Makuvalikoimaan on kuitenkin vielä jätetty mentoli ja minttu, ja tämä ei poista sitä makujen lisäämää houkuttelevuutta käyttää tuotteita. Esityksessä voitaisiinkin tehdä vielä enemmän haittojen minimoimiseksi. Tässä hallituksen esityksessä sallitaan enintään 16,6 milligrammaa nikotiinia sisältävien tuotteiden myynti, kun asiantuntijat ovat julkisuudessa esittäneet rajan asettamista enintään kymmeneen milligrammaan. Arvoisa puhemies! Tupakkalaissa määritelty tavoite savuttomuudesta vuoteen 2030 mennessä on tietenkin hyvä, ja se on tärkeä tavoite kansanterveyden mutta myös julkisen talouden kannalta. Nikotiinituotteiden käytön minimointi lisää ihmisten hyvinvointia ja vähentää haittoja ja yhteiskunnalle syntyviä kuluja. Tästä tavoitteesta tulee pitää kiinni, mutta sen saavuttaminen kuitenkin vaatii meiltä vielä lisätoimia. Edustaja Rasinkankaan puheenvuoron loppuun on helppo yhtyä, kun hän puhui nikotiinittomasta elämäntavasta. Siihen myös yli puoluerajojen on helppo yhtyä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+10.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-02-18T18:01:36,2025-02-18T18:03:27,Hyväksytty,1.1 2025_8_159,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_160,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Itsekin yhdyn kyllä niihin täällä kuultuihin puheenvuoroihin — tietenkin tämä nikotiiniton elämäntapa olisi se kaikkein paras mahdollinen, mutta realismi aina on sitten välillä jotain muuta. Itse asiassa kiitän ministeri Grahn-Laasosta siitä, että laki otettiin uudelleen käsittelyyn. Se, mitä kulisseissa tapahtui edellisellä kierroksella, oli väärin, ja suoraselkäisesti korjasitte tämän. Ministeri, sanoitte mielenkiintoisesti ja itse asiassa aika hyvinkin, että ”riittävän houkuttelevana vaihtoehtona nuuskalle”, että tämä on siis tarkoitus nytten tässä nikotiinipussissa, ja se on juuri näin. Nyt pitäisi etsiä tietyllä lailla se tasapaino kansanterveyden, kuluttajan tarpeiden ja valtiontaloudenkin etujen välillä. Tässä on tämmöinen pyhä kolminaisuus, vähän niin kuin alkoholissa, ja sitäkin peilaten, tietyllä tavalla, mitä enemmän me säädellään, sen selvempää on, että sitten taas Suomesta jatkossa ei näitä osteta. Okei, nyt tulee tiettyjä rajoitteita, kuten tämä grammamäärä ja sitten makurajoitteet, ja aika näyttää, mitä sitten tapahtuu tälle nikotiinipussien kotimaiselle myynnille. Tällä hetkellä tilanne on se, että noin 60 prosenttia ostetaan Suomesta ja 40 prosenttia ostetaan ulkomailta, ja tämä itse asiassa on tuonut jo ensimmäisenä vuonna Suomeen noin 150 miljoonan verotulot. Se on aika paljon, siis se on itse asiassa tosi paljon. VM aikoinaan Säätytalolla arvioi, että tämä voisi olla noin 50 miljoonaa, mutta se määrä onkin 150 miljoonaa, ja sehän on ilman muuta tietenkin valtiontalouden kannalta hyvä asia. Ja se, että tässä laissa nimenomaan suojellaan lapsia, on äärimmäisen tärkeää, ja mielestäni nämä kaikki kiellot, mitä sinne tulee, ovat todella tärkeitä. No, miten tästä nyt sitten eteenpäin? Kun me tehdään tämmöiset grammarajat ja sitten me tehdään uutta sääntelyä makujen suhteen, mitä tapahtuu tälle kokonaiskulutukselle, joka eittämättä tulee todennäköisesti pikkusen taas sitten livahtamaan tuonne Ruotsin suuntaan? Toivottavasti näillä nyt sitten saadaan suunnilleen se tasapaino, mitä haetaan tässä — nimenomaan sitä kansanterveyttä, valtiontaloutta ja näin poispäin. Niin että tämä tulee olemaan mielenkiintoinen harjoitus siinä mielessä, että näemme nyt sitten, mitä tapahtuu, mutta näillä näkymin oletan, että kuitenkin vähintään puolet tulee jatkossakin Suomesta myytyä, ja tietenkin se on kansantaloudenkin kannalta hyvä asia. Kansanterveydestä voimme olla montaa mieltä, onko tämä sitten lopulta hyvä asia vai huono asia, mutta tämä on realismia, arvoisa puhemies, ja tämä laki on hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+10.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-02-18T18:03:27,2025-02-18T18:06:15,Hyväksytty,1.1 2025_8_161,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Löfström, varsågod.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_162,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp,"Tack, ärade herr talman! Den här ändringen av tobakslagen är viktig, och tack till minister Grahn-Laasonen för presentationen och för lagförslaget. Ändringen gör att staten får skatteintäkter för en produkt som används av många genom att den lagligt kan försäljas. Precis som ledamot Wallinheimo hänvisade till hämtar det här redan in stora pengar till statskassan. Finansministeriet bedömde i Ständerhuset att det skulle hämta in 50 miljoner euro per år, precis som Wallinheimo var inne på, och vi var många i Ständerhuset som tyckte att det var en för låg beräkning. Det ser vi redan att det var. Det här är stora pengar, som sagt, i en tid där staten behöver få in mera skatteintäkter. Genom att de här produkterna tillåts på marknaden minskar man samtidigt på smuggling och på den gråa ekonomin, som också föder kriminella nätverk och gängbrottslighet. Därför borde också regeringen arbeta för att vanligt snus skulle få säljas i Finland genom en ändring av tobaksdirektivet nästa gång det ska revideras på EU-nivå. Samtidigt är det viktigt att man skyddar barn och unga från dessa produkter — lagförslaget strävar efter det — och det är positivt att användningen har minskat från år till år. Det skulle så klart vara det allra bästa om ingen använde de här produkterna. Jag har själv aldrig använt snus, vitt snus eller cigaretter och jag uppmanar verkligen ingen att använda produkterna. Samtidigt vet vi att de används, och om de inte finns tillgängliga genom lagliga försäljningskanaler så kommer de att finnas tillgängliga via smuggling, som inte ger skatteintäkter men nog utgifter för polisen och tullen, både direkt och indirekt. Av den anledningen är det viktigt att den lagliga införselgränsen för privat import också är 1 000 gram, så att man inte slår undan benen för den lagliga privatinförseln, vilket också skulle riskera att öka smuggling. Jag vill tacka ministern än en gång för hennes stora arbete med lagförslaget, som är välbalanserat och mycket välkommet. — Tack.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+10.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2025-02-18T18:06:15,2025-02-18T18:08:34,Hyväksytty,1.1 2025_8_163,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_164,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp,"Arvoisa puhemies, hyvät edustajat, hyvät miehet ja naiset! Tämä nikotiinipusseja koskeva lakiesitys on ehkä oikean suuntainen, mutta tämä on mielestäni riittämätön. Ja haluan perustella sitä seuraavasti: Kuulun niihin syntisiin, jotka käyttävät nuuskaa, ja viime kaudella tein toimenpidealoitteen siitä, että Suomessa nuuskan myynti sallittaisiin. Tällä hetkellähän laki käsittääkseni on sallinut tämän erivapauden ainoastaan Ruotsille, siis Euroopan unionin ja Ruotsin välinen sopimus, mutta tiedän, että nuuskaa myydään monessa muussa maassa ja sitä myydään purutupakan alanimikkeellä, elikkä siellä ruotsalaiseen nuuskapurkkiin on pantu oman maan kielellä ohjeet, että pure varovasti ja aseta huulen alle, suurin piirtein näin. Minä en kenellekään suosittele tupakkaa, en nikotiinia, en mitään vapejuttuja. Olen pitänyt tätä vapea sellaisena, että se saattaa olla jopa pahempaa kuin tupakka. Siitähän ei ole kovin pitkäaikaista näyttöä eikä tutkimusta vielä. Samalla tavalla minä ajattelen myös tämän nikotiinipussin ja nuuskan välillä, että minä olen luomuihmisiä ja minä käytän perinteistä nuuskaa. Tämä nuuskahan on ollut aika lailla ongelmallinen sillä tavalla, että Suomen markkinoille sitä on haettu Ruotsista. Minä olen itse hakenut nuuskaa Haaparannasta ja Vaasasta, ja näin minä aion toimia jatkossakin ja sitä käytän. Ruotsissa nuuskalla on monta eri makua ja erilaisia valmistajia, ja kukin ostaa sitten sitä, mitä itse haluaa. Nyt tämä lakiesitys on uudelleen tullut käsiteltäväksi. Ensimmäisellä kertaa taisi olla niin, että siinä oli vain yhden valmistajan makuja tarjolla, ja se ei ollut oikein kunniaksi tälle eduskunnalle, että tällainen esitys tänne lipsahti. Nyt sitä on muutettu, ja siellä on vain kahta makua. Edustaja Wallinheimo äsken toi esiin, että siitä on tullut Suomelle jo 150 miljoonan euron verotulot. Uskon, että jatkossa käy niin, että kun nämä maut rajataan kahteen, niin niitä verotuloja tulee ehkä 30 miljoonaa ja loppu 120 miljoonaa, mitä niistä pitäisi tulla, valuu sinne Ruotsiin elikkä niitä eri makuja haetaan Ruotsista. Minun oma näkökulmani on sellainen, että niitä makuja pitäisi olla tarjolla Suomessa juuri tämän yhteiskunnan taloudellisen näkökulman puolesta. En minä toivo, että niitä kukaan ostaa tai kukaan käyttää. On parempi, mitä vähemmän niitä käytetään, mutta tämä verotulo, joka nuuskankin osalta on kymmeniä vuosia valunut Ruotsiin, on todella merkittävä. Elikkä ne haitat pysyvät Suomessa, mutta valmisteverotulot menevät Ruotsiin nuuskan osalta, ja näin tapahtuu jatkossakin. Nikotiinipussit on valmistettu joko synteettisestä nikotiinista tai niissä on uutettua tupakkanikotiinia. Uskon... Tai eihän sitä kukaan tiedä vielä, tutkimustulosta ei ole siitä, mutta tämmöisenä luomuihmisenä näen riskejä myöskin tälle kemialliselle nikotiinille, ihan samaten kuin näen siinä vapessa, mitä kemiallisia juttuja siinä nyt onkaan. Muistaakseni siellä oli joissakin jotain propyleeniä tai jotain muuta, mitä ne nestemäiset aineet sisälsivät. En usko, että ne ovat mitenkään turvallisia tai turvallisempia kuin perinteinen tupakka. Tämä on hankala asia, ja kai minä tähän suovun, mutta jos kokonaistaloudellisesti mietitään valtion etua, niin olisi mielestäni järkevää olla rajaamatta näitä makuja sillä tavalla, että nämä verotulot eivät kierrä Ruotsiin vaan jäävät tänne kotimaahan, ja niillä verotuloilla pystytään sitten maksamaan niitä nikotiinin, myös nikotiinipussien, aiheuttamia haittoja. Todennäköisesti niitäkin vielä meille tulee. Arvoisa puhemies! Olen kantani ilmaissut, ja toivoisin, että tätä harkitaan. Tuossa kun yksi päivä kävelin rautatieasemalta tänne eduskuntaan, niin huomasin, että siinä on semmoinen koju, jossa oli myyjä sisällä, ja siellä oli näitä nikotiinipusseja, ja arvioin, että niitä makuja oli varmaan 20:tä erilaista. Jos tämä näihin kahteen makuun rajoitetaan, niin minä luulen, että sekin kioski poistuu siitä ja ne maut haetaan jatkossa Ruotsista. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+10.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-02-18T18:10:24,2025-02-18T18:16:59,Hyväksytty,1.1 2025_8_165,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp,"Kiitoksia. — Lähetekeskustelulle tässä vaiheessa varattu aika lähestyy nyt loppuaan, joten annan vastauspuheenvuoron ministerille. Mikäli listalle jää vielä pitämättömiä puheenvuoropyyntöjä, niin sitten keskustelua jatketaan myöhemmin tässä istunnossa. — Ministeri, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_166,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Säästän kyllä aikaa sikäli, että kun ei varsinaisia kysymyksiä tullut, niin minulla ei paljon lisättävää ole alkupuheenvuoroon nähden. Pidän kuitenkin todella tärkeänä sitä, että tämä lainsäädäntö saadaan Suomessa voimaan pian, koska tavoitteena on suojella erityisesti lapsia ja nuoria nikotiinipussien haittavaikutuksilta. Ja niin kuin edellä olevissa puheenvuoroissa hyvin todettiin, niin kyse on myös tasapainon hakemisesta tietenkin siinä, että saamme ehkäistyä harmaata tuontia, saamme verotulot Suomeen ja toisaalta torjumme haittoja. Ja kenellekään en voi suositella yhtäkään näistä tuotteista, tupakkatuotteista, nikotiinituotteista. Erityisen tärkeänä pidän sitä, että koulut saavat tehokkaamman lainsäädännön pohjan sille, että voivat puuttua lasten ja nuorten vapekulttuuriin ja vapen käyttöön ja muihinkin näihin nikotiini- ja tupakkatuotteisiin kouluissa, että se on yksi tämän lainsäädännön tärkeä osa. Varmasti tämän lainsäädännön kehittäminen jatkuu tästä eteenkinpäin, mutta nyt ollaan hankalassa tilanteessa, kun meillä eivät ole nämä nikotiinituotteet tupakkalain piirissä vielä. Siitä syystä tällä lainsäädännöllä on kiire, ja jätän tämän eduskunnan käsiin. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+10.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-02-18T18:17:14,2025-02-18T18:18:32,Hyväksytty,1.1 2025_8_167,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp,"Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään, ja sitä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_8_168,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 10 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_8_169,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Täällä on tänään pidetty loistavia puheenvuoroja tästä tupakkalaista, ja itse allekirjoitan niistä suurimman osan, mutta haluan nyt tuoda muutamia omia mielipiteitäni kyseisestä asiasta. Tänään siis käsittelemme hallituksen esitystä laiksi tupakkalain muuttamisesta. Haluan tosiaankin tuoda oman, vähemmän esillä olleen näkökulman hallituksen esityksestä, joka koskee nikotiinipussien myynnin sääntelyä tupakkalaissa. Esityksessä ehdotetaan, että nikotiinipussit sisällytetään tupakkalain piiriin ja niiden myyntiä säädeltäisiin jatkossa tiukemmin. Vaikka esityksen tavoitteena on ehkäistä nuorten nikotiinipussien käyttöä ja torjua laitonta kauppaa, on syytä pohtia, onko liian tiukka sääntely oikea tapa edetä ja voivatko tiukennukset tosiasiassa tuottaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Tässä esityksessä tullaan säätelemään tiukemmin nikotiinipussien makuja ja nikotiinipitoisuuksia. Kysynkin: Onko tämä oikea lähestymistapa? Voimmeko todella uskoa, että tämänkaltaisella sääntelyllä pystymme estämään nuorten ja alaikäisten pääsyn nikotiinipusseihin? Jo nyt on selvää, että nuoret saavat näitä tuotteita käsiinsä ilman sen suurempia esteitä, valitettavasti. Toisaalta on tärkeää huomioida, että nikotiinipussit voivat tarjota tupakoitsijoille mahdollisuuden siirtyä vähemmän haitallisiin vaihtoehtoihin. Vaikka nikotiinipussit eivät ole terveellisiä, tiukka laki saattaa kuitenkin estää esimerkiksi sen, ettei tupakoitsija vaihda nikotiinipusseihin, jos ne tehdään liian kalliiksi tai hankalasti saataviksi. Nikotiinipussien taloudellinen hyöty ei myöskään ole väheksyttävä. Siksi meidän täytyy ymmärtää, että nikotiinipusseja käytetään, halusimme tai emme, ja jos niistä on mahdollisuus saada verorahoja Suomeen, meidän pitäisi käyttää mahdollisuudet hyödyksi. Muuten syntyy tilanne, että me kannamme vastuun vain haitoista, kun rahat nikotiinipusseista valuvat ulkomaille. Tämä tilanne on ollut jo pitkään nuuskan suhteen. Nyt sama tilanne ollaan luomassa uudelleen, kun makuvaihtoehtoja ollaan rajaamassa. Eli nikotiinipussien tiukka sääntely voi tukea sitä, että tuodaan halvalla ulkomailta pusseja ja niitä makuja, jotka Suomessa ovat jatkossa kiellettyjä. Miksei säilytettäisi eri makuja, ja itse kiekot olisivat vaikka samanlaisia mustanvärisiä, joissa voisi olla varoitustarrat päällä? Mikäli nämä tuotteet tehdään liian hankalasti saataviksi laillisesti, syntyy helposti pimeät markkinat, joilla nikotiinipusseja myydään ilman valvontaa. Onko todella järkevää ajautua tilanteeseen, jossa laitonta kauppaa voidaan entisestään edistää? Arvoisa herra puhemies! Haluan myös kantaa huolta yrittäjyydestä. Jokainen tietää, missä taloudellisessa tilanteessa tämä maa on, ja se nyt vaan on kylmä fakta, että Suomi nousee tästä ahdingosta ainoastaan tukemalla suomalaisia yrittäjiä ja yrityksiä. Tämä nikotiinipussien makujen rajaaminen tulee varmasti vähentämään nikotiinipussien myyntiä, josta tulee kuitenkin Suomen valtiolle verovaroja. Nikotiinipussit ovat oikeasti tuotollisesti paljon parempi tuote vähittäismyyjälle kuin esimerkiksi tupakka. Ja ymmärsinkö oikein, että tästä muutoksesta tulee yrittäjälle lisäkuluja myyntiluvasta? Jos vähittäispiste myy tupakkatuotteita, tämän maksun pitäisi sisältyä siihen, eikä tulla uutta valvontamaksua näistä nikotiinipusseista. Ja kuten mainitsin, tupakkatuotteet ovat erittäin vähäkatteisia tuotteita vähittäismyyjille. Lopuksi haluan muistuttaa, että sääntelyn sijaan meidän pitäisi keskittyä siihen, miten voimme rohkaista aikuisia valitsemaan terveellisemmän vaihtoehdon, eikä estää heitä käyttämästä nikotiinipusseja. Itse vierastan sitä ajatusta, että kielletään kaikki, aivan kuin maailma sillä pelastuisi. Arvoisa puhemies! Mielestäni on äärimmäisen tärkeää, että pohdimme tarkkaan, mitä seurauksia tällä hallituksen esityksellä voi olla. Meidän on löydettävä tasapaino, joka suojelee nuoria ja aivan kaikkia mutta samalla mahdollistaa nikotiinipussien käytön aikuisille ja verorahojen tuoton Suomeen. Toivon todella, että valiokunta ottaisi nämä minun näkemykseni huomioon muun muassa yritysten osalta. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+10.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-02-18T19:17:36,2025-02-18T19:21:17,Hyväksytty,1.1 2025_8_170,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_171,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tupakkalain muuttaminen: Lain tarkoituksena on erityisesti suojella lapsia ja nuoria. Se on meidän tehtävämme. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus. Eli lapset ja nuoret ensin. On erinomaista, että nyt hallitus on puuttumassa tähän epäkohtaan. Me tiedämme, että nikotiini koukuttaa. Nikotiini on myrkky, ja se on lapsille erityisen vaarallista ja kiellettävä. Se on kiellettävä lailla. Mitä miedompaa tuotetta on tarjolla, sen parempi. Mielellään kokonaan ilman nikotiinia. Kannatan lämpimästi hallituksen esitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+10.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-18T19:21:17,2025-02-18T19:22:07,Hyväksytty,1.1 2025_8_172,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_173,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meidän nykytilan mukaan laki ei rajoita nikotiinipussien käyttöä, joten tällä hetkellä nikotiinipusseja saa lähtökohtaisesti käyttää jopa esimerkiksi alakouluissa. Nikotiinipussien tai muiden tupakan vastikkeiden nikotiininestettä lukuun ottamatta hallussapitoa ei ole tupakkalaissa kielletty alaikäisiltä, ja sen vuoksi tämä laki nyt on erittäin tärkeä. Oppilaitoksissa näiden vapejen käyttö koulupäivän aikana on muodostunut suureksi ongelmaksi, johon on vain rajalliset keinot puuttua. Lisäksi se, että nikotiinittomien sähkösavukkeiden hallussapitoa ei ole kielletty alaikäisiltä, hankaloittaa myös nikotiinia sisältävien sähkösavukkeiden hallussapitoon puuttumista, sillä oppilaitoksen henkilökunnalla ei ole välttämättä keinoja selvittää, onko tuotteessa nikotiinia vai ei. Lisäksi alaikäiset ovat saaneet tuoda maahan tupakan vastikkeita nikotiininestettä lukuun ottamatta. Tällä esityksellä nyt toteutetaan pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan nikotiinipussit otetaan tupakkalain soveltamisalan piiriin ja niiden myynti sallitaan noudattaen niille asetettuja sääntöjä nimenomaan niin, että nämä ovat vain aikuisille tarkoitettuja tuotteita. Kannatan tätä esitystä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+10.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-02-18T19:22:07,2025-02-18T19:23:39,Hyväksytty,1.1 2025_8_174,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamisesta ja vastavuoroisesta suojaamisesta Brasilian kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 201/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_8_175,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamisesta ja vastavuoroisesta suojaamisesta Brasilian kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 201/2024 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeätä, että suomalaiset yritykset voivat osallistua kilpailuun ja toimintaan, jota käydään esimerkiksi puolustussektorilla ja korkean teknologian parissa. Tässä esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Suomen ja Brasilian välisen sopimuksen turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamisesta. Tämän esityksen yhtenä tavoitteena on nimenomaan se, että yritykset voivat näillä aloilla toimia ja kilpailla. On hyvä, että Suomen elinkeinoelämä voi näin tässä toimia. Tämän sopimuksen mukaan turvallisuusluokitellut tiedot suojataan erityisesti ja tiedonluovutus kolmansille osapuolille edellyttää luovuttavan osapuolen suostumusta. Elinkeinoelämän osalta tämän sopimuksen vaikutukset tosiaan liittyvät pääasiassa turvallisuusluokitellun tiedon käsittelyyn ja suomalaisten yritysten parempaan kilpailukykyyn. Kansalaisten näkökulmasta taas kansallisten asiakirjojen salassapitoon tämä ei vaikuta eikä myöskään kansalaisten yksityisyydensuojaan, koska henkilöturvallisuus varmistetaan edelleenkin turvallisuusselvityslain mukaisesti. ", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+11.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-02-18T18:19:03,2025-02-18T18:20:26,Hyväksytty,1.1 2025_8_176,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 189/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 1/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 1/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_8_177,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 189/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Voisi sanoa, että vihdoinkin järki voitti. Pitkin Suomea on vuosien ajan ihmetelty erityisesti Helsingin tapaa kaataa lumet mereen. Kun aurattua lunta kipataan mereen, sinne päätyy valtava määrä roskaa ja esimerkiksi arviolta yli 50 miljoonaa mikromuovipartikkelia. Tämän hallituksen esityksen myötä lumen kaataminen mereen tosiaan kielletään, ja esitys perustuu hallitusohjelmaan. Luntahan on täällä Helsingissä aivan erityisesti mereen kaadettu. No, tänä talvena lunta on ollut ehkä tavallista vähemmän, mutta viime vuosina olemme nähneet hyvin runsaslumisia talvia, ja tuossa hallituksen esityksessä todetaan, että lumimäärät saattavat tulevaisuudessa jopa kasvaa täällä pääkaupunkiseudulla. Hallituksen esityksessä myös todettiin, että talvisin Helsingistä kerätystä lumesta jopa 45 prosenttia eli lähes puolet päätyy mereen. Helsingin kaupungin mukaan keskimääräisenä talvena lunta vastaanotetaan Hernesaareen noin 15 300 kuormallista, ja ne tosiaan päätyvät sinne mereen, ja se tarkoittaa noin 230 000:ta kuutiota. Tässä esityksessä ehdotetaan myös lakimuutosta, jonka tarkoituksena on sujuvoittaa biokaasulaitosten rakentamista ja selventää lain tulkintaa. Nämä molemmat muutokset ovat erittäin hyviä ja tarpeellisia. Kiitos valiokunnalle tästä mietinnöstä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+12.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-02-18T18:20:44,2025-02-18T18:22:21,Hyväksytty,1.1 2025_8_178,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_8_179,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta on tässä käsittelyssä. Mietintö ei ole yksimielinen, ja esittelen nyt tässä vastalauseen kyseiseen lakiesitykseen. Orpon—Purran hallituksen esitys leipomotyölain 5 §:n kumoamiseksi ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamiseksi jatkaa suomalaisen työlainsäädännön murentamista pykälä kerrallaan. Lain 5 §:n yksi tarkoitus on ollut vähentää yötyön teettämistä. Työlainsäädännöllä on säädetty Suomessa tehtävien työntekijöiden edellytyksistä ja rajoista ja suojelusta nimenomaan työntekijöiden lähtökohdasta ja näkökulmasta. Miksi tätä tehdään: yötyön kuormittavuus on taustalla. Jo vuonna 1961 on säädetty laki leipomotyöntekijöiden korotetusta palkasta yötyön aikana. Ja sääntelyllä, kuten aikaisemmalla täyskiellolla, oli tarkoituksena jatkuvaa yötyötä tekevien terveyden suojelu. Yötyötä haluttiin rajoittaa yötyön hinnalla, jotta yötyötä teetettäisiin vähemmän ja näin suojeltaisiin työntekijöitä terveyshaitoilta ja sairauksilta. Yötyö kuormittaa työntekijää fyysisesti ja psyykkisesti enemmän kuin päivätyö, ja siksi on tärkeää korostaa, että vältetään monia terveyshaittoja, jotka liittyvät yötyöhön. On akuutteja ja kroonisia terveysriskejä, kuten unihäiriöitä ja väsymystä, työtapaturmia, reumaa, kakkostyypin diabetesta, verenpainetautia, raskaudenajan terveysriskejä ja raskaudenkeskeytyksiä, lyhyiden ja pitkien sairauspoissaolojen riskiä ja niin poispäin. Eli siellä on paljon ongelmia. Mutta iso ongelma tässä poistossa on se, että ansiotaso laskee yötyötä tekevillä työntekijöillä ja toimihenkilöillä paljon. Hallituksen halu kumota yötyölaki on sillä tavalla kohtuuton, että taloudelliset menetykset työntekijöillä ja toimihenkilöiden osalta ovat jopa 9 000—14 000 euroa vuodessa, erittäin merkittävä summa. Nämä summat tulevat Elintarviketyöläisten Liitto SELin selvityksistä, myös toimihenkilöiden Ammattiliitto Pron selvityksistä, mutta myöskin Elintarviketeollisuusliitto eli työnantajapuoli sanoo, että kolmivuorotyötä tekevien työntekijöiden palkkatulosta erialaiset työaikalisät muodostavat 860 euroa, eli sama suuruusluokka tässä on kyseessä — eli ovat todella isoja. Sitten tämä heijastuu myös sillä tavalla kyseisen alan tilanteeseen, että täällä on myöskin yleissitovuus vaakalaudalla, kun järjestäytyneitä yrityksiä on vain 25, jotka kattavat noin 42 prosenttia alan työntekijöistä. Siis 42 prosenttia on järjestäytyneessä yrityksessä ja se on edelleen yleissitova, ja 800 yritystä on ulkopuolella, mutta heihin noudatetaan tätä työehtosopimusta. Nyt jos tämä yleissitovuus menee tässä jatkossa, niin laki olisi turvannut tämän korotusosan kaikille, ja nyt sitten, jos se poistuu ja sitä korvaavaa järjestelmää ei saada sovittua, niin se poistuu sitten joka tapauksessa niiltä 800:lta ja jäisi vain niitä kompensaatioita, mitä nyt sitten ehkä työehtosopimuksella tullaan tekemään, eli täällä on toinen iso näkemysero. Eli tästä tulee niin kuin todellisia alakohtaisia isoja vaikutuksia. Arvoisa puhemies! Täällä on myös tietenkin näkemyseroja työnantaja- ja palkansaajapuolella siitä, kuinka isoa osaa tämä koskee, mutta noin 30:tä prosenttia alan työntekijöistä. Tämä on niin merkittävä, että tämä olisi tarvinnut siirtymäajan, ja siksi olisi ollut hyvä, että tässä olisi vähintään neljän vuoden siirtymäsäännös. Se olisi taannut sitten paremman sopeutumisajan ja myös työehtosopimusosapuolille mahdollisuuden sopia se asiallisesti. Siksi tässä esitämme, että lakiehdotukset 1 ja 2 hylätään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+13.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-02-18T18:23:00,2025-02-18T18:28:12,Hyväksytty,1.1 2025_8_180,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_181,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Nyt tässä on toisessa käsittelyssä leipomotyölain kumoaminen. Yhteenvetona totean tässä toisessa käsittelyssä lyhyesti ne muutamat kohdat, mitä jo ensimmäisessä käsittelyssäkin vähän pitemmässä puheenvuorossani useampaan kertaan varmaan tuli todettua. Elikkä ensimmäinen asia on se, että leipomotyölakia ei saisi kumota. Leipomotyölaki ei ole vanhentunut, kuten Orpon hallitus sanoo, vaan se on edelleen tarpeellinen. Leipomotyölakia tarvitaan turvaamaan 100 prosentin yötyölisä kaikille leipomoalan työntekijöille. Leipomotyölain kumoaminen voi tarkoittaa monelle työntekijälle jopa useiden tuhansien eurojen palkanleikkauksia vuodessa. Toisekseen leipomotyölain kumoaminen lisää työntekijän terveydelle vaarallisen yötyön teettämistä leipomoalalla. Tämä vähentää leipomoalan työpaikkojen vetovoimaa. Leipomoalalta siirtyy ammattitaitoisia työntekijöitä pois, ja työnantajien voi olla vaikea löytää tilalle uusia työntekijöitä. Kolmannekseen leipomotyölain kumoaminen suosii isoja yrityksiä pienten yritysten kustannuksella. Isot yritykset pystyvät pyörittämään tuotantoaan vuorokauden ympäri, ja niiden kulut alenevat. Joten, arvoisa herra puhemies, kannatan edustaja Lylyn tekemää vastalause-esitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+13.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-02-18T18:28:17,2025-02-18T18:29:40,Hyväksytty,1.1 2025_8_182,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_183,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Suomi tarvitsee työtä ja tekijöitä. Leipomoala on ollut pitkään erikoisasemassa, jossa yötyökorvauksia on säädelty erillisellä lailla, vaikka muilla toimialoilla niistä sovitaan työehtosopimuksilla. Hallituksen esitys leipomotyölain kumoamisesta palauttaa alan samanlaiseen asemaan muiden alojen kanssa ja antaa työnantajille ja työntekijöille vapauden sopia korvauksista yhdessä. Tämä on askel kohti joustavampaa työmarkkinaa, ja tarpeettoman valtion tason sääntelyn purkaminen on tässä myös vahvasti takana. Kannatan hallituksen esitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+13.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-18T18:29:40,2025-02-18T18:30:36,Hyväksytty,1.1 2025_8_184,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_185,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä on taas yksi hallituksen esitys, joka yksipuolisesti heikentää palkansaajien asemaa. Tällä kertaa hallitus on viemässä leipomotyöntekijöiden yötyölisiä, mikä johtaa jopa tuhansien eurojen vuosittaiseen menetykseen. Olen itse tehnyt yötyötä ja vuorotyötä 15 vuotta ja sen jälkeen 12 vuotta toiminut työsuojeluvaltuutettuna, ja olen hyvin paljon ollut siis tekemisissä yötyön ja siihen liittyvien haittojen kanssa. Yötyö vaikuttaa henkilöön itseensä, perheeseen sekä muuhun lähipiiriin. Lisäksi olen seurannut leipomoalaa hyvin läheltä sukulaisteni leipomon kautta, ja muistan, että usein, kun me nuoremmat olimme menossa nukkumaan, tuttavani lähtivät yöksi leipomaan, jotta Kyröskosken torilla on tuoretta leipää asiakkaille aamulla tarjolla. Yötöistä maksettava sadan prosentin palkanlisä on erittäin perusteltu. Yötyöllä on tutkitusti merkittäviä terveydellisiä haittavaikutuksia. Yötyö lisää unihäiriöitä ja väsyneisyyttä sekä kasvattaa kroonisten sairauksien, kuten diabeteksen ja verenpainetaudin, riskiä. Lisäksi yötyö tekee alttiimmaksi työtapaturmille. Se voi vaikuttaa myös negatiivisesti sosiaalisiin suhteisiin ja perheen kanssa vietettyyn aikaan hyvin erilaisen vuorokausirytmin takia. Nämä seikat kuvaavat hyvin, miksi tällaisesta työstä on syytä maksaa merkittävää lisää haittojen kompensoimiseksi. Suuremmat palkkakulut lisäksi ohjaavat työnantajat minimoimaan haitallisen ja kalliin yötyön määrän silloin kun se on mahdollista. Hallituksen esitys voi vähentää yötyöstä saatavia korvauksia jopa 9 000—14 000 euroa vuodessa, työntekijästä riippuen. Tämä tarkoittaa merkittävää ansionmenetystä matalapalkkaisella alalla, jolla työtä tehdään usein jo valmiiksi raskaissa oloissa. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL arvioi, että leipomotyölain kumoaminen koskisi noin 30:tä prosenttia alan työvoimasta, eli yli 1 500:aa työntekijää, jotka tekevät kaksi- ja kolmivuorotyötä. Erityisen julman hallituksen esityksestä tekee siirtymäajan puuttuminen. Tämä tulee tarkoittamaan työntekijöille ja heidän perheilleen suurta ja nopeaa heikennystä toimeentuloon ilman kunnollista mahdollisuutta varautua tähän muutokseen. Vähintään neljän vuoden siirtymäaika olisi ollut kohtuullinen, jotta työntekijät ja työmarkkinaosapuolet ehtivät sopeutua tähän muutokseen. Kaiken lisäksi muutokset voivat suosia suuria yrityksiä, jotka pystyvät jo nyt organisoimaan tuotantoaan ympärivuorokautisesti. Pienet leipomot joutuvat kilpailukyvyltään merkittävästi heikompaan asemaan suuryrityksiin nähden. SDP tulee vastustamaan tätä esitystä, koska se vaarantaa työntekijöiden terveyden, toimeentulon ja työehdot. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+13.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-02-18T18:30:38,2025-02-18T18:33:57,Hyväksytty,1.1 2025_8_186,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_187,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! En oikein tiedä, mistä aloittaisin, mutta aloitetaan nyt siitä, että totta kai tämä on ikävä päätös ynnä muuta, työntekijää kohtaan varsinkin, mutta haluaisin tietää nyt, edustaja Viitala ja kumppanit, kun te puhuitte, että sukulaiset menivät yöllä leipomaan... Joku voi ottaa tämän ehkä huumorilla, mutta kun minulla on muutaman vuoden kaupan alan kokemus, niin minkä ihmeen takia se leipä pitää leipoa silloin yöllä, että asiakkaat saisivat kello kahdeksan aamulla lämmintä leipää? Voin teille kertoa tällä muutaman vuoden kokemuksella, että se asiakasvirta kaupassa olisi parhaimmillaan kello 14—18:n välillä. En ymmärrä, mikä... Jos se on se teidän juttu, että sen takia tämä on nyt erittäin huono esitys, ettei asiakas saa aamulla kello kahdeksan leipää, niin voin ihan puhtaalla omallatunnolla kertoa, että aika harva asiakas on silloin kahdeksalta odottamassa sitä lämmintä leipää — jos se on teidän ainoa agenda. Ja minua muutenkin hämää se asia, että kun näin on tehty iät ja ajat, niin miksei asioita voi muuttaa, mikä se on se pointti, että asioita ei voi muuttaa. Voin kertoa, että ei se leipä ole enää lämmin sitten parin tunnin päästä — jos se on se teidän ainoa agenda, että odotetaan sitä lämmintä leipää. Tähän jos saisi vastauksen, niin olisin erittäin kiitollinen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+13.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-02-18T18:33:57,2025-02-18T18:35:15,Hyväksytty,1.1 2025_8_188,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,Ja edustaja Suhosella on tilaisuus vastata. — Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_189,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Käytän tilaisuuden hyväksi ja vastaan. Varmasti, edustaja Lundén, tähän asiaan vielä palataan, kun näemme tämän lakimuutoksen vaikutukset siltä osin, että varmasti edelleenkin sitä leipää paistetaan ja pullaa paistetaan yöllä, jotta aamulla sitä lämmintä on sitten kaupassa. En uskokaan siihen, mihinkä viittasitte, edustaja, että tämä lakimuutos muka muuttaisi sitä käytäntöä, että yöllä ei tarvitsisi muka paistella niitä pullia ja leipiä. Aivan varmasti se paistaminen jatkuu, mutta sitten se, minkälaisella palkalla ja minkälaisilla ehdoilla, on toinen juttu. Mutta sitten se, miksi alun perin tämän puheenvuoron, arvoisa puhemies, pyysin, liittyy siihen, että täällä hyvin vuolaasti moni edustaja, hallituspuolueen edustaja, on puhunut siitä, että ainahan siellä sopimuspöydässä, työehtosopimusneuvotteluissa, voi sopia sitten siitä, että nämä leipomoalan työntekijät saavat edelleenkin jatkossa sen yötyökorvauksen. Tässä kyllä täytyy todeta, että hallitus on kuitenkin omilla toimillaan ollut vaikuttamassa monella tavalla siihen, että tietyt sopimisen mahdollisuudet tai sopimiseen liittyvät asiat ovat nyt menneet kyllä vaikeammiksi, kuten tänä päivänäkin näemme: monella alalla ovat lakkoaallot päällä ja tulevat vaan jatkumaan valitettavasti. Se nimenomaan kuvastaa sitä, mitä politiikkaa hallitus on tehnyt työmarkkinoilla, millä tavalla hallitus on osallisena työmarkkinapolitiikassa. Elikkä itse olette olleet aiheuttamassa sitä hankaluutta, ja nyt sitten vetoatte täällä, että ainahan voi sopia. Kuulostaa aika kummalliselta, valitettavasti.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+13.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-02-18T18:35:15,2025-02-18T18:36:45,Tarkistettu,1.1 2025_8_190,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_8_191,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Työn arvostuksen on oltava kaiken lähtökohta, ja leipomotyölain viimeinen pykälä on jäänne menneeltä ajalta. Tästä syystä sen erityiskohtelulle ei ole enää perusteita. Työnteon ehdot voidaan ja pitää sopia työnantajien ja työntekijöiden kesken, kuten muillakin aloilla tehdään. Työaikalaki ja työturvallisuuslaki takaavat työntekijöille asianmukaisen suojan, siksi erillinen laki ei tuo lisäarvoa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+13.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-18T18:36:45,2025-02-18T18:37:25,Hyväksytty,1.1 2025_8_192,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_193,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Puhemies! Täällä edustaja Lundén kysyi, miksi leivän pitää olla aamulla. Minusta tuntuu siltä, että työnantaja järjestelee ne työajat, milloin tehdään leipää ja milloin ollaan töissä, ja se ei ole niistä työntekijöistä niin kiinni. Ehkä siellä asiakaskunnassa on kuitenkin sitä painetta ja niissä kaupoissa, että sitä leipää, tuoretta leipää, pitää siellä aamulla olla, ja tästä syystä niitä työjärjestelyillä tehdään niin, että siellä yöllä leivotaan, ja siksi on kohtuullista, että siitä yötyöstä tulee asianmukainen korvaus. Tämä on se lähtökohta. Toinen asia on tässä se, että kun tätä nyt ollaan poistamassa yksipuolisesti, niin tämä on nyt vaikuttanut myöskin tämän alan sopimusneuvotteluihin. Siellä ei ole saatu neuvoteltua sopimusta. Siellä ovat neuvottelut poikki. Tällä hetkellä tämä on yksi kysymys niitten asioitten joukossa, jonka takia ne neuvottelut ovat poikki. Olisi ollut erittäin järkevää, että tässä olisi ollut joku aika, kun tässä sopimuskatko on nyt juuri, missä ajassa tätä pitää sopia. Tässä osapuolista Elintarviketyöläisten Liitto on esittänyt usean vuoden siirtymäaikaa sen neuvottelemiseksi, mutta myös toisekseen, että ne työntekijät, jotka ovat siellä yöllä töissä, saisivat sitten tietyn sopeutumisajan miettiä, onko tämä yötyö nyt sen arvoista, että täällä ollaan sillä palkalla, mikä sillä hetkellä saadaan ehkä sovittua. Vaikeaa tulee olemaan tämän 100 prosentin korvauksen saaminen sinne. Tuossa aiemmin totesin sen, että täällä myöskin on se yleissitovuus vaakalaudalla, ja kun näissä 25 leipomoyrityksessä on alan väestä noin 42 prosenttia ja tätä yleissitovaa työehtosopimusta noudatetaan kaikkiin alan työntekijöihin, tämä laki on varmistanut, että sitten tulee lain kautta kaikki. Jos tämä yleissitovuus poistuu, tämä on poistunut täältä, niin pienimmillään tämä korvaus, mitä siitä saadaan sovittua, koskee ehkä alle 40:tä prosenttia alan väestä, ja sitten 60 prosenttia ei saa minkäänlaisia korvauksia. Niillä muilla ei ole mitään työehtoja. Eli me olemme tässä nytten semmoisessa tiessä, josta me olemme täällä paikallisen sopimisen ja kaiken muun osalta kertoneet, mihin tämä vie. Eli tässä tehdään suomalaisille työmarkkinoille nytten paljon sellaisia leikkauksia yksipuolisesti, joista ei... Hyvässä työmarkkinaelämässä on, että molemmat osapuolet saavat siinä ja että niitten pitäisi hakea niitä keskinäisiä ratkaisuja, ja kyllä työmarkkinaosapuolille pystyy tekemään ratkaisuja. Muun muassa eläkeratkaisu on hyvä esimerkki siitä, mitä työmarkkinaosapuolet osaavat tehdä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+13.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-02-18T18:37:25,2025-02-18T18:40:35,Hyväksytty,1.1 2025_8_194,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_195,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tässä edustaja Lundén mainitsi nimen, niin vielä vastaan siihen: Kyllä minusta tuntuu nyt siltä, että tässä vain salin oikealta laidalta koetetaan huomiota siirtää pois näistä erittäin valitettavista ja ikävistä työmarkkinahäiriöistä ja palkansaajan aseman heikentämisistä, mistä me ollaan aivan liian usein tässä salissa iltaisin käyty tätä keskustelua. Nämä selvästi ovat sen sorttisia puheenvuoroja. Kyllä asiakasvirrat ohjaavat suurelta osin yritysten toimintaa, kuten varmasti kaupanalan henkilötkin hyvin tietävät. On todella ikävää, että näistä asioista näin usein tässä joudumme iltaisinkin vielä keskustelemaan ja näköjään yhteisymmärrystä tästä aihealueesta emme kauhean hyvin löydä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+13.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-02-18T18:40:35,2025-02-18T18:41:28,Hyväksytty,1.1 2025_8_196,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_197,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Nyt kun tässä äsken käytiin keskustelua siitä, paistetaanko yöllä vai eikö, ja hyviä kysymyksiä tuli sieltä hallituspuolueitten kansanedustajilta, niin lähinnä itse haluaisin vielä esittää tähän kysymyksen. Kun nyt on kumottu se väite yöpaistamisesta ja yötyön tekemisestä ja muutoinkin on käyty keskustelua siitä, onko tässä kysymys jäänteestä tai vanhentuneesta laista, ja se on kumottu, että ei ole siltä osin vaan se on aivan tarpeellinen, niin lähinnä kysymys vielä hallituspuolueitten kansanedustajille: Mikä tämä peruste nyt sitten tosiasiassa on? Työllisyys- ja talousperusteetko? No, jos kerran ne, niin esittäisittekö meille tarkkoja lukuja, millä tavalla tämän lain kumoaminen nyt sitten lisää työllisyyttä ja taloutta tähän yhteiskuntaan? Mielelläni niitä faktoja kuulisin. Vai onko peräti nyt niin, että niitä faktoja ei tässäkään kohtaa valitettavasti ole, niin kuin ei muissakaan työelämäheikennyksissä ja niissä laeissa, mitä olette läpi vieneet, vaan kyseessä on tosiasiassa jälleen kerran taikaseinä, kun työllisyyden ja talouden osalta ei ole osoittaa todellisia lukuja vaan oletetaan jotakin hyvää tulevan sillä, että kuritetaan taas työntekijää, valitettavasti?", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+13.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-02-18T18:41:28,2025-02-18T18:42:44,Hyväksytty,1.1 2025_8_198,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_199,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Kiitos, arvokas puhemies! On tärkeää, että lainsäädäntö tukee työllisyyttä ja yritysten toimintaedellytyksiä. Leipomotyölain kumoaminen ei tarkoita yötyökorvauksen poistumista, vaan se antaa mahdollisuuden sopia niistä alakohtaisesti ja joustavasti. Leipomoiden ei tule olla poikkeus muuhun työelämään verrattuna, ja siksi hallituksen esitys on oikea ratkaisu. Tämän takia kannatan hallituksen esitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+13.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-18T18:42:44,2025-02-18T18:43:22,Hyväksytty,1.1 2025_8_200,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_201,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Ihan nopeasti vielä, kun tänne on lakkoja tulossa ynnä muuta. Puhutaan nyt vaikka kaupanalan lakoista. Työntekijä saa palkkaa ynnä muuta lisää. Minua ottaa niin kuin henkilökohtaisesti... Tunteisiin menee se, että eräs puheenjohtaja ilmoittaa lehdessä, että yrityksillä on varaa maksaa esimerkiksi kymmenen prosenttia lisää palkkaa työntekijälle. Minun mielestäni on jokseenkin kohtuutonta sanoa näin, koska tiedän monia, monia, monia yrityksiä, joiden tilinpäätös on aika pitkä miinus, ja jos maksaa palkkaa vaikka 180 000 euroa vuodessa työntekijöille ja siihen vielä kymmenen prosenttia lisää palkkaa, niin voin kertoa, että näillä toimenpiteillä tämä Suomi menee oikeasti kiinni ja täällä yritykset kaatuvat, ja silloin ei ainakaan ole työpaikkoja. Halusin tuoda tämän pointin tähän, että on täysin kohtuutonta pyytää kymmenen prosentin palkankorotuksia tämmöisessä tilanteessa, koska yrityksillä ei edes mene hyvin. Todellakaan monella kaupan alan yrityksellä ei mene hyvin. Jos joku väittää muuta, niin väittää kyllä jotain muuta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+13.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-02-18T18:43:22,2025-02-18T18:44:27,Hyväksytty,1.1 2025_8_202,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_203,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lundén, tähän täytyy myös sanoa se, että aika kohtuuton on tämä noin 25—30 prosentin palkanalennus näille työntekijöille. Että kyllä tämäkin on aika kohtuutonta, kun ruvetaan miettimään, mikä on tilanne siellä puolella. Näitä voidaan tehdä, ja sen takia pitäisi näiden kysymysten antaa olla siellä työmarkkinapöydässä. Nämä ovat vuosikymmenien aikana muotoutuneet tällaisiksi, ja kyllä ne osaavat siellä korjata työmarkkinatilanteen mukaan aina ne asiat oikeaan kohtaan. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+13.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-02-18T18:44:27,2025-02-18T18:45:06,Hyväksytty,1.1 2025_8_204,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi aluevalvontalain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 185/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 1/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+14.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_8_205,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi aluevalvontalain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 185/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lainmuutokset varmistavat, että vieraan valtion sotilaalliset voimat ja kalusto voivat tulla Suomen alueelle vain selkeiden, täsmällisten ja tarkkojen sääntöjen mukaisesti. Suomen jäsenyys Natossa tuo mukanaan lisää kansainvälistä yhteistoimintaa, ja siksi lainsäädäntömme on päivitettävä vastaamaan uusia tilanteita ja tarpeita. Uudistus mahdollistaa ketterän ja joustavamman yhteistyön liittolaistemme kanssa esimerkiksi sotaharjoitusten ja kansainvälisen avun vastaanottamisen osalta. Samalla varmistamme, että kaikki toimenpiteet tapahtuvat Suomen omalla päätöksellä ja hallitusti. Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys toteuttaa pääministeri Orpon hallitusohjelman tavoitteita tehdä Suomesta aktiivinen ja kansainvälinen Nato-maa. Se selkeyttää viranomaisten toimivaltuuksia ja vahvistaa kykyämme valvoa alueellista koskemattomuuttamme kaikissa tilanteissa. Siksi uudistus on välttämätön ja oikea ratkaisu. Se parantaa Suomen puolustusvalmiutta ja varautumista, lisää ennakoitavuutta ja tiivistää yhteistyötämme liittolaistemme kanssa. Tiivistynyt yhteistyö tukee myös Pohjois-Suomen kehitystä, sillä se tuo alueellemme mahdollisuuksia harjoitusalueiden tehokkaampaan hyödyntämiseen tulevaisuudessa. Kannatan tätä erinomaista esitystä muutoksineen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+14.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-18T18:45:19,2025-02-18T18:47:08,Hyväksytty,1.1 2025_8_206,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi aluevalvontalain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 185/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+14.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_8_207,8/2025,2025-02-18,14.01,19.24,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi aluevalvontalain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 185/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on huolehtinut maanpuolustuksestaan ja tulee huolehtimaankin. Viime kaudella teimme merkittävän ratkaisun Nato-jäsenyyden hakemisesta ja Natoon liittymisestä, ja tämä hallituksen esitys tosiaan liittyy siihen, että meidän täytyy lainsäädäntöämme sitten muuttaa ajantasaiseksi niin, että pystymme täysimääräisesti olemaan Naton jäsenmaa ja myöskin hyötymään Naton tuomista erilaisista turvallisuuteen liittyvistä eduista. Tässä on tosiaan kyse Suomen alueellisen koskemattomuuden turvaamisesta ja siitä, että tämä esitys antaa muun muassa Pääesikunnalle joustavampia keinoja sotilaallisten maahantulojen luvittamiseen ja mahdollistaa vuosittaisen maahantulon kaikille Nato-maille. Tämä tulee vähentämään hallinnollista kuormaa ja selkeyttämään tilannetta, mikä on erittäin hyvä asia. Huomionarvoista on tämänkin puolustusvaliokunnan mietinnön kohdalla, että tämä on yksimielinen mietintö. Kuvastakoon tämä sitä henkeä, joka eduskunnassa ja myöskin Suomen kansalla on hyvä olla, että näiden turvallisuuteen ja isänmaan tärkeimpiin asioihin liittyvien ratkaisujen äärellä olemme ja pyrimme olemaan yksimielisiä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2025+14.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-02-18T18:47:08,2025-02-18T18:48:37,Hyväksytty,1.1 2025_9_1,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 1/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 18.2.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Lauri Lyly on edustaja Timo Suhosen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_9_2,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan, jolle talousvaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan on annettava lausunto. Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitien esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään ryhmäpuheenvuorot, joiden pituus on enintään viisi minuuttia. Muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Talvitie, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_9_3,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Mari-Leena,Talvitie,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Olen iloinen ja jopa kiitollinen siitä, että saan tänään esitellä valtioneuvoston kulttuuripoliittisen selonteon täällä eduskunnan suuressa salissa. Selonteon johtoajatuksena on, että kulttuuri on jokaisen oikeus ja kulttuuri kuuluu kaikille. Varsinainen selonteko on tärkeä, mutta vielä tärkeämpää on polku, joka on kuljettu tähän hetkeen. Selontekoa on ollut valmistelemassa poikkeuksellisen laaja taide- ja kulttuurialan toimijakenttä. Kuulemistilaisuuksissa viime vuonna oli osallistumassa yli tuhat henkilöä. Selontekoon saatiin lausunnot 280 taholta. Tämä on osoitus siitä, että selonteko on yhdessä laadittu — ja yhdessä toteutettavaksi tarkoitettu. Haluankin omasta puolestani kiittää jokaista tärkeästä ja arvokkaasta panoksesta tällä polulla. Selonteko on kauan odotettu ja toivottu linjaus. Se asettaa vision Suomen kulttuuripolitiikalle pitkälle tulevaan, 2040-luvulle saakka, siitä, mihin suuntaan toivomme, että kulttuuripolitiikkaa tulisi Suomessa viitoittaa. Tämä on historiamme toinen kulttuuripoliittinen selonteko. Edellinen selonteko laadittiin 15 vuotta sitten. Edellisen selonteon keskeisinä toimenpiteitä olivat muun muassa Taiteen keskustoimikunnan muuttaminen Taikeksi, kansallinen digitaalinen kirjastohanke, kulttuurin hyvinvointivaikutuksien tunnistaminen, monikulttuurisuuden käsitteen määrittely, taiteen prosenttiperiaatteen ja muotoilun edistäminen sekä harrastamisen mahdollisuuksien laajentaminen. On hienoa, että voimme käydä yhdessä täällä eduskunnan suuressa salissa laaja-alaista keskustelua kulttuurista ja taiteesta sekä niiden merkityksestä Suomelle. Yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen tarvitaan tekijöitä, suunnitelmia ja resursseja, joilla jokaisella on oma tärkeä roolinsa. Suomi tarvitsee tulevaisuuteen näkymiä, joita visioiksikin kutsutaan. Ne luovat polkuja ja toivoa tulevaan. Jokainen meistä voi olla kulttuurin kokija ja toteuttaja. Jokainen meistä rakentaa omalta osaltaan yhteiskuntaa, toivottavasti myös hyvää huomista. Kulttuuri vie meitä eteenpäin ja auttaa ymmärtämään maailmaa ympärillämme. Arvoisa puhemies! 2040-luvulla kulttuuri on Suomea vahvistava ja yhdistävä voima, joka inspiroi rakentamaan kestävämpää, elinvoimaisempaa ja inhimillisempää tulevaisuutta. Onnistuneen kulttuuripolitiikan seurauksena ihmisten kokema osallisuus ja merkityksellisyys tuottavat laaja-alaista sivistystä, hyvinvointia sekä samalla yhteiskunnallista ja taloudellista arvoa. Suomea hyvinvointivaltiona ja yhtenä maailman onnellisimpana kansakuntana ei olisi ilman suomalaista taidetta ja kulttuuria. Yhteisöllisen taiteen ja kulttuurin kautta vaalimme suomalaisuutta ja se kehittyy ja säilyy. Yhteiskuntamme ydin on kulttuuri, jolle syvimmät arvomme, kuten luottamusyhteiskunta, yhdenvertaisuus, sivistys, tasa-arvo ja demokratia, rakentuvat yli sukupolvien ja hallituskausien. Kulttuuri vaikuttaa siihen, miten toimimme suhteessa muihin ja itseemme: kulttuurin tuntemus lisää ymmärrystä itsestä ja toisistamme, yhteiskunnasta ja maailmasta. Samalla empatia muita kohtaan kasvaa. Se on myös väline ääriajattelun ja konfliktien ehkäisyssä. Hyvään elämään kuuluvat kulttuurin tuomat henkiset sisällöt. Tämä edellyttää, että meillä jokaisella on valmiudet oivaltaa uutta ja oppia tekemään asioita aiempaa kekseliäämmin ja meillä on pyrkimys yhteiseen hyvään. Taide ja kulttuuri vahvistavat näitä ominaisuuksia. Arvoisa puhemies! Kulttuurin tekijänä, toteuttajana ja kokijana ihminen toimii osana yhteisöä: läheisiä, sukua, lähiseutua, kotimaata ja jotain suurempaa. Parhaimmillaan kulttuuri voi rakentaa siltoja ihmisten välille siellä, missä ei sellaista ajatusta ole ollutkaan, ja edistää kansalaisten osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja toteuttaa länsimaista demokratiaa. Tämä luo perustan, joka tukee hyvinvointia ja vahvistaa yhteiskunnan resilienssiä uhkia kohtaan. Kulttuurin avulla voimme puhua myös vaikeista aiheista ja tuoda niihin uusia näkökulmia. Suomalaiset voivat olla ylpeitä omasta monipuolisesta kulttuuriperinnöstään. Suomalaisella kulttuurilla on itseisarvo ja suojaava merkitys epävakaassakin turvallisuusympäristössä. Vahva kulttuuri-identiteetti on pohja terveelle itsetunnolle ja henkiselle kriisinkestävyydelle — sanoisin, että jopa myös maanpuolustustahdolle. Tämä näkemys itselläni vahvistui vierailtuani Ukrainassa tämän kuun alussa. Kulttuuri yhdistää ja inspiroi ihmisiä yli kansallisten ja kielirajojen. Se luo pehmeää vaikutusvaltaa kansainvälisissä suhteissa. Siksi on tärkeää ymmärtää, että sen on oltava osa kansainvälisten suhteidemme hoitamista, diplomatiaa ja myös ulkopolitiikkaa. Kulttuuri Suomen maakuvassa lisää maamme kiinnostavuutta työntekijöille, tutkijoille, opiskelijoille ja matkailijoille. Suomi ja maailma tarvitsevat kulttuurin sisältöjä ja näkyvyyttä. Arvoisa puhemies! Kulttuuri toimii siis sivistyksen vahvistajana, yhteisöllisyyden rakentajana ja talousrattaiden moottorina. Kulttuuri luo, mahdollistaa ja vahvistaa myös kestävämpää elämäntapaa, palvelutaloutta, aineetonta arvonluontia ja ihmisen kykyä elää tasapainossa luonnon ja ympäristön kanssa. Kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi on olennaista toimia resurssiviisaasti, jotta kaikki pääsevät tekemään, luomaan ja kokemaan kulttuuria. Tätä varten tässä selonteossa esitellään tulevaisuusvisio kulttuurin kukoistuksesta 2040-luvulla. Eduskuntakäsittelyn jälkeen laadittava selonteon toimeenpanosuunnitelma konkretisoi yhteisesti asetetun vision toteuttamista. Selonteon laatimisen osallistavassa prosessissa on tosiaan ollut satoja alan toimijoita, kansalaisia ja asiantuntijoita työstämässä tavoitteita ja parhaita keinoja kulttuurin ja luovien alojen vahvistamiseksi. Merkityksellisyys syntyy, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa. Olemme siis yhteisellä asialla: selonteko ilmaisee kulttuurin voiman ja toiveikkaan tulevaisuuden kaikille. Kulttuuri on jokaisen oikeus ja kulttuuri kuuluu kaikille. Loppuun toive, että eduskunta käsittelee tämän tulevan kevään aikana tätä selontekoa useammassa valiokunnassa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2025-02-19T14:05:04,2025-02-19T14:12:54,Hyväksytty,1.1 2025_9_4,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Sitten siirrymme ryhmäpuheenvuoroihin. — Edustaja Kilpi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_5,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Olen ollut elämäni aikana useita kertoja vankilassa, onneksi vain työtehtävissä joka kerta. Olen huomannut, että vankiloilla on kaltereiden lisäksi yksi yhteinen tekijä: kulttuuri. Kun vapaus viedään — kun kaikki viedään — jää kulttuuri jäljelle. Siihen takerrutaan ja siihen turvaudutaan varsinkin silloin, kun on erityisen vaikeaa. Niin tapahtuu siksi, että kulttuuri on olennaisin osa ihmisyyttä. Juuri vankiloissa olen oppinut sen, että kulttuuri ei ole pelkkää luksuspalvelua, turhanpäiväistä ajanvietettä. Se on mitä suurimmassa määrin ihmisoikeus, joka on täysin tinkimätöntä. Jos se viedään, mitä silloin enää jää jäljelle? Arvoisa puhemies! Kulttuuripoliittinen selonteko antaa Suomelle toiveikkaan tulevaisuusnäkymän. Inhimillisempi Suomi on mahdollinen. Se on mahdollinen taiteen ja kulttuurin avulla. Suomalainen kulttuuripolitiikka perustuu ajatukselle, että kulttuuri kuuluu kaikille, kulttuuri on jokaisen oikeus. Ihmisten kokema osallisuus ja merkityksellisyys tuottavat sivistystä, hyvinvointia sekä yhteiskunnallista ja taloudellista arvoa. Turvattomina aikoina kulttuuri ja taide lisäävät henkistä kriisinsietokykyä, resilienssiä, kuten Ukrainassakin on hyvin selkeästi ollut havaittavissa. Kulttuurin kautta rakennetaan inhimillisempää, elinvoimaisempaa ja yhteisöllisempää Suomea. Onko meillä päättäjinä tahtoa sitoutua niihin jopa yli puoluerajojen ja hallituskausien? Kun niin teemme, voimme osoittaa todellista arvostusta kulttuuria ja sen merkitystä kohtaan. Siinä selonteko tulee toimimaan erinomaisena tahtotilan mittarina. Arvoisa puhemies! Monenlaiset rintama- ja jakolinjat halkovat nyt Eurooppaa. On tärkeää tunnistaa kulttuurin ja taiteen voima demokratiaa vahvistavana työkaluna. Taide ja kulttuuri tarjoavat tilan eri näkemysten ja vaikeiden kysymysten käsittelylle. Ne voivat toimia tasapainottavana tekijänä nykypäivän rajusti ääripäiden välillä kallistelevassa maailmassa. Arvoisa puhemies! On tärkeää, että taiteen ja kulttuurin ammattilaisilla on mahdollisuus tehdä työtään kaikkialla Suomessa. Alueelliset ja paikalliset erot taiteen ja kulttuurin tarjonnassa ja käytössä ovat suuria. Kokoomukselle on tärkeää, että kulttuurin vapaudesta, saatavuudesta ja saavutettavuudesta pidetään huolta. Tarvitsemme pitkäjänteistä, hallinnonalat ylittävää politiikkaa, joka mahdollistaa taiteilijoille ja kulttuurialan toimijoille elinvoimaisen työympäristön. Rakenteelliset ongelmat luovan alan tekijöiden sosiaali- ja työttömyysturvassa on saatava kuntoon. Kulttuurialalle tyypilliset työnteon ja korvausten eri muodot ja kausiluontoisuus eivät saa rajoittaa oman ammatin harjoittamista. On tärkeää ymmärtää kulttuurialan ansaintalogiikat ja työn tekemisen dynamiikat. Tehtävänämme on huolehtia tekijöiden hyvinvoinnista, osaajien riittävyydestä ja työmarkkinan toimivuudesta. Meille kokoomuslaisille on erityisen tärkeää panostaa lasten ja nuorten mahdollisuuksiin päästä taiteen ja kulttuurin äärelle. Lasten ja nuorten kasvu kulttuurin tekijöiksi ja kokijoiksi on ratkaisevaa suomalaisen sivistyksen kehittymiselle. Lasten ja nuorten kulttuurista emme tingi. Arvoisa puhemies! Kulttuurin roolia talouskasvun ja viennin edistäjänä ei voi aliarvioida. Luova ala on merkittävä kasvun veturi. Sen vauhdittamiseksi ja vahvistamiseksi selonteko peräänkuuluttaa muutoksia kulttuurialalle: alan rakenteita ja rahoitusta on uudistettava. Vaikeassa taloustilanteessa tämä korostuu entisestään. Sitoutuminen vahvaan valtionrahoitukseen säilyy jatkossakin. Ei tästä maasta löydy yhtään sellaista puoluetta, joka olisi sitä mieltä, ettei valtion kuuluisi rahoittaa kulttuuria. Kaikille on tärkeää, että huolehdimme kulttuuriperinnöstämme ja mahdollistamme suomalaisen kulttuurin elinvoiman. Ministeriössä valmistelussa oleva kulttuurin kasvustrategia, lahjoitusverovähennysoikeus ja uusi kulttuurivirasto ovat hyvä alku. Lopulta kuitenkin meidän tehtävänämme tässä salissa on turvata kulttuurin saavutettavuus ja varmistaa kotimaisen kulttuurin elinvoimaisuus. Se on kaiken perusta. Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Hyvät kuulijat! Ilman kulttuuria maailmasta tulee kylmä, kolkko ja kostea vankila, jossa elämästä [Puhemies koputtaa] tulee elinkautinen, hengenvaarallinen sairaus, joka johtaa vääjäämättä pimeään ja piinallisen unohdukseen. En nyt voisi suositella sitä kenellekään. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-02-19T14:13:05,2025-02-19T14:18:39,Hyväksytty,1.1 2025_9_6,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_7,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! ""Lähet jo, kukka, kulkemahan, / mansikka, matelemahan, / verannukka, vieremähän, / sametti, samoamahan / tästä kuulusta ko'ista, / kaunihista kartanosta."" Kunnioitettu puhemies! Tässä Kalevalan runossa annetaan neuvoja nuorelle naiselle, kun tämä muuttaa kodistaan anoppilaan. Näin mekin tässä lähetekeskustelussa annamme evästystä, kun tämä kulttuuripoliittinen selonteko lähtee eteenpäin tässä talossa. Runosta nousee sekä kauniiden äänteiden että ajatusten tasolla esiin suomen kielen merkitys. Kieli on se, millä ajatellaan. Kieli on se, millä ilmaistaan. Kieli on se, mikä kulttuuria yhdistää. Ja Suomessa se meitä kaikkia suomalaisia yhdistävä kieli, ainoana maailmassa, on suomi. Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva selonteko on hallitusohjelman mukainen pitkän aikavälin strategia ja toimintasuunnitelma. Sen aikahorisontti ulottuu 2040-luvulle saakka, eli sen tarkoitus on osoittaa suuntaviivoja kauas tulevaisuuteen ja yli hallituskausien. Selonteko käsittelee kulttuurin perustaa, sen säilyttämistä, uudistumista ja elinvoimaisuutta. Perussuomalaisesta näkökulmasta tämä kaikki kumpuaa suomen kielestä ja suomalaisesta identiteetistä. On syytä kiittää selontekoa sen kattavuudesta ja laajuudesta. Se pohjautuu hyvin laajaan taustatyöhön, asiantuntijalausuntoihin ja tietoon. Selonteko kattaa kulttuurin perustan, tekijöiden aseman, taloudelliset ja rakenteelliset kysymykset sekä kansainväliset vaikutukset. Maailma on erilaisten kansojen muodostama kaunis ja monimuotoinen mosaiikki. Valitettavasti maailma on välillä myös tyly ja turvaton paikka, varsinkin pienille kansoille. Tästä syystä meidän on tärkeää tehdä yhteistyötä muiden kanssa, mutta tiukan paikan tullen osattava myös pitää oma päämme ja kyettävä puolustamaan omaa asemaamme ja paikkaamme maailmassa. Oma kieli ja identiteetti sekä kulttuurin juuret nousevat tällaisessa tilanteessa arvoon arvaamattomaan. Kun liikutaan kohti tuntematonta tulevaisuutta, on hyvä tuntea ja tietää vähintään, mistä on tulossa. Arvoisa puhemies! Selonteossa käsitellään ansiokkaasti aikamme muutosvoimia, kuten digitalisaatiota, väestönkehitystä ja kulttuurin roolia näissä. Tämä on hyvä asia, sillä on tärkeää pysyä kiinni konkretiassa ja kosketuksessa isoihin kysymyksiin. Selonteko ei myöskään jää yleiselle tasolle, vaan se sisältää konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä kulttuurialan kehittämiseksi. Siinä linjataan yhteistyön merkitystä valtion, kuntien ja yksityisen sektorin välillä. Selonteon pohjalta on tarkoitus laatia vielä erillinen toimeenpanosuunnitelma, ja siinä esitetään myös työkaluja kulttuuripolitiikan seurantaan ja mittaamiseen. Arvoisa puhemies! Selonteossa pyritään näinä vaikeinakin aikoina muistuttamaan meitä kulttuuripolitiikan tärkeydestä. Vielä tärkeämpää on kuitenkin muistaa, että kulttuuri on lähtökohtaisesti muuta kuin politiikkaa. Kulttuuri on kieltä, tapa ajatella ja toimia. Se on kansalaisten jokapäiväistä elämää, konsertteja, kuvataidetta, kävelyä luonnossa, tanssia ja kaikkea sitä, mitä me kansana rakennamme ympärillemme. Kulttuuri on koti. Suomalaiset ovat pieni kieliryhmä suuressa maailmassa. Selonteossa tuodaan hyvin selvästi esiin, että yksityisen rahoituksen osuus ei yksin riitä takaamaan kaikkea taiteen ja kulttuurin kirjoa ja saavutettavuutta. Tämän tueksi tarvitaan myös julkista rahoitusta. Jotta kulttuuri ja taide olisivat kuitenkin elinvoimaista ja aitoa, ovat yksityinen rahoitus ja yksittäisten kansalaisten kulutustottumukset aivan ratkaisevan tärkeitä. Kulttuuri ja taide kumpuavat kansasta, ja sitä tehdään ensisijaisesti kansalaisten tarpeisiin. Me perussuomalaiset näemme tärkeänä, että myös kotimaista mesenaattitoimintaa kehitetään. Me haluamme tunnustaa yhtä lailla saunakulttuurin kuin metsästyskulttuurinkin kansamme arvokkaaksi kulttuuriperinteeksi. Arvoisa puhemies! Jokainen kansalainen itse vaikuttaa kulttuuriin ja taiteen elinvoimaan omilla ostopäätöksillään. Siksi on tärkeää, että erilainen kulttuurituotanto, näyttelyt ja esitykset ovat lähellä suomalaisia asuinpaikasta riippumatta. On tärkeää muistaa, että jos suomalainen ei tee eikä tue suomalaista teatteria, musiikkia tai elokuvaa, ei sitä tee puolestamme kukaan muukaan. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-02-19T14:18:44,2025-02-19T14:23:41,Hyväksytty,1.1 2025_9_8,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eloranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_9,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Taide ja kulttuuri heijastavat historiaa ja yhteiskuntaa, tuovat merkityksiä elämään. Taiteen ytimessä on taito, vapaus ja kyky haastaa meitä ja opettaa kriittistä ajattelua. Taide avaa mahdollisuuden nähdä todellisuus ja ajan ilmiöt luovasti erilaisista näkökulmista haastaen kokijaa pohtimaan ja keskustelemaan. Muuttuvassa maailmassa kyky ajatella luovasti on yksi tärkeimmistä taidoista ja voimavaroista. Taide ja kulttuuri lisäävät hyvinvointia ja tukevat ihmisarvoista elämää. Jokaisella ikään, asuinpaikkaan ja varallisuuteen katsomatta tulee olla mahdollisuus kokea ja harrastaa kulttuuria ja taidetta. Niiden kaveriksi pitää saada kasvaa jo lapsena. Kulttuuri on iso työllistäjä ja tuo alueille elinvoimaa. Sen osuus bkt:stä on suurempi kuin metsäteollisuuden yritysten. Jos onnistuisimme nostamaan alan osuuden Euroopan keskitasolle, olisi luotu arvonlisä jopa kaksi ja puoli miljardia euroa. Kulttuurintekijöiden oikeuksia tulee vahvistaa. Tekijänoikeuksista tulee huolehtia ja kulttuuri- ja luovien alojen korvaus-, palkkio- ja sosiaaliturvajärjestelmiä tulee parantaa. Kulttuuripoliittinen selonteko tunnistaa hyvin nämä näkemykset, kulttuurin yhteiskunnallisen merkityksen niin talouden, hyvinvoinnin kuin alueiden elinvoiman suhteen. Kulttuurin saavutettavuus ja rooli kestävyyden edistämisessä nähdään keskeisenä. Kiitoksen aihe on myös selonteon ennennäkemättömän poikkihallinnollinen ote. Kulttuuri nähdään muutosvoimana. Kulttuurin laajan näkökulman lisäksi taiteen kokonaisuus ja sen rooli tosin ansaitsisivat vahvempaa huomiota. Arvoisa puhemies! Ristiriita kulttuuripoliittisen selonteon tavoitteiden ja kulttuuribudjetin leikkausten välillä on kuitenkin räikeä. Hallitus leikkasi tämän vuoden kulttuurin budjetista pois kokonaiset 3 prosenttia eli 17,4 miljoonaa. Summa on kulttuurikentässä valtava mutta valtiontalouden kannalta merkityksetön. SDP:n vaihtoehdossa valtiontaloutta tasapainotetaan, mutta kulttuurista emme leikkaa. Leikkaukset heikentävät kulttuurin alueellista saatavuutta ja samalla saavutettavuutta. Kulttuuri voi kuulua kaikille vain, jos verovaroin mahdollistetaan eri väestöryhmien ja eri alueilla asuvien kulttuuriosallistuminen. Vaikka suuri osa kulttuuritoiminnasta pyörii muulla kuin julkisella rahalla, on valtion rakenteita ylläpitävä vaikutus korvaamaton. Kuinka laaja meidän kulttuurin kenttämme enää on näiden leikkausten jälkeen? Leikkaukset kulttuurista osuvat ensisijaisesti ihmisiin lisäten työttömyyttä, sillä kulttuuri tuotetaan lähes kokonaan ihmisvoimin. Esimerkiksi yksi miljoona VOS-rahoituksessa tarkoittaa 40 henkilötyövuoden menetystä. On tuhlausta, että korkeasti koulutetut taiteen ammattilaiset joutuvat työttömiksi. Valtio menettää niin koulutuspanoksen, työllisyysvaikutuksen, verotulot kuin vientieurotkin. Kaikkein suurin on kuitenkin se henkinen menetys, joka kulttuurin alasajolla kansakunnalle on. Jos leikkauksilla tuhotaan vuosikymmenien aikana rakennettua kulttuurista perustaa, sitä on vaikeaa ja hidasta, ellei jopa mahdotonta, palauttaa. Lisäksi kulttuurialaa kurjistavat arvonlisäveron korotus, joka kohdistuu myös kulttuuripalveluihin, taideteoksiin ja kirjoihin, muut veronkorotukset, leikkaukset pienituloisten sosiaaliturvasta, leikkaukset tekijänoikeuksista, aikuiskoulutuksesta, vapaasta sivistystyöstä, järjestöavustuksista, alueiden kulttuuritoiminnasta ja viennin edistämisestä. Myös Yleen kohdistuvat leikkaukset vaikuttanevat kulttuurialan työllistymiseen. Kulttuuriviennin rahoittamistakin vähennetään. Arvoisa puhemies! Nyt tarvitaan yhteinen tiekartta kulttuuribudjetin vahvistamiseksi tulevina vuosina, jotta alan rahoitus vastaa selonteon tavoitteita. [Hälinää — Puhemies koputtaa] [Puhemies Jussi Halla-aho: Nyt on puheenvuoro edustaja Elorannalla. Pyydän lopettamaan sen rinnakkaisohjelman siellä salin puolella, kiitos.] Selonteko tulee siis sitoa pitkäjänteiseen ja ennakoitavaan rahoitussuunnitelmaan, jossa julkisen rahoituksen osuus turvataan hallituspohjasta riippumatta, tavoitteena yksi prosentti valtion budjetista. Selonteossa puhutaan rakenteiden ja rahoituksen vahvistumisesta vuoteen 2040 mennessä. Siihen on aivan liian pitkä matka. Kulttuuri on koko kansakunnan identiteetin ja hyvinvoinnin kannalta suuri asia. Meistä suomalaisista tekee suomalaisia oma kieli ja suomalainen kulttuuri. Taide on kansakunnalle olennainen osa suomalaisuutta, ja sen tärkein arvo mitataan muutoin kuin rahassa. Ilman kulttuuria ei ole meitä. Siksi siihen on välttämätöntä investoida. Päätän puheeni Sibelius-Akatemian dekaani Emilie Gardbergin sanoihin: ""Musiikki ja taide voivat olla niin tavallista, jokapäiväistä kuluttamista, että ihminen ei edes ymmärrä olevansa sen kanssa tekemisissä, vaikka taide on joka paikassa läsnä, ympyröiden ja vuorovaikuttaen ihmisen kanssa koko hänen elämänsä aikana. Jos rakenteita taiteen ympärillä hajotetaan, teemme itsellemme valtavan karhunpalveluksen. On paljon vaikeampaa jälleenrakentaa kuin pyrkiä ylläpitämään toimivaa ja tärkeätä struktuuria. Taide ja kulttuuri on häviävän pieni osa valtion budjetista, [Puhemies koputtaa] mutta niin keskeinen osa useimpien ihmisten hyvinvointia, intohimoa — ja todellakin syy olla elossa. Meillä ei siis ole varaa kansakuntana olla näitä rakenteita murentamassa.""",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2025-02-19T14:23:44,2025-02-19T14:29:41,Hyväksytty,1.1 2025_9_10,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_11,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hallitukselle, että toitte eduskuntaan kulttuuripoliittisen selonteon. Selonteon mukaan pitkän aikavälin kulttuuripolitiikka Suomessa perustuu kulttuuriin muutosvoimana, sen tekijöiden ja sisältöjen olemiseen avainasemassa, siihen, että kulttuuri on jokaisen oikeus ja että kansainvälinen vaikuttavuus syntyy kulttuurista. Nämä selonteon päätavoitteet ovat kannatettavia. Selonteossa sanotaan, että yksittäisenä asiakirjana selonteko ei muuta mitään vaan vaatii osapuolten sitoutumista ja toimenpiteiden toteuttamista yhdessä. Tästäkin on helppo olla yhtä mieltä. Näemme keskustassa tässä kuitenkin kaksi ongelmaa. Ongelmat muodostuvat siitä, että hallitus puhuu toista ja tekee toista. Ensinnäkin: Orpon hallitus on leikannut rajusti kulttuurista. Teattereilta, orkestereilta, museoilta, festivaaleilta, taidetapahtumista, konserteista, kulttuuriviennistä ja suomalaisten elokuvien tuotannoista, muun muassa, on viety toimintaedellytyksiä. Kulttuuripalveluista osa loppuu kokonaan, ja toiminta vähenee. Orpon hallitus myös nosti kulttuuripalvelujen ja kirjojen arvonlisäveroa. Pääministeri Orpo on sanonut, että sitä verotetaan enemmän, mitä halutaan vähemmän. Hallitus haluaa siis kulttuuripalveluita ja kirjoja vähemmän. [Aino-Kaisa Pekonen: Mutta kaljaa enemmän!] Miten hallitus sitouttaa kuntia ja yksityistä sektoria selonteon tavoitteisiin, jos se itse nakertaa kulttuurialan toimintaa viemällä alalta rahoituksen? Toiseksi: Kulttuuripoliittisen selonteon laatimisessa on kuultu hyvin vähän kenttää, ja vaikka puhutaan parlamentaarisesta yhteistyöstä ja työskentelystä, ei keskustan käsityksen mukaan parlamentaarisen työn tunnusmerkkejä täytä se, että eduskuntaryhmien puheenjohtajat on kutsuttu kahdeksi tunniksi keskustelemaan kulttuuripolitiikasta. Jos osalliset aidosti haluttaisiin sitouttaa tavoitteisiin, olisivat toimijat mukana tekemisessä ja päättämisessä. On olemassa hallituksen sanojen todellisuus ja tekojen todellisuus, eikä näillä ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Arvoisa puhemies! Kulttuuri on hyvinvoinnin perusta, yhteisöjen koossapitävä voima ja osa kansallista turvallisuutta. Kulttuuri kasvattaa taloutta, se on liiketoimintaa ja voimistaa luovaa ajattelua yhteiskunnassa. Selonteossa kulttuurin monet ulottuvuudet on tunnistettu samoin kuin poikkihallinnollisuus, mutta eri aloja ei ole kohdeltu tasavertaisesti. Arvoisa puhemies! Keskustan mielestä kulttuuri kuuluu kaikille. Kulttuurin alueellisuudesta ja saavutettavuudesta on pidettävä huolta joka puolella Suomea sekä myös kaupunkien sisällä. Selontekoon kaipaamme lisää toimenpiteitä saavutettavuuden osalta. Kulttuurin ja taiteen avulla vähemmistöt saavat äänensä kuuluviin. Kulttuurin kautta voimme parantaa ratkaisevasti esimerkiksi maahanmuuttajien kotoutumista, nuorten koheesiota ja poistaa erityisesti ikääntyneiden yksinäisyyttä. Arvoisa puhemies! Sivistysvaltiossa ei tarvitse puhua kulttuurin ja taiteen itseisarvosta, koska ymmärrämme, että kulttuuri on identiteettimme perusta. Suomalainen kulttuurielämä loistaa omintakeisuudellaan, monimuotoisuudellaan ja kansainvälisellä menestyksellään. Meillä on Aallot, Nightwishit, Ahtilat, Schjerfbeckit, Janssonit ja Seeckit. Erityisesti klassisen musiikin alalla maailman johtavat konserttitalot ja oopperat ovat täynnä niin suomalaisia kapellimestareita kuin laulajia ja soittajiakin. Kaija Saariahon oopperan levytys voitti pari viikkoa sitten parhaan oopperalevytyksen Grammy-palkinnon. San Fransiscon sinfoniaorkesteria johti Esa-Pekka Salonen. Mutta menestys ei ole sattumaa, eikä se ole syntynyt ilman pitkäjänteistä panostusta musiikkikasvatukseen, korkeakoulutukseen, orkestereihin ja oopperaproduktioihin. Ei nyt eikä tulevaisuudessa voi ajatella, että mitään kohtaa kulttuurikentästä harventamalla kulttuurin kukoistus voisi Suomessa säilyä ennallaan ja että kansainvälinen menestys olisi jotenkin itsestään selvä asia. Keskusta ei usko keskittävään kulttuuripolitiikkaan. Arvoisa puhemies! Tässä maailman ajassa joudumme korostamaan sitä, että taiteen ja kulttuurin tekijöiden on saatava toteuttaa vapaasti tehtäväänsä. Kenenkään muun ei pidä määritellä heidän teostensa sisältöjä, ei varsinkaan poliitikkojen. Suomi tarvitsee todellakin yhteisen kulttuuripoliittisen pitkän tähtäimen näkymän. Kulttuuriala tarvitsee kaikkien osapuolten sitoutumista sen toteuttamiseen. Se tarvitsee myös hallituksen sitoutumista. Turvallisuustilanne järkkyy. Nyt juuri on oikea aika vankistaa identiteettiämme, ruokkia omaleimaisuuttamme ja satsata taiteeseen ja kulttuurin, jotta meillä on, mitä puolustaa.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-02-19T14:29:43,2025-02-19T14:35:01,Hyväksytty,1.1 2025_9_12,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_13,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä selontekoa on odotettu pitkään kulttuurikentällä. Vaatimus selonteosta on lukenut myös useamman puolueen vaaliohjelmissa. Olemme halunneet tehdä kunnianhimoisen strategian kulttuuripolitiikalle, jotta kulttuurin merkitys yhteiskunnassa tunnustettaisiin ja kulttuurielämä kukoistaisi ympäri maan. Onko tässä nyt onnistuttu? No, mielestäni ainakin osittain. Selontekojen ei ole kuitenkaan tarkoitus jäädä vain papereiksi aikakirjoihin. Visiota kohti on kuljettava. Siksi on surullista, että tämä hallitus ei ole sitoutunut selonteon valintoja vastaavaan rahoitukseen, vaan päinvastoin se vie kulttuuri- ja luovien alojen toimintaedellytyksiä niin leikkauksin kuin veronkiristyksin. Selonteon teksti sen sijaan ei kerro alan näännyttämisestä, päinvastoin se lupaa, että valtio tukee kulttuuria aiempaa vahvemmin. Hallituspuolueet, tämä ei saa jäädä vain lupauksiksi. Miten ja milloin aiotte tätä vahvistuvaa tukea toteuttaa? Selonteon tavoite on, että luovan talouden osuus bruttokansantuotteesta on kaksinkertaistunut vuoteen 2040 mennessä — hyvä ja täysin mahdollinen tavoite, joka vaatii vielä konkreettiset välitavoitteet. Hallitus on tilannut Risto Murrolta kasvupaketin maallemme. Kovasti toivon, että Murto on ottanut tarkasteluun myös kulttuurin ja luovien alojen potentiaalin. Osaamista ja taitoa meillä on, mutta strategisia toimia ja investointeja puuttuu. Nyt muut Pohjoismaat pystyvät ulosmittaamaan luovien alojen osaamisen myös kasvavina vientituloina. Meillä ei ole mitään syytä jäädä hännille. Kansainvälistymisen vahvistumiseksi tarvitsemme kunnianhimoa, verkostoja, ministeriöiden vahvempaa yhteistyötä ja reipasta EU-rahoitusmahdollisuuksiin tarttumista. Arvoisa puhemies! Kulttuuriala työllistää suoraan ja välillisesti yhteensä 130 000 henkilöä. Pidänkin tärkeänä, että selonteko ottaa vahvasti kantaa kulttuurin ja luovien alojen tekijöiden toimintaedellytysten vahvistamiseen. Selonteko muun muassa lupaa, että tekijöiden taloudelliset ja moraaliset oikeudet turvataan. Tämä huomioidaan myös tekoälyn kehittämisessä, ja oikeuksien toteutumista valvotaan paremmin.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-02-19T14:35:05,2025-02-19T14:37:49,Hyväksytty,1.1 2025_9_14,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen kulttuuripoliittisessa selonteossa ja tämän hetken kulttuuripolitiikassa on iso riitasointu. Miten voimme taata kestävän ja pitkäjänteisen kulttuuripolitiikan, jos samalla leikkaukset halvaannuttavat kulttuuri- ja taidekentän toimintamahdollisuuksia? Joudumme nyt kysymään: Onko meillä kohta teattereita ympäri maan? Tai miksi verottaja saa hallituksen politiikan vuoksi kirjasta enemmän kuin kirjailija itse? Emme voi tähdätä kulttuuripolitiikassa vain 2040-luvulle, vaan päätöksiä on tehtävä nyt. Valtionrahoitus on tärkeää, jotta kulttuurin ja taiteen alueelliset erityispiirteet säilyisivät. Vasemmistoliitto haluaa nostaa taiteen ja kulttuurin osuuden prosenttiin valtion budjetista. Arvoisa puhemies! Kulttuurin moniottelija Claes Andersson sanoi, että kulttuuri ja taide ovat tulevaisuuden trendi ja melodia. Niillä onkin valtava potentiaali maailmassa, jossa meidän olisi nojattava yhä enemmän kestävään kuluttamiseen. Kestävän tulevaisuuden vuoksi meidän on myös huolehdittava taiteilijoiden toimeentulosta ja sosiaaliturvasta, joka on monesti repaleinen ja epävarma. Leikkaukset sosiaaliturvaan ovat myös kulttuuripoliittinen kysymys. Apurahojen tasoa on nostettava, ja niiden on kartutettava työssäoloehtoa. Yhdistelmävakuutus olisi askel oikeaan suuntaan, vaikka se ei ratkaise kaikkia luovien alojen toimeentuloon liittyviä väliinputoamisia. Niihin voitaisiin puuttua elämisen perusedellytykset kattavalla perustulolla. Mutta sekään ei voi korvata apurahajärjestelmää. Molempia on kehitettävä. Vasemmistoliiton mielestä on tärkeää sitoutua reilun taiteen periaatteisiin, joissa taiteilijalle maksetaan työstä aina oikeudenmukaisesti. Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esiin lapset ja nuoret, koska lastenkulttuuri ja sen tekijät tarvitsevat enemmän arvostusta ja jokaisen lapsen pitäisi päästä taiteen pariin. Tämänkin takia kulttuurin riittävä valtionrahoitus on tärkeää. Pelkästään markkinoilla toimivat lasten kulttuuripalvelut, joissa vanhemmat ovat maksajina, eivät edistä tasa-arvoa tai alueellista saavutettavuutta. Vasemmistoliitto on ehdottanut taiteen perusopetukseen tasa-arvorahaa, joka mahdollistaisi tavoitteellisen taiteen harrastamisen nykyistä useammille perheille. [Vasemmalta: Hyvä ajatus!] Lisäksi kulttuurikasvatussuunnitelmat olisi saatava jokaiseen Suomen kuntaan. Vaikka hallitus muuta väittää, se valitettavasti leikkaa myös lasten ja nuorten mahdollisuudesta osallistua kulttuuripalveluihin, ja eniten tässäkin kärsivät jo valmiiksi heikoimmassa asemassa olevat lapset. Lisäämällä köyhyyttä hallitus heikentää mahdollisuuksia osallistua kulttuuriin niin kokijoina kuin tekijöinäkin. Arvoisa puhemies! Suomalaisten suuret kertomukset ovat kirjojen kansien välissä, teattereiden, bändien ja orkestereiden lavoilla, elokuvateattereissa, kuvataiteessa, muotoilussa, vaatesuunnittelussa ja arkkitehtuurissa. Kulttuuri ja taide osoittavat myös, kuinka suomalaisuus on aina ollut moninaista ja ristiriitaistakin. Taiteen kuuluu olla välillä epämukavaa ja vaikeaakin, jotta se voi ravistella, kyseenalaistaa ja kehittyä. Riittävä rahoitus tarvitaan myös sellaisille taiteen aloille, joilla ei ole vakiintunutta asemaa. Taide on myös olennaista yhteiskuntakritiikille ja toimivalle demokratialle. Vaikka luovalla työllä on suuri merkitys kansantaloudessa, vasemmistoliitto haluaa painottaa vahvasti myös taiteen ja kulttuurin itseisarvoa ja autonomiaa. ""Taide on vapauden valtakunta"", kuten kirjailija Sirpa Kähkönen totesi kulttuurialan Sakset seis -miekkarissa joulukuussa. Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan kysyä hallitukselta näiden kulttuurileikkausten keskellä: kuka suomalaista taidetta ja kulttuuria puolustaa, jos me emme tee sitä itse?",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-02-19T14:40:36,2025-02-19T14:45:45,Hyväksytty,1.1 2025_9_15,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Ollikainen, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_16,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Svenska riksdagsgruppen stöder den kulturpolitiska redogörelsens vision och fyra målsättningar. Konsten och kulturen ska vara en kraft som stärker och förenar Finland och som inspirerar att bygga en mer hållbar, livskraftig och mänsklig framtid. Tack vare en framgångsrik kulturpolitik upplever människor delaktighet och meningsfullhet, vilket ger upphov till en bred bildning, välbefinnande samt samhälleligt och ekonomiskt värde i samarbete med andra politikområden.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2025-02-19T14:45:52,2025-02-19T14:46:33,Hyväksytty,1.1 2025_9_17,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Mika,Poutala,Kansanedustaja,KD,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kulttuurilla on syvä yhteiskunnallinen merkitys. Kulttuuri juurruttaa meidät historiaamme. Toisaalta uudet ideat leviävät yhteisöissä usein kulttuurin ja taiteen kautta. Taide heijastelee ajan ilmiöitä sekä haastaa ihmisiä ja yhteiskuntia eteenpäin. Ehkä juuri siksi eduskuntakin on J. S. Sirénin suunnittelema kokonaistaideteos, johon olemme nyt kokoontuneina Wäinö Aaltosen Työ ja tulevaisuus ‑teoksen eteen käymään kulttuuripoliittista keskustelua. Kulttuuripoliittinen selonteko maalaa pitkän aikavälin vision aina 2040-luvulle asti. Sen laatimiseen ovat osallistuneet huomattavan laajasti alan toimijat. Kristillisdemokraatit näkevät kulttuurin ja taiteen paitsi itseisarvona myös voimavarana. Onkin hienoa, että selonteko nostaa yhdeksi kärjekseen kulttuurin jokaisen oikeutena, sillä kulttuurin ja taiteen lukuisista hyvinvointivaikutuksista ei pitäisi jäädä paitsi esimerkiksi asuinpaikan, pienituloisuuden tai sairauden vuoksi. Kulttuurihyvinvoinnin saralla Suomi on sairaalaklovneineen ja hoivamuusikoineen kansainvälinen mallimaa. KD haluaa myös edistää kulttuuri- ja liikuntalähetteiden laajempaa käyttöönottoa. Erityisesti lasten ja nuorten oikeudesta päästä kulttuurin pariin on huolehdittava. Harrastamisen Suomen malli takaa valtaosassa Suomen kuntia peruskoululaisille mahdollisuuden päästä, lapsen niin toivoessa, kulttuuriharrastuksen piiriin maksutta. Tätä täydentää kansainvälisestikin poikkeuksellisen laadukas taiteen perusopetusjärjestelmä, jota koskevaa lainsäädäntöä hallitus nyt päivittää. Lasten ja nuorten oikeus kulttuuriin kattaa myös oikeuden tuntea suomalaista ja länsimaista kulttuuriperintöä. Kohu syksyisestä barokkikonsertin perumisesta osoitti, että ymmärryksemme kristinuskon kulttuurisesta vaikutuksesta suureen osaan suomalaista ja länsimaista taideaarretta on hapertumassa. Toisaalta keskustelu osoitti senkin, kuinka monessa Händelin Messias-oratorion kaltainen teos herättää vahvoja reaktioita, muistoja ja puolustuspuheita. Taide sykähdyttää aivan omalla tavallaan, ja siihen tutustumisen — Enkeli taivaan ‑virsineen ja Messias-oratorioineen — on oltava jatkossakin jokaisen koululaisen oikeus. Arvoisa puhemies! Jotta ihmisten luovuus voisi kukoistaa, sen ympärillä on oltava tilaa hengittää. Taiteen vapaus linkittyy suoraan sananvapauteen, uskonnonvapauteen ja muihin meille tärkeisiin perusihmisoikeuksiin. ""Missä poltetaan kirjoja, poltetaan lopulta myös ihmisiä"", kirjoitti saksalainen runoilija Heinrich Heine jo 1800-luvulla. Sitaatti muistuttaa karuudessaan meitä sivistyksen ja sananvapauden vaalimisen tärkeydestä tänäkin päivänä. Myös taide saa herättää tunteita, eikä kaikesta voi, eikä tarvitse, pitää. Selonteko nostaa aiheellisesti kulttuurintekijät avainasemaan. Taiteilijat ja luovan työn tekijät näyttävät jo nyt suuntaa itsensätyöllistäjille, joita arvioidaan olevan tulevaisuudessa vielä lisää. Luovat alat tuottavat työtä kymmenilletuhansille suomalaisille ja synnyttävät kansainvälisesti kilpailukykyisiä innovaatioita Sibeliuksesta Ida Elinaan ja Marimekosta Angry Birdsiin — kiitos teille luovan työn tekijöille! Arvoisa puhemies! Selonteon visio pyritään panemaan käytäntöön erillisellä toimeenpanosuunnitelmalla. KD:n eduskuntaryhmä toivottaa suunnitelman laatijoille sinnikkyyttä ja luovuutta tavoitella visiota valtion taloustilanteen asettamissa rajoissa. Paljon kulttuuripolitiikan käytännön linjauksista tehdään myös kunnissa. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä toivoo, että voimme selonteon pohjalta rakentaa yhdessä Suomea, jossa tunnemme juuremme, kulttuuri kukoistaa ja jossa jokainen voi löytää roolinsa yhteisessä tarinassamme.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Mika Poutala,1495,2025-02-19T14:51:15,2025-02-19T14:55:57,Hyväksytty,1.1 2025_9_18,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Talvitie, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_19,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Mari-Leena,Talvitie,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ryhmäpuheenvuoroista. Ne olivat hyviä ja kattavia, ja ne myös osoittivat sen, miten tärkeää on, että taiteesta, kulttuurista ja luovista aloista keskustellaan täällä suuressa salissa. Ryhmäpuheenvuoroissa nostettiin monia huomioita, toki myös selonteosta, niitä huomioita, jotka on tässä laajasti valmistellussa selonteossa kirjattu, mutta oli siellä myöskin uusia näkökulmia, ja tietenkin toivon, että nämä myöskin valiokuntakäsittelyssä nostetaan esiin. Sitten täällä oli yksittäisiä asioita: Meillä on ministeriössä valmistelussa muun muassa tämä taiteen perusopetukseen liittyvä lakivalmistelu. Se on meneillään, ja siihen liittyviä toiveita ja näkökulmia on juuri nyt hyvä esittää, ja niitä on tärkeätä myöskin nostaa. Olen valmis niitä myöskin kuulemaan ja kuuntelemaan ja huomioimaan. Koko sali jakoi selkeästi sen, miten iso merkitys kulttuurilla, meidän taiteella ja luovilla aloilla on meidän yhteiskunnassamme sekä siitä näkökulmasta, mikä on vaikutus sivistykseen, että sitten laajemminkin, minkälaisena kansakuntana me olemme tulleet tähän polkuun. Me ollaan varsin nuori kansakunta, ja siinä taiteella ja kulttuurilla on iso merkitys. Myöskin taiteen tekijöiden arvostuksesta oli erittäin hyviä puheenvuoroja. Kiitos niistä ja myöskin siitä, miten iso merkitys koko kentällä on meidän työllisyydelle, taloudelle ja talouden rattaiden pyörimiselle. Se tiedostetaan vielä erityisesti, kun muistetaan, mitkä vuodet ovat olleet 20, 21, 22, eli tämä on siinäkin mielessä tärkeätä näkökulmaa. Olen valmis kuuntelemaan keskustelua loppuun ja toivon, että löydetään näitä yhteisiä tavoitteita nimenomaan sille pitkäjänteiselle taiteen ja kulttuurin toteuttamiselle. Ymmärrän myöskin sen ristiriidan, mitä tässä muutamissa puheenvuoroissa tuotiin esiin, ja tietenkin omalta osaltani olen valmis ja teen kaikkeni siinä, että olen valmis kulttuurin kenttää puolustamaan. Olen sanonut myös julkisesti, että viimeisien viikkojen aikana ja tulevan kuukauden aikana tutustun vahvemmin kulttuurikenttään, tapaan toimijoita, käyn tilaisuuksissa ja erilaisissa tapahtumissa ja näin myöskin sitten omalta osaltani kerään sitä tietoa, mitä yleisestikin ottaen taiteen ja kulttuurin puolustamisessa tarvitaan. Toivon myöskin tästä keskustelusta rakentavaa ja yhdessä tekevää otetta, kuten myöskin sitten laajemmin kevään keskustelusta, jossa toivottavasti myöskin eduskunta viitoittaa laajemmin meidän yhteiskunnassamme sitä keskustelua, mikä on kulttuurin merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2025-02-19T14:56:04,2025-02-19T14:59:32,Hyväksytty,1.1 2025_9_20,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Myönnän ensin neljä ennalta varattua puheenvuoroa, mutta jo niiden aikana edustajat voivat pyytää minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja painamalla V-painiketta. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_21,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vuonna 2017 nostin keskustelualoitteessani esiin suomalaisen kulttuurin merkityksen ja muuttuvan toimintaympäristön. Sen allekirjoitti lähes 120 kansanedustajaa, ja aloite sai vahvan tuen kaikista eduskuntaryhmistä. Eduskunta kävi asiasta ajankohtaiskeskustelun maaliskuussa 2018, mutta valitettavasti se ei herättänyt silloin alan toimijoiden eikä kulttuuritoimitusten mielenkiintoa. Kulttuuripoliittisesta selonteosta toivon aktiivista keskustelua niin salissa kuin mediassakin. Aihe on todellakin sen arvoinen. Teema on nyt entistäkin ajankohtaisempi. Tällä kertaa keskustelu ei saa jäädä vain eduskunnan täysistuntoon. Arvoisa puhemies! Kulttuurilla on merkittävä yhteiskunnallinen asema ihmisiä yhdistävänä tekijänä. Kulttuuri luo yhteisöllisyyttä, merkityksellisyyttä ja hyvinvointia. Kulttuuri on itseisarvo, joka heijastelee historiallista kerroksellisuutta ja ihmisyyden syvintä olemusta. Ukrainassa käytävä sota on myös kulttuurisotaa. Se kannustaa ja suorastaan pakottaa tarkastelemaan kulttuuria myös turvallisuuden näkökulmasta. Pakkosiirretyt lapset, tuhotut kulttuurikohteet ja pyrkimys kokonaisen kansan alistamiseen ovat sodan raadollisuutta. Tavoitteena on Ukrainan itsenäisyyden ja kielen tuhoaminen sekä historian uudelleen kirjoittaminen. Kulttuurilla, lukutaidolla ja yleissivistyksellä on ratkaiseva merkitys siihen, miten hyvin yhteiskuntamme kestää informaatiovaikuttamista. Historiattomuus ja medialukutaidon puutteet ovat riskejä turvallisuudelle samalla tavalla kuin mahdolliset puutteet sotilaallisessa varautumisessa. Kriisit eivät tule vain asein, ne tulevat myös informaatiovaikuttamisen, historian vääristelyn ja identiteetin horjuttamisen kautta. Kulttuurin vahvistaminen on kansallisen resilienssin vahvistamista. Suurvaltojen rinnalla pienten valtioiden tavoitteena on selviäminen, halu säilyttää itsenäisyys, halu säilyttää oma kulttuuri, kieli ja identiteetti, halu uskoa tulevaisuuteen ilman valloittajan kulttuuri-imperialismia. Arvoisa puhemies! Vahvan demokratian maissa sananvapaus mahdollistaa huumorin valtion instituutioista ja naljailun päättäjistä. Autoritäärisissä maissa pilailu johtaa vankilaan, yllättävään onnettomuuteen tai tipahtamiseen parvekkeelta. Demokratia on kokenut kovia viime vuosina maailmanlaajuisesti tarkasteltuna. Alle kymmenesosa maailman väestöstä asuu täyden demokratian maissa. Demokratian elintila on kaventumassa. Kun demokratia heikkenee, myös kulttuurin vapaus kapenee. Kulttuurin tehtävänä on myös haastaminen ja epäkohtien nostaminen esiin omilla keinoillaan. Vain vapaasti keskusteleva ja hengittävä kansa voi olla onnellinen. Suomi on maailman onnellisimpia maita. Ilman elinvoimaista kulttuuriamme olisimme onnettomia. Meillä on paljon puolustettavaa. Itsenäisyyttä ei voi olla ilman omaa kulttuuria. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-02-19T14:59:58,2025-02-19T15:04:01,Hyväksytty,1.1 2025_9_22,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_23,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille selonteosta. Se on lämpimästi tervetullut. Suomalaisuutta ei ole olemassa ilman elinvoimaista kulttuuria. Selonteko on tervetullut keino vahvistaa kulttuurin toimintaedellytyksiä erittäin haastavassa tilanteessa, edistää kulttuurin saavutettavuutta ja koko yhteiskuntamme luovuutta. Sitä Suomessa tarvitaan. Kulttuuri kuuluu kaikille, niin me kaikki olemme täällä sanoneet, ja tämä selonteko on nyt mahdollisuus yhdessä viitoittaa kulttuurin edistämisen polkua eteenpäin. Kirja-alasta luvattu selvitys on erittäin tervetullut, samoin selonteossa luvattu toimenpideohjelma kirjallisuuden tukemiseksi. Yhteistyössä ministerin ja valtiovarain sivistysjaoston kanssa saimme turvattua lainauskorvauksen tason, ja tuota työtä on nyt jatkettava kohti pohjoismaista tasoa. Työtä on jatkettava myös Celia-kirjaston ja verkkokirjahyllyjen korvausten kuntoon saattamiseksi. Kirjailija, kääntäjä ja kuvittaja ovat palkkansa ansainneet. Tässä terveisiä ministerin työpöydälle. Kirjastoja on vaalittava. Ne varmistavat, että kulttuuri on kaikkien saatavilla. Kirjastojen merkitys lukemiselle ja ihmisten arkeen on valtava, ja tulossa olevat kuntavaalit on tärkeä paikka vahvistaa sivistyskuntia. Sitä me kokoomuslaiset teemme. Lukutaito on kaiken sivistyksen ja oppimisen perusta, ja siksi lukutaitoa ja lukemista on edistettävä. On mainiota, että äidinkielen opetusta nyt lisätään. Lukulahja lapselle ‑toiminta vakinaistettiin. Lukutaito- ja lukuliikeohjelmat saivat vauhditusta ja määrärahoja, koska se edelliseltä hallitukselta unohtui. Jokaisen lapsen on päästävä taiteen ja kulttuurin ääreen. On arvokasta, että nykyinen ja edellinen kulttuuriministeri ovat priorisoineet lasten ja nuorten kulttuuria. Kulttuurilla on suuri vaikutus lasten tunne- ja tulevaisuustaitoihin sekä luovuuteen ja ihmiseksi kasvamiseen. Siksi harrastamisen Suomen mallia on kehitettävä, taidetestaajien toiminta on turvattava, taiteen perusopetuksen lainsäädännön uudistuksessa on onnistuttava, laatua ja opetuksen saavutettavuutta on varmistettava ja kaikkien taiteenalojen on siinä oltava mukana. Tämä työ on käynnissä, ja toukokuussa ilmeisimmin esitys on valmiina, ja sitä me eduskunnassa odotamme tänne käsiteltäväksi, tuota lainsäädäntöesitystä. Kunnissa on viisasta painottaa painotettujen luokkien toimintaa. Eläköön musiikki- ja taideluokat, vaikka vasemmisto muuta vaaliohjelmassaan vaatii. [Välihuutoja vasemmalta] Painotettu opetus on aivan eri asia kuin painotetut luokat. Molempia tarvitaan, mutta kysytään lapsilta ja nuorilta sekä opettajilta, mikä heitä innostaa, eikä lannisteta eri asioista kiinnostuneita. Lapset ja nuoret ovat huomisen taiteen kuluttajia ja tekijöitä. Siksi on tärkeää, että lasten ja nuorten kulttuuria on painotettu. Arvoisa puhemies! Luova ala on merkittävä kasvun veturi. Kulttuuri tuo työtä ja yrittäjyyttä. Sen harrastaminen edistää terveyttä ja hyvinvointia, siitä meillä on paljon tutkimustietoa. Kulttuuri yhdistää ihmisiä, lisää ymmärrystä ja henkistä kriisinkestävyyttä, sitä maailmassa tarvitaan. Monissa puheenvuoroissa nämä kulttuurin tuomat edut ovat nousseet esille, ja halusin ne itsekin tässä nostaa esille. Haluan todeta, että kulttuuri antaa meille paljon, ja siksi meidän on puolestamme annettava sille tukemme, ja valtion rooli on tässä tärkeä. Haluankin kannustaa kulttuuriministeriä siihen, että kulttuuri ja luovat alat kuuluisivat siihen hallituksen huhtikuun kasvupakettiin omalta osaltaan. [Antti Kurvinen: Eduskuntaryhmässä kannattaa puhua tästä!] Tiedän, että tilanne on haastava, mutta tämän viestin haluan ministerille antaa. Toivon myöskin, että kehysriihessä sovittu lahjoitusverovähennysoikeus kulttuurille saadaan pian voimaan [Välihuutoja vasemmiston ja keskustan ryhmästä] — kokoomus on vahvasti hallituksessa, ja meillä on hyvä ministeri, joka kulttuuriasioita oman roolinsa myötä hyvin eteenpäin vie — eli että tämä verovähennysoikeus saataisiin myöskin käyttöön, [Hälinää — Puhemies koputtaa] ja — arvoisa puhemies, kiitos — haluan myöskin todeta sen, että on tärkeää tehdä työtä sen eteen, että luovien sisältöjen tekijöille saadaan pidettyä reilut pelisäännöt ja tasavertaiset neuvotteluasemat. Maailma muuttuu, ja tämä on myöskin tärkeä asia pitää esillä. Mutta vielä kerran kiitokset selonteosta ja ministerille, että te olette täällä kanssamme keskustelemassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2025-02-19T15:04:02,2025-02-19T15:09:17,Hyväksytty,1.1 2025_9_24,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_25,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Örlöm lörlöm ömmön möö. Tämä oli siansaksaa eikä tarkoittanut yhtään mitään. Jos meillä ei olisi yhteistä kieltä, olisimme hukassa. Raamatun mukaan Jumala sekoitti Babylonissa kielet, kun ihmiset olivat ryhtyneet rakentamaan tornia taivaaseen asti. Tornin rakentaminen ja haaveet taivaaseen kiipeämisestä jäivät, koska yhteistä kieltä ei enää ollut. Meidän tehtävämme on rakentaa isänmaatamme Suomea. Suomen kieli on isänmaamme kieli, suomalaisen kulttuurin kieli, suomalaisen taiteen kieli — arvojemme, tapojemme, suomalaisuuden kieli. Suomalaisuusliike teki yli 150 vuotta sitten valtavan työn suomen kielen eteen. Kirkko oli nostanut suomen kielen saarnoihin ja jumalanpalveluksiin, mutta muuten suomen kieltä ei julkisesti käytetty. Suomalaisuusliike ymmärsi, että kansakunnan nouseminen itsenäisten kansojen joukkoon vaati oman kielen kohottamista niin tieteen kuin taiteen ja hallinnonkin kieleksi. Suomalaista kulttuuria ja suomalaista taidetta ei olisi ilman suomen kieltä. J. V. Snellman kirjoitti: ”Yhtä läheisesti kuin lapsessa kuuluvat yhteen puhe- ja ajatuskyky, yhtä läheisesti liittyy kansakuntien koko henkinen elämä niiden kieleen. Arvellaan ehkä: äänne kuin äänne, kieli kuin kieli, ne vain ilmaisevat eri tavoin samoja ajatuksia. Mutta ihminen ei ilmaise sanoissaan vain ajatuksiaan, hän uskoo ja tuntee, tietää ja tahtoo sanoissaan, hänen ajatuksensa, hänen koko järjellinen olemuksensa liikkuu ja elää kielessä. Kuinka siis voisikaan kansakunnan henkisyys ilmaista itseään millään muulla kielellä kuin omalla?” Suomalaisuusliike korosti tosiaan suomen kielen merkitystä, ja aivan erityisesti se teki sitä suomalaisen kirjallisuuden kautta. Myös tämä kulttuuripoliittinen selonteko nostaa esiin kirjallisuuden, kirjailijoiden, lukutaidon ja kielen merkityksen. Tuolloin 150 vuotta sitten vastustajia riitti. Suomenkielisten painotuotteitten julkaisemista erikseen rajoitettiin asetuksella. Saattoi siinä välillä olla usko lujilla, mutta silloin ei annettu periksi. Tuo asetus kumottiin, ja syntyi Seitsemän veljestä ja suomalaisen taiteen kultakausi. Kirjallisuus, musiikki, kuvataiteet ja arkkitehtuuri kukoistivat. Suomen kieli vakiintui tieteen, taiteen ja hallinnon kieleksi. Valtava työ takana ja suurenmoinen voitto. Suomi meni eteenpäin ja nousi, ja tuon työn hedelmistä me olemme saaneet nauttia. Mutta mitä me teemme nyt? Luovutammeko ja levitämmekö kätemme suomen kieltä uhkaavien ilmiöiden edessä? Annammeko englannin kielen vallata alaa kouluissa, ministeriöissä, liike-elämässä, yliopistoissa ja tutkimuksessa? Riittääkö meillä uskoa puolustaa suomen kieltä? Kun olen esittänyt suomen kielen aseman vahvistamista, on kuulunut ”mutta kun ruotsi”, ”mutta kun englanti”, ”mutta kun kansainvälistyminen”, ”mutta kun, mutta kun...”. Mitä puolustettavaa meillä on, jos menetämme suomen kielen, [Timo Harakka: Saame!], suomalaisen kulttuurin, yhtenäisyytemme, kansallistunteemme? Mitä arvoa sellaisella kansalla nähdään, jolla ei ole omanarvontuntoa? Nyt tarvitaan työtä suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin eteen. Riittääkö rohkeutta, riittääkö näkemystä puolustaa ainutlaatuista kieltämme ja kulttuuriamme? Eduskunta säätää lait ja myös valtuudet asetusten antamiseen. Nyt tarvitaan kielilakiin muutoksia. Kielilain tehtäväksi tulee määritellä myös suomen kielen suojeleminen ja kehittäminen. Korkeakoulut ja ravintolat on velvoitettava tarjoamaan palvelua suomen kielellä. Mitä enää odotamme? Jos suomalainen kulttuuri ja suomen kieli ovat meille tärkeitä, muuttakaamme lait. Tässä salissa tullaan käsittelemään tämän talven aikana lakialoitetta, joka esittää näitä muutoksia — kielilakiin tehtäväksi suojella ja kehittää suomen kieltä, korkeakouluille ja ravintoloille velvollisuus palvella suomen kielellä. Jos asia ei edisty lakialoitteen kautta, kirjatkaamme nämä muutokset vähintään seuraavaan hallitusohjelmaan. Arvoisa puhemies! Saako kaikki kulttuuri näkyä? On mieletöntä, jos kouluissa ei päästetä lapsia konserttiin tai tiernapoikia ei päästetä kouluun siksi, että lapset saattavat kuulla uskonnollisia viitteitä. Suomalainen kulttuuri on täynnä kristillistä perintöämme. Miksi oppositiosta ei kuulu tämän kulttuurin puolustamista? Me perussuomalaiset olemme nimenomaan suomalaisen kulttuurin puolella. [Veronika Honkasalo: Ja leikkaatte kulttuurista!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-02-19T15:09:20,2025-02-19T15:14:30,Hyväksytty,1.1 2025_9_26,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_27,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Aittakummun viitoittamalla tiellä ehkä on syytä aloittaa muutamalla sanalla perussuomalaisen eduskuntaryhmän vastauksesta kulttuuripoliittiseksi selonteoksi. Katsoin, että kun teidän ryhmältänne kysyttiin, kannatatteko kulttuuripoliittisen selonteon visiota, vastauksenne oli ”ei”. Kysymys: ”Kannatatteko kulttuuripoliittisen selonteon neljää tavoitetta” — vastaus: ”En. Tavoitteet eivät vastaa omaa näkemystäni.” Ihmettelen nyt, jos täällä perussuomalaiset ja kokoomus esittelevät meille kulttuuripoliittisen selonteon, missä perussuomalaisten eduskuntaryhmä ei ainakaan tämän lausunnon mukaan ole mukana. Tämän lausunnon ovat allekirjoittaneet Immonen Olli ja Seppänen Erkki perussuomalaisten eduskuntaryhmästä. Mutta jos lähdetään kielestä liikkeelle ja isänmaallisuudesta: Mitä jää jäljelle suomalaisuudesta, jos mahdollisuudet kokea ja tehdä uutta kotimaista taidetta ja kulttuuria viedään? Kuka vaalii kulttuuriperintöämme, kun museoita leikataan, ja missä elää ilmaisuvoimaisena rehevä suomen kieli, jos maakunnan teatteri suljetaan ja TikTokissa soi vain englanninkielinen poppi? Keskustan visiossa rokki soi kautta Suomenniemen ja kesäteattereista löytyy maailman sivistynein ja lukutaitoisin kansa. Tässä kulttuuripoliittisessa selonteossa haaveillaan vähäväkisten alueiden omien kulttuuripalveluiden korvaamisesta kiertuetoiminnalla. Onko kokoomuksen ajatus se, että maakuntien omaleimainen ja paikallisille ihmisille rakas kulttuuri korvataan helsinkiläisillä kiertävillä ryhmillä? Kyllähän me pärjäämme Tampereella, Helsingissä ja Turussa, joissa on mahtavat taidelaitokset ja kaupungeilla varaa rahoittaa omaa kulttuuritoimintaa laajemmalti. Mutta tässä maassa on monta pientä kuntaa, ja itse asiassa suurempia kaupunkejakin, jotka kipuilevat näiden leikkausten äärellä. Selonteossa sekä todetaan valtakunnallisen kulttuuripolitiikan vaikuttavan alueellisesti esimerkiksi Itä-Suomen turvallisuuteen ja henkisen kriisinkestävyyteen että myönnetään Itä-Suomen kulttuuripalvelujen heikkenevän. Mitään ratkaisuja kulttuuripalvelujen alueellisen saatavuuden säilyttämiselle saati parantamiselle ei selonteossa ole — paitsi siis se kuvitelma, että maakunnan museon, teatterin ja orkesterin voisi korvata kiertueelle lähtevällä ryhmällä. Jos kulttuuripolitiikka noudattelee hallituksen linjaa sairaalaverkosta, maakuntiin halutaan jättää vain ruotsinkieliset palvelut. Mitään ratkaisuja ei selonteossa anneta uusista rakenteista ja rahoitusmalleista, joilla alueellisia eroja tasoitettaisiin. Päinvastoin esimerkiksi viime hallituskauden kiitetty avaus erillisrahoituksesta harvaan asuttujen alueiden kulttuuritoimintaan lakkautettiin. Itse olen syntynyt 80-luvulla, ja jopa 90-luvun lama-Suomessa kouluilla ja kunnilla oli varaa tuoda kulttuuri lapsille ja nuorille. Silloin esimerkiksi kuljetettiin linja-autolla katsomaan teatteri- tai jotakin musiikkiesitystä. Tällä hetkellä kunnat kipuilevat jopa tällaisten kysymysten kanssa. Oma orkesteri, museo, teatteri — nämä ovat kaikki oman paikkakunnan taidelaitoksia, joista olemme perinteisesti saaneet olla ylpeitä. Arvoisa puhemies! Tänä eriytymisen aikana, jolloin tuntuu, että ihmisten on yhä vaikeampaa ymmärtää toisiaan, yhä helpompi lähteä toimimaan pelosta ja vihasta käsin toisiaan vastaan, on yhä yksi voima, joka ylittää kaikki rajat ihmisten välillä ja tekee kaikkensa löytääkseen ihmisyyden ytimen, empatian ja yhteyden, ja se, hyvät edustajat, on kulttuuri. Vaikka me olemmekin täällä montaa mieltä asioista, niin kotimatkalla autoradion mukana nyökytellään samojen kappaleiden mukana, itketään ja nauretaan samoille elokuville, tv-sarjoille ja teatteriesityksille, kannustetaan suomalaisia artisteja Euroviisuissa maailmanmenestykseen ja pysähdytään oivaltamaan jotain suurempaa elämästä taiteen äärellä. Mutta, arvoisat kollegat, paitsi että suomalainen kulttuuri on kansallisen identiteettimme, yhteytemme ja demokratiamme kulmakivi, on se myös täysin aliarvostettu investointikohde, johon panostamalla saamme paitsi kansamme kukoistamaan myös eurot kilisemään moninkertaisina takaisin valtion kassaan. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-02-19T15:14:33,2025-02-19T15:19:34,Hyväksytty,1.1 2025_9_28,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Sitten voimme aloittaa debatin. — Edustaja Hiltunen. [Hälinää] — Edustaja Hiltunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_29,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Pia,Hiltunen,Kansanedustaja,SD,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kulttuuri on yhteiskuntamme sielu, joka vahvistaa identiteettiä, luovuutta ja demokratiaa. Hallituksen kovat leikkaukset heikentävät kuitenkin merkittävästi kulttuurisektoria, ja tämän vuoden kolmen prosentin eli 17,4 miljoonan euron leikkaus lisää työttömyyttä, heikentää kuntien elinvoimaa ja on samalla leikkaus sivistykseen ajassa, jossa sille tosissaan olisi tarvetta. Tämä ei ole vain kulttuurialan vaan koko yhteiskunnan ongelma. Kulttuurin tukeminen ei ole menoerä vaan investointi. Ala työllistää kymmeniätuhansia ja tuottaa Suomen bkt:stä suuremman osan kuin esimerkiksi metsäteollisuus. Tarvitsemme vakaata rahoitusta, taiteilijoiden sosiaaliturvan parantamista ja kulttuurin saavutettavuuden varmistamista kaikille. Kulttuuri ei ole luksusta vaan elinehtomme. Se vahvistaa hyvinvointia, yhteenkuuluvuutta ja maailmankuvaamme. Arvoisa tiede- ja kulttuuriministeri, mitkä ovat ne keskeisimmät toimet, joihin hallitus ryhtyy selonteon pohjalta, ja millä aikataululla? Oletteko valmiita perumaan kovia kulttuurileikkauksia osana hakemianne kasvutoimia? Ja viimeisenä haluan kutsua teidät kaikki kulttuurin ystävät Ouluun Euroopan kulttuuripääkaupunkiin vuonna 2026.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Pia Hiltunen,1534,2025-02-19T15:19:45,2025-02-19T15:20:59,Hyväksytty,1.1 2025_9_30,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_31,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kulttuuriopetus ja ‑toiminta ovat tärkeitä lasten ja nuorten kasvulle ja kehitykselle. Keskusta näkee kulttuurikasvatuksen keskeisenä osana kouluarkea ja koulutuspolitiikkaa, ja muun muassa harrastamisen Suomen mallin avulla on mahdollista avata kulttuuriharrastuksia yhä useammalle lapselle ja nuorelle. Täällä myöskin todettu Taidetestaajat on ollut äärimmäisen tärkeä kulttuuriharrastuksen eteenpäinviejä ja monelle ehkä jopa se ainoa kerta, kun pääsee kulttuuriharrastuksen pariin. On tosi tärkeätä, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus tutustua erilaisiin kulttuurimuotoihin riippumatta asuinpaikasta, perhetaustasta tai siitä perheen taloudellisesta tilanteesta. Myöskin tämä taiteen ja kulttuurin perusopetus on erittäin tärkeä osa tätä tavoitteellista harrastustoimintaa, ja se tulee turvata koko Suomessa. Osa saa tästä harrastuksestaan myöhemmin itselleen myös ammatin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-02-19T15:21:00,2025-02-19T15:22:12,Hyväksytty,1.1 2025_9_32,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_33,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitos, puhemies! Kulttuuri kuuluu kaikille, te sanoitte, ministeri Talvitie, ja se on juuri näin. Edustaja Kilpi puolestaan totesi, että kulttuuri on ihmisoikeus, ja siitä on todella helppo olla samaa mieltä. Edustaja Strandman sanoi, että kulttuuri lähellä suomalaisia asuinpaikasta riippumatta pitää turvata, ja edustaja Poutala puhui siitä, että kulttuurista ei pidä jäädä paitsi esimerkiksi asuinpaikan perusteella. Kylläpä te viisaasti puhutte, mutta sitten samaan aikaan teidän edustamanne hallitus leikkaa kulttuurista kaksin käsin, ja samaan aikaan teidän edustamanne hallitus kiristää kulttuurin verotusta niin, että yhä harvemmalla suomalaisella on todellisuudessa mahdollisuus nauttia kulttuurista ja yhä useammalla paikkakunnalla Suomessa ei niitä kulttuuripalveluja enää ole saatavissa, ei läheltä eikä kaukaa. Ministeri Talvitie, haluaisin kysyä teiltä: kun kolleganne hallituksessa on sanonut, että Yleltä, joka on Suomen kulttuurin kannalta ratkaisevan tärkeä, pitäisi leikata vielä lisää, oletteko sitoutunut parlamentaariseen työhön, jolla on päätetty Ylen rahoituksesta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-02-19T15:22:12,2025-02-19T15:23:24,Hyväksytty,1.1 2025_9_34,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_35,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kun kuuntelee täällä kokoomuksen puheita, niin minussa herää kaksi kuulijaa: toinen on kansanedustaja ja toinen on musiikin tohtori. Kansanedustajaminä ajattelee näitä puheita kuunnellessaan, että tämä kuvaa kyllä sitä selonteon prosessia, jossa kauniilla sanoilla häivytetään se, että te leikkaatte kulttuurilta massiivisesti. Musiikin tohtori ‑minä ajattelee, että tämä puhe on kulttuurialan ihmisistä ja heidän arjestaan irrallaan. Kuten ministerikin totesi, niin tämä selonteko asettaa vision 2040-luvulle, mutta jos ei ole resursseja, niin on kyllä hieman vaikea visioida. Edustaja Poutalahan täällä tarjosi jo sellaista rajattua visiota, että näiden resurssien puitteissa voi sitten hieman visioida. Minä ymmärrän myös sen, että kokoomuksella puntti tutisee täällä Helsingissä, mutta jos täällä pidetään puheita sivistyksestä, niin sitten kannattaa kyllä kuunnella tutkijoita, myös mitä tulee painotettuun opetukseen, ja sanon tämän myös entisenä musiikinopettajana. Haluan sanoa lopuksi painokkaasti tämän, että kun te leikkaatte kulttuurilta, te leikkaatte yhteiskunnan moniäänisyydestä, yhteiskuntakritiikistä, itseymmärryksestä ja demokratiasta. Ihmettelen, miten kokoomus voi ajatella, että meillä on yhteiskuntana tähän varaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-02-19T15:23:24,2025-02-19T15:24:40,Hyväksytty,1.1 2025_9_36,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Valtola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_37,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! On äärettömän tärkeää, että käsittelemme täällä nyt yhdessä kulttuuripoliittista selontekoa tänä kriittisenä hetkenä. Meillä Mikkelin Ristiinassa on säilynyt Astuvansalmen kalliomaalauksia noin 6 000 vuoden takaa. — Kannattaa muuten käydä katsomassa kulttuuria sukupolvien takaa. — Meidän on huomioitava nyt, että teknologia kehittyy tällä hetkellä valtavaa vauhtia. Tänä päivänä on vielä vaikeampaa arvioida kulttuuripolitiikan haasteita vuoteen 2040. Teknologian muutos voi muuttaa kulttuurikenttää jopa enemmän kuin edellisen 6 000 vuoden aikana muutosta on tapahtunut. Se ei ole kuitenkaan syy olla yrittämättä toimia hallituskaudet ja taloussuhdanteet ylittävästi. Me tarvitsemme nyt yhteisen vision ja tavoitteet. Nyt on katsottava yhdessä eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-02-19T15:24:40,2025-02-19T15:25:36,Hyväksytty,1.1 2025_9_38,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitos. — Edustaja Koponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_39,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt on pakko tässä yhteydessä ottaa kantaa siihen aivan suhteettomaan huutoon, mitä on tullut näistä kulttuurisäästöistä tänäänkin. On väitetty, että kulttuurin rahoitukseen nyt kohdistuvat säästöt vaarantavat koko yhteiskuntamme kehityksen ja uhkaavat perusoikeuksiamme. Vasemmistosta on jopa sanottu, että maamme johto toimii autoritääristen johtajien tavoin, kun säästämme kulttuurista. [Veronika Honkasalon välihuuto] Puhemies! Tämä on täysin käsittämätöntä puhetta, jossa ei ole mitään suhteellisuudentajua ottaen huomioon, että säästöjen suuruus on 17 miljoonaa euroa. Kulttuurin rahoituksen osuus pelkästään opetus‑ ja kulttuuriministeriön budjetista on yli puoli miljardia euroa eli yli 500 miljoonaa euroa, kaikilta momenteilta yhteensä 1,3 miljardia. Puhemies! On siis syytä muistaa, että kulttuuri saa edelleen merkittävää julkista tukea eikä sen elinvoimaisuus ole yksinomaan valtionrahoituksesta kiinni. Nyt hieman jäitä hattuun.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-02-19T15:25:36,2025-02-19T15:26:49,Hyväksytty,1.1 2025_9_40,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Razmyar, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_41,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tässä pahasti teillä mittasuhteet ovat kadoksissa. Kysehän on siitä, että kulttuurilta leikataan mittavasti, ja siihen vielä nämä veronkorotukset päälle. Arvoisa ministeri, kiitos tästä selonteosta. On vaikea olla yhtymättä siihen, että selonteossa on erittäin paljon tärkeitä tavoitteita, ja tarkoitushan on siinä vallan mainio. Mutta valitettavasti tämä hallituskausi näyttää hyvin ristiriitaiselta suhteessa näihin tavoitteisiin, puhutaan sitten kulttuuriperinnön säilyttämisestä taikka elinvoiman vahvistamisesta. Sanoitte tuossa äsken, arvoisa ministeri, että aiotte puolustaa kulttuurikenttää. Toivon todella, että tarkoitatte, mitä sanotte. Ainahan myös niitä huonoja päätöksiä voidaan perua, ja toisaalta voitte varmistaa, että uusia leikkauksia ei tule kohdistumaan kulttuuriin. Täällä moneen otteeseen ollaan kysytty myös hallituksen kevään kasvuriihestä, ja minäkin haluan kysyä: tuleeko nyt vihdoin ja viimein paljon kaivattu luovien alojen kasvupaketti?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2025-02-19T15:26:50,2025-02-19T15:27:59,Hyväksytty,1.1 2025_9_42,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_43,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Erinomaista keskustelua suomalaisesta kulttuurista. Tuolta itärajalta, Ilomantsista tulevana kansanedustajana olen pannut merkille ahdingon Suomen keskittymisestä yhä suurempiin kasvukeskuksiin. Se haittaa ehdottomasti tätä suomalaisen kulttuurin ylläpitämistä. Joka ainoassa kunnassa Suomessa, ympäri Suomea, kasvatetaan vahvaa, hyvää suomalaista kulttuuria eri tavoilla. Samoin kotikunnassani sitä tehdään edelleen ja hyvin vahvasti. Vaikka olemme olleet taloudellisissa vaikeuksissa, silti usko siihen, että meidän elämämme jatkuu — ja esimerkiksi kotikunnassani karjalainen kulttuuri — elää vahvana. Idän ja lännen välissä meillä on hyvin vahva kulttuuriperintö, ja mitä olen eri puolilla Suomea liikkunut, eri maakunnissa on sama havainto. Heillä on oma vahva kulttuurinsa. Siellä kannattaa käydä. Siellä on erilaisia tapahtumia. Sinne kun menee, niin huomaa, että kas, kas, täälläpä osataan asioita. Toivon, arvoisat edustajakollegat, kun me näitä rahoja määräämme tässä maassa, minne sitten menevätkään, paikallisuuden ja myös pienten alueiden tukemista. Itä-Suomi on tässä esimerkkinä. Meiltä on lähes kaikki viety. Olen aina [Puhemies koputtaa] leikilläni sanonut, että älkää nyt ainakaan Rajavartioston rahoja viekö.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-02-19T15:28:00,2025-02-19T15:29:15,Hyväksytty,1.1 2025_9_44,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_45,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä todella on kuultu hallituspuolueista kauniita ja arvostavia puheenvuoroja kulttuurin merkityksestä Suomelle sen sijaan, että täällä olisi suoraan ja nöyrästi todettu, että onpahan leikattu paljon. Niin on tarvinnut ehkä tehdä, se on ollut arvovalinta, joka on tehty. Mutta tänne tullaan kuorruttamaan, miten tärkeää on kotimainen kulttuuri, miten suuri merkitys näillä toimijoilla on, ja sitten vielä itse asiassa vähätellään, että eipähän sieltä paljon olla leikattu. Puheet ovat erittäin ristiriitaisia. Te sanoitte hallituksessa, että haluatte vahvistaa Suomea, mutta leikkaatte suomalaisesta kulttuurista. Te sanotte, että on työn linja, mutta leikkaatte kulttuurista tavalla, joka ajaa kulttuuritoimijoita ja -yrittäjiä ahdinkoon, työttömyyteen. Te sanotte, että Suomi tarvitsee kasvua, mutta te ette vauhdita luovien alojen kasvupotentiaalia, joka siellä olisi mitattavissa, ja te sanotte, että te vahvistatte resilienssiä, lisäätte hyvinvointia, vaikka todellisuudessa kulttuurileikkaukset tekevät kulttuurista saavuttamattomampaa monille — vaikkapa niiden pienituloisten perheiden lapsille. Voisitteko siis lopettaa nämä ristiriitaiset puheet ja edes sitten suoraan todeta, että olette tehneet arvovalinnan leikata siitä täällä kovin kehutusta kotimaisesta kulttuurista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-02-19T15:29:15,2025-02-19T15:30:28,Hyväksytty,1.1 2025_9_46,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitos. — Edustaja Jokelainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_47,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jessi,Jokelainen,Kansanedustaja,VAS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kun edustaja Koponen tuossa peräänkuulutti äsken suhteellisuudentajua, niin kyllä nyt tähän on ehkä tarpeen sanoa, että kyllä, 17 miljoonaa on valtion budjetissa varsin pieni raha, mutta puhutaan valtavasta summasta, kun on kyse kulttuurialan toimijoista. Se tarkoittaa sitä, että yhä suurempi osa kulttuurialan toimijoista ei pysty tuottamaan kulttuuria päätyökseen jatkossa, ja minusta tässä on aika valtava ristiriita, kun miettii sitä, että hallitus kuitenkin pyrkii siihen, että meillä kotimainen työllisyys kasvaisi. Ei se työllisyys näillä toimilla kasva. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Jessi Jokelainen,911824,2025-02-19T15:30:28,2025-02-19T15:31:14,Hyväksytty,1.1 2025_9_48,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_49,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme kuulleet täällä runsaan tunnin ajan erittäin kulttuurimyönteisiä, pääosin kaikin puolin hyviä puheenvuoroja yli puoluerajojen. Mutta haluaisin kyllä sanoa, ihan niin kuin täällä on jo tuotu esille, että kun lähdemme nyt raaputtamaan tätä pintaa ja tulemme tähän keskusteluun kulttuurin määrärahoista julkisessa järjestelmässä, niin silloin kyllä eroja syntyy. Kuka se mahtoikaan sanoa maaliskuussa 2023: ”Kulttuuri on luksuspalvelu, johon tällä hetkellä valitettavasti menee liikaa rahaa.” Se oli perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, joka juuri ennen eduskuntavaaleja tämän sanoi, varmasti aivan tietoisesti ja harkiten, yrittäen tietysti tällä tavalla saada kannatusta sellaisista asenteista, missä kulttuuri ehkä ei ole niin arvossaan. Mutta itse toteaisin kyllä, että esimerkiksi kirjastolaitos, joka on meidän ehkä kaikkein laaja-alaisin kulttuurilaitos kansalle, tanssi, musiikki, teatteri [Puhemies koputtaa] ja kaikki muut ovat äärimmäisen tärkeitä, niin kuin täällä keskustelussa on tullut esille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-02-19T15:31:14,2025-02-19T15:32:31,Hyväksytty,1.1 2025_9_50,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Castrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_51,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Maaret,Castrén,Kansanedustaja,KOK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Uhallakin uskallan kuitenkin minäkin vuorostani puhua siitä, kuinka tärkeää kulttuuri on, maanpuolustuskurssin juuri käyneenä. Kulttuurillahan on valtava vaikutus kansallisidentiteettiimme, ja hyvinvoiva yhteiskunta tarvitsee arvopohjan, johon voi turvallisesti sitoutua. Taiteen ja kulttuurin kautta vaikeimpiakin aiheita voidaan käsitellä turvallisesti. Opimme maanpuolustuskurssilla, että sodassa Ukrainaa vastaan on 476 kulttuurikohdetta tuhottu, ja tällä on ollut valtava vaikutus kansan henkiseen kriisinsietokykyyn. Vahva kulttuuri on vahva resilienssi, ja sitä tarvitaan tämänhetkisessä maailmantilanteessa. Tämän selonteon kautta on nyt mahdollisuus parlamentaarisen yhteistyön avulla luoda hyvät edellytykset pitkälle tähtäävään yhteiseen tekemiseen. Ja valitettavasti taloustilanne on vaatinut leikkauksia, mutta tehdään yhdessä se hyvä, mitä voidaan, sillä resurssilla, mikä on käytettävissä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Maaret Castrén,911822,2025-02-19T15:32:31,2025-02-19T15:33:43,Hyväksytty,1.1 2025_9_52,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_53,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministeri Talvitie, onnittelen teitä, pääsette vähän niin kuin huipulta lähtemään liikkeelle, ihan tällainen iso kokonaisuus, selonteko. Oikein myötäistä tuulta matkaan hienoon, merkittävään tehtävään. Ehkä joitakin lastuja itsekin haluan jättää — eikös se ollut Juhani Ahon novellikokoelma Lastuja, jos en väärin muista — sivistysvaliokunnalle tämän käsittelyyn: Ensinnäkin on erittäin huolestuttavaa, että suomalainen kulttuuri ja taide keskittyvät ennennäkemättömällä voimalla Uudellemaalle ja Helsinkiin, erityisesti kulttuuri- ja taideammattilaisten määrä. Puhemies! Toivoisin, että me miettisimme... Me tarvitsemme valtionosuusjärjestelmiä, me tarvitsemme valtionapujärjestelmiä, mutta olisi hienoa, että me saisimme enemmän myös kulttuuriyrittäjyyttä aikaiseksi. Siinä voisi miettiä vaikkapa kotitalousvähennyksen kehittämistä taideostoihin ja kulttuuripalvelujen hankkimiseen. Vapaa kenttä on heikolla asemalla suomalaisessa kulttuuri- ja taidekentässä. Siihen tulee satsata. Lisäksi kulttuurivienti pitäisi saada käyntiin ja sille selkeä taho. Onko se opetus- ja kulttuuriministeriö, Business Finland, TEM vai mikä? Nyt ei ole resursseja eikä selkeää tehtävää kenelläkään. Sitten, puhemies, [Puhemies koputtaa] ihan lopuksi sanon sen, että toivottavasti viime vaalikaudella laadittu kulttuurin jälleenrakentamisohjelma [Puhemies koputtaa] ei ole unohtunut, ja toivon, että saadaan myös käytännön tekoja eikä aina vain ohjelmapapereita.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-02-19T15:33:43,2025-02-19T15:35:06,Hyväksytty,1.1 2025_9_54,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_55,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Seuraavaksi kahdeksasluokkalaisen tet-harjoittelijan Ahto Heinosen kirjoittama puheenvuoro: ”Suomalainen kulttuuri elää perinteissä ja tavoissamme, joilla elämme. Se on juhannuskokko järven rannalla, sauna pakkasillassa ja sisu, joka vie meitä eteenpäin. Kulttuuripolitiikan pitää vahvistaa suomen kieltä ja kansallista identiteettiä. Ne ovat Suomen tärkeimmät voimavarat. Valtion tehtävä ei ole ylläpitää kulttuuria tukiviidakon varassa, vaan sen tulisi kukoistaa omilla ansioillaan. Siksi meidän tulisi kehittää mesenaattitoimintaa, yritysyhteistöitä ja alueellista kulttuuria, joka yhdistää ihmisiä. ’Hanki hangen jälkeen / pakkasen kimaltavaa kovuutta / metsä metsän jälkeen / ja talojen lämmin / työn ja rakkauden lämmin / ja kielessä laulavat kauneimmat sanat / sen taivaan alla.’ Tämä pätkä on Helvi Juvosen runosta Kalliopohja. Se kuvaa liikuttavasti suomalaista kulttuuria. Kulttuuri on se, mitä me itse asiassa puolustamme myös, kun puolustamme Suomea.”",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-02-19T15:35:06,2025-02-19T15:36:20,Hyväksytty,1.1 2025_9_56,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_57,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy onnitella hallitusta. Tämä selontekohan on mallikelpoinen esimerkki kirjallisuuden lajityypistä, joka on fantasia. Tämä teksti on fantasiakirjallisuutta, joka on täysin irrallaan vallitsevasta todellisuudesta. Täällä monet ovat sen todenneet. Kulttuurista on tehty leikkaukset, jotka ovat kohtalokkaita taiteen kentälle mutta täysin mitättömiä valtiontaloudelle. Se ei ole edes väitteen tasolla välttämätön: 0,02 prosenttia valtion budjetista. Ja miten on mahdollista, että samaan aikaan sama summa, ja suurempikin, on varaa lahjoittaa metsänomistajille metsävähennyksen lisäyksellä? Kulttuuripolitiikka on mennyt sananmukaisesti metsään. Kyseessä on siis ilkeä ideologinen vaino, joka iskee erityisesti epäilyttäviin kohteisiin, vapaaseen kenttään. Taiteen edistämiskeskuksen avustusten piiristä putoaa kokonaan 26 taiteen toimijaa, joista 16 — yllätys yllätys — Helsingistä. Yhteiskunta hylkää Walhalla ry:n, Kivi-talo Säätiön, Kuvataidejärjestöjen Liiton, Taidekoulu Maan, Vapaan Taidekoulun, [Puhemies koputtaa] Taiteilijaseuran Ateljeesäätiön, Ylioppilasteatteriliiton, Finnfoton, Sarjakuvantekijöiden, Break the Fight Oy:n... [Puhemies: Kiitoksia, nyt minuutti on käytetty!] — Niin, en päässyt listassa edes puoleenväliin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-02-19T15:36:20,2025-02-19T15:37:43,Hyväksytty,1.1 2025_9_58,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_59,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Talvitielle, lämmin kiitos tästä kulttuuripoliittisesta selonteosta. Meillä on hieno, upea, oma ainutlaatuinen kulttuuri, vaalitaan sitä. Se oli voima silloin aikanaan, kun esi-isämme päättivät, että me haluamme olla suomalaisia itsenäisessä Suomessa. Kulttuuri oli myös voima 90-luvun alussa, kun Baltian maissa Miina Härman laulu ”Ei saa mitte vaiki olla” kaikui Tallinnan laululavalla, ja nämä maat vapautuivat kommunismin ikeestä laulavan vallankumouksen kautta. Teatteri, musiikki, konsertit, elokuvat, kirjastot, sirkustaide, kuvataide — meillä on paljon hienoa, ja vaalitaan sitä yhdessä, ja uskon, että näin valtaosa haluaa tulevaisuudessakin tehdä. [Aki Lindén: Muistellaan sitä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-02-19T15:37:43,2025-02-19T15:38:43,Hyväksytty,1.1 2025_9_60,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_61,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kaikki ymmärrämme kulttuurin merkityksen, mutta kyse onkin siitä, onko puheilla vastetta todellisuudessa, ja nyt valitettavasti näin ei hallituksen osalta ole. Kannan erityistä huolta maakuntien kulttuurilaitosten, teattereiden, musiikkiopistojen ja museoiden tulevaisuudesta. Museot ovat muistiorganisaatioita, jotka tallentavat meidän historiaamme, siis Suomen historiaa, meidän suomalaisten historiaa, ja nyt niiltä voimakkaasti leikataan. Tästä huolimatta suomalaiset äänestävät jaloillaan ja museoiden kävijämäärät ovat koko ajan kasvaneet. Tätä taustaa vasten on kyllä aika erikoista, sanoisin jopa kornia, kuinka kauniisti tässä esimerkiksi perussuomalaiset puhuvat suomalaisen kulttuurin merkityksestä, suomalaisesta kulttuuriperinnöstä, kun samaan aikaan näitä organisaatioita, siis museoita, joissa ammatillisesti tätä perintöä tallennetaan ja ylläpidetään myös tuleville sukupolville, ajetaan alas.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-02-19T15:38:43,2025-02-19T15:39:51,Hyväksytty,1.1 2025_9_62,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_63,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Oppositio, tässä tulee rakentava perussuomalainen puheenvuoro kulttuurista. Kulttuurin merkitys ihmisen hyvinvoinnille, se on kiistaton. Lähes 30 vuotta kulttuurin parissa leipäni ansainneena voin sanoa, että ei se leipä silloinkaan helpolla tullut. Fakta on kuitenkin se, että taloudellinen tilanne Suomessa on nyt haastava. Tämä tarkoittaa, että jokaisella saralla pitää kantaa kortensa kekoon. Tämä on kovaa aikaa kaikelle. Kulttuurikin joutuu kantamaan tätä taakkaa. Tilanne ei ole kuitenkaan ikuisesti synkkä, vaan valo kyllä koittaa vielä. Niin hallituksessa kuin oppositiossa täytyy myöntää se, että kulttuurin ja luovien alojen potentiaali on valtava myös taloudellisesti. Sen takia vastakkainasettelusta täytyy päästä kokonaan eroon. Ääripäiden on lähennyttävä toisiaan. Paras lopputulos syntyy yhteispelillä. Arvoisa ministeri, kysyisin luovista aloista. Luovat alat ovat mahdollisuus. Miten hallitus huomioi tämän? Kuinka nämä kotimaiset yrittäjät ja toimijat [Puhemies koputtaa] tällä luovalla alalla huomioidaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-02-19T15:39:51,2025-02-19T15:41:08,Hyväksytty,1.1 2025_9_64,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_65,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kun maailmanpolitiikan palikat liikkuvat ennennäkemättömällä nopeudella ja Eurooppa on hälytystilassa, on ymmärrettävää tuntea turvattomuutta, epävarmuutta, ehkä epätoivoakin. Me täällä eduskunnassa mietimme päämme puhki sodan ja rauhan kysymyksiä ja kehotamme kansalaisia pitämään pään kylmänä. Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, ja ehkä hyödyllisempää olisikin sanoa, että tartu kirjaan, laita rokki soimaan, uppoudu elokuvaan. Sellainen on nimittäin kulttuurin ja taiteen voima — se lohduttaa, maadoittaa, kannattelee, avaa ovia uusiin maailmoihin, herättelee, haastaa ja hauskuttaa, auttaa asettumaan ihmisten asemaan ja ymmärtämään maailmaa eri näkökulmista. Se on henkisen huoltovarmuutemme harjaterästä, kansakuntamme kriisinkestävyyden keskeinen lujittaja, ja juuri siksi meillä ei ole varaa tähän kauniiden puheiden ja hallituksen tekojen ristiriitaan. Ei ole kyse vain näistä suorista kulttuurileikkauksista, joissa toki niissäkään ei ole mitään järkeä, eikä niissä ole kyllä rahasta kyse, kun tuplasti saman verran rahaa on riittänyt esimerkiksi turkistarhauksen lisätukiin. [Puhemies koputtaa] Myös sosiaaliturvaleikkaukset osuvat kipeästi kulttuurialan ihmisiin, [Puhemies koputtaa] ja kulttuuria kuritetaan arvonlisäverotusta nostamalla. [Puhemies: Kiitoksia!] Toivon todella muutosta hallituksen kulttuuripolitiikkaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-02-19T15:41:08,2025-02-19T15:42:32,Hyväksytty,1.1 2025_9_66,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Ledamot Wickström, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,sv,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_67,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Stort tack till minister Talvitie för den här kulturpolitiska redogörelsen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,sv,Henrik Wickström,1501,2025-02-19T15:42:32,2025-02-19T15:42:36,Hyväksytty,1.1 2025_9_68,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! ""Kulttuuri kuuluu jokaiselle"", kaikuu täällä salissa, ja en ole asiasta eri mieltä. Tavoite on suurenmoinen. Sen toteutumiseen ei kuitenkaan päästä leikkaamalla kulttuurista, leikkaamalla pienituloisten suomalaisten arjesta tai nostamalla kulttuuripalveluiden hintaa. Kulttuuripoliittinen selonteko on 80-sivuinen juhlapuhe kulttuurille, taiteelle ja osallisuudelle, mutta me tiedämme varsin hyvin, että juhlapuheilla ei vielä vähene kulttuurin sosioekonominen tai alueellinen eriarvoisuus tai epävarmuus taiteen tekijöiden arjessa. Arvoisa ministeri, keskustelua seuraavat kulttuurin tekijät ja kokijat odottavatkin vastausta siihen, lähdetäänkö tämän selonteon kirjauksia toteuttamaan vai leikataanko lisää. Arvoisa ministeri, lopulta vain teoilla voidaan osoittaa, että kulttuuri kuuluu jokaiselle, vain teoilla voidaan osoittaa, että me haluamme vaalia sivistystämme ja demokratiaamme. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-02-19T15:43:48,2025-02-19T15:45:00,Hyväksytty,1.1 2025_9_69,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_70,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Harakka sanoi, että tämä olisi fantasiakirjoitusta. Mielestäni se on aikamoinen märkä rätti niille ihmisille, niille asiantuntijoille, jotka ovat osallistuneet tämän kulttuuripoliittisen selonteon vision kirjoittamiseen. Toiseksi: Täällä on puhuttu paljon myös leikkauksista. Kyllä, tällä hetkellä leikataan kulttuurista. Edustaja Koponen sanoi tuossa, että se on yli miljardi, mitä kulttuuriin menee, ja jos siitä leikataan 17 miljoonaa, niin jokainen järkevä ihminen voi katsoa tätä, kuinka paljon se sitten lopulta on. Tähän painotan myös sitä, että kun todennäköisesti seuraavalla hallituksella tulee olemaan suunnilleen samanlainen sopeuttamistarve kuin tällä hallituksella, niin sitten katsotaan, ketkä pystyvät niitä prioriteetteja tekemään. Arvoisa puhemies! Kysyisin tekoälystä. Tekoälyä vähän sivutaan myös tässä visiossa, mutta tekoäly ei ole enää työkalu, vaan se on itsenäinen kulttuurin tuottaja ja tulee mullistamaan kulttuurin tuotantoprosessit, tekijänoikeudet, jopa taiteilijan roolin. Tämä varmasti on semmoinen kysymys, joka tulee meille eteen [Puhemies koputtaa] todella nopeasti seuraavien vuosien aikana. Haluaisin kuulla ministerin mietteitä tästä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-02-19T15:45:00,2025-02-19T15:46:19,Hyväksytty,1.1 2025_9_71,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_72,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme erittäin tärkeän asian äärellä, ja haluankin kertoa siitä, kuinka suuri merkitys kulttuurilla minulle on ollut. Oman lapsuuteni olen saanut leikkiä kaikki kesät, lapsuuden kesät, teatterin lavasteitten äärellä. Rakas isoveljeni oli näyttelijä, ja koko perhe osallistui yhteiseen harrastukseen. Isä rakensi lavasteita, minä opettelin sanoja. En koskaan uskaltanut mennä teatterin lavoille, mutta se, mitä sain sieltä, kun joka kesä kuulin niitä tarinoita Peppi Pitkätossusta, Ronja, ryövärintyttärestä ja muista upeista hahmoista, oli se, että ne opettivat sen, että minustakin voi tulla mitä tahansa, minä voin haaveilla ja haaveillani on merkitystä. Lapsille ja nuorille on todella tärkeätä, että ihmiset kaikista eri lähtökohdista pääsevät kuluttamaan ja pääsevät kulttuurin äärelle. Tästä olenkin erittäin huolissani. Tilanne maakunnissa on oikeasti todella haastava. Kulttuurikenttä ja toimielimet ovat kertoneet, kuinka suuri merkitys näillä leikkauksilla on. [Puhemies koputtaa] Haluaisinkin nyt kysyä ministeriltä: eikö kaikilla lapsilla ja nuorilla oikeasti pitäisi olla oikeus päästä kulttuurin äärelle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-02-19T15:46:19,2025-02-19T15:47:39,Hyväksytty,1.1 2025_9_73,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nieminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_74,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Lämmin kiitos tästä kulttuuripoliittisesta selonteosta, joka on todella odotettu. Se ei ole mikään fantasiakirjoitus. Toivon todella näin, että tästä ei edes ajatella tällä tavalla, sillä siihen on todellakin osallistunut moni asiantuntija työstämään sitä. Ja voin kulttuurin monikäyttäjänä kertoa myös ja välittää terveiset monelta kulttuuritoimittajalta, jotka ovat olleet todella tyytyväisiä ja odottavat nyt tämän selonteon täytäntöönpanoa. Suomen kulttuuri on rikas ja monimuotoinen kokonaisuus, joka heijastaa maan pitkää historiaa, perinteitä ja kansallista identiteettiä. Suomen kieli on ainutlaatuinen, ja kansallinen, perinteinen kulttuuriperintö on osa keskeisiä tekijöitä, jotka ovat muovanneet tätä kansakuntaa ja sen asemaa maailmassa. Meidän täytyy muistaa tosiaan, että kulttuuriperintö ja kieli ovat ne, minkä takia me täällä teemme työtä, jotta meidän tulevaisuuden lapsilla ja tulevaisuudella olisi myös jotain kiinnekohtaa siihen, missä kasvaa ja elää. Toivonkin todella, että tämä hallitus tekee kaiken sen eteen, että meillä [Puhemies koputtaa] kulttuuriperintö elää vahvana myös tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-02-19T15:47:39,2025-02-19T15:48:56,Hyväksytty,1.1 2025_9_75,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_76,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! On arvovalinta se, minkä te olette tehneet, perussuomalaiset ja kokoomus, että te leikkaatte kulttuurista ja taiteesta näin historiallisen paljon. Olisi reilua ja rehtiä puolustaa sitä arvovalintaa. Te annatte terveysjäteille puoli miljardia, te annatte rikkaille, mutta taiteesta ja kulttuurista te leikkaatte ja täällä vielä ylimielisesti väitätte, että nämä leikkaukset ovat vain minimaalisen pieniä. Onko Koposella kanttia mennä sanomaan sinne maakuntaan, josta teatteri on lähtenyt, josta museo on lähtenyt, josta taiteen tekijöiltä on toimeentulon kautta leikattu, että nämä ovat vain pikkusia roposia, mitä leikataan? Minusta on käsittämätöntä myös se, että kulttuuri ja taide tuntuvat olevan semmoinen kenttä, josta on kyllä lupa puhua kauniisti, niin kuin täällä ollaan nähty, viitaten menneisiin aikoihin, mutta rahoituksesta ei tarvitse puhua mitään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-02-19T15:48:56,2025-02-19T15:50:00,Hyväksytty,1.1 2025_9_77,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kilpi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_78,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän jokaisen pitäisi ymmärtää vallitseva todellisuus ja se haastava taloustilanne varsinkin, missä me elämme, ja voin vakuuttaa, että kyllä se kulttuurialallakin ymmärretään. [Pia Lohikoski: Se on arvovalinta!] Jos emme tee oikeita, riittäviä ratkaisuja, niin joudutaan tekemään se ratkaiseva leikkaus, jossa hyvinvointivaltiosta leikattaisiin se hyvinvointi pois. Kukaan ei halua semmoista. [Veronika Honkasalo: Tehän leikkaatte!] Leikkaukset ovat kulttuurialalle vaikeita, kyllä. Pienilläkin leikkauksilla on isot vaikutukset, mutta edelleenkin siellä on se reippaasti yli tuhat miljoonaa, mitä sitä rahoitetaan. Arvoisa ministeri, tuossa puheessani nostin esille tarvetta löytää uusia keinoja rahoittaa ja viedä eteenpäin kulttuuria. Suomihan on pieni kielialue, ja kulttuuriviennissä meillä on hurja vienti- ja kasvupotentiaali. Pohjoismaisessa vertailussa me jäämme kyllä tässä asiassa todella pahasti takamatkalle, ja kysyisinkin nyt ministeriltä: millaisia keinoja nyt olisi, että saataisiin suomalaisen kulttuurin vientiä vahvistettua [Puhemies koputtaa] ja sitä kautta myöskin kasvua, mitä olisi kyllä runsaasti tarjolla. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-02-19T15:50:01,2025-02-19T15:51:19,Hyväksytty,1.1 2025_9_79,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_80,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalainen kulttuuri on enemmän ja laajempaa kuin valtion tukema taide tai viralliset kulttuurilaitokset. Se on meille kieli, arvot, perinteet ja tapa elää. Se on jokapäiväistä elämäämme, yhteisöllisyyttämme ja historiaamme. Kulttuuri kumpuaa kansasta, suomalaisista itsestään. Se yhdistää ja vahvistaa maatamme. Puhemies! Valtion tehtävä on vaalia ja vahvistaa suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria. Suomi on pieni kielialue, ja ilman määrätietoista työtä sen asema voi heikentyä. Mielestäni tämä on yksi keskeisimmistä asioista, kun puhumme kulttuuripolitiikasta. Puhemies! Kulttuuripolitiikkaa ei voi rakentaa pelkästään julkisten tukien varaan. Aivan kuten perussuomalaisten ryhmäpuheessa kuulimme, haluaisimme nähdä tulevaisuudessa enemmän markkinaehtoisuutta ja yksityistä mesenaattitoimintaa, joka antaa tekijöille vapautta ja mahdollisuuden menestyä omilla ansioillaan. Kulttuurin tulee olla elinvoimaista ja juurtunut kansan pariin, ei vain keinotekoisesti tuettua ja ylhäältä ohjattua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-02-19T15:51:19,2025-02-19T15:52:27,Hyväksytty,1.1 2025_9_81,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eloranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_82,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen kulttuuripoliittinen selonteko tunnistaa hyvin kulttuurin laajan merkityksen niin alueiden elinvoiman, hyvinvoinnin kuin taloudenkin suhteen. Selontekojen tulisi kuitenkin aina rakentua totuudenmukaiselle pohjalle. Tässä on nyt valtava ero selonteon kauniiden sanojen ja niiden hallituksen tekojen välillä. Hallituksen kulttuuribudjettiin tälle vuodelle tekemät isot säästöt, kolme prosenttia, lähtevät kokonaisuudesta pois, ja ne vievät kyllä pohjan tämän selonteon toteuttamiselta. Sen vuoksi me tarvitaan nyt ja hallituksen pitäisi tehdä tiekartta kulttuuribudjetin vahvistamiseksi tulevina vuosina, jotta rahoitus vastaa näitä selonteon kauniita tavoitteita, ja katson, että pitkän aikavälin tavoitteena pitäisi olla se yksi prosentti valtion budjetista, niin kuin monet tahot ovat jo pitkään tavoitelleet. Arvoisa ministeri Talvitie, voitteko te nyt uutena ministerinä luvata, että puolustatte kulttuuria kevään riihessä ja teette kaikkenne, että saadaan suunnanmuutos kulttuurin rahoitukseen? Ja voitteko luvata, ettei ainakaan kulttuurin kenttään enää kohdisteta yhtään uusia leikkauksia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2025-02-19T15:52:27,2025-02-19T15:53:35,Hyväksytty,1.1 2025_9_83,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_84,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä keskustelu on tosi hyvä esimerkki siitä, miten puheet ja teot ovat ristiriidassa hallituspuolueilla. Täällä peräänkuulutetaan myös suhteellisuudentajua. Minäpä kerron teille vähän suhteellisuuksista. Mikähän mahtaa olla semmoinen festivaali, jossa rahoitetaan 80 prosenttia yksityisesti eli pääsylipputuloilla ja 20 prosenttia julkisella tuella, ja tämä ala on vielä sellainen, että maailmalla ei tällaista toista ole? Sattuu olemaan vielä maailman paras festivaali, se on Savonlinnan Oopperajuhlat. Mutta tämä 20 prosentin pätkä julkista tukea on äärimmäisen tärkeä siinä, että se pystyy olemaan jatkossakin maailman paras festivaali. Toinen esimerkki, sattumalta Savonlinnasta: Siellä on vedetty 10 prosenttia pois teatterilta, 10 prosenttia orkesterilta. Se on aivan valtava määrä. Vaikka tässä teidän kokonaisuudessa se on pieni määrä, se tarkoittaa sitä, että sieltä saattaa loppua näitä tärkeitä elinvoimatekijöitä, ja sitten 150 kilometriä, 200 kilometriä, on lähimpään teatteriin, orkesterinäytöksiin. [Puhemies koputtaa] Minusta tässä on sitä suhteellisuudentajua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-02-19T15:53:35,2025-02-19T15:54:55,Hyväksytty,1.1 2025_9_85,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_86,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan nostaa vielä tekijöiden roolin. Luovilla aloilla on tyypillistä tehdä töitä freelancerina vuoroin ansio- ja vuoroin yrittäjätyössä ja rahoittaa työtä apurahoin. Tuttuja ongelmia alan työntekijöille ovat epävarmuus oikeudesta työttömyysturvaan ja työvoimaviranomaisten ja -kassojen ennakoimattomat päätökset. Yhdistelmävakuutus on keino helpottaa erilaisten töiden tekemisen muotoja ja yhdistämistä, ja on hienoa, että se on nyt etenemässä. Voisiko ministeri varmistaa tässä kohtaa, että myös apurahoilla työskentelevät saadaan vakuutuksen piiriin? Tärkeää olisi huolehtia myös siitä, ettei vakuutusten maksu nouse liian korkeaksi. Myös koko taiteilija-apurahajärjestelmä vaatii kehittämistä. Sen merkitys on kulttuuripoliittisesti erittäin suuri, vaikka itse tässä kulttuuribudjetissa sen osuus on vain kolme prosenttia. Taiteilija-apurahan taso tulisi sitoa yleiseen tulokehitykseen ja kuroa umpeen kuoppa, joka vuosikymmenten aikana on syntynyt. Taiteilijoita tarvitaan, että syntyy taidetta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-02-19T15:54:55,2025-02-19T15:56:07,Hyväksytty,1.1 2025_9_87,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_88,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Valitettavasti perussuomalaisten ja kokoomuksen riveistä vähäteltiin kulttuurin leikkauksia. Edustaja Koponen ei ole huomannut entisen kotipaikkansa Keski-Uudenmaan Teatterin yli 17 prosentin leikkausta teatterin budjettiin, valtionosuuteen. Elämme juuri nyt sellaisia aikoja, jolloin ihmiset tarvitsisivat henkistä kriisinkestävyyttä. Tarvitsisimme niitä yhteisiä kokemuksia, joita taide ja kulttuuri tuottavat. Taiteen ja kulttuurin kautta moni saa sanoitettua sitä, mitä ei ehkä muuten saisi, ja tämä on välttämätöntä hyvinvoinnille ja palautumiselle tällaisina aikoina, joita nyt elämme. Kulttuurialan merkitys osana huoltovarmuutta on noussut monissa puheissa esiin, ja kysynkin arvoisalta ministeriltä: miten tämä näkökulma otetaan huomioon nyt, kun seuraavan kerran jälleen riihessä kulttuurin ja taiteen rahoituksesta päätetään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-02-19T15:56:07,2025-02-19T15:57:15,Hyväksytty,1.1 2025_9_89,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Ollikainen, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_90,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Ärade talman! Det är viktigt att vi ger barn och unga möjlighet till en kulturkontakt, och jag anser att det är viktigt att konsten och scenkonsten får en starkare roll i framtidens skola. Det är viktigt med tanke på förmågan att uttrycka sig, förverkliga sig själv, delaktigheten, kritiskt tänkande, empati, psykiskt välmående, och det är egenskaper som man behöver alltmer av i framtiden.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2025-02-19T15:57:15,2025-02-19T15:57:43,Hyväksytty,1.1 2025_9_91,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Fatim,Diarra,Kansanedustaja,VIHR,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Arvon ministeri, täällä on puhuttu paljon kauniita ja hienoja asioita lapsista ja lastenkulttuurista, ja mehän tiedetään, että lasten oikeus kulttuuriin mainitaan YK:n lasten oikeuksien perussopimuksessa. Varmimmin kaikki lapset kuitenkin pääsevät kokemaan kulttuurin, mikäli kulttuuri on osana varhaiskasvatusta tai sitten koulupäivää. Tämän takia toimeenpanoon pitäisi laittaa enemmän huomiota. Meillähän on jo hyviä toimijoita, jotka tekevät tätä lastenkulttuuria osana varhaiskasvatusta ja koulupäivää, ja niitä ovat Lastenkulttuurikeskusten liitto, Koulukino, Konserttikeskus ja Lukukeskus. Meillä on valmiita malleja, mitä voidaan paremmin integroida siihen koulupäivään ja varhaiskasvatukseen. Samaan aikaan meidän tulee myös ottaa kulttuurikasvatussuunnitelmat velvoittavaksi osaksi kaikkien koulujen opetussuunnitelmaa. Sitten ehkä loppuun vielä Taidetestaajat: Taidetestaajat on valtavan onnistunut, hieno projekti, jossa jokainen suomalainen kahdeksasluokkalainen pääsee kokemaan kulttuuria hienolla tavalla. Mutta Taidetestaajien rahoitus on ollut kuitenkin erilaisten säätiöiden rahoittamaa, ja on puhuttu jo vuosia siitä, miten tämä taiteen ja kulttuurin menestystarina pitäisi saada valtion budjettiin, niin että tämä jatkuvuus säilyisi. Tämän vuoksi kysynkin ministeriltä: voidaanko Taidetestaajat [Puhemies koputtaa] ottaa osaksi valtion budjettia? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Fatim Diarra,1489,2025-02-19T15:58:38,2025-02-19T15:59:54,Hyväksytty,1.1 2025_9_92,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Poutala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_93,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Mika,Poutala,Kansanedustaja,KD,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on keskusteltu paljon rahoituksesta, ja otetaan siihen nyt hieman vielä eri näkökantaa. Suomalaiset käyttävät tilastojen perusteella kulutusmenoistaan huomattavasti pienemmän siivun kulttuuripalveluihin kuin muissa Pohjoismaissa. Keskustelu on toistaiseksi pyörinyt tiiviisti julkisen rahoituksen ympärillä, mutta täytyy muistaa, että sitäkin merkittävämpi kulttuurin rahoittaja on aivan tavalliset kotitaloudet. [Veronika Honkasalo: Pienituloiset, joilta te leikkaatte!] Jos kulttuurin halutaan edelleen menestyvän, on vastuu myös jokaisella kulttuurin ystävällä. [Veronika Honkasalo: Sano tuo pienituloiselle!] Viimeksikin tässä salissa ehdotin, että kaikki kynnelle kykenevät tekisivät jotain, mistä on hyötyä paitsi itselle myös yhteisesti. Siitähän nousi poru. Teen sen silti uudestaan, joten: ostetaan kirjoja, taidetta, käydään elokuvissa, museoissa, teattereissa ja konserteissa. 90 vuotta sitten Kulttuurirahaston pääoman keruuseen osallistui koko kansa. Voimme tehdä sen uudelleen kuluttamalla jokainen kotimaista kulttuuria pikkuisen enemmän.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Mika Poutala,1495,2025-02-19T15:59:54,2025-02-19T16:01:04,Hyväksytty,1.1 2025_9_94,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Onko nyt joku, joka ei ole vielä saanut puheenvuoroa? Näyttää olevan. — Ovaska oli siellä niin terhakkaana, että saa puheenvuoron. Sitten mennään ministeripuheenvuoroon ja sitten mennään listalle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_95,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vuorosanatkin ovat valmiina. Jäin pohtimaan tuota — oliko edustaja Kilpi, joka sanoi — että kulttuuriviennissä on suuret mahdollisuudet, mutta onko nyt niin, että kulttuuriviennistäkin leikataan? [Hanna Kosonen: Kyllä! — Vasemmalta: Kyllä!] Eli sitä täytyisi ehkä puoliväliriihessä vielä pohtia, jos siihen jotain panostusta voitaisiin hakea. Toinen on tietysti tämä arvonlisäveron korotus, mikä myöskin osui kovasti. Kun 10:stä 14:ään korotettiin, niin se näkyy noissa lippujen hinnoissa ja monessa muussa. Mutta viimeisenä haluaisin nostaa vielä meidän tekijät kyllä tähän keskusteluun. Mehän harrastamme ja käymme osallistumassa teattereissa ja konserteissa, ja se on siinä, mutta harvoin tulee mietittyä niitä ihmisiä, jotka siinä taustalla ovat tekemässä, tuottamassa, näyttelemässä, soittamassa ja niin edelleen. Nyt tällä hetkellä, kun työllisyystilanne on tällainen, aikuiskoulutustuki on päättynyt ja taiteilijoilla on pelko omasta työstään, niin he eivät myöskään uskalla lähteä puolustamaan sitä kulttuuria niissä omissa laitoksissaan, koska pelkäävät joutuvansa työttömiksi. Miten, ministeri, te puolustatte näitä tekijöitä, näitä osaajia jatkossa entistä voimakkaammin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-02-19T16:01:24,2025-02-19T16:02:38,Hyväksytty,1.1 2025_9_96,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Nyt mennään ministerin puheen… [Välihuuto] — Anteeksi? [Marko Kilpi: Nimi mainittu, vastauspuheenvuoro!] — No, vastauspuheenvuoro, edustaja Kilpi. [Vasemmalta: Ai tällä tavalla saa!] Sen jälkeen ministeri. Otetaan tarvittaessa lisää debattia, jos tarve vaatii.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_97,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitän, arvoisa rouva puhemies! Kyllä Ovaska tuossa todisti aivan oikein, vain puolittain, että omassa puheenvuorossani otin esille tuon viennissä olevan suuren potentiaalin. Kyllä, mutta minä sanoin siinä myös, että meidän pitää etsiä uusia tapoja tehdä kulttuuria, viedä sitä eteenpäin ja saada kulttuuriin rahoitusta. Se on se haaste, mihinkä meidän kaikkien pitää kyllä sitten osallistua, että me saadaan kulttuuria kehitettyä ja saadaan se kukoistamaan, ja kun saadaan sitä vientiä, niin suomalainen kulttuuri kyllä sitten tulee maailmalla huomatuksi ihan eri tavalla. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-02-19T16:02:48,2025-02-19T16:03:45,Hyväksytty,1.1 2025_9_98,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Otetaan Harakka ja Strandman vielä, ja sitten on pakko mennä jo eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_99,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Pyysin jo aikaisemmin, kun nimeni mainittiin edustaja Wallinheimon puheenvuorossa... [Sinuhe Wallinheimo nousee ylös ja pyytää vastauspuheenvuoroa — Naurua] Hän moitti minua siitä, että käytin sanaa ”fantasiakirjallisuus” tätä erinomaista asiakirjaa kuvatessani, mutta kyllähän se on ihan totta, kyseessä on siis räikeä ristiriita todellisuuden ja toivetilan välillä. Toinen vaihtoehtoinen kirjallisuudenlaji on tietenkin maaginen realismi, jossa tapahtuu ihmeitä, kuten täällä moneen kertaan toistettu ajatus siitä, että kulttuurin arvovalta nousee sitä mukaa, kun sen rahoitus laskee. Tämä ei ole mahdollista. Kerta kaikkiaan tilanne on se, että arvovalinta on se, että sama summa, joka leikataan kulttuurilta ja joka on sille kohtalokas, on varaa antaa metsänomistajalle lisäpanokseksi puukauppaan. Se tarkoittaa samalla sitä, että 26 taidelaitosta poistuu kokonaan yhteiskunnan tuen piiristä, ja ne aion kyllä luetella, joka ikisen. Ne jääkööt tänne kalvamaan jokaisen omaatuntoa, ketkä tähän tarpeettomaan leikkaukseen ovat syyllistyneet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-02-19T16:03:45,2025-02-19T16:04:59,Hyväksytty,1.1 2025_9_100,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,Ja vielä Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_101,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vaikeina aikoinakin ja maailmanpolitiikan myrskyissä kulttuuri on tärkeätä. Kulttuuri — musiikki, laulu, tanssi, elokuvat ja teatteri — tuo voimaa ja aivan tutkitusti kiinnostaa kaikkia suomalaisia ja tietysti myös perussuomalaisia. Mutta vastuullinen päättäjä ja jokainen aikuinen ihminen osaa laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Tällaisessa ajassa tarvitaan rohkeutta uudistaa ja uudistua. Vakaa talous ja turvallinen yhteiskunta on myös kulttuurialojen etu. Siksi tämä hallitus korjaa tätä perustaa. Kulttuuri ei aina maksa mitään. On selvää, että kun maamme velkataloutta joudutaan tasapainottamaan, ei kulttuurialakaan voi jäädä leikkausten ulkopuolelle. Ja muistutan, että leikkauksista huolimatta kulttuuria tuetaan Suomessa tämän hallituksen toimesta edelleen mittavasti, noin miljardilla eurolla valtion talousarvion eri momenteilta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-02-19T16:04:59,2025-02-19T16:05:58,Hyväksytty,1.1 2025_9_102,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"No niin, ja otetaan tässä välissä lyhyt ministerin puheenvuoro. Sitten vielä debattia jatketaan, ja nyt on kuitenkin tämä pyyntönappula laitettu kiinni, elikkä enempää ei saa näitä vastauspuheenvuoroja. Nämä otetaan, täällä on 13 nimeä. Otetaan ne, mutta nyt on ensin lyhyt ministerin puheenvuoro. — Ministerille tiedoksi, että te saatte vielä yhden puheenvuoron lopuksi, eli nyt vain kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_103,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Mari-Leena,Talvitie,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Vastaan lähinnä nyt näihin kysymyksiin, joita edustajat täällä esittivät, muun muassa edustaja Razmyar, Nasima, tästä kulttuurialojen kasvupaketista ja siitä potentiaalista. Tosiaan TEM ja OKM valmistelevat tällä hetkellä tällaista kasvustrategiaa, ja tavoite on nimenomaan niin, että tähän puoliväliriiheen liittyvät toimenpide-ehdotukset ovat sitten tässä strategiassa. Se tähtää siihen päätöksentekoon huhtikuun loppupuolelle. Sitten tästä, mitkä ovat nämä keskeiset toimenpiteet: Tämän eduskuntakäsittelyn ja sen, kun sivistysvaliokunta tuottaa sen mietinnön, pohjalta tehdään sitten tämä toimenpidesuunnitelma, ja nimenomaan sen takia täällä ei ole niitä konkreettisia asioita. Ja kuten kaikki asiakirjaan tutustuneet ymmärtävät, visio on todellakin sinne vuoteen 2040. Se voi siis kuulostaa siinä mielessä fantasiatekstiltäkin, koska visiot usein ovat korkealentoisia. Ajattelen niin, että jos ei olisi sitä visiota sinne 2040:lle, vaan toteaisimme vain nykytilan ja sen, mitä me haluaisimme kehittää, niin se ei olisi sitten se, millä haluaisimme mennä sinne 2040-luvulle. Wallinheimo kysyi tästä tekoälystä. Kulttuuripolitiikassa ovat tekijänoikeudet todella tärkeässä roolissa, ja se myös haastaa nyt tässä tekoälyn ja digitalisaation keskellä. Se voidaan nähdä myös luovien alojen vauhdittajana, kuten selonteossakin on otettu esiin, mutta tämä tekoälyn hyödyntäminen kaikkineen kyllä vaatii kansainvälisiä yhteissopimuksia ja myös EU-tason ratkaisuja. Näitä tulee jatkaa, ja niitä olen yhdessä komissaaritapaamisessa jo ottanut esiin ja tulen ottamaan myöskin perjantain komissaaritapaamisessa esiin. Sitten on tärkeätä, mitä Elovaara nosti tästä luovien alojen toimijoiden huomioimisesta vahvemmin ja muun muassa Wikström ja Forsgrén tästä kuntien suuresta roolista. Kunnat tosiaan tukevat yli miljardilla meidän kulttuuriamme. Se on sama panostus kuin valtioltakin, ja kevään osalta on tärkeää, että käydään sivistys- ja kulttuuripoliittista keskustelua myös kuntavaalien osalta. Edustaja Tynkkynen kysyi, olenko sitoutunut Ylen parlamentaarisen ryhmän linjauksiin. Olin myös viime vuonna osa sitä, osallistuin siihen parlamentaariseen työskentelyyn ja olen siihen vahvasti sitoutunut. — Jatkan vastauksia seuraavassa puheenvuorossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2025-02-19T16:06:04,2025-02-19T16:09:32,Hyväksytty,1.1 2025_9_104,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Joo, selvä. Huomasinkin, että ministeri ei ollut saanut tässä debatin aikana lainkaan puheenvuoroja, mutta saatte pidemmän puheenvuoron tuossa lopussa. — Meillä on aikaa vähän vajaa puoli tuntia, tätä rajoitettua aikaa, mutta kaikki ne, jotka ovat kerinneet nimen tänne jo laittaa, saavat puheenvuoron, 13 kappaletta. — Tämän aloittaa edustaja Hänninen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_105,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kulttuurilla on valtava merkitys aluekehitykselle, ja Oulun kulttuuripääkaupunkivuosi 2026 on tästä erinomainen esimerkki. Se tarjoaa mahdollisuuden nostaa pohjoisen Suomen kulttuurielämää kansainväliseen valokeilaan. Se edistää matkailua ja tuo alueelle investointeja ja työpaikkoja. Tätä kehitystä tuetaan varmistamalla, että meillä on poliittinen yhteisymmärrys kulttuurialan pitkän aikavälin näkymistä ja mahdollisuuksista. Vain se luo kulttuurialalle vakaan pohjan kehittää ja rakentaa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-19T16:09:52,2025-02-19T16:10:52,Hyväksytty,1.1 2025_9_106,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Gebhard, poissa. — Edustaja Aittakumpu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_107,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on ollut hyvin mielenkiintoista keskustelua. Vasemmistollehan tuntuu kelpaavan aina mikä tahansa, kunhan joku muu, kuten valtio, sen maksaa. Mutta kyllähän se niin on, että taiteilijakin elää mieluummin omalla työllään kuin yhteiskunnan tukien varassa. Mitä oppositio itse on tehnyt sen eteen, että suomalaiset taiteilijat voisivat elää oman työnsä varassa? Se on mielenkiintoinen kysymys. Mielenosoituksissa kyllä meuhkataan ja täällä voivotellaan, mutta mitä olette tehneet asian eteen? Kauniita puheita, fantasioita, riittää. [Timo Harakka: Te olitte itse oppositiossa!] Nyt hallitus on suunnannut esimerkiksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahaa myöskin luoville aloille, ja on perustettu neuvottelukunta alan kasvun tukemiseksi, jotta ala voisi kansainvälistyä, jotta suomalainen luova ala pärjäisi, kulttuurin ja taiteen tekijät voisivat elää omalla työllään. Tämä on keskeistä. Ja hallitus poistaa työnteon kannustinloukkuja. On tärkeää, että työnteko on myöskin taiteilijalle aina kannattavaa. Joku laittoi vihreistä turkikset ja kulttuurin vastakkain. Eihän turkistuotantoa käytännössä tueta ollenkaan muuta kuin kriisituilla, muutamia miljoonia ehkä vuodessa. Kulttuurille puolitoista miljardia vuodessa. On täysin naurettavaa laittaa nämä kaksi alaa vastakkain. [Saara Hyrkön välihuuto — Puhemies koputtaa] Pitäisikö turkiksille antaa yhtä paljon kuin kulttuurille?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-02-19T16:10:52,2025-02-19T16:12:08,Hyväksytty,1.1 2025_9_108,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Pauli.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_109,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä on yksi ryhmä, joka helposti jää kulttuuripalveluissa hieman syrjään, ja he ovat niitä, jotka ovat digitaidoiltaan heikommassa asemassa. Meillä on noin neljännesmiljoona ihmistä, jotka eivät ole käyttäneet internetiä ollenkaan, heillä ei ole valmiutta sitä käyttää. Yhä suurempi osa palveluista, myös kulttuuripalveluista, siirtyy verkon taakse. Jos haluaa varata konserttilippuja ynnä muita vastaavia, festivaalilippuja, niin nekin täytyy varata verkon kautta. Minkälaisia ajatuksia tämä herättää teissä, ja mitä keinoja meillä on lähestyä näitä ihmisiä ja auttaa heitä eteenpäin? Tämä on kysymys ja haaste, joka on ollut jo pitkään olemassa. Se ei ole tämän hallituksen asia. Se on meidän kaikkien asia yli hallituskausien. Selonteossakin sanotaan, että ikääntyneiden kulttuurikäyttäytyminen, kulttuurin kulutus, laskee ikääntymisen myötä, ja ilman digitaitoja tilanne on entistä heikompi. [Timo Harakka: Hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-02-19T16:12:08,2025-02-19T16:13:25,Hyväksytty,1.1 2025_9_110,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sarkomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_111,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hieman huolestuttaa tämä opposition synkkä ote. Ette yhdessäkään puheenvuorossa ole nähneet mitään hyvää niissä toimissa, joita kulttuurin puolesta tämäkin hallitus on tehnyt. [Antti Kurvinen: Kyllä keskustalaiset ainakin!] Tämä on todella huolestuttavaa. Tässä tilanteessa tarvitaan toivoa ja myönteistä yhteistyötä. Selonteossa, arvoisa ministeri, on luvattu selvitys kirja-alasta, ja sen pohjalta on luvattu tehtävän toimenpideohjelma kirjallisuuden tukemiseksi. Tämä on erittäin tärkeää. Tiedustelen, miten tämä on ajateltu aikataulutettavan. Odotellaanko, että eduskunta käsittelee tämän selonteon, vai voitaisiinko laittaa — vai onko jo laitettu — käyntiin tämä selvitys kirja-alasta? Maailma on sellainen, että suomalainen kirjallisuus, kotimainen kirjallisuus, tarvitsee oman toimenpideohjelmansa, ja tiedustelisin tätä aikataulua ja myöskin sitä, missä mennään Celia-kirjaston ja verkkokirjahyllyjen korvausten kuntoon laittamisessa. Tiedän, että paljon selvityksiä on tekeillä, mutta milloin saamme niistä enemmän tietoa eduskuntaan? [Inka Hopsu: Tärkeä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2025-02-19T16:13:25,2025-02-19T16:14:32,Hyväksytty,1.1 2025_9_112,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_113,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä aikaisemmin kuultiin aika härskiä populismia keskustan Ovaskan suulla siitä, että perussuomalaiset vastustaisivat kulttuuria ja tätä selontekoa. Nimenomaan meidän lausuntomme liittyi tähän luonnosvaiheeseen, ja sitä vastustivat erittäin monet muutkin tahot, kuten Kansallisgalleria, Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus ry, Pirkanmaan Tanssin Keskus ry, Suomen Viron-instituutti, työ- ja elinkeinoministeriö, vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, Kotkan kaupunki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura — lista on todella pitkä. Haluan sanoa tässä, että olen itse kuvataiteisiin erikoistunut opettaja ja puolet elämästäni olen tanssinut tanssiteatterissa ja vienyt suomalaisen kansantanssin kulttuurin ilosanomaa ympäri maailmaa. Olen kulttuurin ystävä. On todellinen saavutus, että tässä Suomen erittäin haastavassa taloudellisessa tilanteessa me pystymme edelleen tukemaan kulttuuria yli miljardilla eurolla, ja se on todellakin ylpeyden aihe.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-02-19T16:14:32,2025-02-19T16:15:43,Hyväksytty,1.1 2025_9_114,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_115,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lyhyesti vain tästä metsätalouden verotuksesta, jonka edustaja Harakka nosti esille. Ei ole mitenkään perusteltua se, että otetaan joku verokohta vaikka jostakin metsänomistajien verotuksesta ja asetetaan se kulttuurin kanssa vastakkain. [Timo Harakan välihuuto] Sen karmeampaa populismia harvoin tulee kuulleeksi. [Timo Harakan välihuuto — Pekka Aittakummun välihuuto] Katsokaapa, arvoisa edustaja Harakka, jos hiljentyisitte kuuntelemaan edes kerran, niin ymmärtäisitte, mistä on kysymys. [Pekka Aittakumpu: Harakka fantasioi!] Katsokaapa vain Suomen metsänjalostuksen historiaa. Mäntässä G. A. Serlachius on pistänyt valtavat rahat kulttuuriin — kannattaa käydä G. A. Serlachiuksen taidemuseossa. Samoin käykää Lustossa Punkaharjulla Suomen Metsämuseossa: siellä on aivan valtava läpileikkaus Suomen metsätaloudesta, miten me menestymme. Älkää ihmeessä olko tällaisia populisteja. [Timo Harakka pyytää vastauspuheenvuoroa] Jos metsäteollisuuden tuotanto ja se hyvä, mitä ne ovat tälle maalle tehneet, pistetään alas, niin siinä muuten kärsii sitten moni muukin kulttuuri kuin teidän edustamanne kulttuuri, joka taitaa olla semmoista ylätason kulttuuria, jossa vain raha ratkaisee.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-02-19T16:15:43,2025-02-19T16:16:45,Hyväksytty,1.1 2025_9_116,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_117,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Korona-ajasta on kulttuurialan näkökulmasta vaikea keksiä mitään hyvää sanottavaa, mutta yksi iso asia tulee mieleen, ja se on se, että se kirkasti kulttuurin merkitystä. Tai ainakin niin luulin ja toivoin. Tämä kriisi osoittikin kulttuurin merkityksen kouriintuntuvasti ihmisille, koska elämä ilman niitä teatterin penkkejä ja museoiden rauhaa, keikkojen hehkua oli vähän omituista ja hailakkaa. Mutta miten kävi kulttuuripolitiikalle? Itse toivoin, että tästä kriisistä versoisi parempaa ja puoluerajat ylittävää ymmärrystä kulttuurin mittavista vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin, talouteen, työllisyyteen, verotuloihin, yhteiskunnan vakauteen ja osallisuuteen, ymmärrystä kulttuurialan valtavasta potentiaalista myös taloudellisen kasvun veturiksi, ymmärrystä kulttuurin merkityksestä yhteisöille, alueille, kunnille ja niiden elinvoimalle. Toivoin, että jatkossa tiukan paikan tullen kulttuurin puolustaminen olisi itsestäänselvyys eikä asia, jonka puolesta pitää hikipäässä kamppailla. Siksi tuntuu turhauttavalta, että täällä moni tuntuu olevan niin irti siitä todellisuudesta, missä kulttuuriala näitä leikkauksia ottaa vastaan. Ne tulevat heikentämään kulttuurin [Puhemies koputtaa] saavutettavuutta etenkin siellä harvaan asutussa Suomessa, [Puhemies: Aika!] missä kipeästi tarvittaisiin [Puhemies koputtaa] sitä elinvoimaa, pitovoimaa [Puhemies: Aika!] ja lumovoimaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-02-19T16:16:45,2025-02-19T16:18:07,Hyväksytty,1.1 2025_9_118,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,Seuraavaksi edustaja Eloranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_119,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kulttuuripoliittinen selonteko tarvitsee tosiaankin pitkäjänteisen tiekartan rahoituksen vahvistamiseksi. Vain sillä tavalla voidaan saada käyttöön alan suuri potentiaali myös taloudellisen arvonlisän ja elinvoiman luomiseksi. Tulee muistaa, että luovuudella on tärkeä roolinsa muun muassa uusissa innovaatioissa. Esimerkiksi meidän kaikkien mukanamme kantama puhelin on hyvä esimerkki siitä. Mutta kun kulttuurista leikataan, niin mielikin köyhtyy ja luovuus kuihtuu. Siksi onkin tärkeää, että koko maassa on mahdollisuus päästä kokemaan ammattilaisten tekemää taidetta. Tärkeätä on myös, että lapset ja nuoret pääsevät kokemaan taidetta. Taiteen ja kulttuurin kentällä yksityisen rahan rooli on kasvamassa, ja kulttuurin tuet tulevat jakautumaan aiempaa epätasaisemmin, mikäli tätä kokonaisuutta ei koordinoida. Alan rahoittajayhteistyötä varten tarvittaisiin ministeriöiden, säätiöiden ja alueiden toimijoiden yhteinen foorumi rahoituksen kokonaisuuden järkeistämiseksi. Kysynkin ministeriltä: otattehan tämän asian hoitaaksenne, jotta tämä rahoitusasia saadaan paremmalle mallille kokonaisuutena?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2025-02-19T16:18:07,2025-02-19T16:19:20,Hyväksytty,1.1 2025_9_120,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitoksia. — Täällä on vielä muutama puheenvuoro ja sen jälkeen ministeri: Kosonen, Viitala, Diarra, Hopsu ja Harakka. — Kosonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_121,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Pakko vielä palata tähän kustannuskeskusteluun, kun täällä sanotaan siitä, että nämä leikkaukset eivät merkitse mitään. [Sari Sarkomaa: Eihän niin ole kukaan sanonut!] Tämä oikeastaan osoittaa sen, miten paljon taide- ja kulttuuriala tekee pienellä. Ja toinen juttu, mistä täällä oli puhetta, että meidän kuuluisi täällä toisella laidalla laittaa asiat tärkeysjärjestykseen: Siis hallitus on myös tehnyt valintoja. Esimerkiksi kaljaveron alennus on 25 miljoonaa euroa, ja nämä kulttuurileikkaukset olivat 17 miljoonaa. Siinä on niitä valintoja. [Pekka Aittakumpu: Eikö taitelijat juo kaljaa?] Tärkeysjärjestyksessä asiat ovat. Taustalla valmistellaan Taiteen edistämiskeskuksen ja Kansallisen audiovisuaalisen instituutin fuusiota, ja tästä on tulossa semmoinen iso kulttuurivirasto. Ja kysynkin nyt teiltä, ministeri, alueellisuuden turvaamisesta, koska emme todella halua, että tässä sitten keskitetään isoon virastoon, jossa alueellinen tuntemus häipyy. Millä tavalla aiotte vastata tähän?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-02-19T16:19:20,2025-02-19T16:20:34,Hyväksytty,1.1 2025_9_122,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_123,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä kulttuurista puhutaan nyt ja käydään hyvää keskustelua, vaikka välillä hieman hairahdutaan metsäteollisuuteen ja paperitehtaisiinkin. Voisin niistäkin kyllä useamman sanan sanoa, kun olen niissä työskennellyt, mutta haluan nostaa kuitenkin esille tässä ne kulttuurin tekijät, jotka esimerkiksi ovat jonkun hittibiisin takana. Me nähdään tuolla lavalla ne artistit, mutta siellä on kuitenkin valtava määrä tekijöitä. Se on joukkuepeliä, ja nämä ihmiset jäävät liian usein huomiotta. Se on kuitenkin myös sitä kulttuurivientiä, eli se tuote tehdään siellä joukkueena, vaikka sen esittää yksi artisti. Tämmöinen huomio on hyvä tuoda. Mutta sitten nämä kulttuurin leikkaukset ja alueellinen kulttuuripalvelujen tuottaminen minua vähän huolestuttaa, ja kysyisinkin ministeriltä, onko tässä nyt pelkoa siitä, että kulttuuritoiminnot keskittyvät vain suuriin kasvukeskuksiin ja sitten haja-asutusalueet jäävät vähemmälle huomiolle, mikä siten eriarvoistaa yhteiskuntaa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-02-19T16:20:34,2025-02-19T16:21:38,Hyväksytty,1.1 2025_9_124,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Diarra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_125,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Fatim,Diarra,Kansanedustaja,VIHR,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Onkin hyvä jatkaa kollegan jälkeen kaupungeista ja kulttuurista siitä, minne tämä esitys, leikkaukset, lopulta tulevat kulttuurin siirtämään. Kulttuuripolitiikka on vakituinen osa kaupunkipolitiikkaa, ja tämä tunnistetaan myös selonteossa sivulla 43. Kulttuuri on suuri vetovoimatekijä kaupungeille. Ei kaupunkeihin mennä sen takia, että päästään shoppailemaan Henkkamaukkaan, vaan sen takia, että siellä voi nähdä, kokea ja nauttia kulttuurista ja siitä kaikesta. Valitettavasti kuitenkin näyttää nyt siltä, että kaupungit, erityisesti Helsinki, joutuvat kantamaan vastuun Suomen kulttuurista. Siinä missä hallitus leikkaa, Helsinki investoi. Helsinki on Suomen kulttuurin veturi, taide-elämän veturi, ja kaupungin kulttuuri vetää puoleensa asukkaita ja opiskelijoita niin Suomesta kuin muualta maailmasta. Helsingissä me arvostamme taiteilijoitamme, teattereitamme, museoita ja orkestereita, gallerioitamme. Vaikka hallitus haluaa pimentää Suomen, meidän baareissa soitto soi, lavoilla raikaa laulu, ja yöelämässä ihmiset iloitsevat. Välillä tuntuu siltä, että hallituksella on mennyt sekaisin rasismi ja sivistys: toista piti edistää ja toista torjua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Fatim Diarra,1489,2025-02-19T16:21:38,2025-02-19T16:22:49,Hyväksytty,1.1 2025_9_126,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_127,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että me jaetaan tämä vuoden 2040 kasvuvisio, mutta jotta se oikeasti toteutuisi eikä jäisi jonnekin yläilmoihin tai korkealentoiseksi tavoitteeksi, kuten ministerikin sitä kuvasi, niin me tarvitaan siihen selkeät, konkreettiset välitavoitteet, ja toivon, että ministeri on valmis sellaiset valmistelemaan. Silloin me pystytään seuraamaan, edetäänkö me kohti tätä visiota. Ja toivon myös, että tämän kasvuvision rinnalla luodaan suunnitelma siitä, kuinka kulttuuribudjetti kasvatetaan sinne prosenttiin. Se on monen puolueen tavoite ja järkevä tavoite. Sitten tästä kulttuuri- ja luovien alojen kasvustrategiasta. On hienoa, että se on työn alla, mutta siihen kannattaisi ottaa ulkoministeriökin mukaan, niin saataisiin se vienti oikeasti etenemään. Ja vielä yksi huomio tähän kulttuurivirastoon liittyen. Taiteen autonomia ja vapaus pitäisi kaikin tavoin pystyä säilyttämään, ja tämä tarvitsisi sen, että vertaisarvioinnin mahdollisuus rahoituksessa säilyisi siellä laissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-02-19T16:22:49,2025-02-19T16:24:09,Hyväksytty,1.1 2025_9_128,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,Vielä edustaja Harakka ja sitten mennään ministerin puheenvuoroon., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_129,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitän arvoisaa puhemiestä! — Olemme puhuneet täällä monista taiteenlajeista, mutta yksi tärkeä on jäänyt vähemmälle huomiolle, joka nimenomaan täällä eduskunnassa kukoistaa, ja se on tahallinen väärinymmärrys. [Pekka Aittakumpu: Näytättekö esimerkkiä?] Täällä on perusteltu sitä, että kulttuurileikkaukset ovat valtiontaloudelle välttämättömiä, mutta samaan aikaan on varaa samoilla summilla ylimääräisiin veroporkkanoihin, joita me metsänomistajat emme osanneet edes odottaa. [Pekka Aittakummun välihuuto] Tässä on siis arvovalintakysymys. Ja metsäteollisuudesta ei äänekoskelaiselle tarvitse yhtään tulla kenenkään luennoimaan. Ja kun puhuin fantasiakirjallisuudesta, niin se oli tarkoitettu kehuksi [Pekka Aittakumpu: Aiotteko kirjailijaksi?] tälle erinomaiselle, fantastiselle selonteolle — kiitos tekijöille. Mutta, arvoisa ministeri, kun siis 26 taidelaitosta on putoamassa kokonaan tämän Taiteen edistämiskeskuksen tuen ulkopuolelle — siellä on teatteria, siellä on Finnfotoa, siellä on Sarjakuvantekijöitä, siellä on ihan nimekkäitä toimijoita — niin miten ajattelitte pelastaa ne?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-02-19T16:24:09,2025-02-19T16:25:19,Hyväksytty,1.1 2025_9_130,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Sitten ministerille. Riittääkö kymmenen minuuttia? — Sitten me joudumme menemään seuraavaan aiheeseen, aika on täynnä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_131,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Mari-Leena,Talvitie,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Nyt on kronologinen aikajärjestys vastauksilla hajonnut, koska muistiinpanot sekoittuivat, mutta menen nyt tästä sitten paperin mukaisessa järjestyksessä. Ensinnäkin siis edustaja Harakalle: Taike-virasto ja taideneuvosto ovat nyt ensimmäisiä kertoja omasta toiveestaan tehneet ne säästöpäätökset itsenäisesti, ja tietenkin se, että se jaettava summa on pienentynyt, on tarkoittanut myöskin siellä sitten niitä säästötoimenpiteitä. Taike-virasto ja taideneuvosto ovat päättäneet, että osa hakijoista ei saa rahaa ollenkaan, eli kun se kokonaissumma on vähemmän, niin se on tarkoittanut myös sitten näitä päätöksiä. Sinänsä ministerinä ajattelen niin, että luotan viraston asiantuntemukseen siinä, miten he ovat ne sopeutukset kohdistaneet, en ole siihen puuttumassa, ja ministeriö ei ole sitä ohjannut. Kiitos myöskin selvennyksestä fantasiakirjallisuuden näkökulmasta. Joskushan täällä salissa tapahtuu väärinymmärryksiä tahallisesti, ja sitten on myöskin tahatonta väärinymmärrystä. Sitten edustaja Sarkomaalle tästä kirja-alan selvityksestä: Se käynnistyy tosiaan kevään aikana, ja se erillinen toimenpideohjelma tehdään nimenomaan tämän selonteon jälkeisessä vaiheessa, kuten tehdään sitten tämä koko toimeenpanosuunnitelma myöskin. Eli kun tämä on selonteko, sivistysvaliokunta ja muutamat muut valiokunnat käsittelevät ja antavat eduskunnan tahtotilan ja näkökulman tähän selontekoon, ja siltä pohjalta mahdollisten mietintöpainotusten ja mahdollisten kannanottojen ja muitten osalta ne sitten pystytään myöskin siinä jatkovalmistelussa huomioimaan. Elorannan kysymykseen: Joo, nimenomaan yhteistyötä tarvitaan. Yksittäiseen kysymykseen en pysty vastausta juuri nyt tässä sanomaan. Sitten tästä Celiasta: Tässä on tosiaan pohjalla tämä lukemisdirektiivi ja siihen liittyviä valmisteluja ja asioita, ja voi olla niin, että on myöskin sitten Suomella lainsäädäntömuutoksia edessä. Sitten edustaja Kosonen kysyi tästä sivistyshallinnosta ja siinä tapahtuvista muutoksista: miten pystytään alueellisuus turvaamaan. Näen sen kyllä tosi tärkeänä arvona muutenkin. Jos ajatellaan sitä, miten valtio tukee taidetta ja kulttuuria, niin valtion tehtävä on sitä alueellista saavutettavuutta ja saatavuutta vahvistaa, ja tunnistan, että meillä on maakuntia, joissa esimerkiksi säästöt teatteripuolen htv:issä ovat tarkoittaneet suurempia osuuksia säästöissä, ja toisissa maakunnissa on taas pienempiä osuuksia, ja tämä on myöskin tärkeätä kokonaisuutena katsoa, että alan alueellisten toimijoiden tietämys ja osaaminen näkyvät myöskin siellä hallinnossa, ja sitä on tärkeää paimentaa. Sitten tässä tuli muitakin kysymyksiä ainakin Viitalalta ja parilta muultakin siitä, keskittyykö kulttuuri. Kuten sanoin Kososellekin, kyllä valtion tehtävä on nimenomaan kulttuurin saavutettavuutta ja saatavuutta pitää yllä, ja valtion on myöskin tuettava niitä toimijoita ja niitä aloja, jotka eivät ole sitten niin suurien yleisöjen ja kansalaisten keskuudessa. Tämä on tärkeä näkökulma. Sitten tässä oli useampi kysymys lasten ja nuorten kulttuurista, ainakin Forsgrénilla ja Diarralla. Suoria säästöjä lasten ja nuorten kulttuuriin ei ole tosiaan näistä hallituksen sopeutustoimista, välillisiä säästöjä varmaankin, ja näen kyllä tosi tärkeänä, että kunnilla on iso rooli siinä, että pystytään myöskin sitten laajasti sitä kulttuuritarjontaa erilaisista alueista ja maakunnista ja kaupungeista riippuen tarjoamaan meidän varhaiskasvatuksen ja koululaisten koettavaksi. Tässä yhteistyö ja myöskin se johdonmukaisuus on olennaista. Ei voi olla niin, että se on kiinni koulusta tai opettajasta, vaan sen täytyy olla sellaista, että kunnassa on sovitut linjaukset ja niistä pidetään kiinni ja se on myöskin sitten huolimatta päiväkodista tai koulusta kaikkien saatavilla, kuten tämä kulttuuripoliittinen selontekokin myöskin lähtee siitä, että kulttuuri kuuluu kaikille. Furuholm painotti sitä, että vain teoilla on sitten se osoitus. Tämä on nyt se kulttuuripoliittisen selonteon visio sinne 2040-luvulle, ja tätä selontekoa seuraa toimenpidesuunnitelma, mutta se toimenpidesuunnitelma tosiaan odottaa sitten eduskunnan tahtotilaa ja näkökulmaa. Sitten täällä oli muutamia edustajia, jotka kysyivät vielä, onko uusia keinoja rahoittaa, ja muutenkin laajemmin kulttuuriyrittäjyyden ja elinkeinoelämän roolista, ainakin Kilpi ja Kurvinen. Hallitus tosiaan päätti viime vuonna, että valmistelemme verovähennysoikeuden taiteelle ja kulttuurille tehtävistä lahjoituksista, ja se valmistelu on käynnissä. Kun tarkempi aikataulu selviää, niin siihen palataan. Sitten Lohikoski kysyi huoltovarmuusnäkökulman ottamisesta huomioon. Näen kyllä todella tärkeänä, että kulttuurilla on merkitys kansakunnan muistille. Näin myös hyvin vahvasti, kun olin kuun alussa Ukrainan kulttuuriministerin kutsumana Ukrainassa, miten julmasti Venäjä tuhoaa Ukrainan kansakunnan muistia ja myöskin kulttuuria. Ei riitä, että tuhotaan seinät museosta, varastetaan esineet, ne viedään rajojen toiselle puolelle, vaan näki myöskin sen, että kulttuurilla on merkitys ja vahva linkitys maanpuolustustahtoon, ja sen takia ajattelen, että on tärkeää, että juuri tässä ajassa — tällä viikolla tai ensi viikon alussa tulee täyteen kolme vuotta julmaa sotaa Ukrainassa — ja tänä keväänä käydään myöskin laajempaa keskustelua kulttuurin merkityksestä. Kulttuurihan kaikkinensa on sitä, mikä kutsuu meitä yhteen ja vahvistaa meidän yhteisöllisyyttämme, on se yhteisö sitten pienempi tai suurempi, ja sen takia näen myöskin tämän keskustelun merkityksen tärkeänä. Ajattelen, että sitä arvoa, minkä ihminen ymmärtää, ihminen yleensä haluaa myöskin vaalia ja kehittää. Kun täällä tuli useampi puheenvuoro siitä, olenko aloittaneena kulttuuriministerinä perumassa säästöjä, niin en ole perumassa säästöjä. Ne säästöt, jotka eduskunta on päättänyt budjetissa tälle vuodelle, on laitettu eteenpäin. Sen olen luvannut alalle ja sen sanon tässä salissakin, että teen kaikkeni — ja voin sanoa, että teemme kaikkemme ministerit muutkin, jotka olemme opetus- ja kulttuuriministeriössä — että kun opetus- ja kulttuuriministeriön kehyksissä on lisäsäästöjä 75 miljoonaa euroa, niin ne säästöt pystyttäisiin linjaamaan ja niistä pystyttäisiin tekemään päätökset linjausmielessä kevään puoliväliriihessä. Se on kohtuus koko alaa ja koko kenttää kohtaan, jotta päästäisiin niistä asioista eteenpäin tämän kevään aikana eikä tarvitsisi koko opetus- ja kulttuuriministeriön, alan toimijoiden pohtia sinne syys—lokakuulle, mistä tullaan ensi vuonna lisäsäästöt tekemään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2025-02-19T16:25:29,2025-02-19T16:34:37,Hyväksytty,1.1 2025_9_132,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Sitten me joudumme menemään seuraavaan asiaan, eli keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_9_133,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_9_134,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on sitoutunut edistämään kulttuuria ja luovia aloja pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti. Kulttuuri ei ole vain viihdettä, se on osa kansallista identiteettiämme, talouttamme ja hyvinvointiamme. Nyt käsiteltävä kulttuuripoliittinen selonteko antaa selkeän yhteisen vision sekä tavoitteet, jotta taide ja luova työ voivat kukoistaa myös tulevaisuudessa. Arvoisa rouva puhemies! Kulttuurilla on valtava merkitys aluekehitykselle, ja Oulun kulttuuripääkaupunkivuosi 2026 on tästä erinomainen esimerkki. Se tarjoaa mahdollisuuden nostaa pohjoisen kulttuurielämää kansainväliseen valokeilaan. Se edistää matkailua ja tuo alueelle investointeja ja työpaikkoja. Tätä kehitystä tuetaan varmistamalla, että meillä on poliittinen yhteisymmärrys kulttuurialan pitkän aikavälin näkymistä ja mahdollisuuksista. Vain se luo kulttuurialalle vakaan pohjan kehittyä ja rakentaa. Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallitus ymmärtää, että kulttuuri on myös elinkeino ja työllistäjä. Tavoitteena on, että yhä useampi suomalainen voi rakentaa kestävää uraa kulttuurialalla ja että yleisö pääsee nauttimaan monipuolisesta ja helposti saavutettavasta kulttuuritarjonnasta. Vakavan asian keskellä kerrotaan, että Englannin armeijan ja sotaministeriön edustajat menivät pääministeri Winston Churchillin luokse ja esittivät, että valtion kulttuurimäärärahat siirrettäisiin armeijan ja sotateollisuuden käyttöön. Churchill vastasi: ”Minkä takia me sitten sodimme, ellemme kulttuurimme takia?” Kun kulttuuri voi hyvin, myös yhteiskuntamme voi hyvin. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-19T18:34:26,2025-02-19T18:37:06,Hyväksytty,1.1 2025_9_135,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_136,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kulttuurillamme ja luovuudellamme on keskeinen rooli Suomen elinvoimaisuuden ja menestyksen sekä myös sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden kannalta. Maakuvamme ja sitä kautta kiinnostus Suomea kohtaan pohjautuvat pitkälle kulttuurisiin tekijöihin. Tarvitsemme laajapohjaista, eri toimijoiden kesken jaettua näkemystä taiteen, kulttuurin ja luovien alojen yhteiskunnallisesta merkityksestä ja kasvun mahdollisuuksista. Tämän vahvistamisessa meillä, päättäjillä, on keskeinen rooli. Kansainvälinen vaikuttavuus syntyy kulttuurista. Suomen vahva instituuttiverkosto on voimavara taiteen, kulttuurin ja luovien alojen kansainvälistymisen edistämiselle. Kulttuurivienti on erittäin tärkeää, mutta sen edellytyksenä on vahva kotimainen tuotanto omissa käsissä. Nyt tilanne on esimerkiksi musiikin kohdalla valitettavasti se, että isot kansainväliset toimijat pyörittävät suosituimpien kotimaisten artistien tuotantoa ja hallitsevat näiden tekijänoikeuksia. Tämä ei ole kokonaan huono asia, päinvastoin hyvä asia, mutta yksi miinus siinä on: tällaisessa mallissa tuotot valuvat hyvin pitkälti pois Suomesta. Siksi on tärkeää, että me päättäjät pidetään huolta, että meillä on nämä pienet toimijat, jotka pystyvät myös tekemään musiikkia ja pitämään firmojaan pystyssä näiden isojen rinnalla. Näin pääsevät myös lukuisat esiintyjät levyttämään ja jopa radiosoittoihinkin. Kotimaisuus ja suomen kielen vaaliminen ovat erittäin tärkeitä asioita kulttuuripolitiikasta puhuttaessa. Tämä tuntuu joskus jäävän aivan liian pienelle huomiolle. Kansallinen identiteetti ja perinteiset arvot muodostavat vahvan perustan suomalaiselle kulttuurikentälle. Tässä selonteossa mainitaan sana ”liikunta” ainoastaan kolme kertaa. Näistä maininnoista kaksi koskee kulttuuri- ja liikuntaetuutta ja yksi uskonnollisten yhdyskuntien toimintaa. Sanaa ”urheilu” ei mainita kertaakaan. Pitäisi mainita, sillä liikunta ja urheilu kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan ja ovat erottamaton osa kulttuuria ja kulttuuripolitiikkaa. Urheilua seurataan Suomessa innokkaasti, siinä meillä on hyvin pitkät perinteet. Huippu-urheilun seuraaminen rohkaisee myös kaikenikäisiä, etenkin lapsia ja nuoria, liikuntaharrastuksen aloittamiseen. Tiedämme hyvin, että aktiivisella liikunnalla on valtava kansanterveydellinen merkitys. Tiedämme myös, että etenkin lasten ja nuorten kohdalla esikuvat ovat erittäin tärkeitä liikuntaharrastuksen aloittamisessa. Liikunnasta ja urheilusta tulee puhua kiinteänä osana kulttuuria. Ja vaikka olenkin jo tällainen huruakka, niin pari tämmöistä asiaa, jotka tulevat sieltä nuoruudesta ja lapsuudesta mieleen: Kun olin lapsi, meillä oli raittiuskirjoituskilpailut. Ne olivat ihan kautta Suomen. Niihin osallistuttiin, ja niistä myös palkittiin. Luettiin vain semmoinen opus, ja sen perusteella aine kirjotettiin, ja se oli hyvä tapa mielestäni kouluissa. Kulttuurikilpailut olivat erittäin yleisiä. Melkein joka kunnassa oli kulttuurikilpailuja, ja niihin osallistuivat melkein kaikki. Oli hyvä tai huono, se vahvensi yhteisöllisyyttä. Se oli todella hieno tapa saada porukat yhteen, ja nuorisoseurat tekivät hyvää työtä siinä. Ylelle minulla on yksi ehdotus, viesti, ja toivon, että joku yleläisistä kuulisi tämän: Silloin, kun olin ihan pieni, oli Pitäjien parhaat. Elikkä melkein joka kunnassa tehtiin ohjelma, noin 12 minuuttia. Siinä oli laulua, tanssia, runoja, musiikkia ja yleensä soittoa, ja kilpailtiin keskenään. Oli aluekilpailut, ja sitten parhaimmat pääsivät telkkariin. Kanavia oli silloin kaksi. Oli kova juttu, kun pääsi telkkariin. Pitäjien parhaat takaisin. Meillä on 308 kuntaa, joista 200 luokittelee itsensä kunnaksi ja 108 kaupungiksi. Elikkä tällainen kisa pystyyn. Toivoisin että tämä otettaisiin vakavasti, sillä minä Ylelle jo kauan sitten monta vuotta ehdotin yhtä liikunnallista ohjelmaideaa. He eivät ottaneet siitä vaarin. Tein sen hyvin pienelle kanavalle, jossa sitä näytettiin — en minä muista, kuinka monta kertausta — ja minä sain erittäin paljon siitä palautetta, joka paikkaan kun menin. Sen jälkeen, kun se oli tehty, huomasin, että Yle olikin ottanut tämän varteensa ja siellä tänä päivänä menee semmoinen liikuntaan paneutunut ohjelma. Nyt tämä Pitäjien parhaat olisi sitten seuraava ehdotus. Ottakaa, Yle, se korvan taakse ja tehkää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-02-19T18:37:12,2025-02-19T18:42:54,Hyväksytty,1.1 2025_9_137,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Edustaja Hyrkkö, poissa. — Edustaja Furuholm.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_138,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ja edustaja Elomaalle kiitos liikunnan nostamisesta keskusteluun. Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssämme oleva kulttuuripoliittinen selonteko esittää tärkeän vision, jota monelta osin kannatan, mutta on kuitenkin heti puheen alkuun muistutettava, että visiot jäävät hyvin helposti kauniiksi sanoiksi, mikäli niiden toteuttamiseksi ei laadita riittävän kunnianhimoista toimenpideohjelmaa ja varata tarvittavia resursseja. On välttämätöntä varmistaa, että nyt ja tulevaisuudessa tehtävät päätökset eivät ole ristiriidassa selonteon vision kanssa. Arvoisa rouva puhemies! Taide ja kulttuuri ovat yhteiskuntamme sivistyksen ja vapaan demokratian kulmakiviä. Onkin ikävä myöntää, että sosiaalinen eriarvoisuus heijastuu myös kulttuuriseen osallistumiseen. Mitä harvempi kokee olevansa tervetullut taiteen ja kulttuurin pariin, sitä suurempi vaikutus sillä on demokratiallemme ja yhteiskuntamme yhteenkuuluvuudelle. Suomalaisen kulttuuripolitiikan keskeinen tehtävä on varmistaa, että jokaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua taiteen ja kulttuurin tekemiseen ja kokemiseen lapsesta asti riippumatta sosioekonomisesta taustasta tai perheen kulttuurisesta pääomasta. Valitettavasti nykytilanne kertoo toista tarinaa. Kulttuurin saavutettavuudessa on yhä suuria eroja, ja perhetaustan vaikutus näkyy liiankin selvästi. On myönteistä, että valtioneuvoston selonteossa tunnustetaan julkisen rahoituksen merkitys kulttuurin saavutettavuuden turvaajana. Kuitenkin hallituksen harjoittama leikkauspolitiikka uhkaa tätä perusperiaatetta ja ohjaa kehitystä väärään suuntaan. Kun kulttuurin rahoitusta kavennetaan, seurauksena ei ole ainoastaan kulttuuritarjonnan supistuminen vaan myös siihen linkittyvän eriarvoisuuden syveneminen. Samanlainen vaikutus on sosiaaliturvaleikkauksilla yleisellä tasolla. Vasemmistoliitto on esittänyt konkreettisia ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi. Olemme ehdottaneet tasa-arvorahaa taiteen perusopetukseen, jotta jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus harrastaa taidetta perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Lisäksi kulttuurikasvatussuunnitelmat tulisi saada käyttöön kaikissa kunnissa, jotta taide ja kulttuuri olisivat aidosti kaikkien ulottuvilla niin kokijoina kuin tekijöinä. Arvoisa rouva puhemies! On huolestuttavaa, että käsittelyssä olevassa selonteossa ei tarjota myöskään riittäviä keinoja kaventamaan taiteen ja kulttuuripalveluiden alueellisia eroja. On välttämätöntä varmistaa, että jokaisella Suomessa asuinpaikasta riippumatta on aito mahdollisuus kohdata taidetta ja osallistua kulttuuritoimintaan. Hallituksen tekemät kulttuurimäärärahojen leikkaukset syventävät eroja eri alueiden välillä. Erityisesti maakuntien teatterit ovat jo monin paikoin ahtaalla, ja kun rahoitusta edelleen supistetaan, moni teatteri on vaarassa sulkea ovensa kokonaan. Näin ollen laajat alueet jäisivät ilman merkittäviä kulttuuripalveluja, eikä tasavertaista pääsyä taiteen äärelle voida taata. Meidän on varmistettava, että taiteen tekeminen ja kulttuuripalvelut ovat saavutettavissa koko maassa. Tarvitsemme lisää resursseja ja rahoitusinstrumentteja, toimenpiteitä, joilla tuetaan taiteen ja kulttuurin toimintaa myös kasvukeskusten ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella. On myös syytä tunnistaa, että vapaan sivistystyön rahoituksen leikkaukset iskevät vahvasti samoihin kulttuurisiin perusrakenteisiin. Monin paikoin kansalaisopistot ja muut vapaan sivistystyön toimijat ovat miltei ainoita paikkoja, joissa eri-ikäiset ihmiset voivat harrastaa taito- ja taideaineita. Nämä oppilaitokset tarjoavat myös tärkeitä työtilaisuuksia luovan alan ammattilaisille. Kun budjettileikkaukset kohdistuvat vapaan sivistystyön rahoitukseen, kavennetaan näin koko kulttuurikenttää ja heikennetään sen työllistävää vaikutusta. Arvoisa rouva puhemies! Itse entisenä urheilijana tunnen suurta sympatiaa taiteentekijöitä kohtaan. Tämä johtuu siitä, että taide- ja urheilukentällä selkeä yhdistävä tekijä on epävarmuus, prekariaatti. Yhteiskunnan tukiverkkojen ulottumattomissa toimiminen on monella tapaa raastavaa ja asettaa esteitä intohimon ja unelmien toteuttamiselle, ja tähän me kai haluamme ihmisiä täältä salista käsin kannustaa. Sosiaaliturvaan liittyvät ongelmat pitäisikin korjata molemmilla aloilla. Tämä olisi selkeä arvostuksen osoitus kaikkien niiden pidettyjen juhlapuheiden jatkoksi. Lopuksi sanon vielä, että kaikki lähtee lopulta pitkäjänteisyydestä. Ennustettavuus on toimijoille välttämätöntä, kun alaa kehitetään. Tätä paljon sisällään pitävää selontekoa pitää seurata toimenpiteitä, ei leikkauksia. Toivottavasti tämä lupaus kuultaisiin täältä salissa jossain vaiheessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-02-19T18:43:05,2025-02-19T18:48:10,Hyväksytty,1.1 2025_9_139,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,Edustaja Jokelainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_140,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jessi,Jokelainen,Kansanedustaja,VAS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vuonna 2021 Indonesiasta löydettiin ihmisen tekemistä kalliomaalauksista tähän saakka vanhin, yli 50 000 vuotta sitten maalattu kuva villisiasta. Tuolloin viimeisin jääkausi ei ollut vielä näköpiirissäkään, emmekä esimerkiksi tiedä juuri mitään tuon ajan ihmisten verbaalisen kommunikaation muodoista. Suomessa Astuvansalmen kallioon on joku maalannut kuvan hirvestä noin parituhatta vuotta ennen kuin tällä maantieteellisellä alueella on kukaan puhunut suomen kielen esiasteitakaan. Äänen tallennus on tullut mahdolliseksi vasta 1800-luvulla, mutta tiedämme, että ihmiskunta on laulanut, soittanut ja tanssinut jo kauan ennen kuin näitä asioita on voitu tallennusvälineillä todentaa. Ihmiskunta on kautta sen historian kerääntynyt yhteen kuulemaan, näkemään, keskustelemaan, juhlimaan, välittämään tietoa, harjoittelemaan taitoja, elämään yhteisiä tunne-elämyksiä ja jakamaan kokemuksia. Siis tuottamaan kulttuuria silkalla olemassaolollaan. Meistä suurin osa menee työpäivän jälkeen kotiin ja avaa tv:n, osa lukee tänään kirjaa. Minä soitan syntymättömille lapsilleni illalla puolisoni valitsemaa musiikkia, koska sillä voi ehkä olla jotain merkitystä. Kulttuurin ääressä me lepäämme ja usein jaamme jotain sellaista, johon pelkät sanat ja järki eivät täysin yllä. Kulttuuria ja kulttuurikeskustelua ei siis ole mielekästä yrittää erottaa ihmisyyden ytimestä ikään kuin irralliseksi saarekkeekseen. Opetushallituksenkin määritelmän mukaan kulttuuri on kaikkea sitä, mitä ihmisyhteisöt siirtävät jälkeläisilleen. Näin ollen se on yhtä tärkeää ihmiskunnan selviytymiselle kuin muutkin perustarpeet, kuten syöminen tai nukkuminen. Silti aika ajoin käymme yleensä konservatiivisten tahojen aloittamaa keskustelua siitä, onko kulttuuri tai sen tukeminen tarpeellista. Kulttuuri ymmärretään joksikin ylimääräiseksi, josta meillä on vaikeina aikoina varaa karsia. Toisaalta kulttuurin ja kulttuurituotteiden muutosvoima on meillä kaikilla varsin hyvin tiedossa. Läpi historian on eletty aikoja, kun auktoriteetit poltattavat kirjoja, vaientavat taiteilijoita ja haluavat kaikin keinoin hankkiutua eroon konsteista, joilla valtaa kyetään kritisoimaan rivien välistä. Kulttuuri on paitsi elintärkeää myös vaarallista, vallalle kiusallista ja luonteeltaan demokraattisempaa kuin juuri mikään päätöksenteon tai hallinnon taso. Elämme tälläkin hetkellä Suomessa rankkojen kulttuurileikkausten aikaa lähinnä siksi, että kulttuuri ja sen tuottaminen sopii heikosti yhteen markkinatalouden asettamien reunaehtojen kanssa. Kulttuuri ei tottele kapitalismia, koska se on olemassa välittämättä siitä, millaisessa talousjärjestelmässä elämme. Nykyisen muotoisen markkinatalouden pakottama jatkuva tehostaminen, kasvun vaade ja voiton tuottamisen insentiivi eivät sovi kulttuurin luonteelle. Luova työ on hidasta, puuskittaista, ajattelua vaativaa ja satunnaisesti ryöpsähtelevää. Järjestelmämme ylipäätään tunnistaa heikosti edellä kuvatun kaltaista työtä, ja siksi kulttuurialan kokopäivätyöläiset ovat aikanaan vaatineet päättäjiltä keinot, joilla kulttuurituotantoa kyetään taloudellisesti tukemaan. Arvoisa rouva puhemies! Minusta olennainen kysymys ei siis koskaan ole ollut se, miksi yhteiskunnan tulisi tukea toimintaa, joka ei omin avuin tuota. Olennainen kysymys on, miksi haluamme elää sellaisessa järjestelmässä, joka jatkuvasti ehdottaa, että karsitaan pois jotain ihmisyydelle keskeistä, jotta rahaa voi virrata vain pienelle prosentille meistä kaikista. Mutta koska vallitsevien ehtojen raameissa rahalla kuitenkin on väliä, on huomioitava, että väitteet kulttuurin tuottamattomuudesta eivät pidä paikkaansa. Valtio tukee kulttuurialaa vuosittain 1,3 miljardilla eurolla, ja kulttuuriala tuottaa yhteensä 14 miljardia euroa. Suomalaiset kotitaloudet käyttävät omaa varallisuuttaan kulttuuriin 5,7 miljardia, ja julkinen sektorimme kerää työvoimavaltaiselta kulttuurialalta työtuloihin... — Anteeksi. Minulta loppuu happi, kun vauvat painavat minua niin ikävästi. [Puhemies: Ihan rauhallisesti!] — Ja julkinen sektorimme kerää työvoimavaltaiselta kulttuurialalta työtuloihin perustuvia veroja ja veroluontoisia maksuja 3,1 miljardia. Kulttuurialalta saadaan veroina yli kaksi kertaa se, paljonko sitä rahoitetaan. Arvoisa rouva puhemies! Lähtökohtaisesti kaikki ovat yleensä sitä mieltä, että tehdystä työstä on maksettava korvaus. Tässä järjestelmässämme, jossa kaikki on syömisestä, asumisesta, olemisesta ja tarpeillamme käymisestä lähtien kaupallistettu, on reilua maksaa myös kulttuurintuottajille kunnollista palkkaa heidän panoksestaan. Istuvan hallituksen kulttuurileikkaukset eivät ole mitenkään linjassa juuri asetettujen pitkän tähtäimen tavoitteiden kanssa. Vallanpitäjät usein tottuvat siihen, että kaikenlaista voi puhua ja sitten tehdä aivan muuta, mutta kulttuurikenttä ja täten ihmiskunnan historia muistavat kyllä erilaiset ajanjaksot pitkään. Sillä tavalla voimakasta on tämä ihmisten kulttuuri, jonka kaiken läpäisevyyttä tässäkin salissa karmealla tavalla aliarvioidaan. — Kiitos ja anteeksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Jessi Jokelainen,911824,2025-02-19T18:48:17,2025-02-19T18:54:05,Hyväksytty,1.1 2025_9_141,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_142,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Selonteon lausuntopalautteessa on tuotu esille oleellisia kohtia erityisesti kasvukeskusten ulkopuolisen Suomen osalta. Positiivista selonteossa on, että siinä on jossain määrin huomioitu kuntien eriytyminen niiden kyvyssä tuottaa kulttuuripalveluita. Alueelliset ja myös paikalliset erot kaikkien yhteiskunnan palveluiden saavutettavuudessa ovat Suomessa isoja. Yksilötasolla eriytymistä aiheuttavat kansalaisten välillä jatkuvasti kasvavat sosiaaliset, taloudelliset ja fyysiset erot, joiden seurauksena kulttuuri ei ole kaikkien saavutettavissa tasapuolisesti. Itäisen Suomen kaupungeille ja kunnille tyypillisiä ovat suuret maantieteelliset etäisyydet. Tämä korostaa entisestään kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta. Kun alueellamme ikääntyneen väestön määrä kasvaa ja julkinen liikenne vähenee ja on jo suurelta osin loppunut maaseutualueilla, on kaikkien palvelujen, mukaan lukien kulttuurin, saavutettavuus menossa nopeaa vauhtia alaspäin. Erityisesti ikääntyneiden merkitys korostuu, koska he ovat merkittävä ryhmä kulttuuripalvelujen käyttäjiä. Ilman eläkeläisiä moni kulttuuripalvelujen tuottaja jäisi ilman toimeentuloa. Arvoisa puhemies! Myös lasten ja nuorten oikeus kulttuurin harrastamiseen ja kokemiseen on turvattava. Tähän liittyy osaltaan lasten ja nuorten lukutaidon vahvistaminen. Tämä sisältää myös medialukutaidon ja digitaalisen informaatiolukutaidon. Erityisesti medialukutaidon merkitys on erittäin suuri tällaisena aikana, jolloin tarjolla on täydellistä disinformaatiota sekä ristiriitaista tietoa, joilla ihmisiä johdetaan harhaan ja annetaan valikoitu ja rajattu kuva monista yhteiskunnallisista asioista. Julkisen rahoituksen merkitys on suuri, jotta kulttuuri olisi edes jollain tapaa kaikkien suomalaisten saavutettavissa. Sitaatti Lappeenrannan kaupungin kulttuuripalvelujen lausunnosta: ”Selonteko käsittelee pääasiassa luovan alan ammattimaista toimintaa ja ammattimaisesti tuotettuja sisältöjä. Kansalaisaktiivisuus ja -lähtöisyys eivät saa ansaitsemaansa painoarvoa, vaikka yhä suurempi osa uusista ilmiöistä ja aktiivisuudesta syntyy kansalaislähtöisyydestä, jossa ihmiset eivät ole ainoastaan kulttuurin vastaanottajia, vaan myös aktiivisia toimijoita. Kulttuurilla on merkittävä vaikutus elämänlaatua, mielen hyvinvointia ja onnellisuutta sekä fyysistä terveyttä edistävänä tekijänä. Kulttuuri tarjoaa runsaasti erilaisia osallistumisen, osallisuuden ja aktiivisuuden keinoja eri kohderyhmille, mikä samalla vahvistaa yhteiskunnallista vakautta sekä koheesiota. Erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta kulttuurin monipuolisella tarjonnalla, siihen osallistumisen mahdollisuuksilla sekä saavutettavuudella on kiistaton arvo ja merkitys. Kulttuuripalvelujen tärkeää ennaltaehkäisevää merkitystä ja vaikuttavuutta on olennaista edelleen painottaa selonteossa.” Arvoisa puhemies! Etelä-Savon maakuntaliiton lausunnossa tuodaan esille, että selonteon tavoitteessa ja toimenpiteissä ei huomioida kulttuurin roolia itäisen Suomen ja siten koko Suomen sisäisen turvallisuuden rakentajana. Venäjän sotatoimien seurauksena itäisen Suomen kulttuurin ja luovien alojen työ- ja rahoitusmahdollisuudet ovat heikentyneet merkittävästi. Tämän vuoksi on löydettävä alueelle uutta matkailijavirtaa sekä tutkittava uusia, innovatiivisia mahdollisuuksia ja yhteistyömuotoja. Itäisessä Suomessa ihmisten hyvinvointi on tilastojen mukaan muuta maata alemmalla tasolla, mikä korostaa myös osaltaan kulttuurin merkitystä terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Arvoisa puhemies! Kulttuuri ei ole vain harvoille tarkoitettua viihdettä, vaan kulttuuri ja kulttuuriala pitävät yllä henkistä kriisinsietokykyä. Varsinkin tällä hetkellä, kun maailma näyttää niin sivistyksen kuin koko ihmisyyden näkökulmasta rappioituvan, henkistä kestokykyä ja uskoa parempaan tarvitaan enemmän kuin koskaan. Tässä kulttuurilla sen eri muodoissa ja sen saatavuudella on iso merkitys. Sairaalloisilla ja ihmisiä toisiaan vastaan yllyttävillä somealustoilla on liian suuri valta, ja niitä tarvitaan vähemmän ja ihmistä aidosti sivistävää kulttuuria enemmän. Ilman sivistystä meillä ole mitään, ei ainakaan mitään hyvää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-02-19T18:54:11,2025-02-19T18:58:41,Hyväksytty,1.1 2025_9_143,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Edustaja Harakka, poissa. — Edustaja Viitala.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_144,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kulttuuri on hyvinvointimme kulmakivi. Se vahvistaa yhteisöllisyyttä, tukee demokratiaa, rakentaa ymmärrystä eri sukupolvien sekä erilaisten taustojen välillä. Kulttuuri myös elävöittää paikallisyhteisöjä, vahvistaa alueellista elinvoimaa ja toimii merkittävänä työllistäjänä tarjoten työpaikkoja tuhansille suomalaisille. Kulttuurilla on myös tutkitusti merkittäviä positiivisia vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Investointi kulttuuriin on investointi tulevaisuuteen. Suomalainen kulttuuri on kantanut meitä läpi vaikeiden aikojen ja tehnyt Suomesta kansainvälisesti arvostetun sivistysvaltion. Siksi on välttämätöntä turvata taiteilijoiden ja kulttuuritoimijoiden edellytykset luoda ja uudistua. Kulttuuri ei ole vain talouden menoerä. Se on hyvinvoinnin ja henkisen kestävyyden lähde, joka antaa voimaa niin yksilöille kuin koko kansakunnalle. Suomessa kulttuurin tulee olla kaikkien saavutettavissa, ja siksi julkinen tuki ja pitkäjänteinen kulttuuripolitiikka ovat elintärkeitä. Selonteko kulttuurin merkityksestä ja sen tavoitetila ovat kannatettavia, mutta hallituksen toimet eivät tue näitä tavoitteita. Kulttuurin rahoituksen leikkaukset ovat paitsi lyhytnäköisiä myös ristiriidassa sen kanssa, mitä selonteossa esitetään. Hallituksen politiikka nostaa kulttuuripalveluiden hintaa ja vähentää niiden alueellista kattavuutta. Kulttuurin on oltava tavoitettavissa muuallakin kuin suurissa kaupunkikeskuksissa. On kestämätöntä, että samalla kun puhumme jokaisen oikeudesta kulttuuriin, hallitus heikentää juuri niitä edellytyksiä, joilla tämä oikeus voitaisiin toteuttaa. Kulttuurin kansainvälisyys ja saavutettavuus ovat keskeisiä tavoitteita, mutta ne eivät toteudu ilman riittävää rahoitusta. Kulttuuriviennin tukia leikataan ja alueellisia toimijoita kuristetaan säästösyistä. Niin luodaan tilanteita, joissa esimerkiksi maakuntateatterit joutuvat karsimaan kiertueitaan ja museot supistamaan aukioloaikojaan. Tämä ei ole oikeudenmukaista eikä viisasta. Kulttuuri voi aidosti kuulua kaikille vain, jos sen rahoitus turvataan yhteisistä julkisista varoista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-02-19T18:58:50,2025-02-19T19:01:40,Hyväksytty,1.1 2025_9_145,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,Edustaja Aalto-Setälä poissa. — Edustaja Razmyar., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_146,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että kulttuuripoliittinen selonteko on tehty ja kulttuurille luotu visio aina sinne 2040-luvulle asti. Selonteon visio on kunnianhimoinen. 2040-luvulla taide ja kulttuuri ovat yhdistävä muutosvoima. Tekijät ovat avainasemassa. Kulttuuri on jokaisen oikeus, ja kulttuurilla on taloudellista ja kansainvälistä vaikutusta. Erityisesti haluan nostaa esille tavoitteen, jota on tänään nostettu useasti: kulttuuri on jokaisen oikeus. Tämä kiteyttää kulttuurin roolin yhteiskunnassamme. Taiteen ja kulttuurin on kuuluttava jokaiselle riippumatta taustasta, kielestä, asuinpaikasta, iästä tai taloudesta. Edelleen on paljon tehtävää, että kaikki me suomalaiset olisimme edustettuina sekä taiteen tekijöinä että kokijoina. Varmistamme, että erilaiset äänet saavat tilaa näkyä sekä kuulua, kulttuuripalvelut ovat saatavilla ja eri väestöryhmien kohtaaminen todella aidosti toimii. Ja lasten ja nuorten kulttuuritoimintaa täytyy tukea, tunnistaa ja vahvistaa. Tavoitteet eivät saa kuitenkaan jäädä kauniiksi sanoiksi, ja yleensä, kun kulttuurista puhutaan ja kulttuuriin kohdistuvista resursseista päätetään, ne eivät saa olla pelkästään kauniita sanoja. Riittävät resurssit ovat elintärkeitä ja luovat tukijalan elinvoimaisuudelle. Orpon hallituksen kulttuuriin kohdistamat leikkaukset ovat valitettavasti erittäin räikeä epäonnistuminen, kun puhutaan tämän kulttuurivision erittäin tärkeistä tavoitteista. Valitettavasti tämä on ristiriidassa tämän erittäin tärkeän vision oikeansuuntaisten tavoitteiden kanssa. Kun tähän yhdistetään vielä kireä aikataulu, arvonlisäveron nosto ja ihmisten ostovoiman heikentyminen, ne ovat erittäin suuri isku tällä hetkellä kulttuurikentälle, joka pyrkii edelleen toipumaan pandemian aiheuttamista vahingoista. Leikkaukset ja kiristykset vaarantavat myös alueellista kulttuuripalveluiden saatavuutta. Ne heikentävät alueiden vireyttä, alueiden elinvoimaa. Sen oman museon tai teatterin menettäminen voi olla monelle paikkakunnalle erittäin kova isku. Ja valitettavasti tänä kesänä tulemme huomaamaan, että sekä kesäteattereita että erilaisia festareita joudutaan nimenomaan näistä syistä perumaan. Vain vähän aikaa sitten kulttuurialaa todellakin runtelivat erittäin vaikeat pandemiavuodet. Ei ole hyväksyttävää kohdistaa näin merkittäviä leikkauksia alalle, kun olemme kuitenkin pikkasen päässeet eteenpäin tilanteessa niistä pandemian vaikeista ajoista. Selonteko ehdottaa kulttuurin tulopohjan laajentamista ja yksityisen lahjoittamisen edistämistä, ja tätä on, ministeri, erittäin helppo myöskin meidän kannattaa, mutta kulttuurin rahoituksen isoa kuvaa tarkasteltaessa tämä ei voi olla se hopeanuoli. Selonteko tuo erittäin onnistuneesti esiin myös kulttuurikentän kasvupotentiaalia. Aivan kuten tänään aikaisemmin keskustelimme, todella toivon, että kevään kasvuriihessä luovien alojen kasvupotentiaalia tunnistetaan. Arvoisa puhemies! Historian murroskohdissa taide, kulttuuri ja sivistys ovat pystyneet sanoittamaan ristiriitoja. Selonteko tuo esille kulttuurin merkityksen yhteiskunnallisena voimavarana. Se merkitsee henkistä hyvinvointia ja terveyttä, kokonaisturvallisuutta, tarinoiden ylisukupolvisuutta ja kulttuuriperintömme jatkamista. Suomalainen kulttuuri ei ole vastoin mitään vaan meidän kaikkien puolesta, ja se todella on juuri niin, kuten täällä on aikaisemmin sanottu: mitä puolustamme, jos emme puolusta suomalaista kulttuuria? Tiedän, että, ministeri, teette hartiavoimin töitä sen eteen, että kulttuurikentän tarpeista huolehditaan, ja toivon todella, että leikkaukset eivät enää jatkuisi kulttuurikentän osalta, kulttuuri kun ei ole ylellisyyttä vaan sivistyneen yhteiskunnan selkäranka. Tuntemaamme Suomea ei ole olemassa ilman suomalaista kulttuuria, ja luulisi, että näinä aikoina tälle annetaan vielä entistä suurempi arvo. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2025-02-19T19:01:43,2025-02-19T19:06:49,Hyväksytty,1.1 2025_9_147,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,Edustaja Anna-Kristiina Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_148,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Taide ja kulttuuri ovat sekä taloudellisen kasvun moottori että keskeinen tekijä sosiaalisen pääoman ja hyvinvoinnin vahvistamisessa. Kulttuurihyvinvointi on keskeinen osa koko yhteiskunnan hyvinvointia. Se edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta, identiteettiä ja elämänlaatua. Kulttuuri tukee myös mielen hyvinvointia ja voi auttaa ratkaisemaan yhteiskunnan haasteita, kuten syrjäytymistä ja mielenterveysongelmia. Hallituksen kulttuuripoliittisen selonteon tavoitteet ovat hyviä, mutta samalla hallituksen kulttuurialaan kohdistamat leikkaukset ovat ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa. Hallituksen 17 miljoonan euron leikkauksilla on tuhoisat seuraukset. Omalla kotiseudullani, kulttuurikaupunkina tunnetussa Savonlinnassa, teatteri ja orkesteri kärsivät näistä leikkauksista vakavasti ja monet kulttuurialan toimijat ovat huolestuneita alan tulevaisuudesta. Nyt kun tuore kulttuuriministeri Talvitie on täällä paikan päällä kuuntelemassa keskustelua, hyödynnän tilaisuuden kysymällä näitten säästöjen kohtuullisuudesta ja varsinkin alueellisesta eriarvoisuudesta sekä säästöjen alueellisesta kasautumisesta. Kulttuuri työllistää tuhansia ja edistää taloutta ja kasvua. Se on investointi, ei kustannus. Jos emme panosta kulttuuriin tänään, voimme menettää tulevaisuuden lahjakkuuksia. Kulttuuri kuuluu kaikille. Se ei ole mikään luksustuote, vaan kulttuurin on oltava meidän kaikkien saavutettavissa. Valitettavasti hallitus ei tunnu ymmärtävän kulttuurihyvinvoinnin pitkäaikaista arvoa. Kun arvonlisäveroa nostetaan kulttuuritapahtumien osalta, kuten konserteissa ja teatterilipuissa, hallitus lähettää viestin siitä, että kulttuuri ei ole prioriteetti. Meille sosiaalidemokraateille kulttuuri on investointi, ei kustannus. Jos emme panosta kulttuuriin tänään taiteilijoihimme ja paikallisiin kulttuurin tekijöihimme, meillä on riskinä menettää tulevaisuuden lahjakkuuksia. Mietitäänpä esimerkiksi taiteilijoitamme, jotka ovat saattaneet Suomen maailmankartalle esimerkiksi UMK:n kautta. Jos kulttuurin koulutukselle ja yhdistyksille annetaan vähemmän resursseja, jäämme ilman seuraavaa kulttuurintuottajasukupolvea. Kun museot joutuvat leikkaamaan lasten toimintaa ja teatterit eivät enää voi kiertää, kulttuuri jää monille saavuttamattomaksi. Kun kulttuuritapahtumien arvonlisäveroa nostetaan, tavallisten kansalaisten on entistä vaikeampaa osallistua kulttuuritapahtumiin. Kulttuuri kuuluu kaikille, ei vain suurkaupungeissa asuville. Kulttuurin saavutettavuuden parantamiseksi on kehitetty muun muassa Kaikukortti, jolla taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien on mahdollista osallistua kulttuurielämään ja harrastaa taiteen tekemistä esimerkiksi kortin mahdollistamilla maksuttomilla pääsylipuilla konsertteihin tai kansalaisopiston kursseille. Arvoisa puhemies! Kun maailmalla kuohuaa, haetaan turvaa elämän perusasioista ja kulttuuri tarjoaa kaivattua lohtua. Kulttuurin ja taiteiden mahdollisuudet muutosvoimana on hyödynnettävä laajemmin kaikilla politiikan alueilla. Hallituksen tavoitteet ovat hyviä, mutta leikkaukset kulttuuriin ovat ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa. Kulttuuri ei ole vain elinkeino, se on myös hyvinvoinnin ja osallisuuden perusta. On välttämätöntä vakiinnuttaa muun muassa taideterapiat, musiikki-, tanssi-, liike- ja kuvataideterapia, osaksi terveydenhuoltoa ja hyödyntää taiteen ammattilaisia sosiaali-, terveys- ja kasvatusaloilla. Myös lasten ja nuorten taidekasvatusta on vahvistettava. Me sosiaalidemokraatit emme leikkaisi kulttuurista vaan turvaisimme sen rahoituksen pitkäjänteisesti. Kulttuuri vahvistaa ja uudistaa Suomea. Siksi sen on pysyttävä kaikkien ulottuvilla myös tulevaisuudessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-02-19T19:06:51,2025-02-19T19:11:50,Hyväksytty,1.1 2025_9_149,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,Edustaja Siponen poissa. — Edustaja Nikkanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_150,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään käsittelemme valtioneuvoston selontekoa kulttuuripoliittisesta ohjelmasta. Kulttuuri rakentaa identiteettiämme ja kertoo tarinaamme. On selvää, että voimme olla ylpeitä monipuolisesta kulttuuriperinnöstämme. Taide ja kulttuuri ovat osa sivistystämme ja perintöämme, ja kulttuurilla on merkittävä rooli yhteiskuntamme rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Moderni kulttuuripolitiikka kattaa laajan kirjon eri aloja ja sisältöjä, ja luovat alat ovat tässä keskiössä. Luovilla aloilla on merkittävä kasvupotentiaali, ja ne voivat tuoda elinvoimaa kunnille ja kansainvälistä vientiä Suomelle. On todettava, että hallituksen kulttuuripoliittinen selonteko on perusteellinen ja laajasti valmisteltu. Selonteossa onkin hyvin kuvattu kulttuurin arvoketju ja luotu visio, jossa taide ja kulttuuri ovat 2040-luvulla Suomea vahvistava ja yhdistävä voima. Tämä on hieno arvonanto kulttuurialalle ja antaa toivoa kestävän, elinvoimaisen ja inhimillisen tulevaisuuden rakentamiselle. Mutta kulttuurialan taloudellinen todellisuus on valitettavasti toinen. Hallituksen leikkaustoimet uhkaavat hienoja visioita. Uhkana on myös se, että kulttuurialalta häviävät tekijät muille aloille, jos rahoitus ja toimintaedellytykset heikkenevät merkittävästi ja toimeentulo vaikenee. Kulttuurialalle kohdistuvat 17 miljoonan euron leikkaukset tälle vuodelle heikentävät alan taloutta ja työllisyysnäkymiä merkittävästi, ja tulevina vuosina leikkaukset vain kiihtyvät. Kulttuuriala on kärsinyt kovin myös koronapandemiasta ja viime vuosien huomattavasta kuluttajien ostovoiman laskusta erityisesti korkean inflaation myötä. Tämä yhteisvaikutus tarkoittaa sitä, että edellisestäkään iskusta alalle ei ole vielä täysin toivuttu. Selvitysten mukaan kulttuurialan merkittävin rahoitus tulee yksityisestä kulutuksesta. Kun hallitus nostaa arvonlisäveroa erityisesti lippujen hintojen osalta, yksityinen kulutus vähenee, ja tämä johtaa alan heikentyvään talouteen ja työttömyyteen. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus ei voi samalla nostaa kirjojen arvonlisäveroa 10 prosentista 14:ään ja julistaa haluavansa tehdä kulttuurista jokaisen oikeuden, jos kaikilla ei ole siihen varaa. Kulttuurialalta leikkaaminen tapahtuu monin eri tavoin, ja tämän vuoksi yhteisvaikutus koko alalle on merkittävä, erityisen merkittävä. Voidaan myös todeta, että kulttuurista leikkaaminen ylipäätään osoittaa suurta ymmärtämättömyyttä taiteen olemusta, tehtävää, taloudellista vaikuttavuutta ja luovan työn luonnetta kohtaan. Tämänkin vuoksi vetoan hallitukseen, että peruuttaisitte suunnittelemanne leikkaukset kulttuurialalle ja tunnustaisitte kulttuurin ja luovien alojen merkityksen yhteiskunnallemme. Arvoisa rouva puhemies! Tässä vielä, nyt kun vasta aloittanut ministerikin kunnioittaa meitä läsnäolollaan, haluaisin myös esittää kysymyksen, sillä minua on ainakin hieman vaivaannuttanut tässä salissa joidenkin hallituspuolueiden edustajien kommentointi siitä, että kulttuuri olisi ikään kuin luksustuote. Ihan näin niin kuin ministerin henkilökohtaisena mielipiteenä rohkenen kysyä: oletteko te sitä mieltä, että jokin valtion tukea nauttiva kulttuuriala tai kulttuurin alue on luksustuote? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-02-19T19:11:55,2025-02-19T19:15:50,Hyväksytty,1.1 2025_9_151,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Edustaja Seppänen poissa, edustaja Kurvinen poissa. — Edustaja Valtola.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_152,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset ensinnäkin ministerille tämän kulttuuripoliittisen selonteon tuomisesta tänne eduskuntakäsittelyyn. On hienoa, että käymme nyt kulttuuripoliittista keskustelua täällä eduskunnassa pitkän ajan jälkeen. Edellisestä selonteosta on kulunut jo 15 vuotta. Kokoomuksen, samoin kuin koko luovan alan kentän, pitkäaikainen tavoite on ollut saada uusi kulttuuripoliittinen selonteko ja luovan alan kasvustrategia. Kulttuuripoliittinen selonteko on yhteinen pitkän aikavälin strategia, joka käsittelee kulttuurin perustan säilyttämistä, uudistumista ja elinvoimaisuutta sekä kulttuuri- ja luovien alojen toimintaedellytyksiä niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Olemme kuulleet tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa tehtyjen sopeutusten vaikutuksia tässä salissa ja tänä iltana täällä keskustelussa. Toivottavasti keskustelu kuitenkin valiokunnissa pystytään kääntämään keskusteluun kulttuuripoliittisen selonteon tarkoituksesta, erityisesti kulttuurin tulevaisuudesta — sen säilyttämisestä, uudistamisesta ja elinvoiman parantamisesta. Kuten täällä on useaan kertaan mainittu, meillä Mikkelin Ristiinassa on säilynyt Astuvansalmen kalliomaalauksia noin 6 000 vuoden takaa — kuten täällä sanottiin, hirviä, mutta vielä merkittävämpää on se, että sieltä löytyy kuvia naisista metsästäjiin. Sukupuolten välistä tasa-arvoa Etelä-Savossa 6 000 vuoden takaa. Kannattaa käydä tutustumassa tähänkin kulttuuriin. Teknologinen kehitys haastaa kulttuurikentän ennennäkemättömällä tavalla. Teknologian muutos, tekoälyn kehittäminen, uudet muodot käyttää materiaaleja tulevat muuttamaan kulttuurikenttää selonteon katsonta-aikana, vuoteen 2040 mennessä, jopa enemmän kuin kulttuurikenttä on muuttunut edellisen 6 000 vuoden aikana. Tämä asettaa siis suuret haasteet ja korkean tason sille keskustelulle, jota kulttuuripoliittisesta selonteosta on täällä eduskunnassa käytävä. Tämä ei ole kuitenkaan syy olla yrittämättä toimia hallituskaudet ja taloussuhdanteet ylittävästi. Me tarvitsemme yhteisen vision ja tavoitteet, ja meidän on katsottava yhdessä eteenpäin koko kulttuuria ja kulttuurikenttää kehittäen. Suomalainen kulttuuri on rikasta, omalaatuista ja vaalimisen arvoista. Olemme nuori kansakunta, jonka kielellä ja taiteella on ollut suuri vaikutus itsenäisyyteemme ja kansallisidentiteettimme kasvamiseen. Ilman kieltä ja kulttuuria, olisimmeko itsenäisiä tai nousseet onnellisimpien kansakuntien joukkoon? Kun käsittelemme tätä selontekoa, on huomioitava, että kulttuuri ei ole luksuspalvelu vaan kuuluu kaikille asuinpaikasta ja iästä riippumatta. Kulttuuri pitää yhteiskunnan kasassa kriisin hetkellä. Tehdään yhdessä töitä sen vahvistamiseksi Suomessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-02-19T19:15:59,2025-02-19T19:20:32,Hyväksytty,1.1 2025_9_153,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Edustaja Hoskonen, poissa. — Edustaja Bergbom.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_154,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Meillä on tosiaan tänään käsittelyssä kulttuuripoliittinen selonteko. En ota sinällään suoraan selontekoon kantaa, mutta otan siitä käytyyn keskusteluun kantaa ja pohdin tätä vähän sillä lailla, että aloitan omasta näkökulmastani, omista näkemyksestäni kulttuuriin. Olen harrastanut lähes koko tiedostavan elämäni musiikkia. Soitan edelleen kitaraa joka viikonloppu, kun pääsen täältä Helsingistä kotiin. Se on hyvä keino rauhoittua. Se on hyvä keino unohtaa kaikki se, mitä tässä maailmassa tapahtuu, mitä tässä talossa tapahtuu, kaiken tämän synkkyyden keskellä. Se on hieno harrastus. Suosittelen lämpimästi musiikkia kaikille. Se on tietenkin vain yksi osa-alue kulttuurista. Olen tätä keskustelua seurannut siitä näkökulmasta, että nyt kun hallitus toden totta tekee sopeutustoimia kulttuuriinkin, hyvin maltillisia nähdäkseni, niin täällä pelotellaan vähän niin kuin heinäsirkoilla ja maailmanlopulla, että nyt kulttuuri on uhattuna ja kulttuuri tuhoutuu ja kulttuurilla ei ole tulevaisuutta ja sitä sun tätä. No, ymmärrän poliittisesti tämänkaltaiset puheet. Ymmärrän, että niillä yritetään saada ääniä ja vakuutettua, kuinka oppositio on nimenomaisesti kulttuurin puolella. Muistuttaisin toki viime kaudesta, kun kulttuuriala ajettiin aika vaikeaan tilanteeseen, mutta ei siitä sen enempää. Joka tapauksessa, kun hallitus tekee tosiaan sopeutuksia kulttuuritoimintaan, joka on myös yksi kansan suosikki leikkauskohteista — top kympissä, kun Eva selvitti asiaa, mistä leikataan ensimmäisenä — tätä pidetään järkyttävänä asiana. Totta kai se voi olla yksittäisille toimijoille ja yksittäisille edunsaajille vakava paikka, mutta isossa kuvassa edelleen veronmaksajien rahoja käytetään tässä maassa merkittävästi kulttuuriin, itse asiassa yli miljardi euroa, jos huomioidaan Yleisradio mukaan siihen — tähän päälle tietenkin sitten vielä kuntien käyttämät varat, ja sitten varmasti tulee vielä jonkun verran myös säätiörahoitusta, eli rahaa sinne alalle kyllä menee. Sitten on tietenkin keskustelu siitä, minkälaista kulttuuria valtion tulee tukea ja minkälaista kulttuuria valtion ei tule tukea. Joku todennäköisesti vasemmalta toteaa, että et sinä voi sanoa noin, mutta kyllä minä voin sanoa sen, koska aloitetaan nyt vaikka siitä, että jos minä otan tuosta A4-paperin ja piirrän siihen minun omia näkemyksiäni tästä maailmasta — ne ovat järkyttäviä — niin se on kuitenkin taidetta, se on kulttuuria, mutta ei kukaan ole siitä valmis maksamaan, koska minä olen niin huono piirtämään. Mutta en minä ensimmäisenä ole huutamassa, että valtion täytyy maksaa, että minä tarvitsen tähän jotain apurahaa ja tukirahaa, että kun kukaan ei osta minun taidettani, niin sitten veronmaksajien tehtävä on rahoittaa minun tekemääni huonoa taidetta. Ei tietenkään ole. Lähtökohtaisesti, niin kuin monessa muussakin asiassa, tämä ajattelumalli siitä, että veronmaksajien tehtävä on kustantaa kaikkien ihmisten harrastukset, yksityiselämän toiminta, siis kaikki, on niin vääristynyt, ja se on vääristynyt etenkin tilanteessa, jossa meidän valtio on alijäämäinen, plus kymmenen miljardia joka vuosi, 17 vuoteen ei talouskasvua, ja sitten vain vaaditaan, että sitä sun tätä pitäisi maksaa. On pakko priorisoida. On pakko miettiä, mihin laitetaan ne pienet veroeurot, mitä tälle maalle tällä hetkellä tulee, kun edes nekään eivät riitä kattamaan sellaisia perusmenoja, joita meidän pitäisi valtion budjetista rahoittaa, vaan päälle joudutaan ottamaan velkaa. Sitten, kun joku tulee ja tekee välttämättömiä toimia, todetaan, että maailmanloppu tulee sinne sun tänne, kuten kulttuurialalle. Pidän sitä vastuuttomana keskusteluna. Ymmärrän sen, että kulttuurialalla on paljon asioita, mitä pitää tukea, mutta jos ollaan tilanteessa, jossa kerta kaikkiaan rahat eivät riitä, niin kyllä tämäkin menoalue, kulttuuri, on sellainen, missä pitää pystyä tarkastelemaan valtion varojen käyttöä. Se on aivan päivänselvä asia, koska jos sieltä ei tarkastella, niin sitten tarkastellaan muilta momenteilta. Sitten mennäänkin siihen keskusteluun, mistä sitten leikataan, kun tuntuu, että ihan sama, mikä leikkauskohde täällä milloinkin on — kehitysapu, Yleisradio, kulttuuri — aina sanotaan, että ei käy, ei käy ja ei käy. Sitten, jos ei käy, pitää löytää muualta. Korotetaanko veroja, leikataanko sosiaaliturvaa, otetaanko pois hyvinvointialueilta? Vastaus ei voi olla, että ei mitään noista, koska jostainhan se on otettava. Tietysti poliittisesti voi esittää, että ei leikata mistään, jatketaan vain samaan malliin, velkaannutaan lisää. Se on yksi vaihtoehto, mutta pidän sitä vastuuttomana vaihtoehtona. Ja kyllä, suomalaisilta, kuten aiemmin totesin, on kysytty, mistä leikataan ensimmäisenä, ja kulttuuriala nousee siellä top 10 -listalla esiin. Pidän perusteltuna, että myös veronmaksajien näkökulmia ja huolia ja toiveita sopeutuskohteista huomioidaan, kun sopeutuksia tässä laajuudessa tehdään. Mutta kuten sanoin, olen suuri kulttuurin ystävä ja kehotan kaikkia, joilla varaa on ja ostovoimaa on, myös kuluttamaan kulttuuriin, koska se mahdollistaa sen, että sillä alalla on työpaikkoja ja sen alan ammattilaisia arvostetaan. Itsekin aion tänä vuonna käydä vielä keikoilla ja teatterissa tukemassa suomalaista kulttuuria ja suosittelen sitä kaikille muillekin lämpimästi. — Kiitoksia, puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-02-19T19:20:34,2025-02-19T19:25:47,Hyväksytty,1.1 2025_9_155,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_156,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Meillä käsitellään täällä kulttuuripoliittista selontekoa, ja itse koen, että minä olen syvästi suomalaisen kulttuurin ystävä. Ja mitä se kulttuuri minulle merkitsee? Se on eri ihmisille ehkä eri asioita, mutta tämän selonteon ensimmäisellä sivulla on hyvä tiivistelmä siitä: ”Kulttuuri muodostaa yhteiskunnalle tai sosiaaliselle ryhmälle tunnusomaiset henkiset ja aineelliset piirteet. Siihen kuuluvat taiteiden lisäksi perusoikeudet, arvojärjestelmät, perinteet, taidot, tavat ja uskomukset. Taide ja kulttuuri ovat osa sivistystämme ja perintöämme edellisiltä sukupolvilta tuleville. Osallisuus kulttuuriin on sivistyksen perusta.” Arvoisa rouva puhemies! Elikkä oma kieli kuuluu meidän kulttuuriin. Voisi ylipäätänsä sanoa, että meillä suomalaisilla on ehkä oma kulttuurimme. Se merkitsee meille eri asioita. Koen olevani tosiaan kulttuurin ystävä, ja omaa kulttuuriani on se, että minä olen keräillyt kaikenlaista asiaa ja tallentanut historiaa. Olen käynyt paljon musiikkia kuuntelemassa ja käyn edelleen. Niin hassulta kuin se kuulostaa, olen kerännyt vanhoja peltisiä öljykannuja, jotka ovat ehkä osa ajoneuvokulttuuria. Olen kerännyt vanhoja vanerisia polkuautoja, minun mielestäni nekin ovat kulttuuria. Tässä loman aikana, kun saimme sellaisen tähän vuodenvaihteeseen, omaa kulttuuria oli myöskin se, että minä ostin entisen hävittäjälentäjä, kansanedustaja Urho Pohdon joitain vanhoja mitaleja. Se on minulle kulttuuria. Ostin myös Santeri Alkion ison muistomitalin. Se on kulttuuria. Ja kävi vielä niin, että ostin pitkään ministerinä toimineen Eino Uusitalon kaksineuvoisen pohjalaispuukon, ja sekin on minun mielestäni kulttuuria. No, sitten itse asiassa haluaisin mainita, että minun mielestäni meillä on oma ruokakulttuurikin, jota nyt sitten taas Marttaliitto Pietikäisineen on tällä hetkellä romuttamassa. Ne aikovat opastaa Marttaliiton naisia siinä, että pitäisi syödä kasvisruokaa, ja tämähän ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin, vaan meidän kulttuuriin kuuluu se, että syödään nautaa ja sikaa. Se on meidän omaa kulttuuria, ja minä aion vaalia tätäkin kulttuuriperintöä niin pitkään kuin minussa henki pihisee. Olen entisöinyt vanhan talon. Se on rakennuskulttuuria. Sitten ajoneuvokulttuuriin: minulla on useita vanhoja museoautoja. Tätäkin halutaan romuttaa tällä hetkellä jollakin Euroopan unionin romuautodirektiivillä, joka on täysin vastoin meidän omaa kulttuuriperintöämme. Meidän tulee vaalia sitä eikä alistua Euroopan unionin herrojen haaveisiin, että me romuttaisimme kaiken vanhan ajoneuvokalustomme. Sitten olen kirjoittanut tänne sanan ”kulttuuriperintö”, ja tämä oikeastaan on se asia, miksi minä tulin tänne, kun kuuntelin vihervasemmiston kauhistelevaa puhetta täällä siitä, kuinka suomalaista kulttuuria romutetaan. Tämä vihervasemmisto, erityisesti helsinkiläinen vihervasemmisto, on romuttamassa täysin meidän omaa kulttuuriperintöä. He ovat romuttamassa Malmin arvokasta aluetta. He romuttavat siellä samalla kentän. He romuttavat meidän huoltovarmuutta, josta tulikin mieleen tämä seuraava lause tästä samasta kappaleesta: ”Suomalaiset voivat olla ylpeitä omasta ja monipuolisesta kulttuuriperinnöstään. Suomalaisella kulttuurilla on itseisarvo ja suojaava merkitys epävakaassakin turvallisuusympäristössä.” Herranjumala, me romutetaan itse meidän huoltovarmuutta, kun me romutetaan Malmin lentokenttää! Turvallisuusympäristössämme tapahtuu aivan järjettömiä asioita. ”Vahva kulttuuri-identiteetti on pohja terveelle itsetunnolle ja henkiselle kriisinkestävyydelle.” On tervettä itsetuntoa arvostella tätä järjetöntä päätöstä lopettaa Malmin lentokenttä ja haaveilla sinne jotain korkeita kerrostaloja. Helsingissä on muutenkin tyhjiä asuntoja. ”Se auttaa ymmärtämään [Puhemies koputtaa] itseämme osana maailmaa.” Arvoisa puhemies! — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-02-19T19:25:49,2025-02-19T19:31:38,Hyväksytty,1.1 2025_9_157,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_158,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kun kulttuurista täällä puhutaan, niin kuten tässä aiemmissakin puheenvuoroissa on käynyt selväksi, kulttuuri voidaan ymmärtää hyvinkin laajasti tai se voidaan ymmärtää hyvinkin suppeasti. No, laajassa merkityksessähän voidaan ajatella, että kulttuuria on kaikki ihmisen tuottama, sekä henkinen että aineellinen, eli ajatukset, arvot, asenteet, toimintatavat, mutta sitten myös taide, kaikki ihmisen tekemä, ihmisen omaan käyttöönsä valjastama. Kulttuurina voidaan pitää puistoa, jonka ihminen on rakennuttanut. Voidaan ajatella, että sen puiston säilyttäminen on suuri kulttuuri- tai kulttuuriperintöteko. Samanaikaisesti ihmisryhmä, joka haluaa sen puiston tilalle esimerkiksi rakennuttaa rakennuksia, voi perustella, että sen puiston raivaamalla ja sinne rakentamalla luodaan uutta kulttuuria. Eli kulttuuri on hyvin monikäsitteinen asia, ja sen takia siitä keskustelusta voidaan saada täällä salissa hyvinkin mielenkiintoista riippuen siitä, mistä kulmasta edustaja haluaa sitä lähestyä. Kuitenkin itse näen täältä eduskunnasta käsin kulttuuria tarkastellessa ehkä mielenkiintoisimpana ja ehkä lopulta merkityksellisimpänä sen keskustelun, mitä on käyty tässä viimeisen vuoden parin ajan kulttuurin rahoituksesta, mikä on selkeästi suppeampi kuin tämä kaiken henkisen ja kaiken aineellisen ihmisen tuottaman sisältävä käsitys kulttuurista. Eli täällä eduskunnassa puhuessamme puhumme pitkälti julkisin varoin tuotetusta ja monessa tapauksessa ei-markkinaehtoisesta kulttuurista, tai vain osin markkinaehtoisesta ja osin valtion tukemasta kulttuurista. Ja siihen keskusteluun haluan tuoda näkökulmaksi sen, että kun valtiontalouden tilanne on mikä on, kun käytännössä joka seitsemäs euro valtion budjetissa otetaan velaksi, niin se väistämättä johtaa tilanteeseen, jossa joudutaan miettimään, oli se tämä hallitus tai tulevat hallitukset, mihin niitä euroja laitetaan, mihin niitä laitetaan ensi vuosina vähemmän, missä voidaan kasvuja hillitä, missä ei. Ja itse ajattelen, että silloin on hyvä kysyä myös suomalaisilta, mistä suomalaiset ovat valmiita tinkimään ja mistä suomalaiset eivät ole valmiita tinkimään. Mistä ollaan valmiita tinkimään enemmän ja mistä ollaan valmiita tinkimään vähemmän, mistä ei lainkaan? Tässä yhteydessä palaan, ja olen eduskuntavaalien 2023 jälkeen monestikin palannut, vuoden 2022 loppuun, kun Elinkeinoelämän valtuuskunta kyselytti suomalaisilta analyysissaan [Puhemies koputtaa] Vyötä kireämmälle, mistä suomalaiset ovat valmiita tinkimään, mistä eri puoluetaustaiset ihmiset, äänestäjäryhmät, olisivat valmiita tinkimään. Ja suomalaisilta kysyttiin tällainen kysymys... [Puhemies: Pyydän edustajaa siirtymään puhujakorokkeelle!] Kiitos, arvoisa puhemies. Suomalaisilta kysyttiin kysymys: ”Mikäli julkista taloutta joudutaan lähitulevaisuudessa tasapainottamaan myös menoleikkauksin, missä määrin julkisen talouden eri menokohteista voitaisiin leikata rahoitusta?” Kohteessa taide ja kulttuuri, joka oli siis yksi suosituimmista säästökohteista suomalaisille, tähän kysymykseen vastasi, että valmiina leikkaamaan rahoitusta taiteen ja kulttuurin saralla ”paljon”, 19 prosenttia suomalaisista. ”Jonkin verran” vastasi 34 prosenttia, ”vain vähän” 25 prosenttia, ”ei lainkaan” 10 prosenttia. Toisin sanoen tässä kyselyssä 10 prosenttia suomalaisista vastasi, että lainkaan ei voitaisi rahoitusta leikata kulttuurilta, julkisesti tuetulta kulttuurilta. Paljon tai jonkin verran leikkaamaan oli valmis yli puolet suomalaisista. Paljon, jonkin verran tai vain vähän yli 75 prosenttia suomalaisista. Näkisin, että tämä antaa jonkinlaisen pohjan meille käydä sitä yhteiskunnallista keskustelua siitä, että jos joka seitsemäs euro otetaan velaksi, jos sosiaali- ja terveyspalveluissa on puutteita, jos koulutuksestakin joudutaan tinkimään, poliisissa, Puolustusvoimilla on tarpeita, niin ehkä rahaa joudutaan uudelleen priorisoimaan jossakin kohtaa. Ja se voi tarkoittaa, että jos suomalaisia pyritään kuuntelemaan, niin säästöjä voi osua myös kulttuurisektorille. Se ei tarkoita, että kulttuuri ei olisi tärkeää, mutta yhteiskunnassa on monia toimintoja, jotka saattavat ja ovat tutkitustikin, kyselytutkimuksin meidän tietoomme tuotetusti, tärkeämpiä suomalaisille kuin kaikki se, mitä julkisilla varoilla tällä hetkellä kulttuuria tuetaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-02-19T19:31:38,2025-02-19T19:37:20,Hyväksytty,1.1 2025_9_159,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Ministeri Talvitie, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_160,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Mari-Leena,Talvitie,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tämänpäiväinen keskustelu kulttuuripoliittisesta selonteosta on ollut tärkeä ja tarpeellinen, ja kiitos puheenvuoroista näin iltamyöhälläkin. Näen, että on todella tärkeätä, että tämä sali ja eduskunta ovat käyneet keskustelua, ja nimenomaan niin, jos ajatellaan, että selonteko viitoittaa sitä meidän polkuamme sinne 2040-luvulle, sen tarkoitus on kestää hallituskausien yli. Sen takia näen tärkeänä myös, että siinä käsitellään laajasti kulttuuria ja taidetta ja luodaan niitä visioita, jotka eivät ole kiinni tässä ajassa tai Orpon hallituksen toimissa, vaan ne on laajasti valmisteltu. Yli 1 000 taiteen ja kulttuurikentän toimijaa ja 280 lausuntoa on otettu tähän selontekoon, ja se luo nimenomaan sen pohjan sille visiolle ja tälle eduskuntakäsittelylle, jossa selonteolla on iso rooli ja tärkeä arvo, että eduskunta nimenomaan tätä selontekoa käsittelee ja antaa siten eduskunnan tahtotilan siihen, miten hallitus lähtee toimenpidesuunnitelmaa toteuttamaan. Täällä äskeisessä keskustelussa oli vielä muutamia kysymyksiä, joihin vastaan: Edustajat Mikkonen ja Valtola, molemmat puheenvuoroissanne toitte esiin hyviä ja tärkeitä nostoja alueellisesti ja alueellisen kulttuurin merkityksestä omille kotikaupungeillenne. Tämän tunnistan, ja tämä on myös tärkeä näkökulma meidän kulttuurikenttämme tulevaisuudessa, että me pystytään auttamaan niitä alueellisia erityispiirteitä ja vahvistamaan niitä — on sitten kyse festivaaleista, koulutuksesta, tutkimuksesta tai luovista aloista, niin vahvistetaan niitä alueiden erityispiirteitä, jotka monet erityispiirteet myös linkittyvät kulttuuriin. Mikkonen toi esiin myöskin näitä hyviä käytänteitä, ja tämäntyyppiset asiat toivottavasti myös saavat vahvempaa ääntä ja niitä toteutetaan. Kyse on myöskin siitä tasa-arvosta. Nyt kun olen tässä parin viikon aikana perehtynyt enemmän näihin säästöpäätöksiinkin, joista siis osa on tehty täysin toimijakentän painotuksista, osa ministeriöstä, niin ymmärrän, että siellä on myös niitä alueellisesti erilaisia näkökulmia, että toisiin alueisiin ne säästöt kohdistuvat vahvemmin. Hallitus ei ole siis säästänyt lasten ja nuorten kulttuurista eikä taiteen kiertuetoiminnasta, ja esimerkiksi niihin teattereihin, joissa on tehty vahvaa, monipuolista ja laajaa kiertuetoimintaa, säästöjä ei ole kohdistettu. Valtio tukee kulttuuria miljardilla eurolla. Tämä opetus- ja kulttuuriministeriön taiteen ja kulttuurin rahoitus on noin 530 miljoonaa euroa, ja valtion koko kulttuurin, taiteen ja luovien alojen tuki on miljardin euron luokkaa. Kuntien tuki on itse asiassa yhtä suuri, vähän yli miljardin luokkaa. Se on tosi tärkeää, ja merkitys on siinä valtava, mutta sitten suomalaiset ostavat, kokevat, tilaavat ja tukevat kulttuuria viidellä miljardilla eurolla. Siinä mielessä sillä, miten me pystytään myös tukemaan talouden rattaiden pyörimistä ja ostovoimaa, on merkitystä sille, miten suomalaiset jatkossakin pystyvät ostamaan, kokemaan, tilaamaan ja tukemaan. Edustajat Vigelius ja Mäenpää, joo, kulttuuri on todellakin laaja-alaista, kulttuuri yhdistää, ja se merkitsee meille erilaisia asioita, ja kyllä, myös rakennuskulttuuri ja ruokakulttuuri ovat osa kulttuuriamme ja myös kulttuuriperinnön vaaliminen. Kansakunnan muistinahan toimivat erilaiset museot, pienemmät ja suuremmat, ja niistä monet alueelliset museot eivät ole edes koskaan olleet valtionavustusten piirissä, mutta ne ovat kuitenkin alueellisesti tärkeitä kulttuuriperinnön vaalijoita ja muistipaikkoja. Sitten edustaja Nikkanen kysyi tästä, että kun selonteossa kulttuuri kuuluu kaikille ja se on jokaisen oikeus, miten henkilökohtaisesti näen ja miten valtioneuvosto näkee. Näen sillä tavalla, että koko valtioneuvosto on sitoutunut tähän, tämä on valtioneuvoston selonteko, ja tietenkin henkilökohtaisesti toivon, että koko eduskunta sitoutuu tähän. Sitten oikeastaan myöskin niissä valiokunnissa, missä tämä selonteko tulee olemaan lausunnolla, ja sivistysvaliokunnassa mietinnöllä, se näkyy varmasti. Mutta toivon, että koko eduskunta sitoutuu tähän selonteon ajatukseen, että kulttuuri kuuluu kaikille ja on jokaisen oikeus. Edustaja Bergbom sanoi omakohtaisista kokemuksista. Ne ovat tärkeitä, ja ne kuuluvat nimenomaan siihen, että eri lailla koetaan sitä kulttuuria, ja niin kuin selontekokin sanoo, on jokaisen oikeus myöskin kokea se kulttuuri ja taide omalla tavallaan ja eri lailla. [Eduskunnasta: Juuri näin!] Loppuun kiitos hyvästä keskustelusta, ja toivon, että huomioidaan kulttuurialan näkökulmia laajasti ja monipuolisesti eduskuntakäsittelyssä ja eri valiokunnissa, kun selonteko menee eri valiokuntien käsittelyyn. Tämän selonteon tarkoitus on tosiaankin kestää yli hallituskausien, ja siksikin on tärkeää, että se on laaja-alaisesti valmisteltu, se ei ole hallituksen yksistään valmistelema, vaan siinä on ollut laaja kenttä mukana, ja myöskin sitten eduskuntakäsittely tuo siihen sen vahvemman parlamentaarisen käsittelyn. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2025-02-19T19:37:23,2025-02-19T19:44:06,Hyväksytty,1.1 2025_9_161,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Museovirastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ja tässä meillä on esittelijänä ministeri Talvitie, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_9_162,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Mari-Leena,Talvitie,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Museovirastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyse on tosiaan hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Museovirastosta annetun lain muuttamisesta. Tämä esitys liittyy EU-asetukseen kulttuuriesineiden tullialueelle siirtämisestä ja tuonnista. Asetuksella pyritään estämään laittomasti lähtömaastaan vietyjen kulttuuriesineiden laitonta kauppaa ja terrorismin rahoittamista. Asia voi tuntua kovin kaukaiselta, mutta itse kuun alussa Ukrainassa vierailleena ja nähden sen, miten laittomasti maasta viedään kulttuuriesineitä ja miten niillä todellakin tullaan käymään kauppaa ja jopa terrorismia rahoittamaan, itselle ei asia olekaan enää niin kovin kaukainen. Asetuksessa säädetään muun muassa lupamenettelystä tiettyjen yli 250 vuotta vanhojen kulttuuriesineiden tuontiin EU:n ulkopuolelta unionin alueelle. Asetus on lupamenettelyn osalta tulossa voimaan 28. kesäkuuta kuluvaa vuotta, ja asetus edellyttää, että kukin jäsenmaa määrittelee tuontilupahakemusten käsittelyyn toimivaltaisen viranomaisen. Tehtävä säädettäisiin Museovirastolle, jolla on siihen paras asiantuntemus. Lupahakemusten määrän odotetaan jäävän Suomessa vähäiseksi. Lupahakemuksen käsittelystä perittäisiin valtiolle omakustannusarvon mukainen maksu. Ehdotuksesta ei siten aiheutuisi olennaisia vaikutuksia Museoviraston toimintaan tai valtiontalouteen. Kulttuuriesineiden tuontia EU:n ulkopuolelta eli niin sanotuista kolmansista maista ei ole aiemmin säännelty lukuun ottamatta eräitä erityisrajoituksia pakotetilanteissa sekä tilanteita, joissa kulttuuriesineisiin kohdistuu muun valtion esittämiä palautusvaatimuksia tai ‑pyyntöjä. Kulttuuriesineiden tuontia ei ole siten aiemmin valvottu, eikä Suomeen tuoduista kulttuuriesineistä tehtyjä havaintoja ole raportoitu lähtömaahan, ellei lähtömaasta käsin ole tehty asiassa aloitetta. Museovirasto pitää tehtävän luonne ja sen edellyttämä asiantuntemus huomioiden tarkoituksenmukaisena ja perusteltuna säätää Museovirasto tuontilupien myöntämisestä päättäväksi viranomaiseksi. Lakiehdotus on tarkoitettu tulemaan voimaan asetuksen voimaantulon kanssa samaan aikaan eli 28. kesäkuuta kuluvaa vuotta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+4.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2025-02-19T16:35:07,2025-02-19T16:37:43,Hyväksytty,1.1 2025_9_163,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Museovirastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2025 vp,Kiitoksia. — Sitten mennään puhujalistaan. — Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_164,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Museovirastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Äsken kun puhuimme kulttuurista, niin tässä tulee sitten tämän esityksen myötä tällainenkin puoli esille, että kulttuuria voidaan käyttää myös pahan välikappaleena, jos esimerkiksi terrorismia rahoitetaan laittomasti maasta viedyillä kulttuuriesineillä ja niiden myynnillä. Ja kuten ministeri tuossa selkeässä esityksessään toi esillekin, Suomessa näiden kulttuuriesineiden maahantuontia ei käytännössä ole aiemmin valvottu lainkaan. Nyt siis on ajatus se, että tämän EU-asetuksen myötä pyritään estämään laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden tuonti ja varastointi unioniin, ja tällä nimenomaan halutaan estää sitä, että näitä kulttuuriesineitä myytäisiin ja näillä myyntituloilla sitten rahoitettaisiin terrorismia. Tällaista ilmiötä todella on olemassa, niin kuin tuossa hallituksen esityksessäkin tuli esille, ja se on erityisesti 2010-luvulla korostunut Lähi-idän tapahtumien vuoksi, että kulttuuriesineitä myydään terrorismin rahoittamiseksi. On äärimmäisen tärkeää — niin kuin me kaikki, totta kai, jaamme sen ajatuksen — että terrorismia pyritään ehkäisemään ja sen rahoittamista pyritään kaikin tavoin estämään, ja siksi tämä hallituksen esitys on kaikin tavoin hyvin kannatettava.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+4.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-02-19T16:37:43,2025-02-19T16:39:01,Hyväksytty,1.1 2025_9_165,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Museovirastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_166,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Museovirastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten ministeri Talvitie tuossa esittelyssään ansiokkaasti totesi ja toi esille, on tämän lain säätäminen tässä poikkeuksellisessa maailmanajassa hyvin perusteltua ja hyvä avaus, jolla reagoidaan lähialueillamme nähtyyn kulttuuriesineiden tuhoon ja niillä käytyyn kauppaan. Tähän ei voi oikeastaan muuta todeta kuin että hallituksen esitys on hyvin perusteltu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+4.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-02-19T16:39:01,2025-02-19T16:39:38,Hyväksytty,1.1 2025_9_167,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Museovirastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Aittakumpu vielä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_168,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Museovirastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Halusin sen vielä todeta, kun pidämme tärkeänä suomalaista kulttuuria, että meillähän on jo tieteellisesti ja taiteellisesti ja historiallisesti arvokkaitten esineitten maastavientiä Suomesta rajoitettu. Tämän ajatuksena nimenomaan on se, että meidän arvokkain kulttuuriomaisuus säilyisi täällä Suomessa osana meidän historiaamme. Tämä huomiona tähän, kun nyt puhutaan tästä laittomien taide-esineiden tuomisesta, että myöskin tätä viemistä rajoitetaan aivan oikein.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+4.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-02-19T16:39:38,2025-02-19T16:40:14,Hyväksytty,1.1 2025_9_169,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ja esittelijänä ministeri Satonen. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_9_170,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Arto,Satonen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä ehdotetaan muutettavaksi yhteistoimintalakia. Orpon hallituksen tavoitteena on purkaa työllistämisen esteitä, lisätä työmarkkinoiden joustavuutta ja siten vahvistaa yritysten toimintaedellytyksiä. Näistä syistä hallitus vahvistaa työpaikkojen kykyä reagoida toimintaympäristön muutoksiin lyhentämällä muutosneuvottelujen vähimmäisajat puoleen nykyisestä. Jatkossa työpaikoilla kyetään reagoimaan niitä kohtaaviin haasteisiin aiempaa nopeammin. Hallitus haluaa purkaa erityisesti pk-yritysten hallinnollista byrokratiaa. Yhteistoimintalakia sovelletaan nykyisin yrityksiin, joiden palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. 20 työntekijän yritykset ovat kuitenkin kooltaan sellaisia, joista byrokratiaa pyörittävä hallinnon taso usein puuttuu ja joissa yrittäjä itse on mukana ruohonjuuritason työssä. Näistä syistä hallitus esittää yhteistoimintalain yleisen soveltamisalan nostamista 20 työntekijästä 50 työntekijän yrityksiin, jolloin EU:n komissionkin määritelmän mukaan pienet yritykset vapautetaan sen piiristä. Hallituksen esityksellä yritysten kustannustaakka kevenee vuodessa yli 33 miljoonaa euroa. Laissa säädettäisiin kuitenkin tietyistä velvoitteista työnantajille, joiden palveluksessa on säännöllisesti 20—49 työntekijää. Monien näiden velvoitteiden taustalla on Suomea velvoittava Euroopan unionin sääntely. Jatkuvan vuoropuhelun käytäntö säilytettäisiin säännöllisesti 20—49 työntekijää työllistävissä yrityksissä ja yhteisöissä. Vuoropuhelua koskevat menettelytavat kuitenkin kevenisivät merkittävästi nykyisestä. Työnantajan olisi luotava työpaikkakohtaiset käytännöt säännönmukaisen jatkuvan vuoropuhelun käymiseksi. Vuoropuhelun kohteet sekä toteutustavat määriteltäisiin yrityksessä tai yhteisössä tarkoituksenmukaiseksi katsotulla tavalla. Myös jo olemassa olevat käytännöt voisivat toteuttaa edellytykset kevennetystä vuoropuhelusta. Työnantaja kävisi vuoropuhelua henkilöstön edustajan kanssa, jolleivät työnantaja ja henkilöstön edustaja sopisi, että vuoropuhelu käytäisiin henkilöstön kanssa yhdessä. Siltä osin kuin henkilöstöllä ei olisi edustajaa, työnantaja kävisi vuoropuhelua henkilöstön kanssa yhdessä. Työnantajien, joiden työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti 20—49, tulisi jatkossa käydä muutosneuvottelut vain niissä tilanteissa, joissa työnantaja harkitsee 90 päivän ajanjakson aikana vähintään 20 työntekijään kohdistuvia vähentämistoimenpiteitä. Työnantajan harkitsemista lomautuksista, jotka perustuisivat työn tai työnantajan työn tarjoamisen edellytysten tilapäiseen vähentymiseen, ei kuitenkaan tarvitse käydä muutosneuvotteluita tämän kokoluokan yrityksissä. Säännöksiä liikkeen luovutuksesta, sulautumisesta ja jakautumisesta sovellettaisiin edelleen kaikkiin säännöllisesti vähintään 20 työntekijää työllistäviin yrityksiin, yhteisöihin ja sivuliikkeisiin. Hallitusohjelman mukaisesti työvoiman käytön vähenemistä koskevien muutosneuvottelujen neuvotteluaikoja lyhennettäisiin puolella. Muutosneuvottelulaissa säädetty vähimmäiskesto olisi neuvotteluiden kohteesta riippuen joko kolme viikkoa tai seitsemän päivää. Hallitus esittää, että ehdotetut lainmuutokset tulevat voimaan 1. päivänä heinäkuuta 2025. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-02-19T16:40:36,2025-02-19T16:44:11,Hyväksytty,1.1 2025_9_171,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,"No niin, otetaan tähän debatti. Pyydän nyt niitä, jotka haluavat osallistua tähän debattikeskusteluun, varaamaan ja nousemaan seisomaan. — No niin, ja täällä on nyt yhdeksän puheenvuoroa, ja laitetaan kiinni sitten. — Eli Aittakumpu aloittaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_172,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille tämän lain esittelystä. Tässähän tosiaankin puhutaan yhteistoimintalaista, ja sen tarkoituksena on säädellä työntekijöiden ja työnantajien välistä yhteistyötä. Nyt tällä esityksellä siis nostetaan tämän yhteistoimintalain alaraja vähintään 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin, kun nykyisin raja on 20 henkilöä. On aivan erinomaisen tärkeää se, että meidän yrityselämä pyörii ja toimii, että yritykset uskaltavat palkata työntekijöitä ja että yritykset myöskin voivat sitten tarvittaessa sopeutua tilanteeseen, jos esimerkiksi kysyntä laskee merkittävästi. Tämä aika, mitä me elämme, on entisestään korostanut sitä, miten tärkeätä on, että yrityksillä on joustavuutta toimia, ja siksi tämä esitys on kaikin tavoin hyvä ja kannatettava. On ilman muuta tärkeää, että myöskin tämän lain toimeenpanoa ja toteutumista sitten seurataan ja hallitus on tarvittaessa sitten valmis myöskin reagoimaan. Mutta ylipäätään tämä linja, että yrityksillä on joustavat mahdollisuudet toimia, on tärkeä, ja tuo hallituksen linja on aivan oikea.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-02-19T16:44:30,2025-02-19T16:45:43,Hyväksytty,1.1 2025_9_173,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_174,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tällä esityksellä alle 50 henkilön yritysten ei tarvitsisi seurata yhteistoimintalakia. Yhteistoimintalailla säädellään työnantajan ja työntekijän välistä yhteistyötä ja päätöksentekoa yrityksissä. Tällä hetkellä raja on 20 työntekijässä ja sitä suuremmissa yrityksissä. 20—49:n työntekijämäärän omaaville yrityksille säädetään kevennetty vuoropuhelu ja muutosneuvotteluvelvoite. Esityksellä pienten ja keskisuurten, 20—49 työntekijän yritysten hallinnollinen taakka kevenee, ja asetus lisää yritysten joustavuutta. Tämä mahdollistaa yritykselle kyvyn reagoida nopeammin muuttuviin markkinatilanteisiin. Arvoisa puhemies! Ylipäätään tämänkaltaisten sopimusten pitäisi olla työntekijöiden ja yritysten välisiä asioita. Niihin ei pitäisi kuulua lainvoimaisia velvoitteita. On kuitenkin hyvä, että hallitus keventää tätä mallia, jotta Suomen yrityskenttä tervehtyy ja saamme uusia yrityksiä sekä työpaikkoja Suomeen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-02-19T16:45:43,2025-02-19T16:46:45,Hyväksytty,1.1 2025_9_175,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_176,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä koskee 190 000:ta palkansaajaa, 6 300:aa yritystä siinä, että tämä laki poistaa kokonaan velvoitteita. Sitten kaikkia loppuja, 850 000:ta, koskevat myös nämä neuvotteluaikojen lyhentämiset. Eli puhutaan todella merkittävästä muutoksesta. Nämä velvoitteet ovat erittäin tärkeitä, ja tässä on semmoinen iso ristiriita, että kun nyt juuri tarvittaisiin yrityksissä vuoropuhelua ja kanssakäymistä, niin tässä poistetaan velvoitteita. Hyvät yritykset käyvät tätä normaalisti, ja sitten tässä poistetaan kaikilta velvoitteet, ja juuri niiltä, jotka eivät hoida niitä velvoitteita, poistetaan velvoitteet tätä käydä. Eli tällä toteutetaan todella yksipuolista politiikkaa työnantajan hyväksi ja työntekijöitten tappioksi. Kun neuvotteluajat lyhenevät, myöskin palkanmaksu loppuu nopeammin, ja tässä on myöskin lähes kuukauden palkkaa vastaavia palkanmenetyksiä, kun irtisanominen tulee. Eli isoista muutoksista huonoon suuntaan mennään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-02-19T16:46:46,2025-02-19T16:48:03,Hyväksytty,1.1 2025_9_177,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_178,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Juuri tänään sain hätkähdyttävän viestin Itä-Suomesta, Pohjois-Karjalasta, Outokummusta. Teollisuusalan yrityksessä pääluottamusmiehenä toimiva henkilö laittoi minulle viestin, joka oli todella surullista luettavaa. Kyseisellä työpaikalla on käynnistynyt yt-neuvottelut, joissa pahimmillaan käy niin, että koko yritys lakkaa toimimasta Outokummussa. Pääluottamusmies kysyi viestissään varsin aiheellisesti, mistä niitä hallituksen lupaamia työpaikkoja löytyy, kun Outokummussa työttömyysprosentti on nousemassa yli 20 prosentin. Arvoisa työministeri totesi tähän käsittelyssä olevan yt-lain muuttamiseen liittyen Ylen haastattelussa marraskuussa 2024 seuraavaa: ”Vaikka irtisanominen voi tapahtua hieman nopeammin, myös työllistyminen tapahtuu nopeammin.” Mielenkiintoinen näkemys ministeriltä tilanteessa, jossa työttömyys on noussut räjähdysmäisesti ja avoimien työpaikkojen määrä on todella alhainen. Arvoisa työministeri, miten tällä lakiesityksellä se nopeammin potkut saava työntekijä voi myös nopeammin työllistyä, kun sitä työtä ei kerta kaikkiaan ole?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-02-19T16:48:03,2025-02-19T16:49:07,Hyväksytty,1.1 2025_9_179,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Jokelainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_180,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jessi,Jokelainen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olisi mukava joskus kiittää hallitusta tehokkaista työllisyystoimista ja työntekijän aseman parantamisesta, mutta tyhjästä on kyllä hankala kiittää. Yhteistoimintalain muuttamisessakin on kyse työntekijän oikeuksien ja toimeentulon heikentämisestä. Tällä heikennyksellä tasoitetaan tietä irtisanomissuojan heikennykselle, joka on luvassa myöhemmin tänä keväänä. Orpon hallituksella on kontollaan pitkä rivi niin sanottuja työllisyystoimia. Näiden toimien teho on kuitenkin hiukan kyseenalainen, kun hallituksen tavoittelemista 100 000 uudesta työllisestä on noin 170 000 saavuttamatta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Jessi Jokelainen,911824,2025-02-19T16:49:07,2025-02-19T16:49:48,Hyväksytty,1.1 2025_9_181,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Malm., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_182,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän tämä esitys nyt menee taas jälleen näiden hallituksen esitysten listaan, joissa työntekijät joutuvat ahtaalle ja työnantajat saavat sen, mitä haluavat. Hallitus on hallitusohjelmassaan päättänyt, mitä päätetään, ja siinä ei ole mitään tekemistä millään oikeilla neuvotteluilla. On todella kummallista, että hallitus säätää lainsäädäntöä, jossa työntekijäpuoli joutuu aina enemmän ja enemmän ja enemmän altavastaajan asemaan. Lain pitäisi lähteä siitä, että se turvaa heikommassa asemassa olevan, mutta jälleen tämäkin laki on yksi niistä laeista, jotka eivät turvaa millään tavoin työntekijää. Ja kaiken huippu on se, kun ministeri Satonen tässä nyt kertoi, että tällä kevennetään hallinnollista taakkaa. Onko todellakin niin, että hallitus on sitä mieltä, että työntekijöiden kanssa käyty vuoropuhelu on taakka? [Eduskunnasta: Loistava puhe!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-02-19T16:49:49,2025-02-19T16:50:45,Hyväksytty,1.1 2025_9_183,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_184,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Palkansaajien asemaa heikennetään jälleen hallituksen toimesta, ja tällä kertaa yhteistoimintalain muuttamisella. Toivoisin kyllä todellakin sitä aitoa yhteistoimintaa ja yhteistyötä tuonne työpaikoille tässä maassa, mutta tämä laki ei sitä kyllä edistä, vaan päinvastoin tämä laki tuo niitä mahdollisia epäkohtien hyväksikäyttömahdollisuuksia varsinkin pienemmille yrityksille, mikäli heillä ei näitä yhteistoimintavelvoitteita enää samalla tavalla ole kuin aiemmin. Eli pelkään kyllä, että työelämän tasapaino järkkyy tältäkin osin, ja me nimenomaan tarvitsisimme sitä tasapainoa työelämään emmekä epävakautta. Kysynkin, arvoisa ministeri Satonen: kun työelämä tosiaan kaipaa sitä tasapainoa, niin aiotteko te tuoda tähän saliin sellaisia esityksiä, jotka nimenomaan toisivat työelämään lisää tasa-arvoa ja tasapainoa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-02-19T16:50:45,2025-02-19T16:51:50,Hyväksytty,1.1 2025_9_185,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_186,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys yt-lain muuttamisesta jatkaa hallituksen työntekijöiden aseman heikentämisten esityksiä. Hallitus esittää muun muassa, että neuvotteluajat puolitettaisiin. Mitä lyhyempi neuvotteluaika on, sitä vaikeampaa on täyttää yt-lain mukaiset neuvotteluvelvoitteet. Huolenahan tässä erityisesti nousee se, että työntekijöiden aito mahdollisuus esittää ehdotuksia ja vaihtoehtoisia ratkaisuja muutosneuvotteluissa heikkenee tai jopa estyy kokonaan. Neuvotteluaikojen lyhentäminen tarkoittaa samalla työntekijöiden taloudellisen aseman merkittävää heikentymistä. Hallitusohjelmassa viitataan usein Ruotsin malliin. Ruotsissahan yhteistoimintavelvoitteista säädetään myötämääräämislaissa ja tälle lain noudattamiselle ei ole asetettu minkäännäköistä yrityskokorajaa, joten sitä on Ruotsissa sovellettava kaikenkokoisissa työnantajayrityksissä. [Puhemies koputtaa] Eli tämäkin hallituksen esitys menee siltä osin Ruotsin mallin vastaisesti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-02-19T16:51:50,2025-02-19T16:53:08,Hyväksytty,1.1 2025_9_187,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,Kiitoksia. — Ja sitten vielä yksi vastauspuheenvuoro. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_188,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä uudistus parantaa sekä työnantajien että työntekijöiden asemaa. Se varmistaa, että yhteistoiminta pysyy tehokkaana mutta ei rasita tarpeettomasti yrityksiä, joilla on pienemmät resurssit. Samalla se säilyttää työpaikkojen jatkuvan vuoropuhelun periaatteet ja turvaa työntekijöiden oikeudet. Hallituksen päätökset vievät Suomea kohti nykypäiväistä ja kilpailukykyistä työelämää, jossa niin työntekijät kuin työnantajat voivat menestyä yhdessä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-19T16:53:08,2025-02-19T16:53:46,Hyväksytty,1.1 2025_9_189,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,"Kiitoksia. — Sitten mennään puhujalistalle. — Edustaja Lyly. — Ministeri saa sitten vielä lopuksi, ennen kuin siirrytään toiseen asiaan, puheenvuoron, ja me jatkamme tätä 17.25 asti, tarvittaessa. Lyhyempikin riittää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_190,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä yt-lain muutos iskee suoraan työntekijän asemaan ja heikentää yhteistoimintaa työpaikoilla. Tämä muutos on erittäin merkittävä. Se koskee noin 190 000:ta työntekijää ja noin 6 300:aa yritystä. Ne putoavat yt-lain piiristä pois, kun laki ei koske jatkossa alle 50 hengen yrityksiä. Tämä jättää suuren määrän työntekijöitä ilman lain mahdollistamia oikeuksia. Täällä on muutamia asioita, minä luen näistä perusteluista. Täällä puhutaan yrityksen ja työyhteisön kasvunäkymistä, taloudellisesta tilanteesta — näitä pitäisi käydä henkilöstön kanssa —, työpaikalla sovellettavista säännöistä, käytännöistä ja toimintaperiaatteista, työvoiman käyttötavoista sekä henkilöstön rakenteesta, henkilöstön osaamistarpeista, osaamisen kehittämisestä, työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja edistämisestä ja tämän päälle erilaisista kehittämissuunnitelmista. Nämä putoavat nyt niiltä 190 000 työntekijältä pois. Ja sitten: Neuvotteluajat lyhennetään puoleen nykyisestä — se tarkoittaa todella isoa muutosta — eli pienempiä henkilömääriä koskevissa muutosneuvottelutilanteissa 14 päivästä 7 päivään ja isommissa kuudesta viikosta kolmeen viikkoon. Lyhyemmät neuvotteluajat koskevat kaikkia yrityksiä, joihin lakia tällä hetkellä sovelletaan, eli se koko määrä, minkä äsken mainitsin tuossa puheenvuorossa, koskee kaikkia 840 000:ta yt-lain piirissä tämän uudistuksen jälkeen olevaa yritystä. Nyt yt-lakia sovelletaan 1 030 000:een, eli lähes 200 000 putoaa pois — iso muutos. Lyhyemmät neuvotteluajat tarkoittavat, että irtisanominen alkaa nopeammin, mikä säästää tietenkin työnantajan kuluja palkoista, jotka työntekijät menettävät. Ja kun tämä kolme viikkoa on lähes kuukauden palkka, niin joka ikinen voi katsoa palkkanauhastaan, paljonko joka ikisen kohdalla se menetys tulee olemaan. Lyhyemmät neuvotteluajat eivät mahdollista perusteellisia neuvotteluja, joissa pitää käydä läpi syyt ja perusteet muutosneuvotteluille. Sen jälkeen pitää selvittää mahdolliset vaikutukset työntekijöitten tilanteeseen, ja tämän jälkeen yritetään löytää yhdessä vaihtoehdot, miten tilanne ratkaistaan. Näillä lyhyillä neuvotteluilla neuvottelut jäävät hyvin helposti hyvin pintapuolisiksi. Kunnollisia ja aitoja neuvotteluja ei ehditä käydä, vaikka velvoitesisällön läpikäyminen onkin yt-laissa olemassa. Muutokset vähentävät vuoropuhelua henkilöstön kanssa, mikä heikentää työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä ja työolosuhteisiinsa. Työnantajat perustelevat muutoksia hallinnollisen taakan keventämisellä. Onko tosiasiassa niin, että henkilöstön kanssa käytävä yhteistoiminta on todella hallinnollista taakkaa? Laki turvaa minimin tiedonsaannin ja kanssakäymisen, ja hyvissä yhtiöissä tämä ei ole mikään ongelma. Kummallista on, että ne vapautetaan, jotka eivät hoida nytkään kunnolla velvoitteitaan. Tämä on sitä politiikkaa: kun juuri nyt työelämässä tarvittaisiin vuorovaikutusta enemmän, niin nyt vapautetaan ne, jotka eivät sitä käytännössä tee, eli niille yrityksille annetaan lisää vapauksia — vähän samalla tavalla kuin täällä aiemmin on tämän paikallisen sopimisen osalta tehty, että niille annetaan, jotka eivät osaa järjestäytyä ja yrittävät viedä asioita toista kautta. Yt-lain perusidea on, rouva puhemies, työpaikoilla yhteistoiminta ja se, että vuoropuhelua lisätään systemaattisesti ja säännöllisesti henkilöstön kanssa. Tämä periaate vaarantuu nyt esitettyjen muutosten myötä. Lakimuutokset ovat tosiasiassa täysin ristiriitaisia siihen nähden, että me tarvittaisiin enemmän vuoropuhelua, ei vähemmän. Siinä laki vie vaan huonompaan suuntaan. Mutta tämä on Orpon hallituksen työnantajapolitiikkaa ja työntekijöitten kurittamispolitiikkaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-02-19T16:54:04,2025-02-19T16:59:01,Hyväksytty,1.1 2025_9_191,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_192,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallitus esittää taas merkittäviä muutoksia Suomen työmarkkinoille. Tämän vajaan kahden vuoden aikana olemme saaneet todistaa tässä salissa useita todella merkittäviä, nimenomaan työntekijöitä koskevia heikennyksiä. Nyt tässä lähetekeskustelussa on esitys, jossa esimerkiksi muutosneuvotteluiden kesto puolittuu ja osin yt-lain ulkopuolelle jätetään alle 50 hengen yritykset. Nykyisin muutosneuvotteluiden on kestettävä vähintään kuusi viikkoa tai 14 päivää. Jos esitys hyväksytään, pienin mahdollinen kesto lyhenee vastaisuudessa kolmeen viikkoon tai seitsemään päivään. Muutos koskee kaikenkokoisia yrityksiä. Tämä on siis todella merkittävä muutos. Vaikutukset työntekijöihin ovat suuria tässä esityksessä. Palkanmaksu loppuu nopeammin, ja ihminen joutuu nopeammin työttömyysturvan ja sosiaaliturvan varaan. Parisataatuhatta työntekijää jää yt-lain ulkopuolelle, kun pienemmät, 20—49 hengen yritykset eivät ole yt-lain piirissä. Tätäkin lakiesitystä, jossa se duunari on kärsijänä, perustellaan erikoisesti. Tällä esityksellä on tarkoitus kuulemma keventää hallinnollista taakkaa. On todella erikoista, että hallitus kokee niin, että yt-menettely työnantajan ja henkilöstön välillä nähdään hallinnollisena taakkana, uskomatonta. Samoin arvoisa työministeri totesi Ylen haastattelussa marraskuussa 2024, että vaikka irtisanominen voi tapahtua hieman nopeammin, myös työllistyminen tapahtuu nopeammin — mielenkiintoinen näkemys ministeriltä tilanteessa, jossa työttömyys on noussut ja nousee räjähdysmäisesti ja avoimien työpaikkojen määrä on alhainen. Arvoisa ministeri, miten se tällä lakiesityksellä nopeammin potkut saava työntekijä voi nopeammin työllistyä, kun sitä työtä ei kerta kaikkiaan ole? Arvoisa puhemies! Juuri tänään sain hätkähdyttävän viestin Itä-Suomesta, Pohjois-Karjalasta, Outokummusta. Teollisuusalan yrityksessä pääluottamusmiehenä toimiva henkilö laittoi minulle viestin, joka oli todella surullista luettavaa. Kyseisellä työpaikalla ovat käynnistyneet yt-neuvottelut, joissa pahimmillaan käy niin, että koko yritys lakkaa toimimasta Outokummussa. Pääluottamusmies kysyi viestissään varsin aiheellisesti, mistä niitä hallituksen lupaamia työpaikkoja löytyy, kun Outokummussa työttömyysprosentti on nousemassa yli 20 prosentin. Tämä viesti on sitä todellisuutta, jossa valitettavasti elämme. Valitettavasti se todellisuus ei ulotu tänne hallituksen edustajille asti, valitettavasti. Tämä lakiesitys yt-lain muuttamisesta ei ole perusteltu, eli hallituksen perusteet siis ontuvat — hallinnollisen taakan keventäminen ja työllisyyden parantuminen helpottamalla ja nopeuttamalla irtisanomista. Tähän voisi todeta voimakkaammin sanakääntein, mutta totean vain sen, että perusteet yt-lain muuttamisesta ovat kestämättömiä. Tähän loppuun vielä yksi huomio mahdollisista vaikutuksista tämän yt-lain muuttamisesta. Lyhyemmät neuvotteluajat tarkoittavat, ettei sisältöneuvotteluja pystytä pahimmillaan käymään kunnolla. Neuvottelut voivat jäädä pintapuolisiksi, kun neuvotellaan perusteista, minkä takia ollaan muutosneuvotteluissa, niiden vaikutuksista ja vaihtoehdoista. On siis mahdollista, että jatkossa yt-neuvotteluiden osalta neuvottelujen lopputulos jää erimieliseksi työnantajan sekä työntekijöiden edustajien välillä, ja tällöin myös eri oikeusasteisiin menevät riitatilanteet tulisivat pahimmillaan lisääntymään, valitettavasti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-02-19T16:59:13,2025-02-19T17:02:25,Hyväksytty,1.1 2025_9_193,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_194,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on jälleen osoittanut, että sen työelämäuudistukset ovat oikeansuuntaisia ja tukevat yrittäjyyttä sekä työllisyyttä tässä maassa. Nyt käsiteltävä hallituksen esitys yhteistoimintalain muuttamisesta on merkittävä askel kohti joustavampaa ja yrittäjää huomioivaa sääntelyä. Soveltamisalan nostaminen koskemaan säännöllisesti vähintään 50 työntekijää työllistäviä yrityksiä ja yhteisöjä ja sivuliikkeitä keventää hallinnollista taakkaa erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Arvoisa rouva puhemies! Nämä pk-yritykset ovat Suomen talouden selkäranka. Siksi heille on annettava mahdollisuus toimia ilman tarpeetonta byrokratiaa. Tämän esityksen myötä pienten ja keskisuurten yritysten on helpompi keskittyä kasvuun, työllistämiseen ja liiketoimintansa kehittämiseen. Kevennetty vuoropuhelu ja selkeämmät neuvottelukäytännöt auttavat yrityksiä reagoimaan muutostilanteissa nopeasti ja joustavasti, mikä luo vakautta työmarkkinoille. Arvoisa rouva puhemies! Tämä uudistus parantaa sekä työnantajien että työntekijöiden asemaa. Se varmistaa, että yhteistoiminta pysyy tehokkaana mutta ei rasita tarpeettomasti yrityksiä, joilla on pienemmät resurssit. Samalla se säilyttää työpaikkojen jatkuvan vuoropuhelun periaatteet ja turvaa työntekijöiden oikeudet. Hallituksen päätökset vievät Suomea kohti nykypäiväistä ja kilpailukykyistä työelämää, jossa niin työntekijät kuin työnantajat voivat menestyä yhdessä. Kannatan tätä erinomaista esitystä. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-19T17:02:28,2025-02-19T17:04:56,Hyväksytty,1.1 2025_9_195,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_196,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallitus vie Suomea väärään suuntaan ja tällä kertaa yhteistoimintalain muuttamisella. Kun edellinen puhuja otti esille, että tämä laki toisi vakautta työelämään ja parantaisi palkansaajien asemaa, niin olen kovin paljon tästä kyllä eri mieltä. Hallituksen toimet palkansaajan aseman heikentämisestä tosiaan saavat jälleen jatkoa tämän lain muodossa. Tässä hallituksen esityksessä heikennetään työntekijöiden turvaa erityisesti pienillä työpaikoilla, kun yhteistoimintaneuvotteluiden vähimmäisaikaa lasketaan 14 päivästä seitsemään päivään ja henkilöstörajaa korotetaan 50 työntekijään. Jatkossa siis alle 50 työntekijän yrityksissä käytännössä työnantaja päättää, mitä lain edellyttämä kevennetty vuoropuhelu käytännössä tarkoittaa. Yli 191 000 työntekijää ja yli 6 300 yritystä putoaa siis pois yt-lain piiristä tältä osin. Vuonna 22 näissä yrityksissä käytiin arviolta yli tuhat muutosneuvottelua — puhutaan todella isosta määrästä. Työntekijöiden kannalta tämä esitys lisää epävarmuutta työelämässä ja epätasa-arvoa työpaikkojen välillä. Hallituksen esitys heikentää työntekijöiden työsuhdeturvaa ja siirtää työttömyysriskiä työntekijöiden kannettavaksi. Tämä on epäoikeudenmukaista ja lisää taloudellista epävarmuutta monille suomalaisille. Työntekijöiden aseman heikentäminen ei ole ratkaisu Suomen talouden tai työllisyyden haasteisiin. Palkanmaksu voi katketa työelämän muutostilanteissa jopa viikossa, mikä vaikeuttaa työntekijöiden taloudellista varautumista. Tämä tarkoittaa sitä, että lomautus tai työsuhteen päättyminen voi tapahtua ilman kohtuullista varautumisaikaa. Tällaiset äkilliset tulonmenetykset vaikeuttavat työntekijöiden ja heidän perheidensä arkea ja lisäävät epävarmuutta työmarkkinoilla. Esityksen työllisyys- ja tuottavuusvaikutukset ovat jääneet epäselviksi. Tutkimusten mukaan vaikutus on olematon tai vähäinen. Hallituksen esityksen perusteluissa jopa todetaan, ettei muutoksilla ole vahvaa näyttöä työllisyyden tai tuottavuuden merkittävästä paranemisesta. Tutkimusten mukaan vastaavat muutokset eivät ole lisänneet työllisyyttä muissa maissa. Myöskään kotimainen arviointi ei tue väitettä, että tämä esitys parantaisi Suomen taloutta. Näin ollen kyse ei ole taloudellisesta välttämättömyydestä vaan täysin poliittisesta valinnasta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-02-19T17:04:59,2025-02-19T17:07:59,Hyväksytty,1.1 2025_9_197,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Piisinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_198,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En enää ala luettelemaan esityksen yksityiskohtia, niistä on jo sen verran täällä puhuttu. Ministeri Satonen ne esitteli erittäin hyvin ja perusteellisesti. Näillä yhteistoimintalain muutoksilla pyritään keventämään pk-sektorin hallinnollista taakkaa ja parantamaan yritysten joustavuutta. Ja vaikka tähän sieltä vasemmalta laidalta vähän arvostelua tulikin, niin se nimenomaan keventää sitä hallinnollista taakkaa ja parantaa joustavuutta. Vuoden 2022 tietojen mukaan Suomessa oli 20—49 työntekijää työllistäviä yrityksiä 6 380. Näissä yrityksissä on valtavasti potentiaalia tarjota työtä ja hyvinvointia paitsi jo olemassa olevalle henkilöstölleen niin talouden elpyessä myös tuleville, uusille työntekijöille. Ay-väki ja salin vasen laita ajavat kovasti työntekijöiden etua, se on aivan ymmärrettävää. Pitää kuitenkin ymmärtää myös se, että yritykset ovat olleet taloudellisesti äärimmäisen tiukalla jo pitkään. Myös yrityksille on annettava mahdollisuus nousta ahdingosta ja tuottaa jälleen hyvinvointia työntekijöillensä ja koko yhteiskunnalle. Nyt kun Suomen talous on lähtemässä loivaan nousuun, inflaation hidastuminen vauhdittaa kasvua, ostovoima kasvaa, kauppojen kassoilla käy asiakkaita, jotka ostavat laadukkaampia tuotteita. Ruokaan käytetään enemmän rahaa, ja yhä useampi ostaa ateriansa palvelutiskiltä. Asuntokauppa on piristymään päin. Helsingin pörssi on alkanut elpyä, ja yritysten luottamuksen palautuminen alkaa tuottamaan investointeja. Pyytäisinkin teiltä nyt malttia, arvoisa oppositio. Nyt kun talouden pitkän ja synkän jakson jälkeen on alkanut näkyä valoa tunnelin päässä, vauhditetaan tätä orastavaa talouskasvua, sillä lisämenoja on odotettavissa niin puolustusmenojen osalta kuin väestön ikääntymisenkin vuoksi. Helpottamalla yritysten menestymisen mahdollisuuksia saamme lisättyä verokertymää niin yhteisöverojen kuin palkansaajien tuloverojenkin osalta. Kiinteistöverokertymä vauhdittaa kuntien ja kaupunkien taloutta entisestään investointihankkeiden toteutuessa. Luomalla kasvua voimme paremmin pitää huolta myös heistä, jotka eivät itse itsestään kykene huolta kantamaan. On nimittäin niin, että avoimen sektorin kasvulla ja työpaikoilla voimme kattaa alati kasvavia julkisen sektorin menoja. Hyvät opposition edustajat, te olette jatkuvasti vaatineet hallitukselta talouskasvua lisääntyvien menojen kattamiseksi. Nyt näyttäisi siltä, että sitä olisi orastavasti tarjolla. Ja vaikka nyt käsittelyssä olevan esityksen vaikutusarvioissa onkin otettu varovaisesti kantaa työllisyysvaikutuksiin, niin tämä hallituksen esitys on omiaan parantamaan pk-yritysten toimintaedellytyksiä ja sitä kautta osaltaan vauhdittaa talouden kasvua. Annetaan sille yhdessä mahdollisuus, siitä hyötyvät kaikki suomalaiset. Kiitos ministeri Satoselle esityksen tuomisesta eduskuntaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-02-19T17:08:01,2025-02-19T17:11:48,Hyväksytty,1.1 2025_9_199,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Malm., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_200,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täytyy nyt ihan ensin opponoida hiukan tuota edustaja Piisisen puheenvuoroa siitä, että te rinnastitte alati kasvavat julkiset menot työllisyyskysymyksiin. Onko siis niin, että poliisit, opettajat, rajavartijat tai ilttiskerhon pitäjät eivät todellakaan vieläkään sitä palkankorotusta tarvitse? No, sehän on toki totta, koska te tämän vientimallin eduskuntaan olette, ministeri Satonen, tuonut. Se tarkoittaa juuri sitä, että nämä keinot, joita hallitus tässä on tehnyt, eivät auta ollenkaan. On ollut kiky, on ollut maltilliset palkkaneuvottelut ja nyt vielä vientimalli. Työntekijäpuoli on joustanut vuosikausia, ja nyt vielä yt-lain myötä pitää joustaa enemmän, pitää jälleen kerran olla tuottava ja parantaa kilpailukykyä. Itse asiassa tällä esityksellä ei ole mitään tekemistä kilpailukyvyn kanssa. Tällä esityksellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että joku työllistyisi nopeammin. Tällä esityksellä on tekemistä vain sen kanssa, että saadaan jälleen kerran huojennettua työnantajan velvoitteita. Ja siitä kyllä kiitän teitä, edustaja Piisinen, että te sanoitte sen suoraan: tämä neuvottelu työntekijöiden kanssa on taakka, ja sitä täytyy keventää. Se nyt on ainakin tullut selväksi perussuomalaisten osalta. Ehkä se selviää tässä vielä illan aikana, mitä mieltä päähallituspuolue on asiasta. No, tämähän ei ole ensimmäinen kerta, kun yt-lakia muokataan. Erona on vain se, että kun edellisen kerran yt-lakia muokattiin korona-aikana, niin silloin myös nostettiin työttömyysturvaa ja poistettiin karenssiaika. Lopputulos oli se, että kun oli kriisi, niin työmarkkinaosapuolet pystyivät neuvottelemaan, kun oikeasti annettiin neuvotella. Ei määrätty hallitusohjelmassa, mikä sen lopputuloksen täytyy olla, kuten nyt on tehty. Hallitusohjelmaan on kirjoitettu hallituksen tavoitteena kaikki ne asiat, joista nyt näennäisesti neuvotellaan. Ja jos ei yksimielistä esitystä tule, niin lopputulos on se, että mennään hallitusohjelman mukaan sillä, mikä nyt sattuu aina olemaan sitten työnantajan esitys. No, tämähän on kyllä ihan hallituksen linjan mukainen esitys jälleen kerran. Hallituksen kaikki esitykset on tehty näistä työnantajalähtökohdista. Työntekijän aseman parantaminen ei ole ollut kartalla, ei työlistalla, eikä ole nytten tässäkään esityksessä ensimmäistäkään toimea sille, että työntekijän asemaa parannettaisiin. Kuten jo tuossa aiemmin sanoin ja olen sanonut monen, monen hallituksen esityksen kohdalla, joissa työmarkkinaheikennyksiä on tehty, lain pitäisi aina turvata heikommassa asemassa olevaa, ja tämäkään laki ei sitä tee. On käsittämätöntä, että kerta toisensa jälkeen tähän saliin tuodaan esityksiä, joissa heikommalta otetaan vielä enemmän, olipa sitten kyse siitä, että nyt täytyy yritysten päästä toimimaan ja työntekijät ovat taakka. Kuten sanoin, on tuotu kiky, maltilliset palkkaneuvottelut ja nyt viimeisimpänä vientimalli. Meillä on työttömyysaste ollut aika katastrofaalisessa nousussa. Nämä toimet eivät ole toimineet, mutta hallitus ei edelleenkään ole valmis muuttamaan suuntaansa. Kyllä tässä alkaa nyt jo näkymään se, että nämä teidän työmarkkinatoimet eivät auta eteenpäin. Nämä eivät turvaa kenenkään tulevaisuutta. Nämä eivät aiheuta mitään muuta kuin epävarmuutta ja sitä, että tulevaisuudennäkymää ei ole. Siksi tämä esitys on kannattamaton. Se, että työntekijöistä puhutaan hallinnollisena taakkana, työnantajan kanssa neuvottelu on hallinnollista taakkaa, kyllä kertoo siitä, mikä tämän hallituksen arvovalinta on. Tämänkin asian olisi voinut tehdä reilummin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-02-19T17:11:51,2025-02-19T17:16:14,Hyväksytty,1.1 2025_9_201,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina. — Ehdimme vielä ainakin tämän ottaa tässä, ja sitten on ministerin puheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_202,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta jatkaa hallituksen esityksiä työntekijöiden, palkansaajien, aseman heikentämiseksi. Hallitus esittää, että jatkossa yhteistoimintalakia sovellettaisiin pääasiallisesti yrityksiin ja yhteisöihin, joiden työsuhteessa olevien työntekijöiden lukumäärä säännöllisesti on vähintään 50 nykyisen 20:n sijaan. Hallitusohjelmassa viitataan usein Ruotsin malliin. Ruotsissa yhteistoimintavelvoitteista säädetään myötämääräämislaissa, jossa lain noudattamiselle ei ole säädetty yrityskokorajaa, vaan sitä on sovellettava kaikenkokoisissa yrityksissä. Hallitus esittää lisäksi säädettäväksi kevennettyä vuoropuhelua ja muutosneuvotteluita koskevista rajoitetuista velvoitteista työnantajille, joiden työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä olisi säännöllisesti 20—49. Hallitus esittää myös henkilöstön vähentämistä koskevien muutosneuvotteluaikojen lyhentämistä puolella kahdesta viikosta seitsemään päivään ja kuudesta viikosta kolmeen viikkoon. Tämä hallituksen esitys heikentää palkansaajien asemaa niin taloudellisesti kuin muillakin tavoin sekä keskeisesti muuttaa vasta hiljattain uudistettua yt-lakia ilman, että kokonaisuudistuksessa tehtyjen muutosten vaikutuksia olisi edes pyritty seuraamaan tai arvioimaan riittävän pitkään. Tällä esitetyllä lakimuutoksella ei ole odotettuja vaikutuksia työllisyyteen. Hallituksen esityksenkään mukaan muutos ei juurikaan lisää työllisyyttä. Tämän esityksen mukaan empiirisen näytön perusteella meillä ei ole perusteita olettaa, että sääntelyn purkaminen yhteistoimintalain soveltamisalaa nostamalla ja neuvotteluaikoja puolittamalla lisäisi merkittävästi työllisyyttä kansantalouden tasolla. Lisäksi on ylipäätään epävarmaa, lisäisikö tämä muutos tuottavuutta. Yritysten hallinnollista taakkaakin pystytään keventämään vain rajallisesti. Hallitus esittää muun muassa neuvotteluaikojen puolittamista. Mitä lyhyempi neuvotteluaika on, sitä vaikeampaa on täyttää yhteistoimintalain mukaiset neuvotteluvelvoitteet. Huolena tässä erityisesti nousee se, että työntekijöiden aito mahdollisuus esittää ehdotuksia ja vaihtoehtoisia ratkaisuja muutosneuvotteluissa käsiteltäväksi heikkenee tai jopa estyy kokonaan. Samalla tämä neuvotteluaikojen lyhentäminen tarkoittaa työntekijöiden taloudellisen aseman merkittävää heikentymistä. Muutoksen pääasiallisena vaikutuksena onkin työnantajien välttämättömien palkkakustannusten vähentyminen erityisesti irtisanomistilanteissa. Kyseessä on siis käytännössä tulonsiirto työntekijöiltä yrityksille. Tämä hallituksen esityksen sisältämä kevennetty vuoropuhelu on selvä heikennys nykytilaan, ja vuoropuhelujen käytännöt jäävät viime kädessä työnantajan päätettäväksi, kun taas isompien yritysten osalta tätä on sentään säännelty. Näin ollen jää siis epäselväksi, millainen vuoropuhelun malli muodostaa vähimmäistason yhteistoimintalain tarkoituksen täyttämiseksi, jos menettely ja toteutus ovat työnantajan määriteltävissä. Tämä nyt esitetty kevennetty malli vuoropuhelusta on ensinnäkin paikallisen sopimisen lisäämisen kanssa ristiriidassa. Vuoropuhelulla on keskeinen rooli luottamuksen lisäämisessä työpaikalla, ja vuoropuhelun kautta henkilöstön edustaja saisi lisätietoja yrityksen tilanteesta. Kevennetty malli ei takaa henkilöstön edustajalle säännöllisesti annettavia tietoja yrityksen tai yhteisön tilanteesta, eikä vuoropuhelua käydä yhtä säännöllisesti. Heikennykset vuoropuhelun osalta kohdistuvat pienimpiin yrityksiin, joiden osalta hallitus erityisesti yrittää edistää paikallista sopimista. Politiikka on arvovalintoja. Hallitukselle tiedoksi, että kaiken voi tehdä reilummin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-02-19T17:16:17,2025-02-19T17:21:26,Hyväksytty,1.1 2025_9_203,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,"Kiitoksia. — Nyt mennään ministerin loppupuheenvuoroon ja sitten seuraavaan asiaan. Nimittäin tämä aikarajoitus tulee päättyneeksi 17.25. — Ministerille kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_204,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Arto,Satonen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,"Kiitos, rouva puhemies! Täytyy sanoa, että esityksen saama vastaanotto on aika lailla odotettu: hallituspuolueilta tuli asiaa kohtaan tukea, sosiaalidemokraateilta voimakasta arvostelua, ja keskusta ei ottanut kantaa. Mutta jos sitten menen näihin muutamiin kohtiin, jotka tässä keskustelussa erityisesti nousivat esille. Ensinnäkin näistä muutosneuvotteluajoista: Nämä ajathan ovat minimiaikoja. Se edellyttää sitä, että nämä muutosneuvottelujen sisältövaatimukset täyttyvät, eli ajat voivat olla siis käytännössä pidempiä. Nämä ovat minimiaikoja, ja silloin kun neuvottelut saadaan asiallisesti käytyä, ne voivat tapahtua lyhyemmin. Täytyy tässä yhteydessä kyllä muistaa se, että kun olen aika monessa semmoisessa yrityksessä käynyt, jossa näitä muutosneuvotteluja on ollut [Lauri Lyly: Minäkin!] — ja aivan varmasti on käynyt myöskin edustaja Lyly monessakin sellaisessa yrityksessä — niin kyllä ainakin niissä yrityksissä, joissa itse olen käynyt, näihin asioihin on suhtauduttu hyvin vakavasti sekä työnantajien että työntekijöiden puolelta. Kun yritys joutuu vähentämään henkilökuntaa, se on erittäin vakava paikka, ja se saattaa olla vakava paikka myös sen suhteen, onko sillä yrityksellä ylipäätään edes edellytyksiä jatkaa, kuten täällä edustaja Suhonenkin varoitti, tai mikä on sen yrityksen tulevaisuus kaikkineen. Kyllä siinä asiat perusteellisesti käydään, ja siinä on kyllä merkitystä myös sillä, mikä tämä niin sanottu hallinnollinen taakka on ja miten siitä eteenpäin päästään. Sitten toisena kohtana tämä kevyt vuoropuhelu, joka tähän jäi. Ensinnäkin haluan tässä mainita sen, että tätä kevyttä vuoropuhelua ei ollut mainittu hallitusohjelmassa lainkaan, vaan nimenomaan tämän lain valmistelun yhteydessä, kun näitä työmarkkinaosapuolia kuultiin, todettiin sen jälkeen, että pistetään tämä kevyt vuoropuhelu siihen mutta pidetään se sellaisena, että se on jokaiselle yritykselle sellainen, joka heidän on kaikkein helpoin siellä soveltaa, niin että siitä ei tule hallinnollista taakkaa mutta se täyttää sen tarkoituksensa. Tämä oli siinä keskeisenä tekijänä. Itse uskon tähän malliin, ja tässä hallitus on muillakin toimenpiteillä, erityisesti paikallisen sopimisen laajentamisella myös näihin pk-yrityksiin, pyrkinyt juuri siihen, että pk-yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan. Tämä on yksi keskeinen asia tässä yhteydessä. Ja sitten lopuksi ehkä vielä edustaja Suhosen kysymykseen liittyen: Kyllä tämä esitys tulee työmarkkinoiden dynamiikkaa lisäämään eli sitä, että siirtyminen työstä toiseen tapahtuu nopeammin. Tietenkin se, mikä on työllisyystilanne juuri nyt, totta kai vaikuttaa siihen, miten se käytännössä tapahtuu, mutta täytyy huomioida, että ei tätä lakia tehdä nyt pelkästään juuri siihen, mikä on tällä hetkellä, vaan tämä on toivottavasti vuosiksi ja vuosikymmeniksi eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-02-19T17:21:32,2025-02-19T17:24:58,Hyväksytty,1.1 2025_9_205,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_9_206,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 5 käsittelyä. — Ja keskustelu jatkuu. Edustaja Piisinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_9_207,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käyn tähän alkuun läpi vähän sitä, mistä tässä lainmuutoksessa on kysymys — nyt kun tätä aletaan taas uudelleen pienen tauon jälkeen tänään täällä käsittelemään. Eli tällä hallituksen esityksellä yhteistoimintalain muuttamisesta lain soveltamisalaa nostetaan EU-säännösten mahdollistamalle tasolle eli vähintään 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin, yhteisöihin ja sivuliikkeisiin. Aiemminhan tämä raja on ollut 20 työntekijää. Vaikka rajaa nostetaan, sisältyy hallituksen esitykseen kevennetyt vuoropuhelu- ja muutosneuvotteluvelvollisuudet työnantajan ja henkilöstön välillä niillä työpaikoilla, joilla henkilöstön määrä on 20—49 työntekijää. Huomattavaa on, että liikkeen luovutusta, jakautumista ja sulautumista koskevat säännökset olisivat jatkossakin voimassa 20 henkeä työllistävillä työpaikoilla. Esityksellä muutosneuvotteluiden neuvotteluaikoja lyhennetään puolella, muutos koskisi kaikkia lain soveltamisalan piiriin kuuluvia yrityksiä, yhteisöjä ja sivuliikkeitä. Laissa säädetty vähimmäiskesto olisi joko kolme viikkoa tai seitsemän päivää riippuen asiasta ja henkilöstön määrästä. Huomatkaa siis: vähimmäiskesto. Eli mikään ei estä neuvottelemasta pidempään, ellei neuvotteluissa tulokseen päästä. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on tehnyt ja tekee lukuisia toimia, joilla halutaan lisätä työmarkkinoiden dynaamisuutta. Moni näistä toimista on sellaisia, jotka olisi pitänyt tehdä jo silloin, kun sidoimme itsemme eurovaluutalla yhteiseen rahapolitiikkaan. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Taloutemme ei ole tosiasiallisesti kasvanut 17 vuoteen, ja jäykät ja muuttumattomat työmarkkinamme ovat siihen keskeinen syy. Hallituksen lukuisat työmarkkinatoimet tulevat aikanaan nostamaan työllisyyttä, vaikka esimerkiksi nyt tämän käsittelyssä olevan esityksen vaikutusarvioissa otetaankin varovaisesti kantaa työllisyysvaikutuksiin. Pidemmällä aikavälillä tämä esitys tulee kuitenkin parantamaan pk-yritysten kykyä tarjota uusia työpaikkoja. Arvoisa rouva puhemies! Vaikka aiemmin tänään keskustelussa tuolta salin vasemmalta reunalta todettiinkin, ettei hallitusohjelman kirjauksista voi neuvotella, niin hallitusohjelmassa on tästä asiasta olennaisesti tiukempi kirjaus, mutta esityksen valmistelussa on työntekijäpuolen etua parannettu velvollisuudella käydä nimenomaan kevennettyä vuoropuhelua 20— 49 hengen työpaikoilla. Tällaisilla pienemmillä työpaikoilla jatkuvan vuoropuhelun käyminen onkin varsin luonnollista. Se on myös työnantajan etu, sillä hyvinvoiva ja itsensä osalliseksi kokeva työntekijä on työpaikan tärkein resurssi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-02-19T19:44:29,2025-02-19T19:48:14,Hyväksytty,1.1 2025_9_208,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_209,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys on jälleen hyvin yksipuolinen esitys ja tosiaan ei tuo palkansaajille tässä mitään muuta kuin heikennyksiä ja hyödyttää vain työnantajia. Yhteistoimintasäännösten nimenomainen tavoite on heikommassa asemassa olevien eli työntekijöiden aseman turvaaminen. Jos tämä esitys hyväksytään, jää työntekijöiden turva entistä heikommaksi. Kysynkin, onko tämä oikeudenmukaista työmarkkinapolitiikkaa, että työntekijät jätetään yksin työelämän epävarmuuden keskelle. Edustaja Piisinen otti äsken esille asioita hieman eri näkökannasta kuin mitä itse tästä ajattelen, ja minusta hän maalaili hieman ruusuisen kuvan tästä ja muun muassa totesi, että jäykät työmarkkinat ovat syy, minkä takia Suomen talous ei ole kasvanut. Kyllä sanoisin, että syy siihen löytyy enemmän siitä, että metsäteollisuutta on pahasti ajettu alas ja Nokia-niminen yritys on joutunut vaikeuksiin 10—15 vuotta takaperin. Siitä löytyvät ne isoimmat syyt. Tästä ei kannata siihen syytä hakea. Olen itse käynyt lukuisia yhteistoimintamenettelyjä. Valitettavasti niiden seurauksena on useita satoja henkilöitä irtisanottukin, ja tiedän jonkun verran, mikä tämän lain henki on ja mitä sen sisältö tarkoittaa. Tämän vuoksi olenkin erittäin huolissani nyt siitä, miten sitten nämä pienemmät yritykset toimivat. Kaikella kunnioituksella, mutta niissä ei välttämättä aina ole sitä henkilöstöhallinnon osaamista sillä tavalla, että näitä menettelyjä kyetään aidosti käymään. Tässä on selvä vaara siinä, että nyt kun näitä rajoja höllennetään, niin sellaista villiä toimintaa tämän asian ympärille saattaa tulla. Tällaisen puheenvuoron vielä tähän loppuun ajattelin käyttää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+5.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-02-19T19:48:14,2025-02-19T19:50:17,Hyväksytty,1.1 2025_9_210,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n yleisen tuoteturvallisuusasetuksen täydentämistä koskevaksi lainsäädännöksi ja laiksi kulutuspalvelujen turvallisuudesta>>>Hallituksen esitys HE 213/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelun aloittaa esittelijänä ministeri Satonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_9_211,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Arto,Satonen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n yleisen tuoteturvallisuusasetuksen täydentämistä koskevaksi lainsäädännöksi ja laiksi kulutuspalvelujen turvallisuudesta>>>Hallituksen esitys HE 213/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! EU:n yleistä tuoteturvallisuusasetusta alettiin soveltaa joulukuussa 2024. Tuoteturvallisuusasetuksella kumottiin aiemmin voimassa ollut direktiivi, johon myös Suomen kuluttajaturvallisuuslaki on pohjautunut. Koska EU-asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta, sen kanssa päällekkäinen kansallinen kuluttajaturvallisuuslaki täytyy kumota. Kumottavassa kuluttajaturvallisuuslaissa on nykyisellään sekä tuotteita että palveluja koskevaa sääntelyä. Kuluttajaturvallisuuslain tilalle ehdotetaan säädettäväksi kaksi uutta lakia. Tuoteturvallisuusasetuksen edellyttämä kansallinen sääntely olisi pääasiassa uudessa kuluttajatuotteiden turvallisuudesta annettavassa laissa, kun taas kulutuspalvelujen yleisestä turvallisuudesta säädettäisiin uudessa kulutuspalvelujen turvallisuudesta annettavassa laissa. Kun kuluttajaturvallisuuslaki kumotaan, täytyy säätää uusi laki palvelujen turvallisuudesta. Kulutuspalveluja koskevan lainsäädännön perusperiaatteet eivät kuitenkaan muuttuisi nykyisestä. Esityksellä ei ole budjettivaikutuksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+6.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-02-19T17:25:19,2025-02-19T17:26:32,Hyväksytty,1.1 2025_9_212,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n yleisen tuoteturvallisuusasetuksen täydentämistä koskevaksi lainsäädännöksi ja laiksi kulutuspalvelujen turvallisuudesta>>>Hallituksen esitys HE 213/2024 vp,Kiitoksia. — Puhujalistaan. — Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_213,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n yleisen tuoteturvallisuusasetuksen täydentämistä koskevaksi lainsäädännöksi ja laiksi kulutuspalvelujen turvallisuudesta>>>Hallituksen esitys HE 213/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille tämän lain esittelystä. Tässä lainsäädännössähän on useita myönteisiä puolia, jotka parantavat kuluttajaturvallisuutta ja selkeyttävät myöskin sääntelyä. Ensinnäkin on juuri tämä, että kuluttajatuotteiden ja ‑palveluiden turvallisuusvaatimuksia päivitetään, mikä vähentää niihin liittyviä riskejä. Ja kun tiedämme, että meillä myöskin erilaiset kauppatavat ovat jatkuvassa muutoksessa, verkkokauppa lisääntyy ja erilaiset tavat hankkia tuotteita tulevat yhä yleisemmiksi, niin siksi on tärkeätä, että lainsäädäntö on ajan tasalla. Tässä myöskin markkinavalvonta tehostuu ja viranomaisten toimivaltuuksia selkeytetään. Lisäksi erilaiset tarpeettomat ja päällekkäiset säätelyt nyt sitten pyritään poistamaan, mikä yksinkertaistaa ja selkeyttää lainsäädäntöä. Vaikuttaa hyvältä kokonaisuudelta, mutta ilman muuta, arvoisa rouva puhemies, tämä täytyy valiokunnassa huolellisesti katsoa, ja katsotaankin, jotta pystytään huomioimaan esimerkiksi se, että ei tulisi minkäänlaista turhaa byrokratiaa tai hallinnollista taakkaa esimerkiksi yrityksille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+6.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-02-19T17:26:32,2025-02-19T17:27:39,Hyväksytty,1.1 2025_9_214,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan, jolle tarkastusvaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ja esittelijänä ministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_9_215,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Leena,Meri,Oikeusministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Käsiteltävänä on ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain eli vaalirahoituslain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttaminen, ja lait ovat osa Petteri Orpon hallitusohjelmaa. Vaalirahoituslakia esitetään muutettavaksi siten, että muutoksilla selkeytettäisiin vaalirahoituslakia kampanjan kulut ylittävän rahoituksen osalta. Uutena asiana säädettäisiin siitä, että myös vaalikampanjan kulut ylittävä vaalirahoitus tulisi ilmoittaa. Lisäksi uutena asiana säädettäisiin siitä, että mikäli ehdokkaalla ei ole tukiryhmää tai tukiryhmä ei ole oikeuskelpoinen yhteisö, siirtyy ylijäävä vaalirahoitus ehdokkaan varoihin. Vaalirahoituslakia esitetään muutettavaksi siten, että vaali- ja puoluerahoitusta selkiytettäisiin lainojen osalta niin, että lainan alkuperä on aina tunnistettavissa. Vaalikampanjalle 1 500 euroa, tai kuntavaaleissa 800 euroa, ja sitä suuremman lainan antaneiden nimi tulisi julkistaa. Myös lainojen takaukset ja vierasvelkapantit tulisi ilmoittaa. Puoluerahoituksen osalta jatkossa tehtäisiin puoluelain mukaisesti ajantasainen ilmoitus lainoista samalla tavalla kuin jo tällä hetkellä tehdään ajantasainen ilmoitus tuesta. Lainoista ilmoitettaisiin, jos samalta lainanantajalta saadun lainan määrä on vähintään 1 500 euroa kalenterivuodessa. Samalla olisi ilmoitettava myös suunnitelma lainojen takaisinmaksusta. Lisäksi tulisi ilmoittaa myös lainanantaja, jos lainan on myöntänyt muu kuin luottolaitos ja jos lainan määrä on vähintään 1 500 euroa. Lisäksi päivitetään puoluelaissa oleva luettelo asioista, joita ei pidetä puolueelle annettavana tukena. Samalla tarkennettaisiin lainsäädäntöä siten, että puolueilla on mahdollisuus valtionavustusten osittaiselle siirtämiselle puolueen tarkoitusta toteuttavan muun yhteisön tai säätiön toiminnan tukemiseen. Muutoksilla lisättäisiin vaali- ja puoluerahoituksen läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Vaalilakia esitetään muutettavaksi siten, että muutoksen myötä poistettaisiin jäsenäänestyksen pakollisuus vaalilain 112 §:stä. Tällä muutoksella joustavoitettaisiin puolueiden ehdokasasettelun toteuttamista eduskuntavaaleissa. Lisäksi vaalilakiin tehtäisiin teknisluonteisia täsmennyksiä useampiin pykäliin. Kansalaisaloitelain kymppipykälää esitetään muutettavaksi siten, että alennetaan eurooppalaisen kansalaisaloitteen allekirjoittamisen ikäraja 16 vuoteen. Näin lisätään nuorten kiinnostusta ja osallisuutta sekä mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Ehdotusten ja muutosten on ehdotettu tulemaan voimaan 1. päivä heinäkuuta kuluvaa vuotta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+7.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-02-19T17:27:52,2025-02-19T17:31:19,Hyväksytty,1.1 2025_9_216,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp",Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_217,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp","Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vaalirahoituslakia, puoluelakia, vaalilakia sekä kansalaisaloitelakia. Muutoksilla selkeytetään nykyistä sääntelyä ja lisätään vaali- ja puoluerahoituksen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, mikä on erinomaisen hyvä asia. Lainanantajien nimet tulevat vaalilaissa jatkossa julki. Tämä tarkoittaa yli 1 500 euron lahjoituksia muissa vaaleissa ja yli 800 euron lahjoituksia kuntavaaleissa. Jatkossa on ilmoitettava, mikäli rahoitus ylittää kampanjan kulut, sekä se, siirtyykö vaalirahoitus ehdokkaan omiin varoihin vai yhteisön varoihin. Omien rahojen osalta sovelletaan tulo- tai lahjaveroa, ja yleishyödyllisen yhteisön osalta veroa ei ole. Arvoisa rouva puhemies! Vaalirahan ilmoitusvelvollisuuden tarkoituksena on tuoda julkisuuteen sellaiset lainanantajat, joiden kohdalla on mahdollista ajatella syntyvän sidonnaisuuksia. Lainarahoitusta antamalla ei voisi enää välttyä siltä, että annettu vaalituki tulee näkyväksi. Kiitän ministeri Merta tästä hyvästä laista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+7.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-02-19T17:31:19,2025-02-19T17:32:32,Hyväksytty,1.1 2025_9_218,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp",Kiitoksia. — Edustaja Eerola poissa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_219,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 1 luvun 11 §:n ja 46 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 202/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ja jälleen esittelijänä ministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_9_220,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 1 luvun 11 §:n ja 46 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 202/2024 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslakia ja eräitä muita lakeja. Esityksellä laitetaan täytäntöön huhtikuussa 24 tehty direktiivi unionin rajoittavien toimenpiteiden rikkomiseen liittyvien rikosten ja seuraamusten määrittelystä. Kyse on niin sanotusta pakoterikosdirektiivistä. Direktiivin tarkoituksena on, että varmistetaan, että pakotteiden rikkominen on kaikissa jäsenvaltioissa rangaistavaa ja että rangaistussäännökset täyttävät yhteisen vähimmäistason. Tämä on ollut erityisen ajankohtaista Venäjän Ukrainaan kohdistaman täysimittaisen hyökkäyssodan johdosta. EU:n ja YK:n määräämien pakotteiden tavoitteena on muun muassa kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen, konfliktien estäminen sekä demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien tukeminen. Pakotejärjestelmät voivat sisältää muun muassa asevientikieltoja, matkustuskieltoja, varojen jäädyttämistä sekä muita viennin ja tuonnin rajoituksia. Nyt täytäntöön pantavalla direktiivillä ei säädettäisi uusista pakotteista. Kysymys on siitä, että EU:n jäsenvaltioita velvoitetaan säätämään pakotteiden rikkominen rangaistavaksi eli rikollisiksi teoiksi. On tärkeää, että jäsenmaiden rikoslait ovat riittävällä tasolla ja tarpeeksi yhdenmukaisia. Tämä edistää tehokasta rikosten torjuntaa. Suomessa pakotteiden rikkominen on ollut jo pitkään säädetty rikoslaissa rangaistavaksi. Tällaisista teoista rangaistaan nykyisin säännöstelyrikoksina. Nyt annetulla hallituksen esityksellä vahvistettaisiin tätä rikoslainsäädäntöä ja rikoslain 46 lukuun lisättäisiin uudet nimenomaiset säännökset pakoterikoksista. Pakoterikossäännöksissä rangaistava menettely kuvattaisiin aiempaa yksilöidymmin, ja tämä selkeyttäisi rikoslakia ja edistäisi laillisuusperiaatteen toteutumista. Rangaistavuuden ala on tältä osin jo nykyisin laaja, mutta esityksellä tulisi siihenkin joitakin uudistuksia. Keskeisin on törkeästä huolimattomuudesta rangaistavat teot, kun nykyisin pakotteiden rikkomisista rangaistaan vain tahallisina. Uudistus koskisi tältä osin vain puolustustarvikkeiden ja kaksikäyttötuotteiden vaihdantaa koskevien pakotteiden rikkomista. Kaksikäyttötuotteilla tarkoitetaan sellaisia tuotteita, joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin. Tällaiset erityislaatuiset tuotteet voivat olla hyvin vaarallisia vääriin käsiin joutuessaan. Siksi on perusteltua vaatia niiden vaihdannassa erityistä huolellisuutta rangaistuksen uhalla. Tiukennukset koskisivat myös törkeiden rikosten rangaistuksia. Niiden enimmäisrangaistusta korotettaisiin nykyisestä neljästä vuodesta viiteen vuoteen vankeutta. Tämä peruste seuraa direktiivin nimenomaisesta velvoitteesta, mutta se on muutenkin perusteltu, kun otetaan huomioon pakotteiden tärkeä merkitys. Rikoksia pidettäisiin myös törkeinä jossain määrin aiempaa laajemmin. Pakoterikoksiin sovellettaisiin oikeushenkilön rangaistusvastuuta. Suomessa oikeushenkilölle määrättävä rikosoikeudellinen seuraamus on yhteisösakko. Esityksellä yhteisösakon ylin mahdollinen rahamäärä säädettäisiin riippuvaiseksi rangaistukseen tuomittavan oikeushenkilön liikevaihdosta, mikä olisi meillä uutta. Enimmäissakko määriteltäisiin niin, että se olisi viisi prosenttia oikeushenkilön liikevaihdosta, kuitenkin vähintään 850 000 ja enintään 40 miljoonaa euroa. Tämä uudistusaskel perustuu direktiivin velvoitteisiin, mutta sille on myös kansallisia syitä. Yhteisösakon rahamäärää on tarkoitus uudistaa pian laajemminkin, ja tästä on oikeusministeriössä käynnissä tätä koskeva työ. Esityksessä ehdotetaan rikoslain muuttamisen johdosta myös tarvittavien, lähinnä teknisluontoisten muutosten tekemistä muuhun lainsäädäntöön. Kokonaisuutena arvioiden direktiivin velvoitteiden voidaan katsoa Suomessa toteutuvan varsin laajasti jo nykyisin. Esityksellä on tarkoitus varmistaa, että lainsäädäntö toteuttaa direktiivin vaatimukset täysimääräisesti. Tämä on tärkeä osa eurooppalaista yhteistyötämme pakotteiden noudattamisen tehostamiseksi. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 20. päivä toukokuuta 2025, jolloin direktiivi on viimeistään pantava täytäntöön.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+8.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-02-19T17:32:48,2025-02-19T17:37:56,Hyväksytty,1.1 2025_9_221,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 1 luvun 11 §:n ja 46 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 202/2024 vp,Kiitoksia. — Sitten puhujalistaan. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_222,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 1 luvun 11 §:n ja 46 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 202/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Turvallinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta edellyttää selkeitä ja tehokkaita lainsäädäntömuutoksia. Nyt käsiteltävä hallituksen esitys tuo rikoslakiin ja muihin lakeihin merkittäviä muutoksia, joilla pannaan täytäntöön EU-direktiivi pakotteiden rikkomiseen liittyvistä rangaistuksista. On tärkeää, että Suomi toimii johdonmukaisesti yhdessä muiden EU-maiden kanssa varmistaakseen, että pakotteiden kiertäminen tai rikkominen ei jää ilman seuraamuksia. Arvoisa rouva puhemies! Lakiesitys tuo lainsäädäntöömme uusia rikosnimikkeitä, kuten pakoterikoksen tai törkeän pakoterikoksen, sekä määrittelee niille selkeät seuraamukset. Lisäksi säädetään oikeushenkilön rangaistusvastuusta, jolloin myös yritykset voivat joutua vastuuseen pakotteiden rikkomisesta. Tämä on tärkeä askel kohti laki läpinäkyvämpää ja vastuullisempaa taloudellista toimintaa. Pakoterikoksen määrittely ja tehokas valvonta ovat erityisen tärkeitä nykyisessä maailman turvallisuustilanteessa, jossa Venäjän raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut maailmanlaajuisia asetelmia ja vahvistanut tarvetta kansainvälisille pakotteille. Arvoisa rouva puhemies! Turvallisuus ei ole pelkästään fyysistä turvallisuutta, vaan se ulottuu myös kansantaloutemme ja yhteiskuntamme vakauteen. Kun pakotteiden rikkomiseen puututaan tehokkaasti, torjutaan järjestäytynyttä rikollisuutta ja vahvistetaan kansainvälistä oikeudenmukaisuutta. Ukrainan tilanne on muistutus siitä, kuinka tärkeää on, että pidämme kiinni yhteisesti sovituista pakotteista ja toimimme yhtenäisesti niiden toimeenpanemisessa. Tämä lakiesitys antaa Suomen viranomaisille paremmat työkalut valvoa ja puuttua rikkomuksiin sekä suojaa rehellistä yritystoimintaa epäreilulta kilpailulta. Kannatan hallituksen esitystä, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-19T17:37:59,2025-02-19T17:40:49,Hyväksytty,1.1 2025_9_223,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 1 luvun 11 §:n ja 46 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 202/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eerola poissa. — Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_224,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 1 luvun 11 §:n ja 46 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 202/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on tosiaan kyse EU-säädöksestä, jolla pyritään varmistamaan se, että kaikki jäsenvaltiot ovat näitten pakotteiden takana myöskin sillä tavalla, että ne ovat kaikissa jäsenvaltioissa rangaistavia. Pakotteethan tarkoittavat sitä, että valtio tai valtioiden liittouma kohdistaa johonkin tiettyyn valtioon tai ihmisryhmään tiettyjä rajoituksia, jos katsotaan, että tämä valtio tai ryhmä uhkaa kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta. Nyt — sen jälkeen, kun Venäjä aloitti tuon julman hyökkäyksensä Ukrainaan — Euroopan unioni on asettanut Venäjää vastaan valtavia ja ennennäkemättömiä pakotteita. Tässäkin mielessä tämä EU-säädös ja sen tuominen nyt meidän omaan lainsäädäntöömme ovat hyvin ajankohtaisia ja tärkeitä. Pakotteilla pystytään osoittamaan ja näyttämään se, että emme hyväksy sitä toimintaa, jota Venäjä Ukrainassa harjoittaa, ja tietysti perimmäisenä tavoitteena on se, että Ukrainaan täytyy saada rauha. Ja on äärimmäisen tärkeää, että Euroopan unioni on tässä yhtenäinen. Euroopan tulee toimia yhdessä, että nämä pakotteet toimivat, ja eihän pakotteilla silloin ole merkitystä, jos niitä ei kaikissa jäsenvaltioissa yhtäläisesti noudateta. Meidän täytyy saada täysimääräisesti näiden pakotteiden voima käyttöön. Siinäkin mielessä tämä esitys on hyvin kannatettava.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+8.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-02-19T17:40:49,2025-02-19T17:42:24,Hyväksytty,1.1 2025_9_225,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 1 luvun 11 §:n ja 46 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 202/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_226,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 1 luvun 11 §:n ja 46 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 202/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Erittäin hyvä puheenvuoro edustaja Aittakummulta tähän pohjalle. Olen monesti ollut hyvin EU-kriittinen ja vastustanut EU:n monia esityksiä, mutta tässä kohdassa tässä ajassa, jossa ulko- ja turvallisuuspoliittisesti elämme, tämä on kyllä erittäin hyvä esitys. Täytyy jopa kerrankin kiittää EU:ta siitä, että myöskin hyviä esityksiä tulee. Meillä on tällä hetkellä yli 40 pakotejärjestelmää voimassa, ja se tarkoittaa sitä, että jos jokainen sieltä poimii ne mieluisat pakotteet, joita haluaa noudattaa, ja jättää sitten noudattamatta niitä, joista kokee itsellensä tulevan haittaa, niin se vaikuttavuus on äärimmäisen huono. Siksi on hyvä, että nyt EU yhtenäistää ja pakottaa kaikki maat toimimaan yhteisessä ja samassa rintamassa eikä vapaamatkustajia näiltä osin enää suvaita. Tämä jos mikä on sitä EU:n voimaa, jota silloin aikanaan on haettu. Pakotteiden tavoitteena on kansainvälinen rauha ja turvallisuus, konfliktien estäminen, demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien tukeminen sekä kansainvälisen oikeuden periaatteiden puolustaminen. Mitkä voisivat olla tärkeämpiä arvoja kuin juuri nämä? Jos pakotepolitiikka ei toimi, vaihtoehtona ovat aseet ja suurvaltojen voimapolitiikka, ja sen me tiedämme, että se olisi Suomen kannalta äärimmäisen paljon pahempi vaihtoehto kuin pakotteiden kautta eteneminen. Kiitos ministerille tämän lain tuomisesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+8.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-02-19T17:42:24,2025-02-19T17:43:57,Hyväksytty,1.1 2025_9_227,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Esittelijänä ministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_9_228,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan aserikoksia koskevien rangaistussäännösten muuttamista niin, että rangaistukset rikoksista ankaroituvat osittain hyvin merkittävästi. Lisäksi sääntelyä täydennettäisiin. Kysymyksessä on aserikoksia koskevien säännösten laajempi tarkastelu, jota ei ole suoritettu muutamaan vuosikymmeneen. Törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus ehdotetaan muutettavaksi neljästä kuukaudesta kahteen vuoteen vankeutta, mikä tarkoittaa sitä, että siitä rikoksesta tuomittavat vankeusrangaistukset tulevat olemaan pääsääntöisesti ehdottomia. Lisäksi luvattoman ampuma-aseen mukana pitäminen yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa tulee törkeän ampuma-aserikoksen tekotavaksi. Kohteena ovat nimenomaan luvattomat aseet. Vaarallisen esineen hallussapidon, esimerkiksi nyrkkirauta, stiletti, sähkölamautin, ja toisen vakavaan vahingoittamiseen soveltuvan esineen, kuten teräaseet, patukat, ketjut, pesäpallomailat, hallussapidon enimmäisrangaistuksia korotettaisiin. Rangaistusasteikon korotukset mahdollistavat nykyistä paremmin teon vaarallisuuden huomioon ottamisen rangaistuksen määräämisessä. Tällaiset rikokset ovat jo lähtökohtaisesti vaarallisia, koska aseiden tahalliseen mukana pitämiseen yleisellä paikalla tai yleisellä paikalla olevassa kulkuneuvossa liittyy vakava vaara toisen terveydelle. Todetut muutokset perustuisivat nimenomaisiin hallitusohjelmakirjauksiin. Huomioon on otettu myös hallitusohjelmakirjaus, jonka mukaan hallitus torjuu voimakkaasti järjestäytynyttä rikollisuutta, ja tähän kirjaukseen liittyy myös se, että uutena rikoksena säädettäisiin rangaistavaksi ampuma-aseen käsittely eli hallussapito, lainaaminen tai luovuttaminen vakavan rikoksen tekemistä varten. Uuden rikoksen selvittämisessä voitaisiin käyttää myös telekuuntelua. Eräitä lähinnä hallinnollisten velvoitteiden rikkomisiksi luonnehdittavia tekoja siirrettäisiin ampuma-aserikoksen puolelta lieviin ampuma-aserikoksiin, samalla kuitenkin lievään ampuma-aserikokseen liitettäisiin vankeusuhka. Nykyisin siitä voidaan määrätä vain sakkoa. Hallitusohjelmakirjauksiin ja esityksen sisältöön on erityisesti vaikuttanut se, että kysymys on ihmisten hengen ja terveyden suojaamisen kannalta keskeisestä rikosoikeudellisesta sääntelystä, jonka asianmukaisuudesta on huolehdittava niin sääntelyn kattavuuden kuin rangaistustasojenkin suhteen. Valtiovallan ja hallituksen tehtävänä on huolehtia kansalaisten perusoikeuksien turvaamisesta, mihin nyt kysymyksessä olevat lainsäädäntöehdotukset liittyvät. Ihmisten pitää voida kulkea kaduilla ja eri paikoissa ja kotona olla turvassa ja rauhassa. Lainsäädäntömuutosten arvioidaan vaikuttavan rikoksia estävästi sekä yleistä järjestystä ja turvallisuutta edistävästi. Muutosten tärkeyttä korostaa se, että erityisesti ampuma-aseet kuuluvat järjestäytyneen rikollisuuden perusvälineistöön ja niitä voidaan käyttää moninaisten rikosten tekemiseen, välienselvittelyyn ja jopa täysin ulkopuolisiin kohdistuviin rikoksiin. Ampuma-aseväkivallan suhteen on huolehdittava siitä, että ei päädytä Ruotsin tilanteeseen, jossa onneksi emme vielä ole. Tämän lisäksi on huolehdittava siitä, että Suomesta ei synny turvasatamaa järjestäytyneelle rikollisuudelle, mikäli lainsäädäntömme rangaistustasot poikkeavat merkittävästi läheisimmistä verrokkimaista. Vakavien rikosten tekovälineenä merkityksellisiä ovat myös vaaralliset esineet ja toisen vakavaan vahingoittamiseen soveltuvat esineet. Varsinkin ryöstörikollisuudessa korostuu erityisesti teräaseiden merkitys. Kehotan kaikkia lukemaan hallituksen esityksen sivut 26 ja 27. Siellä on hyvin käyty tätä nykytilannetta ja aserikollisuuden yleiskuvaa ja kehitysnäkymiä läpi. Siellä on pohdittu esimerkiksi sitä, että aserikollisuus liittyy aikaisempaa enemmän vakavaan ja ryhmissä tapahtuvaan toimintaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen, kansainvälistymiseen, aseiden pimeään verkkokauppaan ja aseiden 3D-tulostamiseen. Myös Ukrainan sodasta Suomeen kulkeutuvia aseita ja niiden määrän kasvua on arvioitu merkittäväksi uhkatekijäksi. Hallituksen esityksessä todetaan, että väkivallan käyttöön liittyvän ampuma-aserikollisuuden arvioidaan lisääntyvän. Järjestäytyneiden rikollisryhmien ja katujengien voidaan arvioida jatkavan nuorten rekrytoimista ja opastamista ampuma-aseväkivaltaan. Uhkana on kasvava ampuma-aseella tehostettu laiton suojeluliiketoiminta, joka voi ilmetä muun muassa velan perintänä sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvana uhkailuna. Ulkomaalaistaustaisten rikollisten toimijoiden myötä Suomeen syntyy todennäköisesti aiempaa monipuolisemmin toimivia kansainvälisiä rikollisia verkostoja ja uudenlaisia järjestäytyneen rikollisuuden toimintatapoja, joihin kuuluu keskeisesti myös rajat ylittävä ampuma-aseiden salakuljetus, myynti ja välittäminen. Esityksessä on tunnistettu ja huomattu se, että vankien määrän arvioidaan lisääntyvän hyvinkin huomattavasti ja että se vaatii vankipaikkojen perustamisia ja se nostaa ylläpitokustannuksia. Rahoituksesta on tämän esityksen yhteydessä huolehdittu, ja lisää vankipaikkoja tullaan rakentamaan. Tämä liittyy erityisesti törkeää ampuma-aserikosta koskeviin muutoksiin vankeusrangaistusten lisääntymisen ja keston pidentymisen kautta. Uudistuksella on hintansa, mutta se on asetettava tämän vakavan järjestäytyneen rikollisuuden rajoittamiseksi, koska kysymys on vaarallisesta ja vahingollisesta ilmiöstä ja siitä, että katumme ovat turvallisia. Lainsäädäntömuutosten myönteisille ja uusia rikoksia estäville vaikutuksille ei voida samalla tavalla asettaa hintalappua, koska ihmishenki on aina korvaamaton. Tässä on taustalla oikeusministeriön asettama työryhmä, ja se oli yksimielinen. Myös arviointineuvosto teki huomiota, joiden perusteella vaikutusarvioita täydennettiin. Kuten tuossa puheen yhteydessä keskellä mainitsin, kaikki ovat oikeutettuja turvallisuuteen, jota ampuma-aserikollisuus vakavasti rikkoo. Meillä on oikeus turvallisiin katuihin ja paikkoihin. Luvattomat aseet kaduilla ja muilla yleisillä paikoilla muodostavat merkittävän uhkan ja vaaraelementin. Kysymys on yhteiskunnan ja kaikkien meidän kokonaisturvallisuutta edistävästä erittäin tärkeästä lainsäädäntöhankkeesta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+9.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-02-19T17:44:06,2025-02-19T17:51:45,Hyväksytty,1.1 2025_9_229,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp,Kiitoksia. — Puhujalistaan. Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_230,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille tämän tärkeän lakiesityksen esittelystä. Olemme lakivaliokunnassa jo kuulleet asiantuntijoita tästä ja perehtyneet aiheeseen. Haluan ensin sanoa sen, että meidän maassamme on satojatuhansia metsästäjiä ja ampumaurheilun harrastajia, jotka toimivat vastuullisesti, ja tämä esitys ei koske heitä, vaan nimenomaan, niin kuin ministeri tuossa toi esille, tämän tarkoitus on puuttua laittomiin aseisiin, jotka erityisesti kytkeytyvät järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Ministeri toi esille sen, että meillä on uusia ilmiöitä, esimerkiksi nuorten ryöstörikollisuus on lisääntynyt merkittävästi, ja siinä myöskin nämä erilaiset teräaseet ja muut vahingoittamiseen soveltuvat esineet ovat monesti roolissa. On tärkeää, että tämä esitys myöskin kiristää paitsi näitten ampuma-aserikosten rangaistuksia myöskin sitten vaarallisen esineen tai aineen hallussapidon rangaistuksia. Myöskin niitä tullaan nyt tämän myötä sitten kiristämään. Tämän lain tarkoitushan on nimenomaan puuttua ennakoivasti ampuma-aserikosten ja esimerkiksi teräaseisiin liittyvän rikollisuuden arvioituun kasvuun tulevaisuudessa. On tavoitteena säätää lakeja, joilla voidaan tehokkaasti puuttua ampuma-aserikollisuuteen, jotta emme suistuisi samaan tilanteeseen kuin missä esimerkiksi Ruotsi on nyt. Ministeri toi myöskin esille sen, että ampuma-aserikoksia koskevat rangaistusasteikot ovat verrokkimaissa merkittävästi Suomea ankarampia. On selvää, että rikoksia ei ehkäistä pelkästään rangaistuksia kiristämällä, mutta rangaistukset ovat ennaltaehkäisevä pelote ja rangaistuksilla ehdottomasti on vaikutusta, tämän tutkimuskin todistaa. Rangaistukset vähentävät rikosten uusimista rangaistuksen jälkeen ja myös estävät tai vaikeuttavat rikosten tekemistä vankeuden tai valvonnan avulla. Ruotsissa on kovennettu rangaistuksia tuntuvasti ampuma-aserikosten kohdalla, ja Ruotsissa myöskin ammuskelut ovat sen myötä merkittävästi vähentyneet. Erään ruotsalaisen kriminologin arvion mukaan ammuskelut ovat vähentyneet, koska nämä lait ja muut erilaiset poliittiset uudistukset ovat alkaneet toimia. Tämä on tärkeä laki, ja kiitos ministerille tämän tuomisesta eduskuntaan. Uskon, että tämä vie meidän lainsäädäntöämme hyvään suuntaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+9.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-02-19T17:51:47,2025-02-19T17:54:36,Hyväksytty,1.1 2025_9_231,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_232,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Turvallisuus on suomalaisen yhteiskunnan perusta, siksi aselainsäädännön on vastattava ajan haasteisiin. Nyt käsiteltävä hallituksen esitys tuo merkittäviä muutoksia rikoslakiin ja muihin lakeihin, joilla pyritään ehkäisemään aseiden väärinkäyttöä. Tämä parantaa yleistä kokonaisturvallisuutta. Näillä muutoksilla puututaan erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden asehankintoihin sekä lisätään viranomaisten keinoja estää ampuma-aseiden päätyminen vääriin käsiin. Arvoisa rouva puhemies! Esitys sisältää tärkeitä uudistuksia, kuten sen, että ampuma-aseen mukana pitäminen yleisellä paikalla ilman asianmukaisia lupia lisätään törkeän ampuma-aserikoksen tunnusmerkistöön. Tämä tarkoittaa, että aiemmin lievempänä pidetty teko voi jatkossa johtaa ankarampiin seuraamuksiin. Lisäksi uutena rikoksena säädetään rangaistavaksi ampuma-aseen käsittely vakavan rikoksen tekemistä varten, mistä voi jatkossa seurata jopa neljä vuotta vankeutta. Tavoitteena on varmistaa yhteiskunnan turvallisuus puuttumalla aseiden päätymiseen sellaiseen toimintaan, joka ei ole kansalaistemme etu. Arvoisa rouva puhemies! Yksi poliitikkojen tärkeimmistä tehtävistä on taata puitteet kansalliselle turvallisuudelle ja varmistaa ihmisten turvallinen arki. Tämä lakiesitys on tärkeä askel turvallisuuden vahvistamisessa. Aseiden hallussapitoa ja käyttöä on valvottava tehokkaasti, jotta estetään niiden päätyminen rikollisiin tarkoituksiin. Suomen on pidettävä kiinni tiukoista turvallisuussäädöksistä ja varmistettava, että kansalaiset voivat luottaa viranomaisiin ja yhteiskuntamme vakauteen. Kannatan hallituksen esitystä. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+9.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-19T17:54:38,2025-02-19T17:57:27,Hyväksytty,1.1 2025_9_233,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_234,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi koskee useita eri lakeja. Aserikoksia koskeva rikoslain luku ehdotetaan korvattavaksi uudella luvulla, jossa sääntelyä muutettaisiin monin tavoin. Ampuma-aseen mukana pitäminen yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa ilman oikeutta sellaisen aseen hallussapitoon lisättäisiin törkeän ampuma-aserikoksen tekotavaksi. Mainitun rikoksen vähimmäisrangaistus korotettaisiin kahdeksi vuodeksi vankeutta. Uutena rikoksena säädettäisiin rangaistavaksi ampuma-aseen käsittely vakavan rikoksen tekemistä varten, josta tuomittaisiin enintään neljän vuoden vankeusrangaistus. Ampuma-aseen lainaaminen tai luovuttaminen järjestäytyneelle rikollisryhmälle katsottaisiin jatkossa sellaiseksi rikokseksi. Uuden rikoksen selvittämisessä voitaisiin käyttää telekuuntelua. Kaavaillut muutokset rikoslakiin ovat oikean suuntaisia, ja niillä voidaan torjua vakavaa väkivalta- ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2026 alussa. Poliisi kohtaa yhä useammin valvonta- ja hälytystehtävissä aseistautuneita henkilöitä. Kyseessä eivät ole yleensä luvalliset ampuma-aseet vaan pimeiltä markkinoilta hankitut anastetut aseet. Rangaistusten ankaroittaminen on tarpeen, jotta niillä saadaan ennalta estävää vaikutusta. Myös pakkokeinojen käyttöä on mahdollista laajentaa rangaistusmaksimien noustua. Luvattomat ampuma-aseet ovat usein kytköksissä myös huumausainerikollisuuteen. Vaarallisen esineen hallussapidon enimmäisrangaistus ehdotetaan korotettavaksi kahdeksi vuodeksi vankeutta. Toisen vakavaan vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapidon enimmäisrangaistus ehdotetaan korotettavaksi yhteen vuoteen vankeutta. Poliisi ja muut turvallisuusviranomaiset kohtaavat tällaisia esineitä päivittäin työssään. Puukkoja, veitsiä, kaasusumuttimia, nyrkkirautoja ja niin edelleen on helppo kuljettaa mukana. Edellä kuvatun kaltaisia, toisen vahingoittamiseen soveltuvia esineitä kantavat mukanaan yhä enemmän myös nuoret. Niitä on tavattu niin kouluissa kuin vapaa-ajallakin nuorten hallussa. Niitä myös valitettavasti käytetään väkivaltatilanteissa usein kohtalokkain seurauksin, esimerkiksi ryöstörikollisuudessa. Viime aikoina on mediassa ollut esillä tapauksia, joissa muun muassa ravintoloissa asiakkaina olleiden hallussa on ollut aseita ja niitä on käytetty riitojen selvittelyssä julkisillakin paikoilla. Usein nämä henkilöt ovat myös erilaisten päihteiden vaikutuksen alaisina, mikä tekee tilanteesta vieläkin arvaamattomamman. Arvoisa puhemies! Ampuma-aseisiin liittyviä lakeja ei ole päivitetty pitkään aikaan. Maailma on muuttunut väkivaltaisempaan suuntaan, joten nämä päivitykset tulevat tarpeeseen. Terroristisessa tarkoituksessa tehdyt teot ovat yleistyneet Euroopassa ja naapurimaassamme Ruotsissa, joten on korkea aika päivittää lainsäädäntömme tähän päivään. Haluan kiittää ministeriä tästä erinomaisesta aserikoksia koskevasta lainsäädännön uudistusesityksestä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+9.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-02-19T17:57:30,2025-02-19T18:01:02,Hyväksytty,1.1 2025_9_235,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp,Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_236,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevan hallituksen esityksen tarkoituksena on kiristää ampuma-aserikosten rangaistuksia. Esimerkiksi törkeästä ampuma-aserikoksesta tuomittaisiin jatkossa pääsääntöisesti ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Samalla vaarallisten aineiden ja esineiden hallussapidon rangaistuksia tiukennetaan. Onkin tervetullutta, että lailla nyt puututaan jo ennalta siihen, että ampuma-aseisiin ja teräaseisiin liittyviin rikoksiin ennakoidaan kasvua tulevinakin vuosina. Tämä on todella huolestuttava kehityssuunta, enkä voi olla nostamatta ulkomaalaistaustaisten henkilöiden sekä romaniväestön osuutta asiaan. Ilmiö on levinnyt jopa kotikaupunkiini Vaasaan, jossa nuorisoporukat ovat ottaneet yhteen veitsien kanssa. Somessa leviävistä videoista ei jäänyt epäselväksi veitsisankareitten etnisyys. Arvoisa puhemies! Tahdon kiittää tästä esityksestä perussuomalaista oikeusministeri Leena Merta. On hyvä, että Suomen lainsäädäntöä tuodaan tältä osin lähemmäksi verrokkimaiden tasoa. Suomessa on ollut aivan liian löysät rangaistukset tämäntyyppisistä rikoksista, mutta nykyinen oikeusministerimme laittaa konnat ruotuun. Ruotsin malliin meillä ei yhteiskuntana ole varaa, emmekä halua sille tielle. Ruotsissakin on nähty positiivista kehitystä ampuma-aserikosten vähentyessä, kun sielläkin rangaistuksia on tiukennettu. Arvoisa puhemies! Aina joskus kuulee väitteitä siitä, että teosta määrättävän rangaistuksen kiristämisellä ei olisi vähentävää vaikutusta rikollisuuteen. Tämä näkemys on hyvin laajasti tutkijoidenkin keskuudessa kyseenalaistettu, mutta jokainen voi ajatella tykönään, toimiiko vankeusrangaistuksen tai vaikkapa maasta karkotuksen uhka ennaltaehkäisevänä pelotteena. En tiedä, millä tavalla unelmayhteiskunnassa pitäisi rikollisia rankaista, mutta mielestäni päivänselvää tulisi olla se, että yksilön teoilla on seurauksensa ja vakavilla teoilla vakavat seuraukset. Kansalaisten oikeudentuntoon kolahtaa se, jos tekijä on käyttänyt jotakin asetta uhriaan kohtaan tuottaen inhimillistä kärsimystä ja tekijä saa teostaan lyhyen tuomion tai jopa ehdollisen tuomion, eli tavallisen kaduntallaajan mielestä ei yhtään mitään. Eivät ammattirikollisia tai pikkukonnia pidättele ehdolliset vankeusrangaistukset tai pienet linnatuomiot. Heille pitää antaa tuomio, joka tuntuu. Esityksestä on antanut lausuntonsa esimerkiksi Poliisihallitus mutta myös eräät muut instanssit, kuten Helsingin poliisilaitos ja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto. Poliisikollegojen näkemyksiin lakiuudistusten tarpeellisuudesta on helppo yhtyä. Juuri tällaisella lainsäädännöllä rakennamme turvallisempaa ja parempaa huomista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+9.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-02-19T18:01:05,2025-02-19T18:04:30,Hyväksytty,1.1 2025_9_237,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp,Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_238,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Ampuma-aselakeja päivitetään nyt erittäin ajankohtaisessa tilanteessa. On merkityksellistä, että ampuma-aserikosten rangaistuksia kiristetään. Törkeästä ampuma-aserikoksesta tuomittaisiin jatkossa pääsääntöisesti ehdoton vankeusrangaistus. Vaarallisen esineen ja toisen vakavaan vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapidon rangaistuksia myös kiristetään. Lailla puututaan ennakoivasti ampuma-aserikosten ja teräaseisiin liittyvän rikollisuuden arvioituun kasvuun tulevaisuudessa. Lailla on tarkoitus puuttua laittomiin aseisiin, jotka kytkeytyvät erityisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Esimerkiksi ampuma-aseen mukana pitäminen yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa ilman oikeutta sellaisen aseen hallussapitoon lisätään törkeän ampuma-aserikoksen tekotavaksi. Vähimmäisrangaistus korotetaan kahdeksi vuodeksi ehdotonta vankeutta. Lisäksi lakiin säädetään uusi rikosnimike ”ampuma-aseen käsittely vakavan rikoksen tekemistä varten”. Enimmäisrangaistus on neljä vuotta vankeutta. Ampuma-aseen lainaaminen tai luovuttaminen järjestäytyneelle rikollisryhmälle katsottaisiin jatkossa edellä olevaksi rikokseksi. Näillä uudistuksilla puututaan tehokkaasti ampuma-aserikoksiin, jotta emme luisuisi siihen tilanteeseen, missä Ruotsi on nyt. Rangaistusten koventaminen toimii ennalta ehkäisevänä pelotteena ja antaa selkeän viestin: tässä maassa rikoksista seuraa rangaistus, ja se rangaistus ei ole pelkkää pään silittelyä. Lisäksi tämä esitys antaa tukea tavallisen kansalaisen käsitykselle oikeudesta. Rikollisia rangaistaan, ja se jos jokin on oikeudenmukaisuutta. Jos rikoksista ei rangaistaisi valtion toimesta, niin ennemmin tai myöhemmin tavan kansalaiset ottaisivat oikeuden omiin käsiinsä. Tämä esitys tulee lisäämään Rikosseuraamuslaitoksen, poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten taakkaa ja rahallista tarvetta. Tästä asiasta ei kuitenkaan voi tehdä resurssikysymystä, sillä kyseessä on valtion ydintoiminto. Ilman toimivaa oikeutta ja oikeusjärjestelmää ei muutakaan yhteiskuntaa ole olemassa. Arvoisa puhemies! Me emme halua syöksyä siihen samaan tilanteeseen, jossa Ruotsi tällä hetkellä velloo. Satoja uhreja vuodessa, ja jengi- sekä järjestäytynyt rikollisuus rehottavat. Näihin asioihin tulee herätä ennen kuin on liian myöhäistä. On myös sanottava ääneen se syy, miksi näille uudistuksille on tarvetta. Se on maahanmuutto, sillä näistä rikoksista yli 90 prosenttia on maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tekemiä. Ruotsissa maahanmuuton haitat on viimein myönnetty ääneen, eikä vain maahanmuuttokriitikkojen suusta. Me olemme Suomessa tätä kehitystä kymmenen vuotta jäljessä, ja näitä toimia, ja enemmän täytyy tehdä nyt. Me olemme sen velkaa itsellemme, tälle kansakunnalle ja sen tulevaisuudelle. Kiitos ministeri Merelle tämän lain tuomisesta vihdoin saliin. Lisäksi kiitän maamme turvallisuuden parantamiseksi tehdyistä merkittävistä lakiesityksistä. Vain näin luottamus oikeusvaltioomme säilyy ja kansalaisemme tuntevat olonsa arjessaan turvalliseksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+9.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-02-19T18:04:39,2025-02-19T18:08:10,Hyväksytty,1.1 2025_9_239,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp,Edustaja Eerola poissa. — Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_240,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On kyllä todettava tässäkin asiassa, että on ollut erinomaisia puheenvuoroja ennen omaa puheenvuoroa ja samoja nostoja, joita itsekin olisin tehnyt. Tätä lakia on pidetty liian ankarana ja kohtuuttomana, kohtuuttoman kovana suhteessa suomalaiseen lainsäädäntöön, ja samalla on unohdettu se, mihin tätä lakia tarvitaan, miksi se tehdään. Ollessani kenttäpoliisina 20 vuotta ennen eduskuntaan valitsemista viimeiset kymmenen vuotta ruotsalaiset kollegat sanoivat aina saman viestin: tehkää vielä jotain, kun voitte. Ja tähän me ollaan vastaamassa. Nyt me todellakin tehdään, kun me voidaan. Eli se ilmiö, mihin tämä laki varautuu, on se ilmiö, joka Ruotsissa on arkipäivää, että aseet paukkuvat. Ja myöskin Ruotsi on tehnyt. Siellä minimirangaistus on neljä vuotta törkeästä ampuma-aserikoksesta, mikä on johtanut siihen, että aseet ovat lähteneet pois kaduilta. Sillä on siis vaikuttavuutta. Toki siellä on ikävästi siirrytty räjähteisiin, mutta joka tapauksessa voi osoittaa, että lailla on merkitystä, kun se on riittävän ankara. Sitten on ollut kritiikkiä alkulausunnoissa siitä, että vaikuttaisi harrastamiseen, että harrastajien ampuma-aseista tulisi sitten törkeitä ampuma-aserikoksia, jos ne unohtuvat autoon tai muuta. Tässä ei kyse ole missään nimessä siitä, vaan kyse on laittomista aseista. Jos se ase on harrastuskäytössä, niin se ei ole laiton eikä luvaton. Eli pelko siitä, että automaattisesti tulisi törkeä ampuma-aserikos, on kyllä perusteeton. Lievemmät tekomuodot ovat edelleenkin käytettävissä, mikäli sitten rikkeitä sattuu. Eli sellaista kuvaa ei pidä luoda, että tässä vaikeutettaisiin harrastamista millään tapaa, vaan kyse on järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja ammattilaisiin puuttumisesta. Jatkossa Suomessa törkeä ampuma-aserikosminimi on kaksi vuotta, mikä tarkoittaa, että kivilinna kutsuu, kun luvattoman ampuma-aseen kanssa liikkuu kadulla. On puhuttu paljon myöskin siitä, että rangaistusten koventaminen ei vähennä rikollisuutta. Tässä pitää nostaa kyllä esiin muun muassa ihan hiljattain ollut tapaus Tampereelta viime vuoden syyskuussa: keskelle katua ammuttiin raskaana oleva nainen, ja teon teki mies, joka oli tammikuussa 21 syyllistynyt kahteen tapon yritykseen. Siitä huolimatta hän oli neljän vuoden päästä vapaana ja valmis ampumaan sitten seuraavan ihmisen. Jos näistäkin olisi tullut rangaistus, joka kansalaisten oikeustajun mukaan olisi vähintäänkin kohtuullinen, niin naisen ja syntymättömän lapsen henki olisi säästynyt. Näillä koventamisilla on siis merkitystä ja sillä, että vankilasta käsin on vaikea jatkaa rikollista toimintaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+9.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-02-19T18:08:18,2025-02-19T18:11:13,Hyväksytty,1.1 2025_9_241,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp,"Kiitos. — Valitettavasti meillä alkaa loppumaan se aika, joka tähän on nyt tässä vaiheessa varattu. Olen pahoillani; ei ole enää kuin kaksi edustajan nimeä. — Mutta ministerille viimeinen puheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_242,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp,"Kiitos edustajille oikein hyvistä puheenvuoroista. Todella ajattelen ja toivon, että ihmiset lukevat. Täällä on todella hyvää tilastotietoa, mistä on kysymys. Täällä käydään läpi sitä, miten nuorten asenteet ovat muuttuneet siihen, miten teräase otetaan helposti käteen, kuinka sillä selvitellään välejä, miten ampuma-aserikollisuus liittyy järjestäytyneeseen rikollisuuteen, huumausainerikollisuuteen. Meillä on myös laittomien aseiden aseseppiä Suomessa. Elikkä tässä on kysymys hyvin vakavasta rikollisuudesta, ja se uhkaa kaikkien meidän turvallisuutta, niin järjestyksenpitäjien kuin meidän kaikkien kansalaistenkin. Mitä tulee tuohon ennaltaehkäisevään vaikutukseen, niin sehän on aina hyvin vaikea arvioida. Mutta sitä on arvioitu tässäkin hallituksen esityksessä, ja kyllä sille on löydetty ennaltaehkäiseviä vaikutuksia. Jokainen varmasti ymmärtää ihan yleisen elämänkokemuksen perusteellakin, että jos sinä suunnittelet rikosta ja arvioit, paljonko siitä tulee kakkua, niin jos siitä tulee riittävästi kakkua, niin sinä jätät sen tekemättä — silloin, kun tämmöisiä asioita suunnitellaan. Eri asia ovat sitten tämäntyyppiset asiat, jotka tulevat yllättäen eteen tai impulsiivisesti. Niissä sen vaikutus on pienempi. Mutta esimerkiksi sitten näiden teräaseiden osalta on arvioitu, että ne voisivat merkittävässä määrinkin tuoda ennaltaestäviä vaikutuksia juuri tältä osin. Haluaisin tuoda vielä taloudellisiin ja muihin vaikutuksiin esille sen, että täällä hallituksen esityksessä sivulla 78 on hyvin tuotu esille sitä, että meidän tulee muistaa myös näissä nämä rikosten uhrit. Siellä on ihmisiä. Jos yksikin henki tai terveys säästyy sillä, että rikos ennaltaehkäistyy, niin se on loistava ja valtava positiivinen asia, koska siinä ihminen voi vammautua loppuiäkseen, toki kuolla, mutta myös vammautua puukoniskusta, ampuma-asevälienselvittelyssä. Ja jos taloutta pelkästään ajattelee, niin myös taloudelliset vaikutukset — sairaalakulut, psykoterapiakulut, kaikki muut työkyvyttömyyskulut. Kyllä nämäkin pitää ottaa huomioon. Sitten muistetaan aina se, että keskusteluissa on myös tätäkin, että ”hei, kun minulla on nyt se perintöase siellä kaapissa”. Täällä on edelleen muistutuksena se, että jos oma-aloitteisesti luovuttaa poliisille tämmöisen perintöaseen, niin se poistaa teon rangaistavuutta. Ja sitten juuri se, että tämä törkeä ampuma-aserikos ja se keskustelu siitä — kuten edustaja Lehtinen ansiokkaasti toi esille — ei nyt kohdistu lainkaan mihinkään aseharrastajiin. Tällä ei ole tarkoitus muuttaa sitä oikeustilaa siltä osin mitenkään, vaan nimenomaan hallituksen esityksen perusteluissakin tuodaan esille, että jos sinä kuljetat luvallista asetta ja te olette matkalla harrastustoimintaan ja siinä on autossa joko alaikäinen tai täysikäinen, niin se on ihan ok, että se on siinä sinun autossasi tai autat alaikäistä lasta. Alaikäisen puolesta myös voi saada rinnakkaisluvan ja muuta. Tämä kohde on nyt ihan nämä laittomat aseet ja semmoiset aseet, joita käytetään vakavaan rikollisuuteen, ja tämä lisääntynyt teräaseiden käyttö. Toivon pikaista ja huolellista käsittelyä valiokunnissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+9.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-02-19T18:11:23,2025-02-19T18:14:59,Hyväksytty,1.1 2025_9_243,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä täysistunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_9_244,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 9. käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Vigelius, poissa. — Edustaja Bergbom.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_9_245,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä on todella käsittelyssä hallituksen esitys koskien ampuma-aserikosten rangaistuksia, ja myöskin vaarallisten esineiden hallussapitoon liittyy tässä tiukennuksia, mitä tulee näihin rangaistuksiin. Ensin vähän muutamia ajatuksia aseisiin liittyvistä rangaistuksista ja asekulttuurista tässä yhteiskunnassa. Valitettavan usein, kun jotain kamalaa tapahtuu maailmalla ja myöskin Suomessa, ensimmäisenä lähdetään miettimään, millä tavalla voitaisiin kiristää ylipäätänsä ampuma-aseisiin liittyvää lainsäädäntöä, ja uhrina näissä ovat esimerkiksi metsästäjät ja reserviläiset, jotka pyyteettömästi tekevät hyvää työtä tässä maassa — huolehtivat siitä, että meillä on turvallinen yhteiskunta, huolehtivat siitä, että me saadaan riistaeläinten kannat pidettyä kunnossa, ja sitten he ovat ensimmäisinä kärsijöinä, kun joku on tehnyt väärin jossain, joku rikollinen. Tämä on vähän vääristynyt ajatus, että meidän pitäisi aina lähteä rankaisemaan niitä, jotka jo toimivat hyvin, sen sijaan, että me kohdennettaisiin toimia niille, jotka eivät suostu toimimaan yhteisten pelisääntöjen nimissä. Tässä esityksessä esimerkiksi, jos kannat laitonta asetta — huom. laitonta asetta — julkisella paikalla, siitä seurauksena on törkeä ampuma-aserikos, josta tuomitaan vähimmäisrangaistuksena kaksi vuotta, mikä johtaa käytännössä ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Toisin sanoen tällä puututaan esimerkkinä nyt vaikka järjestäytyneen rikollisuuden tai katujengien toimintaan, jossa nämä aseen kantamiset ovat yleisiä, ja tällähän nimenomaan pyritään suojelemaan sitä, että Suomessa siviilit — niin naiset, lapset kuin miehet ja vanhemmat ihmiset, kaikki — saisivat kulkea tuolla kaduilla rauhassa ilman pelkoa siitä, että siellä tulee joku katujengiläinen uhkailemaan sinua aseella. Sitten mitä tulee näihin vaarallisiin esineisiin, esimerkiksi stiletteihin, puukkoihin, muihin vastaaviin laittomiin, etälamauttimiin, niin onhan se nyt selvää, että kun meillä on yhteiskunnassa ollut semmoista trendiä, että tällaisia kannetaan tuolla, alaikäiset ihmiset kantavat tuolla kaduilla ja sitten uhkaillaan ja ryöstellään nuorilta vaatteita päältä ja ties keneltä ihmisiltä, niin se on aivan kestämätön tilanne. Siihen yhteiskunnan on vastattava tiukentamalla rangaistuksia, ja hyvä näin. Sitten ensimmäinen kritiikki, mikä näihin rangaistusten kiristämisiin tulee ja valitettavasti usein vasemmalta, yllätys, on se, että rangaistusten kiristämisellä ei ole pelotevaikutusta. Ottamatta kantaa siihen — jätetään se tutkijoiden murheeksi, onko siellä pelotevaikutusta — totean kuitenkin, että sillä on suuri vaikutus siihen, miten suomalaiset ihmiset kokevat suomalaisen rangaistuspolitiikan vähintäänkin siltä suhteelta, onko se oikeudenmukaista, vastaako se meidän käsitystämme siitä, mikä on oltava sen rangaistuksen siitä toiminnasta, mikä on laitonta. Valitettavan usein tässä maassa nähdään se, että todelliset rikolliset, jotka tuolla pahoinpitelevät ihmisiä, riehuvat puukkojen ja stilettien kanssa tai aseiden kanssa ammuskelemassa päiväkotien läheisyydessä, pääsevät kuin koira veräjästä matalilla rangaistuksilla, ja näin se ei tietenkään voi olla. On oltava sellainen rangaistusasteikko, jolla on riittävän suuri pelote, ja vaikka se pelote ei auttaisi, niin ainakin se kohtaa suomalaisten oikeustajun kanssa. Siitä suuri kiitos tälle hallitukselle, että nyt näitä kiristyksiä tehdään. Varsinkin kun tätä esitystä katsoo, niin siinä käy ilmi hyvin, että suomalainen rangaistusasteikko laittomien aseiden osalta on esimerkiksi monia meidän verrokkimaitamme kevyempää, ja tältä osin on myöskin perusteltua lisätä niitä rangaistuksia. Meidän on saatava tämä tilanne kuriin. Jos katsotaan, minkälainen kehitys Ruotsissa on ollut, jossa pommit paukkuvat, käsikranaatit lentelevät ja aseilla ammutaan ja viattomia ihmisiä kuolee jengisodissa, niin me ei haluta sitä samaa kehitystä tänne. Sen takia me tarvitaan laajalla rintamalla erilaisia toimia, niin näitä kriminaalipoliittisia toimia, kuten tässä tapauksessa, kuin myös totta kai lisää resursseja meidän turvallisuusviranomaisille, kuten tämä hallitus tekee poliisin resursseja vahvistamalla 8 000 poliisiin tämän hallituskauden aikana, ja seuraavalla hallituskaudella pitää jatkaa siitä eteenpäin, yhä enemmän poliiseja. Nämä ovat fiksuja toimia, ja yhdistettynä kaikkiin maahanmuuttopolitiikan muutoksiin ja kiristyksiin, viranomaisten tämmöisiin erilaisiin pullonkauloihin, mitä tulee tiedonvaihtoon, rikostiedusteluun ja kaikkiin näihin tehtäviin parannuksiin, niillä ehkäistään se, että suomalainen yhteiskunta ei ajaudu samanlaiseen kriisiin kuin mihin esimerkiksi Ruotsi, tuo entinen lintukoto, on ajautunut. Sen takia suuri kiitos siitä tälle hallitukselle. Suuri kiitos, oikeusministeri Leena Meri, että toitte tämän esityksen eduskunnan käsittelyyn. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+9.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-02-19T19:50:49,2025-02-19T19:55:40,Hyväksytty,1.1 2025_9_246,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp,Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_247,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Ruotsalaista lintukotoa ravisutti 2024 tammikuussa 20 ammuskelua, 13 räjähdystä; helmikuussa 12 ammuskelua, kahdeksan räjähdystä; maaliskuussa 26 ammuskelua, 36 räjähdystä; huhtikuussa 20 ammuskelua, 10 räjähdystä; toukokuussa 29 ammuskelua ja kuusi räjähdystä — ja koko viime vuonna 270 ammuskelua ja 44 ammuskelussa kuollutta. Ruotsissa todistetaan nyt brutaaleja, koko Euroopan ja läntisen maailman mittakaavassa täysin poikkeuksellisia aseväkivallan lukuja pienelle kansakunnalle. Ristiriitaisinta näissä edellä mainitsemissani luvuissa on se, että nämä viime vuoden väkivaltatilastot herättävät Ruotsissa tällä hetkellä itse asiassa toivoa, nimittäin toivoa paremmasta. Ammuskelujen määrä on laskenut ensimmäistä kertaa koko tilastoidun historian aikana, siis noin viimeiseltä kymmeneltä vuodelta, alle 300 ammuskeluun. Mainitsemani luvut ovat siis tilastoidun historian alhaisimpia. Esimerkiksi toissa vuonna 2023 Ruotsissa todistettiin 368 ammuskelua ja 54 niissä kuollutta, vuonna 2022 oli 391 ammuskelua ja 62 kuollutta, vuonna 2021 oli 344 ammuskelua ja 45 niissä kuollutta ja vuonna 2020 oli 366 ammuskelua ja 47 niissä kuollutta. Tätä on arki naapurimaassamme Ruotsissa. Keskimäärin ammuskeluita vuoden joka päivälle, haavoittuneita ja kuolonuhri joka viikolle. Läntinen naapurimaamme, entinen esikuvallinen kansankoti, on muuttunut Euroopan aseväkivallan ja räjäytysten kärkimaaksi, siis varoittavaksi esimerkiksi muille. Mikä on aiheuttanut tämän kaiken, miten tähän pisteeseen on tultu, kysyi Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson syyskuussa 2023 pitämässään tiedotustilaisuudessa. Hän jatkoi: Tosiasia on, että monet meistä näkivät sen tulevan ja varoittivat. Vakava järjestäytynyt rikollisuus on nostanut päätään jo yli vuosikymmenen ajan. 10 vuoden aikana aseväkivalta on kasvanut kolminkertaiseksi. Poliittinen naiivius ja tietämättömyys ovat johtaneet meidät tähän pisteeseen, samoin kuin vastuuton maahanmuuttopolitiikka ja epäonnistunut integraatio. Syrjäytyminen ja rinnakkaisyhteiskunnat ruokkivat rikollisjengejä ja tarjoavat niille tilaa värvätä häikäilemättömästi lapsia ja kouluttaa tulevia tappajia. — Näin totesi Ruotsin nykyinen pääministeri. Ruotsissa tämä pitkään vaiettu ongelma nyt tunnustetaan. Maan viimeiset kaksi vuosikymmentä harjoittama avoimien rajojen politiikka muutti maata. Humanitäärinen suurvalta oppi kantapään kautta, ettei jalo pyrkimys tarjota mahdollisimman monelle turvaa tuonutkaan vain turvaa vaan turvallisen muuttumisen turvattomammaksi. Arvoisa puhemies! Ruotsalaiset päättäjät ovat väkivaltakierteen vuoksi kiristäneet maahanmuuttopolitiikkaa, lisänneet viranomaisten resursseja ja tiukentaneet aserikoslainsäädäntöään. Nykyisin Ruotsissa tuomitaan esimerkiksi törkeistä aserikoksista vähintään neljän ja enintään seitsemän vuoden vankeuteen se, joka luvatta kantaa mukanaan ampuma-asetta yleisellä paikalla. Vaikka kovia keinoja rikollisuuden kitkemisessä säännönmukaisesti vähätellään, Ruotsissa tilanne vaikuttaa uuden oikeistohallituksen linjan myötä olevan paranemaan päin. Ampuma-aseväkivallan määrä nimittäin väheni vuonna 2024 lähes 30 prosenttia aiempaan vuoteen verrattuna. Aftonbladetin haastattelema kriminologi Malmön yliopistosta arvioi ammuskelujen vähentyneen, koska erilaiset poliittiset ja lainsäädännölliset uudistukset ovat alkaneet purra. Rangaistusten ankaruudella sekä rikosvastuun toteutumisella on väliä ja tässä tapauksessa myös toivottu vaikutus. Nyt Ruotsin tilannetta seuraten myös Suomen hallitus esittää ankaroitettavaksi omaa, selvästi ajastamme jälkeen jäänyttä aserikoslainsäädäntöä. Tällä lakimuutoksella ampuma-aseen mukana pitäminen yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa ilman oikeutta lisätään törkeän ampuma-aserikoksen tekotavaksi ja sen vähimmäisrangaistus kahdeksi vuodeksi vankeutta. Lain on määrä sekä ennaltaehkäisevällä vaikutuksellaan että jälkikätisesti rankaisemalla torjua ampuma-aserikollisuutta, jottemme Suomessa ajautuisi Ruotsin lohduttomaan kierteeseen. Meidän ei ole syytä polkea samaan miinaan. Olemme Suomessa arvioidusti vuosikymmenen jäljessä Ruotsin kehityskulusta, joten ennaltaehkäisevien toimien aika on nyt. Vielä aloittaessani oman koulupolkuni sekä Suomi että Ruotsi olivat turvallisia maita, ja toivon ja teen itse voitavani sen eteen, että tulevaisuudessakin suomalaislasten aloittaessa koulupolkunsa on ainakin Suomi heille yhä turvallinen maa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+9.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-02-19T19:55:43,2025-02-19T20:01:33,Hyväksytty,1.1 2025_9_248,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Peltonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_249,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Eemeli,Peltonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Olen nykyisen hallituksen kanssa monista pyrkimyksistä ja tavoitteista aika voimakkaastikin eri mieltä ja olen sen tuonut myös tässä salissa puheenvuoroissani esiin, mutta tavoitetta aserikosten rangaistavuuden kiristämisestä voin kyllä itsekin tukea täältä oppositiosta käsin. Tässä nyt käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessähän tavoitteena on puuttua nimenomaan laittomiin aseisiin. Rikollisuuteen, jossa käytetään laittomia aseita, kytkeytyy laittomien aseiden käyttö eri muodoissa ja siten turvallisuusuhkien ja häiriöiden aiheuttaminen muulle yhteiskunnalle. Tässä hallituksen esityksessä ei ole tarkoitus pyrkiä puuttumaan lainkuuliaisten kansalaisten arkeen ja elämään, kun laillinen ase on hankittu esimerkiksi ampuma- ja metsästysharrastusta varten tai kun laillinen ase on hankittu esimerkiksi reserviläistoimintaa varten, joka sekin on tärkeää toimintaa esimerkiksi meidän oman reserviläistoimintamme ylläpitämiseksi ja siten myös puolustuskyvyn tukemiseksi. Eli laittomat aseet ovat tässä tulilinjalla, eivät lailliset, ja hyvä niin. Pidän tässä esityksessä edellisten puhujien tavoin myönteisenä tätä ehdotusta, jonka seurauksena laiton ase julkisella paikalla kannettuna olisi aina törkeä ampuma-aserikos. Oikeusministeriöhän itse tässä hallituksen esityksessä arvioi, että näillä lainsäädäntöehdotuksilla voisi olla rikollisuutta ennaltaehkäisevä vaikutus, ampuma-aserikollisuutta vähentävä vaikutus, ja se on tietenkin, totta kai, näidenkin ehdotusten tärkeä pyrkimys, että pääsisimme siihen tilanteeseen, että meillä tämä aseisiin liittyvä rikollisuus, sen kehityskulku, ei olisi sellainen kuin se on valitettavasti ollut tässä ihan lähelläkin naapurimaissa. Ehkä tähän keskusteluun haluaisin nostaa vielä yhden näkökulman, joka tulee valtion rajojen ulkopuolelta, vähän korkeammalta ylikansalliselta tasolta. Meillähän on EU:ssa valmisteilla ampuma-asedirektiivi parhaillaan, ja on ehkä syytä todeta sekin, että tässä laittomien aseiden hallinnassa ja tämän ongelman kitkemisessä tarvitaan myöskin eurooppalaista sääntelyä. On tärkeä hetki myöskin Suomella ja Suomesta valituilla edustajilla vaikuttaa siihen, että tämä eurooppalainen sääntely kehittyy hyvään suuntaan. Sillä voi olla erittäin suuri vaikutus, jos tässä meidän lähialueella on yksi tai useampi maa, jossa laittomien aseiden hankkiminen on helppoa, kriminalisoinnit eivät ole kurissa, koska näillä laittomilla ampuma-aseilla on tapana levitä myöskin maiden rajojen yli. Hallintovaliokunta vieraili Kanadassa tässä jokin aika sitten, ja esimerkiksi Kanadassa 88 prosenttia laittomista aseista tulee Yhdysvalloista rajan yli, kun Yhdysvalloissa aselainsäädäntö on aivan toista luokkaa kuin vaikkapa meillä täällä Suomessa. Pidetään nämä laittomat aseet jatkossakin kurissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+9.aspx,fi,Eemeli Peltonen,1496,2025-02-19T20:01:33,2025-02-19T20:04:57,Hyväksytty,1.1 2025_9_250,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_251,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sitä ei tosiaan voi liikaa korostaa, kun tässä käydään keskustelua näistä ampuma-aserangaistuksista, että tavallaan aina, kun on jotain kamalaa sattunut — puhuin siitä aiemmin pöntöstäkin — se ensimmäinen ajatus, mikä tulee monissa maissa ja myöskin Suomessa monesti esiin, on se, että nyt täytyy kiristää ampuma-aseisiin liittyvää lainsäädäntöä, jolloin uhrina ovat yleensä nimenomaan niin metsästäjät kuin suomalaiset reserviläiset, jotka käyttävät aseitaan vastuullisesti eivätkä aiheuta kenellekään mitään harmia. He ovat yleensä ensimmäisenä kärsimässä siitä lisäsääntelystä ja lisälainsäädännöstä, mitä tehdään paniikissa sen takia, että rikolliset ovat toimineet väärin. Tässä esityksessä taas on se hyvä puoli, että tässä ei rangaista nimenomaan niitä, jotka harrastavat esimerkiksi metsästystä tai harjoittavat reserviläistoimintaa tai ampuma-aseharrastusta — joka muuten on hieno asia — vaan kohdistetaan ne kovemmat toimet ja rangaistukset nimenomaan sinne laittomien aseiden puolelle, sellaisille toimijoille, joilla ei alun alkaenkaan ole mitään lupaa käyttää sitä asetta eikä tule olla mitään lupaa, ja jos sellainen löytyy, niin sitten tulee semmoinen rangaistus, jolla on merkittävä pelotevaikutus. Tässä kokonaisuudessa ja tässä esityksessä puhutaan paljon nimenomaan näistä aseista, mutta haluaisin nostaa esiin vielä tämän vaarallisten esineiden hallussapidon, jonka rangaistuksia myös korotetaan tässä. Se on äärimmäisen tärkeätä. Me ollaan nähty päivänselvästi maahanmuuton lieveilmiöiden seurauksena se, että esimerkiksi katujengeillä sun muilla tällaisilla jengeillä, jotka täällä pääkaupunkiseudullakin pyörivät, on mukana monesti tämmöisiä vaarallisia esineitä, kuten stilettejä, puukkoja ja muita, joita käytetään täysin häikäilemättömästi sen rikoksenteon välineenä, esimerkiksi siten, että uhkaillaan niillä suomalaisia ihmisiä tuolla kaduilla, että anna sun lompakko, anna sun puhelin tai anna sun merkkivaatteet pois päältä, tai saat puukosta. Ja sitten mennään kysymykseen siitä, minkälainen se rangaistus sitten on tällä hetkellä. Eihän se ole ollut riittävä kohtaamaan ensinnäkin sitä pelotetta, että näin ei toimittaisi, mutta toisaalta ei myöskään sitä suomalaisten oikeustajua. Että koetapa siinä sitten selittää suomalaiselle perheenisälle tai perheenäidille, että joo, kyllä se on totta, että sinun pojaltasi Jonilta tai Matilta varastettiin merkkivaatteet päältä puukolla uhaten, mutta eihän tästä nyt mitään suuria rangaistuksia voi tulla, kun mitään kamalaa ei kuitenkaan sattunut. Tämä ajattelu pitää poistaa kokonaan. Kunnon rangaistukset tämmöisille rikollisille, jotka tuolla uhkailevat täysin viattomia ihmisiä esimerkiksi niillä vaarallisilla esineillä. Se on oikeudenmukaista, ja se on täysin oikein, että me laitetaan kovemmat rangaistukset näille, jotka näin toimivat. Mutta on kyllä nostettava sekin esiin, että tämänkaltaista lainsäädäntöä joudutaan tekemään pääosin sen takia, että Pohjoismaissa, niin Ruotsissa kuin valitettavasti myös Suomessa, on harjoitettu sen kaltaista maahanmuuttopolitiikkaa, joka on tuonut mukanaan pohjoismaalaisiin hyvinvointiyhteiskuntiin sen kaltaisia lieveilmiöitä, jotka eivät täällä ole olleet ja jotka tänne eivät kuulu. Eivät täällä ole mitkään katujengit riehuneet, ei täällä ole ollut tuommoista kulttuuria, että nuorisoporukassa juostaan stilettien kanssa ryöstämässä mummoilta käsilaukkuja. Ja nyt sen edessä ollaan ja sen takia rangaistuksia kiristetään, mutta hyvä näin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+9.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-02-19T20:04:57,2025-02-19T20:08:14,Hyväksytty,1.1 2025_9_252,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vigelius, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_253,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Monesti kun kriminaalipolitiikasta puhutaan täällä eduskunnassa, siis käytännössä rikoksesta ja rangaistuksesta, sorrutaan ajattelemaan, että tuomioiden koventamisella ei tosiasiallisesti olisi vaikutusta rikollisuuden vähenemiseen. Näin varmasti osassa tutkimuskirjallisuutta kyllä nähdään. Tällaisia analyysejä on tehty, mutta se on monilta osin puutteellista analyysiä, ja se ei myöskään ihan vastaa sitä, mitä yleensä tehdään kokonaisuudessaan valtioiden politiikassa. Aika harvoin on kyse pelkästään siitä, että yhtä sektoria, tässä tapauksessa kriminaalipolitiikkaa, kovennettaisiin, vaan esimerkiksi niin Ruotsissa kuin useissa Euroopan maissa ja nyt tämän hallituksen toimesta nimenomaan täällä Suomessa ei kyse ole pelkästään kriminaalipolitiikasta, siis tuomioiden koventamiseen tähtäävistä hallituksen esityksistä ja toimenpiteistä, vaan kyse on aika kokonaisvaltaisesta muutoksesta siinä, miten yhteiskunta suhtautuu siihen, että meitä vastaan rikotaan. Kun esimerkiksi samanaikaisesti poliisin resursseja lisätään, niitä tuomioita kovennetaan, maahanmuuttopolitiikkaa järkevöitetään, tulijoilta vaaditaan enemmän, ja kun täällä suomalaista yhteiskuntaa vastaan rikkoneita pyritään myös palauttamaan tehokkaammin, siis niitä meitä vastaan rikoksia tehneitä ulkomaalaisia pyritään palauttamaan, niin jo näillä toimilla, muutamalla toimella eri sektoreilla, aivan varmasti on kokonaisturvallisuutta yhteiskunnassa lisäävä vaikutus ja toisaalta myös ihmisten luottoa lisäävä vaikutus siihen, että yhteiskunta pitää suomalaisista huolta ja pitää huolta myös siitä, että suomalaisten varoja käytetään oikein ja että ne kohdentuvat oikein. Kun ei tarkastella asiaa vain kriminaalipolitiikan näkökulmasta vaan kokonaisen yhteiskunnallisen muutoksen, eri sektoreilla tapahtuvan muutoksen, näkökulmasta, niin aivan varmasti näillä toimilla on turvallisuutta lisäävä vaikutus. Siitä varmasti jo ensimmäisiä esimerkkejä olemme saaneet nyt Ruotsista, missä nämä erittäin ikävät ampumatapaukset ovat tällä hetkellä laskussa. Toivotaan, että kehitys siltä osin jatkuu ja ampumistapaukset vähenevät, räjähtelyt vähenevät, ylipäätään kuolintapaukset ja haavoittumiset tällaisissa väkivallanteoissa vähenevät, mutta siinä kohtaa, kun ongelma on päästetty jo pahaksi, se korjaaminen tulee viemään ja kauan. Ruotsin oikeusministeri taisi todeta, että heillä tulee kestämään tämän oman jengiongelmansa korjaamisessa vähintään vuosikymmen. Itse uskon, että monelta osin se ongelma on jo pesiytynyt niin syvälle yhteiskuntaan, että sitä ei voida edes vuosikymmenessä kokonaan ratkaista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+9.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-02-19T20:08:14,2025-02-19T20:11:18,Hyväksytty,1.1 2025_9_254,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 1/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Esittelypuheenvuoro, valiokunnan puheenjohtaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_9_255,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Esittelen lyhyesti mietinnön. Suomi jatkaa hallitusohjelman mukaan Ukrainan tukemista ja auttaa täysimääräisesti sotaa paenneita ja jatkaa heidän suojeluaan hyvässä yhteistyössä muiden EU-maiden kanssa. Muiden toimien ohella tämä tuki sisältää turvan antamisen sotaa pakeneville ukrainalaisille ja heidän perheenjäsenilleen. Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että ehdotetuilla ulkomaalaislain muutoksilla varmistetaan se, että tilapäistä suojelua Suomessa saavien henkilöiden oleskeluluvat ja oleskeluluvan osoitukseksi annettavat oleskelulupakortit ovat voimassa koko sen ajan, kun tilapäinen suojelu jatkuu. Tilapäinen suojelu jatkuu nykyisillä EU-tason päätöksillä 4.3.2026 asti. Suomessa on Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen annettu tilapäistä suojelua yhteensä noin 77 000 henkilölle. Tällä hetkellä Suomessa oleskelee tilapäiseen suojeluun perustuvalla oleskeluluvalla noin 46 000 ulkomaalaista, joista luonnollisesti suurin osa on ukrainalaisia. Ulkomaalaislain väliaikainen sääntely on mahdollistanut sen, ettei tilapäistä suojelua saavien henkilöiden ole tarvinnut hakea jatkolupaa ensimmäisen luvan päättyessä. Maahanmuuttovirasto on tämän sääntelyn perusteella jatkanut tilapäisen suojelun oleskelulupien voimassaoloa 4.3.2026 asti. Hallintovaliokunta pitää tarkoituksenmukaisena sekä viranomaisprosessien sujuvuuden, hallinnon byrokratian ja resurssien käytön näkökulmasta että myös tilapäistä suojelua saavien henkilöiden itsensä kannalta, että myös ehdotetun pysyvän sääntelyn mukaan oleskelulupien ja oleskelulupakorttien voimassaolo jatkuu suoraan lain nojalla. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että tilapäisen suojelun perusteella myönnettävät oleskeluluvat ovat jatkossa aina luonteeltaan tilapäisiä eikä lupatyyppi muutu jatkuvaksi kolmen vuoden oleskelun jälkeen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei tilapäistä suojelua saava voi saada tällä perusteella pysyvää oleskelulupaa, jonka myöntäminen edellyttää neljän vuoden yhtäjaksoista luvallista oleskelua jatkuvan oleskeluluvan saamisen jälkeen. Valiokunta toteaa, että tilapäinen suojelu on alun perinkin tarkoitettu luonteeltaan tilapäiseksi. On syytä huomata myös, ettei tilapäistä suojelua saavien oleskelun luonteessa tapahdu mitään muutosta, vaan se jatkuu nykyisellään. Lisäksi valiokunta toteaa, että jos henkilön on tarkoitus jäädä Suomeen pysyväisluonteisesti ja asettua osaksi suomalaista yhteiskuntaa, hän voi milloin tahansa hakea oleskelulupaa esimerkiksi työnteon tai opiskelun perusteella. Arvoisa rouva puhemies! Ukrainan tilanteeseen liittyen tiettyjen kolmansien maiden kansalaisten oleskelulupien voimassaolo päättyy 31.3. kuluvaa vuotta. Käytännössä kyse on Ukrainassa tilapäisellä oleskeluluvalla sodan alkaessa oleskelleista työntekijöistä ja opiskelijoista, joita on Suomessa yhteensä noin 200. Tarvetta tilapäiselle suojelulle ei tämän henkilöryhmän osalta enää ole. Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina, ja valiokunta korostaa sujuvan, oikea-aikaisen ja oikein kohdennetun viranomaisviestinnän keskeistä merkitystä. Ehdotetuista muutoksista ja niiden vaikutuksista on viestittävä riittävän selkeästi sekä niille ukrainalaisille ja heidän perheenjäsenilleen, joiden oleskeluluvat jatkuvat, että niille, joiden osalta tilapäinen suojelu päättyy. Mietintöön jätettiin kaksi vastalausetta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+11.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-02-19T18:16:02,2025-02-19T18:20:13,Hyväksytty,1.1 2025_9_256,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2025 vp,Kiitokset esittelystä. — Sitten mennään puhujalistaan. — Edustaja Peltonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_257,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Eemeli,Peltonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunnan hallintovaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta. Ehdotetuilla ulkomaalaislain muutoksilla varmistetaan käytännössä se, että tilapäistä suojelua Suomessa saavien ukrainalaisten ja heidän perheenjäsentensä oleskeluluvat ja oleskeluluvan osoitukseksi annettavat oleskelulupakortit ovat voimassa koko sen ajan, kun tilapäinen suojelu jatkuu. Suomessa on Venäjän oikeudettoman hyökkäyssodan alkamisen jälkeen annettu tilapäistä suojelua yhteensä 77 000 henkilölle. Tällä hetkellä Suomessa oleskelee tilapäiseen suojeluun perustuvalla oleskeluluvalla noin 46 000 ulkomaalaista, joista luonnollisesti suurin osa on ukrainalaisia. Tilapäisen suojelun jatkuminen tarkoituksenmukaisella tavalla, väliaikaisen sääntelyn voimassaolon päätyttyä, edellyttää, että hallituksen esityksen keskeiset, ehdotetut muutokset tulevat täällä eduskunnassa hyväksytyiksi. Suomi on sitoutunut vahvasti tukemaan Ukrainaa ja ukrainalaisia. Tämä tuki yhdistää tässä talossa koko puoluekenttää. Euroopan unionin ja Suomen päätös tarjota tilapäistä suojelua sotaa paenneille ukrainalaisille on yksi osa tukeamme Ukrainalle, joka taistelee olemassaolostaan Venäjän hyökkäyssodan edessä. Siten tilapäisen suojelun tarjoaminen liittyy kokonaisuuteen, johon kuuluvat myös Ukrainalle annettava humanitaarinen tuki ja puolustusmateriaaliapu. Tässä tuessa emme voi horjua, ja Suomen tukea Ukrainalle on jatkettava niin pitkään kuin sille on tarvetta. Arvoisa puhemies! Vaikka tähän hallituksen esitykseen sisältyvien muutosten pääasiallisena tarkoituksena on varmistaa tilapäisen suojelun jatkuminen Ukrainasta sotaa paenneille, liittyy esitykseen myös muita muutoksia. Näihin muutamiin muutoksiin ei liity samanlaista välttämättömyyttä ja kiireellisyyttä kuin niihin muutoksiin, jotka varmistavat tilapäisen suojelun jatkumisen väliaikaisen sääntelyn päättyessä. Hallintovaliokunta kävi tarkoin läpi ehdotuksen muutokset, ja sosiaalidemokraattisen valiokuntaryhmän näkökulmasta yksi muutoksista muodostui ongelmalliseksi saadun asiantuntijapalautteen valossa, erityisesti ukrainalaisilta itseltään saadun palautteen perusteella: Tällä hetkellä tilapäisen suojelun perusteella myönnetty tilapäinen oleskelulupa oikeuttaa kolmen vuoden jälkeen jatkuvaan oleskelulupaan, joka puolestaan mahdollistaa neljän vuoden jälkeen pysyvän oleskeluluvan hakemisen. Esitykseen sisältyy muutos, jonka seurauksena näin ei enää jatkossa olisi. Jatkossa tilapäisen suojelun perusteella myönnetyiltä oleskeluluvilta ei enää voisi siirtyä automaattisesti jatkuvalle oleskeluluvalle kolmen vuoden jälkeen. Tätä muutosta emme voineet valiokunnassa asettua tukemaan. Tilapäistä suojelua voidaan antaa kansainvälisen suojelun tarpeessa olevalle ulkomaalaiselle, jonka turvallinen paluu kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa ei ole mahdollinen jonkin akuutin kriisin vuoksi. Valtioneuvosto päättää tilapäisestä suojelusta yleisistunnossa. Kynnys saada tilapäistä suojelua on ylipäätään hyvin korkea, ja tällä hetkellä se koskettaakin vain Venäjän hyökkäystä paenneita ukrainalaisia. Monet Suomeen sotaa paenneista ovat kotoisin Venäjän valtaamilta alueilta. Ei ole realistista olettaa, että he palaisivat kotimaahansa pian, sodan jatkuessa jo kolmatta vuotta. Näkymä jatkuvaan oleskelulupaan ja tämän jälkeen pysyvään oleskelulupaan tukee ukrainalaisten kotoutumista. Jos tätä näkymää ei enää jatkossa ole nykyisellä tavalla, ei elämää ja tulevaisuutta välttämättä rakenneta Suomeen. Tästä syystä jätimme valiokunnassa vastalauseen, jossa ehdotamme kahta muutosta, jotka varmistaisivat tilapäistä suojelua saavien siirtymisen kolmen vuoden jälkeen jatkuvalle oleskeluluvalle. Ne ukrainalaiset, jotka eivät voi tai tahdo palata tilanteen salliessa Ukrainaan, olisi arvokasta saada asettumaan Suomeen, mikä tukisi myös yhteiskuntamme tulevaa kehitystä. Muilta osin hallituksen esitys on tavoitteiltaan ja sisällöltään myös sosiaalidemokraattien hyväksyttävissä. Arvoisa puhemies! Teen vastalauseen 1 mukaiset kaksi muutosehdotusta ja kiitän valiokuntaa siitä, että saimme tämän esityksen ripeästi käsiteltyä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+11.aspx,fi,Eemeli Peltonen,1496,2025-02-19T18:20:20,2025-02-19T18:25:31,Hyväksytty,1.1 2025_9_258,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2025 vp,Edustaja Hanna Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_259,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tiedämme, Suomi on velvoitettu myöntämään oleskelulupia sen mukaan kuin unionin neuvosto päättää tilapäisen suojelun antamisesta. Tällä lakimuutoksella tilapäisen suojelun perusteella myönnettävä tilapäinen oleskelulupa eli niin sanottu B-lupa ei enää muuttuisi jatkuvaksi eli A-luvaksi kolmen vuoden jälkeen. Tältä osin kysymys on hallituksen omasta päätöksestä. Keskustan valiokuntaryhmä pitää tätä hallituksen esitystä kohtuuttomana näiltä osin. Katsomme, että tässä tilanteessa olisi perusteltua jatkaa voimassa olevan ulkomaalaislain pohjalta sotaa paenneiden Ukrainan kansalaisten kohdalla, jolloin kolmen vuoden oleskelun jälkeen oleskelulupa muuttuisi jatkuvaksi ja myöhemmin pysyväksi luvaksi. Venäjän 24. helmikuuta 22 eli nyt jo kolme vuotta sitten Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vuoksi maan rajojen ulkopuolelle arvioidaan paenneen noin 6,6 miljoonaa Venäjän hyökkäystä paennutta ukrainalaista. Miljoonat muut ovat paenneet Ukrainan sisällä. Tilanne Ukrainassa on edelleenkin erittäin epäselvä. Maa on monin paikoin täysin tuhoutunut. Edessä voi olla jopa tilanne, jossa monille Suomeen sotaa paenneille ukrainalaisille ei enää ole Ukrainassa kotipaikkaa, jonne he voisivat palata. Tällä hetkellä Suomessa oleskelee noin 46 000 ukrainalaista, joista kotikunnan on saanut noin 29 300 ukrainalaista. Viime vuonna 80 prosenttia niistä ukrainalaisista, joilla oli oikeus siirtyä kuntiin, siirtyi kuntiin. He ovat halunneet luopua vastaanottopalveluista, mikä on merkki heidän halustaan kotoutua Suomeen ja tulla osaksi Suomea. Valiokunnan kuulemisessa kävi ilmi, että oleskeluoikeuden rajaaminen sotaa paenneilta ukrainalaisilta aina tilapäiseksi ei olisi Suomenkaan etu. Sitoutuminen Suomeen, kiinnostus suomalaista yhteiskuntaa ja suomen kielen oppimista kohtaan laskisi, heillä mielenterveys olisi koetuksella ja riski hyväksikäyttöön kasvaisi. Heidän lapsensa ovat alkaneet integroitua osaksi Suomea ja suomalaista yhteiskuntaa. Lisäksi muutos saattaa vaikuttaa siihen, että kansainvälistä suojelua tai mahdollisesti muita oleskelulupia koskevat hakemukset Maahanmuuttovirastossa lisääntyvät henkilöiden yrittäessä hakea jatkuvaa opiskelulupaa tai oleskelulupaa jollakin muulla perusteella, kuten työllä tai opiskelulla. Se toisi huomattavia lisäkustannuksia ja poikisi valituksia, jotka ruuhkauttaisivat entisestään muutoksenhakuelimiä jopa vuosikausiksi. Olemme eduskunnassa saaneet useassa otteessa kuulla jo Migrin tämänhetkisistä haasteista saada toteutettua heidän toimenpiteitään rahavajauksen takia. Kuten edellinenkin puhuja sanoi, hallituksen esitys ei ole täysin huono. Siellä on myös kohtia, mitä keskusta voi kannattaa, ja muilta osin keskustan valiokuntaryhmä tukee hallituksen esitystä. Katsomme, että Ukrainasta sotaa paenneiden kolmansien maiden kansalaisten, jotka oleskelevat täällä Suomessa tilapäisellä oleskeluluvalla ja joilla ei ollut Ukrainassa ollut oleskelulupaa, tilapäistä oleskelulupaa Suomessa ei tulisi jatkaa 31.3.25 jälkeen. Näistä syistä jätimme valiokunnassa vastalauseen 2, missä on pykälämuutosesityksiä. Mikäli nämä keskustan esitykset eivät tule menemään läpi, niin toisessa käsittelyssä tulemme jättämään sitten vastalauseen lausumaehdotukset. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+11.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-02-19T18:25:36,2025-02-19T18:29:24,Hyväksytty,1.1 2025_9_260,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2025 vp,Edustaja Honkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_261,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kannatan näitä tehtyjä ehdotuksia, tätä vastalause-ehdotusta, jonka tässä edustaja Räsänen edellä teki. Totean omalta osaltani sen, että kun ukrainalaiset pakolaiset ovat Suomeen, moni heistä, valtaosa heistä, sopeutuneet todella hyvin ja kokevat kiitollisuutta ja halua sitoutua tähän yhteiskuntaan, niin mielestämme meidän tulisi tehdä kaikkemme, jotta tämä olisi heille myöskin sitten pitemmällä aikavälillä mahdollista. Nythän tämän hallituksen esityksen myötä tämä mahdollisuus heille aikanaan sitten anoa Suomen kansalaisuutta tällä oleskeluaikaperiaatteella siirtyy myös kauemmaksi verrattuna nykyiseen tilaan nykyisessä lainsäädännössä. Kuten tässä edellä edelliset puhujat ovat todenneet, monella heistä, varsinkin Itä-Ukrainasta tulleilla, ei ole paikkaa mihin mennä, ja kun tiedämme tämän valitettavan kansainvälispoliittisen vallitsevan tilanteen, jossa Ukrainan tulevaisuus on ehkä vieläkin epävarmemmalla tilalla kuin tätä hallituksen esitystä kirjoitettaessa muutama viikko sitten, niin toivoisin, että tässä voitaisiin nyt katsoa asiaa uudemman kerran ja antaa varmempi ja pitkäaikaisempi näkymä ukrainalaisille pakolaisille integroitua ja jäädä Suomeen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+11.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-02-19T18:29:24,2025-02-19T18:31:06,Hyväksytty,1.1 2025_9_262,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_263,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä aiemmin arvostamani edustaja Peltonen piti tavoilleen uskollisena varsin selkeän ja vahvan puheenvuoron, jossa perusteli tekemäänsä vastalausetta, joten, arvoisa rouva puhemies, kannatan edustaja Peltosen tekemää vastalause-esitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+11.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-02-19T18:31:06,2025-02-19T18:31:25,Hyväksytty,1.1 2025_9_264,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2025 vp,Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_9_265,9/2025,2025-02-19,14.02,20.11,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tätä lakia tehdään siksi, että on tarpeen täydentää lainsäädäntöä, kun kriisi on pitkittynyt ja tilapäiset ratkaisut on käytetty loppuun. Ennen kaikkea tämän lain tarkoitus on se, että tilapäinen suojelu voi jatkua niin pitkään kuin ukrainalaisia on tarpeen auttaa. Se on se Suomen tahtotila, josta tässä eduskunnassa on hyvin laaja yhtenäinen käsitys. Mutta on hyvä käydä läpi muutamia käsitteitä. Eli tilapäinen suojelu on jo nimensäkin perusteella luonteeltaan tilapäistä, ja myöskin jatkuvan oleskelun, joka nykyisellään sen kolmen vuoden tilapäisen suojelun jälkeen jatkuisi — oleskelulupa jatkuu siis jatkuvana oleskelulupana — luonne on tilapäinen, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että kun sen suojelun tarve loppuu, niin myöskin jatkuvan oleskeluluvan kautta oleva oleskelu päättyy, eli se ei automaattisesti jatku neljää vuotta, jottei siitä tule väärää käsitystä. Joten käytännössä, jos ajattelee tämän lakimuutoksen vaikutuksia, se vaikutus tulee sinne seitsemän vuoden päähän nykytilanteeseen nähden, jolloin sitten tulisi se pysyvä oleskelulupa. Nykylainsäädännön puitteissa jatkossa sitä ei tule. Mutta se edellyttää sitä, että tähän tilanteeseen tullaan, että Ukrainan kriisi kestäisi nykyisellään suojelutarpeella sen seitsemän vuotta — ja siihen toivottavasti ei ikinä jouduta eikä päädytä — mutta muussa tapauksessa tällä lailla ei ole merkittävää muutosta nykytilanteeseen suojelun osalta. Haluan myöskin muistuttaa, että tämä laki ei mitenkään estä kaistan vaihtamista, joka tässä tilapäisen suojelun osalta on mahdollista, eli koska tahansa ukrainalaiset haluavat muuttaa oleskelulupaperustettaan esimerkiksi työluvalle tai opiskeluluvalle, niin se on mahdollista, samoin kuin sen jatkaminen sitten tilapäisen oleskeluluvan tarpeen loputtua on mahdollista näillä muilla luvilla, ja jopa toivottavaakin, että ukrainalaiset integroituisivat tänne Suomeen, ketkä tänne haluavat jäädä. Siitä ei varmaan ole kellään erimielistä sanottavaa. Tällä lainsäädännöllä ei myöskään ole merkittävää vaikutusta siihen, etteikö kotikuntaan jatkossa voisi hakeutua niin kuin tähänkin asti. Mutta hyvä on tosiaan muistaa se, että tämä nykytilanne sinänsä ei muutu ennen kuin vasta, kun se seitsemän vuotta tulisi täyteen. Ja hyvä on muistaa se, että jatkuva oleskelulupa ei tarkoita automaattisesti neljän vuoden oleskelulupaa, vaan se päättyy silloin, kun tilapäisen suojelun tarvekin päättyy. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2025+11.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-02-19T18:31:25,2025-02-19T18:33:53,Hyväksytty,1.1 2025_10_1,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. On toivottavaa, että kukin kysymys on osoitettu yhdelle paikalla olevalle ministerille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_10_2,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Edustaja Räsänen, Joona, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_10_3,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomella on taloudellisesti vaikea tilanne, talouskasvu on aneemista, vaikka positiivisiakin merkkejä on. Työllisyys on kehittynyt Euroopan huonoiten, ja konkurssienkin määrä on koko tämän vuosituhannen ennätyksessä. Suuri haaste on luottamuksen puute: ihmiset eivät luota tulevaisuuteen, yritykset eivät luota tulevaisuuteen. Tämä näkyy siinä, että moni kamppailee oman toimeentulonsa kanssa, ja niin kuin Elinkeinoelämän valtuuskunta kertoi, keskituloisten verorasitus on korkeimmillaan kymmeneen vuoteen. Tästä suosta emme nouse, ellemme pysty palauttamaan tavallisten suomalaisten luottamusta ja ostovoimaa. Olisinkin kysynyt, arvoisa valtiovarainministeri: kun valmistaudutte kehysriiheen, niin minkälaisia toimenpiteitä hallitus suunnittelee siihen, että tavallisten suomalaisten luottamus tulevaisuuteen pystytään palauttamaan?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-02-20T16:01:23,2025-02-20T16:02:34,Hyväksytty,1.1 2025_10_4,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_5,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Taloudellisessa tilanteessa kansalaisten ja myös yritysten luottamus on erittäin tärkeä asia, aivan kuten puhuja sanoo. Taantuman pitkittyminen, euroalueen heikko kasvu, toisaalta esimerkiksi sota Ukrainassa, Venäjän pakotteet, kaikki, ovat iskeneet moniin maihin mutta ehkä erityisesti Suomeen ja ovat vaikuttaneet tähän tilanteeseen. Huolimatta siitä, että geopoliittiseen ja turvallisuustilanteeseen liittyy tällä hetkellä paljon epävarmuuksia, oma arvioni tästä talouden kuvasta ei kuitenkaan ole niin pessimistinen kuin kysyjällä. Paitsi että Suomen talous kasvaa, meillä on vientisektorilla näkyvissä selvästi parempaa suuntaa, jopa asuntokauppa on selvästikin toipumassa, kansalaisen ostovoima erityisesti palkansaajien kohdalla etenee, paranee selvästi harppauksin, inflaatio on selvästi hidastunut, korot ovat laskussa. Tällä kaikella on positiivinen sysäys paitsi kuluttajien ja kotitalouksien myös yritysten toimintaympäristöön. Tietenkin me haluamme tukea sitä, että tällainen parempi suunta jatkuisi. Hallitus on tehnyt [Puhemies koputtaa] paljon erilaisia kasvutoimia, ja tulemme niitä edelleen jatkamaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-02-20T16:02:37,2025-02-20T16:03:50,Hyväksytty,1.1 2025_10_6,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Räsänen, Joona, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_7,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valitettavasti tavalliset kansalaiset eivät välttämättä tilannetta noin ruusuisena pidä kuin, valtiovarainministeri, kuvasitte. Vaikka on totta, että meillä on monia myönteisiä merkkejä, niin jostain syystä kansalaisten luottamus ei ole palautunut, ja osasyynä on varmaan se, että todella tänä vuonna tavallisten kansalaisten verorasitus on todella historiallisen korkealla tasolla. No nyt kehysriihen alla ilma on jälleen sakeanaan erilaisia veronkevennyspuheita, ja tässä uhkaa jälleen käydä niin, että ensimmäisenä jonossa ovat tulemassa miljoonaperintöjen saajat, suuryritysten omistajat ja tavallinen kansalainen uhkaa jäädä mopen osaan. Näin ei saa käydä, vaan nyt pitää olla tavallisten suomalaisten vuoro, vuorineuvokset voivat hetken odottaa. Arvoisa valtiovarainministeri, voisimmeko olla tästä samaa mieltä, että jos keväällä veronkevennysvaraa löytyy, niin se kohdistetaan tavallisten kansalaisten verotuksen keventämiseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-02-20T16:04:03,2025-02-20T16:05:17,Hyväksytty,1.1 2025_10_8,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_9,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vaikka hallitus on osana sopeuttamistoimia joutunut tekemään myös veronkiristyksiä, niin kokonaisveroaste tällä hallituskaudella ei nouse siihen nähden, mikä se viime hallituskauden lopussa oli. Ja on hyvä muistaa, että me tosiaan olemme vasta noin puolivälissä tätä hallituskautta, ja tilanne on jo tämä. Meillä on edelleen jo päätettyjä veronalennuksia tulossa, niin sinne työn verotukseen kuin esimerkiksi liikenteeseen. Se, mitä tulemme sitten puoliväliriihessä päättämään, niin niihin meneminen on vielä ennenaikaista. Toiveita paljon tietenkin esitetään eri suunnista, ja olemme myös oppositiopuolueita kuulleet erilaisten kasvutoimien osalta. Mikäli veroratkaisuihin, siis kevennykseen, on tilaa, niin pitää tietenkin tarkastella sitä, että ne olisivat mahdollisimman vaikuttavia, koska me nimenomaan tarvitsemme kasvutoimia, kasvusysäyksiä. Vaikka kasvu nyt menee oikeaan suuntaan, talous on selvästi kasvamassa, niin tarvitsemme tähän meidän noin 17 vuotta jatkuneeseen hyvin nihkeään ympäristöön edelleen sellaisia toimia, jotka lisäävät, helpottavat [Puhemies koputtaa] yritysten toimintaedellytyksiä ja totta kai myös aivan tavallisten kansalaisten.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-02-20T16:05:17,2025-02-20T16:06:37,Hyväksytty,1.1 2025_10_10,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_11,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eikö nyt olisi tavallisen ihmisen vuoro? [Hälinää] Ihmiset tarvitsevat arjen turvaa. Se on toimeentulon turvaa, ja toden totta tavallisen pieni‑ ja keskituloisen verotus on tällä hetkellä kireimmillään kymmeneen vuoteen. Nyt kun te valmistaudutte tähän kasvuriiheenne, ilma on sakeana veronkevennyspuheita. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK on esittänyt yli neljän miljardin — neljän miljardin — veronkevennyksiä omille etupiireilleen. [Jani Mäkelän välihuuto — Sanna Antikainen: Antaa esittää!] Onko valtiovarainministeri niin, että te kuulette taas tarkemmin tämän miljonäärien ja elinkeinoelämän viestin ja tulette ohjaamaan veronkevennyksiä vain kaikkein varakkaimmille, vai eikö nyt olisi niitten vaikuttavien toimien aika, kuten äsken sanoitte, ja tavallisen suomalaisen vuoro, kuten SDP on esittänyt? Pieni‑ ja keskituloisen palkansaajan ja eläkkeensaajan tuloverotusta kevennettäisiin ja myöskin pienyrittäjien ja itsensätyöllistäjien verotusta kevennettäisiin [Puhemies koputtaa] nostamalla arvonlisäveron alaraja 30 000:een, kuten SDP esittää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-02-20T16:06:37,2025-02-20T16:07:47,Hyväksytty,1.1 2025_10_12,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_13,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Tuppurainen esitti disinformaatiota. [Ben Zyskowicz: Jälleen!] Tämä hallitus on tehnyt työn veron alennuksia pieni‑ ja keskituloisiin kohdistuen. [Oikealta: Juuri näin!] Me emme ole tehneet tällaisia veronalennuksia, joita olette tässä kuvannut. Mitä me tulemme tekemään puoliväliriihessä? Me katsomme kokonaisuutta. Pyrimme saamaan täällä aikaiseksi kasvua, kuten on sanottu, mutta huomioimaan sen julkisen talouden hyvin kapean liikkumavaran. Vastaavasti näyttää, että tulevana keväänä joudumme tekemään jonkin verran lisää uusia säästöjä. Toisaalta, mikäli teemme sellaisia kasvutoimia, jotka lyhyellä aikavälillä selvästi kustantavat, meidän pitää se jollakin tavalla hoitaa, jotta kykenemme pitämään kiinni finanssipoliittisesta tavoitteesta velkasuhteen vakauttamiseksi vaalikauden loppuun mennessä. Samaan aikaan progressio meidän työn verotuksessa on hyvin kova. Marginaaliveroasteet erityisesti siellä ylemmissä luokissa ovat ei-kannustavia, toisaalta alemmilla palkkatasoilla välttämättä työn kannustimet suhteessa sosiaaliturvaan [Puhemies koputtaa] eivät vielä ole kunnossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-02-20T16:07:47,2025-02-20T16:09:03,Hyväksytty,1.1 2025_10_14,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_15,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikkaa on tähän mennessä ohjattu Etelärannasta, ja EK onkin nyt esittänyt useiden miljardien edestä omille eturyhmilleen veronalennuksia kehysriihessä toteutettaviksi. Samalla Eteläranta vastustaa palkansaajien oikeutettuja vaatimuksia kunnon palkankorotuksiin, joilla ostovoimaa vahvistettaisiin usean vuoden heikentymisen jälkeen. Myös hallituksen työmarkkinapolitiikka on heikentänyt palkansaajien asemaa ja entisestään vaikeuttaa tätä neuvottelutilannetta, jonka nyt näemme lakkoina muun muassa kaupan alalla. Tähän asti ministerit aitiossa ovat pyörittäneet oikein synkkää levyä siitä, miten huonosti Suomen taloudessa menee, oikeuttaakseen leikkauksia sosiaaliturvaan ja sosiaali- ja terveyspalveluihin. Nyt tämä levy on vaihtunut. Valtiovarainministerikin puhuu, miten hyvältä Suomessa näyttää. [Perussuomalaisten ryhmästä: Toimet toimii!] Oikeutatteko tällä nyt sitä, että annatte lisää veronalennuksia Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenjärjestöille erityisesti yhteisöveroalennuksen kautta? Aiotteko tehdä näin? Tämähän on todettu tutkimuksissa erittäin heikoksi keinoksi luoda kasvua. [Jani Mäkelä: Kun te alensitte niitä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2025-02-20T16:09:03,2025-02-20T16:10:14,Hyväksytty,1.1 2025_10_16,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_17,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kysyjä ehkä sekoittaa julkisen talouden tilanteen ja reaalitalouden tilanteen. Me pyrimme nyt tässä asiassa, jota te kuvasitte alkuperäisessä kysymyksessänne niin, ettei ole oikein luottamusta, kiinnittämään huomion myös niihin positiivisiin valonpilkahduksiin, joita liittyy eri sektoreille. [Antti Kurvinen: Hallitus elää mielikuvitustaloudessa!] Kyse on reaalitaloudesta. Toisaalta julkisen talouden tilanne, minkä vuoksi me teemme näitä sopeuttamistoimia, on edelleen hyvin vaikea. Mutta samaan aikaan sopeuttamistoimien kanssa me pyrimme mahdollistamaan parempaa talouskasvua tuleville vuosille. Me teemme uudistuksia, työmarkkinatoimia, rakenteellisia uudistuksia, jotka pyrkivät siihen, että tulevina vuosina tilanne olisi parempi. Se, minkälaisiin mahdollisiin veroratkaisuihin tulemme puoliväliriihessä päätymään, ei ole vielä ajankohtainen aihe käsitellä täällä. Käsittelemme nimenomaan sitä, miten eri toimet vaikuttavat kasvuun, mikä niiden julkisen talouden kustannusvaikutus on ja mitkä olisivat mahdollisimman tehokkaita ja nopeasti aikaansaavia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-02-20T16:10:14,2025-02-20T16:11:23,Hyväksytty,1.1 2025_10_18,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_19,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen talouden keskeinen haaste on heikko tuottavuuskehitys. Tämä koskee sekä työn tuottavuutta että itse asiassa myös luonnonvarojen tuottavuutta — Suomi on yksi raaka-aineintensiivisimpiä talouksia Euroopassa. Yksi syy tähän on se, että meillä on paljon erilaisia verovinoumia ja erilaisia tehottomia ja suoraan haitallisia yritystukia, jotka osaltaan ohjaavat hyvinkin säilyttävään politiikkaan, korostavat ehkä toisia toimialoja ja toisentyyppistä bisnestä toisen kustannuksella, kun me tarvittaisiin tuottavuusloikka, joka samaan aikaan tukisi meidän huoltovarmuutta ja vihreätä siirtymää kohti kestävää kiertotaloutta. Nyt puoliväliriihen lähestyessä onko hallitus vihdoin valmis perkaamaan nämä tuet läpi ja tekemään meille sellaista lainsäädäntöä, joka ohjaa tällaiseen vihreään tuottavuuteen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-02-20T16:11:24,2025-02-20T16:12:20,Hyväksytty,1.1 2025_10_20,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_21,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Wille,Rydman,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin on syytä ymmärtää, että niin kutsutuista yritystuista aika merkittävä osa on nimenomaisesti alennettuja verokantoja, ja kysymys on silloin siitä, haluammeko me nostaa näitä alennettuja verokantoja ylempiin verokantoihin, mikä tarkoittaisi sitten myöskin yrityksille korkeampaa verorasitusta. Ja toki tietysti näissä tilanteissa, missä elämme, kannattaa olla aika varovainen. Kysyjä on kuitenkin oikeassa siinä, että meillä on paljon sellaisiakin yritystukia, joita voisi markkinatalouden näkökulmasta aivan perustellusti kyseenalaistaa. Vaikeutena näiden purkamisessa on se, että tällä hetkellä itse asiassa meidän keskeisissä kilpailijamaissa nimenomaisesti yrityksille maksettavien tukien määrä on entisestään kasvanut, jolloin me joudumme myöskin kysymään, että jos me ajamme tiettyjä yritystukia alas, niin johtaako se siihen, että nämä yritykset siirtyvätkin Suomen rajojen ulkopuolelle, mikä taas ei toki ole sitä, mitä tavoittelemme. Kysyjä on kuitenkin oikeassa siinä, että meidän on korotettava jalostusarvoa, työn tuottavuutta Suomessa, ja tässä ennen kaikkea se, mitä me teemme tki-puolella yhdessä yritysten kanssa, on keskeinen tapa pitkällä tähtäimellä lisätä tuottavuutta ja yritysten teknologista ja teknistä uudistumista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2025-02-20T16:12:20,2025-02-20T16:13:37,Hyväksytty,1.1 2025_10_22,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_23,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kysyn valtiovarainministeri Purralta: kiellättekö te Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan verokoneen laskelmat? Sen mukaisesti keskituloinen maksaa veroja ensi vuonna enemmän kuin kymmeneen aikaisempaan vuoteen. [Antti Kurvinen: Ohhoh, himoverotusta!] Hallitus on ilmoittanut lisäsäästötoimenpiteistä, ja nyt te ilmoititte myöskin — ministeri Juuso ei tälläkään kertaa ole valitettavasti kyselytunnilla, niin että voisin kysyä tätä Juusolta — kuulimme, että ollaan ilmeisesti sote-säästöjä tässä perumassa ja siirtämässä vaalienjälkeiseen aikaan. [Antti Kurvinen: Oho, ihanko totta?] Kysyn: Miksi kehysriihi pidetään vaalien jälkeen? [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Eiko kansalaisilla olisi oikeus tietää, minkälaisia kipeitä säästötoimia olette tekemässä sote-uudistuksiin tai muihin ihmisiä koskeviin palveluihin, ennen vaaleja, aidosti ja rehellisesti, oikeudenmukaisesti? [Keskeltä: Voisi kysyä, missä on ministeri Juuso!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2025-02-20T16:13:37,2025-02-20T16:14:41,Hyväksytty,1.1 2025_10_24,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Nyt ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_25,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministeri Kaisa Juuso on sairauslomalla. Mitä tulee näihin edustajan esiin nostamiin asioihin verotuksesta, niin kuten sanoin, kokonaisveroaste ei nouse näillä tämän hallituksen tähänkään mennessä tekemillä päätöksillä. Riippuen siitä, minkälaisia muita veroratkaisuja tulemme tekemään, mikäli pääsemme verotusta keventämään, se luonnollisesti sitten entisestään laskee kokonaisveroastetta. Se, miksi se pidemmällä tähtäimellä on muuttunut tiettyyn suuntaan, liittyy erityisesti tuonne liikenteen verotukseen ja siellä tapahtuneisiin muutoksiin, kuten kysyjä varmasti hyvin tietää. Me emme ole peruuttamassa mistään säästöistä, emme vaalien takia emmekä mistään muustakaan syystä. Se, mitä me olemme koko ajan tehneet, on se, että joitakin säästöjä me joudumme kohdentamaan uudelleen. Joistakin vaikutusarviot ovat tarkentuneet, joissakin ei olla pääsemässä siihen euromääräiseen summaan, joka on alun perin suunniteltu, jossakin on aikataulumuutoksia. Tästä seuraa se, että me joudumme tekemään uudelleenneuvottelua [Puhemies koputtaa] tai uudelleenkohdentamista, ja tässä on kyse juuri siitä. Mutta me emme [Puhemies koputtaa] peruuta sen paremmin STM:n puolelle kuin mihinkään muuhunkaan kohdistettuja säästöjä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-02-20T16:14:41,2025-02-20T16:16:05,Hyväksytty,1.1 2025_10_26,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_27,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on hienoa, että pääministeri on kutsunut opposition edustajat keskustelemaan kasvutoimista. Näitä opposition ääniä varmasti tässä tarvitaan. Vasemmistoliitto on painottanut kasvukeskustelussa muun muassa vihreitä investointeja, korkean jalostusasteen tuotteiden lisäämistä ja niihin panostamista, vahvaa teollisuuspolitiikkaa ja kotimaista kulutuskysyntää. Yksi keskeisimmistä kasvun eväistä on kuitenkin koulutus, ja valitettavasti hallitus on tässä koulutusasiassa jättänyt omat kotiläksyt tekemättä. Annan siitä kolme esimerkkiä: ammatillisen koulutuksen leikkaukset, vapaan sivistystyön leikkaukset ja aikuiskoulutustuen poisto. Arvoisa puhemies! Jos ei ole osaavaa työvoimaa, eivät yritykset voi kasvaa. Siksi kysyisinkin pääministeriltä: Kun te hyvästä syystä haikailette kasvua, niin miksi te leikkaatte ihmisten osaamisesta ja jatkuvasta oppimisesta aikana, jona uudelleen kouluttautuminen on monelle välttämätöntä ja jossa nimenomaan koulutus on avain kestävään kasvuun? Miksi te teette näin? [Perussuomalaisten ryhmästä: Tehän vastustatte kaikkia leikkauksia!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-02-20T16:16:05,2025-02-20T16:17:15,Hyväksytty,1.1 2025_10_28,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_29,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Opetusministeri voi jatkaa tarvittaessa. Jos katsotaan opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaa, se loppusumma on noussut muistaakseni 700 miljoonaa vuodesta 23 vuoteen 25, eli isossa kuvassa koulutukseen ja opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan laitetaan suunnattomasti ja paljon rahaa samaan aikaan, kun yhdeksän miljardia sopeutetaan: peruskouluun 200 miljoonaa, lukemiseen, laskemiseen, lisäopetukseen, oppimisen tukeen. Miljardi euroa laitetaan lisää julkista rahaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen — innovaatioihin, joilla haetaan niitä tulevaisuuden työpaikkoja. Yliopistojen ja korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään, tohtorikoulutusohjelmaa ja niin edelleen, kvanttitietokone. Me käytämme todella paljon osaamiseen. [Vasemmalta: Miksi leikkaatte? — Te leikkaatte!] Ja kyllä, ammatilliseen koulutukseen on kohdistettu myös leikkauksia, mutta siinäkin taas kannattaa miettiä mittaluokkaa: 2,2 miljardia oli se, mistä lähdettiin, nyt se loppusumma ammatillisessa koulutuksessa kaikkineen on 2,1 miljardia. Eli taas kuva siitä, [Puhemies koputtaa] että kaikki romutetaan, kaikki menee huonosti, ei pidä paikkaansa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-20T16:17:15,2025-02-20T16:18:36,Hyväksytty,1.1 2025_10_30,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Opetusministeri Adlercreutz voi halutessaan täydentää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_31,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Tiedämme hyvin, miten mittavien sopeutustoimien ja kasvutoimien edessä olemme, yhdeksän miljardia kaiken kaikkiaan. Siinä minun mielestäni on äärimmäisen hienoa, kuten pääministeri tuossa sanoi, että pystymme vahvistamaan perustaitojen opetusta. Tosiaankin peruskoulutukseen laitetaan 200 miljoonaa, uudistetaan oppimisen tuki niin peruskouluissa kuin toisella asteella, lisätään perustaitojen opetusta — lukemista, kirjallisuutta ja matematiikkaa. Nämä ovat merkittäviä panostuksia. Puhuitte ammatillisesta koulutuksesta. Me tiedämme, että meillä on suuri kohtaanto-ongelma työmarkkinoilla. Me tiedämme, että tietyiltä aloilta valmistuttaessa työllisyysnäkymät ovat varsin heikot: noin 30 prosenttia siinä missä toisilla se on jopa 90 prosenttia. Sen sijaan että jatkaisimme nykyistä mallia, jossa opetus‑ ja kulttuuriministeriöstä hyvin tarkasti ohjataan, mitä vaikka ammatillista koulutusta järjestävä saa tarjota, niin nyt tämän toiminnan ohjauksen kokeilun myötä saamme vahvistettua vuoropuhelua koulutuksen tarjoajan ja yrityselämän välillä, [Puhemies koputtaa] voimme paremmin kohdistaa niitä opetuksen panostuksia. [Pia Lohikoski: Lupaatteko, ettei sieltä leikata lisää?] Kun vielä lisätään se, [Puhemies koputtaa] että ammatillisen koulutuksen tarjoajan rahoitus riippuu oleellisesti tulevaisuudessa siitä, miten työllistytään, miten läpäistään koulutus, [Puhemies: Kiitoksia, ministeri!] tässä on paljon hyvää tulossa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Se on hyvä, kun vähän järkeistetäänkin joskus!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-02-20T16:18:41,2025-02-20T16:20:05,Hyväksytty,1.1 2025_10_32,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Nyt minuutti on loppunut. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_33,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Purra, te puhutte kauniisti veroratkaisuista, joita olette tehneet, mutta fakta on se, että te olette nostaneet suomalaisen luokanopettajan, aloittelevan insinöörin, kuljettajan ja hoitajan verotaakan, verorasituksen, siis sen, mitä ihminen joutuu veroja maksamaan, korkeimmalle tasolle kymmeneen vuoteen. [Ben Zyskowicz: Luulisi teidänkin olevan iloisia!] Onko ihme, arvoisa puhemies, onko ihme, että suomalaisten luottamus huomiseen hiukan horjuu, [Keskustan ryhmästä: Verottaja kuin demari!] niin kuin horjuu muuten myös hallitukseen, ja sen vuoksi kasvua ei käynnisty? Nyt eilen ilmoititte — tästä luottamuksesta puheen ollen — kerroitte, että hallitus kyllä pitää kiinni säästöistä, joilla aiotte karsia suomalaisten terveyspalveluita, mutta aiotte vasta vaalien jälkeen kertoa, mistä palveluista. Mitenköhän tämä luottamusta lisää? Ja nyt meidän kysymys tässä verotuksessa on, että kun näitä veroehdotuksia nyt heitellään, niin voitteko nyt luvata, että jos teillä liikkumavaraa tässä tulee, niin tällä kertaa te asetatte tavalliset keskituloiset suomalaiset etusijalle [Puhemies koputtaa] ja annatte sen ministerituloluokan ja muiden hiukan odottaa. [Oikealta: Niin se tehtiin viimeksikin!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-02-20T16:20:05,2025-02-20T16:21:23,Hyväksytty,1.1 2025_10_34,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_35,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Fakta on se, että te olette oppositiosta sekä vastustaneet meidän lähes kaikkia säästötoimenpiteitämme, esittäneet myös veronkorotuksia [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] kokonaisuudessaan huomattavasti enemmän kuin tämä hallitus on tehnyt. Se, että te nyt jälleen ennen vaaleja aiottekin olla toista mieltä asiasta ja esittää veronalennuksia, [Sari Sarkomaan välihuuto] että välillä puhutte yrittäjistä ja toisaalta sitten keskituloisista, on tietenkin teidän oikeutenne, [Timo Heinonen: Ei nyt saivarrella!] mutta me olemme täällä näiden taloudellisten ja reaalimaailmallisten reunaehtojen varassa, me joudumme tekemään finanssipolitiikkaa kokonaisuus huomioiden. Me olemme kohdentaneet työn verotukseen nimenomaan pieni‑ ja keskituloisille veronalennuksia. [Petri Huru: Juuri näin!] Vuosi sitten me olemme jopa nostaneet kahden ylimmän tuloluokan verotusta kehysriihessä tehtyjen päätösten mukaisesti. Siitä, mitä me tulemme kevään aikana päättämään veroista, minulla ei ole vielä kerrottavaa, mutta pyrimme tekemään sellaisen päätöksen, joka tukee talouden kasvua ja nimenomaan on vaikuttava myös suhteessa kustannuksiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-02-20T16:21:23,2025-02-20T16:22:37,Hyväksytty,1.1 2025_10_36,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Valkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_37,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Terve talous on kansakunnan hyvinvoinnin perusta, ja on todella hienoa, että täällä keskustellaan jälleen kerran talouskasvusta. Täytyy kuitenkin hämmästellä sosiaalidemokraattisia puheenvuoroja, sitä synkistelyn määrää. Te sitä luottamusta tässä maassa nakerratte. [Hälinää] Erityisen ironista se on sen takia, että tämä hallitus joutuu tekemään niin vaikeita päätöksiä sen takia, että edellinen, teidän hallitus ei edes yrittänyt laittaa taloutta kuntoon. [Hälinää — Eduskunnasta: Juuri näin!] Samoin täytyy hämmästellä sitä, että te täällä syyllistätte [Krista Kiurun välihuuto] yrittäjiä, yrityksiä ja ahkeria suomalaisia, jotka tekevät tässä maassa kaiken hyvinvoinnin. Nyt jos joku edes kehtaa esittää, että he maksaisivat hieman vähemmän veroja, jotta voivat kasvaa, investoida, se on teidän mielestänne kauhistus. Suomi tarvitsee talouskasvua. Kannustan hallitusta rohkeisiin talouskasvupäätöksiin, ja kysyn valtiovarainministeriltä: mitkä veroratkaisut teidän tämän hetken näkemyksen mukaan parhaiten loisivat Suomeen kestävää talouskasvua?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2025-02-20T16:22:39,2025-02-20T16:23:50,Hyväksytty,1.1 2025_10_38,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_39,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustajan puheenvuoro oli hyvä, mutta varsinaiseen kysymykseen en itse täältä ministeriaitiosta vastaa, koska hallituksella on edelleen neuvottelut käytävänä paitsi näiden veroratkaisujen niin myös kaiken muun osalta. Me todennäköisesti joudumme tarkastelemaan edelleen jonkinlaisia sopeuttamistoimia, toisaalta meille eri sektoreille kohdistuu merkittäviä tarpeita, joita kaikkia tässä hallituskauden puolivälissä tarkastelemme. Kasvutoimia tehdään myös muulla tavoin kuin veroratkaisuina, ja näitä kaikkia puoliväliriihessä tarkastellaan. Julkisuudessa puhutaan monenlaisista verolajeista: perintöverosta, ylimmistä marginaaliveroasteista, yleensä työn verotuksen alentamisesta, yhteisöverosta ja niin edelleen. Varmasti tätä kokonaisuutta tarkastellaan, mietitään, mihin on paitsi varaa myös mikä olisi kaikkein hyödyllisintä talouden kasvun ja kansalaisten ostovoiman kannalta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-02-20T16:23:50,2025-02-20T16:24:57,Hyväksytty,1.1 2025_10_40,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_41,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tapasin maanantaina keskustan kasvuillassa palvelualan yrittäjän, joka kertoi, että kotitalousvähennyksen leikkauksen johdosta he irtisanoivat — joutuivat siis irtisanomaan — kaksi työntekijää. Kolmannen työntekijän työ muutettiin puolipäiväiseksi. Nämä työntekijät ovat nyt työttöminä — nämä ovat työttöminä. Eihän näin Suomea saada kasvuun. [Timo Harakka: Sata työtöntä joka päivä!] Eihän näin Suomea saada kasvuun. Nyt on ajankuva se, että meillä kasvavat edelleen työttömyys ja valtionvelka. Hallitus on tuonut, kiitos siitä, tänne joitakin kasvutoimia, esimerkiksi tämän verokannustimen investointeihin, mutta sen rajat ovat niin suuret, että ne koskettavat vain jättihankkeita. Työpaikat syntyvät tänä päivänä Suomessa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja ne jäävät nuolemaan näppejään. Keskusta on tuonut yli 50 eri kasvuehdotusta, ja on hienoa, että meillä oli hyvä neuvottelu näistä pääministerin kanssa. Nyt kysyn valtiovarainministeriltä: oletteko valmis tuossa tulevassa riihessä katsomaan nyt uudestaan tätä kotitalousvähennystä? [Puhemies koputtaa] Eihän se voi olla niin, että me aiheutamme työttömyyttä Suomeen. [Jani Mäkelä: Se ei ole työllisyystoimi, tutkitusti!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-02-20T16:24:57,2025-02-20T16:26:12,Hyväksytty,1.1 2025_10_42,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_43,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennykseen tehdyt toimet olivat säästötoimia. Ne eivät varmasti tämän hallituksen kokoonpanon mielestä olleet myöskään helppoja. Me olemme joutuneet tekemään myös vaikeita päätöksiä. Toisaalta kotitalousvähennyksestä on hyvä ymmärtää myös, että kyseessä on hyvitys, myös tämä on eräänlainen yritystuki. Toisaalta esimerkiksi tutkimuskirjallisuuden mukaan — esimerkiksi VATT on tätä selvittänyt — sen aiheuttama hyöty esimerkiksi työllisyyteen ja harmaan talouden estämiseen ei kuitenkaan ole ollut niin merkittävä kuin on alun perin monesti haluttu uskoa. [Välihuutoja] Mutta kotitalousvähennykseen tehtävät säästöt [Hälinää — Puhemies koputtaa] ovat olleet säästöjä. Me pyrimme tässä kokonaisuudessa tarkastelemaan niin kasvutoimia kuin sopeuttamistoimia kokonaisuutena ja tekemään mahdollisimman järkeviä ratkaisuja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-02-20T16:26:14,2025-02-20T16:27:15,Hyväksytty,1.1 2025_10_44,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_45,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen ollut huolissani teidän tekemistänne arvovalinnoista jo aikaisemminkin täällä salissa. Samaan aikaan kun taloudellista kestävyysvajetta pienennetään, te teette kovaa lovea sosiaaliseen kestävyysvajeeseen. Tämä tulee kalliiksi, ja nämä sosiaali- ja terveydenhuoltoon, hyvinvointiin, tehdyt säästöt ovat asiantuntijoiden mukaan hallituksenkin mittakaavassa 90-luvun laman kokoisia. Panostukset ihmisiin jäävät siis vähäisiksi. Silti Suomessa ymmärretään, että osaamiseen panostaminen esimerkiksi koulutuksessa on kasvutoimi. Olen huolissani siitä, että jos meno jatkuu eikä hallitus saa kasvua liikkeelle, niin käy todella niin, että valtionvelka vain kasvaa ja olemme tilanteessa, jossa me säästämme yhä enemmän, työllisyys vain lisääntyy. Ja silloin se tarkoittaa sitä, että teidän valitsemallanne linjalla tehdään puoliväliriihessä yhä enemmän säästöjä sosiaali- ja terveydenhuoltoon, kun muuta ette löydä. Tämä on karmaiseva kuva, ja me olemme jo nähneet tämän ensimmäisen kahden vuoden sisällä, että tähän te pystytte. [Puhemies: Kysymys!] Kysynkin pääministeriltä: voisitteko arvioida vielä uudelleen kasvutoimia, jotka tukisivat [Puhemies koputtaa] pieni- ja keskituloisia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-02-20T16:27:15,2025-02-20T16:28:32,Hyväksytty,1.1 2025_10_46,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_47,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! SDP on huolissaan velkaantumisen kasvusta, [Krista Kiurun välihuuto] SDP haluaa alentaa verotusta. Nämä ovat ihan uusia linjauksia. Minä olen ollut 25 vuotta politiikassa kuntatasolla ja valtakunnan tasolla, ja SDP on aina halunnut kiristää veroja ja keksiä uusia veroja. [Antti Kurvinen: Kokoomus kiristää nyt enemmän!] Viime toukokuussa SDP [Hälinää — Puhemies koputtaa] esitti yli kolmella miljardilla veronkiristyksiä, [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Velasta te ette ole olleet huolissanne. Te olette vastustaneet meidän säästötoimia ja meidän uudistuksia, joita tehdään siksi, että tämä maa velkaantuu. Nyt kasvu ja kasvutoimet ovat kaikkein tärkeintä. Kiitän siitä, että eilen meillä oli hyvä keskustelu. Te toitte esityksiä, jotka me tulemme käymään läpi, samoin kuin keskusta toi. Käymme vasemmistoliiton, vihreiden.... — Niin, vihreiden kanssa tavattiin myöskin. — Käymme vasemmistoliiton, vihreiden, Liike Nytin kanssa läpi kaikki esitykset. Me tarvitsemme tähän maahan kaikki ideat, joilla me saadaan kasvua enemmän. Mutta suurin syy sille, että tällä hetkellä on apatiaa, [Puhemies koputtaa] on kylläkin Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-20T16:28:32,2025-02-20T16:29:49,Hyväksytty,1.1 2025_10_48,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_49,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Toivoisin, että vasemmalla edes sekunniksi pysähdyttäisiin pohtimaan, miettimään sitä, minkä takia näitä sopeutustoimia nyt tehdään. Kuten täällä on useaan kertaan todettu niin ministeriaitiosta kuin tältä puolelta salia, niin se johtuu siitä, että kaikki toimet on jätetty tekemättä, ja jokainen tietää varmaan, miksi. Te teitte sen, jotta te menestyisitte vaaleissa paremmin. [Suna Kymäläinen: Kiitos tästä opetustuokiosta!] Sosiaalidemokraatit ovat täällä huolissaan ostovoimasta, ja siitä pitääkin olla huolissaan. Mutta jos katsotaan, miten ostovoima on kehittynyt esimerkiksi teidän hallituskautenne viimeisenä kahtena vuotena, ostovoima palkansaajilla laski. Tämän hallituksen kaksi ensimmäistä vuotta, 24 ja nyt 25, ostovoima kasvaa. Nämä ovat Veronmaksajain Keskusliiton arvioita ostovoiman kasvusta. [Hälinää] — Kuunnelkaa nyt, älkää hävetkö tätä, tämä on tosiasia. Sitten, mitä tulee veronkorotuksiin, mistä olette huolissanne, toivoisin nyt tässä kohtaa kautta, että te tutustuisitte edes teidän omaan vaihtoehtoonne. Te esititte tälle vuodelle enemmän veronkorotuksia kuin tämä hallitus. Lukekaa omat ohjelmanne. [Puhemies: Ja kysymys!] Arvoisa pääministeri, eihän hallitus ota mallia verolinjassaan sosiaalidemokraateista? [Naurua perussuomalaisten ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-02-20T16:29:49,2025-02-20T16:31:03,Hyväksytty,1.1 2025_10_50,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_51,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,Arvoisa puhemies! Emme ota. [Naurua — Sanna Antikainen: Kyllä todella noloa demareilta!],Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-20T16:31:06,2025-02-20T16:31:13,Hyväksytty,1.1 2025_10_52,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. Edustaja Räsänen, Joona, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_53,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Toivoisin kyllä, pääministeri, että hieman tarkistaisitte tuota. Jos nyt käydään läpi, että jos te ottaisitte mallia, niin mitä olisi käynyt? On totta, että miljoonaperijä maksaisi vähän enemmän. [Petri Hurun välihuuto] On totta, että ministeriaitiossa istuva maksaisi vähän enemmän, mutta keskituloinen palkansaaja maksaisi SDP:n esityksillä vähemmän veroja kuin hallituksen esityksillä, ja sehän tämän asian pihvi on, [Hälinää — Puhemies koputtaa] minkä myös Elinkeinoelämän valtuuskunnan tutkimus todistaa. Tämän hallituksen päätöksillä keskituloisten palkansaajien verorasitus on kiristetty korkeimmilleen kymmeneen vuoteen, [Vasemmalta: Kyllä!] kokoomuksen johdolla, ja sitten sieltä arvostellaan demareita. Että varmaan nyt kannattaisi peiliin katsoa, jos tavara osuu tuulettimeen. Mutta, arvoisa valtiovarainministeri, haluaisin nyt palata vielä tähän, että jos ja kun kehysriihessä kevennätte veroja, niin onhan nyt tavallisen suomalaisen vuoro? [Juha Mäenpään välihuuto — Sanna Antikainen: Voihan Uniper!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-02-20T16:31:19,2025-02-20T16:32:30,Hyväksytty,1.1 2025_10_54,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_55,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkevennysten kohdentamisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän astikin ne veronalennukset, joita olemme tässä vaikeassa tilanteessa kyenneet tekemään, on kohdistettu tavallisille suomalaisille veronmaksajille. [Anne Kalmari: Tasavero-alvi koskee kaikkia!] Se, mitä te esitätte, on oppositiossa mahdollista: olla samaan aikaan huolissaan velkaantumisesta, vastustaa veronkorotuksia, vastustaa leikkauksia ja kritisoida ylipäätänsä hallituksen linjaa, mutta meillä edelleen täällä on kokonaisuus, jota me joudumme katsomaan. Me seuraamme alijäämää, me seuraamme velkasuhteen kehittymistä [Antti Lindtman: Mites menee?] ja teemme näitä toimia sitä silmällä pitäen. Meillä ei ole sellaista mahdollisuutta täällä, että me aina päivästä riippuen tai vaalien edellä esitämme uudenlaisia hyviä asioita ja sen jälkeen peruutamme jostakin muusta. Se on teidän mahdollisuutenne, mutta me emme mene siihen samaan halpaan. [Timo Harakka: Te voitte haukkua edellistä hallitusta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-02-20T16:32:33,2025-02-20T16:33:25,Hyväksytty,1.1 2025_10_56,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista koko Suomessa (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2025 vp,"Seuraava kysyjä, edustaja Kalli, olkaa hyvä. [Hälinää] — Edustaja Kallilla on puheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_10_57,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista koko Suomessa (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomessa on eittämättä maailman parhaat opettajat. Lasten kasvatus ja opetus onkin meillä vankkojen ammattilaisten käsissä. Jokaiselle nuorelle kuuluu oikeus niin laadukkaaseen perusopetukseen kuin toisen asteen koulutukseen lähellä kotia. Tämän päällä leijuu nyt kuitenkin hallituksen toimesta synkkiä pilviä. Leikkasitte rajusti ammatillisesta koulutuksesta. Muutitte myös pienten lukioiden rahoitusta tavalla, joka heikentää monen lähilukion rahoitusta. Keskusta jäi yksin puolustamaan pienten lukioiden asemaa kaikkialla Suomessa. Unohditteko hallituksessa lukioiden kohtalonyhteyden peruskouluun? Aineenopettajien viikkotunnit täyttyvät nimittäin usein sekä lukion että yläkoulun opetuksesta. Siksi kysyn teiltä, arvoisa opetusministeri, lupaatteko turvata suomalaisille lapsille ja nuorille tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet ja että lähilukioon ja yläkouluun pääsee jatkossakin lähellä kotia? [Puhemies koputtaa] Ja miten turvaatte pätevien opettajien saatavuuden myös pienissä kunnissa?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.2.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-02-20T16:33:32,2025-02-20T16:34:51,Hyväksytty,1.1 2025_10_58,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista koko Suomessa (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_59,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista koko Suomessa (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Kiitän hyvästä kysymyksestä. Kuten tuossa aikaisemmin puhuimme edellisen kysymyskokonaisuuden kohdalla, voi hyvällä syyllä sanoa, että koulutus on erityissuojeluksessa tämän ison taloudellisen myllerryksen keskellä. Monen pienen paikkakunnan kohdalla taloudelliset haasteet ovat varsin mittavat, mutta suunta on usein poispäin kunnasta kohti isoja keskuksia, ja se asettaa monet koulutuksen tarjoajatkin hankalaan tilanteeseen. On ihan totta, että lukioiden osalta monella pienellä paikkakunnalla ollaan suurten pohdintojen edessä. Suomea kohtaa isot demografiset haasteet, ja sen takia meillä on käynnissä työryhmätyö, jossa nimenomaan näitä demografisia haasteita pohditaan — miten hoidetaan ja varmistetaan se, että koulutusta saa joka puolella Suomea, että koulutusta saataisiin lähipalveluna, miten voitaisiin kehittää eri koulujen yhteistyötä ja voimien yhdistämistä, [Puhemies koputtaa] jotta varmistetaan se, että joka puolella Suomea on samanlaiset edellytykset [Puhemies koputtaa] saada sitä opetusta, jonka jokainen meistä ansaitsee.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.2.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-02-20T16:34:51,2025-02-20T16:36:13,Hyväksytty,1.1 2025_10_60,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista koko Suomessa (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_61,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista koko Suomessa (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Petteri Orpon hallitus on aluepoliittisesti erittäin keskittävä hallitus. Kokoomuksen kohdallahan se ei ole yllätys, kokoomus on aina ajanut keskittämistä kaikessa politiikassaan. Mutta todellinen megauutinen ja yllätys on ollut se, että Perussuomalaiset on osoittautunut todella keskittäväksi puolueeksi ihan viime päivien uutisoinnin myötä. Käydäänpä, puhemies, ne läpi: Ensin valtiovarainministeri Riikka Purra ilmoitti, että maakuntien pienet lukiot voidaan lakkauttaa ja harva-alueilla ei tarvita kouluja, ja kuulemma ne ovat vain ulkomaisia opiskelijoita varten. Tätä toimintaa jatkoi liikenneministeri Lulu Ranne, joka kertoi, että maaseudun puhelin- ja nettiyhteydet toimivat todella hyvin, vaikka hätänumeroonkaan ei paikka paikoin pääse enää, kun 3G-verkko on purettu. Tänään viimeisin keskittävä viesti perussuomalaiselta puolueelta tuli sisäministeriltä. Mari Rantanen ilmoitti, että hän suorastaan kehottaa alaisiaan virastoja keskittämään poliisi- ja pelastuspalveluita. Kysynkin nyt, puhemies, valtiovarainministeri Riikka Purralta, perussuomalaisten johtajalta: miksi te olette pettäneet kaikki lupauksenne maaseudun ja maakuntien ihmisille, [Puhemies koputtaa] ja aiotteko te kehysriihessä leikata lisää maaseudulta ja maakuntien ihmisiltä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.2.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-02-20T16:36:24,2025-02-20T16:37:43,Hyväksytty,1.1 2025_10_62,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista koko Suomessa (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_63,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista koko Suomessa (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kurvinen varmaan tietää, että tämä ei ole puolueiden kyselytunti, vaan tapana on, että oppositiosta kysytään hallituksen kantoja. Mutta kun ilmeisesti kysymys koski aluepolitiikkaa, niin voin sanoa sen, että aluepolitiikan keskeinen murheenaihe on tällä hetkellä itäinen Suomi. Me teemme hartiavoimin töitä eri hallinnonaloilla löytääksemme Itä-Suomelle kasvua tukevia ratkaisuja, [Anne Kalmari: Nolla euroa!] ja niitä on tehty jo paljon ja me teemme niitä lisää. Itä-Suomi on erityisen hankalassa asemassa, koska raja on kiinni, koska rajakauppa on lakannut, koska esimerkiksi puutavaran tuonti Venäjältä on loppunut ja turvallisuusuhka painaa päälle. Mutta me teemme kaikkemme, ja haluan vakuuttaa sen tässä salissa, että Itä-Suomea ei unohdeta. [Niina Malm: Kertokaa yksi toimi!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-20T16:37:45,2025-02-20T16:38:33,Hyväksytty,1.1 2025_10_64,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista koko Suomessa (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_65,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista koko Suomessa (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään Opetushallituksen johtokunnassa kuulimme, että yhä useampi lukiolainen pidentää opintojaan kolmeen ja puoleen vuoteen tai siihen neljään vuoteen, ja taustasyynä on se, että lukiosta on tullut monelle yhä stressaavampaa, yhä raskaampaa. Toisaalta myös halutaan päästä korkeakoulupaikkoihin, jotka vaativat hyviä tuloksia, ja se ylioppilaskirjoitus ratkaisee aiempaa enemmän sisäänpääsyä. Nuorisoala taas kertoo, että 60 prosenttia meidän nuorista kertoo, että viiden seuraavan vuoden aikana turvallisuustilanne heidän elämässään meidän maassa heikkenee. Nuoret ovat tosi kovien paineiden alla, ja haluaisin kysyä teiltä, hallitus: miten te tuette nuoria? Me ollaan sen varassa, että meidän nuorilla on tulevaisuususkoa ja luottamusta siihen opintopolkuun, tulevaisuuteen, korkeakouluopiskelumahdollisuuksiin jatkossa. Miten edistätte, helpotatte korkeakouluun pääsyä ja tuette nuorten tulevaisuususkoa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.2.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-02-20T16:38:35,2025-02-20T16:39:48,Hyväksytty,1.1 2025_10_66,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista koko Suomessa (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2025 vp,"Kiitoksia. — Opetusministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_67,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista koko Suomessa (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Äärimmäisen hyvä kysymys, ja on keskeistä, että me poliitikkoina myöskin luomme uskoa meidän nuoriimme, että puhumme myöskin vahvuuksistamme, emme pelkästään haastavista päätöksistä, vaan näemme ympärillämme olevat hienot asiat, suomalaisen yhteiskunnan vahvuudet, valamme sen kautta tulevaisuususkoa. Koulu on tietenkin keskeinen paikka, koulussa annetaan sitä opetusta, jonka varaan sitten elämää voi rakentaa. Opetuksen, oppimisen tuki mainittiin tuossa jo aikaisemmin. Minun mielestäni se on hieno viesti tältä hallitukselta, että peruskouluun panostetaan tässä haastavassa tilanteessa. Mutta kysyjä on ihan oikeassa siinä, että siitä huolimatta pitää pohtia, miten nuoria voidaan tukea. Terapiatakuu on tietenkin yksi asia. Lukiossa, toisella asteella vahvistetaan nyt oppimisen tukea. Korkeakouluthan nyt vähän uudistavat sitä sisäänottopisteytystään. Se puolestaan ehkä myöskin vähän vähentää sitä putkiajattelua, joka minun mielestäni vähän vaivaa lukiokoulutusta. [Puhemies koputtaa] Ja mitä tulee vielä saavutettavuuteen, alkuperäiseen kysymykseen, niin kyllä se näkyy rahoituksessa. Nimenomaan saavutettavuuskriteeriä painottamalla tämä asia [Puhemies koputtaa] otetaan huomioon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.2.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-02-20T16:39:48,2025-02-20T16:41:13,Hyväksytty,1.1 2025_10_68,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista koko Suomessa (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_69,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista koko Suomessa (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Koulutus- ja sivistyspalvelut ovat kuntien merkittävin tehtävä nykyään, ja siksi kuntien talous on aivan keskeisessä roolissa siinä, kuinka kunnat pystyvät näistä tehtävistä selviämään. No, nyt kuitenkin hallituksen yksi keskeisin uudistus eli kuntien valtionosuusuudistus päätettiin haudata. Sekin, kuten nämä Kaisa Juuson valmistelemat sote-säästöt, päätettiin pimittää kunta- ja aluevaalien jälkeiseen aikaan. Toivon todella, että tässä eivät olleet vaalipoliittiset syyt, miksi näin päätettiin tehdä. Kunnilta luvattiin karsia byrokratiaa ja tehtäviä. Näin ei ole käynyt. Sen sijaan rahoitusta on vähennetty. Jos kunnat eivät saa rahoitus- ja taloustilannettaan kuntoon, niin mistä muualta kunnat sitten leikkaavat kuin koulutus- ja sivistyspalveluista. Hallitus esittelee hienoja uudistuksia, kuten tämä oppimisen tuen uudistus, mutta sitten toisella kädellä otetaan ja pitkitetään tätä aivan keskeistä valtionosuusuudistusta. Kysyisinkin kuntaministeriltä: Kuinka varmistatte, että kunnat pärjäävät taloudellisesti? Aiotteko tällä vaalikaudella tuoda tämän aivan keskeisen kuntien valtionosuusuudistuksen, [Puhemies koputtaa] vai aiotteko kenties leikata kunnilta lisää?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.2.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-02-20T16:41:13,2025-02-20T16:42:27,Hyväksytty,1.1 2025_10_70,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista koko Suomessa (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_71,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista koko Suomessa (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Korjaan ensimmäisenä tämän väitteen, että hallitus leikkaisi kunnilta. [Krista Kiuru: Mitä ihmettä!] Meidän kaksi edellistä budjettia, jotka hallitus on tehnyt, ovat kumpikin lievästi kuntataloutta vahvistavia. [Krista Kiurun välihuuto] Eli me olemme tehneet vahvistuksia tänne kuntatalouteen kaikkiaan niillä vaikutuksilla. Sen lisäksi, mitä opetusministeri täällä hyvin kuvasi, oli se, että tämä hallitus lisää esimerkiksi perusopetukseen juuri 200 miljoonaa. Sillä kehitetään myöskin tätä vahvaa pohjaa meidän lapsille ja nuorille. Kysyitte valtionosuusjärjestelmäuudistuksesta. Kyllä, se on teidän tekemänne sote-uudistuksen jälkeen vielä pahemmin rikki kuin me olimme ymmärtäneetkään. Meillä on kuntia, jotka maksavat tällä hetkellä valtiolle päin — onko se oikein? Meillä on toisia kuntia, jotka saavat yli 2 000 euroa per asukas. Näin erilaisissa tilanteissa meidän kuntamme ovat tällä hetkellä rahoituksensa suhteen. Me koetamme tehdä tämän näin ison uudistuksen huolella, ja sen tähden siihen otettiin lisäaikaa, ja se tulee voimaan vuonna 27. Ja vielä viimeinen kysymys, jonka kysyitte, liittyi tähän kuntien norminpurkuun. Saimme kunnilta lähes 500 ehdotusta näistä. Niistä noin 160 on mennyt nyt jatkoarvioitavaksi erilaisiin lainsäädäntöhankkeisiin. Teemme tätä kautta myöskin lisää tilaa kuntien talouteen. [Puhemies koputtaa] Eli kyllä, pidämme huolen kunnista. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.2.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-02-20T16:42:27,2025-02-20T16:43:47,Hyväksytty,1.1 2025_10_72,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista koko Suomessa (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hiltunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_73,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Pia,Hiltunen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista koko Suomessa (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Koulutus tosiaan on meidän yhteiskunnan menestyksen perusta sekä myös yksilöiden menestymisen perusta. Alkuperäinen kysymys koski lähilukioita, ja itse ajattelen, että kun lapsimäärät monessa kunnassa laskevat ja palveluja täytyy tarkastella kuntatasolla entistä tarkemmin ja kohdentaa resursseja järkevämmin, niin on varmasti välttämätöntä, että tällaista keskustelua käydään. Kysyisin oikeastaan ministeriltä, että kun eilen kulttuuripoliittisen selonteon yhteydessä tuli esille, että opetus- ja kulttuuriministeriön sektorille on tulossa 75 miljoonan lisäleikkaukset, niin kohdistuvatko ne koulutukseen, vai mihin kohdistatte nämä leikkaukset.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.2.aspx,fi,Pia Hiltunen,1534,2025-02-20T16:43:47,2025-02-20T16:44:35,Hyväksytty,1.1 2025_10_74,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista koko Suomessa (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_75,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista koko Suomessa (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On ihan totta, että OKM:ään kohdistuu 75 miljoonan sopeutuspaine, ja siitä käydään keskusteluja, neuvotteluja, hallituksen sisällä, pyritään kohdistamaan ne mahdollisimman järkevällä tavalla. Päätöksiä tehdään toivottavasti tässä kevään aikana. [Antti Lindtman: Vaalien jälkeen!] Aikaisemmin puhuttiin opettajista, opettajien jaksamisesta, ja se on tietenkin myöskin oleellinen kysymys tässä. Kyllä minä itse ajattelen, että kun vaikka nyt sitten syksyllä toivottavasti voimaan astuvan kännykän käytön rajoittamisella saadaan luotua paremmin sitä työrauhaa kouluun, niin sekin puolestaan parantaa opettajien mahdollisuutta toteuttaa sitä omaa osaamistaan luokkahuoneessa ja sekin toivottavasti sitten parantaa myöskin alan vetovoimaa, joka oli tuossa ensimmäisessä kysymyksessä myöskin aiheena.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.2.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-02-20T16:44:35,2025-02-20T16:45:36,Hyväksytty,1.1 2025_10_76,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista koko Suomessa (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2025 vp,"Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_77,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista koko Suomessa (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tervehdin ilolla opettajana sitä, että tämä kännykkälainsäädäntö tulee voimaan, mutta se ei paljon lohduta siinä tilanteessa, jossa viedään 120 miljoonaa ammatillisesta koulutuksesta, ja nyt puhutaan vielä lukuisista kymmenistä miljoonista, joita tultaisiin viemään OKM:stä lisää. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Nythän elinkeinoelämän toimijat — yrittäjät, EK, työntekijäjärjestöt — ovat kaikki vedonneet hallitukseen, että ammatillisesta koulutuksesta ei pidä leikata lisää. Siellä on se osaava työvoima, joka kasvaa palvelemaan tätä meidän yhteiskuntaa ja tekemään töitä, mistä hallituskin koko ajan puhuu. Aikaisemmat leikkaukset ovat tarkoittaneet jo sitä, että ammatillisessa oppilaitoksessa ei saa tarpeeksi lähiopetusta, ja nyt vähennetään tunteja, nyt vähennetään opettajia. Kysyn uudestaan, arvoisa opetusministeri, kuten äskeinen kollegakin: Mitä nämä lisäleikkaukset tarkoittavat? Kokoomuksesta on esitetty, että se 50 miljoonaa pitää ottaa ammatillisesta koulutuksesta. [Välihuutoja vasemmalta] Onko todella näin, että hallitus aikoo toteuttaa tämän?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.2.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-02-20T16:45:38,2025-02-20T16:46:47,Hyväksytty,1.1 2025_10_78,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista koko Suomessa (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_79,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista koko Suomessa (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun pohditaan kohdennuksia, niin luonnollisesti otetaan huomioon se, mistä aikaisemmin ollaan jouduttu leikkaamaan, ja kyllä koko hallituksen näkökulma on se, että ammatillinen koulutus on äärimmäisen tärkeässä asemassa. Siksi kehitetään myöskin sen lainsäädäntöä, ja siksi kehitetään sen tukea. Siksi pohditaan nimenomaan tätä toiminnanohjausta, jonka tuossa aikaisemmin mainitsin. Ja siksi kehitetään sitä rahoitusmallia kannustavammaksi, mikä sitten puolestaan parantaa sitä läpäisyä — ja ajattelen myöskin, että se parantaa opiskelijoiden motivaatiota, opettajien motivaatiota, yhteistyötä yrityskentän kanssa ja sen kautta meidän talouskasvua ja tuottavuutta. Ammatillisen koulutuksen arvostus on tässä hallituksessa vahva, ja sitä tullaan voimakkaasti nyt kehittämään. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.2.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-02-20T16:46:47,2025-02-20T16:47:44,Hyväksytty,1.1 2025_10_80,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen sitoutumisesta ilmastolakiin (Oras Tynkkynen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 16/2025 vp,"Seuraava kysyjä, edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_10_81,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys hallituksen sitoutumisesta ilmastolakiin (Oras Tynkkynen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 16/2025 vp,"Kiitos puhemies! Olen yrittänyt pitää vähän tukkimiehen kirjanpitoa ja päätynyt sellaiseen lukuun, että tällä hetkellä hallituspuolueiden puheenjohtajista kaksi haluaa purkaa ilmastolain ja vesittää Suomen ilmastotavoitteet ja kaksi on sitä mieltä, että ehkä kuitenkin hallitusohjelmasta ja Suomen ilmastovastuusta voisi kannattaa vielä pitää kiinni. Tilanne on siis kutkuttavan tasainen fifty-fifty hallituksen sisällä. [Naurua] Ne hallituspuolueiden puheenjohtajat, jotka haluavat vesittää ilmastotoimia ja ilmastolakia, perustelevat sitä sillä, että Suomen hiilineutraaliustavoite on vaikea saavuttaa ja sen takia nyt kannattaa luovuttaa. Kysyn teiltä, pääministeri Orpo: onko hallitus luovuttamassa ilmastotoimien suhteen, ja jos te haluatte luovuttaa ilmastotoimien suhteen sen takia, että ne ovat niin vaikeita, niin aiotteko luovuttaa myös hallituksen talous‑ ja työllisyystavoitteiden suhteen?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.3.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-02-20T16:47:48,2025-02-20T16:48:47,Hyväksytty,1.1 2025_10_82,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen sitoutumisesta ilmastolakiin (Oras Tynkkynen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 16/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_83,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen sitoutumisesta ilmastolakiin (Oras Tynkkynen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma on kaikilta osiltaan voimassa. Hallitus on sitoutunut EU:n ilmastotavoitteisiin, ilmastolakiin ja omaan ohjelmaansa. On ihan totta, että ilmastotavoitteiden saavuttaminen on äärettömän vaikeaa, mutta nyt me teemme töitä, etsimme työvälineitä, parhaita mahdollisia keinoja, joilla kohti tavoitetta ja tavoitteita edetään. Se vaikeus tietenkin tulee siitä, että meidän pitäisi löytää keinoja, joilla me mennään kohti tavoitteita mutta me emme vahingoita suomalaista talouskasvua emmekä tee ihmisten arjesta kohtuuttoman kallista. Tämä yhtälö ei ole helppo, tiedätte sen kaikki hyvin, mutta me teemme töitä nyt ilmasto‑ ja energiastrategian kanssa. Se on se keskeinen asiakirja, joka tuodaan eduskunnalle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-20T16:48:47,2025-02-20T16:49:47,Hyväksytty,1.1 2025_10_84,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen sitoutumisesta ilmastolakiin (Mai Kivelä vas)>>>Suullinen kysymys SKT 17/2025 vp,"Samaan aihepiiriin liittyen, edustaja Mai Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_10_85,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys hallituksen sitoutumisesta ilmastolakiin (Mai Kivelä vas)>>>Suullinen kysymys SKT 17/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On se kyllä kumma, että kun kyse oli köyhiltä leikkaamisesta ja rikkaille antamisesta, niin te, hallitus, ette aikailleet, vaan te olette vieneet pienituloisilta niin kovaa, että asunnottomuus on kääntynyt kasvuun ja lapsia tippuu köyhyyteen, ja omalle tuloluokallenne olette myös aikaansaavasti löytäneet verolahjoja. Mutta entä sitten, kun kyse on lupauksestanne pitää kiinni ilmastotyöstä? Ei ole pidetty mitään kiirettä, vaan edelleen me odotamme tekoja. Ekologinen kriisi ei ole kadonnut mihinkään. Ilmasto kuumenee ja luontokato kiihtyy, ja samaan aikaan hallituksesta tulee näitä ulostuloja, joissa ilmastotavoitetta halutaan horjuttaa. Nyt, pääministeri Orpo, te vakuutatte, että olette sitoutuneet ilmastolakiin. Jos näin todella on, niin milloin te toimitte sanojenne mukaisesti? Lupaatteko päättää tarvittavista lisätoimista nyt puoliväliriihessä, vai eikö tämä asia ole teille samanlainen prioriteetti kuin köyhiltä leikkaaminen?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.4.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-02-20T16:49:48,2025-02-20T16:50:58,Hyväksytty,1.1 2025_10_86,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen sitoutumisesta ilmastolakiin (Mai Kivelä vas)>>>Suullinen kysymys SKT 17/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_87,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys hallituksen sitoutumisesta ilmastolakiin (Mai Kivelä vas)>>>Suullinen kysymys SKT 17/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tuossa pääministeri totesi, tämän kevään aikana valmistellaan hallituksen energia- ja ilmastostrategia, jonka yhteydessä selvitetään, arvioidaan ja valmistellaan toimia, joilla saamme aikaan lisää päästövähennyksiä ja samanaikaisesti myös lisää nieluja. Se on meidän keskeinen haaste tässä työssä, että tarvitsemme molempia. Se, mikä nyt on aivan selvää, on se, että kun Euroopan unionikin on asettanut yhdeksi keskeiseksi tavoitteekseen pitää kiinni tavoitteista ja samaan aikaan vahvistaa esimerkiksi Euroopan kilpailukykyä, niin kyllä se on myös Suomen intressi, että kuljemme edelleenkin kunnianhimoisesti kohti näitä tavoitteita. Tarvitsemme siihen myös uusia teknologisia ratkaisuja, kuten esimerkiksi näitä teknisiä nieluja. Se tarkoittaa siis jatkossa sitä, että voisimme ottaa hiilidioksidin talteen piipuista. Tämä teknologia on nyt hyvää vauhtia kehittymässä, ja uskon, että voimme sitä myös vauhdittaa. Näitäkin toimia pohditaan nyt tämän ilmasto- ja energiastrategian yhteydessä, ja se on tulossa tämän kevään aikana. [Eduskunnasta: Tämä luvattiin jo kolme vuotta sitten!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.4.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-02-20T16:51:02,2025-02-20T16:52:06,Hyväksytty,1.1 2025_10_88,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys suurpetopolitiikasta (Timo Vornanen tv)>>>Suullinen kysymys SKT 18/2025 vp,"Seuraava kysyjä, edustaja Timo Vornanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_10_89,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Timo,Vornanen,Kansanedustaja,TV,Suullinen kysymys suurpetopolitiikasta (Timo Vornanen tv)>>>Suullinen kysymys SKT 18/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on veroista puhuttu nyt puolisen tuntia. Jatkan samalla teemalla ja kysyn suurpetokantojen verotuksesta, ministeri Essayah. Suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistavat lakimuutokset on nyt lähetetty lausuntokierrokselle. Tämä on tietenkin aivan erinomainen asia ja askel oikeaan suuntaan. Metsästäjät ovat tällä hetkellä kuitenkin aivan syystäkin turhautuneita tilanteeseen, jossa pitkään koulutettuja koiria, perheenjäseniä, joutuu jatkuvasti susien tappamiksi. Totaalisen kyllästyneitä ovat myöskin elinkeinonharjoittajat, jotka menettävät esimerkiksi merkittäviä määriä lampaitaan. Siksi tarve tarkemmalle tiedolle asian etenemisestä on suuri. Lisäksi muutoksia odotetaan mahdollisimman nopeasti. Arvoisa ministeri Essayah, voisitteko selventää, missä tällä hetkellä mennään Suomen suurpetopolitiikan ja kannanhoidollisen metsästyksen suhteen? Mitä muutoksia on lähiaikoina luvassa, milloin esimerkiksi sutta päästään metsästämään? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.5.aspx,fi,Timo Vornanen,1522,2025-02-20T16:52:14,2025-02-20T16:53:31,Hyväksytty,1.1 2025_10_90,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys suurpetopolitiikasta (Timo Vornanen tv)>>>Suullinen kysymys SKT 18/2025 vp,"Kiitoksia. — Maa- ja metsätalousministeri Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_91,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys suurpetopolitiikasta (Timo Vornanen tv)>>>Suullinen kysymys SKT 18/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Samalla anteeksi, ääneni on flunssan takia vähän painuksissa, toivottavasti kestää. Elikkä eilen on lähtenyt lausuntokierrokselle metsästyslain muutos, jossa nimenomaisesti ensinnäkin mahdollistetaan kannanhoitosuunnitelmien huomioiminen tulevaisuudessa ja sitten myöskin selkeästi annetaan asetuksenantovaltuus, jossa tälle kannanhoidolliselle metsästykselle asetetaan päämäärä, sen lisäksi otetaan huomioon myöskin alueellisuus, ja katsotaan ne niin sanotut suotuisan suojelutason minimiarvot ja lisäksi sitten myöskin se poistomäärä, mikä kullakin alueella on mahdollista. Nämä ovat tällä hetkellä lausuntokierroksella. Lausuntokierrokset tarkoittavat sitä, että sinne voi antaa näkemyksiä ja mielipiteitä. Tarkoitus on, että nämä tuodaan eduskuntaan viimeistään viikolla 12, jolloinka olisi mahdollisuus, kun kannanhoitosuunnitelma karhun osalta valmistellaan tänä keväänä, että 20.8. kannanhoidollinen metsästys karhun osalta olisi mahdollista. Sen lisäksi on huomioitava, että mehän olemme jo tehneet nimenomaan [Puhemies koputtaa] tähän vahinkoperusteiseen metsästykseen muutoksia, joilla muun muassa esimerkiksi Tohmajärvellä Itä-Suomen alueella kuusi sutta pystyttiin vahinkoperusteisesti [Puhemies koputtaa] poistamaan viime syksyn aikana.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-02-20T16:53:31,2025-02-20T16:54:56,Hyväksytty,1.1 2025_10_92,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Ukrainan tukemisesta (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys SKT 19/2025 vp,"Seuraava kysyjä, edustaja Vikman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_10_93,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Ukrainan tukemisesta (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys SKT 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ukrainan tilanne puhuttaa. Rauha ei voi tarkoittaa Ukrainan antautumista. Sen tyyppinen lopputulos tarkoittaisi vain, että Putinin Venäjä ennen pitkää jatkaa sotimista Euroopassa. Rauhan on oltava oikeudenmukainen ja kestävä. Ukrainan suvereniteetin on säilyttävä. Jotta Venäjän kanssa voi saada aikaan kestävän rauhan, on sen takana oltava riittävä pelote ja sotilaallinen voima. Paras toimintalinja on edelleen jatkaa vankkumatta Ukrainan tukemista ja kohdistaa Venäjään yhä vahvempaa taloudellista painostusta. Euroopan on toimittava yhtenäisenä, ripeästi ja riittävällä konkreettisella voimalla. Yksi tapa auttaa Ukrainaa olisi Venäjän jäädytettyjen varojen käyttäminen Ukrainan tukemiseksi, puhutaan sadoista miljardeista. Arvoisa puhemies! Kysyn valtiovarainministeriltä: miten voisimme edetä Venäjän jäädytettyjen varojen käyttämisessä Ukrainan tukemiseen?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.6.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2025-02-20T16:55:03,2025-02-20T16:56:13,Hyväksytty,1.1 2025_10_94,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Ukrainan tukemisesta (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys SKT 19/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_95,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys Ukrainan tukemisesta (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys SKT 19/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kysyjä nostaa äärimmäisen tärkeän asian esille. Jos lähestytään kolmesta suunnasta sitä, mitä pitää tehdä: ensimmäinen on Ukrainan tukemisen jatkaminen, sen lisääminen, toinen on Venäjän heikentäminen ja kolmas on Euroopan Nato-maiden omaan puolustukseen ja turvallisuuteen keskittyminen. Venäjää heikennetään paitsi esimerkiksi pakotteilla myös keskuspankin jäädytettyjen varojen kautta. Tällä hetkellähän Ukrainaa on tuettu niin, että lainamuotoisen tuen takaisinmaksu tapahtuu jäädytettyjen varojen tuottojen kautta. Nyt kyse on siitä, voitaisiinko myös itse jäädytettyjä varoja hyödyntää tähän toimintaan. Kyse on sadoista miljardeista euroista. Ja kun mietitään Euroopan asemaa tässä kokonaisuudessa, niin enemmistö näistä varoista sijaitsee Euroopassa, mikä tarkoittaa sitä, että Eurooppa ei tässä yhteydessä ole lainkaan niin heikko kuin välttämättä voitaisiin puhua. On kuitenkin myönnettävä, että jäädytettyjen varojen käyttö ei ole yksinkertaista. Siihen liittyy paljon [Puhemies koputtaa] kansainvälisen lain ja erilaisia juridisia yksityiskohtia, mutta ehdottomasti, kuten tasavallan presidenttikin on viime aikoina korostanut, [Puhemies koputtaa] tämä on suunta, jota meidän pitää harkita.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.6.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-02-20T16:56:15,2025-02-20T16:57:34,Hyväksytty,1.1 2025_10_96,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2025 vp,"Seuraava kysyjä, edustaja Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_10_97,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Me aikaisemmin keskusteltiin talouskasvusta, ja oli hyvä kuulla pääministerin ja valtiovarainministerin vastauksia ja perusteluja eri näkemyksiin. Haluaisin tuoda vielä työmarkkinanäkemyksen ja työllisyysnäkökulman tähän. Hallitus on tehnyt koko joukon työmarkkinauudistuksia, ja lisää on vielä tulossa. On kuitenkin selvää, että nämä vaikutukset eivät ole välittömiä, vaan ne tapahtuvat nimenomaan ajan kanssa. Nyt kun tässä kaiken maailman epävarmuuden keskellä kuitenkin on aika paljon positiivisia näkemyksiä, myös talouskasvua on se prosentti — puolitoista prosenttia, tavallisten suomalaisten perheiden ostovoima on parantunut, yritysten tilauskirjat ovat vahvistuneet, niin miten te näette, arvoisa työministeri Satonen, että miten hallituksen työllisyystoimet vauhdittavat Suomen talouden kasvua, ja mikä niiden vaikutus on meidän julkiselle taloudelle? [Timo Harakka: Se kyllä kiinnostaa!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.7.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-02-20T16:57:40,2025-02-20T16:58:40,Hyväksytty,1.1 2025_10_98,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_99,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Arto,Satonen,Työministeri,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys SKT 20/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan varmasti, kuten valtiovarainministeriö on hyvin tarkkaankin arvioinut, nämä tehdyt työllisyystoimet tulevat vahvistamaan... Nehän ovat vahvistaneet jo työn tarjontaa, mutta kun työn kysyntäkin vahvistuu talouskasvun kautta, josta tämä keskustelu lähti liikkeelle, niin aivan varmasti tullaan näkemään niitä positiivisia vaikutuksia myös työmarkkinoilla, olettaen tietenkin, että meillä ei ole sellaista geopoliittista kriisiä, joka tulee tätä asiaa vaikeuttamaan. Käsitys on, että hyvin piankin voidaan työllisyydessä päästä liikkumaan oikeaan suuntaan. Mutta ehkä tässä, kun on mahdollisuus sanoa, niin haluaisin sanoa senkin asian, että parasta aikaa meillä on käynnissä työehtosopimusneuvottelut. Ne asiat ovat tietysti työnantajan ja työntekijöiden välisiä asioita, ja niihin hallituksen ei tule puuttua emmekä ole myöskään puuttuneet, mutta voin siitä huolimatta sanoa, että toivon kyllä, että siellä löydettäisiin varsin pian ratkaisu, koska nimittäin tässä maailmantilanteessa, missä me ollaan, ne asiat, jotka ovat meidän omissa käsissämme, kannattaa laittaa kuntoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.7.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-02-20T16:58:43,2025-02-20T16:59:52,Hyväksytty,1.1 2025_10_100,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen ja Yhdysvaltojen välisistä suhteista (Mats Löfström r)>>>Suullinen kysymys SKT 21/2025 vp,"Nästa fråga, ledamot Löfström, varsågod.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.8.aspx,sv,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_10_101,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys Suomen ja Yhdysvaltojen välisistä suhteista (Mats Löfström r)>>>Suullinen kysymys SKT 21/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Transatlanttisesti ajatteleville henkilöille, kuten itselleni ja monille muille, jotka koko elämänsä ajan ovat nähneet Yhdysvallat vapaan maailman johtajana, demokratian ja länsimaailman hyvien periaatteiden takaajana, ovat viime päivät ja viikot olleet hyvin mullistavia — lievästi sanottuna. Siitä huolimatta, että meidän tulee itse ottaa suurempi vastuu Euroopasta, omasta turvallisuudestamme, emme myöskään halua heikentää transatlanttista suhdettamme. Siksi yhteydet Yhdysvaltoihin ovat kaikilla tasoilla tärkeämmät kuin pitkään aikaan, mitä tulee hallintoon, senaattoreihin ja edustajainhuoneen jäseniin, osavaltioiden kuvernööreihin, mutta myös yritysten välisissä yhteyksissä ja yhteyksissä kansalaisyhteiskuntaan. Arvoisa ulkoministeri Valtonen, kuinka voimme tässä tilanteessa parhaiten ylläpitää yhteyksiä Yhdysvaltoihin?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.8.aspx,fi,Mats Löfström,1345,2025-02-20T16:59:55,2025-02-20T17:01:00,Hyväksytty,1.1 2025_10_102,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen ja Yhdysvaltojen välisistä suhteista (Mats Löfström r)>>>Suullinen kysymys SKT 21/2025 vp,"Kiitos, tack. — Ministeri Valtonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_103,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Elina,Valtonen,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Suomen ja Yhdysvaltojen välisistä suhteista (Mats Löfström r)>>>Suullinen kysymys SKT 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kysyjä esittää äärimmäisen tärkeän ja ajankohtaisen kysymyksen. On aivan totta, että me kaikki voimme omilla kontakteillamme ja suhteilla Yhdysvaltoihin nyt auttaa tässä ajankohtaisessa tilanteessa. Meidän transatlanttinen linkki on vahva. Suomen ja Yhdysvaltain väliset suhteet ovat erinomaiset ja erittäin tiiviit, ja myös Yhdysvaltain suhde Eurooppaan on vahva, ja me uskomme, että se tulee jatkumaan sellaisena. Se ei poissulje sitä, etteikö Euroopan tulisi tehdä enemmän toisaalta Ukrainan tukemiseksi, niin kuin valtiovarainministeri tässä hyvin kuvasi, mutta ennen muuta myös oman puolustuksensa ja oman pelotteensa eteen. Me kohdataan nyt yhdessä transatlanttisesti valtava uhka Venäjän toimesta, joka käy hyökkäyssotaa Ukrainassa, mutta me tiedetään, että Venäjän uhka ei kohdistu pelkästään Ukrainaan, se on laaja-alaista ja valitettavasti myös pysyvää. Sen vuoksi meidän on toimittava yhdessä, ja se myös vahvistaa transatlanttista linkkiä, kun Eurooppa vahvistaa omaa otettaan puolustuksesta. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+2.8.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2025-02-20T17:01:04,2025-02-20T17:02:14,Hyväksytty,1.1 2025_10_104,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 30/2024 vp. — Keskustelu. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_10_105,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että... [Hälinää — Puhemies koputtaa] Kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että lainvalmistelu huumausaineiden käyttötilakokeilun mahdollistamiseksi käynnistettäisiin mahdollisimman pian. Valiokunta on asiaa selvittänyt ja saanut myöskin lakivaliokunnalta asiaa koskevan lausunnon. Lakivaliokunta on omassa lausunnossaan käsitellyt käyttötilojen perustamista toimialansa mukaisesti rikosoikeudellisen sääntelyn näkökulmasta. Huumausaineiden käyttötiloista ei ole Suomessa nykyistä sääntelyä. Voimassa oleva sääntely myös estää käyttötilojen perustamisen tällä hetkellä tämän yleiskiellon mukaisesti. Kiellosta voidaan kuitenkin lainkohdan mukaan poiketa lääkinnällisissä, tutkimuksellisissa ja valvonnallisissa sekä teollisen käytön tarkoituksissa siten kuin niistä erikseen huumausainelaissa tai muualla laissa säädetään. Lakivaliokunta on lausunnossaan käsitellyt käyttötiloja myös EU-oikeuden ja kansainvälisen oikeuden näkökulmasta sekä tarkastellut muiden maiden käyttötiloja koskevia sääntelyratkaisuja. Lausunnon mukaan kansainväliset huumausaineyleissopimukset tai EU-lainsäädäntö eivät muodosta estettä huumausaineiden käyttöhuonekokeilulle. Lakivaliokunta ei lausunnossaan ota siis kantaa siihen, tulisiko kansalaisaloitteessa ehdotettua lainvalmistelua huumausaineiden käyttötilojen kokeilemiseksi käynnistää, koska ehdotus liittyy pääasiallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon alaan. Suomen huumausainepolitiikka on pitkään perustunut huumeiden käytön ja hallussapidon laajaan kieltoon ja rangaistavuuteen. Toisaalta lakivaliokunnassa todetaan, että on samalla kyllä olemassa myös ymmärretty tarve tuki- ja hoitotoimenpiteille ja on korostettu nimenomaan valiokunnan toimesta sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteiden ensisijaisuutta. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan saaman selvityksen mukaan käyttötilojen ensisijainen tavoite olisi nimenomaan estää huumeiden käytön aiheuttamaa yliannostuskuolematilannetta, vähentää kuolleisuutta, ehkäistä veriteitse tarttuvien tautien leviämistä, epähygieenisestä pistämisestä aiheutuvia vaikeita komplikaatioita ja tästä erikoissairaanhoidolle koituvaa taakkaa sekä yhteiskunnalle aiheutuvia merkittäviä kustannuksia ja pienentää yleistä sairastavuutta. Toinen tavoite on huumeita käyttävien ihmisten ohjaaminen päihdehoitoon, muita haittoja vähentäviin palveluihin sekä yleisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Käyttötiloihin hakeutumalla huumeita käyttävät ihmiset saisivat myös sosiaalista tukea ja mahdollisuuden rakentaa luottamuksellisia suhteita ammattilaisten kanssa, mikä osaltaan vähentää huumausaineiden käyttöön liittyvää häpeäleimaa ja edistää näiden ihmisten integroitumista yhteiskuntaan. Käyttötilojen tarkoituksena on tavoittaa nimenomaan vakavasti syrjäytyneitä, suonensisäisiä huumeita käyttäviä ihmisiä ja ohjata heitä muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä päihdehoidon piiriin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan käyttötilojen hyödyistä on kertynyt kansainvälistä näyttöä muun muassa tartuntatautien ja pistoinfektioiden ja yliannostusten ehkäisyssä — esimerkkejä löydätte sieltä valiokunnan mietinnöstä. Huumeiden käyttöön liittyvät komplikaatiot ja yliannostukset kuormittavat nimenomaan ensihoitoa, päivystystä ja erikoissairaanhoitoa, siinä yksi esimerkki. Erikoissairaanhoidon kuormitusta lisäävät myöskin huumeiden pistokäyttöön liittyvät vakavat, hoitamattomina henkeä uhkaavat infektiot, joita hoidetaan useimmiten vaativasti ja pitkään ja viikkojen ajan erikoissairaanhoidossa, jos näin huonosti käy. Käyttötiloissa olisi mahdollista tarjota kohdennettuja sosiaali- ja terveysalan palveluita kaikkein heikoimmassa asemassa oleville mielenterveys- ja päihdesairauksista kärsiville ihmisille. Mutta käyttötilat eivät kuitenkaan yksinään ratkaise ongelmaa, jos samanaikaisesti hoitopaikkoja ei yksinkertaisesti ole tai palvelujärjestelmä, palvelujen saatavuus, ei jostain syystä toimi. Käyttötilojen hyötyjen lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on käyty läpi käyttötiloihin liittyviä haittapuolia ja riskejä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy useisiin lakivaliokunnan lausunnossa esiin nostettuihin huoliin. Lakivaliokunnan lausunnon pohjalta käyttötilakokeilun mahdollistaminen edellyttäisi laaja-alaista sääntelyä useista muistakin seikoista, kuten toiminnan tavoitteista, sisällöstä, kohderyhmästä, sallituista päihteistä, henkilökunnan ja asiakkaiden oikeuksista ja velvollisuuksista sekä turvallisuuteen ja valvontaan liittyvistä kysymyksistä ja totta kai yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Myöskin järjestämistapa täytyisi pohtia. Ja tärkeätä on myöskin se, mihin lakiin tämä tulisi. Lakivaliokunta toteaa, että se pitäisi sijoittaa muualle kuin rikoslakiin, ja tätä kautta alueellisia kokeiluja tai ylipäätäänkään lähtökohtaa rangaistavuudesta poikkeamiseksi ei tulisi tehdä — nimenomaan lakivaliokunnan mielestä — rikosoikeudellisella alalla. Arvoisa puhemies! Käyttötilojen riskinä on pidetty huumeiden käytön ja kysynnän ja siten myöskin huumekaupan lisääntymistä käyttötilojen läheisyydessä. Esille on tuotu myös, että käyttötilojen perustaminen voidaan myös tulkita viestiksi siitä, että huumausaineiden käyttöön suhtaudutaan aiempaa sallivammin, mikä voi lisätä huumausaineiden käyttöä ja kysyntää. Arvoisa puhemies! Sitten valiokunnan johtopäätöksiin: Ensinnäkin on hyvä todeta, että huumeiden kokeilu ja käyttö alkavat usein alaikäisenä ja alaikäiset kärsivät huumeiden käytön aiheuttamista terveyshaitoista. Valiokunta pitääkin välttämättömänä, että huumeita käyttävien alaikäisten ja nuorten hoitokäytäntöjen, lääkehoidon, hoitoonohjausjärjestelmän, palvelukokonaisuuden ja palveluiden ketjujen ongelmiin etsitään ratkaisuja käyttötilakokeilusta riippumatta Onnettomuustutkintakeskuksen tekemän selvityksen ja siihen sisältyvien suositusten pohjalta. Valiokunta huomauttaa, että nuorista huumeiden käyttöön kuolleista alle prosentti oli ollut kuollessaan tai viimeisen elinvuotensa aikana korvaushoidossa, yli 25-vuotiaista korvaushoidossa oli ollut 13 prosenttia. Tämä tukee valiokunnan näkökulmasta sitä johtopäätöstä, että hoitoonpääsyyn liittyvät ongelmat ovat ainakin osasyy nuorten huumekuolemiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että viime hallituskauden lopussa voimaan tulleesta mielenterveyden hoidosta, päihde- ja riippuvuushoidosta sekä sosiaalihuollon mielenterveys- ja päihdetyöstä säädetystä uudesta uudistuksesta on myös toivottavasti tulossa apua, ja tätä kautta hyvinvointialueelle on varattu jo silloin uudistuksen toteutumiseen tarkoitettu rahoitus. Ottaen huomioon kaikki edellä toteamani puolesta- ja vastaan-argumentit valiokunnan enemmistö tuli tätä kansalaisaloitetta käsitellessään lopulta siihen tulokseen, että viime aikoina toteutetut hallinnon, palvelulainsäädännön ja toiminnan muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon alalla ovat sellaisia, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ei pidä nyt perusteltuna periaatteellisesti merkittävien muutosten tekemistä Suomen huumausainepolitiikkaan, joten valiokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hylkäisi tämän kansalaisaloitteen. Tähän sisältyy myöskin vastalause vasemmistoliiton, sosiaalidemokraattien ja vihreiden toimesta. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-02-20T17:02:40,2025-02-20T17:11:15,Hyväksytty,1.1 2025_10_106,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Kiitoksia, valiokunnan puheenjohtaja Kiuru. — Edustaja Räsänen, Päivi. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä] — Ennen debatin avaamista myönnän kolme ennalta jonottaen varattua puheenvuoroa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_107,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Huumeiden käyttö ja kokeilu ovat yleistyneet Suomessa koko 2000-luvun ajan, ja samaan aikaan ovat lisääntyneet myös huumeisiin liittyvät kuolemat. Vuonna 2023 huumekuolemia oli kaikkiaan 310, ja huolestuttavaa on, että joukossa on paljon nuoria. Kansalaisaloitteessa, jota sosiaali- ja terveysvaliokunta siis ehdottaa hylättäväksi, esitetään huumeidenkäyttöhuoneita keinoksi vähentää huumehaittoja. Huumeiden myyminen, ostaminen ja hallussapito säilyisivät edelleen kiellettynä myös matkalla käyttöhuoneeseen. Ensimmäinen kysymys onkin, miten huumeita voitaisiin laillisesti käyttää, kun niitä ei saisi laillisesti huoneeseen hankkia eikä kuljettaa. Olisi ongelmallista, että laiton huumekauppa ja kuljetus pyörisivät käyttöhuoneiden ympärillä. Alueellinen kokeilu muodostaisi myös yhdenvertaisuusongelman. Teon rangaistavuus riippuisi siitä, millä hyvinvointialueella huumeita käytetään. Sveitsi on pisimpään käyttöhuoneita käyttänyt maa, mutta siellä on silti Euroopan korkeimmat huumeriippuvuuden lukemat. Norjassa käyttöhuoneet eivät ole vähentäneet huumekuolemia. Albertan provinssi Kanadassa valjasti huumeidenkäyttöhuoneet taisteluun yliannostuskuolemia vastaan. Vaikutuksia selvittänyt työryhmä havaitsi alueen rikollisuuden kasvaneen, huumekaupan aktivoituneen ja huumeiden käyttämisen muualla kuin käyttöhuoneissa lisääntyneen. Likaisia neuloja löytyi alueelta runsaasti aiempaa enemmän. Myös Kanadan Ontariossa on tuoreeltaan ryhdytty nyt sulkemaan terveysministerin päätöksellä käyttöhuoneita. Monesti niin sanottuja haittoja vähentävän huumepolitiikan mallimaana on pidetty Portugalia, jossa rangaistavuuden poistaminen jo 20 vuotta sitten, painopisteen siirtäminen hoitoonohjaukseen ja käyttöhuoneet ovat tulleet kalliiksi. Huumausaineiden käyttö on lisääntynyt, esimerkiksi kannabiksen käyttäminen on yleistä alaikäisten ja nuorten keskuudessa. Käyttöhuoneiden ympärille syntyvät ongelmat vaikeuttaisivat niiden sijoittelua. Tilojen lähiympäristössä asuvat kohtaisivat lisääntyviä häiriöitä ja turvattomuutta. Käyttöhuoneiden lähellä tapahtuva katukauppa, koska jostakin ne huumeet on ostettava, lisää huumeiden kysyntää ja siihen liittyviä ongelmia. Suomessa myrkytyskuolemista aivan valtaosa, noin 80 prosenttia, aiheutuu pitkävaikutteisen buprenorfiinin, eli Subutexin, ja muiden keskushermostoa lamaavien aineiden samanaikaisesta käytöstä, jossa vaarallinen myrkytystila saattaa kehittyä hitaasti, useiden tuntien kuluttua, henkilön jo poistuttua käyttötiloista. Opioidien ja keskushermostoa lamaavien aineiden samanaikainen sekakäyttö voi aiheuttaa kuolemaan johtavan hengityslaman matalillakin pitoisuuksilla, ja, mikä merkillistä, kuolema tapahtuu usein henkilön nukkuessa. Aamuyö on yksi tyypillisistä ajankohdista, ja siinäkään käyttöhuoneesta ei olisi apua. Monissa muissa maissa myrkytyskuolemia aiheuttavat lähinnä nopeavaikutteiset opioidit, kuten heroiini sekä synteettiset opioidit, kuten fentanyyli, jolloin hengenvaarallinen tila syntyy huomattavasti nopeammin. On huomattava myös, että vastalauseessakaan ei ehdoteta käyttöhuoneita avattaviksi alaikäisille nuorille. Silloin myöskään nämä vastalauseessa tavoitellut hyödyt eivät heihin kohdistuisi. Terveydenhuollon henkilökunnalle käyttöhuoneet muodostaisivat eettisen ristiriidan. Lääkärin ja hoitajan tehtävä on kaikissa oloissa edistää potilaan terveyttä, mutta käyttöhuoneessa jouduttaisiin tukemaan asiakkaita vahingoittamaan ja myrkyttämään itseään. Käyttöhuoneiden resurssit, etenkin pahenevan henkilöstöpulan aikana, olisivat pois muusta terveydenhuollosta, myös huumevieroituksesta ja kuntoutuksesta. Poliisi pitää tärkeänä, että huumausaineiden käyttäminen on rikos, koska se mahdollistaa sen, että voidaan selvittää vakavampia rikoksia ja esimerkiksi huumausaineiden välittämistä lapsille ja nuorille. Onnettomuustutkintakeskus julkaisi viime vuonna selvityksen nuorten tapaturmaisista huumekuolemista vuoden 2023 aikana, mikä oli todellakin tämmöinen huippuvuosi. Raportissa, sen johtopäätöksissä, ei suositella käyttöhuoneita, mutta sen sijaan korostettiin lastensuojelun kehittämistä. Hallitushan valmistelee parhaillaan lastensuojelun kokonaisuudistusta, ja on tärkeää, että raportin suositukset otetaan siinä yhteydessä huomioon. Varhainen puuttuminen huumeriippuvuuteen on ensiarvoisen tärkeää. Huumeiden käytön tai hallussapidon rangaistavuus ei ole este, eikä saa olla este, hoitoon hakeutumiselle, sillä terveydenhoitohenkilökunnalla on vaitiolovelvollisuus ja myös poliisi ohjaa huumeidenkäyttäjiä hoitoon. Ensikertalaista huumausaineiden käyttäjää ei sakoteta, ja alle 18-vuotiaiden kohdalla järjestetään puhuttelutilaisuus, jossa nuorelle tuodaan esille selkeä rikosoikeudellinen moite teosta, mutta tarjotaan mahdollisuus sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteille ja tuelle päihteettömyyteen. Poliisin ja terveydenhuollon yhteistyö onkin aivan avainasemassa hoitoonohjauksessa. Käyttöhuoneiden tarjoama niin sanottu turvallisempi huumeidenkäyttö ei auta irrottautumaan aineista vaan ennemmin vahvistaa riippuvuutta. Sen sijaan päihdesairauksista kärsiville tulee kehittää matalan kynnyksen palveluja, joissa on mahdollisuus terveysneuvontaan, hoitoonohjaukseen, myös tuettuun asumiseen ja työllistymiseen. Tarvitaan myös helpompaa pääsyä huumevieroitukseen ja kuntoutukseen. Arvoisa puhemies! Päihteiden käyttäjille on annettava aito mahdollisuus toipua, ja heitä on tuettava aineista irtautumisessa, ei käytön jatkamisessa henkilön oman hyvinvoinnin ja lähiyhteisön turvallisuuden kustannuksella.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-02-20T17:11:28,2025-02-20T17:18:37,Tarkistettu,1.1 2025_10_108,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Garedew, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_10_109,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunnalle annetussa kansalaisaloitteessa ehdotettiin huumeidenkäyttöhuonekokeilun sallimista Suomessa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta päätti hylätä ehdotuksen. Olen valiokunnan kanssa täysin samaa mieltä: Suomessa ei tule sallia minkäänlaisia piikityshuoneita. Mitä huumeisiin tulee, ainoa oikea ratkaisu on täydellinen nollatoleranssi. Huumeet aiheuttavat vakavaa riippuvuutta, jopa ensimmäisestä kokeilukerrasta alkaen, voivat tappaa ja tuottavat monenlaista kärsimystä, niin käyttäjälle itselleen kuin heidän läheisilleenkin. Huumepolitiikan tulee aina perustua käytön ehkäisyyn ja matalan kynnyksen palveluiden saavutettavuuden parantamiseen eli siihen, että ihmiset eivät edes aloita huumeiden käyttöä, ja jos aloittavat, heille tarjotaan riittävä tuki lopettaa se ja saada elämänsä takaisin. Laillisten käyttötilojen tarjoaminen laittomien aineiden piikityspaikaksi ei auta yhtään ketään. Se on pelkkää käytön mahdollistamista. Myös niissä maissa, joissa käyttöhuoneet on jo sallittu, huumeiden käyttö on lisääntynyt. Aloitteen kannattajilla on tapana perustella käyttötiloja joidenkin muiden maiden kokemuksilla. Ne eivät kuitenkaan päde Suomeen. Käyttöhuoneet eivät ehkäisisi huumekuolemia Suomessa, koska muissa maissa kuolemia on aiheuttanut lähinnä heroiinin yliannostus. Mietinnössäkin kerrotaan Suomessa yliannostuskuolemien johtuvan pitkäaikaisvaikutteisten ja keskushermostoa lamaavien huumausaineiden sekakäytöstä, jossa kuolema tapahtuu vasta useita tunteja käyttämisen jälkeen eli ei siis siellä piikityshuoneessa vaan vasta kauan sieltä lähtemisen jälkeen. Puhtaita pistosvälineitä ja keskustelukontakteja on jo tarjolla terveystarjontapisteissä, näissä neuvontapisteissä. Niidenkään takia huumehuoneita ei Suomeen tarvita. Kuten mietinnössä nostetaan esille, käyttöhuoneen perustaminen ei myöskään tuo alueelle yhtään vieroitushoitopaikkaa enempää. Päinvastoin, ne sitoisivat henkilökuntaa ja resursseja, joita voitaisiin käyttää todelliseen päihteiden käyttäjien auttamiseen, ja sitä me haluamme tehdä. Mitä nämä huumehuoneet sen sijaan toisivat? Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan teettämän selvityksen mukaan ainakin huumekaupan lisääntymistä, huumeidenkäyttäjien kerääntymistä alueelle, meteliä, roskaamista, järjestyshäiriöitä ja omaisuusrikoksia. Näitäkö aloitteen kannattajat siis haluavat lisää? Samoin huumehuoneiden salliminen olisi selvä signaali huumeiden hyväksyttävyyden suuntaan, harppaus kohti liberaalimpaa huumausainepolitiikkaa. Yhteiskunnan viestin on oltava päivänselvä: turvallista huumeiden käyttöpaikkaa ei ole, älä käytä huumeita. Arvoisa puhemies! Rajalliset resurssit tulee suunnata hallitusohjelman mukaisiin toimiin, jotta edes ne, jotka itse haluavat irti huumeista, saisivat siihen apua. Eli turvataan asiakkaiden tarpeita vastaavat erilaiset vaihtoehdot päihdehoitomalleihin. Lisätään esimerkiksi raittiuteen tähtäävän lääkkeettömän toipumisorientoituneen mallin käyttöä, kehitetään raskaana olevien päihteidenkäyttäjien hoitoa, luodaan päihdehoidon kansalliset laatukriteerit sekä pyritään ehkäisemään nuorten huumekuolemia. Niihin liittyvä hallituksen ohjelma onkin juuri käynnistynyt, ja siihen on varattu 10,9 miljoonaa euroa vuosille 2025—2027. Nämä hallituksen linjaamat keinot ovat vaikuttavaa ja kannatettavaa päihdepolitiikkaa, ei huumehuoneiden rakentelu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-02-20T17:18:42,2025-02-20T17:23:38,Hyväksytty,1.1 2025_10_110,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä. — Edustaja Hyrkön puheenvuoron jälkeen avaamme debatin. Vastauspuheenvuoroja voi jo pyytää, kuten monet ovat hoksanneetkin. — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_111,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Jalkauduin pari vuotta sitten A-klinikkasäätiön vapaaehtoisten kanssa kaduille jakamaan aamupalaa ja tapaamaan ihmisiä, jotka liian usein jäävät vaille huomiota ja huolenpitoa. Kolmioleivät ja kahvit kelpasivat, samoin juttuseura. Vihreästä yleisestä vessasta ei löytynyt ketään, jälkiä kävijöistä senkin edestä. Julkiset vessat ovat jo nyt käytännössä huumeidenkäyttöhuoneita. Erona valvottuihin käyttötiloihin, joita monissa Euroopankin maissa on perustettu, ne eivät ole puhtaita tai valvottuja eikä niistä saa ohjausta sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin. Arvoisa puhemies! Huumeiden käyttö on lisääntynyt Suomessa koko 2000-luvun ajan. Tilastokeskuksen mukaan huumekuolemia oli vuonna 2023 enemmän kuin kertaakaan mittaushistorian aikana eli vuodesta 2006 lähtien. Vuonna 2023 käyrä kääntyi entistä jyrkempään nousuun ja nuorten huumekuolemat lähes kaksinkertaistuivat. Tämän pitäisi olla kansallinen hätätila. On selvää, että nykyinen päihdepolitiikka ei kykene ratkaisemaan ongelmaa, uusia keinoja tarvitaan. Valvotut käyttötilat olisivat yksi keino vähentää huumekuolemia ja tavoittaa riippuvuussairauden takia yhteiskunnan laidalle joutuneita. Ne eivät siis suinkaan ole mikään hopealuoti kaikkiin päihteisiin liittyviin ongelmiin mutta sitäkin enemmän täsmätyökalu, jolla voidaan pelastaa ihmishenkiä. Arvoisa puhemies! Valvotuista käyttötiloista liikkuu paljon vääriä käsityksiä, joten käydään hiukan läpi, mistä niissä on kyse. Kyseessä on tila, jossa huumeita ongelmallisesti käyttävät ihmiset voivat käyttää huumausaineita terveydenhuollon ammattihenkilön valvonnassa hygieenisesti sekä turvallisemmin kuin esimerkiksi kadulla. Valvottu käyttötila on eräänlainen turvallinen ja monipuolinen terveysneuvontapiste. Tutkimustiedon perusteella on näyttöä siitä, että käyttöhuoneet tavoittavat sellaisia syrjäytyneitä ja vaikeasti tavoitettavia henkilöitä, jotka pistävät huumeita kaduilla ja muissa julkisissa tiloissa. Käyttöhuoneet vähentäisivät veriteitse tarttuvia tauteja ja yliannostuskuolemia. Lisäksi ne voivat vähentää huumeiden julkista käyttöä ja näin parantaa ympäristön viihtyvyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Valvottuja huumeidenkäyttöhuoneita on toiminnassa useissa Euroopan maissa, ja Helsingin kaupunki on esittänyt jo vuonna 2018 sosiaali- ja terveysministeriölle tällaisen erillislain säätämistä, jotta kaupungissa olisi mahdollista kokeilla valvottua pistotilaa. Valvotut käyttöhuoneet eivät ratkaise kaikkia päihdepolitiikan ongelmia, mutta ne olisivat tärkeä työkalu huumekuolemien vähentämiseen, huumeiden käyttäjien terveyden edistämiseen sekä ympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden parantamiseen. Arvoisa puhemies! Jätin kesäkuussa 2023 hallitukselle kirjallisen kysymyksen huumekuolemien ehkäisystä ja valvotuista käyttöhuoneista. Ministeri totesi tuolloin vastauksessaan, että hallitusohjelmassa ei ole näistä käyttötiloista linjattu. Kansalaisaloite on työkalu, jolla kansalaiset voivat nostaa politiikan agendalle tärkeinä pitämiään asioita, ja haluankin kiittää tämän kansalaisaloitteen tekijöitä ja tukijoita, että olette puskeneet työpöydällemme tämän mahdollisuuden osoittaa inhimillisyyttä ja empatiaa kovia kokeneita kanssaihmisiämme kohtaan. Kansalaisaloite työkaluna vesittyy, jos sitä yritetään pakottaa hallitusohjelman ikeeseen. Koko työkalun pointti on tuoda esiin ratkaisuja, joita hallitus ei omin päin ole keksinyt tai päättänyt edistää. Hallitusohjelman ei pidä myöskään antaa sanella, mitä me eduskuntana, me kansanedustajat, hallitusohjelman ulkopuolisista ehdotuksista päätämme. Arvoisa puhemies! Hallitus on ilmoittanut käynnistävänsä ohjelman nuorten huumekuolemien ehkäisemiseksi. Toivon tietenkin tälle ohjelmalle suurta menestystä, mutta pelkään pahoin, että se ei riitä. On nimittäin täysin kestämätöntä, että hallitus yhdellä kädellä laastaroi tätä vuotavaa avohaavaa ja toisella kädellä repii sitä auki. Leikkaukset esimerkiksi ehkäisevää, etsivää ja jalkautuvaa päihdetyötä tekeviltä järjestöiltä sekä nuorisotyöstä ovat omiaan pahentamaan tilannetta. Köyhyyttä ja osattomuutta syventävä politiikka voi pahimmillaan ruokkia ongelmaa entisestään. Päihderiippuvuus on sairaus, ja sitä on hoidettava sellaisena. Jos todella haluamme ratkaista nuorten päihdeongelman ja katkaista huumekuolemien kasvun, meidän on tehtävä lääketieteeseen, päihdetyön ammattilaisten kokemukseen ja asiantuntijatietoon perustuvaa politiikkaa. Se tarkoittaa näiden valvottujen käyttötilojen lisäksi esimerkiksi päihde- ja mielenterveystyön tiiviimpää yhteyttä, korvaushoitojen saatavuuden parantamista, nuorten palveluiden vahvistamista ja myös anonyymin asioinnin mahdollistamista sekä johdonmukaista työtä ylisukupolvisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Häpeä huumeriippuvuuden ympäriltä on purettava ja toisaalta lisättävä ymmärrystä päihteiden haitoista. Selvää on myös, että hoitoonpääsyä ja avun hakemista on helpotettava. Ei voi olla niin, että huumeita saa helpommin kuin terapiaa. Tarvitaan myös lupaus siitä, että apua hakiessa ei joudu rikostutkintaan. Huumeiden käytön rangaistavuudesta luopuminen toki ratkaisisi tämän ongelman. Arvoisa puhemies! Lopuksi totean vielä yhden asian. Olen nimittäin lopen kyllästynyt siihen, että huumepolitiikan uudistamista vaativia poliitikkoja leimataan huumemyönteisiksi. Nyt haloo, nuorten huumekuolemien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina. Nykymenossa roikkuminen se vasta huumemyönteistä onkin. Esimerkiksi huumeiden käytön rangaistavuuden poistamisella tai käyttöhuoneilla ei tietenkään tähdätä huumeiden käytön helpottamiseen vaan nimenomaan huumeista irtautumiseen, parempaan hoitoon, hengissä pysymiseen. Kyse on huumeriippuvuudesta kärsivien ihmisarvosta ja oikeudesta elää. Moraalipaniikki ei auta yhtäkään huumekoukkuun joutunutta nuorta tai kadulle kuolevaa päihderiippuvaista. Rangaistuskeskeisestä huumepolitiikasta on siirryttävä ratkaisukeskeiseen huumepolitiikkaan. Me emme voi tässä asiakohdassa korjata kaikkia päihdepolitiikan ongelmia, mutta yhden asian me voimme huomisessa äänestyksessä tehdä, ja vetoan teihin, kollegat: annetaan Helsingille ja hyvinvointialueille mahdollisuus pilotoida valvottuja käyttötiloja ja siten pelastaa ihmishenkiä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-02-20T17:23:43,2025-02-20T17:30:26,Tarkistettu,1.1 2025_10_112,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Sitten siirrymme minuutin mittaisiin vastauspuheenvuoroihin. — Edustaja Vestman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_10_113,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Huumeidenkäyttötiloissahan on siis juridisesti kyse siitä, että huumeidenkäyttäjien sallittaisiin tehdä tietyssä tilassa muutoin rikolliseksi säädettyjä tekoja eli hallussapitää ja käyttää huumeita. En epäile käyttöhuoneita kannattavien hyvää tarkoitusta. Tämä keino on kuitenkin nurinkurinen: sallia yksilön ja yhteisön terveyttä ja turvallisuutta vakavasti vaarantava toiminta tämän vaaran torjumiseksi. Huumeiden turvallista käyttöä ei olekaan, se on aina vaarallista. Se kytkeytyy aina kansainväliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen, jonka hallussa huumekauppa on. Käyttöhuoneiden salliminen olisi periaatteellisesti ongelmallista, koska Suomen huumausainepolitiikan suuri tavoite on — ja sen tulee olla jatkossakin — vähentää, ei sallia, huumeiden käyttöä. Toiseksi, kuten kuulimme, käytännössä käyttöhuoneet eivät vähentäisi huumekuolemia Suomen huumekäyttäjien käyttäjäprofiilin vuoksi. Myös kansainväliset esimerkit puhuvat tätä argumenttia vastaan. [Puhemies koputtaa] Kanadassa käyttöhuoneiden tultua sallituiksi huumekuolemien määrä on [Puhemies koputtaa] moninkertaistunut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2025-02-20T17:30:33,2025-02-20T17:31:48,Hyväksytty,1.1 2025_10_114,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_115,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valvotut käyttötilat eivät helpota tai poista huumeongelmaa, ne normalisoivat laitonta toimintaa veronmaksajien kustannuksella. Sen sijaan, että rakennamme tiloja huumeiden käyttöä varten, meidän tulisi panostaa ennaltaehkäisyyn sekä tarjota parempia mahdollisuuksia hoitoon. Jokainen käyttöhuoneisiin käytetty euro voitaisiin käyttää päihdekuntoutukseen sekä ennaltaehkäisyyn. Tiedostamme katukäytön ongelmat ja riskit, mutta ratkaisu ei voi olla huumeiden käytön helpottaminen. Sen sijaan meidän on vahvistettava hoitoonohjausta, meidän on kuunneltava poliiseja, jotka vastustavat käyttöhuoneita ratkaisuna, ja vahvistettava nimenomaan ennaltaehkäiseviä toimia. Meidän tulee yhteiskuntana nimenomaan kertoa lapsille ja nuorille, että huumeet eivät koskaan ole vaihtoehto. Huumeiden käytön ei tule olla yhteiskunnan tukemaa, sen tulee olla ongelma, mihin puututaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-02-20T17:31:48,2025-02-20T17:33:00,Hyväksytty,1.1 2025_10_116,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Gebhard, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_117,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Elisa,Gebhard,Kansanedustaja,SD,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Todella liian moni Suomessa kuolee huumeisiin, ja meidän velvollisuutemme olisi tiedostaa, että politiikalla on aivan suoria vaikutuksia siihen, kuinka monta elämää menetetään huumeille. Kysymys ei ole mistään sellaisesta ilmiöistä, mitä emme voisi hallita. Olen hieman ihmeissäni, että täällä ehdotetaan sinänsä hyviä muita keinoja huumekuolemien vähentämiseksi tilanteessa, jossa hallituksella ei kerta kaikkiaan taida riittää rahaa tällaisiin toimenpiteisiin. Miten käyttäjien hoidon saatavuutta parannetaan, jos sote-palvelut ja auttavat järjestöt leikataan henkihieveriin? Arvoisa puhemies! Kyse on oikeista ihmisistä, joilla on perheet, ja käyttötilat ovat yksi keino tarjota ihmisarvoinen kohtelu näille ihmisille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Elisa Gebhard,1488,2025-02-20T17:33:00,2025-02-20T17:33:58,Hyväksytty,1.1 2025_10_118,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_119,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten edustaja Vestman omassa puheenvuorossaan hyvin analyyttisesti käsitteli tätä asiaa, olen samaa mieltä hänen kanssaan. Kyllähän se on niin, että jos tällainen huumeidenkäyttöhuone tuodaan johonkin kaupunkiin, se avaa ikävä kyllä sen vaihtoehdon, että nämä ammatikseen huumeita jakavat organisaatiot, keitä he sitten ovatkaan, käyttävät tätä syntynyttä markkina-aukkoa varmasti hyväkseen. Se on aivan sama asia, että jos joku tällainen systeemi sallitaan, niin aina löytyy sen uuden markkinointikanavan käyttäjä tavalla tai toisella. Tämä ongelmahan ei kerralla ratkea, mutta tämän takia meidän on pidettävä yhteiskunnassa huoli siitä, että jokaisessa perheessä lapsia kasvatetaan ja heille kerrotaan, mikä tämä asia oikeasti on, ja kouluissa tästä kerrotaan avoimesti ja tehdään sitkeästi sitä työtä. Emme varmaan selkävoittoa koskaan tästä huumausainehommasta tulee saamaan, historia sen osoittaa, mutta kyllä meillä pitää linjan olla selvä tässä yhteiskunnassa, että tällaista menettelyä, että avataan uusi markkina huumeille, ei tule sallia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-02-20T17:33:58,2025-02-20T17:35:05,Hyväksytty,1.1 2025_10_120,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_121,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Käyttötilojen tarkoituksena on tavoittaa etenkin vakavasti syrjäytyneitä suonensisäisiä huumeita käyttäviä ihmisiä ja ohjata heitä muiden sosiaali‑ ja terveyspalveluiden sekä päihdepalveluiden piiriin. Täällä on nostettu esille, että tämä ei olisi tutkimuksen mukaan kannatettavaa, mutta näinhän ei ole. Käyttötilojen hyödyistä on kertynyt merkittävää kansainvälistä näyttöä muun muassa tartuntatautien, pistoinfektioiden ja yliannostusten ehkäisyssä. Itse luotan suomalaisiin asiantuntijoihin, ja niistä yksi esimerkki on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, jonka selvitysraportin mukaan käyttötilat tavoittavat syrjäytyneimpiä pistämällä huumeita käyttäviä, kannustavat turvalliseen pistämisympäristöön, parantavat mahdollisuutta päästä perusterveydenhuoltoon ja päihdehoitoon sekä vähentävät yliannostusten esiintymistiheyttä. Jotenkin toivon, että tässä keskustelussa myös pysyisivät faktat. Me kuultiin sosiaali‑ ja terveysvaliokunnassa liuta asiantuntijoita. Merkittävä osa, suurin osa juuri niistä sosiaali‑ ja terveyspalveluihin liittyvistä asiantuntijoista [Puhemies koputtaa] kannatti käyttöhuonetta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-02-20T17:35:05,2025-02-20T17:36:20,Hyväksytty,1.1 2025_10_122,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jokelainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_123,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jessi,Jokelainen,Kansanedustaja,VAS,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tässäkin salissa äsken peräänkuulutettiin nollatoleranssia huumeiden käytön osalta Suomeen. Minulla on teille kaikille hyviä uutisia: meillä on nollatoleranssi... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu] [Puhemies Jussi Halla-aho: Odotatteko hetken, että saadaan mikrofoni takaisin. [Hannu Hoskonen: Anteeksi! Puhemies, vahingossa painoin! Ei ollut tarkoitus häiritä puheenvuoroa!] — Yrittäkää pitää sormet erossa näppäimistä silloin, kun ei ole tarkoitus käyttää niitä. [Naurua] — Olkaa hyvä.] Kiitos, puhemies! — Kuten piti siis sanomani, nollatoleranssia on täällä vaadittu, ja hyviä uutisia: meillä on tämä nollatoleranssi Suomessa olemassa. Kaikesta voimme päätellä, että tämä nollatoleranssi ei toimi kovin tehokkaasti, jos meillä ovat tälläkin hetkellä huumekuolemat kasvussa, päihdeongelmaisten määrä kasvussa. Minun nähdäkseni me ollaan jo päästy yli semmoisesta tietynlaisesta moraalipaniikin ajasta. Me ei voida suhtautua sairaisiin ihmisiin sillä tavalla, että me halutaan vain siivota heidät pois näkyvistä. Käyttöhuone ei tarkoita sitä, että me hyväksyttäisiin huumeiden käyttö. Minä haluan auttaa sairaita ihmisiä. Ja faktuaalisesti meillähän tällä hetkellä on käyttöhuoneita Suomessa. Ne ovat tuolla porttikongeissa ja puistoissa ja julkisissa wc-tiloissa meidän kaikkien naapurustoissa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ja niin on jatkossakin!] — Kyllä. Huomauttaisin vielä tähän loppuun, että kaikista pahin porttihuume Suomessakin on alkoholi, jonka verotusta hallitus on justiinsa itse alentanut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Jessi Jokelainen,911824,2025-02-20T17:36:46,2025-02-20T17:37:56,Hyväksytty,1.1 2025_10_124,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Edustaja Päivi Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_125,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Hyrkön puheessaan esiin nostama luopuminen huumeiden käytön rangaistavuudesta olisi lahja huumekauppiaille ja järjestäytyneelle rikollisuudelle. Valiokunnassa poliisi lausunnossa sanoi aivan selkeästi, että poliisi pitää tärkeänä, että huumausaineiden käyttäminen on rikos, koska se nimenomaan mahdollistaa selvittää vakavampia rikoksia ja esimerkiksi huumausaineiden välittämistä lapsille ja nuorille. Itselleni koko tässä huumausaineiden käyttölaissa, tai esityksessä, suuri kysymys on se, millä tavoin eettisesti toimiva terveydenhuollon työntekijä voisi sivusta katsoa ja jopa ohjata ihmistä tosiasiallisesti vahingoittamaan ja myrkyttämään itseään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-02-20T17:37:56,2025-02-20T17:39:01,Hyväksytty,1.1 2025_10_126,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_127,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää kansalaisaloitteesta siinä mielessä, että se nostaa tämän tärkeän ongelman esille, meidän huumeongelmat — ja erityisesti huumekuolemat, jotka ovat viime vuosina kasvaneet. Huumekuolemat ja nämä käyttöhuoneet eivät kuitenkaan ole kytköksissä toisiinsa, koska Suomessa huumekuolemat tapahtuvat jossain aivan muualla kuin siellä valvotussa tilassa. Käyttöhuoneisiin liittyy monia eri ongelmia. Siihen liittyvät nämä juridiset asiat. Miten sinne voi mennä, kantaa huumetta — mikä on kiellettyä muualla — käyttöhuoneeseen, ja kuka uskoo, että nämä vakavasti huumeongelmaiset lähtevät erikseen menemään sinne käyttöhuoneeseen? Tässä on monenlaista eri ongelmaa. Meidän pitää parantaa hoitoonpääsyä, matalan kynnyksen palveluja, ja niihin meillä on myös hallitusohjelmassa hyviä kirjauksia, ja nyt myöskin huumekuolemien ehkäisyohjelmaan on yli 10 miljoonaa satsattu rahaa. [Puhemies koputtaa] Meidän pitää auttaa matalan kynnyksen palveluilla näitä ihmisiä, [Puhemies koputtaa] jotka tarvitsevat apua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2025-02-20T17:39:01,2025-02-20T17:40:18,Hyväksytty,1.1 2025_10_128,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nieminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_129,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan en voisi enempää valiokunnan kanssa samaa mieltä olla siitä, että näitä huumeidenkäyttötiloja ei oteta käyttöön ja että tämä kansalaisaloite tullaan hylkäämään. Sen sijaan tulee panostaa vahvemmin ehkäisevään työhön, hoitopalveluun ja päihdekuntoutukseen, jotta huumeongelmaan voidaan puuttua tehokkaasti ja vastuullisesti, eikä laittaa lisää rahaa sellaiseen huoneiden verkostoon, jota ei pystytä tähän maahan sellaisella laajuudella järjestämään. Suomen huumausainepolitiikan tulee olla johdonmukaista, vastuullista ja pitkäjänteistä. Meidän ei tule tehdä päätöksiä, jotka epäsuorasti tukevat järjestäytynyttä rikollisuutta tai mahdollistavat päihdeongelman jatkumisen yhteiskunnassamme vieläpä veronmaksajien kustannuksella. Poliisina näen erittäin monta haasteellista ja vaikeaa juridista ongelmaa, mitä tässä on tullut, ja se on todellakin aidosti sitä, että miten voimme estää sen laillisen käytön laittomalla aineella.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-02-20T17:40:18,2025-02-20T17:41:30,Hyväksytty,1.1 2025_10_130,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_131,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Otan kantaa siihen kysymykseen, jonka edustaja Vestman tuossa nosti, ja siteeraan suoraan tiivistelmää selvityksestä, joka valmistui kaksi vuotta sitten. ”Syksyllä 2022 perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén antoi virkamiestoimeksiannon valmistella selvitys siitä, minkälaisia lainsäädäntömuutoksia tarvittaisiin huumausaineiden käyttöhuoneiden kokeilemiseksi Suomessa. Selvityksen perusteella käyttöhuonekokeilun mahdollistaminen vaatisi ainakin seuraavia muutoksia lainsäädäntöön: 1) poikkeuksen säätämistä tietyin ehdoin huumausaineiden käytön ja hallussapidon kiellolle joko huumausainelaissa tai kakkoskohdassa mainituissa käyttöhuonelaeissa, 2) käyttöhuonetoiminnan sisällöstä säätämistä erillislailla, josta tässä esityksessä käytetään työnimeä käyttöhuonelaki.” Lähtökohta oli silloin se, että tiedostettiin tämä ongelma, jonka edustaja Vestman otti esille. En ota tässä nyt kantaa siihen, suosittelisinko taikka enkö suosittelisi itse käyttöhuoneita, mutta tämä juridiikka piti ensin selvittää, ja se on selvitetty, ja sen takia nyt voisi edetä tässä asiassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-02-20T17:41:30,2025-02-20T17:42:43,Hyväksytty,1.1 2025_10_132,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_133,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Nuorten huumekuolemat tosiaan kaksinkertaistuivat vuonna 23, ja kun tämän salin keskustelua kuuntelee, niin tuntuu, että tähän alarmistiseen tilaan ei olla oikein herätty. Nyt tarvitaan apua huumeidenkäyttäjille, ei tarvita näitä mahdollisia esteitä tai moraalipuhetta. Käyttöhuoneet eivät ole kannustin alkaa huumeiden käyttöön, vaan ne auttavat jo riippuvaisia saamaan apua. Ne voisivat ehkäistä myös itsemurha- ja myrkytyskuolemia. Tarvitsemme niiden lisäksi myös opioidikorvaushoitoja, muun päihdehuollon saatavuutta ja laadun vahvistumista, tarvitaan lisää etsivää, jalkautuvaa, nuorisotyötä ja päihdetyötä ja mielenterveystyötä, tarvitaan tuettuja asumispalveluita ja kuntoutuspalveluita, tukea päästä irti rikollisesta elämästä. Käyttöhuoneet ovat siis vain osa tätä ratkaisua, mutta nyt pitää auttaa ja toimia, nyt ei ole aika vain jutella. Muu on meille häpeäksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-02-20T17:42:43,2025-02-20T17:43:55,Hyväksytty,1.1 2025_10_134,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_135,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta tässä on kyse siitä, että myös huumeidenkäyttäjille kuuluu ihmisarvoinen elämä, ja ihmisarvoinen elämä kuuluu myös heille, jotka eivät välttämättä koskaan elämässään pääse huumeista irti. Se on tosiasia. Käyttöhuoneissa on kyse siitä, että näille ihmisille pystytään myös matalalla kynnyksellä tarjoamaan terveysneuvontaa ja muuta, esimerkiksi sosiaalipalveluita, ja ehkä pääsemään elämän syrjästä kiinni. Kun tätä keskustelua kuuntelee, niin surullisella tavalla tässä taas ovat vastakkain moralisointi ja tutkittu tieto. Helsingin kaupunki teki lakialoitteen hallitukselle jo vuonna 2019 laajan virkamiesselvityksen pohjalta, että kokeilut tehtäisiin, ja tein itse silloin 2021 myös kirjallisen kysymyksen. Eli on vuosikausia edistetty tätä, että tämä kokeilu mahdollistettaisiin. [Puhemies koputtaa] Tässä on siis kyse kokeilusta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-02-20T17:43:55,2025-02-20T17:45:08,Hyväksytty,1.1 2025_10_136,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_137,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Suomen huumausainepolitiikka on pitkään perustunut käytön ja hallussapidon kieltämiseen, ja näin sen tulee jatkossakin olla. Rajat ovat rakkautta ja toisistamme välittämistä. Arvoisa puhemies! Ratkaisu ei ole sallia huumeiden käyttöä valvotuissa tiloissa vaan panostaa ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja päihderiippuvuudesta kärsivien auttamiseen. Huumeet on pysäytettävä jo maamme rajoilla. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-20T17:45:08,2025-02-20T17:45:50,Hyväksytty,1.1 2025_10_138,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ronkainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_139,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Varmaan kaikki tässä salissa ovat samaa mieltä siitä, että jokainen huumekuolema on liikaa. Keinoista ei olla ilmeisesti ihan samaa mieltä. Minun mielestäni sosiaali- ja terveysvaliokunta on päätynyt täysin oikeaan ratkaisuun esittää aloitteen hylkäämistä. Suomessa kuitenkin huumeet ovat laittomia, ja jos näitä käyttöhuoneita avataan, niin kyllä me annetaan siinä signaali, että huumeiden käyttö ja hallussapito ei enää olekaan täysin tuomittavaa. Tässä esimerkiksi edustaja Hoskonen kertoi tästä, että siitä tulisi ihan varmasti otollinen paikka myyjille. Ihan selkeästi näin tulisi käymään, samoin muutakin rikollisuutta lisääntyisi sinne ympärille, niin kuin tässä edustaja Garedew sanoi. Sitten täytyy muistaa, että laiton velan perintä on yksi sellainen iljettävä tapa, ja nämä ovat [Puhemies koputtaa] yleensä taloudellisissa vaikeuksissa, joten me varmasti avattaisiin myynti, rahan lainaus ja luoton perintä sinne samalla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-02-20T17:45:50,2025-02-20T17:46:56,Hyväksytty,1.1 2025_10_140,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_141,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käyty paljon keskustelua, itse olen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsitellyt tätä asiaa hyvin pitkän kaavan mukaan. Ensin täytyy kommentoida tähän pohjaan, joka valiokunnan pohjaksi hyväksyttiin, että tämähän ei ole valiokuntaneuvosten kirjoittama, valiokunnan tekemä pohja, tämähän on käytännössä kokoomuksen ryhmäkanslian leikkaa-liimaa-pohja, jota me täällä tänään käsittelemme. No, sitten jos me mennään itse tähän asiaan, niin tämähän koskee todella haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. Kun me kuultiin asiantuntijoita, niin valtaosa asiantuntijoista kannatti sitä, että me tarvitaan keinoja, joilla me tavoitetaan nämä ihmiset ja saadaan heidät hoitoon. Tässä pidän ikävänä, että täällä puhutaan huumehuoneista ja piikityshuoneista, pitäisi ennemmin puhua vakavasti huumeita käyttävien terveysasemasta tai jostain vastaavasta, jolla tavalla ihmiset kootaan sinne ja he saavat apua ja he pääsevät tänne kohti hoitopolkua. Täällä, edustaja Räsänen, toitte, että poliisi vastustaa tätä vahvasti. Katsoin nämä kaikki poliisin lausunnot. Helsingin poliisilaitos esimerkiksi ei suoraan vastusta [Puhemies koputtaa] kokeilulainsäädännön selvittämistä. Tässähän nämä olkiukot, [Puhemies koputtaa] mitä täällä hallitus on tuonut esiin... Mehän nimenomaan tässä esitämme, [Puhemies koputtaa] että lainsäädännöllä selvitetään nämä ongelmakohdat [Puhemies: Kiitoksia!] ja etsitään ratkaisuja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2025-02-20T17:46:56,2025-02-20T17:48:27,Hyväksytty,1.1 2025_10_142,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Edustaja Nurminen, nyt aika on käytetty. — Edustaja Meriluoto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_143,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Laura,Meriluoto,Kansanedustaja,VAS,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Huumeriippuvuus on aina iso tragedia niin sille huumeidenkäyttäjälle kuin hänen läheisilleenkin. Meidän päihdepalvelut eivät tällä hetkellä kerta kaikkiaan riitä heitä auttamaan, ja siitä kertoo muun muassa täälläkin nyt monesti mainittu huumekuolemien kasvu. On selvää, että me tarvitaan uudenlaisia tapoja tukea ja auttaa huumeidenkäyttäjiä sekä ennaltaehkäistä huumekuolemia. Kun nyt hallitus vielä lisää ihmisten ahdinkoa muun muassa leikkaamalla sote-palveluista, lisäämällä köyhyyttä, ajamalla ihmisiä kodeistaan kadulle, leikkaamalla sote-järjestöiltä, niin eivät meillä päihdeongelmat tästä ainakaan tule vähenemään. Ja kuten tässä on monesti kuultu, niin tutkimustieto ja THL:n selvitysraportti myös ovat antaneet viitteitä siitä, että muissa maissa nämä käyttöhuoneet ovat olleet yksi ratkaisu auttaa niitä kaikkein syrjäytyneimpiä huumeittenkäyttäjiä, jotka pistävät itseensä huumeita. Kysyn vain, että eikö tämä käyttötilakokeilu nyt olisi yksi tapa etsiä niitä ratkaisuja tähän suomalaiseen huumeongelmaan. Jotainhan tässä on pakko kokeilla tehdä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Laura Meriluoto,1523,2025-02-20T17:48:27,2025-02-20T17:49:38,Hyväksytty,1.1 2025_10_144,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_145,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! En kannata huumeidenkäyttöhuoneita. En kannata huumeidenkäyttöhuoneita, ja siihen on ihan hyvät perusteet. Ei ole oikein, että laittomasta asiasta tehdään yhtäkkiä laillista. Siinähän kävisi just sillä tavalla. Ongelmat pitää hoitaa muulla tavalla. Ja jos miettii näitä ihmisiä, jotka ovat menneet koukkuun huumeiden kanssa, niin se saattaa olla se ensimmäinen kannabiskokeilu, jossa niihin jäädään kiinni, niihin jäädään koukkuun. Ei se ole hyvä asia. Ihmettelen, miten monet puolueet täällä kuitenkin kannattavat näitä huumehuoneita. Minun mielestäni se ei ole hyvä asia. Se on todella ongelma, jos niitä ruvetaan tekemään. Ja jos miettii jo kustannuksiakin, niin nehän tulevat hyvinvointialueiden maksettavaksi. Jo tässä tilanteessa terveydenhuollossa tarvitaan paljon rahaa johonkin muuhunkin, niin että ei voida tämmöisiä asioita järjestää, että ihmisille koituu tämmöisistä kustannuksia sen takia, että tehdään laittomasta laillista. Sitä rahaa tarvitaan ehdottomasti kaikenlaiseen muuhun. [Puhemies koputtaa] On selvä asia, että tämä todella ei ole hyvä asia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-02-20T17:49:38,2025-02-20T17:50:54,Hyväksytty,1.1 2025_10_146,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Marttila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_147,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Toivon, että pysähtyisimme vakavasti sen äärelle, että vuonna 23 joka neljäs 15—24-vuotiaana kuollut menehtyi huumeisiin ja tässä ikäryhmässä kuolleiden määrä kasvoi eniten. Tilastojen mukaan huumeisiin kuolee Suomessa enemmän kuin liikenneonnettomuuksissa. Suomessahan tehdään kunnianhimoista politiikkaa liikenneturvallisuuden parantamiseksi, ja samaa kunnianhimoa todella soisi näkyvän myös huumekuolemien vähentämisessä. Kyse näissä käyttöhuoneissa ei ole käytön helpottamisesta vaan juurikin hoitoon ohjaamisen ja pääsyn helpottamisesta. On aivan selvää, että taustalla on monimutkainen vyyhti köyhyyttä ja syrjäytymistä ja mielenterveysongelmia, ja on yhtä selvää, että nykyiset strategiat ja toimet eivät ole riittäviä. Mikään keino ei tietenkään yksin riitä, ja todella toivon, että myös käyttöhuoneet voisivat olla keinovalikoimassa. Meillä tulisi olla nollatoleranssi huumekuolemille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-02-20T17:50:54,2025-02-20T17:52:01,Hyväksytty,1.1 2025_10_148,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Väyrynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_149,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tämä aloite oli erittäin hyvin laadittu, sillä oli erittäin hyvä tarkoitus, ja minun mielestäni se oli vielä todella hyvin esiteltykin julkisessa kuulemisessa. Minä itse olin oikeastaan melkein valmistaviin keskusteluihin asti aika lailla epävarma, mitä tulen äänestämään tämän suhteen. Meidän täytyisi miettiä, mitä me tavoitellaan meidän huumepolitiikalla, olivat ne toimet mitä tahansa. Nytten ollaan puhuttu nuorten huumekuolemista, mikä todellakin on iso ongelma täällä meillä Suomessa tällä hetkellä ihan Euroopankin mittakaavassa. Siis kun kanadalaiset esittelivät omaa huumehuonettaan, siellähän ei ollut kuolemia huoneissa tapahtunut käytännössä ollenkaan. Se oli aloitettu ties milloin 2000-luvun alussa. Mutta kun katsoo heidän dataansa, 2016 Kanadassa kuoli 7,8 henkeä 100 000:sta huumekuolemaan ja toissa vuonna oltiin menossa 22 hengessä. Kuolleisuus oli kolminkertaistunut sinä aikana, kun siellä ovat olleet varsin laajalti huumehuoneet käytössä. Ehkä meidän pitää miettiä sitä, tavoitellaanko me turvallisia huumehuoneita, missä on vähän kuolemia, vai tavoitellaanko me yhteiskuntaa, jossa on vähän kuolemia. Minä uskon, että tähän jälkimmäiseen huumehuoneet eivät valitettavasti [Puhemies koputtaa] ole ratkaisu Suomessa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-02-20T17:52:01,2025-02-20T17:53:14,Hyväksytty,1.1 2025_10_150,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_151,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin heti alkuun totean, että SDP on tehnyt puoluekokouspäätöksen siitä, että me kannatamme tätä kokeilua nimenomaan siksi, että kokeilun kautta saataisiin kokemusta siitä, mitä pitäisi tehdä näiden vakavasti sairaiden, suonensisäisten huumeiden käyttäjien, ihmisten, tukemiseksi. Tässä keskustelussa tänäkin iltana on paljon saanut tilaa se, että me puhutaan arvopohjalta tästä keskustelusta. Me ollaan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hyvin vakavasti käyty tätä läpi, saatu todella paljon asiantuntevia lausuntoja tästä asiasta. Kylmänviileästi joudun itsekin toteamaan, että sille on perusteensa, miksi esimerkiksi Helsingin kaupunki ja Pirkanmaan hyvinvointialue toivoisivat, että heidän alueellaan voitaisiin koota näitä ihmisiä yhteen. Kun te menette ja katsotte esimerkiksi Helsingissä Kurvia, menette seisomaan siihen Kurviin, niin te mietitte sydämessänne, miten me sallimme hyvinvointiyhteiskunnassa sen, että nämä ihmiset ovat niin lainsuojattomia, ettei ole mitään keinoja näitä ihmisiä auttaa siinä, missä jamassa he ovat. Meillä on Kurvi ja monet vihreät vessat, monet julkiset käymälät tänä päivänä [Puhemies koputtaa] käyttöhuoneita, ja täällä kiistetään se. Nimenomaan tämä ilmiö pitäisi tehdä [Puhemies koputtaa] tunnetuksi ja näyttää, että näille asioille voidaan tehdä jotakin kieltämisen sijaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-02-20T17:53:14,2025-02-20T17:54:36,Hyväksytty,1.1 2025_10_152,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_153,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy sanoa, että urani aikana minä olen vieraillut aika monessa käyttöhuoneessa. Niitä on ollut kaupungin laitamailla, ja siellä on ollut sitten erikuntoisia päihteiden käyttäjiä. Minä mietin heidän kohtaloaan ja sitä, mikä on sitten se seuraava askel siitä, kun huumeita on alettu käyttää: siihen liittyy aina rikollisuutta. Huumeisiin liittyy aina rikollisuus, koska ne aineet ovat laittomia. Sitten kun heitä on myöhemmin kuulustellut, niin jokaisen kanssa olen käynyt sen keskustelun läpi tässä viimeisinä vuosina, kun nämä käyttöhuoneet tulivat keskusteluihin yleisesti, ja minä kyselin heiltä, mitä mieltä he ovat: haluaisivatko he sellaisen huoneen, missä joku auttaa heitä pistämään itseensä. Järjestään jokainen oli sitä mieltä, että ei, he haluavat laitoshoitoon — sinne, missä he pääsevät lopullisesti huumeista eroon. He eivät halua mitään tällaista autettua pistämistä. Tämä tuli monen puheissa mieleen. [Puhemies koputtaa] Tämän minä halusin sanoa tähän kohtaan. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-02-20T17:54:36,2025-02-20T17:55:52,Hyväksytty,1.1 2025_10_154,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vornanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_155,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Timo,Vornanen,Kansanedustaja,TV,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Pitkällä poliisiurallani minulla on ollut mahdollisuus kanssa tehdä huumausainevalvontaa niin katutasolla kuin järjestäytyneen rikollisuuden parissa. Tässä on nyt hyviä mielipiteitä ollut salin molemmin puolin. Haluaisin nostaa esiin semmoisen näkökulman, mitä nyt ei tässä keskustelussa ole vielä oikeastaan tullut. Elikkä poliisin lakisääteisiin tehtäviin kuuluu rikollisuuden valvonta, sen paljastaminen, ja mikäli sinne yhteen kadunkulmaan sitten perustetaan tämmöinen käyttöhuone ja sinne alkavat sitten mikot ja matit niitten amfetamiininyssäköittensä kanssa vaeltamaan, niin se on aivan selvää, että tulostavoitteelliset katuhuumausainevalvontaa tekevät poliisimiehet hakeutuvat sen lähistölle. Ja sitten kun näitä käyttäjiä otetaan kiinni niitten annosten kanssa, niin missä vaiheessa me olemme sitten siinä tilanteessa, että poliisia kielletään tekemästä sitä huumausainevalvontaa? En halua nähdä Suomen yhteiskunnassa tämmöistä rakennetta tai kehityssuuntaa ja siksi en kannata näitä huoneita.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Timo Vornanen,1522,2025-02-20T17:55:52,2025-02-20T17:57:09,Hyväksytty,1.1 2025_10_156,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Perholehto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_157,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! On oikeastaan aika koskettavaa kuunnella, kuinka paljon salin oikealla laidalla on penätty näitä ennaltaestäviä tai päihderiippuvaisia auttavia toimia, sillä samaan aikaan aika monelta hyvinvointialueelta kuuluu sellaista viestiä, että esimerkiksi laitoskuntoutuspalvelut ovat romahtaneet. Nekin maksusitoumukset, joita sinne saavat, ovat lyhentyneet huomattavasti. Esimerkiksi hoitotakuun romuttaminen on osaltaan heikentänyt päihdehoitoon pääsyä. Täällä on usein kauhea halu moralisoida ihmisiä. Täällä on halu sanoa, että täytyy ryhdistäytyä ja ottaa itseään niskasta kiinni, mutta samaan aikaan ainakin minusta tuntuu, että tässä salissa kannattaisi tehdä niin. Olen kuunnellut kaikki puheenvuorot, ja selvästi osasta huokuu henki siitä, että ei ole luettu asiantuntijalausuntoja, joita sosiaali‑ ja terveysvaliokunta on saanut, ei olla käyty simulaatioissa, joita eri alan toimijat ovat järjestäneet, jotta voidaan tutustua siihen, mitä nämä käyttöhuoneet ovat. Sen takia toivon, että täällä pohjattaisiin keskustelu tutkittuun tietoon, asiantuntijoiden näkemyksiin, ei siihen, miltä itsestä tuntuu ja miten itse kuvittelee, että asiat ovat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-02-20T17:57:09,2025-02-20T17:58:22,Hyväksytty,1.1 2025_10_158,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_159,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Edelliselle puhujalle tiedoksi, että sekä olen siellä sosiaali‑ ja terveysvaliokunnassa että olen käynyt tämmöisellä huumekävelyllä A-klinikkasäätiön järjestämänä. Siltikin olen vakavasti sitä mieltä, että huumeidenkäyttöhuoneet eivät ole ratkaisu, koska ne eivät tarjoa ratkaisua niihin ongelmiin, minkä vuoksi yksilöt yhteiskunnassa joutuvat huumeiden käytön piiriin. Vaikka käyttöhuoneiden perustamiselle on esitetty hyviä perusteita, kuten huumeiden käyttöön liittyvien infektioiden ja yliannostusten ehkäiseminen, on tärkeää ymmärtää myös käyttöhuoneiden haitalliset vaikutukset, joita on mielestäni merkittävästi enemmän kuin hyötyjä. Epäilen, että yksikään perheenäiti ei haluaisi asua lastensa kanssa tällaisen huumeidenkäyttöhuoneen lähettyvillä. Huumeidenkäyttötiloja on perusteltu myös sillä, että tällä tavoin saataisiin siivottua asuinympäristöstä likaiset neulat ja huumeiden käyttö pois kansalaisten silmistä. Ajatus on sinänsä kannattava, koska yksikään äiti ei halua lastensa leikkivän likaisten ja käytettyjen ruiskujen lähettyvillä, mutta silti mahdollisten käyttötilojen ympäristöön jäisivät huumeiden käytön ikävät lieveilmiöt näkyviin, [Puhemies koputtaa] eivät ne mihinkään poistuisi. Tästä syystä en kannata näitä käyttötiloja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-02-20T17:58:22,2025-02-20T17:59:39,Hyväksytty,1.1 2025_10_160,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hamari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_161,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tämän aloitteen tekijöille, se on erittäin tärkeä. Vuoden 2023 Sairaanhoitajapäivillä jaettiin Ihmisen parhaaksi -tunnustuspalkinto terveydenhoitaja Sanna Järvensivulle, joka työskentelee Turun Terveysneuvontapiste Millissä. Huumeita käyttävät asiakkaat saavat siellä maksuttomasti ja ilman ajanvarausta muun muassa seuraavia palveluita: hoitajan lähete vieroituskorvaushoitoon ja päihdekuntoutusarvioon, C-hepatiittitestaus ja parantava hoito, mahdollisuus tavata sosiaaliohjaajaa ja mahdollisuus hoitaa somaattisia vaivoja, kuten infektoituneita pistopaikkoja, jokaisena Millin aukiolopäivänä. Esimerkiksi tällaisia palveluita näistä käyttötiloista voisi saada ja sitä hoitoonohjausta. Käyttötilat ovat vain yksi tapa ehkäistä nuorten huumekuolemia, missä Suomi on Euroopan kärjessä. Meidän tulee käyttää ihan kaikki keinot, millä me voimme ehkäistä nuorten huumekuolemia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-02-20T17:59:39,2025-02-20T18:00:38,Tarkistettu,1.1 2025_10_162,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_10_163,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! En ole tässä aihepiirissä asiantuntija, mutta kun tätä keskustelua olen kuunnellut, niin piti ihan tarkistaa se, että mitäs tässä aloitteessa esitettiin. Jos nyt muistan oikein, tässä aloitteessahan esitetään, että aloitettaisiin valmistelu lainsäädännöksi, joka ehkä mahdollistaisi tällaisen kokeilun. Ollaan vielä aika kaukana siitä, että jokaiseen kadunkulmaan ollaan nyt erilaisia kioskeja laittamassa. Itse ajattelen näin, ainakin sen aineiston pohjalta, jota tuosta valiokunnan mietinnöstä ja sen asiantuntijalausunnoista saa irti, että nythän kysymys olisi juuri siitä, että aloittaisimme tämän prosessin, joka ehkä päätyy sitten siihen, että nämä kokeilut mahdollistettaisiin, ja kokeiluiden jälkeen voidaan sitten miettiä, onko tämä hyvä vai huono asia. Tämän valmistelun aikana aivan varmasti nämä kiistämättä vaikeat juridiset kysymykset tulisi tässä ratkaista. Sen takia itse nyt suhtaudun tähän [Puhemies koputtaa] ehkä hieman enemmän jalat maassa kuin niin, että tässä lähdettäisiin jo suoraan ratkaisemaan, tulevatko meillä käyttöhuoneet [Puhemies: Aika!] ihan jokaiseen kaupunkiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-02-20T18:00:38,2025-02-20T18:02:02,Hyväksytty,1.1 2025_10_164,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_165,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hämmästelen täällä sitä, että täällä ollaan haluamassa kokeiluun huumehuoneita. Me emme tarvitse niitä. Keski-Euroopassa, Portugalissa, on perustettuna huumehuoneita. [Vasemmalta: Käyttöhuoneita!] Ensi alkuun siellä vähenivät vankimäärät, ja tällä hetkellä siellä on tilanne räjähtänyt käsistä. Se oli avoin signaali kaikille, että huumausaineet ovat laillisia. Niin se olisi meillekin, lapset ja nuoret ensisijaisesti kärsijöinä. Toiseksi, kaikki huumausaineet ovat vaarallisia, niin huumaavat lääkeaineet kuin kannabis tai mikä tahansa. Suomessa ei ole heroinisteja, keille tämä alun perin on tarkoitettu siellä Keski-Euroopassa, niille asunnottomille, kodittomille, jotka makaavat kaduilla. Minä olen myös pitkän poliisiurani aikana haastatellut useita narkomaaneja, kysynyt muun muassa, käytkö hakemassa, silloin kun apteekit jakoivat neuloja, puhtaita neuloja tai haluaisitko tämmöisen huumehuoneen, ja he sanoivat, että höpö höpö, että sillä neulalla pistetään, mikä lähinnä on, ja siinä paikassa, missä se tarve tulee. Kuka näitä kuskaa sinne huumehuoneisiin? [Puhemies koputtaa] Ja kun katsoo täällä Helsingissäkin, kaupan edessä pistetään aivan seilissä, eivät he kävele sinne huumehuoneeseen. Me emme tarvitse näitä. [Puhemies: Aika!] — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-02-20T18:02:02,2025-02-20T18:03:30,Hyväksytty,1.1 2025_10_166,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Nyt ilmeisesti kaikki ovat saaneet yhden vastauspuheenvuoron, joten siirrymme puhujalistaan. — Edustaja Gebhard. [Jouni Ovaska: Aivan kaikki eivät saaneet!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_167,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Elisa,Gebhard,Kansanedustaja,SD,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kävin helmikuun alussa Eduskuntatalon portailla tapaamassa mielenosoittajia, jotka olivat kokoontuneet muistuttamaan meitä siitä, että yksikin huumekuolema on liikaa. Mielenosoituksen tarkoitus oli muistaa jokaista huumeisiin vuoden 23 aikana kuollutta. Pelkästään sen vuoden aikana huumeille menetettiin 310 elämää. Osa mielenosoittajista oli itse menettänyt läheisensä. Mielenosoituksen viesti oli selvä: politiikalla voidaan hyvin konkreettisesti vaikuttaa siihen, kuinka moni kuolee huumeisiin, ja käyttöhuoneet ovat tähän yksi keino. No, miksi nämä huumeidenkäyttöhuoneet ovat tässä ehdotettu ratkaisu? Huumeidenkäyttötilat ovat ennen kaikkea palvelumuoto, ja sillä pyritään tarjoamaan ihmisarvoinen kohtelu myös päihteiden ongelmakäyttäjille. Käyttötiloissa on mahdollista käyttää päihteitä terveydenhuollon työntekijän valvonnassa vähemmän haitallisesti ja vaarallisesti kuin vaikkapa kadulla. Käyttöhuoneista voidaan ohjata huumeidenkäyttäjiä palveluiden piiriin. Niissä voidaan antaa puhtaita pistovälineitä, jolloin niiden likaisten pistovälineiden käytöstä johtuvien infektioiden, kuten hiv ja C-hepatiitti, leviäminen vähenee. Ja tietysti mikäli sattuu vaaratilanne, kuten yliannostus, terveydenhuollon henkilökunta on paikalla. On sanomattakin selvää, että näihin käyttötiloihin liittyy hyvin paljon ennakkoluuloja. Moni esimerkiksi pelkää, että ne lisäisivät huumeiden käyttöä tai häiriöitä niiden lähiympäristössä. Kansainväliset esimerkit eivät kuitenkaan anna tällaisesta viitteitä. Päinvastoin, käyttötilojen on havaittu jopa vähentävän häiriöitä ja pistämisvälineistä aiheutuvia haittoja niiden lähiympäristössä. Lisäksi huomautan, että tämä lainsäädäntö olisi mahdollistava. Esimerkiksi Helsinki on vaatinut mahdollisuutta perustaa tällaisia huoneita, koska enemmistö kaupungin päätöksentekijöistä on siihen valmis. Suomen huumausainepolitiikka on jo kauan perustunut pitkälti rikosoikeudelliseen laajaan kieltoon ja rangaistavuuteen. Tässä aloitteessahan ei ehdoteta muutosta huumepolitiikan isoihin linjoihin, vaan kyse on rajatun kokeilun mahdollistamisesta. Teoriassa tuki- ja hoitotoimenpiteiden merkitys ymmärretään täälläkin, kuten olemme saaneet kuulla, mutta samalla konkretiaa ei ole tiedossa. Vaihtoehdoksi tarjotaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tai pääsyä sosiaali- ja terveyspalveluihin, tuettua asumistakin. Kannatettavia asioita, mutta missä ovat resurssit? Minkä verran sote-palveluihin ja ihmisiä auttaviin järjestöihin osoitetaan rahaa? Siitä tämä kaikki pitkälti riippuu, ja valitettavasti hallitus pikemminkin leikkaa näistä kuin osoittaa näihin rahaa, vaikka täällä niistä palveluista aika kauniisti puhutaan. Käyttäjien hoitopolkuhan ei nykyäänkään toimi, koska palveluihin ei päästä käsiksi silloin, kun pitäisi. Järjestöt tekevät parhaansa, mutta käyttäjiä on vaikea tavoittaa — puhumattakaan siitä, että köyhyys ja syrjäytyminen, joita hallituksen politiikasta seuraa, voivat pahentaa ihmisten ongelmia entisestään. Arvoisa puhemies! Toivon todella, että jokainen tässä salissa istuva päätöksentekijä saisi osallistua A-klinikkasäätiön vapaaehtoisten mukana jalkautumaan ja tapaamaan päihteiden ongelmakäyttäjiä. Ehkäpä julkisessa vessassa huumeita käyttävän ihmisen tapaaminen voisi luoda ripauksen myötätuntoa moraalisaarnauksen sijaan. En valitettavasti usko, että yhtäkään huumekuolemaa voidaan ennaltaehkäistä sillä, että täällä heristetään syyttävää sormea ja kerrotaan, että huumeiden käyttäminen on kiellettyä. [Mauri Peltokangas: Sitä se on!] Tai jos, arvon kollegat, ette halua tavata huumeiden ongelmakäyttäjiä, ajatelkaa edes heidän läheisiään, jotka mielenosoituksessaan vaativat näiden käyttötilojen mahdollistamista. Tai jos ette halua kuunnella läheisten viestiä, uskokaa asiantuntijoita, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta. Myös huumeiden ongelmakäyttäjät ansaitsevat ihmisarvoisen kohtelun. [Mauri Peltokangas: Elämä on valintoja!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Elisa Gebhard,1488,2025-02-20T18:03:41,2025-02-20T18:08:44,Hyväksytty,1.1 2025_10_168,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,Edustaja Aittakumpu poissa. — Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_169,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että lainvalmistelu huumausaineiden käyttötilakokeilun mahdollistamiseksi käynnistetään mahdollisimman pian. Huumehuoneet on alun perin perustettu Keski-Euroopassa heroiinin käyttäjille, jotka ovat asunnottomia ja makaavat kaduilla. Suomessa tällaiselle ei ole tarvetta, eikä meillä ole vastaavassa määrin heroiinin käyttäjiä. Esimerkiksi nuorten eniten käyttämiä päihteitä huumausaineissa ovat tällä hetkellä kannabis sekä huumaavat lääkkeet, kuten Ksalol ja Rivotril. Suomen huumausainepolitiikka on pitkään perustunut huumeiden käytön ja hallussapidon laajaan kieltoon ja rangaistavuuteen. Toisaalta ymmärretään myös, että on tarvetta tuki- ja hoitotoimenpiteille, koska huumausaineiden käyttäjiä on aina sen rangaistavuudesta huolimatta. Huumausaineet ovat vahvasti koukuttavia, joten syntyneen riippuvuuden katkaisemiseksi tarvitaan usein lääketieteellistä hoitoa psyykkisen tuen lisäksi. Kaikki huumausaineita käyttävät eivät kuitenkaan halua hoitoa, eikä heitä siihen voi pakottaa. Heidän päivänsä kuluvat sen miettimiseen, mistä saisivat rahaa seuraavan huumeannoksen hankkimiseen. Osa syyllistyy omaisuusrikoksiin, joku myy itseään, joku velkaantuu, osa kiristää rahat läheisiltään. Tätäkö me haluamme? Tarjota paikan, missä nämä laittomasti hankitut huumeet piikitetään turvallisesti? Huumausaineiden vuoksi meillä on myös omaisuusrikoksia ja väkivaltarikoksia, ja niissä on myös kytkökset järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Miksi meidän pitäisi Suomessa tukea tätä toimintaa sallimalla huumausaineiden käyttöhuoneet? Huumehuoneet olisivat selkeä signaali myös nuorille huumausaineiden sallivuudesta. Piikkihuumeita käyttävät ovat kuitenkin muuhun väestöön rinnastettuna marginaaliryhmä. Poliisin työssäni olen jututtanut lukuisia narkomaaneja huumausaineiden käytöstä. Kysyessäni heiltä, hakevatko he puhtaita neuloja silloin, kun apteekit niitä jakavat, ja mitä mieltä he olisivat huumehuoneista, vastaukset olivat, että piikki pistetään just silloin, kun on tarve, ja siinä paikassa, missä sattuu olemaan. Tämä on todellisuutta. Ei aineita pikaisesti tarvitseva lähde etsimään huumehuonetta saadakseen huumepiikin. Eikä varmasti monikaan matkustaisi kymmeniä kilometrejä erilliseen huoneeseen, missä hän voi valvotusti pistää aineen suoneensa. Terveydenhuollossamme on pulaa hoitohenkilökunnasta. Olisiko huumehuoneisiin satsattava hoitohenkilökunta ennemmin tekemässä hoitavaa päihdetyötä kuin valvomassa huumehuoneissa piikittämistä? Tällaisia käyttöhuoneita ei siis kannata rakentaa. Sen sijaan toivoisin, että huumausaineiden haittojen torjunnassa terveydenhoitojärjestelmässämme pystyttäisiin paremmin tarttumaan huumausaineiden ja muidenkin päihteiden käyttäjien tukemiseen niin, että he pääsisivät eroon riippuvuudesta. Terveydenhuollossa varmasti tiedetään, ketkä esimerkiksi käyttävät suonensisäisiä huumausaineita. Valistusta ja tukea voidaan antaa normaalissa terveydenhuollon kohtaamisessa vaikkapa omalääkärillä. Tänä päivänä päihdeongelmaista pallotellaan luukulta toiselle, jos hänellä on myös mielenterveysongelmia, joita monella päihteidenkäyttäjällä on, ja koska nämä sairaudet kulkevat käsi kädessä. Useimmat päihteidenkäyttäjät ovat myös sekakäyttäjiä, jotka käyttävät lääkkeitä, alkoholia ja erilaisia huumeita yhtä aikaa. Käytännön esimerkki: Terveydenhoidossa mielenterveyspuolen apua ei saa ennen kuin päihdeongelma on hoidettu. Päihdeongelmainen retkahtaa usein, vaikka halua raitistua olisikin. Näin avunsaanti mielenterveyspuolelle ei koskaan pääse alkamaan. Pitäisikö sen sijaan kysyä, miksi Jeppe juo tai käyttää huumeita? Usein siihen liittyy pohjasyynä jonkinlainen mielenterveyspuolen ongelma, juurisyy, joka vaatisi myös käsittelyä. Molempia pitäisi siis hoitaa yhtä aikaa, päihde- ja mielenterveysongelmaa. Terveydenhuollon liika siiloutuminen hoidon järjestämisessä ei palvele ketään silloin, kun päihteiden käytön syyt ovat moninaiset. Poliisihallituksen lausunnossa viitataan siihen, että monessa yhteydessä on tuotu esille käyttöhuoneita, muun muassa Portugalin huumeongelman ratkaisemisessa yli 20 vuotta sitten, mutta vastaavaa heroiini- ja erityisesti terveysongelmaa ei kuitenkaan Suomessa ole ollut. Tänä päivänä Portugalin poliisin mukaan kaupungeissa huumeiden näkyvyys on kymmeniin vuosiin voimakkainta. EU:ssa on kiellettyä polttaa tupakkaa julkisissa tiloissa, Portugalissa on kiellettyä mainostaa jäätelöä ja sokerikarkkeja mutta pihamaalla saa injektoida huumeita, huumeidenkäyttöhuoneet normalisoivat sen käytön. Suomessa pelkkiä piikkihuumeiden käyttäjiä on vain murto-osa kaikista huumausainetta käyttävistä. Portugalin tiukasta hoitoonohjausjärjestelmästä, hallinnollisista sanktioista ja käyttötiloista huolimatta huumausaineiden käytön on havaittu lisääntyneen viime vuosina, ja esimerkiksi kannabiksen käyttäminen on yleistä alaikäisten ja nuorten keskuudessa. Eli käyttöhuoneet eivät ratkaise huumeongelmaa, huumeiden käyttö ei niillä lopu. Suonensisäisten aineiden käyttäjillä on alttius tartuntatautien ja pistosinfektioiden syntyyn. Sosiaali- ja terveysministeriö onkin käynnistänyt kahden miljoonan euron valtionavustushaun hyvinvointialueille. Avustusten tavoitteena on ehkäistä uusia C-hepatiittitartuntoja ja taudin aiheuttamia kuolemia. Hankkeen toteuttamista varten järjestetään toinen valtionavustushaku vuoden 2025 lopussa. Arvoisa puhemies! Nykyisissä palvelujärjestelmissä ei ole selkeitä toimintamalleja ohjata nuoria huumeidenkäyttäjiä palveluihin, eivätkä he saa oikea-aikaisesti tarvitsemaansa apua. Myöskään poliisin tekemälle hoitoonohjaukselle huumausaineiden käytöstä ensi kertaa kiinni jääneiden osalta ei ole kansallisesti yhtenäistä ja nuorta tukevaa toimintamallia tai palvelupolkua. Meidän on tehtävä ennaltaehkäisevää työtä huumausaineiden käytön ehkäisemiseksi eikä mahdollistettava sitä käyttöhuoneiden avulla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-02-20T18:08:46,2025-02-20T18:14:59,Hyväksytty,1.1 2025_10_170,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_171,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Huumeet ovat valtava haaste, ongelma yhteiskunnallemme. Ongelma on yksi suurimmista maassamme. Meidän on tehtävä kaikkemme, että huumeet eivät tuhoa maatamme eivätkä lapsiamme ja nuoriamme. Niiden käytöstä aiheutuvat haitat koskettavat suoraan niin käyttäjiä kuin heidän läheisiäänkin. Kansalaisaloitteessa esitetty huumeidenkäyttöhuonekokeilu on väärä suunta Suomen päihdepolitiikassa. Meidän on torjuttava huumeiden käyttöä jo maamme rajoilla, ei helpotettava sitä. Siksi vastustan tätä kansalaisaloitetta. Arvoisa rouva puhemies! Huumeet ovat vaarallisia aineita, jotka tuhoavat ihmisten terveyttä ja vievät liian monia jopa hautaan saakka. Portugalin huumeongelman ratkaisua on usein pidetty esimerkillisenä. Tiukoista hoitoonohjausjärjestelmistä ja käyttötiloista huolimatta huumausaineiden käyttö on Portugalissa viime vuosina lisääntynyt, vaikka huumekuolemat ovat vähentyneet. Myös meidän on tehtävä töitä huumekuolemien vähentämiseksi, mutta käyttöhuoneet eivät ole oikea suunta. Suomen huumausainepolitiikka on pitkään perustunut käytön ja hallussapidon kieltämiseen, ja näin sen tulee olla jatkossakin. Rajat ovat rakkautta ja toisistamme välittämistä. Arvoisa rouva puhemies! Ratkaisu ei ole sallia huumeiden käyttöä valvotuissa tiloissa, vaan panostaa ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja päihderiippuvuudesta kärsivien auttamiseen. Huumeet on pysäytettävä jo maamme rajoilla. Tämän vuoksi Orpon hallitus käynnistää ohjelman nuorten huumekuolemien ehkäisemiseksi. Tarvitsemme enemmän matalan kynnyksen hoitoonohjausta ja kuntoutusmahdollisuuksia, emme tiloja, joissa voi vaarallisia päihteitä käyttää ja sitä katsotaan läpi sormien. On tehtävä päätöksiä, jotka vähentävät huumeiden kysyntää ja käyttöä eivätkä synnytä uusia ongelmia. Kannatan valiokunnan mietintöä ja kansalaisaloitteen hylkäämistä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-20T18:15:01,2025-02-20T18:18:12,Tarkistettu,1.1 2025_10_172,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,Edustaja Laiho., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_10_173,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme käyttöhuonekansalaisaloitetta. Kiitokset aloitteen tekijöille siitä, että he nostavat huumeongelman keskusteluun tänne eduskuntaan. Se on tärkeä aihe. Olen kuitenkin ehdottomasti käyttöhuoneita vastaan ja valiokunnan hylkäävän kannan kannalla. Jokainen menetetty nuori on liikaa, ja jokainen huumeisiin menehtynyt nuori on turha kuolema, kuten kaikkien muidenkin ihmisten huumekuolemat ovat tragedioita sekä omaisille että ystäville ja läheisille. Itse toimin täällä eduskunnassa päihdeyhteistyöryhmän puheenjohtajana ja ennen eduskuntaan nousemista olen ollut noin 15 vuotta töissä päivystyksessä ja nähnyt siellä erittäin paljon huumeriippuvaisia. Heitä on ollut siellä hoidossa infektioiden takia, tajuttomina, myrkytysten takia, elvytetty siellä, erilaisissa tilanteissa siellä. Mutta ei koskaan ole kyllä tullut mieleen sielläkään niissä tilanteissa, että ratkaisuna olisi se, että näille ihmisille tulisi järjestää tiloja, joissa he voisivat huumeita itseensä laittaa. Kyllä nämä ihmiset, nämä erittäin haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, niin kuin täällä on noussut esillekin, tarvitsevat hoitoa ja tarvitsevat palveluja. Kyseenalaistankin täällä sen, että tässä on kyse arvoista ja siitä, että jos vastustetaan käyttöhuoneita, niin vastustetaan näitten ihmisten palveluja. Siitä ei missään nimessä ole kyse. Me pystymme tarjoamaan matalan kynnyksen palveluita, neulanvaihtoa, ohjausta palveluun, hoitoonpääsyn parantamista, sairaanhoidollisia palveluja matalalla kynnyksellä, voidaan tarjota suihkupalveluja ja erilaisia muita heidän elämänlaatuaan parantavia asioita. Heidän elämänlaatuaan ei paranneta sillä, että perustetaan jonnekin päin kaupunkia käyttöhuone, missä he voivat sitten käydä huumeita piikittämässä. Ja niin kuin aikaisemmin puheenvuorossani toin esille, kuka oikeasti uskoo, että nämä ihmiset lähtevät erikseen käyttöhuoneeseen piikittämään sitä huumetta. Kyllä, he ovat niissä huumekämpissä ja eri puolilla kaupunkia, että on aika utopinen ajatus, että he sieltä lähtisivät. Tähän liittyy myös paljon rikosoikeudellisia näkemyksiä ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia, jos käyttöhuoneet sallittaisiin. Poliisihallituksen kanta on ehdottoman kielteinen käyttöhuoneille, ja he perustelevat sen erittäin hyvin. He lausunnossaan sanovat muun muassa, ettei dekriminalisointi tai muu huumausaineiden käytön salliminen tai lieväkään mahdollistaminen vähentäisi huumeiden käyttöä ja saatavuutta. Poliisin näkemyksen mukaan huumeiden vapaampi käyttö luo aina kysyntää lisää ja käyttäjäkunta laajenisi, mikä todennäköisesti lisäisi myös ongelmakäyttöä ja oheisrikollisuuden lisäksi myös onnettomuusriskiä esimerkiksi liikenteessä, muuta rikollisuutta, omaisuus- ja pahoinpitelyrikoksia, ryöstöjä ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyväksikäyttöä. Huumerikollisuus on piilorikollisuutta, josta vain pieni osa tulee viranomaisten tietoon. Poliisin valvonnan määrä ja kohdentaminen vaikuttavat ilmi tulevien rikosten määrään. Poliisi kohdentaa toimenpiteitä paikallisesti erityisesti huumeiden katumyyntiin ja nuorille tapahtuvaan myyntiin, ei itse käyttäjiin. Myöskin näitten huumelöytöjen suhteen he pääsevät sitten niitten huumeliigojen jäljille ja oikeasti niihin todellisiin rikollisiin, jotka näitä huumeita maahan tuovat ja niille nuorille tarjoavat. Sen sijaan tarvitsemme enemmän moniammatillista yhteistyötä, kuten esimerkiksi tällä hetkellä Ankkuri-toiminta, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö, poliisi ja ehkä koulutoimesta sosiaalityöntekijä ovat mukana, ja mahdollisesti vanhemmat, ja yritetään sitä kautta auttaa myös nuoria. Arvoisa puhemies! Vuonna 23 huumemyrkytyskuolemien määrä oli Suomessa korkein, mitä koskaan on ollut, ja tämä on erittäin huolestuttava asia, ja sen takia myös onnettomuustutkintalautakunta otti tämän selvittääkseen. OTKES antoi siitä raportin, jossa ei suositeltu käyttöhuoneita, mutta sen sijaan raportissa korostettiin esimerkiksi lastensuojelun kehittämistä. Tähän hallitus on tarttunut hyvin vahvasti jo ennen kuin tämä raportti valmistui. Hallitusohjelmassa on lastensuojelulain kokonaisuudistus, ja siellä on myöskin päihde- ja mielenterveyspalvelujen parantamista, terapiatakuu saadaan käyttöön nyt toukokuun alusta ja C-hepatiitin eliminointiohjelma, eli tämä tarttuva maksavirus saataisiin poistettua. Se tarkoittaa nimenomaan palveluja, matalan kynnyksen palveluja, viedään hoitoa sinne matalan kynnyksen palvelujen yhteyteen. Ja juuri saatiin viime viikolla tieto siitä, että nyt lähtee iso huumekuolemien ehkäisyohjelma käyntiin, yli kymmenen miljoonaa siihen on satsattu valtakunnallisesti, ja sitä kautta pyritään vaikuttamaan näihin huumekuolemiin. Me emme missään nimessä saa nostaa käsiä pystyyn huumeongelmien edessä. Se olisi väärin nuoria, lapsia ja heidän tulevaisuuttaan kohtaan, se olisi väärin heidän perheitään kohtaan. Meidän pitää tehdä kaikkemme rikollisuuden vähentämiseksi ja salakuljetusten vähentämiseksi ja sen eteen, että myös hoitoonpääsyä parannetaan ja ongelmakäyttäjille tarjotaan myös palveluita.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2025-02-20T18:18:14,2025-02-20T18:25:30,Hyväksytty,1.1 2025_10_174,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,Edustaja Perholehto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_175,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan aluksi haluan oikeastaan sanoa sen, mitä totesin jo debatin aikana, että on surullista kuulla täällä, miten hallituspuolueista vastustetaan edes kokeilun edistämistä — tai oikeastaan ei edes sitä, vaan sitäkin väljempää lainsäädännön ja kokeilun selvittämistä vedoten siihen, että täytyy tehdä muita toimia eikä saa antaa liian positiivista signaalia siitä, että huumeiden käyttö olisi jotenkin sallittua, kun tosiasiassa se, mihin teidän politiikkanne tällä hetkellä johtaa kunnissa ja alueilla, on aivan päinvastainen. Se viesti siitä, millä tavalla laitoskuntoutuspaikkoja on jouduttu vähentämään, millä tavalla maksusitoumuksia ei kyetä myöntämään — ja jos kyetään, niin ne ovat riittämättömän lyhyitä pätkiä — millä tavalla hoitotakuun romuttaminen vaikeuttaa myös päihdehoidon saamista, se vaikeuttaa myös mielenterveysavun saamista. Täällä edustaja Laiho edellä mainitsi terapiatakuun. Se on varmaan ihan mukava asia, mutta se ei auta kaikkia. Kolmantena se, mikä erityisen pahasti vaikeuttaa niiden ihmisten tilannetta, jotka putoavat palveluiden ulkopuolelle, on leikkaukset sosiaali- ja terveysjärjestöihin, sillä ne järjestöt tekevät sitä työtä, jossa kohdataan niitä ihmisiä, jotka voisivat olla juuri näiden valvottujen käyttöhuoneiden asiakkaita. Puhemies! Varsinainen kysymykseni oikeastaan on aika retorinen. Se on se, että kuinka monta ihmistä täytyy menettää, ennen kuin tässä talossa on kanttia myöntää, että täällä on epäonnistuttu. Kuinka monta perhettä pitää rikkoa, kuinka monta elämää pitää vielä hajottaa, ennen kuin tässä talossa kansanedustajat heräävät? Päihderiippuvaiset eivät ole numeroita tilastoissa. Päihderiippuvaiset ovat ihmisiä, joiden elämä meni raiteiltaan tai pahimmillaan päättyi, koska suomalainen päihdepolitiikka kansankielellä kusee omaan nilkkaan. 30 vuodessa jotain huumetta käyttäneiden määrä on viisinkertaistunut. Noin miljoona suomalaista on kokeillut tai käyttänyt joskus huumeita, 100 000 suomalaista käyttää kuukausittain ja kymmenettuhannet viikoittain. Suomen päihdepolitiikka ei ole onnistunut, ei millään mittarilla, ellei onnistumisena pidä sitä, että lähes vuoden jokaisena päivänä joku menettää henkensä yliannostuksen vuoksi. Huumekuolemien määrä on noussut jyrkästi koko 2000-luvun ajan, kuten täällä on tänään useamman kerran todettu. Huumeita saa Suomessa huomattavasti helpommin ja nopeammin kuin hoitoa. Etsivän ja jalkautuvan päihde- ja mielenterveystyön ammattilaiset kertovat jatkuvalla syötöllä siitä, että kadulla kohdataan koko ajan yhä huonokuntoisempia ja yhä nuorempia ihmisiä. Päihdekulttuurin muutos on viime vuosina ollut todella nopea, ja suunta on todella, todella huono Suomessa. Siitä huolimatta tuntuu, että täällä ei oikeastaan tehdä yhtään mitään. Puhemies! Helsinki on odottanut yli viisi vuotta saada lupaa edes kokeilla valvottuja käyttötiloja, ja nyt jälleen kerran tämä aloite ollaan torppaamassa eduskunnassa, koska hallituspuolueet harjasivat edustajansa sote-valiokunnassa hiljaisiksi. Alun perin sote-valiokunnassa olisi ollut minun tietojeni mukaan enemmistö siihen, että edes tällaista kokeilua olisi jollakin tavalla voitu edistää, mutta sattumalta nämä ihmiset, jotka olivat aiemmin julkisuudessa kertoneet kannattavansa tämänkaltaista, eivät olleet paikalla, kun tätä asiaa käsiteltiin. Minä kysyn, että mitä te pelkäätte. Pelkäättekö te, että käyttöhuoneet voisivat toimia? Pelkäättekö te, että te joudutte myöntämään, että nykyinen politiikka ei ole ratkaissut mitään? Vai pelkäättekö te kenties myöntää, että te olette itse väärässä? Käyttötilakokeilun edistäminen ei olisi yhteiskunnallinen viesti siitä, että huumeiden käyttö on hyväksyttävää — ei missään nimessä — vaan kyseessä on tutkimukseen ja kansainvälisiin kokemuksiin pohjautuva keino, jolla kohdataan vaikeasta riippuvuussairaudesta kärsiviä ja syrjäytyneitä ihmisiä, tuetaan heitä ja myös ohjataan samalla muun avun piiriin. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössäkin erittäin hyvin todetaan tämän kokeilun mahdollinen potentiaali vähentää huumeiden käytöstä muulle yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja ja kustannuksia. Täällä on tänään esimerkiksi väitetty, että tämä maksaisi hirvittävän paljon, että tällaisia huoneita verorahoilla ylläpidettäisiin ja nämä verorahat menisivät jotenkin hukkaan. [Mauri Peltokankaan välihuuto] No, samaan aikaan esimerkiksi HUS-yhtymä toteaa siellä lausunnossaan, että he katsovat, että säästöpotentiaali terveydenhuollon resursseissa olisi merkittävä. Te, jotka vastustatte tätä kansalaisaloitetta, toivottavasti käytte täällä kertomassa, onko siis nykypolitiikka ollut toimivaa. Suomalainen päihdepolitiikka on perustunut siihen, että meillä on vahva kriminalisointi, ja se on varmaan ihan ok, mutta onko tämä suunta ollut oikea? Onko se hyvä asia, että mitään ei käytännössä muuteta, mitään ei tehdä, huumekuolemien määrä nousee ja myös käyttäjien määrä nousee? Niin kauan, kun te sanotte ei, ei ja ei jokaiselle muutokselle, jota suomalaiseen päihdepolitiikkaan esitetään, toivon, että te esitätte yhtä paljon myös sellaisia uudistuksia, joilla tätä tilannetta muutetaan, sillä niitä ei tällä hetkellä kuulu. [Sara Seppäsen välihuuto] Te leikkaatte sosiaali- ja terveyspalveluista ja niiltä toimijoilta, jotka päihde- ja mielenterveystyötä tekevät. [Mauri Peltokankaan välihuuto] Puhemies! Tässä talossa ollaan aina valtavan kovia jakamaan neuvoja muille ja sanotaan, että ihmisten pitää ryhdistäytyä, että suomalaiset ovat vähintäänkin henkisesti veltostuneet, mutta minusta jonkun on otettava itseään niskasta kiinni, ja se joku on tämä talo. [Sara Seppäsen välihuuto] Menneille kukaan ei voi yhtään mitään, mutta vastuuta asioiden muuttamiseksi ei pidä yrittää väistää vedoten sellaisiin asioihin, jotka eivät ole edes totta. Päihdepolitiikkaan liittyy aina ihan valtavasti tunteita, ja se on ymmärrettävää, ihan perin sallittavaakin, mutta päättäjien vastuu on kyetä katsomaan niiden sijaan aina myös faktoja ja tutkittua tietoa. Puhemies! Lopuksi sanon, että käyttötilojen tarkoitus olisi täydentää muita huumehaittoja vähentäviä palveluja — ei missään tilanteessa, missään tilanteessa, korvata tai vähentää ehkäiseviä päihdepalveluita saatikka poistaa tavoitetta huumausaineiden käytön vähentämisestä. On myös tutkittua tietoa siitä, että käyttöhuoneet voisivat vähentää huumeiden julkista käyttöä ja käyttövälineiden leviämistä. Päinvastoin ne eivät monissakaan tutkimuskohteissa lisää huumekauppaa tai rikollisuutta, mutta ne aivan varmasti tekevät yhteiskunnasta turvallisemman ja inhimillisemmän. Yksikin menetetty henki on liikaa, ja tiedän, että jokainen tässä salissa tietää sen, ja se, mitä täällä toivon, on se, että olisimme myös valmiita tekemään tälle asialle jotakin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-02-20T18:25:33,2025-02-20T18:32:40,Hyväksytty,1.1 2025_10_176,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,Edustaja Forsgrén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_177,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa huumekuolemien määrät ovat nousseet vuosi vuodelta ja ovat nyt ennätyslukemissa. Huumekuolemien lisääntymisen syitä ovat päihteiden parempi saatavuus ja matalan kynnyksen palveluiden supistuminen. Huumeiden käyttö ja myös huumekuolemat koskettavat kaikkia sosiaaliluokkia Suomessa. Tämä on kansallinen hätätila, ja asiaan pitää suhtautua vakavasti. Arvoisat kollegat, minusta meidän tulee tehdä kaikkemme sen eteen, että saamme ihmiset pelastettua huumeilta ja huumekuolemilta. Muun muassa A-klinikkasäätiön asiantuntijat ehdottavat huumekuolemien ehkäisyohjelmaa sekä valvottujen käyttötilojen kokeilua huumekuolemien vähentämiseksi. Meillä on siis yksi keino huumekuolemien ehkäisemiseksi aivan silmiemme edessä, kun käsittelemme parhaillaan kansalaisaloitetta käyttötilojen kokeilusta. Arvoisa puhemies! Sosiaali‑ ja terveysvaliokunta käsitteli huolella kansalaisaloitetta ja kuuli asiasta useita ja useita asiantuntijoita, ja erityisesti sosiaali‑ ja terveysalan asiantuntijoitten iso enemmistö kannatti tätä aloitetta ja kokeilua. Käyttötilojen ensisijainen tavoite on estää huumeiden käytön aiheuttamia yliannostuskuolemia, vähentää kuolleisuutta, ehkäistä veriteitse tarttuvien tautien leviämistä, epähygieenisestä pistämisestä aiheutuvia vaikeita komplikaatioita ja tästä erikoissairaanhoidolle koituvaa taakkaa sekä pienentää yleistä sairastavuutta. Käyttötiloilla on toinenkin tärkeä tavoite, nimittäin huumeita käyttävien ihmisten ohjaaminen päihdehoitoon, muihin haittoja vähentäviin palveluihin sekä yleisiin sosiaali‑ ja terveyspalveluihin. Käyttötiloihin hakeutumalla huumeita käyttävät ihmiset saisivat myös sosiaalista tukea ja mahdollisuuden rakentaa luottamuksellisia suhteita sosiaali‑ ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, mikä osaltaan vähentäisi huumeiden käyttöön liittyvää häpeäleimaa ja edistäisi huumeita käyttävien ihmisten integroitumista yhteiskuntaan. Käyttötiloilla voisi näin ollen olla huumeidenkäyttäjien elämänlaatua parantavia vaikutuksia. Käyttötilojen tarkoituksena on tavoittaa etenkin vakavasti syrjäytyneitä suonensisäisiä huumeita käyttäviä ihmisiä ja ohjata heitä muiden sosiaali‑ ja terveyspalveluiden sekä päihdepalveluiden piiriin. Käyttötilat täydentävät muita huumehaittoja vähentäviä palveluita, ja niillä on myönteisiä vaikutuksia suonensisäisesti huumeita käyttävien terveyden ja turvallisuuden lisäksi yleiseen järjestykseen ja julkisten tilojen siisteyteen sekä asukkaiden turvallisuudentunteeseen alueilla, joilla esiintyy julkista huumeiden käyttöä ja siihen kytkeytynyttä rauhattomuutta tällä hetkellä. Arvoisa puhemies! Inhimillisen kärsimyksen vähentämisen lisäksi käyttötiloilla voidaan saavuttaa myös taloudellisia hyötyjä. Huumeiden käyttöön liittyvät komplikaatiot ja yliannostukset kuormittavat erityisesti ensihoitoa, päivystystä ja erikoissairaanhoitoa. Yhden vakavan pistosinfektion hoidon kustannukset erikoissairaanhoidossa ovat selvityksen mukaan vähintään 10 000 euroa tällä hetkellä. Tämän lisäksi sairaalajakson jälkeen tarvitaan usein mahdollisesti pidempiaikaista haavanhoitoa ja kuntoutusta. Yhden hiv-tartunnan hoidon hinta yhteiskunnalle on noin 550 000 euroa eli yli puoli miljoonaa. Suomessa erityisesti C-hepatiitin esiintyvyys pistämällä huumausaineita käyttävien ihmisten keskuudessa on poikkeuksellisen yleistä kansainvälistä vertailua tarkasteltaessa. Hoitamattomana C-hepatiitti johtaa maksakirroosiin ja maksasyöpään. Pääkaupunkiseudulla huumeidenkäyttäjien keskuudessa on levinnyt myös B-hepatiittivirusta ja viime vuosina uusia akuutteja B-hepatiittivirustartuntatauteja on ollut moninkertainen määrä aiempiin vuosiin verrattuna. Noin puolet veriviljelyistä todettavista MRSA-bakteereista liittyy HUSin alueella huumeiden käyttöön. MRSA-bakteeri aiheuttaa vaikeita yleisinfektioita sekä hankalasti hoidettavia iho‑ ja pistospaikan infektioita. Käyttötilat voivat vähentää terveydenhuollon päivystysten kuormitusta sekä kalliiden erikoissairaanhoidon toimenpiteiden tarvetta, koska mahdolliset infektiot ja tartuntataudit voidaan valvotuissa käyttötiloissa tunnistaa nykyistä varhaisemmassa vaiheessa jo perustasolla. Käyttötiloissa on mahdollista tarjota kohdennettuja sosiaali‑ ja terveysalan palveluita kaikkein heikoimmassa asemassa oleville mielenterveys‑ ja päihdesairauksista kärsiville ihmisille, jotka elävät usein katuympäristössä. Samalla voidaan tehostaa hoitoonohjausta muihin sosiaali‑ ja terveyshuollon palveluihin sekä päihdehoitoihin, kuten vieroitukseen, kuntoutukseen ja opioidikorvaushoitoon. Lisäksi saadun selvityksen mukaan käyttötila mahdollistaa nopean tiedonlevityksen huumeidenkäyttäjille, jos uhat esimerkiksi heroiinin tai fentanyylin leviämisistä toteutuvat. Valvotuissa käyttötiloissa voitaisiin tarjota myös raskauden ja seksitautien ehkäisyyn liittyvää neuvontaa, testausta ja välineitä sekä ohjata jatkohoitoon seksuaali‑ ja lisääntymisterveyteen liittyen. Näistä perustelluista syistä, arvoisa puhemies, esitän, että eduskunta hyväksyy kansalaisaloitteeseen sisältyvän ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä. Minä haluaisin vielä lopuksi nostaa esille, että on totta, että moneen muuhun Euroopan maahan nähden meillä on erilainen huumeitten käyttö tällä hetkellä, mutta me tiedetään varsin hyvin se, mitä tapahtui tietyssä Euroopan maassa kymmenen vuotta sitten, se tulee tietyin väliajoin Suomeen takaisin. Ajatus siitä, että meillä on tällä hetkellä hyvä tilanne — mikä on siis hieno asia, että meillä eivät tällä hetkellä ihmiset kuole suoraan siihen käyttöön vaan usein yksin kotona, mikä on myös oma ongelmansa — ei tarkoita sitä, että meidän ei pitäisi valmistautua riittäviin palveluihin jo tällä hetkellä. Toivonkin, että meillä olisi vähän pitkäkatseisempaa otetta tässä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-02-20T18:32:42,2025-02-20T18:38:52,Hyväksytty,1.1 2025_10_178,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_179,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme sosiaali- ja terveysvaliokunnasta tullutta mietintöä, joka vastaa kansalaisaloitteeseen, jonka tarkoituksena on perustaa valvottuja käyttötiloja huumeita käyttäville. Tätä asiaahan käsiteltiin lähetekeskustelussa jo syyskuussa 2023. Mitään uutta ja mullistavaa ei ole tapahtunut, että joutuisin muuttamaan mielipidettäni kriittisestä suhtautumisesta käyttöhuoneisiin. Aloitteen nimestä ei välttämättä ensimmäisenä tulee mieleen, mitä käyttöhuoneet käytännössä tarkoittavat. Kansalaisaloitteessa toivottiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan velvoittavan ministeriötä käynnistämään lainvalmistelun huumausaineiden käyttötiloista. Tämänkaltainen lakiuudistus vaatisi käytännössä huumausaineiden hallussapidon ja käytön dekriminalisaatiota. Suomeksi se tarkoittaisi sitä, että edellä mainituista rikoksista ei rangaistaisi ja siten mahdollistettaisiin käyttöhuoneet — mielestäni aivan järjetön ajatus. Nykynuoriso käyttää jo valmiiksi huumausaineita aikaisempaa sukupolvea enemmän, eikä rangaistusten poistaminen tätä trendiä ainakaan vähentäisi, pikemminkin päinvastoin. Arvoisa puhemies! Sillä, miten ympäröivä yhteiskunta suhtautuu huumausaineisiin ylipäätään, on vaikutusta siihen, miten korkealla kynnys käyttää huumeita nuoren mielessä on. Mielestäni huumausaineiden käytöstä ja hallussapidosta rankaisematta jättäminen olisi vääränlainen signaali yhteiskunnalta. Yhteiskunnan ja myös median tehtävänä on viestiä nuorille huumausaineiden vaarallisuudesta eikä kertoa julkkishenkilöiden uusimmista bilehuumeista. Huumeiden käyttöön ei pidä kannustaa ketään puhumalla viihdekäytöstä. Pitää muistaa, että pään sekoittaminen huumeilla ei ole mitään kevyttä hupia. Yli 30 vuoden poliisikokemuksella voin kertoa Suomessa olevan runsaasti erilaisia käyttötiloja. Olen myös tavannut useita huumeidenkäyttäjiä. Monet ovat ajautuneet rikoskierteeseen, ja elämänhallinta on täysin kateissa. Kuulusteluissa yksikään heistä ei halunnut valvottua käyttötilaa, missä joku heitä avustaisi pistämisessä, vaan he halusivat hoitoa, joka varmistaisi irtipääsyn huumeista lopullisesti. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai hyvin laajan selvityksen tätä mietintöä varten. Mietintöön on kirjattu hyviä toivotaan toivotaan ‑asioita. Seuraava kirjaus itseäni oudoksuttaa: ”Käyttötiloissa vierailu vähentäisi huumeista aiheutuvaa häpeäleimaa ja edistäisi huumeita käyttävien ihmisten integroitumista yhteiskuntaan.” Kuulitte aivan oikein. Onko tavoitteena integroituminen huumeidenkäyttäjänä yhteiskuntaan vai se, että ihmisellä olisi päihteetön elämä? Kukaan ei nimittäin tule narkomaanin kotiin estämään huumeiden käyttöä, elleivät siitä ole esimerkiksi naapurit melun tai hajuhaittojen takia ilmoittaneet. Koviin huumeisiin koukussa olevat ihmiset käyttävät huumeita vain normalisoidakseen olotilansa, jonka vieroitusoireet tekevät tuskaiseksi. Syrjäytynyt suonensisäisiä huumeita käyttävä henkilö — kuka toimittaa hänet lähiöstä kaupungin keskustan alueella sijaitsevaan käyttöhuoneeseen, kun päivät eivät eroa yöstä ja päinvastoin? Käynti ihmisten ilmoilla on monille liian vaativa ponnistus, ja se jää tekemättä, ainoana ajatuksena kun on seuraavan annoksen varmistaminen. Tuleeko seuraavaksi palveluksi yhteiskuljetus käyttöhuoneelle, että saadaan riittävästi käyttökertoja ja siten puolustettua palvelun tarpeellisuutta? Arvoisa puhemies! Asiantuntijalausunnoissa käyttötilojen riskinä on pidetty huumeiden käytön kysynnän ja siten myös huumekaupan lisääntymistä käyttötilojen läheisyydessä. Tämä puolestaan lisää häiriöitä kyseisellä alueella. Käyttötilojen perustaminen johonkin kaupunkiin pilottina antaa vaikutelman käytön sallivuudesta, joka aiheuttaa vääjäämättä vääränlaista muuttoliikettä sallivamman huumepolitiikan pariin. Yhtään lasta tai nuorta ei pidä menettää huumeille, ja siksi istuva hallitus toimii. Sosiaali- ja terveysministeriö jakaa vuosina 2025—2027 rahaa nuorten huumekuolemien ehkäisemiseksi lähes 11 miljoonaa euroa. Rahoitusta saa esimerkiksi alaikäisten ja alle 25-vuotiaiden hoitoon ja muihin päihdepalveluihin pääsyyn. Tämä on oikea suunta, eivät käyttöhuoneet tai huumausaineiden salliminen kaiken kansan huviksi ja lopulta kansan turmioksi. Meidän tulee kaikin keinoin torjua huumeita ja huumeiden käyttöä sekä viestiä siitä, että käyttäminen ja hallussapito pysyvät rangaistavana. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-02-20T18:38:53,2025-02-20T18:44:27,Hyväksytty,1.1 2025_10_180,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,Edustaja Vornanen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_181,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Timo,Vornanen,Kansanedustaja,TV,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies ja Suomen kansan edustajat! Olen varma siitä, että jokainen meistä haluaa vähentää huumeiden haittoja Suomessa. Se on aivan varma asia. Yhtä varmasti tiedän sen, että huumeidenkäyttöhuoneet eivät ole se oikea tapa tässä asiassa. Kun valtion ja kuntien verorahoilla kustannetaan tiloja, joissa huumeiden käyttö on sallittua ja valvottua, lähetämme vaarallisen ja harhaanjohtavan viestin erityisesti nuorille ja riskiryhmille. Viesti on se, että huumeiden käyttö on hallittavissa olevaa toimintaa, jopa jotain hyväksyttävää, kunhan se tapahtuu tietyissä paikoissa ja tietyin ehdoin. Nuorethan ovat tunnetusti erityisen herkkiä, herkkiä ympäristön normeille ja signaaleille ja erinäisille vaikutteille. Sallivampi ilmapiiri ja näkyvä huumeiden käyttö madaltavat väistämättäkin kynnystä huumeiden kokeilemiselle ja käytölle. Kyse on siis käytön normalisoimisesta. Lisäksi käyttötilojen tehokkuus yliannostusten ehkäisyssä on kyseenalainen. Suomessa yliannostukset johtuvat usein pitkävaikutteisten huumeiden käytöstä ja sekakäytöstä, jolloin yliannostus tapahtuu yleensä vasta tuntien päästä aineen ottamisesta. Käyttötiloissa ei voida valvoa käyttäjiä riittävän pitkään näiden yliannostusten ehkäisemiseksi. Käyttötilojen salliminen johtaa myös huumekaupan ja häiriökäyttäytymisen keskittymiseen käyttötilojen läheisyyteen. Kokemukset erityisesti isoista kaupungeista osoittavat tämän todeksi myös Suomessa. Tällaista häiriökäyttäytymistä ei tule normalisoida. Tämän lisäksi käyttöhuoneiden salliminen aiheuttaisi rajanveto-ongelman myös siinä, missä vaiheessa poliisi voisi puuttua käyttöön. Voiko poliisi mennä vaan tekemään katuhuumausainevalvontaa käyttötilan läheisyyteen? Tämä varmasti aiheuttaa sitten jatkossa lisäselvityksiä ja linjanvetoja. Tämän lisäksi käyttöhuoneiden salliminen aiheuttaisi rajanveto-ongelmia myös siinä, missä vaiheessa poliisi voisi puuttua käyttöön. Miten määriteltäisiin laillinen ja laiton huumeiden käyttäminen näiden huoneiden läheisyydessä? Kun Matti ja Maija ovat huumeidensa kanssa lähestymässä käyttöhuonetta, niin missä vaiheessa poliisi saa ottaa heidät kiinni, vai saako ottaa kiinni, ja saako heihin kohdistaa valvontaa? Mielestäni huumeidenkäyttöhuoneet ovat myös väärä tapa käyttää verorahoja. Verorahat olisi syytä ohjata huumeriippuvuuksien hoitoon ja ennen kaikkea niiden ehkäisyyn. Ehkäiseminen on kaikista inhimillisin sekä yhteiskunnan kannalta myös edullisin tapa puuttua päihdeongelmiin. Myös viranomaisten resurssien parantaminen olisi tehokkaampi tapa puuttua huumausaineiden aiheuttamiin ongelmiin. Näin huumeita päätyisi Suomeen entistä vähemmän ja aineiden välittäjiä jäisi selvästi enemmän kiinni. Tämä vähentäisi huumausainerikollisuuden houkuttelevuutta ja kannattavuutta. Tiivistänkin näkökulmani siihen, että nykyinen lainsäädäntö on hyvä ja riittävä. Ainoastaan lakien täytäntöönpanoon liittyvät resurssit puuttuvat niin viranomaisilta kuin myös hoidosta ja ehkäisystä. Toivon näille sektoreille lisäresursointia niin tältä hallitukselta kuin tuleviltakin hallituksilta. En hyväksy huumausaineiden käyttöhuoneita enkä kannata tätä aloitetta. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Timo Vornanen,1522,2025-02-20T18:44:28,2025-02-20T18:49:16,Hyväksytty,1.1 2025_10_182,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_183,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vastustan tässä aloitteessa esitettyjä huumehuoneita. Tekemällä laittomien aineiden käytöstä laillista huumehuoneissa emme auta huumeriippuvaisia ihmisiä. Asiantuntijoiden mukaan käyttötilojen ei arvioida Suomessa estävän yliannostuksesta johtuvia kuolemia, koska Suomessa huumeiden käyttöprofiili on erilainen muihin maihin verrattuna. Huumehuoneiden riskinä on huumeiden käytön, kysynnän ja siten myös huumekaupan lisääntyminen käyttötilojen läheisyydessä. Esille on myös tuotu, että käyttötilojen perustaminen voidaan myös tulkita viestiksi siitä, että huumausaineiden käyttöön suhtaudutaan aiempaa sallivammin, mikä voi lisätä huumausaineiden käyttöä ja kysyntää. Tutkimustietoa on, ja ne vahvistavat, että kielteisiä ilmiöitä näiden käyttöhuoneiden osalta on enemmän kuin niistä saatavia hyötyjä. Myös maailmalta on esimerkkejä käyttöhuoneista ja kokemuksia niistä. Portugalin tiukasta hoitoonohjausjärjestelmästä, hallinnollisista sanktioista ja käyttötiloista huolimatta huumausaineiden käytön on havaittu lisääntyneen viime vuosina. Esimerkiksi kannabiksen käyttäminen on yleistä alaikäisten ja nuorten keskuudessa. Me emme halua vahvistaa Suomessa huumeongelmaa. Ja kyllä, hallituksella on myös toimenpiteitä ja apua ongelmien ratkaisemiseksi, toisin kuin täällä demarit väittävät. STM on käynnistänyt ohjelman, joka tähtää C-hepatiitin eliminointiin Suomessa. Avustusten tavoitteena on ehkäistä uusia C-hepatiittitartuntoja ja taudin aiheuttamia kuolemia. Hankkeen toteuttamista varten järjestetään nyt toinen valtionavustushaku tämän kuluvan vuoden lopussa. Hallitus käynnistää myös ohjelman, jonka avulla pyritään ehkäisemään nuorten huumekuolemia. Hankkeelle on varattu yhteensä 10,9 miljoonaa euroa rahoitusta vuosille 25—27. Ohjelma käynnistyy valtionavustushaulla, jossa jaetaan yhteensä 3,15 miljoonaa euroa, ja avustuksia voivat hakea kaikki hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki sekä HUS-yhtymä. Yksi 20 vuotta raittiina ollut ystäväni lähetti minulle viestin, joka kuuluu seuraavasti: ”Lähes kymmenen vuotta amfetamiinia ja Subutexiä suonensisäisesti käyttäneenä en voi kannattaa käyttöhuoneita, koska silloin annamme rikollisuudelle uuden muodon. Addiktoituneet ihmiset tulevat käyttöhuoneille myös silloin, kun heillä ei ole haluamaansa huumetta, koska käyttöhuoneissa käyttävillä niitä on, ja tulemme näkemään ryöstöjä ja puukotuksia käyttöhuoneiden lähistöllä enenevissä määrin.” Resurssien lisääminen korvaushoitoon on kannattavampaa kuin resurssit käyttöhuoneisiin. Korvaushoitoon tulisi sisällyttää nykyistä enemmän psykososiaalista kuntoutusta. Nykyään tämä on oikeastaan liian usein pelkkää korvaushoitolääkkeen hakemista. Hyvinvointialueet ovat tässä avainasemassa toimintatapojen kehittämisessä. Yhteiskunnan viestin tulee olla selvä: me emme hyväksy tai kannusta huumeiden käyttämiseen. Huumeiden käytön ei tule olla yhteiskunnan tukemaa, sen tulee olla nimenomaan ongelma, johon puututaan. Rakentamalla laittomille huumeille piikityshuoneita vahvistamme rikollisjärjestöjen toimintaa ja kurjistamme riippuvaisten tilannetta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-02-20T18:49:17,2025-02-20T18:53:29,Hyväksytty,1.1 2025_10_184,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_185,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kävin viime vuonna A-klinikkasäätiön kanssa tutustumassa itäisen Helsingin alueella huumeita käyttävien ihmisten arkeen, niiden ihmisten, jotka ovat jo menettäneet jopa oman ihmisyyden käsitteensä, ja suosittelen tällaista vastaavaa tutustumiskierrosta kaikille päättäjille. Tässä kansalaisaloitteessa esitetään valvottujen käyttötilojen sallimista huumeita käyttäville. Koska huumeiden käyttö on lailla kielletty, tämä tietenkin vaatisi lakiin eräänlaisen poikkeuksen. Kysymys ei ole yksinkertainen ja vaatii perusteellista pohtimista eri näkökulmista. Käyttötilojen kokeilu saattaisi kuitenkin olla paikallaan niiden toimivuuden selvittämiseksi Suomessa. Viime vuosina huumekuolemat ovat nousseet hälyttävän korkealle, ja erityisesti lasten ja nuorten huumekuolemat ovat huolestuttavasti kasvaneet. Päihdepolitiikkamme tavoitteena tulee olla huumeiden käytön sekä siitä johtuvien haittojen, varsinkin kuolemien, minimointi. Valitettavasti viime vuosien kehitys osoittaa, että nykyinen politiikkamme ei ole tähän pystynyt. Tarvitsemme uusia keinoja huumeiden käytön, huumehaittojen ja huumekuolemien vähentämiseksi. Keskustelussa mennään helposti aina rangaistuksiin ja poliisin resursseihin, mutta nekin vastaavat vain oireisiin, eivät itse ongelmaan tai sen juurisyihin. Uskon, että onnistumme paremmin sosiaali‑ ja terveyspolitiikan keinoin puuttumalla perheiden ongelmiin, syrjäytymiseen ja antamalla ihmisille heidän tarvitsemansa avun ja tuen oikealla hetkellä. Olisi tärkeää pystyä kokeilemaan, miten valvotut käyttöhuoneet toimisivat tässä kokonaisuudessa. Jos pystymme niiden avulla siirtämään huumeiden käyttöä terveysalan ammattilaisten valvontaan pois julkisista tiloista, kaduilta, puistoista ja vessoista sekä jos saamme yhä useamman apua tarvitsevan huumeidenkäyttäjän hoidon piiriin, voidaan käyttöhuoneiden vakinaistamista sen jälkeen pohtia. Kansalaisaloitteen täysi tyrmäys puolestaan jättää täysin pois tämän yhden työkalun selvittämisen, sen mahdollisuudet. THL:n mukaan on näyttöä, että käyttöhuoneet vähentävät ainakin huumeiden käyttöä julkisissa tiloissa sekä veriteitse tarttuvien tautien leviämistä sekä yliannostuskuolemia. Parhaan tietoni mukaan Euroopassa käyttöhuoneiden kokeiluun ryhtyneet kaupungit ovat monin paikoin päätyneet siihen, että käyttöhuoneiden hyödyt ovat haittoja suuremmat. Muun muassa näiden asioiden vuoksi olisi syytä kokeilla ja selvittää käyttöhuoneiden toimivuutta Suomessa osana muuta palvelujärjestelmää. Kyse ei ole huumeiden käytön hyväksymisestä vaan ihmisten auttamisesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-02-20T18:53:31,2025-02-20T18:56:50,Hyväksytty,1.1 2025_10_186,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,Edustaja Nurminen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_187,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan kannattaa tätä edustaja Forsgrénin tekemää vastalauseen mukaista esitystä, eli kannatamme tämän käyttökokeilun lainsäädännön valmistelemista. Arvoisa puhemies! Täällä on tuotu paljon erilaisia näkemyksiä, joihin haluan tässä puheenvuorossa tarttua. Ensinnäkin haluan kiittää tämän kansalaisaloitteen tekijöitä ja alullepanijoita ja haluan kertoa, että sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli tätä aloitetta huolella. Me kuulimme laajasti asiantuntijoita, ja asiantuntijalausuntojen perusteella ei jäänyt epäselväksi, että valtaosa suomalaisista asiantuntijoista halusi tarttua tähän ongelmaan ja vähentää haittoja ja ottaa nämä riippuvuussairaudet tosissaan ja tarjosi yhtenä keinona tällaisen valmistelun käynnistämistä, että näistä käyttöhuoneista voitaisiin saada kokemusta ja sitä kautta puuttua näihin ongelmiin. Me tiedostimme valiokunnassa, että huumekuolemat ovat lisääntyneet, yli 300 huumekuolemaa vuonna 2023, ja 12 EU-maassa nämä ovat käytössä. Saatiin myös hyvin paljon tutkimustietoa siitä, että esimerkiksi yksi pistosinfektio maksaa noin 10 000 euroa julkisella puolella. Tämän ja muun tiedon perusteella me päädyimme siihen, kuten aloitteessakin esitetään, että halutaan käynnistää valmistelu näitten käyttöhuoneiden lainsäädännön selvittämiseksi. Näihin kaikkiin ongelmiin, joita tekin olette nostaneet esiin täällä, meilläkään ei ole tässä kohtaa vastausta, vaan tässä nimenomaan esitetään, että nyt lähdetään ratkaisemaan näitä ongelmia ja tarttumaan näihin haasteisiin, koska tällä hetkellä nämä ihmiset ovat todella riippuvuussairaita ja he tarvitsevat apua ja tukea päästäkseen tästä sairaudesta yli. Arvoisa puhemies! Täällä on tullut erittäin hyviä puheenvuoroja itse tähän asiaan. Sen takia haluankin käyttää tämän puheenvuoron tämän valiokunnan prosessin käsittelemiseen, siihen, miten hallitus vei tämän lainsäädännön täällä eduskunnassa maaliin. Tämä on oman poliittisen historiani näkökulmasta kyllä erittäin härskiä toimintaa hallitukselta, ja siihen nyt odotan täällä vastauksia. Erityisesti edustaja Sillanpää perussuomalaisista, kun te olette tähän seuraavaksi tulossa, toivon, että vastaatte tähän teidän toimintaanne, että millä tavalla te veitte tämän valiokunnassa eteenpäin. Meillä ensinnäkin valiokunnan kuulemisissa valtaosa asiantuntijoista kannatti kokeilun käynnistämistä näistä käyttöhuoneista. Valiokunnassa suoritimme valmistavan keskustelun, jossa enemmistö valiokunnan jäsenistä kannatti tämän kokeilulainsäädännön aloittamista — RKP:n edustaja ja myös kokoomuksen edustaja. Valiokuntaneuvokset tekivät mietintöpohjan, joka tässä on vastalauseessa — mietintöpohjan näitten asiantuntijakuulemisten perusteella — joka oli tälle aloitteelle puoltava. Meillä oli valiokunnan käsittelyssä [Mauri Peltokankaan välihuuto] puoltava mietintöluonnos tähän kansalaisaloitteeseen, ja tulimme valiokuntaan perjantaina 13.12. aamulla. No, kun me aloitimme käsittelemään tätä, niin RKP:n edustaja ja kokoomuksen edustaja, jotka ovat julkisesti kannattaneet tätä aloitetta — anteeksi, puhemies, tätä sanavalintaani — hävisivät kuin pieru Saharaan, suomeksi, ja sinne tulivat kokoomuslaiset tilalle. No, mediassa ruvettiin kirjoittamaan, että mitä tapahtuu. Suora lainaus Hesarista: Edustaja Castrén: ”Annoin tilaa edustajille, jotka toivoivat läsnäoloa.” [Jari Ronkaisen välihuuto — Mauri Peltokankaan välihuuto] No, sitten rupesimme käsittelemään tätä, [Mauri Peltokangas: Käsittämätöntä, puhemies!] ja sitten tämän jälkeen me jatkoimme tämän käsittelyä, ja valiokuntaneuvoksen pohjasta leikattiin pois ja ryhmäkanslioista tuotiin leikkaa-liimaamalla tähän valiokunnan mietintöpohjaan. Ja kun katsoo tätä valiokunnan mietintöä, niin täällä on valiokunnan mietintöön lainattu asiantuntijoita, joita valiokunnassa ei edes kuultu. [Mauri Peltokangas: Miten tämä liittyy kansalaisaloitteeseen?] Eli mihinkä perustuu tämä eduskunnan hyväksymä mietintö, joka ei ole valiokuntaneuvosten kirjoittama, joka ei ole enemmistön valmistavassa tehty keskustelu? [Puhemies koputtaa] — Arvoisa puhemies... [Toinen varapuhemies Tarja Filatov: Kannattaa olla tarkkana sen suhteen, mitä kertoo valiokunnan työskentelystä. [Mauri Peltokangas: Törkeää!] ] Joo. — Valiokunnan mietinnöksi tuli... [Mauri Peltokangas: Sosiaalidemokraateille tämä on ilmeisesti sallittua!] — Anteeksi, voinko puhua, koska tämä on erittäin painava viesti. — Valiokunnassa ne ihmiset, jotka kannattivat esitystä, joutuivat lähtemään valiokunnasta pois, ja hallitus äänestytti vastoin valiokuntaneuvosten pohjaa, virkapohjaa, tämän mietintöluonnoksen, joka on tämän kansalaisaloitteen kaatava esitys. Mielestäni tämä toimintatapa... Jos sitä kritisoidaan täällä, että minä tuon sen julki, niin kertokaa, mihinkä tämä perustuu. Asiantuntijakuulemisissa valiokuntaneuvosten kirjoittama pohja, jota kannatti enemmistö valiokunnan jäsenistä, teki puoltavan mietinnön. [Jari Ronkainen pyytää vastauspuheenvuoroa] Perjantaina kun tätä käsiteltiin, niin te äänestytitte nämä kaikki pykälät pois, toitte esityksen, joka ei ole minkään virkakunnan kirjoittama pohja ja jolla tämä mietintö hylätään. Mielestäni tähän on perusteltua vastata täällä, miten täällä on voitu toimia tällä tavoin. Mielenkiintoista kyllä on nähdä — ja me äänestytimme tämän myös nimenhuutoäänestyksellä — miten on täällä salissa: onko hallituspuolueilla vapaat kädet äänestää kansalaisaloitteesta? Yleensä ei ole ryhmäkuria kansalaisaloitteessa. Miten RKP suhtautuu, joka ei ole täällä salissa tällä hetkellä puhumassa? He eivät olleet valiokunnassa tätä käsittelemässä. Miksi? Eivätkö saaneet? Onko kokoomuslaisilla vapaat kädet äänestää tämän kansalaisaloitteen puolesta, vai onko samalla tavalla toimittu kuin valiokunnassa, jossa valmistavassa keskusteluvaiheessa kannattaneet laitettiin pois ja vastustaneet laitettiin päätöskeskusteluun? [Puhemies koputtaa] Mielestäni tämä prosessi ansaitsee tulla kuulluksi, koska tämä on se fakta, miten tämä vietiin eteenpäin valiokunnassa. Mielestäni tämä ei ole eduskunnalle [Puhemies: Aika!] asianmukaista lain käsittelyä. [Mauri Peltokangas: Ei ainakaan jää epäselväksi, mistä ne kaikki tiedot vuotaa!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2025-02-20T18:56:53,2025-02-20T19:04:38,Tarkistettu,1.1 2025_10_188,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Edustaja Ronkainen, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_10_189,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Minä olen nyt kohta kymmenen vuotta ollut täällä eduskunnassa, ja minulla on aina ollut se käsitys, että valiokunnan sisäisistä asioista ei puhuta edes täällä salissa. Ne eivät ole missään vaiheessa julkisia. Asiakirjat kylläkin ovat sitten, kun asiaa käsitellään, mutta te kerroitte aika selkeästi niin, että siitä pystyy määrittelemään, kuka yksittäinen henkilö on tehnyt mitäkin ja näin, ja minun mielestäni se on aika erikoista. Täällä on aikaisemminkin sanottu, kuulin jo sen, että täällä salissa ei saa enää esittää omaa henkilökohtaista mielipidettään, vaan pitää perustua tutkittuun tietoon, mutta vaikka minä olisin keskustellut poliisien kanssa asiasta, niin minun mielestäni se on ihan yhtä arvokasta. Ja minun mielestäni se, onko ryhmäkuria vai ei, on ryhmien sisäinen asia. Ei meidän tarvitse sitä spekuloida. Toisilla ryhmillä se voi olla käytössä, toisilla ei. Sitäkään ei lue missään, että kansalaisaloitteen kohdalla sitä ei voitaisi käyttää. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-02-20T19:04:38,2025-02-20T19:05:42,Tarkistettu,1.1 2025_10_190,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Nurminen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_10_191,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin lainasin suoraan Hesarin artikkelia tästä käsittelystä. Nämä kyseiset edustajat, jotka edustavat RKP:tä ja myös kokoomusta, ovat julkisuudessa ilmaisseet useaan otteeseen, että kannattavat tätä, ja Helsingin Sanomien artikkelissa, jota lainasin, he kertoivat, etteivät osallistu tämän käsittelyyn vaan ovat laittaneet sinne edustajat, jotka halusivat tähän osallistua. Kerroin, että tämän johdosta mahtikäsky [Jari Ronkainen: Ei se kritiikki tuota koskenut!] on tullut jostain, ja tämän johdosta tapahtui se, että valiokunnan pitkään valmisteltu mietintö kääntyi päälaelleen. Mielestäni tosiasiat on tunnustettava täällä, että mitä tapahtui, ja nyt ymmärsin, että käytätte ryhmäkuria [Pia Sillanpää: Tähän liittyy muitakin tosiasioita!] hallituksen sisällä, ja olen tästä tietenkin pettynyt, kun ei kansalaisaloitteissa näin ole ollut tapana. Toivoisin, että kansanedustajilla on mahdollisuus tutustua asiantuntijalausuntoihin ja itsenäisesti tehdä valinnat näihin asioihin ja ettei toimita tällä tavalla kuten valiokunnassa hallitus toimi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2025-02-20T19:05:42,2025-02-20T19:06:51,Tarkistettu,1.1 2025_10_192,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Kannattaa olla tarkkana sen suhteen, mitä puhutaan valiokunnasta. Tietenkin julkiset tiedot ovat julkisia tietoja ja pöytäkirjasta saatavat tiedot ovat pöytäkirjatietoja, ne ovat julkisia, mutta sitä, mitä keskustelua käydään, voi siteerata vain omalta osaltansa. — Edustaja Savio.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_10_193,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tosiaan sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hylkää kansalaisaloitteen ehdotuksen huumausaineiden käyttötilakokeilun mahdollistavaan lainvalmisteluun ryhtymisestä, ja valiokunnan tekemä hylkäysehdotus on nähdäkseni täysin oikea. Edustaja Nurminen kävi tässä edellä läpi tätä valiokunnassa käytyä keskustelua. Minä pidän sitä kyllä erittäin hämmentävänä, että täällä käytiin läpi tätä sosiaali- ja terveysvaliokunnan luottamuksellista keskustelua. En ole tähän törmännyt. Olen yhtä kauan ollut täällä eduskunnassa kuin edustaja Nurminen ja en ole tällaiseen aiemmin törmännyt. Minä nyt toivon todellakin, että tällainen menettelytapa ei leviä, varsinkin kun sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on ollut selkeästikin... Kun julkisuudessa on käyty läpi näitä ongelmia hyvin kauan, niin minä nyt todella toivoisin, että sosiaali- ja terveysvaliokunta voisi sisäisesti selvittää näitä menettelytapoja, saada siellä asiat kuntoon. Arvoisa puhemies! Vuonna 2023 raportoitiin 310 huumekuolemaa. Aiheesta on hyvin tärkeää käydä yhteiskunnallista keskustelua, ja nyt siihen onkin hyvä tilaisuus. Huumeista yksilöille ja yhteiskunnalle aiheutuvia ongelmia on pyrittävä vähentämään nopeasti. Huumausaineiden käyttötilojen käyttöönotto ei kuitenkaan ole toimiva ratkaisu, eikä niiden arvioida estävän Suomessa yliannostuksesta johtuvia kuolemia. Sen sijaan käyttötilojen riskinä pidetään huumeiden kysynnän ja siten myös huumekaupan ja järjestyshäiriöiden lisääntymistä käyttötilojen läheisyydessä. Käyttötilat voitaisiin lisäksi, varsinkin nuorison keskuudessa, tulkita viestiksi siitä, että huumeisiin suhtaudutaan yhteiskunnassa aiempaa sallivammin. Aiheesta on tehty ikäviä havaintoja muun muassa Kanadassa, kuten edustaja Väyrynen aiemmin kuvaili. Olisikin hyvin suuri riski siitä, että käyttötilojen myötä tilanne menisi aiempaakin huonompaan suuntaan. Oma kysymyksensä liittyy vielä siihenkin, miten käyttöhuoneisiin liittyvät lakitekniset ongelmat ratkaistaisiin. Arvoisa puhemies! Ennaltaehkäisyyn ja hoitoonpääsyyn panostaminen on olennaista nuorten ja tietenkin myös muidenkin ikäryhmien huumekuolemien ehkäisemisessä. Huumeiden korvaushoito pelastaa tutkitusti monia henkiä, ja korvaushoitoon tulisi päästä nykyistä selvästi matalammalla kynnyksellä. Resurssien lisääminen korvaushoitoon on kannattavaa ja kannatettavaa. Vieroitushoitoon pääsyn, korvaushoidon arvioinnin ja kuntoutuksen tulisi tapahtua saumattomasti ja yksilöllisen tarpeen perusteella. Arvoisa puhemies! Hallituksen käynnistämän ohjelman avulla pyritäänkin ehkäisemään nuorten huumekuolemia. Hankkeelle on varattu yhteensä yli 10 miljoonan euron rahoitus vuosille 2025—2027. Se on erittäin hyvä asia. Toivon mukaan huumekuolemien määrä saadaan näillä toimenpiteillä pikaisesti laskusuuntaan, samoin muut huumeista aiheutuvat ongelmat. Käyttöhuoneita ei tarvita.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2025-02-20T19:07:06,2025-02-20T19:10:32,Tarkistettu,1.1 2025_10_194,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Edustaja Marttila. [Ilmari Nurminen: Nimi mainittu!] — No, anteeksi, ensin edustaja Nurminen, vastauspuheenvuoro. [Mauri Peltokankaan välihuuto — Ilmari Nurminen: No, varmaan puhemies päättää täällä, kuka saa puheenvuoron ja kuka ei, eli jos saisin puhua!] — Saa, jos pyytää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_10_195,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Kuten, edustaja Savio, toitte esille, olemme molemmat olleet täällä kymmenen vuotta, tulleet samaan aikaan eduskuntaan. Todellakin kannatan sitä, että tällainen menettely, mitä tässä on nähty... Todellakin toivon, että se ei enää toistu täällä, eikä vastaavaa ole kymmenen vuoden aikana tullut. Kuten kerroin, valmistavassa keskustelussa valiokuntaneuvosten ja valiokunnan mietintöpohja oli tämän vastalauseen mukainen sanatarkasti, ja se on täysin fakta ja täysin julkinen tieto. Sen jälkeen olen viitannut ainoastaan julkisiin tietoihin, niiden henkilöiden puolesta, jotka ovat julkisesti kertoneet, että he kannattavat tätä aloitetta, mutta he eivät olleet valiokunnassa ratkaisevassa käsittelyssä. Kysynkin teiltä, jotka ette olleet täällä käsittelyssä: Kuka tämän mietinnön on kirjoittanut? Kun tämä ei perustu mihinkään valiokunnan asiantuntijalausuntoihin, niin mihinkä tämä perustuu? Täällä on laitettu esimerkiksi jotain Onnettomuustutkintakeskuksen raporttia sivutolkulla, ja kysyisin näistä, [Puhemies koputtaa] mihinkä nämä perustuvat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2025-02-20T19:10:38,2025-02-20T19:12:00,Tarkistettu,1.1 2025_10_196,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Edustaja Väyrynen, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_10_197,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tuossa kerkesin käydä sen verran lausuntoja läpi, että HUS, Poliisihallitus ja lapsiasiainvaltuutettu viittasivat tähän nimenomaiseen Onnettomuustutkintakeskuksen raporttiin. Oli muistaakseni myös siinä alkuperäisessä, mihin edustaja Nurminen viittaa. Ainakin tämä Onnettomuustutkintakeskuksen raportti on tullut sieltä asiantuntijalausunnoista. — Kiitos. [Mauri Peltokangas: Kannattaa tutustua materiaaliin valiokunnassa, niin ei tule paha mieli!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-02-20T19:12:00,2025-02-20T19:12:24,Tarkistettu,1.1 2025_10_198,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Varsinainen puheenvuoro, edustaja Marttila.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_10_199,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lastensuojelun ammattilaisena suhtaudun huumeiden käyttöön erittäin nuivasti, mutta jos haluamme täällä tuomita ja moralisoida käyttäjiä, niin tuomitaan bilekäyttäjät, jotka eivät uhraa ajatusta sille, millaista raakaa rikollisuutta ja väkivaltaa ja ihmiskauppaa niin kutsutulla hupikäytöllään ylläpitävät. Vakavasta riippuvuudesta kärsivät ovat kuitenkin ihmisryhmä, joka tarvitsee tukea ja apua, ei tuomioita. Huumemyrkytyskuolemat ja huumausaineiden pitkäaikaisesta käytöstä johtuvat kuolemat ovat olleet kasvussa koko 2000-luvun ajan. Viime vuonna huumausaineisiin kuoli 310 henkilöä. Joka neljäs 15—24-vuotiaana kuollut kuoli huumeisiin. Tässä ikäryhmässä kuolleiden määrä kasvoi eniten. Huumausaineisiin kuoli enemmän ihmisiä kuin liikenneonnettomuuksissa Suomessa. Tilastokeskuksen ja Liikenneturvan tilaston mukaan liikenneonnettomuuksissa kuoli 196 henkilöä vuonna 22. Suomessa tehdäänkin kunnianhimoista politiikkaa liikenneturvallisuuden parantamiseksi, ja toimia on käyty ihailemassa ulkomaita myöten. Samaa kunnianhimoa todella soisi näkevän myös huumekuolemien ja ‑haittojen vähentämisessä. Huumekuolemien lisääntyminen kertoo siitä, että emme ole onnistuneet suojelemaan erityisesti nuoriamme. Kuolemien lisääntyminen kertoo puutteista ennaltaehkäisevässä työssä ja riippuvuushoidoissa sekä epäonnistumisesta huumeiden kysynnän ja tarjonnan vähentämisessä. Huumekuolemilla on merkittäviä vaikutuksia myös laajemmin, ja huumeisiin kuolleiden läheiset kokevat usein syyllisyyttä ja häpeää sekä puutteita tuen saamisessa palvelujärjestelmässämme. Arvoisa puhemies! Järjestöjen merkitys matalan kynnyksen ennaltaehkäisevässä työssä on elintärkeä osa sote-palvelujärjestelmää. Nykyisessä tilanteessa, jossa hallitus on päättänyt leikata järjestösektorin rahoitusta samaan aikaan, kun hyvinvointialueet joutuvat leikkaamaan avustuksiaan, on järjestöjen tekemä arvokas työ valitettavasti vaarassa. Kentällä työskentelevien kolmannen sektorin ammattilaisten viesti on selvä: haittoja vähentävä työ toimii. Yhtä selvää on, että nykyiset strategiat ja toimet huumehaittojen vähentämisessä eivät toimi. Mikään keino ei tietenkään yksin riitä, mutta käyttöhuoneet voivat olla yksi keino auttaa huumeriippuvaisia. Näissä tiloissa voidaan antaa ensiapua yliannostustilanteissa ja ohjata käyttäjiä palveluiden piiriin. Kyse ei ole käytön helpottamisesta vaan juurikin hoitoon ohjaamisen ja pääsyn helpottamisesta. Voisiko tämä sali näyttää vihreää valoa edes sille, että käyttöhuonekokeilun mahdollistavaa lainsäädäntöä edes selvitetään? Huumekuolemien taustalla on monimutkainen vyyhti köyhyyttä, syrjäytymistä, mielenterveysongelmia ja palveluiden riittämättömyyttä. Huumekuolemien vähentämiseen tarvitaankin toimia, jotka eivät rankaise vaan tukevat ja hoitavat. Meidän on asetettava konkreettinen tavoite: yksi nollatoleranssi, nolla huumekuolemaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-02-20T19:12:32,2025-02-20T19:16:24,Tarkistettu,1.1 2025_10_200,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,Edustaja Sillanpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_10_201,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on kansalaisaloite, jossa ehdotetaan, että lainvalmistelu huumausaineiden käyttötilakokeilun mahdollistamiseksi käynnistetään mahdollisimman pian. En kannata tätä. Huumeidenkäyttöhuoneista käydään tasaisin väliajoin keskustelua Suomessa. Keskustelu nousee esille erityisesti silloin, kun puhutaan huumekuolemien määristä. Vuonna 2023 huumeisiin kuoli Suomessa 310 ihmistä, heistä 91 oli iältään 15—24-vuotiaita. Kaiken kaikkiaan huumeet olivat syynä joka neljännen 15—24-vuotiaan kuolemaan. Rehellisesti sanottuna nämä luvut ovat todella karuja. Jokainen huumeisiin menehtynyt on jonkun lapsi, sisarus tai esimerkiksi vanhempi. Jokainen kuolema on tragedia myös huumeisiin kuolleen läheisille ja perheille mutta myös koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Taistelu huumeita ja huumekuolemia vastaan on vaikeaa. Erilaisia huumausaineita tulee jatkuvasti lisää, ja huumeita on entistä enemmän saatavilla lapsille ja nuorille. Tuntuu kuin monesta suunnasta haluttaisiin muuttaa kulttuuria huumeiden ympärillä sallivammaksi ja huumeita normalisoidaan. Meidän täytyy taistella tätä vastaan. Arvoisa puhemies! Huumeidenkäyttöhuoneet eivät ole mielestäni ratkaisu, koska ne eivät tarjoa ratkaisua niihin ongelmiin, minkä vuoksi yksilöt yhteiskunnassa joutuvat huumeiden käytön pariin. Vaikka käyttöhuoneiden perustamiselle on esitetty hyviä perusteita, kuten huumeiden käyttöön liittyvien infektioiden ja yliannostusten ehkäiseminen, on tärkeää ymmärtää myös käyttöhuoneiden haitalliset vaikutukset, joita on mielestäni merkittävästi enemmän kuin hyötyjä. Epäilen, ettei yksikään perheenäiti haluaisi asua lastensa kanssa tällaisen huumeidenkäyttöhuoneen lähettyvillä. Huumeidenkäyttötiloja on perusteltu myös sillä, että tällä tavoin saataisiin siivottua asuinympäristöstä likaiset neulat ja huumeiden käyttö pois kansalaisten silmistä. Ajatus on sinänsä kannattava, koska yksikään äiti ei halua lastensa leikkivän likaisten ja käytettyjen ruiskujen lähettyvillä, mutta silti mahdollisten käyttötilojen ympäristöön jäisivät huumeiden käytön ikävät lieveilmiöt näkyviin, eivät ne mihinkään siitä poistuisi. Suomen huumausainepolitiikka on pitkään perustunut huumeiden käytön ja hallussapidon rangaistavuuteen, ja niin sen pitääkin olla. Meillä täytyy olla selkeä ja yhtenäinen linja sille, että huumeiden käyttö ei ole sallittavaa ja huumeisiin tulisi suhtautua tuomitsevasti. Huumeidenkäyttöhuoneet lähettäisivät päinvastaisen viestin erityisesti nuorille, että huumeiden käyttöön suhtaudutaan sallivammin, jos sitä tekee valvotuissa käyttöhuoneissa. Itse olen huolissani siitä, että tällaiset signaalit voisivat johtaa huumeiden käytön lisääntymiseen ja jopa huumekaupan kasvamiseen. Joku on väittänyt, että valvotut käyttötilat estäisivät huumeiden käytön laajentumista. Epäilen tätä vahvasti. Mielestäni huumeiden käyttö käyttöhuoneissa on aivan yhtä laitonta kuin se olisi missä tahansa muualla. Arvoisa puhemies! Toinen huoli liittyy huumeidenkäyttötilojen kustannuksiin. Valiokunnan kuulemisissa meille selvitettiin, että yksi huumeidenkäyttötilakokeilu maksaisi noin 500 000 euroa vuodessa. Käyttäisin tämän rahan mieluummin ennaltaehkäisevään päihdetyöhön, hoitoonohjaukseen ja terveydenhuoltoon. Valistustyö esimerkiksi kouluissa on äärimmäisen tärkeää huumeiden vastaisessa työssä. Lisäksi meidän täytyy tehdä entistä enemmän töitä sen eteen, että huumeriippuvaisilla olisi paremmat mahdollisuudet päästä palveluiden piiriin ja saada tarvitsemaansa hoitoa silloin, kun he itse sitä haluavat ja ovat motivoituneita. Korvaushoito ja siihen liittyvät palvelut pelastavat ihmishenkiä, ja näkisin, että niiden lisääminen olisi huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin käyttötilojen ylläpito. Käyttötilat eivät ratkaise huumeiden käytön juurisyitä. Meidän täytyy panostaa kaikki mahdolliset resurssit siihen, että lapsen, nuoren tai aikuisen ei tarvitsisi ajautua tilanteeseen, jossa hän näkee huumeiden käytön ainoana ratkaisuna tilanteeseensa. Apua ongelmiin elämässä tulee olla saatavilla laaja-alaisesti, ja toki meillä tulee olla palveluja tarjolla niin nuorille kuin muillekin huumeiden käyttäjille, jotka haluavat päästä huumeista eroon. Silloin kun motivaatio huumeista eroon pääsemiseksi on olemassa, täytyy saada apu nopeasti, ettei menetä motivaatiota jonottaessa. Arvoisa puhemies! Lainsäädäntöä huumeidenkäyttötilojen luomisesta ei pidä lähteä avaamaan, koska se voisi luoda ennakkotapauksen muille aloitteille, jotka sallisivat huumeiden käytön. Minkäänlaista porttia huumeiden käytön hyväksymiselle ei pidä avata, koska se ei olisi yksilön eikä yhteiskuntamme etujen mukaista. Kun meillä on tällä hetkellä Suomen taloudessa rahat tiukassa, näen, että meidän täytyy kohdistaa vähäiset varamme viisaasti. Meidän tulee panostaa hoitoon ja ennaltaehkäisyyn, kehittää palveluja ja tukea huumeiden käyttäjiä, jotka haluavat raitistua. Lisäksi on tärkeää tukea huumeiden käyttäjien läheisiä, kun he joutuvat sivusta seuraamaan jopa vuosia raadollista kamppailua huumeiden parissa. Lopuksi haluan kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä siitä, että pidätte yllä keskustelua huumeista ja niiden aiheuttamista haitoista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-02-20T19:16:30,2025-02-20T19:22:02,Tarkistettu,1.1 2025_10_202,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,Edustaja Väyrynen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_10_203,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Niin kuin tuossa ensimmäisessä puheenvuorossani totesin, itse olin hyvin pitkään kahden vaiheilla tämän kokeilun suhteen aivan viime hetkillä, ja missään vaiheessa en ole minkäännäköistä mahtikäskyä — mihin täällä edustaja Nurminen viittasi — kokenut enkä aistinut myöskään käsittelyn aikana. Minä olen oikeastaan kaikista tavoitteista ja huolista samaa mieltä kuin tämän aloitteen puolustajatkin. Meillä on huumekuolemat valtavassa nousussa, meillä on inhimillisiä ongelmia. Meidän täytyy löytää keinoja, millä me ohjataan nämä ihmiset hoitoon ja tarjotaan heille hoitoa ja tarjotaan jonkunnäköinen mahdollisuus inhimilliseen elämään. Täällä on viitattu hyvin moneen kertaan huumekuolleisuuteen ja sen nousuun. Taisi olla edustaja Perholehto, joka sanoi vielä, että Suomessa on huumekuolleisuus noussut koko 2000-luvun ajan. Samoin on tehnyt Kanadassa. Ainoa ero Kanadalla ja Suomella... Tai no, ei se ainoa ero ole, mutta yksi olennainen ero on se, että siellä ovat olleet koko ajan huumeidenkäyttöhuoneet käytössä. Eli se ei ole se yksittäinen ratkaisu, jos me haetaan huumekuolleisuuteen ratkaisua. Meillä on erilainen käyttöprofiili, se on vaan totta, näin se on. Ne kuolemat tapahtuvat eri mekanismilla eri paikoissa. Ja silloin jos me halutaan täällä auttaa meidän huumeidenkäyttäjiä, meidän täytyy ottaa erilainen lähestymistapa. Siihen tulee paljon hoitoonohjausta, puhtaita ruiskuja, sosiaalista tukemista, mutta ne kaikki pystytään tarjoamaan myös ilman käyttöhuoneita. Huumeidenkäyttöhuone ei ole näitten muiden toimien edellytys, vaan meidän täytyy saada tämä meidän systeemi semmoiseksi, että meillä oikeasti palvelut pelaavat, ihmiset pääsevät niitten piiriin ja on matala kynnys. Hallitus on aloittanut ohjelman nuorten huumekuolemien ehkäisyksi, ja se ei tarkoita sitä, että jos me tämä aloite hylätään, niin me tavallaan tiputetaan hanskat kädestä ja sanotaan, että mitään asialle ei ole tehtävissä. Sitä tehdään koko ajan, mutta yritetään valita semmoisia keinoja, mitkä ovat juuri meidän olosuhteisiin tehokkaita. Minä toistan vielä: Me kuultiin erittäin hyviä esitelmiä sekä Tanskasta että Kanadasta, ja heillä on todella hyvin toimivia huumeidenkäyttöhuoneita. Heillä on kymmeniätuhansia, ellei jopa satojatuhansia, käyttökertoja ilman yhtään kuolemaa esimerkiksi Kanadassa, mutta kun samaan aikaan heidän yhteiskunnassaan huumekuolemat ovat kolminkertaistuneet, niin se tarkoittaa sitä, että juuri silloin tähän ongelmaan se ei välttämättä ole... Se ei tarkoita sitä, että huumeidenkäyttöhuoneet ovat aiheuttaneet tätä ongelmaa, mutta se kertoo ihan satavarmasti sen, että ne eivät ainakaan korjaa sitä. Kyllä meidän täytyy, kun täällä puhutaan tutkitusta tiedosta ja siitä datasta, sitä dataa tulkita myös tällä lailla. Minä toistan edellisen puheenvuoroni lopetuksen, että meidän pitää valita, halutaanko me huumeidenkäyttöhuoneita, joissa ei ole kuolemia, vai halutaanko me yhteiskunta, jossa ei ole huumekuolemia. Näihin kahteen asiaan ne ratkaisut ovat ihan erilaiset, mutta toivotaan, että löydetään yhdessä ne joskus vielä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-02-20T19:22:02,2025-02-20T19:25:01,Tarkistettu,1.1 2025_10_204,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,Edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_10_205,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään tosiaan kansalaisaloitetta, jossa ehdotetaan huumausaineiden käyttötilojen kokeilua Suomessa. Aloitteessa esitetään, että valvottujen käyttötilojen avulla voitaisiin vähentää huumekuolemia, tartuntatautien leviämistä sekä kadulla tapahtuvaa huumeidenkäyttöä. Samalla aloitteen mukaan käyttöhuoneet loisivat matalan kynnyksen yhteyden sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä todetaan, että käyttötilat ovat monessa maassa käytössä, mutta Suomessa nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista niiden perustamista. Mietinnössä tuodaan esiin, että huumeiden käyttö ja hallussapito on kiellettyä ja rangaistavaa. Lisäksi valiokunta katsoo, että käyttötilojen perustaminen voisi johtaa vääränlaiseen viestiin huumeiden hyväksyttävyydestä ja lisätä huumekauppaan ja järjestyshäiriöihin liittyviä ongelmia. Näistä syistä valiokunta päätyi esittämään kansalaisaloitteen hylkäämistä. Arvoisa puhemies! On tärkeää muistaa, että huumausaineiden käyttö on laissa kiellettyä syystä. Ei voida hyväksyä sitä, että yhteiskunta tarjoaisi paikan laittoman toiminnan harjoittamiseen, vaikka se tapahtuisi valvotuissa olosuhteissa. Käyttötilat loisivat huumeenkäyttäjille tilan, jossa laitonta toimintaa voisi harjoittaa ilman seuraamuksia, mikä käytännössä tarkoittaisi kannustetta rikoksen tekemiseen. Tämä on vakava, periaatteellinen kysymys, haluammeko todella edetä suuntaan, jossa huumeiden käyttöä pyritään hallinnoimaan tällä tavalla sen sijaan, että siihen puututtaisiin oikeasti tehokkaammin. Vaikka huumeidenkäyttäjien terveysriskien vähentäminen on tärkeää, ei ratkaisu voi olla se, että rikollisesta toiminnasta tehdään helpompaa tai turvallisempaa. Sen sijaan meidän tulee panostaa ennaltaehkäiseviin toimiin, päihdehoidon saatavuuden parantamiseen ja siihen, että huumeongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa. Huumeiden käytön taustalla on monia syitä, kuten mielenterveysongelmia, syrjäytymistä ja sosiaalisia haasteita. Nämä ongelmat eivät ratkea tarjoamalla käyttötiloja, vaan ne vaativat laajempia toimia niin sosiaali- ja terveydenhuollon kuin koulutuksen ja työllisyyspolitiikan saralla. Meidän on myös mietittävä, millaisen viestin käyttötilat lähettäisivät. Jos valtio sallii paikan, jossa huumeita voidaan käyttää, syntyy helposti mielikuva, että käyttö itsessään olisi yhteiskunnan näkökulmasta hyväksyttävää. Tämä ei ole oikea suunta, vaan ratkaisujen on löydyttävä muualta kuin laittoman toiminnan mahdollistamisesta. Lisäksi on syytä pohtia, millaisia käytännön seurauksia käyttötilalla voisi olla ympäröivälle yhteisölle. Monissa maissa, joissa käyttötiloja on perustettu, on raportoitu ongelmista, kuten huumeiden myynnin keskittymisestä käyttötilojen läheisyyteen, lisääntyneestä rikollisuudesta ja alueen asukkaiden turvallisuuden heikentymisestä. Arvoisa puhemies! Huumausaineiden käyttö on vakava yhteiskunnallinen ongelma, johon on suhtauduttava määrätietoisesti ja vastuullisesti. Sen sijaan, että hyväksymme käyttötilat osaksi suomalaista huumepolitiikkaa, meidän on vahvistettava päihdehoidon palveluita, tuettava huumeista irti pääseviä ja kohdennettava resursseja tehokkaaseen ennaltaehkäisyyn. Meidän on tehtävä selväksi, että yhteiskunnallamme ei ole varaa antaa periksi huumeongelman edessä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-02-20T19:25:06,2025-02-20T19:29:17,Hyväksytty,1.1 2025_10_206,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,Edustaja Jokelainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_207,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jessi,Jokelainen,Kansanedustaja,VAS,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä salissa on nyt tänään peräänkuulutettu aika monta kertaa, että ei kannateta käyttöhuoneita vaan sen sijaan kannatetaan matalan kynnyksen palveluita, parempia päihdepalveluita, mutta hallitus ei tällä hetkellä tarjoile mitään näistä. Te olette tarjoilemassa kymmenen miljoonaa nyt päihdehaittojen ehkäisyyn useammalle vuodelle, mutta aikamoisista taskurahoista puhutaan, jos samanaikaisesti kuitenkin leikkaatte sotesta, pistätte hyvinvointialueet taloudellisesti ahtaalle, siten leikkaatte myöskin ennaltaehkäisystä, leikkaatte järjestötyöstä, leikkaatte asumisesta ja ihmisten toimeentulosta, ja nämä ovat kaikki nyt niitä ennaltaehkäiseviä toimia, joilla me pystyttäisiin estämään sitä, että yksikään ihminen ajautuu käyttämään huumeita elämässään. Haluan myöskin korostaa sitä, että kyse on nimenomaan siitä, että olosuhteiden pakosta ihmiset ajautuvat päihteiden käytön pariin. Se ei ole valinta. Se ei ole ihmisen omaa syytä, vaan se on sairaus, ja toivoisin, että sillä tavalla kunnioittavasti puhuttaisiin päihdesairaista ihmisistä tässäkin salissa, että ei vihjailla siihen suuntaan, että kyse olisi ihmisen omasta valinnasta millään muotoa. No, sitten täällä on esitetty tänään myöskin ratkaisuksi tähän tilanteeseen, että meidän pitäisi muistaa kertoa lapsillemme, että älkää käyttäkö huumeita. No, minä en kyllä usko, että yhdessäkään suomalaisessa perheessä tähän asti on sanottu lapsille, että voisitko, kiitos, käyttää huumeita. Että kyllä se nyt on ihan päivänselvää varmasti kaikille, että valistusta meillä on tässä yhteiskunnassa olemassa aivan riittävästi. Se alkaa suurin piirtein varhaiskasvatuksesta, sitä painotetaan peruskoulussa, sitä painotetaan toisella asteella. Työelämässä on huumausaineille täysin nollatoleranssi. Kaikki tietävät sen, että huumeiden käyttö on vaarallista ja se on Suomessa laitonta, mutta pelkästään se tieto ei estä sitä, etteikö meillä silti olisi ihmisiä, jotka käyttävät huumeita. Eli ihan siis pelkkä tämmöinen puheenpölinä ei auta yhtään mitään, vaan meillä pitäisi olla konkreettisemmat, paremmat keinot. THL on myöskin suosittanut käyttöhuoneita mutta sen lisäksi myöskin tehokkaampia, parempia päihdepalveluita. Mielestäni kukaan ei ole täällä myöskään tänään esittänyt, että pelkästään käyttöhuoneet ratkaisisivat tätä ongelmaa, vaan että sen rinnalle täytyy tuoda kokonaisvaltainen päihdepalveluiden uudistus, ja se vaatii rahaa. Se vaatii sitä aika paljon enemmän kuin kymmenen miljoonaa. No, sitten vielä on kommentoitava, kun edustaja Sillanpää tuossa äsken mainitsi, että kukaan tuskin haluaa käyttöhuonetta naapuriinsa. Mutta, herrasväki, Helsingissä varsinkin jokaisella meistä tällä hetkellä on käyttöhuone naapurissa. Kyllä täällä aika pitkälti nyt puhutaan sitten semmoisesta tietynlaisesta pikkuporvarillisesta ihmiskuvasta käsin, että haluttaisiin mieluummin siivota nämä päihteiden käyttäjät pois omista silmistä kuin tarjota minkäänlaisia inhimillisiä vaihtoehtoja sille, miten päihteiden käytöstä pääsee eroon.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Jessi Jokelainen,911824,2025-02-20T19:29:17,2025-02-20T19:32:25,Hyväksytty,1.1 2025_10_208,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,Edustaja Lahdenperä poissa. — Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_209,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään salissa käydyssä keskustelussa on ollut kyllä mielestäni aika vankasti propaganda huipussaan, osiltaan. Sanotaan nyt vielä tässä, että osassa sosiaalidemokraattien puheita oli vähän jo vihjailua, että huumekuolemat Suomessa ovat nyt sitten hallituksen politiikan vika. Tämä on aika härskiä puhetta, koska minä tiedän, en vain luule, että tässä salissa joka ikinen edustaja on sitä mieltä, että tämä on kansallinen ongelma, eikä kukaan täällä halua, että yksikään huumekuolema tässä maassa on todellisuutta. No, kun olen kuunnellut teidän puheitanne tästä kokonaisuudesta, niin tulee mieleen, että tällainen Helsinkiin rakennettava huumeidenkäyttöhuonekokeilu pelastaisi sitten koko Suomessa: Raumalla, Tampereella, Rovaniemellä, Jyväskylässä ja kaikkialla Suomessa. Tällaisen kuvan siitä näin äkkiseltään saa, vai onko SDP:llä ja vasemmistolla tarkoitus tai halu rakentaa huumehuoneet joka kaupunkiin ja kuntaan? Vai väheksyttekö te kenties niitä ongelmia muilla alueilla Suomessa? Jos tällä ratkaistaan tämä ongelma, silloinhan meidän tulee rakentaa niitä joka ikiseen kolkkaan. Toivon ja sanonkin nyt tässä tietenkin terveisenä puolueenne puheenjohtaja Lindtmanille, että tämän voisi kertoa nyt tulevissa vaaleissa kansalle ihan suoraan siellä kentillä, että tällainen on tahtotila. Tämä kuva tulee nyt täällä käydyssä keskustelussa, että näin on, ainakin teidän puheidenne valossa. Kokeilut nimittäin lainsäädännössä tuppaavat jäämään voimaan tässä maassa, sen me kaikki tiedämme. Onko teillä ajatuksena laillistaa käyttö? [Ilmari Nurminen: Ei!] Tämäkin kuulostaa ihan selkeältä, koska me kaikki tiedämme, että poliisi voisi puuttua lain mukaan — lain mukaan — joka ikiseen käyntiin käyttöhuoneissa. Tässä tulisi monenlaisia ristiriitoja eri lainsäädännön kanssa. Hallintovaliokunnassakin olisi kohta vilskettä, ainakin jos joskus vielä tässä maassa sosialistihallitus on, niiden lakiehdotusten mukaan, millä poliisien oikeuksia rajoittaa nimenomaan käyttöä rajoitettaisiin. Eli käyttöhuoneet ovat laittoman toiminnan mahdollistavia paikkoja, mitä en sen takia itse voi hyväksyä, koska huumeet ovat Suomessa laittomia aineita. Lain mukaan huumeiden tuotanto, valmistus, tuonti Suomen alueelle, vienti Suomen alueelta, kuljetus, kauttakuljetus, jakelu, kauppa, käsittely, hallussapito ja käyttö on kielletty — lain mukaan. Arvoisat kollegat, se laki on laadittu tässä arvostamassani instanssissa ja päätetty tässä salissa, ja nyt täällä suurin oppositiopuolue puhuu tätä lakia pehmoiseksi. Minä en voi käsittää tällaista touhua. Kiitän kaikkia kansalaisaloitteen allekirjoittaneita, koska itse olen kansalaisaloitteiden puolestapuhuja. Ne ovat hyvä keskustelunaloitus, oli aihe sitten vaikea tai helppo. Siinä mielessä tämä on aiheellista, tämä on tänä päivänä nyt keskustelussa meillä. On arvokasta, että meillä on tällainen mahdollisuus kansalla sanoa mielipiteensä tänne eduskuntaan ja täällä sitten käsitellä siinä järjestyksessä kuin talossa on määritelty asia kuin asia pois päiväjärjestyksestä. Henkilökohtaisesti toivon, että tämän kanssa ei enää tänne palata. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-02-20T19:32:44,2025-02-20T19:36:46,Hyväksytty,1.1 2025_10_210,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,Edustaja Nurminen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_211,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun äsken jäi hieman puheenvuoro kesken, niin tulin vielä täydentämään. Ehkä haluan vastata muutamiin kysymyksiin ja täydentää vielä edellistä puheenvuoroani. Lähetin tosiaan edustaja Peltokankaalle ja edustaja Ronkaiselle ja edustaja Saviolle tämän Helsingin Sanomien artikkelin, jossa olivat nämä edustajien sitaatit, joita täällä luin. Ehkä halusin vielä tarkentaa, että he ovat itse kertoneet, minkä takia he eivät osallistuneet tähän äänestykseen. Ja ehkä argumentoin sitten epäselkeästi, kun se ei tullut siinä puheenvuorossa sitten teidän mielestänne ilmi, että kävin läpi tätä artikkelia, mutta halusin sen vielä tässä puhujanpöntössä sanoa. Sitten haluan vielä käydä läpi itse tätä prosessia, koska, kuten edustaja Peltokangas sanoi, on arvokasta, että edustajilla on oikeus sanoa oma mielipiteensä. Mielestäni on täysin perusteltua nyt miettiä ja vähän ihmetellä — tai ei kovin paljon vähääkään vaan kunnolla ihmetellä — tätä prosessia. Haluan tähän ihan semmoisen maalaisjärkisen vastauksen, että menikö tämä teidän mielestänne ihan niin sanotusti oikein. Nyt edelleen viittaan tähän artikkeliin ja julkisuudessa olleisiin tietoihin, että edustaja Castrén ja edustaja Wickström Helsingin Sanomissa 13.12. ovat kertoneet, että he kannattavat tätä aloitetta, tämän kokeilulainsäädännön tekemistä, mutta he eivät osallistuneet ratkaisevaan valiokunnan käsittelyyn. Tässä varmasti herää monelle kysymys siitä, että jos valiokunnan prosessi on ollut sen suuntainen, että tämä valiokunnan mietintö ja valiokuntaneuvosten pohja oli — siellä näkyy, katsoin äänestyspäätökset, mikä on vedetty pohjan mukaan, muuttunut — kansalaisaloitetta puoltava. Ja kun nämä edustajat olivat pois, edustaja Väyrynen kertoi, lainaus oli, että ei tullut mitään mahtikäskyä hänelle, mutta ”jotain tapahtui, kun aloitetta puoltavat edustajat poistuivat käsittelyn ajaksi”. Ja lopputulema oli se, että valiokunta päätti, että se ei puolla tätä kansalaisaloitetta. Kyllä nyt jokainen maalaisjärjellä ymmärtää, että jotain siinä on tapahtunut ja ei se nyt ole ihan mennyt niin kuin itse olen tottunut kymmenen vuoden aikana näitä kansalaisaloitteita käsittelemään. Tähän toivoisin saavani teiltä selkeät vastaukset, olenko jossain ollut väärässä, tai sitten mahdollisesti perusteluita, onko tämmöinen mahtikäsky ollut ja onko se täällä salissa se mahtikäsky. Tähän toivoisin perusteluja. Ei tarvitse mennä siihen prosessiin, voidaan jatkaa sitä keskustelua, mutta näin siinä joka tapauksessa kävi. Asiantuntijakuulemisten ja muiden perusteella me kannatettiin kokeilua, ja lopputulema on tämä. Ja en tiedä, kuka tämän pohjan on kirjoittanut, mitä me tänään täällä käsitellään. No, sitten edustaja Peltokankaan puheenvuoroon vielä. Tässähän, mitä me pohjassa kannatimme, on tämän kokeilulainsäädännön selvittäminen. Että kun me tiedostamme ongelman, niin me olemme halunneet ratkoa lainsäädännöllä, onko meillä tapaa tehdä tämä niin, että me voidaan haittoja vähentää ja ihmisiä auttaa paremmin. Esimerkiksi tätä kokeilulainsäädäntöä pyysi Helsinki. Pirha Pirkanmaalla sanoi, että kyllä he tarvitsevat tällaista lainsäädäntöä. Tässä ajateltiin, että jos me käynnistetään tämä selvitys, tulee lausuntokierrokset, ministeriöt valmistelevat, poliisi ottaa kantaa näihin ongelmiin, mistä te olette puhuneet, mutta nyt te päätitte, että mitään selvitystä ei tehdä, että tämä on täysin ”ei” ja mahdottomuus. Tämä on ehkä se iso ero, missä toivoisin, että puhutaan samaa kieltä, että me olemme kannattaneet kokeilulainsäädännön selvittämistä ja lainsäädännön valmistelua, onko se edes mahdollista. Täällä on useaan kertaan viitattu poliisiin, ja katsoin nyt nämä poliisin lausunnot. Poliisi ei vastustanut tämän kokeilun selvittämistä, mikä oli — täällä on usein näihin viitattu. Mutta nämä kaikki sosiaali- ja terveysalan järjestöt, nämä ihmiset, jotka tekevät näitten ihmisten kanssa työtä, tutkimuslaitokset, kansainväliset tutkimukset ja muut puolsivat uusien ratkaisujen etsimistä ja löytämistä, että nämä hyvin marginaalisessa ryhmässä erittäin heikossa asemassa olevat ihmiset saisivat terveyspalveluita, hoitoonohjausta ja apua niihin ongelmiinsa. Ja tämä on se iso kysymys, johon nyt halutaan ottaa kantaa. Arvoisa puhemies! Mielestäni vastasin nyt näihin itse menettelykysymyksiin ja nyt tämän aloitteen sisältöön vielä sosiaalidemokraattien puolesta ja toivon, että tämä myös oikaisi näitä näkemyksiämme tähän koko aloitteen käsittelyyn. Itse emme halua sulkea silmiämme tältä kasvavalta ongelmalta, vaan nimenomaan me toivotamme kaikki nämä panostukset sosiaali- ja terveyspalveluihin tervetulleiksi ja tarpeellisiksi ja olemme valmiit etsimään lisäkeinoja, joilla jokainen ihminen saa päihderiippuvuuteensa apua, hoitoa ja turvaa. Uskomme, että tämä olisi yksi selvittämisen mahdollistava keino tähän ongelmaan — yli 300 kuollutta vuodessa. Mutta jos ei sitä haluta nyt periaatteellisesti edes selvittää, niin itse koen, että onko se vähän ongelmilta silmien sulkemista. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei ole!] — No, minä toivon sitä. Ja toivon, että nyt jatkossa me pyritään etsimään uusia ratkaisuja, millä näitä ihmisiä autetaan. Siinä uskon, että me kaikki vedämme yhtä köyttä ja toivomme, että ei marginalisoida tai syyllistetä tai muuta näitä ihmisiä, vaan pikemminkin autetaan ja löydetään niitä keinoja yhdessä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2025-02-20T19:36:55,2025-02-20T19:43:47,Hyväksytty,1.1 2025_10_212,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,Edustaja Immonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_213,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme täällä salissa jälleen yhtä hyvinkin tunteisiin vetoavaa aihetta eli kansalaisaloitetta valvotusta käyttötilasta huumeita käyttäville. Heti alkuun totean, että en kannata aloitetta. Haluan ottaa kantaa muutamaan keskustelussa esille nousseeseen väitteeseen huumeidenkäyttötiloista. Väite: huumeiden käyttö tapahtuu kuitenkin jossain muualla, joten eikö olisi parempi, että se tapahtuu valvotusti? No ei. Suomalaisen yhteiskunnan ei tule antaa pienintäkään signaalia siitä, että huumeiden käyttäminen olisi hyväksyttävää, tarjoamalla siihen yhteiskunnan kustannuksella tilat. Mistä nämä rahat otetaan näihin tiloihin? Kuka ne tilat maksaa? Kuka siellä valvoo henkilöstöä, ja mistä sen henkilöstön palkat otetaan, joka tätä huumeiden käyttöä siellä tukee? Samoin käyttötilan hyödyt jäävät toivottua vähäisemmiksi, koska tilojen ei arvioida Suomessa juurikaan estävän yliannostuksesta johtuvia kuolemia. Myrkytyskuolemia aiheuttaa eniten pitkävaikutteisten ja keskushermostoa lamaavien huumausaineiden samanaikainen käyttö, jossa vaarallinen myrkytystila tapahtuu vasta useita tunteja käyttämisen jälkeen. Toinen väite: valvotut käyttöhuoneet eivät aiheuta huumeiden käytön lisääntymistä. Olen eri mieltä. Kukaan ei varmasti aloita huumeiden käyttöä sen takia, että sille tarjotaan tilat, mutta tilan tarjoaminen siihen ei ainakaan edesauta vähentämään tätä ilmiötä. Vaikka käyttöhuoneiden lobbarit lupailevatkin huoneiden oheistoiminnaksi ohjeistusta, joka voisi ohjata kohti vieroittumista, on vaikea uskoa käyttäjien tekevän päätöstä luopua tavastaan samalla, kun heille tarjotaan ensimmäistä kertaa tilaisuus piikittää turvallisesti ja jatkaa sen jälkeen ihan minkälaisessa pöhnässä hyvänsä turvallisesti liikenteen vilinään. Ja luonnollisesti tällä aloitteella siis laillistetaan muutoin rikollinen toiminta yhteiskunnan tuella. Väite: käyttötila ei aiheuta häiriöitä ympäristölle. Haluaisin tietää, olisivatko käyttötilojen suurimmat kannattajat tässäkin salissa valmiita ottamaan kyseisen tilan omaan naapuriinsa, oman kerrostalonsa katutasoon. Käyttötilakokemuksen jälkeen tilan asukkaat tuskin nousevat heti ensimmäiseen bussiin kohti kotiaan vaan jäävät käyttötilan ympäristöön huumausaineiden vaikutuksen alaisena, siis laillisesti huumeiden käyttäjinä. Kun näitä hortoilee pihoillasi, niin miten turvallisena sinä, puolisosi tai lapsesi koette sen pihapiirin? Tämä ilmiö näkyy jo nyt häiriökäyttäytymisenä esimerkiksi Tampereen rautatieaseman läheisyydessä, jossa sijaitsee neulanvaihtopiste. Millaisen kuvan haluatte Tampereella antaa matkailijoille tai tuleville uusille mahdollisille kaupunkilaisille? Arvoisa puhemies! Yhden käyttöhuoneen on arvioitu maksavan yli puoli miljoonaa euroa. Vaikka käyttötilojen puolustajien mielestä tämä varmaankin tuntuu pieneltä summalta ja sijoitukselta — ainakin salin vasemmalle laidalle, joka saa rahaa seinästä, kuka sen sitten veroina milloinkin maksaa — voidaan kuitenkin kysyä, onko nyt oikea hetki, samalla kun hyvinvointialueet painivat resurssiensa kanssa. Rahoitus ja henkilökunta eivät riitä huolehtimaan edes niistä, keillä kunto heikkenee iän tai sairauden johdosta, mutta silti huumeidenkäyttäjille, jotka omien valintojensa seurauksena turmelevat terveytensä, rahoitus pitäisi vain löytää. Ei kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2025-02-20T19:43:56,2025-02-20T19:48:06,Hyväksytty,1.1 2025_10_214,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,Edustaja Furuholm., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_215,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ehkä sen verran vastaan äskeiseen puheenvuoroon, että on jotenkin jopa huvittavaa se, että hallituspuolueiden edustajat tulevat nyt kertomaan tästä priorisoinnista sen jälkeen, kun katselemme ihan mustaa valkoisella siitä, minkälaisia leikkauksia te olette tehneet soteen, pienituloisiin lapsiperheisiin sun muihin, ja kyllä, [Mauri Peltokankaan välihuuto] se priorisointi kattaa myös tämän sektorin, ja siinä te olette epäonnistuneet. Koska en ole kuullut tätä keskustelua täällä kuin muutaman puheenvuoron, niin en ota sen enempää nyt kantaa eri väitteisiin, mitä täällä salissa on varmasti tänään kuultu, mutta haluan tuoda omassa puheenvuorossani esiin sen, miksi käyttöhuonekokeilun selvittäminen olisi kannattavaa ja miksi sitä pitäisi lainsäädännöllisesti yrittää edistää. Kuten on käynyt keskustelussa varmasti ilmi myös, huumausaineiden käyttö aiheuttaa valtavasti haasteita tähän yhteiskuntaan, ja se ei kyllä muuksi muutu, vaikka kuinka yritettäisiin asia unohtaa tai sille selkä kääntää. Minä aloitan nyt siitä, mistä olen täysin samaa mieltä edustaja Peltokankaan kanssa, eli tästä itse kansalaisaloitteesta. Se on oiva työkalu osallistua demokratiaan ja ennen kaikkea haastaa meitä päättäjiä. Se on mielestäni etenkin näinä aikoina arvokasta ja erityisen tärkeää. Mutta näistä käyttöhuoneista: Käyttöhuoneet olisivat keino kohdata huumeita käyttävät ihmiset inhimillisesti ja vastuullisesti. Tässä ei ole kysymys päihteiden hyväksymisestä tai laillistamisesta vaan ihmishenkien pelastamisesta ja yhteiskuntamme hyvinvoinnin turvaamisesta. Kokemukset muualta ovat osoittaneet, että nämä käyttöhuoneet hyvin suunniteltuina toimivat. Ensinnäkin, käyttöhuoneet vähentävät yliannostuskuolemia ja tartuntatautien leviämistä. Valvotussa tilassa jokaisella on mahdollisuus käyttää puhtaita välineitä, saada apua hätätilanteissa. Tällä on suora vaikutus juuri siihen terveydenhuoltomme kuormitukseen ja kustannuksiin, kun pystytään ennalta ehkäisemään hätähoidon sijasta. Toiseksi, käyttöhuoneet ovat matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, joissa voidaan tarjota terveysneuvontaa, testauksia, ohjausta hoitoon. Ne luovat mahdollisuuden kuntoutumiseen ihmisille, jotka muuten jäävät järjestelmämme ulkopuolelle. Meidän tulee ymmärtää, että mitä helpompi apua on saada, sitä todennäköisemmin sitä myös haetaan. Kolmanneksi, käyttöhuoneet voivat vähentää julkisen huumeiden käytön aiheuttamia ongelmia. Kun käyttö tapahtuu turvallisessa ympäristössä, huumeisiin liittyvä häiriökäyttäytyminen ja muut ongelmat vähenevät kaduilla ja yleinen turvallisuus paranee. Ei tarvitse kauheasti harrastaa semmoista empiriaa Helsingissäkään tietyillä alueilla. Kyllä se ongelma on siellä läsnä. En ymmärrä sitä väitettä, etteikö se tilanne paranisi, jos nämä ihmiset voisivat johonkin mennä. Ennen kaikkea käyttöhuoneet ovat inhimillinen ratkaisu. Jokaisella ihmisellä riippumatta hänen elämäntilanteestaan on oikeus ihmisarvoiseen kohteluun. Riippuvuus ei ole valinta. Se on sairaus, johon on tarjottava apua. Käyttöhuoneet eivät ratkaise kaikkia ongelmia, mutta ne ovat askel kohti yhteiskuntaa, joka ei käännä selkäänsä heikoimmilleen vaan tarjoaa tukea ja turvaa. Arvoisat kansanedustajat, meillä olisi ollut mahdollisuus tehdä päätös, joka pelastaisi parhaimmillaan ihmishenkiä ja tekisi yhteiskunnastamme kokonaisvaltaisesti paremman, mutta ikävä kyllä valiokunnassa ei haluttu uskoa asiantuntijoita ja tutkittua tietoa, ei haluttu selvittää, voisiko asiat tehdä paremmin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-02-20T19:48:14,2025-02-20T19:52:42,Hyväksytty,1.1 2025_10_216,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_217,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Näytti olevan viimeinen puheenvuoro, ainakin vielä. Elikkä meillä on täällä käsittelyssä kansalaisaloite Valvottu käyttötila huumeita käyttäville. Minä itse olen ollut näitä vastaan, ja täytyy sanoa, että tuo edustaja Furuholmin äsken käyttämä puhe [Timo Furuholm: Käänsi pään!] sai minut ehkä vielä enemmän asioita vastaan, koska sivistyin siinä aika paljon tästä käyttötilahommasta. Siis valvottu käyttöhuone, henkilökuntaa ja kaikkia testilaitteita. 24 tuntia vuorokaudessa sen pitäisi olla, koska tuskin ne kello 8:n ja 16:n välillä niitä käyttää. Virka-aika on hieman huono edes tämän kokeiluun. Mutta kun ystäviini kuuluu yksi sellainen kaveri, joka on käyttänyt aika paljon aineita, niin minä äsken otin yhteyttä häneen ja kysyin häneltä, mitä aineita olet vuosien saatossa käyttänyt. Sieltä tuli aika suppea vastaus, mutta siinä lukee, että kaikkea mahdollista: Alkoholia, bentsoja, pilveä yläasteella. Vuosien sekakäyttö, viimeiset viisi piriä, ja nyt hän on ymmärtääkseni kuivilla tästä aineesta. Hän kirjoitti: ”Tietty tällä hetkellä ongelma, kun nistit jättää neuloja sinne tänne. Eipä se käyttöhuone tee niistä idiooteista järkeviä. Jatkossakin niitä ongelmia on ja näkyy katukuvassa. Joko ne huumeet on laillisia tai sitten ei ole. Tämä on askel siihen suuntaan, että huumeet hyväksytään. Okei, ongelmahan on vain pahentunut ja pahentunut, mutta pitäisikö oikeasti etsiä ratkaisu, kuinka saadaan tilastot laskuun? Pitäisikö keksiä ratkaisu, että ei välttämättä tarvittaisi tuommoisia huoneita? Minun mielestäni se joko on tai ei ole mitään, että laiton on laillista. Pitää vetää raja johonkin, ja nyt se rajan vetäminen on mielestäni tässä. Tuen tätä hallituksen esitystä.” Hän täydensi vielä: ”Pitäisi keksiä keinoja, ettei tarvita tuommoisia huoneita. Ikävä kyllä se tarkoittaa isoja satsauksia nuoriin, koska siinä on se tulevaisuus ja tällä hetkellä käyttöhuoneet antaa siihen sitten kuvan, että asia on ok jollakin tapaa. Päihteet ei ole ok. Alkoholin ei tarvitsisi olla laillista. Se ja muut päihteet tuhoavat sukupolvia. Minä olen ollut lapsi 90-luvulla, ja alkoholi oli normi aikuisilla silloin. Kyllä meillä kaikilla on ongelmia, ja itsellä meni vuosia tajuta, että alkoholi ei olekaan hauskaa. Nyt sitten sama noiden huoneiden kanssa: tavallaan luodaan kuva, että se olisi ok jollakin tasolla. Jotain toimenpiteitä tarvitaan, mutta käyttöhuoneet ei ole se. Voisiko ehdottaa jonkun vähän luovemman ratkaisun? Meidän pitää saada se ongelma haltuun, ei tarjota paikkoja käyttää. Neulajakelu on hyvä asia.” Arvoisa puhemies! Tässä olivat nämä käyttäjän terveiset, ja toivon — hän varmasti katsoo tätä keskustelua — että hän pysyisi omassa elämässään kuivilla näistä aineista. Tästä kun katson tuonne kameraan ja häntä silmiin, niin toivon, että hän toteuttaa ne haaveet, mitä hänellä on. Erittäin älykäs kaveri. Kärsinyt ehkä ADHD:stä, ja sitä ei ole ajoissa tunnistettu, ja sitten on haettu kaikkia apuja näistä. Hänen viestinsä oli se, että käyttöhuoneet tekevät asiasta hyväksyttävämpää ja ovat vääränlainen signaali nuorille. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-02-20T19:52:50,2025-02-20T19:58:00,Hyväksytty,1.1 2025_10_218,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,Edustaja Nurminen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_219,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Itsekin toivon tälle ystävällenne kaikkea hyvää, ja kiitos, että jaoit hänen ajatuksensa. Ehkä itse haluan vielä täsmentää sitä, että kukaan täällä ei ole kannattanut käytön laillistamista, ei millään tavalla. Ja me haluamme edelleen pitää tästä vahvasti kiinni, ja tietenkin teemme työtä sen eteen, ettei yksikään ihminen joudu käyttämään tällaista. Mutta ehkä se nyanssiero tässä on, että itse näen tämän siitä näkökulmasta, miten me vähennetään haittoja ja miten me kohdataan nämä pahasti riippuvuussairaina olevat ihmiset. Me siis kuultiin asiantuntijoilta ja näiltä ihmisiltä, että esimerkiksi nämä suonensisäisesti käyttävät, joihin tässä äskeisessäkin puheenvuorossa viitattiin, voivat käyttää likaisia välineitä. Täällä esimerkiksi oli, ihan kuten täällä on tuotu esiin, että yksi pistosinfektio on 10 000 euroa julkisella puolella, ja tiedetään, mitä nämä C-hepatiitti- ja hiv- ja muut hoidot maksavat yhteiskunnalle. Tämän takia esimerkiksi Helsingin kaupunki toi esille, että he tarvitsevat väyliä, miten he saavat nämä ihmiset kiinni ja pystytään ehkäisemään näitten kustannusten kasvamista ja saamaan nämä ihmiset hoitoon ja irti siitä riippuvuudesta. Ja tässä on ehkä se nyanssiero. Millään tavalla tässä ei nyt anneta signaalia, että tämä olisi millään tavalla ok. Päinvastoin, se on kiellettyä, ja sitä ei pidä hyväksyä millään tavalla, mutta otetaan kiinni näistä sairaista ihmisistä, jotka ovat yhteiskunnan aivan marginaaliryhmää, millä tavalla he saavat apua, miten he saavat nämä puhtaat ja turvalliset välineet ja saavat sen koko sosiaali- ja terveydenhuollon kyvyn tuekseen, kun ovat ajautuneet sinne. Tästä on ehkä kyse koko tässä keskustelussa, ja sen takia tässä nyt esitettiinkin tätä kokeilun selvittämistä, että meillä olisi näitä tutkimustuloksia, joilla me voidaan sitten myöhemmin todeta, miten näitä huumeriippuvuuksia voitaisiin ehkäistä, kun meillä olisi tutkittua tietoa tämän selvityksenkin taustalla. Eli haluan vielä loppuun, arvoisa puhemies, sanoa, että meitä siis yhdistää varmasti se, että yksikin huumeiden käyttäjä on liikaa, mutta erottaa se, mitä keinoja me otetaan, miten me nähdään ihmiset, riippuvuussairaudet, miten me otetaan näistä ihmisistä koppi ja pyritään auttamaan heitä ylös kohti yhteiskunnan jäseneksi. Tästä minä aidosti ajattelen, että meillä on mahdollisuus, kun me nähdään tämä ongelma, katsoa tätä vähän laajemmin eikä vain torjua tätä koko ilmiötä, koska se ei ole ollut toimivaa, ja tätä ehkä yhteishenkeä tässä keskustelussakin olen halunnut korostaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2025-02-20T19:58:00,2025-02-20T20:01:25,Hyväksytty,1.1 2025_10_220,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Furuholm., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_221,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ei nyt ole tarkoitus tätä keskustelua sen enempää viivästyttää, mutta inspiroiduin edustaja Mäenpään puheenvuorosta ja ystävästäsi sen verran, että ajattelin nyt vielä yhden puheenvuoron käyttää. On totta, että meidän pitää etsiä keinoja ja tapoja siihen, että huumeiden käyttö ei olisi ongelma ja haaste tässä yhteiskunnassa. Jos oikein ymmärsin, niin ystävänne ehdotti lisäsatsauksia nuoriin. No, nyt tullaan sitten siihen kohtaan, missä pitää kysyä, ovatko esimerkiksi tämän hallituksen toimet olleet sellaisia, että niitä lisäsatsauksia nuoriin on tehty. Esimerkiksi nämä valtavat sosiaaliturvaleikkaukset ihan Kelan tilastojen mukaan osuvat eniten 18—24-vuotiaisiin ihmisiin. Samaan aikaan leikkauksista kärsivät valtavasti esimerkiksi yksinhuoltajavanhemmat. Eli toisin sanoen oppositio on kyllä valmis myös etsimään muita ennaltaehkäiseviä tapoja, ja täältä saa varmasti tukea, kunhan ne toimet eivät ole nähdyn kaltaisia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-02-20T20:01:25,2025-02-20T20:02:48,Hyväksytty,1.1 2025_10_222,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_223,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Aiemmassa puheessa totesinkin, että mielenterveysongelmat ja päihdeongelmat kulkevat käsi kädessä. Kyllä meillä on keinoja. Me muistaakseni viikko sitten käsittelimme täällä aloitetta hatkanuorista ja lastensuojelun sijaisyksiköiden keinoista — niitä keinoja kun me saadaan lisää lainsäädäntöön. Lastensuojelulakia ollaan parasta aikaa uudistamassa, ja niitä keinoja sinne onneksi on tulossa. Tässä on yksi keino, miten lasten ja nuorten elämään voidaan puuttua varhaisemmin. Olin vierailemassa Ruotsin puolella Kalixin suljetussa perhekodissa. Tämä on toinen... Täällä illan aikana alkuillasta tuli puheenvuoro, jossa joku mainitsi, että joku oli sanonut, että pääsisi vaikka laitokseen. Ruotsissa tämäkin on oivallettu, elikkä siellä tällaiset nuoret, jotka ovat itselleen tai muille vaarallisia ja käyttävät päihteitä ja ovat huumeiden käyttäjiä, ovat siellä suljetussa perhekodissa, myöskin jengirikolliset, joihin liittyvät ne huumausaineet. Mutta se ei ole vain pelkkä säilöpaikka, vaan siellä on läheiset suhteet kuntiin, oppilaitoksiin, joissa suunnitellaan sille nuorelle tulevaa elämänpolkua ja puretaan lääkehoitoa, missä koukussa hän siellä on, ja pyritään häntä tervehdyttämään. Tämäntyyppisiä keinoja meillä pitäisi olla Suomessakin. Meillä tällä hetkellä valitettavasti on lainsäädäntö niin löysä lastensuojelulain osalta, että lapset ja nuoret pääsevät karkaamaan noista yksiköistä. Ei ole keinoja, koska laitoksen yli astunutta nuorta, joka lähtee hatkaan, ei voi ottaa kiinni henkilökunnan toimesta kuin tekemällä virka-apupyyntöjä sosiaalitoimelle, joka taas tekee poliisille virka-apupyynnön. Nämä ovat tosi hankalia juttuja. Elikkä kyllä meillä keinoja on. Meidän pitää tiukentaa lastensuojelulakia, meidän pitää vastuuttaa vanhempia. Kaiken lähtökohtahan on se, miten me lapsemme alusta asti kasvatamme, onko hänellä turvallinen, terve perhe siellä keskellä. Tiedän, että on paljon perheitä, missä lapsi viettää elämäänsä niin, että siellä on päihdeongelmaa, on mielenterveysongelmia. Nämä ovat tosi surullisia tapauksia. Näihin tarvitaan apua, ja myöskin tämä hallitus on terapiatakuulain saanut aikaan ja muuta tämmöistä, niin että toivon mukaan pikkuhiljaa enemmän ja enemmän. Mutta huumehuoneita en kannata. Ne eivät ole mikään huumausaineiden loppumisen keino. Kun täällä sanottiin, että se ei ole askel laillisuuteen, niin se on juurikin sitä. Elikkä se on signaali siihen, että huumeita voi käyttää. Ja on poliisille äärimmäisen hankala tilanne, kun meidän pitäisi valvoa kiellettyjä huumausaineita ja sitten onkin sallittua niitä jossain kopissa piikittää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-02-20T20:02:48,2025-02-20T20:05:57,Hyväksytty,1.1 2025_10_224,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_225,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Itse sairaanhoitajana kuuntelin tätä keskustelua tuossa työhuoneessa ja ihmettelin hiukan, kun täällä on tuotu esille se, että nämä käyttöhuoneet esimerkiksi auttaisivat jollakin lailla kohtaamaan huumeiden käyttäjiä paremmin. Lisäksi otettiin esille esimerkiksi puhtaitten välineitten saaminen. No, esimerkiksi näitä puhtaita välineitähän saa jo apteekeista haettua. Toisaalta sitten taas tämä kohtaamisasia: Jo nyt sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset auttavat aina päihdeongelmaisia, olipa kyse sitten alkoholista tai huumeista. Siellä sosiaali- ja terveydenhuollon puolella ei todellakaan mitenkään paineta ihmisiä alas heidän ongelmansa takia, koska kyse on todellakin ongelmasta ja sairaista ihmisistä, vaan heitä autetaan pääsemään pois aineiden käytöstä. Nämä käyttöhuoneet ovat huumeitten käyttäjille ikään kuin tällaisia paikkoja, joissa heidän annettaisiin vain jatkaa sitä käyttöään, jos he näin haluaisivat, kun pääasia olisi siinä, että heille tarjottaisiin apua sen lopettamiseksi. Kannattaa muistaa, että päihteiden käyttäjillä se aine — huumeet varsinkin, mutta myös esimerkiksi alkoholi — vaikuttaa heidän kykyynsä esimerkiksi ajatella niin sanotusti järkevästi. Tällainen käyttöhuone on vähän sama kuin tilanne, jossa ison avohaavan, sellaisen henkeä uhkaavan avohaavan, saanut henkilö ohjattaisiin vain johonkin huoneeseen ja hänelle annettaisiin välineet, joilla hän voisi yrittää sitten itseänsä hoitaa. En missään nimessä oman ammattitaustan takia — olen siis työskennellyt mielenterveys- ja päihdepotilaidenkin kanssa — voi kannattaa näitä käyttöhuoneita, eniten siksi, että nyt täällä päättäjinä meidän täytyy taas ajatella myös sitä, mikä on se signaali, jonka me yhteiskuntana annamme niin päihteiden käyttäjille kuin erityisesti lapsille ja nuorille. Esimerkiksi kannabiksen käyttö on yleistynyt, ja mediassa on paljon kannanottoja ja artikkeleita sen puolesta. Se näkyy jo nyt lasten ja nuorten käytöksessä, eli esimerkiksi kannabista käytetään yhä enemmän. Joten jos me nyt sallisimme käyttöhuoneet, niin se olisi aivan selvä osoitus siitä, että me jollakin lailla hyväksymme huumeiden käytön yhä enemmän. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+3.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-02-20T20:05:57,2025-02-20T20:09:03,Hyväksytty,1.1 2025_10_226,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. — Ja keskustelua. Ja siellä ensimmäisenä käyttää puheenvuoron edustaja Keskisarja, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_10_227,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Teemu,Keskisarja,Kansanedustaja,PS,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite perää kuria. No, parlamentaarikon käteen eivät käy keppi ja vitsa. Puhun pikemmin isällisestä huolenpidosta. Yleisradio on, ehkei kuriton vaan ylettömän muotitietoinen. Joskus Yle ostaa ideologioiden merkkivaatteita, pynttäytyy arvojen meikkeihin ja ripustautuu trendien henkareihin. Satavuotias media muistuttaa teiniä ulkonäköpaineissaan. Yle hakee kaveripiirin hyväksyntää hölmöilylläkin — pipo päässä pakkasella olisi noloa. Mikäpä siinä, ajanhenki huokuu aina median sesonkeihin ja kuoseihin, mutta onko Ylen takki auki nyt, kun uusin todellisuus vihmoo? Kenties lempiasu onkin maailmalla jo alaston. Pahoittelut, pikku puheenvuorooni ahdan hankalia käsitteitä: Tsoukkiherännäisyys, rasismin vastainen itseinho, sateenkaari-industrialismi ja ilmakehäkiihko lienevät vanhentunutta krääsää. Turha tuputtaa sitä ruutuun uutuutena, saati ajattomana kestosuosikkina. Kansalaisaloite pyrkii julkisrahoitteisen propagandan riisumiseen. Oikein. Kuka kaipaa aivopesua kolisevalla pesukoneella ja keinotekoisilla kemikaaleilla? Sanon mitä tahansa historiasta, opponentit huudahtavat: ”se nyt ei vaan ole tätä päivää”. Käännänpä väitteen kerrankin ympäri: tsoukkiherännäisyys, rasismin vastainen itseinho, sateenkaari-industrialismi ja ilmakehäkiihko eivät enää ole tätä päivää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Teemu Keskisarja,1498,2025-02-20T20:09:50,2025-02-20T20:12:29,Hyväksytty,1.1 2025_10_228,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_229,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Julkisen talouden sopeuttaminen on välttämätöntä, jotta Suomi ei velkaannu hallitsemattomasti ja voimme taata yhteiskuntamme hyvinvoinnin, palvelut ja toimintakyvyn myös tuleville sukupolville. Jokaisen verovaroilla toimivan tahon on kannettava vastuunsa säästötalkoissa, eikä Yleisradio voi olla poikkeus. Yle kuriin nyt! -kansalaisaloite on nostanut tärkeän keskustelun esiin, ja kiitän kansalaisaloitteen tekijöitä heidän aloitteellisuudestaan. Arvoisa rouva puhemies! Aloitteessa esitetään perusteltuja näkemyksiä Ylen rahoituksen tarkkarajaisuudesta ja vastuullisemmasta varojen käytöstä. Ylen rahoitus suhteessa asukaslukuun on toiseksi suurin Pohjoismaissa, ja sen julkisen palvelun tehtäväkenttä on laaja. Aloitteessa tuodaan esiin huoli siitä, että Yle kilpailee kaupallisen median kanssa ja että sen taloudellinen asema on liian vahva. Aloitteessa on tuotu ilmi, että Evan tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista kannattaa Ylen rahoituksen leikkaamista. Meidän kansanedustajien on syytä ottaa tämä asia vakavasti. Arvoisa rouva puhemies! Aihetta on käsitelty eduskunnassa jo aiemmin. Parlamentaarinen työryhmä on jo sopinut Ylen rahoituksen indeksitarkistusten jäädyttämisestä vuosiksi 2025—2027 sekä Ylen verotuksen kiristämisestä. Työryhmän sopua on tärkeä kunnioittaa, sillä parlamentaarinen yhteistyö vahvistaa Ylen riippumattomuutta. Riippumaton tiedonvälitys on demokratian ja demokraattisen yhteiskunnan kulmakiviä. Myös Ylen on sopeuduttava muuttuvaan taloustilanteeseen. Kannatan parlamentaarisen työryhmän linjaa ja sen aikaansaamaa sopua. — Kiitos, arvoisa puhemies!", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-20T20:12:34,2025-02-20T20:15:28,Hyväksytty,1.1 2025_10_230,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_231,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskustelemme kansalaisaloitteesta, jonka takana ovat Kokoomusnuoret, Kristillisdemokraattiset Nuoret sekä Perussuomalainen Nuoriso. Nuorisojärjestöjen kansalaisaloite peilaa hyvin kansalaisten tahtoa sille, että Ylen rahoituksesta olisi varaa supistaa vaikka millä mitalla. Vuonna 2022 arvo- ja asennetutkimuksessa yli puolet suomalaisista oli sitä mieltä, että Ylen rahoituksesta pitäisi leikata osana sopeutustoimia. Minä yhdyn Suomen kansan enemmistön sekä edellä mainittujen nuorisojärjestöjen kantaan. Kannatan aloitteen henkeä, vaikka sinänsä Ylen rahoitus onkin parlamentaarisen sovun takana. Ylestä leikkaaminen on osoittautunut käytännössä vaikeaksi juuri tuon parlamentaarisen sovun vaatimusten vuoksi. Ylen rahoitus on laitettu niin kovien lukkojen taakse, että avaimia on vaikea löytää. Perustuslain muuttaminenkin on helpompaa kuin yleisradioyhtiön. Parlamentaarisessa työryhmässä mukana olleet kansanedustajat Vigelius ja Keskisarja kuitenkin onnistuivat tehtävässään hyvin, koska Yleen tehtiin historialliset vaikkakin edelleen pienet leikkaukset. Kiitos heille. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että karsittavaa on vielä tulevaisuudessakin. Arvoisa rouva puhemies! Kuulemme jatkuvasti vertauksia siitä, kuinka persut taas Yleisradiota rapauttamalla puuttuvat vapaan median toimintaan ja sisältöön. Pelotteluja on esimerkiksi sananvapauden ja demokratian horjumisesta, kun Ylen rahoitukseen puututaan. Kiihkeimmät arvostelijat sanovat, että olemme Orbánin ja Putinin tiellä. Tosiasiassa Ylen tarjonnassa on paljon turhaa, jolla ei ole mitään tekemistä tällaisten asioiden kanssa. Ylen kanavilta tulee ja on tullut paljon ihan kuraa, kuten ”Jalkojen välissä”, ”Mä tuun”, ”Seksi-Suomen historia”, ”Alaston matka”, ”Melonit ja banaanit” tai ”Koukussa strippaukseen”. Näidenkö tarjoaminen verorahoilla on demokratiaa ja sananvapautta? Lisäksi monimuotoisuuden ymppääminen kaikkiin ohjelmiin alkaa tulla jo korvista ulos. Kiintiöhenkilöiden vilahtelu toistuvasti eri ohjelmissa on väsyttävää. Sen sijaan tervetulleita ovat ”Elämäni Biisi”, urheiluohjelmat, Kummelin uusinnat, Velipuolikuut ja kotimaiset viihdeohjelmat ajalta, jolloin asioista sai puhua oikeilla nimillä ilman mielensäpahoittajien joukkohysteriaa. [Sanna Antikainen: Ja Arto Nyberg!] Esimerkinomaisesti heitän vaikkapa ”Hyvien ihmisten kylä”, ”Puhtaat valkeat lakanat” ja ”Lehmän vuosi”, joita on saanut ilolla seurata alkuvuodesta lähtien — puhumattakaan viime vuosituhannella ”Rintamäkeläiset”, semmoinenkin on ollut. [Naurua] Arvoisa puhemies! Ajatelkaapa seuraavaa: Viron yleisradioyhtiö tulee toimeen 42 miljoonan vuosirahoituksella, eikä sielläkään mielestäni demokratia ole sen huonompaa kuin meilläkään. Meidän Yleisradiomme vetää suunnilleen 14 kertaa enemmän rahaa vuosittain. Minne se raha uppoaa? Viime vuonna uutisoitiin Ylen toimitusjohtajan kuukausipalkan olevan 28 000 euroa, ja korotus edellisvuodesta oli 7 100 euroa vuodessa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Vaikeat ajat!] Ei siis ole ihme, jos kulut ovat suuret: johtajia ja pikkupomojahan siellä riittää. Pelkästään Yle Areenan avaamalla näkee kaikenlaista turhaa hömppää, josta en itse vapaaehtoisesti maksaisi penniäkään. Voitaisiinko harkita näiden hömppäsisältöjen laittamista edes maksumuurin taakse, jotta kuluttaja saisi itse päättää, haluaako maksaa näistä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-02-20T20:15:32,2025-02-20T20:20:03,Hyväksytty,1.1 2025_10_232,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_233,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme jälleen kansalaisaloitetta — tämä on hienoa, demokratia toimii. Ensinnä tahdon tässä tietenkin kiittää KD:n, kokoomuksen ja tietenkin oman joukkueeni, perussuomalaisten, nuorisojärjestöjä tästä hienosta ja aika iskevästi nimetystä kansalaisaloitteesta ”Yle kuriin nyt”. Yle toden totta olisi saatava kuriin. Mielenkiintoistahan Ylen kuriin saamisessa on se, että Yleä koskevat muutokset ovat parlamentaarisen yhteisymmärryksen ja sovun takana. Parlamentaarisessa työryhmässähän on siis edustajia jokaisesta puolueesta. Ajatelkaa, miten järjetöntä on se, että edes hallitusenemmistö ei riitä valtion yleisradioyhtiön ongelmien korjaamiseksi. [Jouni Ovaska: Heikko hallitus!] Saimme tästä esimakua nyt, kun parlamentaarinen työryhmä asetettiin ja Yleen tehtiin pienimuotoiset leikkaukset, jotka toki silti olivat Ylen historian suurimmat, hyvä niin — miten suuren työn takana sekin oli. Joka tapauksessa haluan antaa tässä kohtaa suurta kiitosta perussuomalaisille kollegoille, kansanedustajille Vigeliukselle ja Keskisarjalle, jotka puolustivat linjaamme ja tekivät kaikkensa Ylen rahoituksen leikkaamiseksi ja tehtävien järkeistämiseksi. Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi aloitteen henkeä, ja mielestäni nyt saatuja parlamentaarisesti sovittuja suuremmat leikkaukset olisivat tarpeen. Meitähän pelotellaan nyt sitten jatkuvasti kaikenlaisella maailmanlopun maalailulla, kuinka nyt demokratian sananvapaus tai vähintään Pikku Kakkonen ja Ylen Avara luonto ovat vaarassa leikkauksien vuoksi. Sitten kun me mennään ihan oikeasti konkretiaan, niin Ylellähän vähennettiin muun muassa herrojen autonkuljettaja ja hieno Bemari, päälliköiden tulospalkkioita ja bonuksiakin leikattiin. Toki muitakin työpaikkoja vähennettiin. Harmi, että Pasila hyökkää säästöineen hienoja maakuntatoimituksia vastaan, sitä pidän harmillisena. Arvoisa puhemies! Jotta Ylen ei tarvitsisi poistaa ohjelmistostaan eduskunnan täysistuntoja ja sitä oikean tiedon välitystä, niin annan aivan muutaman esimerkin niistä toiminnoista, joiden kustantamista verorahoin kyseenalaistan vankasti. Aloitetaan vaikka Ylen Areenasta. Miksi sinne ylipäätään ostetaan jatkuvasti ulkomaisia hömppäohjelmia suomalaisten verorahoilla? Eikö meillä nyt ole jo ulkomaalaisia suoratoistopalveluita pilvin pimein markkinoilla? Itselläni niitä ainakin on käytössä useampia. Silloin kun tekee mieli katsoa jotain elokuvaa, niin katsotaan. Mutta Ylen ei niitä tarvitsisi ostaa, koska siellä on paljon sellaistakin, mitä he voisivat sen sijaan näyttää. Meillä on vaikka kuinka paljon näitä erilaisia vaihtoehtoja näihin juttuihin. Niitä voisivat ihmiset vapaaehtoisesti ostaa ihan omilla tienaamillaan rahoilla. Kysymys: miksi Ylen pitää kilpailla siis yksityisten markkinoiden kanssa? No, sitten kun me päästään Ylen omaan ohjelmatarjontaan, niin sanotaan nyt vaikka näin suoraan, että kynsisakset saa heittää kyllä romukoppaan ja kaivaa puutarhasakset esiin, tai itse asiassa otetaan moottorisaha. Mietitään oikein porukalla, ovatko esimerkiksi seuraavat ohjelmat perusteltua verorahojen käyttöä, onko näillä merkitystä sananvapauden, demokratian, vapaan lehdistön tai muiden ylevien periaatteiden kannalta — edustaja Rintamäen hyvää listaa jatkaakseni: Sinkut paljaana, Pillupäiväkirjat, Sointu Borg & Tyrkyt, somalin- ja arabiankieliset uutiset, Queerruutu, Deittaavat daamit, Treffeille ympäri maailmaa ja Tuontirakkautta. Ja tässäkin vain pieni pintaraapaisu siitä, mitä Yle meille tarjoaa verorahojen vastineeksi. Lista on aivan järkyttävän pitkä. Nimittäin jos luettelisin ne kaikki, niin viisi minuuttia tässä ei riittäisi. Koska haluan korrektisti jättää muillekin edustajille puheenvuoron tässä keskustelussa, tai en vie teidän aikaanne enempää, niin totean vain, että ihan oikeasti, milloin me saamme stopin sille naurettavalle pelleilylle, että verrokkimaa tuossa pikkuisen etelään päin pärjää noin kymmenellä prosentilla siitä, mitä tässä maassa suolletaan siihen propagandakoneistoon, mitä se pääsääntöisesti ainakin poliittisissa julkaisuissaan suoltaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-02-20T20:20:06,2025-02-20T20:24:50,Hyväksytty,1.1 2025_10_234,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,Seuraavaksi edustaja Sillanpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_235,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on tänään erittäin ajankohtainen kansalaisaloite nimeltä Yle kuriin nyt. Uskallan väittää, että Yleisradio ja sen toiminta koskettavat jokaista suomalaista jollain tavalla. Siksi haluankin puhua Ylen roolista ja sen toiminnasta suomalaisella mediakentällä. On selvää, että Yle on ollut jo pitkään yksi suomalaisen median päätoimijoista. Nyt onkin aika keskustella vakavasti siitä, onko tällä valtakunnallisella toimijalla minkäänlaisia rajoja omalle toiminnalleen tai vastuuta siitä, mitä se julkaisee ja tuottaa. Yle kuriin nyt -kansalaisaloite itsessään avaa tärkeän keskustelun ja antaa meille kaikille mahdollisuuden arvioida Ylen roolia ja sen toimintaedellytyksiä nykypäivän mediaympäristössä. Tämän kansalaisaloitteen taustalla on aito huoli Ylen poliittisesta puolueettomuudesta ja sen roolista siinä, mitä meidän verorahoillamme tuotetaan. Ylellä on erityinen asema Suomessa, koska se saa rahoituksensa suoraan kansalaisilta eli meiltä kaikilta verorahojen muodossa. Tämä tuntuu monesti unohtuvan, kun ihmiset ajattelevat Ylen olevan ilmaista ja ettemme maksaisi siitä mitään. Jokaisen tulee muistaa, että Yle rahoitetaan tavallisen suomalaisen kukkarosta. Tästä syystä Yle on meille veronmaksajille vastuullinen ja tilivelvollinen. Yle ei ole kaupallinen toimija, kuten esimerkiksi MTV, eikä sen toiminnan tavoitteena ole tavoitella voittoa. Ylelle on erityisen tärkeää noudattaa journalistisia periaatteita ja tuottaa puolueetonta uutisointia kaikessa toiminnassaan. Kun Ylen tuottamaa sisältöä tai sen tekemiä päätöksiä kritisoi, sorrutaan liian usein puhumaan lehdistönvapaudesta tai siitä, että kritiikillä yritettäisiin sensuroida jotain. Siitä ei ole kuitenkaan kyse. Kun meidän oman maamme julkinen mediatalo keskittyy julkaisemaan esimerkiksi ohjelmia päiväkirjoista, joissa käsitellään naisten alapäitä, tai tekee somalinkielisiä uutisia, on mielestäni perusteltua kysyä, mitä ihmettä tässä maassa tapahtuu ja mihin minun verorahojani käytetään. Ylen ohjelmaprofiili on monelta osin muuttunut vuosien varrella. Se tuottaa vähemmän ohjelmaa kotimaisesta kulttuurista ja entistä enemmän viihdettä, joka poikkeaa sen alkuperäisestä tehtävästä. Ylen päätehtävä ei ole viihdyttää vaan tarjota tasapuolista ja laadukasta journalistista sisältöä koko maasta kaikille suomalaisille. Ylen harjoittaman uutisoinnin valikoivuus herättää kuitenkin useita kysymyksiä siitä, onko mediassa enää mahdollista säilyttää todellista tasapuolisuutta ja objektiivisuutta. Tiedämme kaikki, kuinka suuri rooli medialla on yhteiskunnan mielipiteiden muokkaajana. Muun muassa koronapandemian aikana kiinnitin huomiota siihen, että Yle osallistui omalta osaltaan pelkopropagandan päivittäiseen levittämiseen. Ylen täytyy pysyä luotettavana ja tasapuolisena tiedonvälittäjänä, eikä sen pidä ajaa ideologisia tai poliittisia intressejä. Tässä Ylellä on korjattavaa. Lisäksi on syytä pohtia, onko Ylen rahoituksen malli edelleen ajantasainen. Ylen rahoitus perustuu pääasiassa maksuun, joka kerätään suoraan kansalaisilta. Olisikin tärkeää, että rahoituksen käyttötarkoitukset olisivat läpinäkyviä rahoittajille eli kansalaisille. Kansalaisia on puhuttanut jo vuosia Ylen johtajan yli 300 000 euron vuosipalkka. Se ei kerta kaikkiaan istu suomalaisen oikeustajuun sopivasta palkasta tällaiseen tehtävään. Lisäksi itselleni tuli täysin uutena tietona se, että Ylen johtoryhmällä on ollut käytössään Bemari ja siinä oma kuljettaja. Tämä osoittaa vain ja ainoastaan sen, että leikattavaa löytyy varmasti lisää Ylen toiminnasta. Mielestäni Ylen roolin nyky-Suomessa tulee olla vain se, että se tuottaa ajankohtaista ja riippumatonta tietoa suomalaisille. Ylen ei tule olla poliittisesti valjastettu mediatyökalu. Ylen uutisoinnin tulee perustua faktoihin ja edustaa laajasti erilaisia näkökulmia, jotta sitä on perusteltua jatkaa kansalaisten rahalla. Kansalaisaloite ”Yle kuriin nyt” tuo esille tarpeen tarkistaa Ylen roolia ja toimintaa suuressa mittakaavassa. Yle tarvitsee lisää avoimuutta, riippumattomuutta ja tilivelvollisuutta. Kansalaisina meillä on oikeus vaatia, että Yle palvelee suomalaista yhteiskuntaa tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. On siis aika vaatia, että Yle ottaa vastuun siitä, millä tavalla se toimii ja minkälaista sisältöä sen on todella tarkoitus tuottaa meille kaikille. Toisin sanoen tämä tarkoittaa sitä, että Pikku Kakkonen ja hiihtokisat menevät jatkoon ja vaginapäiväkirjat eivät mene jatkoon. Lopuksi haluan lämpimästi kiittää aloitteen tekijöitä, jotka koostuvat käsittääkseni poliittisista nuorisojärjestöistä ja heidän johtohahmoistaan. On tärkeää, että meiltä löytyy tästä maasta itsenäisesti ajattelevia nuoria, jotka uskaltavat tuoda mielipiteensä esille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-02-20T20:24:52,2025-02-20T20:29:54,Hyväksytty,1.1 2025_10_236,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_237,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Pahoittelen jo etukäteen, mutta kysyn nyt suoraan, että jos sinä, suomalainen veronmaksaja, saisit päättää, olisiko sinun veroeurojasi käytetty seuraavaan Ylen ohjelmistoon — seuraa pitkä listaus, kiinnittäkää turvavyönne: Sugarbabe, ruotsalainen draamasarja sokerideittailutilin perustavista ystävyksistä; Koukussa strippaukseen, tanskalaissarja miestrippareista; ME-NE, suomalainen minisarja ilmastoahdistuneesta aktivistipariskunnasta; No shame, suomalaissarja ystävysten kuumasta sinkkukesästä; Kylppärikaverit, pohjoismainen sarja höpöttävistä ja feminististä julistusta laativista ystävyksistä; 10 tapaa tulla dumpatuksi, norjalainen draamasarja nuorten eroista; Katkeamaton, realitysarja some-vaikuttaja Miisa Nuorgamista; Osta mun pikkarit, dokkari ruotsalaistoimittajan sokerideittailuun tutustumisesta; Alaston matka, suomalaisreality vaatteitta ja rahoitta matkustelemaan lähtevistä ystävyksistä; Perfect Sweat, jenkkisarja hikoiluelämyksiä etsivästä Mikkelistä; Norjalaisia hullutuksia, sarja sikäläistä lifestylea; Yhden illan juttu, norjalainen draamasarja yhden yön pikaromansseista; Yksin isäksi, suomalaissarja transmiehen matkasta raskauteen; Miss Perfect, sarja tanskalaisista missikilpailijoista; Miesten paratiisi, sarja yksin elävistä tanskalaismiehistä Thaimaassa; Noitapiirit, suomalaisdokkari kolmesta noituudesta kiinnostuneesta kaupunkilaisesta; Adampourin perhe, norjalaisreality Pohjolan kardashianeista; Away - Bali, suomalaisaikuisten arkea tropiikissa; RuPaul’s Drag Race UK, brittiläinen drag-aiheinen realitykilpailu; Treffeille ympäri maailmaa, tanskalaissarja maailmalle deittailemaan lähtevästä Petrasta; Dubain tanskalaiset naiset, reality tanskalaisnaisten elämästä ulkomailla; Linen mukana maailman ympäri, norjalaisrealisti yksin matkailevasta Linesta; Sinkut paljaana, suomalainen realitysarja deittailusta ilman meikkiä; Häpeämätön, tanskalaissarja, joka lupaa suoraa puhetta seksistä; Pillupäiväkirjat, suomalaissarja, joka lupaa häpeämätöntä puhetta seksistä. Tietenkään unohtamatta Au paireja Australiassa, Au paireja Kanadassa, Au paireja Lontoossa, Au paireja Los Angelesissa, unohtamatta myöskään Au paireja Etelä-Afrikassa, Irlannissa, Havaijilla, Miamissa, Panamassa tai Au paireja Uudessa-Seelannissa. Listaa Ylen vastaavista ohjelmista voisi jatkaa liki loputtomiin, mutta minä kysyn nyt uudelleen: onko tämä välttämättä jokaisen suomalaisen veroeuron arvoista? [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei ole!] Olisitteko maksaneet itse, jos saisitte päättää? [Sanna Antikainen: En olisi!] Voin vastata omalta osaltani: itse en olisi. Mutta koska Yle verotettuine euroineen päätti puolestani, minulla tai monella muulla teistä suomalaisista ei ollut vaihtoehtoa. [Sanna Antikainen: Niinpä!] Kyse ei ole siitä, etteikö nämä sisällöt viihdyttäisi joitakuita. Ei kyse ole siitä, etteikö Yle tarjoaisi sillä puolen miljardin budjetillaan, rahoituksellaan, myös laadukasta ohjelmatarjontaa suomalaisille. Kyse on ennemminkin siitä, onko tämä kaikki edellä mainittu ja edellä mainitun ulkopuolelle jäävä hömppä, reality, viihdepuoli, draama, onko se kaikki välttämätöntä. Onko se kaikki tässä ajassa välttämätöntä, kun suomalainen veronmaksaja on jo maailman verotetuimpia ja kun meidän valtiommekin on hurjaa tahtia velkaantuva? Joka seitsemäs euro meidän valtion budjetissa otetaan velaksi. Ja otettu velka tulee kyllä suomalaisen työssäkäyvän ihmisen maksettavaksi ennemmin tai myöhemmin. Siksi minä kysyn, pärjäisimmekö me vähemmällä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!] Pärjäisimmekö me vähemmällä kuin 80 verorahoitteisella ulkomaisella tv-realitysarjalla? Pärjättäisiinkö me vähemmällä kuin yhteensä 130 verorahoitteisella tv-realitysarjalla? Pärjättäisiinkö me vähemmällä kuin yli 500 verorahoitteisella podcastilla? Ylipäätään ehkä se kysymys Suomessa tällä hetkellä on, pärjättäisiinkö me ylipäätään Suomessa vähemmällä verorahoitteisella realitylla, vähemmillä valtion menoilla, vähemmillä veroilla ja vähemmällä Ylellä. Vastaan omasta puolestani kyllä, kyllä, kyllä ja kyllä pärjäisimme.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-02-20T20:29:56,2025-02-20T20:35:24,Tarkistettu,1.1 2025_10_238,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_10_239,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan osoittaa lämpimät kiitokset kansalaisaloitteen tekijöille. Kansalaisaloitteet ovat tärkeä osa suomalaista demokratiaa, ja niiden kautta kansalaisten ääni pääsee päätöksenteossa kuuluviin. On hienoa nähdä, että ihmiset haluavat vaikuttaa ja tuoda näkemyksensä esiin yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Tämän aloitteen keskiössä on Yleisradion asema ja rahoitus. Suomi on tällä hetkellä taloudellisesti vaikeassa tilanteessa, ja valtion on tehtävä laajamittaisia säästötoimia yhteiskunnan monille eri sektoreille, ja on selvää, että tällaisessa tilanteessa myös Ylen budjetista on karsittava. Yleisradion rahoituksesta on perinteisesti päätetty parlamentaarisen työryhmän pohjalta, ja myös viime syksynä työryhmä antoi mietintönsä, jonka pohjalta Ylelle päätettiin kohdentaa säästötoimia. Arvoisa puhemies! Vaikka Yleen kohdistuvat leikkaukset ovat erittäin perusteltuja, emme voi kuitenkaan unohtaa Ylen roolia erityisesti kriisitilanteissa. Esimerkiksi koronapandemian aikana Yle otti vastuuta ja tarjosi kansalaisille ajankohtaista tietoa sekä ylimääräistä ohjelmaa helpottamaan vaikeaa aikaa. Samoin Venäjän hyökättyä Ukrainaan Ylen uutistarjonta oli ensi vaiheessa erityisen tärkeää ja laadukasta. Yhteiskunnallisesti merkittävä ja luotettava tiedonvälitys on välttämätöntä myös vastaisuudessa. On siis varmistettava, että meillä on jatkossakin järjestelmä, joka toimii silloin, kun kriisi iskee. Kansalaisten on saatava luotettavaa ja ajankohtaista tietoa tilanteessa kuin tilanteessa. Vaikka leikkauksia tehdään, on huolehdittava siitä, ettei Ylen kriisiajan toimintakyky vaarannu. Samalla on tarkasteltava, millä tavoin rahoitus voidaan järjestää tehokkaasti ja läpinäkyvästi ilman, että siitä muodostuu kohtuutonta taakkaa julkiselle taloudelle. Yleisradion tehtävät eivät rajoitu ainoastaan kriisitilanteisiin. Yle tuottaa myös laajamittaista uutisointia, ajankohtaissisältöä sekä monenlaista kulttuurillista ohjelmasisältöä. On myös tärkeää arvioida, miten Yle voisi kohdentaa resurssejaan tehokkaammin ja varmistaa, että verorahoilla tuotetaan aidosti yhteiskunnallisesti merkittävää sisältöä. En toista tässä edustaja Vigeliuksen tekemää listausta kyseenalaisista ohjelmista — tässä on kuitenkin hieman pohdittavaa. Arvoisa puhemies! Tämän kansalaisaloitteen myötä keskustelu Ylen rahoituksesta ja sen parlamentaarisesta päätöksenteosta saa ansaitsemaansa huomiota. Meidän tulisi arvioida, onko nykyinen järjestelmä paras mahdollinen vai tarvitaanko muutoksia. Olisiko esimerkiksi syytä pohtia, onko parlamentaarinen työryhmä ainoa oikea tapa käsitellä Ylen rahoitusta. Voisiko päätöksentekoa kehittää avoimemmaksi ja dynaamisemmaksi? Samalla on tärkeää, että teemme vastuullisia päätöksiä niin, että Ylen rooli kriisiaikoina turvataan, mutta sen rahoitus pysyy kohtuullisena ja oikeudenmukaisena osana julkista taloutta. Riippumatta näkemyksestä Ylen sisällöstä on selvää, että Yleä tarvitaan kriisitilanteissa. Mikään muu taho ei huolehdi tiedonvälityksestä samalla tavalla, ja kansalaisten on saatava ajankohtaista tietoa myös poikkeavissa olosuhteissa. Meidän on varmistettava, että Yle pystyy jatkossakin täyttämään sille asetetut ydintehtävät tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Ylen toimintaa ei tule suojata kritiikiltä, mutta sen olemassaolon perusta ja merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle on kiistaton. Keskustelun ja päätöksenteon tulee perustua huolelliseen harkintaan ja tasapainoiseen arvioon siitä, miten yhteisiä varoja käytetään mahdollisimman vastuullisesti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-02-20T20:35:27,2025-02-20T20:40:09,Hyväksytty,1.1 2025_10_240,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_241,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista haluaa taittaa valtion velkaantumisen ja on valmis lisäleikkauksiin julkisista menoista. Suosituimpia leikkauskohteita ovat poliittiset päättäjät, hallinto, kehitysapu ja Yleisradio. Nyt käsittelemme kansalaisaloitetta Ylen paisuneen rahoituksen ja tarkoituksen laittamisesta kuriin. Aloitteessa vaaditaan kunnianhimoisempia leikkauksia ja Ylen lakisääteisten tehtävien rajaamista vastaamaan paremmin yhteiskunnan tosiasiallisia tarpeita. Aloite on kannatettava. Taloudellisesti vaikeina aikoina myös Ylen on osallistuttava talkoisiin. Yleisradion budjetti on pohjoismaisella tasolla jopa toiseksi suurin Norjan jälkeen. Suomen Yle on suhteessa jopa 15—25 prosenttia kalliimpi kuin Ruotsissa ja Tanskassa, eli leikkuuvaraa yhä olisi. Suomen Ylellä on liki 14 kertaa suurempi vuosibudjetti kuin Viron yleisradioyhtiöllä. Arvoisa puhemies! Onkin tarpeen kysyä, ovatko esimerkiksi Pillupäiväkirjat ja kaikki muut vastaavat, kuten Melonit ja banaanit, Koukussa strippaukseen, Alaston matka yms., sitä tarpeellista luotettavan tiedon välittämistä, joka on Ylen lakisääteinen tehtävä verorahoitteisena organisaationa. Viimeisten vuosien aikana Ylen lakisääteiset tehtävät ja kulut ovatkin paisuneet. Siksi Ylen rahoituksesta lähtee pois vuoteen 2028 mennessä jopa 200 miljoonaa euroa. Näihin samoihin aikoihin Yle kuitenkin tiedotti, kuinka se aloittaa arabian‑ ja somalinkieliset uutiset. Lisäksi se esimerkiksi julkaisi ensi-illassa vain 88 katsojaa saaneen Parvet-woke-elokuvan. Tämän jälkeen se lopetti yhden suosituimmista ohjelmistaan, Arto Nybergin vetämän keskusteluohjelman. Selvää on, että Ylen sisällä prioriteetit ovat hukassa. Ylen leikkaukset ovat herättäneet Ylen sisällä närää. Sinällään se on inhimillisesti ymmärrettävää. Samaan aikaan kun Yle vietti mustaa päivää, tuli ilmi uutinen, kuinka pari kertaa pääministerin palkkaa nauttivan pääjohtajan edustus-Bemari, autokuski ja bonukset leikkautuivat pois. Tällaiset säästötoimet ovat näinä vaikeina aikoina tarpeellisia, ja edustus-Bemarit sekä nämä kaiken maailman Pillupäiväkirjat ja Melonit ja banaanit ja Koukussa strippaukseen ‑ohjelmat ovat osoitus siitä, että leikattavaa todella löytyy. Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, että Yleltä leikataan, on selvää, että sen taloutta on myös avattava. Ylen on jo toimialansakin puolesta näytettävä esimerkkiä avoimuudessa ja avattava toimintaansa ja rahankäyttöään maksimaalisesti. Tähän avoimuuden lisäämiseen tarvitaan lakimuutoksia, jotka on käynnistetty liikenne‑ ja viestintäministeriössä. Arvoisa puhemies, sanottakoon, että näin päättäjän ominaisuudessa Ylen arvostelu on sama kuin ampuisi itseään jalkaan. Ei tällä kivoja juttuja Yleen saa, ja nimi on jo varmasti ja on jatkossakin siellä muistissa negatiivisessa mielessä, mutta oman edun sijaan onkin ajateltava yhteistä etua. Väitän, että tämä mainitsemani asia pelottelee monet poliitikot olemaan hiljaa Ylen leikkauksista. Lopuksi haluan kiittää tämän kansalaisaloitteen tekijöitä ja allekirjoittajia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-02-20T20:40:11,2025-02-20T20:44:54,Hyväksytty,1.1 2025_10_242,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_243,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kansalaisaloitteessa Yleltä vaaditaan tiukempia taloudellisia sopeutustoimia. Lisäksi vaaditaan sen lakisääteisten tehtävien tarkempaa rajaamista vastaamaan kansalaisten tahtoa ja yhteiskunnan tarpeita. Tästä kiitos aloitteen tekijöille. Parlamentaarinen työryhmä sai pitkällisten neuvotteluiden jälkeen sovittua Ylen rahoituksen ja tehtävien uudistamisesta. Työryhmä esitti myös Ylen rahoituksen indeksikorotusten jäädyttämistä. Ylen rahoitusta on päätetty leikata yhteensä yli 100 miljoonalla eurolla vuosina 2025—2027. Parlamentaarisessa työryhmässä on mukana edustajia kaikista eduskuntapuolueista. Yleisradiotoiminnalla on tärkeä julkinen tehtävä: sen pitää pystyä tekemään ne asiat, jotka ovat tärkeitä huoltovarmuuden ja varautumisen kannalta ja joita kaupallinen media ei toimita. Toisaalta kaupallisella medialla ja valtiorahoitteisella Ylellä tulee olla tasapuolisemmat mahdollisuudet toimia viestinnän kentällä. Koska kaikista muistakin valtiorahoitteisista toiminnoista on jouduttu hakemaan säästöjä, niin myös Yle joutuu sopeuttamaan toimintojaan. Ylen toimintojen muutos on kuitenkin lähtenyt liikkeelle talon sisältä jo useita vuosia sitten. Pitkän työhistorian Ylellä tehnyt henkilö toteaa muutoksen syistä ja seurauksista muun muassa näin: ”Ylen toimitukset lopetettiin, jotka olivat ohjelmatuotannon selkäranka. Tilalle tuotiin muun muassa kansainvälisissä uutistaloissa käytössä olevia tuottajajärjestelmiä. Ohjelmatuotannon rahat ja päätösvalta vietiin Helsinkiin ja hyviä ohjelmia tuottanut TV2-ohjelmatuotanto käytännössä ajettiin alas. Tv-uutisten valtakunnan toimittajajärjestelmä lopetettiin. Alueuutiset lopetettiin ja niitä ryhdyttiin tuottamaan keskitetysti Tampereelta. Tämä johti alueellisten toimitusten henkilökunnan vähentämiseen ja myös lähetysaikojen karsimiseen. Alueet eivät voineet enää valita lähettämäänsä musiikkia, vaan se tuotettiin Helsingistä. Jäljelle jääneellä henkilöstöllä ei ollut mahdollisuutta poistua studion ulkopuolelle tekemään juttuja, kun heidän piti soittaa Helsingistä tuotettua musiikkimattoa studiolla. Tämän jälkeen Ylen toimitusjohtajaksi valittiin MTV3:n toimitusjohtaja vuonna 2018.” Tässä siis tapahtumia Ylessä ennen nykyisiä säästöpäätöksiä. Arvoisa puhemies! Mediasta puhutaan vallan vahtikoirana tai neljäntenä valtiomahtina. Diktatuureissa media on valtion omaisuutta ja toimii sen mukaisesti: uutiset ovat poliittisesti värittyneitä ja valtaa pitäviä myötäileviä. Media voi osallistua merkittävästi poliittiseen toimintaan julkistamisvallallaan. Se voi nostaa tai pudottaa poliittisia toimijoita. Julkisen mediatoimijan soisi olevan riippumaton ja objektiivinen uutisoinnissaan toisin kuin puoluemedioiden, jotka katsovat maailmaa omien värillisten lasiensa takaa ideologiaansa levittäen. Kansalaisaloitteessa tuodaan esille, että Ylen tulisi toimia moniäänisenä valtakunnallisena, alueellisena ja paikallisena uutismediana. Tähän ajatukseen on helppo yhtyä, mutta mikä vaikutus näillä jo aiemmin tehdyillä alueellisilla leikkauksilla on ollut Ylen toimintaan? Ylen tulisi keskittyä vain tärkeimpiin ydintehtäviinsä tiedonvälitykseen, ajankohtaisohjelmiin, kansalliskulttuurin tukemiseen ja kriisiajan viestintään. Onko Ylen ohjelmatarjonta tänä päivänä sitä, mitä Suomen kansa haluaa? Lisäksi onko Ylen ohjelmatarjonta enää tulevaisuudessa saavutettavissa, kun Yle Areenaa katsoakseen on käyttäjien kirjauduttava sinne? Uudistus on hankala etenkin ikäihmisille, joille monipuolista ohjelmatarjontaa tuova Yle Areena on ollut yksi harvoista helppokäyttöisistä sovelluksista. Jos osa ominaisuuksista vaatii kirjautumisen sähköpostiosoitteineen, palvelu ei enää ole jokaisen saatavilla yhtäläisin ehdoin, kuten edellyttää laki Yleisradio Oy:stä. Ylen ympärillä on salamyhkäisyyksien verho, kun se ei avoimesti tiedota asioistaan ja se tekee omin päin asioita, jotka eivät sen toimialaan kuulu. Kuuluuko Ylen kerätä käyttäjiltään tietoja ja tehdä heille personoitua sisältöä? Personointi on kuitenkin osa oheispalvelua, josta Yle on tehnyt oman kärkihankkeensa, koska rahaa ilmeisesti on. Valtion ei pidä tukea sellaista, mitä yksityiset yritykset jo tekevät, toisin sanoen Ylen ei pidä toimia samoin kuin markkinoilla olevat mediat tekevät. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-02-20T20:44:56,2025-02-20T20:49:46,Hyväksytty,1.1 2025_10_244,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_245,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomessa oli kuulemma juuri journalismin musta päivä. Nimi juontaa juurensa siitä, kun eduskunta päätti ottaa Yleisradion mukaan säästötalkoisiin, niihin samoihin säästötalkoisiin, joissa leikkauksia on kohdennettu lähes jokaiselle hallinnonalalle. Vihdoin Yle on mukana. Nimittäin vuonna 2022 julkaistussa Elinkeinoelämän valtuuskunnan arvo- ja asennetutkimuksessa kerrottiin, että enemmistö suomalaisista on valmis leikkaamaan Ylen rahoitusta osana julkisen talouden sopeutustoimia. Yleisradio oli sopeutuslistalla yksi kansalaisten suosikkikohteista. Palataan vielä tuohon journalismin mustaan päivään. Luin nimittäin uutisista, miten Yleisradion johto joutui osallistumaan talonsa sopeutustalkoisiin. He menettivät edustus- Bemarin ja edustus-Bemarinsa kuljettajan. Lisäksi yhtiön johto joutui luopumaan tulospalkkioista, johtoryhmää kutistettiin ja alemman tason päälliköiden bonuksista luovuttiin. Ihmettelen edelleen niitä puheenvuoroja, joita olemme Yleisradion leikkauksia koskevassa keskustelussa kuulleet: leikattavaa ei kuulemma ole. Jo edellä mainitut selkeät esimerkit osoittavat, että leikattavaa todellakin oli. Huomautan myös, että Yleisradion toimitusjohtaja tienaa tuplat siitä, mitä maamme pääministeri. Mietin, onko tässä touhussa mitään järkeä. Kenen mielestä tämä edes on oikein? Ei minusta, ja veikkaanpa, että ei kovin monen muunkaan suomalaisen mielestä. Arvoisa rouva puhemies! Katson kansalaisaloitteen mukaisesti, että Yleisradiota voisi sopeuttaa vielä lisää. Ylellä on sellaisia toimintoja, jotka mielestäni kuuluvat kaupalliselle puolelle. Veronmaksajien rahoilla rakennettu markkinahäirikkö ei voi olla kenenkään suomalaisen etu. Lopuksi haluan lukea otteen kansalaisaloitteen perustelutekstistä, joka mielestäni kuvaa hyvin, miksi Yleisradiota voisi sopeuttaa lisää. ”Pohjoismaisessa vertailussa Yleisradion rahoitus suhteessa asukaslukuun on Norjan jälkeen toiseksi suurin. Suhteellinen rahoitus on Ylen maksama arvonlisävero huomioiden noin 95 euroa asukasta kohden siinä missä Tanskan rahoitus on 83 euroa ja Ruotsissa 75 euroa asukasta kohden. Kyseessä on siis huomattava ero: Ylen rahoitus per asukas on Suomessa noin 15 prosenttia suurempi kuin Tanskassa ja noin 27 prosenttia suurempi kuin Ruotsissa. Ylen rahoituksen kokoluokka on vielä heikommin perusteltavissa, kun huomioidaan Suomen bruttokansantuote ja velkasuhde pohjoismaisiin verrokkimaihin katsottuna. Suomi on näistä velkaantunein, ja sen velkasuhde on huomattavasti muita korkeampi.” Nuo edellä mainitut luvut ovat siis vuodelta 2024. Arvoisa rouva puhemies! Lopuksi haluan kiittää perussuomalaista nuorisoa, kokoomusnuoria ja kd-nuoria tästä kansalaisaloitteesta, ja ennen kaikkea haluan kiittää jokaista 50 554:ää allekirjoittanutta ihmistä tästä aloitteesta. Ylellä on vielä sopeutettavaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-02-20T20:49:48,2025-02-20T20:53:02,Hyväksytty,1.1 2025_10_246,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_247,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kansalaisaloite on todellakin arvokas vaikuttamisen tapa. Haluan kiittää aloitteen tekijöitä tästä Yle kuriin nyt ‑aloitteesta, joka tulee tietysti meille liikenne- ja viestintävaliokunnan kuulemiseen, ja järjestetään sitten asianmukaiset asiantuntijakuulemiset sen myötä. Haluan myös kiittää kokoomuksen johdolla vedettyä parlamentaarista työryhmää, joka 33 kokouksen jälkeen teki ratkaisun Ylen tulevaisuudesta, ja siihen ratkaisuun ovat kaikki eduskuntapuolueet, paitsi Liike Nyt, sitoutuneet. Ehkä keskeisin parlamentaarisen työryhmän anti oli talouden säästötoimet ja Ylen säästöt ja leikkaukset, joista päästiin sopuun. Niin kuin näissä aikaisemmissa puheenvuoroissa on käynyt ilmi, niin katsottiin, että myöskin Ylen on osallistuttava talkoisiin niin kuin kaikkien muidenkin. Vaikka me tiedämme, että koska Yle-rahoitus on valtion muun budjetin ulkopuolinen, eli se kerätään veroilla ja maksuilla, niin kuitenkaan ne rahat eivät ehkä menisi sosiaali- ja terveyspalveluihin tai koulutukseen, niin siitä huolimatta katsomme, että myös Ylen pitää osallistua talkoisiin. Parlamentaarinen työryhmähän päätti myöskin, että jatkossa Ylen pitäisi muun muassa lisätä kotimaisten tuotantojen ostoja. Valtioneuvoston tulee selvittää kaupallisen median sääntely-ympäristöä ja varmistaa myöskin jakelutukimallin jatkuminen. Tämähän on ollut muista Pohjoismaista hiukan erilainen tapa, eli Suomessa ei ole tuettu paikallista mediaa niin kuin muualla Pohjoismaissa, ja haluamme, että sellainen tukimalli myös Suomessa jatkuu. Myöskin tämä työryhmä päätti, että tämä arvonlisävero siirrettäisiin nykyisestä 10 prosentin verokannasta 14 prosentin verokantaan vuoden 26 alusta alkaen. Ryhmä myös katsoo, että valtioneuvoston tulee tarkastaa Yle-veron perusteita siten, että veron tuotto ja Ylen määräraha vastaisivat tulevina vuosina nykyistä paremmin toisiaan. No, täällä perussuomalaisten edustaja toi hyvin esiin tämän huoltovarmuustehtävän. Tähän olemme myöskin lisänneet hiukan lain kirjainta korostamaan sitä tärkeää huoltovarmuustehtävää, mikä Ylellä on. Me myös haluamme, että Yle avaa aktiivisesti omaa toimintaansa ja talouttaan mahdollisimman laajasti. Eli Yle-lakiin on saatava säännös, jonka mukaan yhtiön on edistettävä taloutensa ja toimintansa avoimuutta. Myös Ylen hallintoneuvostolle säädetään uudeksi tehtäväksi valvoa, että julkisen palvelun toteuttamiseen osoitetut varat käytetään avoimesti ja tehokkaasti. Tässä keskustelussa on puhuttu paljon lempiohjelmista tai inhokkiohjelmista, niitä varmasti jokaisella on. Mutta parlamentaarinen työryhmä katsoo, että Yle on eduskunnan radio ja yleisradioyhtiö ja me teemme nämä isommat linjaukset, mitä tulee talouteen, mutta yhtiö itse päättää sitten niistä ohjelmistaan ja niiden sisällöistä. Tietysti voin tässä sanoa, että ymmärrettävästi kansanedustajille erityisesti uutis- ja ajankohtaisohjelmat ovat niitä tervetulleita, joista moni haluaa jatkossakin pitää kiinni. Ehkä Yle-työryhmän raporttiin tuli toiveiden tynnyri, kun joku halusi, että urheilua pitäisi olla enemmän ja siihen pitäisi painottaa, toinen sanoi, että kulttuuriin pitäisi painottaa, yksi sanoi, että kyllä maakunnan ja alueelliseen toimintaan pitäisi panostaa, ja ehkä jollain on sitten ollut mielessä nämä muut ohjelmat, mitä täällä on mainittu. Joku haluaisi nuorisolle enemmän painotuksia. Että kyllähän meillä näitä toiveita on. Nyt Yleltä sitten leikataan, ja Yle sitten päättää, mitä ohjelmia jatkossa tulee. Ja näin se tehtävä kyllä heille myöskin kuuluu. Mutta yksi toive minulla on kyllä hallitukselle. Yle-työryhmähän kirjoitti nämä lakipykälät jo valmiiksi. Eli esitysten pitäisi olla valmiina eduskuntaan, mutta jostain syystä ne nyt ovat jumittaneet hallituksen pöydille. Eli siellä on täysin valmis lakipaketti, mutta nyt emme ole saaneet syytä, miksi niitä ei ole vielä tullut. Syytä olisi kohta tulla, koska parlamentaarisen työryhmän arvokas lopputulema pitää saada käytäntöön.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-02-20T20:53:04,2025-02-20T20:58:16,Hyväksytty,1.1 2025_10_248,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Furuholm., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_249,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan aloittaa korostamalla sitä, miten merkittävää on, että kansalaiset voivat suoraan osallistua päätöksentekoon. Kansalaisaloitteet ovat oivallinen väylä tuoda esiin huolenaiheita ja ideoita, jotka voivat jäädä huomiotta perinteisessä poliittisessa keskustelussa — toki tämä asia ei nyt ole jäänyt. Tämä suora vaikuttamisen mahdollisuus lisää kansalaisten luottamusta edustukselliseen demokratiaan, eli vaalikaamme tätä instituutiota jatkossakin. Mitä tulee tähän itse aloitteeseen, niin vasemmistoliiton näkökulmasta Yleisradio on kriittinen osa avointa ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa. Olemme sitoutuneet puolustamaan riippumatonta tiedonvälitystä, joka palvelee tasapuolisesti kaikkia maamme asukkaita. Yleisradion vahvuus on sen tehtävä julkisen edun ajajana, eikä sitä tule kaventaa taloudellisista tai poliittisista syistä. Ylen tehtävä huoltovarmuuden ja kansallisen resilienssin turvaajana on ainutlaatuisen tärkeä näinä päivinä, kun maailmaan mahtuu ennennäkemättömän paljon tietoa, joka ei pidä paikkaansa tai on vaikuttamisen keino. Arvoisa rouva puhemies! Kansalaisaloitteessa kyseenalaistetaan parlamentaarinen tapa päättää Ylestä. Itse pidän äärimmäisen tärkeänä turvata parlamentaarinen toimintatapa, jossa kaikkien puolueiden näkemykset saavat kuulluksi tulemisen mahdollisuuden. Kun päätöksiä tehdään näin laaja-alaisessa yhteistyössä, varmistetaan päätöksen kestävyys ja Yleisradiolle vakaa toimintaympäristö, vaikka se itse päätös ei sitten lopulta kaikkia puolueita niin miellyttäisikään. Vain näin voimme estää sen, että tiedotusvälineistä tulisi jossain vaiheessa poliittisten voimien yksipuolisia äänitorvia. Suomella on vankka perinne parlamentarismin ja sananvapauden puolustamisessa. Me vasemmistoliitossa haluamme säilyttää tämän tradition. Julkisen palvelun median tehtävä on palvella demokratiaa sekä tarjota tietoa ja näkökulmia, joita kaupallinen media ei välttämättä ylläpidä. Mutta samalla kannan huolta myös siitä, kuinka kaupallisen median edellytykset turvataan jatkossakin. Me tarvitsemme monipuolista mediakenttää. Suomalaisen mediakentän uhka ei ole Yleisradio vaan kansainväliset digijätit, jotka valtaavat jalansijaa jatkuvasti enemmän. Pitäisikö meidän kuitenkin keskittyä tähän asiaan? Arvoisa rouva puhemies! Tähän loppuun vielä pari huomiota täällä pidetyistä puheista. Kuten edustaja Ovaska mainitsi, Yle-työryhmä kokoontui 33 kertaa. Itse olen jalkapallourallani oppinut, että peli kestää jonkin aikaa, sitten on tulos ja sen jälkeen on turha siitä tuloksesta kovinkaan paljon vaikeroida. Eli toivoisin, että kun tämä pitkä prosessi, monella tapaa haastava prosessi, on saatu maaliin, niin nyt voisimme keskittyä siihen mietinnön lopputulokseen, niihin pykäliin, mitä edustaja Ovaska tässä edellä mainitsi. Lopputulos on se, että Ylestä leikataan — ilmeisesti perussuomalaisten mielestä liian vähän ja meidän mielestämme liikaa. Onko se sitten se kompromissi, mikä tässä on saavutettu? Ja toiseksi haluaisin nostaa esiin vielä tämän ajattelun, mitä tässä muutamat edustajat edellä toivat esiin, että Ylen tehtäviin kuuluu näyttää niitä ohjelmia, joista edellä puhuneet edustajat pitävät, tykkäävät. Ensinnäkin se on vähän varomatonta puhetta poliitikolta mielestäni, puuttua tähän Ylen ohjelmistoon. Toiseksi se kyllä ehkä vähän nakertaa sitä Ylen perusajatusta, kun se on verorahoilla pystyssä koko firma, että pyrkimys siinä on ennen kaikkea tarjota jokaiselle jotakin. Uskoisin, että tämän takia me joka vuosi hallintoneuvoston vuosikertomuksesta voimme lukea, että ihmiset ovat tyytyväisiä Yleen ja luottavat Yleen, ja se johtuu juuri tästä seikasta, että sieltä jokaiselle jotakin tulee ulos. Mutta ehkä vielä siitä, kun täällä on toistettu sanaa Pillupäiväkirjat nyt monta kertaa ja se koetaan ohjelmiston suurena riippakivenä. Jos nyt oikein muistan, niin taisi olla 11 000 euroa se budjetti, mitä siihen käytettiin. Että sitten on aika paljon vielä lisää tähän päälle, jos haluatte suuresti leikata. — Kiitos, arvoisa puhemies. [Miko Bergbom: 11 000 liikaa!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-02-20T20:58:19,2025-02-20T21:03:39,Hyväksytty,1.1 2025_10_250,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,No niin. — Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_251,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Se edustaja Furuholmin mainitsema 11 000 on hyvä alku, sen jälkeen voidaan jatkaa siitä listasta, minkä täällä luettelin, ja senkin yli. — Tietenkin on niin, että kansanedustajat eivät suoranaisesti päätä mistään Ylen ohjelmistosta, yksittäisistä ohjelmista, ja ehkä parempikin niin. Kyse on ehkä enemmänkin niistä yläkategorioista, mitä Yle tarjoaa. Eli on niin, että tämä laitos päättää siitä, paljonko kerätään Yle-veroa. Tämä laitos päättää siitä, siis eduskunta, kuinka paljon Ylelle myönnetään tästä Yle-veron tuotosta. Tämä laitos, eduskunta, päättää myös siitä, mikä on Ylen tehtävä, lakisääteinen tehtävä, julkisen palvelun tehtävä. Ja tästä laitoksesta täällä, eduskunnasta, tulee myös Ylen päättävin elin eli Ylen hallintoneuvosto. Eli voidaan ajatella, että vaikka Ylen riippumattomuudesta puhutaan paljon, niin se saa rahoituksensa eduskunnalta, se saa tehtävänsä eduskunnalta ja sitä valvoo myös käytännössä kansanedustajista muodostuva elin. Näin ollen näkisin, että kun elämme kansanvaltaisessa järjestelmässä, niin Ylen kaltaisesta lafkasta, joka pyörii kuitenkin suomalaisten veronmaksajien rahoilla, on pakko pystyä käymään jonkinlaista keskustelua, [Timo Furuholmin välihuuto] kohdentuvatko suomalaisten veroeurot oikein myös Ylen sisällä, vaikka yksittäinen kansanedustaja tai eduskunta ei yksittäisistä ohjelmista, niiden tekemisestä tai tekemättä jättämisestä, päättäisikään. Näkisin, että samalla tavalla kuin voimme kritisoida kuntatasolla yksittäisiä hankkeita, jotka liikkuvat kymmenissätuhansissa ja jotka ehkä eivät ole tarpeellisia, erilaiset jumppakepit ja vastaavat, jotka ovat hyvin kalliita kyseisen kunnan veronmaksajille, niin samalla lailla me voidaan käydä keskustelua siitä, kohdensiko Yle verotettuja euroja, sille ohjattuja euroja, oikein yksittäisten ohjelmatuotantojen kohdalla ja voidaanko vetää joitain yleisempiä johtopäätöksiä siitä, onko tämä yleisempikin ilmiö, ei vain yksittäinen ohjelma. Tässä kohtaa haluan kiittää tämän Yle kuriin nyt ‑kansalaisaloitteen tekijöitä, siis poliittisia nuorisojärjestöjä, PS-, Perussuomalaista Nuorisoa, Kokoomusnuoria ja Kristillisdemokraattisia Nuoria, sekä kansalaisaloitteen yli 50 000 allekirjoittanutta alta kuukauden keräysajassa. Se on hieno saavutus. Tämä aloite on sisällöllisesti oikein hyvä. Siis tässä tunnustetaan ja tunnistetaan monia niitä kipukohtia, mitä itsekin olen julkisuudessa tuonut esille Yleä koskien. Ensimmäinen niistä on tietysti tämä rahoitus, joka on suhteettoman suuri Ylen kohdalla meidän väkilukuun suhteutettuna, kun katsotaan pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa, länsimaisessa vertailussa. Eli siellä on tinkimisen varaa ihan tässä pohjoismaisessakin vertailussa 10—15 prosentista ehkä 20—25 prosenttiin. Toinen selkeä kipukohta on tämä Ylen tehtävä, johon vähän viittasinkin. Eli Ylen tehtävä on Yle-laissa määritetty hyvin laveaksi tarkoittaen sitä, että käytännössä Yle pystyy tekemään liki mitä tahansa sillä rahalla, mitä sille ohjataan. Siis liki minkä tahansa laisia tv-tuotantoja, ohjelmatuotantoja, podcast-tuotantoja, ylipäätään mediaa, ja me voidaan miettiä, kohdentuvatko silloin nämä rahat välttämättä kaikista parhaalla mahdollisella tavalla vai saataisiinko me parempaa vastinetta niille Yle-veron tuotoille ja Ylelle ohjatuille varoille, jos me pyrittäisiin supistamaan sitä tehtävää siten, että Yle keskittyisi siihen, minkä suomalaiset aidosti kokevat Ylen sisällä tärkeäksi. Kolmantena ja ehkä tärkeimpänä huomiona pidän tässä kansalaisaloitteessa sitä, että siinä tunnistetaan Yle-päätöksenteon vaikeus, siis tämä parlamentaarinen päätöksentekotapa, siis se, että kaikki eduskuntapuolueet osallistetaan päätöksentekoon ja että pyritään yksimielisyyteen myös päätettäessä, ei pelkästään valmistelussa. Tässä muodostuu se ongelma, että kun maassa on vasemmistohallitus, mitään parlamentaarisia työryhmiä ei perusteta. Yleä ei laiteta säästökuurille, kun vasemmisto on vallassa, ja sitten jos tuleekin oikeistohallitus, joka haluaa pistää valtiontalouteen säästöjä päälle, sitten perustetaan ehkä parlamentaarinen työryhmä, ehkä, mutta silloinkin se parlamentaarinen tekotapa johtaa siihen, että vasemmisto hanaa kaikessa vastaan ja jarruttaa niitä neuvotteluita ja säästöesityksiä. Toisin sanoen parlamentaarinen tekotapa lopulta heikentää siinä mielessä parlamentarismia, että ihmisten äänet eivät pääse kuuluviin, ne äänet, jotka on vaaleissa annettu, kuten esimerkiksi edellisissä eduskuntavaaleissa, joissa suurimmat voittajapuolueet esittivät nimenomaan Ylelle selviä säästöjä. Valitettavasti tästä viimeisimpänä mainitusta syystä, siis Yle-päätöksenteon vaikeudesta, johtuen oletan ja uskon, että tämäkin aloite uhkaa jäädä täällä eduskunnassa tyngäksi, lähinnä 50 000 suomalaisen osoitukseksi halusta muuttaa tätä parlamentaarista päätöksentekoa, koska en usko, että eduskunnan puolueet ovat valmiita muuttumaan tältä osin. Siinä, missä voimme päättää monista yhteiskunnallisista asioista — koulutuksesta, varhaiskasvatuksesta, sotesta, näiden rahoituksesta, poliisista, Puolustusvoimista, monista asioista — tässä salissa sillä, että eduskunnan enemmistö on muutosten takana, rahoitusmuutosten, lainsäädännöllisten muutosten takana, niin Ylen kohdalla vaadimme jostakin syystä enemmän. Tämä vaatimus ei kumpua laista. Se kumpuaa puolueiden ja poliitikkojen mielistä. Perussuomalaiset ja Liike Nyt olivat ainoat puolueet, jotka kyseenalaistivat tämän parlamentaarisen päätöksenteon. Meille olisi riittänyt parlamentaarisessa Yle-työryhmässä se, että viedään hallituksen tai hallituspuolueiden kantaa eteenpäin esimerkiksi vaikka keskustan voimin, jos keskusta olisi ollut valmis edistämään sitä, mutta että ei olisi tarvinnut välttämättä ottaa huomioon sellaisten puolueiden mielipiteitä, jotka eivät ensinkään olisi halunneet Ylestä säästää. Niin asioista päätetään yleensä täällä eduskunnassa. Valitettavasti Ylen kohdalla [Puhemies koputtaa] ei näytä siltä, että muutos olisi vielä mahdollinen, mutta se on kuitenkin toivottava.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-02-20T21:03:45,2025-02-20T21:11:02,Tarkistettu,1.1 2025_10_252,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_10_253,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Aamulehden entinen päätoimittaja Jussi Tuulensuu julkaisi seuraavan tekstin viestipalvelu X:ssä viime vuoden puolella, jossa hän kertoi, kuinka monta ihmistä tarvitaan tekemään Yleisradiolla Kovan viikon iltaa, siis yhtä jaksoa. Haluan lukea teille tämän päivityksen ja lopuksi esittää tähän liittyvän kysymyksen. Julkaisu kuuluu näin: ”Montako ihmistä tarvitaan kertomaan vitsi Ylen Kovan viikon ilta -ohjelmassa? 68. Yksi juontaa, neljä on vieraana ja loput ovat: juontaja, käsikirjoittaja, käsikirjoittaja kaksi, käsikirjoittaja kolme, käsikirjoittaja neljä, käsikirjoittaja viisi, toimittaja, toimittaja, ohjaaja, leikkaaja, mediatoimittaja, mediatoimittaja, mediatoimittaja, sosiaalisen median tekijä, AR-grafiikan tekijä, kuvasuunnittelija, äänisuunnittelija, lavastesuunnittelija, vastaava lavastemestari, lavastevalmistaja, lavastevalmistaja, lavastevalmistaja, käyttömestari, valaisija, kameramies, kameramies, kameramies, kameramies, kameramies, äänitarkkailija, kuvatarkkailija, miksaaja, mediaoperaattori, studio-ohjaaja, naamioija, naamioija, puvustaja, prompteristi, yleisökoordinaattori, yleisölämmittelijä, järjestäjä, alkutunnuksen tekijä, alkutunnuksen tekijä, alkutunnuksen tekijä, alkutunnuksen tekijä, alkutunnuksen tekijä, alkutunnuksen tekijä, alkutunnuksen tekijä, alkutunnuksen tekijä, alkutunnuksen tekijä, alkutunnuksen tekijä, alkutunnuksen tekijä, alkutunnuksen tekijä, alkutunnuksen tekijä, alkutunnuksen tekijä, ohjelmailmeen tekijä, tunnusmusiikin tekijä, tuotannonsuunnittelija, tuotantokoordinaattori, apulaistuottaja, tuottaja, vastaava tuottaja, vastaava toimittaja.” Julkaisu päättyy. Ja nyt kysymykseni: kuinka paljon tämän yhden jakson kustannus on veronmaksajalle? Vastaus on, että kukaan meistä tässä salissa, siellä ruudun toisella puolella ei tiedä, koska Yleisradio ei kerro yksittäisen ohjelman kustannuksia. Tämä on väärin, ja katson, että Yleisradion täytyy avata kustannuksiaan tarkemmin, kuten parlamentaarinen työryhmä mietinnössään edellyttää. Eihän se voi olla niin, että meillä ei ole niin kuin minkään näköistä käryä siitä, että kuinka paljon yksittäiseen ohjelmaan tai yksittäiseen jaksoon käytetään veronmaksajien rahoja. Se olisi myöskin tämän keskustelun kannalta hyvin hedelmällistä, jos meillä olisi pikkuisen tarkempi käsitys siitä, mihin julkisia varoja käytetään. Ei voi paeta sen taakse, että Yleisradio on osakeyhtiö, koska sen, Yleisradion, rahoitus tulee suoraan suomalaiselta veronmaksajalta. Tämä nyt olisi hyvä saada eteenpäin mahdollisimman nopeasti, jotta Yleisradion ohjelmista, tuotannosta ja sen tuotannon vaikuttavuudesta voidaan käydä parempaa ja laajempaa keskustelua. Tämä vain yhden ohjelman osalta. Voidaanhan näitä luetella vaikka loppuilta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-02-20T21:11:06,2025-02-20T21:14:15,Hyväksytty,1.1 2025_10_254,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_255,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin me haluamme sen lain, ja se on nyt varmaankin liikenneministeristä kiinni, että hän sen tänne eduskuntaan tuo mahdollisimman pian. [Timo Furuholm: Mikä puolue?] — Edustaja Furuholm kysyy, että mikä puolue, niin kyse on perussuomalaisesta puolueesta. — Ja tätäkin keskustelua ovat suomalaiset saaneet seurata reilun 13 euron kuukausihintaan Ylen kautta. Osa varmasti siitä on saattanut nauttia ja osa pitää vastenmielisenä, mutta Yle palvelee erilaisissa tehtävissä tätä yhteiskuntaa, ja Yle katsotaan myöskin yhdeksi arvostetuimmista uutismedioista Suomessa. Tässä keskustelussa on hyvin tullut esiin myös tämä kansainvälinen puoli. Itse olisin toivonut, että parlamentaarinen työryhmä olisi paneutunut vielä enemmän siihen, miten nämä kansainväliset mediajätit uhkaavat meidän mediakenttää ja vievät asiakkaat meidän perinteiseltä, erityisesti printtimedialta, mutta näkyvät tietysti tuolla sosiaalisen median, sähköisen viestinnän puolella yhtä lailla. Meidän sanomalehti Keskisuomalainen, tai pienemmät sanomalehtiyhtiöt, paikallislehdet, ne kärsivät siitä, että niin Meta, Google kuin kumppanit vievät asiakkaat. Niinhän se on, ja sitä pitäisi tutkia nyt enemmän, että miten tähän pystytään vastaamaan erityisesti esimerkiksi eurooppalaisilla ratkaisuilla. Mutta vielä kerran: kiitos oikein paljon aloitteen tekijöille. Aloitetaan näistä sitten kuulemiset, mutta tiedän jo valmiiksi, että meillä on parlamentaarinen sopu, jota tämä talo tulee noudattamaan ja sen mukaan etenemme ja toteutamme Ylen leikkaukset, mitä pitää, ja myöskin ne lakimuutokset, mitä on toivottu. Kunhan nyt vain perussuomalainen ministeri Lulu Ranne toisi jossain vaiheessa ne lainsäädäntöesitykset tähän taloon, niin pystyisimme silloin vastaamaan niihin perussuomalaisten toiveisiin, joita nyt on esitetty.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-02-20T21:14:15,2025-02-20T21:16:12,Hyväksytty,1.1 2025_10_256,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Furuholm., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_257,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vastaan alkuun edustaja Bergbomille — tai en vastaa, vaan totean, että aika moneen tässä keskustelussa esiin nousseeseen huoleen tämä mietintö vastaa ja vastasi itse asiassa tähän teidän esittämään kysymykseen. Mutta jos mietintöä ei toimeenpanna, niin sitten se asia ei siltä osin etene. Edustaja Vigelius toivoi, että pystytään käymään keskustelua Ylestä ja eri nyansseista, jotka Ylen toimintaan liittyvät, ja mielestäni sitä on täällä tänäänkin harjoitettu aika kiitettävästi — ja kuten edustaja Ovaska mainitsi, sen suuren yleisön iloksi, joka siellä Areenan toisella puolella tätä katsoo. Täällä muun muassa käytettiin Ylestä termiä ”propagandakoneisto” yhden teidän puolueenne jäsenen toimesta, eli kyllä täällä aika vapaasti puhutaan. Ehkä vielä Vigeliukselle tästä pohdiskelusta parlamentaarisesta työryhmästä ja kuvailemastasi toimintatavasta, jossa maan hallitus puskisi aina läpi omat näkemyksensä liittyen Yleen ja Ylen rahoitukseen: siitähän syntyisi myös hyvin kestämätön tilanne. Jos ajauduttaisiin sille tielle — kuten raflaavasti mainitsitte siitä, miten vasemmistohallitus toimisi suhteessa oikeistohallitukseen — niin silloin Ylen toiminnasta kyllä katoaisi kaikki ennakoitavuus ja kehittäminen sun muu. Eli toisin sanoen tämä parlamentaarinen sopu, työryhmämenetelmä, tunnistaa mielestäni sen vallankäytön vapaan median, riippumattoman median, suhteen, ja toimii siksi siinä ikään kuin filtterinä. Eli tätä tilannetta, jota edustaja Vigelius hieman haikaili, ei tule tapahtumaan, ja hyvä niin. Pidän sitä ainoana kestävänä tapana vaalia vallankäytön ja median suhdetta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-02-20T21:16:12,2025-02-20T21:18:35,Hyväksytty,1.1 2025_10_258,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_259,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan keskustelua koskien monesti kuultua väitettä, joka varmasti on perusteltu. Eli monesti meille kerrotaan, että Yle on Suomen luotetuin tai luotetuimpiin kuuluva uutismedia — siis suomalaiset luottavat Ylen uutisiin. En pidä sitä kovinkaan kiistanalaisena väitteenä. Siis varmasti on näin, mutta mielestäni se ei ole kovin relevantti kysymys, koska useimmiten se Yle-kritiikki kuitenkin kumpuaa juuri siitä, että kohdentuvatko eurot Ylen sisällä oikein, ja kun Yle on paljoa muutakin kuin uutis- ja ajankohtaistoimitusta, hyvin paljon muutakin — itse asiassa se uutis- ja ajankohtaistoiminta on suhteellisen pieni, siis se ei muodosta edes puolta Ylen toiminnasta, vaan siellä on myös hyvin laaja nuorisotarjonta, viihdetarjonta, draamatarjonta, koko tämä puoli, Svenska Ylet ja kaikki — ja sen takia näkisin, että semmoinen merkityksellinen tapa mittauttaa ihmisten ja suomalaisten paitsi luottamusta Yleen niin myös heidän ajatuksiaan siitä, että saavatko he vastinetta Yle-verolleen, olisi jakaa tämä kategorioittain. Kuinka tyytyväinen olet Ylen uutistarjontaan, ja koetko saavasi veroeuroillesi vastinetta? Se on yksi kysymys. Toinen kysymys voisi olla, että kuinka tyytyväinen olet Ylen viihdetarjontaan, ja koetko saavasi siinä verorahoillesi vastinetta? Kuinka tyytyväinen olet Ylen realitytarjontaan, ja koetko saavasi maksamillesi Yle-veroille vastinetta? En tiedä, onko tällaista kyselytutkimusta järjestetty koskaan. Tiedän, että se on ylätasoisesti järjestetty, eli ihmisiltä on kysytty ylipäätään, että koetko saavasi Ylen ohjelmistolla riittävästi vastinetta maksamallesi Yle-verolle. Maaseudun Tulevaisuus on siis mittauttanut tätä useina vuosina, ja itse asiassa se on tuottanut aika mielenkiintoisiakin tuloksia. Nimittäin parisen vuotta sitten muistaakseni noin 40 prosenttia suomalaisista vastasi, että ei, en koe saavani riittävästi vastinetta maksamalleni Yle-verolle. Se on minusta aika merkityksellinen luku jo, jos kolmannes tai nelisenkymmentä prosenttia suomalaisista ajattelee, ettei saa vastinetta verolle, jota maksaa. [Jouni Ovaska: Varsinkin sosiaali- ja terveyspalveluista!] Näin ajattelisin, että se keskustelu, mitä täällä käydään, on enemmän kuin tarpeellista ja sitä ei missään tapauksessa tule lopettaa vain siksi, että nyt on tehty parlamentaarinen päätös tuleviksi vuosiksi. Ei, nyt pitää katsoa jo seuraavalle hallituskaudelle, kun ehkä seuraavia päätöksiä Yleä koskien tullaan tekemään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-02-20T21:18:36,2025-02-20T21:21:46,Hyväksytty,1.1 2025_10_260,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_261,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nähdäkseni yksi merkityksellisin asia on kuitenkin se, että kun kysyttiin suomalaisilta, mistä leikataan ensimmäisenä, jos valtion taloutta tasapainotetaan, niin siellä Yle nousee top kymppi -listalle. Totta kai silloin Yleisradion pitää olla mukana, etenkin kun meillä on näitä parametrejä siitä, kuinka kallis Yle on, esimerkiksi, kun sitä vertaillaan Tanskaan taikka Ruotsiin. No, tämä menee nyt vähän tämmöiseksi pohdinnaksi, mutta itse olen ajatellut — siis korostan, että tämä on henkilökohtaista ajattelua siitä, mikä voisi olla ratkaisu Ylen tulevaisuuden osalta — että yksi vaihtoehto olisi pitää veronmaksajien rahoittamana uutis- ja ajankohtaistoiminta ja ehkä jotain muuta pientä siihen kylkeen ja sitten sieltä irrotettaisiin se draama, reality ja selkeä viihdepuoli omaan yhtiöönsä. Tällöin sen Ylen tämän puolen voisi tilata kuka tahansa käyttäjä. Elikkä joku suomalainen voisi päättää, että minä haluan kuukausimaksulla maksaa tästä draama-, viihde- ja realitypuolesta esimerkiksi 10 euroa tai 12 euroa kuukaudessa. Se uutis- ja ajankohtaistoiminta jäisi tähän nykyiseen Yleisradioon, ja vastaavasti tämä muu puoli irrotettaisiin kaupalliseen toimintaan. Tällä me voitaisiin laskea Yle-veroa ja jättää markkinoiden päätettäväksi se, kuinka moni on kiinnostunut maksamaan esimerkiksi Pillupäiväkirjoista ja vastaavasta tuotannosta. Ja tällöin ei tarvitsisi käydä tätä taistelua, vaan mehän nähtäisiin joka kuukausi se, kuinka moni ihminen haluaa ostaa sen, vai eikö halua ostaa sitä. Ja sitten jos ei kukaan halua maksaa siitä, mitä Yle tuottaa siinä draama-, viihde- ja realitypuolella, niin silloinhan se yhtiö menee tietenkin konkurssiin. Mutta uutis- ja ajankohtaisohjelmat turvattaisiin, ja ehkä jotain muita pieniä toimintoja, joilla ei ole kaupallisia edellytyksiä muilla toimijoilla, pidettäisiin täällä veronmaksajien kustannettavana. Tämä voisi olla yksi semmoinen kompromissivaihtoehto, jossa turvattaisiin se kaikista tärkein osa ja altistettaisiin kilpailulle tämä realitypuoli. Tämä olisi ehkä paras idea, mikä voitaisiin toteuttaa hyvinkin nopeasti, jos sille tahtoa löytyisi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-02-20T21:21:47,2025-02-20T21:23:46,Hyväksytty,1.1 2025_10_262,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_263,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdyn hieman samanlaisiin ajatuksiin kuin mitä edustaja Bergbom tässä edellä esitti, eli ajatukseen siitä, että mahdollistaisimme yhä useammalle suomalaiselle sen, että he voisivat lompakollaan äänestää siitä, saavatko rahalleen vastinetta. Pitäisin sitä erityisen perusteltuna siis tapauksissa, joissa meille tarjotaan hyvin laajaa viihdetarjontaa, podcast-tarjontaa, televisiotarjontaa, tavallaan nettitarjontaa Ylen toimesta, ja ne sisällöt ovat hyvin monilta osin varsin päällekkäisiä kaupallisen tuotannon kanssa. Enkä puhu pelkästään mistään kaupallisista tv-kanavista, vaan ylipäätään niiden omista suoratoistopalveluista, ulkomaisista suoratoistopalveluista, niistä musiikkitarjonnoista, YouTubesta, erilaisista blogaajapalveluista — satojatuhansia katsojia, miljoonia katsojia, somealustoilla valtavat määrät sekä suomenkielistä että täysin suomalaista sisällöntarjontaa. Monesti meille sanotaan, että jos Ylen rahoitusta vähennetään, niin se olisi ikään kuin jonkinlainen hyökkäys suomalaista kulttuuria tai suomalaista sisällöntuotantoa vastaan. Se on kuitenkin aika mielenkiintoinen ajatus maailmassa, jossa ei ole koskaan ollut näin paljon suomalaista kulttuuria, suomenkielistä sisältöä ihmisten näin helposti ja halvalla saavutettavissa. Koskaan ihmishistoriassa ei ole ollut ihmisillä näin helppoa saada käsiinsä suomalaista kulttuuria, suomalaista sisältöpalvelua, ja näin halvalla. Avatkaa YouTube: voitte katsoa sieltä valtavasti suomalaista hyvää asiasisältöä, hyvää viihdesisältöä, hyvää tosi-tv:tä, realityä, lifestyleä, dokumentaarista sisältöä — suomen kielellä. Ja sitten kun vielä laajennetaan siihen ulkomaalaiseen tuotantoon, niin herranpieksut sentään, siis siellä on niin paljon sisältöä, että koko suomalainen kansakunta ei ehtisi kuluttaa sitä, vaikka katsoisimme yötä päivää sitä kaikkea hyvää sisältöä, mitä meille tuotetaan käytännössä vain mainostuloja vastaan tällä hetkellä markkinoilla. Ja samaan aikaan ajatellaan, että ikään kuin sen kaiken pitäisi olla Ylen vastuulla tarjota meille viihteet ja dokkarit ja realityt ja kaikki. Ehkä johonkin pisteeseen asti voidaan ajatella, että suomalaiset haluavatkin sitä, että siellä on Elämäni Biisejä ja linnanjuhlia ja ampumahiihtoja ja vastaavanlaista ohjelmatuotantoa. Mutta en minä usko, että näidenkään tuotantojen perusteella suomalaiset ovat ihan valmiita enää tässä ajassa maksamaan itse Ylen kautta vielä kaikkia näitä erillisiä viihdesisältöjä, joita täälläkin on lueteltu monen monta tuntia jo.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-02-20T21:23:46,2025-02-20T21:26:56,Tarkistettu,1.1 2025_10_264,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_10_265,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yle toivottavasti elää ajassa, ja ehkä Ylellä joku kuuntelee tätäkin keskustelua. Onneksi ollaan kuitenkin tultu pois niistä ajoista, jolloin sensuuri tai poliittiset puolueet päättivät ohjelmiston sisällön. Aikoinaan 60-luvulla syytettiin vasemmiston agendajournalismista ja milloin mistäkin. Ehkä samaa syytöstä tulee täällä hiukan nytkin vasemmiston suuntaan, mutta onneksi se käydään nyt täällä. Silloin 60-luvulla se käytiin yhtiön sisällä ja mietittiin, että mitä ohjelmia täällä lähetetään kulloistenkin poliittisten pyrkimysten mukaan. Eilen käytiin hyvä keskustelu tässä salissa kulttuuripoliittisesta selonteosta, ja erityisesti hallituspuolueiden riveistä, mutta myös oppositiosta, katsottiin, että noin miljardi puolitoista käytetään kulttuuriin rahaa. Näissä luvuissa monessa kohtaa nostettiin esiin myös se Ylen osuus kulttuuritarjonnasta. Tämä parlamentaarinen työryhmäkin lähti siitä, että olisi vielä myös tällaisia vahvoja toimijoita, jotka tekevät sitä kulttuuria, ostavat tuotantoja, tuottavat ja työllistävät ihmisiä erityisesti näinä vaikeina aikoina, kun hallitus tekee kovia leikkauksia kulttuuriin. Silloin haetaan vielä keinoja, että mitkä tässä maassa ylläpitäisivät sitä taidetta ja sivistystä myös sitä kautta, kun muuten joudutaan paljon säästämään. Se oli meillä yksi perustelu myöskin, kun me kirjasimme parlamentaarisessa työryhmässä näin kuin kirjasimme. Eli me näemme, että Yle puolustaa kulttuuritarjontaa. Tässä tuli YouTube mainittua, ja kehotettiin menemään YouTubeen. Siellä varmasti on hyvää tarjontaa, mutta sitä enemmän siellä on myös sitä mainontaa, joka vie niitä mainostuloja meidän kotimaisilta mediayhtiöiltä. Tämä on tämmöinen ikuinen kierre, ja aina päättäjänä miettii, että kuka niitä verotuloja saisi. Me tarvitsisimme verotuloja myös niiltä kansainvälisiltä jäteiltä — siitä mainonnasta, mitä ne pyörittävät — tänne Eurooppaan ja tänne suomalaisten veronmaksajien käyttöön takaisin. Palaan siihen, että tämä ongelma meillä on edelleen ratkaisematta. Tämä kansalaisaloite ei ratkaise sitä. Mutta varmasti tulee mielenkiintoiset kuulemiset tästäkin, ja julkinen kuuleminenhan me sitten ensimmäisenä järjestetään myöskin Ylen osalta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-02-20T21:26:56,2025-02-20T21:29:33,Hyväksytty,1.1 2025_10_266,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_267,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Ovaska, kun suomalainen sisällöntuottaja tuottaa sisältöä erilaisille alustoille, joista YouTube on ehkä paras esimerkki, koska se on selvä ansaintaväline monelle suomalaiselle sisällöntuottajalle, niin uskonpa, että nämä sisällöntuottajat kyllä maksavat veronsa Suomeen. Uskon, että erityisesti he, jotka kovasti siellä alustalla menestyvät, maksavat itse asiassa aika suuriakin veroja Suomeen, jos ei muuten, niin viimeistään siinä kohtaa, kun he alkavat käyttämään niitä tienestejään tässä maassa ja maksavat sen myötä arvonlisäveroa. Monihan heistä on käytännössä yksinyrittäjä, joka yksinyrittämisellään menestyy, tuottaa suomalaisille sisältöä, jota sadattuhannet, parhaimmillaan kuukausitasolla ehkä useat miljoonat, suomalaiset käyttävät. Siis yksittäinen sisällöntuottaja tässä ajassa saattaa palvella miljoonalukuista suomalaista yleisöä kuukausitasolla. Yksi sisällöntuottaja, joka editoi itse videonsa, käsikirjoittaa ne, julkaisee ne, hoitaa kaiken itse ja maksaa sitten veronsa lopulta vielä Suomeen. Tämä on minusta se tämän ajan kauneus. Vaikka monesti puhutaan siitä, mikä kaikki tässä ajassa on pienesti pielessä, kun on tullut sosiaalinen media, on tullut internet, on tullut polarisaatio ja kärjistyminen ja kaikki tämä, niin tosiasiallisesti meillä on valtavasti kulttuuritarjontaa, meillä on valtavasti viihdetarjontaa, meillä on asiasisältöjä, meillä on kaikkea tätä. Se on lisääntynyt nimenomaan markkinoilla, ei julkisella rahalla, ei julkista rahaa lisäämällä, vaan se on syntynyt markkinoilla markkinaehtoisesti, yleensä vielä pitkälti perustuen siihen, mikä ihmisiä kiinnostaa, koska markkinat toimivat sen mukaan, mikä ihmisiä kiinnostaa, mitä he klikkaavat, mitä he katsovat, minkä sisällön ääressä he pysyttelevät mahdollisimman pitkään. Se tuottaa meille markkinoille tällä hetkellä hyvin laajan kattauksen erilaisia sisältöjä täysin kaupallisin ehdoin — täysin kaupallisin ehdoin. Ja kun monesti ollaan huolissaan Ylen kohdalla siitä, että pienellä hinnalla, jota pienituloisimmat eivät maksa edes Yle-veron muodossa, saadaan kaikille suomalaisille tulotasosta riippumatta hyvää sisältöä, niin nämä kaupalliset sisällöt monelta osin monilla alustoilla monissa suoratoistopalveluissa, ainakin kotimaisissa YouTuben kaltaisissa, ovat täysin ilmaisia myös niille pienituloisille. Heistä todennäköisesti jokaisella, likimain jokaisella, on nettiyhteys. Suomalaisilla ei koskaan ole ollut näin suurta viihde-, media-, asiasisältö-, uutistarjontaa saatavillaan. Siksikin näen, että voisi olla perusteltua tässä ajassa tarkastella, kuinka paljon sitä julkisella rahalla tuetaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-02-20T21:29:33,2025-02-20T21:32:40,Hyväksytty,1.1 2025_10_268,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,Kiitoksia. — Ja sitten vielä valiokunnan puheenjohtaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_10_269,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin maksavat veronsa, näin on, mutta tässä oli kyse myös siitä mainonnasta, mikä siinä tulee, ja siitä, miten näitä hyödynnetään. Valitettavasti nämä uutiset maailmalta somejäteistä, Elon Muskista, Zuckerbergista ja kumppaneista kyllä saavat aikaan huolia siitä, mitä EU pystyy tekemään, kun nämä somejätit ovat meitä vastassa. Tämä on myös ehkä laajempi kysymys kuin vain se, että mietitään tätä budjettia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+5.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-02-20T21:32:40,2025-02-20T21:33:14,Hyväksytty,1.1 2025_10_270,10/2025,2025-02-20,16.00,21.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Seuraava täysistunto,Tämä ohjelma päättyy tähän., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_11_1,11/2025,2025-02-21,13.00,13.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Nimenhuuto>>>Nimenhuutoraportti,"Arvoisat kansanedustajat, velmyšanovna pani posol! Tulevana maanantaina on kulunut kolme vuotta siitä päivästä, jona Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä Ukrainaan. Meistä jokainen varmasti muistaa, mitä teki ja missä oli helmikuun 24. päivänä vuonna 2022, koska sinä päivänä viimeistään kaikille valkeni, että uusi ja pahempi aikakausi on alkanut Euroopassa. Muu maailma on kolmen vuoden aikana tehnyt Ukrainan hyväksi enemmän kuin useimmat uskalsivat odottaa helmikuussa 2022, mutta kuitenkin vähemmän kuin olisi ollut tarpeen sodan lopettamiseksi. Tämä johtuu osaksi siitä, että siinä, missä venäläiset aliarvioivat ukrainalaisten halun ja kyvyn tehdä vastarintaa, me aliarvioimme venäläisten kyvyn sietää poliittisia, taloudellisia, materiaalisia ja inhimillisiä tappioita. Ukrainan suurimman aseistajan Yhdysvaltain muuttunut linja, joka tosin on vielä epäselvä, merkitsee jälleen yhden vaiheen päättymistä ja toisen alkamista. On kuitenkin turhaa murehtia asioita, jotka eivät ole meidän käsissämme, vaan on syytä keskittyä siihen, mistä voimme itse päättää. Jos Yhdysvaltain rooli pienenee, se ei saa olla eurooppalaisille veruke pienentää omaansa. Päinvastoin Euroopan on tehtävä enemmän. Meidän ei liioin kannata murehtia sitä, kutsutaanko meidät neuvottelupöytään, vaan sitä, mitä annettavaa meillä siihen pöytään on. Suomi on koko sodan ajan ollut kokoonsa suhteutettuna yksi Ukrainan suurimmista materiaalisista tukijoista, ja tämän on tehnyt mahdolliseksi laaja yhteisymmärrys eduskunnassa ja koko yhteiskunnassa. Tämän konsensuksen rapistumisesta ei ole merkkejä. Mitä tahansa tapahtuukin, me teemme oman osamme kestävän ja oikeudenmukaisen rauhan saavuttamiseksi. Pyydän edustajia ja muita läsnä olevia kunnioittamaan minuutin hiljaisuudella sodassa kuolleita ja siitä muuten kärsineitä ukrainalaisia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2025+1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_11_2,11/2025,2025-02-21,13.00,13.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valvottu käyttötila huumeita käyttäville>>>Kansalaisaloite KAA 3/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2024 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 30/2024 vp. Keskustelu asiasta päättyi 20.2.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Bella Forsgrén on edustaja Ilmari Nurmisen kannattamana tehnyt vastalauseen mukaisen ehdotuksen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_11_3,11/2025,2025-02-21,13.00,13.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 1/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 19.2.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Eemeli Peltonen on edustaja Timo Suhosen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hyväksytään vastalauseen 1 mukaisina. Lisäksi yleiskeskustelussa edustaja Hanna Räsänen on edustaja Petri Honkosen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hyväksytään vastalauseen 2 mukaisina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_11_4,11/2025,2025-02-21,13.00,13.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2025 vp,"Koska vastalauseet ovat samansisältöiset, niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_11_5,11/2025,2025-02-21,13.00,13.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 189/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 1/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu. Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_11_6,11/2025,2025-02-21,13.00,13.10,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 189/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luonnonvarojemme kestävä käyttö ovat elintärkeitä tuleville sukupolville. Ympäristönsuojelulain muutokset ovat askel kohti vastuullisempaa ympäristöpolitiikkaa, jossa huolehdimme luonnostamme ja samalla edistämme kestävää kehitystä. Kannatan hallituksen esitystä, sillä se vahvistaa Suomen sitoutumista ilmastonmuutoksen torjuntaan ja varmistaa, että jätämme puhtaamman ympäristön tuleville sukupolville. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-21T13:09:08,2025-02-21T13:09:43,Hyväksytty,1.1 2025_11_7,11/2025,2025-02-21,13.00,13.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Seuraava täysistunto,Tämä täysistunto on päättynyt. Hyvää viikonloppua!, ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_12_1,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt annetaan vastaus edustaja Antti Kaikkosen ynnä muiden välikysymykseen VK 1/2025 vp arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson vastauksen ja edustaja Antti Kaikkosen puheenvuoron jälkeen välikysymyskeskustelu käydään etukäteen varattujen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään yksi ryhmäpuheenvuorokierros, jossa puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Muut ennakolta varatut puheenvuorot käytetään ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä, ja niiden pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_12_2,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus haluaa varmistaa jokaisen suomalaisen hyvän hoidon ja huolenpidon sekä nykyisille että tuleville sukupolville. Kun väestö ikääntyy ja palvelutarve kasvaa, on tärkeää, että yhteiset rahamme käytetään tehokkaasti. Jotta hyvinvointiyhteiskunnan palvelut voidaan turvata, hyvinvointialueiden toiminta ja talous on vakautettava. Hallitus on tehnyt päämäärätietoisesti työtä, jotta alueiden tarvitsema kasvava rahoitus pystytään turvaamaan nyt ja tulevina vuosina. Raha ei kuitenkaan tule riittämään, jos alueet eivät kykene uudistamaan palveluita ja löytämään uusia tekemisen tapoja. Sote-uudistuksessa on koko ajan ollut kyse siitä, että luodaan leveämmät hartiat uudistumiselle. Hallitus turvaa palveluja helpottamalla osaajapulaa ja parantamalla hyvinvointialueiden edellytyksiä tuottaa lakisääteiset palvelut käytettävissä olevilla henkilöstöresursseilla. Hallitus on vastannut väestön ikääntymisestä seuraaviin haasteisiin useilla eri toimilla. Ikääntyneiden palvelut olivat vuoden 2024 lopulla erityisteemana valtion ja hyvinvointialueiden välisissä lakisääteisissä neuvotteluissa. Ikääntyneiden palveluita kehitetään siten, että palvelutarpeiden syntymistä sekä tarvetta siirtyä raskaampiin palveluihin ehkäistään. Samalla ennaltaehkäisevän työn ja liikunnan merkitys huomioidaan. Toimintakyvyn tukemiseen panostetaan niin kunnissa kuin hyvinvointialueillakin. Hallituksen ohjelmassa on varattu ikäihmisten toimintakyvyn, kotona pärjäämisen ja omaishoitajien tukemiseen vuosille 2024—2027 yhteensä 27 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn uusi Ikävoimaa-avustusohjelma keskittyy haavoittuvassa asemassa olevien ikääntyneiden psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen. Avustusohjelman toteutukseen vuosille 2025—2027 myönnettiin yhteensä noin 6,6 miljoonaa euroa. Hallitus valmistelee parhaillaan kokonaisuutta, jossa tuetaan hyvinvointialueita, kuntia, seurakuntia ja järjestötoimijoita kehittämään ja ottamaan käyttöön yhteistyössä hyviä käytäntöjä iäkkäiden henkilöiden itsenäisen kotona asumisen mahdollistamiseksi ja palvelujen saatavuuden parantamiseksi. Tavoitteena on myös vahvistaa iäkkäiden osallisuutta yhteiskuntaan ja itsemääräämisoikeuden toteutumista. Palvelujen kattavuutta lisätään myös teknologiaa hyödyntäen. Muun muassa Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoituksella toteutetut kehittämishankkeet luovat uusia ratkaisuja, joilla palveluja voidaan tuottaa nykyistä kattavammin ja kustannustehokkaasti myös harvaan asutuille alueille. Hyvinvointialueita ohjataan varmistamaan, että iäkkäiden kotiin tuotavia palveluja, kuten kotihoitoa ja tukipalveluja, on riittävästi saatavilla ja niitä tarjotaan oikea-aikaisesti ja tarpeita vastaavasti. Näiden palvelujen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen väliin sijoittuvia palveluja tulee olla riittävästi saatavilla niille asiakkaille, jotka eivät voi enää asua omassa kodissaan. Ympärivuorokautinen palveluasuminen kohdennetaan niille, joiden terveydentila ja toimintakyky edellyttävät henkilökunnan jatkuvaa läsnäoloa. Palvelujen oikealla porrastuksella huolehditaan riittävistä palveluista kaikille niitä tarvitseville. Tämän lisäksi palliatiivisen hoidon ja saattohoidon saatavuus ja laatu ovat parantuneet kaikilla alueilla valtionavustuksilla toteutettujen kehittämishankkeiden ansiosta. Tavoitteena on varmistaa oikea-aikainen ja yhdenvertainen hoito, hoiva ja huolenpito kaikille elämän loppuvaiheessa. Palliatiivisia keskuksia on perustettu lisää, kotisairaaloiden määrä on kasvanut ja saattohoidon osaaminen parantunut. Lisäksi hankkeissa on kehitetty digitaalisia palveluita. Oikeutta saattohoitoon, joka turvaa hyvän elämän loppuvaiheen, tullaan selkeyttämään säädöksiin vielä tällä hallituskaudella. Palveluvalikoimaa ohjaavia periaatteita valmistellaan varmistamaan palvelujärjestelmän kestävyys. Käytettävissä olevat taloudelliset ja henkilöstöresurssit kohdennetaan koko väestön näkökulmasta parhaan mahdollisen terveyshyödyn ja hyvinvoinnin tuottamiseksi. Arvoisa puhemies! Yhteiskunnan taloudellisen kestävyyden turvaamiseksi jokaisen alueen on tehtävä kaikki voitavansa alijäämänsä sopeuttamiseksi. Hallitus ei valmistele muutoksia sääntelyyn alijäämän kattamisvelvollisuudesta. Perustuslaissa taatut riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut turvataan kuitenkin jokaiselle suomalaiselle kaikissa tilanteissa. Lainsäädännön muuttamisen sijaan on edettävä aluekohtaisesti. Voimassa oleva laki sisältää mekanismit myös siihen tilanteeseen, että alue ei saa alijäämiään katettua määräajassa. Tällöin talouden tunnuslukujen perusteella tulee harkittavaksi mahdollisen arviointimenettelyn käynnistäminen. Menettelyssä selvitetään, onko alueella tehty kaikki tarvittavat toimet talouden tervehdyttämiseksi ja asukkaiden tarvitsemien palvelujen järjestämisen turvaamiseksi. Henkilöstöresurssien riittävyys väestön ikääntyessä on keskeinen tekijä palvelujen saatavuuden varmistamisessa. Hyvän työn ohjelma vahvistaa alan veto- ja pitovoimaa kehittämällä työnjakoa, joustavuutta ja henkilöstön osallistavaa johtamista hyvinvointialueilla. Lisäksi edistetään ammattilaisten urapolkuja ja koulutusmahdollisuuksia sekä tuetaan työyksiköitä, joissa on erityisiä haasteita henkilöstön pysyvyydessä. Arvoisa puhemies! Omaisten rooli iäkkäiden läheistensä avunantajana on merkittävä. Hallitus haluaa vahvistaa iäkkäitä omaisiaan hoitavien tukea. Viime vuoden alussa käynnistettiin hyvinvointialueiden vuorovaikutusohjaus tavoitteena omaishoitajien jaksamisen tukeminen sekä yhtenäisemmät omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja muut käytänteet. Tänä vuonna käynnistyy kuusi valtionavustuksilla rahoitettua omaishoitajien hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävää hanketta. Vuoden 2025 eli tämän vuoden alusta toteutetuilla asiakasmaksujen korotuksilla on osaltaan vahvistettu julkisen talouden kestävyyttä. Maksukorotusten tutkittuun tietoon perustuvalla harkitulla kohdentamisella pyrittiin lieventämään vaikutuksia pienituloisiin ja varmistamaan jatkossakin mahdollisimman kohtuulliset maksut kaikissa terveyspalveluissa. Hyvinvointialue voi päättää periä laissa säädettyjä enimmäismääriä pienempiä maksuja. Asiakasmaksulainsäädännössä on useita asiakkaan asemaa turvaavia suojakeinoja, joiden käyttöön hyvinvointialueita on ohjattu. Maksukorotusten vaikutuksia tullaan seuraamaan ja arvioimaan. Hallitus käynnistää yli 65-vuotiaiden valinnaisvapauskokeilun, jossa 65 vuotta täyttäneet pääsisivät yksityiselle yleislääkärille julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun suuruisella omavastuulla, mikä on noin 28 euroa. Tämän kokeilun piiriin pääsee noin puolitoista miljoonaa suomalaista. Näillä kuvatuilla toimilla on kaikilla yhteinen maali: taata suomalaiselle ikääntyvälle väestölle laadukas ja oikea-aikainen hoito ja palvelut. Arvoisa puhemies! Nykypäivän työelämässä omaa osaamista on kyettävä kehittämään myös työn ohessa. Kehysriihessä viime vuonna hallitus päätti kohdentaa työelämässä olevien täydennyskoulutukseen 10 miljoonaa euroa vuosittain vastaamaan erityisesti erityisopettajien ja sairaanhoitajien koulutustarpeisiin. Rahoitus on vuoden 2025 osalta kohdennettu Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen vastuulla olevan työn ohessa opiskelun pilotointi- ja kehittämishankkeen rahoittamiseen. Henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi on tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla, jotka haluavat eläkkeelle siirtymisen jälkeen jatkaa työskentelyä, on siihen mahdollisuus. Jo tällä hetkellä vanhuuseläkkeellä työskentelevän työansioista kertyy uutta eläkettä 1,5 prosenttia vuosiansioista ylimpään syntymävuoden perusteella määräytyvään eläkeikään saakka. Eläkkeellä olevat sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät ovat asiasta tietoisia ja käyttävät tätä mahdollisuutta. Hyvän työn ohjelmassa laaditaan asiantuntijaselvitys tarvittavista toimenpiteistä muille aloille siirtyneiden ja eläkeläisten houkuttelemiseksi takaisin sote-alalle. Lisäksi hallitus on kaksinkertaistanut työtulovähennyksen enimmäismäärän korotuksen 65 vuotta täyttäneillä 600 eurosta 1 200 euroon. Muutos on tuntuvasti parantanut kannustimia eläkkeensaajien työnteolle. Muutoksen myötä yli 65-vuotiaiden tekemästä työstä jää eläkeläiselle merkittävästi enemmän käteen. — Kiitos, puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-02-25T14:01:42,2025-02-25T14:12:36,Hyväksytty,1.1 2025_12_3,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaikkonen, 10 minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_4,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eräs suomalainen kirjoitti Helsingin Sanomiin viime torstaina muistisairaasta äidistään. Kun kävi selväksi, että yksin kotona asuminen ei enää onnistunut, tuli linjaus, että äiti kuuluu hoivakotiin. Koska sellaista ei ollut tarjolla, piti odottaa yksin kotona vielä kolme kuukautta. Äidin tilanne vaikeutui pian hoivakotipäätöksen jälkeen. Hänet otettiin sairaalan akuuttiosastolle, jossa hoito on vuodelepoa ja lääkitystä. Ulos ei pääse, omia vaatteita ei saa käyttää ja paikoillaan pidetään vaikka väkisin. [Ben Zyskowicz: Toista se oli, kun te olitte hallituksessa! — Anne Kalmari: Ei kannata irvailla!] ”Äitini on odottanut akuuttiosastolla hoivakotipaikkaa kohta kaksi kuukautta. Hän kokee siellä olon kidutuksena. Muistipotilaan elämä akuuttiosastolla ei ole ihmisarvoista. Me kaikki vanhenemme, ja yhä useampi meistä päätyy muistipotilaaksi. Haluammeko kokea saman kuin äitini, vai voisiko hoivakotipaikkojen määrää lisätä, jolloin vanhus pääsisi suoraan asialliseen hoivakotiin ja välttyisi suurelta kärsimykseltä?” Arvoisa puhemies! Valitettavasti tämä ei ole yksittäistapaus. Olen käynyt vanhusten palvelutaloissa ja sairaaloissa ympäri maan, voin sanoa. Olen kuunnellut ikäihmisiä, omaisia ja hoitajia — ja omaishoitajia. Huoli nykysuunnasta on kova. Moni pelkää vanhentua. Yhä useampaa kalvaa hätä lähimmäisen asemasta, lähimmäisen saamasta huolenpidosta tai sen puutteesta. Jatkossa hallituksen leikkausten myötä sairaat joutuvat odottelemaan entistä kauemmin. Näin ei saa jatkua. Näin ei voi jatkua. Parempaan pitää pystyä. [Vilhelm Junnila: Kotikunta—maakunta-malli!] Arvoisa puhemies! Vaikka hallituksen perustelut ovat taloudelliset, on vaara, että taloudellisetkin tulokset ovat päinvastaiset kuin haettiin. Kun odotusaikoja pidennetään leikkauspäätöksillä, vaivat pääsevät pahenemaan, ja kun vaivat pahenevat, kasvaa myös kalliiden erikoishoitojen tarve. Se talouden kuntoon laittamisesta. Pitäisikö tätä nyt kuitenkin miettiä vielä kerran uusiksi? [Juha Mäenpään välihuuto] Arvoisa puhemies! Myös talouspolitiikan arviointineuvosto on samaa mieltä: kyllä pitäisi, kyllä pitäisi. Sen mukaan hallituksen sote-linja ei ole kestävä taloudellisesti ja siitä on nyt syytä joustaa. Vanhustenhoidossa, terveysasemilla, lastensuojelussa tai vammaispalveluissa ei voida säästää sitä tahtia, jota pääministeri Orpo ja valtiovarainministeri Purra vaativat. Tästä ovat yhtä mieltä palveluja käyttävät ihmiset, heitä hoitavat ammattilaiset ja maan johtavat asiantuntijat, mutta tätä viestiä Orpon ja Purran hallitus ei halua kuulla. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Pelkäänpä, että tässä tulee vielä käymään huonosti. Näyttää ja kuulostaa siltä, että sana ei mene perille: joko ei kuulla tai ei haluta kuulla. [Anne Kalmari: Leikkaukset on teidän leikkauksia! — Perussuomalaisten ryhmästä: Tyhjä paperi!] Viime viikolla, arvoisa puhemies, paljastettiin, että hallitus väsää kaikessa hiljaisuudessa uusia leikkauksia nähtävästi vanhusten palveluihin ja muihin sosiaali‑ ja terveyspalveluihin. [Petri Honkonen: Oho, sen kun tietäisi!] Niiden sisältö paljastetaan kuitenkin vasta huhtikuun vaalien jälkeen. [Keskustan ryhmästä: Aikamoista!] Pääministeri Orpo, valtiovarainministeri Purra, te kyllä voisitte kertoa jo ennen vaaleja, mitä nämä lähes vuoden päivät valmistellut leikkaukset pitävät sisällään. Näin ehdokkaanne pääsisivät puolustamaan uusia leikkauksia vaalikentillä ja ihmiset ottamaan kantaa linjaanne äänestyskopissa. [Petri Honkonen: Varmasti löytyy halukkaita!] Vai onko tässä juuri se syy, jonka takia leikkaukset salataan vaalien yli? [Ben Zyskowicz: Mihin muihin salaliittoihin uskotte?] Puhemies! Se on selvää, että maailmanluokan palvelua Suomessa jatkossakin saa — nimittäin silloin, jos lompakko on paksu. Samalla tavallisen suomalaisen vanhuuden ja sairauden turva menee valitettavasti liian usein huonompaan suuntaan. Lähi‑ ja peruspalveluista leikataan. Yksityiselle terveysbisnekselle jaetaan ylimääräisiä tukia — lähemmäs puoli miljardia euroa on jo luvattu. Julkiselta puolelta leikkaatte, yksityiselle puolelle laitatte lisää. [Ben Zyskowicz: Julkiselle puolelle 2,2 miljardia lisää! — Eduskunnasta: Rikkaille annetaan!] Terveysfirmat ovatkin käyttäneet hallituksen avokätisesti jakamia lisärahoja parantamiseen — nimittäin tulostensa parantamiseen. Hintoja on nostettu, voittoa on tehty. Kelan mukaan rahaa on palanut mutta tulosta ei ole tullut. [Ben Zyskowicz: Siksihän sitä systeemiä muutettiin!] Kelan mukaan ”käyntien määrä on tammi—kesäkuussa 2024 lisääntynyt noin kaksi prosenttia ja Kela-korvausmenot näistä käynneistä ovat kolminkertaistuneet viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden”. Tästä tuli pannukakku ja aika kallis sellainen. [Keskeltä: Ja pahanmakuinen!] Arvoisa puhemies! Asia on nyt niin, että pulassa ovat tavallisten suomalaisten julkiset palvelut, eivät kovaa tulosta takovat terveysfirmat. Eikö siis pitäisi vahvistaa vanhushoivaa ja terveyspalveluja eikä terveysjättejä? Korjausliikkeelle on korkea aika. Arvoisa puhemies! Keskusta on ojentanut hallitukselle kuukaudesta toiseen yhteistyön kättä. [Mauri Peltokangas: Tyhjän paperin!] Olemme antaneet tukea asiantuntijoiden esityksille ja tuoneet esille suomalaisten viestejä vanhusten ja sairaiden palvelujen arjesta. Ja olemme tehneet esityksiä tilanteen viemiseksi parempaan suuntaan, kuten: kohtuullisempi aika vanhusten, sairaiden ja vammaisten hoivan kentälle säästöjen tekemiseen — kohtuullisempi aika. Norminpurusta koituvat säästöt pitää jättää palveluihin alueille sen sijaan, että ne imuroitaisiin hallituksen kassaan. Ikäihmisten epäinhimillinen siirtely pitkien matkojen päähän, se pitää muuten lopettaa. [Anne Kalmari: Mummoralli seis!] Pistetään tällainen mummoralli kuriin ja lähipalvelut kunniaan. [Juha Mäenpää: Keskustan halusta nämä HV-alueet!] Arvoisa puhemies! Yksityisille terveysjäteille lapettavat satojen miljoonien eurojen lisätuet pitää käyttää julkisten lähi‑ ja peruspalvelujen parantamiseen ja tehdä totta keskustan esittämästä perhelääkärimallista. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Kaikki asiantuntijoiden, hoitajien, potilaiden ja omaisten vetoomukset ovat kuitenkin olleet kuin veden valamista hanhen niskaan: ei tartu, ei ota kiinni. Orpon hallitus ei ole hälytyskelloja kuullut eikä ehdotuksille lämmennyt. Hallitus ei aio tuoda tänäkään keväänä eduskuntaan lakiesityksiä, jotka parantaisivat vanhustenhoidon tai terveyspalvelujen tilaa. Päinvastoin: lehdistö on kertonut, että hallitus salaa jopa omien uusien säästöpäätöstensä sisällön kuntavaalien yli. Näistä syistä tämä välikysymys oli pakko tehdä. Pääministeri on jopa todennut, että ei hoivassa mitään kriisiä ole ja siellähän tehdään hienoja asioita joka päivä. Ei tällaiseen itsepetokseen pitäisi olla nyt varaa. [Mauri Peltokankaan välihuuto] Ammattilaiset kyllä tekevät hyvää työtä, ihmeitäkin, joka päivä, mutta hoivassa ja hoidossa onnistuminen vaikeutuu liian monen ihmisen kohdalla niin kauan kuin hallitus jatkaa nykylinjallaan. [Vilhelm Junnilan välihuuto] Valtiovarainministeri Purran mukaan asiantuntijoiden toivoma vastaantulo vanhus‑ ja terveyspalvelujen leikkauksissa lähettäisi väärän signaalin. No, hallituksen politiikka ainakin lähettää selkeän signaalin — signaalin, että hallitus ei aio toimia suomalaisten lähi‑ ja peruspalvelujen parantamiseksi vaan käytännössä jatkaa niiden heikentämistä. [Pia Sillanpää: Tyhjä paperi!] Arvoisa puhemies! Suomen pitää olla maa, jossa ihmisten on turvallista elää ja ikääntyä, jossa inhimillisyydellä, empatialla ja yhteisöllisyydellä on sijansa, jossa vallitsee muutakin kuin vahvemman oikeus ja oman edun tavoittelu ja jossa ihmisiä kohdellaan tasa-arvoisesti ikään, asuinpaikkaan tai varallisuuteen katsomatta. Ihmisen pitää mennä rahan edelle. Pienen kansan tulee, arvoisa puhemies, pitää yhtä. Jokaisen pitää voida luottaa huomiseen ja siihen, että hädässä ei jätetä ketään yksin. Omia ja läheisen vanhuudenpäiviä pitää voida odottaa luottavaisin mielin, ei pelon vallassa. Puhemies! Suomalaisten turvallisuuden rakentaminen on meidän päättäjien tärkein velvollisuus. Turvallisuuttamme rakennetaan myös terveys‑ ja vanhuspolitiikalla. Kyse on ihmisten terveydestä, kyse on ihmisarvoisesta vanhuudesta, kyse on inhimillisestä kohtelusta, ja kyse on turvallisesta ja toimivasta yhteiskunnasta. Arvoisa puhemies! Sisäinen eheys on valitettavasti vaarassa heikentyä, ja siinä iso tekijä on hallituksen väärä politiikka terveydenhuollossa, vammaispalveluissa ja etenkin vanhustenhoivassa. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Heikoimmat ovat vaarassa pudota kyydistä. Tähän pitää puuttua, menon pitää muuttua. Ja se on mahdollista, jos on poliittista tahtoa. [Mauri Peltokangas: Tyhjää paperia esitettiin!] Täytyy sanoa, että hallituksen vastaus ei valitettavasti tyydytä. Puhetta on kuultu, mutta tekoja on nähty aivan liian vähän. [Petri Huru: Teiltä on nähty ainoastaan tyhjä paperi!] Siksi joudun tekemään seuraavan epäluottamuslause-esityksen: [Timo Heinonen: Kuuleekohan Saarikko?] ”Eduskunta toteaa, että Orpon hallitus on epäonnistunut suomalaisten vanhus‑ ja terveyspalvelujen hoidossa. Nykylinjan jatkuminen vie ihmisten palveluita väärään suuntaan ja lisää eriarvoisuutta Suomessa. Siksi hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2025-02-25T14:12:42,2025-02-25T14:23:06,Hyväksytty,1.1 2025_12_5,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten siirrymme ryhmäpuheenvuoroihin. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_6,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vanhuus ei saa tarkoittaa taistelua palveluista tai pelkoa siitä, saako tarvitsemaansa hoivaa. Vanhuus ei saa tarkoittaa myöskään yksinäisyyttä. Jokaisella on oikeus ikääntyä turvallisesti, arvokkaasti ja elää omannäköistä elämää mahdollisimman pitkään. [Anne Kalmari: Jos on rahaa!] Meillä kaikilla on muistoja isovanhemmistamme, vanhemmistamme, ikääntyneistä läheisistämme. Olemme nähneet, kuinka he ovat rakentaneet tämän maan, huolehtineet jälkeläisistään, tehneet työtä ja kasvattaneet seuraavan sukupolven. Nyt on meidän vastuullamme varmistaa, että he saavat viettää elämänsä viimeiset vuodet arvokkaasti ja turvallisesti. Arvoisa puhemies! Päivystyslääkärinä toimiessani näin liian usein vanhuksia, joille koti ei ollut enää inhimillinen paikka asua. [Ben Zyskowicz: Oliko se Orpon vika?] Olen tavannut omaishoitajia, jotka ovat uupuneet kohtuuttomasti, koska tuki on ollut riittämätöntä. Tämä ei saa olla suomalaisen vanhuuden kuva. Meille kokoomuksessa arvokas vanhuus on sitä, että saa asua omassa kodissa niin pitkään kuin se on mahdollista. Arjen avun ja tuen pitää olla saatavilla kotiin tarpeen mukaan ja niin kauan kuin siellä on mahdollista olla. Tarpeiden muuttuessa palveluiden pitää kasvaa porrasmaisesti, ja jos kotona ei enää pärjää lisätyn avunkaan avulla, niin hoitopaikan pitää järjestyä sujuvasti. Omalle lääkärille pitää päästä, kun sille on tarve. Oma lääkäri tuo turvaa ja jatkuvuutta. Kokoomus haluaa myös, että lääkärinsä saisi valita ja että hänelle pääsisi nopeasti. Yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilulla tuetaan myös tavoitetta puuttua terveysongelmiin ajoissa. Toimintakyvyn säilyminen ja puuttuminen terveysongelmiin varhaisessa vaiheessa ehkäisevät päivystyskäyntejä ja sairaalajaksoja. Kotisairaalan palveluja tulee olla saatavilla kaikilla hyvinvointialueilla ja kivunhoidon sekä saattohoidon laadukasta riippumatta hoitopaikasta. Arvokasta työtä tekeviä omaishoitajia tulee tukea. Arvoisa puhemies! THL ennakoi, että ikääntyneiden palveluja tarvitsevien määrä kasvaa nykyisestä 33 000 asiakkaalla vuoteen 27 mennessä — siis vuoteen 2027 mennessä yli 30 000 uutta asiakasta. Nämä haasteet eivät ole kaukaisia, ensi vuosikymmenen lopulla tapahtuvia, vaan haasteet ovat nyt käsissämme. Siksi myös ratkaisuja tarvitaan tässä ja nyt — ja niitä tehdään. Yle uutisoi maanantaina Pappilanrannan palvelukodista Etelä-Savossa. Se on esimerkki uudesta tavasta järjestää vanhustenhoitoa. Eriasteiset hoivamuodot on sijoitettu hyvin lähelle toisiaan. Hoivaa saa juuri sen verran kuin tarvitsee, ja hoivamuodosta toiseen siirtyminen on helppoa. Meille tämä Etelä-Savon esimerkki osoittaa, että palveluita voi uudistaa ihmislähtöisesti ja toimivasti, kun siihen on tahtoa. [Ben Zyskowicz: Ei kelpaa oppositiolle!] Meidän pitää paitsi kehittää palveluita kokonaisuutena Etelä-Savon esimerkin mukaisesti myös parantaa työn vaikuttavuutta. Vaikuttavuuden parantaminen ei tarkoita, että juostaan kovempaa, vaan juostaan parempaa ja inhimillisempää reittiä määränpäähän. Hyödyntämällä teknologiaa järkevästi ammattilaisten työtaakan helpottamiseksi, purkamalla työtä haittaavia normeja ja vähentämällä paperityötä esimerkiksi tekoälyn avulla voimme myös helpottaa hoitajien kokemaa eettistä kuormitusta. Eihän meidän sote-henkilöstömme ole hakeutunut alalle täyttääkseen lomakkeita vaan auttaakseen ihmisiä. [Anne Kalmari: Missä norminpurku?] Hyvät keskustalaiset, sen sijaan, että jäätte pitämään kiinni toimimattomista rakenteista ja vanhentuneista toimintatavoista, [Antti Kurvisen välihuuto] toivon, että myös teiltä löytyisi aitoa halua parantaa ja uudistaa ikäihmisten palveluita. Välikysymyksen perusteella ette vaikuta kannattavan edes viime kaudella tekemiänne uudistuksia. Perusteettoman pelottelun sijaan antakaa alueiden palveluille mahdollisuus uudistua tälle vuosituhannelle. Arvoisa puhemies! Sote-palveluiden on kehityttävä ajassa. Ei ole kestävää nojata loputtomasti vuokratyöhön ja velkarahaan, kun tiedämme, että suomalaisten palvelut kaipaavat pysyvää vahvistusta. Taloudesta huolehtiminen on myös hoivan turvaamista. Suomalaisten sote-palvelut eivät tarvitse yhtään tällaista kriisipuhetta kuten tämä välikysymys. Tarvitsemme sen sijaan ratkaisuja ja tekoja hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2025-02-25T14:23:13,2025-02-25T14:28:36,Hyväksytty,1.1 2025_12_7,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nieminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_8,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Keskustan ja Liike Nytin välikysymys koskee tärkeää aihetta: ikäihmisten arvokasta elämää ja vanhushoivan tilaa Suomessa. Perussuomalaiset jakaa näkemyksen siitä, että jokaisella suomalaisella on oltava oikeus turvalliseen ja arvokkaaseen vanhuuteen. Tämä on yksi keskeisistä tavoitteistamme, ja olemme sitoutuneet turvaamaan hyvinvointivaltion palvelut myös tuleville sukupolville. [Anne Kalmari: Leikkaamalla!] Arvoisa puhemies! Välikysymyksessä nostetaan esiin sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitukseen kohdistuvat säästöt. Korostamme, että talouden tasapainottaminen on välttämätöntä, jotta voimme ylläpitää hyvinvointipalveluita pitkällä aikavälillä. Suomessa väestö ikääntyy nopeasti, ja samaan aikaan julkisen talouden resurssit ovat rajalliset. Hallitus on tehnyt vaikeita mutta vastuullisia päätöksiä, joilla varmistetaan, että palvelut ovat kestävällä pohjalla myös tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! On väärin väittää, että hallitus olisi hylännyt vanhuspalvelut. Valtion talousarviosta noin kolmasosa ohjataan hyvinvointialueille. Hallitus on vastannut väestön ikääntymisestä seuraaviin haasteisiin muun muassa henkilöstön saatavuutta ja taloudellista kestävyyttä parantavilla sekä toiminnan sisältöjä kehittävillä toimilla. Lisäksi olemme käynnistäneet toimenpiteitä, joilla kohdennetaan resursseja sinne, missä tarve on suurin. Esimerkiksi digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen ja ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen vähentävät raskaampien hoitopalveluiden tarvetta tulevaisuudessa. Perussuomalaiset haluaa kiittää keskustaa ja Liike Nytiä välikysymyksestä, [Antti Kaikkonen: Eipä kestä!] sillä se paljastaa vajavaisen ymmärryksenne sote-kentästä. Irrotatte yhden sektorin kokonaisuudesta, ja teette siitä välikysymyksen. [Välihuutoja] Sote on kuin palapeli, jossa jokainen pala — palvelut, rahoitus, henkilöstö, infrastruktuuri ja lainsäädäntö — vaikuttaa toisiin. [Antti Kurvinen: Missä todellisuudessa elätte?] Jos keskittyy vain yhteen osaan, kokonaisuus hämärtyy ja ratkaisut voivat jäädä puutteellisiksi tai jopa pahentaa muita ongelmia. [Jani Mäkelä: Nyt tulee opetus, kuunnelkaa!] Siksi sosiaali- ja terveydenhuollon kenttää on tarkasteltava laajasti ja moniulotteisesti. Yksinkertaistaminen keskustelun rajaamisella pelkkiin kustannuksiin tai yhteen sektoriin jättää väistämättä huomiotta muita tärkeitä tekijöitä. [Antti Kaikkonen: Edellinen välikysymys koski kokonaisuutta!] Sote kattaa sekä sosiaalipalvelut että terveydenhuollon, jotka molemmat palvelevat erilaisia tarpeita. Terveydenhuolto keskittyy sairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn, kun taas sosiaalipalvelut tukevat esimerkiksi vanhuksia tai vammaisia henkilöitä arjessa. Näiden tarpeet ja resurssit eroavat merkittävästi, joten yhden linssin läpi katsominen ei anna kokonaiskuvaa. Arvoisa puhemies! Keskustan oma vastuu vanhusten hoivan tilasta on murskaava. Te olette aluevaltuustoissa leikkaamassa sieltä, missä hauraimmat tarvitsevat eniten. [Mauri Peltokangas: Juuri näin, joka puolella Suomea!] Keski-Suomessa teidän siunaamanne 53 miljoonan euron sopeutukset, joista osa osuu suoraan hoitajiin ja vanhusten arkeen, [Mauri Peltokangas: Oho!] eivät ole mikään vahinko, vaan tietoinen valinta. [Välihuutoja] Te olitte rakentamassa sote-mallia, joka oli jo syntyessään alirahoitettu, ja te aluevaltuustoissa jatkatte samaa linjaa: nostatte kokouspalkkioita, ryhmärahoja, leikkaatte hoivasta. [Välihuutoja vasemmalta] Tämä on teidän kädenjälkenne, ettekä te voi pestä sitä pois selittelemällä. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset muistuttaa, että hyvinvointialueilla on merkittävä vastuu palveluiden järjestämisestä. Hallitus ei sanele yksityiskohtia vaan antaa alueille mahdollisuuden löytää paikallisiin tarpeisiin sopivia ratkaisuja. [Anne Kalmari: Leikkaamalla!] Välikysymyksessä peräänkuulutetaan leikkausten perumista, mutta kysymme vastavuoroisesti: mistä opposition mielestä rahat palveluiden rahoittamiseen ja tarvittava henkilöstö otetaan, jos emme tee rakenteellisia uudistuksia? [Antti Kurvinen: Eli keskittämällä! — Krista Kiurun välihuuto] Kun nähdään, että terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin panostetaan riittävästi — esimerkiksi henkilöstön palkkaamiseen, koulutukseen ja välineisiin — se luo uskoa järjestelmän kantokykyyn. Jos budjettileikkaukset tai resurssipula hallitsevat keskustelua, epävarmuus kasvaa. Toistuvilla välikysymyksillänne pyritte ruokkimaan vain epävarmuutta. Alueilla tehdään hyvää työtä, esimerkkinä ikääntynein maakuntamme Etelä-Savo: ikäihmisten kotiin vietäviä palveluja ja perhekotipaikkoja on lisätty. [Antti Kaikkonen: Tehdäänkö siellä hyvää vai huonoa työtä?] Alueelle on rakennettu lisää yhteisöllistä asumista, ja kuluvan kuukauden puolivälissä Etelä-Savossa oli jonossa ympärivuorokautiseen hoivaan vain kuusi asiakasta. Arvoisa puhemies! Lopuksi: Hallitus ei ole kääntänyt selkäänsä ikäihmisille. Hallitusohjelman keskeinen tavoite on, että jokainen suomalainen voi luottaa siihen, että apua on saatavilla, kun sitä tarvitaan. Tämä edellyttää sekä rahoituksen priorisointia että palvelujärjestelmän uudistamista. Perussuomalaiset ovat valmiita tekemään töitä [Puhemies koputtaa] tämän tavoitteen eteen, myös yhteistyössä opposition kanssa. — Kiitos. [Krista Kiuru: Tässähän myönnettiin, että sote on alirahoitettu, ja silti leikataan lisää!]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-02-25T14:28:41,2025-02-25T14:34:16,Hyväksytty,1.1 2025_12_9,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_10,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Moni meistä tuntee Uuno Kailaan runon, joka alkaa sanoilla ”Raja railona aukeaa”. Sen kolmas säkeistö kuuluu näin: ”Öinen ulvova tuuli tuo / rajan takaa lunta. / Isäni, äitini, Herra, suo / nukkua tyyntä unta.” Miksi lausuin nämä säkeet? Siksi, että siinä yhdistyy kauniilla tavalla kaksi nytkin tärkeää asiaa: kasvava ulkoinen uhka — sen me torjumme yhdessä — ja toisena asiana turvallinen vanhuus, runoilijan sanoin. Meidän tehtävämme on huolehtia myös siitä. Vanhempi sukupolvi on antanut vuosikymmenet työelämälle, perheelle ja yhteiskunnalle. He ansaitsevat kiitoksien lisäksi hyvät palvelut ja turvallisen elämän. Mutta tällä hetkellä näemme ja tunnemme kylmän viiman puhaltavan sosiaali- ja terveyspolitiikassa: ihmisille tärkeitä palveluita ja etuuksia leikataan, asiakasmaksuja korotetaan, työntekijöiden asemaa heikennetään, hoitoalan työttömyys kasvaa. Ankara talouskuri on ylin laki. Sille uhrataan — heikoin tuloksin — hyvinvointi ja terveys. Rikkaita nämä uhraukset eivät koske. Hallitus leikkasi 121 miljoonaa euroa terveyskeskuksilta. Se on laskennallisesti kolmannes lääkäreiden vastaanotoista. Siksi hallitus pidensi lakisääteistä hoitotakuuta kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Tämä on järjettömin terveyspoliittinen päätös 80 vuoteen. Hallitus päätti karsia sairaaloiden päivystyksiä, vähentää henkilökuntaa hoivakodeissa, nostaa lääkkeiden arvonlisäveroa. Luettelo on loputon. Viimeisin uutinen se vasta kylmäävä onkin: hallitus päätti vuosi sitten, että sosiaalipalveluista on leikattava 100 miljoonaa ja sairaalahoidosta 70 miljoonaa. Toistan puheenjohtaja Lindtmanin viestin: Hallitus, kertokaa rehellisesti ennen kevään kunta- ja aluevaaleja, mistä tuo 170 miljoonan euron säästö aiotaan ottaa. Muutoin tämä on demokratian halveksimista. Arvoisa puhemies! Tälle kaikelle on vaihtoehto. Se ei romuta valtiontaloutta. Me vaadimme, että hallituksen leikkaamat 121 miljoonaa palautetaan terveyskeskuksille. Jonot poistuvat. Voimme siirtyä nopeasti omalääkäri- ja omahoitajajärjestelmään. Me emme vain puhu siitä, me toteutamme sen. Me vaadimme, että hoivapaikkoja ei saa vähentää. Hoitajien määrän tulee olla kaikissa työvuoroissa riittävä. Ikääntynyttä ei saa laittaa vaippoineen nukkumaan kello 18 siksi, että hoitajia on liian vähän. Vuosina 2021—2023 lisäsimme hoivakodeissa henkilöstöä 4 000:lla. Vanhukset saivat parempaa hoitoa. Henkilöstö jaksoi paremmin. Mitä tekee hallitus? Se vähentää henkilöstöä. Myös kotihoidon tilanne on vaikea. Siellä tarvitaan nopeasti lisää työntekijöitä. Riittävä kielitaito on välttämätön. Mikä ratkaisee? Kunnon palkka, paremmat työolot, mahdollisuus koulutukseen, hyvä esimiestyö. [Pia Sillanpää: Miten meni viime kaudella?] Omaishoitajat ovat korvaamattomia. Heille on järjestettävä riittävät vapaapäivät ja turvattava tukipalvelut: nimettävä lääkäri, sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä. Myös sairaalapalveluja tarvitaan: neurologiaa, kaihileikkauksia, tekoniveliä, sydämentahdistimia, syövänhoitoa. Toimiva sote on käytännön yhteistyötä, ei byrokratiaa. 35 prosenttia yli 75-vuotiaista ei ole koskaan käyttänyt internetiä. Palveluiden digitalisoiminen on monelle ikääntyneelle ongelma — ei kaikille mutta monelle. Palvelut on aina saatava myös kasvokkain. Muistisairaudet ja yksinäisyys ovat valtavia haasteita. Niissä näkyy sosiaalinen eriarvoisuus. Se on hälyttävää. Siksi tasa-arvoa on lisättävä ja köyhyyttä vähennettävä. Maksuttomia palveluita, neuvontaa ja tukea tarvitaan. Arvoisa puhemies ja hyvät kuulijat! Hallitus on epäonnistunut ikäihmisten arvokkaan ja turvallisen elämän edistämisessä. Siksi sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä esittää hallitukselle epäluottamusta. Kaiken voi tehdä reilummin — on suunnanmuutoksen aika.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-02-25T14:34:21,2025-02-25T14:38:26,Hyväksytty,1.1 2025_12_11,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_12,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! ”Millään kirjaimin ei elämää voi kirjoittaa yhtä kauniisti kuin noilla viivoilla, rypyillä sinun kasvoillasi.” Näin kauniisti Tommy Tabermann runoili aikanaan sellaisesta Suomesta, jossa ei tarvitse pelätä vanhenemista. Suomesta, jossa yhdenkään vanhuksen poski ei jää illalla silittämättä ajan tai rahan puutteen vuoksi. Suomesta, jossa voi elää ihmisen arvoista elämää, kunnes taivaan koti kutsuu. Arvoisa puhemies! Uskon, että meistä jokainen toivoo pärjäävänsä mahdollisimman pitkään omillaan, tuntevansa, että minä olen vielä minä silloinkin, kun vaivoja tulee tai kun muisti tekee tepposia. Tässä maassa on paljon varttunutta väkeä, jolla on voimaa ja virtaa vaikka mihin. Se on ihan mahtavaa, ja se on arvokkaan ikääntymisen tavoitteena. Kaikki ei kuitenkaan ole kunnossa. Sydän särkyy, kun lukee lehdestä ulos pakkaseen vähissä vaatteissa harhailemaan lähtevistä muistisairaista vanhuksista. Kun muistisairaalta viikoittainen vertaisryhmätoiminta lopetetaan ja kerrotaan, että toimintaan voi jatkossa osallistua vain etänä, jos osaa käyttää mobiililaitteita. Kun ihminen soittaa hädissään hoivakodin lopettamisesta ja kysyy, kuinka kauas isä tai äiti viedään. Kun rakasta lähimmäistä hoitava omainen tulee itkien sanomaan, että minä en enää jaksa. Silloin sanat loppuvat. Olen todella huolissani vanhustenhoidon tilanteesta. Kriteerit hoitopaikan saamiseksi ovat niin korkeat, että vain kaikista huonokuntoisimmat saavat hoitopaikan. Se tarkoittaa lisääntynyttä hoivavastuuta ja kasvavaa huolta lähipiirissä. Pelkään, että tässä ankarassa säästämisvauhdissa on seurauksena hoidollinen katastrofi, kun läheiset uupuvat hoitotaakkansa alle. Saamani huoliposti enteilee vielä huonompia aikoja olevan edessämme. Miten omaishoitajia ja myös epävirallisia omaishoitajia autetaan jaksamaan hoitotyössä? Kokoomuksen ja perussuomalaisten kuunteleminen tyrmistyttää: ylimielistä, kylmäkiskoista, epäkohtia vähättelevää. [Kimmo Kiljunen: Kyllä!] Ei kerta kaikkiaan eletä samassa todellisuudessa tavallisten ihmisten kanssa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei pidä paikkaansa!] Siksi rahaa kai riittääkin siinä jo valmiiksi rypeville terveysfirmoille, ei mummojen ja pappojen kunnialliseen hoitoon ja hoivaan. Arvoisa puhemies! Nyt apua tarvitsevat ikäihmiset ovat heitä, jotka ovat Suomen omalla työllään rakentaneet, kukin tavallaan. Jos meillä ei ole varaa pitää huolta heistä, hukkaamme suomalaisuudesta jotain korvaamattoman arvokasta — kunnioituksen edeltäviä sukupolvia kohtaan, inhimillisyyden, ihmisen arvoisen elämän. Eikä tämä maa ylipäätään ole nuorentumaan päin. Myös siksi meidän pitää parantaa vanhustenhoitoa. Kokoomuksen ja perussuomalaisten politiikalle on vaihtoehto. [Sinuhe Wallinheimo: No niin, nyt kuunnellaan!] Keskusta ei leikkaisi sosiaali- ja terveyspalveluista. [Sinuhe Wallinheimo: Sieltähän se tuli!] Antaisimme hyvinvointialueille paremmin aikaa saada taloutensa kuntoon, jotta hoitajia ei jouduta irtisanomaan tai hoivakoteja ja muita lähipalveluja ajamaan alas. [Välihuutoja oikealta — Puhemies koputtaa] Ympärivuorokautista hoivaa pitää olla tarjolla joka kunnassa, lähellä omaisia. Lopettaisimme ”mummorallin” siirtämällä Kelan matkakorvaukset hyvinvointialueille. Parantaisimme omaishoitoa ja tukisimme omaishoitajia jaksamaan tärkeässä työssään. [Ben Zyskowicz: Miksi te ette tehneet tätä, kun olitte hallituksessa? — Puhemies koputtaa] Tekisimme totta omalääkäreistä ja ‑hoitajista, mikä auttaisi myös ikäihmisiä. Perustaisimme Suomeen myös ikäihmisten neuvolat, lastenneuvoloiden tapaan. Vahvistaisimme ennaltaehkäisevää toimintaa. Arvoisa puhemies! Suunta vanhus- ja terveyspalveluissa on nyt väärä. Ikäihmiset ja heidän läheisensä ansaitsevat parempaa. Kannatan edustaja Kaikkosen tekemää epäluottamuslause-esitystä. [Välihuutoja oikealta — Puhemies koputtaa]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-02-25T14:39:29,2025-02-25T14:44:12,Hyväksytty,1.1 2025_12_13,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_14,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Juhlistimme viikonloppuna rakkaan isäni 70-vuotispäivää. [Ben Zyskowicz: Onneksi olkoon!] — Kiitoksia! — Päivään kuului lukemattomia ilon hetkiä. Kaiken juhlahumun ympärillä katseeni pysähtyi välillä pidemmäksi aikaa tutuille kasvoille, ja jäin pohtimaan vuosien tekemää muutosta meihin kaikkiin. Näin kasvoilla uusia juonteita, jotka kertovat eletystä elämästä. Samaan aikaan tunnistin, että me kaikki ikäännymme vähän omaan tahtiin. Toinen ajaa autolla vielä yli kahdeksankymppisenä ja asuu edelleen itsenäisesti omassa kodissaan, kun taas toiselle puoliso toimii omaishoitajana. Toisaalla taas löytyy sopiva ratkaisu perhehoidosta. On hyvä muistaa, että valtaosa ikäihmisistä voi varsin hyvin. He ovat aktiivisesti mukana yhteiskunnan toiminnassa. He tukevat merkittävällä tavalla muiden hyvinvointia sekä yhteiskunnan toimivuutta. Vanhuksista puhuttaessa yhteiskunnassa nousee usein sellainen käsitys, että kyse olisi pelkästään iän tai sairauksien kautta nähtävästä kuvasta. Jokainen ihminen on kuitenkin yksilö iästään riippumatta. Edes toimintakyvyn heikentyminen tai lisääntyvä avun tarve eivät vie oikeutta päättää omista asioistaan, vaikuttaa oman hoidon sisältöön ja tulla kuulluksi. Palvelujen saatavuuteen liittyvät haasteet, esteellinen ympäristö ja pienet tulot aiheuttavat kuitenkin vakavaa haittaa hyvin monelle iäkkäälle ihmiselle. Erityisesti puutteita on kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien iäkkäiden oikeuksien toteutumisessa. Vanhustenhoivasta on puhuttu paljon ja syystä. Viime vuosina on tullut ilmi anteeksiantamattomia laiminlyöntejä. Ympärivuorokautisessa hoivassa henkilökuntaa on liian vähän, ja sinne on myös usein kohtuuttoman vaikea päästä. Myös kotihoidossa on monin paikoin merkittävää resurssipulaa. Omaishoitajien jaksamisesta huolehtiminen on jäänyt yhä riittämättömälle huomiolle. Arvoisa puhemies! Viime kaudella hallitus panosti ikäihmisten palveluihin. Me pyrimme korjaamaan, emme rikkomaan. Orpon hallitus romuttaa nyt tätä työtä. Hallitus asettaa hyvinvointialueet kohtuuttoman säästöpaineen alle ja leikkaa myös sote-järjestöiltä. Tämä on valtava virhe. Ei auta, vaikka asiantuntijat ovat vaatineet hyvinvointialueille lisäaikaa alijäämän kattamiseen. Hallitus ei tunnetusti asiantuntijoiden lausunnoista näytä perustavan. En yksinkertaisesti voi hyväksyä sitä, että hallitus kohdistaa leikkauksiaan toistuvasti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien, toisten ihmisten avun varassa elävien ihmisten peruspalveluihin ja oikeuksiin. Hallituksen käsi ei hoivaa tai huolehdi, se kurittaa. Hallituksen käsi ei korjaa, vaan se rikkoo. Arvoisa puhemies! Hallituksen rikkova politiikka tarvitsee nyt kipeästi suunnanmuutosta. Tarvitsemme paitsi taloudellisia panostuksia myös sosiaali- ja terveysalan henkilökunnan arvostuksen ja palkkauksen parantamista, koulutuksen lisäämistä sekä kokonaan uutta ajattelua, mitä tulee riittävän ja oikea-aikaisen hoivan toteuttamiseen. Perhehoito on alikäytetty mahdollisuus, joka voisi tarjota kodinomaisen ympäristön osalle niistä vanhuksista, jotka eivät selviä yksin, mutta eivät tarvitse vielä laitoshoitoa. [Ben Zyskowicz: Tästä samaa mieltä!] Palvelu tukisi myös omaishoitajien jaksamista mahdollistamalla lakisääteisten vapaiden pitämistä siten, että iäkäs saa vapaiden aikana asua kotona tai kodinomaisesti. Perhehoito helpottaisi myös yksinäisyyden aiheuttamaa turvattomuutta, joka koskettaa tuhansia vanhuksia Suomessa. Palvelu edistäisi myös tasa-arvoa, sillä tiedämme, että hoivavastuu ei jakaudu tasaisesti sukupuolten välillä. Suomessa elää tälläkin hetkellä tuhansia yksinäisiä vanhuksia: vanhuksia, jotka ovat vasta menettäneet puolisonsa, ehkä myös ystävänsä, mahdollisesti etääntyneet lapsistaan tai asuvat kaukana suvusta ja läheisistä; vanhuksia, jotka asuvat yksin, joita kukaan ei käy katsomassa. Julkisessa keskustelussa ikäihmisten yksinäisyyden kuvaukset supistuvat herkästi pelkästään seuran kaipuuseen. Samaan aikaan yhä useammissa tutkimuksissa on tuotu esille, että yksinäisyys liittyy erityisesti turvattomuuden tunteen kokemukseen, tilanteeseen, jossa kannetaan huolta niinkin perustavanlaatuisesta asiasta kuin omasta arjesta selviytymisestä. Tässäkin salissa moni on huolissaan ikäihmisten palveluiden tilasta ja syystä. Tätä huolta ovat viime päivinä lisänneet valtiovarainministeri Purran puheet. Valtiovarainministeri on nimittäin jo ehtinyt todeta, että vaalien jälkeisessä kehysriihessä tullaan leikkaamaan sosiaali- ja terveyspalveluista vielä lisää — siis lisää. Tämä herättää kysymyksen, onko hallituksen tavoite sittenkin romuttaa julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto. Jos näin on, se murentaa myös suomalaisen hyvinvointivaltion perustan. Arvoisa puhemies! Vanhustenhoidon tilanne koskettaa meitä kaikkia. Kun puhun ikäisteni kanssa siitä, mistä he tällä hetkellä yhteiskunnassa eniten kantavat huolta, toteaa heistä moni olevansa huolissaan vanhuksista, siitä, miten heidän isovanhemmilleen tai vanhemmilleen tai meille itsellemme sitten joskus käy. Entä miten käy niille yksinäisille vanhuksille, joilla ei ole sukulaisia tai perhettä lähellä? Me emme saa rakentaa järjestelmää niin, että arvokkaan vanhuuden ja ikääntymisen edellytykset ovat riippuvaisia omaisista tai omaisuudesta. Meidän on taattava, että Suomessa jokainen ihminen saa ikääntyä arvokkaasti. Se edellyttää, että korjaamme, emme riko. Edellä mainituin perustein esitän, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-02-25T14:44:24,2025-02-25T14:50:28,Hyväksytty,1.1 2025_12_15,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_16,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Orpon oikeistohallitus leikkaa vanhusten palveluita tänä vuonna lähes 140 miljoonalla eurolla. Samalla hallitus murentaa myös ikäihmisten toimeentuloa: 200 000 köyhimmän eläkeläisen asumistukea on leikattu, lääkekustannuksia lisätty ja sote-asiakasmaksuja korotettu. Leikkausten vaikutukset kasautuvat, ja niistä vakavimmin kärsivät heikossa asemassa olevat väestöryhmät, joiden on vaikea tai mahdoton itse huolehtia oikeuksiensa toteutumisesta. Hallitus ei ole tehnyt mitään vanhuspalveluiden ongelmien korjaamiseksi vaan on päinvastoin toimillaan pahentanut tilannetta ennennäkemättömällä tavalla. Koko hallituksen sosiaali- ja terveyspolitiikka näyttää tähtäävän ainoastaan terveysjättien voittojen kasvattamiseen. Puhemies! Ympärivuorokautiseen hoivaan jonotti vuoden 24 lopussa yli 2 200 vanhusta. Tarve kasvaa, mutta palvelut vähenevät. Ympärivuorokautista palveluasumista ajetaan tällä hetkellä alas ja hoivakoteja lakkautetaan. Tilalle tarjottava yhteisöllinen asuminen ei vastaa kaikkien ikäihmisten tarpeita eikä voi korvata ympärivuorokautista hoivaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei kai kukaan niin väittänytkään!] Myös kotihoidosta leikataan edelleen, vaikka palvelua on heikennetty jo vuosien ajan, käyntien määrä on vähentynyt ja kesto lyhentynyt. Tuhannet ihmiset jäävät ilman tarvitsemaansa palvelua. Tilalle kehitetään digitaalista etähoivaa, mutta parhaillaan irtisanottavaa hoitohenkilöstöä ei voi korvata tietokoneilla. Asiantuntijat varoittavat katastrofista. Kun te, pääministeri Orpo, vielä reilut pari vuotta sitten julistitte täällä vanhuspalveluiden olevan kriisissä, niin ettekö nyt näe, kuinka itse syvennätte kriisiä? Keskeinen ongelma Suomessa on vanhuspalveluiden yksityistäminen ja alan keskittyminen terveysjäteille, jotka voivat toimia jo monopolin tai kartellin tapaan. Satojen yrityskauppojen myötä markkinat ovat äärimmäisen keskittyneet ja hoivajättien hinnoitteluvoima kasvaa. Kun palvelut siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille, suuret hoiva-alan ketjut irtisanoivat lukuisia sopimuksia voidakseen neuvotella hinnat uusiksi. Näiden ota tai jätä -neuvotteluiden myötä hoivakotien vuorokausihinnat nousivat pahimmillaan 30—40 prosenttia. Ostopalveluihin käytettiin vuonna 23 jopa 11,9 miljardia euroa eli lähes puolet hyvinvointialueiden kaikista menoista. Summa on 2000-luvun aikana moninkertaistunut. Sijoittajille sote-ala on houkutteleva ja varmatuottoinen. [Sinuhe Wallinheimo: Te teitte semmoisen lain!] Vuoden 2019 hoivaskandaalin myötä sote-firmojen törkeät laiminlyönnit vanhuspalveluissa herättivät laajaa huomiota, mutta kaikki tämä tuntuu unohtuneen, kun hallitus ajaa palveluita yhä vauhdikkaammin terveysjättien syliin. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Pääomasijoittajat hierovat käsiään, kun hallitus valmistelee hyvinvointialueille vielä niin sanottua oman palvelutuotannon velvoitteen keventämistä. Puhemies! Vanhuspalveluiden alasajo pitää pysäyttää. Ikäihmisten toimeentuloon tehdyt leikkaukset pitää perua, ja lääkekustannuksia ja asiakasmaksuja tulee alentaa. Hoitajamitoitus on säädettävä 0,7:ään, ja tälle on osoitettava riittävä rahoitus. Tämä parantaa sekä alan työvoimatilannetta että hoivan laatua ja turvaa ihmisarvoisen elämän ympärivuorokautisessa hoivassa. Holtiton ulkoistaminen ja yksityistäminen on lopetettava. Verorahat on käytettävä palveluihin, ei ulkomaalaisten sijoittajien jättimäisiin osinkoihin. Hoivamarkkinoiden keskittymiseen on puututtava, ja hyvinvointialueilta on edellytettävä riittävää omaa palvelutuotantoa. Voitontekoa ihmisten terveydellä ja hyvinvoinnilla tulee rajoittaa voimakkaasti. Puhemies! Teen seuraavan epäluottamusehdotuksen: ”Petteri Orpon hallitus on keskittynyt huolehtimaan sosiaali- ja terveysalan kansainvälisten suuryhtiöiden voitoista, ei ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnista ja oikeudesta arvokkaaseen vanhuuteen. Siksi hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.” — Kiitos, puhemies.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-02-25T14:50:36,2025-02-25T14:56:26,Hyväksytty,1.1 2025_12_17,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Wickström, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_18,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Me ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä katsomme, että ennaltaehkäisevien toimien ja joustavien ratkaisujen tulee olla vanhushoivan keskiössä. Meille on tärkeää, että jokainen vanhus saa tarvitsemaansa hoitoa ja hoivaa juuri hänelle parhaiten sopivalla tavalla. Kaikkien on saatava ikääntyä arvokkaasti ja turvallisesti. ",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-02-25T14:56:30,2025-02-25T14:56:59,Hyväksytty,1.1 2025_12_19,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vanhuspalveluissa on kyse ennen muuta arvoista ja asenteista. Topeliuksen klassikkotarinassa vapiseva isoisä siirrettiin ruokapöydästä nurkkaan syömään omasta kaukalostaan. Perheen pojan alkaessa veistellä puukaukaloa vanhempiensa vanhuuden varalle omantunnon ääni puhui: ”Niin kuin te olette halveksineet isoisäänne hänen vanhaksi tultuaan, niin lapsennekin kerran halveksivat teitä, kun te itse vanhenette.” Se, miten tämän päivän aikuiset kohtelevat vanhuksia, on mallina lapsillemme. Topelius päättää tarinansa: ”Nyt me tiedämme, ettei koskaan saa unohtaa pyhää ja kaunista neljättä käskyä: kunnioita isääsi ja äitiäsi, jotta menestyisit ja kauan eläisit maan päällä.” Turvallinen vanhuus on ihmisoikeuskysymys ja kristillisdemokraateille sydämenasia. Puhumme samalla siitä, miten vanhempamme, isovanhempamme, läheisemme ja naapurimme saavat apua ja hoivaa, kun omat voimat eivät enää riitä. Alue- ja kuntavaalien lähestyessä on myös tärkeää käydä tätä keskustelua. Pelkästään hallituksen hyvät toimet eivät ratkaise vanhustenhuollon haasteita, vaan päätöksiä ja arvovalintoja tehdään myös alue- ja kuntatasolla. Ikäihmisten palvelutarpeissa on suurta vaihtelua. Toisille avun ja hoivan tarve on jatkuvaa, toiset taas ovat itsenäisiä ja halukkaita jatkamaan työelämässäkin vielä eläkeiän alettua. Ikääntyvien suurimpia huolenaiheita on yksinäisyys. Tarvitaan yhteistyötä järjestöjen ja seurakuntien kanssa sekä mahdollisuuksia yhteisölliseen asumiseen. Palvelu- ja senioritalot tulee suunnitella siten, että ne tukevat itsenäisyyttä, turvallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä, ja tässä kunnat ovat avainasemassa. Koti on usein mieluisin paikka asua, kun se on tarvittavien palveluiden puitteissa mahdollista. Kuntouttavilla ja ennaltaehkäisevillä palveluilla voidaan tukea toimintakykyä ja arjesta selviytymistä. Me haluamme rakentaa lähimmäisyhteiskuntaa, jossa pidämme myös toisistamme huolta. Perheet ja läheiset ovat vanhustenhoidon keskeisimpiä kumppaneita. Omaishoidon vahvistaminen on kristillisdemokraateille keskeinen tavoite. Omaishoito on inhimillistä ja samalla kustannustehokasta vähentäen tarvetta koti- ja laitoshoitoon. Omaishoitajien jaksaminen edellyttää tukea ja vapaata sekä riittävän taloudellisen tuen. Myös työn ja omaishoidon yhdistämistä tulee parantaa. Kun kotona oleminen ei ole enää mahdollista, on päästävä ympärivuorokautisesti tuettuun asumiseen, jossa tulee turvata KD:n esittämät neljä takuuta: ulkoilutakuu, ruokailutakuu, hygieniatakuu ja yhteisötakuu. Vanhuspalveluiden merkittävin ongelma tällä hetkellä ja tulevina vuosina ei ole pula rahasta vaan ihmisistä, hoitohenkilöstöstä. Siksi hallitus edistää Hyvän työn ohjelmaa ja lisää koulutusmääriä. 65 vuotta täyttäneitä kannustetaan työhön 1 200 eurolla korotetulla työtulovähennyksellä. Voimavarat on suunnattava hoitotyöhön, ei monen tason johtajien palkkoihin ja raskaaseen hallintoon, joita viime hallituksen sote-uudistus lisäsi. [Antti Kurvinen: Miksi ette tehneet parannuksia?] Työhyvinvointiin ja palkkaukseen panostamalla voidaan edistää työssäjaksamista ja alan houkuttelevuutta. Perusterveydenhuoltoa vahvistamalla sekä panostamalla ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin, esimerkiksi seniorineuvoloihin, parannetaan hoitotuloksia ja vähennetään kalliiden erikoissairaanhoidon ja sairaalapaikkojen tarvetta. Hallitusohjelman mukaisesti edistämme omalääkäri-, omahoitaja- ja omatiimimallien kehittämistä. Lisäksi hallitus tarjoaa hoitojonojen purkamiseksi Kela-pilottia, jossa yli 65-vuotiaat pääsevät yksityiselle yleislääkärille terveyskeskusmaksun suuruisella omavastuulla. Inhimillinen ja hyvä saattohoito on turvattava kaikille tarvitseville asuinpaikasta tai sairaudesta riippumatta. Tässä on edistytty, mutta tehtävää vielä on. Eduskuntaryhmämme haluaa turvata lähipalvelut hyödyntäen liikkuvia palveluja, digitaalisia palveluja ja uusia innovaatioita. Digitalisaatiolla tai tekoälyllä ei korvata ihmisiä hoitotyössä, mutta niitä hyödyntämällä lisätään hoitotyöhön käytettävissä olevaa aikaa. Samalla tulee turvata perinteiset palvelut niille, jotka eivät pysty digitaalisia palveluita käyttämään. Arvoisa puhemies! Hallitus tekee töitä hyvän vanhustenhoidon varmistamiseksi. Hienoa, että myös oppositiosta löytyy valmiutta tukea näitä tavoitteita.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-02-25T15:01:17,2025-02-25T15:06:40,Hyväksytty,1.1 2025_12_20,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_21,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Olemme antaneet ihmisille lupauksen, että pidämme hänestä huolen, kun hän ei enää pärjää kotonaan, ja tätä lupausta ei saa pettää, niin kuin nyt on tapahtumassa. Jokainen suomalainen on arvokkaan vanhuutensa ansainnut. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa seuraavan viiden vuoden aikana merkittävästi, ja nyt osa vanhuksista on jo heitteillä. Meillä on yli puoli miljoonaa omaishoitajaa, ja ilman heidän pyyteetöntä huoltaan omista läheisistään koko meidän vanhustenhuolto olisi kaatunut jo aikoja sitten. Omaishoitajia tarvitaan myös jatkossa, mutta heidän jatkuvaa, päivittäistä työtään pitää alkaa arvostaa aivan eri tavalla. Omaishoitajat tekevät jo kolmatta uraa. He ovat tehneet työtä, kasvattaneet lapset, ja nyt he hoitavat lähimmäistään. Omaishoitajista vain joka kymmenes eli noin 50 000 ihmistä on hakenut kotikunnaltaan muutaman sadan euron korvausta, josta he vielä maksavat veroa. Omaishoitajat ovat yleensä eläkkeellä eli heidän eläkkeestään ja omaishoitokorvauksestaan pitää maksaa verot, kun he hoitavat lähimmäistään mahdollisimman pitkään omassa kodissaan. Turvallinen koti on paras mahdollinen paikka vanheneville ihmisille. Myös yhteisöllistä asumista pitää lisätä. Lisäksi kotitalousvähennystä on korotettava ja kohdistettava vanhusten palveluihin. Kun omaishoitajien ja kotihoidon palvelut eivät enää riitä, joutuvat vanhukset epäinhimilliseen tilanteeseen, koska hyvinvointialueet ovat lyhytnäköisissä säästöpaineissaan vaikeuttaneet pääsyä ympärivuorokautiseen hoitoon. Tällainen pompottelu on johtanut tilanteisiin, joissa vanhukset ovat omissa kodeissaan maanneet sängyssä tai lattialla tuntikausia omissa eritteissään. Olen saanut henkilökunnalta useita viestejä tällaisista tapauksista ympäri maata, eikä ihmisiä oikeasti voi kohdella näin. Tuntuu siltä, että sotien aikana syntyneitä halutaan rangaista vielä kerran. He nousivat köyhyydestä, rakensivat hyvinvoinnin, ja nyt heidät jätetään oman onnensa nojaan. Arvoisa puhemies, ärade talman! Lääkäreiden pitää saada keskittyä lääkärin työhön. Hoitotakuu voi olla enintään viikko. On täysin käsittämätöntä, että hoitotakuuta venytetään ja aiheutetaan sekä inhimillistä kärsimystä että lisäkustannuksia yhteiskunnalle. Meillä on Kelan korvaamia työaikaisia poissaolopäiviä 15—20 miljoonaa vuodessa, ja siitä syntyy monien miljardien yhteiskunnalliset menetykset vuodessa. Hallitus pelottelee nyt alueita arviointimenettelyyn joutumisella. Miksi ihmeessä järkevät hankkeet pitäisi tehdä väkisin ja pakon edessä? Hallitus haluaa lakkauttaa monen sairaalan yöpäivystyksen muutaman miljoonan euron säästön takia, vaikka alueet ovat esimerkiksi moniin turhiin ja päällekkäisiin it-hankkeisiin panneet satoja miljoonia. Arvoisa puhemies, ärade talman! Kun hallitus ei saa sotea kuntoon, niin näistä voi aloittaa: Kuntien valtionosuusjärjestelmä pitää laittaa kuntoon. Nyt kuntien rahoitus johtaa siihen, että kuntavero heittelee liikaa, ja se on täysin epäoikeudenmukaista. Erikoissairaanhoito on järjestettävä viiden yliopistollisen sairaalan verkon kautta. Hyvinvointialueiden rahoitus on järjestettävä niin, että alijäämäisten alueiden velvoitteita ei siirretä ylijäämäisille alueille. Omalääkärimalli tuo tehokkuutta perusterveydenhuoltoon: hoitopaikka ja hoitoonpääsy heti tarpeen mukaan. Omalääkärimallia esitin jo edellisissä vaaleissa. Sote-irtisanomiset julkisella sektorilla pitää lopettaa. Eläkkeelle jääneille hoitajille on tarjottava verohuojennuksia, jotta heillä olisi syytä jatkaa töissään. Arvoisa puhemies, ärade talman! Vanhat puolueet ovat kokonaan unohtaneet tärkeimmän. Vanhat puolueet ovat unohtaneet ihmisen — suomalaiset veronmaksajat, jotka tarvitsevat hoitoa ja hoivaa. Jokainen meistä tarvitsee elämänsä aikana hoitoa ja hoivaa. Ihminen on tärkein eikä hyvinvointialue. Pidemmän päälle ei voi olla niin, että verot on kyllä maksettava, mutta hoitoa ja hoivaa ei saa. Sote pitää laittaa kuntoon. Sen olemme suomalaisille veronmaksajille velkaa. Olemme luvanneet pitää huolen heistä, jotka eivät enää pärjää kotonaan. Sitä lupausta ei saa pettää. Edellä mainituista syistä yhdyn keskustan välikysymykseen.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-02-25T15:06:43,2025-02-25T15:12:09,Hyväksytty,1.1 2025_12_22,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_23,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Välikysymyksellänne te haluatte antaa sellaisen kuvan, että kaikki on hallituksen vika, kaikki on hallituksen syytä. [Välihuutoja keskeltä — Antti Kurvinen: Emme ole niin sanoneet! — Puhemies koputtaa] Hyvinvointialueet toimivat tällä hetkellä monessa kohtaa todella hyvin. Monet palvelut ovat parantuneet siitä, mitä ne olivat ennen hyvinvointialueuudistusta. Kuten äsken kuulimme, niin joillakin hyvinvointialueilla vanhustenhuoltokin toimii ihan hyvin. Lainsäädäntö on kuitenkin kaikille sama. Kysymys on, miksi se jossakin toimii ja miksi se jossakin ei toimi. [Antti Kurvinen: Rahaa on liian vähän!] Me olemme aivan varmasti samaa mieltä siitä asiasta, että Suomessa tulee pystyä meidän ikääntyneet hoitamaan arvokkaasti silleen, että voivat elää mahdollisimman arvokkaan ja tärkeän ja merkityksellisen elämän niin kauan kuin se on mahdollista. [Keskeltä: Westendissä voidaan!] Meillä on portaittaisia palvelumuotoja, on kotihoitoa, omaishoitoa, perhehoitoa, yhteisöllistä asumista ja ympärivuorokautista asumista. Kaikkia näitä on. Kaikkia näitä te voitte hyvinvointialueilla käyttää. Nyt te haluatte antaa kuvan, että hallitus on leikannut terveyskeskuksista. [Antti Kurvinen: Niinhän se on!] — Se ei ole näin, te väitätte väärin. Te annatte ihan virheellisen kuvan tilanteesta, koska teillä on yleiskatteellinen rahoitus ja hyvinvointialueet päättävät siitä, miten se rahoitus hyvinvointialueilla kohdistetaan. Toisilla alueilla hyvinvointialueet ovat säästäneet vanhuspalveluista, toisilla alueilla eivät, mutta lainsäädäntö on sama kaikille. [Antti Kurvinen pyytää vastauspuheenvuoroa] — Pyydän edustaja Kurvista nyt istuutumaan, jotta saan puhua rauhassa. [Eduskunnasta: Oho! — Välihuutoja — Antti Kurvinen: Vastuunpakoilua!] Siitä asiasta me olemme täysin yhtä mieltä, että meidän tulee pystyä turvaamaan arvokas ikääntyminen ja tarvittavat palvelut meidän vanhusväestölle, ja tästä asiasta ei ole erimielisyyttä. Te turhaan yritätte nostaa vastakkainasettelua ja syyttelette hallitusta asioista, mistä te itse päätätte siellä hyvinvointialueilla. [Pia Viitanen: Hallitus leikkaa rahat pois, arvoisa ministeri! — Puhemies koputtaa] Mikäli te tarvitsette lisää rahaa, niin teillä on mahdollisuus hyvinvointialueilla pyytää lisärahoitusta, jolloin me yhdessä valtiovarainministeriön ja sosiaali‑ ja terveysministeriön kanssa [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] arvioimme sen, oletteko te käyttäneet rahat oikein, oletteko te pystyneet turvaamaan riittävät palvelut. Tämän voimme tehdä yhdessä. [Hälinää — Välihuutoja] Sen sijaan te teette välikysymyksen, mikä on suoranaista populismia vaalien alla, tehdä välikysymys aiheesta, kun te itse voitte ne palvelut korjata siellä hyvinvointialueilla. [Hälinää — Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Teillä on mahdollisuus pyytää lisärahoitusta, jolloin me arvioimme sen, tarvitsetteko te lisärahoitusta, pystyttekö te hoitamaan palvelut riittävästi ja perustuslain mukaisesti niin, että kaikkien vanhusten hoito turvataan. [Välihuutoja — Aki Lindén: Valtion budjetissa on yksi miljoona euroa sitä varten!] Tästä ei ole mitään erimielisyyttä. Kaikki me sitä haluamme. Suomessa pitää pystyä ikääntymään arvokkaasti. [Hälinää — Välihuutoja]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-02-25T15:12:13,2025-02-25T15:15:29,Hyväksytty,1.1 2025_12_24,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisat edustajat, mölinä on niin kovaäänistä, että tännekin on vaikea kuulla ministerin vastausta, ja uskon, että se on yhtä vaikeaa myös tätä istuntoa läsnä tai etänä seuraaville kansalaisille, joten pyydän itsehillintää. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä] — Annan vielä kahden minuutin vastauspuheenvuoron ministeri Ikoselle, ja edustajat voivat niin halutessaan pyytää minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja painamalla V-painiketta. — Olkaa hyvä, ministeri Ikonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_25,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä ja turvallinen maa, sitä Suomi haluaa olla ikääntyneille ihmisille, ja me haluamme olla maa, jossa on hyvä elää arvokasta vanhuutta. Kun kuuntelee tätä keskustelua, niin on oikeastaan aika tärkeätäkin palauttaa mieleen se, että kun ihminen ikääntyy, niin hän ei muutu ainoastaan hoivan kohteeksi. Ihminen on edelleenkin aktiivinen yksilö, jonka itsemääräämistä meidän täytyy kunnioittaa siinä. Oikeastaan kääntäisin katseeni tässä kohtaa jo sinne kuntiin. Kunnissa tehdään jo todella paljon tärkeätä työtä ihan siinä, miten ihmisen toimintakyky ja hyvinvointi säilyvät. Se, miten siellä vaikkapa kaavoitetaan esteettömiä ympäristöjä, huolehditaan, että siellä on lähiliikkumisen mahdollisuuksia, kulttuuria, mahdollisuuksia harrastaa ja elää ylipäätään aktiivista elämää, luo myöskin hyvän pohjan sille aktiiviselle ikääntymiselle. Sitten, kun hoivan ja palveluitten tarve kasvaa, myöskin hyvinvointialueet tulevat tueksi. Ne vastaavat näistä täällä puhutuista palveluista — kotihoidosta, yhteisöllisestä asumisesta, ympärivuorokautisista hoivakodeista tai esimerkiksi omaishoitajien vapaiden järjestämisestä — ja hakevat tällä hetkellä niihin myöskin uudenlaisia ratkaisuja. Vaikkapa eilen Ylen uutiset kertoi Juvalta hyvän esimerkin siitä, miten näitä eriasteisia palveluita on tuotu saman katon alle ja niiden välillä on helppo liikkua, kun palvelutarpeet muuttuvat. Ja kun me katsomme tätä, niin ongelmiakin on paikoin siellä, ja niihin on puututtava, mutta yhä enemmän meidän pitäisi kiinnittää huomiota siihen, mitkä asiat toimivat, mitkä ovat niitä hyviä käytäntöjä. Meillä on hoivakoteja, joissa ihmiset voivat elää omannäköistään elämää, jossa toteutuu itsemäärääminen, yhteisöllisyys, lämpimät kohtaamiset, hyvä johtaminen. Opitaan niistä. Tai liikkuvia palveluita, jotka ehkäisevät sitä, että ikäihmiset joutuvat päivystykseen kerta toisensa jälkeen — palveluita, jotka menevät heidän luokseen. Tai ei vaikkapa digiaikaakaan pidä nähdä pelkkänä pelotteena. Kävin Etelä-Karjalassa ja tapasin siellä kotihoidon työntekijän, joka kertoi tällaisesta diginäytöstä, [Puhemies koputtaa] joka huutelee Taistolle, että Taisto, Taisto, olethan ottanut lääkkeet käyntien välillä, [Puhemies koputtaa] tai että tulepa tänne ja pidetään jumppatuokio. [Aki Lindénin välihuuto — Krista Kiurun välihuuto] Tämä on lisäarvoa, mitä voidaan tuottaa. [Puhemies koputtaa] Ja, puhemies, jos saan ihan viimeisenä sanoa: Kun keskusta kritisoi tässä tätä rahoitusmallia, [Puhemies koputtaa] niin me toimimme hyvinvointialueilla teidän laatimallanne rahoitusmallilla, [Ben Zyskowicz: Ei ole totta! — Välihuutoja] ja se suurin haaste tällä hetkellä on osaajien puute. Siihen vastataan uudistamalla ja hakemalla uudenlaisia tapoja [Puhemies koputtaa] vastata palvelutarpeeseen. [Ben Zyskowicz: Saarikko ja Kiuru vastaamaan kysymykseen!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-02-25T15:15:56,2025-02-25T15:18:33,Hyväksytty,1.1 2025_12_26,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_27,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueella tapahtuva palvelurakenteen muutos on paitsi väistämätön, se lisäksi on, keskusta, teidän itsenne tekemienne lainsäädäntömuutosten tulos. Viime kaudella olitte mukana säätämässä lakia, jonka tarkoituksena on ollut kehittää kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon rinnalle yhteisöllistä palveluasumista. Te jopa kiirehditte lain käsittelyä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jotta se varmasti saataisiin voimaan samaan aikaan hyvinvointialueuudistuksen kanssa. THL on arvioinut, että jopa neljäsosa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa olevista voisi sopia palvelutarpeensa perusteella paremmin yhteisölliseen asumiseen. Nyt kuitenkin te, keskusta, ihmettelette, miksi palvelurakenne hyvinvointialueilla muuttuu. Ettekö muista, mitä lakimuutoksia olette itse olleet päättämässä? Kokoomus haluaa tukea alueita ja siellä tapahtuvia muutoksia. Ne ovat välttämättömiä, jotta ihmisten tärkeät palvelut ja arki pystytään turvaamaan. Kokoomus ja hallitus kantavat vastuunsa ikäihmisten [Puhemies koputtaa] palveluiden kehittämisestä. [Antti Kurvinen: Ei siltä näytä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2025-02-25T15:18:40,2025-02-25T15:19:53,Hyväksytty,1.1 2025_12_28,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nieminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_29,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on edessämme haastava tilanne. Väestö ikääntyy, hoidon tarve kasvaa, ja samaan aikaan talouden realiteetit pakottavat meidät tekemään kipeitä päätöksiä säästöistä, ja tämä yhtälö ei ole helppo. Säästöjä on löydettävä, ja se tarkoittaa toimintojen tehostamista, byrokratian karsimista sekä palveluiden priorisointia. Emme lupaa kaikkea kaikille, mutta voimme luvata, että teemme nämä päätökset harkitusti ja oikeudenmukaisesti. Perussuomalaisten tavoite on säilyttää hoivan laatu ja samalla varmistaa järjestelmän kestävyys tuleville sukupolville. Toimet ovat välttämättömiä ja vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. On myös muistettava, että resurssimme eivät ole loputtomat. Kyse on tasapainosta, siitä, että pidämme huolta nykyisistä ikääntyvistä ja rakennamme samalla pohjaa tuleville lapsille ja tulevaisuudelle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-02-25T15:19:53,2025-02-25T15:20:49,Hyväksytty,1.1 2025_12_30,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_31,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Koska tämä on vastauspuheenvuoro, vastaan enkä lue mitään valmiiksi kirjoitettua yhden minuutin debattipuheenvuoroa. — Tässä tuli kahdenkin ministerin toimesta nyt esille se, että kun on yleiskatteellinen rahoitus, niin sillä ei muka voida kohdentaa rahoja mihinkään tiettyyn tarkoitukseen. Eihän se näin ole. Kun me säädämme hoitotakuulain ja me kiristämme sen esimerkiksi viikon mittaiseksi, silloin alueiden tulee noudattaa tätä lakia, ja siellä lain perusteissa on tarkasti laskettu, että tämä edellyttää 120 miljoonaa euroa lisää yleiskatteelliseen rahoitukseen, mutta se joudutaan käyttämään siihen. Aivan tätä samaa perustelua hallitus käyttää itsekin: Olen kuullut täällä kymmeniä kertoja, kun te kerrotte, että nyt me laitoimme terapiatakuuseen 25 miljoonaa euroa. Eikös se mennytkään sinne yleiskatteelliseen rahoitukseen? Ei, kun se meni sinne terapiatakuuseen. [Sinuhe Wallinheimo: Se on eri asia!] Totta kai voi ohjeistaa lailla ja säätää mihin se raha käytetään. Älkää antako nyt tällaista väärää todistusta täällä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-02-25T15:20:49,2025-02-25T15:21:56,Hyväksytty,1.1 2025_12_32,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_33,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa on arviolta 300 000 ihmistä, jotka kantavat erittäin arvokasta hoitovastuuta apua tarvitsevista, usein ikääntyneistä läheisistään. Olen Omaishoitajaliiton hallituksen jäsenenä tyytyväinen siihen, että Orpon hallituksen hallitusohjelmassa on useita omaishoitajien aseman parantamiseen tähtääviä lupauksia. Useat omaishoitajat ovat olleet yhteydessä minuun. He odottavat, että hallitus lunastaa heille antamansa lupaukset ja tuo omaishoitolain kokonaisuudistuksen puoliväliriiheen mennessä. Ministeri Juuso, oletteko pitämässä omaishoitajille antamanne lupaukset? Milloin tuotte omaishoitajien asemaa parantavan kokonaisuudistuksen eduskuntaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-02-25T15:21:56,2025-02-25T15:22:42,Hyväksytty,1.1 2025_12_34,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_35,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmettelen kyllä kovasti ministerin äskeistä puheenvuoroa. Miten te voitte vastuuttaa hyvinvointialueille sitä valtaa, mikä teillä on, [Ben Zyskowicz: Ei kun niillä on!] teillä koko hallituksella. Kyllä me tiedetään, mitenkä rahoitusmalli toteutuu. Kyllähän te tiedätte, että te laitatte sen isomman summan eli mikä se katto on, ja sitten hyvinvointialueet joutuvat pelaamaan niillä korteilla, mitä on. Tämä on jotenkin todella härskiä. Tällä hetkellä hyvinvointialueet pakotetaan hätiköityihin leikkauksiin, jotka johtavat palveluiden heikentämiseen. Tällä hetkellä irtisanotaan ihmisiä todella monella hyvinvointialueella. Ne heikentävät totta kai palveluita. Olisinkin halunnut vielä tietää, mitkä ovat hallituksen tulevat suunnitelmat. Emme ole saaneet vieläkään vastausta valtiovarainministeri Purran nostamaan lausuntoon siitä, että vaalien jälkeen sosiaali- ja terveyspalveluista aiotaan leikata lisää. Onko näin? Tähän pitää saada vastaus. Ei kansalaisia voi tällä tavalla hyppyyttää ennen vaaleja. Kertokaa, tuleeko leikkauksia vai ei.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-02-25T15:22:42,2025-02-25T15:23:50,Hyväksytty,1.1 2025_12_36,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_37,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Vanhuspalveluiden suorien leikkausten lisäksi hallitus edellyttää hyvinvointialueilta jopa miljardin euron tehostamista. Sen myötä vanhuspalveluista leikataan alueilla vielä lisää ja nimenomaan omia julkisia palveluita. Yksityisellä puolella tehdään tällä kriisillä rahaa. Kymmenessä vuodessa Suomeen on syntynyt vähintään sata sote-miljonääriä — on tehty jopa 620 yrityskauppaa, joilla omistajat ovat rikastuneet, kun sote-jätit ovat ostaneet pienempiä toimijoita. Isot sote-yhtiöt vielä välttelevät yhteisöveroja lähipiirilainojen korkojärjestelyillä, ja silti te kuitenkin kaadatte rahaa puoli miljardia yksityisiin Kela-korvauksiin näille yhtiöille piittaamatta siitä, että hoitoonpääsy ei sillä parane. Valmistelussa on vielä laki oman palvelutuotannon velvoitteen keventämisestä, mikä lisää yksityistä palvelua. Voitot kasvavat, ja tämän te teette [Puhemies koputtaa] muun muassa ikäihmisten hyvinvoinnin kustannuksella. Se on väärin, se on törkeää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-02-25T15:23:51,2025-02-25T15:25:07,Hyväksytty,1.1 2025_12_38,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Wickström, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_39,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Värderade talman, arvoisa puhemies! Tässä salissa tämän eduskuntakauden aikana on aika monta kertaa käyty sote-keskustelua. On ymmärrettävää, että nämä sote-asiat herättävät keskustelua kansalaisten keskuudessa, mutta kyllä itse toivoisin ja me RKP:ssä toivotaan, että kun puhutaan näistä sote-asioista, niin huomattaisiin, että olisi tärkeää myöskin se, että me luodaan luottamuksen ilmapiiriä sote-palveluihin, koska tosiasia on se, että aika moni asia on mennyt myöskin parempaan suuntaan hyvinvointialueilla ja siellä aluepäättäjät ja osaava sote-henkilöstö ovat tehneet todella arvokasta työtä. Otetaan muutama esimerkki: Esimerkiksi Varsinais-Suomessa on itse lähdetty kehittämään ikäneuvolatoimintaa hyvään suuntaan. Länsi-Uudellamaalla on vaikkapa saatu vuokratyövoima lähestulkoon kitkettyä ja sitä kautta myöskin kustannustehokkuutta aikaiseksi. Eli monta hyvää asiaa on mennyt myöskin eteenpäin, ja tästä on pakko sanoa suuri kiitos myöskin kaikille aluepäättäjille. Mutta nyt kun taloudesta puhutaan, niin on hyvä viestiä myöskin siitä, että nythän myöskin alueiden muutosohjelmat ovat lähteneet puremaan eli on nähty, sanotaanko, suunta kohti parempaa. Voisiko ministeri Ikonen nyt vielä avata koko tälle salille, että nyt ollaan menossa [Puhemies koputtaa] myöskin kohti parempaa monen alueen suhteen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-02-25T15:25:07,2025-02-25T15:26:21,Hyväksytty,1.1 2025_12_40,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Päivi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_41,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Väestön ikärakenteen muutos ja samalla hoitohenkilöstön lisääntyvä niukkuus ovat pakottaneet luomaan uusia tapoja tehdä työtä myös vanhuspalveluihin. Esimerkiksi Hämeessä omalla alueellani kotisairaala ja ensihoidon liikkuva yksikkö, jonka nimi on GerBiili, tuovat aivan suoraan vanhuksen luo kotiin tai sinne ympärivuorokautiseen palveluasumiseen avun ja vähentävät tarvetta pompottelulle päivystykseen. Tässäkin voidaan puhua mummorallista, jonka oppositio nosti esiin. Uudenlaisella ajattelulla ja uusilla tavoilla tehdä työtä voidaan edelleen kehittää palveluja, myös esimerkiksi saattohoitoa ja palliatiivista hoitoa. On hienoa, että ministeri Juuso on valmistelemassa myös näitä säädöksiä, joilla varmistetaan oikeus saattohoitoon hallitusohjelman mukaisesti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-02-25T15:26:21,2025-02-25T15:27:29,Hyväksytty,1.1 2025_12_42,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_43,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Olen toiminut viisi kuukautta omaishoitajana minun veljelleni hänen lastensa kanssa, ja tiedän, kuinka raskasta se työ on. Toivoisin, että sitä arvostusta nostettaisiin. Suomessa on satojatuhansia ihmisiä, jotka toimivat omaishoitajina. Miten, ministeri Juuso, aiotte nostaa heidän arvostustaan? Olisiko yksi mahdollisuus se, että siitä saatavasta pienestä korvauksesta ei maksettaisi veroa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-02-25T15:27:29,2025-02-25T15:28:06,Hyväksytty,1.1 2025_12_44,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_45,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa sanottiin, että tämä välikysymys on perusteetonta pelottelua. Ei tässä ole siitä kysymys, [Ben Zyskowicz: Ei, vaan vaalipropagandasta!] eikä myöskään siitä, että tässä syyllisiä etsittäisiin. Tässä on kysymys siitä, että on välttämätöntä tuoda nämä epäkohdat esiin, jotta te, joilla on valta ja vastuu, voisitte siihen puuttua ja tehdä tarvittavia korjauksia ja parannuksia. Jos ette halua meitä uskoa tai kuunnella, niin kuunnelkaa edes asiantuntijoita: vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo sanoi aamulla televisiossa, että vanhus pääsee tällä hetkellä hoivaan aina vain huonommin ja huonommassa kunnossa ja samalla kotihoidon käyntimäärät vähenevät, vaikka kotihoitoa tarvitsevien ihmisten määrät kasvavat. Arvoisa puhemies! Tämä sama viesti tulee myös monen ikäihmisen, vanhuksen, omaiselta. Ei ole tarkoitus pelotella. Tarkoitus on kertoa teille, hyvät hallitusherrat ja ‑rouvat, mikä tämä vanhustenhuollon tilanne on, mitä tuolla kentällä tapahtuu ja mikä on totta, että te kuuntelisitte, kuulisitte ja ymmärtäisitte.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2025-02-25T15:28:06,2025-02-25T15:29:13,Hyväksytty,1.1 2025_12_46,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_47,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ylimielisyys vanhustenhuollon hädässä hallitusaitiossa on varsin ikävää katseltavaa. [Välihuutoja] On sanottava, että kun vanhustenhuolto oli kriisissä viime hallituskauden alussa, koko eduskunta oli yksimielinen siitä, että tarvitaan lisää hoitajia ja nämä hoitajat, jotka olivat siivonneet ja pyykänneet, tarvitaan hoito- ja hoivatehtäviin. Tästä syntyi iso vanhustenhuollon parantamishanke, ja nyt ollaan tilanteessa, jossa te olette käyttäneet tilaisuutta hyväksi. 0,7:n mitoituksen nosto tarkoitti 4 000 hoitajan lisäystä. 4 000 hoitajan lisäys on käytännössä nyt tapahtunut, mutta te olette omalla toiminnallanne vähentäneet jatkuvasti hoitajia, ja se, kuinka paljon vielä tästä voidaan vähentää, on se päivän kysymys. Tämä muutos, minkä olette saaneet aikaan, on ikävä yhtälönä: Tuhannet ihmiset odottavat paikkoja ympärivuorokautiseen hoivaan — niitä ei ole. Hoitajia on yt:issä, ja hoitajia on irtisanottu. [Puhemies koputtaa] Nyt ollaan tilanteessa, jossa satoja miljoonia on vähennetty vanhustenhuollon resursseja. Kysymmekin tässä: ettekö te pelkää, että vanhustenhuollon kriisi voi toistua?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-02-25T15:29:14,2025-02-25T15:30:38,Hyväksytty,1.1 2025_12_48,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_49,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun käydään keskustelua vanhuspalveluista, niin on tärkeää tuoda esille se, että eihän ikääntyminen ja korkea eliniänodote ole ongelma, vaan se on se, mitä me olemme tavoitelleet, ja se on positiivinen asia. Mutta vaikka ikäihmiset ovat terveempiä kuin aikaisempina vuosikymmeninä, niin jokaiselle meille tulee se vaihe, kun tarvitsemme enemmän hoivaa ja sosiaali- ja terveyspalveluita. Ja Suomessa on ollut voimassa se yhteiskuntasopimus, että kun maksamme veroja ja teemme työuramme, niin sitten yhteisvastuullisesti pidetään huolta niistä elämän viimeisistä vuosista ja kuukausista. Se on ollut luottamus. Se on ollut sivistysyhteiskunnan yhteiskuntasopimus, josta on pidetty kiinni. Valitettavasti, arvoisa puhemies, todellisuus on tällä hetkellä se, että 2 200 — siis 2 200 — ikäihmistä odottaa pitkäaikaiseen hoivaan pääsemistä tällä hetkellä jonoissa. He eivät pärjää millään kotipalvelulla tai kotisairaanhoidolla tällä hetkellä. Me tarvitsemme mummorallille stopin, riittävästi vanhusten hoitopaikkoja. Ja kysynkin nyt hallitukselta — olisin pääministeriltä kysynyt, mutta hän lähtee, [Puhemies koputtaa] eli kysynkin nyt hallitukselta — mitä uusia leikkauksia aiotte vaalien jälkeen tehdä vanhuspalveluihin, [Puhemies koputtaa] ja milloin se omaishoidon parantamislaki tulee?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-02-25T15:30:38,2025-02-25T15:31:58,Hyväksytty,1.1 2025_12_50,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_51,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa irtisanotaan hoitajia hoitajapulan keskellä. Voiko ihan hirveästi hullumpaa tilannetta olla? Vähintään yhtä hämmentävää on se, että täällä asiasta vastaava ministeri kertoo, että me oppositiossa voimme korjata vanhushoivan tilanteen, että hyvinvointialueet voivat korjata nämä haasteet, joita nyt on, vaikka te olette leikanneet ne rahat, joilla niitä haasteita voitaisiin korjata. [Ben Zyskowicz: Mutta eikö siellä päätetä rahojen käytöstä? — Välihuutoja vasemmalta ja keskeltä] Hämmentävää on myös se ylimielisyys, joka tästä salista paistaa, kun puhutaan ihmisistä, jotka eivät voi vaikuttaa omiin tilanteisiinsa. Puhutaan ihmisistä, jotka viettävät viimeisiä vuosiaan. He eivät ole täällä enää tulevina vuosina, kun havahdutaan siihen, että tämä oli väärä suunta, että oli väärin irtisanoa hoitajia, leikata heidän hoivastaan. Ministeri kuitenkin totesi, että hyvinvointialueet, me hyvinvointialuepäättäjät, saamme lisärahaa, jos sitä pyydämme. Kysynkin: onko siis nyt niin, että hyvinvointialueet leikkaavat turhaan vanhustenhuollosta ja lastensuojelusta ja irtisanovat henkilöstöään, jos kerta todellisuudessa lisärahaa saa, kun sitä vain pyytää? [Pia Lohikoski: Ei sitä saa, ollaan pyydetty!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-02-25T15:31:58,2025-02-25T15:33:06,Hyväksytty,1.1 2025_12_52,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä. [Hälinää — Puhemies koputtaa] — Edustaja Siposella on puheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_53,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituspuolueet lakkauttivat useita yöpäivystyksiä eduskunnassa ennen joulua. Helsingin Sanomat haastatteli erästä yöpäivystyksen lääkäriä: ”Valtaosa yöpäivystyksen potilaista on sellaisia, jotka eivät tarvitse erikoislääkäreitä tai tehohoitoa. ’Me olemme täällä ottamassa vastaan potilaat, jotta erikoissairaanhoidon palveluita riittää niille, jotka niitä todella tarvitsevat.’ ’Ruuhkainen päivystys on vaarallinen’, päivystyslääkäri lisää.” Arvoisa puhemies! Erityisen katkeralta tästä lääkäristä tuntui sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson neuvo, kun hän kannusti ihmisiä hakeutumaan jatkossa lääkäriin päiväsaikaan. Lainaus jatkuu: ”Meidän yöpäivystyksen peruspotilaamme on ikäihminen, joka on öisellä vessareissullaan lentänyt nurin. Jatkossa sopii sitten jarrutella ilmalennon aikana, niin että kopsahtaa lattialle vasta aamulla.” Arvoisa ministeri Juuso, [Puhemies koputtaa] ymmärrättekö, miltä näistä ikäihmisistä tuntuvat nämä puheenne siitä, [Puhemies koputtaa] että kannattaa hakeutua hoitoon päiväaikaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-02-25T15:33:06,2025-02-25T15:34:25,Hyväksytty,1.1 2025_12_54,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_55,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Samalla kun kiitän tässä edustaja Kaikkosta perustellusta välikysymyksestä, niin huomautan, että kun eduskunta viime syksynä käsitteli vanhuspalvelulain hoitajamitoituksen alentamista, keskusta antoi tukensa tälle päätökselle. [Antti Kaikkonen: Mutta emme rahojen viemiselle!] Siis keskusta tuki päätöstä, jonka myötä hoitajia on nyt entistä vähemmän vanhusta kohti. Viime kaudella hoitajamitoitusta todellakin tiukennettiin, [Välihuutoja] ja valvontaviranomaistenkin mukaan sillä on ollut vaikutusta asiakasturvallisuuteen ja iäkkäiden palveluiden laatuun kokonaisuudessaan. Mitoitus siis toimii, mutta nyt te, arvoisa hallitus, olette sen romuttaneet. Puhemies! Olisin kysynyt siitä, että kesäkuussa 2022 te, edustajat Laiho, Koulumies ja Sarkomaa, lähetitte tiedotteen, jossa vaaditte hallitusta heräämään vanhushoivan kriisiin. Nyt tässä tilanteessa, kun te olette leikanneet hyvinvointialueilta rahaa, jolla nimenomaan vanhuspalveluita parannettaisiin, [Ben Zyskowicz: Annettu 2,2 miljardia lisää!] kysyn: kuinka paljon nämä teidän tekemänne toimet ovat pahentaneet tätä kriisiä, joka oli vuonna 2022? [Puhemies koputtaa]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-02-25T15:34:25,2025-02-25T15:35:40,Hyväksytty,1.1 2025_12_56,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkomaa, olkaa hyvä. [Krista Kiuru: Nyt olisi tiedotteen paikka!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_57,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ikäihmisten hoitoonpääsy, hyvä hoiva, on hallituksen ja meidän hallituspuolueiden keskeisimpiä tehtäviä ja tavoitteita. Oli hyvä kuulla ministereiden vastaukset, eli työtä tehdään, [Krista Kiurun välihuuto] jotta hyvinvointialueet onnistuisivat tehtävässään. Oli hyvä, että tänä vuonna kaksi miljardia euroa rahaa annettiin tuohon tärkeään tehtävään, että sote-palvelut, vanhuspalvelut, toimisivat hyvin. On hyvä muistaa, että ikäihmiset ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Valtaosa senioreista asuu kotona, ja kotitalousvähennys on mittavassa määrin ollut vanhusten käytössä. [Välihuutoja] Se on auttanut heitä asumaan kotona, pärjäämään siellä, kun apua tarvitaan, ja hallitusohjelmassahan on kirjattu, että selvitetään erityisesti vanhuksille kohdennettua kotitalousvähennystä. Kotitalousvähennys vauhdittaa myöskin yrittäjyyttä. Muistutan tässä nyt hallitusta, että kun valmistaudutaan puoliväliriiheen, [Välihuutoja] myöskin tämä asia olisi hyvä ottaa tarkasteluun. Kiitän ministereitä, erityisesti ministeri Juusoa, että toitte esille niitä asioita, joita viette eteenpäin, [Puhemies koputtaa] erityisesti omaishoidon tukea. Omaishoitajien tukeminen [Puhemies koputtaa] unohtui täysin edelliseltä hallitukselta, ja nyt meidän on tässäkin tehtävä enemmän. [Vasemmalta: No mitä te teette?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2025-02-25T15:35:40,2025-02-25T15:37:01,Hyväksytty,1.1 2025_12_58,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_59,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Kun tätä keskustelua kuuntelee, niin virkeä Annikki, 100 v, Puolangallakin miettii, mistä keskustellaan, mutta se on nyt selvää, että tämän päivän uutinen on, että lisää aikaa hyvinvointialueille alijäämien kattamiseen ei tule. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron mukaan keskustan välikysymys on perusteeton pelottelu ja kriisipuhetta. Missä todellisuudessa hallitus elää, sillä vanhus‑ ja terveyspalvelut ovat kriisissä? Puhemies! Hallitus on moukaroinut toden teolla suomalaisia palveluita, terveyden ja sosiaalihuollon palveluita. Ja mikä on hallituksen lääke tähän? Tehdään lisää leikkauksia. Puhemies! Perussuomalaiset näyttävät liputtavan rakenteellisten uudistuksien puolesta kertomatta edes, mitä ne todella olisivat. Missä viipyy perussuomalaisten lupaama omaishoidon tuen verovapaus? Kumpi ministeri — ministeri Purra vai ministeri Juuso — tätä uudistusta jarruttaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-02-25T15:37:02,2025-02-25T15:38:19,Hyväksytty,1.1 2025_12_60,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_61,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Juuso, olen todella pettynyt siihen, miten täällä sivuutatte ikäihmisten palveluitten hädän ja huolen. Haluaisin kysyä teiltä: voitteko kertoa yhdenkin asian, millä tavalla te parannatte ikäihmisten asioita? Nyt te ainoastaan leikkaatte henkilöstömitoituksesta, nostatte asiakasmaksuja. Ja täällä puhuu kokoomus kotitalousvähennyksestä, jota te, sitäkin, leikkaatte. Millä tavalla te otatte tästä huolesta vastuuta ja parannatte näitten ihmisten asemaa? Te ette voi pestä käsiänne tästä vastuusta, vaan teidän ministerinä on vastattava näille ikääntyneille ja tähän huoleen ja hätään, mitä on. Ministeri Ikonen, nostitte digipalvelut hyvin vahvasti ja vastaatte ministerinä näistä. Esittäisin yhden konkreettisen esityksen liittyen ikäihmisten päivätoimintaan: Tällä hetkellä se ei kuulu hyvinvointialueille. Se pitäisi sinne laittaa. Ei ole oikein, että meidän mummut ja papat laitetaan kotiin pädien kautta päivätoimintaan. Se pitäisi palauttaa kasvokkain tapahtuvaksi hyvinvointialueitten vastuulle. Te vastaatte, Ikonen, [Puhemies koputtaa] tästä digipalvelusta. Millä tavalla aiotte puuttua tähän asiaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2025-02-25T15:38:21,2025-02-25T15:39:40,Hyväksytty,1.1 2025_12_62,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_63,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskusta on välikysymyksessään huolissaan vanhustenhoivasta. On järin kummallista kuitenkin, että huoli loppuu siinä vaiheessa, kun jaossa ovat ryhmärahat omalle puolueelle hyvinvointialueilla. [Hälinää — Keskustan ryhmästä: Höpö höpö!] Ryhmärahaa eli niin sanottua piilopuoluetukea on jaettu hyvinvointialueilla miljoonia euroja joka vuosi sen jälkeen, kun keskusta sote-uudistuksen yhteydessä sen sinne sujautti. [Johanna Ojala-Niemelä: Onkohan vähän mittasuhteet hukassa?] Perussuomalaiset ovat vastustaneet ryhmärahaa alusta alkaen, koska haluaisimme käyttää nämäkin rahat potilaiden hyväksi. Haluan kysyä varsinkin keskustan edustajilta: Eikö nämä miljoonat olisi voinut käyttää sote-palveluihin, esimerkiksi vanhuksille tai omaishoitajille? [Välihuutoja keskustan ryhmästä] Eikö ole aika röyhkeää käyttää ryhmärahoja oman puolueen toimintaan, kun ne voisi käyttää vanhustenhoivaan? Esimerkiksi Lapissa ryhmärahaa puolueille on jaettu viime vuonna 166 000 euroa, josta keskusta on hakenut 62 000. [Hanna-Leena Mattilan välihuuto] Pelkästään keskustan ryhmärahalla olisi voinut järjestää Lapissa vanhuksille 1 782 sairaanhoitajan kotikäyntiä tai 562 lääkärin vastaanottokäyntiä [Puhemies koputtaa] tai yhdelle vanhukselle ympärivuorokautisen palveluasumisen paikan vuodeksi. Kysyn vain: [Puhemies koputtaa] kuinka te kehtaatte? [Mika Lintilä: Aika epätoivoista! — Aki Lindén: Kysykää hallituskumppanilta!] — Kysyn teiltä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-02-25T15:39:40,2025-02-25T15:40:58,Hyväksytty,1.1 2025_12_64,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_65,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Itse vuorostani kysyisin perussuomalaisilta: tiedättekö, mikä ero on tuhannella eurolla, miljoonalla eurolla ja miljardilla eurolla? [Välihuutoja] Te toistuvasti väitätte tässä salissa ja tuolla vaalikentillä, että hyvinvointialueiden valtavia rahaongelmia voitaisiin ratkaista ryhmärahoilla, ja se vain osoittaa, miten ohutta ja heikkoa teidän ymmärryksenne taloudesta on. [Sara Seppänen: Arvovalintoja!] Puhemies! Ministeri Juuso puhui hyvin lämpimästi ikäihmisistä, ja sitä puhetta oli ilahduttavaa kuunnella, mutta valitettavasti todellisuudessa moni hallituksen leikkauksista osuu ikäihmisiin ja erityisesti vähävaraisiin sellaisiin. Leikkaukset kohtuuhintaisesta asumisesta ovat leikkauksia myös ikäihmisiltä. Leikkaukset asumistuesta ovat myös leikkauksia ikäihmisiltä. Leikkaukset sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöjen työstä ovat myös leikkauksia ikäihmisiltä. Ja kun te leikkaatte hoitotakuusta, kun te korotatte terveydenhuollon maksuja ja kun te kiristätte lääkkeiden verotusta, niin nekin ovat leikkauksia ikäihmisiltä. Sen takia silloin kun ikäihminen sieltä kukkarostaan kaivaa niitä viimeisiä lanttejaan, [Puhemies koputtaa] ministeri Juuso, teidän puheenne eivät paljoa lämmitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-02-25T15:40:58,2025-02-25T15:42:14,Hyväksytty,1.1 2025_12_66,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Ollikainen, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_67,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Ärade talman! Vård och omsorg för äldre är ett väldigt viktigt tema. En värdig vård är någonting som berör oss alla någon gång i vårt liv, också som anhöriga. Behovet av vård och omsorg för äldre är ju uppenbart och naturligt, men samtidigt är pengakistan begränsad och tillgången på personal är ingen lätt ekvation på något sätt. Diskussionen om närståendevårdarna ser jag som en jätteviktig sak.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2025-02-25T15:42:14,2025-02-25T15:42:46,Hyväksytty,1.1 2025_12_68,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Juuso, te kutsuitte tätä välikysymystä populismiksi vaalien alla. [Ben Zyskowicz: No, sitähän se on!] Minä ihmettelen sitä, miten ministeri voi suhtautua näin vähättelevästi ja näin ylimielisesti siihen, kun oppositio haluaa nostaa esiin vanhustenhuollon tilanteen, josta te de facto leikkaatte. [Välihuuto keskeltä — Ben Zyskowicz: Sitä kutsutaan rehellisyydeksi!] Kolme esimerkkiä siitä: Te olette alentaneet vanhuspalveluiden hoitajamitoitusta, eli hoitajia on nyt vähemmän per vanhus. Te olette leikanneet 200 000 köyhimmältä eläkeläiseltä asumistukea, ja te olette korottaneet lääkekustannuksia ja soten asiakasmaksuja. Ministeri Juuso, ei tämä ole populismia, tämä on faktaa, mitä te teette, hallitus tekee, ja minusta ministerillä ei kyllä ole varaa neuvoa kansanedustajia istumaan silloin, kun kansanedustajat nostavat esiin näitä asioita, joita hallitus tekee. [Välihuutoja] Teidän on varmasti nyt syytä lakata sysäämästä teille kuuluvaa vastuuta hyvinvointialueille ja kantaa vastuu itse, ministerinä te olette sitä joka tapauksessa tekemässä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-02-25T15:43:28,2025-02-25T15:44:35,Hyväksytty,1.1 2025_12_69,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_70,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Herra puhemies! Jos opposition puheita kuuntelee, niin voi saada sen kuvan, että julkiset palvelut ovat romahtamassa tämän kaiken huoli- ja pelkopuheen keskellä, [Antti Kurvinen: Kriisi on!] mutta arki kertoo vastaavasti muuta. Hyvinvointialueilla kehitetään palveluita, pidetään huolta julkisesta taloudesta ja tehdään parhaansa, jotta suomalaiset saavat ne tärkeät palvelut, mitä he taas vastaavasti tarvitsevat. Tänä vuonna vaikean taloustilanteen keskellä, hyvät kollegat, soteen lisätään yli 2 000 miljoonaa euroa lisää rahaa. Voin kysyä teiltä, paljonko sitä rahaa nyt tulisi sitten lisätä joka vuosi — kolme miljardia, neljä miljardia, viisi miljardia? Meidän täytyy miettiä myös sitä, miten rahat saadaan riittämään ja saadaan pidettyä taloudesta huolta. Mutta itseäni hämmästyttää erityisesti se, miten keskusta valuu nyt tuonne salin vasempaan laitaan. [Hanna-Leena Mattila: Miten niin? — Hälinää — Välihuutoja] Puhutaan Kela-korvauksista. Yli 65-vuotiaiden mahdollisuus päästä 28 euron omavastuulla lääkäriin — onko tämä teille ok, tuetteko te tätä muutosta? Ymmärrän, että SDP ei tue, [Puhemies koputtaa] mutta keskustan osalta kyllä hämmästelen teidän politiikkaa erittäin vahvasti. [Välihuutoja keskeltä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-02-25T15:44:35,2025-02-25T15:45:54,Hyväksytty,1.1 2025_12_71,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_72,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme kuulleet täällä kokoomukselta ja perussuomalaisilta hienoja termejä: rakenteellinen uudistaminen, kehittäminen. Nämähän tarkoittavat, arvoisa puhemies, keskittämistä ja lähipalveluiden karsimista, ja sitä me emme hyväksy Puhemies! Kun kuuntelin edustaja Marttisen puheenvuoroja ja hallituksen puheenvuoroja, niin mietin, että onko teillä tuntemusta ihmisten arjesta, mikä on tilanne. [Keskeltä: Ei!] Kun väestö ikääntyy, hoitopaikkoja täytyy lisätä, niin ammattilaisista pitää pitää kiinni hyvinvointialueilla eikä antaa heille potkuja. Keskusta olisi keskittänyt Kela-korvaukset esimerkiksi suun terveydenhuoltoon ja naistentautien hoitamiseen, joissa on kapeikkoa julkisissa palveluissa, [Ben Zyskowicz: Se kelpaa!] mutta me emme Lääkäriliiton tavoin kannata tätä teidän Kela-korvausten kylvämistä ja näitä malleja. Lääkäriliitto, joka käsitykseni mukaan ei ole mikään vasemmistolainen järjestö, ei kannata teidän lääkärissäkäyntimallejanne. Arvoisa puhemies! Kyllä kovasti ihmetyttää se, että suhtautuuko hallitus vakavasti ikäihmisten tilanteeseen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä suhtautuu!] Aika ylimielinen suhtautuminen on ollut hallituspuolueilla tähän meidän välikysymykseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-02-25T15:45:54,2025-02-25T15:47:03,Hyväksytty,1.1 2025_12_73,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Merinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_74,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hoitajamitoituksen laskusta itse olisin halunnut puhua. Aika paljon on tullut viestiä, kun kyselin tuossa ihmisiltä ja sain satoja vastauksia, että hoitajamitoituksen laskun jälkeen tilanne vanhustenhoidossa on heikentynyt aika nopeasti. Ennenkin on ollut jo kiire, mutta tämän jälkeen on siirrytty aika paljon semmoiseen, että pystytään hoitamaan just ja just peruspalveluita, ja semmoinen kaikki ylimääräinen inhimillinen keskustelu on tosi vaikeata nykyisellä mitoituksella. Sain semmoisia viestejä, että tyyliin aamupalalle tai lounaalle keretään viimeiset kuivittaa yöunilta, ja illalla aloitetaan jo neljän viiden aikaan joissakin hoitopaikoissa yötä varten laittaminen, elikkä vanhuksille laitetaan kuivaa alle ja sitten laitetaan vähän niin kuin yöunille. Eli se tilanne on aika hurja siellä alueilla, joten minä en lähtisi tässä vähättelemään äskeisen puheen tavoin, että siellä ei ole mitään ongelmaa ja kaikki on hyvin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-02-25T15:47:03,2025-02-25T15:48:16,Hyväksytty,1.1 2025_12_75,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_76,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on hieno maa, ja kansainvälisessä vertailussa olemme monissa asioissa maailman huippua. Tämä on monilta osin niiden ihmisten ansiota, jotka ovat aikanaan kasvattaneet lapsia, hoitaneet muita, tehneet työtä ja rakentaneet isänmaata. Tällä hetkellä he viettävät eläkepäiviä ja moni heistä on avun ja tuen tarpeessa. Parannettavaahan vanhustenhoidossa edelleen on, se on meille kaikille selvä, ja erilaisia toimia pitää tehdä. Yksikään vanhus ei saa jäädä ilman hoitoa, ja yksikään vanhus ei saa jäädä yksin. Mutta näinhän se asia on, että nämä tilanteet eivät korjaannu pelkästään voivottelemalla ja valittamalla, ja, arvoisa puhemies, on erinomaisen hyvä asia, että hallitus nyt tarttuu esimerkiksi omaishoitajien tilanteeseen, niin kuin olemme tässä kuulleet. Omaishoitajia varten tänä vuonna kohdistetaan kuusi ja puoli miljoonaa euroa rahaa ja käynnistetään kaikkiaan kuusi heidän hyvinvointiaan edistävää hanketta. Haluaisin kysyä arvoisalta ministeriltä: miten nämä uudet toimet auttavat omaishoitajia ja myöskin näitä hoidettavia pärjäämään ja jaksamaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-02-25T15:48:16,2025-02-25T15:49:29,Hyväksytty,1.1 2025_12_77,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_78,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Osasta kokoomuksen ja perussuomalaisten edustajien puheenvuoroista ryhmäpuheenvuoroja myöten voisi kyllä saada sellaisen käsityksen, että tilanne on oikein hyvä, että vanhuspalvelut toimivat erinomaisesti kaikkialla Suomessa ja että jokainen apua tarvitseva saa sitä heti, että puheet huonokuntoisina kotona sinnittelevistä ikäihmisistä ovat kuvitelmaa, että puheet uupuvista omaishoitajista ovat liioittelua ja että puheet jaksamisen rajoilla työskentelevistä hoitajista ovat ihan keksittyjä, mutta valitettavasti näin ei ole. Kunpa näin olisikin, kunpa ne olisivat vain kuvitelmaa, mutta valitettavasti nämä esimerkit ovat meille suoraan kuvattuja ja kerrottuja. Samalla kun moni ikäihminen toki saa tälläkin hetkellä hyvää hoitoa ja hoivaa ja tuhannet ammattilaiset tekevät parhaansa erittäin vaativissa oloissa, kyllä moni myös joutuu odottamaan tarvitsemiaan palveluja liian kauan. Siksi kysyn nyt hallitukselta: ettekö todella tunnista näitä ongelmia, joita tässä kuvaamme, ja milloin lopetatte ikäihmisiltä leikkaamisen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-02-25T15:49:29,2025-02-25T15:50:48,Hyväksytty,1.1 2025_12_79,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hiltunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_80,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Pia,Hiltunen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin täytyy todeta, että hävettää heidän puolestaan, jotka suhtautuvat tähän asiaan ylimielisesti. Vanhuspalvelujen saatavuus heikkenee ja hoivaköyhyys kasvaa, ikäihmiset jäävät ilman tarvitsemiaan palveluita ja hoitoon pääsee vasta kriisitilanteessa. Ei kenenkään pitäisi tarvita maata omassa ulosteessaan tai keskustella vain näyttöjen välityksellä. Ei se ole oikeudenmukaista. Se on epäinhimillistä. Hallitus on leikannut hyvinvointialueilta ja romuttanut hoitotakuun. Samaan aikaan rahaa ohjataan yksityiseen terveydenhuoltoon, nostetaan asiakasmaksut ja sitten kehdataan iloita siitä, kuinka alijäämiä saadaan kurottua. En jaksa kyllä uskoa, että se lämmittää ihmisten mieltä siinä tilanteessa, kun tilanne osuu omalle kohdalle ja palveluja ei ole saatavilla. Arvoisa ministeri Juuso, ihmisiä aidosti pelottaa vanhuus. Mikä on teidän viestinne niille ihmisille, ikäihmisille, jotka nyt pelkäävät joutumista muiden armoille näiden teidän kovien leikkaustenne tähden?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Pia Hiltunen,1534,2025-02-25T15:50:48,2025-02-25T15:51:49,Hyväksytty,1.1 2025_12_81,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. —Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_82,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yksinäisyys on yksi suurimmista ikäihmisten hyvinvointia heikentävistä tekijöistä. Se lisää vakavasti sairastumisen ja ennenaikaisen kuoleman riskiä. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa joka kolmas vanhus kokee yksinäisyyttä Suomessa. Yksinäisyyden hintalappu on kallis. Yksinäiset vanhukset käyttävät lääkäripalveluja enemmän, yksinäisyys lisää sydän- ja verisuonisairauksien, muistisairauksien, masennuksen ja jopa syöpäsairauksien riskiä ja lyhentää elinikää. Sen sijaan, että hallitus vahvistaisi ikäihmisten palveluita ja yhteisöllisyyttä, se tekee — te teette — juuri päinvastoin. Hyvinvointialueiden rahoitus on ajettu ahtaalle, kotihoidon resurssit eivät riitä, hoiva-asumista ei alueilla hankita tarpeeksi ja yksinäisten vanhusten elintärkeitä kohtaamispaikkoja ja vertaistukea ajetaan alas leikkaamalla sote-järjestöiltä. Jokaiselle vanhukselle tulisi turvata arvokas ja yhteisöllinen vanhuus.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-02-25T15:51:50,2025-02-25T15:52:58,Hyväksytty,1.1 2025_12_83,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_84,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus leikkaa tänä vuonna vanhuspalveluista noin 140 miljoonaa euroa. Myös köyhimpien eläkeläisten asumistukia on leikattu, lääkekustannuksia ja asiakasmaksuja on leikattu. Yhä suuremman osan hoivaan tarkoitetuista verorahoista te aiotte valuttaa nyt yksityisen terveysbisneksen voittoihin. Ihmiset tuolla toreilla kysyvät, mitä tämä tarkoittaa, että he pääsevät kolme kertaa lääkäriin, mutta ei siihen sisälly mitään laboratoriokokeita tai ei siihen sisälly jatkotoimenpiteitä. [Antti Kurvinen: Oho!] Mitä se tarkoittaa? Kertokaa se ihmisille. [Ben Zyskowicz: Kai te annatte oikeat ja rehelliset vastaukset!] Te olette kertoneet, että vanhuspalvelut eivät myöskään ole kriisissä, kuitenkin samaan aikaan hoitohenkilökuntaa irtisanotaan ympäri Suomea. Te laitatte hyvinvointialueet tekemään oman likaisen työnne. Te laitatte ne toteuttamaan leikkauspolitiikkanne, ja te kiristätte myös alueita, että ne eivät saa tehdä välttämättömiä investointeja vaikkapa pelastusasemiin tai vanhusten hoivayksiköihin. Mitä tämä tarkoittaa, kun te käskette [Puhemies koputtaa] siirtymään digipalveluihin? Moni vanhus on todella peloissaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-02-25T15:52:58,2025-02-25T15:54:14,Hyväksytty,1.1 2025_12_85,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_86,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On todettava tuohon edustaja Sillanpään puheenvuoroon, että kun kerran hallitus onnistui säätämään lain, jolla lakkautettiin yöpäivystykset usealta paikkakunnalta, niin varmaan hallitus pystyisi myös säätämään lain ja lopettamaan nämä ryhmärahat. Nyt ollaan kuitenkin jo vaalikauden puolivälissä. [Ben Zyskowicz: Kannatatteko?] Näissä sote-kysymyksissä on monesti kyse hyvin pienistä asioista, niin kuin esimerkiksi nyt jo edesmenneen, hoivakodissa olleen läheiseni osalta siitä, saako painesängyn, jolla ehkäistään makuuhaavojen syntymistä, kun on kyse jo liikuntakyvyttömästä henkilöstä. No, se onneksi saatiin. On kyse tällaisista pienistä asioista, apuvälineistä, niistä hoivaavista käsistä. Tärkeää ovat nämä materiaaliset asiat ja tosiaankin se henkilökunta, mutta sitä ei ole ilman riittäviä resursseja ja ilman riittävää rahoitusta. Siksi olisikin reilua ja oikein ihmisille, arvoisa hallitus, että nyt kertoisitte rehellisesti, aiotteko leikata näistä asioista, näistä välineistä, hoitajista, hoivaavista käsistä, [Puhemies koputtaa] aluevaalien jälkeen vai aiotteko lisätä rahoitusta. Voitteko nyt rehellisesti kertoa suomalaisille, miten tulee käymään? [Antti Kurvinen: Tämä on ydinkysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-02-25T15:54:14,2025-02-25T15:55:33,Hyväksytty,1.1 2025_12_87,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_88,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitos, herra puhemies! Vanhushoivassa on valitettavasti niitä kiistattomia ongelmia, [Keskeltä: Hyvä, että myönsitte!] joita täällä hyvin monessa puheenvuorossa on tuotu esiin. Ei ole riittävästi henkilökuntaa, ei ole loputtomasti rahaa. Tarvitaan myös niitä uudistuksia, joihin esimerkiksi edustajat Päivi Räsänen ja edustaja Laiho ovat kiinnittäneet huomiota. Sitä tarvitaan, ei keskustan ja vasemmisto-opposition vaalipopulismia, josta tässä, edustaja Koskela, on kiistatta kyse, ja jokainen tässä salissa tämän tietää. Te korostatte täällä hyvinvointialueille tehtyjä säästöjä. Samaan aikaan tälle vuodelle, siis pelkästään tälle vuodelle, on annettu yli kaksi miljardia lisää rahaa. Kela-korvauksia, arvoisat vihreät ja kepu ja muut, annetaan neljässä vuodessa valtiolta 330 miljoonaa. Samassa ajassa annetaan hyvinvointialueille 100 miljardia. Edustaja Tynkkynen ja muut, ymmärrättekö näiden lukujen eron?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-02-25T15:55:33,2025-02-25T15:56:46,Hyväksytty,1.1 2025_12_89,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_90,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen hieman häkeltynyt tästä keskustelusta — en siitä, että sekä hallitus- että oppositioedustajat puhuvat arvokkaan vanhuuden puolesta, sen me kaikki yhdessä jaamme, mutta meillä on yhteiskunnassa ilmapiiri siitä, että väestön ikääntyminen on suurin ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa. Me yli 65-vuotiaat olemme kuulemma passiiviväestöä. Hoivasuhde, huoltosuhde, heikkenee. Me olemme ikään kuin huollettavia lapsia, me yli 65-vuotiaat, ja me koemme itsemme aidosti liian monta kertaa toisen luokan kansalaisiksi, ja se näkyy myöskin näissä leikkauksissa. Ne tuntuvat suuntautuvan systemaattisimmin, suhteessa kaikkein eniten, meidän iäkkäisiin ihmisiin. Me puhumme tällä hetkellä eläkeindeksistä, sen leikkaamisesta — me olemme tänään puhuneet siitä paljon — hoivan, terveydenhuollon heikennyksistä. Digisyrjäytyminen on aito ilmiö. Se on aito ilmiö, ja meiltä yli 75-vuotiaita ei edes kysytä mielipiteitä, mielipidetiedusteluissa on syrjintää. Arvoisa ministeri Juuso: eikö tämä asenneilmapiiri Suomessa ole [Puhemies koputtaa] heikko, että meitä ei arvosteta ihmisinä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-02-25T15:56:47,2025-02-25T15:58:06,Hyväksytty,1.1 2025_12_91,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_92,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Väite siitä, että tämä hallitus ei kantaisi huolta vanhuksista — sehän on ihan perätön. Minä mietin, että tämmöisiä puheita on tietysti hyvä heitellä tässä ennen vaaleja ja antaa kansalaisille semmoista kuvaa, että tämä hallitus ei välitä mistään. [Keskeltä: No välittää rikkaista!] Tämä on aivan käsittämätöntä. Minä luen teille vähän tästä: Vuoden 2025 terveyden edistämisen määrärahan yksi sisällöllinen painopiste on iäkkäiden sekä omaishoitajien toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen. Vuosille 24—27 tätä rahaa on osoitettu yhteensä 27 miljoonaa euroa. Hallituksen toimilla muun muassa edistetään muistisairauksien riskiryhmissä olevien iäkkäiden toimintakykyä, tuetaan iäkkäiden hyvinvointia ja terveyttä lisäämällä ja uudistamalla toimintakykyä tukevaa ryhmämuotoista toimintaa sekä vahvistetaan iäkkäiden kulttuurista hyvinvointia. Tämäkö on välinpitämättömyyttä ja julmuutta? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-02-25T15:58:06,2025-02-25T15:59:16,Hyväksytty,1.1 2025_12_93,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_94,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! THL ja monet tutkijat ovat sitä mieltä, että sote-uudistus on paljon mainettaan parempi. Monet palvelut toimivat nyt paremmin. Mutta samaan aikaan on pakko tunnustaa, että meillä on nyt kasvava ongelma kahdessa asiassa. Toinen on nämä ikäihmisten palvelut, joihin ei luottamus ole kovin vahva suomalaisilla ihmisillä, jotka ovat ikääntymässä, ja toinen on meidän perustason terveyspalvelut, joissa meidän yhteisen tehtävän pitäisi olla palauttaa suomalaisten luottamus niihin. Se luottamus ei palaudu puheilla tässä salissa, vaan se palautuu vain teoilla — konkreettisilla teoilla, joilla näytetään, että järjestelmää kehitetään siihen suuntaan, että me kykenisimme turvaamaan ihmisille vaikka perustasolla hoidon jatkuvuuden tai niin, että ei tulisi sitä niin sanottua mummorallia, että ikäihmiset pannaan kahden viikon välein eri hoivapaikkaan, jos tarvitaan ympärivuorokautista hoivaa. Minusta tätä huolta, mikä ihmisillä nyt on näistä, ei pidä vähätellä. Nämä keskustan puheenvuorot täällä ja tämä välikysymys osoittavat, että välittämistä voi olla ilman vasemmistolaisuutta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-02-25T15:59:16,2025-02-25T16:00:25,Hyväksytty,1.1 2025_12_95,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_96,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Mitä on hallituksella tällä hetkellä kasassa? Tuhansia ihmisiä, käytännössä 2 200 vanhusta, odottaa paikkaa ympärivuorokautiseen hoivaan. Tuhansia hoitajia on vähemmän siitä 4 000:sta, jolla 0,7:n hoitajamitoitus toteutettiin, satoja miljoonia rahaa vähemmän. Tämä on se yhtälö, jossa me olemme. Me kysymme täällä: oletteko te huomanneet, että seuraava hoivakriisi voi olla nurkan takana? Tilanne on paha. Tilanne on sen takia paha, että realismin pitää täällä kaikilla olla hallussa. Eduskunnan oikeusasiamies on aikaisemmin todennut useita kertoja, että ihmisillä pitäisi olla oikeus muuhunkin kuin siihen, että on katto pään päällä. Jokaisella ympärivuorokautisen hoivan ihmisellä pitäisi olla perusoikeutena jo perustuslain mukaisesti huolenpidon toteuttamista myös hygienian hoidossa, ulkoilussa, toimintakyvyn tukemisessa ja sosiaalisten toimintojen järjestämisessä. Ei riitä, että ihmiset laitetaan näillä resursseilla, joita kuvasin, [Puhemies koputtaa] kello 18 petiin. Kysynkin: oletteko te, ministeri, sitä mieltä, [Puhemies: Aika!] että Suomessa saa inhimillisesti kestävää vanhustenhuoltoa näillä resursseilla, jotka te takaatte? [Ben Zyskowicz: Ja mihin vuoteen verrattuna on satoja miljoonia vähemmän? Voitteko kertoa?] — Mihin vuoteen, vai? Katsokaapa budjettia, herra Zyskowicz.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-02-25T16:00:25,2025-02-25T16:01:48,Hyväksytty,1.1 2025_12_97,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Östman. [Hälinää] — Puheenvuoro on edustaja Östmanilla., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_98,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kannattaa ajatella, mitä sanoo, ennen kuin sanoo, mitä ajattelee. Nimittäin sehän on niin, että jos puhutaan tästä hoitajamitoituksesta, niin minun muistini mukaan sen oli tarkoitus tulla voimaan nyt tällä hallituskaudella sellaisessa tilanteessa, kun meillä oli jo ennestään kriisi hoiva-alalla. Hoitajat olivat lähteneet, mikä johti sellaiseen tilanteeseen, että hyvinvointialueet joutuivat ostamaan palveluja näistä työvoiman vuokrafirmoista, mikä johti kasvaviin kustannuksiin. [Krista Kiuru: Nyt on kyllä ihan ihme juttu!] Eli tämä kriisi, joka on nyt hoiva-alalla, on osittain siitä. Kyllä se hoitajamitoitus olisi ollut ihan paikallaan, jos olisi ollut tarpeeksi paljon hoitavia käsiä. Mitä sitten tulee tähän luottamuspulaan, kun vanhukset eivät luota tähän nykyjärjestelmään, se johtuu osittain myöskin siitä, millaista kielenkäyttöä me tässä salissa käytämme. Jos me pelottelemme jatkuvasti, niin kyllähän kohta kaikki vanhukset pelkäävät.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-02-25T16:01:51,2025-02-25T16:03:06,Hyväksytty,1.1 2025_12_99,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Kosonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_100,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä Etelä-Savossa, niin kuin tässä salissa on jo kuultu, on Suomen ikääntyneen väestö, mutta vanhusten hoitojonoja ei juurikaan ole. Olemme rakennuttaneet yhteisöllisiä palvelutaloja, joista löytyy vuokra-asuntoja, yhteisöllisen asumisen yksikkö ja ympärivuorokautisen hoivan osasto samassa korttelissa. [Sinuhe Wallinheimo: Erinomainen!] Tilanne on todella hyvä moneen muuhun hyvinvointialueeseen verrattuna, koska olemme panostaneet näihin palveluihin. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Mutta Etelä-Savossakin löytyy haasteita, ja ne kiteytyvät siihen, että hallitus ei meillekään anna lisäaikaa alijäämien kattamiseen, vaikka entistä enemmän pitäisi panostaa ikäihmisten eriasteiseen hoiva-asumiseen. Leikkausten takia alueet eivät voi investoida vanhusten hoiva-asumiseen, vaikka tulevina vuosina tarve vain dramaattisesti kasvaa. [Ben Zyskowicz: No mites te saatoitte!] Tämä toimintalogiikka puuttuu teiltä, hyvä hallitus. Pakotatte hyvinvointialueet säästämään liian nopeasti, vaikka talouspoliittinen arviointineuvostokin näkee järkevämmäksi sen, että alueille annetaan aikaa. Puhutte, hallitus, kokonaisuuksista. Kysymys on kuitenkin ihmisistä, meidän isistämme, äideistämme, ukeistamme, mummoistamme. Ymmärrättekö, mitä leikkaukset tarkoittavat yksilöille?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-02-25T16:03:06,2025-02-25T16:04:34,Hyväksytty,1.1 2025_12_101,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Meriluoto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_102,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Laura,Meriluoto,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalainen väestö ikääntyy, emmekä nykymenolla pysty turvaamaan jokaiselle arvokasta vanhuutta. Hallituksen tehtävänä olisi etsiä ratkaisuja tähän tilanteeseen, mutta sen sijaan olette heikentäneet ikäihmisten asemaa lukuisilla eri tavoilla. Pelkästään tänä vuonna vanhuspalveluista säästetään noin 140 miljoonaa, ja tuleville vuosille säästöpaineita tulee lisää. Leikkaatte hoitajamitoituksesta ja näin heikennätte hoidon laatua ja pahennatte työvoimapulaa. Olette leikanneet 200 000:n köyhimmän eläkeläisen asumistukea samalla, kun olette nostaneet lääkkeiden hintoja ja korottaneet asiakasmaksuja. Leikkaatte myös sote-järjestöjen rahoituksesta, vaikka juuri siellä tehdään valtavasti töitä kaikenikäisten ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Arvoisa puhemies! Tarvitaanko tässä edes mitään luottamusäänestyksiä? Kun hallitusta ei selvästi vastuunkanto suomalaisten palveluista kiinnosta, niin eikö olisi järkevintä tehdä tilaa niille, joita se oikeasti kiinnostaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Laura Meriluoto,1523,2025-02-25T16:04:35,2025-02-25T16:05:45,Hyväksytty,1.1 2025_12_103,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Marttinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_104,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Palataanpa nyt vielä näihin Kela-korvauksiin: Siis tänä vuonna Kela-korvauksiin lisäys 80 miljoonaa euroa. Samaan aikaan julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin lisäys 2 200 miljoonaa euroa, [Krista Kiuru: Viime hallituskauden päätöksillä!] joten tämä vasemmisto-opposition Kela-korvauspopulismi saanee loppua tähän. Rouva puhemies! Erityisen hämmästyttävää on se, että kun hallitus on nyt kohdentamassa näitä julkisia panostuksia heihin, jotka käyttävät eniten julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita, elikkä ikäihmisiin, tarjoamalla mahdollisuuden tämän kokeilun kautta heille myös käydä yksityisessä terveydenhuollossa 28 euron omavastuulla — palvelussa on myös hintakatto, ja uskon, että tämä tulee olemaan erittäin suosittu ja hyvä tapa päästä nopeammin hoitoon — niin täällä kuulimme äsken, että keskusta, jonka luulisi kyllä tukevan nimenomaan monituottajuutta, ei siis kannata tätä yli 65-vuotiaiden kokeilua. Tämä on ehkä hyvä nyt sanoa pöytäkirjaan ja kaikkiin suomalaisiin koteihin. Tätä hallitus vie eteenpäin ja oppositio vastustaa. [Sinuhe Wallinheimo: Tämä oli päivän uutinen!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-02-25T16:05:45,2025-02-25T16:06:59,Hyväksytty,1.1 2025_12_105,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_106,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskusta ottaa lopullisen kannan siihen Kela-korvausmalliin täällä eduskunnassa sitten kun se tulee tänne. [Sinuhe Wallinheimo: Ahaa, vaalien jälkeen!] — Ei vaalien jälkeen, vaan sitten kun se tulee tänne eduskuntaan ja kuullaan asiantuntijoita. Arvoisa puhemies! Haluan kertoa, mikä tässä on kaikista olennaisinta ja mihin myös Lääkäriliitto, kuten täällä viitattiin, on puuttunut: se on se hoidon jatkuvuuden varmistaminen. Ei ole mitään mieltä siinä, että perusteettomia odotuksia luodaan ikääntyville ihmisille, että pääsette nytten edullisesti yksityislääkärille, ja sitten kun hän käy siellä, niin hän huomaakin, että laboratorio ja kuvantaminen maksavatkin erikseen, ja sitten kun sinut ohjataan julkiselle puolelle, niin siellä taas uudestaan joutuu lääkäri tutkimaan saman potilaan, jolloin raha menee hukkaan. Hoitakaa tämä esitys viisaasti niin, että hoidon jatkuvuus turvataan. Kehittäkää mieluummin tällä sitä omalääkärimallia, että saadaan tämä perhelääkärimalli Suomeen, jolloin tiedetään, että meillä hoito jatkuu ja sama lääkäri hoitaa sinua vuodesta toiseen. Tästä on tuore väitöskirjatutkimus Norjasta, kuinka tämä omalääkärimalli nimenomaan vähentää erikoissairaanhoidon käyttöä. Ei kannata julkisia varoja tuhlata. [Puhemies koputtaa] Se ei ole mitään oikeistolaisuutta, että tuhlataan julkisia varoja Kela-korvauksiin sinne tänne. [Ben Zyskowicz: Eli mikä se kanta nyt sitten olikaan?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-02-25T16:07:00,2025-02-25T16:08:17,Hyväksytty,1.1 2025_12_107,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_108,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on mainittu myönteisessä sävyssä viisi kertaa Etelä-Savo, ja sitten kun edustaja Strandman saa puheenvuoron, varmaan kuudennen kerran, ja se on minusta erinomainen asia. [Jaana Strandman: Aivan, juuri näin!] Mutta otan nyt aivan esimerkin tässä, mitä tapahtuu näissä kahdessa eri mallissa Etelä-Savolle. Jos 70 miljoonaa euroa laitetaan Kela-korvauksiin, niin Etelä-Savo saa siitä yhden miljoonan, koska siellä on niin vähän yksityislääkäripalveluja tarjolla. Jos se sama 70 miljoonaa ohjataan hyvinvointialueiden rahoitukseen, jossa painokerroin on ikääntyvissä ihmisissä, niin Etelä-Savo saa kolme miljoonaa euroa. Siis Etelä-Savo saa kolme kertaa enemmän rahaa — kolme miljoonaa versus yksi miljoona — riippuen siitä, kummalla mallilla se raha jaetaan. Eli ei ainakaan Etelä-Savolle ole mikään kultakaivos tämä yli 65-vuotiaiden Kela-korvausmalli. [Ben Zyskowicz: Mistä te tiedätte, montako lääkäriä siellä sitten on?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-02-25T16:08:17,2025-02-25T16:09:16,Hyväksytty,1.1 2025_12_109,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Otetaan tässä vaiheessa ministereiden puheenvuorot, he ovat niitä pyytäneet jo jonkin aikaa sitten. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_110,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Mitä tulee hoitajamitoituksen laskuun 0,6:een, niin se rahoitusvähennys oli 45 miljoonaa euroa, ja on laskettu, että vain noin yksi kolmasosa ympärivuorokautisen hoivan paikoista pystyy tähän 0,6:een. Toivon, että tämä myöskin hyvinvointialueilla huomioidaan, että palvelutarpeen mukaan pitää hoitajia olla, eli se pitää olla yli sen 0,6:n silloin, kun palvelutarve sitä edellyttää. Siitä, riittääkö se hoivaan, voidaan... Vertailin nyt itse omaa kokemustani ympärivuorokautisen hoivan sairaanhoitajana, jossa mitoitus oli 0,5. Mitään tukipalveluita ei ollut, vaan sillä mitoituksella tehtiin ruoka, siivottiin, hoidettiin pyykit ja kaikki se, ja se oli todella alhaista. 0,6 kuitenkin on viime kaudella säädetyn lainsäädännön mukaan välitön hoitotyöhön käytettävä aika, ja sen lisäksi pitää olla lisähenkilöstöä näihin muihin avustaviin tehtäviin. Eli katson, että tällä hetkellä tilanne on kuitenkin huomattavan paljon parempi kuin mitä se oli silloin, kun itse olin hoitotyössä. Tässä valitettiin sitä, että hoitajia on työttömänä, ja sitten toisaalta sitä, että on työvoimapula. Kyllä, näin on. Meillä on alueita, joilla on pulaa työvoimasta, mutta meillä on myöskin alueita, missä meillä on tällä hetkellä työttömiä hoitajia. Yleensä tämä menee niin, että harvaan asutuilla alueilla tarvitaan lisää hoitajia, erityisesti lähihoitajia, ja sitten taajamissa meillä on yt-neuvotteluiden tuloksena tällä hetkellä työttömiä lähihoitajia. Ennustan kyllä, että tämä ei voi kovin kauan kestää, koska tarve tulee kasvamaan lähitulevaisuudessa, kuten kaikki tiedätte. Kyllä meidän tulee tehdä kaikki mahdollinen, että meidän vanhustenhoito toimii. Myöskin siihen, että hoitajat viihtyvät siellä työssään, täytyy panostaa siellä hyvinvointialueillakin, myöskin työtyytyväisyyteen ja siihen, että hoitajat pystyvät tekemään sitä työtä, mihin heidät on koulutettu, että se aika ei mene raportointiin ja lomakkeisiin ja kirjallisiin töihin vaan nimenomaan suoraan hoitotyöhön. Mitä tulee tähän digitaaliseen päivätoimintaan, niin... [Puhuja pitää tauon — Vesa Kallio: Niinpä!] En pidä sitä erikoisen hyvänä ratkaisuna, mutta tämä ei ole hallituksen ratkaisu, vaan tämä ratkaisu on tehty siellä hyvinvointialueilla. Mielestäni kotihoidossa oleville henkilöille, joista osa on lievästi muistisairaita tai omaishoitajien hoidettavana, on erittäin tärkeää se päiväkeskustoiminta. Tiedän tämän, koska olen itse hoitanut omaa äitiäni 15 vuotta. Hän on osallistunut päiväkeskustoimintaan, hän on asunut perhehoidossa kaksi vuotta ja on tällä hetkellä ympärivuorokautisessa hoivassa. Nämä ovat hyvin selkeitä asioita minulle, ja väitän kyllä, että ymmärrän hyvin tarkkaan, mistä minä puhun.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-02-25T16:09:22,2025-02-25T16:12:37,Hyväksytty,1.1 2025_12_111,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Ministeri Ikonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_112,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan näihin rahoitusta koskeviin asioihin: Palautetaan mieleen tämä kokonaisuus, 26,2 miljardia, joka on tämän vuoden rahoitustaso. Se on kolmasosa valtion budjetista ja kasvaa viime vuodesta 2,2 miljardia. Koko hallituksen kaudella tämä tarkoittaa yli sataa miljardia, tai kuten edustaja Zyskowicz täällä hyvin kuvasi, yli 100 000:ta miljoonaa. Se on valtavan kokoinen määrä. Täällä kysyttiin tästä normien keventämisestä, ja tällä hetkellä on käynnissä esimerkiksi tällainen niin sanottu hukkajahti, jossa haetaan niitä tekijöitä, jotka vievät sitä asiakkaan kanssa vietettävää työaikaa. Kun yhdistämme sen, että tällaisia hallinnollista työaikaa vieviä normeja saadaan purettua ja että rahoitus kasvaa tässä kokonaisuudessaan, niin se tuo hyvinvointialueille siihen yleiskatteelliseen rahoitukseen liikkumavaraa, jolla hyvinvointialueet voivat paremmin kohdentaa sitä ja varmistaa niitten tavoitteitten toteutumisen. Kysyttiin myöskin tästä käänteestä, mikä hyvinvointialueilla näyttäisi olevan tapahtumassa: Viime vuoden yhteenlaskettu alijäämä näytti vielä jossain kohtaa vuotta muodostuvan 1,4 miljardiin, mutta nyt näyttäisi, että se on jäämässä 1,2 miljardiin. Se tarkoittaisi sitä, että kehysvaraus riittäisi, niin että sen takia ei jouduttaisi lisäsäästöjä tekemään tämän jälkikäteistarkistuksen turvaamiseksi. Tätä käännettä kuvaa myöskin se, että tänä vuonna näyttäisi siltä, että hyvinvointialueitten yhteenlaskettu tulos olisi kääntymässä ylijäämäiseksi, mikä on tärkeä asia. Siinä näkyy tämä valtion kasvanut rahoitus ja se, että hyvinvointialueitten toimet ovat alkaneet vaikuttaa. Tässä taustalla on se tavoite, että me haluamme, että talous ja toiminta kulkevat käsi kädessä, ja nyt sitä käännettä näyttäisi ainakin varovaisesti arvioiden olevan tapahtumassa. Huolena kuitenkin on se, että alueitten tilanteet ovat eriytyneet, ja siksi tämän yleisen lainsäädäntömuutoksen sijaan se oikea tie on lähteä hakemaan näitä aluekohtaisia ratkaisuja ja tarjota alueille kasvavaa tukea ja ohjausta, ja viime kädessä meillä on lainsäädännössä myöskin mekanismeja tulla sitten järeämminkin keinoin sinne alueiden tueksi. Viimeiseksi tästä digistä: Sote-digi tosiaan kuuluu ministeri Juuson vastuualueelle, mutta ajattelen myöskin sitä, että digitalisaatio ja digitaaliset palvelut voivat monella tapaa sujuvoittaa asiointia. Me näemme jo vaikkapa digiklinikoista hyviä käytäntöjä eri puolilla maata, ja ne voivat vapauttaa aikaa niihin kasvokkaisiin kohtaamisiin silloin kun niitä tarvitaan, mutta missään tapauksessa digipalveluilla ei voida kokonaan korvata kohtaamisia. Ihminen tarvitsee ihmistä jatkossakin. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-02-25T16:12:38,2025-02-25T16:15:16,Hyväksytty,1.1 2025_12_113,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Ministeri Grahn-Laasonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_114,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ei meidän kannata täällä toisistamme vihollisia tehdä. Kyllä hyvä, inhimillinen, arvokas vanhuuden hoiva ja terveyspalvelujen toimivuus ovat ihan jokaisen kansanedustajan sydämen asia. Siksi mielestäni järkevämpää olisikin keskittää tämä keskustelu toimiviin käytäntöihin ja siihen, miten saadaan vanhushoiva Suomessa toimimaan paremmin, miten epäkohtiin päästään kiinni, miten valvontaa voidaan tehostaa, miten näihin hyviin ja tärkeisiin esimerkkeihin, jotka tuotiin tänne saliin, voidaan puuttua vastuullisesti, jotta hyvinvointialueet voisivat onnistua tehtävässään ja jotta saisimme kaikki soten resurssit käyttöön meidän ikääntyvän väestön palvelutarpeiden turvaamiseksi. Niitä toimivia käytäntöjä, mitä hallitus ajaa, on omalääkärimalli. Se tuo sitä täällä paljon puhuttua hoidon jatkuvuutta, eli tuodaan mahdollisimman nopeasti hyviä käytäntöjä eri puolille hyvinvointialueita, missä olisi useammin tuttu lääkäri vastassa eli se oma lääkäri vastassa. Voi myös olla omatiimimalli. Se on monesti hyvin toimivaa moniammatillista työtä. Sitten toimivana käytäntönä haluamme päästä kokeilemaan myöskin 65 vuotta täyttäneiden Kela-korvauspilottia. Siinä vastataan nyt myös moniin niihin kriittisiin huomioihin, joita tässä salissa on nostettu Kela-korvauksia kohtaan, eli varmistetaan, että asiakas hyötyy siitä, että eivät nouse terveyspalveluiden hinnat tai pääse valumaan sinne lääkäriyhtiöille nämä rahat. Kela-korvauksia maksetaan potilaille, ja tässä 65 vuotta täyttäneiden kokeilussa vahvuus on hintakatto, eli veronmaksajien rahoja käytetään vastuullisesti. Siksi ihmettelenkin ja ehkä kysyn, voisiko keskusta vielä harkita kantaansa, [Petri Honkonen pyytää vastauspuheenvuoroa] niin että ette vasemmiston lailla suhtautuisi näin nihkeästi ja kriittisesti 65-vuotiaiden Kela-korvauskokeiluun, jolla lisätään iäkkään väestön, ikääntyvän väestön, perusterveydenhuollon palvelujen saatavuutta. Puhuimme täällä hoidon jatkuvuudesta, mutta myös saatavuutta pitää turvata. Monin paikoin Suomessa ongelmana on se, miten pääsee ylipäätään lääkäriin, saa sen ensikontaktin yleislääkärille, ja tässä Kela-korvaus‑ ja valinnanvapauskokeilussa on myös se vahvuus, että asiakas pääsee itse vaikuttamaan, missä häntä hoidetaan ja kuka häntä hoitaa. Ja jotta ei synny väärää käsitystä täällä, niin tämä kokeilu tulee kattamaan myöskin yleisimpiä laboratoriopalveluita 50 prosentin korvausosuudella, hintakatolla, millä varmistetaan, että kustannukset ovat kohtuullisia. Nämä kattavat siis yleisimmät lääkärin tälle ikäryhmälle määräämät laboratoriotutkimukset eli keuhkokuvan, sydänfilmin ja virtsatutkimuksen eli ne yleisimmät tätä kohderyhmää, ikääntyvää väestöä, koskevat terveysvaivat, joita jokaiselle eteen aika ajoin tulee. Viime hallituskaudella tehtiin sote-ratkaisu. Tämä hallitus on sen sote-ratkaisun pohjalta pyrkinyt näitä epäkohtia korjaamaan, ja tätä työtä tehdään hyvinvointialueilla, mutta se, että te sysäätte tämän vastuun näistä hyvinvointialueiden ja teidän luoman hyvinvointialuemallin ongelmista kokonaan tälle hallitukselle, kuulostaa kyllä enemmän vaalien lähestymiseltä kuin siltä, että haluttaisiin asiallisesti löytää näihin ongelmiin ratkaisuja. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä keskustan ryhmästä] Edellisellä kaudella tehtiin Marinin hallituksen aikana monia lakihankkeita, jotka tosiasiallisesti hyvästä alkuperäistarkoituksestaan huolimatta johtivat vuokralääkärityövoiman merkittävään kasvuun ja hyvinvointialueiden kasvaviin menoihin. Tähän on myöskin saatu löydettyä nyt toimivia ratkaisuja esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla, [Joona Räsänen: Käydäänkö läpi, miten se on mennyt? — Joona Räsänen pyytää vastauspuheenvuoroa] ja näitä hyviä käytäntöjä ja sitä Ruotsin mallia ministeri Kaisa Juuson johdolla viedään eteenpäin. Etsitään ratkaisuja. Vielä nostan esiin Kanta-Hämeestä: Päivi Räsänen toi esiin yhden hyvän käytännön, joka on se, että siellä on pystytty yhdistämään ensihoidon ja kotisairaanhoidon toimintaa liikkuvaksi yksiköksi, jolla pyritään vähentämään ikääntyvän väestön joutumista turvautumaan päivystyspalveluihin ja viedään pikemminkin sitä kotisairaanhoitoa ja ensihoitoa kotiin, mikä on inhimillisempää, järkevämpää toimintaa ja vähentää sitä keskustan täällä esiin nostamaa... Mielestäni itse asiassa ei ole kovin hyvä sana tämä teidän ”mummoralli”. Hiukan siinä on halventava sävy. Kyllä me halutaan turvata ihan jokaiselle ne palvelut niin kuin ne tarvitaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-02-25T16:15:17,2025-02-25T16:19:28,Hyväksytty,1.1 2025_12_115,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Honkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_116,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt ihan ensiksi tästä Kela-korvauskokeilusta: On hyvä, että etsitään näitä keinoja, joilla voitaisiin näitä perusterveydenhuollon hoitojonoja vähentää. Mutta tässä on nimenomaan — kuten edustaja Lohi edellä toi — se fundamentaalinen ongelma, että hoidon jatkuvuuden puute ei korjaannu tällä mallilla ollenkaan. Tämän on todennut usea tutkija, tämän on todennut myös Lääkäriliitto. Silloin kun olin lapsi omalla kotipaikkakunnalla, oli niin sanottu väestövastuumalli eli käytännössä omalääkärimalli, jossa jokaisella oli oman alueen lääkäri ja aluehoitaja. Tämä malli alkoi murtumaan silloin, kun ei saatu enää lääkäreitä, kun yksityinen terveydenhuolto vei ne osaajat. Lääkäriliitto on nimenomaan todennut, että tämä teidän Kela-korvauskokeilu tulee entisestään viemään niitä osaajia sieltä julkiselta sektorilta yksityiselle sektorille. Eli nyt voitaisiin puhua asiasta niin kuin se on eikä brändätä tätä hienoksi uudistukseksi. Toiseksi: Tässä kun Marttinen ja muut valkopesevät lisäyksiksi näitä hallituksen uudistuksia, näitä rahoituspäätöksiä, niin todellisuudessa tämä kahden miljardin lisäys on vuoden 23 jälkirahoitusta ja indeksikorotusta. [Puhemies koputtaa] Ei se ole mitään hallituksen päättämää lisärahaa. [Krista Kiuru: Uutta rahaa ei ole!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-02-25T16:19:30,2025-02-25T16:20:50,Hyväksytty,1.1 2025_12_117,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_118,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän oikein hyvin, että näin vaalien alla hallitus haluaa hehkuttaa tätä plus 65-vuotiaille tekemäänsä kokeilua, mutta onko ne kaikki yli 65-vuotiaat hoidettu kahdessa vuodessa? Tämähän oli siis kahden vuoden kokeilu. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Kahdeksi vuodeksi taitaa olla rahat. Te hoitotakuuta heikensitte, siis vaikeutitte hoitoonpääsyä, ja nyt te ajattelette, että paikkaatte sitä sillä, että kahdeksi vuodeksi säädätte kokeilun. [Ben Zyskowicz: Ja Lindtman ykkönen jatkaa!] Minusta ei kuulosta kovin järkevältä, mutta en kannatakaan teidän linjaanne. Ministeri, sanoitte myös, että esimerkiksi hoitotakuun tiukkuus on johtanut siihen, että ostopalvelut ovat kasvaneet. Voin kertoa, että sillä alueella, jolla eniten on vähennetty ostopalveluita, on edelleen kahden viikon hoitotakuu voimassa. Se on Länsi-Uusimaa, ja se tehtiin muuten sellaisilla päätöksillä, joissa kokoomus ei ollut mukana — muiden puolueiden toimesta. Joten tätä kun seuraavan kerran hehkutatte, niin toivon, että muistatte nämä asiat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-02-25T16:20:50,2025-02-25T16:22:11,Hyväksytty,1.1 2025_12_119,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Vuornos. [Eduskunnasta: Ei ole paikalla! — Vesa Kallio: Meni leikkaamaan ammatillisesta koulutuksesta! — Naurua] — Edustaja Päivärinta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_120,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos ministeri Grahn-Laasoselle näistä loistavista esimerkeistä. Luettelohan oli pitkä siitä, mitä me hallituksessa tulemme tekemään vanhustenhuollon eteen ja terveydenhuollon eteen. Mutta on pakko kysyä nyt keskustalta: Muistatteko te kolmen vuoden takaista ambulanssirumbaa, kun syöpäsairaita vanhuksia, muistisairaita vanhuksia, kuljetettiin kodin ja päivystyksen väliä? Kun he eivät pärjänneet enää kotona, heille sanottiin, että ottakaa ambulanssi ja menkää päivystykseen, ja päivystyksestä heidät lähetettiin takaisin kotiin. Ei ollut hoitopaikkoja, osastoja oli kiinni. [Anne Kalmari: Onneksi saatiin sote-uudistus!] Muistatteko te tätä? Minä muistan lopun elämäni. Minä muistan tämän lopun elämäni, mutta mitä te teette? Tilanne kalliine vuokralääkäreineen ja sote-himmeleineen on ollut juuri niin surkea, millaiseksi te sen loitte edellisessä hallituksessa [Hanna-Leena Mattila: Hallinto on vähentynyt!] ilman riittävää rahoitusta ja ilman riittävää henkilökuntaa, mutta niin kuin ministeri tässä kuvasi, me teemme nyt, me korjaamme sen, minkä te jätitte tekemättä. — Kiitos. [Petri Honkonen: Niitä hoitopaikkoja on, mutta niitä ei voi täyttää!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-02-25T16:22:12,2025-02-25T16:23:22,Hyväksytty,1.1 2025_12_121,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_122,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vanhustenhoito — ja terveydenhuolto — on äärettömän tärkeää. Siitä käymme nyt keskustelua, ja minun mielestäni on erittäin hyvä asia, että laitettaisiin näitä ryhmärahoja, mitä nyt näillä hyvinvointialueilla menee tämmöiseen demokratia-asiaan... Se on aika iso määrä, niin että se on todella ikävää, että sinne menee vaikka 5 000 euroa valtuutettua kohti. Elikkä meilläkin Pohjois-Savon alueella [Anne Kalmari: Olisipa perussuomalaiset hallituksessa!] puolueet saattavat saada 100 000 euroa demokratiarahoja, ja se on niin kuin poliittista piilopuoluetukea. Olisi hienoa, että nämä demokratiatonnit käytettäisiin ihmisten hoitoon. Olisi kiva kuulla myös keskustan suusta sellaista myönteistä palautetta, että annetaan nämä rahat terveydenhuoltoon, mihinkä ne kuuluvat. [Pia Lohikoski: Annoitteko tekin?] Perussuomalaiset eivät näitä demokratiatonneja halua. Se on ihan selvää, että me puollamme ihmisten hoitoa, ja me toivoisimme, että myös keskusta lähtisi tähän mukaan. Valitettavasti keskustalta ei ole tullut myötätuntoa. Toivoisin, että joku keskustalainen sanoisi, että me luovumme näistä demokratiarahoista, demokratiatonneista. [Välihuutoja keskeltä ja vasemmalta] — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-02-25T16:23:22,2025-02-25T16:24:35,Hyväksytty,1.1 2025_12_123,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Edustaja Koskela, Minja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_124,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy nyt hieman vastata näihin väitteisiin, mitä ministeriaitiosta äsken esitettiin esimerkiksi liittyen tähän yli 65-vuotiaiden valinnanvapausmalliin. Se on saanut lääkäreiltä täystyrmäyksen, koska se ei lisää hoidon jatkuvuutta, jota ministeri Grahn-Laasonenkin tässä äsken peräänkuulutti. Lääkäriliiton toiminnanjohtaja on itse asiassa sanonut, että tämä on huono sekä potilaille että lääkäreille, mutta silti hallitus ajaa tätä kuin käärmettä pyssyyn. Sitten tuli puhetta näistä ostopalveluista, ja minun ymmärrykseni on se, että tässä salissa itse asiassa kaikki puolueet ovat sitä mieltä, että tämä ostopalveluiden liiallinen käyttö on ongelma, ja ilmeisesti siksi hallitus on käynnistänyt selvityksen tästä asiasta. Mutta siitä selvityksestä on jo aika pitkä aika, [Krista Kiuru: Yli vuosi!] ja sen sijaan, että niitä vastauksia, joita siinä selvityksessä saatiin, oltaisiin ryhdytty laittamaan toimeen, mitä hallitus teki? Aloitti toisen selvityksen. Ja nyt kun ministeriaitiosta peräänkuulutetaan sitä, että tässä ryhdyttäisiin yhdessä tekemään päätöksiä ja pohtimaan, miten saataisiin asioita paremmiksi, niin sitä kyllä edesauttaisi se, että te toisitte hallituksesta edes yhden esityksen, joka parantaisi hyvinvointialueiden tilannetta. Toistaiseksi sellaisia ei ole näkynyt.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-02-25T16:24:36,2025-02-25T16:25:51,Hyväksytty,1.1 2025_12_125,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_126,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan kiittää Lapin hyvinvointialuetta erittäin hienosta isovanhempieni kotihoidosta. Me omaiset ja itse asiakkaat olemme erittäin tyytyväisiä. Kyllä minä ihmettelen näitä keskustan välikysymyksiä jälleen kerran. Eihän näitä voi ottaa enää tosissaan, vaikkakin aihe on tärkeä: [Välihuutoja keskustan ryhmästä] teidän kätilöimänne sote-malli, kitukasvuinen rahoitusmalli ja piilopuoluetuet; teidän ylivaltanne sote-alueilla, joilla päätetään yleiskatteellisen rahan käytöstä. Ja nyt te taas väitätte, että ongelmat johtuvat istuvasta hallituksesta. [Petri Honkosen välihuuto] Vuodesta 2010 lähtien Suomessa yli 65-vuotiaiden määrä on kasvanut 400 000 henkilöllä, kun taas vuodesta 2010 työikäisen väestön määrä on vähentynyt 60 000 henkilöllä. Tämä on se meidän haasteemme. Edustaja Zyskowicz piti täällä hyvän puheen siitä, että ongelma on yhteinen. Ja hyvä keskusta: kaksi miljardia euroa lisää rahaa soteen, [Puhemies koputtaa] useita hyviä hankkeita tilanteen parantamiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-02-25T16:25:51,2025-02-25T16:27:07,Hyväksytty,1.1 2025_12_127,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Ojala-Niemelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_128,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä kun arvon ministereitä kuunteli, niin tuntui, että se oli niin kuin enkelten laulua kuorossa: kymmenen hyvää ja yhdeksän kaunista. Mutta voin sanoa, että melkoista bluffia: se ero tuonne alueille on niin räikeässä ristiriidassa, mitä siellä joudutaan tekemään. Ollaan nyt lähestulkoon kaksi vuotta Orpon—Purran hoipertelevaa hallitusta seurattu, ja rekordi ei ole kyllä mairitteleva. Heikennätte voimakkaasti sote-rahoitusta, suljette päivystyksiä, nostatte lääkkeiden hintoja, korotatte asiakasmaksuja, pienennätte henkilöstömitoitusta ja heikennätte hoitotakuuta. Tässä on se teidän saldonne tältä hallituskaudelta. Lisäksi saimme median kautta kuunnella — onneksi ministeri Juusokin on löytänyt takaisin aitioon, kolme viikkoa taisi olla poissa sieltä kyselytunneillakin [Ben Zyskowiczin välihuuto] — 200 miljoonan euron säästöstä. Ovatko tämmöiset lisäsäästöt tulossa alueille vai eivätkö? Te kielsitte, että olisivat tulossa, ja Purra ehätti heti myöntämään, että ei, ovat tulossa. Kumpi on totuus tässä asiassa? [Puhemies koputtaa] Ja kyllä minun täytyy sanoa valitettavasti noista ryhmärahoista, kun Lappi täällä nostettiin tikunnokkaan, [Puhemies: Aika!] että ei niillä herrain huonetta tässä tilanteessa rakenneta. Teillä ovat mittasuhteet täysin vääristyneet. [Pia Sillanpään välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-02-25T16:27:07,2025-02-25T16:28:33,Hyväksytty,1.1 2025_12_129,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_130,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta tämä on oikeastaan todella hyvä. Toivottavasti suomalaiset kuuntelevat tätä keskustelua ja ennen kaikkea perussuomalaisten puheenvuoroja, joissa on useamman kerran nostettu nämä ryhmärahat suurena ratkaisun avaimena esille. Teillä ovat mittasuhteet ihan täysin hukassa. Oikeastaan kertoo perussuomalaisten sote-osaamisesta, että hallintohimmelit ja ryhmärahat ovat ne suurimmat huolenaiheet, kun meillä ovat vanhukset aivan sote-kriisitilanteessa. [Pia Sillanpään välihuuto] Ja tälle asialle pitäisi tosiaan yhteisesti pystyä löytämään ratkaisuja. Hallituksen takana ovat sote-rahat ja mahdollisuus muuttaa näitä lakeja. Me olemme tuoneet ratkaisuesityksiä tässä pitkin tätä nykyistä hallituskautta, [Minna Reijonen: Luovutteko ryhmärahasta?] mutta kovin kovakorvaiselta on tämä näyttänyt. Mutta nyt en anna periksi siitä, kun kysyin edellisessä kysymyksessäni omaishoitolain kokonaisuudistuksesta. Toivon, että seuraavassa puheenvuorossa ministeri Juuso vastaa tähän. Omaishoitajilla on kyllä oikeus kuulla, tuleeko puoliväliriiheen mennessä tähän joku esitys. [Pia Sillanpää: Näyttäkää mallia ja luopukaa ryhmärahoista! — Pia Lohikoski: Oletteko te luopuneet?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-02-25T16:28:33,2025-02-25T16:29:46,Hyväksytty,1.1 2025_12_131,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_132,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä perussuomalaisten puheenvuorot kuulostavat siltä, että demokraattista päätöksentekoa ei tarvitsisi rahoittaa — ei tarvitsisi niitä aluevaltuustojen kokouksia, ja välikysymyksiä ei saisi tehdä. Viime hallituskauden loppupuolella ennen eduskuntavaaleja seitsemän välikysymystä oppositiolta: kolme perussuomalaisilta, kolme kokoomukselta ja yksi KD:ltä. [Johanna Ojala-Niemelä: Se älähtää, johon kalikka kalahtaa!] Nämä ovat niitä demokratian työkaluja, ja niistä te koko ajan annatte kriittistä palautetta. Edustaja Päivärinnalle oikeastaan tämä seuraava: Koko sen reilun 20 vuoden ajan, kun olen ollut itse politiikassa mukana, on ratkottu sitä tasapainoa, kuinka saada tuotua riittävästi tukea kotiin ja missä vaiheessa sitten saada se hoiva-asumisen paikka. Niitä paikkoja ei ole ollut missään kohtaa riittävästi. Nyt niitä olisi tarjolla, mutta alueilla ei ole resurssia ja mahdollisuutta niitä hankkia. Tätä on kutsuttu pyöröovi-ilmiöksi ja erilaisilla nimillä tässä vuosien varrella, mutta se ei ole valitettavasti tämänkään hallituksen aikana yhtään mihinkään poistunut. [Puhemies koputtaa] Sitten taas ministeri Ikonen kysyi, millä me tehostetaan: [Puhemies: Aika!] on jo kotihoidosta mitattu matkoja, hankittu lukkoja ja ratkottu parkkeeraamista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-02-25T16:29:46,2025-02-25T16:31:06,Hyväksytty,1.1 2025_12_133,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Laiho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_134,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Viime kaudella satoja ympärivuorokautisen hoivan paikkoja suljettiin johtuen siitä, että tuli tämä hoitajamitoitus ja samaan aikaan henkilöstöpula. [Johanna Ojala-Niemelä: 2 200 on jonossa, mitä teette sille?] Se johti myöskin siihen, että meidän kotihoidon määrä on vähentynyt, vaikka väestö ikääntyy ja oikeasti kotihoitoa pitäisi alueilla lisätä. [Anne Kalmari: Olisiko vastuu teillä?] Tämä juontaa juurensa sinne edellisen hallituksen toimenpiteisiin, ja sen takia Orpon hallitus on korjannut näitä edellisen kauden virheitä. Mehän kaikki täällä halutaan hyvää ikäihmisille ja turvata heidän hoitonsa ja hoivansa, ja sen takia täytyy ihmetellä, miksi SDP vastustaa yli 65-vuotiaiden valinnanvapausmallia, joka olisi yksi lisämahdollisuus heille saada hoitoa. Se ei poista omalääkärimallia millään tavalla, mutta me ei vain tässä hetkessä saada omaa lääkäriä kaikille, ja tätä Kela-korvausmallia voidaan kehittää jatkossa esimerkiksi ammatinharjoittajien tueksi sinne hyvinvointialueille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2025-02-25T16:31:06,2025-02-25T16:32:18,Hyväksytty,1.1 2025_12_135,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_136,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Äsken ministeri perusteli sitä, miten 0,6:n hoitajamitoitus voisi riittää nykyaikana, ja nyt perusteet ontuvat, koska se maailma, ministeri, mihin te viittasitte aikoinanne työssä olleena, tai esimerkiksi se maailma, johon aikoinaan ministeri Kiuru nojasi 2021, on mennyttä. Meidän nykypäivän vanhukset eivät ole enää ympärivuorokautisessa hoivassa sellaisessa kunnossa, johon me olemme joskus aikanaan viitanneet. Tämän päivän ikäihmisten hoivassa ympärivuorokautisesti elävät sellaiset vanhukset, joiden keskimääräinen siellä olo saattaa painua vain vuoteen. Hei herätään täällä edustajalaitoksessa, kun me puhumme näistä asioista. Siellä on niin vakavasti huonokuntoisia ihmisiä, että heidän elinodotteensa saattaa olla noin vuosi. Tämä on näin vakavaa. 2022 me odotimme, että he eläisivät keskimäärin noin kaksi vuotta vielä siellä. Me puhumme ihmisen aivan viimesijaisista päivistä, ja tämä keskustelu osoittaa, että niillä ei ole näköjään mitään merkitystä. [Puhemies koputtaa] Ministeri totesi, että 45 miljoonaa on leikattu ympärivuorokautisen hoivan mitoituksesta, mutta melkein 120 miljoonaa leikataan, koska siinä on se 0,7:n häntä. [Puhemies: Aika!] Toivoisin, että täällä pidetään tosiasioista kiinni.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-02-25T16:32:18,2025-02-25T16:33:41,Hyväksytty,1.1 2025_12_137,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_138,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minulle tekee pahaa, että ylimielinen hallitus ikään kuin Tuntemattomassa sotilaassa laittaa rätingit pöytään ja sanoo, että ei voi olla nälkä. Kaikille niille katsojille, jotka seuraavat tätä lähetystä ja eivät saa omaistaan hoitoon, vaikka he olisivat todella huonossa kunnossa siellä kotona ja jopa vessaan pääsy voi olla estynyt, pyydän, että otatte yhteyttä tuonne aitioon. Siellä ollaan niin kovakorvaisia, että ei tämä meidän viestimme täältä mene, mutta ehkäpä se sitten menee. Pyydän kaikkia hoitajia, jotka eivät enää jaksa työssään, kun on jouduttu irtisanomaan näitten leikkausten takia, ottamaan hallitukseen yhteyttä. Pyydän niitä ihmisiä, jotka palveluasunnossa kokevat, että nyt mennään liian lujaa ja voi olla, että koko paikka suljetaan ja joutuu siihen mummoralliin, ottamaan yhteyttä, niin että tälle hallitukselle tulisi ymmärrys, missä mennään. [Puhemies koputtaa] Täytyy olla niin, että sivistysyhteiskunnassa pidetään huolta heikommista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-02-25T16:33:42,2025-02-25T16:34:59,Hyväksytty,1.1 2025_12_139,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Sillanpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_140,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun täällä nyt muukin oppositio yhtyy keskustaan ryhmärahojen puolustamisessa, niin täytyy kyllä kysyä teiltä, että tämäkö todella on koko teidän opposition arvovalinta näissä asioissa. [Petri Honkonen: Kertokaa, milloin tulee hallituksen esitys!] Puhutaan miljoonista, kyllä, mutta näillä miljoonilla saa useita tuhansia hoitajakäyntejä vanhuksille kotiin, näillä miljoonilla saa myös satoja jos ei jopa tuhansia lääkärikäyntejä. Näillä rahoilla saa ympärivuorokautisia asumispalvelupaikkoja kymmenille, sadoille vanhuksille. Kehtaatteko te täällä todellakin [Välihuutoja keskustan ryhmästä] puolustaa näitä ryhmärahoja, ja jos nämä kerran ovat niin vähäiset rahat, niin miksi te ette ole valmis niistä luopumaan? Sitäkin voi kysyä. Haluatteko te ennemmin kestitä itseänne siellä alueilla kuin käyttää nämä potilaiden hoitoon? [Keskustan ryhmästä: Oispa PS hallituksessa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-02-25T16:35:00,2025-02-25T16:36:05,Hyväksytty,1.1 2025_12_141,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Siponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_142,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihmettelen kokoomuksen puheita näistä Kela-korvauksista. 80 miljoonaako oli se lisäraha, mitä laitettiin sinne yksityisille terveysjäteille — se meni sinne palvelumaksuihin, meni sinne katteisiin, ja ajatelkaapa, mitä tällä rahalla oli saatu aikaiseksi täällä ikäihmisten hoivassa. Kävin tuolla Kuopion—Varkauden seudulla viikonloppuna, ja kyllä siellä tuli se viesti, että aivan kaikesta siellä säästetään niin hoivakodeissa kuin myöskin siellä kotihoidon puolella, päivätoiminnasta, ruoasta, jopa hygieniatarvikkeista — ja, arvoisa rouva puhemies, mikä kaikista pahinta, säästetään siitä ajasta siellä vanhuksen luona. Kysynkin hallitukselta, että kun satoja miljoonia on nyt jo säästetty hoitajien määrästä, hoitoonpääsystä, niin eikö tämä jo nyt riittäisi? Mutta ollaan kuultu, että ilmeisesti uusia leikkauksia on vielä tulossa. Kyllä Suomen kansalla, ikäihmisillä, on oikeus tietää, mitä leikkauksia on vielä tulossa ikäihmisten hoivaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-02-25T16:36:05,2025-02-25T16:37:12,Hyväksytty,1.1 2025_12_143,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_144,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Eikö se ole nyt kuitenkin niin, että pitäisi olla kunnia-asia, että vanhuksista pidetään hyvää huolta, ja on täysin väärä arvovalinta leikata vanhusten hoivasta. Tämä hoitajamitoituksen romuttaminen uuvuttaa henkilöstöä, se lisää ikäihmisten turvattomuutta. Tämä on tosiasia, ei tämä ole pelottelua. Tarvitaan lisäresursseja kotihoitoon, tarvitaan lisäresursseja hoitopaikkoihin. Tämä on se tie, millä pitäisi olla, ja nyt teemme päinvastoin. Haluan myös omalta osaltani nostaa tämän digitaalisuuden esiin, sillä ei voi olla niin, että päivätoimintaa lopetetaan ja ikäihmiselle annetaan tabletti käteen ja sanotaan, että siinä digimaailmassa on sinulle ystävä. On liikaa yksinäisyyttä. Tarvitaan yhteisöllisyyttä, tarvitaan toista ihmistä. Mutta, puhemies, tähän loppuun haluan sanoa, että minäkin haluan nyt, ennen vaaleja, arvoisa hallitus, arvoisa ministeri, kuulla teiltä, kun te olette puhuneet, että tulee sata miljoonaa lisää leikkauksia: se kohdistuisi varmasti vanhustenhoivaan myös, niin äänestäjillä on oikeus tietää, minkälaisia lisäleikkauksia hallitus suunnittelee. [Anne Kalmari: Tuleeko vai ei? Lupaatteko, ettei tule?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-02-25T16:37:12,2025-02-25T16:38:27,Hyväksytty,1.1 2025_12_145,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Kaunistola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_146,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! On ihan selvää, että myös ikääntyessään ihmiset voivat elää aktiivista ja arvokasta elämää. Ministeri Ikonen tuolla alkupuheessaan puhui aiemmin osuvasti kuntien roolista toimintakyvyn ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Tärkeää onkin, että palvelut ja toiminta toteutetaan niin, että ihmisillä on itsemääräämisoikeus ja todellista vaikuttamisen mahdollisuutta omiin palveluihinsa. Ihmisten palveluiden tarve muodostaakin jatkumon, ja meillä on oltava eri palveluita erilaisten ihmisten tarpeisiin. Kotihoidon yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen hoivan ja mahdollisten muiden palvelumuotojen tulee muodostaakin kokonaisuuksia, joiden sisällä ihmisten on turvallista ja mielekästä valita omien tarpeidensa mukaan. Olisin kysynyt ministeri Juusolta vielä: millaisia konkreettisia toimia hallitus pyrkii edistämään siinä, että ihmisten itsemääräämisoikeus ja toisaalta valinnanvapaus palveluiden tuottamisessa toteutuvat ja jopa paranevat?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-02-25T16:38:27,2025-02-25T16:39:42,Hyväksytty,1.1 2025_12_147,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_148,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Mika,Lintilä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuossa ministeri vastauksessaan otti esille tärkeän asian, omaisten roolin, ja myös kokoomuksen ryhmäpuheessa tuli tämä tuki kotiin. Valitettavasti sitten riihessä kuitenkin teitte päinvastaisen ratkaisun, eli leikkasitte kotitalousvähennystä, poistitte korotuksen hoitopuolelta, mikä oli äärettömän väärä ratkaisu, asiantuntijat kritisoivat sitä. No, toisaalta tiputitte oluen verotusta 25 miljoonalla. Mutta sitten mielestäni keskeiseen kysymykseen eli hyvinvointialueitten alijäämien kattamiseen. Mielestäni siitä on tullut arvovaltakysymys. [Petri Honkonen: Kyllä!] Sen jälkeen, kun arviointineuvosto teki suosituksen, että sitä aikaa jatkettaisiin, ja kun ottaa huomioon, että sillä ei ole kansantaloudellista vaikutusta, vedottiin, että se on väärä signaali, jos annetaan lisäaikaa. Se ei ole missään nimessä väärä signaali, vaan se on puhtaasti signaali siitä johtopäätöksestä, joka vallitsevasta tilanteesta on tehty. [Puhemies koputtaa] Ja nyt tämä tilanne vaatisi sitä kahden vuoden jatkoa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2025-02-25T16:39:43,2025-02-25T16:41:00,Hyväksytty,1.1 2025_12_149,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_150,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tulen todellakin Etelä-Savon hyvinvointialueelta, Suomen ikääntyneimmästä maakunnasta, jossa on lähdetty hyvin eloisamaisen ketterästi kehittämään niin digipalveluita, liikkuvia palveluita kuin ikäihmisten palveluja. Juvan Pappilarannan palvelukoti on esimerkki uudesta tavasta järjestää ikäihmisen arvokas hoito, jossa erilaiset hoivamuodot ovat lähellä toisiaan, mikä luo jatkuvuutta, muodot tukevat toisiaan ja asiakas saa elämäntilanteeseensa sopivaa palvelua. Eloisan ympärivuorokautista hoivapaikkaa joutuu jonottamaan keskimäärin 30 vuorokautta, mikä on toiseksi vähiten Suomen hyvinvointialueista. Tässä helmikuussa jonossa oli vain kuusi asiakasta. Myös omalääkärimalli toimii kaikilla ikäihmisten palveluiden piirissä olevilla. Kaikki lääkärivirat on täytetty, ja siihen on vaikuttanut Eloisan hyvä johtaminen ja maine. Etelä-Savon hyvinvointialueella arvokas ikääntyminen ja hoiva on erittäin hyvällä tasolla, johon suuntaan myös muilla alueilla tulee mennä. Tämä välikysymys on jälleen epätoivoinen keskustan ja opposition yritys kaataa hallitus ja pelotella kansalaisia sekä luoda tietoista eripuraa, mikä on mielestäni vastuutonta [Puhemies koputtaa] tässä maailmantilanteessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-02-25T16:41:00,2025-02-25T16:42:18,Hyväksytty,1.1 2025_12_151,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_152,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on kysymys pitkälti resursseista, niin henkilöstö- kuin taloudellisista resursseista, ja erityisesti hoitopaikkojen puutteesta. Minusta pari lukua osoittaa sen aika hyvin: Vuoden sisään on yli 75-vuotiaitten erikoissairaanhoidon kustannukset kasvaneet 20 prosenttia — se kertoo siitä, että hoivapaikkoja ei ole. Ja kun katsotaan kymmenen vuotta eteenpäin, niin ennuste on, että meillä noin 70 prosenttia kasvaa 85-vuotiaitten määrä. Itse katson läheisenä ja omaisena kahden vanhuksen selviytymistä kotona. Ollaan noin vuosi yritetty saada heidät hoivapalvelu- tai palvelukotiin. On rollaattori, turvapuhelin, siivous, ruokapalvelu, kotiapu mukana, ja ensihoito käy viikoittain nostamassa heitä sitten pystyyn, kun he kaatuilevat. Ihan kohtalon ivaa: Tänään kun luin näitä papereita huoneessa, niin tuli ilmoitus erikoissairaanhoidosta — anoppini on siellä, oli kaatunut, lyönyt päänsä. Hänen osaltaan [Puhemies koputtaa] ei tarvitse nyt enää siitä hoivapalvelupaikasta huolehtia: hänet varmaan siirretään [Puhemies: Aika!] terveyskeskuksen vuodeosastolle sitten jatkoon. Tämä kertoo vaan siitä tilanteesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-02-25T16:42:18,2025-02-25T16:43:37,Hyväksytty,1.1 2025_12_153,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_154,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Jokaisella ikääntyneellä on oikeus hyvään hoivaan ja arvokkaaseen vanhuuteen. Se tarkoittaa yksilöllisesti räätälöityjä palveluita, joissa teknologia ja uudet toimintamallit tukevat henkilöstön työtä ja mahdollistavat paremmat palvelut. Hoivatyön arjessa tämä tarkoittaa sitä, että mitä vähemmän aikaa kuluu hallintoon, sitä enemmän jää aikaa ihmisten kohtaamiseen ja hyvään hoitoon. Eduskunnan ja tämän hallituksen tehtävänä on tukea hyvinvointialueita ja niiden päättäjiä kehittämään palveluja kestävästi. Kevään aluevaaleissa valittavilla valtuutetuilla on merkittävä rooli siinä, miten palvelut muotoutuvat tulevaisuudessa. Hallitus on sitoutunut tekemään työtä sen eteen, että hyvinvointialueilla on hyvät edellytykset tehdä päätöksiä, joilla varmistetaan laadukkaat ja kestävät palvelut kaikille ja erityisesti ikääntyville ihmisille, kunniakansalaisille. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-25T16:43:37,2025-02-25T16:44:55,Hyväksytty,1.1 2025_12_155,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_156,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin tässä asiassa pitäisi nyt löytää eduskunnassa yhteinen sävel siitä, miten tämä iso ongelma hoidetaan kuntoon. Nyt on kysymys siitä, että se sukupolvi, joka on tämän maan rakentanut, on nyt kovan, vahvan hoivan tarpeessa. Meidän kaikki hyvinvointi on sieltä kautta tullut tähän maahan, ja meidän kunnia-asia on pitää tämä homma asiana numero yksi. Meillä kun katsoo valtion talousarviota — toissa iltana sitä silmäilin vähän syvällisemmin, että mitä sieltä, millaisia rahoja tästä maasta, menee varsinkin pois — ja jos katsoo rehellisellä silmällä sitä kirjaa, niin kyllähän siellä valtavia rahasummia esimerkiksi tämän ilmastohumpan takia menee maasta pois, ja näköjään vauhti kiihtyy, kun ruvetaan näitä hommia lisää tekemään, että joudutaan maksamaan erilaisia päästöoikeuksia milloin minnekin, miljardeja. Ja Puolustusvoimien menot, nehän pitää hoitaa, totta kai ne pitää hoitaa. Mutta nyt on tässä talossa löydyttävä yhteisymmärrys siitä, että nämä hoivapaikat saamme kuntoon. Ei ihmisiä voida siirtää paikasta toiseen kuin esineitä. He tarvitsevat hoivaa, huolenpitoa, ja on hyvä meidän kaikkien muistaa, että mekin vanhenemme, että olemme sitä kohtaa kohti menossa, [Puhemies koputtaa] ja toivomme, että löytyy ymmärrys siitä, mistä on kysymys.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-02-25T16:44:55,2025-02-25T16:46:11,Hyväksytty,1.1 2025_12_157,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Simula., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_158,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun keskellä syytellään kaikkia muita keskittämisestä, niin kovin on lyhyt muisti. Vai yritättekö näin vaalien alla jotain silmänkääntötemppua? Vuonna 2021 keskusta lupasi terveysasemien säilyvän. Miten meni? Te olette nimenomaan lakkauttaneet terveyskeskuksia ja muita palveluita lukuisissa paikoissa: Lumijoella, Siikajoen kylällä, hyvinvointipisteet Yli-Iissä ja Kuivaniemellä, Vaalasta vuodeosasto, Raahesta yöpäivystys. [Minna Reijonen: Oho!] Aluevaaleissa 21 te sanoitte, että ne ovat linjavaali lähipalveluiden ja keskittämisen välillä. Keskusta synnytti soten, keskustan lakkautti itse näitä palveluita, terveyskeskuksia. Ei tarvitse olla mikään fakiiri siinä, mitä tämä teidän ”pelastetaan palvelut” tarkoittaa. Lähtee varmaan viimeisetkin palvelut sieltä maaseudulta. Arvoisa puhemies! Kyllähän keskustan iskulauseen pitäisi olla ”Keskusta, ne kahdet kasvot”.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2025-02-25T16:46:11,2025-02-25T16:47:21,Hyväksytty,1.1 2025_12_159,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_160,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu arvokkaasta, mutta irvokas-sana poikkeaa vain yhdellä kirjaimella — että ollaanko arvokkaita vai irvokkaita. Me ei nyt kuitenkaan onneksi bensiinin hinnalla mennä noihin aluevaaleihin, mutta tämä asian vierestä puhuminenhan onkin perussuomalaisten tämmöinen supervoima. Helsingin Sanomien haastatteleman asiantuntijan mukaan sote-kriisiä ei ole vielä, mutta viimeinen hetki alkaa olla käsillä. Asiantuntijan mukaan edellisen hallituksen tekemä sote-uudistus ei ollut epäonnistunut, se vaan toi esille sen tosiasian, että sote-rahoitus yhdistettynä julkisen talouden kriisiin sekä siihen, mitä lait vaativat, ei ole tasapainossa. Kokoomuslainen pääministeri lupasi vaalikauden alussa soteen korjaussarjan, ja siellä korjaussarjassa on ollut sakset ja käyttöohjekirja siitä, kuinka sote-työntekijöitä voidaan julkiselta puolelta irtisanoa. Vanhan jutun hölmöläisten peitonjatkamisesta kaikki tuntevat. Nytkin on peittoa leikattu toisesta päästä mutta siirretty se pala sitten lääkärifirmoille. Julkisella puolella paleltaa sekä päästä että varpaista. Hölmökin osaa leikata ja pahentaa asioita, mutta löytyisikö hallituksesta joku, joka osaisi kehittää? Kello käy, mutta ratkaisuja ei näy.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-02-25T16:47:21,2025-02-25T16:48:36,Hyväksytty,1.1 2025_12_161,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_162,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Moni pohtii tällä hetkellä sitä, onko Suomessa enää varaa vanheta arvokkaasti. Vanhuspalveluiden resurssit on ajettu minimiin, kotihoito on riittämätöntä, omaishoitajat jätetään taistelemaan yksin ja lisää säästöjä on luvassa — tosin näihin hallitus palaa vasta vaalien jälkeen. Jokaisen suomalaisen tulisi voida luottaa siihen, että hän saa tarvitsemansa hoivan ja avun, kun ikääntyy. Nyt luottamus on romuttunut. Ministeri Juuso, kyllä teillä on melkoinen homma hallituksen kanssa palauttaa kansalaisten luottamus siihen, että he saavat tarvitsemansa hoivan ja hoidon oikeaan aikaan, oikeassa paikassa, ilman pitkiä jonoja. Hallitus, miten te aiotte estää sen, ettei ikääntyminen tarkoita epävarmuutta ja pelkoa — sitä, saako hoitoa lainkaan, vai makaako sitten ikääntyneenä siellä pissan ja ulosteen keskellä, kun kukaan ei käy ja digikään ei siinä kohtaa auta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-02-25T16:48:36,2025-02-25T16:49:41,Hyväksytty,1.1 2025_12_163,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Edustaja Räsänen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_164,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät ministerit Juuso ja Ikonen, te siirrätte mielellänne, varsinkin tässä salissa, keskustelussa vastuuta hyvinvointialueille. Sanotte, että parhaat ratkaisut tehdään siellä hyvinvointialueilla. Nyt täytyy kyllä sanoa, että valitettavasti vain niissä asioissa, mitkä teille sopivat. Tulen itse sieltä Savo-Karjalasta, alueelta, mistä lopetitte yöpäivystykset sekä Varkaudesta että Iisalmesta, ja voin kertoa, että siellä niin hyvinvointialueitten henkilökunta — sairaanhoitajat, lähihoitajat, lääkärit — kuin hyvinvointialueen päättäjät, kunnat ja laajat kansanliikkeet olivat sitä mieltä, että meidän alueellamme tarvitaan yöpäivystykset Varkaudessa ja Iisalmessa. Miksi ette silloin kuunnelleet hyvinvointialuetta? Se on valitettava asia. Luulen, että vasta tulevaisuudessa nähdään, mitä tämä hallituksen kovakorvainen päätös merkitsi. Ja toinen asia: Olemme sanoneet koko ajan, että antakaa edes muutama vuosi lisäaikaa, niin meidän ei tarvitse tehdä mitään ratkaisuja, mitkä näkyvät myös negatiivisesti tulevaisuudessa. Miksi ette anna lisää aikaa, miksi ette kuuntele?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-02-25T16:49:41,2025-02-25T16:50:55,Hyväksytty,1.1 2025_12_165,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_166,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun kuunteli edustaja Räsästä, ja kun on kuunnellut opposition muita puheenvuoroja, niin tulee mieleen, että oli se Marinin hallitus, se ”rahaa on” -hallitus, mutta kun tämä hallitus on rehellisesti ”rahaa ei ole” -hallitus, niin monet, monet niistä toiveista, mitä täällä esitetään, ovat sillä tavoin mahdottomia, kun sitä rahaa ei ole. No, sitten täällä sanotaan — ja kepu on nyt yhtynyt tähän vasemmiston Kela-populismiin, Kela-korvauspopulismiin — että kun teillä on rahaa antaa esimerkiksi neljässä vuodessa 300 miljoonaa euroa näihin Kela-korvauksiin. Ja siis samaan aikaan neljässä vuodessa annetaan 100 miljardia hyvinvointialueille, mikä on ihan oikein, koska siellähän ne sosiaali- ja terveyspalvelut pääasiassa järjestetään. Mutta sitä ihmettelen, että keskusta on lähtenyt vastustamaan tätä Kela-korvauskokeilua. Jos käy ilmi, edustaja Räsänen — tuossa päässä Räsänen, Joona — että se on huono kokeilu, [Puhemies koputtaa] niin ei jatketa. Jos käy ilmi, että hyvä, niin korjataan mahdolliset virheet ja jatketaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-02-25T16:50:55,2025-02-25T16:52:16,Hyväksytty,1.1 2025_12_167,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_168,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yritin päästä mukaan tähän Kela-korvauskeskusteluun. Jos ministeri oli tarkkana, niin hän huomasi, että en ottanut sitä kovin voimakkaasti omissa puheenvuoroissani tänään esille. Suhtaudun siihen aika maltillisesti ja tyynesti, koska sehän on vasta luonnosvaiheessa. Minulla on lausunnolla oleva luonnos tässä, ja sanoisin, että minun suhtautumistani siihen määrittää sana ”skeptinen”. Tällä hetkellä Suomessa on yksityislääkärikäyntejä yli 65-vuotiailla 800 000, niistä yleislääkärikäyntejä on 200 000. Julkisella puolella yleislääkärikäyntejä on kaksi ja puoli miljoonaa. Eli meillä on varsinainen järjestelmä ja sitten meillä on järjestelmä, jota on tähän asti kutsuttu täydentäväksi. Mutta nyt halutaan tehdä 80 miljoonan euron lisäpanostus, se on se vuoden 26 summa. Puolet siitä sieltä Kelalta, eli meidän kaikkien maksamina sairausvakuutusmaksuina, ja puolet sitten siitä, kun myydään valtion omaisuutta, ja tämä on valtava suunnanmuutos. Eivät ne lääkärit tule sinne mistään muualta kuin nykyiseltä julkiselta sektorilta. [Puhemies koputtaa] Eli tähän haluaisin kiinnittää huomiota. [Puhemies: Aika!] Tämä on aika raakile malli vielä, mutta katsotaan mitä tästä nyt sitten lausuntokierroksella sanotaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-02-25T16:52:16,2025-02-25T16:53:40,Hyväksytty,1.1 2025_12_169,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Kalli., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_170,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän me olemme nähneet, että tälläkin hallituksella rahaa on ja rahaa löytyy, mutta ei kyllä suomalaisten sote-palveluihin. Kylmä tosiasia on se, että tämä hallitus on leikannut vanhuspalveluista ja tämän leikkauksen johdosta hyvinvointialueet ovat siis irtisanoneet hoitajia, irtisanoneet sopimuksia myös yksityisten palvelutuottajien kanssa, jotka niin ikään ovat joutuneet irtisanomaan omia hoitajiaan, ja tämän kaiken johdosta Suomessa on nyt ennätyksellisen suuri määrä työttömiä hoitajia ja itse asiassa samaan aikaan myös vapaita hoivapaikkoja samaan aikaan, kun meillä on siis tarve, kasvava tarve, näille palveluille. Mutta niihin ei voida ohjata, koska ei ole sitä rahaa, [Ben Zyskowicz: Ja teillä sitä on!] koska hallituksen ruuvi on niin kireällä. No, tämä on kyllä viime kädessä arvovalinta. Keskusta ei leikkaisi sosiaali- ja terveyspalveluista eikä vanhuspalveluista. Tämä on keskustan selkeä linja ja arvovalinta. [Ben Zyskowicz: Eikä sosiaaliturvasta eikä juuri muualtakaan!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-02-25T16:53:40,2025-02-25T16:54:44,Hyväksytty,1.1 2025_12_171,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_172,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Honkonen penäsi täällä lakialoitetta siitä, että ryhmärahoista luovuttaisiin, ja voinkin todeta, että sellainen on jo toimestani tehty ja tässä salissa käsitelty. Yllättäen keskusta ei sitä kannattanut, ja se ei toki itseäni yllättänyt. Mutta jos ne ovat teille niin merkityksettömiä, niin miksi niistä teidän mielestänne ei voisi luopua? Se minua kiinnostaa. Arvoisa rouva puhemies! On surullista, että keskusta ei ilmeisesti arvosta omaa sote-uudistustaan tai omia aluevaltuutettujaan. Tämä on nimittäin ties kuinka mones välikysymys, joka on heille itselleen osoitettu. En tiedä, onko keskustalta päässyt unohtumaan, että vanhushoivasta vastuussa ovat hyvinvointialueiden aluevaltuustot. Keskustalaiset ovat ilmeisesti myös unohtaneet, että heillä on eniten aluevaltuutettuja kaikista puolueista. Keskusta on suurin puolue yhdeksällä alueella. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Hallituksella ainoastaan kolmella alueella on enemmistö, oppositiolla 18 alueella. [Ben Zyskowicz: Onko tuo totta? Ohhoh!] Teillä on siis valta. Keskustan vaaliteema on ”Pelastetaan palvelut”. Härski slogan, kun ottaa huomioon, että himoitsemanne sote-uudistus on juuri keskittänyt lähipalvelut maakuntien keskuksiin. [Jenna Simula: Kuka keskittää?] Pitäisikin kysyä, pitäisikö pelastaa palvelut keskustalta. [Aki Lindén: Valtiolta ne rahat tulee eikä hyvinvointialueelta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-02-25T16:54:44,2025-02-25T16:55:59,Hyväksytty,1.1 2025_12_173,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Riipi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_174,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt kun sitä rahaa ei meillä yhteiskunnassa ole, niin tämä asiantuntijoidenkin esittämä alijäämien kattamisvelvollisuuden pidentäminen hyvinvointialueille olisi oikea keino nyt tähän vaikeaan tilanteeseen. [Välihuutoja] Te olette kuitenkin kieltäytyneet siitä ja perustelleet sitä sillä tavalla, että se antaa väärän signaalin sinne hyvinvointialueille. Tarkoittaako se sitä, että te ette luota hyvinvointialueiden päättäjiin? Nyt kuitenkin, kun kuuntelin ministerin puhetta, niin tuntuu, että kaikissa vaikeissa asioissa te menette vähän niitten hyvinvointialueiden päättäjien taakse. Haluaisin kysyä: onko se nyt niin, että luotatteko te vai ettekö luota, ja jos luotatte, niin miksi tämä alijäämien kattamisvelvollisuuden pidentäminen ei nyt teille käy? [Ben Zyskowicz: Te ette ainakaan luota, kun koko ajan arvostelette niiden päätöksiä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-02-25T16:55:59,2025-02-25T16:56:55,Hyväksytty,1.1 2025_12_175,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_176,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on paljon kiistelty siitä, kuinka tätä ohjataan. Hallituksella on kaksi tapaa ohjata: toinen on rahoitus, ja toinen ovat ne minimisäännöt, mitä hallitus laittaa. Hallitus on laittanut tälle vuodelle rahaa 2 200 miljoonaa, joista 1 400 miljoonaa on vuoden 2023 alijäämää ja vajaa 800 miljoonaa on sitä tarvetta, jota tulee palvelutarpeesta, palkkaratkaisusta ja muista. Se on noin kolme prosenttiyksikköä tällä hetkellä, ja se ei riitä siihen kaikkeen, mitä tässä talouskehityksessä on. Toinen ohjauskeino ovat nämä minimisäännöt, joissa esimerkiksi tämä ympärivuorokautisen hoidon pudottaminen 0,6:een tarkoittaa vähemmän hoitajia siellä ikäihmisissä — tai sitten hoitotakuun pidentäminen 14 vuorokaudesta kolmeen kuukauteen. Eli hoitoon pääsee vasta kolmessa kuukaudessa, ja tässä kuvitellaan, että ihmiset paranevat jonoissa. [Puhemies koputtaa] Se ei ole niin. Eli kahdella tavalla. Hallitus tekee politiikkaa, joka heikentää [Puhemies: Aika!] kykyä hyvinvointialueilla hoitaa palveluita.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-02-25T16:56:55,2025-02-25T16:58:16,Hyväksytty,1.1 2025_12_177,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_178,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Rintamäen listaukseen tämän hallituksen satsaamisista iäkkäiden hyvinvointiin: Terveyden edistämisen määrärahan, 27 miljoonan, lisäksi myös vuosien 2025—2027 Ikävoimaa- avustusohjelma kohdistuu haavoittuvassa asemassa olevien ikääntyneiden psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn tukemiseen. Avustusohjelman toteutukseen myönnettiin yhteensä 6,6 miljoonaa euroa. Ohjelmalle on varattu 13 hanketta, ja se hyödyttää etsivää vanhustyötä yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden vähentämiseksi. Joukossa on ikääntyviä, joilla ei ole yhtään lähiomaista huolehtimassa tai auttamassa selviämään arjesta. Etsivä vanhustyö onkin tärkeä apu julkisen sosiaali- ja terveystyön toiminnan ohella tavoittamaan näitä henkilöitä. Hyvinvointialueet saavat 2,2 miljardia lisärahoitusta tänä vuonna lisää, ja ne voivat sen kohdentaa parhaalla mahdollisella tavalla katsomaansa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-02-25T16:58:16,2025-02-25T16:59:28,Hyväksytty,1.1 2025_12_179,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Hamari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_180,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen sosiaali‑ ja terveyspolitiikkaa ohjaavat nyt säästöt, ei ihmisarvo tai terveyspoliittisesti perustellut päätökset. Viittaan nyt siihen, että valtiovarainministeriön ohjaus maamme terveyspolitiikkaan on tiukentunut. Siinä eivät enää merkitse entiseen tapaan terveyspoliittisesti perustellut argumentit. Me SDP:ssä emme hyväksy palveluiden heikentämistä. Jos puhutte, että ette leikkaa vanhustenhoidosta tai hyvinvointialueilta, niin tässä listaa: 121 miljoonaa euroa hoitotakuusta, 45 miljoonaa euroa henkilöstömitoituksesta, 150 miljoonaa euroa asiakasmaksuista, 30 miljoonaa euroa sairaaloilta ja päivystyksiltä. Sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon 170 miljoonan säästön osalta valmistelu on laitettu jäähylle. Kysyn nyt ministereiltä: mitä tämä tuleva säästö merkitsee? Usea edustaja on tässä jo esittänyt tämän saman kysymyksen. Meillä on oikeus ja kansalla on oikeus tietää, mitä säästöjä vanhustenhoivaan on vielä odotettavissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-02-25T16:59:28,2025-02-25T17:00:40,Hyväksytty,1.1 2025_12_181,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Mehtälä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_182,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmiselämä on arvokas kohdusta hautaan saakka, ja meidän tehtävämme on varmistaa, että näin on jokaisen kohdalla. Toivon, että täällä keskusteltaisiin vanhustenhoivasta ja arvokkaasta elämästä. Sain jonkin aikaa sitten viestin eräältä ambulanssinkuljettajalta Oulusta. Hän näkee työssään päivittäin sen, että me emme arvosta vanhusten elämää sen ansaitsemalla tavalla. Aivan äskettäin he olivat joutuneet kuljettamaan lonkkamurtumasta toipuvan vanhuksen jatkohoitoon Oulusta Kärsämäelle, 125 kilometriä, ja kaikki omaiset asuivat Oulussa. Vastaavia tapauksia on vaikka kuinka paljon. Tälle pitää saada loppu. Mitä hallitus on tähän asti tehnyt, ja mitä se aikoo tehdä? Missä on se korjaussarja, soten korjaussarja, josta pääministeri Orpo on maininnut? Ja miten saadaan tämä vanhusten kuskaaminen ympäri maakuntia loppumaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-02-25T17:00:40,2025-02-25T17:01:49,Hyväksytty,1.1 2025_12_183,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Peltonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_184,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Eemeli,Peltonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi ikääntyy nyt vauhdilla. Tulen itse hyvinvointialueelta, joka on yksi Suomen nopeimmin ikääntyvistä alueista. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa Keski-Uudellamaalla prosentuaalisesti eniten koko maassa ensi vuosikymmenelle tultaessa. Digitalisaatiota tarjoillaan usein tässäkin salissa ratkaisuksi, jotta palveluita olisi tarjolla riittävästi kaikille palveluita tarvitseville. Silti palveluiden liian nopea digitalisoituminen aiheuttaa yhä suurempia hankaluuksia monelle ikääntyneelle Suomessa. Tilastokeskuksen mukaan yli 75-vuotiaista jopa 35 prosenttia ei ole koskaan käyttänyt internetiä. Se on todella suuri joukko aivan tavallisia ikäihmisiä eri puolilla Suomea. Kysyisinkin vastuuministeriltä: miten aiotte huolehtia siitä, että myös sähköisiin palveluihin tottumattomat ikäihmiset Suomessa pysyvät tässä yhä voimistuvassa digitalisaatiokehityksessä mukana?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Eemeli Peltonen,1496,2025-02-25T17:01:49,2025-02-25T17:03:01,Hyväksytty,1.1 2025_12_185,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Päivärinta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_186,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kun täällä salin vasemmalla laidalla niin usein toistetaan sanaa ”tavallinen ihminen”, niin toivon todella, että tavalliset ikäihmiset ovat tänään kuunnelleet ja katsoneet tätä keskustelua. Sieltä on tullut hyvin selväksi ilmi se, niin keskusta kuin SDP ja suuri osa vasemmistoliittoa, että te vastustatte tätä loistavaa hallituksen työstämää kokeilua, että kaikki 65-vuotiaat ja ylikin pääsisivät yksityiselle yleislääkärille 28 euron hinnalla. Minä voin kertoa teille, että suurin osa suomalaisista ei vastusta tätä. Minä olen saanut tuhansia viestejä, jos katsoo kaikki some-tilit, että milloin tämä alkaa, milloin tämä alkaa, onko todella näin, että tällä hinnalla pääsee. Se on hyvä kansalaisten tietää, että te tätä vastustatte. Kun te vetoatte Lääkäriliittoon ja sanotte, että Lääkäriliitto vastustaa, niin päättäkää nyt sitten, kumpi argumentti on oikea, kun Lääkäriliitto sanoo, että lääkärit valuvat sitten yksityiselle, ja samassa tiedotteessa he sanovat, että tämä kokeilu ei varmaan toteudu, koska lääkärit eivät lähde yksityiselle näin halvalla hinnalla. Päättäkää nyt sitten. [Laura Meriluodon välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-02-25T17:03:01,2025-02-25T17:04:11,Hyväksytty,1.1 2025_12_187,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_188,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jos me toisia syyttelemällä saisimme täällä meidän sosiaali‑ ja terveyspalvelut kuntoon, niin varmasti rammatkin kävelisivät ja sokeat näkisivät tällä hetkellä. [Naurua] Minusta on tärkeää ja iso askel on otettu, että sieltä ministeriaitiosta ei ole muuten jo enää pitkään aikaan lähdetty arvostelemaan tätä sote-uudistusta. Itse asiassa hallitushan ilmoitti Euroopan unionille, kun piti hakea tasapainottamiseen talouteen vähän lisää aikaa, että tämä sosiaali‑ ja terveysuudistus on se tärkein, jolla tämä laitetaan kuntoon. Minusta tämä on hyvä tunnustaa, ja on myös tärkeää se, että tiedetään, mikä se tilannekuva siellä kentällä on. Minusta tämä keskustelu vähän osoittaa, että ehkä ei ole oikea tilannekuva, jos täällä käytetään puheenvuoroja, että nyt hyvinvointialueet ovat saaneet 2,2 miljardia euroa tänä vuonna lisää rahaa, josta ne siellä yhdessä miettivät, mihinhän tämänkin nyt käyttäisi, mutta eihän se näin ole. Tämä rahahan on kustannusten nousua. Kun palkat nousevat, kustannukset nousevat, ja iso osa siitä, kuten ministeri erittäin hyvin tietää, [Puhemies koputtaa] on vuoden 23 jälkikäteistä tarkistusta kustannuksista, ei siis mitään rahaa lisää. [Aki Lindén: Juuri näin!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-02-25T17:04:11,2025-02-25T17:05:28,Hyväksytty,1.1 2025_12_189,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Aika. — Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_190,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä välikysymyskeskustelussa on ollut erityisen ihmeellinen piirre se, että hallituspuolueissa ei ollenkaan tunnuta tietävän, mitä on tullut tehtyä. Johtuuko se siitä, että muu porukka ei ollut saunassa sopimassa näistä leikkauksista, vai mistä se johtuu? Täällähän tosiasiassa vain yksi kansanedustaja totesi, että kyllä tässä leikataan vanhustenhuollosta. Minä yritin äsken sanoa, että ministeri ei edes kertonut kaikkia vanhustenhuoltoon kohdistuvia leikkauksia, joita on pelkästään mitoituksen osalta tuo 120 miljoonaa. Mutta tänne on tulossa lisää leikkauksia — 30 miljoonaa teknologian lisäämisestä, ja siten näistä vanhusten palveluista pois. Kukaan edes siellä työryhmässä ei usko, että tämmöistä voi tehdä. Sen lisäksi me kysymme täällä näistä sosiaalihuollon leikkauksista: miten me uskalletaan edes ajatella, että miksi täältä vielä voitaisiin leikata mitään lisää? Ja siihen päälle erikoissairaanhoidon leikkaukset, jotka saattavat kohdistua näihin samoihin ihmisiin. Eikä mitään vastauksia tule. Nyt kysyn teiltä, ministeri, suoraan: aiotteko te puuttua siihen, että kenttä aikoo mennä 0,6:n henkilöstömitoituksella? [Puhemies koputtaa] Aiotteko te todella sanoa, että tämä ei ole mahdollista, [Puhemies koputtaa] koska se ei ole mahdollista? [Puhemies: Aika!] Teidän tehtävänne on saada valvojat myöskin valvomaan, että tämä ei toteudu näin. [Puhemies: Aika!] Aiotteko kantaa vastuunne?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-02-25T17:05:28,2025-02-25T17:06:53,Hyväksytty,1.1 2025_12_191,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_192,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän aika pahalle tuntuu, ja varmastikin tuntuu pahalle myös omaishoitajista, kun äsken täällä salissa naurettiin, kun otin esille nämä demokratiarahat. Kyllä kuulkaa jokainen euro on tarpeen. Ja onhan tämä ihan hirvittävää. Esimerkiksi meidän alueella tosiaan 100 000 euroa voi joku puolue saada pelkästään demokratiarahoja, elikkä piilopuoluetukea, ja sehän tekee sitten valtuustokaudessa jo vaikka kuinka monta sataatuhatta, [Markku Siponen ja Petri Honkonen pyytävät vastauspuheenvuoroa] ja koko Suomen osalta miljoonia, niin ei tämä ole naurun asia. [Laura Meriluodon välihuuto — Krista Kiuru: No miksi te leikkaatte sitten vanhustenhoidosta?] Ja sitten ihmetellään, että mitä tähän voitaisiin tehdä. Meidän jokaisella hyvinvointialueella voidaan päättää, mihinkä ne rahat laitetaan. Jokaisella hyvinvointialueella voidaan itse päättää, ja suurinta osaa näistä alueista johtaa keskusta. Keskusta johtaa näitä. Voiko joku keskustalainen sanoa, ovatko he valmiita luopumaan kokonaan ryhmärahastaan? — Kiitos. [Aki Lindén: Puhuu kaupunginhallituksen jäsen!] — Kyllä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-02-25T17:06:54,2025-02-25T17:07:49,Hyväksytty,1.1 2025_12_193,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Honkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_194,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täytyy kyllä ihmetellä tätä — varsinkin nyt perussuomalaisten piiristä tullutta — keskustelua. Tässä edustaja Lehtinen ja myöskin ministeri Juuso alussa kävivät syyttämään hyvinvointialueita näistä tietyistä ratkaisuista, joita he ovat joutuneet tekemään tilanteessa, jossa ei ole muuta vaihtoehtoa, kun hallitus ei anna tähän talouteen yhtään väljyyttä. Nostan yhden esimerkin — toivoisin, että perussuomalaiset kollegat nyt kommentoisivat tätä. Hyvinvointiala HALIn mukaan on jopa tuhansia hoivakotipaikkoja tyhjänä tällä hetkellä. Te, edustaja Laiho, sanoitte, että tämä on edellisen hallituksen vika, että nyt on tuhansia hoivapaikkoja tyhjänä ja yli kaksituhatta ikäihmistä, haurasta ikäihmistä, odottaa tällaiseen hoivapaikkaan pääsyä ja myös heidän omaisensa sydän syrjällään sitä odottavat. Tähän esimerkiksi ei ole kuultu mitään vastauksia, millä tähän nyt etsitään niitä ratkaisuja. Sen sijaan syytellään hyvinvointialueita tästä tilanteesta, kun se asian pihvi on nyt nimenomaan se, että pitäisi antaa alijäämän kattamisvelvollisuuden osalta lisäaikaa, [Puhemies koputtaa] jotta hyvinvointialueet voisivat antaa näitä paikkoja niille suomalaisille ikäihmisille, jotka niitä kipeästi tarvitsevat. [Puhemies: Aika!] Ja mitä tulee näihin keskittämispäätöksiin, niin juuri äskenkin eräs perussuomalainen hyvinvointialuepäättäjä on loikannut keskustaan. Että varmaan sieltä se vastaus löytyy.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-02-25T17:07:49,2025-02-25T17:09:19,Hyväksytty,1.1 2025_12_195,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Nikkanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_196,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käymme tänään tosiaan todella tärkeää keskustelua maatamme rakentaneen sukupolven tilanteesta ja hoivasta. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että hoivapalveluiden osalta hallituksen toimet ja toimettomuus ovat räikeässä ristiriidassa sen puheiden kanssa. Esimerkiksi viime vuoden lopulla nuijittu yöpäivystysten lakkautuspäätös olemattomien säästöjen nimissä osui erityisesti enemmän ja useammin apua tarvitsevaan vanhusväestöön koko maassa. Erityistä huolta tämä päätös aiheutti kotikaupungissani Salossa ja sen alueella, joka jo ennen onnetonta päivystyspäätöstä on joutunut kokemaan hallituksen leikkausten vaikutuksia, muun muassa terveysasemien lakkauttamisten osalta. Nekin päätökset vaikuttavat juuri vanhusväestöön. Nyt olemmekin sitten kuulleet näistä uusista leikkauksista, joista tiedottamisen hallitus on siirtänyt sopivasti vaalien yli. Mielestäni niin salolaiset kuin muutkin maamme kansalaiset ja erityisesti vanhusväestö ansaitsevat kuulla, mistä te seuraavaksi leikkaatte.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-02-25T17:09:19,2025-02-25T17:10:35,Hyväksytty,1.1 2025_12_197,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_198,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan seuraavan kymmenen vuoden aikana meidän yli 80-vuotias väestö puolitoistakertaistuu, ja meillä olisi aika kiire yhdessä löytää niitä ratkaisuja, millä me tähän hoivatarpeeseen vastataan — yhdessä toivottavasti, mutta siltä tämä salikeskustelu ei ole kuulostanut. Ilman omaishoitajia Suomi olisi vielä syvemmällä tässä hoivakriisissä, ja kysyn uudestaan, koska me ei olla vielä saatu ministeriltä vastausta: onko tämä omaishoidon kokonaisuudistus etenemässä? Omaishoidon tuki on riittämätön, ja tuen myöntämisen kriteerit vaihtelevat hyvinvointialueittain. Se tekee järjestelmästä epäreilun ja epävarman. Omaishoidon tuen tulisi olla yhdenvertaisesti saatavilla koko maassa, sitä tulisi korottaa, ja omaishoitajien jaksamisesta tulisi huolehtia paremmin. Tarvittaisiin myös joustavampia työelämän ratkaisuja, jotta omaishoidon ja työn yhteensovittaminen olisi mahdollista ilman kohtuuttomia taloudellisia menetyksiä. Ja hoivataakan jakaantumista tasa-arvoisemmin pitäisi myös yhteiskunnassa tukea.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-02-25T17:10:35,2025-02-25T17:11:51,Hyväksytty,1.1 2025_12_199,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Kosonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_200,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tiedämme kaikki ruuhkautuneet päivystyspisteet, ja te, hallitus, olette ruuhkauttaneet näitä edelleen päivystysten tason alentamisilla. Me hyvin tämä siellä Savonlinnassa tiedetään. Siellä on myös todella ikääntynyt väestö, ja se varsinaisesti ei ollut kovin hyvä ratkaisu. Jos mennään tähän omalääkärimalliin: Norjassa rakennettiin noin 20 vuotta sitten tämä malli, ja sen seurauksena lääkärivaje alkoi korjaantua nopeasti. Omalääkärille ei tarvitse joka kerta alkaa selittää vaivoja alusta, koska lääkäri tuntee potilaan historian ja taustan. Tämä omalääkäri myös parantaa ihmisten luottamusta terveydenhuoltoon. Tähän 65-vuotiaiden valinnanvapausesityksen tietenkin pitää vielä tutustua, mutta josko satsattaisiin nekin kymmenet miljoonat hoitoonpääsyyn ja siihen, että lääkärit tuntisivat potilaansa ja päinvastoin, koska erityisesti ikäihmisillä on tärkeää hoidon jatkuvuus, mitä tässä valinnanvapauskokeilussa ei ole. [Puhemies koputtaa] Etelä-Savossa on kokeiltu omalääkärimallia ikääntyneille. Voisiko hallitus ajatella malliin satsaamista kaikille hyvinvointialueille?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-02-25T17:11:51,2025-02-25T17:13:10,Hyväksytty,1.1 2025_12_201,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_202,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hyvinvointialueiden rakenteellinen muutosprosessi on yhä käynnissä, ja jo nyt nähdään tuloksia palveluiden parantumisesta. Palvelurakenteen monipuolistaminen on avainasemassa, jotta voimme turvata riittävän hoivan kaikille sitä tarvitseville. Terveydenhuollon vaikuttavuutta voidaan parantaa kohdentamalla resurssit suoraan potilastyöhön ja vähentämällä hallinnollisia rakenteita. Lisäksi tarvitsemme paremmat tietojärjestelmät, jotka kattavat koko Suomen, ja tieto kulkee, se on välttämättömyys. Omalääkärimalli on tehokas ja tarpeellinen toimintatapa, johon tulee siirtyä laajassa mitassa koko maassa. Monituottajamallit tehostavat palveluiden saatavuutta. Ennaltaehkäisevä työ on myös avainasemassa terveydenhoidossa ja vanhustenhoivassa parantaen hoidon ja elämän laatua kaikenikäisille. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-25T17:13:10,2025-02-25T17:14:19,Hyväksytty,1.1 2025_12_203,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_204,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Huoli sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuudesta on aiheellinen. Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta tutki omasta aloitteestaan Pohjois-Savon vanhustenhuollon tilaa. Hän on lähettänyt asiasta lausunto- ja selvityspyynnön Pohjois-Savon hyvinvointialueelle. Sakslin haluaa selvittää, millä tavoin Pohjois-Savossa turvataan ikääntyneille lain edellyttämät palvelut sekä kotiin että asumisyksiköihin. Esimerkiksi jono ikääntyneiden ympärivuorokautiseen asumiseen on ollut Pohjois-Savossa Suomen pisin. Lisäksi hoitajien määrää vähennetään ympärivuorokautisesta asumisesta viime vuoden puolella päättyneiden yt-neuvottelujen myötä, sillä eduskunnan päätöksellä henkilöstömitoitus laski 0,65:stä 0,6:een tämän vuoden alussa. Sakslinin kysymykset koskevat myös kotiin annettavia palveluita. Hän haluaa tietää myös sen, kuinka paljon henkilöstöä on tarkoitus vähentää esimerkiksi kotihoidosta. Arvoisa ministeri Juuso: Sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstömitoituksen lasku ja rahoituksen leikkaus oli täysin järjetöntä. Mistä vielä aiotte sosiaali- ja terveyspalveluista leikata?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-02-25T17:14:20,2025-02-25T17:15:27,Hyväksytty,1.1 2025_12_205,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_206,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Omaishoito on yksi edullisimmista ikääntyvän väestön hoitomuodoista ja myös taloudellisesti kullanarvoinen. Hyvinvointialueet saavat valtion rahoitusta tänä vuonna 26,2 miljardia euroa eli 2,2 miljardia euroa enemmän kuin aikaisempina vuosina. Tästä yleiskatteellisesta rahoituksesta hyvinvointialueiden valtuustot päättävät, kuinka se kullakin alueella kohdistetaan. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue päätti demarivetoisesti juuri hiljattain leikata omaishoitajakorvauksesta. Palkkiot tippuivat siis 300 perheessä yli 130 euroa kuukaudessa. Myös Keski-Suomessa keskusta enemmistöllään siunasi omaishoidon leikkaukset. On siis varsin erikoista toimintaa, että tällaisia välikysymyksiä esitetään, kun keskusta ja demarit ovat monilla hyvinvointialueilla enemmistönä ja pystyisivät myös tähän esittämäänsä arvokkaaseen ikääntymiseen ja hoivaan vaikuttamaan. Hehän toimivat täysin päinvastaisesti ja vastuuttomasti [Puhemies koputtaa] sekä pelottelevat turhaan kansalaisia. [Krista Kiuru: Nythän se 0,6:n mitoitus tuli, teidän kauttanne!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-02-25T17:15:27,2025-02-25T17:16:40,Hyväksytty,1.1 2025_12_207,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Siponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_208,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Väestön ikääntyessä yhä useampi ikääntynyt asuu kotonaan vielä siinäkin vaiheessa, kun toimintakyky on heikentynyt, ja meillä on noin 50 000 virallista omaishoitajaa tekemässä tärkeää työtä. Vielä paljon suurempi määrä on niitä läheisiä, jotka toimivat epävirallisina omaishoitajina ja hoitavat ikääntynyttä tai muuta läheistä kotona ja mahdollistavat sen arjen asumisen. Arvioiden mukaan jopa 80 prosenttia hoivasta on Suomessa omaisten ja läheisten vastuulla. Arvoisa rouva puhemies! Tässä Orpon hallitusohjelmassa todellakin luvataan tämä omaishoidon kokonaisuudistus puoliväliriiheen mennessä. Kyllä me keskustalaiset olemme todella huolissamme, kun me olemme nyt melkein pari vuotta kuunnelleet lupauksia tästä omaishoitoasian kuntoon laittamisesta ja käytännössä mitään ei ole tapahtunut. Ja kyllä me nyt odotamme ministeri Juusolta täällä vastauksia: Onko tämä uudistus tulossa? Milloin se tulee, ja milloin nämä parannukset omaishoitajille tulevat?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-02-25T17:16:40,2025-02-25T17:17:55,Hyväksytty,1.1 2025_12_209,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Ja nyt sitten ministereiden puheenvuoroihin. Kumpi haluaa aloittaa? — Ministeri Juuso, olkaa hyvä. — Ja näiden puheenvuorojen jälkeen menemme puhujalistaan. [Kaisa Juuso: Paljonko on aikaa?] — Viisi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_210,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon säästöt, mitä viime kehysriihessä päätettiin, tuntuivat ensin siltä, että ne pitäisi pystyä löytämään helposti. Sosiaalihuollon kokonaiskustannukset Suomessa ovat noin kymmenen miljardia euroa, ja ajatuksena oli, että sata miljoonaa pitäisi pystyä sieltä suhteellisen helposti löytämään. Niitä säästöjä on nyt etsitty kissojen ja koirien kanssa, ja voimme todeta sen, että meidän tietopohja sosiaalihuollon palveluista on erittäin puutteellinen. Se vaikeuttaa huomattavasti sitä säästöjen etsintää, koska yhdestä asiasta säästäminen helposti nostaa kustannuksia jossakin toisaalla. Se on kuin neulaa heinäsuovasta etsisit, kun etsit joitain järkeviä säästöjä sosiaalihuollon palveluista. Sen vuoksi olen ottanut tässä valmistelussa aikalisän ja vien tämän puoliväliriiheen uudestaan. Sama koskee myöskin erikoissairaanhoidon säästöjä. Sairaalaverkkouudistuksessa toinen vaihe lakkautettiin viime kehysriihessä, ja ne korvaavat säästöt on suunniteltu seuraaville kausille, mutta niidenkin etsiminen tai ainakin löytäminen niin suuressa mittakaavassa kuin mitä on suunniteltu on vaikeaa. Toki edelleenkin niitä valmistellaan ja etsitään järkeviä kohteita, mistä niitä olisi helppo löytää, mutta ennustukseni on, että tällä hetkellä emme tule sellaisiin summiin pääsemään kuin mitä viime kehysriihessä päätettiin. Se on totta, että säästöjä pitää löytyä, näin on ministeri Purra linjannut. Mutta tällä hetkellä en osaa sanoa, mistä ne säästöt siinä mittakaavassa löytyvät, joten meidän täytyy hallituksen kanssa keskustella siitä uudestaan. Meillä ei ole mitään listaa, minkä me tuomme vaalien jälkeen, että näistä säästetään, ei todellakaan, vaan tämä on ihan avoin, ja tilanne muuttuu koko ajan, ja me keskustelemme tästä puoliväliriihessä. Omalääkärimallista on paljon puhuttu tässä. Totta kai kaikki kannatamme omalääkärimallia, ja tälläkin hetkellä seitsemällä hyvinvointialueilla on kokeilussa, pilotoidaan jonkinnäköisiä omalääkärimalleja: joko on puhdas omalääkäri- tai omatiimi- tai ammatinharjoittajamalli. Myöskin hallitus edistää tätä työtä. Me olemme asettaneet johtoryhmään omalääkäriohjausryhmän, joka vie asiaa eteenpäin. Kannustamme kaikkia hyvinvointialueita tähän toimintaan satsaamaan. Mikään lainsäädäntö ei estä omalääkärimallin tuomista hyvinvointialueille. Kaikki on mahdollista, mutta me haluamme tietysti tätä toimintaa kiihdyttää ja hoputtaa, jotta mahdollisimman monella olisi tämän hallituskauden päättyessä omalääkäri. Tämä on meidän kaikkien yhteinen toive. Tässä samassa voin todeta, että kun Suomessa on sote-uudistusta leivottu se 15—17 vuotta, me olemme jääneet kehityksessä jälkeen muista EU-maista huomattavasti. Meillä on todella iso kehitysvaje, ja sitä me kuromme nyt kiinni, ja sitä kehitystä on tapahtunut huimasti jo ensimmäisen kahden vuoden aikana. On digitaalisia lääkärivastaanottoja. Tekoäly tulee vahvasti mukaan koko ajan. Uusia toimintatapoja kehitetään. Sitä kehitystä oikeasti tapahtuu. Kiersin tammikuun aikana yhteistyöalueittain, kaikkien hyvinvointialueiden johtohenkilöitten kanssa keskustelin, ja pidimme learning café ‑tilaisuuksia. Keskustelimme tilanteesta, hyvästä johtajuudesta, hyvistä käytännöistä, monesta asiasta, ja minulle jäi hyvinkin positiivinen kuva siitä, mihin päin me olemme menossa. Se virkahenkilöiden näkemys siihen tilanteeseen ei ole niin synkkä kuin mikä poliitikoilla on. [Aki Lindén: Sehän on sitten hyvä uudistus!] — Kyllä. Siis olen koko ajan sanonut, että tämä hyvinvointialueuudistus mahdollistaa sen kehittämisen ihan eri tavalla kuin ennen se pirstaleinen malli. — Toki tässä on asioita, mitä varmaan seuraavissa hallitusneuvotteluissa halutaan korjata, mutta en näe tilannetta niin mustavalkoisena tai niin toivottomana kuin mitä tässä esitetään. Mennään eteenpäin ja tehdään yhdessä töitä, ja toivon, että saamme nämä muut EU-maat kiinni mahdollisimman nopeasti. Monissa muissa EU-maissa on omalääkärimalli tai perhelääkärimalli ollut käytössä jo todella pitkään. Omaishoitajuudesta: Kuten tuossa vastauspuheenvuorossani kerroin, THL on tehnyt selvityksen siitä, millä tavalla omaishoitajuus toimii eri hyvinvointialueilla. Summa summarum: tulos on se, että hyvin eri tavalla, hyvin eri tavalla. Siis siinä, millä perusteella myönnetään korvausta, kuinka monta korvausluokkaa on ja paljonko ne eri korvausluokat ovat, hajonta on todella, todella iso. Tähän on puututtu sillä tavalla vuorovaikutusohjauksella nyt, että jokainen hyvinvointialue on saanut suosituksen siitä, mitä niiden tulisi tehdä, jotta meillä olisi Suomessa yhdenvertainen asema kaikilla omaishoitajilla. Tämä on kaiken ehto ennen kuin lähdetään lainsäädäntöä muuttamaan. Teemme pehmeätä ohjausta ja pyrimme siihen, että meillä olisi yhdenvertainen omaishoidon tukijärjestelmä. Tulemme myöskin laatimaan erikseen vielä oppaan omaishoidon hyvistä toteuttamistavoista. Se ei vielä ole valmis, mutta se on kylläkin tulossa. Puoliväliriihessä ei ole tulossa mitään omaishoitoon liittyviä uudistuksia. Kaikkiin niihin uudistuksiin, mistä puhutaan, tarvittaisiin lisää rahaa. Tällä hetkellä taloustilanne on niin tiukka, että juuri nyt emme ainakaan pysty [Markku Siposen välihuuto] verovapautta myöntämään, mutta toivon, että kun tämä hallituskausi etenee ja jos taloudellinen tilanne paranee — toivon, että se paranee — niin meillä olisi loppukaudesta jotain rahaa laittaa tähän omaishoitoon, vaikka siihen verovapauteen, tai sitten lainsäädännössä kävisimme nämä yhtenäistämiset läpi. Mutta me tehdään parhaamme niillä resursseilla, mitä meillä tällä hetkellä on. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-02-25T17:18:00,2025-02-25T17:24:33,Hyväksytty,1.1 2025_12_211,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitokset ministerille. — Sitten ministeri Ikonen. [Aki Lindén: Se olikin hyvä puheenvuoro, kiitos ministerille! — Ben Zyskowicz: Oli hyvä ja erittäin rakentava ja asiantunteva! — Aki Lindén: Hyvä sote-uudistus etenee! — Ben Zyskowicz: Soten uudistaminen oli tärkeätä, mutta oliko tämä malli hyvä, se on eri juttu! — Hälinää]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_212,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on jo niin lämmin keskustelutunnelma, että täällä ei saa puheenvuoroa eteenpäin, [Naurua — Välihuutoja] mutta lähden vastaamaan täältä... [Toinen varapuhemies Tarja Filatov: Nyt on ministeri Ikonen.] Korjaussarjasta täällä kysyttiin matkan varrella, ja siitä me olemme täällä salissa useampaan kertaan keskustelleet. Hallitus lähti tälle kaudelle sillä ajatuksella, että me emme tee uutta hallinnon uudistusta vaan että nyt on palveluitten uudistamisen vuoro ja että teemme tähän lakikokonaisuuteen korjaussarjan. Siinä ollaan hyvässä matkassa sen kanssa: Rahoitusjärjestelmää ollaan uudistettu — sinne on tähän mennessä tuotu näitä kannustavia elementtejä. Hyvinvointialueitten ohjausta on uudistettu eri keinoin. On haettu keinoja henkilöstön riittävyyteen sillä, että on lisätty koulutuspaikkoja ja on viety eteenpäin Hyvän työn ohjelmaa. Sitten on tehty myöskin paljon työtä ihan tämän palvelulainsäädännön uudistamiseksi. Mutta niin kuin tänäänkin tässä keskustelussa on ilmennyt, todella tärkeä osa tästä työstä tehdään myöskin siellä hyvinvointialueilla, ja siellä tehdään todella paljon töitä ihmisten palveluitten uudistamiseksi, mikä on tällä hetkellä se ydin. On tosi tärkeätäkin, että me nähdään, että nämä alueet ovat itsehallinnollisia ja ne toimivat yleiskatteellisella rahoituksella ja siellä on paljon sitä asiantuntemusta, eli on myöskin tärkeätä, että meillä on luottamusta siihen, että siellä haetaan niitä parhaita ratkaisuja. Sitten täällä keskusteltiin tästä jälkikäteistarkistuksesta, että miten ison osan se muodostaa tästä tämän vuoden rahoituksen korjauksesta ylöspäin: tosiaan tänä vuonna tämä rahoitus nousi 2,2 miljardia, ja siitä kokonaisuudesta 1,4 miljardia on tätä jälkikäteistarkistusta. Vielä isona kokonaisuutena tämä alijäämien kattamiskauden jatkaminen, mitä täällä kaivattiin: Joku esitti täällä väitteen, että se olisi arvovaltakysymys. Ei, ei se ole arvovaltakysymys, vaan se on tarkoituksenmukaisuuskysymys. Hallituksen viesti on ollut siinä mielessä selkeä, että me ei olla valmistelemassa tähän alijäämän kattamiskauteen lainsäädäntömuutoksia. On hyvä nähdä siinä taustalla se, että alueitten tilassa ja näkymissä on ihan huomattavia alueellisia eroja. Osa alueista pystyy kattamaan alijäämänsä määräajassa, osa ei, ja tässä kuitenkin on tosi tärkeätä, että tämän keskellä pidetään tämä sääntely ennakoitavana. Sitä alueet ovat kuitenkin meiltä toivoneet myöskin, että on näkymää tästä eteenpäin. Me ollaan viitattu myöskin hallituksena siihen, että jos me lähdettäisiin nyt väljentämään tätä kattamisvelvoitetta siinä tilanteessa, jossa osa alueista on pyrkinyt ja pyrkii edelleen kattamaan alijäämänsä määräajassa, niin se lähettäisi kerrassaan vääränlaisen viestin, ja tosiaan siinä huolena on se, että jos tätä lähdettäisiin väljentämään, se johtaisi siihen, että osa alueista lykkäisi näitä sopeutustoimiaan, mikä kasvattaisi edelleen kustannuksia ja kahden vuoden viiveellä myöskin tätä jälkikäteistarkistusta. Sen takia meidän viesti alueille on ollut se, että on tärkeätä, että jokainen alue tekee kaiken voitavansa talouden tasapainottamiseksi, kuitenkin niin, että pitää huolen samaan aikaan siitä, että palvelut turvataan. Tässä mielessä on tärkeätä, että alueilla on uskottava taloussuunnitelma, jonka avulla voidaan todeta, että alijäämät saadaan lähivuosina katettua. Mutta tämä ei tarkoita sitä, että mitään ei tehtäisi, vaan tämän lainsäädännön muuttamisen sijaan meidän ajatus on edetä tässä aluekohtaisesti, ja tässä me ollaan tultu eri tavoin alueitten tueksi. Tähän mennessä on tällaista muutostukea kuuden alueen kanssa käynnistetty, tämän vuoden alusta tämmöiset ennakoivan ohjauksen työkalut ovat tulleet meille käyttöön, ja jos palvelut näyttävät vaarantuvan, silloin on myöskin käytettävissä lisärahoituksen hakuelementti. Ja viime kädessä laki pitää sisällään myöskin mekanismit siihen tilanteeseen, että alue ei saa alijäämiään katettua määräajassa, ja käytännössä silloin se tulee johtamaan arviointimenettelyn käynnistämiseen. Tässä meillä on valtiolla harkintavaltaa, mutta koska se on sen verran järeä keino, niin sen täytyy nojata myöskin näitten kriteerien täyttymiseen, ja siinä silloin arvioidaan myöskin, onko alueella tehty kaikki tarvittavat toimet talouden tervehdyttämiseksi ja palveluitten turvaamiseksi. Ajattelen, että tällaista välinettä ei kuitenkaan pidä liian voimakkaasti nähdä ainoastaan rangaistuksena vaan yhtenä keinona, jolla nämä edellytykset voidaan turvata. On totta, että tämä arviointimenettely on siinä määrin raskas väline, että silloin se kaventaa myöskin sitä alueen omaa päätäntävaltaa, ja samoin tässä jatkossa tullaan aina sitten tämän vuoden alusta tulleen lakimuutoksen myötä arvioimaan myöskin yhdistämisen mahdollisuuksia. Mutta sekin väline meillä sitten on tarvittaessa käytössä, jos tilanne sitä vaatii, ja sitä arvioidaan kriteerien myötä. Kun täällä viitattiin tähän arviointineuvoston kantaan, niin arviointineuvoston puheenjohtaja on sosiaalisessa mediassa tarkentanut, että tämä menettely voisi toteutua myöskin arviointimenettelyn puitteissa. Niin että ainakin sosiaalisen median kanavien kautta vaikuttaisi siltä, että myöskin tällaista kulmaa on tulkittavissa siinä, että se ei välttämättä vaadi lainsäädännön avaamista vaan voisi olla myöskin tällä tavalla tapauskohtaisesti määriteltävissä. Mutta, arvoisa puhemies, kaikkein tärkein viesti hallituksen osalta on se, että palveluita turvataan ja ikäihmisten palveluista pidetään hyvää huolta. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-02-25T17:24:43,2025-02-25T17:30:27,Hyväksytty,1.1 2025_12_213,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Sitten mennään puhujalistaan. — Edustaja Päivärinta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_214,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ikäihmiset ovat huolehtineet meistä, ja nyt meidän tulee huolehtia heistä. Eivät meidän seniorit halua kuulla alituiseen siitä, että he ovat Suomelle taloudellinen taakka. Päinvastoin, he ovat kallisarvoinen voimavaramme. Meidän täytyy toimia sen mukaan. Meidän täytyy asettaa sanamme sen mukaan. Me hallituksessa teemme nyt kaikkemme, jotta vanhukset saavat parasta mahdollista hoivaa. Me kokoomuksessa teemme kaikkemme, jotta vanheneminen on Suomessa arvokasta, ikäihmisten elämä mielekästä ja turvallista. Eivät vanhuspalvelut ole kriisiytyneet tämän hallituksen aikana, vaikka sellaisen kuvan on kyllä saanut, kun on kuunnellut tänään tätä salikeskustelua, päinvastoin. Haluan kysyä uudestaan, muistaako arvon keskusta, joka välikysymyksen esitti, kolmen vuoden takaista ambulanssirumbaa. Muistatteko te sitä, kun syöpäsairaita vanhuksia, muistisairaita vanhuksia kuljetettiin eestaas kodin ja päivystyksen väliä? Kun kotona ei enää voinut olla, sanottiin, että tilatkaa ambulanssi ja menkää päivystykseen. Päivystyksessä todettiin, että ei täällä ole tilaa, ei hoitopaikassa ole tilaa, menkää takaisin kotiin. Muistatteko te tämän? Minä muistan, ikuisesti. Tilanne kalliine vuokralääkäreineen ja sote-himmeleineen on ollut juuri niin surkea, kuten, arvon keskusta, sen vasemmistohallituksessa loitte, [Antti Kurvinen: Äskenhän se oli hyvä, päättäkää nyt!] ilman riittävää rahoitusta ja ilman riittävää henkilökuntaa. Mutta ei hätä ole tämän näköinen. Me korjaamme nyt sen, minkä te jätitte tekemättä. Arvoisa puhemies! Kun keskusta tehtailee välikysymyksiä, niin me hallituksessa nyt todella keskitymme yhdessä hyvinvointialueiden kanssa kehittämään palveluja ja uudistamaan toimintamalleja. Vaikka keskustan vaihtoehto on jumittaa menneessä, meille se ei ole vaihtoehto. Me toimimme nyt, ja tulostakin on tullut. Me olemme tänään kuulleet paljon hyviä esimerkkejä. Me olemme kuulleet hyviä esimerkkejä myös alueilta — ei kaikki ole niin surkeasti kuin täällä tänään on annettu ymmärtää. Monilla alueilla on saatu säästöpaineista huolimatta positiivista muutosta aikaan. Peräti 16 aluetta on onnistunut lyhentämään jonojaan, eikä tässäkään kaikki: tänään on kuultu myös hienoja esimerkkejä Etelä-Savosta, Suomen ikääntyneimmästä maakunnasta. Siellä on paljon vanhuksia, mutta siellä ei juurikaan ole hoivajonoja. Pappilanrannan palvelukodissa on rohkeasti uudistettu vanhustenhoitoa. Keskusta, huomaatteko: näin voi toimia alueilla. Siellä eri hoivamuodot ovat nyt hyvin lähellä toisiaan ja hoivaa saa juuri sen, minkä tarvitsee. Jokainen vanhus saa olla sellaisessa ympäristössä, mikä kulloiseenkin elämäntilanteeseen parhaiten sopii. Etelä-Savon hyvinvointialue tuottaa palveluja itse, mutta se myös ostaa niitä yksityisiltä. Sekin on aivan oikein. Alueiden ensisijainen tehtävä on järjestää palvelut, ei tuottaa niitä kaikkia itse. Siellä omalääkäri on kaikilla ikäihmisten palveluiden piirissä olevilla 12 000 asukkaalla, ja nyt myös hallitus työstää tätä omalääkärimallia. Olen itse asunut Italiassa, jossa on vajaa 60 miljoonaa asukasta. Jos se siellä on toiminut monta kymmentä vuotta loistavasti, niin kyllä se 5,5 miljoonan asukkaan Suomessakin saadaan toimimaan. Omalääkärimalli tunnetusti parantaa hoidon jatkuvuutta ja vähentää esimerkiksi päivystyskäyntejä ja näitä ambulanssikyytejä. Hallituksella on valmistelussa myös kokeilu. Mielestäni tämä on siis aivan erinomainen kokeilu, jossa jokainen 65 vuotta täyttänyt ja sitä iäkkäämpi pääsee yksityiselle yleislääkärille julkisen hinnalla. Ajatelkaa, maksaa vain 28 euroa, mutta tänäänhän me olemme saaneet kuulla, että keskusta vastustaa tätäkin. Vasemmiston vastustus ei ole tietenkään mitään uutta, hehän vastustavat kaikkea tällaista. Mutta voin kertoa teille sen, että kansalaiset — te puhutte tavallisista kansalaisista — eivät vastusta tätä. Olen saanut niin valtavan viestitulvan tästä, että ihmiset kysyvät, milloin tämä kokeilu alkaa, milloin minäkin pääsen yksityiselle yleislääkärille ja maksan siitä vain 28 euroa. Ja kyllä, siihen kuuluvat myös kuvantamiset ja laboratoriokokeet. Niille on kattohinta, josta omavastuuksi jää 50 prosenttia, mutta se ei ole listahinta. Mutta te vastustatte tätäkin. Me vastustamme sitä, että ideologisista syistä ihmisiä jonotutetaan samojen seinien sisälle. Arvoisa puhemies! Hallitus tukee nyt alueilla tehtävää työtä turvaamalla rahoituksen kasvun, ratkomalla henkilöstöpulaa, purkamalla normeja ja esteitä järkevälle tekemiselle. Myös omaishoitajien tärkeää työtä on tuettava. Hyvä vanhuus tarkoittaa sitä, että jokainen seniorimme saa elää omannäköistänsä elämää, kokee olevansa arvokas ja saa tukea ja hoivaa silloin, kun sitä tarvitsee. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-02-25T17:30:40,2025-02-25T17:36:00,Hyväksytty,1.1 2025_12_215,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Sillanpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_216,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sitä sanotaan, että vanhuus ei tule yksin — sanonta ei voisi pitää enempää paikkaansa. Ikäihmisten yleisimpiä toimintakykyyn vaikuttavia sairauksia ovat muun muassa muistisairaudet, diabetes, sydänsairaudet, reumataudit ja masennus. Vanhusten toimintakyvyssä on valtavat erot riippuen siitä, mitä syitä sairastumisen taustalla on, mitkä ovat vanhuksen mahdollisuudet huolehtia toimintakyvyn ylläpidosta, onko vanhuksella ystäviä, perhettä tai lähipiiriä ja pystyykö hän harrastamaan liikuntaa tai valmistamaan itselleen ruokaa. Hyvinvointi itsessään on monien asioiden summa. Keskustan välikysymyksessä on kohta, joka kuuluu näin: ”Jokaisella ikääntyvällä ihmisellä on oikeus välttämättömään huolenpitoon sekä riittäviin, yksilöllisten tarpeiden mukaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotka mahdollistavat turvallisen, arvokkaan ja mielekkään elämän viimeisinä elinvuosina, elämän viimeisiin hetkiin saakka.” Olen tästä täysin samaa mieltä, kuten myös hallitus ja varmasti jokainen tämän salin päättäjä. Haluan kuitenkin nostaa tuosta lainauksesta yhden sanan, ”yksilöllisyyden”. Vanhustenhoidosta puhuttaessa meidän pitäisi aina muistaa, etteivät vanhukset ole mikään yhtenäinen, yksi joukko, vaan jokaisella heistä on oma yksilöllinen tilanteensa, aivan kuten muillakin ihmisillä. Tätä yksilöllisyyttä tulisi vaalia entistä enemmän hoidossa ja palveluissa, mikä tarkoittaa sitä, että tarjoamme joustavasti palveluita. Kun vanhus haluaa ja pystyy asumaan kotona, me viemme kotiin tarvittavat palvelut, ja kun vanhus tarvitsee vaativampaa tukea, hän pääsee ensin yhteisöllisen asumisen kautta palveluasumisen piiriin tai tarvittaessa ympärivuorokautiseen hoivaan. Kaikki lähtee siitä, että mietimme uudella tavalla palveluiden järjestämisen, ettei yhdenkään vanhuksen tarvitse jäädä kotiin, jos hän ei halua tai hän ei siellä pärjää. Ei ole järkevää, että vanhus joutuu hakeutumaan päivystykseen tai soittamaan itselleen ambulanssia vain siksi, etteivät kotiin tarjotut palvelut ole riittäviä tai tulee turvaton olo yksinäisyydestä. Arvoisa puhemies! Luin eilen uutisen, jossa esiteltiin Juvalla olevaa uudenlaista vanhusten palveluasumisen mallia. Siellä eriasteiset hoivamuodot ovat lähellä toisiaan ja mahdollisuus siirtyä hoivamuodosta toiseen on tehty äärimmäisen helpoksi. Näin sen kuuluisikin olla. Samassa korttelissa on vuokra-asuntoja, joihin asukas saa juuri sen verran kotipalveluita kuin hän tarvitsee. Viereisessä talossa on yhteisöllisen asumisen yksikkö heille, jotka eivät tarvitse yöaikaista hoivaa. Yksiköstä löytyy myös jokaiselle asukkaalle oma asunto, josta pääsee suoraan yhteiseen olohuoneeseen aktiviteettien pariin, ja hoiva on lähellä tarvittaessa. Yksiköistä on myös suora kulku ympärivuorokautisen hoivan yksikköön. Työntekijät ja asukkaat siirtyvät joustavasti tarvittaessa paikasta toiseen, ja terveyskeskukseenkin pääsee tien toiselle puolelle. Etelä-Savossa on siis tehty toimia, joilla vanhustenhoidon tilannetta on parannettu huomattavasti. Yhteisöllistä asumista on rakennettu lisää ja kotiin vietäviä palveluja lisätty. Helmikuun puolessavälissä ympärivuorokautiseen hoivaan oli jonossa vain kuusi ihmistä. Etelä-Savo on oma-aloitteisesti tehnyt myös päätöksiä omalääkärimallista, sillä jokaisella ikäihmisten palveluiden piirissä olevasta 12 000 ihmisestä on nimetty omalääkäri. Arvoisa puhemies! Hallitus on käynnistänyt ministeri Juuson johdolla omalääkäriohjelman, jotta Suomessa kansalaiset pääsisivät hyötymään tämän mallin tuomista hyödyistä. Omalääkärimallissa on valtavasti etuja: Hoitotulokset paranevat, sairaudet ja ongelmat havaitaan aiemmassa vaiheessa, lääkäri oppii tuntemaan potilaansa, ja pidemmällä aikavälillä sairastuvuus ja kuolleisuus vähenevät merkittävästi. Tämä osaltaan myös laskee terveydenhuollon kustannuksia, mikä on pelkästään tervetullutta tässä taloustilanteessa. Hallitus myös panostaa sosiaali- ja terveyspalveluissa ennaltaehkäisyyn ja hoidon saatavuuteen. Tulossa on esimerkiksi kokeilu, jossa 65 vuotta täyttäneet pääsevät yksityisen puolen yleislääkärille maksamalla julkisen puolen asiakasmaksun verran eli noin 26 euroa. Tämä täydentää olemassa olevia ja ruuhkautuneita julkisia terveydenhuoltopalveluita. Arvoisa puhemies! Opposition edustajien on täällä helppo vaatia lisää rahaa hyvinvointialueille, koska he eivät ole vastuussa kokonaisuudesta, jolla Suomen valtiontalous saadaan tasapainoon ja palvelut tuotettua sekä hyvinvointiyhteiskunta pelastettua. Jos keskusta oikeasti kantaisi vastuuta ja välittäisi Suomen tulevaisuudesta, olisivat he pyrkineet kaikin keinoin mukaan tähän hallituskokoonpanoon aidosti vaikuttamaan asioihin. Keskustassa kyllä tiedetään, että oppositiosta käsin vaikuttaminen on minimaalista, jollei jopa olematonta. Jos olisitte halunneet vaikuttaa vanhustenhoivaan, olisitte voineet kirjata edes siitä jotain hallitusneuvotteluihin tyhjän paperin sijaan. Tästä syystä keskustan välikysymykset eivät nauti luottamustani.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-02-25T17:36:04,2025-02-25T17:41:21,Hyväksytty,1.1 2025_12_217,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_218,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään on keskusteltu siitä, onko populismia puhua vanhustenhuollosta vai ei. Olipa kysyjänä tai puhujana kuka tahansa, minusta on syytä havahtua siihen tilanteeseen, jossa me juuri nyt olemme. Kun otetaan huomioon vuosina 21 ja 23 tehdyt lisäykset vanhuspalveluiden rahoitukseen, on merkittävä muutos tapahtunut tämän hallituskauden aikana, ja tämä keskustelu, jossa me ollaan, todistaa hyvin sen, että näyttää siltä, että kansanedustajat hallituspohjassa eivät ole huomanneet, kuinka vakavassa paikassa me olemme. Minusta se on suuri sääli, että tämä keskustelu osoitti sen realismin, että tosiasiassa tässä tarvittiin välikysymystä, jotta eduskunnassa ymmärrettäisiin, missä tilanteessa ollaan. Tarkistimme, että uusimmat tilastot toteavat, että tämä viime hallituskaudella tehty päätös vanhustenhuollon ympärivuorokautisen hoivan mitoituksen nostosta 0,7:ään toi vuosien 21—23 aikana 4 000 uutta hoitajaa meidän yksiköihimme. Se on jo toteutunut. No, moni kysyy, kannattiko satojen miljoonien satsaus. Omasta mielestäni se kannatti, koska me elimme nimenomaan viime hallituskauden alussa hoivakriisiä, jossa meillä oli aivan liian vähän hoitajia ja samaan aikaan meillä oli liian vähän tehtäviä, joissa hoidettiin vain hoito- ja hoivatyön tehtäviä. Eli käytännössä moni hoitaja teki myös näitä välillisiä töitä, siivosi, pyykkäsi ja laittoi ruokaa, minkä johdosta henkilökunta ei meinannut riittää hoito- ja hoivatyön ammattilaisten näkökulmasta siihen, että väkeä olisi ollut tarpeeksi juuri näissä hoitotehtävissä. Tämän johdosta lainsäädäntöä muutettiin, ja muistan, että loppuviimeksi kokoomuskin nikotellen joutui sitten painamaan täällä ”jaata”, eli koko eduskunta kiitti siitä, että nämä hoivakriisiin vastatut toimet olivat sellaisia, että ne aidosti saatiin vaikuttamaan. Ja niin kuin nyt nähdään, ne ovat olleet vaikuttavia. Se ongelma, missä me tällä hetkellä olemme, on se, että tämä hallitus päätyi tekemään lähes yhdeksän miljardin leikkaukset, joista noin neljä miljardia on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, olipa rahoituspaikka sitten hyvinvointialueiden tai STM:n pääluokassa, ja sen lisäksi sosiaaliturva, ja kun nämä säästöt sitten noin neljän miljardin osuutena jyvitetään, niin yksi keskeinen säästökohde on vanhustenhuolto. No, moni tänään on kysynyt, miksi vanhustenhuollosta pitää leikata — tai ainakin ne, jotka tietävät, että siitä on leikattu, ovat sitä tänään täällä kysyneet, ja loput ovat todenneet, että hallitus hoitaa hommaa hienosti ja kaikki vanhustenhuollon ongelmat tulevat nyt kuntoon tällä hallituspohjalla. Viimeksi Päivärinta kävi tässä varmaan viisi minuuttia sitten kertomassa, kuinka tämä hallitus laittaa hommat kuntoon. En ole vielä nähnyt minkäänlaista toivoa siinä, että oltaisiin menossa oikeaan suuntaan. [Antti Kurvinen: Kokoomus elää vaihtoehtoisessa todellisuudessa!] — Kyllä, ja pelkään juuri tätä vaihtoehtoista todellisuutta. Nyt me elämme sellaisessa todellisuudessa, että todellisuutta ei ole se, että me puhuisimme siitä, kuinka vanhukset pakkautuvat päivystyksiin ja eivät pääse hoitopaikkaan. Meillä on tällä hetkellä, tiedättekö, todella paljon hoitopaikkoja tyhjänä. Ei vain julkisen puolen vaan nimenomaan yksityisten ja myöskin järjestöjen hoitopaikkoja, koska meillä ei niihin hoitopaikkoihin oteta tällä hetkellä ketään. Suhteellisesti meillä on ympärivuorokautisessa hoivassa vähemmän porukkaa kuin koskaan, ja heidän, jotka ovat, elinajanodotteensa siellä hoivapaikassa on noin vuosi enää. Siis tämä porukkahan ei pärjää 0,6:n mitoituksella. Ja sen hallitus tunnustaa itsekin, kuten ministeri täälläkin sanoi salissa, ettei ollut tarkoituskaan laskea koko Suomen henkilöstömitoitusta 0,6:een, vaan vain osan. Tämän tietävät myöskin valiokunnan jäsenet. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa me pidimme huolta siitä, että se ei mene kategorisesti tässä maassa läpi. Mitä on tapahtunut? Kaikki hyvinvointialueet järjestään näkevät tämän nyt keinona vastata niihin säästöihin, eli käytännössä heiltä on leikattu 120 miljoonaa rahoitusta pelkästään hoitajamitoituksesta, ja tämä tarkoittaa sitä, että he ovat toteuttamassa kategorisesti 0,6:n mitoitusta. Tänään taisin olla ensimmäisiä ja viimeisiä, jotka olivat huolissaan siitä, kestääkö Suomi tällaisen. Tämä on niin vakava juttu, hyvät edustajat, että voidaanko me näin huonokuntoisille ihmisille sanoa, että siinä enää turvataan ikääntyneiden inhimillinen hoito. Oikeusasiamies on monesti huomauttanut, että ihmisten mahdollisuus sosiaalisiin suhteisiin, sosiaaliseen toimintaan, hygieniaan ja monenlaiseen virikkeeseen pitäisi myös taata. Ja me tiedämme, että todellisuus on nyt 0,6:n mitoituksella sitä, että kello 18:n jälkeen ihmiset laitetaan nukkumaan — miettikää, aikuiset ihmiset. Ei edes vauvoja tässä maassa laiteta kuudelta nukkumaan. [Puhemies koputtaa] Minun on pakko kysyä: tämäkö on se todellisuus, jossa me elämme? Siis kun satojen miljoonien leikkaukset vanhustenhuoltoon kaiken kaikkiaan ovat johtaneet siihen tilanteeseen, jossa me nyt ollaan, niin kyllä minusta tämä antaa aihetta, ja toteankin, arvoisa puhemies, että kannatan edustaja Aki Lindénin tässä välikysymyskeskustelussa tekemää epäluottamuslausetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-02-25T17:41:31,2025-02-25T17:47:38,Hyväksytty,1.1 2025_12_219,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Kalli., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_220,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On sanottu, että yhteiskunnan sivistyksen mitta on siinä, miten kohtelemme heikommassa asemassa olevia, ja itse ajattelen, että tämä on kyllä juuri näin. Ikääntyvän Suomen osalta tätä mitataan sillä, miten toteutuu arvokas vanhuus. Moni eläkeläinen on tänä päivänä hyväkuntoinen, aktiivinen ja elinvoimainen — ja samalla muuten iso voimavara ympäröivälle yhteisölleen. Pitkä ikä ja eletyn elämän tuoma kokemus ovatkin myönteinen ja arvokas asia. Samalla on kuitenkin tilastojen valossa selvää, että terveys ja toimintakyky yleensä heikkenevät iän kertyessä, toisilla myöhemmin, toisilla aiemmin. Ehkä jotkut onnekkaat saattavat elää lähes terveinä ja toimintakykyisinä koko pitkän elämänsä. Mutta yhtä kaikki, kukaan meistä ei ennalta voi tietää, miten oma terveys ja toimintakyky kehittyvät ja milloin kenties tarvitsee apua tai tukea arkeensa. Ja hyvä niin, tärkeintä on, että voi luottaa siihen, että jos ja kun apua tarvitsee, niin sitä myös saa. Turvallinen arki, se on jokaisen perusoikeus. Arvoisa puhemies! Suomen väestökehitystä vasten on enemmän kuin ymmärrettävää, että vaikka tämän päivän ikäihmiset voivat paremmin kuin edelliset sukupolvet, ovat vanhuspalveluiden tarpeet kasvaneet ja kasvavat edelleen vuosi vuodelta. Tätä todellisuutta vasten hallituksen leikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluista ovat yksiselitteisesti käsittämättömiä. Säästöt nimittäin iskevät kipeästi juuri ikääntyneiden palveluihin. Jo nyt olemme nähneet, kuinka hyvinvointialueet ovat joutuneet supistamaan ja keskittämään niin omia kuin ostopalveluitaan. Tämä on johtanut esimerkiksi ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkojen vähentämiseen ja lähihoitajien irtisanomisiin. Onkin järjenvastaista ja samalla myös omien arvojeni vastaista, että tämä kaikki tapahtuu vieläpä samanaikaisesti, kun ikääntyneiden määrä ja palveluiden tarve kasvavat. Järjenmukaista ja inhimillistä sen sijaan olisi ymmärtää, että palveluita ei voida ajaa alas, vaan nykyisten hoito- ja hoivapaikkojen turvaamisen lisäksi meidän kannattaisi nyt panostaa myös ennaltaehkäisevään toimintaan ja tukea ihmisten toimintakykyä ja arjessa pärjäämistä silloinkin, kun avun tarve ei vielä ole vaativaa tai jatkuvaa. Arvoisa hallitus, meidän on siis saatava hoito ja hoiva kokonaisvaltaisesti järjestykseen. Leikkausten sijaan nyt tarvitaan johtajuutta edistää aidosti kestäviä ratkaisuja. Terveydenhoidon puolella tarvitsemme toimivan omalääkäri- ja omahoitajamallin koko maahan — mitä pikemmin, sen parempi. Hoidon jatkuvuuden tarve korostuu erityisesti iäkkäillä ihmisillä, joilla toimintakyvyn alentumisen rinnalla voi olla jo monia sairauksia. Pysyvä hoitosuhde ja molemminpuolinen tuntemus — sekä asiakkaan että oman lääkärin ja oman hoitajan puolelta — ovat kiistattomasti paras tapa edistää terveyttä ja hillitä samalla myös kustannuksia. Kun hoidon lisäksi tarvitaan myös hoivaa, on kotona asuminen edelleen monelle tärkeä toive. Ja kyllä, niin kauan kuin kotona asuminen on turvallista, se pitää mahdollistaa. Tässä tunnustusta ja tunnustuksen lisäksi myös konkreettista tukea valtavan tärkeässä tehtävässä jaksamiseen on annettava omaishoitajille, omaishoitajille, jotka huolehtivat läheisistään suurella sydämellä, mutta liian usein kovin yksin ja kovin uupuneina. Hallitus onkin luvannut toteuttaa omaishoidon kokonaisuudistuksen, mutta eduskuntaan emme ole vielä saaneet tätä esitystä. Keskusta muistuttaa hallitusta siitä, että puheet pitäisi viimein konkretisoida teoiksi. Omaishoidon parantamisen sijaan hallitus on leikannut paitsi julkisista sote-palveluista myös hoito- ja hoivatyöhön kohdistuvasta kotitalousvähennyksestä. Siis tilanteessa, jossa julkisten sote-palvelujen tuotanto ja rahoitus ovat paineen alla ja ikääntyneet tarvitsisivat palveluja pärjätäkseen pidempään kotonaan, leikattiin yli puolet pois hoitotyön kotitalousvähennyksestä. Tämä oli eittämättä virhe, jonka keskusta vaatii korjaamaan. Arvoisa puhemies! Vaihtoehtoja Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikalle on. Hallituksen nykylinja käy tälle maalle niin taloudellisesti kuin inhimillisesti kalliiksi. Sitä suuntaa pitää nyt muuttaa. Viime kädessä kyse on siitä, miten yhteiskunta kohtelee ikääntyvää kansaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-02-25T17:47:50,2025-02-25T17:53:10,Hyväksytty,1.1 2025_12_221,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_222,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Seuraavan kymmenen vuoden aikana yli 80-vuotiaan väestömme määrä tosiaan puolitoistakertaistuu. Tämä silmällä pitäen on hyvin huolestuttavaa nähdä, missä tilassa ikäihmisten tarpeisiin vastaaminen on jo tällä hetkellä. Kun hoiva-asumisen paikkaa ei löydy, kuormittuvat ensiapu ja terveyspalvelut. Muistisairaiden määrän kasvaessa myös eksyneiden etsinnästä on tullut arkea. Tänään saimme hyvinvointialan tuottaman selvityksen, jossa todettiin 2 200 ikääntyneen odottavan ympärivuorokautista hoivapaikkaa. Heistä 640 on terveydenhuollon vuodeosastoilla, osa ei varmaankaan itselleen tarkoituksenmukaisimmassa paikassa vaan vuodeosastolla siksi, että hyvinvointialue ei ole säästösyistä kyennyt tekemään päätöksiä lisäpaikkojen hankinnasta hoiva-asumisessa. Vuodeosasto tulee kuitenkin lopulta kalliimmaksi kuin ajoissa saatu hoivapalvelu. Samalla terveyspalvelu sakkaa monelta, joka juuri sitä tarvitsisi. Tällaisen hoiva‑ ja terveyspalveluiden välisen osaoptimoinnin välttämiseksi olisi tärkeää siirtyä sellaiseen johtamismalliin, jossa kustannustenhallintaa tehdään yli siilojen asiakaslähtöisesti ja vaihtoehtoiskustannuksia arvioiden. Tämähän oli yksi sote-uudistuksen tavoitteista. Hyvinvointialan mukaan yritysten ja järjestöjen hoivakodeissa olisi tilaa ja hoivajonoja olisi mahdollista purkaa jo nyt merkittävästi tyhjillään olevien paikkojen kautta. Hyvinvointialueiden toiminnanohjaus ja talouden kiristysnyöri eivät saisi hallituksella olla niin tiukalla, että järkevien ratkaisujen tekeminen ei ole alueilla mahdollista. Arvoisa puhemies! Ikäihmisten palveluihin panostaminen on mitä suurimmassa määrin yhteiskunnallinen arvokysymys. Ikäihmisistä jopa joka kolmas kokee yksinäisyyttä. Usein ikäihmisten riskiä yksinäisyyteen lisäävät puolison ja ystävien kuolemat ja etäällä asuvat omaiset. Myös heikko liikuntakyky, digilaitteiden ja palveluiden kokeminen vaikeiksi ja muistin haasteet saattavat olla syitä jäädä yhä enemmän yksin kotiin. Tarvitsemme lisää kohtaamista, yhteisöllisyyttä, kotiin tuotavaa apua ja seuraa. Täällä eduskunnassa yksinäisyyden ja ostrakismin vähentämisen työryhmä on laittanut yhdessä sidosryhmien kanssa liikkeelle Osallistujien Suomi ‑ohjelman. Sen tarkoituksena ovat laaja osallisuuden vahvistaminen ja yksinäisyyden vähentäminen ja siihen tehtävä pitkäjänteinen työ. Tavoitteena on vaikuttaa suomalaisten hyvinvointihaasteiden keskeiseen juurisyyhyn ja vahvistaa kuulumisen, nähdyksi tulemisen ja merkityksellisyyden kokemuksia. Yhteisöjen merkitys korostuu, ja tässä järjestöt tekevät äärimmäisen tärkeää ja osaavaa työtä. Järjestöresursseja ei kannattaisi nyt leikata henkihieveriin. Tulemme tulevaisuudessa tarvitsemaan entistä vahvemmin muun muassa vapaaehtoistyön koordinoinnin osaamista. Tässä ikäihmiset ovat myös valtavan upea resurssi. Hoivatyön henkilöstökapasiteetti ei riitä ilman erilaisia tapoja jakaa ikääntyneiden hoivan vastuita. Omaishoidon tuki on tästä yksi vaihtoehto. On vain niin, että usein omaishoitajana on myös ikääntynyt ihminen, ja ratkaisu ei saa käydä hänelle ja heille ylivoimaiseksi. Myös siksi on oleellista, että hoivapalveluiden piiriin on nopea ja sujuva pääsy. Suomessa on 700 000 työikäistä vanhemmastaan huolehtivaa. Tyypillisesti huolehtija on keski-ikäinen nainen. Kun työikäiset lapset ovat jatkuvasti huolissaan vanhempiensa pärjäämisestä, heidän on vaikea keskittyä työhönsä. Moni 40—60-vuotias yrittää venyä ja hoitaa omien velvollisuuksien lisäksi vanhempien asiat. Tämän ovat myös työnantajat havainneet. Tarve niin sairaiden kuin terveiden ikääntyneiden kuuntelijoille ja keskusteluseuralle on suuri. Myös yritykset ovat lähteneet etsimään tähän ratkaisuja. Joku tarvitsee apua omalle sairaalle lapselle, joku omalle vanhemmalle. Hallitusohjelmassa on mainittu selvitys siitä, että iäkkään vanhemman seurapalvelun voisi jatkossa lukea verotetuksi henkilöstöeduksi. Eteneeköhän tämä asia? Arvoisa puhemies! Muistisairaita on Suomessa noin 200 000, ja tämän määrän ennustetaan 30 vuodessa tuplaantuvan. Nyt meillä olisi suuri tarve nopeuttaa diagnoosia ja hoitoonpääsyä. Tämä olisi inhimillisesti ja taloudellisesti kestävää. Hallitus, teidän pitäisi panostaa ennaltaehkäisyyn, varhaiseen hoitoonpääsyyn, hoidon jatkuvuuteen. Hallitus puhuu vastuullisesta taloudenpidosta, mutta leikkaamalla palveluista luotte vain suurempia kustannuksia tulevaisuuteen. Kannatan edustaja Forsgrénin tekemää epäluottamuslausetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-02-25T17:53:17,2025-02-25T17:58:49,Hyväksytty,1.1 2025_12_223,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Meriluoto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_224,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Laura,Meriluoto,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelemme nyt yhdestä aikamme keskeisimmistä sosiaalipoliittisista kysymyksistä, arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan nykytilasta. Ikäihmisten määrä Suomessa kasvaa nopeasti, ja meillä on velvollisuus varmistaa, että heidän tarpeistaan pidetään huolta. Olemme kaikki tietoisia siitä, että hoivapalvelut ovat Suomessa rikki. Vanhuspalveluiden heikosta tilasta ovat kyllä vastuussa kaikki tällä vuosituhannella istuneet hallitukset, mutta juuri nyt vastuu ongelmien korjaamisesta on Orpon ja Purran hallituksella. Tätä vastuuta hallitus ei kuitenkaan näytä kantavan. Sen sijaan se on tehnyt käsittämättömän valinnan heikentää ikäihmisten asemaa lukuisin eri tavoin. Pelkästään tänä vuonna vanhuspalveluista säästetään noin 140 miljoonaa euroa, ja tulevina vuosina säästöpaineet kasvavat. Hallitus leikkaa hoitajamitoituksesta ja heikentää näin hoidon laatua ja pahentaa työvoimapulaa. Henkilöstömitoituksen alentaminen uhkaa johtaa työhyvinvoinnin heikkenemiseen, ja tämä ei ole mikään ratkaisu työvoimapulaan, vaan pahentaa tilannetta entisestään. Hallitus leikkaa myös sosiaaliturvasta, ja nämä leikkaukset kohdistuvat rajusti ikäihmisiin. Hallitus on leikannut 200 000 köyhimmän eläkeläisen asumistukea. Samalla se on nostanut lääkkeiden hintoja ja terveydenhuollon asiakasmaksuja. Se hehkuttaa digitalisaation tuomia säästöjä samalla, kun monilla alueilla ikäihmisten päivätoiminta ollaan muuttamassa tietokoneen välityksellä tapahtuvaksi. Sekö on ihmisarvoista vanhuutta? Arvoisa puhemies! Yksityisten palveluiden ostojen lisääntyminen on keskeinen ongelma sote-sektorilla. Vanhuspalveluiden ulkoistaminen ja alan keskittyminen suurille yrityksille on johtanut hintojen nousuun ja palveluiden laadun heikkenemiseen. Kun palvelut siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille, suuret hoiva-alan ketjut irtisanoivat lukuisia sopimuksia voidakseen neuvotella hinnat uusiksi. Näiden ota tai jätä -neuvotteluiden myötä... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu — Ville Merinen: Pahoittelut, sormi osui!] — Okei, just kun olisi ollut hyvä kohta. — No niin. Elikkä näiden ota tai jätä -neuvotteluiden myötä hoivakotien vuorokausihinnat nousivat pahimmillaan 30—40 prosenttia. Nyt hallitus kiihdyttää tätä kehitystä muun muassa valmistelemalla esitystä, jossa hyvinvointialueiden oman palvelutuotannon velvoitetta kevennettäisiin. Hallitusta ei siis hintojen nousu näytä hirvittävän, kunhan käytetyt rahat vain menevät sijoittajien taskuihin. Ratkaisuja ikäihmisten aseman parantamiseksi tarvitaan nyt. Vanhuspalveluiden alasajo alueilla on pysäytettävä ja ikäihmisten toimeentuloon tehdyt leikkaukset peruttava. Hoitajamitoitus on säädettävä takaisin 0,7:ään, ja tälle on osoitettava riittävä rahoitus. Holtiton ulkoistaminen ja yksityistäminen on lopetettava. Kilpailuviranomaisten on puututtava hoivamarkkinoiden keskittymiseen, ja hyvinvointialueilta on edellytettävä riittävää omaa palvelutuotantoa. Eduskunnan käsittelyssä on lakialoitteeni haitallisen keskittymisen torjumisesta. Toivottavasti tämä aloite saa laajan kannatuksen. Puhemies! Lopuksi haluan vielä painottaa, että vaikka täällä puhummekin hoivapalveluiden ongelmista, ikäihmiset eivät ole yhteiskunnalle mikään taakka. He ovat arvokkaita yhteisömme jäseniä, jotka ovat ansainneet arvokkaan vanhuuden. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että jokainen saa tarvitsemansa tuen ja hoivan. Tätä Orpon ja Purran hallitus ei valitettavasti kuitenkaan tee, ja siksi kannatan edustaja Yrttiahon tekemää epäluottamusehdotusta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Laura Meriluoto,1523,2025-02-25T17:58:57,2025-02-25T18:03:21,Hyväksytty,1.1 2025_12_225,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kaunistola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_226,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kuten välikysymyksessä aivan oikein todetaan, suuret ikäluokat ovat saavuttaneet eläkeiän ja ikääntyneiden määrä kasvaa. Palveluiden tarvekin kasvaa samalla väestönmuutoksen mukana, ja tämä vaatii myös palveluiden järjestämistä uusilla tavoilla. Tähän aiheeseen liittyen Hyvinvointiala HALIn sosiaalipalvelujohtaja Laura Lindeberg toteaa osuvasti juuri tänään julkaistussa HALIn tiedotteessa seuraavaa: ”Hyvinvointialueiden ensisijainen tehtävä on järjestää palvelut alueensa asukkaille, ei tuottaa niitä itse. Yritysten ja järjestöjen hoivakodeissa olisi tilaa ympäri Suomea, mutta alueet eivät tällä hetkellä riittävästi hyödynnä tätä mahdollisuutta. Tämä valitettavasti näkyy ikäihmisille pitkinä ja jopa lainvastaisina odotusaikoina.” Hoivajonoja olisi siis mahdollista purkaa esimerkiksi hyödyntämällä näitä yrityksiä ja järjestöjä nykyistä enemmän. Esimerkkejä meillä kuitenkin hyvinvointialueilla on siitä, että alueiden yritysten ja järjestöjen hoivakoteja ei käytetä, ja tärkeintä olisikin, että silloin, kun hoivaa tarvitsee, sitä on saatavilla. Tuottaja lienee siinä toissijainen kysymys. Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä tänään on esille tullut, tämä hallitus edistää viimein myös sitä omalääkärimallia, jonka avulla kykenemme osaltaan tukemaan ikääntyvien ihmisten jaksamista ja hyvinvointia. Omalääkärimalli ja -järjestelmä parantavat tutkimustenkin mukaan hoidon jatkuvuutta ja vähentävät niitä ambulanssimatkoja sekä päivystyskäyntejä. Toisaalta myös hallituksen Kela-korvausmalli, josta tänäänkin on paljon jo puhuttu, yli 65-vuotiaille hyödyttää käynnistyessään toista miljoonaa suomalaista joka vuosi, joten merkityksellinen kokeilu se tulee olemaan. Kaikkea ei aina todellakaan ratkaista vain lisäämällä joka puolelle rahaa ja pahimmillaan ilman selkeitä suunnitelmia. Sillä, miten ja kenen tarpeisiin vastaten palvelut on järjestetty, on suuri merkitys. Siksi onkin erityisen ikävää, että oppositio tuntuu vastustavan täällä hallituksen uudistuksista lähestulkoon jokaista välittämättä siitä, mikä niiden todellinen vaikutus on. Arvoisa puhemies! Viimeksi välikysymys tehtiin sote-palveluista viime marraskuussa eli vain muutama kuukausi sitten. Mietinkin, että jatkuvan välikysymyksiin vastailun sijaan meidän pitäisi nyt löytää mahdollisimman tehokkaasti niitä ratkaisuja tähän nykyiseen tilanteeseen — eli juurikin nyt esimerkiksi tähän opposition, keskustan, nykyisen mallin sote-palveluiden tilanteeseen ja meidän jättämäämme mallin parantamiseen. Nyt on aika lähteä tukemaan hyvinvointialueiden työtä, kannustaa uusien toimintamallien etsimiseen ja kokeiluihin, ja mallinnetaan niitä sitten valtakunnallisesti. Täälläkin tänään Etelä-Savon malli on puhuttanut paljon, ja siitä hyviä kokemuksia ja mallinnuksia varmasti muille hyvinvointialueille löytyessään on. Haluaisin painottaa myös vielä tässä lopussa nimenomaan tätä ennakoimattomuutta, joka nousi välikysymyksessäkin rahoituksen osalta esiin. Tämä johtuu tietysti voimakkaasti siitä, että nykyinen malli ei yksinkertaisesti ole vielä ollut loppuun valmis, eikä siinä oltu otettu näitä kaikkia asioita tietenkään tarpeeksi huomioon. Nyt hallitus etsii näihin uusiin raameihin mahdollisimman toimivat ja tehokkaat toimintatavat. Kokeiluja löytyy. Nyt vain ratkaisuja etsimään ja rakentavasti niitä tekemään. Tämä on varmasti meidän kaikkien suomalaisten etu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-02-25T18:03:21,2025-02-25T18:07:35,Hyväksytty,1.1 2025_12_227,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_228,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Viime hallituskaudella me perussuomalaiset jätimme Saarikko—Marinin hallituksen valmistelemaan hyvinvointialueita koskevaan lakiesitykseen vastalauseen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Vastalauseessa totesimme, että lähtökohtaisesti epäoikeudenmukaisuudet rahoituksen määräytymisperusteena voivat vaarantaa palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden maan eri osissa. Lisäksi totesimme, että kasvavat palvelutarpeet yhdistettyinä tavoitteeseen hillitä kustannusten kasvua johtavat käytännössä palveluverkon karsimiseen. Perussuomalaisten ennustamat ongelmat ovat nyt todellisuutta. Keskustapuoluetta ei kiinnostanut hallituksessa korjata näitä valuvikoja, mutta nyt oppositiosta käsin te kysytte meiltä näistä tekemistänne päätöksistä. [Merja Rasinkangas: Oho!] Tämäkö on sitä paljon puhuttua pitkäjänteistä ja vastuullista politiikkaa, arvoisat keskustan välikysymyksiä tehtailevat edustajat? Hyvinvointialueet perivät kokonaisuuden, joka oli keskeisiltä osiltaan rikki. Keskustan valmistelemassa sote-uudistuksessa määriteltiin, että hyvinvointialueiden tulee kattaa alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä tai muuten ne voivat joutua arviointimenettelyyn. Tältä pohjalta voi todeta, että hyvinvointialueiden ahdinko syntyi siis jo ennen nykyistä hallitusta. Edellisen hallituksen valtiovarainministeri myönsi Iltalehden haastattelussa syyskuussa 2023, että he veivät läpi lain, joka asetti liian tiukan aikarajan hyvinvointialueiden alijäämien kattamiselle. Arvoisa rouva puhemies! Hyvinvointialueiden talouden vahvistaminen on meille perussuomalaisille hallituspuolueena tärkeää, ja siksi edistämme rahoitusmallin uudistamisella sekä turhien normien ja velvoitteiden purkamisella kestävää taloudenhoitoa. Tämä luo edellytykset laadukkaille palveluille. Rahoitusmallin suoraa kannustavuutta kustannusten hillitsemiseksi muutetaan vuodesta 2027 lukien. Hyvinvointialueilla on omistajuus taloudestaan, mutta ohjausrakenteita kehittämällä ja selkeyttämällä hallitus voi tukea hyvinvointialueita vaativassa työssä palveluiden saatavuuden varmistamiseksi. Aluevaalien alla syyskuussa 2021 keskustan vaalitavoitteena oli, että enemmistö uusista hyvinvointialueista tulee olemaan keskustajohtoisia. Toiveenne toteutui, ja saitte eniten paikkoja ollen suurin puolue yhdeksällä hyvinvointialueella. Keskustapuolue on suurin vaikuttaja hyvinvointialueiden operatiivisella tasolla heikentämässä palveluiden saatavuutta. Samaan aikaan te nautitte ryhmärahoista, jotka ovat aivan turhaa puoluetukea — tuolle rahalle olisi hyvinvointialueilla parempaakin käyttöä. Hallitus kuitenkin luo edellytyksiä parempiin palveluihin tulevaisuudessa uudistamalla ohjausta, korjaamalla rahoitusta ja purkamalla turhia velvoitteita. Maltatteko, arvon keskustalaiset, hillitä palveluiden karsimista aluevaltuustoissa niin kauan, että saataisiin rakenteet ensin kuntoon? Arvoisa rouva puhemies! Olen ollut kuntapäättäjänä kolme kautta ja sitä myöten pariin otteeseen omaishoitajien järjestämässä vaalipaneelissa. Ensimmäisellä kerralla paneelissa kuuntelin mielenkiinnolla, kuinka kokeneet kuntapoliitikot puhuivat paatoksella omaishoitajien puolesta ja arvostivat heidän tekemäänsä työtä. Toisella kerralla neljän vuoden kuluttua yksi paneelin järjestäjistä lausui pysäyttävät sanat: ”Me omaishoitajat olemme teille tärkeitä neljän vuoden välein, mutta emme vaalien välillä. Te olette luvanneet hoitaa meidän asiaamme, mutta mitään ei ole tehty.” Arvoisa rouva puhemies! Vuoden 2025 terveyden edistämisen määrärahan yksi sisällöllinen painopiste on iäkkäiden sekä omaishoitajien toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen. Vuosille 2024—2027 tätä rahaa on osoitettu yhteensä 27 miljoonaa euroa. Hallituksen toimilla muun muassa edistetään muistisairauksien riskiryhmässä olevien iäkkäiden toimintakykyä, tuetaan iäkkäiden hyvinvointia ja terveyttä lisäämällä ja uudistamalla toimintakykyä tukevaa ryhmämuotoista toimintaa sekä vahvistetaan iäkkäiden kulttuurista hyvinvointia. Tässä välikysymyksessä keskusta on huolissaan vanhuksista ja omaishoitajista. Minun kysymykseni onkin, miksi tämä omaishoitajien asia on jäänyt teiltä hoitamatta aiemmilla hallituskausilla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-02-25T18:07:40,2025-02-25T18:13:05,Hyväksytty,1.1 2025_12_229,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hiltunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_230,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Pia,Hiltunen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskustelemme nyt välikysymyksestä arvokkaaseen ikääntymiseen ja vanhushoivaan liittyen. Vanhuspalvelujen saatavuus on heikentynyt kokonaisuudessaan, kertoo THL:n tuore raportti. Hoivaköyhyys kasvaa, ja ikäihmiset jäävät yhä useammin ilman tarvitsemiaan palveluja. Ympärivuorokautisen hoidon kriteerejä on tiukennettu entisestään, ja vain harva ikäihminen pääsee palveluasumisen piiriin. Hoivakodeissa asutaan yhä lyhyempi aika ja monien kohdalla apua haetaan vasta, kun tilanne on jo kriisiytynyt. Se kertoo myös luottamuksesta yhteiskunnan palveluihin ja pelosta joutua muiden armoille. Tämä ei ole se tapa, jolla haluan kohdella heitä, jotka ovat rakentaneet meidän yhteiskuntamme, maksaneet veronsa ja tehneet vuosikymmenten työuransa. Ikäihmiset ansaitsevat kunnollista palvelua suomen kielellä ja inhimillistä hoivaa, ei vain robotteja. Tämä aihe ei itse asiassa koske vain ikäihmisiä. Tämä koskee meistä jokaista, perheitämme ja läheisiämme. Jokainen, jonka äiti tai isä, mummo tai pappa ei saa asianmukaista hoivaa, tuntee huolta ja pelkoa. Viikonloppuna kuulin juuri, kuinka iäkkäämpi rouva kertoi lähes kyyneleet silmissä, kuinka häntä pelottaa. Kuka hänestä huolehtii, kun ei voi enää itse valita? Ajatus on suoraan sanottuna karmea, kun sitä miettii omalle kohdalleen. Jokainen varmasti miettii, miksi rakas läheinen ei saa ihmislähtöistä ja laadukasta hoitoa, kun tilanne on ajankohtainen. Huoli on silloin aito ja valtava. Arvoisa puhemies! Orpon hallitus on romuttanut hoitotakuun ja karsinut ympärivuorokautisia päivystyksiä, kuten Oulaskankaan sairaalasta, heikentäen kiireellisen hoidon saatavuutta. Tämä tarkoittaa, että yhä useammin matkat hädän sattuessa pitenevät ja pahimmassa tapauksessa ihminen jää ilman kiireellistä hoitoa, koska resursseja ei yksinkertaisesti ole. Yhä useammin potilas jätetään kotiin, vaikka hän tarvitsisi päivystyksellistä hoitoa. Samalla hallitus on tehnyt rajut kiristykset hyvinvointialueiden rahoitukseen vaarantaen sote-palveluiden kehittämisen niiden alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti. Olemme vaatineet lisäaikaa talouden tasapainottamiseen, mutta hallitus pitää jääräpäisesti kiinni leikkaustavoitteistaan, jotka näkyvät suoraan palveluiden supistumisena, henkilöstön vähentämisenä ja asiakasmaksujen nostoina. Nämä hallituksen leikkaukset eivät lisää luottamusta palveluihin. Samanaikaisesti hallitus esimerkiksi ohjaa lisärahoitusta yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksiin ja löyhentää lainsäädäntöä alkoholin saatavuuden osalta. Puhemies! Politiikassa on aina kyse arvoista. Kun talous on tiukalla, on arvovalinta, mistä me säästämme. Me uskomme ihmisiin ja yhteiskuntaan, oikeudenmukaisuuteen ja inhimillisyyteen. Meille ikäihmiset eivät ole menoerä vaan hyvinvointiyhteiskunnan mittari. Jokaisella on oltava oikeus inhimilliseen ja arvokkaaseen vanhuuteen. Se ei ole vain iPadeja tai robotteja kotona, vaan aitoa välittämistä ja hoivaa. Inhimillisyys on läsnäoloa ihminen ihmiselle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Pia Hiltunen,1534,2025-02-25T18:13:11,2025-02-25T18:16:34,Hyväksytty,1.1 2025_12_231,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kosonen poissa. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_232,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vanhustenhoito ja arvokas ikääntyminen ovat yhteiskuntamme ja sivistyksemme mitta. Hallitus ei ole unohtanut ikääntyneiden tarpeita, vaan se tukee hyvinvointialueiden uudistuksia, jotta vanhuspalvelut voidaan turvata pitkällä aikavälillä. Välikysymyksen luoma kuva tilanteesta on epätarkkaa lietsontaa ja perustuu vahvaan kärjistämiseen. Keskustan välikysymys ei tarjoa ratkaisuja vaan yrittää epärealistisesti väittää, että sote-järjestelmää voidaan kehittää ilman rakenteellisia uudistuksia. Se ei ole mahdollista ilman koko ajan paisuvaa velanottoa, ja siihen meillä ei ole varaa. [Tuomas Kettunen: Meinaatteko keskittää?] Arvoisa rouva puhemies! Hyvinvointialueiden rakenteellinen muutosprosessi on yhä käynnissä, ja jo nyt nähdään tuloksia palveluiden parantumisesta. Palvelurakenteen monipuolistaminen on avainasemassa, jotta voimme turvata riittävän hoivan kaikille sitä tarvitseville. Terveydenhuollon vaikuttavuutta voidaan parantaa kohdentamalla resurssit suoraan potilastyöhön ja vähentämällä hallinnollisia rakenteita. Lisäksi tarvitaan paremmat tietojärjestelmät, jotka kattavat koko Suomen, ja sitä, että tieto kulkee. Se on välttämättömyys. Omalääkärimalli on tehokas ja tarpeellinen toimintatapa, johon tulee siirtyä laajassa mitassa koko maassa. Monituottajamallit tehostavat palveluiden saatavuutta. Ennaltaehkäisevä työ on myös avainasemassa terveydenhoidossa ja vanhustenhoivassa parantaen hoidon ja elämän laatua kaikenikäisille. Hyvinvointialueilla on myös edistetty kotihoitoa ja liikkuvia palveluita, jotta ikäihmiset voivat asua kotonaan pitempään ja turvallisesti. Arvoisa rouva puhemies! Jokaisella ikääntyneellä on oikeus hyvään hoivaan ja arvokkaaseen vanhuuteen. Se tarkoittaa yksilöllisesti räätälöityjä palveluita, joissa teknologia ja uudet toimintamallit tukevat henkilöstön työtä ja mahdollistavat paremmat palvelut. Hoivatyön arjessa tämä tarkoittaa sitä, että kun vähemmän aikaa kuluu hallintoon, silloin on enemmän aikaa ihmisten kohtaamiseen ja hyvään hoitoon. Eduskunnan ja tämän hallituksen tehtävänä on tukea hyvinvointialueita ja niiden päättäjiä kehittämään palveluja kestävästi. [Tuomas Kettunen: Miksi alijäämien kattamiseen ei tule lisäaikaa?] Kevään aluevaltuustoon valituilla valtuutetuilla on merkittävä rooli siinä, miten palvelut muotoutuvat tulevaisuudessa. Hallitus on sitoutunut tekemään työtä sen eteen, että hyvinvointialueilla on hyvät edellytykset tehdä päätöksiä, joilla varmistetaan laadukkaat ja kestävät palvelut kaikille ja erityisesti ikääntyville ihmisille, kunniakansalaisille. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-25T18:16:48,2025-02-25T18:20:46,Hyväksytty,1.1 2025_12_233,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_234,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käymme välikysymyskeskustelua arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta. Nyt on kyllä kysyttävä hallitukselta: Oletteko todella sitä mieltä, että vanhustenhoidosta voidaan vielä leikata? Eikö mikään määrä kurjistamista riitä? Suomi ikääntyy vauhdilla, ja juuri tässä tilanteessa hallitus on päättänyt säästää niiltä, jotka eivät enää pysty itse pitämään puoliaan. Hallitus yrittää vierittää syyn hyvinvointialueille, mutta totuus on, että leikkaukset ovat tämän hallituksen tietoisia arvovalintoja. Hallitus heikentää lainsäädäntöä, kiristää valtiovarainministeriön ohjausta ja leikkaa suoraan rahoituksesta. Nämä ovat hallituksen käsialaa. Olisi syytä kertoa suomalaisille, miksi juuri ikäihmisten hoivasta tulee leikata. Hallituksen sote-leikkaukset ovat törkeitä. SDP ei hyväksy näitä palvelutason heikennyksiä. Hallitus on leikannut jo 121 miljoonaa hoitotakuusta, 45 miljoonaa henkilöstömitoituksesta, 150 miljoonaa sote-asiakasmaksuista, 30 miljoonaa sairaaloista, ja tulevat leikkaukset ovat vielä kohtuuttomampia: sosiaalipalveluista 100 miljoonaa, erikoissairaanhoidosta 70 miljoonaa vuodesta 2028. Nämä eivät ole pelkkiä numeroita budjetissa, nämä ovat inhimillisiä tragedioita — yksinään jätettyjä vanhuksia, ylitöihin uupuneita hoitajia ja suljettuja hoivayksiköitä. Erityisen häpeällistä on se, että hallitus pimittää tulevia leikkauksia, 170 miljoonaa euroa leikkauksia. Valmistelu on laitettu jäähylle juuri sopivasti ennen kunta- ja aluevaaleja. Tekisi mieli kysyä hallitukselta, että eikö teillä ole pokkaa kertoa näitä ennen huhtikuun vaaleja. Arvoisa puhemies! Vanhuspalvelut ovat kriittisessä tilassa, mutta hallitus siitä viis veisaa, hallitus leikkaa edelleen. Vanhustenhoidon henkilöstömitoituksen heikentäminen tekee hyvän hoivatyön mahdottomaksi. Hoitajien fyysinen, henkinen ja eettinen kuorma kasvaa koko ajan. Hoitajat uupuvat ja vaihtavat alaa, ja se tarkoittaa, että entistä harvempi hoitaja on siellä kantamassa vastuuta ja hoivaamassa ja hoitamassa meidän iäkkäitä vanhuksia. Missä on inhimillisyys? Vanhustenhoidon päivätoiminta lakkautetaan ja siirretään etäpalveluksi. Onkohan hallitus todella sitä mieltä, että mummojen ja pappojen kuuluu viettää elämänsä viimeiset vuodet ruutua tuijottaen, ilman ihmiskontaktia? Missä on inhimillisyys? Onko tämä sitä arvokasta vanhenemista hallituksen mielestä? Moni suomalainen miettii tällä hetkellä, onko politiikka enää reilua. Ihmiset miettivät, voivatko he luottaa, että he itse ja heidän läheisensä saavat tarvitsemansa sote-palvelut ikääntyessään ja ettei kenenkään suomalaisen tarvitse pelätä vanhenemista. Miten voidaan perustella kurjistamistoimia ja leikkauksia näille ihmisille? Me haluamme palauttaa ihmisten luottamuksen siihen, että reilu yhteiskunta on mahdollinen ja ettei kenenkään taakka muodostu kohtuuttomaksi. Me haluamme varmistaa, että jokainen ikääntynyt saa turvallisen ja inhimillisen elämän. Arvoisa puhemies! THL:n tuore raportti osoittaa karun todellisuuden. Hoivaköyhyys lisääntyy, palveluasumisen kriteerit tiukkenevat, ja ylipäätään vanhukset pääsevät hoivaan yhä harvemmin. Samaan aikaan kotihoito on ajettu äärimmilleen. Hoitajat ehtivät vanhusten luo keskimäärin vain 15 minuutiksi. Siis varttitunti päivässä ihmiselle, joka tarvitsee apua lähes joka hetki. Aikooko hallitus antaa hyvinvointialueille lisäaikaa alijäämien kattamiseen? No, tuskinpa. Vaihtoehto on kyllä olemassa. Meillä SDP:ssä on selkeä linja: vanhustenhoidon henkilöstömitoituksen tulee olla 0,7, ja se on minimivaatimus, jotta hoiva on inhimillistä ja laadukasta kaikista tärkeimmille. Ikäihmisten kuntoutukseen ja yhteisölliseen asumiseen sekä kotiin vietäviin palveluihin on panostettava, mutta niillä ei saa korvata laitoshoitoa silloin, kun sille on tarvetta. Omaishoito on arvokasta työtä, mutta se ei voi tarkoittaa, että vanhukset jätetään omaistensa vastuulle ilman riittäviä tukipalveluita. Hallituksen linja on selvä. Oikeistohallitus vie Suomea väärään suuntaan. Julkisia palveluita ajetaan alas, mutta samaan aikaan miljoonia pumpataan yksityiseen terveysbisnekseen. Kansalaiset jätetään oman onnensa nojaan, ja vanhustenhoidon kriisin annetaan pahentua entisestään. Tälle kaikelle on vaihtoehto, ja se on sosiaalidemokraattinen politiikka.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-02-25T18:20:49,2025-02-25T18:25:56,Hyväksytty,1.1 2025_12_235,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski poissa. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_236,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Ikäihmiset ovat tehneet tämän maan, ja he ansaitsevat arvokkaan ikääntymisen ja hoivan. Välikysymyksessä esitetään virheellisesti, että hallitus ei antaisi hyvinvointialueille riittäviä työkaluja, jotka auttaisivat niitä selviytymään ennakoimattomista, kasvaneista kustannuksista. Terveyden edistämisen määrärahaa on varattu ikäihmisten toimintakyvyn, kotona pärjäämisen ja omaishoitajien tukemiseen vuosille 2024—2027 yhteensä 27 miljoonaa euroa. Hallituksen toimilla edistetään muistisairauksien riskiryhmässä olevien iäkkäiden toimintakykyä ja tuetaan iäkkäiden hyvinvointia. Parhaillaan on myös valmistelussa kokonaisuus, jossa kehitetään kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa käytäntöjä iäkkäiden ihmisten kotona asumisen tueksi ja palveluiden parantamiseksi. Hallitus valmistelee lisäksi Kela-korvauksilla toteutettavaa valtakunnallista valinnanvapauskokeilua. Kokeilussa 65 vuotta täyttäneiden yksityisen yleislääkärin vastaanottokäynnit korvattaisiin niin, että asiakkaan itse maksettava osuus olisi enintään julkisen perusterveydenhuollon lääkärikäynnistä perittävän asiakasmaksun verran eli noin 28 euroa. Hallitus on myös tukenut järjestöjen roolia ikääntyneiden hyvinvoinnissa. Ikävoimaa-avustusohjelmaan on myönnetty yhteensä noin 6,6 miljoonaa euroa. Ohjelmalle on varattu 13 hanketta, ja se hyödyntää etsivää vanhustyötä yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden vähentämiseksi. Henkilöstöpulan ratkaisemiseksi sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt Hyvän työn ohjelman, joka tukee ikääntyneiden palveluita epäsuorasti. Ohjelma keskittyy sote-alan veto- ja pitovoiman parantamiseen esimerkiksi työnjaon kehittämisellä ja valmennuksilla. Vuonna 2025 käynnistyvät työnjakopilotit, joille on myönnetty kaksi miljoonaa euroa valtionavustuksia, jotta hoitajat voivat keskittyä ydintehtäviinsä. Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 25—28 hallitus kohdentaa työelämässä olevien täydennyskoulutukseen 10 miljoonaa euroa vuosittain erityisesti erityisopettajien ja sairaanhoitajien koulutustarpeisiin vastaamiseen. Orpon hallitus ja sosiaali- ja terveysministeriö pyrkivät parantamaan ikääntyneiden palveluita keventämällä mitoitusta resurssipulan helpottamiseksi jatkamalla ennaltaehkäisyyn ja asumiseen keskittyviä ohjelmia, tukemalla henkilöstön saatavuutta ja vahvistamalla järjestöjen roolia. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus tekee merkittäviä toimia, ja opposition väitteet eivät pidä paikkaansa. Ja jos sote-uudistuksen syyllistä haluaa etsiä, niin sehän löytyy välikysymyksen tekijöistä itsestään. Sote-uudistusta valmisteltaessa tiedettiin, että uudistus hillitsee kustannusten rajua kasvua vasta vuoden 2031 tienoilla. Uudistuksen valmistuttua tiedettiin, että seuraavat kymmenen vuotta kustannukset ovat korkealla pelkän uudistuksen tekemisen vuoksi. Marinin—Saarikon hallituksen ajama sote-uudistus siirsi vastuun palveluista kunnilta hyvinvointialueille, mutta rahoitus ei kaikilla alueilla vastannut todellisia kustannuksia. Kun hoitajamitoitus teki ympärivuorokautisesta hoidosta kalliimpaa ja henkilöstöpula esti sen laajentamisen, monet alueet päätyivät karsimaan paikkoja ja siirtämään vanhuksia kotiin. Tämä näkyi esimerkiksi päivystysten ruuhkautumisena, kun huonokuntoiset vanhukset joutuivat hakemaan apua akuuteissa tilanteissa sen sijaan, että olisivat saaneet jatkuvaa hoivaa. THL:n tutkijat ja asiantuntijat varoittivat, että säästöt vanhustenhoidossa voivat johtaa kustannusten kasvuun muualla, kuten terveydenhuollossa, jos vanhukset eivät saa riittävää tukea ajoissa. Silti Marinin—Saarikon hallitus ei onnistunut tarjoamaan kattavaa suunnitelmaa hoitajapulan ratkaisemiseksi tai kotihoidon vahvistamiseksi, mikä olisi ollut välttämätöntä uudistuksen tueksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-02-25T18:26:05,2025-02-25T18:30:17,Hyväksytty,1.1 2025_12_237,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Peltonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_238,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Eemeli,Peltonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvinvointivaltiomme ydintä on heikoimmasta huolehtiminen ja arvokkaan ikääntymisen varmistaminen. Yhteiskunnan on huolehdittava heistä, jotka eivät siihen enää omin voimin pysty. Se, miten hyvä ja arvokas vanhuus toteutuu, on yhteiskuntamme sivistyksen tärkeä mittapuu. Jokainen epäkohta vanhuspalveluissa, jokainen hätähuuto yksinäisyydestä tai laiminlyönneistä, asettaa velvollisuuden toimia. Meidän on pidettävä kaikkina aikoina huolta heistä, jotka ovat tämän maan meille tämän päivän sukupolville rakentaneet. Jokainen ansaitsee Suomessa arvokkaan vanhuuden, ja me voimme sen turvata, jos vain haluamme. Hyvää hoivaa ja palveluita on oltava tarjolla, kun niitä arjessa tarvitaan. Ketään ei tule jättää elämän viimeisinä vuosina yksin, ja kaikista on pidettävä huolta taustasta, tulotasosta ja asuinpaikasta riippumatta. Arvoisa puhemies! Suomi ikääntyy vauhdilla. Oma hyvinvointialueeni Keski-Uusimaa on yksi Suomen nopeimmin ikääntyvistä alueista, kun yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa alueella prosentuaalisesti eniten koko maassa ensi vuosikymmenelle tultaessa. Onkin muistettava, että Suomi ikääntyy määrällisesti paljon myös siellä, missä väestö samalla kasvaa. Väestön ikääntyminen ja hyvän hoivan varmistaminen yhä kasvavalle määrälle Suomea rakentaneita sukupolvia ovat siten koko Suomen asia. Ikääntyminen on kaikkien meidän asia, mikä asettaa yhteiskunnalle velvollisuuden reagoida. On selvää, että se, miten arvokas vanhuus maassamme toteutuu, riippuu pitkälti hyvinvointialueista ja niiden resursseista. Hyvinvointialueilla on vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, mukaan lukien vanhustenhoidosta. Se, miten hyvä hoiva ja huolenpito ikäihmiselle toteutuvat, on kiinni laajasta kokonaisuudesta sosiaali- ja terveyspalveluita, joista hyvinvointialueet nyt siis vastaavat. Onko alueilla järjestetty riittävästi ympärivuorokautisen hoivan paikkoja? Entä toimivatko palveluketjut? Miten ikääntynyt pääsee lääkäriin tai kuntoutukseen? Onko kotihoidossa riittävästi aikaa ikääntyneille? Entä miten omaishoito toimii? Avainasemassa on myös henkilöstö, sen riittävyys, jaksaminen ja työssä pysyminen, kun väestön ikääntyminen kiihtyy. Kukaan ei aikanaan sanonut, että sote-uudistus tulee kerralla valmiiksi ja kuntoon. Hyvinvointialueilla on ollut ensimmäisinä toimintavuosina vaikeutensa, joista monet ovat selittyneet toimintaympäristön muutoksilla. Uudistuksen jälkeen tämän hallituksen olisi pitänyt kulkea alueiden rinnalla niitä tukien ja lainsäädäntöä alueiden kasvukipujen ja paljastuvien kipukohtien osalta korjaten. Valitettavasti hallitus on tehnyt aivan päinvastoin. Näyttääkin siltä, että hallituksen hanskat ovat pudonneet hyvinvointialueiden, siis suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen, suhteen kokonaan. Alueille on tarjoiltu vain uusia heikennyksiä, hoitajamitoitusta on heikennetty, hoitotakuuta pidennetty kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen, asiakasmaksuja on nostettu ja sote-järjestöjen avustuksia on niitäkin leikattu. Tähän päälle vielä hallitus on nostanut lääkkeiden hintoja korottamalla arvonlisäveroa ja lääkekorvausten alkuomavastuuta. Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueilla palveluita kurjistetaan tällä hetkellä kuitenkin vielä enemmän hallituksen toimimattomuuden vuoksi. Hallitus ei ole suostunut pidentämään alueiden alijäämien kattamisvelvoitteen määräaikaa. Alueet on siten ajettu kohtuuttomaan tilanteeseen ja kohtuuttomiin säästöpäätöksiin, joilla heikennetään lyhytnäköisesti myös ikäihmisten palveluja. Alijäämien kattamisvelvoitteen pidentäminen pitäisi tehdä tässä ja nyt. Sitä ei ole vaatinut vain poliittinen oppositio, vaan myös alueet sekä asiantuntijat, viimeisimpänä talouspolitiikan arviointineuvosto painavassa kannanotossaan. Uusiakin synkkiä pilviä kasataan sote-palveluiden ylle. Suomalaiset pelkäävät, mitä heidän palveluilleen tehdään kevään kehysriihessä, kun alue- ja kuntavaalit on käyty: mistä leikataan lisää? Tähän emme tänään vastauksia salikeskustelussa saaneet. Arvoisa puhemies! Kun hyvinvointialueiden tilannetta heikennetään ja palveluja kurjistetaan, kurjistetaan myös ihan tavallisten ikäihmisten palveluja. Tähän on saatava muutos, ja siksi tämä nyt käsillä oleva välikysymys on aiheellinen ja paikallaan. Onneksi meillä on myös vaihtoehtoja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Eemeli Peltonen,1496,2025-02-25T18:30:34,2025-02-25T18:35:53,Hyväksytty,1.1 2025_12_239,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_240,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Monesti tässä puhujapöntössä puhutaan politiikkaa. Puhutaan rahasta, puhutaan rakenteellisista muutosprosesseista, lakiesityksistä, säädöksistä tai monista, monista poliittisista termeistä, mitkä tuntuvat tuolla ihmisten keskuudessa olevan varsin kaukaisia. Niinpä tänään ajattelinkin puhua ihmisestä ja ihmisistä, sillä itse asiassa sosiaali‑ ja terveyspalveluissa on kyse enemmän ihmisistä ja ihmisten elämästä. Ajattelin, että jaan täällä kolme yhteydenottoa, mitä olen viime aikoina saanut meidän omasta vaalipiiristä Savo-Karjalasta. Minulle soitti vähän aikaa sitten eläkeläisrouva. Hän soitti Pohjois-Savon puolelta alueelta, missä on ikääntynyttä väestöä, työttömyyttä ja monia ongelmia. Hän sanoi, että hän rakastaa kotiseutuaan, hän sanoi, että hän rakastaa aluetta, missä hän asuu ja on asunut koko ikänsä, ja hän sanoi, että hän haluaa asua kotona mahdollisimman kauan. Hän oli seurannut tätä keskustelua soten ympärillä ja kuunnellut kaikkia näitä eri skenaarioita ja vaihtoehtoja, mitä on mahdollisesti tulossa, ja sen jälkeen kun tulivat nämä lakkautuspäätökset Iisalmessa ja Varkaudessa, hän soitti minulle ja sanoi, että hänen on pakko soittaa ja kysyä, mitä meille ikäihmisille käy. ”Minne minä joudun lähtemään, jos tulee yöllä hätä? Minne minä lähden, jos tulee päivällä hätä? Kenelle minä soitan, ja vastaako siellä kukaan puhelimeen?” Tällä rouvalla oli aidosti hätä näistä asioista. Se pääviesti oikeastaan oli siinä, että pitäkää palvelut myös täällä pienemmillä paikkakunnilla ja kaikkialla alueilla. Hän haluaa asua kotona mahdollisimman kauan. Toinen tapaaminen, ihan henkilökohtainen tapaaminen, oli joku aika sitten tuolla eräässä toritapahtumassa. Minua lähestyi siellä eräs rouva. Hän esitteli itsensä ja kertoi sitten, että hän on omaishoitajana puolisolleen, ja aloitti tosi reippaasti sitä keskustelua käymään siinä ja itse asiassa aloitti ihan sieltä nuoruusmuistoista ja heidän parisuhteestaan ja kertoi sitten niistä kokemuksista, mitä kaikkea he ovat yhdessä kokeneet. Sitten tarina kaartoi pikkuhiljaa siihen, että puoliso oli sairastunut ja hänestä oli tullut tämän puolison omaishoitaja. Hän kertoi minulle, että hän on papin edessä luvannut, että niin myötä‑ kuin vastamäessä, mutta sitten tuli pitkä hiljaisuus, ja sitten tuli itku. Sitten hän sanoi, että hän ei enää jaksa, että hän pelkää, että hänkin on kohta hoidettavana jossakin. Ja täytyy sanoa, että itku tuli kyllä siinä meille molemmille. Lupasin viedä viestiä eteenpäin ja lupasin puhua myös omaishoitajien asiasta ja siitä, että saataisiin tälläkin vaalikaudella vietyä näitä asioita eteenpäin. Kolmas oli sitten puhelu 70-vuotiaalta rouvalta, joka asuu yksin kotona. Hän sanoi, että hänellä on monia erilaisia sairauksia, ja myös hän sanoi, että hän haluaisi mahdollisimman kauan pystyä asumaan kotona. Hän kertoi siitä, että hänellä on ollut aina semmoinen periaate, että hän haluaa yrittää pärjätä mahdollisimman hyvin yksin, mutta kun sairaudet ovat nyt lisääntyneet, hän sanoi, että kotiaskareet ovat tulleet vaikeammiksi. Hän sanoi olevansa pienituloinen eläkeläinen ja sanoi, että hän on siinä ja rajalla, että hän ei ihan vielä ole palvelujen piirissä, kun hän on sinnitellyt yksin, mutta hän on pärjännyt. Hän sanoi, että hänelle on ollut yksi keino pärjätä arjessa, kun hän on saanut kerran kuukaudessa käytettyä siivoojaa siellä kotona, niin että siivooja on siivonnut koko sen talon siihen kuntoon, että hän on sitten pärjännyt siellä aina kuukauden eteenpäin. Sen jälkeen kun tuli tämä kotitalousvähennysleikkauspäätös, hän sanoi, hän ei pysty enää sitä siivoojaa käyttämään. Hän oli laskenut aivan paperilla, minkä verran kuussa menee rahaa ja minkä verran sitten säästyy, ja tämä kotitalousvähennysleikkaus oli hänen kohdallaan sitten se viimeinen niitti. Arvoisa puhemies! Meidän pitää muistaa tässä salissa, että kaikki ne päätökset, mitä me tehdään, koskettavat ihmisiä. Vanhukset eivät ole keskustalle taakka tai kuluerä. He ovat arvokkaita ihmisiä, jotka ovat rakentaneet tämän yhteiskunnan, ja he todellakin ansaitsevat tulla kuulluiksi ja ansaitsevat inhimillisen hoidon turvallisella kotiseudulla. Myös omaishoitajilla on oikeus omaan ihmisarvoiseen elämään. Meistä keskustasta omaishoitajilla pitää olla aito oikeus valita, kuinka suuren hoivataakan ja hoivatehtävän he ottavat vastuulleen. Tiedämme ja tahdomme, että myös omaishoitajilla on oltava vapaata ja he voivat esimerkiksi viedä hoidettavia päivähoitoon tai päivätoimintaan omien asioiden tai jopa oman työpäivän ajaksi. Arvoisa puhemies! Keskusta teki tämän välikysymyksen, koska olemme aidosti huolissamme siitä, mihin tämä maa ja tämä hallitus ovat menossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-02-25T18:36:00,2025-02-25T18:41:27,Hyväksytty,1.1 2025_12_241,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Keskisarja., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_242,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Teemu,Keskisarja,Kansanedustaja,PS,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ikääntyvät kohtalotoverini! Ikääntyminen on viheliäistä, mutta viheliäisyys ei johdu raha-asioiden kehityksestä. Elämän ehtoo on tänään kahisevin kautta aikain. Jos terveyttä siunaantuu, ikivanhuutta edeltää varhaisvanhuus. Kuusikymppisillä, seitsemänkymppisillä on, millä mällätä. Totisesti. Eläkepyramidin huipulla ei sijaitse vaivaistaloa, vaan velaton lukaali plus lomamökki. Raajarikon ukon ja akan kerjuukeppi ei enää kopise, aivan toinen on ääni älykellossa. Tekonivelet lonksuvat etelän lämmössä, ja takamukset hytkyvät karaoken tahtiin. Verratkaapa: Lähimenneisyydessä harrastukset olivat särjen ruotiminen ja kutun lypsäminen. Nyt laatuviinakset viipyilevät kurttuisissa kurkuissa ja golflyönnit wusahtavat elinkaaren ihannetulokseen. Hyvä, hyvä. Kukin kerskakuluttaa omia säästöjään. Vaan kun hulppeaa varhaisvanhuutta seuraa vielä 30 vuotta ikivanhuuden hoivaa, kuka tai mikä sen muka maksaa? Kaikkivoipa epeli nimeltä yhteiskunta? Voi taivahan jumala! Varoitan ikäisiäni, yhtä lailla kuin nuorisoa, historiallisesta kiittämättömyydestä. Työeläke, toimeentulotuki, asumistuki, opintotuki ja Kela-korvaus eivät ole perusoikeuksia. Ne ovat meidän aikamme ainutkertaisia ihmeitä. Äkillisiä, hetkellisiä, katoavaisia etuoikeuksia. Valtiontalous on kanttuvei, Suomi-neito muistuttaa itse ruotuvaivaista. Sen kumaraisille harteille ei kohoa tolkuton taakka. Yhteiskunta kokonaisuutena sortuu huonoon kävveeseen, ja sillä on ruuperä otassa. Olivatko ennen lasaretit puuta ja miehet ja naiset rautaa? Ei. Minä en kaihoa kurjuutta enkä kiroa etuuksia, ainoastaan rohkaisen aikalaisia. Meissä uinuu sielunvoimia, pärjäämme vähemmällä, jahka on pakko. Esivanhemmilla oli kansanparantaja kiropraktikkona ja kylänmies seksuaaliterapeuttina. Silti selvisivät elämästä hengissä, vieläpä siittivät, synnyttivät, uutta elämää enemmän kuin me. Budjetin alijäämään ei auta mikään, mutta vaatimusten ylijäämää supistaa halpa harrastus. Monet vanhukset ja varhaisvanhukset lukevat historiaa ja Kalle Päätalon kirjoja. Niistä asiat aukeavat takuulla todemmin kuin tiktakin videoista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Teemu Keskisarja,1498,2025-02-25T18:41:30,2025-02-25T18:45:05,Hyväksytty,1.1 2025_12_243,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen. — Otetaan Suhonen ja sitten muutama debattipuheenvuoro. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä] Ei tarvitse painaa, minä otan tästä muutaman.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_244,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kaaoksessa. Henkilömitoituksen laskeminen sekä rahoituksesta leikkaaminen ovat tuhoisa yhdistelmä peruspalveluiden toimivuuden osalta. Meille päättäjille tulee todella paljon huoliviestejä niin äärirajoilla toimivilta hoitoalan ammattilaisilta kuin hoitoa tarvitsevilta kansalaisiltakin. Viestit sosiaali- ja terveyspalveluiden ääreltä esimerkiksi Pohjois-Savosta kuulostavat seuraavanlaisilta: Lääkkeet annettu asiakkaalle kiireessä. Aamulääkkeet annettu asiakkaalle vasta kello 12—13, kun ei ole aikaisemmin keretty. Asiakaskäyntejä on jäänyt tekemättä. Etähoivat lisääntyvät koko ajan, koska hoitajia on liian vähän, ja monet muistisairaat ovat etähoivan varassa. Jatkuvasti alitetaan asiakaskäyntejä, ei keretä olla sitä aikaa, mikä pitäisi. Ikäihmiset kokevat olevansa yhteiskunnan ongelmajätettä, josta on päästävä eroon. Aamuvuoro joutuu jättämään asiakaskäyntejä iltavuorolle, kun eivät ennätä hoitaa. Sitten iltavuoro on kuormittunut, tämä vaikuttaa yhteishenkeen. Hoitajat kokevat ahdistuneisuutta, mitä ennen ei ole ollut, eivät saa nukuttua, heijastuu jo omaan perhe-elämään. Omaiset tuottavat huolta omaisistaan, heidän kotona pärjäämisestään, hoitoonpääsystä ja hoidon laadusta. Arvoisa rouva puhemies! Edellä olleet viestit ovat raadollista kuultavaa. Ei ole ihme, että apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta tutkii omasta aloitteestaan Pohjois-Savon vanhustenhuollon tilaa. Hän on lähettänyt asiasta lausunto- ja selvityspyynnön Pohjois-Savon hyvinvointialueelle. Sakslin haluaa selvittää, millä tavoin Pohjois-Savossa turvataan ikääntyneille lain edellyttämät tarvetta vastaavat palvelut sekä kotiin että asumisyksiköihin. Esimerkiksi jono ikääntyneiden ympärivuorokautiseen asumiseen on ollut Pohjois-Savossa Suomen pisin. Lisäksi hoitajien määrää vähennetään ympärivuorokautisesta asumisesta viime vuoden puolella päättyneiden yt-neuvottelujen myötä, sillä eduskunnan päätöksellä henkilöstömitoitus laski 0,65:stä 0,6:een tämän vuoden alussa. Apulaisoikeusasiamiehen kysymykset koskevat myös kotiin annettavia palveluita. Hän haluaa tietää myös sen, kuinka paljon henkilöstöä on tarkoitus vähentää esimerkiksi kotihoidosta. Tiedossa on siis se, että hallituksen toimet, jotka heikentävät sosiaali- ja terveyspalveluiden saamista, uhkaavat jo henkeä ja terveyttä. Onko todella niin, että tulevassa puoliväliriihessä kuulemme vielä lisäleikkauksista, kun suunnan tulisi olla täysin toinen? Ei ole todellakaan reilua, että hallitus romuttaa hoitotakuun ja lakkauttaa sairaaloiden yöpäivystyksiä, kuten esimerkiksi Varkaudessa ja Iisalmessa, mutta syytää satoja miljoonia euroja yksityiseen terveysbisnekseen. Yhteiset varat tulisi käyttää julkisen terveydenhuollon vahvistamiseen ja hoitoonpääsyn nopeuttamiseen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-02-25T18:45:18,2025-02-25T18:48:20,Hyväksytty,1.1 2025_12_245,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"No niin, otetaan tässä vaiheessa nyt sitten lyhyt debatti. Voitte painaa sitä V-painiketta. — Sieltä edustaja Kurvinen aloittaa, olkaa hyvä. — Ja sitten edustaja Lindén.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_246,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvostan kovasti edustaja Keskisarjan ironian ja sarkasmin tajua — ne ovat aina viihteellisiä ja hyviä ja taitavia puheenvuoroja, ja olihan siinä moni asia, mistä voi olla samaakin mieltä. Ikäihmisille yksi vaarallisimpia asioita on yksinäisyys, ja on hyvä, jos siellä sitten bailataan ja on niitä kontakteja ja hyvää sosiaalista elämää, ja myöskin liikunta on tärkeää, kun se golffi tuli mainittua. Kyllä kuitenkin, arvoisa puhemies, haluan sen asian huomauttaa perussuomalaisille, että kyllähän meillä vuosikymmeniä on Suomessa ollut sellainen yhteiskuntasopimus, että meillä on talouskasvua ja me emme vain näivety — niin kuin tässä tuli sellainen käsitys Keskisarjan puheenvuorosta, että Suomi vain köyhtyy ja pitää hyväksyä, että palaamme sinne Päätalon lapsuuden aikoihin — ja me teemme töitä, yritämme ja maksamme veroja, ja sitten yhteisvastuullisesti pidetään huolta jokaisesta. Perhettäkin tarvitaan, mutta viime kädessä yhteiskunta pitää huolta, että kukaan ei vaikkapa muistisairaana jää heitteille. Ja, rouva puhemies, sanon vain sen, että meidän on myös hyväksyttävä, että kun maa ikääntyy, [Puhemies koputtaa] on jonkun verran allokoitava lisää määrärahoja ikäihmisten palveluihin. Hoitopaikkoja tarvitaan, että mummoralli pysähtyy.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-02-25T18:48:30,2025-02-25T18:49:47,Hyväksytty,1.1 2025_12_247,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_248,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minäkin kuuntelen mielelläni täällä edustaja Keskisarjan puheenvuoroja. Ne ovat värikkäitä, ja niissä on historian havinaa. Itse olen toki vain harrastelija historiassa, mutta olen myös kirjoittanut muutamia artikkeleita erityisesti terveydenhuollon historiasta. Täytyyhän meidän pitää meidän nykyaikaamme tietyllä tavalla ihmiskunnan laajassa historiassa eräänlaisena onnen aikana, koska pelkästään minun elinaikanani elinajanodote on pidentynyt 30 vuodella. Kun synnyin vuonna 1952, niin imeväiskuolleisuus, siis alle vuoden ikäisenä kuolleiden määrä, oli neljä prosenttia — tuhannesta lapsesta 40 kuoli. Nyt se on kaksi ja puoli promillea. Eli me olemme ihan eri luvuissa, mutta ei tästä seuraa se, etteikö meidän pidä tehdä edelleen kaikki mahdollinen, että vanhuksista pidetään huolta nykyoloissa, joissa yhteiskunta on monella tavalla kovin erilainen kuin se oli ennen agraariyhteisöissä, joissa elettiin tiiviissä perheyhteisössä. Meillä on nykyajan teknologia ja avunannot ja kaikki muut tässä käytössä, ja käytämme myös rahaa tähän. Se on ihan kohtuullinen eettinen linja jakaa koko eliniälle näitä tuloja, mitä meidän kansantalous tuottaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-02-25T18:49:47,2025-02-25T18:51:10,Hyväksytty,1.1 2025_12_249,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Seuraavaksi edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_250,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nykyisessä hallitusohjelmassa on useita kirjauksia, joilla tuetaan omaishoitajia ja heidän yhdenvertaisuuttaan ja jaksamistaan. Yhteiskunnan näkökulmasta omaishoidon tukeminen on kannattavaa. Omaishoidolla saavutetaan merkittävä säästö julkisissa menoissa, ja siksi ilman omaishoitajia yhteiskuntamme sosiaali- ja terveydenhoito kaatuisi. Hyvinvointialueiden välillä on eroavaisuuksia muun muassa omaishoidon myöntämisen perusteissa. Kaikki nämä tulee saattaa kansalliseksi tasoksi. Tavoitteena on vahvistaa omaishoitajien yksilöllistä tukea erilaisissa tilanteissa. Tarvitaan uusia käytänteitä varsinkin työssäkäyvien omaishoitajien tukemiseen. Omaishoitajien ja heidän arkensa tulee olla koko ajan esillä. Järjestöjen ja yhdistysten yhdessä hyvinvointialueiden kanssa tulee keskittyä vahvaan ja vaikuttavaan toimintaan omaishoitajien hyvän elämän tukemiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-02-25T18:51:10,2025-02-25T18:52:13,Hyväksytty,1.1 2025_12_251,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_252,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitusohjelmassa on paljon hyviä kirjauksia. Sain juuri siskoltani viestin. Hän on väitellyt vanhusten kuntouttamisesta. Viestissä lukee, että meidän kansanedustajienkin vanhuus tulee olemaan seuraavanlainen: kolmannes meistä on muistisairaita, kolmannes yksinäisiä tai muuten elämäänsä kyllästyneitä — minä alan olla jo nyt — ja viimeinen kolmannes näiden kahden ryhmän omaishoitajia. Meillä on vanhuus menossa kaikilla tämmöisenä oireettomana, oireettomassa vaiheessa, juuri tälläkin hetkellä. Se, mikä tässä hämmentää — en nyt sano nimeltä ketään edustajaa täällä — on, että kokoomusedustajat ajavat tämmöistä elitististä sote-politiikkaa ja sitten toisen päähallituspuolueen edustaja syyttää, että tällä hetkellä vanhukset ovat tämmöinen elitistinen ryhmä. Niin että on hieman vaikeaa tässä vaiheessa iltaa pysyä mukana, mutta tätä kyllästyneisyyttä se ehkä hieman lieventää omalla kohdallani.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-02-25T18:52:13,2025-02-25T18:53:22,Hyväksytty,1.1 2025_12_253,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_254,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Omaishoidossa puhutaan monesti vain ikäihmisistä. Toki meillä on nyt täällä tänään teemana ikäihmiset, mutta omaishoitajia on muillakin kuin ikäihmisillä. Tiedän tuttavapiiristäkin henkilöitä, ketkä ovat lastensa omaishoitajia, ja monista eri syistä saattavat ihmiset sairastua tai vammautua jo ennen eläkeikääkin. Hienoa, että hallitusohjelmassa on hyviä kirjauksia, mutta omaishoidon tilanteesta ja kehittymisestä on tehty useita erilaisia selvityksiä ja monenlaisia tutkimusraportteja ja kehittämisohjelmia. Ja kyllä nyt katson sinne hallituspuolueitten suuntaan, että kun täällä tänäänkin on omaishoidosta puhuttu kauniita sanoja, niin olisi kyllä suotavaa, että niitä lähdettäisiin viemään eteenpäin. Teillä on vaalikausi nyt puolivälissä, ja voin kertoa sen, että kaksi vuotta on tosi lyhyt aika, mitä on jäljellä. Eli hopi hopi, tekoja nytten vaan tällä vaalikaudella, niin saatte vähän katetta sanoillenne.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-02-25T18:53:22,2025-02-25T18:54:23,Hyväksytty,1.1 2025_12_255,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Täällä on vielä neljä pyydettyä vastauspuheenvuoroa, ne vielä myönnän, ja sitten mennään takaisin listalle. Eli edustajat Lyly, Oinas-Panuma, Siponen ja Wallinheimo. — Edustaja Lyly.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_256,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä omaishoitajakysymys on sillä tavalla iso kysymys, että pystytään pitämään ihmisiä pitempään kotona, mutta se ei ole ihan ongelmaton, kun siinä on kolme ulottuvuutta: ensinnäkin, minkälainen omaishoitajan tuki on, minkälaiset palvelut siihen saadaan ympärille, että pystytään näin tekemään, ja kolmantena sitten vielä se omaishoitajan oma jaksaminen. Näiden kolmen alueen pitää olla kunnossa, että yleensä tätä omaishoitopuolta pystytään kehittämään, ja toivon, että hallitus laittaa niihin panoksia. Sen lisäksi vielä tulee sellaisissa tilanteissa, kun moni omaishoitaja on myöskin omassa ansiotyössään, se kysymys, miten siitä ansiotyöstä pääsee omaishoitotyötä tekemään ja miten pärjätään sitten, kun toimeentulo pienenee sen seurauksena, että ollaan omaishoitopuolella. Toivoisinkin, että nyt kun hallitus miettii tätä, niin myöskin tätä ulottuvuutta mietitään, koska lapset hoitavat omia vanhempiaan, ja tämäntyyppisissä asioissa tämä näkökulma pitäisi miettiä silloin, kun niitä ehdotuksia tehdään. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-02-25T18:54:32,2025-02-25T18:55:44,Hyväksytty,1.1 2025_12_257,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten edustaja Oinas-Panuma, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_258,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Olisin halunnut vähän muistutella hallituspuolueita ja erityisesti perussuomalaisia siitä, minkälaisia lupauksia silloin vaalien alla tehtiin, mutta valitettavasti hallituspuolueita kiinnostaa tämä välikysymys niin paljon, että paikalla on peräti kaksi kansanedustajaa hallituspuolueista. Hienoa kuitenkin, että olette. Mutta minä muistutan sitten meitä siitä, mitä ne perussuomalaiset lupasivatkaan. Oma lempparilainaukseni on tämä, että ”perussuomalaiset ei koskisi myöskään esimerkiksi soteen, poliiseihin tai koulutukseen”, mikä on siis suora lainaus meidän nykyiseltä valtiovarainministeri Riikka Purralta. Nyt kuitenkin hallituksen isoimmat leikkauksethan — siitä yhdeksän miljardin paketista se kaksi miljardia — tehdään nimenomaan sote-puolelle. Että käviköhän tässä sitten kuitenkin taas niin, että kokoomus vei ja perussuomalaiset vikisi? [Antti Kurvinen: Näin kävi!] — Voi olla, että näin kävi. Kyllä minä toivoisin, että seuraavien vaalien alla tämmöinen bluffi ei ainakaan uudestaan menisi läpi. Kyllähän me nyt nähdään, mihin suuntaan tämä tilanne on menossa. — Mutta asiasta lisää myöhemmin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-02-25T18:55:44,2025-02-25T18:56:48,Hyväksytty,1.1 2025_12_259,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Selvä. — Seuraavaksi edustaja Siponen, ja sitten vielä Wallinheimo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_260,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Strandman ehti jo poistua, hänen puheenvuorojaan kommentoin tässä. Ensinnäkin hän tässä toi aivan oikein esille, että omaishoitoon liittyen hallitusohjelmassa on todella hyviä kirjauksia. Mutta tänään on täällä kuultu oikeastaan yksi iso uutinen: sitä omaishoidon kokonaisuudistusta ei ole tulossa puoliväliriiheen, niin kuin hallitusohjelmassa luvataan. Siihenhän liittyy niitä uudistuksia ja parannuksia omaishoitajien tilanteeseen, mutta siitä ei ole mitään tietoa. Tämä on yksi esimerkki siitä, paljastus siitä, että on paljon kaunista tekstiä hallitusohjelmassa, mutta ilmeisesti ei ole aikomustakaan näitä toteuttaa. Toinen asia: Strandman puheenvuorossaan ensin monta minuuttia kehui, kuinka asiat ovat hyvin, monella tavalla palvelut pelaavat, mutta sitten hän jatkoi, että ”mutta jos tästä jotakin voi syyttää, niin tästä voi syyttää keskustaa”. Eli on todella ristiriitaista. Hän kehui, miten asiat toimivat hyvin, mutta sitten hän sanoi, että tästä uudistuksesta täytyy syyttää keskustaa. Kyllähän me täällä yhdessä tiedämme, että tämä uudistus piti tehdä, mutta tällä hetkellä nämä säästöt ja tämä palveluiden paremminkin alasajaminen on se linja, ei niinkään se, että lähdetään kehittämään ja tekemään palveluista parempia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-02-25T18:56:48,2025-02-25T18:58:17,Hyväksytty,1.1 2025_12_261,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Kiitoksia. — Ja sitten vielä edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_262,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä tässä vaiheessa iltaa voi nostaa jo hiukan lentokorkeutta. — Selvää on, että varmasti vanhustenhoidossa tälläkin hallituskaudella on haasteita, niitä oli edellisellä ja sitä edelliselläkin. Mutta pelkäänpä, että tämä on vain jäävuoren huippu: Meillä on tällä hetkellä noin 150 000—160 000 yli 85-vuotiasta. Niitä tulee pikkuisen reilun kymmenen vuoden päästä olemaan tuplat eli yli 300 000. Tämä taas tarkoittaa sitä, että tarvitsemme yksin vanhustenhoivaan 30 000—40 000 uutta hoitajaa ja useita miljardeja rahaa. Arvoisa puhemies! Mielestäni tässä, kun tänään tässä ja nyt sotesta miekkaillaan, tämmöinen lentokorkeuden nosto voisi tehdä kaikille meille ehkä hyvää, koska tämä tulee olemaan yksi meidän Suomen historian suurimpia haasteita ja se tulee meille käsiin aika nopeasti. Tätä voisi ehkä jokainen puolue ruveta pikkuhiljaa miettimään, ehkä jopa parlamentaarisesti, koska tämä tulee olemaan yksi meidän Suomen historian suurimpia ongelmia tässä seuraavan 15 vuoden aikana.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-02-25T18:58:17,2025-02-25T18:59:34,Hyväksytty,1.1 2025_12_263,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"No niin, kiitoksia. — Ja sitten mennään puhujalistalle, ja sieltä edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_264,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ja kiitos edustaja Wallinheimolle, kun hän mainitsi tästä parlamentaarisesta työstä. Sitä näin ensimmäisen kauden edustajana on monta kertaa ihmetellyt, että täällä pitäisi tehdä paljon enemmänkin. Sitten tästä yli 65-vuotiaiden Kela-korvauksesta. Siinä toivoisi, niin kuin itse asiassa aika monessa muussakin asiassa täällä, että hieman nähtäisiin tätä Suomenmaata, miten erilainen tämä on eri puolilla. Siellä Espoossa ehkä sen Teslan ohjauspyörän takaa se näyttää hyvin erilaiselta kuin Enonkoskella tai Kerimäen Toroppalassa sen talvivarman mutta ehkä hieman vanhemman diesel-Toyotan ohjauspyörän takaa. Se on meillä päin 50, 100 tai 150 kilometriä, jos sattuu olemaan se yksityinen lääkäri, kun se täällä kaupunkiseudulla on kävelymatkan päässä tai sinne voi mennä taksilla tai vaikka vähän pienemmälläkin akulla varustetulla sähköautolla. Yhden politiikan malli ei vain toimi, ja jos otetaan huomioon tämä muu Suomi, niin ei se ole pois täältä muulta alueelta. Arvoisa puhemies! Totta kai sote-alan työntekijöiden määrä on vuosien varrella kasvanut, koska ihmiset vanhenevat ja voivat huonosti, on tarvittu hoitajia. Totta kai tarvitaan teknologisia ratkaisuja, niitä pitää edistää, mutta ei niilläkään kaikkea ratkaista. Ja totta kai tuottavuus on laskenut, kun 15 vuotta kentällä odotettiin sote-uudistusta — niitä uudistuksen jarruhenkilöitä istuu tässäkin salissa tälläkin vaalikaudella. Jos se kaikki jarrutusenergia olisi otettu talteen, niin meillä palaisivat varmaan kellon ympäri koko vuoden kaikissa sairaaloissa valot, niissäkin, jotka hallitus on sulkenut yöajoiksi. Moni hallituksen vastaus hoituisi lakeja ja normeja muuttamalla, mutta kummastuttaa, miksi se ei kykene tekemään niitä. Ei se, että syytetään edellistä hallitusta... Nyt on mahdollisuus korjata. Sitä korjausliikettä jää odottamaan, mutta jotenkin se asian vierestä puhuminen tuntuu olevan monelle kovin rakas aihe. Ja sitten tämä, että on kaksi asiaa: hoitoonpääsy ja se hoivapaikan saaminen. Iso ongelma on ylipäätään, että ensin pääset siihen hoivajonoon. Kun arviointi koko ajan kiristyy ja kiristyy, aina vain huonommassa kunnossa pitää olla, jotta pääsisit edes siihen jonon päähän. Kyllä tässä on vähän semmoinen olo ollut, että onko niin, että vanhuksia ei ole varaa hoitaa mutta heitä on varaa jättää hoitamatta. Se on aika karu tilanne. Arvoisa puhemies! Vanhusasiavaltuutetun kertomuksen alussa, mikä tuorein on olemassa, lukee seuraavaa: ”Vanhusasiavaltuutetun työn koskettavimmat hetket ovat liittyneet tilanteisiin, joissa iäkkäiden vaikeasti sairaiden ja toimintakyvyltään hyvin hauraiden henkilöiden mahdollisuudet ihmisarvoiseen elämään ovat olleet vakavasti uhattuina.” Tämä sitaatti kuvaa liian hyvin liian monen vanhuksen tilannetta. Yhdenkään vanhuksen ei tule pelätä illalla nukkumaan menemistä sen takia, ettei hänellä ole yön aikana apua tai ettei hän pääse pesulle tai vessaan. Yhdenkään vanhuksen ei tulisi pelätä, ettei hänellä ole varaa ruokaan tai lääkkeisiin. Yhdenkään vanhuksen ei tulisi pelätä, että hän joutuu hoidettavaksi niin kauas, ettei hänen ole mahdollista nähdä puolisoaan tai muita läheisiä. Ja tästä tullaan tähän rahoituskysymykseen: miten hallitus varmistaa hyvinvointialueille riittävän rahoituksen, jotta yksikään näistä peloista ei toteudu missään päin Suomea? Tähän ei ole vastausta tänään kuultu. Arvoisa puhemies! Sitten vielä lopuksi sitaatti saamastani viestistä: ”Erikoissairaanhoito paisuu, ja muut terveydenhuollon alueet näivettyvät. Omin silmin näen kotihoidon asiakkaiden lohduttoman tilanteen, yksinäisyyden, pelot, apatian ja muistisairauden aiheuttamat riskit. Jotkut odottavat hoivapaikkaa kuukausia, koska palvelujärjestelmä ei toimi, vaikka moni vanhus tarvitsee paikan viime viikolla. He, joiden pitäisi päivittäin tehdä arviota ihmisen pärjäämisestä, kirjaavat vain, että tiskit tiskattu ja roskat viety, vaikka vanhus on täysin pysähtynyt ja toimintakyvytön. Ja tämä tilanne tippuu vastuusairaanhoitajan ja lääkärin syliin täysin varoittamatta. Kun raskasta laitoshoitoa aikoinaan ruvettiin vähentämään, intoiltiin, että resursseja ohjataan kotihoitoon. Ihan huijausta sekin. Terveisin vanhuslääkäri.” Olisiko meillä mahdollisuus löytää läpi tämän salin yhteinen tahtotila, jolla saisimme vanhustenhuoltomme tilan korjattua? Vai jatkammeko vain riitelyä ja annamme vanhustemme kuolla arvottomalla tavalla pois? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-02-25T18:59:36,2025-02-25T19:04:20,Hyväksytty,1.1 2025_12_265,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_266,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kunnioitettu arvoisa rouva puhemies! Suomen ikääntyvä väestö tarvitsee inhimillistä ja järkevää politiikkaa. Ikäihmiset ansaitsevat arvokkaan vanhuuden. Hallitus on sitoutunut pitämään huolta ikäihmisten palveluista ja heidän mahdollisuuksistaan asua kotona mahdollisimman pitkään. Tämä hallitus katsoo myös samalla tulevaisuuteen ja laittaa hyvinvointiyhteiskuntaa kestävämmälle pohjalle. Taloutta laitetaan kuntoon ja kasvun eväät kaivetaan vielä esiin. Alkuun on myös hyvä muistuttaa, että tänä vuonna hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa 2,2 miljardilla eurolla. On sanottava myös suoraan, että hoitajapula on todellinen. Siksi hallitus on päättänyt keventää ympärivuorokautisen hoivan mitoitusta, jotta henkilöstöä voidaan kohdentaa sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Tämä ei tarkoita heitteillejättöä vaan järkevää resurssien käyttöä. Kun hyvinvointialueilla on enemmän liikkumavaraa, hoitoa voidaan järjestää tarpeen mukaan eikä jäykkiä kiintiöitä tuijottaen. Tällä on myös saatu alas kalliin vuokratyövoiman kustannuksia. Meillä on huippuosaamista myös ensihoitoyksiköissä. Sitä voitaneenkin kutsua liikkuvaksi sairaalaksi. Ensihoitoyksiköissä on mahdollisuus ottaa suora yhteys lääkäriin, ja niissä on EKG-laitteet, ja niillä pystytään aloittamaan lääkinnällinen hoito. Hyvinvointialueiden tehtävä on huolehtia tarpeellisesta kohdentamisesta. Ensihoito parhaassa tapauksessa saattaa olla potilaan kannalta jopa hengenpelastus. Hallitus on myös panostanut ikäihmisten kotona pärjäämiseen ja yksinäisyyden ehkäisyyn. Seurakunnilla ja kolmannella sektorilla on tässä suuri rooli. Paljon tehdään ja rahallisesti myös panostetaan. Avustusohjelmaan yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden vähentämiseksi vuosille 2025—2027 myönnettiin yhteensä noin 6,6 miljoonaa euroa. Terveyden edistämisen määrärahaa on varattu ikäihmisten toimintakykyyn, kotona pärjäämiseen ja omaishoitajien tukemiseen vuosille 2024—2027 yhteensä 27 miljoonaa euroa. Kehittyvä teknologia ja digitalisaatio auttavat palveluiden saatavuudessa, mutta ne eivät saa syrjäyttää ihmiskontaktia. Kaikki vanhukset eivät osaa käyttää tai pysty käyttämään digipalveluita. Siksi alueilla on huolehdittava digipalveluiden parantamisesta, liikkuvista palveluista ja siitä, että apua ja tukea saatavilla on myös kasvokkain. Arvoisa rouva puhemies! Marinin—Saarikon hallitus sysäsi sote-sektorille kestämättömiä velvoitteita ilman riittäviä resursseja ja uuden hallintohimmelin ryhmärahoineen. Nykyinen hallitus pyrkii korjaamaan tilannetta ministeri Kaisa Juuson johdolla, mutta semmoinen työ, mikä jälkeensä on jätetty, ei päivässä valmistu. Muistuttaisin keskustaa myös siitä, että hyvinvointialueilla on iso valta siihen, miten saamme palvelumme toimimaan ja kehittymään. Keskustalla on ylivoimaisesti suurin ryhmä alueellani Pohjois-Pohjanmaalla eli Pohteella. Välillä kuitenkin kuulostaa siltä kuin keskustalla ei olisi osaa eikä arpaa siihen, miten Pohteella palveluja kehitetään paremmiksi. Arvoisa rouva puhemies! Yksinäisyys on yksi suurimmista ikäihmisten hyvinvointia uhkaavista ongelmista. Meidän jokaisen vastuulla on muistaa läheisiämme, soittaa mummolle, käydä katsomassa naapuria, kysyä kuulumisia vanhemmilta. Yhteiskunnan tukea tarvitaan ja sitä myös annetaan, mutta lähimmäisen rakkaus on korvaamatonta. Hallitus puolustaa toiminnallaan suomalaisia ikäihmisiä. He ovat rakentaneet tämän maan ja ansaitsevat arvokkaan vanhuuden ja hoitoa Suomessa suomen kielellä. Jokainen ihminen on hoidon arvoinen, ja vastuu on meillä jokaisella. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-02-25T19:04:27,2025-02-25T19:08:36,Hyväksytty,1.1 2025_12_267,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kvarnström., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_268,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Alla ska ha rätt till en värdig och trygg ålderdom, det är alla här säkert eniga om. Det är budskapet som hörs i festtal och som syns i partiernas program, men i den förda politiken ser vi dock skillnader i hur olika vi prioriterar och försöker förverkliga den här målsättningen. För att trygga en värdig ålderdom krävs att vi värnar om vårt välfärdssystem. Det innebär konkret tillräckligt med personal inom äldreomsorgen. Det betyder att egenvårdarnas ställning blir jämlik, på en god nivå i hela landet och ersättningen tillräcklig. Det betyder att sådan service som behövs regelbundet finns som närservice. Det betyder att vård och service på ens eget modersmål garanteras, och det är något som är väldigt viktigt för äldre. Allt detta förutsätter tillräcklig finansiering.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,sv,Johan Kvarnström,1398,2025-02-25T19:08:43,2025-02-25T19:09:33,Hyväksytty,1.1 2025_12_269,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Mukavaa, että hallituspuolueita tosiaan kiinnostaa niin paljon, että täällä ei ole paikalla yhtään kansanedustajaa, mutta toivottavasti he sitten katsovat näitä puheita vaikkapa tallenteelta. — ”Se on aivan kauhiaa, että mitoitus on taas laskettu ja meilläkin yksi hoitaja monessa vuorossa vähemmän. Siinä ei ehi kuin häthätää välttämättömät asiat ihmisen hyväksi tehä, eli vaihtaa vaipan ja antaa ruuan. Tuntuu niin väärälle heitä kohtaan. Pitäs olla enemmän hoitajia, että olis aikaa antaa enemmän heille eikä joutuisi tekemään hommia vähän niin kuin sieltä, mistä aita on matalin.” Näin kommentoi lähihoitajakaverini. Täällä salissa on puhuttu tänään paljon kauniita sanoja sotesta, ikäihmisistä ja hoivasta, mutta valitettavasti tuntuu, että nuo kauniit sanat eivät ole konkretisoituneet varsinaisesti lakiesityksiksi tai teoiksi. Hyvinvointialueitten työn helpottaminen on vähän niin kuin jumitilassa, ja se pitäisi saada purettua. Olen saanut seurata sote-palveluita suhteellisen läheltä: ensiksi omaisen roolissa oman pappani kohdalla ja sen jälkeen sitten aluevaltuutettuna, kun Pohteen toimintaa käynnistettiin ja sain olla siellä lautakunnassa. Näin hyvin konkreettisesti, mitä se oli ja minkälaista on se työ siellä hyvinvointialueella, ja kyllähän siellä töitä tehdään niska limassa. Se, konkretisoituuko se sitten ennemmin hoidoksi vai euroiksi taulukossa, on eri kysymys. En syytä tästä tilanteesta siis sekuntiakaan meidän alueella olevia päättäjiä ja virkamiehiä. He tekevät niillä resursseilla ja osaamisella kaiken, minkä pystyvät, mutta ongelma tulee minusta siinä, että ne resurssit ovat vähissä, niin kuin me ollaan tänään koko päivä täällä puhuttu. Suomalaiset ovat huolissaan sosiaali- ja terveyspalveluista. Hyvinvointialueilla päättäjät ovat tosiaan joutuneet hallituksen paksunahkaisuuden vuoksi tekemään järjettömän työn sen eteen, että päästään näihin taloustavoitteisiin, mutta se, että päästään taloustavoitteisiin ja täällä salissa sitten kehutaan, miten hienosti joillain alueilla menee, ei tarkoita sitä, että sitä hoitoa tulisi välttämättä oikeaan aikaan ja lähelle. Itse asiassa päinvastoin monesti. Oman haasteensa luovat myös meidän pitkät välimatkat. Kun ikäihmisen hoitoyksikkö napataan kiinni Pohjois-Pohjanmaalla, niin matka seuraavaan kasvaa helposti monta kymmentä kilometriä, jopa yli sata kilometriä. Kotihoitoa on aika hankala antaa riittävän kattavasti, jos matka terveyskeskuksesta kotiin on 40 tai 50 kilometriä. Se on meillä aivan tavallinen matka. Arvoisa puhemies! Meidän kulttuuri on lyhyessä ajassa muuttunut paljon. Me ollaan paljon itsenäisempiä kuin ennen, ja meidän perhemalli on kutistunut. Jos mietitään vaikkapa vanhemmuutta, niin ennen oli vallalla koko kylä kasvattaa ja samassa pihapiirissä eli useampi sukupolvi. Olennainen kysymys on, mikä on yksilön ja mikä on yhteisön vastuu. Muutos on ollut nopea. Minä esimerkiksi olen kasvanut oman pappani kanssa samassa pihassa — pappa oli syntynyt 23 — ja olen elänyt myös sen, kun pappa eli uudestaan sodan kauhut. Se on semmoista sukupolvien välistä yhteyttä. Mutta yhä harvempi pystyy asumaan lähellä omia isovanhempiaan, eikä ole automaatio, että ikäihmisestä, lähimmäisestä tai isovanhemmasta, voitaisiin tai haluttaisiin pitää huolta itse tai pystyttäisiin siihen. Meidän kulttuurissa kysytään ensimmäisenä uudelta tutulta, mitä teet työksi, ei että minkälainen perhe sinulla on, ja se kertoo aika paljon. Ihmisellä pitää olla oikeus päättää, miten vanhuutensa viettää. Kotona pitää voida asua mahdollisimman pitkään, mutta tarvitaan myös tuettua asumista ja ympärivuorokautista hoitoa. Kyse on turvallisuudesta. Jos paikkoja vähennetään samaan aikaan, kun meillä on yhä enemmän ikäihmisiä, suunta on väärä. Ikäihmisten kanssa hyvinvointialueella työskentelevä ihminen kirjoittaa paikkojen vähyydestä: ”Ihminen on täysin muistamaton, poistuu kotoaan tietämättä, minne on menossa, kaatuilee. Näistä turvallisuusriskeistä huolimatta kokeillaan kuitenkin tehostaa kotihoitoa, laitetaan ovihälyttimiä ja tarjotaan perhehoitoa, joka ei ratkaise sitä kotona pärjäämättömyyttä. Ja kuinka paljon sitten maksaisi se kotihoito, joka otettaisiinkin yksityiseltä palveluntuottajalta?” Kaiken tämän keskellä, mistä olen tässäkin puheessa puhunut, täällä salissa on käytetty tänään valtavan paljon aikaa siihen, että on huudeltu näistä tyhjistä papereista ja ryhmärahoista. Se todellinen the ykköstyhjäpaperi on persujen sote-malli — perussuomalaisten, pahoittelut — jota ei siis oikeastaan ollut. [Antti Kurvinen: Ylimielisyyttä!] Ja se ryhmäraha esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla on 0,15 promillea, jolla muun muassa käydään tutustumassa erilaisiin toimijoihin, pidetään työntekijää, joka hoitaa hyvinvointialueeseen liittyviä asioita, ja kohdataan alueen asukkaita. Ja mitä käy sille loppurahalle? No, se palautetaan. Hyvinvointialueilla on rautaiset ammattilaiset, ja moni saa sieltä hyvää hoitoa, mutta tosiasia on se, että tämä hallitus sopeuttaa yhdeksän miljardia ja niistä kaksi miljardia tulee hyvinvointialueilta. Se on sopeutuksista aivan ehdottomasti isoin ja ennen muuta tyhmin toimi. Alueilla on vähemmän rahaa ja resursseja ja enemmän hoitoa tarvitsevia ihmisiä, ja se on aika huono yhtälö. Nämä ovat arvovalintoja, ja keskustan arvovalinta olisi, että ikäihmisistä ei leikattaisi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-02-25T19:13:50,2025-02-25T19:18:56,Hyväksytty,1.1 2025_12_270,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_271,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ikääntyminen ei ole ongelma — minä tiedän sen, ja me tiedämme sen muutenkin. Olin pari viikkoa sitten kuuntelemassa Oxfordin yliopiston taloustieteen professori Ian Goldinia Helsingin yliopiston tulevaisuusfoorumissa, ja hänkin totesi, että älkää puhuko ikääntymisestä ongelmana, ja tämä on se, mitä on tavoiteltu yhteiskunnassa, että meillä olisi parempi lääketiede ja myös parempi hyvinvointi. Ja niin kuin täällä on moni edustaja eri sanoin todennut, meillä moni kuusi- ja seitsemänkymppinen elää täyttä elämää, jopa täydempää elämää kuin nuorempana työelämässä ollessaan. Eivät he ole tutisevia kävelykepin kanssa liikkujia. Tämä pitää heti alkuun todeta. Mutta silti on varmaan tilanne suurimmalla osalla ihmisistä se, että viimeistään elämän viimeisinä vuosina tarvitsee sitä hoitoa ja hoivaa ja tukea, ja silloin pitää myös viimeisten vuosien ja viimeisten kuukausien olla ihmisarvoisia. Ja kyllä, rouva puhemies, tilanne on se — ja myönnän tässä omatkin virheeni ja omankin puolueen virheet — että me ollaan käsitelty liikaa vanhuspolitiikkaa, ikäihmisasioita, pelkästään budjettien ja rahojen kautta. Kyse on myös siitä, mikä on meidän yhteiskunnan sivistyksen taso, kunnioitammeko me ikääntyneitä ihmisiä, pidämmekö me huolta myös ihmisistä, jotka eivät enää ole niitä tuottavimpia meidän talouden rattaissa. Kyse on myös tietynlaisesta yhteiskuntasopimuksesta, siitä, että kun me maksamme veroja ja me uurastamme omissa yrityksissä työpaikoillamme, niin sen jälkeen me saamme sitten riittävää palvelua niinä viimeisinä vuosina, on se sitten erikoissairaanhoitoa tai on se vanhusten hoivapalveluita. Rouva puhemies! On hyvä ymmärtää, että aina kun leikataan sotesta, niin kuin Orpon hallitus on tehnyt sen valinnan, että säästetään sotesta, hyvinvointialueilta voimakkaasti, silloin säästetään ikäihmisiltä. 39 prosenttia perusterveydenhuollon lääkärikäynneistä on yli 65-vuotiaitten tekemiä, ja sosiaalipalveluista vanhan säännön mukaan yksi kolmasosa menee vanhusten palveluihin. Elikkä, arvoisa hallitus, kun te leikkaatte sotesta, te leikkaatte käytännössä vanhuksilta. Rouva puhemies! Minusta meidän on hyvä ymmärtää Suomessa ja katsoa totuutta silmiin, että kun nyt ikäännymme ja suuret ikäluokat alkavat tulla siihen raskaan hoivan vaiheeseen, meidän on allokoitava enemmän määrärahoja hyvinvointialueille ja sote-palveluihin. Kotihoito on mahtavaa, kotisairaanhoito, kotisairaalat ovat kehittyneet, mutta kyllä niitä hoitopaikkoja tarvitaan. On aivan järkyttävää, että meillä on 2 200 ihmistä jonossa pitkäaikaisen hoivan paikoille. Siis he eivät pärjää enää kotona, ovat jossakin odottamassa sitä paikkaa. Näin ei pidä olla. Rouva puhemies! Kaksi tärkeää asiaa on keskustalla, mitkä me haluamme laittaa hyvinvointialueilla kuntoon: Ensimmäinen on se, että tämä ikäihmisten maakuntamatkailu, jossa pompotellaan elämän viimeisinä vuosina ja kuukausina hoitopaikasta toiseen, pitää saada muutettua ja ihmiset pitää hoitaa lähellä heidän kotejaan. Toiseksi, viimeisenä, arvoisa rouva puhemies, meidän mielestämme tarvitaan perhelääkärimalli Suomeen, väestövastuullinen perhelääkäri jokaiselle ihmiselle julkisella puolella. Tässä me voidaan käyttää myös yksityisiä yrityksiä ja ammatinharjoittajia. Ja ei nyt anneta potkuja meidän hoitajille. On aivan järkyttävää, että muutosneuvotteluita käydään hyvinvointialueilla. Jos näitä ammattilaisia ei juuri nyt tarvita, heitä tarvitaan vuoden ja kahden ja [Puhemies koputtaa] viiden vuoden päästä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-02-25T19:18:59,2025-02-25T19:22:34,Hyväksytty,1.1 2025_12_272,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hamari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_273,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän tästä tärkeästä välikysymyksen aiheesta. Minulla on tässä kaksi puhetta — täällä on tullut paljon hyviä puheenvuoroja, kuten tässä edelläkin oli — ja ajattelin nyt pitää ensin tämän vähän henkilökohtaisemman ja sen toisen sitten myöhemmin. Kävin eilen pian 90 vuotta täyttävän isovanhempani luona. Hän jäi syksyllä leskeksi 70:n yhdessä vietetyn vuoden jälkeen, kun pappani menehtyi sairauden uuvuttamana. Isovanhempani ovat aina olleet minulle esikuvia. Pappa on tullut Karjalan Kaukolasta kaksi kertaa ja mummu menettänyt oman äitinsä neljävuotiaana tuberkuloosille — tai keuhkotaudille, kuten silloin sanottiin. 12-lapsisessa perheessä ilman äitiä kasvanut mummuni ja Karjalasta pikkupoikana lähtemään joutunut pappani loivat kovalla työllä hyvän elämän ja kasvattivat itse kolme tytärtä ja vaikuttavat nyt jo 14 lapsenlapsenlapsenkin elämään. Eilen mummulle mennessäni aika pysähtyi ja kiire lakkasi. Asunto oli hiljainen ja vähän hämärä. Juteltiin, katsottiin vanhoja kuvia ja välillä oltiin hiljaa. Välillä mummu vähän itki. Kun tein lähtöä, muistisairautta sairastava mummuni totesi, kuten aina sieltä lähtiessäni: ”Tule taas käymään.” Kun lähdin, jäin miettimään tämänpäiväistä välikysymystä. Jäin pohtimaan, miten pitkiä päivät voivatkaan yksin olla. Pohdin, miten mummu pärjää surun kanssa, kun pappa on poissa ja ympäriltäkin omanikäiset ja nuoremmatkin yksitellen lähtevät. Mietin, miten väärin on, että sellaiset vanhukset, joilla ei ole lapsia ja lapsenlapsia huolehtimassa ja vierailemassa, ovat ihan yksin eivätkä pääse palveluiden piiriin, miten häpeällistä on jättää yhtäkään ikääntynyttä ilman tarvitsemaansa tukea, apua ja hoivaa, miten päivätoiminnastakin nipistetään — se mahdollisesti ainut sosiaalinen kontakti muihin ihmisiin pitkään viikkoon voi mennä siinä. Meidän on turvattava kaikille tämän maan rakentaneille arvokas vanhuus. Hyvinvointialueet tarvitsevat tässä nyt tukea, ja katson tiukasti nyt maan hallituksen suuntaan — tai sen ainoan hallituksen edustajan suuntaan, joka täällä salissa nyt on. Monesti vanhemmat ihmiset voivat meidän nuorempienkin mukaan haikailla mennyttä ja sanoa, että ennen oli paremmin. Mummu kuitenkin aina sanoi, että ennen ei mikään ollut paremmin. Hän arvosti sitä, mihin he papan kanssa olivat päässeet ja mihin yhteiskuntana olimme ja olemme päässeet. Se sukupolvi, joka nyt kaipaa hoivaa ja huolenpitoa, ei paljoa vaadi tai toivo ja on joskus liiankin vähään tyytyväinen. On kuitenkin niin, että jokainen heistä ansaitsee riittävän tuen, kun aika on, oli se sitten kotihoitoa, yhteisöllistä asumista, päivätoimintaa, terveyspalveluita tai ympärivuorokautisen hoivan paikka. Meidän tehtävämme on nyt varmistaa se, että nämä yhteiskuntamme rakentaneet saavat arvokkaan vanhuuden ja riittävän hoivan maallisen elämän loppuun asti. Hallituksen täytyy nyt ryhtyä toimiin varmistaakseen hyvinvointialueille riittävän rahoituksen, jolloin ikääntyneiden palveluista ei tarvitse heikentää peittävyyksiä, kuten monesti kuulee sanottavan. Kukaan ei halua olla vaipoissa tai tulla syötetyksi. Hoivapaikkaa ei jonoteta turhaan, vaan silloin sitä paikkaa jo todella tarvitaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-02-25T19:22:36,2025-02-25T19:26:24,Hyväksytty,1.1 2025_12_274,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mehtälä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_275,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään olemme kuulleet paljon puheenvuoroja, joista suurin osa on asiaan liittyen, mutta myös useita asian vierestä. Tulin politiikkaan niin sanotusti suoraan politiikan ulkopuolelta, ja on asioita, jotka ovat yllättäneet. Kenties vastenmielisintä on ollut huomata se, miten paljon asioita tahallisesti vääristellään tai kerrotaan osatotuuksia. Hyvä hallitus, teidän toimestanne on useaan kertaan sanottu seuraavaa: ”Sote-uudistus on epäonnistunut”. Jopa niinkin pahoin kuvattiin, että ”tämä sote-uudistus on sysipaska”. ”Emme leikkaa sotesta”, ja nyt sitten ”sotestakin on pakko leikata”. Jokainen ymmärtää, että nämä väitteet eivät ole totta, ja lisäksi ne ovat sisällöllisesti ristiriitaisia. Arvoisa puhemies! Kerrataanpa, kun tuntuu unohtuneen, mitä sote-uudistus piti sisällään: Ensinnäkin on hyvä muistaa, että kyse on sotien jälkeen suurimmasta hallinnollisesta uudistuksesta. Se tehtiin kaikkien puolueiden yhteisellä tahdolla — siis kaikkien puolueiden yhteisellä tahdolla. Uudistusta valmisteltiin 15 vuotta. Siis jokainen puolue oli sitä mieltä, että vanha kuntapohjainen malli oli tullut tiensä päähän, ja viime vaalikaudella silloisilla oppositiopuolueilla, perussuomalaiset ja kokoomus, ei ollut esittää mitään muuta kuin tyhjä paperi valiokunnassa tälle uudistukselle. Toiseksi, kuten täällä on jo hyvin avattu, nyt nähty kustannusten nousu ei johdu uudistuksesta, niin kuin talouspolitiikan arviointineuvosto on todennut. Ja saman totesivat myös valtiovarainvaliokunnassa kuultavana olleet asiantuntijat, että näiden sote-kustannusten nousu ei ole uudistuksen syytä. Kolmanneksi nyt, kun sote-rahoitus tulee suoraan valtion budjetista ja rakenne on yksinkertainen, me kaikki näemme sote-sektoriin käytetyt rahat. Aiemmin ne ovat jääneet kuntien budjettiin piiloon. Neljänneksi hallituksen päätös olla pidentämättä alijäämien kattamisvelvoitetta on käsittämätön. Kyse ei ole lisärahan antamisesta vaan siitä, että hyvinvointialueille annetaan lisäaikaa vuosien 23 ja 24 alijäämien kattamiseen. Luvan epääminen kertoo ainoastaan siitä, että kyseessä on ideologinen päätös. Ja viidenneksi, kuten jo todettiin, mittava hallinnon uudistus tarvitsee aikaa, ja asiantuntijat ovat todenneet, että tällainen uudistus vaatisi viisi vuotta toteutukseen. Arvoisa puhemies! Talouspolitiikan arviointineuvosto sanoo suoraan: hallituksen sote-linja ei ole taloudellisesti kestävä. Palvelut rapautuvat, mutta säästöjä syntyy lähinnä ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella — siis säästöjä syntyy ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella. Ja mikä pahinta, nyt näyttää siltä, että uusia leikkauksia valmistellaan kaikessa hiljaisuudessa, paljastetaan vasta vaalien jälkeen, mistä tällä kertaa nipistetään. Hyvä hallitus, suomalaisilla on oikeus tietää ennen vaaleja, mitä hallitus suunnittelee. Teillä on velvollisuus kertoa, mistä leikataan ja ketkä joutuvat jälleen maksajiksi. Vai pelkäättekö, että kansa ei hyväksyisi linjaanne, siis kansa ei hyväksyisi linjaanne? Arvoisa puhemies! Kolme vuotta sitten silloiset oppositiopuolueet kokoomus ja perussuomalaiset tekivät välikysymyksen juuri samasta asiasta, vanhustenhoidosta. Silloin vaadittiin seuraavaa: Vanhuksille pitää saada enemmän hoitopaikkoja. Toiseksi hoivatyöntekijöitä pitää saada enemmän. Ja kolmanneksi omaishoitajien asemaa pitää parantaa. Varsinkin perussuomalaiset lupailivat omaishoidon tuen verovapautta. Vaalikausi on nyt jo puolivälissä, eikä hallitus ole tehnyt mitään näiden asioiden suhteen. Ainoa asia, mitä on tehty, on se, että olette leikanneet sote-rahoista. Arvoisa puhemies! Miten voi olla mahdollista, että kahdessa vuodessa aikaan on saatu näin vähän? Herää kysymys, onko teidän tarkoituksenne saada hyvinvointialueet kriisiin ja maakunnista valot pois. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-02-25T19:26:34,2025-02-25T19:31:33,Hyväksytty,1.1 2025_12_276,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_277,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On erittäin hyvä, että eduskunta käy keskustelun tästä tärkeästä asiasta, koska ympärivuorokautisesta hoidosta tai hoivakodin sängystä ei päästä barrikadeille ja tekemään näitä asioita, vaan se pitää tehdä täällä, ja me täällä tehdään niitä raameja, taloudellisia ja muita raameja, jotta hyvinvointialueet ja muut toimijat sitten pystyvät sitä palvelua tuottamaan. On hyvä myös käydä sitä keskustelua, mitä kukin hallitus on tehnyt tai jättänyt tekemättä, ja sekin tässä on päivän mittaan tullut kyllä hyvin esille, ja enempi on ollut syytöksiä kuin niitä ratkaisuja. Sen vuoksi arvostan edustaja Wallinheimon huomautusta tässä, että ehkä meidän pitäisi enemmän katsoa näitä kysymyksiä parlamentaarisesti, kun näin isoista asioista on kyse. Ehkä joskus pääsemme siihen tilanteeseen. No, valtionohjaus on kahtalainen. Toinen on tämä taloudellinen ohjaus, jossa budjetin kautta ja alijäämän kattamisaikataululla ohjataan sitä talouden raamitusta, ja toinen on sisällöllinen vaatimus, minimiehdot, mitä vähintään pitää palveluissa saada toteutettua ja mihin aikaan niitä pitää saada tehtyä. Nämä ovat niitä meidän ohjauskeinojamme ja täältä käytettävissä, ja ne aina unohtuvat tässä, että näiden pitäisi olla tasapainossa. Nyt on taloudellista ruuvia kiristetty todella kovaa, ja sitten näitä ehtoja on lievennetty, jotta talous riittäisi, ja tämä yhtälö on aika kummallinen, kun katsoo tätä tilannetta. Me ollaan täällä kuultu monta, monta kertaa siitä, kuinka iso asia on se, että 2 200 miljoonaa on tälle vuodelle tullut lisää rahaa. Tosiasia on, että 1 400 miljoonaa siitä on vuoden 2023 alijäämän kattamista ja vajaa 800 miljoonaa on tullut hyvinvointialueindeksin kautta pääosin tälle vuodelle. Mitään uutta rahaa ei ole tullut palveluihin. Tällä noin kolmen prosentin osuudella, tällä vajaalla 800 miljoonalla, pitää hoidon tarpeen kasvu hoitaa, palkkaratkaisut pitää hoitaa ja kohoavat hinnat. Että siinä mielessä aina unohdetaan tämä kokonaisuus. Toinen kokonaisuus liittyy siihen, että erilaiset mitoitukset, kuten palveluun pääsyyn määritellyt minimiajat, ovat olleet näitä tärkeitä. Siksi hallituksen mitoitus ja rahoituksen poistaminen esimerkiksi hoitajamitoituksen osalta 14 vuorokaudesta kolmeen kuukauteen kertoo aika paljon siitä hallituksen linjasta, eli yhä pitempi on se aika, että palveluihin pääsee, ja se kertoo vain siitä arvovalinnasta, kuinka tässä tehdään. Hyvinvointialueet ovat tässä puun ja kuoren välissä, kun kukaan ei parane jonoissa. Hoitajamitoituksen laskeminen tästä 0,65:stä, mihin päästiin, pudotti senkin 0,6:een, ja tämä tarkoittaa sitä, että ikäihmisten ympärivuorokautisessa hoidossa on vähemmän ihmisiä hoitamassa niitä ikäihmisiä — vähemmän, ei enemmän. Eli nämä molemmat, hitaammin hoitoon ja sitten vähemmän hoitajia, kertovat siitä tilanteesta, että tätäkin ruuvia on käytetty. Me tarvittaisiin sellaisia uudistuksia, että nämä molemmat kulkisivat vähän käsi kädessä — että jos sisällöllistä uudistusta tehdään, niin sille myöskin tuotettaisiin resursseja ja pystyttäisiin tekemään niitä asioita hyvin kokonaisvaltaisesti. Se, että kaikkia asioita ei tehdä siellä oikeassa vaiheessa, missä pitäisi tehdä, tarkoittaa, että mitä enemmän me pystytään kotiin tekemään hoivapalveluja, niin se siirtää raskaampiin palveluihin siirtoa, ja sen vuoksi tämä kotona hoitaminen on niin isossa roolissa. Omaishoitajat eivät yksin ratkaise tätä ongelmaa. Sillä pystytään osaratkaisu tekemään, mutta ne tarvitsevat niitä täälläkin tänään monta kertaa puhuttuja asioita, eli siellä tarvitaan tukea omaishoitajille. Sitten heidän pitää saada palvelurakenne siihen ympärille, ja kolmanneksi vielä sitten, että heidän omasta jaksamisestaan huolehditaan, ja sitten tämä työssäkäyvien omaishoitajien asema pitää myös huomioida, että he voivat hoitaa omia vanhempiaan. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-02-25T19:31:38,2025-02-25T19:37:02,Hyväksytty,1.1 2025_12_278,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Riipi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_279,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään on käyty aika arvokasta keskustelua meidän ikäihmisten palvelujen tilasta, ja vaikka välissä näissä keskusteluissa ja puheenvuoroissa on kyllä eksytty sinne lillukanvarsille, ryhmärahoihin ynnä muihin, niin paljon hyviä puheenvuoroja on kuultu. Ehkä erityisen iloinen olen siitä, että ensimmäistä kertaa, ihan aidosti, ministerin ja hallituksen suusta olen ainakin ollut kuulevinani, että enää ei haukuttu sote-uudistusta, vaan se todettiin hyväksi. Se on jo arvo sinällään, silloin me ollaan sillä viivalla, että niitä palveluita oikeasti voidaan kehittää, eikä aina palata sinne menneeseen, katsotaan tulevaisuuteen. Mutta sote-uudistus, sen myönnän, epäonnistui yhdessä ratkaisevassa asiassa alkuvaiheessansa. Alueille ei pystytty luomaan riittävää itsehallinnon pohjaa, vaan niiden toiminta ja erityisesti rahoitus jätettiin kulloisenkin vallassa olevan hallituksen täydellisen mielivallan alle. Samalla sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset tuotiin näkyviin ja kauhisteltaviksi valtiovarainministerin pöydälle. Aiemminhan ne ovat olleet piilossa, vuosikymmeniä piilossa kuntataloudessa, jossa on joustettu, sopeutettu ja korotettu tarvittaessa veroja, jotta on selviydytty, mutta samalla myöskin on niitä palveluja kehitetty. Tämän virheen seurauksia olemme nähneet nyt, kun hallitus on ottanut hyvinvointialueet ja niiden palvelut leikkuupöydälle. Samalla se on kätevästi jo kohta kaksi vuotta harhauttanut ihmisiä siirtämällä vastuun sote-palveluiden tilasta edellisen hallituksen luoman sote-mallin syyksi, vaikka kaikki asiantuntijat ovat todenneet, että mallilla ei ole mitään tekemistä nykyisen tilanteen kanssa. Siis kiitos, että tästä ollaan nyt päästy yli. Olemme usein kuulleet tuolta ministeriaitiosta, että mitään kriisiä ei ole ja opposition pitäisi vielä lopettaa tällainen paniikin lietsonta. Kun kuitenkin kuulee ihmisiä tuolla maakunnassa ja hoito- ja hoiva-alan ammattilaisia, niin viesti on kyllä toinen. Pahin virhe hallitukselta on se, ettei se asiantuntijoiden viesteistä välittämättä halua puuttua hyvinvointialueiden alijäämän kattamisajan pituuteen. Tosiasia on kuitenkin se, että riittämätön rahoitus suhteessa palvelutarpeisiin on jo johtanut hyvinvointialueilla epätarkoituksenmukaisiin ja lyhytnäköisiin toimenpiteisiin talouden sopeuttamiseksi sen sijaan, että nämä sopeuttamistoimet toteutettaisiin vaikuttavuustietoon perustuen pitkäjänteisesti ja vastuullisesti. Ikäihmisten osalta tämä on jo johtanut palveluiden karsimiseen esimerkiksi Lapissa. Alueen päättäjät ovat säästösyistä olleet pakotettuja vähentämään yli 13 prosenttia ikäihmisten ympärivuorokautisen hoidon paikoista, vaikka samaan aikaan seuraavan kymmenen vuoden aikana yli 75-vuotiaiden määrä Lapissa kasvaa yli 35 prosenttia, 22 000:sta yli 30 000:een. Viime vuoden lopulla, kun hallitus ei ole kantanut vastuutaan hyvinvointialueiden tilanteesta, ovat alueiden päättäjät joutuneet tekemään sen, ja useat alueet ovatkin tehneet vastoin lakia alijäämäisiä budjetteja tulevalle suunnitelmakaudelle. Samaan aikaan hyvinvointialueiden ahdinkoon ajamisen kanssa monet hallituksen julkisen talouden suunnitelman sopeuttamistoimet, kuten hoitoonpääsyn määräaikojen pidentäminen, lääkkeiden omavastuuosuuksien ja asiakasmaksujen korotukset sekä eläkkeensaajan asumistuen määräytymisen muutokset, kohdistuvat rajusti erityisesti pienituloisiin iäkkäisiin henkilöihin. Arvoisa puhemies! Julkista taloutta on sopeutettava — sitä rahaa ei tietenkään ole — mutta ei niin kuin hallitus nyt tekee aiheuttaen osin jopa peruuttamatonta vahinkoa juuri yhteiskunnassamme heikoimmassa asemassa oleville, kuten ikäihmisille. Tämä on todella epäluottamuksen arvoista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-02-25T19:37:08,2025-02-25T19:41:42,Hyväksytty,1.1 2025_12_280,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäkinen poissa. — Edustaja Merinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_281,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun tämä välikysymys tuli, niin mietin, miten voisin tässä puhua. Minähän olen erikoistunut nuorten asioihin. Mutta sitten yksi some-seuraaja ehdotti, että voisinko lukea ihan tämmöisiä raakarehellisiä terveisiä ihmisiltä ympäri Suomea, ja näitähän tuli paljon. Tässä on omaisten, vanhusten ja hoitoalan työntekijöiden terveisiä. Näitä lyhyesti kävin läpi äsken, ja kyllähän näissä on hurjan koskettavia ja kauhistuttavia kertomuksia. Minäpä aloitan: ”Läheinen oli eräässä yksityisessä vanhainkodissa vuoden verran, kunnes valitettavasti menehtyi viime vuoden toukokuussa. Tämä vuosi oli meille läheisille raskasta aikaa. Kyseisessä hoitolaitoksessa tuli se olo, ettei vanhuksista oikeasti välitetä. He saattavat maata useita tunteja omissa eritteissään, ja läheiset joutuivat tekemään tosi paljon töitä sen eteen, että kyseinen henkilö sai tarvitsemansa hoidon. Ihmisiä, eli vanhuksia, turrutettiin mielialalääkkeillä, koska heidän vaivojaan ei otettu todesta. Katetri laitettiin väärin, mikä aiheutti pahan tulehduksen ja sairaalareissuja. Ainakin kyseisessä paikassa oli vaikea luottaa siihen, että henkilökunta oli osaavaa ja että sitä oli tarpeeksi.” ”Hei! Haluaisin kertoa oman kokemuksen. Työskentelen tällä hetkellä kaupungin palvelutalossa muistisairaiden vanhusten kanssa. Asiat, mitä näin päivittäin, ovat järkyttäneet minua todella. Se, mitä koulussa opetettiin, ei näy kentällä. Laitan seuraavaan viestiin kokemukseni ja saat julkaista sen nimettömänä.” ”Asukkaiden päivittäinen elinympäristö oli epäinhimillinen siivouksen ja hygienian puutteiden vuoksi. Haju oli niin voimakas, että edes kahden maskin käyttö ei peitä sitä. Osa asukkaista makaa sängyissä omissa eritteissään tuntikausia, koska eivät pysty itse nousemaan sängystä peseytymään eikä heille tarjota tarvittavaa apua. Henkilökunnan käsihygienia on puutteellista. Osa käyttää käsidesiä väärin, mikä levittää bakteereita ja viruksia huoneesta toiseen. Työvoiman vaihtuvuus on suurta, sillä monet vakituiset työntekijät ovat uupumuksen vuoksi sairaslomalla. Tämä johtaa siihen, että asukkaista huolehtivat usein heille ennestään tuntemattomat keikkatyöntekijät. Olen nähnyt, kun hoitajat kohtelevat asukkaita epäasiallisesti. He syöttävät väkisin, käyttäytyvät töykeästi, kiroilevat ja osoittavat turhautumisensa. Taukohuoneessa käydään kamppailua siitä, kuka joutuu pesemään asukkaat. Koska tehtävää vältellään, saatetaan pestä asukkaat esim. kylmällä vedellä omassa sängyssä.” Tässä on siis, sanon välikommenttina, työntekijöiden kokemuksia — minä ymmärrän tämän kiireen — ja sitten myös omaisten. ”Seuraavat esimerkit eivät ole suoraan vanhustenhoidosta, vaan kertomuksia siitä, kuinka iäkkäitä 85—92-vuotiaita, yksin ilman kotihoitoa pärjääviä vanhuksia kohdellaan terveydenhuollossa. Surullisinta tässä on se, että resurssimme eivät tällä hetkellä riitä edes kotihoidon tuen tai vanhusten hoidon tarpeen ehkäisemiseen.” ”Sukulaismieheni, 91 vuotta, meni hetki sitten terveyskeskukseen akuuttien keuhko-oireiden myötä, ja hänet käännytettiin sanoen, että lääkäriä on mahdollista päästä tapaamaan vasta aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua. Samaisessa terveyskeskuksessa vanhuksille on sanottu, että turha tulla hakemaan hoitoa, jos voi omin jaloin kävellä terveyskeskukseen, sekä soittaessani lääkärille aikaa 87-vuotiaalle isoäidille terveyskeskuksen asiakaspalvelu kertoi minulle lohduttomana olevansa uupunut siihen, että heillä ei ole henkilökuntaa eikä resursseja tai aikoja lainkaan lääkärille eikä myöskään sairaanhoitajalle.” ”Hei, Ville! Äiti jäi juuri leskeksi 89-vuotiaana. Samalla todettiin sydänperäisiä sairauksia ja lääkitys aloitettiin. Asuu nyt yksin omakotitalossa. Silti katsotaan, että niin hyväkuntoinen, että ei saa edes etäpalvelua. Nyt me lapset asutaan vuoroviikoin 400 kilometrin päässä omista kodeistamme äidin luona. Miten heikko ja huono pitää olla, että saa edes etäpalveluja?” ”Hei, Ville! Olin töissä terveyskeskuksen vuodeosastolla lääkärinä, ja siellä oli kaatuileva, muistisairas vanhus, joka tuli osastolle kaatuilujen vuoksi. Osastolla asiat sujuivat hyvin, mutta heti kotiin päästyään alkoi taas yölliset kaatuilut ja potilas palasi osastolle. Kävi ilmi, että potilas tarvitsee selvästi ympärivuorokautista hoitoa ja tukea. Kuitenkin alueen käytännöstä johtuen häntä ei voitu suoraan laittaa ympärivuorokautista tukea vaativien potilaiden yksikköön, koska ensin täytyy olla kotihoito maksimoituna. Oli siis ilmiselvää, että vanhus ei pärjää kotona ja kaatuu heti yöllä yksin, mihin päivällä käyvä kotihoito ei auta. Sitten hänet piti laittaa silti kotiin ja testata ensin maksimaalinen kotihoito, vaikka oli hyvin todennäköistä, että hän kaatuu heti yöllä, jotta hän pääsee lopulta sinne arviointijaksolle, josta ehkä pääsee vanhainkotiin.” — Kiitos. Jatkan kohta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-02-25T19:41:46,2025-02-25T19:47:13,Hyväksytty,1.1 2025_12_282,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen poissa. — Edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_283,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvokasta keskustelua on tänään täällä salissa käyty, mutta aika lailla erilaiset näkemykset, missä mennään vanhustenhuollon tilassa, ovat oppositiolla ja hallituksella — se harmi. Tosiasioita kyllä tunnustetaan, ja niin kuin edustaja Riipi totesi, onhan täällä kumminkin yhteinen sävel siitä ollut, että tämä uudistus tarvitaan. Koko tätä uudistusta ohjataan liikaa euroilla ja taloudella, ja kun rahoitusmalliin jäivät ne murheet, mitä jäivät, tiettyjen alueitten osalta, niin joillakin alueilla se toteuttaminen ilman lisäaikaa sopeutua näihin on aika mahdoton yhtälö. Harmittaa, että siihen ei nytten hallituksella ole halua. Ongelmahan tässä ovat rahoitusresurssit ja hoitopaikat. Kun itselläni on kaksi läheistä omaista kotipalvelujen ja täysien palvelujen piirissä, 94‑ ja 88-vuotiaita, ja heitä avittavien henkilöitten, kotihoitohenkilöitten, osalta olen paljonkin keskustellut, niin he suoraan sanovat, että meillä on tällä hetkellä kotona aivan liian heikkokuntoisia vanhuksia. Heidän paikkansa ei ole kotona. Ja kun tiedetään kotihoidon resurssit ja se ajankäyttö, mitä he pystyvät käyttämään, niin he tällä hetkellä kokevat itse huonoa omaatuntoa, kun eivät pysty aikaa antamaan kuin sen 15 minuuttia. Siinä ei paljon muuta kuin lääkkeet ja roskapussit ja sanotaan huomenta ja päivää näille vanhuksille. Seuraan tosiaan läheltä kahden läheisen arkea sisarusteni kanssa, ja toinen vielä on muistisairas. Olen läheltä nähnyt, mikä hoitopalvelujen tilanne on. Suuri huoleni onkin, pystytäänkö nykyresursseilla turvaamaan turvallinen ja inhimillinen vanhuus läheisilleni. Molemmat ovat olleet pitkään jonossa palveluasumiseen tai ympärivuorokautiseen hoitoon. Joka päivä me työssäkäyvät läheiset ja lapsenlapset jännitämme, milloin rollaattorien, turvapuhelimien, kotihoidon, ruokapalvelun, omaisten avun ja siivouksen varassa olevat vanhukset kaatuvat niin pahasti, että joutuvat suoraan sitten erikoissairaanhoitoon ja vuodeosastolle. Kuin kohtalon ivaa, tänään iltapäivällä sitten erikoissairaanhoidosta soitettiin, ja 94-vuotias anoppini oli kaatunut pahasti ja lyönyt päänsä ja murtanut kätensä, ja mitä muuta liekään sitten siinä tapahtunut, ja löytyi aamulla, kun kodinhoitaja tuli, sitten kotoa. Tätä olemme viestittäneet ja pelänneet pitkään. No, hän on erikoissairaanhoidossa, ja sieltä sitten todennäköisesti siirretään terveyskeskuksen vuodeosastolle petipotilaaksi. Itse uskon, että jos hän olisi palveluasumiseen päässyt ja sinne viriketoimintaan ja kuntouttavaan toimintaan ja sosiaaliseen ympäristöön, niin hänellä olisi vielä ollut energiaa ja vireyttä niissä ympäristöissä toimia. Nyt sitten odotamme äitimme osalta seuraavaksi, mitä tapahtuu. Prosessi on ollut pitkä palvelutarvearvioinneista. Kuukausia ne kestivät, ja nyt sitten on oltu reilut puoli vuotta jo odottamassa näitä hoitopaikkoja, mutta toisen tarve loppui, niin kuin epäilimmekin. Kotihoidolta vahvasti, kun heidän kanssaan on viikonloppuisin ollut aikaa jutella, tulee erityisesti se, että heillä ei ole aikaa antaa vanhuksille sitä, mitä tarvitsisivat, ja hyvin nopeasti vain puolivillaisesti sitten käydään siellä paikan päällä. Olisikin erityisesti nyt panostettava omaishoitoon, palveluasumispaikkoihin ja kotihoidon resursseihin. Nämä panokset olisivat taloudellisesti ja inhimillisesti vanhuksille sekä omaisille arjessa jaksamisen ja arvokkaan vanhuuden turvaamiseksi todellakin välttämättömiä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-02-25T19:47:25,2025-02-25T19:52:42,Hyväksytty,1.1 2025_12_284,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Piisinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_285,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen kuunnellut hämmentyneenä tätä keskustelua täällä salissa. Keskusta syyttää nykyhallitusta aivan kaikesta, myös kaikesta sellaisesta, mistä he olivat itse viime kaudella päättämässä. Keskusta on esittänyt varsin tiheään välikysymyksiä nimenomaan sote-asioihin liittyen. Tämän päivän välikysymys koskettelee arvokasta ikääntymistä ja vanhushoivan tilannetta. Olen aivan samaa mieltä, että ikääntyneet ovat velvoitteensa yhteiskuntaa kohtaan hoitaneet ja heille on suotava arvokas ikääntyminen. Tämä hallitus työskentelee hartiavoimin tämän asian mahdollistamiseksi. Tiedän, mitä vanhushoiva on. Isäni oli pitkään kotona muistisairauden takia, äiti hoiti häntä kotona. Kun isäni joutui palvelutaloon, äiti kävi häntä siellä syöttämässä, juottamassa ja ajamassa joka päivä hänen partansa, koska henkilökuntaa ei ollut riittävästi. Nyt äitini itse on tässä samassa tilanteessa. Tiedän myöskin omaishoitajien tuskan, kun haet intervallijaksoa hoidettavalle etkä saa sitä, ja kun viimein saat sen, se tulee sellaiseen aikaan, että et itse pysty sitä vapaata siitä hyödyntämään. Mutta jos tarkastellaan hieman näitä välikysymyksiä, niin keskustan edellinen sote-välikysymys on päivätty 12. marraskuuta 24 ja se kosketteli sosiaali- ja terveyspalvelujen pelastamista. Sitä edellinen keskustan sote-välikysymys oli päivätty 26.4.24, ja siinä kyseenalaistettiin hallituksen Suomea näivettävää talouspolitiikkaa sote-asioiden näkökulmasta. Sitä edellinen sote-välikysymys keskustan toimesta oli päivätty 6.3.24, ja sen aihe oli hallituksen alueellisesti syrjivä sote-politiikka. Sitten oli tämän hallituskauden ensimmäinen välikysymys, joka on päivätty 28.9.23 eli aikaan, jolloin uusi hallitus oli ollut kasassa viisi kuukautta, jossa siinäkin oli kesän istuntotauko välissä, ja tässä välikysymyksessä keskusta kysyi muun muassa: Kuinka hallitus varmistaa, että kaikki suomalaiset saavat perustuslain mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut? Kuinka hallitus aikoo ohjata ja kannustaa hyvinvointialueita sote-peruspalveluiden vahvistamisessa? Kuinka hallitus aikoo turvata hyvinvointialueiden riittävän rahoituksen? Kuinka hallitus aikoo vahvistaa sote-lähipalveluita? Onko hallitus aikeissa antaa hyvinvointialueille joustoa alijäämän kattamiseen? Kuinka hallitus varmistaa, että hallitusohjelmaan kirjatun asiakasmaksukorotuksen jälkeen sosiaali- ja terveyshuollon palvelut ovat turvatut myös pienituloisille? Aikooko hallitus siirtää matkakustannusten korvaukset Kelalta hyvinvointialueiden vastuulle? Miten ja milloin hallitus aikoo toteuttaa ammatinharjoittajamallin? Mitä hallitus aikoo tehdä kohtuuttomasti kasvaville vuokratyövoimakustannuksille? Kuinka hallitus aikoo turvata jatkossa ammattitaitoisten sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden saatavuuden? [Tuomas Kettunen: Erinomaisia kysymyksiä!] Arvoisa rouva puhemies! Nämä keskustan välikysymykset ja etenkin tämän kauden ensimmäinen välikysymys paljastavat sen, että te, hyvät keskustan edustajat, tiesitte jo viime kaudella tätä sote-uudistusta tehdessänne, että tästä oli tulossa täydellinen katastrofi. [Hanna-Leena Mattilan välihuuto] Tuossa teidän tämän kauden ensimmäisessä välikysymyksessänne nostitte esille valtaosan itse säätämänne sote-uudistuksen ongelmista. Te ajoitte tätä läpi kuin käärmettä pyssyyn. [Vesa Kallio: Taas se käärme!] Teille ei tullut mieleenkään, että olisitte edes hetkeksi pysähtyneet miettimään, millä tämä rahoitetaan. Jopa teidän entinen puoluesihteerinne on todennut, että tämä on ollut pelkkä hallinnollinen uudistus, jolla ei ole mitään tekemistä terveydenhuollon kanssa. Oliko sote-uudistus teidän harkittu aikapomminne, jonka pudotitte nykyhallituksen niskaan huomatessanne gallupien povaavan itsellenne vaisua menestystä kevään 23 eduskuntavaaleissa? [Välihuutoja keskustan ryhmästä] On aivan uskomatonta, että keskusta esittää kerta toisensa jälkeen välikysymyksiä asioista, jotka ovat teidän omaa kädenjälkeänne, [Välihuutoja — Vesa Kallio: Te ette vastaa niihin!] 21 valtavaa organisaatiota hallintoineen, luottamushenkilöineen. [Hanna-Leena Mattilan välihuuto — Anne Kalmarin välihuuto] Arvoisa rouva puhemies! [Puhemies koputtaa] Näin ensimmäisen kauden edustajana tämä keskustan harjoittama politiikka vaikuttaa siltä, että keskusta aliarvioi äänestäjiään. [Puhemies: Aika! — Hanna-Leena Mattila: Ja te olette ylimielisiä!] Hallituksessa olette ajaneet vallanhimoissanne sote-järjestelmää, jossa kaappasitte vallan maakunnissa. [Puhemies koputtaa] Siellä päätätte hyvinvointialueiden taloudesta ja toimenpiteistä, joilla hoito järjestetään. [Puhemies koputtaa] Ja nyt, arvoisa keskusta, te syytätte tästä kaikesta nykyhallitusta [Puhemies koputtaa] ja samaan hengenvetoon hämmästelette sitä, [Puhemies: Aika!] että hallituspuolueiden jäsenet vastaavat arvosteluun. Hyvänen aika, [Puhemies koputtaa] te itse ette edes uskaltaneet lähteä hallitukseen, kun tiesitte, minkä sopan olette keittäneet. [Hanna-Leena Mattila: Kantakaa vastuu ja pärjätkää ilman meitä! — Puhemies: Aika!] — Kiitos, päätän tähän.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-02-25T19:52:47,2025-02-25T19:59:05,Hyväksytty,1.1 2025_12_286,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten täällä on kaikille teille, jotka vastauspuheenvuoroa pyysitte, täältä tulossa puheenvuoro, elikkä lähdetään liikkeelle. Edustaja Hoskonen poissa, edustaja Asell poissa, edustaja Simula poissa. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_287,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Täytyy edelliseen puheenvuoroon vastata edustaja Piisiselle, kun totesitte, että keskusta aliarvioi äänestäjiään, että täytyy kyllä muistaa edelliset aluevaalit, missä perussuomalaiset lähtivät ykkössloganillaan liikenteeseen aluevaaleihin, missä puhuttiin sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastuslaitoksen palveluista. Heidän sloganinsa oli, että laitetaan bensan hinnan korottajat kuriin. [Hanna-Leena Mattila: Sitä se sote-osaaminen on persuissa!] — Juuri. — Täytyy kysyä, onko tämä sitten äänestäjien aliarvioimista. Rouva puhemies! Käymme keskustelua, arvokasta keskustelua, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja ikäihmisten palveluista. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta mitataan siinä, kuinka pidämme huolta kaikista heikoimmistammekin, myös vanhuksista, jotka ovat rakentaneet tämän maan. Tämä hallitus on kuitenkin nyt ottanut suuntaa, joka vie meitä pois tästä periaatteesta, että pidämme huolta kaikista ja pidämme huolta heikoimmistammekin. Vanhustenhoidon resurssipula on todellisuutta jo nyt. Omassa kotimaakunnassani Kainuussa kotihoidon henkilöstöä on liian vähän, mikä tarkoittaa, että monet vanhukset eivät saa tarvitsemiaan palveluita ajoissa. Hoitajat joutuvat tekemään työtä jaksamisensa äärirajoilla. Tämä ei ole kestävää, eikä tämä ole inhimillistä, ei hoitajille eikä hoidettaville. Keskusta ei voi hyväksyä sitä, että hallitus leikkaa hoivapalveluista, vaikka tilanne on jo valmiiksi vaikea. Esimerkiksi vanhuspalveluitten toteuttaminen on jo nyt kriisissä, koska hallitus ei turvaa riittäviä resursseja. Miten hallitus aikoo varmistaa, että kainuulainen vanhus saa asianmukaista hoitoa, kun palveluverkosto harvenee ja hoitopaikkoja vähennetään? Nyt monesta kunnasta myös Kainuussa vuodeosastotoimintojakin on laitettu pois. Puhemies! Hallitusohjelmassa luvataan valinnanvapautta ja kotihoidon kehittämistä, mutta käytännössä päätökset vievät täysin päinvastaiseen suuntaan. Kotihoidon ja omaishoidon tukia ei kehitetä, vaan päinvastoin vaikeutetaan vanhusten mahdollisuuksia saada laadukasta hoivaa omassa kodissaan. Moni kainuulainen ikäihminen joutuu miettimään, miten selviää arjessaan, kun palvelut heikkenevät. Herra puhemies! Keskusta esittää selkeän vaatimuksen hallitukselle. Vanhusten hoito ei saa olla säästökohde. On varmistettava riittävä henkilöstömäärä, palveluiden saavutettavuus myös harvaan asutuilla alueilla ja arvokas vanhuus meille kaikille. Kainuussa ei voida hyväksyä sitä, että hallitus sivuuttaa maaseudun vanhustenhoidon tarpeet ja keskittyy vain suurten kaupunkien ratkaisuihin. Jotenka vetoankin: älkää romuttako suomalaista vanhustenhoitoa. Teillä on vielä mahdollisuus nimittäin korjata tätä suuntaa ja varmistaa, että jokainen suomalainen vanhus saa tarvitsemansa hoidon, asuipa hän Helsingissä tai Kainuun perukoilla. Keskusta seisoo vanhusten puolella. Nyt tarvitaan tekoja, ei leikkauksia. Puhemies! Tämän päivän keskustelun myötä on tullut itselleni nyt se selväksi, ja meille kaikille, että lisää aikaa hyvinvointialueiden alijäämien kattamiseen ei tule, ja se on minun mielestäni ihmeellinen päätös jo tässä vaiheessa, koska kyllä nyt olisi asianmukaista ja tarkoituksenmukaista hallituspuolueitten istua viisaasti puoliväliriihineuvotteluissa ja käydä vielä kertaalleen lävitse tämä, että hyvinvointialueille annettaisiin lisäaikaa alijäämien kattamiseen. Tätä myötä tuurille mahdollisuus ja sitä kautta innostus kehittää ja viedä meidän hyvinvointialueitten palveluita asianmukaisesti eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-02-25T19:59:31,2025-02-25T20:04:41,Hyväksytty,1.1 2025_12_288,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen poissa. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_289,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on suomalaisessa yhteiskunnassa ollut semmoinen, voi sanoa, hiljainen yhteiskuntalupaus, että kun teet työuran ja tätä yhteiskuntaa palvelet, sinusta pidetään huolta sitten, kun ikäännyt. Ja voit luottaa siihen, että jos omat voimat hiipuvat, niin meillä yhteiskunnan turvaverkko tulee apuun. Totta kai meillä on samaan aikaan ollut ja on edelleen Suomessa valtavan tärkeä — sitä ei voi liikaa korostaa — meidän omaishoitajien rooli. Nimenomaan tällaisen läheishoivan merkitys on todella suuri, mutta olemme siirtyneet yhteiskunnassa myös siihen tilanteeseen, että me emme voi ajatella, että tämä läheishoiva tulee vastaamaan siihen, jos hyvinvointialueella joku prakaa. Meillä on paljon ihmisiä, meillä on paljon ikääntyviä ihmisiä, joilla ei ole lapsia tai muita läheisiä, jotka voisivat tulla apuun siinä tilanteessa, tai nämä läheiset asuvat kaukana näistä ikääntyvistä ihmisistä, ja se ei ole käytännössä mahdollista. Meillä hyvinvointialueilla, kuten tuossa debatissa totesinkin, moni asia toimii nyt paremmin kuin ennen tätä uudistusta. Tämä uudistus on mainettaan paljon parempi, mutta samaan aikaan täytyy sanoa, että rahoituksen suhteen meillä on hyvinvointialueilla kriisi. Ja se kriisihän on syventynyt sen takia, että me emme tässä rahoituslaissa kyenneet arvioimaan etukäteen sitä, että jos tulee semmoinen inflaatiopiikki ja palkkojennousupiikki, mikä tuli vuonna 2023, niin mitä se tarkoittaa sitten rahoituksen suhteen. Tämän takia me olemme oppositiosta vaatineet ja pyytäneet hallitusta, että katsokaa tosiasioita, näitä tappioita ei kyetä kattamaan lain vaatimassa ajassa, vaan tarvitaan parin vuoden lisäaika tähän. Nyt pääministeri ja valtiovarainministeri täältä ministeriaitiostakin ovat todenneet, että tänä vuonnahan tehdään parempia tuloksia. Totta kai tehdään, kun maksetaan jälkikäteistarkistus, 1,4 miljardia euroa sieltä vuodelta 23, mutta se ei tarkoita, jos tänä vuonna menee paremmin, että vielä pystyttäisiin vuonna 26 sitten kattamaan nuo kertyneet alijäämät, joita on syntymässä kuitenkin 2,6 miljardia euroa vuosilta 23 ja 24. Sen haluan kuitenkin, arvoisa puhemies, todeta, että eivät yhteiskunnan rahat tule koskaan riittämään, jos emme pysty rohkaisemaan suomalaisia ihmisiä myös kantamaan omaa vastuuta omasta hyvinvoinnista ja terveydestä. Ja tässä tullaan tärkeään teemaan, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, joka on hankala kysymys tuolla hyvinvointialueilla: millä konkreettisilla teoilla me voitaisiin tätä edistää? Mutta sitten on olemassa se joukko, jonka äsken jo mainitsin, suomalaisia, jotka huolehtivat paitsi omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan myös läheisistään, ja he ovat suomalaiset omaishoitajat. Heidän arvokasta työtään yhteiskunnan pitää tukea, mutta kysymys ei ole pelkästään rahasta. Kysymys on myös arvostuksesta, ja sen arvostuksen pitää näkyä siinä, että paitsi että siellä hyvinvointialueilla eri puolilla Suomea maksetaan tietenkin omaishoidon tukea, pitää myös huolehtia siitä, ettei kävisi niin, että tämä henkilö, joka ei niinkään rahasta vaan rakkaudesta huolehtii siitä läheisestään, ei jaksaisi, ja että olisi niitä vapaapäiviä ja tukea sille omaishoitajalle, että hän siinä tärkeässä työssä kokisi, että hänestäkin pidetään huolta, eikä hän uuvu siinä auttaessaan läheistään. Tämä on valtavan tärkeää meille yhteiskunnassa, eikä siitä voi kyllin kiittää niitä henkilöitä, jotka tekevät tätä työtään, ja he tekevät sitä pyyteettömästi. Arvoisa puhemies! Haluan vielä muutaman sanan sanoa tuosta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, joka on samaan aikaan paitsi tärkeä kysymys myös kysymys, joka on vaikea. Millä tavalla me kykenisimme sekä kunnissa että hyvinvointialueilla sitä työtä tekemään? Miksi sanon, että molemmissa? Sen takia, että kun tämä hyvinvointialueuudistus eli sosiaali- ja terveysuudistus tehtiin, oli yksi tehtäväkenttä, jossa jätettiin vielä vastuuta molemmille, sekä hyvinvointialueille että kunnille, ja se on nimenomaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Otan tähän yhden esimerkin ulkomailta, miten siellä on lähdetty edistämään ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä, koska ikäihmisten osalta tämä on valtavan tärkeää: miten kykenemme auttamaan heitä terveellisissä elämäntavoissa, ravinnossa, liikunnassa, jotta säilyisi hyvä kunto mahdollisimman pitkään. Jos lihaskunto on hyvä, ei tapahdu kaatumisia, lonkka ei murru samalla tavalla niin herkästi, kun pystytään toimimaan, eikä tule sitten vakavampia sairauksia. Sain vierailla työmatkallani Singaporessa ihan vastikään, noin vuosi sitten, [Puhemies koputtaa] ja siellä oli otettu sellainen kännykkäsovellus käyttöön, että jos yli 65-vuotiaalle tuli 10 000 askelta päivässä [Puhemies koputtaa] tai 70 000 askelta viikossa, hän sai 25 euron arvoisen setelin, voucherin, joka kävi ruokakauppaan tai julkiseen liikenteeseen. Tällä äpillä he olivat saaneet ikäihmiset valtavasti liikkumaan. Nämä alkoivat keräämään niitä pisteitä aika pienellä rahalla, ja siellä oli [Puhemies koputtaa] liikuntapuistoja ympäri Singaporea — siis tällä tavalla pitivät itseään kunnossa. Tämä on kysymys, jota meidän pitää yhteiskuntana pystyä yhä enemmän miettimään: miten me kannustamme ihmisiä [Puhemies koputtaa] pitämään huolta myös itsestään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-02-25T20:04:55,2025-02-25T20:11:09,Hyväksytty,1.1 2025_12_290,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen poissa. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_291,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Huomaan, että on jälleen syytä kiittää edustaja Wallinheimoa: hän edustaa kunniakkaasti täällä hallituspuoluetta, jaksaa kuunnella meidän opposition edustajien puheita. Täällä oli teitä äsken vähän vähemmän, nyt teitä on jo yksi. Arvoisa puhemies! Ennusteiden mukaan, kuten täällä on tänään tuotu jo monta kertaa esille, yli 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu Suomessa vuoteen 2040 mennessä. Ikäluokan määrä on silloin noussut 175 000:sta noin 340 000:een. Samaan aikaan hoitajien määrä vähenee, varsinkin mikäli ei saada rekrytoitua ulkomailta uusia hoitajia. Yksinkertaisesti tämä yhtälö vain on tällainen. Kaiken tämän seurauksena vastuuta ikääntyneistä ihmisistä ja heidän hoivastaan siirtyy enenevässä määrin heidän läheisilleen. Kaikki heistä eivät kuitenkaan jaksa eivätkä pysty hoitamaan hoidon tarpeessa olevaa ikääntynyttä läheistään. Kaikilla ikääntyneillä ei myöskään ole läheistä, joka voisi kantaa hoivavastuuta. Yleensä puolisot ovat varsin samanikäisiä, jolloin molemmat kohtaavat ikääntymiseen liittyviä sairauksia ja yleistä kunnon heikkenemistä. Voiko yhteiskunta laskea ja laskeeko hallitus sen varaan, että entistä useammin vähemmän sairas hoitaa vakavammin sairasta, hoidon tarpeessa olevaa läheistään? Arvoisa puhemies! Omaishoitajien määrän lisäksi omaishoitoon liittyy monia muita akuutteja ongelmia. Nämä liittyvät usein hallinnollisiin kysymyksiin, raskaaseen byrokratiaan ja hallinnollisiin raja-aitoihin, kysymyksiin, joilla ei hoidon tarpeen kannalta ole merkitystä. Mitkään hallinnolliset rajat eivät saa olla esteenä sille, että kansalainen saa tarvitsemaansa palvelua ja hoitoa. Kansalaisilta tulevasta palautteesta omaishoitoon liittyen voidaan nostaa esille kaksi erityiskysymystä, toki monia muitakin, mutta tässä yhteydessä kaksi: byrokratia ja niin sanottu kaksipaikkaisuus. Ihmisten erilaisista elämäntilanteista johtuen heidän kotikuntansa ei aina ole sama, missä omaishoitajan tehtävää suoritetaan. Tämä voi johtua niin omaishoitajasta kuin hoidettavasta. Käytännössä tilanne voi olla, että sekä omaishoitaja että hoidettava ovat kirjoilla eri kunnassa ja eri hyvinvointialueella kuin missä varsinainen omaishoito tapahtuu. Kotikunta on tällaisen käytännön usein myös hyväksynyt ja maksaa omaishoidon tuen sovitulla tavalla, ja myös lääkäri on kirjoittanut todistuksen, jossa omaishoidon paikkakunnaksi on merkitty muu kuin kotikunta. Käytännön ongelmaksi voi muodostua omaishoitajan tai hoidettavan sairastuminen tai tapaturma paikkakunnalla, missä hoito tapahtuu mutta mikä ei ole kyseessä olevan henkilön kotikunta. Tällöin Kela voi evätä matkakorvauksen todellisten kulujen mukaan vedoten siihen, että kyseessä ei ole omaishoitoon liittyvä tapahtuma vaan niin sanottu mökkimatka, eikä korvausta sillä perusteella makseta. Vaikka julkisessa terveydenhuollossa on todettu akuutti hoidon tarve, kieltäytyy Kela edellä mainituin perustein maksamasta matkakorvauksia todellisten kustannusten mukaisesti. Myöskään lääkärin kirjoittama lausunto omaishoidon sijainnista ei vaikuta Kelan päätökseen. Käytännössä tämä kuvattu tilanne johtaa siihen, että vaikka julkinen terveydenhuolto tarjoaa akuuttihoidon oleskelupaikkakunnalla, sinne ei voi mennä, jos ei ole itsellä autoa tai ei pysty kustantamaan itse taksia. Kelan kielteisten korvauspäätösten myötä ihmiset voivat jäädä kokonaan vaille hoitoa tai joutuvat pahimmillaan ulosottokierteeseen maksamattomien taksimaksujen takia. Arvoisa puhemies! Omaishoitajien kohtaamasta byrokratiasta voidaan nostaa esille myös hyvinvointialueiden, Kelan ja Verohallinnon välinen tiedonkulku. Nykyisessä mallissa omaishoitajalta pyydetään tuloselvitys sekä omista että hoidettavan tuloista, vaikka tiedot olisivat saatavissa jo olemassa olevista järjestelmistä. Tämä ei kuitenkaan käytännössä toimi, kun hyvinvointialue ei saa kaikkia lainsäädännön edellyttämiä tietoja Kelalta. Omaishoitajat ovat usein myös itse ikääntyneitä, eikä heidän kykynsä vastata erilaisiin selvityspyyntöihin aina riitä. Kaikilla ei myöskään ole läheisiä, jotka hoitaisivat näitä asioita heidän puolestaan. Tilanteen ongelmallisuutta korostaa se, että omaishoitaja ja hoidettava ovat lopulta aina vastuussa kaikista tiedoista, joiden perusteella heitä koskevia viranomaispäätöksiä tehdään. Kaiken tämän perusteella on vähintäänkin ymmärrettävää, että tilanne koetaan erittäin sekavana ja byrokraattisena omaishoitajien osalta, pahimmillaan jopa pelottavana. Arvoisa puhemies! Hallituksen tulee varmistaa, että omaishoitajien ja hoidettavien oikeudet toteutuvat kaikissa tilanteissa riippumatta heidän asuinpaikastaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-02-25T20:11:17,2025-02-25T20:16:04,Hyväksytty,1.1 2025_12_292,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_293,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän hyvistä puheenvuoroista, joita täällä on käytetty useita. On tuotu esiin ongelmia ja epäkohtia. Ehkä joissain puheenvuoroissa on myös kyseenalaistettu tai kiistetty, josko tällaisia ongelmia todella on olemassa, mutta kyllä täällä on kuultu myös sydäntäsärkeviä esimerkkejä todellisista tilanteista, joita meillä valitettavasti ikäihmisten tilanteessa ja todellisuudessa on. Haluan myös kiittää edustaja Piisistä — joka ei nyt enää valitettavasti ole täällä salissa — siitä, että hän muistutti kuulijoita siitä, että tämä ei todella ole ensimmäinen kerta, kun keskusta vaatii hallitukselta suunnanmuutosta terveys- ja vanhuspalveluihin liittyen. Olemme todella toistaneet tämän huolemme jo moneen otteeseen, ensimmäisellä välikysymyksellä itse asiassa jo syksyllä 2023 eli hetimmiten sen jälkeen, kun Orpon hallituksen ohjelma oli julkaistu. Kyllähän siitä nimittäin heti ilmeni se, että kauniista kirjauksista huolimatta sote- ja pelastuspalvelut, mukaan lukien vanhuspalvelut, joista tänään keskustelemme, olivat hallituksen alkuperäisen kuuden miljardin euron sopeutusohjelman suurin yksittäinen säästökohde. Tämä on muuten suurin ero keskustan ja hallituksen politiikan välillä, ja se on todella käynyt selväksi. Arvoisa puhemies! Kun puhumme ikäihmisten tarpeista ja tilanteesta, puhumme valitettavasti usein myös yksinäisyydestä — yksinäisyydestä, joka iskee lujaa niin yksinäiseen vanhukseen kuin hänen kauempana asuvien läheistensä mieleen. Moni ikäihminen saattaa yksinäisyyden ohella kokea myös yksinolon aiheuttamaa turvattomuutta, vaikka fyysinen toimintakyky olisikin vielä suhteellisen hyvä ja itsenäinen asuminen siten vielä mahdollista. Yksinäisyyden tunnistaminen ja vähentäminen olisikin tärkeää. Se vahvistaisi ikäihmisten hyvinvointia ja turvallisuudentunnetta ja tukisi toimintakyvyn ylläpitämistä ja vastaavasti ennaltaehkäisisi näin ongelmia ja niiden pahenemista. Meidän pitäisikin kääntää kaikki kivet yksinäisyyden helpottamiseksi. Yhteisöllinen asuminen voi tarjota tähän ratkaisuja, mutta samalla pitää muistaa, että yhteisöllinen asuminen ei voi korvata tehostettua palveluasumista vaan soveltuu ihmisille, jotka eivät vielä tarvitse vaativampia palveluita. Valitettavan usein kuulee nimittäin tapauksista, joissa yhteisölliseen asumiseen on sijoitettu ihmisiä, joiden todellinen palvelutarve edellyttäisi jo ympärivuorokautista hoivaa. Jopa näin, ja näin ei tietenkään pitäisi olla. Kyllä ihmisen pitäisi aina saada tarpeidensa mukaiset palvelut. Monelle ikäihmiselle perhehoito olisi hyvä ja turvallinen ratkaisu. Se voisi nykyistä useammin mahdollistaa osaltaan myös omaishoitajien parempaa jaksamista, tarjoten hoidettavalle tutun, kodinomaisen hoitopaikan siksi aikaa, kun omaishoitaja voisi hetken hengähtää ja hoitaa muita asioita. Hyvinvointialueiden pitäisikin päästä nykyistä laajemmin hyödyntämään myös perhehoitoa ja tarjoamaan omaishoitajille muitakin tarvittavia tukipalveluita nykyistä laajemmin. Mutta palatakseni vielä yksinäisyyden vähentämiseen ja vielä kotona asuviin ikäihmisiin, koska kaikki kivet yksinäisyyden vähentämiseksi on todella käännettävä: Olisi esimerkiksi enemmän kuin tarpeen, että Suomessa selvitettäisiin mahdollisuus hankkia seuraa omalle ikääntyvälle vanhemmalleen tai isovanhemmalleen. Tällaista palvelua onkin jo itse asiassa olemassa, ja palaute siitä on vakuuttavaa, jopa koskettavaa. Esimerkiksi muistisairaan arjessa kiireettömän, läsnä olevan ja aina saman tutun ihmisen seuran merkitys on todella iso. Ihmisten välistä kasvokkaista kohtaamista eivät digipalvelut pysty korvaamaan, vaikka digipalveluillekin varmasti joissain tapauksissa on paikkansa. Tämänkaltainen palvelu tarjoaa muuten samalla työmahdollisuuksia eläkeläisille, joilla olisi vielä intoa osallistua yhteisen hyvinvoinnin rakentamiseen — aikamoinen win-win-tilanne, johon todella pitäisi kannustaa. Nyt täällä ei ole ministereitä vastaamassa, mutta loppuun vielä muistutan: Orpon hallituksen ohjelmassa onkin nimittäin kirjaus tällaisesta iäkkään vanhemman seurapalvelun lisäämisestä verotuetuksi henkilöstöetuudeksi sairaan lapsen hoitoedun tapaan, ja toivoisin, että tämä asia viimein etenisi. Se olisi erittäin toivottu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-02-25T20:16:21,2025-02-25T20:21:44,Hyväksytty,1.1 2025_12_294,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_295,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edellisessä puheenvuorossa jäi vielä muutama asia sanomatta, joten pieniä täydennyksiä. — Mielestäni on ongelmallista, että hallitus sanoo, että te ette huonona palveluita. Esimerkiksi hoitajamitoitus on tästä mielestäni oikein mainio esimerkki, että sitä muutettiin löysempään suuntaan ja sitten sanottiin, että no, ei sen tarvitse näkyä siellä alueilla käytännön elämässä välttämättä. Kuitenkin samaan aikaan säästöjä vaaditaan saman verran kuin mitä rahaa on mennyt siihen hoitajamitoitukseen, joten mitä silloin tehdään alueilla? No, luonnollisesti monella alueella mennään nimenomaan siihen löysempään hoitajamitoitukseen. Te siis itse niin kuin puratte normeja ja säädöksiä ja sitten samaan aikaan imuroitte niistä säästyvät rahat valtiolle. Se tuntuu mielestäni epäloogiselta. Mikä järki siinä on? Sitä olisin halunnut kysyä, jos vaikka ministeri olisi ollut paikalla. Toinen asia, josta halusin puhua, on henkilöstön saatavuus. Sen suhteen tulee ongelmia, ja on jo. Ensinnäkin meidän väestörakenne on kieroutunut, eikä meidän syntyvyys ota noustakseen. Se on oikeasti iso ongelma. Meillä ei riitä tälläkään hetkellä ammattilaisia hoitamaan meidän ikääntyvää väestöä, ja siihen, mitä se tulee olemaan sitten tulevaisuudessa, täytyy oikeasti löytää ratkaisuita. No, mikä tämän hallituksen ratkaisu tähän on, sitä odotan kyllä mielenkiinnolla, koska toistaiseksi se on minulle näyttäytynyt täällä lähinnä niin, että työperäistä maahanmuuttoa ei helpoteta sillä tavalla kuin pitäisi ja uudelleenkouluttautumismahdollisuus on poistettu antamatta tilalle oikeastaan yhtään mitään. Se on valitettavaa. Ongelmien luettelun sijaan tarvitaan tietenkin myös niitä konkreettisia keinoja, millä hyvinvointialueita voitaisiin auttaa, ja niitä keskusta on listannut. Haluan nostaa muutamia omia lemppareita tähän: Syyttelyn sijaan olisi aika muuttaa niitä lakeja. Eli täällä on aika pitkään käyty sitä keskustelua, että onko tämä nyt sote-uudistuksen vika vai minkä vika tämä on, mutta ehkä sen sijaan pitäisi miettiä, mitä lakeja pitää muuttaa, että hyvinvointialueilla se työ olisi helpompaa. Kela-taksiralli pitää saada kuriin. Se ei nykyisellään toimi sillä tavalla kuin pitäisi ja on älyttömän kallista. Sitten asiantuntijoitten vinkit kannattaisi ottaa toteutukseen. Me tiedetään esimerkiksi, että asiantuntijat kannattavat tätä alijäämän kattamisajan pidentämistä, ja niin myös keskusta. Sairaanhoitajat ja lähihoitajat pitäisi saada tekemään niitä töitä, jotka heille kuuluvat. Mielestäni 20 prosenttia on liian paljon aikaa kirjaamiseen, ja tällä hetkellä siis lähihoitajilta menee keskimäärin se 20 pinnaa ajasta näitten eri juttujen kirjaamiseen. Eikä lähihoitajan tai sairaanhoitajan pitäisi tehdä myöskään laitoshoitajan töitä tai laitoshuoltajan töitä, mitä he valitettavasti monessa paikassa joutuvat normaalin työnsä ohella tekemään. Toivon, että esimerkiksi tekoälystä voisi saada tähän kirjaamisasiaan apua. Sitten tarvitaan erilaisia tapoja hoitaa meidän ikäihmisiä. Sain tutustua Savukoskella Korvatunturin Kotikontu ‑nimiseen perhekotiin, ja täytyy kyllä sanoa, että jos johonkin omat vanhempani laittaisin, niin johonkin sen kaltaiseen paikkaan mielelläni sitten joskus tulevaisuudessa. Se oli ihana paikka. Sitten ehkä viimeisimpänä: Miten lisätään sitä aitoa monituottajuutta niin, että ei jäisi semmoinen rahan pumppaamisen maku, eli miten me saataisiin yksityinen mukaan sillä tavalla, että se olisi myös taloudellisesti järkevää joka puolelle? Tällä hetkellä se ei toimi alueilla niin kuin pitäisi. Ja viimeisenä: olisi aika ottaa käyttöön opintolainahyvitys niille sote-puolen asiantuntijoille ja osaajille, jotka lähtevät haja-asutusalueille töihin. [Puhemies koputtaa] Tämmöisiä voisi minun puolestani toteuttaa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-02-25T20:21:44,2025-02-25T20:25:04,Hyväksytty,1.1 2025_12_296,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hamari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_297,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme jo pitkään tienneet, että Suomen väestörakenne muuttuu. Alueelliset erot väestökehityksessä voimistuvat entisestään. Hyvinvointierot ikääntyneiden kesken ovat suuret. Yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä. Muistisairaiden määrä on aiemmin arvioitu alakanttiin. Ilman toimenpiteitä määrä tulee varmuudella nousemaan merkittävästi. THL:n mukaan vuonna 2040 muistisairausdiagnoosin saaneita arvioidaan olevan Suomessa jo lähes neljännesmiljoona. Hyvinvointialueiden välillä tässä on eroja, ja sairastumisen riskiä voidaan onneksi vähentää. Yli 40 prosenttia muistisairauksista johtuu muokattavissa olevista riskitekijöistä. Lisäksi terveellisten elintapojen tukeminen myös myöhentää säännöllistä palveluntarvetta. En voi korostaa tarpeeksi: Kun tämä tiedetään, meidän todellakin kannattaisi satsata tähän säästöjen saamiseksi kuin myös arvokkaan vanhuuden tukemiseksi. Meidän tehtävämme on varmistaa, että jokainen suomalainen voi ikääntyä arvokkaasti ja turvallisesti riippumatta sosioekonomisesta asemasta, asuinpaikasta, varallisuudesta ja toimintakyvystä. Muistisairauksien lisääntymisen lisäksi sote-palveluiden heikentäminen osaltaan vaarantaa arvokasta ikääntymistä. Arvokas vanhuus on sitä, että jokaisella on oikeus hyvään hoivaan, osallisuuteen ja turvalliseen elinympäristöön myös elämän loppupäässä. Se tarkoittaa, että kotihoito toimii, omais- ja läheishoitajia tuetaan riittävin resurssein ja palveluin ja ympärivuorokautinen hoito on laadukasta. Valitettavasti näin ei tällä hetkellä aina ole. Vanhusasiavaltuutetun mukaan sekä kotihoidon että ympärivuorokautisen hoidon saatavuus on heikentynyt, eikä niitä ole riittävästi. SDP:n mielestä vanhustenhoidon henkilöstömitoituksen tulee olla 0,7. Tämä on tärkeää, jotta hoivan laatu ei heikkene ja jotta työntekijöiden kuormitus ei kasva. Puhemies! Nyt puhutaan paljon myös siitä, että hoivavastuu ikääntyneistä vanhemmista kuuluisi aikuisille työssä käyville lapsille. Tämä ei kuulu hyvinvointivaltion toimintaperiaatteisiin, vaan turvallinen vanhuus on voitava turvata palveluilla eikä sysättävä sitä yksilöiden hoidettavaksi. Moni huolehtii iäkkäistä omaisistaan jo tälläkin hetkellä, ja usein hoivavastuu ja palkaton hoivatyö myös tässä kasaantuu naisille. Tämä ei ole kestävää, ja silti totta kai läheisillä on iso merkitys. Arvoisa puhemies! Säästöt osuvat kipeästi ikäihmisiin. Emmekö todella ymmärrä, että ennalta ehkäisevät palvelut ovat investointi enemmän kuin menoerä? Pirkanmaan hyvinvointialue aikoo heikentää kuntouttavan päivätoiminnan nykymuodossaan tämän kevään jälkeen. Vaikka teknologian kehittyminen tarjoaa hyvän lisän, kaikkea sillä ei kuitenkaan kannata korvata. Ikäihmisten kasvokkaisella päivätoiminnalla voidaan ennaltaehkäistä yksinäisyyttä, edistää toimintakykyä ja tukea omaishoitajien jaksamista. Kun päivätoiminta suljetaan, ikäihmiset jäävät kotiinsa ilman virikkeitä ja sosiaalisia kontakteja, mikä heikentää heidän hyvinvointiaan ja lisää palvelutarpeita pitkällä aikavälillä. Tämä ei ole säästöä vaan ongelman siirtämistä kalliimpien hoitomuotojen piiriin. Puhemies! Tänään on kuultu paljon hyviä puheenvuoroja. Meillä täällä on vastuu huolehtia siitä, että vanhustenhoito toteutuu käytännössä eikä vain paperilla. Tarvitsemme riittävät resurssit kotihoitoon, yhteisölliseen asumiseen, ympärivuorokautiseen hoivaan ja omaishoidon tukemiseen. Me sosiaalidemokraatit haluamme, että Suomessa jokainen voi ikääntyä arvokkaasti ja turvallisesti. Ikäihmiset ovat olleet antajapuolella läpi ikänsä. Emme voi jättää heitä heitteille, kun on heidän vuoronsa saada takaisin. Ja kyllä, loppupeleissä tämän laadukkaan hoivan antaminen on myös arvovalinta, josta aiheutuu toki myös kustannuksia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-02-25T20:25:08,2025-02-25T20:29:14,Hyväksytty,1.1 2025_12_298,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_299,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama huomio vielä tähän keskusteluun. Niin kuin täällä on hyvin todettu, ongelmana on, että ympärivuorokautisia palveluja on vähemmän ja hoitoon päästään liian hitaasti sekä liian huonokuntoisena. Tämä on se ydinongelma, ja siinä mielessä täällä on tullut niihin monia ehdotuksia. On tietenkin sanottava, että myös hyvinvointialueet ovat onnistuneet joissain asioissa erittäin hyvin ja tuloksia on saatu hyvinvointialueilla aikaiseksi. Otin Pirkanmaan hyvinvointialueelta pari esimerkkiä sen osalta. Esimerkiksi perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsy 14 vuorokauteen parani viime vuonna viidellä prosenttiyksiköllä, nousi 87 prosenttiin. Eli Pirkanmaalla pidetään 14 vuorokauden hoitotakuusta aika hyvin kiinni ja se on koettu erittäin tärkeäksi. Se, että siitä vietiin 12 miljoonaa rahoitusta, tarkoitti sitä, että jostain muualta piti säästää. Sitten tämmöinen digiklinikka: helmikuuhun 25 mennessä 160 000 keskustelua on käyty, 115 000 käyttäjää, eli hyvin on digipuolella lähtenyt liikkeelle. Myös ikäihmisten osalta voi sanoa, että siellä on vähennetty vuokratyövoiman käyttöä merkittävästi ja ostopalveluiden käyttöä. Ollaan päästy lähemmäs sitä, mitä on tavoiteltu. Sitten mielenkiintoista on ollut se, että kun meillä on ollut tämmöinen lähitoriverkko, niin se on nyt laitettu koskemaan koko Pirkanmaata. Kaikki ei ole ihan synkkää ja menty huonompaan suuntaan, vaan joitain asioita on saatu parannettua. Myös sellainen asia, joka on ollut pitkään aika huonossa tilanteessa Pirkanmaalla: ennen Pirhan käynnistymistä kolmessa kuukaudessa pääsi asumispalveluihin kiinni 80 prosenttia, nyt se on 96 prosenttia. Siinäkin pientä parannusta on tapahtunut. Kun tässä on nyt maalailtu synkäksi tätä kuvaa, niin minä ajattelin myös niitä tuoda tässä esiin. Se, mikä tässä rahoituksen osalta minua itseäni harmittaa erityisesti, on se, että kun täällä ovat nämä sosiaalipalveluiden 100 miljoonan ja erikoissairaanhoidon 70 miljoonan säästöt tulossa, niin niistä me ei tiedetä, mitä ne ovat. Olisi ollut kyllä paikallaan, että ne olisivat ennen vaaleja olleet käytettävissä. Arvoisa puhemies! Vielä sellainen asia, joka vaikuttaa siihen asiakasvirtaan, mitä hyvinvointialueelle tulee: Se liittyy hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, se ennaltaehkäisevä työ, mitä sillä alueella tehdään. Ikäihmistenkin osalta siellä on paljon sellaisia asioita, joista kunnat ovat erityisen isossa vastuussa. Se tarkoittaa sitten, kuinka mahdollistetaan liikkuminen, yhteisöllisyys, sosiaaliset kanssakäymiset ja niin poispäin. Nämä ovat niitä asioita, joissa kunnilla on iso rooli olemassa. Itse toivoisin myös, että niissä huomioitaisiin asuminen, julkinen liikenne, harrastusmahdollisuudet ja tämäntyyppiset asiat nykyistä enemmän. Ja nyt kun ollaan täällä pohtimassa sitä, miten pitäisi huomioida tätä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, arvoisa puhemies, toivoisin, että nyt kun hallitus suunnittelee VOS-järjestelmän eli valtionosuusjärjestelmän uudistamista, niin myös sitten miettisivät tämän hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen roolia siinä kuntien rahoitusmekanismissa, koska tämä on sellainen osakokonaisuus, jolla vaikutetaan osittain siihen, miten paljon meillä on toimintakykyisiä ikäihmisiä. Sitten jos me saadaan siellä tuloksia aikaiseksi, me helpotetaan painetta myöskin täällä palveluiden puolella. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-02-25T20:29:19,2025-02-25T20:33:53,Hyväksytty,1.1 2025_12_300,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Merinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_301,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Jatkan näistä ihmisten terveisistä. ”Olen ollut hoitotyössä 20 vuotta marraskuussa 2024 ja edelliset 18 vuotta akuutissa/vaativassa sairaanhoidossa, 2000-luvun alkupuolella vanhustyössä. Nyt olen muutaman kuukauden työskennellyt kotihoidossa Varsinais-Suomessa sairaanhoitajana, ja olen järkyttynyt. Tavoitteena laitospaikkojen vähentäminen ja kotona vielä pidempään. Millä hel... piip? Lähi- ja kodinhoitajien käyntiajat ovat niin naurettavia. 10 minuuttia — siinä ajassa annetaan lääkkeet, lämmitetään aamupuuro ja kirjataan käynti. Hoitajalla voi kahdeksan tunnin työvuoron aikana olla 18 asiakaskäyntiä, ja jos mitään poikkeavaa on asiakkaan luona, niin omat eväät syödään matkalla. Rakastan vanhuksia, mutta en pysty itse katsomaan vierestä, miten hoitajat kärsivät, joten mieluummin palaan akuuttityöhön takaisin töihin. Varsinais-Suomessa vielä ikääntyneiden yt:t menossa. Kohta ei ole enää kerta kaikkiaan hoitajia, eikä ne vanhuksetkaan pysty kotona olemaan.” ”Moi Ville! Eräässä kesätyöpaikassa tehostetun palveluasumisen yksikössä iltahommat aloitettiin tekemään klo 17, että ehditään kolmen hoitajan voimin kiertämään noin 15 huonetta. Huomiona, että suurin osa oli kahden autettavia eli vuodepotilaita, jolloin suurin osa asukkaista tarvitsi kahden työntekijän panoksen. Mielestäni on kohtuutonta ja järkyttävää, että illalla ennen kello 18 laitetaan yökuntoon sänkyyn makaamaan, kun myöhemmin ei enää ehdittäisi esim. pyörätuolista siirtämään sänkyyn. Tämä taisteli jo silloin ja taistelee edelleen omaa etiikkaa vastaan. Mutta ei vain ole muuta vaihtoehtoa, sillä vaikka aloitimme noin aikaisin, saimme kierroksen juuri ja juuri tehtyä, että ehdimme jakamaan ja syöttämään iltapalaa. Siitä voi jokainen pohtia, haluaisiko itse maata sängyssä omassa huoneessa 14 tunnin ajan. Toivon, että tähän joskus tulee muutos. Osaltaan tämän takia olen vaihtanut erilaiseen työhön, jossa en joudu toimimaan eettisesti väärin.” ”Halusin kertoa oman kokemuksen vanhustenhoidosta. Todella usein kuulen läheisteni kertovan, kuinka heidän papat ja mummot voivat huonosti vanhainkodeissa. Karuin tarina, mitä tuttuni kertoi, oli, kun hänen läheinen vanhainkodissa oli jätetty hoitamatta ja hänet löydettiin täysin ulosteen peitossa. Entisen työni puolesta olen monesti myös kuullut asiakkailta, kuinka esim. kotihoidossa aikataulut ovat liian tiukat eikä niissä oteta huomioon siirtymäaikaa, joten potilaat saavat vähemmän aikaa. Tämä on johtanut esim. virtsaongelmiin, koska kukaan ei tyhjennä pussia. Itse näen asian niin, että vanhuksista ei välitetä tässä maassa ja heitä ei hoideta, niin kuin ihmisiä pitäisi.” ”Hei Ville! Hoivakodissa iso osa työntekijöistä ei osaa kunnolla suomen kieltä eli ovat ulkomaalaistaustaisia. Läheskään kaikki eivät osanneet suomea, muistisairaat eivät taas muuta puhukaan kuin suomea, jos sitäkään hyvin. Joten hoitajat hoiti mitään puhumatta kovalla kiireellä. Usein vanhukset huusivat kauhusta, kun tultiin ja ruvettiin tekemään toimenpiteitä. Se oli niin sydäntäsärkevää. Jos on hoitajia ulkomailta, pitäisi olla kielitaitovaatimus. Vaikka kuinka olisi hyvä tahto ja ammattitaito, mutta jos ei ole yhteistä kieltä muistisairaan kanssa, eikä edes kunnon elekieltä, ei se ole eettisesti oikein. Ja toinen asia juurikin se ainainen kiire ja liian niukka hoitajamitoitus. Itse en voi mennä enää koskaan vastaaviin töihin. Se oli superuuvuttavaa ja stressaavaa.” ”Muistisairas isän äiti, rakas mummu, ei pärjää enää yksin, mutta laitokseen ei pääse. Olen ollut töissä vanhuspuolella. Sydän särkee tehdä vaan työtä liukuhihnalta, ja välillä saat virtsa-astiat päällesi tai sinua lyödään ja nimitellään. Se on jotain niin järkyttävän raastavaa hoitaa vuoteeseen ikkunasta ulos tuijottavaa, puhumatonta vanhusta, joka kieltäytyy syömästä ja juomasta ja kuihtuu pois. Ja kun muistisairas vanhus pääsee laitoshoitoon, hän on jo niin pihalla elämästä ja kaikesta, että kaikenlainen viriketoiminta ja puuhastelu on yhtä tyhjän kanssa.” ”Hei Ville! Olen nuori Pohjois-Pohjanmaalta ja toimin viime kesänä kesätyössä viihdyttämässä vanhuksia kotikunnassani. Oli surullista huomata, kuinka yksinäisiä vanhukset ovat. En tiedä paljon vanhustenhoidosta, mutta osaan kertoa, että vanhustenhoitola, jossa ei ole yhden yhtäkään työntekijää, ei ole vanhalle ihmiselle mukava. Kaikki vanhukset olivat niin ilahtuneita, kun vartin pituinen ohjelma, minkä pidin, sillä kaiken muun ajan he olivat yksin keskenään. Lisäksi muistisairas mummoni on vanhainkodissa, ja aina hänet tavatessani hän kertoo, miten yksinäistä ja turhauttavaa on olla vanhainkodissa.” Minä jatkan kohta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-02-25T20:33:58,2025-02-25T20:39:01,Hyväksytty,1.1 2025_12_302,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_303,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ainakin meille keskustan kansanedustajille tulee jatkuvasti huolestunutta viestiä sosiaali- ja terveysjärjestöiltä ja kansalaisilta, että vuosia kestänyttä valmistelu- ja kehittämistyötä ollaan nyt hukkaamassa uusilla hyvinvointialueilla kohtuuttomien säästöjen vuoksi. Toivottavasti viestiä laitetaan myös hallituspuolueiden kansanedustajille, joilla on tällä hetkellä valta ja mahti muuttaa asioita. Pahalta näyttää erityisesti asenne, jolla hallituksen leikkauspolitiikkaa tehdään. Perussuomalainen valtiovarainministeri on kertonut, ettei politiikkaan kuulu empatia, siksi järjestöjen tai kansalaisten vetoomukset kaikuvat todennäköisesti kuuroille korville. Ennaltaehkäisyyn kehitetyt uudet toimintamallit ikääntyvien hoidossa on romutettu, vaikka juuri tehokkaan ennalta ehkäisevän työn kautta olisi mahdollista saada aikaiseksi säästöjä — tämähän oli koko sote-uudistuksen tavoitteena. Panostaminen ennalta ehkäisevään työhön ei luonnollisesti tuo heti säästöjä, vaan vasta vuosien viiveellä. Nyt kuitenkin leikataan heti ja kerralla joka paikasta, ympärivuorokautisesta hoivasta, kotihoivasta, omaishoitajuudesta ja ennaltaehkäisystä. Arvoisa puhemies! Ei auta hyssytellä, vaan sanoa asia niin kuin se on: nyt ollaan matkalla kohti hoidollista katastrofia. Omaishoidon tukipäätökset venyvät. Läheisiään ympäri vuorokauden hoitavat usein iäkkäät, ja itsekin iäkkäät ihmiset uupuvat. Omaishoidon vapaita ei saa, kun ei ole päätöstä omaishoitajuudesta. Yhä useammalle päätöksen viimeinkin saaneelle paljastuu kirjekuoresta hylkäyspäätös. Kuitenkin juuri omaishoitajuuden vahvistaminen ja heidän tukemisensa tietäisi säästöjä ja vähentäisi ympärivuorokautisen hoivan tarvetta. Nyt ilmeisesti lasketaan sen varaan, että omaishoitajat hoitavat ilman yhteiskunnan tukeakin. Omaishoitajien yhteydenotot kertovat karusta tilanteesta, jossa omaishoitajan oma terveys menee rankan hoitotyön päälle tulevan byrokraattisen rumban myötä. Uupumus tulee, kun on joutunut tappelemaan jokaisesta etuudesta eikä omaishoidon tukea ole edelleenkään myönnetty, vaikka edellytykset täyttyisivät selkeästi. Omaishoitajilla on paljon sairauslomia, mikä sekin tulee kalliiksi yhteiskunnalle. Iso kuva on myös murheellinen. Päivystykset täyttyvät muistisairauteen sairastuneista ihmisistä, joille ei löydy oikeaa hoitopaikkaa. Pahimmillaan nämä ihmiset makaavat erikoissairaanhoidon kalliilla osastoilla ja vievät paikan sitä oikeasti tarvitsevilta. Heitä voidaan myös heitellä paikasta toiseen jopa niin, että lyhyen ajan sisällä asiakas on ollut sijoitettuna kahdeksaan eri osoitteeseen. Entä mitä tarkoittaa, kun muistisairas ihminen viruu yli sadan kilometrin päässä kotoaan eikä ikääntynyt läheinen pääse häntä katsomaan? Arvoisa puhemies! Siitä huolimatta, ettei empatia kuulu politiikkaan perussuomalaisen ministerin mielestä, kysyn häneltä ja muuta hallitukselta: miten hyvinvointialueiden säästöjä ohjataan niin, että inhimillisyys säilyy hoitokäytänteissä? Ennen kaikkea: miten omaishoitajien tilannetta aiotaan parantaa, jotta voitaisiin välttyä hoidolliselta katastrofilta? Keskusta jakaa täysin tilannekuvan tarpeesta saattaa valtiontalous tasapainoon, mutta sen pitää tapahtua oikeudenmukaisesti eikä pilaamalla sote-uudistuksen tavoitteet heti alkuunsa leikkaamalla rahoitusta kestämättömällä tavalla. Tällä menolla sosiaali- ja terveyspalveluiden kriisi syvenee vääjäämättömästi ja saamme jättää hyvästit sille hyvinvointivaltiolle, joka kerran piti huolta etenkin ikääntyvistä jäsenistään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-02-25T20:39:16,2025-02-25T20:43:31,Hyväksytty,1.1 2025_12_304,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mehtälä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_305,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään on pidetty täällä 154 puhetta asiaan liittyen. Kaikkien näiden puheenvuorojen jälkeen herää kysymys, mitä hallitus on saanut aikaan ihmisten sote-palveluissa. Varsinkin sosiaali- ja terveyspalveluissa hallitus tuntuu elävän vääristyneessä todellisuudessa. Pääministeri Orpo lupasi vaalikauden alussa hallituksen tekevän niin sanotun korjaussarjan sote-uudistukseen. Mitään tällaista ei ole tuotu eduskuntaan. Vaalikausi on jo puolivälissä, mutta mitä hallitus on tehnyt? Hallitus on leikannut sote-palvelujen rahoituksesta noin kaksi miljardia. — Näin yrittäjänä ajattelen, että leikkaaminen muuten on lahjattomien hommaa, siihen ei tarvitse oikeastaan mitään taitoja. — No, tämä on pakottanut hyvinvointialueet ensinnäkin karsimaan paniikinomaisesti sote-lähipalveluista, toiseksi käynnistämään muutosneuvotteluja toisensa perään ja kolmanneksi irtisanomaan henkilöstöä, mikä heikentää taas sitten palveluitten saantia ja pidentää hoitojonoja. Arvoisa puhemies! Hallitus on lainsäädännöllä pakottanut hyvinvointialueet lakkauttamaan sairaaloiden yöpäivystyksiä. Hallitus on korottanut rajusti asiakasmaksuja, jotka heikentävät ihmisten mahdollisuutta hakeutua välttämättömään hoitoon. Hyvinvointialueitten ohjausvalta on siirretty sosiaali- ja terveysministeriöltä valtiovarainministeriölle. Samaan aikaan hallitus on pumpannut ja pumppaamassa yksityisille terveysjäteille lisää rahaa noin puoli miljardia euroa käynnistämällä lyhytaikaisia kokeiluja, jotka eivät ole lisänneet uusien asiakkaiden käyntejä yksityisillä lääkäriasemilla eivätkä laskeneet asiakkaiden käynnistään maksamia hintoja. Arvoisa puhemies! Sen sijaan hallitus ei ole tehnyt mitään muun muassa keikkalääkärifirmojen häikäilemättömän rahastuksen kuriin saamiseksi, toiseksi sote-työntekijäpulan helpottamiseksi, kolmanneksi lyhentääkseen hoitojonoja, neljänneksi tukeakseen hyvinvointialueita uudistamistyössä antamalla niille työrauhan. Lopuksi rujon politiikkansa seurauksena hallitus ei ole kyennyt kertomaan hyvinvointialueille, mitä lakia niiden kannattaisi rikkoa: hyvinvointialuelakia alijäämien kattamisvelvollisuudesta vai perustuslakia, jolla turvataan ihmisten sote-palvelut. Olisiko hallituksella aika ottaa arkijärki, terve maalaisjärki käyttöön hyvinvointialueitten kohdalla? Se ratkaisisi monta ongelmaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-02-25T20:43:44,2025-02-25T20:46:58,Hyväksytty,1.1 2025_12_306,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_307,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tosiaan keskustelussa on keskustan ja Liike Nytin tekemä välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta. Edustaja Mehtälä käytti todella hyvän puheenvuoron. Nyt on käytetty tämän päivän aikana jo yli 150 puheenvuoroa, mutta tämän keskustelun alkupuolella, kun eduskuntaryhmät käyttivät ryhmäpuheenvuoroja, kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron mukaisesti tämä keskustan välikysymys on vain perusteetonta pelottelua ja kriisipuhetta. Jo aikaisemmassa keskustelussa toin esille, että kun tämmöinen ryhmäpuheenvuoro käytetään, niin kysymys kuuluu, että missä todellisuudessa kokoomus ja hallituspuolueet elävät, kun vanhus- ja terveyspalvelut ovat kriisissä. Hallitus on moukaroinut toden teolla suomalaisia palveluita, ja mikä on hallituksen lääke tähän? Se on sitä, että tehdään lisäleikkauksia. Hallituksen sakset ovat jo iskeneet rajusti vanhuspalveluihin. Vanhushoivan nykysuunta on haastava. Ikäihmiset, heidän läheisensä ja hoitajat eivät enää kestä uusia leikkauksia. Puhemies! Hallitushan päätti viime kevään kehysriihessä säästää sata miljoonaa euroa rajaamalla sosiaalihuollon palveluvalikoimaa ensi vuodesta alkaen. Hallitus on jääräpäisellä linjallaan ajanut hyvinvointialueet todella ahtaalle. Nämä säästösummat ovat liian kovia, sillä palvelut ovat jo nyt riittämättömät. Hyvä hallitus, digitalisaatio ei mummua tai pappaa vessaan vie. Kun ministeri Juuso jo veti käsijarrusta yhdessä vaiheessa lisäleikkausten suhteen hyvinvointialueitten suuntaan, niin kysyn vieläkin kerran hallitukselta: voisiko hallitus peruuttaa näitä leikkauksia, koska nämä aiheuttavat inhimillistä kärsimystä vanhuspalveluitten suuntaan? Puhemies! Tässä keskustelussa olemme myös tuoneet esille sitä, että kun puhutaan lisäajan antamisesta hyvinvointialueille näitten alijäämien kattamiseen, niin tämä olisi todella tärkeä toimenpide puoliväliriihessä suorittaa ja toimittaa, että näille hyvinvointialueille annetaan muutama vuosi lisäaikaa. Tai olisiko jopa niin, että tämä lainsäädäntö otettaisiin siltä pohjalta pois, että näitä alijäämiä ei katettaisi vaan hyvinvointialueille annettaisiin vieläkin paremmat mahdollisuudet kehittää toimintaa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-02-25T20:46:58,2025-02-25T20:50:06,Hyväksytty,1.1 2025_12_308,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_309,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tulin kiireen vilkkaa tuolta Kööpenhaminasta Pohjoismaiden neuvoston kokouksesta, kun kuulin, minkälaisia puheenvuoroja täällä istunnossa on pidetty suomalaisia sosiaali- ja terveyspalveluita ja niiden tulevaisuutta koskien. Ehkä kaikista hämmentävintä oli kuitenkin ministeri Juuson vastaus, jossa hän vieritti vastuuta hyvinvointialueille hallituksen tekemistä huonoista päätöksistä. Kuten täällä on esitetty, alijäämän kattamisvelvollisuus on se, mitä keskusta on sanonut, ja se, mitä talouden asiantuntijat ovat vaatineet hallitukselta. Mutta kuuntelematta sanaakaan hallitus on vain voimakkaasti päättänyt viedä eteenpäin näitä uudistuksia sillä tavalla, että suomalaisten, erityisesti ikäihmisten — erityisesti ikäihmisten — palvelut tulevat heikentymään. Otetaan esimerkki Pirkanmaalta. Siellähän kokoomuksen, sosiaalidemokraattien ja perussuomalaisten päätöksellä Pirkanmaan hyvinvointialueella ollaan lakkauttamassa ikäihmisten päivätoiminta. Yrityksistä huolimatta emme ole onnistuneet vakuuttamaan näiden ryhmien jäseniä puolustamaan palvelua, jonka avulla voidaan tukea ja edistää asiakkaan osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä, terveyttä ja hyvinvointia. Tämä päivätoimintahan on tällaista ryhmämuotoista toimintaa ensisijaisesti kotihoidon asiakkaille ja omaishoidon tuen asiakkaille. Päivätoiminnassa on voinut päästä myös pesulle saunaan ja ruokailla. Moni ikäihminen, joka ei itse pääse kulkemaan, on saanut kyydin päivätoimintaan paikalle. Tämä lopettamispäätös on ennen kaikkea, arvoisa puhemies, surullinen, mutta se on myös kohtuuton. Pirkanmaan hyvinvointialueen budjettihan on lähes 2,9 miljardia euroa, ja tähän ikäihmisten päivätoimintaan käytetään noin seitsemän miljoonaa euroa vuodessa. Arvoisat kollegat, se on siis 0,0024 prosenttia budjetista. Pelkonahan on, että nyt tehtävä leikkaus tulee maksamaan perus- ja erikoissairaanhoidon kuluina moninkertaisesti. Tämä uutinen on surullinen ennen kaikkea palveluita käyttävien ikäihmisten mutta myös heidän läheistensä kannalta. Monen ikääntyneen omainen, joka asuu kaukana, voi olla huojentunut, kun oma isä tai äiti pääsee edes kerran viikossa yhteisölliseen toimintaan tai vaikkapa pesulle saunaan. On irvokasta, että Pirhasta on esitetty päivätoiminnan korvaamista tableteilla ja etäyhteyksillä. Samaan aikaan, kun pyrimme vähentämään täällä eduskunnassa lainsäädännön avulla lasten ja nuorten mobiililaitteiden käyttöä, hyvinvointialue tekee juuri päinvastoin kokoomuksen, perussuomalaisten ja SDP:n tuella. Etäyhteydet eivät korvaa yhdessäoloa, sauna ei lämpene mobiililaitteilla. Toisin kuin Pirkanmaalla, moni muu hyvinvointialue on katsonut, että juuri yhteisöllistä toimintaa tarvitaan lisää. Kuten todettu, arvoisa puhemies, hyvinvointialueet on laitettu liian tiukoille. Valtion yhdeksän miljardin euron säästöistä noin kaksi miljardia on osoitettu sosiaali- ja terveyspalveluihin. Näistä suursäästöistä moni kohdistuu juuri ikääntyneisiin, jotka tarvitsevat julkisia palveluita. Kuten sanoin, vastataan edes tähän talouspolitiikan arviointineuvoston esitykseen ja annetaan hyvinvointialueille lisäaikaa talouden sopeuttamiseen ja alijäämän kattamiseen. Uskoisin, että tämä kelpaa myös hallitukselle, koska nyt kun olemme nostaneet tämän päivätoiminnan esiin, niin jopa kokoomuksesta, täällä olen kuullut jopa SDP:stä, on nyt sanottukin, että päivätoiminta pitää säilyttää. No, jos he ovat valmiita perumaan näitä päätöksiä maakunnassa, miksi he eivät ole valmiita perumaan niitä täällä eduskunnassa, koska Pirkanmaan hyvinvointialue ei ole ainoa, joka näiden ongelmien ja vaikeuksien kanssa painii. Hallituksen pitää tulla alueita vastaan. On valitettavaa, että hallitus puhuu palveluiden uudistamisesta, mutta monella alueella se tarkoittaa palveluiden alasajoa. Matkat hoitoon pitenevät. Pääministeri Petteri Orpohan on sanonut julkisuudessa, että Suomessa ei ole vakavaa sosiaali- ja terveystoimen kriisiä. Kuitenkin nämä viestit suomalaisilta kertovat aivan jotain muuta. Toivon todella, että hallitus tulee järkiinsä ja se antaa hyvinvointialueille aikaa laittaa asiat kuntoon ilman järjettömiä leikkauspäätöksiä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-02-25T20:50:08,2025-02-25T20:55:14,Hyväksytty,1.1 2025_12_310,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_311,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun tuossa vajaa pari vuotta sitten tätä Orpon hallituksen hallitusohjelmaa sorvattiin ja kun se julkaistiin, niin kyllähän me keskustalaiset jo silloin tunnustimme, että se hallitusohjelma monelta osin oli erittäin hyvä. Siellä oli hyviä tavoitteita, niin kuin tässäkin salissa on kuultu, hyviä kirjauksia, mutta kyllähän jo silloin meistä monelle varmasti hiipi mieleen, oliko siinä hallitusohjelman teossa sen pari kuukautta, mitä se kesti, tarkoitus vain saada kaunista tekstiä ja kauniita tavoitteita mahdollisimman paljon paperille, mutta siinä kohtaa ei mietitty sitä, aiotaanko nämä tavoitteet todella konkreettisesti toteuttaa. Tänä iltana täällä on ollut monta asiaa tähän ikäihmisten hoivaan liittyen, monta esimerkkiä siitä, että esimerkiksi tähän vanhustenhoitoon liittyen moni asia on jäänyt tässä vaiheessa ihan kuolleeksi kirjaimeksi. Yksi esimerkki tästä tälle iltaa: Ministeri Juusolta kysyttiin omaishoitoon liittyen. Tarkistin tuossa itsekin sen, että siellä hallitusohjelmassa on tosiaan selkeä kirjaus siitä, että puoliväliriiheen mennessä toteutetaan tämä omaishoidon tarkastelu, kokonaisuudistus, lakiuudistus valmistellaan. Ja tänään täällä kuulimme — kiitos ministerille rehellisyydestä, kun hän tästä kertoi — että sellaista ei ole tulossa. Selitys oli tuttu, ei ole rahaa, mutta tämä tilannehan on ollut tiedossa koko ajan. Ja toisaalta — niin kuin me keskustalaisetkin ollaan salissa esitetty oma vaihtoehtomme — jos siinä tekee hieman erilaisia arvovalintoja, niin kuin keskusta on linjannut, että sosiaali- ja terveyspalveluista ei leikata, niin kyllä silloin myöskin siihen omaishoitoon on mahdollista panostaa. No, arvoisa puhemies, mitä tämän omaishoidon kehittämiseksi on sitten ehdotettu? Omaishoitoon tulisi laatia valtakunnalliset arviointikriteerit, arvioida valtakunnalliset palkkioiden tasot ja arvioida palkkioiden maksatusten siirto Kelalle. Tätä ilmeisesti on jonkin verran jo tehty. Sen lisäksi omaishoitajan taloudellinen asema ja palvelut tulee turvata ennen valtakunnallisten kriteerien ja palkkioiden voimaantuloa. Ja sitten todella tärkeä asia: omaishoidon ja työelämän yhteensovittamisen kysymykset tulee ratkaista pikaisesti. Paljon on tälläkin hetkellä omaishoitajia, jotka ovat joko kokonaan tai osittain työelämässä, ja tähän liittyen on todella tärkeää tehdä tätä työelämän yhteensovittamista. Tämä työ on nyt jäänyt ainakin toistaiseksi tekemättä. Keskusta on ehdottanut myöskin omaishoidon kustannusten korvauksia ja verovähennyksiä epävirallisen omaishoidon vastuunkantajien tukemiseksi. Kyllä meidän linjamme on se, että omaishoitajilla on myös oikeus omaan elämään. On oltava aito oikeus valita, kuinka suuren osan hoitotehtävästä ottaa vastuulleen, ja tärkeää on myöskin se, että omaishoitaja voi viedä hoidettavan esimerkiksi ikäihmisten päivätoimintaan asioidensa tai työpäivänsä ajaksi. Arvoisa herra puhemies! Omaishoitajien asemasta ja omaishoitajien tärkeydestä on tänään täällä paljon puhuttu, ja sitä ei voi kyllä kylliksi alleviivata. Kyllä me keskustassa edelleen toivomme... Hallituspuolueet, esimerkiksi perussuomalaiset, ovat tässäkin salissa, lehtikirjoitteluissa ja muissa paljon puhuneet tästä omaishoitajien tilanteesta ja siitä, että nyt laitetaan tämä omaishoitajien tilanne kuntoon, mutta valitettavasti tekemättä on jäänyt.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-02-25T20:55:23,2025-02-25T20:59:47,Hyväksytty,1.1 2025_12_312,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Merinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_313,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Vielä yhden terveislistan luen, ja haluan kiittää keskustapuoluetta tästä välikysymyksestä, vaikka saitte vähän kritiikkiäkin tuossa äsken välikysymyksistä. Tämä välikysymys ainakin minulle on ollut tosi tärkeä, koska tämä on avannut silmäni tälle tilanteelle. En ole koskaan saanut näin paljon viestejä tähän asiaan liittyen. Olen niin paljon keskittynyt siihen omaan asiaan, mikä on ne nuoret, että tämä on jotenkin ollut tosi avartavaa, ja on tajunnut, että tilanne on tosi huono. Mutta jatketaan: ”Hei, Ville! Vanhusten yksikössä olin harjoittelussa muistisairaiden osastolla. Yhdellä työntekijällä oli kahdeksan senioria vastuullaan ja minä harjoittelijana. Surullisin juttu oli, että vanhuksille ei annettu tarpeeksi vettä. Kysyin, että miksi. Että ei tarvitse viedä koko ajan vessaan. Jos hoitajien määrää leikataan, niin kuka meidän vanhuksia oikeasti hoitaa ja mikä on se hoidon taso?” ”Ennen koronaa työpaikalla hoitajamitoitus oli 0,6. Uuvuin täysin, ja vaikka rakastin työtäni vanhusten hoivakodissa, niin otin lopputilin. Korona tuli, ja palasin lastensuojelun yksiköstä takaisin vanhaan työhöni. Esimies oli vaihtunut, ja hoitajamitoitus oli nyt 0,7. Ja nyt kuitenkin mitoitus taas laskee. Asukkaat ovat todella huonokuntoisia, sekä fyysisesti että psyykkisesti haasteellisia. Pelottaa nykyisellä systeemillä, kauanko jaksan. Eläkkeelle pääsisi kahden vuoden kuluttua. Rakkaus työhön on pysynyt. Olen kouluttautunut ja pysyn hyvin työssä kartalla. Luopuminen ei ole helppoa, mutta jos uupuminen tulee vastaan, on vain yksi vaihtoehto: pois lähteminen.” ”Hei, Ville! Toimin Varsinais-Suomen hyvinvointialueen pienessä yksikössä pääsääntöisesti muistisairaiden kanssa. Yksikkö on pieni, mutta silti raskas, mihin vaikuttaa henkilömitoitus. On alkanut pelottaa niiden vanhusten ja hoitajien puolesta. Viime viikolla muistisairas henkilö peloissaan nipisti, tukisti ja yritti potkia hoitajaa. Hoitaja lähti pois töistä itkien ja pelkäsi tulla seuraavaan vuoroon töihin. Itse mietin ainoana hoitajana, miten jaat kaikki lääkkeet koko taloon samalla hoitaen viittä yksin. Keität kahvit, jaat ruuat, peset pyykit jne.” ”Olen saanut itse hyvääkin hoitoa, koska minusta on hyötyä yhteiskunnalle. Ikää on 44, ja työvuosia pitäisi olla vielä reilusti. Mutta kun joskus työt on tehty, ei minulla ole mitään arvoa, kuten ei nykyisillä vanhuksillakaan. Joku viisas on joskus tainnut sanoa, että yhteiskunnan viisaus mitataan sillä, kuinka vanhuksia ja lapsia kohdellaan.” ”Hei, Ville! Olen sairaanhoitajana tehostetussa palveluasumisessa. Kiire on kova, ja koko ajan hirvittää tämä hoitajamitoitus. Mietimme koko ajan, miten saamme työt tehtyä. Lääkkeitä annetaan, ruokaa annetaan, pesuja tehdään. Erilaisia kirjauksia, kuten RAI, kun asukas tulee, ja vähintään puolen vuoden välein se päivitetään, ja aikaa menee siihen todella paljon, plus jokapäiväiset kirjaamiset aamu-, ilta- ja yövuorossa. Lääketilaukset, haavanhoidot, konsultoinnin avut, omaisyhteistyöpalaverit sun muut. Jos jo nyt hoitajat ovat uupuneita, niin kuinka kauan ihmiset jaksaa tällaista työtä? Hyvä esimerkki on eräs juuri valmistunut lähihoitaja — valmistui viime syksynä lähihoitajaksi, ja nyt hän on uupumuksen vuoksi sairaslomalla.” Tämä teema muuten toistuu koko ajan. ”Miehelläni on 95-vuotias täti, jonka ainoat asioista huolehtivat omaiset me olemme. Hän kaatui kodissaan ja satutti päänsä. Paikallisella terveysasemalla ei ollut vuodepaikkoja. Niinpä meille soitettiin, että käyvät läpi muut sairaanhoitopiirin paikat ja ilmoittavat sitten, mihin täti viedään jatkohoitoon. Muutaman tunnin päästä meille soitettiin, että ei ole paikkoja. 95-vuotias juuri kaatunut, päänsä lyönyt, hutera vanhus laitettiin siis takaisin kotiin. Minun mielestä tämä on heitteillejättö.” ”Hei, Ville! Olen sairaanhoitajana palvelutalossa tehostetun palveluasumisen yksikössä, jossa asuu hauraita, apua arjen kaikissa toiminnoissa tarvitsevia, arvokkaita yhteiskunnan jäseniä, vanhuksia. Ajatella, että ihmisen tulisi saada elää arvokasta ja kaunista elämää omilla ehdoillaan, mutta kun et pysty itse itsestäsi huolehtimaan, jäät muiden armoille. Tällöin muutut ihmisestä numeroksi. 0,5 — tämä määrittää sen, kuinka paljon saat apua arkeesi. Pääset kerran viikossa suihkuun ja heräät silloin, kun sinut herätetään, koska aikaa ei ole myöhemmin. Mihinkään et juurikaan voi vaikuttaa enää itse. Hoitajamitoitusresurssit sen määrittää. Saatikka vanhus, joka on saattohoidossa ja jonka kanssa ei pitäisi olla kiirettä. Pitäisi olla läsnä, varmistaa loppuun asti arvokas elämä ja tuonpuoleiseen siirtyminen.” — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-02-25T20:59:50,2025-02-25T21:05:10,Hyväksytty,1.1 2025_12_314,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_315,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jokainen ansaitsee arvokkaan ikääntymisen ja tarvitsemansa hoivan ja hoidon elämänsä viimeisille vuosille. Hallitus on ajanut hyvinvointialueet tiukoille, ja tämä on johtanut hyvinvointialueet tekemään kovia säästöjä palveluihin. Vastoin asiantuntijoiden suosituksia hallitus kuitenkin pitää kiinni hyvinvointialueiden alijäämän kattamisen tiukasta aikataulusta. Tämä pakottaa hyvinvointialueet tekemään uusia leikkauksia, ja tähän asti tehdyt ja tulevat leikkaukset näkyvät jo nyt ja tulevat näkymään lisääntyvissä määrin ikäihmisten palveluissa: terveyskeskuksissa, erikoissairaanhoidossa, kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoidossa. Hyvinvointialueiden leikkaukset näkyvät terveyskeskusten sulkemisena, kotihoidon laadun heikkenemisenä ja ympärivuorokautisen hoidon paikkojen vähenemisenä. Ympäri Suomen on suljettu suuri määrä pienempien kuntien terveyskeskuksia siirtäen palveluita yhä kauemmas hoidon tarvitsijasta. Lähipalvelut ovat erittäin tärkeitä juuri ikääntyneille. Samalla digipalveluiden käytössä on eniten haasteita juurikin ikääntyneillä henkilöillä. Kotihoidon laadussa on monin paikoin haasteita riittämättömän henkilöstön vuoksi, ja kotihoidon saatavuus on heikentynyt, vaikka tarve vain kasvaa entisestään. Samoin ympärivuorokautisen hoidon saavutettavuus on vähentynyt, ja hoitopaikkoja ei ole riittävästi. Tämä lisää ikäihmisten läheisten antaman hoivan määrää. Samalla kuitenkin myös omaishoitajien tukia on heikennetty monilla alueilla. Hallitus on myös itse suoraan heikentänyt ympärivuorokautisen hoivan laatua henkilöstömitoitusta alentamalla. Riittävän mitoituksen tarkoituksena on taata ikäihmisille laadukasta hoitoa ja hoitajille hallittavaa työmäärää. Nyt hallitus on kuitenkin heikentänyt hoitajamitoitusta ja samalla leikannut hyvinvointialueiden rahoitusta. Samalla ympärivuorokautisen hoivan kriteereitä tiukennetaan jatkuvasti ja palvelun piiriin pääsevät ovat yhä huonokuntoisempia. Siis samaan aikaan hoitajien määrää ja rahoitusta lasketaan, kun palvelun asiakkaat tarvitsevat entistä enemmän apua. Tällainen politiikka tulee kalliiksi ja varsinkin inhimillisesti. Kyse on ihmisistä. Kuten myös talouspolitiikan arviointineuvosto on todennut, alijäämien kattamisvelvollisuutta tulisikin pidentää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-02-25T21:05:23,2025-02-25T21:08:23,Hyväksytty,1.1 2025_12_316,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_317,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelen niin, että terveys- ja vanhuspalveluissa ja laajemminkin suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluissa onnistumista ei mitata ensisijaisesti ministeriön budjettilaskimella, vaan sillä, luottavatko suomalaiset siihen, että apua saa, luottavatko ihmiset julkisiin palveluihin, siis siihen, että apua saa silloin, kun tarvitsee, ja hoitoon pääsee sujuvasti silloin, kun tarvitsee, että tukea ja apua saa silloin, kun rohkenee pyytää. Tiedossahan on, että varsin moni suomalainen sinnittelee todella pitkään yksin, sinnittelee todella pitkään kotonaan silloinkin, kun se ei ehkä enää olisi se paras ja turvallisin paikka. Siksikin on erittäin ongelmallista, että sitten kun viimein tulee se hetki, että ikäihminen rohkenee pyytää apua, niin saattaakin tilanne olla sellainen, että hän ei sitä heti saa tai että siitä vasta käynnistyy prosessi, joka kestää kohtuuttoman pitkään ja on raskas ja vaativa. Siksikin on ymmärrettävää, että tämä luottamus julkisiin palveluihin, joka meidän pitäisi nyt yhdessä pystyä palauttamaan, on nyt horjumassa. Se meidän todella yhdessä pitäisi pystyä palauttamaan. Sen luottamuksen horjumisen ymmärtää näistäkin esimerkeistä, joita täällä puheenvuoroissa on kuultu lukuisia — osa esimerkeistä on ollut varsin karujakin — ja sen ymmärtää myös sitä vasten, kun katsoo hyvinvointialueiden hyväksyttyjä taloussuunnitelmia, joissa on erittäin rajut säästövaatimukset. Satakunnan osalta voin antaa esimerkin, että meidän taloussuunnitelmassamme pitäisi tehdä ensi vuoden loppuun mennessä 130 miljoonan euron säästöt, ja vaikka tuo summa tuosta nyt vähän tarkentuisi alaspäin, joka tapauksessa on aivan kohtuuttoman suuret säästövaatimukset edessä. Tuota summaa vasten, jota muuten keskusta vastusti, on ymmärrettävä, että ihmisten luottamus näihin palveluihin horjuu. Haluan kuitenkin, samalla kun kiitän osaltani kaikkia tähän keskusteluun osallistuneita, päättää rohkaisevasti toteamalla, että me voimme halutessamme muuttaa tätä suuntaa. Me voimme muuttaa sote-politiikan suuntaa. Me voimme muuttaa vanhuspalveluiden suuntaa. Me pystymme yhdessä parempaan, jos niin vain päätämme. Toivon todella, että tästä löytyisi viimein yhteinen näkemys ja ymmärrys.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-02-25T21:08:25,2025-02-25T21:11:26,Hyväksytty,1.1 2025_12_318,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_319,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan niin kuin tuossa edustaja Merinen toi esille, tämä on kyllä aihe, joka todellakin laittaa ihmiset antamaan palautetta, laittaa ihmiset kertomaan tarinoita, laittaa ihmiset kertomaan omia parannusehdotuksiaan. Ajattelin itsekin tuoda tähän vielä muutaman tarinan, muutaman ehdotuksen, joita minulle on kerrottu tilanteen parantamiseksi, ja käytän tämän puheenvuoron nyt näiden lukemiseen. Ensimmäinen ehdotus kuuluu näin: ”Toivoisin kotihoidon arvon nostamista sekä kotihoitoa hoitomitoituksen piiriin, käsipareja lisää hoitotyöhön. Nyt on kotihoidossa nostettu asiakkaiden kotikuntoutusta esille. Niin sanottua kotikuntoutusta on kyllä tehty vuosia. Nyt vain se tehdään näkyväksi kirjaamisen myötä. Kuntoutus ei taida siinä määrin onnistua kuin olisi tarkoitus, kun ei ole riittävästi aikaa asiakaskäynnille sekä myös kirjaamiseen asiakkaan kunnosta ei ole riittävästi aikaa. RAI-arvioita asiakkaista tehdään, mutta sekään ei tuo käsipareja lisää hoitotyöhön. Asiakkaat ovat yhä enenevässä määrin toimintakyvyltään huonompia, kun tulevat kotihoidon asiakkaaksi. Kotihoidossa hoitajan pitää huomioida asiakkaan toimintakykyä ja vointia joka käyntikerralla, koska tilanteet muuttuvat äkkiä. Tämä lisää hoitajan kykyä havainnoida asiakasta ja hänen tilaansa kotona. Tietysti se, miten halutaan vanhukset hoitaa tämän päivän yhteiskunnassa, jää päättäjien tehtäväksi. Toivon hyviä päätöksiä päättäjiltä.” Arvoisa puhemies! Toinen viesti kuuluu näin: ”Jo olemassa olevia palveluita ei pidä lakkauttaa/leikata. Esimerkiksi vanhusten päivätoiminta ei onnistu Teamsin kautta, järjetön ajatuskin. Olikohan Tampereella suunnitelmissa? On matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, joita kunnat aikovat säästötoimien takia lakkauttaa. Säästö jää saamatta, kun henkinen pahoinvointi ja yksinäisyys lisääntyvät. Laitoshoidon epätasainen laatu huolestuttaa niin vanhuksia kuin läheisiä. Miksi hoitajien määrää vähennetään, vaikka hoivan tarve vain kasvaa? Raha ei ole mikään peruste silloin, kun kyseessä on todellakin ihmisryhmä, jossa useat eivät enää pysty pitämään puoliaan. Omaisten ja läheisten hoitovastuuseen vetoaminen hoitovajeen ratkaisemiseksi ei ole kestävällä pohjalla. Vanhuksilla on oikeus päättää itse, missä haluaa asua. Esim. pielavetinen vanhus siirretään Juankoskelle tai muuhun sellaiseen, minne eivät läheisetkään pääse käymään kuin taksilla, jos ei pysty autoilemaan.” Arvoisa puhemies! Vielä yksi parannusehdotus: geriatrin palvelut ennaltaehkäisevästi saataville. ”Tällä hetkellä geriatrien ja muutenkin lääkärien palvelut huonosti saatavilla. Ennaltaehkäisevä työ on vähäistä. Säännölliset terveystarkastukset eläkkeelle jäännin jälkeen. Onko niitä? Eipä taida. Pyöröovisysteemi eli koti—päivystys—osasto—koti huonossa kunnossa olevien vanhusten kohdalla on yleistä. Päivystys ei ole oikea paikka vanhuksille. Ensihoito on geriatrista osaamista. Omaishoidon arvostaminen. Ikäihmiset tekevät kotona arvokasta työtä.” — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-02-25T21:11:30,2025-02-25T21:15:36,Hyväksytty,1.1 2025_12_320,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_321,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt, kun olemme puhuneet ikäihmisistä ja heidän myötään myös omaishoitajista, ajattelin tähän illan loppuun tuoda vielä yhden näkökannan, ja haluan sen myötä myös tuoda esiin arvostuksen isovanhemmille ja ikääntyneille ihmisille. Näemme usein pelikenttien laidalla isovanhempia odottelemassa lapsenlapsiaan. Tämä heidän tarjoamansa apu mahdollistaa monissa lapsiperheissä useita arjen asioita. Isovanhempien rooli ei rajoitu vain käytännön apuun, vaan he tarjoavat myös tunneperäistä tukea lapsenlapsilleen. Heidän panoksensa on yhteiskunnallisesti suuri, mutta sen arvon mittaaminen rahassa on vaikeaa. Kun lapset kasvavat ja isovanhemmat ikääntyvät, vaihtuu avuntarve monesti toisinpäin ja keskusteluun nousee omaishoidon tarve. Työssäkäyvien rooli ikääntyneiden vanhempiensa tai muiden läheistensä auttamisessa on yhteiskunnassamme arvokas mutta usein aliarvostettu voimavara. Kun puhumme omaishoitajuudesta, mieleen tulevat usein viralliset omaishoitajat, jotka saavat pientä omaishoidon tukea. Todellisuudessa monet tekevät omaishoitotyötä ilman virallista statusta. Tästä muodostuu valtava määrä näkymättömiä työtunteja, joiden arvo on yhteiskunnalle suuri, ja ilman tätä läheisten antamaa apua julkinen sektori joutuisi huomattavasti suurempaan kuormitukseen. Tämä ei ole ainoastaan taloudellinen kysymys vaan ennen kaikkea inhimillinen. Usein tämä apu ei ole vain käytännöllistä tukea, vaan se on myös henkistä tukea. Kyse on välittämisestä, joka on tärkeä osa yhteisöllisyyttä. On tärkeää, että yhteiskuntana tunnistamme ja tunnustamme näiden näkymättömien auttajien työn arvon. Meidän on puhuttava enemmän omaishoitajuuden monimuotoisuudesta ja siitä, miten voimme parantaa heidän asemaansa. Jokainen meistä voi tehdä osansa. Voimme tukea läheisiämme ja ystäviämme, jotka kantavat tätä vastuuta. Meidän tulee vaikuttaa myös työpaikoilla ja yhteiskunnassa siihen, että heidän työnsä saa ansaitsemansa arvostuksen. Joten kiitos kaikille isovanhemmille sekä kaikille teille, jotka hoidatte läheisiänne työn ohessa. Te olette tämän yhteiskunnan hiljaisia sankareita, jotka kovin harvoin saavat siitä erillistä huomiota. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-02-25T21:15:44,2025-02-25T21:18:30,Hyväksytty,1.1 2025_12_322,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_323,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Tässä on nyt tänä iltana käyty todellakin pitkä, hyvä keskustelu vanhustenhoivan tilanteesta ja arvokkaasta ikääntymisestä, ja haluan omalta osaltanikin, ja koko keskustan puolesta, kiittää kaikkia keskusteluun osallistuneita. Ehkä sen haluan tässä vielä alleviivata, mitä ei koskaan riittävän selkeästi tuoda esille, kun näitä ongelmakohtia ikäihmisten hoivasta käydään läpi, että kyllä me varmasti kaikki olemme yhtä mieltä siitä, että hoitajat — omaishoitajat, lähihoitajat, sairaanhoitajat — läheiset, kaikki varmasti tekevät parhaansa siellä kodeissa, hoivakodeissa, osastoilla niillä resursseilla, sillä ajalla, mikä käytettävissä on. Arvoisa puhemies! Minulla oma 97-vuotias mummu asuu edelleen kotona siellä toisessa päässä taloa. Kodinhoitaja käy kolme kertaa päivässä siellä hoitamassa, mutta ei hänkään siellä pystyisi asumaan, jos ei sitten löytyisi läheinen, joka sitten käy vielä aamuisin ja iltaisin aamu- ja iltatoimia tekemässä. Tämä varmasti kuvaa hyvin sitä tilannetta, että vaikka kotihoito tekee arvokasta työtä, niin usein siihen tarvitaan muita läheisiä vielä tueksi, että viimeisinä elinvuosinakin se kotona asuminen onnistuu. Mutta vielä meidän kaikkien puolesta kiitos keskustelusta ja kiitos kaikille arvokasta hoivatyötä tekeville ympäri Suomen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+3.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-02-25T21:18:38,2025-02-25T21:20:22,Hyväksytty,1.1 2025_12_324,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu. Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_12_325,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tilapäisen suojelun järjestelmän on toimittava johdonmukaisesti ja ennakoitavasti, jotta voimme varmistaa oikeudenmukaisen kohtelun ja tehokkaan hallinnon. Hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamisesta vastaa tähän tarpeeseen ja tuo selkeyttä tilapäisen suojelun jatkamiseen. Kannatan hallintovaliokunnan mietintöä, jonka mukaan esitys on perusteltu ja tarkoituksenmukainen. Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiuudistus varmistaa, että tilapäistä suojelua saavien oleskeluluvat pysyvät voimassa suoraan lain nojalla niin kauan kuin valtioneuvoston päätös suojelun jatkamisesta on voimassa. Näin vältymme tarpeettomalta hallinnolliselta työltä ja varmistamme, että ne, jotka tarvitsevat suojelua, saavat sitä ilman katkoksia. Samalla laki poistaa kolmen vuoden enimmäiskeston, mikä on linjassa EU-tason päätösten kanssa ja mahdollistaa joustavamman reagoinnin tuleviin kriisitilanteisiin. Tämä osoittaa Suomen sitoutumista Ukrainan auttamiseen ja varmistaa, että voimme jatkaa humanitääristä tukea tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Arvoisa herra puhemies! Valiokunnan mietinnössä korostetaan myös sitä, että lainsäädännön on oltava selkeää ja sen toimeenpanon sujuvaa. Siksi pidän välttämättömänä, että viranomaisviestintä toimii tehokkaasti ja selkeästi. Vain siten kaikki osalliset henkilöt tietävät oikeutensa ja velvollisuutensa. Hallintovaliokunnan mietinnön mukaisesti tämä laki varmistaa, että Suomen tuki sotaa pakeneville on pitkäjänteistä ja hallittua. Kannatan valiokunnan mietintöä ja hallituksen esitystä. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-25T21:20:41,2025-02-25T21:23:04,Hyväksytty,1.1 2025_12_326,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hanna Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_327,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käytin varsin pitkän puheenvuoron lakiesityksen ensimmäisessä käsittelyssä. Valitettavasti äänestyksessä meidän keskustan esitykset eivät täällä menestyneet, joten teen vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen: ”Eduskunta edellyttää hallitusta tuomaan eduskunnalle esityksen, jolla sujuvoitetaan hyvin Suomeen kotoutuneiden (asunto, työpaikka, opiskelu sekä suomen tai ruotsin kielen taito) Ukrainan sotaa paenneiden ukrainalaisten mahdollisuuksia saada pysyvä oleskelulupa Suomessa.”", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+4.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-02-25T21:23:07,2025-02-25T21:23:44,Hyväksytty,1.1 2025_12_328,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen on poissa. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_12_329,12/2025,2025-02-25,14.00,21.24,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2025 vp,Arvoisa herra puhemies! Kannatan tätä Savo-Karjalan kansanedustaja Hanna Räsäsen tekemää hyvää vastalause-esitystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2025+4.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-02-25T21:23:49,2025-02-25T21:24:01,Hyväksytty,1.1 2025_13_1,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Nyt tehdään päätös edustaja Antti Kaikkosen ynnä muiden välikysymyksestä arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta. Keskustelu asiasta päättyi 25.2.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa ovat edustaja Antti Kaikkonen edustaja Hanna-Leena Mattilan kannattamana, edustaja Aki Lindén edustaja Krista Kiurun kannattamana, edustaja Bella Forsgrén edustaja Inka Hopsun kannattamana ja edustaja Johannes Yrttiaho edustaja Laura Meriluodon kannattamana tehneet ehdotukset epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle. Ehdotukset on monistettuna jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 2A)", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_13_2,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta>>>Välikysymys VK 1/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Ehdotuksista on äänestettävä. Ensin äänestetään edustaja Yrttiahon ehdotuksesta edustaja Forsgrénin ehdotusta vastaan, sitten voittaneesta edustaja Lindénin ehdotusta vastaan ja sen jälkeen voittaneesta ehdotuksesta edustaja Kaikkosen ehdotusta vastaan. Lopuksi äänestetään siitä, nauttiiko valtioneuvosto eduskunnan luottamusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_13_3,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2025 vp,Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Keskustelu asiasta päättyi 25.2.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Hanna Räsänen on edustaja Markku Siposen kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_13_4,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 199/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 1/2025 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdystä lausumaehdotuksesta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_13_5,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, talousvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_13_6,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan lunastuslain korvausperusteiden uudistamista. Muutosten tarkoituksena on parantaa lunastettavan omaisuuden haltijan asemaa ja vahvistaa perustuslaissa turvatun täyden korvauksen vaatimuksen toteutuminen alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Nykyinen lunastuslaki tuli voimaan 1978. Lain korvaussäännökset ovat voimassa edelleen alkuperäisessä muodossaan ilmentäen osin säätämisajankohtansa yhteiskunnallista ajattelua ja arvokäsitystä. Paljon on tapahtunut 40 vuoden aikana. Suomi on yhteiskuntana ja talouden rakenteiden osalta kovin toisennäköinen kuin 70-luvulla. Monien lunastuslakiin tukeutuvien hankkeiden taustallakaan ei välttämättä enää ole valtio tai kunta taikka niiden alainen laitos, vaan yksityisomistuksessa oleva ja liiketaloudellisin perustein toimiva taho. Lunastuslakia voidaan luonnehtia lunastusasioiden yleislaiksi. Lunastuslain korvausperusteita sovelletaan varsin laajasti määrättäessä korvauksia lunastuslakiin ja muihin lakeihin perustuvista omaisuuden lunastuksista ja erilaisista perustetuista käyttöoikeuksista tai käytön rajoituksista. Tämän lisäksi lunastuslaki määrittää osaltaan monissa sopimusperusteisissa oikeustoimissa kohteesta maksettavaa hintatasoa. Mainitsen tässä esimerkkinä kuntien raakamaan hinnat. Suomessa omaisuudensuojasta säädetään perustuslain 15 §:ssä, ja sen 1 momentin mukaan jokaisen omaisuus on turvattu. Saman pykälän 2 momentin mukaan omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla. Täyden korvauksen vaatimuksen toteutumisen kannalta on välttämätöntä, että pakkolunastuksen kohteeksi joutuneen omaisuus arvostetaan oikein ja että korvaus kattaa omistajan menetyksen. Käyn seuraavassa lyhyesti läpi keskeiset lakiin ehdotetut muutokset, joilla täyden korvauksen vaatimuksen toteutuminen pyritään nyt varmistamaan. Ensimmäisenä on muutos markkina-arvosta. Voimassa olevan lain mukaan lunastettavasta omaisuudesta on määritettävä omaisuuden käyvän hinnan mukainen täysi korvaus. Sääntelyä ehdotetaan nyt muutettavaksi siten, että lunastettavasta omaisuudesta tulisi määrätä käyvän hinnan sijasta sen markkina-arvoa vastaava täysi korvaus. [Perussuomalaisten ryhmästä: Se on oikein, loistavaa!] Markkina-arvo on kiinteistöarvioinnin yleisten oppien ja arviointistandardien mukaan määritettävä arvioitavan omaisuuden parhaan ja tuottavimman käytön mukaan. Parhaan ja tuottavimman käytön periaate tarkoittaa, että omaisuuden markkina-arvo voi olla korkeampi kuin omaisuuden arvo arviointiajankohtansa mukaisessa käytössä. Toiseksi lunastuskorvaukselle suoritetaan tietty korotus. Omaisuuden arviointiin liittyy aina epävarmuustekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon korvausta määrättäessä. Arviointimenetelmillä voidaan päästä kiinteistöjen osalta plus miinus 10:n, plus miinus 20 prosentin tarkkuuteen, mutta monesti käytännön arviointitoiminnassa arvioinnin tarkkuustaso on jopa tätä heikompi. Joskus poikkeuksellisissa tapauksissa se voi heittää jopa 50 prosenttia hallituksen esityksen selvitysten mukaan. Arvioinnista aiheutuvan riskin jättämistä lunastettavan omaisuuden omistajan kannettavaksi edes osittain ei voida pitää perusoikeusjärjestelmän näkökulmasta asianmukaisena ratkaisuna. Vastuun tulee kuulua lunastajalle. Merkityksensä vuoksi asiaa ei tule jättää lunastuskorvauksen määräämistä koskevan toimituskäytännön tai oikeuskäytännön varaan, vaan siitä tulee säätää lailla, niin kuin nyt teemme. Lakia valmisteltaessa oli esillä erilaisia ratkaisumalleja arvioinnin epätarkkuuteen liittyvien riskien hallitsemiseksi. Näistä vaihtoehdoista parhaimpana ratkaisuna pidettiin lunastuskorvaukselle suoritettavaa kiinteää, kaavamaista korotusta. Lakiin esitetään tämän vuoksi sisällytettäväksi säännös, jonka mukaan lunastuskorvaukselle tulee suorittaa 25 prosentin suuruinen korotus. Tämä ei kuitenkaan koskisi vahingonkorvauksen kaltaisia menetyksiä. Kolmanneksi on niin sanottu arvonleikkaussääntelyn kumoaminen. Voimassa olevaan lakiin sisältyy niin sanottu arvonleikkaussääntely, ja se on puhuttanut koko olemassaolonsa ajan. Lunastuslakia aikanaan säädettäessä hallitus katsoi esityksen edellyttävän perustuslain säätämisjärjestystä, koska arvonleikkaussäännösten soveltaminen ei johtaisi täyden korvauksen maksamiseen. Eduskuntakäsittelyn aikana tuolloin tehtyjen muutosten myötä esitys katsottiin kuitenkin voitavan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Arvonleikkaussääntely koskee tilannetta, jossa valtiolle, kunnalle tai kuntayhtymälle lunastetaan maata yhdyskuntarakentamista varten alueelta, jolle kunta on päättänyt laadittavaksi asemakaavan tai jonka asemakaavaa on päätetty muuttaa. Kaavan laatimis- ja muuttamispäätöksen jälkeisestä kaavoituksesta aiheutuvaa maan arvonnousua ei tällöin oteta huomioon lunastuskorvausta määrättäessä. Korvausta määrättäessä jätetään huomioon ottamatta maan arvonnousu enintään seitsemän vuotta lunastuksen vireillepanoa edeltäneeltä ajalta. Nämä säännökset ehdotetaan nyt kumottaviksi. Kuntien raakamaan hankinta perustuu lähes kokonaisuudessaan kiinteistökauppoihin, ja arvonleikkaussääntelyn soveltaminen lunastustoimituksissa on ollut harvinaista. Toisaalta maapoliittisiin lunastuksiin liittyvä arvonleikkaus on osa kuntien maapoliittista keinovalikoimaa, ja se on auttanut kuntia hankkimaan edullisemmin maata yhdyskuntarakentamista varten ja edelleen asuntorakentamiseen ja muihin käyttötarkoituksiin. Sääntelyn kumoamisen vaikutukset yksittäisen kunnan maanhankintaan riippuvat kunnan harjoittamasta maapolitiikasta. Vielä neljäntenä seikkana nostan esille asunto- ja elinkeino-omaisuuden korvaussuojan vahvistamisen. Niin sanotun asunto- ja elinkeinotakuun tarkoituksena on ollut turvata omistajan asemaa niissä tilanteissa, joissa lunastus kohdistuu omaisuudensuojaan ja omaisuudensuojan ytimeen: asumiseen ja elinkeinon harjoittamiseen käytettävään omaisuuteen. Nykyistä sääntelyä sovelletaan tilanteessa, jossa lunastusyritys on merkittävästi vaikuttanut omaisuuden arvoon ja korvaus määrätään vastaamaan sitä arvoa, joka omaisuudella olisi ollut ilman sanottua vaikutusta. Asunto- ja ammattiomaisuudensuojaa koskevaa sääntelyä esitetään laajennettavaksi koskemaan kaikkia lunastuslain alaan kuuluvia lunastustilanteita, ja myös näissä tapauksissa maksetaan kiinteä korotus. Voimaantulo on sellainen, että lait ehdotetaan tulemaan voimaan mahdollisimman pian, joten eduskunnalta toivotaan ripeää ja huolellista käsittelyä. Asian yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi ehdotetaan, että säännöksiä tulisi ryhtyä soveltamaan myös jo vireillä olevissa lunastustoimituksissa. Lopuksi haluan todeta, että useissa hallituksen esityksen luonnoksesta annetuissa lausunnoissa on kiinnitetty huomiota sähkönsiirtohankkeiden erityispiirteisiin ja on esitetty niitä koskevan korvaussääntelyn eriyttämistä. Näiden kysymysten osalta olemme oikeusministeriössä päättäneet käynnistää vielä erillisen selvityshankkeen, josta voin tuossa myöhemmin kertoa vielä lisää. — Kiitos. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-02-26T14:06:32,2025-02-26T14:14:54,Tarkistettu,1.1 2025_13_7,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Kiitoksia. — Myönnän yhden ennalta varatun puheenvuoron edustaja Pauli Kiurulle, mutta jo sen aikana halukkaat edustajat voivat pyytää minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja painamalla V-painiketta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_13_8,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Kiitos, arvon puhemies! Suomessa on lähes 600 000 maanomistajaa, niin kuin ministeri tässä hyvin esittelypuheessaan asian toi ilmi. Perustuslain mukaan jokaisen omaisuus on turvattu. Omaisuudensuoja on tärkeä perusoikeus, joka löytyy myös Euroopan ihmisoikeussopimuksesta. On kuitenkin tilanteita, joissa yleinen etu edellyttää omaisuusjärjestelyjä. Esimerkiksi maanteitä, rautateitä sekä sähkölinjoja on voitava rakentaa järkevällä tavalla ilman ylimääräisiä mutkia ja kuluja. Yhteiskunnan tarpeita palveleva maanhankinta ei voi kuitenkaan tapahtua maanomistajan perusoikeuksia loukkaamalla. Perustuslaissa sanotaan: ”Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.” Korvauksien määrityksissä on kuitenkin käytännön tilanteissa ollut epätarkkuuksia, jotka ovat tuntuneet liian usein maanomistajien näkökulmasta aivan kohtuuttomilta. Yksittäisissä kiinteistöarvioinneissa heittoa on voinut olla 10:stä jopa 50 prosenttiin alaspäin. Maanomistaja ei ole saanut täyttä korvausta perustuslaissa mainitulla tavalla. Lunastuslakia ollaan nyt päivittämässä, ja syytä onkin, koska korvausperusteet ovat olleet voimassa laissa vuodesta 78 lähtien. Hallituksen esityksen lähtökohta on, että yksittäisten maanomistajien omaisuudensuoja sekä korvausperusteet huomioidaan jatkossa oikeudenmukaisemmin. Ruotsista saadut kokemukset tukevat ajatusta. Maan pakkolunastuksen korvauksen arviointiperusteena on tulevaisuudessa maan markkina-arvo nykyisen käyvän arvon sijaan. Lisäksi lunastuskorvauksiin lisättäisiin 25 prosentin korotus. Korvausten arviointiin liittyy aina epävarmuutta, kuten tiedämme, mutta arviointivirheeseen liittyvän taloudellisen riskin jättäminen maanomistajan vastuulle ei voi olla perustuslain hengen mukaista eikä yleisen hyväksyttävyyden kannalta oikeudenmukainen tapa edetä. Siksi korvauksia tarkistellaan edellä kuvatulla tavalla ja kuten ministeri esittelypuheessaan kertoi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-02-26T14:15:07,2025-02-26T14:17:58,Hyväksytty,1.1 2025_13_9,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Kiitoksia. — Sitten menemme vastauspuheenvuoroihin. — Edustaja Marttila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_10,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Esimerkiksi Helsingin kaupunki on vastustanut tätä hallituksen esitystä, ja lukuisat muut tahot, sen kielteisten seurannaisvaikutusten, puutteellisten ja virheellisten perusteluiden sekä yhdyskuntakehittämiseen tuomien merkittävien haittojen vuoksi. Esitetty 25 prosentin takuukorotus tekisi lunastamisesta käytännössä ensisijaisen tavan maan luovuttamiseen kaupungille. Se siis käytännössä lopettaisi yleisten alueiden eli pääasiassa katujen ja puistojen sekä kaavoittamattoman raakamaan vapaaehtoiset kaupat maanomistajien ja kuntien välillä. WWF on tuonut esiin myös sen laajat vaikutukset luonnonsuojelualueiden tulevaan lunastamiseen, ja kysynkin nyt ministeriltä: miten tämä luonnonsuojelupuoli on tässä valmistelussa otettu huomioon tai voidaan korjata?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-02-26T14:18:06,2025-02-26T14:19:02,Hyväksytty,1.1 2025_13_11,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_12,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Teemu,Kinnari,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos ministerille. Kuten esityksessä kuultiin, on tämä lunastuslaki yksi niistä laeista, jotka ovat todellakin historiallisia lakeja ja todella uudistamisen tarpeessa. Nämä toimet, joita sinne on esitetty maanhankinnan korvausten osalta, ovat vähintäänkin oikean suuntaisia, ja oikeudenmukaisuuden kohtaaminen nimenomaan maanomistajan oikeusturvan kohdalta on ensiarvoisen tärkeätä. On hienoa nähdä nyt, että tämä asia on etenemässä, mutta oikeastaan sisällöllisesti sanon, että tässä ovat ne elementit, jotka tässä kuuluukin olla, mutta toivoisin, että tämä tulisi pikaisesti hyväksyttyä tässä talossa ja saataisiin tämä lainvoimaan ja käytäntöön. Ja ihan kysymys ministerille: miten näette tämän asian etenemisen, ja milloin tämä laki saadaan valmiiksi? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Teemu Kinnari,1510,2025-02-26T14:19:02,2025-02-26T14:20:01,Tarkistettu,1.1 2025_13_13,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_13_14,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oppositiosta pitää olla valmiutta myös antaa kiitosta, [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä!] ja tahdon nyt vähän poikkeuksellisesti kiittää oikeusministeriä ja hallitusta siitä, että tämä esitys on tuotu tänne taloon. Tämä on pääosin keskustan pitkäaikaisten tavoitteiden mukainen — ei ratkaise tietenkään kaikkia ongelmia, ja työtä vielä riittää, ja meidän valiokuntien jäsenet tulevat tähän tarkkaan perehtymään, mutta on välttämätöntä, että lunastuslaki saadaan tälle vuosituhannelle. Nykyinen 70-luvulta voimassa ollut lunastuslaki ei ole tasapainossa Suomen nykyisen perustuslain kanssa, ja maanomistajien oikeusturva on ollut liian heikko. Myös nämä epäkohdat ja suoranaiset vääryydet, mitä näissä lunastuksissa on ollut, ovat syöneet esimerkiksi vihreältä siirtymältä uskottavuutta maakunnissa. Lisäksi, arvoisa puhemies, haluan todeta sen, että täällä puhutaan usein ihmis- ja perusoikeuksista, ja varsinkin vasemman laidan puolueet puhuvat niistä, mutta huomauttaisin, että Suomen perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan myös omaisuudensuoja ja yksityinen omistusoikeus ovat ihmis- ja perusoikeuksia. Tämä on ihmis- ja perusoikeusmyönteinen laki. [Timo Heinonen: Saisiko tämän uusintana!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-02-26T14:20:01,2025-02-26T14:21:16,Hyväksytty,1.1 2025_13_15,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_16,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Antti,Kangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakiuudistus on hyvin pitkään odotettu ja toivottu, ja useat hallitukset ovat olleet kykenemättömiä tekemään sitä, vaikka sitä on useilla hallituspohjilla yritetty. Tämä hallitus kuitenkin näköjään onnistuu, ja haluankin kiittää suuresti ministeriä ja ministeriötä asian perusteellisesta valmistelusta. Tämähän ei tule olemaan vieläkään täydellinen. Esimerkiksi juuri ministerin mainitsemat johtokujat tulevat jättämään vielä tiettyjä kysymyksiä auki, mutta on aivan erinomaista, että ministeriö valmistelee selvitystä asiaan, ja uskoisin, että tällä hallituskaudella myös tämä asia saadaan järjestykseen. Omaisuudensuoja on perustuslain takaama, ja siinä on ollut selkeä puute ja selkeä aukko tähän saakka. Tällä lakimuutoksella kuitenkin viedään tätä puutetta oikeaan suuntaan ja maanomistajien oikeudet tulevat samalle tasolle muiden oikeuksien kanssa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Antti Kangas,1535,2025-02-26T14:21:16,2025-02-26T14:22:23,Hyväksytty,1.1 2025_13_17,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_18,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri sanoi saatesanoissaan, että lunastuslaki on vanhentunut, koska elämme nyt erilaisessa yhteiskunnassa. Arvot ovat kieltämättä muuttuneet, jos yhteiskunnan yleinen, yhteinen etu, kuntien etu, on mennyt pois muodista. Hallitus haluaa uudistaa lakia siten, että määräävänä näkökulmana on yksinomaan maanomistajan etu. Hallituksen erityisen ongelmallinen kohta on 25 prosentin korotus lunastuskorvaukselle. Tähän myös Kuntaliitto on ottanut kantaa. Kunnat tekevät keskimäärin noin 500 vapaaehtoista maakauppaa vuodessa ja lunastavat muutaman kerran vuodessa. Uudistus toteutuessaan tulee todennäköisesti kokonaan lopettamaan kuntien vapaaehtoiset kaupat, koska maanomistaja saisi aina 25 prosenttia markkinahintaa enemmän lunastuksen avulla. Kuntien maanhankintakulut nousevat hallituksen esityksen mukaan vähintään 40 miljoonaa. [Antti Kurvisen välihuuto] Tämä on siis hallituksen tahto: lisää kuluja kunnille. Kunnat joutuvat nostamaan kuntaveroja ja tonttihintoja tämän seurauksena. Onnea hallitukselle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-02-26T14:22:23,2025-02-26T14:23:29,Hyväksytty,1.1 2025_13_19,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Norrback, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_20,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitoksia ministerille ja hallitukselle. Nyt odotus on ohi tämän osalta. Tätä muutosta on odotettu pitkään. Yksi tämän uudistuksen keskeisimmistä muutoksista on se, että korvausten perustaksi tulee aiemman käyvän hinnan sijaan markkina-arvo. Minun mielestäni tämä on ihan reilua, että jos pakotetaan minnekään, niin markkina-arvo myös on se, mistä pitäisi määritellä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Anders Norrback,1440,2025-02-26T14:23:33,2025-02-26T14:24:10,Hyväksytty,1.1 2025_13_21,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Näköjään ei mene päivääkään, etteivätkö Orpo ja Purra käyttäisi kaikkia keinoja tässä maassa ollakseen suurituloisen asialla tavallisen veronmaksajan kustannuksella. Nyt siis on löydetty sinänsä harmittomalta kuulostava lunastuslaki ja sen sisällä tämä käyttökorvaus, jolla sitten lähdetään tätä suurituloisten asiaa jälleen edistämään. Siis hallitus on tekemässä valtavan tulonsiirron tavallisilta veronmaksajilta näille omistajille, maanomistajille. [Juho Eerola: Tavallisille veronmaksajille!] Tällä tulee olemaan valtavat seuraukset erityisesti kaupunkiseutujen maankäyttöön ja asuntorakentamiseen. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Ja tällaisena aikana, jolloin tämä asuntorakentaminen on jo jäissä, olen kyllä todella huolissani tulevaisuudesta. Tähänhän ovat suhtautuneet kriittisesti kaikki kaupungit, Kuntaliitto ja jopa valtiovarainministeri Purran oma ministeriö, valtiovarainministeriö. [Puhemies koputtaa] Miten esittelevä ministeri tähän vastaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2025-02-26T14:24:34,2025-02-26T14:25:47,Hyväksytty,1.1 2025_13_22,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_23,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä tuohon edelliseen puheenvuoroon, edustaja Heinäluoman puheenvuoroon, [Hälinää — Puhemies koputtaa] puuttua sen takia, että jos meillä on perusoikeusjärjestelmä, joka suojaa omaisuutta, ja se määrittelee sen lunastuksesta maksettavan korvauksen, niin minusta on kyllä aika erikoista, että tässä salissa lähdetään perusoikeusjärjestelmää tuohon malliin kyseenalaistamaan. [Eveliina Heinäluoma pyytää vastauspuheenvuoroa] Arvoisa puhemies! Tämä omaisuudensuoja ei ole mikään ikään kuin yksi oikeusjärjestyksen pykälä, vaan se määrittelee itse asiassa koko yrittäjyyden Suomessa, ahkeruuden, ja se turvaa investoinnit, ja sitä se on itse asiassa ollut jo vuosikymmeniä. Ilman tällaista omaisuudensuojaa ei tämä Suomi olisi tässä jamassa, koska sen täytyy olla suojattu. Ja jos yhteiskunta sen lunastaa, niin siitä pitää maksaa, [Pia Lohikoski: Ylihintaa!] nimenomaan kuten ministeri hyvin täällä sanoi, markkinoihin perustuva arvo. [Eveliina Heinäluoma pyytää vastauspuheenvuoroa] Arvoisa puhemies! Tässä talossa on nyt paljon asioita tällä hetkellä käsiteltävänä eri valiokunnissa, ja minä toivon, että omaisuudensuoja aivan keskeisenä perusoikeutena ei ole [Puhemies koputtaa] se oikeus, jota muilla perusoikeuksilla lähdetään taivuttamaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-02-26T14:25:50,2025-02-26T14:27:05,Hyväksytty,1.1 2025_13_24,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_25,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Heinäluomalle sen verran, että näitä metsänomistajia Suomessa, vähän tontin koosta riippuen, on noin 600 000—700 000, plus muut pienemmät tontinomistajat. Tämä on suomalaisten oikeustajun mukaan aivan oikea ratkaisu, että pakkolunastettavasta omaisuudesta maksetaan täysi korvaus, ja sama koskee myös vahinkotilanteita. Eli jos sattuu vahinko, omaisuutta tuhoutuu, [Eveliina Heinäluoma: Täysi korvaus annetaan!] niin se maksetaan täyden oikean korvauksen periaatteella. Se on ihmisarvokysymys eikä mitään muuta. Meillä on omaisuudensuoja voimassa. Sama koskee Euroopan unionin menettelyjä, vaikka Euroopan unioni taitaa olla maailmassa tällä hetkellä ainoa organisaatio, joka ei kunnioita omaisuudensuojaa. Sieltä ollaan tulossa Suomen metsiin ryminällä päättämään asioista kysymättä meiltä mitään, vaikka nimenomaan tätä liittymissopimuksen mukaista oikeutta metsiin tulemiselle ei ole. Tämän takia tässä salissa eduskunnan pitää terästäytyä. Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä se, että kun omaisuutta lunastetaan, edustaja Eestilä kuvasi aivan oikein, hyvin tämän yrittämisen tärkeyden, niin omaisuudensuoja on ihmisarvoa myös. Olkoon ihmisillä vähän maata tai paljon, ne kaikki ovat aivan yhtä arvokkaita. [Antti Kurvinen: Järkipuhetta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-02-26T14:27:07,2025-02-26T14:28:15,Hyväksytty,1.1 2025_13_26,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Kiitos. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_27,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me tiedämme, että demarit haluavat sosialisoida maan ja metsät ja mieluiten lahjoittaa ne vielä tuonne EU:n päätäntävallan alaisuuteen. [Hannu Hoskonen: Sitä pitää varoa!] Kiitos, Leena Meri, tästä esityksestä, jolla vahvistetaan omaisuudensuojaa ja mennään kohti oikeudenmukaisempaa käytäntöä lunastuksissa. Tämä lakiesitys vihdoinkin arvostaa tätä perustuslaissa olevaa omaisuudensuojaa. Muutoksen tarkoituksena on parantaa lunastettavan haltijan asemaa ja tavallisen suomalaisen maan- ja metsänomistajan asemaa, varmistaa siis perustuslaissa turvattu täyden korvauksen vaatimuksen toteutuminen. Ja se, että tässä muutetaan nimenomaan se, että sen sijasta, että määrätään käypä hinta, korvataan tämä markkina-arvoa vastaava täysi korvaus: tämä on aivan todella tervetullut esitys, ja perussuomalainen ryhmä vahvasti kannattaa tätä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-02-26T14:28:17,2025-02-26T14:29:22,Hyväksytty,1.1 2025_13_28,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Kiitos. — Edustaja Perholehto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_29,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä kuntakentällä on tästä hallituksen esityksestä tällä hetkellä laaja huoli. Ministeri Meri esitteli tätä tässä edellä, ja ehkä hänkin voi vielä tarkistaa, että myös meidän omasta alueesta, Uudenmaan vaalipiiristä, useampi kunta on lausunut tästä erittäin kriittisesti. [Pia Lohikosken välihuuto] Siellä on sekä isompia kuntia, kuten Espoo, mutta on myös pienempiä, kuten Kerava, Mäntsälä. Ei tämä ole mikään vasemmiston sosialismikysymys, vaan tämä on ihan aidosti, oikeasti, ihmisten asumiseen, maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvä kysymys. [Välihuutoja] Se, että olisi kiinteä 25 prosenttiyksikön korotus, herkästi pahimmillaan johtaisi siihen, että kunnilla olisi äärettömän kallista hankkia maata, minkä myötä hinnat valuvat esimerkiksi siihen, millä hinnalla rakennetaan, ja kuka sen maksaa? Viime kädessä sen maksaa se kuntalainen, se aivan tavallinen ihminen, siinä, että sinne syntyy tällaisia tahattomiakin vuokrankorotusautomaatteja, joilla ei ole enää mitään tekemistä omistajan ja sen maanomistajan suojan kanssa vaan yksinkertaisesti sen, että on luotu tällainen liian korkea automaatti, joka ei enää [Puhemies koputtaa] palvele niitä ihan tavallisia kuntalaisia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-02-26T14:29:27,2025-02-26T14:30:38,Hyväksytty,1.1 2025_13_30,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heikkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_31,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten kaikki tiedämme, niin tupailloissa kauniilla lapsella on monta isää ja äitiä, mutta vaadittiin kokoomusjohtoinen hallitus ja erinomainen ministeri Leena Meri, joka vei tämän kauan odotetun uudistuksen vihdoin maaliin. Tätä uudistusta suomalaiset ovat odottaneet puoli vuosisataa, ja tämä on ollut siellä tekemättömien töiden listalla aina näihin päiviin saakka. Olen erityisen ylpeä, että nyt hallitus tarttuu tähän ja uudistaa sen teidän, arvoisa ministeri Meri, johdolla. Tätä arvostetaan erityisesti Pohjois-Suomessa, jossa puhtaan siirtymän osalta liian monet ovat joutuneet uhrin asemaan siinä, [Juho Eerolan välihuuto] että kunnat ovat lähteneet pakkolunastamaan tienestimielessä näitä maita, ja tämä on ollut vaiettu ongelma. Vihdoin ja viimein tähänkin asiaan tullaan puuttumaan oikeudenmukaisilla korvauksilla, ja haluan kiittää siitä teitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2025-02-26T14:30:42,2025-02-26T14:31:38,Hyväksytty,1.1 2025_13_32,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Kiitos. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_33,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Itsekin haluan kiittää hallitusta tästä hyvästä esityksestä. Tämä lunastettava omaisuus jatkossa todellakin perustuu siihen markkina-arvoon nykyisen käyvän arvon sijaan, ja sen lisäksi tulee tämä 25 prosentin kiinteä korotus. Myöskin tämä arvonleikkaussääntö poistuu. Näistä kiitos, ja tälle ilman muuta tuki. Mutta se, mikä tässä harmittaa — täällä tuotiin tämä vihreä siirtymä esille kokoomuspuheenvuorossa — niin esimerkiksi näihin tuulivoimahankkeisiin, sähkön siirtolinjoihin liittyvä ongelma ei kyllä tällä lakiesityksellä vielä poistu. Niin kuin on tässä lausuntokierroksellakin kuultu näihin voimajohtolunastuksiin liittyen, tämä 25 prosentin korvaus siihen nykyiseen tasoon tai siihen markkina-arvoon ei kyllä tasapainota sitä tilannetta, mikä tulee siitä, mitä tuulivoimahankkeen maanomistajat saavat sillä myllyalueella versus sitten näillä sähköjohtoalueilla. Kyllä me keskustalaiset toivomme, että tämä vielä tuodaan pikaisesti eduskuntaan, niin että saadaan tähän myöskin korvaus.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-02-26T14:31:43,2025-02-26T14:32:53,Hyväksytty,1.1 2025_13_34,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Kiitos. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_35,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten tässä on monen edustajan suulla nyt kuultu, niin tämä omaisuudensuoja on hyvin vahvasti taattu, oikein perustuslaillinen oikeus. Ei ole ollut hyväksyttävä tilanne se, että maanomistajia pakotetaan luovuttamaan omaisuuttaan alihintaan, kun sitten taas julkinen sektori korjaa siitä hyödyt heidän kustannuksellaan. [Anne Kalmari: Juuri näin! — Pia Lohikoski: Tämä ei pidä paikkaansa! Vastauspuheenvuoro!] Tämä lakimuutos varmistaa sen, että pakkolunastuksissa maanomistajille maksetaan täysi ja oikeudenmukainen korvaus. Maan arvo ei ole vain tämä käypä hinta, mikä usein sanotaan, vaan se määräytyy markkina-arvon mukaan, kuten reiluissa kaupoissa kuuluukin, ja reilun kaupan peräänhän täällä on usein aina huudettu. Tässä joku mainitsi, että erityisesti Pohjois-Suomessa tämä on tärkeä asia. Mutta kyllä minä sanon, että myöskin Itä-Suomessa ja Kaakkois-Suomessa nytten, [Hannu Hoskonen: Oikein!] kun sitä aitaa siellä rakennetaan, ilolla tästä esityksestä kiitetään. [Hannu Hoskonen: Erinomainen puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-02-26T14:32:55,2025-02-26T14:33:54,Hyväksytty,1.1 2025_13_36,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Kiitos. — Edustaja Päivi Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_37,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on kysymys perustuslain mukaisesta ihmisen oikeudesta omaan omaisuuteensa, ei rikkaiden suosimisesta. Ja olenkin hiukan hämmästynyt siitä, että maltilliset ja maltillisina pitämäni sosiaalidemokraatit näin vahvasti hyökkäävät tässä tätä omistusoikeuden vahvistamista vastaan. [Mauri Peltokangas: Käsi aina köyhän taskulla!] Oikeusvaltiossa on noudatettava perustuslakia. Kyllähän tämä on ollut hyvin kiperä kysymys myös monissa kunnanvaltuustoissa. Keskustelua on käyty. Maanomistajat ovat kokeneet, että kunnat ovat pakkolunastaneet maita halvalla ja jalostaneet niin, että maan arvo on kohonnut merkittävästi ja maanomistaja on saattanut saada vain pienen korvauksen pakkolunastuksen yhteydessä. Tässä ehdotuksessa lähdetään nyt siitä, että maankäytön suunnittelusta johtuva alueen arvonnousu pitää ottaa huomioon korvausta määrättäessä. Kiitos ministerille ja kiitos hallitukselle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-02-26T14:33:56,2025-02-26T14:35:07,Hyväksytty,1.1 2025_13_38,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Kiitoksia. — Ja ministeri Meri, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_39,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Kiitos kaikille hallituskumppaneille, että teimme tämän yhdessä, ja kiitos keskustalle näistä kannustavista sanoista. Harmi vaan, että teillä oli väärät kumppanit viime kaudella. Olisitte mahdollisesti saaneet tätä eteenpäin, mutta näin ei kuitenkaan käynyt [Antti Kurvisen välihuuto — Perussuomalaisten ryhmästä: Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa!] eikä käynyt silloin Sipilänkään hallituskaudella. Eipä muistella nyt sitten vanhoja, kun ei kerran näin toivota. Mutta hienoa. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Vastaan muutamiin kysymyksiin. Ensinnäkin Ruotsissa on ollut tämä kiinteä 25 prosentin korotus jo noin 15 vuotta. Siellä ei laajaa selvitystä ole tehty, mutta tiettyjä päätelmiä on voitu jo tähän mennessä tehdä. Se lainmuutos ei ole lopettanut kuntien tekemiä vapaaehtoisia kiinteistökauppoja, kuten täällä väitettiin, ja toisaalta kaikki hinnat eivät ole mitenkään siirtyneet markkinahintoihin, pientä korotuspainetta on ollut sopimusperusteisessa, mutta ei mitään merkittäviä, lunastusten määrät eivät ole sanottavasti lisääntyneet, ja hintojen nousukierrettä ei ole havaittu. Elikkä Ruotsista ei ole saatavissa suurta tukea tälle väitteelle, että kunnat suorastaan menevät konkurssiin ja kaikki siirtyy lunastuksen taakse. Otin tässä tämmöisen pienen lukuarvion: Viiden vuoden aikana on laskettu, että mikäli... [Hälinää — Puhemies koputtaa] Taannehtivasti on laskettu, että niiden lunastusten osalta, joita kunnat ovat tehneet viiden vuoden aikana, se summa, mitä tämä toisi lisää, on koko maan alueella noin 40 miljoonaa lisää näihin hintoihin. Ja jos ajattelee sen sillä lailla, että kunnat saavat kiinteistöveroa vuosittain noin 2,2 miljardia, niin tämä summa on alle kaksi prosenttia pelkistä kiinteistöverotuotoista, joita kunnat saavat. Eli ei tässä nyt puhuta mistään siitä, että tässä on nyt hirveitä hintoja ja kuule kaikki menee konkurssiin. Tässä halutaan tukea sitä, että ihmiset ovat kokeneet oikeutetusti epäoikeudenmukaiseksi sen, että se hinta, minkä siitä maasta saa, ei ole oikea, ja siinä arvioinnissa on epävarmuuksia, kuten hallituksen esityksessä virkavastuulla on arvioitu, että siellä on epävarmuustekijöitä, jotka halutaan tässä kompensoida. Ja paljon muutakin olisi. Luonnonsuojelukysymyksiin löytyy hallituksen esityksestä vastaukset. Ympäristöministeriö on arvioinut, että nämä 25 prosenttia eivät suoraan siirry hintoihin. Mutta lukekaa tämä esitys. Ja vielä sen totean, että me tehdään lisäselvitystä lausuntopalautteen vuoksi hyödyn arvioimisesta maan hankinnassa ja myös tästä metsämaan arvostuksesta myöskin. Me jatketaan tätä työtä, ja tämä on ensimmäinen askel. Kun tätä nyt ei ole kymmeneen vuoteen saatu, niin nyt viedään yhdessä reippaasti eteenpäin niiltä osin, ketkä tätä kannattavat, ja ne, jotka eivät kannata, eivät sitten kannata. [Naurua]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-02-26T14:35:13,2025-02-26T14:38:10,Hyväksytty,1.1 2025_13_40,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_13_41,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 4 käsittelyä. Keskustelu jatkuu. — Siellä on ensimmäisenä edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_13_42,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Maanomistajia edustavien tahojen antamissa lausunnoissa on esitetty sekä lunastuslakiin että alueidenkäyttölakiin sisältyvien lunastusluvan myöntämisen edellytysten kiristämistä. Lunastuksen tulee olla aina viimesijainen keino. Käytännössä lunastusmenettelyä on käytetty joissain kunnissa maapolitiikan perustyökaluna. Hallituksen esitys ei tuo tähän rajauksia. Useissa lausunnoissa on tuotu esiin se, että lunastuslaki ja muu pakkotoimilainsäädäntö sisältävät useita erilaisia korvausperusteita. Lunastettavan omaisuuden tai käyttöoikeuden kohteena olevan kiinteistön omistajan korvaus saattaa muodostua erilaiseksi sen mukaan, mitä lakia korvauksen määräämiseen sovelletaan. Lunastuskorvauslainsäädännön yhdenmukaistaminen tuleekin aloittaa hallituksen toimesta pikimmiten. Maanomistajille maksettava korvaus ei saa olla riippuvainen siitä, mihin tarkoitukseen ja minkä lain nojalla lunastustoimenpide toteutetaan. Arvoisa puhemies! Kaikki sähköverkko rakennetaan aina jonkun omistamalle maalle. Tämä rakentaminen tapahtuu lunastusmenettelyn kautta, jossa maanomistajan asema on lähinnä muodollinen. Lunastuslain korvausperusteinen päivittäminen on siten välttämätöntä. Yksityisen maanomistajan maiden lunastuksia perustellaan myös entistä useammin yleisellä tarpeella. Kaupallisten hankkeiden siirtolinjojen rakentaminen ei automaattisesti kuitenkaan täytä yleisen tarpeen vaatimuksia. Tämän vuoksi omaisuudensuojaa on parannettava, koska se on samalla ainoa keino mahdollistaa tasapainoisen ja loogisen oikeusjärjestelmän toteuttaminen Suomessa. Nyt käsittelyyn tulleen hallituksen esityksen pääasiallinen tarkoitus on parantaa lunastettavan omaisuuden haltijan asemaa ja varmistaa perustuslaissa turvatun täyden korvauksen vaatimuksen toteutuminen. Käytännössä esitys vastaa määritettyyn tarkoitukseensa muuttamalla sääntelyä lunastuksesta maksettavan korvauksen tason ja lunastuskorvauksen määrittämisen osalta. Arvon määrittämiseen markkina-arvon mukaan ja täyden korvauksen täyttymisen varmistamiseen liittyy epäselviä tulkintatilanteita, jotka tulee selventää valiokuntakäsittelyssä. Käytännössä tulkintaepäselvyyksiä tullaan käsittelemään tuomioistuimissa. Oikeuskäytäntö siten muodostaa ajan myötä tulkintamallin. Hallituksen esitys ja valiokuntien mietinnöt ovat oikeuslähteitä, joiden pohjalta tuomioistuimet muodostavat kantansa. Siksi on tärkeää, että lainsäätäjän tahto välittyy yksiselitteisesti. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä parannettavaa löytyy arvonmääritysten ja nauhamaisten lunastusten osalta. Näihin liittyviä ongelmia ja epäoikeudenmukaisuuksia esitys ei vielä korjaa. Lakiesityksen arvonmääritysmenetelmien perusteluissa todetaan, että menetelmät tulee jokaisessa tapauksessa erikseen valita sen mukaan, mikä luotettavimmin johtaa täyden korvauksen takaavaan markkina-arvoon. ”Luotettavin arvio” on epämääräinen termi, mikä johtaa käytännössä subjektiivisen näkemyksen valintaan ilman ohjaavaa vaikutusta. Lisäksi kyseisen lainkohdan perusteluissa todetaan, että nauhamaisessa voimajohtoaluelunastuksessa metsämaan arvo määritellään samalla tavoin kuin tähänkin saakka eli summa-arvomenetelmällä. Tämä estää nauhamaisen kohteen arvon määrittämisen siitä tuottoarvosta, mikä muilla alueilla saman hankkeen toteuttamisesta on muodostunut. Lakiesitykseen saadussa palautteessa todetaankin, että arvonmääritysmenetelmistä tulee valita korkeimman arvon tuottava menetelmä. Tästä on myös tuore korkeimman oikeuden ratkaisu, jonka mukaan tuottoarvoon perustuva kertakorvaus on perusteltu myös metsämaalla. Tätä ratkaisua on syytä tukea myös tällä hallituksen esityksellä ja saattaa se lainsäädäntöön. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen mukaan lunastuskorvauksen korottaminen 25 prosentilla koskisi kohteen ja haitan korvauksia mutta ei vahingonkorvauksia. Hallituksen esityksessä on ilmeisen virheellisesti todettu puuston ennenaikaisten hakkuiden, taimikon menetysten ja tuulenkaatojen korvausten kuuluvan vahingonkorvausten piiriin. Kyse on kuitenkin vallitsevan käytännön mukaisesti kohteen korvauksesta, mikä kuuluu 25 prosentin korotuksen piiriin. Tämä virheellinen tulkinta kohteen korvauksen ja vahingonkorvauksen välillä tulee korjata valiokuntakäsittelyssä. Myös lunastushankkeen aiheuttamat rakentamisaikaiset menetykset tulee yksiselitteisesti sisällyttää haitankorvauksiin. Haitankorvausten korotusprosentti tulee sisällyttää myös maataloudelle aiheutettaviin haittoihin. Näitä ovat sadon menetys, maanmuokkauksesta aiheutuvat kulut, maanrakentajille aiheutuvat pitkäkestoiset haitat ja näiden yhdistelmänä aiheutuvat haitat pellon tuottokyvylle sekä mahdolliset tukimenetykset. Myös lunastushankkeen aiheuttamat käyttöoikeuden rajoitukset tulee olla korotetun korvauksen piirissä. Tämä voisi ehkäistä myös voimajohtohankkeiden aikana tapahtuvaa roskaamista ja maan tiivistymistä. Arvoisa puhemies! Koska lakiesitys jää vielä hieman vajaaksi, on lunastusten korvausten osalta käynnistettävä välittömästi työ, jossa kartoitetaan mahdollisuudet korvauksen perustamiseen ja liiketoiminnan tuottoon määrävälein maksettavin korvauksin ja hankkeen aiheuttaman tuottoarvoon perustuviin tekijöihin. Tämän selvitystyön aloittamiseen tarvitaan hallitukselta ja vastuuministeriltä selkeä lupaus. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-02-26T16:03:50,2025-02-26T16:08:57,Hyväksytty,1.1 2025_13_43,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_44,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Ja kiitokset myöskin ministeri Merelle hänen tänään jo aiemmin pitämästään tärkeästä ja odotetusta esityksestä ja sen esittelystä. Käsittelemme siis nyt hallituksen esitystä lunastuslain muuttamisesta. Muutoksen tarkoitus on parantaa lunastettavan omaisuuden haltijan asemaa ja varmistaa perustuslakiin kirjatun täyden korvauksen vaatimuksen toteutuminen. Lunastuskorvauksen määräämisen perusteita muutettaisiin siten, että omaisuudesta tulisi määrätä käyvän hinnan sijasta sen markkina-arvoa vastaava täysi korvaus. Lunastuskorvaukselle esitetään suoritettavaksi 25 prosentin suuruinen korotus. Hallitusohjelman mukaan lunastuslain perusteet uudistetaan vahvistamalla omaisuudensuojaa oikeusministeriön asiantuntija- ja virkamiestyöryhmän ehdotuksen mukaisesti. Työryhmä ehdotti, että lunastuslain korvausperusteita tarkistetaan siten, että lunastuskorvaus varmuudella täyttäisi kaikissa tapauksissa perustuslaissa edellytetyn täyden korvauksen vaatimuksen. Tuulimyllyistä sen verran, että vaikka ne eivät tietysti liity tähän esitykseen muuta kuin sitä kautta, että kun niistä lähtee nämä johtokäytävät, niin niiden alle jää ja on jäänyt jo merkittäviä määriä metsäomaisuutta ja maaomaisuutta. Mehän tiedämme, että täällä Suomessa on esimerkiksi 600 000 metsänomistajaa ja aika monella myöskin tämä johtolinja menee sen maan kautta ja he ovat saaneet vain nimellistä korvausta, ja on erittäin tärkeä asia, että tähän epäkohtaan on nyt puututtu ja nyt voimansiirtolinjojen johtokäytävien maanomistajat tulevat saamaan heille kuuluvan korvauksen. Tänään täällä salissa joku epäili, että se ei ole riittävän suuri, mutta ministerihän vastasi siihen aika hyvinkin puheenvuorossaan, että niiden korvausmenettelystä ollaan aloittamassa myös erillinen selvityshanke tämän nykyisen, meillä tässä käsittelyssä olevan esityksen rinnalle, elikkä sinne tulee sitten lisäkorvausta, kompensaatiota. Arvoisa puhemies! Nostan hieman lukuja esiin. Liikenneinfran rakentamisen kustannukset kohdistuvat LVM:n hallinnonalalle. Alueiden hankkimiskustannukset muodostavat varsin pienen osan liikenneinfran kehittämiskustannuksista. Vuonna 22 esimerkiksi alueiden hankintaan, korvauksiin ja lunastuksiin käytettiin noin 17 miljoonaa, kun koko väyläverkon kehittämiseen meni 458 miljoonaa euroa. Jos lunastuslakiin ehdotettu 25 prosentin korotus siirtyisi kokonaisuudessaan lunastusta koskeviin sopimuksiin, tarkoittaisi tämä vuoden 24 talousarvioon suhteutettuna 8,75 miljoonan euron korotuspainetta määrärahoihin. Vuosittainen vaihtelu maksettavaksi määrättyjen korvausten osalta on huomattavan suurta. Se riippuu muun muassa hankkeiden aikatauluista ja lunastustoimitusten ajoittamisesta. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä tasapainoillaan kahden erilaisen arvon välillä. Toisella puolella on perustuslaissa turvattu omaisuudensuoja ja toisella puolella yleishyödyllinen tarve ottaa maata eli omaisuutta yhteiskunnan käyttöön ja muuhunkin käyttöön. Perustuslain kirjaus on tässä mielestäni erittäin vahva. Siellä sanotaan: ”Omaisuudensuoja: Jokaisen omaisuus on turvattu. Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.” Näin ollen tämä hallituksen esitys on erittäin kannatettava ja tarpeellinen etenkin tilanteessa, jossa maahan on tulossa paljon puhtaan siirtymän investointeja, joiden takia maanomistajien omaisuutta luultavasti joudutaan ottamaan käyttöön. Maanomistajille pitää tulla oikeudenmukainen korvaus, jos maa joutuu pakkolunastetuksi. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-02-26T16:09:03,2025-02-26T16:13:38,Hyväksytty,1.1 2025_13_45,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen seuraavaksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_46,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Omaisuudensuoja on yksi keskeisimmistä perusoikeuksistamme, ja sen turvaaminen on välttämätöntä oikeudenmukaisen yhteiskunnan takaamiseksi. Lunastuslain uudistaminen on askel kohti reilumpaa järjestelmää, jossa maanomistajien oikeuksia kunnioitetaan ja heille taataan täysi korvaus omaisuutensa menetyksestä. Tämä lakiesitys vahvistaa yksityisomistuksen turvaa ja vähentää maanomistajiin kohdistuvaa epävarmuutta, joka on ollut jo pitkäaikainen asia ja nyt saadaan lopulta kuntoon. Eli tosi hieno asia. Arvoisa rouva puhemies! Tähän asti lunastuskorvaukset ovat olleet usein alimitoitettuja, ja niihin on liittynyt huomattavia epätarkkuuksia. Lakimuutos tuo merkittävän parannuksen, kun lunastuskorvauksen perustaksi otetaan käyvän hinnan sijasta markkina-arvoa vastaava täysi korvaus. Tämä varmistaa, että maanomistajat saavat reilun hinnan omaisuudestaan. Kun markkinat toimivat oikeudenmukaisesti, kansalainen voi luottaa siihen, että hän saa omaisuudestaan aina parhaan mahdollisen hinnan. Lisäksi asemakaavoituksesta johtuvan arvonleikkauksen poistaminen korjaa aiemman epäkohdan, jossa kunnan päätöksillä syntynyttä arvonnousua ei ole otettu huomioon maanomistajan eduksi. Arvoisa rouva puhemies! Tavoitteena on se, että lunastus perustuu tulevaisuudessa yhä enemmän neuvotteluun kuin pakkoon. Yksityisomistuksen suoja ja omistamisen turvallisuus ovat peruspilareita, joita ei pidä eikä saa murentaa. Tämä lakiesitys parantaa maanomistajien asemaa, lisää läpinäkyvyyttä ja edistää tasapainoista kehitystä, jossa sekä yhteiskunnan että yksilön oikeudet toteutuvat. Hallituksen on pidettävä huolta siitä, että suurten hankkeiden toteuttaminen ei tapahdu kansalaisten oikeuksia polkemalla, vaan reilulla ja läpinäkyvällä menettelyllä. Tämä esitys vastaa tähän tarpeeseen. Kannatan tätä erinomaista hallituksen esitystä. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-26T16:13:44,2025-02-26T16:16:41,Hyväksytty,1.1 2025_13_47,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Peltonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_48,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Eemeli,Peltonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on saanut paljon kritiikkiä osakseen Suomen kunnilta oikeastaan kokoon katsomatta. Kunnissa pelätään, että lunastuskorvaukselle esitettävä 25 prosentin kiinteä korotus tulee lopettamaan vapaaehtoiset maakaupat kunnissa jopa kokonaan. Se on kyllä todella vakava viesti ja huoli suoraan Suomen kunnilta. Jos maanomistajan maata tulee lunastettavaksi, saa maanomistaja sitä kautta siis jatkossa aina 25 prosenttia yli maan markkina-arvon. Vapaaehtoiset kaupat olisivat aina kunnissakin paras vaihtoehto kaikkien osapuolten kannalta, ja siihen pitäisi, totta kai, ensisijaisesti kunnissakin pyrkiä. Myös lainsäädännön tulisi tähän aidosti kannustaa eri tavoin lainsäädäntöä kehittämällä. Kunnissa koetaan myös, että maan hankinnan kallistuessa ja vaikeutuessa kuntien talouden ahdinko vain entisestään syvenee, ja edessä voi olla tämän hallituksen esityksen seurauksena pahimmillaan jopa veronkorotuksia tai leikkauksia ihmisille tärkeistä palveluista. Kysyn, sitäkö todella halutaan tässä tilanteessa. Samalla tämän hallituksen esityksen toteutuessa kärsisi kuntien kehittäminen, kun kaavoitus ei etene. Tänään kuulimme tässä hallituksen esityksen lähetekeskustelussa myös useassa puheenvuorossa, että tarkan euron valtiovarainministeriö on esittänyt tähän hallituksen esitykseen hyvin kriittisen lausunnon. Kysyisinkin hallitukselta, miten hallitus aikoo vastata tähän huoleen, joka kuntakentältä on tämän esityksen muutoksiin liittyen nyt vakavasti esitetty.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Eemeli Peltonen,1496,2025-02-26T16:16:41,2025-02-26T16:18:48,Hyväksytty,1.1 2025_13_49,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_50,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä lunastuslain muutokseksi erityisen ongelmallinen kohta on 25 prosentin korotus lunastuskorvaukselle. Kunnathan tekevät keskimäärin noin 500 vapaaehtoista maakauppaa vuodessa ja lunastavat vain muutaman kerran vuodessa. Näitä mittasuhteita ei kuulunut tässä aiemmin salissa käydyssä keskustelussa, jossa hallituksen riveistä tätä esitystä puolustettiin, mutta siis 500 vapaaehtoista maakauppaa, muutama lunastus on tämä todellinen mittasuhde. Kunnat maksavat hankkimastaan maasta aina vähintään kolminkertaisen, yleensä viisin—kymmenkertaisen ja Helsingissä jopa 10—75-kertaisen hinnan verrattuna maa- ja metsätalousmaan hintoihin. Uudistus toteutuessaan tulee todennäköisesti lopettamaan kuntien vapaaehtoiset kaupat kokonaan, koska maanomistaja saa tämän mukaan aina 25 prosenttia markkinahintaa enemmän jatkossa lunastuksen avulla. Kuntien maanhankintakulut nousevat hallituksen esityksen mukaan vähintään 40 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä tulee vaikeuttamaan kuntien kaavoitusta ja tietenkin myös asuntopolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Maankäytön kokonaisuus ei tuota kunnille voittoa, koska maa ei muutu tonttimaaksi ilman veronmaksajien vuosittaisia yli miljardin euron panostuksia kunnallistekniikkaan. Suurimmissa kasvukeskuksissakaan tontinmyynnin ja maankäyttömaksujen tulot eivät kata maanhankinnan ja katujen sekä puistojen rakentamisen kustannuksia. Näihin käytetään jo nyt verovaroja joka kunnassa. Tämä lakiuudistus perustuu puutteelliseen työryhmämietintöön vuodelta 2019. Kyseisessä mietinnössä on muun muassa virheellisiä tietoja kuntien maanhankinnasta, koska siinä ei mainita mitään kuntien yhdyskuntarakentamisen kustannuksista. Työryhmämietintöä ei ollut 2019 laatimassa yhtään kuntien edustajaa, ja asiantuntijaosallistujat eli ympäristöministeriö ja maaoikeus jättivät mietinnöstä täydentävät lausumat, koska täyden korvauksen periaate heidän mukaansa toteutuu jo nykyisellä lainsäädännöllä. Yksityisen myydessä maata kunnalle on verohelpotus nyt merkittävä, sillä myyntivoiton vero on vain noin kuusi prosenttia, kun se muutoin on 30—34 prosenttia. Ruotsissa, johon täällä viitattiin aiemmassa keskustelussa, jossa korotus lunastuskorvaukseen tehtiin vuonna 2010, ei tällaista maan myyjän verohelpotusta ole kuin Suomessa. Arvoisa puhemies! Lunastuslain muutoksen myötä kuntien vuosittaiset lunastuslupahakemukset ympäristöministeriöön nousevat nykyisestä kahdesta kolmesta kappaleesta satoihin. Maanmittauslaitoksen lunastustoimitusten määrät räjähtävät, koska kaikki julkisyhteisöjen maanhankinnat ja haitankorvauskysymykset on maanomistajalle jatkossa edullisempaa viedä lunastustoimituksiin ratkaistavaksi. Kunta ei voi valtiontukiriskin takia maksaa vapaaehtoisissa kaupoissa korotuksen verran ylihintaa, koska EU-komission aikaisempien tulkintojen perusteella on pääteltävissä, että lähes kaikki yksityisetkin maanomistajat ovat elinkeinonharjoittajaan vertautuvia harjoittaessaan puukauppaa, viljelyä tai kiinteistön vuokrausta. Mikäli kunta maksaisi ylihintaa välttääkseen lunastamisen, se pitäisi kauppakirjaan merkitä tosiasioiden vastaisesti markkinahinnaksi, mikä aiheuttaisi jatkuvan korotuskierteen markkinahintoihin ja myös myyjälle uhan siitä, että se joutuu palauttamaan ylihinnan myöhemmin. Tämä on kuitenkin kuntien vakaiden kauppahintojen takia helposti todennettavissa, että tosiasiassa on maksettu sitten ylihintaa. Kuntien maanhankintakulut nousevat siis vähintään sen 40 miljoonaa vuodessa, kun kaikki maanhankinnat siirtyvät jatkossa lunastuksiin, joissa maksetaan tämä korotettu hinta. Tällaisia summia kunnilla ei ole ilman, että ne nostavat tuloveroja tai tonttihintoja. Todennäköisesti kunnat siis jatkossa ostavat merkittävästi vähemmän maata, mikä on myös maanomistajien kannalta haitallista, koska kunnat maksavat maasta enemmän kuin mikään muu taho. Arvoisa puhemies! Lopuksi: Kuntien maanhankintojen päätyessä lunastuksiin ruuhkautuvat jatkossa sekä ympäristöministeriö että Maanmittauslaitos vuosiksi, eikä mitään maanhankintaa enää tapahdu, mikä pysäyttää rakennusinvestoinnit. Tämän taloudellisia vaikutuksia ei pysty edes arvioimaan, ja seuraus ei ole maankäyttösopimusten laajempi käyttö, koska maanomistajan ei niitä kannata enää luovuttaa sitä kautta, vaan lunastuksista saa rahaa enemmän. Näin käy, kun hallitus haluaa unohtaa yhteisen edun ja kuntien edun ja nostaa sen yläpuolelle yksityisen maanomistajan edun.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-02-26T16:18:52,2025-02-26T16:24:49,Hyväksytty,1.1 2025_13_51,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen, poissa, edustaja Hoskonen, poissa. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_52,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Nyt lähetekeskustelussa on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Lausunnon tähän asiaan on antanut esimerkiksi Kuntaliitto. Kuntaliitto toteaa, että esitys perustuu alun perin virheellisiin tietoihin. Lakiuudistus perustuu puutteelliseen työryhmämietintöön vuodelta 2019. Kyseisessä mietinnössä on muun muassa virheellisiä tietoja kuntien maanhankinnasta. Siinä ei mainita mitään kuntien yhdyskuntarakentamisen kustannuksista ja väite siitä, että lunastustoimituksissa tapahtuisi jopa 50 prosentin arviointivirheitä, on kiinteistöarvioinnin asiantuntijoidenkin mukaan virheellinen. Kunnat tekevät keskimäärin noin 500 vapaaehtoista maakauppaa vuodessa. Kuntien maanhankinnassa hinnat ovat vakaita ja kattavat parhaimmillaan kustannukset. Kunnat maksavat hankkimastaan maasta aina vähintään kolminkertaisen hinnan verrattuna maa- ja metsätalousmaan hintoihin. Vaikutukset Kuntaliiton mukaan ovat, jos esitys menee läpi, että kuntien vuosittaiset lunastuslupahakemukset ympäristöministeriöön nousevat nykyisestä 2—3 kappaleesta satoihin ja Maanmittauslaitoksen lunastustoimitusten määrät räjähtävät, koska kaikki julkisyhteisöjen maanhankinnat ja haitankorvauskysymykset on maanomistajalle edullisinta viedä lunastustoimituksiin ratkaistavaksi. KOVA ry ottaa myös kantaa seuraavasti: ”Esitysluonnoksen mukaan lunastuskorvauksiin on määrättävä suoritettavaksi 25 prosentin korotus markkina-arvoa vastaavan täyden korvauksen päälle. Esitetty menettely johtaa käytännössä vapaaehtoisten maakauppojen loppumiseen yksityisten maanomistajien ja kuntien välillä. Tämä on kuntien maapolitiikan ja maanhankinnan kannalta täysin kestämätön tilanne.” Myös valtiovarainministeriö pitää esitettyä korotustasoa kuntatalouden ja kuntien toiminnan kannalta ongelmallisen suurena. Edellisellä hallituskaudella ehdotettiin 15 prosentin korotusta, jota valtiovarainministeriö jo tuolloin piti kuntien kannalta ongelmallisena edellä todetuista syistä. Arvoisa rouva puhemies! Myös SDP suhtautuu esitykseen kriittisesti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-02-26T16:25:03,2025-02-26T16:27:37,Hyväksytty,1.1 2025_13_53,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mehtälä, poissa, edustaja Kurvinen, poissa. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_54,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minä, kuten muukin keskusta, haluan antaa kiitosta ministerille ja hallitukselle siitä, että tämä lunastuslaki viimein saadaan maaliin ja se on kohtuullisen reilu maanomistajille. Meillähän vanha laki oli siltä ajalta, kun teitä ja sähköjohtoja ei vielä edes häävejä ollut ja jokainen maanomistaja tietysti toivoi ihan mihin hintaan tahansa, että se sähkö viimein kylälle saataisiin, ja jopa oltiin valmiita ajamaan pylväät omista metsistä ilman edestä. Silloin ei puhuttu siitä, että maanomistajan tulisi saada oikeudenmukainen korvaus, ei eletä kuin Kongossa. Siksi on täysin käsittämätöntä, että SDP, jolla on varmaan satatuhatta, jopa parisataatuhatta metsänomistajaa jäsenenä, ei nykypäivänä välitä ihmisen omaisuudensuojasta, ja tämä tulee meidän kaikille metsänomistajille kertoa. Mutta tässä lainsäädännössä on vielä korjattavaa, ja toivon, että saamme valiokunnassa ne asiat korjattua, mitä tässä on. Ensinnäkin lunastuskorvauksen korotus ei välttämättä ennen selvennyksiä koske puuston ennenaikaista hakkuuta, taimikon menetyksiä, tuulenkaatoja, satovahinkoja ja rakentamisaikaisia menetyksiä. Eli meidän on selvennettävä, että ne pykälän tai perustelutekstin epätarkkuudet, mitkä siellä ovat, koskevat näitä, mitä luulen, että ne on tarkoitettu koskemaan, mutta koska se on eri tavoin tulkittu eri pykälien perusteluteksteissä, niin tämä täytyy selventää. Sitäkin vakavampi asia on se, että johtokatujen alta ei ehdoteta tätä metsämaan arvon määrittämistä markkina-arvoisesti, vaan kuten tähänkin asti summa-arvomenetelmällä. Ihmettelen, miksi erityisesti siellä 30 §:n perusteluissa todetaan, että nauhamaisissa voimajohtolunastuksissa näin on. Miksi erityisesti haluttiin nostaa se, että kun tuulivoimayhtiöt tekevät valtavaa voittoa ja johtokatuja ei oikeastaan niinkään yhteiskunnan takia rakenneta vaan sen tuulivoimayhtiön tarpeita varten, niin siellä ei markkina-arvo ja se 25 prosentin korotus pädekään? Mikä tässä oli syynä, en kerta kaikkiaan voi ymmärtää, ja toivon, että saamme sen valiokunnassa korjattua. Kyllä niillä ulkomaisilla firmoilla, jotka sen bisneksen tekevät, on varaa maksaa asianmukainen korvaus siitä johtokäytävästä, aivan kuten kunnillakin on varaa maksaa omista pakkolunastuksistaan. Toivon, että tämä ratkeaisi yhteisessä sovussa, sillä muutoin tämä lainsäädäntö on hyvä. Ja varmastikin se asia myös, että kun siinä on elinkeinon jatkuvuusasioista mainittu, niin ymmärretään, että yhteismetsät ovat samalla lailla elinkeinonharjoittajia kuin muutkin metsätalouden harjoittajat. Vaikka annoin tässä nyt aika kovatkin kritiikit noista 30 §:n perusteluteksteistä ja toivon ja vaadin, että se muuttuu valiokunnassa, niin täytyy sanoa, että kuitenkin kokonaisuutena olen mielissäni siitä, että omaisuudensuoja paranee merkittävästi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-02-26T16:27:48,2025-02-26T16:32:18,Hyväksytty,1.1 2025_13_55,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rostila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_56,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Onni,Rostila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Niin, tässähän on kysymys siitä, että aiempi, tällä hetkellä voimassa oleva oikeustila on asettanut maanomistajan suhteettoman huonoon neuvotteluasemaan suhteessa julkiseen valtaan, joka haluaa väkisin viime kädessä esimerkiksi maata lunastaa. Tämä on se syy, minkä takia meillä tällainen esitys on. Tätä taustaa vasten ihmettelen kovasti sitä retoriikkaa, jota kuultiin vasemmistosta. Siis sosiaalidemokraateista puhuttiin esimerkiksi näin, että esitys ajaa suurituloisten asiaa. Millä perusteella, millä logiikalla joku esimerkiksi pieni maanomistaja, joka siis maksaa kiinteistöveroa siitä omistuksestansa eikä saa siitä välttämättä mitään tuloa, muuttuu suurituloiseksi? Sitten puhuttiin, että tämä on tulonsiirto tavallisilta veronmaksajilta maanomistajille. Edelleen palaan siihen, että kyllähän kiinteistöveron maksajatkin kai ovat ihan tavallisia veronmaksajia, eikä tämmöistä keinotekoista vastakkainasettelua nyt kyllä oikeastaan kukaan tässä kaipaa. Mutta jostain syystä kovasti herättää polemiikkia siis se, että perustuslaissa taattu omaisuudensuoja ja toisaalta täyden korvauksen periaate toteutuisivat piirun verran paremmin. Sitten kun tässä ihmetellään sitä, että tämä perustuisi jatkossa tähän markkina-arvoon ja sitten siihen tulisi se 25 prosentin ylitys, niin kysymyshän on siis siitä, että jos joku ihminen, maanomistaja siis, ei halua luopua vapaaehtoisesti omasta omaisuudestaan — on edelleen se omaisuudensuoja, yksityisomaisuudensuoja, ihmisoikeus, perusoikeus, ja joissain muissa asiakysymyksissä niitä kovasti täällä korostetaan tuolla toisella laidalla, joissain taas ei sitten, kas kummaa, ollenkaan — niin että mennään tähän pakkolunastukseen, niin joku arvohan, siis joku kompensaatio, täytyy olla silloin myös sillä, että me otetaan väkisin ihmiseltä jotakin. Siis siitähän tässä on kysymys. Mutta vasemmiston logiikalla se meneekin niin, että julkinen valta eli viime kädessä valtio — täällä tehdään lainsäädäntöä — ja sitten kuntatalous — miljardien, miljardien kuntatalous, valtava mammutti — edustavat pientä ihmistä, ja maanomistaja, siis yksittäinen ihminen, joka on sen julkisen vallan edessä kuitenkin aika pieni, on sitten joku vuorineuvos, siis jatkuvasti. Tämä retoriikka on ihan siis tolkutonta. Tähän halusin ainoastaan kiinnittää huomiota. Esityshän on varsin perusteltu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Onni Rostila,1500,2025-02-26T16:32:18,2025-02-26T16:35:24,Hyväksytty,1.1 2025_13_57,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_58,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskustelemme täällä lunastuslain uudistuksesta, ja tätä on viime vuosina käsitelty pitkään, käsitykseni mukaan liki kymmenen vuotta. Viime vuosina suurin paine on varmaan kohdistunut näihin johtokatuihin, joita on rakennettu tuulivoimaloiden ja nykyään aurinkopaneelikenttien johdosta, tai niiden takia — johtokatujen johdosta [Puhuja naurahtaa] on nyt keskusteltu tästä korvauksesta maanomistajalle. Tässä on semmoinen asia, että kun tämä lunastuslaki on yleislaki ja tämä ei tavallansa koske sillä tavalla... Tässä lunastuslaissa nimenomaan se kiinteistön omistus vaihtuu. Sitten taas kun johtokatuja käsitellään, niin siellä se maanomistus ei vaihdu, vaan siellä ikään kuin lunastetaan käyttöoikeus siihen maa-alueeseen. Tämähän on ihan kohtuutonta, että kun nyt on rakennettu tuulivoima-alueita ja siellä saattaa olla esimerkiksi 20 tuulivoimalaa, niin siellä kyllä maksetaan maanomistajille vuokraa tai korvausta siitä, mutta kun se alue liitetään sitten valtakunnan verkkoon, niin siinä joudutaan jollakin johtokadulla se sähkö sitten kuljettamaan sinne, ja näitä alueita ovat tällaiset bisnesmielessä toimivat yhtiöt saaneet naurettavan pienellä korvauksella käyttöönsä. Tämä on se pihvi, joka tätä asiaa on pitänyt yllä. Tämä laki ei suoranaisesti siihen osu, mutta käsitykseni mukaan näistä johtokatujen korvaushinnoista on tulossa selvitys, jossa pyritään niissäkin oikeudenmukaiseen ratkaisuun, ja tästä kiitos ministerille. Tämä on käsittämätön asia, että joku ulkomainen yhtiö voi tulla esimerkiksi nyt Ilmajoelle ja sinne rakentaa sähkölinjat, ja se pilaa joidenkin peltomaat ja sitten sinne metsiin hakataan aukkoja tämän valtavan ilmastokiiman johdosta. Kuuntelin äsken täällä vasemmiston ja sosialistien puhetta tästä, että tämä on kauheata, kun joudutaan maksamaan maasta. Suomessa on kuitenkin omaisuudensuoja. Kerrottiin, että ei ole ylitetty 50:tä prosenttia, mutta tuossa Keimolan Kesoilin maisemissa, jossakin siinä lähellä, oli muistaakseni semmoinen Saraksen tila ollut 300 vuotta samalla suvulla, ja he olivat neuvotelleet rakennusyhtiön kanssa maakaupasta. Maapinta-ala oli noin 40 hehtaaria, ja kauppahinnaksi oli vuonna 2007 tullut, että se on 11,2 miljoonaa euroa. Myyjä, maanomistaja, oli ihan tyytyväinen siihen, ja kauppa olisi lähtenyt toteutumaan, mutta Vantaan kaupunki SDP:n sosialistien johdolla päätti kuitenkin sitten pakkolunastaa tämän maan, [Pia Lohikoski: En ole SDP, älä katso minua!] ja he asettivat sinne ensin rakennuskiellon, niin että rakennusliike joutui perääntymään siitä. Minä lainaan täältä tekstiä: ”Kaupan toteutuminen tuolloin olisi edellyttänyt kunnan laatimaa asemakaavaa alueelle. Asemakaavoittamisen sijaan kaupunki asetti alueen tosiasialliseen rakentamiskieltoon tekemällä poliittisen päätöksen olla asemakaavoittamatta muita kuin kaupungin omistamia maita.” Sitten: ”Näin linjattuaan kaupunki tarjoutui ostamaan täsmälleen saman alueen 2,6 miljoonalla eurolla. Koska kauppoja ei syntynyt, kaupunki joutui lopulta maksamaan pakkolunastuksen kautta tästä 3,25 miljoonaa euroa.” Alueiden maanomistajien pitää päästä hyötymään itsekin näistä rakennushankkeista. Eihän tässä ole mitään tolkkua, että yhteiskunta voi näin härskisti tehdä jollekin yksityiselle omistajalle. Mielestäni tämä lunastuslaki, jota nyt käsitellään, etenee maaliin, ja tämä on hyvä asia, ja tämänhän on SDP itse tilannut. Nyt kun täällä on vähän enemmän oikealle ajattelevia ihmisiä, jotka haluavat puolustaa maanomistajia ja niiden omaisuutta, niin totta kai me tehdään tämmöinen laki, joka on ihan SDP:n omasta pyynnöstä tehty. Ei sieltä vasemmistonkaan auta yhtään vinkua. Tämä laki menee läpi, ja tämä on hieno asia, että ihmiset saavat omasta omaisuudestaan niille kuuluvan korvauksen. Vai onko tämä, edustaja Lohikoski, teidän mielestänne jotenkin kohtuullista, että 11 miljoonan sijaan saakin kolme miljoonaa? [Pia Lohikoski pyytää vastauspuheenvuoroa — Puhujan mikrofoni sulkeutuu] — Kiitos vastauspuheenvuorosta, mutta napin te painoitte. Aloititte minulle onneksi uuden ajan, niin saan tästä varmaan jatkaa nyt sitten, kun ei kellokaan enää pyöri. ”Kunnat ovat viime vuosina alkaneet käyttää pakkolunastusta entistä hanakammin hyödykseen maanhankinnassa, erityisesti kasvukeskusten liepeillä. Viime vuosina viljelijöihin kohdistuvia pakkolunastustapauksia on ollut muun muassa Limingassa, Tuusulassa, Vantaalla ja Riihimäellä.” Ja taidettiin sitä käyttää Seinäjoellakin tuossa muutamia vuosia sitten. [Anne Kalmari: Muuramessa!] Tämän asian käsittely on kuitenkin viety Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Vapaaehtoiset kauppaneuvottelut eivät ole koskaan tasapuolisia, jos toisella sopimuskumppanilla on mahdollisuus ottaa maat väkisin. Tämähän on ihan kohtuutonta ja järjetöntä. On hienoa, että asia etenee. Ehkä tähän loppuun vielä oma ratkaisuni näitten kaupallisten yhtiöiden tuulivoimahankkeiden johtokadun korvauksiksi. Sen tulisi olla samanlainen kuin niiden tuulimyllyjen, joita sillä alueella on. [Puhemies koputtaa] Ne ovat vuokrapohjaisia. He joutuvat maksamaan tuulivoimaloiden siellä olon ajan korvausta siitä maasta, mitä kautta se sähkö kuljetetaan pois sieltä. Ainut, minkä tämän tekee hankalaksi, [Puhemies koputtaa] mitä on vaikea päättää, on se, miten sitten valtion, Fingridin, [Puhemies koputtaa] johdot käyttäytyvät tai miten niitä kohdellaan tässä korvausten kanssa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-02-26T16:35:31,2025-02-26T16:42:04,Hyväksytty,1.1 2025_13_59,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,Kiitoksia. — Ja edustaja Lohikoskelle vastauspuheenvuoro., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_60,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kun tässä kysyttiin suoraan minulta, mitä mieltä olen tästä tietystä tapauksesta ja sen korvauksesta, niin en tunne niin tarkkaan tätä kyseistä Vantaan tapausta, kun en ole vantaalainen kuntapoliitikko, että osaisin juuri tähän tapaukseen ottaa kantaa, mutta kuten tuossa aikaisemmin kerroin, Kuntaliitollahan on tosiaan tullut tähän kyseiseen lakiluonnokseen ihan lausunto, ja siinä todetaan, että nämä vapaaehtoiset maakaupat tulevat loppumaan, ja niitä kuitenkin on ollut se 500 kappaletta vuodessa ja vain muutama lunastuskappale vuodessa. Nämä lukemat mielestäni kertovat kyllä siitä, että vapaaehtoisesti kunnat suurimpaan osaan siitä maasta, jota ne hankkivat, ottavat neuvotteluasenteen ja maksavat siitä sellaisen hinnan, joka on mahdollista maksaa siten, että kunnalle jää myöskin kaupungissa sitten kaavoittaessaan maata varaa tehdä sinne ne tiet ja kunnallistekniikat, [Puhemies koputtaa] minkä edellinen puhuja täysin unohti. [Puhemies koputtaa] Vantaallakin varmasti aika isot summat sitten siihen kaavoitukseen [Puhemies koputtaa] ja infran rakentamiseen menee, ei vain pelkkä maanhankintakulu. [Mauri Peltokankaan välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-02-26T16:44:05,2025-02-26T16:45:26,Hyväksytty,1.1 2025_13_61,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Kiitoksia. — Sitten mennään puhujalistaan. Edustaja Perholehto poissa. — Edustaja Jukkola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_62,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tämä käsiteltävä esitys on historiallinen askel kohti maanomistajien omaisuudensuojan vahvistamista. Omaisuudensuoja on perusoikeus, jonka turvaaminen on keskeistä kaikille kansalaisille. Tämä esitys on vastaus vuosien ajan jatkuneeseen epäoikeudenmukaisuuteen, jossa pakkolunastuksista maksetut korvaukset ovat olleet selvästi alimitoitettuja ja maanomistajien oikeudet ovat jääneet usein huomiotta. Tästä kiitos ministerille ja koko hallitukselle. Tämä on ollut asia, joka on puhuttanut meitä myös pitkään, ja nyt hallitus ottaa rohkean askeleen sen korjaamiseksi. Esityksellä pyritään siihen, että lunastuskorvaukset määräytyisivät oikeudenmukaisella tavalla markkina-arvon mukaan ja että maanomistajien asema parantuisi myös neuvotteluissa. Tällaisia muutoksia olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten, mutta onneksi tämä tilanne on nyt saatu korjattua. Omaisuudensuoja ei ole pelkästään oikeus vaan myös velvollisuus turvata ja kunnioittaa yksityisten kansalaisten omaisuutta. Tämä esitys parantaa merkittävästi yksityisten maanomistajien asemaa ja on tärkeä askel kohti oikeudenmukaisempaa ja tasavertaisempaa yhteiskuntaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-02-26T16:45:35,2025-02-26T16:47:25,Hyväksytty,1.1 2025_13_63,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_64,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Olen kuunnellut nyt tässä tätä keskustelua, ja varsinkin kun asian käsittely alkoi, kiinnitin huomiota sosiaalidemokraattien ja vasemmiston puheeseen ylipäätään tästä laista. Ihmettelen suunnattomasti, koska kuvittelevatko sosiaalidemokraatit aivan oikeasti, että ne sadat tuhannet teidän äänestäjänne, jotka omistavat maata ympäri maata, perikuntia... — Voi hyvänen aika. Minä ymmärrän, että sosiaalidemokraateilla on aina käsi normaalin tavan tallaajan taskulla, mutta tässä kohtaa eritoten. On hyvä siteerata arvostamaani artistia Pohjanmaalta: ”Vain maa pysyy, muu pois katoaa”. Tämän Suomen maan joka ikisen neliön pitää olla meille niin arvokasta, että me kunnioitamme tässä salissa jokaista maanomistajaa. Vihdoin viimein saamme sellaisen lainsäädännön aikaan, joka antaa osittain erinomaisen lopputuloksen. Yhdyn myöskin tässä muutaman kollegani puheeseen siitä, että kun me nyt ylipäätään ajatellaan näitä lunastuskuvioita, niin aika usein sen taustalla on nykyinen tuulivoima, aika usein ympäri Suomen, ja lunastustoimenpiteet tulevat yleensä silloin kysymykseen. Tässä kohtaa on vielä tietenkin tehtävää, mutta tämä lainsäädäntö tuo nyt sen kapulan, mitä tässä maassa on siis kymmeniä vuosia kaivattu. Kiertäessäni Suomea tuolla — nytkin viimeisen kahden kuukauden aikana taitaa olla yli 50 paikkakuntaa takana — yksi suurimpia kysymyksiä ovat nimenomaan nämä lunastusasiat, oikeudenmukaisuus niissä. Onko meillä todellinen se omaisuudensuoja? Tähän päivään saakka se on ollut vähän hatara käsite. Mutta nyt me voimme kaikki täällä, arvoisat kollegat, ilolla todeta, että hallitus tuo sellaisen esityksen, joka turvaa sitä omaisuudensuojaa. Ja mitä tulee siihen 25 prosenttiin, jota tässä on moitittu varsinkin sosiaalidemokraattien puolelta ja vasemmiston puolelta, niin te ette näköjään halua, että se mummonmökki ja se mummo ja vaari siellä saavat siitä omaisuudestaan sen kohtuullisen hinnan, plus mielestäni he ansaitsevat tunnearvolle myöskin sen korotuksen, jos heiltä väkisin viedään se maa, minkä he meille vapaaksi taistelivat. Pala sitä maata on pala heidän sydäntään. He ovat sen itse raivanneet. Se kuuluu heille, ja se korvaus plus 25 prosenttia ei mielestäni ole lainkaan, ei lainkaan, yliammuttu. Allekirjoittaisin suuremmankin korvauksen tällaisissa tapauksissa. Vasemmisto ja demarit siis unohtavat mummonmökit, kaikki tavalliset duunarit täysin [Anne Kalmari: Kyllä!] huutaessaan ainoastaan kaupungin puolta. Tässä sain kollegalta juuri vasemmalta kuulla, etten ymmärrä kaupungeista mitään. Olen syntynyt kaupungissa, asunut tässä Helsingin kaupungissa noin 15 vuotta. Olen ollut kaupunginvaltuutettuna. Toimin tällä hetkellä Kokkolan kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana. Minä tiedän tasan tarkkaan, mitä kaupungissa tapahtuu, mutta tiedän myös, mitä maaseudulla tapahtuu. Se puheenaihe, mitä me olemme kuulleet vuosikymmeniä, on nyt oikeasti tapetilla. Tässä kohtaa tulee kaikkien kiittää hallitusta erittäin räväkästä ja hyvästä lainsäädäntötyöstä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-02-26T16:47:32,2025-02-26T16:51:22,Hyväksytty,1.1 2025_13_65,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_66,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Kiitos, puheenjohtaja! On aika käsittämätöntä, että vasemmalla haluttaisiin niin, että jos tulee moottoritie tai Nelostien laajennus ja siellä asuu tienvarressa joku henkilö, niin hän joutuu tyytymään siihen, mitä nyt tänä päivänä tapahtuu. Olen ollut tilaisuudessa, jossa vanhus ajettiin pois kotoaan 20 000 euron korvauksella. Hän oli rakentanut sinne itse Tulikiven tiilitakan ja tehnyt ikkunaremontin, ja jo niitten hinta meni yli tästä 20 000:sta. Mutta te ajattelette näin, että koska ei ole pakko markkinataloudessa neuvotella, kun on se lunastuslaki, jolla voidaan yhteiskunnan etu laittaa aina edelle yksityisen omaisuuden suojasta, niin ei sillä väliä, kiinteistönomistaja kyykkyyn. Haluaisin sinne vasemmalle nostaa esimerkkinä, että entäpä jos haluttaisiin pakkolunastaa yhteiseksi hyväksi vaikkapa sähköpyörä tai kaupunkiasunto-osake. Olisiko silloinkin teidän mielestänne ihan sama, vaikka se lunastuskorvaus olisi ihan mitätön, vaikka yksi viidesosa siitä, mikä markkina-arvo on? Miksi te ajattelette, että juuri se maaomaisuus, se kiinteistöomaisuus on sellainen, jossa omaisuudensuoja voidaan täysin polkea? En ymmärrä sitä. [Mauri Peltokankaan välihuuto] Eivät ne kaikki ihmiset ole rikkaita, jotka omistavat pienen palan maata. Ja toivoisin vielä, että SDP miettisi erityisesti metsänomistajien näkökulmasta tätä. Mutta kun tuossa tuli keskustelua siitä, että kun tuulivoiman johtokatujen alla nämä sopimukset eivät ole varsinaisia totaalilunastuksia vaan ikään kuin vuokraoikeuksia siitä, niin olen siitä huolimatta sitä mieltä, että jos kirjaisimme vaikkapa sen, että maanomistaja voi halutessaan käyttää sitä arviointimenetelmää, mikä on hänen mielestään järkevä, niin silloin se mahdollistaisi tämän markkina-arvon. Vielä haluan siihen plus 25 prosentin asiaankin puuttua. Kun markkina-arvo on keskimääräinen markkinoilla tapahtuva arvo, niin todellisilta markkinoilta saattaisi saada paljon, paljon korkeamman arvon kuin se plus 25, joka tässä nyt on, mutta kuitenkin se menee sen keskimääräisen markkina-arvon yli vähän kompensoidakseen sitä, että tässä on kuitenkin lunastus kyseessä. Tulen tekemään parhaani valiokunnassa, että myös tämä tuulivoimakysymys ratkeaisi, ja jollei se ratkea, niin ainakin meidän täytyy saada siitä niin vahva lausuma, että se ratkeaa tällä kaudella. Kuten kuulitte: jos vasemmistovoimat ovat vallassa tulevaisuudessa, tällaiset kysymykset eivät koskaan tule ratkeamaan. [Mauri Peltokangas: Erinomainen puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-02-26T16:51:22,2025-02-26T16:54:40,Hyväksytty,1.1 2025_13_67,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_68,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Mielenkiinnolla kuuntelin näitä edellisiä puheenvuoroja. Kovasti siellä tuntui nyt unohtuvan tämä fakta, mitä tässä on yritetty tolkuttaa aika moneen kertaan, että kunnat tekevät keskimäärin sen 500 vapaaehtoista maakauppaa vuodessa ja näitä lunastustapauksia on vain muutaman kerran vuodessa. [Anne Kalmarin välihuuto] Te siis puhutte niistä muutamasta kerrasta ikään kuin ne olisivat se massa ja tätä 500:aa kertaa, missä kunnat käyvät niitä vapaaehtoisia kauppoja, ei ikään kuin olisi edes olemassa. Teidän retoriikkanne on kyllä kieltämättä aika huvittavaa [Mauri Peltokankaan välihuuto], mutta minä haluan ymmärtää teitä. Ja minä itse asiassa kuuntelin teitä sillä mielellä, että oikeasti halusin ymmärtää, ja mielestäni ymmärsinkin, mistä puhutte. Huomaan, että puhumme aivan eri asiasta. Minä kaupunkilaisena, Suomen kolmanneksi tiiviimmästä kaupungista tulevana, katson tätä asuntopolitiikan ja kaavoituksen, ihmisten asumisen, pienituloisten ihmisten asumisen näkökulmasta, te katsotte sitä ehkä tuulivoiman tai jonkun muun näkökulmasta, mainittiin mummonmökki. Kyllä ymmärrän tämänkin näkökulman, mutta huomaan, että katsomme tätä aivan eri näkökulmasta. Kiitän mielenkiintoisesta keskustelusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-02-26T16:54:40,2025-02-26T16:56:07,Hyväksytty,1.1 2025_13_69,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,Seuraavaksi edustaja Rostila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_70,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Onni,Rostila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ainoastaan sellainen yksittäinen huomio tähän äskeiseen puheenvuoroon liittyen, että eihän me voida siitä nykyisestä asiaintilasta ja esimerkiksi jakaumasta päätellä, miksikä se tulee jatkossa muodostumaan. Ja siis eikö sen voi ajatella myös hyväksi indikaattoriksi siitä, että nykylaissa on jotain mätää, jos maanomistajatkin tietävät sen, että se pakkolunastusmenettely ja se lunastusmenettely on sellainen, että siihen ei haluta mennä. Nyt minusta aika tavalla vasemman laidan puheenvuoroissa korostuu ainoastaan se julkisen vallan näkökulma, ei lainkaan nimenomaan pienen ihmisen, yksittäisen ihmisen asia, ja sitten toisaalta aika lailla koukkuineen päivineen on nyt kyllä yksittäiset lausunnot, siis Kuntaliitot ja muut, jotka edustavat tietysti yhtä valikoitua intressiryhmää... Nyt esitetään, että tämä on joku niin kuin taivaasta pudonnut totuus tähän asiaan. Hieman tätä kyllä kummeksun. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Onni Rostila,1500,2025-02-26T16:56:10,2025-02-26T16:57:16,Hyväksytty,1.1 2025_13_71,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_72,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Lohikoski tuolla kovasti julisti ja sanoi, että tehdään 500 vapaaehtoista kiinteistökauppaa, ja jotenkin te ajattelette, että niitä ei enää tehtäisi. Minä en kyllä näe mitään perusteita sille. [Pia Lohikoski: Niin, Kuntaliitto oli tätä mieltä!] — No joo, siis Kuntaliitto on kanssa yksi sellainen poliittinen toimija, joka sekin lienee sosiaalidemokraattien hallussa, jos kerran tällaisia sieltä veistellään. — Mutta en minä näe mitään... Jos kunnalla on tarve ostaa jostakin asuntoalueen vierestä maata, niin totta kai se sitä lähtee ostamaan. Ainakin meillä päin tuolla Etelä-Pohjanmaalla, kun siellä nyt kuitenkin suhteellisen rehellisiä ihmisiä vielä on, kyllä ne tehdään niin ihan jatkossakin varmasti tällä lailla kauppana. Se 25 prosenttiahan saattaa olla edullisempi tehdä vapaaehtoisella kaupalla. Ymmärtääkseni verotuksessa kohdellaan hieman eri tavalla näitä maita, jotka tavallansa myydään kunnalle. Siellähän on jo houkutin. Kunnalle myytäessä ymmärtääkseni siellä on jollakin tavalla verotuksen keinoin pienennetty sitä myyntivoittoa tai myynnin verotusta. [Pia Lohikoski: Kyllä!] Tämä on ihan käsittämätöntä. Jos Kuntaliitto tämmöisiä lausuntoja antaa, niin ehkä sieltä ei kannata enää pyytää mitään lausuntoja. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-02-26T16:57:16,2025-02-26T16:59:09,Hyväksytty,1.1 2025_13_73,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_74,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä minunkin täytyy ihmetellä niitä näkemyksiä siitä, että jos maassa on 600 000 maanomistajaa, he olisivat ikään kuin rikkaita kaikki ja siellä ei olisi yhtään tavallista maanomistajaa, joihin tämä sitten koskisi, että tämä olisi vain rikkaiden asia, kun maksetaan arvosta yli käyvän hinnan. [Pia Lohikoski: Minä en ole niin sanonut!] Ja toisekseen siinä on sellainen seikka, mitä omasta kunnastanikin olen saanut käsityksen näistä maakaupoista, että me ollaan nykyisellään jo maksettu merkittävästi sitä normaalihintaa korkeampi hinta, koska me halutaan ne maat, ja se on ollut osittain käytäntö. Nämä, missä mennään lunastustapauksiin, ovat niitä, mitkä eivät mistään hinnasta luopuisi siitä maastaan. Jos siinä tapauksessa sitten maksetaan vielä alihinta, niin miten katkera se ihminen on tälle yhteiskunnalle sen jälkeen? Siinä suhteessa tämä on äärimmäisen tärkeää, että tämä laki tulee ja on oikeudenmukainen. Ajatellaan myöskin sitä tavan tallaajaa tai sitä tavallista duunaria, jota toivottavasti tekin joskus ajattelette. Kun se kunta tai kaupunki, jota te nyt siellä erityisesti edustatte, lunastaa alihintaisena sen kiinteistön ja maapohjan, sitten rakennuttaa siihen kerrostalon, pistää sen vuokratontille ja parin, kolmen vuoden päästä korottaa sitten hinnan muutamalla sadalla tuhannella, sen vuokrahinnan siitä pienestä maapohjastaan, ja pistää kyykkyyn kaikki ne asukkaat, jotka siitä ovat sattuneet hankkimaan nyt jotain omaisuutta, niin tästä te ette ole huolissanne ollenkaan. Tämä on teidän mielestänne ihan normaalikäytäntöä ja hyvä näin ja oikeudenmukaista niitä tavallisia duunareita kohtaan. [Pia Lohikoski: Kannattaa tutustua tilastoihin!] Ei hyvä. [Mauri Peltokangas: Erinomainen puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+4.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-02-26T16:59:10,2025-02-26T17:00:38,Hyväksytty,1.1 2025_13_75,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan, jolle hallintovaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Meri, tervetuloa takaisin. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_13_76,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,"Joo, kiitos! Hauska nähdä teitä jälleen, arvoisa herra puhemies! — Hallituksen esityksessä on merkittäviä ehdotuksia. Me esitämme, että rikoslakia muutetaan, ja se sisältää kolme erittäin tärkeää lainmuutosta, elikkä puututaan nuoriso- ja katujengiväkivaltaan. Ensinnäkin katujengeissä tehtyjen rikosten rangaistuksia kovennetaan. [Hälinää — Juho Eerola: Shhh!] Nöyryytysväkivallasta määrättäviä rangaistuksia kovennetaan. [Juho Eerola: Erinomaista!] Alle rikosvastuuikäisen lapsen käyttäminen rikoksen tekemiseen, eli alle 15-vuotiaan lapsen käyttäminen rikoksen tekemiseen, säädettäisiin rangaistavaksi ihan erillisenä rikoksena ja ankarammin. [Oikealta: Vihdoinkin!] Lainmuutoksella puututtaisiin näihin vakaviin yhteiskunnallisiin ongelmiin, jotka ovat viime aikoina yleistyneet Suomessakin. Ehdotetuilla muutoksilla toteutetaan hallitusohjelman vastaavat kirjaukset rangaistusten kiristämisestä. Sillä laitetaan täytäntöön toimenpideohjelmaa nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Ohjelmaan kuuluu rikoslainsäädäntöä koskevia toimenpiteitä ja muita toimia nuoriso- ja jengirikollisuuden ennaltaehkäisemiseksi — muistatte varmaan, että tästä on ollut keskustelua, kun valtioneuvosto hyväksyi 43-kohtaisen toimenpideohjelman: sekä lainsäädännöllisiä että tukitoimia koskevat hankkeet. Katujengien osalta Suomen poliisi on tunnistanut noin kymmenen katujengiksi luokiteltua yhteenliittymää. Näihin yhteenliittymiin on yhdistetty kaikkiaan 350 henkilöä. Tilannekuva elää jatkuvasti, mutta pidän selvänä, että katujengit ovat yhteiskunnassamme akuutti ongelma, johon täytyy puuttua määrätietoisin toimenpitein. Nyt annetun hallituksen esityksen mukaan katujengien rikoksiin puututaan niin, että rikoksen tekeminen osana rikollisjoukon toimintaa säädettäisiin rangaistuksen koventamisperusteeksi. Termi ”rikollisjoukko” olisi oikeudellinen vastine termille ”katujengi”. Lakiin sisällytettäisiin myös rikollisjoukkoa koskeva määritelmä. Määritelmä kattaisi sellaiset pysyvämmät henkilöjoukot, joiden toimintaan kuuluu olennaisesti rikosten tekeminen yleisten paikkojen järjestystä ja turvallisuutta vaarantaen. Kenenkään ei pitäisi kokea häiriöitä tai pelkoa yleisillä paikoilla, kaduilla tai koulusta tullessaan. Rikollisjoukon toiminta ilmentää erityistä vaarapotentiaalia. Se ilmentää myös erityistä ja pitkäjänteistä rikoksen tekemisen tahtoa. Jo nykyisin katujengien rikoksista voidaan tuomioistuimen harkinnan mukaan määrätä ankarampia rangaistuksia. Hallituksen esityksessä ehdotetaan kuitenkin nimenomainen katujengiä koskeva koventamisperuste, koska se edistäisi toiminnan moitittavuuden huomioon ottamista rangaistusta määrättäessä. Samalla sellainen edistäisi lainsäädännön selkeyttä ja ennakoitavuutta. Laissa tulee koventamisperusteeksi myös nöyryyttäminen. Viime vuosina erityisesti väkivalta- ja ryöstörikosten yhteydessä tapahtuva nöyryyttäminen eli niin kutsuttu nöyryytysväkivalta on lisääntynyt. Väkivaltaan liittyvä nöyryyttäminen voi olla erityisen haitallista uhrille ja aiheuttaa huomattavaa henkistä kärsimystä, varsinkin jos tällainen tapahtuma vielä kuvataan. Valitettavasti tätä esiintyy nuortemme keskuudessa, vaikka onneksi vain pieni osa nuorista syyllistyy tällaisiin rikoksiin. Erityisesti lapsen ja nuoren kohtaamat rikoskokemukset voivat olla haavoittavia ja saattavat vaikuttaa pitkälle elämässä. Rikoskokemukset voivat johtaa myös pitkäaikaiseen psyykkiseen traumaan. Nöyryyttävät tekotavat ovat erityisen haitallisia tässä suhteessa. Esityksessä ehdotetaan sen vuoksi, että henkeen ja terveyteen ja vapauteen kohdistuvien rikosten yhteydessä tapahtuva nöyryyttäminen olisi keino koventaa rangaistusta. Mediasta olemme varmasti monet saaneet lukea poliisin näkemyksiä tästä nöyryytysväkivallasta, ja poliisi on todennut, että ryöstöihin ja muuhun väkivaltaan liittyessä tapahtuu paljon nöyryytystä, jota kuvataan videolle, ja poliisi on kertonut, että nämä ovat niin järkyttäviä videoita katsella, että jopa kokeneiden poliisien on vaikea katsoa niitä. Uhri voidaan pakottaa haukkumaan itseään ja ylistämään tekijöitä ja riisuutumaan alasti — aika järkyttävää. Sitten esitetään vielä alle rikosvastuuikäisen käyttäminen rikoksessa erillisenä rikoksena. Suomessa rikosvastuun ikäraja on 15 vuotta. Tätä nuoremmat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan. Tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö ikärajaa nuoremmat voisi tehdä rikoksia. Tätä voivat vanhemmat henkilöt käyttää myös erittäin hyvin hyväksi. Kuten tiedämme, erityisesti Ruotsista kaikuu tällaisia esimerkkejä, ja varmasti on täällä Suomessakin lisääntymään päin. Alle rikosvastuuikäisen yllyttämisestä rikokseen rangaistaan nykyisin välillisenä tekemisenä. Yllyttäjää rangaistaan niin kuin hän olisi tehnyt rikoksen itse. Alle 15-vuotiaan lapsen käyttäminen välikappaleena rikoksen tekemisessä voi olla erityisen vahingollista ja vaarallista sekä rikoksentekomahdollisuuksien että lapselle aiheutuvan vahingon kannalta. Lapset ovat ikänsä vuoksi jo yleisesti alttiimpia erilaisille vaikuttamiskeinoille, kuten manipuloinnille, yllyttämiselle ja painostamiselle. Nuorten houkuttelu rikolliseen toimintaan voi lisäksi nopeuttaa siirtymistä vähäisemmästä nuorisorikollisuudesta vakavampaan rikollisuuteen. Samalla esimerkiksi rikoskierteestä ulos pääseminen voi hankaloitua. Esityksessä siis ehdotetaan rikoslakiin erillistä säännöstä alle rikosvastuuikäisen lapsen käyttämisestä rikoksen tekemiseen. Tämä selkeyttää lakia. Haluan mainita vielä sen eron, että tämä on jatkossa täysin erillinen rikos. Jos esimerkiksi henkilö käyttää alaikäistä, alle 15-vuotiasta tekemään kymmenen näpistystä, niin ne ovat käytännössä sakkorangaistuksia, mutta jatkossa tämä on erillinen rikos, ja silloin, koska se on ankarampi rikos, siitä voi tulla ankarampi rangaistus kuin tähän asti — kun on ollut keskusteluissa epäselvyyttä siitä, että mitäs ihmettä, voidaanhan ne nyt jo tuomita tekijöinä, niin tämä on ihan oma erillinen rangaistussäännös, jossa on myös vankeusuhka.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-02-26T14:38:47,2025-02-26T14:45:26,Hyväksytty,1.1 2025_13_77,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Garedew, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_78,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on katujengiongelma. Tätä ei ole tarpeen kaunistella. Kiitos hallitukselle ja oikeusministeri Merelle siitä, että tämä ongelma on nyt tunnustettu ja siihen puututaan. Paljon lainsäädännön tilasta kertoo se, että edellisen hallituksen jengiongelman vähättelystä näitä lakimuutoksia varten hallituksen täytyi ensin luoda lakia varten määritelmä katujengille. Edes sitä ei ollut vielä olemassa. Tässä rikoslain muutoksessa toteutetaan useampikin hallitusohjelman kirjaus kerralla. Katujengirikollisuuteen liittyvien rangaistuksien koventamisen lisäksi pidän esityksen kahta muuta tavoitetta erittäin tärkeinä: sitä, että rikoslakiin lisätään pykälä, joka koskee alle 15-vuotiaan värväämistä rikoksen tekemiseen, sekä sitä, että rangaistuksen koventamisperusteisiin lisätään henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tekeminen erityisen nöyryyttävällä tavalla. Suomessa rikosvastuun alaikäraja on tällä hetkellä 15 vuotta. Rikollisille on houkuttelevaa pyrkiä rekrytoimaan heitä tekemään rikoksia puolestaan, koska lapsia on helpompi suostutella, lahjoa tai painostaa kuin aikuisia. Alle 15-vuotiaan yllyttämisestä rikokseen tullaan nyt siis rankaisemaan ankarammin, sillä käytännössä vastuu rikoksen tapahtumisesta on yllyttäjällä. Omaa vastuutaan ei enää pääse pakenemaan. Samalla tällä lakimuutoksella suojellaan paremmin alle 15-vuotiaiden joutumista rikoskierteeseen ja osaksi katujengejä. Väkivallanteon tekeminen erityisen nöyryyttävällä tavalla tarkoittaa esimerkiksi sen kuvaamista, kun uhria pahoinpidellään tai hänet pakotetaan tekemään jotain nöyryyttävää. Tätä on esiintynyt erityisesti nuorten keskuudessa. Aivan järkyttävää toimintaa, jolle nyt onneksi asetetaan asiaan kuuluvat seuraamukset. Lakimuutokset ovat samalla osa hallituksen nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi tehdyn toimenpideohjelman toteuttamista. Tämä onkin ihan loogista, sillä pääosa katujengien jäsenistä on 18—30-vuotiaita, osa on jopa tätä nuorempia. Tässä yhteydessä en voi myöskään olla nostamatta esiin sitä, että käytännössä tämä ilmiö on vihervasemmistolaisen liberaalin maahanmuuttopolitiikan seurausta. Vuonna 2022 Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja arvioi, että jopa 95 prosenttia Suomen katujengien jäsenistä on ulkomaalaistaustaisia. Ruotsissa rikostorjuntaviraston tutkimukset viittaavat siihen, että vakavasta väkivaltarikollisuudesta epäillyistä suurin osa on ulkomaalaistaustaisia. Vuonna 2021 Ruotsissa kaikista ammuskeluista epäillyistä 85 prosenttia oli maahanmuuttajataustaisia. Ruotsissa kehitys onkin jo päässyt niin pitkälle, että ammuskelut ovat päivittäisiä. Lähes joka toinen päivä jossain räjähtää pommi, ja jengien välienselvittelyiden keskellä kuolee ja haavoittuu täysin sivullisia, viattomia ihmisiä. Arvoisa puhemies! Nuortemme kärsimys ja lisääntyneen väkivaltaisuuden kierre on saanut jatkua jo liian kauan. Näistä muiden maiden kokemuksista on otettava opiksi, nyt kun vielä lastemme tulevaisuus ja yhteiskuntarauha on pelastettavissa. Ja niin tämä hallitus on onneksi tehnytkin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-02-26T14:45:32,2025-02-26T14:49:42,Hyväksytty,1.1 2025_13_79,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Keskisarja, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_80,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Teemu,Keskisarja,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on väkivaltaisten vähemmistöjen maa. Rasisminvastainen mielikuvateollisuus sulkee silmämme tosiseikalta. Enemmistö ei murhaa, raiskaa ja ryöstä vähemmistöjä. Päinvastoin, tilastot tihkuvat supisuomalaisten verta. Eräät kansanryhmät väärinkäyttävät törkeällä tavalla yhteiskuntamme laupeutta, kuten edustaja Garedew äsken osoitti — katujengit ovat matujengejä. Ravintola Härmän Häjyssä eivät ammuskelleet Isontalon Antin ja Rannanjärven heimolaiset. Vähemmistöjen väkivalta ei vähene siitä, että enemmistö syyttelee itseään syrjinnästä tai kotouttaa mielin kielin. Kiitän hallitusta kriminaalipolitiikan terästämisestä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Teemu Keskisarja,1498,2025-02-26T14:49:44,2025-02-26T14:50:54,Hyväksytty,1.1 2025_13_81,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_82,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,"Kunnioitettu puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta. Perussuomalaiset tekevät sen, mikä on jäänyt edellisiltä hallituksilta tässäkin asiassa tekemättä. Kovia toimia jengirikollisuuteen ja väkivaltaan ja alle 15-vuotiaan käyttäminen välikappaleena tahallisten rikoksien tekemisessä säädetään rangaistavaksi erillisenä rikoksena. Tämä selkeyttää rangaistuksia. Esityksellä tavoitellaan uusien rikoksien tekemistä estävää vaikutusta. Suomessa on viitteitä siitä, että esimerkiksi katujengeissä toimivat käyttävät katujengien ulkopuolisia nuoria apuna rikoksen teossa. Muutkin ryhmät, jotka ovat rikollisuuteen taipuvaisia, saattavat aktiivisesti rekrytoida joukkoonsa uusia henkilöitä. Poliisin havaintojen mukaan jengien rikolliseen toimintaan kytkeytyy alle 15-vuotiaita joko suoraan erilaisina juoksupoikina tai välillisesti jengien jäsenten lähipiirin kautta. Alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan. Valitettavasti näyttää siltä, että suurin osa näistä rikoksista on ulkomaalaistaustaisten tekemiä. Arvoisa puhemies! Rikosoikeudellista vastuuikärajaa nuoremman lapsen yllyttäminen rikokseen on toimintaa, jolla yllyttäjä voi pyrkiä välttelemään rikosoikeudellista vastuutaan toista henkilöä hyväksikäyttäen. Alle 15-vuotiaiden tekemien rikoksien määrä on kasvanut hurjaa vauhtia. Vuonna 2023 alle 15-vuotiaiden ryöstörikosepäilyjä oli 37 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Myöskin väkivaltarikokset, joissa epäilty on alle 15-vuotias, kasvoivat 300 prosentilla vuosien 2015 ja 2023 välillä. Tähän kasvavaan ongelmaan on nyt oikeusministeri Meren toimesta reagoitu. Kiitän oikeusministeri Merta, että alle 15-vuotiaiden tekemiin rikoksiin suhtaudutaan asiaankuuluvalla vakavuudella ja toimenpideohjelmalla lähdetään asiaa myös työstämään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-02-26T14:51:02,2025-02-26T14:53:30,Hyväksytty,1.1 2025_13_83,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_84,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän ministeriä erinomaisesta valmistelusta ja esittelystä. Katujengirikollisuuden lisääntyminen on vakava uhka yhteiskunnallemme, erityisesti lapsille ja nuorille, jotka altistuvat rikollisille vaikutteille. Jokaisella nuorella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön ja mahdollisuus rakentaa tulevaisuuttaan ilman pelkoa jengien houkutuksilta. On törkeää, että katujengit käyttävät hyväkseen alle 15-vuotiaita, jotka eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan. Teini-ikäisten ihailu jengien johtohahmoja kohtaan tekee nuorten houkuttelemisen rikollisuuden pariin entistä helpommaksi. Tästä syystä hallituksen on ollut välttämätöntä ryhtyä määrätietoisiin ja tehokkaisiin toimiin jengirikollisuuden torjumiseksi. Arvoisa puhemies! Hallitus on tuonut eduskunnan käsiteltäväksi lakiesityksen, joka antaa viranomaisille vahvemmat työkalut jengirikollisuuden kitkemiseksi. Rikoksen tekeminen osana rikollisjoukon toimintaa säädetään nyt rangaistuksen koventamisperusteeksi, mikä mahdollistaa ankarammat rangaistukset jengirikollisuuteen kytkeytyville teoille. Lisäksi alle 15-vuotiaan käyttäminen rikoksen teossa säädetään rangaistavaksi erillisenä rikoksena. Tämä tarkoittaa, että lasten hyväksikäyttö rikollisuuden välikappaleena tunnistetaan ja siihen voidaan puuttua entistä tehokkaammin. Samalla henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvien rikosten tekeminen erityisen nöyryyttävällä tavalla tulee rangaistavammaksi, mikä vastaa katujengien toimintatapoihin, joissa nöyryytetään ja se on ihan keskeinen osa tätä väkivallan käyttöä. Arvoisa puhemies! Ilman hallituksen määrätietoisia toimia katujengirikollisuus jatkaisi kasvuaan ja entistä nuoremmat ajautuisivat rikoskierteisiin. Oikeusvaltiossa rikoksiin liittyvien seuraamusten on vastattava tekojen vakavuutta. Katujengien toiminnan muuttuessa yhä haitallisemmaksi myös rangaistusten on kiristyttävä. On erinomaista, että hallitusohjelmassa tunnistetut muutostarpeet nyt toteutuvat ja että nuorisojengirikollisuuden ehkäisemiseen on luotu konkreettinen toimenpideohjelma. Näiden toimien avulla rakennamme turvallisempaa Suomea, jossa jokainen nuori voi kasvaa ilman pelkoa joutua rikollisuuden uhriksi tai osaksi sitä. Kannatan tätä erinomaista hallituksen esitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-26T14:53:41,2025-02-26T14:57:09,Hyväksytty,1.1 2025_13_85,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Peltonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_86,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Eemeli,Peltonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Nykyisellä maan hallituksella on monia tavoitteita ohjelmassaan esimerkiksi täällä taloudessa ja työmarkkinoilla, joita en itse voi olla tukemassa, ja olen sen tuonut esiin myöskin tässä salissa eri yhteyksissä. Kuitenkin kun puhutaan katujengeistä ja katujengirikollisuudesta ja niiden nykyistä tehokkaammasta torjunnasta, niin silloin on kyse tavoitteesta, jolle itsekin voin täältä oppositiosta käsin tukeni antaa. Uskon, että tästä salista löytyy laajasti tahtoa puuttua katujengirikollisuuteen ja kiristää siihen liittyviä rangaistuksiakin tarkoituksenmukaisella tavalla. Nostan tästä hallituksen esityksestä kaksi muutosta, joita pidän erityisen kannatettavina. Ensimmäiseksi alle 15-vuotiaan käyttäminen välikappaleena tahallisen rikoksen tekemisessä säädettäisiin tässä hallituksen esityksessä jatkossa rangaistavaksi erillisenä rikoksena. Tämä on tärkeä muutos. Lisäksi rangaistuksen koventamisperusteeksi säädettäisiin myös henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tekeminen erityisen nöyryyttävällä tavalla. Ministeri kuvasi hyvin sitä arkitodellisuutta, joka siellä valitettavan usein on arkea, kun näitä tapauksia tutkitaan ja paljastuu näitä erittäin hirvittäviä, tuomittavia tapauksia tästä nöyryyttämisestä. Tämän hallituksen esityksen lisäksi on syytä edetä nopeasti myös niissä hankkeissa, joilla puututaan laittomiin aseisiin, laittomilla aseilla tehtäviin rikoksiin, joita tällä hetkellä on jo eduskunnan lakivaliokunnassa huolellisessa mutta varmasti ripeässä käsittelyssä. On selvää, että tarvitaan laaja joukko erilaisia toimenpiteitä, näitä vähän kovempia toimia, joista tänään puhutaan, sekä myös niitä pehmeämpiä toimia, joissa puhutaan ennaltaehkäisystä ja sen tyyppisistä asioista. Näitä kaikkia toimia tarvitaan, jotta voimme ennaltaehkäistä ja puuttua siihen kehitykseen, johon en usko, että kukaan tässä maassa haluaa, että mentäisiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Eemeli Peltonen,1496,2025-02-26T14:57:13,2025-02-26T14:59:30,Hyväksytty,1.1 2025_13_87,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_88,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta. Tarkoituksena on säätää rikoksen tekeminen osana rikollisjoukon toimintaa rangaistuksen koventamisperusteeksi. Kysymyksessä on siis lainsäädäntö, joka puuttuu kovalla kädellä huolestuttavasti kasvussa olevaan jengirikollisuuteen. Uudistuksessa huomioidaan lainsäädännön tasolla määritelmä rikollisjoukolle. Tiedämme, että rikollisjoukot ovat käyttäneet hyväkseen alle 15-vuotiaita varhaisnuoria, sillä he eivät ole teoistaan vielä rikosoikeudellisessa vastuussa. Nyt kuitenkin tähänkin puututaan säätämällä alle 15-vuotiaiden käyttäminen rikoksen välikappaleena erilliseksi rikokseksi. Koventamisperusteeksi lisätään myös henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvien rikoksien tekeminen erityisen nöyryyttävällä tavalla. Tämä puuttuu osaltaan ilmiöön, jossa nuoret, etenkin maahanmuuttajataustaiset nuoret, kuvaavat suorittamaansa väkivaltaa videoille ja jakavat nettiin. Niissä on nähty esimerkiksi uhrin pakottamista kengänpohjien nuolemiseen, tai sitten väkivallan uhri on pakotettu riisumaan itsensä alasti, ja muita aivan käsittämättömän nöyryyttäviä tekoja. Arvoisa puhemies! Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri tuo nyt tähän saliin poliisin näkökulmasta todella tervetullutta lainsäädäntöä kovalla tahdilla. Ei voi kuin kiittää ministeriä ja oikeusministeriön valmistelijoita hyvästä työstä. Rangaistusten koventaminen tulee todella tarpeeseen, sillä Suomen oikeusjärjestelmä kohtelee katujengejä aivan liian löysästi. Ei ole montaa vuotta, kun Suomessa vielä aivan silmät kirkkaina puhuttiin, että mitään katujengiongelmaa ei ole olemassakaan. Suurimmissa kaupungeissamme, missä maahanmuuton keskittymiä on, ongelma on todellinen. Aihe on ollut mediassa herkkä, ja mieluummin on kirjoitettu Ruotsin katujengeistä kuin omistamme. Onneksi meillä on nyt hallitus, joka tunnistaa ongelman ja tekee toimenpiteitä jengien kitkemiseksi eikä lakaise ongelmaa maton alle rasismisyytösten pelossa. Arvoisa puhemies! Katujengiongelman ytimessä ovat niin sanotut postinumerojengit, jotka profiloituvat mielellään jonkin kaupunginosan tai vaikka kadun hallitsijoiksi, jonne muilla jengeillä ei ole asiaa. Tällä alueella sitten juuri tämä kyseinen jengi tekee huumekauppaa. Suurin osa näihin jengeihin kuuluvista, jopa 95-prosenttisesti, on joko ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia. Osa tekijöistä on täysin meidän koulujärjestelmämme kasvatteja. Olisiko jo syytä tunnistaa kulttuurilliset lähtökohdat ja perimä, mihin meidän koulujärjestelmämme ei pysty lyömään minkäänlaista kiilaa väliin, vaikka koulussa oltaisiin 24/7? Ongelma on siis maahanmuuttopolitiikassamme. Jos kysymys olisi pelkästään siitä, että Suomessa ollaan ennakkoluuloisia ja rasistisia kaikkia vähänkin erinäköisiä kohtaan, niin minkä vuoksi näemme vain tiettyjen maiden kansalaisten valtavan yliedustuksen rikostilastoissa? Kuka osaisi vastata tähän kysymykseen? Merkille pantavaa on, että maassamme on olemassa myös maahanmuuttajaryhmiä, jotka osaavat elää lakiemme mukaan ihmisiksi, sopeutuvat maahamme eivätkä aiheuta viranomaisille ja oikeuslaitokselle työtaakkaa, puhumattakaan, että aiheuttaisivat turvattomuutta asuinalueille ja kaduillemme. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-02-26T14:59:33,2025-02-26T15:03:36,Hyväksytty,1.1 2025_13_89,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,"Kiitoksia. — Koska tämän asian käsittelylle tässä yhteydessä varattu aika alkaa lähestyä loppuaan, annan nyt vastauspuheenvuoron oikeusministeri Merelle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_90,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Erittäin hyviä puheenvuoroja. Esimerkiksi tuossa viimeisimpinä edustaja Rintamäki, Garedew, Keskisarja toivat esille sen, mitä täältä hallituksen esityksestäkin löytyy ja löytyy pitkin mediaa elikkä ulkomaalaistaustaisten tekemät katujengirikokset, ryöstöt, nuorten lisääntyvä rikollisuus. Ne ovat todellisuutta. Muistan kyllä hyvin viime kauden keskusteluista, että kyllä sen ilmiön ymmärtäminen oli vaikeaa edelliselle hallitukselle — ehkä loppukaudesta sitä alettiin havainnoimaan. Kyllä se oli vaikeata. Jopa jotkut poliisiviranomaiset halusivat antaa sellaista käsitystä, että se nyt ei ole niin suuri ongelma, mutta kyllä se on. Kun katsoo Tilastokeskuksen tilastoja, niin toisen polven maahanmuuttajien ja heille syntyneiden lapsien rikollisuus on noussut ensimmäisen polven maahanmuuttajia enemmän. Kyllä se on nimenomaan tuo hallittu, hillitty ja rajoja antava maahanmuuttopolitiikka, joka tässä myös vaikuttaa. Ei me tätä yksin rikosoikeudella tai ennaltaehkäisyllä tai millään muullakaan pystytä hallitsemaan, vaan kyllä se näin on, kuten tuossa moni edustaja sanoi. Noista laittomista aseista ja näissä nöyryytysrikoksissa ja ryöstörikoksissa käytetyistä teräaseista: Niistä tosiaan on lakivaliokunnassa tuomani esitys, joka puuttuu laittomiin aseisiin ja teräaseisiin julkisilla paikoilla. Totta kai toivotaan, että se tulee mahdollisimman pian sieltä meille tänne hyväksyttäväksi ja voimaan. Ja kun kuuntelee nuorten vanhempia, kun oma lapsi on pahoinpidelty ja nöyryytetty ja se on kuvattu, niin kyllä se on aivan kauheata. Ja kun tuonne nettiin joku päätyy, niin sieltä ei mikään poistu. Se on niin kovaa väkivaltaa. Kyllä me aika monta keskustelua ja pohdintaa käytiin ministeriössä, että löydettiin se, miten tämä rikosteknisesti tapahtuu niin, että tämä on mahdollisimman moneen rikokseen soveltuvaa. Mutta kiitos teille. — Näin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-02-26T15:03:49,2025-02-26T15:06:03,Hyväksytty,1.1 2025_13_91,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,"Kiitoksia. — Koska meillä on nyt vielä muutama minuutti aikaa käytettävänä, niin annan puheenvuoron edustaja Kaunistolalle, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_92,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitän ministeriä esittelystä. Katujengirikollisuus on yhä yleisempää Suomessa. Ajoittain tilanne tuntuu rauhoittuvan hieman, mutta ilmiö on olemassa, ja kyse on todellisesta ongelmasta, johon meidän on todella reagoitava. Viime syksynä uutisoitiin, että poliisi on havainnut viitteitä katujengien rikollisen toiminnan ammattimaistumisesta, siis siitä, että nämä jengit ovat kehittymässä toimintatavoiltaan perinteisen järjestäytyneen rikollisuuden suuntaan. Niin kutsuttu ammattimaistuminen tarkoittaa sitä, että toiminta on vaikeammin havaittavaa ja verkostomaisempaa kuin ilmiön noustessa. Uusia keinoja näiden torjumiseksi on etsittävä. Katujengien toiminnan muuttuessa vahingollisemmaksi ja laajemmaksi myös niihin kytkeytyvien rikosten seuraamusten on ankaroiduttava. Suomen ei pidä toistaa Ruotsin virheitä. Ruotsi on esimerkki siitä, että kun ongelmiin ei reagoitu ja puututtu ajoissa, katujengirikollisuus pääsi kehittymään hallitsemattomaksi ilmiöksi. Nyt Ruotsissa ei enää kyetä kontrolloimaan tätä jengirikollisuutta, ja samaan tilanteeseen emme Suomessa saa joutua. Arvoisa puhemies! Erityisesti nostaisin tässä kohtaa esiin tämän esityksen vaikutukset nuoriin, joihin jengit kohdistavat manipulointia ja joita käytetään rikoksenteon välineinä. Esityksellä säädetään muiden toimien ohella alle 15-vuotiaan käyttäminen rikoksenteon välikappaleena erilliseksi rikokseksi. Alaikäisten, jopa reippaasti alle 15-vuotiaiden, rekrytointi jengirikollisuuden toteuttamiseksi on vakava uhka. Nuoriin voidaan kohdistaa täysin eri tavalla painetta. Alle 15-vuotiaat ovat käytännössä lapsia. Nuoret, jotka kaipaavat idoleita ja jopa usein ihannoivat jengien johtohahmoja, ovat helppoja kohteita jengien rekrytoijille. Usein tämä niin sanottu rekrytointi lähtee jostakin sellaisesta, joka tuntuu nuoresta suhteellisenkin pieneltä, esimerkiksi pyydetään näpistelemään jotakin tai kannustetaan käyttämään päihteitä tai huumeita. Lisäksi asiaan voi liittyä kiristystä tai vaikka uhkailua esimerkiksi kertoa aiemmista pienistä rikkomuksista tai rikoksista eteenpäin. Tiet rekrytoinneille ovat erittäin moninaisia, ja keinot voivat olla hyvinkin luovia. Jengirikollisuuteen muutoinkin liittyy usein normaalia enemmän niin sanottua kostorikollisuutta ja kaunoja esimerkiksi rikoksentekijöiden välillä. Myös tällainen painostus ja vaara vaikuttavat erityisen vahvasti näihin alle 15-vuotiaisiin, joita jengit käyttävät välineinä rikolliseen toimintaan. Arvoisa puhemies! On yksiselitteisen väärin, että katujengit käyttävät hyväkseen lapsia ja sitä, että alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Tällaisella toiminnalla on myös vakavia vaikutuksia näiden lasten kehitykselle ja kasvulle. On myös olemassa korkea riski sille, että nämä alle 15-vuotiaat ajautuvat tällaisen toiminnan myötä rikoskierteeseen, jota myöhemmin on hyvin vaikea katkaista. Arvoisa puhemies! Suomessa on havaittu myös nuorten väkivalta- ja ryöstörikoksiin liittyvää nöyryyttämistä. Onkin tärkeää, että nöyryytysväkivallan rangaistusten ankaroittaminen on otettu esiin. Erityisesti tyttöihin kohdistuu nöyryyttämisen uhka. Kaikista ryöstörikoksista tyttöihin kohdistuu vain 10 prosenttia mutta nöyryytystä sisältäneistä ryöstörikoksista jopa 28 prosenttia. Myös tekijöissä tyttöjen suhteellinen osuus korostuu. Arvoisa puhemies! Vielä loppuun haluan nostaa esille tärkeänä sen, että jengirikollisuudella on myös lieveilmiöitä, jotka kytkeytyvät tiiviisti myös vankilamaailmaan. Meidän on pidettävä huolta siitä, että vankilamme ovat sellaisessa kunnossa, että meillä on mahdollisuuksia sijoittaa rikollisjengien jäseniä ympäri Suomen. Tällä hetkellä ongelmaksi muodostuu se, että vankilamme ovat aika täynnä ja vankilaturvallisuus ei siltä osin ole aina kaikista ideaaleimmalla tasolla. Jos asetamme jengirikollisia samoihin vankiloihin emmekä onnistu pitämään heitä riittävän erillään, jengiytyminen jatkuu tietysti myös vankiloissa. Rikollisryhmiin kuuluvat vangit pyrkivät jatkamaan rikollista toimintaa vankiloissa ja usein tekevätkin näin. Myös värvääminen uusien jäsenten saamiseksi jengeihin on mahdollista vankilan seinien sisäpuolella. Meidän on otettava myös tämä huomioon, kun teemme näitä tärkeitä muutoksia ja kovennamme jengirikollisuuteen kytkeytyvien rikosten rangaistuksia. Hallitus osoittikin joulukuussa tälle vuodelle vankiloiden turvatekniikkaan ja vankilaturvallisuuden parantamiseen lähes 6,5 miljoonaa euroa. Tätä kehitystä tulee tietysti jatkaa. Arvoisa puhemies! Uudistukset ovat tässä esityksessä erittäin tarpeellisia, ja niillä suojellaan paitsi yleisesti ottaen yhteiskuntaamme ja turvallisuutta myös yhteiskuntamme lapsia ja nuoria. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-02-26T15:06:22,2025-02-26T15:11:56,Hyväksytty,1.1 2025_13_93,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_13_94,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 5 käsittelyä. Keskustelu jatkuu. — Siellä on ensimmäisenä edustaja Vornanen, poissa. — Edustaja Lohikoski, olkaapa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_13_95,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Katujengirikollisuus on ilmiö, joka on aivan aiheesta puhututtanut paljon viime vuosina. Jokainen puolue tässä salissa varmasti haluaa ehkäistä ja torjua katujengirikollisuutta ja nuorten ajautumista vakavan rikollisuuden polulle. Tärkeää on myös tunnistaa mistä puhutaan, kun puhutaan katujengeistä tai nuorisorikollisuudesta. Usein tässä keskustelussa käsitteet myös sotkeutuvat tai niitä sotketaan. Katujengirikollisuutta ei ensisijaisesti ehkäistä rikoslain keinoin, ja silti on paikallaan, että tehdään tätä tarkastelua myös rikoslain ajantasaisuuteen. Vasemmistoliitto on esittänyt muun muassa pari vuotta sitten julkaistussa omassa nuorisorikollisuuden torjuntaohjelmassaan laajasti erilaisia toimia, joilla tähän ilmiöön tulisi puuttua. Olemme kannattaneet rikoslainsäädännön tarkastelua alaikäisen hyväksikäytön näkökulmasta: alaikäisten eri muodoissa ilmenevä hyväksikäyttö rikollisessa toiminnassa sekä rikosten teettäminen alaikäisellä tulee ottaa laajempaan rikosoikeudelliseen tarkasteluun. Nythän tässä esityksessä on yhtenä osana se, että alle 15-vuotiaan käyttäminen välikappaleena tahallisen rikoksen tekemisessä säädettäisiin rangaistavaksi erillisenä rikoksena. Tämä muutos lienee perusteltu, vaikka nykyisinkin rikosvastuuikäisen yllyttäjän toiminta on rangaistavaa rikoslain osallisuutta koskevien periaatteiden nojalla. Tärkeää on niin ikään puuttua nöyryyttämisväkivaltaan, joka on vakava ja huolestuttava ilmiö. Ehkä haastavampi osa nyt käsiteltävässä esityksessä on niin sanotun rikollisjoukon määritelmä ja rikollisjoukon kytkeminen rangaistuksen koventamisperusteisiin. Tämä ei ole haastavaa siksi, etteikö tässä salissa varmasti jokaisen mielestä katujengirikollisuuteen tulisi puuttua, vaan siksi, että rikosoikeudellisen täsmällisyyden edellyttämällä tavalla tätä on kuulemma haastavaa määritellä, ja näin sanovat alan asiantuntijat. Määritelmien täsmällisyys on keskeistä, jotta tätä lakia myös osataan soveltaa ja sillä saavutetaan se, mitä sillä halutaan, eivätkä hyvää tarkoittavat pykälät jää kuolleeksi kirjaimeksi. Koska kyse on melko merkittävistä muutoksista rikoslakiin ja vakiintuneisiin rikosoikeuden oppeihin, olisi tällaiset muutokset hyvä valmistella perusteellisesti. Tämä esitys taitaa sen sijaan olla valmisteltu melko suppeana virkatyönä suoraan hallitusohjelmakirjausten pohjalta, jotka aina suoraan poliittisesti ovat sanelleet lopputuloksen ennalta. Vaarana tällöin on, että ajaudutaan rangaistuspopulismiin, jossa rangaistusten koventaminen nähdään helppona tai ainoana ratkaisuna monimutkaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Tutkimuksista tiedämme kuitenkin, että rangaistuksen koventamisen vaikutukset rikollisuuden määrään tai rikollisuuden ehkäisyyn ovat vähintäänkin kyseenalaisia. Sen sijaan esimerkiksi vankimäärien lisääminen kylläkin maksaa yhteiskunnalle paljon ja pahimmillaan se syventää ongelmia ja rikollista elämäntapaa. Mutta kiitos tästä esityksestä, me tulemme lakivaliokunnassa sen huolella arvioimaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-02-26T17:01:07,2025-02-26T17:05:17,Hyväksytty,1.1 2025_13_96,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Antikainen poissa. — Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_97,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Katujengit ovat juurtumassa maahamme, ja niiden mukana tulevat väkivalta, huumekauppa ja nuorten tietoinen ajaminen rikolliseen maailmaan — tämä kaikki haitallisen maahanmuuton ja haitallisen maahanmuuttopolitiikan seurausta. Koska Suomessa katujengirikollisuus on jo valitettavaa todellisuutta, on meillä nyt viimeinen hetki toimia ennen kuin tilanne kaduillamme riistäytyy täysin käsistämme. Me emme halua seurata Ruotsin tietä, jossa poliisit eivät enää uskalla mennä tietyille alueille ja jengiväkivalta on karannut hallitsemattomaksi osaksi arkea. Tämä tiedoksi vasemmistolle: perussuomalaiset eivät sulje silmiään vaan toimivat asian korjaamiseksi. Viime vuosina olemme nähneet yhä enenevissä määrin uutisia raa’asta katuväkivallasta, joukkopahoinpitelyistä ja videoista, joissa uhrien nöyryyttämisestä tehdään viihdettä. Nuoria houkutellaan rikollisuuteen. Heidät vedetään mukaan huumekauppaan ja väkivaltaan ja lopulta heidät uhrataan katujengien likaisissa sodissa. Jos joku vielä kuvittelee, että tämä on vain satunnaista nuorisorikollisuutta, on syytä herätä todellisuuteen. Tämä on järjestelmällistä, häikäilemätöntä ja kovaa, pääosin maahanmuuton mukanaan tuomaa rikollisuutta, ja siihen on puututtava nyt ennen kuin tilanne riistäytyy käsistä. Emme voi jäädä vain katsomaan vierestä, kun Suomen kaduilla rikollisuus ja levottomuudet lisääntyvät, vaan ilmiöön on puututtava välittömästi, määrätietoisesti ja riittävän painokkaasti. Arvoisa rouva puhemies! Jengirikollisuus ei ole mikä tahansa rikos. Se on osa laajempaa systemaattista väkivaltaa, jossa pelolla ja voimalla hallitaan kaupunginosia ja katuja ja rekrytoidaan nuoria rikollisuuteen. Katujengit eivät ole mitään viattomia kaveriporukoita vaan rikollisryhmiä, joiden ytimessä ovat huumekauppa, väkivalta ja ryöstöt. Sellainen ei kuulu Suomeen, ja siksi hallituksen esityksessä ehdotetaankin, että jatkossa rikoksen tekeminen osana katujengin toimintaa säädetään rangaistuksen koventamisperusteeksi. Tämän lisäksi vastaisuudessa alle 15-vuotiaiden lasten käyttäminen välikappaleina rikosten tekemiseen säädetään erilliseksi rikokseksi. Olemme nähneet, miten Ruotsissa rikollisjengit käyttävät lapsia tappajina ja huumekuriireina, koska nämä eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Meidän on varmistettava, että Suomessa lapset pysyvät turvassa rikollisten vaikutuspiiristä. Lainsäädännön tulee selkeästi osoittaa, että alaikäisten käyttö rikollisuuden välineinä on jo itsessään vakava rikos, johon puututaan kovin seuraamuksin. Jatkossa myös erityisen nöyryyttävät pahoinpitelyt säädetään ankarammin rangaistavaksi. Sosiaaliseen mediaan tulvii valitettavasti aina vain uusia videoita, joissa uhria hakataan, pakotetaan polvilleen, riisutaan ja nöyryytetään samalla, kun tekijät kuvaavat kaiken ja levittävät kuvaamansa kohtauksen sosiaaliseen mediaan, usein vieläpä teoillaan ylpeillen — ajatelkaa. Tämä ei ole pelkästään raakaa väkivaltaa vaan tietoista alistamista ja vallankäyttöä, jonka tarkoituksena on levittää pelkoa ja vahvistaa rikollisten asemaa. Arvoisa rouva puhemies! Meidän etenkään tässä salissa ei tule pelätä eikä tule vaieta, vaan näihin asioihin on puututtava. On pystyttävä myöntämään, että harjoitettu maahanmuuttopolitiikka on aikaansaanut ilmiöitä, jotka eivät kuulu tähän yhteiskuntaan, jotka eivät ole meidän arvojemme mukaisia, ja siihen on tämän salin kyettävä näyttämään, että me puutumme siihen ja me otamme tämän vakavasti. Tästä syystä perussuomalaiset eivät sulje silmiään ongelmilta, perussuomalaiset toimivat asian korjaamiseksi, ja tämä esitys on siitä hyvä osoitus. Ja haluan vielä kerran kiittää tästä myöskin hallitusta. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-02-26T17:05:33,2025-02-26T17:09:21,Hyväksytty,1.1 2025_13_98,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rostila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_99,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Onni,Rostila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyseessä on äärimmäisen vakava ilmiö ja asia. Kysymyksessä on suomalaisen yhteiskunnan yksi karmeimpia kipupisteitä, yksi karmeimpia epäonnistumisia, jonka osalta poliitikkojen ja tämän talon aiempien vaalikausien edustajien täytyy todella koko 2000-luvun ajalta pystyä katsomaan peiliin. Tätä ei voi kerta kaikkiaan muulla tavalla kuvata. Tässä aikaisemmissa puheenvuoroissa on hyvin tuotu esiin — muun muassa äsken edustaja Bergbom ja aikaisemmin edustaja Garedew ja erityisesti edustaja Keskisarja — se yhteys, kiistämätön, riidaton yhteys, joka vallitsee sen ääriliberaalin, yltiösinisilmäisen maahanmuuttopolitiikan ja tämän käsistä riistäytyvän katuväkivalta- ja katujengi-ilmiön välillä. Sitä on valitettavasti yritetty viime vuosiin asti kiistää, mutta nyt ongelmat ovat jo niin valtoimenaan, että kukaan ei enää kehtaa tässäkään salissa sitä tehdä. Siitä syystä salin toisella laidalla ei ole läsnä ainuttakaan edustajaa — uskallan näin arvioida ja väittää. Niin kuin edustaja Bergbom kuvasi, tämä ei ole mitään normaalia nuorten välienselvittelyä, että kyllähän on ennenkin aina vähän oltu kolttosilla, ja sitä rataa. Kysymys on siis aivan sadistisesta nöyryyttämisestä, silmittömästä väkivallasta, täydellisestä piittaamattomuudesta suomalaista yhteiskuntaa ja meidän pelisääntöjä kohtaan. Itse asiassa on myös sanottava, että kysymys on myös kaiken ymmärryskyvyn ylittävästä kiittämättömyydestä suomalaista yhteiskuntaa ja suomalaisten auttamista kohtaan näiltä tulijoilta ja tulijoitten jälkeläisiltä. Tässä vasemmistoliiton edustaja sitten sanoi, että täytyy välttää tällaista rangaistuspopulismia. No, nythän tilanne on se, että meidän on pakon edessä kiristettävä meidän rikosoikeusjärjestelmää, koska tämä ongelma on päästetty räjähtämään käsiin. Ei se ole mitään rangaistuspopulismia. Se on sitä, että me tehdään se absoluuttinen minimi, joka me nyt voidaan tässä tilanteessa tehdä, sen lisäksi, että me kiristetään maahanmuuttopolitiikkaa kautta linjan, niin kuin syytä on ja korkea aika oli. Mutta oikeastaan haluan kiittää kollegojen mukaisesti hallitusta, oikeusministeri Leena Merta, että tämä esitys on tänne tuotu. Nämä ovat tarpeellisia uudistuksia, mutta haluan silti korostaa, että tämä ilmiö, tämä henki on päästetty jo pullosta, niin että meidän täytyy jatkaa tätä työtä aivan tauotta edelleen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Onni Rostila,1500,2025-02-26T17:09:21,2025-02-26T17:12:30,Hyväksytty,1.1 2025_13_100,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,Kiitos. — Edustaja Vigelius poissa. — Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_101,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Myöskin minun pitää kiittää hallitusta tästä esityksestä ennen kaikkea siksi, että tämä jälleen osoittaa, että hallitus on ennalta estävä tässä lainsäädännössään. Vaikka tämä ilmiö ei ole samassa mittakaavassa vielä meillä niin kuin se on Ruotsissa tai vaikkapa Tanskassa, se on meille rantautunut ja siihen pitää hyvissä ajoin reagoida, jotta meidän viranomaisilla on sitten takanaan lakeja, joiden pohjalta toimia. Näin se pitää tehdä. Mitä tuli tässä esiin siitä, että se ei ole täsmällinen tai tarkkarajainen esimerkiksi tämän rikollisjoukon määritelmän osalta, niin aivan samanlaisia ongelmia on monessa muussakin laissa, joita täällä käsitellään. Esimerkiksi eheytyksen osalta kun ei edes tunneta välttämättä, miten se ilmiö määräytyy, niin siitä huolimatta vaaditaan samoilta puolueilta, jotka tässä tätä lakia toruivat, tehtäväksi tämäntyyppistä lainsäädäntöä, joka on huomattavasti hankalampi tarkkarajaisuuden ja täsmällisyyden osalta. Muutama sana myöskin tästä nöyryytyksestä, joka on tekomuoto, joka suomalaiseen kulttuuriin ei ole koskaan aikaisemmin kuulunut, ja ilmiö — niin kuin tässä on useassa puheenvuorossa käynyt ilmi — joka on tullut muualta. Jos mietitte, mitä nämä rikosten uhrit joutuvat kokemaan: heidät riisutetaan, virtsataan päälle, kaikki kuvataan, pahoinpidellään, tai pahasti pahoinpideltyinä heidän pitää nuolla rikoksesta epäillyn varpaita samaan aikaan, kun joutuu kehumaan omaa pahoinpitelijäänsä. Eihän tällaisella toiminnalla voi olla mitään muuta lopputulosta kuin tuhota ihmisen koko loppuelämä. Se on pahempaa kuin se, että ottaisi vastaan luodin tai törkeän pahoinpitelyn. Siksi tähän pitää yhteiskunnallisesti puuttua nyt tai ei koskaan, ja siitä minä olen äärimmäisen tyytyväinen, että tämä hallitus myöskin tekee eikä pelkästään puhu. Sitten myöskin tämä alle 15-vuotiaiden käyttäminen rikoksissa on meillä pitkään ollut ilmiö, jonka poliisina itse varsin hyvin tunnen, ja on kuulunut myöskin tiettyihin kulttuureihin jo varsin pitkään. On hyvä, että nyt se tulee omana tekomuotonaan, koska silloin niissä lievemmissäkään tekotavoissa rangaistus ei tule sen lievemmän rikoksen mukaan, vaan tämän uuden lainsäädännön mukaan, jolloin siitä tulee sitten vakavampi tekomuoto. Ja vielä haluaisin nostaa sitä, mikä täällä on ollut keskustelussa mukana, että kun sitten jatkossa näitä nuorisojengien jäseniä joutuu kenties vankilaan, niin on äärimmäisen haitallista se, että he sitten sekoittuvat siellä muuhun joukkoon ja ehkä värväytyvät jr-toimintaan mukaan, järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Siitä olen samaa mieltä, että meidän pitää pystyä myöskin lainsäädännön puitteissa ja ohjauksella järjestämään niin, että vankiloissa, joissa on järjestäytyneen rikollisuuden tekijöitä ja jäseniä, he pysyvät omissa oloissaan ja heitä ei sekoiteta näihin muihin vankeihin. Tämä vaatii tiukkaa ohjausta ja myöskin ehkä lainsäädännön muutoksia, mutta tämä meidän pitää myöskin tehdä, jotta tämä ilmiö ei laajene.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-02-26T17:12:34,2025-02-26T17:15:32,Hyväksytty,1.1 2025_13_102,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kilpi poissa, edustaja Mäenpää poissa. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_103,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta — kiitos, hallitus; kiitos, ministeri Meri. Me elämme tällä hetkellä sitä aikaa, mitä me perussuomalaiset jouduimme, ikävä kyllä, ennustamaan jo 20 vuotta sitten. Haitallisen maahanmuuton tuomien ongelmien kokonaiskarmeus on tällä hetkellä tuossa meidän sylissämme. Se on meidän nuorison keskuudessa joka ikinen päivä. Me perussuomalaiset olemme puhuneet tästä asiasta todellakin vuosia ennen kuin asia jouduttiin hyväksymään uudeksi karmeaksi normaaliksi. Haitallinen maahanmuutto on aiheuttanut tämän tilanteen, piste. Me olemme eläneet sellaistakin aikaa, että tässä maassa kiellettiin katujengien olemassaolo. Se kiellettiin jopa — väitän, että hieman vasemmalle kallellaan olevien — poliisikomissaarien taholta sosiaalisessa mediassa kylmänviileästi. Me olimme se, joka väitti, että me jonain kauniina päivänä siinä totuudessa elämme, että tällaisia karmeita nöyryytyksiä, mitä me joudumme tänä päivänä katsomaan sosiaalisesta mediasta, meidän nuortemme niskaan tulee tapahtumaan. Me varoitimme siitä. Mitä me saimme? Määrätyn leiman otsaan. Tänä päivänä, kun me puhumme tästä asiasta täällä, olen tyytyväinen siitä, että nyt ensimmäisen kerran Suomessa käsitellään näitä asioita niiden oikeilla nimillä, eikä minulta kukaan tänne puhujanpönttöön voi tulla kieltämään lakiesityksen käsittelyä. [Puhuja pitää lyhyen tauon ja huokaisee] Tämä pieni hiljaisuus oli jokaiselle, joka on tämän väkivallan uhriksi joutunut. Meidän vanhempien ja meidän kansanedustajien tehtävä on lopettaa nyt tämä kehitys. Kaikki, jopa sinisilmäisimmät ääriliberaalitkin, ovat nyt joutuneet myöntämään katsoessaan järkyttävää nöyryytysvideota sosiaalisesta mediasta, että tämä on jokapäiväistä, nyt on puututtava asiaan. Tällä hallituksella löytyy ne hartiat puuttua. Toivon, että tämä asia käsitellään nopeasti ja muutokset tulevat voimaan ankarimmilla mahdollisilla tavoilla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-02-26T17:15:51,2025-02-26T17:18:44,Hyväksytty,1.1 2025_13_104,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_105,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ei voi liikaa korostaa sitä, kuinka vastuutonta tämä harjoitettu maahanmuuttopolitiikka on tässä maassa ollut. Eikä voi myöskään olla kysymättä salin vasemmalta laidalta, mistä kukaan ei valitettavasti ole tätä esitystä käsittelemässä tällä hetkellä, että miten on mahdollista, että nämä kaikki ongelmat, mitä tosiasiallisesti maahanmuutto on mukanaan tuonut, on systemaattisesti kielletty tavalla tai toisella. Milloin se kielletään mediassa kertomalla, että ei meillä ole tämmöisiä ongelmia, kyse on löyhistä kaveriporukoista, tai milloin sanotaan, että perussuomalaiset ovat rasisteja, perussuomalaiset ovat pahoja ihmisiä, kun perussuomalaiset kertovat, että tällaisia ongelmia liittyy siihen politiikkaan, mitä tässä maassa on harjoitettu. Ja nyt kun kaikkien silmien ja korvien eteen on tuotu ne faktat tilastojen kanssa, että kyllä, pääosa katujengeihin kuuluvista ihmisistä on maahanmuuttajia, maahanmuuttajataustaisia ihmisiä, niin nyt sitten paetaan, mennään verhon taakse piiloon ja todennäköisesti sanotaan seuraavaksi, että on perussuomalaisten syy, että tässä maassa on katujengejä. Tämä on todennäköisesti seuraava vaihe, missä me tullaan olemaan. Mutta joka tapauksessa ei voi olla niin, että tämän salin, eduskunnan kansanedustajan, joka tänne on valittu edustamaan Suomen kansaa, ratkaisu on hiljentyä, vaieta tästä asiasta, vaieta näistä ongelmista. Se ei ole vaihtoehto. Eikä ole ratkaisu aina keksiä hallituksen esityksestä joku tekninen ongelma, että ”kun täällä nyt ovat kriminologit ja rikoskomissaarit väitelleet, että miten määritellään katujengi”. Ei se ole ratkaisu. [Mauri Peltokangas: Perustuslaki!] — Just, että perustuslaki tai jotain. — Nyt ratkaisu on se, että tuodaan pöytään esityksiä, joilla lakkautetaan tämä katujengien harjoittama väkivalta. Ja jos ei se onnistu, niin vähintäänkin korotetaan niitä rangaistuksia, jotta saadaan nämä rikolliset pois meidän kaduilta hakkaamasta nuoria, hakkaamasta mummoja ja vanhuksia, lapsia, naisia ja miehiä, ryöstämästä merkkivaatteita päältä. Kyse on rangaistusten kiristämisen osalta myöskin siitä, kohtaako se uhrien ja suomalaisten oikeustajua. Sehän on ihan pelletason touhua, että tuolla ryöstetään nuorilta tuhansien eurojen tavarat ja vaatteet päältä ja sen jälkeen lyödään vielä nyrkillä naamaan, ja sitten todetaan, että mutta kun tämä oli syrjäytynyt tämä katujengiläinen, että ei sille nyt voi mitään, ei sitä nyt vankilaan voida laittaa. Ei tämä toimi näin. Siinä on oltava pelote. Ja on loistavaa, että nyt niitä pelotteita tulee. Tulee pelote siihen, että jos olet osa katujengiä, kun teet rikoksen, niin rangaistus kovenee. Jos kyse on nöyryytysväkivallasta, rangaistus kovenee. Tai jos kyse on siitä, että sinä säälittävä aikuinen ihminen, joka katujengiin kuulut, käytät alle 15-vuotiasta välikappaleena oman rikollisen toimintasi tekemiseen, niin siitäkin rangaistus kovenee. Ja tämä on aivan oikein. Kyse on siitä, minkä viestin yhteiskunta lähettää. Ja tämä hallitus ei pelkää lähettää viestiä katujengeille siitä, että teidän toimintaa ei hyväksytä, teitä ei kaivata Suomeen. Tämä politiikka, mitä tähän mennessä on harjoitettu, on nyt ohi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-02-26T17:18:44,2025-02-26T17:21:57,Hyväksytty,1.1 2025_13_106,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rostila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_107,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Onni,Rostila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Katujengit ja tämä koko keskustelu liittyy tosiaan tähän laajempaan ilmiöön, niin kuin on moneen otteeseen tullut jo selväksi. Mutta minä halusin vielä lyhyesti kommentoida oikeastaan edustaja Lehtisen puheenvuoron innoittamana siis tätä elementtiä tämäntyyppisessä rikollisuudessa, että otetaan reviirejä haltuun, otetaan katuja, kaupunginosia, tiettyjä asuinalueita haltuun. Siinä toiminnassa tällainen nöyryytysväkivalta ja semmoinen satunnainen raaka väkivaltahan on vallankäytön väline. Sen on tarkoitus lähettää se viesti, että me hallitaan täällä ja tänne ei ole tulemista ilman seuraamuksia ja niin edelleen. Voi olla, että me ollaan joissain suhteissa vielä tämän ilmiön esiasteissa, mutta kysymys on siitä, että jos me katsotaan mihin tahansa suurempaan Länsi-Euroopan maahan — jos me katsotaan Ranskaan, Isoon-Britanniaan, Hollantiin, Saksaan tai hyvänä esimerkkinä vaikka Ruotsiin — niin me nähdään, mihin tämä tulee menemään. Tämä nyt vaan on näin. Me tullaan menemään siihen suuntaan — kiitos vasemmistolaisen ääriliberaalin maahanmuuttopolitiikan, jota ovat sitten myötäjuoksijat täällä kumarrelleet erilaisten syytösten pelossa — että meillä on siis aivan erilaisia rinnakkaisyhteiskuntia ja erilaisia normeja, erilaisia käsityksiä kunniasta, siitä, keitä täällä totellaan, minkälaisin säännöin täällä toimitaan. Tämä on se valitettava tosiasia. Näin vakiintuneen fraasin mukaisesti kiinnitän arvoisan puhemiehen huomiota siihen voimasanasta huolimatta, että tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla. Tästähän tässä on kysymys. Mutta me ollaan hyvillä aikomuksilla saatu aikaiseksi täysin historiallinen ja ennennäkemätön yhteiskuntakokeilu, jolle ei ole missään vaiheessa ollut kansan enemmistön tukea, ja tämä on aivan fakta. Tästä on kysymys. Meiltä ei koskaan kysytty. No, nyt on tietysti maito läikkynyt, mutta sanoisin näin, että jos vertailukohdaksi otetaan vaikka Itä-Eurooppa — otetaan vaikka Tšekki, katsotaan Prahaa taikka Unkaria taikka Slovakiaa taikka Puolaa — niin me tullaan tulevina vuosikymmeninä näkemään tämän yhteiskuntakokeilun todellinen lopputulos kaikessa karmeudessaan, siis jos me ei nyt oikeasti saada tätä ilmiötä ruotuun. Tästä on kysymys. Niitä sotkuja täällä tosiaan korjataan, joita aikaisemmat eduskunnat ovat sitten osanneet meille tarjoilla. Siis seison sen takana, että tämä on kaikkein olennaisin politiikkasektori ja kaikkein olennaisin ongelma ja virhe, mitä tässä yhteiskunnassa on tehty. Meillä on kansainvälisiä tutkimuksia siitä, kuinka monta miljardia tämä touhu maksaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Onni Rostila,1500,2025-02-26T17:21:57,2025-02-26T17:25:11,Hyväksytty,1.1 2025_13_108,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_109,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan vähän samalla teemalla, minkä edustaja Rostilakin nosti tuossa alussa esiin, eli mikä se kehityskulku meillä Suomessa on. Se ilmenee hyvin, kun tarkastellaan meidän lähiöiden maahanmuuttajamäärän kehitystä. Jos mennään tästä reilu kymmenen vuotta taaksepäin, niin oli alueita, joissa maahanmuuttajamäärä oli noin 20 prosenttia, nyt se joillakin alueilla on jo yli 40 prosenttia. Kun se ylittää — jos tämä sama kehitys jatkuu — sen 50 prosenttia joillakin alueilla, niin sinne muodostuu näitä jengejä, jotka hallitsevat täysin sitä tiettyä asuinaluetta. Sinne ei ole kellään muulla ilman heidän lupaansa mitään asiaa, ja ainoastaan heidän säännöillään, elikkä ollaan siinä rinnakkaisyhteiskunnassa, joita on syntynyt jo Ruotsissa ja Tanskassa tiettyihin lähiöihin. Tämä on se ilmiö, johon meillä on vielä pieni hetki ja mahdollisuus tarttua, ja nyt siihen tartutaan osittain myöskin tämän lain kautta. No sitten toinen asia, kun täällä tuotiin puheenvuoroissa esiin sitä, että rangaistusten koventamisella ei ole sinänsä merkittävää vaikutusta siihen, miten tämä ilmiö kehittyy, että se on tällaista populismia ikään kuin rangaistusten puitteissa. Jo nyt on nähty se, että kun näistä jengeistä, jotka ilmiönä tulivat uutena esiin, ja se on myönnetty, on saatu muutama johtava jäsen pois, niin huomattavasti tilanne on rauhoittunut, huomattavasti rauhoittunut. Jos me ei oltaisi voitu puuttua niihin eikä oltaisi saatu heitä kiven sisään vähäksi aikaa rauhoittumaan, niin minä väitän, että me oltaisiin huomattavasti pidemmällä tässä ilmiössä jo. Siitäkin näkökulmasta rangaistuksilla on merkitystä nimenomaan tämän ilmiön torjumisessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-02-26T17:25:11,2025-02-26T17:26:46,Hyväksytty,1.1 2025_13_110,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_111,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esitin viime kaudella täällä salissa suullisen kysymyksen, ja se kuului seuraavasti: ”Arvoisa puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Hallitus” — tämä on siis viime hallituksen aikana — ”on päättäväisesti sulkenut silmät haittamaahanmuuton vakavilta ilmiöiltä ja kiistänyt maahanmuutolla olevan mitään yhteyttä kasvaneeseen jengirikollisuuteen. Haittamaahanmuutolla on kuitenkin merkittäviä vaikutuksia, joista perussuomalaiset ovat varoittaneet vuosikymmeniä. Väkivallan käyttö on poliisin mukaan arkipäiväistynyt, ja väkivaltaan turvaudutaan yhä useammin jengeissä. Ilmiö on laajenemassa suuremmista kaupungeista koko Suomeen. Jengiväkivallan arvioidaan kovenevan, kansainvälistyvän ja kasvavan. Rikoksista epäillyissä nuorissa kuitenkin korostuvat ne, joilla on maahanmuuttajataustaa tai joiden vanhemmat ovat muuttaneet Suomeen muualta. Arvoisa pääministeri, milloin hallitus myöntää, että olemme Ruotsin tiellä, ja puuttuu todelliseen juurisyyhyn eli haitallisen maahanmuuton määrään?” Viime kaudella tämä ei hetkauttanut ketään, mutta onneksi tämä nykyinen Orpon—Purran hallitus nyt puuttuu tähän, ja haluan kiittää oikeusministeri Leena Merta, että hän on tuonut tämän asian esille. Lainaan omaa kirjoitustani: ”Mikään ei tunnu herättävän keskustan tukemaa punaviherhallitusta unesta.” Onneksi me emme ole nyt nukkuneet. He nukkuivat oman vuoronsa ohitse, ja nyt tämä hallitus puuttuu tähän tilanteeseen. Meille on tullut kaikenlaisia jengejä. Viime kaudella puhuttiin Foxtroteista ja Dödspatrullenista, ja nämä rikokset ovat aina vain pahentuneet. Näitten samojen jengien kautta leviää huumeita. Nämä ovat vakavia asioita. Tämä on vakava asia, ja Ruotsissa se on vielä paljon edellä. Ehkä me voitaisiin pikkusen... Meillä on vielä pieni aika pysäyttää tämä, ja meitä on varoitettu. Toimittaja Salihun mukaan on todella tärkeää ymmärtää, että tilanne voi radikalisoitua äkkiä. Hänen mukaansa Suomesta kerrotut esimerkit kuulostavat varhaisilta varoitusmerkeiltä, jollaisia Ruotsissa oli useita vuosia sitten. Tilanne kuningaskunnassa paheni nopeasti ensimmäisten ampumisten jälkeen. No, nyt tilanne on muuttunut. Tuossa jonkun tutkijan tekemää tutkielmaa lainasin. Valitettavasti en nyt muista tämän nimeä — sen tarvittaessa saan — mutta lainaan tässä Raimo Vistbackan sanoja. Minun mielestäni nämä ovat aika ajankohtaisia tähänkin hetkeen: ”Tulevien heikkojen talousvuosien aikana meillä ei enää ole varaa ottaa pelkästään täysihoidon tarjoamista varten tänne henkilöitä viettämään aikaansa. Sen sijaan Suomen tulee pystyä ottamaan sellaisia pakolaisia, jotka tänne jotakin kautta tulevat ja pääsevät ja jotka haluavat tehdä ja pystyvät tekemään työtä ja tätä kautta hyödyttämään maamme kansantaloutta.” Tämähän on ihan kiistatta näin, että nämä katujengit liittyvät maahanmuuttoon. Täällä on lainattu Tony Halmetta ja Raimo Vistbackaa ja Sulo Aittoniemeä, ja se todistaa sen, että 90-luvun alusta lähtien tästä asiasta me olemme puhuneet. On hienoa, että nyt vihdoin ja viimein — on vuosia pidetty silmiä kiinni, kuviteltu, että me ollaan joku lintukoto ja täällä ei mitään pahaa tapahdu. Nyt on hienoa, että ministeri Leena Meri on nämä asiat tuonut tänne saliin, ja haluan kiittää häntä tästä asiasta. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-02-26T17:26:55,2025-02-26T17:32:24,Hyväksytty,1.1 2025_13_112,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_13_113,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Käsiteltävänä on rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamista koskeva hallituksen esitys. Esityksellä korotettaisiin rikoksentekijän maksettavaksi määrättäviä rikosuhrimaksuja 50 prosenttia. Vankeusuhkaiseen rikokseen syyllistyneelle henkilölle määrättävä 40 euron rikosuhrimaksu nousisi 60 euroon ja nykyinen 80 euron maksu 120 euroon. Yhteisösakkoon tuomittavan oikeushenkilön rikosuhrimaksu nousisi 800 eurosta 1 200 euroon. Maksujen korotus toisi arviolta 1,9 miljoonan euron lisäyksen nykyiseen noin neljän miljoonan euron vuotuiseen rikosuhrimaksujen tuottokertymään, joka kohdennetaan täysimääräisesti uhrien tukipalveluihin. Tukipalveluiden rahoitustarvetta lisää se, että tukipalveluja tarvitsevien ja käyttävien uhrien määrä yhteiskunnassa on kasvanut. Hallituksen esityksen keskeisenä tavoitteena on turvata rikoksen uhreille tarpeellisten tukipalveluiden saatavuutta siten, että rikoksentekijän osuutta tukipalveluiden rahoituksessa vahvistetaan. Kyse on rikollisuudesta aiheutuvien haittojen ja kustannusten oikeudenmukaisesta jakamisesta yhteiskunnassa. Oikeusministeriön valtionavustusmomentilta ja rikosuhrimaksujen tuotolla rahoitettavien Rikosuhripäivystyksen ja esimerkiksi Nollalinjan asiakasmäärät ovat kasvaneet rikosuhrimaksun käyttöönoton jälkeen. Samalla ovat kasvaneet tukipalveluiden tuottamisen kustannukset. Riittävän rahoituksen puuttuessa riskinä on palveluiden supistaminen ja se, että uhri joutuu tukipalvelun saamiseksi yhä enenevässä määrin jonottamaan. Rikosuhrimaksu on ollut käytössä kahdeksan vuotta, eikä maksuja ole kertaakaan korotettu. Ehdotuksella vastataan myös rahan arvon muutoksen aiheuttamiin korotustarpeisiin. Lisäksi varaudutaan EU-velvoitteissa tapahtuneeseen kehitykseen, joka vaikuttaa tukipalveluilta vaadittavaan vähimmäistasoon. Ehdotus pohjautuu hallitusohjelman kirjaukseen selvittää mahdollisuudet korottaa rikosuhrimaksuja. Hallitusohjelmassa on sitouduttu myös laatimaan uhripoliittinen toimenpideohjelma, jonka yhtenä tavoitteena on turvata uhrien tukipalveluiden rahoitus. Rikosuhrimaksujen korotusmahdollisuuksia koskeva arviomuistio julkaistiin oikeusministeriössä kesäkuussa 2024. Uhripoliittista toimenpideohjelmaa valmistellaan parhaillaan oikeusministeriön johdolla.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-02-26T15:12:26,2025-02-26T15:15:07,Hyväksytty,1.1 2025_13_114,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_115,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen tarkoituksena on korottaa rikosuhrimaksun rahamääriä peräti 50 prosenttia. Lisäksi maksun oikeasuhtaisuuden turvaamista koskeva säännös laajennettaisiin koskemaan oikeushenkilöä. Rikosuhrimaksujen korottamisen tavoitteena on turvata rikoksen uhreille tarpeellisten tukipalvelujen saatavuutta sekä edistää rikollisuudesta aiheutuvien haittojen ja kustannusten oikeudenmukaista jakamista. Samalla vastataan rahan arvon muutosten aiheuttamiin rikosuhrimaksujen korotustarpeisiin — nythän maksut ovat pysyneet ennallaan viimeiset kahdeksan vuotta. Esityksen pihvinä on käytännössä se, että rikoksentekijät ottavat suuremman vastuun uhriensa tukipalveluiden rahoittamisesta. Tämähän on ihan tavan kansalaisen oikeustajun mukainen suunta: joka aiheuttaa, se maksaa. Rikosuhrimaksuilla tuetaan esimerkiksi Rikun ja Nollalinjan kaltaisia toimijoita. Rikosten uhrien tukipalveluita siis rahoitetaan jatkossa entistä paremmin. Näiden palveluiden asiakasmäärät ovatkin olleet roimassa kasvussa viime vuosina, ja niille on selkeästi tarvetta ja kysyntää yhteiskunnassamme. Arvoisa puhemies! Meille perussuomalaisille on selvää, että uhrin asema on tärkeä. Vasemmistolaista politiikkaa vuosikausia seuranneena voin todeta, että rikoksentekijän eli epäillyn asemaa on korostettu jatkuvasti. Rikoksentekijä nähdään monta kertaa itsekin jonkinlaisena ympäröivien olosuhteiden uhrina, ikään kuin hänellä ei olisi itsellään mitään vastuuta tekemisistään. Syy on aina jossain muualla. Istuva hallitus näkee asiat kuitenkin toisin, ja me turvaamme nyt tarpeellista rahoitusta rikosuhripalveluille, koska välitämme oikeasti rikoksen uhreiksi joutuneista. Nyt on uhrien oikeuksien vuoro. Kiitos jälleen, oikeusministeri Leena Meri. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+6.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-02-26T15:15:11,2025-02-26T15:17:11,Hyväksytty,1.1 2025_13_116,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp,"Kiitoksia. — Lakivaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_117,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Myös minä kiitän oikeusministeri Merta tästä esityksestä, jota on alettu jo ennakolta lakivaliokunnassa käsittelemään, aivan kuten tuota edellistäkin asiaa. Suomessa rikoksen uhrilla on oikeus saada tukea, mutta tällä hetkellä uhrien tukipalveluiden rahoittaminen on ollut osittain riippuvaista valtion budjetista, ja sitten samalla rikolliset ovat osallistuneet tähän rahoitukseen aivan liian vähän. No nyt tällä lakimuutoksella, mikä ollaan tekemässä, rikolliset alkavat maksamaan enemmän näistä uhrien tukipalveluista — ministeri Meri tuossa niitä summia äsken kertasi. Tämä on mielestäni erittäin oikeudenmukaista. Ei ole kohtuullista, että veronmaksajat kantavat yksin rikosten aiheuttamat kustannukset. Tämä rikosuhrimaksu ei ole mikään lisärangaistus vaan looginen jatkumo sille, että rikollisuuden kustannukset kohdistuvat myös näihin tekijöihin itseensä. Tämä maksujen korotus on sitä paitsi mielestäni aika maltillinen ja perusteltukin, ja se varmistaa, että nämä tukipalvelut voivat jatkua ja kehittyä tulevaisuudessa ja rikoksen uhria ei jätetä yksin. Tämä on askel kohti oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. Sitten keräsin tähän vielä pointseja — jollain on aina kolme pointsia, mutta itselläni on neljä pointsia siitä, minkä tähden tämä on erinomaisen hyvä: Eli rikolliset kantavat enemmän vastuuta näistä rikoksistaan. Sitten toisekseen, veronmaksajien taakkaa kevennetään. Kolmannekseen, uhrien tukipalvelut saavat varmemman rahoituksen. Ja sitten neljäs ja tärkein, viesti rikollisuutta vastaan kovenee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+6.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-02-26T15:17:11,2025-02-26T15:19:14,Hyväksytty,1.1 2025_13_118,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rostila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_119,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Onni,Rostila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Samoilla linjoilla aiemmin kuultujen puhujien kanssa: tästä on helppo kiittää hallitusta ja oikeusministeriä. Rikosuhrimaksua ei ollut tosiaan korotettu oikeastaan koko sen voimassaoloaikana, ja itsekin sen muistan, että käytännön asianajotointa harjoittaessani aika pieniksi ne summat sitten loppuvaiheessa tässä ehtivät jo jäämään, vähän näennäisiksi. Tämä on tarpeellinen uudistus. Tällä pystytään rahoittamaan ja turvaamaan siten muun muassa Rikosuhripäivystyksen toiminta, ja tämä on linjassa hallituksen yleisen kriminaalipoliittisen linjan kanssa, elikkä korostetaan uhrin asemaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+6.aspx,fi,Onni Rostila,1500,2025-02-26T15:19:14,2025-02-26T15:20:01,Hyväksytty,1.1 2025_13_120,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_121,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos myöskin minun puolestani ministeri Merelle tästä erinomaisesta laista. Aikanaan kun tämä kahdeksan vuotta sitten tuli, niin myöskin itse rupesin lisäämään sakkojen päälle näitä rikosuhrimaksuja ja mietin, mikä mahtaa olla asiakkaiden vastaanotto, mutta enpä juuri napinaa ole kohdannut siitä, että he joutuvat maksamaan sakon lisäksi rikosuhrimaksun. Se on ymmärrettävä lisä sakon päälle, koska sen käyttötarkoitus on, että se menee näitten uhrien auttamiseen, ja se on kaikille hyväksyttävä tarkoitusperä. Tämän lain tarkoitus oli tehdä nimenomaan linjakorotus tähän ja korjata sitä tasoa, joka tässä kahdeksan vuoden aikana on jäänyt vähän muusta kulukehityksestä perään, ja siinä mielessä tämä korotuksen määräkin on ihan ymmärrettävä ja hyvä. Muutama asia, mitkä tässä oman soveltamisen kautta ovat tulleet esiin tämän kahdeksan vuoden aikana: Yksi on se, että joiltakin osin... ja uskon, että myöskin perussuomalaiset ehkä haluaisivat jopa kiristääkin tätä lainsäädäntöä jo nykyisestään. Ja yhtenä haluan nostaa tämän alaikäisten vapautuksen siitä, että he eivät joudu tätä rikosuhrimaksua maksamaan. Siihen toki aikanaan on ollut hyvät perusteet. Tämän lain tämänkertainen tarkoitus ei ole sisältöä tarkastella, mutta tulevaisuuteen kun mennään, niin jos tämä yhteiskunnallinen kehitys on samanlaista kuin nytkin, elikkä että väkivaltarikokset raaistuvat ja niitä tehdään nuorisojengeissä, niin pitäisin vähintään kohtuullisena sitä, että myöskin jossain vaiheessa tarkasteltaisiin sen sisältöä, että olisivatko myöskin alle 18-vuotiaat sitten velvollisia maksamaan osuutensa rikosten uhreille aiheutuneista haitoista. Niin kuin tässä just edellisen lain osalta todettiin, niin nöyryyttämisestä ja muusta tulee merkittäviä psykososiaalisia haittoja, joiden korjaaminen sitten vaatii pitkiä hoitojaksoja ja jotka aiheuttavat jopa pysyvää työkyvyttömyyttä. Eli näiltä osin tulevaisuudessa on hyvä tarkastella sitten ehkä tätä sisältöäkin jossakin vaiheessa, mutta kokonaisuutena erinomaisen hyvä lakiesitys.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+6.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-02-26T15:20:01,2025-02-26T15:21:57,Hyväksytty,1.1 2025_13_122,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Savio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_123,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus tosiaan ehdottaa rikosuhrimaksuja korotettavaksi 50 prosentilla, ja tämä ehdotus on erittäin kannatettava. Se on samalla osoitus siitä, että hallitus asettaa rikoksen uhrin oikeusturvan ensisijalle. Tämä on ollut perussuomalaisten linja jo vuosikausien ajan, ja siksikin tässä salissa esitettyihin lukuisiin kiitoksiin on myös minun erittäin helppoa yhtyä. Arvoisa puhemies! Oikeusministeri Meri mainitsi myös tämän oikeusministeriössä valmisteltavana olevan uhripoliittisen toimenpideohjelman. Sen tavoitteena on siis yleisemmälläkin tasolla turvata rikosten uhrien tukipalveluiden rahoitus ja parantaa uhrien asemaa rikosoikeudellisissa menettelyissä. Kiitän oikeusministeriä tästä toimenpideohjelmasta, joka on siis valmisteltavana. Arvoisa puhemies! Täällä käytiin läpi jo aiemmin, että nämä rikosuhrimaksut ovat pysyneet ennallaan jo noin kahdeksan vuotta ja nyt on korkea aika korottaa niitä. On täysin oikeudenmukaista, että rikoksen tekijät kantavat nykyistä suuremman vastuun rikoksen uhrien tukipalveluista. Näille palveluille on ollut selvästi enemmän kysyntää viime vuosina. On täysin oikein, että rikoksen uhrien asemaa parannetaan ja rikosten tekijöiden vastuuta teoistaan kasvatetaan. Se on ollut tämän hallituksen yleinen linja. Arvoisa puhemies! Kiitänkin hallitusta ja erityisesti oikeusministeri Merta tästä erittäin hyvästä ja oikeudenmukaisesta lakiesityksestä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+6.aspx,fi,Sami Savio,1314,2025-02-26T15:21:58,2025-02-26T15:23:48,Hyväksytty,1.1 2025_13_124,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp,"Kiitoksia. — Haluaako ministeri Meri kommentoida esitettyjä puheenvuoroja? [Leena Meri: Voisin ihan lyhyesti!] — Olkaa hyvä, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_125,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp,"Kiitos oikein hyvistä puheenvuoroista. Ihan muutama kommentti. Katsoin tuossa, että oikeusministeriössä on pohdittu sitä 15—17-vuotiaiden osalta, kun on selvitetty sitä, kuinka paljon 15—17-vuotiailla on ulosotossa maksuja. Niistä on ollut merkittävä määrä sakkoja, eli sitten siinä on tietysti, että halutaanko sinne kerryttää lisää niitä, mutta kyllä tätäkin tulee miettiä. Sitten taas voidaan joskus miettiä, mikä se vanhempien vastuu siitä sitten ehkä olisi. Toki se rikos on hänen itsensä tekemä, mutta kyllä tämä on ihan selvittämisen arvoinen asia. Muutenhan se jää niin, ettei sitä sitten makseta lainkaan. Tuossa edustaja ja lakivaliokunnan puheenjohtaja Eerolalla oli mainiot nämä neljä pointsia, että rikollisen vastuu kasvaa ja veronmaksajan kohtuullistuu, uhripalvelut turvataan ja viesti kovenee rikollisille, että sinä osallistut enemmän ja vastuita syntyy. Ja tämä on hienoa, että meillä on tämä uhri tässä keskiössä. Hyvin paljon menneinä vuosina on puhuttu aina siitä, ja tietysti täytyy olla vastaajan oikeusturva ja tietysti muut, syyttömyysolettamat ja muuta, mutta kun se uhri on jäänyt unohduksiin. Tämä on tärkeätä, että me keskustellaan uhrin oikeuksista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-02-26T15:23:58,2025-02-26T15:25:23,Hyväksytty,1.1 2025_13_126,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_13_127,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Oikeusrekisterikeskus perii rahamääräiset tai muuhun omaisuuteen kohdistuvat seuraamukset, kuten sakot ja erilaiset hallinnolliset seuraamusmaksut. Perinnässä noudatetaan sakon täytäntöönpanosta annettua lakia, joka on yli 20 vuotta vanha. Tässä hallituksen esityksessä uudistetaan osa lain vanhentuneesta säätelystä. Oikeusrekisterikeskuksessa on myös parhaillaan käynnissä hanke, jossa uudistetaan seuraamusten perinnässä käytettävää tietojärjestelmää. Ehdotetut lainmuutokset liittyvät osaltaan tähän tietojärjestelmähankkeeseen. Hallitusohjelman tavoitteena on oikeusprosessien sujuvoittaminen, jotta asiat liikkuvat tuomioistuimissa ja viranomaisissa nopeammin ja ihmiset saavat oikeutta nopeammin. Tällä hallituksen esityksellä edistetään myös tätä hallitusohjelman tavoitetta. Ehdotettujen lainmuutosten ja tietojärjestelmäuudistuksen tavoitteena on nimittäin tehostaa ja sujuvoittaa seuraamusten täytäntöönpanoa. Muutoksilla edistetään Oikeusrekisterikeskuksen valmiuksia huolehtia täytäntöönpanotehtävistään nykyistä tehokkaammin. Samalla selvennetään muidenkin täytäntöönpanoon osallistuvien viranomaisten tehtäviä ja toimivaltuuksia. Esitys on laaja ja sisältää runsaasti pieniä muutoksia täytäntöönpanomenettelyä koskevaan sääntelyyn. Esityksen keskeisimpinä muutoksina nostan esille seuraavat kolme asiakokonaisuutta: Ensinnäkin uudistetaan hallinnollisten seuraamusmaksujen täytäntöönpanoa koskevat säännökset, joita nykyisin on useissa kymmenissä eri laeissa. Tyypillinen hallinnollinen seuraamusmaksu on liikennevirhemaksu, joka voidaan määrätä lievistä liikennerikkomuksista. Esityksessä nämä säännökset kootaan sakon täytäntöönpanosta annettuun lakiin. Laissa säädetään jatkossa yhtenäiset säännökset muun muassa seuraamuksista ilmoittamisesta, niiden täytäntöönpanokelpoisuudesta ja raukeamisesta. Muutos korvaisi nykyisen sekavan säätelyn. Toiseksi uudistettaisiin rahamääräisen saatavan perintää koskevat säädökset. Kysymys on siitä, missä menettelyssä viranomaiset perivät maksuvelvolliselle määrätyt sakot ja muut vastaavat maksut. Tältä osin nykyinen sääntely on paikoin puutteellista ja vanhentunutta. Uudistetut säännökset selkeyttäisivät esimerkiksi sitä, milloin perinnässä sovelletaan ulosottokaarta ja milloin täytäntöönpano päättyisi. Kolmanneksi uudistettaisiin rikosvahinkokorvausten takautumissaatavan perintää ja korvauksen takaisinperintää koskevat säännökset. Kysymys on siis valtion oikeudesta periä korvaus rikoksentekijältä, jos uhrille on maksettu korvaus valtion varoista. Tähän liittyvät tehtävät siirrettäisiin kokonaisuudessaan Oikeusrekisterikeskukselle ja menettelyä selkeytettäisiin. Lisäksi esitykseen sisältyy useita yksittäisiä säännösmuutoksia, joilla selvennettäisiin täytäntöönpanomenettelyä. Myöhemmin vielä tällä hallituskaudella on tarkoitus antaa toinen hallituksen esitys, jossa uudistetaan loput sakon täytäntöönpanosta annetusta laista. Tämä myöhempi esitys liittyy mainitsemaani tietojärjestelmähankkeeseen, joten se annetaan tietojärjestelmähankkeen edettyä. Arvioitu aikataulu tällä hetkellä on vuoden 2026 aikana.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+7.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-02-26T15:25:49,2025-02-26T15:29:20,Hyväksytty,1.1 2025_13_128,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja lakivaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_129,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Lain on oltava oikeudenmukainen ja selkeä, ja nyt sellaista taas kerran sorvataan. Se tarkoittaa tässä kohtaa, että laki on oikeudenmukainen ja selkeä siitä, että sakot ja hallinnolliset seuraamusmaksut tulee periä tehokkaasti ja niiden tällaiset täytäntöönpanon porsaanreiät, mitä on ollut aikaisemmin, täytyy tukkia. Tämä lakiesitys parantaa siis sakkojen täytäntöönpanojärjestelmää ja selkeyttää tätä muuntorangaistusta ja mahdollistaa tämmöisen sujuvamman rikosoikeudellisten seuraamusten perinnän. Ei ole oikein se tilanne, mikä on nyt ollut tässä, että rikoksia tekevät voivat jättää sakkonsa maksamatta ilman seuraamuksia. Tämä muuntorangaistuksen selkeyttäminen varmistaa, että myös toistuvasti sakkonsa laiminlyöneet henkilöt joutuvat vastuuseen teoistaan. Tämä lakiesitys ei ole pelkästään tekninen päivitys, vaan merkittävä askel oikeusvaltion periaatteiden vahvistamiseksi, ja oikeusvaltion peräänhän täällä on monasti huudettu. Perussuomalaiset tukevat tietenkin tätä lakiesitystä, koska se tekee oikeudenmukaisuudesta totta myös käytännössä, eli rikoksista ja rikkomuksista tulee seurata todellisiakin seuraamuksia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+7.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-02-26T15:29:22,2025-02-26T15:30:55,Hyväksytty,1.1 2025_13_130,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_131,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! Loistavaa, että tämä on edennyt. Tämä on hyvä lakiesitys, ja ei voi kuin kiittää teitä ja omaa panostanne. Tietenkin kaikkia muita perussuomalaisia voi kiittää myös tästä, että tämä asia on vihdoinkin saatu tälle tolalle. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-02-26T15:30:55,2025-02-26T15:31:23,Hyväksytty,1.1 2025_13_132,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Hallintovaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_13_133,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan hallitusohjelmaan perustuen muutoksia erityisesti ulkomaalaislain säilöönottoa ja maahantulokieltoa koskevaan sääntelyyn. Ehdotetuilla muutoksilla myös täydennetään osaltaan EU:n paluudirektiiviä ja vastaanottodirektiiviä. Ehdotetuilla muutoksilla ennakoidaan myös tulevia paluuta koskevan EU-sääntelyn muutoksia. Ulkomaalaislakiin ehdotetaan lisättäväksi kaksi uutta yleisen järjestyksen ja yleisen turvallisuuden varmistamiseen tähtäävää säilöönottoperustetta. Lisäksi laissa jo olevaa pakenemisen vaaran käsitettä täsmennetään ja sen yhteyttä säilöönoton edellytyksiin vahvistetaan. Säilöönoton enimmäiskestoaikaa pidennetään paluudirektiivin mahdollistamin tavoin 18 kuukauteen. Lakiin lisätään mahdollisuus pidentää säilöönottoaikaa myös kansallisen turvallisuuden taikka yleisen järjestyksen tai yleisen turvallisuuden vaarantuessa ennen maastapoistamispäätöksen tekemistä. Nämä muutokset merkitsevät säilöönottoa koskevan sääntelyn tiukentamista. Arvoisa puhemies! Maahantulokiellon määräämistä pyritään tehostamaan tekemällä siitä nykyistä velvoittavampaa tilanteissa, joissa henkilölle ei ole annettu vapaaehtoisen paluun aikaa tai hän ei ole poistunut maasta vapaaehtoisen paluun ajan kuluessa. Näissä tilanteissa harkinta rajataan koskemaan ainoastaan lapsen etua ja perhe-elämän suojaa. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi mahdollisuus määrätä kolmannen maan kansalaiselle määräaikainen maahantulokielto enintään 15 vuodeksi. Lakia ehdotetaan muutettavaksi myös siten, että toistaiseksi voimassa oleva maahantulokielto voidaan määrätä edellyttämättä rangaistukseen tuomitsemista, jos ulkomaalaisen katsotaan muodostavan vakavan uhkan kansalliselle turvallisuudelle. Lisäksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset oleskeluluvan peruuttamisesta ja maahantulokiellon määräämisestä Suomen ulkopuolella olevalle henkilölle. Hallintovaliokunta on useissa yhteyksissä korostanut tehokkaan palautusjärjestelmän merkitystä muuttoliikkeen hallinnassa. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että ehdotetuilla muutoksilla pyritään säilöönoton tehokkaampaan käyttöön maassa laittomasti oleskelevien henkilöiden palautusten tehostamiseksi. Niillä myös edistetään yleisen järjestyksen ja yleisen turvallisuuden sekä kansallisen turvallisuuden turvaamista yhteiskunnassamme. Samalla viranomaisille annetaan nykyistä paremmat mahdollisuudet ehkäistä ja torjua laitonta maahantuloa ja maassa oleskelua. Hallintovaliokunta pitää ehdotettuja muutoksia ulkomaalaislakiin perusteltuina. Valiokunta korostaa palautusten tehostamisen näkökulmasta etenkin nimenomaista velvoitetta tehdä yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja pakenemisen vaaraa koskevan sääntelyn selkeyttämistä. Hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä mietinnöstä ilmenevin huomautuksin ja muutosehdotuksin. Hallintovaliokunnan mietinnössä on otettu asianmukaisesti huomioon perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenevä valtiosääntöoikeudellinen huomautus. Arvoisa puhemies! Mietintöön jätettiin kaksi vastalausetta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+8.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-02-26T15:31:51,2025-02-26T15:35:41,Hyväksytty,1.1 2025_13_134,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Peltonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_135,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Eemeli,Peltonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallintovaliokunnan mietintö koskee hallituksen esitystä, jolla täydennetään EU:n nykyisen paluudirektiivin kansallista toimeenpanoa. Samalla se ennakoi uudelleenlaadittua paluudirektiiviä, jota koskevan ehdotuksen komissio on antanut alun perin jo vuonna 2018 mutta joka ei ole vielä voimassa olevaa lainsäädäntöä. Uudelleenlaadittu paluudirektiivi ja nyt käsillä oleva hallituksen esitys liittyvät siten kiinteästi Euroopan unionin pitkäaikaiseen tavoitteeseen vahvistaa ja yhdenmukaistaa maahanmuuttopolitiikkaa Euroopan unionin alueella. Arvoisa puhemies! Hallittuun, toimivaan ja sosiaalisesti oikeudenmukaiseen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan kuuluu, että kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneet poistuvat maasta. Koko Euroopan tasolla tämän periaatteen toteutumisessa on merkittäviä ongelmia eivätkä palautukset toimi tarkoituksenmukaisella tavalla. Tätä taustaa vasten komission pyrkimys velvoittaa jäsenmaat tehokkaampiin toimiin on ymmärrettävä, kuten on myös hallituksen esityksen pyrkimys tehostaa kielteisen päätöksen saaneiden paluuta. Vaikka me sosiaalidemokraatit tuimme hallintovaliokunnassa hallituksen esityksen keskeisiä ehdotuksia, katsomme kuitenkin esityksen edellyttävän eräiltä osin myös muutoksia. Nämä muutostarpeet ovat nousseet esiin myös hallintovaliokunnan asiantuntijakuulemisissa, esimerkiksi oikeusministeriön asiantuntijalausunnossa. Käsittelen seuraavaksi nämä muutostarpeet. Hallituksen esityksessä ehdotetaan lisättäväksi uudeksi säilöönottoperusteeksi se, että henkilö muodostaa uhan yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Muutos täydentäisi nykyistä lainkohtaa, jossa säilöönoton perusteeksi on jo säädetty uhka kansalliselle turvallisuudelle. Pidämme pykälämuutoksen tavoitetta kannatettavana. Kynnys säilöönotolle kansallisen turvallisuuden perusteella on muodostunut käytännössä hyvin korkealle. Esimerkiksi kokemukset vuosien 2015—2016 pakolaiskriisistä ovat tuoneet esiin tarpeen uudelle säilöönottoperusteelle, joka sisältyy myös uudelleenlaadittuun paluudirektiiviin. Myös ajankohtaisen turvallisuusympäristömme muutokset, kuten välineellistetyn muuttoliikkeen uhka, ennakoivat osaltaan tarvetta uudelle säilöönottoperusteelle. Esityksessä ehdotettu muutettu pykäläteksti on kuitenkin muotoiltu varsin väljästi ottaen huomioon, että säilöönotto merkitsee pitkälle menevää puuttumista henkilön perusoikeuksiin. Muun muassa oikeusministeriö toi tämän esiin valiokunnan asiantuntijakuulemisissa, ja perustuslakivaliokunta lausunnossaan kehotti hallintovaliokuntaa tarkastelemaan mahdollisuuksia sääntelyn täsmentämiselle tältä osin. Yleinen järjestys ja turvallisuus eivät suojattavina oikeushyvinä täysin rinnastu suoraan kansalliseen turvallisuuteen, minkä vuoksi säilöönotolle niiden vuoksi on perusteltua asettaa täsmällisemmät ja osin tiukemmat ehdot. Lakiehdotuksen perusteluissa kriteerejä kyllä tarkennetaan, mutta katsomme, että säännöksen luonteen huomioon ottaen itse pykälätekstiä tulisi terävöittää oikeusministeriön esittämällä tavalla. Näin vältettäisiin myös perusteluilla säätämistä. Hallituksen esityksessä pakenemisen vaaraa koskeva ulkomaalaislain pykälä ehdotetaan kirjoitettavaksi kokonaan uudelleen. Näin kirjattaisiin auki nykyistä selkeämmin paluudirektiivissä edellytetyt objektiiviset perusteet pakenemisen vaaran arvioimiselle. Vanha sääntely on paikoin koettu epäselväksi viranomaisten sitä soveltaessa. Katsomme kuitenkin, että säännöksiä olisi vielä ollut tarpeen eräiltä osin täsmentää. Ehdotetussa pykälässä pakenemisen vaaran tunnusmerkit on jaettu kahteen eri momenttiin. Esityksen perusteluista käy ilmi, että tällä on ollut tarkoitus tehdä erottelua näiden kriteereiden välillä. Pykälän 2 momentin mukaisten seikkojen on tarkoitus olla painavampia ja vahvempia perusteita säilöönoton edellytysten täyttymiselle kuin 3 momentissa mainitut perusteet. Kyseinen ero momenttien soveltamisessa ei kuitenkaan käy ilmi pykälätasolla. Ehdotus sortuu tässä jälleen perusteluilla säätämiseen. Tämä on ongelmallista näin olennaisesti yksilön perustaviin oikeuksiin vaikuttavassa sääntelyssä. Katsomme, että oikeusvarmuuden ja sääntelyn laadun varmistamiseksi ero momenttien soveltamisessa on tarpeen tuoda esiin pykälissä, ja tähän liittyy myös toinen muutosehdotuksemme. Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös lisättäväksi lain 58 §:ään uudet 7 ja 8 momentit. Näissä säädettäisiin oleskeluluvan peruuttamisesta tilanteessa, jossa ulkomaalainen oleskelee muualla kuin Suomessa. Tällä hetkellä ulkomaalaislaki ei mahdollista maahantulokiellon määräämistä Suomen ulkopuolella olevalle henkilölle. Tällaisen henkilön oleskelulupaa ei myöskään ole voitu peruuttaa rikosten tai yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vaarantumisen perusteella ennen kuin henkilö taas palaa Suomeen. Säännöksen taustalla ovat uudenlaiset ilmiöt, joissa ulkomaalaisen maahantulo Suomeen tulisi voida estää kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. Esimerkiksi konfliktialueilta matkustavat niin kutsutut vierastaistelijat muodostavat suoraan uhan Suomen turvallisuudelle, ja vierastaistelijoiden maahantulo on perusteltua pyrkiä nykyistä tehokkaammin estämään. Siten tämän säännöksen tavoitteet ovat kannatettavia. Mikäli henkilöä odottaisi karkotus heti hänen palattuaan Suomeen, on perusteltua jo pyrkiä estämään hänen palaamisensa lähtökohtaisesti. Hallituksen esityksessä säännös on kuitenkin kirjoitettu muotoon, joka ei vastaa muilta osin ulkomaalaislain kirjauksia, ja olemme tehneet tämän kolmannen muutosehdotuksen, jotta tämä muotoilu olisi yhdenmukainen muualla ulkomaalaislaissa säädetyn kanssa. Arvoisa puhemies! Edellä toteamani ja esittelemieni muutostarpeiden perusteella teen vastalauseen 1 mukaiset muutosehdotukset.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+8.aspx,fi,Eemeli Peltonen,1496,2025-02-26T15:35:55,2025-02-26T15:42:22,Hyväksytty,1.1 2025_13_136,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_137,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on ensimmäisessä käsittelyssä hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamiseksi ja hallintovaliokunnan mietintö siihen liittyen. Tämän esityksen tarkoituksenahan on lisätä mahdollisuuksia ottaa ulkomaalainen säilöön yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vaarantamisen vuoksi. Tällä myös tehostetaan laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden maasta poistamista ja turvataan siten tehokkaammin yleinen järjestys, kansallinen turvallisuus ja turvallisuus ylipäätään. Tervehdin ilolla tätä hallituksen esitystä. Tiukemmat säädökset ja säilöönoton mahdollisuus toimivat ulkomaalaisille rikollisille jo itsessään pelotteena ja siten ehkäisevät rikollisuutta. Maasta poistamisen vaara ja kotimaahan palauttaminen eivät varmasti monelle tänne hankkiutuneelle maistu, sillä he tietävät kyllä, minkälaiset olosuhteet siellä kotimaassa odottavat. Siellä eivät odota hyvinvointiyhteiskunnan laajat palvelut eikä rauhallinen ja vakaa ympäristö. Arvoisa puhemies! Kuten arvata saattaa, punavihreät puolueet ovat jättäneet vastalauseet lakiesityksestä. Sosiaalidemokraateilla on vain pientä muutosesitystä, mutta vasemmistoliiton ja vihreiden vastalause esittää koko lakiesityksen hylkäämistä. Kun puhumme maahanmuutosta, on hyvä muistaa, mitkä puolueet täällä ajavat juuri sellaista politiikkaa, joka on johtanut meillä maahanmuuton aiheuttamien ongelmien räjähdysmäiseen kasvuun. Vihreille ja vasemmistolle ulkomaalaisten liikkumisvapaudet menevät Suomen ja suomalaisten turvallisuuden yli niin, että heilahtaa. Entä suomalaisten oikeudet, missä ovat meidän oikeutemme turvalliseen ja vakaaseen yhteiskuntaan? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+8.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-02-26T15:42:22,2025-02-26T15:44:22,Hyväksytty,1.1 2025_13_138,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vornanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_139,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Timo,Vornanen,Kansanedustaja,TV,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät Suomen kansanedustajat! Suomessa oleskelee tällä hetkellä tuhansia laittomasti maassa olevia henkilöitä. Tarkkaa lukua ei tiedä kukaan, mutta arviot liikkuvat 3 000 ja 6 000 henkilön välillä. Jo tämä epävarmuustekijä oleskelijoiden määrästä kertoo tilanteen kontrolloimattomuudesta. Onko todellakin niin, että me emme tiedä, keitä maassamme liikkuu? Valtion perustehtävä on pitää huolta kansalaisten turvallisuudesta. Tähän kuuluu olennaisena osana tieto siitä, ketkä maassamme oleskelevat. Ilman turhaa pelonlietsontaa haluan muistuttaa, että puutteelliset tiedot oleskelevista henkilöistä ovat pahimmillaan hyvä kasvualusta terrorismille ja vihamielisten valtioiden toimijoiden soluttautumiselle. Siksi tämä laittomaan maassaoloon puuttuva lakiesitys on erittäin tervetullut. Kun laittomasti oleskelevat pystytään poistamaan maasta nopeammin ja tehokkaammin, pienenee riski myös sille, että henkilö katoaa viranomaisilta. Mielestäni tämä lakiesitys jää kuitenkin vajaaksi, sillä jatkossakaan laittomassa maassa oleskelussa avustamista ei ole kriminalisoitu. Omassa tällä viikolla jätetyssä laittoman maassaolon kriminalisointia koskevassa toimenpidealoitteessani olenkin nostanut yhdeksi tärkeäksi ydinasiaksi juuri laittoman maassaolon avustamisen kriminalisoinnin. Laittomassa maassa oleskelussa avustaminen helpottaa oleskelua ja luo silti ilmiselvän vetovoimatekijän pyrkiä Suomeen. Lisäksi se vaikeuttaa viranomaisten työtä ja on epäoikeudenmukainen niitä kohtaan, jotka noudattavat maahanmuuttolainsäädäntöä. Jokainen ymmärtää terveellä maalaisjärjellä, että jo rikoksessa avustaminen helpottaa rikoksen tekemisen jatkamista. Miksei rikoksessa avustamista pyrittäisi tässäkin tapauksessa estämään? Mielestäni laittoman maassaolon avustaminen pitäisi ehdottomasti kriminalisoida. Laittomasti maassamme olevien henkilöiden avustamista perustellaan tietenkin usein inhimillisillä syillä. Emme voi kuitenkaan oikeusvaltiona hyväksyä kannustimia laittomaan maahantuloon ja täällä oleskeluun. Suomi ei saa näyttäytyä tulijoille kohteena, johon kannattaa saapua keinoja kaihtamatta, minkä jälkeen laittomaankin oleskeluun saa tukea. Lisäksi hyvin harvoin nostetaan keskusteluun, että laittomassa oleskelussa avustaminen saattaa olla myös yksi laittoman liiketoiminnan muoto samaan tapaan kuin ihmisten salakuljettaminen maahan. Laittomassa maassa oleskelussa avustamisen kriminalisointi olisikin tärkeä lisäaskel oikeaan suuntaan. Se vahvistaisi luottamusta maahanmuuttojärjestelmäämme ja osoittaisi, että Suomi on vakavissaan laittoman maahanmuuton torjunnassa. Juuri nyt Yhdysvallat ja muut suuret maahanmuuttajia vastaanottavat maat kiristävät maahanmuuton ja oleskelun edellytyksiä. Suomen täytyykin tässä globaalissa tilanteessa olla nyt erityisen tarkkana ja vähentää maamme vetovoimatekijöitä sellaiselle maahanmuutolle, joka on Suomen kannalta haitallista. Kiitoksia hallintovaliokunnalle tästä mietinnöstä ja hallituksellemme tästä esityksestä. Kannatan tätä esitystä erittäin mielelläni. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+8.aspx,fi,Timo Vornanen,1522,2025-02-26T15:44:33,2025-02-26T15:48:39,Hyväksytty,1.1 2025_13_140,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_141,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Aiemmassa puheenvuorossa edustaja Peltonen oli varsin vakuuttava jälleen kerran, kuten hänen tapanaan on, joten, arvoisa herra puhemies, kannatan edustaja Peltosen tekemiä vastalauseen numero 1 muutosehdotuksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+8.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-02-26T15:48:39,2025-02-26T15:48:57,Hyväksytty,1.1 2025_13_142,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu on poissa. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_143,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On jälleen todettava, että tässä on yksi laki siinä laajassa ketjussa, jossa maahanmuuton tiukennuksia tehdään, ja ei voi kuin kiittää tästä hyvästä mietinnöstä hallintovaliokuntaa ja myöskin sen jäseniä siitä hyvästä käsittelystä, mitä siellä tehtiin. Tässä on erittäin monia hyviä ulottuvuuksia, ja erityisesti haluaisin nostaa tästä esiin sen, että kun puhutaan yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta ja siitä, että sen perusteella voidaan jatkossa ottaa säilöön, niin tässä on huomioitava myöskin sellainen, että vastaanottokeskukset saavat tästä rauhaa. Eli niitä henkilöitä, jotka aiheuttavat siellä häiriöitä jatkuvasti, tähän mennessä ei juurikaan ole voitu poistaa muuta kuin pistemäisesti lyhyeksi ajaksi, mutta jatkossa heidät voi ottaa pidemmäksi aikaa kiinni. Ja se on myöskin vastaanottokeskusten rauhan osalta ja niiden ihmisten osalta, jotka tänne haluavat kotoutua, äärimmäisen hyvä asia, että heillä on mahdollisuus elää rauhassa sen aikaa kun prosessia käsitellään. Sitten toinen tärkeä seikka on tämä pakenemisen vaara. Poliisissa on erityisen hankalia ongelmia niiltä osin kun henkilö pitäisi poistaa maasta ja kun hänelle asia tiedoksi annetaan, niin hän samalla hetkellä sattumanvaraisesti ja salamannopeasti katoaa maasta tai painuu maan alle niin että häntä ei tavoiteta poistamisen hetkellä lainkaan. Jatkossa lähtökohta on se, että pakenemisen vaara on käsillä, mikäli poistettava itse ei osoita jotain muuta, ja näin sen pitää ollakin. Vastuun pitää olla sillä puolella, ja pitää osoittaa, että hän ei ole välttelemässä vastuutaan siitä. Ja toinen tärkeä kohta, mikä tässä pakenemisen vaarassa on, on se, että tämä kannustaa vapaaehtoiseen paluuseen, ennen kaikkea kannustaa sitä kautta, että mikäli ei halua vapaaehtoisesti palata, niin saa myöskin maahantulokiellon, joka on jatkossa laajempi kuin aikaisemmin. Ja erityisen tyytyväinen olen tästä maahantulokiellon määräämisestä niille, jotka eivät ole vielä maahan saapuneet. Tällä me vältämme sen ilmiön ilmentymistä tänne Suomeen ja sen pitkän valitusprosessin ja yhteiskunnalle erittäin haitallisen menettelyn, joka tähän asti on ollut ja on koettu kaikkein vaikeimmaksi koko EU:n alueella. Sen suhteen tämä on todella hyvä muutos. Ei voi kuin kiittää näistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+8.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-02-26T15:49:01,2025-02-26T15:51:14,Hyväksytty,1.1 2025_13_144,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_145,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sattui sopivasti, että edelläni puhui edustaja Lehtinen ja kertoi rauhan puutteesta ja järjestyshäiriöistä vastaanottokeskuksissa. Minä nimittäin itse aikanani työskentelin 1999—2011 näitten turvapaikanhakijoitten parissa, ensi alkuun nimenomaan tällaisessa vastaanottokeskuksessa ja sitten myöhemmin tulkkipalveluita välittävissä tehtävissä. Jo silloin — siis toissa vuosikymmenellä — oli hyvin tavanomaista, että kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneita henkilöitä ei saatu poistettua maasta: he pakenivat, piileskelivät, olivat milloin missäkin, ja tämä aiheutti toistuvia ja useita vuosia jatkuvia lisäkustannuksia järjestelmälle, mukaan lukien esimerkiksi kaikki turhaan varatut tulkit. Niitä tulkkeja varattiin koko ajan, että nyt tehdään tällainen toimenpide, ja sitten kun se toimenpide olisi alkanut, niin sitten tämä herra — yleensä se oli herra — ei ollut paikalla, kun olisi tarvittu. Eli näin niin kuin entisenä ulkomaalaistyöntekijänä tervehdin oikein ilolla tätä nyt käsittelyssä olevaa esitystä, ja kiitos hallintovaliokunnalle ja erityisesti sen puheenjohtaja Peltokankaalle. Tämä tulee aivan varmasti pienentämään kustannuksia ja parantamaan sisäistä turvallisuutta. No, aina tietysti tulee sitten mieleen asioita, miten voisi tehdä vielä paremmin, ja en ollenkaan vastusta, jos jonain päivänä meillä on täällä käsittelyssä sellainen esitys, mistä tuossa edustaja Vornanen oppositiosta antoi hallitukselle tukea, että tämä laittomasti maassa olevien avustaminen saataisiin sitten myöskin kriminalisoitua ja kunnon tuomiot siihen. Se nimittäin on oikea ongelma. Nämä henkilöt, jotka vastaanottokeskuksista ottavat hatkat ja lähtevät lipettiin, saavat tukea usein ehkä omilta maanmiehiltään tai samoja etnisiä ryhmiä edustavilta henkilöiltä, joilla kenties sitten jo on oleskelulupa Suomessa, ja tämä pitkittyy vuosikausilla. Eivät he ole pelkästään ulkomaalaistaustaisia, siellä on myös kantasuomalaisia — en nyt sano keitä, mutta lähinnä sitä porukkaa, ketkä tätä nyt käsittelyssä olevaa esitystä vastustavat. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+8.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-02-26T15:51:14,2025-02-26T15:53:44,Hyväksytty,1.1 2025_13_146,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Savio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_147,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hallitukselle esityksestä ulkomaalaislain muuttamiseksi. Tällä esityksellä tosiaan lisätään mahdollisuuksia ottaa ulkomaalainen henkilö säilöön yleisen järjestyksen ja yleisen turvallisuuden vaarantamisen vuoksi. Säilöönoton enimmäiskestoa pidennetään, ja lisäksi lakiin on tulossa mahdollisuus määrätä kolmannen maan kansalaiselle määräaikainen maahantulokielto enintään 15 vuodeksi. Maahantulokielto voidaan määrätä ilman rangaistukseen tuomitsemista, jos ulkomaalaisen katsotaan muodostavan vakavan uhkan Suomen kansalliselle turvallisuudelle. Tämän ohella oleskelulupa voidaan peruuttaa ja määrätä maahantulokielto Suomen ulkopuolella olevalle henkilölle. Kaikki nämä edellä mainitut seikat ovat hyvin järkeenkäypiä parannuksia nykyiseen ulkomaalaislakiin. Arvoisa puhemies! Ulkomaalaislakiin tehtävät muutokset ovat tärkeitä. Niillä tehostetaan palautusjärjestelmää ja parannetaan maamme sisäistä turvallisuutta. Nämä seikat korostuvat erityisesti nykyisinä maailmanpoliittisesti epävakaina aikoina, ja olisimme kyllä tarvinneet niitä jo vuonna 2015 tapahtuneen maahanmuuttokriisin mukanaan tuomien ongelmien korjaamiseksi, mutta on erinomaista, että maassa on viimein sellainen hallitus, joka puuttuu näihin maahanmuuttopolitiikan ja ulkomaalaislain epäkohtiin. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys onkin erittäin kannatettava, ja kiitän vielä lopuksi sisäministeri Rantasta ja hallintovaliokunnan puheenjohtaja Peltokangasta erinomaisesta työstä Suomen maahanmuuttopolitiikan järkeistämiseksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+8.aspx,fi,Sami Savio,1314,2025-02-26T15:53:44,2025-02-26T15:55:53,Hyväksytty,1.1 2025_13_148,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rostila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_149,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Onni,Rostila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esitetty lakiuudistus on erittäin tarpeellinen tähdätessään turvallisuuden ja yleisen järjestyksen vahvistamiseen. Turvallisuus on perusedellytys yhteiskunnan hyvinvoinnille ja vakaudelle. Esityksessä säilöönoton enimmäiskestoa pidennetään, mikä mahdollistaa tehokkaamman toiminnan tilanteissa, joissa henkilön maasta poistaminen on välttämätöntä yleisen turvallisuuden takaamiseksi. Tämä on järkevää ja parantaa viranomaisten kykyä puuttua laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden tilanteisiin. Maahantulokieltoa koskevilla muutoksilla selkeytetään viranomaisten toimivaltaa ja varmistetaan, että päätökset tehdään yhdenmukaisesti ja oikeudenmukaisesti. Pysyvien oleskelulupien peruuttaminen ja maahantulokiellon määrääminen yhteiskuntaturvallisuutta vaarantaville henkilöille on sekin askel oikeaan suuntaan. Kiitän hallitusta hyvästä esityksestä, joka parantaa turvallisuutta ja pyrkii varmistamaan, että maahamme saapuvat henkilöt kunnioittavat myös lakejamme.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+8.aspx,fi,Onni Rostila,1500,2025-02-26T15:55:53,2025-02-26T15:56:57,Hyväksytty,1.1 2025_13_150,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja tuomioistuinmaksulain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 152/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 1/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 1/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Lakivaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_13_151,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja tuomioistuinmaksulain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 152/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 1/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on kyse siitä, että korkeinta oikeutta koskettaviin säännöksiin esitetään kahta keinoa, joiden tarkoituksena on kehittää korkeimman oikeuden mahdollisuuksia ennakkopäätösten antamiseksi. Uudet keinot ovat tosiaan niin kutsuttu hyppyvalituslupa ja ennakkopäätöskysymys. Tätä hyppyvalituslupaa sovellettaisiin semmoisessa muutoksenhakuasiassa, jossa hovioikeus ei ole myöntänyt jatkokäsittelylupaa. Eli korkein oikeus voi jatkossa esityksen mukaan ottaa ensin tarkasteltavakseen asiassa ilmenevän ennakkopäätösluonteisen kysymyksen ja vasta sitten sen ratkaistuaan harkita, onko tälle asialle tarpeen myöntää jatkokäsittelylupaa. No sitten taas tämä ennakkopäätöskysymys tarkoittaa, että käräjäoikeus, hovioikeus tai markkinaoikeus voi siirtää käsiteltävänään olevassa asiassa ilmenevän ennakkopäätöskysymyksen erikseen korkeimman oikeuden ratkaistavaksi. Esityksen tavoitteena on parantaa oikeusvarmuutta edistämällä korkeimman oikeuden mahdollisuuksia huolehtia lainkäytön yhtenäisyydestä ja oikeuskäytännön ohjaamisesta. Esityksestä antamassaan mietinnössä lakivaliokunta pitää esityksen taustalla olevia lainkäytön yhtenäisyyteen ja oikeuskäytännön ohjaamiseen liittyviä tavoitteita perusteltuina ja tärkeinä, ja valiokunta puoltaakin esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä, kuitenkin eräin muutosehdotuksin. Keskeisin valiokunnan ehdottama muutosehdotus on oikeudenkäymiskaaren 21 lukuun lisättävä uusi 17 §, jonka mukaan asianosaiset vastaisivat itse näistä oikeudenkäyntikuluistaan, jotka ovat aiheutuneet ennakkopäätöskysymyksen käsittelystä korkeimmassa oikeudessa. Näin ollen siis vastapuolen kulut eivät lähtökohtaisesti voi tulla asianosaisen korvattavaksi näissä tilanteissa. Hallituksen esityksessä ehdotetussa ennakkopäätöskysymysmenettelyssä ja niin sanotussa hyppyvalitusluvassa on kyse täysin uusista menettelyistä. Valiokunta korostaakin mietinnössään, että tämän uuden sääntelyn toimivuutta ja soveltamiskäytäntöä on syytä seurata erityisellä tarkkuudella paitsi noin yleisestikin myös sitten siitä näkökulmasta, miten nämä menettelyt tulevat vaikuttamaan oikeudenkäyntien kestoon ja asianomaisten asemaan näissä oikeudenkäynneissä. — Kiitokset.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+9.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-02-26T15:57:16,2025-02-26T16:00:23,Hyväksytty,1.1 2025_13_152,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja tuomioistuinmaksulain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 152/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rostila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_153,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Onni,Rostila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja tuomioistuinmaksulain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 152/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihan muutama lyhyt huomio. Kiitos lakivaliokunnan puheenjohtaja Eerolalle esittelystä. Nämä hyppyvalitukset ovat ihan hyvä ja tervetullut lisä meidän oikeudenkäyntimenettelyyn ja oikeudenkäymiskaaren tarkentaviin säännöksiin. Kuten tuossa edustaja Eerola oikeastaan ehti jo todetakin, niin tärkeätä olisi kuitenkin seurata sitä, että kaikissa tapauksissa oikeudenkäyntien kestot pysyvät kohtuullisina ja toisaalta myöskin mietinnössä kuvatuin tavoin huomioidaan sitten myös se, että osapuolten suostumus on riittävällä tavalla huomioitu tällaisiin poikkeuskäsittelytapoihin edettäessä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+9.aspx,fi,Onni Rostila,1500,2025-02-26T16:00:27,2025-02-26T16:01:16,Hyväksytty,1.1 2025_13_154,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja tuomioistuinmaksulain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 152/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_13_155,13/2025,2025-02-26,14.00,17.33,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja tuomioistuinmaksulain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 152/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämähän on siinä mielessä poikkeuksellinen laki, että tässä tosiaan ei ole sitä perinteistä käytäntöä, että häviäjä maksaa vastapuolen kustannukset hyppyvalituksen osalta, ja sen suhteen on muutama asia hyvä muistaa. Ensinnäkin tietenkin se, että se vaatii sen suostumuksen ainakin siinä toisessa asteessa molemmilta asianosaisilta, että sinne korkeimpaan oikeuteen mennään välissä käymään. Se on ihan hyvä asia, jolloin siihen tulee ikään kuin suostumus jo etukäteen, että molemmat maksavat omat kulunsa. Toisekseen siellä korkeimmassa oikeusasteessa on sitten mahdollisuus kieltäytyä niistä toimenpiteistä, jotka kustannuksia aiheuttaisivat, jos niin katsoo asianosaisen osalta. Myöskin jakaisin tätä samaa huolta tästä kestosta. Tämän tarkoitus nimenomaan on sujuvoittaa ja parantaa oikeudenkäyntejä, mutta tässä on riski siihen, että koska nämä hyppyluvat eivät mene muiden asioiden edelle eivätkä ole erityisen kiireellisesti käsiteltäviä, niin se saattaa myöskin sitten pidentää oikeudenkäyntejä. Sen suhteen tämä seuranta on hyvin tärkeä tehdä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2025+9.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-02-26T16:01:16,2025-02-26T16:02:28,Hyväksytty,1.1 2025_14_1,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. On toivottavaa, että kukin kysymys on osoitettu yhdelle paikalla olevalle ministerille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_14_2,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2025 vp,"Edustaja Heinäluoma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_14_3,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen ollut puoli vuotta äitiysvapaalla pienen poikani kanssa ja tällä viikolla palannut töihin. Töihin palatessa huomasin kuitenkin nopeasti, ettei mikään ole Orpon—Purran hallituksessa muuttunut ja edelleen Purra heiluu saksien kanssa. [Välihuutoja oikealta — Kokoomuksen ryhmästä: Ei heilu!] Kaiken epävarmuuden keskellä kansalaiset ovat nyt huolissaan siitä, että hallitus suunnittelee lisää uusia leikkauksia terveydenhoitoon ja hoivapalveluihin. Tiedämme, että tulossa on jopa 170 miljoonan euron edestä uusia leikkauksia jo tehtyjen päätösten päälle. Esimerkiksi 70 miljoonan euron lisäleikkaus erikoissairaanhoitoon merkitsisi jopa 300 000 vaativaa lääkärikäyntiä vähemmän. Ministeri Juuso, kuinka suuria leikkauksia olette tekemässä suomalaisten vanhusten hoitoon tai sairaaloihin vielä tänä keväänä? [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.1.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2025-02-27T16:01:26,2025-02-27T16:02:35,Hyväksytty,1.1 2025_14_4,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_5,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Viime kehysriihessä päätettiin, että sosiaalihuollon palveluista leikattaisiin 100 miljoonaa. Se on kokonaisuudesta yksi prosentti. Sosiaalihuollon kustannukset ovat noin kymmenen miljardia Suomessa. Koska meidän tietopohjamme sosiaalihuollon palveluista on erittäin hatara ja erittäin puutteellinen, niin on vaikea löytää mitään järkeviä kohdistettuja säästötoimenpiteitä, minkä vuoksi olen ilmoittanut, että tässä asiassa otamme aikalisän ja keskustelemme asian uudestaan muiden hallituspuolueiden kanssa puoliväliriihessä. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Vaalien jälkeen!] Tämä koskee myöskin erikoissairaanhoidon osuutta. Vielä teille tiedoksi: ei ole mitään sellaista listaa, mitä olisi tulossa vaalien jälkeen, ei ole mitään listaa siitä, mistä vanhuspalveluista leikataan tai mistä yleensäkin leikataan, ei ole, vaan siitä neuvotellaan vasta puoliväliriihessä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Demarien höpöpuhetta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-02-27T16:02:35,2025-02-27T16:03:33,Hyväksytty,1.1 2025_14_6,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Heinäluoma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_7,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vajaan kahden kuukauden päästä hallituksella on siis tarkoitus tehdä jopa lähes 200 miljoonan euron edestä lisäsäästöjä. Aika yleinen käsitys on, että teillä, ministeri Juuso, on todellakin tiedossa sekä leikkausten suuruusluokka että myös täysin valmisteltu esitys siitä, miten uudet leikkaukset kohdennetaan. [Mauri Peltokankaan välihuuto] Moni ajattelee, että te olette keskeyttänyt valmistelun, kuinka ollakaan, kunta- ja aluevaalien keskellä, siis suorastaan pimitätte tietoa kansalaisilta. [Juho Eerola: Aika törkeä väite!] Kun olen keskustellut muiden äitien kanssa lasten hiekkalaatikolla, niin viesti hallitukselle on selvä: älkää enää leikatko vanhustenhoidosta tai lapsilta ja nuorilta. Ministeri Juuso, kysynkin teiltä: voitteko te nyt todella käsi sydämellä luvata suomalaisille, että kevään kehysriihessä emme enää näe leikkauksia vanhuksilta tai lapsilta? [Oikealta: Silkkaa pelottelua!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.1.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2025-02-27T16:03:46,2025-02-27T16:04:59,Hyväksytty,1.1 2025_14_8,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_9,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt siis yhdeksän miljardin sopeutusohjelman, ja me olemme aivan tarkkaan siellä määritelleet, mistä säästöjä tehdään. Ja me olemme monta kertaa kertoneet, että jos joku suunniteltu säästö ei tuo sille arvioitua tulosta, niin silloin haemme korvaavia. Mitään uusia säästölistoja ei ole missään, mutta me työskentelemme koko ajan sen eteen, että ne meidän säästötavoitteemme saavutetaan, jotta me pysymme kehyksissä. Ja jotta tästä ei tehdä tällaista ennen ja jälkeen vaalien ‑keskustelua, niin me pyrimme tuomaan myöskin nämä ratkaisut eduskunnan tietoon jo ennen vaaleja, niin että ei tarvitse tästä sitten sen enempää vääntää. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Oliko tämä lupaus? — Oikealta: Mites tässä näin kävi?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-27T16:05:01,2025-02-27T16:05:42,Hyväksytty,1.1 2025_14_10,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Vihreiden ja Liike Nytin ilmoittamat kysymykset koskettavat tätä samaa aihepiiriä, joten käsittelemme ne tässä samassa yhteydessä. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_14_11,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua on hieman haastava seurata, että leikataanko vai eikö leikata. Mutta viime keväänä, sosiaali- ja terveysministeri Juuso, te totesitte, että lapset ja nuoret ovat tämän hallituksen erityissuojeluksessa. Tähän saakka se erityissuojelus on näyttänyt lähinnä lapsiperheköyhyyden lisäämiseltä. Se on näyttänyt siltä, että te kiristätte hyvinvointialueiden ruuvin niin tiukalle, että siellä nyt irtisanotaan lastensuojelun työntekijöitä, leikataan niistä palveluista, mitä perheet ovat tarvinneet. Te olette leikanneet sosiaali- ja terveysjärjestöiltä, vaikka niistä kolme neljäsosaa tekee töitä lasten kanssa. Nyt siellä lopetetaan vaikka tukiperhevierailuja, siellä lopetetaan näitä yhteisiä tukihenkilösopimuksia ja muuta. Tämä on se erityissuojelus, mikä on näkynyt. No, Helsingin Sanomat uutisoi viikko sitten, että valtiovarainministeri Purran mukaan sote-ministeriöön kohdistuvia säästöjä ei lykätä, mistään säästöistä ei peruuteta ja että erittäin todennäköisesti hallitus joutuu tekemään lisää leikkauksia. Kysynkin teiltä, sotesta vastaavalta ministeri Juusolta: Voitteko luvata, että ei tehdä näitä sosiaalihuollon leikkauksia, joita tässä nyt aiemmin kuvasitte? Ja jos ne tehdään, niin kuvaisitteko, miten se sata miljoonaa otetaan sieltä sosiaalihuollosta niin, että se ei osu lastensuojeluun [Puhemies koputtaa] tai mielenterveys- ja päihdepalveluihin, joissa monen lapsen vanhempi tarvitsee apua? [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ministeri Juuso!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-02-27T16:06:04,2025-02-27T16:07:21,Hyväksytty,1.1 2025_14_12,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_13,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja toisti sen, mitä aiemminkin olen sanonut Helsingin Sanomissa ja muuallakin mediassa, ja se on juuri näin. Me emme ole tässä vaiheessa suunnittelemassa mitään uusia säästöjä. Me olemme tehneet näistä päätökset jo viime keväänä. Niiden kohdentamisessa ja näissä vaikutuksissa on vähän ongelmia, joten joudumme kohdentamaan niitä uudelleen. Ne kohdennetaan STM:n sektorille. Mitään suuria yllätyksiä sieltä ei ole tulossa. Ja kuten pääministeri totesi, niin tämä voidaan tehdä myös ennen vaaleja, jotta eduskunnallakin on hyvin tietoa tästä. [Vasemmalta: Hyvä!] Toisaalta me olemme puoliväliriihessä tekemässä myös tämän maan kasvun käynnistämiseen, mahdollistamiseen uusia toimia. Tämä on iso kokonaisuus. Samaan aikaan me käymme läpi hallituksen puolivälikauteen liittyviä toimia, mitä meidän pitää vielä edesauttaa ja ylipäätänsä saada aikaiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-02-27T16:07:21,2025-02-27T16:08:18,Hyväksytty,1.1 2025_14_14,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_15,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Juuso, nämä sadan miljoonan leikkaukset vammaispalveluihin, vanhustenhuoltoon, lastensuojeluun — me olemme täällä koko ajan sanoneet, että näistä palveluista ei ole varaa leikata euroakaan. Teidän politiikkanne johdosta ihmisiä on ajautunut köyhyyteen, syrjäytyminen on kasvanut, eriarvoisuus on kasvanut. Juuri näihin palveluihin pitää panostaa ja ihmisiä auttaa. Nyt hallitus kertoo, että tämä sadan miljoonan euron leikkaus on voimassa, ja te olette ilmoittaneet, että valmistelu keskeytetään vaalien ajaksi. [Ben Zyskowicz: Eihän sitä ole ilmoitettu!] Minkä takia te siirrätte tämän päätöksen vaalien jälkeiseen aikaan? [Juho Eerola: Eikö se just kerrottu! — Oikealta: Montako kertaa se pitää sanoa?] Vai voitteko luvata, että kerrotte ennen vaaleja, millä tavalla te aiotte toteuttaa sosiaalipalveluista tämän sadan miljoonan euron leikkauksen? [Hälinää — Puhemies koputtaa] Ja, arvoisa puhemies, tämä on todella huolestuttavaa, että ajatte kuin käärmettä pyssyyn näitä leikkauksia, jotka kohdistuvat taas kaikista heikompiosaisimpiin ihmisiin, ja nyt toivon, että rehellisesti ja avoimesti kerrotte kansalaisille, millaista politiikkaa aiotte tehdä myös vaalien jälkeen. [Oikealta: Vaihtakaa levyä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2025-02-27T16:08:22,2025-02-27T16:09:36,Hyväksytty,1.1 2025_14_16,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä. [Vasemmalta: Miksi meillä on sote-ministeri, kun hän ei vastaa sote-asioihin?]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_17,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minä en tiedä, onko tämä varmaan katsojillekin hämmentävää, kun sama kysymys tehdään uudestaan ja uudestaan [Timo Heinonen: Se on vaalipopulismia! — Perussuomalaisten ryhmästä: Jos ei ymmärrä! Jos ei keksi muita kysymyksiä itse!] ja vastataan uudestaan ja uudestaan. Mutta siis edelleenkin sanon, että hallitus on kaikki päätöksensä tehnyt, me olemme ne tehneet, me olemme ne kertoneet, ja totean uudelleen sen, että jos joku säästö ei mene maaliin, sille haetaan korvaavia toimia. Me tuomme ne eduskunnan käsittelyyn, jotta kaikki voivat nähdä ne. Mitään dramatiikkaa tässä ei toivottavasti tulla näkemään. Lisäksi, kun taas kerran lueteltiin kaikki, mistä leikataan, niin minä haluan muistuttaa sen, että 2,2 miljardia euroa tälle vuodelle lisätään juuri näihin kaikkiin ihmisille tärkeisiin palveluihin, niiden rahoittamiseen, ja ne rahat jäävät pohjiin, ne jäävät pohjiin myöskin tuleville vuosille. Hallitus on tehnyt suuren työn ja pitää huolta suomalaisista palveluista ja niiden rahoituksesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-27T16:09:36,2025-02-27T16:10:29,Hyväksytty,1.1 2025_14_18,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä. [Vilhelm Junnila: Tuleekohan sama kysymys? — Sanna Antikainen: Tuleeko taas sama kysymys?]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_19,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueet kamppailevat vakavien rahoitusongelmien kanssa. Hoitojonot kasvavat, ja henkilöstö on uupunut. Hallitus on jo aiemmin leikannut hyvinvointialueiden rahoitusta ja aiheuttanut vakavia ongelmia palveluiden saatavuudessa. Nyt hallitus valmistelee tosiaan lähes 200 miljoonan euron lisäsäästöjä, mikä tarkoittaa käytännössä palveluiden supistamista ja potilaiden hoitoonpääsyn vaikeutumista entisestään. [Sanna Antikainen: Taas sama kysymys!] Ministeri Juuso, miten aiotte varmistaa kansalaisten hoitoonpääsyn, kun nyt suunnittelette leikkaavanne lisää jo valmiiksi kiristyneestä sote-palvelujärjestelmästä? Ja miksi te ette nyt aidosti kerro kansalaisille suoraan, millaisia leikkauksia on tulossa ja mitä palveluita ollaan lakkauttamassa? Käsityksemme mukaan tämä valmistelu on jo tehty sille tasolle, [Vilhelm Junnila: Tarvitaan korvaleikkaus!] että siitä voitaisiin kertoa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Teidän käsityksenne ei ole sama kuin totuus!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-02-27T16:10:36,2025-02-27T16:11:37,Hyväksytty,1.1 2025_14_20,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_21,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Mitään listaa ei ole siitä, mihin nämä säästöt kohdistetaan. Kuten pääministeri ja valtiovarainministeri ovat kertoneet, nämä säästöt on päätetty viime kehysriihessä ja hallitusohjelmassa, ja kun niiden kohdistamisessa on ongelmia, niin keskustelemme uudestaan ja haemme ne korvaavat säästöt. Mitään listaa näistä ei ole olemassa — rauhoittukaa! [Vasemmalta: No mitä te sitten lakkautitte?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-02-27T16:11:40,2025-02-27T16:12:03,Hyväksytty,1.1 2025_14_22,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_23,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kyllä minusta tämä tuntuu nyt varsin kummalliselta. Ihmiset tuolla ympäri maakuntia ovat todella huolissaan omista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluistaan, [Juho Eerola: Tällaisten puheitten jälkeen varmasti!] ja nyt todellakin meille kaikille lienee täällä salissa epäselvää, mistä nämä 100 miljoonan euron säästöt ovat tulossa. Ministeri Juuso, te totesitte tuossa välikysymyskeskustelussa: ”Se on totta, että säästöjä pitää löytyä, näin on ministeri Purra linjannut. Mutta tällä hetkellä en osaa sanoa, mistä ne säästöt siinä mittakaavassa löytyvät.” No nyt täällä ministeri Purra äsken meille totesi, että kohdentamisessa on ongelmia, suuria yllätyksiä ei ole tulossa. Mihin te olette nyt sitten kohdentamassa nämä yllätyksettömät säästönne? Ministeri Juuso, teiltä olisin kysynyt: Kuka johtaa tätä prosessia? Kuka johtaa sosiaali- ja terveysministeriötä, [Keskeltä: Just näin! — Antti Kurvinen: Tämä on kuule hyvä kysymys. Johdatteko ministeriötä?] jos tässä nyt ministeri Purra tekee päätökset siitä, mistä sosiaalihuollossa leikataan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-02-27T16:12:07,2025-02-27T16:13:15,Hyväksytty,1.1 2025_14_24,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_25,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Totta kai minä johdan sosiaali- ja terveysministeriötä, mutta hallitusta me johdamme yhdessä — totta kai. Ei ministeri Juuso johda koko hallitusta. Ministeri Juuso johtaa sosiaali- ja terveysministeriötä, ja silloin, kun asioissa on kyse rahasta, me keskustelemme valtiovarainministerin ja ‑ministeriön ja muiden hallituspuolueiden kanssa, ja yhdessä ministeriryhmässä käymme näitä keskusteluja. [Ben Zyskowicz: Edellisessä hallituksessa ei tarvinnut keskustella rahasta, koska ”rahaa on”!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-02-27T16:13:15,2025-02-27T16:13:41,Hyväksytty,1.1 2025_14_26,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_27,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Orpon—Purran oikeistohallitus on tähän mennessä tehnyt jo mittavia leikkauksia tavallisten suomalaisten hyvinvoinnista, isoja leikkauksia julkisista palveluista, heikentänyt muun muassa hoitoonpääsyä, ja lisää on luvassa. Lähes 200 miljoonan euron lisäsäästöt ovat luvassa, ja me emme tiedä, mihin ne kohdistetaan. On erittäin merkille pantavaa, että, ministeri Juuso, te olette todennut, että ”en osaa sanoa, mistä ne säästöt siinä mittakaavassa löytyvät”. Äsken edellä te totesitte, että mitään virkamiesvalmistelua ei ole, että virkamieslistaa ei ole. Ja tässä hetkessä pääministeri lupaa, että eduskuntaan tuodaan esitykset vielä ennen vaaleja. [Timo Heinonen: Ei nyt saivarrella!] No, on kohtuullista, että suomalaiset saavat tietää ennen vaaleja, mistä te leikkaatte, mutta, ministeri Juuso, ettekö te vastaa siitä valmistelusta, minne nämä leikkaukset kohdennetaan? Voitteko te luvata, ministeri Juuso, että te ette leikkaa lastensuojelusta ja perheiden palveluista, että te ette leikkaa vammaisten ja vanhusten tehostetusta palveluasumisesta [Puhemies koputtaa] tai mielenterveyspotilaitten palvelusta? [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Voitteko kertoa Suomen kansalle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-02-27T16:13:46,2025-02-27T16:15:01,Hyväksytty,1.1 2025_14_28,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_29,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Kuten olen toistuvasti täällä sanonut, niin mitään listaa ja mitään kohdennuksia ei ole vielä tehty eikä suunniteltu. Ne tuodaan teille, kuten pääministeri lupasi, ennen vaaleja tiedoksi, mitä valmistellaan, [Välihuutoja] mutta mitään sellaista, mistä voisin tällä hetkellä kertoa, ei kerta kaikkiaan ole olemassa. [Antti Lindtman: Mitä päätetään?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-02-27T16:15:05,2025-02-27T16:15:29,Hyväksytty,1.1 2025_14_30,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_31,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Näitten mysteerisäästöjen kohteita kyllä mielellään kuulisimme, mutta on myös ollut hyvin erikoista seurattavaa se kovakorvainen suhtautuminen, mikä hallituksella on ollut puolueettomiin asiantuntijoihin, jotka ovat sitä mieltä, että hyvinvointialueille pitää antaa lisäaikaa näitten kertyneitten alijäämien kattamiseen. Tästä on selvästi tullut teille arvovaltakysymys, jolla ei ole mitään tekemistä järjen kanssa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tuo oli järjetön väite!] Samaa järjettömyyttä nähtiin täällä eduskunnassa joulun alla, kun päätettiin sairaalaverkosta. Päätitte lopettaa Oulaskankaan sairaalasta yöpäivystyksen, vaikka kaikki tosiasiat puhuvat päivystyksen puolesta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Se on aluevaltuuston päätös! Teillä on enemmistö siellä!] Lopettamispäätös on myös lisännyt turvattomuuden tunnetta ikääntyvien ihmisten keskuudessa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Niin, kun pelottelette heitä!] Ministeri Juuso, Oulaskankaan adressi on kerännyt tarvittavat 50 000 nimeä ja on tulossa tänne eduskuntaan. Kumpi tällä kertaa voittaa, järki vai järjettömyys? Annatteko luvan yöpäivystykselle vai ette?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-02-27T16:15:29,2025-02-27T16:16:30,Hyväksytty,1.1 2025_14_32,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_33,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On täysin ennenaikaista keskustella tästä. Tämä tulee eduskunnan käsittelyyn ihan normaalissa järjestyksessä, [Vasemmalta: Palataan tähänkin vaalien jälkeen! — Antti Kurvinen: Palataanko vaalien jälkeen?] ja katsotaan se käsittelyn eteneminen siinä vaiheessa, kun se on ajankohtaista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-02-27T16:16:31,2025-02-27T16:16:45,Hyväksytty,1.1 2025_14_34,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_35,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En ole nyt ehkä ainoa, joka ajattelee, että jokin tässä nyt ei täsmää. Te olette siis lähes vuosi sitten päättäneet, että 170 miljoonaa säästetään suomalaisille tarpeellisista erikoissairaanhoidon palveluista ja heikoimpien auttamisesta, ja valtiovarainministeri Purra on vahvistanut, että jokaisesta säästöstä kyllä pidetään kiinni, ja on väläyttänyt vielä lisäsäästöjä. Vuoden olette käyneet läpi, ja saamme lukea lehdestä, että juuri ennen vaaleja valmistelu on keskeytetty. Kaikki tietävät, että näin merkittävää päätöstä ei tehdä ilman, että sillä on tosiasiallinen pääministerin ja valtiovarainministerin hyväksyntä. Nyt te kerrotte, että mitään valmisteluja ei olekaan, mutta pääministeri kertoi, että tämä kerrotaan kyllä suomalaisille ennen kuin äänestys alkaa, eli neljä viikkoa on aikaa. Arvoisa puhemies! Jokin tässä nyt ei täsmää. [Kokoomuksen ryhmästä: Vähän niin kuin demareitten vaihtoehtobudjetti!] Pääministeri Orpo, kysymys kuuluu: lupaatteko tuoda kaikki nämä päätökset yksityiskohtia myöten ennen kuin maassa on [Puhemies koputtaa] yhtään ääntä annettu, ja mikä teitä estää pitämästä kehysriihtä ennen vaaleja? [Kokoomuksen ryhmästä: Asiat pitää valmistella!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-02-27T16:16:48,2025-02-27T16:18:05,Hyväksytty,1.1 2025_14_36,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_37,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Mitä ensin tulee tähän kehysriihen ajankohtaan, niin tämä keskustelu käydään aina, joka vaalien alla, riippumatta hallituksen väristä lähestulkoon. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ei!] Kehysriihi pidetään silloin, kun se prosessi on siinä vaiheessa. Mutta jos mietitään nyt perimmiltään, mistä on kyse, niin se, mikä tässä mättää, on se, että maa on korviaan myöten velkaantunut. [Vasemmalta: Ei!] Me olemme joutuneet tekemään säästöjä, ja samaan aikaan, kun me tehdään säästöjä, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] me olemme etsineet 2,2 miljardia euroa suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluihin tälle vuodelle lisää rahaa. 2,2 miljardia lisää rahaa, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Mikä on jo aikaisemmin päätetty, ennen tätä hallitusta!] ja se, mikä tässä mättää, on se, että kun meillä ei sitä rahaa kasva puissa. Meidän täytyy samaan aikaan lisätä rahaa ja säästää ja tehostaa, parantaa toimintoja, ja me tulemme pitämään kiinni säästöohjelmasta. Jos joku säästö ei mene maaliin, me haemme sille korvaavat toimet. Mitään ei ole tässä nyt yhtäkkiä keskeytetty, vaan tämä on jatkuva prosessi, jota me teemme. Te saatte kaiken tarvittavan tiedon. Tässä ei kukaan hämää yhtään millään missään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-27T16:18:05,2025-02-27T16:19:03,Hyväksytty,1.1 2025_14_38,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_39,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Onhan tämä tilanne hyvin epäselvä. Meille tosiaan vuosi sitten kerrottiin, että hallitus aikoo tehdä sadan miljoonan euron leikkaukset sosiaalihuoltoon, ja tähänkään päivään mennessä me emme tiedä, mistä leikataan. Sitten samaan aikaan valtiovarainministeri Purra nostaa haastattelussa esille, että lisää leikkauksia on tulossa vaalien jälkeen sosiaali- ja terveyspalveluihin, ja nyt ei kuulemma olekaan tulossa, otetaankin budjetin sisältä. Niin onhan tämä tilanne hyvin epäselvä. Mutta minä olisin halunnut nostaa tähän keskusteluun esille, että kyllä totta on, että valtiontalous on vaikeassa tilanteessa ja meidän pitää ottaa se vakavasti, mutta kyllä meidän pitää ottaa sosiaali- ja terveyspalveluiden huoltovarmuuskin. [Petri Huru: Olisitte ottaneet viime kaudellakin!] Jos vaikka miettii, minkälainen vaikea tilanne meillä oli kansakuntana koronakriisin aikaan, niin ei se järjestelmä ihan tarkoita sitä, että siitä voidaan pohjia myöten leikata kaikkea. Olisinkin kysynyt pääministeriltä: mitenkä varmistetaan se, että kaikissa tilanteissa meidän sosiaali- ja terveyspalvelut pelaavat oikea-aikaisesti, hyvin ja niin, että kaikki järjestelmät oikeasti pääsevät sellaiseen pisteeseen, että se on jouhevaa? Nyt vaikuttaa siltä, että mietitään vain lyhyen aikavälin talousnäkökulmaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-02-27T16:19:07,2025-02-27T16:20:10,Hyväksytty,1.1 2025_14_40,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_41,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän kysyjää siitä, että palattiin puhumaan vakavista asioista, nimittäin varautumisesta ja valmiudesta [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ai tämä ei ollut tarpeeksi vakavaa! — Välihuutoja vasemmistoliiton ryhmästä — Puhemies koputtaa] sen jälkeen, kun kävimme jo läpi tämän kansalaisten palveluja koskevan valmistelun tilanteen ja siinä varmasti nyt saatiin vastaus kysymykseen. Elikkä hallitus tuo näitä esityksiä talousratkaisuista ihan niin kuin kuuluukin, normaalissa budjettiprosessissa, hallituksen esityksinä, puoliväliriihessä ja niin edelleen. Mutta tähän vakavaan aiheeseen valmiudesta ja varautumisesta, mikä varmasti huolettaa suomalaisia: Kansalaisten turvallisuus on hallituksen politiikassa ja toiminnassa etusijalla, ja tähän liittyen myöskin sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan useita lakimuutoksia ja myöskin budjettiratkaisuja, jotka koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta ja varautumista. Ensimmäinen esitys on jo eduskunnassa, se koskee kriisiolojen eli vakavien häiriötilanteiden ja poikkeusolojen johtamisrakenteita sosiaali- ja terveydenhuollossa, ja toivon, että tämä esitys etenee mahdollisimman nopeasti. Sen lisäksi panostamme tällä hetkellä muun muassa lääkkeiden saatavuuden turvaamiseen, kansainvälisen avun vastaanottamiseen ja antamiseen [Puhemies koputtaa] ja lisäksi moniin muihin elementteihin meidän sosiaali- ja terveydenhuollossa, [Puhemies koputtaa] joihin pitää varautua näinä erittäin epävarmoina aikoina.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-02-27T16:20:17,2025-02-27T16:21:37,Hyväksytty,1.1 2025_14_42,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_43,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun ihminen tarvitsee hoitoa, sitä on tärkeä saada. [Välihuutoja vasemmalta] On hyvä, että tämä hallitus laittaa 2,2 miljardia lisää rahaa soteen. [Anne Kalmari: Indeksikorotus!] Se on enemmän kuin Marinin hallitus laittoi yhtenäkään vuonna. [Välihuutoja] Pidän myös arvokkaana sitä, että nuorten terapiatakuu nyt toteutetaan. Sitä odotettiin vuosia, ja viime vaalikaudella Marinin hallitus äänesti [Krista Kiurun välihuuto] sen kerta toisensa jälkeen kumoon. Kela-korvausten piiriin tulevat hedelmöityshoidot, sekin on odotettu uudistus. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Yksityislääkärien piirissä!] Lapsihaaveet voivat täyttyä monessa perheessä. Lääkärijonot maassamme ovat pitkiä. Ministeri Sanni Grahn-Laasonen, te olette tehnyt esityksen eduskunnalle, että 65-vuotiaat pääsisivät yksityiselle lääkärille terveyskeskusmaksulla. Yksityiselle lääkärille minun käsitykseni mukaan pääsee samana päivänä. [Krista Kiuru: Ja julkiselle ei kolmessa kuukaudessa!] Tarkoittaako tämä, että yli 65-vuotiaille tulee yhden päivän hoitotakuu? [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-02-27T16:21:40,2025-02-27T16:22:51,Hyväksytty,1.1 2025_14_44,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_45,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus valmistelee 65 vuotta täyttäneiden Kela-korvauskokeilua, joka käynnistyy ensi syksynä. Siinä perusajatuksena on, kuten edustaja Heinonen totesi, se, että meidän ikääntyvä väestö voisi päästä julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla myöskin yksityislääkärin vastaanotolle eli yleislääkärille 28 eurolla. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Tuleeko labrat päälle?] Tähän kokeiluun sisältyy myöskin laboratoriotutkimuksia ja keuhkokuvaa, virtsatutkimusta ja sydänfilmi, 50 prosentin korvausprosentilla. Se, mikä tässä mallissa on hyvää, on se, että siihen tulee myöskin hintakatto, millä varmistetaan veronmaksajien rahojen vastuullista käyttöä ja sitä, että nämä korvaukset hyödyttävät asiakkaita eivätkä terveysyhtiöitä. Tämä malli parantaa meidän iäkkään väestön perusterveydenhuollon palvelujen saatavuutta. Kiinnostaisikin tietää, minkä takia vasemmistopuolueet ja myös keskusta tätä mallia tuntuvat vastustavan. [Vasemmalta: Ja Lääkäriliitto! — Välihuutoja — Puhemies koputtaa]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-02-27T16:22:51,2025-02-27T16:23:49,Hyväksytty,1.1 2025_14_46,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_47,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on todettava, että kyllä hallituksella rahaa on. Niin kuin tässä äsken nähtiin, kokoomuslainen kysyi kokoomuslaiselta ministeriltä: rahaa on yksityisen terveydenhuollon tukemiseen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Eli vanhuksiin! — Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Mutta tässä keskustelussa SDP kysyi, miksi käytännössä tässä hallituksessa ei tiedetä, onko tulossa sadan miljoonan sosiaalipalveluiden säästöt eli käytännössä kotipalveluista, perhepalveluista, lasten palveluista, vammaisten palveluista, vanhusten palveluista, päihde- ja mielenterveyspalveluista sadan miljoonan leikkaus. Täällä ministeri Juuso totesi, että valmistelua ei ole eikä ole minkäänlaisia esityksiä. No, se on kyllä aika kova juttu. Te olette nyt vuoden valmistelleet, ja kun te keskeytitte valmistelun, niin mitä te keskeytitte, jos teillä ei ole valmistelua? [Naurua] Mitä te keskeytitte ja mitä on vuosi tuserrettu siellä ministeriössä, jos ei ole mitään keskeytettävää? [Vasemmalta: Olisipa Kiuru ollut ministerinä!] Tässä kyselytunnilla selkeästi nyt osoittautui, että te, Juuso, ette pysty johtamaan sosiaali- ja terveysministeriötä, koska teidän edestänne sitä johtavat [Puhemies koputtaa] Purra ja Orpo, jotka ilmoittivat täällä, että sadan miljoonan säästö tulee joka tapauksessa [Puhemies koputtaa] STM:n pääluokasta. Se selvisi tänään, ja kysynkin vielä kerran Orpolta: tuleeko se [Puhemies koputtaa] todella ennen vaaleja, [Puhemies: Kiitoksia!] niin kuin äsken totesitte? [Sari Sarkomaa: Käytöstavat!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-02-27T16:23:55,2025-02-27T16:25:18,Hyväksytty,1.1 2025_14_48,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_49,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön toimintaa johtaa ministeri Juuso yhdessä ministeri Grahn-Laasosen kanssa, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Mutta kilpailee vastaajasta silti!] ja minusta muun väittäminen on hieman ikävää. Tehdään politiikkaa jollain muulla. Hallitusta johtaa pääministeri yhdessä muiden hallituspuolueiden puheenjohtajien kanssa. Tämäkin lienee aika selvä asia. Me valmistelemme asioita järjestyksessä. Jos jossain asiassa, joka on lainsäädäntösuunnitelmassa tai talousarviossa, tarvitaan uudelleen pohtimista, niin eikö se ole aika fiksua, että se yhdessä silloin mietitään? Ei roiskita säästöjä vaan tehdään nekin järkevällä tavalla, samalla tavalla kuin me tehdään lukemattomia hyviä, uusia asioita. Emme pelkästään säästä, kuten täällä esimerkiksi edustaja Heinonen erinomaisella tavalla toi esille [Naurua — Välihuutoja] kaikkia niitä hyviä uudistuksia, joita hallitus tekee. Katsokaa niitäkin välillä. [Antti Lindtman: Nimi mainittu, Heinoselle puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-27T16:25:18,2025-02-27T16:26:10,Hyväksytty,1.1 2025_14_50,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhustenhoidon turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2025 vp,"Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_14_51,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys vanhustenhoidon turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Olen viime kuukausien aikana saanut kokea, kuinka raskasta kotihoito on. Kuitenkin olette leikanneet kotihoidon tukea, vaikka se on hoitomuoto, joka pitää vanhustenhoitoa pystyssä maassamme. Olette myös leikanneet kotitalousvähennystä. Ruotsissa on nostettu kotitalousvähennystä ja kaksihenkinen perhe saa kymmeniätuhansia kotitalousvähennystä. Teidän tavoitteenne on pitää vanhukset pidemmän aikaa kotona. Miten uskotte, että tämä hoituu tällä politiikalla? [Mika Lintilän välihuuto]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-02-27T16:26:18,2025-02-27T16:26:59,Hyväksytty,1.1 2025_14_52,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhustenhoidon turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_53,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys vanhustenhoidon turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueiden velvollisuuksiin kuuluu turvata kaikkien vanhusten asianmukainen hoito, ja tämä tehdään selvittämällä, mikä on se palvelutarpeen arvio. Kyllä tarkoituksena on, ja lainsäädännön mukaankin näin pitää tehdä: täytyy turvata kaikkien vanhusten hoito ja asuminen ja hoito oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Se on meidän kaikkien etu, ja se myöskin vähentää erikoissairaanhoidon kuormitusta ja ylimääräisiä päivystyskäyntejä. Tähän pitää keskittyä kaikilla hyvinvointialueilla, että meidän vanhukset hoidetaan hyvin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-02-27T16:27:01,2025-02-27T16:27:36,Hyväksytty,1.1 2025_14_54,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhustenhoidon turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_55,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys vanhustenhoidon turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, suomalaiset ovat tosi hyviä pitämään pään kylmänä, ja tällaisena maailmanaikana sitä taitoa todella tarvitaan. Sitä ei kuitenkaan voi pitää aivan itsestäänselvyytenä, ja itse ajattelen, että yksi keskeinen osa meidän kansakunnan kriisinkestävyyttä on se kokemus samassa veneessä olemisesta. Ja nyt, ikävä kyllä, on niin, että teidän hallituksenne politiikka horjuttaa juuri tätä venettä aika urakalla. Ei auta, että äyskäröidään sillä nuorten terapiatakuulla, jos samaan aikaan porataan veneen pohjaan reikiä lapsiperheköyhyydellä, asunnottomuudella, vastuuttomalla päihdepolitiikalla tai näillä sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksilla. Pääministeri Orpo, te perustelette näitä tekemiänne leikkauksia huolella talouden tasapainotuksesta, ja se huoli taloudesta on yhteinen, jaettu tässä koko salissa. Mutta voitteko te ymmärtää ja myöntää suomalaisille, että kyllä tällä teidän leikkauspolitiikallanne voi hyvinkin olla vaikutusta siihen, miten ihmiset kokevat oikeudenmukaisuuden tässä yhteiskunnassa, [Puhemies koputtaa] vaikutusta meidän kriisinkestävyyteen? Ja miten te aiotte tämän ottaa huomioon, kun valmistaudutte puoliväliriiheen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-02-27T16:27:39,2025-02-27T16:28:55,Hyväksytty,1.1 2025_14_56,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhustenhoidon turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_57,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys vanhustenhoidon turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Se, että ollaan samassa veneessä, on Suomen vahvuuksia, ja ehkä tässä ajassa taas, kun elämme hyvin vakavia aikoja, se vielä erityisesti korostuu. Meillä on vain yksi tavoite, ja se on se, että Suomessa ihan jokaisella on turvattu, hyvä elämä — että tulee toimeen, että voi luottaa siihen, että hoitoa saa, kun sitä tarvitsee, ja että voi elää turvassa. No, siihen tarvitaan se, että tämä yhteiskunta toimii, ja siihen tarvitaan välineeksi se talous, jota tässä ikään kuin pahana pidätte. Sen talouden on oltava kunnossa, jotta meillä on varaa siihen, että meidän tärkeät hyvinvointiyhteiskunnan palvelut pelaavat, ja jotta Suomea voidaan puolustaa tarvittaessa. Ja se vuoto siinä veneessä tulee siitä, jos talouden pohja pettää, jos julkisesta taloudesta ei huolehdita, niin kuin edellinen hallitus ei tehnyt, vaan äyskäröi sen täyteen vettä. Hyvä, ettei uponnut koko laiva, mutta me yritämme saada sen laivan liikkeelle, ja siksi esimerkiksi huomisessa Murron työryhmän raportissa etsitään kasvutoimia, millä saataisiin suomalaisille töitä ja toimeentuloa. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Entä se työllisyys? — Perintövero alas!] Investointeja Suomeen, niitä tässä nyt tarvitaan, jotta me voidaan pitää jokainen mukana, [Puhemies koputtaa] jokainen tyytyväisenä siellä veneessä, ei se muuten onnistu. [Timo Harakka: Varsinkin miljoonaperijät! — Perussuomalaisten ryhmästä: Sosialistit nykivät pohjatulppaa irti!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-27T16:28:55,2025-02-27T16:30:10,Hyväksytty,1.1 2025_14_58,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhustenhoidon turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_59,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys vanhustenhoidon turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Orpon hallitus peri ennätystyöllisyyden Marinin hallitukselta. Tammikuussa Suomessa oli yli 300 000 työtöntä, vaikka Petteri Orpo on luvannut suomalaisille 100 000 uutta työpaikkaa. Myös pitkäaikaistyöttömyys on yli 100 000 hengessä, ja konkursseja oli tammikuussa enemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla. Hallitus odottaa ja toivoo kasvua. Huomenna kuulemme Murrolta, minkälaisia esityksiä on tulossa, mutta julkisten tietojen mukaan nyt puhutaan jo perintöveron poistamisesta — yli 900 miljoonan euron veronalennus kaikista parhaiten toimeentuleville ja rikkaimmille tässä yhteiskunnassa. Samalla puhumme jopa 200 miljoonan euron leikkauksesta, josta täällä ei nyt ministeri pysty kertomaan, mitä se koskee: sosiaalihuoltoa. Tämä ei ole mitään samassa veneessä olemista. Tämä on eturyhmäpolitiikkaa, jos samaan aikaan annatte tällaisia täysin tehottomia veronalennuksia, joita kaikki taloustieteilijät pitävät täysin turhina kasvun kannalta. Miten on, arvoisa pääministeri: aiotteko tehdä kehysriihessä päätöksiä uusista veronalennuksista kaikista rikkaimmille samalla, kun valmistelette tällaisia leikkauksia kaikista heikoimmassa asemassa oleville?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.3.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2025-02-27T16:30:12,2025-02-27T16:31:19,Hyväksytty,1.1 2025_14_60,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhustenhoidon turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_61,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys vanhustenhoidon turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Siis Murron työryhmän raportti julkaistaan huomenna, ja se on iso kokonaisuus, jota on valmisteltu laajasti asiantuntijoiden toimesta. Se ei ole hallituksen kanta, vaan se on Murron asiantuntijaryhmän kanta. [Matias Mäkysen välihuuto] Minä suhtaudun erittäin vakavasti ja innostuneesti siihen työhön ja sen lopputuloksiin: yli tuhat ehdotusta ympäri Suomea. Etujärjestöt ovat ottaneet kantaa monelta eri suunnalta. Puolueet ovat esitelleet omia näkemyksiään. Minulla oli ilo tavata jokaisen oppositiopuolueen puheenjohtajat, ja otin vastaan mielihyvin niitä ehdotuksia. Me tehdään tätä nyt yhdessä. Yritetään hakea parhaita keinoja, millä Suomeen saadaan suomalaisille töitä, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei käy sekään!] saadaan Suomeen investointeja. Ei nyt pilata tätäkin. [Naurua — Välihuutoja vasemmalta] Me tehdään sitten ne ratkaisut yhdessä. Tehdään ne ratkaisut, haetaan sellaisia keinoja, jotka parhaiten vaikuttavat siihen, että Suomi kasvaa ja täällä on hyvä tulevaisuus.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-27T16:31:19,2025-02-27T16:32:17,Hyväksytty,1.1 2025_14_62,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhustenhoidon turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_63,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys vanhustenhoidon turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vasemmisto-oppositio ihmettelee hallituksen tekemiä säästöpäätöksiä. [Aki Lindén: Aiheesta! — Suna Kymäläinen: Ja silti te otatte velkaa enemmän!] Mikä on perimmäinen syy sille, että tämä hallitus joutuu tekemään tällaisia ikäviä säästöpäätöksiä? [Vasemmalta: Korona!] — Haluaisin pääministeriltä kysyä nämä kysymykset. — Kun kesällä 23 käytiin hallitustunnusteluja ja ‑neuvotteluja, [Oikealta: Ja keskusta jätti tyhjän paperin!] niin muistaako pääministeri vielä sen, mikä oli keskustapuolueen kanta näihin säästökohteisiin ja muun muassa Oulaskankaan yöpäivystykseen? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-02-27T16:32:22,2025-02-27T16:33:18,Hyväksytty,1.1 2025_14_64,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhustenhoidon turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_65,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys vanhustenhoidon turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan kun 23 käytiin hallitusneuvottelut, niin aika yleinen näkemyshän oli se, että Suomi on erittäin vakavassa tilanteessa velkaantumisen ja kasvunäkymien, hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisen suhteen. Ja kyllä siinä kävi nyt niin kuin edustaja saattaa muistaa, että keskusta palautti tyhjän paperin, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] ei vastannut. [Perussuomalaisten ryhmästä: Käsittämätöntä! — Siinä oli se vastuunkanto!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-27T16:33:23,2025-02-27T16:33:45,Hyväksytty,1.1 2025_14_66,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhustenhoidon turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_67,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys vanhustenhoidon turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2025 vp,"Puhemies! Ministeri Purra, leikkaatte siis 200 miljoonaa lisää ilmeisesti vaalien jälkeen sosiaali- ja terveyspalveluista. Kaikkia tässä maassa leikkaukset eivät koske. Olen kysynyt teiltä ennenkin, miksi datakeskuksille on Suomessa annettu lähes täysi vapautus sähköverosta. Ette ole ennen vastannut. Kysyn uudelleen. Tälle veroalelle ei ole mitään perusteita. Datakeskukset ovat globaalien jättiyhtiöiden omistamia, eivätkä ne juuri työllistä. Voitot menevät Suomesta ulos. Microsoftin ja Googlen tapaisten yhtiöiden veroale tulee merkitsemään vuodessa jopa 600 miljoonan verotulomenetystä Suomen valtiolle 2035 mennessä. Ruotsi on tästä verohuojennuksesta luopunut, sillä datakeskukset tulevat muutenkin Euroopan halvimman sähkön maihin, Suomeen ja Ruotsiin. Hinnan lisäksi vetävät sijainti, viileä ilmasto, puhdas energia. Keskuksia rakennetaan kiivaasti jopa Irlantiin, jossa sähkön hinta on kaksinkertainen. Te leikkaatte sosiaaliturvaa ja palveluita, korotatte kansalaisten veroja ja maksuja hillitäksenne velkaa, mutta velka vain kasvaa, koska kassa vuotaa globaaleille jättiyhtiöille. Veroministeri Purra, milloin te perutte tämän satojen miljoonien sähköverovapauden? [Perussuomalaisten ryhmästä: Voi hyvä luoja, miten liittyi aiheeseen!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-02-27T16:33:50,2025-02-27T16:35:11,Hyväksytty,1.1 2025_14_68,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhustenhoidon turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_69,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys vanhustenhoidon turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 24/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensin näistä säästöistä. Kuten tässä monen ministerin suulla on todettu, valmistelussa ei ole uusia toimia, vaan näistä on päätetty viime keväänä. Ne kohdistetaan juuri niille sektoreille, joihin säästöt on päätetty kohdistaa, yksityiskohtia tarkastellaan, ja näissä palataan eduskuntaan mahdollisimman pian, kun meillä jotakin kerrottavaa on. Mitä tulee sitten datakeskusten sähköveroon, niin jos nyt oikein muistan, niin se edellinen hallitus nimenomaan laski tätä sähköveroa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohoh! — Hupsis! — Naurua — Ben Zyskowicz: Mutta ei Yrttiaho sitäkään kannattanut!] Se on aivan totta, että se on merkittävästi alennettu kanta. Se on selvästi alempi kuin esimerkiksi Ruotsissa, ja tällä toimialalla selkeä houkutin tietenkin tulla Suomeen. Me olemme lämpimästi toivottaneet tervetulleeksi nämä merkittävät investoinnit, mutta mitä ilmeisimmin tässäkin on tarkasteltavaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Olikin oma vika! — Nyt tuli kyllä paha oma maali, hupsis!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-02-27T16:35:13,2025-02-27T16:36:10,Hyväksytty,1.1 2025_14_70,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys omaishoitolain kokonaisuudistuksesta (Markus Lohi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2025 vp,"Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_14_71,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys omaishoitolain kokonaisuudistuksesta (Markus Lohi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Maamme ikäihmisten hoidosta ja hoivasta on omaishoitajien harteilla paljon, liiankin paljon. He huolehtivat läheisistään pyyteettömästi ja rakkaudella. Me päättäjät emme ole tehneet riittävästi omaishoitajien toimeentulon, jaksamisen ja arvostuksen puolesta. Kaikilla tässä salissa on varmasti peiliin katsomisen paikka. Meidän pitää yhdessä pystyä parempaan. Keskusta tukee kaikkia esityksiä, joilla omaishoitoa parannetaan. Valta on kuitenkin nyt hallituksella. [Petri Huru: Kahdeksan vuotta olitte hallituksessa!] Ministeri Juuso, te olette toiminut itse myös omaishoitajana. Se on arvostettava asia. Ministerinä teillä nyt on vastuu omaishoitajien ja hoidettavien asioista. Hallitus on ohjelmassaan luvannut tehdä omaishoitolain kokonaisuudistuksen huhtikuun puoliväliriiheen mennessä. Mitään esitystä ei kuitenkaan täällä eduskunnassa vielä ole. Arvostuksen omaishoitajia kohtaan pitää näkyä tekoina. [Ben Zyskowicz: Näkyikö teidän aikana hallituksen tekoja? — Puhemies koputtaa] Onko omaishoitolain kokonaisuudistus tulossa eduskuntaan pian, ja jos ei ole, miksi ei ole tulossa? [Ben Zyskowicz: Miksi tätä uudistusta ei tehty silloin kun te olitte hallituksessa? — Välihuutoja]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-02-27T16:36:18,2025-02-27T16:37:39,Hyväksytty,1.1 2025_14_72,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys omaishoitolain kokonaisuudistuksesta (Markus Lohi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2025 vp,"Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_73,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys omaishoitolain kokonaisuudistuksesta (Markus Lohi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valmistelu on alkanut sillä, että THL on selvittänyt, millä tavalla omaishoitajuus toteutuu eri hyvinvointialueilla. Selvityksen tulos on se, että se toteutuu hyvin eri tavalla, ja kun sote-uudistuksen tarkoituksena ovat nimenomaan yhdenvertaiset palvelut, niin asiaa on lähdetty työstämään sillä tavalla, että jokaiselle hyvinvointialueelle on annettu suositukset siitä, millä tavalla me yhtenäistetään ensinnäkin omaishoidon palvelukriteereitä ja sitä, miten niitä tulkitaan. Nämä suositukset on tehty, ja seuraavana on vuorossa opaskirjan kirjoittaminen, eli teemme oppaan siitä, miten sovelletaan näitä eri palvelukriteereitä ja omaishoidon portaita. Se on se, missä vaiheessa ollaan tällä hetkellä. Seuraava vaihe voisi olla, mikäli ehdimme tämän hallituskauden aikana, viedä sinne lakiin ne porrastukset ja selkeät velvoittavuudet, mutta siinä pisteessä ei olla vielä. Elikkä ollaan lähdetty liikkeelle nyt sillä, että pyritään ensin yhtenäistämään nämä ja saadaan yhtenäinen käytäntö eri hyvinvointialueille. Toivottavasti loppukaudesta on jokin mahdollisuus vielä järeämpiin toimiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.4.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-02-27T16:37:39,2025-02-27T16:38:50,Hyväksytty,1.1 2025_14_74,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys omaishoitolain kokonaisuudistuksesta (Markus Lohi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_75,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys omaishoitolain kokonaisuudistuksesta (Markus Lohi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ikäihmisiltä tulee aika paljon yhteydenottoja, voi sanoa, päivittäin, viimeksi tänään, ja siellä on huolta. Siellä on huolta tilanteesta, vanhustenhoidon tilanteesta ja näkymistä. Vanhusasiainvaltuutettu Päivi Topo sanoi eilen: ”Vanhus pääsee hoitoon aina vain huonommin ja huonommassa kunnossa.” Siis vanhus pääsee hoitoon aina vain huonommin ja huonommassa kunnossa. [Mauri Peltokankaan välihuuto] Mielestäni tämä on aika vakava viesti. Samaan aikaan kotihoidon käyntimäärät ovat vähentyneet, vaikka ikäihmisten ja kotihoitoa tarvitsevien määrä kasvaa. Teiltä ei saanut oikein selkeää vastausta, koska teidän uudet leikkauslistanne tulevat, mutta saisiko teiltä viestin nyt, mitä te hallituksena tai te, vastuuministeri Kaisa Juuso, sanotte näille omaisille ja ikäihmisille, jotka ovat huolissaan tästä tilanteesta ja siitä suunnasta, mihin ollaan tällä hetkellä menossa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.4.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2025-02-27T16:38:54,2025-02-27T16:39:56,Hyväksytty,1.1 2025_14_76,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys omaishoitolain kokonaisuudistuksesta (Markus Lohi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_77,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys omaishoitolain kokonaisuudistuksesta (Markus Lohi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueilla on erittäin vaihtelevat käytännöt siitä, miten he tarjoavat ikääntyville palveluita. Meillä on hyvin laaja valikoima eri palveluita, millä voimme ikääntyvien elämää auttaa. Meillä on omaishoito, perhehoito, kotihoito, yhteisöllinen asuminen ja myöskin sitten ympärivuorokautinen hoiva. Tämä toimii monella alueella ihan hyvin, ei ole mitään valituksia tullut, mutta sitten on myöskin tullut tätä viestiä, että kriteerit ovat tiukentuneet ja on entistä vaikeampi päästä. Uskon, että nämä johtuvat niistä hyvinvointialueiden säästöpaineista ja siitä, että niitä säästöjä on alueilla kohdistettu nimenomaan sinne vanhustenhoitoon, mitä en ole missään puheenvuorossa suositellut. Kun teillä on yleiskatteellinen rahoitus hyvinvointialueille ja vapaus kohdistaa ne säästöt, minne haluatte, niin te voitte tämän siellä tehdä, mutta minä en ole sitä kertaakaan suositellut. [Krista Kiuru: Mitä ihmettä? Hallitus teki 120 miljoonan säästöt vanhustenhoitoon! — Puhemies koputtaa — Ben Zyskowicz: Keskusta on suurin yhdeksällä hyvinvointialueella!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.4.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-02-27T16:39:56,2025-02-27T16:41:03,Hyväksytty,1.1 2025_14_78,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys omaishoitolain kokonaisuudistuksesta (Markus Lohi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2025 vp,"Kiitos. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_79,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys omaishoitolain kokonaisuudistuksesta (Markus Lohi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ikäihmisten ehkä kaikista suurin ongelma on tällä hetkellä yksinäisyys. Juttelin taannoin kotiseudulla toimivan nuohoojayrittäjän kanssa. Hän käy päivittäin vanhusten luona, ja kyllä hänen viestinsä oli se, että hänen käyntinsä on monelle vanhukselle kohokohta, hetki, jolloin sinne kotiin tulee joku, jolle voi puhua, joku, joka kuuntelee, joku, jolle voi keittää kahvit ja kertoa huolensa. Muilla ei ole aikaa. Kotihoitajien työaika on minuuttipeliä, hoivakotien henkilökuntaa on vähennetty, omaishoitajien jaksaminen on tiukilla eikä luvattuja parannuksia ilmeisesti ole tulossa, koska rahaa ei ole. Hallituksen mielestä omaishoito kyllä kohentaa valtiontaloutta, mutta rahaa sinne ei silti löydy. Kysyn teiltä, ministeri Juuso: Eikö pystyttäisi vähän parempaan? Eikö löytyisi parempia säästökohteita kuin hoitajat, [Puhemies koputtaa] tai eikö löytyisi parempia leikkauskohteita kuin se aika siellä vanhuksen luona? [Juha Mäenpään välihuuto — Ben Zyskowicz: Mikäs on suurin ryhmä teidän hyvinvointialueella?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.4.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-02-27T16:41:05,2025-02-27T16:42:25,Hyväksytty,1.1 2025_14_80,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys omaishoitolain kokonaisuudistuksesta (Markus Lohi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2025 vp,"Kiitos. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_81,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys omaishoitolain kokonaisuudistuksesta (Markus Lohi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lainsäädäntö ja suositukset ovat kaikille hyvinvointialueille samat. Siitä huolimatta tilanne hyvinvointialueilla vaihtelee riippuen siitä, miten alueet ovat päättäneet kohdistaa säästönsä. Kuten äsken sanoin, en ole kertaakaan tässä salissa enkä missään suositellut sitä, että ensi sijassa lähdetään säästämään ikääntyvien palveluista. Näin ei ole. [Suna Kymäläinen: Mistä pitäisi säästää?] Ministeriö kohdistaa eri hankkeiden muodossa varoja ikäihmisten hyvinvointiin. Olemme käynnistämässä muun muassa ministeriössä ikäohjelmaa, mistä tulee tiedote piakkoin, kunhan saadaan se viimeisteltyä. Tarkoituksena on nimenomaan miettiä keinoja siihen, millä tavalla esimerkiksi yksinäisyyteen puututaan, millä tavalla tehdään yhteistyötä hyvinvointialueiden, järjestöjen ja kuntien kanssa, jotta me voisimme kaikki osallistua siihen ikääntyvien ihmisten yksinäisyyden purkamiseen ja toimintojen tukemiseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.4.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-02-27T16:42:25,2025-02-27T16:43:24,Hyväksytty,1.1 2025_14_82,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys omaishoitolain kokonaisuudistuksesta (Markus Lohi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_83,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys omaishoitolain kokonaisuudistuksesta (Markus Lohi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vanhuksia ei saa jättää heitteille. [Perussuomalaisten ryhmästä: Eikä jätetä! — Mauri Peltokangas: Onko joku jättämässä?] Muistisairaan ikäihmisen puolison mielipidekirjoitus Aamulehdessä pysäytti: ”Mieheni ei osaa käyttää puhelinta, radiota eikä televisiota. Jos laitan hänelle päivätoimintaa korvaavaksi tarjotun tabletin katselukuntoon, hän ei pysty näytöltä hahmottamaan tapahtumia, saati että pystyisi itse osallistumaan niihin. Alzheimerin tautiin kuuluu usein ruokahaluttomuus. Ruokapöytään tullessaan mieheni tavanomainen kommentti on: ei ole yhtään nälkä, maha on ihan täynnä. Toimintakeskuksessa hän on syönyt normaalisti. Yhdessä ruokailu ilmeisesti voittaa ruokahaluttomuuden. Tabletti ei tuo ruokaa tarjolle eikä innostavaa ruokaseuraa syömiseen.” Ministeri Juuso, hallituksen sosiaali- ja terveyspalveluihin tekemien leikkausten vuoksi hyvinvointialueilla joudutaan lopettamaan myös todella tärkeitä omaishoitajien jaksamista tukevia ja ikäihmisten hyvinvointia ylläpitäviä palveluita. [Puhemies koputtaa] Perustelkaa, ministeri Juuso, miksi te [Puhemies koputtaa] leikkaatte hyvinvointialueilta? [Perussuomalaisten ryhmästä: Kuka siellä hyvinvointialueilla päättää? — Ben Zyskowicz: 2,2 miljardia lisää!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.4.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-02-27T16:43:28,2025-02-27T16:44:46,Hyväksytty,1.1 2025_14_84,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys omaishoitolain kokonaisuudistuksesta (Markus Lohi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_85,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys omaishoitolain kokonaisuudistuksesta (Markus Lohi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 25/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Päiväkeskustoiminta kotona asuville, lievästi muistisairaille on erittäin tärkeää. Tiedän sen, koska oma äitini on päiväkeskustoiminnassa käynyt. Erittäin, erittäin tärkeää, ja olen hyvin surullinen siitä, että joillakin hyvinvointialueilla on ajateltu, että se korvataan jollakin tabletilla, mitä muistisairas ei ymmärrä eikä osaa käyttää. En ole sitäkään koskaan missään suositellut — tämä on ihan jonkun hyvinvointialueen oma päätös. [Välihuutoja] Mitä tulee siihen säästämiseen, ja kuten monta kertaa on todettu tässä salissa, niin hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa jyrkästi. Se kasvaa todella jyrkästi, 26,2 miljardia tällä kaudella. Me olemme jo aivan linjassa eurooppalaisen keskitason kanssa, ja silti meidän palveluissa on olemassa tiettyä tehottomuutta, mikä tarkoittaa sitä, että meillä on kehitysviivettä monissa eri asioissa, ja niissä meillä on kirittävää. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.4.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-02-27T16:44:46,2025-02-27T16:45:41,Hyväksytty,1.1 2025_14_86,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys psykoterapeuttikoulutuksesta (Christoffer Ingo r)>>>Suullinen kysymys SKT 26/2025 vp,"Ledamot Ingo, varsågod.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.5.aspx,sv,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_14_87,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Christoffer,Ingo,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys psykoterapeuttikoulutuksesta (Christoffer Ingo r)>>>Suullinen kysymys SKT 26/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä salissa olemme jakaneet huolen lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden riittävyydestä ja saatavuudesta. Siksi on hienoa, että eduskunnassa hyväksyttiin syksyllä lasten ja nuorten mielenterveystakuu ja se tulee kohta voimaan. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.5.aspx,fi,Christoffer Ingo,911821,2025-02-27T16:45:43,2025-02-27T16:46:06,Hyväksytty,1.1 2025_14_88,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys psykoterapeuttikoulutuksesta (Christoffer Ingo r)>>>Suullinen kysymys SKT 26/2025 vp,"Ärade talman! Tack för en bra fråga. Psykoterapiutbildningen har vi i regeringsprogrammet, och meningen är att den delas i två delar, varav den första delen kommer att vara kostnadsfri. Den är under beredning och den kommer som budgetlag nästa höst och träder i kraft från och med 2026, så den är på kommande och den verkställer vi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.5.aspx,sv,Kaisa Juuso,1455,2025-02-27T16:46:53,2025-02-27T16:47:13,Hyväksytty,1.1 2025_14_89,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys psykoterapeuttikoulutuksesta (Christoffer Ingo r)>>>Suullinen kysymys SKT 26/2025 vp,"Tack. — Edustaja Werning, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_90,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys psykoterapeuttikoulutuksesta (Christoffer Ingo r)>>>Suullinen kysymys SKT 26/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Orpo, te kuvasitte hetki sitten teidän hallituksenne työnjakoa ja sitä, kuka johtaa mitäkin tai johtaako kukaan. Mutta, pääministeri, toivon, että yrittäisitte katsoa esimerkiksi tätä kyselytuntia myös kansalaisten silmin. Ehkä ymmärtäisitte sen, että väkisinkin tämä aiheuttaa epäluottamusta johtajuudestanne ja hallituksen työnjaosta. Pääministeri Orpo, te sanoitte, että kerrotte ennen vaaleja, mistä tulevat säästöt otetaan, mutta olitteko te siinä käsityksessä, että siellä sosiaali- ja terveysministeriössä ministeri Juuson johdolla ovat valmistelut käynnissä? Ja ymmärtäisin, että tämä kuukausi sitten riittäisi laadukkaaseen valmistelutyöhön, mutta nyt, kun ministeri sanoi, että ei ole valmistelua eikä sitä ole ollutkaan, ja sekin on siis keskeytetty, mitä ei ole ollut, niin asetatteko te ministeri Juuson nyt hieman haasteelliseen tilanteeseen, vai katsotteko, että kuukausi riittää laadukkaaseen valmistelutyöhön?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.5.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-02-27T16:47:18,2025-02-27T16:48:27,Hyväksytty,1.1 2025_14_91,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys psykoterapeuttikoulutuksesta (Christoffer Ingo r)>>>Suullinen kysymys SKT 26/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_92,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys psykoterapeuttikoulutuksesta (Christoffer Ingo r)>>>Suullinen kysymys SKT 26/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen sanonut, että olen pyytänyt aikalisää valmistelussa, koska mitään kovin järkeviä valmisteluja ei ole tulossa, [Välihuutoja vasemmalta — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Mutta mitä valmistellaan? — Puhemies koputtaa] ja niiden spekulointi tässä vaiheessa on ihan tarpeetonta. On ihan tarpeetonta lähteä tässä vaiheessa spekuloimaan yhtään millään, vaan valmisteluun on otettu aikalisää ja me käymme läpi sitä budjettiriihessä. [Välihuutoja vasemmalta] Mutta kuten pääministeri kertoi aikaisemmin, niin tietoa on tulossa vielä ennen vaaleja, joten pyydän teitä rauhoittumaan tämän asian suhteen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.5.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-02-27T16:48:27,2025-02-27T16:48:57,Hyväksytty,1.1 2025_14_93,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hoitotakuusta ja hoitoonpääsystä (Ville Väyrynen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2025 vp,"Edustaja Väyrynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_14_94,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hoitotakuusta ja hoitoonpääsystä (Ville Väyrynen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä tämän keskustelun alkupuolella, ja itse asiassa useampia kertoja aiemmin tämän talven aikana, tässä salissa on vedetty yhtäläisyysviiva hoidon saatavuuden, hoitoonpääsyn ja hoitotakuun välille. Sanotaan, että hallitus pidentää hoitojonoja ja heikentää hoidon saatavuutta. [Vasemmalta: Näin se tekee!] Tällä minun ymmärtääkseni viitataan siihen, että hoitotakuuta höllennettiin kolmeen kuukauteen kahdesta viikosta, mikä pitää ihan paikkansa. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kyllä! — Aki Lindén: Vähennettiin 120 miljoonaa euroa!] Palattiin samalle tasolle, missä edellinen hallitus oli. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ei ollut!] Mutta sitten, jos katsotaan hoidon saatavuutta, niin koko ajan tulee viestiä hyvinvointialueilta, että jonot hiljalleen jopa lyhenevät, alle kahdessa viikossa pääsee jopa 90 prosenttia potilaista hoitoon perusterveydenhuollossa. [Vasemmalta: Pääsi! — Välihuutoja] Ja hyvinvointialueet ovat ilmoittaneet, että huolimatta hoitotakuusta pyritään pääsemään tähän kahden viikon aikarajaan. [Antti Lindtman: Kyllä, kyllä!] Kysyisinkin ministeri Juusolta: voitteko vielä täsmentää, mikä on voimassa olevan hoitotakuun ja hoitoonpääsyn ero? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.6.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-02-27T16:49:01,2025-02-27T16:50:02,Hyväksytty,1.1 2025_14_95,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hoitotakuusta ja hoitoonpääsystä (Ville Väyrynen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_96,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys hoitotakuusta ja hoitoonpääsystä (Ville Väyrynen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä kysymys. Lainsäädännössä hoitotakuu on kolme kuukautta, mutta se on ainoastaan maksimi, eli on erittäin hyvä, jos hyvinvointialueilla päästään parempaan, ja varmasti päästään, koska digiklinikat ovat yleistyneet ja sitä kautta pystytään hoitamaan todella nopeammin ne, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ja taas tuli se tabletti!] jotka eivät tarvitse sitä fyysistä kontaktia tai tutkimuksia lääkärin kanssa. Monelta osin asiat edistyvät hyvin myönteiseen suuntaan hyvinvointialueilla, ja useimmat hyvinvointialueet pystyvät ja haluavat tarjota lääkärin vastaanoton aikaisemmin kuin se kolme kuukautta, ja pidän tätä aivan erinomaisena asiana. [Antti Lindtman: Eli siitä jäi vain rahojen leikkaus jäljelle!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.6.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-02-27T16:50:02,2025-02-27T16:50:42,Hyväksytty,1.1 2025_14_97,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hoitotakuusta ja hoitoonpääsystä (Ville Väyrynen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_98,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys hoitotakuusta ja hoitoonpääsystä (Ville Väyrynen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Te todellakin puhutte paljon tehostamisesta. Pirkanmaalla tosiaan kokoomuksen ja perussuomalaisten johdolla on tehostettu. Ikäihmisten päivätoiminta on päätetty lakkauttaa. [Vasemmalta: Ohhoh!] Siis täytyy vain sanoa kuulijoille tiedoksi, että päivätoimintahan on sitä, jossa voidaan yhdessä tulla ruokailemaan, käydä pesulla, mahdollisesti vaikka saunassa, touhutaan siinä yhdessä ja kulutetaan aikaa edes kerran viikossa. Tällaiset lopettamispäätökset ovat erittäin ikäviä ja surullisia niille ihmisille, jotka näitä palveluita käyttävät, mutta sitä kautta myös omaisille, jotka asuvat kauempana ja voisivat luottaa siihen, että heidän äidistään tai isästään joku edes kerran viikossa pitää huolta ja on siinä läsnä. Nyt on sitten sanottu todellakin, että etäyhteydellä ja mobiilidatalla ja mobiililaitteilla korvataan tätä päivätoimintaa. Kysyn teiltä, ministeri Juuso: miten saunotaan ja miten pesulle pääsee sillä mobiililaitteella ja miten ruokaillaan yhdessä digipalveluissa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.6.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-02-27T16:50:44,2025-02-27T16:51:52,Hyväksytty,1.1 2025_14_99,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hoitotakuusta ja hoitoonpääsystä (Ville Väyrynen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_100,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys hoitotakuusta ja hoitoonpääsystä (Ville Väyrynen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valitettavasti olen lukenut, että joillakin hyvinvointialueilla päiväkeskustoiminta on muutettu digitaaliseksi palveluksi. Olen tästä pahoillani. En ole koskaan missään vaiheessa tällaista suositellut. [Antti Kurvinen: Mitä aiotte tehdä sille?] Se ei toimi. Ihmisen tarvitsee päästä muiden ihmisten seuraan, ruokailemaan [Hälinää — Puhemies koputtaa] muiden ihmisten kanssa, [Antti Kurvinen: Mikä on vastuunne?] peseytymään ja harrastamaan ja mitä kaikkea siellä päivätoiminnassa tehdään. Tämä on myöskin omaishoitajille henkireikä. He saavat siinä muutaman tunnin tai melkein kokonaisen päivän vapaata, kun se omaishoidettava on siellä päiväkeskustoiminnassa. Erittäin tärkeä palvelu näille henkilöille, joita se koskee, ja toivon, että tätä jatketaan siellä hyvinvointialueilla. [Antti Kurvinen: Antakaa rahaa, niin jatkuu! — Krista Kiuru: Aiotteko kieltää tuommoisen?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.6.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-02-27T16:51:52,2025-02-27T16:52:38,Hyväksytty,1.1 2025_14_101,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hoitotakuusta ja hoitoonpääsystä (Ville Väyrynen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja viimeinen lisäkysymys tähän laajaan kokonaisuuteen liittyen. — Edustaja Heinäluoma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_102,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hoitotakuusta ja hoitoonpääsystä (Ville Väyrynen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Voi kunpa suhtautuisitte ihmisten terveyshuoliin, huoleen hoitoonpääsystä ja ihmisten huoliin yhteiskunnan hyvinvoinnista vakavalla tavalla. Nämä ovat aiheita, jotka todella surettavat ja huolettavat tällä hetkellä laajasti ympäri Suomen. Kun kiertää Helsinkiä, kuulee todella surullisia tarinoita siitä, miten ihminen on jonottanut leikkausta yhdeksän kuukautta tai jopa vuoden ajan. [Arja Juvonen: Olisi vielä koronavelkaa jäljellä!] Nämä ovat päivittäin ihmisten mielessä olevia asioita. Ja kuulostaa vähän siltä myös, että, pääministeri Orpo, te vähättelette tätä ihmisten tämän hetken huolta, kun te sanotte, ettei näihin lisäleikkauksiin, jotka ovat jopa lähes 200 miljoonaa euroa, liity mitään dramatiikkaa. No kyllä sanon, että niihin liittyy ihmisten mielissä paljonkin dramatiikkaa ja huolia. [Juha Mäenpää: Entäs valtion velka?] Mutta kuulostaa siltä, että hallitus on taipunut opposition vaateisiin ja julkistatte tämän leikkaussuunnitelman. [Puhemies koputtaa] Ministeri Juuso, voitteko luvata, [Puhemies: Kiitoksia, nyt minuutti on käytetty, edustaja Heinäluoma!] että tuotte tämän valmistelumateriaalin myöskin julki, eduskuntaan käsittelyyn? [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ennen vaaleja!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.6.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2025-02-27T16:52:51,2025-02-27T16:54:14,Hyväksytty,1.1 2025_14_103,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hoitotakuusta ja hoitoonpääsystä (Ville Väyrynen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2025 vp,"Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_104,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys hoitotakuusta ja hoitoonpääsystä (Ville Väyrynen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten pääministeri lupasi, niin tietoa on kyllä tulossa ennen vaaleja, joten rauhoittukaa sen asian suhteen. Tässä vaiheessa, kun mitään eksaktia tietoa ei ole, niin ihan turha asialla lähteä spekuloimaan. [Aki Lindén: 11 kuukautta ei riitä!] Pyydän teitä odottamaan kärsivällisesti ja rauhoittumaan tämän asian tiimoilta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.6.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-02-27T16:54:14,2025-02-27T16:54:34,Hyväksytty,1.1 2025_14_105,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys kestävän kehityksen toimenpiteistä (Anna Kontula vas)>>>Suullinen kysymys SKT 28/2025 vp,"Seuraava kysyjä. — Edustaja Kontula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_14_106,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys kestävän kehityksen toimenpiteistä (Anna Kontula vas)>>>Suullinen kysymys SKT 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jokaisen hallituksen velvollisuus on jättää maa paremmassa kunnossa kuin millaisena on sen saanut. Nyt näyttää kuitenkin käyvän päinvastoin. Ilmastotavoitteet etääntyvät nopeasti, luontokadon hillitsemisen osalta tekemättä jää jopa sellaisia toimia, joiden tiedetään tuottavan myös suoria kustannus- ja hyvinvointihyötyjä. Infrastruktuurin varautuminen muuttuvaan ympäristöön ja säähän on sekin osin myöhässä. Ympäristökatastrofin hillintä ei voi olla yhden tai kahden sektoriministerin vastuulla, sillä kestävä siirtymä koskee kaikkea päätöksentekoa. Passiivisuus siinä maksaa maltaita, mitattiin sitä sitten ihmisen ja luonnon hyvinvoinnilla tai rahalla. Mittakaava on sitä luokkaa, että se riittää mitätöimään kaikki hallituksen säästöt. Nyt kysynkin, arvoisa pääministeri: oletteko tilanteen tasalla, ja jos, niin miten selitätte nämä laiminlyönnit?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.7.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-02-27T16:54:43,2025-02-27T16:55:51,Hyväksytty,1.1 2025_14_107,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys kestävän kehityksen toimenpiteistä (Anna Kontula vas)>>>Suullinen kysymys SKT 28/2025 vp,"Kiitos. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_108,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys kestävän kehityksen toimenpiteistä (Anna Kontula vas)>>>Suullinen kysymys SKT 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kestävän kehityksen takaaminen, eli sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus, meidän yhteisen maamme ja maapallommekin suojelu, on aivan välttämätöntä ja meidän kaikkien tehtävä. Ensin haluan todeta sen, että Suomi rankattiin viime kesänä jälleen kerran kestävän kehityksen ykkösmaaksi [Anna Kontula: Ei ympäristöperusteilla!] YK:n mittareiden mukaan maailmassa. [Timo Harakka: Oliko se Marinin hallituksen ansiota?] Tämä on 30 vuotta kestäneen työn ansiota, jota Suomessa on tehty, jota on tehty hallituksesta toiseen väreistä riippumatta, ja tämä työ jatkuu. Kestävän kehityksen toimikunnassa, jota minulla on kunnia johtaa, käydään koko ajan läpi näitä kaikkia mittareita. Mitä tulee tavoitteisiin, me olemme sitoutuneet hallitusohjelmaan, me olemme sitoutuneet lainsäädäntöön, Euroopan unionin päätöksiin, mutta suuria haasteita meillä on, erittäin suuria, kaikki me sen tiedämme, sekä ilmaston hiilineutraalisuustavoitteen suhteen että luonnon monimuotoisuuden suhteen. Mutta me haemme keinoja, koko ajan uusia, ja se on koko hallituksen ja eduskunnan yhteinen asia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.7.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-27T16:55:56,2025-02-27T16:57:07,Hyväksytty,1.1 2025_14_109,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys normien purkamisesta (Juho Eerola ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2025 vp,"Seuraava kysyjä. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_14_110,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys normien purkamisesta (Juho Eerola ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Talouden näkymät ovat paljon paremmat kuin mitä tässä salissa useinkaan annetaan ymmärtää. [Timo Harakka: Ja tuossa aitiossa!] Korot ja inflaatio ovat laskussa, ja yritysten luottamus parantuu. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Hallitus tekee toimia koko ajan kasvun vauhdittamiseksi. [Antti Kurvinen: Perussuomalaiset ovat vieraantuneet arjesta!] — No, tämän nyt huutavan edellisen hallituksen jäljiltä meillä ei rahaa juurikaan ole, mutta perussuomalaisten peräänkuuluttamaa tolkkua ja maalaisjärkeä onneksi sitten sitäkin enemmän. [Keskustan ryhmästä: Ja työttömyyttä!] Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut keventämään kansalaisten ja yritysten elämää haittaavia normeja. Samaten on edelleen sitouduttu siihen, että EU:sta tulevaan sääntelyyn ei lisätä mitään Suomi-ekstraa. Nyt kysynkin työministeri Satoselta: millaisia normeja on jo purettu, ja mitä kaikkea on vielä tulossa, jotta tätä sääntö-Suomea saadaan höllennettyä? Ja edelleen: mitä mahdollisuuksia meillä on estää ja vaikuttaa EU:n kautta tulevaan sääntelyyn?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.8.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-02-27T16:57:13,2025-02-27T16:58:25,Hyväksytty,1.1 2025_14_111,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys normien purkamisesta (Juho Eerola ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_112,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Arto,Satonen,Työministeri,,Suullinen kysymys normien purkamisesta (Juho Eerola ps)>>>Suullinen kysymys SKT 29/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä on todella tärkeä asia. Tällä viikolla saatiin väliraportti. Hallitushan on sitoutunut 300 normin purkamiseen. 133 normia on nyt purettu, ja tämä työ jatkuu. Vuoden päästä saadaan sitten seuraava raportti. Näillä toimenpiteillä, mitä tähän mennessä on jo tehty, on kevennetty yritysten hallinnollista taakkaa 120 miljoonalla. Otetaan vain yksi esimerkki: pelkästään rakentamislain korjaussarja keventää rakentajien sääntelytaakkaa lähes 30 miljoonalla eurolla vuodessa. Nämä ovat juuri niitä toimenpiteitä, joilla me voidaan kotimaisin toimin pistää asioita kuntoon ja edistää sitä talouskasvua. Ja aivan kuten edustaja Eerola sanoi, me olemme tosiaan siitä lähteneet, että mitään ylimääräistä sääntelyä EU-tason päälle ei laiteta. Myös EU:ssa on nyt menossa tämä norminpurkuasia koskien muun muassa erilaisia raportointijärjestelmiä, jotka ovat aika kohtuuttomia monille yrityksille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.8.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-02-27T16:58:28,2025-02-27T16:59:35,Hyväksytty,1.1 2025_14_113,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan puolustuksen vahvistamisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 30/2025 vp,"Seuraava kysyjä. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_14_114,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys Euroopan puolustuksen vahvistamisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 30/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kolme vuotta sitten Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan muutti meidän turvallisuusympäristömme ja sotilaspoliittisen tilanteen hyvin radikaalisti. Suomen puolustus on onneksi paremmassa kunnossa kuin koskaan. Meillä on vahva oma puolustus, joka nojaa yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan ja koulutettuun reserviin, ja lisäksi olemme Naton jäsen. Viimeisten kolmen vuoden aikana EU:n johtajat ovat järjestäneet huippukokouksen toisensa perään ja pohtineet, että jotain tarttis tehdä. Kun katsoo tilastoja ja sitä, kuinka paljon Naton jäsenmaat panostavat puolustusmenoihin suhteessa bkt:hen, vaikuttaa kuitenkin siltä, että Naton Etelä-Euroopan jäsenmaat — Espanja, Italia, Portugali — ja Belgia eivät ole viimeisen kolmen vuoden aikana reagoineet tähän vakavaan tilanteeseen. Arvoisa pääministeri, olette viime aikoina osallistunut useampaan EU:n huippukokoukseen. Ymmärtävätkö edellä mainittujen maiden johtajat, että Euroopassa tarvitaan lojaalisuutta ja yhtenäisyyttä, muuten luottamus EU:hun ja Natoon horjuu?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.9.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-02-27T16:59:41,2025-02-27T17:00:55,Hyväksytty,1.1 2025_14_115,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan puolustuksen vahvistamisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 30/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_116,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Euroopan puolustuksen vahvistamisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 30/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä ja ajankohtainen kysymys. Mitä tulee Euroopan yhtenäisyyteen, niin minä aloitan siitä, että olen erittäin ylpeä siitä, miten Eurooppa on toiminut, ehkä jotain soraääntä lukuun ottamatta, Ukrainan tukemisessa. Eurooppa on tehnyt massiivisia tukipäätöksiä Ukrainan suhteen, ja niitä tarvitaan lisää. Ja seuraavasta huippukokouksesta, joka ylimääräisenä pidetään — siinä Suomikin oli erittäin aloitteellinen — on saatava vahva päätös Ukrainan nopealle sotilaalliselle tuelle ja samalla Euroopan puolustuksen vahvistamiselle. No mitä tulee sitten kriisitietoisuuteen, niin onhan se selvä, että tämän itäisen reunan ja pohjoisemman Euroopan alueen eli Venäjän läheisyydessä olevien maiden kriisitietoisuus on huomattavasti korkeampaa. Mutta kyllä tämä ymmärrys nyt on kasvanut, ja varsinkin viime ajat, kun Yhdysvaltojen sitoutumiseen Euroopan puolustamiseen nykyisessä mittakaavassa liittyy epävarmuutta, ovat herättäneet vielä enemmän kaikki ymmärtämään tämän. Mutta nyt on päätösten aika, nyt vähemmän korulauseita. Suomalaiseen tyyliin tarvitaan Euroopalta päätöksiä, ja niitä Suomi siellä ajaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+2.9.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-02-27T17:00:56,2025-02-27T17:02:08,Hyväksytty,1.1 2025_14_117,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään puolustusvaliokuntaan, jolle ulkoasiainvaliokunnan, valtiovarainvaliokunnan ja hallintovaliokunnan on annettava lausunto. Puolustusministeri Antti Häkkäsen esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään ryhmäpuheenvuorot, joiden pituus on enintään viisi minuuttia. Muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Keskusteluun varataan ensi vaiheessa enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Häkkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_14_118,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Antti,Häkkänen,Puolustusministeri,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Pahoittelut pienestä myöhästymisestä. Olin puolustusministerikokouksessa. — Käsittelyssämme on nyt järjestyksessään kolmas ja Nato-ajan ensimmäinen valtioneuvoston puolustusselonteko. Selonteon tarkoituksena on varmistaa, että Suomi on turvassa ja että puolustuksemme vastaa toimintaympäristön vaatimuksiin myös pidemmällä aikavälillä. Edessämme on vahvan varautumisen aikakausi. Vahvistamme Suomen puolustusta entisestään laaja-alaisesti. Tämä kiteytyy neljään pilariin: kansallinen puolustuskyky, Naton pelote ja puolustus, puolustusyhteistyö sekä kokonaismaanpuolustus. Ensimmäinen pilari on Suomen oma puolustus. Se on ja pysyy kaiken perustana. Valtion tärkein tehtävä on pitää suomalaiset turvassa. Vahvistamme Suomen kansallista puolustusta ja huoltovarmuutta, uudistamme maapuolustuksen vieden samalla loppuun Ilma- ja Merivoimien hankkeet. Vaalimme suomalaista asevelvollisuusjärjestelmää ja kehitämme sitä entistä paremmaksi. Korkea maanpuolustustahto ja laaja, koulutettu reservi säilyvät puolustuksemme perustana. Toinen pilari on Naton pelote ja puolustus. Nato-jäsenyys vahvistaa Suomea turvaavaa pelotetta. Se pienentää sodan uhkaa. Naton jäsenenä Suomen puolustuksen tukena on koko liittokunnan sotilaallinen voima, viime kädessä ydinpelote. Suomi on myös sitoutunut tukemaan liittolaisiaan. Natossa edistämme liittokunnan pelotteen ja puolustuksen vahvistamista sekä Nato-maiden kansallisten puolustusten ylös nostamista. Kolmas pilari on puolustusyhteistyö. Teemme puolustusyhteistyötä liittolaistemme kanssa ilman ennakkorajoitteita. Syvennämme kahden- ja monenvälistä puolustusyhteistyötä ja hyödynnämme näiden tarjoamat mahdollisuudet täysimääräisesti. Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska, Saksa ja Pohjoismaat ovat keskiössä. Puolustusyhteistyön eri järjestelyt täydentävät toisiaan. Neljäs pilari on kokonaismaanpuolustus. Vahvistamme kokonaismaanpuolustusta ja sen yhteensovittamista. Kokonaismaanpuolustuksen periaatteen mukaisesti Suomen puolustus nojaa yhteiskunnan vahvaan tukeen. Valtiollisen vihollisen uhka on tärkein peruste varautumiselle kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Arvoisa puhemies! Puolustusselonteon erottaa muista selonteoista ja strategioista sen pitkä aikajänne, joka on välttämättömyys puolustuksen kehittämisessä. Esimerkiksi nyt tehtävät investointipäätökset, kuten asejärjestelmien hankinnat, vaikuttavat vuosikymmeniä. Tämän vuoksi puolustusselonteon linjaukset ulottuvat 2030-luvulle. Viime viikkoina koettu ja edelleen jatkuva kansainvälisen turvallisuuspolitiikan turbulenssi osoittaa, että pitkän aikajänteen ohella tarvitsemme myös nopeaa reagointia ja lyhyemmän aikajänteen toimia. Onko selonteko ehtinyt jo vanhentua? Ei ole. Päinvastoin kaikki selonteon politiikkalinjaukset ja kehittämistoimet, joita tähän olemme huolellisesti tuoneet, ovat juuri niitä asioita, joita meidän täytyy tehdä tässä tilanteessa entistäkin painokkaammin ja entistäkin nopeammin. Arvoisa puhemies! Selonteko on laaja kokonaisuus. Nostan esittelypuheenvuorossani nyt esille kolme keskeistä kokonaisuutta: toimintaympäristön kehitys, puolustuksen kehittäminen ja puolustuksen resursointi. Toimintaympäristön kehitys: Venäjä on siirtynyt entistä avoimempaan, vaikeasti ennakoitavaan ja pitkäkestoiseen vastakkainasetteluun lännen kanssa. Se näkyy Suomen lähialueilla esimerkiksi laaja-alaisena vaikuttamisena. Selonteossa toteamme, että nopeaa kehitystä parempaan ei ole odotettavissa, vaikka aktiiviset sotatoimet Ukrainassa päättyisivätkin. Venäjä palauttaa ja kehittää sotilaallista suorituskykyään Suomen lähialueilla ottaen huomioon sotatilanteen kehityksen Ukrainassa. Venäjä muodostaa pitkäkestoisen turvallisuusuhan Euroopalle ja Suomelle myös tulevaisuudessa. Tämän vuoksi Suomella on oltava jatkuva kyky vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen, pitkäkestoiseen sotilaalliseen painostukseen sekä vuosia kestävään laajamittaiseen sodankäyntiin, ensisijaisesti kansallisin voimavaroin, osana Natoa. Tästä johtopäätöksenä on, että toimintaympäristön kehitys asettaa erityisen kovat ja kasvavat vaatimukset puolustukselle. Puolustuksen kehittämisen näkymät: Selonteossa linjaamme Suomen uuden puolustusratkaisun: asevelvollisuuteen perustuva vahva kansallinen puolustuskyky osana liittokunnan pelotetta ja puolustusta. Vahva oma puolustuskyky on jatkossakin kaiken ydin ja perusta. Siitä emme tingi. Samalla Suomen puolustus on erottamaton osa liittokunnan yhteistä puolustusta. Puolustamme liittolaisiamme, ja voimme luottaa liittolaistemme tukeen. Selontekokaudella puolustusjärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen painopisteet ovat maapuolustuksen uudistaminen sekä meri- ja ilmapuolustuksen uusien järjestelmien käyttöönotto. Kolmas painopiste on Suomen puolustuksen Nato-integraatio, jota jatkamme tavoitteellisesti tulevat vuodet, esimerkiksi kehittämällä kansallista lainsäädäntöämme ja lisäämällä henkilöstöämme Naton rakenteissa. Maapuolustuksen merkitys koko puolustusjärjestelmälle on kriittinen. Maapuolustuksen uudistamiseen liittyvät materiaalihankinnat ja niiden seurannaisvaikutukset edellyttävät merkittävää taloudellista panosta ja pitkäaikaista sitoutumista 2020-luvun lopulta alkaen. Maapuolustuksen uudistamisella turvataan Maavoimien taistelukyky koko valtakunnan alueella. Keskeinen selonteossa käsitelty työlinja on edellytysten luominen liittolaisjoukkojen keskittämiselle ja ylläpidolle Suomessa ja alueellisesti. Näillä järjestelyillä mahdollistetaan avun saanti tarpeen vaatiessa. Tämä edellyttää kokonaismaanpuolustuksen kasvavaa tukea, joka valmistellaan jo normaalioloissa. Konkreettisia asioita, jotka edellyttävät tiivistä yhteistyötä viranomaisten välillä, ovat sotilaallinen liikkuvuus, logistiikka, isäntämaatuki sekä ennakkovarastointi ja sen edellyttämä infrastruktuuri. Naton yhteisen puolustuksen ohella Suomen puolustuskykyä tukevat Euroopan unionin jäsenyys ja kansainvälinen puolustusyhteistyö. Suomi tukee EU:n työkalujen hyödyntämistä laaja-alaisesti unionin ja sen jäsenmaiden puolustuskyvyn sekä puolustusteollisen ja ‑teknologisen pohjan vahvistamiseksi. Vahva ja toimintakykyinen Euroopan unioni on erityisen keskeistä Suomen puolustukselle. Suomi tekee puolustusyhteistyötä liittolaisten kanssa ilman ennakkorajoitteita. Puolustusyhteistyön eri järjestelyt täydentävät toisiaan. Kahden- ja monenvälinen puolustusyhteistyö tukee monin tavoin Suomen puolustuskykyä ja Naton pelotetta ja puolustusta. Suomen omaa puolustuskykyä sekä Naton pelotetta ja puolustusta on tulevina vuosina vahvistettava edelleen uhkiin vastaamiseksi. Puolustuksen resursointi: Puolustusmenot on mitoitettava ylivaalikautisesti vähintään Naton yhteisesti määrittämälle tavoitetasolle. Kyse ei ole vain Naton meille asettamien tavoitteiden täyttämisestä, vaan myös Puolustusvoimien pitkän aikavälin suunnittelussa tunnistetuista kansallisista tarpeista sekä vastaamisesta jatkuvasti heikentyvään turvallisuusympäristöön. Naton yhteisen puolustuksen vastuut, kustannukset ja hyödyt jakautuvat kaikkien liittolaisten kesken. Siksi Nato-jäsenyys tuo lisäresurssitarpeita myös meille. On kuitenkin syytä muistaa, että yhtenä Naton ulkorajavaltioista erityisesti Suomi hyötyy siitä, että Naton pelote ja puolustus on toimiva ja vastaa uhkaympäristöön. Sotilaallisessa konfliktissa Suomi olisi tuen vastaanottajamaa, jota muut liittolaiset vahvistavat. On selvää, että yhtälö on haasteellinen. Toimintaympäristön asettamat vaatimukset puolustukselle, omalle puolustuskyvylle, liittolaisvelvoitteiden täyttämiselle ja myös Ukrainan tukemiselle — nämä kaikki kasvavat samaan aikaan kun julkisen talouden näkymät säilyvät haastavina. Puolustuskyvystä on kuitenkin pidettävä huolta myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Nato-jäsenyydellä on myös muita kuin suoraan puolustukseen liittyviä hyötyjä. Turvallisuudella on vahva linkki talouteen. Vahvan puolustuskyvyn omaava, Naton turvatakuun piirissä oleva maa on vakaa toimintaympäristö ulkomaisille investoinneille, mikä osaltaan parantaa julkisen talouden näkymiä. Haluan lopuksi vielä painottaa puolustusselonteon pitkää aikajännettä, joka ylittää kuluvan vaalikauden ulottuen 2030-luvulle. Pidän erittäin tärkeänä, että puolustusselonteon laadinnassa tehtiin tiivistä yhteistyötä parlamentaarisen seurantaryhmän kanssa koko valmisteluprosessin ajan. Yhteisen näkemyksen hakeminen turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvissä kysymyksissä on suomalainen erityispiirre ja suuri vahvuus. On ensiarvoisen tärkeää, että puolustuksemme kehittämiselle on laaja-alainen poliittinen tuki yli vaalikausien. Vain näin voidaan taata Suomen ja suomalaisten turvallisuus yhä haastavammassa ja vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2025-02-27T17:03:12,2025-02-27T17:13:59,Hyväksytty,1.1 2025_14_119,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Mennään ryhmäpuheenvuoroihin. — Edustaja Kopra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_120,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Viime vuodet ovat osoittaneet, ettei Suomen turvallisuus ole itsestäänselvyys. Autoritääriset valtiot ovat kasvaneet merkittäviksi uhkatekijöiksi kansainvälisessä ympäristössä. Eräiden valtioiden pyrkimys maailmanjärjestyksen systeemiseen muutokseen on vakava haaste kaikille demokratioille, erityisesti kun tätä muutosta ollaan ajamassa ja edistämässä väkivaltaa käyttämällä. Suomen on huomioitava tämä tilanne ja varauduttava tulevaan päättäväisesti. Nato-jäsenyys on yksi iso osa puolustuksemme kokonaisuudessa, mutta se ei yksin riitä. F-35-hävittäjien hankinta, Laivue 2020 ‑hanke, Maavoimien uudistaminen sekä Puolustusvoimien jatkuva kehittäminen, resurssien turvaaminen ja tiivis yhteistyö liittolaisten kanssa vahvistavat asemaamme entisestään. Suomen on jatkettava vahvaa panostusta omaan puolustukseen, ja tässä olemme tehneet oikeita valintoja hyvässä parlamentaarisessa yhteisymmärryksessä. Tämä työ on osa sitoutumistamme Naton artikla 3:n velvoitteisiin, jotka edellyttävät jäsenmaita kehittämään omaa puolustuskykyään. Kyse ei ole vain suosituksesta vaan liittolaisuuden peruslähtökohdasta. Suomen on huolehdittava omasta pelotteestaan ja kyvystään puolustautua kaikissa tilanteissa. Vahva oma puolustus on kaiken perusta. Arvoisa puhemies! Puolustusselonteossa on tehty tärkeitä linjauksia, ja on hyvä, että suomalaisilla on sekä mahdollisuus että halu osallistua maanpuolustukseen. Koko yhteiskunnan valmius on keskeinen osa turvallisuuttamme. Maanpuolustusta on kehitettävä niin, että jokainen voi osallistua kykyjensä mukaan, ja maanpuolustustahtoa on vaalittava yhdessä. Samalla Puolustusvoimien materiaalihankintoja ja toimintaa on vahvistettava pitkäjänteisesti, jotta Suomi pystyy vastaamaan muuttuviin uhkiin. Turvallisuusuhka ei poistu, vaikka Ukrainan tilanne muuttuisikin. Venäjä ei ole muuttunut, emmekä voi odottaa turvallisuusympäristön vakaantuvan. Siksi puolustuksemme vahvistaminen on välttämätöntä. Suomen maantieteellinen sijainti, pitkä raja Venäjän kanssa ja arktinen asema tekevät meistä myös erityisen Naton sisällä. Meidän on näytettävä esimerkkiä liittolaisillemme puolustuskyvyn ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Suomi ei kuluta turvallisuutta, me vahvistamme sitä. Venäjän sotatoimista Ukrainassa on opittava ja analysoitava sodan kehittymistä sekä uusia toimintatapoja. Nämä opit on sovellettava omaan puolustusjärjestelmäämme. Viime kuukausina on keskusteltu Ottawan sopimuksesta. Venäjän hyökkäyssota on osoittanut, että perinteiset keinot, kuten jalkaväkimiinat, ovat tehokas keino puolustuksessa. On tärkeää, että asia arvioidaan nyt huolellisesti Suomessa. Kokoomuksella on puoluekokouskanta vuodelta 2014, jonka mukaan jalkaväkimiinat tulisi ottaa takaisin käyttöön. [Timo Heinonen: Oikein!] Arvoisa puhemies! Euroopan turvallisuustilanne on siis vakavampi kuin vuosikymmeniin. Puolustuksemme ja tulevaisuutemme ovat meidän käsissämme, eikä niistä päätä kukaan muu puolestamme. Euroopan on otettava suurempi vastuu. Tämä tarkoittaa suurempia maiden omia sekä yhteisiä panostuksia puolustukseen, vahvempaa teollista yhteistyötä ja parempaa kykyä toimia yhdessä kriisitilanteissa. Kansainvälinen yhteistyö on osa puolustuksen arkea, ja Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n, Naton, JEFin, Nordefcon ja NB8:n toimintaan. Olemme mukana yhteisissä harjoituksissa ja operaatioissa niin Suomessa kuin muualla. Toimintamme liittoumassa ja liittolaisten kanssa on oltava sujuvaa ja tehokasta, jotta voimme tarvittaessa toimia nopeasti ja vaikuttavasti. Euroopan on oltava valmis puolustamaan itseään ja arvojaan nyt ja tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! Suomen puolustuksen eteen olemme tehneet hyviä ja oikeita ratkaisuja. Tätä samaa hyvää työtä on nyt jatkettava. Turvallisuus ei ole itsestäänselvyys, eikä se ole asia, joka voidaan poutasäällä jättää hoitamatta — se on perusta demokraattisen yhteiskunnan oikeuksille ja palveluille ja niiden jatkuvuudelle. Siksi meidän on itse huolehdittava puolustuksestamme. Vahva puolustuskyky osoittaa maailmalle, että Suomi on suvereeni valtio, jonka asioita ei voi sanella voimakeinoin. Julkisuudessa on esitetty tarvetta kirjoittaa selonteko uudestaan liittyen esimerkiksi Yhdysvaltain suunnalta kuuluviin linjausehdotuksiin. Totean: lukekaa selonteko uudelleen kokonaan ja huolella, se vastaa hyvin myös tähän tilanteeseen, joka tänä päivänä on, myös siihen, että demokratioissa tulee erilaisia hallituksia, kaikissa demokratioissa. Eduskunnalla on nyt vastuu näyttää tietä ja varmistaa, että Suomi on valmis kohtaamaan tulevaisuuden haasteet myös puolustuksen saralla.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2025-02-27T17:14:10,2025-02-27T17:19:17,Hyväksytty,1.1 2025_14_121,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ronkainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_122,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen historia on täynnä rohkeutta, sitkeyttä ja periksiantamattomuutta. Me emme ole koskaan saaneet mitään ilmaiseksi, eikä historia ole kohdellut meitä silkkihansikkain, mutta juuri siksi olemme selviytyneet — yhtenäisinä, periksi antamatta. Nyt enemmän kuin koskaan tarvitsemme sitä samaa päättäväisyyttä, jolla aiemmat sukupolvet ovat puolustaneet isänmaatamme. Me emme ole tottuneet odottamaan, että joku muu ratkaisee ongelmamme — olemme aina rakentaneet tulevaisuutemme itse. Arvoisa puhemies! Suomen toimintaympäristö on epävakaa ja vaikeasti ennakoitavissa. Turvallisuustilanne voi heikentyä nopeasti, ja sen vaikutukset ulottuvat koko yhteiskuntaan. Venäjän muodostama turvallisuusuhka on pitkäaikainen. Mahdollinen rauha Ukrainassa ei valitettavasti muuta tätä asemaa. Me perussuomalaiset katsomme, että Suomen liittyminen Natoon luo turvaa ja vakautta mutta myös vastuuta. Ensimmäistä kertaa historiassaan Suomi on sotilaallisesti liittoutunut valtio. Tämä asema tarkoittaa, että meidän on huolehdittava puolustuskyvystämme niin kansallisesti kuin osana liittokuntaa. Selonteko linjaa, että Suomella on oltava kyky vastata nopeasti kehittyvään, laajamittaiseen ja pitkäkestoiseen sodankäyntiin sekä kansallisin voimavaroin että osana Natoa. Tämä edellyttää paitsi puolustusbudjetin pitämistä vähintään Naton yhteisesti hyväksymällä tavoitetasolla myös strategisten suorituskykyhankkeiden jatkuvuutta. Arvoisa puhemies! Puolustusselonteko painottaa myös henkilöstöresurssien turvaamista. On välttämätöntä luoda edellytykset sekä asevelvollisten että palkatun henkilöstön osallistumiselle Naton tehtäviin Suomen ulkopuolella. Puolustusvoimien palkatun henkilöstön osalta tämä voi olla velvoittavaa, mikäli se on tarpeen riittävien henkilöstövoimavarojen ja osaamisen varmistamiseksi. Asevelvollisuuden osalta taas ikäluokkien pieneneminen ja väestön henkisen sekä fyysisen toimintakyvyn eriytyminen edellyttävät palvelukseen määrättävien määrän kasvattamista ja naisten palvelukseen hakeutumisen edistämistä. Suomen puolustuksen painopisteenä on tulevaisuudessa Maavoimien liikkuvuuden ja suojan parantaminen. Kaikkiaan yli kymmenen miljardin euron puolustusinvestoinnit jakautuvat pitkälle aikavälille aina ensi vuosikymmenen loppuun saakka. Suomen on vahvistettava puolustusyhteistyötään valikoitujen kumppanien kanssa. Pohjoismainen yhteistyö Nordefco-kehyksessä, Britannian johtama JEF-maaryhmä ja kahdenväliset sopimukset tukevat kansallista turvallisuuttamme. Naton 5 artiklan suoja on tärkeä, mutta ennen kuin sitä mahdollisesti sovelletaan, meidän on pystyttävä vastaamaan turvallisuusuhkiin itse ja ennaltaehkäisemään ne. Euroopan unionin puolustusyhteistyön syventäminen on myös yhä tärkeämpää, mutta sen ei tule koskaan korvata Nato-yhteistyötä tai kansallista päätäntävaltaamme puolustusasioissa. EU-rahoituksesta ei voi myöskään aloittaa keskustelua ennen kuin on keskusteltu Euroopan puolustuksen sisällöistä. Suomi on etulinjan maa, ja vaikka kaikkien Nato-maiden puolustuksen vahvistaminen on myös Suomen etujen mukaista, meidän on varmistettava, että hyödymme selkeästi kaikista EU-ratkaisuista. Muuttunut toimintaympäristö edellyttää myös kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden vahvistamista. Kotimaisen puolustusteollisuuden tukeminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä kriisitilanteessa voimme luottaa vain omiin kykyihimme ja kotimaiseen tuotantoon. Arvoisa puhemies! Turvallisuus ei synny itsestään — se rakennetaan määrätietoisilla päätöksillä ja vahvalla yhteistyöllä. Vaikka maailmassa myrskyää, meidän on syytä olla luottavaisia. Meidän tehtävämme on varmistaa, että Suomen puolustus on vahva tänään ja vielä entistä vahvempi huomenna. — Kiitos. [Oikealta: Hyvä! Hyvä! — Timo Heinonen: Erinomainen puheenvuoro puheenjohtajalta!]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-02-27T17:19:25,2025-02-27T17:24:22,Hyväksytty,1.1 2025_14_123,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_124,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aika, jota elämme, on turvallisuuspoliittisesti epävakaampi kuin kertaakaan 80 vuoteen. Puolustusselonteko on nyt enemmän kuin ajankohtainen ja pyrkii katsomaan pitkälle tulevaisuuteen. Viime viikkojen tapahtumat korostavat sen tärkeyttä, että tarkastelemme yhdessä oman puolustuksemme tarpeita riippumatta suurvaltapolitiikan voimasuhteiden muutoksista tai Yhdysvaltain sitoutumisesta Eurooppaan. Hallituksen tulee arvioida, tuleeko valtioneuvoston selontekoa vallitsevan tilanteen valossa täydentää. Toinen vaihtoehto on, että eduskunta antaa vastauksessaan selontekoon tarpeellisen päivityksen turvallisuusympäristöstämme, joka on voimakkaassa muutoksessa Yhdysvaltain politiikan täyskäännöksen johdosta. Suomi liittyi Natoon oman turvallisuutensa takaamiseksi. Kun meistä tuli liittokunnan jäseniä, moni huokaisi helpotuksesta ja korosti, ettemme ole koskaan enää yksin. Emme ole, mutta meidän tulee yhä pitää huolta siitä, että olemme varautuneita kaikkeen ja pärjäämme kaikenlaisissa turvallisuustilanteissa. Myös niiden eurooppalaisten Nato-maiden, jotka eivät ole omasta puolustuksestaan yhtä hyvin huolehtineet, soisi muistavan Augustin Ehrensvärdin sanat: ”Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun.” Meidän tulee rakentaa vahvaa Nato-roolia ja tiivistää yhteistyötä niin kahden‑ kuin monenvälisesti Pohjoismaiden ja Itämeren maiden ja eurooppalaisten Nato-maiden ja Natokumppaneidemme kesken. Samalla Suomen tulee erityisesti pystyä ylläpitämään ja kehittämään suoraa yhteyttämme sotilaallisesti merkittävimmän liittolaisemme Yhdysvaltojen kanssa. Arvoisa puhemies! Suomessa ei ole syntynyt samanlaista puolustuksellista korjausvelkaa kuin monissa muissa Nato-maissa. Olemme huolehtineet kansallisesta puolustuksestamme myös silloin, kun sodan uhka oli kauempana. Silti meilläkin puolustusbudjettiin kohdistuu tulevina vuosina korotuspaineita muun muassa Nato-jäsenyyden tarpeisiin, Puolustusvoimain henkilöstön lisäämiseen, Maavoimien suorituskykyjen sekä asevelvollisuuden kehittämiseen ja terveisiin kasarmeihin. On odotettavissa, että Naton puolustusbudjettitavoite tulee nousemaan nykyisestä. Tähän meidän tulee yhdessä varautua. Puolustusmenojen korotuspaineet ovat julkiselle taloudelle valtava haaste, johon meidän tulee parlamentaarisesti etsiä ratkaisut. Suomi on sitoutunut toteuttamaan Natossa yhteisesti sovitut tavoitteet. Samalla tulee voida edellyttää, että myös muut eurooppalaiset liittolaiset pääsevät näihin tavoitteisiin. Suomen turvallisuutta takaa myös jäsenyytemme EU:ssa. SDP korostaa selonteon huomiota siitä, että EU:lla on tärkeä rooli eurooppalaisen turvallisuus‑ ja puolustusyhteistyön mahdollistajana ja laajan turvallisuuden tuottajana. Euroopan tulee kantaa vahvemmin huolta omasta tulevaisuudestaan ja turvallisuudestaan ja puolustuksestaan. EU-maiden on vihdoin herättävä tähän todellisuuteen. EU:n yhteistä puolustusteollisuutta on saatava ripeästi vahvistettua. Näistä haasteista unionin tulee viimein löytää yhteisymmärrys ja pystyä vastaamaan niihin nopeasti. Vahva ja yhtenäinen EU on meidän kaikkien etu ja turvallisuutemme tae. On kulunut kolme vuotta siitä, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssotansa Ukrainassa. Suomen ja EU:n viesti on yhä edelleen selvä: olemme sitoutuneet jatkamaan Ukrainan taloudellista, poliittista ja sotilaallista tukemista niin pitkään kuin on tarpeen. Ukrainan asia on meidän. Kaikki sodat päättyvät joskus. Ukrainan sodan jälkeen Euroopan turvallisuusympäristö säilyy pitkään epävakaana. Rauhan tavoittelu on aina tärkeää, mutta vähintään yhtä tärkeää on, että se rakentuu kestävälle pohjalle. Huonosti rakennettu rauha on uuden sodan siemen. Kestävää ja oikeudenmukaista rauhaa ei voi syntyä ilman Ukrainaa ja Eurooppaa. Arvoisa puhemies! SDP haluaa muistuttaa myös eduskunnan tiedonsaantioikeuden merkityksestä. Ulko‑ ja turvallisuuspolitiikkaa on jo pitkään tehty Suomessa yhteistyössä yli hallitus‑ ja oppositiorajan. Pidetään parlamentaarisesta katteesta huolta myös jatkossa. Vaikka kovan turvallisuuden merkitys yhteiskunnassa korostuu, on samalla kuitenkin tärkeää muistaa keskinäisen luottamuksemme ja jokaisen mukana pitämisen merkitys arjen ja yhteiskunnan turvallisuudelle. Jokaisen tulee kokea maansa puolustamisen arvoiseksi. Sisäisesti yhtenäinen valtio on vahva myös ulkoisesti. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-02-27T17:24:26,2025-02-27T17:29:51,Hyväksytty,1.1 2025_14_125,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hanna Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_126,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen järjestyksessään kolmas puolustusselonteko on laadittu muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa ympäristössä. Toimintaympäristö on entistä epävakaampi ja vaikeasti ennakoitava. Venäjä on jatkanut laitonta hyökkäyssotaa Ukrainassa ja ulottanut vihamielistä toimintaa Eurooppaan. Ukrainan rauhanehdot vaikuttavat myös laajemmin meidän turvallisuusympäristöömme ja myös tulevaisuuteemme. Ukrainaan on saatava oikeudenmukainen ja kestävä rauha maan omilla ehdoilla. Yhdysvaltain hallinnon linjaukset ovat haastaneet sääntöpohjaisen yhteistyön periaatteita. Jokaisella maalla on oikeus valita oma turvallisuusjärjestyksensä. Maiden alueellista koskemattomuutta ja suvereniteettia tulee kunnioittaa aina. Uhkakuvat ovat entistä moninaisempia. Tekoälyn kehitys tulee edelleen mullistamaan turvallisuusympäristöä. Oikean ja luotettavan tiedonvälityksen merkitys korostuu, samoin kuin poliittisten päättäjien vastuu antaa oikeaa tietoa. Arvoisa puhemies! Puolustusselonteko on pääpiirteittäin kattava, ja se linjaa puolustuksen kehittämistä tuleville vuosille. Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, mutta Suomen on varauduttava pitkäkestoiseen konfliktiin, huoltovarmuuden turvaamiseen ja yhteiskunnan kriisinsietokyvyn vahvistamiseen. Muuttuneessa maailmantilanteessa turvallisuutta tulisi käsitellä yhä enemmän kokonaisuutena niin hallinnollisesti kuin myös rahoituksen puolesta, koska ulkoinen ja sisäinen turvallisuus kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Nopeasti muuttuva turvallisuusympäristö edellyttää laaja-alaista varautumista erilaisiin skenaarioihin. Sotilastiedustelun lisäksi siviilitiedustelun riittävät resurssit on turvattava. Julkisuudessakin on käyty keskustelua suojelupoliisin riittävästä rahoituksesta. Supon rahoitus on rinnastettava tärkeäksi osaksi maanpuolustusta. Selontekoon olisi ollut perusteltua kirjata tarkemmin siviili- ja sotilaspuolen yhteistyöstä ja EU:n kriisivarautumisen vahvistamisesta presidentti Niinistön hyvän raportin pohjalta. Arvoisa puhemies! Huomionarvoista on, että selonteko on laadittu ennen Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspolitiikan nopeaa muutosta ja murrosta, joka on parhaillaan käynnissä. Tältä osin selonteko on vanhentunut. Selonteon eduskuntakäsittelyssä on muuttunut tilanne huomioitava ja tarkennettava tarvittaessa Suomen linjaa. Puolustusyhteistyön merkitys erityisesti Itämeren maiden ja Ison-Britannian kanssa tulee korostumaan edelleen. Myös yhteisen tilannekuvan jakaminen eri maiden parlamentaarikkojen kesken on tärkeää. Valiokuntien tapaamisille tulisikin saada lisää mahdollisuuksia. Yhteisen tilannekuvan jakaminen on tärkeää myös silmällä pitäen tulevia Naton budjettitarpeita. Puolustusbudjettien nostaminen on esillä muissakin jäsenmaissa kuin vain Suomessa. Maiden on varauduttava puolustusbudjetissa Naton kahden prosentin vaatimustason nostamiseen liittokunnan kokoontuessa tänä vuonna huippukokoukseensa. Alisuorittajiin ei tässä maailmantilanteessa ole kerta kaikkiaan varaa. Arvoisa puhemies! Kehittyvä yleinen asevelvollisuus, laaja ja koulutettu reservi sekä korkea maanpuolustustahto ovat maamme puolustuksen perusta. Suomi on pitänyt kiinni yleisestä asevelvollisuudesta ja koko maan puolustamisen periaatteesta. Olemme sotilaallisesti liittoutunut maa, jolla on vahva kansallinen puolustuskyky osana liittokunnan yhteistä puolustusta: maalla, merellä ja ilmassa. Puolustusta on kehitettävä johdonmukaisesti ja ylivaalikautisesti. Ilma- ja Merivoimien hankintojen jälkeen on Maavoimien kehittämisen vuoro. Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat, sotilaallinen maanpuolustus ja kokonaismaanpuolustus perustuvat koko yhteiskunnan kykyyn ja tahtoon toimia yhdessä. Valtiontalouden tiukkojen raamien tuomat leikkauspäätökset eivät saa olla sellaisia, että ne vaarantavat kansallista eheyttä ja ennen kaikkea oikeudenmukaisuuden tunnetta. Yhdessä pidämme Suomen hyvässä turvassa. [Antti Kaikkonen: Hyvä analyysi tilanteesta!]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-02-27T17:29:58,2025-02-27T17:34:54,Hyväksytty,1.1 2025_14_127,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_128,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston puolustusselonteko julkaistiin hieman yli kaksi kuukautta sitten. Tuon reilun kahden kuukauden ja ehkä ennen kaikkea viimeisen reilun kahden viikon aikana on koettu ulko- ja turvallisuuspoliittinen järistys. Yhdysvaltoja johtaa presidentti, joka toistelee Kremlin propagandaa, kiristää Ukrainaa ja on hypännyt YK:n äänestyksissä Venäjän ja Pohjois-Korean kanssa samaan leiriin. Tämä on se maailma, jossa nyt elämme. Mitä kaikkea se tarkoittaakaan Ukrainalle ja Yhdysvaltojen sitoutumiselle Euroopan puolustukseen ja Natoon, on vielä osin epäselvää. Puheita on kuultu ja tekoja nähty kuitenkin riittävästi joidenkin johtopäätösten tekemiseen. Tärkein johtopäätös on se, että Euroopan on ryhdistäydyttävä ja otettava turvallisuutensa rohkeasti omiin käsiinsä. Sotilaallista, diplomaattista ja taloudellista tukea Ukrainalle on vahvistettava. Eurooppalainen puolustusteollisuus on vihdoin mobilisoitava tilanteen vaatimalle tasolle ja eurooppalaisten Nato-maiden puolustuskykyä parannettava sekä maakohtaisesti että ennen kaikkea yhteisesti. On luotava sekä kyky että rakenteet torjua Venäjän imperialistiset pyrkimykset, Ukraina mukaan lukien, tarvittaessa ilman Yhdysvaltoja. On koottava yhteistä rahoitusta, järkeistettävä hankintoja ja tuotantoa ja lisättävä volyymia reippaasti. Näin myös saadaan samalla rahalla enemmän. Yhteisvelkaa ei pidä torjua — se on itse asiassa luonteva keino rahoittaa tämäntyyppinen projekti. Hankinnat on tehtävä tehokkaasti ja sisämarkkinoita sujuvoitettava. Euroopassa ei ole järkeä valmistaa ja ylläpitää vaikkapa 14:ää erilaista taistelupanssarivaunutyyppiä. Hyvä uutinen on se, että tämä on luultavasti helpompaa kuin nyt ajattelemme — sitä kun ei ole vielä edes kunnolla yritetty. Mallia ajatteluun ja toimiin Euroopassa tulisi nyt hakea Franklin D. Rooseveltin Yhdysvalloista ja tuolloisesta demokratian arsenaalista. Toisen maailmansodan kynnyksellä Yhdysvallat oli heikosti valmistautunut ja huterasti varustautunut uinuva jättiläinen. Muutamassa vuodessa se kykeni varustamaan moninkertaiseksi kasvaneet asevoimansa ja merkittävässä määrin myös liittolaisensa Euroopassa.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-02-27T17:34:59,2025-02-27T17:37:20,Hyväksytty,1.1 2025_14_129,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista asemaa ja koko Euroopan turvallisuustilannetta merkittävästi ja pitkäkestoisesti. Suomen ja koko Euroopan turvallisuustilanteeseen vaikuttaa myös se, että Yhdysvallat on Donald Trumpin johdolla ottanut ulkopolitiikalleen aivan uuden suunnan. Tästä uudesta suunnasta nähtiin viimeisin näyte, kun Yhdysvallat maanantaina äänesti Venäjän, Pohjois-Korean ja Valko-Venäjän kanssa samassa rintamassa YK:n Ukraina-päätöslauselmaa vastaan. Jo aikaisemmin Donald Trumpin hallinto on heikentänyt Ukrainan neuvotteluasemaa merkittävällä tavalla ilmoittamalla, että Ukraina ei voi saada kaikkia Venäjän valtaamia alueita takaisin tai päästä Naton jäseneksi, eikä Yhdysvallat lähetä joukkojaan turvaamaan mahdollista tulitaukoa. Lisäksi Trump on syyttänyt Venäjän aloittamasta laittomasta hyökkäyssodasta Ukrainaa ja kutsunut Ukrainan presidentti Zelenskyiä diktaattoriksi ilman vaaleja. Tämä Yhdysvaltojen uusi suunta ei lupaa hyvää Ukrainan tai Euroopan tulevaisuudelle, sillä Trumpin arvaamaton hallinto on pettänyt Ukrainan ja myötäilee Putinia. Se oli Putinin Venäjä, joka yksipuolisesti ja provosoimatta aloitti sodan hyökkäämällä Ukrainaan. Putinin Venäjä on myös vastuussa tämän sodan jatkumisesta, ja hänen joukkonsa ovat tehneet sotarikoksia ukrainalaisia kohtaan. Näyttää myös siltä, että Yhdysvallat ei Trumpin johdolla enää kunnioita sääntöpohjaista maailmanjärjestystä. Toivon, että lopetamme puheet Trumpin neuvottelutaktiikasta, sillä viimeistään nyt pitäisi olla selvää, että hän on valmis siirtymään noista sanoista tekoihin. Meidän on myös varauduttava siihen, että Yhdysvaltain politiikan muutos, kuten Venäjän asettama uhkakin, voi olla pitkäkestoinen. Siksi myös Euroopan on siirryttävä julistuksista tekoihin. Tulevassa mietinnössään puolustusvaliokunnan on huomioitava maailmanpolitiikan muuttunut tilanne, jota selonteko ei nyt huomioi. Arvoisa puhemies! Suomi ja Eurooppa eivät voi myötäillä Yhdysvaltojen Ukrainan-vastaista politiikkaa. Nykyisessä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Euroopalta tarvitaan entistä vahvempaa yhtenäisyyttä, ja Suomen täytyy olla omalta osaltaan mukana sitä aktiivisesti rakentamassa. Selvää on, että Euroopan on osoitettava, että se tukee Ukrainaa yhtenäisesti ja vahvasti ja että se on valmis tukemaan Ukrainaa kaikin tavoin myös mahdollisen aselevon ja rauhan aikana. Myös Suomen tulee tukea aselevon turvaamista ja siihen liittyviä turvallisuusjärjestelyjä, kun sen aika on. Euroopan on tehtävä selväksi, että rauhaa ei voi neuvotella suurvaltojen ehdoilla ilman Ukrainaa. Kysymys on Ukrainan tulevaisuudesta. Kyse on myös koko Euroopan turvallisuudesta, ja on aivan olennaista, että Ukrainan lisäksi myös Eurooppa on mukana neuvottelupöydässä. Euroopan on myös aika huolehtia omasta turvallisuudestaan itse ja vähentää riippuvuuttaan Yhdysvalloista. Suomen on osaltaan vahvistettava entisestään pohjoismaista yhteistyötä ja vaadittava Euroopan mailta laajempaa vastuunkantoa yhteisestä turvallisuudestamme. Kaiken epävarmuuden ja varustelun keskellä me emme voi unohtaa aktiivisen diplomatian roolia kestävän turvallisuuden takaajana. Näinä aikoina on myös tärkeää, että Suomi itse kunnioittaa kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää ja toimii vastuullisesti. Arvoisa puhemies! Suomen ja suomalaisten turvallisuus on aivan ensiarvoisen tärkeää. Suomi on pitänyt huolta omasta puolustuksestaan, ja niin meidän on tehtävä jatkossakin. Vasemmistoliiton mielestä kuitenkin oleellisempaa kuin lyödä lukkoon jokin tietty prosentti on se, miten rahat käytetään: puolustusmenojen tulee perustua Suomen puolustuksen tarpeisiin. Esimerkiksi nyt tarvitaan investointeja Maavoimien uudistamiseen. Suomalaisten turvallisuudesta huolehtimiseen vaaditaan kuitenkin myös muita toimia kuin aseellisesta puolustuksesta huolehtiminen. On tärkeää, että huolehdimme esimerkiksi suomalaisten mielenterveydestä, terveydenhuollosta ja toimeentulosta — uskosta tulevaisuuteen. Aikana, jolloin ilmassa on epävarmuuksia ja uhkia, korostuvat myös yhteiskuntamme sosiaalinen yhtenäisyys ja luottamus. Tällä saralla maamme hallitus ei ole valitettavasti onnistunut. Arvoisa puhemies! Suomessa kaikki eduskuntapuolueet ovat olleet yksimielisiä siitä, että Ukrainaa on tuettava ja että nyt, kun ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ympäristössä on tapahtunut uusi muutos, on ensisijaisen tärkeää, että siitäkin voidaan yhdessä keskustella ja miettiä tässä kohtaa, mikä on paras strategia jatkoa ajatellen. Toimiva demokratia on kaiken turvallisuuden perusta. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-02-27T17:40:25,2025-02-27T17:45:20,Hyväksytty,1.1 2025_14_130,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Andersson, Otto, varsågod.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_131,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Otto,Andersson,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Voimme valmistautua tuleviin haasteisiin vain tunnustamalla tämän hetken todellisuuden. Selonteko on Suomen ensimmäinen Nato-maana tekemä puolustusselonteko, ja se on tehty täysin uudenlaisessa ja nyt myös nopeasti muuttuvassa sekä vaikeasti ennustettavassa turvallisuusympäristössä. Olemme tilanteessa, jossa sääntöpohjaista järjestystä yhä enemmän haastetaan voimakkaasti. Kun tänään puhumme Suomen turvallisuudesta, emme voi tehdä sitä ilman, että puhumme myös Ukrainasta. Euroopan maiden on yhdessä tuettava Ukrainaa, ja Euroopan viestin on oltava selkeä. Ukrainan rauhaa ei saavuteta ilman Ukrainaa. Rauhaa Eurooppaan ei rakenneta ilman Eurooppaa. Lisäksi on välttämätöntä, että Suomi ja koko Eurooppa jatkavat Ukrainan taloudellista ja aseellista tukemista rauhan syntymiseen saakka. Ukrainan tukemisen kustannukset, miten suurilta ne sitten vaikuttavatkaan, kalpenevat niiden kustannusten ja kärsimysten rinnalla, joita syntyisi, jos kääntäisimme Ukrainalle selkämme. Eurooppa on tehnyt myös viisaita päätöksiä Euroopan turvallisuutta koskien. Meidän on silti oltava rehellisiä itsellemme ja myönnettävä, että meidän on tehtävä vielä enemmän. Euroopassa on noin 200 miljardin euron arvosta jäädytettyjä varoja. Nämä varat on ohjattava lyhentämättömänä Ukrainan tukemiseen ja jälleenrakentamaan Ukrainaa Venäjän aiheuttamien tuhojen jälkeen. Se on looginen tapa käyttää nämä varat, mutta ennen kaikkea se on moraalisesti oikea tapa käyttää ne. Arvoisa puhemies! Suomen puolustus perustuu kansalliseen puolustuskykyyn, Naton pelotteeseen ja puolustukseen, puolustusyhteistyöhön sekä kokonaismaanpuolustukseen. Suomen puolustus tulee mitoittaa siten, että se kykenee vastaamaan sille asetettuihin vaatimuksiin, jotka liittyvät perustavanlaatuisesti heikentyneeseen turvallisuustilanteeseen, Suomen muuttuneeseen strategiseen asemaan ja sotilaallisiin uhkiin. Suomella on oltava jatkuva kyky reagoida, ja Suomen puolustusta on kehitettävä pitkäjänteisesti, suunnitelmallisesti ja kokonaisvaltaisesti vastaamaan toimintaympäristön kasvaviin vaatimuksiin.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Otto Andersson,1189,2025-02-27T17:45:25,2025-02-27T17:47:56,Hyväksytty,1.1 2025_14_132,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan kiittää laajasta ja hyvin tehdystä puolustusselonteosta. Suomen turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut rajusti viime vuosien aikana, joten on tärkeää saada oikea tilannekuva Suomen tämänhetkisestä puolustuskyvystä ja sen kehittämisestä. Elämme poikkeuksellisia aikoja. Kolme vuotta sitten Venäjän brutaali hyökkäys naapurimaahansa Ukrainaan muutti Suomen turvallisuusympäristön ja puolustuspoliittisen tilanteen radikaalisti. Se, minkä ei pitänyt tapahtua, tapahtui. Suomi reagoi tapahtuneeseen nopeasti, ja alkoi ripeästi läpiviety prosessi Naton jäseneksi. Voimme olla tyytyväisiä, että maamme puolustus on nyt paremmassa kunnossa kuin koskaan. Sotiemme jälkeen Suomi ei vaipunut ruususenuneen vaan on vuosikymmenten ajan määrätietoisesti pitänyt huolta omasta vahvasta puolustuskyvystään ja sen kehittämisestä. Panostukset puolustukseen ovat olleet oikein kohdennettuja ja oikeassa suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. Puolustusliitto Naton jäsenyyden myötä on saatu uusia resursseja ja uudenlainen ulottuvuus Suomen puolustukseen. Jatkossa emme ole yksin, jos joudumme sotilaalliseen konfliktiin. Suomen vahva oma puolustuskyky, yleinen asevelvollisuus, laaja, koulutettu reservi sekä korkea maanpuolustustahto ovat Suomen puolustuksen perustana myös Naton jäsenenä. Suomen puolustuksen kehittämistä jatketaan pitkäjänteisen suunnitelman mukaan sektoreittain ja tarvittaessa kehittämisprosesseja nopeutetaan. Kokonaismaanpuolustusta ja sen yhteensovittamista vahvistetaan, ja myös vapaaehtoiseen maanpuolustukseen panostetaan. Arvoisa puhemies! Viime viikkojen uutiset ja Ukrainan sotaan liittyvät kehityskulut ovat nostaneet turvallisuuspoliittisen tilanteen aivan erityisellä tavalla kansainvälisen politiikan keskiöön. Olemme tilanteessa, jossa koko Euroopan puolustusta pitää arvioida uudelleen ja niin nopeasti kuin mahdollista. Pelkkä arviointikaan ei riitä, vaan Euroopan maiden on pystyttävä tekemään merkittäviä ja nopeita päätöksiä parantaakseen puolustuskykyään. Tämä koskee puolustusbudjetteja, asehankintoja, puolustusteollisuuden määrän ja laadun kehittämistä sekä laajaa varautumista erilaisiin hybridiuhkiin. Suomen puolustusyhteistyö läheisimmän liittolaisemme Ruotsin kanssa on viime vuosina kehittynyt tiiviiksi, ja sitä pitää edelleen tiivistää. Nyt kun kaikki Pohjoismaat ovat Naton jäseniä, pohjoismainen puolustusyhteistyö on noussut entistä merkittävämpään asemaan ja sitä pitää edelleen kehittää. JEF-maiden kanssa tehtävä puolustusyhteistyö on Suomelle tärkeää, ja liittolaissuhteita myös muihin Euroopan maihin tulee syventää. Suomen on EU:ssa osoitettava esimerkkiä nopeasta päätöksenteosta ja riittävästä panostuksesta puolustukseen. Panostuksia materiaali- ja ammustuotantoon pitää kasvattaa niin nopeasti kuin mahdollista. Puolustusteollisuuteen ja varsinkin uuden teknologian asejärjestelmien kehittämiseen on osoitettava riittävä rahoitus. Samoin puolustustarvikeyritysten edellytyksistä vastata kasvaneeseen kysyntään Euroopassa tulee huolehtia. Kuluneen kolmen vuoden aikana olemme nähneet, millaiseen sodankäyntiin Suomenkin tulee varautua. Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuus on paljon muutakin kuin aseellista puolustusta. Kokonaisturvallisuudesta, kriisinkestävyydestä, varautumisesta ja huoltovarmuudesta on huolehdittava. Yhteiskunnan kriisinkestävyyteen pitää panostaa merkittävästi kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Varautuminen tulee ulottaa niin kuntiin, hyvinvointialueille, yrityksiin kuin järjestöihinkin ja kaikki nämä läpi leikaten. Oli sitten kysymys energiasektorista, elintarvikeomavaraisuudesta, terveydenhuollosta, huoltovarmuudesta tai väestönsuojista, kaikessa on huomioitava toiminnan kriisinkestävyyteen liittyvä vaikutus. Varautumisen erilaisiin laajoihin, pitkäkestoisiin häiriötiloihin ja kriiseihin on ulotuttava myös kotitalouksiin. On tärkeää, että jokainen kotitalous ja me kaikki ymmärrämme varautumisen merkityksen ja siihen liittyvät vastuut. Varautuessaan kotitaloudet tekevät koko yhteiskunnasta vahvemman, kriisinkestävämmän. Sisäministeriö julkaisi marraskuussa uuden kriisi- ja häiriötilanteiden varautumisoppaan, joka löytyy Suomi.fi-palvelusta. Tämä opas on yksi askel siinä, miten valtio lisää kansalaisten tietotaitoa varautumisen ja kriisien varalle. Kotiin lähetettynä opas voisi vielä merkittävästi lisätä käytännön varautumisen astetta nettiversioon verrattuna. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2025-02-27T17:50:44,2025-02-27T17:56:04,Hyväksytty,1.1 2025_14_133,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_134,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä selonteko on vanhentunut ennen kuin sitä on edes täällä käsitelty. Se tarvitsee päivityksen, jonka se toivottavasti eduskunnassa saa. Maailma on hyvin sekavassa ja vakavassa tilanteessa. Nyt meille olisi tärkeää, että meillä olisi selkeä ulkopolitiikka. Presidentillä, pääministerillä, ulkoministerillä ja puolustusministerillä tuntuu olevan joka päivä eri mielipide. Tarvitsemme selkeän linjan ulkopolitiikkaan. Aloittaa voisi vaikka presidentin ja pääministerin vallanjaosta ja toimivallasta. Ei Suomen ulkopolitiikan linjaaminen ja hoitaminen voi perustua siihen, että puoluekaverukset sopivat keskenään rooleistaan, kun nyt sattuvat tulemaan keskenään toimeen. Pääministeri Orpon pitää ottaa oma roolinsa. Yhdysvallat ja Venäjä sopivat ja päättävät sujuvasti Ukrainan ja EU:n päiden yli. Suomi siinä sivussa seuraa voimattomana. Realismia se on, mutta mikä tässä on arvopohjaista? [Välihuutoja oikealta] Kannattaako nyt pistää pää pensaaseen, pelata aikaa ja toivoa parasta, vai pitääkö olla realisti ja alkaa toimia sen mukaan? Nato-optiota hoettiin vuosia, vaikka se oli pelkkä harhakuva. Nyt hokema on Naton viides artikla. Toivottavasti se ei paljastu harhakuvaksi tosipaikassa, kun presidentti Trump lisää epävarmuutta. Omista asioista kannattaa pitää huoli, koska niistä ei kukaan muu pidä huolta. Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomen on oltava valmis nostamaan puolustusmenojen osuutta 3—4 prosenttiin bkt:stä. Tämän hetken reilua kahta prosenttia kannattelevat meneillään olevat hävittäjähankinnat, mutta uskottavan puolustuksen ja kokonaisturvallisuuden kannalta tarpeita on kautta linjan. Sotaa on Ukrainassa käyty jo melkein 11 vuotta, ja EU-maat eivät ole saaneet vielä selkeää linjaa. Suomen pitää olla mukana auttamassa Ukrainaa kaikin mahdollisin keinoin. Mahdollisissa rauhanneuvotteluissa ei ole kysymys perinteisestä YK:n alaisesta tehtävästä jossain eksoottisessa maassa, vaan Ukrainassa. Sen pitää tapahtua Naton kautta, ja Yhdysvaltojen pitää olla siinä mukana. Talous on turvallisuutta ja talous on huoltovarmuutta, ja talous pitää saada kuntoon. Epäkunnossa oleva talous luo ihmisiin epävarmuutta ja epäluottamusta tulevaan. Meillä pitää olla kunnon huoltovarmuus, meidän pitää saada väestönsuojat kuntoon. Kaikki eivät ole ajan tasalla tänä päivänä. Ne pitää päivittää. Ukrainan tukemiseen pitää saada vauhtia. Eilen kerrotut uudet paketit ja tilaukset ovat hyvä alku. Nyt pitää laittaa budjetit täysmittaisesti kuntoon ja saada kotimaisen puolustusteollisuuden tilauskirjat täyteen. Venäjän uudesta hyökkäyksestä Ukrainaan on kulunut kolme vuotta. Suomi on vuodesta 2022 lähtien avustanut Ukrainaa eri tavoin reilun kolmen miljardin euron arvosta. Tästä reilut kaksi miljardia euroa on tukea puolustusmateriaaliin. On hyvä muistaa, että presidentti Stubb allekirjoitti viime huhtikuussa kansainvälisen sopimuksen, joka takaa Suomen tuen Ukrainalle seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Arvoisa puhemies, ärade talman! Naton tavoite on koota 100 000 sotilaan nopean toiminnan taistelujoukko kymmenessä päivässä. Ei silloin ole aikaa kysellä mahdollisia vapaaehtoisia. Silloin ollaan täydessä valmiudessa, ja silloin mennään. Kysymys kuuluu: Löytyykö Suomesta, Suomen reserviläisiin perustuvasta armeijasta, tällaista valmiutta, vai miten se aiotaan järjestää? Paljonko valmiusjoukoille maksetaan? Missä heidät koulutetaan? Miten korvaukset hoituvat, jos suomalainen sotilas kaatuu ulkomailla? Tästä pitää käydä enemmän keskustelua. Arvoisa puhemies, ärade talman! Ei kotimainen teollisuus käynnisty tai lisää tuotantoa nappia painamalla. Sellainen vie vuosia, sellainen vaatii monivuotisia suunnitelmia ja tilauskirjat täyteen. Ei pidä unohtaa kotimaisen puolustusteollisuuden vientimahdollisuuksia. Tilaisuus on nyt, ja se pitää hyödyntää. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-02-27T17:56:08,2025-02-27T18:01:13,Hyväksytty,1.1 2025_14_135,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Ja nyt ryhmäpuheenvuorojen jälkeen käydään lyhyttahtiseen keskusteluun. Joka haluaa käyttää puheenvuoron, painakoon V-nappia ja nouskoon seisomaan. Olkaa hyvät. — Edustaja Kopra.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_136,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Palasin juuri Ukrainasta, ja siellä sikäläinen puolustusteollisuusasioista vastaava ministeri kertoi, että viimeisen kahden vuoden aikana Ukrainan puolustusvälineteollisuuden volyymi on yli kymmenkertaistunut. He pystyvät tällä hetkellä tekemään yli 50 prosenttia siitä puolustusmateriaalista, mitä tarvitsevat Ukrainan puolustamiseen, ja lopun osalta ovat tietysti tukemme varassa. Ukraina on sotaa käyvä maa, ja tämä puolustusteollisuuden tämän mittaluokan kasvaminen on tietysti ainutlaatuista, mutta tietysti Suomessakin on tehty paljon puolustusteollisuutemme kapasiteetin lisäämiseksi kuten myös koko Euroopassa, ja varmaankin tässä viime vuosina se on moninkertaistunut meilläkin. Kuitenkin tiedämme, että Ukrainan tuki tarvitsee materiaalia, me tiedämme, että Euroopan maiden on varustauduttava huomattavasti paremmin nykytilanteeseen verrattuna, ja tämä tarkoittaa sitä, että teollisuudelle tosiaan näitä markkinoita niin sanotusti löytyy. Minkälaisin keinoin hallitus voisi nyt tästä eteenpäin vielä lisää edistää sitä, että suomalainen puolustusteollisuus voisi toimittaa materiaalia [Puhemies koputtaa] meidän armeijallemme sekä sitten myydä sitä eurooppalaisille muille toimijoille?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2025-02-27T18:01:40,2025-02-27T18:03:06,Hyväksytty,1.1 2025_14_137,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_138,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Minunkin kysymykseni koskee tätä puolustusteollisuutta. Puolustusselonteossa Maavoimien suorituskyvyn kehittäminen on keskeisessä roolissa, ja se olisi erittäin tärkeää, että tulevissa hankinnoissa voidaan huomioida ja hyödyntää kotimaista osaamista ja puolustusteollisuuden kasvumahdollisuuksia enenevissä määrin. Kotimaisen teollisuuden hyödyntäminen vahvistaa sotilaallista huoltovarmuutta mutta myös luo työpaikkoja. Suomessa on korkean tason osaamista, jota voidaan kehittää ja laajentaa puolustushankkeiden kautta. Tämähän ei ole pelkästään turvallisuuskysymys vaan myös taloudellinen mahdollisuus. Arvoisa ministeri, kysyn vähän samaa kuin edustaja Kopra tässä: miten me voitaisiin tulevaisuudessa entistä vahvemmin panostaa kotimaisen osaamisen hyödyntämiseen puolustussektorin hankinnoissa ja tukea kansallisen puolustusteollisuuden kasvua ja mahdollisuuksia? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-02-27T18:03:06,2025-02-27T18:04:11,Hyväksytty,1.1 2025_14_139,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Kari., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_140,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa ministeri Häkkänen, totesitte, että puolustusselonteko ei ole vanhentunut, päinvastoin. Ihan rehellisyyden nimissä täytyy kuitenkin sanoa sillä kokemuksella, jota itselläni on 14 vuoden ajan karttunut tässä parlamentissa ja puolustusvaliokunnassa, että paljon on muuttunut. Kuinka paljon, se näkyy tämän selonteon työssä, jonka valtioneuvosto on eduskunnalle antanut, ja se pitää hallituksen itse arvioida. Mutta niin kuin ryhmäpuheessa totesin, meidän sosiaalidemokraattien kanta — niin kuin huomasin monen muunkin olevan — on se, että eduskunta antaa sitten omassa vastauksessaan tähän valtioneuvoston selontekoon tarvittavan päivityksen. En pidä kovin rehellisenä sitä, että toistamme, että mikään ei olisi muuttunut tämän kirjoitustyön aikana. [Timo Heinosen välihuuto] Esitin tuossa viime syksyn aikana sitä, että tätä selontekotyötä pitäisi jollain tavalla jatkaa nyt myös tämän selonteon valmistumisen jälkeen. Siinä oli tällainen seurantaryhmä, joka oli parlamentaarinen työkalu taustalla. Näitä asioita tulee ja tipahtelee varmaan jatkossakin, isoja asioita, yli vaalikausien meneviä asioita. Olisiko tällaisesta tavallaan selonteon seurantatyön jonkuntyyppisestä jatkosta [Puhemies koputtaa] työkalua myös vaalikausien yli menevälle työlle? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-02-27T18:04:12,2025-02-27T18:05:33,Hyväksytty,1.1 2025_14_141,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_142,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Selonteko tarkastelee Suomen puolustuksen nykytilaa erinomaisesti, ja myös toimintaympäristön muutoksia siinä käsitellään ja kehitystarpeita pitkällä aikavälillä. Mutta puhun tässä vähän samasta asiasta kuin edeltäjäkin. Selonteossa huomioidaan Venäjän aiheuttama pitkäkestoinen uhka Euroopan turvallisuusjärjestelyihin, ja siitä puhutaan laajasti ja hyvin. Haluaisin myös ministeriltä kysyä: olivatko aidosti tiedostettavissa nämä muutokset, mitä nytten on tullut viime päivinä Yhdysvaltain suunnalta? Yhdysvallat on kuitenkin meidän merkittävä liittolainen, ja paljon on tapahtunut ja joka päivä tapahtuu. Aina aamulla, kun avaa television, edellisen yön tapahtumat saa nähdä sitten sieltä, sen, mitä on uutta arvaamatonta tapahtunut. Kysyisinkin: miten puolustushallinnossa arvioidaan Yhdysvaltain sitoutuminen euroatlanttiseen yhteistyöhön tulevaisuudessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-02-27T18:05:33,2025-02-27T18:06:30,Hyväksytty,1.1 2025_14_143,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_144,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdyn näihin puheenvuoroihin, joiden mukaan on kiinnostavaa kuulla ministerin näkemys tästä ikään kuin päivityksen toteuttamisesta, niin että tapahtuuko se vain tämän mietinnön puitteissa vai pitäisikö meillä olla täällä ehkä ajankohtaiskeskusteluja enemmän tai muuten. Mutta olennaista on, että Suomella on kyky nopeaan päätöksentekoon vaikeassa muuttuvassa tilanteessa. Oman kysymykseni halusin vielä esittää tähän asevelvollisuuteen liittyen. Jos ajatellaan tässä hetkessä, niin tästä reserviläisten joustavammasta hyödyntämisestä, joka taitaa olla hallitusohjelmassa ja myös selonteossa mainittu, olisin ministeriltä tiedustellut, että onko suunnitelmissa lakiesityksiä tai muuta, mitä sen eteen ollaan tekemässä, että voidaan kannustaa ja sitouttaa reserviläisiä enemmän, hyödyntää sitä osaamista paikallispuolustuksessa, kansainvälisissä tehtävissä. — Niin näiden kuulumisia. Ja sitten tämä iso pyörä. Minun kirjanpitoni mukaan salissa olevista puolueista itse asiassa suurimmalla osalla taitaa olla jonkunlainen puoluekirjaus yhdenvertaisesta asevelvollisuudesta, myös kokoomuksella, niin olisin ihan mielenkiinnosta kuullut, onko tämä jollain tavalla pohdinnassa, koska kuten sanoin tuossa, niin tämä on asia, jota ei voi kiirehtiä ja hosua, mutta samaan aikaan niitä ajureita sille, että me uudistettaisiin tätä järjestelmää myös pidemmällä tähtäimellä tasaveroiseksi, todella on. Olisin myös tästä kuullut mielelläni ministerin näkemyksen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-02-27T18:06:30,2025-02-27T18:07:56,Hyväksytty,1.1 2025_14_145,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Furuholm., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_146,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen tulee harjoittaa vastuullista asevientiä. Tässä maailmantilanteessa on lisäksi tärkeää, että tuemme Euroopan omaa puolustusteollisuutta. Puolustusselonteossa todetaan, että puolustusmateriaaliyhteistyössä olennaisia kumppaneita ovat Yhdysvaltain ja eurooppalaisten toimijoiden lisäksi Etelä-Korea, Israel ja Japani. Kuten jo todettua, Euroopan tulisi ottaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan sekä vähentää riippuvuuttaan suhteessa Yhdysvaltoihin myös aseiden suhteen. Yli 60 prosenttia EU-maiden puolustushankinnoista menee tällä hetkellä Yhdysvaltoihin. Me rahoitamme Yhdysvaltojen puolustusteollisuutta merkittävästi ja teemme samalla itsemme siitä riippuvaiseksi. Jatkossa pitää todella harkita entistä tarkempaan, mistä aseet ostetaan ja kenen puolustusteollisuutta tässä kannattaa tukea. Arvoisa ministeri, kysyisin teiltä: kuinka nopealla aikataululla tätä riippuvuutta puolustusteollisuuden kontekstissa voidaan purkaa sekä Euroopan tasolla että Suomen tasolla Yhdysvaltoihin nähden? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-02-27T18:07:56,2025-02-27T18:09:05,Hyväksytty,1.1 2025_14_147,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Andersson., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_148,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Otto,Andersson,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Olen edustaja Harjanteen kanssa siitä samaa mieltä, että yhdenvertaisen asevelvollisuuden osalta keskustelua tulee jatkaa niin, että tämä tehdään hyvissä ajoin ja pitkäjänteisesti. Tässä haastavassa ja vaikeasti ennustettavassa turvallisuustilanteessa vakaiden kumppanien merkitys on kullanarvoista. Meidän lähimmät kumppanit kaikissa yhteistyömuodoissa löytyvät muista Pohjoismaista, joiden kanssa muodostamme yhtenäisen arvoyhteisön. Olisin kysynyt teiltä, ministeri Häkkänen: Miten näette nyt Suomen Nordefco-puheenjohtajuuden tässä tilanteessa, ja miten voimme saada siitä kaikkein eniten irti? Olisiko mahdollista esimerkiksi se, että Pohjoismaat yhdessä, nyt kun puhutaan näitten jäädytettyjen varojen käytöstä, ajaisivat tätä asiaa myös muuta Eurooppaa kohtaan, jotta Ukraina saa sen tarvitsemansa tuen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Otto Andersson,1189,2025-02-27T18:09:05,2025-02-27T18:10:09,Hyväksytty,1.1 2025_14_149,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_150,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On selvää, että Suomen ja koko Euroopan on seistävä järkähtämättä Ukrainan rinnalla ja annettava sille kaikki mahdollinen tuki sen puolustautuessa Venäjän rikollista hyökkäystä vastaan. EU-maiden tulee merkittävästi lisätä Ukrainan taloudellista ja sotilaallista tukea. Me tiedämme, että kyse ei ole ainoastaan Ukrainan tulevaisuudesta vaan koko Eurooppaa koskevan uhan pysäyttämisestä. On myös selvää, että rauhasta Ukrainassa ei ole mahdollista neuvotella ilman, että Ukraina ja Eurooppa ovat kiinteästi mukana neuvotteluissa. Oikeudenmukainen rauha on ainoa tie pysyvään rauhaan Euroopassa. Meillä ei tietysti ole kristallipalloa, mutta monet kansalaiset miettivät, miten tässä käy. Kysyisinkin arvon ministeriltä: miltä teistä näyttää, saadaanko oikeudenmukainen rauha rakennettua Eurooppaan, ja mitkä ovat edellytykset sille?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2025-02-27T18:10:09,2025-02-27T18:11:12,Hyväksytty,1.1 2025_14_151,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_152,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Edellisiin puhujiin viitaten: Kun miettii, mitä USA:n presidentti on näiden viimeisten viikkojen aikana saanut tehtyä ja mitä hän tekee — ja hän ei ole ilmoittanut vielä oikeaa mielipidettään Natosta, mitä hän haluaa Naton kanssa tehdä — totta kai tällä hetkellä USA on Natossa, mutta on kuulunut semmoisiakin, että se voi olla epävarmaa tulevaisuudessa. Tämmöisestä selonteosta, mikä nyt on tehty, ei varmaan mitenkään voi väittää, että tämä olisi ajankohtainen seuraavan vuoden aikana, niin että kyllä tähän jonkunnäköistä seurantaa tarvitaan. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-02-27T18:11:12,2025-02-27T18:12:01,Hyväksytty,1.1 2025_14_153,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Tässä tuli niin paljon kysymyksiä ministerille, että otetaan tässä vaiheessa ministerin puheenvuoro ja jatketaan sitten lyhyttahtista keskustelua.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_154,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Antti,Häkkänen,Puolustusministeri,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Puhemies, kiitoksia! Joo, ensinnäkin tästä, onko selonteko vanhentunut. Tässä selonteossa on Suomen puolustuksen kehittämisen linjaukset kaikilta laaja-alaisilta sektoreilta. Ne eivät ole vanhentuneet, ei. Sitten jos lähdetään tällaista oikeasti avaamaan, että siellä ovat jotkut linjaukset vanhentuneet, niin se on todella vakava paikka. Siis Naton osalta vai? Suomi ajaa Naton vahvistamista, eurooppalaisten maitten puolustuskyvyn vahvistamista, jotta koko eastern flank ja muut ovat vahvoja. Suomi pyrkii syventämään USA-puolustusyhteistyötä harjoituksissa, kyberissä, materiaaliyhteistyössä, kaikessa muussa ja kaikkien muidenkin kanssa, siis hyvin laaja-alaisesti, monen pilarin puolustusyhteistyötä. Miltä osin on vanhentunut? Kaikki me ollaan samaa mieltä siitä valtavasta kansainvälisen politiikan kohinasta, pinta-aallokosta. Mutta onko joku lähdössä oikeasti näitä syvävirtoja ja linjauksia muuttamaan? Näitä on nyt vuosi yhdessä valmisteltu. Mennään valiokuntiin ja katsotaan sitten oikeasti, jos jollain on linjausmuutosesityksiä siksi, että ne ovat vanhentuneet. Minä sanon, että eivät ole vanhentuneet. Päinvastoin Trumpin ykköskaudelta oppineena — no, silloin olin oikeusministerinä, mutta kuitenkin — me ollaan varauduttu siihen, että ihan oikeasti voi tulla ristiaallokkoa pinnalle. Siksi tässä on monta pilaria. Ja kun karkeasti arvioin, mitä nämä linjaukset koskevat, niin ne koskevat 90-prosenttisesti kansallista puolustusta ja sen kehittämistä. Muuthan ovat muiden yhteistyön, puolustusyhteistyön, käsissä, Natossa liittolaisten kanssa me pyritään tekemään parhaamme. Siis nyt ruvetaan puhumaan, että muutetaan linjauksia, kun on pari viikkoa ollut otsikkotasolla kovaa metakkaa — ja tuskin tulee pomppuinen kyyti vähenemään — ja että lähdettäisiin tekemään puolustuspolitiikassa linjamuutoksia tällaisen takia. Me ollaan tehty USA:n kanssa 35 vuotta puolustusyhteistyötä, ja uskon, että tehdään jatkossakin. Ja nämä kaikki tähtäävät siihen, että se meillä säilyy. Pete Hegsethin kanssa on ollut kahdenvälinen palaveri, jossa hän on sanonut, että he ovat sitoutuneita Natoon, sitoutuneita Suomen kanssa kahdenvälisen puolustusyhteistyön edelleen kehittämiseen ja vahvistamiseen. Mutta Euroopassa Nato-maiden pitää jatkossa tehdä itse enemmän, ettei amerikkalainen veronmaksaja maksa niin paljon. Sitten on eri asia tämä Ukraina-neuvottelutilanne, eri korissa, jossa on aika kovaa kielenkäyttöä, josta me kaikki varmasti ollaan täällä aika samaa mieltä. Mutta Natoon liittyen viestit... Eilen taas tuli Marco Rubion viesti, että USA on sitoutunut Natoon, mutta Euroopan maiden pitää maksaa enemmän. Onko täällä nyt joku tekemässä uusia linjauksia tällä perusteella? Nyt pää kylmänä. Käydään valiokunnissa nämä tarkasti läpi vielä. Toimintaympäristössä tulee varmasti tapahtumaan muutoksia, siis ihan varmasti. Ukrainan rauhakin voi tulla — ei sekään täällä lue suoraan. Sitten turvallisuuden rahoitus ja sosiaalinen koheesio. Minä peräänkuulutan, että kun meillä on tosi hyvä yhteistyö ja varmasti kaikki kansalaisetkin ymmärtävät tilanteen vakavuuden, niin siinä vaiheessa, kun me puhutaan Suomen puolustuksesta eli siis käytännössä siitä, mitä meidän vastapidäkkeenä on mahdolliselle naapurille, sen pitää mennä kaiken yli. Kannan huolta myös sosiaalisesta koheesiosta. Jokaisen puolueen pitää sitten myös poliittisesti kyetä se esittämään, miten se sitten hoidetaan, mutta tinkimättä siitä puolustuksesta. Tämä on vaikea pala, mutta toivon silti, että se ei tarkoita, että tingitään puolustuksesta. Ja tämä on enemmän sitten talouspoliittinen ja yhteiskuntapoliittinen kysymys, miten nämä yhteensovitetaan mahdollisissa vaaleissa tavoitteina tai seuraavissa hallitusneuvotteluissa kysymyksissä. Mutta se ei saa johtaa siihen, että Suomi tekee saman, minkä moni Euroopan maa, että sosiaalipolitiikasta tai muusta johtuen emme panosta puolustukseen. Se ei missään tapauksessa voi johtaa sellaiseen johtopäätökseen. Suomen puolustusteollisuudelle tehdään tällä hetkellä erittäin paljon viennin edistämistä, markkinoiden edistämistä, kohdistetaan kotimaahan tilauksia. Viime vuonna taisi olla 1,7 miljardia kotimaan teollisuuteen. Näitä kaikkiahan ei voida aina julkisuuteen sanoa, koska ne ovat luottamuksellisia yhteistyömalleja. Eilen julkaistiin 660 miljoonan euron kotimaan teollisuuden hankintaohjelma, Ukrainalle aputukipaketteja suomalaisilta yrityksiltä — tietoinen poliittinen päätös hallitukselta. Hyvän valtiovarainministerin ja pääministerin tuella kohdistetaan näitä kotimaan yritystoimintaan, win-win: Ukraina hyötyy, suomalainen yrittäjyys ja työllisyys ympäri Suomea hyötyvät. [Timo Heinonen: Erinomaista!] Nordefcon merkitys kasvaa siis merkittävästi. Eli kaikki Pohjoismaat panostavat puolustukseen ja puolustusteollisuuteen, ja näistä yritetään nyt ottaa iso hyöty irti kaikissa maissa. Ukrainan prioriteeteista numero ykkönen siinä, mitä nyt pitäisi tehdä, on eurooppalainen merkittävä puolustusrahoituksen paketti, jolla korvataan osittain USA-tukea. Se on ainoa, millä päästään pöytään, ja siihen pitäisi keskittyä. Sitä kautta tulee oikeudenmukainen rauha, ja sen jälkeen on aika keskustella turvatakuujärjestelyistä. Tätä myös äsken painotin. Meillä on ollut puolustusministerikokouksia tässä joka viikko, ja tätä viestiä viedään eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2025-02-27T18:12:10,2025-02-27T18:17:59,Hyväksytty,1.1 2025_14_155,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Kiitokset ministerille. — Ja sitten jatkamme lyhyttahtista keskustelua. — Edustaja Vikman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_156,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! En jaa SDP:n esittämiä vakavia syytöksiä selonteon vanhentumisesta. Nyt olisi erittäin tärkeää kuulla, mitkä konkreettiset Suomen toimintalinjaukset ovat mielestänne vanhentuneita ja mitä toimintalinjauksia haluatte muuttaa. Nähdäkseni selonteko viitoittaa kestävät linjat Suomen puolustuksen järjestämiselle ja kehittämiselle. Toimintaympäristökuvauksen myötä olemme varautuneet hyvin erilaisiin mahdollisiin toteutuviin skenaarioihin. On selvää, että tällaisena maailmanpolitiikan murrosaikana toimintaympäristö muuttuu joiltain osin nopeastikin, siihen on varauduttu. Mitä tulee parlamentaariseen seurantaan, niin pidän arvossaan parlamentaarista seurantaryhmää, johon on ollut kunnia osallistua, mutta on kuitenkin huomattava, että tämän päivänpoliittisen, muuttuvan tilanteen seurantaan meillä on valiokunnissa, [Puhemies koputtaa] ulkoasiainvaliokunnassa, puolustusvaliokunnassa, hyvät edellytykset. Ja esimerkiksi ulkoasiainvaliokunnassa olemme pitäneet viime ajat tiivistä yhteyttä niin tasavallan presidenttiin, puolustusvoimien komentajaan, [Puhemies koputtaa] ulkoministeriin kuin puolustusministeriin. [Puhemies: Aika!] Parlamentaariset ryhmät ovat tärkeitä, mutta niillä täytyy olla joku konkreettinen toimeksianto [Puhemies: Aika!] ja työn tulos. Seurantaan on valiokunnat...",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2025-02-27T18:18:09,2025-02-27T18:19:54,Hyväksytty,1.1 2025_14_157,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Yritetään pysyä tässä minuutissa, vaikka se onkin vaikeaa. Puolitoista minuuttia on aika pitkä ylitys. — Edustaja Kari haluaa vastauspuheenvuoron, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_158,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun kysyttiin, niin mielelläni vastaan. Puolustusselonteko syvävirtauksien osalta, niin kuin ministeri sanoi, kulkee sitä polkua myöten. Siellä ovat kovan puolustuksen ytimet. Niissä ei sinänsä ole muutettavaa, mutta puheenvuoroni pointti oli siinä, että hallitus tekee valtioneuvoston selonteon päivitystarpeesta itsearvion. Eduskunta ei sitä voi tehdä, koska se on hallituksen, niin kuin nimi sanoo, valtioneuvoston puolustusselonteko, ja eduskunta tekee sitten ulkoasiainvaliokunnan lausunnon ja puolustusvaliokunnan mietinnön pohjalta arvion siitä, kuinka hyvin selonteko osuu aikaan. Jotta tämä prosessi onnistuu, hallituksen pitää tehdä se itsearvio, ja nyt ainakin pääministerin eilisestä puheenvuorosta oli pääteltävissä, että päivitystarvetta ei sinänsä ole. Haluan kiinnittää huomiota siihen, että puolustus on myös EU-politiikkaa, EU-puolustuspolitiikkaa, siellä on paljon muitakin elementtejä, jotka tänä päivänä liikkuvat nopeammin ja ennalta arvaamattomaan suuntaan, ja sen takia on tärkeää, että eduskunta ainakin onnistuu päivittämään tämän ison muutoksen, [Puhemies koputtaa] joka on nyt käynnissä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-02-27T18:19:54,2025-02-27T18:21:10,Hyväksytty,1.1 2025_14_159,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_160,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa puolustusministeri käyttikin pitkälti sen puheenvuoron, minkä itse ajattelin käyttää nimenomaan tästä, että tässä puolustuspolitiikassa nyt olisi syytä pitää pää kylmänä, eli ei lähdetä nyt hötkyilemään päivänpolitiikkaa tähän asiaan. Täytyy muistaa, missä me sijaitsemme ja mikä meidän asemamme on. Meidän rajanaapurimme on Venäjä, tulee aina olemaan, ja se on ainut meidän uskottava sotilaallinen uhkaajammekin. Meidän puolustuksemme perustuu aina vahvaan omaan puolustukseen. Ainut, mikä tässä on muuttunut, on se, että nyt olemme Naton jäsen ja meillä on myöskin puolustusliiton turvatakuut ja USA:n kanssa kahdenvälinen puolustusyhteistyösopimus. Nämä ovat ne isot asiat, mitkä ovat muuttuneet, ja näiden mukaan meidän pitää elää. Kun puolustuspolitiikka ja turvallisuuspolitiikka ovat perinteisesti olleet tällainen yhteisymmärryksen asia eduskunnassa, niin olen vähän huolissani siitä, että oppositiosta nyt otetaan irtiotto ja käydään arvostelemaan näitä meidän peruslinjauksiamme. Kyllä media ja eräät europarlamentaarikot pitävät meidän puolestamme huolen huutelemisesta näistä asioista julkisuudessa. Eikö meidän täällä eduskunnassa olisi tärkeämpää välttää spekulaatiota, rauhoittua hieman ja yrittää katsoa näitä asioita pitkässä juoksussa — ja hankkia jalkaväkimiinat takaisin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2025-02-27T18:21:10,2025-02-27T18:22:22,Hyväksytty,1.1 2025_14_161,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Savola., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_162,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Niiden kokemusten mukaan, mitkä itselläni nyt tästä viime viikoilta on, Yhdysvaltain viestit ovat kyllä aika yksiselitteisiä siitä, että Euroopan pitää kantaa vahvempaa osaa omasta puolustuksestaan. Tämä tuli Naton parlamentaarisessa yleiskokouksessa esiin. Tämä on tullut myös heidän ministereittensä suulla esiin. Suomi on maa, joka tuottaa turvallisuutta. Siinä tietenkin pohjana meillä on se, että olemme pitäneet yleisen asevelvollisuuden vahvana, koulutetun reservin vahvana. Maa‑, Meri‑ ja Ilmavoimat kaikki ovat niitä, joihin investoidaan ja tämän selonteonkin myötä tullaan investoimaan lisää. Mutta kyllähän se Euroopassa on häpeä, että 23 pystyy 38 jäsenmaasta nämä Naton asettamat kriteerit, kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, täyttämään. Ensi kesänä on Naton huippukokous. Siellä tehdään uusia linjauksia. Varmaa on se, että tuo kaksi prosenttia ei tule riittämään — onko se kaksi ja puoli prosenttia, onko se kolme prosenttia, onko se jopa enemmän? Kysyn teiltä, herra ministeri: mikä on Suomen tuleva prosentti, mikä meidän suhtautumisemme siihen on, ja kuinka ennen kaikkea me saamme EU:n ja Euroopan kumppanimme Natossa [Puhemies koputtaa] tähän uuteen tavoitteeseen sitoutumaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2025-02-27T18:22:22,2025-02-27T18:23:41,Hyväksytty,1.1 2025_14_163,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_164,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Erinomainen selonteko, ja ehkä ainoa pieni särö tässä keskustelussa tuntuu olevan se, onko selonteko vanhentunut joiltain osin vai onko se edelleen ajankohtainen. Ehkä ympäristössä on tapahtunut muutoksia, ja siinä, mitä valiokunta mietinnössään toteaa, voidaan sitten tarkentaa. Monestihan on niin, että valmistunut mietintö on kristallinkirkkaampi kuin hyväkään selonteko. Nyt UaV, VaV ja HaV puolustusvaliokunnan lisäksi käsittelevät tätä, kymmeniä erinomaisia asiantuntijoita. Tästä tulee entistä parempi, kun huomioimme sitten ne muutokset, mitä on tapahtunut. USA:n tilanteen muutoksesta en olisi itse liian huolissani, vaikka siinä on merkkejä, mutta niin kuin ministeri sanoi, 35 vuotta on tehty yhteistyötä, varmasti tehdään jatkossakin. En usko, että USA:n instituutio, demokratia ja oikeusvaltiokehitys muutamassa vuodessa voisivat muuttua perusrakenteiltaan. Kyllä se siellä pysyy, ja Nato pysyy luotettavana kumppanina.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-02-27T18:23:41,2025-02-27T18:24:54,Hyväksytty,1.1 2025_14_165,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_166,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täytyy kyllä nyt yhtyä sekä puolustusministerin että monen muun puheenvuoroihin täällä. En näe itse, että tämä selonteko on niin kuin laajamittaisesti millään tavalla vanhentunut. Kyllä tämä pitkälti kestää aikaa. Jo itse asiassa kohdassa 2.1. Globaalien valtasuhteiden muuttuminen käsitellään sitä, miten Yhdysvaltojen painopiste tulee siirtymään yhä enemmän Kiinaan, ja näin suomennettuna siinä todetaan, että Yhdysvallat odottaa, että Eurooppa pystyy seisomaan omilla jaloillaan ilman niitä apupyöriä, joita sillä tällä hetkellä on. Se käytännössä todetaan siellä jo. On ihan totta, että Yhdysvalloista tulee hyvinkin nopealla tahdilla erilaisia uutisia, nopeammin kuin Euroopassa keritään järjestämään solidaarisuuskokouksia, mutta en näe, onko se syy, että täällä täytyy ruveta jatkuvasti panikoimaan. Meidän pitää pitää kirkkaana mielessä se fokus. Vahvennetaan omaa puolustusta, vahvennetaan Euroopan puolustusta, hankitaan ne rahat, mitä sinne tarvitaan, ja pidetään huolta meidän omasta tontista. Eikä me olla vaan Yhdysvaltojen varassa. Meillä on kahdenvälisiä suhteita, meillä on Nordefcoa, meillä on JEFiä, ja meillä on ennen kaikkea hyvin vahva oma armeija. Huolehditaan tästä, niin kyllä tästä hyvä tulee.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-02-27T18:24:54,2025-02-27T18:26:04,Hyväksytty,1.1 2025_14_167,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Tuppurainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_168,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdysvaltain äkkijyrkkä käännös tarkoittaa, että Euroopan on otettava suurempi vastuu Ukrainasta. Meidän on varustauduttava viipymättä. Meidän on otettava kohtalomme omiin käsiimme yhdessä Ison-Britannian, yhdessä Norjan, Islannin ja transatlanttisen liittolaisemme Kanadan kanssa. Mutta samaan aikaan on vältettävä tarpeetonta paniikkia. Ei Nato ole hajonnut. Sen siviilivirkamiehet ovat työpaikoillaan, ja sotilaat harjoittelevat [Oikealta: Juuri näin!] ihan suunnitelmien mukaisesti. Mutta toisaalta: kriisitietoisuutta on herätettävä Suomessa ja Euroopassa, ja meidän on sanoitettava kansalaisille se, mitä tarkoittaa Yhdysvaltain ilmoittama etääntyminen Euroopasta. Meidän ei pidä lohduttaa kansalaisia sillä, että nämä Yhdysvaltain viestit vaihtelevat — sillä, että ne ovat yhtenä päivänä jotain toista. Nimenomaan viestien epäselvyys on tässä ongelma, ei mikään ilonaihe. Tämän toimintaympäristön muutoksen tulee heijastua eduskunnan vastauksessa puolustusselontekoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-02-27T18:26:04,2025-02-27T18:27:14,Hyväksytty,1.1 2025_14_169,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_170,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia ministerille hyvin tehdystä esiintymisestä ja valiokunnalle hyvin tehdystä työstä. Toki siinä ovat virkamiehet olleet täysillä mukana. Se, mikä kiinnitti huomiota: todella, kuten puolustusministeri hyvin totesi, talouden tilanne on semmoinen, että meidän pitää pitää huoli siitä, että kaikissa olosuhteissa pystymme puolustuksemme hoitamaan. Sanon tähän hieman lisää, että meidän pitää pitää huoli, että tämän maan talous laitetaan kuntoon. Tällä menolla emme voi jatkaa, kaikki me sen tiedämme. Mitä tulee sitten siihen, että ryhmäpuheiden aikana ainakin edustaja Harjanne esitti yhteistä velkaa eurooppalaiseen puolustukseen: Vieläkö tässä salissa on intoa lähteä maksamaan toisten maiden varustautumista? Pidän suurena ihmeenä sitä, että täällä yleensä edes esitetään sitä. Saksa, Ranska, Italia, Espanja — kaikki ovat suuria valtioita, joilla on varmasti kansallisvarallisuutta vaikka kuinka paljon. Ja nyt, jos lähdemme siihen tilanteeseen, että työnnämme sinne rahaa, hinnathan nousevat älyttömiin. Näissä maissa on omaa metalliteollisuutta — Saksassa, Puolassa varsinkin. Tehkööt omat hommansa itse, ja varsinkin nyt voisi hieman huumorilla sanoa, että kun Yhdysvallat tuntuu autojen tuonnin kieltävän Yhdysvaltoihin korkeilla tulleilla, niin siinähän vapautuu metalliteollisuuden kapasiteettia merkittävästi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-02-27T18:27:14,2025-02-27T18:28:30,Hyväksytty,1.1 2025_14_171,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Holopainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_172,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Selonteossa ansiokkaasti todetaan, että turvallisuusympäristö on epävakaa ja vaikeasti ennustettava, sen me jaamme tässä salissa. Siinä, missä selonteossa tunnistetaan hyvin Venäjän imperialistiset pyrkimykset ja se, että ne muodostavat pitkäaikaisen uhkan Suomen ja Euroopan turvallisuudelle, niin kyllä viime viikkoina tietenkin on noussut suuri kysymysmerkki sen ylle, kuinka USA:n ja Trumpin hallinto on jatkossa sitoutunut transatlanttiseen yhteistyöhön. Tässä turbulentissa tilanteessa maltti on valttia ja on turha muuttaa puolustuksen kehittämisen linjauksia muuten kuin pitkäjänteisen ja harkitun päätöksenteon kautta. Mutta varmasti on syytä myöskin täällä eduskunnassa käsittelyssä miettiä ja varmistaa se, että meillä on myös kyky reagoida tarvittaessa, ja varmistaa se, että meillä on kyky tunnistaa sellaiset mahdolliset haitalliset riippuvuudet, jotka voisivat heikentää Suomen puolustusta. Tässä tilanteessa on hyvä olla takataskussa plan B ja tarvittaessa plan C, ja tätä meidän on syytä täällä pohtia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-02-27T18:28:30,2025-02-27T18:29:39,Hyväksytty,1.1 2025_14_173,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_174,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Itse asiassa yhdyn edustaja Hoskosen näkemykseen tästä teollisen kapasiteetin uudelleensuuntaamisesta siihen, mitä tilanne vaatii, mutta puolustusteollisuuden rahoittamisesta ja puolustuskyvyn nostamisen rahoittamisesta yhteisvelalla suosittelen lukemaan päivän lehdestä, Helsingin Sanomista, taloustieteen professoreiden Niko Jaakkolan ja Niku Määttäsen kirjoituksen, jossa he avaavat hyvin, miksi siinä on ihan logiikka. Ja tietysti, totta kai, sen ratkaisun täytyy olla sellainen, että Suomi meidän maantieteellisen sijaintimme puolesta on siinä niin sanotusti hyötyjä, mutta se täytyy katsoa koko Euroopan näkökulmasta. Pidän hyvin vaarallisena ajatusta, että yhteisvelka olisi Venäjää vaarallisempi asia. Mitä tulee vanhenemiseen ja tähän keskusteluun, täällä ehkä vähän säkenöi yllättävän paljon. Itse ajattelen, että siellä sinänsä kuvataan se toimintaympäristö, ne trendit, tämä siirtyminen kohti Tyyntä valtamerta Yhdysvaltojen toimesta, tämän tyyppinen, mutta se tapahtuu nyt pikakelauksella ja ehkä paljon tärisevämmin ja järisevämmin kuin me aikaisemmin ajateltiinkaan. Se edellyttää nähdäkseni sen tunnustamista, että näin on, että tilanne on aika hurja, ja sitten kykyä kylmäpäisesti analysoida, mitä päätöksiä ehkä erityisesti eurooppalaiseen yhteistyöhön ja näihin olemassa oleviin rakenteisiin, mitä kantoja meidän kannattaa sinne viedä, mitä asioita edistää. [Puhemies koputtaa] Tässä sinänsä luotan, että hallitus varmasti näin tekee, mutta sitä keskustelua on tärkeää [Puhemies: Aika!] käydä myös tässä salissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-02-27T18:29:39,2025-02-27T18:31:08,Hyväksytty,1.1 2025_14_175,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_176,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin muistetaan ne edellisen elvytyspaketin kokemukset. Miten meille kävi? 7,2 miljardia meni, 400 miljoonaa olemme saaneet. Vieläkö porukalla on intoa lähteä kokeilemaan aseistaa toisia valtioita? Meillä alkaa olla itsellämme semmoinen taloustilanne, että ei kannata enää tällaisia edes unissa nähdä. Ne ovat painajaisia itse asiassa, ne eivät ole unia. Ja toinen juttu: Kun katsoo Suomen tilannetta tällä hetkellä, olemme vuosikymmeniä rakentaneet omaa puolustustamme kuntoon viisaudella ja vakaudella yhteistuumin, ja nyt Eurooppa tällä keinoin sakkaa ja on leikkinyt kaikennäköisiä leikkejään. Siellä on teollisuutta vaikka kuinka paljon. Siellä on kansallisvarallisuutta satoja kertoja enemmän kuin Suomessa. Eikö tämä jo riitä? Minä olen sanonut ja olen näköjään aika pitkälti oikeassa, että yhteistä eurooppalaista liittovaltiota rakennetaan velkakirja kerrallaan. Tällä keinoin se kyllä tulee, ja sitä päivää minä en haluaisi nähdä koskaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-02-27T18:31:08,2025-02-27T18:32:07,Hyväksytty,1.1 2025_14_177,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Kopra., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_178,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan nopeasti tähän yhteisvelkakeskusteluun: On hyvä kantaa huolta tästä rahasta, ja sen kanssa pitää olla tarkkana, mutta meidän täytyy myös miettiä, mitä me tarvitsemme, mitä me voisimme saada. Esimerkiksi, kuten siis pääministeri Orpo on ehdottanut, tätä yhteistä rahaa voitaisiin käyttää yhteisen ilmapuolustusjärjestelmän hankkimiseen. Ja se voisi olla sellainen, että se on EU-laajuinen, standardoitu — yhteiset laitteet ja kaikki, yhteinen koulutus — ja sellainen, joka voidaan siirtää paikasta toiseen: kulloinkin sinne, missä sitä mahdollisesti tarvitaan. Jos meillä on tämäntyyppinen systeemi — siis EU-maat yksittäin tuottavat näitä kyvykkyyksiä, se on täysin yhteensopiva — ja joku maa joutuu aggression kohteeksi, muut siirretään ilmapuolustusjärjestelmään ja sitten turvataan sitä aluetta. Tästähän varmasti olisi merkittävää hyötyä. Vai mitä mieltä edustaja Hoskonen on: olisiko tämmöisestä enemmän haittaa? [Atte Harjanne: Järkipuhetta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2025-02-27T18:32:07,2025-02-27T18:33:07,Hyväksytty,1.1 2025_14_179,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_180,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aloitan huoltovarmuudesta. Selonteossa on alaluku energiasta: ”Energiajärjestelmän muutoksessa edistetään myös energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta sekä parannetaan häiriönsietokykyä.” Arvoisa rouva puhemies! Nato-johdon viesti Ukrainan opeista puolustusvaliokuntaan oli selkeä: sotilasmateriaalin lisäksi on yhtä tärkeää huolehtia energiansaannista. Mahdollisen kriisin kohdatessa energiariippuvuutemme aiheuttaisi ongelmia. Me asumme saaressa, Venäjän kainalossa. Lännessä ovat Norjan vuoret. Mitä vähemmän olemme riippuvaisia ulkomaisesta energiasta, sitä parempia ovat kriisinkestävyytemme ja huoltovarmuutemme. Kotimaisessa turpeessa on valmis ratkaisu, joka samalla varmistaa myös ruokaturvaamme sekä samalla turvaa metsäteollisuutemme kestävyyttä ja jatkuvuutta. Arvoisat ministerit, miten varaudumme energian osalta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-02-27T18:33:07,2025-02-27T18:34:22,Hyväksytty,1.1 2025_14_181,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_182,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri, te sanoitte äsken jotakuinkin niin, että tässä selonteossa ei tarvitse reagoida siihen, että otsikkotasolla pidetään kovaa meteliä, mutta jos katsotaan, mitä otsikkotasolla tapahtuu, niin Trump on muun muassa kutsunut Zelenskyiä diktaattoriksi ilman vaaleja, hän on sanonut, että Ukraina ei voi saada kaikkia Venäjän valtaamia alueita takaisin, ja Yhdysvallat on äänestänyt YK:ssa Ukrainaa vastaan yhdessä muun muassa Venäjän ja Pohjois-Korean kanssa. Nämä ovat vakavia asioita, ja nämä tulee minusta ottaa hyvin vakavasti. Näiltä osin itse kyllä katson, että selonteko on vanhentunut suhteessa tähän toimintaympäristöön, koska se ei huomioi sitä merkittävää muutosta, joka Yhdysvalloissa on tapahtunut ja Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa on tapahtunut sen jälkeen, kun Donald Trump on noussut valtaan. Itse katson ja vasemmistoliitto katsoo, että tämä muutos olisi huomioitava vähintään puolustusvaliokunnan mietinnössä. Sitten haluaisin vielä kysyä lyhyesti tästä samasta asiasta, mitä edustaja Andersson nosti aiemmin: Miten voidaan edistää sitä, että näitä jäädytettyjä varoja voitaisiin käyttää Ukrainan tukemiseen? Nyt kun tarvitsemme yhtenäistä Eurooppaa ja sitä kautta myös Ukrainalle kaiken mahdollisen tuen, niin onko jotain keinoa, miten me voimme edistää näiden jäädytettyjen varojen käyttöä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-02-27T18:34:22,2025-02-27T18:35:41,Hyväksytty,1.1 2025_14_183,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Wickström., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_184,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Ensin haluan kiittää puolustusministeriä tästä aiemmin tulleesta vastauksesta liittyen Ukrainan tukemiseen. Se on nimenomaan se, kun katsotaan turvallisuustilannetta tällä hetkellä, että me voidaan huolehtia siitä, että Ukrainan tuki ei horju tällä hetkellä. Se on äärettömän tärkeää, ja sille haluan antaa henkilökohtaisesti todella vahvan tuen. Tulen itse tähän, sanotaanko, yhteisvelkakysymykseen. Tässä olen samaa mieltä edustaja Kopran kanssa siitä, että mitään vaihtoehtoa ei kannata heti sulkea pois, koska me ei tiedetä, millä tavalla tämä tilanne, mikä tällä hetkellä vallitsee maailmalla, muuttuu. Ja koska meidän täytyy kuitenkin huolehtia omasta kokonaisturvallisuudestamme, niin myöskin tällaisen jonkinlaisen yhteisvelkamekanismin kautta voi meillekin olla hyötyä siitä. Sitten kysyisin puolustusministeriltä: Tässä on aiemmin noussut esiin jo tämä puolustusteollisuuden asema täällä Suomessa. Olisiko järkevää lähteä edistämään yhdessä puolustusteollisuuden kanssa jonkinlaista yhteistä hankintastrategiaa, millä me voitaisiin vahvistaa sitä omaa puolustusteollisuuttamme, koska tässä selonteossa nousee vahvasti esiin se, että puolustusteollisuuden toimintaedellytyksiä pitäisi lähteä vahvistamaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-02-27T18:35:41,2025-02-27T18:36:54,Hyväksytty,1.1 2025_14_185,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_186,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen, että olemme nyt siinä seurassa, mihin meidän olisi pitänyt liittyä jo 90-luvulla. Nato vahvistaa ja varmistaa meidän puolustusta. Se tekee sen tänään, se tekee sen huomennakin, mutta kannattaa muistaa myös tietynlainen snellmanilaisuus, eli viime kädessä jokainen ajattelee lopulta itseään, turvaa omansa. Olen vakuuttunut, että Suomessa on maanpuolustustahtoa. Se on itse asiassa vankkaa. Kysymys kuuluukin, onko maallamme riittämiin myös tulevaisuudessa maanpuolustustaloutta. Maavoimien uudistaminen vie vähintään saman, mitä F-35- ja Laivue 2020 ‑hankkeet yhteensä, ja tästä säästäminen olisi kuin pelaisimme venäläistä rulettia. Toivon, että eduskunnasta löytyy jatkossa kaikilta puolueilta myös vahva sitoutuminen näihin tuleviin investointeihin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-02-27T18:36:54,2025-02-27T18:37:59,Hyväksytty,1.1 2025_14_187,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Simula., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_188,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Vahva maanpuolustustahto — se on puolustuksemme ydintä. Sen eteen tehdään töitä laajalla rintamalla, ja näin sen kuuluu olla tulevaisuudessakin. Vapaaehtoinen maanpuolustus ja kaikenlainen toiminta, mikä antaa kriisien varalle tärkeitä kansalaistaitoja, on vaalimisen arvoista. Otan yhden esimerkin, nimittäin toiminnalliset ammuntalajit, kuten sovelletut reserviläis- ja practical-ammunnat. Niiden suosio on noussut. Ampumarataverkostoa kasvatetaan, jotta harrastusmahdollisuudet paranevat. Mutta nähdäkseni tarvitaan myös muita keinoja, jotta yhä useampi löytää näidenkin lajien pariin. Arvoisa puhemies! Hyvä puolustusministeri, haluaisin kysyä teiltä: olisiko hyvä ottaa tavoitteeksi, että mahdollisimman monet juuri asepalveluksensa suorittaneet suomalaiset löytäisivät toiminnallisesta ammunnasta itselleen uuden harrastuksen, jolla ylläpitää ampumataitoa sekä pitää niin omaa fyysistä kuntoa kuin maanpuolustustahtoa yllä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2025-02-27T18:38:00,2025-02-27T18:39:11,Tarkistettu,1.1 2025_14_189,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Koskinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_14_190,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä ylikiristyneestä päivittämiskeskustelusta voisi päätyä siihen yhteiseen johtopäätökseen, että toki kahden kolmen kuukauden aikana on tapahtunut paljon ennakoimatonta, jota koskevat havainnot ja joitakin johtopäätöksiäkin on syytä tässä lausunto- ja mietintökäsittelyssä lisätä täydennykseksi tuohon yhdessä tehtyyn puolustusselontekoon. Oleellistahan tässä käynnistyneessä keskustelussa on, että professori Forsberg akateemisen vapauden pohjalta halusi vetää pitemmälle kuin mitä nämä tämänhetkiset puheet ovat käytännössä tarkoittaneet. Eli jos nämä kaikista pahimmat puheet muuttuvat todeksi ja käytännön politiikkateoiksi Yhdysvalloissa, niin silloin me joudutaan sen kaltaisiin arviointeihin, joita hän asiantuntijalausunnossa on käsitellyt. Mutta meillähän on sitä ennen kovin paljon tehtävää, elikkä meidän pitää juuri vedota Yhdysvaltoihin, heidän sitoumuksiinsa niin Nato-jäsenenä, DCA-kumppanina kuin kansainvälisissä foorumeissa muutoinkin, että he toimivat niiden sitoumustensa mukaisesti. Meillä on menossa Naton konkreettinen puolustussuunnittelu juuri tänä vuonna, ja siellä tehtävät sopimukset siitä, [Puhemies koputtaa] mitä kukin maa satsaa ja miten ne toteutetaan, ovat äärimmäisen tärkeitä tämän puolustusselonteon linjausten toteuttamiseksi [Puhemies: Aika!] ja Yhdysvaltojen pitämiseksi rivissä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-02-27T18:39:12,2025-02-27T18:40:50,Hyväksytty,1.1 2025_14_191,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Edustaja Limnéll. Anteeksi, hän on poistunut. — Edustaja Lindberg.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_192,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jarmo,Lindberg,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Puolustusministeri käytti tässä tällaisia kuvaavia termejä ”ristiaallokko” ja ”syvävirtaukset”, ja ristiaallokkoahan tässä viime viikkoina on kuultu. Mutta jos niistä, mistä siinä on keskusteltu, vedettäisiin sitten johtopäätöksiä siihen, että tämä koko rakennelma olisi jotenkin muuttunut, niin se olisi aika pitkälle menevää. Natollahan on järjestelmät, millä kyllä pystytään tekemään analyysit ja katsomaan sitten huippukokouksessa, onko sitä laivaa tarvetta reivata. Ja yksittäisten kommenttien perusteella kun mietin itse näitä isoja asioita — Nato-jäsenyys, Nato, Euroopan panostaminen enemmän puolustukseen, pitkä luottamuksellinen yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa — niin en vielä tunnista siitä sellaista, että näihin isoihin virtauksiin olisi tehty muutoksia. No, sitten näistä eri kommenteista. Jos tässä nyt on joku ollut johdonmukainen, niin puolustusministeri Hegseth sanoi silloin jo siellä Ramsteinin-kokouksessa, että Nato on tärkeä ja Yhdysvalloille tärkeä, erityisesti sotilaallinen osa. Ja tuoreimpana sitten ulkoministeri Rubio totesi saman, eli jos jokin nyt on ollut johdonmukaista, niin se on ollut sitten Yhdysvaltain näkemys Naton tärkeydestä. [Puhemies koputtaa] Ja on tietysti erinomaista, että nyt meillä on mahdollisuus sitten valiokunnassa perusteellisesti perata nämä asiat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Jarmo Lindberg,1486,2025-02-27T18:40:50,2025-02-27T18:42:14,Hyväksytty,1.1 2025_14_193,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Immonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_194,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Se, että selonteko olisi vanhentunut, niin en yhdy siihen ajatukseen. Selonteko ei ole mikään temppuluettelo tai toimenpideluettelo, vaan tärkeintä ja olennaista siinä on se selonteon analyysi, jossa on nostettu kyllä keskeiset uhkatekijät esille, keskeinen turvallisuustilanne esille, ja sillä, miten selonteko sitten laitetaan toimeen, on merkitystä. Se on sopiva ajankohta hienosäätää tai painottaa sitä turvallisuutta, maanpuolustusta, niillä konkreettisilla keinoilla, joilla sitä Suomen kansallista suorituskykyä eri aselajeissa ja puolustushaaroissa luodaan. Lisäksi pitää muistaa, että meillä on erilaisia kumppanuuksia, ja turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä kehitetään monellakin tavalla. Kuten tuossa ministeri jo mainitsi, me emme ole nyt yksin, meillä on Nordefco ja JEF. Meillä on kahdenvälisiä sopimuksia myöskin, ja me tehdään puolustusyhteistyötä samalla tavalla kuin ehkä Yhdysvaltain presidenttikin toivoisi. Meillähän on olemassa diili, kahdenkeskinen DCA, nimenomaan puolustusyhteistyösopimus. Siinä mielessä emme ole yksin. Itämeren turvallisuutta rakentaa moni muukin valtio meidän ohella. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2025-02-27T18:42:14,2025-02-27T18:43:30,Hyväksytty,1.1 2025_14_195,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Mäkinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_196,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni tässä tilanteessa niin Euroopan unionin kuin liittokunnan eurooppalaisten jäsenvaltioiden tulee vahvistaa omaa sotilaallista puolustuskykyään ja Ukrainan tukea entistä voimallisemmin, päämäärätietoisemmin ja nopeammin. Meille Suomessa tämä asia on tietyllä tapaa itsestäänselvyys, mutta on todettava, että olen hieman huolissani siitä, onko asia näin kristallinkirkas kaikkialla muualla. Mielestäni yhteisten eurooppalaisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että Eurooppa ja erityisesti Euroopan Nato-maat jakavat aidosti yhtenäisen tilannekuvan siitä, että Venäjä on todellinen uhka aivan koko Euroopalle ja että tämä uhka on myös pitkäkestoinen. Arvoisa puolustusministeri, olisin kysynyt teiltä: jaatteko te tämän näkemyksen, ja jos, niin millä tavoin tätä yhteisen tilannekuvan syntymistä tällä hetkellä edistetään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2025-02-27T18:43:30,2025-02-27T18:44:36,Hyväksytty,1.1 2025_14_197,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Otetaan tässä välissä ministeri Purran puheenvuoro, koska hänellä on aikataulupaineita. — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_198,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia, rouva puhemies! Eli keskityn näihin valtiontalouteen kohdistuviin asioihin, joista on useassa kysymyksessä nostettu huomioita: Selonteossahan kuvataan, että tasapainoinen ja kestävä julkinen talous on keskeinen edellytys puolustuksen kehittämiselle, ja tämä on erittäin tärkeä lähtökohta, joka nyt käytännössä myös Euroopan tasolla näyttää voimaansa. Se, että Suomi on huolehtinut omasta puolustuksestaan ja haluaa korjata julkista taloutta, jotta meillä on mahdollisuus myös jatkossa toimia näin, on välttämätön lähtökohta. Selonteossa itsessään ei tehdä mitään euromääräisiä resursseja koskevia sitoumuksia — tämä on tietoinen valinta tässä selonteossa monestakin syystä — vaan nämä päätökset tehdään sitten tietenkin osana normaalia julkisen talouden suunnitelmien ja talousarvioiden prosessia, mikä edellyttää tietenkin muunkinlaista poliittista neuvottelua kokonaisuudesta. Mutta uskon, että Suomessa ja tässä eduskunnassa kaikki ymmärtävät puolustuksen merkittävän roolin erityisesti tässä nykyisessä maailmanajassa, ja näyttää keskustelun kannalta siltä, että kaikki ymmärtävät siihen kohdistuvat merkittävät korotustarpeet. Suomi toimii tietenkin vähimmäistasoltaan Nato-maiden määrittelemässä prosentissa. Toisaalta korostamme näitä suorituskykyjä, erityisesti tässä nykyisessä tilanteessa, kun prosenttien vertaileminen toisiinsa voi olla jopa hieman epäolennaista siitä syystä, että kysyntä on merkittävää ja vastaavasti hinnat ovat hyvin korkealla. Euroopan unionin tasolla käydään voimakasta keskustelua siitä, mitä finanssipoliittisille säännöille voitaisiin tehdä, jotta ne kohdistetusti mahdollistaisivat tietyille maille puolustukseen lisäsatsaamisen. Tämä on varmasti ihan tarpeen siitä huolimatta, että Suomen etu on myös korostaa sitä, että meillä on uskottavat finanssipoliittiset säännöt EU-tasolla ja tietenkin kansallisesti. Jokaisella EU-maalla on tietenkin se oma kansallinen talousarvioprosessi ja oma budjetti, josta lähtökohtaisesti niitä puolustusmenoja tulisi kattaa. Ajatus siitä, että jonkinlaisella EU-ratkaisulla lähdettäisiin nostamaan yksittäisten maiden puolustusta, jotka ovat kaukana kahdesta prosentista, vaikuttaa aika kaukaa haetulta, siitäkin huolimatta, että kun puhutaan Euroopan Nato-maista, tietenkin kysymys on myös järjestelmästä ja siitä, että se on jokaisen yksittäisen maan intressin ja edun mukaista, että puolustus on kaikissa kunnossa. Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti tästä puolustusteollisuudesta ja sen roolin merkittävästä vahvistumisesta, joka useassa puheenvuorossa nostettiin esille: Tältä suunnalta katsoen oleelliset teemat liittyvät rahoituksen saamiseen, pääomiin yleensä, lainoitukseen, lainanantokriteereihin, joista viime aikoina on puhuttu erityisesti Euroopan investointipankin yhteydessä, ja toisaalta muunlaiseen säätelyyn, joka vaikuttaa tähän, esimerkiksi taksonomiasääntely, yritysten kestävyyskriteerit ja niin edelleen. Näillä kaikilla on merkittävä vaikutuksensa puolustusteollisuuteen. Suomi on erityisesti pitänyt esillä Euroopan investointipankin lainanantokriteerien höllentämistä puolustusteollisuutta tukevaan suuntaan, ja viimeksi joitakin viikkoja sitten 22 maata Suomen johdolla tästä EIP:ltä vaati lisää toimia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-02-27T18:44:40,2025-02-27T18:48:22,Hyväksytty,1.1 2025_14_199,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_200,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ukraina aloitti sodan. Jos Venäjä kuitenkin aloitti, se johtui Natosta. Ukrainalla on ollut kolme vuotta aikaa ja mahdollisuus lopettaa sota. Ukrainan presidentti on diktaattori. Nämä Venäjän valheet eivät muutu tosiasioiksi sillä, että USA:n presidentti Trump niitä toistaa. Hänen suhtautumisensa Ukrainaan — siis Venäjän hyökkäyksen uhriin ja maahan, joka varmasti on maksanut sodasta enemmän kuin mikään muu kansakunta — on häikäilemätöntä. Mineraalisopimusta luonnehtivat valitettavan hyvin rikoslaista löytyvät käsitteet, kuten petos ja kiristys. Euroopalla on nyt kolme tehtävää Ukrainaan liittyen: ensinnäkin Trump ja USA:n nykyjohto on pyrittävä saamaan näkemään tosiasiat, toiseksi Ukrainaa on tuettava ennennäkemättömällä tavalla, ja kolmanneksi Venäjää on padottava lisää pakotteita kiristämällä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-02-27T18:48:24,2025-02-27T18:49:40,Hyväksytty,1.1 2025_14_201,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_202,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aika ajoin myös tässäkin salissa on syytä esittää kiitoksia. Minulla oli kunnia toimia tämän parlamentaarisen seurantaryhmän puheenjohtajana, ja haluankin kiittää teitä, arvoisa ministeri, ja myös teidän esikuntaanne siitä kattavasta tilannekuvasta, minkä te seurantaryhmälle annoitte, ja myöskin otitte huomioon niitä puolueiden esille tuomia näkökantoja mahdollisuuksien mukaan. Haluan toki kiittää myös koko parlamentaarista seurantaryhmää ja ennen kaikkea seurantaryhmän varapuheenjohtajia, edustajia Kopra ja Kari, tästä älyttömän hyvästä yhteistyöstä. Vaikka maailmassa on havaittavissa kovaakin turbulenssia ja aika ajoin näyttää, että se iskee tänne meidänkin saliin, niin meidän täytyy vähän muistella myös, mitä on aikaisemmin tapahtunut. Eli se edellinen selonteko kun tehtiin ja se oli maalissa, niin sen jälkeen alkoi Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sitten alkoi Natoon liittyminen. Eli käytännössä meillä oli silloinkin tällaista turbulenssia, mutta ei me silloinkaan puhuttu siitä päivittämisestä välittömästi. [Puhemies koputtaa] Eli täytyy vähän miettiä, että otetaan jäitä hattuun ja tehdään rauhassa asiat. — Kiitos. [Timo Heinonen: Erinomainen puheenvuoro — olisihan se pitänyt siinä tehdä äkkiä uusi selonteko!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-02-27T18:49:40,2025-02-27T18:51:00,Hyväksytty,1.1 2025_14_203,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Kokko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_204,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Jos on viimeisen 20 vuoden aikana kuunnellut Yhdysvalloista tulleita viestejä ulkopolitiikan ja Euroopan suhteen, niin niissä on kaksi asiaa toistunut hyvin vahvasti: indopasifiselle alueelle siirtyminen, jossa Kiina nähdään suurimpana uhkatekijänä Yhdysvaltain hegemonialle, ja se, että eurooppalaisten liittolaisten pitää ottaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. Siinä mielessä nyt nämä puheet, mitä Yhdysvalloista tulee, eivät ole suuria poikkeuksia. Sitten jos katsotaan, mitä itse selonteossa lukee muun muassa Yhdysvaltoihin liittyen, eli että ”maan kulloisenkin hallinnon sitoutumisen aste monenkeskiseen yhteistyöhön heijastuu myös transatlanttiseen yhteistyöhön”, niin kyllä tämä on aika hyvä kuvaus siitä, missä tilanteessa tällä hetkellä ollaan Euroopan ja Yhdysvaltojen suhteissa. Siinä mielessä, että jos sanotaan, onko tämä paperi nyt vanhentunut, niin mielestäni se ei ole, koska kuten ministerikin totesi, siinä ne turvallisuuden isot pohjavirtaukset ovat säilyneet hyvinkin vakaina — suhteet Yhdysvaltoihin, puolustusyhteistyö, kansallinen puolustuskyky ja sitten se, että tällä hetkellä se Yhdysvaltojen huomio on enemmän siirtymässä sinne Kiinan suuntaan, mutta he edelleen säilyttävät vahvan jalansijan Euroopassa, [Puhemies koputtaa] mikä on nähty muun muassa maan sitoutumisessa liittolaisiin ja Natoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-02-27T18:51:00,2025-02-27T18:52:21,Hyväksytty,1.1 2025_14_205,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Yrttiaho., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_206,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Puhemies! Eräät suomalaiset poliitikot ovat ironiseen sävyyn kertoneet Yhdysvaltain, Venäjän ja Pohjois-Korean tukeneen YK:ssa Ukrainan vastaiseksi väitettyä yleiskokouksen päätöslauselmaa. Siitä vaietaan, että YK:n turvallisuusneuvoston hyväksymä ja Yhdysvaltain rauhan poluksi nimeämä päätöslauselma sai yhteensä kymmenen maan tuen. Mukana olivat myös pysyvät jäsenet Venäjä ja Kiina. Turvallisuusneuvoston kaksi pysyvää jäsentä, Ranska ja Britannia, eivät nekään halunneet kaataa tätä päätöslauselmaa. Ne pidättäytyivät kolmen EU-maan ohella äänestämästä vastaan. Turvallisuusneuvoston päätös on kaikkia jäsenmaita sitova, päinvastoin kuin yleiskokouksen suositus. Suomen ulkopoliittinen johto näyttää edelleen elävän Bidenin aikaa. Eikö Suomessa nähdä sitä, että tulitaukoa ja rauhansopimusta vastustavat voimat ovat pala palalta ja maa maalta [Puhemies koputtaa] nyt nopeasti murenemassa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-02-27T18:52:21,2025-02-27T18:53:43,Hyväksytty,1.1 2025_14_207,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Ingo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_208,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Christoffer,Ingo,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää puolustusministeriä erinomaisesta vastauspuheenvuorosta, missä hän totesi Suomen pysyvästä linjasta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Christoffer Ingo,911821,2025-02-27T18:53:43,2025-02-27T18:54:02,Hyväksytty,1.1 2025_14_209,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Atte,Kaleva,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja tässä salissa, muun muassa edustaja Kokko käytti äsken erittäin hyvän puheenvuoron siitä, että tämä presidentti Trumpin tyyli on hyvin repivä, poukkoileva, ikään kuin ennalta arvaamaton eikä omiaan lisäämään luottamusta. Tämä on tietenkin juuri näin. Mutta kun katsoo sitä isoa virtausta, isoa kuvaa, niin siinä hän on kyllä aika konsistentti. Hän sanoi jo ensimmäisellä kaudellaan, että Euroopan pitää ottaa lisää vastuuta omasta puolustuksestaan. Minä olin jo silloin täysin samaa mieltä hänen kanssaan tästä asiasta. Silloin Eurooppa nukkui ruususenunta ja ajateltiin, että tämä paha vaan menee kohta pois ja neljä vuotta tässä kestetään. Mutta eihän tämä Amerikassa ole muuttunut myöskään Bidenin aikana, tämä sama pohjavirtaus siellä oli. Nyt Trump tulee uudestaan valtaan, ja nyt me sitten olemme siinä tilanteessa, että meidän on pakko ottaa sitä vastuuta itsestämme, siis Euroopan. Suomihan sitä on tehnyt, ja meillä on uskottava oma puolustuskyky. Nyt haluaisinkin kysyä ministeriltä: Kun nostetaan ylös tätä meidän oman puolustusvälineteollisuuden, siis suomalaisen, pohjoismaisen, eurooppalaisen teollisuuden, kapasiteettia, niin kävisikö tällainen G2G-malli, government-to-government-malli? Onko sitä mietitty? Ja voisiko esimerkiksi Suomi muuttaa lainsäädäntöä siten, että Suomi voisi antaa valtuudet Puolustusvoimille tilata materiaalia vaikka Patrialta tai joltain muulta, esimerkiksi ajoneuvoja, jotka sitten tuotettaisiin, [Puhemies koputtaa] myytäisiin valtiolle ja valtio voisi myydä ne eteenpäin myöhemmin? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Atte Kaleva,1481,2025-02-27T18:54:53,2025-02-27T18:56:15,Hyväksytty,1.1 2025_14_210,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_211,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä eduskunnassa oli eilen vierailulla Tampereen nuorisovaltuusto, noin 50 nuorta, puolet tyttöjä ja puolet poikia, ja esitimme — ainakin edustaja Tanus oli myös paikalla — heille kysymyksen, mitä mieltä he ovat, jos varusmiespalvelus koskisi sekä tyttöjä että poikia. Tulos oli se, että 48 kättä nousi sen puolesta, että pitäisi koskea, ja ainoastaan kaksi poikaa oli sitä mieltä, että ei pitäisi koskea. Arvoisa puolustusministeri, mitä mieltä te olette tästä asiasta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-02-27T18:56:15,2025-02-27T18:56:57,Hyväksytty,1.1 2025_14_212,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_213,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itse tulen Kouvolasta, Suomen suurimmasta varuskuntakaupungista, ja meille turvallisuus ei ole pelkästään teoreettinen kysymys, vaan se näkyy ihmisten arjessa koko ajan. Me Kymenlaaksossa tiedämme, mitä tarkoittaa elää lähellä itärajaa ja nähdä omassa ympäristössä se, miten maailma on tällä hetkellä muuttunut. Viime vuodet ovat osoittaneet, ettei Euroopan rauha ole itsestäänselvyys. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa muistuttaa jatkuvasti siitä, että myös Suomen on oltava varautunut. Olemme tehneet historiallisen päätöksen liittyä Natoon, mutta se ei tarkoita, että voimme jäädä lepäilemään. Suomessa olemme huolehtineet omasta puolustuskyvystämme hyvin. Meillä on vastuu siitä, että puolustuksemme on kunnossa ja pidämme huolta sekä omasta maastamme että liittolaistemme turvallisuudesta. Nato tuo turvaa, mutta ensimmäinen ja viimeinen lukko on Suomen oma puolustus ja oma maanpuolustustahtomme. Kysyisin puolustusministeriltä: miten hallitus varmistaa, että Suomen rooli Natossa on aktiivinen ja että yhteistyö liittolaisten kanssa vahvistuu entisestään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-02-27T18:56:58,2025-02-27T18:58:09,Hyväksytty,1.1 2025_14_214,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Savola., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_215,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Rouva puhemies! Investoidakseen teollisuus tarvitsee tilauksia, ja jotta voi tehdä vientiä, tarvitaan referenssejä Suomen puolustusvoimilta. Myös Ukrainaa tulee tukea. Maavoimien kehittämisohjelma käynnistyy, ja jotta voidaan Maavoimiin tehdä tilauksia, kannattaa tilaukset laittaa sisään melko nopeasti, koska toimitusajat ovat pitkiä. Kysynkin ministeriltä: Kun keskusteluja on puolustusteollisuuden kanssa käyty — on pidetty pyöreää pöytää ja vastaavaa ja nyt tällä viikolla lanseerattiin tuo 660 miljoonan euron paketti, joka Ukrainan tukemiseen lähtee — niin milloin nämä hankinnat konkreettisesti käynnistyvät? Milloin lähtevät tilaukset käyntiin? Milloin rupeaa puolustusteollisuudelle tulemaan tilauksia sekä Ukrainan tukemiseksi että meidän omien Maavoimien kehittämiseksi, koska nythän kapasiteettia sitten tarvitaan melko lailla tulevina vuosina?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2025-02-27T18:58:09,2025-02-27T18:59:15,Hyväksytty,1.1 2025_14_216,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Löfström., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_217,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Ahvenanmaan demilitarisointi ei tarkoita, että Ahvenanmaa olisi puolustuskyvytön. Ahvenanmaan puolustamiseksi on olemassa tarkat suunnitelmat ja suorituskyvyt. Näitä suorituskykyjä vahvistetaan sekä Nato-jäsenyyden että muiden toimien kautta. Olen kiitollinen kaikille, joiden tehtävänä on puolustaa myös Ahvenanmaata tiukoissa tilanteissa, vaikka toivommekin, ettei sellaista aikaa koskaan tule. Juuri sen vuoksi on tärkeää, että Suomella on uskottava puolustus sekä vahvaa ja syvää kansainvälistä yhteistyötä eri tasoilla. Nämä yhteistyömuodot eivät sulje pois toisiaan. Päinvastoin ne vahvistavat toisiaan. Se on myös seikka, joka nostetaan puolustusselonteossa esille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Mats Löfström,1345,2025-02-27T18:59:15,2025-02-27T19:00:17,Hyväksytty,1.1 2025_14_218,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_219,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tämä geopoliittinen tilanne nyt on täydellisessä käymistilassa, niin minun mielestäni tärkeintä on, että Suomen eduskunta antaa hallitukselle, ministereille ja presidentille täyden tuen siinä työssä, mitä he ovat erinomaisella tavalla viimeisen parin vuoden aikana tehneet, joten haluan itsekin kiittää. Alun perin ajattelin kiittää, kun tämän puheenvuoron pyysin. Varsinainen kysymys ministerille kuuluu: Kun joka tapauksessa Nato-jäsenmaiden ja Euroopan unionin jäsenmaiden puolustuskykyä täytyy nostaa, whatever it takes, voisi sanoa — ja tässä tulee vähän vastaus edustaja Hoskosen näkemykseen yhteisestä lainasta — niin itse koen tämän yhtenä keinona. Jos se sen vaatii, niin silloin se pitää tehdä, koska päämäärän pitää olla se, että me saamme oikeasti nostettua Euroopan omaa puolustuskykyä, ja silloin emme voi lähteä kiistelemään keinoista, vaikka siihen omat vaaransa sisältyvät. Kysynkin ministeriltä: millä tavoin Suomi aikoo tätä päämäärää edistää?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-02-27T19:00:17,2025-02-27T19:01:27,Hyväksytty,1.1 2025_14_220,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_221,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on tärkeää pitää pää kylmänä ja maltti mukana kuten aina ulko‑ ja turvallisuuspolitiikassa. Katsotaan rauhassa, mitä Trump keksii, ja reagoidaan siihen tilanteen edellyttämällä tavalla. Olen täysin varma, että valtionjohdollamme on realistinen ja ajantasainen tilannekuva asioiden kulusta ja että johto pystyy toimimaan asianmukaisesti. Ukrainaan tulee saada rauha mutta oikeudenmukainen sellainen — ei niin, että hyökännyt osapuoli eli Venäjä sanelee rauhan Yhdysvaltojen tuella. Jokaisen Euroopan maan pitää nyt viimeistään ymmärtää, että puolustukseen on panostettava. Suomen linja on koko ajan ollut oikea, ja esimerkiksi energian omatuotannon varmistaminen, kuten edustaja Mäenpää tuossa äskettäin totesi, on erittäin tärkeää. Kysymykseni ministerille kuuluu: Viimeaikaiset käänteet ja johtavien valtionpäämiesten ulostulot ovat olleet vähintäänkin hämmentäviä. Onko nähtävissä, että ne Euroopan maat, jotka ovat panostaneet puolustukseensa vähän, ovat vihdoin ja viimein heränneet? Elikkä vähän samaa, mitä edustaja Eestiläkin tässä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-02-27T19:01:27,2025-02-27T19:02:47,Hyväksytty,1.1 2025_14_222,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Malm., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_223,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on illan aikana näistä Yhdysvaltojen sekavista signaaleista keskusteltu paljonkin, ja itse ilokseni havaitsin, että ne ainakaan eivät vielä tähän meidän arkeemme vaikuta kovinkaan vakavasti, arkiseen toimintaan yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa siltä osin, että muun muassa Karjalan prikaati edelleen yhteisharjoituksia tässä ihan taannoin on pitänyt. Mutta se ehkä, mistä nyt olen hiukan huolissani, mistä ei ole tässä salissa keskusteltu, on tämä arktisen alueen kuhina. Tiedämme, että arktisesta alueesta ovat kiinnostuneita Venäjä, Kiina, Yhdysvallat ja Kanada, ja varsin painaviakin puheenvuoroja alueesta on käytetty. Kun hallitus on nyt itse päättänyt, että tätä arktista strategiaa ei enää tehdä, niin mikä on se kokoava tie, mitä kautta myös nämä kaikki työllisyyteen ja alkuperäiskansoihin liittyvät sekä ympäristökysymykset tulevat huomioitua arktisessa politiikassa, koska ne kaikki osaltaan myös kokonaisturvallisuuden kautta liittyvät tähän arktiseen tulevaisuuteen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-02-27T19:02:47,2025-02-27T19:04:04,Hyväksytty,1.1 2025_14_224,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_225,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ukrainassakin on pimeä laskeutunut, ja niin kuin tuhantena yönä aiemmin, todennäköisesti tänä yönäkin ilmahälytyssireenit soivat ja valojuova-ammukset repivät taivasta rikki. Viesti sinne, missä taistellaan etulinjassa ja kotirintamalla niiden arvojen puolesta, joihin mekin uskomme, voi olla vain ja ainoastaan se, että kaikki ne ratkaisut, joita olemme valmiita täällä tekemään, ovat sellaisia, jotka turvaavat Ukrainan selustan, jotka turvaavat sen, että Ukraina voi säilyttää itsenäisyytensä, itsemääräämisoikeutensa kansakuntana ja kansakunnan tulevaisuuden. Siksi esimerkiksi keskustelu vaikkapa erilaisista eurooppalaisen puolustuksen rahoitusratkaisuista on vielä kovin ennenaikainen. Ainoa vastaus tässä vaiheessa Suomelta, Suomen eduskunnalta voi olla se, että tulemme tekemään kaikkemme, jotta Ukraina voittaa tämän oikeutetun puolustustaistelunsa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-02-27T19:04:04,2025-02-27T19:05:07,Hyväksytty,1.1 2025_14_226,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_227,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä selonteossa mainitaan lyhyesti jalkaväkimiinat yhtenä osa-alueena. Puolustushallinnossa selvitetään jalkaväkimiinojen käytön tarvetta ja pelotevaikutusta. Kuten Ukrainan sota on osoittanut, niin jalkaväkimiinat ovat merkittävä osa puolustusta, eikä valitettavasti mikään nykyinen järjestelmä voi kokonaan korvata jalkaväkimiinoilla aikaan saatavaa suorituskykyä. No mikäli sitten Suomi haluaisi irtaantua sopimuksesta, niin siinä olisi puolen vuoden irtisanomisaika, mutta jos kuitenkin tämän määräajan aikana sopimuksesta vetäytyvä valtio olisi osallisena aseellisessa konfliktissa, ei vetäytyminen tulisi voimaan ennen tämän aseellisen konfliktin päättymistä. Siksi irtautumista ei voi lykätä kriisin kynnykselle. Kysyisin puolustusministeriltä: olisiko nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa syytä ryhtyä toimenpiteisiin Ottawan sopimuksesta irtautumiseksi selvitysten valmistumisen jälkeen? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-02-27T19:05:07,2025-02-27T19:06:23,Hyväksytty,1.1 2025_14_228,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Ojala-Niemelä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_229,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lappia ovat kannatelleet perinteisesti metsät, malmit ja matkailu, mutta nyt on selkeästi tullut neljäs ”ämmä”, maanpuolustus. Meillä on Euroopan suurin harjoitusalue, Rovajärven harjoitusalue, ja samoin sitten tämän Natoon liittymisen myötä myös Naton presentaatio on ollut aikaisempaa merkille pantavampaa. Nato-joukot kyllä kuuluvat ja näkyvät. Mutta se, miksi halusin puheenvuoron pyytää, oli, että yleensä oppositiosta jaellaan risuja hallitukselle, mutta tällä kertaa haluan ministeri Häkkäselle antaa ruusuja. Ja kyllä se on tästä parin viikon takaisesta FLF-päätöksestä, jossa päädyitte sijoittamaan joukot Rovaniemelle ja Sodankylään. Ilolla tervehdin tietenkin rovaniemeläisenä tätä päätöstä. Ja uskon, että se oli sotilasstrategisesti myös oiva päätös, koska meillä on arktisen sodankäynnin keskus ja samoin sitten meillä on kolmen maan kanssa yhteinen raja-alue. Mielellään kuulisi, jos teillä on aikaa avata myös tätä päätöksen merkitystä ja konkreettisuutta alueella. Se olisi mukava asia. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-02-27T19:06:24,2025-02-27T19:07:39,Hyväksytty,1.1 2025_14_230,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Jäntti., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_231,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Aleksi,Jäntti,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Venäjän uhka on todellinen, vaikka se ei ole välitön, ja tämä säännöllisesti laadittava turvallisuuspoliittinen selonteko on osa välttämätöntä varautumistamme. Lienee selvää, että Yhdysvaltain presidentinvaalien seurauksena meidän turvallisuusympäristömme tulee muuttumaan. Perusasiat pysynevät ennallaan, mutta vastuunjako muuttuu. Ulko‑, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyvän keskustelun melskeessä jokaisen tulisi muistaa kolme tärkeää asiaa: 1) Voimme vaikuttaa kaikkein eniten omaan varautumiseemme, ja se on ollut ja tulee olemaan hyvissä käsissä. 2) Koska oma pesämme varautumisen suhteen on puhdas, meillä on kokoomme nähden erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa Euroopan unionin ja koko Euroopan ulko‑, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. 3) Meillä on todella vähän vaikutusmahdollisuuksia Yhdysvaltain politiikkaan. Sen tähden meidän tulee kohdentaa voimavarat niihin asioihin, joissa meillä on eniten mahdollisuuksia vaikuttaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Aleksi Jäntti,1513,2025-02-27T19:07:40,2025-02-27T19:08:51,Hyväksytty,1.1 2025_14_232,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_233,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kriisinhallinta on keskeinen ulko‑, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan väline, jolla tuetaan konfliktien ratkaisuja, konfliktien jälkeistä vakauttamista ja turvallisten yhteiskuntien rakentamista. Sotilaallisen kriisinhallinnan tarkoituksena on kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen tai palauttaminen taikka humanitaarisen avustustoiminnan tukeminen tai siviiliväestön suojeleminen. Suomi osallistuu Naton, EU:n ja YK:n nopean toiminnan joukkoihin ja on mukana niiden toiminnan kehittämisessä kansalliset resurssit huomioiden. Kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean suosituksissa kriisinhallinnan kehittämiseksi todettiin tarve kehittää kriisinhallintaoperaatioista palaavien pitkäaikaistukea ja tähän liittyvää kuntoutusta sekä varata siihen tarvittavat resurssit. Lisäksi todettiin, että toimintaan osallistuvien järjestöjen taloudellinen tuki ja toimintaedellytykset tulee turvata. Arvoisa puhemies! Kysynkin puolustusministeriltä: miten tämä työ jälkihuollon kehittämiseksi edistyy?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Petri Huru,1467,2025-02-27T19:08:51,2025-02-27T19:10:17,Hyväksytty,1.1 2025_14_234,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Nikkanen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_235,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä valtioneuvoston puolustusselonteko on tehty hyvin, ja niin kuin todettu, vahvassa parlamentaarisessa yhteistyössä. Ja kyllähän se näin on, että vahva yksituumaisuus turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä on meille suuri vahvuus tässä maassa, ja näin sen tulee ollakin. Haluaisin ottaa tässä puheenvuorossani esiin ehkä sen, mitä ovat jo aikaisemmatkin kollegat valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaostosta nostaneet esille. Tuntuu, että siellä kanssa aika yksituumainen keskustelu on käyty. Nimittäin tämän puolustusselonteon rahoitushan — se, miten tämä laitetaan toimeen ja millä se rahoitetaan — on tässä tietysti erittäin tärkeä ja ratkaiseva kysymys. Tässä on kysytty jo siitä, miten suhtaudutaan tähän yhteisvelkaan EU:ssa, mutta myöskin sitten siitä, miten meidän puolustusteollisuus nyt otetaan vahvemmin mukaan. Minun mielestäni edelleen nämä government-to-government-sopimukset ja se puolustusteollisuuden mukaan ottaminen vaatisivat enemmän huomiota ja määrätietoisempaa otetta, sillä edelleen tuntuu kyllä hieman siltä, että sitä vauhtia siihen tarvittaisiin. [Puhemies koputtaa] Tämä on kuitenkin se tapa, millä me voidaan saada mahdollisimman kustannustehokkaasti [Puhemies koputtaa] tämä turvallisuuskysymys hoidettua. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-02-27T19:10:17,2025-02-27T19:11:39,Hyväksytty,1.1 2025_14_236,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_237,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Olen tyytyväinen siitä, että puolustusselonteossa ei ole unohdettu Pohjois-Suomea. Puolustusjärjestelyt saavat entistä vahvemman tukipisteen, kun pohjoiseen sijoitetaan uusia Puolustusvoimien resursseja. Puolustusyhteistyön kannalta pohjoinen Suomi on ratkaisevassa asemassa. Nykyinen turvallisuustilanne edellyttää tiivistä yhteistyötä Ruotsin, Norjan ja muiden liittolaisten kanssa. Meidän on panostettava pohjoisen kulkuyhteyksiin ja harjoitusalueisiin, jotta voimme turvata sotilaallisen huoltovarmuuden ja puolustuksen. Arvoisa ministeri, kysyn tuohon huoltovarmuuteen liittyen: mitenkä nämä logistiset hankkeet pohjoisessa ovat edenneet, silmällä pitäen tätä huoltovarmuutta? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-27T19:11:39,2025-02-27T19:12:38,Hyväksytty,1.1 2025_14_238,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_239,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lapin kansanedustajana ja Lapin liiton valtuuston puheenjohtajana yhdyn näihin Ojala-Niemelän kiitoksiin puolustusministerille. Meidän tulee keskittyä oman puolustuksen vahvistamiseen ja suunnitella omia toimiamme pitkäjänteisesti, ja siksi tämä puolustusselontekokin on tärkeä. On selvää, että turvallisuuspoliittiset tilanteet muuttuvat nyt niin nopeasti, että on lähes mahdotonta reagoida selonteon osalta näihin äkkinäisiin käänteisiin. Maanpuolustustahto on meidän tärkein voimavaramme maanpuolustuksen näkökulmasta, ja tätä tahtoa rakennetaan kodeissa ja kouluissa. Kouluissa pystytään vahvistamaan esimerkiksi selviytymis- ja erätaitoja. Me poliitikot emme voi vaikuttaa opetussuunnitelman sisältöihin. Olisi siltikin tärkeää, että yhteiskunnallinen keskustelu ottaa kantaa asiaan. Olen tehnyt toimenpide- ja keskustelualoitteen eduskunnalle selviytymis- ja erätaitojen vahvistamisesta peruskouluissa ja toisella asteella. Arvoisa puolustusministeri Häkkänen, miten voisimme edelleen vahvistaa maanpuolustustahtoa nuorten osalta, ja onko asiaa pohdittu puolustusministeriössä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-02-27T19:12:38,2025-02-27T19:13:56,Hyväksytty,1.1 2025_14_240,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Peltonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_241,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Eemeli,Peltonen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme eläneet viime vuodet poikkeuksellisen epävakaata ja myrskyistä aikaa turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössämme. Valitettavasti näköpiirissä ei ole nopeaa paluuta siihen vakaampaan aikaan, jossa sota Euroopassa tuntui hyvin kaukaiselta ja jopa epätodelliselta ajatukselta. Mitä rajummin turvallisuuspolitiikan vakiintuneet mannerlaatat jalkojemme alla liikkuvat, sitä tärkeämpää on Suomessa säilyttää maltti ja vakaa harkinta sekä sanoissa että teoissa. Tässä epävarmuuden ajassa kuitenkin muutama asia on sellainen, että ne ovat säilyneet muuttumattomina, ja hyvä niin. Suomelta on ollut suurta viisautta kaikkina aikoina pitää huolta uskottavasta puolustuksesta, korkeasta maanpuolustustahdosta sekä aktiivisesta kansainvälisestä yhteistoiminnasta. Näistä turvallisuuden ja puolustuksen peruskivistä on pidettävä huolta jatkossakin, samalla toimien vahvana, rakentavana ja aktiivisena osana sekä puolustusliitto Natoa että Euroopan unionia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Eemeli Peltonen,1496,2025-02-27T19:13:56,2025-02-27T19:15:09,Hyväksytty,1.1 2025_14_242,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Lahdenperä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_243,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri, kiitos laajasta puolustusselonteosta. Monet pitävät kutsuntoja eräänlaisena maanpuolustustahdon mittarina. Puolustusvoimiemme koko on täysin riippuvainen toimivasta varusmiesjärjestelmästä, mutta maanpuolustuskyky on myös monella tapaa sidonnainen siihen, miten me eri tasoilla kykenemme torjumaan nuorten syrjäytymistä. Siviilipalvelusjärjestelmän kehittäminen entistä tarkoituksenmukaisemmaksi on tärkeä uudistus. Näin vahvistetaan osallisuuden ja yhdenvertaisuuden tunnetta sekä samalla kokonaisturvallisuutta. Vapaaehtoinen maanpuolustusliitto ja Naisten Valmiusliitto järjestävät valtavasti kattavia kursseja, ja ne ovat hyvin suosittuja. Kuten edustaja Seppänen edellä mainitsi, niin myös koululaisten ja opiskelijoiden kriisinhallintakykyä ja erinäisiä maanpuolustustaitoja olisi hyvä vahvistaa, ja monesti olen ajatellut, että korkeakouluissa erityisesti ja toisella asteella on vapaavalintaisia opintoja ja näitä voisi ehkä siellä tarjota, ellei jo sitten tarjota. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-02-27T19:15:09,2025-02-27T19:16:21,Hyväksytty,1.1 2025_14_244,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Polvinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_245,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä olevassa puolustusselonteossa korostetaan, että teknologisten kyvykkyyksien hallinta on keskeinen osa kansallista turvallisuutta. Tämä tarkoittaa muun muassa tekoälyn, autonomisten järjestelmien ja kyberturvallisuuden kehittämistä. Kajaanissa sijaitseva Lumi-supertietokone ja tulevan yhteiseurooppalaisen tekoälytehtaan investointi Kainuuseen tarjoavat maailmanluokan laskentakapasiteetin sodankäynnin simuloimiseen sekä osaamista ja laskentatehoa myös kybersodankäynnin kehittämisessä. Yhdessä Kainuun ja Kajaanin ammattikorkeakoulun sekä DIANA-ohjelman testikeskukseksi valitun Oulun kanssa voimme kehittää Pohjois-Suomen huipputeknologisen puolustus- ja testauskeskuksen, jossa yhdistyvät myös arktinen kenttätestaus ja digitaalinen simulointi. Kainuussa on tehty testauskeskuksen valmistelemiseksi töitä jo vuosia. Kotimaakunnassani ollaan valmiina tulemaan osaksi puolustusteollisuuden uusia investointeja, työpaikkoja ja Itä-Suomen roolin vahvistamista Naton puolustuksessa. Arvoisa puolustusministeri, onhan meillä tahto kehittää puolustusteollisuutta myös Itä- ja Pohjois-Suomessa, ja onhan meidän lainsäädäntö valmiina siihen, [Puhemies koputtaa] että kaikki kyberturvallisuuden toimet [Puhemies koputtaa] voimme tuolla supertietokoneella toimittaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-02-27T19:16:21,2025-02-27T19:17:40,Hyväksytty,1.1 2025_14_246,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Hiltunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_247,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Pia,Hiltunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisten turvallisuudesta huolehtiminen on tärkein tehtävämme. Yhtenäisyys, keskinäinen luottamus ja jokaisen mukana pitäminen ovat merkittäviä asioita tavoitteen saavuttamiseksi. Niillä on myös maanpuolustustahdon kannalta tärkeä vaikutus, sillä sisäisesti yhtenäinen valtio on vahva myös ulkoisesti. Naton jäsenenä Suomen puolustusratkaisu perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja sen tuottamaan laajaan, koulutettuun reserviin, koko maan puolustamiseen ja vahvaan maanpuolustustahtoon perustuvaan vahvaan kansalliseen puolustuskykyyn osana liittokunnan pelotetta ja puolustusta. Kokonaismaanpuolustuksen periaatteen mukaisesti Suomen puolustus nojaa yhteiskunnan tukeen, ja näistä kaikista puolustusratkaisumme osa-alueista meidän on pidettävä kiinni ja vahvistettava niitä nykyisestä maailmantilanteesta johtuen. Arvoisa puolustusministeri, sosiaalinen kestävyys on osa turvallisuuttamme. Haluaisin kuulla, millä toimilla hallitus vahvistaa nyt yhtenäisyyttä ja keskinäistä luottamusta yhteiskunnassa leikkausten kanssa samanaikaisesti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Pia Hiltunen,1534,2025-02-27T19:17:41,2025-02-27T19:18:41,Hyväksytty,1.1 2025_14_248,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_249,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä keskustelu on erittäin tärkeää, koska Suomen turvallisuus on ensiarvoista. Puolustuspoliittinen selonteko kuvaa hyvin tämänhetkistä maailmantilannetta, vaikkakaan kaikkea ei pysty ennakoimaan. Suomen tuki Ukrainalle jatkuu aktiivisena. Uusi Ukraina-tukiohjelma kohdistaa 660 miljoonan euron tilaukset Suomen puolustusteollisuudelle. Tämä luo työpaikkoja, ja voimme hyödyntää korkeaa osaamistamme. Suomessa tärkeää on vahvistaa maanpuolustustamme ja suorituskykyä sekä myös henkistä resilienssiä. Lisäresursseja kohdennetaan valmiuden parantamiseen, harjoitustoimintaan, uusien suorituskykyjen käyttöönottoon sekä asevelvollisuuden koulutuksen tarpeisiin. Arvoisa rouva puhemies! Vapaaehtoinen maanpuolustus, reserviläisyys, asevelvollisuus, Naton alaesikunnan sijoittuminen Mikkeliin sekä ampumaratojen kehittäminen ovat Suomen puolustuskyvyn kannalta oleellisia asioita, ja niihin tämä hallitus panostaa. Arvoisa ministeri, kysyn: kuinka hyödynnetään reserviläisten paikallisosaamista ja erityisesti drone-hankkeita, joita esimerkiksi Etelä-Savossa on tehty ansiokkaasti?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-02-27T19:18:41,2025-02-27T19:19:55,Hyväksytty,1.1 2025_14_250,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Jukkola., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_251,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen puolustuksen perusta on jatkossakin asevelvollisuus, laaja ja koulutettu reservi sekä korkea maanpuolustustahto. Tuo viimeksi mainittu eli maanpuolustustahto onkin koko asian ydin ja pihvi. Sitä ei voi ostaa kaupasta tai tuoda mistään. Se asuu vahvasti meissä suomalaisissa. Silti emme voi pitää sitä itsestäänselvyytenä, vaan sitä tulee jatkossakin vaalia tarkasti. Puolustusselonteko korostaa sotilaallisen huoltovarmuuden ja puolustusteollisuuden kriittistä roolia Suomen turvallisuudessa. Siitä olemme varmaan kaikki samaa mieltä, että EU-maiden pitää tehdä jatkossa enemmän meidän yhteisen Euroopan turvallisuuden eteen. Suomi vie kyllä vahvasti tätä viestiä eteenpäin, kuten ministerin puheenvuorossa kuulimme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-02-27T19:19:56,2025-02-27T19:21:12,Hyväksytty,1.1 2025_14_252,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Kangas., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_253,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Antti,Kangas,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Puolustus ja huoltovarmuus on Suomessakin ollut turhaa sanahelinää osalle ihmisistä, mutta onneksi valtaosa heistäkin on herännyt vuosituhannen vaihteen vasemmistopasifismista todellisuuteen. Onneksi kuitenkin Suomen päätöksentekijät ovat osanneet katsoa aikojen yli viisaasti ja kehittäneet pitkäjänteisesti puolustusta ja huoltovarmuutta. Myös tämä selonteko jatkaa tätä vakaata ja viisasta linjaa. Arvoisa puolustusministeri, sotilaallisesta kyvykkyydestä minulla ei ole huolta tämän selonteon perusteella. Olen kuitenkin huolissani joiltain osin huoltovarmuudesta: kuinka lämpö riittää, kun turvetuotanto on melkein ajettu alas energiapaletista, ja kuinka ruoka jatkossa riittää kriiseissä, mikäli kasvisruokaintoilu jatkuu ja karjatalous Suomessa supistuu edelleen merkittävästi? Olemme pohjoinen maa, jonka erityispiirteet tulisi muistaa myös ilmasto- ja vastuullisuuspuheen ohessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Antti Kangas,1535,2025-02-27T19:21:13,2025-02-27T19:22:19,Hyväksytty,1.1 2025_14_254,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Aalto-Setälä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_255,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Pauli,Aalto-Setälä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sveitsin linkkarin ystävänä minulla on yksi idea, jonka olen esittänyt tuossa aikaisemmin ministeri Häkkäselle ja silloiselle ministeri Mykkäselle. Nimittäin paitsi, että tarvitsemme lisää rahaa, meidän täytyy ja pitää investoida lisää puolustukseen ja yllyttää myöskin eurooppalaiset kumppanimme toimimaan niin ryhdikkäästi kuin me ja virolaiset toimimme, niin meidän pitää olla nokkelia, ja olen esittänyt, että tutkittaisiin, voisimmeko käyttää tällaista taktista ennallistamista ja hyödyntää sekä meidän ennallistamistarpeemme että hyödyntää luonnon, niin kuin suomalainen sotilas on aina osannut hyödyntää, ja valtion maiden soita ennallistaa esteeksi viholliselle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Pauli Aalto-Setälä,1504,2025-02-27T19:22:19,2025-02-27T19:23:06,Hyväksytty,1.1 2025_14_256,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Nieminen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_257,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ajat muuttuvat nopeasti, olemme siitä varmaan yhtä mieltä kaikki, mutta en katso, että tämä selonteko olisi millään tavalla tosiaankaan vanhentunut. Tämä on erinomainen linjapaperi meille tulevaisuuteen. Venäjä on siirtynyt avoimeen ja vaikeasti ennakoitavaan vastakkainasetteluun lännen kanssa, mikä muodostaa pitkäaikaisen turvallisuusuhan Euroopalle ja Suomelle. Tämän vuoksi Suomen puolustusselonteossa korostetaan kokonaisturvallisuuden merkitystä, joka sisältää paitsi perinteisen puolustuspolitiikan myös sisäisen turvallisuuden ja rajaturvallisuuden vahvistamisen. Suomi on sitoutunut varmistamaan, että kriisinkestävyytemme ja valmiutemme reagoida erilaisiin uhkiin ovat ajan tasalla. Sisäinen turvallisuus on olennainen osa Suomen vakauden ja hyvinvoinnin ylläpitämistä. Kokonaisuudessa on huomioitava, että poliisin ja Rajavartiolaitoksen ja pelastusviranomaisten resurssit on turvattava, jotta ne pystyvät vastaamaan niin perinteisiin kuin uusiinkin turvallisuusuhkiin. Erityisesti hybridiuhat ja kyberuhat edellyttävät jatkuvaa kehitystyötä ja varautumista. Kysyisinkin kuitenkin vielä ministeriltä: [Puhemies koputtaa] kun huoli sodasta on saavuttanut ihmiset uutisten ja kaiken tämän keskellä, niin miten vastaamme tähän kansalaisten huoleen? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-02-27T19:23:06,2025-02-27T19:24:42,Hyväksytty,1.1 2025_14_258,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Meillä alkaa tässä vaiheessa tämän asian käsittelyyn liittyvä aika loppua, joten annan tässä vaiheessa puolustusvaliokunnan puheenjohtajalle viimeisen puheenvuoron ja sen jälkeen ministerille. — Edustaja Kopra.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_259,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Haluaisin lausua erityiset kiitokset kollegoille tästä erinomaisen rakentavasta ja hyvästä keskustelusta. Pannaan nämä asiat korvan taakse, ja kun valiokunta nyt sitten käy kuulemisia ja pohtii tätä asiaa, niin näitä sitten pyritään ottamaan huomioon. Ja edelleen myöskin erityiskiitos parlamentaarisen ryhmän vetäjälle ”Jallu” Jari Ronkaiselle, joka jämerästi veti tätä meidän ryhmää ja toimi käsittääkseni saumattomassa yhteistyössä sitten ministerin kanssa, jolle myös suuret kiitokset siitä, että tämä erittäin tärkeä paperi on saatu aikaiseksi ja nyt me olemme sitten sitä valiokunnassa käsittelemässä. Näin osaltamme jokainen parannamme Suomen puolustusta tätä asiaa käsitellessämme, eli huomioidaan näitä seikkoja sitten tuolla käsittelyssä. — Kiitoksia. [Mikko Savola: Illan paras puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2025-02-27T19:24:43,2025-02-27T19:25:38,Hyväksytty,1.1 2025_14_260,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Ministeri Häkkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_261,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Antti,Häkkänen,Puolustusministeri,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyesti vielä kommentteja näihin kysymyksiin tästä vanhentumisesta. Ensinnäkin toimintaympäristöanalyysi, joka vaikuttaa puolustuksen linjauksiin: Puolustukseen liittyvät toimintaympäristöanalyysit edelleen pitävät paikkansa — niillä, mitkä liittyvät ehkä ulkopolitiikkaan tai hyvin rajuihin Trumpin lausuntoihin, joista uskon, että kaikki ollaan samaa mieltä, ei ole ollut suoria vaikutuksia puolustuspolitiikan linjauksille — eli se toimintaympäristöanalyysi, jonka täällä itse asiassa edustaja Kokkokin toisti, jonka sanoin itsekin puheenvuorossa. Eli selonteossa lukee, että siirtymä indopasifiselle alueelle on tapahtumassa USA:n painopisteessä, Euroopan maiden merkittävä puolustuksen ylös nostaminen pitää tehdä, Venäjän pitkäaikainen sodankäynnin uhka itse asiassa korostaa sen asian kiireellisyyttä, ja näin edelleen. Ja sitten USA on vahvistanut, että näin se on. He ovat sitoutuneet Natoon, mutta he tulevat siirtämään painopistettä ja näin poispäin. Eli ne toimintaympäristöanalyysit edelleen pitävät paikkansa, mutta halutaanko tähän lisätä toimintaympäristöön liittyviä asioita mietinnön kautta, kun se tulee muuttumaan varmasti joka kuukausi Trumpin aikana — ilman muuta saa, mutta ne eivät vaikuta suoraan näihin linjausten vanhentumisiin. Olen erittäin tyytyväinen siitä, että tästä näytti olevan yhteinen ymmärrys, eli linjaukset eivät ole mitenkään vanhentuneet tästä. USA-riippuvuudesta muutama sana. Siis Nato on Euroopan puolustusratkaisu, on aina ollut näin ja varmaan tulee olemaan. Jos jotain korvaavaa mallia ryhdytään rakentamaan, siihen menee vähintään 15 vuotta. Eli kannattaa fokus koko ajan pitää Naton vahvistamisessa, aivan kuten selonteossa linjataan. Euroopan unionilla ei ole omaa puolustusta. Euroopalla ei ole omaa puolustusta Naton ulkopuolella. On Nato-maat, joilla on kansallinen puolustus, joka tuottaa Naton puolustuskyvyn, ja sen takia meidän pitää vaan Naton kautta rakentaa Euroopan puolustusta eikä ehkä sillä lailla myöskään haparoida, että EU jotenkin tulisi korvaamaan Natoa. Meidän pitää ottaa itse vastuu Natosta. Näin. Ja se on kirjattu kristallinkirkkaasti tähän paperiin, ja siitä johtuen myös toimintaympäristöanalyysit, että kun on myrskyisää maailmaa, niin eurooppalaiset Nato-maat ottavat sen vastuun vahvemmin. Naton prosentin kehittäminen, puolustusmenoprosentin kehittäminen: Nyt on parasta aikaa käynnissä puolustushallintojen välillä ja Naton sotilassuunnittelun välillä uhka-arvioperusta, mihin Venäjä yhdessä liittolaistensa kanssa rakentaa tämän seuraavan 10—15 vuoden uhkaskenaarion. Sieltä juontuu nyt kesäkuun puolustusministerikokoukseen mennessä suurin piirtein keskimääräinen prosenttimenotaso, kuinka paljon tarvitsee käyttää puolustuskykyjen hankkimiseen, joukkorakenteisiin Natossa, jotta voidaan vastata Venäjän ja heidän liittolaistensa uhkaan seuraavan 10—15 vuoden aikana. Eli se tapahtuu ihan järkevän analyysin kautta, puolustussuunnittelun kautta, johon meidän puolustusministeriö ja Pääesikunta osallistuvat käytännössä joka viikko. Miten saadaan nämä takalinjan maat, niin sanotusti, tähän houkuteltua? Kannustan kaikkia siihen. On todella vaikeaa Länsi-Euroopassa varmasti kansalaisille ja veronmaksajille perustella, miksi pitäisi etulinjan maiden puolustuksen takia. Eihän Venäjä ole Portugalin välitön uhka. Minä kannustan tähän kaikkia. Minä teen tätä joka viikko, lähes joka päivä. Tapaan Portugalin ministereitä, Espanjan ministereitä, kaikkia muita. Se on meidän yhteinen työmaa. Minun mielestäni sille ei saa naureskella yhtään, koska niiden maiden kalustolla viime kädessä puolustetaan etulinjan maita, jos tulee iso hässäkkä. Sen takia tämä on meidän iso poliittinen missio. Kaikille toivon, että kun tapaatte kollegoja, niin viette tätä viestiä eteenpäin. Uhka-arvio ei ole yhtä vahva kaikissa maissa, se on sanottava suoraan. Itäisemmän Euroopan maissa nähdään Venäjän uhka realistisempana. Muualla haluttaisiin ehkä välillä keskittyä jo vähän muihin asioihin. Puolustusteollisuuden osalta merkittävät kotimaan teollisuuden investoinnit tosiaan ovat käynnissä. On suunnattu 1,7 miljardia euroa hankintoja kotimaan yrityksiin koko Suomeen, ympäri Suomea, pieniä ja suuria yrityksiä. Ukrainan tuen iso ohjelma, 660 miljoonaa: lista on auki, ketään ei ole vielä valittu sisään, eli nyt käynnistyvät vasta hankinnat. Vientiä edistetään. Sieltä on tullut paljon kauppoja Aasian reissulta ja muualta, missä olen ollut mukana. Sata miljoonaa euroa EU-rahaa kehityshankkeisiin hankittu meidän firmoille, korkeata teknologiaa, Patriaa, monia muita. G2G-kauppa hybridimallina Slovenian kanssa allekirjoitettiin pari viikkoa sitten Slovenian puolustusministerin kanssa, 700 miljoonan euron kauppa. Se Saksan kauppa on käytännössä toista miljardia, joka just allekirjoitettiin. Kyllä nämä menevät eteenpäin aika vauhdilla, ja näissä on puolustushallinto koko ajan fasilitoimassa näitä asioita. Asevelvollisuusohjelma on julkaistu. Siellä on vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämistä, ampumarataverkkoa, siviilipalveluksen uudistamista, kokonaisturvallisuusrekisteriä, reservien nostoa, kutsuntajärjestelmän uudistamista, ja ajanpuutteen vuoksi en ehdi enempää luettelemaan. FLF:n osalta hallinnollinen päätös tehtiin kynästäni pari viikkoa sitten vai viime viikolla, ja nyt sitten infran rakentamista viedään eteenpäin sen jälkeen. Siihen liittyen myös tehdään voimakkaasti pohjoisen tiestöhankkeiden suunnittelua Pohjoismaiden kanssa ja liikenneministeriöiden kanssa tiiviissä yhteistyössä. Lopuksi: Koko Suomelle tärkeä huoltovarmuus liittyy yhä vahvemmin maanpuolustukseen. Se on tuotu esiin nyt puolustusministeriön vedolla tehdyssä uudessa kokonaisturvallisuusstrategiassa, joka julkaistiin tammikuussa. Energiaomavaraisuus, ruokaomavaraisuus, lääkkeet, kriisinkestokyky sähköverkoissa ja muissa pitää nostaa pikkasen paremmalle tasolle. Nämä puheenvuorot turpeesta — nämä huomiot ovat tulleet myös Naton puolelta. Eli nämä on meidän huomioitava myös ihan uudella tavalla. Huoli sodasta: sanon kaikille, että vaikka on aggressiivinen naapuri, niin omilla toimilla voimme vaikuttaa siihen, että Suomi voi elää ihan turvallisesti ja rauhallisesti, mutta se edellyttää nyt panostamista puolustukseen ja turvallisuuteen ja myös tähän koko kansan yhtenäisyyteen, josta on ollut puhetta. Maanpuolustustahto: Yleissivistys on parasta maanpuolustusta. Se on Suomessa ollut perinteisesti meidän kulmakivi, että ihmiset ymmärtävät historian ja sijainnin kartalla. Sen takia tajuttiin liittyä myös Natoon ajoissa. Kiitos lopuksi kaikille parlamentaarisen ryhmän porukoille Jari Ronkaisen johdolla, kaikille puolueille hyvästä yhteistyöstä oppositiosta hallitukseen. Taas kerran malliesimerkki, miten Suomen turvallisuusasioita hoidetaan. — Kiitos. [Timo Heinonen: Kiitos ministerille!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2025-02-27T19:25:41,2025-02-27T19:33:27,Hyväksytty,1.1 2025_14_262,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Kiitokset ministerille. — Tässä vaiheessa keskustelu ja asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_14_263,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. — Ledamot Wickström, varsågod.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_14_264,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Yksi tärkeimmistä tehtävistämme tässä salissa on huolehtia maamme puolustuksesta. Maailmanpoliittinen tilanne on muuttunut vahvasti viime vuosina, ja nyt käsittelyssä on Nato-ajan ensimmäinen puolustusselonteko. Tämä selonteko tulee tärkeään ajankohtaan. Maailmanpoliittiset mannerlaatat liikkuvat, ja kansainvälisessä politiikassa löytyy poikkeuksellisen paljon epävakautta. Tämä selonteko osoittaa kuitenkin sen, että me Suomessa olemme tehneet oikeita ratkaisuja. Me emme ole säästäneet puolustuksestamme. Päinvastoin me olemme panostaneet siihen jatkuvasti. 2000-luvun alkupuolella me emme tehneet kuin monet muut Euroopan maat emmekä ajaneet puolustustamme alas. Tässä tilanteessa Suomen ratkaisu on osoittautunut oikeaksi. Omaa puolustusta ei saa koskaan unohtaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-02-27T20:59:00,2025-02-27T21:00:09,Hyväksytty,1.1 2025_14_265,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jarmo,Lindberg,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Ukrainan laajamittaisen sodan neljäs vuosi käynnistyi juuri. Keskellä Eurooppaa käydään suursotaa, joka on jo tuottanut satojatuhansia uhreja. Sota on yhdistelmä perinteistä sodankäyntiä ja modernia huipputeknologiaa, minkälaiseen sodankäyntiin Suomi on hyvin varautunut. Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai Suomen hakemaan Nato-jäsenyyttä. Onneksi prosessi oli nopea, ja jäsenyys tuli jo kaksi vuotta sitten. Suomi on saavuttanut Nato-jäsenyytensä alkutaipaleelle asettamansa tavoitteet. Nato-jäsenyys menee jo konkretiaan Suomessa. Suomi on ollut aktiivinen Naton rauhanajan operaatioissa Romaniassa, Itämerellä ja nyt Islannissa, mistä käsin parhaillaan valvomme globaalisestikin kiinnostavaa arktista ilmatilaa. Olemme talkoissa mukana. Yhdysvaltojen kanssa allekirjoitettiin DCA-sopimus joulukuussa 2023. Tämän sopimuksen edellyttämä lainsäädäntö hyväksyttiin eduskunnassa ennen juhannusta. Hyvä niin, sillä sopimus tuli voimaan viime kesän lopussa hyvissä ajoin ennen USA:n presidentinvaaleja. DCA:n toimeenpanoa työstetään koko ajan. Arvoisa puhemies! Euroopan ja Suomen turvallisuusympäristö on ollut historiallisessa muutoksessa. Ajan riento on ollut kova, mutta me Suomessa olemme olleet hereillä ja ketteriä. Me olemme pystyneet tekemään suuria turvallisuuspoliittisia päätöksiä silloin kun niitä on tarvittu. Turvallisuuspolitiikan vauhti ei tosin ole hidastumaan päin. USA:n nykyhallinto neuvottelee hyökkääjän, Venäjän, kanssa parhaillaan, emmekä me Euroopassa tiedä lopputulosta. Toivottavasti nyt ei kiirehditä huonoon rauhaan. USA on ollut vuosikymmeniä Euroopan turvallisuuden takaajana, mutta nykyhallinto siellä ei enää halua amerikkalaisten veronmaksajien maksavan Euroopan puolustuksesta. Meidän on itse Euroopassa kannettava vastuumme. Jos haluamme olla Euroopan turvallisuudesta päättävissä pöydissä, on meidän itse osoitettava halumme kantaa kortemme kekoon. Puolustusselonteossa todetaan, että EU:ssa tehtävä turvallisuus- ja puolustusyhteistyö on vahvistanut jäsenmaiden puolustuskykyä, luonut pohjaa yhteiselle eurooppalaiselle puolustuskyvylle ja lisännyt näin Suomen turvallisuutta. Minusta se on aika optimistisesti sanottu. Lisäksi todetaan, että EU:n puolustusyhteistyöaloitteita sekä esimerkiksi unionin lainsäädäntöä ja yhteistä budjettia hyödyntämällä vahvistetaan Euroopan puolustuskykyä. Tekisi mieli sanoa, että siitä nyt vain säätämään lakeja ja hyödyntämään sitä yhteistä budjettia. Euroopan pitää nyt lopultakin osoittaa päättäväisyyttä ja ohjata budjetistaan yhteisiä varoja Euroopan puolustukseen, sinne, missä Eurooppaa puolustetaan — esimerkiksi tänne Suomeen. Arvoisa puhemies! Joskus rauha Ukrainaan tulee, ja toivottavasti kestävä rauha, joka pitää sisällään turvatakuut Ukrainalle. Tämänhetkinen huoli on, että Ukrainan yli neuvotellaan kiireellä huono rauhansopimus, mikä jättää jäätyneen kriisin alueelle ja ylläpitää riskiä Venäjän jatkotoimista. Rauhan jälkeen Venäjä kykenee vetämään osan joukoistaan pois Ukrainan rajoilta, minkä jälkeen kysymys kuuluu, minne ne ovat menossa seuraavaksi. Presidentti Putin valittiin juuri uudelleen kuudeksi vuodeksi. Nykyinen meno ei tule muuttumaan, vaikka niin toivoisimmekin. Viime viikolla on päivittäin tuotu kummallakin puolen Atlanttia julkisuuteen valmisteltua ja valmistelematonta ääneen ajattelua, josta jotkut vetävät jo pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Suurille ja pysyville turvallisuuspoliittisille muutoksille on olemassa valmistelu- ja päätöksentekokoneisto. Yhdysvaltojen nykyjohto ei ole ilmoittanut halustaan lähteä Natosta, vaan on pikemminkin korostanut Naton merkitystä. Yhdysvalloissa muutettiin laki siten, että presidentti yksin ei voi viedä maata pois Natosta vaan siihen tarvitaan kongressin päätös. Geopoliittisesti erittäin tärkeällä alueella oleva Suomi on pitänyt puolustuksestaan hyvää huolta ja ollut Yhdysvaltojen luotettava kumppani jo vuosikymmeniä. Yhdysvalloille on hyvä diili olla Natossa ja ylläpitää juuri nyt kahdenvälisiä puolustusyhteyksiä myös Suomeen. Meidän Suomessa tulee edelleen ylläpitää vahvaa puolustusta, joka tulee resursoida siten, että Maavoimat kyetään modernisoimaan tällä vuosikymmenellä — jos Venäjä vuosien kuluttua alkaakin palauttaa joukkojaan itärajamme takaa tyhjentämiinsä varuskuntiin. Puolustus on meidän suomalaisten päätäntävallassa. Viime kädessä Suomea puolustamme me suomalaiset itse. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Jarmo Lindberg,1486,2025-02-27T21:02:56,2025-02-27T21:08:00,Hyväksytty,1.1 2025_14_266,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_267,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! On sanottava suoraan: Suomessa seurataan huonosti Yhdysvaltain ja Venäjän välillä parhaillaan käytäviä neuvotteluja. Monet suomalaiset poliitikot ja valtamedia tuntuvat jopa pelkäävän, että Ukrainan sotaan syntyy lähiaikoina tulitauko ja neuvottelut rauhansopimuksesta Yhdysvaltain johdolla alkavat toden teolla. Tarkoitan neuvotteluja, joissa mukana ovat myös Ukraina ja Euroopaksi nykyisin usein kutsuttu Euroopan unioni sekä tietenkin Venäjä. Yhteisymmärrys on Yhdysvaltain neuvottelijoihin kuuluvan Steve Witkoffin mukaan — pankaa, arvoisat edustajat, tämä nimi mieleen — löytymässä Istanbulissa vuonna 22 pidetyn Ukrainan ja Venäjän huippukokouksen tulosten pohjalta. Suomessa vain ani harva näyttää edes tietävän siitä, että Venäjän ja Ukrainan valtuuskunnat pääsivät vuoden 22 maaliskuussa yhteisymmärrykseen sodan lopettamisen ehdoista Turkin välittämissä rauhanneuvotteluissa Istanbulissa. Sekä Ukrainan että Venäjän valtuuskunnat hyväksyivät noissa neuvotteluissa saavutetun yhteisymmärryspöytäkirjan sodan lopettamisen ehdoista. Itse kerroin yhteisymmärryksestä eduskunnassa käyttämässäni puheenvuorossa jo kaksi vuotta sitten. Puheenvuoroni ei synnyttänyt silloin keskustelua. Ulkoministeri Pekka Haavisto ymmärtääkseni kuitenkin oli saanut Istanbulin huippukokouksen tuloksista tiedon silloiselta Turkin ulkoministeriltä Mevlüt Çavusoglulta. Olisi mielenkiintoista kuulla entisen ulkoministerin arvio, mitä mieltä hän on nyt Yhdysvaltain lähtökohdasta pitää Istanbulin neuvottelujen yhteisymmärrystä pohjana myös Ukrainan ja Venäjän välisissä rauhanneuvotteluissa. Istanbulissa saavutettu yhteisymmärrys kaatui myöhemmin Britannian pääministerin Boris Johnsonin ja Yhdysvaltain silloisen presidentin Joe Bidenin vastustukseen. He edellyttivät Ukrainan irtautumista jo sovitusta yhteisymmärryspöytäkirjasta. Suomalaismedia ja ‑poliitikot ovat myös suurin piirtein kokonaan vaienneet siitä, että Yhdysvaltain neuvottelijoihin kuuluva Steve Witkoff totesi viime sunnuntaina nyt oltavan hyvin, hyvin lähellä — siis hyvin, hyvin lähellä — Ukrainan sodan lopettamista. Saman totesi viime viikolla myös Yhdysvaltain varapresidentti Vance. Hänen mukaansa Eurooppa on nyt ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen käännekohdassa kohti rauhaa: ”Rauha Euroopassa on vain yhden askeleen päässä.” Vance vastasi myös kysymykseen, miksi Yhdysvallat neuvottelee Venäjän kanssa: ”Kuinka sota voitaisiin lopettaa, jos Venäjän kanssa ei neuvoteltaisi?” Näin hän kysyi todeten välttämättömäksi neuvotella kaikkien niiden kanssa, jotka osallistuvat taisteluihin, mikäli sota halutaan lopettaa. ”Ja tiedän presidentin tekevän näin”, varapresidentti totesi. Ehkäpä nyt, kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron vahvisti sotatoimien voivan päättyä tulitaukoon jo aivan lähiaikoina, myös Suomen ulkopoliittinen johto uskoo tämän. Valitettavasti Suomen johto ja erityisesti presidentti Stubb näyttävät vieläkin elävän Bidenin hallinnon aikaa. Tämäkin tulee pian muuttumaan, sillä tunnetusti erityisesti Stubb seuraa Yhdysvaltain kulloisiakin linjanvetoja ennemmin tai myöhemmin. Witkoff totesi Istanbulin huippukokouksen yhteisymmärryspöytäkirjan olevan siis perusta tulevallekin rauhansopimukselle. Molempien maiden valtuuskuntien puheenjohtajien Istanbulissa nimikirjaimillaan vahvistaman pöytäkirjan keskeisin lähtökohta on Ukrainan pysyminen jatkossa sotilaallisesti liittoutumattomana ja Nato-jäsenyyden ulkopuolella. Samalla sovittiin Ukrainan voivan saada myös turvallisuustakeet ainakin kaikilta YK:n turvallisuusneuvoston pysyviltä jäsenmailta ja jatkavan itsenäisenä ja suvereenina valtiona. Steve Witkoff totesi myös nyt, että Venäjältä ja Ukrainalta kummaltakin vaaditaan myönnytyksiä. — Kiitos, puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-02-27T21:08:06,2025-02-27T21:13:28,Hyväksytty,1.1 2025_14_268,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_269,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvoston puolustusselonteko on historiallinen ja oikea-aikainen. Puolustusselonteko on järjestyksessään kolmas. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä on turvallisuuden tilannekuva muuttunut. Nämä muutokset ovat aiheuttaneet tarpeen, johon tämä selonteko vastaa hyvin. Selonteossa on kattavasti tuotu esiin puolustuksen toimintaympäristöä muuttavia tekijöitä. Tällaisia ovat muun muassa laajamittaisen ja pitkäkestoisen sodankäynnin paluu Eurooppaan sekä useiden toimijoiden tiivistynyt yhteistyö osana kokonaispuolustusta. Nato-jäsenyyden myötä on tärkeää turvata omien puolustusvoimien yhteensovittaminen Naton yhteisen puolustuksen kanssa. Vaikka Nato-jäsenyys vahvistaa asemaamme, ei se muuta sitä, että vastuu omasta puolustuksestamme pysyy meillä itsellämme. Isänmaan puolustamista ei voi ulkoistaa. Meidän omaa puolustustamme tulee yhä vahvistaa ja kehittää, nyt on Maavoimien vuoro. Lähtökohtatilanne on tällä hetkellä se, että Suomea puolustavat nyt ja tulevaisuudessa suomalaiset sotilaat. Suomen on oltava valmis puolustamaan itseään ja kansalaisiaan kaikissa tilanteissa. Tähän kohtaan sopii hyvin kenraali Adolf Ehrnroothin sanat: ”Suomi on hyvä maa. Tämä maa on paras paikka meille suomalaisille. Suomi on puolustamisen arvoinen maa, jonka paras puolustaja on Suomen oma kansa.” Arvoisa herra puhemies! Meillä suomalaisilla on vahva ja yhtenäinen maanpuolustustahto, siksi Puolustusvoimien kehittämisessä tulee huomioida erityisesti asevelvollisuus, hyvin koulutetut varusmiehet, laaja ja säännöllisesti koulutettu reservi sekä korkea puolustustahto. Tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa nykyaikaisella kalustolla varustetun ja erinomaisesti ja säännöllisesti koulutetun iskukykyisen reservin: kenttäarmeijan kunto on reservimme kunto. — Halusin kertoa tällä sen, että käykää lenkillä, kaikki. Tämä on Suomen puolustuksen tärkein perusta nyt ja tulevaisuudessa. Olen tyytyväinen siitä, että puolustusselonteossa ei ole unohdettu Pohjois-Suomea. Puolustusjärjestelyt saavat entistä vahvemman tukipisteen, kun pohjoiseen sijoitetaan uusia Puolustusvoimien resursseja. Puolustusyhteistyön kannalta pohjoinen Suomi on ratkaisevassa asemassa. Nykyinen turvallisuustilanne edellyttää tiivistä yhteistyötä Ruotsin, Norjan ja muiden liittolaisten kanssa. Meidän on panostettava pohjoisen kulkuyhteyksiin ja harjoittelualueisiin, jotta voimme turvata sotilaallisen huoltovarmuuden ja puolustuksen. Arvoisa herra puhemies! Lopuksi haluan korostaa vielä selonteon toimenpiteissä meille jätettyä tärkeää tehtävää. Olemme panostaneet puolustusbudjettiimme nyt Naton tavoitteen mukaisesti yli kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Seuraavaksi lainsäädäntömme on saatava Nato-jäsenyyden velvoitteet täyttäväksi. Tässä selonteossa olemme saaneet pitkän aikavälin tavoitteet puolustuksemme kehittämiseksi nykypäivään. Meidän tehtävämme on huolehtia Suomen turvallisuudesta nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja maailmantilanteessa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-27T21:13:30,2025-02-27T21:18:14,Hyväksytty,1.1 2025_14_270,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hiltunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_271,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Pia,Hiltunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on aina ymmärtänyt puolustuksen merkityksen. Historiamme on osoittanut, että vahva puolustus on perusta itsenäisyydellemme ja turvallisuudellemme. Se ei ole ollut sattumaa vaan määrätietoisen työn ja yhteisen tahdon tulos. Tänään elämme ajassa, jossa turvallisuusympäristömme on muuttunut nopeasti ja vaikeasti ennakoitavaksi. Ymmärrän, että moni tuntee epävarmuutta ja huolta tulevasta. Juuri siksi on tärkeää, että me täällä Suomen eduskunnassa toimimme vastuullisesti ja pitkäjänteisesti, pystymme keskustelemaan ja tekemään päätöksiä yhdessä Suomen etu edellä. Samalla haluan sanoa jokaiselle suomalaiselle: me voimme luottaa puolustukseemme. Se on ollut ja on jatkossakin vahva ja hyvin hoidettu. Suomi ei ole koskaan pitänyt turvallisuuttaan itsestäänselvyytenä. Olemme pitäneet kiinni asevelvollisuudesta. Meillä on laaja ja koulutettu reservi sekä vahva maanpuolustustahto. Olemme panostaneet puolustushankintoihin ja pidämme siitä huolen myös jatkossa. Riittävä resursointi niin määrärahojen kuin henkilöstön osalta on kriittinen tekijä puolustuskyvyn ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Kansallinen turvallisuus on meille täällä aina etusijalla. Mutta emme seiso yksin. Yhdessä liittolaisten kanssa Suomi luo vakautta Eurooppaan eikä ole turvallisuuden kuluttaja vaan sen tuottaja. Kun olemme pitäneet omasta puolustuksestamme huolta ja tätä kautta toteutamme artikla 3:n vaatimuksen, on meillä liittokunnassa enemmän sananvaltaa kuin monella muulla maalla. Arvoisa puhemies! Ukrainan tukeminen on jatkossakin välttämätöntä. Se ei ole vain solidaarisuuden osoitus, se on konkreettinen turvallisuuskysymys meille kaikille. Meidän tukemme ei horju, koska tiedämme, että rauha ei synny tyhjiössä. Se syntyy teoista, vastuunkannosta ja yhteistyöstä. Lopulta puolustuksen vahvin perusta ei ole vain aseet tai sopimukset. Se on luottamus, luottamus toisiimme, päätöksentekoomme ja siihen, että yhdessä löydämme ratkaisut vaikeisiinkin haasteisiin. Me jaamme yhteisen tilan, yhteisen vastuun ja yhteisen päämäärän, rauhan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Pia Hiltunen,1534,2025-02-27T21:18:18,2025-02-27T21:20:38,Hyväksytty,1.1 2025_14_272,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_273,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! 2030-luvulle ulottuva puolustusselonteko tarjoaa kattavan katsauksen Suomen puolustuksen tilaan. Selonteossa on huomioitu realistinen arvio Suomen ja Euroopan geopoliittisesta ympäristöstä ja sen muutoksesta mukaan lukien Yhdysvaltain strateginen muutos kansainvälisellä kentällä. Selonteko tuo suuntaviivat ja kestävän pohjan puolustuspoliittisille linjauksille. Epävarmassa maailmassa johdonmukaisuus on valttia, ja Suomi onkin panostanut merkittävästi maanpuolustukseen jo vuosikymmenien ajan. Me keskitymme sanojen sijaan konkreettisiin toimiin, jotka turvaavat Suomen kansakunnan kyvyn puolustaa itseään. Suomen puolustuksen ydintä on asevelvollisuus, joka takaa vahvan kansallisen puolustuskyvyn osana Naton pelotetta ja yhteistä puolustusta. Laaja ja koulutettu reservi toimii Suomen puolustuksen kulmakivenä, ja ampumaratojen lisääminen tukee tätä toimintaa. Suomen asejärjestelmien kehittämisen painopisteinä ovat maapuolustuksen uudistaminen ja meri‑ ja ilmapuolustuksen uusien järjestelmien käyttöönotto sekä yhteensovittaminen. Maapuolustuksen uudistamisella on kriittinen merkitys Suomen puolustuskyvylle. Suomen kyky vastata uhkiin edellyttää puolustusbudjetin pitämistä vähintään Naton yhteisesti hyväksytyllä tasolla. Venäjän uhka on avoin ja vaikeasti ennakoitava, ja tämä muodostaa pitkäaikaisen turvallisuusuhan Euroopalle ja Suomelle. Puolustuskykyä vahvistetaan yli kymmenellä miljardilla eurolla. Suurimpana painopisteenä on Suomen oman puolustuskyvyn vahvistaminen ja uudistaminen. Maavoimien suorituskyky muodostuu liikkuvuudesta, tulivoimasta ja suojasta. Maapuolustuksen torjuntakyky perustuu moderneja teknologioita hyödyntävään tiedusteluun ja tilannekuvaan, maalinosoituskykyyn, monikerroksiseen ja ulottuvaan tulivoimaan, alueellisen kattavuuden mahdollistavaan joukkorakenteeseen ja liikkuvuuteen sekä johtamisjärjestelmään. Lisäksi Naton maavoimien alaesikunta on sijoitettu Mikkeliin. Meripuolustuksen suorituskyky perustuu kattavaan tilannekuvaan, taistelunkestävään johtamiseen sekä liikkuviin tulivoimaisiin joukkoihin, jotka toimivat hajautetusti mutta vaikuttavat keskitetysti tarvittaessa. Meriyhteyksien turvaaminen on kriittistä sekä huoltovarmuudelle että sotilaalliselle turvallisuudelle, ja meripuolustuksen on varauduttava uhkiin yhteisjärjestelyin. Nopea ja joustava valmiuden säätely mahdollistaa ennaltaehkäisevän suorituskyvyn osoittamisen ja oikea-aikaiset vastatoimet. Kyky valvoa merellistä toimintaa kaikissa olosuhteissa sekä ulottaa vaikuttaminen useaan suuntaan varmistetaan. Miehittämättömiä järjestelmiä hyödynnetään monipuolisesti ja rannikkojoukkojen tulivoimaa, valvontaa ja suojauskykyä kehitetään. Merimiinoittamisen osaaminen ja teknologinen etumatka säilytetään ja miinantorjuntakykyä vahvistetaan. Meripuolustuksen infrastruktuuria ja henkilöstövoimavaroja kehitetään, ja selontekokaudella on tehtävä päätökset teknisesti vanhentuvien suorituskykyjen, kuten Hamina-luokan ohjusveneiden ja Pansio-luokan miinalauttojen, korvaamisesta. Asevelvollisuuden osalta ikäluokkien pieneneminen ja väestön henkisen sekä fyysisen toimintakyvyn eriytyminen edellyttävät palvelukseen määrättävien määrän kasvattamista ja naisten palvelukseen hakeutumisen edistämistä. Kutsuntojen ulottaminen koko ikäluokalle on keskeinen osa tätä muutosta. Meidän pitää erityisesti pitää huoli, että nuorella miesväestöllä on halu ja motivaatio puolustaa Suomea. Jos me harjoitamme kansakuntana politiikkaa, joka heikentää tämän kansanosan puolustusmotivaatiota, niin millään määrää rahaa ja laitteita ei tee mitään. Lisäksi selonteossa todetaan, että puolustushallinnossa selvitetään jalkaväkimiinojen käytön tarvetta ja pelotevaikutusta Suomen olosuhteissa. Tässä otetaan huomioon havainnot Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa, teknologinen kehitys sekä Puolustusvoimien nykyiset suorituskyvyt. Selvitys valmistuu kevään aikana. Jalkaväkimiinoista on ollut paljon puhetta niiden poistuttua valikoimasta Ottawan sopimuksen ratifioinnin jälkeen. Jälkeenpäin katsottuna sopimukseen liittyminen oli virhe, ja tällaisia virheitä ei Suomen ole maanpuolustuksen kannalta varaa tehdä. Toivottavasti tämä asia otetaan uudelleen käsittelyyn. Arvoisa puhemies! Suomen on tärkeää vahvistaa omaa puolustusta, suorituskykyä ja henkistä resilienssiä. Suomen etu tulee turvata aina ensin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-02-27T21:20:40,2025-02-27T21:25:42,Hyväksytty,1.1 2025_14_274,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_275,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Puolustusselonteko: Yhdysvaltojen uuden hallinnon linjaukset ja tämänhetkisen presidentin arvaamattomuus aiheuttavat meille välittömän tarpeen tarkistaa puolustusselontekoamme. Turvallisuuspoliittinen ympäristö on tällä hetkellä hyvin epävakaa johtuen Trumpin hallintoon liittyvästä epävarmuudesta. Yhdysvaltojen rooli Euroopan puolustuksessa on toisen maailmansodan jälkeen ollut keskeinen. Nyt Yhdysvaltojen johto on antanut signaaleja siitä, että he haluavat neuvotella Ukrainan rauhasta Euroopasta välittämättä, suoraan Venäjän kanssa. Ukrainan presidentti Zelenskyin on määrä tavata Trump Washingtonissa maiden välisen mineraalisopimuksen solmimiseksi. Nähtäväksi jää, miten tämä vaikuttaa Yhdysvaltojen ja Venäjän välisiin neuvotteluihin. On joka tapauksessa selvä, että Suomen tulee yhdessä muun EU:n ja muiden läheisten kumppanimaiden, kuten Ison-Britannian ja Norjan, kanssa sopeutua aikaan, jossa Yhdysvallat haluaa ottaa yhä vähemmän vastuuta Euroopan turvallisuudesta. Tämä turvallisuustyhjiö pitää täyttää omilla toimillamme. Suomihan on koko itsenäisyytensä ajan viisaasti luottanut omaan itsenäiseen puolustukseensa. Tätä linjaa on tietysti luontevaa jatkaa nytkin. Tarvitsemme kuitenkin myös liittolaisia. Tämä edellyttää vahvaa johtajuutta Euroopassa. Toivottavasti Saksan uusi hallitus ja liittokansleri pystyvät tällaisen johtoaseman ottamaan huolimatta siitä historiallisesta painolastista, jota Saksa luonnollisesti kantaa. Suomen poliittisen johdon tulee totta kai tukea pyrkimyksiä vahvistaa yhtenäistä eurooppalaista puolustusta, jotta emme ole jatkossa yhtä riippuvaisia Yhdysvaltojen kulloisenkin hallinnon oikuista. Samaan aikaan välit Yhdysvaltoihin on tietysti pidettävä kunnossa. Olemme heistä puolustuksellisesti riippuvaisia monella tavoin, esimerkiksi asehankintojen osalta, ainakin osaksi. Arvoisa puhemies! Nyt on tärkeää pitää pää kylmänä ja maltti mukana, kuten aina ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Katsotaan rauhassa, mitä Trump keksii, ja reagoidaan siihen tilanteen edellyttämällä tavalla. Valtiojohdollamme on realistinen ja ajantasainen tilannekuva asioiden kulusta. Sen mukaan toimitaan. Tappamisen pitää loppua. Ukrainaan tulee saada rauha, mutta oikeudenmukainen sellainen — ei niin, että hyökännyt osapuoli, eli Venäjä, sanelee rauhan Yhdysvaltojen tuella. Jokaisen Euroopan maan pitää nyt viimeistään ymmärtää, että puolustukseen on panostettava. Arvoisa puhemies! Lopuksi: Tätini oli pikkulottana aikoinaan, ja eräillä hänen syntymäpäivistään hän lausui monia, monia runoja, ulkomuistista, iäkäs ihminen. Yksi tällainen hänen pikku puheensa on jäänyt mieleen — nappasin kynän ja paperia, ja se kuului näin: ”Ihmisen ainoa aatelismerkki on sielun jalous. Kansojen korkein toive on vapaus, ja ihmiskunnan suurin hyve on valtakuntain välinen rauha.” Tämä on ehkä ollut jossain hänen koulukirjassaan. En muista, kuinka hän sen silloin sanoi. Ja vielä lopuksi Martin Luther Kingiä. Mielestäni tämä seuraava pätee aina. Jos näemme ja koemme jotain pahaa, meidän täytyy puuttua asiaan: ”Pahinta ei ole pahojen ihmisten pahuus, vaan hyvien ihmisten hiljaisuus.” — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-02-27T21:25:45,2025-02-27T21:30:06,Hyväksytty,1.1 2025_14_276,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Immonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_277,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kello on jo puoli kymmenen illalla, mutta tärkeä asia puhuttaa meitä kansanedustajia edelleenkin istuntosalissa. Puolustusselonteon toimeenpanolla on tarkoitus turvata Suomen puolustuskyky. Turvallisuustilanne Euroopassa ja Suomen lähialueilla on isossa murroksessa. Näin suuria muutoksia ei ole tapahtunut koskaan kylmän sodan jälkeen näin nopeasti. Siten on täysin ymmärrettävää, että selonteko saattaa edellyttää joitakin tarkennuksia, joiltakin osin, täytäntöönpanon osalta. Mutta kokonaisuutena selonteko nostaa hyvin analysoituna esiin ne keskeiset turvallisuustekijät, joihin maamme puolustus perustuu. Nostan laajasta selonteosta esiin muutaman asian. Kokonaismaanpuolustus — se on suomalainen keksintö, jota olemme toteuttaneet vuosikymmenien ajan. Sen tärkeimpiä elementtejä ovat maailman paras maanpuolustustahto ja avoin vuoropuhelu, joka koskee maanpuolustusta. Puolustusvoimat kertoo avoimesti maatamme koskevista uhkakuvista ja ympäröivästä turvallisuustilanteestamme. Tästä hyvänä esimerkkinä, jolla vahvistamme maanpuolustushenkeä ja lisäämme avoimuutta, on tammikuussa julkaistu sotilastiedustelun tilannekatsaus 2025. Useat Euroopan maat ovat meille kateellisia tästä tavasta, jolla me käymme tätä maanpuolustusta koskevaa keskustelua kansalaisten kanssa. Myös eduskunnan on tämän keskustelun perusteella paljon helpompi tehdä maanpuolustuksen resursseja koskevia päätöksiä. Puolustusselonteon myötä kansalaisillemme avautuu jälleen monipuolinen mahdollisuus osallistua keskusteluun kotiemme turvallisuudesta. Monet Euroopan maat haluaisivat osata tämän, mutta heillä ei ole siihen sopivia toimintatapoja, ja nyt heillä on kiire korjata näitä virheitä ja puutteita. Henkilöstö — se mainitaan puolustusselonteossa otsikon ”Puolustuksen toimintaedellytykset” alla. Siis edellytys sille, että puolustuksemme on uskottava. Euroopassa on useita armeijoita, joissa ei ole laadullisesti tai määrällisesti sopivaa henkilöstöä. Suomessa puolustushallintoon ja myös reservistä koostuvaan kenttäarmeijaan on motivoitunutta ja halukasta ainesta. Sotilasvala saattaa yksinäänkin jo velvoittaa joitakin. Myös rauhanturvaajaksi on tuhansia hakijoita. Henkilöstö mainitaan valitettavan usein juhlapuheissa voimavarana, mutta budjetissa se sama näkyy kulueränä, johon voidaan kohdentaa säästötoimenpiteitä. Toivon todellakin, että tämän selonteon myötä henkilöstön palkkausta ja palvelussuhteen ehtoja aidosti kehitetään paremmiksi ja houkutteleviksi, jotta hyvää henkilöstöainesta on saatavilla myös tulevaisuudessa. Erityisesti nostan esiin selonteossa mainitut Nato-jäsenyyden tuomat kuormittavat tehtävät ja velvoitteet, jotka kasvavat jatkuvasti ja asettavat myös Puolustusvoimien palkatulle henkilöstölle aivan uudenlaisia haasteita, kun heidän oletetaan muuttavan kokonaisena perheenä ulkomaille vuosien ajaksi. Tällaisia haasteita ei tässä mittaluokassa ole koskaan aikaisemmin ollut, ja nämä haasteet koskettavat Puolustusvoimissa kaikkia henkilöstöryhmiä, sekä siviilejä että sotilaita. Joissakin operaatioissa muuttuneet olosuhteet koskettavat myös reserviläisiä. Arvoisa puhemies! Nato-jäsenyyteen, Ukrainan tukeen ja moneen muuhun asiaan liittyen olemme eduskunnassa lähes yksimielisiä. Olemme myös yksituumaisesti osoittaneet runsaasti resursseja puolustushallintoon, joten luonnollisesti odotamme, että puolustusministeriö ja Puolustusvoimat kohdentavat kitsastelematta näitä resursseja myös laadukkaan henkilöstön, sekä reserviläisten että palkatun henkilöstön, hyvinvoinnin ja motivoinnin turvaamiseksi. Maanpuolustustahtoa ei saa romuttaa alimittaisella palkkauksella. Pidetään henkilöstöstä huolta. Maanpuolustustahtoista henkilöstöä ei voi ostaa ulkomailta, ja selonteon mukaan henkilöstö on uskottavan puolustuksen edellytys. Odotan, että se myös näkyy selonteon toteutuksessa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2025-02-27T21:30:11,2025-02-27T21:35:24,Hyväksytty,1.1 2025_14_278,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jukkola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_279,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Puolustusselonteko linjaa Suomen turvallisuuden kannalta kriittisiä kysymyksiä, joista koko Suomen puolustus, sotilaallinen huoltovarmuus ja puolustusteollisuus ovat keskeisessä asemassa. Sotilaallinen huoltovarmuus edellyttää paljon osaavan henkilöstön lisäksi. Meillä tulee olla teollinen puoli ja materiaalivarastot kunnossa. Näiden eteen hallitus on tehnyt paljon töitä, ja työ jatkuu. Suomen puolustuksen perusta ovat jatkossakin asevelvollisuus, laaja ja koulutettu reservi sekä korkea maanpuolustustahto. Tuo viimeksi mainittu eli maanpuolustustahto onkin koko asian ydin. Sitä ei voi ostaa kaupasta tai tuoda mistään. Se asuu vahvasti meissä suomalaisissa, ja silti emme voi pitää sitä itsestäänselvyytenä, vaan sitä tulee jatkossakin vaalia. Puolustusvoimien toimintakyvyn turvaamiseksi on tärkeää huolehtia siitä, että kriittisten järjestelmien ylläpito ja kehitys perustuvat kotimaiseen osaamiseen sekä yhteistyöhön liittolaismaiden kanssa. Tämä vaatii jatkuvia panostuksia puolustusteollisuuteen, jotta se pystyy nopeasti vastaamaan uusiin turvallisuusuhkiin. Yksi keskeinen toimenpide vastata turvallisuusuhkiin ja samalla parantaa puolustuskykyä on irtaantua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Arvoisa puhemies! Suomalaisella puolustusteollisuudella on merkittävä rooli huoltovarmuuden turvaamisessa. Alan vientiedellytyksiä ja kansainvälistymistä on tuettava johdonmukaisesti. Tämä ei ainoastaan tuo uusia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille vaan myös varmistaa, että Suomessa on kriisitilanteessa riittävä tuotanto ja kehityskyky oman maan puolustuksen tueksi. Olen käynyt lukuisia keskusteluja yritysten toimijoiden kanssa erityisesti pohjalaismaakunnissa. Heiltä on tullut selkeä viesti, halu ja valmius lisätä yhteistyötä puolustus- ja turvallisuussektorilla. Tämä osoittaa, että yrityksemme haluavat kantaa vastuunsa Suomen turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta. Tätä yhteistä tahtotilaa vahvistaakseni järjestin eduskunnassa pohjalaismaakuntien vientiseminaarin, jossa emme keskittyneet kilpailemaan keskenämme vaan etsimään yhteisiä ratkaisuja puolustusteollisuuden ja ‑viennin kehittämiseksi. On olennaista, että yritykset ja päättäjät keskustelevat ja tekevät yhteistyötä. Nykyisessä maailmantilanteessa yhteisöllisyys ja yhteen hiileen puhaltaminen korostuvat. Kyse ei ole vain puolustusteollisuuden kasvusta tai taloudellisista hyödyistä vaan siitä, että Suomen turvallisuus on meidän kaikkien vastuulla. Kun elämme epävarmuuden aikaa, on erityisen tärkeää, että päätöksenteossa pidämme kirkkaana mielessä huoltovarmuuden, puolustusteollisuuden kehittämisen ja yhteistyön vahvistamisen. Huoltovarmuuden ja puolustusteollisuuden rooli on merkittävästi kasvanut, ja tämä on tässä salissa yhteen ääneen todettukin. Varmistetaan, että puolustushankinnat, teollisuuspolitiikka ja yhteistyö Pohjoismaiden ja Nato-liittolaisten kanssa ovat ajan tasalla tulevaisuudessakin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-02-27T21:35:29,2025-02-27T21:40:04,Hyväksytty,1.1 2025_14_280,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaleva, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_281,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Atte,Kaleva,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko ja nyt käsiteltävä puolustuspoliittinen selonteko kuvaavat muuttunutta toimintaympäristöämme. Tarvitaan päätöksiä siitä, miten me uusiin haasteisiin vastaamme. Nykyinen maailmanjärjestyksemme rakennettiin toisen maailmansodan tuloksena. Tuo järjestys on nyt muuttumassa. Yhdysvalloissa on vuosikymmeniä ollut tyytymättömyyttä siihen, että eurooppalaista turvallisuutta on rakennettu amerikkalaisella sotilasvoimalla ja amerikkalaisten veronmaksajien rahalla. Uuden maailmanjärjestyksen rakentuessa ongelma korostuu, koska Yhdysvallat tarvitsee resurssejaan muualla. Euroopan pitää kasvaa aikuiseksi ja ottaa vastuuta omasta tulevaisuudestaan. Uusi maailmanjärjestys ei ole valmis. Sen kuitenkin tiedämme, että USA ja Kiina tulevat olemaan uuden maailman napoja ja globaaleja toimijoita. Niiden lisäksi tulee olemaan alueellisia toimijoita, kuten vaikkapa Venäjä, Turkki tai Iran. Suomessa tämä näkyy ennen muuta Venäjän läheisyyden mukanaan tuomana epävarmuutena. Euroopan pitää aikuistua. Meidän on otettava vastuu omista asioistamme. Meidän pitää kyetä huolehtimaan omasta turvallisuudestamme. Mikä on Euroopan paikka maailmassa? Osaammeko lukea suurten toimijoiden kehitystä? Millainen on niiden asema, kun liittolaisuudet ja talouden realiteetit muuttavat muotoaan? Vahvimmatkaan eivät ole yksin vahvoja. Turvallisuuteen tarvitaan sotilaallista voimaa. Se viime kädessä varmistaa, että saamme itse päättää, millaiseksi oman tulevaisuutemme rakennamme. Vahvat valtiot eivät kuitenkaan rakennu pelkästään sotilaallisen suorituskyvyn varaan. Tarvitaan myös vahvaa taloutta ja sisäisesti vahvoja yhteiskuntia. Ilman niitä myöskään riittävän sotilaallisen voiman ylläpitäminen ei ole pidemmän päälle mahdollista. Euroopasta pitää löytyä tahtoa ja kykyä taloudelliseen kasvuun, yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun sekä sotilaallisen kyvykkyyden rakentamiseen. Meidän on kyettävä uudistumaan. Euroopan pitää olla innovatiivinen edelläkävijä, josta löytyy osaamista, yritteliäisyyttä ja omista vahvuuksista kumpuavaa uskoa tulevaan. Euroopassa pitää olla jaettu ymmärrys turvallisuuden uhista. Kuten pääministeri Orpo on todennut, Suomi on etulinjan maa. Euroopan suurin turvallisuusuhka tulee Venäjältä. Siksi kaikki itäisen Euroopan maat ovat etulinjan maita. Niissä Venäjän uhka on välittömämpi kuin lännessä ja etelässä, missä puolestaan esimerkiksi siirtolaisvyöry, laiton maahanmuutto, terrorismi ja rajat ylittävä rikollisuus ovat konkreettisempia uhkia. Yhteinen tilannekuva edellyttää, että ymmärrämme myös näitä uhkakuvia ja kykenemme löytämään niitä vastaavia eurooppalaisia ratkaisuja. On realismia sanoa, että idässä joudutaan todennäköisesti investoimaan turvallisuuteen enemmän kuin muualla Euroopassa. Kaikkialla Euroopassa joudutaan kasvattamaan puolustusmenoja, mutta etulinjan maissa kasvu tulee olemaan keskimääräistä suurempaa. Suomessakin pitää varautua siihen, että turvallisuutemme maksaa jatkossa selvästi nykyistä enemmän. Ensimmäinen tavoite voi olla neljän viiden prosentin luokkaa, kuten kansainvälisessä keskustelussa on todettu. Oman itälisämme vuoksi me joudumme varautumaan selvästi enempään. Nykyisessä taloustilanteessamme tämä kuulostaa ylitsepääsemättömältä, mutta vaihtoehtojakaan ei taida olla. Toisaalta esimerkiksi Puola on jo saavuttanut yli neljän prosentin tason. Miksi me emme siihen pystyisi? Kukaan ei sano, että turvallisuutemme uusi hintalappu olisi pikkujuttu. Ei se ole. Tarvitaan merkittäviä taloudellisia, materiaalisia ja henkisiä panostuksia. Se väistämättä edellyttää kaikkien muiden menojen uudelleenarvioimista ja tarkkaa resurssien kohdentamista. Meidän on investoitava Puolustusvoimiin ja yhteiskunnalliseen kriisinkestävyyteen. Meidän on luotava tilaa oman puolustusvälineteollisuuden toimintaedellytysten parantamiseen. Tarvitaan muun muassa osaamisen lisäämistä ja pitkäaikaisia tilausvaltuuksia. Tarvitaan myös vientisäätelyn uudelleenarvioimista, jotta teollisuudellamme on aidosti mahdollisuuksia kilpailla kansainvälisillä markkinoilla. Arvoisa puhemies! Juuri nyt olemme paljon vartijoina. Juuri nyt meiltä kysytään vastuullisuutta ja rohkeutta. Turvallisuus maksaa huomenna enemmän kuin tänään. Se kuitenkin kannattaa. Turvallisuuden hintalappua kakistellessa on hyvä muistaa, että varautuminen on yleensä paljon halvempaa kuin syliin tulleiden kriisien hoitaminen. Juuri nyt meiltä suomalaisilta ja eurooppalaisilta vaaditaan paljon, mutta tästäkin me selviämme.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Atte Kaleva,1481,2025-02-27T21:40:07,2025-02-27T21:44:40,Hyväksytty,1.1 2025_14_282,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_283,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lapin kansanedustajana haluan kiittää hallitusta politiikasta, jossa koko maan puolustuskyky huomioidaan. Lapin teitä laitetaan kuntoon, ja Rovaniemelle ja Sodankylään saamme Naton FLF-joukkoja. Pohjoisen puolustus onkin aivan keskiössä. Meidän tulee huolehtia myös huoltovarmuuden näkökulmasta esimerkiksi Neljän tuulen tien eli vt 21:n kunnon parantamisesta. Meillä nimittäin tulee olla reitti Pohjoiselle jäämerelle, mikäli Itämerellä meillä olisi isompi ongelma. Pieni maa Suomi on kokoaan suurempi varautumisen ja puolustuksen näkökulmasta. Maailmalla myrskyää, mutta me pystymme pitämään päämme kylminä. Olemme kasvaneet siihen, ja tottuneet elämään itäisen naapurin rajanaapurina. Meidän tulee keskittyä oman puolustuksen vahvistamiseen ja suunnitella omia toimiamme pitkäjänteisesti. Siksi tämä puolustusselonteko on tärkeä. Suomen puolustus perustuu asevelvollisuuteen ja vahvaan kansalliseen puolustuskykyyn osana Naton luomaa pelotetta ja yhteistä puolustusta. Suomen puolustusjärjestelmän kehittämisen painopisteet ovat maapuolustuksen uudistaminen, meri- ja ilmapuolustuksen uusien järjestelmien käyttöönotto sekä puolustusjärjestelmän yhteensovittaminen Natoon. Selonteon mukaan maapuolustuksen uudistamisella on kriittinen merkitys Suomen puolustuskyvylle. Haluan kiittää kaikkia edellisiä hallituksia ja poliitikkoja siitä, että me yhteisesti olemme halunneet huolehtia Suomen puolustuskyvystä, vaikka monesta muusta asiasta tässä salissa olemme täysin eri mieltä. Suomella on oltava kyky vastata nopeasti kehittyvään, laajamittaiseen, pitkäkestoiseen ja korkean intensiteetin sodankäyntiin. Tämä edellyttää paitsi puolustusbudjetin pitämistä vähintään Naton yhteisesti hyväksymällä tavoitetasolla myös strategisten suorituskykyhankkeiden jatkuvuutta. Venäjä on siirtynyt avoimeen ja vaikeasti ennakoitavaan vastakkainasetteluun lännen kanssa, mikä muodostaa pitkäaikaisen turvallisuusuhan Euroopalle ja Suomelle. On selvää, että turvallisuuspoliittiset tilanteet muuttuvat nyt niin nopeasti, että on lähes mahdotonta reagoida selonteon osalta äkkinäisiin käänteisiin. Opposition väite siitä, että selonteko olisi vanhentunut, ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Linjamme on erittäin selkeä. Olemme siinä tilanteessa, että Suomen on vaadittava Euroopalta enemmän. Me olemme huolehtineet omasta osuudestamme. Euroopan on aika lopettaa näpertely ja jatkuva jahkaileminen. Eurooppa ei tällä hetkellä ole uskottava toimija, vaan kiukutteleva uhmaikäinen. Sen on aikuistuttava. Maanpuolustustahto on tärkein voimavaramme. Tätä tahtoa rakennetaan kodeissa ja kouluissa. Kouluissa pystytään vahvistamaan esimerkiksi selviytymis- ja erätaitoja. Me poliitikot emme voi vaikuttaa opetussuunnitelman sisältöihin. Olisi siltikin tärkeää, että yhteiskunnallinen keskustelu ottaa kantaa asiaan. Olen tehnyt toimenpide- ja keskustelualoitteen eduskunnalle selviytymis- ja erätaitojen vahvistamisesta peruskouluissa ja toisella asteella. Tämä olisi tärkeää myös henkisen resilienssin vahvistamiseksi. Mikään määrä aseita ei korvaa tahtoa ja halua puolustaa omaa maataan. Meidän on otettava vakavasti nuortemme mielenterveyden haasteet ja otettava vastuu niin kotona kuin kouluissa. Tämä tarkoittaa rajojen asettamista, ideologisen hömpän poistamista opetuksesta ja perusturvallisuuden vahvistamista. Suomen kokonaispuolustuksellinen ajattelu ja varautuminen ovat aivan ainutlaatuisia maailmanlaajuisesti. Meidän tarvitsee muistaa juuremme, saada taloutemme kuntoon, ottaa itseämme niskasta kiinni, lopettaa pienestä valittaminen ja kaivaa esille se kuuluisa sisu. Kyllä tämä maailman onnellisin kansa siihen pystyy. Me pärjäämme kyllä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-02-27T21:44:43,2025-02-27T21:49:30,Hyväksytty,1.1 2025_14_284,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aalto-Setälä poissa. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_285,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi, ja puolustusselonteko linjaa, kuinka vastaamme uusiin haasteisiin. Selonteko katsoo pitkälle tulevaisuuteen aina 2030-luvulle asti ja antaa meille suunnan puolustuskykymme kehittämiseksi. Puolustusratkaisumme perustuu asevelvollisuuteen ja kansalliseen puolustuskykyyn, joka on nyt vahvemmin kuin koskaan osa Naton yhteistä puolustusta. Liittoutuminen tuo mukanaan uusia velvoitteita, mutta ennen kaikkea se vahvistaa Suomen turvallisuutta ja nostaa puolustuskykymme uudelle tasolle. Suomen on kyettävä vastaamaan laajamittaiseen, pitkäkestoiseen ja korkean intensiteetin sodankäyntiin. Tämä tarkoittaa paitsi riittävää rahoitusta myös strategisten suorituskykyhankkeiden jatkuvuutta. Arvoisa puhemies! Puolustusjärjestelmän kehittämisen painopiste on maapuolustuksen uudistamisessa. Maavoimien suorituskyky nojaa liikkuvuuteen, tulivoimaan ja suojaan. Kotimainen puolustusteollisuus on keskeisessä roolissa tämän toteuttamisessa. Meripuolustuksessa panostamme kykyyn toimia hajautetusti mutta vaikuttaa keskitetysti. Itämeren alueella rakennetaan verkottunut valvonta- ja vaikuttamiskokonaisuus, ja Pohjanmaa-luokan alukset otetaan täysimääräisesti käyttöön. Samalla vahvistetaan miehittämättömien järjestelmien hyödyntämistä ja rannikkojoukkojen suorituskykyä. Ilma- ja ohjuspuolustuksessa otetaan käyttöön huipputeknologisia järjestelmiä, kuten F-35-hävittäjät ja David’s Sling ‑ilmatorjuntaohjukset. Ilmatorjuntaa kehitetään torjumaan myös pienempiä lennokkeja ja ballistisia ohjuksia. Pohjoismainen yhteisoperointi ja Naton ilma- ja ohjuspuolustuksen vahvistaminen Pohjois-Euroopassa lisäävät Suomen turvallisuutta entisestään. Arvoisa puhemies! Venäjän toiminta on siirtynyt avoimeen vastakkainasetteluun lännen kanssa, ja sen tiivistyvä yhteistyö Pohjois-Korean, Iranin ja Kiinan kanssa muodostaa pitkäaikaisen turvallisuusuhan. Mahdollinen rauha Ukrainassa ei itsessään muuta Suomen turvallisuustilannetta. Meidän on pidettävä puolustusbudjettimme Naton asettamalla tavoitetasolla ja varmistettava strategisten suorituskykyhankkeiden jatkuvuus. Samalla meidän on vahvistettava kyberpuolustustamme ja kokonaisturvallisuuttamme. Tiedonvaihdon, toimivaltuuksien ja viranomaisyhteistyön kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää vihamielisen hybridivaikuttamisen torjumiseksi. Myös kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden merkitys kasvaa, ja puolustusteollisuuden rooli on tässä ratkaiseva. Meidän on turvattava myös henkilöresurssit. Puolustusvoimien henkilöstömäärää kasvatetaan merkittävästi, jotta voimme vastata uusiin tehtäviin. Samalla asevelvollisuutta ja vapaaehtoista maanpuolustusta on kehitettävä, jotta varmistamme koko maan puolustuskyvyn tulevaisuudessakin. Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuus ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii jatkuvaa työtä ja investointeja. Tämä selonteko antaa meille selkeät suuntaviivat, ja meidän tehtävämme on varmistaa niiden toteutuminen. Vahva puolustus on paras tae rauhalle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-02-27T21:49:37,2025-02-27T21:53:07,Hyväksytty,1.1 2025_14_286,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_287,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! ”Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun.” Nämä Kuninkaanporttiin kaiverretut sanat ovat olleet mielessämme, ja näin olemme myös puolustustamme rakentaneet, kuten nyt puolustusselonteostakin voimme lukea. Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus luovat elämisen mielekkyyden tärkeimmät elementit. Asevelvollisuus ja korkea maanpuolustustahto ovat jatkossakin Suomen puolustuksen perustekijöitä ja asioita, joita tulee vaalia sekä arvostaen esille tuoda jo peruskoulusta lähtien. Aikoinaan oli perusopetuksessa kansalaistaito-niminen oppiaine, joka myöhemmin jyvitettiin eri oppiaineiden sisälle. Ajattelisin, että koulut, kunnat omassa opetussuunnitelmatyössään sisällyttäisivät tärkeitä kansalaistaitoja esimerkiksi varautumiseen liittyen nykyiseen oppimääräänsä, vaikka yhteiskuntaoppiin tai muuhun soveltuvaan. Ja ellei muuta löydy, niin vaikka valinnaisiin opintoihin. Myös toisen asteen opiskelijoille sekä korkeakouluihin tulisi räätälöidä vapaasti valittaviin opintoihin maanpuolustuksellisia opintoja, kuten arjen turvallisuutta, varautumista, kriisinkestävyyttä, ensiapukursseja, hätämajoitusta ja niin edelleen. Näitähän löytyy valmiina jo vapaaehtoisen maanpuolustuksen koulutustarjonnasta ja Naisten Valmiusliitolta. Selonteossa todetaan, että vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta on keskeinen voimavara ja sillä on maanpuolustustahtoa kohottava vaikutus. Naisten hakeutumista vapaaehtoiseen asepalvelukseen tullaan edistämään. Korostetaan palveluksesta saatavia hyötyjä ammatinvalintaan sekä muun muassa opintoja ja hankitun osaamisen hyväksi lukemista opinnoissa. Arvoisa puhemies! Monet pitävät kutsuntoja eräänlaisena maanpuolustustahdon mittarina, joka ei välttämättä ole oikea tapa arvioida tulosta, mutta on varmasti jonkintasoinen indikaattori, missä mennään tulevien joukko-osastojen iskukyvyn suhteen. Puolustusvoimiemme koko on täysin riippuvainen toimivasta varusmiesjärjestelmästä, mutta maanpuolustuskyky on myös monella tapaa sidonnainen siihen, miten me eri tasoilla kykenemme torjumaan nuorten syrjäytymistä. Siviilipalvelusjärjestelmän kehittäminen entistä tarkoituksenmukaisemmaksi on tärkeä uudistus. Siviilipalvelus tullaan kytkemään nykyistä selkeämmin kokonaisturvallisuuden toimintamalliin, ja se tukee näin kokonaismaanpuolustusta. Perusajatuksena on vahvistaa ja ylläpitää maanpuolustustahtoa palvelusmuodosta riippumatta ja siviilipalveluksen vakaumukseen perustuva luonne huomioiden, jotta vahvistetaan kansalaisten yhdenvertaisuuden tunnetta. Uudistuksen jälkeen työpalvelus suoritetaan jatkossa yhteiskunnallista varautumista ja valmiutta tukevissa, kokonaisturvallisuuden näkökulmasta keskeisissä avustavissa tehtävissä. Lopuksi muistuttaisin näin maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenenä, että kovinkin sotilas nääntyy, ellei ruokahuolto pelaa. Ja tiedän toki, että tämäkin osa-alue meillä on mietitty. Joten, arvoisa puhemies: ”Ollos huoleton, poikas valveill’ on.” — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-02-27T21:53:12,2025-02-27T21:56:39,Hyväksytty,1.1 2025_14_288,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Werning, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_289,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Nykyhetki Euroopassa ja maailmalla herättää monissa huolta, ja aivan oikeutetusti. Itse tulen Kouvolasta, Suomen suurimmasta varuskunnasta, joka sijaitsee lähellä itärajaa. Kymenlaakson alueella on paljon sellaista infrastruktuuria ja puolustuksellisia ratkaisuja, jotka ovat paitsi Suomelle myös koko Euroopalle tärkeitä. Turvallisuus ei ole meille vain teoreettinen kysymys, vaan se on osa meidän arkeamme. Suomi on aina huolehtinut puolustuksestaan, mutta maailma ympärillämme on muuttunut. Nato-jäsenyytemme on vahvistanut turvallisuuttamme, mutta samalla se tuo mukanaan myös vastuuta. Meidän on pidettävä huolta siitä, että oma puolustuksemme pysyy uskottavana ja että liittolaistemme apu perustuu vastavuoroisuuteen, ei pelkkään odotukseen ja olettamukseen. Maavoimien komentaja Pasi Välimäki totesi viikko sitten Kouvolassa Maavoimien juhlapäivän konsertissa osuvasti: ”Meillä on asiat hyvin.” Tämä pitää paikkansa, mutta vain siksi, että me olemme tehneet työtä sen eteen. Turvallisuus ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii jatkuvaa panostusta ja hereillä oloa. Suomi on hoitanut oman osansa, ja meillä on vähemmän korjausvelkaa puolustuksen saralla kuin monilla muilla Nato-mailla. Silti tulevina vuosina edessämme on haasteita: puolustusmenojen kasvava tarve, henkilöstön lisääminen ja Maavoimien suorituskyvyn kehittäminen. Meidän on varauduttava siihen, että Nato-jäsenvaltioiden puolustusbudjettitavoitteet nousevat, ja se vaatii meiltä sitoutumista. Arvoisa puhemies! Turvallisuus ei ole pelkästään sotilaallista. Yhtenäinen kansakunta on vahva myös ulkoisesti. Jokainen suomalainen, olipa hän Kouvolasta, Helsingistä tai Rovaniemeltä, ansaitsee tuntea olonsa turvalliseksi omassa maassaan, ja tämä tarkoittaa niin ulkoista kuin sisäistä turvallisuutta, toimivaa terveydenhuoltoa, vahvaa taloutta ja yhteiskuntaa, joka pitää huolta kaikista jäsenistään. Korostan myös kotitalouksien varautumisen tärkeyttä ja kehotankin tarkistamaan oman varautumisen tason. Suositus on, että kodeissa pärjätään 72 tuntia itsenäisesti häiriötilanteen sattuessa. Eurooppa on tilanteessa, jossa sen on otettava suurempi vastuu omasta turvallisuudestaan. Meidän on varmistettava, että EU kykenee puolustamaan jäsenmaitaan ja että yhteinen puolustusteollisuus kehittyy. Yhteistyötä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, eikä Suomella ole varaa jäädä odottamaan, mitä muut tekevät. Ukrainan tuki ei ole vain solidaarisuuden osoitus, se on investointi koko Euroopan turvallisuuteen. Meidän viestimme on oltava selvä: jatkamme Ukrainan tukemista niin kauan kuin on tarpeen. Rauha ei saa perustua heikkoihin ratkaisuihin, vaan sen on oltava kestävä ja oikeudenmukainen. Arvoisa puhemies! Tässä salissa tehdään päätöksiä, mutta lopulta turvallisuus koskettaa jokaista suomalaista, niin Kouvolassa kuin kaikkialla muuallakin. Kansanedustajana mutta ennen kaikkea tavallisena suomalaisena haluan antaa selkeän viestin: Pidämme huolta Suomesta. Pidämme huolta toisistamme. Pidämme huolta turvallisuudestamme.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-02-27T21:56:44,2025-02-27T22:00:23,Tarkistettu,1.1 2025_14_290,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Täysistunnolle asetettu takaraja lähestyy, joten tämän asian käsittely ja keskustelu keskeytetään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_14_291,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n pikamaksamisasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 215/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 1/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Esittelypuheenvuoro, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_14_292,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n pikamaksamisasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 215/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Esittelen talousvaliokunnan yksimielisen mietinnön, joka pohjautuu hallituksen esitykseen EU:n pikamaksamisasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi. EU:n pikamaksamisasetuksen tavoitteena on lainsäädännön avulla vauhdittaa pikasiirtojen käyttöönottoa. Pikasiirto on tilisiirtomuoto, jossa varat siirtyvät maksajan tililtä maksunsaajan tilille muutamissa sekunneissa koko euroalueella vuorokaudenajasta ja päivästä riippumatta. Asetuksen mukaan kaikilla euromääräisiä tilisiirtoja tarjoavilla maksupalveluntarjoajilla on velvollisuus lähettää ja vastaanottaa pikasiirtoja niin, että palvelu on käytettävissä kellon ja vuoden ympäri. Pikasiirtojen toteuttamiseen liittyvät palvelumaksut eivät saa ylittää palvelumaksuja, joita samalta maksupalvelunkäyttäjältä veloitetaan vastaavan tyyppisistä muista euromääräisistä tilisiirroista. Tilisiirtojen turvallisuuden varmistamiseksi ja maksupetosten ja huijausten estämiseksi maksupalveluntarjoajien on tarjottava pikasiirtojen ja tavallisten tilisiirtojen yhteydessä palvelua, jolla varmistetaan maksunsaajan nimi ja maksutilitunniste ennen kuin maksaja lähettää tilisiirron. Lisäksi pikamaksamisasetuksessa on säännökset EU:n pakotelistojen tarkistamisesta. Kyseessä on siis varsin myönteinen asia, mutta talousvaliokunta kiinnittää huomiota pikasiirtojen turvallisuuteen. Ne tekevät huijaus- ja maksupetostilanteissa maksutapahtumien pysäyttämisestä ja rahojen takaisinsaamisesta todennäköisesti aiempaa hankalampaa. Valiokunta pitää tärkeänä asetuksen mukaista menettelyä, jossa maksupalveluntarjoaja varmistaa maksunsaajan nimen ja maksutilitunnisteen ennen pikasiirron lähettämistä. Valiokunta katsoo, että maksamiseen liittyvässä sääntelyssä tulee jatkossakin arvioida nopeuden ja helppouden ohella sitä, miten asiakkaisiin kohdistuvia huijauksia pystytään tehokkaasti torjumaan. Valiokunta korostaa myös tehokkaan pakotteiden valvonnan ja EU:n pakotelistojen tarkistamisen tärkeyttä ja kiinnittää huomiota asiantuntijalausuntoon, jossa nähdään riskinä se, ettei pikamaksamisasetuksen mukaan jatkossa EU:n pakotelistoja enää tarkisteta yksittäisissä tilisiirroissa. Maksupalvelulakiin ja maksulaitoslakiin ehdotetaan lisättäväksi tarpeelliset määritelmät ja viittaukset pikasiirtoihin. Kansallisesti tulee myös antaa täydentäviä säännöksiä maksulaitosten ja sähkörahayhteisöjen osallistumisesta selvitysjärjestelmiin, jotka ovat keskeisiä maksuliikenteen toteuttamisessa ja niitä koskevien taloudellisten velvoitteiden täyttämisessä. Koska selvitysjärjestelmät ovat yhteiskunnan toiminnan näkökulmasta kriittisiä, pikamaksamisasetuksessa tunnistetaan tarve ennakollisesti varmistaa niihin osallistuvien tahojen luotettavuus. Pikamaksamisasetuksen mukaan jäsenvaltioiden on säädettävä kansallisesti seuraamuksista, joita määrätään maksupalveluntarjoajille, jos ne rikkovat asetuksen mukaisia velvoitteitaan. Lisäksi asetuksessa säädetään EU:n pakotelistojen tarkistamista koskevan velvoitteen rikkomista koskevan sanktion matalimmasta mahdollisesta enimmäismäärästä. Näin pyritään osaltaan varmistamaan EU:n pakotteiden tehokas valvonta jäsenmaissa. Jäsenmailla on siis vain rajatusti kansallista liikkumavaraa päättää, millaiset seuraamukset velvoitteiden rikkomisesta kansallisesti säädetään. Esityksen mukaan seuraamukset olisivat Finanssivalvonnan määräämiä hallinnollisia seuraamuksia. Maksupalveluntarjoajalle määrättäisiin Finanssivalvonnasta annetun lain 38 §:n nojalla rikesakko rikkomuksista, jotka koskevat maksupalveluntarjoajan velvollisuutta lähettää ja vastaanottaa pikasiirtoja, pikasiirtojen palvelumaksujen hinnoittelua tai velvollisuutta tarjota maksunsaajan nimen ja tilinumeron vertailupalvelua. Kun kyse on pakotelistojen tarkistamisen laiminlyönnistä, seuraamuksena olisi Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:n mukainen seuraamusmaksu, jonka enimmäismäärä on kymmenen prosenttia yrityksen edellisen tilikauden liikevaihdosta. Hallituksen esityksessä ehdotetaan täsmennettäväksi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisestä annetun lain 1 luvun 2 §:n 12 kohtaa. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi niin, että kun asianajotoimintaa harjoitetaan yhtiössä, lain mukainen ilmoitusvelvollisuus ja siitä seuraavat velvoitteet kohdistuisivat asianajoyhtiöön eivätkä yksittäiseen asianajajaan. Ehdotuksen tarkoituksena on muuttaa säännöksen sanamuoto vastaamaan EU:n neljättä rahanpesudirektiiviä. Ehdotettu muotoilu vastaa myös uutta EU:n rahanpesuasetusta, jota aletaan soveltaa heinäkuussa 2027. Arvoisa puhemies! Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+5.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-02-27T19:34:25,2025-02-27T19:39:48,Hyväksytty,1.1 2025_14_293,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n pikamaksamisasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 215/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2025 vp,Kiitokset esittelystä. — Sitten edustaja Polvinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_294,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n pikamaksamisasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 215/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset edustaja Puistolle tämän esityksen tuomisesta tänne eduskuntaan. EU:n pikamaksamisasetus nopeuttaa maksuliikennettä koko unionin alueella ja vähentää viiveitä, jotka ovat aiemmin voineet haitata yritystoimintaa ja kuluttajan arkea ylikansallisessa toiminnassa. Kun maksut siirtyvät sekunneissa yli rajojen, maailma pienenee, yritykset voivat toimia joustavammin ja taloudellinen tasavertaisuus ja yrittäjyys paranevat sekä maksuturvallisuus paranee. Yrittäjän kynnys toimia valtion rajojen yli myöskin pienenee. Tämä lainsäädäntö tuo erityistä hyötyä pk-yrittäjille, maaseudun yrittäjille ja alueellisille elinkeinoille, jotka ovat aiemmin kärsineet mahdollisista maksuliikenteen hitauksista yli valtakunnan rajojen. Kun yritys saa maksun heti, kassavirta paranee, investoinnit nopeutuvat ja kilpailukyky vahvistuu. — Kiitoksia esittelystä, ja toivotan onnea tälle esitykselle.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+5.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-02-27T19:39:50,2025-02-27T19:40:52,Hyväksytty,1.1 2025_14_295,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 217/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 2/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 2/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa, ja tässäkin esittelypuheenvuoro edustaja Puistolla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_14_296,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 217/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Esittelen lyhyesti talousvaliokunnan yksimielisen mietinnön, jonka pohjana on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta. Tarkoituksena on selkeyttää sähkön markkinahintaa koskevaa terminologiaa vastaamaan sähkömarkkinoiden kaupankäynnin siirtymää tunnin aikaväleistä varttitunnin aikaväleihin. Kyseessä olisi tekninen muutos, jonka tarkoituksena on selkeyttää lakia ja ehkäistä tulkintaepäselvyyksiä. Lisäksi mahdollistettaisiin se, että niin kutsutun preemiojärjestelmän mukaista tukea saavat sähköntuottajat pääsisivät halutessaan pois tukijärjestelmästä. Yrityksille tulisi näin mahdollisuus keventää hallinnollista taakkaansa, ja myös Energiaviraston työmäärä voisi vähentyä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. huhtikuuta 2025. Talousvaliokunta pitää lakiehdotusta perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa sen hyväksymistä muuttamattomana. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+6.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-02-27T19:41:18,2025-02-27T19:42:29,Hyväksytty,1.1 2025_14_297,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2023>>>Kertomus K 10/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 1/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 1/2025 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Esittelypuheenvuoro, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kiuru. — Siellä oli sokea piste, niin että en nähnyt, minne te hävisitte.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_14_298,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2023>>>Kertomus K 10/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Venyin tässä koko 157-senttimetriseen korkeuteeni, ja tässä sitä ollaan. Taisin jäädä sellaiseen kulmaan, että ette nähnyt. — Tarkoitukseni oli muutamalla ajatuksella tätä mietintöä esitellä. Tässä otetaan siis kantaa Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen kertomukseen viime vuodelta, ja olemme joitakin tärkeitä nostoja tehneet tästä hyvästä valtuutettujen työstä. Ensinnäkin siis tämän kertomuksen mukaan Kansaneläkelaitoksen hoitaman sosiaaliturvan etuusmenot olivat vuonna 23 yhteensä 16,66 miljardia euroa, mikä on siis 1,8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Esimerkiksi sairausvakuutusetuuksien menot pienenivät, mutta sosiaaliturvan yleisen yleisrahaston etuusmenot kasvoivat 4,1 prosenttia. Kansaneläkelaitoksen valtuutetut seurasivat etuuskäsittelyjen läpimenoaikoja sekä palvelutilannetta asiointimäärineen eri palvelukanavissa. Tähän liittyen Kansaneläkelaitoksen valtuutetut ovat myöskin palveluverkon ja asiointipalvelun osalta kertomuksessa ottaneet tähän nykyiseen vuoden 23 tilanteeseen kantaa. On arvioitu palvelupisteiden asiointimääriä, puhelinasiointimääriä sekä itse palveluverkkoa. Tämän kertomuksen mukaan nimenomaan valtuutetut ovat seuranneet Kansaneläkelaitoksen pitkään jatkunutta työtä etuuspäätösten kielen parantamiseksi, ja siksi myös StV korostaa kertomuksen tavoin, että selkeä viestintä vahvistaa kansalaisten oikeusturvaa. Kertomuksessa Kansaneläkelaitos on jatkanut myös digitaalisten palveluiden kehittämistä, kuten asiointipalvelu OmaKelaa ja chattirobotteja. Pidämmekin valiokunnassa hyvin myönteisenä sitä, että digitaalisten palveluiden kehittämisen rinnalla myöskin näitä lähipalveluita on yritetty kehittää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Ja onkin hyvä todeta, että palveluverkon pisteissä, 128 palvelupisteestä noin 60:ssä, toimitaan yhdessä muiden kumppanien kanssa samoissa tiloissa. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että valtuutetut seuraavat myöskin hakemusten läpimenoaikoja. Nämä asetetut etuuskohtaiset tavoiterajat on tärkeää olla myöskin valvottuja, ja siinä valtuutetut ovat tehneet hyvää työtä. Tämän kertomuksen mukaan läpimenoaikatavoitteet saavutettiin Kansaneläkelaitoksessa vuonna 23 pääosin hyvin. Hyvinvointialueiden osalta Kansaneläkelaitoksen valtuutetut ovat myöskin seuranneet hyvinvointialueiden aloittamista, ja Kela on ollut aktiivisesti tässä aloitustyössä mukana. Tätä sujuvaa yhteistyön tärkeyttä myöskin valiokunta tässä korostaa. On tärkeätä myöskin työvoiman, alkavien uusien kuntien työvoimapalveluiden ja kotouttamispalveluiden osalta olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Kansaneläkelaitoksen kuntoutuksen kehittäminen on myöskin puhuttanut, ja siitä muutama sana, arvoisa puhemies. Valtuutetut ovat tässä kertomuksessa myöskin seuranneet harkinnanvaraisen kuntoutuksen palveluvalikoimauudistusta, ja valiokunta pitääkin palveluvalikoiman uudistamista tärkeänä harkinnanvaraisessa kuntoutuksessa kohdennettavien määrärahojen mahdollisimman vaikuttavan käytännön kannalta. Valtuutetut ovat seuranneet myöskin kokeilua rekisteröitymismenettelystä kuntoutuspalveluiden järjestämisessä, ja tältä osin myöskin on tärkeätä, että tätä asiaa on valvottu. Valiokunta pitää rekisteröitymismenettelyn käyttöönottoa tärkeänä ja myönteisenä parannuksena palveluiden hankintaan, koska se mahdollistaa myös pienten palvelutuottajien pääsyn palveluntuottajiksi, ja tällä menettelyllä turvataan palvelun jatkuvuus paremmin kuin kilpailuttamalla. Arvoisa puhemies! Sitten vielä joitakin sanoja tästä lainsäädännön uudistamisesta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomuksia käsitellessään jo toistuvasti ja useaan otteeseen painottanut Kansaneläkelaitoksen valvontaa ja ohjausta sekä Kansaneläkelaitoksen asemaa koskevien muutostarpeiden selvittämistä. Kantoja löytyy aina vuodesta 2018 alkaen. Parlamentaarinen työryhmä on Kansaneläkelaitoksen valvonnan aseman ja toimivaltasuhteiden sekä Kansaneläkelaitosta koskevien muutostarpeiden selvittämiseksi tehnyt ehdotuksia helmikuussa 22. Näistä työryhmän ehdotuksista ensimmäinen vaihe on nyt jo ollut täällä eduskunnassa käsittelyssä, ja seuraavia vaiheita odotetaan. Valtuutetut ovat kiinnittäneet erityisesti huomiota siihen, että näitä uudistuksia tarvitaan, ja myöskin on tärkeätä, että tätä uudistustyötä jatketaan. Sosiaali- ja terveysvaliokuntakin on uudistuksia käsitellessään ja erityisesti tätä viimeisintä uudistusta käsitellessään pitänyt tärkeänä, että esitykseen sisältymättömät parlamentaarisen työryhmän ehdotusten toteuttamiseksi tarpeelliset lainsäädäntömuutokset valmistellaan viipymättä ja annetaan mahdollisimman pian eduskunnan käsiteltäväksi, ja tätä seuraavaa vaihetta tässä me jo odotammekin. Valiokunnan sosiaali- ja terveysministeriöltä saaman tiedon mukaan loput parlamentaarisen työryhmän esityksistä ovat parhaillaan ministeriön valmistelussa ja ne on lainmuutosten osalta suunniteltu tulemaan voimaan alkuvuodesta 26. — Tässä pääpiirteissään tämä kertomus valiokunnan näkökulmasta käsiteltynä. Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+7.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-02-27T19:43:00,2025-02-27T19:49:26,Hyväksytty,1.1 2025_14_299,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2023>>>Kertomus K 10/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 1/2025 vp,Kiitokset esittelystä. — Sitten mennään keskustelussa eteenpäin. — Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_300,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2023>>>Kertomus K 10/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomusta 2023. Kiitos sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Kiurulle mietinnön esittelystä. Pidän tämän puheeni Kelan valtuutetun ominaisuudessa. Käsiteltävänä olevan kertomuksen mukaan Kansaneläkelaitoksen hoitaman sosiaaliturvan etuusmenot olivat vuonna 2023 yhteensä 16,6 miljardia euroa, mikä on 1,8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Eläke-etuuksien menot kasvoivat 4,5 prosenttia, sairausvakuutusetuuksien menot pienenivät 2,7 prosenttia, ja sosiaaliturvan yleisrahaston etuusmenot kasvoivat 4,1 prosenttia. Toimintakulut olivat 660 miljoonaa euroa, mikä on noin 4 prosenttia etuusrahastojen kokonaiskuluista. Asia on tietysti niin, että mitä harvemmalla työikäisellä ja työkykyisellä kansalaisella on tarvetta asioida Kelan kanssa, sitä paremmin meillä yhteiskuntana menee. Enkä tarkoita nyt tietenkään esimerkiksi lapsilisiä ja opintotukia vaan muita etuuksia, kuten työkyvyttömyysturvaa ja yleistä asumistukea. Kyllähän tavoitteena pitää olla, että mahdollisimman suuri osa työikäisistä on työelämässä saaden palkkaa, jolla pystyy elämään ilman tukia, jolloin Kelaa tarvitaan mahdollisimman vähän. On toki niinkin, että heikommassa asemassa olevista on hyvinvointivaltiossa pidettävä huolta. Esimerkiksi pienituloisista eläkeläisistä, jotka saavat kansaneläkettä, on pidettävä huolta. Meillä on myös iäkkäitä naisia, jotka ovat tehneet pitkän, pitkän, yli 40:n, 50:nkin vuoden työrupeaman ja pidemmänkin, koska silloin ihan nuorena ei edes kertynyt eläkettä ollenkaan. Heillä on pitkä työura ollut, ja silti voi olla se eläke todella pieni. Mutta sitten väärinkäytöksiäkin ilmenee Kelassa. Kela arvioi vuositasolla epäilyjen olevan yhteensä noin 6,7 miljoonaa euroa. Totta kai esiin tulleiden väärinkäytösten osuus miljardien kokonaisuudesta on mitätön, mutta epäillä sopii, että kyseessä on vain jäävuoren huippu, sillä varmastikaan läheskään kaikki väärinkäytökset eivät tule ilmi, valitettavasti. Huijauksien vähentämiseksi yksi keino olisi kannustinloukkujen purkaminen. Kelan maksamat taksikyydit on sellainen aihe, mistä valtuutettuna tulee hyvin paljon palautetta, ja se ei ole useinkaan positiivista. Harvaan asutuilla alueilla tuttua taksia ei ole välttämättä saatavilla. Kilpailutus on selkeästi huonontanut palvelun laatua. Kuljetuspalvelut vaativat siis lisäkorjauksia, ja niitä tehdään jatkuvasti. Palautetta tulee myös siitä, että kun hakee tukea, niin pitää toimittaa niin paljon eri papereita, ja varsinkin ikäihmisille se tuottaa vaikeuksia, koska pitäisi saada asioida ihan kasvotusten Kelan työntekijän kanssa tai vähintään puhelimitse. Onneksi aika hyvin toimii se, että jos Kelaan soittaa, soitetaan sitten takaisin. Se täytyy huomioida, että varsinkaan iäkkäämmillä ihmisillä ja monilla muillakaan ei ole mahdollisuutta hoitaa asioitaan digitaalisesti. Menee vielä pitkään, että täytyy saada toimittaa asioita muullakin lailla. Tässä lopuksi vielä haluan kiittää Kelan valtuutettuja ja Kelan ihmisiä, jotka ovat joka kuukausi kokouksissa, ja Kelan valtuutettujen puheenjohtajaa Mira Niemistä siitä, että asiat ovat toimineet hyvin, ja myös sihteeri Leena Uikkasta, joka on lakiasiainpäällikkö. Usein käännyn hänenkin puoleensa, koska me saamme valtuutettuina todella puhelimitse niitä yhteydenottoja hyvin paljon. Silloin täytyy yrittää toimia, varsinkin jos on huomannut joitain epäkohtia. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+7.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-02-27T19:49:32,2025-02-27T19:54:46,Hyväksytty,1.1 2025_14_301,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2023>>>Kertomus K 10/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 1/2025 vp,Edustaja Nieminen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_302,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2023>>>Kertomus K 10/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan puheenjohtajalle mietinnöstä ja tosiaan yhteistyöstä näitten asioitten kanssa. Kuten tiedämme, Kelan tehtävänä on huolehtia Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien henkilöiden sosiaaliturvasta erilaisissa elämäntilanteissa. Kelan vastuulla ovat esimerkiksi lapsiperheiden tuet, sairausvakuutus, kuntoutus, työttömän perusturva, perustoimeentulotuki, asumistuki, opintotuki, vammaisetuudet ja vähimmäiseläkkeet. Kansaneläkelaitoksesta annetun lain mukaan valtuutettujen tehtävänä on valvoa Kansaneläkelaitoksen hallintoa ja toimintaa ottaen muun ohella huomioon laitoksen palvelujen laatu ja saatavuus. Säännöksen mukaan valtuutettujen tehtävänä on myös antaa vuosittain toiminnastaan kertomus eduskunnalle. Arvoisa rouva puhemies! Palvelupisteiden asiointimäärät ja puhelinasiointien määrä kasvoivat vuonna 23 hieman edellisestä vuodesta. Hyvä asiakaskokemus ja velvollisuus selkeään viestintään ovat Kelan strategian ytimessä. Asiakaskokemuksen kehittämiseen panostetaan entistä systemaattisemmalla asiakasymmärrystyöllä ja ‑yhteistyöllä. Sosiaali‑ ja terveysvaliokunta korostikin mietinnössään, että selkeä viestintä vahvistaa kansalaisten oikeusturvaa, ja pitää myönteisenä, että työtä etuuspäätöksien kielen parantamiseksi on seurattu valtuutettujen toimesta. Valiokunta piti myönteisenä myös sitä, että digitaalisten palvelujen kehittämistä tehdään lähipalvelujen kanssa rinnakkain ja että valtuutetut seuraavat Kansaneläkelaitokselle saapuvien hakemusten läpimenoaikoja. Näin varmistetaan etuuksien toimeenpanoprosessin toimivuus. Arvoisa rouva puhemies! Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden 2023 alusta, ja valtuutetut saivatkin vuoden ensimmäisessä kokouksessaan tilannekatsauksen hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymisestä. Kansaneläkelaitoksen tehtävät liittyvät tiiviisti hyvinvointialueiden vastuulle kuuluviin sosiaali‑ ja terveyspalveluihin, ja siksi Kelan ja hyvinvointialueiden välinen yhteistyö on tärkeää. Erityisen merkittävää Kansaneläkelaitoksen ja hyvinvointialueen monialainen yhteistyö on niiden asiakkaiden kohdalla, jotka tarvitsevat paljon neuvontaa, tukea ja palveluja. Vuodenvaihteen muutos onnistui erinomaisesti, ja yhteisten asiakkaiden asioiden hoitaminen varmistettiin sekä muutoksessa että sen jälkeen. Valiokunta piti lausunnossaan myönteisenä, että hyvinvointialueiden ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyötä sekä erityisesti siirtymävaiheen tilannetta on seurattu. Valiokunta korosti myös sujuvan yhteistyön tärkeyttä erityisesti palvelujen nykyistä tiiviimmässä yhteensovittamisessa. Tässä nousi edellisessä puheenvuorossa muutama kysymys tai muutama nosto Kela-takseista ja kilpailutuksesta. Siihen Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen puheenjohtajana: Todellakin Kela-takseista tulee jonkun verran palautetta, mutta ajettuihin kuljetusmääriin ja kilometreihin nähden se on aika vähäistä kuitenkin. Jokainen näistä huolista otetaan vakavasti ja palautteesta yritetään oppia ja niitä toimenpiteitä tehostetaan. Nytkin ruvetaan näitä viivästymisiä seuraamaan tarkemmin ja siitä raporttia saadaan. Väärinkäytökset ovat tosiasia. Se on pieni osuus myöskin Kelan kokonaisbudjetista mutta on asia, mikä on otettu nyt myös ihan hoitaakseen. Siellä tiedonkulun parantaminen on yksi semmoinen, tiedon saamiseen liittyvät oikeudet on asia, mitä valiokunnan puheenjohtajakin toi esille, mitä pyritään parantamaan tulevissa muutoksissa. Elikkä tiedolla saadaan myös sitten näitä kiinni. Ja asiakaslähtöisyyden vielä nostan, elikkä Kela tekee äärettömän tärkeää työtä asiakaslähtöisyyteen. Selkokielisyys, josta on saatu myös palkintoja, on yksi niistä, mutta Kela pyrkii digitaalisuuteen ja automaatioon ja tässä kaiken muutoksen keskellä viemään näitä uudistuksia eteenpäin. Siellä tosiaan pyritään siihen, että tällaiset nopeat päätökset pystytään tekemään automaatiopalveluita käyttäen ja sitten enemmän jäisi tähän varsinaiseen asiakastyöhön aikaa ja käsiä. Lopuksi, arvoisa rouva puhemies, haluan kiittää Kansaneläkelaitoksen etenkin henkilöstöä ja johtoa, jotka ovat onnistuneet tehtävässään hyvin. Kiitän myöskin Kelan hallitusta ja valtuutettuja, yhteistyö toimii äärettömän hyvin kuten myös ministeriön ja ministeri Sanni Grahn-Laasosen kanssa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+7.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-02-27T19:54:52,2025-02-27T20:00:02,Hyväksytty,1.1 2025_14_303,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2023>>>Kertomus K 10/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 1/2025 vp,Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_304,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2023>>>Kertomus K 10/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kansaneläkelaitoksesta annetun lain mukaan valtuutettujen tehtävänä on valvoa Kansaneläkelaitoksen hallintoa ja toimintaa ottaen huomioon laitoksen palvelujen laatu ja saatavuus. Säännöksen mukaan valtuutettujen tehtävänä on myös antaa vuosittain toiminnastaan kertomus eduskunnalle. Tätä kertomusta käsitellään nyt, ja otan esille muutamia nostoja. Palvelupisteiden asiointimäärät ja puhelinasiointien määrä kasvoivat vuonna 2023 hieman edellisestä vuodesta. Selkeä viestintä vahvistaa kansalaisten oikeusturvaa, ja valiokunta pitää myönteisenä, että työtä etuuspäätöksien kielen parantamiseksi on seurattu valtuutettujen toimesta. Valiokunta pitää myönteisenä, että digitaalisten palvelujen kehittämistä tehdään lähipalvelujen kanssa rinnakkain. Valiokunta pitää tärkeänä, että valtuutetut seuraavat Kansaneläkelaitokselle saapuvien hakemusten läpimenoaikoja, näin varmistetaan etuuksien toimeenpanoprosessien toimivuus. Arvoisa rouva puhemies! Myönteistä on, että hyvinvointialueiden ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyötä sekä erityisesti siirtymävaiheen tilannetta on seurattu. Sujuvan yhteistyön tärkeys, erityisesti palvelujen nykyistä tiiviimmässä yhteensovittamisessa, on merkittävää. Kunnille siirtyneiden työvoimapalvelujen ja kotoutumispalvelujen rakenteellisten uudistusten toimeenpanossa on tärkeää kehittää Kansaneläkelaitoksen ja kuntien sekä työllisyysalueiden välistä yhteistyötä ja yhteisiä asiakasprosesseja sujuviksi ja joustaviksi. Kansaneläkelaitoksen harkinnanvaraisen kuntoutuksen palveluvalikoimauudistuksen tavoitteena on muun muassa vähentää päällekkäisiä palveluja ja selkeyttää kuntoutuksen palveluvalikoimaa. Valtuutetut ovat seuranneet uudistusta, ja valiokunta on pitänyt sitä tärkeänä määrärahojen mahdollisimman vaikuttavan käytön kannalta. Oma väylä ‑kuntoutuksessa ja aikuisen sydänkuntoutuskurssissa vuosina 2021—2022 kokeiltua rekisteröitymismenettelyä on seurattu, ja se on tullut vakituiseksi käytännöksi vuonna 2023. Käyttöä on myös laajennettu harkinnanvaraisessa yksilökuntoutuksessa. Arvoisa rouva puhemies! Henkilöstö ja hyvä johtaminen on aina organisaation vaikuttavan toiminnan taustalla. Henkilöstömäärä vuoden 2020 lopussa oli 8 465, mikä on 121 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Sairaspoissaolot kääntyivät laskuun ja olivat 4,6 prosenttia. Henkilöstökokemusta on kehitetty muun muassa itse- ja yhteisohjautuvuudella, perheystävällisyydellä ja monipaikkaisuudella. Henkilöstökyselyn mukaan työtyytyväisyys on Kansaneläkelaitoksessa säilynyt korkealla tasolla. Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia muutetaan Kansaneläkelaitoksen hallinnon osalta parlamentaarisen työn pohjalta ja lisäksi siten, että Kansaneläkelaitoksen palveluita voidaan tarjota yhteiskunnan muiden toimijoiden käyttöön turvallisuuden ja huoltovarmuuden parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on uudistusta käsitellessään pitänyt tärkeänä, että esitykseen sisältymättömät parlamentaarisen työryhmän ehdotusten toteuttamiseksi tarpeelliset lainsäädäntömuutokset valmistellaan viipymättä ja annetaan mahdollisimman pian eduskunnan käsiteltäväksi. Valiokunnan sosiaali- ja terveysministeriöltä saaman tiedon mukaan loput parlamentaarisen työryhmän lainmuutosehdotukset ovat parhaillaan valmistelussa ja lainmuutosten on suunniteltu tulevan voimaan alkuvuodesta 2026. Nostan tässä yhden asian, jonka jo edelliset puhujat ovat nostaneet, eli tämä Kela-taksitoiminta. Sitä pitää tarkastella, sillä ne eivät saadun palautteen mukaan toimi välttämättä kustannustehokkaasti, yrittäjä- ja asiakasystävällisesti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+7.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-02-27T20:00:04,2025-02-27T20:04:11,Hyväksytty,1.1 2025_14_305,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2023>>>Kertomus K 10/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_306,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2023>>>Kertomus K 10/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinnitin tässä vielä huomiota tämän Kansaneläkelaitoksen parlamentaarisen työryhmän työhön. Valiokunnassa käytiin tämän ykkösvaiheen uudistamisen jälkeen aika paljon keskustelua myös siitä, että tämä kakkosvaihe pitäisi tuoda mahdollisimman nopeasti käsittelyyn. Ja tietenkin toivon sitä, että tämä hyvä parlamentaarinen yhteistyö, joka siellä on ollut, kantaisi myös niin, että valvotaan tämä projekti loppuun. Ne isot kysymykset ovat vielä ratkaisematta, ja minusta on tärkeätä, että myöskin siltä osin päästäisiin maaliin. Yksi iso kysymys on ollut se, voidaanko parlamentaarisessa työssä pohtia myöskin Kansaneläkelaitoksen valtiosääntöoikeudellista asemaa, ja nyt tällä hetkellä on tehty vasta näitä aika pienimuotoisia hallinnon uudistuksia. Nyt olisi tärkeää pohtia myöskin näitä muita ehdotuksia. Lisäksi itse olen kiinnittänyt paljon huomiota siihen, että Kansaneläkelaitoksella olisi uskomattoman hyvä rooli siinä, miten tavallaan tiedon liikkumista ja tällaista digitaalisuutta hyödyntämällä saataisiin vielä enemmän sosiaali- ja terveydenhuollossa aikaan. Kansaneläkelaitoksen rooli nimenomaan Kanta-järjestelmän ylläpitäjänä voisi olla paljon laveampikin kuin meillä tällä hetkellä on. Me yritimme viime kaudella vielä, että tämä perustettu digiyhtiö voisi ottaa tällaista roolia, mutta niin kuin me kaikki ollaan nyt vuosien saatossa nähty, se ei tavoitellulla tavalla lennäkään. Silloin minusta olisi luontaista, että nimenomaan valtuutetut voisivat tehdä ehdotuksia siitä, mikä voisi olla se seuraava tapa Kansaneläkelaitoksella edistää tätä digitaalisuutta vielä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluiden suhteen kuin mitä nyt on ollutkaan. Minusta tämä voisi olla sellainen valtuutettujen rooliin hienosti sopiva tulevaisuudenteko, että haettaisiin tätä digitaalisuutta yhä enemmän myöskin sosiaali- ja terveysjärjestelmän käyttöön. Tästähän on hyvä Sitran selvitys, mitä kaikkea ja kuinka suuria säästöjä — itse asiassa 700 miljoonan säästöjä — voitaisiin saada aikaan, kun tätä digiä hyödynnettäisiin sosiaali- ja terveydenhuollon tiedon liikkumisessa paljon enemmän. Ja minusta tässä valtuutetuilla voisi olla aivan olennainen rooli myöskin viedä näitä ehdotuksia päivänpolitiikan keskiöön. Siksi ajattelinkin, että kun teillä on siellä terhakka porukka tekemässä, niin voisin tässä toivoa sellaista valtuutetuilta, kun myöskin puheenjohtaja on paikalla. Tämä voisi olla yksi sellainen iso yhteiskunnan teko. Kelahan on itse esittänyt monia näitä mahdollisuuksia, mitä voisi tehdä, ja minusta ne esitetyt toimet saisivat olla enemmänkin julkisuudessa. Ne olisivat myöskin semmoisia konkreettisia säästötoimia, millä säästettäisiin palveluiden karsimisen tai palvelun tason ja laadun heikentämisen sijasta yhteiskunnassa resursseja, kun tätä digitaalisen tiedon liikkuvuutta lisättäisiin. Minusta Kela olisi siinä erinomainen toimija, jos me vaan näin haluamme. Tällainen toive tässä nyt esitettynä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+7.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-02-27T20:04:17,2025-02-27T20:07:29,Hyväksytty,1.1 2025_14_307,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2023>>>Kertomus K 10/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nieminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_308,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2023>>>Kertomus K 10/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puheenjohtaja! Ja kiitos tosiaan, edustaja Kiuru, myöskin tästä tärkeästä nostosta eli tästä digitalisaatiosta ja automatisaatiosta, mitä tuossa nostinkin jo puheessani esille. Tosiaan on juuri näin, että Kelalla on valtava potentiaali mennä tässä eteenpäin, ja sitä juuri pohditaan, että miten me saadaan se oikeasti hyödynnettyä. Kela on esittänyt — siellä on aikamoinen ideapankki —, mitä voitaisiin tehdä, ja kyllä se on ehkä enemmän täältä päästä sitten kiinni, miten me pystymme vastaamaan ja miten me ottaisimme niitä vastaan, kun kyllähän näihin tietysti tulee tällaiset tietoturva-asiat ja tosiaan sitten vähän mennään sinne perusoikeuksienkin puolelle, että miten valmiita siinä ollaan niin kuin menemään. Ainakin itse olen kyllä ihan tämän tavallaan kehityksen puolestapuhuja siinä, että me saadaan siellä kyllä potentiaalinen hyöty. Niin kuin Kela on itsekin todennut, niin täällä on kasvuvaraa, ja siitä ollaan myös mainittu eteenpäin ministereillekin, että näitä kehitysehdotuksia vietäisiin sitten eteenpäin. Tämä tiedonkulkuasia on yksi semmoinen, mitä oikeasti haluaisin koko tämän salin nyt pohtivan, sitä, miten se on ollut esteenä meillä monessa asiassa, ja on nyt kyse sitten tosiaan ihmisten palveluista tai sujuvuudesta tai sitten vaikka näistä väärinkäytöksistä, niin sitä tarvitaan. Näitten esteiden purkaminen on iso kysymys, että siinä päästäisiin sitten eteenpäin. Mutta tosiaan voin todeta sen, että yhteistyö on ollut sujuvaa, ja se on tämän kaiken tärkein elementti. Ja nämä parlamentaariset asiat, mitä tässä edustaja Kiuru kuvasi, kyllä ovat se pohja siihen, että me saadaan niitä vietyä eteenpäin. Tämä valtiosääntöoikeudellinen asema on näistä se viimeisin ja kinkkisin, ja sitä nyt ei ainakaan tässä vaiheessa vielä viedä, se on siellä viimeisenä odottamassa — onko se sitten tämän hallituskauden asia. Mutta nämä ensimmäisen, seuraavan vaiheen asiat kuitenkin tässä on luvattu viedä, ja toivottavasti saadaan näitä uudistuksia paljon mukaan. Meillä on oikeasti potentiaalia tässä saada ihmisille vielä parempaa ja sujuvampaa palvelua. Ja todellakin niin, että tässäkin on se asia, että ne, jotka oikeasti tarvitsevat sitten niin sanotusti sitä käsiohjausta, pystytään siinäkin priorisoimaan. Tämä yhden etuuden malli, mikä on tulossa, on yksi iso asia, Eepos-hanke on meillä siellä menossa, ja kyllä me uskotaan, että näistä me saadaan aika paljon irti vielä tulevaisuudessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+7.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-02-27T20:07:29,2025-02-27T20:10:16,Hyväksytty,1.1 2025_14_309,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Vanhusasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2024>>>Kertomus K 3/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 3/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 3/2025 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_14_310,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Vanhusasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2024>>>Kertomus K 3/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on käyty sosiaali- ja terveysvaliokunnassa huolellisesti läpi vanhusasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2024. On ensinnäkin todettava, että ensimmäisessä eduskuntakertomuksessa vanhusasiavaltuutettu esittää laajan tilannekatsauksen ikääntyneiden asemasta ja oikeuksien toteutumisen nykytilanteesta ja toteutumisen puutteista. Tässä keskitytään nimenomaan ikääntyneiden perusoikeuksien turvaamiseen, digitalisoitumiseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja niiden saatavuuteen, toimeentuloon ja sosiaaliturvaan, oikeusturvaan, itsemääräämisoikeuteen sekä osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Vanhusasiavaltuutettu esittää kertomuksessaan eduskunnalle useita eri toimenpiteitä, joiden avulla ikääntyneiden tilannetta voisi parantaa. Kertomuksen mukaan valtaosa ikäihmisistä voi hyvin. He ovat aktiivisia ja tukevat merkittävällä panoksella muiden hyvinvointia ja yhteiskunnan toimivuutta. Vaikeudet saada palveluita, esteellinen elinympäristö ja liian pienet tulot vaikeuttavat kuitenkin ihmisten selviämistä arjessa. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien iäkkäiden oikeuksien toteuttamisessa oli kertomuksen mukaan puutteita. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy vanhusasiavaltuutetun tilannekuvaan ja korostaa myös sitä, että väestön voimakas ikääntyminen on meille iso yhteiskunnallinen haaste. Valiokunta toteaa myöskin siitä, että ikääntyvien osallistumismahdollisuuksien edistämisen kannalta on vanhusasiavaltuutettu tehnyt todella tärkeitä suosituksia. Ensinnäkin kuntien ja hyvinvointialueiden vanhusneuvostojen aseman vahvistaminen on olennaista, mutta myös ikääntyneiden äänestämismahdollisuuksien parantaminen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut myöskin lausunnon työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalta sekä työurien pidentämisen, työelämän ikäsyrjinnän ja omaishoitovastuun jakamisen näkökulmasta että yhdenvertaisuuden huomioinnista digissä, ja liikenne- ja viestintävaliokunta on lausunnossaan taas käsitellyt digitalisaatioon liittyviä haasteita. Aloitankin, puhemies, nyt tästä digitalisaatiosta. Otimme yhdeksi tutkimusaiheeksi tämän digitalisaation, ja olemme tehneet siitä valiokunnassa ponnen. Valiokunta on siis edellyttänyt omalla kannanotollaan, että asiointia ja tuettua asiointia koskevien käytäntöjen ja sääntelyjen kehittämisen tärkeydessä otetaan vakavasti huomioon myös ikääntyneiden henkilöiden tietoturva ja tietosuoja, ja valiokunta on tehnyt tästä asiasta kannanoton, jossa se toteaa, että eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää puolesta asiointia ja tuettua asiointia koskevia sääntelytarpeita ottaen huomioon ikääntyneiden henkilöiden tietoturvan ja tietosuojan. Koko digitalisaation näkökulmasta haasteeksi on noussut se, että yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä toimiminen vaatii myöskin digitaitoja, ja käytännössä juuri siksi, että näitä kasvokkain toteutettuja palveluita on karsittu. Yhdenvertaiset asioinnin mahdollisuudet ilman digitaalisia laitteita ja taitoja asioiville tulee turvata. Vanhusasiavaltuutettu on tässäkin tehnyt useita ehdotuksia, ja tuemme häntä myös siinä, että yhdytään liikenne- ja viestintävaliokunnan näkemykseen siitä, että digitalisaatiokehitystä tulee koordinoida ja sen pitää olla jonkun tahon kokonaisvastuulla. Vanhusasiavaltuutettu on siis tehnyt ehdotuksen, että kunnille tulisi säätää velvollisuus koordinoida digitukea ikääntyneille, jotta digitaitojen oppiminen olisi kaikkien ikääntyneiden saavutettavissa. Ja, arvoisa puheenjohtaja, on myöskin todettava kertomuksen mukaan, että monet ikääntyneet tarvitsevat apua viranomais- ja pankkiasioissa, ja nämä puolesta asioinnin käytännöt ovat epäselviä ja vaihtelevat eri palveluissa. Arvoisa puhemies! Sitten siirrytään seuraavaan kokonaisuuteen, joka on tämä sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen. Valiokunta yhtyy huoleen vanhusasiavaltuutetun kertomuksessa, mikä liittyy palveluiden yhdenvertaiseen saatavuuteen ja riittävyyteen eri hyvinvointialueilla palvelutarpeiden kasvaessa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että palveluiden yhdenvertaista saatavuutta seurataan, ja ehdottaa asiasta myöskin kannanottoa. Valiokunta pitää myös tärkeänä ympärivuorokautisen hoidon kriteerien tarkentamista ja yhtenäistämistä valtakunnallisesti, ja tästä olemme tehneet ponnen. Valiokunta esittää myöskin huolensa siitä, että tässä kireässä taloustilanteessa hyvinvointialueilla on voitu tehdä osin epätarkoituksenmukaisiakin sopeuttamistoimia, joiden seurauksena vanhuspalveluihin tarvittavan riittävän henkilöstön turvaaminen voi osittain olla uhattuna. Vanhusasiavaltuutettu esittää kertomuksessaan useita suosituksia liittyen henkilöstön saatavuuden parantamiseen. Näihin me yhdymme, ja toteamme myöskin näitä samoja toimia omassa mietinnössämme kerraten. Vanhusasiavaltuutettu on myöskin sitten tutustunut tarkemmin tähän ympärivuorokautisen palveluasumisen mitoitukseen. Eduskuntahan on edellyttänyt henkilöstömitoitusta 0,6 koskevan lainsäädännön hyväksyessään, että valtioneuvosto seuraa huolellisesti ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta koskevan lainsäädännön muutoksen toimeenpanoa iäkkäiden henkilöiden oikeuksien toteuttamisen näkökulmasta ja huolehtii kansallisella ohjauksella siitä, että henkilöstömitoitus toteutetaan asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti RAI-järjestelmäarviota hyödyntäen, ja lisäksi eduskunta edellytti, että valtioneuvosto ryhtyy tarvittaessa korjaustoimiin ympärivuorokautisen hoivan riittävän henkilöstömitoituksen varmistamiseksi. Valiokunta siis pitää vanhusasiavaltuutetun tavoin tärkeänä, että kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon rinnalla kehitetään myöskin yhteisöllistä asumista, ja korostetaan myöskin kertomuksen tavoin sitä, että päivätoiminnan merkitys ikääntyneiden kotona asumisen, sosiaalisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemisessa on tärkeää. Tähän liittyy valiokunnan kolmas lausuma. Lähdemme siis siitä, että myöskin päivätoiminnan tulee vastata hyvinvointialueilla ikääntyneiden tarpeisiin ja sitä päivätoimintaa tulee järjestää monipuolisesti, myös muutoin kuin digitaalisesti, ja tämä on iso ajankohtainen kannanotto tässä tilanteessa, jossa hyvinvointialueilla on siirrytty myöskin osittain vain digipäivätoiminnan palveluun. Hyvin tarkasti vanhusasiavaltuutettu on myös kertomuksessaan käynyt läpi tätä kenttää. No sitten on todettava vielä asiakasmaksuista, että valiokunta kiinnittää myös siihen huomiota, että tätä huojentamista ja myöskin kohtuullisuutta täytyy olla varjelemassa. Asiakasmaksut eivät saa johtaa siihen, että palveluja tarvitsevat joutuvat turvautumaan viimesijaiseen toimeentuloturvaan. Ja tästä meillä on useita kannanottoja sekä perustuslakivaliokunnalta että sosiaali- ja terveysvaliokunnalta, ja myöskin pidämme tärkeänä, että ikääntyneiden maksurasituksen helpottamiseksi tätä lääkekorvausten vuosiomavastuun jakamista ja sitä koskevaa valmistelua jatketaan rivakasti ja myöskin saatujen kokemusten pohjalta arvioidaan terveydenhuollon eri maksukattoja koskevia selvitystarpeita. Valiokunta myöskin ottaa kantaa omaishoitoon ja toteaa itsemääräämisoikeutta vahvistavasta lainsäädännöstä vanhat kantansa, minkä johdosta on myöskin vakava huoli vanhusasiavaltuutetun kertomuksen pohjalta siitä, että päätöksenteko on usein niin viranomaislähtöistä, että asiakkaiden mielipiteitä ja toiveita ei oteta riittävästi huomioon silloin, kun heidän toimintakykynsä on heikentynyt. Itsemääräämisoikeuden toteutumisen kannalta käytännöt vaihtelevat hyvinvointialueittain, mikä on sitten monelta osin epäyhdenmukaista ja ‑yhdenvertaista. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on tuotu esiin myös se, että valvontahavaintojen perusteella iäkkäiden palveluissa ei välttämättä tunnisteta itsemääräämisoikeutta tosiasiallisesti rajoittavia käytäntöjä. Tämä on minusta vakava huomio. Valiokunta toteaa myöskin, että eduskunta on edellyttänyt asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta koskevien lakiehdotuksien saattamista eduskunnan käsiteltäväksi viipymättä. Näin ollen todetaan, että tässä valiokunnan pääpiirteissään esittämät keskeisimmät huolet ja sisällöt koskien vanhusasiavaltuutetun kertomusta eduskunnalle. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+8.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-02-27T20:10:39,2025-02-27T20:20:09,Hyväksytty,1.1 2025_14_311,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Vanhusasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2024>>>Kertomus K 3/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Wickström, varsågod.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_312,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,Vanhusasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2024>>>Kertomus K 3/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Jokaiselle ikääntyneelle tulee tarjota arvokas vanhuus. Tämä on sellainen tavoite, joka varmaan meillä kaikilla tämän salin kansanedustajilla on. Tässä äsken puheenjohtaja Krista Kiuru kertoi kattavasti niistä asioista, mistä me ollaan käyty keskustelua myöskin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, mutta koska pidän hyvin tärkeänä sitä, että me puhutaan tässä salissa aktiivisesti myöskin ikääntyneiden hyvinvoinnista ja sosiaali- ja terveyspalveluista, niin haluan nostaa esiin tästä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnöstä muutaman keskeisen huomion. Yksi liittyy itse tähän hyvinvointialueuudistukseen, joka tehtiin. Tässä kun katsoo vanhusasiavaltuutetun kertomusta, nousee vahvasti esiin, että yksi suuri huolenaihe, mikä ikääntyneillä on, liittyy itse asiassa yhteydenottoon, eli siihen, että ei tiedä, keneen tulee olla yhteydessä, ja jos on vaikkapa yhteydessä johonkin tahoon, niin ei tiedä, milloin tulee vastaus takaisin. Tämän nähtiin heikentävän merkittävästi varsinkin ikääntyneiden turvallisuudentunnetta, ja tämä myöskin heikensi merkittävästi läheisten tunnetta siitä, saako se oma ikääntynyt läheinen apua ja tukea, kun sille tarve on. Tässä on hyvin tärkeää, että jokainen hyvinvointialue tekisi enemmän töitä sen eteen, että esimerkiksi takaisinsoittojärjestelmä saataisiin toimimaan. Haluan nostaa tämän esiin sen takia, koska tässä on ollut paljon haasteita monella hyvinvointialueella. Siksi pidänkin esimerkiksi tärkeänä, että nyt hallitus lähtee hyvin aktiivisesti edistämään omalääkärimallia, jonka ideana on nimenomaan se, että päästään vahvistamaan tätä hoidon jatkuvuutta ja että olisi tieto siitä, että kun on yhteydessä vaikkapa terveysasemaan, niin siellä on vastassa tuttu hoitohenkilöstö tai lääkäri, joka pystyy auttamaan ja tukemaan silloin, kun apua tarvitsee. Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esiin ihan samalla tapaa kuin myöskin puheenjohtaja Kiuru sähköiset palvelut, jotka myöskin itsessään lisäävät turvattomuudentunnetta. Pidän hyvin tärkeänä sitä, että myöskin liikenne- ja viestintävaliokunta omassa lausunnossaan kiinnitti huomiota siihen, että meidän täytyy muistaa se, että vaikka meidän yhteiskuntamme sähköistyy, niin kaikille nämä sähköiset palvelut eivät ole vaihtoehto. On todella tärkeää, että meillä löytyy edelleen fyysisiä palveluita. Esimerkiksi me Ruotsalaisessa kansanpuolueessa olemme esittäneet, että Suomen pitäisi asettaa valtakunnallinen digitakuu ja selkeä vastuu yhdelle viranomaiselle, joko kunnille tai hyvinvointialueille, jonka tehtävänä olisi huolehtia siitä, että myöskin ikääntyneet pääsevät digitaalisten asioiden pariin. Tämäkin lisää valtavasti turvattomuudentunnetta, ja tämä nousi myöskin vahvasti esiin vanhusasiavaltuutetun kertomuksessa. Haluan vielä todeta sen, että ikäihmisten päivätoiminta on ollut valtavasti julkisuudessa viime aikoina, ja kaikki ovat varmaan kuulleet ja myöskin tässä salissa on ollut puhetta Pirkanmaan hyvinvointialueen ratkaisusta, jossa on haluttu keskittää itse päivätoimintaa hyvin paljon juuri digitaaliseksi etäpalveluksi. Pidän hyvin merkityksellisenä, että valiokunta kiinnitti tähän huomiota ja otti kantaa siihen, että päivätoiminnan pitäisi olla muutakin kuin sitä, sanotaanko, sähköistä palvelua. Tämä oli hyvin merkittävä kannanotto, ja sen myöskin saimme tehtyä yli hallitus- ja oppositiorajojen. Tässä ehkä nousee esiin sellainen huoli, mikä nousi myöskin esiin vaikkapa siinä, mitä tulee moneen muuhunkin ennalta ehkäisevään palveluun, kuten esimerkiksi ikäneuvolatoimintaan, että nämä ikääntyneiden ennalta ehkäisevät palvelut eriytyvät tällä hetkellä hyvinvointialueilla. Esimerkiksi jos olet ikääntynyt Varsinais-Suomessa, siellä sinulla löytyy ikäneuvolapalvelu käytössä, mutta jos asut rajan toisella puolella Länsi-Uudellamaalla, niin siellä sinulla ei ole vaikkapa ikäneuvolapalvelua käytössä. Tämä ehkä nostattaa esiin sen kysymyksen, mikä myöskin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä nostettiin esiin, mitä ennalta ehkäiseviä palveluita meidän pitää ihan lailla säätää, jotta ne turvataan jokaiselle ikääntyneelle, ja missä me voidaan luottaa, että vaikkapa kunnat ja hyvinvointialueet yhdessä voivat luoda sellaisia ratkaisuja, että nämä tärkeät ennalta ehkäisevät palvelut oikeasti myöskin siellä kentällä toimivat. Arvoisa puhemies! Haluan vielä loppuun todeta sen, että yksi iso huoli, mikä varmaan meillä kaikilla tässä salissa on, liittyy asumispalveluihin, koska kaikki, mitä tulee hyvinvointiin, lähtee ihan sitä perustasta eli siitä, että on se turvallinen koti. On ollut huolestuttavaa jo kauan aikaa seurata sitä kehitystä, missä ympärivuorokautista palveluasumista on vähennetty radikaalisti. Osa hyvinvointialueista on myöskin lähtenyt sitä edistämään entisestään, mutta tässä olisi tärkeää muistaa se, että jos me halutaan suosia kotona asumista, niin pitää sitten myöskin erilaiset kotisairaalapalvelut olla käytössä. Me kaikki tiedetään, että mikäli vanhus asuu yksin kotona, on turvattomuudentunnetta, kokee yksinäisyyttä, niin hyvin helposti lähtee sitten kuormittamaan muita, kalliimpia palveluita. Tämä oli sellainen kokonaisuus, mihin on hyvä myöskin hallituksen kiinnittää huomiota ja löytää toimia, millä halutaan edistää esimerkiksi ikääntyneiden palveluita. Ehkä yksi keskeisimmistä ja tärkeimmistä linjauksista, mitä hallitus tulee tekemään, liittyy esimerkiksi omaishoitoon. Tässä vanhusasiavaltuutetun kertomuksessa nousi esiin se, että omaishoidon kriteerit ovat hyvin eri tasolla eri puolella Suomea ja sen takia tämä kriteeristö pitäisi valtakunnallisesti yhdenmukaistaa. Nyt toivonkin, että vielä tämän hallituskauden aikana saataisiin tämä linjaus läpi, koska me kaikki tiedetään, että omaishoito on hyvin tärkeää. Se ei ole vain, sanotaanko, taloudellisesta näkökulmasta tärkeää, vaan ennen kaikkea inhimillisestä näkökulmasta, ja siihen meidän pitäisi myöskin kannustaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+8.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-02-27T20:20:11,2025-02-27T20:26:13,Hyväksytty,1.1 2025_14_313,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Vanhusasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2024>>>Kertomus K 3/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_314,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Vanhusasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2024>>>Kertomus K 3/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme vanhusasiavaltuutetun kertomusta eduskunnalle 2024. Kiitoksia valiokunnan puheenjohtajalle mietinnön esittelystä. Arvoisa puhemies! Tämä on nyt ensimmäinen eduskunnalle annettava vanhusasiavaltuutetun kertomus. On erinomainen asia, että meillä on nyt vanhusasiavaltuutettu, sillä ikäihmiset ovat tärkeä osa yhteiskuntaamme, josta on pidettävä niin hyvää huolta kuin mahdollista. Tässä kertomuksessa todetaan, että valtaosa iäkkäistä voi hyvin. He ovat aktiivisesti mukana yhteiskunnassa ja tukevat merkittävillä panoksilla muiden hyvinvointia ja yhteiskunnan toimivuutta. Vaikeudet saada palveluja, esteellinen elinympäristö ja liian pienet tulot aiheuttavat kuitenkin vakavaa haittaa hyvin monelle iäkkäälle. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien iäkkäiden oikeuksien toteutumisessa on kertomuksen mukaan puutteita. Selvää on, että väestön voimakas ikääntyminen aiheuttaa yhteiskunnallisia haasteita. Niihin täytyy varautua ja etsiä sekä taloudellisesti että sosiaalisesti kestäviä ratkaisuja. Keski-iän pidentyessä, eläkeiän noustua ja väestön työkyvyn säilyessä keskimäärin aiempaa pidempään olisi erityisen tärkeää, että asenteita saataisiin muutettua ja ikäsyrjintää vähennettyä työmarkkinoilla. Meitä yli 65-vuotiaita työkykyisiä ihmisiä on hyvin paljon. Moni meistä haluaisi jatkaa työelämässä pidempään mutta ei löydä paikkaansa siellä. Ikäsyrjintä valitettavasti koskee myös jopa viisikymppisiä. Työelämän asenteita pitäisi saada hyväksyvämmiksi. Todella paljon potentiaalista työresurssia menee täysin turhaan hukkaan, jos ne ikäihmiset, jotka pystyvät ja haluavat tehdä töitä, eivät niitä saa. On myös huomioitava se, että eläkkeellä olevien lisäansioiden verotus on liian kovaa. Jotain veroporkkanaa pitäisi yhä enemmän harkita. Minulla on sukulainen, serkku Heli, joka on lähihoitaja. Hän on päässyt eläkkeelle vuosi pari sitten, erittäin hyväkuntoinen, ja tekee silloin tällöin vielä keikkaa. Mutta siellä harvaan asutulla seudulla hänellä on hyvin pitkä työmatka ja verotuskin aika kova. Lisäansioiden saamisessa on aika kova työ ja kova verotus, niin että se ei varmaan kiinnosta ihan niin paljon kuin voisi, jos olisi pikkusen kevyempää verotusta. Elikkä siihen tarvitsisi kiinnittää huomiota. Saamme lisää työntekijöitä, joita varsinkin ikäihmiset tarvitsevat. Tuolla sairaanhoitopalvelualoilla tarvitaan paljon työvoimaa, myös niitä eläkeiässä olevia. Arvoisa puhemies! On myös huomioitava se todella tärkeä asia, että jokainen ansaitsee arvokkaan vanhuuden. Riittävät palvelut on turvattava myös haja-asutusalueilla, jotta kotona voi asua mahdollisimman pitkään. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden on oltava riittävät. Hoitavia käsiä tarvitaan esimerkiksi palveluasumisen yhteyteen. No, sitten tullaan näihin digitaalisiin palveluihin. Niitä suunniteltaessa on huomioitava ikäihmiset. Kaikilla ei ole älypuhelinta. Yhteiskunnassa on voitava toimia ilman älylaitteita. Jos ajatellaan nykyään vaikka pankkipalveluja, niin iäkkäiden ihmisten on hyvin vaikea hoitaa niitä pankkipalveluita, koska esimerkiksi siellä meidänkin kunnassamme on vain yksi päivä ja muutama tunti, kun voi mennä pankkiasioita hoitamaan. Jos haluaa henkilökohtaisen ajan, pitäisi ottaa sitten netin kautta yhteyttä, ja siihen on hyvin vaikea monen sitten päästä, että pystyy sen kautta tilaamaan sen ajan. Nämä asiat kiinnostavat meikäläistäkin hyvin paljon, vaikka olen eri valiokunnassa, en sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, mutta olen hoitajana ollut aika pitkäänkin aikoinaan ja teen myös päiväohjelmia palvelutaloihin. Ihan olen tehnyt niitä 40—50 vuotta. Huomaan, että se tarve myös muulle kuin pelkälle hoivalle on tärkeää, myös tämmöinen kulttuuripanos siellä. Vapaaehtoisten työpanos on todella tärkeä tulevaisuudessakin just sitä päiväohjelmaa hoitamaan. Lopuksi sitten muutama tosi hyvä asia, mitä hallitus on nyt tekemässä: Muun muassa yli 65-vuotiaat pääsevät yksityiselle lääkärille. Tämä kokeilu on tulossa ensi syksynä. Se on erittäin hieno asia. Ja omaishoidon kokonaisuudistus käynnistetään. Siitähän puhuttiin tänäänkin suullisella kyselytunnilla, ja ministeri Juuso hyvin yksityiskohtaisesti sanoi, että se ollaan tekemässä ja sitä tarvitaan kipeästi. Omaishoitajat tekevät huippu-upeaa työtä, mutta ne pelkät sanat eivät riitä, niin että tietysti täytyy nyt kiinnittää huomiota, että he jaksavat, ja sitä asiaa parannetaan. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+8.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-02-27T20:26:19,2025-02-27T20:31:53,Hyväksytty,1.1 2025_14_315,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Vanhusasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2024>>>Kertomus K 3/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_316,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Vanhusasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2024>>>Kertomus K 3/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 3/2025 vp,"Arvoisa, kunnioitettu puhemies! Käsittelyssä on vanhusasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle. Haluan tässä yhteydessä nostaa esille omaishoitajuuden, jota on tuotu tässä salissa tänäänkin useaan otteeseen esille. Nykyisessä hallitusohjelmassa on useita tärkeitä kirjauksia, joilla tuetaan omaishoitajia, heidän yhdenvertaisuuttaan ja jaksamistaan. Yhteiskunnan näkökulmasta omaishoidon tukeminen on kannattavaa. Suomessa on yli miljoona omaishoitajaa, jotka hoitavat läheistään ilman virallista omaishoitajastatusta. Virallisesti tunnistettuja omaishoitosuhteita on noin 340 000. Omaishoidolla saavutetaan merkittävä säästö julkisissa menoissa. Siksi ilman omaishoitajia yhteiskuntamme sosiaali- ja terveydenhoito kaatuisi. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta on käännettävä ennaltaehkäisevään toimintaan. Hyvinvointialueet saavat valtion rahoitusta tänä vuonna 26,2 miljardia euroa eli 2,2 miljardia euroa enemmän kuin aikaisempina vuosina. Tästä yleiskatteellisesta rahoituksesta hyvinvointialueiden valtuustot päättävät, kuinka se kullakin alueella kohdistetaan. Omaishoitajien arvo ikääntyneen väestön arvokkaassa hoidossa on taloudellisesti kullanarvoinen. Jos kaikki maamme omaishoitajat päättäisivät nyt lopettaa omaishoitajana toimimisen, tarkoittaisi sen miljardien lisäkustannuksia ja meiltä loppuisivat hoivapaikat ja hoitajat. Omaishoidon tukeminen on siis kansantaloudellisesti välttämätöntä. Hyvinvointialueiden välillä on myös eroavaisuuksia muun muassa omaishoidon myöntämisen perusteissa, palkkioluokkien määrässä, maksettavissa hoitopalkkioissa ja vapaiden määrässä. Kaikki nämä tulee saattaa kansalliseksi tasoksi ja ohjeiksi. On määriteltävä selkeät tavoitteet alueen omaishoidon nykytilan tuntemuksen pohjalta. Omaishoitajien hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ja terveyden edistämiseen kohdennetaan tänä vuonna 6,5 miljoonaa euroa. Tavoitteena on vahvistaa omaishoitajien yksilöllistä tukea erilaisissa arjen tilanteissa, kuten hoidettavan sairauden tuntemisessa ja ergonomiassa. Tarvitaan uusia käytänteitä, varsinkin työssäkäyvien omaishoitajien tukemiseen. Arvoisa puhemies! Noin 700 000 suomalaista huolehtii omaisestaan ansiotyön ohessa. Omaishoidon ei tule heikentää työikäisten toimeentuloa. Vuonna 2024 tehty kysely omaishoitajille paljasti, että valtaosa työikäisistä omaishoitajista on joutunut tekemään myönnytyksiä työelämässä ja osa on jäänyt kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle. Työ ja omaishoitajuus yhdessä ovat olleet monille haastavaa, mikä on johtanut ansiotulojen ja jaksamisen ongelmiin. 40 prosenttia oli joutunut vähentämään tekemiään työtunteja. Kolmannes arvioi, että hoitovastuu on hidastanut urakehitystä. Noin puolet vastaajista oli hyödyntänyt työajan joustoja ja erilaisia työjärjestelyjä, kuten etätyötä. Myös vanhuuseläkkeelle siirtyneiden omaishoitajien eläkkeet osoittautuivat selkeästi pienemmiksi kuin muilla eläkkeensaajilla. Omaishoito tulee vain lisääntymään, ja se onkin kaikkein inhimillisintä hoivaa läheiselle. Omaishoitajien arvo ikääntyneen väestön arvokkaassa hoidossa on taloudellisesti tärkeä. Tässä talossa tulee tehdä toimia, joilla turvataan laadukkaat hoivapalvelut ja vahvistetaan läheisiään hoitavien taloudellista asemaa. Arvoisa puhemies! Nostan tästä vielä pari asiaa: Ikäihmisten vaikuttamisen vanhusneuvostojen kautta heitä koskeviin asioihin tulisi näkyä, ja se tulisi huomioida paremmin. Myöskin digitaalisuuden kasvaminen palveluissa on tuonut haasteita ikääntyneille. Tässä kehityskulussa tulee kuitenkin huomioida ikäihmisten taidot ja kyky sekä myöskin yhteyksien toimivuus. Parhaillaan keskusteluun on noussut myös ikäihmisten päivätoiminta. Tätä monille iäkkäille tärkeää arjen toimintaa ei tule järjestää etänä. Palvelua tulee saada myös ihminen ihmiselle ‑kohtaamisena. Jokaiselle tulee taata arvokas ikääntyminen ja hoiva. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+8.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-02-27T20:31:57,2025-02-27T20:36:33,Hyväksytty,1.1 2025_14_317,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Vanhusasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2024>>>Kertomus K 3/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_318,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Vanhusasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2024>>>Kertomus K 3/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensimmäisessä eduskuntakertomuksessa vanhusasiavaltuutettu esittää laajan tilannekatsauksen ikääntyneiden asemasta ja heidän oikeuksiensa toteutumisesta sekä puutteista. Kertomuksessa keskitytään erityisesti ikääntyneiden perusoikeuksien turvaamiseen, digitalisoitumiseen, sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen, toimeentuloon ja sosiaaliturvaan, oikeusturvaan ja itsemääräämisoikeuteen sekä heidän mahdollisuuksiinsa osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Kertomuksen mukaan valtaosa iäkkäistä voi hyvin. He ovat aktiivisia toimijoita ja tukevat merkittävällä panoksella niin läheistensä kuin yhteiskunnan hyvinvointia. Samalla on kuitenkin huolestuttavaa, että monet iäkkäät kohtaavat vakavia haasteita, kuten vaikeuksia saada palveluja, esteellisen elinympäristön ja liian pienet tulot. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ikäihmisten oikeuksien toteutumisessa on kertomuksen mukaan edelleen merkittäviä puutteita. Yksinäisyys on lisääntynyt huoli ikäihmisten parissa. Yksinäisyys lisää turvattomuudentunnetta ja voi samalla korostaa ikääntyneen terveysongelmia. Tärkeä vastuu on meillä jokaisella tavata iäkkäitä läheisiä, naapureita ja tuttavia, mikä tukee ikääntyneen sosiaalisten kontaktien tarvetta ja turvallisuudentunnetta. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy mietinnössään vanhusasiavaltuutetun näkemykseen siitä, että väestön nopea ikääntyminen on merkittävä yhteiskunnallinen haaste. Tähän on varauduttava ja etsittävä sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä ratkaisuja. On välttämätöntä, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa huomioidaan ikävaikutusten arviointi, jotta voimme vähentää rakenteellista ikäsyrjintää ja vahvistaa iäkkäiden asemaa yhteiskunnassa. Yksi keskeinen ja usein liian vähälle huomiolle jäävä osa ratkaisua on omaishoidon merkitys. Omaishoitajat tekevät arvokasta ja korvaamatonta työtä, jonka vaikutus näkyy suoraan ikäihmisten hyvinvoinnissa ja palvelujärjestelmän kantokyvyssä. Heidän panoksensa on erityisen tärkeä tässä ajassa, kun hoitajapula haastaa Suomen vanhushoitoa. Ilman omaishoitajia tilanne olisi huomattavasti vaikeampi, ja siksi heidän huomioimisensa on ensiarvoisen tärkeää erityisesti hyvinvointialueilla. Omaishoidon avulla varmistetaan, että mahdollisimman moni iäkäs voi asua kotonaan turvallisesti ja laadukkaasti hoidettuna. Arvoisa puhemies! Kertomusvuonna Kansaneläkelaitos on jatkanut digitaalisten palveluiden kehittämistä, kuten OmaKela-asiointipalvelua ja chattirobotteja. Kehittyvä teknologia ja digitalisaatio ovat tulevaisuutta ja parantavat palvelujen saatavuutta, mutta on muistettava, että monilla ikäihmisillä ei ole älypuhelinta tai tietokonetta eivätkä kaikki pysty tai osaa käyttää niitä. Digitaalisten palvelujen rinnalla on turvattava ihmisläheinen palvelu, jossa henkilökohtainen kontakti säilyy. Kokonaisuudessaan tarvitsemme kokonaisvaltaista ja inhimillistä lähestymistapaa ikäihmisten palveluihin. Palveluiden saatavuuden parantaminen, omaishoidon tukeminen ja digitalisaation oikeudenmukainen toteutus ovat avainasemassa, kun rakennamme Suomea, jossa jokainen ikääntyvä voi elää arvokasta ja turvattua elämää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+8.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-02-27T20:36:37,2025-02-27T20:40:24,Hyväksytty,1.1 2025_14_319,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Vanhusasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2024>>>Kertomus K 3/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää poissa, edustaja Rintamäki poissa. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_320,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Vanhusasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2024>>>Kertomus K 3/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä vanhusasiavaltuutetun historian ensimmäinen kertomus eduskunnalle on kaikkineen ansiokas katsaus ikäihmisten nykytilanteeseen ja haasteisiin Suomessa, sisältäen varteenotettavia suosituksia ikäihmisten aseman parantamiseksi. Ikääntyneet ovat monimuotoinen joukko, ja suosituksien tekeminen kaikkia heitä koskien lienee mahdotonta. Ylipäätään päätöksenteossa on olennaista tuntea päätösten vaikutukset eri-ikäisiin ihmisiin. Väestön ikääntyminen on ollut menossa Suomessa jo pitkään. Taustalla ovat ennätyksellisen matala syntyvyys ja pitkäikäisyyden yleistyminen, joiden seurauksena iäkkäiden osuus väestöstä on ennakoitua suurempi vuosi toisensa jälkeen, ja sama kehitys jatkuu tulevina vuosikymmeninä. Koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta ikääntyneiden asema ja oikeuksien toteutuminen on yhä tärkeämpi kysymys. On myös entistä tärkeämpää etsiä sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä ratkaisuja, joilla voidaan varmistaa se, että kaikenikäisten on hyvä elää ikääntyvässä Suomessa. Ikääntyneiden aseman ja oikeuksien näkökulmasta digitalisaatio on helpottanut ja sujuvoittanut monen arkea, mutta samalla suuri osa ikääntyneistä kokee mittavia vaikeuksia toimia digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Julkisen vallan on otettava koordinaatiovastuu iäkkäiden perusdigitaitojen opettamisesta ja ylläpitämisestä vanhusasiavaltuutetun suosituksen mukaisesti. Arvoisa puhemies! Tilaisuuden tullen kehun tässä nyt muutamalla sanalla Etelä-Savon hyvinvointialuetta Eloisaa, jossa kaikilla ikäihmisten palveluiden piirissä olevilla 12 000 asukkaalla on oma lääkäri. Eloisan ikäihmisten palveluissa kaikki 22 lääkärin virkaa ovat tällä hetkellä täynnä. Vielä kaksi vuotta sitten meillä virkalääkäreitä oli vain yksi, ja kaikki loput lääkäreistä ostettiin ostopalveluna. Omalääkärijärjestelmä parantaa tutkitusti hoidon jatkuvuutta ja vähentää esimerkiksi päivystyskäyntejä ja ambulanssikyytejä. Hyvinvointialueellamme ikäihmisten kotiin vietäviä palveluja on lisätty, samoin perhekotipaikkoja, ja alueelle on rakennettu lisää yhteisöllistä asumista. Yhdessä paikassa olevat eri hoivamuodot tukevat toisiaan, luovat jatkuvuutta ja siten näkyvät osaltaan myös lyhyempinä hoitojonoina. Vanhusasiavaltuutetun lakisääteinen tehtävä on edistää ikääntyneiden ihmisten asemaa ja oikeuksien toteutumista, ja tämä jos mikä on tärkeä työ.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+8.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-02-27T20:40:24,2025-02-27T20:43:26,Hyväksytty,1.1 2025_14_321,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2024>>>Kertomus K 20/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 1/2025 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Keskustelu. Edustaja Ojala-Niemelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_14_322,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2024>>>Kertomus K 20/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esittelen yksimielisen mietinnön, joka koskee Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomusta eduskunnalle vuodelta 24. Tässä kertomuksessa on nostettu esiin useita tärkeitä teemoja, mutta valiokunta kiinnittää erityistä huomiota arviointimenettelyyn kuntien ja hyvinvointialueiden ohjauksessa, vaikeasti työllistyvien työvoimapalveluihin sekä maatalouden investointitukiin. Nostan nämä asiat esille. Ensinnäkin kuntien arviointimenettelystä: Arviointimenettelyn kriteerit ovat vuosien 2007—2023 aikana täyttyneet kaikkiaan 54 kunnalla. Näistä menettelyyn on kokonaisharkinnan jälkeen päätynyt 41 kuntaa, joista noin 70 prosentissa on alle 5 000 asukasta. Arviointimenettely on siten käytännössä kohdistunut vain pieneen osaan kunnista. Tarkastuksen perusteella arviointimenettely on edistänyt talouden tasapainottamistoimia menettelyyn osallistuneissa kunnissa. Tarkastusviraston mukaan menettelyn dokumentointia tulisi selkiyttää ja siihen liittyviä päätöksiä olisi hyvä perustella läpinäkyvästi. Tarkastusvirasto suosittelee, että vuosittain syksyllä julkistettavassa kansantalousohjelmassa esitettäisiin tarkempia tietoja kriteerien täyttymisistä kunnittain. Tarkastuksen toinen suositus koskee kuntien palveluiden huomioimista arviointimenettelyssä. Virasto suosittelee, että peruspalveluista saatavilla olevaa tietopohjaa tulee kehittää siten, että palveluiden järjestämisen tila kunnassa voidaan ottaa huomioon arviointimenettelyn aikana. Tämä on käytännössä haasteellista olemassa olevien tietopohjan puutteellisuuksien ja myös substanssilainsäädännön edellyttämien normien väljyyden takia. Lisäksi on huomattava, että kunnilla on itsehallintonsa puitteissa laaja tehtäväkenttä ja päätäntävalta siitä, kuinka ja missä laajuudessa palvelut toteutetaan. Näin ollen kriteereiden määrittäminen erilaisten kuntien palveluille ei asiantuntijoiden mukaan ole kovin suoraviivaista. Valiokunta pitää tärkeänä selvittää sitä, kuinka palveluiden laadun ja saatavuuden näkökulma voidaan nykyistä paremmin huomioida kuntien arviointimenettelyssä. Valiokunnan mielestä myös sektoriministeriöiden roolin vahvistamista kuntien arviointimenettelyssä on syytä tarkastella. No sitten hyvinvointialueiden arviointimenettelystä: Valiokunta on tätä mietintöä valmistellessaan selvittänyt tietopohjan riittävyyttä hyvinvointialueiden arviointimenettelyssä erityisesti arvioitaessa hyvinvointialueiden kykyä järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluita. Valiokunta pitää tärkeänä jo näin uudistuksen toimeenpanon alkuvaiheessa kiinnittää huomiota siihen, kuinka hyvinvointialueita koskevaan lainsäädäntöön tuodut arviointimenettelyn taloudelliset ja toiminnalliset kriteerit toimivat käytännössä. Hyvinvointialueen arviointimenettelyn taloudelliset kriteerit ovat tiukat verrattuna kuntien arviointimenettelyyn. Lainsäädännön lähtökohtana on ollut vahva valtion ohjaus ja valvonta sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvun hillitsemiseksi ja julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi. Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on kuitenkin osoittautunut lainsäädännön valmisteluvaiheen ennakkoarviointia heikommaksi, eikä alueiden rahoitus ensimmäisinä toimintavuosina kata toiminnasta aiheutuneita kustannuksia. Rahoituksen riittämättömyyteen on valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan useita syitä. Näistä merkittävimpiä ovat esimerkiksi terveydenhuollon palkkaratkaisut sekä voimakas yleinen kustannustason nousu vuonna 22. Useille hyvinvointialueille onkin siten kertynyt alijäämää vuosilta 23 ja 24, joka tulee kattaa vuoden 26 loppuun mennessä. Tämä alijäämien kattaminen säädetyssä ajassa on valiokunnan kuulemien alueiden mukaan epärealistinen tavoite. Alueiden on valittava joko talouden tasapainottaminen, jolloin ne laiminlyövät lakisääteistä järjestämisvastuuta, tai lakisääteinen järjestämisvelvoitteiden hoitaminen, jolloin alueen talous ei ole tasapainossa määräaikaan mennessä. Valiokunta pitääkin syntynyttä tilannetta erittäin huolestuttavana uudistuksen onnistumisen kannalta, ja valiokunta katsoo, että julkisen talouden haasteet on otettava vakavasti, mutta liian voimakkaat lyhyen aikavälin korjaavat toimet voivat kostautua tulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut saavuttaa pitkällä aikavälillä kustannussäästöjä siirtämällä painopistettä kalliista erikoissairaanhoidosta ennaltaehkäisevään perusterveydenhuoltoon. Hyvinvointialueiden toiminnassa on todennäköisesti tehostamisen tarvetta, mutta säästöllä ei valiokunnan mielestä kuitenkaan tule vaarantaa uudistuksen onnistumisen kannalta olennaisia perusterveydenhuollon palveluita. Viime syksynä ministeri otti kuusi hyvinvointialuetta niin sanottuun tiivistettyyn ohjaukseen. Alueille ei avattu perusteluita sille, miksi ne ovat toimenpiteiden kohteina. Valiokunta pitää päätösten avoimuutta ja läpinäkyvyyttä tärkeänä periaatteena kaikissa tilanteissa, ja tämän vuoksi valiokunta kehottaakin valtiovarainministeriötä jatkossa vastaavissa tilanteissa julkistamaan päätöstensä perustelut. Järjestämislain mukaiset toiminnalliset kriteerit ovat valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan jossakin määrin epäselviä ja tulkinnanvaraisia. Niille ei ole määritelty eikä määriteltävissäkään yksiselitteisiä raja-arvoja vastaavalla tavalla kuin taloustilannetta kuvaavilla kriteereillä. Tämä asettaa käytettävälle tietopohjalle merkittävän haasteen. Toiminnallisten kriteerien täyttymistä arvioitaessa keskeisen tietopohjan muodostavat hyvinvointialueiden Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselle, THL:lle, raportoimat lakisääteiset terveyden- ja sosiaalihuollon hoitoilmoitusrekisteritiedot ja niistä muodostetut indikaattorit. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenvertaisuutta ja laatua arvioidaan myös Valviran ja aluehallintovirastojen vuotuisen valvonnan yhteydessä saatujen tietojen perusteella. Aluehallintovirastoissa asioita on saattanut nousta esiin esimerkiksi kanteluina, ilmoituksina, virastojen omissa laajoissa selvityksissä, toisten viranomaisten lausuntopyyntöinä ja monenlaisessa sidosryhmäyhteistyössä sekä tiedotusvälineissä. On osin sattumanvaraista, mistä asioista valvontaviranomaiselle tehdään epäkohtailmoituksia tai mitkä asiat muutoin tulevat valvontaviranomaisten tietoon. Toisin sanoen se, että tietyt asiat eivät ole tulleet valvontaviranomaisen tietoon, ei välttämättä tarkoita sitä, etteikö kyseisiin asioihin voisi siitä huolimatta liittyä epäkohtia ja valvonnan tarvetta. Valiokunta pitää tätä näkökohtaa huolestuttavana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden yhdenvertaisen turvaamisen kannalta, ja valiokunnan mielestä ei saisi olla sattumanvaraista, mihin seikkoihin viranomaisarviot palveluiden järjestämisestä eri alueilla perustuvat. Arvioitaessa palveluiden järjestämistä olisi valvontaviranomaisten työtä ja työn suunnittelua tämän vuoksi hyvä mahdollisuuksien mukaan suunnata vastaamaan myös hyvinvointialueuudistuksen mukaisia tarpeita. Asiantuntijoiden mukaan THL:n vuosiarvioinnit eivät vielä alkuvaiheessa ole riittävän perusteellisia arviointimenettelyn käynnistämisen tietopohjaksi, ja tietojen poikkeamat johtuvat erilaisten asiakas- ja potilastietojärjestelmien käytöstä ja erilaisesta tavasta kirjata ja kohdentaa tietoja. Johtopäätöksenä valiokunta toteaakin, että luotettava ja kattava tietopohja on ensiarvoisen tärkeää sekä kuntien että hyvinvointialueiden ohjauksessa, ja toistaiseksi hyvinvointialueiden palveluiden järjestämisen arvioinnissa käytettävä tietopohja ei kuitenkaan valiokunnan mielestä ole riittävä, jotta sen pohjalta voitaisiin käynnistää alueen itsehallintoa rajoittava arviointimenettely. Sitten vaikeasti työllistyvien työvoimapalveluista: Vaikeasti työllistyville suunnatut työvoimapalvelut ovat keskeisessä asemassa, kun valtiontaloutta halutaan vahvistaa työllisyyttä parantamalla ja sosiaaliturvamenoja vähentämällä. Valtiontalouden tarkastusvirasto on aihetta käsitellessään tarkastuksessa arvioinut, ovatko pohjoismainen työvoimamalli, työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu ja tulosperusteiset toimintamallit parantaneet vaikeasti työllistyvien työllistymisen edellytyksiä. Työllisyyttä on viime vuosina edistetty joillakin tulosperusteisten vaikutusten hankintamalleilla eli niin sanotuilla SIB-hankkeilla. Se on yksi tapa toteuttaa vaikuttavuusinvestointeja, joissa institutionaaliset ja yksityiset sijoittajat rahoittavat hyvinvointia edistäviä palveluja ja kantavat toteutukseen liittyvät taloudelliset riskit. Tarkastusvirasto tarkasteli työ- ja elinkeinoministeriön tilaamaa työllistymisen edistämisen hanketta ja maahanmuuttajien nopean työllistymisen ja kotoutumisen kokeilua. SIB-hankkeiden osalta tarkastusvirasto suosittaa, että tulevissa SIB-hankkeissa tulisi mahdollisuuksien mukaan huomioida myös hankkeiden vaikutukset työllistyvien työ- ja toimintakykyyn. Valiokunta suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti tarkastusviraston suositukseen ja yhtyy kuulemansa asiantuntijan näkemykseen siitä, että kyselytutkimuksia ja muita kuin rekistereihin perustuvia mittareita toiminnan vaikutuksista voidaan uskottavasti käyttää SIB-malleissa tulospalkkion perusteena, kunhan mittarimanipulointi on mahdotonta ja mittaus perustuu palveluntarjoajasta riippumattomaan tahoon. Mittarin tulee myös olla kattava, eikä mahdollinen vapaaehtoisuus ja siitä seuraava valikoituminen saa vaikuttaa sen arvoon. Edelleen tilaajan on pystyttävä etukäteen arvioimaan, kuinka toimenpiteen seurauksena tapahtuva muutos mittarin arvossa muunnetaan esimerkiksi euroiksi, jotta se voidaan ottaa osaksi tulospalkkiojärjestelmää. Valiokunnan päätösehdotus: Tarkastusvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy kannanoton kertomuksen K 20/2024 johdosta. Valiokunnan kannanottoehdotus: Eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+9.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-02-27T20:43:52,2025-02-27T20:54:13,Hyväksytty,1.1 2025_14_323,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2024>>>Kertomus K 20/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jukkola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_14_324,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2024>>>Kertomus K 20/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää tarkastusviranomaisia sekä erityisesti tarkastusvaliokuntaa ja sen puheenjohtajaa ansiokkaasta työstä. Valiokunnassa tehdään perusteellista työtä, jotta varmistetaan myös maaseudun tulevaisuus ja sen toimintaedellytykset muuttuvassa ajassa. Erityisesti huoltovarmuus ja omavaraisuus ovat valiokunnan työssä vahvasti esillä, sillä ne ovat kriittisiä koko Suomen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta, ja hyvä näin. Tarkastusvaliokunnassa ollaan kuultu lukuisia asiantuntijoita, ja he ovat tuoneet esiin tärkeitä havaintoja maatalouden kehityksestä. Maatilojen lukumäärä vähenee, ja tuotanto keskittyy yhä harvemmille alueille ja suuremmille yksiköille. Samalla maatalouden rakenne monipuolistuu, ja esimerkiksi osakeyhtiömuotoisten maatilojen määrä on kasvanut merkittävästi. Tämä kehitys asettaa uusia haasteita tilastoinnille ja kannattavuuden arvioinnille, jotka eivät nykyisellään täysin vastaa muuttuvan maataloussektorin tarpeita. Tarkastusviraston työ on osoittanut, että maatalouden investointitukijärjestelmä on keskeinen osa alan rahoitusta. Investointituet ovat mahdollistaneet monille tiloille kehittämisen ja kilpailukyvyn ylläpitämisen, mutta niiden vaikuttavuuden arviointia tulee parantaa. Tällä hetkellä tukien kohdentamista ja niiden taloudellisia vaikutuksia ei seurata riittävän kattavasti, mikä vaikeuttaa politiikkatoimien suunnittelua. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että investointituki tukee perinteisen tuotantotavan tehostamista mutta myös innovaatioita ja uusien toimintamallien kehittämistä. Arvoisa puhemies! Kuulemisissa on noussut esiin maatalouden keskeinen merkitys koko maan elinvoimaisuudelle ja huoltovarmuudelle. Ruoantuotannon alueellinen keskittyminen voi tehdä järjestelmästämme haavoittuvamman paikallisten kriisien, kuten eläintautien tai sääolojen ääri-ilmiöiden, iskiessä. Tästä syystä maatalouden tukijärjestelmää kehitettäessä tulee huomioida myös huoltovarmuus ja turvallisuus. Tähän kuuluvat esimerkiksi varavoimajärjestelmien hankinta, polttoaineiden ja viljojen varmuusvarastointi sekä maatilojen vesihuollon turvaaminen. Myös maatalouden digitalisaatio ja sähköinen asiointi ovat kehittyneet, mutta niiden käytettävyydessä on edelleen puutteita. Hyrrä-järjestelmä on saanut kritiikkiä käytettävyydestään, ja myös investointitukihakemusten taloudellisten laskelmien ohjeistus kaipaa päivittämistä. Tukijärjestelmien on tuettava yrittäjiä tehokkaasti, ei hankaloitettava heidän toimintaansa. Tarkastusvaliokunnan työ on tuonut esille tärkeitä kehityskohteita maatalouden ja maaseudun tukemisessa. Maaseudun tulevaisuuden turvaaminen vaatii jatkuvaa työtä ja järjestelmien päivittämistä vastaamaan nykyajan haasteisiin. Haluan kiittää vielä valiokuntaa sen tekemästä työstä ja vahvasta sitoutumisesta Suomen ruokaturvan ja maaseudun elinvoiman varmistamiseen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+9.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-02-27T20:54:18,2025-02-27T20:58:26,Hyväksytty,1.1 2025_14_325,14/2025,2025-02-27,16.00,22.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Seuraava täysistunto,Tämä täysistunto on päättynyt. Hyvää yötä!, ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_15_1,15/2025,2025-02-28,13.00,13.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Yleiskeskustelu asiasta päättyi 26.2.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Eemeli Peltonen on edustaja Timo Suhosen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_15_2,15/2025,2025-02-28,13.00,13.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 14/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TiVM 2/2024 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on tiedusteluvalvontavaliokunnan mietintö TiVM 2/2024 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Keskustelu. Ledamot Löfström, varsågod.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_15_3,15/2025,2025-02-28,13.00,13.28,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 14/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TiVM 2/2024 vp,"Ärade herr talman, arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Käsiteltävänä on Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2023. Kyseessä on järjestyksessä viides valtuutetun vuosikertomus. Valiokunta on lisäksi vastaanottanut kertomusta täydentävän salassa pidettävän selvityksen valtuutetun toiminnasta kertomusvuonna. Valiokunta käsittelee mietinnössä jo vakiintuneeksi käyneeseen tapaansa tiedustelutoiminnan valvontaa vuonna 2023 muidenkin toimijoiden kuin valtuutetun osalta ja muutenkin laajemmin kuin valtuutetun kertomus itsessään antaisi aihetta. Mietinnössä käsitellään tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminnan lisäksi muun muassa siviili- ja sotilastiedustelun painopisteiden asettamista ja asetettujen painopisteiden toteutumaa, ylimpien laillisuusvalvojien tiedustelun kannalta merkityksellistä valvontatoimintaa, tietosuojavaltuutetun tiedusteluviranomaisiin kohdistamaa valvontatoimintaa samoin kuin sisä- ja puolustusministeriön sekä tiedusteluviranomaisten itsensä toimeenpanemaa sisäistä laillisuusvalvontaa. Mietinnössä on tullut tavaksi kertoa myös valiokunnan omasta toiminnasta asianomaisena kertomusvuonna. Valiokunnan mietinnöstä on näin muotoutunut laajahko tiedustelutoiminnan valvontatyötä esittelevä ja arvioiva asiakirja. Arvoisa herra puhemies! Tiedusteluvalvontavaliokunta asetettiin vuoden 2023 eduskuntavaalien ja hallituksen muodostamisen jälkeen vasta syyskuussa niin, että valiokunta pääsi pitämään järjestäytymiskokouksensa 22. päivä syyskuuta 2023. Valiokunta ehti siksi pitää vuoden 2023 valtiopäivillä vain 16 kokousta. Eduskunnan työjärjestyksen 17 §:n 2 momentin mukaan tiedusteluvalvontavaliokunta asetetaan ymmärrettävistä syistä — muista valiokunnista poiketen — vasta sen jälkeen, kun valtioneuvosto on eduskuntavaalien jälkeen tullut nimitetyksi. Eduskunta tosin voi puhemiesneuvoston ehdotuksesta päättää toisin ja asettaa valiokunnan aiemminkin. Arvoisa puhemies! Tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminnon valvontatyö kertomusvuonna on ollut hyvää ja kattavaa. Valvontakäyntien suuri määrä ja se, että valtuutettu on osallistunut kaikkiin Helsingin käräjäoikeuden tiedustelumenetelmiä koskeneisiin istuntoihin, kertovat valvonnan intensiivisyydestä. Valtuutetun toiminnon valvontatyö on monipuolistumassa ja saamassa uusia muotoja. Toiminto on käynnistänyt esimerkiksi teematarkastuksia, jotka ovat kohdistuneet muun muassa tietoliikennetiedustelun toteuttamiseen ja tiedustelumenetelmillä hankittujen tietojen käsittelyyn. Kertomusvuonna valtuutetun toiminto on ryhtynyt käynnistämään yhteistyötä tiedustelututkimusta ja -opetusta harjoittavien yliopistojen kanssa. ",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2025+5.aspx,fi,Mats Löfström,1345,2025-02-28T13:04:02,2025-02-28T13:07:47,Hyväksytty,1.1 2025_15_4,15/2025,2025-02-28,13.00,13.28,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 14/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TiVM 2/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos valiokuntamme puheenjohtajalle mietinnön esittelystä. Puhun tässä omassa puheessani varapuheenjohtajan roolissa. Mietintö oli yksimielinen. Saimme joulukuussa valiokunnassa valmiiksi mietintömme tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomuksesta vuodelta 23. Saamamme käsityksen mukaan tiedustelukulttuurimme on lainsäädäntöämme kunnioittavaa, ammattitaitoista ja oikeusvaltiolle ominaista. Kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksia ei loukata. Tiedustelulainsäädäntömme tuli voimaan vuonna 2019. Ilman mahdollistavaa lainsäädäntöä tiedusteluviranomaiset eivät voisi harjoittaa tehtäviänsä kiitettävästi. Olimme pitkään pahasti jäljessä muihin maihin verrattuna. Jälkeenpäin voi aiheellisesti sanoa, että saimme lait voimaan viime tingassa ennen kansainvälisen turvallisuustilanteen kiristymistä. Puhemies! Suomi liittyi Naton jäseneksi keväällä 23. Se paransi entisestään tiedusteluviranomaistemme yhteistyötä ja tuloksellisuutta Naton ja sen jäsenmaiden kanssa. Tiedusteluun liittyy perus- ja ihmisoikeusnäkökulmia. Kansalaisten on voitava luottaa siihen, ettei heidän yksityisyyttään loukata ja että annettuja viranomaisoikeuksia käytetään kurinalaisesti laissa tarkoitetulla tavalla. Tiedustelutoiminnan laillisuuden, asianmukaisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden valvonta on tiukkaa ja moniportaista. Tiedusteluvalvontavaliokunta vastaa parlamentaarisesta valvonnasta. Tiedusteluvalvontavaltuutetulla ja valiokunnalla on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä viranomaisilta ja muilta julkista tehtävää hoitavilta tarvitsemansa tiedot. Valiokunta on saanut tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomusta täydentävän salassa pidettävän selvityksen valtuutetun toiminnasta. Valiokunnassa pidämme tärkeänä, että laillisuusvalvonnassa oikeusasiamies ja tiedusteluvalvontavaltuutettu keskustelevat valvonnan käytännön toteutuksesta ja lain tulkintaan liittyvistä kysymyksistä. Sama koskee kysymystä siitä, missä laajuudessa valtuutetun kertomuksessa voidaan mennä yksityiskohtiin turvallisuuden vaarantumatta. Puhemies! Suomen asema Naton jäsenenä lisää tiedusteluyhteistyötä kumppanimaiden kanssa. Tämä on huomioitava tiedusteluvalvontavaltuutetun resurssien riittävyydessä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2025+5.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-02-28T13:13:28,2025-02-28T13:16:28,Hyväksytty,1.1 2025_15_5,15/2025,2025-02-28,13.00,13.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 14/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TiVM 2/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_15_6,15/2025,2025-02-28,13.00,13.28,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 14/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TiVM 2/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos koko valiokunnalle erittäin hyvästä mietinnöstä. Se lukien päätyy kyllä siihen johtopäätökseen, että luojan lykky, että meillä on tiedustelulainsäädäntö voimassa ja se toimii. Niin kuin sekä valiokunnan puheenjohtaja että valiokunnan varapuheenjohtaja tässä kuvasivat, meillä Suomessa on pystytty yhdistämään samaan aikaan sekä turvallisuuden lisääminen että myös se, että kunnioitamme kansalaisten yksityisyydensuojaa. Eli samalla pystymme yhdistämään sen, että olemme enemmän turvassa kuin aikaisemmin, mutta teemme sen siten, että kunnioitamme ihmisten perusoikeuksia. Minusta tämä on hyvä tässäkin tilanteessa todeta, koska kun muistelee sitä keskustelua vaalikaudella 2015—2019, kun tätä lainsäädäntöä tehtiin, niin silloin aika moni asiantuntija oli sitä mieltä, että ei tällaista lainsäädäntöä voida tehdä, että tämä lainsäädäntö loukkaa liikaa esimerkiksi kansalaisten yksityisyydensuojaa, että emme voisi säätää sellaista tiedustelulainsäädäntöä, joka lisäisi Suomen turvallisuutta. No, onneksi eduskunta sääti, lait on saatu voimaan, ne toimivat, ja niin kuin tästäkin mietinnöstä voimme lukea, niillä on pystytty parantamaan Suomen turvallisuutta. Eipä ole juuri nyt enää kuulunut niiden samojen asiantuntijoiden puheenvuoroja siitä, että pitäisi purkaa se tehty lainsäädäntö. [Timo Heinosen välihuuto] Minkä takia totean tämän? Totean tämän siksi, että tässä talossa sittemminkin on tullut välillä eteen esimerkkejä, joissa olemme haluamassa parantaa kansakunnan turvallisuutta muuttamalla joitakin lakeja ja jotkut asiantuntijat ovat aina olleet sitä mieltä, että se on väärin. Mutta onneksi tämä talo pääsääntöisesti on hyvin yksituumaisesti pystynyt viemään lainsäädäntöä eteenpäin siten, että sillä on parannettu Suomen turvallisuutta. Tästä hyvänä esimerkkinä on tämä tiedustelulainsäädäntö, joka silloin aikanaan myös kohtuullisen suurella yksituumaisuudella tässä salissa hyväksyttiin — totta kai silloinkin muutamat tahot tätä vastustivat. Tämä on varmaan hyvä muistaa jälleen tänä keväänä, kun pohdimme muiden lainsäädäntöjen kehittämistarpeita ja säätämistarpeita: muistetaan, että vaikka on tilanteita, joissa jotkut asiantuntijat ovat sitä mieltä, että jotain lainsäädäntöä ei pidä tehdä, niin eipä ole jälkikäteen tullut porukka sanomaan, että purkakaa tämä, ettei tämä nyt lisännytkään Suomen turvallisuutta. Onneksi tämä talo välillä pitää oman päänsä ja tekee sellaisia lakeja, jotka lisäävät suomalaisten turvallisuutta. Tiedusteluvalvontavaliokunnan mietintöä kun lukee, niin todella päätyi siihen johtopäätökseen, että onneksi meillä on nyt nämä tiedustelulait voimassa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2025+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-02-28T13:16:29,2025-02-28T13:19:37,Hyväksytty,1.1 2025_15_7,15/2025,2025-02-28,13.00,13.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 14/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TiVM 2/2024 vp,"Kiitoksia. — Puhujalista on nyt niin lyhyt, että en avaa debattia. — Edustaja Koponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_15_8,15/2025,2025-02-28,13.00,13.28,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 14/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TiVM 2/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos valiokunnan puheenjohtajalle kertomuksen esittelystä, ja varapuheenjohtajakin nosti esiin tärkeän asian, että kertomus oli yksimielinen. Geopoliittinen tilanne Euroopassa on kiristynyt, hybridivaikuttaminen ja kyberuhat lisääntyvät. Suomen pitää olla tässä tilanteessa hereillä. Tällaisessa maailmantilanteessa on välttämätöntä, että Suomen tiedustelutoiminta on tehokasta. Meidän on varmistettava, että valvontajärjestelmämme toimivat saumattomasti ja pystyvät vastaamaan nopeasti muuttuviin uhkiin. Tiedustelutoiminnan painopisteet on asetettava huolellisesti ja perustuen ajankohtaiseen uhka-arvioon. Sotilastiedustelun ja siviilitiedustelun tehtävien tulee vastata muuttuvaan turvallisuusympäristöön, mutta niiden käytön on aina oltava oikeasuhtaista ja laillisuusvalvonnan piirissä. Puhemies! Suomen tiedusteluvalvontajärjestelmä on kehittynyt merkittävästi viime vuosina. Meidän on jatkossakin varmistettava, että valvonta toimii tehokkaasti, jotta kansallinen turvallisuus ja kansalaisten oikeudet pysyvät tasapainossa. Puhemies! Kansallisturvallisuus on kaiken perusta. Tässä työssä on tiedusteluvalvontavaliokunnalla tärkeä rooli.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2025+5.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-02-28T13:19:37,2025-02-28T13:20:48,Hyväksytty,1.1 2025_15_9,15/2025,2025-02-28,13.00,13.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 14/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TiVM 2/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_15_10,15/2025,2025-02-28,13.00,13.28,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 14/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TiVM 2/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Olemme kuulleet hyviä puheenvuoroja tässä salissa, ja niin kuin tässä edellä tiedusteluvaliokunnan puheenjohtaja Löfström esitteli tämän mietinnön ja hänen peräänsä puhunut valiokunnan varapuheenjohtaja Kiuru totesi, maamme tiedustelukulttuuri on hyvä ja lainsäädäntöä noudattava. Täytyy todeta edustajakollega Räsäselle, että piditte erinomaisen puheenvuoron: Juuri tästä tässä oli isossa kuvassa kysymys. Me olimme liian pitkään sellaisessa tilanteessa, että meidän turvallisuus oli yhdeltä keskeiseltä osalta muiden maiden hyväntahtoisuuden varassa. Ei ole pitkä aika siitä, kun tässäkin talossa tietoa saatiin eri länsimailta siitä, että meidän maahan oli tehty erilaisia iskuja tietyistä ilmansuunnista. Ne olivat puhtaasti muiden maiden tiedustelupalvelujen tiedon varassa; nyt me tältä osalta olemme oikeassa asennossa. Suojelupoliisi on tässä keskeisenä. Suojelupoliisin työ perustuu siis tähän säädettyyn siviilitiedustelulainsäädäntöön, ja tiedustelu on suojelupoliisin toiminnan ytimessä. Suopon tehtävä on hankkia ennakoivaa ja merkityksellistä tietoa kansallista turvallisuutta uhkaavista asioista, ja niin kuin tässä kuulimme, näin on toimittu. Kyberturvallisuus on monen viranomaisen välistä yhteistyötä kuitenkin tänä päivänä. Tietoteknisten haavoittuvuuksien hyväksikäytöltä suojautuminen vaatii jatkuvaa tietoturvatyötä. Yksi Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista on ollut kybervakoilun merkityksen korostuminen, koska Venäjän henkilötiedustelu on vaikeutunut. Vakoilua harjoittavalle valtiolle kybervakoilu on itse asiassa hyvin edullinen ja tehokas keino hankkia merkittävä määrä luottamukselliseksi tarkoitettua tietoa. Kybervakoilun kohde ei välttämättä itse huomaa joutuneensa vakoilun kohteeksi, ja näin maallemme kävi ennen tämän lainsäädännön säätämistä. Meillä ei ollut tietoa, että meidän maahan on kohdistunut tiettyjä toimenpiteitä. Arvoisa puhemies! Sitten tietysti oma osansa on sotilastiedustelu, joka on myös keskeinen osa maamme turvallisuutta. Se tukee Puolustusvoimien ja valtionjohdon päätöksentekoa tarjoamalla tänä päivänä ajantasaista tiedustelutietoa päätöksentekijöille. Tiedustelu auttaa ennakoimaan uhkia ja varmistamaan maamme puolustuksen tehokkuuden erityisesti geopoliittisesti haasteellisessa ympäristössä. Suomen sotilastiedustelu on esimerkiksi kertonut, että Venäjä todennäköisesti lisää kaikkien laaja-alaisen vaikuttamisen keinojen käyttöä lähitulevaisuudessa. Toisaalta sotilastiedustelu on tuonut esille myös mahdollisuuden, että Venäjä tulee käyttämään ilkivaltaa ja jopa vahingontekoa, joista itse asiassa myös suojelupoliisi on kertonut ja sabotaasiin erikoistuneet tutkijat ovat meitä varoittaneet. Valvonta on tässä keskeisessä roolissa, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja Löfström hyvin esille toi. Tiedusteluvalvontavaltuutettu on keskeisessä roolissa tässä mutta myös se, että meillä on hyvä, toimiva yhteistyö näiden eri toimijoiden kanssa. Se ei saa olla liikaa siiloutunutta, liian erillistä, vaan meidän pitää pystyä hyödyntämään tehokkaasti tätä kokonaisuutta, sillä näissäkin kysymyksissä isolta osin asiat ovat toisiinsa nivoutuvia eivätkä välttämättä selkeästi toisistaan irrallaan olevia — alleviivaan siis yhteistyön ja myös koordinaation tarpeellisuutta. Arvoisa puhemies! Viimeisenä resurssit. Niin kuin puheenjohtaja Löfström ja varapuheenjohtaja Kiuru esille toivat, tiedusteluvalvonta vaatii riittävät resurssit ja niitä pitää siinä suhteessa lisätä, kun tiedustelun määrä lisääntyy, sillä samassa suhteessa myös valvonnan määrä tulee kasvamaan. Mutta alleviivaan myös sitä, että meidän tiedustelutoimijoilla, niin siviilitiedustelun kuin sotilastiedustelunkin puolella, pitää olla riittävät resurssit tehdä tätä työtä, sillä silloin se on parhaiten toiminut, kun tavallinen suomalainen ei sitä arjessaan millään tavalla huomaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2025+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-02-28T13:20:53,2025-02-28T13:26:00,Tarkistettu,1.1 2025_15_11,15/2025,2025-02-28,13.00,13.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 14/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TiVM 2/2024 vp,"Kiitoksia. — Pian alkavan suuren valiokunnan kokouksen vuoksi joudumme keskeyttämään tämän keskustelun ja asian käsittelyn. Edustaja Hännisellä on vielä mahdollisuus pitää kolmen minuutin puheenvuoro paikalta, mutta pidempään ei ole nyt mahdollisuuksia. — Olkaa hyvä, edustaja Hänninen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_15_12,15/2025,2025-02-28,13.00,13.28,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 14/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TiVM 2/2024 vp,"Kiitos, arvokas puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti, ja siihen vastaaminen edellyttää tiedustelutoiminnan ajantasaista ja tehokasta valvontaa. Tiedusteluvalvontavaliokunnan mietinnössä on nostettu esiin, kuinka tiedusteluvalvontavaltuutetun työ on keskeisessä roolissa varmistamassa, että tiedustelu tapahtuu lainmukaisesti ja perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietinnön mukaan on olennaista, että Suomen tiedustelutoiminta kykenee tehokkaasti havaitsemaan ja estämään kansallista turvallisuutta uhkaavat toimet. Erityisesti Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset ja muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne ovat lisänneet tiedustelun merkitystä. Tiedustelumenetelmien käyttö on kohdistettava vain vakaviin uhkiin, ja valvonnan on oltava jatkuvaa ja huolellista. Tiedustelumenetelmien tehokas käyttö edellyttää, että niiden valvonta on riittävän tiivistä ja läpinäkyvää, ilman että se vaarantaa operatiivista tehokkuutta. Arvoisa herra puhemies! Tiedusteluvalvontavaliokunta on myös painottanut laillisuusvalvonnan merkitystä. Tiedusteluvalvontavaltuutetun valvonta on ollut intensiivistä, ja sen vaikutus näkyy myös siinä, että Suomi pystyy vastaamaan nykypäivän turvallisuusuhkiin oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti. On tärkeää, että parlamentaarinen valvonta pysyy vahvana ja että lainsäätäjät seuraavat jatkuvasti tiedustelutoiminnan kehitystä. Tiedustelu on turvallisuutemme kannalta kriittinen elementti, ja sen tulee jatkossakin olla vahvasti laillisuusvalvonnan alaisuudessa — kansallinen turvallisuus ensin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-02-28T13:26:22,2025-02-28T13:28:34,Hyväksytty,1.1 2025_16_1,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtiovarainvaliokunnan täydennysvaali>>>Vaali VAA 21/2025 vp,"Arvon edustajille tiedoksi, että me pienen hetken odotamme tässä vaiheessa vieraita, ja sen jälkeen sitten toimimme niin kuin meidän protokolla sanoo tässä tilanteessa elikkä tervehdimme vierasta ja nousemme seisomaan. Arvoisat kansanedustajat! Frederik X ja kuningatar Mary valtuuskuntineen ovat saapuneet seuraamaan täysistuntoa. Lausun eduskunnan puolesta lämpimän tervetulotoivotuksen ja toivon, että viihdytte. [Edustajat osoittivat suosiotaan seisten]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_16_2,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei ehditä tässä ajassa käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa, ja esittelypuheenvuoro, ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_16_3,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Esitän tänään eduskunnalle säädettävän lain perusopetuslain muuttamisesta. Tällä esityksellä rajoitamme mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana. Lisäksi vahvistamme opettajien ja rehtoreiden toimivaltuutta puuttua opetusta häiritsevään mobiililaitteen käyttöön. [Ben Zyskowicz: Hyvä!] Puhelimen käytön rajoittamisen tarkoituksena on vahvistaa ja parantaa oppilaiden keskittymistä opetukseen ja koulujen työrauhaa. Esityksellä vahvistamme myös aluehallintovirastojen toimivaltuuksia koulujen laillisuusvalvonnassa siten, että aluehallintovirastot voisivat ottaa myös oma-aloitteisesti tutkittavaksi, onko perusopetuslaissa tarkoitettu opetus järjestetty lainmukaisesti. Esityksellä edistämme myös liikunnallista elämäntapaa lisäämällä perusopetuslakiin esi‑ ja perusopetuksen tavoitteeksi liikunnallisen elämäntavan edistämisen. ",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-03-04T14:04:41,2025-03-04T14:05:53,Hyväksytty,1.1 2025_16_4,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kännykkälaki on tervetullut. Kouluista tulee viestiä, että opettajat tarvitsevat selkänojaksi, tueksi, lainsäädäntöä, jolla voidaan siellä kouluissa päättää mobiililaitteiden ja kännyköitten käytöstä, ja nythän tämä tulee näitten järjestyssääntöjen kautta. Itse korostaisin sitä, että on hyvin tärkeää, että vanhemmille järjestetään keskustelu‑ ja tiedotustilaisuuksia ja myös oppilaat osallistetaan mukaan tähän, jotta kaikki ymmärtävät, miksi tätä tehdään. Kiellot herättävät usein vastustusta, mutta jos ymmärretään, miksi koulutyötä pitää rauhoittaa kännyköitten osalta, niin sitten varmasti kaikki sujuu paremmin. Me tiedämme ihan tutkimustietojen mukaan, että liiallinen mobiililaitteiden ja kännyköitten käyttö heikentää oppimistuloksia tai se vaikeuttaa keskittymiskykyä. Siitä syystä on tärkeää, että niitä käytetään vain siinä tilanteessa, kun opettaja katsoo, että se sen oppimisen kannalta on tärkeää jonkun tehtävän tekemisessä ja niin edespäin. [Puhemies koputtaa] On myös tärkeää, että opitaan järkevään käyttöön eli siihenkin perehdytetään [Puhemies koputtaa] lapset jo koulussa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-03-04T14:10:35,2025-03-04T14:11:51,Hyväksytty,1.1 2025_16_5,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,Edustaja Sarkomaa., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_6,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa ministeri, mainiota, että tämä lakiesitys on nyt eduskunnassa. Noin neljäsosa maailman maista on jo kieltänyt kännykän käytön kokonaan kouluissa. Unesco suosittaa valtioita säätelemään digitaalisia laitteita kouluissa. On hyvä, että nyt Suomessa toimitaan. On mainiota, että tässä ovat myöskin välitunnit mukana. Se on hieno mahdollisuus, ja toivon, että koulut sitä todella käyttävät, koska sosiaalisia taitoja ja liikkumista opitaan myöskin vuorovaikutuksessa ja siellä koulussa. Mutta lapsen päivä on kokonaisuus, ja kysynkin: oliko harkinnassa se, että myöskin perusopetuslain mukaiseen aamu‑ ja iltapäivätoimintaan tuotaisiin nämä samat säädökset? Lasten päivä on kokonaisuus, ja Suomessa lapset saavat erittäin varhain puhelimet ja ruutuaika ylittää valtaosalla lapsista sen, mikä on terveellistä. Onko mahdollista, että ministeri miettisi tätä tai ehkä eduskunnassa pohdittaisiin, että laajennettaisiin tämä sama rajoitus myöskin sinne aamu- ja iltapäivätoimintaan? Kiitos tästä lakiesityksestä. Uskon, että tämä vaikuttaa merkittävästi lasten hyvinvointiin ja ennen kaikkea lasten ja nuorten oppimistuloksiin. Ne meidän [Puhemies koputtaa] on saatava noususuuntaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2025-03-04T14:11:51,2025-03-04T14:13:03,Hyväksytty,1.1 2025_16_7,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,Edustaja Koponen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_8,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomalaisten oppimistulokset ovat laskeneet, työrauha kouluissa on heikentynyt, ja yhä useampi nuori kärsii keskittymisvaikeuksista. Näihin ongelmiin meillä on yksi selkeä ratkaisu, ei toki kaiken kattava mutta vaikuttava, eli kännykät pois koulupäivän ajaksi. Hallitus ottaa askeleen oikeaan suuntaan esittämällä, että mobiililaitteiden käyttöä rajoitetaan oppitunneilla. Tämä on erinomainen alku mutta ei vielä riittävä. Puhemies! Kansainvälinen tutkimus tukee kännykkäkieltoa. Useat kansainväliset tutkimukset osoittavat, että jo yli tunnin päivittäinen kännykän käyttö koulupäivän aikana heikentää merkittävästi oppimistuloksia. Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaisoppilaat kokevat digilaitteiden häiritsevän oppitunteja enemmän kuin muissa OECD-maissa keskimäärin. Tämä näkyy erityisesti matematiikan oppimisessa, jossa oppilaiden tulokset ovat laskeneet hälyttävästi. Jos haluamme nostaa Suomen takaisin oppimisen kärkimaaksi, tarvitsemme kouluissa selkeät rajat kännykän käytölle. Pelkästään puhelimen läsnäolo heikentää keskittymiskykyä, ja sillä on yhteys koulu-uupumiseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-03-04T14:13:03,2025-03-04T14:14:12,Hyväksytty,1.1 2025_16_9,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,Edustaja Kosonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_10,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tälläkin hetkellä on perusopetuslaissa säädetty, että kaikki vempeleet ja asiat, mitkä koulun opetusta häiritsevät, voidaan ottaa pois oppilailta. Eli tämä lakimuutos on tärkeä viestinnällinen operaatio, niin että jokainen varmasti sitten tietää siellä kouluissa, että näin todella voi tehdä, mutta hyvin monissa kouluissa tämä asia on jo hallinnassa. [Kokoomuksen ryhmästä: Eikä ole!] Nyt ehkä eniten kysymys on välitunneista, joissa ei käytännössä muutu mikään, eli edelleen järjestyssäännöissä voidaan välitunneilla kännykän käyttöä rajoittaa. Kysynkin ministeriltä, olisiko kuitenkin voinut välitunneilla käyttöä rajoittaa tiukemmin ihan lain kautta. Liikunnallisen elämäntavan lisääminen on hyvä asia, mutta olisi hienoa, jos siihen saataisiin myös reilusti rahoitusta, jotta se todella voi tapahtua, [Puhemies koputtaa] jotta Liikkuvat koulut saavat jatkoa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-03-04T14:14:12,2025-03-04T14:15:26,Hyväksytty,1.1 2025_16_11,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_12,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille, että esitys on nyt täällä eduskunnan käsittelyssä. Kuten tässä jo edellinenkin puhuja totesi, niin näkisin myös hyvänä, että myös välituntien osalta, etenkin alakoulussa, otettaisiin tämä kännykkäkielto jo lain tasolla käyttöön. Aivotutkijat tosiaan toteavat, että someriippuvuus, kännykkäriippuvuus, on iso ongelma meidän lapsilla ja nuorilla tällä hetkellä. Se aiheuttaa huonoa unen laatua, keskittymisvaikeuksia ja rauhattomuutta koulussa. Mutta me tarvitaan tähän muitakin ratkaisuja kuin kännykkäkielto koulussa. Meidän pitäisi päästä säätelemään näitä sosiaalisen median koukuttavia algoritmeja. Meidän pitäisi päästä säätelemään myös sitä somen sisällön valvontaa. Saan aika usein nuorilta palautetta, että he itse toivoisivat, kysyvät sen perään, että voitteko te kieltää sen TikTokin. He näkevät, että omien ystävien ajattelu muuttuu, ja kokevat siitä suurta huolta. Toivon, että EU-tasolla pystyttäisiin myös tähän puuttumaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-03-04T14:15:26,2025-03-04T14:16:36,Hyväksytty,1.1 2025_16_13,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_14,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kännykät voivat olla hyvä opetusväline, mutta entisenä opettajana tiedän, että ne ovat myös häiritseviä siellä luokassa, ja oleellista minusta onkin, että vaikka nämä järjestyssäännöt jo nyt kouluissa mahdollistavat sen, että voidaan rajoittaa kännyköiden käyttöä, niin tämä toive laajempaan rajoittamiseen on tullut nimenomaan opettajilta. Opettajat ovat puhuneet siitä, että se häiritsee opetustyötä, jolloin tälle varmasti on olemassa myöskin perusteita. Minusta on hyvä ottaa huomioon kuitenkin se, että kännykät tulevat olemaan osa nuorten arkea ja samalla myös kaikki erilaiset sosiaalisen median alustat. Minusta edustaja Hopsu nosti hyvin esiin tämän algoritmien sääntelyn ja sen, että me tarvitaan vahvempia toimia myös tästä näkökulmasta ja totta kai myös lisää aikuisia kouluihin. Edustaja Koponenkin sanoi jotakuinkin niin, että tämä on hyvä alku, ja peräänkuuluttaisin myös sitä, että pidetään kiinni koulutuksen resursseista, eli toivon ja vetoan, että näitä 75 miljoonan leikkauksia, joita ei ole vielä kohdennettu, ei opetukseen ja koulutukseen kohdennettaisikaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-03-04T14:16:36,2025-03-04T14:17:44,Hyväksytty,1.1 2025_16_15,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,Edustaja Ollikainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_16,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies, ärade fru talman! Inledningsvis vill jag tacka ministern för presentationen och att du har tagit hit den här lagen. Ändring kring det här är någonting som är efterlängtat av många för att få arbetsro i skolan, öka koncentrationen för barnen, men också förhoppningsvis förbättra studieresultaten på sikt, för vi vet ju att våra Pisa-resultat inte är de allra bästa. I det här sammanhanget vill jag också konstatera att det skiljer sig en hel del mellan skolorna här. I en del skolor är inte det här ett problem, men nu ges det ändå ett verktyg till att kunna agera. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2025-03-04T14:17:44,2025-03-04T14:18:28,Hyväksytty,1.1 2025_16_17,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Myös omasta puolestani kiitän tästä esityksestä, erittäin hyvä. Ministeri mainitsikin tuossa puheessaan, että vammaisten lasten sairauden takia tarvittava kännykkä on näissä poikkeus. Toivon sitä, että poikkeustilanteet esimerkiksi diabeetikkolasten kohdalla, joiden verensokeria täytyy seurata, samoin sitten tarvittavaa insuliinia ja hiilihydraatteja — ja myös vanhemmat ovat kännykällä yhteydessä tämän lapsen kännykän kautta ja pystyvät seuraamaan esimerkiksi alakouluikäisen lapsen tilannetta — hoidetaan myös hienotunteisesti, niin ettei lapselle tule ikään kuin ylimääräistä leimaa siitä, että hän on nyt sitten se ainoa, jolla se kännykkä siellä koulussa on. Toisaalta on tärkeää myös, ettei turhaa byrokratiaa tehdä vaan ihan kertaluontoisella anomuksella hoituu pysyvästi esimerkiksi diabeetikkolapselle kännykkälupa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-03-04T14:18:52,2025-03-04T14:20:04,Hyväksytty,1.1 2025_16_18,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_19,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Häiritsevään käyttöön on voinut puuttua aiemmissakin vaiheissa, mutta oikeusasiamieshän on linjannut, että muuhun ei ole voinut puuttua. Nyt voi ennaltaehkäisevästi — kiitos opetusministeri Adlercreutzille tästä esityksestä. On hyvä, että puhelimet sallitaan opetustilanteissa, sillä tänäänkin on kerrottu, että yli puolet 13—18-vuotiaista saa kaikki uutisensa TikTokin kautta ja vuonna 23 nuorten tärkein uutismedia tai ‑alusta oli TikTok. Eli meidän pitää samaan aikaan huolehtia siitä, että lapset ja nuoret oppivat käyttämään niitä oikein ja vastuullisesti, mutta sitten estää se, että niitä käytetään kiusaamiseen, häiritsemiseen ja muuhun. Tämä esitys on erittäin tarpeellinen ja tärkeä meidän koulujen työrauhan palauttamiseksi, ja itse toivon, että tätä käytetään myös välitunneilla. Arvoisa opetusministeri, lämmin kiitos myös siitä, että liikunnallinen elämäntapa tuodaan mukaan nyt koulujen arkipäivään [Puhemies koputtaa] vielä erikseen auki kirjoittaen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-03-04T14:20:04,2025-03-04T14:21:18,Hyväksytty,1.1 2025_16_20,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_21,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos opetusministerille, että tämä kännykkälaki vihdoinkin on meillä käsittelyssä täällä salissa. Perussuomalaiset ovat ajaneet tätä kännykkäkieltoa kouluihin jo usean vuoden ajan, ja me tuemme sitä näkemystä, että myös välituntien osalta tämä kännykkäkielto pitäisi saada voimaan. Monissa maissa on jo Suomea laajempia kieltoja varsinkin alakouluissa, ja ongelmaan on herätty viime vuosina todellakin. Myös Ruotsi on tiukentamassa lainsäädäntöä niin, että mobiililaitteet kiellettäisiin työpäivän ja välituntien ajalta 1.—9.-luokkalaisilta. Me olemme oikeastaan antaneet tämän tilanteen luisua liian pitkälle. Aikuiset eivät ole ottaneet vastuuta asiasta, ja nyt on sen aika. Mikään aivotutkimus tai tällä hetkellä tieteellinen tutkimus ei tue sitä, että kännyköiden pitäisi olla käytössä välitunneilla. Eli on täysin selvää kaiken tieteellisen tutkimuksen perusteella se, että välitunnit pitää rauhoittaa sosiaaliselle vuorovaikutukselle, [Puhemies koputtaa] leikille ja liikkumiselle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-03-04T14:21:18,2025-03-04T14:22:35,Hyväksytty,1.1 2025_16_22,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,Edustaja Razmyar., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_23,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä yhtyä myöskin näihin kiitoksiin, ja kiitos hallitukselle, että olette tuoneet tämän esityksen. On tosiaankin aikuisten vastuulla huolehtia siitä, että lasten ja nuorten tulevaisuus voi hyvin, ja tietenkin meidän on huolehdittava myöskin siitä, että kouluissa keskitytään oppimiseen. Kuten ministeri tuossa hyvin totesi, tälläkin hetkellä pystytään järjestyssääntöjen avulla hyvin paljon tekemään, ja monet koulut näin toimivat, ja monet oppilaat näin toimivat. Siitä huolimatta tarvitaan myöskin näitä yhteisiä järjestyssääntöjä. Ehkä huoleni on se — tämä laki on tärkeä ja hyvä ja erittäin tervetullut — kuinka paljon se antaa lisäarvoa nykytilanteeseen, ja siitä meidän on sitten yhdessä ja yhteisesti huolehdittava. Kuten tässä keskustelussa on hyvin tullut ilmi, se, mitä koulussa tehdään, on koulun vastuulla, mutta se, mitä vapaa-ajalla tapahtuu, on vieläkin isompi kysymys, ja siinä tietenkin tarvitaan erittäin merkittävää ja tärkeää yhteistyötä erityisesti koulujen ja kodin ja vanhempien välillä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2025-03-04T14:22:35,2025-03-04T14:23:40,Hyväksytty,1.1 2025_16_24,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_25,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa ministeri! Hienoa, että tämä laki nyt vihdoin on täällä talossa. Sitä on odotettu jo edellisen opetusministerin aikana, mutta nyt tämä opetusministeri laittoi tuulemaan. [Välihuutoja oikealta] Mutta yksi kysymys: On jäänyt nyt epäselväksi tämä, että kun on haluttu, että tämä koskee oppitunteja, ja sitten täällä on perussuomalaisten rivistä nostettu sitä, että pitäisi olla koko koulupäivän ajan — niin kuin itsekin edustan sitä kantaa — niin miksi hallitus nyt päätyi tähän, että ainoastaan oppitunnit mennään tällä laajemmalla tulkinnalla ja sitten välitunnit katsotaan harmaalle alueelle eli järjestyssääntöihin. Nythän ollaan nähty, että harmaan alueen järjestyssäännöt ovat olleet olemassa jo, ja jotkut koulut ovat niitä toteuttaneet, jotkut eivät. Käykö tässä nyt niin, että ensin mennään oppituntien osalta ja myöhemmin tulee sitten lainsäädäntö, joka tekee niin kuin perussuomalaisetkin ovat esittäneet, että koko koulu ja päivä? [Sanna Antikainen: Suattaapi olla, suattaapi olla näin!] Kun itse edustan sitä, niin eikö nyt olisi voitu tuoda kuitenkin esitys, joka koskee koko koulupäivää, ja antaa ne selkeät ohjeet niille opetuksen järjestäjille?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-03-04T14:23:40,2025-03-04T14:24:48,Hyväksytty,1.1 2025_16_26,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,Edustaja Castrén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_27,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Maaret,Castrén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Jag vill först och främst tacka ministern för detta fina initiativ. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,sv,Maaret Castrén,911822,2025-03-04T14:24:48,2025-03-04T14:25:03,Hyväksytty,1.1 2025_16_28,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kännykät saadaan viimein koulutyöstä pois. Oppilas saa jatkossa käyttää omaa mobiililaitettaan vain oppimistarkoitukseen tai terveydenhuoltoonsa. Koulun on laadittava järjestyssäännöt puhelimien käytöstä ja säilytyksestä koulupäivien aikana, mikä tarkoittaa siis oppitunteja, välitunteja, ruokailua ja siirtymiä paikasta toiseen. Järjestyssäännöillä voidaan puhelimen käyttö rajata vaikka vain yhteen välituntiin. Järjestyssäännöt mahdollistavat paikallisten tarpeiden huomioon ottamisen. Opetushallituksen tulee mielestäni tässäkin asiassa ohjeistaa kouluille järjestyssääntöjen tekeminen, niin että pääasiat ovat joka puolella Suomea yhteneväiset. Mobiililaitteiden kieltäminen koulutyöskentelyssä tuo positiivisia vaikutuksia oppimisessa suoriutumiseen ja oppitunnilla keskittymiseen. Koulujen työrauha paranee. Tutkimusnäyttöä on myös siitä, miten älylaitteiden käyttö vaikuttaa kasvavan lapsen ja nuoren aivotoimintaan. Sääntöjen selkiyttäminen lisää oppilaiden yhdenvertaisuutta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-03-04T14:25:56,2025-03-04T14:27:06,Hyväksytty,1.1 2025_16_29,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,Edustaja Hiltunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_30,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Pia,Hiltunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Ensiksi kiitokset tästä lakiesityksestä. Minun mielestäni tämä on oikein tasapainoinen ja järkevä, ja tässä on ymmärretty koulujen arkea, kuultu opettajia, henkilöstöä ja myös niitä asianosaisia opiskelijoita eli lapsia ja nuoria. Järjestyssäännöt ohjaavat tässä lain perustana kouluja toimimaan järkevästi, ja se on hyvä viesti niille kouluille, joissa järjestyssäännöt eivät tällä hetkellä ohjaa siihen puhelimen turhan käytön rajoittamiseen. Täällä lakivalmistelun teksteissä kerrotaan, että puhelimen käytön osalta yli 70 prosenttia vastanneista vastasi, että ei käytä puhelinta lainkaan oppitunneilla omaan viihtymiseen vaan käyttää opetustarkoituksiin, jos on näin yhdessä sovittu. Elikkä ehkä se kertoo siitä ongelmasta, että osalle se on ongelma, monessa koulussa ei. Meillä ovat alueet eriytyneet aika vahvasti tämän osalta. Myös ajattelen sitä, että kun puhutaan liikunnan lisäämisestä ja välitunneista, niin miksi ei lähdetä sille tielle kuten esimerkiksi Oulussa, jossa välitunneille on lisätty jättitrampoliineja, on juoksumattoja, on kuntosalia, [Puhemies koputtaa] kaikkea muuta liikunnallista tekemistä positiivisen kautta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Pia Hiltunen,1534,2025-03-04T14:27:06,2025-03-04T14:28:22,Hyväksytty,1.1 2025_16_31,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,Edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_32,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kaikki sellainen lainsäädäntö, joka edistää koululaisten oppimista ja opettajien opettamista siellä koulussa, on hyvä asia. Vielä seitsemän vuotta sitten, ihan juuri tähän aikaan, minä olin vielä opettajana ja muistan hyvin sen, että ei ollut mitään ongelmaa kerätä kännyköitä pois tunnin alusta. Eli siihenkin aikaan oli jo koululaisilla ja kaikilla kännykät, ja meillä oli koulussa vain sovittu, että puhelimet laitetaan kännykkäparkkiin, ja siitä säännöstä pidettiin kiinni. Minä olen nyt oikeastaan aika kummeksuen seurannut tätä keskustelua viimeisen kahden kolmen vuoden aikana, kun jotakin tässä on nyt muuttunut. Minä sen verran pidän yhteyttä tuonne kentälle entisiin opettajakollegoihin, että tiedän, että niistä yhteisesti sovituista säännöistä on alettu lipsumaan, mutta useimmiten ne ovat olleet oppilaitten vanhempia, jotka ovat vaatineet näitä tämmöisiä erityiskohteluita. Kiitos tästä keskustelusta. Minä ihan mielelläni kuuntelen, mikä ilmiö tämän takana on, ja mielelläni kuulen myös sitten valiokunnan jäseniltä ja ministeriltä, onko tässä joku suurempi ilmiö takana, [Puhemies koputtaa] koska on päädytty aika reippaaseen lakiesitykseen, [Puhemies: Aika!] ja olen kyllä tämän kannalla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-03-04T14:28:22,2025-03-04T14:29:37,Hyväksytty,1.1 2025_16_33,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,Edustaja Laiho., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_34,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kännykät vievät nykyään aivan liikaa sekä lasten että aikuisten aikaa. Se hajottaa ajatuksia, vähentää keskittymiskykyä. Meillä ovat myös lasten ADHD-diagnoosit huimasti nousseet ja oppimistulokset laskeneet, ja tämä on erinomaisen tärkeä muutos sitäkin trendiä huomioiden. Kiitokset opetusministerille, että vihdoinkin saadaan ne kännykät reppuun tai sovittuun paikkaan ja ne myös siellä pysyvät. Osa kouluista ei ole järjestyssäännöillä pystynyt tätä hoitamaan. On tärkeätä jatkossa, että myös ohjataan alueita, kouluja yhteneväisiin käytäntöihin. Itsekin toivon, että järjestyssäännöissä huomioitaisiin myös tämä välituntiaika, niin että se otettaisiin myös siellä käyttöön tai esimerkiksi olisi vain joku välitunti, milloin kännykkää siellä voisi käyttää. — Erinomaista. Kiitos, ministeri.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2025-03-04T14:29:38,2025-03-04T14:30:52,Hyväksytty,1.1 2025_16_35,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä, noin kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_36,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Kiitos kaikista hyvistä kysymyksistä, joista monet pyörivät tämän saman rajauskysymyksen ympärillä. Syksyn aikana lukematon määrä opettajia on ollut minuun yhteydessä, ja viesti on ollut kaikilla varsin yhteneväinen. Joissakin kouluissa nykyinen käytäntö toimii, joissakin ei, ja halutaan yhdenmukaisuutta, selkeitä periaatteita, selkeitä sääntöjä ja selkeä toimivalta tämän asian suhteen. Yksi opettaja sanoi, että edellisessä koulussa tämä ei ollut ongelma, heillä oli pelisäännöt ja kaikki noudattivat, mutta seuraavassa, vaikka pelisäännöt olivat olemassa, ongelma oli hyvinkin iso. Eli meillä on hyvin toimivia kouluyhteisöjä, joissa yhteiset säännöt ovat toimineet tähän asti, ja sitten toisia, joissa näitä sääntöjä sitten on haastettu tai joissa näitä ei ole ollut. Tämän ongelman korjaamiseksi nytten määritellään selkeästi, että kännykkä ei kuulu oppitunnille, ellei se täytä koulutuksellista tehtävää tai liity vaikka terveyskysymykseen, ja sitten välitunneilla jätetään se koulujen tehtäväksi — tunnistaen se asia, että meillä on eri-ikäisiä lapsia, erilaisia kouluja, erilaista tarvetta, mutta ehkä myöskin se asia, jonka edustaja Haatainen nosti hyvin esille, että kun järjestyssäännöt käydään läpi opettajien, vanhempien ja lasten kanssa, kun yhdessä sovimme pelisäännöistä, niin silloin niihin sitoudutaan. Silloin se on yhteinen asia, yhteinen kysymys, voidaan yhteisiin periaatteisiin sitoutua. Ajattelen, että se voi monesti olla tehokkaampikin asia kuin se, että laissa myöskin näiltä osin se kiellettäisiin. No, jos oltaisiin valittu se polku, että kielletään yksiselitteisesti lailla, niin sen myötä olisi tullut muutamia lisävelvoitteita, rahoitustarpeita, olisi pitänyt kirjata lakiin valvonnasta, haltuunotosta ja niin edelleen. Itse toivon, että koulut, kuten sanoin tuossa aikaisemmin, käyttävät mahdollisuutta rajoittaa tiukemmin, sikäli kuin katsovat tarpeelliseksi, mutta ajattelen myöskin, että on järkevää edetä näin, että tämä laki astuu voimaan syksyllä, seuraamme tilannetta, seuraamme palautetta kouluista, katsomme, onko tässä säätötarvetta vai ollaanko jo tällä pystytty aikaansaamaan sellainen ikään kuin kulttuurimuutos, että siitä seuraa hyvää. Toinen puoli tässä on sitten tietenkin se kiusaaminen, sosiaalinen aspekti. Pidän tärkeänä sitä, että opetetaan myöskin sosiaalisia taitoja, niin että tällä myöskin pystytään tarttumaan siihen kiusaamisen muotoon, joka tapahtuu somen kautta. Siihen liittyy tietenkin keskustelu somen algoritmeista ja monesta muustakin asiasta, jotka eivät ihan liity tähän asiaan, mutta toki toivon opetusministerinä, että siinäkin pysytään tiukkana EU:n tasolla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-03-04T14:30:56,2025-03-04T14:34:14,Hyväksytty,1.1 2025_16_37,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään ja asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_16_38,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. — Edustaja Sarkomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_16_39,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lasten ja nuorten on tärkeää oppia ja myös meidän aikuisten on hyvä oppia se, että ihmisen on hallittava teknologiaa ja omaa puhelintaan eikä päinvastoin. Käsittelyssä on nyt lakiesitys, jolla pyritään saamaan peruskouluissamme häiritsevä älylaitteiden käyttö kuriin. Jatkossa puhelimen ja muiden mobiililaitteiden käyttö oppitunnin aikana sallitaan vain rajoitetusti. Tämä lakiesitys on lämpimästi tervetullut. Älylaitteiden käyttö olisi sallittu vain opettajan tai rehtorin luvalla oppimistarkoitukseen tai oman terveyden hoitoon. Tästä lakiesityksestä sovimme hallitusneuvotteluissa, ja esitystä on jo odotettu tovi. Esitys edistää oppilaiden ja opettajien työrauhaa. Työrauhalla on suora yhteys oppimistuloksiin ja oppilaiden sekä opettajien sekä muun koulun henkilöstön hyvinvointiin. Iloitsen, että lakiesitykseen on sisällytetty myös kännyköiden kuriin laittaminen välitunneilla. Lakimuutoksen jälkeen koulujen olisi määriteltävä säännöissään, miten puhelimia saa käyttää välitunneilla ja miten niitä säilytetään koulupäivän aikana. Mielestäni tämä on erittäin hyvä ratkaisu, ja on tärkeää sitouttaa lapsia ja nuoria noudattamaan myöskin näitä ja yhdessä sopia siitä, mikä sitten sopii mihinkin kouluun. Välituntien sisällyttäminen rajoitusten piiriin on viisasta siksikin, että lakiesityksessä esitetään myös lisättäväksi liikunnallisen elämäntavan edistäminen osaksi esi‑ ja perusopetuksen tavoitteita. Pidän tätä työvoittona. Asiaa on pitkään ajettu, ja nyt se toteutuu. Välitunnit pitäisikin omistaa pääosin liikkumiseen ja sosiaalisiin kohtaamisiin. Nuorten liikkuminen ja sosiaaliset taidot ovat aivan olennaisia hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta, ja nämä taidot opitaan yhteistyössä muiden kanssa toimiessa. Sosiaalisia taitoja ei opita ja ulkoilu ja liikkuminen jäävät hyvin vähäisiksi, jos ja kun aikaa kuluu älylaitteen ruudulla. Suomi on digilaitteiden rajoittamisessa paljon muita Pohjoismaita jäljessä. Tanskassa älylaitteita ei lähtökohtaisesti saa kouluissa käyttää. Ruotsissa ja Norjassa kännykkäparkit ovat olleet jo pitkään arkipäivää. Norjassa on erittäin hyvää tutkimusta, jossa on todettu, että kun kännyköitä ei kouluissa pääsääntöisesti käytetä, oppimistulokset ovat nousseet merkittävästi, samoin lasten hyvinvointi. Olikin korkea aika, että myös Suomessa tässä asiassa toimitaan. Jo tuossa debattipuheenvuorossani esitin seuraavaa ja toistan sen vielä: Toivon, että kun sivistysvaliokunta tätä lakiesitystä käsittelee, niin myöskin arvioitaisiin sitä — ja mahdollisesti tehtäisiin lausuma, jos siihen tietenkin päädytään ja pidetään sitä perusteltuna — että mobiililaitteiden käyttörajoituksia ulotettaisiin myöskin perusopetuslain mukaiseen aamu‑ ja iltapäivätoimintaan. Lapsen päivä on kokonaisuus, ja toivon, että ministerikin tätä harkitsisi. Pidän sitä itse tärkeänä. No miksi? Siksi, että Suomessa lapset saavat hyvin varhain puhelimet, älypuhelimet, ja ruutuaika on valtaosalla lapsista paljon suurempi kuin terveyden kannalta olisi järkevää. Liika ruutuaika on todella iso riski aivoterveydelle. Tästä on nyt tutkimusta, eli tämä ei ole pelkästään mielipidekysymys. Riskeinä ovat ahdistuneisuushäiriöt, masennus- ja tarkkaavuushäiriöt ja monet sellaiset oireet, joita pidetään aikuisten oireina: päänsärky, niskan ja selän vaivat. Ne ovat usein merkkejä liiallisesta ruutuajasta, ja niitä havaitaan jo hyvin pienillä lapsilla. On myöskin nähtävä näin — ja korostan terveydenhuollon ammattilaisena — että pienillä lapsilla liiallinen ruutuaika voi aiheuttaa myös silmien kehityksen häiriöitä. Eli tässä on kysymys lasten terveydestä, kasvusta ja hyvinvoinnista. Helsingissä me edistämme yhdessä kotien kanssa digilaitteiden turvallista ja terveellistä käyttöä. Olemme tehneet yhteistyötä aivotutkijoiden kanssa, ja olemme kehittäneet ohjelman, jossa me jatkossa opetamme oman ruutuajan seuraamista sekä vastuullista median käyttöä koulussa, koska tämähän on asia, joka pitää oppia, eikä se pelkillä kielloilla ja rajoitteilla tule, mutta kouluissa nämä rajoitteet ovat todellakin tervetulleita. Arvoisa puhemies! Totean, että selvää on, että me tarvitsemme laajempia toimia yhä useamman lapsen ja nuoren elämän vallanneeseen sosiaalisen median käyttöön arjessa, ja tätä tehtävää elikkä näitä laajempia toimia ei saa jättää vain koulun harteille, vaan siinä tarvitaan laajempia toimia. Ihan lopuksi sanon sen, että tasavallan presidentti Alexander Stubb totesi puhuessaan opiskelijoille: ”Lukekaa kirjaa yksi tunti päivässä, liikkukaa yksi tunti päivässä, ja rajoittakaa sosiaalisen median käyttö yhteen tuntiin.” Mielestäni tämä oli oikein osuva ohje kaikenikäisille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2025-03-04T15:51:52,2025-03-04T15:57:23,Hyväksytty,1.1 2025_16_40,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Garedew on poissa, edustaja Seppänen poissa. — Edustaja Koponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_41,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Alkuun täytyy sanoa, että tässä näemme, miten hyvää lainsäädäntöä tämä hallitus tekee. Kun katson saliin, niin näen yhden urhean opposition edustajan täällä salissa, eli ei täällä hirveästi vastaansanomista tunnu olevan. [Sari Sarkomaa: Oppositio on tyytyväinen hallituksen vauhtiin!] — Kyllä. — Eikä tässä kyllä tarvetta olekaan. Tämä on erittäin odotettu ja kannatettava hallituksen esitys. Puhemies! Suomalaisten oppimistulokset ovat laskeneet, työrauha kouluissa on heikentynyt, ja yhä useampi nuori kärsii keskittymisvaikeuksista. Näihin ongelmiin meillä on yksi selkeä ratkaisu, ei toki kaiken kattava mutta erittäin vaikuttava, ja se on, että kännykät otetaan pois koulupäivän ajaksi. Hallitus ottaa askeleen oikeaan suuntaan esittämällä, että mobiililaitteiden käyttöä rajoitetaan oppitunneilla. Tämä on erinomainen alku, mutta luulenpa, että tarvitsemme vielä velvoittavampaa lainsäädäntöä koko koulupäivän ajaksi. Katsotaan, miten tämä ensimmäinen askel lähtee etenemään. Puhemies! Kansainvälinen tutkimus tukee tätä kännykkäkieltoa, niin kuin täällä ollaan kuultu. Useat kansainväliset tutkimukset osoittavat, että jo yli tunnin päivittäinen kännykän käyttö koulupäivän aikana heikentää merkittävästi oppimistuloksia. Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaisoppilaat kokevat digilaitteiden häiritsevän oppitunteja enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. Tämä näkyy erityisesti matematiikan oppimisessa, jossa oppilaiden tulokset ovat laskeneet hälyttävän paljon. Jos ja kun haluamme nostaa Suomen takaisin oppimisen kärkimaaksi, tarvitsemme kouluissa selkeät rajat kännyköiden käytölle. Pelkästään puhelimen läsnäolo heikentää keskittymiskykyä, ja sillä on yhteys muun muassa koulu-uupumiseen. Puhemies! Välituntien tarkoitus on palautua oppitunneista, liikkua ja kohdata kavereita, mutta mitä tapahtuu, kun kännykät ovat vapaasti käytettävissä? Oppilaat vetäytyvät omiin nurkkiinsa selaamaan somea, katsomaan videoita tai pelaamaan pelejä. Tämä vähentää vuorovaikutusta ja heikentää lasten tunne‑ ja empatiataitoja. Tästä tuli kuulemisissa valiokunnassa yksi silmiä avaava ja ehkä hieman surullinen esimerkki: 2023 löytyy tilasto, missä 4—15-vuotiaista tytöistä lähes puolet eli 47 prosenttia on netissä, vaikka ei sitä itse haluaisi. Eli ei haluaisi sinne nettiin, mutta siellä ollaan silti. Tässä siis tarvitaan ohjausta ylempää, jotta edes nämä koulupäivät saadaan rauhoitettua. Somella on tutkitut yhteydet moniin aikamme suuriin haasteisiin. Some vaikuttaa negatiivisesti muun muassa seuraaviin asioihin: uneen, keskittymiseen, itsetuntoon, luovuuteen ja riittämättömyyden tunteeseen. Lisäksi se on vahvasti yhteydessä mielen ongelmiin, ahdistukseen, masennukseen, itsetuhoisuuteen, kehotyytymättömyyteen ja koulu-uupumukseen. Puhemies! Hallitus esittää liikunnallisen elämäntavan edistämistä kouluissa, mikä on erinomainen asia. Miten se toteutuu käytännössä, jos välitunnit vietetään puhelin kädessä? Välitunnit kestävät peruskoulun aikana yhteensä noin 2 000 tuntia ja liikuntatunnit 600 tuntia. Tämä osoittaa hyvin, että jos haluamme lastemme liikkuvan enemmän, välitunnit ovat avainasemassa. Se tarkoittaa kännyköiden rajoittamista myös välitunneilla. Liikunta vähentää useiden tutkimusten mukaan masennusta ja ahdistuneisuutta. Samaan aikaan liikunta nostaa itsetuntoa ja vaikuttaa positiivisesti oppimiseen. Puhemies! Puhelimet ovat paitsi keskittymistä häiritsevä tekijä myös kiusaamisen väline. Salakuvat ja videot, somekommentit ja ryhmäkeskusteluissa tapahtuva syrjiminen ovat lisääntyneet ja tulleet osaksi raaistuvaa kiusaamista. Opettajat eivät voi valvoa kaikkea, ja valitettavasti monet lapset ja nuoret joutuvat jatkuvan digikiusaamisen kohteeksi myös koulupäivän aikana. Lisäksi runsas kännykän käyttö on yhteydessä univaikeuksiin ja keskittymisongelmiin. Kun kouluissa on selkeä linja, jossa kännyköiden käyttöä rajoitetaan koko koulupäivän ajan, voidaan vähentää myös näitä ongelmia. Tällä esityksellä yksittäiset koulut tai kunnat voivat omilla järjestyssäännöillään rajoittaa puhelinten käyttöä myös välitunneilla, mutta niin kuin aikaisemmin sanoin, katsotaan, riittääkö tämä. Käytäntö tulee vaihtelemaan koulusta toiseen, mikä johtaa epäselvyyksiin ja asettaa oppilaita erilaiseen asemaan eri puolilla Suomea. Mielestäni tarvitsemme valtakunnallisen linjauksen: koulupäivän aikana keskitytään oppimiseen, liikkumiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen, ei ruutujen tuijottamiseen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-03-04T15:57:33,2025-03-04T16:02:51,Hyväksytty,1.1 2025_16_42,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_43,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Voi edustaja Koponen, kun olisitte siellä hallituksen riveissä istumassa, niin tulisi järki tähänkin lakiesitykseen. Olen täysin samaa mieltä siitä, että kyllä kännykät pitäisi rajata pois koko koulupäivän aikana. Meillähän tämä lakiesitys on nyt tehty nimenomaan siitä lähtökohdasta, että kunnat, koulut, opetuksen järjestäjät, erityisesti rehtorit ovat monet sanoneet, että oikeustila on epäselvä. Vaikka monessa koulussa ja kunnassa asia toimii ja puhelimet pysyvät siellä repussa oppitunnin aikana, niin silti on kouluja ja käytänteitä, joissa ei osata toimia, ja on tuotu nimenomaan tämä laki puuttumaan siihen ja antamaan työkaluja opetuksen järjestäjille ennen kaikkea siihen, että ne puhelimet pysyisivät pois oppitunneilta. Eli ollaan eletty tämmöisellä harmaalla alueella, jota nyt sitten halutaan selkiyttää. No, pelkona, arvoisa rouva puhemies, on nyt sitten se, käykö niin, että näistä välitunneista tulee tällainen harmaa alue, eli tämä jää nyt sitten järjestyssääntöihin tulkittavaksi, niin kuin oli tämä aikaisempi kännykkäkäytäntö. Edustaja Koponen mielestäni hyvin tuossa perusteli juuri ne syyt, että meidän pitäisi katsoa sitä koko koulupäivää, ei vain näitä oppitunteja. Toivoisin, että hallitus vielä voisi miettiä tätä asiaa samalla lähtökohdalla kuin on tätä lakiesitystäänkin tuonut ja ennen kaikkea nyt sivistysvaliokunta pohtia, voisiko siitä tehdä jonkinlaista muutosta. En oikein usko täysin niihin perusteluihin, mitä ministeri tänään sanoi siitä, miten vaikeaksi tämä kaikki sitten menisi ja vaaditaan sitä, tätä ja tuota. Kyllä tässä nyt luulisi, että opetuksen järjestäjillä ja lainsäätäjällä on valta päättää, kuuluvatko ne puhelimet sinne vai eivätkö. Pelkään, että meillä on yhteiskunnassa menossa tällainen ihmiskoe. Me annamme varhaisessa vaiheessa lapsille käyttöön laitteita, ja me emme tiedä, mihin se tulee johtamaan. Yhteisöllinen tekeminen, yhdessä oleminen ja ennen kaikkea oppiminen jäävät nyt valitettavasti sivuun, jos käytetään aikaa vain näillä mobiililaitteilla. Itse olen luokanopettaja, ja välillä tuntuu, että pitäisi palauttaa myöskin ihan se kynänkin käyttö sinne oppimiseen, että kirjoitetaan ja huolehditaan tätä kautta siitä laajemmastakin oppimisesta, että ei vain näpytellä laitteita. Nyt tällä hallituskaudella on siitä hyviä painopisteitä tehty, että on haluttu korostaa näitä perustaitoja, lukemista ja laskemista ja kirjoittamista, ja sitä työtä pitää jatkaa ja antaa siihen välineitä ja pyrkiä sitten poistamaan ympäristöstä kaikki nämä tällaiset häiritsevät tekijät. Toinen, mihin vielä haluan kiinnittää huomiota puheenvuoron lopuksi, ovat tietysti nämä oppimisympäristöt. Niistä on puhuttu paljon. On tietysti selvää, että kyllä oppilas tarvitsee sen oman tilan siihen oppimiseen, sen oman paikan, oman pulpetin. On edes yksi paikka siinä aika vauhdikkaassa päivässä, ja kun tulee häiriöitä, niin edes koulussa pääsisi rauhoittumaan omalle paikalle ja siihen omaan luokkatilaan eikä sellaisiin avoimiin oppimisympäristöihin, joita nyt on rakennettu vastoin kasvatusalan asiantuntijoiden toiveita. On menty ehkä arkkitehtien toiveilla ja näkemyksillä. Kyllä minä luulen, että koulussa on jotain hyvääkin vuosisatojen aikana tehty siinä, että on annettu sitä tilaa ja rauhaa oppimiselle. Yritetään pitää tässä talossa mielessä myös se, että jokainen lapsi ja nuori tarvitsee sitä aikaa rauhoittua tällaisessa vauhdikkaassa maailmassa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-03-04T16:02:53,2025-03-04T16:07:06,Hyväksytty,1.1 2025_16_44,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_45,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta on ehdottoman tärkeää, että koulussa voidaan keskittyä oppimiseen ilman häiriötekijöitä. Hallituksen esitys koulujen kännykkäkiellosta on merkittävä uudistus, joka tukee oppimista, parantaa työrauhaa ja antaa myös opettajille paremmat mahdollisuudet keskittyä opettamiseen. Opettajien ei jatkossakaan tarvitse käyttää aikaansa puuttuakseen kännyköiden häiritsevään käyttöön, vaan he voivat keskittyä varsinaiseen tehtäväänsä, lasten ja nuorten oppimisen tukemiseen. Arvoisa rouva puhemies! Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja keskittymistä tukeva. Liiallinen kännyköiden käyttö kouluissa on aiheuttanut häiriöitä, vaikeuttanut keskittymistä ja heikentänyt oppimistuloksia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että työrauha on monissa kouluissa heikentynyt ja älylaitteiden runsas käyttö häiritsee opiskelua — se lienee itsestäänselvyys, ei tarvitse edes tutkimustietoa, mutta on hyvä, että sekin on tutkittu. Hallituksen esityksen myötä puhelinten käyttö oppitunneilla sallitaan vain oppimistarkoitukseen tai terveydenhoidollisista syistä. Tämä muutos vahvistaa lasten ja nuorten oikeutta rauhalliseen ja turvalliseen oppimisympäristöön. Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakimuutos ei estä teknologian hyödyntämistä opetuksessa, vaan se selkeyttää pelisääntöjä ja varmistaa, että digitaalisia laitteita käytetään hallitusti ja opetusta tukevalla tavalla. Liikunta on lääke hyvin moneen vaivaan myös koulussa, eli sitä on lisättävä. Lisäksi koulujen järjestyssääntöjä koskevat vaatimukset varmistavat, että säännöt ovat yhteiset ja selkeät koko maassa. Myös välitunnit ja muu koulutoiminta pitää ottaa mukaan tähän kännykkäkieltoon. On tärkeää, että jokainen oppilas saa mahdollisuuden oppia rauhassa ja keskittyä koulutyöhön ilman ylimääräisiä häiriötekijöitä. Nyt on oikea aika laittaa oppimistulokset kasvuun. Kannatan tätä hallituksen erinomaista esitystä. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-04T16:07:18,2025-03-04T16:10:19,Hyväksytty,1.1 2025_16_46,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_47,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On erinomaista, että liikunnallinen elämäntapa kirjataan perusopetuslakiin. Tämä tarkoittaa koulujen toimintakulttuurin muutosta. Liikunta tulee jokaisen oppilaan arkeen jokaisena koulupäivänä ja erityisesti välitunneilla, joita peruskoulun aikana on runsaasti. Tutkimuksien mukaan kaikenlaisella liikunnalla on merkittävät mielenterveysvaikutukset ennaltaehkäisevästi ahdistuneisuuteen, itsetuntoon ja masennukseen. Jo 5—30 minuutin liikuntahetkien on todettu parantavan oppimista. Liikkuminen ja motoriset taidot ovat yhteydessä kognitiiviseen oppimiseen ja kehitykseen. Opettajat tarvitsevat nyt täydennyskoulutusta liikkuvaan oppimiseen erityisesti aineenopetuksessa. Liikkuva koulu on ollut erinomainen koulujen arkityöväline, mutta sitä täytyy edelleenkin tehostaa. Aikuiset omalla esimerkillään ja asennoitumisellaan näyttävät oppilaille mallia. Arvoisa puhemies! Välitunnit kestävät peruskoulun aikana yhteensä 2 000 tuntia, liikuntatunnit 600 tuntia. Tämän vuoksi välitunnit tulee nähdä merkittävänä liikunnallisen elämäntavan virittäjänä. Välitunneille on järjestettävä ohjattua liikettä, ja oppilaita on otettava mukaan liikunnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Koulujen pihoilla on oltava välineitä, ja liikkumiseen on kannustettava. Koulumatkaliikunnan edistäminen on yksi hyvä tapa tuoda päiviin liikuntaa. Tämä edellyttää, että myös kodit ovat mukana liikunnallisen elämäntavan ylläpitäjinä. Arkiliikunta ja luontainen liikunta tulee nostaa keskiöön, samoin yhdessä tekeminen ja vuorovaikutus sekä tunnetaitojen oppiminen. Ihminen, ja varsinkin pieni ihminen, tarvitsee kohtaamista ihminen ihmiselle. Perustaitoihin ja perustietoihin ja osaamiseen tulee keskittyä nyt kaikessa toiminnassa koko yhteiskunnassamme ja erityisesti kouluissa. Liike on lääke, ja tällä kannustetaan koko elämän mittaiseen hyvinvointiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-03-04T16:10:26,2025-03-04T16:13:12,Hyväksytty,1.1 2025_16_48,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_49,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Vihdoin käsissämme on hallituksen esitys, jolla pyritään puuttumaan kahteen suureen vitsaukseen, joista nykynuoret ja ‑lapset joutuvat erityisesti kärsimään: liikkumattomuuteen ja jatkuvaan älypuhelimien räpeltämiseen. Kännyköiden käytön rajoittaminen koulumaailmassa on ollut perussuomalaisten tavoitteissa jo pitkään, joten asian etenemistä on hartaasti toivottu ja odotettu. Hyvä näin. Esityksessä ehdotetaan siis muutettavaksi perusopetuslakia puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käytön osalta siten, että puhelimen käyttö oppitunnin aikana sallittaisiin vain tiettyihin laissa säädettyihin tarkoituksiin. Lisäksi koulun olisi annettava tarpeelliset järjestyssäännöt puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käytöstä ja säilytyksestä työpäivän aikana. Lisäksi liikunnallinen elämäntapa lisätään osaksi esi‑ ja perusopetuksen tavoitteita. Arvoisa puhemies! Älylaitteet ovat tulleet osaksi kaikkien meidän arkeamme viimeisen 15 vuoden aikana tavalla, jota emme ehkä osanneet edes ennakoida. Nykyään jo monen asian tekeminen vaatii älypuhelinta, eikä vaihtoehtoa ole. Esimerkiksi täällä eduskunnassa töissä ollessamme meillä piippaavat puhelimet taskuissa jatkuvalla syötöllä, koska moni kuuluu useampaan viestiryhmään. Viestien tulva on loputon, kun koko ajan pitäisi olla saavutettavissa ja tavoitettavissa. Meillä on kasvamassa ensimmäinen sukupolvi, joka on tottunut älypuhelimiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Mitä tämä onkaan tehnyt nuorisollemme? On kiistatonta, että älypuhelinten ja sosiaalisen median jatkuva käyttäminen on sidoksissa masennukseen, käytöshäiriöihin, keskittymisvaikeuksiin ja moniin muihin ongelmiin, joita näemme koko ajan enemmän. Nopeasti silmissä vilisevät videot vievät huomion pois siitä, mitä ympärillä oikeasti tapahtuu. Olen useasti pannut merkille, että kaduilla kävelevät ihmiset ovat sulkeneet itsensä ulkomaailmasta kuulokkeet korvillaan ja katse keskittyneenä näyttöruudulle. Jos ulkopuolinen uhka, esimerkiksi joku ajoneuvo, on lähestymässä, tuo henkilö ei reagoi kanssaihmisten varoituksiin mitenkään. Toisaalta kännykkää räpeltävä vanhempi auton ratissa on paitsi takapenkillä istuvalle jälkikasvulleen huono käytösmalli liikenteessä myös vaaraksi muille tienkäyttäjille. Arvoisa puhemies! On hyvä, että edes koulumaailma opastaa lapsia ja nuoria suhtautumaan terveemmin älypuhelimiin. Älypuhelinten käyttö on sidoksissa myös siihen, että liikuntaa ei harrasteta niin paljon kuin ennen. Sosiaalinen elämä on siirtynyt leikkikentiltä ja uimarannoilta yhä enemmän omaan kotiin, makuuasentoon. Viihdykettä ja ärsykettä aivoille on kylliksi tarjolla ilman urheiluakin. Somen aiheuttamat jatkuvat dopamiiniryöpyt aivoissa aiheuttavat huumausaineisiin verrattavissa olevaa riippuvuutta. Ilmiö on vielä niin uusi, ettemme edes tiedä kaikkia vaikutuksia, joita älypuhelimet pitkässä juoksussa tulevat aiheuttamaan erityisesti nuorten kasvaville ja vasta kehittymässä oleville aivoille. Omalta yläasteikäiseltäni olen kuullut tapauksista, missä yhden pitäessä esimerkiksi esitelmää luokan edessä, joku on saattanut kuvata salaa ja jakanut sitten kuvaamaansa videota muokatussa muodossa kavereille. Tällainen salakuvaaminen luokassa ja myös välitunneilla on omiaan aiheuttamaan ahdistusta henkilölle, joka on tahtomattaan joutunut pilan kohteeksi. Nyt ollaan tekemässä toimenpiteitä tämänkaltaisen ilmiön kitkemiseksi. Arvoisa puhemies! Kasvatusvastuu ei voi olla yksin koulun, vaan vanhemmillakin on tehtävänsä siinä, miten älylaitteiden käyttöä rajoitetaan kotona. On kuitenkin tervetullutta, että hallituskin tuo esityksellään selkeän viestin siitä, että se on mukana tukemassa koulujen ja vanhempien tärkeää kasvatustyötä, jolla voidaan merkittävästi vähentää tiedossamme olevia haittoja, joita älypuhelimien lisääntynyt käyttö on tuonut tullessaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-03-04T16:13:20,2025-03-04T16:18:20,Hyväksytty,1.1 2025_16_50,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,Edustaja Hopsu poissa. — Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_51,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään käsittelemme lähetekeskustelussa perusopetuslain muuttamista puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käytön osalta. Älypuhelimien tultua markkinoille käyttö alkoi näkyä pian myös nuorten arjessa niin vapaa-ajalla kuin kouluissakin. Edellisessä työssäni koulupoliisina puutuin koulussa ja vapaa-ajalla tapahtuneisiin kiusaamistapauksiin ja rikoksiin. Näitä tapahtuu myös paljon kännykän avulla. Kouluille mentyäni välitunnin aikana yleinen näky oli se, että nuoret istuvat käytävillä kännykät käsissään, päät alaspäin. Kännykkä mahdollistaa nuorille kuin tarjottimella kaiken mahdollisen: Väkivaltaa, K18-videoita, anonyymialustoja, kuten Telegram-sovellus. Snapchatin eri sovelluksissa tehdään vape‑ eli sähkötupakka‑ ja huumausaine‑ ja muita päihdekauppoja. Videoidaan järjestettyjä tappeluita ja nöyryytysvideoita. Näihin pääsy on jopa alakouluikäisillä, jotka kirjautuvat väärillä tunnuksilla sisään. TikTok on villinnyt lapset ja aikuiset. Kännykän avulla nuoret tekevät myös kauppaa. Tilataan ulkomailta tavaraa, kuten vapea eli sähkötupakkaa, ja myydään sitä ja välitetään kaikenikäisille, nuorimmat ovat alakouluikäisiä. Parempi maksaa kerralla, sillä jos jäät velkaa, myyjä aloittaa jo viimeistään seuraavana päivänä velanperintäuhkailut ja pelottelut väkivallan käytöstä kännykän avulla — täysin vastaavanlaista uhkailua kuin aikuisten huumekaupan velkojat. Eräs opettaja oli ihmeissään, kun nuori heilutteli setelinippua tunnin alussa. Toiset oppilaat kertoivat: ”Etkö sä tiedä, sehän diilaa?” Nykyinen hallitus on menossa tämänkin lakiehdotuksen osalta oikeaan suuntaan. Puhelimen käyttö oppitunnin aikana sallittaisiin vain tiettyihin laissa säädettyihin tarkoituksiin. Lisäksi koulun olisi annettava tarpeelliset järjestyssäännöt puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käytöstä ja säilytyksestä työpäivän aikana. Koulut voivat edelleen järjestyssäännöillään rajoittaa mobiililaitteiden käyttöä myös välitunneilla. Jos koulu päättää rajoittaa käyttöä, sen tulee varmistaa, että oppilaat voivat tarpeen mukaan ottaa yhteyttä huoltajiinsa tai hoitaa kiireellisiä henkilökohtaisia asioitaan. Tässäkin nuoret ovat edelläkävijöitä. Kouluista on tullut viestiä, että jotkut nuoret harhauttavat niin opettajia kuin omia vanhempiaankin tuomalla mukanaan kouluun vanhan puhelimen, jonka sitten jättävät kännykkäparkkiin. Kännykän lisäksi nuorilla on käytössä myös ranteeseen laitettavia mobiiliälylaitteita. Kännyköitä ja muita mobiililaitteita on käytetty oppitunneilla pelaamiseen, kokeissa lunttaamiseen ja esimerkiksi opettajaan kohdistuneeseen salakuvaamiseen, jota sitten on jaettu sosiaalisessa mediassa erilaisin muokkauksin. Kiitän hallitusta tästä lakiesityksestä. Lapset ja nuoret viettävät tänä päivänä muutoinkin liikaa aikaa mobiililaitteiden kanssa, joten on hyvä, että kouluaika ja varsinkin oppitunnit rauhoitetaan niiltä. Kaksi tuntia päivittäistä ruutuaikaa ylittyy reilusti suurimmalla osalla lapsia ja nuoria. Meillä on oppilaita, jotka jäävät kotiin koulupäivän ajaksi — kutsun heitä koulupudokkaiksi. Esimerkki elävästä elämästä: Menin puhuttamaan koululle yläasteikäistä oppilasta, joka oli pahoinpidellyt toista oppilasta vapaa-ajalla. Epäilty ei ollutkaan koulussa, eikä poissaolotietoa ollut koululla. Huoltaja ei vastannut puhelimeen. Soitin suoraan epäillylle kahdeksasluokkalaiselle pojalle. Kysyin: ”Miksi et ole koulussa?” Nuori vastasi: ”Nukun univelkoja.” Suora kysymykseni jatkui: ”Pelaatko kännykällä yöt?” Poika kertoi, että kyllä, kännykällä aamuun asti. Arvoisa puhemies! Kyseessä on syvempi ongelma. Me ei voida syyttää eikä moralisoida nuorisoa, eikä meidän tulisi ulkoistaa mobiililaitteiden käyttöön liittyvien ongelmien hoitoa ulkopuolisille. Tähän koukutukseen olemme osallisia myös me vanhemmat. Aikuisten olisikin syytä tarkkailla omaakin ruutuajan käyttöä ja pohtia sitä, jos edes osa tuostakin ajasta käytettäisiin sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Käytyäni eräällä huoltoasemalla oli kolmihenkinen perhe ruokailemassa, äiti, isä ja arviolta 3—4-vuotias lapsi. Molemmat vanhemmat näpläsivät puhelimiaan, lapsi oli yksin ja näpläili ruokaansa. Kunpa tuossakin hetkessä vanhemmat olisivat olleet läsnä lapselleen. Toinen karu esimerkki: Koulujen alkamisaikaan ajoin poliisiautolla, kun ilmeisesti äiti oli saattamassa ekaluokkalaistaan kävellen kouluun. Äiti käveli kännykkä kourassaan keskittyneenä puhelimeensa, ja lapsi oli noin kymmenen metriä takana omassa maailmassaan. Monissa maissa on Suomea laajempiakin mobiililaitekieltoja, varsinkin alakouluissa. Myös Ruotsissa on tarkoitus tiukentaa lainsäädäntöä vielä niin, että mobiililaitteet kiellettäisiin koulupäivän ja välituntien ajan kouluissa vuosiluokilla 1—9. Arvoisa puhemies! Uusi hallituksen esitys on todellakin askel parempaan, mutta talkoisiin on osallistuttava myös lasten vanhempien. Jos kotona ei puututa lapsen liialliseen ruutuaikaan ja jos vanhemmat eivät itse tingi omasta ruutuajastaan, vaihda siitä edes osaa vuorovaikutukseen, on turha odottaa mullistavaa parannusta. Kännykkä unikaverina tarkoittaa sitä, että monet nuoret ovat kännyköillään aamutunneille saakka ja sitten joko väsyneenä kouluun tai lintsataan koulusta, mikä aiheuttaa monia ikäviä lieveilmiöitä. Vastuuta perään, siis myös koteihin, yhdessä lastemme parhaaksi. Lapsissamme on tulevaisuus. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-03-04T16:18:34,2025-03-04T16:24:23,Hyväksytty,1.1 2025_16_52,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Edustaja Ollikainen poissa, edustaja Aittakumpu poissa, edustaja Siponen poissa. — Edustaja Viitala.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_53,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pidetään huolta tulevaisuuden osaajista ja oppimisympäristöistä ja varmistetaan tulevaisuuden osaajat sinne työpaikoille arvostamalla opiskelua ja opetustyötä sekä pitämällä huolta laadukkaista oppimisympäristöistä. Koulujen tulee olla turvallisia opiskelu‑ ja työpaikkoja, ja koulukiusaamiseen sekä häiriökäyttäytymiseen on puututtava entistä tehokkaammin. Lakiesitys mobiililaitteiden käytön rajoittamisesta kouluissa on tärkeä askel kohti parempaa oppimisrauhaa ja yhtenäisempiä toimintakäytäntöjä kouluissamme. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa jo nyt häiritsevän käytön rajoittamisen. Koulut kuitenkin kaipaavat selkeämpiä ohjeita ja parempia työkaluja koulurauhan turvaamiseksi. Esityksen päälinjaukset ovat kannatettavia, sillä oppilaiden keskittyminen opetukseen on taattava ja opettajilla tulee olla riittävät mahdollisuudet pedagogisiin ratkaisuihin. Kouluihin on siis turvattava oppimisrauha. Tämä edellyttää selkeää sääntelyä, jolla rajoitetaan häiritsevää puhelinten käyttöä oppitunneilla ja lisätään opettajien pedagogista vapautta. Lakiesitys antaa kouluille velvoitteen laatia järjestyssäännöt mobiililaitteiden käytöstä ja säilytyksestä koko koulupäivän ajalle, ja tämä on hyvä ja tarpeellinen linjaus, sillä koulut ja oppilaitokset tuntevat omat tarpeensa parhaiten. Samalla oppilailla on mahdollisuus osallistua järjestyssääntöjen laadintaan, mikä tukee demokratian ja osallisuuden toteutumista kouluyhteisöissä. Arvoisa puhemies! On tärkeää myös huomata, että lakiesitys huomioi oppilaiden erityistarpeita. Vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oikeus käyttää mobiililaitteita oppimisen apuvälineenä säilyisi ennallaan, kuten yhdenvertaisuuslaki ja perusopetuslaki edellyttävät. Tämä on erittäin tärkeää tasa-arvon ja saavutettavuuden kannalta. Lakiesitys selkeyttää myös tilanteita, joissa puhelimen häiritsevä käyttö häiritsee opetusta. Opettajilla ja rehtoreilla on oikeus puuttua tilanteisiin ja ottaa häiritsevästi käytetty mobiililaite haltuun. On kuitenkin huolehdittava siitä, että kaikki toimenpiteet tehdään oppilaiden oikeuksia ja yksityisyyttä kunnioittaen. Toimenpiteiden ohjeistuksen ja koulutuksen merkitys on tärkeää tässä kokonaisuudessa. Arvoisa puhemies! Lakiesitys siis parantaa koulun työrauhaa, edistää oppimista ja luo yhdenvertaisemmat käytännöt kaikkialle Suomeen. Samalla se antaa opettajille enemmän pedagogista vapautta päättää, millaiset oppimistavat ovat parhaita eri ryhmille ja oppilaille. Meidän tehtävämme on varmistaa, että koulut ovat turvallisia ja rauhallisia oppimisympäristöjä, joissa jokainen lapsi ja nuori saa parhaan mahdollisen koulutuksen ilman turhia häiriötekijöitä. Näissä edellisissä puheenvuoroissa, joita olen tässä kuunnellut, on otettu huomioon myös tämä liikkuminen ja aikuisten oma käyttäytyminen, ja yhdyn kyllä hyvin paljon näihin edellisiin puheenvuoroihin niiltä osin. Kyllä meidän aikuisten tulee näyttää nuorisolle mallia ja olla roolimalleina ihan yleisestikin käyttäytymiseen liittyvissä asioissa. Ehkä yhtenä isona ongelmana näen tässä kokonaisuudessa sen, että vaikka me olemme fyysisesti toistemme kanssa, niin me emme välttämättä ole kuitenkaan läsnä. Eli kyllä peräänkuuluttaisin niin perheisiin, kouluyhteisöihin kuin myös työyhteisöihin sellaista toisten kanssa läsnä olemista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-03-04T16:24:39,2025-03-04T16:28:42,Hyväksytty,1.1 2025_16_54,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Edustaja Kiuru poissa, edustaja Antikainen poissa, edustaja Vikman poissa. — Edustaja Seppänen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_55,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme nyt niin sanottua kännykkälakia kouluissa. Alkuun sanon heti näin kasvatustieteen tohtoriopiskelijana, opettajana ja äitinä, että kannatan tätä lakia vahvasti. Laki tulisi laajentaa koskemaan myös välitunteja. Me perussuomalaiset olemme tätä mieltä mutta valitettavasti kaikki hallituskumppanimme eivät ole. Monissa maissa on Suomea laajempia kieltoja varsinkin alakouluissa, ja ongelmaan on herätty toden teolla. Naapurimaassa Ruotsissa on tarkoitus tiukentaa lainsäädäntöä siten, että mobiililaitteiden käyttö kiellettäisiin koulupäivien ja välituntien ajan aina ensimmäisestä luokasta sinne yhdeksänteen luokkaan saakka. Olemme antaneet tilanteen luisua aivan liian pitkälle. Näin voisi sanoa, kun kuuntelee koulujen tilanteita järjestyksenpidon ja kännyköiden suhteen. Miksi me aikuiset olemme niin heikkoja? Kaikki tämä keskustelu liittyy meidän aikuisten vastuuseen. Otammeko meille kuuluvan vastuun niin kodeissa kuin kouluissa? Lapsen ja nuoren tehtävä ei ole päättää omasta kännykän käytöstä, sillä hänellä ei ole vielä valmiuksia tähän. Miten kouluissa pärjättiin vielä kymmenen vuotta sitten tai sitäkin aikaisemmin ennen kännyköitä? Kouluissa oli aikuiset, jotka vastasivat tilanteissa, joissa oli tarpeen ottaa yhteyttä esimerkiksi vanhempiin. Ne aikuiset ovat edelleen siellä kouluissa. Meidän tulee palauttaa luottamus kouluun ja aikuisten vastuuseen. Esitän, että kouluihin tarvitaan Käypä opetus ‑suositukset, aivan kuten meillä on terveydenhuollossa Käypä hoito ‑suositukset. Olen pian jättämässä aiheesta aloitteen. Tarvitsemme suositukset, jotka perustuvat kehityspsykologiseen, neuropsykologiseen, kasvatustieteen, neurotieteen, nuorisopsykiatrian ja monitieteelliseen tutkimukseen. Tässä edellä edustaja Ovaska puhui hyvin opettajan kokemuksella siitä, että oppilaat tarvitsevat koulussa oman paikan, oman luokan, oman opettajan, paluun perusasioiden äärelle. Aivotutkimuksesta väitellyt psykologian tohtori Mona Moisala on lausunut seuraavasti: ”Lasten ja nuorten kehittyvien aivojen oppimisrauha pitää taata. Meillä on paljon tutkimustietoa siitä, miten älylaitteet oppimistilanteessa voivat häiritä mieleen painamista, heikentää oppimistuloksia ja rikkoa keskittymiskykyä. Varsinkin keskittymiskyvyn kehittyminen vaatii pitkäjänteistä älyllistä ponnistelua rauhallisessa ympäristössä, jossa digilaitteet eivät taistele oppijan huomiosta. Mikään tutkimustieto ei suosittele kännykän käyttöä koulupäivän aikana. Mikään tutkimustieto ei tue näkemystä siitä, että lasten ja nuorten olisi hyvä viettää välitunnit kännykän ruutua katsellen.” Sivistysvaliokunnan laajoissa kuulemisissa kävi hyvin ilmi, että nuoret aliarvioivat usein oman puhelimen käyttönsä eivätkä ole vielä kypsiä arvioimaan puhelimen käytön pitkäaikaisia seurauksia. Seuraavaksi ote nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosolan lausunnosta: ”Aivojen kehitys lapsuudessa ja nuoruudessa on kiihkeää, ja se tulisi huomioida paremmin opetuksen suunnittelussa ja koulupäivien rakentamisessa. Ensin aivoissa kypsyvät tunnealueet, vasta viimeisenä etuotsalohkot, jotka vastaavat impulssikontrollista, itsesäätelystä ja syvällisten syy—seuraus-suhteiden ymmärtämisestä. Pitkäjänteistä työskentelyä oppii vain harjoittelemalla, ja puhelimet sovelluksineen eivät tue tätä kehitystä. Välitunnit ovat oppilaiden liikkumisen, leikin ja levon hetkiä. Valitettavasti yhä useammin sosiaalisen median sovellukset ja digipelit vievät välitunneista suuren osan etenkin yläkoululaisten koulupäivässä. Leikki, liikkuminen ja normaali sosiaalinen kanssakäyminen jäävät yhä vähemmälle. Välitunnit tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden sosiaalisten taitojen oppimiseen ja harjoitteluun omien ikätovereiden kanssa. Sosiaaliset taidot ja vertaissuhteiden rakentuminen kuuluvat nuoruusiän tärkeimpiin kehityksellisiin tavoitteisiin. Elävä vuorovaikutus ikätovereiden kanssa on todennäköisesti aivojen kannalta parempi rentoutumisen muoto oppituntien välillä kuin puhelimella pelaaminen tai somekontaktit. Tuoreen tutkimuksen mukaan alakoululaisten runsas ruutuaika ja vähäinen liikunta ovat yhteydessä teini-iän mielenterveysoireisiin. Perusteet puhelimen käytölle kesken koulupäivän ontuvat ja pahasti.” Valitettavasti kännykkä on yhä useammin myös kiusaamisen väline. Kiusaamistilanteita videoidaan, ja uhri kokee nöyryytyksen ja kiusaamisen ikään kuin tuplana, kun kiusaamisvideo levitetään sosiaalisen median kanavien kautta. Vaikka tämä puhelimien käyttö kiusaamiseen olisi järjestyssäännöissä kielletty, netti‑ ja somekiusaaminen yleistyvät hurjaa vauhtia. Se on tällä hetkellä meidän aikuisten ulottumattomissa. Kiusaaminen netissä liittyy aivojen ja empatian kehitykseen. Ruudun välityksellä tapahtuva kiusaaminen etäännyttää kiusaamisen kohteesta, mikä tekee kiusaamisesta valitettavasti helpompaa. Suomalaisista yläkoululaisista 8 prosenttia raportoi kokeneensa kiusaamista edeltävän kahden viikon aikana mutta netti‑ ja somekiusaamista on kokenut 34 prosenttia. Seksuaalista häirintää on koulupäivän aikana kokenut 6 prosenttia yläkoululaisista mutta netissä ja somessa 38 prosenttia tytöistä. Pahimmillaan koulukiusaaminen ja nettikiusaaminen siis yhdistyvät eli nämä tilanteet elävässä elämässä ja sitten vielä siellä somessa uudelleen. Nämä kaikki sosiaalisen median sovellukset ja digipelit on nimenomaan suunniteltu koukuttaviksi, ja on meidän aikuisten tehtävä huolehtia siitä, että ainakaan kouluympäristössä ei olisi mahdollisuutta mennä pelaamaan ja näihin sosiaalisen median kanaviin. Jatkan myöhemmissä puheenvuoroissani. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-03-04T16:28:54,2025-03-04T16:36:09,Hyväksytty,1.1 2025_16_56,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_57,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Puhumme erittäin tärkeästä asiasta, kun puhumme, miten lapsille ja nuorille turvataan koulurauha. Täällä on ollut hyviä puheenvuoroja asiasta, ja paljon on käyty keskustelua tämän kännykkäkiellon ympärillä ja siitä, miten se häiritsevä käyttö saadaan koulusta pois ja sitten käytetään vain silloin, kun se on tarpeellista. Tämä mobiilikäytön rajoittaminen on yksi osa tätä koulurauhan synnyttämistä. Kuitenkin kännykässä on myös tällaisia asioita, jotka pitää huomioida, niin kuin tässä lakiesityksessä on huomioitu. Esimerkiksi terveydenhoidon osalta diabeteksen tarkkailu ja muut ovat tällaisia asioita, joiden pitää olla jatkossakin hyvin mahdollisia. Mutta ennen kaikkea, kun tämä nyt keskittyy kännykkäkieltoon ja siihen liittyvään järjestyssäännön hoitamiseen, kuitenkin tähän ympäristöön, koulurauhan synnyttämiseen, liittyy moni muukin asia, miten oppituntia rauhoitetaan. Ensimmäinen, mielestäni tärkein asia on ryhmäkoot luokissa. Mitä pienempiä ryhmäkokoja on, sen varmemmin taataan se, että meillä on siellä riittävä rauha opiskella. Sitten riittävästi sitä oppimisen tukea. Eli siellä pitäisi olla riittävästi aikuisia oppitunneilla paikalla, jotta opiskelu sujuu, ja tämän opetuksen tukena koulunkäyntiavustajia ja muita ammattilaisia, jotka siinä hyvin ovat mukana. Eli tämä kokonaisuus. Ja kolmas asia, joka tähän liittyy: Minkälaiset kouluympäristöt ovat? Kuinka ne mahdollistavat tämän? Onko meillä isoja luokkatiloja, vai onko se jotain avointa tilaa? Ovatko nämä vanhoja kouluja vai uusia kouluja? Meillä oli eilen juuri kaupunginhallituksessa esillä uuden koulun rakentaminen, jossa rakennetaan koulu, kirjasto ja nuorisotila, joiden ympärillä on liikuntatiloja. Me yritämme rakentaa tämmöisen kokonaisuuden, joka on lapsille ja nuorille hyvä asia. Eli nämä oppimisympäristöt, myöskin fyysiset oppimisympäristöt ovat avainasemassa. Kännykkäkielto on hyvä esitys, tuemme sitä. Siinä on monia hyviä piirteitä ja haittoja, mitä se tuo tullessaan, mutta myöskin ne hyvät asiat sieltä on säilytettävä. Nämä asiat, jotka liittyvät tähän — ryhmäkoot, riittävästi aikuisia ja kouluympäristö — pitää näissä myöskin huomioida. Sitten se välituntiliikkuminen. Täällä tuli hyvin esille, kuinka paljon sitä välituntiaikaa on suhteessa esimerkiksi liikuntatunteihin. Sen aktiviteettia pitää lisätä, mutta siinä kanssa kouluympäristö on sellainen, että kuinka paljon siinä annetaan tilaa liikkua ja näitä urheilusuorituksia ja muita tehdä välitunnilla. Tämä on myös moninainen asia. Tämä ei ratkea yhden ongelman hoitamisella. On monia asioita, jotka tämän ympärillä ovat, jotka on myöskin ratkaistava. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-03-04T16:36:13,2025-03-04T16:39:48,Hyväksytty,1.1 2025_16_58,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_59,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan tosiaan muutettavaksi perusopetuslakia puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käytön osalta siten, että oppituntien aikainen puhelinten käyttö sallittaisiin vain tiettyihin laissa säädettyihin tarkoituksiin. Lisäksi tässä esityksessä esitetään, että koulun olisi annettava tarpeelliset järjestyssäännöt puhelinten ja muiden laitteiden käytöstä ja säilytyksestä. Tämän hallituksen esityksen pohjimmaisena tavoitteena on vahvistaa opettajien ja rehtorien toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään ja kouluaikana tapahtuvaan toimintaan. Arvoisa puhemies! Koululaiset kokivat tärkeänä puhelimen mahdollistaman viestimisen ystävien ja perheen kanssa. Joillekin puhelin on myös tärkeä yksinäisyyden vähentämiseen. Jotkut oppilaat pitävät tärkeänä mahdollisuutta lähettää tai vastaanottaa viestejä esimerkiksi hätätilanteessa tai tarpeessa ottaa yhteyttä huoltajiin. Moni kokee myös tarvitsevansa taukoa opiskelusta ja haluaa käyttää puhelimia rentoutumiseen ja yhteydenpitoon kavereiden kanssa. On myös ehdotettu, että voisi olla tiettyjä välitunteja, jolloin puhelinta saisi käyttää, mutta ennen kaikkea puhelimen käyttö pitäisi oppitunneilla olla sallittu vain erityistilanteissa ja vain opettajan luvalla. Toivottavasti me aikuiset voisimme myös ottaa mallia tästä perusopetuslain muutoksesta ja voisimme itse toimia esimerkillisesti kännyköidemme kanssa. Kollega, edustaja Viitala puhui täällä äsken viisaita läsnäolosta ja sen merkityksestä ja kollega Lyly koulurauhasta. Huomaan esimerkiksi itse sen, miten lentojen aikainen kännykätön aika tekee minulle hyvää. Keskityn paperilehden lukemiseen tai sanaristikoihin ja teen jotain muuta järkevää, keskittymistä vaativaa. Tämä hallituksen esitys sisältää myöskin kannatettavan ehdotuksen liikunnallisen elämäntavan lisäämisestä osaksi esi‑ ja perusopetuksen tavoitteita. Näitä hallituksen esityksen tavoitteita niin mobiililaitteiden kiellosta oppituntien aikana kuin sitten liikunnallisen elämäntavan lisäämisestä esi‑ ja perusopetuksen tavoitteisiin voi pitää hyvinä tavoitteina.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-03-04T16:39:51,2025-03-04T16:42:55,Hyväksytty,1.1 2025_16_60,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_61,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään tätä lakiesitystä ollaan täällä käsitelty pariin otteeseen, mutta todella vähälle on jäänyt se, että aluehallintoviranomaisille tulee omaehtoinen tarkastusmahdollisuus koulujen arkeen. Pidän tätä erittäin merkittävänä ja tärkeänä esityksenä oman 27 vuoden erityisopettaja‑, rehtori‑ ja luokanopettajatyöni seurauksena. Esityksen mukaan aluehallintovirastojen valtuuksia laajennetaan seuraavilla tavoilla: Avi saa oikeuden tutkia oma-aloitteisesti, onko perusopetuksessa noudatettu lakia. Tällä hetkellä avi voi tutkia koulujen toiminnan lainmukaisuutta vain kanteluiden perusteella. Perusopetuslakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset aluehallintovirastojen käytettävissä olevista sanktioista. Tavoitteena on vahvistaa valvonnan vaikuttavuutta. Tällä hetkellä avi voi antaa vain huomautuksia tai käyttää harvoin sovellettavaa uhkasakkoa. Avi voi jatkossa puuttua suoraan kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien toimintaan, jos opetuksen järjestämisessä havaitaan ongelmia. Aluehallintovirastolla on oikeus halutessaan vierailla kouluilla ja keskustella opetuksen järjestämiseen liittyvistä epäkohdista opetuksen järjestäjän kanssa sekä käydä perusopetuslain 19 §:n nojalla seuraamassa opetusta. Lakimuutoksen tavoitteena on turvata oppilaan oikeudet. Muutosten taustalla on tarve varmistaa, että oppilaat saavat perusopetuslain mukaista opetusta ja että koulut noudattavat säädöksiä yhdenmukaisesti koko maassa. On vaikeaa löytää perusteluja sille, että opetuksessa ja koulutuksessa ei ole valvontaa, kun se on peruspalvelua siinä missä varhaiskasvatus ja sosiaali‑ ja terveydenhuoltokin. Tämä toimivalta tulisi ulottaa ja laajentaa koskemaan myös muita koulumuotoja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-03-04T16:42:57,2025-03-04T16:45:27,Hyväksytty,1.1 2025_16_62,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_63,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä käsitellään perusopetuslain muuttamista liikunnallisen elämäntavan osalta, joka lisätään osaksi esi‑ ja perusopetuksen tavoitteita. Esityksen tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten liikkumista esiopetuksen ja koulupäivän aikana sekä tätä kautta vahvistaa heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan. Liikunnalla on todettu olevan positiivinen merkitys muun muassa keskittymiseen, oppimiseen sekä fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Liikunnan on osoitettu olevan vahvasti yhteydessä hyvinvointiin, resilienssiin ja masennuksen vähenemiseen. Liikkuva koulu ‑toiminnalla voidaan tukea koulujen toimintakulttuurin muutosta ja koulupäivien rakennetta liikkumisen lisäämistä ja istumisen vähentämistä suosivaksi. Lasten ja nuorten liikkumissuosituksen mukaan kaikille 7—17-vuotiaille suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä yksilölle sopivalla tavalla ikä huomioiden. Runsasta ja pitkäkestoista paikallaoloa tulisi välttää. Tutkimuksen mukaan 7—15-vuotiaista vain noin kolmasosa raportoi saavuttavansa liikkumissuosituksen, kun 7-vuotiaista vielä reilusti yli puolet saavutti suosituksen. 15-vuotiailla osuus oli enää yhdeksän prosenttia. Tulos on 15-vuotiaiden kansanterveyden ja ‑talouden kannalta huolestuttava. Liikkumisessa on tulosten mukaan nähtävillä selvä sukupuoliero. Pojat saavuttivat suosituksen tyttöjä yleisemmin. Nämä tulokset ovat todella huolestuttavia, ja on erittäin tärkeää, että liikunnalliseen elämäntapaan aletaan panostaa enemmän myös varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Arkiliikunta on vuosien saatossa vähentynyt, ja ruutuaika on vallannut ajankäyttömme. Pieniä kouluja lakkautetaan ja lapset kuljetetaan linja-autoilla ja takseilla suuriin koulukeskuksiin. Aiemmin lapset liikkuivat kävellen, pyörällä, potkulaudalla ja tuolla pohjoisempana suksilla tai potkukelkalla lähikouluunsa. Nyt tämäkin jokaisen arkeen kuulunut liikuntatuokio on jäänyt monelta lapselta pois. Arvoisa puhemies! Tutkimusten mukaan suomalaiset lapset liikkuvat pääsääntöisesti urheiluseuratoiminnassa. Monien lajien harrastuspaikat ovat kaukana, ja välineiden vuoksi tarvitaan autokyytiä. Näin ollen autossa saatetaan istua vielä koulupäivän päätteeksi ja päivittäinen liikuntatuokio voi jäädä 1—1,5 tunnin mittaiseksi. Urheiluseuroissa harrastaminen on hyvää, ohjattua liikuntaa, mutta joskus vähemmän voisi olla enemmän. Onko lasten liikkuminen mennyt liian tavoitteelliseksi ja suorituskeskeiseksi jo aivan pienestä pitäen? Drop out ‑ilmiö koskettaa kaikkia urheilulajeja. Jos lapsille jäisi enemmän yhteistä aikaa pelailla kavereiden kanssa ulkona, käydä uimassa tai pyöräilemässä tai leikkiä hippasta ulkona, niin liikunnan määrä kasvaisi kuin itsestään. Liikunnallisen elämän eväät ovat hyvä matkakumppani aikuisuuteen. Liikunta tuo terveyttä ja hyvää mieltä. Se purkaa stressiä, ja sen avulla voi löytää myös ystäviä. Liikkuminen omaksi ilokseen ja oman kuntonsa vuoksi on tärkeintä, mitä voimme tehdä voidaksemme hyvin. Ei tarvitse kilpailla, ellei halua, vaan voi nauttia matkanteosta omaan tahtiin. On hienoa, että meillä on Suomessa monia esimerkkejä myös aikuisurheilun puolelta siitä, kuinka liikunnallinen elämäntapa pitää ihmiset kunnossa kaiken ikää. Liikunta ehkäisee kaatumisia ja pitää kehon kunnossa aivan elämän loppumetreille saakka. Kukapa voisi uskoa, että yli 90-vuotias voi juosta aitoja, hypätä kolmiloikkaa tai suunnistaa metsässä. Sellaisia teräksisiä ikäihmisiä meiltä kuitenkin löytyy. Se vaatii kunnon ylläpitämistä päivittäisen liikunnan avulla. Liike on lääke, ja sitä meidän tulee kaikkien harjoittaa mahdollisuuksiemme mukaan. Opetetaan lapset jo nuorena kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja, sillä jokaiselle varmasti löytyy mieluinen tapa harrastaa jotakin liikuntalajia. Kävely ei maksa mitään, ja siinä samalla saa raitista ilmaa. Siitä on helpoin aloittaa meidän jokaisen. Portaiden käyttäminen hissin sijaan tuo lisää askelia päivään kuin huomaamatta. Liikunnallisen elämäntavan oppien vieminen kouluihin ja esiopetukseen on tärkeää. Kaikilla lapsilla ei ole harrastuksia, jolloin se on samalla myös lasten välistä yhdenvertaisuutta edistävää. Tuetaan ja kannustetaan lapsia yhdessä liikkumaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-03-04T16:45:32,2025-03-04T16:50:16,Hyväksytty,1.1 2025_16_64,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_65,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Otin tuossa äsken esille nämä sosiaalisen median sovellukset ja digipelit, jotka on suunniteltu nimenomaan koukuttamaan ne kasvavat lasten aivot. Tämä tutkimustieto osoittaa sen, että nämä pelit ja some on suunniteltu tavallaan samanlaisen riippuvuuden aiheuttamiseksi kuin mitä rahapeleissä on. Ja nuoret toivovat nimenomaan aikuisten tukea puhelimien käytön rajaamiseksi. On aikuisten tehtävä siellä kouluissa ja kotona laittaa rajat kännyköiden käytölle. Toivottavasti ja todennäköisesti lähitulevaisuudessa yhä harvempi alaluokkien oppilas omistaa älypuhelimen, sillä tietoisuus näitten sovellusten ja pelien haitoista lisääntyy koko ajan. Kuten tässä lakiesityksessä esitetään, puhelimen käyttö mahdollistetaan oppilaille, jotka tarvitsevat sitä apuvälineenä terveydentilansa vuoksi. Oikeastaan ainoita tilanteita, joissa puhelimista on lapsille ja nuorille todellista hyötyä koulupäivän aikana, ovat juurikin nämä esityksessäkin mainitut sairaudet ja vammat, joiden hoidossa ja kuntoutuksessa puhelinsovellukset ovat paikallaan, esimerkiksi insuliinihoitoinen diabetes tai kuulovamma. Eli on tärkeää, että varmistetaan niille lapsille, jotka tarvitsevat sitä puhelinta päivän aikana, sen käyttö mutta sitten myös niin, että sitä kännykkää ei käytetä väärin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-03-04T16:50:17,2025-03-04T16:52:06,Hyväksytty,1.1 2025_16_66,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_67,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! 27 vuotta olen saanut rehtorina, erityisopettajana, luokanopettajana ja erityislapsen äitinä kokea koulujen arjessa mobiililaitteiden käyttöä, niiden haasteita ja ongelmia sekä vaikutuksia oppimiseen, kasvamiseen ja kehittymiseen. Tämän oman kokemukseni vuoksi kannatan tätä lakialoitetta. Olisin valmis yhdessä perussuomalaisten kanssa tiukentamaan tätä lakia koskemaan myös koko koulupäivää. Lapset ja nuoret itse ovat toivoneet rajauksia kännyköiden käytölle. Kännykät saadaan viimein koulutyöstä syrjään. Yhdenkään lapsen kasvu eikä kehitys ei kärsi tästä rajoituksesta. Tällä lakiesityksellä ei ole taloudellisia vaikutuksia yhdenkään kunnan tai valtion talousarvioihin. Tämä on siis meidän yhteiskuntamme toimintakulttuurinen muutos. Oppilas saa jatkossa käyttää omaa mobiililaitettaan vain oppimistarkoitukseen tai terveydenhuoltoonsa. Koulun on laadittava järjestyssäännöt puhelimien käytöstä ja säilytyksestä työpäivien aikana, mikä tarkoittaa siis oppitunteja, välitunteja, ruokailua ja siirtymiä paikasta toiseen. Järjestyssäännöillä voidaan puhelimen käyttö rajata vaikka vain yhteen välituntiin. Järjestyssäännöt mahdollistavat paikallisten tarpeiden huomioon ottamisen. Opetushallituksen tulee mielestäni tässäkin asiassa ohjeistaa kouluille järjestyssääntöjen tekeminen niin, että pääasiat ovat joka puolella Suomea yhteneväiset. Mobiililaitteiden kieltäminen koulutyöskentelyssä tuo positiivisia vaikutuksia oppimisessa suoriutumiseen ja oppitunnilla keskittymiseen. Koulujen työrauha paranee. Sääntöjen selkiyttäminen lisää oppilaiden yhdenvertaisuutta. Haluan käynnistää keskustelun ja toimenpiteet siihen, että vanhemmat ja huoltajat eivät hankkisi kännyköitä vielä ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille. Tutkimusnäyttöä on siitä, miten älylaitteiden käyttö vaikuttaa kasvavan lapsen ja nuoren aivotoimintaan. Tämä vaatisi yhteispäätöksen ja ‑linjauksen. Aivoliiton kansallinen aivoterveysohjelma on antanut suositukset älypuhelimen vapaa-ajan käytöstä erityisesti lapsille ja nuorille. 2—6-vuotiaille suositellaan ruutuaikaa maksimissaan tunti päivässä ikätasolle sopivasti. Nuorten ja aikuisten älypuhelinkäytön tulisi olla 2—3 tuntia päivässä. Lisäksi älypuhelinten jatkuvaa availua pitäisi välttää, sillä tiedetään, että jatkuvat keskeytykset kuormittavat aivoja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-03-04T16:52:08,2025-03-04T16:55:15,Hyväksytty,1.1 2025_16_68,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_69,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin ottaa vielä kantaa siihen, kun täällä salissakin kävi ilmi tai puheenvuoroissa otettiin esille, että puhelin on turva joillekin lapsille. Usein on niin, että ne lapset, jotka kokevat puhelimen olevan ikään kuin heidän turvanaan koulussa, ovat juuri niitä, joiden tulisi harjoitella koulupäivän aikana ja välitunneilla niitä sosiaalisen vuorovaikutuksen taitoja. Tätä varten se puhelin ei ole hyvä turva, vaan nimenomaan niin, että se puhelin on pois ja aikuiset ovat tukena siellä, kun harjoitellaan näitä normaaleja vuorovaikutustaitoja. Haluaisin vielä sanoa tästä liikunnallisen elämäntavan lisäämisestä ja kirjauksesta perusopetuslakiin, että on tosiaankin niin, että 2 000 tuntia lapset viettävät siellä välitunneilla. Pieni lapsihan liikkuu luonnostaan. Kun on välineitä ja mahdollisuuksia ja niitä löytyy sieltä koulujen pihoilta, niin lapsi kyllä liikkuu. Eli meidän ei tarvitse välttämättä sinne lisätä tällaista aikuisten ohjaamaa toimintaa, vaan nimenomaan niin, että se leikki ja luonnollinen liikkuminen tapahtuu siellä välitunneilla. Eli oikeastaan meidän aikuisten tehtävä on varmistaa, että lapsilla on tilaa, mahdollisuuksia leikkiin ja liikkumiseen ja että siellä välitunneilla on sitä aikuisten valvontaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-03-04T16:55:18,2025-03-04T16:57:03,Hyväksytty,1.1 2025_16_70,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,Edustaja Mikkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_71,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan vielä tästä koululaisten mobiililaitteiden rajaamisesta. On hyvä, että aloitamme eduskuntakeskustelun kännykän käytön rajoituksista peruskoululaisilla. Mobiililaitteiden käyttö ja sosiaalinen media ylipäätään ovat tuoneet uusia ulottuvuuksia kouluihin ja sisältöihin mutta valitettavasti myöskin uusia muotoja kiusaamiseen. Meidän tulee myös lainsäätäjinä edistää keskustelukulttuuria, jolla haetaan laajempaa ja ylikansallista näkemystä muun muassa sosiaalisen median mahdollisiin käyttörajoituksiin tai mobiililaitteiden käytön rajaamiseen, siihen, miten voisimme ylikansallisesti taklata tätä ongelmaa tai mahdollisesti rajoittaa esimerkiksi somen käyttöä, jotta meidän lapset ja nuoret voisivat turvallisesti kasvaa niin fyysisissä kuin sitten virtuaalisissa maailmoissa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-03-04T16:57:05,2025-03-04T16:58:36,Hyväksytty,1.1 2025_16_72,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_73,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tätä sosiaalisen median ja älypuhelinten käyttöä on tutkittu esimerkiksi lukiolaistyttöjen seurantatutkimuksella, ja sieltä paljastui aika huolestuttavia tuloksia. Eli puhelinta käytettiin pienissä pätkissä jopa 250 puhelimen avausta päivässä, yhteensä kuusi tuntia joka päivä, ja se tekee viikkotasolla 42 tuntia. Tuosta ajasta neljä tuntia päivässä oli somea, minkä lisäksi näistä nuorten kuvakaappauksista näkyi 88 eri puhelinpeliä, kymmeniä nettikauppoja, lukuisia suoratoistopalveluita. Kun puhutaan siitä, että oppilaat tarvitsisivat puhelinta myös näihin koulupäivän aikaisiin toimintoihin — laskimeen, Wilmaan — niin näitä käytettiin pari minuuttia päivässä. Eli suurin osa siitä älypuhelimen käytöstä menee aivan johonkin muuhun, ja tämän vuoksi olisi tärkeää, että myös siellä välitunneilla saataisiin tätä puhelimen käyttöä rajoitettua. Jos me ajatellaan, että tuo kuusi tuntia päivässä oli vain sitä puhelimella käytettyä ruutuaikaa, niin sen lisäksi tulee vielä koko koulupäivän ajan ja läksyjen vaatimana läppärin ruutuaika. Ja jos yli puolet vuorokaudesta kuluu ruutujen äärellä, niin on täysin selvää, että jostakin muusta se on pois. Yöunen pituuteen koulupäivän aikaisella puhelinrajoituksella ei tietenkään voida vaikuttaa, mutta liikunnallisen elämäntavan kannustamiseen, yhteisöllisyyden tunteisiin sekä yksinäisyyden ja kiusaamisen vähentämiseen puhelinrajoitusten vaikutus voisi olla huomattava.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-03-04T16:58:36,2025-03-04T17:00:48,Hyväksytty,1.1 2025_16_74,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_75,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Liikkumattomuudella on suora yhteys henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen. Toimintatapojen muutos on aivan välttämätöntä ja pikaisesti. Tämän vuoksi tämän liikunnallisen elämäntavan lakialoite perusopetuslakiin on erinomainen. Suomen kansa liikkuu liian vähän. Tämä merkittävä yhteiskunnallinen ongelma tulee ottaa tässä salissa ja hyvinvointialueiden tasolla vakavasti ja vastuullisesti. UKK-instituutin laskelmien ja liikuntaraportin tulosten mukaan liikkumattomuus aiheuttaa vuosittain yli kolmen miljardin euron kustannukset. Liikkumattomuudella on suora yhteys meidän oppimiseen, kasvamiseen ja kehittymiseen. Liikuntasuositus, 2,5 tuntia per viikko, tulee konkretisoida jokaiselle koululaiselle ja kannustaa liikkumiseen myös toimintakyvyn ylläpitämiseksi. On erittäin tärkeää, että jokaiselle löytyy liikunnallisia onnistumisen elämyksiä ja kokemuksia ja se oma liikunnallinen tapa. Peruskuntoa voidaan kehittää, aivoja harjaannuttaa, toimintakykyä ja sosiaalisia kontakteja pitää yllä. Lapsille ja nuorille liikunnan lisääminen koulupäiviin on vaikuttavinta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-03-04T17:00:48,2025-03-04T17:02:33,Hyväksytty,1.1 2025_16_76,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_77,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässäkin keskustelussa on oikeastaan kyse siitä, että kun perusopetuksen tulisi luoda vahva perusta kaikelle myöhemmälle oppimiselle, niin me tarvitaan tämän kännykkäkeskustelun lisäksi keskustelua siitä, että me palataan perusasioihin. Tutkimustieto tällä hetkellä vahvistaa esimerkiksi sen, että kun me puhutaan digioppimisen osalta vaikkapa myöskin tästä käsin kirjoittamisesta ja sen vaikutuksista, me tiedetään aivotutkimuksesta, että jos meillä on tutkimusryhmä, joka kirjoittaa muistiinpanot käsin, ja meillä on tutkimusryhmä, joka kirjoittaa muistiinpanot tällä tavalla läppärillä, näppäimistöllä, niin jos vaikkapa kokeen maksimipistemäärä on 100, tutkimustulokset osoittavat, että ne oppilaat, jotka ovat kirjoittaneet muistiinpanot sillä näppäimistöllä, suoriutuvat 25 prosenttia heikommin kuin ne, jotka kirjoittavat käsin. Tämä käsin kirjoittaminen liittyy oppimiseen hyvin vahvasti. Se aktivoi aivojen eri osa-alueita, muistia, sitten tämmöistä hahmottamiskykyä kokonaisvaltaisesti liittyen siihen oppimisprosessiin. Eli meidän tulisi palata kouluissa perusasioiden äärelle, ja tähän liittyy myöskin tämä kännykkäkeskustelu. Jos me ajatellaan näitä Pisa-tuloksia ja sitä eriytymistä, mitä me tällä hetkellä havaitaan suomalaisissa kouluissa, niin nimenomaan ne perheet, joissa huoltajilla ei ole mahdollisuutta tukea lasten oppimista, jäävät älylaitteiden parissa sitten heikompaan asemaan, ja todennäköisesti juuri nämä oppilaat, jotka eivät saa sieltä koulusta vahvempaa tukea, käyttävät näitä älylaitteita muuhun kuin oppimiseen. Oikeastaan tässä tieto‑ ja viestintäteknologian keskustelussa tulisi nähdä perusopetuksessa tämä teknologia nimenomaan renkinä ja semmoisena lisämausteena eikä sellaisena toimintaa ohjaavana isäntänä tai itsetarkoituksena.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-03-04T17:02:33,2025-03-04T17:05:25,Hyväksytty,1.1 2025_16_78,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_79,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt kun tässä kännykkäkeskustelussa on menty myöskin tuohon liikkumiseen, niin oikein mielelläni kyllä kanssa käytän puheenvuoron tästä nuorten liikkumisesta ja hyvinvoinnista ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Se hyvinvointi koostuu useasta eri tekijästä. Aktiivisella elämäntavalla on siinä suuri vaikutus, ja sitten ovat riittävä uni ja hyvät ihmissuhteet — tämä on kuitenkin kokonaisvaltainen juttu, mistä se koostuu — ennen kaikkea sellainen tasapaino, mitä kaikkien nuorten tulisi saavuttaa. Kyllä tämä kännykän käyttäminen — niin kuin nuo äskeiset luvut, mitä edustaja Seppänen otti esiin, oliko kaksi‑ ja puolisataa kertaa, kun avataan kännykkä päivän aikana — on sellaista, että pystyy aika äkkiä matemaattisestikin sen laskemaan, että siinä jokunen minuutti menee. Taisi edustaja Seppänen tuoda ne minuutit tarkalleenkin esille. Jos sitä saataisiin ihan vaikka 50 prosenttiakin pienennettyä, niin siinä jäisi valtavasti aikaa muun muassa näille liikunnallisille harrastuksille ja niille asioille, joilla tasapainoa voisi nuoren kasvamiseen tuoda. Sen vuoksi kaikki liikkuminen ja harrastaminen on kannatettavaa, aina ei tarvitse harrastaa jossain tietyn lajiliiton alaisuudessa tai joukkuevalmennuksessa, vaan nimenomaan olisin todella tyytyväinen, jos tulevaisuudessa enemmän näkisin nuoria ja lapsia liikkumassa omaehtoisesti ja kehittämässä omia pelejään tuolla koulujen pihoilla tai muilla pelikentillä. Jos vielä muistelen hiukan omaa nuoruuttani: Pelasin jääkiekkoa Rauman Lukossa B-junioreihin asti. Jääkiekkomenestyksestä en nyt tässä salissa niin halua ruveta puhumaan mutta ehkä siitä, mikä oli se isoin oppi, mitä itse sain joukkuepeleistä, ja se oli nimenomaan se, että siinä opittiin huomioimaan toisia ihmisiä, opittiin toimimaan joukkueena. Elikkä minä näen, että sillä liikunnallisella elämäntavalla oli hyvinkin semmoinen kasvattava vaikutus, ainakin minuun ihmisenä ja nuorena, siihen, miten kasvoin siihen, miten toisten ihmisten kanssa ollaan tekemisissä. Tämmöinen näkökanta nyt vielä tähän. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-03-04T17:05:25,2025-03-04T17:07:41,Hyväksytty,1.1 2025_16_80,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_81,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Kiitos, arvokas puhemies! Itsekin kirvouduin puhumaan liikunnasta, koska se on lääke todellakin lähes jokaiseen vaivaan. Meillä on iso ongelma, siis se on ongelma, ei haaste, että Suomen kansa ei liiku riittävästi. Valitettavasti puhutaan sellaisesta summasta kuin lähes viisi miljardia, joka on se lisäkustannus, että saataisiin ihmiset liikkumaan elämänsä alusta loppuun saakka. Uhka ja riski on todellinen, ja kohta meillä on liikuntakyvyttömiä armeijoja. Kun siitä armeijasta mainitsin, niin se liittyy myös olennaisesti maamme turvallisuuteen ja maanpuolustukseen, sillä vain fyysisesti vahvat ja kestävät sotilaat pystyvät puolustamaan isänmaata noissa kovissa taistelutehtävissä. Eli liikkumattomuus on suuri uhka meidän yhteiskunnalle. Liikkumiseen meidän pitäisi panostaa ja kannustaa ihmisiä, ennen kaikkea lapsia ja nuoria. Meillä oli ne kolme tärkeää tehtävää eli kannustaa, kuljettaa ja kustantaa, ja ennen kaikkea meidän aikuisten ihmisten tärkeä tehtävä on näyttää hyvää esimerkkiä terveistä elämäntavoista ja liikunnasta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-04T17:07:41,2025-03-04T17:09:06,Hyväksytty,1.1 2025_16_82,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_83,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lapsen oma puhelin ei ole mikään lakiin kirjattu perusoikeus, vaan siitä on muodostunut lyhyen ajan kuluessa tapa, jossa suomalaiset alakoululaiset poikkeavat ihan kaikista muista maista. Eli meillä on jostain älyttömästä syystä muodostunut tänne sellainen käsitys, että alakoululaisen puhelin olisi joku turvatekijä — se olisi joku sellainen kapistus, joka nyt antaa sen turvan siellä koulussa ja koulumatkoilla ja joka puolella. Oikeastaan älypuhelimiin liittyvien turvattomuustekijöiden takia käynnissä on monenlaisiakin aloitteita, joilla kannustetaan vanhempia nimenomaan jättämään ostamatta kännykkä alakouluikäisille. Näissä sivistysvaliokunnan kuulemisissa dosentti Silja Kosola toi esille lasten oikeuksien alan professorin Suvianna Hakalehdon näkemyksen, joka vahvistaa sitä, että lapsen oikeus suojeluun ja oppimiseen on riittävä peruste koulupäivän aikaiselle kännykkäkiellolle. Tämä vaihtoehto, että koko koulupäivä on kännykkävapaata, ei myöskään vaadi taloudellisia resursseja sen enempää kuin vain oppituntien aikainen puhelimien käyttökielto. Eli itse asiassa kyse tässä keskustelussa on siitä, että kännykässä on enemmän haittoja lapselle, eikä siitä, että se olisi tämmöinen turvallisuutta lisäävä laite. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että me saataisiin koko koulupäivän aikainen kielto kännyköille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-03-04T17:09:06,2025-03-04T17:11:14,Hyväksytty,1.1 2025_16_84,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_85,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nykyhallituksen hallitusohjelmassa on poikkihallinnollinen Suomi liikkeelle ‑ohjelma, jonka mukaisesti liikunnallinen elämäntapa lisätään osaksi esi‑ ja perusopetuksen tavoitteita. Muutoksen avulla pystytään edistämään tavoitteita vahvistavaa liikunnan merkitystä esiopetuksen ja koulujen toimintakulttuureissa sekä siten vahvistamaan lasten ja nuorten liikkumista koulupäivän aikana. Tavoitteiden saavuttaminen kuitenkin edellyttää, että lainsäädännön muutoksen jälkeen tehdään myös tarvittavat muutokset ja riittävän vahvat konkreettiset kirjaukset esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin erityisesti koulujen liikunnallisen toimintakulttuurin kehittämiseksi. Esi‑ ja perusopetuksella on keskeinen merkitys lasten ja nuorten liikkumisen ja liikunnan edistämisessä erityisesti vähän liikkuville lapsille ja nuorille. Lasten ja nuorten arki kuluu pitkälti kouluissa sekä kodin ja koulun välisillä matkoilla, minkä vuoksi koulupäivän aikaisella liikkumisella ja liikunnalla sekä koulumatkan kulkutavalla on tärkeä merkitys lasten ja nuorten kokonaisaktiivisuuteen. Esimerkiksi vähän liikkuvien lasten ja nuorten päivittäisestä reippaasta liikkumisesta jopa 42 prosenttia kertyy koulupäivän aikana. Liikunnan opetuksella ja liikunnan kasvatuksella sekä koulujen liikunnallisella toimintakulttuurilla on tärkeä merkitys lasten ja nuorten liikunnallisen ja aktiivisen elämäntavan kehittymisessä. Perusopetuksen toimintakulttuurin liikunnallistamisen kehittämistyötä on tehty vuodesta 2010 alkaen valtakunnallisella Liikkuva koulu ‑ohjelmalla. Erilaiset koulupäivään liittyvät liikuntaa lisäävät toimenpiteet yleistyivätkin perusopetuksessa 2010-luvulla, ja liikunnallinen toimintakulttuuri kehittyi perusopetuksessa myönteiseen suuntaan. Viime vuosina liikunnallisen toimintakulttuurin rakenteita on kouluissa myös osin purettu. Toimintakulttuurin muutos vie aikaa, joten myös jatkossa on tärkeää jatkaa pitkäjänteistä työtä perusopetuksen liikunnallistamisen tukemiseksi ja kehittämiseksi. Koulupäivän aikaisen liikkumisen hyödystä on vahvaa tutkimusnäyttöä. Riittävä fyysinen aktiivisuus on edellytys lasten ja nuorten normaalille kasvulle ja kehitykselle sekä hyvinvoinnille. Fyysisen aktiivisuuden lisääminen on yksi keino, jolla voidaan parantaa lasten ja nuorten oppimistuloksia. Reipas liikunta, hyvä fyysinen kunto ja hyvät motoriset taidot ovat myös yhteydessä hyvään koulumenestykseen lapsuudessa ja nuoruudessa. Erityisesti koulupäivän aikainen liikkuminen on hyödyllistä oppimistulosten näkökulmasta. Lisäksi liikunnallinen elämäntapa edistää kouluissa yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja viihtyvyyttä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-03-04T17:11:14,2025-03-04T17:14:20,Hyväksytty,1.1 2025_16_86,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_87,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! OECD:n Pisa-vertailussa suomalaiset oppilaat arvioivat työrauhan vertailumaiden toiseksi huonoimmaksi. No, tämä heikko työrauha on yhteydessä heikompaan matematiikan osaamiseen ja lisääntyneeseen matematiikka-ahdistukseen. Näiden tutkimustulosten pitäisi olla meille herätys. Me olemme menossa väärään suuntaan. Suomalaiset lapset saavat kännykät paljon, paljon aikaisemmin kuin missään muualla maailmassa. Lisäksi suomalaiset lapset saavat pääsääntöisesti puhelimen mukana käyttöönsä rajattoman datapaketin, mikä tarkoittaa, ettei laite itsessään säätele käyttömäärää mitenkään. Tämäkin kehitys korostaa perhetaustan merkitystä. Toisissa perheissä vanhemmat seuraavat lasten puhelimien käyttöä, rajoittavat sitä jollakin sovelluksella, kuten tämmöisellä Family Link ‑palvelulla, toisissa perheissä lasten puhelimien käyttö on täysin rajatonta. Jos vielä koulusta annetaan pienten koululaisten käyttöön tabletit tai muut laitteet, joilla hänen oletetaan itseohjautuvasti hoitavan läksyt, tilanne pahenee entisestään. Ainakin näitten alakoululaisten osalta digitaitojen opetus tulisi rajata koulupäivän aikaiseksi ja opettajan ohjauksessa tapahtuvaksi. Samalla näihin koulun laitteisiin tulisi saada tällainen turvaohjelmisto, joka rajaisi pääsyn lapsille haitallisen sisällön äärelle. Tämän Digitalisaatio oppimisen ja oppimistulosten selittäjänä ‑tutkimuksen tulokset ovat voimakkaassa ristiriidassa tämän esityksen alussa kuvatun kyselytutkimuksen tulosten kanssa. Eli niin kuin valiokunnan kuulemisessa kuultiin, lapset itse myös kokevat mobiililaitteet erittäin häiritsevinä. Ja jos ajatellaan näitä digitalisaation mukanaan tuomia hyötyjä, niin ne eivät kuitenkaan tue sitä, että ne jotenkin edistäisivät oppimista, ainakaan tällaisella rajattomalla käytöllä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-03-04T17:14:20,2025-03-04T17:16:54,Hyväksytty,1.1 2025_16_88,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään puolustusvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Häkkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_16_89,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Antti,Häkkänen,Puolustusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjä käy jo neljättä vuotta täysimääräistä hyökkäyssotaa suvereenia naapurivaltiotaan vastaan, ja se on lisännyt Suomen ja kaikki muut EU-maat epäystävällisten valtioiden listalle. Kuten tuoreessa puolustusselonteossa todetaan, Venäjä käyttää laaja-alaisen vaikuttamisen keinoja edistääkseen strategisia tavoitteitaan. Venäjä pyrkii toimillaan vaikuttamaan kohdemaan yhtenäisyyteen, päätöksentekoon ja kansalaismielipiteeseen sekä lisäämään vastakkainasettelua, luomaan pelkoa ja hämärtämään tilannekuvaa. Kiinteistöhankinnat ovat yksi tapa toteuttaa tätä vaikuttamista. Hallituksen tämän esityksen tavoitteena on osaltaan torjua Venäjän vaikuttamista kiinteistöjen kautta. Hallitus esittää, että kiinteistöjen hankinta kiellettäisiin niiden maiden kansalaisilta, joiden kansalaisuusvaltio käy hyökkäyssotaa ja joka voi aiheuttaa uhkaa Suomen kansalliselle turvallisuudelle. Samoin kiellettäisiin näiden maiden kansalaisten määräysvallassa olevien yritysten ja yhteisöjen kiinteistöhankinnat. Hallitus katsoo, että tällaisen valtion tunnusmerkistön täyttää tällä hetkellä Venäjä. Onneksemme olemme kuitenkin Suomessa myös heränneet tähän riskiin jo aiemmin, ja kiinteistöomistusten valvonta on kokenut renessanssin. Sotien jälkeinen tiukka valvonta purettiin EU-jäsenyyden myötä, kunnes se palautettiin takaisin 2020-luvun alusta. [Vasemmalta: Osittain!] Ensimmäiset tiukennukset valvontaan tehtiin jo aiempina vuosina, ja nyt sääntelyä tiukennetaan entisestään tällä kiinteistökaupan kiellolla venäläistaustaisille hankkijoille. Kiinteistöjä voidaan hyödyntää turvallisuuttamme vaarantavasti esimerkiksi tiedusteluun tai vihamielisen toiminnan valmisteluun. Näitä toimia voi toki valmistella ja toteuttaa ilman kiinteistön omistamista, mutta kiinteistön omistajuus antaa laajan vapauden toimia kiinteistöllä haluamallaan tavalla mahdollisesti turvallisuuttamme vaarantavasti. On tärkeää huomata, että täysin aukotonta järjestelmää ei voida luoda, ja siksi onkin tärkeää kehittää valvontaa jatkossakin kokonaisvaltaisesti. Tämä esitys on yksi osa tuota kehitystyötä, jota teemme puolustusministeriössä. Kehitys ei siis pääty tähän. Kielto ei tule myöskään korvaamaan nykyistä valvontaa, vaan täydentää sitä. Kiellon merkittävin vaikutus on, että se vähentää pitkän aikavälin uhkapotentiaalia, joka kiinteistöistä voi syntyä. Lakimuutos on perusteltu, sillä lupamenettelyllä ei voida ennakoida kaikkia uhkia, joita voi muodostua. Nämä uhat voivat realisoitua hyvinkin pitkän ajan kuluessa, vaikka luvan myöntämisen hetkellä turvallisuutta vaarantavia tekijöitä ei olisikaan. Lisäksi jälkikäteinen puuttuminen omistusta lunastamalla on hitaampaa ja kalliimpaa sekä kajoaa hyvin voimakkaasti myös yksilön perusoikeuksiin. Hallituksen tarkoituksena ei ole hankaloittaa niiden venäläisten elämää, jotka ovat jo täysimääräisesti integroituneet Suomeen. Siksi kieltoon on tehty poikkeus niiden osalta, joilla on pysyvä oleskelulupa. Pysyvän oleskeluluvan saadakseen henkilön on täytynyt asua Suomessa vähintään neljä vuotta, omattava riittävä toimeentulo ja oltava nuhteeton. Korostan, että pysyvän oleskeluluvan saadakseen henkilö on myös ollut viranomaistarkastelun kohteena jo useamman kerran. Valvonta olisikin jatkossa kolmiportaista kiellon piirissä olevien osalta. Ilman pysyvää oleskelulupaa olevat henkilöt eivät saisi ollenkaan ostaa kiinteistöä. Pysyvän oleskeluluvan saatuaan henkilö taas saisi ostaa kiinteistön, mutta vain, mikäli puolustusministeriö myöntää hankinnalle luvan. Ja kolmannessa vaiheessa kansalaisuuden saatuaan ostaminen olisi vapaata, koska silloin henkilö on Suomen kansalainen. Haluan painottaa, että kaikkeen, myös kaksoiskansalaisten ja pelkästään Suomen kansalaisuuden omaavien, kiinteistöomistukseen voidaan jo nykyisin puuttua turvalunastamalla. Takalaita on siis jo olemassa. Jos jollain kiinteistöllä siis havaitaan epäilyttävää toimintaa, puutumme niihin jo nyt nykyisen sääntelyn puitteissa. Hallituksen esityksen tarkoituksena ei ole puuttua olemassa olevaan omistukseen juuri tässä, vaan uusiin hankintoihin. Puolustusministeriön johdolla on kuitenkin nyt käynnistetty hanke, jolla turvalunastuslakia eli jälkikäteistä puuttumista tullaan kehittämään entistä tehokkaammaksi. Tämä hanke tulee vielä loppuvaalikauden aikana näillä näkymin tänne eduskuntaan. Hallituksen esitykseen kohdistui lausuntokierroksella eräitä huomioita, että kielto voi aiheuttaa bulvaanien käytön lisääntymistä. Bulvaanitapausten tullessa ilmi voi puolustusministeriö vaatia nykyiselläänkin ostajaa hakemaan luvan. Tätä kynnystä puolustusministeriön puuttumiselle on nyt tässä jatkovalmistelussa viime viikkoina laskettu entisestään, jotta ei synny aukkoja bulvaanitoiminnalle. Bulvaanien tunnistamisessa tiivis viranomaisyhteistyö on avainasemassa, ja myös viranomaisten välistä tiedonvaihtoa tullaan tehostamaan entisestään. Lausuntokierroksen jälkeen teimme viranomaisten tiedonvaihdantaan entistä tehokkaammat pykälät. Jos yksittäinen taho alkaisi ostamaan kiinteistöjä suurissa määrin ilman näkyvää perustetta, kiinnittäisi tämä väistämättä myös viranomaisten huomion. Esitystä valmistellut työryhmä kiinnitti jo valmistelussaan huomiota myös muiden hallinnan muotojen, kuten vuokraamistoiminnan, yleistymisen mahdollisuuteen. Tämä on luonnollista, sillä kiellon piirissä olevien ihmisten tulee jatkossakin asua jossain. Mahdollista muiden hallintamuotojen valvontaa tullaan jatkossa arvioimaan ja selvittämään vielä tämän vaalikauden aikana. Se on siis erillinen hanke. Nyt on tarkoitus tehdä täyskieltohanke ensin, sitten jälkikäteisen puuttumisen kiristäminen ja sitten eri hallintamuotojen arviointi. Jos näitä kaikkia olisi nyt tuotu, tämä olisi kestänyt vuosia, eli tuodaan palasittain. Olemme siis havainneet, että ongelma on erittäin leveä ja lavea, joten se pitää pureskella palasittain. On kuitenkin tärkeää todeta loppuun, että valvonnasta saatavat hyödyt on aina suhteutettava niihin käytettävissä oleviin resursseihin. Puolustusministeriö on tehnyt viime vuosien aikana runsaasti kieltäviä päätöksiä EU- ja Eta-maiden ulkopuolisten ostajien lupahakemuksiin. Valtaosa näistä päätöksistä on tehty venäläisille henkilöille ja venäläistaustaisille yrityksille. Viranomaiset eivät esitä kielteisiä päätöksiä ilman perusteita. Kielteisten päätösten kasvaneesta määrästä voidaan päätellä kaksi asiaa: Ensinnäkin valvontamme on tehokasta ja siihen tehdyt tiukennukset ovat toimivia. Toiseksi hankinnat, joiden voidaan arvioida uhkaavan kansallista turvallisuutta ja maanpuolustusta, ovat lisääntyneet. Tämäkin puoltaa entistä tiukempaa sääntelyä ja juuri tämäntyyppistä täyskieltoa uusille hankinnoille. Esitettyä kieltoa ei ole tarkkaan ottaen sidottu Venäjän aktiivisiin sotatoimiin Ukrainassa. Kielto kumottaisiin tilanteessa, jossa katsottaisiin, että sille ei ole enää perusteita. Tämä vaatisi käytännössä Venäjän Ukrainassa harjoittaman laittoman hyökkäyssodan oikeudenmukaista korvaamista Ukrainalle. Tällä hetkellä tähän ei ole olemassa minkäänlaista näkymää. Muilta osin säännöksen mukaisesti olisi arvioitava aktiivisesti vieraan valtion aiheuttamaa kansallisen turvallisuuden uhkaa. Arvoisa puhemies! Suomen tulee olla valmis suojaamaan itseään kaikelta vihamieliseltä vaikuttamiselta. Emme voi antaa vihamielisten valtioiden horjuttaa vapaata yhteiskuntaamme. Venäjä on osoittanut olevansa valmis tekemään näin. Nämä monet hybridivaikuttamiskeinojen torjuntatoimet ovat oikeudellisesti vaikeita, siksi ne on jätetty edellisten hallitusten toimesta tekemättä, monet myös. Nyt teimme sen, löysimme tähän oikeudelliset ratkaisut, ja lakiesitys on eduskunnassa, ja toivon tälle laajaa tukea.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2025-03-04T14:34:52,2025-03-04T14:43:57,Hyväksytty,1.1 2025_16_90,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,"Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_91,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aikanaan vuonna 2009 nostin eduskunnassa ensimmäisenä esille huolen venäläisten maakaupoista Suomessa. Huomasin, että aika yksin sain olla tämän mielipiteeni kanssa. Minä olin kuulemma venäläisvihamielinen ja lietsoin russofobiaa. Onneksi tänään olemme aika laajasti yhtä mieltä näistä asioista. Enää emme tule myöntämään lupaa kiinteistöjen hankintaan henkilöille, joiden kansalaisuusvaltio käy hyökkäyssotaa ja voi aiheuttaa uhkaa maamme kansalliselle turvallisuudelle. Ja tämä on tärkeää, sillä Venäjä ei tule muuttumaan. Kiitos myös, ministeri Häkkänen, siitä, että tulette tämän turvalunastusasian viemään seuraavana palasena eteenpäin. Meillä on paljon kiinteistöjä, joiden aiempien hallitusten aikana annettiin siirtyä venäläisomistukseen, ja nyt on tärkeää, että ne voidaan lunastaa takaisinpäin. Ministeri Häkkänen, puheenne ja tekonne ovat erinomaisia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-03-04T14:44:01,2025-03-04T14:45:08,Hyväksytty,1.1 2025_16_92,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_93,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä en voi muuta kuin kiittää ministeri Häkkästä tästä loistavasta päätöksestä. On ehdottoman tärkeätä, että saadaan täyskielto tällä kohtaa, kun Venäjä on näin vihamielinen maa Ukrainaa kohtaan ja ties missä kohtaa myös muita, esimerkiksi Euroopan maita, kohtaan. Kuitenkin on erittäin hyvä, että tämä täyskielto tehdään nyt tässä ensi vaiheessa, mutta toivon, että myöskin myöhemmässä vaiheessa puututaan sen kiertämiseen vuokraamisen kautta. Esimerkiksi näitä vuokratallejahan voi kuka vaan vuokrata tänä päivänä näiltä, jotka ovat niitä tehneet vaikka kuinka paljon tänne Helsingin seudullekin. Niitä vuokrataan vaikka kenelle kysymättä paljonkaan sitä kansalaisuutta, minkä maalainen se vuokraaja on. Toivottavasti myös tämä huomioidaan. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-03-04T14:45:08,2025-03-04T14:46:03,Hyväksytty,1.1 2025_16_94,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kokko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_95,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys on erinomainen kansallisen turvallisuuden vahvistamiseksi, ja puolustusvaliokunnan jäsenenäkin voi yhtyä näihin kahteen edeltävään puheenvuoroon siitä, että tämä on erittäin tarpeellinen. On selvää, että tässä sotapolitiikassa, mitä Venäjä harjoittaa, he tulevat käyttämään kaikkia niitä keinoja, mitä meidän avoin yhteiskuntamme mahdollistaa kanssakäymiselle, ja käyttämään niitä meitä vastaan. Siksi on hyvä, että tämä porsaanreikä saadaan tukittua. Toisaalta myös kiitos niille, kuten vaikka edustaja Kymäläiselle, joka on pitkän poliittisen uransa aikana nostanut nimenomaan tätä venäläisten kiinteistö- ja maakauppojen asiaa esille, että se on myös pysynyt rauhanomaisinakin aikoina keskustelun ytimessä ja on nähty, että tilanteet voivat muuttua ja meidän pitää olla siihen varautuneita. Ei voi olla niin, että samanaikaisesti, kun venäläiset sotilaat raiskaavat ja ryöstävät ympäri Ukrainaa, meidän järjestelmämme mahdollistaisi sen, että he pystyvät käyttämään maanhankintaa tai kiinteistöjä meidän kansallisen turvallisuuden horjuttamiseksi, joten tässä suhteessa kiitokset sekä ministerille että hallitukselle asian valmistelusta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-03-04T14:46:03,2025-03-04T14:47:19,Hyväksytty,1.1 2025_16_96,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_97,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille tästä esityksestä. Niin keskusta kuin varmasti koko oppositio tukee tämänkaltaisia esityksiä, joilla nimenomaan parannetaan sitä meidän turvallisuutta, vastataan tähän muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen ja toimitaan ennakoivasti. Tiedän, että tämä ei ole millään tavalla helppo lainsäädäntö, ja juuri tämä bulvaanikohta on noussut tässä esiin, mutta on hyvä, että sitäkin kynnystä on nyt madallettu ja pyritään hakemaan ratkaisuja. Mehän tiedämme, että eivät välttämättä kaikki kaupat, mitä tässä maassa tehdään, ole turvallisuusuhkia, mutta meillä ei toisaalta ole varmuutta, etteikö siellä taustalla olisi näitä riskejä, ja silloin viisas varautuu. Haluan tähän loppuun todeta huolen tuolta kuljetus- ja logistiikkapuolelta. Sieltä tulee nyt viestejä, että meillä on kuljetusyrityksiä, logistiikkayhtiöitä, joissa on taustalla venäläisiä toimijoita. Tämä on erittäin iso riski, ja pyytäisin samaa tarmokkuutta tämän sektorin kysymyksiin puolustusministeriltä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-03-04T14:47:19,2025-03-04T14:48:29,Hyväksytty,1.1 2025_16_98,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Löfström, varsågod.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_99,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä ja tarpeellinen lakiesitys — kiitos, hallitus, ja kiitos, ministeri. Ahvenanmaalle voi vapaasti muuttaa, mutta Ahvenanmaalla on kotiseutuoikeus. Maata, metsää tai isompia alueita voivat ostaa ainoastaan henkilöt, joilla on Ahvenanmaan kotiseutuoikeus, jota voivat hakea henkilöt, jotka ovat muuttaneet Ahvenanmaalle ja asuneet siellä pysyvästi viisi vuotta. Henkilöiden tulee täyttää myös kotiseutuoikeuden muut ehdot, joihin sisältyy myös vaatimus Suomen kansalaisuudesta. Tämän vuoksi henkilöiden, jotka ajavat muiden maiden etuja, on jo nykyään konkreettisesti vaikea hankkia alueita Ahvenanmaalta. Lakiehdotus on kuitenkin hyvin tervetullut myös ahvenanmaalaisesta näkökulmasta, koska Kihdin toiselta puolelta Turun saaristosta on jo ostettu maata. Siellä tapahtunut toiminta on myöhemmin herättänyt paljon kysymyksiä ja on ollut myös kohteena viranomaisen toimenpiteille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Mats Löfström,1345,2025-03-04T14:48:29,2025-03-04T14:49:38,Hyväksytty,1.1 2025_16_100,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,"Tack, kiitos. — Edustaja Vikman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_101,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hallitukselle tästä tarpeellisesta ja tärkeästä esityksestä, jolla asetetaan [Suna Kymäläisen välihuuto] venäläisten kiinteistökaupat Suomessa täyskieltoon. Puolustusministeri Häkkänen otti vuosi sitten uudelleentarkasteluun kysymyksen, tulisiko venäläisten kiinteistökaupat Suomessa kieltää turvallisuussyistä. Asiaa oli jo edellisen hallituksen kaudella selvitetty, mutta sitä ei silloin katsottu tarpeelliseksi ministeri Kaikkosen toimesta. Hyvä, että asia kuitenkin nyt etenee. Kiinteistöhankintojen kiellolla voidaan vaikuttaa erityisesti pitkän ajan uhkapotentiaalia pienentävästi. On erinomaista, että tämä huoli bulvaanien käytön lisääntymisestä on myös huomioitu laskemalla kynnystä bulvaanin käytön todentamiselle ja parantamalla entisestään viranomaisten välisen yhteistyön toimintaedellytyksiä. Kaiken kaikkiaan tämä hallituksen esitys on tarpeellinen palanen siinä kokonaisuudessa, kun suomalaisten turvallisuudesta huolehditaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2025-03-04T14:49:38,2025-03-04T14:50:48,Hyväksytty,1.1 2025_16_102,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_103,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Vihdoin tosiaan tämän hallituksen toimesta tämä esitys on täällä. On pakko kertoa, että taisimme perussuomalaisista kysyä tämän esityksen perään ensimmäisen kerran jo noin vuonna 2008. Tosiaan Venäjän vaikuttamisyritykset Suomeen ilmenevät monin eri tavoin, ja tämä lakiesitys puuttuu Suomen turvallisuutta uhkaaviin strategisiin maakauppoihin. Mediahan on uutisoinut laajasti näistä menneistä kiinteistökaupoista, jotka ovat sijainneet strategisesti tärkeillä alueilla, [Suna Kymäläisen välihuuto] joten tämä esitys on äärimmäisen tarpeellinen. Mutta kuten on tullut esille, on varmistettava, että myöhemmät lakiesitykset tulisivat kattamaan myös nämä mahdolliset kiertotiet, ja puolustusministeriö hyvin ottikin asian esille. Edustaja Ovaska otti täällä esille myös sellaisen asian, josta olen itse saanut palautetta, [Puhemies koputtaa] eli nämä venäläisten kuljetusyritykset, joten toivoisin ehkä kommenttia vielä tähän. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-03-04T14:50:48,2025-03-04T14:52:05,Hyväksytty,1.1 2025_16_104,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_105,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,"Herra puhemies! Täytyy sanoa, että kyllä tätä päivää on odotettu, että tässä salissa käsitellään lakia, jossa käytännössä venäläisten kiinteistökauppoja torpataan — tästä suuri kiitos. Muistan, että kun vuonna 2007 toin kansalaisaktiivina eduskuntaan adressin — sitä oli silloin vastaanottamassa muun muassa istuva pääministeri — niin kyllä odotin, että näitä tekoja olisi tapahtunut jo paljon aiemmin kuin nyt vasta vuonna 2025. Ei tätä ole kirjallisilla kysymyksillä eikä kyselytuntikysymyksillä ratkaistu. Tosin nytkin mietityttää, että jo kolme vuotta, ylikin, Venäjä on hyökännyt Ukrainassa ja tämä lainsäädäntö tuli vasta nyt. On tuntunut pahalta, että samanaikaisesti kiinteistökauppa on Suomessa toiminut, vaikkakin strategisilta paikoilta voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti on pystytty kauppoja kieltämään. Kysyn siitä, että kun tämä uusi laki nyt tuo ilmeisiä tarpeita resurssien osalta puolustusministeriöön ja muihin prosessia hoitaviin viranomaisiin liittyen, niin onko tähän taloudellisesti varauduttu esimerkiksi talousarviossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2025-03-04T14:52:05,2025-03-04T14:53:21,Hyväksytty,1.1 2025_16_106,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_107,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Luulen, että tässä salissa sentään on aika kova yksimielisyys siitä, että tämä on hyvä hanke. Kiitos siitä ministeri Häkkäselle, että on saatu tämä täyskielto tänne eduskuntaan lakiin. Oli myös erittäin hyvä kuulla, että tämä jälkikäteinen puuttuminen on myös valmistelussa. Mutta on aivan pakko tälle toiselle reunalle sanoa siitä, että tätä on kyllä kyselty ja yritetty viedä eteenpäin jo todella pitkään. Ehkäpä siellä sitten erilaisia asenteiden muutoksia on tapahtunut niissä elimissä, jotka oikeasti näitä lakeja kirjoittavat. Tietysti meidän pitää vielä huomioida myös se, että täällä on edelleen todella iso määrä venäläisten omistamia kiinteistöjä, jotka ovat vailla hoitoa. Eli nämä ovat ympäristöriski sinänsä, että talot mätänevät tuolla pitkin rantoja, ja lisäksi myös taloudellinen ongelma, koska tiemaksut jäävät keräämättä, [Puhemies koputtaa] vuokrataloja menee konkurssiin. Millä tavalla hallitus on tähän ongelmaan aikonut puuttua?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-03-04T14:53:21,2025-03-04T14:54:38,Hyväksytty,1.1 2025_16_108,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kopra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_109,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Osaltani yhdyn näihin kiitoksiin ministeri Häkkästä kohtaan. Vihdoinkin on saatu tämä esitys tänne eduskuntaan, ja tämä on yksi palanen siinä kentässä, jossa pannaan Suomen turvallisuutta kuntoon. Venäjän hyökätessä Ukrainaan helmikuussa 22 ja niitä tapahtumia analysoidessa on selkeitä viitteitä siitä, että Venäjä toteutti hyökkäystä muun muassa siten, että etukäteen oli hankittu kiinteistöjä joko ostamalla tai vuokraamalla, ja niihin oli varastoitu materiaalia sekä henkilöstöä, jotka sitten edesauttoivat tämän hyökkäyksen toteuttamista. Tämä hallituksen esitys osaltaan sitten auttaa meitä Suomen osalta ratkomaan ja ennaltaehkäisemään tällaista ongelmaa. Niin kauan kuin olen itse eduskunnassa ollut, vuodesta 2011, tästä asiasta on puhuttu, ja hyvä, että eri puolueet ja tahot ovat tätä esillä pitäneet, mutta erityisen elämäntyöpalkinnon kyllä tästä antaisin SDP:n kansanedustaja Suna Kymäläiselle, joka on tätä ansiokkaasti pitänyt esillä — saaden lunta tupaan jopa omilta puoluetovereiltaan, rankastikin. Että siinä mielessä hatunnoston arvoinen suoritus.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2025-03-04T14:54:39,2025-03-04T14:55:54,Hyväksytty,1.1 2025_16_110,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_111,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin kiitoksia ministeri Häkkäselle erinomaisesta lakiesityksestä ja pitkästä toiveesta, jota itsekin olen pitkään mielessäni elätellyt, että tämä toteutuisi. Kun olemme viime päivinä nähneet tämän Ukrainan sodan karmeimmat jatkonäkymät, mitä eräästä keskustelusta maailmalle tuli tietoon tässä muutama päivä sitten, niin nämä venäläisten, itäisen naapurimme soveltamat erilaiset hybridivaikutuskeinothan, ne kaikki, me tiedämme — tai emme tiedä kaikkia, mitä ne edes aikovat tehdä — mutta meillä pitää olla työvälineet niihin puuttumiseen. Tämä lakiesitys, mikä nyt on tullut eduskuntaan hyväksyttäväksi, on erinomaisen hyvä. Ei se varmasti kaikista tilanteista meitä pelasta, mutta meidän täytyy tehdä työtä jatkossakin samalla keinoin, että kun tilanne vaatii, niin nopeasti uusitaan lakeja, että eivät viranomaiset jää aseettomiksi toimiessaan näitä uhkia vastaan. Kaikki tiedämme sen vallan hyvin, että eduskunnan säätämät lait ovat se väline, millä viranomaiset työtään tekevät, ja tässä meidän pitää olla erittäin aktiivisia, ja tehkäämme se. Suna Kymäläiselle hänen sitkeydestään ja edustajakollegoille hyvät kiitokset hyvästä pohjatyöstä [Puhemies koputtaa] elämän aikana.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-03-04T14:55:55,2025-03-04T14:57:09,Hyväksytty,1.1 2025_16_112,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_113,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eduskunnan tärkein tehtävä on Suomen turvallisuuden varmistaminen, ja on suuri ilo ja kunnia saada olla nyt säätämässä puolustusministeri Häkkäsen esittelemää lakia niin, että Suomen kansallista turvallisuutta edelleen lujitetaan. Puolustusministeri kuvasi myös hyvin sen prosessin, jolla tullaan etenemään pala palalta kohti sitä, että myös jo näitä aiemmin myytyjä kiinteistöjä päästään omistuksen osalta järjestelemään uudelleen niin, että myöskään ne eivät muodosta Suomen kansalliselle turvallisuudelle uhkaa. Tämä on erityisen suuri kysymys esimerkiksi omassa kotikaupungissani Rovaniemellä, joka on toinen päätukikohtapaikkakunta ja esimerkiksi tulevien F-35-hävittäjien ensimmäinen kotipesä täällä Suomessa. On tärkeää, että tukikohtaympäristöissä voidaan turvata toimintaa vapaana tiedustelusta tai muustakaan, esimerkiksi sabotaasin toiminta-alustasta sillä alueella.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-03-04T14:57:09,2025-03-04T14:58:19,Hyväksytty,1.1 2025_16_114,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_115,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puheenjohtaja! Tosiaan puhumme ihan olennaisesta asiasta kokonaisturvallisuuden kannalta. Tässä kokonaisturvallisuus koostuu tietenkin monesta eri palikasta. Nämä kiinteistöt ovat ihan selvästi yksi tämmöinen olennainen asia, ja onkin hienoa, että tätä asiaa yhteistuumin tässä salissa pystytään viemään eteenpäin. Erityisen positiivinen huomio siitä, että tässä on yli puoluerajojen positiivisia puheenvuoroja käytetty kollegoista — en ole kauhean useasti tässä kahden vuoden aikana siihen törmännyt — ja tämä oli sellainen, minkä halusin ihan tässä debatissakin vielä tuoda esille. Kyllähän tämä on yhteinen asia hoitaa meidän puolustus kuntoon. Jos vielä peilataan pikkuisen siihen, kuinka paljon tähän vaikuttavat kaikki ihan arjen pienetkin asiat, ihan lähtien yhteiskuntarauhasta ja muusta, niin kyllä tämä on oikein hienoa, että tässä puhutaan nyt yhteiseen ääneen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-03-04T14:58:19,2025-03-04T14:59:17,Hyväksytty,1.1 2025_16_116,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Pauli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_117,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministeri, totesitte, että ongelma on leveä ja lavea. Siihen on vaikea puuttua, mutta siihen täytyy uskaltaa puuttua, ja tuodaan sitten vaikka osissa, niin kuin sanoitte. Suomi ei ole sodassa, mutta Suomeen kyllä vaikutetaan hyvin aggressiivisin keinoin, ja tällaisessa tilanteessa oma turvallisuus pitää tietysti asettaa aivan kärkeen. Näitä kiinteistöjä voidaan käyttää esimerkiksi tiedustelun tukena, niin kuin kerroitte. On pystyttävä reagoimaan, ja eduskunnan tehtävä on tällaisissa tilanteissa reagoida. Ylipäätään se, mihin kannustan, on sopimusten symmetrisyys. Meillä on ehkä ollut hieman tämmöistä hyväntahtoista naiiviutta aikaisemmin mukana. Otan nyt esimerkiksi jalkaväkimiinasopimuksen. Liityimme sopimukseen, vaikka naapurivaltio ei siihen liity. Täytyy uskaltaa vaatia symmetristä lähtökohtaa, kun sopimuksiin liitytään tai tehdään omaa lainsäädäntöä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-03-04T14:59:17,2025-03-04T15:00:33,Hyväksytty,1.1 2025_16_118,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Keskustelulle tässä vaiheessa varattu aika lähestyy nyt loppuaan. — Annan vastauspuheenvuoron ministeri Häkkäselle. Noin kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_119,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Antti,Häkkänen,Puolustusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän lämpimästä vastaanotosta ja tuesta eri puolueiden suunnista. Tässä on kyse kuitenkin Suomen varautumisesta hybridi- ja laaja-alaiseen vaikuttamiseen ja suomalaisten turvallisuudesta. Mutta muutama vastaus näihin kysymyksiin: Ensinnäkin, onko syntynyt tyhjiössä, että tämä laki on täällä? Ei ole. Kun aloitin puolustusministerinä, niin juuri muutamaa kuukautta aiemmin edellinen hallitus oli tehnyt poliittisen päätöksen, että tällaista täyskieltoa ei tehdä, ja kun tulin taloon, halusin tämän täysin uudelleenarviointiin, nimenomaan kokonaiskuvan arviointiin, koska olen Itä-Suomesta kotoisin ja tiedän, että ongelma on ollut pöydällä 20 vuotta, aivan kuten Suna Kymäläinen täällä mainiosti myös mainitsi. Tämä asia on ollut meillä tiedossa pitkän aikaa. Se ei ole Venäjän hyökkäyssodan tuoma uhka-arvio, joka olisi muuttunut jotenkin puolessa vuodesta tai vuodessa. Eli tämä asia oli arvioitu vaikeaksi toteuttaa mutta tarpeelliseksi, ja se oli jätetty pöydälle, siis juuri puoli vuotta ennen kuin minä aloitin — edellisen hallituksen tuore arvio oli pöydällä, ja poliittinen päätös: ei viedä eteenpäin. Siis ongelma jätettiin auki, ja otin sen uudelleenarviointiin. Ilman puoluepoliittisia silmälaseja itäsuomalaisina tiesimme, että tämä pitää hoitaa. Siksi tässä kesti kauan — vastauksena siihen, miksi meni käytännössä puolitoista vuotta — että tämä ratkaisu oli oikeudellisesti vaikea löytää, mutta me ei annettu periksi, vaan me tehtiin tähän ratkaisut. Entisenä oikeusministerinä halusin, että tähän on oikeudellisesti kestävät ratkaisut. Tämä ratkaisu on perustuslain mukainen nyt. Tämä on kova, mutta tämä on hyvä ratkaisu: täyskielto, [Sanna Antikainen: Hienoa työtä!] pienet poikkeukset, jos on töissä tai asunut pitkään Suomessa ja on nuhteeton. On hyvä, että tämä saadaan aikaiseksi, mutta tämä ei tullut ihan ilmaiseksi. Tämä oli kova poliittinen päätös ja pitkä valmistelu, perusteellinen valmistelu, ja nyt toivon, että se menee hyvin eteenpäin ja saadaan ne jatko-osat myös sitten eduskuntaan mahdollisimman ripeästi. Venäläisten kuljetusyritysten osalta: meillä on tämä asia nyt ihan seurannassa. Me tiedetään hyvin tarkkaan, mitä Suomessa tapahtuu, ja meidän viranomaiset ovat tässä asiassa hereillä. Resurssitarpeiden osalta tullaan hoitamaan riittävät resurssit, samoin näihin jälkikäteisiin puuttumisiin. Jälkikäteisen puuttumisen osaltahan tulee olemaan se iso ongelma, että kun on jo menty myymään paljon kalliita, isoja kohteita, jopa kriittistä infraakin, niin tietysti ne lunastukset veronmaksajille ovat kalliita, ja me arvioidaan tätä, miten lunastushintojen määräytyminen tulee, ettei tästä tule satojen miljoonien laskua veronmaksajille. Eli tämä pitää hyvin tarkkaan arvioida. Sitten täällä edustaja Autto nosti tämän Lapin roolin. Tässä on koko Suomi nyt tarkastelussa, ei enää siis vain raja-alueet, vaan koko Suomi. Koko Suomi on puolustukselle ja turvallisuudelle tärkeä — vaikka huoltovarmuusreitit länsirannikon satamiin, tukijoukkojen liikkeet Lapissa tai F-35-kentät tai meidän ruokahuollon keskeiset alueet. Me valvotaan kaikkia alueita. Se ei ole siis pelkästään enää tämmöistä kapeata rajavalvontakysymystä, mitä ehkä 10 vuotta sitten vielä ajateltiin, vaan nyt se on kokonaisvaltaista valvontatoimenpidettä, ja sen takia kiinteistökielto koskee koko maata. [Sanna Antikainen: Se on tärkeätä. Hyvä!] ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2025-03-04T15:00:36,2025-03-04T15:04:22,Hyväksytty,1.1 2025_16_120,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_16_121,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä asiakohtaa 4 ja sen käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Kymäläinen poissa. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_16_122,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yksi poliitikkojen tärkeimmistä tehtävistä on taata Suomen ja suomalaisten arjen turvallisuus. Tämä hallituksen esitys kiinteistöhankintojen luvanvaraisuuden tiukentamisesta on tärkeä askel kohti vahvempaa kansallista turvallisuutta ja selkeämpiä kansainvälisiä suhteita. Maailman muuttunut turvallisuustilanne edellyttää ennakoivia ja päättäväisiä toimia, jotta voimme suojata yhteiskuntamme ulkoisilta uhilta. Venäjän painokas toiminta Euroopassa ja erityisesti sen aggressiivinen tietovaikuttaminen ovat osoittaneet, että turvallisuusympäristömme ei ole enää entisellään. Ukrainan tilanne on edelleen kriittinen ja meidän yhteinen. Yhdysvaltojen ulkopolitiikan suunnanmuutos on herättänyt huolta ja luonut epävarmuutta kansainväliseen turvallisuusjärjestelmään. Meidän on varmistettava, että Suomessa tehdään tarvittavat päätökset turvallisuutemme varmistamiseksi välittömästi. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksen myötä Suomi ottaa käyttöön selkeät kiinteistönhankinnan rajoitukset, joilla estetään vihamielisten valtioiden vaikutusyritykset ja mahdollinen kiinteistöjen käyttö Suomea vastaan. Laki kieltää kiinteistöjen hankinnan henkilöiltä ja yhteisöiltä, jotka tulevat valtioista, jotka ovat rikkoneet kansainvälistä oikeutta tai voivat muodostaa turvallisuusuhan Suomelle. Rajaturvallisuuden näkökulmasta tämä päätös on merkittävä. Sillä varmistetaan, ettei Suomen maaperää voida hyödyntää esimerkiksi tiedustelutoimintaan tai muihin nykyajan vaikuttamisen muotoihin. Samalla turvataan suomalaisten oikeus itsenäiseen Suomeen. Jokaisella kansalaisella on oikeus asua ja elää vakaassa ja turvallisessa ympäristössä. Arvoisa rouva puhemies! Nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa emme voi jättää kansallista turvallisuuttamme sattuman varaan. Hallitus on jo aiemmin tiukentanut turvallisuuteen liittyviä lakeja, ja tämä esitys on osa laajempaa kokonaisuutta, jolla vahvistetaan Suomen kriisinsietokykyä ja torjutaan ulkopuolisten tahojen vaikutusyrityksiä. On tärkeää, että lainsäätäjät tekevät tarvittavat päätökset etupainotteisesti, jotta vältymme tilanteilta, joissa korjaavat toimenpiteet tulevat liian myöhään. Suomen on pysyttävä itsenäisesti ja omaan itsenäiseen päätöksentekoon kykyisenä ja pidettävä huoli siitä, ettei tärkeimpiä rakenteitamme, tietoliikennettämme tai kansallisia etujamme voida vaarantaa ulkomaalaisomistuksen kautta. Kannatan tätä hallituksen erinomaista esitystä ja kiitän, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-04T17:17:25,2025-03-04T17:21:04,Hyväksytty,1.1 2025_16_123,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,Edustaja Löfström poissa. — Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_124,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme tänään lakiesitystä, jonka tavoitteena on turvata Suomen kansallista turvallisuutta rajoittamalla venäläisten kiinteistökauppoja Suomessa. Tämä esitys on ajankohtainen ja perusteltu, sillä Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut radikaalisti Venäjän Ukrainassa käynnistämän hyökkäyssodan myötä. On tärkeää, että kansallista turvallisuuttamme vahvistetaan ja tiedostetaan kiinteistöomistusten mahdollinen yhteys turvallisuuteen. Kiinteistöt voivat olla keino vihamieliseen vaikuttamiseen, ja tämän vuoksi meidän on varmistettava, ettei Suomen turvallisuus vaarannu kiinteistöhankintojen kautta. Esityksessä ehdotetaan, että Venäjän kansalaisilta ja sinne rekisteröidyiltä yhteisöiltä kielletään kiinteistön hankinta Suomessa. Tämä on merkittävä linjaus, joka vahvistaa turvallisuuttamme ja vähentää mahdollisia riskejä. Lisäksi puolustusministeriölle annetaan oikeus vaatia lupahakemusta myös silloin, kun voidaan perustellusti epäillä, että kiinteistö on hankittu laissa tarkoitetun henkilön lukuun. Tämä on erityisen tärkeää, sillä esityksen myötä monimutkaiset omistusjärjestelyt ja bulvaanikaupat voivat lisääntyä. Vaikka esitys rajoittaa tiettyjen henkilöiden mahdollisuuksia kiinteistöhankintoihin, on huomionarvoista, että se ei koske henkilöitä, joilla on pysyvä oleskelulupa Suomeen tai Suomen myöntämä pitkään maassa oleskelleen kolmannen maan kansalaisen pysyvä EU-oleskelulupa. Tämä on oikeudenmukainen linjaus, joka huomioi Suomessa pysyvästi asuvien henkilöiden aseman. Pidän tärkeänä, että jatkossa tarkastelemme laajemmin myös EU- ja Eta-maiden ulkopuolisia kiinteistön hankintoja koskevan lainsäädännön toimivuutta. Erityisesti lupalakia, valtion etuostolakia ja turvalunastuslakia on tarpeen arvioida ja kehittää vastaamaan muuttuvaa turvallisuustilannetta. Arvoisa puhemies! Esitys on tärkeä askel Suomen kansallisen turvallisuuden vahvistamisessa, ja meidän on huolehdittava siitä, että lainsäädäntömme vastaa nykyisiä turvallisuusuhkia ja että päätöksenteossamme painotetaan Suomen ja suomalaisten turvallisuutta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-03-04T17:21:13,2025-03-04T17:23:46,Hyväksytty,1.1 2025_16_125,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,"Edustaja Kopra, poissa. Edustaja Autto, poissa. Edustaja Hoskonen, poissa. Edustaja Kiuru, poissa. — Edustaja Mikkonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_126,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta esitetään siis muutettavaksi kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annettua lakia. Tähän lakiin lisättäisiin uusi säännös luvan myöntämisen ehdottomista esteistä. Lupaa kiinteistön hankinnalle ei myönnettäisi henkilölle, jonka kansalaisuusvaltion Euroopan unionin neuvosto on päätöksessään todennut loukanneen toisen valtion alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia, itsenäisyyttä ja jonka kansalaisuusvaltion voidaan arvioida aiheuttavan uhkaa Suomen kansalliselle turvallisuudelle ja jonka ainoan kansalaisuusvaltion on mahdollista käyttää kansalaisiaan Suomen kansalliselle turvallisuudelle aiheutuvan uhkan aiheuttamisessa. Eli suomennettuna tämän hallituksen esityksen tavoitteena on turvata kansallista turvallisuutta kieltämällä käytännössä venäläisten kiinteistökaupat Suomessa tilanteessa, jossa Euroopan turvallisuusympäristö on Venäjän täysin oikeudettoman hyökkäyssodan myötä perustavanlaisesti muuttunut. On tärkeää, että kansallista turvallisuuttamme vahvistetaan ja tiedostetaan myös kiinteistöomistusten mahdollinen yhteys kokonaisturvallisuuteen. Kiinteistöt ovat yksi keino vihamieliseen vaikuttamiseen. Hybridiuhkien torjumisen kannalta on tärkeää myös jatkossa tarkastella olemassa olevan EU- ja Eta-maiden ulkopuolisten tahojen kiinteistönhankintaa koskevan lainsäädännön toimivuutta sekä mahdollisia muutostarpeita niin lupalakiin, valtion etuostolakiin kuin turvalunastuslakiin. Arvoisa puhemies! Vallitsevassa turvallisuustilanteessa on entistäkin tärkeämpää, että puolustusministeriö valvoo kiinteistökauppoja tarkasti. Kuten hallituksen esityksessä on arvioitu, on oletettavaa, että monimutkaiset omistusjärjestelyt tulisivat esityksen myötä korostumaan. Yksilön kannalta hallituksen esityksen vaikutusten arvioidaan jäävän melko vähäisiksi. Ensisijaisesti vaikutukset rajautuvat esityksessä tarkoitettuihin henkilöihin, joilla ei ole pysyvää oleskelulupaa Suomessa. Rajoitus vaikuttaisi esityksen mukaan noin 20 000:een Suomessa ilman pysyvää oleskelulupaa olevaan Venäjän kansalaiseen siten, että heillä ei olisi mahdollisuutta hankkia Suomesta kiinteistöä. Arvoisa puhemies! Lainsäädäntökeskustelussamme ovat vielä jääneet vähäiselle huomiolle jo venäläisten omistuksessa olevat kiinteistöt ja asunto-osakkeet. Erityisesti venäläistä kiinteistöomaisuutta löytyy Itä-Suomesta. Pakotteiden ja rajan kiinni olemisen johdosta Itä-Suomeen on myös jäänyt muun muassa hylättyä ja hoitamatonta omaisuutta, kiinteistöjä, ja Punkaharjulta Savonlinnasta löytyy muun muassa konkurssiin mennyt kokonainen asunto-osakeyhtiö, kokonainen kerrostalo. Meidän on hyvä tunnistaa näitä piileviä turvallisuusuhkia ja torjua vihamielistä vaikuttamista, jolla yritetään horjuttaa maamme kokonaisturvallisuutta, jonka turvaaminen on meidän lainsäätäjien tärkein tehtävä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+4.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-03-04T17:24:00,2025-03-04T17:28:20,Hyväksytty,1.1 2025_16_127,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään puolustusvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Häkkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_16_128,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Antti,Häkkänen,Puolustusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen puolustusta rakennetaan nyt puolustusministeriössä neljän keskeisen pilarin varaan: kansallinen puolustus aina kaiken perusta, Naton puolustus ja pelote, puolustusyhteistyökumppanuudet, ja lopuksi kokonaisturvallisuus ja kokonaismaanpuolustus. Tänään lakiesityksessä käsitellään Naton yhteispuolustuksen eteenpäinviemistä. Suomen liittyminen Natoon on ollut suurin muutos Suomen puolustuksessa sotien jälkeen. Nato-jäsenyys on edellyttänyt Suomen puolustuksen yhteensovittamista Naton pelotteeseen ja puolustukseen, ja tämä työ jatkuu edelleen. Nato-jäsenyyden velvoitteiden täyttäminen ja Puolustusvoimien toimintaedellytysten varmistaminen puolustusyhteistyössä ja Naton yhteisen puolustuksen toimeenpanossa edellyttää lisäksi kansallisen lainsäädännön päivittämistä. Tällä lakiesityksellä vastataan niihin muutostarpeisiin, joita on tunnistettu liittokuntaan liittymisen myötä. Päivittäisessä toiminnassa osana liittokuntaa tunnistetaan kuitenkin yhä uusia muutostarpeita, ja kansallisen lainsäädännön päivittämistä tullaan jatkossakin tekemään vaiheittain. Arvoisa puhemies! Hallitus on 20. helmikuuta 2025 antanut eduskunnalle hallituksen esityksen laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Hallituksen esityksellä edistetään Naton yhteisen puolustuksen toimeenpanoa kirjaamalla Pohjois-Atlantin liiton yhteinen puolustus Puolustusvoimien lakisääteiseksi tehtäväksi. Esityksen tavoitteena on lisäksi parantaa Puolustusvoimien kykyä ulkomaisen avun vastaanottamiseen ja sen harjoitteluun sekä vahvistaa sotilaallista huoltovarmuutta edistämällä kansainvälisten joukkojen logistiikkaa Suomessa. Esitykseen sisältyy myös joukko teknisempiä kysymyksiä. Lait ehdotetaan tulemaan voimaan mahdollisimman pian.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+5.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2025-03-04T15:04:57,2025-03-04T15:07:08,Hyväksytty,1.1 2025_16_129,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_130,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen turvallisuus on perustavanlaatuinen kysymys, joka vaatii jatkuvaa arviointia ja kehittämistä. Turvallisuustilanne Euroopassa on vakava ja vaikeasti ennakoitava. Suomi on kuitenkin tehnyt oikeita päätöksiä puolustuksensa vahvistamiseksi, vaikka tämä työ ei ole vielä valmis. Tässä tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää, että Suomen lainsäädäntö vastaa muuttunutta turvallisuusympäristöä ja tuo selkeästi esiin Suomen tahtotilan Euroopan ja Pohjois-Atlantin yhteisessä puolustuksessa. Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta selkeyttää Suomen puolustuksen asemaa liittolaiskentässä ja vahvistaa kykyämme toimia osana Naton yhteistä puolustusta. Esityksen mukaan Puolustusvoimien tehtäväkenttään lisätään Pohjois-Atlantin liiton yhteinen puolustus, mikä konkretisoi Suomen sitoutumisen liittokunnan yhteisiin velvoitteisiin. Lisäksi esitys tarkentaa kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista koskevia säännöksiä sekä määrittelee, kuinka Puolustusvoimien kiinteistöjä voidaan käyttää liittokunnan tarpeisiin. Tämä luo pohjan sille, että Suomen puolustus toimii saumattomasti yhdessä liittolaistemme kanssa ja että voimme tarvittaessa vastata nopeasti turvallisuuden haasteisiin. Arvoisa puhemies! Turvallisuus ei ole itsestäänselvyys. Suomen ja suomalaisten turvaaminen edellyttää selkeitä poliittisia päätöksiä ja lainsäädännön kehittämistä vastaamaan muuttunutta turvallisuusympäristöämme. Suomen Nato-jäsenyyden myötä on tärkeää, että maamme puolustus on tiiviisti mukana liittokunnan toiminnassa. Tämän lainsäädännön muutos tukee sitä tavoitetta ja vahvistaa Suomen roolia vakauden ja turvallisuuden tuottajana. On välttämätöntä, että Suomen puolustus toimii tehokkaasti niin kansallisesti kuin kansainvälisesti ja että lainsäädäntömme tukee tätä toimintaa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-04T15:07:16,2025-03-04T15:10:11,Hyväksytty,1.1 2025_16_131,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kokko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_132,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun Suomi haki sotilasliitto Naton jäsenyyttä, niin se tapahtui vahvassa poliittisessa yksituumaisuudessa, ja on siksi hyvä, että nyt näitä Natoon liittyviä ja yhteistoimintaan liittyviä lainsäädäntömuutoksia viedään samanlaisella poliittisella yhteistyökyvyllä eteenpäin. Se on pienen kansan turva erittäin kuohuvassa maailmassa, että poliittisilta päättäjiltä löytyy puolueesta riippumatta näissä kysymyksissä se yhteinen näkemys, että kansakunnan turvallisuuden varmistaminen menee kaiken muun edelle. On siinä mielessä hyvä, että nyt tätä lakikokonaisuutta viedään mahdollisimman nopeasti eteenpäin. Se muutos, mikä Yhdysvaltain ulkopolitiikassa on uuden hallinnon myötä tapahtunut, on siinä suhteessa hyvä, että Suomi osoittaa päättäväisyyttä, vahvaa sitoutumista Naton kollektiiviseen puolustukseen. Kuten on monta kertaa todettu, olemme siellä turvallisuuden tuottajia emmekä sen kuluttajia, ja sitä kautta myös sitten pystymme osoittamaan Yhdysvalloille ja kaikille muille liittolaisille, että Suomi on varautunut ja kantaa siinä suhteessa oman osansa. Ehkä ihan tähän loppuun erityisesti nosto, että nimenomaan tiedustelun näkökulmasta se sotilastiedustelu ja siitä annettu laki saadaan myöskin hyvin synkronoitumaan koko liittokunnan yhteisen tiedustelun kanssa ja sitä kautta myöskin vahvistettua tätä tärkeää osaa kansallisessa puolustuksessa ja myös liittokunnan yhteistyössä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+5.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-03-04T15:10:13,2025-03-04T15:11:52,Hyväksytty,1.1 2025_16_133,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_134,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomi on aina pitänyt oman puolustuskykynsä hyvällä tasolla, ja se on kelvannut esimerkiksi mille tahansa maalle niin Euroopassa kuin Euroopan ulkopuolella. Tänä päivänä voimme olla onnellisia siitä, että vuosikymmenet olemme yksissä tuumin kehittäneet puolustustamme, ja nyt tämä Nato-ulottuvuus tuo sille aivan uuden ulottuvuuden ja antaa meille semmoisen turvatakuun, joka varmasti on tarpeen. Lainsäädäntö asetettakoon sille tasolle, että se järjestelmä toimii kiitettävästi. Nythän sitä parhaillaan tehdään tässäkin tämän hallituksen esityksen myötä. Mutta viime päivinä olemme havainneet maailman olevan menossa yhä levottomampaan suuntaan. Sen kaiken olemme havainneet viime päivien tapahtumien jälkeen. Kun ministeri nyt on paikalla, niin rohkenen kysyä: Ensinnäkin kiitos tästä erinomaisesta lakiesityksestä. Tämä on erittäin ajankohtainen, ja näitähän varmaan tulee lisää. Eduskunta on niille varmaan valmis näyttämään vihreää valoa mahdollisimman nopeasti, että saamme tämän oman puolustuksen ja siihen liittyvän lainsäädännön ajan tasalle. Mutta kun meillähän on puolustusyhteistyösopimus USA:n kanssa, DCA-sopimus, niin teillä on paras osaaminen, ministeri, tässä asiassa, että missä me menemme tämän suhteen nyt. Tämäkin laki kuuluu DCA-sopimuksen työvälineisiin, että pystymme Yhdysvaltain kanssa tarvittaessa toimimaan sillä keinoin kuin Suomeen tuleva vierasjoukko, mikä sitten onkaan, Yhdysvalloista tuleva sotilasosasto, tai mikä se onkaan... Onko tilanne sen suhteen se, että te olette rauhallinen ja luottavainen siitä, että nämä meidän yhteistyösuhteet tuonne Yhdysvaltoihin päin toimivat edelleen hyvin?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-03-04T15:11:52,2025-03-04T15:13:29,Hyväksytty,1.1 2025_16_135,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_136,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Näin runsaslukuisesti kun on edustajia paikalla, on helppoa sanoa: varmaan olemme täysin yksimielisiä siitä, että Suomea tulee aina puolustaa, Suomen täytyy aina säilyä. Minä toivon nyt tällä kohtaa arvoisalta puolustusministeriltä, että käytte keskusteluja USA:n presidentti Trumpin ja puolustusministerin ja ulkoministerin kanssa, vaikka sieltä tulee tällä hetkellä signaalia, että esimerkiksi apu Ukrainalle on keskeytetty. Toivottavasti meillä säilyvät hyvät, ystävällismieliset suhteet USA:n ja Suomen välillä, koska me kuitenkin olemme Naton täysjäseniä ja meillä on kahdenvälinen DCA-sopimus USA:n kanssa. Toivon, että nämä välit säilyvät todella hyvinä. Siitä toivottavasti pidätte huolta, arvoisa ministeri.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+5.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-03-04T15:13:29,2025-03-04T15:14:21,Hyväksytty,1.1 2025_16_137,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja vielä edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_138,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pahoittelen, unohdin kysyä toisen tärkeän kysymyksen samaan asiaan liittyen. Itäsuomalaisena kansanedustajana, siellä Ilomantsissa ihan itärajalla asuvana ihmisenä: Paikallisilla ihmisillä aidosti on valtava huoli, miten meille käy tällaisessa levottomassa maailmassa. Yksi Nato-kenraali, jonka nimeä en nyt jaksa muistaa, aivan omassa vahvassa puheenvuorossaan nosti esille — liittyi jotenkin Naton maajoukkoihin tämä kyseinen kenraali — että pitäkää tämä itäinen Suomi elinvoimaisena, koska sellainen seutukunta, jossa on elämää, ihmisiä ja toimintaa, on aina helpompi puolustaa kuin autioituva, syrjäytyvä alue, jossa tietkään eivät ole enää kunnossa. Toivoisin teiltä edes pientä vinkkiä, kun viime päivien tapahtumien takia minulla ei ainakaan ole täyttä luottamusta siihen, että meille tulisi paremmat elämänolosuhteet jo ensi vuonna. Odotamme siellä kallella kypärin, että saisimme selviä signaaleja Suomen valtiolta ja ennen kaikkea maan hallitukselta, että siellä itärajallakin Ilomantsissa se koko rajaseutukansa voisi olla turvallisena, jatkaa huomennakin työpäiväänsä ja jatkaa elämäänsä, suunnitella tulevaisuutta. Siihen uskoon on aika paha lommo tullut viime aikoina.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-03-04T15:14:21,2025-03-04T15:15:34,Hyväksytty,1.1 2025_16_139,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja ministeri Häkkänen, noin kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_140,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Antti,Häkkänen,Puolustusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia. Vielä vain rautalangasta sanon sen tosiasian, mistä varmaan moni onkin tietoinen, että vaikka liityimme Natoon, niin nyt kaikissa toimenpiteissä, joita puolustusministeriö johtaa — siis koko puolustuspolitiikan skaalaa, kaikkea puolustuspolitiikkaa, johdetaan puolustusministeriöstä Naton ydinasepolitiikkaa myöten, komentorakenteita myöten — kaikessa me pidetään kristallinkirkkaana, että kansallinen puolustuskyky, omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat kaiken keskiössä ja perusta kaikelle. Myös kaikissa komentorakennejärjestelyissä, mitä tehdään, on aina Suomella ensisijaisena oma toimintakyky ja johtokyky. Me ollaan siis koko ajan ns. itsenäinen toimija vahvoilla kansallisilla resursseilla ja toimintakyvyllä osana Natoa, mutta ei niin päin, että pudotetaan hanskat ja annetaan muille vastuu. Välillä näkyy julkisuudessa tällaisiakin puheenvuoroja, että nythän on hyvä, ettei tarvitse sitten hirveästi enää tehdäkään, kun ollaan mukana kansainvälisessä yhteistyössä. Tämä korostuu nyt USA-yhteistyössä erityisen tärkeästi. Minä pyrin nyt edistämään sellaista USA-yhteistyötä tässä poliittisella tasolla, puolustuksessa ja Pentagonin suuntaan, että me ei jokaiseen pintakuohuun lähdetä mukaan, vaan koetetaan pitää hyvin hankala Ukrainan neuvottelutilanne — joka on hyvin vaikea — omassa ladussa ja korissa ja sitten tämä Euroopan Nato-maiden puolustuksen rakentaminen omassa korissaan. Ukrainan tilanteeseen liittyy nyt paljon enemmän hankaluuksia ja jännitteitä, kun taas Naton osalta USA:n puolustusministeri sanoi minulle kahdenvälisessä palaverissa — ja useat muut heidän keskeiset puolustusvaikuttajansa — että USA on sitoutunut artikla vitoseen Natossa, mutta teidän pitää itse vahvistaa puolustuskykyänne enemmän Euroopassa eli maksaa veronmaksajien rahalla enemmän puolustukseen. Se tarkoittaa siis merkittäviä summia — se ei ole sanahelinää — myös Suomen kannalta. Tämä on merkittävä talouspoliittinen kysymys, mistä se raha otetaan: hyvinvointipalveluista, verotuksesta, vai velkaa lisää vai mitä. Eli se ei ole meillekään ihan kevyt juttu. Kahdenväliset USA-puolustussuhteet etenevät hyvin. Emme voi olla varmoja, mitä aina tulevaisuus tuo tullessaan, mutta hankkeet etenevät hyvin, niitä on kymmenittäin: puolustusmateriaalia, harjoitusyhteistyötä, DCA-sopimuksen järjestelyjä kovia tilanteita varten. Muun muassa viimeisen viikon ajan meillä on ollut harjoittelemassa Karjalan prikaatissa Virginian kansalliskaarti. Nämä kansalliskaartit vastaavat käytännössä tuommoista kevyehköä eurooppalaisen maan armeijaa. Heillä on siis kalustoa hävittäjistä lähtien. Itä-Suomen elinvoima on turvallisuustekijä. Ainakin keskeisten kaupunkiseutujen pitää pysyä asuttuina, ja siellä pitää olla omaehtoista yritystoimintaa, joka luo elinvoimaa omista lähtökohdistaan. Sen takia liikenneyhteydet, yrittäjyyden edellytykset ja sitä kautta elinvoiman rakentuminen, ei pelkästään tukiaisilla vaan nimenomaan omaehtoisesti, ovat erityisen tärkeitä. Me nähdään myös se, että on vaarallista, jos meille syntyy liian harvaan asuttuja alueita, eli pitää olla väkeä siellä, ja se on myös työvoiman saantikysymys turvallisuusviranomaisten osalta. Tanskan puolustusministerin vein eilen itärajalle tutustumaan siihen, mitä Venäjän raja-alueella asuminen tarkoittaa, jotta myös läntisemmän Euroopan maat tukisivat meitä näissä EU-hankkeissa, kun yritetään saada vaikka tiettyjä rahoituksia näihin järjestymään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+5.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2025-03-04T15:15:39,2025-03-04T15:19:50,Hyväksytty,1.1 2025_16_141,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 3/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne‑ ja viestintävaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Ranne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_16_142,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä ajoneuvolain ja siihen liittyvien lakien muuttamista koskeva hallituksen esitys. Esityksen pääasiallisena tavoitteena on vastata tiettyihin EU-sääntelyn vaatimuksiin ajoneuvo- ja kuljetusalalla. Esitys sisältää muutoksia kolmeen aihealueeseen. Ensinnäkin ehdotetaan EU-sääntelystä johtuen lakimuutoksia, joilla ajoneuvovalmistajista riippumattomille ajoneuvojen huolto- ja korjaamotoimijoille ja heidän työntekijöillensä annetaan oikeus saada rikosrekisteriote niin kutsuttua SERMI-hyväksyntää varten. Hyväksynnän avulla nämä toimijat voivat saada ajoneuvojen valmistajilta ajoneuvon turvatekijöihin liittyviä tietoja. Turvatekijöihin liittyviä tietoja ovat esimerkiksi ajonestolaitteistoon liittyvät tiedot. Tietoja tarvitaan nimenomaan huolto- ja korjaustoiminnassa. Muutos edistää riippumattomien huolto- ja korjaamotoimijoiden toimintamahdollisuuksia. Toiseksi esityksellä pannaan täytäntöön EU-sääntelyssä tapahtuneet muutokset koskien perusteita, joilla maanteiden henkilö- ja tavaraliikenneluvan haltija voidaan luokitella riskiyritykseksi. Jatkossa riskiluokittamisessa huomioidaan paremmin EU:n ajo- ja lepoaika-asetuksen ja ajopiirturiasetuksen säännösten noudattamatta jättäminen tavalla, josta aiheutuu huomattava kuoleman tai vakavan loukkaantumisen riski. Tähän liittyen myös hyvämaineisuuden arviointi päivitettäisiin vastaamaan uusia vakavimpien rikkomusten perusteita. Kolmas esityksen kokonaisuus johtuu kansallisista syistä. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille ehdotetaan oikeutta tarkastaa ajoneuvojen katsastusta ja yksittäishyväksyntää tekevien toimijoiden taustat sakkorekisteristä. Traficomilla on velvollisuus tarkistaa näiden toimijoiden luotettavuus. Nykyisin Traficom saa jo rikosrekisterin tiedot, mutta taustan tarkistamiseen tarvitaan lisäksi sakkorekisterin tietoja. Tiedonsaantioikeuksista on säädettävä täsmällisesti laissa. Kyse on viranomaisten välisestä tiedonvaihdosta, eikä se aiheuta muutoksia katsastusta tai yksittäishyväksyntää tekevien käytännön toimintaan. Lisäksi esityksen valmistelussa on tunnistettu tärkeä muutostarve sopimuspalokuntien pelastusautoihin. Tätä koskeva esitys tullaan viemään erikseen eteenpäin, ja siinä tullaan huomioimaan hallitusohjelman kirjaus sopimuspalokuntien toimintakyvyn turvaamisesta. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+6.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-03-04T15:20:23,2025-03-04T15:23:04,Hyväksytty,1.1 2025_16_143,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu on poissa. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_144,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On aivan erinomaista, että nämä tieliikenteeseen liittyvät turvallisuustekijät tulevat ajan tasalle. Kun katsoo tuota suomalaista tieliikennettä, kyllähän siellä yhä enemmän liikkuu esimerkiksi ulkomaisia rekkoja, joiden turvallisuudesta on huolehdittava myös niin, että niiden rekkojen vaatimustaso on tiedossa ja ne ovat turvallisia, että viranomaiset voivat niitä tarkistaa ja tieto on aina saatavilla ja ettei niihin liity sellaista toimintaa, joka voitaisiin tulkita vaikka rikolliseksi toiminnaksi. Siinä tervehdin tällaista lainsäädäntöä ilolla. Mitä tulee ministerin mainitsemaan, tähän liittyvään vapaaehtoispalokuntatoimintaan, se on maaseutukunnissa äärimmäisen tärkeää. Nimittäin siellä se pelastuspalvelun saaminen nopeasti ja täydellä voimalla liikenteeseen virkamiespalokunnalla... Ne henkilöt, jotka tekevät työkseen sitä palo- ja pelastustoimen työtä, alkavat olla aika harvassa. Esimerkiksi kotikunnassani Ilomantsissa on halukkaille nuorille järjestetty tämmöistä paloharjoittelutoimintaa, jota paikalliset aktiiviset miehet ja naiset järjestävät, ja nuoret tytöt ja pojat saavat siellä oppia siitä, miten hommia tehdään. Moni heistä sitten myöhemmällä iällä todennäköisesti jää paloalalle, pelastustoimen palvelukseen opiskelun jälkeen, ja he tekevät erinomaista työtä myös maaseutukuntien turvallisuuden eteen. Arvoisa ministeri, vaikka tämä tähän asiaan ei liitykään, se liittyy kyllä tähän liikenneturvallisuuteen: Kun näitä erilaisia kontrollijärjestelmiä te kehitätte — hyvä näin, olen samaa mieltä teidän kanssanne, ehdottomasti — niin se, mikä on iso ongelma siellä maaseututeillä, on, että vaikka niiden teiden kunnosta tehdään valtavasti valituksia, tiet ovat aivan karmean heikossa kunnossa, niin aina meille tulee se sama vastaus, kun sille valvojalle soittaa, että ne on tarkastettu, ne ovat kunnossa. Ei voi olla kunnossa, kun liikennöinti paikka paikoin ei enää onnistu. Siellä on valtavan paljon semmoisia teitä, joita pitkin ajetaan paljon raskailla taakoilla, isoilla rekoilla, ja kotikunnassani lähiaikoina, kultakaivoksen eteneminen kun näyttää aika vahvalta, ajetaan vielä raskaammilla taakoilla. Toivon, että te otatte vakavasti tämän liikenneturvallisuuden myös sen tienhoidon kannalta ja sen valvonnan kannalta, koska se on aivan retuperällä. Tähän toivon teiltä, arvoisa ministeri, aktiivisuutta, koska se on sitä aitoa työtä, mitä me teiltä odotamme maaseutukunnissa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-03-04T15:23:10,2025-03-04T15:25:36,Hyväksytty,1.1 2025_16_145,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_146,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvon ministeri, nyt on todellakin hyvä asia. Puutun tähän, mistä te ensimmäisenä mainitsitte, elikkä näiden korjaamojen toimintaan. Itse tunnen tuolla Pirkanmaalla useitakin tällaisia hyvämaineisia korjaamoita, jotka eivät ole niin sanottuja merkkikorjaamoita. Heillä on jatkuvasti ollut vaikeutena se, että kun tämän päivän autot rupeavat olemaan sellaisia aivolaatikoita ja jos siinä jotakin vikaa ilmenee ja sinulla ei riittävän syvälle ole pääsyä sen auton niin sanottuun aivolaatikkoon, niin sen korjaaminen tällaisella pienellä hyvämaineisella korjaamolla on ihan mahdotonta. Mutta jos me nyt saamme tähän asiaan parannuksen, niin olen todella tyytyväinen. Tiedän, että tällä hetkellä jo muun muassa Pirkanmaalla usea tällainen pienempi korjaamo odottaa tämän asian läpimenoa ja vahvistusta, että he pystyvät toimimaan tässä tiukentuneessa yhteiskuntatilanteessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+6.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-03-04T15:25:36,2025-03-04T15:26:40,Hyväksytty,1.1 2025_16_147,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_148,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille tästä esityksestä. Jos lähden ensimmäisenä liikkeelle siitä, mitä tässä esityksessä ei valitettavasti ole, niin ne ovat juuri nämä sopimuspalokuntia koskevat asiat. Eli sinänsä emme voi lähteä tekemään esityksiä pykäliin, koska niitä pykäliä ei ole auki: tässä on nyt tämä ajoneuvolain ykköslaki vain yksi pykälä, joka tähän tuodaan uusiksi. Huoli tietysti siinä, mitä hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, on se, että kun hallitusohjelmassa on kirjattu, että näiden asema pitää turvata ja tehdä toimia sen eteen, niin olisi tietysti ilo kuulla, mitä ne toimet sitten ovat, koska niitä nyt tässä laissa ei vielä ole. Toinen on tämä rikosrekisterioteasia, mikä on sinänsä lakiteknisenä kysymyksenä erittäin mielenkiintoinen. Me nyt lähdemme puuttumaan siihen ja vaatimaan rikosrekisteriotteita, mikä on tärkeätä, ja katsotaan, että niillä henkilöillä, jotka näihin tietoihin pääsevät, pitää olla puhtaat paperit. Tämä varmasti hoituu, ja Suomessa rikosrekisteriotejärjestelmä Oikeusrekisterikeskuksen kanssa on hyvin järjestetty, mutta kyllä tässä semmoinen EU-sääntelyllinen ilmiö tulee mieleen. Tämä on nyt ensimmäinen tällainen toimi tai työ, jossa vaaditaan täysin puhdas rikosrekisteri, eli siis EU-asetuksessa määritellään, että rekisterin on oltava puhdas. Tässä lähdetään siis siitä, että koko rekisterin on oltava puhdas. Suomessa on ollut käytäntö, jossa esimerkiksi jos lapsien kanssa työskentelee, niin silloin sen rekisterin pitää olla puhdas, niin että siellä ei saa olla taustalla lapsiin kohdistuvia rikoksia tai muita, jotka vaikuttaisivat siihen tehtävässä toimimiseen. Tämä varmasti hoidetaan asianmukaisesti ja asetuksen velvoitteet täytetään ja ennen kaikkea pidetään huoli siitä, että ne tiedot eivät ole kaikkien saatavilla, mitkä ovat tärkeitä valmistajien tietoja. Mutta lainsäädäntöteknisesti ja Suomen säädöksiä ajatellen tässä on aika poikkeava muutos, minkä EU nyt tekee. Tämä varmaan valmistelussakin on paljon herättänyt mielenkiintoa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+6.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-03-04T15:26:40,2025-03-04T15:29:15,Hyväksytty,1.1 2025_16_149,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ranne, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_150,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 3/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ensin toistan sen, minkä esittelypuheenvuorossani totesin, että meillä on siis valmistelussa toinen esitys, joka liittyy nimenomaan sopimuspalokuntien toimintakyvyn turvaamiseen. Eli se ei nyt tullut tässä, koska se saatiin erikseen. Erikseen saadaan se tehokkaammin ja varmemmin hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti eteenpäin. Tämä on niin sanotusti jo putkessa, eli se kyllä tulee sieltä. Sitten ehkä muutama sana tästä yleisesti. Poliisien määrähän tullaan tämän hallituskauden aikana lisäämään, ja se mahdollistaa myöskin sen, että poliisilla olisi ratsiaan kykyä myöskin rekkaratsioitten osalta enemmän kuin aikaisemmin. Liikenneturvallisuudessa tehdään erittäin tiivistä yhteistyötä, ja mehän ollaan siis saatu kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrää, uhrien määrää, laskuun tässä jo pidemmän aikaa. Toki se ei vielä riitä. Teiden kuntoon ja liikenneturvallisuuteen liittyvät toimet itse asiassa kiteytyvät siinä, että tämä hallitus on jo ennen puoliväliriihtä osoittanut tiemäärärahoja puolentoista miljardin euron edestä. Tämä määrä on yli kaksi kertaa enemmän kuin edellinen hallitus neljän vuoden aikana kohdisti teihin, ja tällä saadaan kyllä merkittäviä parannuksia meidän tiestöön. Hieman tämä menee asiasta ohi mutta on hyvin tärkeää todeta tässä. Tienhoidossa ja -valvonnassa tehdään jatkuvasti parantamista, ja niissä riittää parantamista. On aivan selvää, että meillä ei ole tasapuolista ja tasaista laatua ympäri Suomen, mutta tämä on kyllä huomioitu. EU-sääntelystä: Hallituksen selkeä linjaus on EU-politiikassa, niin kuin tämänkin tapauksen kohdalla, se, että me vaikutetaan hyvin vahvasti etukäteen ja kansallisen liikkumavaran pitää aina olla maksimaalinen. Se on se, mitä me siellä ajamme. Toki aina, kun näitä niin sanottuja tapauksia tulee vastaan, niin tietenkin me yritämme keksiä keinoja, kuinka me pääsisimme täällä vähimmällä mahdollisella byrokratialla ja niin, että suomalainen liikenne sujuisi mahdollisimman turvallisesti eikä mikään turha estäisi sitä sujuvuutta. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+6.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-03-04T15:29:30,,Hyväksytty,1.1 2025_16_151,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja vielä vastauspuheenvuoro, tai itse asiassa listapuheenvuoro. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_152,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 3/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä korvaan osui ehkä sellainen kysymys, että valmistelussa on jo toinen laki. Nyt monessa kohtaa olen huomannut tässä talossa, että kun tulee kuultavia asiantuntijoita ja lakiesityksiä, niin nousee aina keskusteluun, että valmistelussa on jo toinen laki. Ja tämän lain virheet: Tätä ei ole vielä tämä talo hyväksynytkään, kuulemiset ovat vasta käynnissä, ja sanotaan jo, että ne korjataan sitten seuraavassa laissa. Suurin piirtein ollaan jo tuomassa lakia ennen kuin edellinen on saatettu voimaan. Tämä ei ole niinkään ministeri Ranteelle, vaan tämä on koko hallitukselle ja lainvalmistelijoille ehkä sellainen pieni viesti, että huolehditaan nyt ensin, että tämä talo hyväksyy edes jonkinlaisen lain, ja sitten tulee se toinen laki, sen sijaan että täällä alkaisi mennä ikään kuin ristikkäin kolmea tai neljää lakia, joita ei ole yhteensovitettu, ja sitten on jo valmiina korjaussarja, josta ei kuitenkaan tosiasiassa ole edustajille tietoa, mutta sanotaan, että nämäkin sitten korjaillaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+6.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-03-04T15:31:36,2025-03-04T15:32:44,Hyväksytty,1.1 2025_16_153,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri, olkaa hyvä, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_154,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 3/2025 vp," Ihan lyhyesti vielä, arvoisa puhemies. Eli lausuntopalautteen perusteellahan päätettiin poistaa se sopimuspalokuntien pelastusautoja koskeva ehdotus sieltä listalta tästä esityksestä. Nimenomaan tässä nyt, kun me puhutaan ajoneuvoverokysymyksistä, me emme tätä tänne sitten sisällyttäneet. Mutta tässä on kyse tämäntyyppisestä tapauksesta. Rinnakkain kulkevat. Verotusasioita nyt ei ihan tähän saatu sisällytettyä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+6.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-03-04T15:32:45,2025-03-04T15:33:22,Hyväksytty,1.1 2025_16_155,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöjärjestelmästä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan, jolle talousvaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_16_156,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöjärjestelmästä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi asuntosäästöjärjestelmästä ja asuntolainojen valtiontakauksesta. Samalla kun omistusasuminen on monien toive ja asuntosäästäminen suosittua, vuokra-asuminen yleistyy ja ensiasunnon ostaminen tuntuu aiempaa vaikeammalta. Nykyisen asp-järjestelmän kehittämistarpeet liittyvät suurelta osin lainsäädäntöön, joka on vaikeaselkoinen ja osin vanhentunut. Säädöksiä on niiden voimassaoloaikana muutettu useita kertoja, mutta niitä ei ole arvioitu kokonaisuutena. Ensiasunnon ostajan voi olla tällä hetkellä vaikea hahmottaa, miten asp-järjestelmä toimii. Lisäksi lait ottavat heikosti huomioon laina-aikana tapahtuvat muutokset elämäntilanteessa ja asuntotarpeessa. Omistusasunnon hankkiminen on yksi taloudellisesti merkittävimmistä päätöksistä yksittäisille henkilöille ja kotitalouksille. Ehdotettu lainsäädäntö parantaisi asuntosäästäjien ja ensiasunnon ostajien mahdollisuutta saada nykyistä paremmin selkoa asunto‑ ja säästöjärjestelmästä ja siihen liittyvistä oikeuksistaan. Kun kyseessä on lakisääteinen ensiasunnon ostajia varten luotu järjestelmä, on tärkeää voida luottaa siihen, että se toimii riittävän hyvin ja ennakoitavasti, kannustaa säästämiseen, tukee ensiasunnon ostoa eikä sisällä asuntosäästämisen tai asunnon oston kannalta yllätyksiä. Asp-järjestelmän perusajatus ja sen tukielementit pysyisivät ennallaan. Tarkoitus on kannustaa tavoitteelliseen säästämiseen ja tukea ensiasunnon ostamista säästöille maksettavalla lisäkorolla, korkotukilainalla ja maksuttomalla valtiontakauksella. Asuntosäästämisen ja laina-ajan yksityiskohtiin ehdotetaan lukuisia muutoksia, joiden avulla järjestelmä olisi nykyistä selkeämpi ja kannustavampi. Ehdotetuilla muutoksilla lisättäisiin ensiasunnon ostajan valinnanmahdollisuuksia ja otettaisiin nykyistä paremmin huomioon muutokset elämäntilanteessa ja asunnontarpeessa. Uuteen asuntosäästöjärjestelmästä annettuun lakiin koottaisiin säännökset asuntosäästämisestä sekä asuntosäästämisen perusteella myönnettävästä vastaantulolainasta, korkotuesta ja valtiontakauksesta ensiasuntoa varten. Valmistelun yhteydessä myös omistusasuntolainojen maksullisten valtiontakauksien lainsäädäntö on uudistettu.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+7.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-03-04T15:33:50,2025-03-04T15:36:15,Hyväksytty,1.1 2025_16_157,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöjärjestelmästä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_158,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöjärjestelmästä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oma asunto on monelle unelma, ja on tärkeää, että me mahdollistetaan tämän unelman tavoitteleminen kaikille varallisuudesta riippumatta. Asp-laina on osoittautunut hyväksi välineeksi kannustaa nuoria asuntosäästäjiksi. Vaikka vuokra-asuminen on lisääntynyt, niin edelleen valtaosa nuoremmistakin ikäluokista haluaisi mieluiten asua omistusasunnossa. Kuitenkin ensiasunnon ostaminen on siirtynyt aiempaa myöhempään. Yksi selittävistä tekijöistä on opintolainojen yleistyminen ja opintolainamäärien kasvu. Viimeisen kymmenen vuoden aikana opintolainavelallisten osuus on noussut 30 prosenttiin ja keskimääräinen opintolainan määrä yli kaksinkertaistunut 11 000 euroon, ja opintolainojen lisäksi myös muiden velkojen määrä on lisääntynyt. Ja kun asuntojen hinnat ovat samaan aikaan nousseet, suurissa kaupungeissa erityisesti, tuloja nopeammin, on ensiasunnon osto monille aiempaa vaikeampaa. Nämä haasteet tässä hallituksen esityksessä on tunnistettu, ja toivottavasti hallitus pitää ne mielessään myös opintotukijärjestelmää uudistaessaan. Mutta, arvoisa puhemies, tästä asp-lainsäädännöstä: Edellinen hallitus valmisteli silloin vihreän ympäristöministerin johdolla asp-lainajärjestelmän muutoksia, jotka silloin hyväksyttiin tässä salissa laajalla yksituumaisuudella. Tuolloin järjestelmästä haluttiin tehdä selkeämpi, yhdenvertaisempi ja paremmin nykyistä asuntomarkkinatilannetta vastaava. Silloin nostettiin asp-säästämisen aloittamisen yläikärajaa 44 vuoteen, ja jos asuntosäästäjiä oli kaksi, niin silloin todettiin, että riittää, kun toinen on alle 45-vuotias, ja myös linjattiin, että kaksi asp-tilin omistajaa voi saada 50 prosenttia enemmän lainaa kuin yksin asuva. Yhdenvertaisuutta tuolloin lisättiin rinnastamalla avoliitto avioliittoon ja rekisteröityyn parisuhteeseen. Nämä olivat tärkeitä parannuksia, mutta jo tuolloin todettiin valiokuntakäsittelyssä, että sääntely koetaan edelleen melko monimutkaiseksi ja että uudistustyötä on tarpeen jatkaa myös tulevalla hallituskaudella lainsäädännön selkeyttämiseksi ja yksinkertaistamiseksi, ja on hyvä, että hallitus on tähän nyt tarttunut. Ja kuten ministeri Multala tässä hallituksen esitystä esitellessään totesi, niin tämän lain tavoite todella on selkeyttää asuntosäästämistä ja ensiasunnon hankintaa sekä omistusasuntolainojen valtiontakausta koskevaa lainsäädäntöä ja lisätä järjestelmän joustavuutta ensiasunnon ostajien, lainansaajien ja luottolaitosten näkökulmasta. Näistä tavoitteista on helppo olla yhtä mieltä. Jo viime kaudella keskusteltiin asuntosäästämisen ikärajan poistamisesta kokonaan. No, silloin nostettiin tosiaan siihen 44 vuoteen, mutta näen ihan perusteltuna, että se nyt poistetaan kokonaan. Hyvä uudistus on myös se, että laina-aikana myönnettävien lyhennysvapaiden kestoa lisätään neljään vuoteen. Nämä nyt muutamina nostoina tästä esityksestä. Arvoisa puhemies! Tosiaan ensiasunnon ostaminen on monille koko elämän suurin investointi, ja on tärkeätä, että siinä tilanteessa ihmiset voivat luottaa siihen, että järjestelmä toimii avoimesti ja ennakoitavasti ja että sieltä ei tosiaan mitään yllätyksiä sitten sen prosessin aikana tule. Tämä asia etenee nyt ympäristövaliokuntaan. Valitettavasti en tällä kaudella sen valiokunnan jäsen ole, mutta uskon, että kollegat siellä tämän vielä huolella läpi käyvät. Ajattelen, että tämä on erittäin hyvä asia. Kiva, että välillä täällä voi käydä toteamassa, että hallitus tekee myös hyviä asioita meidän nuorten tulevaisuudenuskon ja elämäntilanteen ja taloustilanteen parantamiseksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+7.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-03-04T15:36:28,2025-03-04T15:40:26,Hyväksytty,1.1 2025_16_159,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöjärjestelmästä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_160,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöjärjestelmästä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tästä tilanteesta, mihin Suomessa asuntorakentamisessa ja asuntokaupassa on menty, voi sanoa kyllä ihan puhtaalla omallatunnolla, että tämä on itse aiheutettu päänsärky. Nimittäin silloin, kun korko oli alhaalla, oli niitä kuuluisia Santander-lainoja, vai miksi niitä sanottiin, silloinhan asuntokauppa kävi niin valtavan kuumana, että rakennettiin pieniinkin kaupunkeihin. Esimerkiksi kotimaakuntani pääkaupungista Joensuusta tiedän, että rakennettiin taloja ja moni on niistä edelleen tyhjillään. Myös pienemmiltä paikkakunnilta niitä löytyy. Siitä voi sanoa, että kyllä talouspolitiikka oli silloin suoraan sanottuna haparoivaa, jos kauniisti haluan kuvata sitä ilmiötä. Toinen murheellinen ilmiö tietenkin nuorille pareille on ollut tämä asuntolainan korkojen vähennysoikeus, sehän loppui vuonna 2023. Vuonna 22 sai vielä vähentää 5 prosenttia koroista omassa verotuksessaan, mutta tänään ei voi enää vähentää, se on nolla. Nyt sitten olemme tilanteessa, jossa asunnot ovat niin älyttömän kalliita niillä paikoilla, missä asuntokauppaa käydään, ja sitten taas maaseutuolosuhteissa — kun tämä talouspolitiikka on vienyt siihen, että keskitetään aivan älyttömästi ja määrätietoisesti — on menty tilanteeseen, että kolmen huoneen, keittiön ja saunan asunnon jostakin Ilomantsin kaltaiselta paikkakunnalta saattaa 20 000—30 000:lla ostaa itselleen, ja on aivan huippukuntoinen asunto. Tämähän on kansallisvarallisuuden valtavaa haaskaamista ja hukkaan heittoa. Samaan aikaan, kun keskitetään yhä enemmän suuriin keskuksiin, tämä sama syöksykierre jatkuu. Katselin tuosta netistä äsken, että tälläkin hetkellä yli 5 000 uutta asuntoa on tässä maassa myymättä, Helsingissä oli 1 212 muistaakseni vielä viime vuoden lopulla. Nyt kun sitten meillä aletaan puhua tässä talossa ja julkisuudessa, lehtien sivuilla ja televisiossa ja radiossa, että on uusi nousukausi tulossa, niin kyllä pikkuisen rohkenen epäillä. Jos tilanne on tällainen ja meillä on tyhjiä asuntoja näin paljon, niin vieläkö joillakin riittää urheilumieltä kokeilla rakentaa tyhjiä asuntoja ja tyhjiä kerrostaloja, koska siitä kuitenkin tietyt kustannukset pyörivät: lämpökustannukset, tontin vuokrakustannukset ynnä muut — oman tontin kustannuksethan veloitetaan tietysti asunnon ostajalta. Sitten kun teemme tämän loistavan ilmastopolitiikan takia tämän energian hinnan nostamisen aivan monin-, moninkertaiseksi, niin siitähän me nyt kärsimme. Ja sitten vielä tähän kaikkeen ikään kuin kirsikkana kakun päälle luotiin tämä järjestelmä, jossa datakeskuksia tulee ja ne ottavat sitten markkinoilta sopimuksilla tämän halvan sähkön. Nehän saavat pitkällä sopimuksella, vaikka 10 vuoden sopimuksella, alhaisen sähkön hinnan ja ostavat sitä varmaa tasaista sähköä. Tämä ajaa yhä ahtaammalle ne ihmiset, jotka tarvitsevat sähköä esimerkiksi talon lämmityksessä. Elikkä olemme itsellemme rakentaneet täydellisen umpikujan, josta ei muuten ulos päästä seuraavaan kymmeneen vuoteen. Toki toivon, että päästään, mutta kun olen tottunut elämässä ottamaan tosiasiat tosiasioina, niin, arvoisa rouva ministeri, teillä on kyllä melkoinen ura edessä, sanotaanko näin Kalevalan hengessä, kyinen pelto on kyllä kynnettävänä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-03-04T15:40:29,2025-03-04T15:43:39,Hyväksytty,1.1 2025_16_161,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöjärjestelmästä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_162,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöjärjestelmästä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy tässä nyt todeta, kun käytin tällaisen hyvin positiivisen puheenvuoron tästä itse asp-lain uudistamisesta, jota pidän tärkeänä mekanismina mahdollisuuteen omistusasumisen hankkimiseen, että toki huolettaa tämä yleinen tilanne, että asuntojen hinnat ovat korkeat ja työttömyys tässä maassa kasvaa ja monet nuoret ovat sillä tavalla hyvin haastavassa tilanteessa oman taloutensa takia. Viittasin omassa puheessani opintolainojen kasvamiseen ja muuhun. Toki hallituksella on paljon tekemistä siinä, että saadaan yleisesti talouskehitys sillä tavalla kääntymään, että nuorilla on toiveikas olo, usko siihen, että työura jatkuu ja kehittyy ja se mahdollistaa sitten suurtenkin asuntolainojen poismaksun. Asuntomarkkinoilla on toki paljon haasteita. Mutta ajattelin, että kun tässä salissa sitten kuitenkin aika paljon kriittistä puhetta käydään, niin halusin nyt nimenomaisesti tätä lainsäädäntöä kuitenkin sillä tavalla tukea, että hyvä, että asp-lainsäädäntöä kehitetään selkeämmäksi, jotta se ainakin yhtenä välineenä sitten helpottaa sitä oman asunnon hankkimista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+7.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-03-04T15:43:39,2025-03-04T15:44:55,Hyväksytty,1.1 2025_16_163,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöjärjestelmästä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Multala, kaksi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_164,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöjärjestelmästä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos keskustelusta. — Tämä edustaja Elon puheenvuoro keskittyi enemmän tähän kyseiseen lakiesitykseen, ja edustaja Hoskonen käsitteli ehkä laajemminkin monenlaisia asioita, joista osa ehkä oli enemmän paikkansa pitäviä kuin toiset. Mutta se täytyy ehkä sanoa kuitenkin, että asumisen kustannukset totta kai ovat Suomessa keskimäärin korkeita ja vievät ison osan suomalaisten tuloista, ja hintojen nousu siihen on paljon vaikuttanut. Asuntomarkkinat ovat meillä hyvinkin eriytyneet siten, että meillä on todellakin syrjäseuduilla näin, että rakennuskustannukset tai vaikka korjauskustannukset monesti ylittävät jo asunnon markkina-arvon, ja se on tietenkin haastava tilanne. Silloin kun haluttaisiin omaa kotia kunnostaa vaikka pienellä lainalla, niin se voi olla vaikea haaste vaikkapa asunto-osakeyhtiöille. Energiapolitiikka sinällään Suomessa on ollut hyvinkin onnistunutta. Meillä energian hinta, sähkön hinta, on Euroopassa toiseksi alhaisinta, ja se on kyllä aika hyvä saavutus tällaisessa tilanteessa, jossa me olemme myös nopeasti irrottautuneet venäläisestä energiasta. Mutta tästä esityksestä: Tässä todellakin pyritään siihen, että järjestelmä olisi selkeämpi ja myös ennustettava, mutta sitten toisaalta kannustaisi edelleenkin siihen omaan asuntoon säästämiseen. Yksi tämän asp-järjestelmän keskeinen ominaisuushan on nimenomaisesti se, että siinä kannustetaan ja osittain vähän, sanotaanko, enemmänkin kuin kannustetaan, että jos asp-lainan haluaa saada, niin on tietenkin se oma rahoitusosuus silloin säästettävä kasaan. Se on yksi kysymys, mihin tässä on lausuntokierroksen aikana myös esitetty muutoksia. Siinä on kuitenkin se haaste, että tietenkin mitä vähemmän vaaditaan sitä omarahoitusosuutta, sitä suuremmiksi myös ne takausvastuut ja ikään kuin valtion riskit totta kai sitten kasvavat, ja nämä asiat liittyvät toisiinsa. Kokonaisuudessaan mennään tässä hyvään suuntaan. Ehkä on hyvä huomioida vielä se, että jo viime vuonna nostettiin asetuksella näitä enimmäislainamääriä, eli sellaisia hyviä muutoksia on jo tehty aiemmin tällä hallituskaudella asp-järjestelmään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+7.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-03-04T15:44:57,2025-03-04T15:47:10,Hyväksytty,1.1 2025_16_165,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöjärjestelmästä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_16_166,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöjärjestelmästä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lyhyesti: On hyvä, että tätä asuntosäästöpalkkiota kehitetään. Lämpimästi kannatan sitä, ehdottomasti hyvä esitys. Mutta se, mikä tässä on se ongelma, on, että minusta ei ole ihan oikeudenmukaista, että verrataan johonkin muuhun energianhintaan. Se ratkaisee, paljonko se Suomessa on, ja se on moninkertaiseksi noussut viime aikoina. Tämä on se ongelma. Ei metsäteollisuus pistä tehtaita kiinni halvan energian takia, se on muuten ihan näin. Eivät sahat seiso sen tautta, että meillä on halpa energia, vaan sen takia, että on kallis energia. Siihen palaamme myöhemmin. Mutta itse lakiesitys on hyvä, toivon sille menestystä. Mutta ellei tätä tasa-arvoista Suomen kehittämistä ruveta tekemään kunnolla, niin siitä ei edes asuntosäästöpalkkiolla selviä, ei kukaan selviä. Toivon toki menestystä Suomen kansalle ja kaikille suomalaisille, mutta vaikeat ovat vuodet edessä. Ja miten viittasin äskeiseen kalevalaiseen sananparteen Kalevalan päivän kunniaksi, niin sitä se pelto tulee ikävä kyllä olemaan. Siihen kannattaa ainakin valmistautua. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-03-04T15:47:12,2025-03-04T15:48:12,Hyväksytty,1.1 2025_16_167,16/2025,2025-03-04,14.01,17.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kokonaisvaltaista kumppanuutta ja yhteistyötä koskevan Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Thaimaan kuningaskunnan välisen puitesopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 183/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 16/2024 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Ensin päätetään ulkoasiainvaliokunnan mietinnön UaVM 16/2024 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä kumppanuussopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_17_1,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Meille esittelee asian ministeri Purra, ja sen jälkeen koko aika, 45 minuuttia, käytetään debattikeskusteluun, paitsi että ministerillä on siellä vielä sitten loppupuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_17_2,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kansainvälispoliittinen tilanne on jännitteinen. Pelkästään viimeisen viikon aikana on tapahtunut varsin dramaattisia asioita. Poliittinen ympäristö muuttuu juuri nyt kovaa vauhtia Atlantin molemmin puolin, ja myös Eurooppa on liikkeellä. Geopoliittinen tilanne on osin eskaloitunut nopeasti, ja eurooppalaisten valtioiden on jälleen kerran keskityttävä valtion ydintehtävään eli turvallisuuteen. Seisomme voimakkaasti Ukrainan takana. Näissä oloissa hallitus antaa eduskunnalle ehdotuksen ensimmäiseksi lisätalousarvioksi. Arvoisa puhemies! Julkisessa keskustelussa puhutaan yhä enemmän puolustusinvestoinneista ja puolustusmenojen kasvattamisesta. Keskustelua käydään muun muassa huomenna ylimääräisessä Eurooppa-neuvostossa. Geopolitiikka tarjoaa uhkakuvia mutta myös mahdollisuuksia. Isossa kuvassa on niin, että aselevon sekä reilun ja kestävän rauhan Ukrainassa täytyy olla yhteisenä tavoitteenamme. Toisaalta maamme turvallisuus on samoin varmistettava kaikissa oloissa, julkisen talouden niukkuuden puristuksessakin. Vasta rauhan jälkeen voimme alkaa puhua vakavissamme jälleenrakennuksesta ja esimerkiksi mahdollisesta Ukrainan EU-jäsenyydestä. Nyt tässä päivässä ja tässä hetkessä meidän on turvattava vapautta ja kansainvälistä järjestystä. Helsingin rooli oli 50 vuotta sitten keskeinen maailmanpolitiikassa, ja nyt elämme jälleen historiallisia aikoja. Meidän on pidettävä päämme kylmänä, ja meidän on oltava realisteja, jotka tekevät päätöksiä analyyttisesti. Pääministeri tulee antamaan turvallisuustilanteesta ilmoituksen tälle salille ensi viikolla, jolloin keskustelemme teemasta lisää. Haastavat ajat vaativat isoja päätöksiä julkisen talouden ollessa jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa. Meidän on toisaalta satsattava Ukrainan tukemisen ohella oman puolustuksemme vahvistamiseen. Hyvä puoli tässä kaikessa on, että suomalaisen puolustusteollisuuden kasvunäkymät ovat vahvat. Viimeksi kuulimme esimerkiksi TNT-räjähdetehdasinvestoinnista Poriin, kranaattituotantoa on ajettu ylös, ja niin edelleen. Tämä on aikamme kuva hyvässä ja pahassa. Puolustusteollisuudella menee varmasti hyvin tulevina vuosina. Suomalaista osaamista pitää viedä maailmalle, ja välttämättömyydestä kannattaa tehdä hyve. Puolustusteollisuuden investoinnit ovat merkittäviä aluetaloudellisesti, ja puolustusteollisuuspolitiikka on kokenut uudelleensyntymisen. Arvoisa puhemies! Vuoden 2025 lisätalousarvioesityksessä määrärahatarve kasvaa 113 miljoonaa euroa ja varsinaisten tulojen lisäys on 324 miljoonaa. Nämä yhdessä vähentävät valtion nettolainanoton tarvetta 211 miljoonaa. Nettolainanotoksi arvioidaan noin 12,3 miljardia euroa vuonna 2025. Hallitusohjelmassa on sitouduttu Ukrainan tukemiseen. Viimeisen viikon tapahtumat tarkoittavat sitä, että Euroopan ja Suomen on pakko kasvattaa rooliaan edelleen ja ottaa vastuuta maanosastaan. Lisätalousarvion keskeisin ehdotus on Ukrainalle annettavan puolustusmateriaalituen lisääminen. Ukrainalle myönnettyjen tukipakettien 26 ja 27 puolustusmateriaalin korvaamiseksi ehdotetaan Puolustusvoimien Ukraina 2023 ‑tilausvaltuuden kasvattamista 222,2 miljoonaa euroa. Lisäksi puolustusmateriaalihankintoihin liittyvää Ukraina 2024 ‑tilausvaltuutta ehdotetaan korotettavan yhteensä 623,8 miljoonaa euroa. Jälkimmäisen valtuuden käytöstä aiheutuvista menoista 97 miljoonaa katetaan Euroopan rauhanrahastosta saatavalla tulolla. Muilta osin valtuuksista aiheutuu lisämenoja aikaisintaan vuonna 2028. Tämä kaikki tarkoittaa käytännössä sitä, että Ukraina saa lisää aseellista tukea Suomelta ja samalla kotimaisen puolustusteollisuuden tilauskirjat kasvavat. Ehdotus mahdollistaa Ukrainan tukemisen jatkamisen ilman että joudumme lyhyellä aikavälillä kasvattamaan puolustusmateriaalihankintoihin budjetoitua määrärahaa. Valtuutta hankintoihin voidaan lisätä ilman määrärahan korottamista, koska rahoitustarpeen kattamisessa voidaan hyödyntää materiaalihankintoihin liittyvää niin sanottua siirtyvää erää. Ilmiön taustalla on ollut määrärahojen käytön jääminen budjetoitua pienemmäksi, kun kovan kysynnän oloissa tuotteiden toimitusajat ovat pidentyneet aiemmin ennakoitua enemmän. Ehdotus mahdollistaa valtion sitoutumisen yhteensä 660 miljoonan euron suuruisiin tilauksiin kotimaiselta puolustusteollisuudelta. Lisäystä aiempaan, viime vuoden kolmanteen lisätalousarvioon nähden on 527 miljoonaa jakautuen vuosille 2025—2027. On kuitenkin tärkeää, että samanaikaisesti seurataan huolellisesti puolustusteollisuuden kykyä vastata kysyntään. Arvoisa puhemies! Puolustusrahoituksen osalta on selvää, että asiat liikkuvat nyt nopeasti. Toisaalta meidän omassa maassamme on tehtävä investointeja ja hankintoja Maavoimien puolelle, kun Merivoimat on saanut korvettinsa. Ilmavoimien F-35:t saapuvat pian. Suomalainen kenttäarmeija on parhaassa iskussa sitten toisen maailmansodan. Olemme varautuneet, koska olemme aina olleet riittävän realisteja. Monessa maassa reserviarmeija ajettiin alas — onneksi ei Suomessa. Viime kädessä suomalaisten paras turva on suomalainen reserviläinen ja asevelvollinen. Nykyisin olemme vahvasti sitoutuneet Natoon ja Euroopan unioniin, mutta liittokunnan yhteisestä puolustuksesta ja kollektiivisesta turvallisuudesta huolimatta meidän on aina ensisijaisesti lähdettävä siitä, että pidämme omasta puolustuksestamme huolta. Arvoisa puhemies! Lopuksi aivan lyhyesti muista lisätalousarvioehdotuksen yksityiskohdista: Hallitus on aiemmin antanut eduskunnalle esityksen laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta siten, että ajokorttitarkastukset rajattaisiin pois hyvinvointialueiden järjestämisvastuun piiristä. Lakimuutos vähentää hyvinvointialueiden rahoitusta 2,4 miljoonalla eurolla vuonna 2025, mikä sisältyy tähän lisätalousarvioesitykseen. Myös aiemmin päätetty Kela-korvausten laajentaminen ja hedelmöityshoitojen säilyttäminen korvausten piirissä sisältyvät lisätalousarvioesitykseen 16,3 miljoonan euron määrärahalisäyksenä. Tuloarviota ehdotetaan kasvatettavaksi 324 miljoonalla eurolla, josta verotulojen osuus on 227 miljoonaa. Yhteisöveron tuottoa ehdotetaan alennettavaksi 134 miljoonaa euroa. Toisaalta ajoitusmuutoksen takia tupakkaveron tuottoa ehdotetaan korotettavaksi 361 miljoonaa. Tämä ajoitusmuutos aiheutuu suurimmaksi osaksi verovelvollisten normaalia pienemmästä ennakkovarastoinnista ennen 1.11.24 tehtyä tupakkaveron korotusta, minkä vuoksi verotuoton siirtymä vuodelta 2025 vuodelle 2024 jäikin aiemmin arvioitua pienemmäksi. Sekalaisten tulojen arviota ehdotetaan korotettavaksi 97 miljoonaa euroa. Lisäys aiheutuu Euroopan rauhanrahastosta saatavasta tulosta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-03-05T14:00:47,2025-03-05T14:08:38,Hyväksytty,1.1 2025_17_3,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Nyt tosiaan käytämme tämän ajan debattipuheenvuoroihin, ja ministeri saa sitten vielä tuossa lopuksi. 45 minuuttia on aikaa, ja kun täällä on muutama jonottanut, he saavat myös debattipuheenvuoron sitten. Aloitetaan, ja painotan valtiovarainvaliokuntaa. — Edustaja Lohi, valiokunnan puheenjohtaja.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_4,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Purra tuossa käytti esittelyssään aikaa erityisesti Ukrainan tukeen liittyvien valtuuksien korottamiseen, ja siinä haluan kyllä antaa hallitukselle tuen. Keskusta tukee näissä toimissa. Meidän on oltava Ukrainan puolella, ja tämän pitää myös näkyä tuessa. Tämä on tärkeä asia. Tästä me kaikki olemme myös huolissamme. Nostan tässä kuitenkin esille myös sen loppupuolella kertomanne viestin, että meidän yhteisöverotuloja ennustetaan nyt kertyvän tänä vuonna paljon vähemmän kuin mitä me vielä viime vuonna budjetoimme. Tämähän on huolestuttava uutinen. Sehän kertoo, että suomalaisilla yrityksillä menee huonommin kuin mitä me olemme ennustaneet. Me tarvitsemme tähän maahan ennen muuta talouskasvua. Meillä on nyt monenlaisia esityksiä pöydällä, ja toivotan hallitukselle rohkeutta puoliväliriiheen ottaa näitä esityksiä ja tehdä todellisia tekoja: tuplataan talouskasvu ja pelastetaan sitä kautta suomalaisten palvelut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-03-05T14:08:59,2025-03-05T14:10:09,Hyväksytty,1.1 2025_17_5,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi varapuheenjohtaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_6,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Maailmanpolitiikan mannerlaatat ovat todella nopeassa liikkeessä, ja on selvää, että Suomi seisoo Ukrainan tukena. Euroopalla on todellinen näytön paikka. Tarvitaan yhtenäisyyttä, mutta tarvitaan myös rohkeutta luoda jotakin uutta. Suomella voi olla tässä tärkeä rooli, ja se ei ole vain puolustuksen ulottuvuudessa. Yhdysvalloissa on käynnissä hyvin huolestuttava ja poikkeuksellinen kehitys, jossa tiedettä rajoitetaan, tutkimusrahoitusta jäädytetään. Moni maailman fiksuimmista ihmisistä, jotka siellä ovat rakentaneet elämäntyötään, näkee tulevaisuudennäkymiensä murenevan silmiensä edessä. Ajattelen, että Suomella voisi olla rooli vapaan tieteen turvasatamana, joka kutsuu ja houkuttelee luokseen näitä ihmisiä, jotka nyt miettivät omia tulevaisuudennäkymiään. Siellä on tutkijoita, kokonaisia tutkimusryhmiä, jotka tällä hetkellä miettivät, mihin ikään kuin lähtisivät seuraavaksi suuntautumaan. Toivoisin, että hallitus olisi aktiivinen [Puhemies koputtaa] tässä asiassa ja avaisi ovia näille ihmisille asettua seuraavaksi Suomeen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-03-05T14:10:09,2025-03-05T14:11:22,Hyväksytty,1.1 2025_17_7,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_8,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Luonnollisesti nämä Ukrainan tukeen liittyvät valtuudet ja niiden lisääminen ovat erinomaisen hyvä asia ja tärkeä asia. Mutta myös minä, puhemies, kiinnitän huomiota tähän veropuoleen. On huolestuttavaa, että yhteisöveron tuottoa alennetaan, sen arviota, ja on selvää, että meidän täytyy, kun kasvua haetaan, kiinnittää huomiota pienten yrittäjien asemaan. Ja ministeri, luulen kyllä niin, että esimerkiksi tämä arvonlisäveron alennettujen kantojen nosto tälle vuodelle ei yritysten tilannetta ollenkaan helpota. Haluan myös ottaa esille kasvutoimena tuloveron. Nythän me olemme tulleet siihen tilanteeseen, että tämä hallitus verottaa tavallista suomalaista enemmän kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen. SDP on esittänyt toisin. SDP on esittänyt, että pieni‑ ja keskituloisia verotettaisiin kevyemmin kuin mitä hallitus tekee. Ministeri Purra, otatteko koppia tästä SDP:n esityksestä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-03-05T14:11:22,2025-03-05T14:12:22,Hyväksytty,1.1 2025_17_9,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_10,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä taloudessa näkyy jo joitain merkkejä. Helsingin Sanomat kertoi, kuinka talous kasvaa jo, tilauksia tulee ja investointeja tehdään, vienti on kääntynyt kasvuun, korkojen laskun vaikutukset vahvistuvat tänä vuonna ja kuluttajien ostovoima kasvaa jo. Myönteisiä merkkejä on ilmassa. Kiitos siitä ministerille ja kaikille, jotka tämän eteen olette työtä tehneet. Uskon, että nämä työt alkavat vaikuttaa tulevaisuudessa yhä enempi. Ukrainan tuki on tässä lisätalousarviossa iso, 660 miljoonaa kotimaiselle puolustusteollisuudelle. Meillä ovat Nammo, Patria, C.P.E. Production ja Sako isoja toimijoita, joilta voidaan näitä tilauksia tehdä. Onko teillä, valtiovarainministeri Purra, arviota siitä, minkälaisella aikataululla me saamme näitä tilauksia liikkeelle? Esimerkiksi Sako tekee tällä hetkellä 100—300 rynnäkkökivääriä joka päivä, mutta ne kaikki menevät Ruotsiin. Olisi hyvä saada niitä kotimaahan [Puhemies koputtaa] mutta myös Ukrainan auttamiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-03-05T14:12:22,2025-03-05T14:13:36,Hyväksytty,1.1 2025_17_11,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_12,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä panostukset turvallisuuteen ovat kyllä tämän lisätalousarvioesityksen parhainta antia, ja siitä aito kiitos hallitukselle. Mutta niin kuin tässäkin keskustelussa on tullut ilmi ja kun tuota lisätalousarvioesitystä lukee, niin ei voi olla välttymättä siltä johtopäätökseltä, että kyllähän meillä huutava pula todellisista ja vaikuttavista talouskasvua edistävistä toimenpiteistä Suomessa on. Näitähän nyt kissojen ja koirien kanssa on etsitty eri puolilla, ja hallituskin tämän asian päällä on jälleen muutaman päivän istunut, mutta nyt alkaa olla se aika, että vihdoin pitäisi saada jotain aikaiseksi. Paninkin merkille eilen, että kun te kerroitte, valtiovarainministeri, että te perutte tämän Fazer-veron, niin teidän elinkeinoministerinne hehkutti tätä kasvutoimena. Onko todella niin, että hallituksen vaikuttavin kasvutoimenpide on ollut itse asiassa oman päätöksen peruminen? Voitaisiinko nyt kehysriihestä vihdoin saada myös oikeasti vaikuttavia kasvutoimenpiteitä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-03-05T14:13:36,2025-03-05T14:14:46,Hyväksytty,1.1 2025_17_13,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskela, Minja.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_14,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän lisätalousarvion yhteydessä nousee esiin kysymys kasvutoimista ja siitä, että kasvua ei tosiaan ole Suomessa viime vuosina näkynyt. Oli lupaava alku, että pääministeri Orpo kutsui oppositiopuolueet keskustelemaan kasvutoimista ennen kuin tämä Risto Murron kasvutoimipaperi julkaistiin, mutta valitettavasti tämä Murron työryhmän ensimmäinen ulostulo liittyi sitten perintöveron poistoon. Sehän ei ole kasvutoimi. Se on veroetu kaikkein hyväosaisimmille. — Joku siellä sanoi, että kyse oli asiantuntijoista. Ainoa tutkija, joka oli mukana tässä työryhmässä, jätti eriävän mielipiteen tähän paperiin. Siinä on asiantuntijanäkemys. Vasemmistoliitto esitti kasvutoimina kolmea kokonaisuutta. Yksi näistä oli vahva teollisuuspolitiikka, pääpaino vihreissä investoinneissa, toinen pienyrittäjyyden vahvistaminen ja kolmas koulutuspanokset. Toivomme, että nämä huomioidaan aidosti, kun kasvutoimia haetaan, ja jatkossa veroetuuksia kaikkein rikkaimmille ei esitetä kasvutoimina.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-03-05T14:14:46,2025-03-05T14:15:53,Hyväksytty,1.1 2025_17_15,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_16,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Kiitos, kunnioitettu puhemies! Edustaja Heinonen esitteli hyvin niitä kasvun ituja, mitä meillä on jo näkyvissä, ja teen myöskin itse kasvutoimenpide-ehdotuksen. Mutta ensiksi tähän lisäbudjettiin. Tämähän on suht niukka ensimmäiseksi lisäbudjetiksi — niin sen kuuluu ollakin. Puolustusvoimien tilausvaltuuksien kasvattaminen on tämä keskeinen asia, ja se tuo lisämenoja vuodelle 28 ja siitä eteenpäin. Mutta se, mikä tuo meille kasvun siemenen mahdollisuuden, on se, että EU:n velkasääntöjä aiotaan poikkeuslausekkeella muuttaa puolustusmenojen osalta. Tämä aukaisee Suomellekin mahdollisuuden satsata kaksikäyttöteknologioihin, mitä kautta saadaan kasvua sekä yksityiselle puolelle että sitten sinne puolustukseen. Nämä teknologiat ovat akkuteknologia, kevyet lennokit, autonomiset laitteet, bio‑ ja nanoteknologia, viestintäteknologiat, 6G, tutkasatelliitit, kvanttilaskenta, kvanttisalaus sekä huipputeholaskenta. Suomi on kaikessa näissä huippua, ja nämä ovat myöskin sekä puolustukseen että julkiselle puolelle hyviä teknologioita.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2025-03-05T14:15:53,2025-03-05T14:17:03,Hyväksytty,1.1 2025_17_17,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_18,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että näköala tulevaisuuteen on valoisampi kuin aikaisemmin, mutta kannattaa muistaa, kun juuri luin tuon Danske Bankin taloustiedotteen, arvion tulevista tapahtumista, että kyllähän tosiasia on se, kaikki ne talouden todelliset isot luvut, mitä meillä on edessämme — viittaan maailmankauppaan, sotatilanteeseen, sen laatimaan epävarmuuteen ja sitten tähän suomalaiseen energian hintaan. Onhan tämä aivan käsittämätöntä, että meillä alkaa olla sellainen tilanne tässä maassa, että mikään pieni yritys ei kannata. Yrityksiä kaatuu kuin heinää niittokoneen edessä, työttömiä tulee lisää, ja kaikki ne yritykset, jotka tähän asti ovat harkinneet investoivansa, ovat jättäneet investoimatta, kun kaikki on niin kallista niille yrityksille, jotka käyttävät energiaa. Vaikkapa maakunnastani tiedän muutamia yrityksiä, ja siellä ihan konkurssin partaalla eletään. Juttelin eilispäivänä yhden ison yrityksen johtajan kanssa, ja hän sanoi tämän saman viestin, että jos me emme näihin kotimaisiin energiamarkkinoihin ja tähän ilmastohumppaan rupea puuttumaan lähiaikoina, niin hyvät veljet, näitä täydennysbudjetteja joudumme, arvoisa ministeri ja arvoisat kollegat, tekemään kymmeniä, [Puhemies koputtaa] ja se on se kaikkein pahin tie, mitä minä voisin edustajana tälle maalle kuvitella. [Mauri Peltokangas: Voi kun edustaja Hoskosen puolue olisi ollut kahdeksan vuotta hallituksessa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-03-05T14:17:03,2025-03-05T14:18:20,Hyväksytty,1.1 2025_17_19,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_20,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tietenkin menopuolella tärkeintä ovat nämä puolustusmäärärahat ja tulopuolella on sitten tämä ajanjakson muutos tässä tupakan valmisteverossa, mutta täällä on myös erittäin tärkeä merkki senkaltaisesta terveyspolitiikan käänteestä, jota Suomessa ei ole koskaan aikaisemmin nähty. Hallitus on leikannut 150 miljoonaa euroa hyvinvointialueilta, 120 miljoonaa hoitotakuusta, 120 miljoonaa vanhustenhuollosta, 150 miljoonaa maksuista, 30 miljoonaa sairaaloista, 15 miljoonaa lastensuojelusta — ja 2,5 miljoonaa eli yhden kymmenestuhannesosan näillä ajokorttitarkastuksilla, mikä onkin mukana tässä lisätalousarviossa. Samaan aikaan se on siirtämässä 200 miljoonaa euroa lisää per vuosi sinne sairausvakuutuksen puolelle — 60 miljoonaa jo viime vuonna, tässä budjetissa on 16, mutta se koko vuoden arvio ensi vuodelle on 41, sitten on kaavailuissa 80. Eli tällaista käännettä meillä ei terveyspolitiikassa ole Suomessa koskaan tapahtunut julkisesta rahoituksesta [Puhemies koputtaa] yksityisen palvelun tukemiseen. [Ben Zyskowicz: On ne hedelmöityshoidot niin väärin!] — Ei ole! Ei ole väärin, Zyskowicz.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-03-05T14:18:20,2025-03-05T14:19:32,Hyväksytty,1.1 2025_17_21,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_22,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Presidentti Donald Trump korostaa haluavansa rauhaa Ukrainaan, ja sehän olisi erinomainen asia. Nimittäin kukaan, mikään kansakunta, ei tuota rauhaa halua enemmän kuin Ukrainan kansa. Mutta miksi presidentti Trump painostaa vain Ukrainaa ja hyvin hankalin keinoin, muun muassa on keskeyttänyt aseavun Ukrainaan? Mitä presidentti Trump on tehnyt Venäjän painostamiseksi, Venäjän, joka hyökkäyksellään aloitti tämän sodan, joka on siellä syyllistynyt hirvittäviin sotarikoksiin? Mitä hän on tehnyt Venäjän painostamiseksi? Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ei yhtään mitään — päinvastoin, huhutaan muun muassa talouspakotteiden lieventämisestä. Miksi Trump on asettunut Venäjän puolelle? Emme sitä tiedä, mutta hän näyttää ihailevan Putinia. Ehkä hän haluaisi olla samanlainen yksinvaltias johtaja, joka panee poliittiset vastustajat vankilaan. [Eduskunnasta: Hyvä puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-03-05T14:19:33,2025-03-05T14:20:43,Hyväksytty,1.1 2025_17_23,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Östman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_24,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yksi asia yhdistää meitä kaikkia puolueita tässä salissa, ja se on Ukrainan asia. Haluamme seistä ukrainalaisten rinnalla ja ihan loppuun asti. Mutta mitä tulee sitten tähän Suomen taloustilanteeseen, niin eikös meillä pitäisi siinäkin olla yhteiset tavoitteet, kun me tiedämme, että maa on ollut aika syvässä kuopassa jo 15 vuoden ajan ja hallitus yrittää vimmatusti etsiä ratkaisuja? Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Lohi piti erittäin hyvän puheenvuoron. Hänkin mainitsi Ukrainan ja sen, että keskustapuolue [Eduskunnasta: Suomen Keskusta!] — Suomen Keskusta — on vahvasti Ukrainan puolella, mutta samalla edustaja Lohi kannusti hallitusta etsimään kasvuelementtejä tähän talouteen, ja ihan hyvin puhuitte, koska sitä hallitus tekee. Me yritämme yhdessä löytää sellaiset elementit, millä me saataisiin talous kasvamaan nopeimmin, ja uskon, että oppositioltakin voisi tulla joitain hyviä vaihtoehtoja, mutta pitää aina muistaa se, että pitää olla balanssi siinä, [Puhemies koputtaa] mitä tällaiset eri rakennemuutokset maksavat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-03-05T14:20:43,2025-03-05T14:22:01,Hyväksytty,1.1 2025_17_25,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_26,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdyn myös tähän porukkaan, joka alleviivaa tätä, miten tärkeää tämä tuki Ukrainalle on, ja se luontevasti tässäkin näkyy. On tärkeää, että me panostamme siihen kansallisesti ja nimenomaan varustamme Ukrainaa. Se on se tapa, jolla se kestävä rauha voidaan koskaan saavuttaa. Alleviivaan kuitenkin myös sitä, että tässä tarvitaan eurooppalaisia ratkaisuita, Euroopan ryhdistäytymistä, puolustusteollisuuden mobilisointia ja selvää viestiä, että Ukrainaa tuetaan. Toivon, että Suomen hallitus on näissä pöydissä EU:n ja laajemman yhteisön osalta viemässä tätä viestiä ja avoin erilaisille ratkaisuille, joilla sitä rahoitusta ja sitä vipua saadaan. Sitten muuhun asiaan. Tosiaan yhteisöveron alennus oli kurja uutinen, siis sen putoaminen siellä, ja kertoo tilanteesta, johonhan itse asiassa pääministeri on pyytänyt erilaisia ratkaisuja. Mutta siinä missä Östman totesi, että hallitus etsii vimmaisesti ratkaisuja, niin tähän mennessä se on näyttänyt ehkä enemmän siltä, että torjutaan opposition ehdotuksia ja tuodaan pöytään paljon asioita, joilla on fiskaalisesti huono vaikutus. Toivoisin, että siitä Murron raportista kaivetaan [Puhemies koputtaa] niitä hyviä, tutkitusti toimivia keinoja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-03-05T14:22:01,2025-03-05T14:23:18,Hyväksytty,1.1 2025_17_27,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_28,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikka on täysin epäonnistunut, eikä tämä lisätalousarvio anna mitään valoa tunnelin päähän. Työttömyys on räjähtänyt käsiin, rakennusala on syvässä ahdingossa, ja viennin varaan nojaaminen on tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa järjetöntä. [Sanna Antikaisen välihuuto] Lisätalousarvion johdanto sentään toteaa uhat, kuten Trumpin kauppasodat ja sen, että talous sakkaa. Hallitus itse kuihduttaa kotimaista kysyntää omalla leikkauspolitiikallaan, eikä sillä ole aavistustakaan, miten vauhdittaa kasvua. Paljon ladattiin odotuksia Murron kasvutyöryhmään, jonka keskeisin ehdotus on perintöveron poistaminen. Jos ignoorataan kaikki faktat, ettei perintöveron poisto tue talouskasvua vaan se lisää varallisuuseroja ja tekisi miljardin euron loven valtion kassaan, niin voisihan se siinä mielessä olla varmaan hyvä idea, että se jakaa tämän teidän hallituksenne talouspolitiikan linjan. Te rikastutatte itseänne ja kavereitanne samalla, kun Suomen talous kuihtuu. [Välihuutoja oikealta — Sanna Antikainen: Olipa sakeaa settiä jälleen kerran!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-03-05T14:23:18,2025-03-05T14:24:30,Hyväksytty,1.1 2025_17_29,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_30,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä puolustusvaltuuksien jatkaminen ja kasvattaminen on ihan oikea linja tässä lisäbudjetissa. Näitä työllisyys‑ ja muita puheenvuoroja varmaan pääsemme käyttämään, mutta kysyn tässä yhteydessä nyt näistä Kela-korvauksista, joita täällä erilaisiin hoitoihin nyt ollaan lisäämässä. Tätä rahoitusta on täällä 16 miljoonaa tämän budjetin kautta, ja puolet tulee sitten niistä myynneistä. Nyt rahoitetaan tätä Kela-korvausta sairausvakuutuksella, sairaanhoitokorvauksella. Sairaanhoitokorvaus nousi viime vuodesta 0,51:stä 1,06 prosenttiyksikköön, ja korotus tarkoittaa 550:tä miljoonaa euroa. Minä kysyisin nyt sitä, kuinka... [Välihuuto oikealta] — Antakaa, kun minä kysyn. — Minä kysyn sitä, että kun 550 miljoonaa euroa on tämä korotus, niin paljonko siitä on sitä kanavointiratkaisua ja paljonko siitä on sitä Kela-korvauksiin käytettävää rahaa, [Puhemies koputtaa] jota nyt vielä ollaan tässä lisäämässä. Olisi hyvä tietää tämä. [Puhemies: Kiitoksia!] Rahoitammeko me palkansaajat [Puhemies: Aika!] tämän Kela-korvauksen maksun kautta? [Ben Zyskowicz: On ne hedelmöityshoidot niin väärin!] — Ei ole.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-03-05T14:24:30,2025-03-05T14:25:55,Hyväksytty,1.1 2025_17_31,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,Minuutti. — Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_32,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että tässä salissa on sellaisia kysymyksiä, jotka yhdistävät hallituspuolueita ja oppositiopuolueita. Tämä tuki Ukrainalle varmaan on semmoinen, ja näillä näkymin näyttää siltä, että satsaukset puolustusvälineteollisuuteen ovat vasta alussa. Niitä tarvitaan Suomessa ja Euroopassa merkittävällä tavalla lisää, ja totta kai, jostakinhan sitä rahaa täytyy sitten löytyä. Arvoisa valtiovarainministeri! Käytän teollisuuspoliittisen puheenvuoron. Jos ja kun Suomessa ajetaan puolustusvälineteollisuutta ylös, niin eikö olisi poliittisesti järkevää kohdentaa sitä mahdollisimman paljon seutukaupunkeihin, koska seutukaupungit edelleen tämän päivän Suomessa ovat teollisuuden perusta ja siellä on metalliteollisuutta ja siellä on toki muutakin osaamista? Ja kun me tiedetään, että seutukaupunkien kehitys ei välttämättä ole viime vuosikymmeninä ollut parasta mahdollista, niin nyt olisi mahdollisuus antaa toivoa nimenomaan seutukaupungeille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-03-05T14:25:55,2025-03-05T14:27:05,Hyväksytty,1.1 2025_17_33,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_34,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan kiittää hallitusta tästä lisätalousarviosta, koska tässä lisätalousarviossa nimenomaan kohdennetaan rahoitusta kotimaiselle, suomalaiselle puolustusteollisuudelle, joka tuo Suomeen työpaikkoja, mikä myös sitten generoi valtiolle takaisin verotuloja, mutta pihvi on siinä, että samaan aikaan autetaan sitä, joka apua eniten tarvitsee tällä hetkellä Euroopassa, eli Ukrainaa. Eli tässä on kaksi voittajaa, sekä Suomi että Ukraina, ja tämä on järkevää toimintaa. Tällä tavalla saadaan myöskin ylösajettua suomalaista puolustusteollisuutta ja luotua sitä kautta myöskin vientimarkkinoita tässä kamalassa ajassa suomalaiselle puolustusteollisuudelle. Eli aivan erinomainen asia, ja siitä haluan kiittää. Mutta on pakko ihan nopeasti puuttua tähän vasemmistoliiton edustajan puheenvuoroon, jossa te hyvin kärkkäästi otitte kantaa, että nyt hallitus kavereilleen suunnittelee joitain perintöveroalennuksia. Ensinnäkin, se oli Risto Murron asiantuntijaryhmän esitys näistä perintöveron muutoksista. Me ei olla hallituksessa tätä työryhmää pyöritetty. Toisekseen, ette ehkä tienneet sitä, mutta perintövero on yksi vihatuimmista veroista suomalaisten keskuudessa. Ja kolmanneksi, ihmettelen sitä, minkä takia [Puhemies koputtaa] teillä on niin kova hinku ryöstää suomalaisilta kaikki heidän omat, tienaamansa rahat. [Timo Heinonen: Vasemmistoliitossa rakastetaan veroja!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-03-05T14:27:05,2025-03-05T14:28:18,Hyväksytty,1.1 2025_17_35,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_36,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos hallitukselle näistä turvallisuuteen ja puolustukseen lisättävistä rahoista. Tässä on kuitenkin nyt menossa niin kovat muutokset, mitä erityisesti Yhdysvallat aiheuttaa, että se vaatii sitä, että Euroopan pitää reagoida. Haluaisinkin valtiovarainministeriltä nyt tiedustella, miten hallitus on varautunut näihin satoihin ja satoihin miljardeihin euroihin, mitä komission puheenjohtaja on esittänyt, että meidän pitäisi saada investointeja liikkeelle. Nythän tämä puolustusrahoitusinstrumentti, joka on nyt Eurooppa-neuvostossa käsittelyssä, on nopea, mutta eilen julkisuudessa von der Leyen puhui jo 800 miljardista eurosta, ja sehän vääjäämättä tarkoittaa sitä, että nämä rahat pitää jostakin lainata tai jonkun pitää ne rahat myöskin taata. Miten hallitus nyt suhtautuu näihin esityksiin ja mahdolliseen yhteisvelkaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-03-05T14:28:18,2025-03-05T14:29:20,Hyväksytty,1.1 2025_17_37,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,Kiitoksia — Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_38,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään käsittelemme hallituksen tuomaa esitystä lisätalousarvioksi. Olemme hallitusohjelmassa sitoutuneet tukemaan Ukrainaa, ja siinä lupauksessa, totta kai, pysymme. Nyt kai se Ukraina eniten tarvitsee meidän tukeamme ja myös Euroopan tukea. Ukrainan tukeminen on todella tärkeää. Kotimainen puolustus on pidettävä kunnossa, ja myös se on hirveän tärkeää, että tämä kotimainen teollisuus puolustuspuolella pysyisi täällä kotimaassa ja saataisiin sitä lisää. Turvallisuus on tietysti yksi asia ja tärkeä asia, mitä eduskunta voi kansalleen turvata. Turvallisuus, turvallisuus ja turvallisuus — ne ovat oikeasti ne tärkeimmät asiat. Valtiovarainministeri nosti esille tässä myös näiden Maavoimien ja reserviläisten tarpeet, ja se on hieno asia, että ministeri tätä arvostaa kovasti. Edustaja Vähämäki nosti äsken esille kanssa hienoja asioita, tosi hienoja asioita, mitä voidaan kyllä viedä varmasti eteenpäin. Talous näyttää hyviä merkkejä kuitenkin. Vaikka tämmöisen kurjuuden keskellä ollaan, niin talous näyttää kuitenkin toipumisen merkkejä, ja se on iso asia. Talouden toipuminen on tosi iso asia. Ja kaiken lisäksi vielä [Puhemies koputtaa] tässä on hyvääkin, että sote-puolelle on tulossa lisää rahaa yli 16 miljoonaa euroa. Se on minusta erittäin tärkeä asia, että sinne tulee lisää rahaa. [Puhemies koputtaa] Nyt me korjaamme tätä sotea, ja kiitos siitä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-03-05T14:29:20,2025-03-05T14:30:41,Hyväksytty,1.1 2025_17_39,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Pauli.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_40,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi on sitoutunut Ukrainan tukemiseen, ja oman turvallisuutemme lisäksi puolustamme demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta koko Euroopassa yhdessä muiden samanmielisten maiden kanssa. Tämä lisätalousarvio osoittaa päättäväisyyttämme tässä epävarmassa tilanteessa. Ennustettavuus turvallisuuspoliittisesta tilanteesta on viimeisen viikon aikana heikentynyt entisestään. Joissakin maissa Euroopassa, jotka ovat kauempana Venäjän rajasta, voidaan tuntea edelleen suurempaa turvallisuudentunnetta kuin esimerkiksi Baltian maissa, Puolassa tai Suomessa. Vuosien 2014—2022 jälkeen näissä maissa tuskin tämmöistä turvallisuuden illuusiota enää on ollut. Ylipäätään sodan uhka on tunnettavissa iholla. Kylmä viima puhaltaa Siperiasta. Euroopan on noustava turvallisuudessa siihen rooliin, mikä sille kuuluu. Suomi kantaa vastuunsa, ja se näkyy myös tässä lisätalousarviossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-03-05T14:30:41,2025-03-05T14:31:56,Hyväksytty,1.1 2025_17_41,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Jokelainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_42,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jessi,Jokelainen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun talous sakkaa ja työttömyysluvut paisuvat ja leipäjonot kasvavat, pitäisikö meitä tämän kaiken keskellä jotenkin lohduttaa se, että yksityisen Kela-korvauksia korotetaan myös hedelmöityshoitojen osalta? Se on valitettavan laiha lohtu, kun korvaus ei koske kaikkia yhdenvertaisesti. Sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasonen on selitellyt, ettei tällä aikataululla asiaa pysty toteuttamaan yhdenvertaisesti, kun taas arvokonservatiivit eivät ilmiselvästi halua lainkaan tukea sateenkaariperheiden lastensaantia. Me vasemmistossa olemme sitä mieltä, että asiat on parempi hoitaa hyvin kerralla eikä asettamalla ihmisiä eriarvoiseen asemaan. Ihmisten lapsitoiveiden toteutumista pitäisi tukea riippumatta siitä, ketä he rakastavat tai mitä sukupuolta heidän kumppaninsa ovat. Hallituksen oman linjauksen mukaan kaikki lapset ovat nykytilanteessamme toivottuja, mutta käytännön ratkaisut puhuvat valitettavasti aivan muuta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Jessi Jokelainen,911824,2025-03-05T14:31:56,2025-03-05T14:32:56,Hyväksytty,1.1 2025_17_43,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,Edustaja Savola., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_44,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuo tilausvaltuuden korottaminen, että voimme puolustusteollisuudelta tilata lisää tarvikkeita, on hyvä asia. Se, että voimme tukea Ukrainaa enemmän, on hyvä asia. Nämä hankinnat pitää nyt vain saada nopeasti käyntiin. Tilausajat ovat pitkiä, ja teollisuus tarvitsee sitä varmuutta. Elikkä päätökset rahoista on tehty, ja nyt vain sitten toimeenpanoa — hyvä niin. Kysyisin ministeriltä tästä Euroopan turvallisuuden vahvistamisesta, tästä von der Leyenin raportista: Sehän alkaa olla nyt mittaluokaltaan sitä, mitä tässä on toivottu ja haettu. 650 miljardia plus 150 miljardia puolustukseen seuraavan neljän vuoden aikana — nyt aletaan puhua niistä rahoista, mistä pitää. Tämä tuskin tulee riittämään, ja tarvitaan vielä enemmän. Kuinka, arvoisa ministeri, Suomi nyt vaikuttaa siihen, että kun näitä investointeja ruvetaan tekemään, nimenomaan tämä itäinen sivusta vahvistuu? Kuinka Suomi tulee saamaan sitä hyötyä tästä? Kyllähän me olemme etulinjan maana se, jossa pitää puolustusta vahvistaa, aivan kuten Baltian maat alaspäin ja Puola, ja tänne tarvitaan erityisesti vahvistusta. Kuinka Suomi toimii Euroopan unionissa niin, että nyt itäistä laitaa vahvistetaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2025-03-05T14:32:56,2025-03-05T14:34:11,Hyväksytty,1.1 2025_17_45,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_46,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin itsekin nyt mennyt vielä tässä toisessa puheenvuorossa tähän meidän turvallisuuden vahvistamisen kokonaisuuteen ja nimenomaan tähän eurooppalaiseen viitekehykseen, niin kuin olemme kuulleet uusia esityksiä mittavista rahoitusratkaisuista, joilla pyritään koko maanosan puolustusteollisuutta tukemaan, parantamaan meidän turvallisuuttamme, ja tämä on oikein hyvä. No, tietenkin varmaan Suomessa meillä aina tässä tilanteessa tulee se kysymys, että mites tämä kaikki maksetaan, ja siitähän myös komission puheenjohtaja on kertonut, millä tavalla tämä ruletti pyörisi. Sehän perustuu kuitenkin jäsenmaiden lainoitukseen, ja jokainen jäsenmaa sitten kyllä lainasta vastaa itse, mutta tästä kokonaisuudesta vastaamme yhteisellä takauksella. Ja kun tiedän, että keskustelu tästä yhteisvelasta on ollut Suomessa aina hivenen haastavaa ja emme ole perinteisesti siihen halunneet mennä, niin nyt olisin kysynyt valtiovarainministeriltä: Mikä on hallituksen kanta näihin uusiin rahoitusratkaisuihin? Onko Suomi valmis menemään eteenpäin tällä yhteisvastuun tiellä, [Puhemies koputtaa] kun olen ymmärtänyt, että aikaisemmin se on poissuljettu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-03-05T14:34:11,2025-03-05T14:35:29,Hyväksytty,1.1 2025_17_47,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_48,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tosiaan tässä nyt pääasia tämän Ukrainan tukemisen lisäksi on se, että tämä lisätalousarvio auttaa vahvistamaan meidän kotimaista puolustusteollisuuttamme. Kiitän valtiovarainministeriä ja hallitusta tästä linjasta. Kuten kaikki tiedämme, niin Ukrainalla on valtava tarve puolustusmateriaalille, kun Venäjä jatkaa tätä raakalaismaista hyökkäystään. Ja kuten sanoin, tärkeintä tässä on se, että tämä tilausvaltuuden kasvattaminen tukee meidän kotimaista puolustusteollisuuttamme, ja vahva ja kilpailukykyinen kotimainen puolustusteollisuus on ensiarvoisen tärkeää meidän turvallisuudellemme. Kun olen kuunnellut vasemmistoliiton puheita, niin kummastelen sitä, ettei vasemmistoliitto näytä kannattavan tätä. — Kiitos. [Mauri Peltokangas: Vasemmisto ei kannata mitään!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-03-05T14:35:29,2025-03-05T14:36:29,Hyväksytty,1.1 2025_17_49,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Päivärinta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_50,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuulimme tässä hetki sitten, kun vasemmistoliiton edustaja Minja Koskela sanoi ja väitti, ettei Suomen talous ole kasvanut ”muutamaan” vuoteen. Tämä ei tietenkään ole mikään yllätys, vasemmistollahan menevät helposti nämä luvut sekaisin, [Välihuutoja] mutta olisi tietenkin rehellistä sanoa, että Suomen talous ei ole reaalisesti kasvanut 17 vuoteen. Ei se kasvanut teidänkään hallituskaudellanne, mutta nyt käänne on tapahtunut, iloitkaamme siitä. Se on todella tapahtunut. Mitä tulee Ukrainaan, niin tässä kansainvälisten jännitteiden ja epävakaan turbulenssin silmässä on todella ensiarvoisen tärkeää, että Suomi seisoo jykevästi Ukrainan takana. Tämä lisätalousarvio osoittaa sen, että me vahvistamme tukeamme entisestään. Kotimaiselta puolustusteollisuudelta Ukrainan tueksi tehtävien tilausten kokonaisrahoitus nousee 660 miljoonaan euroon. Tämä auttaa Ukrainaa puolustautumaan raakalaismaista Venäjää vastaan, mutta se myös vahvistaa Suomen omaa puolustusteollisuutta ja meidän huoltovarmuuttamme. Tämä osoittaa sen, että Suomi kantaa vastuunsa Euroopan turvallisuudesta. Nyt on ryhdistäydyttävä koko Euroopan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-03-05T14:36:29,2025-03-05T14:37:55,Hyväksytty,1.1 2025_17_51,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten otetaan vielä neljä vastauspuheenvuoroa, Viitanen, Hyrkkö, Heinonen ja Lohi, valtiovarain varapuheenjohtaja ja puheenjohtaja ovat mukana vielä näissä loppupuheenvuoroissa, ja sitten ministerille. — Viitanen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_52,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän se tietenkin surullista on, että se hallituksen työllisyyssaldo on tällä hetkellä miinus 70 000, ja tämäkin kertoo, että pikaisesti me tarvitsemme työllisyyttä ja kasvua. Täällä aiemmin edustaja Östman kyseli opposition kasvutoimien perään. Hienoa, että hän halusi niitä kuulla. Yksi sellainen, minkä haluan heti tähän kärkeen mainita, on puheenjohtaja Antti Lindtmanin ideoima kasvurahasto startup-yrityksille. Ministeri Purra, voisitteko esimerkiksi tästä ottaa koppia? Myös nuo mainitsemani tuloverokevennykset pieni‑ ja keskituloisille ovat meidän listallamme, samoin kuin esimerkiksi pienten yritysten auttaminen siten, että arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa nostettaisiin nykyisestä. Tässä vain muutama esimerkki, mitä me olemme SDP:ssä esittäneet. Todellakin toivon nyt, kun hallitus keskittyy näihin kasvutoimiin, että ne olisivat aidosti kasvua tukevia ja oikeudenmukaisia ja otettaisiin koppia, niin kuin Östman mainitsi, tosiaankin myös täältä opposition puolelta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-03-05T14:37:55,2025-03-05T14:38:58,Hyväksytty,1.1 2025_17_53,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,Kiitoksia. — Sitten valiokunnan varapuheenjohtaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_54,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tästä kasvusta on käyty tätä värikästäkin keskustelua, niin on varmaan hyvä muistuttaa tietyistä tosiasioista. Talouden vahvistamisessa on nimittäin aika harvoin tarjolla sellaisia yksinkertaisia pikavoittoja yhtään millekään puolueelle. Koulutukseen panostaminen, koulutustason nostaminen ja osaavan työvoiman saatavuudesta huolehtiminen ovat ehkä tylsiä mutta sitäkin tärkeämpiä keinoja pärjätä tässä muuttuvassa maailmassa ja kansainvälisessä kilpailussa. Noin muutoin, kun eletään tällaista uutta aikaa, ei taloutta kannata vahvistaa menneisyyden lääkkeillä vaan käyttää tämä tilaisuus samalla hyväksi myöskin uudistumiseen, tietysti ympäristön kannalta kestävästi ja oikeudenmukaisesti. Perintöveron poistolla ei tietysti ole mitään tekemistä oikeudenmukaisuuden eikä oikeastaan kasvunkaan kanssa, mutta luotan siihen, että valtiovarainministeri ymmärtää, että tällaisessa vakavassa taloustilanteessa meillä ei tällaisiin tehottomiin, laveisiin veroaleihin olekaan varaa. Sen sijaanhan kannattaisi suosia ja etsiä sellaisia täsmätoimia, joilla pystytään parantamaan meidän tuottavuutta, joka Suomessa laahaa, ja toisaalta ruokkimaan uusien elinkeinojen toimintaedellytyksiä, startupien, [Puhemies koputtaa] kasvuyritysten, toimintaedellytyksiä. Kysyisin valtiovarainministeriltä, löytyisikö tästä sellaista yhteistä säveltä [Puhemies: Aika!] hallituksen ja oppositionkin väliltä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-03-05T14:38:58,2025-03-05T14:40:12,Hyväksytty,1.1 2025_17_55,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,Seuraavaksi edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_56,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin tuossa edellä kuvasin, puolueettomat asiantuntijat ovat todenneet, että meidän taloudessamme näkyy jo lukuisia hyviä signaaleja. Toivotaan, että ne vahvistuvat ja Murron työryhmän esitysten pohjalta saadaan niihin edelleen vauhtia. Kun vihervasemmistosta on täällä väitetty, että soten rahoitus vähenisi, niin sehän ei pidä paikkaansa. Pääministeri Petteri Orpon hallitus lisää tänä vuonna 2,2 miljardia valtiovarainministeri Purran johdolla sote-menoja. [Pia Viitasen välihuuto] Eli soteen käytetään tänä vuonna enemmän rahaa kuin Marinin hallitus käytti kertaakaan yhtenäkään vuonna, enemmän, 2,2 miljardia. Loppuun nämä hedelmöityshoidot. Hämmästelin sitä jo silloin, kun demarit keskustan tuella päättivät [Ben Zyskowicz: Ja vihreät!] poistaa hedelmöityshoitojen Kela-korvauksen, mutta tänään hämmästelen sitä vielä enempi, kun te haluatte vastustaa sitä, että tässä maassa edes joidenkin ihmisten pitkäaikaiset lapsitoiveet voisivat toteutua. [Puhemies koputtaa] Tämä on tärkeä askel siinä, ja toivotaan, että tätä työtä voidaan jatkaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-03-05T14:40:12,2025-03-05T14:41:29,Hyväksytty,1.1 2025_17_57,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Ja vielä valiokunnan puheenjohtaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_58,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on naljailtu hallituksen päätöstä luopua makeisten arvonlisäveron korotuksesta, mutta Fazerin tuotteiden suurena ystävänä, niin kuin ulospäinkin näkyy, minusta tämä on makea päätös, ehkä tässä ajassa viisaskin. Ja toivon muuten, että se Lahden investointi toteutuisi. Se olisi nytten todella tärkeä Suomelle. Täällä on hehkutettu, että käänne on tapahtunut, mutta haluan muistuttaa, että kyllähän kaikkien ennusteiden mukaan Suomen julkisen velan käyrät edelleen osoittavat ylöspäin, ja meidän on yhdessä tehtävä nyt töitä, että me saadaan tämä julkinen talous ajettua terveelle uralle. Siinä Murron työryhmän paperissa on muitakin kuin se perintöveroesitys. Siellä itse asiassa on aika paljon semmoisia pienempiäkin esityksiä, jotka eivät maksa julkiselle taloudelle kovin paljoa ja jotka ovat nopeasti toteutettavissa, ja niihin kannattaa tarttua. Jos ja kun nyt me emme pysty tekemään massiivisia veronalennuksia, niin haluaisin kertoa, että siellä keskustan yli 50 kasvutoimen listassa on muun muassa perintö‑ ja lahjaveron maksuaikaan liittyvä esitys — emme siis verotuotoista luopuisi — jolla ratkottaisiin monet sukupolvenvaihdosongelmatkin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-03-05T14:41:29,2025-03-05T14:42:43,Hyväksytty,1.1 2025_17_59,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten ministerille, viisi minuuttia enintään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_60,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia eduskunnalle tästä keskustelusta. No, ensinnä, kuten täällä moni on kertonut, tässä meidän suhdanteessa ja talouden kuvassa kyllä näkyy monia valonpilkahduksia niin vientiyritysten tilauskannoissa, ihan siinä talouskasvussa kuin tietenkin inflaation hidastumisessa ja korkojen alaspäin menossa — toivottavasti huomenna saamme muuten uuden korkopäätöksen — luottamusindikaattoreissa monelta sektorilta, kyllähän nämä oikeaan suuntaan menevät. Mutta samaan aikaan epävarmuudet ovat erittäin suuria. Niitä lisää tällä hetkellä geopolitiikka, turvallisuus, mahdollinen kauppasodan uhka ja niin edelleen, ja nämä sitten vaikuttavat tietenkin, mikäli aktualisoituvat. Noin yleisesti suhdanteen osalta olemme menossa oikeaan suuntaan, mutta kun puhutaan kasvusta, josta täällä monet edustajat puheenvuoroja käyttävät, niin se ei riitä, että me pääsemme tästä heikosta suhdanteesta, vaan me haluamme tosiaan aikaansaada tähän maahan aitoa talouskasvua, jota 17 vuoteen ei käytännössä ole ollut. Talouskasvu on vastaavasti parasta vastamyrkkyä niille alijäämille ja velalle, joiden kanssa joudumme aikamoisen tovin vielä tässä julkisessa taloudessa taistelemaan ja jotka eivät tule ratkaistuiksi tällä vaalikaudella, mutta toivottavasti työtä jatketaan. Hallitus on tosiaan kaksi päivää ollut seminaarissa käsittelemässä Risto Murron ryhmän raporttia. Emme ole käyneet varsinaisia poliittisia neuvotteluita mutta hyvin avoimesti käsitelleet näitä erilaisia esityksiä, joita tästä kokonaisuudesta yli 40 löytyy. Siellä tosiaan on startupien toimintaedellytyksiin muitakin esityksiä kuin pelkästään verotuksellisia. Toisaalta tki-vähennysten kasvattaminen, erilaiset muut elementit — näitä kaikkia me varmasti tulemme käsittelemään. Mitä tulee ryhmän aikaansaannoksiin tai asiantuntijuuteen kohdistuvaan kritiikkiin täältä vasemmalta, niin katsoin taas tuossa, että mistäs nämä henkilöt tulivatkaan, ja tällaisista yhtiöistä kuin esimerkiksi Cargotec ja EQT, Kovanen Capital, Maki Ventures, Fortum. Kyllä sanoisin, että nämäkin henkilöt ovat niitä asiantuntijoita, lainkaan väheksymättä akateemisen osallistujan Mika Malirannan panosta, ja kyllä tätä nimenomaan asiantuntijaryhmänä voidaan pitää. En muista, että varsinaisesta talouskasvusta tässä salissa myös täältä vasemmalta on ehkä koskaan niin paljon puhuttu kuin tällä hetkellä, ja se on tietenkin hyvä. Samaan aikaan tietynlainen lähdekriittisyys on tarpeen. Todellakaan kaikki toimet, joiden eteen liitetään sana kasvu, eivät ole kasvutoimia, ja tämä on ehdottomasti hyvä muistaa myös tässä keskustelussa. Vielä, rouva puhemies, kiitän erityisesti edustajia puolustukseen, puolustusteollisuuden tukemiseen ja Ukrainaan liittyvästä keskustelusta, josta tässä salissa ei hirvittävän suuria riitasointuja onneksi olla löytämässä. Toisaalta myös tämä puolustusteollisuus on ehdottomasti kasvuala hyvässä ja pahassa, kuten alkupuheenvuorossanikin kuvasin. Ja tämä puolustusteollisuuden vahvistaminenhan on myös tässä Murron ryhmässä nimenomaan yksi pilari. Lyhyesti näihin EU:sta esitettyihin toimiin. Todella, huomenna Eurooppa-neuvostossa käsitellään ensisijaisesti paitsi tätä Ukrainan tukea, joka on täysin välttämätöntä saada, myös näitä Euroopan puolustuksen nostamiseksi tehtäviä toimia. Mitään varsinaista suoraa ehdotusta ja yksityiskohtiahan meillä ei vielä ole, mutta von der Leyenin kirjeen pohjalta tulisi 150 miljardin instrumentti, joka ei siis lisäisi yhteisvastuiden määrää vaan joka voimassa olevan budjetin ja omien varojen päätöksen, joka on tehty silloin vuonna 21, alle kuuluu. Tällainen summa ei varmasti tule riittämään. Toisaalta finanssipoliittisten sääntöjen tietynlainen löysääminen, jota myös ehdotetaan, lähtee siitä, että valtiot itse omissa talousarvioissaan kykenevät tekemään puolustuspanostuksia. Suomen hallitus kannoissaan suhtautuu erilaisiin mahdollisuuksiin avoimesti. Meille tietenkin oleellista on se, että etulinjan maana me olemme siellä hyötyjien puolella. On päivänselvää, että itäinen osa Eurooppaa — ne, jotka Venäjän rajan tuntumassa ovat — tulee näistä kaikista toimista hyötymään. Se on täysin välttämätöntä. Tämä lisätalousarvio — arvoisa puhemies, lopetan juuri — ei vahvista ainoastaan puolustusta ja suomalaista puolustusteollisuutta, vaan tämä vahvistaa myös julkista taloutta. Nimittäin, korostan vielä, tämä lisätalousarvio vähentää nettolainanottoa 211 miljoonaa euroa. Ja sellainenkin kuriositeetti, että tämä on meidän lisätalousarvio ennen vaaleja. Vertasin edellisen hallituksen ennen vaaleja tehtyä lisätalousarviota, jossa miinusta oli kaksi miljardia. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-03-05T14:42:43,2025-03-05T14:48:07,Hyväksytty,1.1 2025_17_61,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_17_62,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä asiakohdan 2 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Lindén poissa. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_17_63,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Näyttää, että politiikka on kestävyyslaji, kun paikalla on lisäkseni naisia — kiitos teille. [Perussuomalaisten ryhmästä: Vou! Jes!] Vastuullinen taloudenpito on turvallisuuden, terveyden ja tulevaisuuden perusta. Käsittelyssä oleva hallituksen ensimmäinen lisätalousarvio tälle vuodelle on laadittu vastuullisuuden periaatteita kunnioittaen. Suomen velkataakkaa ei voida kasvattaa kestämättömällä tavalla, vaan taloutta on sopeutettava niin, että varmistamme elinvoimaisen ja turvallisen yhteiskunnan myös tuleville sukupolville. Tahdonkin korostaa, että tässä lisätalousarviossa esitetyt toimet ovat vastuullisia. Menoja ei lisätä edes tuloarvion kasvun verran, mikä vähentää riippuvuuttamme valtionvelasta. Arvoisa rouva puhemies! Lisätalousarvion keskeisimmät muutokset liittyvät puolustukseen, sosiaali‑ ja terveyspalveluihin sekä julkisen talouden tasapainottamiseen. Puolustusmateriaalihankintoihin liittyviä tilausvaltuuksia kasvatetaan, jotta voimme tukea Ukrainaa entistä paremmin kotimaisella puolustusteollisuudella. Tämä on selkeä osoitus Suomen vahvasta sitoutumisesta Ukrainan tukemiseen ja oman puolustusteollisuutemme kehittämiseen. Tahtomme on varmistaa, että Suomen oma puolustuskyky säilyy korkealla tasolla muuttuvassa turvallisuustilanteessa. Arvoisa rouva puhemies! On meidän tehtävämme myös huolehtia, että hoitoon pääsee. Lisätalousarviossa hallitus esittää Kela-korvauksiin parannuksia. Hallitus varautuu laajentamaan korvauksia muun muassa hedelmöityshoitojen, mielenterveyspalveluiden ja hammashoitojen osalta. Fysioterapia tulee Kela-korvauksen piiriin tietyissä tilanteissa, jopa ilman lääkärin lähetettä, ja naistentautien sekä synnytysten erikoislääkärikäynneistä maksettavaa korvausta korotetaan, jotta yhä useampi nainen saisi tarvitsemansa hoidon ajoissa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oikein!] Tulevana viikonloppuna vietetään kansainvälistä naistenpäivää. Se muistuttaa meitä tasa-arvon merkityksestä. Siksi on erityisen tärkeää, että panostamme naisten terveyteen ja hyvinvointiin. Tämä uudistus on askel oikeaan suuntaan. Kannatan hallituksen lisätalousarvioesitystä. — Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-05T19:08:57,2025-03-05T19:11:56,Hyväksytty,1.1 2025_17_64,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Edustaja Reijonen poissa, edustaja Nurminen poissa. — Edustaja Strandman.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_65,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Myönteisiä merkkejä talouskasvusta on nyt paljon. Hallituksen toimet alkavat tuottaa tulosta, ja tästä haluan kiittää erityisesti valtiovarainministeri Purraa. Ukrainan tukeminen on edelleen tärkeää niin Suomen kuin Euroopankin vuoksi. Talousarviosta puolustusmateriaalihankintoihin liittyvää tilausvaltuutta korotetaan, jotta Ukrainan tarpeisiin voidaan toteuttaa 660 miljoonan euron tuki. Ukrainaa on tuettu aikaisemmin pääosin lähettämällä vanhaa kalustoa ja korvaamalla sitä uudella, mutta tällä tilausvaltuudella tuotteita tilataan suoraan kotimaisilta yrityksiltä. Nyt siis tuetaan Ukrainaa tavalla, joka vahvistaa merkittävästi kotimaista puolustusteollisuutta. Tämä vahvistaa siten myös kotimaista työllisyyttä. Lähtökohtana materiaalihankinnoille ovat Ukrainan kriittiset tarpeet, tuotteen soveltuvuus luovutettavaksi sekä yritysten tuotanto‑ ja toimituskyky. Tuotteet tullaan luovuttamaan Ukrainalle osana tulevia materiaaliapupaketteja. On vastuullista aina kertoa myös, mistä näitä rahoja otetaan. Tämän valtuuden käytöstä aiheutuvista menoista 97 miljoonaa katetaan Euroopan rauhanrahastosta saatavilla tuloilla. Loput maksetaan Puolustusvoimille jo myönnettyjen määrärahojen puitteissa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-03-05T19:12:01,2025-03-05T19:13:35,Hyväksytty,1.1 2025_17_66,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Edustaja Viitanen poissa, edustaja Jukkola poissa, edustaja Bergbom poissa. — Edustaja Seppänen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_67,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tähän pitkään pimeään, yli 17 vuoden Suomen talouden kitukasvuun olisi tarvetta saada pikaisesti lääkettä. Onneksi valoa kajastaa jo hieman horisontissa. Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 1,6 prosenttia tulevana vuotena. Se ei ole todellakaan paljon, mutta se on kuitenkin pientä kasvua. On tärkeää, että saisimme kotimaisen kulutuksen ja investoinnit kasvuun. Kotimainen kulutus nimittäin auttaa erityisesti pienten yritysten tilannetta ja työllisyyden kasvua. Kauppalehti uutisoi aivan hiljattain, että kansantalouden tilastot ja konepajojen tilauskirjat sen jo paljastavat. Eli talouskasvu orastaa Suomessa. Olennaisin havainto on kuitenkin se, että Suomi ei ole ollut teknisesti taantumassa enää vuoteen. Haluan kiittää ministeri Purraa siitä, että hän on valtiovarainministerinä oikeasti vuosikausiin ollut sellainen ministeri, joka pitää kiinni tavoitteista ja velkaantumisen taittamisesta. Häntä edeltäneet ovat aika lailla murentuneet jokainen yksitellen sen taakan alle. Risto Murron työryhmän kasvutoimet julkaistiin — oliko se nyt eilen vai toissa päivänä — ja toivotaan, että sieltä nyt saisimme lisää eväitä sitten puoliväliriiheen ja kasvua Suomen talouteen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-03-05T19:13:43,2025-03-05T19:15:35,Hyväksytty,1.1 2025_17_68,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Edustaja Autto poissa, edustaja Hoskonen poissa. — Edustaja Rintamäki.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_69,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vuoden 2025 lisätalousarvio sisältää valonpilkahduksia synkkiin taloudellisiin aikoihin. Bkt:n arvioidaan kasvavan 1,6 prosenttia tänä vuonna, ja korkojen lasku ja inflaation hidastaminen tukevat kulutusta ja investointeja — suunta on aivan oikea. Tietysti on todettava, että tuuliset ajat maailmalla aiheuttavat edelleen epävarmuuksia emmekä tiedä, mitä kaikkea on vielä edessä. Lisätalousarviossa näkyy vahvasti varautuminen Ukrainan tukemiseen siitä huolimatta, mitä Amerikassa tai muualla maailmassa tällä hetkellä tapahtuu. Onkin aivan oikein, että Eurooppa ja me sen mukana otamme itse suuremman vastuun itsemme puolustamisesta. Suomessa on oltu kaukaa viisaita maanpuolustuksen suhteen, toisin kuin monessa muussa Euroopan maassa, ja tämä viisaus kantaa vieläkin. Ukrainaa on aiemmin tuettu pääosin lähettämällä vanhaa kalustoa ja korvaamalla sitä uudella, mutta talousarviossa mainitulla tilausvaltuudella tuotteita tilataan suoraan kotimaisilta yrityksiltä. Tämä siis vahvistaa myös omaa puolustusteollisuutta ja tuo työtä Suomeen. Kiitos, valtiovarainministeri Purra, asian esittelystä ja vaativasta työstä maamme talouden saralla. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+2.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-03-05T19:15:40,2025-03-05T19:17:08,Hyväksytty,1.1 2025_17_70,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 171/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2025 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 4/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Meille mietinnön esittelee puheenjohtaja Kiuru. Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_17_71,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 171/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon 22 §:n yksityiskohtia. Esityksen mukaan hyvinvointialueella ei ole jatkossa enää lakisääteistä velvollisuutta huolehtia siitä, että sen asukas tai terveyskeskuksen potilas saa ajokorttilaissa tarkoitetun lääkärinlausunnon perusterveydenhuollosta. Jatkossa ajokorttilausunto on lähtökohtaisesti hankittava yksityiseltä palveluntuottajalta. Tämä laki ei koske erikoissairaanhoitoa. Esityksen tavoitteena on vähentää hyvinvointialueiden lakisääteisten järjestämisvastuiden piiriin kuuluvia tehtäviä ja siten osaltaan edistää hoitoonpääsyä ja parantaa hyvinvointialueiden edellytyksiä selviytyä tehtävistä näillä henkilöstöresursseilla. Esityksen mukaan valtion rahoitusta hyvinvointialueille vähennetään poistuvan tehtävän myötä 3,2 miljoonaa. Kaiken kaikkiaan tämä nettokäyttökustannus jää siis 3,2 miljoonaan, ja tosiasiassa tuo hyvinvointialueilta vähennetään sitten täysimääräisesti tämän tehtävämuutoksen jälkeen niin, että 3,2 miljoonaa otetaan hyvinvointialueiden rahoituksesta pois. Arvoisa puhemies! Lähdetään liikkeelle valiokunnan keskeisistä havainnoista toteamalla ensinnäkin se, että sosiaali‑ ja terveysvaliokunta pitää esityksen tavoitteita perusteltuina ja kannattaa lakiehdotuksen hyväksymistä muutettuna siten, että opiskelijat saavat edelleen opetuksen tai koulutuksen edellyttämän ajokorttilausunnon hyvinvointialueiden perusterveydenhuollosta. Sosiaali‑ ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyys ja saatavuus ovat heikentyneet voimakkaasti viime vuosina koko maassa. Lääkäreistä on vajetta koko Suomessa, ja erityisesti perusterveydenhuollon lääkärivaje on huomattava. Samaan aikaan julkinen talous on heikentynyt ja myöskin julkista palvelujärjestelmää on arvioitava. Valiokunta pitää perusteltuna uudistaa lainsäädäntöä siten, että erilaisten todistusten ja lausuntojen laatimiseen käytettävä työaika vähenee. Valiokunta pitää perusteltuna myös sitä, että autoiluun liittyvistä kustannuksista, kuten ajokorttitodistuksia aiheuttavista kustannuksista, vastaavat lähtökohtaisesti ajo-oikeuden haltijat. Arvoisa puhemies! Kuten tuossa edellä todettiin, ajokorttilausuntojen vuosikustannusten on arvioitu olevan hyvinvointialueilla tällä hetkellä noin 10,4 miljoonaa euroa, ja niistä perittävistä asiakasmaksuista tulisi 7,2 miljoonaa euroa, joten erotukseksi jää netoltaan tuo 3,2 miljoonaa euroa. Useat valiokunnan kuulemisissa olleista asiantuntijoista kannattivat ajokorttilausuntojen rajaamista julkisen terveydenhuollon järjestämisvastuun piiristä, mutta valiokunnan asiantuntijakuulemisessa myöskin kannettiin huolta siitä, että ajoterveyden arviointivelvollisuuden siirtymästä huolimatta rahoituksen pieneneminen tulee heikentämään palveluiden saatavuutta ja aiheuttamaan entistä enemmän rahoitusvajetta perusterveydenhuoltoon, koska tämä leikkaus tulee tietysti siitä kokonaisrahoituksesta, joka muutoinkin on niukka. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa osa kuultavista arvioi muutoksen kokonaismerkityksen jäävän kuitenkin varsin vähäiseksi, sillä jo nykyisin merkittävä osa ajokorttilausuntoja hankitaan yksityisestä terveydenhuollosta. Osa valiokunnan kuulemista asiantuntijoista toikin esille, että esitys asettaa syrjäseudulla asuvat ja taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevat ihmiset eriarvoiseen asemaan. Harvaan asutetuilla alueilla yksityisen terveydenhuollon saatavuus vaihtelee paljon, ja ajokorttitarkastukseen päästäkseen voi joutua hakeutumaan pitkien matkojen päähän. Tuotiin myös esille, ettei pienituloisilla ole välttämättä taloudellisia mahdollisuuksia hankkia lausuntoa yksityiseltä palveluntuottajalta korkeiden kustannusten vuoksi. Koska yksityisiä terveyspalveluita on saatavilla vähemmän harvaan asutuilla alueilla eikä kilpailua synny, arvioitiin ajokorttitodistusten ja ‑lausuntojen hintojen nousevan. Ajokorttiturvallisuuteen liittyen tuotiin esille, että jos ajokorttitodistuksista tulee kohtuuttoman kalliita tai vaikeasti saatavia, kasvaa riski siitä, että tarkastus jätetään tekemättä. Valiokunta pitää tärkeänä, että ajokorttitarkastuksia on saatavilla jatkossakin kattavasti ja yhdenvertaisesti siten, että esityksen vaikutukset ajokorttioikeuden haltijoille ja ajokorttia hakeville pysyvät kohtuullisina. Saadun selvityksen mukaan ajokortteihin liittyen yksityisten lausuntojen saatavuus ja käyttö on kuitenkin tällä hetkellä varsin laajamittaista, joten on perusteltu syy arvioida, etteikö yksityistä palvelutuotantoa olisi jatkossakin saatavilla. Lausuntojen saatavuus voi toisaalta myös laajentua niihin kohdistuvan kysynnän myötä. Arvoisa puhemies! Valiokunta toteaa, ettei ole estettä myöskään sille, että hyvinvointialueet ottavat edelleen hoitaakseen perusterveydenhuollossa ajokorttitodistuksia esimerkiksi pitkäaikaissairauteen liittyvien käyntien yhteydessä, vaikkei tähän olisikaan jatkossa lakisääteistä velvollisuutta. Valiokunta toteaa, että myöskin esimerkiksi ajoterveyden seuranta erityisten sairausperusteiden vuoksi voi olla tietyssä tilanteessa perusteltua perusterveydenhuollossa. Valiokunta kuitenkin korostaa, että jos hyvinvointialue järjestää edellä todetulla tavalla perusterveydenhuollossa jatkossa ajokorttitodistuksia, on niitä tarjottava yhdenvertaisin perustein. Arvoisa puhemies! Olemme myöskin tehneet tähän esitykseen muutoksia koskien sitä, millä tavalla toimitaan tässä opiskeluterveydenhuollossa, johon aikaisemmin jo viittasin. Eli voimassa olevan oppilas‑ ja opiskelijahuoltolain mukaan hyvinvointialue on velvollinen järjestämään alueellaan sijaitsevissa oppilaitoksissa opiskelijoille koulu‑ ja opiskeluterveydenhuollon, joka on opiskelijoille maksutonta. Tämän esityksen myötä hyvinvointialueelta poistuisi kuitenkin velvollisuus järjestää perusterveydenhuollossa ajokorttitarkastuksia ja antaa ajokorttilausuntoja, vaikka opetukseen ja koulutukseen osallistuminen edellyttäisi sitä, joten tämän huomioon ottaen valiokunta onkin pitänyt tarkoituksenmukaisempana, että hyvinvointialueen järjestämisvastuulla koulu‑ ja opiskelijaterveydenhuollossa jatkossakin säilytettäisiin järjestämisvastuu opiskelijoiden ajokorttilausuntojen osalta, ja ehdotetaan siksi tämän esityksen tarkistamista 1 §:n osalta niin, että tämä ajokorttilausuntojen antamisen velvoite säilyisi tässä 1 §:ssä. Arvoisa puhemies! Me olemme myöskin näitä esityksen vaikutuksenarviointeja käyneet läpi taloudellisesti mutta myöskin toiminnallisesti ja monilta muilta osin. Sen takia valiokunta on edellyttänyt, että valtioneuvosto seuraa ajokorttitodistuksia ja ‑lausuntoja koskevan lainmuutoksen vaikutuksia erityisesti lausuntojen ja todistusten yhdenvertaiseen saatavuuteen, ajoturvallisuuteen sekä lausuntojen ja todistusten hintakehitykseen sekä ryhtyy mahdollisten epäkohtien ilmetessä tarvittaviin korjaustoimiin. Tämä esitys sisältää myös vastalauseita, vastustavan vastalauseen ja vastalauseen, jossa osittain tämä velvollisuus olisi säilynyt. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-03-05T14:48:35,2025-03-05T14:56:35,Hyväksytty,1.1 2025_17_72,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 171/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Sitten mennään puhujalistalle. — Edustaja Nurminen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_73,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 171/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valiokunnassa sosiaalidemokraatit päättivät jättää tähän vastalauseen 1 mukaisen esityksen, ja esitänkin tätä meidän vastalauseen mukaista esitystä tähän hallituksen esitykseen. Tässä hallituksen esityksessä hyvinvointialueilta poistetaan velvollisuus järjestää nämä ajokorttilausunnot. Sinällään me ymmärretään, että tämä esitys liittyy kokonaisuuteen, jonka tavoitteena on kohdentaa työaikaa asiakastyöhön ja vähentää ammattihenkilöiltä vaadittavaa kirjallista työtä, mutta kuitenkin asiantuntijakuulemisen perusteella tässä on paljon vielä ongelmia, ja sinällään tämä esitys ei ehkä täysimääräisesti vastaa näihin tavoitteisiin. Esimerkiksi on arvioitu, että esitys lisäisi taloudellista ja alueellista eriarvoisuutta sekä heikentäisi ajoterveyttä ja liikenneturvallisuutta. Lisäksi esityksellä pyritään myös parantamaan julkisen talouden kestävyyttä ja esitykselle on laskettu 3,2 miljoonan euron nettosäästö, mutta kuitenkin näihin laskelmiin liittyy sosiaali‑ ja terveysministeriön mukaan laajaa epävarmuutta. Tämä leikkaus kuitenkin toteutetaan. No, sitten asiantuntijakuulemisessa ilmeni, että vaikka tämä velvollisuus poistetaan, hyvinvointialue voi kuitenkin tehdä tätä jatkossa, mutta tämä jäi kuitenkin tällaiselle toivotaan toivotaan ‑asteelle, koska hyvinvointialueet kärsivät isoista alijäämistä ja isoista heikennyksistä. Asiantuntijalausunnoissa tuotiin tähän pykälätasolle muutos, joka olisi parantanut tiettyjen ihmisten oikeutta saada edelleen terveyskeskuksista nämä ajokorttitodistukset. Tässä vastalauseessa, jonka esitin, esitämme lisäystä tähän terveydenhuoltolain 22 §:ään siten, että näistä ajokorttilaissa tarkoitetuista lääkärinlausunnoista voidaan poiketa, ellei todistus tai lausunto liity kiinteästi potilaan hoitoon. Eli esitimme tätä virkkeen loppua ”ellei todistus tai lausunto liity kiinteästi potilaan hoitoon”, ja jos näin on, niin siinä tapauksessa hyvinvointialueen olisi jatkossakin annettava tämä lausunto. Me tiedetään, että ikääntyneiden kohdalla tai tiettyjen sairauksien kohdalla täytyy tehdä seurantaa hyvinkin tiheään tahtiin, ja voi olla kohtuuttomia tilanteita yksittäisten ihmisten kannalta hankkia näitä todistuksia oman terveydentilansa takia sitten yksityiseltä. Näin ollen olisimme halunneet vahvistaa edelleen näiden ihmisten asemaa, koska nämä taloudelliset vaikutukset olivat hyvin pieniä, mutta tämä ei hallitukselle tosiaan käynyt. No, muita haasteita tässä oli liittyen tähän hintahaitariin, ja me pyydettiin selvitystä, minkälainen hintahaitari näissä on, jos yksityiseltä haet tämän todistuksen. Sehän oli hyvin suurta: alle satasesta useaan sataseen. Tässähän alueellinen ero on suuri, ja tietysti niillä alueilla, joilla on paljon kilpailua ja palvelutuotantoa, varmasti pystytään hintoja myös laskemaan, mutta sitten on oletettavaa, että alueilla, joilla ei ole markkinaehtoista kilpailua, hinnat saattavat nousta, ja monien ikääntyneiden ja muiden täytyy sen tietyn palveluntuottajan hintojen mukaan hakea tämä todistus, ja tähän liittyy selkeä riski. Me oltaisiin haluttu tähän vahvempaa säätelyä tai ainakin selvitystä sen puoleen, että saataisiin jotain hintakattoa, tai nyt kun hallitus tuo tätä Kela-korvausmallia, jossa lähdetään ratkomaan näitä, niin myös tämänkaltaiset todistuselementit olisi ollut hyvä ottaa tähän ja ajatella tätä siltäkin kantilta. Tällä on myös kielteisiä vaikutuksia liikenneturvallisuuteen, mikä todettiin, ja ylipäätänsä ihmisten väliseen yhdenvertaisuuteen, minkä totesin, ja tähän palvelujärjestelmään ylipäätänsä. Arvoisa puhemies! Kokonaisuutena: ymmärrystä on sille, että tiettyjä asioita pitää selkeyttää ja paperityötä vähentää, mutta ongelmaa on kuitenkin erityisesti monien pitkäaikaissairaiden kohdalla. Sitten täytyy muistaa, että nyt puhutaan vain näistä ajokorttitodistuksista. Siinähän tulee muitakin kustannuksia, ajokokeen kustannukset ja niin edelleen. Eli kyllä siitä tulee aika iso kokonaisuus erityisesti ikääntyneelle, joka hakee tätä todistusta ja haluaisi säilyttää kuitenkin sen auton, erityisesti harvaan asutuilla seuduilla. Kyllä pitää vähintään nyt seurata tämän kokeilun vaikutuksia erityisesti pienituloisten, ikääntyneiden ja harvaan asutuilla alueilla asuvien ihmisten näkökulmasta. — Kiitos, puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+3.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2025-03-05T14:56:44,2025-03-05T15:02:53,Hyväksytty,1.1 2025_17_74,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 171/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_75,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 171/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan käsittelimme sosiaali‑ ja terveysvaliokunnassa ajokorttitodistusasiaa, ja tänään tosiaan käsittelemme sitten eduskunnassa terveydenhuoltolain muuttamista. Kuulemme jatkuvasti hyvinvointialueilta palautetta, että hoitohenkilökunnalla ei ole riittävästi aikaa keskittyä siihen tärkeimpään elikkä siihen hoitotyöhön. Nyt hallituksen tekemä lakimuutos vastaa tähän avunpyyntöön. Lakimuutos on hallituksen hallitusohjelman mukainen ja antaa ammattihenkilöille heidän tarvitsemansa ajan siihen tärkeimpään elikkä asiakastyöhön. Samalla vähennämme ammattihenkilöiltä kirjallisen työn määrää. Esimerkiksi jatkossa hyvinvointialueilla ei olisi perusterveydenhuollossa enää velvollisuutta huolehtia siitä, että sen asukas tai terveyskeskuksen potilas saa terveydentilaansa koskevan ajokorttilaissa tarkoitetun todistuksen tai lausunnon. Arvoisa puhemies! Tämä on juuri sitä, mitä hyvinvointialueet ovat meiltä pyytäneet. Oppositiosta kuullaan jatkuvasti, kuinka hallitus ei tee mitään, mutta näin me vaan teemme. Tämän esityksen tavoite on myös vähentää hyvinvointialueiden lakisääteisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvia tehtäviä ja siten osaltaan edistää hoitoonpääsyä sekä parantaa hyvinvointialueiden edellytyksiä tuottaa ne lakisääteiset palvelut käytettävissä olevilla henkilöstöresursseilla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-03-05T15:02:54,2025-03-05T15:04:22,Hyväksytty,1.1 2025_17_76,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 171/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_77,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 171/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksen mukaan hyvinvointialueilla ei olisi enää velvollisuutta antaa perusterveydenhuollossa lääkärinlausuntoja ajokortteja varten. Erikoissairaanhoidossa laadittavien ajokorttilausuntojen osalta hyvinvointialueen järjestämisvelvollisuus säilyy esityksen mukaan entisellään. Hallituksen esityksen tavoitteena on vähentää terveydenhuollon ammattilaisilta vaadittavan kirjallisen ja hallinnollisen työn määrää ja lisätä asiakastyöhön käytettävää aikaa. Tämä on erittäin hyvä asia ja korostaa perus‑ ja ydintehtäviin keskittymistä. Esitys liittyy myös julkisen talouden tasapainottamiseen. Muutos vähentää hyvinvointialueiden nettokustannuksia arviolta 3,2 miljoonalla eurolla. Valiokunta on pitänyt perusteltuna ja tärkeänä myös sitä, että autoilun kustannuksista vastaisivat lähtökohtaisesti ajo-oikeuden haltijat. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Jatkossa ajokorttia varten tarvittavat lääkärinlausunnot täytyisi siis hankkia yleensä yksityiseltä palveluntuottajalta. Hyvinvointialueilla säilyy edelleen velvollisuus antaa opiskelijalle ajokorttilausunto perusterveydenhuollossa, jos koulutus edellyttää opiskelijalta ajokorttia. Ajokorttia edellytetään lähinnä osalta logistiikan, metsäalan tai rakennusalan perustutkintoa suorittavista opiskelijoista. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä muistuttaa yhteneväisistä kriteereistä arvioitaessa henkilön ajokykyä. Myöskin hintojen tulee olla samansuuruisia eri puolilla maatamme. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-03-05T15:04:22,2025-03-05T15:06:06,Hyväksytty,1.1 2025_17_78,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 171/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_79,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 171/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä Suomessa on jo pitkään ajettu sellaista linjaa, että yhteiskunnan tulee hoitaa ikään kuin aivan kaikki. Julkista hallintoa on paisutettu määrättömiin, ja tämä on tietysti lisännyt rahanmenoa, ja siksi olemme nyt tässä tilanteessa, että rahat ovat lopussa. Myös se on huomionarvoista, että hoitohenkilökunnan työaikaa menee muualle kuin aivan kaikkein tärkeimpiin hoitotöihin. Perusterveydenhuollon lääkäreiden ajankäyttöselvityksen mukaan huomattava osa lääkäreiden työajasta käytetään välilliseen työhön, kuten todistusten ja lausuntojen laatimiseen, mikä osaltaan pidentää hoitojonoja. Nyt siis esitetään, että hyvinvointialueilla ei jatkossa olisi perusterveydenhuollossa enää velvollisuutta huolehtia siitä, että sen asukas tai terveyskeskuksen potilas saa terveydentilaansa koskevan ajokorttilaissa tarkoitetun todistuksen tai lausunnon. Tämän esityksen tavoitteena on vähentää hyvinvointialueiden lakisääteisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvia tehtäviä ja näin myöskin edistää hoitoonpääsyä. Kiitän mietinnöstä sosiaali‑ ja terveysvaliokuntaa. Valiokunta pitää esityksen tavoitteita perusteltuina ja kannattaa lakiehdotuksen hyväksymistä siten muutettuna, että opiskelijat saavat edelleen opetuksen tai koulutuksen edellyttämän ajokorttilausunnon hyvinvointialueen perusterveydenhuollosta. Tämä opiskelijoiden, käytännössä nuorten ihmisten, huomiointi on hyvä ratkaisu. Arvoisa puhemies! Jo tällä hetkellä näiden ajokorttilausuntojen saatavuus julkiselta sektorilta on melko heikkoa ja erot hyvinvointialueiden välillä ovat suuria, kuten valiokunta toteaa. Näin ollen vaikutuksien voidaan katsoa jäävän pieniksi, mutta on aivan hyvä tämä valiokunnan huomio, että uudistuksen vaikutuksia ajoterveystarkastusten yhdenvertaiseen saatavuuteen ja ajoturvallisuuteen tulee seurata.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-03-05T15:06:06,2025-03-05T15:08:01,Hyväksytty,1.1 2025_17_80,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 171/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_81,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 171/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tässä edustaja Nurminen hienosti kuvasikin äsken vastalauseen numero 1 mukaista esitystä, minkä SDP on valiokunnassa tehnyt. Nimenomaan perusteluteksteissähän on tärkeää huomioida se, että jatkossa ajokorttilausunto olisi lähtökohtaisesti hankittava yksityiseltä palveluntuottajalta. Esitys liittyy kokonaisuuteen, jonka tavoitteena on kohdentaa työaikaa asiakastyöhön ja vähentää ammattihenkilöstöltä vaadittavan kirjallisen työn, kuten säädösperäisten lausuntojen ja erilaisten todistusten, määrää. Pidämme tätä sinänsä kannatettavana tavoitteena, mutta valiokunnan saamien asiantuntijalausuntojen perusteella esityksellä ei välttämättä saavuteta toivottua vaikutusta. Sen sijaan esitys saattaa heikentää ajoterveystodistusten laatua ja heikentää myös rahoituksen pienentymisen myötä palvelujen saatavuutta julkisessa perusterveydenhuollossa. Esityksessä todetaan, että ajoterveydestä annettavien lääkärinlausuntojen hintahaitari on suuri. Nettihakujen perusteella vaikuttaa siltä, että hallituksen esityksessä halvimpina esitetyt hinnat eivät ole valtavirtaa, vaan hinnat muun muassa maan suurimmilla yksityisillä palveluntuottajilla ovat selkeästi julkista palvelua kalliimmat. Mietinnössä korostetaan hintaseurannan merkitystä, mutta keinot hinnoitteluun puuttumiseen ovat vähäiset. Arvoisa herra puhemies! Juuri tämän takia tästä on aito huoli. Nyt on esimerkkinä julkisuudessa ollut, että eläkkeellä olevalle henkilölle, joka autoilee päivittäin ja tarvitsee ajokortin uusimisen tehdä ja on sen tehnyt, se on jo nyt maksanut yksityisellä puolella jopa 330 euroa, ja kun se lupa on voimassa kaksi vuotta, niin sehän tulee aika kalliiksi. Tämä on se aito huoli, mikä tästä vastalauseestakin tulee esille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+3.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-03-05T15:08:01,2025-03-05T15:09:35,Hyväksytty,1.1 2025_17_82,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 171/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_83,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 171/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuoltolakia. Esitys liittyy hallitusohjelmaan, jonka mukaan edistetään ammattihenkilöstön mahdollisuuksia kohdentaa työaikaa asiakastyöhön ja vähennetään ammattihenkilöstöltä vaadittavan kirjallisen työn, kuten säädösperäisten lausuntojen ja erilaisten todistusten, määrää. Jatkossa hyvinvointialueella ei olisi siis perusterveydenhuollossa enää velvollisuutta huolehtia siitä, että sen asukas tai terveyskeskuksen potilas saa ajokorttilaissa tarkoitetun terveydentilaansa koskevan todistuksen tai lausunnon. On selvää, että tässä hallituksen esityksessä on kysymys hyvinvointialueiden taakan pienentämisestä. Samalla myös rahoitusta vähennetään tältä osin 3,2 miljoonaa euroa. Perusterveydenhuollossa lääkäreiden ajankäyttöselvityksistä on ilmennyt, että huomattava osa lääkärien työajasta kuluu todistusten ja lausuntojen laatimiseen, mikä osaltaan pidentää hoitojonoja. Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta on linjannut, ettei todistusten ja lausuntojen antamisessa ole kysymys perustuslaissa tarkoitetusta julkisesta hallintotehtävästä eikä lain säätämiselle siten ole esteitä. Perustuslakivaliokunta korostaa, että muutoksen mahdollisia seurauksia tulee seurata tiiviisti, ja mikäli epäkohtia ilmenee, niihin täytyy puuttua. Valiokunnassa käytiin vilkasta keskustelua tästä aiheesta. Valiokunnan mietintöön on tullut kaksi vastalausetta, joissa molemmissa oltiin huolissaan muun muassa liikenneturvallisuudesta. Vastalauseista ilmenee, että potilastietojen hankalan saatavuuden vuoksi yksityisvastaanotoilla ei välttämättä kyetä perehtymään asiakkaan sairauksien merkitykseen ajokyvyn kannalta, jolloin todistusten laatu kärsii. Itse haja-asutusalueen kasvattina olen hieman huolissani palvelun saatavuudesta maaseudulla. Harvaan asutuilla alueilla yksityisten terveyspalvelujen saatavuus vaihtelee paljon, minkä vuoksi saadakseen todistuksen ajokorttia varten voi joutua kulkemaan pitkän matkan. Lisäksi jos kunnassa on joku terveysjätin lukaali mutta ei kilpailua, on vaarana, että todistusten hinnat ovat epäedulliset verrattuna kasvukeskuksiin, missä esiintyy kuitenkin eri palveluntarjoajien välistä kilpailua. Arvoisa puhemies! Todistuksen hankkiminen ei saa johtaa kohtuuttomiin kustannuksiin kenenkään kohdalla. Tästä huolesta valiokunnan mietintöön kirjattiin lausuma, jossa painotettiin yhdenvertaisuutta kansalaisten kesken. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+3.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-03-05T15:09:35,2025-03-05T15:12:18,Hyväksytty,1.1 2025_17_84,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 171/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_85,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 171/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus haluaa siirtää ajokorttitodistukset pois julkisesta terveydenhuollosta ja täten käytännössä pakottaa ihmiset hakemaan ne jatkossa yksityiseltä lääkäriltä omalla kustannuksella. Perusteluna sanotaan, että näin helpotetaan hoitoonpääsyä, mutta mitä tämä oikeasti tarkoittaa? Ensinnäkin, tämä esitys lisää eriarvoisuutta. Ajokortti on varsinkin haja-asutusalueilla monelle välttämätön, jotta pääsee töihin, ruokakauppaan, opiskelemaan tai vaikkapa lääkäriin. Nyt hallitus tekee siitä entistä kalliimpaa ja vaikeampaa etenkin niille, jotka asuvat alueilla, joilla ei ole yksityisiä lääkäripalveluita lähellä. Toiseksi, terveyden kannalta tämä on myös riski. Julkisella puolella lääkäri tuntee potilaan ja osaa arvioida ajokyvyn osana laajempaa hoitoa. Jos todistus pitää hakea yksityiseltä, lääkäri tapaa asiakkaan usein vain kerran eikä välttämättä huomaa kaikkia terveysriskejä. Tämä ei ole kenenkään etu, ei kuskin eikä muiden tielläliikkujien. Lisäksi ajokorttitodistuksen hankkiminen maksaa jatkossa enemmän. Hallitus sanoo, että uudistuksella säästetään 3,2 miljoonaa euroa. Mutta mitä se oikeasti tarkoittaa? No, se tarkoittaa sitä, että tuo summa siirretään suoraan ihmisten maksettavaksi. Yksityisellä sektorilla nämä lausunnot voivat olla paljon kalliimpia kuin julkisella, jopa 300 euroa, ja hinnat voivat vielä nousta, kun kysyntä tämän esityksen myötä kasvaa. Lisäksi hyvin monen terveyspalveluyrityksen hinnastosta ei käy selkeästi ilmi, mitä ajokorttitodistuksen hankkiminen kokonaisuudessaan tulee maksamaan, vaan lääkärintodistuksen lisäksi saattaa tulla myös muita, ilmoittamattomia piilokuluja asiakkaan maksettavaksi. Arvoisa puhemies! On hyvä, että valiokunnassa saimme edes opiskelijoille turvattua oikeuden saada ajokorttitodistus julkisesta terveydenhuollosta, mutta tämä ei korjaa esityksen laajempaa ongelmaa. SDP esittääkin, että jos todistus liittyy osaksi potilaan hoitoa, se pitää voida saada jatkossakin julkiselta puolelta. Se on reilua ja järkevää. Tässä on taas yksi esimerkki hallituksen politiikasta, jossa säästöt haetaan ihmisten kukkaroista ja palveluiden heikennyksistä. SDP ei voi tätä linjaa hyväksyä. Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Nurmisen vastalauseen 1 mukaista esitystä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+3.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-03-05T15:12:20,2025-03-05T15:15:36,Hyväksytty,1.1 2025_17_86,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 171/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_87,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 171/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä lakiesityksessä ehdotetaan, että hyvinvointialueilla ei olisi jatkossa velvollisuutta huolehtia näistä ajokorttitarkastuksista ja ‑lausunnoista. Esitys on kannatettava, sillä saatujen selvitysten mukaan perusterveydenhuollon lääkäreiden ajankäyttö kuluu huomattavasti erilaisten todistusten ja lausuntojen laatimiseen, ja se pidentää hoitojonoja. Tässä edustaja Rintamäki toi esille hyvin näitä epäkohtia, mitä lakiesitys mahdollisesti voi tuottaa tällaisilla syrjäisemmillä seuduilla, mikäli siellä ei ole yksityisiä palveluntarjoajia saatavilla, ja näitä toki täytyy seurata huolellisesti. Kuitenkin tällä hetkellä tilanne on, että jo nyt näitä lausuntoja haetaan huomattavissa määrin yksityisiltä terveydenhuollon palveluiden tuottajilta, ja ajolupaan liittyvien lääkärintodistusten kustannukset ovat sitten taas hyvin pieniä suhteessa niihin autoilun kokonaiskustannuksiin. Liikenne‑ ja viestintävirasto otti lausunnossaan kantaa siihen, että potilastietoihin ja Kanta-arkiston kautta saataviin tietoihin tulisi perehtyä huolellisesti ja sitä kautta sitten selvittää potilaan terveydentilaa ja siinä yhteydessä varmistua ajokorttiluvan jatkamisen perusteista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-03-05T15:15:37,2025-03-05T15:17:20,Hyväksytty,1.1 2025_17_88,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 171/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_89,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 171/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään käsittelyssä on esitys, joka koskee terveydenhuoltolain 22 §:n muutosta, eli niin kutsuttu ajokorttilausuntoihin liittyvä lakimuutos. Tämän lakimuutoksen myötä hyvinvointialueilla ei olisi enää jatkossa lakiin perustuvaa velvollisuutta tarjota perusterveydenhuollon kautta lääkärinlausuntoa, joka tulisi ajokorttia varten. Lääkärinlausunto tulisi pääsääntöisesti hakea yksityiseltä palveluntuottajalta. Muutoksen tavoite on hyvin yksinkertainen: hallituksella on tahtotila vähentää hyvinvointialueiden hallinnollista taakkaa ja vapauttaa jo nyt tiukilla olevia terveydenhuollon resursseja tärkeämpiin tehtäviin. Tämä esitys on osa hallituksen laajempaa linjaa, jossa tavoitteena on vähentää sote-alan ammattilaisten tekemää paperityötä, jotta työaikaa voidaan keskittää suoraan asiakastyöhön. Arvoisa puhemies! Olemme kaikki hyvin tietoisia julkisen terveydenhuollon henkilöstöpulasta ja perusterveydenhuollon palveluiden kuormituksesta. Alueet ovat taistelleet henkilöstön saatavuuden kanssa, ja olemassa olevalla henkilöstöllä huomattava osa työajasta on mennyt erilaisten todistusten ja lausuntojen kirjoittamiseen. Tämä on osaltaan hidastanut ihmisten varsinaista hoitoonpääsyä. Tämän vuoksi esitys tähtää siihen, että nämä hallinnolliset, aikaa vievät paperityöt siirtyisivät yksityisten toimijoiden hoidettaviksi. Näin ollen hyvinvointialueet voivat keskittyä entistä paremmin varsinaisiin terveyspalveluihin ja ihmisten hoitamiseen. Meidän onkin tärkeää palauttaa mieliimme se, mitä ja keitä varten meidän olemassa olevat sote-palvelut ovat, mitkä ovat niiden tärkeimmät tehtävät ja millä resursseilla niitä pyöritetään. Esityksen mukaan ajokorttilausuntojen antaminen ei enää kuuluisi perusterveydenhuollon lakisääteisiin tehtäviin, koska ajokorttilausunnon ei katsota olevan suoraan yhteydessä terveyden ylläpitämiseen tai sairauksien hoitoon. Perustuslakivaliokunta onkin katsonut, että tämän muutoksen käsittely voidaan toteuttaa tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Sosiaali‑ ja terveysvaliokunta on kannattanut esitystä, mutta se on ehdottanut, että opiskelijat saavat edelleen tarvitsemansa ajokorttilausunnon hyvinvointialueen perusterveydenhuollosta, mikäli se on edellytys opiskelun tai koulutuksen suorittamiselle. Tämä on järkevä kompromissi, joka ottaa huomioon opiskelijoiden tarpeet ja varmistaa sen, etteivät he joudu hankkimaan lausuntoa yksityiseltä palveluntuottajalta silloin, kun siihen ei ole välttämätöntä syytä. On myös tärkeää huomioida esitykseen liittyvä huoli, joka nousi esille valiokunnan asiantuntijakuulemisissa. Se on huoli palvelujen saatavuuden heikkenemisestä erityisesti niillä alueilla, joilla yksityisiä palveluntarjoajia ei ole riittävästi. Onkin olennaista, että seuraamme tarkasti tämän muutoksen vaikutuksia ja puutumme mahdollisiin ongelmiin tarvittaessa. Arvoisa puhemies! Tämän lakimuutoksen myötä hyvinvointialueet saavat mahdollisuuden kohdentaa rajallisia resurssejaan tehokkaammin ja yksinkertaisesti parantaa ihmisten hoitoonpääsyä. Käytetään siis hoitohenkilöstön työaika tehokkaasti juuri siihen, mihin heidät on koulutettu ja palkattu, eli ihmisten hoitamiseen. Tämä on yksi muutos osana suurempaa muutoksen kokonaisuutta, jolla pyritään parantamaan koko sosiaali‑ ja terveydenhuollon toimivuutta. Tällä esityksellä haluamme varmistaa, että olemassa olevat resurssit käytetään oikeisiin asioihin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+3.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-03-05T15:17:23,2025-03-05T15:20:49,Hyväksytty,1.1 2025_17_90,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 171/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Valtola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_91,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 171/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyseessähän on normien purku ja tietyllä tavalla myös säästölaki, eli hyvinvointialueilta poistetaan velvollisuus toimittaa näitä ajokorttitodistuksia lakisääteisenä pakkona. Tämä lakihan ei kiellä hyvinvointialueiden perusterveydenhuoltoa antamasta todistusta, jos se esimerkiksi liittyy potilaan hoitoon, ja siellä on maininta tästä, että erikoissairaanhoidossa tämä velvollisuus kirjoittaa näitä todistuksia, jotka sinne kuuluvat, edelleen säilyy. Sinällänsä en näe, että tämä mitenkään eriarvoisuutta lisäisi. Eli vaikka sinä asuisit alueella, jossa nyt ei samassa pitäjässä ole yksityislääkäriä, jolta sen pystyt hakemaan, niin edelleen tilanteen salliessa saat sen sieltä julkisen puolen perusterveydenhuollosta. Ja koskaan ajokorttitodistuksen tarve ei tule yllätyksenä, siitä Traficom lähestyy useita kuukausia aikaisemmin, ja todennäköisesti sinulla on tarve käydä jossain kunnassa tai paikassa, missä myös yksityisiä palveluita on olemassa. Tämä varmasti tulee myös yksityisen terveydenhuollon puolella selkeyttämään ja lisäämään kilpailua ja myös sitä hinnoittelua, että asiakkaat tietävät, paljonko se ajokorttitodistus tulee maksamaan, tai ainakin asiakkaiden tulee se vaatia. Mutta sinällänsä hyvä lakiesitys, ja hyvä, että se menee nyt eteenpäin ja pystymme omalta osaltamme hieman helpottamaan julkisen terveydenhuollon painetta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+3.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-03-05T15:20:52,2025-03-05T15:22:59,Hyväksytty,1.1 2025_17_92,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kyberturvallisuusdirektiivin (NIS 2 -direktiivi) täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 1/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 1/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Esittelypuheenvuoron pitää valiokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Furuholm. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_17_93,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle kyberturvallisuusdirektiivin (NIS 2 -direktiivi) täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Liikenne‑ ja viestintävaliokunta kannattaa kyberturvallisuuslain säätämistä. Eduskunnan liikenne‑ ja viestintävaliokunta sai torstaina 27.2. valmiiksi mietintönsä hallituksen esityksestä 57/2024. Esityksellä pannaan täytäntöön EU:n kyberturvallisuusdirektiivi eli niin sanotusti NIS 2 ‑direktiivi säätämällä uusi kyberturvallisuuslaki. Lisäksi esityksessä ehdotetaan direktiivin edellyttämiä muutoksia lähes 20 nykyiseen lakiin. Liikenne‑ ja viestintävaliokunnan mietintö on yksimielinen. Ehdotetuilla laeilla pantaisiin täytäntöön EU:n kyberturvallisuusdirektiivi. Direktiivin tavoitteena on vahvistaa EU:n yhteistä ja jäsenvaltioiden kansallista kyberturvallisuuden tasoa yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiksi katsottujen sektoreiden ja toimijoiden osalta. Jäsenvaltiot velvoitetaan asettamaan direktiivin soveltamisalaan kuuluville toimijoille velvoittavia riskienhallintatoimia kyberturvallisuushäiriöiden varalta. Uudessa laissa säädetään myös muun muassa kansallisesta kyberturvallisuusstrategiasta sekä tietoturvaloukkauksiin keskittyvästä yksiköstä, joka sijaitsisi Liikenne‑ ja viestintävirastossa. Liikenne‑ ja viestintävaliokunta pitää direktiivin toimeenpanoa hyvänä asiana. Valiokunnan mukaan kyberturvallisuuden vahvistaminen on välttämätöntä, koska digitalisaation kehityksen myötä kyberturvallisuus on yhä keskeisempi tekijä yhteiskunnan kriittisten toimintojen turvaamisessa ja kokonaisturvallisuuden takaamisessa. Arvoisa puhemies! Esityksen mukaan sama poikkeama voi laukaista useamman yhtäaikaisen ilmoitusvelvoitteen, ja nykyisellään ilmoitusten tekemisen käytännöt ja menetelmät poikkeavat toisistaan. Hallintovaliokunta nosti lausunnossaan esiin, että erilaisiin uusiin teknologioihin, turvallisuuteen sekä tietosuojaan liittyvien ilmoitusten laatiminen voitaisiin keskittää yhteen tietoturvalliseen ilmoituskanavaan, joka vähentäisi ilmoitusvelvollisten toimijoiden hallinnollista taakkaa sekä useiden rinnakkaisten tietoturvallisten ilmoituskanavien ylläpitokustannuksia. Liikenne‑ ja viestintävaliokunta pitää saadun selvityksen mukaan tavoitetta yhteisestä tietoturvallisesta ilmoituskanavasta kannatettavana, mutta yhteisen ilmoituskanavan kehittäminen tulevaisuudessa on ennen kaikkea resurssikysymys, koska kehittäminen ja ylläpito aiheuttavat tietojärjestelmäkustannuksia. Arvoisa puhemies! Valiokunta toteaa, että esitykseen ei sisälly erityissäännöksiä henkilötietojen tietosuojaa koskevan lainsäädännön soveltamisesta tai soveltamatta jättämisestä käsiteltäessä tietojen antamista verkkotunnusrekisteristä esimerkiksi tekijänoikeuksien osalta. Liikenne‑ ja viestintäministeriö on todennut, että esitykseen ei ole tarkoitettu sisältyvän ehdotuksia, joiden tarkoituksena olisi henkilötietojen tietosuojaa koskevaan sääntelyyn perustuen estää pääsy verkkotunnusrekisterin tietoihin NIS 2 ‑direktiivin 28(5) artiklan edellyttämästä poiketen. Lisäksi asianmukaista henkilötietojen käsittelyperustetta teollis‑ ja tekijänoikeuksien suojaamiseksi koskevat kysymykset määräytyvät muun lainsäädännön kuin nyt käsiteltävänä olevan esityksen perusteella. Valiokunta kantaa erityisesti huolta resurssien riittävyydestä viranomaisille tulevien uusien tehtävien johdosta. Arvoisa puhemies! Mietintöön sisältyy kaksi lausumaehdotusta. Lausumaehdotusten mukaan valtioneuvoston on seurattava lain soveltamista ja sen tavoitteiden toteutumista. Lisäksi liikenne‑ ja viestintäministeriöltä edellytetään selvitystä muutoksen vaikutuksista. Ensimmäinen lausuma: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa tarkoin lain tavoitteiden toteutumista ja sen soveltamista sekä ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin havaitsemiensa epäkohtien korjaamiseksi.” Toinen lausuma: ”Eduskunta edellyttää, että liikenne‑ ja viestintäministeriö antaa selvityksen lain tavoitteiden toteuttamisesta ja sen soveltamisesta liikenne‑ ja viestintävaliokunnalle 31. päivään elokuuta 2026 mennessä.” Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan edellyttänyt, että kyseistä lakiehdotusta on muutettava siten, että tiedonhallintalain 4 a lukua ei sovelleta eduskunnan virastoihin. Tällainen muutos on edellytyksenä lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Valiokunta on tämän vuoksi tehnyt perustuslakivaliokunnan edellyttämän muutoksen. Tämän lisäksi valiokunta on tehnyt lakiteknisiä ja muita vähemmän periaatteellisia muutoksia lakiehdotuksiin. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+4.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-03-05T15:23:26,2025-03-05T15:28:11,Hyväksytty,1.1 2025_17_94,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kyberturvallisuusdirektiivin (NIS 2 -direktiivi) täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_95,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kyberturvallisuusdirektiivin (NIS 2 -direktiivi) täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän liikenne‑ ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtajaa tämän mietinnön esittelystä. — Jos tietoverkot ja sähköiset järjestelmät ja niiden kautta toteutettavat palvelut ja toiminnot romahtavat tai menevät jollakin tavalla jumiin, olemme monessa mielessä pulassa. Niin ruuantuotanto, sähkö, lämpö, pankkipalvelut, sosiaali‑ ja terveydenhuolto, maanpuolustus kuin koulutus, kaikki, ovat näistä sähköisistä toiminnoista monella tavalla hyvin riippuvaisia. Näillä ehdotetuilla laeilla laitetaan täytäntöön EU:n kyberturvallisuusdirektiivi, jonka tavoitteena on vahvistaa Euroopan unionin yhteistä ja jäsenvaltioiden kansallista kyberturvallisuutta. Hallitusohjelmassakin todetaan, että kyberturvallisuutta ja sitä koskevaa lainsäädäntöä tullaan kehittämään. Digitalisaation kehityksen myötä kyberturvallisuus on alati keskeisempi tekijä yhteiskunnan kriittisten toimintojen turvaamisessa ja kokonaisturvallisuuden takaamisessa. Valiokunta tosiaan pitää hyvänä tässä esityksessä omaksuttua lähestymistapaa, jossa kansallista liikkumavaraa on käytetty siten, että direktiivin täytäntöönpano ehdotetaan tehtäväksi sen vähimmäistason edellyttämällä tavalla. On hyvä, että tässä yhteydessä keskitytään direktiivin toimeenpanon edellyttämiin vaatimuksiin, kansalliseen kokonaisturvallisuuteen ja viranomaisten yhteistyön toimivuuteen. Turvallisuutta tulee vahvistaa mutta siten, että vältetään turhaa sääntelyä ja tehdään ne toimet, jotka kansallisesti ovat merkittäviä ja tärkeitä. Resurssien riittävyys huolestuttaa valiokuntaa. Valiokunta toteaa, että viestintävirastolle on lainsäädännössä osoitettu monia uusia lakisääteisiä tehtäviä, ja virasto on tämän johdosta joutunut virtaviivaistamaan toimintaansa ja priorisoimaan tehtäviään. Valiokunta toteaa, että on tärkeää, että yrityksillä on riittävät resurssit pitää huolta riittävästä kyberturvallisuudesta. Tästä valiokunnan linjasta, että nykytilanteessa viranomaistoimintojen priorisointi on tärkeää, puhuimme itse asiassa tuossa edellisessäkin esityksessä, kun puhuttiin näistä ajokorttiin liittyvistä asioista, siitä, että on tärkeää keskittyä välttämättömiin, kaikkein tärkeimpiin toimintoihin, perusasioihin. Lain keskeisen merkityksen vuoksi valiokunta pitää välttämättömänä, että liikenne‑ ja viestintäministeriö seuraa tarkoin lain tavoitteiden toteutumista, ja esittää lausumaa. Valiokunta esittää tosiaan myös lausumaa, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että ministeriö antaa selvityksen lain tavoitteiden toteutumisesta. Arvoisa puhemies! Tämä valiokunnan mietintö on tosiaan yksimielinen — hyvä näin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+4.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-03-05T15:28:20,2025-03-05T15:31:34,Hyväksytty,1.1 2025_17_96,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kyberturvallisuusdirektiivin (NIS 2 -direktiivi) täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kokko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_97,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle kyberturvallisuusdirektiivin (NIS 2 -direktiivi) täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä olevassa esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kyberturvallisuuslaki, jolla pantaisiin täytäntöön EU:n kyberturvallisuusdirektiivi. On hyvä, että liikenne‑ ja viestintävaliokunta on nopeasti käsitellyt asian ja saanut siitä myös yksimielisen mietinnön tehtyä. Jos katsoo niitä turvallisuusuhkia, joita ei kohtaa pelkästään Suomi valtiona vaan myös suomalainen elinkeinoelämä, niin siinä mielessä tämän kyberturvallisuusstrategian implementointi Suomen lainsäädäntöön on ensiarvoisen tärkeää kansallisen turvallisuuden vahvistamiseksi, koska ne uudet uhat, joihin joudumme vastaamaan, eivät pelkästään sotilaalliset vaan myös kyberympäristössä liikkuvat uhat, ovat aivan ilmeisiä. Kun meille koko ajan tulee uutisia siitä, minkälaisia haavoittuvuuksia on esimerkiksi maksuliikenteessä, Suomen pankkijärjestelmässä, voivatko kansalaiset luottaa siihen, että silloin kun mahdollinen poikkeusolo tulee tai kriisitilanne puhkeaa, se normiarki pyörii mahdollisimman hyvin? On myös tietysti hyvä, nyt kun EU-tasolla tilannetta katsotaan, että nimenomaan jäsenvaltioiden resurssit pyritään vahvasti harmonisoimaan ja ottamaan ne entistä tehokkaampaan käyttöön, koska ehkä viimeaikaiset viestit, mitä Atlantin takaa on tullut hallinnon vaihduttua, osoittavat sen, että nyt on syytä myös tässä asiassa Euroopan ryhdistäytyä ja kyetä seisomaan myös tässä kyberturvallisuudessa, siihen liittyvässä sääntelyssä, teknologiassa, turvallisuuskysymyksissä, omilla jaloillaan ilman välttämättä tukeutumista Yhdysvaltoihin. Kuten edeltävä puhujakin hyvin nosti esille, myös itse kannan huolta siitä, miten hyvin meillä viranomaisten resurssit riittävät jälleen uuden lainsäädännön hoitamisessa. Siinä mielessä kyllä jaan käsityksen siitä, että toivottavasti hallitus tulee turvaamaan muun muassa viestintäviraston riittävät resurssit tulevaisuudessa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+4.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-03-05T15:31:35,2025-03-05T15:33:49,Hyväksytty,1.1 2025_17_98,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kyberturvallisuusdirektiivin (NIS 2 -direktiivi) täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_99,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kyberturvallisuusdirektiivin (NIS 2 -direktiivi) täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kaikki hallituksen esitykset, jotka parantavat meidän turvallisuuttamme ja torjuvat näitä kyberuhkia, ovat tervetulleita. Tässä esityksessä ehdotetaan tosiaan säädettäväksi kyberturvallisuuslaki, jolla pantaisiin täytäntöön EU:n kyberturvallisuusdirektiivi. Tämän direktiivin tavoitteena on nimenomaan se, että vahvistamme jäsenvaltioiden kansallista kyberturvallisuuden tasoa yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiksi katsottujen sektoreiden ja toimijoiden osalta velvoittamalla jäsenvaltioita asettamaan tähän direktiivin soveltamisalaan kuuluville toimijoille tällaisia velvoittavia riskienhallintatoimia kyberturvallisuushäiriöiden varalta. Me näemme jo nyt, että tilanne on koko ajan kiristymään päin, ja on hyvä, että tässä laissa säädettäisiin myös näistä tietoturvaloukkauksia tutkivista ja niihin reagoivista yksiköistä, jotka sijaitsisivat Liikenne‑ ja viestintävirastossa, sekä tästä kansallisesta kyberturvallisuusstrategiasta ja kyberkriisin hallintakehyksestä. On välttämätöntä, että vahvistamme tätä EU:n yhteisten jäsenvaltioiden kansallista kyberturvallisuuden tasoa tämän direktiivin tavoitteiden toteuttamiseksi. Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti nyt säädettävällä kyberturvallisuuslailla on yhteyksiä tähän hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja siihen liittyvistä laeista. Eli erittäin tervetullut esitys.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+4.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-03-05T15:33:49,2025-03-05T15:35:59,Hyväksytty,1.1 2025_17_100,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kyberturvallisuusdirektiivin (NIS 2 -direktiivi) täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja vielä edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_101,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle kyberturvallisuusdirektiivin (NIS 2 -direktiivi) täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelin nyt käyttää vielä oman puheenvuoron tuon esittelypuheenvuoron lisäksi. — Kuten tässä tuli ilmi, niin tämä esityshän parantaa kyberturvallisuutta ja vahvistaa monien organisaatioiden kyberturvallisuuskäytäntöjä, joten siinä mielessä tärkeä laki, ja samalla myös alleviivaa sitä, kuinka monet yksityiset toimijat tässä yhteiskunnassa kantavat huolta meidän turvallisuudestamme, joten siinäkin mielessä on hyvä, että luomme yhteiset selkeät pelisäännöt. Haluan nostaa tämän resurssikysymyksen vielä esille, joka nousi jo edustaja Aittakummun ja edustaja Kokon puheenvuoroissa. Kuten kävi ilmi, jatkuvasti tulee uusia velvollisuuksia ja vastuita meidän virastoille, ja se tietenkin aiheuttaa painetta siellä. Yksi asia, josta liikenne‑ ja viestintävaliokunnassa on paljon kannettu huolta, on Kyberturvallisuuskeskuksen tulevaisuus ja toiminnan laatu. On selvä, että kun tulee velvollisuuksia ja tulee vastuita, silloin välttämättömyys priorisoinnista tulee eteen. En pidä sitäkään aina kauhean terveellisenä ja hyvänä tapana, että tavallaan esimerkiksi Trafin toiminta kyberturvallisuusasioissa muuttuu ennakoivasta reaktiiviseksi ja samalla kehittäminen jää vähän vähälle, kun kaikki resurssit menevät niitten pakollisten asioiden hoitamiseen. Tämä on sellainen huoli, mikä toivottavasti tässä salissa ja muutenkin pysyy keskustelussa yllä. Arvoisa puhemies! Loppuun vielä totean, että käsittelyn aikana asiantuntijalausunnoista nousi huoli liittyen tekijänoikeuksiin, ja kun asiaa sitten valiokunnassa käsittelimme, kävi myös ilmi, että näihin tekijänoikeuksiin liittyy monitahoisesti eri lakeja ja asiat ovat tietyllä tapaa hieman siiloutuneet eri hallinnonaloille. Eli tähän liittyen oma toivomukseni on, että tähänkin asiaan saataisiin sellaista selkeyttä tulevaisuudessa, varsinkin kun maailma kovaa vauhtia digitalisoituu ja tulee uusia palveluita ja toimintatapoja netin syövereihin ja nämä tekijänoikeusasiat nousevat entistä enemmän esille. Niin että toivon, että tähänkin asiaan tässä talossa perehdytään jatkossa entistä tarkemmin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+4.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-03-05T15:35:59,2025-03-05T15:38:53,Hyväksytty,1.1 2025_17_102,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 14/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TiVM 2/2024 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on tiedusteluvalvontavaliokunnan mietintö TiVM 2/2024 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. Keskustelu ja asian käsittely keskeytettiin perjantaina 28.2.2025 pidetyssä täysistunnossa. — Edustaja Kari on poissa. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_17_103,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 14/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TiVM 2/2024 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Nykyinen globaali tilanne on nostanut turvallisuus- ja tiedustelupalvelut entistä suurempaan rooliin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Tiedustelutiedon yhä kasvava merkitys on tunnistettu myös valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa. Valtiojohdon on tärkeää tietää, mitä vastapuoli suunnittelee, ja ymmärtää turvallisuusympäristön kehitys. Tiedustelupalvelut ovatkin kansallisvaltioille korvaamattomia työkaluja. Selvää on, että erityisesti Venäjä on muuttanut merkittävällä tavalla meidän koko turvallisuusympäristöä. Kehitystä ei valitettavasti parempaan ole näköpiirissä. Venäjä on aggressiivinen, laajentumishaluinen valtio, joka on valmis käyttämään kaikkia keinoja tavoitteidensa saavuttamiseksi. Venäjän imperialistisen luonteen korostuminen, tosiasioihin perustumattomat historiatulkinnat ja jo vuosikymmeniä jatkunut kansakunnan manipulointi uskomaan Venäjän historiallinen missio edellyttävät Suomessa osaavaa ja vahvaa tiedustelua, joka pystyy antamaan ensivaroituksen mahdollisista maahamme kohdistuvista toimista, olipa kyse myös terrorismista tai sitten tästä Venäjän aiheuttamasta uhasta. Voidaankin sanoa, että tiedustelu on kansallisvaltion henkivakuutus. Arvoisa puhemies! Tiedusteluvalvontavaltuutetun tehtäviin kuuluu siviili- ja sotilastiedustelun laillisuusvalvonta. Tiedusteluvalvontavaliokunta on saanut tiedusteluvalvontavaltuutetulta myös tätä vuosikertomusta täydentävän kirjallisen selvityksen. Julkisen vuosikertomuksen salassa pidettävä täydennys on ollut valiokunnalle hyödyllinen. Valiokunta nosti esille, kuinka tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminnolla tulee olla riittävät resurssit. Toiminnolla pitää olla tiedusteluviranomaisista riippumaton oikeudellinen ja tekninen asiantuntemus tiedustelutoiminnan valvomiseksi. Mietinnössään valiokunta kehottaa valtioneuvostoa seuraamaan ja arvioimaan tiedusteluvalvontaan osoitettujen resurssien riittävyyttä nykyisiin ja nähtävissä oleviin tuleviin tarpeisiin sekä tarvittaessa ryhtymään toimenpiteisiin toiminnan resurssien pitämiseksi valvontatoiminnan tehokkuuden ja kattavuuden turvaamisen vaatimalla tasolla. Huomautan tämän lisäksi, että samaan aikaan on myös ensiarvoisen tärkeää, että Suomi huolehtii myös siviili- ja sotilastiedustelun resursseista. Puheeni alussa kuvasin lyhyesti tiedustelua kansallisvaltion henkivakuutukseksi. Se on näin, ja varsinkin näinä aikoina henkivakuutuksen on oltava sen edellyttämällä tasolla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+5.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-03-05T15:39:47,2025-03-05T15:43:36,Hyväksytty,1.1 2025_17_104,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 14/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TiVM 2/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kokko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_105,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 14/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TiVM 2/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kuvitelkaapa tilannetta, että tällä hetkellä Suomi joutuisi toimimaan ilman tiedustelulainsäädäntöä, koski se sitten sotilas- tai siviiliviranomaisia. Kun Venäjä, naapurimaamme, on osoittanut aggressiivisuutta oikeastaan kaikkia naapurimaita vastaan, Ukrainaa ja Georgiaa kohtaan ihan avoimella sodalla, häiritsemällä kyberhyökkäyksillä, tiedustelutoiminnalla Suomea ja Baltian maita, on siksi hyvä, että meillä on aikanaan löytynyt se poliittinen yhteisymmärrys, että on kyetty maahan saamaan kunnollinen tiedustelulainsäädäntö ja sitä pystytään nyt käyttämään. Mutta oikeastaan vielä tärkeämpää on se, että meillä on kunnollinen laillisuusvalvoja, hänellä on riittävät resurssit sen työn tekemiseen, jotta kansalaisilla voi olla vahva luottamus siihen, että meidän sotilas- ja siviilitiedusteluviranomaiset hoitavat työnsä nimenomaan lakien mukaisesti. On ymmärrettävää, että tiedusteluun liittyy monella ihmisellä epäluuloja siitä, miten käy kansalaisen yksityisyyden, tutkitaanko mahdollisesti sähköposti- tai puheluliikennettä, riittääkö joku tietty sana, joka laukaisee selvityksen, joten on siinä mielessä hyvä, että meillä on tiedusteluvalvontavaltuutettu, joka hoitaa nimenomaisesti sitä laillisuusvalvontaa tässä tilanteessa. Kuten tämä tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomuskin osoittaa, meillä kyllä tämä valvonta ja sen resurssit on varsin hyvin järjestetty ja hänellä on riittävä kyky toimia, selvittää asioita ja vastata niihin kansalaisten mahdollisesti esittämiin huoliin siitä, mitenkä sitä tiedustelutietoa on kerätty, käytetty ja sitten lopulta hyödynnetty kansallisen turvallisuuden vahvistamisessa. Tietysti on hyvä, että tulevaisuudessa kiinnitetään entistä enemmän huomiota siihen, että resurssit tulevat myös tulevaisuudessa riittämään, ja myös siihen, että meidän tiedustelupalveluillamme, ennen kaikkea ehkä suojelupoliisilla, on riittävät resurssit työnsä hoitamiseksi, sillä tällä hetkellä keskustelu kansallisen turvallisuuden vahvistamisesta nimenomaan tiedustelukeinoin on ehkä ensiarvoisen tärkeää, kun luodaan sitä pidäkettä Venäjän vaikuttamistoimille ja sitä kautta sitten vahvistetaan maamme kansallista turvallisuutta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+5.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-03-05T15:43:37,2025-03-05T15:46:08,Hyväksytty,1.1 2025_17_106,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 14/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TiVM 2/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_107,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 14/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TiVM 2/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tiedustelu on tosiaan kansalliselle turvallisuudelle todella tärkeää, ja sen merkitys yhä vain korostuu. Niin suojelupoliisin kuin sotilastiedustelun merkitys on kasvanut esimerkiksi kansainvälistymisen ja Venäjän toiminnan takia. Tässähän meillä tosiaan on käsiteltävänä tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 23, ja kyseessä on järjestyksessään viides valtuutetun vuosikertomus. Valtuutetun tehtävänä on valvoa tiedustelumenetelmien ja tiedustelutiedon käytön sekä muun tiedustelutoiminnan laillisuutta sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista tiedustelutoiminnassa. Valtuutettu myös seuraa ja arvioi toimialallaan lainsäädännön toimivuutta ja edistää oikeusturvan toteutumista ja tekee tarpeelliseksi katsomiaan kehittämisehdotuksia. Lisäksi valtuutettu valvoo suojelupoliisin muuta toimintaa. Valiokunta toteaa, että tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminto teki kertomusvuonna tiedusteluviranomaisiin 171 sellaista valvontakäyntiä, jotka liittyivät tiedustelumenetelmien käyttöä koskeneisiin lupavaatimuksiin ja päätöksiin sekä tiedustelun suojaamista koskeneisiin päätöksiin, kun taas vuonna 2019 näitä valvontakäyntejä oli 50, vuonna 2020 172 ja esimerkiksi vuonna 22 niitä oli 154. Lisäksi tiedusteluviranomaisiin tehtiin yleisempiä perehdytyskäyntejä sekä valvontakäyntejä tiedustelumenetelmien käytöstä laadittujen pöytäkirjojen tarkastamiseksi. Näiden käyntien yhteydessä on tarkastettu kaikki suojelupoliisin ja sotilastiedusteluviranomaisten tekemät päätökset tiedustelumenetelmien käytöstä ja tiedustelun suojaamisesta. Arvoisa puhemies! Valiokunta toteaa, että valtuutetun toiminnon resurssien riittävyyttä on arvioitava valvonnan kohteena olevan toiminnan määrän kasvaessa. Erityistä huomiota valiokunnan mukaan on kiinnitettävä siihen, että Suomen asema Naton jäsenenä lisää Suomen tiedusteluviranomaisten yhteistyötä Naton ja sen jäsenmaiden viranomaisten kanssa. Valiokunta kehottaa valtioneuvostoa seuraamaan ja arvioimaan tiedusteluvalvontaan osoitettujen resurssien riittävyyttä. On tärkeää, että pidämme sekä tiedustelun että sen laillisuusvalvonnan mahdollisimman hyvässä kunnossa ja ajanmukaisena.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+5.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-03-05T15:46:12,2025-03-05T15:48:57,Hyväksytty,1.1 2025_17_108,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 14/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TiVM 2/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_109,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 14/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TiVM 2/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti, ja siihen vastaaminen edellyttää tiedustelutoiminnan ajantasaista ja tehokasta valvontaa. Tiedusteluvalvontavaliokunnan mietinnössä on nostettu esiin, kuinka tiedusteluvalvontavaltuutetun työ on keskeisessä roolissa varmistamassa, että tiedustelu tapahtuu lainmukaisesti ja perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietinnön mukaan on olennaista, että Suomen tiedustelutoiminta kykenee tehokkaasti havaitsemaan ja estämään kansallista turvallisuutta uhkaavat toimet. Erityisesti Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset ja muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne ovat lisänneet tiedustelun merkitystä. Tiedustelumenetelmien käyttö on kohdistettava vain vakaviin uhkiin, ja valvonnan on oltava jatkuvaa ja huolellista. Tiedustelumenetelmien tehokas käyttö edellyttää, että niiden valvonta on riittävän tiivistä ja läpinäkyvää ilman, että se vaarantaa operatiivista tehokkuutta. Arvoisa herra puhemies! Tiedusteluvalvontavaliokunta on myös painottanut laillisuusvalvonnan merkitystä. Tiedusteluvalvontavaltuutetun valvonta on ollut intensiivistä, ja sen vaikutus näkyy myös siinä, että Suomi pystyy vastaamaan nykypäivän turvallisuusuhkiin oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti. On tärkeää, että parlamentaarinen valvonta pysyy vahvana ja lainsäätäjät seuraavat jatkuvasti tiedustelutoiminnan kehitystä. Tiedustelu on turvallisuutemme kannalta kriittinen elementti, ja sen tulee jatkossakin olla vahvasti laillisuusvalvonnan alaisuudessa. Kansallinen turvallisuus ensin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-05T15:49:03,2025-03-05T15:51:23,Hyväksytty,1.1 2025_17_110,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 14/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TiVM 2/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_111,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 14/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TiVM 2/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kaksi asiaa lyhyesti: Toinen on se, että meillä on tiedustelulainsäädäntö, pitkän valmistelun ja erinomaisen yhteistyön puitteissa tehty laki, joka mahdollistaa sen, että Suomen viranomaisilla on ne työvälineet, joita he joka hetki tarvitsevat Suomen turvallisuutta vaalivassa hyvässä tiedustelussa. Se työ on tuottanut hedelmää ja on meille yksi halpa henkivakuutus siitä, että Suomeen tulevat uhkat ovat hallinnassa. Toinen taso saavutettiin liittymällä Naton jäseneksi. Nyt meillä on tämän sotilaallisen puolen kaikki tiedustelutieto käytettävissämme Suomen armeijalla sekä Suomen poliittisella johdolla tarvittavia päätöksiä valmisteltaessa. Elikkä nämä puitteet ovat kunnossa, ja meillä on hyvä maanpuolustustahto, joka on ekstraa vielä tähän asiaan. Näillä lähtökohdilla pystymme omat hommamme hoitamaan ja pitämään Suomen alueen koskemattomana ja ennen kaikkea ihmisten elämän turvallisena Suomessa. Se on selvä asia, että uhkakuvat tuolla Suomen rajojen ulkopuolella ovat todella vakavat. Venäjä, itänaapuri, on käyttäytynyt viime vuosina kovin aggressiivisesti, ja voi sanoa, että myös toinen suurvalta on herättänyt meissä huolta. Toivon mukaan sekin rauhoittuu ja saadaan tämä Ukrainan sota loppumaan ja normaali rauha palaamaan taas Eurooppaan. Joka tapauksessa Suomen asiat tiedustelun kannalta ovat kunnossa, ja eduskunnan on tehtävä omat osuutensa niin, että pidämme Suomen kunnossa, koska kunnossa oleva maan talous on se lähtökohta, mistä kaikki ponnistetaan sitten eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-03-05T15:51:24,2025-03-05T15:52:57,Hyväksytty,1.1 2025_17_112,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 14/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TiVM 2/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_113,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 14/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TiVM 2/2024 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kuten on täällä tuotu jo aiemmin esille, uhkakuvat ovat erittäin vakavia: kansainvälinen terrorismi, Venäjä, Iran, Kiina ynnä muita. Sen lisäksi, että siviili- ja sotilastiedustelun resursseista täytyy pitää kiinni ja niitä täytyy yhä nostaa, samaan aikaan on myös huomattava, että tiettyjä lakimuutoksia on tehtävä esimerkiksi heidän toimivaltuuksiinsa, ja sanottava on, että hallitus on tekemässä koko ajan tätä työtä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+5.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-03-05T15:52:57,2025-03-05T15:53:37,Hyväksytty,1.1 2025_17_114,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään puolustusvaliokuntaan, jolle ulkoasiainvaliokunnan, valtiovarainvaliokunnan ja hallintovaliokunnan on annettava lausunto. Nyt jatketaan torstaina 27.2.2025 pidetyssä täysistunnossa keskeytettyä lähetekeskustelua. — Edustaja Mäenpää poissa. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_17_115,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä puolustusselonteko, joka tuli nyt eduskunnan käsittelyyn, tuli varmasti parhaaseen mahdolliseen aikaan nykyisessä maailmantilanteessa. Juuri tuoreiden, hyvin ikävien tapahtumien satuttua maailmalla meillä on täällä käsittelyssä puolustusselonteko, joka antaa vahvan pohjan sekä meidän valtiojohdolle mutta myös Suomen eduskunnalle suunnitella omaa puolustusta niin, että pystymme pärjäämään tässä hyvinkin vaaralliseksi muuttuvassa maailmassa. Kannattaa muistaa se, että uusi aika alkoi silloin, kun Natoon liityimme 4.4.2023. Emme ole kuitenkaan unohtaneet menneinä vuosina ja vuosikymmeninä pitää oman armeijamme ja oman puolustuskykymme hyvällä tasolla. Muu Eurooppahan tulee ikävä kyllä tässä asiassa meitä paljon jäljessä. Toivon mukaan he pääsevät kyytiin mukaan ja laittavat omat asiansa kuntoon. Olen julkisesti ihmetellyt monta kertaa, kun heti esitettiin yleistä eurooppalaista yhteisvastuullista rahaa tähän puolustuksen kuntoon laittoon. Onhan se kyllä aivan käsittämätöntä, että laiminlyömällä omat asiansa voi sitten saada yhteisestä potista rahaa jopa ilmaiseksi oman puolustuksen kuntoon laittoon. En mitenkään pysty hyväksymään sitä, että näin asiat ovat. Näiden Euroopan suurvaltioiden, kuten Saksan, Ranskan, Italian, Espanjan ja Puolan, kansantalous kestää erittäin suuret puolustusmenojen lisäykset. Se tavoiteltu kaksi prosenttia bkt:stä ei varmasti ole mikään ongelma, ja jos vaikka se nostetaan kolmeenkin prosenttiin, sekään ei ole ongelma. Katsomalla vaikka bruttokansantuotetilastot tuolta netistä, miten näiden valtioiden bkt:t ovat kehittyneet, ymmärtää helposti sen, että taloudellisia mahdollisuuksia oman puolustuksen kuntoon laittoon on näillä mailla paljon, paljon meitä enemmän. Elikkä minä pidän yhteisvastuullisuutta tässä asiassa vastuuttomana, että maksatetaan omat laiminlyönnit esimerkiksi vaikka suomalaisella veronmaksajalla. Suomen yleiseen asevelvollisuuteen perustuva järjestelmä on erittäin hyvä. Meillä on alueellinen puolustus, joka toteutuu jokaisessa Suomen nurkassa, ja se perustuu hyvin koulutettuun reserviin sekä hyvin varusteltuun armeijaan. Ja meillähän on nyt tiedossa, että Ilmavoimien ensimmäiset uudet F-35-hävittäjät tulevat jo tänä vuonna Suomeen korvaamaan Horneteja, jotka ovat jo käyttöikänsä loppupäässä. Sitten tietysti meillä on Merivoimia vahvistettu paljon, ja sama työ alkaa Maavoimissa yhä määrätietoisemmin, elikkä olemme kaikki puolustusalat käyneet läpi ja käymme edelleen. Tämä on hyvä asia, ja suomalaista aseteollisuutta on vahvistettu. Esimerkiksi Patria olkoon tästä hyvä esimerkki. Kaksi asiaa vielä nostan tähän lopuksi, arvoisa puhemies. Itä-Suomen tilanne. Meille itäsuomalaisille, kun asun itse tuolla Ilomantsissa Suomen itäisimpänä kansanedustajana, aina annetaan valtavasti sympatiaa, että kyllä nyt asiat laitetaan kuntoon. Nato-kenraalitkin ovat varoittaneet meitä siitä, että pitäkää tuo itäinen Suomi asuttuna ja hyvinvoivana. Sellaisen alueen puolustaminen tulevaisuudessa vaarallisessa tilanteessa on paljon helpompaa, kun rajan pinnassa on elävät, vahvat maakunnat. Niitähän meillä ei nyt valitettavasti ole. Toivon, että hallitus ottaa vakavasti sen Itä-Suomi-ohjelman, mikä juuri julkistettiin. Siinä on muistaakseni noin 140 sivua kauniita sanakäänteitä, mutta ei ole yhtään minkäännäköistä toivonpilkahdusta siitä, mikä on se viisaus ja mikä on se rahamäärä taikka se valtion toimenpide, jolla tuetaan itäisen Suomen kehitystä. Sitä minä olen odottanut kuin hepo hellettä kesää, mutta ei sitä ole kuulunut. Pelkkiä sanoja ja puolivillaisia lupauksia, että kyllä teitä tuetaan ja kyllä teitä ymmärretään. Kyllä ne ovat pieniä silakat joulukaloiksi, sanoi muuan isäntä aikoinaan. Toivon, että tässä asiassa hallituspuolueiden edustajat ottavat tämän vakavasti. Itä-Suomen tilanne on todella vakava. Toinen asia on sitten tämä Suomen taloudellinen tilanne. Suomen talous on mennyt viimeiset 17 vuotta alamäkeen, työn tuottavuus on laskenut 17—18 vuotta. Valtiontalous on kohta 200 miljardia euroa miinuksella, ja tällekin vuodelle sovitussa valtion tulo- ja menoarviossa on 12,4 miljardia velanottomäärä. Näiden lukujen pitäisi herättää viimeistään jopa Suomen eduskunta siihen, että tälle on tapahduttava muutos. Tämä suomalainen ilmastopolitiikka, joka on maksanut aivan älyttömästi ja perustuu aivan vääriin lukuihin: Tällä hetkellä suomalaisia yrityksiä kaatuu konkursseihin yhä kiihtyvällä vauhdilla, työttömiä tulee lisää, ja eilen juteltuani kahden ison yrittäjän kanssa heidänkin tilanteensa tuntuu olevan erittäin tukala Suomen nykyisessä taloustilanteessa. Elikkä todellinen uhka Suomen puolustuksen hyvälle hoitamiselle ja kansalaisten turvallisen elämän jatkamiselle on meidän taloudellinen tilanteemme. Näin ei kerta kaikkiaan voi jatkaa, että tätä ilmastohumppaa tanssitaan, vääriä lukuja pidetään yllä ja vain sen takia, että saadaan muka Suomeen lisää suojelualueita. Tällä menolla Suomi on kohta kokonaan suojeltu, kun mitään ei pystytä tekemään. Jos meillä alkaa mennä energian hinta sille tasolle kuin se nyt on mennyt... Ihan varmasti on mennyt aivan sietämättömälle tasolle. Katsokaapa lopuksi, arvoisa puhemies, vaikka yksi lyhyt esimerkki. Kun katsomme esimerkiksi kevään päiviä, niin kun oli tuulisia päiviä, sähkö maksoi silloin melkein nollan tietenkin, kun tuulimyllyt jauhoivat, mutta kun oli pienikin pakkaspäivä, tyyni pakkaspäivä, 30—40 senttiä oli sähkön hinta. Tällä hetkellä Suomeen tulee näitä datakeskuksia, jotka sopivat tasaisesta, varmasta virran tuotosta laitoksiinsa, joiden yhteenlaskettu tehontarve lähentelee varmaan jo tuhatta megaa tällä hetkellä. Ne ottavat halvalla sähkön, ovat ulkomaisia yrittäjiä, vievät kaikki voitot Suomesta pois, ja suomalainen tavallinen veronmaksaja, sähkön käyttäjä, maksaa valtavaa sähkölaskua. Miten meni noin niin kuin omasta mielestä tämä kuvio? Ihan sairasta touhuahan tämä on. Eihän näin asioita voi hoitaa, että ajamme oman kansakunnan ihmiset suurin piirtein konkurssin partaalle ja ulkomaiset yhtiöt keräävät täältä rahat ja vievät ne pois nauttien halvasta sähköstä ja hyvistä lupauksista, joita kunnat antavat näille, ja myös valtio tekee kaikkensa, että näin kävisi. Tähän pitää tulla muutos. Jos tätä asiaa ei uskota eikä ruveta toimimaan sen parantamiseksi, niin silloin olemme vielä suuremmissa vaikeuksissa. Joku kysyi minulta, onko minulla todistajia näille puheilleni. Ei tässä todistajia tarvita. Eletään ja voimme palata asiaan, vaikka kun kesän istuntotauolta palaamme töihin, ja katsomme silloin asiaa, mikä on tilanne. Luulen, että ehkä joku on kanssani samaa mieltä silloin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-03-05T15:54:28,2025-03-05T16:01:33,Hyväksytty,1.1 2025_17_116,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Polvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_117,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän eduskuntaa nyt, niin kuin edellisiäkin eduskuntia niillä kausilla, kun sotilaallisesta maanpuolustuksesta on huolehdittu. Kritisoin edellistä hallitusta kuitenkin siitä, että kokonaisturvallisuuden erittäin tärkeä kulma eli taloudellinen turvallisuus on laiminlyöty. Velkaantumista eivät edelliset hallitukset katkaisseet, tarvittavia toimia ei ole tehty. Käsittelyssä oleva puolustusselonteko korostaa, että Suomi on nyt Naton ulkorajavaltio ja etulinjan maa. Tämä tarkoittaa, että sotilaallinen liikkuvuus ei ole vain kansallinen kysymys vaan koko Euroopan puolustuksen keskeinen haaste. Meillä on etulinjan maakuntia, joiden liikenneinfrastruktuuri on kriittinen niin Suomen kuin koko liittokunnan puolustukselle. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut Euroopan turvallisuusympäristön pysyvästi. Liittolaisten nopea joukkojen ja kaluston siirtokyky on nyt keskeinen osa Naton puolustussuunnittelua. Tähän liittyy erityisesti Norjan satamien saavutettavuus koko Suomen alueelta, mukaan lukien Itä- ja Pohjois-Suomi. Norjan rannikon syväsatamat ovat strategisesti kriittisiä, sillä ne tarjoavat pääsyn Pohjois-Atlantille ja mahdollistavat joukkojen ja raskaiden sotatarvikkeiden nopean kuljetuksen Suomeen. Näiden satamien saavutettavuus on varmistettava vahvistamalla itä—länsi-suunnan liikenneväyliä. Yhtä ehdottoman tärkeää on satamista yhteys viimeisiinkin Itä- ja Pohjois-Suomen puolustamisen kannalta kriittisiin sijainteihin. Puolustusselonteossa todetaan, että liittolaisjoukkojen vastaanoton ja keskittämisen tulee olla nopeaa ja tehokasta. On varmistettava, että tie- ja rautatieyhteydet pohjoisesta etelään ja lännestä itään ovat esteettömiä kriisitilanteessa. Erityisesti Rovaniemen ja Kajaanin kautta kulkevien reittien kehittäminen on tärkeää, jotta myös Itä-Suomeen saadaan tehokas logistinen yhteys. EU:n ohjelmakauden vaihtuessa Suomen on edistettävä EU:n erillistä sotilaallisen liikkuvuuden rahoitusta, joka kattaa koko Suomen saavutettavuuden kehittämisen osana koko Euroopan puolustusjärjestelyä. Tämä ei voi jäädä vain TEN-T-liikenneverkon rahoituksen varaan, vaan nyt tarvitaan uusi Euroopan laajuinen rahoitusmekanismi, jolla vastataan muuttuneeseen geopoliittiseen tilanteeseen. Arvoisa puhemies! Suomi ei voi olla puolustuksellisesti saari. Meidän on varmistettava, että olemme täysin integroituneet Naton sotilaalliseen liikkuvuuteen. Tämä tarkoittaa, että Norjan satamat ja Suomen itä—länsi-liikenneyhteydet ovat ja tulevat olemaan koko maamme puolustuslogistiikkaa. Puolustuslogistiikkaa on kehitettävä vastaamaan uuden turvallisuusympäristön vaatimuksia. Meidän on nyt ajettava Euroopan tasolla uutta sotilaallisen liikkuvuuden erillisrahoitusta, jolla varmistetaan, että Norjan satamat ovat saumattomasti yhteydessä. Haluan tehdä siis selväksi asian, että jos tämä geopoliittinen tilanne ei herätä Eurooppaa rakentamaan kymmenien miljardien eurojen erillisrahoitusta Pohjoismaiden ja Baltian EU:n etulinjamaiden turvallisuustilanteen parantamiseksi, niin silloin tämä koko EU-puulaaki on viimeistään karvansa näyttänyt meille suomalaisille. Kun Etelä-Eurooppa on tarvinnut tukipaketteja, niin tässä salissa ovat paperit viuhuneet kohti Brysseliä ”rahaa on” ‑mentaliteetilla, perussuomalaisten vastustuksesta huolimatta. Nyt ikkunaremontteja tehdään Italiassa nykyisellä RRF- eli Euroopan yhteisellä elpymis- ja palautumisvälineellä. Sen paketin kokonaisarvo on 723,8 miljardia euroa. Se on muuten 723,8 tuhatta miljoonaa euroa — ei ollut niin pitkää riviä siinä laskukoneessa, missä markat aikanaan muutettiin euroiksi. Suomi hyväksyi huhtikuussa vuonna 2021 tässä salissa tämän elpymis- ja palautumissuunnitelman jakaa Suomen veronmaksajien rahoja 2,1 miljardia euroa, siis yli 2 000 miljoonaa euroa. Ei se sama laskuri riittänyt tällaiseenkaan. Vaikka Venäjän täysmittainen hyökkäys Ukrainaan on ollut voimassa ja päällä jo yli kolme vuotta, niin tuo yli 700 miljardin rahapotti valuu yhä sinne 2021 päätettyyn etelän Molokin kitaan. Nämä kolme raakaa sotavuotta eivät ole opettaneet Eurooppaa muuttamaan pakettia, joka muuten on osa sen nimistä kuin, Amerikan kielellä hienosti sanottuna, Next Generation EU ‑elpymisväline. Tämän seuraavan sukupolven rahoitus on säälittävä esitys Euroopan kyvystä reagoida muuttuvaan turvallisuusympäristöön, joten olkoon niin, että seuraava Euroopan monivuotinen rahoituskehys 2028—2034 saa osoittaa koko Euroopan ymmärryksen vallitsevasta turvallisuustilanteesta, tai muuten tässä voi taloudellisen turvallisuuden — siis keskeisen osan kokonaisturvallisuutta — varmistamiseksi harkita irtautumista muistakin sopimuksista kuin maamiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-03-05T16:01:36,2025-03-05T16:06:48,Hyväksytty,1.1 2025_17_118,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom poissa, edustaja Löfström poissa, edustaja Vikman poissa, edustaja Kopra poissa. — Edustaja Anna-Kristiina Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_119,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston puolustusselonteossa todetun mukaisesti Suomen puolustuksen toimintaympäristö on epävakaa ja vaikeasti ennakoitavissa. Turvallisuustilanne voi heikentyä nopeastikin. Siksi meidän täytyy olla valmiita kaikkiin tilanteisiin. Tätä korostaa entisestään Yhdysvaltain politiikan viimeaikainen kehitys. Suomella on historiallisesti pitkät perinteet kokonaisvarautumisen osalta, ja meidän kokonaisturvallisuutemme timanttiseen malliin tullaan tutustumaan kauempaakin. Puolustusmenojen korotuspaineet ovat julkiselle taloudelle valtava haaste, johon meidän tulee parlamentaarisesti etsiä ratkaisut. Suomi on sitoutunut toteuttamaan Natossa yhteisesti sovitut tavoitteet. Samalla tulee voida edellyttää, että myös muut eurooppalaiset liittolaiset pääsevät näihin tavoitteisiin. Viime aikoina on käynyt kuitenkin entistä selvemmäksi, että Euroopan tulee kantaa vahvemmin huolta omasta turvallisuudestaan ja puolustuksestaan. Tähän todellisuuteen on EU-maiden vihdoin herättävä. EU:n yhteistä puolustusteollisuutta on saatava ripeästi vahvistettua. Vahva ja yhtenäinen Eurooppa on meidän kaikkien etu ja turvallisuutemme tae. Arvoisa puhemies! Ukrainan tukemista on kaikin tavoin jatkettava. Se on myös Suomelle ja koko Euroopalle keskeinen turvallisuuskysymys. Suomi on sitoutunut tukemaan Ukrainan itsenäisyyttä, täysivaltaisuutta ja alueellista koskemattomuutta sen vuonna 1991 kansainvälisesti tunnustettujen rajojen mukaisesti. Kestävän ja oikeudenmukaisen rauhan saavuttamiseksi Ukrainan ja Euroopan tulee olla Ukrainan rauhanprosessissa mukana. Ukrainan sodan jälkeen Euroopan turvallisuusympäristö säilyy pitkään epävakaana. Rauhan tavoittelu on aina tärkeää, mutta vähintään yhtä tärkeää on se, että se rakentuu kestävälle pohjalle. Huonosti rakennettu rauha on uuden sodan siemen. Kestävää ja oikeudenmukaista rauhaa ei voi syntyä ilman Ukrainaa ja ilman Eurooppaa. Yhtenäisyyden, keskinäisen luottamuksen ja jokaisen mukana pitämisen merkitystä arjen ja yhteiskunnan turvallisuudelle ei voi liikaa korostaa. Tällä on myös maanpuolustustahdon kannalta tärkeä vaikutus, samoin laadukkaalla vapaaehtoisella maanpuolustuskoulutuksella. Sisäisesti yhtenäinen valtio on vahva myös ulkoisesti. Loppuun vielä muistutus, että asuttu raja on itärajan paras turva. 1 300 kilometriä ei vain Suomen, vaan EU:n ja Naton itärajaa on nykyään myös demokratian, vapauden ja sivistyksen raja.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-03-05T16:07:06,2025-03-05T16:10:27,Hyväksytty,1.1 2025_17_120,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_121,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvoston puolustusselonteko on tärkeä ja ajankohtainen asiakirja, joka vastaa muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja sen laajemmat kansainväliset vaikutukset ovat muuttaneet Euroopan turvallisuustilannetta perusteellisesti. Venäjä muodostaa pitkäkestoisen turvallisuusuhkan Euroopalle ja Suomelle myös tulevaisuudessa, minkä vuoksi Suomen on varmistettava, että liittokunnan pelote ja puolustus vastaavat uhkaympäristön vaatimuksia. Näihin muutoksiin on vastattava pitkäjänteisellä ja johdonmukaisella puolustussuunnittelulla, johon tämä selonteko antaa suuntaviivat. Arvoisa herra puhemies! Selonteossa on nostettu esiin Suomen puolustuksen keskeisiä kehittämiskohteita. Erityisesti Nato-jäsenyyden myötä on välttämätöntä varmistaa, että Suomen puolustusjärjestelmä nivoutuu osaksi liittokunnan yhteistä puolustusta. Suomi on sitoutunut tukemaan liittolaisiaan ja edistämään yhteisiä puolustussuunnitelmia, joiden tavoitteena on vahvistaa koko liittokunnan sotilaallista suorituskykyä. Tämä tarkoittaa lisääntyvää yhteistoimintaa liittolaisten kanssa mutta myös oman kansallisen puolustuskykymme vahvistamista. Suomen on pystyttävä puolustamaan itseään kaikissa tilanteissa, ja selonteon linjaukset tukevat tätä tavoitetta. Puolustuksen kannalta pohjoinen Suomi on yhä keskeisemmässä asemassa. Pohjoisen kulkuyhteyksiin ja perusrakenteisiin, sotilaalliseen huoltovarmuuteen ja Puolustusvoimien resursseihin panostaminen on tärkeää, jotta kykenemme toimimaan tehokkaasti yhteistyössä Ruotsin, Norjan ja muiden liittolaisten kanssa. Harjoittelualueiden ja kulkuyhteyksien kehittäminen tukee puolustuskykymme vahvistamista ja tekee Suomesta entistä merkittävämmän toimijan pohjoisessa Euroopassa. Arvoisa herra puhemies! Suomi on sitoutunut puolustusmenojen kasvattamiseen ja Nato-tavoitteiden täyttämiseen. Suomen turvallisuuden varmistaminen edellyttää pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista puolustussuunnittelua, jossa resurssit kohdennetaan tehokkaasti ja päätökset perustuvat ajantasaiseen tilannekuvaan. Tämän selonteon myötä meillä on selkeät tavoitteet puolustuksemme kehittämiseksi, ja on meidän tehtävämme varmistaa, että ne myös toteutuvat. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-05T16:10:35,2025-03-05T16:13:53,Hyväksytty,1.1 2025_17_122,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_123,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Viime torstaina käsittelimme tätä selontekoa ensi kerran täällä, ja esiin nousi — omasta puheestani mutta myös muutamasta muusta puheesta — mielestäni se tosiasia, että joltain osin tämä selonteko on vanhentunut. Ja olin kovin yllättynyt siitä, että se reaktio, mikä esimerkiksi salin toiselta puolelta tuli, oli kovin vahva, koska eihän täällä nyt keneltäkään vaadita ennustajan kykyä tai mitään muuta. Mielestäni siinä meni kaksi eri asiaa sekaisin. Ensinnä on tämä, että kyllä, on ollut tiedossa, minkä selontekokin hyvin ymmärtää, että Euroopan on aika ottaa vastuuta enemmän. Mielestäni siinä ei ole mitään debatoitavaa ja se on itsestään selvä asia. Mutta se, mikä nyt tässä on mielestäni sekoittanut tätä pakettia ja joltain osin tätä selontekoa tavallaan vanhentanut, on se vauhti, millä nämä asiat nyt tapahtuvat. Trumpin toimet liittyen aseapuun, viimeisin tieto tiedusteluavusta, äänestyskäyttäytyminen — on niin monta samanaikaista asiaa, mitkä tietyllä tapaa pelaavat sinne itänaapurimme suuntaan, että itse koen, että puolustus- ja turvallisuuspolitiikassa ei kannata kauheasti jättää arvailujen varaan asioita, joten siksikin koen, että puolustusvaliokunnan on mietinnössään otettava kantaa juuri siihen, miltä osin tässä selonteossa on aukkoja ja vastaako se tähän nopeaan muutokseen, joka nyt Trumpin toimesta on laitettu käyntiin. Arvoisa puhemies! Vaikka Eurooppa on tietyllä tapaa menettämässä sitä olkapäätä, mihin on tässä nojailtu jo vuosikymmeniä, niin en haluaisi nähdä asiaa myöskään niin negatiivisena. Meillä Euroopassa on esimerkiksi nyt Venäjään nähden tiettyä taloudellista mahtia ja kykyä, joten nyt kysymys on lähinnä siitä, teemmekö me täällä Euroopassa, Pohjoismaissa sun muualla, julistusten lisäksi töitä sen eteen, että meillä on kykyä kantaa isompi tai oikeastaan nyt tässä tapauksessa suurin osa meidän oman turvallisuutemme puolustamisesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-03-05T16:13:55,2025-03-05T16:16:42,Hyväksytty,1.1 2025_17_124,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Minuutin mittainen vastauspuheenvuoro, edustaja Polvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_125,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Furuholmille sanoisin näin, että kerran oli semmoinen prinsessa, joka etsi virheetöntä prinssiä, ja hän ei koskaan sitä löytänyt. Tässä on vähän samanlainen asia, että jos etsii sitä sen hetken viimeistä tietoa, mikä on päivän päästä jo vanhentunutta, ja kirjoittaa sen paperille, niin jossain kohtaa se tilannekuva täytyy kirjata ylös, ja kirjata sitten ne muuttuneet olosuhteet uudelleen ylös, kun on sen ajan tarve. Kun maailmassa tapahtuu tällä hetkellä tunneissa enemmän kuin ennen päivissä, päivissä enemmän kuin viikoissa ja viikoissa enemmän kuin vuosissa, niin on selvää, että tällaisen selonteon siirtäminen eteenpäin vain siksi, että voitaisiin olla oikeassa kaikista asioista ja tilannekuva kerrottuna juuri niin kuin se on, on täysin mahdotonta. Sen takia minun mielestäni tämän selonteon tuominen tänne tässä muodossa on selvää, ja on järkevää, että tästä voidaan nyt täällä keskustella ja kommentoida sitä, mitä ajassa nyt on jo muuttunut, ja puolustusvaliokunta voi ottaa kuuleviin korviinsa ne asiat, mitkä tässä salissa on tuotu meille kaikille tietoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-03-05T16:16:46,2025-03-05T16:17:52,Hyväksytty,1.1 2025_17_126,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Ja vielä vastauspuheenvuoro, edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_127,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Koen, että edustaja Polvinen ei ehkä ymmärtänyt sitä, mitä yritin tuoda esiin. Nimenomaan selontekoon itsessään ei tarvitse kenenkään enää koskea, mutta se aikasykli — kun ennen tapahtui vuodessa tietyn verran, 10 vuodessa jonkun verran — on lyhentynyt Trumpin hallinnon myötä hyvin pieneksi tässä vallitsevassa tilanteessa. Ja toinen seikka on se, että on tapahtunut valtavasti sen jälkeen lyhyessä ajassa, kun selonteko saatiin valmiiksi. Juuri tähän liittyen on siis tärkeää, että emme lähde avaamaan selontekoa, mutta puolustusvaliokunta rauhallisesti asiaa käsitellen tuo mietinnössään esille niitä seikkoja, mitkä siitä selonteosta ehkä puuttuvat tai ovat jo vanhentuneet. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-03-05T16:17:55,2025-03-05T16:18:52,Hyväksytty,1.1 2025_17_128,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Sitten palaamme puhujalistalle. — Edustaja Vornanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_129,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Timo,Vornanen,Kansanedustaja,TV,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies, hyvät Suomen kansan edustajat! Sinisilmäisyyden aikakausi on päättynyt. Euroopan täytyy ottaa vastuu puolustuksestaan, ja täällä Suomessakin asioita täytyy tarkastella jopa entistäkin enemmän sinivalkoisin silmin ja arvoin. Maailmanpoliittinen tilanne on tällä hetkellä poikkeuksellisen jännittynyt. Uutisten perusteella asetelmat tuntuvat heilahtelevan lähes päivittäin. Erityisesti Yhdysvaltain presidentin toiminta on herättänyt meissä monissa kysymyksiä ja epävarmuutta. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että me suomalaiset pidämme yhdessä päämme kylmänä. Emme saa antaa jokaisen uutisotsikon tai somerasahduksen lietsoa tarpeetonta pelkoa tai epävarmuutta. Voikin sanoa, että kun tilanteet kuumenevat, silloin päätöksenteon täytyy olla entistäkin viileämpää. Meidän jokaisen velvollisuus on osallistua valtiomme henkisen puolustuskyvyn ylläpitoon. Se tapahtuu parhaiten olemalla levollisia, luottamalla omiin vahvuuksiimme ja välttämällä paniikin lietsomista. Tätä viileän harkitsevaa toimintaa odotetaan varsinkin meiltä parlamentin jäseniltä. Liittolaisuudessa on voimaa, ja Suomi on nyt historiallisen vahvasti liittoutunut. Suomen turvallisuusympäristö on kiistatta muuttunut pitkäaikaisesti, mutta katsokaamme eteenpäin. Suomi on selvinnyt monista koettelemuksista, ja olemme edellisistä sodista lähtien tehneet johdonmukaisesti kaukonäköisiä ja pääosin viisaita päätöksiä puolustuksemme eteen. Meidän on syytä olla tyytyväisiä tähän perintöön ja tuntea ylpeyttä siitä, mitä olemme saavuttaneet. Monet muut maat ovat valinneet toisenlaisen polun ja kamppailevat nyt vakavien ongelmien kanssa puolustuskykynsä kehittämisessä. Kuten puolustusselonteossakin selkeästi todetaan, Venäjä on valinnut yhä avoimemman ja röyhkeämmän vastakkainasettelun tien länttä vastaan. Suomen näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että meidän on varauduttava jatkossakin laajaan hybridivaikuttamiseen. Meidän on oltava valmiita kestämään tätä painostusta pitkäaikaisesti, sillä toistaiseksi tämä on uusi normaali. Jokainen kuitenkin tietää, että muut vaihtoehdot olisivat huonompia. Tässä tilanteessa maanpuolustuksellisesta näkökulmasta tarkasteltuna panostukset Itä-Suomeen, sen elinvoimaisuuteen ja asuttuna pitämiseen nousevat entistäkin tärkeämmiksi. Mikäli Itä-Suomi näivettyy ja tyhjenee, se heikentää suoraan kykyämme valvoa ja puolustaa itärajaamme ja sen läheisiä alueita. Raja-alueella asuva väestö edistää kokonaisturvallisuuttamme. Väestön harventuminen itärajan tuntumassa helpottaa hybridioperaatioita, hidastaa reagointikykyä ja joukkojen liikkuvuutta sekä heikentää paikallispuolustusta. Meidän on syytä muistaa Ukrainan traaginen esimerkki heidän itärajansa epäselvästä tilanteesta ennen täysimittaisten sotatoimien alkua. Tämän estämiseksi Suomen on voimakkaasti vahvistettava maan itäosaa kokonaismaanpuolustus — ei pelkästään sotilaallinen näkökulma — mielessä. Haluan palata vielä aikaisempaan puheeni kohtaan, kun totesin Suomen tehneen pääosin järkeviä päätöksiä puolustuksensa suhteen. On kuitenkin yksi asia, joka edelleen hiertää minua ja monia muitakin. Se on Suomen liittyminen Ottawan sopimukseen ja jalkaväkimiinoista luopuminen. On selvää, että naapurimaamme Venäjä ei ole koskaan ollut aikeissa liittyä tähän sopimukseen. Mielestäni oli merkittävä virhe tuhota halpoja ja helppokäyttöisiä jalkaväkimiinoja maassa, jossa on vähän väestöä mutta valtavat alueet. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on karulla tavalla osoittanut, että uusista innovaatioista huolimatta sodankäynti nojaa edelleen perinteiseen jalkaväen käyttöön. Tällöin myös jalkaväen liikettä hidastava ja ohjaava miinoitus olisi edelleen erittäin hyödyllistä. Siksi katson edelleenkin tarpeelliseksi nostaa esille tarpeen irtautua Ottawan sopimuksesta. Suomen ja suomalaisten ihmisten turvallisuuden on oltava etusijalla kaikessa päätöksenteossa. Tähän puheeni lopuksi toivon Suomen viranomaisten tiedustelukyvykkyyden jatkuvaa kehittämistä niin sotilas- kuin siviilisektorilla. Luotettava ja oikea-aikainen tiedustelutieto on yksi edellytys ja vaatimus valtiotason oikeasuuntaiselle päätöksenteolle, ja tätä luotettavaa tiedustelutietoa me tarvitsemme päivittäin valtionjohdon ja eri turvallisuusviranomaisten taholla. Näen, että tiedustelukyvykkyyden kehittäminen ja tiedonhankinta on sellainen asia, mihin meidän tulee jatkossa satsata nykyistä enemmän. Se on yhteiskuntamme edun mukainen kehityssuunta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Timo Vornanen,1522,2025-03-05T16:19:01,2025-03-05T16:25:01,Hyväksytty,1.1 2025_17_130,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jäntti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_131,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Aleksi,Jäntti,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ukrainan sodan loppuratkaisulla on mitä suurimmassa määrin merkitystä puolustuspoliittisen ympäristömme lyhyen, keskipitkän ja pitkän tähtäimen kehitykselle. Aloittaessaan laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 Venäjä tiesi, kuinka heikko Eurooppa on. Hetken jo näytti siltä, että yhteenlasketuilla bruttokansantuotteilla ja ennen sotaa myös puolustusbudjeteilla mitaten täysin ylivertainen EU kykenisi laittamaan Venäjän suurvaltapolitiikalle kampoihin. Itsekin hairahduin uskomaan tuohon illuusioon. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi näytti Euroopan johtajille suunnan kieltäytymällä kyydistä ja tilaamalla sen sijaan ammuksia, mutta siitäkin on jo kolme vuotta aikaa — kolme vuotta, jotka Euroopan unioni ja Naton eurooppalaiset jäsenmaat ovat antaneet valua hiekkaan. Omaa puolustusteollisuutta ei ole kyetty nostamaan vaadittavalle tasolle, ei tukemaan Ukrainaa riittävästi ja oikea-aikaisesti, ei edes laatimaan minkäänlaista strategiaa Ukrainan suhteen. On vain odotettu — vielä sen jälkeenkin, kun näytti todennäköiseltä, että Yhdysvaltain presidentti vaihtuu. On kulunut noin seitsemän kuukautta siitä, kun Joe Biden ilmoitti vetäytyvänsä USA:n presidenttikisasta. Siinä vaiheessa EU:n olisi kannattanut alkaa varautua erilaisiin skenaarioihin, tai viimeistään silloin, kun Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi varmistui. Siitäkin lähtien on istuttu tumput suorina käsien päällä ja odotettu, mitä Trump tulee tekemään Ukrainan sodan lopettamiseksi. Arvoisa puhemies! Lienee kiistatonta, että Euroopassa ei ole vaivauduttu tekemään minkäänlaisia vaihtoehtotarkasteluja ja niihin perustuvia toimintasuunnitelmia Trumpin johtaman rauhanneuvotteluprosessin ja pöydälle nostettavien ehtojen varalle. Pari viikkoa sitten herättiin tukka pörrössä ja silmät rähmässä kasakan nauruun. Euroopan näyttävimpänä kontribuutiona olivat odotetun prosessin lähtölaukauksen jälkeen joidenkin maaryhmien julkilausumat, kunkin vahvuuksillaan. Tässä ajassa julistukset ovat paperia, jos ne siis ylipäätään on vaivauduttu tulostamaan X:stä. Onneksi Eurooppa näyttää heräilevän ruususenunestaan. Toivottavasti vielä ei ole liian myöhäistä kömpiä pystyyn suurvaltojen jaloista. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Yhdysvallat neuvottelee Venäjän kanssa Ukrainan ja EU:n pään yli tulitauon ja rauhan. Jos tekojen tahti ei muutu, EU:sta on tulossa se, jolle muut naureskelevat hyvän- tai pahantahtoisesti, riippuen siitä, kuka ilkkuja kulloinkin sattuu olemaan. Kritisoin noin vuosi sitten länsimaiden päämäärättömyyttä muun muassa näin: ”Puhuminen Ukrainan tukemisesta sodan voittoon asti asettaisi länsimaille selvän tavoitteen ja olisi yksiselitteinen viesti myös Venäjälle: periksi ei anneta. Demokraattisissa maissa kaikille olisi selvää, että mitä nopeammin voitto saavutetaan, sitä parempi. Se päättäisi epäröinnin ratkaisuvoiman tarjoavan sotilaallisen avun toimittamisessa. Toinen maailmansota ratkesi ennen kaikkea sotatalouteen, mutta myös siihen, että liittoutuneilla oli selkeä strategia. Akselivalloilla ei. Länsimaiden talous on murskaavan ylivoimainen Venäjän talouteen verrattuna, mutta länsimailta puuttuu visio ja voiton edellyttämä strategia Ukrainassa.” Arvoisa puhemies! Taloudellisesti ja pitkään myös sotilaallisesti täysin alivoimainen Venäjä on voittamassa sodan Euroopassa. Ei siksi, että Venäjällä olisi voittava strategia, vaan siksi, että länsimailla ei ole ollut strategiaa ollenkaan eikä päämäärätietoisuutta. Tyydyttiin odottelemaan. Aika ajoi liberaalien demokratioiden ohi. EU:n heikentymistä tulee kiihdyttämään se, että lyhyellä tähtäimellä Suomen kaltaisten maiden edun mukaista tulee olemaan kahdenvälisten suhteiden vaaliminen Yhdysvaltojen kanssa Euroopan unionin yhteisrintamassa toimimisen kustannuksella. Siksi siirtynemme avoimesti kaksien rattaiden politiikkaan USA-suhteissa, ja niin tehnee moni muukin EU-maa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Aleksi Jäntti,1513,2025-03-05T16:25:07,2025-03-05T16:29:54,Hyväksytty,1.1 2025_17_132,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_133,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen turvallisuuspolitiikka perustuu nimenomaan kokonaisturvallisuuteen. Muuttunut toimintaympäristö korostaa tarvetta varautua laajasti kaikilla hallinnonaloilla tukemaan puolustusvoimia pitkäkestoisessa, koko yhteiskuntaan vaikuttavassa korkean intensiteetin kulutussodankäynnissä. Me olemme, valitettavasti, nyt siinä tilanteessa, että joudumme keskustelemaan vakavasti laajasta varautumisesta ja Puolustusvoimien tukemisesta. Korona tuntuu tänä päivänä hyvin pieneltä, ohi menneeltä, hetkelliseltä harmilta. En uskonut, että olisin voinut sanoa näin, että toivottaisin koronapandemian hyvin tervetulleeksi mieluummin kuin tämän Eurooppaa kohdanneen pitkän painajaisen. Uudet turvallisuusuhat edellyttävät yhteiskunnalta vahvaa kriisinsietokykyä sekä kokonaisturvallisuuden mukaista varautumista ja kriisien hallintaa. Meidän tulisikin huolehtia erityisesti huoltovarmuudesta, kotimaisesta ruuantuotannosta, energiantuotannosta ja erityisesti kansamme yhtenäisyydestä ja henkisestä kriisinsietokyvystä. No, mitä tulee Eurooppaan, täällä on ollut hyviä puheenvuoroja. Tuossa edelläkin edustaja Jäntti laajasti kartoitti tätä Euroopan tilannetta. Mutta nostan tässä nyt nämä erityisen kireät ilmastotavoitteet, jotka vaikeuttavat Suomen talouden kasvua ja esimerkiksi maataloutta merkittävästi. Meidän on luovuttava ylikireistä tavoitteista ja keskityttävä talouden kasvuun ja Suomen talouden kuntoon laittamiseen. Vahva talous on meidän turvallisuutemme tae. Taistelut voitetaan asein, mutta sodat voitetaan taloudella. Kokonaismaanpuolustus ja huoltovarmuus ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa, ja erityisen keskeisessä roolissa on kasvava kotimainen puolustusteollisuus. Tällä selontekokaudella panostetaankin kokonaismaanpuolustuksen vahvistamiseen ja sen eri osa-alueiden yhteensovittamiseen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-03-05T16:29:56,2025-03-05T16:32:22,Hyväksytty,1.1 2025_17_134,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_135,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tämä selonteko on tehty aikana, jolloin Ilkka Remeksen romaanien juonissa seikkailevat venäläiset sabotöörit ja erilaiset fiktiiviset juonenkäänteet tuntuvat välillä jopa liian mahdollisilta tosielämän kuvauksilta. Menneinä vuosina entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja SDP:stä älähtikin Remekselle, tämä kun esitti Tuomiojan mielestä Venäjän aina aivan liian huonossa valossa fiktiivisissä romaaneissaan. No, kuinkas sitten kävikään? Viime aikoina eri maiden tiedusteluviranomaiset ja Nato ovat varoittaneet Venäjän sabotaasi- ja hybridi-isku-uhasta. Naton neuvosto varoitti vastikään, kuinka Venäjä toteuttaa lisääntyvässä määrin erilaisia sabotaaseja, kyberhäirintää, disinformaatiokampanjoita, erilaisia hybridioperaatioita ja jopa väkivaltaisuuksia. Venäjä käy hyökkäyssotaansa Ukrainassa ja lännessä. Sen haluna on luoda eripuraa sekä sisä- että myös ulkopoliittisesti eri maiden kesken. Kun katsoo Trumpin toimintaa Yhdysvalloissa, voi todeta surullisena ja huolestuneena, että tässä työssä Venäjä on osittain onnistunut. Venäjän pyrkimyksenä onkin luoda kaaos usealta eri suunnalta, jolloin päättäjät, valtiot ja jopa kokonaiset kansakunnat menettävät ensin kykynsä tunnistaa, mitä tapahtuu ja miksi, ja lopulta kykynsä toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Katse ei ole enää pallossa, vaan aivan jossain muualla. Surullista on, että jossakin määrin Suomikin meinasi saavuttaa toimimattomuuden lakipisteen, ja osa kansanedustajista ei katsonutkaan enää palloon — kiitos kaikille niille edustajille ja puolueille, että rajalaki meni viime vuonna täpärästi läpi, johon se tarvitsi viiden kuudesosan enemmistön eduskunnasta, Venäjä kun on tehnyt jo hybridihyökkäyksen Suomen itärajalla turvapaikanhakijoita hyväksikäyttäen, ja tämä hyökkäys pysähtyi vasta hallituksen sulkiessa itärajan rajanylityspisteet. Arvoisa puhemies! Suomen toimintaympäristö on epävakaa ja vaikeasti ennakoitavissa. Turvallisuustilanne voi heikentyä nopeasti, ja sen vaikutukset ulottuvat koko yhteiskuntaan. Venäjän muodostama turvallisuusuhka on pitkäaikainen, eikä mahdollinen rauha Ukrainassa muuta tätä asetelmaa. Selonteossa mainitaan, kuinka puolustushallinto seuraa tarkasti turvallisuusympäristön ja eri suorituskykyjen kehitystä ja ottaa kokonaisuuden huomioon pitkän aikavälin kehittämisessä. Yhtenä osa-alueena puolustushallinnossa selvitetään jalkaväkimiinojen käytön tarvetta ja pelotevaikutusta Suomen olosuhteissa. Tässä otetaan huomioon havainnot Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa, teknologinen kehitys sekä Puolustusvoimien nykyiset suorituskyvyt. On selvää, että Suomeen on nyt syntynyt selkeä tarve saada myös jalkaväkimiinat turvaamaan itärajaamme. Arvoisa puhemies! Suomi ratifioi Ottawan jalkaväkimiinat kieltävän sopimuksen vuonna 2011 eduskunnan enemmistön tahdon mukaisesti, vain perussuomalaiset olivat liittymistä vastaan. On huomattava, että kaikki suvereenit valtiot sopimuksia ja sitoumuksia tehdessään myös pidättävät itsellään oikeuden harkita asiaa uudelleen, mikäli sopimusten ja sitoumusten hetkellä vallalla ollut tilanne muuttuisi ja uusi tilanne niin edellyttäisi. Monet tahot ovat ilmaisseet, että liittyminen Ottawan sopimukseen oli suuri virhe. Muun muassa puolustusministeriö vastusti silloin sopimukseen liittymistä. Eduskunnan enemmistö kuitenkin ratifioi tämän sopimuksen. Myöhemmin asiantuntijat ovat tuoneet esille, että sopimukseen liittymiseen johtanut kansainvälinen paine johtui virheellisestä tulkinnasta siitä, miten Suomi jalkaväkimiinoja käytännössä käyttäisi. Myös Suomen silloista kansainvälistä vaikuttamistyötä on myöhemmin kritisoitu. Suomen on kuvattu olleen kyvytön puolustamaan omaan maantieteeseensä soveltuvien erityisratkaisujen tarpeellisuutta. Kansainvälisissä piireissä levinneet väärät mielikuvat Suomen puolustustaisteluista menneisyydessä ja mielikuvat maastoon holtittomasti kylvetyistä, lasten jalkoja silpovista jalkaväkimiinoista eivät Suomen kohdalla ole pitäneet eivätkä pidä paikkaansa. Suomessa jalkaväkimiinoja käytettäisiin vain osana Suomen puolustusta, vihamielistä sotilaallista hyökkäystä vastaan. Jalkaväkimiinat olisi niin tarkoin sijoitettu ja kartoitettu, ettei niihin törmäisi kuin Suomeen hyökkäävä vihollinen. Arvoisa puhemies! Kello käy. Jatkan puhettani loppuun seuraavassa puheenvuorossa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-03-05T16:32:28,2025-03-05T16:38:54,Hyväksytty,1.1 2025_17_136,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kokko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_137,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva valtioneuvoston puolustusselonteko on erinomainen asiakirja, mutta itselläni särähtää hieman korvaan jo tilannekuvassa, jossa todetaan, että Venäjän hyökkäys helmikuussa 2022 Ukrainaan oli jatkumoa niille aggressiivisille toimille, jotka Venäjä aloitti vuonna 2014. Se, mitä Itä-Ukrainassa tapahtui helmikuun 2014 ja helmikuun 2022 välisenä aikana — voiko sitä muuten kuvailla kuin avoimeksi sodaksi? Ehkä tietysti, jos ajatellaan, että se oli yksi monista Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen syntyneistä jäätyneistä konflikteista, niin ehkä silloin ”aggressiiviset toimet” sopivat, mutta toivoisin, että kykenisimme jo vihdoin sanomaan asiat niin kuin ne ovat. Samaten voisin tässä yhteydessä kommentoida edustaja Furuholmin puheenvuoroa, jossa hän nosti esiin Yhdysvaltain uuden presidentin Donald Trumpin puheet nimenomaan Ukrainaan liittyen ja sen, mitä vaikutuksia niillä on mahdollisesti selonteon päivitystarpeeseen. Itse näkisin, että tässä keskustelussa nyt tunnutaan vähän liikaa sekoitettavan toisaalta Nato ja toisaalta Ukraina toisiinsa. Ukraina on ymmärrettävästi erityistapaus Yhdysvaltain turvallisuuspolitiikassa. Uusi hallinto ei näe sitä samalla tavalla arvojen ja Yhdysvaltain johtajuuden kautta tapahtuvana hyvän ja pahan välisenä taisteluna vaan ennen kaikkea hyvinkin resurssien näkökulmasta olevana kysymyksenä, jossa Yhdysvaltain nykyhallinto etsii parempaa diiliä, kun taas sitten Natoon liittyen Yhdysvaltain uudelta hallinnolta ei ole tullut yhtä kriittisiä näkemyksiä. He ainoastaan toivovat sitä, että Eurooppa tekisi oman osansa kollektiivisessa puolustuksessa, ja oikeastaan se viesti on sama, mitä Washingtonista on tullut jo Bushin ja Obaman hallintojen aikana. Ja nyt kun vielä katsoo, minkälaisia lausuntoja Yhdysvaltain mahdollisesti tuleva Nato-suurlähettiläs Whitaker on sanonut siitä, mikä merkitys liittokunnalla on Yhdysvaltain turvallisuusstrategiassa, niin siinä suhteessa ei ehkä kannata sekoittaa sitä, mitä todetaan Ukrainasta, niin että se pätisi myös Natoon. Arvoisa puhemies! Puolustusselonteon aikajänne ylittää kuluvan vaalikauden ja ulottuu 2030-luvulle asti, niin kuin näissä laajoissa puolustuspoliittisissa ratkaisuissa pitääkin olla. Meillä on tällä hetkellä käynnissä uusien hävittäjien hankintaprosessi, niiden tulo Suomeen, ja Laivue-hankinta, ja seuraavana on vuorossa myös Maavoimien iskukyvyn parantaminen, joten on ymmärrettävää, että selonteossa pyritään suuntaamaan aikajännettä mahdollisimman pitkälle. Toivon, että se hyvä parlamentaarinen yhteistyö, mikä näissä aikaisemmissa valmisteluissa, hankinnoissa on ollut mukana, tulee myös säilymään tulevaisuudessa, sillä varmaan olemme siitä yhtä mieltä, että isänmaan turvallisuus on yhteinen asia. Mitä tulee sitten itse Euroopan turvallisuuteen, ymmärrettävästi Yhdysvaltain uuden hallinnon linjaukset herättävät Euroopassa huolta, mutta uskon, että Euroopalla on, ja ennen kaikkea Euroopalla tulisi olla, enemmän itsekunnioitusta ja enemmän tahtoa, koska kykyjä nimittäin riittää. Euroopan unioni on 500 miljoonan ihmisen valtioiden liitto, jossa on vahvat ja iskukykyiset puolustusvoimat. Pelkästään Pohjoismailla yhteenlasketut hävittäjämäärät ovat yhdet maailman suurimmista. Puola käyttää yli neljä prosenttia bruttokansantuotteesta puolustukseen ja on noussut alueelliseksi suurvallaksi Euroopassa. Britannian ja Ranskan sotilasdoktriinit perustuvat globaalin valtatasapainon ylläpitämiseen. Heidän iskukykynsä on, toisin kuin monella muulla eurooppalaisella maalla, globaalia. Aktiiviset asevoimat yhdistettynä reserveihin ovat miljoonaluokkaa, huomattavasti vahvemmat kuin mitä Venäjällä on käytössä. Yli 300 miljardia euroa Euroopan maat käyttävät puolustusmenoihin joka vuosi, pelkästään EU-maat. Siis tähän kun lisätään Britannia ja Norja, summa nousee useilla miljardeilla. Tässä suhteessa tarkasteltuna hieman jopa hämmentää se tietynlainen paniikki, mikä Euroopassa nyt on tässä muuttuneessa turvallisuustilanteessa siitä, miten me voimme pärjätä, koska Euroopalla on kapasiteettia. Nyt se pitäisi saada käyttöön, ennen kaikkea se, miten me käytämme nämä olemassa olevat satojen miljardien eurojen puolustusbudjetit entistä tehokkaammin. Amerikkalaiset pärjäävät yhdellä taistelupanssarivaunulla, kun Euroopalla niitä on 14. Voisiko sieltä hakea synergiaa puolustusteollisuutta yhdistelemällä, katsomalla se, mitä omia vahvuuksia kukin jäsenmaa tuo siihen kollektiiviseen puolustukseen? Tästä varmasti kaikki eurooppalaiset veronmaksajat olisivat enemmän kuin tyytyväisiä, että ne olemassa olevat resurssit käytettäisiin entistä tehokkaammin, varsinkin kun tähän liittyy se sodan kuvan muutos. Se on siinä mielessä ehkä nyt tällä hetkellä vielä ristiriitaisessa tilanteessa, että toisaalta Euroopassa panostetaan huomattavasti uusiin teknologioihin. Katsomme, että kyberulottuvuuden tuomat lisäykset näkyvät myös Maa-, Meri- ja Ilmavoimien teknologisessa kehityksessä. Se on ehkä se tulevaisuudenkuva, mihin lännen puolustusta, lännen sodankäyntiä, ollaan viemässä, mutta Venäjä on osoittanut, että se perinteinen massamainen sodankäynti on edelleen yksi sodankäynnin muoto. Siinä suhteessa Euroopan tulee olla varustautunut, ja sitä kautta myös Suomen olla varustautunut näihin molempiin sodankuviin: miten me saamme tämän teknologisen ylivertaisuuden, mikä lännellä ja Euroopalla on, toimimaan entistä vahvemmin puolustuksen eduksi ja mitenkä me saamme myös aseteollisuutta skaalattua ylöspäin niin, että niitä 155 millin kranaatteja riittää entistä enemmän myös asevoimien käyttöön. Tähän liittyy myös tietysti kyberturvallisuuden vahvistaminen, ennen kaikkea tiedustelun vahvistaminen ja myös siihen liittyvien mahdollisten vastaiskukykyjen tekeminen vihollista kohtaan. Arvoisa puhemies! Kuten totesin, niin tässä suhteessa toivon, että Euroopalla on oikeasti tahtoa ja halua hoitaa oma osuutensa tässä kollektiivisessa puolustuksessa, sillä se aika, jolloin Eurooppa on nojautunut pelkästään Yhdysvaltojen turvaan, lienee viimeistään nyt ohitse.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-03-05T16:39:00,2025-03-05T16:46:02,Hyväksytty,1.1 2025_17_138,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_139,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tämänhetkinen maailmantilanne mietityttää ja pelottaakin ihmisiä. Viime päivien tapahtumat ovat vyöryn lailla tunkeutuneet meidän tajuntaamme. On tietoa, valetietoa ja spekulaatioita ilmatila pullollaan. Ihmiset ovat hyvin huolestuneita siitä, mikä on Suomen tilanne, rooli ja tulevaisuus muuttuvassa maailmassa. Moni jättää myös lehden lukematta. Kuvaavaa on, että kun me aloitettiin keskustelu tässä salissa viime viikolla, jo silloin mietittiin, onko selonteko jo joltain osin vanhentunut, ja yhtä kuvaavaa on, että maailmanpolitiikan tilanteet ovat jo tuon jälkeen muuttuneet ja uutta tietoa tuntuu tulevan tunneittain. Uhkakuvat ovat entistä monimutkaisemmat. Turvallisuusympäristö muuttuu, ja meidän on oltava hereillä, mutta ei hädissään. Nyt korostuu myös oikean ja luotettavan tiedonvälityksen merkitys. Samoin korostuu poliittisten päättäjien vastuu antaa oikeaa tietoa. Kaiken tämän sirpaletiedon sateessa on hyvä muistaa perusasiat: Venäjä on jatkanut laitonta hyökkäyssotaansa Ukrainassa ja ulottanut vihamielistä toimintaa Eurooppaan. Ukrainan rauhanehdot vaikuttavat myös laajemmin turvallisuusympäristöön. On selvä, että Ukrainan on saatava oikeudenmukainen ja kestävä rauha maan omilla ehdoilla. Ukrainan tai Euroopan yli ei saa neuvotella tai sopia. Yhdysvaltain hallinnon linjaukset ovat haastaneet meidän sääntöpohjaisen yhteistyön periaatteita. On selvää, että jokaisella maalla on oikeus valita oma turvallisuusjärjestyksensä, ja maitten alueellista koskemattomuutta ja itsenäisyyttä tulee kunnioittaa aina, olipa kyse sitten Ukrainasta tai Grönlannista. Vaikka Suomi on Naton jäsen, on meidän silti pidettävä tarkasti huolta omasta puolustuskyvystämme, kuten me ollaan tehty viimeisten vuosikymmenten aikana. On ollut viisautta varautua silloin, kun on ollut tyyntä. Puolustuksemme on kunnossa, ja suomalaisten maanpuolustustahto on kunnossa — hyvä näin. Meidän tulee myös pitää huolta siitä, että Pohjois-Suomen liikenneyhteydet ovat kunnossa. Jos Itämerellä sattuisi nyt jonkunlainen kriisi, meidän vienti ja tuonti käytännössä pitkälti tyssäisivät. Me tarvittaisiin junayhteys Norjan ja Ruotsin kautta merelle. Se on tässä avainasemassa, ja toivottavasti se jossain vaiheessa etenee. Myös jäänmurtajien sijoittamista tulee tarkastella huoltovarmuuden näkökulmasta. Molemmista asioista olen maininnut usein, ja nämä ovat tietenkin semmoisia asioita, jotka lähtevät eteenpäin ministeritasolta, mutta olen saanut myös Suomen arktisten parlamentaarikkojen puheenjohtajana tai tarkemmin arktisen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana näitä asioita tuoda esille ja käydä näistä keskustelua muitten arktisten maitten kollegoitten kanssa ja myös ministerien kanssa. Pohjoinen on uusi etelä, ja maantiede on nyt viimeistään kiepsautettava ympäri. Kyse ei ole pelkästään Suomesta, vaan myös esimerkiksi siitä, millä lailla me vaikutetaan tuonne Euroopan parlamentin suuntaan. Arvoisa puhemies! Me ollaan ajautumassa tilanteeseen, jossa jokainen maa niin yksin kuin yhdessä ostaa niin paljon aseita kuin markkinoilta onnistuu hankkimaan, ja puolustuksen riittävästä rahoituksesta on pidettävä huolta. Mutta samalla pitää tietenkin huolehtia siitä, että valtiontalouden leikkaukset eivät vaaranna meidän kansallista eheyttä ja suomalaisten tunnetta oikeudenmukaisuudesta, koska se tunne oikeudenmukaisuudesta on kuitenkin meillä kaiken pohjalla. Viisasta on siis varautua ja samalla toivoa, että vahvan varautumisen myötä Suomi myös pysyy aina turvassa. Viime vuosien tapahtumat ovat kuitenkin valitettavasti osoittaneet, että sinisilmäinen ei turvallisuusuhkien suhteen pidä olla. Suomessa mielestäni yksi olennaisimpia asioita on hajautettu yhteiskunta ja hajautetun yhteiskunnan turvallisuus. Tähän kannustan kiinnittämään huomiota myös tulevaisuudessa. Pelottelulle ja populismille sen sijaan ei ole tässä ajassa tilausta. Arvoisa puhemies! Toivon todella, että pian koittaisi semmoinen maailmanaika, jossa mieluummin haastateltaisiin sosiologeja kuin sotatieteiden dosentteja — rauha. Ja meille päättäjille toivon ennen kaikkea viisautta ja pitkiä hermoja.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-03-05T16:46:05,2025-03-05T16:50:28,Tarkistettu,1.1 2025_17_140,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_17_141,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä vaalikauden yli 2030-luvulle asti ulottuva puolustusselonteko on tärkeä, ja tämän tavoitteena on tosiaan antaa kattava arvio tulevaisuuden tarpeista ja suunnitelmista. Puolustusselonteossa huomionarvoista on nimenomaan se, että se tukee pitkäjänteistä maanpuolustuksen suunnittelua. Olennaista on, että edelleen Suomen puolustusratkaisu on asevelvollisuuteen perustuva vahva kansallinen oma puolustuskyky osana Naton luomaa pelotetta ja yhteistä puolustusta. Omasta puolustuksesta on huolehdittava, ja Suomi on tässä viisaasti toiminut. Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että EU:ssa väläyteltyihin erilaisiin ideoihin yhteisestä puolustusbudjetista täytyy sillä tavalla varauksella suhtautua ainakin siinä mielessä, että EU:ssa tahtoo olla aika usein esimerkiksi talous- ja ilmastopolitiikassa sitä ajatusta, että koetetaan saada ne maat maksamaan, jotka ovat jo omat asiansa hoitaneet. Suomi on omasta puolustuksestaan pitänyt huolta, kunpa muutkin olisivat samalla tasolla sitä tehneet. Yhteistyö EU:n kanssa ja jäsenmaiden puolustuksen vahvistaminen on ilman muuta tärkeää, mutta se pitää tehdä niin, että sitä ei tehdä Suomen kustannuksella. Päinvastoin, Suomi turvaa EU- ja Nato-maista pisintä Venäjän vastaista rajaa, ja tämä tarkoittaa sitä, että meille päin pitää tulla EU:sta rahaa, jos sitä jonnekin siirrellään. Arvoisa puhemies! Suomen puolustusjärjestelmän kehittämisen painopisteet ovat maanpuolustuksen uudistaminen, meri- ja ilmapuolustuksen uusien järjestelmien käyttöönotto sekä puolustusjärjestelmän yhteensovittaminen Natoon. Selonteko toteaa, että maanpuolustuksen uudistamisella on kriittinen merkitys Suomen puolustuskyvylle. Suomella on oltava kyky vastata nopeasti kehittyvään laajamittaiseen, pitkäkestoiseen ja korkean intensiteetin sodankäyntiin. Huomionarvoista on, että tämä selonteko on suunniteltu tarjoamaan suuntaviivat ja kestävä pohja pitkäaikaisille puolustuspoliittisille linjauksille, jotka eivät riipu hetkellisistä poliittisista muutoksista. On selvää, että tällaisessa hyvin epävarmassa ja nopeasti muuttuvassa maailmantilanteessa johdonmukainen ja pitkäjänteinen puolustusstrategia on silti avainasemassa. Elämme tosiaan nopeasti muuttuvaa aikaa, ja se tarkoittaa sitä, että on näissäkin asioissa keskityttävä aivan olennaisiin ja konkreettisiin toimiin puolustuksen vahvistamiseksi ja maanpuolustuksen ylläpitämiseksi. Kun keskitymme konkreettisiin asioihin, voimme varmistaa Suomen turvallisuuden. Vahva puolustus takaa rauhaa. Kyse on nimenomaan puolustusvoimista — mitä vahvempia olemme, sitä isompi kynnys kenelläkään on hyökätä. On täysin ymmärrettävää, että nämä nopeat maailmanpolitiikan muutokset eivät ole aina ennakoitavissa, ja selonteko on tehty saatavilla olevan tiedon ja analyysin pohjalta. Olennaista on nimenomaan se, että Suomi kykenee sopeutumaan muutoksiin nopeasti, vaikka peruslinjat ja pitkän aikavälin suunnitelmat pysyisivätkin samoina. Yhdysvaltojen politiikan ja Venäjän toimien muutokset voivat vaikuttaa Suomen puolustustilanteeseen, mutta näiden vaikutuksia arvioidaan jatkuvasti ja tarvittaessa puolustusstrategiaa tai sen toteutusta mukautetaan, jotta se pysyy ajan tasalla. Arvoisa puhemies! Suomessa toteutettava kokonaisturvallisuuden malli on erittäin hyvä, ja niin kuin tässä keskustelussa on jo todettukin, sitä ihmetellään ja siitä otetaan esimerkkiä myös ulkomailla. Siitä on pidettävä kiinni. Tämä muuttunut toimintaympäristö korostaa entisestään tarvetta varautua laajasti kaikilla yhteiskunnan aloilla tukemaan tarvittaessa puolustusvoimia. Uudet turvallisuusuhat edellyttävät yhteiskunnalta vahvaa kriisinsietokykyä ja yhteistyötä. Arvoisa puhemies! Kuten todettu, nyt pitäisi viimeistään luopua viimeisistäkin hyväuskoisuuden rippeistä, ja tämä tarkoittaa sitä, että on irtauduttava maamiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Tällä olisi tärkeä viesti, ja se olisi myös tärkeä konkreettinen toimi. Suomen olosuhteissa maamiinojen käytöllä olisi merkittävä ehkäisevä pelotevaikutus. Kaikki on tehtävä, jotta rauha ja vakaus säilyvät. Suomi tavoittelee rauhaa. Mitään uhoa ei tarvita. Hoidamme omat asiamme ja kehotamme muita tekemään samoin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-03-05T16:50:39,2025-03-05T16:56:04,Hyväksytty,1.1 2025_17_142,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Polvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_143,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva valtioneuvoston puolustusselonteko linjaa selkeästi, että Suomen puolustuskyvyn on vastattava laajamittaisen, pitkäkestoisen ja korkean intensiteetin sodankäynnin vaatimuksiin. Tämä vaatii paitsi sotilaallista suorituskykyä myös teknologista edelläkävijyyttä ja kykyä hyödyntää pohjoisen erityisolosuhteita. Myös Kainuulla on tässä merkittävä rooli. Suomi on Naton ulkorajavaltio, ja arktinen alue on strategisesti kriittinen niin Itämeren, pohjoisen kuin koko Euroopan näkökulmasta. Nato on vahvistamassa läsnäoloaan myös pohjoisessa. Kainuun ainutlaatuiset olosuhteet tarjoavat loistavan mahdollisuuden testata ja kehittää järjestelmiä, jotka toimivat äärimmäisissä kylmyys‑, lumi- ja pimeysolosuhteissa, maasto-olosuhteissa, joissa kaikki ovat arktisissa elementeissä. Selonteossa korostetaan, että Puolustusvoimat tutkii ja kehittää uusia teknologioita hyödyntäviä miehittämättömiä ajoneuvoja ja autonomisia järjestelmiä. Kajaanissa sijaitseva Lumi-supertietokone on Euroopan tehokkain laskentaympäristö, ja sen rinnalle Kajaaniin on tulossa uusi yhteiseurooppalainen tekoälytehdasinvestointi. Olen ylpeä siitä, että istuva hallitus varasi tämän investoinnin edistämiseen 250 miljoonaa euroa. Täällä salissa on keskusteltu Itä-Suomen kehittämisestä. Täällä salissa on väitetty, että Itä-Suomea ei tämä hallitus kehittäisi. Uuden supertietokoneen ja uuden tekoälytehtaan investointi Kajaaniin on yksi esimerkki siitä, mitä tarkoittaa Itä-Suomen kehittäminen korkean teknologian alalla pitkälle tulevaan, pitkälle seuraavalle vuosikymmenelle. Tämä teknologia luo mahdollisuuden kehittää esimerkiksi digitaalisia kaksosia, joissa voidaan simuloida sodankäynnin olosuhteita ja tehdä valintoja siinä. Selonteon mukaan kyberpuolustuksen kehittäminen on välttämätöntä. Kajaanin ammattikorkeakoulu on jo erikoistunut digitalisaatioon, ja sen roolia voidaan laajentaa tukemaan puolustusalan teknologista kehitystä. Puolustusteollisuuden ja koulutusyhteistyön tiivistäminen mahdollistaisi entistä paremman varautumisen digitaalisiin uhkiin. Suomi on jo saanut vahvemman aseman Naton teknologiaekosysteemissä. Oulu on valittu Naton DIANA 6G ‑testauskeskukseksi. Oulun yliopisto hallinnoi testikeskusta yhdessä VTT:n kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että Pohjois-Suomeen voidaan rakentaa kokonaisuus, jossa yhdistyvät arktinen kenttätestaus ja huipputason digitaalinen simulointi. Myös tekoälyn täysi hyödyntäminen on mahdollista. Kajaanin ja Oulun yhteistyöllä voimme luoda puolustus- ja teknologiakäytävän, joka palvelee sekä kansallisia että liittokunnan tarpeita. Arvoisa puhemies! Olen työskennellyt puolustusteollisuudessa yli 14 vuotta. Olen tyytyväinen siitä, että selonteko linjaa selvästi, että Suomen puolustuksen on oltava teknologisesti edistyksellistä ja kyettävä vastaamaan modernin sodankäynnin vaatimuksiin. Kainuulla on tässä mahdollistava rooli. Meillä Suomessa tulee olla Euroopan johtava arktisen sodankäynnin testialue, jossa yhdistyvät huipputeknologia, puolustusteollisuus ja koulutus. Voimme mahdollistaa puolustusselonteon tavoitteita toimivaksi puolustuksemme kehittämiseksi ja tuotteiksi lyhyelläkin aikavälillä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-03-05T16:56:09,2025-03-05T16:59:52,Hyväksytty,1.1 2025_17_144,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Savio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_145,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Maailma on ollut alkuvuoden ajan suurvaltapoliittisessa myllerryksessä, ja tilanne Euroopassa ja varsinkin Ukrainassa muuttuu sen vuoksi päivittäin. Euroopan maiden on jatkettava Ukrainan tukemista, vaikka Yhdysvallat ei sitä enää tekisikään, tai on kai nyt jo käytettävä sanamuotoa ”ei enää teekään”. Onneksi Euroopassa ollaan hereillä, ja Suomi on vahvasti ja aktiivisesti mukana Ukrainan tuessa. Arvoisa puhemies! Jokaisen valtion tärkein tehtävä on sen omien kansalaisten turvallisuuden takaaminen. Suomen puolustuksen tukipilareita ovat kansallinen puolustuskyky, Nato-jäsenyys, puolustusyhteistyö muiden maiden kanssa sekä yhteiskunnan kaikkiin sektoreihin nojaava kokonaismaanpuolustus. Valtioneuvoston puolustusselonteon mukaan asevelvollisuus, laaja ja koulutettu reservi sekä korkea maanpuolustustahto muodostavat Suomen puolustuksen perustan myös Naton jäsenenä. Asevelvollisuuden Suomelle tuottamat hyödyt ovat erityisen mittavat, vaikka niiden arvo ei näykään täysimääräisesti kaikissa tilastoissa. Arvoisa puhemies! Kuluvan vuoden talousarviossa eduskunta osoitti puolustusmenoihin yli 6,5 miljardia euroa, mikä on selvästi yli 2 prosenttia Suomen tämän vuoden ennustetusta bruttokansantuotteesta. Summasta noin 1,9 miljardia euroa kohdistuu F-35-hävittäjähankinnan kuluihin ja noin 1,3 miljardia euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin, ja nämä ovat erittäin merkittäviä panostuksia Suomen turvallisuuteen. Arvoisa puhemies! Täällä aiemmin lisätalousarvioesitystä käsiteltäessä kuultiin, että hallitus on päättänyt korottaa kotimaisilta puolustusalan yrityksiltä Ukrainan tueksi tehtävien tilausten kokonaisrahoituksen 660 miljoonaan euroon. Tämä on erittäin tervetullut esitys. Tällä materiaalituella yritetään vahvistaa Ukrainan edellytyksiä oikeudenmukaisiin rauhanehtoihin ja samalla vahvistetaan suomalaista puolustusmateriaaliteollisuutta ja huoltovarmuutta. Arvoisa puhemies! Eduskunta on varautunut Venäjän vaikutusyrityksiin myös muun muassa säätämällä viime kesänä väliaikaisen rajaturvallisuuslain välineellistetyn maahantulon ehkäisemiseksi, ja lisäksi Itämerellä toistuvien kaapelirikkojen torjumiseksi on lisätty yhteistyötä ja valvontaa muiden Nato-maiden kanssa. Arvoisa puhemies! Totean vielä lopuksi, että Suomi voisi edelleen vahvistaa puolustuskykyään hyvin merkittävästi irtautumalla jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Perussuomalaiset vastustivat tähän sopimukseen liittymistä jo alun perinkin, ja nyt olisi aika irtisanoa se.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Sami Savio,1314,2025-03-05T16:59:53,2025-03-05T17:03:13,Hyväksytty,1.1 2025_17_146,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_147,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on käyty erittäin hyvää, hyvin analyyttistakin keskustelua. Muutama näkökulma vielä tähän tärkeään teemaan. Ensinnäkin Suomi on tietysti vuosikymmenten saatossa onnistunut valtavan hyvin puolustusratkaisunsa osalta. Ukrainan sodan tylyt opetukset osoittavat, että nimenomaan sentyyppinen puolustusratkaisu, jonka Suomi on valinnut ja jota olemme halki vuosikymmenten vaalineet, on ollut oikea tapa järjestää puolustus tilanteessa, jossa valitettavasti itänaapurissamme on aggressiivinen suurvalta, joka julmalla tavalla hyökkää naapurimaihinsa. Voi hyvin olla, että Putinin kaltaisen hallitsijan mielenliikkeet ovat sellaisia, että edes se pelote, jonka Suomen kaltainen vahva puolustus pystyy tuottamaan, ei estä sitä, etteikö sotilaallista voimaa olla valmiita käyttämään, mutta sitäkin tärkeämpää sitten on, että meillä todella on se vahva oma puolustus. Ja nyt osana Nato-liittokuntaa myös tässä myrskyisessä maailmanpolitiikan tilanteessa, voimme olla varsin luottavaisin mielin sen suhteen, että kun meillä on oma vahva puolustuksemme ja osana liittokuntaa olemme mukana yhteisessä turvallisuusjärjestelyssä, niin olemme perinteiseltä sodalta turvassa. Mutta aina pitää varautua kaikkein pahimpaan, ja joka tapauksessa puolustusratkaisumme ja valmiusajattelumme tarjoavat hyvät työkalut myös kohdata se hybridisota, joka valitettavasti aggressiivisen itänaapurimme toimesta on muuttunut vallitsevaksi todellisuudeksi myös rauhanajan oloissa. Arvoisa puhemies! Pari näkökulmaa vielä tähän laajaan reserviin: Mielestäni meidän tulee tulevaisuudessa pyrkiä nostamaan myös tätä niin sanottua sodanajan joukon kokoa mutta ennen kaikkea reservin kokoa. Tähän päästään tietysti sillä, että toisaalta suurempi osa ikäluokasta suorittaa asepalveluksen. Se on hyvä mittari myös hyvinvointiyhteiskuntamme muiden instituutioiden, kuten koululaitoksen, varhaiskasvatuksen mutta myös kuntien, palveluiden onnistumisesta ylipäätään. Toinen puoli sitä on se, että reservin yläikärajaa nostetaan. On aivan selvää, että sellaiset henkilöt, jotka esimerkiksi pystyvät vaikkapa seurueina hirven kaatamaan ja tuomaan pois metsästä, pystyvät kyllä suojaamaan vaikkapa tietyn strategisen kohteen. Eli kohti tällaista miljoonan taistelijan reserviä tulisi mielestäni tämän puolustusselonteon käsittelyn viitoittamalla tiellä edetä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-03-05T17:03:13,2025-03-05T17:06:24,Hyväksytty,1.1 2025_17_148,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_149,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen saanut olla tässä eduskunnassa puolustusselontekokeskusteluissa kolmen edellisen hallituksen aikana, ja jotain tästä historiallisesta ajasta kertoo se, että ensimmäistä kertaa puolustusselonteon lähetekeskustelua käydään jo toista päivää. Aikaisemmin lähetekeskustelu on koko lailla laitettu purkkiin muutamien tuntien aikana ja tässä salissa on ollut ehkä suunnilleen tämän verran kansanedustajia paikalla. Täällä käytettiin hyviä puheenvuoroja myös siitä, että yritämme luoda tätä deterrenssiä emmekä uhkailla, mutta nyt tietenkin asioiden vakavoituessa myös kansanedustajat ovat ottaneet nämä asiat laajemmin yhteiseksi, mikä on erinomaisen hyvä. Erinomaisen hyvä pohja tälle kaikelle on se, että eduskunnassa on pitkä historiallinen narratiivi ja pitkä historiallinen perinne siihen, että puolustukseen ja ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvät asiat käsitellään yhdessä ja haetaan yli hallitus—oppositio-rajan semmoista kestävää linjaa, joka kestää aina aikanaan sen, että joku meistä tämän päivän kansanedustajista, joka on hallituksessa, saattaa olla tulevaisuudessa oppositiossa, ja varmistetaan, että kaikkina aikoina myös eduskunnan tiedonsaanti näiden asioiden yhteydessä on kestävällä pohjalla. Ensi sijassa tällä hetkellä kyse on ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tietenkin Ukrainan tilanteesta. Se on keskeinen osa tätä meidän puolustusselontekoakin, ja on todella tärkeitä päiviä edessä. Huomenna on EU:n epävirallinen huippukokous, joka on varmasti monella tavalla historiaan jäävä, ja toivotaan, että se on jäävä hyvällä tavalla. Euroopalla on kyky puolustaa itseään ja tahto puolustaa itseään ja nämä keinot, joita täällä on mainittu. Meillä on paljon vahvuuksia suhteessa Venäjään, mutta on huomionarvoista, niin kuin edustaja Autto tuossa totesi, että kyse ei ole vain siitä, kuinka paljon meillä on keinoja ja kykyjä, vaan myös siitä, ovatko ne keinot ja kyvyt riittäviä ehkäisemään Venäjän aggressiivista politiikkaa jatkaa sodan keinoin siitä, mihin he politiikalla ovat päässeet. Tuossa aikaisemmin listalla oli tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus, ja olin siihenkin varannut puheenvuoron, mutta valitettavasti toisen työtehtävän takia en sitä päässyt hoitamaan. Mutta toisaalta voin sen osalta myös tässä yhteydessä sanoa, ja se liittyy myös tässä puolustusselonteossa olevaan siviili- ja sotilastiedustelukokonaisuuteen, että on tärkeää huolehtia siitä, että meillä on myös Nato-jäsenyytemmekin kautta hyvät transatlanttiset yhteydet ja Nato-yhteydet mutta myös hyvä tilannekuva siitä, missä maailmassa kuljemme, ja että tieto näiden asioiden yhteydessä myös eduskunnalle kulkee. Tähän tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomukseen liittyvät julkinen osa ja salainen osa, ja toivon entisenä tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtajana vuoden 23 aikana toimineena, että myös eduskunnassa keskustellaan tästä tiedustelukokonaisuudesta hieman enemmän ja hieman tarkemmin, mutta salaisuudet jäävät tuonne alakertaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-03-05T17:06:24,2025-03-05T17:09:45,Hyväksytty,1.1 2025_17_150,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jäntti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_151,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Aleksi,Jäntti,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Illan trilogiani toinen osa: Laissa sotilaallisesta kriisinhallinnasta säädetään, että korkeintaan 2 000 suomalaista kriisinhallintasotilasta voi olla samaan aikaan operaatiossa ulkomailla. Vuonna 2024 sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin hakeutui yli 3 000 reserviläistä, mikä on suurin määrä yli 20 vuoteen. Kriisinhallintatehtäviin haluavat reserviläiset hakeutuvat ensin toimintavalmiuteen, johon hyväksyttiin viime vuonna yli 2 300 henkilöä. Näistä henkilöistä osa käsketään koulutus- ja valintatilaisuuteen, jonka jälkeen he ovat valmiita palvelemaan kriisinhallintaoperaatiossa. Tällä hetkellä kriisinhallintatehtävissä eri puolilla maailmaa on noin 500 suomalaista. Vertailun vuoksi pelkästään Nato-johtoisessa KFOR-operaatiossa Kosovossa oli parhaimmillaan yli 800 henkeä. Se vastaa noin kansainvälisen valmiusjoukon pataljoonaa tarvittavine tukiosineen. Suomen sodanajan joukkojen vahvuus on 280 000 taistelijaa, joista 2 000 henkilöä edustaa noin seitsemää promillea. Koko 870 000 henkilön reservistä 2 000 kriisinhallintasotilasta on alle kaksi ja puoli promillea. Kun sodanajan joukot perustetaan, perustamista ei kyetä tekemään kerralla, vaan kuukausien ja vähintään viikkojen kuluessa joukon tarpeen ja kiireellisyyden mukaan. Kun opiskelin sodankäyntiä jo lähes 30 vuotta sitten, korostettiin sodankäynnin liikkuvaa luonnetta. Se tarkoitti muun muassa sitä, että sotilasjoukkojen siirtämiskyvyn on oltava hyvä. Eurooppalaisessa keskustelussa Ukrainan rauhanprosessiin liittyen on väläytelty, että jossain vaiheessa saattaisi ehkä olla tarkoituksenmukaista lähettää eurooppalaisia kriisinhallintajoukkoja Ukrainaan. Esimerkiksi Iso-Britannia ja Ranska ovat indikoineet valmiudestaan asettaa kyseisiä joukkoja. Suomen valtionjohto sen sijaan on viestinyt, että Suomi osallistuisi tällaisessa tilanteessa operaatioon sotilaiden osalta vain vähäisessä määrin, jos ollenkaan, koska olemme etulinjan valtio. En tunne pokerin sääntöjä enkä muista pelanneeni sitä lapsuuden jälkeen, mutta jos pelaisin, luulisin, että olisi typerää ilmoittaa etukäteen, etten tule käyttämään ässiä tai kuninkaita pelissä ollenkaan. Arvoisa puhemies! Muun muassa näistä lähtökohdista olen pohtinut seuraavia kysymyksiä: 1) Kenelle valtionjohdon viesti siitä, että Suomi tuskin tulee juuri osallistumaan mahdolliseen kriisinhallintaoperaatioon, on ensisijaisesti tarkoitettu, miksi viesti on tärkeä, ja mitä sillä tavoitellaan? 2) Kun puhutaan korkeintaan vähäisestä osallistumisesta, verrataanko määrää suhteessa kriisinhallintalain mahdollistamaan 2 000 sotilaaseen vai Ison-Britannian ja Ranskan ehkä lähettämien sotilaiden arvattuun määrään? 3) Jos pelätään, että korkeintaan 2 000 taistelijan joukko ulkomailla vaarantaa sodanajan joukkojen iskukyvyn, olisiko mahdollista irrottaa Ukrainassa palveleva reservi rotaation eli noin neljän—kuuden kuukauden ajaksi sodanajan tehtävästä varalisään, eli siihen joukkoon, jolla mainostettu noin 870 000 sotilaan kokonaisreservi täyttyy? 4) Jos pelätään, että Venäjän aloittaessa hyökkäyksen Suomeen meidän kriittinen kalusto onkin Ukrainassa, olisiko hypoteettinen suomalainen joukko Ukrainassa mahdollista varustaa Suomen puolustamisen kannalta kriittisen kaluston osalta pohjoismaisella tai muulla länsieurooppalaisella kalustolla operaation ajaksi? Arvoisa puhemies! Vielä noin kaksi vuotta sitten Suomen valtionjohto pelkäsi Venäjää ja siksi myös Natoon liittymistä. Silloinen pääministeri kertoi ulkomaiselle medialle tammikuun lopussa 2022, ettei usko Suomen hakevan sotilasliiton jäsenyyttä hänen kaudellaan, joka päättyi kesällä 2023. Muutamaa kuukautta myöhemmin jäsenhakemus jätettiin, ja Suomi hyväksyttiin jäseneksi 4. päivä huhtikuuta 2023, vain reilu vuosi pääministerin vakuuttelusta. Venäjän aloitettua laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta 22 länsimaat eivät uskaltaneet alkuun antaa maalle raskasta kalustoa, kuten panssarivaunuja, myöhemmin hävittäjiä, lupaa käyttää ohjuksia strategisiin kohteisiin Venäjän maaperällä, ja niin edelleen. Vasta kun Ukraina hyökkäsi Venäjälle kuuluvalle Kurskin alueelle ilman sen kummempia seurauksia, USA myöntyi ohjusten tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Britit ja ranskalaiset ovat estäneet omien ohjustensa käytön Venäjän alueella ohjelmoimalla maaliinhakeutumisjärjestelmät itse. Ukrainassa toimineekin ainakin brittiläisiä juuri tässä tehtävässä. Saksa ja sen liittokansleri puolestaan ovat olleet monimuotoisen pilkan ja arvostelun kohteena aina Suomea myöten, koska Saksa ei ole vieläkään uskaltanut toimittaa Taurus-risteilyohjuksia Ukrainalle. Arvoisa puhemies! Kun tarkastellaan historiaa, voidaan todeta, että heikkouden osoitukset Venäjän edessä ovat lähes poikkeuksetta eskalaatioita. Sen sijaan voimanosoitukset ja määrätietoisuus toimivat de-eskalaatioina. Siksi Suomen ei pitäisi jäädä pois ainakaan Venäjän tai eskalaation pelon takia, jos Ukrainaan lähetetään rauhanprosessiin liittyen jossain vaiheessa eurooppalaisia joukkoja. Ei sinne kukaan epäonnistumaan lähde.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Aleksi Jäntti,1513,2025-03-05T17:09:51,2025-03-05T17:16:03,Hyväksytty,1.1 2025_17_152,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_153,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Meillä on täällä salissa lähetekeskustelussa valtioneuvoston uusin puolustusselonteko, joka onkin viime päivinä noussut esiin ihan uutisotsikoihin asti pieneltä osin, sillä kyseessä on 113 sivua paksu paketti. Ihan kovin kattavaa ja syvällistä analyysia muutama uutisjuttu ei vielä selonteosta anna, ja joka tapauksessa koen puolustusvaliokunnan jäsenenä oikeudekseni tai pikemminkin velvollisuudekseni sanoa tässä muutaman sanan. Keskityn valikoiden pariin selonteossa käsiteltyyn aihealueeseen, koska haluan korostaa näitä aihealueita, ja eihän tähän rajattuun puheenvuoroon kovin paljoa näitä asioita sovi. Puolustusselonteko määrittää puolustuspoliittiset linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle ja kehittämiselle osana Natoa. Siinä tarkastellaan puolustuksen toimintaympäristöä ja arvioidaan puolustuksen kehittämistarpeita. Selonteon aikajänne ylittää kuluvan vaalikauden ulottuen 2030-luvulle. Puolustusselontekoa on valmisteltu syksystä 2023 lähtien puolustusministeriön johdolla ja poikkihallinnollista valmisteluryhmää konsultoiden. Selontekoprosessiin on liittynyt myös yli vuoden mittainen läheinen yhteistyö parlamentaarisen seurantaryhmän kanssa. Seurantaryhmän käsitellessä puolustusselontekoa puheenjohtajana toimi perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen, ja kiitos hänelle hänen panoksestaan tähän työhön. Arvoisa puhemies! Suomi on sotilaallisesti liittoutunut maa. Nato-jäsenyys on sodanjälkeisen ajan suurin muutos Suomen puolustuksessa. Naton jäsenenä Suomen puolustusratkaisu muodostuu asevelvollisuuteen perustuvasta vahvasta kansallisesta puolustuskyvystä osana liittokunnan pelotetta ja puolustusta. Selonteon loppupuolella on alaluku otsikolla Infrastruktuuri ja energia. Siinä todetaan osuvasti, että Puolustusvoimien toiminta on sekä normaali- että poikkeusoloissa riippuvaista yhteiskunnan infrastruktuurista. Mielestäni onkin tässä yhteydessä tärkeä puhua muustakin kuin vain Puolustusvoimista, sen joukoista ja materiaaleista tai strategioista. Sotilaat eivät toimi irrallaan muusta yhteiskunnasta. Maanpuolustuksen onnistuminen edellyttää, että myös ei-sotilaalliset perusasiat ovat kunnossa. Lainaan energialuvusta pienen pätkän: ”Energiasiirtymä otetaan huomioon Puolustusvoimien tukeutumisen järjestelyissä ja suorituskykyjen rakentamisessa. Energiajärjestelmän muutoksessa edistetään myös energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta sekä parannetaan häiriönsietokykyä. Energiasiirtymään sopeutuminen ei saa vaarantaa puolustuskykyä ja huoltovarmuutta.” Kappaleen olennainen sana on mielestäni ”energiaomavaraisuus”. Nimittäin Naton viesti viime vuoden puolella puolustusvaliokuntaan oli selkeä: sotilasmateriaalin lisäksi on yhtä tärkeää huolehtia energiansaannista. Mahdollisen kriisin kohdatessa energiariippuvuutemme aiheuttaisi ongelmia. Mitä vähemmän olemme riippuvaisia ulkomaisesta energiasta, sitä parempi on kriisinkestävyytemme ja huoltovarmuutemme. Kotimainen turve on tähän valmis ja hajautettu ratkaisu, joka samalla turvaa ruokaturvaamme ja turvaa metsäteollisuutemme kannattavuutta. Tämä suomalaisen, kotimaisen energian ylläpito ja siitä huolehtiminen on tosi tärkeä asia, että sitä on myöskin tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! Vaikka selonteko onkin kattava, niin eräs maanpuolustukseen liittyvä keskeinen asia sieltä mielestäni puuttui. Se on tämä Euroopan unionin kemikaaliviraston toinen lyijyasetus, jonka tavoitteena on rajoittaa lyijyn käyttöä luodeissa. Arvoisa puhemies! Totean kyllä tähän, että tässä on tämä hallitus tehnyt parhaansa, ja sieltä on tullut jo hieman myönteisiä uutisiakin asiasta. Erityisesti suomalaiselle reserviläisarmeijalle se olisi suuri haaste, jos lyijyn käyttö kiellettäisiin luodeissa. Jos lyijy korvataan jollain muulla materiaalilla, niin se moninkertaistaa luotien hinnan sekä vaikeuttaa ampumaratojen sekä ampumaharrastuksen toimintaa ja ylläpitoa. Suomessa reserviläiset harjoittelevat hyvin suurelta osin omilla aseillaan ja itse maksamillaan luodeilla. Reserviläisjärjestöjen kautta erilaisissa ampumaharjoituksissa ammutaan noin yhdeksän miljoonaa laukausta vuosittain. Arvoisa puhemies! Haluan nyt vähän nostaa omaa egoani tässä ylös. Minä nimittäin sain tänään uitettua tämän lyijyasetushomman semmoiseen paikkaan, että minä en olisi ikinä uskonut, että sen saan niin syvälle. Oli oikein voittajafiilis, kun sain sen vietyä sellaiseen paikkaan, josta minä tiedän, että siellä siihen varmasti puututaan ja sitä edistetään. [Sanna Antikainen: No niin, hyvä!] Noin viisi vuotta sitten tein tästä puolustusvaliokunnassa ensimmäisen kerran lausumaesityksen, ja vasemmiston silloisen edustajan Markus Mustajärven tuella tämä asia eteni sinne papereihin, ja Markukselle kiitos tästä. Se hyväksyttiin puolustusvaliokunnan lausuntoon, ja se on sieltä edennyt jokaiseen tärkeään paperiin. Se on noussut monessa paikassa esiin. Se nousi viimeksi kesällä 23 hallitusneuvotteluissa esiin, ja tämä hallitus on pitänyt siitä hyvää huolta, ja sitä asiaa on käsitelty tuolla Euroopan päässäkin hyvin myönteisesti tämän hallituksen ansiosta. Mielestäni tänään onnistuin saamaan siihen semmoisen sinetin, että uskon, että se varmasti turvaa meidän reserviläisten harjoittelua täällä Suomessa. — Kiitoksia, herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-03-05T17:16:09,2025-03-05T17:23:16,Hyväksytty,1.1 2025_17_154,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_155,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensiksi on todettava, että jos Suomi tarvitsee joskus hyvää lobbaajaa ja edunvalvojaa näissä asioissa, niin kyllä edustaja Mäenpäähän kannattaa olla siinä tapauksessa yhteydessä. On ollut hienoa seurata, miten hän pyyteettömästi on Suomen eteen työskennellyt, kun ollaan tuolla nähty ja tavattu erilaisia toimijoita Euroopasta ja muualta. Arvoisa puhemies! Ollaan käyty keskustelua tässä viimeiset viikot siitä, onko tämä puolustusselonteko vanhentunut. Itse kirjoitin viime viikon lähetekeskusteluun puheen, ja tämä puhe on osittain jo vanhentunut, mutta nähdäkseni — toisin kuin kriitikot antavat ymmärtää — puolustusselonteko ei isossa kuvassa ole millään tavalla vanhentunut asiakirja. Jos katsotaan esimerkiksi kohtaa 2.1, ”Globaalien valtasuhteiden muuttuminen”, niin siellä hyvin todetaan, että Yhdysvaltojen kulloinenkin sitoutuminen monenkeskiseen yhteistyöhön ja ylipäätänsä Yhdysvaltojen ja Euroopan väliseen suhteeseen riippuu hyvin pitkälti siitä, kuka siellä hallinnossa kulloinkin valtaa pitää. Toisaalta siellä todetaan ilmiselvästi se asia, että Yhdysvaltojen painopiste siirtyy kohti Kiinaa — toistan: Yhdysvaltojen painopiste siirtyy kohti Kiinaa — mistä voidaan vetää suora johtopäätös siihen, että Euroopan täytyy kantaa itsestään enemmän vastuuta, ja tämähän ei ole mikään uusi asia. Tämähän tapahtui jo Obaman kaudella, itse asiassa jo varmasti aiemmin ennen sitä, sen jälkeen Trump ykkösessä, Joe Bidenin kaudella ja nyt Trump kakkosessa. Mutta jos palataan sinne Trump ykköseen, niin muistan hyvin, kun Donald Trump kävi Euroopassa, ja siitä löytyy videokin, missä Donald Trump taitaa Saksassa itse asiassa todeta sikäläisille päätöksentekijöille, että hei, tämä nyt ei ole ihan hirveän järkevää touhua, että te ostatte Venäjältä kaasua tähän malliin, että luotte riippuvuussuhteen Venäjään. Mikä oli reaktio silloin? Reaktio taisi olla nauraminen. Ja nyt täytyy ymmärtää se, että silloin kun Donald Trump tämän totesi Euroopalle, me oltiin nähty jo Venäjältä hyvin aggressiivisia ja imperialistisia toimia. No, silloin naurettiin, sitten unohdettiin taas, ei tehty oikeastaan mitään. Sitten tuli Joe Bidenin kausi. Pitkälti sama viesti jatkui, mutta ei samalla tavalla kuin Donald Trumpin suulla, vaan se tuotiin sitten enemmän diplomaattisia teitä pitkin, että hei, Eurooppa, nyt pitäisi herätä. Mitään ei tapahtunut. No, nyt Trump kakkosen alettua sitten ihmetellään, että miten voi olla, että Donald Trump todella toteaa, että Euroopan pitää kantaa isompi vastuu itsestään, tai miten voi olla, että Donald Trump toimii Ukrainan kanssa kuin se nyt toimii. Jos palataan hänen vaalikampanjaansa, niin hänhän toi hyvin esiin sen, että hän haluaa Ukrainan sodassa rauhan yhdessä päivässä. No, siitä yhdestä päivästä voidaan olla montaa mieltä ja todeta, että se ei toteutunut, mutta se varmaan kuvastaa yleisellä tasolla sitä, mikä on hänen ja hänen hallintonsa ajatus siitä, kuinka nopeasti Ukrainaan se rauha pitää saada. Euroopassa tämä keskustelu, ja jonkun verran myös Suomessa, tuntuu käyvän sen ympärillä, mitä Donald Trump nyt tekee ja mitä Yhdysvallat tekee, sen sijaan, että käytäisiin keskustelua siitä, mitä Eurooppa tekee. No, siitäkin on tietysti käyty keskustelua, mutta vähiin ovat jääneet ne toimet. Nyt täytyy sanoa, että harvemmin kiitän komissiota, mutta nyt oli iloinen uutinen se, että siellä tunnutaan nyt vihdoin ottavan tämä asia vakavasti, jonkunnäköinen avaus siitä, että Euroopan puolustusta toden totta lähdetään vahvistamaan. Tässähän on ollut aika varovaisia otteita. Jos ajatellaan Euroopan investointipankkia, niin ei edes sieltä ole saatu rahoitusta eurooppalaiselle puolustusteollisuudelle, kun se on ollut vastoin joitain ESG-kriteereitä. Onhan tämä nyt ihan naurettavaa, että meillä on Euroopassa sota, Venäjä hyökkää Ukrainaan, tappaa siviilejä, naisia, lapsia, viattomia miehiä, ja täällä ihmetellään, että no ei näillä meidän rahoitusehdoilla kyllä pystytä tukemaan puolustusteollisuutta, ja samaan aikaan ihmetellään, että ei vitsi, kun ei meillä ole kalustoa, mitä antaa Ukrainaan, että kunpa Yhdysvallat toimittaisi. Tai että kun meillä on Venäjän jäädytettyjä varoja Euroopassa toistasataa miljardia euroa tällä hetkellä ja niidenkin päällä käytännössä istutaan sen sijaan, että niitäkin käytettäisiin yhä tarmokkaammin Ukrainan auttamiseen, niin olen vähän ihmetellyt tätä Euroopan suuntautumista. Mutta nyt tuntuu, että pikkuhiljaa alkaa heräämisen otetta tapahtua, ja Suomessa onkin tapahtunut. Täällä on pidetty puolustuksesta huolta. Nyt tämä uusi 660 miljoonan euron paketti suomalaiselle puolustusteollisuudelle, josta hankittavat järjestelmät ohjataan Ukrainan avuksi, on todella fiksua politiikkaa, ja kiitos siitä hallitukselle. Mutta yksi osa tästä puheesta ei ollut vanhentunut, ja sen haluan vielä lukea. Arvoisa herra puhemies! Haluan kuitenkin sanoa suomalaisille, ettei meillä hätää ole, kun vain teemme osamme, kuten tähänkin asti. Emme ole olleet koskaan niin varautuneita kuin nyt, eikä meillä ole koskaan ollut niin paljon liittolaisia kuin meillä on nyt. Olemme osa puolustusliittoa, meillä on kahdenvälisiä kumppaneita, ja meillä on useita erilaisia järjestelyitä, jotka eivät ole vain yhden maan tai yhden ihmisen varassa. Meillä on hyvin koulutettu ja iso reserviläisarmeija, ja meillä on viranomaisissa töissä huippuammattilaisia, jotka valvovat Suomen turvallisuutta kellon ympäri 365 päivää vuodessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-03-05T17:23:23,2025-03-05T17:28:41,Hyväksytty,1.1 2025_17_156,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_157,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Jatkan tässä edellistä puhettani, ja jäimme kohtaan, jossa aloin puhumaan Ottawan sopimuksesta. Eli ottaen huomioon Suomen yli 1 300 kilometriä pitkän Venäjän vastaisen rajan ja Ukrainassa toteutuvan Venäjän käyttämän massamaisen jalkaväen käytön ovat jalkaväkimiinat tehokas keino torjua laajamittaista hyökkäystä ja estää kustannustehokkaasti hyökkääjän eteneminen muiden puolustuksellisten keinojen tukena. Jalkaväkimiinojen luoma pelote on erittäin tehokas. On huomattava, että Venäjähän itse ei ole Ottawan sopimuksen osapuoli, ja se onkin käyttänyt jalkaväkimiinoja Ukrainassa traagisin seurauksin. Käytännössä Venäjän jalkaväkimiinat ovat haitanneet suuresti myös Ukrainan puolustuksen yrityksiä saada aiemmin Venäjän oikeudettomasti itselleen valtaamia alueita takaisin Ukrainalle. Yksipuolisen Ottawan sopimuksen aiheuttamat rajoitteet ja haitat Ukrainan puolustustaistelulle ovat Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen tulleet käytännössä näkyviksi viimeisen kolmen vuoden ajalta. Tällä hetkellä myös Virossa selvitetään jalkaväkimiinojen palauttamista. Viron puolustusvoimat arvioi Ukrainan sodan kokemuksia ja mahdollisuuksia saada aseita, joilla estetään jalkaväen eteneminen. Alkuvuodesta Washington Post uutisoi, että kaikki Baltian maat arvioivat jalkaväkimiinojen käyttöä uudelleen Ukrainan sodan perusteella ja Venäjän uhan takia. Puolassa ulkopolitiikan instituutin tutkijat ovat keväällä arvioineet, että osa itäreunan Nato-maista voisi irrota miinakieltosopimuksesta, ja jos tähän päädyttäisiin, pitäisi siitä tehdä yhteinen ratkaisu. Arvoisa puhemies! Muuttuneessa turvallisuustilanteessa myös Suomi voisi tehdä täyskäännöksen kansallisen turvallisuuden nimissä, ja Suomi saisi varmasti myös maailmalla ymmärrystä osakseen geopoliittisen sijaintinsa vuoksi. Ymmärrystä lisäisi tieto siitä, että Suomi on aina tunnettu ja tunnetaan toimintatavoistaan, jotka ovat vastuullisia ja turvallisia. Kuten olen aiemmin sanonut, Suomella on 1 300 kilometriä pitkä Venäjän vastainen raja puolustettavanaan aikana, jolloin Venäjä käyttäytyy aggressiivisesti pienempiä naapurimaitaan kohtaan. On huomattava, että tämä Suomen raja on myös EU:n ja Naton Venäjän vastainen ulkoraja, jonka puolustussuunnittelusta ja käytännön puolustuksesta Suomi on vastuussa liittolaistensa avustuksella. Puolustusvoimain komentaja on lausunut tiedotusvälineissä turvallisuusympäristön muuttumisesta sen jälkeen, kun Suomi liittyi Ottawan sopimukseen. Komentajan mukaan sopimukseen liittymisen jälkeen tehdyt korvaavat hankinnat kuvastivat silloisen maailmanajan tapahtumia. Ottawan sopimuksesta irtisanoutuminen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun irtisanoutuminen on jätetty. Huomattavaa tässä on, että jos kuitenkin sopimuksen irtisanonut on kyseisen kuuden kuukauden ajanjakson päättyessä osallisena aseellisessa selkkauksessa, tulee irtisanominen voimaan vasta aseellisen selkkauksen päätyttyä. On siis selvää, että mikäli Suomi joutuisi hyökkäyksen kohteeksi, ei Ottawan sopimuksesta irtisanoutuminen olisi silloin enää mahdollista, ja siksi täytyisi irtautua siitä mahdollisimman nopeasti.— Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-03-05T17:28:45,2025-03-05T17:33:19,Hyväksytty,1.1 2025_17_158,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Kokko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_159,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallisuuspolitiikassa idealismi ei saa mennä realismin edelle, ja siksi on siinä mielessä hyvä, että myös tässä selontekokeskustelussa nostetaan esille kysymys Ottawan sopimuksesta ja jalkaväkimiinojen käytöstä. Itse tietysti toivon ja odotan Puolustusvoimien ja sitä kautta sen asiantuntemuksen panosta tähän keskusteluun ja näkemystä siitä, onko Ottawan sopimuksesta irtaantuminen ja jalkaväkimiinojen käyttöönotto tarpeellista kansallisen turvallisuuden vahvistamiseksi, vai onko jonkinlaisia muunlaisia ratkaisuja, jotka olisivat yhtä kustannustehokkaita meidän oloissamme käydä puolustustaistelua, jos sellainen tilanne joskus tulee vastaan. Tiedostan sen, että varmasti tämä keskustelu herättää monissa kansalaisissa huolta ja erityisesti se näkymä, mikä on Suomen kansainvälinen asema ja julkikuva, jos tästä sopimuksesta päätetään irtaantua. Varmasti monella tulee heti ensimmäisenä mieleen kuvat Bosniasta ja Angolasta, joissa miinoja erityisesti sisällissotien seurauksena on kylvetty minne sattuu, ja ne tekevät jopa edelleen julmaa tuhoa siellä liikkuville siviileille. Siksi on tärkeätä, että myös miinanraivaukseen on kansainvälisellä yhteistyöllä panostettu erittäin vahvasti. Nähdäkseni se linja, mitä Suomi on edustanut ei pelkästään jalkaväkimiinojen vaan muidenkin miinoitteiden käytössä, on tietyssä mielessä ollut vastuullista, jos nyt koskaan sodassa voi vastuullisuudesta puhua, eli kun niitä on käytetty, niin on selkeät kartat, menettelytavat sen suhteen, mitenkä nämä miinoitteet puretaan sitten rauhan tultua. Joten siinä suhteessa en ehkä tekisi niitä rinnastuksia, mitä aina välillä julkisessa keskustelussakin on, että se sama, mikä on aikanaan Bosniassa ja Angolassa tapahtunut, tapahtuisi sitten Suomessa, että miinat jäisivät suomalaisten vaivoiksi, vaan uskon siihen, että siinä tilanteessa sitten kyllä Puolustusvoimat toimii vastuullisesti ja raivaa kaikki miinoitteet pois.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-03-05T17:33:20,2025-03-05T17:35:33,Hyväksytty,1.1 2025_17_160,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Yrttiaho., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_161,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä muutama kuukausi sitten kerrottiin, että Britannian, Norjan ja Ruotsin ohella Naton eteen työnnettyihin joukkoihin Pohjois-Suomessa osallistuisi myös Yhdysvaltain asevoimia. Nähtävästi äskettäin pidetyssä Naton puolustusministereiden kokouksessa selvisi, ettei Yhdysvallat aiokaan lähettää joukkojaan Suomen Natolle tarjoamaan tukikohtaan. Sitä vastoin Italian asevoimat aikovat olla mukana. Puolustusministeri Antti Häkkänen ei nyt ole paikalla, mutta jätän kuitenkin hänen vastattavakseen muutaman kysymyksen. Häkkäsen tulisi vastata ainakin siihen, onko Yhdysvaltain uusi hallinto jo ryhtynyt toimiin Suomen USA:n asevoimien käytettäväksi DCA-sopimuksen nojalla antamien 15 tukikohta-alueen ottamiseksi käyttöön. Häkkänenhän totesi äskettäin, että jonkin verran amerikkalaisia aseita olisi jo varastoituna Suomen alueelle. Meitä kansanedustajia kiinnostaisi tietenkin tietää, minkälaisista aseista tai asejärjestelmistä on kysymys. Onko kysymys puolustuksellisista aseista, vai onko Yhdysvallat sijoittanut Suomen maaperälle hyökkäysaseita? Vai onko niin, että ei lainkaan tiedetä, mitä aseita Yhdysvallat on Suomeen sijoittanut?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-03-05T17:35:33,2025-03-05T17:37:29,Hyväksytty,1.1 2025_17_162,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_163,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä lyhyesti jatkan tästä Suomen eurooppalaisittain, voi sanoa, ainutlaatuisesta mutta nyt tässä maailmantilanteessa erityisen hyväksi havaitusta puolustusratkaisusta, joka perustuu laajaan reserviin ja sitä myötä riittävän suureen sodanajan joukkoon, jolla pystytään uskottavasti koko maan puolustus järjestämään. Todella se, kuinka iso osa ikäluokan miehistä ja vapaaehtoisista naisista kykenee palveluksen suorittamaan, kertoo todella hyvin siitä, miten meillä varhaiskasvatus, peruskoulu, toisaalta toisen asteen koulutus, toisaalta kaikki kuntien tarjoamat nuoriso‑, liikunta- ja kulttuuripalvelut toimivat ja antavat eväitä elämään, koska asepalveluksen suorittaminen varmasti kertoo sekä sitoutumisesta yhteiskuntaan, sitoutumisesta kanssaihmisiin ja siitä alttiudesta palvella heitä että myös siitä yksilön kyvystä suoriutua jonkin verran fyysistä ja kognitiivista haastetta tarjoavista tehtävistä. Kun pystyy palveluksen hyvin suorittamaan, niin varmasti silloin kykenee myös esimerkiksi jatko-opintoihin tai ylipäätään työelämään ja sitä myötä sitten toimimaan hyvin yhteiskunnan jäsenenä. Siksi tämä pitäisi ottaa sellaiseksi kunnia-asiaksi, että asevelvollisuuden laaja suorittaminen on kaikkien puolueiden yhteinen tavoite ja todella pyritään korkeaan palveluksensuorittamisasteeseen. Tällä tavoin myös saadaan vähennettyä sitä painetta, joka luonnollisesti tulee siitä, että ikäluokat tällä hetkellä pienenevät voimakkaasti, jotta saadaan tuo tarvittava sota-ajan joukko kokoon. Mutta tosiaan, tämä puolustusratkaisumme perustuu reserviläisiin. Jotta jokainen reservin johtaja kokee sen, että valtiojohto tarjoaa heille kaikki käytettävissä olevat keinot suoriutua niin sen oman joukkonsa suojaamisesta kuin sitä kautta sitten tehtävänsä täyttämisestä, niin että Suomen koskemattomuus turvataan ja sitä myötä niin heille rakkaiden ihmisten kuin rakkaan isänmaan turvallisuus taataan, niin kyllä valtiovallan täytyy myös huolehtia siitä, että kaikki käytettävissä olevat keinot ovat reserviläisjohtajien käytössä. Kun tässä on käyty mielestäni hyvää keskustelua esimerkiksi tästä Ottawan sopimuksesta, niin on aivan päivänselvää, että näiden lähiviikkoina ja lähikuukausina käytävien keskustelujen tulee johtaa siihen, että Suomi pystyy jälleen alkaa omia varushenkilöitään, varusmiehiä ja vapaaehtoisia naisiaan, kouluttamaan siihen, miten miinoja käytetään. Suomi pystyy tuottamaan itselleen mutta toivottavasti myös esimerkiksi Ukrainalle riittävästi miinoja, jotta niitä pystytään sitten nimenomaan Euroopan puolustukseen, niin Suomen kuin vaikkapa Ukrainan puolustamiseen, käyttämään. Tämä on ainoa järkiperäinen ratkaisu, jonka tässä yhteydessä voimme tehdä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-03-05T17:37:30,2025-03-05T17:40:46,Hyväksytty,1.1 2025_17_164,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Polvinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_165,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt kun Eurooppa on heräämässä mahdolliseen rahoituspakettiin edistämään yhteistä sotilaallisen voiman kehittämistä, niin on paikallaan ottaa muutama huomio keskusteluun. Olemme vuonna 2025 todistamassa yhdessä koronapandemian varjolla rakennetun, Suomelle yli kaksi miljardia maksaneen rahoituksen valumista Etelä-Eurooppaan. Korona meni, niin menevät rahatkin, tänäänkin pala veronmaksajiemme ansaitsemia, joten on paikallaan huomioida, että nyt ei ole aika tehdä samoin, työntää tyhjää rahalla ja intohimolla. Olen työskennellyt puolustusvälineteollisuudessa yli 14 vuotta koti- ja ulkomailla. Jos jokin on tullut selväksi, niin se, että paras tapa edistää puolustusvälineteollisuutta on tehdä pitkiä toimitus- ja tuotekehityssopimuksia suoraan teollisuuden kanssa. Jos tähän väliin rakennettaisiin elpymispaketin kaltaisia himmeleitä, joiden perässä ei EU:n oma kirjanpitokaan pysy, niin rahat palavat poliittisesti vahvoille maille, eivät sinne, missä on parhaat tuotteet ja innovaatioita, tai sinne, minne halutaan kyvykkyyttä kehittää. Puolustusteollisuuden tuotekehityshankkeiden osalta on toki mahdollista saada hyötyjä aiemman kaltaisista Euroopan puolustusteollisuuden kehittämisohjelman EDIDP:n mukaisista ylikansallisista tuotekehitys- ja yhteistyöhankkeista, jos ne on kytketty suoraan Puolustusvoimien tarpeisiin ja seurantaan, kuten FAMOUS-hanke, jossa Patrian — puolustusvälinekonserni, entinen työnantajani — johtamana on rakennettu tela-ajoneuvoa, jonka kyvykkyys vastaa arktisen liikkuvuuden nykyisiin ja tulevaisuuden tarpeisiin, tai yhteiseurooppalainen hanke, joka ottaisi huomion ja kaiken hyödyn irti Kajaanissa sijaitsevasta Lumi-supertietokoneesta, mikä on Euroopan tehokkain tietokone, ja tiedoksenne, tällä hetkellä maailman kolmanneksi nopein tekoälyalusta, mutta sekin tarkoitus asiakkaiden tarpeista lähtien. Siis kaikkien varojen käyttämisen lähtökohtana on oltava loppuasiakkaan tarve saada kyvykkyyttä, ei valtioiden omat intressit rakentaa teollisuuttansa muiden kustannuksella. Näistä syistä puolustukseen lisättävien määrärahojen kehittämisen tulee olla kytketty todellisiin tarpeisiin lisätä Euroopan puolustuksen kyvykkyyttä, ja ajassa, kriteereillä, joiden tekemiseen ei menetetä rauhanarvoista aikaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-03-05T17:40:48,2025-03-05T17:43:22,Hyväksytty,1.1 2025_17_166,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_167,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Puolustuskykyämme vahvistetaan merkittävästi tulevina vuosina. Kaikkiaan yli kymmenen miljardin euron puolustusinvestoinnit jakautuvat pitkälle aikavälille, aina ensi vuosikymmenen loppuun saakka. Suurimpana painopisteenä on Suomen oman puolustuskyvyn vahvistaminen ja uudistaminen. Puolustusvoimien materiaalisen kehittämisen painopiste siirtyy maanpuolustukseen, jonka uudistaminen on monitahoinen, pitkäkestoinen ja koko puolustusjärjestelmään vaikuttava kokonaisuus. Suomi päätti loppuvuodesta 2021 — kiitos muuten silloisille päättäjille — hankkia Yhdysvalloilta F-35-hävittäjäkoneet. Hävittäjien hankinta toki maksaa meille, mutta se oli aivan välttämätön hankinta kokonaispuolustuksen näkökulmasta. Ilmavoimat ottaa ensimmäiset F-35-hävittäjät Suomessa käyttöön vuonna 26, ja ne sijoitetaan Lapin lennostoon Rovaniemelle. Maavoimien suorituskyky muodostuu liikkuvuudesta, tulivoimasta ja suojasta, ja seuraavaksi onkin Maavoimien puolustuskyvyn tarpeiden huomioiminen sitten listalla. Siellä on Leopard-taistelupanssarivaunujen eliniän pidentämistä, taisteluajoneuvojen korvaamista uudemmilla ja monenlaisia hankintoja, mikä on erittäin hyvä asia. Haluan vielä tähän loppuun sanoa jalkaväkimiinoista, että ne olisivat kyllä Suomen kokonaispuolustuksen näkökulmasta aivan välttämätön elementti täydentämään meidän puolustuskykyä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-03-05T17:43:22,2025-03-05T17:45:30,Hyväksytty,1.1 2025_17_168,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Jäntti., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_169,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Aleksi,Jäntti,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aloitan siitä, mihin edustaja Seppänen jäi, eli repliikki tuohon jalkaväkimiinakeskusteluun, mitä tässä on osana tätä puolustusselontekokeskustelua käyty. Kun opiskeluaikana pioneeriopettaja opetti kirkasotsaisille kadeteille suluteselosteen laatimista, niin en muista, oliko se siinä alun motivaatio-osassa vai kesken harjoittelun, kun hän totesi, että kuulkaas, se on sellainen juttu, että hävittiin me tai voitettiin me sota, niin se on varmaa, että me raivataan, ja silloin on erittäin tärkeää tietää tarkalleen, mitä miinoja sulutteissa on käytetty, miten ne on asetettu, ansoitettu ja niin edelleen. Eli suomalainen miinojenkäyttötapa poikkeaa merkittävästi siitä, mitä esimerkiksi edustaja Kokko mainitsi vaikkapa Kambodžassa käytetyn. Mutta sitten itse pihviin: Arvoisa rouva puhemies! Maailma on siirtynyt hyvin lyhyessä ajassa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä puolustuspolitiikassa sopimuspohjaisen maailmanjärjestyksen jälkeiseen aikaan. Sen tilalle on tullut voimapolitiikka, jossa vahvat vievät ja heikot vikisevät. On jo pitkään näyttänyt siltä, että Venäjällä kaikki politiikan lohkot ovat alisteisia geopolitiikalle. Nyt näyttää myös siltä, että USA:ssa kaikki politiikan lohkot ovat alisteisia kauppapolitiikalle. Emme toki saa unohtaa niin sanotun kulttuurisodan vaikutusta tai yksittäisten päämiesten päähänpistoja, sellaisessa maailmassa elämme. Hyvällä tuurilla nyt nähty muutos ja uusi linja USA:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa jää vain neljän vuoden mittaiseksi, mutta ainoastaan hölmö rakentaa tulevaisuutensa onnen varaan. Trump on onnistunut siinä, missä Putin melkein epäonnistui, sopimuspohjaisen, monenkeskeisen maailmanjärjestyksen murskaamisessa, moninapaisen suurvaltapolitiikan palauttamisessa maailmannäyttämölle diileineen ja EU:n syrjäyttämisessä globaalina toimijana. EU:lla ja Naton eurooppalaisilla jäsenmailla on ollut vähintään kolme vuotta aikaa ajaa oma puolustusteollisuutensa ylös ja antaa Ukrainalle ajoissa riittävästi tukea. Sen sijaan eskalaation pelossa apua on annettu liian vähän ja aina liian myöhään. Pelkuruudesta seuraava arvovaltatappio ei kuitenkaan ole Euroopan suurin ongelma. Paljon vakavampi ongelma on Venäjän voitto. Arvoisa puhemies! Ellei Venäjä jatka hyökkäystä Ukrainaan tai aloita hyökkäystä johonkin muuhun Euroopan maahan lyhyen ajan sisällä tulitauon solmimisesta, se tekee sen keskipitkällä tai pitkällä aikajänteellä. Pieni Venäjä näyttää onnistuneen USA:n suosiollisella avustuksella saamaan niskalenkin EU-goljatista ja nousemaan suurvallaksi USA:n ja Kiinan rinnalle sekä samalla pudottamaan EU:n alempaan kastiin. Vaikka lahjoitamme voiton Venäjälle, emme saa unohtaa Ukrainaa. Kaikki se, mitä on pelastettavissa, on pelastettava. Eurooppalaisten joukkojen sijoittaminen Ukrainaan ei takaa rauhaa meidän ajaksemme, mutta se on tehokkain keino viivyttää sodan jatkumista ja uuden alkamista. Vain Ukrainaan sijoitetuilla länsisotilailla voidaan pelata aikaa, jonka turvin Euroopalla on mahdollisuus varustautua Venäjän seuraavaan hyökkäykseen. Tuo aika on viimein kyettävä käyttämään tehokkaasti. Sitä paitsi asiat etenevät tällä hetkellä niin nopeasti, että muutaman viikon sisällä Eurooppa saattaa saada eteensä USA:n ja Venäjän solmiman sopimuksen Ukrainan sodan lopettamiseksi ota tai jätä ‑periaatteella. Jos Euroopalla ei siinä tilanteessa ole puheiden kyljessä sellaista todellista voimaa, jolla se voi tarvittaessa kiistää päidemme yli tehdyn sopimuksen, joudumme valitsemaan ota-vaihtoehdon, vaikka se olisi Ukrainalle ja sitä kautta koko Euroopalle kuinka epäedullinen tahansa. Venäjä on voinut vetää lähes kaikki joukkonsa muun muassa Suomen rajoilta Ukrainaan, koska Venäjän retoriikasta poiketen länsimaat ja Nato eivät ole muodostaneet sille minkäänlaista sotilaallista uhkaa. Ukrainaan sijoitettavien eurooppalaisten joukkojen on kuitenkin lähitulevaisuudessa kyettävä muodostamaan sellainen uhka, mikäli ne sinne sijoitetaan, että Venäjälle olisi valtava riski aloittaa hyökkäys mihinkään muualle Euroopassa. Arvoisa puhemies! Olemme palanneet valitettavasti tilanteeseen, jossa ilman ydinaseitakin jonkinlainen kauhun tasapaino on ainoa mahdollisuus saavuttaa tasapaino Euroopassa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Aleksi Jäntti,1513,2025-03-05T17:45:38,2025-03-05T17:50:36,Hyväksytty,1.1 2025_17_170,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Löfström., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_171,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies, ärade fru talman! Vi diskuterar här regeringens försvarspolitiska redogörelse, som man avgav till riksdagen före årsskiftet och som har diskuterats här i salen. En stor fråga är: Har läget förändrats så pass mycket att den här redogörelsen redan är föråldrad? Elementen och grundelementen finns ändå i försvarsredogörelsen, och det är viktigt att nu i utskottsbehandlingen noggrant med sakkunnighörande titta på det och göra nödvändiga justeringar, om utskotten så finner det. Ärade talman! Ålands demilitarisering betyder inte att Åland är försvarslöst. Det finns noggrann planering och kapacitet att försvara Åland, en kapacitet som också har förstärkts med både Natomedlemskap och andra insatser. Jag är tacksam för alla som har i uppgift att försvara i Åland i ett skarpt läge, även om vi ska hoppas att en sådan tid aldrig kommer. Just därför är det viktigt att Finland har ett trovärdigt försvar med starkt och djupt internationellt samarbete på flera nivåer och där dessa samarbeten inte utesluter varandra utan tvärtom stärker varandra. Ur ett åländskt perspektiv var det ytterst viktigt att också Sverige blev Natomedlem, eftersom det innebär att försvarsintegreringen mellan Finland och Sverige kan fortsätta och Åland bäddas in i den planeringen, även om Finland i likhet med de övriga Natoländerna respekterar internationella avtal såsom Ålands demilitarisering. Det täta samarbetet med Sverige är viktigt ur många perspektiv. Det stärker förmågan att skydda farleder och havsområden som är kritiska för Finlands och Ålands försörjningsberedskap, där 96 procent av Finlands utrikeshandel går med sjöfart och en betydande del av styckegodshandeln går på färjor mellan Finland och Sverige via Åland. För det andra har geografin betydelse. Trots allianser med många länder kommer Sverige alltid vara Finlands granne, och det skapar en naturlig och stark bas för samarbetet. Det djupa samarbetet med Sverige är också en stark bas för alla andra samarbeten: med Norge, med Norden, med Norden och Baltikum, med JEF, med Nato och EU och med DCA-avtalet med Förenta staterna. Samarbetet med andra demokratiska länder i världen är också viktigt, exempelvis med Japan och Sydkorea, gällande bland annat försvarsmaterial. Finland har ett starkt, trovärdigt försvar och en stark förmåga som försvarsredogörelsen redogör för, men där internationellt samarbete och starkare europeisk egen förmåga behövs som ett komplement till den transatlantiska länken, som vi vill att förblir viktig men som vi antagligen inte kommer att kunna förlita oss på fullt på det sättet som vi hade hoppats. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2025-03-05T17:50:42,2025-03-05T17:54:03,Hyväksytty,1.1 2025_17_172,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Jatkan vielä hieman tuosta edellisestä puheenvuorosta, tästä Yhdysvaltojen muuttuneesta tilanteesta. Eli se aikaisempi pääpointtini oli siinä se, että jos me nyt käytetään kaikki se aika pöyristymiseen siitä, mitä Yhdysvaltojen hallinnon edustajat jokaisena päivänä tai jokaisena hetkenä sanovat, niin minun mielestäni me menetetään silloin se ote siitä, mihin meidän tosiasiallisesti pitäisi keskittyä, eli siihen, että Eurooppa on nykyistä vahvempi. Jos katsotaan, miten Venäjä on toiminut, katsotaan Georgiaa tai katsotaan Krimin valtaamista, Itä-Ukrainan separatistien tukemista tai laajamittaisempaa hyökkäystä vuonna 2022, niin mistä se johtuu? Se johtuu tosiasiallisesti siitä, että Venäjä on arvioinut omassa toiminnassaan, että näillä mailla, joihin on isketty, kuten Georgia tai Ukraina, ei ole riittävästi voimaa torjua sitä hyökkäystä eikä toisaalta siellä takana ole riittävästi pidäkkeitä, jotka estäisivät sen, että Venäjä voisi niissä toimissaan onnistua. Tämän takia on äärimmäisen tärkeää, että Eurooppa vahventaa niitä omia pidäkkeitään riippumatta jopa Yhdysvalloista. On totta kai positiivinen asia, että Yhdysvallat on meidän liittolainen, ja sitä liittolaisuutta tulee vaalia ja kehittää edelleen, mutta ehkä sitä pitää muuttaa myös vähän tasavertaisemmaksi. Kuten on todettu, Yhdysvallat on monta kertaa sanonut, että Euroopan pitää kantaa oma vastuu omasta puolustuksestaan — juuri näin, ja näin pitääkin toimia. Nyt kun katsotaan tätä Ukrainan rauha ‑keskustelua, niin Yhdysvallathan johtaa sitä keskustelua tällä hetkellä ja laittaa syötteitä ja laittaa aloitteita, jotka meitä täällä järkyttävät, mutta sen järkytyksen sijaan pitäisi ehkä pohtia, mitkä ovat ne Euroopan syötteet ja mitkä ovat ne Euroopan aloitteet siihen mahdolliseen tulevaan rauhaan, koska sehän on se avainkysymys. Kaikkihan meistä haluaa rauhaa, mutta millä ehdoilla se rauha saadaan, se on se kysymys. Jos se saadaan ehdoilla, joissa Ukrainalle ei anneta riittäviä turvatakuita, niin voidaan olla melko varmoja siitä, että jonain päivänä Venäjä aloittaa uuden hyökkäyksen Ukrainaan. Ja en usko, että se on kenenkään etu, kaikista vähiten Ukrainan etu. Tämän takia meidän pitää pohtia, mitä me halutaan. Nyt tässä on monta viikkoa mennyt, ja tuntuu siltä, että edelleenkään ei ole ihan täysin selvää linjaa, mitä halutaan. Ymmärrän sen, että jos katsotaan etulinjan maita, niin täältä ei välttämättä ole ensimmäinen ajatus se, että siirretään joukkoja, mutta sitten meidän pitää katsoa koko Euroopan suorituskykyjä, missä ne kulloinkin ovat ja mihin niitä sijoitetaan. Totta kai rauhankeskusteluita ei varmaan tämän täysistuntosalin pöntöstä nyt ruveta suuremmin linjaamaan eikä strategisia näkemyksiä kehittämään, mutta painotan sitä, että Euroopan pitää pystyä kantamaan enemmän vastuuta. Komission avaus siitä, että nyt Eurooppa panostaa omaan puolustukseensa, on ihan positiivinen, kunhan siinä tosiasiallisesti huomioidaan se, että ei ainakaan rankaista niitä maita, jotka jo tähän mennessä ovat huolehtineet omasta puolustuksestaan. Se on aivan ykkösasia. Meillä on kuitenkin maita, jotka ovat huolehtineet siitä, ja meillä on maita, jotka ovat alkaneet heräilemään. Esimerkiksi katsotaan Puolaa, joka käyttää yli neljä pinnaa bkt:stä tällä hetkellä omaan puolustukseensa — todellinen esimerkki koko Euroopalle. Jos katsotaan Suomea, joka käyttää yli kaksi prosenttia puolustukseen bkt:stä — esimerkki muulle Euroopalle. On pidetty yleinen asevelvollisuus, on kehitetty armeijaa, Ilmavoimille uutta kalustoa Yhdysvalloista, Merivoimien aluksia uusitaan — positiivinen esimerkki. Mutta nyt on avainkysymys se, saadaanko me Eurooppa mukaan tähän toimintaan. Yhdysvaltojen yhteistyötä, kuten sanoin aiemmin, on syytä vaalia ja sitä on syytä kehittää, mutta nähdäkseni meidän tehtävä on nyt osoittaa Yhdysvalloille, minkä takia Eurooppa on puolustamisen arvoinen ja että Eurooppa todella haluaa kantaa myös omasta maanosastaan vastuuta enemmän, koska minä en aidosti usko siihen, että tämä tilanne ratkeaa sillä, että me vain järkytytään uudelleen Yhdysvaltain hallinnon edustajien lausunnoista. Se ei todennäköisesti tule ratkaisemaan tätä tilannetta, vaan se edellyttää Euroopalta selkeitä panostuksia, ja siihen pitää laittaa nyt se kaikki energia tässä ajassa. Se on kriittistä myös Ukrainan kannalta, ja oletan, että myös Ukraina odottaa Euroopalta vahvempaa osallistumista. Donald Trump sanoi eilen kongressille puheessaan, että Eurooppa käyttää enemmän rahaa ostaakseen Venäjältä kaasua kuin Ukrainan puolustamiseen, ja tämä oli itse asiassa, oliko se, Ilta-Sanomissa, ja siinä ilmeisesti todettiin, että tämä väite oli totta. Herää kyllä kysymys, ollaanko me itse ihan oikealla asialla tässä. Pitäisikö välillä katsoa vähän peiliin täälläkin? Ehkä, mahdollisesti kyllä. Jos me halutaan kestävä rauha, niin se edellyttää, että Eurooppa ottaa aivan uudenlaisen otteen tässä Ukraina-keskustelussa ja rupeaa ohjaamaan sitä siihen suuntaan, että Euroopassa ei enää syty sotaa imperialistisen Venäjän vuoksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-03-05T17:55:15,2025-03-05T18:00:19,Hyväksytty,1.1 2025_17_173,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Kari., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_174,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ehkä ihan tuoreeltaan tähän edustaja Bergbomin puheenvuoroon liittyen: myös itse pidän hyvin tärkeänä sitä, että tämä USA- suhteemme katsotaan myös meidän oman puolustuksemme tarpeiden silmälasien läpi. Mutta samaan aikaan tietenkin meidän pitää olla Ukrainan tukena ja kyseenalaistaa niitä ratkaisuja, jotka eivät tue Euroopan vakautta ja joita Yhdysvaltojen puolelta tehdään. On reilua sanoa ne asiat, joista emme voi jakaa Yhdysvaltain kanssa kaikkia toimenpiteitä, nyt viimeisimpänä CIA:n puolelta tullut julkinen tieto heidän ratkaisuistaan Ukrainan tukemiseen. Huolestuttavia viestejä Ukrainan, Euroopan, Suomen ja myös — ja uskon ja uskomme kaikki täällä Suomessa — Yhdysvaltain kannalta. Tämä valittu tie ei ole näillä näkymin ainakaan kestävä tie. Mutta toivotaan, että Yhdysvallat ja Ukraina pääsevät neuvottelupöytään ensiksi myös yhdessä. Se on kaiken kaikkiaan tärkeä toive, ja täytyy toivoa, että sille on polku olemassa, koska viime päivinä on tapahtunut niin paljon niin huolestuttavia asioita, että myös jotain toivoa pitäisi pystyä rakentamaan. Ja olen kyllä siitä samaa mieltä, että meidän pitää hakea fokusta niihin asioihin, joihin voimme itse vaikuttaa tässä ajassa, ja siinä on myös kansallisia etuja. Mutta täytyy sanoa, että en ihan ymmärtänyt edustaja Yrttiahon kommenttia puolustuksellisista tai hyökkäysaseista, tai vihjailuja tai viittauksia siihen, että Suomeen olisi eri syistä sijoitettu tällaisia asioita. Suomalaiset itse päättävät maanpuolustuksesta. Siitä ei päätä kukaan muu kuin Suomi ja tämä eduskunta, ja vihjailu, että meille olisi annettu aseistusta, josta suomalaiset eivät tietäisi, tai että niitä käytettäisiin ilman Suomen eduskunnan ja hallituksen lupaa, on minun mielestäni vähän väärämielistä vihjailua. Jotain positiivistakin — ja se on se, että tänään tapasin keskustan edustaja Mikko Savolan kanssa meidän Nato-nuoria. Meillä on poliittisesti sitoutumaton nuorisojärjestö, jonka edustajia tänään eduskunnassa kävi, ja oli hienoa nähdä, kuinka valveutunutta meidän nuoriso on myös tästä ajasta. Yhtä hienoa oli se, että tässä joukossa oli monen puolueen edustajia, monia kunnallisia aluevaaliehdokkaita, nuoria ihmisiä ja eri puolueista, ja kaikki siinä joukossa jakoivat yhteiset tavoitteet ihan samalla lailla kuin me täällä eduskunnassa. Tähän nuorisoon meidän pitää luottaa, ja minusta se on hyvä osoitus myös siitä, että tämä meidän ulkopoliittinen linja ja työskentelytapa on myös ylisukupolvista. Myös tulevat kansanedustajat tulevat olemaan täällä ensi sijassa aina isänmaan asialla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-03-05T18:00:21,2025-03-05T18:03:35,Hyväksytty,1.1 2025_17_175,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Kokko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_176,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kun nyt otetaan Yhdysvaltain ja Ukrainan suhteet esille, niin ei liene liioiteltua sanoa, että viime perjantai oli varmasti yksi häpeällisimmistä hetkistä Yhdysvaltain presidenttiyden historiassa toisen maailmansodan jälkeen. Kun siinä tilanteessa, missä Ukraina tällä hetkellä on, on sotinut yli vuosikymmenen Venäjää vastaan, Yhdysvaltain presidentti katsoo asialliseksi sättiä sen maan johtajaa, jonka kansalaiset taistelevat ja kuolevat niiden arvojen puolesta, joita Yhdysvallat ainakin sanoo johtavansa ja edustavansa, niin se on siinä mielessä huolestuttavaa. Ja täytyy yhtyä tähän edustaja Karin näkemykseen, että toivon mukaan tätä tilannetta saadaan liennytettyä Yhdysvaltain ja Ukrainan välillä ja kyetään saamaan palautettua se keskusteluyhteys, että muun muassa tämä arvokas tiedustelutieto pystyisi vaihtumaan. Mutta mitä todellakin Euroopan pitää tehdä ja siinä mukana Suomen? Me olemme se hyvä esimerkki Euroopassa. Olemme turvallisuuden tuottaja, emme sen kuluttaja. Olemme pitäneet kansallisesta puolustuskyvystämme huolta, ja nyt se puolustuskyky takaa meidän turvallisuutemme mutta myös liittolaistemme turvallisuuden, mutta Euroopassa. Se yli 300 miljardia euroa, mitä EU-maat käyttävät puolustukseen, tehokkaampaan käyttöön, 300 miljardia euroa Venäjältä jäädytettyjä varoja Euroopassa — eiköhän nyt ole jo saatu se selvyys siitä, että ne varat voidaan ottaa lännen haltuun puolustuksen parantamiseksi, Ukrainan tueksi. Ja sitten vielä näitä aikaisempiin kriiseihin otettuja elvytysrahoja pitäisi kyetä EU-byrokratiasta huolimatta käyttämään tämän kollektiivisen puolustuksen vahvistamiseksi. Arvoisa puhemies! Mutta yksi näkökulma, joka tässä keskustelussa ei ole tullut esille, vaikka tätä on jo pitkään käyty, liittyy ennen kaikkea ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen aiheuttamiin uhkiin, joita eivät pelkästään Puolustusvoimat kohtaa vaan kaikki kansakunnat. Puolustusvoimien pitää olla varautuneita siihen, että ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat nimenomaan puolustukselle, rakenteille ja joukoille tullaan huomioimaan entistä tarpeellisemmin mutta myös se laaja-alainen kuva, mistä jo kiitettävästi ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa nostettiin esille, että ilmastonmuutoksen ja luontokadon aiheuttamat ongelmat ovat yksi konfliktin lähteistä. Me tiedämme, että Euroopan lähialueilla ja Afrikassa laajat alueet ovat todennäköisesti muuttumassa elinkelvottomiksi lähivuosikymmenen aikana johtuen juuri ilmastonmuutoksen aiheuttamista vaikutuksista, ja tähän tietysti Euroopan pitää olla varautunut. Siinä mielessä ehkä aktiivinen ilmastopolitiikka on myös turvallisuuden vahvistamista, koska mitä paremmin pystymme tuolle jättiläismantereelle luomaan elinmahdollisuuksia, sitä vähemmän kansalaiset kokevat tarpeellisuutta sieltä siirtyä kohti Eurooppaa ja tätä kautta sitten aiheuttaa puolustuksellista turvallisuusuhkaa Euroopalle.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-03-05T18:03:35,2025-03-05T18:06:36,Hyväksytty,1.1 2025_17_177,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Yrttiaho., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_178,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme viime aikoina kuulleet moneen kertaan, että Suomen turvallisuus perustuu kolmeen elementtiin: vahvaan omaan armeijaan, Nato-jäsenyyteen ja Yhdysvaltain kanssa solmittuun puolustusyhteistyösopimukseen eli DCA-sopimukseen. Tämän DCA-sopimuksen nojallahan amerikkalaisaseiden varastointi Suomeen on mahdollista, ja se on käsittääkseni mahdollista myös suomalaisten tietämättä. Puhemies! Olen pannut merkille, että aivan viime päivinä eniten Yhdysvaltain horjumattomaan sotilaalliseen tukeen uskoneet ovat olleet hiljaa DCA-sopimuksesta ikään kuin peläten, ettei tätä kolmatta elementtiä ole enää olemassa. Onkin syytä kysyä, mitä keskusteluissa DCA-sopimuksesta on sovittu Yhdysvaltain kanssa viime viikkoina. Onko jotakin uutta tapahtunut presidentti Donald Trumpin aikana, mitä ei toistaiseksi olisi eduskunnalle kerrottu? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-03-05T18:06:39,2025-03-05T18:08:03,Hyväksytty,1.1 2025_17_179,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Edustaja Kokko, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_180,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Yrttiahon vihjailu siitä, mitä mahdollisesti Suomeen on varastoitu, on siinä mielessä kyllä erikoista, että kyllä itse DCA-sopimus on hyvin selkeä sen suhteen, miten Yhdysvaltain joukot voivat toimia Suomessa, mitä he voivat tänne varastoida, miten he tukeutuvat suomalaisten viranomaisten apuun ja mitkä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa ovat. Samaten myös sekä Yhdysvaltain että Suomen asevoimat toimivat kyllä tiiviissä yhteistyössä, kun tätä DCA-sopimusta syvennetään, ja siinä, minkälaisella rotaatiolla joukot toimivat, kun ne harjoittelevat täällä. Itse en oikein nyt ihan ymmärrä, mihinkä tällä vihjailulla tähdätään, varsinkin jos puhutaan, että täällä olisi jotain hyökkäyksellisiä aseita, koska se on selvää, että kyllä sekä Suomen asevoimat, liittokunnan asevoimat että Yhdysvaltain asevoimat Euroopassa ovat ennen kaikkea torjumassa Venäjän valtapyrkimyksiä, joita nyt on nähty kohdistuvan jo useampaan Venäjän rajanaapuriin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-03-05T18:08:05,2025-03-05T18:09:10,Hyväksytty,1.1 2025_17_181,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_182,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! En myöskään ihan saa kiinni, mitä edustaja Yrttiaho hakee puheillaan takaa. Määritellään nyt ensin, mitä tarkoittaa hyökkäysase, mikä on hyökkäysase. Onko se kenties joku rynnäkkökivääri? Onko se taistelupanssarivaunu? Taistelupanssarivaunua voidaan käyttää hyökkäykseen, ja sitä voidaan käyttää puolustukseen. Puolustustaistelussa voidaan tehdä vastahyökkäys. Mitä tarkoittaa hyökkäysase? Voitteko avata tätä termiä hieman? Olen törmännyt siihen netin pimeissä päädyissä, mutta en vielä tässä salissa. Sitten vielä vähän tähän Yhdysvaltojen muuttuneeseen poliittiseen kuvioon: En missään nimessä tarkoita sitä, että meidän pitää ikään kuin hyväksyä täällä. Totta kai meidän näkemys on se, että Ukrainaa pitää tukea kaikin mahdollisin keinoin, mutta kysymys on nähdäkseni siitä, mitä Eurooppa tuo siihen pöytään, mitkä ovat ne kortit, millä me Eurooppana pelataan — EU-jäsenmaat ja laajemmin Eurooppa, mukaan lukien Britannia. Mitä me viestitään Yhdysvalloille siitä, mitä me halutaan, ja mikä on se meidän kontribuutio, mitä me tuodaan ja mitä me annetaan siihen neuvottelupöytään? Sehän on Ukrainan kannalta tärkeätä. Totta kai meidän pitää tuoda selväksi se viesti, minkä takia me näemme Ukrainan tehokkaan puolustuksen niin tärkeänä kuin näemme ja minkä takia näemme tärkeänä, että se rauha, joka toivottavasti tulevaisuudessa Ukrainaan saadaan aikaan, on myös kestävä. Se on äärimmäisen tärkeätä. Se, mikä on jäänyt ehkä vähemmälle tässä puolustuskeskustelussa laajemminkin, on meidän sisäisen turvallisuuden resurssit. Kun katsotaan vaikka nyt viimeaikaisia tapahtumia itärajalla ja Itämerellä, niin paljon siinä keskustelussa aina lähdetään ensimmäisenä kysymään, mitä mieltä puolustusministeri on tai mitä mieltä ulkoministeri on, mutta jos katsotaan ihan oikeasti, mitkä viranomaiset näissä tilanteissa ovat ensimmäisenä toimineet, niin siellä on ollut Rajavartiolaitos ja siellä on ollut poliisi — sisäisen turvallisuuden viranomaisia. Tässä tullaankin siihen toivomukseen, että kun huolehditaan puolustuksesta, niin varmistetaan ja varmistutaan myös siitä, että meidän sisäisen turvallisuuden resurssit Rajalla, poliisilla, suojelupoliisilla ja Tullilla, kaikilla näillä toimijoilla, ovat kunnossa, koska ne pitkälti vastaavat hyvin pitkälle kaikista tapahtumista, mitä esimerkiksi hybridivaikuttamiseen liittyy, ennen kuin mennään todella pahaan skenaarioon. Eli on tärkeätä, että meillä Rajalla ja poliisilla ovat resurssit kunnossa, koska ne vastaavat siitä. Muistetaan tämä tässä keskustelussa, kun puhutaan siitä, minkälaisia resursseja tähän puolustukseen käytetään. Tavallaan puolustuskeskustelussa hyvin usein nämä summat ja lukemat liikkuvat miljardeissa, mutta siis sisäisessä turvallisuudessa puhutaan monesti miljoonaluokassa niistä tarpeista ja hankinnoista. Tämä on myös semmoinen asia, mihin toivon, että eduskunta kiinnittää huomiotaan, ja olenkin onnellinen siitä, että hallitus ei ole kohdentanut sisäiseen turvallisuuteen sellaisia sopeutustoimia kuin monille muille sektoreille tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-03-05T18:09:13,2025-03-05T18:12:17,Hyväksytty,1.1 2025_17_183,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Polvinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_184,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Se on totta, että tänään saimme uutisista lukea, että Yhdysvallat on keskeyttänyt tiedustelutietojen jakamisen Ukrainalle presidentti Trumpin päätöksellä, ja näiden aseapujen keskeyttämisen lisäksi vaikuttaa siltä, että Yhdysvallat on kovin aktiivinen toimija niin sanotusti pakottamaan Ukrainaa rauhaan. Ja kun me tiedämme, että yhdysvaltalaisella yrittäjällä, innovaattorilla, on hallinnassa myös näitä Ukrainan sodankäynnin osapuolten, ainakin ukrainalaisten, kommunikaatioyhteyksiä, joita hän voi tarvittaessa vähentää, katkaista tai muuttaa tai heikentää, niin ollaan tilanteessa, jossa yhdysvaltalaisella kaksikolla, Trumpilla ja Muskilla, on paljon ideoita ja ajatuksia ja vaikutusvaltaa tämän sodan ratkaisemiseksi suuntaan, jonka he itse parhaaksi näkevät. Tämä Starlink-kysymys itseäni askarruttaa siksi, että sen mahdollinen keskeyttäminen vaikuttaa suoraan sodan johtamiseen, kansakunnan resilienssiin ja logistiikkaan ja yhteiskunnan päivittäiseen toimimiseen, joten kyllä tässä valitettavasti Euroopan mahdollisuus reagoida tähän nopealla aikavälillä on kovin, kovin vähäinen, ja toivon, että näissä diplomaattisissa suhteissa päästään vaikuttamaan politiikan, eduskunnan voimin, ministerien voimin tuonne Yhdysvaltain suuntaan, että tuki Ukrainalle jatkuisi ja tämä CIA:n johtajan toive siitä, että tauko näiden tiedustelutietojen jakamisessa jäisi väliaikaiseksi, toteutuisi mahdollisimman pian.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-03-05T18:12:20,2025-03-05T18:13:57,Hyväksytty,1.1 2025_17_185,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Kari., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_186,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä salissa on kahden eri päivän aikana keskusteltu puolustusselonteosta paljon, ja nyt kun katsoin, niin tässä on riski, että pääsen käyttämään viimeisen puheenvuoron. Kollegoita katson sillä silmällä, että jos joku muu haluaa vielä. [Naurua] Mutta vakavasti sanottuna tähän Ottawan sopimuskeskusteluun, joka myös täällä on lainehtinut: on hyvä, että siitä selvitys tehdään. Se tehdään meidän Puolustusvoimien asiantuntijoiden toimesta. Ja niin kuin viime marraskuussa Montrealissa medialle kommentoin, niin jos selvitys osoittaa jalkaväkimiinojen palauttamisen, niin minulla ei ole mitään estettä äänestää niiden puolesta, mutta hyvä, että tehdään selvitys, koska tämä ei saa perustua meidän puolustushuutoäänestykseen eikä varsinkaan vanhoihin mielikuviin pelkästään. Totta kai sodankäyntiin liittyy monenlaisia elementtejä, jotka myös historiasta ovat tuttuja, mutta ennen kaikkea pitää nähdä tämä sodankäyntitapa, täällä kun käytettiin termiä puolustus- tai hyökkäysaseet — sodankäynnin muutos on valtava. Me olemme aloittaneet jo puolustusvaliokunnassa tämän kokonaisuuden kuulemisen, ja siihen liittyvät asiantuntijakuulemiset ovat meidän puolustusvaliokunnan jäsenillä hyvin tiedossa. Ja tämä kaukovaikuttaminen on päivän sana, valitettava päivän sana, taistelukentillä. Yhä kauempaa toimitaan, kun dronet ovat tulleet taistelukentille, mutta vaikuttaminen on tullut myös siviilielämään, erilainen vaikuttaminen, infrastruktuuri ja niin edelleen. Tämä ei ole pelkästään hyökkäystä tai puolustusta, mistä täälläkin hyviä puheenvuoroja oli, vaan täydellistä vaikuttamista kaikin keinoin. Hienoa eduskunnassa on se, että meillä on täällä mahdollisuus olla asiasta myös eri mieltä ja kunnioitamme toistemme erilaisia näkemyksiä. Halusin myös itse vain tarkistaa ja tarkastaa sen, että puhumme kuitenkin samaa kieltä DCA-sopimuksesta, sen toteuttamisesta ja niin edelleen. Mutta haluan myös hyvässä hengessä muistuttaa edustaja Bergbomin tapaan näistä sisäisen turvallisuuden resursseista. Itse sain melkeinpä 12 vuotta olla hallintovaliokunnassa, jossa on poliisi, Tulli, Rajavartiolaitos, hälytyskeskukset, sisäisen turvallisuuden kokonaisuus ja silloin aikanaan myös suojelupoliisi, hieman toisessa roolissa nyt sisäministeriön kansallisen turvallisuuden yksikön alla. Haluan vielä ehkä loppuun semmoisen muistijäljen jättää supon rahoituksen tarpeista. Tehdään se pieni korjausliike sinne yhdessä. Hallitus tietenkin vastaa, mutta olen aika varma, että täältä opposition puolelta tulee täyslaidallinen tukea. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-03-05T18:13:59,2025-03-05T18:16:48,Hyväksytty,1.1 2025_17_187,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Yrttiaho., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_188,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Totean vielä tähän ehkä hieman hämmentyneenä tästä reaktiosta, jota muutamat edustajat edellä esittivät: Minähän siis puheenvuorossani peräänkuulutin vain tietoa ja totesin, että valitettavasti ministeri Häkkänen ei täällä ole vastaamassa näihin esittämiini kysymyksiin. Halusin kuitenkin jättää nämä kysymykset ministerin vastattavaksi ehkä jossakin myöhemmässä tilanteessa jo tässä yhteydessä. Nähdäkseni kysymys siitä, minkälaisia aseita Yhdysvallat sijoittaa tai ei sijoita Suomen maaperälle, on sellainen, johon kyllä Suomen eduskunnan pitäisi saada vastaus, kyllä ainakin jonkinlainen. Jotakin tietoa pitäisi eduskunnankin saada siitä, mitä tässä maassa tapahtuu näissä asioissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-03-05T18:16:51,2025-03-05T18:17:49,Hyväksytty,1.1 2025_17_189,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Kari., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_190,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Vuodesta 2011 eduskunnan puolustusvaliokunnassa istuneena voin sanoa, että eduskuntaa on hyvin informoitu puolustusvaliokunnassa erilaisista asioista, mutta on myös paljon turvaluokiteltua tietoa, joka jää vain, ainoastaan valiokunnan jäsenten tietoon, ja nämä tiedot on vielä lainsäädännöllä suojattu niin, että siellä on myös rikosvastuu. Pidetään kuitenkin kohtuus näissä asioissa. Ei meidän tehtävänämme ole aukaista ovia semmoisiin tietoihin, jotka ovat kansallisen turvallisuuden takia suljettuja. Mutta meidän viranomaisilla on kyky tietää, että lainsäädäntö toteutuu myös kansainvälisten sopimusten yhteydessä, ja niistä asioista eduskunnan puolustusvaliokuntaa informoidaan. Myös vasemmistoliitolla on siellä oma edustajansa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-03-05T18:17:50,2025-03-05T18:18:44,Hyväksytty,1.1 2025_17_191,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_192,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Juuri kuten edustaja Kari tässä edellä hyvin todisti puolustusvaliokunnan tiedonsaannista, haluan siihen itse asiassa vielä todeta tämmöisen loppuanekdootin, että ennen kuin nousin eduskuntaan ja seurasin tätä Ukrainan tilannetta ja yleisesti maailmanpolitiikan tilannetta, huolestutti enemmän, mutta nyt kun olen päässyt mukaan tähän päätöksentekoon ja osaksi puolustusvaliokunnan hyvähenkistä porukkaa, niin on sataprosenttinen luottamus suomalaisiin viranomaisiin, sataprosenttinen luottamus Suomen puolustusvoimiin ja heidän ammattitaitoonsa ja osaamisensa. Meillä ei ole hätää, kun me huolehditaan siitä, mitä me itse tehdään. Kun pidetään oma puolustus kunnossa, ylläpidetään meidän liittolaisuussuhteita Pohjoismaissa, Euroopassa, Yhdysvalloissa ja kahdenvälisesti monen maan kesken, niin kyllä tästä hyvä tulee. Totta kai maailmanpoliittinen tilanne on haastava. Venäjä on imperialistinen valtio, ja siihen pitää suhtautua vakavasti, mutta nähdäkseni meillä on aika hyvin kortit tällä hetkellä hanskassa. Kiitän vielä myöskin puolustusvaliokunnasta edustaja Karia ja monia muitakin, että siellä on ollut hyvähenkinen yhteistyö hallitus—oppositio-rajat ylittävästi. Se on sellainen asia, jota puolustuksen osalta on syytä jatkossakin vaalia. — Kiitos siitä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+6.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-03-05T18:18:45,2025-03-05T18:19:59,Hyväksytty,1.1 2025_17_193,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi mielenterveyslain 22 j §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 40/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa 45 minuuttia, ja jos puhujalistaa ei ehditä käydä läpi, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa. Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_17_194,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi mielenterveyslain 22 j §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 40/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Taloudellisen hyödyn saaminen kauppaamalla netissä tavaraa, jota ei ole olemassa, eli saaden siitä taloudellista hyötyä on rikos. Tästä rikollisesta toiminnasta on tullut monelle elinkeino ja helppo tienaamistapa ilman, että täytyy poistua asunnostaan. Petosrikosten määrä on noussut huomattavasti vuosina 12—22. Poliisin tilastoista käy ilmi, että etenkin perusmuotoiset sekä lievät petokset ovat olleet määrältään nousussa. Maallikolle on hyvä selventää, että petoksen lajeja on kaikkiaan kolme: törkeä petos, perusmuotoinen petos ja lievä petos. Törkeä petos on kyseessä silloin, kun petos on kokonaisuudessaan arvostellen törkeä, tekijä tavoittelee huomattavaa hyötyä, teolla aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa tai rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta, toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa. Petoksessa rikoksentekijä saa erehdyttämällä toista tai erehdytystä hyväksikäyttämällä toisen tekemään tai tekemättä jättämään jotakin, mikä aiheuttaa erehtyneelle taloudellista vahinkoa, joka puolestaan tuo rikoksentekijälle oikeudetonta taloudellista hyötyä tai vahingoittaa tätä toista henkilöä. Näissä molemmissa myös yritys on rangaistava. Jos petos huomioon ottaen tavoitellun hyödyn tai aiheutetun vahingon määrä taikka muut rikokseen liittyvät seikat on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä petoksesta sakkoon. Arvoisa puhemies! Tämän käsittelyssämme olevan lakialoitteen alullepanon syy on käytännöllisyys ja myös oikeudenmukaisuus. Kun henkilö on tehnyt jonkun vakavan rikoksen, jonka vuoksi hänet on passitettu pakkohoitoon valtion oikeuspsykiatriseen sairaalaan Vaasaan, on kansalaisilla oltava oikeus luottaa siihen, että henkilö on poissa pahanteosta niin kauan kuin huoneen ovessa on kahva vain ulkopuolella. Näin ei kuitenkaan ole, koska meidän lainsäädäntömme mahdollistaa rikollisen toiminnan valtion laitoksen sisällä valvotuissa olosuhteissa. Tarkoituksena on siis muuttaa mielenterveyslakia siten, että psykiatrisessa sairaalassa hoidossa olevan potilaan yhteydenpitoa sairaalan ulkopuolelle voidaan rajoittaa enintään 90 päivää kerrallaan, mikäli on syytä epäillä, että potilas käyttää yhteydenpitoa rikollisessa tarkoituksessa. Yhteydenpidon rajoituksesta päättää rikosta tutkiva poliisi. Olen itse ollut tutkijaryhmässä, joka tutki useita Vanhan Vaasan sairaalassa pakkohoidossa olleiden petoksia. Hoitava lääkäri rajoitti puhelimen käyttöä hetkellisesti, mutta hyvin pian saimme kuulla rajoittamisen olevan ihmisoikeuksia loukkaavaa. Koko tutkinnan ajan epäillyt jatkoivat rikosten tekemistä. Arvoisa puhemies! Mielenterveyspotilaiden yhteydenpitoon käytettävien välineiden ja laitteiden käytön rajoittaminen, jos heitä epäillään rikollisesta toiminnasta, on perusteltua potilaan oman hoidon ja turvallisuuden, muiden potilaiden ja henkilökunnan turvallisuuden sekä muiden henkilöiden yksityisyyden suojaamisen näkökulmasta. Uudistus ennaltaehkäisee uusien rikosten tekemistä ja siten osaltaan edistää hoidon onnistumista. Uudistus helpottaa hoidosta vastaavan lääkärin ja tapausta tutkivan poliisin työtä, kun uusia päätöksiä ei tarvitse tehdä kuukauden välein. Muistan takavuosilta kollegan, joka palasi Vanhan Vaasan sairaalasta kuulustelureissulta ja oli nähnyt siellä tunnetun murhamiehen. Kollega tokaisi: ”Kyllä nyt oli Latella lääkitys kohdillaan, kun se virkkasi iloisena patalappuja.” Käsityöpajan virkkuutyöt olisivat vielä tänä päivänäkin tulleet valtiolle halvemmaksi kuin nettiliittymän antaminen, koska on oikeuksia. Yhteydenpitoa varten valtion laitoksissa on riittänyt vallan hyvin vanha nokialainen puhelin. Siinä on pahimpaan peliahdistukseen matopeli. Poliisin resurssit riittäisivät paremmin, ja oikeuslaitoskin olisi päässyt vähemmällä, puhumattakaan isosta joukosta asianomistajia, joiden henkisiä kärsimyksiä ja taloudellisia menetyksiä ei ole korvannut kukaan. Arvoisa puhemies! Selvyyden vuoksi on paikallaan kertoa seuraamuksista, mitä aiheutuu siitä, kun kukaan ei kiellä rikollista toimintaa. Pohjanmaan käräjäoikeus on antanut tämän vuoden tammikuussa tuomion poikkeuksellisen laajassa rikosasiassa. Jutussa 13:a vastaajaa syytettiin yhteensä 257 rikoksesta, pääosin petoksista ja rahanpesusta. Huhtikuussa 2022 syyttäjä laittoi asian vireille. Käsittelyä on ensin peruttu, istuttu ja sitten odotettu, kunnes käräjäoikeus antoi tuomionsa vasta nyt, lähes kaksi vuotta oikeudenkäynnin jälkeen — ja huomio: tuomiot ovat ehdollisia. Huhtikuussa 2024 elikkä vuosi takaperin on käsitelty käräjillä noin 120 petosta, mutta tuomioita niistä ei ole vielä tullut. Ryhmäni on saanut tutkintaan 70—80 uutta petosta, jotka ovat pääosiltaan 500 euron käsirahoja traktoreista ja klapikoneista. Rikoshyöty, minkä kaverukset ovat tällä toiminnallaan saaneet, oli 2023 keväällä 200 000 euron luokkaa. Ulosotto on päässyt ainakin kerran väliin, kun päätekijä voitti nettipeleistä 60 000 euroa. Ei liene yllätys, että tämän valtion sairaalan kuntoutusjakson aikana rahat ovat kuluneet nettipeleihin. Miettikääpä: Kansalainen osti tarpeeseensa klapikoneen ja maksoi siitä 500 euron käsirahan hyvässä uskossa. Myyjä, valtion valvonnassa oleva, sai eläkeläisen tilistä leijonanosan vain pelatakseen pelejä. Arvoisa puhemies! Päätekijän, 1992 syntyneen miehen, syyksi luettiin 93 petosta, 17 petoksen yritystä, törkeä petos sekä törkeän petoksen yritys vuosien 2017—2020 aikana. Törkeän petoksen yrityksessä mies tavoitteli jopa 130 000 euron hyötyä kopioimalla asuntomyynti-ilmoituksen. Kun se meni mönkään, hän teki kaverinsa kanssa uuden ilmoituksen ja ehti jo saada 9 000 euron käsirahan 90 000 euron asunnosta. Nämä rikokset on mahdollistanut hyvä hoitosuhde ja kaiken salliva politiikka. Tuomio päätekijälle yksi vuosi kymmenen kuukautta ehdollista, ja toiminta jatkuu. Tuomari oli oikeudessa kysynyt päätekijältä, aikooko hän jatkaa rikollista toimintaa. Tekijä oli vastannut: ”Tietenkin, sen verran helppoa rahaa.” Kysynkin teiltä, arvon edustajat: onko psykiatrinen sairaala ylipäänsä oikea paikka näinkin terävälle kaverille, joka on todettu vuosi takaperin syyntakeiseksi? Poliisin rikostutkinta tarvitsee tämän lain päivittämistä kipeästi. Kun tutkinnanjohtaja rajoittaa puhelimen käytön heti tutkinnan aluksi, voidaan olettaa olevan edes kolmen kuukauden tauko rikoksissa. Aukotonta tämäkään ei toki ole, koska laitokseen on helppo saada uusi puhelin tai tekijä voi ottaa puhelimen toiselta potilaalta. Huomattavaa on sekin, että potilashuoneeseen ei voi mennä tarkastamaan asiaa ilman potilaan lupaa. Kun esimerkiksi huumeita löytyy, potilaan nimeä ei saa poliisille kertoa. Järjestelmässämme on paljon korjattavaa. Arvoisa puhemies! Mobiililaitteen rajoittamisessa ei ole kyse perusoikeuksien polkemisesta. Syyntakeinen henkilö pystyy tekemään sen kuuluisan arvovalinnan, tehdäkö rikoksia vai ei. Potilas saa olla vapaasti yhteydessä perheeseensä, avustajaansa ja niin edelleen, mutta nettiliittymää, jonka avulla on eri alustoilla tehty kauppaa, ei saa käyttää. Rajoitustoiminnassa on siten kyse myös rikosten ennaltaehkäisystä ja uhrien suojelemisesta. Odotan mielenkiinnolla ennakkopäätöstä myös siihen, onko valtio korvausvelvollinen asianomistajien taloudellisiin menetyksiin, koska tekijät ovat olleet valtion valvonnassa tekojen aikaan. Olen kiitollinen edustajakollegoille runsaasta allekirjoittajien määrästä. Mielestäni moni ymmärsi asiaa esitellessäni, että tähän on saatava muutos. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+7.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-03-05T18:20:36,2025-03-05T18:30:03,Hyväksytty,1.1 2025_17_195,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi mielenterveyslain 22 j §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 40/2024 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_196,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi mielenterveyslain 22 j §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 40/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mielenterveyden haasteet ovat yksi aikamme suurimmista yhteiskunnallisista ongelmista. Meidän on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemansa avun ajoissa ja turvallisesti. Terapiatakuu oli merkittävä askel nuorten mielenterveyspalveluiden parantamisessa, mutta se ei yksin riitä. Lakialoitteemme mielenterveyslain muuttamisesta on tärkeä osa tätä kokonaisuutta, sillä turvallinen hoitoympäristö on avain tehokkaaseen hoitoon ja kuntoutukseen. Arvoisa rouva puhemies! Lakialoitteen tavoitteena on mahdollistaa psykiatrisessa sairaanhoidossa olevan potilaan yhteydenpidon rajoittaminen, jos on syytä epäillä, että sitä käytetään rikollisiin tarkoituksiin. Tämä muutos on välttämätön niin potilaan oman hoidon kuin muiden potilaiden ja henkilökunnan turvallisuuden kannalta. Samalla lakiin lisätään mahdollisuus rajoittaa yhteydenpitoa enintään 90 päivän ajaksi, mikä varmistaa, että rikollinen toiminta ei häiritse hoitotyötä ja kuntoutumista. Arvoisa puhemies! Turvallinen mielenterveyden hoito on kaikkien oikeus. Potilailla tulee olla suojaisa ja turvallinen hoitoympäristö, jossa heidän paranemisensa on etusijalla. Tämä lakialoite antaa viranomaisille ja hoitohenkilökunnalle selkeämmät keinot varmistaa, että psykiatrisessa sairaanhoidossa olevien potilaiden hoito voidaan järjestää turvallisesti ilman ulkopuolisia häiriöitä tai rikollista hyväksikäyttöä. Mielenterveyspalvelujen kehittäminen vaatii kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Tämä uudistus on tärkeä askel oikeaan suuntaan. Kannatan lakialoitetta. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-05T18:30:11,2025-03-05T18:32:14,Hyväksytty,1.1 2025_17_197,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi mielenterveyslain 22 j §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 40/2024 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_198,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi mielenterveyslain 22 j §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 40/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme edustaja Rintamäen tekemää erinomaista lakialoitetta mielenterveyslain muuttamiseksi. Kannatan tätä lakialoitetta ja olen itse tämän myös allekirjoittanut, koska se toisi lainsäädäntöön kaivattua selkeyttä, estäisi rikoksia ja vahvistaisi psykiatristen sairaaloiden turvallisuutta. Nykyinen lainsäädäntö ei anna riittäviä keinoja puuttua tilanteisiin, joissa psykiatrisessa sairaalassa hoidossa oleva potilas käyttää yhteydenpitovälineitä rikollisiin tarkoituksiin. Tällä hetkellä yhteydenpidon rajoittaminen on mahdollista vain 30 päivän ajaksi, mikä ei ole riittävä aika esitutkinnan suorittamiseen ja siten uusien rikosten estämiseen. Tämä lakialoite ehdottaa, että rajoitusaikaa pidennetään 90 päivään, mikä helpottaisi sekä poliisin että hoitohenkilökunnan työtä. Arvoisa puhemies! Kyse ei ole siitä, että potilailta vietäisiin oikeudet, vaan siitä, että sairaaloiden turvallisuus paranee. Me emme voi sallia, että psykiatrisessa hoidossa olevat henkilöt jatkavat rikollista toimintaa sairaalan seinien sisältä. Tämä lakimuutos antaa viranomaisille tarvittavat työkalut estää rikosten suunnittelua ja toteuttamista. Muutenkin oman näkemykseni mukaan rikollisten oikeudet otetaan Suomessa monessa mielessä liiankin kirjaimellisesti ja tällä tavalla pahimmillaan edesautetaan rikollista toimintaa, joka olisi voitu estää. Arvoisa puhemies! Tämä lakimuutos on välttämätön askel kohti järjestelmää, jossa rikolliseen toimintaan voidaan puuttua tehokkaammin. Kannatan edustaja Rintamäen lakialoitetta ja toivon eduskunnan hyväksyvän sen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+7.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-03-05T18:32:20,2025-03-05T18:34:17,Hyväksytty,1.1 2025_17_199,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi mielenterveyslain 22 j §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 40/2024 vp,Edustaja Sillanpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_200,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi mielenterveyslain 22 j §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 40/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä on edustaja Rintamäen laatima erinomainen lakialoite, jonka tavoitteena on muuttaa mielenterveyslakia. Tällä aloitteella annettaisiin mahdollisuus rajoittaa psykiatrisessa sairaalassa hoidossa olevien potilaiden yhteydenpitoa sairaalan ulkopuolelle, jos on syytä epäillä, että potilas käyttäisi tätä yhteydenpitoa rikollisiin tarkoituksiin. Lakialoitteen taustalla on tarve parantaa sairaaloiden turvallisuutta sekä potilaan että henkilökunnan kannalta. Samalla se tukee sitä, että potilas saa mahdollisimman tehokasta hoitoa, ja edistäisi sairaalan yleistä turvallisuutta. Tavoitteena on estää sellaisia tilanteita, joissa mielenterveyspotilaat voisivat käyttää sairaalan tarjoamia yhteydenpitovälineitä esimerkiksi rikolliseen toimintaan, kuten laittomien kauppojen tekemiseen internetissä. Jos epäillään, että potilas käyttää yhteydenpitoa rikollisiin tarkoituksiin, yhteydenpitoa voitaisiin tällä lakimuutoksella rajoittaa enintään 90 päivän ajaksi. Tämä pidentäisi nykyisin voimassa olevan 30 päivän rajoituksen pituutta ja mahdollistaisi esitutkinnan etenemisen ilman että potilas voisi jatkaa rikollista toimintaa, kun hänen hoitonsa psykiatrisessa sairaalassa jatkuu. Mielenterveyspotilaiden yhteydenpidon rajoittaminen on perusteltua, koska se voi edistää potilaan hoitoa sekä parantaa muiden potilaiden ja henkilökunnan turvallisuutta. Kyse ei ole siitä, että lisäisimme potilaiden kontrollia, vaan varmistaisimme hoitoympäristön turvallisuuden kaikille, myös potilaalle itselleen. Esitutkintaviranomainen, tässä tapauksessa poliisi, tekee arvion potilaan mahdollisesta rikoksesta ja esittää sen perusteella rajoituksia yhteydenpitoon. Tavoitteena on, että rajoitukset kohdistuvat vain niihin välineisiin, joita rikolliseen toimintaan epäillään käytettävän. Esimerkiksi jos potilaan epäillään käyttävän internetyhteyksiä rikollisiin tarkoituksiin, rajoitus voisi koskea pelkästään matkapuhelinta tai tietokonetta mutta ei muiden yhteydenpitojen välineitä, kuten kirjeitä. Mielenterveydenhuollon henkilöstöä ja poliisia on kuultu tämän asian tiimoilta, ja esityksen mukaan lakimuutos helpottaisi heidän työtään. Nykyisin, kun yhteydenpitoa voidaan rajoittaa vain 30 päivän ajaksi, uusia päätöksiä on tehtävä säännöllisesti. Tämä saattaa hidastaa hoidon etenemistä ja esitutkinnan suorittamista. Uudistus mahdollistaa pidemmän aikarajan, mikä osaltaan vähentää byrokratiaa ja nopeuttaa oikeudellisia prosesseja. Tässä esityksessä on myös varmistettu se, ettei esitys loukkaa potilaan perusoikeuksia. Esimerkiksi potilaalla olisi edelleen täysi oikeus yhteydenpitoon läheisiinsä, oikeusavustajaansa, sairaalan potilasasiamieheen tai viranomaisiin, eikä sitä voida rajoittaa. Lopuksi haluan korostaa sitä, että rajoitukset tehdään aina tapauskohtaisesti ja niistä päätetään lääketieteellisesti ja oikeudellisesti harkiten. Potilaalle annetaan mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä, ja päätös on aina määräaikainen. Rajoituksia voidaan siis jatkaa vain, jos se on täysin välttämätöntä potilaan hoidon ja turvallisuuden, muiden potilaiden ja yhteiskunnan turvallisuuden vuoksi. Tämän lakimuutoksen myötä hoidon ja turvallisuuden välinen tasapaino säilyisi myös silloin, kun rikollinen toiminta olisi mahdollisesti osana tilannetta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+7.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-03-05T18:34:24,2025-03-05T18:37:57,Hyväksytty,1.1 2025_17_201,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi mielenterveyslain 22 j §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 40/2024 vp,Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_202,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi mielenterveyslain 22 j §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 40/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän kokenutta poliisikansanedustaja Rintamäkeä tästä erinomaisesta lakialoitteesta. Olen itsekin tämän allekirjoittanut, ja tämä lakialoite tuo jälleen nyt, sanotaanko, maalaisjärkeä ja myös tätä käytäntöä lähemmäs ihmisten oikeustajua. Eli kun mielenterveyspotilaat ovat tähän asti saaneet melko rajattomasti sieltä hoitopaikastaan tehtailla erilaisia rikoksia, kuten kuulimme tässä Rintamäen puheenvuorossa näitä esimerkkejä, niin onhan tämä perin merkillistä, että meillä on edelleen tällaisia epäkohtia runsain määrin. Nimenomaan tässä me oikeastaan näemme, mitä se tarkoittaa, kun täällä eduskunnassa meillä on ammattilaisia, jotka pystyvät tuomaan sen viestin sieltä kentältä ja korjaamaan myöskin lainsäädännössä näitä epäkohtia. Tämä on oikeastaan se meidän työn tarkoitus, ja olen tästä aloitteesta hyvin, hyvin iloinen — kiitos edustaja Rintamäelle.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+7.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-03-05T18:37:59,2025-03-05T18:39:13,Hyväksytty,1.1 2025_17_203,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi mielenterveyslain 22 j §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 40/2024 vp,Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_204,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi mielenterveyslain 22 j §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 40/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Rintamäen lakialoite on erittäin tärkeä. Tähänkin turvallisuuteen liittyvään lakialoitteeseen tarvittiin perussuomalainen, asiantunteva edustaja. Lakialoitteen tarkoituksena on muuttaa mielenterveyslakia siten, että psykiatrisessa sairaalassa hoidossa olevan potilaan yhteydenpitoa sairaalan ulkopuolelle voidaan rajoittaa, mikäli on syytä epäillä, että potilas käyttää yhteydenpitoa rikollisiin tarkoitusperiin. Samalla mielenterveyslakia muutetaan siten, että potilaan yhteydenpitoa voidaan rajoittaa enintään 90 päivää kerrallaan, mikäli hänen epäillään käyttävän yhteydenpitoa rikollisiin tarkoitusperiin. Mielenterveyspotilaiden yhteydenpitoon käytettävien välineiden ja laitteiden käytön rajoittaminen on tärkeää, jos heitä epäillään rikollisesta toiminnasta ja se on perusteltua potilaan oman hoidon ja turvallisuuden, muiden potilaiden ja henkilökunnan turvallisuuden sekä muiden henkilöiden yksityisyyden suojaamisen näkökulmasta. Lainsäädännön täydentäminen tämän mahdollistamiseksi antaa selkeän oikeudellisen perustan toimille, jotka parantavat sairaalan yleistä turvallisuutta ja potilaiden hoidon tehokkuutta. Arvion epäillystä rikoksen teosta tekee esitutkintaviranomainen. Esitutkintaviranomaisena aloitteen tarkoittamissa tapauksissa toimii poliisi. Jos potilaan epäillään käyttävän yhteydenpitoa rikollisiin tarkoitusperiin, on yhteydenpidon rajoittaminen perusteltua nykylaissa määriteltyä 30:tä päivää pidempään. Tämä ennalta ehkäisee uusien rikoksien tekemistä ja siten osaltaan edistää hoidon onnistumista. Uudistus helpottaa hoidosta vastaavan lääkärin sekä tapausta tutkivan poliisin työtä, kun uusia päätöksiä ei tarvitse tehdä kuukauden välein ja esitutkinta ehditään suorittaa loppuun ilman että uusia rikoksia tapahtuu. Rajoitus kohdistuisi vain siihen nimenomaiseen yhteydenpidon välineeseen, jolla rikoksia epäillään tehtävän. Kiitän tästä lakialoitteesta ja esittelystä edustaja Rintamäkeä ja kannatan tätä lakialoitetta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+7.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-03-05T18:39:19,2025-03-05T18:41:50,Hyväksytty,1.1 2025_17_205,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia, ja jos puhujalistaa ei ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Edustaja Werning.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_17_206,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2024 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tänään käsittelyssämme on lakialoite, joka on ennen kaikkea investointi Suomen nuorten tulevaisuuteen ja heidän taloudelliseen pärjäämiseensä. Tämä lakialoite esittää taloustaitojen opetuksen vahvistamista perusopetuksen yläluokilla, sen tekemistä pakolliseksi osaksi opetussuunnitelmaa. Muutoksen tavoitteena on varmistaa, että jokainen nuori saa riittävät tiedot oman taloutensa hallintaan ja itsenäiseen elämään ja siihen valmistautumiseen. Elämme ajassa, jossa taloudellinen epävarmuus ja kuluttajien ostovoiman heikentyminen koskettavat yhä useampia suomalaisia perheitä. Inflaatio, korkeat elinkustannukset ja talouden epävarmuus ovat osa monen perheen arkea. Samalla velkaantuminen on yhä useamman suomalaisen, myös nuoren ongelma. Me näemme tilastoista, kuinka maksuhäiriömerkinnät yleistyvät jo varsin varhaisessa iässä ja kuinka pikavipit ja muut nopean rahan houkutukset voivat johtaa pitkäaikaisiin taloudellisiin vaikeuksiin. Nykyjärjestelmässä taloustaitojen oppiminen on myös suuressa määrin perheiden vastuulla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nuorten taloudelliset valmiudet riippuvat myös perhetaustasta. Joissain kodeissa taloudesta puhutaan avoimesti, nuoria ohjataan säästämään ja suunnittelemaan tulevaisuuttaan. Toisissa kodeissa rahasta voi olla vaikea puhua tai perheen omat taloudelliset haasteet voivat estää talousasioiden oppimisen. Tämä eriarvoisuus on merkittävä ongelma, ja me voimme korjata sen varmistamalla, että jokainen nuori saa taloustaitojen opetuksen koulussa entistä tasalaatuisemmin ja riippumatta oman kodin tilanteesta. Arvoisa puhemies! Suomen taloudellinen tilanne on haastava. Tällaisessa tilanteessa erityisesti nuorten talousosaamisen merkitys vain korostuu. Meidän on annettava nuorille eväät ja keinot, jotta he voivat ymmärtää, mitä tarkoittaa esimerkiksi velkaantuminen, korkojen nousu, säästäminen ja ylipäätään oman talouden hallinta. Ensimmäiset omat taloudelliset päätökset tehdään usein jo varsin varhain. Kesätyöpaikka, ensimmäinen oma vuokra-asunto, opintotuki tai jopa luottokortti ovat asioita, joiden kanssa nuoret joutuvat tekemisiin ennen kuin heillä välttämättä on riittävästi tietoa niiden hallitsemiseen. Liian usein kuulemme tarinoita siitä, kuinka nuoret ajautuvat vaikeuksiin, koska eivät ole osanneet ennakoida taloudellisia seurauksia. Kuka tahansa voi joutua taloudelliseen ahdinkoon, mutta oikeilla tiedoilla ja taidoilla moni ongelma voi olla ennalta ehkäistävissä. Taloustaitojen oppiminen ei ole vain yksilön etu, vaan se on myös koko meidän yhteiskunnan etu. Kun nuoret oppivat hallitsemaan omaa talouttaan, he tekevät parempia taloudellisia päätöksiä eivätkä ajaudu tietämättömyyttään velkakierteeseen. Tämä puolestaan vähentää sosiaaliturvan tarvetta ja pienentää julkisen talouden kuormitusta. Taloudellisesti valveutuneet kansalaiset ovat myös yhteiskunnan ja talouden kehityksen kannalta elintärkeitä. He osaavat säästää, sijoittaa ja käyttää rahaa vastuullisesti, mikä tukee Suomen talouden vakautta pitkällä aikavälillä. Rouva puhemies! Moni kysyy, eikö taloustaitoja opeteta jo koulussa. No, kyllä opetetaan ja niitä käsitellään esimerkiksi yhteiskuntaopin ja kotitalouden tunneilla, mutta opetus on tällä hetkellä varsin vaihtelevaa. Joissain kouluissa taloustaitoja opetetaan jo nyt todella kattavasti, toisissa se taas jää kevyemmälle käsittelylle. Nykyinen perusopetuslaki ei erikseen velvoita taloustaitojen opetukseen, mikä tarkoittaa, että niiden laajuus ja painotus riippuvat opetussuunnitelmasta ja koulukohtaisista ratkaisuista. Tämä johtaa siihen, että osa nuorista saa kattavamman talousosaamisen ja osa taas pintaraapaisun verran, ja tämä on juuri se epäkohta, mitä meidän tulee muuttaa. Tässä lakialoitteessa ehdotetaan perusopetuslain 11 §:n muuttamista siten, että taloustaitojen opetus sisällytetään perusopetukseen yläluokkien pakolliseksi osaksi. Tämä tarkoittaa, että taloustaitojen opetus ei jäisi enää sattuman varaan vaan jokainen nuori saisi yhtäläisen mahdollisuuden oppia keskeiset taidot, kuten henkilökohtaisen budjetoinnin, velkaantumisen hallinnan, verotuksen ja palkkatulot, sekä tietenkin arkielämän taloudelliset velvoitteet. Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite on ennen kaikkea tasa-arvokysymys. Jokaisella nuorella tulee olla samat lähtökohdat elämään riippumatta siitä, kuinka paljon taloustietoa kotona annetaan. Me voimme täällä yhdessä yhteisellä päätöksellä varmistaa, että jokainen peruskoulusta valmistuva nuori tietää, mitä taloudellinen vastuu tarkoittaa, ja osaa tehdä parempia päätöksiä omassa tulevaisuudessaan. Kiitän kaikkia niitä 64:ää kansanedustajaa itseni lisäksi, jotka ovat tämän lakialoitteen allekirjoittaneet, ja toivon, että aloite saa tukea kattavasti kaikilta kansanedustajakollegoiltamme. Meillä on siis mahdollisuus tehdä päätös, joka vahvistaa suomalaisen nuoren talousosaamista, vähentää velkaantumista ja tukee yhteiskuntamme taloudellista vakautta. Tämä ei ole lyhytnäköinen ratkaisu vaan pitkän aikavälin investointi, josta hyötyvät niin yksilöt kuin koko yhteiskunta. Siksi esitän, että eduskunta hyväksyy tämän lakialoitteen perusopetuslain muuttamiseksi. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+8.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-03-05T18:42:21,2025-03-05T18:48:32,Hyväksytty,1.1 2025_17_207,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2024 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_208,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Taloustaidot ovat elämänhallinnan perustaito, jonka jokainen nuori tarvitsee itsenäiseen elämään valmistautuessaan. Lakialoite taloustaitojen sisällyttämisestä pakolliseksi osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa on tärkeä askel kohti nuorten taloudellisen osaamisen vahvistamista. Taloudellisten taitojen opettaminen ei voi jäädä pelkästään perheiden varaan ja vastuulle, sillä nuorten lähtökohdat ja talousosaaminen vaihtelevat suuresti. Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakialoite varmistaa, että jokainen peruskoulusta valmistuva nuori saa riittävät tiedot oman talouden hallinnasta. Oppisisältöihin kuuluvat muun muassa henkilökohtainen budjetointi, verotus, velkaantumisen hallinta ja arkielämän taloudelliset velvoitteet, kuten vuokranmaksu ja laskujen hoitaminen. Näiden taitojen opettaminen koulussa ennalta ehkäisee nuorten velkaantumista ja antaa paremmat valmiudet kestävien taloudellisten päätösten tekemiseen läpi elämän. Arvoisa rouva puhemies! Taloustaitojen lisääminen opetussuunnitelmaan on ennen kaikkea tärkeä panostus tulevaisuuteen. Se edistää nuorten tasa-arvoa, ehkäisee syrjäytymistä ja vahvistaa koko kansantalouden kestävyyttä. Tavoitteena on, että nuoret ymmärtävät rahankäytön vaikutukset jo varhaisessa vaiheessa ja voivat kohdata itsenäisen elämän taloudelliset haasteet valmistautuneena. Talousosaaminen on taito, joka kantaa pitkälle, ja siksi sen merkitys tulee tunnistaa myös koulutuksen rakenteissa. Nuorissa on tämän maan tulevaisuus. Kannatan lakialoitetta. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-05T18:48:39,2025-03-05T18:50:56,Hyväksytty,1.1 2025_17_209,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2024 vp,Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_210,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Taloustaitojen oppiminen on hyvin tärkeää ja elämän perustaito. Tulee huomata, että Suomen kaltaisessa maassa markkinatalous on hallitseva suuntaus ja talous nivoutuu yhteen yksilön ja kotitalouden lisäksi myös yritysmaailmaan ja julkiseen talouteen ja siten ne muodostavat kansantalouden kokonaisuuden. Kokonaisuuden hahmottaminen on hyvin haastavaa ilman perustaitoja. Tältä osin aloitteen mukainen uudistus antaisi lisävalmiuksia opiskella myöhemmin taloutta myös laajemmin. Tässä lakialoitteessa opetusta on ajateltu suunnattavan vain yläkouluun. Tämän lisäksi voitaisiin miettiä vastaavien taitojen sisällyttämistä myös alemmille luokille. Esimerkiksi prosenttilaskun oppimisen yhteydessä voidaan käyttää taloustaitoja tukevia soveltuvia esimerkkilaskuja. Samalla myös matematiikan oppiminen tehostuu, kun oppilas kokee esimerkkien voivan koskettaa juuri oppijaa ja tulla sitä kautta merkityksellisiksi. Arvoisa rouva puhemies! Haluan tässä yhteydessä nostaa esille yrittäjyyskasvatuksen, jolla on monia mahdollisuuksia ja keinoja harjaannuttaa taloustaitoja jo varhaiskasvatuksesta lähtien aina toiselle asteelle. Yrittäjyyskasvatus on nuorille suunnattua kasvatusta, joka edistää positiivista suhtautumista opiskeluun, työhön ja elämässä menestymiseen ja opettaa niihin liittyviä taitoja. Se voi sisältää yrittäjyyttä, työelämän taitojen vahvistamista ja talouden hallinnan oppimista. Arvoisa puhemies! Olen toiminut erityisopettajana, rehtorina ja luokanopettajana jo 27 vuotta ja näen, että maamme perusopetuksen tulee kasvattaa elämäntaitoja, joista nämä taloustaidot ovat yksi. Olen tehnyt toimenpidealoitteen, jossa perusopetuksen opetussuunnitelmiin ja koulujen arkeen lisättäisiin kansalaistaidot. Kansalaistaidot käsittäisivät taloustaitojen ohella muun muassa ensiaputaitojen, erätaitojen ja vuorovaikutus‑ sekä tunnetaitojen oppimisen ja kehittymisen. Meidän tulee kaikessa keskittyä perustehtävään ja ydinasioihin. Tavoitteena näillä kaikilla taidoilla ja tiedoilla tulee olla kasvaminen hyvään, tasapainoiseen ja vastuulliseen elämään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+8.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-03-05T18:51:02,2025-03-05T18:53:38,Hyväksytty,1.1 2025_17_211,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2024 vp,Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_212,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2024 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Werning on valmistellut tärkeän lakialoitteen niin yksittäisiä kansalaisia ajatellen kuin koko yhteiskunnankin näkökulmasta, ja olen myös itse tämän lakialoitteen allekirjoittanut. Kiitän edustajaa tästä aloitteesta ja toivon, että aloite etenee toteutukseen. Lakialoitteen tavoitteena on sisällyttää taloustaitojen opetus kiinteäksi osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa, jotta sen tarjoaminen ei jää sattuman varaan. Taloustaitojen opetus osana perusopetusta antaa kaikille nuorille tasavertaisen mahdollisuuden oppia taloudenhallinnan taitoja. Lisäksi taloustaitojen integroiminen osaksi olemassa olevia oppiaineita vähentää lisäresurssien tarvetta ja tukee opetussuunnitelman joustavuutta. Taloustaitojen opetuksen tulee kattaa keskeiset taloudenhallinnan osa-alueet, kuten henkilökohtainen budjetointi, velkaantumisen hallinta ja verotus, sekä arkielämän taloudelliset velvoitteet, kuten vuokranmaksu ja laskujen hoitaminen. Tämä muutos yhtenäistää taloustaitojen opetusta ja varmistaa, että kaikilla nuorilla on mahdollisuus saada riittävät taloudelliset valmiudet itsenäistä elämää varten. Arvoisa rouva puhemies! Kun puhutaan taloustaitojen tärkeydestä opetuksessa, haluan korostaa myös sitä, että niin peruskoulussa kuin myös toisen asteen koulutuksessa on myös yhteiskuntaopin opettaminen ensiarvoisen tärkeää. Tämä kannattaa huomioida ihan näin kunta‑ ja aluevaalien alla, kun tavoitellaan parempaa demokratian toteutumista ja korkeampaa äänestysprosenttia vaaleissa tulevaisuudessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+8.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-03-05T18:53:42,2025-03-05T18:55:09,Hyväksytty,1.1 2025_17_213,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2024 vp,Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_214,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskustelemme lakialoitteesta, jonka tarkoituksena on lisätä taloustaitojen opettamista yläkouluikäisille nuorille. Allekirjoitin aloitteen itsekin, sillä nykyisellään taloustaitojen opettaminen on yläkoulussa sellaista, että peruskoulusta päättötodistuksen saanut ei välttämättä osaa laskea 30 prosentin alennusta farkuista, saati ymmärrä, että menot tulee suhteuttaa tulojen mukaan. Joissain kouluissa on toki pystynyt esimerkiksi valinnaisena opiskelemaan ekonomiaa, mutta pakollista se ei ole ollut. Tässä aloitteessa esitetään, että taloustaitoja tulisi opettaa osana kotitaloutta. Lainojen korkojen tai vaikkapa osakkeiden voittoprosenttien laskeminen sopisi hyvin myös ihan tavalliseen matematiikan opetukseen. Esimerkkilaskujen avulla talouteen liittyvät termit tulisivat tutuiksi nuorille jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Taloustaidot edistävät nuoren elämänhallintataitoja myös tulevaisuudessa, kun aikuisena ymmärtää rahan arvon. Valitettavan monelle on käynyt niin, että tultuaan täysi-ikäiseksi on ottanut toistuvasti pikavippejä ymmärtämättä alkuunkaan, paljonko korkoa noihin lainoihin sisältyy. Tämä on johtanut monen kohdalla jopa ulosottokierteeseen ja luottotietojen menettämiseen. Tuosta suosta on todella vaikea nousta, ja riskit esimerkiksi syrjäytymiselle ovat ilmeiset. Arvoisa rouva puhemies! Itse kuulun vanhaan koulukuntaan, jolla oppiaineena koulussa oli kansalaistaito. Se oli erinomainen oppiaine viime vuosituhannella, joten arvioisin tämänkin lakialoitteen taloustaitojen lisäämisestä johtavan johonkin parempaan, joko ympättynä kotitalouden yhteyteen, kuten aloitteessa toivotaan, tai sitten omana aineenaan. Lämmin kiitos edustaja Werningille tästä erinomaisesta lakialoitteesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+8.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-03-05T18:55:09,2025-03-05T18:57:11,Hyväksytty,1.1 2025_17_215,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2024 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_216,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään käsittelyssä on lakialoite, minkä tavoitteena on saada taloustiedot peruskoulun yläasteen opintokokonaisuuteen. Suomen kaltaisessa maassa markkinatalous on hallitseva suuntaus. Talous nivoutuu yhteen yksilön ja kotitalouden lisäksi myös yritysmaailmaan ja julkiseen talouteen, ja siten ne muodostavat kansantalouden kokonaisuuden. Kokonaisuuden hahmottaminen on hyvin haastavaa ilman perustaitojen osaamista. Taloustaitojen opetuksen lisääminen varmistaa, että kaikilla oppilailla on riittävät tiedot ja taidot oman talouden hallintaan ja itsenäiseen elämään valmistautumiseen. Ikätasoa vastaavat taidot voitaisiin viedä myös matematiikan kautta alemmillekin luokille. Esimerkiksi prosenttilaskujen oppimisen yhteydessä voidaan käyttää taloustaitoja tukevia soveltuvia esimerkkilaskuja. Samalla myös matematiikan oppiminen tehostuu, kun oppilas kokee esimerkkien voivan koskettaa juuri oppijaa, ja taito tulee sitä kautta merkitykselliseksi. Nuorten taloudenhallinnan taidot vaihtelevat suuresti taustasta riippuen. Taloustaitojen oppiminen on pitkälti perheiden vastuulla, mikä johtaa siihen, että nuorten taloudelliset valmiudet ovat eriarvoisia. Perheissä on ylisukupolvista työttömyyttä, eivätkä lapset ole välttämättä koskaan nähneet vanhempiensa lähtevän töihin. Perheillä voi olla haasteita arjen hallinnassa, siellä joudutaan elämään kädestä suuhun, eikä rahaa ole koskaan ollut sijoitettavaksi asti. Tähän kun nivoutuvat päihde‑ ja mielenterveysongelmat sekä ulosoton velkakierre, niin talouden hallinnasta jää varsin yksipuolinen kuva. Asiat voisivat olla toisinkin. Köyhyys ei ole periytyvää, jos on valmis tekemään töitä sen eteen. Ensimmäiset kokemukset taloudellisista vastuista, kuten palkan saamisesta ja verotuksesta, tulevat monelle nuorelle yllättävinä. On tärkeää opettaa lapsille ja nuorille, mitä kaikkea hyvää verorahoilla saadaan yhteiseksi hyväksi: on koulut, kirjastot, tiet, terveydenhoito ja niin edelleen. Asenne veroihin on yleensä se, että ne ovat vain välttämätön paha. Ajatusmaailmaa pitäisikin muuttaa siihen suuntaan, että verorahoilla me rakennamme parempaa yhteiskuntaa ja jokaisen on kykyjensä mukaan osallistuttava siihen. Tähän liittyy myös harmaan talouden torjunta. Hyviä esimerkkejä siitä löytyy valtakunnallisesta kampanjasta, joka toteutettiin vuosina 2013—2015 toisen asteen kouluissa. Viranomaiset laajalla rintamalla osallistuivat kampanjaan ja kävivät luennoimassa toisen asteen oppilaitoksissa harmaan talouden vaaroista. Harmaa talous — musta tulevaisuus  ‑kampanja avasi monille nuorille silmiä siitä, minkälaisia vaikutuksia yksilön omilla päätöksillä voi olla pitkälle elämään. Harmaan talouden luennoitsijoina olivat edustajat Verohallinnosta, Tullista ja poliisista. Esimerkit elävästä elämästä kiinnostivat nuoria. Esimerkiksi väärennettyjen tuotteiden ostaminen on yksi harmaan talouden muoto, joka voi olla jopa vaarallista, jos puhutaan vaikka väärennetyistä lääkkeistä. Luennolla selvisi sekin, mikä on suurin asia, joka on todettu väärennetyksi. No, se on kokonainen Ikean myymälä ja löytyi Kiinasta. Saatavissa olevat suuret taloudelliset hyödyt johtavat usein harmaan talouden toimintaan, ja viranomaisia tarvitaan sitä hillitsemään. Samalla jokainen kuluttaja itse voi toimia vastuullisesti, kunhan vain tietää riittävästi alaan liittyvästä rikollisuudesta ja sen vaikutuksista talouselämään. Nuoret ovat myös alttiita pikavippien ja muiden nopeiden luottojen houkutuksille, mikä voi johtaa taloudellisiin ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa itsenäistä elämää. Rahan hankkiminen velaksi on tullut niin helpoksi, että velkaa otetaan, jotta selvittäisiin entisistä veloista. Sitten onkin kierre valmiina. Täälläkin salissa tuntuu välillä siltä, että meillä on joku taikaseinä, mistä sitä rahaa pitäisi saada. Arvoisa puhemies! Pidän lakialoitetta kannatettavana ja toivon, että siinä huomioidaan myös edellä mainitsemani harmaan talouden negatiiviset vaikutukset meidän kaikkien elämään. Taloustaitojen opetuksen tulee kattaa keskeiset taloudenhallinnan osa-alueet, kuten henkilökohtainen budjetointi, velkaantumisen hallinta ja verotus, sekä arkielämän taloudelliset velvoitteet, kuten vuokranmaksu ja laskujen hoitaminen. Nämä ovat aivan välttämättömiä taitoja itsenäiseen elämään siirryttäessä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+8.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-03-05T18:57:20,2025-03-05T19:02:12,Hyväksytty,1.1 2025_17_217,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2024 vp,Edustaja Sillanpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_218,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kannatan tätä edustaja Werningin lakialoitetta taloustaitojen opetuksen lisäämisestä perusopetuksen yläluokille. Olen jo vuosia miettinyt, että lapsillemme tulisi opettaa rahankäytön perusteita enemmän ja paremmin eli sitä, että osattaisiin ajatella, paljonko on tuloja ja paljonko on menoja, ja sopeuttaa rahankäyttö niin, ettei eletä velaksi. Liian moni nuori ja aikuinen elää tällä hetkellä yhteiskunnassamme yli varojen. Yli 350 000 suomalaista omaa tälläkin hetkellä maksuhäiriömerkinnän. Tässä aloitteessa taloustaito-opetusta on ajateltu suunnattavan vain yläasteelle, mutta ajattelisin, että tämän lisäksi voitaisiin miettiä vastaavien taitojen sisällyttämistä myös matematiikan kautta jo alemmillekin luokille. Ala-asteikäisen soveltavissa matematiikan tehtävissä voitaisiin laskea esimerkiksi viikkorahabudjetin kautta sitä, mihin kaikkeen lapsi toivoo rahan riittävän ja mihin se oikeasti riittää. Taloustaitojen opetuksen tulisi lähteä kotoa kasvatuksesta, mutta kuten tiedämme, monilla vanhemmilla on itselläänkin haasteita taloustaidoissa. Tästä syystä ajattelen, että opetuksen sisälle lisättävä taloustaito-opetus olisi ilmainen ja todella tarpeellinen keino saada suomalaisten taloustaidot paremmalle mallille. Kiitos, edustaja Werning, tästä erinomaisesta lakialoitteesta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+8.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-03-05T19:02:14,2025-03-05T19:03:43,Hyväksytty,1.1 2025_17_219,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2024 vp,Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_220,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan kiittää edustaja Werningiä tästä erinomaisesta aloitteesta. On ihan totta, että peruskoulussa meidän pitäisi jo aikaisemmassa vaiheessa ensinnäkin keskustella näistä taloudenhoitoon liittyvistä asioista lasten ja nuorten kanssa ja harjoitella niitä, ja aivan kuten täällä edellisissä puheenvuoroissa otettiin esille, meillä oli ennen todellakin tämmöinen kansalaistaito ja näitä taitoja harjoiteltiin myös koulussa. Se, mikä tässä ehkä — jos nostaa vähän lentokorkeutta — on huolestuttavaa, on se, että meillä juurikin perheet eriarvoistuvat sen suhteen, osataanko niitä taitoja siellä kotona opettaa lapsille. Kuitenkin näen, että tämäkin asia on sellainen, että tämä on ensisijaisesti kotien tehtävä. Koulu voi tehdä oman osansa, voidaan esimerkiksi harjoitella erilaisten laskutoimitusten avulla tai harjoitella sitä, miten pankkiin avataan tili tai miten laskut pitäisi maksaa ynnä muuta, mutta tämän aloitteen lisäksi kyllä meidän pitäisi puhua enemmän siitä, että Suomessa ylipäätään perheissä puhuttaisiin näistä taloustaidoista. Jos verrataan esimerkiksi muihin Pohjoismaihin, niin siellä itse asiassa kotitaloudet ovat paljon, paljon edellä suomalaisia perheitä siinä, miten esimerkiksi sijoitetaan varallisuutta. Meillä ei oikeastaan puhuta niistä asioista. Sen lisäksi, että näitä taitoja opetettaisiin yläkouluissa, tämän pitäisi kyllä jatkua minun mielestäni myöskin sinne toiselle asteelle, koska juurikin nämä ongelmat näitten pikavippien suhteen kasautuvat nuorilla varmasti sinne lukioikäisille ja ammattikouluikäisille nuorille ja siitä ylöspäin sitten vanhemmille. Se on aika peruuttamatonta, jos silloin nuoruudessa sitten ottaa näitä pikavippejä ja joutuu isoihin hankaluuksiin. Siinä voi mennä useita vuosia, että niistä ongelmista sitten selviytyy. Kannatan kyllä tätä aloitetta ja kiitän edustaja Werningiä hyvästä aloitteesta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+8.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-03-05T19:03:43,2025-03-05T19:06:30,Hyväksytty,1.1 2025_17_221,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2024 vp,Edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_222,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2024 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Haluan kiittää edustajakollegoita erittäin hyvistä puheenvuoroista ja myös niistä ehdotuksista koskien esimerkiksi toista astetta ja koulutien aloittavia nuoria lapsia, miten voidaan jo sieltä varhaisesta vaiheesta tukea siihen talouden hallintaan. Toivon hartaasti, että myös sivistysvaliokunta suhtautuu tähän lakialoitteeseen yhtä hyvin kuin miten me täällä lähetekeskustelussa puheenvuorot käyttäneet ja ne lukuisat lakialoitteen allekirjoittaneet. Toivotaan yhdessä, että tämä aloite menee myötätuulessa maaliin asti. — Kiitän. [Perussuomalaisten ryhmästä: Perussuomalaiset naiset ovat täällä!] — Hyvä, tämä on yhteinen asia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+8.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-03-05T19:06:30,2025-03-05T19:07:20,Hyväksytty,1.1 2025_17_223,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2024 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_17_224,17/2025,2025-03-05,14.00,19.17,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2024 vp,"Kiitos, arvoisa puheenjohtaja! Haluan vielä palata tähän asiaan. Talouteen liittyy kaupanteko hyvin läheisesti, ja tämä perusopetuslain muutos varmasti edistää ja edesauttaa siinä, kun nuoret tänä päivänä tekevät hyvin paljon kauppaa koulussa. He tilaavat muutamalla eurolla Kiinan markkinoilta tavaraa, kuten vaatteita, lääkkeitä, vapeja ja sähkötupakkaa ynnä muuta, ja sitten niitä kaupitellaan koulussa ja vapaa-ajalla. Tämä onkin ihmetyttänyt monia opettajia, kun oppilas heiluttelee setelinippua tunnilla. Tässäkään ei ole oppilaalla tietoa, mihin hän esimerkiksi syyllistyy, kun hän välittää ja myy tupakkatuotteita toiselle. Tämä on äärimmäisen tärkeää. Tämä tukee meidän muitakin lakiesityksiämme, mitkä tulevat menemään läpi. Pidän äärimmäisen tärkeänä tätä, että myöskin tämä asia siinä taloudenpidossa huomioidaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2025+8.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-03-05T19:07:20,2025-03-05T19:08:31,Hyväksytty,1.1 2025_18_1,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. On toivottavaa, että kukin kysymys on osoitettu yhdelle paikalla olevalle ministerille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_18_2,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Lotta Hamari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2025 vp,"Edustaja Hamari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_18_3,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Lotta Hamari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Työttömyys on Suomessa kasvanut ennätyslukuihin. Meillä menee jopa niin huonosti, että työttömäksi jäädään nyt paikoista, joissa työntekijöistä aiemmin kilpailtiin. Akavan mukaan korkeakoulutettujen työttömyys kasvaa Suomessa nyt selvästi nopeammin kuin työttömyys keskimäärin. Merkkejä työttömyyden kasvun laantumisesta ei näy korkeakoulutetuilla tai muillakaan koulutusasteilla. Suurimmalla osalla työllistymisen esteet liittyvät siihen, että omalla kotiseudulla ei ole töitä tai osaamisessa on puutteita. Eriasteisia työkykyongelmia oli lähes puolella. Silti hallituksen ainoa keino työttömyyden hoitoon tuntuu olevan leikkaaminen. Hallitus, leikkaamalla ihmiset eivät työllisty. Työministeri Satonen, te olette sivuuttanut tutkimustiedon tarvittavista työpolitiikan toimista. Olisiko aika muuttaa kurssia ja tehdä aidosti tietoon perustuvia päätöksiä myös työllisyyden hoidossa?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.1.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-03-06T16:01:20,2025-03-06T16:02:24,Hyväksytty,1.1 2025_18_4,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Lotta Hamari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_5,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Arto,Satonen,Työministeri,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Lotta Hamari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Mitä tulee tietoon, niin sitä kyllä nimenomaan on käytetty, koska kaikki nämä uudistukset, jotka täällä on tehty, ovat käyneet varsin huolellisen lainvalmistelun. Aina on tietysti paljon tietoa olemassa, ja sitten on vähän niin, että se, mitä mistäkin painotetaan, on kunkin näkökohta, ja se, mistä näkökulmasta asiaa katsotaan. Tämä kysymys lähti tästä korkeakoulutettujen työttömyydestä, ja se on totta, että korkeakoulutettujen työttömyys on viime aikoina noussut jonkin verran, mutta siitä ei pidä tehdä kyllä sellaista johtopäätöstä, että korkeakoulutus ei Suomessa edelleen kannattaisi. Jos me katsotaan korkeakoulutettujen työllisyysastetta, niin se on huomattavasti korkeampi kuin esimerkiksi niiden, jotka ovat käyneet vain keskiasteen tutkinnon, tai puhumattakaan niiden, jotka ovat ammatillisen koulutuksen pohjalta. Muistaakseni me ollaan lähellä 90:tä prosenttia edelleen korkeakoulutettujen työllisyysasteessa, ja sen suhteen olen kyllä luottavainen, että tämä kääntyy, kun talous lähtee nousuun. [Eveliina Heinäluoman välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.1.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-03-06T16:02:28,2025-03-06T16:03:35,Hyväksytty,1.1 2025_18_6,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Lotta Hamari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Hamari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_7,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Lotta Hamari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Te, hallitus, peritte edelliseltä kaudelta ennätystyöllisyyden. Te olette luvanneet, että suomalaisiin yrityksiin syntyy tällä vaalikaudella 100 000 uutta aitoa työpaikkaa [Petri Hurun välihuuto] ja nimenomaan oikeaa työpaikkaa, ei laskennallisia. Toisin on käynyt, sillä olemme menettäneet tähän mennessä kymmeniätuhansia työpaikkoja. Olette aivan oikeassa siinä, että suhdanne on vaikea, mutta niin se on kaikkialla muuallakin Euroopassa. [Eveliina Heinäluoma: Juuri näin!] Hyvä työministeri, miksi muissa Euroopan maissa hallitukset ovat tässä samassa suhdannetilanteessa onnistuneet työllisyyden hoidossa Suomea paremmin, ja voisiko hallituksen omilla toimilla olla vaikutusta tähän asiaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.1.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-03-06T16:03:47,2025-03-06T16:04:33,Hyväksytty,1.1 2025_18_8,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Lotta Hamari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_9,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Arto,Satonen,Työministeri,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Lotta Hamari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin meidän työllisyyden trendi lähti laskemaan jo vuoden 22 lopulla, eli tämä on ollut pitkä tie. Mutta hyvä uutinen on nyt se, että tämä työllisyyden trendi ei enää laskenut tässä viimeisessä tilastossa, joka saatiin, ja itse asiassa ihan pikkaisen mentiin eteenpäin tammikuussa siitä, mikä oli joulukuussa tilanne. Työttömien määrä kyllä nousi edelleen, mutta jos katsotaan työllisyysastetta, niin ihan pikkusen päästiin ylöspäin. Avointen työpaikkojen määrä suhteessa siihen, mikä oli joulukuussa, nousi erittäin paljon, mutta on toki myönnettävä, että ne aina joka vuosi ovat vuoden alussa myös hieman korkeammat kuin edellisen vuoden lopulla. Eli tämä ei ole vielä kovin iso myönteinen merkki, mutta on kuitenkin myönteinen merkki. Näyttää siltä, että ollaan menossa kohti parempaa. Sen verran, mitä tulee suhdanteeseen, niin totta kai on niin, että ne valtiot, jotka ovat lähimpänä Venäjää, ovat eniten kärsineet tästä sodasta. Tämä näkyy myöskin Baltian maissa. [Eveliina Heinäluoma: Entäs ne 100 000 uutta työtöntä?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.1.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-03-06T16:04:33,2025-03-06T16:05:40,Hyväksytty,1.1 2025_18_10,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Lotta Hamari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Malm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_11,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Lotta Hamari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Satonen, teidän kaudellanne hallituksen työtavoite ei ole toteutunut, ja nyt te olette kuitenkin siirtämässä sen seuraajallenne. Onko nyt todellakin oikea hetki luopua ja heittää hanskat tiskiin ja jättää kaikki seuraavalle ministerille? Eikö tämä ole vastuutonta? Ymmärrämme kyllä oikein hyvin, että teillä tällainen lähestymiskulma on, koska työttömien määrä on kasvanut, velka on kasvanut, konkurssien määrä on kasvanut. Pääministerin sijainen Purra, milloin hallitus aikoo virallisesti myöntää, että te ette tavoita teidän työllisyystavoitettanne? [Perussuomalaisten ryhmästä: Kaksi vuotta aikaa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.1.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-03-06T16:05:44,2025-03-06T16:06:28,Hyväksytty,1.1 2025_18_12,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Lotta Hamari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_13,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Lotta Hamari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Työllisyys ja sen kehittyminen seuraavat aina sitä talouden suhdannetta viiveellä — noin kuusi kuukautta ja jopa pidempään. Vastaavasti, kun me olimme jo varsin syvässä taantumassa, meidän työllisyys oli edelleen aika korkealla ja työttömyys alhaista. Vastaavasti nyt, kun talouden suhdanne on pikkuhiljaa eri sektoreilla kääntymässä paremmaksi, valitettavasti työllisyysaste ei ole vielä lähtenyt selvästi nousuun ja työttömyys on edelleen kasvanut. Mutta aivan kuten työministeri totesi, tämä työllisyyden trendi on kuitenkin jo kääntynyt. Meillä on niin talouteen liittyen kuin erityisesti turvallisuuteen ja geopolitiikkaan liittyen erittäin paljon erilaisia epävarmuuksia, joilla kaikilla on myös vaikutuksia etenkin talouteen. [Eveliina Heinäluoma: Korona!] Se, missä vaiheessa hallituksen tekemät merkittävät uudistukset työmarkkinoille ja rakenteisiin tulevat näkymään muuallakin kuin niissä laskelmissa, riippuu juuri siitä, milloin meidän talous kääntyy selvästi kasvuun. Mutta nämä ovat valtiovarainministeriön virkavastuulla tekemiä laskelmia, ja me kyllä niihin luotamme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-03-06T16:06:28,2025-03-06T16:07:34,Hyväksytty,1.1 2025_18_14,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Lotta Hamari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2025 vp,"Kiitoksia. — Vielä työministeri Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_15,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Arto,Satonen,Työministeri,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Lotta Hamari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Haluan vastata vain kysymyksen alkuosaan. Silloin, kun tämä hallitus aloitti ja kokoomus valitsi omat ministerinsä, päätettiin, että olen tässä tehtävässä ensimmäiset kaksi vuotta ja sen jälkeen Matias Marttinen tulee jatkamaan tässä tehtävässä kaksi vuotta. Minä toivoisin aika pitkään tässä talossa olleena, että täällä kunnioitettaisiin sitä periaatetta, että jokainen puolue valitsee omat ministerinsä. [Oikealta: Juuri näin! — Erinomainen vastauspuheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.1.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-03-06T16:07:35,2025-03-06T16:08:08,Hyväksytty,1.1 2025_18_16,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Lotta Hamari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_17,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Lotta Hamari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2025 vp,"Herra puhemies! Tässä eivät trendit erityisen paljon auta niitä ihmisiä, jotka siellä työttömyyskortistossa tällä hetkellä ovat. Meillä on erittäin paljon niin nuoria kuin aikuisia työttömiä ihmisiä. Meillä on todella paljon sairaanhoitajia ja sosionomeja, jotka hakevat ensimmäistä työpaikkaansa, ja niitä hakijoita voi yhtä työpaikkaa kohden olla vaikka 300. Ministeri Satonen, kun te sanoitte, millaisia johtopäätöksiä tästä huonosta kehityksestä pitäisi tehdä, niin teidän mielestännehän tästä ei tarvinnut minkäänlaisia johtopäätöksiä tehdä. Itse jos olisin teidän paikallanne näistä asioista päättämässä, ajattelisin, että nyt olisi juuri niitä johtopäätöksiä aika tehdä. Oletteko mielestänne onnistuneet tässä tehtävässä, kuinka Suomen työllisyyttä ja työttömyyttä on hoidettu? [Ben Zyskowicz: Ja mitäs demarit sitten tekisivät?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.1.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-03-06T16:08:13,2025-03-06T16:09:11,Hyväksytty,1.1 2025_18_18,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Lotta Hamari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_19,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Arto,Satonen,Työministeri,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Lotta Hamari sd)>>>Suullinen kysymys SKT 31/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Luulen, että tässä nyt ei ole niinkään olennaista, olenko minä onnistunut, vaan olennaista on se, pärjääkö Suomi. Ne uudistukset, jotka me nyt olemme tehneet, ovat täysin välttämättömiä sille, että Suomen työllisyysaste voidaan saada sellaiselle tasolle, että me pystymme rahoittamaan hyvinvointiyhteiskunnan menot. Meillä oli aivan hirveä määrä reformivelkaa verrattuna muihin Pohjoismaihin ennen kuin tämä hallitus aloitti, ja nyt valtiovarainministeriössä on virkavastuulla laskettu, että niiden uudistusten, jotka me ollaan tehty, työllisyysvaikutus tulee olemaan 90 000 jo nyt tehtyjen reformien osalta sen jälkeen, kun tämä suhdanne kääntyy. Ja jos ei tämä geopoliittinen tilanne, joka on hyvin vakava, nyt aiheuta lisää ongelmia, niin uskallan kyllä ennustaa, että se tulee tämän vaalikauden aikana merkittävästi vielä kääntymään, ja luulen, että pitkällä aikavälillä näistä uudistuksista on todella paljon Suomelle hyötyä. [Välihuutoja] ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.1.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-03-06T16:09:14,2025-03-06T16:10:15,Hyväksytty,1.1 2025_18_20,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_18_21,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pahinta myrkkyä yritysten investointipäätöksille on poukkoileva politiikka, ja sen takia hallituksen riveistä kuulunut venkoilu ilmastolain suhteen on räikeässä ristiriidassa hallituksen kasvutoiveiden ja myös työllisyystavoitteiden kanssa. Suomelta ja Euroopalta odotetaan nyt johtajuutta ilmasto- ja innovaatiopolitiikassa, etenkin nyt kun Yhdysvallat ottaa näissä takapakkia. Onkin hyvä, että pääministeri on eduskunnankin edessä luvannut, että ilmastolain 2035-tavoitteesta pidetään kiinni. Vihreät julkaisi tällä viikolla yli 50 keinon paketin talouden vahvistamiseksi. Me ajatellaan, että nämä talouden kasvua ruokkivat ratkaisut kannattaa valita niin, että ne samalla uudistavat taloutta ympäristön kannalta kestäväksi. Suomen ei tule tyytyä tuottamaan sellua ja kaivannaisia muiden jalostettavaksi. Valtiovarainministeri Purra, voivatko suomalaiset edelläkävijäyritykset luottaa siihen, että politiikan linja pitää, vai aiotteko vetää maton heidän jalkojensa alta?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-03-06T16:10:20,2025-03-06T16:11:28,Hyväksytty,1.1 2025_18_22,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_23,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmassa on kirjattu hallituksen linja niin ilmastopolitiikassa kuin muussakin. Mitä tulee tähän ilmastolakiin, niin siihen on itseensäkin kirjattu se, että vuonna 2025 tätä asiaa tarkastellaan, ja siihen olemme juuri viitanneet. Valitettavasti tilanne suhteessa siihen, kun tästä hiilineutraalisuustavoitteesta on aikanaan päätetty, on nykyään aika tavalla erilainen. Pelkästään jo Venäjän tilanne, se, että Suomi ei tuo Venäjältä enää sen paremmin puuta, sähköä, maakaasua kuin raakaöljyäkään, vaikuttaa myös Suomen tilanteeseen. Toisaalta se, että meidän ilmastotavoitteemme on sidottu tähän hiilinielulaskentaan, aiheuttaa myös ongelmia. Me varmasti tarkastelemme tätä tilannetta kokonaisuudessaan, juuri ilmastolain mukaisesti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-03-06T16:11:31,2025-03-06T16:12:19,Hyväksytty,1.1 2025_18_24,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_25,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus on tämän vajaan kahden vuoden aikana paremman työllisyyden ja talouden nimissä toteuttanut valtavat työelämäuudistukset, jotka suomeksi sanottuna ovat heikennyksiä työntekijöille, ja samalla hallitus on ajanut työmarkkinat ennennäkemättömään kaaokseen. Hallitus on leikannut työllisyyden ja talouden nimissä työttömiltä usealla eri päätöksellä niin, että toimeentulo on heikentynyt rajusti, ja moni työtön ei vain työllisty, vaikka kuinka hän on hakenut töitä ja vaikka kuinka hallitus kuvittelee, että leikkaamalla hänen tuloistaan se piilotyöpaikka löytyy. Tulossa on vielä työntekijän henkilökohtaisen irtisanomisen helpottaminen tietysti sillä perusteella, miten työministerikin on perustellut, että nopeampi ja helpompi irtisanominen nopeuttaa irtisanotun työllistymistä. Arvoisa työministeri Satonen, olisiko nyt aika tehdä johtopäätökset ja muuttaa suuntaa teidän työllistämispolitiikassanne, kun päätöstenne vaikutuksesta maassamme työttömyys, köyhyys ja konkurssit ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti? [Perussuomalaisten ryhmästä: Mihin tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-03-06T16:12:22,2025-03-06T16:13:19,Hyväksytty,1.1 2025_18_26,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_27,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Arto,Satonen,Työministeri,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On huomioitava se varsin yksinkertainen asia, että työpaikka syntyy silloin, kun joku työnantaja katsoo, että hänellä on tarve työntekijään ja on tarve lähteä siihen työllistämiseen. Silloin aivan olennainen asia on se, kuinka korkea on rekrytointikynnys. Ja siihen rekrytointikynnykseen liittyy myös se, että jos tulee virherekrytointi, niin kuinka helppoa on päästä eroon siitä virherekrytoinnista, koska pienellä yrityksellä, jos puhutaan vaikka 3—5 hengen yrityksestä, yksi virherekrytointi saattaa kaataa koko yrityksen. Mutta tässä nyt puheena olevassa laissa, johon myös edustaja Suhonen viittasi, kyse on jatkossakin siitä, että irtisanomiseen tarvitaan asiallinen syy. Eli edelleenkin se on objektiivista, mikä viime kädessä oikeudessa sitten päätetään, jos on epäselvä tilanne. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Vuosien jälkeen!] Se ei ole mikään valtavan iso muutos, mutta alentaa jonkin verran rekrytointikynnystä, mikä on tarpeen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-03-06T16:13:22,2025-03-06T16:14:26,Hyväksytty,1.1 2025_18_28,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_29,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Puhemies! Harvardin yliopiston Growth Lab vertailee kansantalouksien laatukilpailukykyä, tuotannon jalostusarvoa. Sillä pärjätään viennissä ja tuodaan talouteen rahaa. Suomi oli Nokian huippuvuosina vertailun sijalla neljä. Nyt Suomi on sijalla 19. Ohi ovat menneet muun muassa Tšekki, Unkari, Slovenia ja Slovakia. Meksiko ja Romania hengittävät niskaan. Investointeja ei kuulu, mutta osingot ovat jatkuvasti ennätystasolla. Ongelmana on, että yrityksiä ei ole ohjattu investoimaan parempiin tuotteisiin ja korkeampaan jalostusarvoon, vaan voittoja on ylläpidetty työvoiman hintaa eli palkkoja polkien, yritysten veroja ja sosiaalisia vastuita vähentäen, ja samalla on aiheutettu ostovoiman ja kokonaiskysynnän hiipuminen ja työttömyys. Hallitus on kiihdyttänyt tätä kierrettä rajulla leikkauspolitiikalla. Me olemme esittäneet listaamattomien yhtiöiden osinkojen verovapauden poistoa. Se lisäisi investointeja. Me olemme [Puhemies koputtaa] esittäneet leikkausten [Puhemies: Kysymys!] ja maksukorotusten perumista. Se parantaisi ostovoimaa. [Puhemies koputtaa] Ministeri Purra, koska myönnätte, että leikkaukset ovat tuhon tie?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-03-06T16:14:29,2025-03-06T16:15:55,Hyväksytty,1.1 2025_18_30,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_31,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oikeastaan olin edustajan kysymyksen alkuosan kanssa samaa mieltä. Siinä kuvattiin sitä, minkälaisessa tilanteessa Suomi on erityisesti Nokian jälkeen ollut finanssikriisistä lähtien, kun aitoa talouskasvua ei ole ollut. Vastaavasti meidän tuottavuuskehityksemme on laahannut selvästi verrokkimaiden perässä, toisaalta Euroopan tasolla se on laahannut Yhdysvaltojen ja esimerkiksi monien Aasian maiden perässä. Vastaavasti siitä diagnoosista, jonka edustaja tämän ongelman syistä tekee, en ole samaa mieltä. Päinvastoin nyt tämä hallitus tekee sellaisia toimia, jotka parantavat esimerkiksi yritysten edellytystä tehdä tuottavuutta lisääviä toimia. Panostamme myös tki:hin huomattavasti lisää resursseja. Sen sijaan leikkaamalla ei saada aikaiseksi kehitystä tässä mielessä, mutta tämä hallitus joutuu sopeuttamaan julkista taloutta siksi, että me olemme eläneet aivan liikaa velaksi ja me emme yksinkertaisesti tällaisella väestörakenteella ja sen kehityksellä pysty huolehtimaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluista ja etuuksista tulevaisuudessa, [Puhemies koputtaa] mikäli me emme korjaa ongelmaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-03-06T16:15:55,2025-03-06T16:17:08,Hyväksytty,1.1 2025_18_32,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_33,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Osaaminen on työllistymisen yksi suurimmista esteistä, ja siinä olennaista on, että työuran aikana päivitetään osaamista. Te lopetitte aikuiskoulutustuen, joka on yksi väline tässä. Minulla on tässä lakialoite uudesta aikuiskoulutustuesta, joka kohdentuu paremmin. Se kohdentuu matalamman koulutustason omaaville. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Ja kun opiskellaan työvoimapula-ammatteihin, niissä aikuiskoulutustukea saisi 320 päivää, muissa tapauksissa 120 päivää. Tämä vastaa siihen kritiikkiin, mikä oli jo aikaisemmasta aikuiskoulutustuesta. Arvoisa ministeri Satonen, mitä mieltä olette tästä kohdennetusta, uudesta aikuiskoulutustuesta? [Vasemmalta: Hyvä ehdotus, rakentava ehdotus!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-03-06T16:17:16,2025-03-06T16:18:10,Hyväksytty,1.1 2025_18_34,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_35,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Arto,Satonen,Työministeri,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On aina hyvä, kun tulee ehdotuksia. Hallitus on myös miettinyt sitä, millä tavalla tätä kohdennusta tehdään ja on itse asiassa jo päättänytkin kymmenen miljoonan euron panostuksesta, ja eduskunta on antanut rahat sille. Se kohdistuu ennen kaikkea opetusalalle ja sosiaali- ja terveysalalle, koska nämä ovat nimenomaan sellaisia aloja, joissa tarvitaan muodollista pätevyyttä, jotta tietyissä tehtävissä voi toimia. Siinä idea on nimenomaan se, että opiskelu tullaan järjestämään niin, että se on työn ohessa mahdollista ja että se yhtälö on myös sellainen, että tämä opiskelija, joka työn ohessa opiskelee, siinä taloudellisesti pärjää. Työnantaja osallistuu siihen mahdollistamalla tämän opiskelun, ja valtio voi sitten tulla resursseillaan siihen mukaan. Tämä haku on itse asiassa jo parasta aikaa valmisteilla, ja katsotaan nyt ensimmäisenä vuonna, miten tämä Jotpan malli toimii.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-03-06T16:18:10,2025-03-06T16:19:17,Hyväksytty,1.1 2025_18_36,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_37,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä salissa ollaan kuultu paljon kauniita sanoja osaamisesta, ja me tiedetään, että meidän työllisyystilanne on tällä hetkellä aivan karmea. Monella alalla on pulaa osaajista, ja siihen hallituksen ratkaisu on ollut, niin kuin aiemmin on kuultu, leikata se aikuiskoulutustuki pois ja leikata esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta. Suomessa on myös aivan liian paljon nuoria ihmisiä, jotka ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella. Noin 7,3 prosenttia 15—24-vuotiaista on ilman opiskelu- tai työpaikkaa. Se on noin 45 000 nuorta ihmistä ilman opiskelu- tai työpaikkaa, ja tämä on minun mielestäni hyvin huolestuttava luku. Yksi tärkeä asia on se, että meillä myös nuoret ihmiset ja mikseivätpä vanhemmatkin pystyisivät päivittämään sitä omaa osaamistaan tämän aikuiskoulutustuen avulla. Nyt haluaisinkin kysyä ministeri Satoselta: milloin me saadaan tänne saliin päätettäväksi ja keskusteltavaksi uusi malli aikuiskoulutustuesta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-03-06T16:19:21,2025-03-06T16:20:22,Hyväksytty,1.1 2025_18_38,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_39,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Arto,Satonen,Työministeri,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Itse asiassa äsken jo yritin vastata tähän kysymykseen enkä lähde toistamaan sitä, mitä äsken sanoin, mutta tuon sen näkökulman esille, mitä me olemme TKE-neuvostossa aika paljon käyneet läpi. Se on siis sellainen neuvosto, jossa ovat edustettuina sekä työnantajien että työntekijöiden edustajat ja OKM:n ja TEMin väki. Siellä puhutaan paljon siitä, että sen sijaan, että lähdettäisiin suoraan suorittamaan uusia tutkintoja jopa toiselta toimialalta, niin kuin aiemmin aikuiskoulutustuki siihen kannusti, tehdään erilaisia osatutkintoja, täsmennetään osaamista ja syvennetään sitä jo olemassa olevaa osaamista, minkä kautta voidaan vahvistaa ammattitaitoa ja myös työn tuottavuutta, ja varmasti se näkyy usein myös palkassa, kun osaaminen vahvistuu. Eli näitä pieniä tutkintokokonaisuuksia pidän tärkeinä. [Eveliina Heinäluoma: Mutta milloin me saadaan tänne eduskuntaan?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-03-06T16:20:22,2025-03-06T16:21:28,Hyväksytty,1.1 2025_18_40,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Kiitos. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_41,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valon määrä Suomessa kasvaa kyllä kevään myötä, mutta perheissä, suomalaisissa kodeissa, on synkät tunnelmat. Työttömyysluvut ovat todella karut, ja perheiden ja ihmisten ahdinkoa lisää se, että työttömyysturvaa on leikattu, ja perheiden ahdinko kasvaa. Tämän vaalikauden aikana työttömien määrä on kasvanut 50 000:lla. Se on keskikokoisen kaupungin asukasluvun verran. [Timo Harakka: Sata per päivä!] Ja erityisen huolestuttavaa on se, että edes koulutus ei enää suojaa työttömyydeltä. Korkeasti koulutettujen työttömyys on korkeimmillaan 2000-luvulla, siis korkeimmillaan 25 vuoteen, neljännesvuosisataan. Ministeri Satonen, eikö olisi aika tunnustaa, että tämä hallitus on epäonnistunut työttömyyden hoidossa? Ja tämän kaiken keskellä te olette siirtymässä syrjään. Onko nyt oikea aika? [Välihuutoja oikealta] Onko nyt oikea aika jättää työllisyydestä vastaavan ministerin tehtävät? [Puhemies koputtaa] Ministeri Satonen, kenellä on vastuu tästä työttömyyskriisistä? [Jani Mäkelä: Käytöstavat!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-03-06T16:21:32,2025-03-06T16:22:46,Hyväksytty,1.1 2025_18_42,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_43,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Arto,Satonen,Työministeri,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy sanoa, että olen jopa liikuttunut siitä tavasta, jolla sosiaalidemokraatit haluaisivat, että jatkaisin tässä tehtävässä, [Naurua — Antti Kurvinen: Rakkaudesta se hevonenkin potkii!] kun nimittäin muistan, että te yrititte jo kerran minua erottaa tästä tehtävästäni. [Naurua — Mika Kari: Tämä ei ole vitsinaihe!] — Ei, tämä asia ei ole vitsinaihe, mutta myös toivoisin, kuten sanoin, että täällä ihan oikeasti kunnioitetaan puolueiden tekemiä päätöksiä siitä, keitä henkilöitä on mihinkin tehtäviin valittu. Tämä asia on vakava, ja haluan nyt sanoa tässä yhteydessä, kun on mahdollisuus, että pidän todella hyvänä sitä, että nyt työmarkkinaneuvotteluissa on pystytty tekemään sopimuksia. Siellä oli erittäin merkittävä päänavaus Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välillä. Nyt eilen saatiin ratkaisu myös kaupan alan tilanteeseen. Nämä eivät ole hallituksen asioita vaan työmarkkinajärjestöjen asioita, mutta tässä maailmantilanteessa, missä me nyt ollaan, on erittäin tärkeää ratkaista ne asiat hyvin ja sopimalla, jotka ovat meidän omissa käsissämme, ja tämä on todella hyvä kehitys, [Puhemies koputtaa] mikä nyt näkyy. [Ben Zyskowicz: Eikös työmarkkinat olekaan kaaoksessa?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-03-06T16:22:46,2025-03-06T16:23:58,Hyväksytty,1.1 2025_18_44,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_45,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Maamme taloustilanne on ollut pitkään äärimmäisen vaikea. Luin Helsingin Sanomia 6. helmikuuta. Helsingin Sanomissa oli mennyt tilaa koko aukeama, missä kerrottiin, miten maamme talous nyt onneksi osoittaa elpymisen merkkejä: talous kasvaa, tilauksia tulee, investointeja tehdään, vienti on kääntynyt kasvuun, korkojen laskun vaikutukset vahvistuvat nyt kuluvana vuonna, ja kuluttajien ostovoima kasvaa jo. Olen kiitollinen siitä, että te, valtiovarainministeri Riikka Purra, olette lähtenyt määrätietoisesti laittamaan talouttamme kuntoon. Se ei ole ollut helppo tehtävä, se ei ole ollut millään tavalla mieluisa tehtävä, mutta se on ollut tehtävä, joka jonkun on ollut pakko tehdä — kiitos siitä teille. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Mutta tämä ei pelkästään säästämällä kuitenkaan ratkea, ja me tarvitsemme kasvutoimenpiteitä. [Tuomas Kettunen: Entä Itä-Suomi-ohjelma?] Täällä on kerrottu, että paikallinen sopiminen on nyt tulossa kaikkiin yrityksiin. Ministeri Satonen on kertonut paljon toimia, [Puhemies: Kysymys!] mutta tiedän, että te, [Puhemies koputtaa] ministeri Rydman, olette myös omalla sektorillanne tehnyt paljon. Voisitteko kertoa näistä vähän?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-03-06T16:24:04,2025-03-06T16:25:22,Hyväksytty,1.1 2025_18_46,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_47,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Wille,Rydman,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Heinonen kuvasi varsin kiitettävästi sitä taloudellista tilannetta, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Yllättäen!] missä me tällä hetkellä olemme. Meillähän on sellainen tilanne, että useat edelliset hallitukset ovat jättäneet keskeiset reformit tekemättä, ovat jättäneet huolehtimatta valtiontalouden tasapainosta. Tämä hallitus paitsi tasapainottaa julkista taloutta [Anne Kalmari: Otatte lisää velkaa!] myös tekee ne tarvittavat työmarkkinareformit, joita on työmarkkinoillemme kipeästi kaivattu. Sitten meillä on sekä akuutteja että pidemmän aikavälin haasteita. Yksi pidemmän aikavälin haasteista on se, että meidän tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin liittyvät panostukset ovat laahanneet jäljessä. Ne ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että talouden tuottavuuskehitys ei Suomessa ole edennyt siihen tahtiin kuin olisimme halunneet. Tämä hallitus lisää tki-menoja määrätietoisesti kohti sitä neljän prosenttiyksikön osuutta suhteessa bruttokansantuotteeseen. Lisäksi teemme lukuisia sellaisia kasvutoimenpiteitä, jotka vaikuttavat lyhyellä aikavälillä sekä erilaisten erityisrahoitusinstrumenttien kautta että sitten myöskin kannustamalla verovähennyksiin ja muihin investointeihin. Ja se näyttää tuottavan tulosta. [Puhemies koputtaa] Meillä käytännössä kaikkialla Suomessa uusia investointeja on lähdössä hyvää vauhtia liikkeelle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2025-03-06T16:25:22,2025-03-06T16:26:38,Tarkistettu,1.1 2025_18_48,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_18_49,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tärkeä aihe. Ilman työtä on vaikea rakentaa tulevaisuutta. — Käännän itse katseen kaupunkeihin. Kaupungistuminen on paitsi ihmisten liikettä myös itse asiassa työllisyyden ja tuottavuuden kasvua, ja tästä muistutti viimeksi talouspolitiikan arviointineuvosto tammikuussa. Hyvä kaupunkipolitiikka on siis hyvää talouspolitiikkaa, ja se ei ole nollasummapeliä, vaan se hyödyttää koko Suomea. Valitettavasti tämän hallituksen kaupunkipolitiikka vaihtelee mitäänsanomattomasta todella kehnoon. Liikenteessä joukkoliikennettä ylenkatsotaan, asuntopolitiikassa kaupunkien työkaluja otetaan pois ja kirsikkana kakun päälle Helsingille aiotaan mätkiä 35 miljoonan euron sakko säntillisestä sote-taloudenpidosta. [Jani Mäkelän välihuuto — Jenna Simula: Helsinki parka!] Olisin kysynyt hallitukselta: näettekö te arvoa suomalaisille kaupungeille, ja mitä aiotte tehdä kaupunkien menestyksen ja kukoistuksen eteen? Se näyttäisi edellyttävän aikamoista suunnanmuutosta teiltä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-03-06T16:26:42,2025-03-06T16:27:48,Hyväksytty,1.1 2025_18_50,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_51,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen oikein iloinen, että täällä otetaan kaupungit esiin. Kaupungit ovat oikeastaan tällainen talouden dynamo. Ne ovat monella tapaa vetureita koko meidän kansantaloudelle. Jos me katsotaan, missä suuri osa ihmisistä asuu, missä syntyy iso osa bkt:stä, missä on iso osa työpaikoista, on todella olennaista, että keskitytään kaupunkeihin, ja tämä hallitus on tehnyt vahvaa kaupunkipolitiikkaa. Me olemme jatkaneet MAL-sopimuksia, me olemme jatkaneet innovaatioekosysteemisopimuksia yliopistokaupunkien kanssa, [Veronika Honkasalon välihuuto] joilla edistetään tällaista innovaatiotoimintaa. Me olemme myöskin käynnistäneet aivan uudenlaiset pyöreän pöydän työskentelyt, joilla tartutaan erilaisiin kaupungistumisen haasteisiin ja yhteiskunnan haasteisiin, joissa haetaan yhdessä ratkaisuja. Kuuden suurimman kaupungin kanssa perustimme allianssin, jossa on ratkottu jengiytymistä, segregaatiota, osaajapulaa. Meillä on kolmen seuraavaksi suurimman kanssa, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, lähdetty ratkomaan esimerkiksi liikkumista ja osaamista, tämäntyyppisiä kysymyksiä, keskisuurten kaupunkien kanssa kulttuuriasioita. Idän kaupunkien kanssa puhutaan raja-asioista, ja seutukaupunkiohjelma on myöskin päivitetty. Hyvin erityyppisiä asioita. Seutukaupungit ovat [Puhemies koputtaa] tällaisia alueellisen teollisuuden dynamoja. Eli teemme paljon kaupunkipolitiikkaa, ja se on todella tärkeää [Puhemies koputtaa] koko Suomen kannalta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-03-06T16:27:48,2025-03-06T16:29:05,Hyväksytty,1.1 2025_18_52,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_53,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Palataan tähän meidän alkukysymykseemme. Työttömyys on kasvanut 50 000:lla. Helsingissä työttömyysprosentti on 12,5. Kävin Helsingin TE-toimistossa. Siellä kannettiin suunnatonta huolta siitä, että korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut huimasti. Minä näen tämän erittäin suurena riskinä nyt meidän osaamisen jatkumisen kannalta. Jossain vaiheessa yritykset tulevat tarvitsemaan osaavaa työvoimaa, mutta ei ole järkeä siinä, että työttömät odottelevat, ja tämä osaamistaso tulee heikkenemään. Akava on muun muassa esittänyt, että nykyistä laajemmin voisi työttömyysturvalla opiskella, täydentää sitä osaamistaan. Mitä hallitus aikoo tehdä tälle? Millaisia toimia aiotte nyt rakentaa siihen, että työttömyysaikaa voidaan käyttää siihen, että osaamista vahvistetaan? Ja kysymys: aiotteko, ministeri Satonen, työministerinä tuoda kehysriiheen esitykset siitä, että myös työvoimapalveluihin suunnataan riittävästi varoja nyt, [Puhemies koputtaa] kun työttömyys on räjähtänyt?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-03-06T16:29:09,2025-03-06T16:30:22,Hyväksytty,1.1 2025_18_54,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_55,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Arto,Satonen,Työministeri,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyviä kysymyksiä entiseltä työministeriltä. [Timo Harakan välihuuto] Mitä ensinnäkin tähän TE-palveluasiaan tulee, niin ne asiat on nyt siirretty kunnille ja itse asiassa edellisen hallituksen tahdon mukaisesti. Sitä pidän kyllä itsekin järkevänä. Eli siellä on nyt sitten sekä resurssit että niin sanotusti välineet, joilla voidaan työllistymistä edistää. Totta kai seurataan, miten tämä uudistus menee kohdalleen, ja voi olla, että esimerkiksi välityömarkkinoiden osalta on tarpeen vielä myöhemmin tehdä uusia toimenpiteitä. Mitä tulee tähän varsinaiseen kysymykseen tästä Akavan ehdotuksesta, niin, kuten hyvin tiedätte, tälläkin hetkellä työttömänä on mahdollista omaehtoisesti opiskella ja suorittaa myös akateemisia opintoja, esimerkiksi niiden, joilta on jäänyt tutkinto kesken, suorittaa niitä loppuun. Mutta siitä huolimatta olen tapaamassa Akavan puheenjohtajaa ja haluan kuulla vielä tarkemmin tästä esityksestä. Tässä voi olla kyllä aineksia, että tätä on ehkä vielä syytä tarkastella uudelleen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-03-06T16:30:25,2025-03-06T16:31:30,Hyväksytty,1.1 2025_18_56,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_57,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi ikääntyy ja kaikkien työpanosta tarvittaisiin. Työllisyysaste pitää saada nousuun ja hyvinvointivaltion rahoitus sitä kautta turvattua. [Eduskunnasta: Kyllä!] Osatyökykyisten työllisyyden edellytysten parantaminen olisi tähän tärkeä keino. Edellinen hallitus panosti työkykyohjelmaan, ja teidänkin, Orpon hallituksen ohjelmassa lukee tämä tavoite, mutta mitään ei ole tapahtunut. Suojaosat on poistettu ja sosiaaliturvaa on heikennetty niin, että työn vastaanottaminen, nimenomaan osa-aikatyön vastaanottaminen, vaikeutuu. Työ myös tervehdyttää, se lisää hyvinvointia, ja kun työtä rukataan, se on soveltuvaa myös osatyökykyisille. Tarvitaan lisää työpajatoimintaa, tarvitaan lisää kuntouttavaa työtoimintaa, riittävän pitkiä työkokeiluja, nyt niitä on lyhennetty. Ministeri Satonen, mitä te teette, että osa-aikatyön mahdollisuudet ja osatyökykyisten mahdollisuudet paranevat?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-03-06T16:31:35,2025-03-06T16:32:42,Hyväksytty,1.1 2025_18_58,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_59,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! On tärkeä teema nostaa esiin myös työkyky, työelämän mielenterveys, mielenterveyspoissaolojen vähentäminen ja työssäjaksamisen teemat, nämä ovat vahvasti Orpon hallituksen agendalla. Tässä itse asiassa teemme paljon sellaista työtä, joka on jatkoa ja jatkumoa edellisen hallituksen työkykyohjelmalle ja TYÖ 2030 -ohjelmalle, ja tätä työtä tehdään hyvin tiiviissä yhteistyössä palkansaajien ja työnantajien kanssa. Lisäksi hallituksella on erittäin vahva tahtotila vahvistaa työterveyshuoltoa. Meillä on yhteiskunnassa sellaisiakin ääniä, jotka haastavat työterveyshuollon olemassaolon nykyrakenteilla. Edelliselläkin hallituskaudella, Marinin kaudella, monikanavarahoitustyön yhteydessä pohdittiin jopa kokonaan työterveyshuollon nykyrakenteen romuttamiseen johtavia ajatuksia, mutta tämän hallituksen aikana työterveyshuoltoa halutaan vahvistaa, esimerkkinä vaikkapa se, että työmarkkinaosapuolten kanssa keskustellaan parhaillaan siitä, että kun hallitus on vienyt läpi tämän lasten ja nuorten terapiatakuun — se astuu toukokuussa voimaan — niin miten seuraavana askeleena voitaisiin osana työterveyshuoltoa tuoda näitä matalan kynnyksen terapiapalveluja, [Puhemies koputtaa] Terapiat etulinjaan ‑toimintamallia, joka on tutkittuun tietoon pohjautuvaa, myös työterveyteen. — Kiitos. [Eveliina Heinäluoma: Vastaus kysymykseen!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-03-06T16:32:42,2025-03-06T16:33:57,Hyväksytty,1.1 2025_18_60,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_61,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen tavoitteena on kasvuhakuisten, työllistävien ja vientiin tähtäävien yritysten määrän kasvu sekä työpaikkojen säilyminen Suomessa. Ne ovat hyviä tavoitteita, ja niitä kohti menemme. Maailma on murroksessa, ja mekin olemme saaneet osamme: Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, koronakriisi ja epäonnistunut sote-uudistus, jota tämä hallitus yrittää korjata. Mutta uskoa ja toivoa on luotava. Yritykset ovat ne, jotka luovat työpaikkoja, ja on erittäin tärkeää, että kannustamme yrityksiä luomaan niitä työpaikkoja. Hallitus muun muassa helpottaa ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Arvoisa puhemies! Monissa kodeissa nuoret etsivät tällä hetkellä kesätyötä. On opiskelijoita, jotka toivovat pääsevänsä edes hetkeksi työhön kiinni ja kesätyöhön. Kysynkin teiltä, arvoisa ministeri: millä tavalla kannustatte yrityksiä palkkaamaan nuoria työntekijöitä ja erityisesti niin, että mahdollisimman moni löytäisi kesätöitä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2025-03-06T16:34:02,2025-03-06T16:35:13,Hyväksytty,1.1 2025_18_62,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_63,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Arto,Satonen,Työministeri,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä kysymys. Tämä kesätyöhän on sillä tavalla erittäin tärkeä, että se on monelle ensimmäinen kosketus työelämään ja siitä saa sellaisia taitoja, joita myöhemmin voi hyödyntää. Meillä aika hyvin kyllä ihan tuolta Duunitorin kautta löytyy niitä erilaisia mahdollisuuksia, mutta on toki todettava, että kyllä hieman myös tämä taloudellinen tilanne ja suhdanne vaikuttavat siihen, paljonko meillä on kesätyöpaikkoja tarjolla. Mutta toki monet yritykset ja myöskin kunnat, seurakunnat, muut julkiset yhteisöt tarjoavat kesätyöpaikkoja, ja niitä kannattaa nuorten aktiivisesti hakea. Uskon kyllä, että aika moni nuori sieltä tulee myöskin kesätyöpaikan saamaan. Toki on varmasti niistä kaikkein halutuimmista työpaikoista myös kovaa kilpailua. Ilman muuta kannustan myös työnantajia siihen, että rohkeasti lähdettäisiin näitä paikkoja nuorille tarjoamaan, koska se on koko yhteiskunnalle tärkeä asia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-03-06T16:35:17,2025-03-06T16:36:21,Hyväksytty,1.1 2025_18_64,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Meriluoto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_65,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Laura,Meriluoto,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Työttömyys on tosiaan Suomessa kasvanut nopeasti, ja työllisyyspalvelut ovat avainasemassa siinä, että työttömyys ei pitkity ja siihen mahdollisesti liittyvät ongelmat eivät pääse kasautumaan. Kuitenkin työllisyyden hoidon resursseja on heikennetty kasvavasta asiakasmäärästä huolimatta. Kuntaliiton arvion mukaan TE-uudistuksen rahoituksesta puuttuu vähintään 100 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa sitä, että työllisyysalueet joutuvat jo aloittamaan heikossa tilanteessa. Kuntien valtionosuuksia hallitus on leikannut 37 miljoonalla eurolla, kun palkkatuen käyttöä rajattiin siten, että kunnat voivat saada sitä vain erityistapauksissa. Tämä osaltaan vaikeuttaa kuntien kykyä vastata työttömyyteen. Arvoisa työministeri Satonen, mitkä nyt ovat ne teidän keinonne vastata tähän kasvavaan ongelmaan? Vai uskooko hallitus edelleen, että rikkaiden verojen keventäminen, työntekijöiden aseman heikentäminen ja köyhyyden lisääminen tulevat ratkaisemaan tämän ongelman?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Laura Meriluoto,1523,2025-03-06T16:36:25,2025-03-06T16:37:33,Hyväksytty,1.1 2025_18_66,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_67,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Arto,Satonen,Työministeri,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskityn vastauksessani TE-palvelupuoleen, koska se ymmärtääkseni kuuluu omaan salkkuuni. Kysyjä on siinä oikeassa, että tämä 37 miljoonaa sieltä on vähennetty, ja se on vähennetty nimenomaan sen takia, että ajatus on, että kun henkilö menee palkkatuettuun työhön, niin hänellä olisi mahdollisuus sen palkkatuetun työn kautta päästä myös jatkamaan työuralla sellaiseen työhön, joka ei ole tuettua, eli niin sanotusti oikeille työmarkkinoille. Ja tämä on toteutunut kuntien palkkatuella selvästi huonommin kuin esimerkiksi yksityisellä puolella, ja sen takia resursseja kohdennetaan enemmän yksityiselle puolelle ja toisaalta kolmannen sektorin toimijoille, joilla esimerkiksi sadan prosentin palkkatuki kaikkein vaikeimmin työllistyvien osalta on edelleen hoidossa. Mutta pari poikkeusta tästä on, ja se liittyy myös tähän kysymykseen osatyökykyisistä. Eli osatyökykyisiä kunnat voivat edelleen palkkatuella ottaa, ja heillä se kerryttää myös työssäoloehtoa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-03-06T16:37:37,2025-03-06T16:38:44,Hyväksytty,1.1 2025_18_68,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Ollikainen, varsågod.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_69,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Ärade talman! Under de senaste veckorna har vi diskuterat den kulturpolitiska redogörelsen här i riksdagen också ur ekonomiskt och sysselsättningsperspektiv. Vi lever ju i ytterst utmanande tider i världen, och kulturen och konsten har en viktig roll i vårt välbefinnande och vår ork.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2025-03-06T16:38:48,2025-03-06T16:39:08,Hyväksytty,1.1 2025_18_70,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Wille,Rydman,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Värderade herr talman! Ledamot Ollikainen hade alldeles rätt: Vad gäller de kreativa branscherna så finns det en enorm potential, även vad gäller de ekonomiska synvinklarna. Regeringen är alldeles medveten om detta, och vi till och med satsar på exportfrämjandet vad gäller de kreativa branscherna. De insatser som vi har fattat beslut om kommer att levereras genom Business Finland.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,sv,Wille Rydman,1282,2025-03-06T16:40:03,2025-03-06T16:40:32,Hyväksytty,1.1 2025_18_71,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa hallitus, vaalien alla te tosiaan lupasitte ne 100 000 uutta työpaikkaa. Nyt työttömyys kasvaa kaikkialla maassa ja jokaisessa ikäryhmässä. Suomalaisista yrityksistä, suomalaisista kunnista ja kaupungeista ympäri Suomea on menetetty kymmeniätuhansia työpaikkoja. Työministerinä olisitte voinut tehdä enemmän työllisyyden eteen vielä, ja nyt olen huolissani, koska on kuulunut huhuja, että tämä 100 miljoonan euron säästö sosiaalihuoltoon kohdistuisi kuntouttavaan työtoimintaan. Tämä vaikeuttaisi työttömien asemaa entisestään. Työministeri Satonen, voitteko varmistaa yhdessä sosiaali- ja terveysministeri Juuson kanssa, että tämä 100 miljoonan sosiaalihuollon leikkaus ei kohdistu kuntouttavaan työtoimintaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-03-06T16:41:24,2025-03-06T16:42:18,Hyväksytty,1.1 2025_18_72,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_73,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Arto,Satonen,Työministeri,,Suullinen kysymys talouden vahvistamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 32/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kuntouttava työtoiminta on, kuten varmaan kysyjä hyvin tietää, hyvinvointialueilla, ja se kuuluu myöskin tässä työnjaossa ministeri Juusolle, joten en voi siihen vastata. Mutta tässä jo aiemmin totesin, että meidän tulee kyllä tarkkailla sitä, miten nämä välityömarkkinat jatkossa kehittyvät ja miten ne toimivat, koska on tietysti niin, että me tarvitaan myöskin näitä välityömarkkinoita ehdottomasti. Siellä on ollut hyvin monenlaista toimintaa nyt, ja se tavallaan kohdentuu pitkälti sinne kuntien työllisyysalueille. Siinä on se hyvä puoli, että voidaan paikallisesti erityisesti tukea niitä välityömarkkinatoimijoita, joiden tulokset ovat kaikkein tehokkaimpia, mutta toki siinä on myös sitten se riski, miten nämä nähdään siellä kunnan päätöksenteossa, kun suhteessa muitakin asioita on tietenkin kuntien pöydällä ja kuntienkin taloustilanne on vaikea. Tämä on asia, jota mielestäni pitää seurata, ja tarvittaessa pitää myös toimia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-03-06T16:42:21,2025-03-06T16:43:25,Hyväksytty,1.1 2025_18_74,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksesta (Mika Lintilä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 33/2025 vp,"Seuraava kysyjä. — Edustaja Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_18_75,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Mika,Lintilä,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksesta (Mika Lintilä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 33/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin äsken kuulimme, Suomessa on noin 330 000 työtöntä. Samaan aikaan ensimmäisen seitsemän viikon aikana tänä vuonna tuli lähes 500 konkurssia. Lähes 30 vuotta sitten viimeksi oli näin synkkä kausi. Samaan aikaan meillä on tuottavuus laskenut ja arvonnousua ei tapahdu. Jopa työ- ja elinkeinoministeriön johtavan virkamiehen mukaan olemme osittain vajonneet lamaan, ja tämä on tietysti epäonnistuminen hallitukselle tässä kohti. Tämä ei ole pelottelua, vaan nämä ovat faktoja, joita on tapahtunut. Huolestuttavaa tässä tilanteessa on se, että nyt tuoreimman yritysten pk-barometrin mukaan yritykset tulevat vähentämään investointeja tässä tilanteessa, ja merkittävin muutos tapahtuu rahoituksen saatavuudessa, eli 43 prosenttia kertoo rahoituksen heikentyneen. Nyt kysynkin: Hallitus on muuttamassa pk-yrityksien rahoittamista Finnveran osalta, [Puhemies koputtaa] eli siellä ollaan luopumassa nyt siitä, että se kehittäisi nimenomaan keskisuuria ja pieniä yrityksiä ja myös alueellista painotusta. Miksi näin yrityksille, [Puhemies koputtaa] jotka eniten työllistävät Suomessa?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2025-03-06T16:43:35,2025-03-06T16:44:58,Hyväksytty,1.1 2025_18_76,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksesta (Mika Lintilä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 33/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_77,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Wille,Rydman,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksesta (Mika Lintilä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 33/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lintilän puheenvuorossa oli lukuisia erikoisia väitteitä. Yksi oli se, että Suomi olisi vajonnut lamaan. Suomihan kyllä on ollut lamassa, mutta itse asiassa nythän on näkyvissä varsin paljonkin myönteisiä merkkejä, ja teknisesti ottaen nimenomaisesti emme ole lamassa, päinvastoin. Itse asiassa meillä on paljon sellaisia merkkejä, jotka viittaavat varsin myönteiseen kehitykseen. On totta, että meillä pk-yrityksillä on ollut erinäisiä vaikeuksia rahoituksen saamisessa, ja nämä on tiedostettu monella eri tavalla. Sen takiahan meillä uudistetaan itse asiassa rahoituskenttää hyvin monesta eri suunnasta. Meillä ollaan piakkoin tuomassa eduskuntaan päin Finnvera-lainsäädännön uudistamista, jossa myöskin pyritään joustavoittamaan määrättyjä asioita. Yhtäältä meillä on uudistettu Teollisuussijoituksen investointistrategiaa, jossa mahdollistetaan nimenomaisesti suoria sijoituksia yrityksiin. Business Finlandin kautta kanavoidaan tutkimus- ja kehitysrahoitusta yrityksille. Itse asiassa nämä toimenpiteet ovat nimenomaisesti sellaisia, jotka auttavat myös sillä rahoituspuolella yrityksiä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.3.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2025-03-06T16:44:58,2025-03-06T16:46:06,Hyväksytty,1.1 2025_18_78,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksesta (Mika Lintilä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 33/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_79,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksesta (Mika Lintilä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 33/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Työttömyystilastot näyttävät tosiaan aivan hirvittäviltä Suomessa, ja meillä on valtava määrä työttömiä, satojatuhansia työttömiä. Kun kuuntelin tuota elinkeinoministerin puhetta, niin huomasin taas, jälleen kerran sen, että hallitus taitaa elää eri todellisuudessa kuin tavalliset suomalaiset. Arvoisa puhemies! Iso ongelma on ollut tällä vaalikaudella se, että veronkorotuksilla ollaan syvennetty vielä tätä työttömyystilannetta ja erittäin heikkoa taloudellista tilannetta. Arvoisa puhemies! Kun nyt ollaan hallituskauden puolivälissä, niin voidaan todeta, hyvä hallitus, että teidän talouspolitiikkanne on epäonnistunut, hallitus on epäonnistunut. Kerrataanpa muutamia veronkorotuspäätöksiä, joilla Suomi on päässyt Euroopan verotusasteella aivan ykköstilalle: alvin himokorottaminen, yleinen alvi, alempien alv-kantojen nostaminen, [Jani Mäkelä: Hyväksyitte käytännössä sen! — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Puhemies koputtaa] kaikista pahimpana lääkkeiden arvonlisäverotuksen korottaminen, [Puhemies koputtaa] ja työllisyyden kannalta ehkä synkin päätös on ollut tämä kotitalousvähennyksen leikkaaminen, todella hölmö päätös, tuhansia työpaikkoja meni. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei menetetty!] Kokoomus rikkoi oman vaalilupauksensa, kokoomuspuolue lupasi parantaa kotitalousvähennystä. [Puhemies: Kysymys!] Kysynkin nyt valtiovarainministeri Purralta: aiotteko te kehittää kotitalousvähennystä, vai aiotteko huonontaa sitä lisää?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-03-06T16:46:23,2025-03-06T16:47:41,Hyväksytty,1.1 2025_18_80,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksesta (Mika Lintilä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 33/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_81,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksesta (Mika Lintilä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 33/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja unohtaa nyt sen syyn, minkä takia me olemme joutuneet tekemään niitä sopeuttamistoimia, sekä suoria menoleikkauksia erityisesti sinne käyttötalouspuolelle että myös valitettavasti veronkorotuksia. Se johtuu siitä, että me korjaamme julkista taloutta, ja käytännössä jokaisella kyselytunnilla me tavalla tai toisella tätä aihepiiriä käsittelemme. Samaan aikaan olen monissa keskustapuolueen ehdotuksissa huomannut, että te ainakin puheissa, ainakin välillä, olette kantaneet huolta myös samasta julkisen talouden tilasta ja valtion voimakkaasta velkaantumisesta. Niinpä te olette esimerkiksi vastuullisesti esittäneet omissa vaihtoehdoissanne aika tavalla samanlaisia veronkorotuksia kuin tämä hallitus. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Jos katsotaan sitä kokonaisuutta veronkorotusten suhteen, niin tällä hallituskaudella tähänkään mennessä kokonaisveroaste ei näillä meidän toimillamme nouse, mutta kyllä, olemme joutuneet tekemään myös tulopuoleen sopeutusta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-03-06T16:47:41,2025-03-06T16:48:43,Hyväksytty,1.1 2025_18_82,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksesta (Mika Lintilä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 33/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mehtälä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_83,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksesta (Mika Lintilä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 33/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Viesti kentältä kuuluu: Yritykset Suomessa odottavat ympäristölupia jopa seitsemän vuotta. Yritykset eivät saa rahoitusta, vaikka hankkeet ovat kannattavia. Yritykset tekevät valtavan työn byrokratian eteen. Yritykset ovat loputtoman väsyneitä siihen, että niiden pitää täyttää jos jonkinlaista viranomaisselvitystä sen sijaan, että voisivat keskittyä yritystoimintansa harjoittamiseen. Arvoisa puhemies! Keskustan mielestä luvituksesta pitää tehdä Suomen kilpailukykytekijä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ai nyt vasta!] Tavoitteeksi pitää asettaa, että Suomessa on Euroopan nopein luvitus — siis nopein luvitus — vaalikauden loppuun mennessä. Kysyn pääministerin sijaiselta, valtiovarainministeri Purralta: Onko hallitus valmis tarttumaan tähän? Oletteko valmiita tekemään tarvittavat muutokset sääntelyyn ja toimintatapoihin, jotta voimme olla nopeimman luvituksen maa Euroopassa? [Eduskunnasta: Edustaja Mehtälältä hyvä kysymys! — Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.3.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-03-06T16:48:46,2025-03-06T16:49:46,Hyväksytty,1.1 2025_18_84,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksesta (Mika Lintilä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 33/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_85,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksesta (Mika Lintilä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 33/2025 vp,"Puhemies! Kysymys oli luvituksesta, ja kyllä, olemme paitsi purkaneet edellisen hallituskauden aikana syntynyttä lisäsääntelyä myös teemme merkittäviä toimia siihen, että saamme sujuvoitettua niin ympäristöluvitusta kuin sitä kaupungeissa ja kunnissa tapahtuvaa muuta luvitusta, esimerkiksi rakentamisluvitusta. Meillä on toivottavasti lähiaikoina tulossa hallituksen esitys tästä lupa- ja valvontavirastosta, jossa myös ympäristöluvituksen näkökulmasta tarkoitus on, että sujuvoitamme prosessia, luomme sen ennakoitavaksi ja päästään ikään kuin tämmöisen yhden luukun palvelumalliin, jossa yrityksen näkökulmasta siis saadaan yhdessä prosessissa samat asiat käsiteltyä ja täten myös parannettua sitä ennakoitavuutta. Ja kyllä, tässä on iso työ tehtävänä, sillä meillä on tässä maassa paljon viranomaisia, jotka näitä hankkeita käsittelevät, ja tällä hetkellä se kenttä on hyvinkin moninainen. Tähän lakiesitykseen sisältyy myös ympäristöluvituksen näkökulmasta monia muutoksia. Toivottavasti pääsemme tämän pian tuomaan tänne. Mutta kyllä me teemme [Puhemies koputtaa] kaikkemme sen eteen, että luvitus on ennakoitavaa, sujuvaa ja nopeaa. [Eduskunnasta: Toisin kuin keskusta!] ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-03-06T16:49:49,2025-03-06T16:51:06,Hyväksytty,1.1 2025_18_86,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Nesteen toimitusjohtajan palkkiosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 34/2025 vp,"Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_18_87,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys Nesteen toimitusjohtajan palkkiosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 34/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Olen istunut monessa hallituksessa ja myös pörssiyhtiön hallituksessa, ja yleensä, kun hallituksiin palkataan toimitusjohtaja, tehdään bonusjärjestelmiä, jotka tehdään niin, että ne riippuvat tuloksesta ja siitä, mitä toimitusjohtaja saa aikaan. Nyt valtion omistamassa yrityksessä Nesteessä, josta valtio omistaa 44 prosenttia — mikä tarkoittaa periaatteessa enemmistöomistajaa, koska seuraava omistaja on Ilmarinen, joka omistaa 2,59 prosenttia — on palkattu Heikki Malinen, jolle on lahjoitettu 1,2 miljoonan euron osakepotti ilman, että hän on tehnyt päivääkään töitä, [Vasemmalta: Oho!] minkä lisäksi hänelle maksetaan yli 100 000 euroa kuukausipalkkaa sekä hänelle annetaan vielä ylisuuri eläke. Miten tämä on mahdollista? Valtio ei ollut hyväksymässä tätä, ja valtio voi määrätä, kuka istuu hallituksessa, ja kuitenkaan Nesteen hallitus ei kuule valtiota. [Puhemies koputtaa — Eduskunnasta: Kuka vastaa?] Oletteko erottamassa hallitusta? [Eduskunnasta: Hyvä kysymys!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-03-06T16:51:10,2025-03-06T16:52:29,Hyväksytty,1.1 2025_18_88,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Nesteen toimitusjohtajan palkkiosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 34/2025 vp,"Ennen kuin annan ministerille puheenvuoron, huomautan istuntoa lehteriltä seuraaville kansalaisille, että suosionosoitukset tai muut huutelut eivät ole suvaittuja. — Ministeri Strand, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_89,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Joakim,Strand,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Suullinen kysymys Nesteen toimitusjohtajan palkkiosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 34/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yhtiön hallitus palkkaa toimitusjohtajan, omistaja vaikuttaa yhtiökokouksessa. Valtio omistajana nimenomaan äänesti tätä vastaan, ja valtio omistajana on myös pitänyt huolen siitä, että hallituksessa vaihtuu puheenjohtaja, palkitsemisvaliokunnassa vaihtuu myös puheenjohtaja. Jokainen voi miettiä, onko tällä ollut merkitystä. Sillä varmasti on ollut merkitystä. Elikkä valtio nimenomaan piti tätä ratkaisua, palkitsemispakettia, kohtuuttomana. Tämä oli täysin vastoin meidän omistajapoliittista periaatepäätöstä, ja siksi valtio omistajana voimakkaasti reagoi ja vastusti tätä yhtiökokouksessa. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.4.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2025-03-06T16:52:39,2025-03-06T16:53:22,Hyväksytty,1.1 2025_18_90,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Nesteen toimitusjohtajan palkkiosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 34/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_91,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys Nesteen toimitusjohtajan palkkiosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 34/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yritykset toden totta tarvitsevat myös osaajia tässä ajassa, nimittäin osaajien löytyminen tuntuukin olevan yksi suurimmista kasvun esteistä. Hallitus on luvannut 100 000 uutta työntekijää mutta on mennyt jo tässä vaiheessa 50 000 pakkaselle. Tilanne on karmiva. Sen lisäksi työministeri sanoi tänään salissa, että seurataan, miten uudistus menee Suomen työllisyyden hoidon palveluiden uudistamisessa. Voin kertoa terveisiä Päijät-Hämeestä. Tällä hetkellä työllisyyspalveluiden uudistamisessa jonottaa ihmisiä kasvavissa määrin ilman lupausta minkäänlaisesta palvelusta tämän vuoden puolella. [Jenna Simula: Tosi hyvä uudistus!] Kuulitte oikein: rahat ovat loppu jo tammikuun loppuun mennessä. Yksikään ihminen ei saa starttirahaa yritystoimintaan eikä esimerkiksi palkkatukea työllistymiseen. Arvoisa ministeri Satonen, me tarvitsemme kaikki töihin. Milloin te puututte tähän tilanteeseen, [Puhemies koputtaa] joka vaivaa tällä hetkellä jo useammassa maakunnassa? [Mauri Peltokangas: Se olikin hyvä, se teidän tekemä maakuntauudistus!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.4.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-03-06T16:53:26,2025-03-06T16:54:40,Hyväksytty,1.1 2025_18_92,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Nesteen toimitusjohtajan palkkiosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 34/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_93,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Arto,Satonen,Työministeri,,Suullinen kysymys Nesteen toimitusjohtajan palkkiosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 34/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kerrataan nyt hieman, mitä tässä on tapahtunut. Tämä uudistus, jolla TE-palvelut päätettiin siirtää kuntien hoidettaviksi, on tapahtunut edellisen hallituksen aikana, ja nyt se on pistetty toimeen. Nyt se on tapahtunut tämän vuoden alusta, kun ne on laitettu toimeen, ja nyt ne resurssit ja toimintavälineet ovat niillä työllisyysalueilla, jotka itse voivat päättää, millä tavalla he siellä toimivat. Mutta on totta, mihin edustaja Kemppi viittaa, ja tietenkin on niin, että kun meillä on esimerkiksi palkkatukipäätöksiä ja starttirahapäätöksiä, jotka jälkikäteen tullaan maksamaan, niin niitten osalta, jotka ovat käynnistyneet vuoden 2024 puolella, ne kulut, jotka kohdistuvat vuoteen 2024, valtio tulee näille työllisyysalueille maksamaan tällä tietoa huhtikuussa. Siinä on kyse noin 100 miljoonan euron jutusta. Mutta jos näin ei olisi toimittu, silloin nämä kaikki olisivat katkenneet tässä siirrossa, [Puhemies koputtaa] ja tämä on ihan välttämätön toimintatapa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.4.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-03-06T16:54:40,2025-03-06T16:55:54,Hyväksytty,1.1 2025_18_94,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sisäministerin toiminnasta pakolaiskiintiön kohdentamisessa (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 35/2025 vp,"Seuraava kysymys. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_18_95,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys sisäministerin toiminnasta pakolaiskiintiön kohdentamisessa (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 35/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdenvertaisuusvaltuutettu sai tänään valmiiksi selvityksensä liittyen sisäministeriön poliittisen johdon toimintaan vuoden 2025 pakolaiskiintiön kohdentamisessa. Valtuutetun kannanotto on selkeä: ministerivastuulla on syyllistytty perustuslaissa ja yhdenvertaisuuslaissa kielletyn syrjivän ohjeistuksen antamiseen, kun on pyritty priorisoimaan kristittyjä pakolaisia muiden kustannuksella. Syrjinnällä vaarannettiin jo valmiiksi erittäin haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. [Ben Zyskowicz: Eikö ne kristityt ole haavoittuvassa asemassa?] Olimme vasemmistoliitossa asiasta huolissamme jo syksyllä, kun esitimme syrjinnän kiistäneelle sisäministeri Rantaselle epäluottamusta. Yhdenvertaisuusvaltuutetun kannanoton myötä epäluottamus ministeriä kohtaan on vain vahvistunut. Arvoisa pääministerin sijainen, voiko syrjivästi toiminut ja lakia rikkonut ministeri istua teidän hallituksessanne? [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.5.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-03-06T16:56:06,2025-03-06T16:57:12,Hyväksytty,1.1 2025_18_96,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sisäministerin toiminnasta pakolaiskiintiön kohdentamisessa (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 35/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_97,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys sisäministerin toiminnasta pakolaiskiintiön kohdentamisessa (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 35/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin sisäministeri on tänään saanut tämän yhdenvertaisuusvaltuutetun kannanoton liittyen pakolaiskiintiöön. Sisäministeri ei itse ole täällä paikalla, hän on Brysselissä. Ministeriössä tutustutaan tähän kannanottoon tarkasti, ja myös oikeuskanslerin arviota tässä asiassa pyydetään, ja asiaan sen jälkeen palataan. Mitä tulee sitten siihen, miten Suomessa kohdennetaan näitä UNHCR:n kiintiöitä, yleensä joka vuosi ei ole tehty suoraa päätöstä tämän UNHCR:n pohjan pohjalta, vaan on tehty siellä erilaista uudelleenmäärittelyä. Tässä ei ole tapahtunut minkäänlaista syrjintää. Hallitusohjelman mukaisesti kaikki henkilöt, jotka ovat pakolaisaseman täältä saaneet, ovat näitä UNHCR:n määrittämiä pakolaisia, ja hallitusohjelman mukaisesti esimerkiksi omassa maassaan vainotuksi tulleita vähemmistöryhmiä voidaan auttaa, kuten tässä tapauksessa kristittyjä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-03-06T16:57:13,2025-03-06T16:58:20,Hyväksytty,1.1 2025_18_98,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lääkkeiden saatavuuden turvaamisesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 36/2025 vp,"Seuraava kysymys. — Edustaja Räsänen, Päivi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_18_99,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys lääkkeiden saatavuuden turvaamisesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 36/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lääkkeiden saatavuus on tärkeä osa huoltovarmuutta, mikä tulee turvata myös poikkeusoloissa. Saatavuushäiriöt ovat lisääntyneet viimeisten kymmenen vuoden aikana, ja myös uusien lääkkeiden saaminen markkinoille on eurooppalaisittain verrattuna hidasta ja byrokraattista. Suomen pieni markkinaosuus, vain 0,3 prosenttia, globaaleilla lääkemarkkinoilla tuo myös haasteita, kun lääkkeiden kysyntä on kasvussa kaikkialla. Huoltovarmuutemme lääkkeiden osalta on hyvin riippuvaista tuonnista, ja tämä tarkoittaa sen turvaamista varastoimalla. Eurooppalainen ja erityisesti kotimainen lääketeollisuus olisivat kestäviä ratkaisuja huoltovarmuuden turvaamiseksi. Kysyn: mitkä ovat ne toimet, joilla hallitusohjelman mukaisesti turvataan lääkkeiden saatavuutta ja huoltovarmuutta?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-03-06T16:58:28,2025-03-06T16:59:36,Hyväksytty,1.1 2025_18_100,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lääkkeiden saatavuuden turvaamisesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 36/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_101,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys lääkkeiden saatavuuden turvaamisesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 36/2025 vp,"Kiitos! Nyt oli äärimmäisen tärkeä kysymys, kiitos siitä edustaja Räsäselle. Toimet ovat erittäin laajat, ja lähden liikkeelle eurooppalaisesta tasosta, eli EU parhaillaan valmistelee isoa lääkepakettia, jonka yksi tavoite on lääkkeiden saatavuuden turvaaminen kaikissa olosuhteissa. Siihen sisältyy myöskin eurooppalainen oma tuotanto ja sen vahvistaminen ja tietysti myöskin kotimainen. Lisäksi meillä on käynnissä useita lainsäädäntöuudistuksia, muun muassa lääkkeiden velvoitevarastointilakia uudistetaan. Meillä on kotimaiset varmuusvarastot, me teemme varautumista koko ajan. Lisäksi Suomeen on saatu ihan hiljattain myöskin isot EU:n laajuiset rescEU-varmuusvarastot, jotka sitten tietysti kriisiolosuhteissa hyödyttäisivät myöskin Suomea ja olisivat täällä kovin lähellä. Monia toimia ja erittäin monia lainsäädäntöuudistuksia tässä maailmanajassa parhaillaan valmistellaan, ja tämä on tietysti ymmärrettävästi kriittisen tärkeä kysymys, että meillä on lääkkeet turvattu ja meidän koko lääkeketju toimii näissä vakavissa mahdollisissa häiriötilanteissa ja globaaleissa saatavuushäiriöissä, jotka ovat nyt jo yleistyneet. — Kiitos. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+2.6.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-03-06T16:59:38,2025-03-06T17:00:50,Hyväksytty,1.1 2025_18_102,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2024>>>Kertomus K 16/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 2/2025 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Edustaja Mikkonen, Krista, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_18_103,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2024>>>Kertomus K 16/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on siis ilmastovuosikertomus, joka kokoaa yhteen eri sektoreilla tapahtuvan ilmastotyön ja arvion ilmastotoimien riittävyydestä ja tarpeen lisätoimille. Ilmastovuosikertomus on ilmastolain mukaisesti annettava joka vuosi. Näin kansallista ilmastopolitiikkaa pystytään seuraamaan vuosittain ja koko eduskunta pääsee siitä keskustelemaan. Ympäristövaliokunnan puheenjohtajana esittelen nyt tämän yksimielisen mietinnön. Arvoisa puhemies! Vuosikertomukset ovat luonnollisesti aina katsaus menneeseen. Tämä vuoden 2024 kertomus käsittelee vuoden 2023 lopun tilannetta, ja se on annettu viime vuoden kesäkuussa. Tämän vuoksi ilmastovuosikertomukseen sisältyvä tieto on osittain jo vanhentunutta. Sen laadinnassa ei ole voitu huomioida kertomuksen valmistelun jälkeen tehtyjä päätöksiä, kuten esimerkiksi liikenteen päästöjä lisäävää jakeluvelvoitteen löyhentämistä. Kertomuksen päästötiedot perustuvat niin sanottuihin pikaennakkotietoihin, joihin myös valiokuntien asiantuntijakuulemiset ovat perustuneet. Lopulliset päästötiedot tarkentuvat aina loppuvuodesta. Ympäristövaliokunnan jo lopetettua kuulemiset olemme saaneet maankäyttösektorista uutta tietoa, jonka mukaan Suomen metsät eivät enää ole nettonielu. Valiokunta nostaa mietinnössään esille ongelman tiedon ajantasaisuudesta. Ympäristövaliokunnan on pitänyt mietinnössään, samoin kuin sille antaneiden valiokuntien lausunnoissaan, perustaa arvionsa ja kannanottonsa siihen tietoon, jonka se on viimeistään syksyllä 24 saanut käyttöönsä. Tämä luonnollisestikin poikkeaa jo siitä, mitä me tiedämme tänään. Ympäristövaliokunta pitääkin tärkeänä, että vuosikertomuksen käsittelyä eduskunnassa tiivistetään jatkossa, jotta mietintö olisi ajantasaisempi. Hallitus antaa ilmastovuosikertomuksen kesäkuussa. Jos tässä talossa valiokunnat jatkossa käsittelisivät kertomuksen heti syysistuntokauden alussa ja se olisi täällä eduskunnan suuressa salissa käsittelyssä myöhemmin syksyllä, kuvaisi se paremmin vallitsevaa tilannetta. Arvoisa puhemies! Valiokunta myös toivoo, että kertomusta kehitetään niin, että toimien vaikuttavuutta ja vaikutusten kuvausta kehitetään entistä analyyttisempaan suuntaan. Jatkossa on toivottavaa pyrkiä antamaan kokonaisuutta tosiasiallisesti... — Anteeksi, nyt minun täytyy… Tekninen ongelma, tämä puhe hävisi tästä. — Elikkä jatketaan: Siis todella valiokunta toivoo, että kertomusta kehitetään niin, että toimien vaikuttavuutta ja vaikutusten kuvausta kehitetään entistä analyyttisempaan suuntaan. Jatkossa on toivottavaa pyrkiä kuvaamaan kokonaisuutta tosiasiallisesti toteutettavien toimien vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden kautta. Valiokunta katsoo, että hiilikädenjäljen tarkastelu on osa kokonaiskuvan tarkastelua ja sen sisällyttäminen vuosikertomukseen on kannatettavaa, vaikka sen laskenta vaatii kehittämistä. Arvoisa puhemies! Vuosikertomus tuo esille, että kasvihuonekaasupäästöt laskivat 11 prosenttia vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna. Päästökauppasektorin energian- ja lämmöntuotannon päästöt laskivat jopa odotettua nopeammin, 19 prosenttia. Vuonna 2023 taakanjakosektorilla päästöt laskivat kaikissa pääluokissa, myös liikenteessä ja maataloudessa. Mutta kokonaisuudessaan päästövähennystahti ei kuitenkaan nykytoimilla ole riittävä vuodelle 2030 asetetun 60 prosentin päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi, vaan lisätoimia tarvitaan 1,3 megatonnin edestä. Suomen EU:n vuoden 2030 päästövähennyssitoumuksien suhteen päästökauppasektorilla tavoitteet ylittyvät, mutta taakanjakosektori vaatii 1,7 megatonnin lisätoimia. Maankäyttösektori oli vuosikertomuksen tietojen mukaan vielä pieni nettonielu, mutta uusien tietojen valossa tilanne on muuttunut päinvastaiseksi. Maankäyttösektorin nettonielukehitys näyttää paljon heikommalta kuin aikaisemmin on arvioitu, eivätkä sen nettopäästöt vähene riittävästi EU-velvoitteisiin tai kansalliseen ilmastolakiin nähden ilman merkittäviä lisätoimia, joita valiokunta peräänkuuluttaa. Maankäyttösektorin muuttuminen nettonielusta nettopäästölähteeksi viime vuosina johtuu erityisesti puuston kasvun hidastumisesta ja korkeista hakkuumääristä. Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunta on saanut selvityksen ilmastotoimien sekä niiden tekemättä jättämisen kustannuksista yhteiskunnalle ja yrityksille. Valtiovarainministeriön toteuttama tarkastelu korostaa nopeiden ja päättäväisten ilmastotoimien merkitystä ilmastonmuutoksen vaikutusten hillinnässä ja siten talouden kehityksessä. Analyysin tuloksena todetaan, että jos ilmastonmuutoksen hillintä epäonnistuu ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita ei saavuteta, Suomen talouskasvu hidastuu. Valiokunta myös toistaa viimevuotisen kannanottonsa, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin keskeisten ilmastopolitiikan suunnitelmien päivittämiseksi ja valmistelee ehdotukset kustannustehokkaiksi lisätoimiksi toimien kokonaisvaikutukset huomioon ottaen. Valiokunta pitää edelleen päästöjen vähentämistä keskeisenä keinona ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisesti päästökauppaa pidetään tehokkaana keinona kohdentaa päästöjen vähennykset sellaisiin kohteisiin, joissa ne ovat mahdollisimman edullisesti saavutettavissa. Mutta lisätoimia tarvitaan myös muilla sektoreilla. Liikenne on taakanjakosektorin suurin päästölähde Suomessa ja muodostaa maamme kokonaispäästöistä 23 prosenttia. Liikenteen päästövähennysten osalta valiokunta nostaa esiin kohtuuhintaisten vaihtoehtoisten käyttövoimien ja polttoaineiden saatavuuden. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan maatalouden päästövähennykset saavutetaan helpoimmin turvepelloilla. Erityisesti vajaatuottoisten turvepeltojen poistaminen maatalouden tuotantotoiminnasta on tehokas toimi. Toimenpiteistä kustannusvaikuttavin on ruokohelven tai muun kosteikkoviljelykasvin viljely korotetulla pohjaveden tasolla. Valiokunta korostaa myös hyvien viljelykäytäntöjen merkitystä päästöjen vähentämisessä, hiilensidonnassa ja maatalousmaan kasvukunnon ylläpitämisessä. Turvemaiden ja ylipäätään maatalouden päästöjen vähentämisessä valiokunta pitää tärkeänä sovittaa yhteen päästöjen vähentämisen, elintarvikehuoltovarmuuden ja tuotannon kannattavuuden vaatimuksia. Arvoisa puhemies! Valiokunta myös korostaa ilmastoviisaan metsätalouden merkitystä. Metsiä tarvitaan ilmastonmuutoksen hillintään, ja niiden terveydestä ja kasvukunnosta on huolehdittava. Suomen metsät toimivat yhä hiilinieluna, mutta ne eivät ole nettonielu. Valiokunta nostaa esille esimerkiksi jalostetun taimimateriaalin käytön, biotalouden arvonlisän nostamisen ja metsäsektorin arvoketjujen pidentämisen sekä puurakentamisen. Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaativat luonnonvarojen resurssiviisasta hyödyntämistä. Ilmastovuosikertomuksen mukaan luonnonvarojen otto maailmassa on kolminkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana. Ennusteen mukaan vuonna 2060 luonnonvaroja otetaan jopa 60 prosenttia nykyistä enemmän. Valiokunta korostaa tässäkin yhteydessä kiertotalouden ja puhtaan energiasiirtymän merkitystä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Ympäristövaliokunnan mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-03-06T17:02:02,2025-03-06T17:10:32,Hyväksytty,1.1 2025_18_104,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2024>>>Kertomus K 16/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Puhujalista on nyt sen verran lyhyt, että en avaa ainakaan tällä hetkellä debattia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_105,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2024>>>Kertomus K 16/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ilmastonmuutos on aikamme suurimpia haasteita. Sen hillitseminen vaatii johdonmukaista ja määrätietoista politiikkaa ja työtä. Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus tarjoaa ajankohtaisen katsauksen siihen, miten Suomi edistyy ilmastotavoitteidensa saavuttamisessa. Kertomus osoittaa, että päästöt ovat vähentyneet merkittävästi. Suomi on sitoutunut ilmastotavoitteisiin. Ilmastovuosikertomuksen mukaan päästökauppasektorilla päästöt ovat vähentyneet tehokkaasti fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen ansiosta. Hallitusohjelman mukaisesti metsien hiilinieluja vahvistetaan, jotta voimme turvata metsien ja muiden hiilinielujen kyvyn sitoa hiiltä ja saavuttaa asetetut tavoitteet. Arvoisa herra puhemies! Suomen ilmastopolitiikka kytkeytyy EU:n laajuisiin tavoitteisiin. Suomen on kannettava oma vastuunsa ja varmistettava, että päästövähennystoimet ovat vaikuttavia. Teknologian kehitys ja korkeatasoinen tutkimus auttavat ohjaamaan tätä muutosta, mutta tarvitsemme myös kansallisia päätöksiä ja investointeja. Meillä on myös pohjoisessa paljon osaamista, teknologiaa ja innovaatioita, joita voidaan viedä maailmalle ja näin ollen pelastaa maailman luontoa ja ympäristöä. Biopolttoaineiden käytön tehostaminen ja pitkässä juoksussa vedyn käyttö energiana on tärkeä suunta. Näistä hyötyy koko maailma, ja ne ovat myös erinomainen vientituote Suomelle. Vienti parantaa maamme taloutta. Arvoisa herra puhemies! Suomen on toimittava ilmastopolitiikassaan sekä vastuullisesti että realistisesti. Ilmastovuosikertomuksen perusteella tiedämme, että kehityssuunta on oikea. Samalla on huolehdittava siitä, että ilmastotoimet ovat sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä. Yritysten, kuntien ja kansalaisten on voitava luottaa siihen, että Suomi kulkee määrätietoisesti kohti tavoitteitamme ilman, että elinkeinoelämän kilpailukyky tai kansalaisten arki kärsii. Ilmastopolitiikan onnistuminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja yhteistyötä. On tärkeää, että eduskunta sitoutuu maamme ilmastotoimiin, jotta voimme varmistaa kestävän ja turvallisen tulevaisuuden niin Suomelle kuin tuleville sukupolville. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-06T17:10:46,2025-03-06T17:14:03,Hyväksytty,1.1 2025_18_106,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2024>>>Kertomus K 16/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_107,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2024>>>Kertomus K 16/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tänään meillä on käsittelyssä valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2024. Se tarjoaa kattavan katsauksen Suomen ilmastopolitiikan tilanteesta. Kertomus tarkastelee kasvihuonekaasupäästöjen ja hiilinielujen kehitystä sekä arvioi toteutettujen toimien riittävyyttä suhteessa asetettuihin ilmastotavoitteisiin. Päästöt laskivat vuonna 2023 kaikissa päästöluokissa, myös liikenteessä ja maataloudessa. Maatalouden päästöt vähenivät prosentilla. Maa‑ ja metsätalousvaliokunta on todennut lausunnossaan, että ilmastolain mukaisesti suunnitelmien valmistelussa on otettava huomioon suunnitelmien mahdolliset vaikutukset kotimaiseen ruokaturvaan. Maatalouden ilmastotyössä tulee varmistua siitä, ettei kansallisen ruuantuotannon edellytyksiä ja elintarvikehuoltovarmuuden toteutumista heikennetä. Arvoisa puhemies! Suomalainen puhdas ruoka tarkoittaa ruokaa, joka on valmistettu laadukkaista, luonnollisista ja mahdollisimman vähän prosessoiduista raaka-aineista. Suomen ainutlaatuinen luonto, neljä vuodenaikaa ja vähäinen teollinen saastuminen mahdollistavat korkean elintarviketurvallisuuden ja puhtaiden raaka-aineiden tuotannon. Suomessa ruuantuotanto on jo monilla aloilla kestävämpää verrattuna moniin muihin maihin. Esimerkiksi kestävä kalastus ja metsästyksen sääntely varmistavat, että luonnonvarat eivät hupene. Lähiruoka on merkittävää huoltovarmuutemme takaajana, ja siksi maatalousyrittäjistämme on pidettävä huolta. Tähän hallitusohjelmasta löytyy monia toimenpiteitä. Arvoisa puhemies! Ilmastotoimet eivät saa olla esteenä yrittäjyydelle eivätkä teollisuuden kasvulle, eivätkä ne saa luoda kohtuuttomia kustannuksia erityisesti pk-yrityksille. On tärkeää löytää tasapaino, jossa ilmastotavoitteet edistävät kestävää kehitystä mutta eivät tukahduta innovaatioita tai kasvumahdollisuuksia. Kun ilmastotoimet toteutetaan älykkäästi ja ne tukevat teollisuuden siirtymistä kohti kestävämpää toimintaa, ne voivat luoda uusia mahdollisuuksia sekä yrittäjyydelle että teollisuudelle. Tämä on ehdottomasti Suomen kasvulle tärkeää. Metsäyhtiöitä edustava Metsäteollisuus esittää, että Suomen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitetta arvioitaisiin uudelleen. Suomen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite on poliittinen päätös. Tavoite tehtiin edellisten hallitusten aikaisten tietojen ja olettamusten perusteella. On tärkeää huomata, että tilanne on nyt erilainen. Suomen hiilineutraalisuustavoitetta on arvioitava uuden tieteellisen tiedon ja ilmastolain perusteella uudelleen, ja sen jälkeen hallitus päättää jatkotoimenpiteistä. Maamme metsien hyvinvointi, elinvoimaan ja kasvuun panostaminen sekä hiilinielujen vahvistaminen on tärkeää. Uusiutuvasta ja karttuvasta raaka-aineesta puusta tehtyjen tuotteiden rooli on tärkeä osa tätä työtä. Suomen on toimittava vastuullisesti mutta myös maamme edun mukaisesti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+6.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-03-06T17:14:08,2025-03-06T17:17:30,Hyväksytty,1.1 2025_18_108,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2024>>>Kertomus K 16/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aalto-Setälä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_109,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Pauli,Aalto-Setälä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2024>>>Kertomus K 16/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Ilmastovuosikertomus, aiheemme tänään, on hyvä ja tarpeellinen työväline, mutta kuten valiokunnan puheenjohtaja äsken esitti, prosessia tulisi nopeuttaa, jotta tieto olisi ajantasaista ja siitä olisi meille kaikille enemmän hyötyä. Saimme ilmastovuosikertomuksen käsittelyymme viime vuoden kesäkuusta. Sisällöstä muutama havainto: Ensinnäkin vuosikertomukseenhan ei sisällytetä konkreettisia ehdotuksia, vaan ilmastolain 16 §:n mukaisesti valtioneuvosto päättää ilmastopolitiikan suunnitelmien seurannan yhteydessä tarvittavista lisätoimista, jotka sovitusti kuulemme tämän kevään aikana. Ja näitä asioita, joita odotamme tänne saliin hallitukselta, ovat keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma KAISU, energia- ja ilmastostrategia, mukaan lukien päästövelan lyhentämisohjelma, jossa on muun muassa nämä mainitut maankäyttösektorin toimet, ja arvioimme myös kansallista ilmastolakia. Ilmastolaista on käyty keskustelua, lähetetty vetoomuksia, ja tavoitteista pitäisi luopua kokonaan tai sitten ei missään nimessä. Kokoomus ja koko hallitus ovat jo hallitusohjelmassaan sitoutuneet ilmastolain ja hallitusohjelman mukaisiin tavoitteisiin ja sen myötä tähän 2035-hiilineutraalisuustavoitteeseen. Olemme sitoutuneita ilmastonmuutoksen torjuntaan ennen kaikkea siksi, että ilmastonmuutos on uhka ihmiskunnalle, turvallisuudellemme, luonnolle ja elinkeinoillemme. Vaikeaa on, mutta yritetään silti. Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ilmastotavoitteisiin. Puhtaan siirtymän investointeja on saatu Suomeen jo miljardien edestä, ja Suomi ja kansainväliset yritykset haluavat niitä tänne lisää. Puhtaan siirtymän liiketoiminta sekä puolustusteollisuus ovat suurimpia kasvun mahdollisuuksia, mitä Suomelle on nyt tarjolla. Hyvä uutinen on se, että Suomi on saanut vähennettyä päästöjä odotettua paremmin erityisesti päästökauppasektorilla. Esimerkkinä puhtaan sähkön osuus oli jo 95 prosenttia koko sähköntuotannosta tarkasteluvuonna. Valiokunta oli yksimielisesti sitä mieltä, että päästöjä on vähennettävä edelleen. Lisätoimia on tehtävä taakanjakosektorin ja maankäyttösektorin sisällä. Tilannekuva muuttuu koko ajan, emmekä tietenkään halua maksaa hiilinieluista sellaisille maille, joille metsä tarkoittaa puistoa. Metsien maaperän nielujen heikkeneminen on silti yhteinen ongelmamme esimerkiksi Ruotsin kanssa. Trendi on jatkunut jo vuosia. Keskeinen kiihdyttäjä on vuosia jatkunut ilmaston lämpeneminen, johon metsänomistaja ei juurikaan ole voinut vaikuttaa. Metsien hiilinieluja tulee vahvistaa, ja hiili tulee sitoa esimerkiksi puurakentamiseen ja vihreään betoniin. Taidamme polttaa puuta tällä hetkellä enemmän kuin siitä rakennamme. Liian voimakkaisiin harvennuksiin on puututtava, puustoa kasvatettava tiheämpänä ja kiertoaikoja pidennettävä. Odotetaan silti rauhassa maa- ja metsätalousministeriön selvitystä. Sitä on vaikea arvioida sitä vielä kuulematta ja näkemättä. Kiitän ympäristövaliokunnan kollegoja yksimielisestä mietinnöstä. Löydämme yhdessä varmasti ratkaisuja, joilla huomioimme luonnon, huoltovarmuuden ja talouden näkemykset ja toimimme yhdessä yhteistä globaalia uhkaa vastaan, joka on vaarassa tuhota kaikki kolme ensin mainittua.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+6.aspx,fi,Pauli Aalto-Setälä,1504,2025-03-06T17:17:34,2025-03-06T17:20:59,Hyväksytty,1.1 2025_18_110,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2024>>>Kertomus K 16/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_111,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2024>>>Kertomus K 16/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastovuosikertomuksen keskeinen viesti on, että Suomi ei ole hallituksen nykytoimilla saavuttamassa Suomen kansallisesti ja kansainvälisesti sitovia ilmastotavoitteita. Ilmastovuosikertomus tosiaan koskee vuotta 2023, mutta tiedämme, että tilanne on mennyt siitä Orpon hallituksen johdolla huonompaan suuntaan. Orpon hallitus on ensimmäinen, joka on päätöksillään aktiivisesti lisännyt ilmastopäästöjä. Toisaalta se ei ole tehnyt mitään konkreettisia toimia hiilinielun vahvistamiseksi, vaikka metsiemme hiilinieluromahdus on ollut tiedossa jo pitkään. Edustaja Aalto-Setälä kertoi, että hallitus on sitoutunut ilmastolakiin ja sen tavoitteisiin. Tämä oli tietysti hyvä kuulla, mutta samaan aikaan hallituksen riveistä on kuitenkin aivan avoimesti niitä myös kyseenalaistettu. Ilmastotavoitteiden löysäämisellä spekulointi on vaarallista puhetta ajassa, jossa talous sakkaa ja tarvitsemme Suomeen aidosti kestäviä vihreän siirtymän investointeja luomaan työtä ja elinvoimaa. Lisätoimien tarve niin taakanjakosektorin päästövähennystahdin kiihdyttämiseksi kuin hiilinielujen elvyttämiseksi maankäyttösektorilla on ilmeinen. Todella huolestuttavaa on, että hallitus ei ole ryhtynyt lisätoimiin tavoitteiden saavuttamiseksi, vaikka eduskunta edellytti niitä jo edellisen ilmastovuosikertomuksen yhteydessä hyväksytyssä lausumassa. Arvoisa puhemies! Pidän vastuuttomana sitä, että tutkijoiden hiilinielulaskelmia kyseenalaistetaan kevyin perustein ja tutkijat joutuvat oikomaan vääriä väitteitä. Luonnonvarakeskuksen hiilinielulaskelmien menetelmät perustuvat yli kahden vuosikymmenen tutkimukseen, ja sen arviointimenetelmät ovat avoimesti saatavilla. Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna nieluista poikkeuksellisen hyvää tietoa. Suomen ilmastopolitiikan pitää jatkossakin olla tiedeperustaista. Olemme vaarallisella tiellä, jos lainsäädäntötyötä ryhdytään perustelemaan tutkitun tiedon sijaan eturyhmien lobbauksella. Sen sijaan, että kiistelemme vuosiluvuista, meidän on tehtävä kaikkemme ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja hiilinielujen vahvistamiseksi. Suomen ilmastotavoitteista ja ‑velvoitteista luistaminen ei ole vaihtoehto, eikä siitä keskustelu ole maallemme kunniaksi. Keskeinen syy nielujen romahtamiseen on metsien kasvun hidastumisen ohella metsiemme liikahakkuut. Tämä on myös metsäteollisuuden syytä tunnustaa, sen sijaan, että vaadittaisiin ilmastopolitiikan vesittämistä. Metsäteollisuuden tulevaisuuden kannalta olennainen kysymys on, miten puuraaka-aineen jalostusarvoa saadaan nostettua. Tämä on tunnistettu myös hallituksen tilaamassa Risto Murron kasvuraportissa. Noin 60 prosenttia Suomessa käytetystä puusta päätyy energiantuotantoon sivuvirtoina, ja tämä määrä on ollut kasvussa. Metsäsektorin jalostusarvo on laskenut paperin kulutuksen pitkään jatkuneen alenemisen myötä, ja näiden volyymien korvaaminen uusilla, korkeamman lisäarvon tuotteilla on kesken. Jotta luonnonvarojen kulutus saadaan laskettua maapallon ekologisen kantokyvyn rajoihin, Suomen kaltaisen kehittyneen teollisuusmaan on pyrittävä kunnianhimoisesti kiertotalouteen ja korkean jalostusasteen tuotteisiin, jotta luonnonvarojen ylikulutusta kokonaisuutena saadaan vähennettyä. Arvoisa puhemies! Ilmastopolitiikan tavoite on pidettävä koko ajan kirkkaana mielessä. Kyse on siitä, onnistummeko ihmiskuntana pysäyttämään ilmaston kuumenemisen vai emmekö onnistu. Yksikään maa ei pysty ratkaisemaan ilmastokriisiä yksin. Sen sijaan jos jokainen maa jää kyttäilemään, mitä toinen tekee, ja odottamaan tekoja muilta, valmista ei tule. Suomi on valinnut olla etujoukoissa, kantaa vastuuta ja näyttää suuntaa. Tämä on luonut meille hyvää mainetta ja lisännyt maamme houkuttelevuutta vihreiden investointien kohteena. Tätä asemaa meillä ei ole varaa menettää. Kun puhutaan kustannuksista, on aina pidettävä mielessä vaihtoehtoiset kustannukset, jos ilmaston kuumenemisen annetaan edetä. Eli ilmastokriisin torjunta ei ole ilmaista, mutta se on huomattavasti halvempaa kuin tekemättä jättäminen. Jo nykyisellään ilmaston kuumeneminen syö arvioiden mukaan merkittävän osan taloudesta ja hyvinvoinnista, ja vauhti kiihtyy, jos ilmastotoimia ei tehdä. Ilmaston kuumenemisen haitalliset vaikutukset näkyvät myös jo täällä Suomessa. Arvoisa puhemies! Vielä tähän ilmastovuosikertomukseen: Se on tärkeä dokumentti, joka mahdollistaa ilmastopolitiikan arvioinnin ja keskustelun vuosittain tässä salissa. Kannatan ympäristövaliokunnan esityksiä ilmastovuosikertomuksen kehittämiseksi ja erityisesti käsittelyaikataulun muuttamista niin, että pääsisimme nopeammin käsittelemään edellisen vuoden raporttia. Sinänsä positiivista on se, että ympäristövaliokunta pystyy tuottamaan yksimielisiä mietintöjä tähän saliin, mikä osoittaa, että kuitenkin on tahtoa ratkaista näitä ongelmia, ja toivottavasti se myös hallituksen politiikassa näkyy.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+6.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-03-06T17:21:01,2025-03-06T17:26:30,Hyväksytty,1.1 2025_18_112,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2024>>>Kertomus K 16/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kvarnström, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_113,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2024>>>Kertomus K 16/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Näinä epävarmoina aikoina on hienoa, että ympäristövaliokunnan mietintö näin tärkeästä asiasta kuin ilmastovuosikertomuksesta oli yksimielinen. Kiitos kaikille hyvästä yhteistyöstä. Iso kuva on se, että päästöt vähenevät mutta nettopäästöt ovat vielä kestämättömällä tasolla. Johtopäätöksenä on siis edelleen, että lisätoimia tarvitaan ja jotta voisimme saavuttaa hiilineutraalisuustavoitteen, tarvitsemme hiilinieluja. Ilmastovuosikertomus käsittelee menneitä, ja tällä hetkellä maankäyttösektorin tilanne on vähintäänkin haastava, kun hiilinielusta on tullut päästölähde. Tässä tilanteessa, kun ilmastokriisi pahenee kuukausi kuukaudelta, meidän pitäisi tehdä enemmän, ei vähemmän, hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Valtion rooli on tässä keskeinen, ja tästä näkökulmasta on huolestuttavaa, että hallituksen ilmastopoliittinen linja on epäselvä. Millaisia signaaleja lähetetään, kun merkittävä osa hallituspuolueiden edustajista, esimerkiksi Ylen kyselyn mukaan, haluaa luopua nykyisestä tavoitteesta? Tämä johtaa siihen, että Suomessa keskustellaan nyt siitä, pitäisikö ilmastotavoitteita lykätä, vaikka meidän pitäisi keskustella lisätoimista ja reilusta siirtymästä. Ratkaisuja olisivat esimerkiksi nykyisten ilmastosuunnitelmien ja tiekarttojen toteuttaminen ja päivittäminen, maankäytön muutosmaksu, metsälain uudistus, uusi luontolaki, joka vastaa ilmastolakia, sekä merkittävästi laajentunut valtion metsien suojelu tutkijoiden vetoomuksen mukaisin kriteerein. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+6.aspx,fi,Johan Kvarnström,1398,2025-03-06T17:26:33,2025-03-06T17:28:20,Hyväksytty,1.1 2025_18_114,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2024>>>Kertomus K 16/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitukselta on nyt koko kausi odotettu lisätoimia, mutta mitään ei ole tapahtunut. Näitä lisätoimia peräänkuuluttaa myös nyt tämä käsittelyssä oleva ilmastovuosikertomus, ja niitähän peräänkuuluttaa koko eduskunta, ja kuten tässä ympäristövaliokunnan mietinnössäkin tuodaan esille, myös ympäristövaliokunta, yksimielisesti vieläpä. Orpon hallituksen ilmastotoimet ovat päinvastoin olleet merkittäviä ilmastopoliittisia heikennyksiä, joiden myötä tarve lisätoimille on entistäkin akuutimpi. Nykytoimiskenaarioon perustuva päästövähennystahti, joka ei monelta osin vielä huomioi näitä hallituksen heikennyksiä, ei ole riittävä kansallisten ilmastotavoitteidemme saavuttamiseksi: eli 60 prosenttia vuonna 2030 vuoden 90 tasoon verrattuna ja hiilineutraalius vuonna 2035. Päästökehityksen ei voida sanoa edenneen tavoitteita tukevalla tavalla, kun huomioidaan kaikkien päästösektoreiden muodostama kokonaiskuva. Maankäyttösektorin tilanne on erityisen huolestuttava. Luonnonvarakeskuksen tammikuussa julkaiseman kasvihuonekaasuinventaarion pohjalta on tunnistettu, että vuoden 24 ilmastovuosikertomuksen arvio nielujen tilasta oli liian optimistinen. Metsät ovat tosiasiassa kääntyneet päästölähteeksi jo vuonna 21. Hallituksen tulisi nyt ensi toimenaan laskea hakkuumääriä ja suojella kaikki valtion vanhat ja luonnonvaraiset metsät. On sekä ilmasto- että talouspoliittisesti kestämätöntä laskea sen varaan, että maankäyttösektorin nieluvaje voidaan kompensoida muualta Euroopasta ostetuilla nieluyksiköillä tai taakanjakosektorin päästöyksiköillä. Maatalouden päästöjen vähentämiseksi maatalouden tuki- ja tuotantorakennetta tulisi perustavanlaatuisesti uudelleenarvioida. Esimerkiksi kasviproteiinien viljelyyn siirtyminen kotimaassa itse asiassa vahvistaisi ruokajärjestelmämme huoltovarmuutta ja kannattavuutta sen lisäksi, että se olisi tehokas keino pienentää ruuantuotannon hiilijalanjälkeä kokonaisvaltaisesti. Suomella olisi valtavasti potentiaalia asemoitua kansainvälisestikin kasvipohjaisen ruokateknologian kärkimaana. Myös taakanjakosektorilla hallituksen päätökset ovat arviolta päästöjä lisääviä. Valiokunnan saamien asiantuntijalausuntojen mukaan esimerkiksi jakeluvelvoitteen alentaminen tulee hidastamaan taakanjakosektorin päästövähennystahtia. Kuten valiokunnan mietinnössäkin todetaan, ilmastovuosikertomukseen liittyy sen hyödyllisyydestä huolimatta tiettyjä ongelmia, jotka koskevat erityisesti katsauksen ajantasaisuutta. Vuoden 24 ilmastovuosikertomuksessa arvioidut nykytoimiskenaariot eivät sisällä nykyisen hallituksen päättämiä ilmastotoimia. Asiantuntijalausuntojen mukaan useat näistä toimista, kuten esimerkiksi tämä mainittu uusiutuvan polttoaineen jakeluvelvoitteen alentaminen, tulevat todennäköisesti vaikuttamaan heikentävästi ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Siten vuoden 24 ilmastovuosikertomus, joka jo nykyisessä muodossaan tunnistaa lisätoimien tarpeen, antaa todennäköisesti todellisuutta optimistisemman tilannekuvan päästöjen kehityksestä. Arvoisa puhemies! Hallituksen tulee pikaisesti esittää kokonaisarvio Orpon hallituksen uusien linjauksien vaikutuksesta ilmastolain mukaisten suunnitelmien toimeenpanoon sekä kansallisen ja EU-tason velvoitteiden täyttämiseen sekä uusi arvio päästö- ja nielukuilusta ja toimien kustannusvaikutuksista. Nämä uudet arviot on otettava huomioon, kun hallitus päivittää ilmastosuunnitelmia tällä kaudella. Samalla on korostettava, että näitä linjauksia on tosiaan tässä nyt odotettu puoli kautta eikä mitään ole vieläkään tapahtunut. Tämä on vastuutonta, ja tämä myös rikkoo eduskunnan yksimielisesti ja useasti toistamaa kantaa siitä, että hallituksen on viipymättä tuotava lisätoimet päätettäväksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+6.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-03-06T17:31:15,2025-03-06T17:36:11,Hyväksytty,1.1 2025_18_115,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2024>>>Kertomus K 16/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kontula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_116,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2024>>>Kertomus K 16/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tänäänhän me käsittelemme parhaillaan sekä kansallisesti että myös ihmiskuntana ehkä kaikkein tärkeintä asiaa, mikä poliitikon päätettäväksi voi tulla. Sen takia olenkin iloinen, että näin moni kansanedustaja on varannut tämän illan viettää täällä salissa. Se kertoo siitä, kuinka hyvin suomalainen poliitikkokunta ymmärtää asian painoarvon ja tärkeyden ja niin sanotusti tunnistaa kriisitietoisuuden. Siitä huolimatta, vaikka täällä ollaankin valveilla, edelleen kuulee usein — viimeksi tässä salissa — vaatimuksia siitä, että ilmastotoimien tahtia tulisi hidastaa entisestään, jos se enää mahdollista on, ja että syy tähän olisi kansallinen etu. Täytyy sanoa, että tämä argumentaatio on tullut paljon eteenpäin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vielä silloin kun itse tulin taloon, se kuului pikemminkin niin, että Kiina kyllä hoitakoon asian, ja siihen nähden se, että nyt tunnistetaan, että Suomellakin sentään joku rooli voisi tässä olla, on tietysti edistysaskel. Valitettavasti se vain on liian pieni, liian vähän, liian myöhään. Ilmastonmuutos eroaa luontokadosta siinä, että siinä osaoptimointi tosiaan on periaatteessa mahdollista. Hiilipäästöt ja kasvihuonepäästöt missä päin maailmaa tahansa vaikuttavat ilmastonmuutokseen suurin piirtein saman verran, ja sinänsä voidaan toki ajatella, että kiinalaiset hoitakoot homman. Mutta kansallisen edun mukaista tällainen ratkaisu ei olisi. Pääsääntö ilmastotoimissa niin kuin lähes kaikessa muussakin ekokatastrofin hillinnässä on, että kansallisen edun mukaista on tehdä nopeasti ja paljon. Aikaisemmin on helpompaa ja halvempaa kuin myöhemmin, niin kuin tämäkin kertomus meitä muistuttaa. Suomalaiset ovat remonttikansaa, joten käytän usein tuolla kierrellessäni esimerkkiä vuotavasta katosta, ja kaikki sen ymmärtävät, että kun katto alkaa vuotaa, toki voi viivytellä, mutta jos on yhtään fiksu, hoitaa sen mahdollisimman pian kuntoon, koska jokainen sadesää, jolloinka se katto siellä on korjaamatta, lisää kustannuksia, suurentaa vahinkoja ja tekee entistä vaikeammiksi korjaustoimet, ja myös todennäköisesti niillä toimilla saavutetaan vähemmän kuin on saavutettavissa oikea-aikaisella tai ainakin nopealla reagoinnilla. Tämän lisäksi tietysti kansallisen edun näkökulmaa puoltaa — ja huomautan siis, että näihin ilmastolain tavoitteisiin ei menty yksinomaan ympäristösyistä vaan nimenomaan kansallista etua ajatellen — se, että uusi teknologia ja sen kehitystyö ja toisaalta referenssimarkkinat asettuvat tietysti sinne ja tuottavat hyödyt sinne, missä ollaan etujoukoissa, ei suinkaan sinne, missä ajatellaan, että Kiina hoitaa. Nyt aivan viime aikoina me ollaan saatu paljon tutkimusta myös siitä, että nopeat ilmastotoimet pääsääntöisesti tuottavat myös nopeita terveysvaikutuksia, eli niistä on kansallista etua myös kansallisen hyvinvoinnin näkökulmasta, ja tietysti ilmastotoimet myös tätä kautta ovat erittäin kannattava investointi. Aivan tuoreen tutkimuksen mukaan, jos Euroopassa siirryttäisiin kasvispainotteisempaan ruokavalioon, kustannus olisi 350 miljardia dollaria mutta hyödyt 5 700 miljardia dollaria, eli siis 16-kertaiset kuluihin nähden. Näihin lukuihin on laskettu terveysvaikutukset, maatalouden tehostuminen ja hiilidioksidipäästöt. Tästä syystä liian myöhään ja liian vähän ei ole millään arvoperustalla järkevää. Se ei ole kansallisen edun mukaista politiikkaa, ja se, että joku muukin maa näin toimii — valitettavasti tällä hetkellä käytännössä kaikki maat — kertoo lähinnä kyvyttömyydestä ymmärtää, havaita ja ottaa haltuun sitä valtavaa siirtymää, jonka keskellä me nyt jo eletään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+6.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-03-06T17:36:15,2025-03-06T17:41:31,Hyväksytty,1.1 2025_18_117,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2024>>>Kertomus K 16/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_118,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2024>>>Kertomus K 16/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Ja kiitos ympäristövaliokunnalle, joka jälleen kerran on onnistunut laatimaan yksimielisen mietinnön. Se on hyvä suoritus aiheesta, joka välillä jakaa näkemyksiä. Kiitos myös kollegoille rakentavasta keskustelusta. Olen itse osallistunut tässä talossa ilmastopolitiikasta keskustelemiseen kolmella vuosikymmenellä, ja täytyy sanoa, että aina ei ihan rakentavaan tasoon ole ylletty, mutta tänään puheenvuorot ovat olleet asiallisia ja ratkaisukeskeisiä — muun muassa edustaja Hännisen kanssa saatoin olla samaa mieltä käytännössä kaikesta. Toivon, että sama rakentavuus pätee, kun päästään keskustelemaan toivottavasti mahdollisimman pian lisätoimista, joilla Suomen ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa. Tätä keskustelua ilmastovuosikertomuksesta käydään kuitenkin tilanteessa, jossa moni taho myös hallituksen sisältä on lähtenyt haastamaan ilmastolakia ja Suomen hallitusohjelmassakin vahvistettua tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Usein tätä vaatimusta on perusteltu taloussyillä, ja näen asian juurikin päinvastoin: näen, että juuri taloussyistä meidän kannattaa pitää kiinni ilmastolaista ja hiilineutraalisuustavoitteesta, ja tähän on monta perustetta. Ensimmäinen ja ilmeinen on se, että ilmastokriisi on suurimpia uhkia maailmantaloudelle keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Jos siitä haluaa konkreettisen esimerkin, niin Kalifornian vähän aikaa sitten nähdyt maastopalot ovat saattaneet aiheuttaa vahinkoja noin 300 miljardin dollarin edestä, siis yksi ainoa maastopalo, ja siellä ilmasto vaikuttaa taustalla. Toinen syy on se, että jos Suomi ei saavuta ilmastotavoitteitaan, niin silloin joudumme maksamaan siitä hyvityksiä. Kolmantena on jo useassa puheenvuorossa mainittu vihreä siirtymä ja sen lukuisat mahdollisuudet. Elinkeinoelämän keskusliiton dataikkunan tuoreen arvion mukaan aletaan olla 300 miljardin euron huitteilla teollisissa investoinneissa, joita vihreä siirtymä voi hyvässä lykyssä Suomeen tuoda. Neljäntenä on yleisemmin investointiepävarmuus, jota politiikan vatkaaminen saattaa tuoda. Aina kun tapaan yritysten edustajia ja heiltä kysyn heidän näkemyksiään siitä, mitä he päätöksentekijöiltä odottavat, niin ylivoimainen ykköstoive aina, kaikissa tilanteissa on varmuus siitä, missä puitteissa investointipäätöksiä ja yritystoimintaa tässä maassa harjoitetaan, ja tästä näkökulmasta, jos ilmastolakia lähdetään vesittämään ja hiilineutraaliustavoitetta heikentämään, se on huono viesti myös investoinneille. Hallituksen ilmastopolitiikkaan on sisältynyt joitakin pieniä parannuksia mutta samalla valitettavasti suuria heikennyksiä ja paljon toimettomuutta. Eli tekemisvelkaa tämä hallitus on kasvattanut, ja nyt odotukset ovat kovat tuleville ilmastopolitiikan asiakirjoille, että siellä esitetään riittävät toimet, joilla voidaan edelleen varmistaa, että Suomi hiilineutraaliustavoitteensa saavuttaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+6.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-03-06T17:41:33,2025-03-06T17:44:40,Hyväksytty,1.1 2025_18_119,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2024>>>Kertomus K 16/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Alametsä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_120,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Alviina,Alametsä,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2024>>>Kertomus K 16/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Edustajat! Olen tavannut tällä viikolla paljon lukiolaisia, ja monen heistä huoli ei ole niinkään oma tuleva kesätyöpaikka tai koulumenestys tai muut sellaiset arjen murheet, vaan suurin ahdistus on koskenut ilmastokriisiä. Kalifornian valtavat maastopalot, Euroopassakin ihmisiä surmanneet lämpöaallot ja aika vakavat ilmansaasteet ovat todellakin tulleet nuorilta huomatuiksi, ja nuoret huolehtivat näistä asioista erittäin paljon. Kun tilanne on jo nyt näin paha, niin ei voi kuin miettiä, mitä se on sitten lasten ja nuorten tulevaisuudessa. Itsekin mietin, miltä maailma näyttää, kun pieni tyttöni kasvaa siihen, ja mietin, miten nuoret uskaltavat perustaa perheitä tähän maailmaan ja tähän maahan. Tilastojen valossahan näyttää siltä, että emmehän me uskallakaan. Kyllä ainakin minua hävettää, että päättäjät ovat rakentaneet nuorille tulevaisuuteen ansan eivätkä siltaa ja me ei olla saatu näitä sotkuja siivottua. Kuten esittelijä Mikkonen totesi, Suomen päästövähennystahti ei ole tällä hetkellä riittävä, ja se, että Ylen kyselyssä vielä niin suuri osa päättäjistä haluaa vähentää ilmastotoimia niiden lisäämisen sijaan, on nuorille suuri järkytys. Ei voida luottaa siihen, että aikuiset ja päättäjät hoitavat tilanteen. Totta kai me täällä huolehditaan vaikkapa turvallisuustilanteesta, niin nuoretkin, mutta ilmastokriisi on yhtä lailla hengenvaarallinen turvallisuusuhka meille ja etenkin heille. Keinot ilmastokriisin torjuntaan ovat olemassa, eivätkä ne ole edes kovin radikaaleja. Jotta me saadaan muut maat mukaan, mitä tarvitaan, koska Suomi ei ole tässä maailmassa yksinvaltias, meidän on oltava uskottavia, pieniä ja pippurisia. Meidän on näytettävä tässäkin asiassa sisua ja esimerkkiä. Suomalaisuus on luonnosta välittämistä. Ympäristövaliokunta on esittänyt näitä huolia yksimielisesti. Tämä täytyy kuulla hallituksessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+6.aspx,fi,Alviina Alametsä,911823,2025-03-06T17:44:40,2025-03-06T17:46:50,Hyväksytty,1.1 2025_18_121,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2024>>>Kertomus K 16/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_122,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2024>>>Kertomus K 16/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun todellakin ympäristövaliokunnan puheenjohtajan ominaisuudessa esittelin tuon valiokunnan yksimielisen mietinnön, niin ajattelin käyttää myös oman puheenvuoron tästä aiheesta ja nostaa muutamia asioita esille. Tietysti tärkein on se, miksi sitä ilmastotyötä tehdään ja miksi sitä pitää tehdä. No, nyt viime vuosi oli mittaushistorian kuumin. Ilmasto on lämmennyt jo puolitoista astetta, ja meillä Suomessa, niin kuin muuallakin pohjoisessa, lämpeneminen on nopeampaa. Meillä keskilämpötila on kohonnut 3,4 astetta. Miksi sillä on väliä? Siksi, että se monella tapaa jo näkyy meidän arjessamme. Se näkyy meidän metsissä, se näkyy meidän maataloudessa, se näkyy esimerkiksi teiden kunnossapidossa, se näkyy terveydessä. Elikkä mitä enemmän ilmasto lämpenee, sitä vaikeammaksi ja myös sitä taloudellisesti kalliimmaksi tulee pyörittää meidän yhteiskuntaamme ja varmistaa myös meidän tulevaisuutemme kestävyys ja nimenomaan nuorten mahdollisuus elää elinkelpoisessa yhteiskunnassa. Miksi niitä ilmastotoimia pitää tehdä? Tietysti siksi, että mitä alhaisempana pystymme pitämään ilmaston kuumenemisen, sitä turvallisempaa meillä on. Jokainen desimaali merkitsee. Siksi työtä pitää tehdä päästöjen vähentämiseksi kaikilla sektoreilla, mutta yhtä lailla meidän täytyy vahvistaa myös hiilinieluja. Hallitus todella on sitoutunut hiilineutraalisuustavoitteeseen, mutta pelkkä sitoutuminen ei riitä, jos teot puuttuvat. Valitettavasti me olemme nyt odottaneet oikeastaan pian jo hallituksen puoliväliin asti ilman, että olemme konkreettisia tekoja juurikaan nähneet. Hallituksen teot liittyen puhtaan energian vauhdittamiseen ovat sentyyppisiä, että ne konkretisoituvat vasta muutamien vuosien tai jopa vuosikymmenien päästä. Mutta ne teot, mitä hallitus on tehnyt ja joilla se on heikentänyt ilmastotoimia, ovat sentyyppisiä, että niiden päästölisäykset ovat ihan heti astuneet voimaan, esimerkkinä nyt vaikka jakeluvelvoitteen lasku. Hallitus on itse kyllä tunnistanut tämän päästövelan, mikä on olemassa, ja itse asiassa omassa hallitusohjelmassaan se toteaa, että sen olisi pitänyt jo vuoden 24 loppuun mennessä tuoda tämmöinen päästövelan lyhentämisohjelma. No, vuosi 24 loppui jo, ja emme ole sellaista ohjelmaa nähneet. Nyt me odotamme kuumeisesti, että kehysriihen yhteydessä hallitus vihdoin tekisi niitä päätöksiä, joista se on kaksi vuotta puhunut. Yksi ympäristö- ja ilmastoministerikin on jo ehtinyt lähteä toisiin tehtäviin. Hän muisti muistuttaa siitä, miten jo viime kaudella maankäyttösektorin tilanne heikentyi merkittävästi, ja penäsi lisätoimia, mutta valitettavasti yhtään lisätoimea emme todellakaan vielä ole saaneet. Toivotaan, että niitä keväällä tulee. Ehkä se huolestuttavin uutinen, mitä me kuultiin alkuvuodesta, on se, että meidän metsät ovat muuttuneet päästölähteiksi. [Mauri Peltokankaan välihuuto] No, onneksi meillä on paljon keinoja, millä me voimme maankäyttösektoria ja myös metsien nielua vahvistaa. Kiertoajan pidennys on yksi, ja tiheämpi kasvatus ja metsäkadon vähentäminen. Hallitus voisi ottaa käyttöön esimerkiksi maankäytön muutosmaksun, jolla metsäkatoa ehkäistäisiin. Hakkuumäärien maltillistaminen on yksi keino. Ennen kaikkea se tärkein on tietysti jalostusasteen nosto. Oli hienoa huomata, että myös tässä Murron raportissa nostettiin esiin juuri se haaste, mikä meillä on metsäsektorilla, se, että meidän jalostusarvo ei ole noussut eivätkä arvonlisä ja tuottavuus metsäsektorilla ole parantuneet. Metsät ovat meille kuitenkin äärimmäisen tärkeä luonnonvara ja hyvä, kestävä raaka-aine, kun käytämme sitä kestävästi. Mutta todella Murron raporttikin toteaa, että nyt yhä suurempi osuus puusta menee energiakäyttöön ja osuus on noussut jopa yli 60 prosenttiin, kun meidän pitäisi niistä sivuvirroista saada jalostettua korkeamman asteen tuotteita sen sijaan, että poltamme ne välittömästi ja vapautamme hiilen. Tämä toisi myös sitä tärkeää kasvua, mitä me tarvitsemme, ja meillä on siinä kaikki avaimet käsissä, jos vain tartutaan toimeen. Ajattelen, että tämä on oikeastaan semmoinen koko yhteiskunnan yhteinen asia. Meidän pitäisi yhdessä eri toimijoiden kanssa varmistaa metsäteollisuuden kestävä siirtymä, ja valtio omalta osaltaan voi olla siinä tukemassa. Tietysti metsänomistajien näkökulmastahan se toisi valtavasti uusia mahdollisuuksia, kun ansaita voisi hakkuutulojen lisäksi myös erilaisten luontotoimien ja ilmastotoimien lisäämisellä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-03-06T17:46:53,2025-03-06T17:52:23,Hyväksytty,1.1 2025_18_123,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2024>>>Kertomus K 16/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Marttila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_124,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2024>>>Kertomus K 16/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastovuosikertomuksen viesti on selvä: lisätoimia tarvitaan. Lähiviikkoina vietetään todennäköisesti jälleen suomalaisten ylikulutuspäivää, ja elämme loppuvuoden velaksi. On selvää, että kulutuksemme ei ole kestävällä tasolla ja meidän tulee perustavanlaatuisesti muuttaa tapaamme elää ja kuluttaa. Kalifornian paloissa eräs lukioaikainen ystäväni menetti kotinsa. Havahduin siihen, että tunnen ensimmäisen ilmastopakolaisen henkilökohtaisesti. Tavoitteen lykkäämisen sijaan tulisi entisestään kirittää toimia. Kymmenen vuotta on pitkä aika kehittää puhdasta teknologiaa, ja luotan maailman ja Otaniemen insinööreihin. Paljon monimutkaisempi haaste on ihmisten käyttäytyminen, ja ilmastotoimissa tulisikin kuulua myös yhteiskuntatieteilijöiden ääni. Edustaja Kontula nosti täällä esiin esimerkiksi kasvisruuan merkityksen, ja ruuan osuus jää tässä kertomuksessa aika ohueksi. Joulukinkku ei ole tietenkään pelkkä kinkku, ja kuulemma antropologit aloittavat uuteen kulttuuriin perehtymisen nimenomaan ruuasta, sillä ruokakulttuurimme kertoo paljon tavoistamme, perinteistämme, arvoistamme ja juhlapyhistämme. Siksi on selvää, ettei muutos tapahdu nopeasti. Ylikulutuksen hillitsemiseksi keinoja tulee hakea myös kiertotalouden ja jakamistalouden edistämisestä, jolla voi olla merkittävää taloudellistakin hyötyä. Arvoisa puhemies! Suomessa on joukko ihmisiä, jotka eivät koe omaksi identiteettiä, joka suojelee luontoa. Kuitenkin suomalaista luontoa voi suojella vain Suomessa. Elämme eriskummallisia aikoja, kun osalla suurimpana motivaattorina vaikuttaisi olevan se, että pääasia, että Greta Thunbergia ketuttaa. Toivottavasti pääsisimmekin jo kulttuurisodista ja identiteettipolitiikasta aidosti pohtimaan ratkaisuja yhdessä. Onkin hienoa, että tämä ilmastovuosikertomus tuodaan tänne eduskuntaan ja aiheesta käydään keskustelua. Ilmastokriisi ei saa jäädä muiden poliittisten aiheiden sivuvirraksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+6.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-03-06T17:52:26,2025-03-06T17:54:44,Hyväksytty,1.1 2025_18_125,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2024>>>Kertomus K 16/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_126,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2024>>>Kertomus K 16/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nostan vielä tässä muutaman asian maa- ja metsätalousvaliokunnan näkökulmasta, kun siellä lausuntoa tästä ilmastovuosikertomuksesta jätimme. Valitettavasti maatalouden päästöjä ei ole saatu vuosikausiin laskuun, ja se kertoo selkeästä lisätoimien tarpeesta. Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan yhteisen maatalouspolitiikan toimet eivät nykyisellään riitä vaan tarvitaan myös kansallisia lisätoimia. Pidän tosi valitettavana sitä, että Orpon hallitus ei ole osoittanut tahtotilaa näiden toimien tekemiseksi, koska ajattelen, että se olisi myös meidän maataloustuottajiemme etu. Ruoantuotanto ja kulutus ovat tosiaan keskeisessä roolissa kokonaishiilijalanjälkeä tarkasteltaessa, kuten edustaja Marttila tässä äsken hienosti kuvasi. Siksi Suomessakin olisi nyt tärkeää suunnata eläinperäisestä tuotannosta kohti kasvipohjaista tuotantoa. Kotimaisten kasviproteiinien tuotannon vauhdittaminen on myös huoltovarmuuskysymys. Luonnonvarakeskuksen mukaan kotimaisten kasviproteiinien tuotanto olisi parhaassa tapauksessa mahdollista nostaa vuoteen 2040 mennessä tasolle, jolla se vastaisi laskennallisesti suomalaisten vuotuista proteiinin tarvetta. Mikään mahdoton tehtävä tämä ei siis ole. Ilokseni huomasin, että myös Murron kasvuraportissa oli huomioitu kasviproteiinituotannon mahdollisuudet, ja toivon todella, että se päätyy sieltä myös osaksi hallituksen kasvutoimia nyt kevään riihessä. Myöskään turvepeltojen päästöjä ja metsäkatoa ei ole onnistuttu rajoittamaan, vaikka poliittiset keinot ja toimet ovat olemassa. Nyt kun on vähän useampi hallituspuolueiden edustaja salissa, niin toivon, että me päästäisiin myös maatalouden uudistamisen osalta eteenpäin. Esimerkiksi hiiliviljely, turvepeltojen vettäminen ja tukien ohjaaminen aktiiviviljelyyn ja sen kestävyyden varmistamiseen olisivat tärkeitä askelia meidän maatalouden kestävyyden parantamiseksi ja edistäisivät myös tuottajien etua. Ymmärrän tosi hyvin monien viljelijöiden ahdingon. Maatalouteen pätee sama kuin elinkeinoelämään laajemminkin, että politiikan ja päätösten on oltava pitkäjänteisiä ja ennakoitavia, jotta viljelijätkin voivat osaltaan luottaa tulevaisuuteen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+6.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-03-06T17:54:44,2025-03-06T17:57:18,Hyväksytty,1.1 2025_18_127,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Siellä on ensimmäisenä valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Peltokangas. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_18_128,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olemme käsitelleet tätä hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta hallintovaliokunnassa, ja mietintö on tietenkin kaikkien nähtävillä. Siellä ovat huomattavissa myös opposition vastalauseet, joista kenties silmiinpistävin on vihreiden ja vasemmiston kansanedustajien yhteinen vastalause. Haluan painottaa näiden puolueiden edustajille, että tässä esityksessähän ei ole kysymys siitä, että ulkomaalaisia otettaisiin säilöön huvin ja urheilun vuoksi, vaan kyseessä on tilanne, jossa ulkomaalainen on vaaraksi yleiselle turvallisuudelle tai järjestykselle. Nämä termit saavat sisältönsä EU-oikeudesta, joten niitä ei tarvitse sen kummemmin ihmetellä. Ihmisiä ei laiteta 18 kuukaudeksi vankilanomaisiin olosuhteisiin ilman mahdollisuutta lähteä sieltä pois tuosta vain. Vankilastahan ei pääsisi yhtään mihinkään. Yleensä nämä maksimipituudet toteutuvat tilanteissa, joissa maasta poistettava ei suostu yhteistyöhön viranomaisten kanssa. Ulkomaalaisella on sekin vaihtoehto, että ryhtyy yhteistyöhön ja pääsee pois säilöstä. Ei tämä sen vaikeampi yhtälö ole. Säilöönoton pituus riippuu, totta kai, aina kulloisestakin tilanteesta, ja sen tulee olla aina oikeasuhtainen. Pidän vihervasemmiston kritiikkiä pahasti yliampuvana ja uhkakuvia maalailevana. Tässä on kysymys tarpeellisesta maahanmuuttopolitiikan uudistamisesta. Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaiset ovat turvallisuuspuolue. Suomalaisten turvallisuus on meille sydämen asia, enkä ainakaan minä näe mitään ongelmaa siinä, että Suomi pyrkii suojaamaan omia kansalaisiaan sellaisilta ulkomaalaisilta, jotka aiheuttavat oikeaa vaaraa. Tämä laki ei kosketa millään tavalla sellaisia maahanmuuttajia, jotka ovat täällä jostain asiallisesta syystä ja joilla ovat asiat kunnossa. Vihervasemmiston kritiikissä tuotiin myös lapsiasia esille. Mietinnössä on kuitenkin tämäkin tosiasia huomioitu erinomaisella tavalla: ”Kansainväliset velvoitteet edellyttävät, että lapsen säilöönotto on mahdollisimman lyhytkestoista. Voimassa olevassa laissa ei ole erillistä säännöstä huoltajansa kanssa säilöön otettavan lapsen säilöönoton enimmäiskestosta. Ulkomaalaislain 122 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös, joka koskee huoltajansa kanssa säilöön otettavan lapsen säilöönoton enimmäiskestoa. Säilöönoton enimmäiskesto voi olla enintään kolme kuukautta, jota maasta poistamiseen liittyvissä tilanteissa voidaan jatkaa enintään toisella kolmella kuukaudella. Ilman huoltajaa olevan lapsen osalta laissa on jo säädetty erillisestä lyhyestä säilöönottoajasta. Valiokunta tähdentää, että lapsia otetaan Suomessa säilöön erittäin harvoin ja tällöinkin vain lyhyeksi aikaa.” — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+7.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-03-06T17:57:49,2025-03-06T18:01:06,Hyväksytty,1.1 2025_18_129,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_130,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys on yksi monista maahanmuuttopolitiikkaa kiristävistä erinomaisista esityksistä, joita perussuomalaiset ovat vaatineet jo pitkään. Tällä pyritään tehostamaan laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden maasta poistamista ja turvaamaan paremmin yleinen järjestys ja turvallisuus sekä kansallinen turvallisuus. Uuden lain myötä ulkomaalaisten säilöönottoa ja maahantulokieltoja koskevat säännökset tiukkenevat. Säilöönoton enimmäisaikaa pidennetään maasta poistamisen yhteydessä 12 kuukaudesta 18 kuukauteen. Jos kyse on turvallisuusuhkaa aiheuttavasta maahanmuuttajasta, häntä voidaan jatkossa pitää säilössä jo ennen maastapoistamispäätöstä enimmillään vuosi nykyisen puolen vuoden sijaan. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä mahdollistetaan myös pysyvän oleskeluluvan menetys, jos oleskeluluvan jo saanut maahanmuuttaja vaarantaa turvallisuutta Suomessa. Ei voi olla niin, että Suomeen muualta tullut voi alkaa aiheuttamaan häiriötä vaarantaen turvallisuutta ja palkinnoksi siitä saa jäädä Suomeen. Esityksen mukaan suomalaisten turvallisuutta vaarantavat oleskeluluvan jo saaneet menettävät sen. Päälle voidaan laittaa myös maahantulokielto, jonka tämän esityksen kiristykset mahdollistavat. Arvoisa rouva puhemies! Maahanmuuttopolitiikan suunta, toden totta, on muuttunut merkittävästi nykyisen hallituksen toimesta ja perussuomalaisten ansiosta. Liian löysä linja on johtanut vakaviin ongelmiin monissa Euroopan maissa. Ruotsissa pitkään jatkunut löysä maahanmuuttopolitiikka on johtanut rikollisuuden ja jengiväkivallan räjähdysmäiseen kasvuun, mikä on heikentänyt kansalaisten turvallisuutta. Ruotsissa on alueita, joita jopa poliisit karttavat. Näillä alueilla asuu jopa kokonaisia jengiperheitä, joissa lapset kasvavat jengitoimintaan. Niin ikään näillä alueilla pienestä pitäen lapsille ja nuorille tulevat tutuksi väkivalta ja huumerikollisuus. Myös Saksassa ja Ranskassa on nähty, kuinka hallitsematon maahanmuutto on johtanut väkivaltaan, rikoksiin ja länsimaisen yhteiskuntajärjestyksen horjuttamiseen. Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys vie Suomen maahanmuuttopolitiikkaa oikeaan suuntaan, mutta paljon on vielä tehtävää, ja paljon hyvää lainsäädäntöä onkin vielä tällä hallituskaudella tulossa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+7.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-03-06T18:01:08,2025-03-06T18:03:40,Hyväksytty,1.1 2025_18_131,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_132,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta. Hallintovaliokunta on saanut valmiiksi mietinnön laista. Sosiaalidemokraatit esittävät muutoksia esitykseen, mutta vihreät ja vasemmistoliitto haluavat hylätä koko lain. Miksi? Heidän näkemyksensä mukaan esitys siis tarkoittaa, että henkilö voitaisiin sulkea vankeuden kaltaisiin oloihin 18 kuukaudeksi ilman, että hän olisi syyllistynyt mihinkään rikokseen tai millään tavoin osoittanut olevansa vaaraksi itselleen tai muille, ikään kuin viranomaiset voisivat jatkossa mielivaltaisesti poimia ulkomaalaisia vankilaan kaduilta. Tällainen pelko on aiheeton. Säilöön ottamiselle ja sen pituudelle on edelleen lain määräämät asialliset kriteerit, ja muistutan edustajia, että meidän viranomaisemme toimivat virkavastuulla lakien ja määräysten mukaisesti. Puhumme nyt ihmisistä, jotka aiheuttavat vaaraa yleiselle järjestykselle tai turvallisuudelle. [Anna Kontula: Eivät läheskään kaikki!] Vastalauseiden perusteella on syytä olettaa, että oppositio ei tunnu lähtevän sisäisen turvallisuuden talkoisiin mukaan mitenkään ennakoivasti, vaan ensin pitää odottaa uhreja ja sitten kauhistellaan asioita isosti ja etsitään syyllisiä: kuinka näin pääsi käymään? Onneksi nykyhallitus ymmärtää, että rikoksia on hyvä torjua myös ennakkoon. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen perusteluista ilmenee, että säilöönoton keskimääräinen pituus on Helsingin säilöönottoyksikössä vuosina 20—23 ollut noin 12—15 vuorokautta ja Joutsenon säilöönottoyksikössä noin 46—54 vuorokautta. Nykyiselläänkin sallitut pidemmät säilöönottoajat ovat hyvin harvinaisia. Näihin pidennettyihin aikoihin on tarvetta tyypillisesti vain, jos henkilö ei suostu mihinkään yhteistyöhön, kun hänet pitäisi palauttaa kotimaahansa. Toisin sanoen viranomaiset eivät käytä mielivaltaa. Kukaan ei joudu 18 kuukaudeksi vankilaolosuhteisiin aiheetta. Sinne joutuu, jos ei ole asiallista syytä oleskella Suomessa eikä suostu vapaaehtoisesti poistumaan. Näiden säilöönotettujen ihmisten liikkumisvapaus Suomessa ei voi olla tärkeämpää kuin suomalaisten oikeus turvallisuuteen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+7.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-03-06T18:03:46,2025-03-06T18:06:09,Hyväksytty,1.1 2025_18_133,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kontula., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_134,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan alkuun totean, että silloin kun valiokunnan puheenjohtaja käyttää esittelypuheenvuoroa, [Mauri Peltokangas: Ei ollut esittelypuheenvuoro!] valiokunnan puheenjohtaja ei edusta itseään, [Mauri Peltokangas: Ei ollut esittelypuheenvuoro!] vaan siinä tilanteessa hän edustaa valiokuntaa. [Mauri Peltokangas: Ei ollut esittelypuheenvuoro!] Sellaisessa tilanteessa ei ole kohtuullista, [Mauri Peltokankaan välihuuto] käyttää pejoratiivisesti sävyttyneitä nimittelyjä [Mauri Peltokangas pyytää vastauspuheenvuoroa] muista valiokunnan jäsenistä, ei myöskään ole asiallista antaa virheellisiä tietoja käsittelyssä olevasta asiasta. Ehkäpä tämän valiokunnan puheenjohtajan aloituksen harhauttamana myös edustaja Rintamäki toisti saman virheellisen väitteen, että ne henkilöt, joita nyt tässä käsiteltäisiin, olisivat yleisen järjestyksen, yleisen turvallisuuden tai kansallisen turvallisuuden kannalta vaarallisia henkilöitä. Kyllä, näitäkin joukossa on, ainakin mikäli uskomme viranomaisten arvioon, mutta nämähän eivät ole mitenkään ainoita perusteita, joilla nyt ihmisiä ollaan sulkemassa jopa 18 kuukaudeksi vankilaolosuhteisiin. Ja se, että heidät kaikki profiloidaan määritelmillä, jotka eivät ole yhdistettävissä edes viranomaisarvioiden perusteella läheskään kaikkiin, todennäköisesti edes enemmistöön, on politiikan tekemistä toisten ihmisten oikeusturvalla, hengellä, turvallisuudella ja vapaudella. Edustaja Rintamäki kysyi, miksi vastalause. Tämä on vastalause, jonka kirjoittamiseen on käytetty poikkeuksellisen paljon aikaa sen takia, että vaikka itse esitys on melko vähäpätöinen, se sisältää isoja periaatteellisia kysymyksiä. Länsimaisen oikeusjärjestyksen perustaksi on valistuksesta lähtien vakiintunut ajatus yksilön henkilökohtaisesta vapaudesta. Tähän perusideaan kytkeytyvät nykyisin useat ihmisoikeudet ja oikeusperiaatteet. Henkilökohtaisen vapauden ilmeisimpiä muotoja ovat liikkumisen vapaus ja mielivaltaisen vapaudenriiston kielto, ja nämä siis koskevat kaikkia oleskelustatuksesta riippumatta. Tästä syystä kaikenlaiset tilanteet, joissa henkilön voidaan katsoa joutuvan julkisen vallan toimesta vapaudenmenetyksen tai riiston kohteeksi, ovat vahvasti säädeltyjä. Pääsääntö on, että muun kuin rikoksesta langetetun tuomion johdosta tehty vapaudenriisto on luonteeltaan viimesijainen, siitä säädetään laissa tarkkarajaisesti ja sillä pyritään suojaamaan jotakin tärkeää yhteiskunnallista intressiä. Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan näitä kriteerejä esitetty lainsäädäntö ei täytä. Esityksessä säilöönoton kestoa pidennettäisiin ja perusteita lisättäisiin. Oletuksena on, että ehdotetut uudistukset johtaisivat säilöönotettujen määrän merkittävään kasvuun. Esitys sisältää useita ongelmallisia kohtia, joista tässä käyn läpi vain perustavimmat. Ensinnäkin esitys siis tarkoittaa, että henkilö voitaisiin sulkea vankeuden kaltaisiin oloihin ilman, että hän olisi syyllistynyt mihinkään rikokseen tai millään tavoin osoittanut olevansa vaaraksi itselleen tai muille, siis myös silloin, kun henkilö ei ole syyllistynyt mihinkään rikokseen tai millään tavoin osoittanut olevansa vaaraksi itselleen tai muille. Säilöön voitaisiin jatkossakin sulkea myös kaikenikäisiä lapsia, siis jopa pikkulapsia. Toiseksi säilöönoton tuomioistuinkäsittelyssä noudatetaan nurinkäännettyä syyttömyysolettamaa, jossa henkilön pitää vankeudesta päästäkseen kyetä osoittamaan oma syyttömyytensä. Erityisen absurdin tehtävästä tekee se, että useimmiten käsittelyn kohteena ovat oletetut tulevaisuuden tapahtumat. Henkilön pitäisi siis uskottavasti osoittaa, että hän ei tule joskus tulevaisuudessa tekemään jotakin tekoa. Kuinka kohtuullisena oikeusturvan kannalta voidaan pitää vaatimusta, että henkilön pitää osoittaa, että ei joskus tulevaisuudessa tee jotakin tekoa? Säilöönotto olisi jatkossa mahdollista myös yleisen järjestyksen tai yleisen turvallisuuden vaarantumisen perusteella. Tämä vahvistaa kehitystä, jossa samanlaisia turvallisuusuhkia kohdellaan eri tavoin henkilön oleskelulupastatuksesta riippuen. Muun muassa rikoslaissa säädetään laajalti erilaisista yleisen järjestyksen ja turvallisuuden uhkatekijöistä ja muualla lainsäädännössä viranomaisten keinoista niihin puuttumiseksi. Esityksessä ei perustella, miksi ja miltä osin nämä säädökset olisivat toimimattomia nimenomaan tämän ryhmän kohdalla, kun ne muiden kohdalla ilmeisestikin ovat riittäviä. Arvoisa puhemies! Ajattelin käyttää vielä toisen puheenvuoron puhuakseni erikseen näistä yleisen turvallisuuden, järjestyksen ja kansallisen turvallisuuden käsitteistä. Nyt tässä kohtaa päätän puheenvuoroni ehdotukseen, että lakiehdotus hylätään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+7.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-03-06T18:06:13,2025-03-06T18:12:31,Hyväksytty,1.1 2025_18_135,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,Sitten vastauspuheenvuoro valiokunnan puheenjohtajalle. Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_136,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Olen kuullut tässä salissa monenlaisia puheita, mutta nyt täytyy kyllä kokeneelle kansanedustaja Kontulalle todeta, että me olemme asian toisessa käsittelyssä. Hallintovaliokunnan puheenjohtaja piti esittelypuheenvuoron asian ensimmäisessä käsittelyssä. Te varmaankin tiedätte tällaisen käytännön olevan aivan normaali. Toisessa käsittelyssä usein valiokunnan puheenjohtaja tulee pitämään kansanedustajana oman puheenvuoronsa tuolta puhujapöntöstä. Pidän erittäin raskauttavana, että edustaja Kontula antoi täysin muunneltuun totuuteen perustuvan lausunnon julkisessa televisiolähetyksessä tietoisesti, että tekee tämän, koska hänen kokemuksellaan oleva kansanedustaja ei ole niin perehtymätön asioihin kuin nyt edustaja Kontulan kohdalla näyttää. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+7.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-03-06T18:12:34,2025-03-06T18:13:33,Hyväksytty,1.1 2025_18_137,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,Kiitoksia. — Sitten mennään puhujalistaan. — Edustaja Alametsä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_138,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Alviina,Alametsä,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,"Arvon puhemies ja kollegat! Asiantuntijat ovat esittäneet vakavia huolia tästä esityksestä, ja etenkin lapsen oikeudet ovat vaakalaudalla. Kannatan edustaja Kontulan tekemää hylkäysehdotusta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+7.aspx,fi,Alviina Alametsä,911823,2025-03-06T18:13:37,2025-03-06T18:13:52,Hyväksytty,1.1 2025_18_139,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vuornos., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_140,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Henrik,Vuornos,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa käsiteltiin viime vuonna pitkään ja hartaasti rajaturvallisuuslakia, jonka taustalla oli naapurimaamme Venäjän aiheuttama välineellistetty maahantulo, ja tähän liittyen käytiin aika laajasti sellaista keskustelua, että ennen kuin siirrytään perustuslain säätämisjärjestyksessä oleviin lakeihin, pitäisi käyttää kaikki mahdolliset keinot ennen sitä. Tämä lakiesitys on jälleen yksi niitä keinoja, joilla voidaan ennen tämmöistä poikkeuksellista lainsäädäntöä hallita maahantulon tilannetta erityisesti tämmöisessä välineellistetyn maahantulon tilanteessa tai tilanteessa, jossa maahan tulee muista syistä paljon turvapaikanhakijoita. No, viime talvena Venäjän rajan yli, itärajan yli, tuli noin 1 300 turvapaikanhakijaa, joista yli 200 keskusrikospoliisin arvion mukaan katosi viime keväänä. Keskusrikospoliisi myös arvioi, että joukossa oli kymmeniä yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle vaarallisia henkilöitä, joilla oli esimerkiksi rikostaustaa, äärijärjestötaustaa tai sellaista taustaa, että oltiin osallistuttu sotatoimiin alueella, ja kyllä täytyy tätä vastalausetta ihmetellä siltä osin — ei välttämättä vasemmistoliittoa, mutta vihreitä — että välineiden tuominen tämmöisiin tilanteisiin, missä meillä on viranomaisen mukaan selkeästi yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle vaarallisia maahan tulevia henkilöitä, olisi semmoista, että se kannattaisi hylätä kokonaan. Mielestäni esitys on hyvin perusteltu ja tuo Suomen turvallisuusviranomaisille lisää keinoja, joilla Suomen turvallisuutta voidaan vahvistaa erityisesti tällaisessa tilanteessa, jossa valtiollisesti maahan painetaan ihmisiä, joilla on vaarallista taustaa ja jotka voivat olla vaaraksi yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Pidän esitystä siten hyvin perusteltuna.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+7.aspx,fi,Henrik Vuornos,911828,2025-03-06T18:13:54,2025-03-06T18:16:15,Hyväksytty,1.1 2025_18_141,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kontula., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_142,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Peltokangas on aivan oikeassa, ja pyydän anteeksi. Tein virheen siinä kohtaa, kun oletin tai muistin väärin, missä käsittelyssä olemme menossa. Eli pyydän anteeksi sitä, että oletin edustaja Peltokankaan esittäneen pejoratiiviset puheenvuoronsa muista valiokunnan edustajista puheenjohtajan ominaisuudessa sekä virheelliset tiedot käsiteltävästä asiasta, ja myönnän, että hän esitti ne täysin vain edustaja Peltokankaana. Edustaja Vuornokselle totean, että ne henkilöt, jotka ovat kadonneet, ovat viranomaisarvioiden mukaan lähteneet pois maasta. Yhdenkään kohdalla ei ole valiokunnan kuulemisissa tullut esiin, että yleinen järjestys tai turvallisuus olisi vaarantunut. Mikäli kansallisen turvallisuuden kannalta jotakin vaaraa oltaisiin havaittu, heidät olisi voitu ottaa säilöön jo vanhan lainsäädännön perusteella. Mutta edelleenkin muistutan, että erittäin pieni osa säilöön otetuista ihmisistä on siellä tähän asti ollut kansalliseen turvallisuuteen vedoten, eikä ole näköpiirissä, että nimenomaan yleinen järjestys ja turvallisuus olisi se syy, jolla jatkossakaan ihmisiä ensisijaisesti otettaisiin säilöön, joten tämän lakiesityksen freimaaminen näihin asioihin samalla unohtaen, että siellä täysin mihinkään rikoksiin syyllistymättömät ihmiset — sellaiset ihmiset, joita ei edes epäillä aikeista syyllistyä mihinkään rikoksiin, jopa pikkulapset — ovat vankilassa. Jos tämä puoli jätetään pois näistä lakiesityksen kuvauksista, niin se on kyllä... No, tämä on taas se kohta, missä en löydä sanoja, koska paheksun niin kovasti tällaista ratkaisua. Yleisesti olisi hirveän tärkeätä, että kun kansanedustajat säätävät lakeja, niin he ymmärtäisivät sen, että lakeja, jotka turvaavat ihmis- ja perusoikeuksia, ei ole laadittu normaalioloja ja hyvää säätä varten. Ne laaditaan aina sitä pahaa päivää varten, kun jostakin syystä instituutiot horjuvat, kun jostakin syystä viranomaiseen ei voida luottaa, kun tapahtuu jotakin sellaista, että se viranomainen ei ole pelkän terveen järjen varassa oleva luotettava suoja ihmis- ja perusoikeuksille. — Arvoisa puheenjohtaja, siirryn sinne pönttöön. [Puhemies: Olkaa hyvä! — Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] — Jos näin olisi, niin suurinta osaa meidän lainsäädännöstä ei tarvittaisi lainkaan, koska jos me voitaisiin luottaa ihmisten harkintakykyyn ja terveeseen järkeen kaikissa olosuhteissa — silloinkin, kun intressit poikkeavat toisistaan merkittävästi, silloin, kun ihmiset kohtaavat erilaisia pakkoja ja erilaisia kriisitilanteita — niin mihin me tarvittaisiin näitä oikeusvaltiorakenteita? Ei, koko oikeusvaltiorakennelma on syntynyt nimenomaan siitä oivalluksesta, että aika ajoin yhteiskunnassa syntyy tilanteita, jolloin harkinta horjuu, ja silloin tarvitaan sitä lainsäädäntöä. Hyvänä esimerkkinä melko tuoreesti taaksepäin on tämä Trumpin viime kauden päätös, jolloinka ainoa, joka huolehti siitä, että Yhdysvallat ei luisunut kaaokseen, oli heidän instituutionsa, joidenka lainsäädännön ja institutionaalisten rakenteiden turvin he kykenivät pysäyttämään tällaisen vallankaappausyrityksen. Pahimmillaan kaikkialla siellä, missä mopo on niin sanotusti lähtenyt todella pahasti käsistä, aina on vedottu kansalliseen turvallisuuteen ja yleensä on vedottu myös yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. Nämä ovat semmoisia käsitteitä, joiden kohdalla poliitikkojen pitäisi tietää, että nyt ollaan erityisen varovaisia, koska nämä ovat voimakkaita aseita myös erilaisten totalitaaristen järjestelmien käsissä, ja historiallisia esimerkkejä on niin paljon, että niitä ei mitenkään voi pitää poikkeustapauksina. Nimenomaan silloin, kun nämä sanat lausutaan ääneen, on erityisen tärkeätä, että katsotaan, että se lainsäädäntö on tarkkarajaista, että se on kohtuullista, että se on aivan varmasti viimesijaista. Ja juuri tästä syystä esimerkiksi oikeusministeriö esitti todella paljon kritiikkiä näihin muotoiluihin, joita tässä lakiesityksessä oli, koska nämä perusolettamat, jotka suojaavat ihmisten oikeuksia, meidän kaikkien oikeuksia, oli muotoiltu niin löysästi, että niihin ei tosiasiallisesti pysty vetoamaan. Minä näen, että vaikka tämä lakiesitys on verraten pieni, se on osa pidempää jatkumoa, jossa ollaan heikennetty jo pidemmän aikaa tässä yhteiskunnassa sellaisten ihmisten oikeusasemaa, joista kukaan ei ole niin kauhean kiinnostunut. Ja sinänsä se ei ole mitenkään radikaalia eikä mikään suuri saavutus, toisin kuin edustaja Rasinkangas tässä esitti. Kyllä tätä huonoa tietä on kuljettu jo kauan ennen perussuomalaisiakin, valitettavasti. Se on kuitenkin periaatteellisella tasolla merkittävää, koska se osoittaa sitä, kuinka pahasti meidän yleissivistys on päässyt rapautumaan ja kuinka heikosti meidän poliittinen eliitti tällä hetkellä ymmärtää sen, kuinka vaarallisia askeleita se on ottamassa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+7.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-03-06T18:16:15,2025-03-06T18:23:21,Hyväksytty,1.1 2025_18_143,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_144,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on siis jälleen kerran loistava hallituksen esitys, joka koskee ulkomaalaislain muuttamista. Esityksen taustalla ovat hallitusohjelman maahanmuuttopoliittiset linjaukset, joilla pyritään vahvistamaan Suomen kansallista turvallisuutta ja yleistä järjestystä. Hallitusohjelman mukaisesti näillä muutoksilla tähtäämme yksinkertaisesti siihen, että laittomasti maassa olevat henkilöt voidaan poistaa Suomesta mahdollisimman tehokkaasti. Uudet muutokset ulkomaalaislaissa tuovat mukanaan useita merkittäviä muutoksia, jotka tiukentavat säilöönoton ja maahantulokieltojen käytäntöjä. Esimerkiksi säilöönottoperusteita täydennetään kahdella uudella säännöksellä, jotka tähtäävät yleisen turvallisuuden ja järjestyksen varmistamiseen. Samalla säädettäisiin siitä, että säilöönoton enimmäiskestoaikaa pidennettäisiin 18 kuukauteen. Tämä on linjassa EU:n paluudirektiivin kanssa. Muutos mahdollistaisi myös säilöönoton jatkamisen silloin, jos kansallinen turvallisuus tai yleinen järjestys olisi vaarantumassa, ennen kuin varsinainen päätös maasta poistamisesta olisi tehty. Arvoisa rouva puhemies! Muutosten myötä lakiin lisättäisiin myös uusi sääntely tavanomaista suurempiin palautettaviin määriin liittyen, erityisesti poikkeuksellisissa tilanteissa, jolloin käsittelyssä olisi suurempi määrä palautettavia henkilöitä. Lisäksi laittoman oleskelun määritelmää tarkennettaisiin ja vahvistaisimme yhteistyövelvoitteita maastapoistamismenettelyssä. Maahantulokiellon määräämistä tehostettaisiin tekemällä siitä nykyistä velvoittavampaa erityisesti niissä tilanteissa, joissa henkilö ei ole lähtenyt maasta vapaaehtoisen paluun aikarajan puitteissa. Tällöin harkinta-aika rajoittuisi vain lapsen etuun ja perhe-elämän suojaan. Uudet säännökset mahdollistaisivat myös sen, että voisimme määrätä kolmannen maan kansalaiselle määräaikaisen maahantulokiellon enintään viideksi vuodeksi. Toistaiseksi voimassa oleva maahantulokielto voitaisiin määrätä ilman, että henkilö on tuomittu rangaistukseen, jos hän muodostaa vakavan uhan kansalliselle turvallisuudelle. Esityksen myötä lakiin lisättäisiin myös säännökset oleskeluluvan peruuttamisesta ja maahantulokiellon määräämisestä Suomen ulkopuolella olevalle henkilölle, mikä vahvistaa entisestään Suomen rajaturvallisuutta. Arvoisa rouva puhemies! Näillä muutoksilla hallitus pyrkii turvaamaan entistä paremmin Suomen ja suomalaisten turvallisuuden. Lakimuutosten myötä meillä on entistä paremmat mahdollisuudet puuttua laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden oleskeluun Suomessa sekä suojella koko yhteiskuntaa. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+7.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-03-06T18:23:31,2025-03-06T18:25:52,Hyväksytty,1.1 2025_18_145,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_146,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On melkoisia väitteitä ja keskustelua siitä, että viranomaiset syyllistyisivät ikään kuin mielivaltaan jatkossa ja ottaisivat ihmisiä yli vuodeksi vankilaolosuhteisiin ilman, että siihen olisi mitään syytä. Jo nykypäivänähän, jos viranomaiset näin toimisivat, voitaisiin tehdä kenen tahansa meidän kohdalla vastaavalla lailla. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vaarantaminen mahdollistaa kiinniottamisen jo nykylaillakin ihan kenen tahansa meistä kohdalla, mutta eipä meitä ihmisiä kuitenkaan vankilaan kadulta revitä, jos ei siihen perusteita löydy. Siksipä meidän viranomaisiin tänä päivänäkin luotetaan, koska tiedetään, että perusteettomasti tässä maassa vankilaan ei joudu. Edustaja Kontula jo poistui, mutta hän otti esiin sen, että lakeja pitäisi säätää pahoja päiviä varten ja tämä laki ei sellaista varten ole. En tiedä, paljonko niitä pahoja päiviä pitää tulla. Ruotsissa ensimmäisen kuukauden aikana joka päivä on räjähtänyt pommi. Saksassa on useita puukotuksia, pahimmillaan kymmeniä päivittäin. Väkijoukkoon ajetaan harva se päivä. Eivät nämäkään kauhean hyviä päiviä ole. Jotenkin tähän pitää pystyä puuttumaan, niin kuin moni muukin maa on ymmärtänyt sen, että näihin pitää puuttua eikä hyväksyä tätä nykyistä tilannetta. Mistä nämä johtuvat? Nämä johtuvat siitä, että meillä ei ole se tilanne hallinnassa. Siksi me tarvitaan uusia työkaluja, ja tämä on yksi tärkeä työkalu siihen. Me tiedämme myöskin sen, että meillä on erittäin vaarallisia ihmisiä, joita me ei voida tuomita oman kansallisen lainsäädännön puitteissa eikä tietenkään myöskään jonkun muun maan lainsäädännön puitteissa. Mutta jokainen ymmärtää, että siitä huolimatta, että siitä rikoksesta ei heitä pystytä tuomitsemaan, he aiheuttavat vakavaa vaaraa yhteiskunnan järjestykselle ja turvallisuudelle, ja siksi heidät pitää tästä maasta pystyä poistamaan ennen kuin se teko kulminoituu tähän meidän omaan maahan. Ei näitä tehdä kiusaksi kenellekään eikä ketään vastaan vaan siksi, että tämä maa jatkossakin pysyisi turvallisena ja pystytään välttämään ne ongelmat, joita muissa maissa on. Sitten ihan nopea kommentti vielä liittyen lapsiin, siihen, että lapsiakin ikään kuin otettaisiin kadulta ja vietäisiin vankilaan tässä maassa. Meillä nykyisellään on lapsia vankilaolosuhteissa siitä johtuen, että heidän vanhempansa ovat tehneet tekoja, joista ovat joutuneet vankilaan. Aina silloin meidän viranomaiset harkitsevat, kumpi on lapselle parempi, olla vanhemman mukana siellä vankilassa vai sitten sijoitettuna johonkin muualle. Pääosin lapselle on aina hyvä olla vanhemman läheisyydessä ja oman perheen yhteydessä, mutta tästäkin tietysti voidaan olla eri mieltä. Uskon tässäkin, että meiltä löytyy harkintaa ja oikeat käytännöt tähän asiaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+7.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-03-06T18:25:55,2025-03-06T18:28:38,Hyväksytty,1.1 2025_18_147,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_148,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Täällä kannettiin huolta alaikäisten lasten säilyttämisestä ja kiinniotosta. Kuitenkin täällä puhutaan myös, että ilman huoltajaa olevia alaikäisiä saa ottaa säilöön vain poikkeuksellisissa olosuhteissa. Itse lasten ja nuorten parissa työskennelleenä poliisiviranomaisena katson pikemminkin niin, että ilman huoltajaa olevat lapset, alaikäiset, ovat heitteillä ja itselleen vaarassa. Näin ollen, jos verrataan vaikkapa Ruotsiin, Ruotsissa esimerkiksi näitä alaikäisiä jengirikollisia on siellä suljetussa lastensuojeluyksikössä, ja he kokevat sen turvapaikakseen. Se on heille turvallinen tila. Meillä on Suomessa myöskin lastensuojeluviranomainen, jonka ala ulottuu myös ulkomaalaisiin lapsiin ja joka tarvittaessa puhuttaa heidät ja heidät sinne lastensuojelun piiriin myös ilmoittaa. Ei tässä tarvitse siitä olla huolissaan, tehdään vain sellainen, mikä on välttämätöntä, ja lapset ovat heitteillä silloin, kun he ovat ilman huoltajia tuolla kaduilla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+7.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-03-06T18:28:40,2025-03-06T18:29:50,Tarkistettu,1.1 2025_18_149,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_18_150,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan tänään ulkomaalaislain uudistamisesta ja viitataan ihan oikeisiin perusteisiin, että meidän tilanne on toisenlainen tänään kuin on ollut aikaisemmassa vaiheessa. Meillä on jopa itäraja kiinni. Me joudumme aivan toisella tavalla suhtautumaan erilaisiin maahantulosäädöksiin, mitä Suomessa on. Tässä on sattumalta tänä päivänä kahdesta eri kohdasta tämä ulkomaalaislaki täällä nyt auki. Siellä on viimeisenä asiakohtana tänään lakialoitteeni, joka koskee humanitaarista viisumia, ja siinä on tietysti käänteisesti tämä sama ilmiö, että me joudumme nyt... Muun muassa turistiviisumeja Venäjältä tänne ei sallita, ei anneta niitä tässä vaiheessa lainkaan, ja on yhä enemmän tarvetta myöskin sille, että olisi humanitaarisia perusteita. Pitäisi pyrkiä jollain tavalla tätä asiaa säätelemään, että myöskin ihmisoikeusongelmista kärsivillä ihmisillä — toisinajattelijoilla, poliittisen opposition edustajilla — on mahdollisuus päästä totalitaarisesta yhteiskunnasta pois. Tämä on vähän niin kuin käänteisilmiö tähän, mistä täällä puhutaan, mutta mielenkiintoinen päivä, että näistä asioista puhutaan yhtä aikaa täällä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+7.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-03-06T18:29:54,2025-03-06T18:31:02,Hyväksytty,1.1 2025_18_151,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vuornos., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_152,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Henrik,Vuornos,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jäin vielä pohtimaan, mikä on se hyvä, mitä suojattaisiin hylkäämällä tämä lakiesitys. Eli lakiesityksen tavoitteena on siis tehostaa laittomasti maassa olevien ihmisten palauttamista tai maasta poistamista ja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden parantamista. Onko ajattelu siinä, että tämä hylättäisiin, sen suuntaista, että meidän ei esimerkiksi tulisi poistaa maasta ilman oleskelulupaa täällä oleskelevia, vai koetaanko yleinen järjestys ja turvallisuus jotenkin sellaisiksi asioiksi, jotka eivät olisi vakavia kysymyksiä? Kun me tiedetään näistä välineellistetyn maahantulon taustoista esimerkiksi viime vuodelta, niin sieltä ei mitään pyhäkoululaisia rajan yli tullut vaan vakavista rikoksista tuomittuja, epäiltyjä, erinäisiin sotatoimiin osallistuneita henkilöitä, jotka — vaikka he eivät Suomessa mistään rikoksesta joutuisi syytetyiksi tai tuomituiksi — ovat aivan sataprosenttisen varmasti uhka yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Tätä jään kyllä syvästi pohtimaan, miten suomalaisen yhteiskunnan tilaa parantaisi se, että me hylkäisimme tämän esityksen. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+7.aspx,fi,Henrik Vuornos,911828,2025-03-06T18:31:03,2025-03-06T18:32:39,Hyväksytty,1.1 2025_18_153,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain muuttamisesta ja eduskunnan päätökseksi eduskunnan kanslian ohjesäännön 12 §:n muuttamisesta>>>Puhemiesneuvoston ehdotus PNE 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 4/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 4/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Myöhemmin, lakiehdotuksen toisen käsittelyn yhteydessä, päätetään ainoassa käsittelyssä ohjesäännöstä. — Tätä tulee esittelemään meille valiokunnan puheenjohtaja Peltokangas. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_18_154,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain muuttamisesta ja eduskunnan päätökseksi eduskunnan kanslian ohjesäännön 12 §:n muuttamisesta>>>Puhemiesneuvoston ehdotus PNE 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tänään siis on ensimmäisessä käsittelyssä mietintö, ja avaan sitä lyhyesti: Mietinnössä ehdotetaan eduskunnan virkamieslakiin lisättäväksi säännökset, joilla pannaan eduskunnan virkamiesten osalta kansallisesti täytäntöön EU:n työehtodirektiivi ja niin sanottu liikkeenluovutusdirektiivi. Työehtodirektiivillä edistetään turvatumpia ja ennakoitavampia työehtoja ja parannetaan erityisesti osa-aikaisten ja määräaikaisten virkamiesten asemaa. Liikkeenluovutussääntely turvaa virkamiesten aseman ja oikeudet tilanteessa, jossa eduskunnan viraston toiminnallinen osa siirretään toiselle työnantajalle. Muutoksilla yhdenmukaistetaan eduskunnan virkamiesten asemaa koskeva sääntely vastaamaan soveltuvin osin valtion virkamieslain sääntelyä. Lisäksi ehdotetaan puhemiesneuvoston ehdotuksen mukaisesti eduskunnan kanslian ohjesäännön 12 §:ää muutettavaksi siten, että siitä poistetaan työterveysasemaa koskevat säännökset. Muutoksella mahdollistetaan työterveyshuollon järjestäminen tarkoituksenmukaisimmaksi katsottavalla tavalla, joko virkatyönä tai palveluhankintana taikka näiden yhdistelmänä. Puhemiesneuvoston ehdotuksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää mainittuja ehdotuksia tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina. Valiokunta puoltaa niiden hyväksymistä lakiehdotukseen tehtävin vähäisin tarkistuksin. Valiokunta ehdottaa ehdotusten voimaantulosäännöksiä täydennettäväksi siten, että laki ja eduskunnan päätös eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta tulisivat voimaan 1.4.2025. Arvoisa puhemies! Lisäksi hallintovaliokunta tähdentää mietinnössään henkilöstön merkitystä eduskunnan tuloksekkaan työskentelyn mahdollistajana. Valiokunta pitää tässä ajassa erityisen tärkeänä hyvää johtamista, avoimuutta sekä hyviä yhteistyösuhteita henkilöstön työhyvinvoinnin ja työssä onnistumisen kannalta. Mietintöön sisältyy yksi vastalause. — Kiitos. ",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+8.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-03-06T18:33:08,2025-03-06T18:35:31,Hyväksytty,1.1 2025_18_155,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaaratiedotteesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 3/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Tätä mietintöä tulee meille esittelemään hallintovaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Peltokangas. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_18_156,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaaratiedotteesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Nyt on siis ensimmäisessä käsittelyssä puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun... — Anteeksi, ei olekaan, vaan vaaratiedotelaki — näinhän se puhemies juuri sanoi. Tässä menevät ihan nämä paperit sekaisin. Mutta tosiaan siis valiokunnan mietinnön esittely lyhyesti: Vaaratiedotelain 3 §:ssä luetellaan viranomaiset, joilla on toimivalta vaaratiedotteen antamiseen. Vaaratiedotteen voi antaa esimerkiksi pelastusviranomainen, poliisilaitos, rajavartioviranomainen, Hätäkeskuslaitos tai Säteilyturvakeskus. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vaaratiedotelakia siten, että myös kunnan terveydensuojeluviranomaisella olisi toimivalta antaa vaaratiedote. Kunnan terveydensuojeluviranomaisella on muun muassa johto- ja tiedottamisvastuu talousveden aiheuttamissa epidemiatilanteissa. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen toimivalta antaa vaaratiedotteita parantaa ja nopeuttaa talousveden aiheuttamasta epidemiasta ja sen epäilystä tiedottamista altistuneelle väestölle ja voi siten vähentää tuntuvasti ja parhaimmillaan estää kokonaan talousveden saastumistilanteesta aiheutuvat sairastumiset. Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Valiokunnan mietintö on yksimielinen. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+9.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-03-06T18:36:04,2025-03-06T18:37:40,Hyväksytty,1.1 2025_18_157,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaaratiedotteesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vuornos., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_158,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Henrik,Vuornos,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaaratiedotteesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä tosiaan annetaan kunnan terveydensuojeluviranomaiselle toimivalta antaa vaaratiedote. Tarvehan tälle on ollut pidempäänkin jo olemassa, mutta hyvä, että nyt tämä Orpon hallitus on tähän tarttunut. Se, minkä takia tähän varmaan nyt viimein tartuttiin, oli Espoossa aika tarkalleen vuosi sitten tapahtunut vesiputkirikko, missä Leppävaarasta hajosi vesiputki ja kymmenettuhannet olisivat jossain skenaariossa olleet potentiaalisia sairastujia, mikäli tämä vesi olisi saastunut. Tässä kyseisessä tilanteessa vaaratiedotteen antamiseen meni pitkä aika, useita tunteja, sen takia, että viranomaisella, joka ensisijaisesti vastaa tästä tilanteen hallinnasta tämmöisessä tilanteessa, ei ollut itsellään mahdollisuutta antaa vaaratiedotetta. Varmasti kaikki pidämme kunnan terveydensuojeluviranomaisia luotettavina viranomaisina, jotka eivät turhaan tämmöisiä vaaratiedotteita anna, vaan vain sellaisissa tilanteissa, missä on aidosti niille tarve. Eli tämä hyvä tekninen korjaus saadaan kohta voimaan ja siten esimerkiksi tämmöisissä vesiputkirikkotilanteissa nopeammin hälytettyä kuntalaiset hereille siitä, että nyt kannattaa keittää vesi ennen kuin sitä lasiin kaataa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+9.aspx,fi,Henrik Vuornos,911828,2025-03-06T18:37:42,2025-03-06T18:39:17,Hyväksytty,1.1 2025_18_159,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaaratiedotteesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_160,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaaratiedotteesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 206/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on todellakin tärkeä asia, koska talousvesi on sitä kriittistä infraa, jota meidän erityisesti pitää pystyä suojelemaan ja nopeasti tarttumaan asiaan, mikäli siinä sitten ongelmia tulee. On siksi äärimmäisen hyvä, että nyt voidaan säästää parhaimmillaan useita tunteja siinä, että se vaaratiedote saadaan ajoissa liikkeelle, kuin että se tulisi sitten myöhään ja tuhannet ihmiset, jotka ehtisivät käyttää sitten saastunutta vettä välissä, kenties sairastuisivat jopa pahastikin. Tästähän jo aikanaan huono esimerkki saatiin Nokian putkikriisin aikana, jossa talousvesi ja jätevesi menivät sekaisin. Tämä on tosiaan erityisesti tärkeää myöskin siitä syystä, että meidän vedenottamoita ja vesitorneja kohtaan on ollut erilaista ilkivaltaa ja on koeponnistettu niiden turvallisuusjärjestelmiä. Myöskin näissä tapauksissa, jos ilmenee, että kenties siitä on vaaraa käyttäjille, se tieto pitää mahdollisimman nopeasti saada sitten liikkeelle. Kokonaisuutenaan tämä on hyvä, että tämä tähän ajankohtaan ja näillä tiedoilla tehtiin ja saatiin aikaan. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+9.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-03-06T18:39:20,2025-03-06T18:40:22,Hyväksytty,1.1 2025_18_161,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamisesta ja vastavuoroisesta suojaamisesta Brasilian kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 201/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 5/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 5/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Tämän mietinnön meille esittelee valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Peltokangas.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_18_162,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamisesta ja vastavuoroisesta suojaamisesta Brasilian kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 201/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Lyhyt esittely valiokunnan mietinnöstä. Suomen ja Brasilian välisen tietoturvallisuussopimuksen tarkoituksena on varmistaa sellaisen turvallisuusluokitellun tiedon suojaaminen, jota vaihdetaan tai tuotetaan maiden välisessä yhteistyössä. Kyse on arkaluonteisista tietoaineistoista, jotka lähettävässä sopimusvaltiossa on erikseen luokiteltu korkean tietoturvallisuuden tason toteuttamista edellyttäviksi. Sopimus ei velvoita turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamiseen. Tietoturvallisuussopimus antaa suomalaisille ja brasilialaisille yrityksille mahdollisuuden saada sellaisia tilauksia tai osallistua sellaisiin hankkeisiin, joiden toteuttaminen edellyttää pääsyä sopimuskumppanin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin. Tällaisia hankkeita on esimerkiksi puolustusteollisuudessa. Sopimus parantaa suomalaisten yritysten kilpailuasemaa Brasiliassa tapahtuvissa tarjouskilpailuissa. Sopimuksella on näin ollen merkitystä myös puolustusteollisuuden näkökulmasta. Suomella on yhteensä 28 tietoturvallisuussopimusta muiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Sopimuksen sisältö vastaa aiemmin voimaan saatettujen kahdenvälisten tietoturvasopimusten määräyksiä. Hallintovaliokunta puoltaa sopimuksen hyväksymistä sekä hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomina. Valiokunnan mietintö on yksimielinen. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+10.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-03-06T18:40:50,2025-03-06T18:42:29,Hyväksytty,1.1 2025_18_163,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamisesta ja vastavuoroisesta suojaamisesta Brasilian kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 201/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vuornos., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_164,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Henrik,Vuornos,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamisesta ja vastavuoroisesta suojaamisesta Brasilian kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 201/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämmöinen hallituksen esitys turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamisesta jonkun maan kanssa saattaa kuulostaa aika tekniseltä ja puisevalta asialta, mutta kuten valiokunnan puheenjohtaja hyvin esitteli, tällaiset sopimukset saattavat olla välttämättömiä suomalaiselle teollisuudelle, että päästään tämmöisillä turvallisuuskriittisillä toimialoilla yhteistyötä tekemään ja yhteisiä projekteja, hankintoja harjoittamaan. Erityisesti tässä maailmanajassa kaikki ovet, mitä me pystymme avaamaan kotimaiselle puolustusteollisuudelle, ovat varmasti hyödyllisiä myös isänmaan kannalta. Meillä on Suomessa erittäin paljon puolustusalan osaamista sekä perinteisessä puolustusteollisuudessa että myös korkean teknologian tuotteissa, ja jos tämän sopimuksen avulla onnistutaan jollekin suomalaiselle yritykselle puolustusteollisuuden saralta saamaan kauppoja Brasiliaan, niin voimme olla tyytyväisiä, että tällainenkin tekninen sopimus on saatu aikaan ja täällä eduskunnassa hyväksyttyä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+10.aspx,fi,Henrik Vuornos,911828,2025-03-06T18:42:30,2025-03-06T18:43:40,Hyväksytty,1.1 2025_18_165,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamisesta ja vastavuoroisesta suojaamisesta Brasilian kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 201/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_166,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamisesta ja vastavuoroisesta suojaamisesta Brasilian kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 201/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys vaikuttaa perustellulta, siihen ei ole huomautettavaa. Mutta minä jäin kysymään edustaja Peltokankaalta, joka valiokuntansa puolesta esitteli tätä asiaa, kaksikin asiaa. Ensinnäkin sanoitte omassa esityksessänne, että 28 toimijan kanssa — jos ymmärsin oikein —, ei valtion kanssa, näitä vastaavia sopimuksia on olemassa. Jäin pohtimaan, että Brasilia on melkoisen kaukana, kylläkin suurin toimija tuolla Latinalaisen Amerikan puitteissa. Kuinka laveasti näitä on tehty noin maailmanlaajuisesti, vai ovatko nämä 28 periaatteessa pääsääntöisesti Euroopan maita, Nato-maita lähinnä, vai onko siinä myöskin selkeästi ulkopuolisia maita? Toinen kysymys oli periaatteellisempi. Te sanoitte tässä, vaikka tässä nyt lukee, että ”turvaluokitellun tiedon vaihtamista ja vastavuoroisuutta koskeva sopimus”, niin olin tarkka, kun te sanoitte niin, että kysymys ei ole turvaluokitellun tiedon siirrosta vaan sen suojaamisesta ja siihen liittyvistä periaatteista. Mitä tarkoitti tuo muotoilu, kun turvaluokitellun tiedon vaihtaminen on kuitenkin otsakkeessa se pääotsake eikä tiedon suojaaminen? ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+10.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-03-06T18:43:45,2025-03-06T18:44:54,Hyväksytty,1.1 2025_18_167,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 41/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Siellä ensimmäisenä edustaja Virta, joka esittelee. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_18_168,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 41/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Jokainen väkivaltaa kokenut tietää, että ehkä sitä omaakin tuskaa pahempaa on nähdä hätä lapsen silmistä, lapsen, joka joutuu näkemään, kuulemaan tai ehkä viereisessä huoneessa olemaan läsnä silloin, kun kotona ei ole turvallista. Jokainen, joka on lapsena piileskellyt väkivallan uhkaa vaikka siellä vaatehuoneessa tai joutunut katsomaan, miten oma vanhempi pahoinpidellään, tietää, miten pitkät jäljet se jättää silloinkin, kun väkivalta ei fyysisesti ole kohdistunut suoraan itseen. Lastensuojelussa työskennellessäni olen joutunut todistamaan monenlaista lasten hätää. Olen joutunut myös näkemään, kuinka perheenjäsen voi muuttua siksi kaikkein vaarallisimmaksi henkilöksi, ja tiedän, minkälaiset jäljet se jättää vuosien päähän. On aivan ilmiselvää, että lapsen altistuminen väkivallalle vaikuttaa lapseen. Tutkimustiedon mukaan väkivalta myös välillisenä voi vaikuttaa haitallisesti lapsen tunne-elämään, psykologiseen ja fyysiseen kehitykseen ja lapsen ja vanhemman välisiin kiintymyssuhteisiin. On aidosti huolestuttavaa, että tilastot, kuten kouluterveyskysely, osoittavat, että lasten kotona kokema väkivalta on lisääntynyt, ja on muistettava ja todettava, että lähisuhdeväkivallasta, perheissä tapahtuvasta väkivallasta, vain osa tulee näkyviin ja mittava osa todennäköisesti jää piilorikollisuudeksi. Pitäisi olla aivan itsestään selvää, että varmistamme mahdollisimman kattavan turvan kaikille lapsille ja varmistamme, että lainsäädäntö tunnistaa lasten aseman kaikissa tilanteissa, myös uhrina, ja siksi lapsirauharikos tulee saada Suomen rikoslakiin. Siksi olen niin äärettömän kiitollinen yli sadalle kansanedustajalle siitä, että te olette allekirjoittaneet tämän aloitteen sen puolesta, että jatkossa myös lapsi tunnistettaisiin rikoksen uhriksi tilanteissa, joissa hän näkee, kuulee tai on ylipäätään läsnä lapselle läheisten aikuisten välisessä väkivallassa. Lakimuutoksen myötä lähisuhdeväkivallalle altistunut lapsi saisi rikosoikeudellisesti rikoksen uhrin aseman, jolloin hänen oikeusturvansa paranisi. Silloin lapsella olisi myös oikeus edustajaan, joka valvoisi hänen etuaan esitutkinnassa ja oikeudenkäynneissä. Näin on jo Ruotsissa. Näin pitäisi olla myös Suomessa, sillä nykyinen lainsäädäntö ei nykyisellään riittävästi suojele lapsia, jotka altistuvat väkivallalle tai muille rikollisille teoille läheistensä välillä. Nykyisellään lapsen läsnäoloa tilanteessa ei ole kriminalisoitu eikä siksi voida edes laskea koventamisperusteeksi. Toki syytettä ja rangaistusta harkittaessa tekoa katsotaan kokonaisuutena, mikä voi mahdollistaa sen arvioimisen törkeäksi. On kuitenkin tärkeää korostaa lapsen erityistä haavoittuvuutta, kun rikoksentekijä tai uhri on lapselle läheinen ihminen. Lapsilta siis puuttuu nykyisellään näissä tilanteissa oikeusjärjestelmässä uhrin asema, mikä estää heitä saamasta suoraa apua. Jos lakialoitteen mukainen lapsirauharikos otetaan käyttöön, asia korjaantuu ja lasten rikosoikeudellinen suoja vahvistuu. On vaikea uskoa, miksi kukaan vastustaisi tätä. Näin saisimme lainsäätäjinä kriminalisoitua lapsen altistamisen väkivallalle tai seksuaalirikoksille läheisissä suhteissa. On mainittava, että nykytilanteessa poliisi kohtaa nämä lapset hyvin harvoin osittain siksi, että tekoja ei tutkita lapsiin kohdistuneina rikoksina, ja osittain myös siksi, että huoltajilla on oikeus kieltää poliisia kuulustelemasta lasta. Mielestäni se on järjetöntä. Lapsirauharikoksen käyttöönotto tarjoaisi heille paremman suojan ja varmistaisi, että lapset, jotka altistuvat väkivallalle, saavat tarvitsemansa oikeanlaisen ja asianmukaisen tuen ja oikeuden. Arvoisa puhemies! Olemme sitoutuneet lasten oikeuksien sopimukseen, ja se vaatii meitä suojelemaan lapsia kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Tämä sitoo meitä, ja meidän tulee aina tehdä päätöksentekoa, joka ajattelee lasta. Mainitsin aiemmin jo Ruotsin, mutta myös muissa Pohjoismaissa, joihin Suomea usein verrataan, on lapsen asema aikuisten välisissä väkivaltatapauksissa tunnistettu Suomea paremmin. Esimerkiksi Tanskassa lapsen altistuminen väkivallalle voi olla rangaistavaa psykologisena väkivaltana, ja usein se katsotaan koventavaksi tekijäksi. Norjan rikoslaissa rikoksen tekeminen lapsen läsnä ollessa on raskauttava seikka. Lisäksi muun muassa Belgiassa, Virossa, Latviassa, Portugalissa ja Espanjassa lapsen todistama väkivalta voi koventaa rangaistusta. Tämä lakialoite on valmisteltu kuulemalla asiantuntijoita, ja tänään ilokseni luin täysin tuoretta, juuri julkaistua sosiaali- ja terveysministeriön selvitystä, jossa lapsirauharikoksen käyttöönotto nostetaan esiin Ruotsin mallin mukaisesti yhtenä ehdotettuna uutena toimenpiteenä lapsen avunsaannin vahvistamiseksi. Selvitys perustuu myös kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmaan. Tyytyväisenä ja toiveikkaana luin myös mediasta sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen sanoneen, että hän kannattaa lapsirauharikoksen säätämistä lakiin, ja toivon, että tämä on hallituksen riveissä laajemminkin jaettu näkemys. Arvoisa puhemies! Lapset ovat todella yhteinen asia, ja vain me aikuiset voimme varmistaa, että heillä on turvallista. Ei ole aivan arkipäivää, että lakialoite kerää nimiä kaikista eduskuntapuolueista, eikä ole aivan tyypillistä, että lakialoite saa yli puolen eduskunnan tuen. Tämä sai, ja olen ihan aidosti ja vilpittömästi kiitollinen, että pystyimme yhdistämään voimamme, poistumaan niistä puoluepoteroista. Te ette antaneet sen vaikuttaa, kuka aloitteen on tehnyt, vaan niin moni allekirjoitti sen lasten takia — ei meidän takia vaan lasten takia. Uskon, että jos väkivallan tekijä tietäisi, että hänet saatetaan tuomita myös oman lapsensa pahoinpitelystä silloinkin, kun väkivalta ei kohdistu suoraan lapseen vaan vaikka toiseen vanhempaan, niin saattaisi olla hetkiä, joissa se väkivallanteko jäisi tekemättä. Ehkä näin ei ole, mutta jos on ja jos pystymme estämään yhdenkin väkivallanteon, luomaan sellaisen pidäkkeen rikoslakiin, että sillä on vaikutusta, niin se merkitsisi, ja ylipäätään, että saisimme lapsille sen oikeuden, jonka he ansaitsevat. Toivon, että tämä on jatkossakin eduskunnan yhteinen asia ja että voimme jatkaa sen edistämistä yli puoluerajojen, yli hallitus- ja oppositiorajojen, ei itsemme vaan lasten vuoksi.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+11.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-03-06T18:45:29,2025-03-06T18:51:42,Hyväksytty,1.1 2025_18_169,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 41/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, poissa. — Edustaja Rasinkangas.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_170,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 41/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta: siihen lisättäisiin pykälä Lapsirauharikos. Lapset ja nuoret ovat valitettavan usein todistamassa perheen sisäistä väkivaltaa. He ovat myös niitä hiljaisia hyväksyjiä, koska pelottaa. Väkivallan vaikutukset lapsiin ovat vakavia, ja niistä usein vaietaan, kun ei uskalleta tai muuten vain kehdata puhua kenellekään. Seuraukset voivat ilmetä psyykkisenä stressinä, ahdistuksena, masennuksena sekä muunlaisina terveysongelmina. Vaikka väkivalta ei suoranaisesti kohdistuisi lapseen, voi väkivallan näkeminen, kuuleminen ja toisen hädän kohtaaminen olla traumatisoivaa ja haitallista lapsen kasvulle ja kehitykselle. Yksi lasta traumatisoiva ja pelottava tilanne voi olla perheväkivaltatilanteessa se, kun puoliso pahoinpitelee perheen lemmikkieläintä lasten nähden. Riskiarviota tehtäessä eläinten pahoinpitelyt onkin todettu uhkatekijäksi myös lähisuhde- ja perheväkivaltaan liittyen. Arvoisa rouva puhemies! Tämän lakialoitteen sisältö on tärkeä. On silti todettava, että tämä on myös hyvin laaja aihe, missä kaikissa tilanteissa lapsi jää usein piiloon. Ristiriitaisissa avioerotilanteissa lapsi on valitettavan usein aikuisten pelinappula. Lapsen avulla käydään puolisoiden kesken asioissa kauppaa. Tämä puolestaan johtaa toisen puolison tahalliseen pyrkimykseen vieraannuttaa lapsi toisesta vanhemmasta. Vaikeissa erotilanteissa toinen puoliso voi kohdistaa myös vainoamista toiseen puolisoon. Tyypillistä vainoamisessa on, että seurataan ja tarkkaillaan, ja viime vuosina myös digitaalinen seuranta on yleistynyt. Näihinkin tilanteisiin lapsi joutuu usein välineeksi aikuisten välisissä riidoissa. On ollut tapauksia, joissa lapsen vaatteisiin on piilotettu GPS-laitteita tai lasta on pyydetty soittamaan videopuhelu, kun on toisen vanhemman luona. Yksi henkisen väkivallan muoto vainoamisen lisäksi on pakottava kontrolli, jossa kontrollia käyttävä henkilö pyrkii ottamaan toisen ihmisen täysin määräysvaltaansa, mikä heijastuu myös lapsiin. Pakottavassa kontrollissa lapsikin voi joutua aikuisen kohteeksi välineenä mutta samalla uhrina. Arvoisa puhemies! Me puhumme paljon lasten ja nuorten pahoinvoinnista, ja on huomattava, että on paljon muitakin syitä kuin kiusaaminen tai sosiaalisen median vaikutukset, jotka ahdistavat ja masentavat ja pelottavat meidän nuoria. Kun kotiseinien sisällä tapahtuu jotain ikävää ja laitonta, se on vain pisara meressä, mikä tulee viranomaisten tietoon. Turvattomuuden tunne lisää pelkoa, ja lasten on vaikea kertoa siitä kenellekään, ja lasta on voitu painostaakin olla kertomatta kodin asioista ulkopuolisille. Onkin tärkeää, että jokaisen, joka näkee, kuulee tai tietää, että jossakin lapsiperheessä tapahtuu lähisuhde- tai perheväkivaltaa, tulisi siitä matalalla kynnyksellä ilmoittaa viranomaisille. Viranomaisilla tämä on lastensuojelulain perusteella velvollisuuskin ilmoittaa myös lastensuojeluviranomaisille, kun perheväkivaltakohteessa on alaikäinen lapsi. Kynnyksen ilmoittaa tulisi olla matala, vaikka lapsi ei juuri väkivaltatapahtumahetkellä olisikaan kotona, kun kyse on alaikäisistä, sillä huoltajien riitaisat ja tulehtuneet välit näkyvät myös lapselle. Vanhempien välinen väkivalta voi vaikuttaa haitallisesti lapsen tunne-elämään ja psyykkiseen ja fyysiseen kehitykseen sekä lapsen ja vanhempien väliseen kiintymyssuhteeseen. Väkivallan kierre on usein myös ylisukupolvinen. Väkivalta saattaa esiintyä nuoren seurusteluväkivaltana. Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite lapsirauharikoksesta on tervetullut lisäys rikoslain 21 lukuun, ja olen itsekin tämän allekirjoittanut. Meidän tulee tätäkin kautta pyrkiä vähentämään lasten ja nuorten pahoinvointia ja kaltoinkohtelua. Kiitos tästä esityksestä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+11.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-03-06T18:51:50,2025-03-06T18:56:02,Hyväksytty,1.1 2025_18_171,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 41/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_172,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 41/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän käsittelyssä olevan lakialoitteen tarkoituksena on säätää erillinen rikosnimike, lapsirauharikos, tilanteisiin, joissa tekijälle tai uhrille läheinen lapsi altistuu rikokselle eli näkee, kuulee tai on läsnä rikoksen tapahtuessa. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus on ollut Suomessa laintasoisena jo vuodesta 1991. Sopimuksen allekirjoittaneita valtioita velvoitetaan toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet lasten oikeuksien turvaamiseksi, kuten lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön sekä suojeluun väkivallalta, kaltoinkohtelulta ja hyväksikäytöltä. Sopimus nojaa neljään yleisperiaatteeseen: syrjimättömyys, lapsen edun ensisijaisuus, oikeus elämään ja kehittymiseen sekä oikeus tulla kuulluksi. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi velvoittaa Suomea sisällyttämään kansalliseen lainsäädäntöön raskauttavia asianhaaroja rikoksista, joissa uhri on lapsi tai rikos on tehty lapsen läsnä ollessa. Tämä direktiivi vastaa osittain Istanbulin sopimuksen vastaavaa säännöstä, jossa lapsen läsnäolo rikoksen teon aikana on raskauttava seikka rangaistusta määrättäessä. Suomi on velvollinen toimeenpanemaan tämän direktiivin kolmen vuoden kuluessa. Arvoisa puhemies! Maassamme liian monet lapset joutuvat vuosittain todistamaan lähisuhdeväkivaltaa, joka voi olla fyysistä, henkistä tai molempia. Väkivallan vaikutukset lapsiin ovat vakavia ja voivat ilmetä psyykkisenä stressinä, ahdistuksena ja masennuksena ja sekä lyhyen että pitkän aikavälin terveysongelmina. Väkivallan todistaminen omassa perheessä on lapsille erityisesti raskasta. Mikäli perheen aikuiset käyttäytyvät väkivaltaisesti toisiaan kohtaan, lapsi alkaa helposti syyttämään itseään kulloisenkin riidan aiheista ja asettuu jommankumman aikuisen puolelle. Lapsi myös oppii kuulemaan, milloin mahdollinen konflikti on tulossa, ja saattaa yrittää sulkea itsensä tapahtumien ulkopuolelle. Vanhempien välinen väkivalta voi vaikuttaa haitallisesti lapsen tunne-elämään, psykologiseen ja fyysiseen kehitykseen sekä lapsen ja vanhempien välisiin kiintymyssuhteisiin. Arvoisa puhemies! Poliisin tietoon tulee vain murto-osa perheväkivallasta, koska se on hyvin piilotettu katseilta neljän seinän sisään. Väkivaltainen käytös kotona voi heijastua päiväkoti-ikäisellä monenlaisina käytöshäiriöinä, mitä pieni lapsi ei osaa vielä sanoittaa. Piirtäminen on saattanut paljastaa kotioloista asioita, joita on jouduttu tutkimaan tarkemmin. Suomen lainsäädäntö ei tällä hetkellä riittävästi suojele lapsia, koska väkivaltatilanteissa lapsen läsnäoloa ei ole kriminalisoitu eikä sitä lasketa myöskään koventamisperusteeksi. On erittäin tärkeää korostaa lasten erityistä haavoittuvaisuutta, kun rikoksen tekijä on lapsen läheinen. Olen tutkinut työkseni pahoinpitelyitä, missä joissakin on ollut läsnä perheen lapsia. Vaikka pitäisi suhtautua tapauksiin neutraalisti, pohjalainen veri kuohahtaa väkisinkin, kun miettii, minkälaista toimintaa perheen lapset ovat joutuneet kohtaamaan. Näissä tapauksissa yleensä pinnan alla on kytenyt jo kauan, ja sitten alkoholin avulla otetaan sokka irti. Kun meno on äitynyt niin kovaksi, että naapuri on joutunut soittamaan virkavallan paikalle, alkavat asiat pärköämään. Kun poliisi joutuu ohjeistamaan aikuista ihmistä elintavoissa, mennään jonkin aikaa seesteisesti, kunnes paineet kasautuvat ja pian ovat taas poliisi ja sosiaaliviranomaiset vierailulla. Arvoisa puhemies! Lapsirauharikoksen käyttöönotto antaisi lapsille asianomistajan aseman, mikä takaisi heille edustajan tai avustajan. Lisäksi huoltajat eivät pystyisi estämään lapsen kuulemista, mikä olisi erittäin tärkeä parannus. Kriminalisoinnilla on myös vahva normatiivinen vaikutus, joka saattaa ennaltaehkäistä lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa tai muita rikoksia. Olen allekirjoittanut tämän aloitteen, ja kiitänkin edustaja Virtaa tästä erinomaisesta aloitteesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+11.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-03-06T18:56:08,2025-03-06T19:00:58,Hyväksytty,1.1 2025_18_173,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 41/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Marttila., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_174,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 41/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! ”Ei ole sinun vikasi, että pikkusisko itkee, vaikka oletkin hänen kanssaan kahdestaan kotona. Ei sen pitäisi olla sinun tehtäväsi. Olet itsekin vain 4-vuotias. Sinun ei tarvitse mennä sängyn alle piiloon äitisi miesystävää, vaan voit mennä naapuriin sanomaan, että kotona taas hakataan.” Näin kirjoittaa entinen lastensuojelun asiakas teoksessaan ”Minä jaksan tämän päivän — tarinoita lastensuojelusta”. Rikkinäinen lapsuus ei määritä koko ihmistä, mutta tulee osaksi itseä. Kiitän edustaja Virtaa tästä lakialoitteesta sydämeni pohjasta. Väkivallan näkeminen on kiistatta haitallista lapsen kehitykselle, ja olisi selkeä viesti päättäjiltä vahvistaa lapsen rikosoikeudellista asemaa tällaisessa tilanteessa. Entisenä lastensuojelun sosiaalityöntekijänä en voi liiaksi painottaa, että tulisi olla itsestäänselvyys tehdä lastensuojeluilmoitus kaikista väkivaltatilanteista, joissa lapsi on ollut paikalla — siinäkin tilanteessa, että lapsi on oletettavasti ollut nukkumassa. Arvoisa puhemies! Kukaan ei ole hiljaisempi kuin väkivaltaa kohdannut lapsi. Tai ehkä lapsi ei edes osaa vielä puhua iän tai kehitysviiveen vuoksi, eikä isompikaan lapsi aina ole halukas kertomaan kodin haasteista. Aina ei riitä, vaikka vanhempi yrittäisi parhaansa tai kovasti rakastaisi lastaan, vaan lapselle tulee pystyä tarjoamaan perusasioita: riittävää ravintoa, huolenpitoa, hygieniaa, päihteetöntä ja väkivallatonta kasvuympäristöä. Lapselle on ominaista suojella vanhempiaan. Häntä on voitu kieltää kertomasta, tai lapsi ei edes ymmärrä täysin, että esimerkiksi väkivalta häntä kohtaan tai väkivaltatilanteen kuuleminen tai näkeminen on väärin. Siksikin olisi tärkeää tunnustaa lapsen asema uhrina ja vahvistaa viranomaisten ja lainsäädännön roolia lasten suojelemiseksi, ja tämä lakialoite on yksi konkreettinen keino. Uutisotsikoissa lastensuojelu toimii usein joko liian aikaisin tai liian myöhään. Lastensuojelulakia uudistettaessa tulisikin käydä poliittinen keskustelu myös siitä, ovatko huoltajan, lapsen ja toisaalta lastensuojelun oikeudet oikeassa suhteessa, erityisesti, kun on kyse alle kouluikäisten lasten suojelemisesta. Huomio tulisi kiinnittää siihen, millaisia valtuuksia viranomaisilla on tilanteessa, jossa vanhempi ei ole halukas yhteistyöhön ja kotiolosuhteiden varmistaminen on siten haastavaa tai jopa mahdotonta. Valtaosa perheiden sisäisestä väkivallasta ei koskaan tule viranomaisten tietoon. Arvoisa puhemies! Lasten kaltoinkohtelua ja perheväkivaltaa tapahtuu Suomessa joka päivä. Mielenterveys- ja päihdeongelmien sekä taloudellisen ahdingon lisääntyessä on arkijärjelläkin ajateltuna todennäköistä, että myös perheväkivallan riski yhteiskunnassa lisääntyy entisestään. Näin naistenpäivän alla onkin arvokasta, että tänä iltana keskustelemme perheväkivallasta täällä eduskunnassa. Lapsen tunne-elämä kehittyy vanhempien tai perheen aikuisten välisessä suhteessa, ja liian monelle lapselle tuo maaperä on pelon värittämä. ”Ei sen pitäisi olla sinun tehtäväsi. Olet itsekin vain 4-vuotias.” Asia on juuri näin. On meidän aikuisten tehtävä suojella lapsia, ja eduskunnassa voimme säätää tämän lain.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+11.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-03-06T19:01:02,2025-03-06T19:04:48,Hyväksytty,1.1 2025_18_175,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 41/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_176,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 41/2024 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hyvän ystäväni, vihreiden kansanedustajan ja puheenjohtajan Sofia Virran tekemä lakialoite. Lakialoitteen tarkoituksena on säätää erillinen rikosnimike nimeltä ”lapsirauharikos” niihin tilanteisiin, joissa tekijälle tai uhrille läheinen lapsi altistuu rikokselle eli näkee, kuulee tai on läsnä rikoksen tapahtuessa. Tämä laki on oikeansuuntainen muutos, jotta me voimme suojella lapsia lähisuhdeväkivallalta. Itsekin neljän lapsen isänä kannan huolta siitä, että liian moni suomalainen lapsi joutuu vuosittain todistamaan tai olemaan läsnä tilanteissa, joissa esiintyy väkivaltaa perhesuhteissa. Tilanteissa esiintyvä väkivalta voi olla fyysistä, henkistä tai molempia, ja sen vaikutukset lapsiin voivat olla tuhoisia. Vaikka lapsi ei itse kokisi tilanteessa väkivaltaa, lapsi saattaa kokea sen seuraukset muilla tavoin. Psyykkinen kuormitus, stressi, ahdistus, masennus ja pitkäaikaiset terveysongelmat ovat joitain esimerkkejä näistä seurauksista. Nykyistä lainsäädäntöä täytyy päivittää, jotta se suojaisi lapsia, jotka altistuvat väkivallalle tai rikokselle lähipiirissään. Lapsen läsnäolon näissä tilanteissa ei katsota olevan rikos sinänsä, vaikka se voi vaikuttaa vakavasti lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin. Tämän vuoksi tässä lakialoitteessa esitetään uutta rikosnimikettä, lapsirauharikosta, joka kriminalisoi lapsen altistamisen väkivallalle tai seksuaalirikokselle perhesuhteissa. Arvoisa rouva puhemies! Lakialoite parantaisi lasten oikeuksia oikeusjärjestelmässä ja estäisi huoltajia vastustamasta lapsen kuulemista. Tämä voisi paljastaa aikaisemmin havaitsemattomia kaltoinkohtelutilanteita ja estää sen, ettei väkivallan kierre perheessä enää jatkuisi. Meidän kaikkien tehtävänä on varmistaa, että lapset saavat riittävän suojan rikoksilta ja lapsille taataan turvallinen ja hyvä kasvuympäristö. Lopuksi haluan lämpimästi kiittää edustaja Virtaa tästä erinomaisesta lakialoitteesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+11.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-03-06T19:04:54,2025-03-06T19:06:46,Hyväksytty,1.1 2025_18_177,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 41/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_178,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 41/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu todella arvokkaasta asiasta ja hienoja puheenvuoroja paljon käytetty. Meillä klassisesti 24.12. eli jouluaattona julistetaan joulurauha Suomeen. Tässä oli kaunis muotoilu: tässä lapsirauha tehdään rikokseksi, siis se, jos rikotaan sitä lapsirauhaa. Epäilemättä lapsen lähiympäristö on se absoluuttinen todellisuus, missä hän elää. Hänellä ei ole edes vaihtoehtoista tapaa tarkastella maailmaa. Jos siinä ympäristössä hän joutuu kokemaan ei suorastaan itseensä kohdistuvaa väkivaltaa, joka on jo rikos, niin kuin me hyvin tiedämme, vaan joutuu todistamaan väkivaltaista käyttäytymistä, niin meidän täytyy ymmärtää, että ihminen ei ole vain fyysinen olento, vaan se on äärimmäisessä mielessä psyykkinen olento. Tällaisen väkivallan todistaminen meille aikuisillekin on tiukka tilanne, kun me näemme sitä, lapsille se on aivan ehdottoman tiukka. Tässä suhteessa tämä lakialoite on mitä perustelluin, ja on upeaa, että se on tehty. Minä en ole nyt aivan varma — onneksi siellä on yli sata kansanedustajaa sen takana — onko minun nimeni siellä, mutta tämä puheenvuoro tässä nyt ainakin vakuuttaa, että se olisi yksi nimi lisää, jos en ole tuota nyt saanut allekirjoitettua. Olen tämmöinen digisyrjäytynyt, joten jos se on vain digipuolella allekirjoitettavissa, silloin nimi on saattanut jäädä pois. Nyt se on siellä mukana.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+11.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-03-06T19:06:46,2025-03-06T19:08:15,Hyväksytty,1.1 2025_18_179,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 41/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_18_180,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite LA 41/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Myöskin minä haluan kiittää edustaja Virtaa tästä tärkeästä asiasta ja sen esille nostamisesta lakialoitteen muodossa. Lapsia huomioidaan aivan liian vähän perheväkivaltatapauksissa, ja sen haitallisuuden, mitä se lapselle aiheuttaa, olen omin silmin monta kertaa nähnyt. Ainut asia, mikä minua itseäni tässä huolestuttaa, on se, mikä vaikutus sille lapselle on, kun hän tulee sitten osalliseksi sitä rikosprosessia. Kun koen niin, että se on aikuisellekin äärimmäisen rasittava ja raskas prosessi, niin haluaisin äärimmäisen pitkälle välttää sitä, että lapsen pitää kokea se sama prosessi ja olla osallinen siinä, ennen kaikkea ottaa kantaa siihen, että ikään kuin asettuisi jompaakumpaa vanhempaa vastaan. Siksi katson niin, että tästä pitäisi olla nimike siten, että aina kun lapsi on läsnä riippumatta siitä, onko hän kuullut tai nähnyt mitään, niin sen koventamisperusteen pitäisi olla olemassa aina, kun lapsi on läsnä. Siksi en tätä allekirjoittanut, koska haluaisin tehdä vielä niin sanotusti kovemman nimikkeen ja automaation siitä, että se lapsen oikeus tulee huomioiduksi ilman sitä, että sitä lasta täytyy kuulla tai hänen itse ikään kuin todistella sitä, että hän on kuullut tai nähnyt jotain. Koska kun se kirjataan lakiin näin, niin sitten väistämättä vastapuolen asianajaja kysyy tai vetoaa siihen lapsen kertomukseen ja se prässää ja rasittaa sitä lasta siinä rikosoikeusprosessissa, ja itse katson sen edelleen lapselle haitalliseksi. Eikä sen pitäisi olla kiinni siitä, onko lapsi suoraan uhri, saako hän apua vai eikö hän saa apua, vaan sen avun pitäisi tulla aina automaattisesti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+11.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-03-06T19:08:15,2025-03-06T19:09:57,Hyväksytty,1.1 2025_18_181,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ulkomaalaislain 17 c §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Tämän meille esittelee edustaja Kiljunen. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_18_182,18/2025,2025-03-06,16.00,19.15,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi ulkomaalaislain 17 c §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 29/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tarkastelen tämän salin tilannetta, niin oletan, että tämä keskustelu ei veny 30:tä minuuttia pitemmäksi. [Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko: Ei voi tietää.] Ei koskaan voi tietää. [Juho Eerolan välihuuto] — Tässä voidaan yllättää, vaikka tämä asia voisi niin hyvä ollakin, että siihen saisi sitten lisää ajatuksia. Arvoisa puhemies! Mehän olemme olleet todistamassa tässä nyt viimeisten vuosien aikana järkyttävää ilmiötä. Yhteinen eurooppalainen turvajärjestelmä, jonka me olemme luoneet, on murentunut. Muistan hyvin päivän, 12. maaliskuuta 2022, Strasbourgissa, jolloin Venäjän valtuuskunta jätti Euroopan neuvoston, silloinen duuman varapuhemies ja silloisen Venäjän valtuuskunnan puheenjohtaja totesi lähtiessään, lyödessään oven takanaan kiinni, että me emme tähän saliin tule enää koskaan. Euroopan neuvosto on tärkein arvoyhteisö Euroopassa. Perusarvot luodaan demokratiasta, ihmisoikeuksista ja oikeusvaltiosta. Jouduin silloin vastaamaan, ja se yksi ainoa vastauksen sisältö liittyen tähän lakiesitykseen liittyy siihen, että rautaesirippu on laskeutunut uudestaan Eurooppaan — se on muuten meidän itärajamme. Se raja nyt tällä hetkellä ei ole ainoastaan Euroopan unionin ja Naton ulkoraja, se on myöskin arvoraja. Se on niiden arvojen raja, mitä Euroopan neuvosto on suojaamassa, ja meidän naapurimaamme ei niitä noudata. Meillä valitettavasti naapurista voidaan käyttää monenlaisia termejä: autoritaarinen järjestelmä, poliittinen poliisivaltio, tyrannia. Joka tapauksessa se ei kunnioita näitä keskeisimpiä ihmisarvoja. Mutta Venäjällä on myöskin toinen Venäjä. Me todistimme tätä alkusyksystä, kun Vladimir Kara-Murza ja Julija Navalnaja vierailivat Suomessa, ja näimme silloin ne Venäjän toiset kasvot. Minä muistan hyvin myöskin pari kolme vuotta taaksepäin, kun Suomessa jouduttiin rajaturvallisuussyistä rajoittamaan venäläisten tuloa Suomeen, ja Schengen-säännöstöihin viitaten ja omaan kansalliseen turvallisuuslainsäädäntöömme viitaten purimme turistiviisumikäytännön Venäjältä. Maksim Katz, joka on tällä hetkellä Tel Avivissa yksi keskeisimpiä venäläisiä oppositiojohtajia — podcasteja päivittäin toimittaa myöskin Venäjälle, 15 miljoonaa seuraajaa hänen mukaansa on — kävi isänsä hakemassa vielä viimeisten turistiviisumien kanssa tulijoiden kanssa Suomeen. Hän antoi Yleisradiolle haastattelun, ja sen haastattelun perussisältö oli tämä: Tämä Schengen-viisumin poisto on heille, venäläiselle oppositiolle, ihmisoikeusaktivisteille, kammottava tilanne. Suomi on ollut se keskeisin kulkuväylä. ”Ja meille Schengen-viisumi on ollut henkivakuutus.” Tämä on suora sitaatti, mitä hän sanoi. Yhä enemmän joutuu pohtimaan sitä, että kun me joudumme rajoittamaan... Nyt raja on kaiken lisäksi kiinni, mutta tämä lakialoite ei liity tähän rajan kiinnioloon ollenkaan, vaan se liittyy siihen ajattelutapaan, kuten Keski-Euroopassa Ranska ja Saksa ovat tehneet ja eräät muutkin maat ovat tehneet, että ovat omaan viisumikäytäntöönsä, joka on myöskin Schengen-sopimuksen piirissä, lisänneet tämmöisen niin sanotun humanitaarisen viisumin. Siellä rajallahan humanitaarista viisumia ei nyt tietysti voi humanitaarisena viisumina näyttää, koska kukaan ei pääse maasta pois sillä perusteella, että on toisinajattelija, vaan se täytyy piilottaa, ja se on ollut käytännössä piilotettu tämän niin sanotun D-viisumin taakse, joka Suomessakin on käytössä ja joka annetaan lyhytaikaisesti, nopeasti. Se ei ole subjektiivinen oikeus kenellekään. Se ei ole siis kollektiivinen, se vaatii aina erillisen henkilökohtaisen tarkastelun. Tässä lakiesityksessä viitataan ulkomaalaislain 93 §:ään, jossa nimenomaan valtioneuvoston tasoisesti voitaisiin sitten arvioida silloin, kun on yksilöllisesti perustellut syyt, voitaisiinko antaa tämä henkilökohtainen humanitaarinen viisumi. Näin toimitaan siis muun muassa Ranskassa ja Saksassa. Tämä on tämän viisumialoitteen idea, että Suomikin voisi jatkossa, kun raja sitten jossain vaiheessa aukeaakin tai sitten kun vaikka nyt Viron kautta tai jotain muuta kautta tultaisiin Schengen-alueelle, tällaisella muokatulla D-viisumilla sisällyttää sinne D-viisumiin sisään myöskin nämä humanitaariset perusteet, jotka ovat sitten vain meidän itsemme harkinnassa. Se olisi normaali D-viisumi, mutta siellä olisi myöskin tämmöinen lisäperuste olemassa, joka mahdollistaisi tämän humanitaarisen perusteen, jolla me tavallaan tuemme inhimillisesti ja poliittisesti vainottuja ihmisiä, mutta sillä myöskin osoitamme tietysti sen tukemmekin niille toisinajattelijoille, sille toiselle Venäjälle. Tässä tapauksessa puhutaan Venäjästä, mutta se voi koskea monia muitakin maita tässä tilanteessa.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2025+12.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-03-06T19:10:24,2025-03-06T19:15:42,Tarkistettu,1.1 2025_19_1,19/2025,2025-03-07,13.00,13.34,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 171/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 4/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 5.3.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Ilmari Nurminen on edustaja Kim Bergin kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_19_2,19/2025,2025-03-07,13.00,13.34,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 143/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 2/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 6.3.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Anna Kontula on edustaja Alviina Alametsän kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_19_3,19/2025,2025-03-07,13.00,13.34,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 6/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan. [Hälinää — Puhemies koputtaa] — Keskustelu. Edustaja Kumpula-Natri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_19_4,19/2025,2025-03-07,13.00,13.34,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Elämme tällä hetkellä täysin poikkeuksellisia aikoja. Kukaan ei pari kuukautta sitten olisi voinut millään tavalla ennustaa sitä täyskäännöstä, joka nyt on nähty länsimaissa ja yhtenäisyydessä. Venäjän kolme vuotta sitten aloittama brutaali hyökkäyssota Ukrainaa kohtaan tappaa ihmisiä päivittäin. Rauha on tavoitteemme, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Eurooppa on herännyt, ja sen täytyy näin herätä. Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen puolella olemme tehneet asian eteen myös työtä. Historia on osoittanut, että rauhansopimus ilman hyökkääjän vastuuvelvollisuutta ei ole kestävä tai oikeudenmukainen. Lopulta se johtaisi vain loputtoman vihan ja koston kierteeseen, jonka seurauksia näemme maapallollamme useassa paikassa edelleen. Euroopan neuvoston perustama vahinkorekisteri ja pian voimaan tuleva kompensaatiomekanismi ovat merkittäviä työkaluja Venäjän vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi hyökkäyksestä Ukrainaan ja sen jälkeen rauhan rakentamiseen. Vastuuvelvollisuuden kompensaatiomekanismi tulee olemaan elintärkeä osa rauhanprosessia, sovintoprosessia ja jälleenrakentamista. Painostamme parlamentaarikkoina myös hallituksia pääsemään valmiiksi perustamaan erityistuomioistuinta. Olen itse kotiutunut viime viikolla Ukrainasta, jossa pääsin Suomen Euroopan neuvoston valtuuskunnan puheenjohtajana kokemaan pienen palan sitä todellisuutta, jossa miljoonat ukrainalaiset tällä hetkellä elävät. Pääkaupungissa Kiovassa oli kohtuuturvallista, mutta sielläkin jatkuvat ilmahälytykset ja pommitusten keskellä oleminen tuntuivat kyllä eksoottisilta — jos näin voisin laimeasti sanoa. Kaiken tämän keskellä ukrainalaiset osoittavat uskomatonta urheutta ja periksiantamattomuutta meidän arvojemme ja turvallisuuden puolustamiseksi. Samalla Ukraina valmistautuu rauhan aikaan kehittämällä omia demokraattisia prosessejaan. Euroopan neuvoston varapuheenjohtaja Saara-Sofia Sirén valittiin viime viikolla parlamentaarisen yleiskokouksen oikeusvaltio ja demokratia -maaraportoijaksi Ukrainan suhteen, ja hän pääsee sitä kautta vaikuttamaan Ukrainan yhteiskunnan rakentamiseen. Minulla itselläni on ilo toimia Ukrainan lasten tilannetta parantavan verkoston varapuheenjohtajana, kokoustimme eilen viimeksi Pariisissa. Tavoitteemme on laatia ja edistää työkaluja Ukrainasta Venäjälle väliaikaisesti vallattujen alueiden lapsien palauttamiseksi ja auttamiseksi. Järjestämme tästä aiheesta myös kansainvälisen seminaarin keväällä täällä eduskunnassa. Viime vuonna 75 vuotta täyttänyt Euroopan neuvosto perustuu ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioon. Näillä arvoilla on ollut merkittävä rooli rauhan ylläpitämiseksi Euroopassa. Ne perustuvat ajatukseen, että oikeudenmukaiset, tasa-arvoiset, avoimet ja inklusiiviset yhteiskunnat luovat hyvinvointia, taloudellista turvaa ja vakautta yhteiskunnille. Demokraattisissa ja ihmisoikeusperusteisissa yhteiskunnissa korostetaan yhteistä hyvää, joka välillä tuntuu unohtuvan yksilökeskeisessä nyky-yhteiskunnassa. Yhdessä tekeminen paikallis- ja globaalitasolla on aina parempaa kuin polarisoitunut moninapaisuus. Demokratian arvot ovat valitettavasti taantumassa myös Euroopan neuvoston omissa maissa. Tutkimusten mukaan jo yhdeksän Euroopan neuvoston 46 maasta on kehittymässä demokratian kulmasta väärään suuntaan, osa todella nopeasti. Georgian vaalien jälkeinen rujo ja nopea tilanteen huononeminen sekä Azerbaidžanin päätös jättäytyä pois yleiskokouksen toiminnasta kokonaan ovat räikeitä esimerkkejä tästä. Demokratiaa heikennetään myös lainsäädännöllä ja erilaisilla kansanäänestyksillä, joiden tarkoituksena itse asiassa saattaa olla vain kansanvallan heikentäminen. Demokratian tukeminen ja edistäminen etenkin Valko-Venäjällä ja Venäjällä oli viime vuonna näkyvästi esillä täällä eduskunnassa, kun entinen valtuuskunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen, joka oli myös yleiskokouksen pysyvä Valko-Venäjä-raportoija, järjesti alkuvuonna seminaarin Valko-Venäjän demokraattisille oppositiovoimille. Syyskuussa Julija Navalnaja ja juuri venäläisestä vankilasta vapautunut Vladimir Kara-Murza vierailivat Suomessa. Molempien vierailujen tavoitteena on osoittaa tukea demokraattisille voimille ja heidän valtioidensa rakentamiselle. Tammikuun istunnossa työ eteni niin, että Valko-Venäjän demokraattiselle oppositiolle myönnettiin seuraajastatus yleiskokoukseen. Totesitte jo viime vuonna, että Suomi on kokoaan suurempi toimija Euroopan neuvostossa ja sen yleiskokouksessa. Suomen valtuuskunnan jäsenillä ja varajäsenillä on tällä hetkellä vastuullaan peräti viisi raporttia ja maaraportteja sen päälle, ja Suomi näkyy ja kuuluu jokaisessa valiokunnassa ja istunnossa. Kiitän valiokuntaa aktiivisuudesta. Valtuuskunta on osallistunut vaalitarkkailuihin muun muassa Moldovassa ja Georgiassa ja tavannut useita valtuuskuntia ja ryhmiä ja puhunut eri tilaisuuksissa. Resilienssin vahvistamista käsittelevä sivutapahtuma ja marraskuussa uusinta Euroopan neuvoston sopimusta eli tekoälyä ja ihmisoikeuksia käsittelevä seminaari olivat osoituksia teemoista, joissa Suomella on tarjota osaamista maailmalla. Seuraavat kaksi vuotta pääsen vaikuttamaan yleiskokouksen päätöksentekoon puheenjohtajistossa, sillä toimin yleiskokouksen yhtenä varapuheenjohtajana. Euroopan neuvosto on järjestö, joka saa asioita aikaiseksi. Siihen vaikuttaa määräenemmistöön perustuva päätöksenteko, oikeudellisesti sitoviin sopimuksiin perustuva toiminta. Välillä päätöksenteko tuntuu turhan hitaalta. Yleiskokous puolsi jo viime vuonna Kosovon Euroopan neuvoston jäsenyyttä, mutta ministerikomitea ei ole kyennyt panemaan jäsenyysasiaa täytäntöön. Perustelut yleiskokouksen päätökselle olivat, että kosovolaiset ansaitsevat pääsyn ihmisoikeustuomioistuimen piiriin. Katsotaan, eteneekö asia nyt, kun vaalit on pidetty. Myös EU:n liittyminen ihmisoikeussopimukseen — Suomen ikivanha tavoite — on edelleen kesken, mutta toivottavasti sekin asia ratkeaa pian. Euroopan neuvoston edistämistä arvoista ei saa aina raflaavia otsikoita, eivätkä sopimukset aiheuta suuria väristyksiä ihmisten arkielämässä ja jokapäiväisessä arjessa. Järjestön merkitys on siinä, että se on kaikkien ihmisten puolella, niittenkin ihmisten, jotka ovat syntyneet maailmaan huonoilla korteilla. Euroopan neuvoston arvot otetaan usein itsestäänselvänä ja ne huomataan sitten, kun ne viedään ja maa ajautuu epävarmuuteen ja kaaokseen. Vapaassa maailmassa on tilaa erilaisille mielipiteille ja näkemyksille. Se on osa demokratiaa. Euroopan ihmisoikeussopimuksen sananvapaus tarkoittaa, että jokainen saa puhua mielensä mukaan, mutta sanoilla ei saa loukata muiden ihmisoikeuksia, ei saa siis syrjiä tai kannustaa väkivaltaan. Loppupeleissä se tarkoittaa sivistynyttä keskustelukulttuuria, jossa sanat riitelevät eivätkä ihmiset. Kiitos omalle valtuuskunnalleni ja muille työmme tukemisesta. Työ jatkuu.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2025+7.aspx,fi,Miapetra Kumpula-Natri,807,2025-03-07T13:04:26,2025-03-07T13:11:52,Hyväksytty,1.1 2025_19_5,19/2025,2025-03-07,13.00,13.34,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_19_6,19/2025,2025-03-07,13.00,13.34,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Euroopan neuvosto käsittelee ihmisoikeuskysymyksiä ja varjelee perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista, ja yksi Suomessa perustuslaissa turvattu oikeus on yhdenvertaisuus. Sen toteutumista täällä Suomessa valvoo riippumaton viranomainen, yhdenvertaisuusvaltuutettu. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on 6.3. antamassaan perustellussa kannanotossa todennut, että sisäministeriön poliittinen johto on ohjeistanut valmistelemaan pakolaiskiintiöpäätöstä perustuslain ja yhdenvertaisuuslain vastaisesti. Ministeriön poliittisesta johdosta vastaa ministeri. Ministeri vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Yhdenvertaisuusvaltuutetun perustellun kannanoton perusteella vaikuttaa siltä, että päätöksen valmistelua on ohjattu lainvastaisesti pyrkien priorisoimaan kristittyjä pakolaisia muslimimaista tulevien pakolaisten kustannuksella. On totta, että myös kristityt voivat olla ja ovatkin tietyissä maissa sellaisen vainon kohteeksi joutuva vähemmistöuskonto, joka tarvitsee kansainvälistä suojelua, mutta kuten yhdenvertaisuusvaltuutettu on todennut, kristinusko ei voi kuitenkaan olla sellainen yleinen peruste, jota priorisoidaan yli muiden uskontokuntien. Uskontoon perustuva syrjintä ei ole sallittua. Pääministeri Orpo on täällä eduskunnan edessä todennut odottavansa yhdenvertaisuusvaltuutetun selvityksen valmistumista ja kunnioittavansa sitä mutta ei tulosten valmistuttuakaan ole tehnyt ilmiselviä johtopäätöksiä sisäministeri Rantasen asemasta. Pääministeri Orpolla olisi ollut mahdollisuus todeta, että yhdenvertaisuusvaltuutetun perustellun kannan johdosta ministeri Rantasella ei ole edellytyksiä jatkaa ministerinä. Näin ollen en näe muuta mahdollisuutta kuin tehdä eduskunnalle asiasta esityksen. Arvoisa puhemies! Esitän edellä mainituin perustein, että eduskunta toteaa, ettei ministeri Rantanen nauti eduskunnan luottamusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2025+7.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-03-07T13:12:00,2025-03-07T13:14:03,Hyväksytty,1.1 2025_19_7,19/2025,2025-03-07,13.00,13.34,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_19_8,19/2025,2025-03-07,13.00,13.34,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdenvertaisuusvaltuutettu on todennut, että sisäministeriön poliittisen johdon valmistelema ohjeistus on ollut syrjivää asettaen pakolaiset eri asemaan heidän alkuperänsä ja uskonnon perusteella. Erityisen huolestuttavaa on, että syrjivä toiminta kohdistui jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin vaarantaen heidän ihmis- ja perusoikeuksiensa toteutumisen. Julkisella vallalla on myös perustuslain mukaisesti velvollisuus turvata perus- ja ihmisoikeudet ja ministerillä korostunut vastuu siitä, että poliittista harkintavaltaa käytetään yhdenvertaisuuslain mukaisesti. Ministerin toiminta ei ole täyttänyt näitä ehtoja. Ministeri Rantanen ei aiemminkaan ole halunnut luoda uusia laillisia väyliä tulla Suomeen. Hän on halunnut vähentää turvaan otettavien määrää, ja nyt viimeisimpänä hän on halunnut lajitella tulijoita uskonnon perusteella ja on näin ohjaamaansa ministeriötä ohjeistanut. Suomi ei saa valua suuntaan, jossa hallituksen ja sen ministereiden ei tarvitse piitata perustuslaista. Arvoisa puhemies! Näistä syistä kannatan edustaja Hyrkön tekemää esitystä siitä, että eduskunta toteaa, ettei ministeri Rantanen nauti eduskunnan luottamusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2025+7.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-03-07T13:14:05,2025-03-07T13:15:34,Hyväksytty,1.1 2025_19_9,19/2025,2025-03-07,13.00,13.34,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_19_10,19/2025,2025-03-07,13.00,13.34,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 6/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus osoittaa, kuinka keskeisessä roolissa Suomi on ollut eurooppalaisen yhteistyön vahvistamisessa. Euroopan neuvosto on 75-vuotisen historiansa aikana ollut merkittävä toimija demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen turvaamisessa. Näitä arvoja ei voida pitää itsestäänselvyytenä, vaan niiden puolustaminen vaatii jatkuvaa työtä ja sitoutumista. Kertomuksen mukaan demokratiaa haastavat tänä päivänä monet tekijät. Myös sananvapauteen ja median toimintaympäristöön kohdistuu yhä suurempia paineita useissa Euroopan maissa. Suomen valtuuskunnan työ Euroopan neuvostossa on ollut aktiivista ja näkyvää, ja on tärkeää, että Suomi jatkaa vahvana puolestapuhujana demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen puolesta. Arvoisa herra puhemies! Ihmisoikeudet ovat Euroopan neuvoston keskeinen perusta. Toimintakertomus nostaa esiin huolen ihmisoikeuksien heikentymisestä tietyissä jäsenmaissa, ja on tarpeen puuttua esimerkiksi sananvapauden ja oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksiin. Yleiskokous on tehnyt työtä sen eteen, että jäsenmaat noudattavat yhteisiä ihmisoikeussopimuksia ja -sitoumuksia. Erityisen tärkeää on ollut haavoittuvassa asemassa olevien, kuten lasten, naisten ja vähemmistöjen, oikeuksien puolustaminen. Suomi voi olla ylpeä siitä, että valtuuskuntamme on ollut aktiivisesti mukana tässä työssä. Kertomuksessa korostetaan myös ympäristöön liittyviä ihmisoikeuskysymyksiä, kuten oikeutta puhtaaseen ja terveelliseen ympäristöön. Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset ihmisoikeuksiin ovat merkittävä osa Euroopan neuvoston keskustelua, ja Suomen tulee jatkaa vaikuttamistyötä kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun edistämiseksi. Arvoisa herra puhemies! Euroopan neuvoston yksi tärkeimmistä tehtävistä viime vuosina on ollut Ukrainan tukeminen Venäjän raakalaismaisen hyökkäyssodan keskellä. Euroopan neuvosto on tehnyt mittavia toimenpiteitä tukeakseen Ukrainaa ja sen kansalaisia. Esimerkiksi Ukrainan vahinkorekisteri on merkittävä askel siinä työssä, jolla Venäjä saatetaan vastuuseen sodan aiheuttamista tuhoista. Suomen on tärkeää jatkaa Ukrainan tukemista kaikin mahdollisin keinoin niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Tämä toimintakertomus osoittaa, että Suomi ei ole yksin puolustamassa demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota. Olemme osa laajempaa eurooppalaista yhteisöä, joka jakaa nämä arvot ja työskentelee yhdessä niiden turvaamiseksi. Meidän tehtävämme on varmistaa, että tämä työ jatkuu entistä määrätietoisemmin. — Kiitos, arvokas puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-07T13:15:38,2025-03-07T13:19:37,Hyväksytty,1.1 2025_19_11,19/2025,2025-03-07,13.00,13.34,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_19_12,19/2025,2025-03-07,13.00,13.34,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston toiminnasta vuodelta 2024 on kyllä taitavasti laadittu, ja sen lukeminen on hyvä keino päästä jälleen vähän paremmin perille siitä, miten näitä meillekin kaikille tärkeitä yhteisiä asioita yhteistyössä muiden kanssa hoidetaan, ja tästä kertomuksen esittelystä iso kiitos edustaja Kumpula-Natrille. Kertomuksen pohjalta voi kyllä vetää sen johtopäätöksen, että Euroopan neuvostokin on tässä vaikeassa tilanteessa kyennyt kuitenkin keskustelemaan niistä tärkeimmistä asioista, pystynyt ottamaan kantaa Ukrainan puolesta, mutta niin kuin huomaamme, varmasti neuvoston toimintaa voisi monelta osin kehittää myös tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! Kun tässä keskustelussa nousi esille myös tämä epäluottamuslauseen esittäminen ministeri Rantasen toimintaa kohtaan, niin ajattelin siitä kokonaisuudesta muutaman sanasen lausua: Ensinnäkin eilinen yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto liittyen ministeri Rantasen toimintaan tässä pakolaiskiintiöasiassa oli kyllä pysäyttävä. Siinähän tosiasiallisesti yhdenvertaisuusvaltuutettu toteaa, että ministeriön johto on käyttänyt poliittista harkintaa ja pyrkinyt ohjaamaan päätöstä kiintiöpakolaisten ottamisesta laittomilla perusteilla, siis laittomilla perusteilla pyrkinyt vaikuttamaan siihen, miten tämä pakolaiskiintiö kohdennetaan. Tämä on kyllä hyvin vakava kannanotto, ja nyt tätä kokonaisuutta varmasti myös sitten oikeuskansleri pohtii. Sen sijaan, että näillä epäluottamuslause-ehdotuksilla tässä salissa asiasta tehdään enemmänkin poliittinen kysymys, nauttiiko yksittäinen ministeri eduskunnan luottamusta, itse ajattelisin, että olisi varmaan tärkeämpää katsoa nyt, mitä tässä juridisessa prosessissa tapahtuu. Juridisen prosessinhan saa kymmenen kansanedustajaa halutessaan liikkeelle sillä, että jättää allekirjoitetun muistutuksen asiasta perustuslakivaliokunnalle, ja näin sitten asia etenee. Tähän samaan kokonaisuuteen päädytään, totta kai, siinäkin tilanteessa, että oikeuskansleri toteaa, että sisäministerin toiminnassa on moitittavaa ollut. Senpä takia, mikäli tätä kokonaisuutta haluttaisiin tässä talossa viedä eteenpäin, suosittelisin, että jos täältä kymmenen kansanedustajaa löytyy, niin he voivat todella tämän muistutuksen perustuslakivaliokunnalle tehdä, ja niin tämä prosessi olisi enemmänkin juridinen, koska loppupeleissähän tässä on kysymys siitä, onko lakia rikottu vai ei. Mutta, arvoisa puhemies, tämä olisi hyvä tehdä senkin takia, että edellisen kerran, kun tässä talossa vastaava prosessi ministeriä kohtaan on laitettu liikkeelle, ensimmäisenä allekirjoittajana itse asiassa toimi nykyinen sisäministeri Rantanen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2025+7.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-03-07T13:19:39,2025-03-07T13:22:49,Hyväksytty,1.1 2025_19_13,19/2025,2025-03-07,13.00,13.34,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_19_14,19/2025,2025-03-07,13.00,13.34,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä valtuuskunnan kertomus käsittelee ihmisoikeuksia, pakolaisuutta ja syrjimättömyyttä. Siksi on palattava viime lokakuuhun, kun selvisi, että perussuomalaiset pyrkivät vähentämään muslimien ottamista kiintiöpakolaisiksi kohdentamalla kiintiöpakolaisvalinnan kristittyihin. Vasemmistoliiton edustaja Honkasalo pyysi kirjallisessa kysymyksessään sisäministeriltä selvitystä pakolaiskiintiön kohdentamisesta. Silloinen sisäministeri Ranne vastasi, että kohdentaminen tehdään ketään syrjimättä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu alkoi selvittämään sisäministeriön poliittisen johdon mahdollisesti syrjivää toimintaa. Sille syntyi vahva olettama perustuslain ja yhdenvertaisuuslain vastaisesta toiminnasta. Olettamaa tuki mediankin saama asiakirja, jonka mukaan poliittisen johdon preferenssinä olivat muun muassa kristityt. Ministeri Rantanen kiisti syrjinnän toistuvasti eikä ottanut vastuuta kannettavakseen. Pääministeri tuki Rantasta ja kielsi syrjintää tapahtuneen. Vielä marraskuussa pääministeri Orpo sanoi vastauksessaan kansanedustaja Veronika Honkasalon kyselytuntikysymykseen kunnioittavansa yhdenvertaisuusvaltuutetun selvitystä ja odottavansa sen tuloksia. Pääministeri Orpolla oli uusi tilaisuus reagoida asiaan, mutta tämänaamuisten tietojen perusteella hän jättää tilaisuuden käyttämättä. Pääministerin vielä marraskuussa kunnioittama yhdenvertaisuusvaltuutetun kannanotto on nyt valmistunut. Ministeri Rantanen on rikkonut yhdenvertaisuuslakia ja perustuslain yhdenvertaisuusperiaatetta pakolaiskiintiön kohdentamisen valmistelussa. Samaan aikaan, kun hallitus on näennäisesti sitoutunut rasismitiedonannollaan edistämään yhdenvertaisuutta, toimii sen ministeri häikäilemättömän syrjivästi. Arvoisa puhemies! On aivan yksiselitteistä, että myös ministerin on noudatettava lakia ja toimittava perustuslain mukaisesti. Nyt näin ei ole tapahtunut, ja vastuuta teoista on pakoiltu kuukausien ajan. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän mielestä sisäministeri Rantasella ei yhdenvertaisuusvaltuutetun kannanoton jälkeen ole edellytyksiä jatkaa tehtävässään. Siksi kannatan edustaja Hyrkön esittämää epäluottamusta ministeri Rantaselle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2025+7.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-03-07T13:22:51,2025-03-07T13:25:21,Hyväksytty,1.1 2025_19_15,19/2025,2025-03-07,13.00,13.34,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_19_16,19/2025,2025-03-07,13.00,13.34,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 6/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus vuodelta 24. Kertomusvuonna Euroopan neuvosto täytti 75 vuotta, ja sillä on ollut merkittävä rooli rauhan ylläpitämisessä Euroopassa. Nyt jos koskaan on tärkeää puhua rauhasta ja nähdä se tilanne, mikä myös Euroopassa on. Sitovat ihmisoikeusnormit, demokratian kehittäminen ja oikeusvaltion rakentaminen luovat hyvinvointia ja taloudellista turvaa. Autoritaarisissa valtioissa näitä arvoja ei ole, ja se johtaa perustarpeiden täyttymisen, vapauden ja inhimillisyyden puutteisiin. Demokratian tilanne on huolestuttavalla tiellä. Yhteiskuntia ja demokratiaa haastavat myös uudet teknologiat, kuten tekoäly ja siitä kehittyneet hybridivaikuttamistoimet, sanotaan kertomuksen tiivistelmässä. Haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden suojelu on ollut tärkeässä osassa yleiskokouksen raportoinnissa. Täällä mainitaan muun muassa tammikuun istunto, jossa käsiteltiin lasten hyväksikäyttöä instituutioissa. Yleiskokous toteaa, että julkisissa, yksityisissä ja uskonnollisissa instituutioissa tapahtuva lapsiin kohdistuva väkivalta ja hyväksikäyttö sekä tekijöiden rankaisemattomuus on sietämätöntä. Päätöslauselma toteaa, että jäsenmaiden tulee selvittää väkivalta- ja hyväksikäyttötapaukset, asettaa tekijät syytteeseen ja antaa sopivia rangaistuksia, ja uhrien asemaa tulee myös vahvistaa. Uhreille tulee varmistaa riittävä korvaus. Lisäksi yleiskokous on todennut, että väkivaltaa ja lasten hyväksikäyttöä torjutaan lisäämällä tietoa ongelmasta ja tarkastelemalla instituutioiden käytäntöjä. Tärkeitä teemoja, mutta haluan nostaa myös yhden demokratian ja ihmisoikeuksien kannalta merkittävän asian esille, nimittäin myös Eurooppa ikääntyy. Eurostat on tutkinut, että 65-vuotiaiden osuus kasvaa huomattavasti ja 50 vuoden kuluttua heitä on jo 30 prosenttia väestöstä ja myös yli 80-vuotiaiden osuus nousee. Eli tarvitsemme myös toimia, huomioita ja havaintoja ikääntyvän Euroopan edessä, elikkä ymmärrämme ne paineet, mitä myös ikääntyvä Eurooppa, niin kuin myös ikääntyvä Suomi, meille kaikille tuo. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2025+7.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2025-03-07T13:25:23,2025-03-07T13:28:01,Hyväksytty,1.1 2025_19_17,19/2025,2025-03-07,13.00,13.34,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. — Perutaan äskeinen päätös. Näyttää siltä, että listalla on vielä yksi puheenvuoropyyntö sellaiselta edustajalta, joka on paikalla salissa, ja meillä on vielä muutama minuutti aikaa. — Olkaa hyvä, edustaja Mikkonen. [Anna-Kristiina Mikkonen: Saako kuitenkin lähestyä puhujapönttöä?] — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_19_18,19/2025,2025-03-07,13.00,13.34,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, tästä yllättävästä joustavuudesta, jota tästä parlamentista löytyy. — Euroopan neuvostohan täytti tosiaan 75 vuotta vuonna 2024. Euroopan neuvosto on maanosamme vanhimpia ihmisoikeus- ja oikeusvaltiotoimijoita, joita Euroopasta siis tosiaan löytyy. Euroopan neuvostolla on ollut kaikkineen merkittävä rooli rauhan ylläpitämisessä Euroopassa. Euroopan neuvoston edistämiä arvoja ei kuitenkaan voi ottaa itsestäänselvyyksinä, sillä demokratian tilanne on tällä hetkellä huolestuttavalla tiellä ja kansallismielisyys on nousussa. Lisäksi yhteiskuntamme demokratiaa haastavat uudet teknologiat tekoälyn ja hybridivaikuttamistoimien kautta. Euroopan neuvoston tuki Ukrainalle on ollut vankkumaton ihan sodan alusta lähtien. Viime vuonna muun muassa Euroopan neuvoston perustama Ukrainan vahinkorekisteri on vastaanottanut kymmeniätuhansia vahinkoilmoituksia. Venäjän melkein kolme vuotta sitten aloittama laiton hyökkäyssota Ukrainassa on osoitus rauhan ja vapauden hauraudesta. Vuonna 2023 julkaistussa demokratiaindeksissä todetaan, että yhdeksässä Euroopan neuvoston 46 jäsenmaasta demokratia on kehittymässä huolestuttavaan suuntaan. Sitoutuminen kansainvälisiin sopimuksiin ja ihmisoikeussitoumuksiin on viime vuosina ottanut useita askelia taaksepäin monissa jäsenmaissa. Ihmisten ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden hyväksi laadittuja sääntöjä kyseenalaistetaan tilanteissa, joissa koko maailman järjestys on siirtymässä uuteen asentoon. Huoli ja pelko maailman kriiseistä ja tulevaisuudesta purkautuu usein asenteisiin, joissa vastakkainasettelulle ja vihamielisyydelle annetaan tilaa. Ihmisoikeuksien tarkoituksena on taata kaikille yhtäläiset oikeudet. Yksilöllisyyttä korostavassa maailmassa ”minun oikeuteni” koetaan usein tärkeämmäksi kuin ”sinun oikeutesi”, vaikka oikeuksien pitäisi olla kaikille samat. Euroopan neuvoston yleiskokous on vuonna 2024 nostanut raporteissaan esiin muun muassa ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuvia haasteita. Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaama sananvapaus sisältää velvollisuuden olla rikkomatta sananvapaudella muita ihmisoikeuksia. Myös toimittajien toimintakenttää on vaikeutettu useissa jäsenmaissa. Sisäiseen turvallisuuteen vetoaminen ja toisinajattelijoihin kohdistuvat häirintäkanteet ovat yhä useammin keinovalikoimassa, kun halutaan hiljentää toimittajia tai ilmiantajia. Tämä on huolestuttava kehityssuunta, johon yleiskokous päätöksillään on halunnut vaikuttaa. Henkilökohtaisesti minut on nimetty Euroopan neuvoston raportoijaksi raporttiin ilmiantajista, Ensuring Better Protection for Whistleblowers, josta aikanaan esittelen yleiskokouksessa raportin. Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta on ollut hyvin aktiivinen ja näkyvä toimija parlamentaarisessa yleiskokouksessa. Meitä edustajia on valittu useisiin raportteihin raportoijiksi, ja olemme muun muassa käyneet tarkkailemassa eri vaaleja, kuten edustaja Honkonen Moldovassa ja allekirjoittanut Georgiassa. Euroopan neuvosto on aktiivinen toimija ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen puolustajana. — Kiitos. [Juha Hänninen: Hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2025+7.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-03-07T13:28:35,2025-03-07T13:33:13,Hyväksytty,1.1 2025_19_19,19/2025,2025-03-07,13.00,13.34,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen poissa, edustaja Kokko poissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_1,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Nyt päätetään ulkoasiainvaliokunnan mietinnön UaVM 15/2024 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskisen esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen varattujen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään yksi ryhmäpuheenvuorokierros, jossa puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Tämän jälkeen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Taviolle varataan mahdollisuus käyttää viiden minuutin puheenvuoro. Muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_20_2,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta pitää hyvänä, että Suomen kehityspoliittinen ohjelma annettiin selonteon muodossa. Kehitysyhteistyön tuloksia ja ajankohtaiskeskustelua tulee käydä eduskunnassa säännöllisesti joka kaudella. Valiokunta katsoo myös, että jatkossa kehityspolitiikkaa ja kauppaa koskevien selontekojen valmistelussa on syytä harkita kaikki eduskuntapuolueet kattavan parlamentaarisen seurannan järjestämistä. Taloussuhteiden ja kaupan osalta keskeistä on huomioida muuttunut toimintaympäristö, jonka seurauksena niin valtiot kuin yritykset joutuvat kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota poliittisiin ja geopoliittisiin riskeihin. Aiemmin myönteisinä koetut riippuvuudet nähdään nyt myös riskeinä. Tärkeä lähtökohta taloussuhteille ja kaupalle on edelleen se, että avoimesta taloudesta riippuvaiselle Suomelle monenkeskiseen yhteistyöhön perustuva sääntöpohjainen maailmanjärjestys ja sen kehittäminen ovat välttämättömiä. EU:n rooli Suomen kauppapolitiikan merkittävimpänä viitekehyksenä on tärkeä. Suomen tulee olla aktiivinen EU:n kauppapolitiikassa ja edistää sen vahvistamista. Suomalaisyritykset hyötyvät merkittävästi EU:n kauppasopimusverkostosta, joka on maailman laajin. Valiokunta korostaa sopimusten voimaansaattamisen nopeuttamista sekä uusien sopimusten tavoittelun tärkeyttä. Pitää varmistaa, että tietoa vapaakauppasopimusten luomista mahdollisuuksista on helposti yritysten saatavilla. Transatlanttinen yhteistyö on sisällytetty selontekoon huomioiden Yhdysvaltojen merkittävyys Suomen kauppakumppanina. Tätä täytyy nyt tietysti katsoa myös tuoreimpien tulli- ja tariffipäätösten valossa. Valiokunta painottaa pyrkimyksiä indopasifisen alueen maiden kanssa neuvoteltaviin kauppasopimuksiin EU:n kahdenvälisinä tai alueellisina järjestelyinä. Sääntöpohjaisuuden rinnalla on samanaikaisesti noteerattava maailmantalouden kasvaneet riskit ja vahvistettava Suomen kykyä vastata niihin. Suomen tulee hakea aktiivisesti monipuolisia taloudellisia kumppanuuksia ja hajautettuja toimintaketjuja viennin ja tuonnin edistämiseksi vaikeinakin aikoina. Tämä on keskeistä talouden lisäksi myös huoltovarmuuden, turvallisuuden ja kriisinkestävyyden näkökulmasta. Suomen ja suomalaisyritysten kannalta kriittiset toimintaketjut on pystyttävä säilyttämään katkeamattomina kaikissa olosuhteissa. Kauppapolitiikassa on tärkeää huomioida myös ympäristövaikutukset. Valiokunta katsoo, että talous- ja luontoarvot eivät ole vastakkaisia vaan vastuullisuus voi olla yrityksille myyntivaltti ja jopa edellytys markkinoille pääsyyn. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuminen globaalisti luo suuret puhtaan siirtymän markkinat, joista myös suomalaisyritykset voivat hyötyä. Toimintaympäristön muutokset edellyttävät Suomen viennin edistämisen tehostamista. Ulkoasiainvaliokunta painottaa, että uudistuksessa on keskeistä huomioida pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet ja varmistettava asiantunteva ja häiriötön tuki yrityksille kohdemaissa organisaatiomuutoksesta huolimatta. Kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön ulkoasiainvaliokunta painottaa olevan olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kestävän kehityksen edistäminen, köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen sekä sääntöpohjaisen järjestelmän vahvistaminen kehityspolitiikan keinoin ovat tärkeä osa ulkopolitiikkaa ja kansainvälistä yhteistyötä. Osallistuessaan globaalien ongelmien ratkaisuun Suomi samalla vahvistaa omaa ulkopoliittista ja taloudellista asemaansa ja kansainvälisiä vaikutusmahdollisuuksiaan. EU ja sen jäsenmaat ovat yhdessä maailman suurin kehitysyhteistyön rahoittaja. Valiokunta toistaa pitkäaikaisen kantansa siitä, että Suomen on tärkeää tehostaa ja ajaa kehityspolitiikan tavoitteitaan vahvasti myös EU-tasolla tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Pohjoismailla on perinteisesti yhdessä ollut vahva rooli kehitysyhteistyössä esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoa, naisten oikeuksia sekä vammaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia edistävässä yhteistyössä. Selonteossa todetaan Suomen kehitysyhteistyön painopisteen siirtyvän kahdenvälisistä, hallitusten välisistä maaohjelmista kotimaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön. Tämä tarkoittaa, että maaohjelmia on aiempaa vähemmän. Valiokunta huomauttaa, että kumppanuusajattelu on tärkeää ja siksi kahdenvälisten suhteiden syventäminen esimerkiksi globaalin etelän kanssa on keskeisessä roolissa kauppa- ja kehityspolitiikan, samoin kuin ulkopolitiikan, tavoitteidemme näkökulmasta. Näin pystytään myös sitouttamaan globaalia etelää sääntöpohjaiseen järjestykseen, demokratiaan ja ihmisoikeuksien edistämiseen. Valiokunnan mielestä on mahdollisuuksien mukaan vältettävä sitä, että äkillisillä muutoksilla kehitysyhteistyön määrässä tai kohdentumisessa heikennettäisiin esimerkiksi Suomen mahdollisuuksia tukea meneillään olevia, rauhaan ja vakauteen tähtääviä prosesseja taikka sorrettujen väestöryhmien vaikutusmahdollisuuksien puolesta tehtävää työtä. Kaikessa kehitysyhteistyössä tarvitaan läpinäkyvyyttä, jotta työn tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta voidaan arvioida. Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen osalta selonteossa todettiin, että sitä tasoa sopeutetaan Suomen taloustilanteen mukaisesti. Suomi on historiallisesti ollut sitoutunut YK-suosituksen mukaiseen 0,7 prosentin bkt-tasoon, vaikka tavoitteeseen ei ole päästy. Pidemmällä tähtäimellä valiokunta painottaa pitävänsä tärkeänä, että suotuisamman talouskehityksen aikana Suomella on valmius kehitysrahoituksen tason tarkasteluun takaisinpäin pohjautuen edellä mainittuun YK-suositukseen. Valiokunta kiinnittää huomiota myös kansainvälisten suositusten mukaiseen tavoitehaarukkaan suunnata 0,15—0,2 prosenttia bktl:stä vähiten kehittyneille ja hauraille valtioille. Yhdistämällä julkista ja yksityistä rahoitusta on mahdollista moninkertaistaa kestävän kehityksen kokonaisrahoitusta ja aikaansaada laajempia kehitysvaikutuksia. Valiokunta korostaa erityisesti kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten tärkeyttä huomioiden niiden käytettävissä olevan rahoituksen volyymin ja mahdollisuudet sen kasvattamiseen. Säännöllinen vuorovaikutus järjestöjen ja instituutioiden kanssa on tärkeää, samoin kuin proaktiivinen vaikuttaminen niiden päätöksentekoon ja hallintoelimiin. Euroopan tasolla on tärkeää aktiivinen osallistuminen unionin rakenteiden lisäksi Euroopan investointipankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin työhön. Käsiteltävänä olevassa selonteossa painopiste on kauppapolitiikassa ja tavoitteeksi on asetettu Suomen kaupallistaloudellisten intressien tukeminen kehittyvillä markkinoilla. Taloussuhteiden tiivistäminen ja kauppavaihdon lisääminen tukevat myös kokonaisvaltaista kehityspolitiikkaa, kun rakennetaan kehittyvien maiden kanssa molemminpuoliseen hyötyyn ja kunnioitukseen perustuvia kumppanuuksia. Suomalaisyritysten osallistumismahdollisuuksien kasvattamiseksi selonteossa listataan useampia rahoitusinstrumentteja. Valiokunta korostaa Finnfundin, Finnveran ja Finnpartnershipin merkitystä suomalaiselle kestävää kehitystä tukevalle yritystoiminnalle ja pitää tärkeänä niihin liittyvien uudistusten nopeaa toteuttamista säädösmuutoksin. EU:n Global Gateway -strategia on yksi merkittävä väylä tarjota suomalaisillekin yrityksille uusia mahdollisuuksia hankkia rahoitusta kehittyvien maiden kasvaville markkinoille. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa todettiin strategian vaativan yritysten näkökulmasta vielä huomattavaa konkretisointia ja työstämistä todellisten hyötyjen saamiseksi. Erityisesti hauraissa maissa toimintaympäristöön liittyvät suuret riskit voivat käytännössä asettaa yritystoiminnan harjoittamiselle hyvin korkean kynnyksen. On sektoreita, joilla yritysyhteistyön kautta ei juurikaan pystytä toteuttamaan kehitystä, esimerkiksi naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien vahvistaminen. Valiokunta korostaa lahjamuotoisen kehitysyhteistyörahoituksen tärkeyttä sektoreilla, joilla yksityisen sektorin kauppakumppanuuksiin perustuvat yhteistyömuodot eivät sitä voi korvata. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa esitettiin huolta myös siitä, että ihmisarvoinen työ, Kansainvälisen työjärjestön sopimusten edistäminen sekä yritysten yhteiskuntavastuun edistäminen jäävät vähälle huomiolle. Myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnitti huomiota siihen, että työelämään liittyvät näkökohdat olisivat voineet olla voimakkaammin esillä. Valiokunta korostaa suomalaisten kansalaisjärjestöjen tekemän kehitysyhteistyön merkittävää roolia. Siinä tarvitaan myös yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja yritysten välillä, kun ne toimivat kehitysmaissa. On tärkeää, että valtioneuvosto etsii foorumeja ja tapoja tämän yhteistyön, samoin kuin Suomessa asuvien maahanmuuttajien kanssa tehtävän työn, tiivistämiseksi. YK-järjestöjen tärkeyttä on korostettu selonteossa aivan oikein, ja sitä valiokunta pitää myönteisenä. Lopuksi valiokunta korostaa kehitysyhteistyön tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioinnin ja seurannan keskeisyyttä. Kaikkea kehitysrahoitusta ja sen onnistuneisuutta suhteessa kestävän kehityksen tavoitteisiin tulee arvioida johdonmukaisin ja avoimin prosessein. Valiokunta esittää, että valtioneuvosto ottaa huomioon tässä mietinnössä esitetyt havainnot ja antaa asiassa selvityksen ulkoasiainvaliokunnalle ennen kuluvan vaalikauden päättymistä. Yhdensuuntaisesta työstä huolimatta mietintöön jätettiin yksi vastalause. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-03-11T14:01:30,2025-03-11T14:11:52,Tarkistettu,1.1 2025_20_3,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,Kiitoksia valiokunnan puheenjohtajalle. — Sitten mennään ryhmäpuheenvuoroihin. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenvuoron käyttää edustaja Kaunisto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_20_4,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi on sitoutunut kansainväliseen yhteistyöhön, sääntöpohjaiseen maailmanjärjestykseen ja kestävään kehitykseen. Näiden arvojen puolustaminen on yhä tärkeämpää kiristyneessä geopoliittisessa tilanteessa. Suomen turvallisuus ja hyvinvointi rakentuvat aktiivisen kansainvälisen yhteistyön varaan, ja meidän on huolehdittava, että kansainvälisiä sopimuksia, ihmisoikeuksia ja demokraattisia periaatteita kunnioitetaan johdonmukaisesti. Siksi seisomme vankkumattomana Ukrainan tukena maan taistellessa vapaan maailman ja vapaan maailman periaatteiden puolesta. Tänä päivänä monelle näyttää siltä, että Yhdysvallat on päättänyt hylätä 80 vuotta heidän johdollaan tehdyn työn kansainvälisen monenkeskisen yhteistyön suhteen, työn, jossa yhteisessä rintamassa olleet maat ovat voineet nauttia kasvavan talouden ja kaupan tuomasta hyvinvoinnista ja rauhasta. Maltillisesti sanottuna tilanne on äärimmäisen haastava etenkin Suomen kaltaiselle pienelle vientivetoiselle maalle, joka jakaa yli 1 300 kilometriä rajaa aggressiivisen Venäjän kanssa. Meillä on kaksi vaihtoehtoa. Ensinnäkin meidän on tehtävä töitä transatlanttisen suhteen eteen ja osoitettava Yhdysvalloille tuomamme lisäarvo. Hyvässä kaupassa aina molemmat osapuolet hyötyvät. Toisaalta Suomen on oltava vahvempi myös ilman Yhdysvaltoja — myytävä osaamistamme, rakennettava uusia kauppasuhteita, oltava ketterä ja ennakkoluuloton. Meidän on vaikutettava siihen, mihin voimme: Suomen ja Euroopan menestykseen. Nämä kaksi toimintamallia eivät sulje toisiaan pois vaan vahvistavat toisiaan ja rakentavat uutta. Tämä kriisi voi muodostua meille mahdollisuudeksi, niin vaikealta kuin se tänään tuntuukin. Arvoisa rouva puhemies! Tähän kaikkeen kytkeytyy myös hallituksen tavoite ja työ julkisen talouden vakaudesta. Ilman sitä me emme voi olla niin vaikuttava pelaaja kuin toivomme. Samalla myös mahdollistamme kasvutoimet, joilla voimme taata suomalaisten yritysten menestymisen ja viennin veturina olemisen. Jos me emme tarjoa yrityksillemme mahdollisuutta tavoitella suurempaa, mitä me sitten teemme täällä puhumassa kansainvälisestä kaupasta? Me haluamme olla pelaaja, emme pelikenttä. Kansainväliset taloussuhteet ja kehitysyhteistyö ovat yhä tärkeämpiä muuttuvassa geopoliittisessa ja geotaloudellisessa ympäristössä. Maailmanpoliittiset jännitteet, talouden riskit ja nousevien talouksien vaikutus edellyttävät Suomelta ja EU:lta strategista vaikuttamista ja selkeitä tavoitteita. Kiina laajentaa vaikutusvaltaansa rahalla, Venäjä Wagnerilla ja aseilla. Jos meidän strategiamme on ylhäältä alas annettu almu, me emme ikinä tule saamaan uusia kumppaneita ja menestyviä ystäviä kehitysyhteistyön kautta, vaan tulemme kantamaan eurooppalaista kolonialismin viittaa hartioillamme almuja jaellen. Arvoisa puhemies! Tässä ajassa Suomen toimijuudelle on tilausta. Kehityspolitiikan on edistettävä kestävää talouskasvua, vakautta, demokratiaa, tasa-arvoa ja ympäristön kestävyyttä. Kehitysyhteistyöllä voimme vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia, koulutusta ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Nämä kaikki ovat keskeisiä globaalille turvallisuudelle. Kauppa- ja kehityspolitiikan yhdistäminen luo innovaatioita ja vastuullisia investointeja, joista hyötyvät sekä ympäristö että paikalliset yhteisöt. Samalla Suomen on vahvistettava kauppasuhteita ja tuettava yritystemme kansainvälistymistä. Suomi on pieni mutta vaikutusvaltainen toimija. Tiivistämällä yhteistyötä kumppanimaiden, järjestöjen ja yritysten kanssa voimme rakentaa vakaampaa, kestävämpää ja oikeudenmukaista maailmaa. Meidän on oltava ennakoivia ja rohkeita puolustaessamme sääntöpohjaista järjestelmää, demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Tämä kaikki nivoutuu kykyymme ja sitoutumiseemme tukea Ukrainaa. Suomi ei vain sopeudu muutoksiin, me vaikutamme niihin.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2025-03-11T14:12:02,2025-03-11T14:16:45,Hyväksytty,1.1 2025_20_5,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi perussuomalaisten eduskuntaryhmä, edustaja Antikainen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_6,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko tuo tervetulleen ja kauan kaivatun suunnanmuutoksen Suomen kehityspolitiikkaan. Vihdoin meillä on hallitus, joka ymmärtää, että kehitysapua ei voida jakaa vastikkeettomasti ilman velvoitteita. Aiemmin kehitysapua jaettiin ilman selkeitä ehtoja tai vastavuoroisuutta, mikä ei ollut kestävää. Nyt kehityspolitiikka on yhdistetty kiinteämmin kauppaan, mikä tuo mukanaan uuden, vastuullisemman lähestymistavan. Kehitysyhteistyön tulee ennen kaikkea tukea kehittyvien maiden omavastuullisuutta ja taloudellista riippumattomuutta. Tämä on paitsi Suomen myös avun kohteena olevien maiden etu. Kuten ulkoasiainvaliokunta mietinnössään toteaa, hallitus tarkastelee ulkosuhteita aiempaa strategisemmin ja kokonaisvaltaisemmin ottaen huomioon kansainvälisen toimintaympäristön nopeat muutokset. Maailmantalouden kasvavat riskit tuovat mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia vahvistaa Suomen taloudellista kestävyyttä. Kansainvälisen sääntöpohjaisen kauppajärjestelmän tukemisen ohella meidän on varmistettava, että Suomi kykenee vastaamaan muutoksiin ja turvaamaan elintärkeät toimintaketjunsa kaikissa tilanteissa. Perussuomalaisten mielestä on tärkeää, että Suomi etsii aktiivisesti monipuolisia taloudellisia kumppanuuksia ja hajautettuja toimitusketjuja, jotka edistävät vientiä, tuontia ja huoltovarmuutta. Tämä ei ole pelkästään taloudellinen kysymys, se on myös turvallisuutemme ja kriisinkestävyytemme perusta. Arvoisa rouva puhemies! Kehittyvät maat ovat yhä enenevissä määrin siirtymässä avun saajista tasavertaisiksi kauppakumppaneiksi, ja Suomi haluaa vastata tähän muutokseen. Investoimme aloille, joissa meillä on vahvaa erityisosaamista, jotta voimme tarjota kumppanimaille todellisia mahdollisuuksia kasvuun ja kehitykseen. Suomen taloustilanne on haastava, ja hallitus on joutunut tekemään vaikeita mutta välttämättömiä sopeutustoimia. Yksi näistä on kehitysyhteistyövarojen uudelleenkohdentaminen, sillä resurssit on käytettävä mahdollisimman vaikuttavasti. Vaikka määrärahoja vähennetään asteittain, panostamme entistä enemmän strategisiin kumppanuuksiin ja kohdennettuun tukeen erityisesti kansalaisjärjestöjen kautta, joissa apu tavoittaa tehokkaasti niitä, jotka sitä eniten tarvitsevat. Erityinen painopiste on Ukrainan tukemisessa. Ukraina taistelee paitsi oman vapautensa myös koko Euroopan vakauden puolesta. Suomen tuki ulottuu laajasti taloudelliseen ja poliittiseen apuun, humanitaariseen tukeen sekä jälleenrakennukseen. Me autamme Ukrainaa pysymään pystyssä nyt ja rakentamaan vahvempaa tulevaisuutta. Suomi jatkaa aktiivista työtään terveydenhuollon ja koulutuksen kehittämiseksi kehittyvissä maissa edistäen hyvinvointia ja tasa-arvoa. Kehitysyhteistyövarojen tulee kohdistua hankkeisiin, jotka parantavat ihmisten elinolosuhteita konkreettisesti ja mitattavasti. Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti ajaneet vastuullista linjaa, jossa apu sidotaan vastavuoroisuuteen ja sen tehokkaaseen hyödyntämiseen. Kehitysyhteistyön tulee tuottaa mitattavia hyötyjä eikä olla pelkkää varojen jakamista. Arvoisa rouva puhemies! Suomen antama tuki kehittyville maille ei ole itsestäänselvyys, vaan se kytketään kansainvälisen sääntöperustaisen järjestyksen vahvistamiseen sekä esimerkiksi palautettavien kansalaisten vastaanottamiseen lähtömaissaan. Meidän tulee varmistaa, että yhteistyö hyödyttää aidosti molempia osapuolia ja tukee yhteisiä tavoitteita. Tulevaisuudessa Suomi keskittyy kehittämään kauppasuhteita, jotka tuovat vaurautta ja hyvinvointia sekä meille että kumppanimaille. Nyt hallitus on tuonut pöytään järkevän ja vastuullisen linjan, jossa apu on sidottu vastavuoroisuuteen ja rehelliseen arviointiin siitä, miten kehitysmaat pystyvät hyödyntämään apua parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä suunta on kestävämpi, reilumpi ja ennen kaikkea vaikuttavampi tapa toteuttaa kehityspolitiikkaa. Me perussuomalaiset uskomme, että vahvalla osaamisellamme, kestävillä investoinneilla ja rehellisellä yhteistyöllä voimme rakentaa tasavertaisia ja hyödyllisiä suhteita, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-03-11T14:16:52,2025-03-11T14:22:55,Hyväksytty,1.1 2025_20_7,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä, edustaja Skinnari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_8,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Kansainväliset taloussuhteet ja kehitysyhteistyö ovat keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Ne ovat ulkopoliittisia vaikutuskanavia ja samanaikaisesti kytkeytyvät kansainväliseen vakauteen ja turvallisuuteen. Kansainväliset taloussuhteet ja kehitysyhteistyö luovat kahdenvälistä ja monenkeskistä yhteistyötä, vahvistavat Suomen ulkopoliittista pääomaa. Samalla se kytkee Suomen kansainväliseen vakauteen ja turvallisuuteen sekä mahdollistaa Suomen talouskasvun. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan sanaparista ulkopolitiikan tekemisen tarve ei ole turvallisuustilanteen muuttuessa kadonnut minnekään vaan päinvastoin. Kansainväliset taloussuhteet ja kehitysyhteistyö ovat osoitus monenkeskisen järjestelmän kestävyydestä ajassa, jossa kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää, demokratiaa ja ihmisoikeuksia kyseenalaistetaan. Kansainvälisissä taloussuhteissa ja kehitysyhteistyössä on pyrittävä pitkäaikaisiin linjauksiin ja etenkin ennustettavuuteen. Näin tehdään Suomen globaalia vaikuttavuutta ja kehitysapua tekevien järjestöjen toiminnan jatkuvuutta. Samalla voidaan luoda luottamusta Suomen sitoutumisesta kehitysyhteistyöhön. Venäjän käynnistämän hyökkäyssodan lisäksi maailma on täynnä sotia ja kriisejä, epävakautta, köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Kansakuntien perustavanlaatuisia, rajat ylittäviä uhkia ovat ilmastonmuutos ja luontokato. Samaan aikaan rahaa on maailmassa enemmän kuin koskaan, mutta miten se jakautuu? Arvoisa puhemies! Kansainvälisiin taloussuhteisiin ja kehitysyhteistyöhön perustuvilla kumppanuuksilla vahvistetaan kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää. Sitä maailma tarvitsee juuri nyt. Suomen tulee olla kansainvälisissä taloussuhteissa ja kehitysyhteistyössä globaali toimija. Jotta voimme torjua ilmastonmuutoksen kaltaisia merkittäviä rajat ylittäviä uhkia tai oli kyse sitten kansainvälisestä rauhasta tai vakaudesta, tarvitsemme yhteistyötä ja vuoropuhelua muun muassa Kiinan ja muiden BRICS-maiden kanssa — Afrikan, Keski-Aasian, Etelä-Amerikan merkitys tulee kasvamaan. Suomen kehityspolitiikan keskeisinä päämäärinä tulee edelleen olla köyhyyden poistaminen, eriarvoisuuden vähentäminen sekä YK:n Agenda 2030:n, kestävän kehityksen ohjelman, toteuttaminen ja ihmisoikeuksien tukeminen. Se edellyttää aitoa yhteistyötä yksityisen sektorin sitoutumisesta. Tämä ei sivuuta julkista kehitysapua vaan täydentää perinteistä lahjamuotoista kehitysapua. Suomalaiset yritykset tuleekin saattaa vahvemmin mukaan kehitysyhteistyösektorin hankkeisiin. Taloudellinen turvallisuus edellyttää monipuolisia kumppanuuksia haavoittuvuuksien vähentämiseksi. Miten, arvoisa hallitus, te tulette tätä tavoitetta edistämään? Tarvitaan konkreettisia ratkaisuja nopeasti. Meillä ei ole aikaa odottaa. Team Finland ‑uudistus on kestänyt liian kauan. EU:n Global Gateway ei saa jäädä suunnitteluksi. Tuloksia pitää saada aikaan.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2025-03-11T14:22:59,2025-03-11T14:27:07,Hyväksytty,1.1 2025_20_9,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Selonteosta laaditun mietinnön jälkeen maailmanpolitiikan ja -talouden mannerlaatat ovat olleet voimakkaassa muutoksessa. Tämä taitaa olla nyt liiankin totuttu asiaintila. Toimintaympäristöä on nopeasti muuttanut Yhdysvaltojen Venäjän kanssa käynnistämä neuvottelu Ukrainan tulevaisuudesta, Yhdysvaltojen erkaantuminen monenkeskisestä sääntöpohjaisesta järjestelmästä sekä Trumpin tullit — tai maasta riippuen vähintään niillä uhkailu. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kauppa- ja kehityspolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa. Euroopan nojatessa valtioiden itsemääräämisoikeuden, alueellisen koskemattomuuden, kansainvälisen oikeuden ja vapaan kaupan varaan Trumpin hallintoa ohjaa suurvallan taloudellinen valtapolitiikka. Keskustelun kohteina ovat tähän mennessä olleet niin Ukrainan mineraalit, Grönlanti, Gazan tulevaisuus, Panaman kanava kuin tuontitullien asettaminen liittolaismaille. Pienten valtioiden kannalta voimakkaimpien valta ja suurvaltojen etupiiriajattelu on vaarallista. Trumpin hallinnon toimilla on myös suora yhteys maailman kauppa- ja kehityspolitiikkaan. Yhdysvaltojen asettamat tuontitullit heikentävät maailmantaloutta ja vaikuttavat globaalien toimitusketjujen toimintaan. Yhdysvaltojen väliaikainen kehitysavun keskeyttäminen ja eroaminen Maailman terveysjärjestö WHO:sta olivat kielteisiä uutisia kehityksen kannalta. Seurauksista kärsivät paitsi apua tarvitsevat ihmiset, pidemmässä liemessä myös siirtolaispaineen vastaanottavat maat, erityisesti me Euroopassa, joko suoraan tai välineellistetyn maahanmuuton kautta. Arvoisa rouva puhemies! Toimiva transatlanttinen talous-, turvallisuus- ja kehityskumppanuus on tärkeässä roolissa maailman vakaan kehityksen kannalta. Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välinen kauppa muodostaa lähes kolmanneksen globaalista bkt:stä ja työllistää miljoonia ihmisiä molemmin puolin Atlanttia. Talous, turvallisuus ja kehitys kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Mikäli Euroopan unioni ja Yhdysvallat eivät kykene rakentavaan yhteistyöhön, tyhjiön täyttävät muut, kuten Kiina ja Venäjä. Se ei ole Euroopan etu, eikä se ole Yhdysvaltojen etu, eikä se ole keskinäisen turvallisuuden etu, eikä myöskään kehitysmaiden etu. Railoa Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä on pyrittävä kuromaan umpeen kestäviin arvoihin luottaen. Maailmanpolitiikan jännitteet, kauppapolitiikan kiistat ja toimintaympäristön epävakaus heijastuvat suoraan Suomeen. Suomi on turvallisuuspoliittisesti etulinjan maa ja vientivetoisena kansantaloutena vahvasti riippuvainen kansainvälisestä kaupasta. Esimerkiksi kemianteollisuus, joka on Suomen toiseksi suurin vientiala, on arvioinut, että Trumpin tullit leikkaisivat viennistä Yhdysvaltoihin yli 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Suomen on aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti avattava Suomen vientiteollisuudelle mahdollisuuksia uusilla kasvavilla markkinoilla. Keskusta esittää, että Suomen vientimahdollisuuksiin ja uhkakuviin liittyen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri toisi eduskuntaan päivitetyn katsauksen Suomen kansainvälisistä taloussuhteista muuttuneessa toimintaympäristössä. Arvoisa puhemies! Kehityspolitiikka on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kun edistämme koulutusta, ruokaturvaa, terveydenhuoltoa ja demokratiaa kehittyvissä maissa, vähennämme köyhyyttä ja epävakautta, jotka taas voivat johtaa konflikteihin, hallitsemattomaan muuttoliikkeeseen ja globaaleihin kriiseihin. Toimimalla ennakoivasti, rakentavasti ja omiin vahvuuksiin nojautuen Suomi vahvistaa taloussuhteitaan ja rakentaa kestävämpää maailmaa.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2025-03-11T14:28:29,2025-03-11T14:33:04,Hyväksytty,1.1 2025_20_10,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi vihreä eduskuntaryhmä ja edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_11,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Uskokaa tai älkää, maailmalta kuuluu hyviäkin uutisia. Viime vuosikymmenten aikana on saavutettu hienoja tuloksia inhimillisen kehityksen saralla. Absoluuttinen köyhyys ja lapsikuolleisuus ovat romahtaneet. Yhä useampi lapsi ja erityisesti tyttö on päässyt kouluun. Maailma ei ole valmis, mutta olemme tehneet jotain oikein. Ikävä kyllä kaikki uutiset eivät ole hyviä. Vaarana on, että vuosikymmenten työn tulokset tuhotaan silmänräpäyksessä. Yhdysvalloissa uusi johto käynnistää kauppasotaa tärkeimpiä kumppaneitaan vastaan ja ampuu ammottavaa aukkoa maailman kehitysrahoitukseen. Vaikutukset ovat musertavia. Kamppailu hiv:tä, malariaa, tuberkuloosia, poliota ja ebolaa vastaan kompuroi tai loppuu. Miljoonat aliravitut lapset menettävät tarvitsemansa avun. Etelä-Afrikassa viedään rahoitus raiskauksen uhrien auttamiselta, Kongossa neljännesmiljoona pakolaista jää ilman vettä, Ugandassa ja Keniassa kouluja suljetaan ja kokonaisten sukupolvien tulevaisuus on vaakalaudalla. Samaan aikaan Yhdysvaltain pönkittämä Israel on katkaissut sähkön ja humanitäärisen avun Gazasta. Unicef raportoi, että vastasyntyneitä on alkanut kuolla kylmyyteen. Täytyy olla sydämeltään kylmä, jos kykenee katsomaan tätä kaikkea läpi sormien. Yhdysvaltain uusi linja tekee pahaa jälkeä myös YK-järjestelmän kulisseissa. Kun yksi suurimmista rahoittajista levittää surutta disinformaatiota ja painostaa järjestöjä, seuraukset ovat arvaamattomia. Mikäli meistä ei ole vastavoimaksi tälle kehitykselle, Trumpin holtittomat oligarkit kirjoittavat YK:n ja kansainvälisen järjestelmän pelisäännöt ja asialistat uuteen uskoon. Arvoisa puhemies! Onko meistä vastavoimaksi? Syytä olisi. Jos ei muuten, niin oman turvallisuutemme tähden. Ei ole Euroopan etu, jos meitä ympäröi epävakaiden maiden ja konfliktien vyöhyke. Kun Yhdysvallat rymistelee ulos maailmanpolitiikan näyttämöltä, olennainen kysymys kuuluu: täytämmekö me jäljelle jäävän tyhjiön vai täyttääkö sen joku muu? Arvoisa puhemies! Me seuraamme silmä kovana rintamalinjoja Ukrainassa ja toivomme Ukrainalle menestystä. Samaan aikaan meiltä jää huomaamatta monta muuta rintamaa, joissa häviämme koko ajan. Kutistamme läsnäoloamme ja vaikutusvaltaamme maailmalla aikana, jolloin sitä tarvittaisiin enemmän kuin koskaan. Suorastaan raivaamme tilaa voimapolitiikan pelureille. Kysyn teiltä, jotka tässäkin salissa olette kannattaneet kehitysyhteistyöstä leikkaamista: sitäkö todella haluatte, että ajamme yhä useammat maailman maat Kiinan ja Venäjän syliin? Yhdysvallat kutistakoot itsensä suurvallasta pienvallaksi, mutta ei meidän Euroopassa kannata tehdä samaa virhettä. Arvoisa puhemies! Arvoisa hallitus! Tarkastellaan hiukan teidän kehityspoliittista linjaanne tämän kaiken valossa. [Oikealta: Se on hyvä!] Jäätte historiaan massiivisista leikkauksista kehitysyhteistyöhön. Sen sijaan, että kasvattaisitte kädenjälkeämme vakaamman maailman puolesta, leikkaatte irti koko käden. Selonteossa maalaatte kuvan kehitysyhteistyöstä viennin pönkittäjänä. Se on kapea ja puutteellinen näkökulma. Ei kaupan ja kehityksen lähentymisen ideana ole alistaa kehityspolitiikkaa viennin välineeksi, vaan varmistaa politiikan johdonmukaisuus — että myös kauppapolitiikkamme toimii kehityksen ajurina. Arvoisa puhemies! Kun maailma ympärillä synkistyy, Suomi ja Eurooppa voivat toimia majakkana. Ulkoasiainvaliokunnan mietintö on minusta hyvä alku. Ei ole mitenkään yhdentekevää, että tällaisena aikana — erimielisyyksistämme huolimatta — löydämme laajan yhteisymmärryksen sitoutumisesta 0,7:n tavoitteeseen, YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja köyhyyden poistamiseen. Vihreille on tärkeää myös se, että mietinnössä tunnistetaan ilmastokriisin ja luontokadon vaikutus konfliktien syntymiseen ja pitkittymiseen ja painotetaan ilmasto- ja ympäristörahoituksen merkitystä sekä tarvetta huolehtia lasten koulutuksesta kaikissa olosuhteissa.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-03-11T14:33:13,2025-03-11T14:37:35,Hyväksytty,1.1 2025_20_12,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä ajassa, jossa maailman rikkain mies lopettaa äkkiväärillä toimilla USA:n merkittävän avun maailman köyhimmille lapsille ja jossa kansanmurha ja näännytys Gazassa yhä jatkuu, olisi edes Suomen tehtävä hyvää kehityspolitiikkaa. Vasemmistoliiton mielestä Orpon hallitus on viemässä Suomen kehityspolitiikkaa väärään, vastuuttomaan ja lyhytnäköiseen suuntaan. Ensimmäistä kertaa historiassa Suomen kehityspolitiikan päämääränä ei ole köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen, vaan kauppa on kiilannut kehitysyhteistyön edelle. Painotus on Suomen viennin ja suomalaisten yritysten mahdollisuuksien edistämisessä, ja kehitysyhteistyön rahoitusta on lähdetty ohjaamaan Suomen omaksi hyödyksi. Kansainvälisten velvoitteiden mukaiset kehityspolitiikan päämäärät ja tavoitteet puuttuvat kokonaan. Selonteon ohjaavuus ja sääntöperusteisuus on heikkoa. Tämä muutos on merkittävä. Orpon hallitus leikkaa kehitysyhteistyön rahoitusta radikaalisti aikana, jossa pandemian jäljet, ilmastokriisin kiihtyminen ja geopoliittiset jännitteet lisäävät köyhyyttä ja epävakautta ympäri maailmaa. Nämä leikkaukset syövät myös Suomen arvostusta ja Suomen vaikutusmahdollisuuksia kansainvälisissä instituutioissa ja kansainvälisessä politiikassa. Jäämme muista Pohjoismaista jälkeen. Suomi on aiemmin pitänyt vahvasti esillä demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota, mutta nyt ne ovat taka-alalla [Oikealta: Eikä ole!] eivätkä Suomen kehityspolitiikan varsinaisina tavoitteina. Inhimillisten työolojen ja riittävän toimeentulon takaamista ei myöskään huomioida. Vaikka koulutus on yksi selonteon painopisteistä, tulee kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaamisella olemaan valtava vaikutus myös koulutussektoriin. Suomen panostukset koulutuksen tukemiseen pienentyvät rajusti, sillä koulutukseen kohdistuvaa kehitysyhteistyötä leikataan peräti 30 prosenttia vuoden 2023 tasosta. Lisäksi itse avun saaminen on ehdollistettu. Kehitysavun vastaanottajamaille esitetään ehtoja, kuten se, että valtioiden on vastaanotettava omia kansalaisiaan. Suomen kehityspolitiikan tulevaisuuden kannalta pidän huolestuttavana sitä, että ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä ei kritisoida näitä selonteon merkittäviä puutteita. Vasemmistoliitto oli ainoa puolue — ainoa puolue — joka jätti vastalauseen selonteon mietintöön. [Perussuomalaisten ryhmästä: Sen uskomme!] Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton mielestä hallituksen pitää perua massiiviset leikkaukset kehitysyhteistyöhön. [Sanna Antikainen: Ei peruunnu!] Mielestämme Suomen kehityspolitiikan päämäärinä pitäisi edelleen olla Suomen kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen sekä kestävän kehityksen ja ihmisoikeuksien vahvistaminen. Kauppapoliittisilla toimillakin on oltava kestävään kehitykseen pohjautuvia tavoitteita ja seurantaa, ja niissä on huomioitava kehittyvien maiden epätasa-arvoinen asema. Suomen tavoitteena on edelleen oltava se, että 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kohdennetaan kehitysyhteistyöhön ja 0,2 prosenttia kohdennetaan vähiten kehittyneiden LDC-maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön ja apuun. Lisäksi 85 prosentin tuetuista toimista tulee edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Myös humanitaarisen avun osuus kehitysyhteistyöstä on turvattava jatkossa. Suomen on kannettava reilusti oma osansa globaalista kestävästä kehityksestä. Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton mielestä Suomen pitää liittyä Ukrainan jälleenrakentamisen tasa-arvo- ja inklusiivisuusliittoumaan, joka perustettiin Ukrainan jälleenrakennuskonferensissa kesäkuussa 24. Suomen on noudatettava ehdottoman palautuskiellon periaatetta kaikissa tilanteissa: ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Suomen kaltaisen hyvinvoivan ja vahvan maan tulee auttaa kehittyviä maita ilmastokriisiin sopeutumisessa. Kehittyvät maat elävät jo nyt ilmastokriisin keskellä. Lopuksi: Ilmaston kuumenemisen hillintä on tärkeää, mutta ilmastoon sopeutuminen on monilla alueilla aivan elinehto. Globaali ympäristökriisi on polttavin kestävän kehityksen este, ja sen eteneminen täytyy pysäyttää, jos halutaan tehdä vaikuttavaa kehityspolitiikkaa. On lisäksi tärkeää, että Suomi osallistuu pitkäjänteisesti globaalin oppimisen kriisin ratkaisemiseen. Arvoisa puhemies! Ehdotan, että eduskunta hyväksyy vastalauseeseen sisältyvän kannanoton.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-03-11T14:38:56,2025-03-11T14:44:41,Hyväksytty,1.1 2025_20_13,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi ruotsalainen eduskuntaryhmä, edustaja Ollikainen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_14,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi pyrkii jatkossa tarkastelemaan kansainvälisiä suhteitaan entistä strategisemmin ja kokonaisvaltaisemmin, kohdentamaan toimenpiteitä selkeämmin ja huomioimaan entistä paremmin nopeatkin muutokset toimintaympäristössämme. Tämä on tarkoitus tehdä perusarvoihimme perustuvista pitkän aikavälin tavoitteistamme tinkimättä. Kestävän kehityksen edistäminen, köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen sekä sääntöpohjaisen monenkeskisen järjestelmän vahvistaminen kehityspolitiikan avulla ovat tärkeässä roolissa maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Ruotsalainen eduskuntaryhmä yhtyy ajatukseen siitä, että painopisteenä tulee olla naisten ja tyttöjen aseman vahvistaminen, koulutus ja ympäristötyö.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Mikko Ollikainen,1441,2025-03-11T14:44:46,2025-03-11T14:45:55,Hyväksytty,1.1 2025_20_15,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Nykyisessä maailmantilanteessa niin kauppasuhteet kuin kehitysyhteistyökin ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikan luonnollista jatkumoa. Suomen kehityspolitiikassa korostetaan ihmisoikeuksien edistämistä. Lähivuosina sanan- ja uskonnonvapauden tilanne monissa maissa on heikentynyt. Ja muistutan, että kristityt ovat maailman vainotuin uskonnollinen ryhmä, mikä on huomioitava niin kehitysyhteistyössä kuin kauppapolitiikassa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Näin juuri!] Kristittyjä vastaan kohdistuvat väkivaltaisuudet ovat lisääntyneet esimerkiksi Intiassa, Nigeriassa, Kongossa tai nyt Syyriassa, [Kimmo Kiljunen: Ja Israelissa!] jossa erityisesti alaviittiväestöä nyt joukkosurmataan. [Juho Eerola: Pohjois-Korea, Kiina!] — Näitä on paljon lisää. — Suomen on omalta osaltaan edistettävä vähemmistöjen, myös kristittyjen, vapautta harjoittaa uskoaan kaikissa maissa. Kehitysyhteistyössä toimitaan konkreettisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan osana. Venäjän hyökkäyssotaa tukevat hallinnot ja toimijat on rajattu kehitysyhteistyön tuen ulkopuolelle. Ukraina on Suomen suurin kehitysyhteistyön kumppanimaa. Painopisteet on valittu oikein Suomen omia osaamisvahvuuksia painottaen: koulutuksen ja oikeusvaltion kehittyminen sekä energia- ja ympäristöturvallisuuden vahvistaminen. Samalla kun Suomi osallistuu Ukrainan puolustuksen ja sen yhteiskunnan eri osa-alueiden tukemiseen, on varmistettava, että suomalaisilla yrityksillä on pääsy myös tuleviin Ukrainan jälleenrakennushankkeisiin. Samoin kuin Ukrainaan annettavassa tuessa huomioidaan korruptiontorjunta, on muuallakin tärkeää varmistaa kehitysyhteistyöhön käytettävien varojen päätyminen todellisille avuntarvitsijoille. Tuki ei saa päätyä välikäsille tai pahimmassa tapauksessa terroristijärjestöille tai muille pahantahtoisille toimijoille, kuten Gazassa valitettavasti on tapahtunut YK:n alaisen UNRWA-avustusten kanssa. UNRWAsta on erotettu työntekijöitä, joilla todettiin olleen osaa lokakuun 7. päivän hyökkäyksiin Israeliin. Sen kouluissa on käytetty juutalaisvastaisia, [Sanna Antikainen: Niinpä!] väkivaltaan kannustavia oppimateriaaleja, ja sen jakamia avustusmateriaaleja on päätynyt Hamasin haltuun. Kehitysyhteistyön kivijalka ovat kansalaisjärjestöt. Ne pääsevät ruohonjuuritasolle toimimaan myös tilanteissa, joissa kohdemaan hallinnon tilanne on epävakaa. Kristilliset järjestöt ovat olleet aktiivisia kehitysyhteistyön toimijoita kaikkialla maailmassa, ja monen kehitysyhteistyöhankkeen taustalla onkin alkujaan ollut kristillinen lähetystyö, jonka osaksi muu avustus on sittemmin syntynyt. Kannustamme hallitusta selvittämään mahdollisimman pian verovähennysoikeuden luomista kehitysyhteistyöhön tehtäviin lahjoituksiin. Arvoisa puhemies! Hyvät kauppasuhteet ovat osa turvallisuuspolitiikkaa ja huoltovarmuutta. Koronapandemian aikana näimme, miten monimutkaiset ja pitkät toimitusketjut olivat alttiita häiriöille, ja jopa luotettavien liittolaismaiden välillä syntyi kovaa kilpailua rajallisista resursseista. Sama havainto toistui, kun talouspakotteita alettiin kiristää Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena. Suomessa on ruokaomavaraisuuden osalta verrattain hyvä tilanne, mutta monet muut kriittiset tarvikkeet, kuten lääkkeet, ovat pitkien toimitusketjujen päässä tai olemme riippuvaisia niiden osalta myös muista kuin lähimmistä kumppanimaistamme. Vienti luo hyvinvointia, työtä ja vaurautta Suomeen. Pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia kansainvälistymiseen sekä viennin edellytyksiä tulee parantaa. Kotimainen tuotanto tuo turvaa mahdollisissa poikkeustilanteissa, joissa tavaran liikkuminen maiden välillä on estynyt. Lähivuosien globaalit kriisit ja poikkeustilanteet ovat näyttäneet, ettei vakautta tule pitää itsestäänselvyytenä. On osattava varautua ja pidettävä myös omavaraisuudesta huolta. Kauppasuhteet ja kehitysyhteistyöhankkeet ovat osa myös Suomen turvallisuuspolitiikkaa, ja siksi niiden suunnittelu strategisesti ja pidemmällä tähtäimellä on oikea suunta.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-03-11T14:50:39,2025-03-11T14:55:30,Hyväksytty,1.1 2025_20_16,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten ministeri Tavio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_17,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Ville,Tavio,Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos eduskuntaryhmille kantaa ottavista puheenvuoroista ja kiitos ulkoasiainvaliokunnalle ansiokkaasta mietinnöstä ja lausuntovaliokunnille perehtyneisyydestänne. Selonteon voi mieltää kahden pilarin kautta. Ensimmäinen pilari koostuu Suomen pitkäjänteisestä työstä. Suomi on sitoutunut kestävän kehityksen toimintaohjelmaan. Suomi tukee demokratiaa, oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia ja kansalaisyhteiskuntaa, ja maamme työn vahvuusalueina korostuvat naisten ja tyttöjen oikeudet, koulutus ja ilmastotoimet sekä alueellisena painopisteenä Ukraina. Toisena pilarina on kehityspolitiikan uusi punainen lanka, jossa yhdistyvät kauppaa edistävä kehitysyhteistyö, markkinoiden avaaminen suomalaisille yrityksille sekä kehitysmaiden taloudellisen toimeliaisuuden vahvistaminen. Suomen kauppapolitiikan tärkein tavoite on edistää suomalaisten yritysten vientiä ja investointeja. Samalla on huomioitava huoltovarmuus ja turvallisuus. Geopoliittisten ja geotaloudellisten jännitteiden kasvu, nousevien ja kehittyvien maiden asema ja talouden riskit edellyttävät muutoksia kauppa- ja kehityspolitiikaltamme. Suomen ja myös EU:n on kohdennettava vaikuttamistaan entistä strategisemmin ja määriteltävä tavoitteet ja keinot selkeästi. Tuemme Suomen kaupallistaloudellisia intressejä kehittyvillä markkinoilla ja lisäämme kehittyvien maiden taloudellista riippumattomuutta vahvistamalla niiden omaa vastuuta kehityksestään. Me edesautamme kehittyvien maiden teollistumista. Vienninedistämistoiminnan tehostamisessa me kiinnitämme erityistä huomiota kansainvälistymiseen valmiiden pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin. Team Finland -uudistuksen toimeenpano on tässä keskeisessä roolissa. Uudistuksessa integroidaan Business Finlandin ulkomaantoiminnot ulkoasiainhallintoon ja uudistetaan Team Finland -verkoston johtamisrakenne kotimaassa. Samalla ulkoministeriö kehittää yrityspalveluaan. Avoin ja monenkeskinen sääntöpohjainen järjestelmä on edelleen kauppapolitiikan perusta. Se luo ennustettavuutta ja vakautta, joka hyödyttää suhteellisesti eniten pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja Suomen kaltaisia pieniä maita. Maailmantalouden kasvaneisiin riskeihin on vastattava, ja se on tehtävä siten, että ei tarpeettomasti rajoiteta kauppaa eikä vääristetä markkinoita. Monenkeskisen järjestelmän rinnalla vapaakauppasopimukset ja muut rajatummat yhteistyömallit, kuten raaka-ainekumppanuudet ja digitaaliset kumppanuudet, avaavat uusia markkinoita ja helpottavat yritysten kaupankäyntiä. Monipuoliset kauppasuhteet lisäävät myös talouden kriisinkestävyyttä. Viimeaikaiset toimintaympäristön muutokset ovat osoittaneet, että kauppapolitiikka on yhä kiinteämmin osa ulko- ja turvallisuuspolitiikan keinovalikoimaa. Yhdysvallat on Suomelle tärkeä strateginen kumppani, läheinen liittolainen ja merkittävä kauppakumppani. Suomi kannattaa avointa kauppaa ja painottaa, että Yhdysvallat ja Eurooppa tarvitsevat toisiaan menestyäkseen globaalissa, taloudellisessa ja teknologisessa kilpailussa. EU—Yhdysvallat-kauppa vastaa noin 30:tä prosenttia koko maailmankaupasta. Arvoisa puhemies! Kehityspolitiikka on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kehitysyhteistyön muodoissa ja keinoissa keskitytään yhä enemmän kauppaa tukevaan kehitysyhteistyörahoitukseen ja molemminpuoliseen hyötyyn. Tasavertaiseen kumppanuuteen kuuluu kiinteästi kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän kunnioittaminen. Sen osana kehitysyhteistyö on ehdollistettu siten, että maiden tulee vastaanottaa omia palautettavia kansalaisiaan. Lisäksi emme tee kahdenvälistä kehitysyhteistyötä maiden kanssa, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa. Kehitysyhteistyöhön budjetoidut julkiset varat eivät riitä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen, vaan tarvitaan uusia avunantajia aiempien rinnalle, kehittyvien maiden omien resurssien parempaa hyödyntämistä sekä yksityisiä rahoitusvirtoja. Tätä tukevat myös omat yksityisen sektorin kehitysrahoitusinstrumenttimme, kuten julkisen sektorin investointituki PIF. Yritysten osallistumiseen liittyy sekin, että Suomi julkisti viime marraskuussa Ukrainaa varten suunnitellun FUIF-rahoitusvälineen, jonka kautta voidaan rahoittaa suomalaisyritysten toteuttamia julkisia investointeja Ukrainaan 50 miljoonan euron arvosta. Tuemme lisäksi jatkossakin toimivaa demokratiaa, oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia ja elinvoimaista kansalaisyhteiskuntaa, jotka ovat kestävän yhteiskunnallisen kehityksen edellytyksiä. Nämä ovat keskeisiä elementtejä myös Suomen omassa kehityshistoriassa. Ukrainalle tukemme on vankkumaton, ja se heijastuu tietysti myös siten, että tällä vaalikaudella Ukraina on ylivoimaisesti suurin kumppanimaamme kehitysyhteistyössä ja jatkamme kestävän rauhan edistämistä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2025-03-11T14:55:33,2025-03-11T15:00:49,Hyväksytty,1.1 2025_20_18,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Kiitoksia ministerille. — Koska meillä on täällä tosiaan ministeri nyt paikalla, niin otetaan jonkin verran sitten debattia, ja sieltä ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Koskinen aloittaa. — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_19,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä mietintö kirjoitettiin ennen joulua, ja nyt käydystä keskustelustakin käy ilmi, että selvästi kaivattaisiin lisäosaa. Yhdysvaltain uuden presidentin hallinnon toimet ovat olleet järkyttäviä, siis siinä mielessä, että ne liikuttavat massoja ja toimia sekä täällä kauppapolitiikan puolella että kehityspolitiikassa. Useassa puheenvuorossa kiinnitettiin näihin ongelmiin huomiota, mutta meidän täytyy jo ennen tämän vaalikauden loppua tehdä varmaankin uusia linjauksia siitä, mitä kaikkia korjaustoimia tarvitaan niin meidän kuin EU:n puolella. Olisin ministeriltä kysynyt nyt heti tässä ensi vaiheessa näistä USAIDin jäädytyksistä ja tulevista supistuksista johtuvista ongelmista. Oikeastaan näitä maailman tärkeimpiä kehitysprojekteja joudutaan laittamaan jäähylle, ja nyt kaivattaisiin toimia, joilla ensiapuna, esimerkiksi EU:n ja miksei meidänkin humanitaarisen avun tai katastrofiluonteisen avun toimin, pystyttäisiin pelastamaan niitä kaikkein tärkeimpiä projekteja, jotka tällä hetkellä uhkaavat tyrehtyä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-03-11T15:00:49,2025-03-11T15:02:28,Hyväksytty,1.1 2025_20_20,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Kiitoksia. — Painotan nyt tässä alkuvaiheessa ryhmäpuheenvuorojen pitäjiä, eli seuraavaksi edustaja Kaunisto.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_21,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni tässä keskustelussa on ollut erinomaisia ja perusteltuja mielipiteitä ja näkökulmia ympäri salia, ja niillä on valtava arvo. Me ymmärrämme laajasti kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön roolin yhä haastavammassa maailmassa. Ihmisoikeuksien ja demokratian turvaaminen on suomalaisen poliittisen ajattelun kivijalka. Kauppa- ja kehityspolitiikka on turvallisuuspolitiikkaa, aivan niin kuin täällä useammassa ryhmäpuheenvuorossa todettiin. Tämä on hyvä. Geopolitiikka ja geotalous ja niiden haasteiden taklaaminen ei kyllä Suomessa saisi olla ainakaan liian riitaisan ja voimakkaan kielikuvilla varustettua politiikanteon välinettä, vaan pitäisi pystyä rakentamaan Suomessa pitkäjänteiseen keskusteluun perustuvaa yhteistyötä hallituksen ja opposition välillä, ja mielestäni sitä tänään keskustelu on ollut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2025-03-11T15:02:29,2025-03-11T15:03:37,Hyväksytty,1.1 2025_20_22,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_23,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kehitysyhteistyöhön budjetoidut varat eivät yksinään riitä kestävän kehityksen tavoitteitten saavuttamiseen, ja siksi tätä avunantajien pohjaa on laajennettava, kehittyvien maiden omia resursseja hyödynnettävä paremmin ja yksityisiä rahoitusvirtoja otettava vielä tehokkaammin mukaan. Tämä ei ole ainoastaan Suomen linja vaan ihan kansainvälinen ilmiö. Tämä hallitus painottaa kehitysyhteistyössä tuloksellisuutta ja strategista resurssien käyttöä. Kun määrärahoja sopeutetaan, on entistä tärkeämpää varmistaa, että jokainen euro käytetään vaikuttavasti. Tämä sitten tarkoittaa esimerkiksi riskien tunnistamista ja niitten hallintaa, jotta ne varat, mitä on käytettävissä, päätyvät sinne, missä niillä on todellista vaikutusta. Suomessa moni mittaa tätä kehitysyhteistyötä pelkästään sillä, miten paljon rahaa kulutetaan, mutta olisin halunnut kysyä: eikö ole selvää, että kehitysyhteistyön on [Puhemies koputtaa] keskityttävä mitattaviin tuloksiin eikä pelkästään varojen jakamiseen? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-03-11T15:03:37,2025-03-11T15:04:58,Hyväksytty,1.1 2025_20_24,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Skinnari., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_25,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka monenkeskinen maailma on kriisissä ja ehkä kuilun partaalla ja sitä ovat myös ehkä kehitysyhteistyö- ja humanitäärinen rahoitus, niin ei Suomen eikä EU:n missään nimessä pidä luovuttaa vaan hakea niitä ratkaisuja. Kysyin teiltä, arvoisa ministeri, sitä, miten te aiotte tätä pääomaa nyt kasvattaa taloudellisesti mutta samalla myös vaikutusvallan näkökulmasta, ja miten te suhtaudutte tulevaan YK:n turvaneuvostokampanjaan, koska siinä jos missä mitataan Suomen globaali — huom. globaali — kannatus. Mielestäni sitä on nyt jo pohdittava, vaikka siihen on aikaa. Toinen kysymykseni liittyy Suomen talouteen. Tulostaulu näyttää nyt miinus 0,2:ta viime vuodelta. Tämäkään vuosi ei kovin hyvältä näytä. Mistä päin maailmaa te haette sen kasvun? Kun Eurooppa on kriisissä, Yhdysvallat on monella tavalla erilainen kuin ennen, niin kehitysyhteistyö luo sen kahdenvälisen suhteen, [Puhemies koputtaa] jonne te tuotte sen kaupan. Mitkä maat te nyt aiotte hoitaa, arvoisa ministeri?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2025-03-11T15:04:58,2025-03-11T15:06:13,Hyväksytty,1.1 2025_20_26,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,Kiitoksia. —Edustaja Savola., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_27,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olisin ministeriltä toivonut hieman näkemyksiä tähän vallitsevaan tilanteeseen, onhan tuon selonteon mietinnön valmistumisen jälkeen niin paljon maailmalla tapahtunut. Kehitys ja turvallisuus, kauppa- ja kehityspolitiikka, ne ovat kaikki osa turvallisuuspolitiikkaa. Yhdysvallat on ollut monen YK-järjestön keskeinen rahoittaja, esimerkiksi kansainvälisen ruokaohjelman rahoituksesta puolet on tullut Yhdysvalloilta. No mitä tällä ruokaohjelmalla on pyritty tekemään? Poistamaan nälkää, lisäämään ruokaturvaa, edistämään kestävää maataloutta. Jos Yhdysvallat vetäytyy, niin jokuhan tuon paikan ottaa, ja se on luultavasti Kiina ja Venäjä. Ruualla on muuten paljon valtaa tässä maassa — nälkä on kova konsultti. Venäjä on käyttänyt turvapaikanhakijoita, mekin olemme sen nähneet, välineellistettyyn maahanmuuttoon eli turvallisuuspolitiikan välineenä. Kysynkin nyt teiltä, ministeri Tavio: Kuinka maailman ruokaohjelmaa voidaan jatkaa, jos Yhdysvallat siitä vetäytyy? Mitä te aiotte tehdä kansainvälisissä pöydissä sen ohjelman jatkamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2025-03-11T15:06:13,2025-03-11T15:07:22,Tarkistettu,1.1 2025_20_28,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_20_29,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Yksi tämän mietinnön tärkeä huomio liittyi siihen riskiin, että nämä maaohjelmien lakkautukset voivat kampittaa jo käynnissä olevia rauhanprosesseja. Samalla ne tietysti myös katkovat meidän kahdenvälisiä suhteita. Luottamuksen rakentaminen ottaa aikaa, mutta sen voi kuitenkin tärvellä hyvin nopeasti. Ajattelen itse, että kehitysyhteistyöstä leikkaaminen on paitsi moraalisesti arveluttavaa myöskin strategisesti lyhytnäköistä. Haluan kuitenkin alleviivata, miten arvokasta on se, että valiokunnan mietinnön takana on laaja yhteisymmärrys, se kun mielestäni jatkaa tavallaan hallituksen linjauksista ja niihin liittyvistä erimielisyyksistä huolimatta sitä Suomen pitkää linjaa. Siitä valiokunnalle kiitos. Ministeriltä kuulisin mielelläni minäkin, millaisia keskusteluja parhaillaan käydään samanmielisten maiden kesken siitä, miten Yhdysvaltain vetäytymisen myötä voidaan ikään kuin minimoida vahinkoja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-03-11T15:07:22,2025-03-11T15:08:33,Hyväksytty,1.1 2025_20_30,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskela, Minja, koska Lohikoski puuttuu.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_31,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Minun täytyy sanoa, että vaikka allekirjoitan monet hyvät asiat, joita edustaja Hyrkkö äsken sanoi, niin olen kyllä eri mieltä tästä pitkästä linjasta. Minun nähdäkseni tässä selonteossa on merkittävä paradigman muutos. Ensimmäistä kertaa historiassa Suomen kehityspolitiikan päämääränä ei ole köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen, vaan tämä keskittyy nyt kaupan ja kehityksen entistä tiiviimpään yhteyteen. Eli fokus on siirtynyt [Välihuutoja oikealta] kehittyvien maiden kansalaisten elinolojen parantamisesta siihen, että kehitysyhteistyön rahoitusta ohjataan Suomen hyödyksi. [Johannes Koskisen välihuuto — Perussuomalaisten ryhmästä: Eihän ne nyt sulje toisiaan pois!] Sitten kun tässä keskustellaan näistä leikkauksista kehitysyhteistyöhön, jotka ovat massiivisia, niin joku tuolta perussuomalaisten päädystä huusi perussuomalaisten ryhmäpuheen aikana ylpeällä äänellä, että suunta muuttuu. Tämä herättää kysymyksen siitä, että on toki yksi asia perustella näitä leikkauksia julkisen talouden huonolla tilanteella, sitten on toinen asia perustella niitä itseisarvona. Nämä ovat niitä syitä, miksi vasemmistoliitto on jättänyt tähän mietintöön vastalauseen, jossa edellytetään muun muassa sitä, että jatkossakin tavoiteltaisiin sitä, että kohdennetaan 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön, sekä sitä, että hallitus peruisi nämä massiiviset leikkaukset kehitysyhteistyöhön. [Saara Hyrkkö: Vastauspuheenvuoro, saanko oikaista?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-03-11T15:08:33,2025-03-11T15:09:54,Hyväksytty,1.1 2025_20_32,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_33,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy edustaja Koskelaa nyt oikaista tämän verran: Olen ollut neljä vuotta ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä viime kaudella ja pidän ihan valtavan suuressa arvossa sitä, että olemme tosi isoistakin erimielisyyksistä huolimatta pyrkineet siellä usein löytämään yhteistä linjaa, tiettyjä yhteisiä pitkiä kaaria. Oma kommenttini koski nimenomaan valiokunnan mietintöä. Jos luette sen, niin siinä itse asiassa tämä Suomen pitkä linja näkyy varsin hyvin. Siinä on varsin kriittisiäkin huomioita tätä hallituksen selontekoa kohtaan, jota puolestanne te kritisoitte mielestäni aivan ansiokkaasti. Minäkin olen kriittinen hallituksen selontekoa ja hallituksen kehityspolitiikkaa kohtaan, kuten puheenvuoroistani on varmasti käynyt ilmi, mutta ei ole yhdentekevää, että tällaisena aikana esimerkiksi tälle 0,7:n tavoitteelle, jonka itsekin mainitsitte, löytyi laaja yhteisymmärrys valiokunnasta. Sehän löytyy myöskin sieltä valiokunnan mietinnöstä. Minä annan arvoa sille, koska uskon, että se antaa paremman pohjan myös tulevilla hallituskausilla hakea sitä yhteisymmärrystä näiden tärkeiden tavoitteiden puolesta. [Eduskunnasta: Hyvä puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-03-11T15:09:55,2025-03-11T15:11:02,Hyväksytty,1.1 2025_20_34,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Ollikainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_35,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Ärade fru talman! Kvinnors och flickors rättigheter är otroligt viktiga i den här helheten, till exempel just för att minska fattigdomen i framtiden. Att utbildningen fungerar är otroligt viktigt för att höja kunskapsnivån hos kvinnor, också då det gäller sexualrådgivning och att motverka olika sjukdomar.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2025-03-11T15:11:02,2025-03-11T15:11:34,Hyväksytty,1.1 2025_20_36,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esiin Afganistanin, joka oli ennen Talibanin valtausta pitkäaikainen kehitysyhteistyökohteemme. Tällä hetkellä Suomi antaa enää pienimuotoista humanitääristä tukea YK:n kautta. Afganistanista on tullut naisten suuri vankila ja rangaistuslaitos. Naiset on eristetty koteihin. Naisten pahoinpitely, ja jopa surmaaminen, on varsin yleistä ja laillista. Heiltä on rajoitettu työ, opiskelu, jopa laulaminen, kovaääninen puhuminen ja puistoissa ja kampaamoissa käynti. Keittiönikkunatkin on nyt pimennetty, jottei kukaan heitä siellä näkisi. Tämä kaikki on sydäntä särkevää, ja ajattelen, että emme saisi heitä unohtaa. Mitä voisimme heidän hyväkseen tehdä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-03-11T15:12:11,2025-03-11T15:13:09,Hyväksytty,1.1 2025_20_37,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Tuppurainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_38,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pienelle maalle erittäin tärkeä taitolaji, ja tässä on haettava suurta kansallista yksimielisyyttä. Me osaamme tämän turvallisuuspuolen aivan erinomaisesti, mutta meidän täytyy hakea huolellisesti sitä linjaa ja kysyä, mitä se ulkopolitiikka nyt ulko- ja turvallisuuspolitiikassa näinä aikoina on. Me emme aivan hahmota sitä, mihin hallitus tällä kauppa- ja kehityspolitiikallaan tähtää ja millä tavalla se edistää parhaimmalla tavalla Suomen etuja tässä maailmantilanteessa, joka on kurimuksessa. Kun Yhdysvallat jättää merkittävän aukon jälkeensä USAIDin lakkauttamisen myötä, mitä Suomi tarjoaa tilalle? Mitä Suomi EU:n jäsenenä tarjoaa tilalle? Vai onko vastassa maailma, jossa itse asiassa ne voimat ja tahot, jotka edustavat toisenlaisia arvoja kuin me, kuten Venäjä jo tällä hetkellä esimerkiksi Afrikassa, valtaavat alaa, koska meillä ei ole tarjota ulkopolitiikkaa, joka puhuttelisi näitä kyseisiä maita. Kauppa- ja kehitysministeri, voitteko sanoa, mihin Suomi tähtää tällä ulkopolitiikalla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-03-11T15:13:09,2025-03-11T15:14:25,Hyväksytty,1.1 2025_20_39,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Haavisto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_40,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hyrkkö omassa puheenvuorossaan hyvin toi esiin sitä valiokunnan mietinnön linjausta, johon oli helppo yhtyä ja jossa myöskin kritisoitiin osittain tätä selontekoa ja tuotiin täydennyksiä näihin ajatuksiin. Tänä päivänä maailmassa tarvitaan enemmän kuin koskaan demokratian tukea, ihmisoikeuksien tukea, ilmastonmuutoksen tukea, ja on todella tärkeää, että kehityspolitiikka on myöskin osa meidän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme. Kun katsoo näitä USAIDin dramaattisia leikkauksia, niin leikkauksethan ulottuvat myöskin suomalaisiin kansalaisjärjestöihin. Kun täällä puhuttiin kansalaisjärjestöjen puolesta, niin esimerkiksi Kirkon Ulkomaanavun kaltaiset järjestöt omissa ohjelmissaan kärsivät näistä USAIDin leikkauksista, ja tähän on jollain tavalla meidänkin vastattava. Samaan aikaan saadaan uutisia esimerkiksi Isosta-Britanniasta, että siellä käytetään nyt lisää varoja puolustukseen ja leikataan kehitysyhteistyötä — DFID on ollut erittäin tärkeä kansainvälinen toimija. Olisin halunnut ministeri Taviolta juuri kysyä: miten tätä aukkoa nyt täytetään? Jos me emme sitä korvaa jollakin tavalla Eurooppana, niin on ihan selvää, että Kiina ja Venäjä kyllä löytävät nämä aukot, jotka Eurooppa ja Yhdysvallat jättävät.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2025-03-11T15:14:25,2025-03-11T15:15:36,Hyväksytty,1.1 2025_20_41,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_42,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Minä reagoisin edustaja Antikaisen erittäin arvokkaaseen puheenvuoroon. Hän sanoi siinä hyvin selkeästi, että aikaisemmin aikaisempien hallitusten toimesta Suomen apua ja kehitysyhteistyötä on annettu ilman ehtoja ja vastikkeetta on jaettu varoja. Onko, ministeri, teidän kantanne sama, että me olemme antaneet rahaa vastikkeetta ilman ehtoja? Toiseksi te painavasti sanoitte omassa puheenvuorossanne, että kauppapolitiikan tehtävänä on edistää Suomen taloudellista vuorovaikutusta talousyhteyksissä maailmalla. Juuri näin on. Onko teidän kantanne, että kehitysyhteistyön tehtävänä on myöskin edistää primäärisesti Suomen talousintressejä ja kauppasuhteita ulospäin, kuten edustaja Antikainen kertoi näiden ehdollistamisen edellytysten nyt jatkossa olevan? Ja kolmanneksi kysyisin myöskin näinpäin: kun aikaisemmin tätä apua on ehdollistettu nimenomaan siitä kulmasta, että me suuntaamme sen globaalin köyhyyden ongelmien ja eriarvoisuuden poistamiseen, ja edustaja Antikainen totesi, että näitä ehtoja ja kulmaa ei enää ollut, niin onko näillä ehdoilla, niitten ehdollistamisella, mitään merkitystä enää teidän linjauksissanne?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-03-11T15:15:36,2025-03-11T15:16:52,Hyväksytty,1.1 2025_20_43,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_44,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa ministeri, ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä joudun toteamaan, että tänään on tämä tilanne, huomenna voi olla kaikki aivan toisin, mitä lie ensi viikolla. Ymmärrän hyvin ne rajoitukset, jotka, arvoisa ministeri, mainitsitte hetki sitten puheessanne, mutta kun päivänselvä asia on, että me kaikin tavoin tuemme ystävällismielistä Ukrainaa, niin onko mitään mahdollisuutta, että voitte millään tavalla vaikuttaa presidentti Trumpin hallintoon? Myös heidät mainitaan edelleen meidän ystävinä, mutta jos hänen hallintonsa sen tekee, että he lopettavat kaiken avun Ukrainalle, häätävät maastansa pois noin 244 000 ukrainalaista, tilannehan on sen jälkeen katastrofaalinen. Onko teillä tähän mitään lääkkeitä olemassa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-03-11T15:16:52,2025-03-11T15:17:49,Hyväksytty,1.1 2025_20_45,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kari., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_46,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihan ensiksi haluan antaa arvoa tälle parlamentaariselle työlle. Selonteko on ollut meille ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, puolustuspolitiikassa, sisäisessä turvallisuudessa ja nyt myös kauppapolitiikassa ja kehitysyhteistyössä hyvä alusta käydä parlamentaarisesti keskustelua, osallistua tähän työhön ja varmistaa yli vaalikausien menevä yhteistyö myös isoissa asioissa. Tämä Yhdysvaltain USAID-päätös herätti koko läntisen maailman siihen todellisuuteen, kuinka riippuvaisia olemme olleet Yhdysvalloista näissäkin asioissa. Kehitysyhteistyökeskustelu on usein ollut täällä parlamentissa tämmöistä kansallista miekkailua kehitysyhteistyön tasosta, mutta nyt olemme havahtuneet myös siihen, kuinka keskeinen asia kehitysyhteistyö on myös turvallisuuspolitiikan näkökulmasta. Samaan aikaan, kun Venäjä ja Kiina lisäävät läsnäoloaan Afrikassa, meidän on varmistettava myös omin kehitysyhteistyökeinoin se, että Venäjän ja Kiinan vaikutus ei kasva meille turvallisuuspoliittiseksi haasteeksi Afrikan kautta. Tämä riski on luonnollisesti tunnistettu jo pidemmän aikaa sitten. Mitä mieltä, ministeri, olette? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-03-11T15:17:49,2025-03-11T15:19:03,Hyväksytty,1.1 2025_20_47,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_48,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten näissä monissa puheenvuoroissa on jo todettu, niin Suomi on pitkäjänteisen politiikan kannattaja, olkoon kauppapolitiikka tai kehityspolitiikka. Erittäin viisasta ajattelutapaa. Ja on hyvä, että moni on arvostanut ja omassa puheenvuorossaan nostanut esille tämän parlamentaarisen katteen, että tämä on hyvä asia, koska silloin yhteisymmärrys on helppo saavuttaa ja se antaa voimaa Suomen lausunnoille. Kannattaa kuitenkin muistaa, kun tämäkin selonteko on jo syntyessään vanhentunut, että maailmanpolitiikka menee semmoisia kiskoja pitkin nyt, että ei tiedä, mitä huomenna tapahtuu, ja sen takia se pitkäjänteisyys ja rauhallisuus ja asianmukaisuus on ehdottomasti valttia tässä tilanteessa. Urho Kaleva Kekkonen opetti aikoinaan meille semmoisen suuren kultaisen viisauden, että maailmanpolitiikassa ei kannata olla tuomari eikä syyttäjä, vaan lääkärin ja auttajan ominaisuus on meille semmoinen mieluummin sopiva ominaisuus: sopii kauppapolitiikkaankin, sopii ulkopolitiikkaan, kaikkeen. Sellaisesta riehumisesta ja räävimisestä yleensä seuraa vain ikäviä asioita, ja Suomi on osoittanut historiallaan, että on pärjätty aika hyvin, ja saman linjan pitää jatkua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-03-11T15:19:03,2025-03-11T15:20:15,Hyväksytty,1.1 2025_20_49,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoroja on vielä kymmenen kappaletta, ja myönnän ne kaikki ja sen jälkeen sitten ministerille, ja sitten mennään tuohon puhujalistalle. — Seuraavaksi edustaja Eerola.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_50,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset tosiaan ministerille ja kiitokset myös ulkoasiainvaliokunnalle tästä mietinnöstä, joka ehkä joiltain osin on hieman nyt vanhentunut, vaikka vasta joulukuussa tuli julki. Mutta erityiset kiitokset haluan tässä minuutin puheenvuorossani antaa kristillisdemokraattien ryhmäpuhujalle, edustaja Räsäselle. Nostitte esiin kristityt, ja usein tosiaan unohtuu se, että kristityt on maailman vainotuin vähemmistö siellä, missä he tosiaan vähemmistö ovat, eli lähinnä Lähi-idän islaminuskoiset muslimimaat ja sitten myöskin toisaalta Kaukoidän tällaiset äärivasemmistolaiset valtiot kuten Pohjois-Korea, Kiina. Näissä maissa kristityt kokevat aivan todellista vainoa, ja se usein täällä Suomessa meillä keskustelussa valitettavalla tavalla unohtuu. Kahdenvälisyydelle, kauppasuhteille, vastikkeettoman avun loppumiselle ja sille, että kehitysapu kytkeytyy sopimusten noudattamiseen, tälle kaikelle vahva tuki. — Kiitokset.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-03-11T15:20:22,2025-03-11T15:21:33,Hyväksytty,1.1 2025_20_51,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Östman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_52,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Eerolalle hyvistä huomautuksista. Tässä on käyty keskustelua ja ollaan huolestuneita Gazan siviileistä ja erityisesti lasten hyvinvoinnista, ja tämä asiahan on tietenkin meille kaikille yhteinen. Mutta mitä tulee Gazan tilanteeseen, niin on syytä huomioida myös se tosiasia, että terroristijärjestö Hamas, joka on hallinnut Gazaa kohta 20 vuotta, on varastanut tai hyötynyt ainakin 500 miljoonaa dollaria humanitäärisistä toimituksista, myynyt apua mustassa pörssissä ja käyttänyt saadut tuotot tunneleiden rakentamiseen ja uusien terroristien aseistamiseen ja värväämiseen. Länsimaiden mediassa on luotu pitkään sellainen kuva, että aina kun jotain tapahtuu Lähi-idässä, niin Israel on se pahantekijä. Tämä hyvin yksipuolinen narratiivi on luotu vaikuttamaan ihmisten ja poliitikkojen tunteisiin ja heijastuu myöskin YK:n toiminnassa ja valitettavan usein myös täällä Suomessa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-03-11T15:21:33,2025-03-11T15:22:44,Hyväksytty,1.1 2025_20_53,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_54,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen on ollut keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen on yksi pitkäaikaisimpia tavoitteita. Sitten kun tähän liitetään kauppapolitiikka- ja kehityspolitiikkaulottuvuus, niin tulee heti väistämättä mieleen se, mitä tässä mietinnössä myöskin arvioitiin, eli minkälaisilla työehdoilla tehdään sitä työtä niissä maissa, joissa me kauppapolitiikkaa tehdään. Tuossa kritisoitiin sitä, että kansalaisjärjestöille, jotka tekevät tätä työtä niissä maissa, ei anneta sitä arvoa, mikä tässä yhteydessä pitäisi antaa. Kysynkin ministeri Taviolta: miten te suhtaudutte tähän kolmannen sektorin ja näitten kansalaisjärjestöjen työhön?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-03-11T15:22:44,2025-03-11T15:23:44,Hyväksytty,1.1 2025_20_55,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_56,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa puhemies ja arvoisa ministeri! Ensimmäiseksi haluan kiittää tästä erinomaisesta ja hyvin tarpeellisesta selonteosta. Suomen elinvoiman nostamiseksi tarvitaan vakaita taloussuhteita ja vielä vakaampia ulkomaankauppoja. Maailmalla vallitseva epävakaa tilanne heijastuu Suomeen. Meidän on pystyttävä luottamaan meidän kauppakumppaneihimme. Venäjän hyökättyä Ukrainaan olemme saaneet nähdä, kuinka arvaamaton meidän isoin naapurimaamme on. Aivan kuten selonteossa todetaan, poliittiset jännitteet ovat kasvaneet ja maailmanpolitiikan voimasuhteet muuttuneet ja aiemmin myönteisinä koetut taloudelliset riippuvuudet nähdään nyt myös riskeinä. Tämän seurauksena niin valtiot kuin yritykset joutuvat kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota poliittisiin ja geopoliittisiin riskeihin. Arvoisa puhemies! Koko Suomen on pysyttävä elinvoimaisena, erityisesti Itä-Suomen, missä monen ihmisen elinkeino on uhattuna Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Itä-Suomeen on saatava uusia työpaikkoja ja uusia investointeja. Meidän pitää houkutella myös isompia yrityksiä investoimaan Suomeen. Olemme sitoutuneet hallitusohjelmassa tukemaan Ukrainaa, ja niin meidän on tehtävä entistä vahvemmin. [Puhemies koputtaa] Suomen kansallisessa Ukrainan jälleenrakentamissuunnitelmassa linjataan tarkemmin tuesta Ukrainalle. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-03-11T15:23:44,2025-03-11T15:25:01,Hyväksytty,1.1 2025_20_57,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_58,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun USA on ottamassa hyvin rajusti irtiottoa kansainvälisestä maailmanjärjestyksestä ja hyvin rujolla tavalla on leikkaamassa esimerkiksi kehitysyhteistyöstä, niin meidän, niin Suomen kuin Euroopan, pitää kantaa suurempi vastuu. Kyse ei ole vain siitä, että kun tuo tyhjiö syntyy, niin sen varmasti täyttävät Kiina ja Venäjä, ja sitä kautta puhumme myös omasta turvallisuudestamme, vaan kyse on ennen kaikkea siitä, mitä kehitysyhteistyöllä saadaan aikaan. On kyse esimerkiksi köyhyyden ja lapsikuolleisuuden vähentämisestä, on kyse tyttöjen oikeudesta käydä koulua, on kyse monien tappavien tautien kitkemisestä. On kyse sopeutumisesta ilmastokriisiin, on kyse mahdollisuudesta hillitä ilmaston kuumenemista, ja on kyse luontokadon torjumisesta. Tämä kaikki vaatii pitkäjänteistä työtä, ja siksi pidän vastuuttomana sitä, että hallitus on niin rajusti leikannut kehitysyhteistyöstä, mutta olen iloinen siitä, että ulkoasiainvaliokunta mietinnössään edelleen pitää kiinni tuosta 0,7:n tavoitteesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-03-11T15:25:01,2025-03-11T15:26:21,Hyväksytty,1.1 2025_20_59,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Kiitoksia. — Vielä seuraavat henkilöt: Hänninen, Aittakumpu, Furuholm, Joona Räsänen ja Lehtinen. — Edustaja Hänninen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_60,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Kiitos, arvokas puhemies! Yksi keskeisistä huomioista selonteossa on kehityspolitiikan uudistaminen. Suomi keskittyy jatkossa entistä vahvemmin kauppaa tukevaan kehitysyhteistyöhön ja kehittyvien maiden taloudellisen omavaraisuuden lisäämiseen. Tämä tarkoittaa, että kehitysyhteistyö tukee samalla suomalaisia yrityksiä ja niiden vientiä sekä edistää globaalisti kestävää kehitystä. Kehityspolitiikka ei ole vain avustamista, se on myös vastuullista kumppanuutta, jossa kaikilla osapuolilla on mahdollisuus hyötyä. Erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen sekä koulutuksen ja ilmastotoimien tukeminen ovat keskeisiä painopisteitä. Suomen kehitysyhteistyö kohdistuu yhä enemmän myös Ukrainaan, mikä on tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa välttämätöntä. Kysynkin, en Ukrainasta vaan kristityistä: miten kristityt tullaan tulevaisuudessa huomioimaan tässä tuessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-11T15:26:24,2025-03-11T15:27:38,Hyväksytty,1.1 2025_20_61,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_62,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itsekin pidän hyvin tärkeänä tätä edustaja Räsäsen esiin nostamaa ja hyvin ajankohtaista kristittyjen tilannetta. Tosiasiahan on tosiaan se, että kristityt ovat maailman vainotuin uskonnollinen ryhmä, ja mielestäni olisi outoa, jos tämä ei näkyisi Suomen politiikassa. Arvoisa rouva puhemies! Kehitysyhteistyöstä nytkin kun puhutaan, puhutaan aivan oikein tytöistä ja naisista. Se on todella tärkeää, heidän asemassaan on paljon parannettavaa. Mutta lienee hyvä todeta myös, että ei se poikien tilannekaan järin ruusuinen ole alueilla, joilla on hirmuvaltaa, nälänhätää, vainoa, lapsityöläisiä tai lapsisotilaita. Myöskin pojat tarvitsevat tukea ja huomiota. Arvoisa rouva puhemies! Ylipäätään on hyvä, että Suomi nyt painottaa kehitysyhteistyön tuloksellisuutta. Viisasta nimenomaan on auttaa ihmisiä auttamaan itseään, auttaa valtioita jaloilleen. Suomen tulee tietysti huolehtia ennen kaikkea omasta pärjäämisestään, koska jos viemme oman maamme rappioon ja tuhoon, niin miten sitten autamme muita.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-03-11T15:27:38,2025-03-11T15:28:46,Hyväksytty,1.1 2025_20_63,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Furuholm., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_64,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Enemmän kauppaa ja enemmän ehtoja, vähemmän demokratiaa, vähemmän ihmisoikeuksia ja vähemmän kestävää kehitystä — se on hallituksen kehityspolitiikan suunta. Suomen kehityspolitiikan painopisteitä on myös kavennettu ja vähennetty. Aiemman selonteon painopiste, kestävä talous ja ihmisarvoinen työ, on poistettu. Vaikuttaa siis vahvasti siltä, että Suomi ei halua kehittyvissä maissa sitoutua inhimillisten työolojen ja riittävän toimeentulon takaamiseen. Myös yritysten yhteiskuntavastuun edistäminen puuttuu. Ihmisarvoinen työ sekä riittävä toimeentulo vahvistavat kehittyvien maiden ihmisten hyvinvointia ja taloutta. Samalla se edistää myös yhteiskunnallista vakautta. Työelämän perusoikeuksien edistäminen maailmalla on siis kaikkien etu. Ihmisarvoinen työ on saatava takaisin Suomen tavoitelistalle. Eikö näin, ministeri Tavio?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-03-11T15:28:46,2025-03-11T15:29:51,Hyväksytty,1.1 2025_20_65,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_66,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelun loppupuolella ajattelin itse mennä vielä näihin taloussuhteiden ja kauppapolitiikan ajankohtaisiin asioihin, koska viime kädessä sitten niissä suoriutuminen määrittää pitkälti meille myös sen, kuinka paljon meillä on mahdollisuuksia resursoida myös varsinaiseen kehitysyhteistyöhön. Nyt kun meillä on mahdollisuus kuulla ulkomaankauppaministerin analyysiä tästä vallitsevasta tilanteesta, niin varmaan me kaikki olemme herkkänä korvana, sillä kyllähän tässä meillekin keskeinen kauppakumppani Yhdysvallat on lähtenyt etenemään todella aggressiivisella politiikalla, jolla on koko globaaliin kauppaan aivan varmasti vaikutuksia, ja viimeksi tänään olemme saaneet kuulla sen epävarmuuden, jonka tämä aiheuttaa, eli vaikutukset myös Suomen talouteen. Arvoisa ministeri, mikä on Suomen ja Euroopan vastaus tähän Yhdysvaltojen aiheuttamaan epävarmuuteen kaupan suhteissa ja kaupan pelisäännöissä? Jos ja kun nämä kaikki realisoituvat, niin sillä tulee olemaan valtavat negatiiviset vaikutukset myös Suomen talouteen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-03-11T15:29:51,2025-03-11T15:31:09,Hyväksytty,1.1 2025_20_67,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,Kiitoksia. — Sitten vielä edustaja Lehtinen ja sen jälkeen ministeri., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_68,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kehitysyhteistyö on tärkeää, mutta sen pitää olla myös vaikuttavaa, ja siitä näkökulmasta katsoen meillä on ollut ongelma, koska kehitysyhteistyö on ollut kovin yksipuolista. Suomi on lappanut rahaa yli rajojen mutta ei ole vaatinut vastaanottavilta mailta juuri mitään. Mitä yhteistyötä se sellainen on, missä toinen osapuoli vastaanottaa rahat ja tekee mitä huvittaa? Avun saaja ei voi pelkästään vaatia, vaan sillä on oltava myös velvollisuuksia. Siksi hallitus on puuttunut asiaan, ja esimerkiksi Suomen ja Somalian välinen kehitysyhteistyö jäädytettiin, koska Somalia ei suostunut ottamaan vastaan omia kansalaisiaan. Kiitos tästä ministeri Taviolle. Tavio on muutenkin tehnyt hyvää työtä, ja osoituksena tästä on myös se, että apua jaetaan enemmän sitä oikeasti tarvitseville, akuutissa hengenvaarassa oleville, sen sijaan, että sitä jaettaisiin sellaisille, jotka kokevat epävarmuutta esimerkiksi omasta identiteetistään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-03-11T15:31:10,2025-03-11T15:32:13,Hyväksytty,1.1 2025_20_69,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten ministeri Tavio, enintään viisi minuuttia, jos riittää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_70,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Ville,Tavio,Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Viisi minuuttia ei varmastikaan riittäisi näihin kaikkiin kysymyksiin vastaamiseksi, mutta vastaan nyt pääteemoihin. Ensinnäkin tässä keskustelussa isona muutoksena sitten selonteon laatimisen jälkeen näkyy tietysti Yhdysvaltain presidentinvaali ja uuden hallinnon toiminta, ja Yhdysvallat onkin nyt aika monen muutoksen keskiössä. Jos aloitetaan siitä, että Yhdysvallat näyttää vähentävän kehitysyhteistyön rahoitustaan merkittävästi: Tilanne toki elää jatkuvasti, ja joudumme sitä seuraamaan. On tärkeää tietysti, että reagoimme oikea-aikaisesti sen suhteen, kun tiedämme varmoja päätöksiä. USAIDin rahoitus on vuositasolla noin 50 miljardia euroa, ja Suomen rahoitus on nyt pikemminkin noin 0,5 miljardia euroa. Sen takia joutuu ensinnäkin toteamaan, että Suomi ei voi omalla rahoituksellaan mitenkään kompensoida Yhdysvaltain leikkauksia. Sitten taas, jos katsotaan Euroopan unionia, Euroopan unioni on jo maailman suurin kehitysyhteistyörahoittaja eli OECD-DACin mukaisen ODA-rahoituksen antaja, puhutaan noin 100 miljardista eurosta. Eli siinäkin nähdään, että me ollaan jo hirveästi isompi kuin Yhdysvallat. Eli tässä suhteessa tilanne on toinen kuin esimerkiksi se, kun täällä käydään läpi jatkuvasti Nato-rahoitusta, missä Yhdysvallat on monin kerroin isompi, sitten taas tässä kehitysyhteistyörahoituksessa Eurooppa on jo nyt Yhdysvaltoja isompi. Mutta tämä ei tietenkään muuta sitä tilannetta miksikään, että joudutaan varmasti katsomaan hyvin tarkkaan maatasolla ja hankkeissa ja kaikessa sitä, onko siellä jotain, mitä EU:n on nyt tarvetta ottaa. Näin voidaan varmasti tehdä, koska kehitysyhteistyörahoituksella on aina tiettyä joustavuutta. Kuitenkin tämmöisenä keskustelunarratiivina en ihan suoraan ehkä myöskään päästä sitä narratiivia läpi, että Kiina esimerkiksi tulee tilalle siihen täyttämään sen aukon, koska jos Kiina alkaisikin tekemään virallista kehitysyhteistyötä ja täyttäisi sen aukon, niin mehän oltaisiin kaikki tyytyväisiä tässä salissa — eikös totta? — jos Kiina vaan maksaisi sen suurin piirtein. Mutta tästähän ei ole kyse, vaan, kuten täälläkin on sanottu, Kiinahan nimenomaan ei tee perinteistä kehitysyhteistyötä, vaan he tekevät nimenomaan näitä yritysinvestointeja, ja niillä investoinneilla he saavat ikään kuin valtaa näissä maissa. No nyt me tietysti yritetään olla myös siinä sektorilla vähän tiiviimmin mukana, ja koko tämä Global Gateway ‑strategiahan, mikä EU:lla on, on luotu tämän Belt and Roadin vastapainoksi sinänsä. Yhdysvalloista vielä kauppapolitiikkaa: Eli Euroopan unionihan ei voi mitenkään hyväksyä näitä Yhdysvaltojen uusia tulleja ja uhkauksia, vaan niihin tietysti varaudutaan vastatoimin ja neuvottelemalla. Tullien asettaminen — kun katsottiin, miten se toimii esimerkiksi Kanadan ja Latinalaisen Amerikan maiden kanssa — on ollut Trumpin keskustelunavaus, jolla on sitten neuvottelupöytään pakotettu, ja sitten on neuvoteltu. Meidän tavoitteena on, minkä tuossa aiemminkin puheessani mainitsin, pikemminkin kaupan kasvattaminen Yhdysvaltain kanssa. Yhdysvalloistakin me ollaan saatu kovasti talouden ja viennin kasvua — onhan se kuitenkin meidän kolmen suurimman kauppakumppanimme joukossa. Me pyritään tasavertaisiin kumppanuuksiin — kun tätä kysyttiin, mihin me tässä pyritään. Pyritään tasavertaisiin kumppanuuksiin. Me pyritään köyhyyden vähentämiseen. Se käy ihan selvästi ilmi tästä meidän kestävän kehityksen ohjelmasta, joka on yhä meidän johtavana tähtenä tietysti tässä tekemisessä. On tärkeää kysyä, mistä se talouskasvu syntyy. Minun mielestäni siinä pystytään tekemään asioita eri tavalla ja paremmin eli lisäämällä yritysten investointeja — ja yksityisen rahan osuus tulee siinä mukaan — ja auttamalla maita itse teollistumaan, auttamalla niitä nousemaan omille jaloilleen. Jos katsotaan nyt kuitenkin kehitysyhteistyötä sieltä 60-luvulta, jopa 50-luvulta, asti, niin itse asiassa ne parhaat menestystarinat ovat kuitenkin sellaisia, joissa se kansa on itse ryhtynyt töihin ja yhteisen päämäärän edessä on saanut markkinoita toimimaan. Se edellyttää tietysti paljon aina johdolta, ja me tuetaan sitä parhain mahdollisin tavoin. Hyviä esimerkkejä ovat Aasiasta vaikkapa Thaimaa, Vietnam tuoreimpana, Afrikassa Kenia, toisaalta Pohjois-Afrikan maat ja Etelä-Afrikka tietysti myös. Eli me tiedetään minun mielestäni jo, millaiset asiat tukevat sitä maan talouskasvua. Se ei poistaisi niitä peruspilareita, joissa me tehdään sellaista, jossa me tuetaan enemmän ruohonjuuritason peruspalveluja ja koulua ja tällaisia suurempia tavoitteita. Mainittakoon tosiaan vielä se, mikä tuli tässä useassa puheenvuorossa, että meidän tuki Ukrainalle on tietysti entistä tärkeämpää, ja kehitysyhteistyöllä me olemme mukana myös jälleenrakentamisessa eli me tuemme Ukrainan resilienssiä. Tietysti sekin on vastavuoroinen asia, koska on kyseessä satojen miljardien rakennusurakka. Siinä tietysti maiden yritykset pyrkivät myös osallistumaan kilpailutuksiin ja pääsemään hankintoihin, mutta kehitysyhteistyörahalla me kykenemme yhdellä osalla auttamaan. Sitten se toinen osa meidän Ukrainan jälleenrakentamista kansallisesta näkökulmasta on se, että me tuemme yrityksiä niin että ikään kuin markkinaehtoisesti myös autamme ja tuemme heitä markkinoille ja tietysti myös autamme rahoituksessa sen, mitä tarvitaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2025-03-11T15:32:17,2025-03-11T15:38:59,Hyväksytty,1.1 2025_20_71,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,Kiitoksia. — Ja sitten mennään puhujalistalle. — Edustaja Garedew., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_72,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen tekemä kehitysyhteistyö on suhteutettava oman maamme talouden tilanteeseen. Tällä kaudella tämä on otettu aiempaa paremmin huomioon. Kehitysavusta leikataan yli 1,2 miljardia. Siinä kehitysavussa, mitä kuitenkin vielä annetaan, painotetaan vastavuoroista kaupankäyntiä, parannetaan rahojen käytön valvontaa ja asetetaan todella tärkeitä ehtoja. EU ja sen jäsenmaat ovat yhdessä maailman suurin kehitysyhteistyön rahoittaja. Periaatteessa siis murto-osa, noin 14 prosenttia, kaikista maailman valtioista kantaa suurinta maksutaakkaa kehittyvien maiden hyvinvoinnista. Ja rahoituksen määrää pyydetään koko ajan kasvattamaan. Onko tämä nyt ihan kohtuullista? Nyt meillä onneksi on hallitus, joka ymmärtää, ettei loputon suomalaisten veronmaksajien rahojen lapioiminen ulkomaille korruption nakerrettavaksi ole hyväksyttävää. Siksi tavoitteena on nyt lisätä kehittyvien maiden omaa vastuuta kehityksestään sekä niiden taloudellista riippumattomuutta. Samoin tarkkailemme nyt entistä tarkemmin kehitysyhteistyön tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Seurannan on oltava avointa, ja rahankäytön epäkohtiin on puututtava. Rajoja on asetettava. Esimerkiksi Somalian maaohjelma keskeytettiin, koska maa ei ole suostunut ottamaan palautettavia kansalaisiaan vastaan. Olen vahvasti sitä mieltä, että myös YK:n palestiinalaispakolaisten apujärjestö UNRWA:n rahoitus tulee lakkauttaa kokonaan. Sen todennäköiset kytkökset Hamasin terroristeihin ovat aivan liian vahvoja, että sitä voitaisiin pitää millään tavalla puolueettomana toimijana. Tässä ulkoasiainvaliokunnan antamassa kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon mietinnössä mainitaan Suomen erityistaitoina muun muassa kestävä metsätalous, vesitalous ja ruokaturva. Näihin liittyvä yritysyhteistyö hyödyttää niin Suomea kuin kehittyviä maitakin. Painotukset naisten aseman parantamiseen ja lasten koulutukseen ovat erittäin oikeita. Yksityisen sektorin lisäksi järjestöjen osuutta kasvatetaan. Mietinnön mukaan kansalaisjärjestöjen työ auttaa vahvistamaan kehittyvien maiden kansalaisyhteiskuntia ja tukee demokratiakehitystä. Järjestöt tuntevat paikalliset olosuhteet ja osaavat tehdä vaikuttavaa työtä tehokkaasti. Kiitos hallitukselle myös siitä, että perussuomalaisten pitkäaikaisten tavoitteiden mukaisesti auttamista painotetaan lähialueille. Tässä tapauksessa se tarkoittaa sitä, että Ukraina on rahallisesti Suomen suurin kehitysyhteistyön kumppanimaa. Apu kattaa niin puolustuksen tukemisen, siviilikriisinhallinnan, kehitysyhteistyön kuin humanitaarisen avun. Lisäksi siinä huomioidaan oikeusvaltiorakenteiden vahvistaminen ja korruption torjuminen. Erittäin tärkeitä linjauksia nämäkin. Arvoisa puhemies! Lopuksi en voi olla mainitsematta mietinnön viittausta Agenda 2030 -ohjelmaan. Ulkoasianvaliokunnan mielestä olisi tärkeää, että Agenda 2030 säilyisi kehityspolitiikan keskeisenä tausta-asiakirjana. Tähän en valitettavasti henkilökohtaisesti voi yhtyä. Agenda 2030 on täysin epärealistinen ja ongelmallinen ohjelma, joka ilmastotavoitteineen olisi parempi unohtaa aivan kokonaan. Monilta muilta osin Suomen kehityspolitiikkaa viedään nyt kyllä paljon järkevämpään suuntaan. Arvoisa puhemies! Hyvinvointi vaatii menestyviä yrityksiä, työpaikkoja, joissa on inhimilliset olosuhteet ja riittävä palkka, verotuloja, rehellistä rahankäyttöä sekä demokratiaa. Jos kohdemaa ei ole halukas vahvistamaan näitä osa-alueita, ulkopuolinen apu on turhaa. Ei kannettu vesi kaivossa pysy. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-03-11T15:39:07,2025-03-11T15:44:08,Hyväksytty,1.1 2025_20_73,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_74,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko osoittaa, että Suomi toimii aktiivisesti maailmanlaajuisten muutosten keskellä. Talouden ja kansainvälisten kysymysten kytkeytyessä yhä tiiviimmin toisiinsa on tärkeää, että Suomi vahvistaa omaa asemaansa sekä Euroopan unionin kautta että kansainvälisissä kauppasuhteissaan. Selonteko tuo esiin keskeiset tavoitteet: strategisesti vahvempi kauppapolitiikka, taloudellisen turvallisuuden parantaminen ja kehitysyhteistyön tehokkuuden lisääminen. Selonteko painottaa erityisesti vientimahdollisuuksien parantamista suomalaisille yrityksille. Hallitus on sitoutunut tukemaan pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymistä, mikä luo työpaikkoja ja vahvistaa talouttamme. Vientimarkkinoiden laajentaminen ja uusien kauppasopimusten edistäminen ovat keskeisiä keinoja Suomen kilpailukyvyn varmistamiseksi. Talouskasvu ja kauppapolitiikka eivät kuitenkaan ole vain elinkeinopolitiikkaa, ne ovat myös turvallisuuspolitiikkaa. Suomi tarvitsee vakaita kauppasuhteita ja strategisia kumppanuuksia, jotka takaavat taloudellisen kestävyytemme myös kriisin aikoina. Arvoisa rouva puhemies! Yksi keskeisistä huomioista selonteossa on kehityspolitiikan uudistaminen. Suomi keskittyy jatkossa entistä vahvemmin kauppaa tukevaan kehitysyhteistyöhön ja kehittyvien maiden taloudellisen omavaraisuuden lisäämiseen. Tämä tarkoittaa, että kehitysyhteistyö tukee samalla suomalaisia yrityksiä ja niiden vientiä sekä edistää globaalisti kestävää kehitystä. Kehityspolitiikka ei ole vain avustamista, se on myös vastuullista kumppanuutta, jossa kaikilla osapuolilla on mahdollisuus hyötyä. Erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksia edistetään, sekä koulutuksen ja ilmastotoimien tukeminen ovat keskeisiä painopisteitä tässä. Suomen kehitysyhteistyö kohdistuu yhä enemmän Ukrainaan, mikä on tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa välttämätöntä. Ukrainalla on oltava vahvat mahdollisuudet jälleenrakentaa yhteiskuntaansa, ja Suomi on mukana tukemassa sitä taloudellisesti ja poliittisesti. Olemme sitoutuneet auttamaan Ukrainaa, ja tämä tuki heijastuu myös selonteossa. Arvoisa rouva puhemies! Suomi ei toimi kansainvälisessä ympäristössä yksin. Yhtenäinen Eurooppa ja vahvat kansainväliset taloussuhteet ovat Suomen turva. EU on yksi maailman suurimpia talousalueita, ja sen jäsenenä meillä on merkittävä rooli sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen puolustamisessa. Suomen kauppa- ja kehityspolitiikka ei ole vain taloudellinen kysymys, se on myös turvallisuuskysymys. Kun talous on vakaa ja Suomi on aktiivinen kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa, voimme taata suomalaisille turvallisen ja hyvinvoivan tulevaisuuden. Kannatan selonteon linjauksia ja pidän tärkeänä, että Suomi jatkaa aktiivista työtä kansainvälisillä areenoilla. Yhdessä voimme rakentaa kestävämpää ja turvallisempaa tulevaisuutta. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-11T15:44:17,2025-03-11T15:48:36,Hyväksytty,1.1 2025_20_75,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_76,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Uskon, että meidän kaikkien tunteissa liikahtaa jotain, kun näemme tai kuulemme lasten, tyttöjen ja poikien, ja muiden siviilien kärsimyksistä maailmalla. Haluaisimme auttaa. Elämme kuitenkin tosiasioiden maailmassa ja tosiasioiden asettamissa rajoissa, ja on selvää, että Suomen rahat eivät kaikkeen riitä. Kehitysyhteistyössä käytetään suomalaisten rahoja, veronmaksajien rahoja ja niitä pitää käyttää vastuullisesti. Hallituksen linja on aivan oikea, että kehitysyhteistyössä painotetaan tuloksellisuutta, että joka ikinen sentti, jonka siihen laitamme, olisi vaikuttava. Emme halua laittaa rahaa turhuuteen. Aivan oikea linja on myöskin se, että haluamme auttaa näitä tuen saajia siinä, että he pystyisivät itse auttamaan itseään ja saamaan asiansa kuntoon niin, että kehitysyhteistyötä heidän kanssaan ei sitten tarvitsisi enää tehdäkään. Tavoitteenahan pitää olla se, että kehitysyhteistyötä ei tarvittaisi, että maailmassa asiat olisivat niin hyvin, mutta toki tähän on vielä pitkä matka ja aina tulee uusia konflikteja, sotia ja nälänhätiä ja muita ja me joudumme tekemään kehitysyhteistyötä. Mutta kyse on nimenomaan yhteistyöstä, siitä, että se ei ole yksipuolista vaan että nämä avunsaajat ja tuensaajat ovat valmiita ottamaan itse vastuuta ja toimimaan sen eteen, että siellä alueilla asiat kohentuisivat. Ja tämä on aivan oikea ja viisas linja nimenomaan, että pyritään tällaiseen tuloksellisuuteen kaikessa toiminnassa. Nythän on tietysti muistettava myös se, että kyllä meillä täällä kotimaassakin rahalle on käyttöä. Tukea ja apua tarvitaan, ja ihmisillä on monenlaista kärsimystä ja niukkuutta. Jos meillä valtiontalous ei pysy kunnossa, niin meidän on hankala auttaa edes itseämme ja omia kansalaisiamme, ja sen takiahan näitä valtiontalouden sopeuttamistoimia nyt sitten on tehty ja tehdään, jotta meillä hyvinvointivaltio ylipäätäänkin pysyisi ja pystyisimme takaamaan hyvinvoinnin ihmisille ja sitten olemaan mukana myöskin tämän maailman kärsimysten ja hädän poistamisessa ja lievittämisessä. Nythän tosiaan valtiontalouden tasapainottamisen toimina, osana niitä, on tehty kehitysyhteistyövaroihin vuosille 24—27 yhteensä 1,03 miljardin euron säästöt ja kevään 24 kehysriihessä sovittiin vielä 100 miljoonan euron lisäsäästöistä vuodelle 25, ja nyt näitä varoja kohdennetaan uudelleen sillä tavalla, että ne tuottavat mahdollisimman suuren vaikuttavuuden. Perussuomalaiset ylipäätäänkin ajavat sellaista linjaa, jossa apu ei luo riippuvuutta vaan se tukee näiden maiden kehittymistä itsenäisiksi toimijoiksi, ja hallitus on tuonutkin tervetulleen muutoksen kehityspolitiikkaan. Tämä kehitysapu ei ole enää vastikkeetonta, vaan se on sidottu selkeisiin ehtoihin ja vastavuoroisuuteen. Aiempi käytäntö, jossa apu on jaettu ilman velvoitteita, ei sellainen ole kestävää. Nyt kehityspolitiikka tukee aidosti näiden maiden omavastuullisuutta ja taloudellista riippumattomuutta. Uusi linja auttaa näitä maita nousemaan jaloilleen sen sijaan, että ne jäisivät pysyvästi avun varaan. Suomen tuki ei ole itsestäänselvyys, vaan se sidotaan kansainvälisen sääntöperustaisen järjestyksen vahvistamiseen, ja edelleenkin humanitaarinen apu on merkittävä osa Suomen kehityspolitiikkaa ja avun kanavointi jatkuu YK:n toimijoiden, Punaisen Ristin ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta. Tuloksellisuus tietysti edellyttää erilaisten riskien tunnistamista ja niiden vaikutusten lieventämistä ja on hyvä, että hallitus entistä paremmin huomioi myöskin nämä seikat. Ja aivan oikein, Suomi ei tee kahdenvälistä kehitysyhteistyötä niiden maiden kanssa, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa. Arvoisa rouva puhemies! Kauppapolitiikasta puhuttaessa tärkein tavoite on edistää suomalaisten yritysten vientiä ja investointeja. Samalla aivan oikein painotetaan sitä, että on huomioitava huoltovarmuus ja turvallisuus, ja tietysti on huomattava se, että kun pidämme taloudellisen yhteistyön ja kauppapolitiikan vahvana, niin se on myöskin osa huoltovarmuutta ja osa turvallisuutta. Nyt kun maailmantalouden riskit ovat kasvaneet, niin on aivan oikea linja, että Suomi vahvistaa kykyään vastata näihin erilaisiin muutoksiin ja varmistaa tärkeät toimintaketjut kaikissa tilanteissa ja tekee monipuolisesti kansainvälistä yhteistyötä kauppapolitiikassa. Mitä enemmän meillä on toimivia ja hyviä suhteita muihin maihin, sitä laajemmalla pohjalla meidän kauppammekin ja myöskin sitä kautta meidän valtiontalous on. Arvoisa rouva puhemies! Pidän oikeana tätä hallituksen linjaa, että pyritään tukemaan kansainvälistymistä erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kohdalla. Kun saamme lisää vientiä, niin se hyödyttää yrityksiä ja täällä kotimaassa se lisää toimeliaisuutta ja työpaikkoja ja verotuloja.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-03-11T15:48:45,2025-03-11T15:54:08,Hyväksytty,1.1 2025_20_77,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Furuholm., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_78,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aikana, jona maailmassa on enemmän hätää ja tarvetta avulle kuin vuosikymmeniin, Suomi muuttaa kehityspolitiikkansa suuntaa ja keskittyy köyhyyden vähentämisen sijaan kauppapoliittisten intressiensä vaalimiseen. [Oikealta: Olette ymmärtäneet väärin!] Huolestuttavaa on myös se, että kun hallitus laatii selonteon, jossa kehitysyhteistyön rahoitusta on lähdetty ohjaamaan Suomen hyödyksi; josta kansainvälisten velvoitteiden mukaiset kehityspolitiikan päämäärät ja tavoitteet puuttuvat kokonaan ja selonteon ohjaavuus ja sääntöperusteisuus on heikkoa; jossa Suomen kehityspolitiikan painopisteitä on myös kavennettu ja vähennetty; ja jossa itse avun saaminen on ehdollistettu, on vasemmistoliitto ainoa puolue, joka tätä vastustaa. Tämän lisäksi Petteri Orpon hallitus vielä leikkaa kehitysyhteistyöstä radikaalisti. Sen lisäksi, että kehityspolitiikan massiiviset leikkaukset ovat eettisesti täysin vastuuttomia, ovat ne myös leikkauksia Suomen ulkopoliittiseen liikkumatilaan ja uskottavuuteen maailmalla. Suomen kehityspolitiikka todella on tämän hallituksen johdolla menossa aivan väärään suuntaan, ja tätä me täällä vastustamme, emme parlamentaarista yhteistyötä tai konsensusta sen suurenmoisena tavoitteena. Arvoisa rouva puhemies! Vaikka ilmastotoimet ovat selonteon painopisteenä, on selonteon näkökulma ilmastokriisin osalta suppea ja ohi varsinaisen asian. Ilmastokriisin vaikutus kehittyvissä maissa nähdään lähinnä mahdollisuutena suomalaiselle osaamiselle, viennille ja kaupalle. Ilmastorahoituksen osalta selonteossa todetaan vain nykytilan säilyttäminen eli se, että Suomi osallistuu ilmasto- ja ympäristörahoitukseen kansainvälisten velvoitteidemme mukaisesti. Selonteosta piirtyy siis kuva, että teemme ilmastotoimia vain silloin, kun voimme itse hyötyä niistä kaupallisesti, emmekä sen mukaan, mikä helpottaisi ilmastokriisistä pahiten kärsivien ihmisten tilannetta. Tämä ei ole oikein eikä vastuullista. Puuttuvia tavoitteita ovat konkreettiset kansainväliseen luonnonsuojeluun ja metsäkadon ehkäisemiseen tähtäävät toimet. Planetaarisen kolmoiskriisin — ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen — tulisi näkyä selonteossa läpileikkaavana painopisteenä. Nyt näin ei ole. Arvoisa rouva puhemies! Vasemmistoliiton mielestä Suomen on kannettava globaali vastuunsa. Kehityspolitiikkamme kaipaa jatkuvuutta ja johdonmukaisuutta. Siksi kannatan edustaja Lohikosken tekemää kannanottoehdotusta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-03-11T15:54:11,2025-03-11T15:57:02,Hyväksytty,1.1 2025_20_79,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Meriluoto poissa. — Edustaja Hoskonen, olkaapa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_80,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että tämä selonteko tuli käsittelyyn juuri tänä päivänä. Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko on nyt oikealla paikallaan. Vuonna 2016 oli sitä edellinen, ja viimeksi oli muutamia vuosia sitten. Kymmenessä vuodessa maailma on muuttunut aivan valtavan paljon. Sen me kaikki tiedämme. Tämä selonteko ottaa ihan terveellä pohjalla kantaa siihen, että meidän on nämä erilaiset kauppapoliittiset ja ulkopoliittiset muutokset otettava huomioon tarkasti. Kuten Johannes Koskinen, valiokunnan puheenjohtaja, aivan oikein mainitsi, kun tämä mietintö oli kirjoitettu, niin se oli jo syntyessään vanhanaikainen, koska maailma meni sellaista vauhtia eteenpäin, että nykyaikaisessakaan paperissa ei kunnolla välttämättä muste ollut vielä kuivunut, kun asia oli muuttunut aivan radikaalisti. Mutta sillehän emme voi mitään. Pääasia on se, arvoisa rouva puhemies, että Suomi pitää oman linjansa rauhallisena, vakaana ja harkitsee tekojaan. Emme voi tempoilla emmekä riehua tuolla markkinoilla, vaan olemme luotettavia kauppakumppaneita. Teemme oman osamme kaupassa, kunnioitamme asiakkaitamme, siis toisia valtioita, ja toimimme kansainvälisten sopimusten mukaan. Siinähän se hyvä pohja on. Ja mitä tulee kehitysyhteistyöpolitiikkaan, niin se on tärkeää, että autamme niitä maita, jotka pystyvät itse itseään auttamaan, emmekä toimi niiden maiden kanssa, jotka tekevät isoja, isoja liikkeitä, jotka loukkaavat muun muassa ihmisoikeuksia. Viittaan esimerkiksi Ukrainan sodassa oleviin tapahtumiin, mitä viime aikoina olemme havainneet — aivan järkyttäviä tapahtumia. Sellaisia maita, jotka tämmöistä toimintaa tukevat, älkäämme tukeko, ja siinäkin asiassa, siinäkin kohdassa, tämä mietintö on erinomaisella pohjalla ja täysin, erittäin hyvin tuettava mietintö. Mutta yksi politiikka minua hieman jää harmittamaan näissä puheenvuoroissa — ilmastopolitiikka, kun se tuntuu tunkevan joka paikkaan. Suomihan on tässä ilmastopolitiikassa toiminut aivan harkitsemattomasti ja todella kelvottomasti. Olemme ajaneet oman kansantaloutemme lähes konkurssitilan partaalle nimenomaan päästökaupan isoilla virheillä, jotka maksavat Suomelle valtavan paljon. Jos jatkamme tätä linjaa, mikä nyt on valittu ja mitä nyt hellitään — tuntuu kaikissa puolueissa olevan iso into toteuttaa näitä vääriä lukuja — se johtaa siihen, että Suomi menettää koko ajan markkinoita, ihan koko ajan. Ei liene tarkoitus, että me ajamme oman kansantaloutemme siihen kuntoon, että olemme itse joskus, jonain päivänä, kehitysapurahastojen varassa elävä maa. Tällä menolla kyllä siihen pääsemme. Nimittäin kun katsoo noita lukuja, miten Suomen talous tällä hetkellä kehittyy, niin kukaan ei viitsi edes tutkia — en ole huomannut ainakaan tässä salissa, että monikaan olisi kiinnittänyt huomiota siihen — missä on se juurisyy, mihin Suomi on menossa, miksi olemme tässä tilanteessa. Kun päästökaupan luvut ovat aivan virheellisillä perusteilla, maksamme aivan vääristä luvuista turhia rahoja maailmalle, nostamme omia kustannuksiamme sekä kaukolämmössä että sähkössä. Lakkautamme omia energialähteitä, kuten turve on heitetty mäkeen kokonaan, ja sitten sen jälkeen poltetaan arvokasta tukkipuuta lämpökattiloissa. Menetämme rahaa, ja ulkomaankauppa kärsii. Pitäisi ne puut ulkomaankaupan tuotteina viedä muihin maihin ja tehdä hyvää ilmastopolitiikkaa, hyvää kauppapolitiikkaa — ja jos kehitysmaihin näitä suomalaisia hienoja puutuotteita menee, se on myös kehityspolitiikkaa — ja opettaa niitä maita toimimaan omien metsien kanssa järkevästi. Se olisi semmoinen skaala, jota minä haluaisin tukea, mutta ei sellaista ole nyt näköpiirissä. Ja katsokaapa vaikka tämän maan ilmastopolitiikkaa, mihin se on johtanut. Me ajamme tänne Italiasta jätettä — valtiosta, jonka taustoja en lähde tässä erittelemään. Totean vain, että kannattaisi helsinkiläistenkin tutkia vähän, millaista kauppaa he käyvät, kun Italiasta jätettä ostavat. Minne se raha menee? No, se on kehityspolitiikkaa sekin, kun mennään tämmöisen harmaan talouden alueilla liikkumaan. Mutta jos me tällaisella kauppapolitiikalla jatkamme, mitä nyt teemme, olemme kohta siinä tilanteessa, että emme pysty kehityspolitiikkaakaan tukemaan, varsinkaan ilmastopolitiikkaa, koska sellainen valtio, joka on 12, 13, jopa 15 miljardia vuodessa velkaantunut — se on ihan varmaa — seuraavan kahden vuoden aikana poistuu markkinoilta. Se ei ole enää auttaja vaan autettu, jos joku sattuu meitä auttamaan. Kuten olemme huomanneet, maailmanpoliittinen tilanne on tänä päivänä erittäin levoton. Ei ole päivää vanhempaa totuutta olemassa. Huomisaamuna, kun luemme lehtiä tai netistä katsomme aamulla uutisia, tilanne voi olla ihan eri. Tässä tilanteessa pitäisi meidän suomalaisten suojautua, turvautua omiin energialähteisiin ja tehdä viisasta politiikkaa ja tukea omaa vientiämme, jotta pystymme nämä sitoumuksemme toteuttamaan muun muassa puolustuspolitiikan puolella. Meillä on isot investoinnit edessä Euroopan unionin alueella kaikkinensa Yhdysvaltain poukkoilevan politiikan takia. [Puhemies koputtaa] Tämän takia sen linjan pitää nyt löytyä. Tällä linjalla [Puhemies koputtaa] emme voi jatkaa, koska siinä kaikki politiikat kärsivät, kun rahat loppuvat.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-03-11T15:57:17,2025-03-11T16:02:25,Hyväksytty,1.1 2025_20_81,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_82,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Hoskosen viisaisiin sanoihin on kyllä helppo yhtyä erityisesti talouspolitiikan osalta ja sen suhteen, miten todella Suomen talous makaa, mistä se kasvu on saatavissa. Kehitysyhteistyö on tällä hallituskaudella mennyt selvästi eteenpäin. Me olemme panostaneet siihen, että apu ei ole enää vastikkeetonta, mutta samalla olemme pyrkineet vahvistamaan maiden välisiä kauppasuhteita. Kehitysyhteistyö ja kauppa eivät ole toisiaan poissulkevia asioita. Meidän on pyrittävä siihen, että kehitysyhteistyö johtaa tasavertaiseen kauppakumppanuuteen. On yleisesti arvioitu, että merkittävä osuus maailman tulevasta talouskasvusta syntyy kehittyvissä maissa, kuten täälläkin on tänään monta kertaa sanottu. Sinne myös meidän on pyrittävä, jos aiomme saada talouskasvua, jota tässä maassa ei ole 15 vuoteen näkynyt. Samalla on muistettava, että muita kauppamaita ei pidä unohtaa. Myös Nato-jäsenyys avaa uusia kauppamahdollisuuksia esimerkiksi puolustusteollisuuden osalta, johon meillä on erityistä osaamista erityisesti Maavoimissa. Talouskasvua pitää osata ja uskaltaa hakea kaikkialta. On nimittäin niin, että ilman talouskasvua meillä ei ole jatkossa enää mahdollisuutta antaa kehitysapua. Siksi kaupalla on kehitysavussa niin suuri merkitys. On todettava, että kun maailma muuttuu, niin myös kehitysavun pitää samassa suhteessa muuttua, ja niitä muutoksia ollaan tekemässä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-03-11T16:02:25,2025-03-11T16:03:58,Tarkistettu,1.1 2025_20_83,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_20_84,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kehitysmaiden kehitysavustamisesta puhuttaessa on perusteltua muistuttaa myös, että myös oma kotimaamme on kehityksen tarpeessa. Maamme taloudellinen kehitys on junnannut paikoillaan yli 15 vuotta. Puhutaan menetetystä puolestatoista vuosikymmenestä, pian jo kahdesta menetetystä vuosikymmenestä. Ei reaalista talouskasvua mutta reaalista hyvinvointitappiota Suomelle ja suomalaisille. Tämä menetetty reilu vuosikymmen, puolitoista, pian jo pari, on heijastunut suomalaisten elämään veronkorotuksina, säästöinä, leikkauksina, tehostamisvaatimuksina, tinkimisinä ihmisten, suomalaisten, hyvinvoinnista. Nyt viime vuosina tämä meidän taloudellinen tilanne Suomessa on tukaloitunut ensin pandemian ja heti sen jälkeen Ukrainan sodan, puolustusmenojen tarpeen lisääntymisen, korkomenojen kasvun sekä soten tarpeiden paisumisen seurauksena — useiden miljardien lisätarpeita jo entisestään velkaantuvalle ja paikallaan junnaavalle maalle. Kehityksen ja avun tarpeessa on siis Suomemmekin. Kaikkeen ei ole varaa, ja siksi on priorisoitava, asetettava asioita siis tärkeysjärjestykseen. Samana aikana, kun Suomen talous ja hyvinvointi ovat junnanneet paikallaan, on Suomessa kehitysavun rahoitus ollut kasvamaan päin trendinomaisesti. Keskimäärin viimeisen reilun 15 kasvuttoman vuoden aikana Suomi on kasvattanut kehitysapuaan reilusti yli miljardiin euroon joka vuosi — joka vuosi tuhat miljoonaa euroa maailmalle velkaisesta Suomesta ja suomalaisten pussista. Kuulostaako se kohtuulliselta? Useimmat suomalaisista puolueista ovat jopa sitoutuneet kasvattamaan Suomen vuotuista kehitysapua 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Se tarkoittaa puoltatoista miljardia, lähes kahta miljardia, joka vuosi, siis huomattavasti paljon enemmän kuin tällä hetkellä. Kehitysapua rahoitetaan suomalaisten verovaroista, mutta useimmiten kunnian siitä ottavat poliitikot ja järjestöt, jotka esittelevät itsensä auttajina. Kyseessä on siis eräänlainen hyväntekeväisyys, jota tehdään suomalaisten rahoilla, yleensä poliitikoiden sillä moraaliposeeraten, ja veronmaksajien rooliksi jää maksaa se lysti. Vain välillinen mahdollisuus näillä veronmaksajilla on vaikuttaa heidän omien rahojensa käyttöön meidän rajojemme ulkopuolella. Siis kehitysapua tehdään veronmaksajien rahoilla, heidän kustannuksellaan, heiltä juuri kysymättä ja heidän mielipiteestään juuri piittaamatta. Nimittäin jos äänestäjiltä, siis suomalaisilta, kysytään, enemmistö suomalaisista katsoo Suomen elävän liikaa velaksi ja Suomen myös joutuvan sen seurauksena vielä merkittävien ongelmien eteen. Kyselyissähän yli puolet suomalaisista on toistuvasti valmiita leikkaamaan, siis säästämään, julkisen talouden menoja paljon tai jonkin verran, mikäli julkista taloutta joudutaan lähitulevaisuudessa edelleen tasapainottamaan, ja kehitysapu ja kehitysyhteistyö ovat keskeisimpiä, suosituimpia kohteita, joista suomalaiset olisivat valmiita tinkimään. Näin toteaa muun muassa Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuoreehko raportti. Sen sijaan monet päättäjät haluavat näyttää mieluummin hyvältä kansainvälisissä yhteisöissä ja tiedotusvälineiden edessä. Puhuminen globaalista vastuusta ja kehitysavun lisäämisestä antaa kuvan moraalisesti ylevästä ja vastuullisesta johtajasta, vaikka todellisuudessa kyse on suomalaisten veronmaksajien rahojen jakamisesta ulkomaille ja monesti vielä kyseenalaisin tuloksin — monesti avuttomaksi auttamista ja korruptiivisten rakenteiden ylläpitoa, puuhastelua omantunnon puhdistamiseksi ja oman kilven kiillottamiseksi. Todellisuudessa puheet globaalista vastuusta ovat enemmän fantasiaa kuin kansalaisten kannalta vastuullista politiikkaa. Todellinen vastuu edustajilla, päättäjillä ja meidän valtiollamme on — tai vähintäänkin pitäisi olla — omille kansalaisilleen, niille veronmaksajille ja äänestäjille, joiden rahoilla ja mandaatilla me täällä työskentelemme. Kehitysmaiden auttamisessa paras ratkaisu on siis vastikkeettoman rahan sijaan kauppa, taloudellinen yhteistyö, ei vastikkeeton rahanjako ja avuttomaksi auttaminen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-03-11T16:04:02,2025-03-11T16:09:21,Tarkistettu,1.1 2025_20_85,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_20_86,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin edustaja Vigelius puhui hyviä sanoja todeten kauppapolitiikan olevan tärkeää. Meidän pitää järkevästi hoitaa omaa talouttamme, että pystyisimme toisia auttamaan. Sehän on ihan ensiapuohjeessakin, että jos menee hädässä olevaa ihmistä auttamaan, niin on pidettävä itsensä ensin kunnossa, että pystyy auttamaan sitä hädässä olevaa. Elikkä kauppapolitiikkaan sopii tämäkin. Olen edelleen hyvin surullinen siitä, että tämä suomalainen kauppapolitiikka on mennyt aivan kummalliseksi. Tämän ilmastopolitiikan myötä olemme romuttamassa metsäteollisuuden ja koko metsätalouden tuotantoalaa. Kun puuta poltetaan kiihtyvällä vauhdilla, niin se loppuu kohta meillä ja emme pysty viemään arvokkaita puutuotteita, puutaloja ja korkean jalostusasteen muita tuotteita niihin maihin, jotka niitä tarvitsevat. Kannattaa muistaa, että metsäteollisuus tänäpänä kehittää muun muassa biodieseliä ja montaa muuta aihetta, jotka vastaavat parasta ilmastopolitiikkaa ja ovat kehitysyhteistyöpolitiikkaa. Sitten kun saadaan tämä tekniikka syntymään täällä, sitä voidaan sitten monistaa ja myydä muihin valtioihin muualla maailmassa. Kaikki me tiedämme, että fossiilienergiaa me tarvitsemme vielä vähintään 50 vuotta ennen kuin semmoisia keksintöjä syntyy, että energia on niin taloudellista, että pystymme sitä tuottamaan ja myymään sitä jollekin asiakkaalle. Ei se riitä, että tuottaa jonkun uuden energian. Se ei auta vielä yhtään mitään. Sitten se auttaa vasta, kun sillä on asiallinen hinta, että sitä tavallinen ihminen voi käyttää ja unohtaa ehkä sen fossiilisen polttoaineen, jättää sen käyttämättä. Näinhän se kauppa toimii. Ja nyt kun kauppaa käydään ulkomaille, niin minua harmittaa tavattomasti tämä ilmastopolitiikan tilanne Suomessa, että se otetaan jokaiseen asiaan, niin kuin tähän kauppapolitiikkaan ja kehityspolitiikkaan, mukaan. Meidän pitää pitää huoli, että omat systeemimme ovat kunnossa. Tämän ilmastopolitiikan vääryyksistä olen yrittänyt viimeiset kolme vuotta puhua, että yritettäisiin oikaista edes ne virheet, jotta voisimme toimia itse hyvin. Mutta kun ei tunnu edes ministereitä kiinnostavan pätkääkään nämä väärät luvut, miljoonien, miljoonien tonnien turhat maksut, joita maksamme maailmanmarkkinoille päästökaupan muodossa ja menetämme omaa markkina-asemaa markkinoilla. Pidän sitä erittäin ajattelemattomana. Toivon, että ministeri tässä herää. Suuri into, että oikaistaan nämä väärät päästökauppaluvut ja alamme käydä kauppaa oikeilla, rehellisillä luvuilla. Jos me maailmalle menemme väärillä luvuilla ja väärillä tiedoilla, häviämme maailmanmarkkinoilta pois, ja siitä kärsivät vain suomalaiset. Ei yksikään kehitysmaa, ei yksikään kauppakumppanimme siitä kärsi, vain me kärsimme. Tämä kannattaisi muistaa. Ja kun katsoo tämänkin päivän talouslukuja, mitä tuli aamulla — luin uutistiedoista, miten Suomen talouden ennustetaan kehittyvän ja mitä kuntavaalien jälkeen tapahtuu, koska kuntavaalien jälkeenhän tulee kovia poliittisia päätöksiä, koska kuntavaaleja ennen niitä ei voi julkistaa — niin toivon hartaasti, että olisin väärässä, mutta pahoin pelkään, että olen oikeassa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-03-11T16:09:23,2025-03-11T16:12:17,Tarkistettu,1.1 2025_20_87,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_20_88,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tänä hallituskautenahan kehitysapua ei tarkastella pelkästään määrällisenä, siis rahoituksellisena kysymyksenä, vaan pyritään tarkastelemaan sitä myös laadulliselta puolelta. Määrällistä puolta käsittelinkin tuossa aiemmassa puheessani, siis yli miljardia euroa, jota kehitysapuun on suunnattu kasvavissa määrin, viime hallitus trendinomaisesti. Nyt tämä hallitus tekee yli miljardin säästöt kehitysavusta hallituskauden mittaan — perustellusta syystä: taloudellisista ongelmista, joita Suomessa on, mutta myös, jotta käytämme vastuullisemmin suomalaisten veronmaksajien euroja. Tämän määrällisen puolen lisäksi kehitysavussa on huomioitava myös se laadullinen puoli, ja senkin hallitus on nyt huomioinut omassa kehitysapu-, kehitysyhteistyöpolitiikassaan, eli sen, millä perusteella me myönnämme varoja, millä perusteella me jätämme myöntämättä varoja tietyille maille. Tällaisia keskeisiä perusteita, joita hallitus on edistämässä, on esimerkiksi se, että valtio ei sitoudu yhteistyöhön Suomen kanssa esimerkiksi vastaanottamaan oman maansa kansalaisia, joita Suomi on palauttamassa esimerkiksi heidän Suomessa tehtailemiensa rikosten seurauksena. Jos maa ei suostu vastaanottamaan kansalaisiaan, herää kysymys, tuleeko meidän tällaista maata auttaakaan kehitysavun ja kehitysyhteistyön muodossa. Tämä hallitus on tuomassa tällaisen kriteerin osaksi meidän kehitysyhteistyöpolitiikkaa, samoin kuin kriteerin, jolla rajoitetaan kehitysavun antamista samaan tapaan myös maille, jotka osallistuvat esimerkiksi hyökkäyssotimaan esimerkiksi Venäjän puolella Ukrainaa vastaan. Eli emme tarkastele kehitysapua pelkästään määrällisenä, rahoituksellisena kysymyksenä, taloudellisena, isona satsauksena, vaan myös sen kautta, kuka ansaitsee rajallisten resurssien maailmassa Suomen apua. Suomen apua eivät todella ansaitse maat, jotka eivät vastaanota omia kansalaisiaan, jotka ovat meitä vastaan täällä Suomessa rikkoneet, mutta eivät myöskään maat, jotka hyökkäyssotivat Venäjän riveissä vapaata maailmaa vastaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+2.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-03-11T16:12:17,2025-03-11T16:14:37,Tarkistettu,1.1 2025_20_89,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia, ja jos puhujalistaa ei ehditä käydä läpi, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Esittelypuheenvuoro, ministeri Ranne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_20_90,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä hallituksen esitys mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi. Vuonna 2023 loukkaantui 1 600 henkilöä sähköpotkulautaonnettomuuksissa. Päihtyneitä oli hoitoa tarvinneista noin 50 prosenttia. Sähköpotkulautojen onnettomuusriskit ovat 5—7 kertaa suuremmat kuin pyöräilyssä suhteessa matkojen määriin. Päihdeonnettomuuksien aiheuttamat kustannukset ovat 160 miljoonaa vuosittain. Hallitus ratkaisee nyt näitä ongelmia. Esityksen pääasiallisena tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta. Tälle on myös hyvin laaja tuki yli hallinnonrajojen — sisäministeriö, oikeusministeriö ja liikenneministeriö, muista puhumattakaan. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi liikenteen palveluista annettua lakia, tieliikennelakia, ajoneuvolakia ja ajoneuvojen siirtämisestä annettua lakia. Liikenteen palveluista annettuun lakiin lisättäisiin säännökset mikroliikenneluvasta ja siihen liitettävistä lupaehdoista. Tavoitteena on antaa kunnille aikaisempaa paremmat työkalut mikroliikkumisen hallintaan ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Yhteiskäyttöisten kevyiden sähköajoneuvojen tai polkupyörien vuokralle tarjoaminen kunnan hallinnoimalla alueella edellyttäisi jatkossa, että palveluntarjoajalla on voimassa oleva mikroliikennelupa. Ehdotus antaisi kunnille työkalut mikroliikennepalveluiden ohjaamiseen mikroliikennelupaehtojen avulla. Kunta voisi liittää lupaan lupaehtoja, joiden asettamisen edellytyksistä säädettäisiin laissa. Ehdot voisivat koskea muun muassa vuokrattavien ajoneuvojen ajonopeuksia, pysäköintiä, käyttöalueita, ajoneuvojen lukumääriä, käyttöaikoja sekä kuljettajien ikävaatimuksia. Lupaehtojen tulisi olla lupaehdosta riippuen liikenneturvallisuuden, liikenteen esteettömyyden taikka kadun tai muun yleisen alueen kunnossa- ja puhtaanapidon kannalta tarpeellisia tai välttämättömiä. Mikroliikenneluvan lupaehtojen vastaisesti tai ilman voimassa olevaa mikroliikennelupaa kunnan hallinnoimalle alueelle pysäköity ajoneuvo voitaisiin siirtää välittömästi. Tieliikennelakiin lisättäisiin säännös liikennejuopumuksesta moottorilla varustetulla polkupyörällä tai kevyellä sähköajoneuvolla. Alkoholin suhteen säädettäisiin 0,5 promillen rajasta ja huumausaineiden suhteen nollarajasta. Jatkossa kiellettyä olisi kuljettaa moottorilla varustettua polkupyörää tai kevyttä sähköajoneuvoa siten, että kuljettajan veren alkoholipitoisuus ajon aikana tai sen jälkeen on vähintään puoli promillea. Kiellettyä olisi myös moottorilla varustetun polkupyörän tai kevyen sähköajoneuvon kuljettaminen niin, että kuljettajan veressä on ajon aikana tai sen jälkeen käytetyn huumausaineen vaikuttavaa ainetta tai sen aineenvaihduntatuotetta. Kiellon rikkominen olisi sanktioitu liikennevirhemaksulla. Ehdotettava yksiselitteiseen rajaan perustuva sääntely parantaisi liikenneturvallisuutta ja vähentäisi kevyiden sähköajoneuvojen ja moottorilla varustettujen polkupyörien päihtymisonnettomuuksista aiheutuvia kuolemia ja loukkaantumisia sekä terveydenhuollon kuormitusta ja yhteiskunnan kustannuksia. Uusi sääntely helpottaisi myös liikennejuopumusten valvontaa, mikä lisää valvonnan tehokkuutta ja ennalta estävyyttä. Tieliikennelakiin lisättäisiin säännös nautitun alkoholin tai muun huumaavan aineen toteamiseksi tehtävästä kokeesta, jolla voidaan selvittää mikroliikennevälineen kuljettajan ajokuntoa liikenteessä. Tarkoituksena on mahdollistaa kuljettajan ajokunnon selvittäminen luotettavasti myös mikroliikenteessä. Lisäksi esityksellä korotettaisiin muun muassa mikroliikenteen liikennevirhemaksuja sekä tehtäisiin tieliikennelakiin ja ajoneuvolakiin liikenneturvallisuutta parantavia tarkennuksia. Tällainen muutos on esimerkiksi kypäräsuosituksen laajentaminen kevyisiin sähköajoneuvoihin. Tästä voidaan vielä todeta loppuun, että lainsäädännön arviointineuvoston mukaan lakiesitys on tehty hyvin. Tähän olemme hyvin tyytyväisiä. Yhteisenä tavoitteena on tietenkin, että saamme holtittoman ajelun humalassa kuriin myös sähköpotkulaudoilla. Tavoitteena on saada muutokset voimaan jo vapuksi. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-03-11T16:15:06,2025-03-11T16:20:01,Hyväksytty,1.1 2025_20_91,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,"Sinuhe Wallinheimo, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_92,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Mielestäni joskus normien kiristäminen on oikein, ja tässä sähköpotkulautakysymyksessä se on juuri näin, kiitos siitä ministerille. Kysymykseni liittyy nyt siihen, että jos joku ajaa vaikka sähköpolkupyörällä kaupunkiin, ottaa muutaman oluen, laittaa sen jälkeen sähköt kiinni tai ottaa jopa akun pois ja lähtee sillä ajamaan, ihan normaalilla pyörällä — itse asiassa se on vaikeampi ajettava tai raskaampi ajettava kuin normaali pyörä — niin syyllistyykö hän silloin mahdollisesti rattijuopumukseen. Tämä on mielestäni semmoinen kysymys, johon en tiedä vastausta, mutta jos te tiedätte tai jos tässä on jotain vielä selvittämistä, niin sen voisi kyllä katsoa sitten valiokunnassa uudelleen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-03-11T16:20:06,2025-03-11T16:21:06,Hyväksytty,1.1 2025_20_93,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,"Tässä useampi edustaja pyysi vastauspuheenvuoroa, ja täällä on nyt pyydettynä seitsemän. Jos ette painaneet nappia, niin painakaa sitä, niin näen kaikki, ketkä halusivat lyhyen puheenvuoron käyttää. — Edustaja Eskelinen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_94,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esitetty lainsäädäntö ja muutokset ovat kannatettavia ja viime kaudella valmistuneen liikenneturvallisuusstrategian mukaisia toimenpiteitä, ehdotuksia, kuten promillerajat ja toimilupamalli. Hyvä, että lainsäädäntö on valmisteltu aika pitkän prosessin jälkeen, mutta itselläni on huolenaihe, että todennäköisesti tätä kunnat eivät nyt kyllä kesällä 25 pysty tällä aikataululla ottamaan käytäntöön. Tämä vaatii niin paljon toimenpiteitä kuntien osalta, lupamenettelyn osalta, operaattorien osalta, ja sitten tietysti mustia pilviä aiheuttaa myös tuo oikeusministeriön lausunto, että onko tämä sitten vielä perustuslakivaliokunnassa käytettävä Harmillista, jos tämä menee ensi kesän yli, kun se kausi kumminkin alkaa jo siellä toukokuun alussa kaupungeissa ja kunnissa, ja tässä tulee tavallaan sitten yksi vuosi vielä odotusaikaa. Käytännössä tämä on kuitenkin mahdoton ensi kesänä ottaa käyttöön.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-03-11T16:21:07,2025-03-11T16:22:19,Hyväksytty,1.1 2025_20_95,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,Edustaja Eerola., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_96,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän tosiaan ministeriä tästä hallituksen esityksestä. Tämä on ollut sellainen, mistä on tullut hirmuisen paljon kansalaispalautetta viime aikoina. Itse en ole näitten vehkeitten kyytiin juuri uskaltanut, sen verran on hirvittänyt katsoa sitä meininkiä. Maailma muuttuu, niin kuin edellisessä keskustelussa käytiin, uusia liikennevälineitä tulee. Sinällään en niitä halua vastustaa, ne saattavat monessa tapauksessa olla oikeinkin toimivia pelejä, mutta se, miten niiden kanssa sitten toimitaan, on ollut aivan sitten lähestulkoon villi länsi. Luvut sairaaloista ovat huolestuttavia: lapset, etenkin alaikäiset, päihtyneiden osuus korostuu näissä. Sitten vielä ne paikat, mihin näitä yleensä sitten jätetään. Olen muutamankin kerran itse meinannut kompastua näihin. Ainoa duubio ja epävarmuus itsellänikin liittyy tähän, minkä edustaja Eskelinen nosti, miten sitten kunnat kykenevät näin lyhyellä aikataululla toteuttamaan tätä uutta, sinänsä hyvää lainsäädäntöä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-03-11T16:22:19,2025-03-11T16:23:36,Hyväksytty,1.1 2025_20_97,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,Edustaja Furuholm., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_98,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn edellisen puhujan näkemykseen siitä, että nämä skuutithan toimivat hyvin eri tavalla eri kaupungeissa ja niiden funktio muuttuu vaikka sitä myöten, minkälainen joukkoliikenne kaupungissa on. Tässä esityksessä käsitellään paljon elinkeinovapauden suhdetta tähän tulevaan sääntelyyn, koska siinä on tietynlaisia kysymyksiä, mitä on pitänyt ratkoa. Oma näkemykseni on, että ei ole elinkeinovapautta luoda tällaisia dystooppisia skuuttikasoja keskelle kaupunkia ja vaikuttaa silleen vaikka esteettömyyteen, tai on huonoa elinkeinovapautta se, että veronmaksajat sitten maksavat nämä kustannukset, mitä näistä skuuttiongelmista tulee. Tällä puheella kannatan näitä tulevia sääntelyitä ja varsinkin tätä toimilupajärjestelmää, jonka avulla juuri kaupungit pystyvät asettamaan tämän toiminnan niihin omiin raameihinsa mahdollisimman hyvin, mutta on myös tärkeätä, että sitten valiokunnassa käydään tämä läpi tarkkaan, yksityiskohtaisemmin. Esimerkiksi tämä operaattoreiden määrän rajaaminen on yksi kysymys, mihin pitää paneutua tarkemmin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-03-11T16:23:36,2025-03-11T16:24:49,Hyväksytty,1.1 2025_20_99,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_100,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tarve tällaiselle lakiuudistuksellehan on ollut tilastojenkin mukaan jo valtavan pitkän aikaa, ja pakko on sanoa, että jopa omien kavereittenkin loukkaantumisten kautta olen nähnyt sen, mitä näistä aiheutuu — suhteellisen vakavaakin. Tässä on näitä huolia otettu esiin, ja tietysti valiokunnissa pitää käsitelläkin näitä asioita. Tietysti varmasti tullaan aika paljon keskustelemaan erinäisistä asioista, mitkä esimerkiksi edustaja Wallinheimo otti puheeksi. Sehän koskee tietysti ihan samalla lailla potkulautoja tai kaikkia, mitkä liikkuvat sähköllä, sen jälkeen, kun tämä lainsäädäntö tulee voimaan, ja tietysti jollain tavalla pitää olla ymmärrys siitä, että se ratkaisu on toimiva. Mitä tulee tähän, minkä edustaja Eskelinen otti puheeksi, että kunnille tulee kiire, niin toivoisin, että meillä olisi kuntapäättäjinä edes sellaisia, jotka tämän ymmärtäisivät. Tämä ongelma on jo niin pitkän aikaa ollut, että tähän olisi pitänyt reagoida, ja nyt ainakin viimeistään voisi jokainen edustaja, joka kuntapolitiikassa on mukana, [Puhemies koputtaa] kertoa, että tällaisia lainsäädäntöjä tullaan varmasti tekemään. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2025-03-11T16:24:49,2025-03-11T16:26:07,Hyväksytty,1.1 2025_20_101,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_102,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,"Arvokas puhemies! Kiitän ministeriä tästä tärkeästä esityksestä. Sähköpotkulautojen ja muiden mikroliikennevälineiden väärinkäyttö on aiheuttanut vakavia liikenneturvallisuusriskejä. Tilastot osoittavat, että sähköpotkulautaonnettomuudet ovat yleisempiä kuin pyöräilyonnettomuudet. Valitettavan suuri osa niistä tapahtuu päihtyneenä. Hallituksen esitys tuo tähän muutoksen, ja se asettaa promillerajan mikroliikennevälineiden kuljettajille sekä antaa poliisille valtuuden myös puhalluttaa kuljettajia ja estää näin päihtyneenä ajamisen. Tämä on konkreettinen keino vähentää vakavia loukkaantumisia ja terveydenhuollon kuormitusta, ja on erityisen tärkeää, että tämä laki saadaan valmiiksi jo ensi kesäksi. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-11T16:26:07,2025-03-11T16:27:07,Hyväksytty,1.1 2025_20_103,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_104,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olemme tässäkin salissa puhuneet, voisi sanoa, vuosikaupalla erityisesti näistä sähköpotkulautojen aiheuttamista ongelmista liikenteessä, näistä potkulautakasoista, jotka on tässä mainittu, mutta sitten myöskin siitä, että päihtyneenä ajaminen on aiheuttanut vakavia onnettomuuksia ja myöskin pelkoa tuolla liikenteessä. Meinasinpa itse asiassa kerran tuossa eduskunnan kulmalla jäädä sähköpotkulaudan alle. En tiedä, oliko kuski humalassa, mutta aika holtitonta meno oli. Kiitän ministeriä tästä asian esittelystä ja siitä, että nyt tänne eduskuntaan saatiin vihdoinkin tämä esitys, jossa annetaan kunnille paremmat mahdollisuudet pitää järjestystä yllä näitten sähköpotkulautojen ja myöskin muitten uusien liikuntavälineitten osalta, ja ennen kaikkea siitä, että nyt tämä juovuksissa ajaminen esimerkiksi sähköpyörällä ja sähköpotkulaudalla tulee rangaistavaksi. Todella hyvä kokonaisuus ja hyvä tavoite parantaa liikenneturvallisuutta. Se ilman muuta hyödyttää ihan kaikkia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-03-11T16:27:07,2025-03-11T16:28:14,Hyväksytty,1.1 2025_20_105,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_106,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä mikroliikennelupa on hyvä työkalu antaa kunnille mahdollisuus puuttua näihin ongelmiin, ja muutenkin tämä lainsäädäntö pohjaltaan on hyvä olla olemassa. Tämä lainsäädäntö ei tietenkään yksin tätä tilannetta ja turvallisuutta paranna. Siinä ovat myöskin nämä infraratkaisut, esimerkiksi kunnissa pyöräilytiet, jalankulun ja pyöräilyn erottaminen toisistaan — ne liittyvät tähän samaan asiaan. Tietyllä tavalla täytyy panostaa myöskin siihen infraan, ja se vaatii euroja. Kunnat ovat kyllä jo reagoineet nopeusrajoituksilla ja paikoituksella, mutta nyt me saadaan tästä yksi hyvä työkalu. Siinä mielessä tuen tätä lakiesitystä. Minulla on sitten, kun puheenvuoro on, muutamia kysymyksiä. Tässä kysyisin nyt, onko pyöräilyn ja jalankulun erottamisiin jalankulun ja pyörän osalta tulossa jotain uusia panostuksia hallituksen taholta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-03-11T16:28:14,2025-03-11T16:29:20,Hyväksytty,1.1 2025_20_107,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_108,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies ja arvoisa ministeri! On todella hyvä, että tämä sähköpotkulautailu saadaan viimeinkin kuriin ja että tulee tämmöisiä uusia esityksiä. Isossa kaupungissahan tämä on ollut ongelma jo pitkään. Se on tiedostettu ja nähty, että siellä niitä pyöriä lojuu vaikka missä ja ajellaan hirveällä vauhdilla edestakaisin, livahdetaan ja mennään edestakaisin. Tosi hyvä, että tähän puututaan. Ja Helsingissä varsinkin huomaa, että... No, viime talvenakin oli sitten mielenkiintoista huomata, että kun lunta tuli, niin olivat ne sähköpotkulaudat sinne lumikasaan jääneet lumen alle, ja näyttihän se aika melkoiselle sekin. Ja sitten tosiaan näitä pyöräilijöitä täällä mennä livahtelee. On mielenkiintoista kyllä nähdä, mitenkä poliisi käytännöllisesti pysyy näiden perässä, kun nehän mennä livahtelevat. Ne eivät mene missään autotiellä eivätkä muuten, vaan ne mennä livahtelevat hyvin äkkiä ohi jonnekin ja vaikka missä päin liikkuvat. Liikkuuko poliisi myös sähköpotkulaudoilla näiden perässä, vai mitenkä heidät otetaan kiinni? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-03-11T16:29:20,2025-03-11T16:30:16,Hyväksytty,1.1 2025_20_109,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,Haluaako ministeri kommentoida tässä vaiheessa? Sen jälkeen menemme puhujalistaan., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_110,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,"Kiitoksia! Erinomaisia kysymyksiä ja huolenaiheita. Ensin totean lyhyesti tämän, että tämän sähkön pois laittamisen, mitä edustaja Wallinheimo kysyi, tulkinta täytyy tietenkin katsoa erikseen. Varmasti tähän vielä palataan ja valiokunnassa sitten yksityiskohtiin enemmänkin. Mutta niin kuin totesin tuossa, niin valmistelu on todettu hyväksi, mutta kyllä siellä tausta-aineistoista ja sitten lausunnoista ja joka puolelta löytyy varmasti siellä korjattavaa, mutta luotan siihen, että valiokunta sitten vielä viimeisiä kauneusvirheitä täältä korjaa, jos ja kun niitä varmaan vähän löytyy. Kunnat ovat olleet hyvin tiiviisti tässä mukana. Meillä on ollut sidosryhmäyhteistyötä kuntien kanssa, ja vaikka tässä on kiire, niin kyllä minä väitän, että kunnillakin on varmasti halu ja kykykin nopeastikin lähteä eteenpäin mikroliikennelupien osalta. Tässä on ollut varsin hyvä yhteistyö myöskin. Sitten itse asiassa tästä, että miksi ei kokonaan kielletä. Tätä elinkeinovapauttahan pohdittiin hyvin laajastikin tuolla valmistelun aikana, ja nyt tämä lupa antaa kuitenkin kunnille mahdollisuuden siis todellakin niitä käyttöalueita ja sähköpotkulautojen määriä, ikärajoja ja nopeuksia todellakin laajasti rajoittaa. Jos halutaan rauhoittaa joku alue mikrosähköpotkulaudoilta, niin sehän tulee tässä mahdolliseksi, ja se ei sitten ole myöskään perustuslain elinkeinovapauden vastaista. Kysyttiin sitä, miten poliisi pystyy tätä valvomaan. Tästä voi todeta myöskin, että poliisi on ollut hyvin tiiviisti meidän kanssa tässä valmistelussa mukana ja siellä on otettu tämä ilolla vastaan, ja nyt kun hallitus lisää poliisien määrää, niin varmasti tähänkin valvontaan riittää sitten riittävästi resursseja. Aikaisemman hallituksen aikana kyllä meillä oli tämä yhteinen liikenneturvallisuusstrategia, johon kaikki ovat sitoutuneet, mutta silloin ei ollut yhtenäistä näkemystä ja halua esimerkiksi sille, että promilleraja säädettäisiin. Siellä oikeusministeriö ja sisäministeriö olivat erittäin eivät niin kovin kannustavia tämän suhteen, eli silloin tätä ei kyetty edistämään, mutta nyt olemme saaneet tämän esityksen tänne, ja tietenkin toivomme, että tämä saadaan mahdollisimman nopeasti maaliin, ja varmasti valiokunnan kanssa tehdään hyvää yhteistyötä. Kevyen liikenteen satsauksista vielä: Nämähän ovat tietenkin kuntien vastuulla pääosin. Meillä ei ole tulossa uusia säädöksiä, eikä meillä ole tulossa uusia rahapotteja. Meillä on valtava satsaus infraan, kolmen miljardin potti, ja tästä pääosa koskee tietenkin meidän maantieliikennettä ja nykyistä päärataa. Tämä täytyy muistuttaa tässäkin. Aikaisempi hallitus pisti päärataan 300 miljoonaa, ja nyt me laitamme yli puoli miljardia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-03-11T16:30:21,2025-03-11T16:33:19,Hyväksytty,1.1 2025_20_111,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,Kiitokset ministerille. — Ja sitten puhujalistaan. Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_112,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Terveiset pyöräilyn pääkaupungista Oulusta. — Mikroliikkumisen suosio on kasvanut merkittävästi kaupungeissamme, mutta sen mukanaan tuomat haasteet ja ongelmat ovat jääneet vaille riittäviä ratkaisuja. Hallituksen esitys mikroliikkumista ohjaavaksi lainsäädännöksi on tervetullut ja tarpeellinen askel kohti turvallisempaa ja selkeämmin säänneltyä kaupunkiliikennettä. Mikroliikenteen luvan käyttöönotto antaa kunnille mahdollisuuden hallita sähköpotkulautojen määrää, käyttöaikoja ja pysäköintiä, mikä parantaa merkittävästi liikenneturvallisuutta ja vähentää kaupunkien katuverkkoon ja rakenteisiin kohdistuvaa painetta. Arvoisa rouva puhemies! Sähköpotkulautojen ja muiden mikroliikennevälineiden väärinkäyttö on aiheuttanut vakavia liikenneturvallisuusriskejä. Tilastot osoittavat, että sähköpotkulautaonnettomuudet ovat yleisempiä kuin pyörällä tapahtuvat onnettomuudet, ja valitettavan suuri osa niistä tapahtuu päihtyneenä. Hallituksen esitys tuo tähän muutoksen asettamalla promillerajan mikroliikennevälineiden kuljettajille sekä antamalla poliisille valtuudet puhalluttaa kuljettajia ja näin estää päihtyneenä ajamisen. Tämä on konkreettinen keino vähentää vakavia loukkaantumisia ja terveydenhuollon kuormitusta. Arvoisa rouva puhemies! Mikroliikenteen sujuvuus ja turvallisuus ovat kaikkien tielläliikkujien etu. Uudet liikennemerkit ja pysäköintialueet selkeyttävät mikroliikenteen sääntöjä ja tekevät kaupunkitilasta turvallisemman niin jalankulkijoille, pyöräilijöille kuin sähköpotkulautailijoille. Samalla kuntien valtuudet puuttua väärin pysäköityihin ajoneuvoihin helpottavat esteettömyyden turvaamista erityisesti liikkumisrajoitteisille henkilöille. Nyt esitetyillä muutoksilla luomme liikenneympäristön, jossa kaikki voivat liikkua turvallisesti ja vastuullisesti. Kannatan hallituksen esitystä ja pidän tärkeänä, että liikenneturvallisuuteen ja mikroliikkumisen hallintaan saadaan vihdoin tarvittavat työkalut. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-11T16:33:24,2025-03-11T16:36:25,Tarkistettu,1.1 2025_20_113,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,"Edustaja Reijonen. — Mikrofoni, edustaja Reijonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_20_114,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sähköskuutin tullessa katukuvaan onnettomuudet ovat lisääntyneet, päivystysjonot kasvaneet. Pelkästään sähköpotkulautaonnettomuuksissa loukkaantuu Suomessa vuosittain arviolta 1 600 henkilöä osasto- tai erikoissairaanhoitoa vaativasti. Onnettomuuksissa loukkaantuneista arviolta 5—15 prosenttia on sivullisia tienkäyttäjiä. Vuonna 24 pääkaupunkiseudulla on kuollut kolme ihmistä onnettomuudessa, mihin liittyy sähköpotkulauta. Kaikki kolme ovat alaikäisiä. Ihmisten henkiä ei tietenkään voi mitata rahassa, mutta jo ainoastaan sähköpotkulaudan vuoksi hoitoon hakeutuvien ihmisten aiheuttamat kustannukset ovat suuret. Sähköpotkulaudalla kulkeminen tietysti nopeuttaa arkea, etenkin kaupunkimiljöössä. Asiat toimivat, mikäli kaikki noudattaisivat ohjeita. Tämä olisikin ihanteellinen tilanne, mutta valitettavasti se ei ole totta. Kesällä näkee sähköpotkulautoja hylättyinä, niitä lojuu myös rikkinäisinä, ne tukkivat joskus ajoväyliä, kävelykaduista puhumattakaan. Sähköpotkulaudat ovat erittäin vaarallisia, mikäli henkilö on päihtynyt. Hän on vaaraksi itselleen mutta myös jalankulkijoille ja autoliikenteelle. Hallitusohjelman mukaan luodaan mikroliikkumista, muun muassa sähköpotkulautoja, ohjaavaa lainsäädäntöä sekä annetaan kaupungeille ja kunnille työkalut mikroliikkumisen hallintaan. Lisäksi hallitusohjelman mukaan hallitus asettaa liikenneturvallisuuden parantamisen tavoitteeksi, ettei Suomessa tapahdu liikennekuolemia vuonna 2050. Iso kiitos ministerille ja hallitukselle näistä hyvistä esityksistä. Nämä ovat todella tärkeitä ja tervetulleita.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-03-11T16:36:36,2025-03-11T16:38:21,Tarkistettu,1.1 2025_20_115,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_20_116,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on todella mielenkiintoinen asia käsillä. Vuonna 2019 näitä ei vielä ollut, ja sen jälkeen mikroliikkuminen ja sähköpotkulaudat ovat aika nopeasti tulleet Suomeen. Tämä on sinänsä se, mihin meidän sääntöjä ja ohjauksia pitää tehdä. Sitten totta kai meidän pitää yrittää vastata niihin keskeisiin ongelmiin, jotka tässä ovat olleet taustalla: onnettomuudet, käytön rajoitukset, liikenneturvallisuus, pysäköinti, päihtyneenä ajot ja kaikki tämäntyyppiset asiat. Meillä on todella asioita, jotka tässä on hoidettava, ja sitä tässä nyt yritetään kyllä hyvin hoitaa. Onnettomuuksista täytyy sanoa se, että näistä tapahtuu puolet, noin suurin piirtein, yöllä, ja niissäkin isossa osassa on taustalla päihtyminen. Tässä niitä välineitä on. Kunnat, muun muassa Tampere, ovat tehneet tässä aika paljon töitä jo etukäteen ja yrittäneet tätä suitsia, mutta kaikkia keinoja kaupungilla ei ole ollut käytössä, ja nyt tämä antaa työkaluja. Me ollaan esimerkiksi sovittu näitten potkulautafirmojen kanssa, miten nopeutta rajoitetaan. Maksiminopeus rajoitettiin koko kaupungissa 20 kilometriin tunnissa, yöaikaan 23:n ja 5:n välissä maksiminopeus on rajattu 15 kilometriin kaikkina päivinä, ja sitten on hitaamman nopeuden alueita, pysyvästi 10 kilometriä tunnissa. Me ollaan näitä rajoituksia jo hyödynnetty tässä näin. Sitten tämmöinen reaktiotesti on torstaisin, perjantaisin ja lauantaisin, mikä tarkoittaa sitä, että jos ei pääse tästä testistä läpi, niin ei saa ajoneuvoa käyttöönsä. Näitä on jo tehty, mutta tämä antaa lisää työkaluja. Arvoisa rouva puhemies! Tästä muutamia nostoja, jotka koetaan tärkeiksi. Tämä mikroliikennelupa on nyt selkeä väline, jolla on keino puuttua alan ongelmiin ja rajoittaa toimintaa siinä määrin kuin se on tarpeellista. Sitten tässä voidaan määrätä etenkin pysäköinnistä, ajonopeuksista, toiminta-ajoista. Nämä ovat hyviä työkaluja, eikä kaikkia ole vapaaehtoisesti tähän mennessä aina voitu saada. Lautojen lukumäärän rajoittaminen on kirjattu lakiluonnokseen. Siitä voi tulla pieni riidanaihe toimijoiden kanssa, mutta se on tässä. Itse pidän tästä promillerajasta, huumausainerajasta, tästä puolesta promillesta, joka on todella hyvä. Se on selkeä raja, joka tässä on hyvä asia. Toisaalta tässä myöskin tällä liikennevirhemaksulla vaikutetaan ennaltaehkäisevästi, ettei niitä päihtyneitä ajoja tulisi, ja voidaan myös puuttua semmoiseen ennaltaehkäisevästi. Lupaehtoja voidaan muuttaa kesken lupakauden. On hyvin oleellista, että kun tietoa tulee lisää, niin päästään niitä muuttamaan. Luvan voi myös peruuttaa, jos operaattori ei noudata ehtoja. Nämä ovat sellaisia asioita, jotka pakottavat toimijat aika tarkkaan työskentelyyn siinä, miten näitten kanssa mennään. Sitten nämä varastoinnit ja pysäköinnit: Voidaan siirtää välittömästi lähisiirtona tai varastosiirtona, jos on pysäköity ehtojen vastaisesti, ja niin poispäin. Eli tämä on sellainen asia, joka tässä on mennyt hyvin eteenpäin. Mutta sitten operaattorien määrä on tässä semmoinen kysymysmerkki, se — kaikille on annettava meidän käsityksen mukaan nyt lupa — kuinka se pystytään pitämään hallussa: onko tämä lautojen määrän rajoittaminen se keino vai mikä se on? Se on yksi osa-alue. Sitten tietenkin semmoinen kysymys, jota äsken en ehtinyt kysyä, liittyy siihen, olisiko tässä jollain tavalla näitten lauta- ja mikroliikkumisen firmojen kilpailuttaminen jollain laatuperusteella sellainen, että voitaisiin vähän katsoa sitä, ketkä toimivat alueella. Se olisi voinut olla ehkä yksi tämmöinen alue. Mutta tässä on hyvät elementit, jotka auttavat nyt kaupunkeja ja kuntia tämän niin tarpeellisen liikkumismuodon hyödyntämisessä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-03-11T16:38:23,2025-03-11T16:43:16,Tarkistettu,1.1 2025_20_117,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,Edustaja Harjanne poissa. — Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_20_118,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys tosiaan koskee mikroliikennettä, jolla tarkoitetaan tässä yhteydessä liikkumista polkupyörällä, kevyellä sähköajoneuvolla tai moottorilla varustetulla polkupyörällä. Suomessa ei aiemmin lainsäädännössä ole määritelty mikroliikkumista. Nyt se tehdään, ja hyvä näin, että lainsäädäntö elää ajan mukaan ja sitä tarvittaessa päivitetään ja muutetaan. Nämä muutokset, kuten tuossa jo aiemmin totesin, ovat kokonaisuutena erittäin hyviä ja tarpeellisia. Pelkästään sähköpotkulautaonnettomuuksissa loukkaantuu Suomessa vuosittain arviolta 1 600 ihmistä, ja tämä kuormittaa henkilöstöä esimerkiksi erikoissairaanhoidossa. On hyvä, että nyt saadaan tähän liikkumiseen lisää turvallisuutta. On jo moneen kertaan todettu, että nyt tämä juovuksissa ajaminen tulee rangaistavaksi ja kiellettyä olisi myös moottorilla varustetun polkupyörän tai kevyen sähköajoneuvon kuljettaminen siten, että kuljettajan veressä on ajon aikana tai sen jälkeen käytetyn huumausaineen vaikuttavaa ainetta tai sen aineenvaihduntatuotetta. Tämä on myös yhä isompi ongelma, että ei välttämättä olla alkoholin vaikutuksen alaisena vaan sitten huumausaineiden vaikutuksen alaisena ajellaan, ja se tietysti aiheuttaa sitten vaaratilanteita ja erilaisia onnettomuuksia. Tässä ministeri jo hyvin totesikin, että valiokunnissa varmasti katsotaan tarkkaan tämä esitys ja myöskin tehdään tarvittaessa sitten muutoksia siihen esitykseen, mutta uskon, että tämä kaikkiaan on hyvin kannatettava esitys. Liikenneturvallisuuden kohentaminen näin ylipäätäänkin on hallituksella vahvana linjana, niin kuin oli edelliselläkin hallituksella, ja on tärkeää, että me pyrimme kaikin tavoin minimoimaan kaikki vahingot liikenteessä ja takaamaan kaikkien kulkijoiden ja myöskin sivullisten turvallisuuden.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-03-11T16:43:21,2025-03-11T16:45:24,Tarkistettu,1.1 2025_20_119,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,Edustaja Vornanen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_20_120,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Timo,Vornanen,Kansanedustaja,TV,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olemme viime vuosina eläneet kaupunkiliikenteen murrosta, jossa kevyet sähköiset kulkuneuvot ovat nousseet yhä merkittävämpään rooliin. Vaikka sähköisiä liikkumisvälineitä on nykyään tarjolla laaja kirjo erilaisia, julkisessa keskustelussa jokaisen huulille nousee usein yksi tietty kulkuneuvo eli sähköpotkulauta. Niiden ketteryydessä ja hyvässä saatavuudessa on tietenkin paljon hyvää. Kuitenkin ne on jopa kielletty osassa Euroopan kaupunkeja johtuen niiden aiheuttamista ongelmista. Sääntelylle on Suomessakin tarvetta ollut jo vuosia, sillä potkulautojen nopeudet, niiden määrä ja kaoottinen pysäköinti sekä käyttäminen päihtyneenä ovat aiheuttaneet merkittäviä ongelmia. Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksen mukaan sähköpotkulautailijoiden tapaturmat ovat kuormittaneet erikoissairaanhoidon päivystystä vuosittain arviolta 1 600 tapauksen verran ja osastohoitoa on vaatinut noin 160 tapaturmaa. Huolestuttavaa on, että noin puolet näistä tapauksista on sattunut alkoholin vaikutuksen alaisena, mikä tarkoittaa vuosittain 640—800 alkoholitapaturmaa. Sähköpotkulautojen käyttäjäkunta koostuu tyypillisesti nuorista, ja valitettavasti myös suurin osa loukkaantuneistakin on nuoria. Onkin erittäin arvokasta, että olemme saamassa tämän lakiesityksen voimaan jo tulevaksi kesäksi, ja siksi haluan kiittää kaikkia niitä tahoja, jotka ovat ponnistelleet tämän tärkeän lain eteen. Tämän lain myötä moni nuori todennäköisesti säästyy vakavilta, jopa elämän mittaisilta vammoilta tulevana kesänä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että lakiesitys antaa meille vasta eväät onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Lain tehokkuus käytännössä riippuu pitkälti kunnista, jotka päättävät sähköpotkulautojen nopeusrajoituksista. Onhan selvää, että onnettomuuksia voidaan ehkäistä tehokkaimmin rajoittamalla potkulautojen maksiminopeutta suoraan niiden ohjelmistojen kautta. Toivonkin lämpimästi, että mahdollisimman monessa kunnassa päädytään asettamaan sähköpotkulaudoille yleinen 15 kilometrin nopeusrajoitus. Lisäksi lain tehokkuus riippuu sen valvonnasta. Olenkin huolissani siitä, riittävätkö poliisin resurssit lain valvomiseen ja pahentaako se lisäksi oikeuslaitoksen ylikuormittumista. Vaikka poliisin ja oikeuslaitoksen resursseja parannetaan tällä hallituskaudella, ovat molemmat jatkossakin selvästi aliresursoituja. Tämä laki on kuitenkin ehdottomasti askel oikeaan suuntaan. Kiitoksia siitä ministerille ja teidän ministeriölle.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Timo Vornanen,1522,2025-03-11T16:45:24,2025-03-11T16:48:35,Tarkistettu,1.1 2025_20_121,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,Edustaja Rintamäki poissa. — Edustaja Furuholm., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_20_122,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään meillä on tosiaan lähetekeskustelussa aihe, joka jakaa mielipiteitä hyvin rankasti, eli nämä sähköpotkulaudat. Niiden rantautuminen Suomeen alkoi muutama vuosi sitten. Samalla niiden käyttö sekä määrä kiihtyivät sen verran kovaa, että yhteiskuntamme ei pysynyt perässä. Sähköskuutit toivat mukanaan erilaisia häiriöitä liikennejärjestelmään ja katukuvaan, esteettömyyteen, ympäri Suomea, mutta myös ison nipun lääkärikäyntejä. Täysin vapaana rellestävän markkinatalouden keksinnön haitat jäivät pääosin yhteiskunnan, asukkaiden ja julkisten toimijoiden harteille, kun hyödyt ketterää liikkumista lukuun ottamatta valuivat firmoille. Buumin opetus oli se, että tarvitsemme sääntelyä, jolla taataan kaupunkien ja kuntien vahva rooli oman liikennejärjestelmän kehittämisessä ja tässä tapauksessa osin sen suojelemisessa. Arvoisa rouva puhemies! Viime vuonna säädimme eduskunnassa vakuutuspakon näille operaattoreille, ja nyt on tervetullutta, että tämä hallituksen esitys 12/2025 tuo mukanaan niitä työkaluja, joilla edellä mainittuja ongelmia, liian vapaan markkinatalouden luomaa kaaosta, vihdoin suitsitaan. Ja jottei nyt tule väärää kuvaa hyvistä päättäjistä ja pahoista sähköpotkulaudoista, niin tämä kehitys on ollut toivottua myös näiden operaattorien suunnalta. Yhteiset pelisäännöt vähentävät painetta toimia vastuuttomasti. Tähän asti yhteiset säännöt ja rajoitukset ovat olleet operaattorien hyvän tahdon varassa, ja tähän tulee nyt sitten se muutos. Lakiesityksen tärkein työkalu, jonka esitys mukanaan tuo, on tämä toimilupajärjestelmä, jonka avulla kaupunki kykenee rajaamaan lautojen ajonopeuksia, pysäköintiä, käyttöalueita, käyttöaikoja sekä ennen kaikkea lautojen lukumäärää, joka on ollut monien haasteiden alku ja juuri, koska lautoja on dumpattu tänne Suomeen sen jälkeen, kun muualla näiden lautojen käyttöä on säännelty. Operaattoreille myönnettävän mikroliikenneluvan jälkeen näemme toivottavasti vähemmän skuuttikekoja ja enemmän esteettömyyttä. Kilpailutusta tämä lakiesitys ei nyt tuonut mukanaan, mutta uskon, että tällä toimilupajärjestelmällä pystytään vastaamaan niihin haasteisiin, mitä on, ja tämän lakiesityksen tavoitteet toteutuvat. Tämä lakiesitys asettaa myös promillerajan skuutin käyttäjälle. Tällä pyritään rajaamaan onnettomuuksien määrää, koska alkoholilla on usein osuutta asiaan, kun skuuteilla kaatuillaan. 0,5 promillen raja yltää tästä eteenpäin sitten myös sähköpyöriin. Arvoisa rouva puhemies! Liikennejärjestelmämme on jatkuvassa muutoksessa. Isoissa kaupungeissa tähän liittyy väestönkasvu, ja tietenkin sitä tukee sitten tämä teknologian kehitys. Itse olen vahvasti sitä mieltä, että uudet tavat liikkua ovat aina mahdollisuus, johon on syytä suhtautua vakavan optimistisesti. Sähköpotkulautojen kanssa me kuitenkin epäonnistuttiin pahasti, koska sääntelyn puute toi mukanaan niin isoja haittoja, että esimerkiksi yleinen mielipide kääntyi niitä vastaan, eikä ihan syyttä. Lautojen kohdalla kuitenkaan tämmöinen kategorinen suhtautuminen ei kannata, koska kaupunkimme ovat palvelutasoltaan ja maantieteeltään hyvin erilaisia. Siinä, missä isoissa kaupungeissa toimii joukkoliikenne ja muut kestävät kulkumuodot ovat mahdollisia, pienemmillä paikkakunnilla asiat eivät ole samalla tapaa. Tämä sitten vaikuttaa lautojen funktioon ja tarpeellisuuteen, ja siksi juuri on tärkeätä, että kunnille annetaan mahdollisuus vaikuttaa lautafirmojen toimintaan omalla alueellaan. Lautojen hyödyt niin ekologisesti kuin kansanterveyden näkökulmasta riippuvat paljolti siitä, korvataanko niillä autoilua, joukkoliikennettä vai kävelyä ja pyöräilyä. Aalto-yliopistohan on tätä tutkinut, ja heidän lopputuloksensa oli se, että sähköpotkulaudat korvaavat eniten bussi- ja raitiovaunuliikennettä, kävelyä ja muita liikkumispalveluita, kuten kaupunkipyöriä, mutta myös taksimatkustamista. Ehkä näin skuuttien yleisestä hyväksyttävyydestä katsoen ainakin omalta osaltani olisi tärkeätä, että se vähentäisi nimenomaan yksityisautoilua tulevaisuudessa ja ei niinkään tämmöistä kansanterveydellistä aktiivista liikkumista. Arvoisa rouva puhemies! Kannustan edelleen kaikkia tässä salissa ja salin ulkopuolella pysymään mahdollisimman paljon aktiivisten, lihasvoimilla liikkuvien kulkuneuvojen parissa, siitä hyötyvät niin maapallo kuin kansanterveys. Sillä aikaa me liikenne- ja viestintävaliokunnassa aiomme käydä tämän esityksen tarkkaan läpi ja pohtia, tarvitaanko tässä nyt sitten tähän esitykseen vielä jotain lisää esimerkiksi näitten operaattorien määrän hallitsemiseen, mikä tässä tuli jo esiin, ja ovatko nämä nyt tulevat työkalut ylipäätään riittäviä ja vaikeuttaako lainsäädäntö esimerkiksi kaupungin muiden palveluiden tarjoamista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-03-11T16:48:39,2025-03-11T16:53:57,Tarkistettu,1.1 2025_20_123,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,Edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_20_124,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä Furuholmin pyöräilykannustukseen, mutta sähköinen liikkuminen ja sähköinen mikroliikkuminen on tätä päivää, ja haluttiin tai ei, niin se tulee lisääntymään. Tärkeää on, että nyt tämä pitkään odotettu lainsäädäntö saadaan maaliin, ja niin kuin sisällöltään tässä salissa ollaan kuultu, aika tyytyväisiä ollaan niihin toimenpiteisiin. Valiokunta ehkä joutuu, niin kuin tuossa todettiin, menemään syvemmällekin joittenkin asioitten osalta. Tämähän ei ole hyvin pitkäaikainen murhe. Vuonna 21 silloin viime hallituskaudellahan tämä räjähti käsistä ja lautatoimittajien ja -kaupunkien määrä lisääntyi hurjasti, ja silloinen liikenneministeri Harakka kutsui sitten kaupungit ja lautafirmojen edustajat pelisääntökeskusteluun. Silloin sopimusmallilla yhdessä rakennettiin sitä mallia, missä nopeuksiin, pysäköintiin ja toimikauteen ynnä muihin asioihin puututtiin, mutta on tärkeää, että tämä nyt sitten saadaan lainsäädännön piiriin. Silloin perustettiin myös Traficomin vetämä mikroliikkumisen verkosto, joka on varmaan ollut apuna myös tässä lainsäädäntövalmistelussa. Meillä on valtavasti tietoa tästä. Tässä on tärkeää, että tämä kuntien välinen yhteistyö nyt jatkuu sitten. Näitä kokemuksia on pakko käydä yhdessä läpi, ja parastahan tässä on, että nyt vahvistetaan kuntien roolia, koska heillä katualueen ylläpitäjänä on joka tapauksessa vastuu katualueitten käytöstä kokonaisuutena. Toivotaan, että siellä sitten yhteisiäkin malleja löytyy ja tämä toimilupajärjestelmä myös sitten löytää oman polkunsa — miten pitkiä ne ovat ja halutaanko sitä rajata, niin sitä varmaan joudutaan sitten tuolla valiokunnassa pohtimaan. Mutta edelleen olen huolestunut tämän aikataulun suhteen siitä, että tässä on aika monisäikeiset nämä vastuut, mitä kunnille tulee, ja sitten toimilupaneuvotteluista näitten toimittajien kanssa, kun tiedetään, että kunnallishallinto vähän seisoo vaalien jälkeen. Meillä eivät lautakunnat lähde heti pyörimään, eikä monta muuta asiaa, ja tietysti itsellänikin on toiveissa, että tämä jossain vaiheessa tänä kesänä saataisiin käyttöön ja olisi tavallaan tästä lainsäädännöstä niitä ensimmäisiä kokemuksia, joilla pystyttäisiin arvioimaan sitten hyvin nopealla aikataululla tämän toimivuutta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-03-11T16:53:59,2025-03-11T16:56:54,Tarkistettu,1.1 2025_20_125,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,"Meillä on tasaan asti varattu aikaa tälle keskustelulle, mutta koska nyt kauheasti ei näytä olevan ruuhkaa, niin otetaan vielä tähän edustaja Strandman, joka on poissa, edustaja Paasi, sen jälkeen ministerin tiivis puheenvuoro ja sitten mennään seuraavaan asiaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_20_126,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Martin,Paasi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen kaupunkikuva on viime vuosina muuttunut vauhdilla. Sähköpotkulaudat ja muut mikroliikenteen muodot ovat tulleet jäädäkseen. Ne tarjoavat joustavan, vähäpäästöisen ja modernin vaihtoehdon kaupunkiliikkumiseen. Ne tuovat kuitenkin mukanaan myös haasteita, joihin lainsäädännön on pystyttävä vastaamaan. Tällä hetkellä kunnat eivät voi tehokkaasti puuttua sähköpotkulautojen määrään, käyttöaikoihin tai pysäköintiin, mikä on aiheuttanut merkittäviä turvallisuus- ja esteettömyysongelmia. Liikennesääntöjen epäselvyydet, päihtyneenä ajaminen ja väärin pysäköinti ovat lisänneet onnettomuuksia ja kuormittaneet terveydenhuoltoa sekä kaupunkien resursseja. Sähköpotkulautailuun liittyvät onnettomuudet aiheuttavat yhteiskunnalle vuosittain noin 130 miljoonan euron kustannukset. Tämä ei ole kestävää. Edustaja Castrén osoitti tutkimusryhmänsä kanssa, että onnettomuudet voidaan kuitenkin puolittaa yhteistyössä palveluntuottajien kanssa, kun nopeutta laskettiin ja viikonlopun yöajat lopetettiin. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus tuo nyt eduskuntaan lakiesityksen, joka antaa kunnille kaivatut työkalut sähköpotkulautojen ja muun mikroliikenteen hallintaan. Mikroliikennelupa mahdollistaa sen, että kunnat voivat säädellä sähköpotkulautojen määrää, pysäköintiä ja käyttöaikoja paikallisiin olosuhteisiin sopivalla tavalla. Näin varmistamme, että mikroliikenteeseen saadaan sen parhaat puolet käyttöön ilman hallitsemattomia lieveilmiöitä. Uudistuksen myötä käyttöön otetaan myös selkeämmät pelisäännöt. Sähköpotkulautailua ohjataan uusilla liikennemerkeillä, ja merkittyjä pysäköintialueita lisätään. Tämä parantaa esteettömyyttä ja turvallisuutta kaikille kaupunkilaisille, erityisesti heille, joille väärin pysäköidyt potkulaudat ovat olleet todellinen liikkumiseste. Lisäksi otamme käyttöön 0,5 promillen rajan, joka koskee sähköpotkulaudan kuljettajaa. Päihtyneenä ajamisesta voi jatkossa seurata seuraamuksia, ja poliisi saa paremmat valtuudet puuttua vaarallisiin tilanteisiin. Arvoisa rouva puhemies! Tämä laki ei ole mikroliikenteen rajoittamista itseisarvona vaan sen hallinnan parantamista. Kaupunkien ei ole pakko rajoittaa sähköpotkulautojen käyttöä, mutta niille annetaan siihen mahdollisuus. Tavoitteena ei ole estää kaupunkilaisten sujuvaa ja ympäristöystävällistä liikkumista vaan tehdä siitä turvallisempaa ja paremmin hallittua. Samalla kun säätelemme paremmin sähköpotkulautojen käyttöä, meidän on muistettava laajempi tavoite: Suomen liikenteen kehittäminen kohti turvallisempaa ja sujuvampaa tulevaisuutta. Hallitus on sitoutunut liikenneturvallisuuden parantamiseen ja siihen, että vuonna 2050 Suomessa ei tapahtuisi yhtään liikennekuolemaa. Tämä laki on yksi askel kohti tätä tavoitetta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Martin Paasi,911825,2025-03-11T16:57:11,2025-03-11T17:01:00,Tarkistettu,1.1 2025_20_127,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,"Sitten ministeri, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_20_128,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp," Kiitoksia, arvoisa puhemies! Todella hyviä puheenvuoroja. Tämä kertoo siitä, että me kaikki tässä salissa haluamme vilpittömästi parantaa liikenneturvallisuutta. Tämä yhdistää. Keino siihen, että tämä laki olisi hyvä ja sillä pystyttäisiin saamaan sähköpotkulautojen turvallisuutta huomattavasti paremmaksi, on oikeastaan meidän pitkä valmisteluaikamme, joka meillä on ollut. Emme halunneet, että tänne tulee keskeneräinen esitys, vaan nimenomaan sellainen, joka ehkä kaipaa sitten pientä kauneusvirheiden korjausta, mutta ei muuta. Meillä on hallituksen aivan kärkitavoitteena liikenneturvallisuuden parantaminen, ja nimenomaan lasten ja nuorten liikenneturvallisuus on tässä ensi sijalla. Nuoret miehet, pojat, ovat se riskiryhmä, johon myöskin kohdistamme paljon toimenpiteitä. Sen lisäksi, että me sääntelemme ja meille tulee uusia työkaluja sille, että päihtyneenä ja pilvessä ajelu saadaan kuriin, meidän on myöskin vahvistettava edelleen valistusta, liikennekasvatusta, sitä elinikäistä liikennekasvatusta. Koulupoliiseilla on tässä myöskin suuri merkitys, ja hehän kiertävät juuri tällä hetkellä Suomen kouluja. Minä kiitän näistä puheenvuoroista, ja olen varma siitä, että me saadaan erittäin hyvä lopputulos. Ja muistetaan kaikki olla myöskin itse esimerkillisiä tuolla liikenteessä: ollaan kunnossa siellä ratissa, kunnolla. Muistutan myös teitä kaikkia siitä, että jutelkaa siellä kotona, keskustelkaa läheistenne kanssa, muistuttakaa siitä, että liikenne ei ole mikään peli, sitä ei voi resetoida. Siellä ei voi aloittaa uudestaan, jos törmää seinään. Kiitoksia kaikille arvokkaasta keskustelusta. Tästä on erittäin hyvä jatkaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-03-11T17:01:01,2025-03-11T17:03:12,Tarkistettu,1.1 2025_20_129,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,"Kiitokset ministerille. — Keskustelu keskeytetään, ja asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_20_130,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä asiakohtaa 3. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Nieminen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_20_131,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään käsittelemme hallituksen esitystä mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi, joka on merkittävä askel kohti turvallisempaa kaupunkiympäristöä ja liikennejärjestelmää. Yleinen turvallisuus on keskiössä tässä esityksessä, sillä mikroliikkumisvälineiden, kuten sähköpotkulautojen ja muiden kevyiden liikkumisvälineiden, yleistyminen on tuonut uusia haasteita liikennekulttuuriimme. Esityksessä ehdotetaan muutoksia muun muassa liikenteen palveluista annettuun lakiin, tieliikennelakiin ja ajoneuvolakiin. Keskeisenä uudistuksena esitetään mikroliikenneluvan käyttöönottoa, joka antaisi kunnille tehokkaammat työkalut mikroliikennepalveluiden hallintaan ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tämä antaa paikalliselle viranomaiselle paremmat työkalut esimerkiksi nopeusrajoitusten, pysäköintikäytäntöjen ja reittisuunnittelujen osalta. Tavoitteena on taata sekä jalankulkijoiden että muiden tienkäyttäjien turvallisuus ja sujuva liikkuminen. Lisäksi esityksessä ehdotetaan promillerajan asettamista sähköpotkulautailijoille, mikä on tärkeä askel kohti turvallisempaa liikenneympäristöä. Tämä toimenpide tukee Suomen tavoitteita saavuttaa nollavisiotavoite siitä, ettei liikennekuolemia tai vakavia loukkaantumisia tapahtuisi vuonna 2050. Arvoisa rouva puhemies! Turvallisuuden alan ihmisenä — turvallisuuden takaaminen ei ole pelkästään lainsäädännöllinen kysymys vaan se vaatii myös riittäviä resursseja valvontaan ja tutkintaan. Mikroliikkumisen sääntely ei ole tehokasta, ellei sen noudattamista pystytä valvomaan ja rikkomuksia tutkimaan asianmukaisesti. Tällä hetkellä poliisin ja muiden viranomaisten resurssit ovat jo valmiiksi tiukilla. Sähköpotkulautojen ja muiden mikroliikkumisvälineiden valvonta on vaatinut lisääntyviä toimenpiteitä erityisesti kaupunkialueilla, joissa ne ovat aiheuttaneet ongelmia jalankulkijoille ja muulle liikenteelle. Hallituksen esityksessä on huomioitu, että ilman riittäviä valvontaresursseja esimerkiksi promillerajan käyttöönotto tai nopeusrajoitusten valvonta jäävät helposti tehottomiksi. Toivonkin, että turvallisuus ei ole pelkästään sääntöjen ja rajoitusten asettamista vaan myös asennekysymys liikkumisvälineiden kuljettajille ja niitä käyttäville ihmisille. Siksi lainsäädännön rinnalla on tärkeää panostaa liikennekasvatukseen ja valistukseen. Kansalaisten on ymmärrettävä, että sähköpotkulauta tai muu mikroliikkumisväline ei ole lelu vaan ajoneuvo, jonka käyttöön liittyy kuljettajan vastuu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-03-11T17:39:15,2025-03-11T17:41:52,Hyväksytty,1.1 2025_20_132,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,Edustaja Sillanpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_133,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nykypäivän liikkumismuodot ovat muuttuneet siitä, mitä ne ovat joskus olleet. Siinä, missä aiemmin liikuimme autoilun ja julkisen liikenteen lisäksi kävellen ja pyöräillen, on mikroliikkuminen — eli sähköpotkulaudat ja muut sähköllä toimivat kevyet ajoneuvot — tullut jäädäkseen. Lainsäädäntö onkin laahannut jäljessä, ja hallituksen esitys laiksi mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi onkin erittäin tervetullut ja tarpeellinen. Yhteiskäyttöiset sähköpotkulaudat saapuivat Suomeen vuonna 2019, ja kehitys on ollut sillä saralla nopeaa. Vuonna 2020 sähköpotkulaudoilla ajettiin noin 6 miljoonaa kilometriä, kun vuonna 2023 ajettujen kilometrien määrä oli jo yli 30 miljoonaa. Tämä kertoo sähköpotkulautojen suosiosta mutta myös siitä, että nyt viimeistään lainsäädäntö on laitettava kuntoon. Parhaimmillaan ja turvallisesti käytettyinä sähköpotkulaudat ovat helppo ja nopea tapa liikkua kaupungissa, mutta olemme joutuneet lukemaan myös niistä tilanteista, kun ihmisiä on loukkaantunut, vammautunut tai pahimmillaan jopa menehtynyt sähköpotkulaudalla ajaessa. Jokainen loukkaantuminen on liikaa, eikä meillä ole varaa siihen, että päivystykset täyttyvät kesäisin potilaista sähköpotkulautaonnettomuuksien vuoksi, jotka olisi voitu välttää turvallisilla ajotavoilla. Arvoisa puhemies! Näiden vuosien aikana olemme tunnistaneet mikroliikkumiseen liittyviä haasteita, joita pyrimme ratkaisemaan lainsäädännöllä. Turvallisuushuolet, onnettomuudet, lautojen pysäköinnistä piittaamattomuus ja liikennesääntöjen rikkominen ovat yleisiä ongelmia. Vaikka jokainen yksilö ja lautojen käyttäjä on itse vastuussa omasta turvallisesta ajotavastaan, uusi lainsäädäntö luo yhteiset pelisäännöt ja parantaa kaikkien tienkäyttäjien turvallisuutta. Esimerkiksi 0,5:n promillerajan asettaminen on yksi tärkeä parannus, etteivät ihmiset lähtisi laudan selkään humalassa. Toinen olennainen muutos on se, ettei ajoneuvolla saisi kuljettaa matkustajia, ellei siinä ole erillistä istuinta sitä varten. Olemme varmasti moni nähneet niitä tilanteita, kun sähköpotkulaudalla matkustaa monta nuorta samaan aikaan. Silloin tuhot ovat moninkertaiset, kun lauta osuu vahingossa kuoppaan tai kääntyy auton eteen. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan toukokuussa 25, ja tavoitteena on se, että liikenne on kaikille turvallinen, niin sähköpotkulaudan käyttäjille kuin muillekin tienkäyttäjille, joten kiitän ministeri Lulu Rannetta tästä hyvästä lainvalmistelusta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-03-11T17:41:55,2025-03-11T17:44:35,Tarkistettu,1.1 2025_20_134,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,"Edustaja Wallinheimo, poissa. — Edustaja Lyly.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_20_135,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin tässä edellisessä puheenvuorossa näytettiin, niin yhteiskäyttöisillä sähköpotkulaudoilla kuljetaan nytten noin 30 miljoonaa kilometriä, kun se aiemmin, vuonna 20, oli noin 6 miljoonaa. Mielenkiintoinen havainto on ollut, että kaupunkipyörät ovat pysyneet samalla tasolla, noin 9—10 miljoonassa kilometrissä vuositasolla. Siirtymä on selvästi näihin sähköpotkulautoihin, ja niissä kaupungeissa, joissa kaupunkipyöriä on, ne ovat nyt sitten pysyneet aika lailla samalla tasolla. Se, minkä takia pyysin vielä puheenvuoron, liittyy tähän sähköpotkulautojen ympärillä olevaan muuhun tilanteeseen, joka tässä on. Jos ajatellaan sitä, että kun tämä liikenne tapahtuu tuolla pyöräteillä, niin siellä tulee isoon rooliin pyöräteitten infra ja sitten pyöräteitten ja jalankulkuväylien jakaminen ja sen lisäksi vielä se, miten tämä pysäköinti-infra rakennetaan, eli kunnille tulee aika paljon tästä uusia kuluja. Toisaalta tämä parantaa sitä pyöräilytieinfraa ja sillä tavalla auttaa myöskin muulla tavalla sitä liikkumismuotoa. Mutta tämä näyttää myös sitten samalla, miten kaupungit ovat itse pyöräilyreittejään tehneet. Arvoisa rouva puhemies! Tässä kuitenkin on isoista kaupungeista kysymys, ja MAL-sopimuksessa Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Kuopion, Jyväskylän ja Lahden seudulla sopimukseen liittyvät esimerkiksi nämä pyöräteihin ja muihin liittyvät panostukset, ja siinä valtio on ollut omalta osaltaan tukemassa näitä hankkeita. Nyt MAL-painotukset eivät ole olleet valtion taholta enää tässä suunnassa, vaan ne ovat jääneet sitten tämän infran osalta pelkästään kuntien vastuulle. Jos haluamme edistää tällaista liikkumista, joka vähentää autoilua, ja ehkä sitten tämmöistä mikroliikkumista, joka on vähän joustavampaa kuin julkinen liikenne, niin siinä mielessä täytyy tämäkin ulottuvuus myöskin huomioida. Sitten näistä onnettomuuksista täytyy sanoa, että kun me ollaan puhuttu täällä, että noin puolet onnettomuuksista tapahtuu yöllä ja usein on päihtyneitä siinä, niin se, mikä on jäänyt sanomatta, on se, että kokemuksen puute on myöskin aika iso onnettomuuden tekijä. Että kun ensimmäistä kertaa käytetään sähköpotkulautaa, niin täällä Voin mukaan 16 prosenttia onnettomuuksista tapahtuu tällaisille henkilöille. Meillä on paljon näitä kysymyksiä, jotka on tässä ratkaistava, ja erityisesti tämä onnettomuuksien torjunta on nyt tosi tärkeätä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-03-11T17:44:40,2025-03-11T17:47:55,Tarkistettu,1.1 2025_20_136,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_20_137,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus luo ohjaavaa lainsäädäntöä mikroliikkumiselle ja antaa kaupungeille ja kunnille työkalut mikroliikkumisen hallintaan. Lisäksi hallitusohjelman mukaisesti asetetaan liikenneturvallisuuden parantamisen tavoitteeksi se, ettei Suomessa tapahdu liikennekuolemia vuonna 2050. Liikenne- ja viestintäministeri Ranne pitikin täällä jo aiemmin tänään iltapäivällä erittäin hyvän esittelyn liikenneturvallisuudesta. Liikenneturvallisuusstrategian visiona on, että kaikki liikennemuodot ovat vuoteen 2050 mennessä niin turvallisia, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Strategian toimenpideohjelmaan on kirjattu yhteensä 103 toimenpidettä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Tieliikennelakiin lisättäisiin hallinnollisella seuraamusmaksulla sanktioitu säännös liikennejuopumuksesta moottorilla varustetulla polkupyörällä tai kevyellä sähköajoneuvolla sekä sen noudattamisen valvontaa ja seuraamuksia koskevia säännöksiä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi vuokrattavia sähköpotkulautoja. Sähköpotkulautojen ja alkoholin yhdistelmä on huomioitu terveydenhuollossa, ja niiden aiheuttamat vahingot ovat lisääntyneet roimasti. Tällä lakimuutoksella tehdään vaikutus nimenomaisesti tähän. Lakiehdotus on oikein kannatettava.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-03-11T17:47:55,2025-03-11T17:49:28,Tarkistettu,1.1 2025_20_138,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,Edustaja Furuholm., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_20_139,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä viimeinen puheenvuoro tästä tuiki tärkeästä aiheesta. On pakko todeta alkuun, että paljon on tultu eteenpäin siitä vuodesta 2019, kun nämä laudat saapuivat. Laudat itsessään olivat paljon kevyempiä, ja kun ne olivat kaikille uusia, niin myös tämmöinen liikennekulttuurinen puoli sakkasi. Tähän turvallisuuteen on nyt panostettu sen verran kuin näillä nykyisillä pelisäännöillä on pystytty. Mutta yksi seikka, josta lautoja on syytä kiittää, on se, että ne myös paljastivat, kuten edustaja Lyly tässä edellä viittasi, niitä heikkouksia ja ongelmia, mitä meillä on kaupunkiemme pyöräilyinfroissa. Kysymys kuuluukin, onko tähän reagoitu, kun on selkeää esimerkiksi kotikaupungissani Turussa, että puuttuu tällainen selkeä verkosto [Mikko Lundén: Tule käymään Salossa!] — tule sinä käymään Turussa — ja selkeä looginen jatkumo pyöräteillä, ja se paljastui näiden skuuttien kohdalla erityisen heikoksi, kun näissä oli paljon pienemmät renkaat ja tapahtui näitä onnettomuuksia. Kunnilla, myös Turulla, on todella paljon halua investoida, parantaa pyöräilyn ja kävelyn infraa, mutta samaan aikaan maamme hallitus tekee sen entistä haastavammaksi. Otan esimerkiksi tämän kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman, joka on ollut edellisen hallituksen aikana parhaimmillaan 30 miljoonaa euroa. Se on tällä hetkellä kolme miljoonaa euroa. Tämä momentti on ollut suuri kannuste kaupungeille ja kunnille rakentaa erityisesti laadukasta pyöräilyinfraa, tasoeroteltua pyöräilyinfraa, jossa jokaiselle kulkumuodolle on selkeät omat reittinsä. Samaan aikaan hallitus myös leikkaa, kohdistuen etenkin isoihin kaupunkeihin, joukkoliikennetukia. Tämä sitten pistää nämä kaupungit ja kunnat priorisoimaan eri hankkeiden kesken. Eli vaikka kannatan tätä hallituksen esitystä ja siihen liittyviä toimia — toki siinä on muutama valuvika, mitkä pitää vielä valiokunnassa korjata — niin isompi tämmöinen liikennekulttuurinen keskustelu, kestävän liikenteen edistäminen, pitäisi myös käydä tästä, miten me veronmaksajien rahoja jatkossa käytämme, minkälaisia liikennemuotoja me tuemme. Tämmöinen kolme miljoonaa euroa liikenne- ja viestintäministeriön 3,6 miljardista on mielestäni hyvin paljon liian vähän. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-03-11T17:49:28,2025-03-11T17:52:41,Tarkistettu,1.1 2025_20_140,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_20_141,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Monelle, varsinkin opiskelijakaupungeissa asuville, sähköpotkulautojen aiheuttamat ongelmat ovat arkipäiväinen asia. Kännykällä helposti vuokrattavissa olevat laudat ovat olleet kotikaupungissani Vaasassakin tuttu ilmiö, kun opiskelijat siirtyvät niillä koteihinsa päivin ja öin. Ymmärrän niiden suosion, koska niillä ajaminen sopii opiskelijankin kukkarolle verraten vaikkapa takseihin. Noita sähköpotkulautoja lojuu sitten milloin missäkin, yleensä kevyen liikenteen väylillä pitkin ja poikin. Ne aiheuttavatkin etenkin sesonkiaikaan puskaradioissa ja Tekstaten-palstoilla kovasti kirjoittelua. Kätevän etenemismuodon ikävänä puolena on ollut se, että sillä ajetaan päihtyneenä, mikä on valtava turvallisuusriski, ei vain laudan käyttäjälle vaan myös muille tielläliikkujille. Kun on nautittu alkoholia, oman ajokuntonsa arvioiminen on usein ylimitoitettua, vaikka kokemusta sähköpotkulaudalla ajamisesta ei juuri olisikaan. Lisäksi päihtymyksen mukanaan tuoma rohkeus yhdistettynä vauhdikkaaseen ajotapaan on hyvin onnettomuusaltista. Jos sellainen ihme kuin kypärä olisi tarttunut jossain mukaan, se auttaisi vähän ainakin päävammoihin. Asvaltti-ihottuma ja luunmurtumat ovat yleisimpiä vammoja näissä onnettomuuksissa. Arvoisa puhemies! Mikroliikkumisen lainsäädäntö — tai oikeastaan lainsäädännön puutteet — on tehnyt lautailun ongelmiin puuttumisesta hankalaa. Nyt hallitus kuitenkin tarttuu tähän ongelmaan, ja tällä esityksellä tieliikennelakiin sisällytettäisiin hallinnollisella seuraamusmaksulla sanktioitu säännös liikennejuopumuksesta moottorilla varustetulla polkupyörällä tai kevyellä sähköajoneuvolla. Promilleraja menisi tutussa 0,5:ssä. Tämä on tärkeä uudistus tieliikenteen turvallisuuden näkökulmasta ja vastuuttaa lautailijaa kiinnittämään huomiota ajokuntoonsa. Pelkkä rajan asettaminen ei tee autuaaksi, vaan tietoisuuden lisääminen rangaistavuudesta sekä valvojien eli poliisin resurssien turvaaminen ovat iso osa liikenneturvallisuuden lisäämistä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-03-11T17:52:41,2025-03-11T17:54:56,Tarkistettu,1.1 2025_20_142,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_20_143,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on siis hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi eli niin kutsuttu laki sähköpotkulaudoista ja muista mikroliikkumisen ajoneuvoista. Hallitusohjelmassa on hyviä kirjauksia siitä, että hallitus luo mikroliikkumiselle eli esimerkiksi sähköpotkulautailulle ohjaavaa lainsäädäntöä. Lisäksi kaupungeille ja kunnille annetaan työkalut siihen, että ne pystyvät jatkossa hallitsemaan paremmin mikroliikkumista. Tavoitteena on, että kaikkien tienkäyttäjien turvallisuus paranee, ja se on varsin kannatettava tavoite, mutta samalla kannan huolta. Arvoisa rouva puhemies! Haluan tähän kärkeen sanoa, että tämä on vain ja ainoastaan minun oma mielipiteeni, ja tahdon sanoa, että kannatan tätä hallituksen esitystä. Mutta kannatan myös näillä sähköpotkulaudoilla liikkumista paikasta A paikkaan B. Kaiken sen negatiivisen julkisuuden ja mielikuvan keskellä, mitä nämä sähköpotkulaudat ovat saaneet, tahdon sanoa myös sen kuuluisan kolikon kääntöpuolen. Olen aina ollut yrittäjyyden ja tunnuslukujen suuri ystävä. Tahdon mainita näistä tunnusluvuista muutamia, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle syystä tai toisesta. Kun yhteiskäyttöiset sähköpotkulaudat tulivat Suomeen vuonna 19, niillä ajettujen kilometrien määrät ovat kasvaneet kovaa vauhtia. Esimerkiksi vuonna 23 näillä yhteiskäyttöisillä sähköpotkulaudoilla ajettiin yli 30 miljoonaa kilometriä. Tämä oli yli 16 miljoonaa matkustuskertaa. Eli lautoja käytetään aktiivisesti, ja niistä on tullut osa monien ihmisten liikkumista erityisesti kaupungeissa. Tahdon puolustaa samalla näitä yrityksiä. Nämä sähköpotkulautafirmojen liikevaihdot olivat vajaa 31 miljoonaa euroa vuonna 23. Ne työllistävät useita ihmisiä sesongin aikana. Se ei ole mikään vähäpätöinen asia. Sähköpotkulaudat ovat käteviä ja nopeita, ja niillä pääsee helposti liikkumaan lyhyitä matkoja kaupungin sisällä. Siinä missä bussit tai autot jäävät ruuhkaan, laudalla olet jo perillä. Yhteiskäyttöisten lautojen lisäksi myös yksityisomisteiset laudat ovat lisääntyneet. Arvoisa rouva puhemies! Kuten aiemmin mainitsin, vuonna 23 yhteiskäyttöisillä sähköpotkulaudoilla tehtiin yli 16 miljoonaa matkaa. Tämän lisäksi päälle tulevat vielä ne matkat, joita tehtiin yksityisomisteisilla laudoilla. Sähköpotkulautojen tyypillisin käyttäjä onkin 20—39-vuotias mies. Yksikin onnettomuus on todellakin liikaa. Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilaston mukaan tieliikenteessä kuoli kolme ja loukkaantui 95 kevyen sähköajoneuvon käyttäjää vuonna 24. Tämä tilasto perustuu poliisin tietoon tulleisiin onnettomuuksiin. Sairaaloissa tehtyjen tutkimusten perusteella on arvioitu, että satoja sähköpotkulautailijoita loukkaantuu Suomessa vuosittain. Onkin siis hyvä tuoda tässä ilmi, että kaikista miljoonista sähköpotkulaudoilla tehdyistä matkoista vain pieni osa on niitä, joissa tapahtuu onnettomuuksia, eli ylivoimaisesti suurin osa käyttäjistä ajaa laudalla turvallisesti liikenteen sääntöjä ja muita tienkäyttäjiä huomioiden. Tämä seikka on jäänyt mielestäni aivan liian vähälle huomiolle. Suomessa sähköpotkulaudoilla tapahtuneista onnettomuuksista korostuvat erityisesti päihtyneiden kuljettajien onnettomuudet. Päihteiden käyttö liittyy onnettomuuksiin kaikkina viikonpäivinä, ja vaikka päihdeonnettomuudet painottuvat iltakymmenen ja aamuyhdeksän väliselle ajanjaksolle, tapahtuu päihdeonnettomuuksia lähes ympäri vuorokauden. Haluan kuitenkin muistuttaa, ettei meillä ole minkäänlaisia keinoja vaikuttaa siihen, jos henkilö itse haluaa hypätä auton rattiin tai sähköpotkulaudan kyytiin päihtyneenä. Niin ei tulisi missään tilanteessa tehdä, mutta viime kädessä yksilö tekee itse valintansa. Vaikka sääntelyä lisätään, on hyvä pohtia ääneen, missä menee yksilön vastuu omista valinnoistaan. Liikenneturvallisuutta pitää ehdottomasti kehittää, ja laki antaa siihen hyvät välineet kunnille. Olisikin tärkeää, että meillä on tarjolla laadukasta liikennekasvatusta, jotta ihmiset ymmärtäisivät omien valintojensa seuraukset, myös sähköpotkulaudalla ajaessa. Yhteiskunta ei voi holhota loputtomiin ketään, ei edes lainsäädännöllä. Arvoisa rouva puhemies! Tässä laissa on kuitenkin hyvät perustelut, ja tärkeintä on, että parannamme sillä kaikkien turvallisuutta liikenteessä samalla, kun saamme tukea yrittäjyyttä ja luoda mahdollisuudet monipuolisille tavoille liikkua. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies. Päätän lähetyksen nyt tähän. [Naurua]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+3.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-03-11T17:54:58,2025-03-11T17:58:46,Tarkistettu,1.1 2025_20_144,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle merten biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla tehdyn, Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaisen sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi merensuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2025 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan. Tässäkin keskusteluun varataan enintään 30 minuuttia tässä vaiheessa, ja jos puhujalistaa ei ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ensimmäinen puheenvuoro, edustaja Mikkonen, Krista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_20_145,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle merten biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla tehdyn, Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaisen sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi merensuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2025 vp","Arvoisa puhemies! Esittelyssä olevat lakimuutokset liittyvät YK:n sopimukseen, joka koskee kansainvälisten merialueiden biologista monimuotoisuutta. Puhutaan niin sanotusta BBNJ-sopimuksesta, joka tulee englannin kielen sanoista ”biodiversity beyond national jurisdiction”. Suomeksi tätä sopimusta on kutsuttu myös aavan meren sopimukseksi. Sopimus on erittäin merkittävä edistysaskel merien suojelussa, ja tätä sopimusta on valmisteltu hyvin pitkään. Itsekin sain viime kaudella ympäristöministerinä olla tekemässä työtä tämän sopimuksen syntymiseksi, ja siksi onkin erityisen hienoa, että tämä sopimus vihdoin syntyi kesäkuussa 2023. Suomen ulkoministeri allekirjoitti sen varsin nopeasti, ja sitten on aloitettu tämän sopimuksen vaatimat lakimuutokset, jotka nyt ovat sitten tänne eduskuntaan saapuneet. Tätä sopimusta sovelletaan kansainvälisellä merialueella, joka kattaa yli 60 prosenttia maailman meripinta-alasta ja melkein puolet maapallon pinnasta. Sopimus muun muassa mahdollistaa merensuojelualueiden perustamisen kansainväliselle merialueelle, josta vain noin yksi prosentti on tällä hetkellä suojeltua. Pienen kokonsa vuoksi Itämeri ei ole tämän sopimuksen soveltamisalaa, sillä Itämerellä ei ole tällaista kansainvälistä merialuetta, vaan Itämeren rantavaltioiden talousvyöhykkeet rajautuvat toisiinsa, eikä sinne jää näitä kansainvälisiä alueita, jotka kuuluvat tämän sopimuksen piiriin. Mutta sen sijaan Suomen ja koko EU:n näkökulmasta on tärkeää, että sopimus mahdollistaa tehokkaasti hallinnoidun merensuojelualueiden verkoston perustamisen kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisille merialueille. Se myös edellyttää ympäristövaikutusten arviointia näillä merialueilla tapahtuvilta hankkeilta. Kolmas sopimuksen kokonaisuus koskee meren geenivaroja. Sopimus edellyttää, että geenivarojen keräämisestä ja niiden käytöstä jaetaan tietoa. Lisäksi määrätään geenivaroista saatavien sekä ei-rahallisten että rahallisten hyötyjen jakamisesta. Neljäntenä kokonaisuutena sopimuksessa on kehittyvien valtioiden merensuojeluvalmiuksien lisääminen. Kehittyviä valtioita tuetaan sopimuksen täytäntöönpanossa uuden rahoitusmekanismin avulla. Sopimus siis antaa tarpeellisia työkaluja luontokadon torjuntaan, mutta ne pitää myös ottaa tehokkaasti käyttöön. Ensimmäiseksi tämä sopimus pitää saada kansainvälisesti voimaan, ja siihen tarvitaan 60 maan ratifiointi. Kunnianhimoisena tavoitteena on, että tämä tapahtuisi jo tänä vuonna niin, että sopimus voisi tulla voimaan kesällä Nizzassa järjestettävässä YK:n kolmannessa valtamerikonferenssissa. Suomen osalta ratifiointia varten on valmisteltava myös sopimuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittava kansallinen lainsäädäntö, ja juuri sitä nyt tällä esillä olevalla esityksellä tehdään. Tätä aavan meren sopimusta on kiitelty historialliseksi ja merkittävimmäksi ympäristösopimukseksi sitten Pariisin ilmastosopimuksen. Sopimuksen valmistuminen osoittaa, että nykyisestä kansainvälispoliittisesta tilanteesta huolimatta YK kykenee toimintaan, kun kysymys on yhteisestä maapallostamme. Suojelusopimusta valmisteltiin yli 15 vuoden ajan vuodesta 2004 lähtien ja todellakin kesällä 23 se vihdoin saatiin sovittua. Toinen myönteinen esimerkki maailman maiden kyvystä löytää yhteisymmärrys, kun puhutaan yhteisen maapallomme suojelemisesta, saatiin toissa viikolla, kun maailman maat pääsivät sopuun YK:n biodiversiteettisopimuksesta. Sen yksi tavoite on suojella 30 prosenttia maailman merialueista, ja tämä aavan meren sopimus on välttämätön työkalu tähän tavoitteeseen pääsemiseksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-03-11T17:03:42,2025-03-11T17:08:28,Tarkistettu,1.1 2025_20_146,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle merten biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla tehdyn, Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaisen sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi merensuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2025 vp",Edustaja Furuholm., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_20_147,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle merten biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla tehdyn, Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaisen sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi merensuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Silloin kun puhutaan merten suojelemisesta, niin en voi olla kaappaamatta aihetta sen verran: Kun tiedämme esimerkiksi Itämeren ja Saaristomeren tilanteen, niin en voi olla viemättä tätä keskustelua näin varsinaissuomalaisen näkökulmasta tärkeään Saaristomereen. Se on edelleen valtava ongelma. Tällä hetkellähän sieltä ei löydy erinomaiseksi luokiteltuja alueita ja myös hyväksi luokitellut merialueet alkavat olla vähissä. On jotenkin tuskastuttavaa tavallaan seurata sitä, että joka hallituskausi — tämä ei nyt kosketa pelkästään tätä — tämä sama keskustelu käydään. Eli puhumme paljon resursseista, puhumme paljon resurssien kohdentamisesta tähän Saaristomeri-työhön, mutta tosiasia on se, että niitä ei ole riittävästi. Mutta vielä isompi, poliittisesti vaikeampi, asia liittyen Saaristomereen ja sen pelastamiseen on tämä maatalouden aiheuttama ravinnekuormitus. Kun se keskustelu ei lähde käyntiin ja siinä keskustelussa ei päästä eteenpäin, on selvää, että ne ongelmat siellä säilyvät, haasteet säilyvät. Kun me vielä tiedämme, miten hitaasti tällaisen vesistön tilan parantaminen käy, niin ikävä kyllä tavallaan se starttilaukaus puuttuu tältä pelastamiselta. Arvoisa rouva puhemies! Oikeastaan poliitikkona toivon, ettei jatkossa enää Varsinais-Suomessa tarvitsisi niin kiivaasti kampanjoida tällä Saaristomerellä, eli että tähän nyt löydettäisiin joku ratkaisu. Valitettavasti kuitenkaan tämän hallituskauden toimet eivät tätä kehitystä tue, ja siksi halusin tuoda myös tämän huolen tässä vielä esiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+4.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-03-11T17:08:30,2025-03-11T17:10:38,Tarkistettu,1.1 2025_20_148,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle merten biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla tehdyn, Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaisen sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi merensuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2025 vp",Edustaja Mikkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_20_149,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle merten biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla tehdyn, Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaisen sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi merensuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2025 vp","Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä puheenvuoro edustaja Furuholmilta, vaikka tietysti tähän aavan meren sopimukseen se ei suoraan liittynyt. Mutta totta kai merien monimuotoisuus, merien hyvä kunto, on se sitten Itämeri tai ovat ne sitten nämä aavan meren alueet, on äärimmäisen tärkeää, varsinkin kun tiedämme, että ilmaston kuumentuessa meret ovat olleet ne, jotka ovat pystyneet puskuroimaan merkittävästi hiilidioksidia. Se puskurointikyky jossain kohtaa menee yli, ja silloin tiedämme, että vaikutukset voivat olla ilmaston kuumenemisen suhteen paljon nopeampia kuin mitä nyt elikkä tahti voi entisestään kiihtyä. Merten suojelemiseksi me tarvitsemme todellakin näitä laajoja uusia suojelualueita, ja tämä aavan meren sopimus antaa siihen nyt hyvän työkalun. Mutta totta kai yhtä oleellista on se, että me ennaltaehkäisemme niitä ympäristöhaittoja, mitä meriin joutuu, ja ennen kaikkea tietysti, jos puhumme näistä mantereen lähellä olevista merialueista tai vaikka juuri Itämerestä, Saaristomeren alueesta, ne ovat nämä ravinteet, jotka sinne huuhtoutuvat maataloudesta ja myös metsätaloudesta. Sen lisäksi tietysti mertensuojelun näkökulmasta tärkeää on se, että pystymme vähentämään erilaisia mereen joutuvia myrkkyjä, erilaisia kemikaaleja. Ne säilyvät siellä varsin pitkään ravintoketjuissa, ja tiedämme Suomen Itämerenkin alueelta, että meillä esimerkiksi merikotkat aikoinaan kuolivat sen takia, että eivät kyenneet lisääntymään, kun näitä myrkkyjä oli elimistössä sen verran paljon, mutta onneksi sen osalta on kehitystä Itämerellä tapahtunut parempaan suuntaan. Mutta kyllä tämä rehevöitymiskysymys, nämä erilaiset kemikaalit ja saastumiset, on iso ongelma monissa maailman merissä, ja todellakin tämä rehevöityminen on nimenomaisesti meidän Saaristomeren suuri ongelma. Olen iloinen siitä, että hallitus on kuitenkin halunnut jatkaa sitä Saaristomeri-ohjelmaa, jonka viime kaudella aloitin, mutta tietysti siihen tarvitaan työkaluja. Tiedän, että siellä alueella tehdään vahvaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, mutta sen lisäksi tarvitaan resursseja, jotta se työ on vaikuttavaa ja me pääsemme siitä eteenpäin ja pääsemme poistamaan Saaristomeren valuma-alueen HELCOMin niin sanotulta hotspot-listalta elikkä niistä kohdista, jotka ovat kaikkein saastuneimpia Itämeren ympärillä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-03-11T17:10:38,2025-03-11T17:13:32,Tarkistettu,1.1 2025_20_150,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle merten biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla tehdyn, Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaisen sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi merensuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2025 vp",Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_20_151,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle merten biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla tehdyn, Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaisen sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi merensuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2025 vp","Kunnioitettu rouva puhemies! Tärkeä aihe, merien suojeleminen. Hieno asia, että lakiesitys on tullut eduskuntaan. Tässä keskustelussa ollaan käyty keskustelua siitä, kuinka ravinnekuormituksia meriin syntyy muun muassa maatalouden ja metsätalouden sektorilla. Täytyy kyllä muistuttaa tässä vaiheessa, että tämän asian eteen on tehty töitä vuosien ja vuosikymmenten aikana, että tätä ravinnekuormitusta vähenevissä määrin pääsee tuonne meriin. Mutta onneksi töitä on tehty myös sen eteen, kun myös täältä Helsingin kaduilta on huuhtoutunut näitä ravinnekuormituksia, kemikaaleja, mikromuoveja tuonne meidän rakkaaseen Itämereen. Nimittäin täytyy, rouva puhemies, muistaa, että Helsingissä Hernesaari on Suomen ainoa paikka, jossa kaduilta aurattua lunta kipataan suoraan mereen, [Juho Eerola: Jään päälle!] ja tämän mahdollistavat Helsingin kaupungin päätöksentekijät. Esimerkiksi talvella 2023 Hernesaaresta kaadettiin mereen reilut 15 000 rekkakuormallista lunta. Tämän lumen mukana mereen päätyy merkittäviä määriä roskaa ja mikromuovia, mikä aiheuttaa ympäristöhaittoja. Ympäristöministeriön selvityksen mukaan normaalilumisena talvena Hernesaaresta mereen kulkeutuu useita tuhansia kiloja roskaa ja yli 50 miljoonaa mikromuovipartikkelia, joten toivoisin, että kun tätä keskustelua käydään merien suojelemisesta ja tuodaan ainoastaan maatalouden ja metsätalouden tuomat huuhtoutumat esille, että jatkossa myös näitten kaupunkien tuomat huuhtoutumat tuotaisiin näissä keskusteluissa esille. Rouva puhemies! Sen vuoksi käytin tämän puheenvuoron, koska päätöksentekijöillä myös kaupungeissa on iso vastuu, että lunta ei tulevaisuudessa kaadeta Itämereen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+4.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-03-11T17:13:32,2025-03-11T17:16:00,Tarkistettu,1.1 2025_20_152,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle merten biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla tehdyn, Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaisen sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi merensuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2025 vp",Edustaja Mikkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_20_153,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle merten biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla tehdyn, Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaisen sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi merensuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunnan puheenjohtajana voin kertoa, että mehän olemme päättäneet laista, joka kieltää lumenkaadon mereen, niin että tämä ongelma on lainsäädännöllä nyt hoidettu. Kun kuulimme ympäristövaliokunnassa tästä asiasta, niin valitettavasti selvisi, että Helsingin kaupunki ei ole ainoa kaupunki, joka tällaista toimintaa on tehnyt, mutta tähän on nyt todellakin lakimuutos tullut, ja tämä toiminta loppuu. [Juho Eerola: Hyvä hallitus!] Niin kuin edustaja Kettunen totesi, on todella tärkeätä, että jatketaan myös sitä työtä hajakuormituksen vähentämiseksi kaikkialla, on se sitten meren rannalla, Saaristomeren valuma-alueella tai muualla Suomessa. Onneksi tähän on keinoja, ja esimerkiksi tämmöinen niin sanottu hiiliviljely, jossa nimenomaisesti pellon kasvukuntoa pystytään myös edistämään ja vähemmän käyttämään keinolannoitteita, on hyvä, tehokas keino siihen. Olen todella iloinen, että esimerkiksi maataloudessa näitä uusia keinoja on otettu jo käyttöön, ja tietysti on tärkeätä, että niitä jatkossakin otetaan, koska tämä hiiliviljely monella tapaa on ratkaisu. Se on myös taloudellisesti viljelijöille kannattavaa. Se on sen maan kasvukunnon kannalta merkittävää, se on satovarmempaa, koska se paremmin pystyy sopeutumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ääri-ilmiöihin, ja se myös edistää luonnon monimuotoisuutta. Näitä erilaisia keinoja vesistönsuojelussa tarvitsemme enemmän, puhutaan sitten sisävesistä tai meristä. Valitettavaa tietysti on, että resursseja vesiensuojeluun leikattiin kaksi kolmasosaa viime hallituskauden tasosta, mutta nyt on tietysti oleellista, että silti tätä työtä jatketaan ja että muutosta saadaan aikaan. Luulen, että me kaikki olemme kokeneet monena kesänä sen, että sinilevät kukkivat niin järvissä kuin meressä, ja haluaisimme varmasti, että tämän ongelman pystyisimme yhdessä ratkaisemaan niin, että myös uimavedet olisivat meille kesäisin puhtaita ja pystyisimme niistä nauttimaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-03-11T17:16:00,2025-03-11T17:18:18,Tarkistettu,1.1 2025_20_154,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 171/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Reijonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_20_155,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 171/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsitellään ajokorttitodistusasiaa, ja nythän on tulossa sillä tavalla, että jatkossa perusterveydenhuollolla ei ole enää velvollisuutta huolehtia näistä ajokorttitodistuksista. Hallitus on tosiaan tässä kuunnellut hyvinvointialueita. Hyvinvointialueilla on ruuhkaa ja pulaa työntekijöistä ja kiirettä, ja kovasti sitä byrokratiaa sielläkin halutaan varmasti purkaa. On tärkeää, että tämä asia saadaan eteenpäin vietyä, ja ihan sen takia, että kuitenkin tämä on semmoinen asia, missä myös säästöjä haetaan. Talous on aika tiukoilla, ja talous on saatava Suomessa kuntoon. Näen kyllä ihan asiallisena asiana sen, että tämä purkaa sote-alueilta tämmöistä byrokratiaa, kun tätä viedään eteenpäin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-03-11T17:18:36,2025-03-11T17:19:25,Tarkistettu,1.1 2025_20_156,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 171/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2025 vp,Edustaja Forsgrén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_20_157,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 171/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen mukaan hyvinvointialueilla ei ole jatkossa velvollisuutta perusterveydenhuollossa enää huolehtia siitä, että sen asukas tai terveyskeskuksen potilas saa terveydentilaansa koskevan ajokorttilaissa tarkoitetun todistuksen tai lausunnon. Vastaavasti valtion rahoitusta hyvinvointialueille vähennettäisiin poistuvan tehtävän myötä täysimääräisesti, eli kyse on jälleen yhdestä hyvinvointialueiden rahoitukseen kohdistuvasta leikkauksesta. Esitykselle asetetut tavoitteet ovat ristiriidassa esityksen sisällön ja todellisten vaikutusten kanssa. Väitetysti tavoitteena on edistää hoitoonpääsyä sekä parantaa hyvinvointialueiden edellytyksiä tuottaa lakisääteiset palvelut käytettävissä olevilla henkilöstöresursseilla. Esitys ei kuitenkaan millään tavalla edistä edellä kuvattua tavoitetta, sillä poistuvaan tehtävään laskennallisesti käytettävä rahoitus vähennetään alueilta täysimääräisesti. Osa valiokunnan kuulemista asiantuntijoista, kuten esimerkiksi Lääkäriliitto, on myös arvioinut, että tehtävän poisto ei todellisuudessa tuo laskelmien mukaisia säästöjä alueille, jolloin alueiden rahoitusvaje kasvaa. Esitys uhkaa myös heikentää liikenneturvallisuutta. Muun muassa potilastietojen hankalan saatavuuden vuoksi yksityisvastaanotoilla ei välttämättä kyetä perehtymään asiakkaan sairauksien merkitykseen ajokyvyn kannalta, jolloin todistuksien laatu kärsii. Ajokykyyn vaikuttavia sairauksia on paljon, ja niiden hoitovastuu tavallisesti on julkisessa terveydenhuollossa, jossa sairauksien vaikutus ajokykyyn pystytään arvioimaan osana potilaan hoitokokonaisuutta turvallisemmin kuin yksittäisillä yksityislääkärivastaanotoilla. Lausunnoissa myös poliisi on pitänyt liikenneturvallisuudelle koituvia riskejä huolestuttavina. On tärkeää, että kansalaisilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet hankkia lain edellyttämä ajokorttilausunto taloudellisesta tilanteesta ja asuinpaikasta riippumatta. Esitys vaikuttaisi kielteisesti etenkin harvaan asutuilla alueilla asuvien pienituloisten, pitkäaikaissairaiden ja ikäihmisten asemaan. Harvaan asutuilla alueilla mahdollisuus auton käyttöön on usein tärkeää arjen toimivuuden, osallisuuden sekä hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Myös pitkät etäisyydet yksityisiin terveyspalveluihin voivat esityksen myötä muodostua ongelmaksi. Erityisesti esitys lisää taloudellista eriarvoisuutta, sillä pienituloisilla ei ole välttämättä taloudellisia mahdollisuuksia hankkia lausuntoa yksityiseltä palveluntuottajalta korkeiden kustannuksien vuoksi. Näiden perusteluitten takia esitänkin, että lakiehdotus hylätään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+5.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-03-11T17:19:27,2025-03-11T17:22:05,Tarkistettu,1.1 2025_20_158,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 171/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2025 vp,Edustaja Meriluoto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_20_159,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Laura,Meriluoto,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 171/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on huono esitys, joka heikentää liikenneturvallisuutta, eriarvoistaa ihmisiä ja kaiken lisäksi leikkaa jälleen hyvinvointialueiden rahoitusta vielä enemmän kuin mitä tällä mahdollisesti säästetään. Ajokykyyn vaikuttavia sairauksia on paljon, ja niiden hoitovastuu tavallisesti on julkisessa terveydenhuollossa, jossa sairauksien vaikutus ajokykyyn pystytään arvioimaan osana potilaan hoitokokonaisuutta. Yksityisvastaanotoilla ei välttämättä kyetä perehtymään asiakkaan sairauksien merkitykseen ajokyvyn kannalta, jolloin todistuksen laatu kärsii. Olisin kuvitellut, että näihin epäkohtiin olisi herätty, kun sekä poliisi että Lääkäriliitto ovat varoittaneet liikenneturvallisuuden heikentymisestä tämän esityksen myötä. Ennen kaikkea tämä jälleen kerran eriarvoistaa kansalaisia räikeästi. Esitys vaikuttaa kielteisesti etenkin harvaan asutuilla alueilla asuvien, pienituloisten, pitkäaikaissairaiden ja ikäihmisten asemaan. Harvaan asutuilla alueilla mahdollisuus auton käyttöön on usein tärkeää arjen toimivuuden kannalta, kun taas etäisyydet yksityisiin terveyspalveluihin ovat pitkiä. Ja kuka tietää, kuinka korkealle todistuksien hinnat ampaisevat, kun hallitus ruokkii yksityisiä terveysjättejä jälleen yhdellä toimella. No, oikeistohallituksilta on yleisesti totuttu näkemään politiikkaa, joka kohtelee kaltoin harvaan asuttua Suomea ja sen pienituloista väestöä. Sitä pidän vähän yllättävänä ja valitettavana, että myös keskusta on antamassa kannatuksensa tälle esitykselle. Toivoisin, että voisimme yhdessä pitää kiinni siitä, että kansalaisilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet hankkia lain edellyttämä ajokorttilausunto taloudellisesta tilanteesta ja asuinpaikasta riippumatta. Arvoisa puhemies! Näin ollen kannatan edustaja Forsgrénin esitystä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+5.aspx,fi,Laura Meriluoto,1523,2025-03-11T17:22:05,2025-03-11T17:24:08,Tarkistettu,1.1 2025_20_160,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain muuttamisesta ja eduskunnan päätökseksi eduskunnan kanslian ohjesäännön 12 §:n muuttamisesta>>>Puhemiesneuvoston ehdotus PNE 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 4/2025 vp,"Osittain toiseen, osittain ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä päätösehdotuksesta. — Keskustelu alkaa. Edustaja Meriluoto.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_20_161,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Laura,Meriluoto,Kansanedustaja,VAS,Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain muuttamisesta ja eduskunnan päätökseksi eduskunnan kanslian ohjesäännön 12 §:n muuttamisesta>>>Puhemiesneuvoston ehdotus PNE 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Niin Euroopan parlamentin ja neuvoston liikkeenluovutusdirektiivi kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi avoimista ja ennakoivista työehdoista Euroopan unionissa on perusteltua saattaa voimaan myös eduskunnan virkamiesten osalta esitetyssä muodossa. Näiden lisäksi ollaan kuitenkin tekemässä eduskunnan työterveyden järjestämiseen muutos, jota eduskunnan henkilöstöjärjestöt vastustavat voimakkaasti. Kyse on ohjesäännön 12 §:n muuttamisesta. Organisaatioissa tulisi pyrkiä siihen, että henkilöstön keskuudessa laajaa vastustusta nauttivia uudistuksia viedään eteenpäin vain, jos niillä on kiire ja niihin liittyy jokin sellainen organisaation tavoitteita tukeva hyötypotentiaali, joka riittää kompensoimaan vastustuksesta aiheutuvaa kitkaa. Esityksen mukaan tällaisesta tilanteesta ei nyt ole kyse. Arvoisa puhemies! Ehdotan, että lakiehdotus hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena ja että ehdotus eduskunnan päätökseksi eduskunnan kanslian ohjesäännön 12 §:n muuttamisesta hylätään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+6.aspx,fi,Laura Meriluoto,1523,2025-03-11T17:24:49,2025-03-11T17:26:06,Hyväksytty,1.1 2025_20_162,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain muuttamisesta ja eduskunnan päätökseksi eduskunnan kanslian ohjesäännön 12 §:n muuttamisesta>>>Puhemiesneuvoston ehdotus PNE 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 4/2025 vp,Edustaja Furuholm., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_20_163,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain muuttamisesta ja eduskunnan päätökseksi eduskunnan kanslian ohjesäännön 12 §:n muuttamisesta>>>Puhemiesneuvoston ehdotus PNE 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn äskeiseen puhujaan sen verran vahvasti tässä, että kannatan tätä tehtyä ehdotusta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+6.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-03-11T17:26:06,2025-03-11T17:26:16,Hyväksytty,1.1 2025_20_164,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 1 luvun 11 §:n ja 46 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 202/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 2/2025 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 2/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Edustaja Eerola., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_20_165,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 1 luvun 11 §:n ja 46 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 202/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on kyse niin kutsutun pakoterikosdirektiivin kansallisesta täytäntöönpanosta. Tällä direktiivillä ei säädetä uusista pakotteista, vaan sen tarkoituksena on varmistaa lähinnä se, että näitten pakotteitten rikkominen on kaikissa jäsenvaltioissa rangaistavaa ja että nämä rangaistussäännökset täyttävät yhteisen vähimmäistason. Tämän hallituksen esityksen keskeinen ehdotus on lisätä rikoslain 46 lukuun uudet säännökset pakoterikoksesta, törkeästä pakoterikoksesta, tuottamuksellisesta pakoterikoksesta ja vielä pakoterikkomuksesta. Samalla tämän rikoslain 46 luvun säännöstelyrikoksia koskevia säännöksiä muutetaan sillä viisiin, etteivät ne enää koske näitten pakotteiden rikkomista. Pakotteet ovat olleet keskeinen väline Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden edistämisessä. EU:ssa on tällä hetkellä voimassa yli 40 erilaista pakotejärjestelmää. Nämä pakotejärjestelmät voivat sisältää muun muassa asevientikieltoja, matkustuskieltoja, varojen jäädyttämistä sekä muita viennin ja tuonnin erilaisia rajoituksia. Venäjän ja Ukrainan välisen sodan alkamisen jälkeen näitten pakotteitten rikkomista koskevien rikosasioiden määrä on kasvanut oikein merkittävästi. Lakivaliokunta on antanut esityksestä yksimielisen mietinnön, jossa se pitää rikosoikeudellisia seuraamuksia unionin pakotteiden rikkomisesta lähtökohtaisesti perusteltuina. Vaikka näitten pakotteitten rikkominen on Suomessa jo nykyisinkin rangaistavaa tämän saman rikoslain 46 luvun sääntelyrikoksia koskevien säännösten nojalla, niin nyt nämä uudet ehdotetut pakoterikossäännökset ovat säännöstelyrikossäännöksiä ikään kuin kattavampia ja menevät yksityiskohtaisemmiksi. Tämän arvioidaan tehostavan pakotteitten noudattamista sekä selkeyttävän tätä sääntelyä. Tässä meidän mietinnössä lakivaliokunta puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina perusteluissa esiin tuoduin huomioin. Nämä keskeisimmät huomiot liittyvät pakoterikosten määrittelyyn laillisuusperiaatteen mukaisesti, sitten noihin rangaistusasteikkoihin sekä vielä oikeushenkilöiden rangaistusvastuuseen. Ihan lyhyesti mainitsen näistä asioista: No, ensinnäkin näitä ehdotettuja pakoterikoksia koskevia säännöksiä voidaan luonnehtia ikään kuin sellaiseksi blankorangaistussääntelyksi, sillä ne saavat tämän aineellisen sisältönsä pitkälti EU:n olemassa olevista säädöksistä. Näitä blankorangaistussäännöksiä pidetään vähän ongelmallisina rikoslain laillisuusperiaatteen näkökulmasta, mutta lakivaliokunnan mielestä ehdotettu sääntely kuitenkin toteuttaa perustuslakivaliokunnan tällaiselle sääntelylle asettamat vaatimukset nykyisiä säännöstelyrikossäännöksiä paremmin. Tämä johtuu siitä, että tässä ehdotetussa sääntelyssä yksilöidään ne säädökset, joiden vastainen toiminta on rangaistavaa. Myöskin rangaistavaa menettelyä on luonnehdittu säännösrikossäännöksiä yksityiskohtaisemmin. No, sitten nämä pakoterikosten rangaistukset puolestaan: Tässä meidän mietinnössä käsitellään myöskin tämän törkeän pakoterikoksen enimmäisrangaistukseksi ehdotettua viittä vuotta vankeutta, sillä se merkitsee enimmäisrangaistuksen selkeää ankaroitumista, koska nykyisin näihin vastaaviin tekoihin sovelletaan törkeän säännöstelyrikoksen neljän vuoden enimmäisrangaistusta. Tämä viiden vuoden enimmäisrangaistus on Suomen rikoslain järjestelmässä aika poikkeuksellinen. Ehdotettu enimmäisrangaistus ei ole ihan täysin ongelmaton, mutta direktiivin velvoitteissa ei ole tältä osin kansallista liikkumavaraa meille annettu yhtään. No, sitten oikeushenkilön rangaistusvastuusta valiokunta toteaa, että direktiivin velvoitteitten mukaisesti oikeushenkilölle määrättävän yhteissakon ehdotetaan määräytyvän liikevaihdon perusteella. Tämän ehdotetun sääntelyn mukaan yhteisösakon ylimmäinen rahamäärä on viisi prosenttia oikeushenkilön liikevaihdosta, mutta kuitenkin niin, että vähintään 850 000 ja enimmillään 40 miljoonaa euroa. Lakivaliokunta toteaa mietinnössään, että tällä ehdotetulla sääntelyllä on huomattavaa periaatteellista merkitystä, sillä se poikkeaa perustavanlaatuisesti nykyisistä oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskevista rikoslain 9 luvun 5 §:n yleisistä säännöksistä, joiden mukaan yhteissakko tuomitaan määräeuroin. Tämä ehdotettu sääntely johtaa huomattavaan yhteissakon enimmäismäärän korottamiseen. Kyse on kuitenkin pakoterikosdirektiivin sisältämän velvoitteen kansallisesta täytäntöönpanosta, eikä direktiivissä ole tässä suhteessa merkittävää liikkumavaraa. Vastaavia velvoitteita on viime vuosina sisällytetty muihinkin EU:n rikosoikeudellista yhteistyötä koskeviin instrumentteihin. Tämä ehdotettu muutos koskee vain yhtä rikoslajia, eli tämän pakoterikoksen, törkeän pakoterikoksen ja tuottamuksellisen pakoterikoksen johdosta tuomittavaa yhteisösakkoa. Valiokunta puoltaa tätä sääntelytapaa ottaen huomioon sen seikan, että oikeusministeriössä on käynnissä yhteisösakon enimmäismäärää koskevan sääntelyn laajempikin tarkastelu. Valiokunta pitää tällaista laajempaa tarkastelua aiheellisena, sillä vastaavia yhteisösakkovelvoitteita sisältyy muihinkin unionissa viime vuosina neuvoteltuihin instrumentteihin. Arvoisa puhemies! Eiköhän tämä tästä asiasta riitä. Valiokunnan mietintö on yksimielinen. — Kiitokset. ",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+8.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-03-11T17:27:03,2025-03-11T17:34:10,Tarkistettu,1.1 2025_20_166,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamisesta ja vastavuoroisesta suojaamisesta Brasilian kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 201/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 5/2025 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Ensin päätetään hallintovaliokunnan mietinnön HaVM 5/2025 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_20_167,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kyberturvallisuusdirektiivin (NIS 2 -direktiivi) täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 1/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Furuholm.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_20_168,20/2025,2025-03-11,14.00,17.59,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle kyberturvallisuusdirektiivin (NIS 2 -direktiivi) täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ajattelin käyttää tästä vielä puheenvuoron. Tämä lakihan on jo aika paljon myöhässä siitä alkuperäisestä suunnitelmasta, ja kun vielä sitten eduskunnassa annoimme sille niin perusteellisen käsittelyn, että se kävi perustuslakivaliokunnassa, se sitten siitä vähän vielä viivästyi. Kyseessä on yhteiskunnan resilienssin, turvallisuuden, kannalta todella tärkeä kyberturvallisuuteen liittyvä laki, jossa parannetaan, totta kai, kyberturvallisuutta. Tätä kyberturvallisuuteen liittyvien velvoitteiden soveltamisalaa laajennetaan niin, että sen pariin tulee yhä useampi toimija, mikä tietenkin sitten vahvistaa yhteiskunnan toimivuutta ja suojaa tällä osa-alueella. Samalla tämä laki vahvistaa EU-yhteistyötä, joka, kuten tiedämme, on näinä päivinä entistä tärkeämpää. Se huoli, mikä tähän liittyy, vaikka kovin yksimielisesti kaikki tässä salissa tätä esitystä kannattavat, liittyy tähän resurssipuoleen. Kun tulee lisää vaateita, velvoitteita, esimerkiksi Traficomille ja samaan aikaan tehdään näitä valtavia leikkauksia valtionhallinnon virastoista, niin se aito huoli on siitä, kuinka jatkossa nämä tärkeät virastot, esimerkiksi Traficomin alaisuudessa toimiva Kyberturvallisuuskeskus, pystyvät toimensa hoitamaan. Eli onko jatkossa sitten tilanne sellainen, että kun näitä monella tapaa tärkeitä asioita, joita pitää valvoa ja mahdollisesti sanktioida, on vain entistä enemmän, niin samaan aikaan, kun nämä leikkaukset tulevat voimaan ja vähentävät resurssia virastossa ja esimerkiksi viraston kehittämistyö vähenee, toiminnasta tulee proaktiivisen sijaan hyvin reaktiivista. Tämä ei ole ainoa lakiesitys, arvoisa rouva puhemies, jossa jonkun valtion viraston vastuut ja velvollisuudet kasvavat, joten ehkä me tarvitsisimme hieman laajempaa keskustelua jatkossa siitä, miten nämä kaikki vastuut ja velvollisuudet pystytään hoitamaan. Priorisointi on aina tietenkin mahdollisuus, mutta se on jostain pois, ja se sitten näkyy pahimmassa tapauksessa kansalaisten arjessa ja jopa turvallisuudessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_20+2025+11.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-03-11T17:35:51,2025-03-11T17:38:41,Hyväksytty,1.1 2025_21_1,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 6/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan. Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin 7.3.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Saara Hyrkkö on edustaja Inka Hopsun kannattamana tehnyt ehdotuksen epäluottamuslauseen antamisesta ministeri Mari Rantaselle. Ehdotus on monistettuna jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 2A)", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_21_2,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 15/2024 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt päätetään ulkoasiainvaliokunnan mietinnön UaVM 15/2024 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Keskustelu asiasta päättyi 11.3.2025 pidetyssä täysistunnossa. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Keskustelussa edustaja Pia Lohikoski on edustaja Timo Furuholmin kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen mukaisen kannanoton.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_21_3,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 171/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 4/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 11.3.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Bella Forsgrén on edustaja Laura Meriluodon kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_21_4,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain muuttamisesta ja eduskunnan päätökseksi eduskunnan kanslian ohjesäännön 12 §:n muuttamisesta>>>Puhemiesneuvoston ehdotus PNE 2/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 4/2025 vp,"Osittain toiseen, osittain ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä päätösehdotuksesta. Keskustelu asiasta päättyi 11.3.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Laura Meriluoto on edustaja Timo Furuholmin kannattamana ehdottanut, että päätösehdotus hylätään.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_21_5,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Päiväjärjestyksen 6. asiana on pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta. Pääministeri Petteri Orpon puheenvuoron jälkeen myönnän harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Vastauspuheenvuorot varataan täysistunnossa V-painikkeella. Keskustelulle varataan aikaa kaksi tuntia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_21_6,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Presidentti Trumpin puhelu Putinille helmikuussa sysäsi liikkeelle prosessin, jonka lopputulema on vielä toistaiseksi meiltä sumun peitossa, prosessin, joka vaikuttaa meille eksistentiaalisin tavoin. Samaan aikaan kävi selväksi, että Yhdysvallat on muuttunut uuden johdon myötä. No, tämä ei sinänsä ollut yllätys. Olimme kuulleet, mitä presidentti Trump kampanjansa aikana sanoi. Kuitenkin näiden vaalilupausten ripeä toimeenpano teki selväksi, että myös meidän, Euroopan, on toimittava. Juhlapuheiden aika on ohi. Ukrainan, Euroopan ja Suomen on nyt sinnikkäästi tehtävä töitä. Euroopan turvallisuus ja kilpailukyky ovat ennen kaikkea meidän tulevaisuuttamme. Siksi on tärkeää, että Suomen eduskunnassa puhutaan EU-politiikasta. Suomi ja Euroopan unioni ovat panostaneet pitkään ja määrätietoisesti vahvaan suhteeseen Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat on edelleen keskeisin kumppanimme, ja tätä suhdetta pyrimme vaalimaan nyt ja tulevaisuudessa. Suomen ja Euroopan turvallisuus sekä Ukrainan tulevaisuus ovat asioita, joista meillä on myöskin pitkät perinteet hallitus—oppositio-rajat ylittävästä yhteistyöstä. Suomen vahvuus on, että etsimme näihin kysymyksiin ratkaisuja aina yhteisymmärryksessä. Siksi on niin tärkeää, että keskustelemme ajankohtaisista asioista parlamentaarisesti eduskunnassa. Euroopalla on edessään valinta: annammeko muiden kirjoittaa tulevaisuuttamme vai osallistummeko sen kirjoittamiseen myös itse. Suomen tavoitteet ovat selvät. Tarve saada oikeudenmukainen ja kestävä rauha Ukrainaan, se ei ole kadonnut mihinkään. Tarve rakentaa vahvaa Eurooppaa, sen puolustusta ja pidäkettä ei ole kadonnut mihinkään. Euroopan on otettava enemmän vastuuta oman maanosansa puolustuksesta. Puhemies! Euroopassa on kysytty liian usein, kuka on seuraava, kun todellisen tavoitteen pitäisi olla, ettei kukaan ole seuraava. Tähän päästäksemme on toimittava tässä ja nyt. Me tarvitsemme vision, jolla Eurooppa on 5—10 vuoden kuluessa vahvempi ja voimakkaampi Naton eurooppalainen pilari. Tässä onnistuminen takaa sekä riippumattomuutemme että meidän turvallisuutemme. Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi omia vahvoja maavoimia, vahvaa eurooppalaista puolustusteollisuutta, yhteisesti koordinoituja hankintoja sekä Euroopan suorituskykypuutteiden paikkaamista ja puolustuskyvykkyyksien vahvistamista. Keskeistä on myös kriittisen infrastruktuurin vahvistaminen, sotilaallinen liikkuvuus sekä varautuminen. Komission odotetaan julkaisevan valkoisen kirjan Euroopan puolustuksen kehittämisestä tasan viikon päästä. Odotamme, että tässä viitoitetaan selkeä tie Euroopan puolustuksen kehittämiselle. Meidän täytyy pistää Euroopan ja Suomen puolustus nyt kuntoon. Tämä vaatii merkittäviä lisäpanostuksia kansallisesti. Jokaisen on lisäksi laitettava oma tonttinsa kuntoon — aivan jokaisen. Mutta tätä myös tapahtuu. Useissa jäsenmaissa, kuten Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa, on jo nähtävissä merkittävä linjanmuutos puolustusrahoituksen ylös ajamiseksi. Viimeksi tänään olemme kuulleet täällä vierailleen Espanjan pääministeri Sánchezin kertovan Espanjan nostavan puolustusmenonsa nyt sille Naton kahden prosentin tasolle, ja tähtäin on ylöspäin. Mutta on myös asioita, joissa meidän on järkevämpi etsiä yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja. Nämä vaativat myös eurooppalaista rahoitusta. Meille on kuitenkin edelleen tärkeää, että eurooppalainenkin raha käytetään siellä, missä Eurooppaa puolustetaan, tai sellaisiin suorituskykyihin, joilla puolustetaan laajemmin Eurooppaa. Toisin sanoen on tärkeää varmistaa, että eurooppalaiset ratkaisut tuovat aitoa lisäarvoa Euroopan puolustukseen sekä hyödyttävät Suomea ja muita etulinjan maita, joissa tarve on ilmeisin. Arvoisa puhemies! Viime viikolla Eurooppa teki ryhtiliikkeen. Me kokoonnuimme Euroopan johtajien kanssa ylimääräiseen huippukokoukseen, jota esitin helmikuussa. Kokouksen myötä Euroopan yllä vellonut savu hälveni. Annoimme ennen kaikkea poliittisen viestin siitä, että Ukraina on yksi meistä, yksi eurooppalaisista. Huippukokous ei jäänyt sanahelinäksi: Komissio sai mandaatin valmistella esitystä eurooppalaisen puolustusteollisuuden ja puolustuksen vahvistamiseksi. Vahvistimme jäsenmaiden valmiuden osallistua Ukrainan turvatakuiden antamiseen. Suomi toi myös itse aktiivisesti ratkaisuja pöytään. Meidän aloitteestamme komissiota pyydettiin nopeuttamaan Ukrainalle jo päätetyn tuen maksamista tänä vuonna. Meidän aloitteemme Ukrainan tukivälineen monipuolisemmasta käytöstä Ukrainan tuen kasvattamiseksi hyväksyttiin. Linjasimme EU:n kynnyskysymyksistä koskien Ukrainan rauhanneuvotteluita. Suomi piti kiinni siitä ajatuksesta, että itärajan erityinen asema tunnustetaan Euroopan puolustuksessa. Tämä kirjattiin onnistuneesti huippukokouksen päätelmiin. Näistä teemoista keskustelu jatkuu myös ensi viikolla uudessa huippukokouksessa. Arvoisa puhemies! Turvallisuus ei ole vain sotilaallista varautumista. Turvallisuudentunto syntyy hyvinvoivasta ja tasa-arvoisesta yhteiskunnasta. Ilman kilpailukykyistä taloutta emme voi pitää huolta hyvinvoinnistamme. Siten vahva ja kilpailukykyinen Eurooppa on myös turvallisempi Eurooppa. Siksi on olennaista, miten hallitus linjaa EU-politiikkansa kilpailukyvyn näkökulmasta. Vahva kilpailukyky tarkoittaa työpaikkoja, innovaatioita ja kestävää kasvua Euroopassa. Tämä koskee niin teknologista kehitystä, pk-yritysten toimintaympäristöä kuin bio- ja kiertotalouden ja puolustusteollisuuden mahdollisuuksiakin. Komission työohjelma heijastelee hyvin näitä Suomen strategisia tavoitteita. Kilpailukyvyn osalta korostamme innovoinnin merkitystä EU:n globaalille kilpailukyvylle. Kilpailukyvyn vahvistaminen vaatii toimialojen uudistamista ja teknologisen kehityksen mahdollistamista. EU:n digitaalinen johtajuus edellyttää panostuksia murrosteknologioihin, kuten tekoälyyn. Suomi on tällä saralla edelläkävijä. Me panostamme valtavasti uuteen digitaaliseen kasvuun. Tästä kertovat esimerkiksi valtavat datakeskushankkeet, Kajaanissa sijaitseva LUMI-supertietokone sekä juuri perustettu ELLIS-tekoälyinstituutti. Puhtaassa siirtymässä painotamme markkinaehtoista ja kustannustehokasta lähestymistapaa. Biotalous ja uusiutuvat luonnonvarat tarjoavat kestäviä ratkaisuja vähähiilisyyteen, haitallisista riippuvuuksista irtaantumiseen sekä EU-alueen huoltovarmuuteen ja ruokaturvaan. Näissä teemoissa meillä Suomessa riittää myös osaamista. Meillä on valtavasti potentiaalia. Arvoisa puhemies! Olemme tilanteessa, jossa Eurooppa sääntelee ja Yhdysvallat investoi. Tämä on keskeinen syy sille, miksi olemme jääneet takamatkalle. Kilpailukyvyn kehittämiseksi tarvitaan myös turhan sääntelyn purkua. Tämä nähdään myös komissiossa prioriteettina. Vahva ennakkovaikuttaminen on EU-politiikassa kaiken a ja o. Suomi on jo pitkään tehnyt systemaattista vaikuttamista. Tätä työtä pitää jatkaa, ja meillä on siihen nyt erinomaiset lähtökohdat: Meillä on kenties Suomen historian vaikutusvaltaisin komissaarinsalkku. Meillä on ennätysmäärä suomalaisia komissaarien kabineteissa. Euroopan parlamentissa meillä on aktiivisia meppejä eri puolueista. Suomalaiset eri EU-tehtävissä tekevät erinomaista työtä, ja myös järjestöt, yritykset, tutkijat, kaupungit ja media ovat vaikuttavia toimijoita paikan päällä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-03-12T14:07:15,2025-03-12T14:16:02,Hyväksytty,1.1 2025_21_7,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ukrainaa on tuettava, se on kohtalonkysymys Euroopalle. Euroopan on oltava tulevaisuudessa sotilaallisilta kyvyiltään vahvempi. Euroopan on myös oltava kilpailukykyinen. Suomen on tehtävä vahvaa ennakkovaikuttamista, ja tässä on Orpon hallitus onnistunut aivan erinomaisesti. Hallituksen tavoitteet ja toimet näkyvät monen ohjelman ja avauksen taustalla. Vahva talous on myös turvallisuuspolitiikkaa, ja EU:n on pystyttävä vahvistamaan jäsenmaidensa turvallisuutta ja turvaamaan myös niiden taloudelliset edut kansainvälisessä kilpailussa. Kun EU on kilpailukykyinen ja talous on kunnossa, pystymme huolehtimaan yhä paremmin kansalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Kaiken kaikkiaan hallituksen toiminta turvallisuutemme vahvistamiseksi ja vaikuttaminen EU:ssa on ollut erittäin vahvaa. Kiitos siitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2025-03-12T14:16:56,2025-03-12T14:18:05,Hyväksytty,1.1 2025_21_8,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_9,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun sanotaan, että jonkun yli ei voi puhua, niin se näyttää tarkoittavan sitä, että jonkun yli on jo, juuri äsken, puhuttu syystä, että sen ylitse voitiin puhua. Tämä Euroopan oma puolustus olisi pitänyt saada aikaan jo vuosikausia sitten. Nyt on korkea aika sen eteenpäinviemiseksi. Se ei vaadi yhteisvelkaa, vaan se vaatii sitä, että jokainen maa huolehtii omista velvoitteistaan, 2 prosentin bkt-osuudesta. Realismia on se, että kun puolustus on kerran ajettu alas, sen rakentaminen uudestaan pystyyn tulee viemään oman aikansa, vuosikausia. Siitä on helppo olla samaa mieltä hallituksen linjan kanssa, että EU:n pitää päästä eroon tästä järjettömästä sääntelystä. Eli nyt tällaisessa tilanteessa ei ole aikaa pyöritellä niitä pullonkorkkeja, eikä ole varsinkaan aikaa valmistella mitään lyijyammuskieltoja keskellä turvallisuuspoliittista kriisiä. Me Suomena emme saa unohtaa yhteistyötä myöskään USA:n suuntaan kahdenvälisesti. Se tulee vastaisuudessakin olemaan merkittävin yksittäinen turvallisuuspoliittinen liittolaisemme. On myös varauduttava tilanteisiin, joissa nämä pakotteet eivät tule toimimaan haluamallamme tavalla, vaan kaasu alkaa taas virrata itärajan yli Eurooppaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2025-03-12T14:18:05,2025-03-12T14:19:21,Hyväksytty,1.1 2025_21_10,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_11,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen etu on vahva ja toimintakykyinen Euroopan unioni. Nyt on Euroopan hetki. Meidän tulee nyt varustautua, meidän tulee pystyä määrätietoiseen yhteiseen päätöksentekoon, meidän täytyy tukea Ukrainaa, ja meidän täytyy huolehtia, että meillä on ne kyvykkyydet, jotta voimme ottaa kohtalomme omiin käsiimme. Tässä Suomen hallituksen linjaa voi kiittää. On erinomaista, että hallituksessa on oivallettu Euroopan idea: meidän tulee toimia nyt yhdessä. Samaan aikaan täytyy pitää kansalaiset mukana. On ehdottoman tärkeätä, että me huolehdimme siitä, että kansalaisilta tulee luja mandaatti Euroopan varustautumiselle. Siksi me tarvitsemme Eurooppaan uuden yhteiskuntasopimuksen, jossa kansalaisille luvataan pitää huolta paitsi puolustuksesta ja turvallisuudesta myös kansalaisten hyvinvoinnista, arjen turvallisuudesta. Näitä asioita ei voi laittaa vastakkain, koska muutoin me saamme vastaamme opposition, me saamme vastaamme kansalaiset keltaliiveissä marssimaan Euroopan kaduilla niin sanotusti rauhan puolesta. Tähän meillä ei ole varaa. Pääministeri, oletteko te valmis puolustamaan myös sosiaalista Eurooppaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-03-12T14:19:21,2025-03-12T14:20:31,Hyväksytty,1.1 2025_21_12,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_13,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lähivuosina täytyy merkittävästi parantaa Euroopan puolustusta, mutta myös kotimaamme Suomen puolustus edellyttää lisäinvestointeja. Viime vuosina on tehty isot päätökset ilmavoimiin ja merivoimiin investoimiseksi. Seuraavaksi on varmasti maavoimien vuoro, ja mittaluokka tulee olemaan epäilemättä aika iso — tarpeita on. On myös nähtävissä, että Nato on nostamassa bkt-tavoitettaan ensi kesän huippukokouksessa kolmeen prosenttiin, kenties ylemmäskin. Arvoisa pääministeri, hyvä hallitus, eikö teidän kannattaisi nyt jo tulevassa kehysriihessä iskeä sinne pohjiin tuo kolme prosenttia, niin se helpottaisi puolustussuunnittelua, joka usein on vuosien työtä, ja hankintoja, jotka usein vaativat niin ikään vuosia? Uskon, että tämä olisi järkevä siirto ja ennakoimista tulevaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2025-03-12T14:20:31,2025-03-12T14:21:30,Hyväksytty,1.1 2025_21_14,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_15,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Kiitos, pääministeri, selvästä puheesta. Epävakaassa maailmantilanteessa kansalaiset eivät kaipaa sitä, että tilanteen vakavuutta silotellaan tai peitellään, vaan on tarpeen, että kerrotaan suomalaisille suoraan, missä mennään ja mitkä haasteet ovat. Toivon, että tähän Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen johto pystyy kaikissa tilanteissa. Ukrainan tukemiseksi tarvitaan nyt merkittävästi lisää voimavaroja, ja valtiovarainministeri Purra on muun muassa pitänyt esillä Venäjän jäädytettyjen varojen ohjaamista tähän käyttöön. Se on ratkaisu, joka ei ole vailla riskejä, mutta sen ratkaisun riskiä pitää suhteuttaa siihen, että Venäjän annetaan voittaa Ukrainassa. Sen skenaarion riskit ovat kertaluokkaa suuremmat. Jos jossain EU on perinteisesti ollut hyvä, niin luovien ratkaisujen löytämisessä kriisien keskellä, ja sen takia toivon, että Suomi jatkaa työtä sen eteen, että löydetään luovia, juridisesti kestäviä ratkaisuja ohjata Venäjän jäädytetyt varat kokonaisuudessaan Ukrainan tueksi. [Ben Zyskowicz: Hyvä puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-03-12T14:21:30,2025-03-12T14:22:39,Hyväksytty,1.1 2025_21_16,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_17,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Puhemies! Haluan esittää pääministerille suoran kysymyksen: onko Suomi valmistautunut siihen, että Trumpin hallinto saattaa vaatia Suomea maksamaan ne kustannukset, joita Yhdysvalloille on aiheutunut viimeisen kolmen vuoden aikana amerikkalaisjoukkojen läsnäolosta Suomessa? Suomi päätti toukokuussa 22 hakea Nato-jäsenyyttä. Yhdysvallat siirsi Suomeen asevoimiaan. Joudummeko me nyt maksamaan joukkojen läsnäolosta? Suomi on luovuttanut Yhdysvaltain käyttöön 15 tukikohta-aluetta, joista osaan on sijoitettu USA:n asejärjestelmiä. Yhdysvallat on aloittanut tiedustelulennot Suomessa, ja sen raskaat B-52-pommikoneet ovat sotaharjoituksissa pommittaneet Suomen maaperää. Joutuuko Suomi nyt maksamaan tästä kaikesta? Jos joutuu, kuinka suurista rahoista on kyse? Onko kyse miljardiluokan korvauksista kenties? Ovatko hallituksen ministerit ylipäänsä pohtineet koko asiaa, ja jos ovat, miksi eduskunnalle ei ole kerrottu mitään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-03-12T14:22:39,2025-03-12T14:23:45,Hyväksytty,1.1 2025_21_18,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Löfström, varsågod.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_19,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Kiitos pääministerille ilmoituksesta ja tekemästään suuresta työstä. — Suomi on aktiivinen Naton jäsen, mutta Naton rinnalla Suomi on myös vahvistanut kahdenvälistä yhteistyötä Ruotsin ja Norjan kanssa sekä Pohjoismaiden NB8-ryhmän, JEFin ja EU:n kautta tapahtuvaa yhteistyötä. Viime viikon ylimääräinen EU-huippukokous oli erittäin tärkeä. On tärkeää korostaa, että nämä eri yhteistyön muodot eivät ole toisiltaan pois vaan vahvistavat toisiaan ja Suomen turvallisuutta. Ne luovat myös eräänlaista turvallisuuspoliittista redundanssia. Samalla on tärkeää Euroopan omavaraisuuden ja puolustuskyvyn vahvistamisen kannalta, ettei heikennetä transatlanttista yhteyttä tai mitään muutakaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Mats Löfström,1345,2025-03-12T14:23:47,2025-03-12T14:24:51,Hyväksytty,1.1 2025_21_20,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Tack, kiitos. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_21,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eurooppa on pitkään nojannut Yhdysvaltojen tukeen, mutta nyt on aika astua ulos mukavuusalueelta ja kasvaa geopoliittisesti ja taloudellisesti vahvemmaksi toimijaksi. Meillä on aggressiivinen itänaapuri sekä erittäin strateginen suurvalta vielä kauempana idässä. Meidän on siksi kommunikoitava ja neuvoteltava Yhdysvaltojen kanssa, jotta se löytäisi paremman suunnan ulkopolitiikassaan. USA tarvitsee Eurooppaa, ja Eurooppa tarvitsee USA:ta. Euroopan on nopeasti laadittava suunnitelma, jolla Ukraina saa konkreettisesti enemmän tukea muulta Euroopalta. Viime viikolla pidetty EU-huippukokous näyttikin Ukrainan tuelle kauan toivottua vihreää valoa. Joskus asioita on kerrottava ja selitettävä kärsivällisesti niille, jotka eivät hahmota tilannetta. Tässä suhteessa ovat sekä Suomen presidentti Stubb että pääministeri Orpo osoittaneet omaavansa kansainvälisen diplomatian vaatimaa kokemusta. Sitä tarvitaan nyt.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-03-12T14:24:51,2025-03-12T14:26:09,Hyväksytty,1.1 2025_21_22,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_23,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos pääministerille hyvästä puheesta. Ukraina on tänään ilmoittanut hyväksyvänsä tulitaukoehdotuksen, ja USA neuvottelee Ukrainan ja Venäjän kanssa. Kysyisin pääministeriltä: miten EU pääsee mukaan näihin pöytiin, ja mitä tiedämme näistä neuvotteluista ylipäätänsä, mitä siellä sovitaan? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-03-12T14:26:09,2025-03-12T14:26:41,Hyväksytty,1.1 2025_21_24,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_25,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos pääministerille erittäin tärkeästä ja ajankohtaisesta ilmoituksesta. Eurooppa on todella vedenjakajalla, ja on aivan välttämätöntä, että onnistumme rakentamaan Euroopasta Natolle vahvan eurooppalaisen pilarin. Suomen hallituksen määrätietoinen työskentely on viime aikoina edistänyt erinomaisesti tämän tavoitteen saavuttamista, ja huippukokouksessa saavutettu eurooppalainen ryhtiliike on nyt todella tärkeä maanosamme tulevaisuuden kannalta. Suomen hallituksen EU-vaikuttaminen on muutenkin ollut vaikuttavaa. Komissio on nyt toiminut 100 ensimmäistä päivää, eilen taisi tulla päivälleen täyteen tämä tavoite, ja kun komission ehdotuksia katsoo, niin välillä menee sekaisin, luetaanko Suomen edunvalvontapaperia vai sitä komission valmista esitystä, koska Suomen tavoitteet ovat menneet niin hyvin eteenpäin. Vaikkapa maatalousvisiota voi käyttää tästä esimerkkinä. Arvoisa puhemies! Kysyisin vielä pääministeriltä tarkemmin näistä Espanjan pääministeri Sánchezin kanssa käydyistä keskusteluista. Ne vaikuttavat erittäin lupaavilta Suomen kannalta, jos Välimerelläkin ajatellaan näin vahvasti [Puhemies koputtaa] Euroopan turvallisuuden rakentamisesta, mitä keskustelut antavat ymmärtää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-03-12T14:26:41,2025-03-12T14:27:57,Hyväksytty,1.1 2025_21_26,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_27,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Turbulenssi maailmanpolitiikassa on nyt voimakkaampaa kuin mihin ollaan ikinä ehkä totuttukaan. Se, mikä on totta ja oikein tänään, saattaakin huomenna olla aivan päinvastoin. No se, mikä on totta ja oikein, on, että nyt kaikki Euroopan maat satsaavat tähän sotilaallisen puolustuksen vahvistamiseen. Pelkästään USA:n varaan ei enää kukaan voi yksin laskea. No yhtä mahdollista kuitenkin on, niin kuin ehkä näyttääkin, että Ukrainan ja Venäjän välille saadaan tulitauko ja ehkä sitä myöten rauha. Sen jälkeen alkaa sitten Ukrainan jälleenrakentaminen, ja suhteet Venäjän ja lännen välillä saattavatkin, jos nyt ei normalisoitua, niin jollain lailla palata entistä kohti yllättävänkin nopeasti. Kysynkin, että kuinka valmis Suomi on tähän, ennen kaikkea henkisesti, jos itänaapurin kanssa kohta pitääkin alkaa jos nyt ei kaveeraamaan, niin ainakin jossain määrin käymään kauppaa taas.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-03-12T14:27:57,2025-03-12T14:29:09,Tarkistettu,1.1 2025_21_28,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_21_29,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy ensin antaa kiitokset pääministerille, että tartuitte ajatukseen tämän ilmoituksen antamisesta, kuten myös tähän ajatukseen ylimääräisen huippukokouksen koolle vaatimisesta ja kutsumisesta. Se todella tiesi paikkansa, koska Eurooppa on nyt todella herännyt uuteen todellisuuteen, jossa Yhdysvaltain uusi hallinto on ottanut etäisyyttä aikaisempiin sitoumuksiinsa ja myöskin muuttanut Ukraina-politiikkaansa. No, eilen saatiin ensimmäisiä positiivisia uutisia vähään aikaan Yhdysvaltojen ja Ukrainan neuvotteluista. Näyttää siltä, että Yhdysvallat ja Ukraina löysivät yhteisiä askelmerkkejä. Nyt on tärkeää, että jatkovaiheessa, kuten Ukraina on vaatinut, Euroopan on saatava tasavertainen paikka näissä neuvottelupöydissä. Ukrainan tukea on jatkettava. Nämä jäädytetyt varat pitää saada käyttöön. Euroopan investointipankin toimivaltuutta pitää laajentaa. Ja mikä tärkeintä, sanktioita Venäjälle pitää jatkaa, koska missä tahansa muodossa rauhanneuvottelut ovatkaan, mahdollisesti, edessä, [Puhemies koputtaa] on tärkeää, että vahvistamme Ukrainan asemaa näiden neuvottelujen edellä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-03-12T14:29:09,2025-03-12T14:30:26,Tarkistettu,1.1 2025_21_30,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Savola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_21_31,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia pääministerille rakentavasta yhteistyöstä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Kuvasitte hyvin tätä eurooppalaista pilaria Natossa, sitä, kuinka täällä pitää pystyä vahvistamaan puolustusta. Euroopassa on laiminlyöty se pitkään. Suomi on tehnyt oman osansa ja tuottaa turvallisuutta. Mutta nyt kun puhutaan Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksen vahvistamisesta, niin monenlaisia rahoitusinstrumentteja on pöydällä. Puhutaan tietenkin jäsenmaitten omasta puolustusmäärärahatason nostosta. Siihen on Nato laittanut omat tavoitteensa: 2 prosenttia bruttokansantuotteesta ensi kesänä. Haagin huippukokouksessa tuo tullee nousemaan 3 prosenttiin tai jopa sen yli. Puhutaan EU:n rahoitusmekanismeista, vakaus- ja kasvusopimuksesta joustamisesta, yhteisvelastakin on väläytetty, Euroopan investointipankin mahdollisuuksista rahoittaa ja näistä Venäjän jäädytetyistä varoista. Kysynkin nyt teiltä, pääministeri: Mitkä ovat ne rahoituslähteet, joita te EU-pöydissä ensisijaisesti ajatte? Millä rahoitusinstrumenteilla Euroopassa tätä turvallisuutta pitää kasvattaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2025-03-12T14:30:26,2025-03-12T14:31:40,Hyväksytty,1.1 2025_21_32,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Haavisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_33,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ensin pääministerille ilmoituksesta. Olemme todistaneet tällaista USA-vetoista rauhanprosessia nyt Saudi-Arabiassa — hyvä, jos tulitaukoa kohti mennään — mutta se herättää kysymyksen eurooppalaisista kokouksista, sekä ylimääräisestä Eurooppa-neuvostosta että pääministeri Starmerin ja presidentti Macronin aktiivisuudesta tämän coalition of the willingin perustamisessa ja tässä rauhan takaamisessa. Millä tavalla ja missä vaiheessa nämä prosessit ovat yhdistymässä, tämä eurooppalainen panos tähän Ukrainan rauhaan ja se, mitä Yhdysvallat tekee? Ja miten, pääministeri, näette Suomen roolin tässä coalition of the willingissä? Tuntuisi jollain tavalla oudolta, jos emme olisi tukemassa tällaista rakennetta jollakin tavalla. Miten näette meidän roolimme tämän Ukrainan oikeudenmukaisen rauhan tukemisessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2025-03-12T14:31:40,2025-03-12T14:32:34,Hyväksytty,1.1 2025_21_34,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_35,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! USA on muuttanut ulkopolitiikkaansa rajusti, ja on selvää, että Euroopan on aika huolehtia omasta turvallisuudestaan sekä vähentää riippuvuuttaan suhteessa USA:han niin puolustuksen kuin digitaloudenkin osalta. Nykyisessä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Euroopalta tarvitaan entistä vahvempaa yhtenäisyyttä, ja Suomen täytyy olla mukana sitä aktiivisesti rakentamassa. Euroopan on tehtävä selväksi, että rauhaa ei voi neuvotella suurvaltojen ehdoilla ilman Ukrainaa, ja kysymyshän on Ukrainan ja koko Euroopan turvallisuudesta. Euroopan puolustukseen panostaminen ei saa tarkoittaa sitä, että jäsenmaiden kansalliset panostukset rahoitetaan sosiaaliturvasta, sote-palveluista tai koulutuksesta leikkaamalla. Myös ihmisten hyvinvoinnista on pidettävä huolta. EU:n taloussääntöjä tulisikin muuttaa niin, että mahdollistetaan puolustuspanostusten lisäksi myös muut välttämättömät investoinnit, kuten investoinnit vihreään siirtymään ja koulutukseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-03-12T14:32:34,2025-03-12T14:33:45,Hyväksytty,1.1 2025_21_36,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kopra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_37,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Se, että kautta opposition näin mahtavasti kehutaan hallitusta tässä asiassa, osoittaa sen, että toden totta hallitus on tehnyt tässä hyvää työtä, ja näihin kiitoksiin voi varauksetta yhtyä. Erityiskiitos pääministerille siitä määrätietoisuudesta, jolla olette ajanut ylimääräistä Eurooppa-neuvoston kokousta, ja myös niistä ratkaisuista, joita siellä syntyi. Ihan käytännön kysymyksenä sekä pääministerille että mahdollisesti myös puolustusministerille: nyt kun näitä rahoitusinstrumentteja on kehitetty ja luotu, niin mitä käytännön hankintoja, minkälaisia käytännön toimia näillä nyt ollaan aikeissa tehdä siten, että parannetaan Euroopan puolustusta, tuetaan paremmin Ukrainaa, ja miten mahdollisesti myöskin parannetaan Suomen puolustusta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2025-03-12T14:33:46,2025-03-12T14:34:39,Hyväksytty,1.1 2025_21_38,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_39,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Puolustusliitto Natossa painotetaan energiaomavaraisuuden merkitystä. Nato-johdon hiljattain antama viesti Ukrainan sodan opeista eduskunnan puolustusvaliokunnalle oli selkeä: sotilasmateriaalin lisäksi on yhtä tärkeää huolehtia energiansaannista. Mahdollisen kriisin kohdatessa energiariippuvuutemme aiheuttaisi ongelmia. Suomi on käytännössä saari Venäjän kainalossa. Kotimaisessa turpeessa olisi vielä hetken ongelmaan valmis ratkaisu. Moni tässäkin salissa pitää sitä valitettavasti edelleen ensisijaisesti pahiksena eikä huoltovarmuutemme turvaajana. Nyt jos koskaan olisi päättäjien puoluekannasta riippumatta korkea aika totutella uuteen, järkipohjaiseen ajattelutapaan. Turvetta käytetään jatkossakin ruuantuotannon ja energiahuoltovarmuuden varmistamiseksi. Arvoisa pääministeri, onko valtioneuvosto jo tunnistanut ja tunnustanut turpeen myös energiahuollon turvaksemme?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-03-12T14:34:39,2025-03-12T14:35:53,Hyväksytty,1.1 2025_21_40,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_41,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On erinomaisen tärkeää, ja on kiitettävä pääministeriä siitä, että tämä keskustelu täällä parhaillaan käydään. Kyllä on erittäin tärkeää, mikä teidän puheenvuorossa myöskin tuotiin esille, että Euroopan tulee kantaa enemmän vastuuta itsestään. Tämä on selkeästi se suuri viesti, mikä tässä nyt tulee meitä vastaan. Suurvallat eivät voi sopia tämän maanosan ylitse meidän turvallisuudestamme. Se on se pitkäjänteinen linja, mikä tässä tulee vastaan. Toinen kulma, joka on tässä hyvin tärkeä ja on tuotu esille, on se Ukrainan tilanne. Ilman muuta on tärkeätä, että me saataisiin aseet vaikenemaan. Aselepo sinänsä on hyvä, mutta jotta on edellytykset rauhanneuvottelut käydä, ne täytyy käydä myöskin Ukrainan ehdoilla. Ukrainan täytyy olla niissä vakavasti mukana, ja lähtökohtana täytyy tunnistaa se, että kun on puhuttu, onko Ukraina voittanut tätä sotaa vai ei, niin se on jo sen voittanut siitä lähtökohdasta, että se on kansakunta kansakuntien joukossa. Minimissään tässä tulee talvisodan ratkaisu mieleen: me säilyimme kansakuntana. Tässä suhteessa Ukraina on tämän sodan jo voittanut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-03-12T14:35:53,2025-03-12T14:37:07,Hyväksytty,1.1 2025_21_42,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_43,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä nousivat jo keskusteluun puolustusinvestoinnit. Nyt on puhuttu jopa 800 miljardista eurosta. Onko hallituksella antaa jo lisätietoa, miten tällainen paketti koottaisiin? Nythän on ollut myöskin esillä tämä, että se olisi yhteistä velkaa. Hollannin parlamenttihan eilen ilmoitti enemmistöllään, että he eivät ole valmiita yhteiseen lainanottoon. Eli haetaanko nyt ratkaisuja sitten halukkaiden maiden kesken? Oikeastaan toinen kysymys vielä pääministerille: mihin ne rahat sitten käytetään? On ollut keskustelua siitä, että halutaan vahvistaa Euroopan puolustusteollisuutta, ja se varmasti on myöskin Suomen lähtökohta, mutta jotkut ovat nostaneet esiin, että pitää ottaa yhteistä velkaa, jolla sitten ostetaan Yhdysvalloista sitä materiaalia. No, se ei silloin varmaan vahvista välttämättä sitä meidän omaa teollisuutta, mutta tuo meille kuitenkin sitä materiaalia. Mikä on hallituksen kanta tähän pakettiin, ja mihin nämä rahat aiotaan sitten käyttää?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-03-12T14:37:07,2025-03-12T14:38:18,Hyväksytty,1.1 2025_21_44,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_45,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää teitä, pääministeri Orpo, hyvästä, analyyttisesta ja luottamusta herättävästä puheenvuorosta. Arvostan hallituksen toimia taata se, että rauha meillä on pysyvä. Se on keskeisintä näissä toimissa, ja myös se visiointi, mitä tässä esille nostitte. On tärkeää, että ulkopolitiikka on aina hyvin hoidettua — ja myös puolustus- ja turvallisuuspolitiikkamme. Näin onneksi meillä on aina se tehty. Arvoisa puhemies! ”Me emme ole yksin” on toisteltu monet kerrat. Meidän pitää entistä määrätietoisemmin toimia niin, että me pärjäämme myös erilaisissa tilanteissa. Meihin voi luottaa, ja meidän pitää voida luottaa kumppaneihimme tulevaisuudessa, ja tästä olen itse hyvin vakuuttunut. Arvoisa pääministeri Orpo, mikä on teidän viestinne niille suomalaisille, joita tämä tilanne huolettaa — meillä on paljon ihmisiä, jotka ovat huolissaan siitä, mitä Suomessa ja mitä maailmassa tapahtuu ja myös siitä puheesta, mitä mediassa paljon näemme sodasta, kärsimyksestä ja muusta — ja myös meidän nuorillemme, jotka miettivät tulevaisuutta tässä maassa ja tässä maailmassa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-03-12T14:38:18,2025-03-12T14:38:50,Hyväksytty,1.1 2025_21_46,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Huhtasaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_47,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos pääministerille ilmoituksesta. Jo Obama aikoinaan sanoi, että Euroopan pitää huolehtia omasta puolustuksestaan, koska Yhdysvallat ei sitä enää tee. Eurooppa ei uskonut, mutta nyt pakon edessä on pakko uskoa. Osa maista tosiaan Euroopassa on ajatellut, että annetaan Yhdysvaltojen huolehtia puolustuksesta ja he voivat keskittyä teollisuuteen — Suomi ei kuulu tähän — ja nyt sitten rakennamme yhdessä vahvaa puolustusta. Hienoa, että pääministeri Orpo sanoi, että kirjataan ylös nyt ja kirjataan myös jatkossa, että aina kun puhutaan Euroopan puolustuksesta, niin itärajaa korostetaan, ettei se jää kenellekään epäselväksi. Mutta me emme jatkossa voi olla sotilasmahti, jos emme ole myöskin talousmahti. Miten me pidämme huolta, että Eurooppa pysyy talousmahtina? Tämä innovaatiokuilu on aivan valtava verrattuna Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Miten tämä tullaan kuromaan umpeen? Miten me saamme pääomamarkkinat toimimaan jatkossa, jotta myös Suomeen tulee investointeja enemmän?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2025-03-12T14:39:54,2025-03-12T14:41:04,Hyväksytty,1.1 2025_21_48,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_49,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä geopoliittisessa myllerryksessä on tärkeää, että Suomen eduskunnasta lähes kauttaaltaan löytyy tuki pääministerin ilmoittamille linjoille Euroopan puolustuksen, turvallisuuden ja puolustusteollisuuden vahvistamiseksi ja tietysti Ukrainan tukemiseksi, mutta kun tehdään todella isoja ratkaisuja Euroopan unionin ja Euroopan maiden tulevaisuudesta, niin tässä yhteydessä pitäisi palata myös siihen Euroopan unionin päätöksentekokykyyn. Osaksi näitä isoja ratkaisuja olisi kovin luontevaa ja välttämätöntäkin käyttää niitä mahdollisuuksia määräenemmistöpäätöksentekoon keskeisissä ulko- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisuissa, mihinkä perussopimuksen passerellet antavat mahdollisuuden. Onko ollut esillä tai viekö Suomen hallitus tätä asiaa eteenpäin, että tosiaan siihen päätöksentekoon saadaan nopeutta, ripeyttä ja varmuutta? Toisena osana on tietysti se, mitä Suomi edellisellä hallituskaudella ajoi voimakkaasti, oikeusvaltiokehityksen turvaaminen [Puhemies koputtaa] Euroopan tulevissa ratkaisuissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-03-12T14:41:04,2025-03-12T14:42:20,Tarkistettu,1.1 2025_21_50,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_21_51,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Juuri nyt odotamme, mitä Venäjä vastaa Yhdysvaltojen ja Ukrainan yhteisymmärrykseen väliaikaisesta tulitauosta. Itse olen pessimisti ja luulen, että presidentti Putin asettaa omia ehtojaan tähän tulitaukoon suostumiselle. Pessimismini näkyy siinä, että uskon presidentti Trumpin sen jälkeen taas painostavan Ukrainaa — eikä painostavan Venäjää, josta ainakaan tähän saakka ei ole näkynyt minkäänlaisia merkkejä, joitakin kevyitä puheenvuoroja lukuun ottamatta. Euroopan puolustuksen vahvistaminen on tietysti tärkeää, mutta tällä hetkellä ei ole tärkeämpää asiaa kuin Ukrainan tuen vahvistaminen. Nimittäin jos Ukraina pakotetaan epäoikeudenmukaiseen pakkorauhaan, eli Venäjä voittaa Ukrainassa, se on pahin uhka Euroopan turvallisuudelle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-03-12T14:42:20,2025-03-12T14:43:32,Hyväksytty,1.1 2025_21_52,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_53,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää pääministeriä hienosti linjatuista Suomen edun mukaisista toimista ja lausunnoista. Tarvittiin epävakaita ja arvaamattomia johtajia sekä itä- että länsipuolella Eurooppaa, jotta Eurooppa alkaa pikkuhiljaa heräämään ruususenunestaan. Nyt kun unilta on herätty ja koko Euroopan on otettava enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan, on tärkeää varmistaa, että EU:n 800 miljardin puolustusinvestointisuunnitelma tulee hyödyttämään etulinjan maita, kuten Suomea. Von der Leyenin suunnitelman mukaan esimerkiksi koheesiorahoitusta voitaisiin käyttää puolustusmenoihin. Tämä olisi erinomainen uutinen meille Suomessa. Muistutan koheesiorahoituksen kriteereistä, eli harvasta asutuksesta ja pitkistä etäisyyksistä. Näitä ei tule unohtaa. Meillä Lapissa on esimerkiksi pisin Venäjän vastainen raja kaikista Suomen maakunnista. [Puhemies koputtaa] Komissio korosti etenkin rajat ylittäviä yhteistyöhankkeita. Eikö niin, kunnioitettu pääministeri Orpo, [Puhemies koputtaa] että nyt täytyy priorisoida esimerkiksi näitä tie- ja raidehankkeita, jotta varmistetaan huoltovarmuus ja sotilaallinen liikkuvuus?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-03-12T14:43:32,2025-03-12T14:44:56,Hyväksytty,1.1 2025_21_54,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_55,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan myös itse antaa kiitoksen pääministerille, en ainoastaan tästä ilmoituksesta vaan myös siitä, että tunnistitte opposition roolin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ettekä laskeneet siitä leikkiä. Maailma muuttuu kovaa vauhtia, ja Yhdysvaltain suhteessa on ollut omaa värinää, mutta on tietenkin tärkeää todeta, niin kuin pääministerikin totesi, että Yhdysvaltain suhde on meille tärkeä. Se on suhde, joka kehittyy tulevaisuudessa, ja aiomme pitää tästä transatlanttisesta linkistä hyvää huolta myös jatkossa. Osa tätä Yhdysvaltain suhdetta on se, että me huolehdimme oman puolustuksemme rahoituksesta ja pitkäjänteisyydestä määrätietoisella tavalla, joka nauttii myös Yhdysvaltain arvostusta. Mutta paljon meillä on vielä tehtävää. 11 vuotta sitten meillä oli niin sanottu Kanervan työryhmä, jolla pyrittiin varmistamaan ylivaalikautinen puolustuksen suunnittelu rahoituksesta aina toimeenpanoon. Haluaisin kysyä, arvoisa herra pääministeri: miten suhtautuisitte vastaavaan ajatukseen vuonna 2025?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-03-12T14:44:56,2025-03-12T14:46:10,Hyväksytty,1.1 2025_21_56,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen. Edustaja Honkonen on tainnut poistua. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_57,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On hienoa, että turvallisuus on tässä salissa yhdessä jaettu asia. Arktisen alueen merkitys kasvaa, ja maantiede on siinä suhteessa käännetty ympäri. Pääministerin kymmeneen minuuttiin ei valitettavasti mahtunut sanaakaan arktisesta politiikasta, eikä arktista aluetta ole sivuttu myöskään muissa puheenvuoroissa, vaikka arktinen alue kiinnostaa nyt enemmän kuin koskaan ja Suomen täytyy sen suhteen olla myös eurooppapolitiikassa suunnannäyttäjä. Eurooppa ei voi tippua arktisessa politiikassa muitten jalkoihin, suurten maitten jalkoihin. Se on myös turvallisuuskysymys. Pääministeri, mikä on Suomen asento liittyen arktiseen alueeseen ja sen asioitten edistämiseen Euroopan unionin tasolla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-03-12T14:46:16,2025-03-12T14:47:02,Hyväksytty,1.1 2025_21_58,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_59,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Euroopan puolustusta on toden totta vahvistettava, mutta se ei itse asiassa riitä, Euroopan turvallisuus kun ei nojaa vain aseisiin ja ammuksiin. Kyse on myös riippumattomuudesta niin energian kuin vaikkapa diplomatian suhteen. Kyse on huoltovarmuudesta, kriisinkestävyydestä. Sotilaalliset kriisit eivät ole ainoita — pääministeriä lainatakseni — eksistentiaalisia uhkia, joita ympärillämme on. Myös alati etenevät ympäristökatastrofit uhkaavat meitä eurooppalaisia. Vihreä siirtymä ei siis ole turvallisuusagendasta irrallinen asia. Me käytämme edelleen aivan liikaa rahaa venäläiseen energiaan ja lihotamme siten Putinin sotakassaa täällä Euroopassa. On myös riski, että kilpailukyvyssä jäämme jalkoihin, jos vihreän siirtymän miljardipotentiaali valuu Euroopan ulkopuolelle. Ei siis riitä, että finanssipoliittisia sääntöjä tarkastellaan vain puolustuksen osalta, vaan myös välttämättömien ilmastoinvestointien osalta pitäisi saada niin sanotusti kaasu pohjaan. Pääministeriltä kysyisin: kävittekö tästä pääministeri Sánchezin kanssa keskusteluita?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-03-12T14:47:02,2025-03-12T14:48:16,Hyväksytty,1.1 2025_21_60,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_61,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eurooppa tarvitsee yhtenäisyyttä, ja Ukrainan tukemisen täytyy olla prioriteetti jatkossakin. Samaan aikaan Euroopan pitää vähentää riippuvuutta epäluotettavaksi muuttuneesta Yhdysvalloista, mutta Euroopan puolustusteollisuuteen panostaminen ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että sosiaaliset kysymykset tai ympäristökysymykset unohdetaan. Samaan aikaan hallitus on kuitenkin vesittänyt ilmasto- ja ympäristötyötä sekä kansallisella tasolla että osin myös EU:n yhteistä ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. EU-maiden hiilinielujen heikko kehitys ja biodiversiteetin huono tila osoittavat, että EU ei ole tehnyt liikaa ympäristötoimia vaan tähänastiset toimet ovat olleet riittämättömiä. Sääntelyn purkaminen ei voi tarkoittaa ympäristötyön vesittämistä. Pääministeri, miten aiotte pitää huolta, ettei teidän linjanne EU-politiikassa tarkoita sitä, että sosiaaliset kysymykset jäävät jalkoihin, ja sitä, että juuri ne toimijat, jotka ovat jo panostaneet [Puhemies koputtaa] ilmasto- ja muihin vastuullisuuskysymyksiin, joutuvat kärsimään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-03-12T14:48:16,2025-03-12T14:49:33,Hyväksytty,1.1 2025_21_62,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Päivärinta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_63,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos pääministerille ilmoituksesta ja kiitos myös vahvasta ja aktiivisesta EU-vaikuttamisesta Suomen ja Euroopan hyväksi. Hallituksen linja on selkeä: kohti turvallisempaa, kohti omavaraisempaa ja kohti kilpailukykyisempää Eurooppaa. Mutta on aivan selvä, niin kuin tässä olemme jo yhteen ääneen moneen kertaan todenneet, että Euroopan tulee nyt ottaa vastuu omasta puolustuksestaan. Me Suomessa tiedämme, millainen uhka on Venäjä, mutta se ei riitä. Kaikkien jäsenmaiden on nyt ryhdistäydyttävä ja vahvistettava puolustuskapasiteettiaan. Ukrainaa on tuettava niin sotilaallisesti kuin taloudellisesti, jotta Ukrainaan saadaan kestävä ja oikeudenmukainen rauha, sillä Ukrainan kohtalo määrittää meidän kaikkien kohtaloa, koko Euroopan kohtaloa. On siis selvä, että meidän on kasvatettava puolustusmenoja ja yhteishankintoja ja investointeja. Puheista on nyt siirryttävä tekoihin — sillä mitä meillä on ilman rauhaa ja turvallisuutta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-03-12T14:49:33,2025-03-12T14:50:42,Hyväksytty,1.1 2025_21_64,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nieminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_65,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, kiitos tästä ilmoituksesta. Suomi on jo pitkään panostanut uskottavaan puolustukseen, ja meillä on osaamista, joka hyödyttää koko Eurooppaa. Siksi EU:n puolustusrahoituksen tulee kohdistua niihin maihin, jotka ovat etulinjassa huolehtineet puolustuskyvystään pitkäjänteisesti. Suomi ja muut etulinjan maat kantavat vastuuta koko Euroopan turvallisuudesta, ja tämän on näyttävä myös resurssien jaossa. Meidän on varmistettava, että yhteiset investoinnit tukevat jäsenmaiden puolustuskykyä aidosti eivätkä pelkästään rakenna rinnakkaisia rakenteita tai hallinnollisia mekanismeja. Puolustusteollisuuden kehittäminen, huoltovarmuus ja sotilaallinen liikkuvuus ovat keskeisiä painopisteitä, joissa EU-rahoituksen tulee tuottaa konkreettisia tuloksia. Suomi on valmis tekemään yhteistyötä kumppaniensa kanssa ja varmistamaan, että EU:n puolustuspäätökset vahvistavat koko Euroopan turvallisuutta, eivät vain poliittisena tavoitteena vaan käytännön toimina, jotka lisäävät kykyämme vastata todellisiin uhkiin. Mutta kysynkin: Miten hyödynnämme osaamistamme myös toisella tavalla edistääksemme Ukrainan rauhanpyrkimyksiä? Mikä on Suomen rooli näissä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-03-12T14:50:43,2025-03-12T14:52:06,Hyväksytty,1.1 2025_21_66,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kumpula-Natri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_67,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on ehkä paras EU-keskustelu pitkään aikaan: ei puhetta Suomen EU-erosta, vaan halutaan vahventaa EU:n toimintakykyä. Ja se on tässä ajassa erittäin arvokasta. Olen nähnyt niin monenlaista erilaista maata, jossa edelleen epäillään EU:n toimintakyvyn tarpeellisuutta tai yhteistä mahdollisuutta rakentaa turvallisempaa Eurooppaa. Suomen linja on erinomainen, ja tuen hallitusta ja pääministerin linjauksia äskeisessä puheessaan, että me nostamme turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamisen niin kotimaassa kuin EU:ssakin korkealle. Mutta EU on paljon muutakin. EU:ssa täytyy voida tehdä työtä, työllistyä ja voida hyvin. Kasvua ja työllisyyttä tulee vahvistaa, ja EU on myös siinä hakenut kunnianhimoa, ja niin me tarvitsemme kasvua Suomessakin. Mitä, pääministeri, ajattelette: toimiiko hallitus EU:n suuntaan niin, että suomalaisen elinkeinoelämän suunnitelmat vihreästä siirtymästä ja investoinneista tulevat toteutumaan? Osa EU-maista olisi valmis näistä [Puhemies koputtaa] vähän peruuttamaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Miapetra Kumpula-Natri,807,2025-03-12T14:52:06,2025-03-12T14:53:20,Tarkistettu,1.1 2025_21_68,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_21_69,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Mika,Lintilä,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Puhemies! Olen useamman kerran Euroopassa viime aikoina törmännyt tilaisuuksiin, joissa kehutaan hyvin vuolaasti presidentti Niinistön raporttia EU:n siviili- ja puolustusvalmiuden vahvistamisesta. Sehän jäi pikkasen ehkä Draghin raportin alle silloin julkistamisen aikana, mutta nyt sitä korostetaan monissa tilanteissa, ja oikeastaan sen erinomaisuutta, kuinka se on vastannut tähän tilanteeseen. Siellä oli oikeastaan kaksi keskeistä kohtaa: se, että EU:lla ei ole selkeää suunnitelmaa, miten se suhtautuu, jos hyökätään EU-valtioon, ja toinen oli se, kuinka koordinoidusti resursseja voidaan hyödyntää tällaisissa erilaisissa kriisitilanteissa. On selvää, että tämä on raportti, jonka tulisi johtaa toimenpiteisiin EU-alueella. Itselleni on jäänyt vähän hämäräksi se tilanne, että onko tämä raportti aiheuttanut jatkokeskusteluja huippukokoustasolla, [Puhemies koputtaa] ulkoministereitten tai puolustusministereitten puolella.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2025-03-12T14:53:20,2025-03-12T14:54:38,Hyväksytty,1.1 2025_21_70,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_71,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Koskiselle hyvästä puheenvuorosta liittyen EU:n päätöksenteon sujuvoittamiseen. On hyvä, että Eurooppa on lopulta herännyt vahvistamaan eurooppalaista turvallisuutta ja puolustusta. On hyvä, että uusi ääni kellossa on myös tässä salissa siitä, mitä me yhdessä EU:ssa ja EU:na voimme tehdä. Vasta nyt eurooppalaisten esitysten mittakaavat alkavat olla varteenotettavia, ja on hyvä, että Suomen hallitus on sitoutunut niitä esityksiä edistämään. Koko ajan merkittävämpi turvallisuusriski on myös ulkovaltojen vaikuttaminen meidän demokratiaan. Disinformaation levittämiseen pitäisi pystyä tarttumaan paljon paremmin kuin tällä hetkellä. Alustojen suitsiminen on odottanut jo liian pitkään. Miten, hallitus, ajattelette tähän tarttua? Suomalaisilta nuorilta tulee jo huolenilmauksia siitä, että kaverit, ystävät, jotka seuraavat TikTokia, muuttuvat radikaaleiksi ja ajatukset irtautuvat siitä tositiedosta, [Puhemies koputtaa] jota meillä on.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-03-12T14:54:38,2025-03-12T14:55:51,Hyväksytty,1.1 2025_21_72,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, olkaa hyvä, Pauli Kiuru.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_73,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kansalaisten rauhoittaminen tässä epävakaassa tilanteessa on tärkeää, ja niin pääministeri teki puheissaan, ja mielestäni koko sali on tällä linjalla tässä ollut. USA on edelleen keskeinen kumppanimme, kuten pääministeri alussa sanoi. On erotettava puheet ja on erotettava teot. Suomen osalta ei ole mitään merkittävää muutosta, vaikka meno USA:ssa on, varovaisesti sanottuna, hieman pomppuista. Meillä on Nato-yhteistyö, EU:n turvatakuut, CEF, Nordefco, kahdenvälisiä sopimuksia, F-35-hanke etenee suunnitellusti. Miten, pääministeri, näette: onko Suomella historiansa aikana ollut koskaan sellaista tilannetta, että turvallisuutemme perustuisi ja olisi rakennettu näin monelle jalalle yhtä aikaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-03-12T14:55:52,2025-03-12T14:56:57,Hyväksytty,1.1 2025_21_74,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_75,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On tietysti surullista, että tarvittiin lopulta Donald Trump presidentiksi toteamaan Euroopalle sen, että Euroopan täytyy tosiaan kantaa isompi vastuu itsestään, etenkin kun meillä on Euroopassa riehunut sota jo useamman vuoden ja Ukraina on koko sen ajan taistellut omasta itsenäisyydestään. Mutta on tietysti hienoa, että nyt panostetaan Eurooppaan, ja meillä on tietysti maita, kuten Suomi, jotka ovat panostaneet jo pitkän aikaa omaan puolustukseensa. Esimerkiksi nyt uusimpana ovat nämä panostukset kotimaiselle puolustusteollisuudelle, useita satoja miljoonia, yli 600 miljoonaa euroa, jotka sitten ohjataan, sieltä saatavat materiaalit, osaksi Ukrainan puolustustaistelua. Haluaisin kysyä puolustusministeriltä: miten tämä puolustusteollisuudelle kohdistettava rahoitus auttaa Ukrainaa heidän omassa puolustustaistelussaan, mahdollisesti kestävän rauhan rakentamisessa, ja minkälaisia mahdollisuuksia kotimaisella puolustusteollisuudella on tässä kauheassa ajassa viedä omia loistavia tuotteitaan myöskin maailmalle, ulos Suomesta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-03-12T14:56:57,2025-03-12T14:57:57,Tarkistettu,1.1 2025_21_76,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kokko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_21_77,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun Venäjän suurhyökkäyksen ja Donald Trumpin toisen presidenttikauden johdosta Eurooppa on vihdoinkin herännyt todellisuuteen siinä turvallisuuskehyksessä, jossa elämme, niin on hyvä, että Euroopalta löytyisi nyt myös itseluottamusta siihen tekemiseen, niin että emme ole pelkästään huutolaislapsi idän ja lännen suurvaltojen välissä vaan oikeasti toimintakykyinen poliittinen unioni, jolla on myös kapasiteettia toimia. Unionin jäsenmaiden yhteenlasketut puolustusbudjetit ovat yli 300 miljardia euroa. Tätä vahvistavat vielä EU:n ulkopuoliset Britannia ja Norja. Puolasta on tullut merkittävä sotilasmahti Euroopassa yli 4 prosentin bkt-osuudella. Pohjoismailla on yhdet maailman suurimmista ilmavoimista. Ranska ja Britannia ovat globaaleja ydinasevaltoja. Eli potentiaalia riittää. Mutta nyt on kysymys ehkä siitä — myös ihan näin eurooppalaisten veronmaksajien näkökulmasta — miten näitä olemassa olevia resursseja käytetään entistä tehokkaammin. Siksi kysyisin teiltä, arvoisa pääministeri: miten te näette nyt EU:n koordinointivastuun siinä, että jos amerikkalaiset pärjäävät yhdellä taistelupanssarivaunutyypillä, [Puhemies koputtaa] niin miksei Eurooppakin tulevaisuudessa voisi laittaa rahoja tehokkaimpiin asejärjestelmiin [Puhemies koputtaa] ja rakentaa sitä kautta omaa turvallisuutta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-03-12T14:57:58,2025-03-12T14:59:17,Tarkistettu,1.1 2025_21_78,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_21_79,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia pääministerille hyvästä puheenvuorosta. On aivan oikein, että Eurooppa havahtuu tähän vakavaan tilanteeseen ja alkaa varustautua, mutta siitä, otetaanko yhteisvelkaa, olen rankasti eri mieltä. Meillä on edellinenkin sotku selvittämättä. Parhaillaan tutkitaan niiden väärinkäytösten määrää. Kukaan ei tunnu tietävän sitä. Ja nyt ollaan taas esittelemässä mahdollisuutta lyödä suomalaisille uusi kuitti käteen, että maksakaapa, pojat, saksalaisten tai ranskalaisten aseistus. Jos haluatte tutustua asiaan, niin käykää katsomassa vaikka bruttokansantuotetta, sitä, mitä eri kansat ovat panneet rahaa siitä, mitä he tuottavat vuosittain. Prosentti lisää verotusta niihin maihin, niin homma on hoidettu. Ei yhdessä vuodessa tehdä sitä, mitä 10 tai 20 vuotta on laiminlyöty. Suomen pitää tukea Ukrainaa, se on selvä asia, siitä ei tässä salissa ole varmaan kukaan eri mieltä. Mutta tällaisen kuvan luominen, että nyt ollaan yhteistä eurooppalaista puolustusta rakentamassa... Mehän olemme Naton jäseniä. Jonkun ulkoisen puolustushaaran rakentaminen jonnekin... Sen me tiedämme, mikä on Euroopan nopean toiminnan joukkojen kyky toimia nopeasti. Muistamme niitä monia esimerkkejä, en rupea niitä luettelemaan. Totean vain, että sellaisen nahjustelun varaan Euroopalla ei nyt ole varaa. [Puhemies koputtaa] Suomi rakentakoon puolustusta itse ja näyttäköön esimerkkiä muille. Tulkoot perässä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-03-12T14:59:17,2025-03-12T15:00:41,Tarkistettu,1.1 2025_21_80,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Limnell, olkaa hyvä. Edustaja Limnell on poistunut. — Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_21_81,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, pääministerille suuri kiitos siitä työstä, mitä tällä hetkellä teette Euroopassa. Toisekseen, täällä on itse asiassa jo muutaman kerran otettu esille tämä yhteisvelka. Olenko ymmärtänyt tämän nyt oikein, että tämä 150 miljardia, mikä tällä hetkellä siitä paketista tulee, tulee nykyisistä varoista, sitten jäsenmaa voi ottaa lainaa nykyistä EU:n budjettia vastaan, mahdollisista EIB-lainoista, koheesiovaroista ja sitten ehkä RRF-rahoista? Eli ei elpymispakettia tai ei yhteistä velkaa? Tämä 160 miljardia tulee nyt sitten siitä, että jokainen jäsenmaa pumppaisi puolustusmenoja sen verran ylöspäin, että siitä tulisi noin puolitoista prosenttia bkt:stä, ja tämä sen takia, että sen jälkeen mikään näistä maista ei menisi sitten alijäämämenettelyyn. Olenko ymmärtänyt tämän nyt oikein, että kyseessä ei ole elpymispaketti eikä mikään yhteisvelka?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-03-12T15:00:41,2025-03-12T15:01:44,Tarkistettu,1.1 2025_21_82,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_21_83,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kunnioitettu puhemies! Olen mielenkiinnolla katsonut sitä, miten Yhdysvallat tekee ilmoituksia näistä lisätulleista ja sitten muuttaa näitä päätöksiään. Nämähän ovat kohdistuneet lähinnä Meksikoon ja Kanadaan. Viime kaudella totta kai Kiina oli kohteena, mutta nyt myöskin EU on tässä metallien osalta ollut kohteena. Tänä aamuna julkistettiin sitten tieto näistä EU:n vastatulleista. Tämähän on sinänsä positiivinen asia, että EU saa lisätuloja, joista yhden viidesosan saa se kantomaa pitää ja loput pitää EU. Tietenkin tällä on negatiivinen vaikutus sitten kansantalouksien kasvuun ja tuotteitten hintoihin. Kuluttajathan nämä lopulta maksavat. Mutta näitä tullitulojahan, mitä EU saa kannettua, voitaisiin käyttää sitten puolustuksen ylösajoon, omien kyvykkyyksien nostamiseen, siviilipuolustukseen ja muuhun valmistautumiseen ja innovaatiokuilun paikkaamiseen muun muassa kaksikäyttöteknologioitten osalta. Onko tällaista ehdotusta ajateltu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2025-03-12T15:01:44,2025-03-12T15:02:52,Hyväksytty,1.1 2025_21_84,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Anna-Kristiina Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_85,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen itäraja, tuo 1 300 kilometriä, ei ole vain Suomen raja, vaan se on koko EU:n ja Naton itäraja tällä hetkellä, raja, joka on nykyään myöskin käytännössä demokratian, vapauden ja sivistyksen raja. Maailman turvallisuustilanne on olennaisesti muuttunut ja mannerlaatat ovat muutoksessa, totutuista toimintatavoista liikutaan ennätyksellisellä vauhdilla eteenpäin. Suomalainen turvallisuusajattelu on aina perustunut kokonaisturvallisuuden timanttiseen toimintamalliin. Suomella on oma, vahva ja uskottava puolustus, joka perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, laajaan reserviin, Nato-jäsenyyteen, kahdenväliseen ja monenväliseen puolustusyhteistyöhön sekä korkeaan maanpuolustustahtoon. EU on rauhan unioni, ja esimerkiksi Euroopan neuvostolla on ollut kaikkineen merkittävä rooli rauhan ylläpitämisessä Euroopassa. [Puhemies koputtaa] Tarvitaan jatkossakin tiivistä yhteistyötä niin Euroopassa kuin pohjoismaisessa yhteisössämme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-03-12T15:02:52,2025-03-12T15:04:14,Hyväksytty,1.1 2025_21_86,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Annan nyt puheenvuoron sellaista pyytäneille ministereille, ja sen jälkeen jatkamme keskustelua. — Pääministeri Orpo, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_87,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies, hyvät kansanedustajat! Kiitos tästä erinomaisesta keskustelusta ja kiitos hyvästä palautteesta. Täytyy myöskin sanoa, että koko valtioneuvosto on tehnyt kukin tahollaan tässä aivan erinomaista työtä eri neuvostojen kokouksissa suoralla vaikuttamisella, ja toki eduskunnan valiokuntien työllä, puheenjohtajien aktiivisuudella ja niin edelleen on ollut erittäin merkittävä vaikutus siihen, että me onnistutaan Suomena. Ja minä kehotan edelleenkin eduskuntaa, valiokuntia jatkamaan aktiivista työtä ja viemään meidän viestiä ja meidän sanomaa muun muassa tästä kysymyksestä Venäjän pysyvästä uhasta, itäisen Euroopan alueen turvallisuuden ensisijaisuudesta Euroopan turvaamisessa. On todella tärkeätä, että nämä viestit menevät laajasti. Haluan myöskin kiittää näin toiseen suuntaan eduskuntaa hyvästä yhteistyöstä. Sitten ottaisinkin edustaja Heinosen kysymyksen, että mikä on meidän viestimme nuorille ja suomalaisille. Kun itsellänikin on ollut mahdollisuus, kun on kansanvallan juhlat taas tulossa, kiertää paljon eri puolilla Suomea ja tavata ihmisiä, niin kyllä suomalaiset ovat aidosti huolissaan, ja minä ymmärrän sen. On suuri huoli siitä, kysytään, joudummeko sotaan, mihin tässä pitäisi varautua. Kyllä minä uskon, että me kaikki voidaan lähettää täältä se viesti suomalaisille nyt, että ei ole mitään hätää, ei Suomeen ole nyt kukaan hyökkäämässä. Meillä on asiat hyvin, perusasiat ovat kunnossa. Meillä on erittäin vahva oma puolustus. Viisaat suomalaiset päättäjät jo ennen meitä, meitä viisaammat, ovat pitäneet kiinni siitä, että puolustuksesta huolehditaan. Sen lisäksi me olemme liittyneet yhdessä suurella äänten enemmistöllä sotilasliitto Natoon, joka ei ole mihinkään häviämässä. Se 5 artikla on mukana. Sen lisäksi meillä on Euroopan unioni, joka on nyt lisä tähän, ja me käytämme Euroopan unionia, meidän unioniamme, ja sen välineitä tuomaan vielä lisäarvoa meidän yhteisen puolustuksen vahvistamiseen niillä alueilla, joilla Eurooppa tuo lisäarvoa liikkuvuudessa, joissain hankinnoissa, puolustusteollisuuden nostossa, kokonaisturvallisuusajattelussa. Meillä tämä kokonaisuus on erittäin hyvin hallinnassa. Meillä on hyvät naapurit, ainakin lännessä ja etelässä, ja meillä on perusasiat hyvässä kunnossa. Eli rauhoittava viesti: ei mitään ole akuutisti tapahtumassa. Ja nyt on kyse siitä, että Euroopassa ei saa olla sitä seuraavaa. Siksi meidän yhteisen puolustuksen Euroopassa pitää olla niin vahva, ettei tulisi mieleenkään lähteä yrittämään, [Jukka Kopra: Hyvä!] mutta se tarkoittaa sitä, että me käytämme satoja miljardeja euroja Euroopassa tulevina vuosina meidän yhteisen puolustuksen ja turvallisuutemme vahvistamiseen, ja tämä on aivan uudenlainen tapa ajatella. Tässä ei ole kyse nyt jostain elpymisvälineestä, vaan tässä on kyse Euroopan turvallisuudesta, ja me tarvitsemme sitä eurooppalaista, yhteistäkin rahoitusta ja yhteisiä toimia, ja me katsomme hyvin avoimesti, mitä komissio tulee esittämään. Tämä von der Leyenin 150 miljardia oli ensimmäinen askel, joka oli ikään kuin helppo tehdä, koska se raha voidaan ottaa EU:n omaa budjettia vastaan lainaksi, takauksina, lainata edelleen jäsenmaille. Mutta ne ovat vasta tulossa valkoisen kirjan myötä, ne isot, jykevät toimet. Mutta me tarvitaan niitä, koska jokainen ase, jokainen puolustusta vahvistava elementti, joka eurooppalaisillakin rahoilla hankitaan, tulee EU-maihin, ja se on meidän käytössä olevaa kapasiteettia. Me emme, edustaja Hoskonen, rakenna mitään eurooppalaista armeijaa tässä vaan Naton eurooppalaista pilaria, ja me hyödynnämme siinä meidän Euroopan unioniamme. No, sitten seuraavaksi tähän Ukrainan rauhanprosessiin — siitä oli useampia. Sitä neuvottelua ei voi aidosti käydä ilman, että Eurooppa on siinä pöydässä mukana. Ei voi sopia Ukrainan rauhanturvaamisesta ilman Eurooppaa — ei voi. Ei voida sopia Ukrainan jälleenrakentamisesta, ei Ukrainan Eurooppa-polusta — ei voi sopia. Siis ennemmin tai myöhemmin Euroopan on oltava siellä mukana, ja on hienoa nyt, että isot Euroopan maat ovat ottaneet tässä aktiivista roolia, ja Suomi on hyvin aktiivisesti mukana tässä. Coalition of the willing, me olemme siellä aktiivinen jäsen. Me ollaan tuotu pöytään muun muassa askelmerkkejä rauhanprosessiin. Meidän presidentti on toiminut erittäin aktiivisesti tällä saralla. Me ollaan valmiita ottamaan osaa jollakin meille sopivalla tavalla, mutta me emme tule lähettämään sotilaita Ukrainaan. Se on rajamaalle... Me emme voi antaa heitä täältä pois, ja toisaalta se on riskialtista, jos suomalaiset sotilaat olisivat riskissä joutua konfliktiin naapurimaan sotilaiden kanssa. Eli tässä meidän hallituksen linja on selkeä. No sitten ehkä vielä viimeisenä poimisin täältä edustaja Karin kysymyksen Kanervan ryhmästä. Kanervan ryhmä oli aikansa tuote. Me emme olleet Naton jäseniä, ja me jouduimme miettimään ihan täällä keskenämme porukalla, miten tästä selvitään. Nyt me ollaan Natossa, ja meidän täytyy ajatella tämä eri tavalla. Me mietimme Natossa, miten me vahvistamme meidän yhteistä turvallisuutta. Ja parlamentaarisesti — jota tapaa tässä vahvistetaan — etsitään ratkaisuja, miten me katsomme tässä talouspuolessa ja tässä kokonaisuudessa eteenpäin. Parlamentaarisuus, yhteistyö on äärettömän tärkeää, ja siksi kiitän lopuksi myöskin siitä parlamentaarisesta työstä, jota tässä on tehty eduskuntapuolueiden puheenjohtajien ja ryhmäpuheenjohtajien kanssa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-03-12T15:04:20,2025-03-12T15:09:56,Tarkistettu,1.1 2025_21_88,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_21_89,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia eduskunnalle tästä keskustelusta. Kommentoin muutamaa omalle sektorilleni tullutta kysymystä. Ensinnä komission ja von der Leyenin alkuperäiset ehdotukset, joihin sisältyy tämä 150 miljardin esitys, sitten EIB:n lainanantokriteerien muuttaminen ja sitten näiden finanssipoliittisten sääntöjen löysentäminen puolustusmenojen osalta. Myös näihin muihin, mutta tähän viimeiseen liittyen yksityiskohdat ovat vielä varsin auki, eikä niistä ole tällä hetkellä vielä konsensusta. Esimerkiksi neuvoteltavana ovat sellaiset kysymykset, kuten mitkä varsinaisesti ovat puolustusmenoja, mitä lasketaan varsinaisiin puolustusmenoihin tässä maailmanajassa, kun turvallisuusuhatkin ovat aika moninaisia myös Venäjään liittyen, toisaalta esimerkiksi se, mikä on vertailuvuosi, josta arvioidaan näiden puolustusmenojen kasvua. Toisaalta näiden uusien finanssipoliittisten sääntöjen löysentämistä ei varmaankaan kukaan vastusta yhtenä ratkaisuna siihen, että puolustukseen saadaan tehtyä nopeasti lisää panostuksia, mutta on hyvä ymmärtää, että tämä on lyhyen aikavälin ratkaisu. Puolustusmenojen pysyvästi korkeampi taso tulee jatkumaan, ja se ei käytännössä ole mahdollista, mikäli eurooppalaiset maat eivät samaan aikaan kansallisissa budjeteissaan ole valmiita tekemään uudelleen arviointia siitä, mihin satsataan, ja toisaalta siitä, mistä säästetään. Tämä on hyvin tarkasti myös komission kanta. Presidentti Donald Trump on ulostuloissaan jälleen kerran selittänyt tätä kulmaa, että Euroopan on otettava vastuuta enemmän omasta puolustuksestaan. Suomi ei ole ollut vapaamatkustaja, me tiedämme sen kaikki, mutta on eurooppalaisia Nato-maita, joilla on ollut mahdollisuus omissa kansallisissa budjeteissaan keskittyä aivan muihin asioihin, koska joku muu on hoitanut tämän puolustuksen takuun. Mitä tulee jäädytettyihin varoihin, niin aivan kuten täältä esitettiin, tätä on erittäin tärkeää saada edistettyä. Siihen liittyy voimakkaita juridisia haasteita, mutta en usko, että ne ovat ylitsepääsemättömiä. Komission pitää omalta osaltaan edistää asiaa, ja toisaalta maissa, joissa näitä rahoja erityisesti on, kuten Belgia, Euroclear, vaaditaan tietenkin asian edistämistä, mutta tämä on hyvin tarpeellista. Vastaavasti Euroopan investointipankin lainanantokriteerien löysentäminen, mikä on ollut Suomen vahva linja hallituksen edistämänä kolmatta vuotta, on erittäin tärkeää. Toisaalta sitten Pohjoismaiden investointipankki on myös ottanut uusia kantoja siinä, että voitaisiin esimerkiksi alihankintaketjujen kautta rahoittaa puolustusteollisuuteen liittyviä aloja.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-03-12T15:10:01,2025-03-12T15:13:01,Tarkistettu,1.1 2025_21_90,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Valtonen, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_21_91,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Elina,Valtonen,Ulkoministeri,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos erinomaisesta keskustelusta eduskunnalle. Tästä tulitauosta ensin: Nyt on tosiaan niin, että pallo on Venäjällä. Se viesti, joka meiltä on lähtenyt Yhdysvaltoihin ja toisaalta muualle Eurooppaan meidän kumppaneiden kesken, on se, että Venäjä, joka toisaalta on tietenkin vastuussa koko hyökkäyssodasta, on myös vastuussa siitä, että se voi toisaalta lopettaa tuon sodan. Mutta joka tapauksessa tämän tulitauon aikana, mikäli se sen hyväksyy, on tärkeää, että Venäjä ryhtyy luottamusta lisääviin toimiin, joista mielestäni eilen tuli aika hyvä yhteisymmärrys, eli esimerkiksi siviilivankien vapauttamiseen ja erityisesti kaapattujen lasten palauttamiseen perheisiinsä, joissa olisi nyt vihdoin ja viimein nähtävä jonkinlainen valonpilkahdus. Sen eteen Suomikin on tehnyt vahvasti töitä. Ukrainan tilanne on kaikkea muuta kuin toivoton. Ei ole mikään kiire hyväksyä sellaista rauhaa, joka ei ole lopulta pysyvä ja joka ei ole oikeudenmukainen. Toisaalta rintamatilanne on ollut kohtuullisen vakaa. Toki meidän tuki Ukrainalle jatkuu, ja myös Yhdysvallat onneksi tukea jatkaa. Ja toisaalta, niin kuin useassa puheenvuorossa tuli esille, on erittäin tärkeätä ylläpitää jatkuvaa pakotepainetta Venäjälle. Venäjän talous kärsii, ja sen tulee huomata, että sen omilla toimilla on merkitys sille, minkälainen rooli Venäjällä on toisaalta kansainvälisessä kaupassa ja kansainvälisessä politiikassa. Edustaja Eerola kysyi Suomen Venäjä-suhteesta. No, Suomi ei ole normalisoimassa eikä palauttamassa suhdetta Venäjään ennen kuin Venäjä palaa noudattamaan kansainvälistä oikeutta ja lopettaa myös hyökkäyssotansa Ukrainassa. Pikemminkin haluamme avata mahdollisuuksia tulevaisuuden kanssakäymiselle ja erityisesti kansalaisyhteiskunnan vapaammille toimintamahdollisuuksille myös Venäjällä. Hekin ansaitsevat demokratiaa, hekin ansaitsevat vapauden. Mutta samalla meidän pitää ehdottomasti pitää huolta omasta vahvasta puolustuskyvystämme ja pelotteesta. Mutta toden totta, normalisoinnin aika ei ole nyt. Edustaja Koskinen kysyi määräenemmistöpäätöksistä Euroopan unionissa. Hallituksella on hallitusohjelmasta lähtien kirjaus sen osalta, että haluamme sujuvoittaa Euroopan unionin päätöksentekoa ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeissä kysymyksissä, kuten esimerkiksi pakotepolitiikassa, ja tämäkin tosiaan olisi nyt erittäin tervetullut uudistus. Ja viimeisenä edustaja Lintilän kysymykseen Niinistön raportista: Se tosiaan on otettu aika hyvin vastaan, ja se edelleen nousee keskusteluissa esille. Monet delegaatiot tulevat kernaasti Suomeen tutustumaan meidän kokonaisturvallisuusmalliin, ja minä uskon, että tämänkin osalta saadaan Euroopassa valtavia edistysaskeleita aikaiseksi lähiaikoina.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2025-03-12T15:13:05,2025-03-12T15:16:14,Tarkistettu,1.1 2025_21_92,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Häkkänen, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_21_93,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Antti,Häkkänen,Puolustusministeri,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kysymyksiä tuli paljon, ja käyn tässä vain muutamia kokonaisuuksia läpi ajanpuutteen vuoksi. — Ensinnäkin tästä Ukrainan tilanteesta: On ihan selvää, että voimatasapaino määrittää neuvotteluasetelman ja sen, mihin joutuu suostumaan tai olemaan suostumatta, ja se näkyi eilisessä toki. Sen jokainen voi sitten tulkita, missä se näkyi ja miten se näkyi, mutta jos kelaa tästä taaksepäin vaikka viikon tai pari tai vaikka puoli vuotta, niin sen yhtälön näkee selvästi, missä asennossa se on, mikä on Euroopan asento ja rooli tässä, mikä on Ukrainan asento, mikä on USA:n asento, ja sen jälkeen tietysti tiedetään, mitkä ovat sitten ne keinot, joilla Venäjää joko houkutellaan tai painostetaan, toivottavasti jälkimmäistä enemmän kuin ensimmäistä. Se on tietysti nyt tämän suursäätilan kannalta ihan olennainen kysymys. Juuri Ukrainasta palasin, ja sen näkee, että Venäjä on siellä hyvin vahvassa asemassa ja teollinen kompleksi on hyvin tuottoisa ja tukijajoukot ovat vahvassa asennossa. Lännellä on suurempi potentiaali tässä tuessa, mutta se, säilyykö se asento tässä, on se ydinkysymys juuri tässä tilanteessa. Euroopan unionilla tässä voi olla iso rooli. Se, miten se konkretisoituu, jää nähtäväksi, mutta on ihan selvää, että jo nyt ukrainalaiset käyvät hyvin pitkälti amerikkalaisten kanssa tätä keskustelua tällä hetkellä, eivät niinkään ehkä tavallaan luottaen siihen, että Euroopan mailta tällä hetkellä syntyy joku ratkaisu tähän neuvottelutilanteeseen. Mutta voi olla, että tilanne tässä kehittyy ja muuttuu. Euroopan puolustuksen osalta: Nyt korostuu entistä tärkeämpänä eduskunnalle, ja tietysti hallituksen toimesta ymmärretään, mistä puolustuksen rakentaminen koostuu. Ne ovat erottamattomia pilareita kaikki: Kansallinen puolustus on kaiken perusta, eivätkä ole muuttuneet perussopimukset siitä mihinkään, eli kansalliset puolustusbudjetit ja kansallisen puolustuksen kehittäminen on kaiken perusta. Sen päälle liittokunta ohjaa yhteistä puolustuksen rakentamista ja suorituskykyjen kehittämistä. Sen jälkeen tulevat puolustusyhteistyökumppanuudet kolmoskorissa, joiden kautta kehitetään joko puolustusteollisuutta, materiaaliyhteistyötä tai operatiivista yhteistyötä, ja siinä tulee vaikka EU meille erittäin tärkeänä puolustusyhteistyökumppanina, joka vivuttaa tätä rahaa näihin kansallisiin budjetteihin tai Naton suorituskykytavoitteisiin. Eli Euroopan unioni ei kehitä omaa puolustusta, vaan kehittää eurooppalaista puolustusta ja Naton puolustusta, ja kaikki lähtee kansallisesta puolustuksesta. Sen rinnalla on vielä tämä kokonaismaanpuolustus ja kokonaisturvallisuus, joissa EU:ssa on käynnissä paljon. Niinistön raportin osalta on paljon keskustelua käynnissä, mutta se, miten se konkretisoituu, on hirmu olennaista. Se liittyy myös tähän huoltovarmuuteen sitten vielä laajemmin. USA-suhteen osalta meillä ei ole mitään merkkejä heikkenemisestä. Päinvastoin viime viikkojen aikana olemme saaneet hyvin konkretisoitua meidän suunnitelmia esimerkiksi USA:n harjoitusyhteistyön syventämisestä, siis päinvastoin syventämisestä eikä heikkenemisestä. Esimerkiksi raskaiden pommikoneiden osalta ollaan menty vielä pidemmälle viime viikkojen osalta, [Puhemies koputtaa] kansalliskaartiyhteistyössä toissa viikolla, Karjalan prikaatissa merkittävää yhteistyötä, nyt vielä syvemmälle yhteistyötä myös Itämeren turvallisuuden osalta. [Puhemies koputtaa] Eli askeleita on menty jopa eteenpäin. Menotasojen osalta tullaan käymään parlamentaarinen keskustelu, samoin sisältömuutosten osalta, [Puhemies koputtaa] jotka kaikki todennäköisesti tämän vaalikauden aikana tulevat kehittymään, ja puolustusteollisuuden osalta: juuri palasin Ukrainasta, missä käytiin keskustelua siitä, miten suomalainen yrityskenttä pystyy auttamaan Ukrainaa puolustustaistelussa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2025-03-12T15:16:18,2025-03-12T15:20:09,Hyväksytty,1.1 2025_21_94,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Annan vielä minuutin mittaiset vastauspuheenvuorot ministereille Strand, Multala ja Essayah. — Ministeri Strand, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_95,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Joakim,Strand,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, hyvästä keskustelusta. Tässä muun muassa edustaja Seppänen kysyi koheesion yhdistämisestä puolustusteollisuuteen ja teollisuuspolitiikkaan. On totta, että nyt kun koheesiorahoituksen välitarkastusta tehdään EU:ssa, niin pohditaan, että pitäisikö ja voisiko näitä varoja käyttää joustavammin myös puolustuksellisiin hankkeisiin. Tähän asti me ei ole haluttu tätä tehdä, ja on hyvä muistaa, että koheesiorahoitusta jo nyt voidaan käyttää, totta kai, sellaisiin innovaatioihin ja kaksikäyttötuotteiden kehittämiseen, jotka tukevat sekä siviili- että puolustussektoria. Mutta voi ja tulee, totta kai, tätä pohtia, että EU:n on huomioitava puolustusteollisuuden ja strategisten investointien rooli myös koheesiopolitiikassa. Lintilä nosti Niinistön raportin. Tämä Suomen aloite kokonaisturvallisuuteen perustuvasta varautumisunionista etenee hyvin. Edustaja Hopsu puhui muun muassa hybridivaikuttamisesta. Muun muassa näitten uusien EU-hakijamaiden kanssa käydään tosi paljon keskustelua. Tiedetään, mitä Moldovassa ja muualla on tapahtunut ja tapahtuu. Edustaja Huhtasaari muistutti hyvin siitä, että kuitenkin kilpailukyky on se, mikä on loppupeleissä keskeinen, vahva talous ja talouden perusta, ja ehkä se ihmisten mandaatti, mistä edustaja Tuppurainen puhui, tulee siitä, että on työtä ja toimeentuloa. Siinä myös se, että pidetään kiinni ilmastotavoitteista ja saadaan Suomeen lisää myös cleantech-investointeja. Viime viikolla viimeksi muurattiin peruskiveä Hitachi Energylle tuolla länsirannikolla. [Puhemies koputtaa] Että ehkä se on se, mikä myös luottamusta tuo.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2025-03-12T15:20:17,2025-03-12T15:21:46,Hyväksytty,1.1 2025_21_96,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_97,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyesti vain: Niin kuin tässä jo edellä ministeri Strand totesi, niin todellakin Euroopan kilpailukyky ja myös Suomen kilpailukyky — ja se, että olemme myös houkutteleva investointikohde — pitkälti perustuu siihen, että meillä on täällä puhdasta, toimitusvarmaa, edullista energiaa saatavilla, ja uskon kyllä, että tähän on myös komissio sitoutunut. Suomihan oli ensimmäisiä maita, jotka ilmoittivat kannattavansa tätä heidän suunnittelemaansa uutta päästövähennystavoitetta, 90 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Tämä todellakin, uskoisin, on siinä mielessä nyt tärkeä kysymys, että meillä on Euroopassa myös suuria maita, jotka pohtivat niitä tulevaisuuden ratkaisuja. Kun ne ovat juuri päässeet irrottautumaan esimerkiksi venäläisestä fossiilienergiasta, niin ne pohtivat, mikä se tulevaisuus on. Joten kyllä uskon, että Euroopassa laajasti ymmärretään se, että se on puhdas, omavarainen energiantuotanto eikä perustu taas sitten johonkin toiseen valtioon ripustautumiseen. Ja tätä linjaa me tietysti edustamme Euroopassa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-03-12T15:21:50,2025-03-12T15:22:59,Tarkistettu,1.1 2025_21_98,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_21_99,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Täällä edustaja Autto, suuren valiokunnan puheenjohtaja, antoi tunnustusta hallitukselle nimenomaan tästä EU-ennakkovaikuttamisesta ja mainitsi erityisesti tämän maatalouden tulevaisuuden vision. Toden totta, siellä näkyy vahvasti Suomen kädenjälki. Ruuantuotanto on nostettu keskiöön, ja voi sanoa, että muutenkin tuo visio noudattelee hyvin pitkälti meidän hallitusohjelmamme sävyä ja Suomen vaikuttamistyö näkyy todellakin vahvasti. Kun täällä edustaja Lintilä nosti kysymyksen siitä, millä tavalla tuo presidentti Niinistön raportti tällä hetkellä näkyy, niin muun muassa tässä ruuantuotannon visiossa, muistaakseni peräti kolme kertaa siihen viitataan, nimenomaan kokonaisturvallisuuden, varautumisen ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Totta kai on sitten tärkeää jatkossakin odottaa EU:n puolelta yksinkertaistamispakettia liittyen tähän maatalouteen, ja se on tulossa varmastikin ihan muutamien viikkojen sisällä, ja tämä omalta osaltaan juurikin osoittaa sen, miten komissiossa on uuteen asentoon asettauduttu: ei haluta lisää sääntelyä sääntelyn tähden, parempaa sääntelyä kylläkin.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-03-12T15:23:02,2025-03-12T15:24:15,Hyväksytty,1.1 2025_21_100,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Vielä työministeri Satonen, minuutti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_101,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Arto,Satonen,Työministeri,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti vielä näistä taloudellisen puolen asioista: Nythän tässä ollaan siinä tilanteessa, että Yhdysvallat on asettanut tulleja myöskin Euroopan unionin tuotteita kohtaan. Euroopan unionihan pyrkii neuvottelemalla sellaiseen ratkaisuun, että näistä päästäisiin eroon, mutta nyt näyttää siltä, että tässä ilmeisesti vastatullejakin tarvitaan. Se, miten se liittyy omaan portfolioon, liittyy siltä osin, että tämä sisämarkkinoiden kehittäminen on ihan keskeinen asia. Suomihan on perinteisesti halunnut viedä eteenpäin esimerkiksi palveluiden osalta sisämarkkinoita, ja nyt se tarve on vieläkin suurempi, kun entistä enemmän meidän kaupastamme, jos tämä tulliskenaario toteutuu, kohdistuu sitten nimenomaan Euroopan unionin sisälle. Toisena asiana: samalla tavalla kuin täällä kotimaassa hallitus purkaa normeja, niin myöskin Euroopan unionin tasolla nyt puretaan voimakkaasti näitä normeja ja erityisesti niitä normeja, jotka kohdistuvat pk-yrityksiin, eli tällä myös haetaan sitä kilpailukykyä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-03-12T15:24:16,2025-03-12T15:25:23,Hyväksytty,1.1 2025_21_102,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kilpi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_103,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Elämme tilanteessa, mikä kyllä hämmentää meitä kaikkia hyvin kovasti ja kaikilla tasoilla. On paljon kysymyksiä mutta hyvin vähän vastauksia. Niin kuin on todettu, geopoliittiset mannerlaatat täällä ovat jatkuvassa liikkeessä ja sitten vielä kallistelemassa hyvin rajusti laidalta toiselle. Ja niin kuin tuossa pääministeri jo hyvin ansiokkaasti puheessaan toi esille, Trump on käynnistänyt prosessin, joka vaikuttaa Suomeen eksistentiaalisella tavalla. Puhutaan siis todella valtavan isoista asioista. Kysyisinkin nyt sitä, puhutaanko me nyt riittävästi siitä, miksi näin tapahtuu. Haluaisinkin nyt kysyä pääministeriltä ja oikeastaan meiltä ihan kaikilta tässä eduskunnassa: olemmeko analysoineet ja selvittäneet ja ymmärtäneet riittävästi tätä tilannetta ja niitä voimia, niitä vaikuttimia, mitä siellä taustalla on, motiivia ja juurisyitä, miksi näin tapahtuu? [Puhemies: Kiitoksia!] Voisimme päättäjinä sitä kautta ymmärtää tilannetta ja muutosta paremmin ja voisimme reagoida myös tuleviin muutoksiin [Puhemies koputtaa] parhaalla mahdollisella tavalla. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-03-12T15:25:30,2025-03-12T15:26:46,Hyväksytty,1.1 2025_21_104,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_105,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tuohon keskusteluun pakotteista ja Venäjän asemasta sanoisin, että vaikka nyt ehkä sanommekin, että tähän ei ole nopeasti tulossa muutosta, niin olisi kuitenkin viisautta omata jonkinlainen B-suunnitelma sen varalta, jos Euroopan maat eivät olisikaan hankkiutuneet kuitenkaan eroon itäisen kaasun riippuvuudesta ja alkaisivat käyttämään sitä kaasua varsin pian uudestaan rauhan tai tulitauon tultua. Ehkä laajemmin tästä EU-politiikasta kaksi asiaa, jotka olisi syytä muistaa: Strategisen riippuvuuden vähentäminen Kiinasta ja Venäjästä ei saa unohtua nyt tässä tilanteessa, kun USA:n hallinto toimii niin kuin toimii. Eli se perusfundamentti ei ole muuttunut mihinkään, että meidän täytyy päästä eroon Kiinan ja Venäjän riippuvuudesta. Se tulee käytännössä tarkoittamaan sitä, että meidän täytyy ottaa hieman takapakkia ilmastopolitiikassa niin Suomen tasolla kuin EU:n tasolla ja keskittyä siihen, että saamme näitä kriittisiä mineraaleja muualtakin kuin Kiinasta tai Kiinan välittömästi hallitsemista resursseista. Tämä on sellainen asia, joka täytyy pystyä huomioimaan — myös se, että kehitysapu sidotaan geopolitiikkaan ja vastikkeellisuuteen, ja se, että muuttoliikkeeseen pystytään vastaamaan. Nämä toimet, mitkä EU:ssa nyt ovat käynnistyneet siinä, [Puhemies koputtaa] että tämä länsimaisia yhteiskuntia rapauttava muuttoliike saadaan hallintaan, ovat hyviä, mutta Suomen täytyy tukea niitä entisestäänkin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2025-03-12T15:26:47,2025-03-12T15:28:05,Hyväksytty,1.1 2025_21_106,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_107,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valitettavasti tilanne on se, että on vielä ennenaikaista riemuita rauhasta Ukrainassa. Sota jatkuu, se jatkuu raakana Kurskissa, muuallakin Ukrainassa. Tilanne on se, että hyökkäyksen uhri — uhri — on kiristetty suostumaan tähän aseleposopimukseen, emmekä me tiedä vielä hyökkääjän ehtoja. Venäjä ei ole itse artikuloinut, mitä ehtoja se asettaa tälle aselevolle, mutta olemme kuulleet, että Yhdysvaltain ulkoministeri kertoi, että Venäjä edellyttää, että Eurooppa luopuisi sanktioista Venäjää vastaan. Tässä, pääministeri, ollaan jo hyvin vaarallisella tiellä. On ehdottoman tärkeää, että Eurooppa jatkaa ja lisää kovia pakotteita Venäjää kohtaan, kunnes Ukrainan kannalta oikeudenmukainen rauha on saavutettu. Kaikki muu kasvattaisi vain Venäjän rahoitusta sen varusteluohjelmalle. Pääministeri Orpo, miten te tulette toimimaan, jotta Eurooppa pitää sen oman päättäväisyytensä ja oman linjansa tässä kysymyksessä, jossa selvästi meitä painostetaan Yhdysvaltojen suunnalta? Meidän tulee jatkaa pakotteita Venäjää kohtaan. Onko, pääministeri, mielestänne asia näin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-03-12T15:28:05,2025-03-12T15:29:15,Hyväksytty,1.1 2025_21_108,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_109,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eilen Pariisissa tapasin useita muun muassa Välimeren maiden kansanedustajia, ja näistä keskusteluista kävi hyvin ilmi se, että muun muassa Italian, Kreikan ja Espanjan prioriteetit eivät kyllä ole tässä sotilaallisessa varustautumisessa vaan esimerkiksi Välimeren alueen siirtolaisvirtojen hallinnassa, ja se on mielestäni aivan ymmärrettävää heidän näkökulmastaan katsoen. Tähän liittyen, kuten huomasimme joulunpyhinä Suomessa, näissä erilaisissa hybridiuhkissa, joita myös Suomi kohtaa, ensimmäisinä viranomaisina, jotka näitä torjuvat ja näihin vastaavat, meillä ovat Rajavartiolaitos ja poliisi. Eli nyt, kun EU:ssa ja Euroopassa näistä uusista resursseista päätetään ja kun, arvoisa pääministeri ja hallitus, näihin vaikutatte, pyydän, ettei siinä jätettäisi huomiotta myöskään sitä, että Euroopan maissa muutkin viranomaiset kuin puolustusvoimat ja niiden sotilaalliset suorituskyvyt huomioidaan ja mahdollistetaan myös rahoituksen käyttäminen niihin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-03-12T15:29:15,2025-03-12T15:30:30,Hyväksytty,1.1 2025_21_110,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_111,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos pääministerille ilmoituksesta. — Vahva EU on Suomen etu, ja EU:n tulee olla nyt vahva niin Ukrainan tukemisessa kuin omasta turvallisuudestaan huolehtimisessa. Sota Ukrainassa on tuonut nyt pintaan sotilaalliset turvallisuusuhat, mutta ne muutkaan uhkat eivät ole kadonneet minnekään — päinvastoin, ilmaston kuumeneminen ja luontokato: luontokadon vaikutukset näkyvät yhä enemmän ja vaarantavat yhteiskuntiemme toimivuutta ja turvallisuutta. Pääministeri, nostitte esille EU:n ryhtiliikkeen liittyen Ukrainan tukemiseen. Se on erittäin tärkeää. Samaa ryhtiliikettä tarvitaan myös ilmasto- ja luontotoimissa. Siellä tarvitaan sitä regulaatiota. Päästökauppa on osoittanut sen, kuinka tehokas se on, ja sinne niin luontokadon kuin päästöjen suitsimiseksi me tarvitsemme lisää regulaatiota EU-tasolla, sillä se luo myös sitä kilpailukykyä — niitä innovaatioita, teknologista kehitystä, kiertotaloutta — mikä auttaa myös Suomen kilpailukyvyn vahvistamisessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-03-12T15:30:30,2025-03-12T15:31:45,Hyväksytty,1.1 2025_21_112,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_113,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Puhemies! Pääministeri Orpo on kiitellyt presidentti Macronin ehdotusta tarjota Ranskan ydinasetta myös Euroopan unionin yhteiseksi ydinpelotteeksi. Pääministerin mielestä ehdotusta on syytä käsitellä. Eräät muut suomalaispoliitikot ovat tervehtineet ehdotusta ilolla, ikään kuin se merkitsisi uutta käännettä Ranskan politiikassa. Sellaisesta ei kuitenkaan ole kyse. Jokainen Ranskan presidentti on jo vuosikymmenten ajan tehnyt saman ehdotuksen — sitä vain eivät näytä huonosti historiaa tuntevat poliitikot tietävän. Kaikkein vaarallisinta olisi, että Suomi hyväksyisi Ranskan ehdotuksen. Ranskan sallittaisiin silloin päättää ydinaseen käytöstä Suomen alueella. Omasta päätösvallastaan Ranska ei ole luopumassa eikä antamassa sitä millekään muulle maalle. Suomi ei ole aikaisemmin kiitellyt tai tervehtinyt ilolla Ranskan samasta asiasta tekemiä ehdotuksia. Vaikuttaa siltä, että tässäkin kysymyksessä Suomi on muuttanut kantaansa, ja huonompaan suuntaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-03-12T15:31:45,2025-03-12T15:33:00,Hyväksytty,1.1 2025_21_114,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_115,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän pääministeriä tästä ilmoituksesta. — Pohjoisen Suomen rooli Euroopan puolustuksessa on merkittävä. Laaja maa-alueemme, strateginen sijaintimme ja arktisen alueen merkitys tekevät Suomesta keskeisen toimijan Euroopan turvallisuudessa. On tärkeää, että puolustushankinnat huomioivat myös pohjoisen liikenneyhteyksien ja muiden keskeisten rakenteiden kehittämisen ja sotilaallisen huoltovarmuuden parantamisen. Rajaturvallisuus ja kyky liikkua nopeasti alueella on avainasemassa puolustuksen uskottavuuden kannalta. Ja kysymys: onhan pohjoisen logistiikkahankkeet huomioitu? Mutta jatkan: Ukrainan tukeminen on edelleen Euroopan turvallisuuden kulmakiviä. Meidän on varmistettava, että Ukraina saa tarvitsemansa aseavun ja taloudellisen tuen, jotta se voi puolustaa itseään ja neuvotella rauhasta vahvemmista asemista. EU:n yhtenäisyys on tässä keskeisessä asemassa. [Puhemies koputtaa] Venäjä pysähtyy vain, kun se kohtaa Euroopan, joka on määrätietoinen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-12T15:33:00,2025-03-12T15:34:20,Tarkistettu,1.1 2025_21_116,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_21_117,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eurooppa on tehnyt suuria virheitä luottaessaan ja rakentaessaan energiapolitiikkaansa venäläisen maakaasun ja öljyn varaan. Meillä Suomessa on ollut myös kaukaa viisaita poliitikkoja, kuten perussuomalaisten Jussi Halla-aho, joka on useita vuosia sitten varoittanut Suomea ja Eurooppaa venäläisten kaasuputkien vaaroista ja riippuvuussuhteen rakentamisesta. Varoituksia ei silloin haluttu kuulla. Euroopan turvallisuus ja kilpailukyky kulkevat käsi kädessä. Ilman kilpailukykyistä taloutta ei ole kestävää hyvinvointia ja vahvaa puolustusta. EU:n on lopetettava ylisääntely ja keskityttävä investointeihin, jotta se pystyy kilpailemaan globaalisti Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa. Arvoisa pääministeri, miten Suomi voi konkreettisesti edistää ja vaatia EU:n sääntelyn vähentämistä ja siten kilpailukyvyn vahvistamista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-03-12T15:34:20,2025-03-12T15:35:21,Tarkistettu,1.1 2025_21_118,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_21_119,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan myös osaltani kiittää pääministeriä ja hallitusta tiedonannosta ja tästä mahdollisuudesta arvokkaaseen ja tärkeään keskusteluun. Tosiaan nyt on Euroopan korkea aika astua esiin. Nyt on Euroopan hetki toimia. EU:n ja Euroopan tulee olla yhtenäinen turvallisuuspolitiikassa. EU:n tulee olla yhtenäinen ja yksituumainen myös talouspolitiikassa. Suomen tulee olla eurooppalaisessa turvallisuuspolitiikassa kokoaan suurempi aktiivinen toimija. Olemme hoitaneet itsenäisen puolustuksemme hyvin, ja voimme olla siinä jatkossakin Euroopalle esimerkki, asiantuntija ja suunnannäyttäjä. Nyt on kuitenkin mentävä puheita pidemmälle ja varauduttava Euroopan laajuisesti uskottaviin puolustusratkaisuihin. Euroopan maiden on kasvatettava armeijoidensa kokoa. Suomi on jo pitkään ylläpitänyt omaa puolustuskykyään yleisen asevelvollisuusjärjestelmän kautta. Suomessa toivomme, että eurooppalaisia puolustushankintoja tehdään jatkossa merkittävästi juuri suomalaiselta aseteollisuudelta. [Puhemies koputtaa] Kysynkin: miten hallitus varmistaa, että näin varmasti käy? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-03-12T15:35:21,2025-03-12T15:36:39,Hyväksytty,1.1 2025_21_120,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Riipi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_121,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelu Euroopassa varmasti lähiaikoina tulee tiivistymään paitsi rahoituksen myös sen tahtotilan ympärille, ja ottaen huomioon lähtötilanne, niin varmaan keskustelut siitä hankalasta yhteisvelastakin meillä ovat edessä. Mutta samaan aikaan meidän ei pitäisi unohtaa sitä, että hyvin tärkeässä roolissa meillä on kuitenkin nykyinen rahoituskehys ja erityisesti tämä ensi kesänä sovittava uusi monivuotinen rahoituskehys. Siellä on paljon sisällä meille tärkeitä intressejä niin koheesiopolitiikan kuin innovaatiopolitiikan, maaseutupolitiikan ja liikennepolitiikan osalta. Ja tietysti nyt tämä kysymys siitä, ovatko Suomen tavoitteiden näkökulmasta tämän puolustuksen tarpeet vaarantamassa muun muassa meidän kilpailukykyyn liittyviä laajoja tavoitteita rahoituskehyksen sisällä, on olennainen, ja tähän haluaisin pääministeriltä pienen kommentin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-03-12T15:36:39,2025-03-12T15:37:41,Hyväksytty,1.1 2025_21_122,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jukkola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_123,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vakaa talous ja turvallisuus kulkevat käsi kädessä. Vahva talous ei ole vain hyvinvoinnin tae, se on myös turvallisuuskysymys. Jos Eurooppa haluaa olla globaali toimija, joka pystyy puolustamaan omia arvojaan, kansalaisiaan ja tukemaan Ukrainaa, sen on kyettävä rahoittamaan puolustuskykynsä ja parantamaan kriisinkestävyyttään. Myös omaan huoltovarmuuteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, kuten edustaja Mäenpää puheessaan otti esille. Ilman talouskasvua nämä toimet käyvät vaikeammiksi, eikä turvallisuus voi olla se kohde, josta tingitään. Siksi EU:n tulisikin olla iso isoissa asioissa ja pieni pienissä. EU:n kilpailukyky on nostettava etusijalle. Emme voi kilpailla maailmanmarkkinoilla, jos me itse rakennamme esteitä omalle kasvullemme. Sisämarkkinoiden esteet on purettava, [Puhemies koputtaa] lupaprosesseja nopeutettava ja sääntelytaakkaa reilusti kevennettävä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-03-12T15:37:41,2025-03-12T15:39:01,Hyväksytty,1.1 2025_21_124,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_125,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jotta voisimme vastata näihin puolustuksen haasteisiin, niin Euroopan tarvitsee saada taloudellista kyvykkyyttä ja kasvua aikaiseksi, jotta voisimme vastata siihen bkt-osuuden nostamiseen kahdesta kolmeen prosenttiin, mutta ennen kaikkea, että voisimme vastata myös siihen hyvinvoinnin ja inhimillisen pääoman ylläpitoon. Me tarvitsemme kasvua. Näitä molempia pitää tehdä yhtä aikaa. Siksi kysynkin, kuinka paljon nämä alueet ovat esillä, kun kasvua luodaan. Vihreän siirtymän jatko, painopiste: Täällä puhutaan siitä, että siitä pitäisi luopua. Mielestäni sitä pitäisi viedä eteenpäin. Teknologiset innovaatiot pitäisi saada liikkeelle Euroopassa vahvemmin. Energiaratkaisujen pitäisi olla yhdensuuntaisia. Logistisista yhteyksistä täällä ei ole vielä paljon puhuttu. Sekin on osa tätä Euroopan pärjäämistä. Ja ennen kaikkea, miten varmistamme inhimilliset resurssit ja osaamisen Euroopassa? [Puhemies koputtaa] Miten, pääministeri, näitä asioita nostetaan yhtä aikaa tämän puolustuksen kanssa esiin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-03-12T15:39:01,2025-03-12T15:40:22,Hyväksytty,1.1 2025_21_126,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Savola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_127,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Honkonen kuvasi sitä keskustelua, mitä he olivat Euroopan neuvoston kokouksessa käyneet eteläisen ja läntisen Euroopan maiden suhtautumisesta siihen, kuinka puolustusmäärärahoja nostetaan. Itselläni on vähän vastaavia kokemuksia, kun esimerkiksi Naton parlamentaarisen valtuuskunnan kansainvälisissä kokouksissa kollegoiden kanssa keskustellaan. Pääministeri, viittasitte siihen, että Espanjan pääministeri oli antanut nyt lupauksia siitä, että siellä tullaan panostamaan puolustukseen, mutta olen kyllä näistä maista hieman huolissani: Espanja, Portugali ja Italia esimerkiksi, edustaja Honkonen mainitsi tuon Kreikan. Onko teillä nyt sellainen kuva, että nämä maat tulevat päämiestasolla sitoutumaan siihen, että puolustukseen aidosti satsataan ja määrärahoja tullaan nostamaan? Sehän on aivan äärimmäisen keskeinen kysymys, että koko Eurooppa on tässä mukana. Täällä on yhteisymmärrys siitä. Me Suomessa ja Euroopan täällä itäisellä laidalla etulinjassa panostamme, mutta että koko Eurooppa sen tekee — toivon, että siihen vaikutatte.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2025-03-12T15:40:22,2025-03-12T15:41:31,Hyväksytty,1.1 2025_21_128,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_129,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Tuppurainen jo viittasi tähän ulkoministeri Marco Rubion hiukan oudoksuttavaan lausuntoon, että Eurooppa otettaisiin mukaan vasta siinä vaiheessa, kun tarvitaan lisää myönnytyksiä Venäjälle. Kun sen meidän lähtökohtamme pitää olla, että ollaan tietysti heti alusta alkaen ja on mietittynä se neuvottelurakenne, rauhantunnustelurakenne, missä sitten Ukraina saa Euroopasta vahvaa tukea. Tätä juuri kysyisinkin, että kun nyt mietitään esimerkiksi tässä halukkaiden koalition lauantaisessa kokouksessa, miten mahdollisia turvajärjestelyjä, turvallisuustukia, ‑takuita organisoidaan, niin kyllähän samaan aikaan pitäisi miettiä myös sitä, mikä on se rakenne, jolla näissä rauhantunnusteluissa sitten eurooppalaisen ääni menee sille, kuka siellä sitten neuvottelemassa onkaan, tapahtuuko se ulkoasiainneuvoston kautta vai Eurooppa-neuvoston kautta. Siinähän tarvitaan neuvotteluvaiheessa suorastaan tunneittain yhteyttä. [Puhemies koputtaa] Mikä olisi se tapa, millä Suomen kaltaiset pienet maat, joilla on kuitenkin vitaali intressi, [Puhemies koputtaa] voivat siihen täyden painon antaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-03-12T15:41:31,2025-03-12T15:42:52,Hyväksytty,1.1 2025_21_130,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_131,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eilen kävimme täällä keskustelua kehityspolitiikasta, joka osana muuta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on näiden Yhdysvaltain muuttuneiden linjojen myötä suurissa vaikeuksissa. Yhdysvaltain vetäytyminen kehitysrahoituksesta on tietenkin musertava uutinen miljoonille ihmisille, jotka nyt menettävät tarvitsemansa avun esimerkiksi aliravitsemukseen, lääkkeet tappaviin tauteihin tai mahdollisuuden koulunkäyntiin, mutta vaikutukset myös näihin ulkopolitiikan asetelmiin ovat tietenkin merkittäviä. Kehityspolitiikka kun ei ole vain ikään kuin apua yhdestä suunnasta toiseen, vaan se on kumppanuutta, läsnäoloa, diplomatiaa paljon laajemminkin. Kun Yhdysvallat vetäytyy monesta paikasta maailmassa, niin sinne syntyy mitä ilmeisimmin tyhjiö, ja sitten olennainen kysymys kuuluu, kuka sen täyttää. Täytämmekö me EU:na sitä tyhjiötä, vai täyttääkö sen joku muu? Pitäisin erittäin tärkeänä, että Euroopan unionin ulkosuhderahoituksen osuutta seuraavalla rahoituskaudella viimeistään kasvatettaisiin niin, että Euroopan unioni pystyisi ottamaan paikkansa suurvaltana [Puhemies koputtaa] muiden suurvaltojen joukossa entistä vahvemmin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-03-12T15:42:52,2025-03-12T15:44:07,Hyväksytty,1.1 2025_21_132,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_133,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että pääministeri teki selväksi, että tämä Euroopan unionin osuus tässä hommassa on tietenkin jokaisen jäsenmaan oman puolustuksen vahvistaminen, se on selvä asia. Näinhän sen pitää olla, ja jokainen tekee sen omalla budjetillaan tietenkin. Se, että rahoitusvälineitä voidaan monipuolistaa, okei, se on vallan hyvä asia, mutta kyllä jokaisen maan pitää ymmärtää vihdoin ja viimein, että ei kymmeniä vuosia jälkeen jäänyt oman puolustuksen hoitaminen jokaisessa maassa voi olla naapurimaan syy. Aivan yhtä paljon kuin te, pääministeri, olette ansiokkaasti todennut, Yhdysvallat on oikeassa siinä, että ei yhdysvaltalaisten rahojen tarvitse olla Eurooppaa puolustamassa, kyllä Euroopan on tehtävä se itse. Siinä te olette ollut selkeä, johdonmukainen. Se on hyvä asia. Meidän pitää itse pitää huoli siitä, että oma kansantaloutemme saadaan kuntoon. Edustaja Mikkonen puhui näistä päästökaupan luvuista ja kaikesta tästä hömpästä, joka tämän ympärille on rakennettu. Kyllähän nämä väärät luvut, arvoisa edustajakollega, pitää oikaista. Miljardien laskut lähetetään suomalaisille. Katsokaa vaikka tämän hetken energian hintaa tai kaukolämmön hintaa, mitä asiakkaat joutuvat maksamaan. Kyllä tämä asia pitää saada kuntoon, muuten meidän kansantalous rapautuu, ja silloin emme pysty puolustamaan edes itseämme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-03-12T15:44:07,2025-03-12T15:45:22,Hyväksytty,1.1 2025_21_134,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_135,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Myös minun puolestani kiitokset sekä pääministerille että kollegoille erittäin hyvästä keskustelusta. — Ajankuva on todella niin raaka, että tällä hetkellä Eurooppa aseistautuu, ja se toki välttämätöntä on. Me kaikki varmasti ymmärrämme, että mikäli me emme Suomessa tai unioni kokonaisuutena pidä huolta kansalaisista myös hyvinvointiyhteiskunnan lähtökohtien mukaisesti, on olemassa iso riski siitä, että kansakuntien kriisinkestävyys vaarantuu. Tätä me emme voi päästää yksinkertaisesti tapahtumaan, koska me ymmärrämme varmasti myös sen, että yhteiskuntien, kansakuntien vakauden merkitys kriisien keskellä korostuu entisestään. Olisin kysynyt pääministeriltä: oletteko te tästä asiasta samaa mieltä, ja jos olette, niin oletteko tätä näkemystä painottaneet myös Euroopassa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2025-03-12T15:45:22,2025-03-12T15:46:28,Hyväksytty,1.1 2025_21_136,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_137,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yritysvastuudirektiivin tarkoitus on varmistaa, että kaupasta ei voi esimerkiksi ostaa lapsityöllä ostettua suklaata. Onko tämä liikaa vaadittu teidän mielestänne? Ilmastokriisi ei myöskään ole muuttunut vähemmän vakavaksi uhaksi kuin pari vuotta sitten, valitettavasti. Samaan aikaan EU:ssa on nyt oikeiston toimesta lähdetty purkamaan jo tehtyä vastuullisuussääntelyä, kuten esimerkiksi tätä yritysvastuudirektiiviä, ja tämä on törkeää. Juuri hetki sitten tapasin erään yrityksen johtoa, ja he kertoivat, että he ovat jäämässä nyt kokonaan tämän uuden kestävyysraportoinnin ulkopuolelle, vaikka he ovat sen työn jo aloittaneet ja he ovat pitäneet sitä työtä erittäin hyödyllisenä. EU:ssa ei pitäisi heikentää vastuullisuustyötä ja tätä reilua siirtymää, vaan päinvastoin investointeja pitäisi mahdollistaa, jotta tämä siirtymä toteutuu paremmin. Pääministeri, näettekö te, [Puhemies koputtaa] että myös ekologinen kriisi on akuutti haaste ja asia, johon myös tarvitaan investointeja?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-03-12T15:46:28,2025-03-12T15:47:47,Hyväksytty,1.1 2025_21_138,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_139,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos pääministerille tästä keskustelusta, hyvää keskustelua, ja kiitos tässä yhteydessä myös presidentti Stubbille, joka on pitänyt erinomaisella tavalla yhteyttä valiokuntiin. Esimerkiksi eilen puolustusvaliokunta oli hänen vieraanaan muistaakseni jo viidettä kertaa. Tämä on erinomainen asia, että yli puoluerajojen kaikki ovat mukana ja tiedämme, missä mennään ja mitä toiset instituutiot asioista ajattelevat ja tieto kulkee kasvoista kasvoihin saman pöydän ääressä. Tämä turvallisuustilanne tietysti aiheuttaa huolta meissä kaikissa. Erityisesti olen huolissani nuorista, joiden saattaa olla vaikeaa hahmottaa aikaperspektiiviä, tilannetta ja sitä, mitä kaikkea tästä voi seurata. Pelko, ahdistus ja huoli on oikeutettua. Sota on lähellä Euroopassa. Mikä on, pääministeri, teidän viestinne suomalaisille nuorille tässä tilanteessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-03-12T15:47:48,2025-03-12T15:48:55,Hyväksytty,1.1 2025_21_140,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_141,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisa pääministeri, olen kanssanne eri mieltä siitä, että Nato-jäsenyys olisi ajanut ohi Kanerva-tyyppisten työryhmien tarpeen. Arvoisa pääministeri, tämä aika korostaa parlamentaarisen yksimielisyyden ja ennen kaikkea yli vaalikausien menevän puolustuksen suunnittelun, niin rahoituksen tai asevelvollisuuden kehittämisen kuin monien muiden isojen ja vaalikausien yli menevien asioiden varmistamisen mahdollisimman järkevällä ja kestävällä tavalla. Puolustus on kansallinen oikeutemme, ja niin kuin tänään täällä joka puolelta olemme yhdessä todenneet, se on myös kansallinen velvollisuus. Sitä ei pidä unohtaa, ei kerta kaikkiaan, vaan huolehditaan edelleenkin yhdessä. Minusta tämmöisen parlamentaarisen työryhmän perustaminen on pikemminkin tahdosta kiinni. Tätä alleviivaa tietenkin myös se, että tällä vaalikaudella ulko- ja turvallisuuspoliittinen valta on keskittynyt hyvin vahvasti yhdelle puolueelle, ja niin kuin, arvoisa pääministeri, mainitsitte viimeksi, myös EU-komissaarimme, varapuheenjohtaja Virkkunen on valittu samasta viitekehyksestä. [Puhemies koputtaa] Levennetään tätä joukkoa, herra pääministeri.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-03-12T15:48:55,2025-03-12T15:50:11,Tarkistettu,1.1 2025_21_142,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_21_143,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! En tiedä, onko kyse kielimuurista, kun kansainvälisessä lehdistössähän puhutaan yhteisvelasta mutta täällä ei puhuta välttämättä sillä termillä. Mutta olipa termi mikä tahansa, niin mielestäni valtiovarainministeri hyvin tuossa totesi, että on niin paljon asioita vielä auki: mitä ne puolustusmenot ovat ja mitkä ovat vertailuvuodet, mitä tähän lasketaan. Eli tämä on todella iso paketti, josta käytännössä me emme vielä tiedä mitään. Sen takia on hyvä, että me nyt käymme keskustelua siitä, mitä tähän sisältyy tai pitäisi sisältyä. Me puhumme, että tämä raha pitäisi käyttää puolustukseen. No, sitten Euroopassa on valtioita ja poliitikkoja, jotka sanovat, että tämä pitäisi käyttää vihreään siirtymään tai tutkimukseen ja innovaatioon tai muuhun lainoitukseen, eli niitä tarpeita alkaa tulla vaikka kuinka paljon, ja sitten on valtioita, jotka sanovat, että tällaista yhteistä velkaa ei pitäisi ollenkaan käyttää. Onko nyt niin, että lähdetään hakemaan jotain rahoitusmallia, johon vain ne halukkaat EU-maat sitoutuvat, ja siitä sitten voi jäädä ulkopuolelle näin halutessaan? [Puhemies koputtaa] Ja onko se laina niin edullista nyt niille Portugalille ja Espanjalle, että heidän kannattaa vaikka tällaista rahoitusmekanismia käyttää?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-03-12T15:50:11,2025-03-12T15:51:29,Hyväksytty,1.1 2025_21_144,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_145,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Edustaja Eerola jo kotva sitten pohdiskeli ääneen vienosti sitä, onko pian edessä suhteiden liennyttäminen Venäjän suuntaan. Pidän tätä kysymystä todella reilusti ennenaikaisena, ennen kaikkea siitä syystä, mihin edustaja Zyskowicz viittasi edellä, että on aika heikot perusteet nähdä, että tässä olisi rauha ihan nurkan takana, vaikka parhaansa varmasti osapuolet, ainakin osa näistä osapuolista, yrittävät, mutta toiseksi sen takia, että tapahtuu rauhanneuvotteluissa mitä tahansa, mikään ei muuta sitä perusasiaa, että Venäjä on syyllistynyt kansainvälisen oikeuden rikkomuksiin, on käynnistänyt laittoman hyökkäyssodan, on siis syyllistynyt kansanmurhaan Ukrainassa ja on vastuussa niistä satojen miljardien eurojen vahingoista ja tuhoista, joita Ukrainan alueella on tapahtunut. On meillä edessä minkälaiset rauhanneuvottelut tahansa, niin tämä tosiasia ei miksikään muutu ja Venäjä pitää ennemmin tai myöhemmin saada vastuuseen näistä rikoksistaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-03-12T15:51:29,2025-03-12T15:52:35,Hyväksytty,1.1 2025_21_146,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Päivärinta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_147,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Itse palaisin myöskin tähän komission puheenjohtajan ehdottamaan 150 miljardin rahoitusvälineeseen. Kuten on todettu, siitä on vielä paljon auki, emme tiedä kaikkea. Mutta kyseessähän ei ole mikään elpymispaketti, sehän on ihan väärä käsitys. Sehän on laina, jonka komissio ottaisi pääomamarkkinoilta käyttämällä sitten EU-budjettia vakuutena, ja jäsenmaat sitten hakisivat tätä lainaa komissiolta. Jäsenmaat itse ovat sitten vastuussa lainasta ja myöskin lainan koroista. Toki siinä on yhteys takaisin sitten. Mutta itse kysyisin toisinpäin. Kun meidän nyt todella on vahvistettava puolustusta, niin, ministeri Purra, onko mitään käsitystä siitä, että jos maat eivät innostukaan ottamaan tätä lainaa? Me tiedämme hyvin, että meillä on Välimeren maita, jotka mielellään ottavat tukia mutta eivät halua ottaa lainaa. Ja sitä kauttahan ajateltuna tämä satojen miljardien generointi näihin investointeihin osoittautuisi sitten ihan torsoksi. Toinen kysymys koskee näitä korkoja. Olen ymmärtänyt, että osalle jäsenmaista olisi edullisempaa ottaa lainaa muualta kuin komissiolta. [Puhemies koputtaa] Mutta toki nämä lievennetyt fipo-säännöt sitten taas innostaisivat ottamaan lainaa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-03-12T15:52:35,2025-03-12T15:53:52,Tarkistettu,1.1 2025_21_148,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kokko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_21_149,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kansainvälinen rikostuomioistuin on etsintäkuuluttanut Vladimir Putinin rikoksista ihmisyyttä vastaan, joten on vaikea nähdä tilannetta, jossa yksikään itseään kunnioittava valtionpäämies voisi tavata Venäjän nykyjohtoa tällaisessa tilanteessa. Siitä täytyy Euroopan pitää kiinni, että vaikka Yhdysvallat ryhtyisi muuttamaan merkittävästi politiikkaansa Venäjän suhteen, lähinnä koskien pakotteita, niin Euroopan ei tule sitä tehdä, vaan kyllä meidän täytyy seisoa niiden perusarvojen puolesta, joita Yhdysvallat sanoi johtavansa ainakin vielä ennen tammikuun 20:ttä päivää. Se on erittäin tärkeätä, ja kyllä tähän kysymykseen kytkeytyy ennen kaikkea se Euroopan yhtenäisyys. Jos Euroopan turvallisuutta halutaan vahvistaa, niin kyllä se kysyy sitä, että Eurooppa saa myös oman talonsa järjestykseen ja että ennen kaikkea ne maat, jotka avoimesti haastavat Euroopan yhteisiä arvoja, kyetään laittamaan hyvin vahvasti kuriin sen suhteen, että ei voi olla niin, että Brysselistä otetaan avomielin rahat vastaan mutta samalla sitten toimitaan niitä yhteisiä arvoja vastaan ja sitä kautta myös koko Euroopan turvallisuutta vastaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-03-12T15:53:52,2025-03-12T15:55:08,Hyväksytty,1.1 2025_21_150,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Keskustelun päätteeksi annan vastauspuheenvuorot valtiovarainministerille ja pääministerille, viisi minuuttia kumpikin. — Olkaa hyvä, ministeri Purra.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_151,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kommentoin sääntelyn purkamista, pakotteita ja tätä lainainstrumenttia. Tosiaan tästä omnibuspaketista, jonka komissio on esitellyt ja joka pyrkii tämän liiallisen sääntelyn purkamiseen, yksityiskohtia ei vielä ole, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että se on nimenomaan sellainen, mitä Suomi hyvin voi kannattaa. Eli siellä keskitytään kestävyysraportointidirektiiviin, yritysvastuudirektiiviin, hiilirajamekanismiasetukseen ja sitten näihin InvestEU-kokonaisuuksiin. Valitettavasti viime vuosina Euroopan unionin liiallinen sääntely, joka on kohdistunut erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, on paitsi voimakkaasti heikentänyt tuottavuuden kasvua myös mitä ilmeisimmin on yksi syy euroalueen ja Euroopan heikolle talouskasvulle. Näissä vanhoissa sananlaskuissa, joissa todetaan Euroopan unionin sääntelevän ja Yhdysvaltain innovoivan ja investoivan, kyllä perää on. Käytännössä kaikissa vertailuissa myös Aasiaan nähdään se, että Eurooppa tulee valtavalta takamatkalta ja sääntely on siinä ehdottomasti yksi tekijä. Toinen seikka on vielä se, että myös kansallisesti Suomella on ollut taipumus tehdä vielä lisäsääntelyä tämän EU-sääntelyn päälle. Tämä hallitus nyt on pyrkinyt tästä pääsemään irti niin, että me kykenisimme menemään sillä Euroopan unionin minimillä ja siihen ei tarvitsisi tehdä enää mitään kansallisia leimoja päälle. No, sen lisäksi, että tämä on yrityskentälle suuri taakka, se on pienten maiden hallinnoille suuri taakka. Se aika ja energia, joka suomalaisilla ministeriöillä menee Euroopan unionin lainsäädännön ja hyvin pikkutarkan sääntelyn edistämiseen Suomen lainsäädännössä, on erittäin merkittävä, ja uskon, että jokainen hallitus vuorollaan huomaa sen, kuinka hallitusohjelman omien tavoitteiden edistäminen samaan aikaan, kun Brysselistä tulee valtavasti muuta materiaalia, on aika työlästä. Mutta todellakin tämä omnibuskokonaisuus ja sen eri osat vaikuttavat ainakin tällä hetkellä erittäin kannatettavilta. Pakotteisiin: Kyllä, Suomen kanta on se, että niitä pitää edelleen voida tiukentaa. Erityisesti kiinnitämme huomiota tähän varjolaivastoon, joka paitsi kiertää pakotteita myös on merkittävä ympäristöriski Itämerellä. Suomen tulli on ollut hyvin tehokas. Se on tehnyt 3 700 kohdennettua tarkistusta ja pakotteiden pohjalta aloittanut 900 esitutkintaa. Suomen tulli sekä tekee alueellista yhteistyötä Baltian maiden, Puolan ja Kroatian kanssa että ajaa tällaista yleistä kiristystä tähän yhtenäiseen tullivalvontaan. Arvoisa puhemies! Tähän 150 miljardin puolustusrahoitusesitykseen: Kuten täältä edustajat kuvasivat, niin todellakin tästä instrumentista on arvioitu, että esimerkiksi Suomelle siitä nostettava laina olisi kalliimpaa kuin se, mitä me jo tällä hetkellä markkinoilta saamme. Toisaalta sen etu liittyisi sitten näiden finanssipoliittisten sääntöjen löysäämiseen niin, että niitä ei arvioitaisi suhteessa tähän meidän nettomenopolkuumme, mistä syntyisi sitten tämä etu. Mutta tosiaan sekä tässä instrumentissa että mahdollisissa muissa ehdotuksissa, joita ainakin epävirallisesti EU:ssa ja EU-maiden ja muiden eurooppalaisten maiden osalta on nostettu esille, kyse on tietenkin siitä, mitä osallistuvat maat ovat. Tällä on vaikutuksensa sitten tähän luottoluokitukseen, mikä sitten vaikuttaa siihen, millä hinnalla sieltä lainaa voitaisiin saada. Ja tietenkin Suomen edun mukaista ovat sellaiset kokoonpanot, sellaiset instrumentit, jotka aidosti hyödyttävät meitä ja joista nostettava laina on meille edullisempaa kuin se, mitä jo muutenkin saamme.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-03-12T15:55:17,2025-03-12T15:59:29,Hyväksytty,1.1 2025_21_152,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja, pääministeri Orpo, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_153,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta sekä hallituksen EU-politiikasta >>>Pääministerin ilmoitus PI 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin vielä edustaja Karille: En halua siis tyrmätä millään tavalla ajatusta tästä erillisestä ryhmästä, mutta haluan todeta sen, että kun me ollaan Natossa, niin tämä on ikään kuin normaalimpaa toimintaa ja me haemme yhdessä sotilasliiton kanssa suuntaviivoja kyvykkyyksistä ja sitten yhdistämme sen omaan puolustussuunnitteluun, ja minulle ikään kuin parlamentaarisen työn ydin on puolustusvaliokunta yhdessä ulkoasiainvaliokunnan kanssa, jossa on viisaita edustajia pohtimassa näitä asioita. Mutta en malta olla lainaamatta edustaja Kanervaa näinä vaikeina aikoina. Hänellä oli tapana sanoa joskus, kun oli oikein myrskyisää, että ”hyvät ystävät, näissä turbulensseissa ei pysy pystyssä edes köliin nojaamalla”. En ole ihan varma, mitä hän tarkoitti, [Naurua] mutta hän jaksoi kuitenkin aina olla optimistinen, että ratkaisut kuitenkin löytyvät vaikeissakin tilanteissa. No, ne terveiset menivät sinne. Mutta sitten jos taas vakavoidutaan, niin tämä kysymys eurooppalaisesta solidaarisuudesta puolustuksen vahvistamisessa: Minä haluan eduskunnalle nyt vain kertoa sen, että se tunnelma, mikä oli huippukokouksessa ja mikä kirjattiin päätöslauselmiin, oli se, että Venäjä on se varsinainen uhka, miksi oltiin koolla ja miksi kirjattiin, miksi tarvitaan puolustuksen vahvistamista, ja itäinen Eurooppa on se painopiste, mihin silloin pitää vahvistaa tätä puolustusta. Nämä on kirjattu sinne. Komission esitysten pitää perustua tämän päätöslauselman lähtökohtiin. Espanjan pääministerin, joka varta vasten tuli tänään Suomeen, viesti oli, että Suomen raja on Espanjan raja, [Tytti Tuppurainen: Hienoa! — Vasemmalta: Hyvä!] ja hän sanoi, että jos EU jakaa avustuksina rahaa, niin senhän kuuluu tulla tänne Suomeen, koska täällä sitä Espanjan rajaa puolustetaan. Tämä on merkittävää puhetta. Sitten sanoisin sen, että Kreikka käyttää muistaakseni yli neljä prosenttia bkt:stään puolustukseen. Varta vasten kutsuttiin Italian ja Kreikan pääministerit joulun alla Saariselälle, ja oli erittäin hyvä keskustelu nimenomaan puolustuksesta, turvallisuustilanteesta, jotta he ymmärtävät Etelä-Euroopassa meidän turvallisuustarpeet. Ollaan me vastavuoroisia ja ymmärretään heidän huolensa: Afrikan lukemattomat haasteet, maahanmuuttokysymykset, ilmastonmuutoksen jopa ihan järkyttävät vaikutukset tänäänkin Espanjassa. Ymmärretään heidän turvallisuusmurheitaan — Syyria, Lähi-itä — Kreikan murheet, niin edelleen. Se on eurooppalaisuutta, mutta myöskin luotetaan siihen, että he tukevat nyt meitä näissä ratkaisuissa. Mutta meidän pitää joka päivä taistella sen eteen, että ne kirjaukset ovat oikein, ja kun komissio tekee esityksen, niin pidämme Suomen puolia myös. Me tarvitaan sitä eurooppalaista lisäarvoa tähän pöytään tässä asiassa. Pakotteista kysyivät muun muassa edustaja Tuppurainen ja muutamat muut. Me olemme tiukkoina. Se tuli päätelmiin. Vahvistimme sitä kautta eurooppalaista näkemystä. Niistä ei pidä tinkiä, vaan me painostamme Venäjää rauhaan, lopettamaan sodan ja vahvistamme Ukrainan asemaa. Tästä pitää pitää kiinni. Nyt kun pakotteita joudutaan uusimaan jossain vaiheessa ja on epäilyksiä siitä, että joku maa voi ne blokata, niin kyllä se voi niinkin olla, että ne 26 maata eivät suostu purkamaan pakotteita. Eli kyllä siis luovuutta löytyy myöskin suuntaan jos toiseenkin. Mutta pakotteet ovat aivan oleellinen osa, ja Yhdysvallat ei voi määrätä, mitä me teemme pakotteillemme. Sitten vielä useassa puheenvuorossa puhuttiin, miten tämä rahoitetaan, miten huolehditaan sosiaalisesta Euroopasta, hyvinvoinnista, miten pidetään ihmiset mukana. Kyllä se vaan on se, että samaan aikaan kun me rakennetaan meidän puolustuskykyä ja turvallisuutta, niin meidän pitää jatkaa määrätietoista työtä Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja eurooppalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Siihen me tarvitaan kaikkia niitä, mistä me puhumme. Me tarvitaan panostuksia tutkimukseen, innovaatioihin, kehitystyöhön. Me tarvitaan fiksua, viisasta, puhdasta siirtymää. Me tarvitaan parempia sisämarkkinoita, pääomamarkkinaunionia. Tarpeet uudistuksiin eivät ole hävinneet minnekään. Ne ovat vielä suurempia, koska meidän rahantarpeet ovat vielä suurempia tässä maanosassa. Ja kun Eurooppa reguloi ja Yhdysvallat investoi, niin meidän täytyy saada tätä gäppiä kiinni. Sitten vielä Yrttiaholle totean sen, että me ollaan tässä tilanteessa, että näin on tehty — Suomi on liittynyt Natoon, Euroopan puolustusta vahvistetaan, joudutaan miettimään jopa eurooppalaista ydinpelotetta — siksi, että Venäjä hyökkää Ukrainassa. Tämä on se perimmäinen syy, ja siihen me joudumme reagoimaan ja vastaamaan tavalla, jolla me huolehdimme suomalaisten turvallisuudesta. Tähän ydinasekysymykseen on ainoastaan todettu — se on tullut allekirjoittaneen suulla — että asiasta on syytä keskustella. Puhemies! Aivan lopuksi kiitos vielä tästä keskustelusta. Valtioneuvoston puolesta arvostamme suuresti tätä yhteisymmärrystä, ja katsotaan näitä asioita tästä eteenpäinkin yhdessä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+6.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-03-12T15:59:32,2025-03-12T16:04:58,Tarkistettu,1.1 2025_21_154,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelua. Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_21_155,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvitystä. Kyseessä on viime kevään budjettiriihessä sovittu merkittävä kasvutoimi, jolla houkutellaan maahamme suuria puhtaan teknologian investointeja, jotka tuovat Suomeen työtä. Tämä on hallitusohjelman keskeinen toimenpide ja tahtotila. Verohyvityksen tavoitteena on siis lisätä puhtaan siirtymän teollisia investointeja maahamme. Hyvitys on suunnattu yli 50 miljoonan euron investointeihin. Hyvitys kattaa 20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista enintään 150 miljoonaan euroon per yhtiö. Konserneille on asetettu konsernikohtainen enimmäisraja. Verotuottojen ennakoitavuuden ohella kansallisten investointihyvitysten rajausten taustalla on pyrkimys yksinkertaistaa ja virtaviivaistaa kansallista hakumenettelyä. Tämän on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian riippuen EU-komission hyväksynnästä. Investointihyvityksen kohteena on uusiutuvan energian tuotanto ja varastointi, teollisuusprosessien vähähiilistämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät investoinnit sekä strategiset alat, kuten akkuteollisuus, kriittiset raaka-aineet ja hiilidioksidin talteenotto. Investointihyvityksen ehdoissa on määritelty, että hyvitystä voi hakea vain uusiin hankkeisiin, joiden työt eivät ole alkaneet ennen hakemuksen jättämistä. Business Finland vastaa hyvitysten myöntämisestä ja valvonnasta, ja hyvitystä saa vähentää yhteisöverosta vuosina 2028—2048. Vuotuinen vähennysoikeus on enintään kymmenen prosenttia kokonaismäärästä. Investointien tai hankkeiden ei tule aiheuttaa merkittävää haittaa ympäristölle tai kestävälle kehitykselle. Sähköntuotantoinvestoinnit on rajattu pois, samoin verkkosähköllä tuotettua vetyä käyttävät hankkeet. Arvoisa rouva puhemies! Investointien verohyvityksen taloudellisista vaikutuksista on arvioitu, että tästä voi hyötyä 15—30 suurta investointihanketta. Hyvityksen kannustavan vaikutuksen onnistumisen kannalta on perusteltua, että hyvitystä voi saada vain uusille eikä jo aloitetuille hankkeille. Suomen kilpailuasetelmaa teollisista investoinneista on kohennettava, ja nyt siihen pyritään tällä toimella. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+7.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-03-12T16:05:19,2025-03-12T16:08:12,Hyväksytty,1.1 2025_21_156,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_157,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä valtioiden välinen tukikilpailu näissä teollisissa hankkeissa on merkittävästi kiristynyt, ja Suomenkin on vastattava tähän kilpailuun. Huolimatta erittäin tiukasta taloudellisesta tilanteesta Suomi on nyt rohkeasti lähtenyt luomaan tämän verohyvityksen, jonka tavoitteena on lisätä nimenomaan puhtaan siirtymän teollisia investointeja Suomessa näihin yli 50 miljoonaa euroa oleviin hankkeisiin. Hyvitys kattaisi 20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista ja enintään 150 miljoonaa euroa per yhtiö. Tämä on erinomainen asia koko meidän taloudelle, ja koska meillä on näitä puhtaan siirtymän hankkeita, potentiaalia niihin ja vireillä useita sellaisia, niin toivotaan, että tämä verohyvitys nyt lähtee poikimaan sitten niitä varsinaisia käynnistyneitä hankkeita Suomeen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+7.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-03-12T16:08:15,2025-03-12T16:09:27,Hyväksytty,1.1 2025_21_158,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_159,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on käsillä periaatteessa erittäin hyvä hanke, mutta se on rajoitettu vain hyvin pienelle joukolle yrityksiä, jotka tähän voisivat päästä. Siinä mielessä tässä hankkeessa, jota pitäisi nyt viedä eteenpäin ja viedään eteenpäin, pitäisi kahta asiaa muuttaa. Tämä 50 miljoonan raja on todella iso, ja sitä pitäisi pudottaa vähintään 25 miljoonaan. Ja sitten toinen ulottuvuus, joka tässä on ongelmana, on se, että tämä koskee nyt vuotta 2025, eli nyt pitäisi nopeasti käydä läpi, miten pystyisimme pidentämään tätä aikaa, jolla saataisiin tätä toteutettua pitemmälle ajalle, eli saisimme näitä yrityksiä oikeasti tähän mukaan. Me jaamme yhteisen huolen hallituksen kanssa siitä, että investointien merkitys Suomen talouden kehitykselle on iso. Toinen asia, joka tässä on tärkeä, on se, että tämä vihreän siirtymän toteutuminen vaatii merkittäviä investointeja Suomessa ja EU:ssa noin yleisemminkin, jotta voidaan korvata fossiilisia polttoaineita hyödyttäviä prosesseja ja päästään kestävämmälle tasolle ja kestävämmille energialähteille. Siksi sosiaalidemokraatit esittävät, että käsittelyn pohjaksi otettaisiin vastalause 1 ja päästäisiin sillä tavalla paremmin eteenpäin ja saataisiin lisää hankkeita mukaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+7.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-03-12T16:09:29,2025-03-12T16:11:27,Hyväksytty,1.1 2025_21_160,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_161,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksellä eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä on tavoitteena edistää Suomeen suunniteltavien merkittävien vihreän siirtymän teollisten hankkeiden investointipäätöksiä tarjoamalla merkittävä verotuki, mikäli investointipäätökset tehdään vuoden 2025 loppuun mennessä. Investoinnin menoille asetettu 50 miljoonan euron alaraja rajaa varsin runsasta verotukea pieneen määrään hankkeita, joiden määrän arvioidaan olevan 15 ja 30 hankkeen välillä. Korkea alaraja jättää tuen ulkopuolelle keskisuuret yritykset ja monet hankkeet sekä vähentää kannusteen vaikutusta talouden kasvuun. Suomen verojärjestelmän soveltuvuus tarkkarajaisten harkinnanvaraisten yritystukien jakamiseen on kyseenalaista. Yrityssektorin laajasti esittämä vaatimus investointirajan alentamisesta 25 miljoonaan euroon laajentaisi tuen laajemmalle piirille investointeja ja hyvityksen logiikan mukaisesti edistäisi vihreän siirtymän investointihankkeita hallituksen esitystä laajemmin. 50 miljoonaan euroon asetettu kynnys rajaa pois puhdasta siirtymää edistäviä investointihankkeita muun muassa sähkön ja lämmön varastoinnissa. Arvoisa puhemies! Edellä kuvatun perusteella vastalauseen muutosehdotukset ja vastalauseen lausumaehdotus ovat kannatettavia. Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Lylyn tekemää vastalause-esitystä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+7.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-03-12T16:11:30,2025-03-12T16:12:58,Hyväksytty,1.1 2025_21_162,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_163,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tarvitsemme pitkän teollisuuspoliittisen katseen vuosien päähän — voisi jopa sanoa, että vuosikymmenten päähän. Tämä esitys on yksi hyvä askel siihen suuntaan, ja ilolla sitä tervehdin. Mutta kuten edellisissä puheenvuoroissa on tuotu esiin, olisi muutama pieni muutos, joita olisi hyvä kannattaa tähän esitykseen. Hallituksen esityksen investointihyvityksestä ilmastoneutraaliin talouteen tähtääville hankkeille tavoitteena on tuoda merkittäviä vihreän siirtymän investointeja Suomeen. Tavoite on todellakin tärkeä ja kannatettava, sillä siirtymä kestävään energiantuotantoon ja teollisuusprosesseihin edellyttää mittavia panostuksia. Jaan huolen Suomen talouden kehityksestä ja investointien tarpeesta talouskasvun tukemiseksi. On selvää, että Suomi tarvitsee kilpailukykyisiä keinoja houkutella investointeja Suomeen. Mutta tämä hallituksen esitys vaatisi viilauksia, niin kuin tuossa totesin, tämän tavoitteen varmistamiseksi. Tässä edellä mainitut 50 miljoonan euron investointirajat olisi ehkä hyvä miettiä vähän alemmiksi. Tämä kynnys tarkoittaa käytännössä sitä, että keskisuuret yritykset ja monet tärkeät vihreän siirtymän hankkeet, esimerkiksi sähkön ja lämmön varastointiratkaisut, jäävät monesti tämän tuen ulkopuolelle. Yrityskentältä onkin laajasti esitetty, että investointirajaa tulisi laskea esimerkiksi 25 miljoonaan euroon, jotta hyvitys hyödyttäisi laajempaa joukkoa investointeja ja tukisi paremmin vihreää siirtymää. Lisäksi hyvityksen myöntämiseen varattu aikaraja on erittäin lyhyt. Investointikannustin olisi käytössä ainoastaan vuoden 25 loppuun, ja hakemukset tulisi jättää jo syksyllä. Koska hankkeitten suunnittelu ja valmistelu ovat aikaa vievää puuhaa, niin tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hallituksen malli ei kannusta käynnistämään uusia hankkeita vaan toimii lähinnä tukena jo ennestään suunnitelluille investointihankkeille. Lisäksi kannustin on rajattu vain kapealle joukolle vihreää siirtymää edistäviä hankkeita ja kattaisi esityksen mukaan enimmillään noin 15—30 hanketta kuluvan vuoden aikana. Tämän vuoksi investointitukivälineen voimassaoloaikaa olisi hyvä jatkaa. Koska tähän vaikuttavat myös EU:n säännöt, olisi hallituksen aktiivisesti vaikutettava myös EU:n tuleviin valtiontukisääntöjen poikkeuksiin varmistaakseen, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin myös Suomen teollisuuden tarpeita lähitulevaisuudessa. On myös huolestuttavaa, että hallitus tekee tässä esityksessä sitoumuksia, jotka sitovat julkista taloutta useille tuleville vaalikausille. Vaikka tuossa peräsin sitä pitkää teollisuuspoliittista katsetta, niin pieni sudenkuoppa siinä on. Hyvityksen kustannusten arvioidaan olevan vuosittain 90—230 miljoonaa euroa, ja suurin osa menoista ajoittuu ensimmäiselle vuosikymmenelle vuodesta 28 alkaen. Talouspoliittisesti ei ole kestävää tehdä näin pitkäkestoisia sitoumuksia ilman laajempaa keskustelua niiden vaikutuksista tulevien hallitusten päätöksentekoihin. Vihreän siirtymän tukeminen verotuksen keinoin on perusteltua, mutta se ei saa kuitenkaan johtaa hallitsemattomaan yritystukien kasvuun. On välttämätöntä tarkastella kriittisesti fossiilisia polttoaineita suosivia tukia ja kohdistaa resurssit tehokkaasti tulevaisuuden kestävään talouskasvuun, ja tämä on kyllä hyvä askel siihen suuntaan. Uuden yritystuen käyttöönoton yhteydessä onkin perusteltua arvioida, miten nykyisiä, talouden uudistumista tukemattomia yritystukia voitaisiin tarkastella uudella tavalla ja kohdentaa esimerkiksi nimenomaan tulevaisuuden vihreään teollisuuteen. Arvoisa puhemies! Investointihyvityksen vaikutuksia tulisi laajentaa tukemaan myös keskisuuria yrityksiä ja muita vihreän siirtymän kannalta kriittisiä hankkeita. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+7.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-03-12T16:13:04,2025-03-12T16:17:34,Hyväksytty,1.1 2025_21_164,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Valkonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_165,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ympäristövastuu ja talouskasvu ovat yhdistettävissä. Tämä investointihyvitys on hyvä esimerkki siitä, että samalla houkutellaan Suomeen työllisyyttä ja talouskasvua lisääviä investointeja ja kannetaan omalta osaltamme ilmastovastuuta. Tämän hyvityksen käsittelyn aikana pääkritiikki on kohdistunut kokoluokkaan, ja se on hieman kummallista argumentointia siitä syystä, että tämän koko investointihyvityksen tarkoituskin on nimenomaan houkutella Suomeen suuria puhtaan teollisuuden siirtymän investointeja, ei olla kaikenkattava yhteisöveroalennus jollekin tietylle toimialalle tai jonkinlaiseen tiettyyn toimintaan. Sekin tietysti saattaisi olla joissain olosuhteissa järkevää, mutta mitä kattavampi hyvitys tehtäisiin, mitä pienemmille hankkeille, sitä enemmän luonnollisesti myöskin verotuottovaikutus kasvaisi. Tällä investointihyvityksellä on tähdätty juuri senkaltaisten investointien houkutteluun, jotka saattavat mennä myöskin meidän kilpailijamaihimme. Eli puhutaan siinä tapauksessa hyvin suurista kansainvälisen luokan teollisista investoinneista. Ja kun hallitus on valinnut perustellusti 50 miljoonaa kokorajaksi, niin voidaan varmistua, että vaikutukset valtiontalouteen jäävät kuitenkin hallittaviksi ja kuitenkin saadaan aikaan myöskin selvää vaikutusta puhtaaseen teolliseen siirtymään, jota kipeästi Suomessa tarvitaan. Tämä koko investointikannustin perustuu EU:n kriisi- ja siirtymäpuitteisiin, eli täysin vapaata kansallista harkintaa ei ole voitu tehdä, ja komissio on tämän myöskin hyväksynyt notifikaatiossa. On oikein paikallaan harkita tämänkaltaisen tai mahdollisesti jopa ihan suoraan tämän hyvityksen jatkoa, mikäli EU mahdollistaa sen, mutta tällä hetkellä vielä ei ole tiedossa, tuleeko EU:lta jatkoaikaa näille siirtymä- ja kriisipuitteille. Mutta ehdottomasti siinä vaiheessa kannattaa asiaa harkita, ja se nousi myös jaoston käsittelyssä esille. Kaiken kaikkiaan on hienoa, että tällainen kohtuullisen luovakin työkalu on meidän verojärjestelmään nyt otettu käyttöön. Tätä kannattaa varmaan jatkossakin käyttää viitekehyksenä erilaisille kannustinmalleille. Verohyvityksessähän on se hyvä puoli, että se kohdistuu silloin ainoastaan voitolliseen toimintaan. Toisin kuin suorat tuet, jotka saattavat valua myöskin kilpailukyvyttömille hankkeille, yhteisöveroalennukset varmistavat sen, että hanke on taloudellisesti järkevä ja kannattava, koska se realisoituu vasta sitten pitkän ajan kuluessa, kun hanke tuottaa jo voittoa. Olen oikein tyytyväinen, että saimme tämän verojaostossa ja valtiovarainvaliokunnassa ripeästi käsiteltyä. Tässä jää nyt aika lyhyt aika hankkeiden käsittelylle ja tuen myöntämiselle, mutta toimiala on ollut etupainotteisesti liikkeellä, ja varmasti saamme tämän kannustimen kautta potkua sekä talouskasvuun että sitten puhtaaseen teolliseen siirtymään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+7.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2025-03-12T16:17:41,2025-03-12T16:21:44,Hyväksytty,1.1 2025_21_166,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Jukkola., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_167,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Maailmalla käydään tällä hetkellä kovaa kilpailua teollisista investoinneista. Saksassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa valtio tukee yrityksiä merkittävillä kannustimilla, ja jos me haluamme pysyä mukana tässä kilpailussa, meidän on tehtävä omat ratkaisumme. Tänään käsiteltävä verohyvitys on nimenomaan oikea askel tähän suuntaan. Oppositiosta on esitetty vastalauseita, joissa vaaditaan esimerkiksi hyvityskelpoisten investointien rajaa alemmaksi. On kuitenkin ymmärrettävä, että tämä verohyvitys on suunnattu uusiin ja merkittäviin teollisiin hankkeisiin. Pienemmille investoinneille meillä on jo olemassa erilaisia tukimuotoja, kuten Finnveraa ja Business Finlandia... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu] [Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko: Nyt on mikrofoni pois päältä. — No niin, nyt taas kuuluu. Kiitos.] Kiitos. — Tämä verohyvitysuudistus on ennen kaikkea työväline suurten teollisten investointien houkuttelemiseksi Suomeen. Jos haluamme kilpailla miljardiluokan hankkeista kansainvälisesti, meidän täytyy tarjota yrityksille houkutteleva ympäristö tulla tänne. Arvoisa rouva puhemies! Puhtaan siirtymän investoinnit ovat yksi Suomen suurimmista mahdollisuuksista tällä vuosikymmenellä. Tiedämme, että suunnitteilla on lähes 300 miljardin euron edestä puhtaan siirtymän hankkeita. Meidän ei pitäisi tehdä tästä vaikeampaa kuin mitä se jo on. Siksi vihreiden vaatimat lisäbyrokratiat ja selvitykset ovat turhia. Jokainen Suomessa tehtävä investointi noudattaa jo valmiiksi tiukkoja ympäristövaatimuksia, ja ylimääräinen sääntely ei edistä mitään, vaan se pitkittää päätöksiä ja vie hankkeita muualle. Uudistus ei ole suora tukimalli vaan verokannustin. Se tarkoittaa sitä, että yritys saa hyvityksen vain, jos investointi osoittautuu kannattavaksi ja tuottaa voittoa. Tämä on kustannustehokas tapa tukea teollisia hankkeita ilman, että julkista rahaa jaetaan riskialttiisiin projekteihin. Tämä on juuri sitä markkinaehtoista elinkeinopolitiikkaa, jota Suomi tarvitsee, kannustimia kasvuun ilman loputonta tukien jakamista. Tässä on Suomen mahdollisuus nousta teollisten investointien kärkimaaksi. Se tuo työtä, talouskasvua ja uusia innovaatioita. Emme voi jäädä katsomaan sivusta, kun muut maat rakentavat tulevaisuuttaan. Meidän on oltava mukana kilpailussa ja varmistettava, että olemme kilpailukykyinen ja ennustettava toimintaympäristö. Suuret hankkeet syntyvät siellä, missä ne kohtaavat suotuisat olosuhteet. Meidän tehtävämme on tehdä Suomesta juuri sellainen maa. Suurten investointien verohyvitys on konkreettinen askel siihen suuntaan, että tämä uudistus vahvistaa Suomen kilpailukykyä pitkällä aikavälillä ja kertoo kansainvälisille toimijoille, että Suomi on hyvä paikka investoida ja kasvaa. Nyt on aika tehdä Suomesta tulevaisuuden rakentaja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+7.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-03-12T16:21:48,2025-03-12T16:25:56,Hyväksytty,1.1 2025_21_168,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mehtälä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_169,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Maamme suurimmat ongelmat ovat matala syntyvyys, velkaantuminen ja talouskasvun puute. Nyt käsittelemme lakiesitystä investointiverohyvityksestä, ja tämä on asia, jolla voisimme korjata kahta viimeksi mainittua ongelmaa, siis talouskasvua ja velkaantumista. Hallitus on siis nyt päättämässä, että se sallii investointiverohyvityksen yli 50 miljoonan euron investointeihin, mikä tarkoittaa sitä, että vain suurimmat yritykset pääsevät hyötymään siitä. Arvoisa rouva puhemies! Kysyin hallitukselta jo syksyllä lähetekeskustelussa ja kysyn taas: miksi pienempien yritysten investoinnit eivät kelpaa? Me esitämme, että raja lasketaan miljoonaan euroon, jotta myös pienet ja keskisuuret yritykset voivat tehdä kasvua tukevia investointeja. Perustan tämän väittämän, edustaja Valkonen, siihen, että Euroopan unionin suurimmat maat Saksa ja Ranska sekä Tanska Pohjoismaana noudattavat rajassa yhtä miljoonaa euroa, Saksa jopa 500 000:ta euroa pienille yrityksille. Samoin esitämme, että itäisessä Suomessa tämä hyvitys olisi korkeampi, koska vielä kipeämmin siellä tarvitaan työpaikkoja. Samoin tekevät Ranska ja Saksa: ne alueellisesti tukevat vielä voimakkaammin niitä alueita, missä on tarvetta työpaikkoja luoda. Suomessa tarvitaan nyt kipeästi uusia investointeja eri puolille maata, ei pelkästään muutamia jättihankkeita. Arvoisa rouva puhemies! Minun täytyy näin yrittäjänä sanoa, että olen ollut yllättynyt muutamista hallituksen päätöksistä koskien pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Arvonlisäveron korotukset, kotitalousvähennyksen leikkaus ja kulutusveron kiristys ovat osuneet juuri niihin yrityksiin, jotka työllistävät Suomessa eniten. Alle kymmenen hengen yrityksiä meillä on 93 prosenttia, ja jos lasketaan maa- ja metsätalous ja kalatalous mukaan, 96 prosenttia, ja nyt te kohdistatte investointituet vain suurille toimijoille. Keskusta ei hyväksy tätä. Nyt tarvitaan koko maata ja kaikenkokoisia yrityksiä hyödyttävä päätös. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+7.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-03-12T16:26:02,2025-03-12T16:29:16,Hyväksytty,1.1 2025_21_170,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lintilä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_171,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Mika,Lintilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oikeastaan on aika helppo jatkaa tuosta edustaja Mehtälän puheenvuorosta, ja viitaten kunnioitetun verojaoston puheenjohtaja Valkosen puheenvuoroon kyllähän kysymys tässä on nimenomaan se, että keskusta haluaisi tämän myös pk-yrityksille ja hallitus on valinnut linjan, että tämä tulee vain suurille yrityksille. Tässä on selkeä arvovalintaero. Suurimpana ongelmana minä näen tällä hetkellä sen, että meidän pk-sektori ei investoi, ja tämä on yksi sellainen tekijä, joka tulee vastaan. Totta kai meidän tulee hakea niitä isoja investointejakin, totta kai tulee, mutta täytyy sanoa, että tässä muodossa kuin tämä nyt sitten ulos tuli, voi sanoa, vihdoin ja viimein — osahan siitä tulee siitä, että se kierros Brysselissä kesti oman aikansa — ei tästä mikään hopeanuoli investointeihin tule. Tässä on muutamia erittäinkin haasteellisia tilanteita, ja ei vähiten aika. Me ollaan tällä hetkellä suunnilleen maaliskuun puolessavälissä, ja tämä laki on ulkona huhtikuun alussa. Sen jälkeen hakemukset pitää tehdä Business Finlandille, joka ottaa ne käsittelyyn, ja heidän pitäisi saada ne suunnilleen elokuun aikana käsiteltyä — ottaen huomioon, että Business Finland on tällä hetkellä tukossa jo muutenkin. Kritiikki on itse asiassa aika kovaa jo sinne puolelle. Mutta tämä aikaan liittyvä ongelma on ihan selkeä. Esimerkiksi sen määrittely Business Finlandilla, olisiko investointi toteutunut ilman tätä hyvitystä, antaa aika paljon liikkumatilaa kyllä sitten arvioinninkin puolelle, tai laitetaan heidät kyllä kovaan vastuuseen siitä. Välttämättä en kyllä näitä kaikkia kriteereitäkään osta. Siihen huoleen, että tällä olisi vaikutuksia nyt kansantaloudellisesti: Tässähän tulevat käytännössä ensimmäiset maksuun vuonna 28, koska tämähän tulee käytännössä poistojen kautta. VM:n ennuste on, että näitä olisi 15—30 kappaletta. Minun oma ennusteeni on, että näitä on 5—10 kappaletta. Te ette löydä tässä valmiusasteessa olevia yli 50 miljoonan hankkeita ja huom. laitoskohtaisia — se olisi eri asia, jos tämä olisi laitettu konserniasteelle, mutta tämä on laitoskohtainen — näin lyhyellä aikavälillä. Se, jos laitetaan jatkoaikoja, voi tietysti muuttaa tilannetta. Eilen olin Tanskassa, ja Tanskassa raja on kymmenen miljoonaa kruunua eli tuommoinen 1,3 miljoonaa euroa. Saksassa se on vaihteleva, alhaisimmat taitavat olla 500 000, riippuen vähän investointityylistä. Eli kyllä näitä huomattavasti pienemmällä on muualla tehty. Tämä meidän 50 miljoonaa on sitten ihan kärkipäätä, ja sillä tullaan kyllä aktiivisesti sitten siirtämään syrjään. Voidaan sanoa, että meillä on muita malleja, Finnvera ynnä muita. Ne ovat rahoituksia. Ne ovat rahoituksia, tämä on verovähennys, investointivähennys, eli tämä tyyli on erilainen. Kannatan kokonaisuutta siinä, mutta nimenomaan pohtien sen pelkästään suurten investointien avustamiseen. Isoon kansainväliseen kilpailuun tästä voi olla, mutta ei tällä mitään investointipiikkiä Suomeen saada aikaiseksi. Monissa maissa käytetään tätä myös alueellisesti, ja keskusta on tehnyt tähän esitykseen kaksi omaa muutosesitystä. Eli me lähdetään meidän vastalauseessa siitä, että tämä investointiraja olisi miljoona euroa, eli se tulisi hyödyttämään silloin pk-sektoria. Toisekseen siihen tehtäisiin aluepoliittinen painotus. Eli kun tässä salissa on paljon puhuttu Itä-Suomen huomioimisesta erilaisissa tilanteissa, niin kun tämä vähennys tulee olemaan se 20 prosenttia, niin itäiseen Suomeen tämä vähennysprosentti olisi korotettu eli 30 prosenttia. Eli nämä kaksi muutosta ovat siellä keskustan vastalauseessa, ja esitän käsittelyn pohjaksi keskustan vastalausetta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+7.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2025-03-12T16:29:23,2025-03-12T16:34:41,Hyväksytty,1.1 2025_21_172,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_173,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin kiitän edustaja Lintilää erinomaisesta puheenvuorosta, ja samalla kannatan hänen äsken tekemiään esityksiä. Erittäin perusteltu esitys ja erittäin hyvä perustelupuheenvuoro. Tämä ilmastoneutraalin investoinnin verohyvitys ajatuksena on kaunis, suorastaan kehuttava, mutta kun sitten hieman perehtyy tähän esityksen sisältöön, niin ei se niin kaunis olekaan. Tämä korkea ylärajahan tietenkin karkottaa ne pienet investoinnit pois, ja kannattaa muistaa kaikkien Suomen kansanedustajien, että todellisuudessa ne uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Isoihin investointeihin tulevat työpaikat ovat yleensä kovin vähäisiä, ja paremminkin tänä päivänä voi melkein luvata, että suuret yritykset vähentävät työvoimaa, että ne automatisaatiolla tai lähtemällä maasta kokonaan pois vähentävät työvoimaa. Todellakin keskusta haluaa tämän verohyvityksen kohdentuvan miljoonasta eurosta ylöspäin, miljoona euroa alarajana. Se, että se tulee pienille ja keskisuurille yrityksille, auttaa juuri siihen, että työllisyys paranee juuri siellä, missä pitää ja missä työpaikkoja oikeasti syntyy. Tämä on ihan tilastollinen tosiasia, jonka löydätte vaikka Suomen Yrittäjien sivuilta. Siellä ovat ne työpaikat, niin kuin tiedämme. Sitten mitä tulee tähän ilmastoneutraaliuteen: Tämä itse esitys on hyvä, niin kuin sanoin, mutta tarkastelu tähän ilmastoneutraaliuteen minun mielestäni pitäisi ottaa rehellisemmin esille. Minun mielestäni tämä Suomen suunta, mitä me tällä hetkellä teemme koko ajan tämän ilmastoneutraaliuden ja ilmastohumpan takia, on menossa aivan väärään suuntaan. Meillä on erittäin väärät luvut päästökaupassa, mikä aiheuttaa meille miljardien kustannukset, ja kun katsoo tällä hetkellä esimerkiksi energian hintaa, mitä se on, niin huomenna 30 sentissä kilowattitunnilta liikkuu sähkön hinta. Joku sanoo, että Olkiluoto kolmonen on huollossa, ja totta kai se on, mutta kun sitten näitä datakeskuksia eli palvelinkeskuksia rakennetaan Suomeen, niin nämä suuret kansainväliset yhtiöt, kuten Google, ovat varanneet näitä tontteja ja investoivat suuriin datakeskuksiin ja yksi keskus tarvitsee 10 000 kilowatin jatkuvan tasaisen virran, että se homma onnistuu. Kun niitä tulee riittävän paljon, niin meidän Suomen koko sähköntuotannosta menee iso osa näihin palvelinkeskuksiin, ja kun palvelinkeskuksien omistajat ja rakentajat ovat tehneet sopimuksen sähköntoimittajien kanssa, että he tarvitsevat varman, tasaisen virran, niin sitä ei voi tietenkään tehdä tuulivoimalla eikä aurinkovoimalla. Se datakeskus tarvitsee jatkuvan tasaisen virran, jossa on tasainen taajuus ja tasainen jännite, elikkä se ei voi tulla millään näillä nykyajan tuulimyllyillä eikä aurinkokennoilla tietenkään. Tämän takia olemme menossa semmoiseen suuntaan, että sitten kun nämä isot, tasaiset virrat on myyty jo etukäteen kymmeniksi vuosiksi eteenpäin ja tavallinen suomalainen veronmaksaja, perheenäiti tai eläkeläinen, tarvitsee sähköä, niin hän joutuu maksamaan valtavan kalliista sähköstä, joka monesti tulee Nord Poolista, joka nostaa sen sähkön keskihinnan aivan sietämättömälle tasolle, niin kuin nyt on jo tehnyt. Ei tämä ilmastohumppa nyt niin voi mennä, että tästä tulee suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisten ihmisten konkurssin käynnistävä menettely. Kyllä pitää olla rehellinen siitä, mihin tämä tilanne johtaa. Meidän on yhä enemmän panostettava siihen, että tuemme suomalaista, oman kotimaisen energian rakentamista ja pyrimme siihen, että ne energiat, mitä olemme tähän maahan rakentaneet, ovat pääasiassa suomalaisten käytössä ja suomalaisten yritysten käytössä. Tiedätte vallan hyvin, paremmin kuin minä, arvoisa rouva puhemies, että kun joku Google tekee tänne valtavan palvelinkeskuksen, siellä on töissä ehkä sata ihmistä — en tiedä tarkalleen, mutta olen ollut kuulevinani, että noin 100—200 ihmistä siellä on töissä. Se palkkavero tietysti sitten tulee siihen kotikuntaan, missä nämä työntekijät asuvat, ja kiinteistövero menee siihen kuntaan, missä tämä kyseinen halli on, mutta sitten jos jotain tuottoa siltä firmalta tulee, niin voitte olla aivan varmoja, että näissä ylikansallisissa yhtiöissä on semmoinen juristiarmeija, joka pystyy erilaisilla yritysjärjestelyillä homman hoitamaan niin, että siitä ei paljon Suomeen hyötyä jää. Ja mikä kaikista pahinta suomalaisille yrityksille: sähkön hinta nousee. Jo viime talvena meillä oli tilanne tässä maassa sellainen, että muun muassa sahoja seisoi sen tautta, kun ei voinut enää sahata puuta lankuiksi eikä laudoiksi, koska sähkö oli niin tavattoman kallista. Sama koski maataloutta: sähkön hinta oli niin kallista, että kun kävin eräällä tilalla muutamana pakkaspäivänä viime talvena, niin talon isäntä sanoi hyvin, että muutenhan mielellään hän menee lehmiä lypsämään ja karjaa hoitamaan, mutta tänäpänä ne tuotot, mitä navetasta ulos saa, menevät sähkölaskuun kaikki, eivätkä riitäkään. Tämä realismi ilmastopolitiikassa on täysin häveissä. Me juoksemme vain yhden niin sanotun totuuden perässä, joka ei pidä paikkaansa. Päästökauppaluvut on oikaistava, kotimainen energia kunniaan, ja nimenomaan kun turve palautetaan kotimaiseksi polttoaineeksi, niin saamme CHP-sähköäkin, josta on muuten 3 000 megaa pahimpina päivinä poistunut. Jos tällä linjalla jatkamme, Suomi köyhtyy, ja sitä, mitä sen jälkeen tapahtuu, en uskalla ruveta edes kuvailemaan.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-03-12T16:34:50,2025-03-12T16:40:28,Hyväksytty,1.1 2025_21_174,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_175,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Myös vihreät näkevät tarpeellisina erilaiset kannustimet ilmastoneutraaliin talouteen tähtääviin investointeihin, sillä lisätoimia todella tarvitaan päästövähennysten kiihdyttämiseksi. Vaikka päästökauppasektorin päästöt ovat vähentyneet merkittävästi viimeisten vuosien aikana, niin keskeiset epävarmuudet liittyvät erityisesti suurten teollisten investointien toteutumiseen. Vihreän siirtymän edistäminen on keskeistä paitsi luonto- ja ilmastotavoitteiden myös talouden näkökulmasta. No, vaikka suhtaudumme hallituksen esitykseen lähtökohtaisesti myönteisesti, niin sen yksityiskohtiin liittyy kyllä joitain ongelmia. Tämä kireä määräaika vähentää mahdollisuuksia hyödyntää hyvitystä ja suosii sellaisia hankkeita, joiden suunnittelu on jo pitkällä, sen sijaan, että tuki olisi aidosti kannustava. Tämän liian kireän aikataulun ei tule myöskään vaikuttaa esimerkiksi ympäristövaikutusten huolelliseen arviointiin. Myöskin tuen kriteereissä on haasteita. Tukea ei tulisi myöntää hankkeille, jotka eivät edistä pitkäjänteisesti työtä kohti ilmastolain tavoitteiden saavuttamista. Esimerkiksi bioenergian mahdolliseen lisäkäyttöön kohdistuvien tukien kohdalla on syytä tarkastella vaikutusta maankäyttösektorin nielun tilaan, sillä maankäyttösektorin nielun pieneneminen vaikeuttaa edelleen meidän päästötavoitteiden saavuttamista. Tähän liittyen tullaan toisessa käsittelyssä esittämään eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaa. Jos näitä vihreää siirtymää edistävien investointien valtiontukihelpotuksia jatketaan EU:ssa vuoden 2025 jälkeen, kuten voidaan pitää todennäköisenä, niin Suomessa tulee arvioida tarkkaan tämän tuen vaikuttavuudesta saatuja kokemuksia, esimerkiksi liittyen siihen, minkä suuruisiin hankkeisiin tuet kannattaa kohdistaa. Tätä nyt esitettyä 50 miljoonan euron hankekohtaista alarajaa on useissa asiantuntijalausunnoissa pidetty liian korkeana. On siis varsinkin jatkoa ajatellen syytä harkita, tulisiko sen tuen euromääräisen alarajan olla matalampi ja konsernikohtainen eikä hankekohtainen. Tämän verotuen tehokkuutta tukimuotona on asiantuntijalausunnoissa myös kyseenalaistettu. Suoria tukia olisi helpompi kohdentaa vihreän siirtymän kannalta vaikuttavimpiin hankkeisiin, minkä lisäksi niiden fiskaalinen vaikutus olisi kenties paremmin hallittavissa. Suuremmat muutokset tähän tuki-instrumenttiin vaatisivat kuitenkin uutta hyväksyntää EU-komissiolta, mikä on tämä aikataulu huomioon ottaen lievästi sanottuna haasteellista, ja tämä on se syy, minkä takia vihreät eivät ole esittäneet pykälämuutoksia tässä vaiheessa. Toivotaan, että tämä tuki kuitenkin etenee näistä kysymysmerkeistä huolimatta. EU tekee kuitenkin todennäköisesti tulevaisuudessa päätöksiä valtiontukia koskevien poikkeussääntöjen jatkosta, ja mikäli näin tapahtuu, niin hallituksen tulee kehittää näitä vihreän siirtymän investointitukia edellä kuvatuin periaattein. Näihin suunnitteilla oleviin valtiontukisääntöihin pitäisi pystyä vaikuttamaan niin, että niiden lähtökohta on teknologianeutraalius ja se, että ne eivät entisestään voimista EU:n jäsenmaiden välistä valtiontukikilpailua. Se ei ole nimittäin Suomen kaltaisen pienen maan etu. Lisäksi tavoitteena tulisi olla Suomen kannalta keskeisten investointimahdollisuuksien sekä muiden Suomen talouden kestävää kasvua edistävien näkökohtien huomioiminen EU:n linjauksissa. Erityisesti olisi hyvä kiinnittää huomiota siihen, että esimerkiksi nämä nykyiset kriisi- ja siirtymäpuitteiden valtiontukihelpotukset eivät kata investointeja hiilidioksidin talteenottoon tai vaikkapa ruokaketjun vähähiilistämiseen tai sitä edistäviin hankkeisiin. Eli siinä vähän kehitysehdotuksia hallituksen jatkotyötä varten.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+7.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-03-12T16:40:31,2025-03-12T16:44:24,Hyväksytty,1.1 2025_21_176,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,Kiitoksia. — Ja vielä edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_177,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä lyhyesti näistä hiilinieluista, mistä edustaja Hyrkkö äsken puhui. Tuntui, että ne tiedot ovat jopa lähellä oikeita, mutta kun katsoo vähän syvemmälle tätä asiaa, niin tämä hiilinieluhomma ja tämä maankäyttösektorin hiilinielu ovat niin totaalisesti sekaisin kuin olla ja voi. Jos me niiden perusteella lähdemme Suomea kehittämään ja näitä investointitukia maksamaan, niin sitten ollaan yhä syvemmällä suossa, ja sieltä ei sitten enää päästä pois. Katsokaapa vaikka huomisia sähkön hintoja, jos ette puhettani usko. On totta, että Olkiluoto kolmonen seisoo tällä hetkellä, mutta se käytännössä tarkoittaa sitä, että sähkön hinta on demonstroituna tähän päivään se, mitä tarkoittaa, kun niitä datakeskuksia tänne rakennetaan ja ne ostavat verkosta pois sen tasaisen virran, mitä tarvitaan kotimaisen talouselämän pyörittämiseen. Jos Google tulee tänne yhä suuremmalla voimalla, arvoisa edustaja Hyrkkö, niin hommahan on niin, että se ei varmasti tähän maahan jätä yhtään penniä ylimääräistä, vaan siellä on sellainen juristiarmeija, että jokainen dollari tai euro, millä mittarilla ne tulojaan mittaavat, lähtee tästä maasta pois. Tämä kannattaa muistaa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-03-12T16:44:28,2025-03-12T16:45:39,Hyväksytty,1.1 2025_21_178,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_179,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hoskonen puhuu varsin kriittisesti näistä datakeskushankkeista, ja on ihan totta, että niihin liittyen onkin hyvä olla kriittinen. On toisaalta hyvä, että on asetettu velvoitteita näille datakeskuksille, jotta sieltä sitä hukkalämpöä, mitä tulee, sitten päästään hyödyntämään. Mutta jos en ihan väärin muista, ja ehkä voi joku kollega täältä vahvistaa, niin valiokunnan käsittelyssä vasemmistoliitto taisi tehdä esityksen siitä, että näitä datakeskuksia suljettaisiin tämän tuen ulkopuolelle. Muistelen kuitenkin, että edustaja Hoskonen taisi tätä ehdotusta vastaan siellä äänestää.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+7.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-03-12T16:45:39,2025-03-12T16:46:17,Hyväksytty,1.1 2025_21_180,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 5/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Siellä ensimmäisen puheenvuoron käyttää edustaja Gebhard., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_21_181,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Elisa,Gebhard,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Joka kolmas kaikista perheistä Suomessa on monimuotoinen eli poikkeaa jollain tavalla biologisen isän ja äidin muodostamasta niin kutsutusta ydinperheestä. On surkeaa, että joudun tällaisen itsestäänselvyyden tuomaan tässä heti keskustelun alussa esille, mutta monimuotoiset perheet ovat aivan yhtä hyviä kuin kaikki muutkin. Siksi on täysin käsittämätöntä, että hallitus ajaa tässä eteenpäin lainsäädäntöä, jossa arvotetaan toisia perhemuotoja muiden yli. Siitähän tässä on kyse. [Pia Sillanpää: Ei ole!] Hallitus on päättänyt, mitkä perheet sopivat sen ihannemuottiin, ja muita perheitä ei sitten pidetä niin arvokkaina. Muiden kuin hallituksen ihanneperheiden lapsihaaveet eivät ole niin tärkeitä. [Pia Sillanpää: Kyllä on!] Syntyvyydestä ollaan mukamas huolissaan, mutta vain ydinperheiden lapset kelpaavat. [Pia Sillanpää: Ei ole näin!] Tässä esityksessä on kyse siitä, että kokoomus halusi laajentaa Kela-korvauksia koskemaan hedelmöityshoitoja, mutta kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset eivät halua, että yksin lasta toivovien naisten ja naisparien perheellistymistä tuettaisiin, eikä kokoomukselle taas tasa-arvon puolustaminen ole ilmeisesti riittävän tärkeää, että he olisivat lähteneet tukemaan kaikkia perheitä. Toisin sanoen koko hallitus yhdessä on omaksunut sen linjan, että itsellisten naisten ja naisparien lapsihaaveet eivät ole tukemisen arvoisia. Hallitus haluaa edistää syntyvyyttä, kunhan lapset vain syntyvät hallituksen kapeiden ihanteiden mukaisiin perheisiin. Varsinkin kokoomuslaiset väittävät korvausten rajaamista lääketieteellisiin syihin perustuen neutraaliksi valinnaksi tai että aiempi syrjintä tässä asiassa jotenkin oikeuttaisi tulevan. Tämä ei ole rehellistä monestakaan syystä. Ensinnäkään tässä asiassa ei voida tehdä selkeää erottelua, että osa ihmisistä on terveitä ja osa ihmisistä on sairaita. Iso osa tapauksista nimittäin on sellaisia, että syitä lapsettomuudelle ei löydy. Toisin sanoen useat sairaudet voivat aiheuttaa sitä, että raskaaksi tuleminen vaikeutuu, mutta niiden diagnosoiminen on hyvin vaikeaa. Usein diagnoosi onnistutaan tekemään vasta, kun raskautta on ensin tavalla tai toisella yritetty. Tämä taas johtaa siihen, että kaikki eivät saa diagnoosia yhdenvertaisesti, vaan heteropareille diagnoosi annetaan, mikäli he omien kokemustensa mukaisesti kertovat yrittäneensä hankkia lasta tietyn ajan. Itselliset naiset ja naisparit voivat teoriassa yrittää tulla raskaaksi esimerkiksi koti-inseminaatiolla, mutta kyseiseen toimenpiteeseen liittyy merkittäviä juridisia riskejä tulevista vanhemmuuskiistoista, eikä lasta haluavilta pidä minun mielestäni edellyttää näiden riskien hyväksymistä. Itselliset naiset ja naisparit saattavat kärsiä täysin samoista sairauksista kuin tässä meidän hallituksen ihanneperhemuodossa elävät pariskunnat, mutta vain jälkimmäisenä mainitut saavat diagnoosin eli ovat oikeutettuja sitä kautta näihin Kela-korvauksiin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Höpö höpö!] Kaikki muut joutuvat joko maksamaan täyden hinnan hoidoistaan yksityisellä puolella tai jonottamaan jopa yli vuoden ajan päästäkseen julkiselle puolelle hoitoihin. Toisaalta myös moni heteropari tarvitsee lahjasoluja lapsen saamiseksi. Mikä erottaa tällaisessa tilanteessa yksin lasta haluavan ja heterosuhteessa olevan pariskunnan toisistaan? Tästä me pääsemme myös tämän esityksen muihin ongelmiin. Hallitus antaa melko anteliaan kuvan näiden korvausten merkityksestä, vaikka kaikki lapsen saamiseen liittyvät hoitotoimenpiteet eivät edes kuulu näiden korvausten piiriin. Vaikkapa 4 000 euroa maksavasta IVF- eli ns. koeputkihedelmöityshoidosta korvaus olisi vain noin 782 euroa, eli tässäkin tilanteessa ihmiselle jäisi maksettavaa yli 3 000 euroa. Tätä saattavat edeltää myös erilaiset muut tutkimukset, joihin näitä korvauksia ei saa. Huomattavaa on myös, että juuri kukaan ei voi tietää ennen hedelmöityshoitoihin menemistä, kuinka paljon nämä toimenpiteet yksityisellä tulevat maksamaan. Tämä tietenkin riippuu siitä, kuinka monta kierrosta mitäkin hoitomuotoa ihminen tarvitsee raskaaksi tulemiseen. Hinta voi pysyä tuhansissa euroissa, tai se voi kohota kymmeniintuhansiin euroihin. Toistan: yksityisellä puolella lapsen saamisen hinta voi olla useita kymmeniätuhansia euroja. Kaikilla ei ole varaa mennä hoitoon yksityiselle Kela-korvauksista huolimatta. Siksi on aika kyseenalaista, tuleeko tällainen mielivaltaisesti rajattu korvausjärjestelmä todella lyhentämään niitä julkisen puolen jonoja. Kaikkein paras ja tehokkain keino edistää ihmisten lapsihaaveiden toteutumista olisikin tukea näitä hoitoja julkisella puolella. Ei ole oikein eikä ole kestävää, että tälläkin hetkellä julkisen puolen jonotusajat lähtevät yhdeksästä kuukaudesta ylöspäin. Hallitus on kuitenkin valinnut tiensä, ja siksi ei mitenkään voida pitää perusteltuna, että tällä tavalla hallitus asettaa eriarvoiseen asemaan omien ihanteidensa mukaiset ydinperheet ja ihmiset, jotka eivät tähän oikeistokonservatiivisen hallituksen muottiin sovi. Näin ollen esitän sähköisenä jaetut pykälämuutokset. Niillä varmistetaan, että tällä hallituksen päättämällä linjalla, jossa rahaa suunnataan yksityisellä puolella toteutettaviin hoitoihin, kaikilla, myös naispareilla ja itsellisillä naisilla, olisi tosiasialliset mahdollisuudet saada näitä korvauksia samalla tavoin kuin muutkin saavat.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Elisa Gebhard,1488,2025-03-12T16:46:40,2025-03-12T16:53:16,Hyväksytty,1.1 2025_21_182,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Berg., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_183,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys hedelmöityshoitojen Kela-korvauksista ei ole yhdenvertainen eikä oikeudenmukainen, mistä syystä emme sitä sellaisenaan kannata. Hallituksen tavoite on kannatettava: halutaan parantaa mahdollisuuksia hedelmöityshoitoihin ja tukea syntyvyyttä. Kuitenkin tällaisenaan esitys jättää valitettavasti ulkopuolelle suuren joukon perheitä. Hallituksen esityksen mukaan Kela-korvausta voi saada vain, jos lapsettomuus johtuu sairaudesta. Tämä rajaus sulkee ulkopuolelle samaa sukupuolta olevat parit ja itselliset naiset, ellei heillä ole todettua lapsettomuussairautta. Pidämme tätä syrjivänä. [Pia Sillanpään välihuuto] Julkisessa terveydenhuollossa sosiaalisia ja lääketieteellisiä syitä ei ole eroteltu enää vuosiin, ja saman periaatteen tulisi päteä myös Kela-korvauksiin. Perustuslakivaliokunnassa arvioitiin, että esitys voisi olla perustuslain kannalta ongelmallinen. Kuitenkin valiokunta päätyi siihen, että laki voi esitetyssä muodossa edetä. Poikkeuksellisesti perustuslakivaliokunnan lausuntoon jätettiin kuitenkin eriävä mielipide, mikä osoittaa, että asiasta ei vallinnut yksimielisyyttä. Arvoisa puhemies! On tärkeää tarkastella myös esityksen taloudellista vaikutusta. Hallitus suunnittelee 2,5 miljoonan euron kohdentamista yksityisten hedelmöityshoitojen Kela-korvauksiin. Asiantuntijat ovat kuitenkin laajasti todenneet, että tämä ei ole kustannustehokas tapa edistää syntyvyyttä. Korvausprosentti on rajallinen, eikä se juuri auta pienituloisia. Julkisella sektorilla lapsettomuushoidot ovat jo saatavilla lääketieteellisistä syistä lapsettomuudesta kärsiville, eikä esitys merkittävästi paranna heidän asemaansa. Sen sijaan se voi pahentaa julkisen sektorin resurssipulaa, jos terveydenhuollon ammattilaisia siirtyy yksityiselle puolelle. Arvoisa puhemies! Katsomme, että julkisia varoja tulisi käyttää niin, että hedelmöityshoidot ovat kaikkien saatavilla perhemuodosta riippumatta. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan tarvittava lisärahoitus ei olisi merkittävä, noin 800 000 euroa. Tämä panostus mahdollistaisi aidosti yhdenvertaisen kohtelun. Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Gebhardin esittämiä pykälämuutosesityksiä. Esitetyillä pykälämuutoksilla lisäisimme hedelmöityshoidon sairausvakuutuslain korvausperusteisiin. Meidän tehtävämme on varmistaa, että jokainen perhemuodosta riippumatta saa reilut mahdollisuudet perheen perustamiseen. Tämä lakiesitys ei sitä valitettavasti tee. [Pia Sillanpää: Se on muunneltu totuus!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-03-12T16:53:24,2025-03-12T16:56:46,Hyväksytty,1.1 2025_21_184,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Nurminen poissa. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_185,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Maamme syntyvyys on erittäin alhainen. Maassamme syntyi 43 700 lasta vuonna 2024. Samaan aikaan monet naiset kärsivät lapsettomuudesta. Hallituksen esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslain muuttamista siten, että hedelmöityshoidot otettaisiin yksityisen sairaanhoidon Kela-korvausten piiriin. Muutoksella halutaan parantaa ihmisten taloudellisia mahdollisuuksia hakeutua hedelmöityshoitoihin yksityiseen terveydenhuoltoon sekä edistää syntyvyyttä. Tavoitteena on purkaa myös akuutteja hoitojonoja aiheuttamatta haasteita hyvinvointialueiden omalle toiminnalle. Korvausten perusteet olisivat samat kuin ennen vuoden 2023 alkua, jolloin hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset poistettiin. Korvausten taso kuitenkin nousisi aiemmasta. Korvaustason nostamisesta huolimatta suurin osa hoidon hinnasta jää edelleen maksettavaksi itse. Korvausoikeus olisi sairausperusteinen, eli korvauksen saamiseksi lapsettomuuden täytyisi johtua sairaudesta. Tämä sairausvakuutuslain muutos on perusteltu, ja toivottavasti sillä saamme uusia vanhempia — isiä ja äitejä — sekä lapsia maahamme.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-03-12T16:56:52,2025-03-12T16:58:23,Hyväksytty,1.1 2025_21_186,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_187,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia, ja sen tavoitteena on lisätä hedelmöityshoitoja sairautensa perusteella tarvitsevien mahdollisuuksia hakeutua hoitoihin yksityiselle sektorille ja siten edistää syntyvyyttä. Tämä on aivan oikeansuuntainen esitys, sillä myös heillä, joilla on hedelmällisyyteen vaikuttavia sairauksia, pitää olla mahdollisuus voida toteuttaa perhehaaveitaan. Tämä on paitsi inhimillisesti oikein myös kansantaloudellemme pitemmän päälle hyvä asia. Suomalaisten syntyvyys laahaa muutenkin, ja ikäryhmät ovat pienentyneet huolestuttavasti. Kaikki keinot on otettava käyttöön, etteivät kantasuomalaiset kuole sukupuuttoon. Opposition vastalause on vähintäänkin mielenkiintoinen. Hedelmöityshoidon korvattavuus vain sairauden perusteella jättää samaa sukupuolta olevat pariskunnat ja itselliset naiset ilman korvausta, ellei lapsettomuus johdu sairaudesta. Niin sanotuista sosiaalisista syistä johtuva lapsettomuus ei riittäisi korvauksen perusteeksi. Kysynkin: miksi samaa sukupuolta olevien pariskuntien tai itsellisten pitäisi tässä yhteydessä saada etuoikeus hedelmöityshoitoihin, vaikka lapsettomuus ei johtuisi sairaudesta? Biologiahan toimii siten, että yksin tai samaa sukupuolta olevat eivät pysty lasta saamaan, vaikka olisivat kuinka hedelmällisiä. [Aki Lindén: Vastaus on: oikeuden perusteella!] Tulkitsenko siis oikein, että biologiset rajoitteet pitäisi teidän mielestänne kompensoida rahalla? On syytä muistaa, että viime hallitus, joka koostui teidän puolueistanne, nimenomaisesti lopetti Kela-korvaukset näistä. Nyt on kelkka kääntynyt, ja vedetään syrjintäkorttia esiin. Mielestäni tämä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö on kirjoitettu yhdenvertaisuuden näkökulmasta, kun kaikilla korvauksensaajilla hedelmättömyys on sairausperusteinen. Olen itse ollut onnekas tultuani raskaaksi vanhalla iällä ihan perinteisin menetelmin, ja neljästi. Lasten saamisen varmistaminen nykymaailmassa on tältä hallitukselta kädenojennus, mikä on lisäksi kansantaloudellisesti kestävää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-03-12T16:58:23,2025-03-12T17:00:45,Hyväksytty,1.1 2025_21_188,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_189,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomessa syntyy yhä vähemmän lapsia, ja tämä käsittelyssä oleva hedelmöityshoitojen Kela-korvaus on tervetullut. Kiitos tälle hallitukselle, että se palautetaan jälleen ja yhä useammalla on mahdollisuus saada lapsia. Esityksen tavoitteena on lisätä hedelmöityshoitoja sairautensa perusteella tarvitsevien mahdollisuuksia hakeutua hoitoihin yksityiselle sektorille. Tätä kautta esityksellä tavoitellaan positiivista vaikutusta syntyvyyteen. Tämä esitys parantaa merkittävästi niiden henkilöiden ja pariskuntien tilannetta, jotka kärsivät lääketieteellisistä syistä johtuvasta lapsettomuudesta ja jotka eivät saa hoitoa julkisella puolella. Hedelmöityshoitojen korvattavuuden palauttamisella saattaa olla vaikutusta halukkuuteen ja mahdollisuuksiin hakeutua hedelmöityshoitoihin yksityisille hedelmöitysklinikoille. Jatkossakin hedelmöityshoidot voisivat tulla korvattavaksi sairausvakuutuksesta ainoastaan sairausperusteisesti, koska sairausvakuutuslain mukaan sairausvakuutuksesta ei voida korvata kuin sairauden, raskauden tai synnytyksen aiheuttamia kustannuksia. Näin ollen esimerkiksi sosiaaliset syyt eivät ole peruste sairausvakuutuslain mukaisille korvauksille. Korvauksen saamiseksi hedelmöityshoitojen aloittamisen syyn tulisi siis jatkossakin olla lääketieteellinen, eikä korvausoikeuteen tällöin vaikuttaisi se, olisiko kyse nais—mies-parin, nais—nais-parin tai itsellisen naisen hedelmöityshoidosta. Haluan vielä sanoa, että lapset ovat mielestäni maailman ihanin asia, ja toivottavasti Suomeen saadaan näilläkin parannuksilla sitten lisää perheitä ja lapsia. Ehkä tästä lapsettomuudesta me tarvitsisimme vielä lisää tietoa, koska se on merkittävä surunaihe monelle pariskunnalle ja lapsettomuus on myöskin lisääntymään päin, eli tarvitsisimme enemmän tutkimustietoa niistä syistä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-03-12T17:00:45,2025-03-12T17:03:08,Hyväksytty,1.1 2025_21_190,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,Edustaja Sillanpää., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_191,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Syntyvyys on laskenut Suomessa jo vuosia. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 kokonaishedelmällisyysluku oli 1,25, joka oli kaikista matalin luku sitten vuoden 1776, josta alkaen asiaa on tilastoitu. Vuonna 2024 Suomessa syntyi reilut 43 000 lasta. Suomalaisia syntyy siis koko ajan vähemmän ja vähemmän, ja tämä on kriittistä meidän pienen kansamme tulevaisuuden kannalta. Yli 20 vuoden kätilöurani aikana olen saanut olla mukana tuhansissa synnytyksissä. Olen saanut olla mukana todistamassa uuden elämän syntymistä ja sitä, kun vastasyntyneet tekevät naisista äitejä, miehistä isiä ja pariskunnista vanhempia. Sitä mieletöntä tunnetta ei pysty kuvailemaan millään sanoilla, se on yksinkertaisesti ihme. Jokainen vanhempi, joka on synnyttänyt tai ollut mukana synnytyksessä, voi varmasti olla samaa mieltä, kuinka upea ja pysäyttävä kokemus se onkaan. Kolmen lapsen äitinä olenkin etuoikeutettu, että olen saanut kokea tämän ihmeen kolme kertaa. Arvoisa puhemies! Onkin oma tragedia ja surunsa, etteivät kaikki pääse kokemaan vanhemmuutta, vaikka haluaisivat. On arvioitu, että noin 15 prosenttia kaikista pareista on kärsinyt jossain vaiheessa elämää tahattomasta lapsettomuudesta. Keskeisimmät lapsettomuuden syyt naisilla ovat munarakkulan kypsymishäiriöt ja munajohdinvauriot, miehillä erilaiset siittiötuotannon häiriöt. Lapsettomuustutkimuksiin ja -hoitoihin hakeutuukin tuhansia pareja vuosittain. On selvää, että julkisen terveydenhuollon resurssit ovat rajalliset. Näin on myös lapsettomuushoitojen osalta. Moni lapsettomuustutkimuksiin ja -hoitoihin hakeutuva törmääkin siihen, että jonot voivat olla pitkiä ja pelkästään tutkimuksia voi joutua odottamaan ennen kuin pääsee aloittamaan varsinaiset hoidot. Julkisen terveydenhuollon resurssit eivät pysty yksin vastaamaan siihen tarpeeseen, kuinka paljon meillä on lapsettomuudesta kärsiviä ja hoitoa tarvitsevia. Arvoisa puhemies! Sanna Marinin hallitus poisti Kela-korvaukset hedelmöityshoidoista. Tämä oli selkeä arvovalinta, etteivät nykyiset oppositiopuolueet halunneet tukea lapsettomuudesta kärsiviä ja auttaa heitä saamaan hoitoa lapsettomuuteen. Nykyinen hallitus tekee asiaan merkittävän korjausliikkeen. Vaikka lapsettomuus on usein henkilökohtainen kriisi lasta toivovalle, se on myös koko suomalaiselle yhteiskunnalle kriisi. Meidän täytyy tehdä päätöksiä, jotka tukevat ja auttavat lastensaannissa heitä, jotka eivät pysty tulemaan raskaaksi sairautensa tai muun lääketieteellisen syyn vuoksi. Hallitus esittääkin, että jatkossa hedelmöityshoidot palautetaan Kela-korvausten piiriin ja lääketieteellisistä syistä annettavista hedelmöityshoidoista saisi 40 prosentin Kela-korvauksen. Tämä muutos parantaa lapsettomuushoitojen saatavuutta ja mahdollistaa sen, että jatkossa yhä useampi lasta toivova saisi lopulta kokea parhaimman lopputuloksen eli sen, että saisi toivomansa lapsen tai lapsia. Tällä esityksellä saamme purettua painetta julkiselta terveydenhuollolta, pienennettyä lapsettomuushoitojen jonoja ja ennen kaikkea edistettyä suomalaisten lastensaantia. Meidän ei tarvitse valita julkisen tai yksityisen palveluntarjoajan väliltä, vaan ne täydentävät sujuvasti toisiaan. Haluan myös täsmentää, että tämä muutos kohtelee jokaista sairauden tai lääketieteellisen syyn vuoksi lapsetonta samalla tavalla, on sitten kyseessä heteropari, naispari tai itsellinen nainen, ja antaa heille samanlaiset mahdollisuudet saada hoitoa. Muista syistä, kuten sosiaalisista syistä, on edelleenkin mahdollisuus hakeutua lapsettomuushoitoihin omalla kustannuksella, eikä tätä oikeutta ole rajoitettu. Arvoisa puhemies! Haluan kiittää lämpimästi hallitusta ja ministeri Grahn-Laasosta tästä tärkeästä esityksestä. Kiitos, että edistätte sitä, että jokainen lasta toivova saisi mahdollisuuden kokea lastensaannin hienouden ja ennen kaikkea tarjota turvallisen ja hyvän kodin lapselle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-03-12T17:03:10,2025-03-12T17:07:33,Hyväksytty,1.1 2025_21_192,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,Edustaja Forsgrén., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_193,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen keskeinen tavoite on edistää syntyvyyttä ja keventää julkisen terveydenhuollon taakkaa mahdollistamalla hedelmöityshoitojen osittainen sairausvakuutuskorvaus yksityisellä sektorilla eli syntyvyyden nousu ja julkisen terveydenhuollon tilanteen helpottaminen. No, hyviä tavoitteita, mutta tämä on sitten aika ristiriitaista siinä, että tässähän rajoitetaan, minkälaiset perheet Kela-korvauksien piiriin pääsevät. [Pia Sillanpää: Ei rajoiteta!] — Kyllä rajoitetaan. — Onkin todella surullista, että hallituksen esityksessä on ristiriita sen kanssa, että julkisen terveydenhuollon hedelmöityshoidoista valtaosa kohdistuu juuri niille ryhmille, jotka jäisivät esityksen mukaisen Kela-korvauksen ulkopuolelle. Eli juuri ne ryhmät, ketkä julkisella puolella jonottavat, eivät pääse — eli itselliset naiset ja naisparit, koska me kaikki tiedetään, että joillakin voi varmasti olla näitä sairausvakuutuksen perusteita, mutta me tiedetään, että lähtökohtaisesti näitä ei välttämättä näistä ryhmistä löydy. Hallituksen esitys rajoittaa hedelmöityshoitojen sairausvakuutuskorvaukset vain lääketieteelliseen syyhyn perustuviin hoitoihin, mikä asettaa naisparit ja itselliset naiset epäedulliseen asemaan verrattuna mies—nais-pareihin, sillä heidän lapsettomuutensa ei useinkaan ole lääketieteellistä. Tämä näennäinen neutraali rajaus johtaa välilliseen syrjintään, [Perussuomalaisten ryhmästä: Eikä johda!] jota hallituksen esitys ei perustele millään hyväksyttävällä tavalla. Julkisessa terveydenhuollossa kaikenmuotoiset perheet, kaikenmuotoiset perheet, eli myös naisparit ja itselliset naiset voivat saada lahjasoluhoitoa ilman lääketieteellistä syytä. Nyt hallitus on luomassa mallin, missä julkisella puolella tasa-arvo toteutuu mutta yksityisellä puolella ei. Kyllähän hallituksen sisäiset äänet ovat surullista kuultavaa. Täällä edustaja Räsänen on kertonut, että lakiesitys hedelmöityshoitojen Kela-korvauksista pitää vetää pois eduskunnasta, jos korvauksen saisivat muut kuin sairausperusteella olevat ihmiset. Ja tämän alla kokoomus on nyt nöyrtynyt. Välillä pohdin, missä ovat kokoomuksen liberaalit voimat. Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä 70 prosenttia julkisessa terveydenhuollossa tehtävistä lahjasoluhoidoista annetaan itsellisille naisille ja 25 prosenttia naispareille. Julkisella sektorilla lahjasoluhoitojen jonot ovat tällä hetkellä noin 1—1,5 vuotta, mikä osoittaa, että kysyntä ylittää tarjonnan ja moni joutuu siirtymään yksityisen sektorin palveluiden piiriin. Hallituksen esityksessä ei kuitenkaan tarjota tälle asiakasryhmälle minkäänlaista tukea, vaikka sen ensisijainen tavoite on nimenomaan lisätä syntyvyyttä ja helpottaa julkisen sektorin kuormitusta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä seksuaalinen suuntautuminen on tunnistettu yhdeksi niistä syrjintäperusteista, joissa valtion harkintamarginaali on erityisen kapea ja vain hyvin painavat syyt voivat oikeuttaa eriarvoisen kohtelun. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että sairausvakuutuslain muutos ei ehtinyt valmisteluun tällä kertaa. Siis aika oli perustelu tälle rajaukselle — ei se sairausvakuutuksen kokonaisuus pelkästään, vaan tämä aika. Mutta ei aika voi olla hyväksyttävä perustelu syrjivän lainsäädännön säätämiselle. Lakiesityksen valmisteluajan rajallisuus ei poista tarvetta turvata yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioitusta. Esityksen perustelu on erityisen ongelmallinen, koska esitys rikkoo nykyisen yhdenvertaisen tilanteen, jossa julkiset ja yksityiset hedelmöityshoidot ovat olleet kaikkien saatavilla samalla kustannusrakenteella. Tässä on nyt nostettu esille tämä sairausperusteinen järjestelmä. Sairausperusteisuuden vaatimus ei ole pelkästään syrjivä vaan myös epäjohdonmukainen suhteessa sairausvakuutuslain muuhun logiikkaan. Nykyisen lain — eli tämän nykyisen lain — mukaan korvauksia myönnetään ilman lääketieteellistä diagnoosia tällä hetkellä raskauden ja synnytyksen osalta, eikä sairausperusteisuutta ole edellytetty myöskään esimerkiksi äitiyden tai vanhemmuuden aikana maksettaville korvauksille. Meille tulikin valiokunnassa täysin tietoon se, että jos me haluttaisiin korjata tämä lainsäädäntö, se olisi täysin mahdollista tekemällä pykälämuutoksia, mitä valiokunnassa tehtiin — ihan perustellusti. Samoin eduskunnassa on nyt käsiteltävänä hallituksen esitys HE 195/2024, jossa ehdotetaan, että suuhygienistin ja fysioterapeutin hoitokäynnit olisivat Kela-korvattavia ilman lääkärin lähetettä, ilman sairausperustetta. Hedelmöityshoitojen jättäminen tämän laajennuksen ulkopuolelle on vain epäjohdonmukaista ja asettaa epäasiallisen rajan lasten hankkimista tukevien palveluiden ja muiden terveydenhuollon korvausten välille. Eduskunnan oikeusasiamies on valiokunnalle antamassaan lausunnossa todennut, että hallituksen esitys palauttaisi hedelmöityshoitojen osalta syrjivän käytännön, joka aiemmin poistettiin hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2019. Tällöin oikeus määräisi julkiset klinikat tarjoamaan hedelmöityshoitoja naispareille ja itsellisille naisille yhdenvertaisesti muiden kanssa. Nyt hallitus esittää päinvastaista linjausta yksityisten hedelmöityshoitojen Kela-korvauksissa, mikä on täysin ristiriidassa aikaisempien oikeudellisten päätösten kanssa. Aiemman syrjinnän palauttaminen ei ole hyväksyttävä peruste rajoittaa yhdenvertaisuutta tai oikeutta lisääntymiseen. Sairausperusteisuuden vaatimus voi johtaa tarpeettomiin tutkimuksiin. 25 prosentissa hedelmöityshoidoista lapsettomuuden syy jää täysin tuntemattomaksi. Tämä tarkoittaa, että naisparit ja itselliset naiset voivat joutua läpikäymään tarpeettomia tutkimuksia vain täyttääkseen korvauskriteerit. Sosiaali- ja terveysministeriön valiokunnalle antama lisäselvitys osoittaa, että yksityisten hedelmöityshoitojen Kela-korvausten laajentaminen naispareille ja itsellisille naisille olisi ollut taloudellisesti vähäinen kustannuslisä. Vuonna 2022 lahjasiittiöllä tehdyillä hoitomäärillä sekä arvioitujen sairausperusteisia hedelmöityshoitoja koskevien korvaustaksojen perusteella voidaan arvioida kokonaisuuden olevan noin 800 000 — noin 800 000. Osa lahjasiittiöllä tehdyistä hoidoista on sairausperusteisia ja osa ei. Näin ollen ei-lääketieteellisten hoitojen mahdollisesti tullessa korvattavaksi tulisi tästä 800 000 eurosta osa uutena hallituksen esityksessä arvioitujen kustannuksien lisäksi. Tämän lisäksi sairausvakuutuslain mukaisten lääkärikorvausten kustannukset voisivat kasvaa. Hedelmöityshoitojen kustannukset ovat erittäin pienet verrattuna siihen, että hoitojen avulla syntyvä lapsi maksaa itsensä takaisin 8,5-kertaisesti. Ajattelenkin, että eduskunnan tulisi muuttaa sairausvakuutuslakia niin, että hedelmöityshoidot lisätään yhdeksi korvausperusteeksi raskauden ja synnytyksen rinnalle. Tämä muutos ei muuttaisi sairausvakuutuslain yleistä logiikkaa vaan yksinkertaisesti korjaisi syrjivän käytännön ja vahvistaisi kaikkien lisääntymisoikeutta. Hallituksen on nyt varmistettava, että kaikki julkisessa terveydenhuollossa tehtävät hedelmöityshoidot ovat myös yksityisen sektorin osalta Kela-korvattavia, jotta yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toteutuvat kaikille hoitoon hakeutuville. Edellä olevalla perusteella teen vastalauseen 2 mukaiset pykälämuutosehdotukset.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-03-12T17:07:39,2025-03-12T17:14:59,Hyväksytty,1.1 2025_21_194,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Edustaja Sillanpää, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_195,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jos heteroparilla, naisparilla tai itsellisellä naisella täyttyy sairausperuste, he ovat aivan samalla tavalla jokainen oikeutettuja Kela-korvaukseen hedelmöityshoidoissa. Ketään ei syrjitä seksuaalisen suuntautumisen perusteella, vaan jokainen sairausperusteen täyttävä saa täysin saman oikeuden Kela-korvaukseen. Heteropari voi hakeutua lapsettomuustutkimuksiin vuoden yrittämisen jälkeen tai jos naisella tai miehellä oli todettu lapsettomuutta aiheuttava perussairaus. Esimerkiksi naispari tai itsellinen nainen voi hakeutua tutkimuksiin ja hoitoihin 12 kuukauden koti-inseminaatioiden jälkeen, kun ovulaatioita on seurattu varmennetuin ovulaatiotestein. Myös hedelmöityshoidot katsotaan raskausyrityksiksi, ja neljä terveydenhuollossa tehtyä inseminaatiota lasketaan tähän. Sosiaali- ja terveysvaliokunta onkin todennut, että eri perhemuodoissa elävien henkilöiden hedelmättömyyden lääketieteellinen arviointi tehdään yhdenvertaisesti erottelematta henkilöitä seksuaalisen suuntautumisen perusteella.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-03-12T17:15:01,2025-03-12T17:16:08,Hyväksytty,1.1 2025_21_196,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Edustaja Forsgrén, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_197,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Tämä edellinen puheenvuoro ilmentää todella hyvin sitä, miten tässä salissa ymmärretään hyvin huonosti rakenteellista syrjintää ja epäsuoraa syrjintää. Se on täysin näin, mitä äskettäin sanottiin, että lainsäädännön tasolla tämän lain perusteella kaikki, keillä sairausvakuutuslain perusteella pykälät täyttyvät, pääsevät perhemuodosta riippumatta. Mutta tässä edellä olevassa puheenvuorossa ei otettu huomioon sitä, että naispareilla ja itsellisillä vanhemmilla lähtökohtaisesti ei ole samanlaisia sairausvakuutukseen liittyviä haasteita, ja sen takia suurin osa tippuu siitä Kela-korvauksen piiristä kokonaan. Ihmettelen kovasti myös perustuslakivaliokunnan enemmistön lausuntoa, koska siellä useassa lausunnossa, kuten oikeusasiamiehen lausunnossa, nostettiin sitä, että tämä on välillistä syrjintää. Tässä minun mielestäni keskeisintä onkin, että me luomme nyt järjestelmää, missä julkisella puolella kaikki perhemuodot ovat tasa-arvoisessa asemassa, mutta Kela-korvauksien piirissä on rajoitettu tähän sairausvakuutuslain mukaiseen. Ei siellä julkisella puolella tosiaankaan rajata sitä sillä perusteella, löytyykö itsellisillä vanhemmilla ja naispareilla sitä sairausperustetta vai ei. Tämän pitäisi olla kummankin puolen käytäntö.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-03-12T17:16:08,2025-03-12T17:17:19,Hyväksytty,1.1 2025_21_198,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Edustaja Hyrkkö, vastauspuheenvuoro, sen jälkeen edustaja Sillanpää, vastauspuheenvuoro, ja sen jälkeen puhujalistaan. — Edustaja Hyrkkö.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_199,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta täällä jossain edellisessä puheenvuorossa sanottiin, että ei ikään kuin pidä antaa etuoikeutta näille naispareille ja itsellisille naisille, mutta kysehän on siitä, että jos kaikki saavat samat mahdollisuudet, niin ei se ole silloin mikään etuoikeus. Minusta hallituspuolueiden perusteluissa jätetään myös huomiotta ne näkökohdat, joita edustaja Gebhard puheenvuorossaan aikaisemmin tänään toi hyvin esiin, ne oikeudelliset haasteet ja juridiset mutkikkuudet, mitä liittyy esimerkiksi näihin koti-inseminaatioihin. Onko hallituksen ajatus siis se, että naispareja ja itsellisiä naisia halutaan kannustaa ja patistaa nimenomaan näiden koti-inseminaatioiden kautta ensin yrittämään lasta ja sitten vasta hakeutumaan terveydenhoidon piiriin? [Pia Sillanpää: Juuri näin!] Mikä teidän vastauksenne on silloin liittyen näihin oikeudellisiin haasteisiin, joita edustaja Gebhard täällä aikaisemmin hyvin kuvasi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-03-12T17:17:19,2025-03-12T17:18:24,Hyväksytty,1.1 2025_21_200,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,Edustaja Sillanpää., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_201,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan on näin, että jos nyt naispareille annettaisiin tämä etuoikeus, että he pääsevät suoraan Kela-korvausten piiriin ilman sitä 12 kuukauden yritystä verrattuna heteropareihin, niin silloinhan se olisi syrjivää myös toisinpäin. Ja nyt jos kysytään, että miksi ei voi antaa tätä oikeutta sitten kaikille heti, niin oletteko te todella sitä mieltä, että yhteiskunnan verorahoilla meidän pitää alkaa tehtailemaan vauvoja siellä sairaaloissa automaattisesti, [Saara Hyrkön välihuuto] ennen kuin ihmiset yrittävät näitä lapsia ensin itse? Kätilönä tiedän, että on aivan eri asia tulla luonnollisesti raskaaksi vaikka sillä koti-inseminaatiollakin verrattuna siihen, että hedelmöityshoitojen kautta tämä tehdään suoraan sairaalassa. Riskit ovat aivan erit hedelmöityshoitojen jälkeen sille raskaudelle, sekä äidille että sikiölle. Ei tämmöiseen pidä lähteä yhteiskunnan verorahoilla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-03-12T17:18:24,2025-03-12T17:19:26,Hyväksytty,1.1 2025_21_202,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Edustaja Lindén, varsinainen puheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_203,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tärkein asia ensiksi: On surullista, että tällaisessa asiassa on näinkin voimakkaita ristiriitoja kuin meillä nyt on ilmennyt, koska kaikki se lapsimyönteisyys, mikä itse asiassa kaikkien puheissa on tullut esille, olisi kuitenkin se kaiken ylitse käyvä asia, ja nyt ne ristiriidat ovat syntyneet juuri tästä yhdenvertaisuuskysymyksestä. Haluan palauttaa mieliin sen, että vuonna 2019 Helsingin hovioikeus päätti yhtyä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan sellaiseen näkemykseen, joka oli annettu sen johdosta, että johtajaylilääkärit yliopistollisissa sairaaloissa olivat linjanneet, että lahjoitussiittiösoluilla ei julkisessa terveydenhuollossa anneta hoitoja. Sen jälkeen käytäntöä julkisella sektorilla muutettiin, eli juuri silloin esimerkiksi itselliset naiset tulivat yhdenvertaisiksi heteroparisuhteessa olevien naisten kanssa. Tämä oli erittäin merkittävä muutos. Koko sairausvakuutuksen ideologia on sellainen, että sen idea on tarjota vaihtoehtoja, siis taloudellisia vaihtoehtoja, valinnanvapautta, mutta siellä pitäisi noudattaa samaa ajatusta kuin julkisella sektorilla. Siellä ei pitäisi olla kapeampaa eikä itse asiassa laveampaakaan tulkintaa. Tämä periaate on itse asiassa todettu nyt tässä hallituksen esityksessä HE 174, siellä yleisperusteluissa. Toinen asia: Tähän heti alkuun haluan todeta — se tuli täällä jo aiemmassa puheenvuorossa — että tämä 40 prosentin korvaus, jonka ministeri Grahn-Laasonen lupasi 9. päivä lokakuuta pitämässään tiedotustilaisuudessa, jonka diat olen nyt jälkeenpäinkin tarkistanut ja katsonut, välitti kyllä julkisuuteen sellaisen näkemyksen, että ihmisille syntyy käsitys, että se korvaustaso on 40 prosenttia niistä käytännön kustannuksista, joita yksityisellä sektorilla näistä hoidoista on. No, en väitä, että ministeri tässä on mennyt totuudenvastaisesti puhumaan, mutta se mielikuva tietenkin suurelle yleisölle syntyi. Kysehän on siitä, että 40 prosenttia Kelan hyväksymistä toimenpiteistä ja Kelan taksoista on vain noin yksi kolmasosa siitä kustannustasosta, mitkä oikeasti ovat ne yksityisen sektorin hinnat. Täällä tätä edustaja Gebhard puheenvuorossaan jo käsitteli. Eli käytännössä korvaustaso tulee olemaan noin 15 prosenttia siitä todellisesta kustannustasosta. Nyt jos kysytään sitten, mikä meidän vaihtoehtomme ja näkemyksemme tässä on, niin se on se, että me haluaisimme tietysti laajentaa tätä korvausperustetta yhdenvertaisuuden suuntaan, myös itsellisten naisten ja naisparien suuntaan, tarjoamalla samat periaatteet sairausvakuutuksessa kuin julkisessa terveydenhuollossa, mutta se kaikkein tärkein asia on se, että kyllähän julkisen sektorin palvelua tulee laajentaa. Se on tällä hetkellä 60 prosenttia kaikista hedelmöityshoidoista. Se oli 2000-luvun alussa vielä 30 prosenttia, eli se on kiitettävästi laajentunut, mutta sitä tulisi nyt ehdottomasti laajentaa. Puheenvuoroni loppuosan käytän itse asiassa referoidakseni HUSin asiantuntijalausuntoa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Sen on allekirjoittanut johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi, jolloin se edustaa HUSin virallista kantaa. Aivan sen alussa todetaan hyvin tiivistetysti viisisivuisesta lausunnosta yhteenvetona seuraavaa: ”Kela-korvausten maltillinen palauttaminen voi tukea hyvätuloisten henkilöiden hakeutumista yksityissektorin hoitoihin, mutta hoidon korvausperusteisiin tulee suhtautua kriittisesti. Yleisellä tasolla esityksessä on useita ristiriitaisuuksia. Arvioimme, että esitetty muutos ei auta saavuttamaan hallitusohjelmassa määriteltyjä tavoitteita, mutta se voi lisätä hoitojen kokonaiskustannuksia.” Edelleen muutama lainaus täältä, täällä todetaan: ”Tuen kohdistaminen yksityisen sairaanhoidon palveluihin lisää julkisen sektorin taakkaa, sillä se aiheuttaa hedelmöityshoitoalan ammattilaisten siirtymisen yksityisen sektorin palvelukseen korkeamman ansiotason ja päivystysvelvollisuuden puuttumisen vuoksi. Tämä pahentaa julkisen sektorin työvoimapulaa, pidentää hoitojonoja sekä vaikeuttaa naistentautien ja synnytysten päivystystoiminnan ja ammattilaisten koulutuksen järjestämistä. On huomioitava, että yksityissektorin hedelmöityshoitoihin liittyvä päivystystoiminta (esimerkiksi komplikaatioiden ja keskenmenojen hoito) toteutetaan julkisella sektorilla ja siihen tulee olla riittävä osaaminen ja henkilöstö. Julkisessa terveydenhuollossa hoidetaan myös laajempaa ja vaikeampaa potilasjoukkoa (muun muassa keskitetyt alkiodiagnostiikkahoidot, syöpäpotilaiden hedelmällisyyden säilyttäminen, vaikean endometrioosin hoito), ja näiden hoitojen turvaaminen edellyttää riittävän suurta omaa toimintaa. Tällä hetkellä Kela myöntää korvausta ulkomailla toteutetusta hoidosta.” Se on tämä rajat ylittävän hoidon laki. ”Kokemuksemme on, että Kelan konsultaatiot hoidon korvausten perusteista ovat lisääntyneet valtavasti, ja uusi iso tehtäväkokonaisuus on valunut”, kokonaan julkiseen, ”erikoissairaanhoitoon. Tämä ei helpota julkisen puolen painetta ja on pois potilashoidosta.” Eli kyllähän tämä tilanne on se, että kun meillä on niukka tekijäresurssi, tässä tapauksessa hedelmöityshoitoja osaava henkilöstö, ja jos me lisäämme näitä korvauksia yksityisellä sektorilla, missä hoidon kriteerit ovat jossain määrin erilaiset, iän osalta myös laveampaan suuntaan kuin julkisella puolella, me synnytämme tilanteen, jossa se julkisen ja yksityisen taakka raskaammalta osaltaan jää sinne julkiselle puolelle ja kevyemmälle puolelle ilman päivystysvelvollisuutta ja parempien ansioiden maailmaan se tulee aiheuttamaan näitä edellä kuvattuja ongelmia. Tässä vain lyhyesti näitä haasteita. Eli tässä on muutama selvä ongelma, joihin meillä sitten omissa esityksissämme on ratkaisut.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-03-12T17:19:28,2025-03-12T17:26:29,Hyväksytty,1.1 2025_21_204,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_205,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Usein me kannamme huolta siitä, että meillä Suomessa on alhainen syntyvyys ja tarvitsisimme tähän maahan lisää vauvoja. Ja näinhän se on. Mutta nyt näyttää siltä, että hallituksen esityksen vahva viesti on, että me haluamme niitä vauvoja vain tietynlaisille vanhemmille, [Pia Sillanpään välihuuto] koska tämä esitys selkeästi syrjii itsellisiä naisia ja naispareja. Niin, siis niin kuin tässä edellä kuulimme, jos katsomme sitä lakia pilkulleen, siinä ovat kaikki samassa asemassa: vain sairauden perusteella voi saada Kela-korvausta yksityisen puolen hoitoihin. Mutta juuri se ongelma on, että me tiedämme, että käytännössä tämä johtaa siihen, että valtaosa naispareista ja itsellisistä naisista jää tämän esityksen ulkopuolelle. Tämä on juuri sitä rakenteellista syrjintää, mitä edustaja Forsgrén tuossa edellä hyvin avasi. Minusta on hyvin valitettavaa, että hallitus haluaa lähettää tällaisen viestin, että kaikki lapset eivät ole tervetulleita. No, tietysti tämä hallitus on tätä viestiä välittänyt muissakin asioissaan hyvin vahvasti, että tänne Suomeenkaan kaikki eivät ole tervetulleita eivätkä kaikki ole tasa-arvoisia. Niin kuin tässä edellä tuli esille, todellakin tämä lakiesitys on rakenteellisesti syrjivä, ja siksi vihreät ovat jättäneet tähän vastalauseen, ja kannatan tuota edustaja Forsgrénin edellä tekemää esitystä vastalauseesta. Minusta olisi todella tärkeää, että me tekisimme tässä talossa tasa-arvoista perhepolitiikkaa, ja sitä tämä esitys valitettavasti ei edusta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-03-12T17:26:31,2025-03-12T17:28:29,Hyväksytty,1.1 2025_21_206,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,Edustaja Castrén., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_207,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Maaret,Castrén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minun mielestäni on hiukan sääli, että näinkin ihanasta asiasta kuin lasten saamisesta, jota varmaan kaikki täälläkin haluaisivat kaikin voimin lisätä ja parantaa, on tehty aika käsittämätön keskusteluiden vyyhti. Me ollaan hallituspuolueina palauttamassa tilanne, joka vallitsi ennen kuin nykyiset oppositiopuolueet poistivat Kela-korvaukset. Samoin periaattein annettavat Kela-korvaukset poistettiin kokonaan silloin vuonna 22. Tosiaan meillä on Pohjoismaiden alhaisin syntyvyys, 1,26 lasta per nainen. 4,8 prosenttia näistä lapsista syntyy hedelmöityshoitojen avulla, ja riippumatta siitä, että tässä on ollut aika, jolloin ei ole saanut korvauksia, todellakin, niin kuin tässä edustaja Lindén jo sanoi, 58 prosenttia näistä on annettu julkisella puolella. Totta kai se olisi hienoa, että julkinen pystyisi hoitamaan kaikki. Meillä on kuitenkin ajatuksena se, että ihmisillä pitää olla valinnanvapaus, ja joku ehkä haluaa satsata siihen, että saa saman lääkärin joka ikisellä käynnillä, mikä esimerkiksi julkisella puolella ei ole ihan mahdollista. Sitten täällä on puhuttu siitä, että täytyisi käyttää ikäviä keinoja, kuten koti-inseminaatiota. Minä ymmärrän, että siihen voi liittyä oikeudellisia ongelmia, mutta kyllähän nämä keinohedelmöityshoidot ovat sen verran kovan luokan hoitoja ja naiset ovat niistä todella vahvasti huonovointisia — elämä mullistuu aika lailla koko parisuhteessa riippumatta siitä, minkälainen se parisuhde on — että kyllähän keinohedelmöityksen tulisikin olla tavallaan keino, johon lähdetään silloin, kun muut keinot eivät toimi. Hallitus on nyt yrittänyt etsiä toimenpiteitä, jotka voisivat vaikuttaa positiivisesti syntyvyyteen, ja tämä voi meidän mielestämme olla yksi näistä. Tässä puhuttiin siitä, että kokoomus ei ymmärtäisi monimuotoisia perheitä ja ei pitäisi niitä tärkeinä, ja ainakin omalta osaltani voin sanoa, että tämä ei millään lailla pidä paikkaansa. Minulla on erittäin rakkaita ystäviä, jotka ovat onnistuneet muilla kuin keinohedelmöityshoidoilla tulemaan raskaiksi, ja perheet ovat ihan yhtä tärkeitä kaikissa muodoissaan ja myös ne, jotka ovat yksin. Täällä oli myös puhetta siitä, että jotenkin nämä lääkäreiden tekemät arviot olisivat mielivaltaisia ja että ne eivät olisi neutraaleja. Minä kyllä kysyn, mitä me ajattelemme lääkäreiden koulutuksesta, jossa kuitenkin panostetaan aika lailla siihen, että me noudatamme eettisiä ja moraalisia sääntöjä. Täällä on puhuttu tänään muun muassa sodasta. Me hoidamme muun muassa myös vastapuolen vammautuneita silloin, kun he tulevat meidän päivystyksiimme. Eli kyllä tässä todellakin tehdään yhdenvertaisesti kaikkien osalta se arvio, minkälaisessa tilanteessa nämä lapsettomat henkilöt ovat. Tähän kuuluu tämmöinen määrittelemätön lapsettomuus — lääketiede on täynnä määrittelemättömiä: on määrittelemätön vapina, on määrittelemätön vatsakipu. Jokainen lääkäri ja sote-ammattilainen tietää, että emme läheskään aina saa tarkkaa diagnoosia. Silloin, kun on tämmöinen määrittelemätön tilanne, sehän ei ole niin, että vain tullaan vastaanotolle ja sanotaan, että ei ole oikeastaan mitään sairautta, jolle voisi nimen antaa, eli siihenkin liittyy jonkunnäköistä diagnostiikkaa, jotta lääkäri voi laittaa siihen lääkärinlausuntoon sen, että potilaalla on määrittelemätön lapsettomuus. Sitten on ihan eri asia, että Kelalla on omat kriteerinsä, ja niin kuin täällä on tullut ilmi, Kelahan on näitä nimenomaan naisparien kohdalla lieventänyt. Ennen oli paljon tiukemmat kriteerit, eli ollaan yritetty tulla semmoiseen tilanteeseen, ettei kenelläkään olisi kovin isoa taakkaa todistaa potilaana asioita. Tosiaan perustuslakivaliokuntahan hyväksyi tämän nimenomaan niin kauan kuin puhutaan tästä sairausperustaisuudesta. Sitten on ihan totta, että onneksi erittäin positiivista on se, että julkisella puolella saa näitä hoitoja, mutta tässähän jää pieni ryhmä naisia, jotka ikänsä tai lasten lukumäärän puolesta eivät esimerkiksi saa sitä enää julkisella puolella. Varmaan aika moni tästä ryhmästä hakeutuu privaattipuolelle hakemaan tätä hoitoa, eli jos me vedettäisiin aika tarkkaan semmoinen, että aina pitää olla samat perusteet kaikkiin paikkoihin hoitoon mennessä, niin silloinhan me poissuljettaisiin näiltä vähän iäkkäämmiltä naisilta mahdollisuus ollenkaan kokeilla raskaaksi tulemista. Me ollaan varmasti kaikki samaa mieltä siitä, että on aika jossain kohtaa aika pikaisesti katsoa, miten nämä sosiaalisetkin perusteet voisivat tulla korvauksen piiriin. Meillä on PALKO, joka tällä hetkellä on tekemässä lisääntymisterveyden suosituskokonaisuutta, ja olen itse ollut sitä mieltä, että olisi kiva, jos PALKO — jos joku sieltä kuuntelee — panisi vähän kaasua sille suositukselle. Sitä tarvittaisiin nyt tähän, jotta me saadaan järkevät ja kivat parlamentaariset keskustelut siitä, että myös nämä sosiaaliset syyt painavat näissä korvausasioissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Maaret Castrén,911822,2025-03-12T17:28:31,2025-03-12T17:34:52,Hyväksytty,1.1 2025_21_208,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_209,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On tietysti yksi asia lähipiirissään tuntea ja arvostaa ja rakastaakin erilaisia ihmisiä ja perheitä, ja sitten on toinen asia, että säädämmekö me täällä lakeja, jotka todella toteuttavat kaikkien ihmisten yhdenvertaisia oikeuksia, vai sisällytetäänkö niihin rakenteellista syrjintää. Me saimme jo kauan sitten lukea mediasta, että kristillisdemokraatit uhkasivat tehdä tästä asiasta hallituskysymyksen, mikäli Kela-korvausten piiriin sisällytettäisiin myös naisparit. Siinä mielessä tuntuu tietenkin vähän absurdilta, että täällä nyt perustellaan vähän niin kuin mustaa valkoiseksi tämän hallituksen esityksen osalta, että mikä se motiivi siellä taustalla olisi. Itse ajattelen, että parasta ja reiluinta perhepolitiikkaa on sellainen, jossa mahdollisimman monen ihmisen lapsitoiveet voivat toteutua. Edellisellä kaudella tehty päätös poistaa Kela-korvaukset hedelmöityshoidoista oli minusta huono päätös. [Mauri Peltokankaan välihuuto] Ideaalitilanteessa tietysti olisi niin, että Kela-korvauksia ei tarvittaisi vaan julkinen puoli ehtisi hoitaa kaikki apua tarvitsevat, mutta näin ei kuitenkaan ole, eikä sitä julkisen puolen kapasiteettia pystytä riittävän nopeasti nostamaan ylös juuri tässä kyseisessä asiassa, joka on myös sillä tavalla aikakriittinen, että jos tietyt ihmiset eivät nyt tai lähivuosina sitä hoitoa saa, niin sitten he eivät siitä enää myöskään hyödy. Sen takia pidän tärkeänä, että nämä Kela-korvaukset tässä hetkessä palautettaisiin, mutta pidän myös täysin anteeksiantamattomana sitä, että se laki säädetään tieten tahtoen syrjiväksi. [Mauri Peltokankaan välihuuto] No, selvää on se, että näistä Kela-korvauksista riippumatta yksityisen puolen hedelmöityshoidot ovat niin kalliita, ja etenkin kun ne hinnat voivat siis todella kasvaa hyvin arvaamattomiinkin suuruuksiin, niin läheskään kaikilla lasta toivovilla ei niihin ole joka tapauksessakaan mahdollisuutta. Siksi on suuri vääryys mielestäni, että julkisella puolella jonot ovat niin pitkiä, eikä ikävä kyllä tämän hallituksen sote-politiikka tuo tähän mitään helpotusta. Päinvastoin, hyvinvointialueet on ajettu todella ahtaalle. Kannatan lämpimästi edustaja Forsgrénin tekemiä esityksiä, joilla tämä laki voitaisiin korjata sellaiseksi, että se aidosti kohtelisi ihmisiä Suomessa yhdenvertaisesti ja että myös naisparit ja itselliset äidit voisivat näiden Kela-korvausten piiriin päästä samalla tavalla kuin muutkin — eivät siis saada etulyöntiasemaa vaan samat mahdollisuudet kuin muillakin.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-03-12T17:34:52,2025-03-12T17:37:45,Hyväksytty,1.1 2025_21_210,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,Edustaja Nieminen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_211,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä kuulostavat erikoisilta nämä syytökset siitä, etteikö tämä olisi oikeudellinen kaikille. Täällä on kuultu todella hyviä puheenvuoroja meidän lääkäriedustaja Castrénilta ja meidän kätilöltämme, edustaja Sillanpäältä, ja en voi muuta kuin yhtyä näihin ajatuksiin siitä, että kyllähän meillä oikeasti on samanlainen oikeusperusta kaikille ja kaikki ovat yhdenvertaisia tämän sairausperusteisen asian edessä. Minä en voi ainakaan itse kyseenalaistaa meidän lääkäreitten ammattitaitoa siinä, että he tekevät tämän arvion tasapuolisesti kaikille. En uskaltaisi näitten väitteiden jälkeen mennä itse lääkärille, jos en tähän uskoisi. Kyllä tässä nyt yritetään kääntää vain sieltä puolelta jotenkin mustaa valkoiseksi tai valkoista mustaksi, kummin päin se nyt onkaan, näitten naisparien ja itsellisten naisten asialla. Katson, että kun tätä kokonaisuutta nyt tässä pohtii, niin onko nyt oikeasti niin, että katsotte, että kyseiset naiset tai naisparit ovat itsessään sitten sairaus, jos ne eivät mahdu tähän ryhmittymään. En ainakaan itse haluaisi antaa sellaista kuvaa, ja nyt näistä teidän puheistanne kyllä ehkä tämmöinen sitten kuitenkin jää. Minä ehkä kuvittelen, että teillä on vain huono omatunto niistä viime hallituskauden toimistanne, kuinka sitten itse käsittelitte näitä Kela-korvauksia ja päätitte poistaa ne oikeasti kaikilta. [Pia Sillanpää: Tässä on se ydin!] Oikeastaan tämä asia huokuu tästä. Minä olen itse oikeasti todella onnellinen neljän lapsen äiti mutta todella surullinen kaikkien niitten perheitten ja naisten ja lasta haluavien puolesta, jotka oikeasti elävät siinä tilanteessa, että haluavat perheenlisäystä ja keinot tosiaan ovat nämä meillä käytettävissä olevat. Oikeasti toivoisin, että tässä maassa olisi kaikki raha, että voitaisiin järjestää niin laajat palvelut, että tietysti kaikki niistä pääsisivät osallisiksi. Mutta näillä ehdoilla me mennään, ja minä katson, että tämä hallituksen esitys on kyllä ihan yhdenvertainen kaikille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-03-12T17:37:45,2025-03-12T17:40:15,Hyväksytty,1.1 2025_21_212,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,Edustaja Väyrynen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_213,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Sen verran tätä keskustelua kun nyt olen lyhyen aikaa seurannut ja tietenkin valiokunnassa käsitellyt, niin välillä nämä perustelut jostain syystä nimenomaan näissä Kela-korvauksiin liittyvissä asioissa ammutaan aina aika laajalla skaalalla silleen, että varmasti joku niistä osuisi, toivottavasti. Yksi on nimenomaan tämä henkilökunnan siirtyvyys. Siellä on selkeästi HUS sanonut, että jonoissa ei ole perustelu Kela-korvauksien käyttöön ottamiselle, mutta toisaalta he sanovat, että tässä on hirveä vaara, että kaikki heidän työvoimansa valuu yksityiselle, mihin kollega Lindénkin tässä viittasi. En minä nyt oikein tiedä... [Aki Lindén: Eivät sanoneet kaikki, kaksi!] — Mutta se vaarantaa julkisen puolen resurssin liittyen siihen, että henkilökunta siirtyy yksityiselle puolelle. — Toinen argumentti on se, että nämä korvaukset ovat niin alhaiset ja jonot ovat niin lyhyet, ettei tällä ole mitään vaikutusta. Tavallaan näihin keskusteluihin olisi helpompi osallistua, kun tietäisi, kumpaa argumenttia se vastapuoli käyttää, koska meille ei jää oikeastaan sitten mitään käyttöön, kun otetaan sieltä kaikki, varataan itselle. Toinen asia on tämä, mihin Aki Lindén viittasi, mikä on minusta erittäin hyvä ajatus sinänsä. En ihan sanatarkkaa lainausta muista, mutta hän tuolta sanoi, että me eli sosiaalidemokraatit haluamme laajentaa tämän korvausperusteen laajemmalle. Te istuitte viime hallituksessa hetken aikaa ministerinäkin. Teillä olisi ollut silloin tilaisuus lähteä ajamaan tätä laajemmalle. [Mauri Peltokankaan välihuuto] Teidän ratkaisunne siihen tilanteeseen oli poistaa ne Kela-korvaukset, joten kyllä minä oikeasti ihmettelen tätä keskustelua. Te olette olleet siinä tilanteessa, mihin me ollaan nyt viemässä tätä. Te olisitte voineet silloin ratkaista sen tilanteen, ja kuten sanoitte tässä itse, te haluatte lähteä laajentamaan sitä Kela-korvauskriteeristöä. Teillä oli tuhannen taalan paikka siihen, mutta teidän ratkaisunne tähän ongelmatilanteeseen oli poistaa ne kaikilta. [Pia Sillanpään välihuuto] Me lähdetään nyt lisäämään Kela-korvauksia systemaattisesti ja toivotaan todellakin, että siitä on apua niille ihmisille, ketkä tarvitsevat palveluita, ketkä tarvitsevat terveydenhuoltoa, ketkä kärvistelevät tämän lapsettomuusongelman kanssa. Sairausperuste on siellä, niin kuin se on aina ollut, mutta sen perusteella kaikkia potilaita — pariskuntia, itsenäisiä — käsitellään ihan samalla lailla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-03-12T17:40:15,2025-03-12T17:42:33,Hyväksytty,1.1 2025_21_214,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Edustaja Lindén, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_215,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Minulla olisi aika pian ollut varsinainen puheenvuoro, jolloin voin vähän laajemmin tähän palata. — Nyt tässä, että viime hallitus poisti Kela-korvaukset, kysymys oli siitä, että 64 miljoonaa euroa siirrettiin Kela-korvauksista hyvinvointialueiden talousarvioon ja nimenomaan kohdennettiin lailla hoitajamitoitukseen, joka varmistaa noin 1 200:n kaikkein hauraimmassa asemassa olevan vanhuksen ympärivuorokautisen hoivan. Edelleen olen sitä mieltä, että se priorisointi ei kenties ollut kovin väärä. Ja mitä tulee Kela-korvauksiin aikaisemmin, niin aikanaan Kataisen hallitus vähensi hammashuollon Kela-korvaukset 120 miljoonasta 40 miljoonaan. Me emme koskeneet niihin silloin. Sipilän hallitus ehdotti kaikkien Kela-korvauksien poistamista ja siirtämistä maakunnille, mutta se hallituksen esitys raukesi silloin maaliskuussa 2019. Kysymys on siitä, että me haluamme kehittää näitä samoja palveluita julkisen järjestelmän kautta — emme Kela-korvausjärjestelmän kautta vaan julkisen järjestelmän kautta — ja siihen me lisäisimme [Puhemies koputtaa] merkittävästi rahoitusta. [Mauri Peltokangas: Poistitte Kela-korvauksen, piste!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-03-12T17:42:33,2025-03-12T17:43:49,Hyväksytty,1.1 2025_21_216,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Edustaja Väyrynen, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_217,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hoitajamitoituskin, mihin viittasitte, johti esimerkiksi omalla hyvinvointialueellani Keski-Suomessa siihen tilanteeseen, että me jouduttiin pitämään monia paikkoja pimeinä, koska ei riittänyt hoitajia. Tämä on moneen kertaan sieltä varmistettu asia. Ja nyt, kun hoitajamitoitusta tiputettiin, me saatiin paikkoja lisää käyttöön. Se ei ole automaatio. Sitä normitusta tehtiin viime vuonna paljon ja ajateltiin, että tällä nämä asiat hoituvat, mutta tämä on se toinen puoli. Se ei hoidu sillä, että laitetaan normeja, vaan näille asioille pitäisi oikeasti jotain tehdäkin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-03-12T17:43:49,2025-03-12T17:44:24,Hyväksytty,1.1 2025_21_218,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_219,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vuosina 22 ja 23 julkiseen ympärivuorokautiseen hoivaan lisättiin työntekijämäärään 4 000, ennen kaikkea hoiva-avustajia. Siis 4 000 lisättiin. No, se ei varmasti ollut riittävää, koska silti meillä ei ole kaikissa paikoissa tällä hetkellä ihmisiä. Kuinka paljon tämä normien purku on vaikuttanut siihen, että työvoimatilanne on tällä hetkellä parempi, vai onko enemmän vaikuttanut yleinen työllisyyden heikentyminen? Esimerkiksi omalla alueellani aikanaan, vielä kolme vuotta sitten, oli tapana sanoa, että hoitajat menevät Uudessakaupungissa autotehtaalle töihin, [Pia Sillanpään välihuuto] mutta eivätpä mene tällä hetkellä autotehtaalle töihin, kun meillä yleinen työllisyystilanne on huonontunut. Eli yleensä hoitoalan työllisyys heijastelee hyvin paljon yhteiskunnassa kulloinkin vallitsevaa yleistä työllisyysastetta. [Mauri Peltokankaan välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-03-12T17:44:24,2025-03-12T17:45:20,Hyväksytty,1.1 2025_21_220,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Edustaja Sillanpää, varsinainen puheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_221,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hedelmöityshoitoihin liittyvät vastaanottokäynnit, toimenpiteet, laboratoriotyöt ja lisäksi myös lääkäriaseman toimistomaksut ja reseptilääkkeet. Kustannuksia on siis paljon, ja ne ovat monien asioiden summa. Siksi haluan täsmentää, millä summalla Kela-korvaus tukee hedelmöityshoitoja — tässä tulee nyt vähän korjausta edustaja Lindénin prosenttilukuihin sitten samalla: Valiokunnan saamien esimerkkilaskelmien mukaan Kela-korvaus olisi jatkossa esimerkiksi 500 euron inseminaatiohoidoista noin 183 euroa. Äkkiseltään kun laski, niin tämä on 36,6 prosenttia, elikkä se mainitsemanne 15 prosenttia on aika kaukana tästä näin. Noin 4 000 euron koeputkihedelmöityksen osalta korvaus olisi arviolta 782 euroa, ja sen laskin olevan 19,6 prosenttia. Näissä korvausten arvioinneissa on otettu huomioon toinen hallituksen esitys, HE 195, jossa on erikseen naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin antaman hoidon Kela-korvaus. Hedelmöityshoidot ovat arvokkaita niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Kela-korvausten palauttamisen myötä yhteiskunta voi tukea osaltaan sitä, että mahdollisimman moni saisi jatkossa lapsen, ja sitä pitäisi jokaisen tässä salissa pystyä kyllä kannattamaan. Niin että on erikoista tämä puhe täällä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-03-12T17:45:24,2025-03-12T17:46:53,Hyväksytty,1.1 2025_21_222,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_223,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan ensiksi tuohon, mikä äsken tuli tuossa esille, eli tähän prosenttiosuuteen: Siinä hallituksen esityksessä lukee ihan selvästi, että vuonna 22, jolloin nämä viimeksi olivat korvattavia, korvauksia maksettiin 748 000 euroa. Sitten siellä lukee, että korvauksia sai 6 600 henkilöä, yhteensä 22 000 toimenpiteestä. Sitten siitä pystyy hyvin helpolla matematiikalla laskemaan, mikä se korvaus on ollut per henkilö, eli 110 euroa, ja per toimenpide, eli käytännössä vain 30 euroa. Nyt kun se käytettävä rahasumma kolminkertaistuu siitä 750 000:sta kahteen ja puoleen miljoonaan, niin se tulee nousemaan tietyn suuruiseksi. Nyt kun me otamme vaikka tämän koeputkihedelmöityksen hinnan, niin me emme silloin laske mukaan kaikkia niitä, mistä ei tule korvausta ollenkaan. Eli pidän vahvasti kiinni siitä, ja tulette näkemään, että kun katsomme, minkälaisia laskutukset tulevat yksityissektorilla olemaan, niin se kokonaiskorvaustaso tulee jäämään siihen noin 15 prosenttiin, vaikka yksittäisessä hoidossa, jonka esimerkin äsken kerroitte, se olikin siellä lähellä 40:tä prosenttia, mutta toisessa esimerkissä, jota käytitte, se oli alle 20 prosenttia. Tämähän on ymmärrettävää, että silloin kun ei ole hintakattoa, yksityinen sektori käyttää erittäin korkeita hintoja. HUSin lausunnossa todetaan, että hedelmöityshoidot ovat kansainvälisesti erittäin laajaa liiketoimintaa, ja koska lapsettomuus on hyvin herkkä asia, niin siinä on minun mielestäni eräitä semmoisia sisäänrakennettuja ongelmia. Ihmisille tarjotaan usein myös hoitoja ja mahdollisuuksia, jotka eivät ole ihan realistisia, ja olen usein kuullut salin siltä laidalta puhetta siitä, että vaikuttavuus olisi se kaikkein tärkein asia, mikä tulisi nyt terveydenhuollossa ottaa huomioon. Ja julkinen sektorihan perustaa toimensa vaikuttavuuteen. Sen takia siellä on jossain määrin tiukempi ikäraja ja siellä on tarkasti määritelty, mitä hoitomenetelmiä käytetään, koska meidän täytyy käyttää juuri se veroraha aina mahdollisimman vaikuttavasti. Kun me tuemme yksityistä hoitoa semmoisella tavalla, jossa ei ole hintakattoa eikä ole tarkasti määritelty, mitä siellä tehdään, niin silloin meillä ei ole hirveän vaikuttavaa se hoito siellä. Mutta edelleen korostan, että todellakin julkisen sektorin kautta sairaaloissa tehtynä tämä on turvallisinta, vaikuttavinta, kustannustehokkainta ja yhdenvertaisinta, koska me tiedämme, että lapsettomuuskin yllättäen on aika paljon sosiaaliryhmittäinen kysymys. Se on HUSin lausunnossa mainittu. Lapsettomuus painottuu alempiin sosiaaliryhmiin, eikä alempiin sosiaaliryhmiin kuuluvilla ole edelleenkään näin suurilla omavastuilla, jotka tulevat olemaan tuhansia tai kymmeniätuhansia euroja, [Puhemies koputtaa] mahdollisuutta päästä näitten yksityisten hoitojen piiriin.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+8.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-03-12T17:46:53,2025-03-12T17:50:08,Hyväksytty,1.1 2025_21_224,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 6/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 6/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Esittelypuheenvuoro, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_21_225,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esittelen valiokunnan mietinnön kyseistä lakia koskien. Mietinnössä ehdotetaan rajavartiolakia muutettavaksi siten, että jatkossa Maanmittauslaitoksen toimitusinsinöörin johtama lunastustoimikunta päättää kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain eli lunastuslain mukaisessa menettelyssä korvauksista, jotka maksetaan maa- ja vesialueiden omistajille tai haltijoille rajavyöhykkeelle rakennettavien pysyvien esteiden aiheuttamasta vahingosta ja haitasta. Nykyisin korvauksista päättää Rajavartiolaitos rajavartiolain perusteella. Ehdotuksen mukaan myös lunastuslain mukaiset korvausperusteet tulevat sovellettaviksi. Tämän taustalla on 15.7.22 voimaan tullut rajavartiolain muutos, jolla rajavartiolakiin lisättiin muun ohella täydentävät säännökset esteiden rakentamisesta rajavyöhykkeelle. Sääntely mahdollistaa itärajan esteaidan rakentamisen ja erilaisten siihen liittyvien rakennus- ja raivaustöiden tekemisen. Rajavartiolaitos on aloittanut itärajan esteaidan rakentamisen vuonna 2023. Lakiehdotuksen tarkoituksena on tehostaa rajavyöhykkeelle rakennettaviin pysyviin esteisiin liittyvää korvausmenettelyä ja varmistaa, että maa- ja vesialueiden omistajille ja haltijoille suoritettavat korvaukset arvioidaan luotettavasti, oikeasisältöisesti, tasapuolisesti ja kustannustehokkaasti. Esteaidan rakentamiseen liittyvien korvauskysymysten ratkaiseminen edellyttää erityisasiantuntemusta, ja Maanmittauslaitoksella on vahvaa osaamista lunastustoimitusten suorittamisesta sekä kokemusta nauhamaisten alueiden lunastuskorvausten määrittämisestä. Lisäksi lunastustoimikunnan päätökseen haetaan muutosta valittamalla maaoikeuteen, jolla on kiinteistöasioita koskevaa erityisasiantuntemusta. Hallintovaliokunta pitää ehdotettua lakia tärkeänä ja katsoo, että ehdotetut muutokset vahvistavat omaisuudensuojan toteutumista. Arvoisa rouva puhemies! Pysyvän esteen rakentamisesta säädetään rajavartiolain 50 §:ssä. Raja-aukosta, rajavyöhykkeen kulku-urasta ja teistä sekä esteiden ylläpidosta säädetään puolestaan lain 50 a §:ssä. Lakiehdotuksen 50 a §:n 3 momentin mukaan, jos edellä mainittuja toimenpiteitä suoritetaan pysyvän esteen rakentamiseksi, korvauksesta päättämiseen sovelletaan, mitä lunastuslaissa säädetään lunastustoimituksesta ja lunastuksen päättymisestä, korvauksen määräämisestä ja suorittamisesta, jälkikorvauksen määräämisestä, kustannuksista, muutoksenhausta sekä korosta. Tarkoituksena on, että samassa menettelyssä pystytään huomioimaan samaan kokonaisuuteen liittyvät muut rakennus- ja raivaustyöt. Lunastusmenettelyn toteuttaminen pysyvän esteen rakentamiseen liittyvien korvauskysymysten ratkaisemiseksi on valiokunnan mielestä perusteltua esityksessä kuvatuista asian haasteellisuuteen ja laajuuteen liittyvistä syistä. Ehdotuksen mukaan rajavartiolain 50 a §:ssä säädettyjä rakennus- ja raivaustöitä ei kuitenkaan käsitellä lunastusmenettelyssä silloin, kun ne eivät liity pysyvän esteen rakentamiseen. Rajavartiolain 50 a §:ää sovelletaan myös esimerkiksi silloin, kun näkyvyyttä haittaavaa kasvillisuutta poistetaan raja-aukolta tai maastoa muokataan vähäisemmässä määrin siten, että maa-alueen omistaja tai haltija voi edelleen itse käyttää aluetta. Tällaisissa tapauksissa päätöksen korvauksesta tekee jatkossakin Rajavartiolaitos rajavartiolain nojalla. Valiokunnan näkemyksen mukaan lunastuslain melko raskasta menettelyä ei ole tarkoituksenmukaista käynnistää suppeammissa ja yksinkertaisemmissa tapauksissa, joissa Rajavartiolaitos pystyy käsittelemään korvauskysymykset ongelmitta. Rajavartiolaissa on myös muita vastaavia säännöksiä, joiden perusteella Rajavartiolaitos päättää korvauksista, esimerkiksi 30, 39, 39 a ja 49 §:t. Rajavartiolaitoksen tekemään päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Valiokunta pitää ehdotettua sääntelyratkaisua tarkoituksenmukaisena ja johdonmukaisena. Sääntely huomioi myös maanomistajan oikeusturvan. Muutoksen vaikutuksia maanomistajien yhdenvertaisuuteen on kuitenkin syytä seurata. Valiokunta on tarkastellut myös lakiehdotuksen voimaantulosäännökseen sisältyvää siirtymäsäännöstä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan korvauksen määrittelyyn liittyviä menettelyjä ei ole käynnissä eikä ole tarkoitus käynnistääkään ennen esitettyjen lainmuutosten voimaantuloa, ja näin ollen siirtymäsäännöstä ei tulla käytännössä soveltamaan. Valiokunnan mielestä on myös perusteltua, että korvauksen määrittelyyn liittyvät menettelyt toteutetaan kokonaisuudessaan sen lain mukaisesti, jonka mukaan korvauksen suuruudesta päätetään aineellisesti. Valiokunta ei nähnyt siirtymäsäännöksessä täsmentämistarpeita. Arvoisa puhemies! Mietinnössä otetaan esiin myös asiantuntijakuulemisessa noussut kysymys pysyvään esteeseen liittyvän korvauksen erillisestä, esimerkiksi puolitoistakertaisesta, korotuskertoimesta. Kuten hallituksen esityksen perusteluistakin ilmenee, erillistä korvauskerrointa on arvioitu jo valmistelun aikana mutta sitä ei ole lisätty esitykseen, koska lunastuslaissa säädettyjen korvausperusteiden on katsottu olevan riittäviä. Korotuskerroin myös heikentäisi maa- ja vesialueiden omistajien keskinäistä yhdenvertaisuutta siltä osin, että osalle maa- ja vesialueiden omistajista ja haltijoista on jo maksettu korvauksia esteaitahankkeen käynnistyttyä vuonna 2023. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta puoltaa hallituksen esityksessä ehdotettua sääntelyä myös tältä osin muuttamattomana. Hallintovaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen. Mietintö on yksimielinen. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+9.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-03-12T17:50:38,2025-03-12T17:57:07,Hyväksytty,1.1 2025_21_226,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 6/2025 vp,Kiitokset esittelystä. — Ja sitten edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_227,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän hallintovaliokunnan puheenjohtajaa, edustaja Peltokangasta, hyvästä esittelystä ja hallintovaliokuntaa tärkeästä ja perustellusta asian tuomisesta tänne. Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta. Itärajalle suunniteltu ja osittain rakennettu raja-aita on yksi Suomen suurimmista turvallisuushankkeista viime vuosina. Sen tarkoituksena on parantaa rajavalvontaa ja estää laiton rajanylitys erityisesti tilanteissa, joissa vieraan valtion vaikutusyritykset voisivat lisätä siirtolaispainetta Suomen rajalle. Aita ei yksinään pysäytä laitonta maahantuloa, mutta se on tärkeä lisä Rajavartiolaitoksen valvontajärjestelmiin. Samalla se symboloi kiristyvää rajapolitiikkaa ja lisää Suomen rajaturvallisuutta osana laajempaa EU:n rajavalvontastrategiaa. Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan, että korvauksista, jotka Rajavartiolaitos suorittaa maa- ja vesialueiden omistajille ja haltijoille rajavyöhykkeellä rakennettaviin pysyviin esteisiin rakennus- ja raivaustyöhön aiheuttamasta vahingosta ja haitasta, päätettäisiin jatkossa kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain mukaisesti. Korvauskysymykset ratkaisee Maanmittauslaitoksen toimitusinsinöörin johtama lunastustoimikunta. Nykyisin korvauksista päättää Rajavartiolaitos rajavartiolain perusteella. Ehdotus merkitsee, ettei Rajavartiolaitos enää jatkossa tekisi pysyviin esteisiin liittyviä korvauspäätöksiä. Nämä ehdotetut muutokset vapauttaisivat Rajavartiolaitoksen resursseja perustehtäviin. Rajavartiolaitos olisi edelleen se taho, joka maksaisi korvaukset maa- ja vesialueiden omistajille tai haltijoille. Muutos on oikein kannatettava.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+9.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-03-12T17:57:10,2025-03-12T17:59:07,Hyväksytty,1.1 2025_21_228,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 6/2025 vp,Edustaja Nieminen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_229,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksen mukaisesti ehdotetun lain keskeisenä tavoitteena on tehostaa rajavyöhykkeelle rakennettaviin pysyviin esteisiin liittyvää korvausmenettelyä. Tämän uudistuksen tarkoituksena on varmistaa, että maa- ja vesialueiden omistajille sekä haltijoille suoritettavat korvaukset arvioidaan luotettavasti, oikeasisältöisesti, tasapuolisesti ja kustannustehokkaasti. Korvauskysymykset ratkaisisi tosiaan, niin kuin tässä on nyt kuultu, Maanmittauslaitoksen toimitusinsinöörin johtama lunastustoimikunta. Nykyisin korvauksesta päättää Rajavartiolaitos rajavartiolain perusteella. Rajavartiolaitos tekisi kuitenkin myös jatkossa rakennus- ja raivaustöitä koskevat päätökset rajavartiolain mukaisesti. Esteaidan rakentamiseen liittyvien korvauskysymysten ratkaiseminen edellyttää erityisasiantuntemusta, ja siksi Maanmittauslaitos, jolla on vahvaa osaamista lunastustoimitusten suorittamisesta sekä kokemusta nauhamaisten alueiden lunastuskorvausten määrittämisestä, on oikea taho tekemään nämä ratkaisukysymykset. Lisäksi lunastustoimikunnan päätökseen haetaan muutosta valittamalla maaoikeuteen, jolla on kiinteistöasioita koskevaa erityisasiantuntemusta. Hallintovaliokunta piti ehdotettua lakia tärkeänä ja katsoi, että ehdotetut muutokset vahvistavat omaisuudensuojan toteutumista. Arvoisa rouva puhemies! Rajaturvallisuuden vahvistamiseksi esitetyt pysyvät esteet ovat osa laajempaa strategiaamme, jolla pyritään suojaamaan Suomen rajoja ja samalla kunnioittamaan maanomistajien oikeuksia. Tämä edellyttää asianmukaisia korvausmekanismeja, jotka takaavat oikeudenmukaisen kohtelun kaikille osapuolille. Tämä esitys ottaa huomioon hyvin maanomistajien oikeudet. Hallituksen esitys korostaa, että arviointimenettelyn on oltava yhdenmukaista, perustuttava selkeisiin kriteereihin, jotta vältetään mahdolliset epäselvyydet tai eriarvoisuudet korvauskäytännöissä. Lisäksi esitys pyrkii varmistamaan, että prosessi on tehokas ja hallinnollisesti sujuva, jotta tarpeettomia viivästyksiä ja lisäkustannuksia voidaan välttää. Tämä lakiuudistus on osa pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman toteutusta, ja sen tavoitteena on parantaa rajaturvallisuutta samalla kun turvataan maanomistajan oikeudet reilun korvausmenettelyn kautta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+9.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-03-12T17:59:07,2025-03-12T18:01:39,Hyväksytty,1.1 2025_21_230,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 6/2025 vp,Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_231,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallitus huolehtii maamme rajojen turvallisuudesta. Nyt käsittelyssä on rajavartiolain muutos. Tässä esityksessä ehdotetaan, että korvauksista, jotka Rajavartiolaitos suorittaa näistä maa- ja vesialueiden omistajille ja haltijoille rajavyöhykkeelle rakennettaviin pysyviin esteisiin liittyvien rakennus- ja raivaustöiden aiheuttamista vahingoista ja haitoista, päätettäisiin jatkossa kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain mukaisesti. Eli tässäkin mennään nyt sitten oikeudenmukaisempaan suuntaan. Nykyisin korvauksista päättää Rajavartiolaitos rajavartiolain perusteella, ja esityksessä korvauskysymykset sitten ratkaisisi Maanmittauslaitoksen toimitusinsinöörin johtama lunastustoimikunta, mikä on hyvä asia, ja tämä on nähty tarpeellisena. Tavoitteena on nimenomaan tehostaa ja sujuvoittaa rajavyöhykkeelle rakennettaviin pysyviin esteisiin liittyvää korvausmenettelyä. Tavoitteena on myös varmistaa, että korvaukset arvioidaan luotettavasti, oikeasisältöisesti, tasapuolisesti ja kustannustehokkaasti kaikissa tapauksissa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+9.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-03-12T18:01:39,2025-03-12T18:03:07,Hyväksytty,1.1 2025_21_232,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 6/2025 vp,Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_233,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän esityksen taustalla on tosiaan jo aiemmin voimaan tullut rajavartiolain muutos, jolla sujuvoitettiin esteiden rakentamista rajavyöhykkeelle. Nyt itärajan esteaidan rakentaminen on jo käynnissä, ja sen on tarkoitus valmistua kokonaisuudessaan vuonna 2026. Tämä esteaitahan tehostaa meidän rajavalvontaa, ja se on aivan välttämätön, jos syntyy vaikkapa tilanne, että Venäjä ohjaa suuria joukkoja turvapaikanhakijoita meidän rajallemme tarkoituksena aiheuttaa häiriötä. Tämä esteaita ylipäätäänkin myös vähentää Suomen riippuvuutta Venäjän rajavalvonnan tehosta. Esteaitaa on tarkoitus rakentaa kokonaisuudessaan noin 200 kilometriä. Pääosa siitä tulee sinne kaakkoisrajalle, joka on meidän rajojen valvonnan painopistealuetta. Alueella, johon tätä aitaa rakennetaan, sijaitsee sekä yksityisten että valtiollisten toimijoiden omistamia kiinteistöjä. Kaikkiaan tuolla alueella on kiinteistöjä noin 700 ja noin 950 maa- tai vesialueen omistajaa tai haltijaa. Nyt siis, kuten hallintovaliokunta tässä mietinnössään toteaa, tämän lain tarkoituksena on tehostaa näihin pysyviin esteisiin liittyviä korvausmenettelyjä, mikä on tärkeää, tällä tavalla kun varmistetaan se, että kun aitaa rakennetaan, nämä maa- ja vesialueiden omistajat saavat korvaukset luotettavasti, tasapuolisesti ja kustannustehokkaasti. Näiden maanomistajien oikeuksista huolehtiminen on tärkeää, ja kuten hallintovaliokunnan puheenjohtaja tuossa hyvin selvensi, tämä esitys nyt huomioi maanomistajan oikeusturvan, mutta valiokunta myös korostaa, että näitä muutoksien vaikutuksia on tärkeää seurata. Nämä maanomistajat omistavat käytännössä palan isänmaata, jota me täällä eduskunnassa näillä eri laeilla haluamme suojella ja turvata. Tämä lakimuutos kaikkiaan on hyvin tarpeellinen ja kannatettava, ja on hienoa, että valiokunta mietinnössään on yksimielinen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+9.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-03-12T18:03:07,2025-03-12T18:05:03,Hyväksytty,1.1 2025_21_234,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 6/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_235,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Rajaturvallisuus on Suomen turvallisuuden perusta. Muuttunut maailmanpoliittinen tilanne on tehnyt selväksi, että rajaturvallisuuden varmistaminen vaatii jatkuvaa kehittämistä ja ajanmukaisia toimenpiteitä. Hallituksen esitys rajavartiolain muuttamisesta on tärkeä askel tässä työssä. Rajavartiolaitos tarvitsee selkeät ja toimivat puitteet, jotta se voi toteuttaa tehtäväänsä tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Arvoisa puhemies! Rajavyöhykkeelle rakennettavat pysyvät esteet ovat välttämättömiä turvallisuuden ja vakauden kannalta. Samalla on tärkeää, että rajaseudulla asuvat maanomistajat ja heidän oikeutensa turvataan selkeällä ja oikeudenmukaisella korvausmenettelyllä. Hallituksen esityksen mukaisesti korvauskysymykset siirtyvät Rajavartiolaitokselta Maanmittauslaitoksen lunastustoimikunnan ratkaistaviksi. Tämän muutoksen myötä korvausmenettely saadaan tehokkaammaksi, mikä on jokaisen suomalaisen etu. Arvoisa puhemies! Tämän muutoksen myötä maanomistajien asema selkiytyy ja rajaseudulla asuvat voivat luottaa siihen, että korvaukset vahingoista ja haitoista määräytyvät oikeudenmukaisesti. Rajavartiolaitos tekee jatkossakin rakennus- ja raivaustöitä koskevat päätökset, mutta korvauskäsittely siirtyy riippumattoman toimielimen vastuulle. Tämä tukee oikeusvarmuutta ja vähentää epäselvyyksiä. Arvoisa puhemies! Suomen rajojen on oltava turvalliset, ja niiden suojeluun on panostettava pitkäjänteisesti. Tämä esitys on konkreettinen osoitus hallituksen määrätietoisesta työstä maan turvallisuuden hyväksi. Rajaturvallisuus ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan se on olennainen osa kansallista puolustusta ja yhteiskunnan vakautta. Se luo turvaa niille, jotka asuvat rajan läheisyydessä, ja vahvistaa koko maan kykyä varautua erilaisiin uhkiin. On selvää, että rajaturvallisuus ja siihen liittyvät korvausmenettelyt on tuotava tähän päivään. Kannatan hallituksen esitystä ja kehotan eduskuntaa hyväksymään sen laajalla tuella. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+9.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-12T18:05:06,2025-03-12T18:07:54,Hyväksytty,1.1 2025_21_236,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 6/2025 vp,"Edustaja Hoskonen, poissa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_237,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 2/2025 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Keskustelu alkaa. Esittelypuheenvuoro, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Ojala-Niemelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_21_238,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on asettanut tavoitteekseen, että julkisen talouden alijäämä on vuonna 27 korkeintaan 1,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ja että velkasuhde vakautuu vaalikauden loppuun mennessä. Tavoitteidensa saavuttamiseksi hallitus on laatinut yhteensä 9 miljardin euron sopeutuskokonaisuuden. Sopeutuskokonaisuus ei tarkastusviraston mukaan kuitenkaan kata kaikkia hallituksen finanssipoliittisia toimia. Kokonaisuuteen kuulumattomat toimet kumoavat osittain säästöjen ja veronkorotusten vaikutuksia julkiseen talouteen. Tällaisia päätöksiä ovat viraston mukaan esimerkiksi työttömyysvakuutusmaksun alentaminen ja investointiohjelman toteuttaminen. Asiantuntijat kiinnittävät huomiota siihen, että hallituksen investointiohjelma sisältää myös muita kuin investoinneiksi luokiteltavia menoja. On mahdollista, että investointien aiheuttamat menolisäykset eivät välttämättä jää tilapäisiksi. Valiokunta toistaa mietinnössään aiemmin sanomansa siitä, että investointiohjelman toteuttamisessa on tärkeää huolehtia siitä, ettei se johda pysyviin menolisäyksiin ennakoimattomalla tavalla ja siten vaaranna julkisen talouden tasapainottamista. Merkittävistä sopeutustoimista huolimatta hallituksen alijäämää ja velkasuhdetta koskevat tavoitteet näyttävät karkaavan. Hallitusohjelman laatimisen jälkeen talouden suhdanne on ollut heikko. Vaimea talouskasvu on yllättänyt monet taloutta seuraavat tahot. Riskit ennusteita huonommasta kehityksestä ovat suuria. Vaalikauden puoliväliriiheen valmistaudutaan keväällä 25 tilanteessa, jossa ulkoinen toimintaympäristö on erittäin epävarma. Talouden tilannekuvan seuraaminen ja päivittäminen muuttuvassa ympäristössä on asiantuntijoiden mukaan erityisen tärkeää. Tulevien päätösten tulee myös olla sopusoinnussa toimintaympäristön kanssa. Edelleen kuitenkin tarvitaan toimia, jotka vahvistavat julkisen talouden kestävyyttä pidemmällä aikavälillä. Valiokunta katsoo, että vasta orastavan kasvun ja maailmantalouden epävarmuuksien vuoksi mahdollisten lisätoimien ajoitusta on syytä huolella harkita, sillä kiristyvä finanssipolitiikka saattaa vaimentaa odotettua talouskasvua. Myös kuluttajien luottamus talouteen on tärkeä palauttaa. Julkisyhteisöjen velka: Suomen julkisen velan kasvu on ollut nopeaa, ja velkasuhde on enemmän kuin kaksinkertaistunut finanssikriisin jälkeen etenkin valtionhallinnon pysyvän alijäämäisyyden vuoksi. Valtiovarainministeriön joulukuun ennusteen mukaan Suomen julkinen velka on jäämässä korkealle tasolle. Ennusteessa velkasuhteen kasvu pysähtyy hetkellisesti vuosikymmenen vaihteessa ennen kääntymistä uudelleen loivaan nousuun. Huomionarvoista julkisen velan kehityksessä on se, että Suomen julkisyhteisöt työeläkelaitoksia lukuun ottamatta ovat velkaantuneet jo vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien. Julkinen velka on myös kasvanut muita Pohjoismaita korkeammaksi. Julkinen velka on kasvanut nopeasti kriiseissä, ja sen alentaminen on ollut hidasta. Velan alentaminen pohjoismaiselle tasolle veisi valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan vuosikymmeniä ja edellyttäisi aiempaa nopeampaa talouskasvua sekä julkisen talouden vahvistamista yli vaalikausien. Vaalikaudet ylittävää kansallista tavoitteenasettelua tulisi siksi asiantuntijoiden mukaan vahvistaa. Suomessa menokuri ei valiokunnan asiantuntijakuulemisen mukaan ole ollut talouskasvun vuosina yhtä tiukkaa kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa finanssipolitiikan säätökehikkoon sisältyy rakenteellisesti eli suhdanteen vaikutuksesta puhdistettuna julkisyhteisöjen rahoitusasemaa koskeva tasapainotavoite. Valiokunta katsoo, että tulee selvittää, kuinka vastaavia, pitkäjänteiseen päätöksentekoon ohjaavia elementtejä voitaisiin tuoda nykyistä selkeämmin osaksi myös Suomen kansallista finanssipolitiikan sääntökehikkoa. Tulevan talouskasvun edellytykset: Suomen talouden ongelma on hidas kokonaistuottavuuden kasvu, minkä vuoksi talouskasvu on ollut pitkään hidasta. Kehityksen taustalla ovat muun muassa osaamispääoman lasku, kun nuorten koulutusasteen nousu on pysähtynyt, sekä t&k-investointien vähäisyys. Koulutusasteen lasku tulisi valiokunnan mielestä saada pysähtymään, ja osaavan työvoiman saatavuus tulisi turvata. Hallitus teki keväällä 24 päätöksiä lisäpanostuksista t&k-toimintaan. Kuluvana vuonna valtion t&k-rahoitus kasvaa 13,8 prosenttia vuoteen 24 verrattuna. Valiokunta pitää hallituksen panostuksia t&k-rahoitukseen merkittävinä ja ensiarvoisen tärkeinä tulevan kasvun edellytysten turvaamisessa. Suomen talouden rakenteiden uudistumista on myös tärkeää tukea kaikin mahdollisin tavoin. Valiokunnan mielestä on välttämätöntä, että vaalikauden puoliväliriihessä keväällä 25 tehdään konkreettisia päätöksiä talouden kasvupotentiaalin parantamiseksi. Pääministeri Orpo asetti syksyllä 24 Kasvuriihi-hankkeen ideoimaan kestävää talouskasvua edistäviä toimenpiteitä. Hankkeen tärkeimmät ehdotukset liittyvät yritystoiminnan uudistumisen tukemiseen. Asiantuntijakuulemistensa perusteella valiokunta nostaa esiin yritysten rahoituksen saatavuuden ja tukien kohdentumisen. Uusien yritysten menestys perustuu suurelta osin riittävän rahoituksen saatavuuteen. Olemassa olevan toiminnan tukemisen rinnalla tai sen sijaan tarvitaan valiokunnan näkemyksen mukaan uutta kasvua luovaa ja talouden rakenteita uudistavaa rahoitus- ja tukijärjestelmää. Valiokunnan kuulemat asiantuntijat nostavat esiin myös Suomen tappiontasausjärjestelmän. Suomessa yritykset menettävät yli kymmenen vuotta vanhojen tappioidensa vähennysoikeuden, kun taas esimerkiksi Ruotsissa tappiot eivät vanhene. Suomen tappiontasausjärjestelmä saattaa asiantuntijoiden mukaan muodostua ongelmaksi sellaisten uusien yritysten kohdalla, joiden tuotteiden tai palveluiden kehittäminen vaatii aikaa, jolloin myös tappiojaksot ovat pitkiä. Arvoisa puhemies! Lopuksi EU:n finanssipolitiikan säännöistä: Uudistetut EU:n finanssipoliittiset säännöt ovat tulleet voimaan huhtikuussa 24. Sääntöjen keskeinen tavoite on turvata jäsenmaiden velkakestävyys ja siten suojata muita maita yhden jäsenmaan ylivelkaantumisen haitallisilta vaikutuksilta. Suomi on toimittanut 10.10.24 Euroopan komissiolle ensimmäisen keskipitkän aikavälin suunnitelmansa vuosille 25—28. Suunnitelma ei sisällä uusia toimia hallitusohjelman mukaisten toimien ja kevään 24 kehysriihessä päätettyjen toimien lisäksi. Komission arvion mukaan Suomen esittämä sopeutus täyttää uuden säännöstön vaatimukset. Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan uudistetun sääntökehikon mukainen nettomenojen sallitun kasvuvauhdin määrittävä prosessi on monimutkainen ja läpinäkymätön ja sisältää hankalasti määriteltäviä elementtejä. Uudistuksen tavoitteena on ollut sääntöjen yksinkertaistaminen, ja se ei siten näyttäisi toteutuneen. Valiokunnan kuulemat asiantuntijat pitävät tarkastusviraston raporttia perusteellisena ja hyvin laadittuna. Valiokunnan mielestä on arvokasta, että virasto käy huolella läpi ja avaa ymmärrettävästi uuden monimutkaisen sääntökehikon toimintaa vuosittaisissa raporteissaan. Valiokunnan mielestä on tärkeää, että mahdollisimman moni kykenee ymmärtämään sääntöjen toimintaa ja osallistumaan keskusteluun uudistettujen EU-sääntöjen merkityksestä Suomessa. Eduskuntakertomuksena annettu raportti on kuitenkin valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan paikoitellen edelleen melko tekninen ja vaatii syvällistä ymmärrystä taloustieteen termeistä ja käytetyistä menetelmistä. Selkeämpi keskittyminen johtopäätöksiin ja suosituksiin voisi parantaa raportin käytettävyyttä julkisen talouspolitiikasta käytävän keskustelun tukena. Tarkastusvaliokunnan päätösehdotus: ”Eduskunta hyväksyy kannanoton kertomuksen K 22/2024 vp johdosta.” Valiokunnan kannanottoehdotus: ”Eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta.”",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+10.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-03-12T18:08:26,2025-03-12T18:17:11,Hyväksytty,1.1 2025_21_239,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2025 vp,Kiitoksia. — Ja sitten edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_240,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Orpon hallitus asetti ohjelmassaan finanssipoliittiseksi tavoitteekseen, että julkisen talouden alijäämä on vaalikauden lopussa korkeintaan yksi prosentti suhteessa bruttokansantuotteeseen ja että velkasuhde vakautuu vaalikauden loppuun mennessä. Keväällä 2024 alijäämätavoitetta väljennettiin, ja hallitus on asettanut tavoitteekseen, että julkisen talouden alijäämä on vuonna 2027 korkeintaan 1,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Hallituksen vinoutuneen politiikan ja kasvun laiminlyönnin seurauksena verotulot vähenevät, työllisyys heikkenee, ja näiden seurauksena velkaantuminen kasvaa edelleen suurista vaalipuheista huolimatta. Hallitus ei ole pääsemässä julkisen talouden tavoitteisiinsa vaan on juuttumassa leikkausten ja kurjistamisen kierteeseen. Vaikka hallitus julistaa edelleen sopeuttavansa julkista taloutta kautensa aikana yhteensä yhdeksällä miljardilla, laskee tarkastusvirasto, että parhaimmillaankin hallitus pääsee vain noin puoleen tästä. Suurin syy hallituksen epäonnistumiseen löytyy työllisyydestä. Hallitus laskee vahvistavansa julkista taloutta kahdella miljardilla luomalla satatuhatta uutta työpaikkaa. Sen sijaan Orpon—Purran hallituksen aikana työttömien määrä on noussut noin 50 000:lla. Hallituksen leikkauslinja ei ole saanut työllisyyttä käännettyä, mutta se on lisännyt ihmisten hätää ja heikentänyt ostovoimaa, jonka varaan taloutemme elpyminen nojaa. Arvoisa rouva puhemies! Työttömyys, köyhyys ja konkurssit lisääntyvät, ja hallitus uhkailee lisäleikkauksilla. Työttömältä leikataan vimmaisesti, että hän työllistyisi, ja samaan aikaan hän hakee useaa työpaikkaa ja ei työllisty, vaikka hallitus kuinka leikkaa. Samoin työmarkkinat ovat hallituspolitiikan myötä sekasorrossa. Hallituksen työllisyystoimet — hallituksen puheissa uudistukset eli suomennettuna heikennykset työntekijöille — pyrkivät erityisesti lisäämään työvoiman tarjontaa ja parantamaan taloutta. On kuitenkin edelleen epäselvää, miten nämä uudistukset eli heikennykset lisäävät työllisyyttä ja parantavat taloutta, koska edes valtiovarainministeriö ei ole pystynyt laskemaan faktalukuja. Valtiovarainministeriö on puhunut arkijärjestä, ja kun katsotaan nyt, miltä se työllisyyden ja talouden kehitys näyttää, se arkijärkikin alkaa kummasti hiljenemään, valitettavasti.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+10.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-03-12T18:17:16,2025-03-12T18:20:05,Hyväksytty,1.1 2025_21_241,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2025 vp,Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_242,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen politiikan keskeisinä tavoitteina ovat olleet velkaantumisen lopettaminen sekä talouskasvun ja työllisyyden nostaminen. Valitettavasti näissä kaikissa hallituksen kaudella on menty väärään suuntaan. Hallituksen kurjistava leikkauspolitiikka ja kykenemättömyys luoda kasvua ovat johtaneet verotulojen vähenemiseen ja työllisyyden heikkenemiseen. Tämä luonnollisesti johtaa valtiontalouden velkaantumisen lisääntymiseen. Hallitus on siis epäonnistunut kaikista tärkeimmissä tavoitteissaan. Leikkaamista seuraavat aina vain uudet leikkaukset. Hallituksen toimet ovat olleet omiaan ajamaan Suomea kurjistamisen kierteeseen. Keskeisin syy tälle on työttömyyden heikkeneminen. Hallitus nojaa puheissaan laskennallisiin työpaikkoihin, kun todellisuus on täysin päinvastainen ja työttömien määrä on noussut noin 50 000 hengellä ja työllisten määrä on kymmeniätuhansia miinuksella. Laskennalliset työpaikat eivät tuo leipää työttömien perheisiin tai veroja valtion kassaan. Hallituksen oma ministeriö on jo aiemmin todennut hallituksen politiikan heikentävän työllisyyskehitystä, ja talouspolitiikan arviointineuvosto puolestaan on todennut, että nyt ei tulisi enää tehdä kotimaista kysyntää heikentäviä leikkauksia. Ehkä hallituksen olisi vihdoin aika kuunnella asiantuntijoita, kun opposition näkemykset eivät ole kelvanneet. Epävarmassa suhdannetilanteessa tehdyt leikkaukset pahentavat talouden laskusuhdannetta. Ne heikentävät pienituloisten ostovoimaa ja talousluottamusta, mikä vaikuttaa suoraan kotimarkkinoiden kauppaan ja palveluihin. Hallituksen suunnasta toistetaan hallituksen sopeuttaneen julkista taloutta jo yhdeksällä miljardilla, mutta tarkastusvirasto laskee hallituksen tällä hetkellä pääsevän vain noin puoleen tästä. Pienituloisimpien toimeentulon leikkauksista huolimatta hallitus ei ole kyennyt taittamaan velkaantumista. Ehkäpä hallituksen olisi syytä tarkastella myös muun muassa SDP:n tarjoamia keinoja kasvun luomiseen sekä ottaa myös kaikista hyvätuloisimmat mukaan talouden tasapainottamiseen. Myös oikeudenmukaisilla verouudistuksilla pääomaverotukseen voidaan tasapainottaa valtiontaloutta. Arvoisa rouva puhemies! Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan hallituksen toimien vaikutukset ovat yhä epävarmoja ja hyvin riippuvaisia suhdanteesta. Nyt olisi aika lopettaa pienituloisten ja hyvinvointialueiden kurittaminen ja keskittyä aidosti kasvua tukeviin toimiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+10.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-03-12T18:20:10,2025-03-12T18:23:17,Hyväksytty,1.1 2025_21_243,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_244,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus on todella mielenkiintoinen kokonaisuus, vähän vaikeata tekstiä mutta tosi mielenkiintoinen. Kiinnittäisin huomiota Valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksen sivulle 11, joka kertoo tästä tilanteesta aika lailla oleellisen, sen, miksi suhdanne on edelleen heikko ja hidas toipuminen myöhästyy. Täällä on tämmöinen suhdanteen lämpötilataulukko, jossa kuvataan sitä, miten eri sektoreilla koettiin marraskuussa viime syksynä tämä tilanne. Kaikki ne, missä on sinistä, ovat hyvin kylmiä, ja niissä on aika huono kehityspolku — avoimet työpaikat, kuluttajien luottamus, rakentamisen luottamus, työllisyysaste, palkkasumma ja vähittäiskaupan luottamus ja niin poispäin, kaikki ovat miinusmerkkisiä, ja nämä todella näkyvät meillä työmarkkinoilla voimakkaasti. Yksi mielenkiintoinen esimerkki siitä, miksi se näyttää tällä hetkellä tältä, on se, että Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna valmistui alle 21 000 asuntoa — taso, jota ei ole nähty kolmeen vuosikymmeneen. Vuosina 1995—2023 asuntotuotantovolyymi oli keskimäärin vuosittain yli 32 000, viime vuonna 21 000 ja viimeisen vajaan 30 vuoden aikana keskimäärin 32 000. Se kertoo todella paljon siitä tilanteesta, siitä, miten tässä menee. Toinen mittari, joka tässä hyvässä mietinnössä, hyvin kuvaavassa mietinnössä on, on se, kuinka paljon työttömyys ja kuluttajien luottamus, mistä tuossa oli niitä mittareita, vaikuttaa tähän tilanteeseen. Eli kaiken kaikkiaan tausta on se, että meidän pitää palauttaa kuluttajien luottamusta, ja sitten täällä hyvin oli tuotu esiin se, mitkä tulevan kasvun edellytykset voisivat olla, ja siellä on tämä tki, koulutusasteen nosto ihan keskiössä. Eli tavallaan niitten ihmisten ja innovaatioiden kautta sitä kasvua sitten aikanaan saadaan aikaiseksi. Mielenkiintoista tässä on ollut koko ajan se, kun tässä verrataan siihen eläkeyhtiöihin liittyvään kokonaisuuteen. Tässä juuri tehtiin eläkeratkaisu, ja tässä on siitä ratkaisusta muutamia lukuja, jotka vähän kertovat siitä, miten eläkejärjestelmää Suomessa on kehitetty, ja sen takia se on plussalla tällä hetkellä. Noin kymmenen vuoden välein siellä sopien, neuvotellen käydään tilanne läpi, niin nytkin, ja löydetään eläkeratkaisu. Viimeksi tehtiin vuonna 2017 voimaantulolaki ja vuonna 2014 neuvoteltiin se sisältö. Nyt oli taas neuvottelut, ja nyt sopien tehtiin tämä ratkaisu, jonka tavoitteeksi oli laitettu, että pitäisi tuottaa 0,4 prosenttiyksikköä bkt:hen nähden, ja tuli 0,57 eli parempi tulos loppuun kuin mitä oli odotettu. Nostettiin osakepainoa eläkejärjestelmässä, ja maksu sovittiin vuoteen 2030, ja nyt tällä näkymällä näyttää siltä, että se säilyy sinne vuoteen 2040 asti tällä tasolla — ajatelkaa, 15—20 vuotta tällä tasolla. Ja sitten, nuorten kannalta tässä on parasta se, että rahastointia voidaan lisätä ja saadaan sitä kautta asioita vahvistettua. Heillä eläketurva on varmistettu paremmin. Ja sitten eläke-etuudet pysyvät entisellä tasolla, eli niihin ei puututtu. Ja sitten on se niin paljon puhuttu inflaatiovakauttaja, josta vähän vähätellen sanottiin, mitä se tuo tullessaan. Minä annan muutaman luvun siitä. Jos meillä olisi tämä inflaatiovakauttaja ollut voimassa 23—24, se tulee vasta 2030, niin se olisi tarkoittanut, että työeläkeindeksi olisi nostanut eläkkeiden tasoa vähän reilulla 12 prosenttiyksiköllä, yhteensä noin 12,5 prosenttiyksikköä näinä kahtena vuonna, ja tämä inflaatiovakauttaja olisi leikannut 3,6 prosenttiyksikköä siitä alas. No, mitä tämä olisi tarkoittanut eläkeläisille? Kahden tonnin eläkkeellä olevalle se olisi tarkoittanut noin 70 euroa kuukaudessa matalampaa korotusta ja noin kolmen tonnin eläkeläiselle noin 100 euron suuruista korotuksen pienenemistä. Tämä olisi ollut aika merkittävää yksittäisten henkilöitten kannalta, mutta sinne itse eläkejärjestelmään tällä olisi ollut vielä valtavampi merkitys. Työeläkemenot ovat noin 34 000 miljoonaa vuodessa, ja tämä ratkaisu olisi tarkoittanut, että eläkemenot olisivat vähentyneet 1 200 miljoonaa euroa tämän seurauksena. Eli jos se olisi ollut käytössä, niin tällaiset vaikutukset sillä olisi ollut. Eli siinä taustalla on tosi merkittäviä ratkaisuja. Niistä ei paljon julkisuudessa puhuta, ja ajattelin sen tässä yhteydessä tänne eduskunnan pöytäkirjaan laittaa, koska se on niin merkittävää, ja toivottavasti joskus myöhemmin tähän sitten palataan. Arvoisa rouva puhemies! Tässä on hyvä mietintö, jonka keskeinen sisältö on, että meidän pitää saada kasvua aikaiseksi. Tällä hetkellä kaikilla mittareilla näyttää siltä, että emme pääse alijäämätavoitteeseen emmekä pysty taittamaan velkasuhdetta vuoteen 2027 mennessä. Sitten tässä on mielestäni yksi jännä ongelma myöskin, se, että Suomen Pankki ennustaa 0,8 prosentin kasvua tälle vuodelle ja VM ennustaa 1,6:ta. Siinäkin on melkein prosenttiyksikön ero. Tässä muutamia huomioita tähän raporttiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+10.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-03-12T18:23:22,2025-03-12T18:30:17,Hyväksytty,1.1 2025_21_245,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_246,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on ollut ilo kuulla peräkkäin erinomaisia puheenvuoroja. En nyt tohdi sanoa, että ne ovat kaikki olleet sosiaalidemokraattien puheenvuoroja, mutta se kertoo varmasti siitä, että meillä on suuri kiinnostus finanssipolitiikkaan ja sen haasteisiin tällä hetkellä. Otan ihan aasinsiltana suoraan tuosta äskeisestä kollega Lylyn puheenvuorosta kiinni sillä tavalla, että kun me puhumme tästä julkisyhteisöjen velasta ja sen suhteesta kansantalouteen, niin todellakin se on silloin valtion ja paikallishallinnon ja sosiaaliturvarahastojen yhteinen velka, ja näistä viimeksi mainittu on plussalla. Eli käytännössä se on helpottamassa tilannetta, mutta valtio ja kunnat ja jossain määrin myös hyvinvointialueet ovat sitten siellä miinusvelan puolella luonnollisesti. Mutta halusin tästä koko mietinnöstä noin yleisesti todeta lyhyesti, kun olen itse tarkastusvaliokunnan jäsen, että uskon, että jaan sellaisen näkemyksen siellä meidän valiokunnan keskuudessa — moni on sanonut, hyvin myönteistä palautetta antanut — että tämä tarkastusvaliokunta on miellyttävä työskentely-ympäristö. Me emme siellä yleensä äänestele, mutta me kuuntelemme muun muassa johtavia asiantuntijoita vuosittain. Kun saamme VTV:ltä sen finanssipolitiikan arvioinnin, niin meillä on puolesta tusinasta seitsemään, kahdeksaan johtavaa talousasiantuntijaa, ja siltä pohjalta rakennamme tämän mietinnön. Ja niin kuin aina, tämäkin mietintö on yksimielinen. Korostan sitä sen takia, että tätä voi tietysti lukea sillä tavalla, että täältä poimii niitä asioita, jotka ovat ehkä henkisesti lähempänä opposition ajattelutapaa, ja sitten niitä, jotka ovat lähempänä hallituksen ajattelutapaa. Eli tavallaan hallituspuolueet tässä mietinnössä myöntävät tietyt nykyisen finanssipolitiikan puutteet ja ongelmat, mutta toisaalta mekin oppositiossa myönnämme, että meillä Suomessa tarvitaan isoja tasapainotusasioita ja rakenteellisia korjauksia. Ihan muutaman noston täältä otan. Esimerkiksi täällä mietinnön sivulla 2 todetaan: ”Sopeutuskokonaisuus ei tarkastusviraston mukaan kuitenkaan kata kaikkia hallituksen finanssipoliittisia toimia.” Tällä viitataan esimerkiksi siihen, että meillä tehtiin työttömyysvakuutusmaksun alentamista, ja toisaalta meillä siellä investointiohjelmassa on esimerkiksi aiemmin tänään puhutussa yhteydessä olleita Kela-korvauksia tietyllä tavalla investointeina, ja niitä ei ole laskettu tähän mukaan. Sitten täällä todetaan: ”Merkittävistä sopeutustoimista huolimatta hallituksen alijäämää ja velkasuhdetta koskevat tavoitteet näyttävät karkaavan. Talouspolitiikan arviointineuvoston näkemyksen mukaan suhdannepolitiikan näkökulmasta tulisi nyt välttää kokonaiskysyntää välittömästi heikentäviä lisäsopeutuksia vuonna 25.” Monia tärkeitä, mielenkiintoisia asioita, joita nyt en sen laajemmin tässä käy referoimaan, koska valiokunnan puheenjohtaja perusteellisesti kertoi näistä kaikista asioista. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+10.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-03-12T18:30:20,2025-03-12T18:33:31,Hyväksytty,1.1 2025_21_247,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2025 vp,Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_248,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Maamme on elänyt yli varojen, ja talouskasvua ei ole näkynyt 16 vuoteen. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut julkisen talouden tasapainottamiseen. Velkasuhteemme on yli 80 prosenttia, kun se Ruotsissa on vain 40 prosenttia. Valtiontaloutta on sopeutettava, ja nykyhallitus on ryhtynyt toimiin. Yhteisösopeutuskokonaisuus on 5,5 miljardia suoria säästöjä, 2 miljardia työllisyyden parantamista ja 1,5 miljardia veronkorotuksia. Julkisen talouden sopeuttamisen lisäksi hallitusohjelmassa on lukuisia kasvuun tähtääviä toimia. Talous- ja työllisyyskasvun vauhdittaminen on tärkein keino julkisen talouden vakauttamiseksi. Hallitus tekee lukuisia toimia kasvun parantamiseksi muun muassa panostamalla tki-toimintaan, nostamalla osaamistasoa ja kehittämällä työmarkkinoita sekä vahvistamalla yritysten edellytyksiä. Hallituksen jo toteuttamien toimien on arvioitu vahvistavan julkista taloutta noin 1,8 miljardilla eurolla pidemmällä aikavälillä kasvavan työllisyyden kautta. Edellisellä kaudella sovittiin parlamentaarisesti t&k-rahoituksen nostamisesta 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä siten, että valtionosuus on 1,2 prosenttiyksikköä, samalla kun yksityisen sektorin ja muun julkisen sektorin panostukset nousevat 2,8 prosenttiin. Talouskasvun tukemiseksi hallitus huolehtii yritysten toimintaympäristöstä. Lupaprosesseja kevennetään ja byrokratiaa puretaan. Kasvuyritysten tukemiseksi Suomen Teollisuussijoitus Oy:tä pääomitetaan 100 miljoonalla eurolla vuonna 2025. Hallitus huolehtii Fingridin ja Gasgridin kapasiteetista, jotta energian saatavuus ei muodostuisi investointien pullonkaulaksi. Arvoisa rouva puhemies! Hallitusohjelmassa on linjattu myös suurista linjoista, kuten valtion ydintoiminnoista eli turvallisuudesta ja oikeudenhoidon huolehtimisesta. Lisäksi on haluttu panostaa muun muassa peruskoulutukseen ja pitää kiinni viime kaudella parlamentaarisesti päätetyistä t&k&i-panostuksista. Tämä iso kuva on hyvä pitää mielessä. Hallitus toteuttaa sitä politiikkaa, josta hallitusohjelmassa on linjattu. Talousarvioilla pannaan hallitusohjelman mukaista politiikkaa kuntoon. Suhdannetilanne on tällä hetkellä huono, ja taloudessa on paljon epävarmuuksia muun muassa Venäjän aiheuttaman tilanteen vuoksi. Epävarmuuksien keskelläkin pidetään hallituksen kasvutoimia ja julkisen talouden tasapainottamista aiempaakin tärkeämpinä. Tulo- ja menorakenteen kriittinen tarkastelu on välttämätöntä, jotta muun muassa väestön ikääntymisestä johtuviin menopaineisiin voidaan vastata. Kokonaisveroaste kiristyy hieman tänä vuonna, mutta se ei nouse vuoden 2023 tasoa korkeammaksi. Asiantuntijakuulemisessa hallituksen finanssipoliittista linjaa on pidetty perusteltuna. Heikonkaan talouskasvun oloissa ei ole mahdollista viivyttää sopeutustoimia. Tärkeää on, että hallitus samaan aikaan tekee kasvun liikkeelle saamista. Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallitus tulee tekemään sen, mikä olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten. Maahamme tulee kasvua, ja pystymme takaamaan turvalliset ja hyvät hyvinvointipalvelut myös tuleville sukupolville. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+10.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-03-12T18:33:34,2025-03-12T18:37:33,Hyväksytty,1.1 2025_21_249,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_250,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jäi tuossa pari asiaa vielä kommentoimatta, vaikka pääsin puhumaan vähän pitempään. Tämä on kaikille meille yhteinen huoli, että meidän taloustilanne on tämmöinen ja julkisen talouden tilanne on tämmöinen. Meillä on valtio kaikkein vaikeimmassa tilanteessa, sitten ovat kunnat ja hyvinvointialueet, ja ainoat plussalla olevat toimijat ovat työeläkeyhtiöt. Tässä julkisessa taloudessa ollaan kokonaisuudessaan tässä tilanteessa. Se, mikä tässä raportissa ja tässä mietinnössä vielä kiinnittää huomiota, on työttömyysvakuutusmaksun noin puolen prosenttiyksikön, vähän reilun, alennus. Se tulee käytännössä sieltä, että Työttömyysvakuutusrahaston puskuria on purettu aika paljon pois. Ja sitten toinen syy on siinä, että työttömyysturvan etuuksia on heikennetty. Nämä tekijät selittävät sen, että työttömyysvakuutusmaksut ovat tulleet alas, ja se on ollut sellainen toimenpide. Olisikin ollut paikallaan, että kun Työttömyysvakuutusrahastossa on työttömyystilanteitten varalle rakennettu puskuria, niin sitä puskuria ei olisi nyt tässä korkeassa työttömyystilanteessa purettu, vaan se olisi käytetty näitten etuuksien maksamiseen. Se oli vähän väärää politiikkaa tässä mielessä. Sitten kun tässä on koko ajan puhuttu sitä, että ei ole muka tehty aikaisemmin mitään, minkäänlaisia asioita, niin voin sanoa, että tämän 17 vuoden aikana, kun 2008 finanssikriisi oli tullut, on yritetty sopeuttaa aika monella toimenpiteellä. Ensin on poistettu Kela-maksut yrityksiltä, se on ollut yksi miljardi euroa vuosina 2009 ja 2010. Sitten 2014 yhteisöveroa laskettiin neljä prosenttiyksikköä, joka oli myös suurin piirtein yksi prosenttiyksikkö yrityksille tilanteen huojennusta. Ja sitten kaikkein tärkein ja isoin muutos on ollut se, että 2017 sosiaaliturvamaksuja ja sosiaalivakuutusmaksuja siirrettiin työnantajilta palkansaajille yli kaksi miljardia euroa vuodessa. Näitä sopeutuksia on tehty palkansaajan puolella todella voimakkaasti, ja edelleenkin kuvitellaan, että se kasvu tulee sieltä, että kuritetaan palkansaajia. Tosiasiassa kasvu tulee siitä, että me saamme osaamista vahvistettua, saamme täällä innovaatiota aikaiseksi ja kehitämme yritystoimintaa sillä tavalla, että me emme pidä pystyssä niitä yrityksiä, jotka eivät itse pysty kehittämään omaa toimintaansa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+10.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-03-12T18:37:35,2025-03-12T18:40:26,Hyväksytty,1.1 2025_21_251,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_252,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tästä on miellyttävä jatkaa. Otan täältä esille tämän kohdan ”Tulevan talouskasvun edellytykset”. Sen ensimmäinen virke kuuluu näin: ”Suomen talouden ongelma on hidas kokonaistuottavuuden kasvu, minkä vuoksi talouskasvu on ollut pitkään hidasta.” No, tämän me myönnämme ja tunnistamme kaikki, mutta sitten kun ihan vakavasti ryhdytään miettimään, mitkä ovat ne ratkaisut tähän, niin kyllä me kaikki sen saman luettelon varmasti kerromme siinä, että pitää saada lisää tki-panostuksia — niin kuin täällä esimerkiksi edustaja Strandman äsken luetteli — mistä on parlamentaarinen yksimielisyys olemassa, koulutusastetta pitää nostaa, ja joustavuutta pitää saada lisää. Mutta itse asiassa, jos se olisi niin, voisiko sanoa, yksinkertaista, että me täällä tietäisimme tarkasti, millä päätöksillä me saamme tuottavuutta nostettua, niin me varmasti tekisimme ne ratkaisut. Tämä on kuitenkin todellisuudessa erittäin monimutkainen, monitahoinen ongelma. Tuottavuus yhden kaavan mukaan jaetaan esimerkiksi kahteen eri osaan. Puhutaan allokatiivisesta tuottavuudesta eli kohdentavasta tuottavuudesta. Silloin kyse on siitä, että käytettävissä olevat resurssit kohdennetaan oikeille toimialoille tai oikeisiin asioihin. Voidaan siis ihan kansanomaisesti sanoa, että tehdään oikeita asioita. Silloin kun Suomi siirtyi maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta teollisuusvaltaiseksi yhteiskunnaksi, mikä oli muuten Euroopan nopein siirtymä 60-luvulla, tuottavuus kasvoi erittäin voimakkaasti sen takia, että teollisuuden tuottavuus oli niin paljon korkeampaa kuin maatalouden tuottavuus oli. No, sitten meillä oli tietenkin tämä Nokia-jakso — Tanskassa tällä hetkellä on heidän lääketeollisuutensa jakso. Eli meidän pitäisi pystyä saamaan investointeja enemmän korkean tuottavuuden alueille, joissa sitten tuotteet, joita me myymme maailmalle, ovat mieluummin kalliita kuin halpoja. Eli kilpailemalla pelkästään halvalla energialla ja matalilla palkoilla me emme tule maailmanmarkkinoilla pärjäämään, ja tämä vaatii juuri sitten innovaatioita. No, hyvä, että me nyt yhdessä panostamme lisää innovaatiotukeen, mutta miten se kaikki tässä monimutkaisessa kilpailumaailmassa loppujen lopuksi sitten näkyy niin, että me saamme sitä, mitä me tässä oikeasti haluamme? Sitten tietysti on se toinen puoli — kun sanoin, että oli tämä allokatiivinen tuottavuus — ja sitä kutsutaan tekniseksi tuottavuudeksi. Se on sitä, että tehdään asioita oikein, eli tuotteet tai palvelut ovat edullisia ja vastaavat kuluttajien tarpeita. Meillä tietyissä kilpailuolosuhteissa on sitten niin, että ne, jotka ovat parhaita tuotteita, menestyvät, ja se nostaa sillä tavalla tätä tuottavuutta. Mutta tämä on meidän yhteinen haaste. Varmasti eduskunnassa, niin kuin politiikassa on, on hyvinkin vahvasti erilaisia painotuksia näihin asioihin, mutta halusin korostaa tätä, että tässä asiassa siitä, mitä pitäisi saada tapahtumaan, on meillä kaikilla yhteinen näkemys.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+10.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-03-12T18:40:26,2025-03-12T18:43:33,Hyväksytty,1.1 2025_21_253,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2025 vp,Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_254,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi on tarponut eteenpäin 17 vuotta ilman talouskasvua. Pääministeri Orpon hallitus on asettanut tavoitteekseen julkisen talouden alijäämän supistamisen ja velkasuhteen vakauttamisen. Me korjaamme nyt myös edellisen hallituksen jälkiä. On tärkeää huomata, että vaikka suhdannetilanne on ollut heikko, suunta on kuitenkin varovaisen toiveikas. Suomen julkisen velan kasvu on ollut erittäin nopeaa, ja velkasuhde on kaksinkertaistunut finanssikriisin jälkeen. Velkaantumistrendi on erittäin huolestuttava, ja velkasuhteen jatkuva kasvu vähentää mahdollisuuksia vastasykliseen finanssipolitiikkaan. Väestön ikääntyminen aiheuttaa kasvavia menopaineita julkiseen talouteen. Tämä on ehkä se isoin haaste meillä tällä hetkellä. Tulevan talouskasvun edellytykset ovat, kuten sanoin, varovaiset, ja hallitus on tehnyt päätöksiä lisäpanostuksista tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Haluamme varmistaa, että koulutustason lasku saadaan pysähtymään, ja siksi panostamme esimerkiksi peruskouluun voimakkaasti. Lisäksi tämä osaavan työvoiman haaste ja sen saatavuus ovat meidän tulevien vuosien tärkein ratkaistava asia. Me olemme luoneet työmarkkinoille helpotuksia muun muassa ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen ja nyt tänäänkin täällä käsittelyssä olleiden, suurten puhtaiden teollisten investointien edistämiseen toimenpiteitä. Uudistetut EU:n finanssipoliittiset säännöt ovat tulleet voimaan, ja niiden keskiössä on velkakestävyysanalyysi. Nyt viimeistään on Suomenkin laitettava nämä rakenteet kuntoon. Suomen ensimmäinen keskipitkän aikavälin suunnitelma täyttää uuden säännöstön vaatimukset, mutta lisäsopeutuksen mahdollisuutta ei voida sulkea pois. Kuten valiokuntakin totesi, on tärkeää, että mahdollisimman moni kykenee ymmärtämään sääntöjen toimintaa ja osallistumaan tähän keskusteluun näitten uudistettujen EU-sääntöjen merkityksestä Suomelle.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+10.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-03-12T18:43:33,2025-03-12T18:46:11,Hyväksytty,1.1 2025_21_255,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_256,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vähän tuntuu, että tässä unohdetaan, että myöskin ennen edellistä hallitusta oli hallituksia, jotka olivat ottaneet velkaa. Taisi olla velkataso 106 miljardia euroa tai 110 miljardin luokkaa, kun edellinen hallitus aloitti. Siellä on ollut muitakin syntisiä hallituksia, ei nyt panna kaikkea vain edellisen hallituksen syyksi. Edellisen hallituksen aikana myös tämä paljon puhuttu tki sovittiin parlamentaarisesti, ja nyt tämä hallitus toteuttaa sitä, kun se on yhteisesti tehty. Tällaisia asioita, näitä reformeja, pitäisi tehdä enempikin niin että niitä katsottaisiin yli hallituskausien. Moni asia olisi varmaan helpompi myöskin tässä talossa, jos niitä olisi vähän laitettu parlamentaarisesti yhdessä tehden. Joskus aina kaipaa sitä vanhaa komitealaitosta, joka joutui miettimään asioita vähän pitemmällä aikavälillä. Saatiin asioita ja reformeja tehtyä, ja niitä oli arvioitu monella tapaa. Mutta se, minkä takia pyysin puheen, liittyy siihen, että tämän 17 vuoden aikana palkkakehitys on ollut tosi matala, niin että palkoista se ei ollut kiinni. Ollaan sovittu nollakorotuksilla olevia palkkaratkaisuja ja yritetty sopeuttaa kaikilla tavoilla, haettu kustannuskilpailukyky viime kädessä kiky-sopimuksella. Eli palkoista tämä ei ole ollut kiinni. Voi myöskin kysyä yrityskentältä, että jos korkotaso on käytännössä nolla — se oli aika pitkään lähellä nollaa — niin minkälainen yritys se on, jos se ei nollaa pysty lyömään. Minkälainen investointi ja muuta se on? Kyllä meidän pitää katsoa myöskin sitä, miten me tehdään tätä innovointia myöskin siellä yrityskentässä. Jotenkin tämä aina minua ihmetyttää, että jos meillä on korkotaso ollut pitkään finanssikriisin jälkeen lähellä nollaa, niin silloin ei ole saatu investointeja aikaiseksi ja lyötyä sitä nollaa niillä investoinneilla. Jotenkin tämä kysymys on jäänyt koko ajan täällä taka-alalle, ja siihen minä toivoisin itse saavani joskus vastauksen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+10.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-03-12T18:46:11,2025-03-12T18:48:25,Hyväksytty,1.1 2025_21_257,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2025 vp,Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_258,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää kuulla edustaja Lindéniltä sieltä salin vasemmalta puolelta, että tämä talouskasvu on yhteinen asia tässä salissa. Velkasuhteen kasvu on hidastunut, ja julkisyhteisöjen alijäämän arvioidaan vähitellen supistuvan talouden elpymisen ja hallituksen toimien ansiosta. Hallitus arvioi puoliväliriihessä talous- ja finanssipoliittisten tavoitteiden toteutumista ja tekee tarvittaessa päätöksiä uusista toimista. Hallitusohjelmassa on sovittu 4 miljardin kertaluonteisesta investointiohjelmasta, jolla muun muassa puretaan korjausvelkaa ja hoitojonoja. Ohjelma rahoitetaan valtion omaisuustuloilla, purkamalla listaamattomien yhtiöiden ylipääomituksia ja tuloutuksilla Valtion asuntorahastosta. Ohjelman rahoitus ei siis lisää valtion velkaantumista. Investointiohjelman mukaisia määrärahoja ja valtuuksia sisältyy tänä vuonna talousarvioon 2,4 miljardia. Kohdennuksessa korostuvat uusien liikennehankkeiden valtuudet, korjausvelka, raidehankkeet sekä puhdasta siirtymää edistävien teollisuusinvestointien tukiohjelma, josta tänään täällä salissa onkin jo keskusteltu.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+10.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-03-12T18:48:25,2025-03-12T18:49:52,Hyväksytty,1.1 2025_21_259,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_260,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024 >>>Kertomus K 22/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pidän siitä, että voi käydä ihan tämmöistä aitoa keskustelua täällä. Nyt otan tässä yhden asian esille, minkä edustaja Strandman äsken totesi, kun hän viittasi tähän hallituksen investointiohjelmaan. Tässä valiokunnan mietinnössä todetaan näin: ”Asiantuntijat kiinnittävät huomiota siihen, että hallituksen investointiohjelma sisältää myös muita kuin investoinneiksi luokiteltavia menoja. Asiantuntijoiden mukaan on mahdollista, että investointien aiheuttamat menolisäykset eivät välttämättä jää tilapäisiksi.” Kun siellä nyt on esimerkiksi 335 miljoonaa euroa näitä Kela-korvauksia, jotka on tarkoitettu tämän vuoden loppupuolelle, ensi vuodelle ja vuodelle 27 ja joita tänään sitten tosin hyvin pieneltä osin täällä käsittelimme aikaisemmin, niin nythän se tarkoittaa sitä, että ne loppuvat vuonna 27. Vai onko tarkoitus, että ne jatkuvat vuonna 28? Tähän tietenkin vastaus on, että sen päättää seuraava hallitus, mutta tämä vain yhtenä kommenttina. Varsinaisesti pyysin vielä tämän äskeisen puheenvuoron, kun kuuntelen täällä tarkkaan, mitä muutkin sanovat, ja edustaja Seppänen nosti minusta hyvin oikealla tavalla esille tämän: taisitte sanoa vielä niin, että meidän väestön ikääntyminen on se suurin syy siihen, miksi meillä nyt on tietyllä tavalla tämä tilanne — tai oikeasti siis ikärakenteen muutos, ei pelkästään ikääntyminen, vaan ikärakenteen muutos, se, että on syntyvät ja työmarkkinoille tulevat pienet ikäluokat ja sitten eläkkeelle siirtyneet suuret ikäluokat. Kun meillä oli vuoden 23 finanssipolitiikan arviointi, siis vuosi sitten, VTV:n edustajien laatiman raportin pohjalta, niin kysyin silloin talouspolitiikan asiantuntijoilta — taisi olla Seija Ilmakunnas, keneltä kysyin — mitä vuonna 2010, suunnilleen siinä finanssikriisin jälkeen, sellaista tapahtui, kun niin usein nyt vedotaan siihen, että muutama vuosi sitten — sanottiin, että 15 vuotta sitten, 17 vuotta sitten — kasvu pysähtyi. No, sen jälkeenhän oikeasti on ollut siis muutamia kasvuvuosia ja muutamia alaspäinmenovuosia, niin että yhteisvaikutus on ollut se, että kasvua ei ole varsinaisesti kovinkaan merkittävästi juurikaan ollut. Hän nosti esille sen, että verrattuna muihin Pohjoismaihin se ajankohta on suunnilleen se, jossa meidän ikärakenteen muutos lähti menemään eri suuntaan, eli muissa Pohjoismaissa työikäisten määrä vielä nousi. Meillä työikäisten määrä, niin kuin se perinteisesti on määritelty, alkoi supistua ja vastaavasti työelämän ulkopuolella olevien, sen ikäisten, määrä alkoi kasvaa. Tietysti, kun mietitään, mikä siihen pitäisi ratkaisun olla, ei pitäisi suhtautua sitten hirveän kriittisesti työperäiseen maahanmuuttoon. Ja toisaalta, mikä on ilahduttavaa: olen itse nähnyt, että esimerkiksi ikäryhmässä 55—65 työhön osallistuminen on tällä hetkellä ihan eri tasolla. Eräiden vanhojen tilastojen mukaan noin 30 prosenttia yli 55-vuotiaista oli työllisiä, tällä hetkellä se on 70 prosentin luokkaa, ja silloinkin se tarkastelu loppuu [Puhemies koputtaa] siihen 65:een.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+10.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-03-12T18:49:53,2025-03-12T18:53:08,Hyväksytty,1.1 2025_21_261,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kielilain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan. — Keskustelu alkaa. Lakialoitteen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Aittakumpu, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_21_262,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kielilain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mitä tarkoittaa ”karsia”, mikä on ”talja”, mitä tarkoittaa ”kajasti”? Luin maanantai-iltana ennen tänne Helsinkiin lähtöä lapsille iltasatua. Kun lapselle lukee, lapsi oppii suomen kieltä, ja toki siinä voi itsekin oppia upeasta suomen kielestä ja sen rikkaudesta. Olemme täällä eduskunnassa usein puhuneet siitä, miten huolissamme olemme lasten ja nuorten lukutaidosta. Sen tukeminen on tärkeää. Äidinkielen oppiminen on pohja kaikelle ajattelulle ja myös tunteille. Suomen kielen asema ei ole itsestäänselvyys. Se on vuosisataisen työn tulos. Suomi nousi, kun suomen kielestä tehtiin hallinnon, tieteen ja taiteen kieli, kaikilla yhteiskunnan aloilla käytettävä kieli. Nyt suomen kielen asema on uhattuna. Suomen kielen lautakunta kiinnitti tähän huomiota jo vuonna 2018 ja totesi, että suomen kielen käyttöalan yhä nopeampi kaventuminen uhkaa mitätöidä kahden vuosisadan mittaisen määrätietoisen työn, jolla on luotu suomen kielelle asema yhteiskunnan kaikilla aloilla käytettynä ja toimivana kielenä. Mikä suomen kieltä uhkaa? Uhkana on erityisesti englannin kielen aseman kasvaminen suomen kielen kustannuksella. Tässä lakialoitteessa todetaan, että vieraat kielet ovat käyttökelpoisia ja niiden osaaminen on erittäin hyödyllistä ja usein jopa välttämätöntä muun muassa kansainvälisissä yhteyksissä. Kuitenkaan vieraiden kielten oppimisen vuoksi ei ole tarvetta rapauttaa suomen kielen asemaa. Tällaisesta rapautumisesta esimerkkinä on erilaisten nimekkeiden käyttö englanninkielisinä, vaikka suomenkielinen nimike olisi selkeämpi ja ymmärrettävämpi. Ongelma on myös se, että yliopistoissa englannin kieli on paikoin kasvattanut asemaansa ainoana kielivaihtoehtona. Monilla aloilla ei ole enää mahdollista jatkaa opintoja kansalliskielellä kandivaiheen jälkeen vaan maisteriopintojen kohdalla siirrytään kokonaan englanninkieliseen opetukseen. Tällä viikolla uutisoitiin, että Jyväskylän yliopisto avaa vieraskielisille oman väylän yliopistoon. Tämä ei ole ratkaisu siihen, että selvityksen mukaan, jota Jyväskylän yliopisto oli mukana toteuttamassa, 60 prosentilla ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista Suomessa on muun muassa niin huono lukutaito, etteivät he pysty osallistumaan täysipainoisesti esimerkiksi jatko-opintoihin ja työelämään. Nyt on painotettava suomen kielen osaamista. Ratkaisu ei ole tarjota enemmän vieraskielistä opetusta, vaan ratkaisu on tarjota enemmän suomen kieltä. Asumme, elämme ja olemme Suomessa. Yliopistot ja oppilaitokset on velvoitettava siihen, että tutkinnot tulee pystyä tekemään suomen kielellä kaikilla tutkintotasoilla. Siksikin tämä lakialoite on tehty. Englannin kieli on päätynyt jopa valtioneuvoston ja ministeriöiden viestintään. Näin ei pidä olla, vaan esimerkiksi ministeriöiden sähköpostiosoitteet on muutettava takaisin suomenkielisiksi. Huonoa kehitystä on myös se, että täällä pääkaupunkiseudulla asiakas ei kaikissa kahviloissa ja ravintoloissa voi saada palvelua suomen kielellä, koska asiakaspalvelijat puhuvat vain englantia. Virossa ja Ranskassa on kielilaki, joka velvoittaa myös yksityisiä palveluiden tarjoajia. Noissa maissa kahvila, jossa palvellaan vain englanniksi, on laiton. Esimerkiksi ravintolassa tulisi olla vähintään yksi henkilö, joka voi tarvittaessa palvella suomen kielellä. Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnan on syytä puuttua asiaan. Suomen kielen tulee olla ykköskieli Suomessa. Meillä pitää olla itsetuntoa ja oman kielemme arvostusta niin, että emme vain odota vaan vaadimme, että Suomessa käytetään suomen kieltä ja että Suomeen tuleva opettelee suomen kielen. Suomessa, esimerkiksi kunnissa, tarjotaan palveluja yhä enemmän muillakin kielillä kuin kansalliskielillämme. Kansalliskieltemme erityisasema perustuu lakiin, mutta kunnat ja viranomaiset käyttävät veronmaksajien rahaa myös esimerkiksi englannin-, somalin-, venäjän- ja arabiankielisiin palveluihin. Myös Yleisradion tulee keskittyä palvelemaan kansalliskielillämme. Mikään määrä rahaa ja henkilökuntaa ei riitä palvelemaan kaikilla maailman kielillä, eikä siinä olisi yhtään mitään järkeäkään. Miten voi odottaa maahan tulevan kotoutuvan yhteiskuntaamme ja arvoihimme, jos tarjoamme hänelle palvelut hänen äidinkielellään? Kuinka pitkälle paisutamme vieraskielisiä palveluita ja käytämme niihin veronmaksajien rahaa? Miten heidän lapsensa oppivat suomen kielen? Eivät ehkä juuri mitenkään. Selvityksen mukaan maahanmuuttajien muita heikompi koulumenestys Pisa-tutkimuksessa juontuu aivan erityisesti heikosta kielitaidosta. Täysin turha ja jopa haitallinen rahan kaataminen muihin kuin suomenkielisiin palveluihin tulee lopettaa. Tässä voivat vaikuttaa myös valtuutetut, jotka valitaan kevään kunta- ja aluevaaleissa. Kun täytin vaalikoneita, kiinnitin huomiota siihen, että niistä yhdessäkään ei kysytty mitään suomen kielen asemasta. Sen sijaan Ylen vaalikoneessa kysyttiin, pitäisikö ruotsin opetusta alakouluissa lisätä. Ilta-Sanomien vaalikoneessa taas kysyttiin, pitäisikö englannin kieltä lisätä kuntapalveluissa ja kouluissa. Ihminen pääsee paremmin mukaan yhteiskuntaamme, kun hän puhuu samaa kieltä, kun hän ajattelee suomen kielellä niin kuin mekin ajattelemme, kun hän ymmärtää, mitä on suomalaisuus, mitä me suomalaiset arvostamme, mitkä ovat meidän tapamme. Suomen kieli kertoo arvoistamme ja kulttuuristamme. Sama kieli yhdistää, ei hajota. Tässä aloitteessa ehdotetaan muutettavaksi kielilakia suomen kielen vahvistamiseksi niin, että suomen ja ruotsin kielen asemaa kansalliskielinä vahvistetaan. Aloitteessa ehdotetaan ensinnäkin lisättäväksi kielilakiin lain tarkoitukseksi myös kehittää ja suojella suomen kieltä. Toiseksi, kielilain muutoksella velvoitettaisiin elinkeinonharjoittajat tarjoamaan palveluja ja tietoa suomen kielellä kuluttaja-asiakkaille. Kolmanneksi ehdotetaan myös korkeakoulujen lisäämistä kielilain soveltamisalaan. Tämä velvoittaisi korkeakouluja vahvemmin pitämään suomen ja ruotsin kieli ensisijaisina opiskelukielinä. Suomen kieli on puhujien määrällä mitattuna pieni kieli. Jos me suomalaiset emme pidä äidinkielestämme huolta, ei sitä tee kukaan muukaan. Pohja äidinkielen osaamiselle luodaan lapsuudessa. Suomen kielen vaaliminen on yhteydessä lasten ja nuorten lukutaitoon. Hallitus on tehnyt aivan oikean päätöksen, kun se lisää lukemiseen ja kirjoittamiseen vuosiviikkotunteja alakoulussa. Edistäkäämme yhdessä lukemista, lukutaitoa ja suomen kielen käyttöä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+11.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-03-12T18:53:36,2025-03-12T19:01:00,Hyväksytty,1.1 2025_21_263,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kielilain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2024 vp,Kiitoksia. — Ja sitten edustaja Strandman, ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_264,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kielilain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän lämpimästi edustaja Aittakumpua tästä erittäin tärkeästä aloitteesta. Jos me suomalaiset emme pidä Suomestamme huolta, niin kuka sitten niin tekee? Perussuomalaiset ovat ainakin tähän vahvasti sitoutuneet ihan jo nimensäkin vuoksi. Myöskin opettajana koen tämän aloitteen erittäin merkittävänä. Aloitteessa ehdotetaan muutettavaksi kielilakia niin, että suomen ja ruotsin kielen asemaa kansalliskielinä vahvistetaan. Aloitteessa ehdotetaan lisättäväksi kielilakiin lain tarkoitukseksi myös kehittää ja suojella suomen ja ruotsin kieltä. Tämän lisäksi kielilain muutoksella velvoitettaisiin elinkeinonharjoittajat tarjoamaan palvelua ja tietoa suomen kielellä kuluttaja-asiakkaille. Terveydenhuoltopalveluita tulee saada myös suomen kielellä. Aloitteessa ehdotetaan myös korkeakoulujen lisäämistä kielilain soveltamisalaan. Korkeakoulujen lisääminen kielilain soveltamisalaan velvoittaisi korkeakouluja vahvemmin pitämään suomen ja ruotsin kieli ensisijaisina opiskelukielinä. Arvoisa rouva puhemies! Kansalliskielten asemaa tulee vahvistaa, koska englannin kielen käyttö on yleistynyt erityisesti korkeakouluissa ja palvelualoilla. Suomen kielen lautakunta on varoittanut suomen kielen käyttöalan kapenemisesta, mikä voi heikentää kansalliskielten asemaa ja lisätä eriarvoisuutta. Kansalliskielibarometri 2023 -tutkimuksen mukaan selkeä enemmistö suomalaisista pitää englannin kielen lisääntyvää käyttöä esimerkiksi koulutuksessa, työelämässä sekä julkisissa ja yksityisissä palveluissa haitallisena. Luotammeko esimerkiksi ravintoloiden nimissä suomalaisuuteen, ja olemmeko ylpeitä maamme kielestä? Maassamme tulee elää maan tavalla myös kielellisesti. Tällä lakiesityksellä pyritään takaamaan kielellinen yhdenvertaisuus, vahvistamaan kansalliskielten käyttöä akateemisessa ja julkisessa ympäristössä sekä turvaamaan suomen ja ruotsin kielen kehittäminen ja suojeleminen. Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaisten suomalaisuusohjelmassa korostetaan suomen kielen merkitystä kansallisen identiteetin, kulttuurin ja yhteiskunnan perustana. Ohjelmassa painotetaan, että kieli on kansakunnan olemassaolon edellytys ja sen asema on turvattava kaikilla elämänalueilla. Kukaan muu maailmassa ei puolusta suomen kieltä, pientä vähemmistökieltä, suuressa maailmassa, jos me emme itse sitä tee. Lukeminen ja kirjoittaminen suomen kielellä on yksi perustaidoistamme, ja tähän nykyhallitus panostaa perusopetuksessa. Tässä yhteydessä haluan nostaa esille myös suomen kielen eri murteet, jotka tuovat maamme eri alueita vahvasti ja oivasti esille. Murteet ovat kansalaistemme arjen elävää kieltä ja merkittävää kulttuuri-identiteettiämme. Suomen kieli on Suomen mieli, niin kuin edustajakollegani Keskisarja on asian ilmaissut. Hyvvee illanjatkoo teille kaikille! Pietään suomen kielestämme huolta. [Eduskunnasta: Näin tehdään!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+11.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-03-12T19:01:06,2025-03-12T19:04:54,Hyväksytty,1.1 2025_21_265,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kielilain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2024 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_266,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi kielilain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen kansalliskielet suomi ja ruotsi ovat keskeinen osa kansallista identiteettiämme ja kulttuuriamme. Lakialoite kielilain muuttamisesta vahvistaa kansalliskielten asemaa ja turvaa jokaisen suomalaisen oikeuden käyttää omaa kieltään viranomaisasioissa, koulutuksessa ja palveluissa. Suomen ja ruotsin kielen vaaliminen ei ole vain kulttuurikysymys vaan oikeudenmukaisuuden ja saavutettavuuden kysymys. Lakialoitteen myötä kielilain tarkoitukseen lisätään suomen ja ruotsin kielen kehittämisen ja suojelemisen periaate. Tämä varmistaa, että kansalliskielet säilyvät ja säilytetään vahvana osana suomalaista yhteiskuntaa myös tulevaisuudessa. Samalla kielilain soveltamisalaa laajennetaan koskemaan myös korkeakouluja. Tämä on tärkeä askel sen varmistamiseksi, että suomalaiset opiskelijat voivat suorittaa opintojansa kansallisella kielellään eikä englannin kielestä tule ensisijainen vaihtoehto korkeakouluissa. Arvoisa rouva puhemies! Lakialoitteessa ehdotetaan myös uutta säännöstä, joka velvoittaa elinkeinonharjoittajat tarjoamaan kuluttajille tietoa ja palveluja suomen kielellä. Tämä parantaa suomenkielisten kansalaisten yhdenvertaisuutta ja varmistaa, että jokainen voi asioida omalla kielellään ilman kohtuutonta vaikeutta. Lisäksi viranomaisten ja julkisten toimijoiden tulee jatkossa huolehtia siitä, että suomen ja ruotsin kielen asema näkyy vahvemmin julkisessa viestinnässä ja katukuvassa. On selvää, että kielipolitiikka vaikuttaa suoraan yhteiskuntamme toimivuuteen ja kansalaisten oikeuksiin. Suomi on aina ollut ylpeä monikielisestä kulttuuristaan, mutta samalla meidän on varmistettava, että kansalliskielemme eivät joudu taka-alalle. Tämä lakialoite antaa vahvan viestin siitä, että suomen ja ruotsin kielen asemaa arvostetaan ja niiden käyttömahdollisuudet turvataan tuleville sukupolville. Kannatan lämpimästi lakialoitetta ja sen tavoitteita. — Kiitoksia. [Pekka Aittakumpu: Hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+11.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-12T19:04:59,2025-03-12T19:08:07,Hyväksytty,1.1 2025_21_267,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kielilain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Nieminen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_268,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kielilain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lämmin kiitos edustaja Aittakummulle tästä tärkeästä aloitteesta. Tänään käsittelemme tosiaan merkittävää ja ajankohtaista aihetta: suomen kielen vahvistamista yhteiskunnassamme. Suomen kieli on paitsi kommunikaatioväline myös osa kansallista identiteettiämme, kulttuuriamme ja yhteiskunnallista yhtenäisyyttämme. Suomi on ollut ja tulee aina toivottavasti olemaan tämän maan pääkieli jatkossakin. Meidän on kuitenkin tunnustettava, että globalisaation, digitalisaation ja kansainvälisen vuorovaikutuksen myötä Suomen asema on joutunut uudenlaisten haasteiden eteen. Englannin kielen vaikutus hallinnossa, korkeakoulutuksessa ja yritysmaailmassa on kasvanut merkittävästi, ja samalla suomen kielen käyttö monilla elämänalueilla on vähentynyt. Tämä kehitys vaatii meiltä poliittista tahtoa ja konkreettisia toimia, jotta voimme varmistaa suomen kielen elinvoimaisuuden myös tulevaisuudessa. Suomen kieli on kuitenkin kulttuuriperintömme tukipilari. Tässä yhteydessä esitetty lakialoite kielilain muuttamisesta pyrkii vahvistamaan suomen kielen asemaa lainsäädännön tasolla. Se tuo mukanaan konkreettisia muutoksia, jotka tukevat suomen käyttöä hallinnossa, koulutuksessa sekä työelämässä. Meidän itsemme on huolehdittava siitä, että jokainen kansalainen voi asioida omalla kielellään julkishallinnossa ja saada palveluita suomeksi kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Kieli sitoo yhteisöämme yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja järjestelmään. Arvoisa puhemies! Erityisesti korkeakoulutuksen ja tutkimuksen saralla on tärkeää, että suomen kieli säilyy ja kehittyy tieteellisenä kielenä. Opinnäytteiden ja tutkimusjulkaisujen ja opetuksen tulee olla mahdollista myös suomeksi. Tieteen ja koulutuksen tehtävä ei ole ainoastaan kansainvälisen tiedeyhteisön palveleminen vaan myös suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehittäminen. Tähän tarvitsemme vahvaa suomenkielistä osaamista ja käsitteistöä. Kukaan muu ei tule puolustamaan suomen kieltä kuin sen kansa itse. Tämä lakialoite on tärkeä muistuttamaan meitä tästä tehtävästä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+11.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-03-12T19:08:07,2025-03-12T19:10:29,Hyväksytty,1.1 2025_21_269,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kielilain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2024 vp,Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_270,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kielilain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssämme on lakialoite kielilain muuttamiseksi siten, että suomen ja ruotsin kielen asemaa kansalliskielinä vahvistetaan. Aloitteen tarkoituksena on myös kehittää ja suojella suomen ja ruotsin kieltä. Kansalaisten keskuudessa käydään aika ajoin keskustelua siitä, että ravintoloissa ei ole saanut palvelua suomeksi. Kielilain muutoksella velvoitettaisiin elinkeinonharjoittajat tarjoamaan palvelua ja tietoa suomen kielellä kuluttaja-asiakkaille. Aloitteessa ehdotetaan myös korkeakoulujen lisäämistä kielilain soveltamisalaan. Korkeakouluja velvoitettaisiin vahvemmin pitämään suomen ja ruotsin kieliä ensisijaisina opiskelukielinä. Englannin kieli valtaa alaa yhä enemmän myös Suomessa. Mielestäni tässä kansainvälisyydessä on menty liian pitkälle, kun valtaväestö vaihtaa esimerkiksi ruokaa tilatessaan kielen englanniksi, jos tarjoilija puhuu englantia. Miten tulee käymään meidän kansalliskieltemme? Arvoisa puhemies! Kansalliskielibarometri 2023 -tutkimuksen mukaan selkeä enemmistö suomalaisista pitää englannin kielen lisääntyvää käyttöä esimerkiksi koulutuksessa, työelämässä sekä julkisissa ja yksityisissä palveluissa haitallisena. Tämä ei ole siis mitään junttien ja metsäsuomalaisten ulinaa vaan tutkittua tietoa. Lakimuutoksin pyritään takaamaan kielellinen yhdenvertaisuus, vahvistamaan kansalliskielten käyttöä akateemisessa ja julkisessa ympäristössä sekä turvaamaan suomen ja ruotsin kielen kehittäminen ja suojeleminen. Meidän perussuomalaisten suomalaisuusohjelmassa korostetaan suomen kielen merkitystä kansallisen identiteetin, kulttuurin ja yhteiskunnan perustana. Tuossa ohjelmassa painotetaan, että kieli on kansakunnan olemassaolon edellytys ja sen asema on turvattava kaikilla elämänalueilla. Kieli määrittää kansallisen identiteetin ja yhteisöllisyyden. Lisäksi suomen kieli on käytössä niin pienellä väkimäärällä maailmanlaajuisesti katsottuna, että jos me emme puolusta omaa kieltämme, ei sitä tee kukaan muukaan. Arvoisa puhemies! Myös erilaisten murteiden säilyminen ja niiden ylläpito on tärkeää. Itse puhun ”Etelä-Pohojanmaan” ja tarkemmin ”kauhavalaasta” murretta, jota kuultiin laajemminkin viimeisimmässä Häjyt-elokuvassa. Myös Ruotsin Melodifestivalenin voittaja, vöyriläinen Kaj-yhtye, ansaitsee maininnan Vöyrin murteen ylläpitämisestä ja totta kai samalla myös vähemmistökielen esiin nostamisesta. Kiitän edustaja Aittakumpua tästä aloitteesta, ja allekirjoitinkin sen heti alkuunsa erinomaisena kansallisen identiteetin ylläpitäjänä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+11.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-03-12T19:10:32,2025-03-12T19:13:37,Hyväksytty,1.1 2025_21_271,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kielilain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2024 vp,Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_272,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kielilain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan kiittää edustaja Aittakumpua tästä lakialoitteesta, jonka olen itsekin allekirjoittanut. Aloitteessa halutaan vahvistaa suomen kielen asemaa. Äidinkieli on tämän isänmaan sydän. Kulttuurimme elää sanoissa, puheessa, murteissa, kirjoitetussa kirjassa ja runossa. Se on rakkauden kieli, tunteiden kieli. Se on oman kulttuurimme ja historiamme kieli. Suomen kielessä on elämä, joka hengittää ja kasvaa kanssamme muovautuen ajan ja sukupolvien mukana. Suomen kieltä ei puolusta kukaan muu kuin suomalainen itse. Olemme pieni, vähän yli viiden miljoonan suomen kieltä puhuvan suomalaisen ihmisen porukka yli kahdeksan miljardin ihmisen joukossa. Suomi on uhanalainen kieli, ja meidän tulee puolustaa sitä jokapäiväisessä elämässämme. Kieli on identiteettimme perusta, ja sen säilyttäminen on meidän kaikkien vastuulla. Kun puhumme suomea, emme ainoastaan kommunikoi vaan myös ylläpidämme ja vahvistamme kulttuuriperintöämme. Jokainen sana, lause ja murre on osa suurempaa tarinaa, joka kertoo kansamme historiasta, arvoista ja unelmista. On tärkeää, että käytämme suomea rohkeasti ja ylpeästi kaikissa tilanteissa. Olipa kyse arkipäivän keskustelusta, virallisesta tilaisuudesta tai luovasta ilmaisusta, suomen kieli ansaitsee olla ensi sijalla. Englanti on tärkeä ja hyödyllinen kieli, mutta suomen kielen merkitystä ei voi vähätellä. Suomen kieli on se, joka yhdistää meidät toisiimme ja antaa meille ainutlaatuisen äänen maailmassa. Suomalainen tutkimus ja tiede ovat olleet aina korkeatasoisia ja arvostettuja. On kuitenkin huolestuttavaa ajatella, että tulevaisuudessa suomalaista tutkimusta tehtäisiin vain englannin kielellä. Näin on valitettavasti käymässä. Suomen kieli on osa tiedeyhteisöämme, ja sen säilyttäminen on tärkeää, jotta voimme jatkossakin tuottaa laadukasta ja omaleimaista tutkimusta. Se, että tiedettä voi tehdä vain englannin kielellä, tulee kapeuttamaan tutkimusaiheita sekä viemään tieteellistä tietoa pois suomalaisuuden keskuudesta ja yhteiskuntamme kehittämisestä. Suomessa täällä Helsingissä ei välttämättä saa palvelua suomen kielellä, ja se on todella harmillista. Minä itse puhun hyvää englantia. Silti minua harmittaa aivan suunnattomasti, mikäli edes aivan perustervehdyksiä ei kuule palveluiden yhteydessä, kun käyt asioimassa. Tunnen tällöin suurta kiusausta puhua vain suomea, vaikka yleensä olen hyvin kiltti asiakas ja pyrin kommunikoimaan yhteistyössä. Arvoisa rouva puhemies! Hiljattain Jyväskylän yliopisto teki tutkimuksen maahanmuuttajalasten heikosta Pisa-menestyksestä. Miten voi oppia suomen kieltä, jos luokassa on yli 80 prosenttia luokkakavereista vieraskielisiä, jos kotona ei puhuta suomea ja vapaa-ajalla leikitään ja seurustellaan ei-suomenkielisten kanssa, kun katsotaan YouTubesta englanninkielistä tarjontaa ja tulkki tulee mukaan kaikkiin perheen tarvitsemiin palveluihin? Tällöin kielen syötettä ei tule tarpeeksi, jotta suomen kielen voisi oppia. Meidän tulee puolustaa suomen kieltä kaikilla elämänalueilla: koulutuksessa, työelämässä, kulttuurissa ja arjessa. Suomen kieli ansaitsee tulla kuulluksi ja arvostetuksi. Se on se kieli, joka kertoo tarinamme ja antaa meille identiteetin. Nuoret ovat ne, keitä meidän tulee kannustaa käyttämään suomen kieltä. He ovat tulevaisuutemme, ja heidän kauttaan kieli elää ja kehittyy. Meidän tulisikin varmistaa, että suomen kieli nimenomaan lasten ja nuorten tulevaisuudessa on merkityksellinen ja että he siirtävät sitä myös seuraaville sukupolville. Myös se, että me aikuiset olemme esimerkkejä, on tärkeää. Meidän ei tule lähteä mukaan puhumaan niin sanottua fingelskaa, mikä on jopa vähän muodikasta. Tiedän, että jossakin yläkoulussa, vaikka lapsi olisi täysin suomenkielinen ja puhuisi hyvää suomea, on muodikasta, trendikästä puhua vähän sellaista huonoa suomea tai tällaista fingelskaa. Pidetään huolta suomen kielestä, ja haluaisin vielä sanoa, että kieli on se yhteys toisiimme ja maailmaan. Se on silta menneisyyden ja tulevaisuuden välillä. Se on se, minkä kautta jaamme kokemuksiamme, ajatuksiamme ja tunteitamme. Tämä lakialoite on varmasti tässä ajassa erittäin tarpeellinen, sillä näitä muutoksia on jo huomattavasti tapahtunut suomalaisessa yhteiskunnassa tämän suomen kielen aseman osalta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+11.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-03-12T19:13:40,2025-03-12T19:19:41,Hyväksytty,1.1 2025_21_273,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kielilain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2024 vp,Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_274,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi kielilain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2024 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Aloitteessa ehdotetaan muutettavaksi kielilakia niin, että suomen ja ruotsin kielen asemaa kansalliskielinä vahvistetaan. Aloitteessa ehdotetaan lisättäväksi kielilakiin lain tarkoitukseksi myös kehittää ja suojella suomen ja ruotsin kieltä. Tämän lisäksi kielilain muutoksella velvoitettaisiin elinkeinonharjoittajat tarjoamaan palvelua ja tietoa suomen kielellä kuluttaja-asiakkaille, ja tämähän on varsin tärkeä asia. Edustaja Aittakummulta varsin hyvä lakialoite, ja henkilökohtaisesti tuen aloitetta — en pelkästään tällä puheenvuorolla vaan myös konkreettisella aloitteen allekirjoituksella. Toivon, että aloite etenee, ja onhan se loistavaa, että täältä salin vasemmalta laidaltakin tulee vahvaa tukea tälle aloitteelle. — Kiitos. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+11.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-03-12T19:19:41,2025-03-12T19:20:30,Hyväksytty,1.1 2025_21_275,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kielilain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2024 vp,Edustaja Sillanpää., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_276,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kielilain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan tässä lyhyesti kiittää edustaja Aittakumpua tästä erinomaisesta lakialoitteesta. Kielten osaaminen laajasti on erinomainen asia, mutta Suomessa meidän tärkeimmät kielet ovat suomi ja ruotsi, ja näitä meidän tulee ylpeästi puolustaa. Hoitoalan edustajana kannan erityisesti huolta siitä, että potilaat saavat jatkossakin palvelunsa Suomessa omilla kansalliskielillään eli suomeksi ja ruotsiksi. Suomeen on tullut viime vuosien myötä hoitoalalle paljon hoitajia, joilla on puutteellinen suomen tai ruotsin kielen taito. On ensisijaisen tärkeää, että hoitoalalla työskentelee hoitajia vain riittävällä kielitaidolla. Tämä on ehdoton pohja potilasturvallisuuden mahdollistamiselle. Onkin meidän päättäjien tehtävä huolehtia suomen ja ruotsin kielen aseman vahvistamisesta. Elikkä kiitoksia aloitteesta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+11.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-03-12T19:20:30,2025-03-12T19:21:32,Hyväksytty,1.1 2025_21_277,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kielilain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2024 vp,Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_278,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi kielilain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän aloitteen tarkoitus on erittäin hyvä. Ilman suomen kieltä ei ole suomalaista kulttuuria. Ja jos ajatellaan akateemista tutkimusta, niin jos ei sitä ole suomen kielellä, niin suomen kieli näivettyy. Se on aivan selvä juttu. Minulla on semmoinen hyvä tilanne itselläni, että kun olen aikoinaan opiskellut oikeustiedettä, niin sehän on semmoinen tieteenala, jota ei kauhean paljon muilla kielillä pysty opiskelemaan, koska jokaisessa maassa on oma lainsäädäntö, se lainsäädäntö, jota me täällä eduskunnassa säädämme, ja siihen liittyvää soveltamiskäytäntöä me opiskelimme. Totta kai siellä on myös EU-oikeutta ja kansainvälistä oikeutta, kansainvälistä yksityisoikeutta ja niin edelleen, joista on myös ulkomaalaisia artikkeleita, mutta pääosinhan se opiskelu on suomenkielistä. Ja vähän surullisena katson joitakin — omaakin jälkipolvea — jotka ovat yliopistoissa, kun siellä on niin kuin automaatio se, että tehdään se pro gradu -tutkielma englannin kielellä, ei oikein muu tule kyseeseenkään. Kyllä tässä on tärkeää, että me pidämme kiinni siitä, että suomen kieli säilyy. Nostan yhden näkökulman, joka on muuten tullut esille, ja se ei liity pelkästään suomen kieleen vaan jokaisen ihmisen äidinkieleen. Silloin kun meille tulee ikää ja ikäännymme ja tarvitsemme palveluita, niin erityisesti jos sattuu niin, että meitä kohtaa muistisairaus tai vastaava, niin silloin se oman äidinkielen merkitys on aivan valtavan tärkeä, vaikka osaisikin jotain toista kieltä. Sen takia nämä puheenvuorot siitä, että kyllä silloin, kun toimitaan hoitoalalla, se kielitaito on todella tärkeä, ovat hyviä puheenvuoroja ja ajatuksia. Mutta en nyt malta olla kuitenkaan ottamatta tästä lakialoitteesta esiin yhtä semmoista kohtaa, johon suhtaudun vähän kriittisesti, ja se on se, että elinkeinonharjoittajilta vaaditaan suomenkielistä palvelua. Minusta se toimii paremmin niin, että kuluttajat äänestäkööt jaloillaan sitten, jos ei saa oikeanlaista palvelua. Ja sitten on kokemuksia, että kun olemme menneet Ahvenanmaalle, ei siellä välttämättä suomen kielellä saa palvelua. Ja sitten meillä muuten on Lapissa paljon matkailuyrityksiä, sellaisia resortteja, suljettuja alueita, joissa on kaikki ohjelmapalvelut, joissa ei ole yhtään suomalaista asiakasta. Ei ole mitään järkeä vaatia, että heitä pitäisi jotenkin suomeksi palvella. Se ei tavallaan lisää sitä, mikä tässä on tämän aloitteen tarkoitus, suomen kielen ylläpitämistä ja suomen kielen vaalimista, yhtään enempää, että me vaadittaisiin, että elinkeinon harjoittamisessa pitäisi saada suomeksi palvelua, jos ei siellä ole yhtään suomalaista asiakasta, eikä tule olemaankaan aika useassa paikassa. Tämä on varmasti kohta, jos tämä lakialoite jollakin tavalla etenee, jota kannattaa miettiä, onko tämä kohtuullinen ja järkevä. Ymmärrän, että jotkut täällä pääkaupunkiseudullakin ovat vähän kiusaantuneita, kun menet ravintolaan etkä saa äidinkielellä palvelua, mutta tämä kokonaisuus ja myös tämä Ahvenanmaa-näkökulma kannattaa ottaa huomioon. Ymmärrän, että siellä ruotsin kieli on valtakieli ja vallitseva kieli, eikä se välttämättä aina tarkoita, että suomella saisit palvelua, mutta kyllä me kuitenkin pärjäämme. Tärkeämpi tämä on kaikessa muussa, ja tässä aloitteessa on paljon hyvää.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+11.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-03-12T19:21:32,2025-03-12T19:25:03,Hyväksytty,1.1 2025_21_279,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kielilain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2024 vp,Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_280,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kielilain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos kaikille aloitteen allekirjoittajille nyt tästä tosi hyvästä keskustelusta — todella hyviä näkökulmia. Tämän aloitteen henki palveluntarjoajan näkökulmasta: ei tietenkään semmoisessa tapauksessa, jossa sitä suomenkielistä palvelua ei tarvitse, vaan tarvittaessa. On tosiaan tuolla Koillismaallakin, mikä on myöskin itselleni hyvin tuttua seutua, tämäntyyppistä palvelua, jossa käytännössä kaikki asiakkaat ovat ulkomailta. Se englanninkielinen palvelu heille riittää, eikä siellä kukaan suomenkielistä palvelua tarvitsekaan eikä sitä vaadikaan. Mutta ilman muuta tämä pitää ottaa tässä asiassa huomioon. Suomen kielen ja ylipäätäänkin kielen merkitystä varmastikin hyvin kuvannee se, kun tänään aloitimme lakivaliokunnassa keskustelun ja kuulemiset lakialoitteesta, jonka mukaan ”äiti”- ja ”isä”-termit on säilytettävä lainsäädännössä. Kielihän ei ole vain pelkkää puhetta tai kirjoitusta ja viestimistä, vaan sen avulla ja sen kautta me myöskin luomme todellisuutta. Siksi ei ole ollenkaan yhdentekevää, millaisia sanoja käytämme, miten puhumme, miten viestimme, millaisen painoarvon annamme äidinkielellemme. Nyt on aika puolustaa suomen kieltä. Ajattelen, että me kaikki voimme itse näyttää siinä esimerkkiä. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on kaiken muun ohella romaani myöskin lukemisesta ja suomen kielestä. Seitsemän veljeksen Tuomaksen sanoin päätän tämän keskustelun omalta osaltani: ”Nyt aapiskirja kouraan ja sanaa päähän vaikka halkonuijalla.” [Naurua]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+11.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-03-12T19:25:03,2025-03-12T19:26:50,Hyväksytty,1.1 2025_21_281,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kielilain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2024 vp,Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_21_282,21/2025,2025-03-12,14.00,19.29,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kielilain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 42/2024 vp,"Kiitoksia! Haluan vielä muutaman sanan sanoa yliopistojen tutkintojen kielestä, kun tällä hetkellä tilanne on jo se, että yliopistoissa noin puolet maisteriohjelmista alkaa olla englanninkielisiä. Tämä siirtymä englanninkielisiin tutkintoihin on tapahtunut aika lailla sillä lailla ilman yhteiskunnallista keskustelua. Eli ei suomalaisilta ole kysytty, halutaanko, että yliopistoissa puolet tutkinnoista on englanninkielisiä. Eli tämä on vain tapahtunut ikään kuin ilman sitä, että olisimme ottaneet kantaa aiheeseen. Kuitenkin tämä koulutus, mitä yliopistoissa ja korkeakouluissa järjestetään, on julkisrahoitteista eli suomalaisten veronmaksajien maksamaa rahaa. Jos me ajatellaan globaalisti tätä tilannetta, niin kyllä englanninkielistä korkeakoulutusta maailmalta löytyy mutta ei suomenkielistä. Sen vuoksi olisi tärkeää, että me käytäisiin tämä keskustelu laajemmin. Helsingin yliopiston professori Janne Saarikivi onkin nostanut tämän kielikeskustelun julkisuuteen edustaja Aittakummun ja meidän perussuomalaisten edustajan, Keskisarjan, ohella. Tämä on sellainen asia, mistä toivoisin, että myös tässä salissa keskusteltaisiin enemmän. Olen tosi iloinen, että edustaja Aittakumpu teki tämän lakialoitteen ja pääsimme keskustelemaan tästä aiheesta. ", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2025+11.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-03-12T19:26:50,2025-03-12T19:28:36,Hyväksytty,1.1 2025_22_1,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. On toivottavaa, että kukin kysymys on osoitettu yhdelle paikalla olevista ministereistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_22_2,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_22_3,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Me tiedämme, että hallitus on tuomassa eduskuntaan lähes 200 miljoonan euron säästöt sosiaali- ja terveyspalveluihin, mutta me emme tiedä, kuka näitä valmistelee, mistä nämä säästöt tarkalleen otetaan ja milloin te näistä säästöistä eduskunnalle kerrotte. Ihmisillä on jäänyt muistiin hyvin viime vaaleista se, että viime vaalien alla luvattiin yhtä hallituksen toimesta ja sitten tehtiinkin aivan toista. [Ben Zyskowicz: Puhutte Marinin hallituksesta!] Ette voi tehdä tätä suomalaisille enää toista kertaa. Arvoisa pääministeri Orpo, kaksi viikkoa sitten te tässä salissa lupasitte eduskunnalle: ”kaiken tarvittavan tiedon ja vielä ennen vaaleja”. Pääministeri, ensimmäisten äänestyslippujen jättämiseen on enää alle kolme viikkoa. On aika ottaa sakset pois selän takaa ja antaa meille vastauksia. Kysynkin: Kenen ministerin vastuulla nyt ovat nämä lisäleikkaukset, joita valmistellaan? Milloin ne esitellään eduskunnalle, ja kenen ministerin toimesta?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2025-03-13T16:01:13,2025-03-13T16:02:27,Hyväksytty,1.1 2025_22_4,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_5,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin hyvää talvisodan päättymisen 85-vuotispäivää kaikille. [Mauri Peltokangas: Samoin, herra pääministeri!] Sitten kysymykseen, ensinnäkin: Ministeri kun on sairaslomalla, hän voi silti johtaa ministeriönsä toimintaa. Sen lisäksi valtiosihteeri edustaa ministeriä ja voi johtaa valmistelua. Sen lisäksi meillä on hyvinvoinnin ministerityöryhmä, joka on ollut tänäänkin koolla, jossa näitä asioita valmistellaan, ja loppujen lopuksi kollektiivisesti hallitus vastaa valmistelusta. Valmistelu etenee, ja kuten olen luvannut, päätökset tuodaan hyvissä ajoin ennen vaaleja eduskunnan tietoon. [Vasemmalta: Koska? — Perussuomalaisten ryhmästä: Ennen vaaleja!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-03-13T16:02:27,2025-03-13T16:03:13,Hyväksytty,1.1 2025_22_6,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_7,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sanoitte, että ”hyvissä ajoin ennen vaaleja”. Kun äänestyksen alkuun on alle kolme viikkoa, niin nyt kysymme tässä, koska me saamme tiedon näistä tulevista leikkauksista. Nämä lisäleikkaukset ovat merkittäviä: 100 miljoonaa vanhustenhoidosta tarkoittaa noin 2 000:ta ympärivuorokautista hoitopaikkaa vähemmän. Sairaaloihin tehtävät leikkaukset, mitä tavoittelette: te lopetitte yöpäivystyksiä ympäri Suomen, ja nyt nämä tavoittelemanne leikkaukset ovat yli kaksi kertaa niin suuria kuin mitä te olette toteuttaneet. Suomalaisilla on oikeus tietää, mistä te leikkaatte. Varsinkin kun tänään sosiaali- ja terveysvaliokunnalle tuli tietoon, että Kela-korvauksiin ei olekaan enää käytettävissä puoli miljardia eli 500 miljoonaa, vaan uusi summa on 633 miljoonaa. [Vasemmalta: Ohhoh! — Tuntuu olevan rahaa!] Kyllä, yksityiseen terveysbisnekseen tuntuu löytyvän rahaa, mutta suomalaisten palveluihin ei muuta kuin leikkauksia. Arvoisa pääministeri, haluamme vielä kuulla: mitä leikkauksia on tulossa, ja koska?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2025-03-13T16:03:15,,Tarkistettu,1.1 2025_22_8,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_22_9,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus teki vuosi sitten kehysriihessä lisäsäästöpäätöksiä, ja yhdessä ne plus hallitusohjelman liitteet, joissa on säästökohteet kerrottu, ovat voimassa. Niiden pohjalta valmistelua tehdään, ja hyvissä ajoin ennen vaaleja on hyvissä ajoin ennen vaaleja. [Miapetra Kumpula-Natri: Mitä vaaleja?] Kolme viikkoa on käytännössä siis aikaa. Asiat pitää valmistella mahdollisimman hyvin ja mahdollisimman huolella, [Vasemmalta: Vuosi aikaa!] mutta ne kohteet ovat nämä. Kannattaa taas suhteuttaa asioita. Hallitus on lisännyt tänä vuonna sosiaali- ja terveyspalveluihin hyvinvointialueille 2,2 miljardia euroa, [Sheikki Laakso:2 200 miljoonaa!] mutta me myöskin, kyllä, olemme kohdentaneet säästöjä. Kokonaisuutena tämä on kuitenkin niin, että hallitus on etsinyt merkittävän määrän veronmaksajien rahoja muualta, jotta me pystytään pitämään huolta meidän sosiaali- ja terveyspalveluista, ja tämä on oleellinen asia. On totta, että joudutaan myöskin säästämään, koska rahaa ei ole loputtomasti. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Tuntuu olevan!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-03-13T16:04:43,2025-03-13T16:05:47,Hyväksytty,1.1 2025_22_10,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_11,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Herra pääministeri, teidän hallituksenne on ajanut hyvinvointialueet nurkkaan, mahdottoman tehtävän eteen. Te olette laittaneet sellaiset talousrätingit hyvinvointialueille, [Välihuutoja — Ben Zyskowicz: Ei, kun te!] että ne eivät kykene täyttämään lakisääteisiä tehtäviään. Tästähän on ilmeisesti laillisuusvalvojille, oikeusasiamiehelle, jo kantelukin tehty. Siellä ovat kaikkien puolueiden aluepäättäjät epätoivoisessa tilanteessa, myös kokoomuslaiset aluepäättäjät. Nyt meillä on tiedossa, herra pääministeri, että 170 miljoonaa aiotte leikata vielä lisää ihmisten peruspalveluista — terveyskeskuksista, vanhainkodeista, lastensuojelusta, perheitten matalan kynnyksen avusta — ja te ihan perustellusti kerroitte 27. päivä helmikuuta, että kerrotte eduskunnalle virallisesti, mistä leikataan lisää ihmisten peruspalveluista. Ja tosiaan 2. päivä huhtikuuta aletaan antamaan ääniä. Silloin vaalit ovat käynnissä, kolmen viikon päästä. Kysynkin teiltä, pääministeri: oletteko valmiita antamaan valtioneuvoston tiedonannon näistä uusista sote-säästöistä eduskunnalle? Keskusta vaatii sitä, suomalaiset vaativat sitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-03-13T16:05:51,2025-03-13T16:07:05,Hyväksytty,1.1 2025_22_12,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_13,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En vain kerta kaikkiaan voi olla muistuttamatta siitä, että se, että meillä on nämä hyvinvointialueet ja että siellä on haasteita, johtuu siitä, että tähän maahan on tehty keskustan rakentama hyvinvointialuemalli. [Välihuutoja — Antti Kurvinen: Vastuun pakoilua! — Puhemies koputtaa] Me teemme kaikkemme joka päivä yhdessä alueiden päättäjien kanssa, että se malli saadaan toimimaan, ja nyt me nähdään jo: menkää katsomaan Länsi-Uudellemaalle, siellä on saavutettu talousluvut nyt, mutta mikä parasta, siellä on saavutettu se, että ihmiset pääsevät hoitoon, ja siellä otetaan uusia käytäntöjä käyttöön, kuten omalääkärimalli, jota suomalaiset haluavat. [Välihuutoja] Nämä asiat ovat tehtävissä. Sitten meillä on alueita, joilla on vaikeuksia, mutta niitä alueita me autamme ja tuemme, ja viime kädessä hallituksella on vastuu ja velvollisuus myöskin huolehtia rahoituksen riittävyydestä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-03-13T16:07:08,2025-03-13T16:07:58,Hyväksytty,1.1 2025_22_14,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_15,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun vuosi sitten te päätitte siellä kehysriihessä näistä 170 miljoonan euron leikkauksista, niin me oppositiossa tietenkin olimme mediatietojen varassa, mutta siinä kerrottiin, että 100 miljoonaa sosiaalihuollon palveluvalikoimasta ja 70 miljoonaa sairaaloiden palveluvalikoimasta. Jo silloin jokainen asiantuntija ymmärsi, että siitä ei tule mitään. Ei sieltä sairaaloiden sisältä voida ottaa joitakin yksittäisiä leikkauksia, ja siitä sitten saada 70 miljoonan säästöjä. Käytännössä 70 miljoonaa tarkoittaa kaikkien Suomessa tehtävien lonkkaleikkausten yhteistä hintaa, [Antti Kurvinen: Oho!] ja 100 miljoonaa tarkoittaa 2 000:ta ympärivuorokautista hoivapaikkaa. Kyllä teidän täytyy pystyä kertomaan, mistä tämän suuruusluokan leikkaukset aiotaan ottaa, koska valtiovarainministeri Purra vastasi täällä, että ne otetaan joka tapauksessa sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalalta. Kyllä meidän täytyy saada se vastaus. [Eduskunnasta: Kyllä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-03-13T16:08:00,2025-03-13T16:09:07,Hyväksytty,1.1 2025_22_16,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_17,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Te tulette sen vastauksen saamaan sitten, kun hallitus sen tekee, [Antti Kurvinen: Koska?] mutta kun tässä on kiireinen aikataulu, niin me emme nyt hosu sen tähden, että te haluatte nähdä sen tänään eikä ensi tai seuraavalla viikolla riitä, [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] ja teidän pitää se nyt vain kestää. Me tuomme ne päätökset teidän nähtävillenne, kun ne ovat valmiit. [Miapetra Kumpula-Natri: Vieläkö ennen vaaleja?] Sitten vielä näihin leikkauksiin: Ei ole mitään uusia leikkauksia. Ne ovat ne, mitkä on päätetty, mutta jos joku osoittautuu, että sillä ei saada sitä arvioitua säästövaikutusta, niin se pitää korvata jollakin muulla. Mutta ne säästöt ovat ne, jotka on päätetty. Ja sitten vielä: Kyllä, 170 miljoonaakin on paljon rahaa, mutta 27 miljardia käytetään siihen, että tässä maassa leikataan ihmisten lonkat, että ihmiset pääsevät lääkäriin, on sosiaalipalveluita, on vanhustenpalveluita, kaikkea tätä. Tämä on yksi pieni osa, tärkeä osa, ja me teemme sen mahdollisimman hyvin, ja te saatte sen ajoissa tietoonne. [Vasemmalta: Vähättelevä vastaus!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-03-13T16:09:07,2025-03-13T16:10:08,Hyväksytty,1.1 2025_22_18,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Krista, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_19,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä pääministeri jälleen viittasi siihen, että miljarditolkulla on tulossa soteen rahaa, [Mauri Peltokangas: Enemmän kuin Marinin hallituksen aikana!] mutta on hyvä todeta, että tämän hallituksen päätöksillä ei tule yhtään näistä euroista, koska se johtuu nykyisestä lainsäädännöstä, ja hallituksen oli jo katettava tämä. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Sen sijaan miten te palvelette sosiaali- ja terveydenhuoltoa? Te leikkaatte merkittävästi. On tullut jo tietoon, että tänään siis tiedämme, että me emme tiedä sitä, mitä säästöjä te aiotte tehdä. [Naurua oikealta] Me emme myöskään tänään tiedä sitä, milloin niistä kerrotaan, emmekä me myöskään tiedä sitä, kuka niitä valmistelee. Sen sijaan mitä me tiedämme täällä: eduskunnalle kävi se ilmeiseksi pääministerin puheista, että me tiedämme, että säästöt katetaan sosiaali- ja terveysministeriön pääluokasta ja nämä säästöt tulevat joka tapauksessa. Tämä me tiedetään. Kysynkin vielä, Petteri Orpo: oletteko te oppineet hallituksen valmistelussa jotain niistä moitteista, joita olette toistuvasti saaneet lainvalmistelusta, ja aiotteko pimittää tämän, kuten valiokunta sai tänään tietää, [Puhemies koputtaa] että Kela-korvauksia sosiaali- ja terveysministeriöstä saadun tiedon mukaan ollaan nostamassa 633 miljoonaan, eli 130 miljoonaa rahaa on kuitenkin löytynyt jälleen lisää?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-03-13T16:10:10,2025-03-13T16:11:27,Hyväksytty,1.1 2025_22_20,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_21,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että moitteita on tullut erityisesti sieltä suunnasta, ja niistä en ole oppinut mitään. [Naurua] — Siis haluan sanoa nyt sen, että tämän kolmen viikon aikana me tuomme nämä eduskunnalle. Minusta se on selkeä tieto. Ja lähtökohtana ovat ne säästökohteet, jotka on eduskunnalle kerrottu hallitusohjelmassa ja puoliväliriihen päätöksissä. Näitä asioita valmistelee, kuten totesin, hallitus, jolle kollektiivisesti vastuu kuuluu. Vaikka ministeri on sairaslomalla, niin hän silti voi johtaa valmistelua. Valtiosihteeri voi häntä sijaistaa täysin valtuuksin. Sen lisäksi on ministerityöryhmä, jossa näitä on käsitelty viimeksi tänään. Eli kyllä tämä menee eteenpäin. On tietenkin hyvä, että teillä on huoli säästöjen valmistelusta, mutta me joudumme niitä tekemään. Sitten minulle palaa kyllä mieleen aina se ajatus, että kun taas täällä haukutaan yhtä säästöä, niin millä ihmeellä te kaiken tämän rahoitatte. Millä ihmeellä? Ei teillä olisi yhtään sen enempää rahaa, vaikka te olisitte tänään vallassa. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-03-13T16:11:30,2025-03-13T16:12:35,Hyväksytty,1.1 2025_22_22,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_23,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisten tulevaisuudenusko on romahtanut. [Perussuomalaisten ryhmästä: Eihän ole! — Ei pidä paikkaansa!] Sen kertoo Sitran tulevaisuusbarometri. Ihmiset kantavat huolta huomisesta, eikä sitä pidä väheksyä. Se huoli kumpuaa ennen kaikkea siitä epätietoisuudesta, miten hyvinvointivaltio kestää, miten ikäihmisistä pidetään huolta, onko lapsille suojelua, miten minä pääsen hoitoon, miten hoitoonpääsy järjestyy. Pääministeri, te kerrotte, että jo vuosi on valmisteltu näitä uusia leikkauskohteita, mutta vieläkään emme saa tietoa, keneltä nyt leikataan: vammaisilta, vanhuksilta, kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvilta, lastensuojelulta. Keneltä leikataan? [Mauri Peltokangas: Uniperilta ei voi enää leikata!] Ja kun te sanotte, että säästöt ovat välttämättömiä, niin tänään olemme saaneet tiedon, että kyllä rahaa on, kun yksityiseen terveysbisnekseen pitää löytää lisää Kela-korvauksia — yli 130 miljoonaa euroa jo edellisen puolen miljardin euron päälle. Pääministeri, niille huolestuneille suomalaisille, jotka kantavat huolta huomisesta, mitä te heille vastaatte? Mikä on teidän arvovalintanne: laitetaanko rahat tavallisten suomalaisten julkisiin hyvinvointipalveluihin vai yksityiseen terveysbisnekseen? Kumman te valitsette?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-03-13T16:12:39,2025-03-13T16:13:52,Hyväksytty,1.1 2025_22_24,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_25,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Haluan vielä edelleen todeta sen, että minun käsitykseni on se, että nämä Kela-korvausluvut eivät nyt ole ihan niin kuin te sanotte, mutta tarkastetaan tämä. En tiedä, miten Helsingin Sanomat, tai mistä tämä tuli, on sen laskenut, varsinkin kun vastaava ministeri ei ole paikalla, mutta ne pitää tarkastaa. Edelleen toistan sen, että hallitus valmistelee nämä päätökset huolella mutta tämän aikataulun puitteissa, jonka olen jo moneen kertaan todennut, ja tuo ne eduskunnalle tietoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-03-13T16:13:52,,Hyväksytty,1.1 2025_22_26,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Kiitoksia. — Koska pääministeri oli niin tiivis ja lyhyt, myös ministeri Ikonen ehtii vastata. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_27,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä ajattelen, että me nimenomaan teemme töitä sen eteen, että turvaamme ihmisten palvelut tulevaisuudessa. Me laitamme hallituksena tänäkin vuonna kolmasosan valtion budjetista näihin palveluihin, ja se meno kasvaa. Jos laitetaan 26 miljardia näihin julkisiin palveluihin [Antti Kurvinen: Onko se teistä liikaa? Haluatteko leikata lisää?] ja sitten se noin suurin piirtein puoli miljardia koko kaudella sinne Kela-korvauksiin, [Timo Harakka: Noin suurin piirtein?] niin on hyvä nämä suhdemäärät pitää mielessä. Lisäksi haluan tuoda ilmi myöskin sen, että kun hyvinvointialueet ovat tehneet töitä siihen, että rahoitus ja toiminta kohtaisivat toisensa, niin me ollaan nähty jo se käänne siellä taloudessa. Eli jos me katsomme kohti kehysriihtä, niin viime vuonna hyvinvointialueet alkoivat saada jo paremmin talouttaan hallintaan ja se alijäämän määrä, miltä se näytti, putosi parillasadalla miljoonalla, ja silloin näyttää siltä, että nyt kevään kehysvaraus riittää siihen, että sen takia ei jouduta tekemään lisäsäästöjä, koska hyvinvointialueet ovat pystyneet kehittämään toimintaansa. [Krista Kiuru: Hyvä, ja leikataan lisää!] Tähän me pyrimme tässä kokonaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-03-13T16:14:35,2025-03-13T16:15:38,Hyväksytty,1.1 2025_22_28,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_29,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käyty taas juupas—eipäs-väittelyä siitä, mitenkä tämä hyvinvointialueiden uudistus lopulta meni, mutta haluaisin lukea teille pätkän THL:n tuoreesta tutkimuksesta ja siinä tehdyistä johtopäätöksistä, jotka ovat juuri tuoreita, 10.3. julkistettu. Täällä sanotaan näin: ”Liian suuret sopeutukset uudistuksen alkuvaiheessa voivat vaarantaa uudistuksen tavoitteiden saavuttamisen niin sosiaalisen kuin taloudellisen kestävyyden näkökulmasta.” Eli jos mennään ihan takaisin siihen aiheeseen, että miten me yhdessä onnistutaan tässä turvaamaan meidän kaikkien kansalaisten hyvinvointipalvelut, niin kyllä minä ajattelisin sitä, että hallituksenkin pitäisi ottaa vastuuta niistä ratkaisuista, mitä te olette itse tehneet. Te olette laittaneet hyvinvointialueet todella vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. [Ben Zyskowicz: Ei, kun te olette, teidän hallitus!] Te olette tehneet leikkauspäätöksiä. Teidän pitää ottaa vastuu tekemästänne politiikasta. Olisinkin kysynyt pääministeriltä: nyt kun on tullut tutkimustulosta siitä, että hyvinvointialueet ovat todella vaikeassa tilanteessa, niin voitteko te harkita uudelleen, jotta meidän kansalaisten hyvinvointipalvelut voidaan turvata?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-03-13T16:15:42,2025-03-13T16:16:54,Hyväksytty,1.1 2025_22_30,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_31,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Toivon, että välillä katsomme sitä hyvää työtä, mitä siellä hyvinvointialueilla on tehty. Siellä on esimerkiksi näitä hyviä käytäntöjä, jos me katsomme palveluitten kehittämistä. Tulen itse Pirkanmaalta. Sain viime keväänä kännykkääni viestin, että digiklinikka on avattu. Puolet alueen asukkaista on rekisteröity tällaiseen palveluun. Siellä on yli 500 käyntiä, yhteyden saa kymmenessä minuutissa, ja yli 60 prosenttia ihmisistä myöskin saa avun sen yhteydenoton aikana. Meillä on erilaisia palveluita. Tekoäly auttaa kirjauksissa, jolloin ammattilainen voi keskittyä siinä kohtaamisessa kohtaamaan sen ihmisen. Tai jos me katsomme isoja haasteita, mielenterveyden haasteisiin me tuomme terapiatakuun, joka tänä keväänä tulee voimaan. Alueilla on haettu hyviä käytäntöjä siihen, miten mielenterveyteen voidaan oikea-aikaisesti löytää ratkaisuja. Näitä on vaikka Keski-Suomessa, Varsinais-Suomessa ja näin edelleen. Tai jos me puhumme monisairaiden henkilöiden hoidon jatkuvuudesta, niin omalääkäri- ja omatiimimalleja kehitetään alueilla, ja me haluamme hallituksena turvata, että se toteutuu kaikilla alueilla. Tai vaikkapa se, että ikäihmiset päätyvät kerta toisensa sen jälkeen ambulanssilla päivystykseen, ei ole tarkoituksenmukaista, vaan se, että viedään palveluita heidän luokseen. [Puhemies koputtaa] Kanta-Hämeessä on kehitetty tätä GerBiiliä, liikkuvaa kotisairaalan ja ensihoidon palvelua, [Puhemies koputtaa] joka auttaa päivystyksien kuormittumiseen. Tämä on sitä hyvää työtä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-03-13T16:16:54,2025-03-13T16:18:15,Hyväksytty,1.1 2025_22_32,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_33,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ei tässä nyt ole kyse siitä, etteikö oppositio malta odottaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ai ei?] Tässä on kyse siitä, että suomalaisilla on oikeus tietää, mistä te aiotte vielä kaikkien näiden leikkausten päälle, joita olette tehneet, vielä leikata lisää suomalaisille tärkeitä erikoissairaanhoidon palveluita tai heikommassa asemassa olevien ihmisten palveluita, lastensuojelua, vanhustenhoivaa? Aiotteko lopettaa koko kuntouttavan työtoiminnan tilanteessa, jossa Suomen työllisyyskehitys on ollut EU:n heikointa? Ja, arvoisa pääministeri, jos te sanotte, että te tuotte nämä hyvissä ajoin, niin se hyvissä ajoin ennen vaaleja meni jo. Te olette vuoden näitä valmistelleet, ettekä vieläkään ole kertoneet. Samaan aikaan saamme kuulla, että jostain olette löytäneet 130 miljoonaa euroa lisää yksityiseen terveydenhuoltoon, mutta ette suostu tuumaakaan joustamaan näistä säästöistä. Joten, arvoisa pääministeri, kertokaa: miksi on niin vaikeaa kertoa, mitä siellä teidän leikkauspöydällä nyt on, [Puhemies koputtaa] ja miksette voi antaa päivämäärää, koska te näistä päätöksistä aiotte kertoa? Vuosi on kulunut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-03-13T16:18:17,2025-03-13T16:19:34,Hyväksytty,1.1 2025_22_34,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_35,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin vielä on vahvistunut käsitys tässä, että valtio käyttää maksimissaan 335 miljoonaa euroa tähän Kela-korvausjärjestelmään, [Ben Zyskowicz: Neljässä vuodessa!] ja ne loput rahat, mistä te puhutte, ovat vakuutuksenottajien rahaa. [Välihuutoja vasemmalta] Eli siis valtio käyttää 335 miljoonaa euroa. Perehdytään tähän, ja perehtykää tekin nyt ihan kunnolla. Minusta tuntuu, että teillä on hieman väärä käsitys. Ja vielä kerran: Minusta kolme viikkoa ei ole nyt valtavan pitkä aika. Me valmistelemme nämä esitykset huolella, ja kyllä te ehditte niillä vaaleja käymään sitten vielä sen jälkeenkin. [Vasemmalta: Ne tulevat palkansaajien sosiaaliturvamaksuista!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-03-13T16:19:34,2025-03-13T16:20:17,Hyväksytty,1.1 2025_22_36,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_37,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Puhemies! Veroministeri Purra, ehdin kysyä teiltä useaan otteeseen, miksi valtavasti sähköä kuluttavilla datakeskuksilla on Suomessa lähes täysi vapautus sähköverosta. [Sanna Antikainen: Miten tämä liittyy aiheeseen?] Nyt hallitus on tiedottanut, että tästä verotuesta luovutaan. Muutaman kyselytunnin se vaati. On oikein, että käänsitte kelkkanne, mutta se ei ole oikein, että toisella lakiesityksellä annattekin datakeskuksille, siis Googlen ja Microsoftin kaltaisille jättiyhtiöille, alennuksen yritysten yhteisöverosta. Tarkoitan siis niin sanottua vihreiden investointien verotukea, jota eduskunta eilen käsitteli. Tähän ollaan kaikkiaan varaamassa jopa kaksi kolme miljardia euroa. Yksi iso datakeskus voi kuluttaa sähköä kokonaisen kaupungin kotitalouksien verran. Fingrid arvioi, että sähkönkulutus kaksinkertaistuu Suomessa kymmenen vuoden aikana pitkälti datakeskusten vuoksi. Se nostaa sähkön hintaa kaikille suomalaisille. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Ministeri Purra, miten nyt perustelette, että näille laitoksille pitäisikin antaa yhteisöveroalennus, ja vieläpä vihreäksi pestynä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-03-13T16:20:19,2025-03-13T16:21:51,Hyväksytty,1.1 2025_22_38,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Arvoisa edustaja Yrttiaho, minun on vaikea nähdä mitään yhtymäkohtaa teidän lisäkysymyksenne ja käsittelyssä olevan pääkysymyksen välillä, [Johannes Yrttiaho: No, rahaa näyttää riittävän kaikenlaisiin veroaleihin!] joten en anna ministerille tässä kohdassa vastauspuheenvuoroa. [Johannes Yrttiaho: Ilman muuta liittyy aiheeseen, valtiontalouteen!] — Seuraava kysyjä, edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_39,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, teillä on ollut vuosi aikaa valmistella tätä esitystä näistä lähes 200 miljoonan euron säästöistä. Ennakkoäänestys alkaa pian, mutta edelleen te pyydätte meitä vain odottamaan. Onko hallituksen taktiikka nyt se, että leikataan vähän kaikesta, vähän sieltä sun täältä, jotta kukaan ei huomaa? Arvoisa pääministeri, te perustelette kaikkia hallituksen säästöjä sillä, että on pakko säästää. Tämän päivän uutispommi kuitenkin on se, että rahaa kyllä on. STM:ltä tällä viikolla saadun tiedon perusteella aikaisemman 500 miljoonan lisäksi te olette tosiaan käyttämässä yli 130 miljoonaa yksityiseen terveydenhuoltoon, eli lähes saman verran kuin olette nyt suunnittelemassa leikkauksia julkiselle sektorille. Nyt herääkin huoli, mistä palveluista ja keneltä nämä lisärahat tullaan ottamaan. [Vasemmalta: Kenen taskusta ne on? — Juho Eerola: Ei liittynyt datakeskuksiin!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-03-13T16:21:51,2025-03-13T16:23:01,Hyväksytty,1.1 2025_22_40,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_41,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtion rahaa käytetään maksimissaan 335 miljoonaa — piste. [Ben Zyskowicz: Neljässä vuodessa!] Siis tästä ei tule mitään lisäleikkaustarvetta. Sitten vielä, mikä tässä on se alkuperäinen kirjaus, eli että sosiaalihuollosta sata miljoonaa on se leikkaustarve. Se on yksi prosentti noin kymmenen miljardin sosiaalihuollon budjetista, siis kymmenestä miljardista. [Pia Viitanen: Kertokaa, mistä se otetaan!] Tämä on sitä työtä, jota meidän pitää tehdä, jotta me saadaan meidän julkinen talous terveelle polulle. Me haemme ne parhaalla mahdollisella tavalla, niin että säästöistä tulee mahdollisimman vähän haittaa, ja jos me käytämme rahaa jossain, niin me haetaan sille mahdollisimman suurta työllistävää vaikutusta. Tämä on hallituksen politiikan ydin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-03-13T16:23:05,2025-03-13T16:23:55,Hyväksytty,1.1 2025_22_42,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Väyrynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_43,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä on nyt moneen kertaan jälleen mainittu nämä Kela-korvauksien korotukset. Jos ajatellaan, että hallituskauden aikana ne ovat 500 miljoonaa euroa, tai vaikka ne olisivat tämä 600 miljoonaa euroa, mikä mainitaan, niin täytyy muistaa, että samaan aikaan menee se 100 000 miljoonaa euroa hyvinvointialueille samassa ajassa. Tässä myös on esitetty semmoinen ajatus, että ne ovat ikään kuin jotain tuuleen heitettyä rahaa, joka menee suoraan yksityisen terveydenhuollon taseeseen, ja haluaisin kysyä valtiovarainministeri Purralta, koska teillä nyt ymmärtääkseni on jonkunnäköinen huoli siitä, mihin tässä maassa rahaa käytetään: Olen itse ymmärtänyt, että ne menevät suomalaisten palveluihin, joita he tarvitsevat ja joita suomalaiset terveydenhuollon ammattilaiset heille tuottavat. Olenko minä käsittänyt väärin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-03-13T16:23:59,2025-03-13T16:24:47,Hyväksytty,1.1 2025_22_44,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_45,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin hyvinvointialueiden yleiskatteiseen rahoitukseen valtio käyttää lähes kolmasosan koko budjetistaan. Se on erittäin merkittävä summa, ja sen vuoksikin meidän täytyy olla tarkkoja paitsi sen suhteen, minkälainen hyvinvointialue- ja sote-uudistus meille on rakennettu, myös huomioida sitä, että rahoitus käytetään oikein ja mahdollisimman tehokkaasti suomalaisten ihmisten palveluihin. Samaan aikaan tähän rahoitusmalliinhan on rakennettu sisään eräänlainen leikkuri, joka vähentää tai hidastaa kustannusten nousua. Samaan aikaan on luonnollista, että kun väestö voimakkaasti ikääntyy, palvelutarve kasvaa ja sitä myötä hyvinvointialueiden menot kasvavat. Mutta samaan aikaan me todella tänä vuonna annamme 2,2 miljardia euroa enemmän rahaa hyvinvointialueille kuin viime vuonna, ja tämä summa on edelleen nousussa. Oppositio kritisoi joka ikistä tekemäämme säästöä tässä kokonaisuudessa, jossa hallitus yhdeksän miljardin edestä on tehnyt sekä tulo- ja menopuolen sopeutuksia että uudistuksia juuri siksi, [Puhemies koputtaa] että me tulevaisuudessa kykenisimme huolehtimaan tämän hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimmistä palveluista ja etuuksista. [Timo Harakka: Neljä ja puoli enintään!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-03-13T16:24:50,2025-03-13T16:26:04,Hyväksytty,1.1 2025_22_46,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_47,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kieltämättä minustakin on erikoinen arvovalinta ollut hallitukselta, että rahaa löytyy näille yksityisille terveyspalveluille samaan aikaan, kun julkisia palveluita leikataan. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Haluan kuitenkin kiittää pääministeriä kehuista meille Länsi-Uudellemaalle. Olemme siellä todella tehneet minusta hyvää työtä monessa suhteessa, välillä yhdessä kokoomuksen kanssa ja välillä niin, että kokoomus on jäänyt muiden ryhmien kanssa neuvotellun sovun ulkopuolelle. Länsi-Uudellamaalla olemme tehneet myös panostuksia lastensuojelun jälkihuoltoon, josta taas hallitus on puolestaan leikannut. Se on ollut esimerkiksi vihreille tärkeä prioriteetti. Haluaisin kysyä, pääministeri Orpo: Ymmärrättekö te, että jos näitä sosiaalihuollon leikkauksia, joista edelleen olette pitäneet kiinni, kohdennetaan sinne lapsiperheiden tukiin, lapsiin ja nuoriin, niin ne vaikutukset näkyvät suoraan paitsi näiden lasten ja nuorten arjessa myös kouluissa ja päiväkodeissa ja sitä kautta aivan kaikkien suomalaisten lasten ja nuorten arjessa? Se on minusta erittäin lyhytnäköistä. Ei ole käynyt ilmi, mistä alun perin ajattelitte tämän sosiaalihuollon säästön ottaa, joka silloin tuli ministerillekin yllätyksenä, [Puhemies koputtaa] eikä ole selvää, mistä te otatte sen nyt, mutta voitteko luvata, että näitä säästöjä ei kohdenneta lapsille ja nuorille?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-03-13T16:26:07,2025-03-13T16:27:28,Hyväksytty,1.1 2025_22_48,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_49,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on halunnut turvata lasten ja nuorten hyvän kasvuympäristön. Me olemme tällä hallituskaudella myös laittaneet 200 miljoonaa lisää kuntiin ja sinne kuntien rahoitukseen perusopetukseen, ihan siksi, että jos me ajattelemme sitä, että varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa luodaan se yhdenvertainen pohja kaikille lapsille ja nuorille, semmoinen mahdollisuuksien tasa-arvo, niin tämä on yksi elementti, jolla tätä lasten ja nuorten tilannetta halutaan vahvistaa tässä hallituksessa. Lisäksi jos katsotaan tätä hyvinvointialueitten rahoitusmallia, niin senkin sisällä hyvinvointialueitten kannattaa, vaikkapa kun tässä nostettiin esiin tämä lastensuojelu, satsata sinne perhetyöhön, niihin varhaisiin tuen muotoihin, mikä on sekä inhimillisesti että taloudellisesti parempi ratkaisu, jos me saadaan tuettua lapsia, nuoria ja perheitä siinä hetkessä, kun niitä ongelmia alkaa nousta. Sellaista politiikkaa me haluamme tehdä, ja me toivomme, että myöskin hyvinvointialueilla, ja siellä on paljon tehty tämän eteen. Sitten vielä nämä Kela-korvaukset: Ne ovat yksi keino. Vastustetaanko täällä hedelmöityshoitojen ottamista takaisin sinne, ja vastustetaanko täällä esimerkiksi 65-vuotiaitten mahdollisuutta päästä julkisen hinnalla yksityisen terveydenhuollon vastaanotolle? Tämä on yksi keino purkaa näitä jonoja ja helpottaa ihmisten hoitoonpääsyä. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-03-13T16:27:28,2025-03-13T16:28:43,Hyväksytty,1.1 2025_22_50,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Merinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_51,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, minä mietin silleen niin kuin maalaisjärkisesti tätä tämänhetkistä tilannetta. Ennen ek-vaaleja, eduskuntavaaleja, te sanoitte tyyliin kaksi viikkoa ennen vaaleja televisiossa — ainakin minä katsoin tämmöistä lähetystä, missä te sanoitte — että sotesta ei leikata. Viime syksynä täällä äänestettiin kuitenkin sairaalaverkon toimintojen karsimisesta. Nyt on muutamia viikkoja vaaleihin, ja kun vaikka nuoret aikuiset kiertelevät tuolla vaalitoreilla, niin he eivät tiedä, ajaako heidän ehkä mahdollisesti äänestämänsä puolue esim. kuntouttavan työtoiminnan kokonaan pois leikkaamista. [Vilhelm Junnila: Vähän kuin demarit aluevaaleissa!] Onhan tämä tosi eriskummallinen tilanne kansalaiselle. En tiedä, mitä se tarkoittaa siellä teidän aitiossanne, mutta ”tuomme pikimmiten” olisi ollut tämä viikko. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ai niinkö?] Nyt se viesti ei välttämättä kerkeä edes tavoittaa kaikkia niitä ihmisiä, ketkä äänestävät. Mitä mieltä itse olette tästä tilanteesta kansalaisen näkökulmasta? — Kiitos. [Mauri Peltokangas: Voisitte ihan teititellä kyllä ministeriä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-03-13T16:28:45,2025-03-13T16:29:54,Hyväksytty,1.1 2025_22_52,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_53,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] En muista kyllä sanoneeni noin, mutta pitänee tämäkin tarkastaa. [Vasemmalta: Ette muista!] Jos otetaan edelleen se 100 miljoonaa, joka on aikaisemmilla päätöksillä kohdennettu sosiaalihuoltoon, niin se on prosentti kymmenen miljardin budjetista, ja katsomme sen sillä tavalla, että se osuu mahdollisimman vähän heikentävästi mihinkään. Me haemme takuuvarmasti sen keinon. Mutta kun kysyitte, että miten tämä menee, niin kyllä se vain on ikävää hommaa, että me joudumme tätä taloutta tasapainottamaan. Nyt vielä, kun maailmalla on tällainen tilanne — epävarmuutta, talous ei kasva, yritysten näkymät ovat huonot — niin ei tämä näytä yhtään paremmalta. Siksi meidän pitää pitää kiinni niistä säästöpäätöksistä, jotka me olemme tehneet, jotta se velkaantuminen pidetään jotenkin kurissa ja jotta luotto meihin tuolla maailmalla lainanantajien parissa pitää. Tältä tämä näyttää. Tätä työtä me teemme vakavalla mielellä, ja viime kädessä pelissä ovat tulevaisuuden suomalaisten hyvinvointipalvelut. [Puhemies koputtaa] Niiden puolesta tässä tehdään töitä, arvoisa edustaja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-03-13T16:29:54,2025-03-13T16:31:09,Hyväksytty,1.1 2025_22_54,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_55,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Äsken justiin sanoitte, valtiovarainministeri Purra, että olette tehnyt säästöpäätöksiä yhdeksän miljardin edestä. Ne päätökset kun te teitte, silloin arvioitte, että talous tulee kasvamaan melkein kaksi prosenttia. Voin kertoa teille uutisen, että se ei tule kasvamaan kahta prosenttia. Se tuskin tulee kasvamaan ollenkaan. Suomen Pankki antoi 0,8, ja siinäkin oli paljon varaumia, eli talous ei tule kasvamaan. Teidän yhdeksän miljardin säästöpäätökset eivät tule toteutumaan — sehän on päivänselvää. Työllisyys ei toteudu, ja nyt ne verot, jotka te olette laskeneet, että te saatte, niin siinä teidän ennusteessanne, joka tulee valtiovarainministeriöstä, tietysti vaalien jälkeen vasta, ei tule olemaan niin paljon rahaa — sen minä takaan teille. Mitä te meinaatte tehdä näille yhdeksän miljardin säästöille, kun niistä eivät toteudu läheskään kaikki?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-03-13T16:31:12,2025-03-13T16:32:17,Hyväksytty,1.1 2025_22_56,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_57,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yhdeksän miljardia on sopeuttamista ja uudistuksia. Se sisältää suoria menosäästöjä ja leikkauksia käyttötalouden menoihin, se sisältää työllisyystoimia, uudistuksia ja jonkin verran valitettavasti myös veronkorotuksia. Tämä on iso kokonaisuus, ja me pidämme tuosta yhdeksästä miljardista kiinni. Tämänhetkinen tilanne edellyttää sitä. Tänään on valtiovarainministeriö julkaissut kehysehdotuksensa, ja siitä nähdään, että kehystilanne on tiukka kohti puoliväliriihtä mentäessä. Suhdanne on vaikea, mutta mikäli te, edustaja Harkimo, yritätte esittää, että se on jotenkin hallituksen vika, että esimerkiksi euroalueella talous on niin kovin niukkaa tai että meillä löytyy geopolitiikassa ja turvallisuudessa tällä hetkellä valtavia epävarmuuksia, meillä on uhka kauppasodasta ja niin edelleen, niin se ei ole tämän hallituksen syy. Mutta sen sijaan me kyllä reagoimme kaikkiin niihin asioihin, jotka ovat meidän omissa käsissämme, ja pyrimme tätä Suomi-laivaa viemään suotuisammille vesille myös tässä maailmantilanteessa. [Vasemmalta: Ei siltä näytä! — Ajopuu!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-03-13T16:32:20,2025-03-13T16:33:23,Hyväksytty,1.1 2025_22_58,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_59,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! On nyt muistutettava täällä vasemmistopuolueille ja keskustalle, että tämä hyvinvointialueitten aikataulu ja koko malli on teidän käsialaanne, ja kyllä minä ymmärrän, että omatunto teillä nyt kolkuttaa, ja pitäisikin kolkuttaa. [Välihuutoja] Mitä tulee sosiaali- ja terveyspalveluihin, niin syöpä koskettaa monia suomalaisia, ja WHO on jo pitkään suosittanut syöpästrategian laatimista. Useimmissa länsimaissahan tällainen on, mutta Suomessa ei, eikä edellinen hallitus sellaista saanut aikaiseksi. Syöpään sairastuneen kannalta tärkeintä on päästä tutkimuksiin ja hoitoon mahdollisimman nopeasti ja että hoito on tehokasta. [Antti Kurvinen: Rahat eivät riitä!] Meidän päättäjien tehtävä on myös varmistaa se, että hoito on valtakunnallisesti tasa-arvoista. Olisin kysynyt ministeriltä: eikö ole näin, että juurikin syöpään sairastuneen täytyy päästä nopeasti hoitoon ja saada tehokasta hoitoa ja että kansallista syöpästrategiaa valmistellaan? — Kiitos. [Antti Kurvinen: Onko rahaa kohta hoitoihin?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-03-13T16:33:27,2025-03-13T16:34:38,Hyväksytty,1.1 2025_22_60,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_61,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Koetan vastata tässä, vaikka tämä ehkä enemmän osuu sinne ministeri Juuson vastuualueelle. — Tämä on hyvin tärkeää. Syöpä on tauti, joka kohtaa hyvin monia meistä, ja se on asia, joka on tärkeää hoitaa oikea-aikaisesti. Siitä syystä kyllä STM:ssä on tehty töitä tämän asian eteen. Nostan tässä samalla myöskin sen esiin, että syöpähoidot ovat yksi tällainen tutkimuksen tärkeä osa-alue, ja se on yksi sellainen asia, jossa meillä muun muassa yliopistosairaaloissa tehdään tällä hetkellä todella hyvää kehitystyötä. Meillä on Kansallinen syöpäkeskus ja muuta. On todella tärkeää, että me huolehdimme, että meillä on hyvää tutkimustietoa ja että se kanavoituu myöskin meille huomisen paremmaksi hoidoksi. Haluan nostaa tämän myöskin sen rinnalle, että huolehditaan, että ihmiset saavat hoitoa, eli huolehditaan myöskin siitä, että meidän tutkimus koko ajan kehittää meille uudenlaisia ratkaisuja tähän kysymykseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-03-13T16:34:38,2025-03-13T16:35:34,Hyväksytty,1.1 2025_22_62,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_63,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisilla on tosiaan oikeus tietää ennen kunta- ja aluevaaleja, mitä leikkauksia hallitukselta on tulossa. Te leikkaatte sotesta ja myös muista julkisista palveluista. Hallituksella on ollut ajatus, jonka mukaan työtöntä tarpeeksi kurittamalla työpaikka lopulta ilmestyy jostain, mutta todellisuudessa koulutus edistää työllistymistä. Ammatillisesta koulutuksesta te olette leikanneet jo 120 miljoonaa, ja OAJ:n tällä viikolla ilmestyneen selvityksen mukaan nämä leikkaukset ovat kiistatta osuneet myös oppivelvollisiin. Ammatillista koulutusta sekä työmarkkinajärjestöjä ja elinkeinoelämää edustavat tahot ovat vastikään ottaneet kantaa ja ilmaisseet huolensa siitä, että hallituksen ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat leikkaukset jatkuvat puoliväliriihessä. Tätä on kokoomuksen riveistä myöskin ehdotettu. Voitteko, valtiovarainministeri Purra, luvata, että ammatilliseen koulutukseen ei kohdisteta enää lisää leikkauksia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-03-13T16:35:36,2025-03-13T16:36:48,Tarkistettu,1.1 2025_22_64,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Kiitoksia. — Opetusministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_22_65,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Tiedämme, että sinänsä opetus- ja kulttuuriministeriöön kohdistuu 75 miljoonan sopeutuspaine. [Antti Kurvinen: Mitä ne ovat?] Me emme ole vielä sopineet siitä kokonaisuudesta. Tulemme neuvottelemaan siitä, ja pyrimme pääsemään yhteiseen näkemykseen kevään aikana. [Antti Kurvinen: Uskomatonta!] Näkemykseni on tietenkin, että kun näitä pohditaan, pitää myöskin nähdä, mihin on aikaisemmin jo kohdistettu sopeutuksia, ja tiedämme kaikki, että ammatillinen koulutus on yksi niistä. Se sopeutus tuli voimaan tämän vuoden alusta. On kulunut kaksi kuukautta. Ajattelen, että on ehkä aika haastavaa vielä tässä vaiheessa nähdä niitä vaikutuksia, mutta on tietenkin selvää, että ensimmäinen vuosi on haastavin. Se mekanismihan menee niin, että vähennetään lukumäärää eli siis opiskelijavuosia heiltä, jotka tekevät toista tai kolmatta tutkintoa, ja pyrkimys ja tahto on tietenkin se, että ne, jotka ovat oppivelvollisuuden piirissä, säästyvät näiltä. Käytännössähän se toki jossain määrin sitten on riippuvaista siitä, miten nämä asiat saadaan järjestettyä. [Puhemies koputtaa] Samaan syssyyn lisätään oppimisen tukea, mikä on mielestäni oleellinen parannus ammatilliseen koulutukseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-03-13T16:36:53,2025-03-13T16:38:07,Tarkistettu,1.1 2025_22_66,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_22_67,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, kun kerroitte, että ette oikein muista, mitä viime vaaleissa tuli luvattua, niin minäpä virkistäisin muistianne: ”Tehdään se kerralla selväksi: me emme leikkaa sote-palveluista.” [Vasemmalta: Oho! — Oho! — Vau!] Tätä lupausta silmällä pitäen kun katsoo hallituksen politiikkaa [Antti Kurvinen: Lupaukset petetty!] — te olette leikanneet ihmisten hoitoonpääsystä, vanhustenhoidosta, lääkkeistä ja monilta pienituloisilta suomalaisilta ja asiakasmaksuja korottaneet historiallisesti — niin tämä vaalilupauksenne kyllä tulee erikoiseen valoon. Näin ollen me olemme täällä peränneet, mitä lupaatte nyt ennen vaaleja näiden leikkausten suhteen. Lupaatteko jättää edes vanhustenhoidon ja lastensuojelun rauhaan, vai ovatko nämä kaikki niin sanotusti pöydällä ja näistä on varaa saksia? Tähän nyt toivoisin, pääministeri Orpo, teiltä rehellistä ja avointa vastausta suomalaisille. Mitä aiotte leikata ennen vaaleja? [Välihuutoja — Puhemies koputtaa]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2025-03-13T16:38:12,2025-03-13T16:39:21,Tarkistettu,1.1 2025_22_68,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_22_69,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys uusista sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 37/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta ennen vaaleja kun käytiin keskusteluja, oli aivan päivänselvää, että rahaa joudutaan laittamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen noin miljardi euroa vuodessa lisää. Se oli silloin näkemys, ja nyt on osoittautunut sen jälkeen, että se tarve on ollut vielä paljon suurempi, jopa 2,2 miljardia lisää. [Juho Eerola: Näin on laita!] Sehän ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö siellä sen koko ajan suurenevan rahasumman sisällä pidä tehdä ja voida tehdä, halutaankin osin tehdä, niitä kohdennuksia, mihin niitä rahoja käytetään, [Keskeltä: Yksityiseen terveydenhoitoon!] jotta ne käytetään parhaalla mahdollisella tavalla suomalaisten ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen, ja tätä työtä me tehdään. [Välihuutoja — Krista Kiuru: Tuo tieto oli jo ennen vaaleja käytettävissä!] Ja kuten olen noin viisi kertaa todennut, me valmistelemme nämä päätökset huolella ja tuomme ne eduskunnan tietoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-03-13T16:39:21,2025-03-13T16:40:21,Tarkistettu,1.1 2025_22_70,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kohdistuvista leikkauksista (Hanna Kosonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2025 vp,"Seuraava kysyjä. — Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_22_71,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kohdistuvista leikkauksista (Hanna Kosonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olemme täällä juuri kuulleet, että näistä hallituksen sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvista leikkauksista saamme tiedon ennen kunta- ja aluevaaleja. Tämähän on hieno asia. Mutta kuulimme tuossa juuri myös opetusministeri Adlercreutzilta sen, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan eli koulutukseen, kulttuuriin, liikuntaan ja nuoriin tulevat kohdistumaan ensi vuodelle vielä 75 miljoonan euron leikkaukset. Näistähän meillä ei ole mitään tietoa myöskään, että mihin ne tulevat kohdentumaan. Nämä asiathan koskevat mitä suurimmassa määrin kuntapäätöksiä ja kuntapolitiikkaa. Olisi siis vähintään kohtuullista kuulla nämä leikkauskohteet, konkretia, ennen vaaleja. Ennen eduskuntavaalejahan kokoomus kertoi, että ei leikata koulutuksesta, ja koko hallituskauden on kuultu sitä, että koulutus on erityissuojeluksessa, kulttuuri on tärkeää ja Suomi pitäisi saada liikkeelle, [Puhemies: Ja kysymys?] mutta silti on leikattu kulttuurista, koulutuksesta ja liikunnasta. [Puhemies koputtaa] Milloin kerrotte nämä opetus- ja kulttuuriministeriön leikkaukset?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.2.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-03-13T16:40:29,2025-03-13T16:41:49,Hyväksytty,1.1 2025_22_72,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kohdistuvista leikkauksista (Hanna Kosonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_73,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kohdistuvista leikkauksista (Hanna Kosonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Perusopetukseen laitetaan 200 miljoonaa lisää. Minä ajattelen, että se on merkittävä teko tilanteessa, jossa kokonaissopeutus on yhdeksän miljardia. Tämä kannattaa painaa mieleen ja muistiin. Mitä tulee hallituksen prosesseihin, niin meillä on puoliväliriihi silloin, kun se tulee vastaan. Silloin tehdään linjauksia. Hallitus etenee omien prosessiensa mukaan. Olen vastannut tähän kysymykseen tästä 75 miljoonasta muutaman kerran jo, äsken tässä muutama minuutti sitten, ja uskon, että hallituksen yhteinen pyrkimys on päästä ratkaisuun keväällä puoliväliriihen aikana, viimeistään syksyllä. [Eduskunnasta: Syksyllä! — Vaalit eivät ole syksyllä! — Puhemies koputtaa] Yhteinen näkemys on tietenkin myöskin se, että kun pohditaan sopeutuksia, niin otetaan tietenkin huomioon kokonaistilanne ja se, mitä sopeutuksia on aikaisemmin tehty. [Antti Kurvinen: Syksyllä?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.2.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-03-13T16:41:49,2025-03-13T16:42:55,Hyväksytty,1.1 2025_22_74,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kohdistuvista leikkauksista (Hanna Kosonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_75,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kohdistuvista leikkauksista (Hanna Kosonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ei saatu tietoa päivämäärästä eikä näistä säästökohteista, mutta toivottavasti ei jatketa opettajista säästämistä. Moni opettajakollega on ihmetellyt, miksi hallitus kohtelee niin kaltoin opettajia. [Vasemmalta: Kyllä!] Ensin säädettiin tämä palkkakuoppalaki, joka rajoittaa opettajien palkankorotuksia, sitten nämä 120 miljoonan euron leikkaukset ammatilliseen koulutukseen — tiedetään, että se tarkoittaa sadoille opettajille lopputiliä. Pelkästään Itä-Suomesta vähennetään 140 henkilötyövuotta. [Vasemmalta: Ohhoh!] Entäs tämä opettajien jatkokoulutus? Alueelliset koulutukset lopetetaan. Se iskee erityisesti varhaiskasvatuksen ammattilaisiin. Ja kirsikkana kakun päällä tämä aikuiskoulutustuen lakkauttaminen. Moni, moni luokanopettaja on kouluttautunut aikuiskoulutustuen avulla erityisopettajaksi, ja me tiedetään, että me tarvitaan jatkossa enemmän erityisopettajia, koska tämä oppimisen tuen uudistus on tulossa kouluihin. Kysyn ministeri Adlercreutzilta: miksi olette ottaneet opettajat tulilinjalle, ja mistä nämä tarvittavat erityisopettajat jatkossa saadaan? [Vasemmalta ja keskeltä: Hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.2.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-03-13T16:43:08,2025-03-13T16:44:22,Hyväksytty,1.1 2025_22_76,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kohdistuvista leikkauksista (Hanna Kosonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_77,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kohdistuvista leikkauksista (Hanna Kosonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Osana tätä isoa kokonaisuutta koulutamme myöskin lisää erityisopettajia. Ja kyllä minä palaan siihen, että me tiedämme, että opettajana oleminen on haastavaa. Se on äärimmäisen tärkeä tehtävä, mutta se on vaikeata. Maailma on monimutkainen, opetustulokset ovat menneet alas, paineet opettajia kohtaan ovat suuret, ja siksi me teemme merkittäviä parannuksia tähän. Alakoulussa lisätään kolme viikkotuntia äidinkieleen ja kirjallisuuteen ja matematiikkaan. Uudistamme oppimisen tuen. Se on sadan miljoonan panostus. Tuomme myöskin työrauhaa luokkiin: [Juho Eerola: Kännykät leikataan!] kännykät poistuvat luokista, sikäli kuin eduskunta niin päättää, ensi syksystä lähtien, ja kouluille tulee mahdollisuus säätää järjestyssäännöissään, mitä tehdään kännyköiden suhteen välitunneilla. Kyllä itse ajattelen siitä palautteesta, joka minulle on tullut, että opettajat pitävät tätä tärkeänä ja merkittävänä uudistuksena, joka oleellisesti helpottaa heidän tilannettaan. Osana oppimisen tukea määritellään myöskin nyt ensimmäistä kertaa, montako tiettyä tukea tarvitsevaa oppilasta voi olla opettajaa kohden. [Puhemies koputtaa] Nämä ovat kaikki isoja askelia eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.2.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-03-13T16:44:22,2025-03-13T16:45:41,Hyväksytty,1.1 2025_22_78,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kohdistuvista leikkauksista (Hanna Kosonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_79,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kohdistuvista leikkauksista (Hanna Kosonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään vietetään varhaiskasvatuksen päivää, ja aivan syystä. Meidän laadukas suomalainen varhaiskasvatus ja sen tekijät ansaitsevat tämän merkkipäivän. Varhaiskasvatus on lapsen kasvun ja oppimisen — koko oppimispolun — kannalta, todella merkittävä pohja koko sille koulupolulle, joka on edessä. Nyt kaipaisin hallitukselta visiota meidän varhaiskasvatukseen. Miten me turvataan kiireetön arki siellä, miten turvataan meidän henkilöstön pysyvyys, heidän hyvä palkkauksensa ja se, että me saadaan uutta henkilöstöä alalle kiinnostumaan? Varhaiskasvatuksen lisäksi syrjäytymistä ehkäistään tukemalla lapsia ja nuoria läpi koulutuspolun. Tässä on aiemmissa kysymyksissä nostettu jo isot leikkaukset ammatilliseen koulutukseen. Jos tämä 75 miljoonan leikkaus opetus- ja kulttuuriministeriöön toteutuu, siellä ovat vaihtoehtoina nuorisotyö — joka ehkäisisi syrjäytymistä, ja on hyvin pienet budjetit —, liikunnan edistäminen ja kulttuuri, jossa me ollaan jo nähty, miten tuhoisia näissä pienissä budjeteissa nämä leikkaukset ovat. [Puhemies koputtaa] Voiko hallitus vahvistaa, että lapsilta ja nuorilta ei enää leikata?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.2.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-03-13T16:45:43,2025-03-13T16:47:00,Hyväksytty,1.1 2025_22_80,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kohdistuvista leikkauksista (Hanna Kosonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_81,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kohdistuvista leikkauksista (Hanna Kosonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Kun pohdimme sitä 75 miljoonan kohdennusta, niin löytyy huomattavasti muitakin menoeriä kuin nuo, mitkä mainitsitte. Kyllä hallituksessa on yhteinen näkemys siitä, että nimenomaan perustasoa pitää vahvistaa, varhaiskasvatusta ja peruskoulua pitää vahvistaa. On äärimmäisen tärkeää, että lisätään osallistumisastetta varhaiskasvatukseen. Se on tärkeätä myöskin kotoutumisen takia. Siksi hallitus haluaa sitä edistää. Panostamme opettajankoulutukseen ja erityisopettajien koulutukseen. Mainitsin jo aikaisemmin, että tuodaan työrauha peruskouluun. Teemme myöskin laajaa tulevaisuustyötä: pohdimme koulutuksen demografisia haasteita, ja käymme tarkkaan läpi syyt oppimistulosten laskuun. Siltä pohjalta toivon, että saamme myöskin uusia esityksiä eduskuntaan hallituskauden loppua kohti ja tehdään mittava tulevaisuustyö. Kyllä tässä nähdään hyvinkin, [Puhemies koputtaa] että koulupolku alkaa sieltä varhaiskasvatuksen alkupäästä ja loppuu joissain tapauksissa 30 vuotta myöhemmin, ja koko tätä polkua haluamme vahvistaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.2.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-03-13T16:47:00,2025-03-13T16:48:21,Hyväksytty,1.1 2025_22_82,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kohdistuvista leikkauksista (Hanna Kosonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_83,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kohdistuvista leikkauksista (Hanna Kosonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomessa on todellakin maailman parhaimmat opettajat, ja suomalaiset voivat luottaa, että lasten kasvatus ja koululaisten oppiminen on vankkojen ammattilaisten käsissä. Jokaiselle nuorelle kuuluu oikeus niin laadukkaaseen perusopetukseen kuin toisen asteen koulutukseen lähellä kotia. Koulutuspolun yllä leijuu kuitenkin synkkiä pilviä hallituksen toimesta. Olette jo päättäneet poistaa pienten lukioiden lisän, ja heikensitte näin monen lähilukion rahoitusta. Unohditteko tässä lukioiden kohtalonyhteyden peruskouluun? Aineenopettajien viikkotunnit täyttyvät nimittäin usein sekä lukion että yläkoulun opetuksesta. Siksi kysynkin teiltä, arvoisa opetusministeri: lupaatteko suomalaisille nuorille ja heidän perheilleen, että lähilukioon ja ‑yläkouluun pääsee jatkossakin, ja miten turvaatte pätevien opettajien saatavuuden myös pienemmissä kunnissa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.2.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-03-13T16:48:23,2025-03-13T16:49:24,Hyväksytty,1.1 2025_22_84,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kohdistuvista leikkauksista (Hanna Kosonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2025 vp,"Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_85,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kohdistuvista leikkauksista (Hanna Kosonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Muutamme lukioiden rahoitusperustetta niin, että syrjäisyys itse asiassa saa tärkeämmän painoarvon, mikä tarkoittaa, että sikäli kuin lukio on pitkän matkan päässä, jos on syrjäistä seutua, niin tilanne on varsin hyvä. Se ei tietenkään tarkoita, että me voisimme täältä kovin tarkasti ohjata kuntien päätöksiä, mitä tulee yläkouluun tai lukioon, vaan se on kunnallista päätöksentekoa. [Antti Kurvinen: Raha ratkaisee!] Siksi tietenkin näitä asioita kannattaa jokaisen miettiä, kun menee äänestämään nyt keväällä. [Välihuutoja] Kun puhutaan vetovoimasta, niin kyllä peruskouluopettajan näkökulmasta tilanne on loppukaudesta oleellisesti parempi, kun ollaan saatu täysimittaisena voimaan se 200 miljoonan parannus. Se näkyy resursseina. Meille tulee suoraan kohdennettua rahaa myöskin oppimisen tukeen, ja tulee se opettajakohtainen mitoitus, minkä aikaisemmin mainitsin ja mikä on merkittävä askel eteenpäin, ja niin edelleen. [Puhemies koputtaa] Kyllä minä toivon, että tästä selvästi välittyy se viesti, että hallitus välittää opettajista ja hallitus välittää koulutuksesta ja haluamme sitä kehittää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.2.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-03-13T16:49:24,2025-03-13T16:50:49,Hyväksytty,1.1 2025_22_86,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kohdistuvista leikkauksista (Hanna Kosonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Poutala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_87,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Mika,Poutala,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kohdistuvista leikkauksista (Hanna Kosonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tapasin aamulla nuorisotyön ohjaajia, jotka olivat eri puolilta Suomea. He muistuttivat siitä, kuinka nuorisotyö voi olla ratkaisevaa sille, että nuori pysyy kiihtyvän yhteiskunnan kelkassa tai löytää elämäänsä edes yhden turvallisen aikuisen. Nuorten palvelut eivät rajoitu nuorisotyöhön, vaan nuoret käyvät koulussa, lääkärissä ja työpajoissa ja käyttävät työllisyyspalveluita. Yhteistyö tutun ja luotetun nuorisotyöntekijän kanssa voi olla avain ratkaisuun, kun ollaan tekemisissä esimerkiksi mielenterveyden haasteiden tai lastensuojelukysymysten kanssa. Nuorisotyöntekijöiden huolena kuitenkin oli, että yhteistyö sote-palveluiden kanssa on sote-uudistuksen myötä hankaloitunut. Arvoisa puhemies! Kysyn kuntaministeri Ikoselta: miten hallitus edistää tiedonkulkua ja yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueiden välillä siten, ettei nuorten hyvinvoinnista, siitä kaikesta tärkeimmästä, tingitä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.2.aspx,fi,Mika Poutala,1495,2025-03-13T16:50:50,2025-03-13T16:51:51,Hyväksytty,1.1 2025_22_88,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kohdistuvista leikkauksista (Hanna Kosonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_89,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kohdistuvista leikkauksista (Hanna Kosonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tärkeästä kysymyksestä. — Jos me ajattelemme ihmisiä tai erityisesti vielä nuoria, niin ei nuoren elämä jakaannu hallinnonaloittain, että jotenkin oltaisiin vain jonkun hallinnonalan asiakkaita. Kyllä se ihmisen elämä on kokonaisuus. Jos me ajattelemme nuoria, on tärkeätä, niin kuin äsken puhuttiin hyvin tästä varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta, että niissä luodaan pohja, ja että meillä kunnissa jokaisella nuorella on mahdollisuus harrastaa — kunnat vastaavat tästä harrastustoiminnasta — ja että siellä on nuorisotyötä tukemassa nuoria. Toisaalta, jos me katsomme hyvinvointialueitten puolta, niin siellä ovat ihan varhaislapsuudesta alkaen neuvolat, siellä on kouluterveydenhuolto, koulupsykologit, kuraattorit, koko tämä oppilashuollon ammattikunta, ja sitten lastensuojelu — me toimimme eri tavoin, tuetaan näillä eri välineillä, tullaan aikaisessa vaiheessa ja annetaan nuorille hyvät eväät, ja sitten jos tulee haasteita, toimitaan yhdessä ja haetaan niitä ratkaisuja yhdessä. Se on vastuu näissä. Me ohjaamme myöskin valtion puolelta hyvinvointialueita tähän, mutta kyllä kannustan jokaista kuntaa ja jokaista hyvinvointialuetta myöskin erittäin vahvasti hakemaan näitä ratkaisuja yhdessä ja tekemään tätä suunnittelutyötä myöskin yhdessä. [Puhemies koputtaa] Seuraavia strategioita kun tehdään, niin toivottavasti nämä asiat ratkaistaan niissä yhdessä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.2.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-03-13T16:51:51,2025-03-13T16:53:09,Hyväksytty,1.1 2025_22_90,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kohdistuvista leikkauksista (Hanna Kosonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2025 vp,"Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_91,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kohdistuvista leikkauksista (Hanna Kosonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomalaiset luottavat viranomaisiin, kuten poliisiin, ja suomalaiset luottavat myös opettajiin. Meillä on maailman korkeimmin koulutetut opettajat, niin perusopetuksessa kuin toisellakin asteella, ja tämä koulutus, mitä opettajat saavat, on todella laadukasta. Opettajat tarvitsevat työnsä tueksi kuitenkin vahvemman tuen myöskin opetettavien lasten ja nuorten vanhemmilta, jotta pystyvät hoitamaan työtänsä hyvin. Opettajat tarvitsevat tämän tuen myös meiltä päättäjiltä, ja nyt, arvoisa pääministeri, teidän hallituskumppaninne ihan siinä vieressä ovat antaneet ymmärtää, että suomalaiset opettajat eivät ole tehtäviensä tasalla [Antti Kurvinen: Ohhoh!] vaan että he sekoilevat koulussa ja tekevät sopimattomia asioita. Suomalaiset opettajat eivät ansaitse tällaista kohtelua hallituksen taholta. Voisitteko, arvoisa pääministeri, kertoa, mitä mieltä hallitus on? Luotatteko suomalaisten opettajien ammattitaitoon ja osaamiseen samalla tavalla kuin suomalaiset laajasti ottaen? [Antti Kurvinen: Tuleeko perussuomalainen vastaus?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.2.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-03-13T16:53:14,2025-03-13T16:54:29,Hyväksytty,1.1 2025_22_92,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kohdistuvista leikkauksista (Hanna Kosonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 38/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkään tämä ei ole puolueiden kyselytunti, mutta vastaan nyt, mitä hallitus on mieltä, ja kaikki hallituspuolueet allekirjoittavat tämän. En edes tunnista tuota, miten te tuonkin kääntelitte, mutta se ei ole uutta. [Välihuutoja] Hallitus arvostaa suomalaisia opettajia yli kaiken. [Antti Kurvinen: Arvostavatko persut?] Kahden opettajan poikana olen koko elämäni arvostanut ja nähnyt vierestä, miten suomalaiset opettajat tekevät työtä, ja seuraan sitä tänä päivänäkin suhteellisen läheltä. Suomalaiset opettajat ovat tämän maan selkäranka. Me arvostamme sitä työtä. Siksi me resursoimme suomalaisten opettajien työtä kaiken säästämisen keskellä. Me annamme lisää resursseja kouluun, opettajille työvälineitä, joita he ovat toivoneet, muun muassa oppimisen tuen uudistuksen myötä, lisää vuosiviikkotunteja lukemiseen, kirjoittamiseen ja perustaitoihin, työrauhaa kouluihin kännykkäkiellon myötä. Opettajat ovat näitä pyytäneet ja he ovat näitä toivoneet, ja me haluamme todellakin osoittaa tällä kunnioitusta maailman parhaille opettajille. Pidetään huolta siitä, että he saavat tehdä työtänsä parhaissa mahdollisissa olosuhteissa, ja pidetään huolta siitä, että he voivat kehittyä ammatissaan, jotta meillä on jatkossakin maailman paras koulu. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-03-13T16:54:33,2025-03-13T16:55:41,Hyväksytty,1.1 2025_22_93,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Ukrainan sodan tulitaukoesityksestä (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 39/2025 vp,"Seuraava kysymys, nästa fråga. — Ledamot Andersson, Otto, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.3.aspx,sv,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_22_94,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Otto,Andersson,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys Ukrainan sodan tulitaukoesityksestä (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 39/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Tänään on kulunut 85 vuotta siitä, kun talvisota päättyi. Muistamme tänään kaikkia niitä, jotka antoivat henkensä isänmaan puolesta, kaikkia niitä, jotka sekä rintamalla että kotirintamalla taistelivat Suomen vapauden puolesta. Kiitollisuus veteraanisukupolvia kohtaan on valtava. Tänään, 85 vuotta myöhemmin, taistelu häikäilemätöntä vihollista kohtaan on arkipäivää nyt Ukrainassa. Oli hienoa kuulla, kun tänään tuli tieto siitä, että Suomi syventää yhteistyötä Ukrainan kanssa. Olisin kuitenkin kysynyt pääministeriltä: miten näette tämän tulitaukoesityksen, jonka Ukraina itse on hyväksynyt, mutta ilmeisesti mediatietojen perusteella Venäjä ei olisi hyväksymässä tätä Yhdysvaltain aloitetta?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.3.aspx,fi,Otto Andersson,1189,2025-03-13T16:55:51,2025-03-13T16:56:55,Hyväksytty,1.1 2025_22_95,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Ukrainan sodan tulitaukoesityksestä (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 39/2025 vp,"Kiitoksia. — Ulkoministeri Valtonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_96,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Elina,Valtonen,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Ukrainan sodan tulitaukoesityksestä (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 39/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan tiistaina tuli sinänsä kannustavia uutisia, että Yhdysvallat ja Ukraina olivat päätyneet esitykseen tulitauosta, jossa oli hyviä elementtejä, mukaan lukien myös se, että Yhdysvallat sitoutuu jatkamaan tukeaan Ukrainalle ja myös tiedustelutiedon jakamista. Nyt on niin, että tosiaan on Venäjän päässä pallo. Venäjän päässä on vastuu nyt hyväksyä tämä sopimus, ja voi toden totta olla, että he eivät sitä tee tai he esittävät lisävaatimuksia, joihin ei voida tarttua. Silloin tietysti Suomen näkökulmasta meidän viesti sekä Yhdysvaltoihin että kumppaneillemme on laajasti se, että meidän tulee jatkaa Ukrainan tukemista mutta toisaalta myös Venäjän taloudellisen paineen luomista, ja tähän me toivomme Yhdysvallat mukaan. Ne viestit, jotka Yhdysvalloista ovat kuuluneet, ovat juuri sitä, että painetta tulee silloin Venäjää kohtaan, koska silloin nähdään, että Venäjä ei sitä rauhaa halua. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.3.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2025-03-13T16:56:55,2025-03-13T16:58:02,Hyväksytty,1.1 2025_22_97,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Ukrainan tukiohjelmasta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys SKT 40/2025 vp,"Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_22_98,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Ukrainan tukiohjelmasta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys SKT 40/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on päättänyt 660 miljoonan euron Ukraina-tukiohjelmasta. Sen kautta tilaukset kohdistetaan kotimaisille puolustusteollisuuden yrityksille, mikä vahvistaa sekä Suomen turvallisuutta että Ukrainan puolustusta. Ohjelma tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia kotimaiselle puolustusteollisuudelle, työllisyydelle ja huoltovarmuudelle pitkällä aikavälillä. Perussuomalaisten mielestä kotimaisen puolustusteollisuuden vahvistaminen tukee kansallista puolustuskykyämme, taloutemme kasvua ja innovaatioita sekä parantaa Suomen asemaa kansainvälisessä puolustusyhteistyössä. Miten arvioitte tämän tukiohjelman pitkän aikavälin vaikutukset Suomen puolustusteollisuuden kasvuun ja kilpailukykyyn? Lisäksi haluan mainita, että tänään on kulunut 85 vuotta talvisodan päättymisestä. Suomi on lisäksi tänään ilmoittanut uudesta aseapupaketista. [Puhemies koputtaa] Miten tämä viimeisin apupaketti vastaa Ukrainan kriittisimpiin puolustustarpeisiin?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-03-13T16:58:06,2025-03-13T16:59:24,Hyväksytty,1.1 2025_22_99,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Ukrainan tukiohjelmasta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys SKT 40/2025 vp,"Kiitoksia. — Puolustusministeri Häkkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_100,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Antti,Häkkänen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys Ukrainan tukiohjelmasta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys SKT 40/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ukrainan tilanne on tietysti tällä hetkellä hyvin kriittinen. Länsimaiden pitää vahvistaa Ukrainan asemaa konkreettisilla toimenpiteillä, ja Suomi on tänään osoittanut niitä konkreettisia toimenpiteitä. Ensinnäkin kuukausi sitten annoimme merkittävän, ison aseapupaketin suoraan rintamatilanteen vahvistamiseen. Tänään julkaisimme toisen merkittävän, 200 miljoonan euron aseapupaketin, joka auttaa suoraan Ukrainan rintamatilanneasemaan ja sitä kautta neuvottelutilanteeseen. Sen lisäksi allekirjoitimme tänään jo pidemmän ajan neuvottelussa olleen Ukrainan puolustusyhteistyöasiakirjan, jolla syvennämme puolustusyhteistyötä materiaalissa, teollisuudessa ja monilla muilla saroilla pitkäjänteisesti. Sen lisäksi on vielä tämä Ukrainan 660 miljoonan euron ohjelma, jolla tilataan kotimaan teollisuudelta suomalaisia tuotteita puolustukseen Ukrainassa käytettäväksi. Se buustaa ja vahvistaa suomalaista yritystoimintaa vahvasti ympäri Suomea, korkean teknologian tuotteita, mutta ihan kovaa ammusta ja rautaa myös. Se tuo Suomeen työtä ja yritystoimintaa, [Puhemies koputtaa] ja se vahvistaa sitä kautta myös meidän puolustusta pidemmällä aikajänteellä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+2.4.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2025-03-13T16:59:24,2025-03-13T17:00:43,Hyväksytty,1.1 2025_22_101,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Museovirastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 1/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 1/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Edustaja Koponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_22_102,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Museovirastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtajan ollessa estynyt esittelen varapuheenjohtajan ominaisuudessa sivistysvaliokunnan mietinnön 1/2025. Mietintö koskee hallituksen esitystä 4/2025 koskien Museovirastosta annetun lain muuttamista. Hallituksen esityksen taustalla on kulttuuriesineiden tullialueelle siirtämisestä ja tuonnista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus. Asetuksella pyritään estämään laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden tuonti ja varastointi unioniin ja siten estämään näillä tavaroilla käytävä laiton kauppa ja terrorismin rahoittaminen. Suomen sijainti EU:n ulkorajalla korostaa osaltaan täytäntöönpanon merkitystä Suomessa. Sääntelyyn liittyvä tuontilupamenettely koskee yli 250 vuotta vanhojen arkeologisten kaivausten tulosten ja arkeologisten löytöjen sekä historiallisten monumenttien tai arkeologisten jäännösten osien siirtämistä tai tuontia EU-alueelle. Käsiteltävänä olevan lakiesityksen tarkoituksena on täydentää suoraan sovellettavaa EU-asetusta siten, että kansalliseen Museovirastoa koskevaan lakiin lisätään säännös, jonka mukaan kansallisena tuontilupa-asioita käsittelevänä toimivaltaisena viranomaisena toimii Museovirasto. Sivistysvaliokunnan näkemyksen mukaan ehdotus on perusteltu, koska Museovirasto käsittelee kulttuuriesineiden vientilupia koskevat asiat kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta annetun lain nojalla ja sillä on jo nykyisessä tehtävässään tarvittavaa kulttuuriperinnön asiantuntemusta. Puhemies! Sivistysvaliokunta teki asiasta yksimielisen mietinnön ja puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Ehdotuksella ei ole arvioitu olevan olennaisia vaikutuksia valtiontalouteen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-03-13T17:01:04,2025-03-13T17:03:00,Hyväksytty,1.1 2025_22_103,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Museovirastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_104,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Museovirastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos varapuheenjohtaja Koposelle valiokunnan mietinnön esittelystä. — Mietintöhän oli yksimielinen, ja itse asiassa hyvinkin ajankohtainen. Torjutaan kulttuuriesineiden laittomaan kauppaan liittyvää rahanpesua ja terrorismin rahoittamista. Tämä on hyvä tavoite. Taustalla on EU-parlamentin ja neuvoston asetus. Taustalla on myös se tilanne, mitä Ukrainassa tällä hetkellä tapahtuu. Kuten tiedämme, Venäjä on järjestelmällisesti tuhonnut ja ryöstänyt kulttuurikohteita, museoita, kirjastoja ja jäännöksiä, mitä Ukrainassa valloitetuilla alueilla on. Kuten Koponen tuossa mainitsi, Museovirasto pitää esitystä perusteltuna ja kannatettavana ja virasto ei tarvitse tähän lisäresursseja — näin he itse lausunnossaan sanovat. Viraston nimeäminen tuontilupaviranomaiseksi vahvistaa Suomen sitoutumista kulttuuriperinnön suojeluun ja kansainväliseen yhteistyöhön laitonta kauppaa vastaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-03-13T17:03:00,2025-03-13T17:04:18,Hyväksytty,1.1 2025_22_105,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Museovirastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_106,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Museovirastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Museoviraston tehtävänä on suojella ja vaalia kansallista kulttuuriperintöämme, ja tämän lakimuutoksen myötä se saa entistä tärkeämmän roolin kansainvälisesti merkittävässä työssä. Hallituksen esitys Museovirastosta annetun lain muuttamisesta vahvistaa Suomen asemaa laittoman kulttuuriesineiden kaupan torjunnassa ja antaa Museovirastolle toimivallan myöntää kulttuuriesineiden tuontilupia EU-asetuksen mukaisesti. Laittoman kulttuuriesineiden kaupan torjunta on tärkeää, sillä sen kautta voidaan estää paitsi kulttuuriperinnön hävittäminen myös rikollisuuden, jopa terrorismin, rahoitus. Suomen erityisasema EU:n ulkorajavaltiona korostaa vastuullista työtä, ja Museoviraston asiantuntemus kulttuuriperinnön suojelussa tekee siitä luontevan toimijan tuontilupien käsittelyssä. Arvoisa puhemies! Tuontilupamenettelyn avulla varmistetaan, että EU-alueelle ei päädy laittomasti vietyjä kulttuuriesineitä. Uuden sääntelyn myötä Suomi pystyy entistä paremmin valvomaan, että kulttuuriesineet ovat peräisin laillisista lähteistä ja että ne eivät päädy laittoman kaupan kohteeksi. Tämä on erityisen tärkeää, sillä historialliset esineet eivät ole vain taide-esineitä. Ne ovat osa kansallista ja kansakuntien identiteettiä ja historiaa, ja niiden väärinkäyttö rapauttaa kulttuuriperintöä maailmanlaajuisesti. Tämä lakimuutos antaa Museovirastolle tarvittavat työkalut toimia tehokkaasti ja varmistaa, että Suomi täyttää kansainväliset velvoitteet. On tärkeää, että meillä on riittävät resurssit ja asiantuntemus tämän vastuun hoitamiseksi, ja Museovirasto on osoittanut olevansa tehtävään hyvin valmistautunut. Arvoisa puhemies! Kannatan hallituksen esitystä ja pidän tärkeänä, että Suomi jatkaa työtä kulttuuriperinnön suojelemiseksi ja laittoman kaupan torjumiseksi. Tämä on investointi historiaan, identiteettiin ja kansainväliseen vastuunkantoon. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-13T17:04:20,2025-03-13T17:07:11,Hyväksytty,1.1 2025_22_107,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Museovirastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_108,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Museovirastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt kun ollaan tässä ensimmäisessä käsittelyssä, niin haluan kiittää tietysti sivistysvaliokuntaa ja kiittää sivistysvaliokunnan taitavaksi tunnettua varapuheenjohtajaa, edustaja Koposta, tämän mietinnön esittelystä. — Myös edustajat Kiuru ja Hänninen puhuivat hyvin tästä kulttuuriesineiden merkityksestä kulttuuriperinnön vaalimiselle, ja on todella tärkeää, että Suomi nyt tällä lainsäädännöllä toimeenpanee tämän EU-asetuksen, jolla tällaisten laittomasti hankittujen kulttuuriesineiden maailmanlaajuista kauppaa sitten osaltamme suitsitaan. Tämä laittomasti hankittujen kulttuuriesineiden kauppahan on laaja globaali ongelma, ja sillä rahoitetaan terrorismia ja sitä käytetään rahanpesun välineenä, ja siinä mielessä on tärkeää, että tämä lainsäädäntö on kunnossa erityisesti Suomessa, joka on tietysti EU:n rajavaltio, ja ennen kaikkea olemme Venäjään rajoittuva maa. Tällä hetkellähän tietysti Venäjän aggressiivisesta ulkopolitiikasta ja heidän laittomasta hyökkäyssodastaan johtuen raja on suljettu, mutta toivottavasti jossain vaiheessa rauha Eurooppaan palaa, Venäjä maksaa asianmukaiset sotakorvaukset Ukrainalle ja Venäjältä myös sitten sotarikoksiin syyllistyneet toimitetaan kansainvälisen oikeuden eteen, ja Venäjä lopettaa myös vihamielisen toimintansa Suomea vastaan, minkä jälkeen voidaan ajatella, että raja voidaan avata jälleen ja kaupankäynti voi palautua. Siinä vaiheessa on tärkeää, että tämänkaltainen lainsäädäntö on myös Suomessa kunnossa, niin että tätä EU-asetusta voidaan meillä tehokkaasti toimeenpanna, ja tosiaan sitten Museovirasto tässä on tämä toimivaltainen viranomainen, joka toimii.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-03-13T17:07:13,2025-03-13T17:09:14,Hyväksytty,1.1 2025_22_109,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Museovirastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_22_110,22/2025,2025-03-13,16.00,17.10,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Museovirastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos suuren valiokunnan puheenjohtaja Autolle näistä kauniista sanoista. — Jatkossa siis Museovirasto toimii kansallisena tuontilupa-asioita käsittelevänä viranomaisena, siinä tapauksessa, että menettely koskee esimerkiksi historiallisia monumentteja tai arkeologisia löytöjä. Näiltä osin on loogista, että Museovirasto toimii tässä viranomaisena, koska sieltä löytyy se osaaminen, jota näissä asioissa tarvitaan. Puhemies! Tällä pyritään ennen kaikkea puuttumaan siihen, ettei meille tule Suomeen tai muualle Eurooppaan varastettuja kulttuuriesineitä, joilla voitaisiin rahoittaa laitonta toimintaa, esimerkiksi terrorismia. Tätähän me emme halua, joten esitystä on helppo kannattaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2025+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-03-13T17:09:14,2025-03-13T17:09:54,Hyväksytty,1.1 2025_23_1,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 6/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_23_2,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme valiokunnassa käsitelleet sairausvakuutuslain mukaisia uusia korvaustasoja, ja alkuun on syytä ottaa kertaus siitä, mitä kaikkea tämä esitys sisältää. Esityksessä ehdotetaan siis sairausvakuutuslain muuttamista siten, että suuhygienistin hoito- ja tutkimuskäynnit on korvattava myös ilman hammaslääkärin lähetettä enintään kaksi kertaa kalenterivuodessa ja fysioterapeutin käynnit ilman lääkärin lähetettä enintään neljä kertaa vuodessa. Suuhygienistin tekemä suun ja hampaiden terveystarkastus korvataan kuitenkin vain kerran joka toinen kalenterivuosi. Lisäksi lakiin ehdotetaan muutettavaksi se, että naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin eli gynekologin antama hoito korvataan korkeamman erikoistaksan perusteella. Esityksen yhteydessä hammashoidon ja mielenterveyspalveluiden korvaustasojen korottamiseen suunnataan määräaikaista lisärahoitusta. Ehdotetut muutokset lisäävät sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksen menoja yhteensä noin 41 miljoonan euron määrän verran vuodessa, josta valtion rahoitusosuus on noin 21 miljoonaa. Vuositasolla fysioterapeuttikäyntien korvattavuuden arvioidaan lisäävän korvausmenoja seitsemällä ja puolella miljoonalla eurolla, suuhygienistin antaman hoidon korvaamisen ilman hammaslääkärin määräystä ja suuhygienistin palkkiotaksojen korottamisen noin viidellä miljoonalla eurolla, mielenterveyspalveluiden korvaustasojen korottamisen noin miljoonalla eurolla, naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin vastaanottokäyntien korvaustaksan noston noin 15,5 miljoonalla sekä hammaslääkäreiden palkkiotaksan korotuksen noin 12 miljoonalla eurolla, ja tästä tulee siis tämä 41 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveysministeriöltä saadun tiedon mukaan tämä tarkoittaisi vakuutettujen rahoitusosuus ja niin sanottu kanavointiratkaisu huomioon ottaen yhteensä 633 miljoonan euron kokonaisrahoitusta. Kanavointiratkaisu muutti valtion ja vakuutettujen rahoitusosuuksien suhdetta sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksen rahoituksessa, joten kokonaisuutena käytettävä kokonaisrahoitus on avoinna. Korvauksia uudistetaan vaiheittain. Nyt käsiteltävänä olevien muutosten lisäksi on jo korotettu vuoden 24 alusta yleis- ja erikoislääkärien sekä psykiatrien vastaanottojen, psykiatrian toimenpiteiden ja hammaslääkärien perustutkimuksen korvaustaksoja, ja vielä on tulossa malli, jota valmistellaan 65 vuotta täyttäneille. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää näitä esityksen tavoitteita perusteltuina ja kannattaa lakiehdotusten hyväksymistä tässä mietinnössä esitetyin muutoksin ja huomioin. Niitä tässä nyt joitakin on, ja toivon, että ehdin ne tässä käymään läpi. Valiokunta korostaa, että samanaikaisesti tulee totta kai huolehtia siitä, etteivät ehdotukset heikennä hyvinvointialueiden mahdollisia resursseja, ja kehittää myös julkisen terveydenhuollon palveluja. Valiokunta ehdottaa siis näitä muutoksia korjattavaksi muutamilta osin. Ensinnäkin sairausvakuutuslain tarkoitusta koskevaan 1 luvun 1 §:ään on tulossa muutos. Sairaanhoitokorvauksia maksetaan esityksen mukaan myös ilman lääkärin ja hammaslääkärin lähetettä tehtävistä fysioterapeuttien ja suuhygienistien suoravastaanotoista. Siksi valiokunta nyt täsmentää vielä lakiin, että fysioterapeuttien ja suuhygienistien suoravastaanottoja koskevan säännöstön sisällön tulee olla siinä muodossa, että ne rajaavat ehdotettua paremmin korvattavuutta nimenomaan fysioterapian ja suun terveydenhuollon alan tutkimukseen ja hoitoon. Arvoisa puhemies! Sairausvakuutuslain perusteella maksettavat korvaukset täydentävät julkista terveydenhuoltoa, mutta ne eivät luo vakuutetulle oikeuksia julkisen terveydenhuollon palveluvalikoimaa laajempaan palveluvalikoimaan. Esityksessä on käyty kattavasti läpi aikaisempia, viime hallituskauden ja sitä edeltävän hallituskauden, Sipilän hallituksen, eri korvausleikkauksia ja myöskin muuttunutta tilannetta sitten valinnanvapausmallin kariutumisen jälkeen. On myöskin tarkkaan huolehdittu siitä, että näitä vaikutuksia on seurattu, ja valiokunta onkin saanut tiedon myös siitä, että korvauksiin kohdistuneiden säästötoimenpiteiden seurauksena korvaustaso on saattanut laskea joidenkin korvausten osalta niin matalaksi, että korvaukset eivät ole enää tosiasiallisesti taloudellisesti potilaan mahdollisuuksia tukevia yksityisten terveydenhuollon palveluiden käyttämiseen. Lisäksi esityksen mukaan yksityisten lääkäri- ja hammaslääkäripalkkioiden sekä tutkimuksen ja hoidon korvaukset keskittyvät keski- ja suurituloisille, jotka käyttävät yksityislääkäripalveluita pienituloisia enemmän. Esityksen mukaan alueellisesti tarkasteltuna yksityisen terveydenhuollon korvauksia maksetaan eniten erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomen suurissa kaupungeissa. Vähiten taas tätä tarvetta korvauksiin on ollut Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa tuotiin esille, että esityksen tavoite perusterveydenhuollon vahvistamisesta voitaisiin saavuttaa yksityisen hoidon korvausten kehittämistä yhdenvertaisemmin niin alueellisesti kuin väestöryhmiltäänkin vahvistamalla hyvinvointialueiden rahoitusta, koska hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvoite palveluiden yhdenvertaiseen järjestämiseen. Valiokunta on myöskin pitänyt tärkeänä, että yksityisen terveydenhuollon sairaanhoitokorvausten kehittämistä arvioidaan laaja-alaisesti ja koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän näkökulmasta. Asiantuntijakuulemisissa on tuotu esille, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän kokonaisuuden kannalta ei ole tarkoituksenmukaista pitää sairaanhoitokorvausten avulla yllä hyvinvointialueiden palveluille päällekkäistä rahoitusjärjestelmää, koska julkinen ja yksityinen terveydenhuolto kilpailevat samasta työvoimasta ja henkilöstövaje on keskeinen haaste palveluiden järjestämisessä. Valiokunta korostaa myöskin jatkuvuutta ja pitkäjänteisyyttä. On todettava, että sairaanhoitokorvauksiin ehdotetut muutokset on tarkoitettu pysyviksi, mutta tosiasiassa uudistukselle on varattu lisärahoitusta vain vuosille 25—27, minkä johdosta tietenkin käytännössä korvaustasojen alentuminen saattaa olla edessä vuoden 27 jälkeen, ellei korvauksiin osoitettua lisärahoitusta ole tarjolla myöhemmille vuosille. Näistä arvioinnin tarpeista ja niihin liittyvistä seurannoista valiokunta kirjelmöi varsin pitkästi tässä. Yksi keskeinen kysymys on sairaanhoitokorvauksien hintojen nousun hillintä, sillä saadun selvityksen mukaan on tarkoitus jatkossa selvittää sairaanhoitokorvausten uudistamisen seuraavassa vaiheessa, millä tavalla näitä hillinnän elementtejä tähän mukaan saadaan. Valiokunta toteaa, että samassa yhteydessä tulisi selvittää myös yksityisen terveydenhuollon toimistomaksujen raportointivelvollisuuden toteutumista. Lisäksi on todettava, että näissä ehdotettujen muutosten vaikutuksissa eri asiakasryhmiin ja julkisen terveydenhuollon palveluiden saatavuuteen on paljon arvioimista. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu myöskin esiin riski osaavan työvoiman siirtymisestä julkisesta terveydenhuollosta yksityiseen näiden korvausten noston myötä. Arvoisa puhemies! Myöskin voimaantulon osalta alun perin tämä oli tarkoitus käsitellä budjettilakina, mutta koska tämä esitys myöhästyi niin pitkälle, että valiokunta oli jo saamassa budjettilait valmiiksi, niin käytännön syistä emme enää voineet tätä asiaa käsitellä ennen joulua. Lisäksi ensimmäinen osa näitä muutoksia oli perustuslakivaliokunnan käsittelyssä nimenomaan perustuslaillisuuteen liittyvien kysymysten vuoksi. Tämän johdosta olemme nyt sitten käsitelleet tätä esitystä. Esitys on irrotettu siis käytännössä viime vuoden talousarvioesityksestä, ja siksi kiire on saada tämä lisätalousarvioesitykseen. Täten valiokunta ehdottaa, että voimaantulo ei olisi 1.4., vaan nämä uudet korvaustaksat tulisivat voimaan 1.5. ottaen huomioon tämän päätöksen aikataulun. Tässä on, arvoisa puhemies, todella paljon sitten yksityiskohtaisia viilauksia ja muutoksia, mutta tässä aikataulussa en valitettavasti niitä nyt enää ehdi käsittelemään, joten varmasti keskustelussa sitten voidaan näistä keskustella lisää. On todettava, arvoisa puhemies, että tämä esitys sisältää myöskin kaksi eri vastalausetta, joissa tätä korvausmallia on vastustettu. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-03-13T17:25:33,2025-03-13T17:35:45,Hyväksytty,1.1 2025_23_3,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_23_4,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme tosiaan hallituksen esitystä Kela-korvausten kasvattamisesta, ja heti alkuun on esitettävä, että teen meidän vastalauseen 1 mukaiset pykälämuutosehdotukset tähän esitykseen, jonka johdosta jätimme valiokunnassa tämän meidän vastalauseen, ja käyn nyt tätä esitystä sen pohjalta läpi. Yleisesti täytyy huomioida, että hallitushan säästää nyt hyvin paljon pienituloisilta. Otetaan hoitoonpääsystä julkiselta puolelta, vanhustenhoidosta ja asiakasmaksuja korotetaan, mutta valiokunnan saamassa selvityksessä, jonka sosiaali- ja terveysministeriö toimitti valiokunnalle, todetaan, että hallitus panostaa Kela-korvauksiin 633 miljoonaa. Kuten täällä on tullut jo esille, aikaisemman puolen miljardin sijaan tämä kasvu on ollut huomattavaa. Nyt jatkoselvittelyssä, kun tätä julkista rahaa kanavoidaan tänne yhä enemmän, hallituksen varmasti pitää miettiä, että jos tämä aiheuttaa lisäsäästöjä, niitä ei sitten otettaisi pienituloisilta. Tämmöinen huomio on. Eli rahaa tämän järjestelmän viemiseen kyllä on. Arvoisa puhemies! Kun me tarkastellaan tätä esitystä, niin tämä muodostuu monista kokonaisuuksista. Menen ensin näitä ja käyn sitten läpi: Täällä on gynekologeille 15,5 miljoonaa, ja tämä on varmasti siinä mielessä osin perusteltua, että kun julkiselle puolelle on vaikeutta päästä, niin hyvä, että tällä tavalla nyt vähän hoitoonpääsyä parannetaan. Sosiaalidemokraatit olisivat kuitenkin kanavoineet tämän rahan julkiseen terveydenhuoltoon ja asettaneet velvoitteita saada myös julkiselta puolelta näitä gynekologipalveluita laajemmin. Tämä oli meidän vaihtoehto tälle esitykselle. Sosiaalidemokraatit ovat nähneet tässä, että jos Kela-korvauksella pitää tukea tiettyjä osa-alueita, niin suun terveydenhuolto on ymmärrettävä kokonaisuus, jossa on paljon yksityistä palveluntuotantoa ja hoitojonot ovat pitkät, ja tässä tilanteessa se varmasti voi olla perusteltua. Mutta sitten täällä on näitä muita esityksiä. Esimerkiksi suuhygienistille ja fysioterapiaan kanavoidaan kuitenkin tämmöinen 12 ja puolen miljoonan kokonaisuus jo tässä esityksessä, ja, arvoisa puhemies, tämä on huomattava muutos nykyiseen Kela-korvausjärjestelmään: aikaisemmin olemme saaneet lähetteen, jonka johdosta olemme menneet sitten sairautta hoitamaan tällä lähetteellä, ja nyt hallitus on lanseerannut tällaisen suoravastaanoton, eli neljä kertaa vuodessa voi mennä fysioterapeutille tai suuhygienistille ilman lähetettä. Meillä käytiin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa aika vilkaskin pohdinta tämän mietinnön käsittelyssä, ja itselleni jäi hieman epäselväksi, missä tilanteissa tämän Kela-korvauksen saa. Tämä on kuitenkin aika huomioitavaa. Fysioterapia on tietysti ammattilaisten järjestämää ja on hyvä, että sitä tuetaan, ja siellä on paljon pienyrittäjiä, mutta kun tämä ei ole enää sairausperusteinen, niin sitä saa kaikkeen toimintaan, jota siellä tarjotaan. Onko esimerkiksi tällaisiin personal trainer -palveluihin, esimerkiksi verkossa isolle määrälle ihmisiä toteutettaviin, mahdollisuus hakea Kela-korvausta? Perusteltua on varmasti kysyä, että no mitäs jos fysioterapiana hakeutuu vaikka hierontaan. Tietenkin kun on hartiajumia ja muuta, on varmasti perusteltua mennä hoitoon, mutta sitten näistäkin jatkossa tulee Kela-korvaus. Siinä mielessä halusin nostaa tämän, että aikaisemmin tämä on perustunut lääkärin lähetteeseen — lääkäri on määrännyt hoitoon menemään, minkä perusteella on ollut oikeus saada — mutta nyt enää ei tarvita lähetettä. Voit vain hakeutua näihin palveluihin ja saat Kela-korvauksen tästä. Tässä tietenkin tullaan siihen kysymykseen, että kun tähän kanavoidaan nyt enemmän rahaa, niin kuinka tehokasta rahankäyttöä tämä on, kun on tiukat talouden raamit. Me viime vuonna huomattiin, että kun yleislääkärille kanavoitiin rahoitusta, niin hinnat nousivat, kun se meni katteisiin, ja asiakasmäärät eivät kasvaneet. Eli kun me saadaan tätä tutkimustietoa, niin pitää nyt pitää huoli siitä, ettei tässäkin näitä sitten oteta hintoihin mukaan, kun ilman lähetteitä voi mennä fysioterapiaan tai suuhygienistille ja muuta. Siinä mielessä tämä on poikkeuksellista, että tässä tämä koko Kela-korvausjärjestelmä on muutettu. Ei tarvitse enää lähetettä näihin palveluihin, vaan automaattisesti yhteiskunta kompensoi tietyn osan tätä palvelua. Tämä on iso muutos, arvoisa puhemies, jonka halusin nostaa. Olisin toivonut, että tässä olisi tiukemmin arvioitu, missä tilanteissa veronmaksajien rahaa voidaan käyttää ja mihinkä kaikkeen tältä osin. En yhtään väheksy sitä, etteivätkö nämä ole tärkeitä palveluja. Totta kai nämä tekevät todella tärkeätä työtä, mutta kun samaan aikaan me leikataan vanhustenhoidosta ja julkisesta perusterveydenhuollosta, niin täytyy asettaa näitä myös vastakkain, onko näihin sitten varaa. Itse varmasti tulen käyttämään näitä palveluita, tulen käyttämään esimerkiksi personal trainer -palveluita ja ohjausta mielelläni, ja otan tämän Kela-korvauksen näistä, mitä hallitus tarjoaa ilman lähetettä. Mutta oma ajatukseni on, että pystyisin kustantamaan nämä kyllä ilman tätä yhteiskunnan kompensointia, jos ne rahat voitaisiin käyttää heille, jotka sitä rahaa kipeimmin tarvitsevat. Tämä on se iso kysymys tässä, johon halusin ottaa, arvoisa puhemies, kantaa. Kokonaisuutena valiokunnalle tuli selväksi, että Kela-korvauksista tämä on yksi paketti, viime vuonna oli edellinen, näitä on nyt tulossa lukuisia, omaisuusmyynneillä katetaan, hallituskaudella 633 miljoonaa kasvatetaan. Nyt täytyy katsoa, ja toivottavasti hallitus seuraa, kuinka paljon tällä hoitoonpääsy paranee tai kuinka paljon tämä menee niin sanotusti yritysten katteisiin. Tämä pitää nyt hallituksen selvittää, ja varsinkin nyt, kun näitä tuloksia tulee, pitää pystyä tarkastelemaan toimintaa, varsinkin jos nyt kehysriihessä tulee uusia leikkauksia, kuten me kuultiin, vanhustenhoitoon ja ylipäätänsä pienituloisten ihmisten palveluihin. Kyllä me sen takia jätimme myös vastalauseen, että nyt ei yksinkertaisesti vain ole rahaa näihin palveluihin näin paljon kanavoida, kun pienituloisilta ihmisiltä viedään vähäisetkin. Arvoisa puhemies! Tosiaan meillä on vastalause, ja olemme äänestyttäneet nämä kyseiset pykälät valiokunnassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2025-03-13T17:35:58,2025-03-13T17:44:08,Hyväksytty,1.1 2025_23_5,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_23_6,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on isossa kuvassa kyse siitä, että samalla kun hyvinvointialueita ajetaan ahtaalle ja perusterveydenhuoltoa heikennetään, rahaa ohjataan entistä enemmän yksityiseen terveydenhuoltoon. Tämä tuntuu nyt vahvasti olevan oikeistohallituksen prioriteetti sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Arvoisa puhemies! Hallituksella on ollut jo vuosi aikaa valmistella lähes 200 miljoonan euron suunniteltuja lisäleikkauksia julkiseen terveydenhuoltoon. Kaksi viikkoa sitten kyselytunnilla pääministeri Orpo lupasi kertoa kaikille hyvissä ajoin ennen vaaleja, mihin nämä valmistelussa olevat lisäsäästöt tulevat kohdistumaan. Kunta- ja aluevaalien ennakkoäänestys alkaa pian, mutta juuri äsken kyselytunnilla pääministeri Orpo kehotti edelleen vain odottamaan rauhassa hallituksen linjauksia lisäsäästöjen suhteen. Onko hallituksen taktiikka todella se, että leikataan vähän sieltä sun täältä, jotta kukaan ei huomaa? Ja samalla: mitä saimme tällä viikolla tietää? STM:ltä saadun tiedon mukaan yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksiin ollaankin näillä näkymin käyttämässä jo 633 miljoonaa euroa eli 133 miljoonaa enemmän kuin mikä vielä viime viikolla oli käsitys. Tämä on lähes sama summa kuin mitä hallitus nyt suunnittelee leikkaavansa lisää julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista. Kysymys kuuluukin, mistä nämä lisäeurot otetaan, mistä palveluista mahdollisesti leikataan ja keneltä hallitus aikoo nämä rahat viedä. Arvoisa puhemies! Me sosiaalidemokraatit emme hyväksy tätä linjaa. Me emme hyväksy sitä, että julkinen terveydenhuolto rapautetaan ja samaan aikaan yksityinen terveydenhuolto kuorii kermat päältä ja vielä valtion tuella. Jos hallitus todella haluaisi parantaa hoitoonpääsyä, se panostaisi julkiseen sektoriin eikä vain lisäisi monikanavaisen rahoituksen ongelmia. Hallitus on jo romuttanut perusterveydenhuollon hoitotakuun, korottanut asiakasmaksuja, leikannut päivystysverkkoa ja laittanut hyvinvointialueet mahdottoman säästöpaineen eteen. Nyt ollaan vielä laajentamassa Kela-korvauksia esimerkiksi fysioterapian ja suuhygienistien käynteihin ilman lääkärin lähetettä, ilman että tätä linjanmuutosta on edes kunnolla perusteltu ja ilman, että on avattu, mihinkä palveluihin on Kela-korvauksia tosiasiallisesti mahdollista saada. Kela-korvauksilla on perinteisesti tuettu sairauksien hoitoa, mutta nyt hallitus näyttää muuttavan tätä periaatetta täysin harkitsemattomasti. Arvoisa puhemies! Hallitukselta on nyt saatava pikaisesti vastaus ainakin seuraaviin kysymyksiin: 1) Tullaanko yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksiin tosiaan ohjaamaan 500 miljoonan euron sijasta yli 600 miljoonaa euroa? 2) Mikäli tullaan, niin mistä julkisista palveluista nämä lisäykset tullaan mahdollisesti säästämään ja keneltä nämä lisärahat tullaan ottamaan? 3) Mikäli ei tulla laittamaan yli 600:aa miljoonaa euroa vaan pitäydytään siinä 500 miljoonassa eurossa, tuleeko valtio käyttämään Kela-korvauksiin vähemmän rahaa kuin mitä se on niihin julkisen talouden suunnitelmassa päättänyt käyttää? 4) Miksi hallitus ei panosta hyvinvointialueiden perusterveydenhuoltoon, jossa jonot kasvavat ja henkilöstöä irtisanotaan? Arvoisa puhemies! Me tarvitsemme kestävän ja yhdenvertaisen ratkaisun, jossa julkinen terveydenhuolto pidetään kunnossa. Tähän saakka hallituksen linja on ollut valitettavasti päinvastainen, ja se tulee näkymään suomalaisten palveluissa. Tästä syystä kannatan edustaja Nurmisen esittämiä vastalauseen 1 mukaisia pykälämuutosesityksiä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-03-13T17:44:15,2025-03-13T17:49:29,Hyväksytty,1.1 2025_23_7,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_23_8,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Puheenvuoroni on melko laaja, ja luultavasti joudun pyytämään seitsemän minuutin täytyttyä sitten toisen puheenvuoron. Olen listannut 12 eri lyhyttä näkökulmaa tähän asiaan. Omasta mielestäni tämä on hyvin kiihkoton puheenvuoro, ja haluan laajentaa tätä keskustelua tästä esimerkistä, jota me nyt käsittelemme, koko meidän terveydenhuollon linjaukseen ja tulevaisuuteen. Toteaisin, että Suomessa terveydenhuoltoa on arvioitu useita kertoja viime vuosikymmeninä, myös kansainvälisten toimijoiden taholta — WHO, OECD, EU — ja kaikissa niissä on yleensä päädytty siihen, että Suomen terveydenhuollon yksi hyvin erikoinen piirre, ja itse asiassa se on määritelty ongelmaksi, on tämä liiallinen monikanavaisuus verrattuna moneen muuhun maahan, joissa terveydenhuolto on universaalia eli yhden järjestelmän kautta, mikä ei tarkoita, että kaikki siellä työskentelevät ovat valtion, maakunnan tai kunnan palkkalistoilla, vaan sen yhden järjestelmän kautta rahoitetaan myös sitten yksityistä alihankintaa tai se tuotanto on jopa hyvin pitkälti yksityisvetoista, mutta se on kuitenkin vahvasti valtiollisen tai osavaltiollisen tai maakunnallisen järjestelmän ohjauksessa, eikä ole sille rinnakkaisia järjestelmiä. Meillähän terveydenhuolto — tai siis terveysmenot, joka on eri asia, koska se kattaa myös yksityiset ostot — on noin kymmenen prosenttia meidän bruttokansantuotteesta, ja jatkuvasti, kun tehdään gallupeja, se nousee siellä ykkösasiana ihmisten mielissä. Ensimmäinen konkreettinen havainto nyt käsittelyssä olevasta asiasta on kaikille nyt salissa oleville itsestäänselvyys, mutta totean tämän kuitenkin: Kyseessä on määräaikainen ratkaisu. Pykälät eivät ole määräaikaisia, mutta rahoitus on määräaikainen eli loppuu vuonna 2027. Mitä sen jälkeen tapahtuu? Ymmärrän, että tarkoitus on luoda painetta tietysti rahoituksen jatkumiselle, mutta kiinnitän huomiota siihen, että eilen illalla viimeksi tässä salissa käsiteltiin Valtiontalouden tarkastusviraston finanssipolitiikan arviointiraporttia viime vuodelta, ja VTV kiinnitti kriittistä huomiota siihen, että hallituksen finanssipolitiikassa yksi osa, tämä niin sanottu investointipaketti, sisältää myös menoja, jotka tullevat muodostumaan pysyviksi eivätkä oikeastaan ole investointiluonteisia, ja käytännössä sillä tarkoitettiin esimerkiksi juuri näitä Kela-korvausratkaisuja. Toinen havainto tästä asiasta: Meillä on vähän niin kuin annettuna otettu se tosiasia, että ainakin kahdella lääketieteen erikoisalalla vallitsee tilanne, jossa ei oletetakaan julkisen vallan täyttävän sitä velvoitetta, mikä lainsäädännössä on julkiselle vallalle asetettu, tarjota väestölle vaikuttavia terveydenhuollon palveluita. Nämä ovat synnytykset ja naistentaudit ja silmätaudit. Tällä on oma historiansa, joka omasta mielestäni palautuu siihen, että molemmilla lääketieteen erikoisaloilla on paljon sellaista terveeseen väestöön kohdistuvaa, itse asiassa terveydenhoitoon liittyvää toimintaa — vaikkapa itseni ikäisten näön terveydenhuolto, silmälasien saaminen ja muut tällaiset, ja vastaavasti sitten synnytysten ja naistentautien osalta kyseessä on paljon ehkäisyyn, seksuaaliterveyteen, raskauden seurantaan ja hormonaalisiin asioihin liittyviä asioita, joissa ei kyse ole varsinaisista sairauksista. Tästä on seurannut se, että myös sitten aika merkittävässä laajuudessa näillä kahdella erikoisalalla lievien sairauksien hoito on siirtynyt kokonaisuudessaan yksityiselle sektorille omarahoitteiseksi, siis potilaiden itsensä maksettavaksi, ja sitten osin Kelan korvattavaksi toiminnaksi, ja tämä ei ole lainsäädännön mukainen tilanne. Eli väitän tässä, että meillä vallitsee laiton tilanne tältä osin, eli yhteiskunnalla olisi aivan samanlainen velvoite tarjota joko perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa myös näillä erikoisaloilla niitä palveluita, joita me muiden elinten tai lääketieteen erikoisalojen kohdalla katsomme asialliseksi tarjota vastaavassa tilanteessa. Tähän pitäisi vakavasti pureutua, on hallituksen poliittinen väri sitten mikä tahansa. Sehän voidaan yhtä hyvin tehdä hyvinvointialueiden kautta, vaikkapa ostamalla palveluita yksityiseltä sektorilta, mutta silloin me saattaisimme lain mukaiseen tilanteeseen tämän koko asiakokonaisuuden. No, sitten tästä esityksestä puuttuu nyt se hintakatto, ja tämä on koko suomalaisen sairausvakuutusjärjestelmän ongelma. Monessa maassahan koko terveydenhuolto perustuu sairausvakuutukseen, siis bismarckilaiseen sosiaalivakuutusjärjestelmään, mutta siellä yleensä sovitaan valtakunnalliset hinnat ja sovitaan palveluntuottajien korvaukset valtakunnallisesti, ja silloin pääsee itse asiassa tuottajarekisteriin ja voi olla mukana siinä järjestelmässä. Suomessa tämä tuottaminen on ollut hyvin vapaata, ja sitten on maksettu tiettyjä korvauksia, ja yksittäinen palveluntuottaja on voinut hinnoitella palvelun ihan niin kuin itse on parhaaksi nähnyt. Suunnitteilla on, niin tiedän, yli 65-vuotiaisiin kohdistuva pilotti, missä tavoitellaan hintakattoa. Odotan mielenkiinnolla, miten siinä tullaan menestymään, koska yksityinen sektori ei välttämättä ole kiinnostunut siitä hintakatosta sen takia, että se rajaa sitä hinnanasetantaa. Tietenkin jos hintakatto asetetaan hyvin korkealle, niin silloin järjestelmästä tulee kallis ja silloin se kiinnostaa laajasti tuottajia, mutta jos se taas puristetaan matalalle, mikä säästäisi kustannuksia, niin silloin se välttämättä ei herätä kiinnostusta vaan halutaan jatkaa aikaisempaa, vapaampaa järjestelmää. Neljäntenä asiana mainitsen tässä sen, että nyt käsillä olevien palveluiden, varsinkin gynekologipalveluiden, alueellinen jakautuma Suomessa on erittäin vino. Meillä on hyvinvointialueiden välillä asukaslukuun kohdennettuna nelinkertainen ero siinä, kuinka paljon näitä palveluita yksityissektorilla käytetään, ja ihan niin kuin asian esittelyssäkin on todettu, eniten niitä käytetään pääkaupunkiseudulla ja Turussa ja näiden ympäristössä ja vähiten sitten eräissä maakunnissa, ja tämä ei näytä korreloituvan millään lailla esimerkiksi kyseisten maakuntien poliittiseen väriin, jos näin rohkenen sanoa. Pohjanmaalla, kaikissa kolmessa Pohjanmaan maakunnassa, yhdessä Kainuun ja Etelä-Savon kanssa käytetään kaikkein vähiten yksityisiä terveydenhuollon palveluja. — Mutta jatkan myöhemmässä puheenvuorossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-03-13T17:49:40,2025-03-13T17:56:48,Hyväksytty,1.1 2025_23_9,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_23_10,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Joitakin omia arvioita SDP:n kansanedustajana. — Ensinnäkin totean, että SDP jätti tänään tästä vastalauseen asian käsittelyn yhteydessä, ja kannatan tuota vastalausetta 1 seuraavilla perusteilla: Ensinnäkin valiokunnassa tänään saatiin iso uutinen, joka tuli varmasti — rehellisyyden nimissä sanottakoon — kaikille valiokunnan jäsenille yllätyksenä, sillä me olemme olleet kyllä tietoisia siitä, että niin sanottu sairausvakuutuslain kanavointiratkaisu on johtanut siihen, että käytännössä hallituksen varaamat 335 miljoonaa euroa Kela-korvauksiin ovat muuttaneet muotoaan juuri siksi, että nämä rahoitusperusteet menivät uusiksi. Aikaisemmin tuo korvausprosentti valtiolla oli merkittävästi suurempi, ja silloin myöskin työmarkkinaosapuolten eli parttien osuus oli selkeästi pienempi, ja julkisen talouden suunnitelmassa oli ajateltu, että Kela-korvauksiin käytetään 500 miljoonaa euroa rahaa. Tänään kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriöstä saadun tiedon mukaan jouduimme mietintöömme kirjaamaan sen uuden tosiasian, jonka me valiokuntana saimme tänään tietää, että käytännössä onkin valiokunnalle toimitetun tiedon mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriön arvio se, että näitä korvauksia käytettäisiin 633 miljoonan euron edestä. Tämä selitys tulee siitä, että kun kanavointiratkaisu muutti valtion korvausprosenttia, niin se tulisi olemaan jatkossa 51,4 ja partit maksaisivat lopun, ja jos pidetään kiinni siitä, että Kela-korvauksiin käytetään yhä 335 miljoonaa valtionosuutena, niin silloin näiden muiden osalta tuo korvausprosentti nostaa Kela-korvauksiin käytettävän euromäärän aina sinne 633 miljoonaan. Tällä on tietenkin vaikutusta myöskin julkiseen talouteen, vaikka varsinaisesti rahasto on sen ulkopuolella. Tästä näkökulmasta olisi välitöntä saada tieto siitä, onko todella niin, kuten sosiaali- ja terveysministeriöstä saatu tieto toteaa, että hallituksen tarkoituksena onkin käyttää Kela-korvauksiin 633 miljoonaa. Tämä on arvokas tieto sen takia, että Suomi on valmistautumassa aluevaaleihin ja aluevaaleissa yhtenä isona kysymyksenä on julkisen talouden rahoitusosuus näistä julkisista sote-palveluista. Silloin on tietenkin tärkeää tietää, aikooko hallitus käyttää 500 miljoonaa vai 633 miljoonaa näiden palveluiden tukemiseen yksityisellä sektorilla Kela-korvauksien muodossa. Tämä asia kirjattiin tänään valiokunnan mietintöön niin, että totesimme, että käytännössä tämän kanavointiratkaisun jälkeen tämä asia on vielä avoinna siltä osin, miten tässä tullaan menettelemään, mutta tämä sosiaali- ja terveysministeriön kanta on tullut selväksi, että näin tämä on. Nyt on kiinnostavaa tietää, aikooko hallitus muuttaa tätä linjaa vai edetäänkö tällä 335 miljoonalla ja kanavointiratkaisun näkökulmasta sitten niin, että partit rahoittavat tämän lopun ja silloin tämä sairaanhoitovakuutuksen rahoitus nousee 633 miljoonaan euroon. Ja näin sitten pohjasta poiketen kerroimme tämän kanavointiratkaisun ja totesimme, että tämä kokonaisrahoitus on vielä avoimena. Arvoisa puhemies! Minusta tämä on todella iso asia, että tässä keskustelussa meillä ei ole mahdollisuutta kertoa eduskunnalle, käytetäänkö Kela-korvauksiin 500 miljoonaa vai 633 miljoonaa. Tämä asia oli aivan selvä noin viikko sitten, mutta tällä hetkellä tämä asia on täysin epäselvä, koska tämä 633 miljoonaa tuli nyt yllätyksenä. On selvää, että kun budjettiriihessä on syksyn aluksi tästä asiasta päätetty, niin silloin on tiedetty, että tämä kanavointiratkaisu tulee nostamaan Kela-korvauksia, mutta tämä ei näy julkisen talouden suunnitelmassa, jossa on rakennettu toppari sille, että 500 miljoonaa aiotaan käyttää näihin korvauksiin. Joten joko tässä halutaan pimittää tätä tietoa ennen vaaleja ja asia tulee nyt vasta julkiseksi, eli käytännössä kuukausien odottamisen jälkeen selviääkin, että ei ollakaan enää käyttämässä 500 miljoonaa vaan enemmän, ja tämä on minusta poliittisen historiamme kokoluokassa iso kysymys. Tällaista mokaa, että me valiokuntana emme voi tietää, kummasta luvusta on kysymys, normaaliolosuhteissa ei pitäisi päästää syntymään. Tämä varmasti antaa myöskin valtiovarainvaliokunnalle mahdollisuuden nyt selvittää, kumpi luku on oikea, koska me valitettavasti tällä aikataululla, kun asia tuli meillä tänään eteen ja meidän piti saada tämä mietintö pöydällepanoon kello 14, emme pystyneet tämän parempaan. Sitten toinen asia, arvoisa puhemies, on nostettava esille: Tässä on nyt kysymys 41 miljoonan euron kanavoinnista Kela-korvauksiin. Ennen kuin otetaan kantaa niihin yksittäisiin korvauksiin, on syytä käydä keskustelua siitä, mistä valiokuntakin omassa mietinnössään kirjoittaa pitkän tovin. Tässä nimittäin valiokunnan arvion mukaan on kysymys vakavasta asiasta, johon on syytä kiinnittää huomiota, sillä Valtiontalouden tarkastusvirasto on selvittänyt myöskin tuloksellisuutta näissä sairaanhoitokorvauksissa ja nimenomaan näiden korvauksien vaikuttavuutta, ja on selvinnyt, että ikävä kyllä on käynyt niin, että nämä hinnat ovat nousseet yli kaksinkertaisesti kuluttajahintaindeksiin verrattuna tammi—kesäkuussa, ja myöskin on hyvä todeta, että kaksi prosenttia käyntimäärät lisääntyivät. Yksi keskeinen peruste näin merkittäville Kela-korvauksille on ollut se, että se vie julkiselta sektorilta painetta hoitaa asiakkaita, ja nyt me olemme tilanteessa, jossa nimenomaan näin ei ole käynyt. Nämä uudet korvaukset, jotka tänä aamuna valiokunta hyväksyi, kertovat siitä, että me aiomme lapata rahaa Kela-korvauksiin samalla tavalla siitä huolimatta, mitä sanoo tarkastusvirasto, ja siitä huolimatta, mitä Kelan tutkimusblogissa todettiin. [Puhemies koputtaa] Olen hyvin huolissani siitä, että me aiomme samalla mallilla laittaa 41 miljoonaa kulumaan. Iso haaste tässä on vielä se, arvoisa puhemies, että tässä muutetaan sairausvakuutuslain keskeistä korvausperustetta, joka perustuu siihen, että ihmiset saavat korvauksensa nimenomaan oireiden hoitoon ja sairauteen, ja nyt tässä tapauksessa luodaan kaksi uutta kategoriaa, joissa suoravastaanotoilla päästään sellaiseen tilanteeseen, jossa enää ei voi puhua siitä, että se on vain hoitoa, vaan kysymys on myöskin ennaltaehkäisystä. Tämä malli on erilainen, ja se ansaitsee myöskin eduskunnassa käsittelyä. [Puhemies koputtaa] Onko tämä fiksu liike tässä valtiontaloudellisessa tilanteessa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-03-13T17:57:04,2025-03-13T18:05:16,Hyväksytty,1.1 2025_23_11,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_23_12,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmisille on tärkeää, että he pääsevät hoitoon. Terveydenhoitoa tarvitaan, ja on todella tärkeätä, että pääsee hoitoon. Se omalääkärimalli, joka on nyt tulossa, on hyvä. Se on todella hyvä, ja se myös helpottaa ihmisten hoitoonpääsyä. Lämpimästi tervehdin myös sitä, että lapsettomuushoitoihin lisätään Kela-korvauksia — se on todella tärkeää monelle perheelle. [Krista Kiuru: Mutta ei kaikille!] Sen lisäksi, mitä nyt on tulossa näitä hyviä uudistuksia, nämä Kela-korvaukset ovat tosi tärkeä asia. Elikkä nythän on tulossa naistentautien ja synnytysten erikoislääkärien, elikkä gynekologien, vastaanottokäynteihin korvauksia, ja niitä korotettaisiin erikoistaksaluokkaan. Gynekologien korvaustaksa nousisi 30 eurosta arviolta noin 70 euroon. Fysioterapiakäynneistä saisi niin sanotusta suoravastaanotosta korvauksen. Korvauksen saisi ilman lääkärin lähetettä enintään neljästä käynnistä vuodessa. Suuhygienistikäynteihin lisättäisiin korvattavuus niin sanotusta suoravastaanotosta. Korvauksen saisi ilman hammaslääkärin lähetettä enintään kahdesta käynnistä vuodessa. Suuhygienistin tekemä suun ja hampaiden terveystarkastus korvattaisiin kuitenkin vain kerran joka toinen kalenterivuosi. Esityksen yhteydessä hammashoidon ja mielenterveyspalvelujen korvaustaksojen korottamiseen suunnattaisiin lisärahoitusta. Kela arvioi kohdentamista ja korvaustaksojen euromäärät korvaustaksoja vahvistaessaan. Elikkä tärkeitä muutoksia on tulossa, ja näillä just parannetaan sitä, että ihmiset pääsevät hoitoon, ja vähennetään sitä ruuhkaa siltä julkiseltakin puolelta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-03-13T18:05:17,2025-03-13T18:07:10,Hyväksytty,1.1 2025_23_13,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,Edustaja Valtola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_23_14,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakiuudistus palauttaa meille fysioterapian ja suuhygienistien Kela-korvaukset, jotka poistettiin vuoden 23 alusta. Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslain muuttamista siten, että suuhygienistin hoito- ja tutkimuskäynnit ovat korvattavia myös ilman hammaslääkärin lähetettä enintään kaksi kertaa kalenterivuodessa ja fysioterapeutin käynnit ilman lääkärin lähetettä enintään neljä kertaa kalenterivuodessa. Ja tietysti nämä korvaukset ovat voimassa myös lääkärin lähetteellä. Lisäksi lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin antama hoito korvataan korkeamman erikoistaksan mukaan, ja täällä salissa on jo tänään puhuttukin tämän uudistuksen syistä. Esityksen tavoitteena on perusterveydenhuollon saatavuuden parantaminen sellaisissa palveluissa, jotka julkisessa terveydenhuollossa ovat heikommin saatavissa, sekä palveluiden painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevämpään ja varhaisempaan hoitoon. Tavoitteena on myös edistää eri ammattiryhmien välistä tarkoituksenmukaista työnjakoa ja eri ammattiryhmien osaamisen hyödyntämistä nykyistä paremmin. Lisäksi tavoitteena on lisätä valinnanvapautta sekä kehittää yksityisen sairaanhoidon korvausjärjestelmää osana terveydenhuollon palvelujärjestelmän kokonaisuutta. Jos otetaan esimerkkejä, miten tämä tällä hetkellä toimii esimerkiksi ilman tätä fysioterapeutin suoravastaanotolle menoa: ihmisellä on selkä kipeä, hän joutuu varaamaan ajan lääkärille, joka tutkii potilaan ja toteaa, että potilaalla on selkä kipeä, kirjoittaa diagnoosiin M54.5 lumbago, alaselän kipu, ja määrää potilaan lähetteellä fysioterapeutille, joka tutkii potilaan, toteaa, että potilaalla on selkä kipeä, ja aloittaa sitten hoidot. Nyt on mahdollisuus hakeutua suoraan fysioterapeutin vastaanotolle, jossa fysioterapeutti potilaan kertoman mukaan toteaa, että selkä on kipeä, ja pystyy aloittamaan hoidot. Tässä potilas välttää joissain tapauksissa jopa turhan lääkärikäynnin. Sama on tuolla suuhygienistin puolella tietysti omalla alallaan. Siellä voi tietysti sitten olla tarve ohjata potilas lääkärille tai hammaslääkärille, jos näyttäytyy, että asiassa on jotain lisätutkimuksia tai selvittelyjä vaativaa. Näihin esimerkiksi fysioterapeutit ovat saaneet erittäin hyvän koulutuksen. Rahoituksesta voidaan todeta, niin kuin pääministeri kyselytunnilla totesi, että valtio on laittamassa tähän sen 355 miljoonaa euroa rahaa eikä enempää, ja pääministeri lupasi asian selvittää jatkoon. Sairaanhoitona korvataan fysioterapian alaan kuuluva fysioterapeutin tekemä tutkimus sekä hänen antamansa hoito enintään neljä kertaa kalenterivuodessa. Ja totta kai Kela luo selkeät pelisäännöt näille korvattavuuksille. Keskustelu, jota tässä salissa käytiin esimerkiksi PT-tyylisestä toiminnasta, osoittaa kyllä varsin syvää epäluottamusta Suomen ammattitaitoisia fysioterapeutteja kohtaan, että he alkaisivat puoskaroida Kela-korvauksilla. Kaiken kaikkiaan fysioterapiakäynnistä, jonka hinta nopeasti googlaamalla esimerkiksi Pihlajalinnalta on 52—128 euroa riippuen vastaanoton pituudesta ja todennäköisesti siitä, mitä siellä tehdään, korvaustaso tulee todennäköisesti olemaan 10—15 euroa, eli hyvin pieni osuus tästä käynnin kokonaishinnasta, mikä valitettavasti edelleen rajoittaa tätä käyttöä. Tämä on erittäin tärkeä uudistus siinä mielessä, että Kela-korvausten poisto on varmasti vaikuttanut potilaiden tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoitoon ja siihen, miten aktiivisesti he ovat fysioterapiassa käyneet. Toinen asia, mihin tällä on ollut merkittävästi vaikutusta, on ollut fysioterapeuttiyrittäjien toimintaan, eli kun hoidettavat ovat vähentyneet, niin tietysti heidän asemansa on huonontunut. Mutta erityisesti tässä tärkein asia on se, että tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidon taso on varmasti ollut heikompi tämän korvauksen poiston jälkeen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-03-13T18:07:13,2025-03-13T18:13:18,Hyväksytty,1.1 2025_23_15,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_23_16,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tulen kyselemään vähän näitten numeroitten perään, niin kuin tässä eilen illallakin näitä asioita käsiteltäessä tein: Ensinnäkin, kun täällä iltapäivällä kerrottiin, että valtio laittaa 335 miljoonaa euroa tähän ja loppu tulee sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksujen kautta, niin tässä herää totta kai kysymys, että kun näitä Kela-palveluja laajennetaan ja tukea laajennetaan ja sitä Kela-korvausta kasvatetaan, miten se raha oikeastansa tulee. Sitten jos ajatellaan, että tämä valtion yli 300 miljoonan euron osuus on investointiohjelmasta käytännössä omaisuuden myynnillä hoidettavaa rahaa, niin me siis myymme omaisuutta, jotta me voimme ottaa kokeiluja käyttöön. Toinen kokonaisuus on se, millä tämä noin 300 miljoonaa — vähän runsas, kun päivällä tuli 633 miljoonaa — eli se loppupuolisko rahoitetaan, ja se tulee siitä, että sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksuja työssäkäyvillä kaksinkertaistettiin 0,51 prosentista tähän vuoteen 1,06 prosenttiin, siis sairaanhoitomaksujen kaksinkertaistaminen tapahtui. Eli työssäkäyvät maksavat nyt näitä Kela-maksuja sairaanhoitomaksun kautta, ja valtion omaisuuden myynnillä tehdään tämä loppu. Me teemme tällaisen mallin, jossa nyt tänään puhuttuja tärkeitä Kela-korvauksien korvattavia kohteita ovat tässä hedelmöityshoidot ja naistentaudit ja erilaiset fysioterapian ja hammashoitojen korvaukset, ja me teemme tällaisilla tilapäisillä ja sitten työssäkäyvien vakuutusmaksun nostolla tämän rahoituksen. Sitten tässä luodaan eläkkeellä oleville, yli 65-vuotiaille, nyt pilotti, jossa 28 eurolla pääsee yksityiselle lääkärille. Käytännössä tämä tarkoittaa noin miljoonaa käyntiä vuodessa, ja tämä on tämmöisellä määräaikaisella rahoituksella, valtion omaisuuden myynnillä ja sitten tällä työssä olevien vakuutusmaksujen kautta kerätty. Herää kysymys, onko tämä kestävällä pohjalla, niin kuin tähän Valtiontalouden tarkastusvirasto jo kiinnitti huomiota. Minusta tässä on iso ongelma kyseessä, ja me joudutaan tätä varmasti sitten jatkossa käsittelemään. Tämä rahoitus ei ole tässä kestävällä pohjalla. Tai sitten todetaan, että nyt työssäkäyvät maksavat, että eläkeläiset pääsevät yksityiselle lääkärille. Lyhyesti käy näin, ja sitäkö tässä oikeasti haetaan, vaikka koko ajan on puhuttu, että nyt työssäkäyvien verorasitusta pitäisi pienentää, jotta kannustavuutta säilyisi, mutta tässä tehdään nytten toistepäin. Sitten tämän vuoden osalta nyt puhutaan ehkä vähän reilun 30 miljoonan euron osuudesta, kokonaisuudessaan varmaan noin 41 miljoonan osuus, mitä näihin asioihin menee, ja siinä mielessä ei puhuta ihan pienestä osasta, mutta suuret luvut tulevat sieltä sitten vuositasolla, kun puhutaan tästä eläkeläisille terveyskeskusmaksulla järjestettävästä yksityisen lääkärin vastaanotosta, josta tulee 80 miljoonaa vuodessa. Että merkittävistä summista puhutaan, ja en yhtään ihmettele, että hallitus on kaivanut tämän noin 633 miljoonaa tähän sitten näillä kahdella keinolla käytettäväksi. Tarvitaan aika paljon rahaa, mutta tosiasiassa nämä kokeilut sitten johtavat siihen, että tulee aika iso lupaus aika monelle ihmiselle, kun nämä sitten tilapäisellä rahoituksella hoidetaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-03-13T18:13:21,2025-03-13T18:17:56,Hyväksytty,1.1 2025_23_17,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_23_18,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan puheenvuoroni loppuun, ja eiköhän tämä nyt käytössä oleva aika riitä tähän kokonaisuuteen. — Otan seuraavaksi esille tässä nämä sosiaalisen eriarvoisuuden asiat, jotka liittyvät yksityislääkäripalveluiden käyttöön, vaikka niistä maksetaan Kela-korvausta. En lähde tätä asiaa laajasti tässä referoimaan. Viittaan Kelan tutkimusblogiin, joka on aivan erinomainen tästä, ja siinä käsitellään erikseen juuri synnytysten ja naistentautien erikoisalaa. Siinä korvauksen saajat on jaoteltu tulojen mukaan viiteen eri tuloluokkaan ja todetaan hyvin selkeästi, että kahdessa alimmassa tuloluokassa palveluiden käyttö on vain noin yhden neljänneksen verrattuna niihin ylempiin tuloluokkiin. Kun me täällä kaikki yhdessä olemme todenneet, ettei julkisella sektorilla näitä palveluja riittävästi tarjota, niin johtopäätöshän on se, että heikommassa taloudessa olevilla naisilla on tässä suhteessa selvä palveluiden vaje, joka ehdottomasti pitäisi saada kuntoon. Viittaan siihen aiemmassa puheenvuorossani olevaan kohtaan, jossa totesin, että kyllä lain mukainen tilanne edellyttäisi, että julkinen valta kantaisi suuremman vastuun myös tällä erikoisalalla palveluista. Siirryn sitten lyhyesti tähän suun terveydenhuoltoon: Tilannehan tällä hetkellä Suomessa on se, että kaksi kolmasosaa suun terveydenhuollosta tapahtuu siellä julkisessa terveydenhuollossa eli terveyskeskuksissa, nykyisillä hyvinvointialueilla, aiemmin kunnissa, ja yksi kolmasosa yksityisellä sektorilla. Pitkään tilanne oli puolet ja puolet, mutta julkisen sektorin osuus on tässä selvästi kasvanut, ja yksityissektori keskittyy tässäkin. No, se on aika laajasti kattavaa kyllä koko maassa, mutta enitenhän palveluja on tietysti meidän suurissa eteläisissä asutuskeskuksissa. Korkeimmillaan suun terveydenhuollon Kela-korvaukset olivat vuonna 2013, jolloin niitä maksettiin peräti 120 miljoonaa euroa, mutta silloinen hallitus, jonka pääministerinä oli Jyrki Katainen, ja seuraava hallitus, jonka pääministerinä oli Juha Sipilä, pudottivat radikaalisti suun terveydenhuollon Kela-korvauksia, eli sieltä 120 miljoonan tasolta tasolle 40. Näin suurta yksittäistä sosiaaliturvan leikkausta, eli kaksi kolmasosaa viedään pois, ei meillä ole koskaan aikaisemmin tapahtunut. Nyt on tulossa 12 miljoonan euron lisäys, jota ainakin itse pidän ihan perusteltuna tässä, vaikka laajasti ottaen kannatan tässäkin julkisen terveydenhuollon kehittämistä. Seuraava asia olisi se, että kyllähän meillä, kun kritisoimme tätä mallia, pitää olla itsellämme vaihtoehto. No vaihtoehto on se, että me rahoittaisimme näitä meidän hyvinvointialueiden kautta eli sen meidän varsinaisen pääasiallisen terveydenhuoltojärjestelmän kautta, koska se on ensinnäkin alueellisesti yhdenvertaisempi. Hyvinvointialueiden rahoitushan jakaantuu tarvetekijöiden mukaisesti eikä tarjonnan mukaisesti, niin kuin yksityissektorin käyttö, ja se myös tarjoaa sitten näiden alempien käyttömaksujen takia sosiaalisesti tasavertaisemman mahdollisuuden kaikille sosiaaliryhmille. Siitäkin huolimatta, että asiakasmaksuihin juuri tuli 40 prosentin korotus, on se aivan eri luokkaa maksaa 28 tai 66 euroa kuin vaikkapa 250 euron yksityislääkärikäynnistä seitsemänkympin Kela-korvauksenkin jälkeen sitten 180 euron omavastuu. Käytännössä tämä olisi siis ihan mahdollista tehdä myös niin, että siinä hyödynnetään yksityissektoria, kuten tuolla aikaisemmin totesin, kun kerroin siitä, millä tavalla niissä maissa toimitaan, joissa koko terveydenhuoltojärjestelmä perustuu julkiseen sosiaalivakuutukseen. No kääntöpuolena sille, että tässä nyt erittäin voimakkaasti ollaan lisäämässä näitä sairausvakuutuskorvauksia, ja huom. määräaikaisesti ja, kuten edellä edustajakollega Lyly totesi, osin myymällä valtion omaisuutta ja osin ottamalla se palkansaajilta ja eläkkeensaajilta korotetun sairaanhoitomaksun kautta, on tässä se, mitä on julkisella sektorilla tapahtunut, mistä tänäänkin kyselytunnilla puhuttiin, eli että tästä 2,2 miljardista 1,4 miljardia euroa tulee vuoden 23 alijäämän korvauksena ja sitten 800 miljoonaa tulee indeksiperusteisesti. Senhän me kaikki tiedämme. Niillä ei varsinaisesti saada mitään uutta lisää tähän järjestelmään. Sen sijaan hallitus on sitten leikannut sieltä yhteensä noin 500 miljoonan euron arvosta. En sitä usein esittämääni luetteloa tässä yhteydessä luettele, mutta siinä nyt esimerkkinä on tämä 120 miljoonan euron leikkaus sieltä hoitotakuusta. Eli meillä aivan selvästi tämän pääasiallisen järjestelmän rahoitusta tiukennetaan ja sitten sitä rinnakkaista järjestelmää, joka on tämä sairausvakuutusjärjestelmä, pönkitetään. Ja kuinka paljolla, siitä täällä ollaan jo puhuttu. Oma laskelmani päätyi siihen, että nyt tehdyt ja tänään tai tässä vielä lähipäivinä tehtävät, eli tämä ratkaisu ja tulevat ratkaisut, ovat yhteensä 560 miljoonaa euroa. Eli on nyt kuultu siitä, että tämä laskennallinen peruste tässä nykyisessä valtiontaloudesta ja sitten sieltä palkansaajilta kerättävästä sairausvakuutusmaksusta on tämä 633 miljoonaa, mutta itse olen päätynyt siihen, että kun me laskemme yhteen vuositasoisesti, mitä tässä tulee tapahtumaan, niin se on ehkä noin 560 miljoonaa euroa, niin että ihan tätä kaikkea ei sitten tulla tarvitsemaan. Ihan vielä tähän loppuun haluan todeta, että kun täällä niin usein toistetaan sitä, mikä hallitus leikkasi ja kuinka paljon, niin kyllä tässä 15 viime vuoden aikana jokaisella hallituksella on ollut oma näkemyksensä siitä, miten tätä terveydenhuoltoa pitäisi rahoittaa. Sipilän hallitus teki lakiehdotuksen, jolla olisi poistettu nämä Kela-korvaukset kokonaan, ja se raha, joka niihin oli käytetty, olisi siirretty sinne maakunnille. Toki ajatus oli, että maakunnat sitten hyödyntävät alihankintana yksityistä sektoria valinnanvapauden kautta. Marinin hallituksen aikana siirrettiin 64 miljoonaa euroa täältä sairausvakuutuksesta hyvinvointialueille ja kohdennettiin sitä sinne vanhustenhuoltoon. Eli tässä on eri vaiheissa tehty näitä ratkaisuja. Mutta kyllä meidän täytyisi saada joku iso linja tässä maassa selväksi, miten meidän terveydenhuoltoa kehitetään, ei tällaisilla pistemäisillä, että otetaanpa vähän valtion omaisuutta ja sirotellaan sitä sitten määräaikaisesti erilaisiin kohteisiin. Kyllä meillä täytyy olla joku iso kehittämisen näkymä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-03-13T18:18:01,2025-03-13T18:25:26,Hyväksytty,1.1 2025_23_19,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,Edustaja Forsgrén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_23_20,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ollaan nyt todella tärkeän asian äärellä. Minua vähän on häirinnyt tässä keskustelussa ja ylipäätänsä Kela-korvauksien äärellä, että tulee sellainen kuva, että esimerkiksi jos ei kannata Kela-korvausjärjestelmää, ei kannattaisi yksityisen terveydenhuollon käyttämistä osana, julkisen terveydenhuollon vieressä. Ei, näinhän ei ole. Me ymmärretään, että tietyillä aloilla on tällä hetkellä isoja vaikeuksia julkisella puolella täyttää niitä kaikkia palvelutarpeita, mitä siellä on, mutta se isoin kritiikki liittyy tähän Kela-korvausjärjestelmän sisältöön. Eli tämä Kela-korvausjärjestelmä itsessään ei ole malliltaan sellainen, joka olisi parhain toimijana. Tästä esimerkiksi THL omassa lausunnossaan nosti esille. Siellä nostettiin esille, että jos oikeasti halutaan käyttää julkisen terveydenhuollon lisäksi näitä yksityisiä, niin kannattaisi käyttää hyvinvointialueilla palvelusetelijärjestelmää ja ostopalveluita. Eli nämä olisivat paljon kustannustehokkaampia ratkaisuja, ja ihmiset pääsisivät huomattavasti halvemmin käymään siellä yksityisellä terveydenhuollon puolella. Nyt tämän Kela-korvausjärjestelmän kautta me tiedämme, että nämä Kela-korvauskorotukset luultavasti, koska tässä järjestelmässä ei ole nyt hintakattoa, tulevat vain nostamaan niitä yksityisen taksoja, ja sitten se todellinen voitto siitä, mitä saa tämä ihminen, joka menee tänne yksityiselle puolelle, saattaa olla mitätön hallituksen hyvästä tahdosta huolimatta. Tässä mielestäni edustaja Lindén pitikin erittäin tärkeän puheenvuoron siitä, että kun mietitään sitä järjestelmän kehittämistä, niin pitäisi yrittää ymmärtää myös se, miten se raha pystytään käyttämään mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi, ja tästä olenkin todella huolissani. No, samaan aikaan on hyvä tunnistaa, että on näitä kyseisiä aloja, ja hallitus on kyllä hyvin tunnistanut nämä, elikkä naisten gynekologiset palvelut, sitten on hammashoitoa, sitten hallitus on nostanut myös fysioterapian. Nämä ovat varmasti sellaisia tunnistettavissa olevia aloja, missä julkisella puolella on tällä hetkellä vaikeuksia toteuttaa kaikkia niitä palvelutarpeen mukaisia palveluita, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että kyseinen malli olisi se paras ratkaisu. Itse olen ehkä kuitenkin tästä malli- ja järjestelmäkritiikistä huolimatta mahdollisesti kääntymässä siihen, että ne gynekologiset palvelut voisi tässä tapauksessa hyväksyä, koska siellä on varsinkin julkisella puolella todella vaikea tilanne, ja sitten pitää tarkastella tätä hammashoidon kokonaisuutta. Mutta jotenkin toivoisin, että päästäisiin tulevaisuudessa sellaiseen järjestelmään, missä sitten, kun tilataan sieltä yksityiseltä puolelta, se järjestelmä oikeasti olisi tehokas ja järkevä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-03-13T18:25:26,2025-03-13T18:28:21,Hyväksytty,1.1 2025_23_21,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,Edustaja Väyrynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_23_22,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edelleen aina kun näistä Kela-korvauksista puhutaan, on hyvä kuitenkin muistaa ne suuruusluokat. Olen ihan samaa mieltä kollega Lindénin kanssa, että oikeastaan sillä, mistä se lisäraha tulee ja millä mekanismilla, ei ole sinänsä merkitystä, mutta fakta on se, että tässä neljän vuoden aikana hyvinvointialueitten rahoitus kasvaa semmoiset neljästä viiteen miljardia euroa vuodessa. Ja mitä olen monesti myös sanonut, on, että aikanaan kun sote-uudistusta lähdettiin tekemään, yksi tavoite oli se, että hallitsemattomasti kasvavien kulujen nousua taitetaan. Se sote-uudistus tehtiin ihan oikeaan rakoon, ja nytten tässä yritetään näillä kaikilla toimilla — mikä yksi asia tässä on se Kela-korvaus — saavuttaa sitä tavoitetta. Meidän tilanne on tällä hetkellä työvoiman suhteen se, että meillä on yksityisellä puolella enemmän tarjontaa kuin mitä meillä on julkisella puolella. Siinäkin voidaan syistä väitellä, mutta joka tapauksessa fakta on se, että tällä hetkellä näin on. Silloin meidän minun mielestäni kannattaa löytää mekanismeja, millä me saadaan se ylikapasiteetti käyttöön ainakin siksi aikaa, että me saadaan julkisen puolen tilannetta parannettua. Silloin ehkä projektiluonteiset kokeilut ovat erittäin hyviä. Me nähdään, miten ne toimivat, ja sitten niistä pystytään vetäytymään. No sitten edustaja Berg, jos oikein ymmärsin, kysyi siitä, että kun nyt tänään on puhuttu 130 lisämiljoonasta, niin mistä me meinataan leikata se pois. Jos minä olen ymmärtänyt tämän mekanismin oikein, niin sehän on ihan absoluuttista lisärahaa suomalaiseen terveydenhuoltoon. Ei sitä leikata mistään varsinaisesti. Tässä edustaja Lyly kyllä kertoi ja Lindénkin, mistä se tulee, mutta ei sinne palveluihin leikkausta tule. Kyllä minä olen sen näin ymmärtänyt, että jos se 130 miljoonaa toteutuu, niin kyllä se on minun käsittääkseni ihan absoluuttinen lisäraha suomalaisten palveluitten tuottamiseen. Jos se menee siihen 600 miljoonaan, josta 335 tulee valtion budjetista ja toiset tulee sitten sairausvakuutusmekanismista, niin edelleenkin ne suuruusluokat ovat sitä, että valtion budjetista rahoitetaan Kela-korvauksia 335 miljoonaa euroa samassa ajassa kuin me rahoitetaan hyvinvointialueita noin 100 miljardia, ja se on se 0,3 prosenttia. Minä katson sen retoriikan vähän kohtuuttomaksi, että jollakin lailla syydetään valtavia rahamääriä yksityiselle puolelle, ja edelleenkin te annatte semmoisen käsityksen, että se on hukkaan heitettyä rahaa. Niillä kaikilla euroilla kuitenkin hankitaan suomalaisille palveluita tilanteessa, jossa me ei pystytä niitä ihan täysin julkisella puolella tuottamaan. Siinä mielessä vähän vierastan tätä keskustelua. Haluan edelleen muistuttaa, että ei nyt vaan edellisenä vuonna meillä meni hyvinvointialueitten kautta pelkästään vuokrapalveluihin semmoiset 600 miljoonaa vuodessa. Siitä olen samaa mieltä, että kaikki ei johdu esimerkiksi hoitotakuun kiristämisestä, mutta joka tapauksessa 600 miljoonaa vuodessa vuokrapalveluihin versus se, että meillä menee 60—70 miljoonaa Kela-palveluihin, eli meillä nämä suuruusluokat ovat ihan erilaisia. Jotenkin näitä Kelan kautta laitettavia rahoja paheksutaan paljon enemmän kuin niitä, mitkä menevät sitten julkisen kautta yksityiselle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-03-13T18:28:22,2025-03-13T18:31:34,Hyväksytty,1.1 2025_23_23,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Berg.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_23_24,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä se oleellisin asiakokonaisuus näissä kysymyksissä, mitä puheenvuoroni perään esitin, oli nyt se, että meidän tulee tietää se, tullaanko sinne Kela-korvauksiin laittamaan rahaa kokonaisuudessaan se 633 miljoonaa vai 500 miljoonaa. Jos tullaan laittamaan 500 miljoonaa, niin kuin on puhuttu, niin silloinhan se tarkoittaa sitä, että se valtion osuus tulee olemaan pienempi kuin se reilu 300 miljoonaa, mitä on alustavasti suunniteltu. Se tulee tietää. Mutta jos sinne tullaan laittamaan 633 miljoonaa, joka on siis 133 miljoonaa enemmän kuin se 500 miljoonaa, mitä oli alustavasti ajateltu, niin sekin on tiedettävä, koska silloin tiedetään se kokonaisuus, kuinka paljon sinne yksityiselle sektorille tullaan aidosti ja konkreettisesti sitä rahaa laittamaan, että onko se 500 vai 633 miljoonaa. Päätöksenteon taustaksi meidän tulee tietää, [Puhemies koputtaa] kumpi näistä se tulee olemaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-03-13T18:31:34,2025-03-13T18:32:51,Hyväksytty,1.1 2025_23_25,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Lyly, ja mikäli edustaja Väyrynen haluaa, niin myös hänelle. Sen jälkeen puhujalistaan. — Edustaja Lyly.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_23_26,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä minua vaivaa aika paljon se, että me myydään omaisuutta, jotta me voidaan tehdä tällaisia ratkaisuja. Minusta meillä on kiinteätä omaisuutta, joka pitäisi muita tarkoituksia varten kuin tällaisia kokeiluja ottaa käyttöön. Minä hyväksyn kaikennäköisien kokeilujen tekemisen, mutta sitä ei ole tällaisten asioitten kautta viisasta tehdä. Toinen asia, joka tässä rahoituksessa on, on se, että se rahoitetaan nytten työssäkäyvien vakuutusmaksun nousulla, kun ajatellaan just, että pitäisi saada työssäkäyville kynnystä matalammaksi. Tämä on veroluonteinen maksu, ja veroja pitäisi siinä mielessä saada alemmas. Mutta kaikki me ymmärrämme tämän ison suuruusluokan tässä, ja hyvinvointialueitten rahoitus noin pääperiaatteiltaan on aika lailla oikein. Siellä vain pitää viilata nytten tiettyjä parametrejä ja saada aikaa paikalliseen sopeutukseen riittävästi. Siellä on tällaisia ongelmia, mutta tässä on periaatteista aika paljon myös kysymys, että mihin me suuntaamme nämä vähät varamme [Puhemies koputtaa] ja millä tavalla me teemme ne rahat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-03-13T18:32:51,2025-03-13T18:34:09,Hyväksytty,1.1 2025_23_27,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,Edustaja Väyrynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_23_28,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Jos aktiivisesti tarjotaan puheenvuoroa, niin minä otan sen ilolla vastaan. [Naurua] — Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, mitä edustaja Lyly sanoi, että meidän pitää miettiä, mihin me meidän niukat varamme kohdistetaan. Aivan oikein, se on juuri se, mitä me tässä yritetään tehdä. Minä näen sen eri tavalla kuin te, että juuri tässä tilanteessa meidän kannattaa tehdä nimenomaan kokeiluja ja tarvittaessa hankkia siihen myös rahoitusta. Tämä on sinänsä ihan virkistävää, että tekin mietitte sitä, mistä se rahoitus tulee. Kaikki projektit pitää rahoittaa jollakin, ja se raha ei tule ihan ilmasta. Mutta tässä tilanteessa, kun meillä on olemassa resurssia jossain, minun mielestäni on ihan aidosti kokeilun arvoista, että me tehdään erilaisia uusia mekanismeja ja katsotaan, voidaanko me käyttää meidän käytettävissä oleva resurssi mahdollisimman tehokkaasti meidän kansakunnan hyödyksi. Ei siinä ole mitään pahaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-03-13T18:34:09,2025-03-13T18:35:09,Hyväksytty,1.1 2025_23_29,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Varsinainen puheenvuoro, edustaja Reijonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_23_30,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Julkinen ja yksityinen puoli molemmat ovat tärkeitä terveydenhuollossa, ja nyt ollaan näitä Kela-korvauksia lisäämässä tänne yksityiselle puolelle, mikä on tässä tilanteessa ihan järkevää. Esimerkiksi gynekologisten oireiden ja sairauksien tunnistaminen perusterveydenhuollossa on osoittautunut paikoin todella puutteelliseksi. Esimerkiksi endometrioosin diagnostinen viive voi olla jopa kuusi—yhdeksän vuotta. Hoitotakuun mukaan tapahtuva hoitoonpääsy naistentautien poliklinikalla ei toteudu tällä hetkellä kaikilla hyvinvointialueilla. Tuki- ja liikuntaelinongelmat ovat yhä keskeisin syy noin kolmasosaan työkyvyttömyyseläkkeistä. Tähän pystymme vaikuttamaan ajoissa toteutetulla fysioterapialla, mukaan lukien oman hoidon ohjaus. Tutkitusti on mahdollista estää ja hidastaa työ- ja toimintakyvyn heikkenemistä ja ongelmien pahenemista. Julkisen terveydenhuollon riittämättömien voimavarojen vuoksi tule-asiakkaita ei ole kuitenkaan kyetty kuntouttamaan perusterveydenhuollossa, ja vuosittain tules-vaivojen vuoksi menetetään noin kahden miljardin euron työpanos, ja se on aika iso määrä. Elikkä ihan tervetulleita nämä uudet korvaukset ovat. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-03-13T18:35:09,2025-03-13T18:36:30,Hyväksytty,1.1 2025_23_31,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_23_32,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En pyytänyt äskeiseen debattiin vastauspuheenvuoroa. Ajattelin, että tässä varsinaisessa puheenvuorossa menee ehkä se kaksi minuuttia, mutta tämä on vähän vastauspuheenvuoron luonteinen kuitenkin, eli otan täällä keskustelussa äsken esiin nousseita asioita. Nyt kun tämä suuruusluokkakeskustelu nostetaan esille, niin minusta olisi kohtuullista tietenkin ymmärtää — ja tiedän, että kaikki tässä salissa nyt sen ymmärrämme — että eihän me nyt oikeasti voida verrata 500:aa miljoonaa euroa hyvinvointialueiden 100 miljardiin tai vaikkapa vuosikohtaiseen 27—30 miljardiin, koska hyvinvointialueillahan tämä rahoitus kohdistuu aivan selvästi erilaisiin asioihin kuin mihin tämä sairausvakuutuskorvaus ja sen avulla korvattu palvelu kohdistuvat. Pitäisi verrata keskenään niitä asioita, jotka ovat julkisella puolella lähinnä identtisiä. Täytyy sanoa, että vaikka aika paljon olen tätä terveydenhuollon kustannuslaskentaa harrastanut, niin itselleni oli kyllä silmiä avaava tieto se, joka kävi ilmi vuonna 22, kun säädettiin hoitotakuusta: Kun oli hyvin tarkkaan laskettu, mikä suomalaisissa terveyskeskuksissa oli esimerkiksi se rahasumma, joka oikeasti käytettiin lääkäreiden avosairaanhoitoon, se oli 700 miljoonaa euroa, eli noin 130 euroa jokaista suomalaista asukasta kohti. Eli se oli se toiminnan osuus, että jos kysyn joltakin henkilöltä, oletko käynyt terveyskeskuksessa, hän todennäköisesti ymmärtää sen kysymyksen niin, että oletko käynyt lääkärin vastaanotolla, vaikka terveyskeskuksella on 29 muuta toimintoa. Eli kyllä meidän täytyy näitä keskenään sillä tavalla sitten verrata. No, tässä edustaja Väyrynen kritisoi meitä, että sanommeko, että menee hukkaan se raha, joka laitetaan nyt näihin sairausvakuutuskorvauksiin. Uskallan sanoa, että viime vuonna meni hukkaan. Kun me nostimme kahdeksasta eurosta 30 euroon sen lääkärikorvauksen, niin meni 60 miljoonaa enemmän euroja, mutta ei tullut yhtään käyntejä lisää — tarkasti ottaen tuli kyllä kaksi prosenttia käyntejä. No ei kai se hukkaan mennyt niiden käyttäjien kannalta — oli varmasti miellyttävämpi saada kahdeksan euron sijasta 30 euron korvaus — mutta käyntejä ei tullut lisää. Ja vastaavasti tiedämme, että hintojen korotukset viime vuonna olivat niin suuria, että ne melkein söivät kokonaan sen sairausvakuutuskorvauksen. Eli sillä tavalla toteutettuna se nyt ainakin meni hukkaan. Kannatan myös kokeiluja, mutta tässä pitäisi oikeasti kokeilla nyt sitä, että me tekisimme kilpailutetun ostopalvelun hyvinvointialueiden rahoilla. Olen tätä monta kertaa esittänyt kaupunginjohtajille, kun olen asunut ja elänyt ja ollut kunnallispolitiikassa kokoomusjohtoisissa kaupungeissa, ja olen ollut myös Suomen suurimman, kokoomusjohtoisen sairaanhoitopiirin johtaja. Jostain syystä on ollut aina valtava vastustus sitä kohtaan, että me käyttäisimme tätä julkista rahaa niin, että me kilpailutamme yksityistä ja katsomme sitten, mitä me sillä tavalla saadaan osana tätä järjestelmää. [Puhemies koputtaa] Tässä Kela-korvausjärjestelmässä on paljon sellaista, niin kuin sanotaan, ei-vaikuttavuutta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-03-13T18:36:30,2025-03-13T18:39:55,Hyväksytty,1.1 2025_23_33,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Edustaja Väyrynen, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_23_34,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Kiitos! Sen verran on pakko vastata, että olen samaa mieltä, että yksityisen kilpailuttaminen on erittäin hyvä mekanismi, ja me tarvitaan kaikki mahdolliset instrumentit, niin kuin olen sanonut koko ajan. Ei myöskään itseisarvoinen Kela-korvausten vastustaminen ole ehkä sitten perusteltua. Mitä tulee tähän viimevuotiseen, niin toivotan teidät tälle vuodelle tervetulleiksi. Me ollaan luovuttu siitä juuri sen takia, ja ministeri Grahn-Laasonen nimenomaan uusi tämän Kela-korvausmallin. Me ollaan itse sanottu tässä salissa, että jos ei toimi se alkuun kahdeksan ja sitten 30 euroa, niin sitten meidän pitää keksiä jotain muuta. Olitte ihan oikeassa siinä, että ne menivät sinne hintoihin, ja tällä lailla mielestäni tehdään vastuullista päätäntää, että jos joku mekanismi ei toimi, niin silloin tehdään jotain toisenlaista. Aina kaikki ei onnistu, mutta siinä on nimenomaan reagoitu siihen. Minä olen täysin samaa mieltä, että se ei missään nimessä ollut optimaalinen malli, ja siksi siirryttiin esimerkiksi tähän yli 65-vuotiaitten valinnanvapauskokeiluun, johon tulee nimenomaan tämä hintakatto, mistä te itsekin puhuitte.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-03-13T18:39:55,2025-03-13T18:40:54,Hyväksytty,1.1 2025_23_35,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_23_36,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pyysin vastauspuheenvuoron siksi, että eihän siitä mitään luovuttu. Sehän on tänä vuonna edelleen käytössä. On nyt helppo laskea, että viime vuonna meni 60 miljoonaa, tänä vuonna menee 60 miljoonaa, ensi vuonna menee 60 miljoonaa, vuonna 27 menee 60 miljoonaa. 240 miljoonaa siitä 500:sta tai 600:sta käytetään siihen, että se korotus nousi. Sitten meillä on suunniteltu nyt 41 miljoonan euron paketti, joka parhaillaan on tässä käsittelyssä. Se on kokovuotisesti 41 miljoonaa, ja tänä vuonna se on jonkun verran vähemmän, 25 miljoonaa. Sen vaikutus on tuollainen 110 miljoonaa tässä lähivuosina, ja sitten meillä on se syksyllä mahdollisesti alkava pilotti, joka kokovuotisena toimii kaksi vuotta, ja siihen on laskettu kuluvan 80 miljoonaa euroa vuodessa. Näihin kuluu yhteensä 560 miljoonaa euroa vuoden 27 loppuun mennessä. Eli ei siitä peruskorvauksen nostosta ole luovuttu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-03-13T18:40:54,2025-03-13T18:42:02,Hyväksytty,1.1 2025_23_37,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Edustaja Reijonen, varsinainen puheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_23_38,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitukselle on tärkeää, että ihmiset pääsevät hoitoon, ja se on kaikille meille tärkeää. Gynekologisista palveluista on pakko nostaa esille se, että kun mietitään yksityisen ja julkisen puolen eroa, niin eihän julkisella puolella ole edes aina saatavilla niitä gynekologisia palveluita. Se on aika iso asia, että ei kaikkialla ole saatavilla. Tämä pitää huomioida. Pakko on vähän tätä lähihistoriaa nyt miettiä näistä Kela-korvausasioista, jos on sattunut nyt jotakin unohtumaan joiltakin puolueilta Kela-korvauksien osalta. Kuntaliitto piti epätodennäköisenä, että Marinin hallituksen Kela-korvausten poistolla olisi saatu aikaan sellaisia säästöjä, joilla hoitajamitoitusta olisi voitu rahoittaa luvatusti. Niin, mitenkä sitten kävikään? Hoitajamitoituksesta jouduttiin hyvin pian peruuttamaan ja Kela-korvaukset poistettiin kokonaan esimerkiksi yksityisistä fysioterapiakäynneistä, säde- ja sytostaattihoidoista sekä monista laboratoriotutkimuksista ja kuvantamiskäynneistä. Niin, ja tätä Marinin hallituksen esitystä tosiaan vastustivat monet. Sitä vastusti Kela, sitä vastusti Kuluttajaliitto, ja sitä vastustivat Kuntaliitto, terveydenhuoltoalan yritykset ja alan ammattiliitot. Elikkä aika vakavia asioita. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-03-13T18:42:03,2025-03-13T18:43:26,Hyväksytty,1.1 2025_23_39,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_23_40,23/2025,2025-03-13,17.25,18.44,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En itse pidä siitä keskustelusta, että Marinin hallitus sitä ja tuo hallitus tätä, koska omassa puheenvuorossani kerroin, että viimeisen 15 vuoden ajalta kaikki hallitukset ovat jollakin tavalla sorkkineet tätä järjestelmää. Sipilän hallitus, jossa perussuomalaiset olivat mukana, leikkasi hammashuollosta 80 miljoonaa euroa, lääkärikorvauksista 20 miljoonaa euroa, hoidon korvauksista 20 miljoonaa — enemmän kuin mikään hallitus on koskaan aikaisemmin leikannut. Tuo on aivan totta, että 64 miljoonaa euroa leikattiin Marinin hallituksen aikana vuonna 22 tehdyillä päätöksillä. Silloin ei kohdistettu hammashuoltoon mitään leikkauksia, mutta vähennettiin lääkärikorvauksia, ja sitten ehkä vähän liian raskaasti korvaukset vähenivät siellä hoidon ja tutkimuksen puolella eli juuri näissä, mistä tässä äsken mainitsitte.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2025+2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-03-13T18:43:26,2025-03-13T18:44:21,Hyväksytty,1.1 2025_24_1,24/2025,2025-03-14,13.00,13.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 12.3.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Lauri Lyly on edustaja Timo Suhosen kannattamana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen 1 sisältyvä lakiehdotus, ja edustaja Mika Lintilä on edustaja Hannu Hoskosen kannattamana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen 2 sisältyvä lakiehdotus.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_24_2,24/2025,2025-03-14,13.00,13.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,Ensin äänestetään edustaja Lintilän käsittelyn pohjaa koskevasta ehdotuksesta edustaja Lylyn käsittelyn pohjaa koskevaa ehdotusta vastaan ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_24_3,24/2025,2025-03-14,13.00,13.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 5/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 12.3.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Elisa Gebhard on edustaja Kim Bergin kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hyväksytään edustajille monistettuna toimitetun muutosehdotuksen mukaisena. (Pöytäkirjan liite 4A) Lisäksi yleiskeskustelussa edustaja Bella Forsgrén on edustaja Krista Mikkosen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hyväksytään vastalauseen 2 mukaisena.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_24_4,24/2025,2025-03-14,13.00,13.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Koska ehdotukset ovat saman sisältöiset, niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_24_5,24/2025,2025-03-14,13.00,13.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 6/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 13.3.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Ilmari Nurminen on edustaja Kim Bergin kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_24_6,24/2025,2025-03-14,13.00,13.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 182/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 2/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu. Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_24_7,24/2025,2025-03-14,13.00,13.22,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 182/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Liikennevaliokunta on laatinut hyvän mietinnön tästä sinänsä aika teknisluontoisesta hallituksen esityksestä. Kiitos siitä liikennevaliokunnalle ja kuulemillemme asiantuntijoille. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Eduskunta voi varmasti nyt toisessa käsittelyssä hyvillä mielin hyväksyä tämän jo aiemmin ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn lakiesityksen ihan mietinnön pohjalta. Kun tässä laissa sivutaan myös vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfra-asetusta ja määritellään, että Väylävirasto vastaa kansallisesta yhteyspisteestä tämän jakeluinfrasta toimitettavan tiedon osalta, niin haluan tässä koko eduskunnan koolla ollessa sanoa pari sanaa myös tähän liittyvien tulevien säädösten toimeenpanosta. Tosiaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivihän on hyväksytty viime vuonna, ja sieltä tulee aika merkittäviä velvoitteita myös Suomelle tämän sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurin kehittämiseen. Tosiaan ministeri Multalankin paikalla ollessa haluan esittää sinne ympäristöministeriön suuntaan sellaisen vetoomuksen, että tätä hallitusohjelman hengessä tulkittaisiin niin, että Suomi pyrkii menemään nimenomaan direktiivin minimitulkinnalla, kun näitä uusia velvoitteita asetetaan. Esimerkiksi tämä, että asumattomien rakennusten yli 20 pysäköintipaikkaa sisältäville pysäköintialueille tulisi kymmentä pysäköintipaikkaa kohti asentaa aina yksi tällainen hidas sähköautojen latauspiste ja lisäksi pitäisi rakentaa valmiiksi putkitus, niin että puolet näistä pysäköintipaikoista voitaisiin varustaa tulevaisuudessa tällaisella hitaalla latauspisteellä, ei Suomen olosuhteissa ole millään tavalla perusteltua. Suomeen on kehittynyt maailmanluokan huipputasoinen nopeiden latauspisteiden verkosto täysin markkinaehtoisesti. Nämä ovat kalliita investointeja. Markkinoilla toimivat toimijat ovat nämä investoinnit tehneet juuri siihen todelliseen kysyntään perustuen. Ja kun Suomessa sähköautojen lataaminen perustuu joko siihen, että ladataan kotitalouksissa tai sitten tien päällä nopeilla latausasemilla, niin nämä tällaiset esimerkiksi kuntien kiinteistöihin tai yleisiin vaikkapa urheilualueiden pysäköintipaikoille tai erilaisille muille, vaikkapa kauppojen suurille pysäköintialueille, tulevat hitaat latauspisteet jäisivät todennäköisesti täysin hukkainvestoinneiksi. Tässä on vaara, että meille tulee tällainen satojen miljoonien kansallinen hukkainvestointi. Tähän toivoisin kiinnitettävän huomiota tarkasti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2025+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-03-14T13:11:27,2025-03-14T13:14:36,Hyväksytty,1.1 2025_24_8,24/2025,2025-03-14,13.00,13.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 182/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_24_9,24/2025,2025-03-14,13.00,13.22,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 182/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksellä tosiaan pyritään parantamaan lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuutta liikenneasioiden rekisteristä luovutettaviin tietoihin, lisätään joitakin tietolajeja ja julkista valtaa käyttävien henkilöiden yhteystietojen saatavuutta pyritään edistämään. Puhemies! Esitys tulee voimaan mahdollisimman pian, ja en näe tässä syytä olla kannattamatta tätä hyvin valmisteltua esitystä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2025+6.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-03-14T13:14:36,2025-03-14T13:15:00,Hyväksytty,1.1 2025_24_10,24/2025,2025-03-14,13.00,13.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 1 luvun 11 §:n ja 46 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 202/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 2/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu. Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_24_11,24/2025,2025-03-14,13.00,13.22,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 1 luvun 11 §:n ja 46 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 202/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 2/2025 vp,"Kiitos, arvokas puhemies! Turvallinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta vaatii selkeitä ja tehokkaita lainsäädäntömuutoksia. Tämä hallituksen esitys laiksi rikoslain muuttamisesta on tärkeä askel Suomen oikeusjärjestelmän kehittämisessä vastaamaan EU:n yhteisiä turvallisuustavoitteita. Lakivaliokunnan mietintö tukee tätä esitystä. On tärkeää, että Suomi toimii johdonmukaisesti yhdessä muiden EU-maiden kanssa varmistaakseen, että pakotteiden kiertäminen tai rikkominen ei jää ilman seuraamuksia. Kannatan hallituksen esitystä ja pidän sitä tärkeänä osana Suomen ja Euroopan turvallisuuden vahvistamista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-14T13:15:28,2025-03-14T13:16:17,Hyväksytty,1.1 2025_24_12,24/2025,2025-03-14,13.00,13.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 1 luvun 11 §:n ja 46 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 202/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_24_13,24/2025,2025-03-14,13.00,13.22,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 1 luvun 11 §:n ja 46 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 202/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Direktiivin tarkoituksena on varmistaa, että rajoittavien toimenpiteiden eli niin sanottujen pakotteiden rikkominen on kaikissa jäsenvaltioissa rangaistavaa ja että rangaistussäännökset täyttävät yhteisen vähimmäistason. Ottaen huomioon ulkopoliittisen tilanteen ja katsoessamme roistovaltio Venäjää naapurissamme pidän hyvänä, että EU:n alueella katsotaan tarkkaan pakotteiden pitävyyttä ja rangaistaan siitä, jos niitä rikotaan. Esitystä on tietysti helppo kannattaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2025+7.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-03-14T13:16:17,2025-03-14T13:16:47,Hyväksytty,1.1 2025_24_14,24/2025,2025-03-14,13.00,13.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 1 luvun 11 §:n ja 46 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 202/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_24_15,24/2025,2025-03-14,13.00,13.22,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 1 luvun 11 §:n ja 46 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 202/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On todella tärkeää, että Suomi osana Euroopan unionia osoittaa Ukrainalle kaiken aikaa täyden tukensa. Aivan keskeinen osa sitä, millä tavoin voimme tukea Ukrainan oikeutettua puolustustaistelua maansa itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden ja kansakunnan tulevaisuuden osalta, on se, että Euroopan unioni noudattaa hyvin tiukkaa pakoteregiimiä Venäjän hallintoa ja Venäjän sotakoneistoa kohtaan. On tietysti tärkeää, että kansalliset lainsäädännöt mahdollistavat näiden pakotteiden täysimääräisen toimeenpanon ja huolehditaan siitä, että pakotteita ei kierretä miltään osin. Samaan aikaan, arvoisa puhemies, totean, että kun Ukrainan tukemiseen Euroopan osalta on yhä kasvava tarve siinä, missä tärkeän sotilaallisen liittolaisemme ja tärkeän Ukrainan tukijan, Yhdysvaltain, toimenpiteet viime päivinä ja viime viikkoina ovat olleet siinä määrin ailahtelevia, että emme voi olla täysin varmoja sotilaallisen tuen sellaisesta jatkumisesta, mitä se tähän asti on ollut, niin Euroopan tulee omia toimenpiteitään vahventaa. Ja tässä erittäin hyvä keino tätä tukea lisätä olisi löytää lainsäädännöllinen kehikko Euroopan unionin jäsenmaiden hallussa olevien pakotteiden vuoksi Venäjältä jäädytettyjen varojen käyttämiseksi suoraan Ukrainan tukemiseen tässä sodan käynnissä ollessa, ja sitten rauhan tultua näitä varoja tulisi pystyä tämän saman lainsäädännön nojalla käyttämään Ukrainan jälleenrakentamiseen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2025+7.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-03-14T13:16:47,2025-03-14T13:18:39,Hyväksytty,1.1 2025_24_16,24/2025,2025-03-14,13.00,13.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 1 luvun 11 §:n ja 46 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 202/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_24_17,24/2025,2025-03-14,13.00,13.22,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 1 luvun 11 §:n ja 46 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 202/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hienoa, että Yhdysvallat ja Ukraina pääsivät keskenään sopuun 30 päivän tulitauosta Ukrainaan. Kävi niin kuin oli oletettavissa, että Venäjä ei suoraan kieltäytynyt osallistumasta tähän ratkaisuun, koska se varmasti ei halunnut ärsyttää arvaamatonta Yhdysvaltain presidenttiä, mutta Venäjä tietenkin teki niin, että se sanoi ”kyllä, mutta” eli asetti omia ehtoja, jotta tämä tulitaukosopimus voisi edetä. Nyt kun tämä paljon puhuttu pallo sieltä Saudi-Arabiasta lensi Venäjän kenttäpuoliskolle, niin tilanne juuri tällä hetkellä on käsittääkseni se, että presidentti Putin ja Venäjä ovat heittäneet sen Yhdysvaltain kenttäpuoliskolle. Eli Yhdysvaltain tulee nyt päättää, yrittääkö se painostaa Venäjän luopumaan näistä ehdoistaan ja suostumaan tähän 30 päivän tulitaukoon vai yrittääkö se painostaa Ukrainaa suostumaan näihin Venäjän ehtoihin. On huolestuttavaa, että Yhdysvalloissa on jo puhuttu näiden talouspakotteiden keventämisestä. Euroopan unionin piirissä toivottavasti ne maat ja tahot, joilla on parhaat suhteet Yhdysvaltain hallintoon, Valkoiseen taloon, vetoavat nyt yhdysvaltalaisiin, Trumpin hallintoon, että ei ole aika todellakaan lieventää talouspakotteita, vaan päinvastoin, nyt olisi aika painostaa Venäjää suostumaan tähän Yhdysvaltain ja Ukrainan jo alustavasti sopimaan tulitaukoon. Tässä painostamisessa käsittääkseni Yhdysvalloilla on keinoja, ja ne liittyvät juuri talouspakotteisiin. Jos Yhdysvallat yhdessä saudien kanssa lähtisivät voimakkaasti alentamaan esimerkiksi öljyn hintaa maailmanmarkkinoilla ja Venäjän öljystään saamaa hintaa, niin se varmasti vaikuttaisi Venäjän kykyyn jatkaa tätä sotaa, ja sitä kautta voitaisiin vaikuttaa Venäjän valmiuteen suostua tähän kolmen viikon tulitaukoon.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2025+7.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-03-14T13:18:43,2025-03-14T13:21:41,Hyväksytty,1.1 2025_25_1,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Sisäministeri Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_25_2,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsillä olevalla hallituksen esityksellä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia. Esityksellä pannaan toimeen useampia hallitusohjelman maahanmuuttopoliittisia kirjauksia. Ne liittyvät turvapaikkamenettelyyn liittyvään sääntelyyn sekä tavoitteeseen saattaa menettely- ja määritelmädirektiivien mahdollistamat tiukennukset sisällytetyiksi kansalliseen lainsäädäntöön. Turvapaikkamenettelyn painopistettä halutaan siirtää turvapaikkapuhutteluun. Esitettävillä muutoksilla pyritään tehostamaan kansainvälistä suojelua koskevia hakemusprosesseja kehittämällä viranomaisten toimintaa ja yksinkertaistamalla hakemusmenettelyä puuttumatta kuitenkaan henkilön oikeuteen saada asiansa viranomaisen ja tuomioistuimen tutkittavaksi ja arvioitavaksi. Arvoisa puhemies! Hallitus esittää ensinnäkin muutoksia turvapaikkapuhuttelua koskevaan säätelyyn. Vastaisuudessa Maahanmuuttovirasto ei enää lähtökohtaisesti kävisi turvapaikkapuhuttelun pöytäkirjaa läpi hakijan kanssa turvapaikkapuhuttelussa, ellei sitä pidetä tarkoituksenmukaisena. Tämän sijaan esitetään, että Maahanmuuttovirasto antaisi hakijoille kahden viikon määräajan, jonka aikana he voisivat halutessaan toimittaa lisäyksiä ja korjauksia puhuttelupöytäkirjaan lisäselvityksenä. Määräaika voisi olla myös pidempi, jos asian laatu sitä vaatisi. Uudistuksella mahdollistettaisiin Maahanmuuttoviraston tehokkaampi ja järkevämpi puhutteluajan allokointi, millä puolestaan päästään lyhyempiin hakemuskäsittelyaikoihin ja tätä kautta myös säästöihin vastaanottokustannuksissa. Arvoisa puhemies! Toisena uudistettavana sääntelykokonaisuutena käsillä olevassa esityksessä on kansainvälistä suojelua saavan matkustamista alkuperämaahan koskeva sääntely. Matkustaminen alkuperämaahan ja sen vaikutus pakolaisaseman ja toissijaisen suojelun lakkauttamisharkinnassa nostetaan lain tasolle. Muutoksella pyritään selkeyttämään kansainvälistä suojelua saaville kotimaahan matkustamisen merkitystä suojeluaseman lakkauttamisen arvioinnissa. Tämän lisäksi esitetään kansainvälistä suojelua saaville myönnettävien matkustusasiakirjojen kelpoisuusalueen rajaamista siten, ettei Suomen myöntämillä matkustusasiakirjoilla voisi vastaisuudessa matkustaa siihen valtioon, jota vastaan henkilö on saanut suojelua. Muutoksella halutaan estää Suomen myöntämien matkustusasiakirjojen väärinkäyttö ja selventää myös tältä osin kotimaahan matkustamisen merkitystä osana lakkauttamisharkintaa. Kelpoisuusalueen rajoittamisesta voitaisiin poiketa vain poikkeuksellisen painavista syistä. Kolmanneksi esityksessä ehdotetaan, että turvapaikka-asioissa tehtävien karkottamispäätösten täytäntöönpanokelpoisuutta koskevia säännöksiä muutettaisiin siten, että ne olisivat yhdenmukaiset vastaavien käännyttämispäätösten täytäntöönpanoa koskevien säännösten kanssa. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että tietyt karkottamispäätökset esimerkiksi uusintahakemustilanteissa voitaisiin panna täytäntöön nykyistä nopeammin. Tarve karkottamispäätösten täytäntöönpanokelpoisuutta koskeviin muutoksiin on noussut esiin lain soveltajilta. He ovat havainneet uudenlaisen ilmiön, jossa turvapaikkaa haetaan vasta sitten, kun maassa on oleskeltu oleskeluluvalla, joka on peruutettu, ja henkilö on päätetty karkottaa maasta. Tällä hetkellä näissä tilanteissa tehdyillä perusteettomilla turvapaikkahakemuksilla voidaan lykätä karkottamisen täytäntöönpanoa tai estää se käytännössä kokonaan. Arvoisa puhemies! Neljäntenä ja viimeisenä uudistuksena lakiin esitetään sisällytettäväksi määritelmädirektiivin sallima tiukennus liittyen sur place ‑perusteisiin. Sur place ‑perusteilla tarkoitetaan alkuperämaasta lähdön jälkeisistä tapahtumista aiheutuneita turvapaikkaperusteita. Lakiin esitetään lisättäväksi säännös, jonka perusteella uusintahakemuksen tehneelle hakijalle voidaan myöntää turvapaikan sijaan toissijaista suojelua, jos hänen voidaan katsoa tahallisella toiminnalla ja vilpillisesti aiheuttaneen itselleen turvapaikkaan oikeuttavat sur place ‑perusteet, eivätkä perusteet kuvasta hänen todellista tilannettaan. Uudella säännöksellä halutaan puuttua turvapaikkamenettelyn väärinkäyttöön. Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että uudistusten tavoitteena on ennen kaikkea kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelyaikojen lyhentäminen, turvapaikkatutkinnan ja maasta poistamisen tehostaminen sekä turvapaikkajärjestelmän väärinkäytön estäminen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-03-18T14:01:24,2025-03-18T14:06:40,Hyväksytty,1.1 2025_25_3,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_4,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme vasemmistoliitossa erittäin huolissamme hallituksen ihmis- ja perusoikeuksia rapauttavasta ja oikeusturvaa heikentävästä maahanmuuttopolitiikasta. Tämä hallituksen esitys, jossa esitetään otettavan käyttöön useita määritelmädirektiivin mahdollistamia kiristyksiä, kuten turvapaikkapuhuttelun pöytäkirjan tarkistamisesta luopuminen, on jatkoa hallituksen politiikalle, jossa ihmisten ensisijaisesti oletetaan rikkovan lakia eikä tarvitsevan apua tai suojelua. Tämä on ihmisvihamielisyyttä. Nyt esitetyt ehdotukset ovat valitettavasti omiaan lisäämään riskiä virheellisille päätöksille ja riskiä ehdottoman palautuskiellon rikkomiseen. Turvapaikkamenettelyssä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin selvittää hakijan perusteet huolella. Säästäminen ja tehostaminen heikentävät valitettavan usein kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeutta saada turvaa. Lakimuutokset, joilla pyritään oikaisemaan prosessissa ja painotetaan nopeutta laadun sijaan, ovat vaarallisia, sillä ne lisäävät riskiä rikkoa ehdotonta palautuskieltoa. On tärkeää, että väärinkäytöksiin puututaan ja prosessia pyritään sujuvoittamaan, mutta prioriteettina tulee olla hakemusten laadukas käsittely. Hakemusten käsittelyn on oltava nopeampaa mutta ei suurpiirteisempää. Tähän tarvitaan resursseja, ei säästöjä. Arvoisa puhemies! Nyt esitettyjen muutosten tarve on kyseenalainen. Jälleen kerran muutoksia perustellaan lähinnä sillä, että ne on kirjattu hallitusohjelmaan. Tällä kertaa sisäministeriö on tehnyt myös niin kutsutun selvityksen, jossa se 20:n — siis vain 20:n — turvapaikkapuhuttelupöytäkirjan perusteella tekee kyseenalaisia mutta huomattavia johtopäätöksiä pöytäkirjan tarkastamisen tarpeellisuudesta. Lakiesitysten perustaminen tällaiseen näin pieneen otokseen on kyllä huolestuttavaa. Useisiin hallituksen tavoitteisiin on jo olemassa keinot. Esimerkiksi jo nykyisin kevennetty pöytäkirjan tarkistaminen on mahdollista, mutta sitä käytetään vain harvoin. Jo nykyisin kansainvälistä suojelua saaneen kohdalla kansalaisuusvaltioon matkustaminen on johtanut lakkauttamisharkintaan. Se, että lakia muutetaan, ei saata asiaa sen paremmin suojelua saaneiden tietoisuuteen, vaan oikeita keinoja tähän olisivat asiasta tiedottaminen ja neuvonta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-03-18T14:06:48,2025-03-18T14:09:54,Hyväksytty,1.1 2025_25_5,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_6,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Edustaja edellä sanoi sanatarkasti: ”On tärkeätä, että väärinkäytöksiin puututaan.” Nyt kysyisin: mitkä ovat ne vasemmistoliiton konkreettiset ehdotukset, joilla turvapaikanhaussa ja ihmisten käännyttämisessä ja karkottamisessa ilmenneisiin väärinkäytöksiin puututaan? Eli kun nämä eivät kelpaa, millä hallitus niihin puuttuu, eivätkä muutkaan, niin kertokaa te, vasemmistoliiton edustajat, mitä ovat ne teidän konkreettiset ehdotuksenne, joilla näihin täysin kiistattomiin ja käytännön toiminnassa ilmenneisiin väärinkäytöksiin puututaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-03-18T14:09:58,2025-03-18T14:10:58,Hyväksytty,1.1 2025_25_7,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Ennen kuin annan vastauspuheenvuoron edustaja Minja Koskelalle, ilmoitan, että muutkin halukkaat edustajat voivat pyytää minuutin mittaista vastauspuheenvuoroa painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_8,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz pyysi täällä vasemmistoliiton konkreettisia keinoja. Voin iloksenne kertoa, että me olemme julkaisseet siirtolaispoliittisen ohjelman, kokonaisen ohjelman, vuonna 2020, [Ben Zyskowicz: Väärinkäytöksiin puuttumiseksi!] missä puututaan nimenomaan niihin kysymyksiin, joihin tässä teidän lakiesityksessänne pyritään puuttumaan muun muassa sillä tavalla, että turvapaikkapuhuttelun pöytäkirjan tarkastaminen siirtyy hakijan vastuulle. Tämä kokonaisuus on sellainen, että kun turvapaikkapuhuttelu on yksi tärkeimmistä kansainvälistä suojelua koskevista hakemusprosessin vaiheista, on toki niin, että hakemusprosesseja tulee nopeuttaa, mutta ei selvityksen laadun kustannuksella, mihin tämä teidän esityksenne johtaa kiistämättä. Me olemme esittäneet muun muassa sitä, että kehitetään vastaanottovaiheessa tarjottavaa yleistä oikeudellista neuvontaa. Tämä on kysymys, jolla voidaan puuttua siihen, että nämä asiat voidaan käsitellä niiden edellyttämällä rauhallisuudella. Meillä on paljon keinoja siellä ohjelmassa. Olkaa hyvä, edustaja Zyskowicz, ja tutustukaa siihen ohjelmaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-03-18T14:11:10,2025-03-18T14:12:20,Hyväksytty,1.1 2025_25_9,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Peltonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_10,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Eemeli,Peltonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle jälleen yhden esityksen ulkomaalaislain muuttamiseksi. Tällä kertaa muutoksella tavoitellaan kansainvälistä suojelua koskevien hakemusprosessien kehittämistä ja tehostamista. Vaikka esitykseen sisältyy kannatettaviakin muutoksia, ei hallituksen tapaa uudistaa ulkomaalaislakia voi kiittää. Hallitus on antanut eduskunnalle ennen tätä ulkomaalaislain muutosta jo seitsemän muutosehdotusta. Sen lisäksi hallitus on antanut esityksiä useista erillislaeista, kansalaisuuslain ja kotoutumislain muutoksista, ja näiden kaikkien muutosten vyöry tänne eduskuntasaliin on ollut kyllä varsin suuri. Tässä on nyt suuri vaara, että syntyy erittäin sirpaleista lainsäädäntöä, syntyy entistä enemmän sekavuutta ulkomaalaislakiin. Hallintovaliokunnan asiantuntijakuulemisissa on useilla vaalikausilla tuotu esiin se, että meillä ulkomaalaislaki on erittäin vaikeaselkoinen. Se on viranomaisille haastavasti sovellettava, ja paine siihen, että tehtäisiin mieluummin kokonaisuudistus kuin tällaisia pieniä yksittäisiä uudistuksia, kasvaa kyllä todella suureksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Eemeli Peltonen,1496,2025-03-18T14:12:20,2025-03-18T14:13:32,Hyväksytty,1.1 2025_25_11,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nieminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_12,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys pyrkii tehostamaan turvapaikkaprosessia vähentämällä tarpeetonta byrokratiaa, mihin tosiaan yritämme päästä kaikissa muissakin esityksissämme. Tämä pöytäkirjan tarpeeton tarkastus puhuttelun yhteydessä on yksi tällainen äärettömän hyvä keino, millä pystymme muun muassa Maahanmuuttoviraston resursseja säästämään. Esitys korostaa myös turvapaikkaprosessissa hakijan omaa vastuuta esittää riittävät perusteet, elikkä tämä on myös keino, että hakija itse esittää nämä perusteet — ei viranomainen. Ja mitä täällä tuli edellisissä puheenvuoroissa esille: jos tosiaan yleistä oikeudellista neuvontaa lisätään, niin tarkoittaako se sitä, että vielä jatkossa käytetään enemmän väärin näitä prosesseja? Me pyrimme toiseen näkökulmaan tässä. Suomi ei saa olla maa, johon jäädään perusteettomasti oleskelemaan ja jättämään uusintahakemuksia, ja kyllä me kaikki tiedämme, miten nämä uusintahakemukset kuormittavat meidän oikeusjärjestelmää tällä hetkellä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-03-18T14:13:34,2025-03-18T14:14:49,Hyväksytty,1.1 2025_25_13,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_14,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ei taida olla Euroopassa yhtään maata, jossa maahanmuuttomenettelyt eivät herättäisi kuumia tunteita. Tärkeää on mielestäni asiassa se, että Suomi tekee oman järjestelmänsä suoraviivaiseksi vähentäen byrokratiaa. Tämä on varmaan siihen suuntaan hyvä askel, mutta toivoisin, että tästä löytyisi yhteisymmärrys paljon paremmin ja paljon näkyvämmin, koska kaikkihan me tiedämme — ollaan toisillemme rehellisiä — että tähän asiaan liittyy paljon sellaisia ongelmia, joiden sisällön me kaikki tiedämme. Kukaan meistä ei voi sanoa, että minä en tiennyt tätä. Meillä on paljon semmoisia ikäviä tapahtumia, jotka ovat johtuneet sitten tänne maahan tulleista ihmisistä — erittäin vaikeita tapauksia, jotka ovat johtaneet jopa ihmisten kuolemiin. Siellä on sitten semmoistakin joukkoa, jonka tarkastelun pitäisi olla... En tiedä, mikä se menettely on, en ole tämän alan asiantuntija, mutta kyllä meillä varmaan kansainvälisen poliisin, Interpolin, ja muiden yhteistyökumppaneiden kautta löytyy se tieto, millaisista tapauksista on kysymys. Kaikissa maissa tämä järjestelmä on, ja toivon, että se Suomessa viilataan hyvään kuntoon ja niin, että se suojelee myös suomalaisia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-03-18T14:14:50,2025-03-18T14:16:00,Hyväksytty,1.1 2025_25_15,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Päivi Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_16,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Euroopan komissiokin on kiinnittänyt huomiota siihen, että tämä nykyinen järjestelmä ei tällä hetkellä todellakaan ole onnistunut, ja ihmettelen sitä, että kun hallitus on nyt tehnyt näitä erilaisia esityksiä, niin niitä aivan systemaattisesti vastustetaan sieltä vasemmalta laidalta. Ihmettelen myös sitä, onko teidän mielestänne tyydyttävä se tilanne, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista neljä viidesosaa jää laittomasti Euroopan unionin alueelle. Siis vain 20 prosenttia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista pystytään palauttamaan. [Kimmo Kiljusen välihuuto] Nyt näillä erilaisilla keinoilla, joita otetaan käyttöön, pyritään tehostamaan sitä, että turvapaikkajärjestelmä toimisi järkevämmin. Tämä ei ole nyt pelkästään Suomen huoli. Koko Euroopan unionissa tähän on herätty, ja myös Euroopan komissio on parhaillaan rakentamassa keinoja, jotta tätä voidaan tehostaa. [Pia Lohikoski: Teitä ei huolestuta ihmisoikeudet lainkaan!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-03-18T14:16:00,2025-03-18T14:17:09,Hyväksytty,1.1 2025_25_17,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_18,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Näitä ulkomaalaislain muutoksia on tosiaan tullut meille tänne saliin tipoittain. Nyt tässä esityksessä puututaan turvapaikkapuhutteluun, matkustusoikeuteen, karkottamiseen ja pakolaisaseman myöntämättä jättämiseen eli tämmöiseen sur place ‑tilanteeseen. Oikeastaan, kun edellinen puhuja oli edustaja Räsänen, tässä sur place ‑tilanteessa yksi tyypillinen itse aiheutettu tilanne, josta ministeri käytti sanaa ”vilpillinen”, voi olla se, että tänne tullut turvapaikanhakija on kääntynyt kristityksi. Ja nyt tässä esityksessä tämä tilanne huomioitaisiin paljon nykytilannetta vähemmän eli ei otettaisi tätä sur place ‑tilannetta huomioon. Eli toivon todella, että hallitus ja eduskunta tarkastelevat näitä nyt, kun nämä esitykset ovat tänne tulleet, niin, että ihmisoikeudet toteutuvat jatkossakin turvapaikkaprosessissa, että oikeus avustajan saamiseen turvataan — tässä sitä heikennetään — ja että jos on Suomeen syntynyt siteitä tai on perhesiteitä täällä, niin nämä todellisuudessa huomioidaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-03-18T14:17:09,2025-03-18T14:18:22,Hyväksytty,1.1 2025_25_19,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_20,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluaisin kiittää ministeri Rantasta, että hän tuo tänne hallitusohjelman mukaisen esityksen, jolla tosiaan pystytään edesauttamaan sitä — kuten uskon vahvasti ja kuten hallitusohjelmassakin pyritään edistämään nimenomaan työperäistä maahanmuuttoa, se on osana tätä tärkeää — että näihin humanitäärisen maahanmuuton havaittuihin ongelmiin puututaan. Kun tehdään nämä uudistukset, joita nyt tehdään, niin on erikoista, että oppositio kritisoi, että niitä tehdään ikään kuin pala kerrallaan, koska tässä edetään maltillisin askelin kohti yhteispohjoismaista linjaa, jolla pystytään tekemään entistä parempaa maahanmuuttopolitiikkaa, [Pia Lohikoski: Parempaa!] hyödynnetään esimerkiksi menettely- ja määritelmädirektiivin sallimia EU-tason tiukennuksia. Kun tämä debatti ryöpsähti siitä, että konkariedustaja Zyskowicz esitti tärkeän kysymyksen näistä konkreettisista keinoista, joita vasemmistoliitolla ilmeisesti siellä ohjelmassa on, niin kun sitä ohjelmaa niin vuolaasti esiteltiin tuossa, mielelläni kuulisin vaikkapa yhdenkin konkreettisen keinon, millä näihin havaittuihin ongelmiin puututaan. Hallituksella niitä keinoja on onneksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-03-18T14:18:22,2025-03-18T14:19:40,Hyväksytty,1.1 2025_25_21,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskela, Minja, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_22,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys, tämä yksi esitys, on osa kokonaisuutta, jolla turvapaikanhakijan oikeuksia ja oikeusturvaa vaarannetaan tässä maassa. Tämä vaarantaa myös hakuprosessin laadun. Ihmettelen kyllä suuresti sitä, että kokoomus ja RKP ja myös kristillisdemokraatit, jotka mielellään puhuvat lähimmäisenrakkaudesta, ovat valmiita tuomaan tällaisia esityksiä, joissa yksittäiset ihmiset joutuvat epäinhimillisiin tilanteisiin yhä useammin. Kuten mainitsin, yksi näistä esityksistä on tämä turvapaikkapuhuttelupöytäkirjan tarkastamisen siirtäminen hakijan vastuulle. Tämä kokonaisuus on sellainen, että nämä ongelmat on vahvistettu useissa tutkimuksissa, useissa selvityksissä, ja kuten sanoin, tämä turvapaikkapuhuttelu on yksi tärkeimmistä kansainvälistä suojelua koskevan hakemusprosessin vaiheista, ja näin todetaan sanatarkasti myös teidän esityksessänne. Te heikennätte ihmisten oikeusturvaa [Puhemies koputtaa] ja te heikennätte tätä oikeusvaltiota näillä esityksillä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-03-18T14:19:40,2025-03-18T14:20:57,Hyväksytty,1.1 2025_25_23,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vigelius, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_24,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sieltä vasemmalta kuultiin, että tässä ulkomaalaislain muutoksessa olisi kyse ihmisvihamielisyydestä. [Vasemmalta: Niin on!] Mutta jos nyt sanoitan uudelleen: Tässä ulkomaalaislain muutoksessa tehostetaan kansainvälistä suojelua koskevia prosesseja, siinä yksinkertaistetaan hakemusmenettelyjä, siinä mahdollistetaan karkottamispäätösten nopeampi toimeenpano ja siinä estetään muun muassa se, että jos Suomesta on saatu suojelua, niin tällainen henkilö palaa kotimaahansa lomailemaan. Nämä ovat nimenomaan sitä väärinkäytösten torjumista. Nämä ovat prosesseja ja lakimuutoksia, joilla nopeutetaan turvapaikkaprosessia, joka ymmärretään sekä Suomessa että laajemmin Euroopassakin tällä hetkellä hyvin ongelmalliseksi sekä Suomen että Euroopan maiden kannalta. Miljoona turvapaikanhakijaa joka ikinen vuosi Eurooppaan nykyisellä tahdilla — se on ihmisvihamielistä, millaista maahanmuuttopolitiikkaa sieltä vasemmalta laidalta on ajettu, [Puhemies koputtaa] kun Eurooppa on ajettu tällaiseen tilanteeseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-03-18T14:20:57,2025-03-18T14:22:12,Hyväksytty,1.1 2025_25_25,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_26,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on ihan oikea tavoite, että halutaan näitä prosesseja tehostaa. Minusta sekin on sanottava, että kun tässä puututaan näiden kielteisten päätösten toimeenpanon tehostamiseen, niin sekin kuulostaa kohtuullisen järkevältä, koska kai tässä järjestelmässä sen kielteisenkin päätöksen pitää jotain tarkoittaa. Muutenhan tältä järjestelmältä putoaa kokonaan pohja pois, jos ei pystytä myös toimeenpanemaan sitten palautuksia tai muuten maasta poistamisia. Arvoisa puhemies! Olisin nyt ministeriltä kysynyt, kun todella täällä useampi viittasi siihen, että näitä ulkomaalaislain muutoksia te olette tipoitellen tänne tuoneet. Senkin ymmärrän, koska hallitushan vaikuttaa tältä osin ihan niin kuin touhukkaalta tässä asiassa. Mutta kun tästä on jo viimeiset 15 vuotta varmasti keskusteltu, että pitäisi nyt vähän laajempi kokonaisuudistus saada tähän ulkomaalaislakiin tehtyä, niin mikä on ministerin kanta tähän asiaan? Oletteko pohtinut, tarvitseeko ulkomaalaislaki ehkä kokonaisvaltaisempaa uudistamista näiden tipoittaisten uudistamisten sijaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-03-18T14:22:12,2025-03-18T14:23:26,Hyväksytty,1.1 2025_25_27,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vestman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_28,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille tästä erinomaisesta esityksestä, hallitusohjelman mukaisesta esityksestä, joka on osa sitä muutosta, jonka hallitus tekee humanitaarisen maahanmuuton politiikassa, eli tiukennetaan ja puututaan niihin väärinkäytöksiin. Kysymyksessähän on semmoinen muutos, jollaisia on tehty muissa Pohjoismaissa ja muissa Euroopan maissa jo aiemmin, eli Suomi tulee samalle linjalle muiden Pohjoismaiden kanssa. Näissä muutoksissa on kysymys tosiaan myös määritelmä‑ ja menettelydirektiivin mahdollistamista tiukennuksista, eli ne tapahtuvat sen EU-oikeuden puitteissa, suomalaisen ja eurooppalaisen oikeusvaltion puitteissa. Kansainvälistä suojelua saavien vierailua kotimaassa tosiaan rajoitetaan matkustusasiakirjojen osalta ja selkeytetään matkustamisen vaikutusta suojeluasemaan. On päivänselvä asia: jos henkilö turvautuu oman maansa suojeluun matkustamalla sinne lomalle, niin mihin hän tarvitsee suojelua sen jälkeen Suomesta? Tähän olisi hyvä kuulla sieltä vasemmalta laidalta näkemys.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2025-03-18T14:23:26,2025-03-18T14:24:39,Hyväksytty,1.1 2025_25_29,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_30,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen maahanmuuttopolitiikka tähtää siihen, että Suomesta halutaan lähettää vahva viesti, että tänne ette ole tervetulleita, ja jo maassa oleville maahanmuuttajille lähetetään viesti, että teemme elämästänne mahdollisimman hankalaa. Siitä on myös tässä lakiesityksessä kyse. Turvapaikanhakijat muodostavat maahanmuutosta todella pienen osan, mutta se on teille hallituksessa pakkomielle. Ei ole mitään riittävää määrää siinä, kuinka paljon te kiusaatte näitä ihmisiä, jotka ovat tässä yhteiskunnassa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa. Satun tietämään tämän erittäin hyvin, sillä ennen eduskuntaa tutkin itse alaikäisinä ilman huoltajaa tulleita turvapaikanhakijoita. Ei mikään määrä kuuliaisuutta riittänyt suomalaiselle yhteiskunnalle, jotta heidät hyväksyttäisiin tämän yhteiskunnan jäseniksi. Perussuomalaisten tavoite on nolla turvapaikanhakijaa. Ei tässä ole kyse mistään tehostamisesta tai asioiden parantamisesta vaan siitä, että turvapaikanhakijoita ei tähän maahan haluta. Se on teidän hallituksenne viesti. [Pia Lohikoski: Kyllä hävettäisi olla kokoomuslainen tai RKP:läinen tässä tilanteessa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-03-18T14:24:39,2025-03-18T14:25:55,Hyväksytty,1.1 2025_25_31,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_32,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nythän on niin, että näitä lukuisia esityksiä tehdään siksi, että tämä hallitus haluaa palauttaa uskottavuuden maamme maahanmuuttopolitiikkaan. Tällä esityksellä turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttäjät laitetaan vihdoin kuriin, tai jos tarkkoja ollaan, niin karkotetaan pois maasta. Jos henkilö saa karkottamispäätöksen, niin jatkossa täytäntöönpano nopeutuu. Ei voi olla niin, että karkotuspäätöksen saanut henkilö hengailee kadulla odottamassa seitsemättä uusintahakemustaan. Parhaassa tapauksessa media tekee hänestä vielä uhrin, vaikka kaikkien pitäisi ymmärtää se tosiasia, että karkotuspäätökselle on aina lailliset perusteet. Kymmeniä karkotuspäätöksiä saanut ei ole uhri, vaan hän on järjestelmän väärinkäyttäjä. Jatkossa karkotuksia siis tehostetaan, kiitos tästä ministeri Rantaselle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-03-18T14:25:55,2025-03-18T14:26:57,Hyväksytty,1.1 2025_25_33,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Rantanen, noin neljä minuuttia tai vähemmän, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_34,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnä täytyy lähteä liikkeelle näistä ajatuksista, että kysymyksessä olisi ihmisvihamielinen esitys tai tässä vaarannettaisiin turvapaikanhakijoiden oikeuksia tai kysymys olisi kiusaamisesta. Tässä itse asiassa tuodaan EU-lainsäädännöstä direktiivin mahdollistamat tiukennukset, [Oikealta: Juuri näin!] jotka olisi siis voitu tehdä jo vuodesta 2014 myöskin meidän lainsäädäntöön, ja nyt ne tänne tuodaan. [Oikealta: Vihdoinkin!] Eli kysymys ei ole kyllä näistä, ja hämmästelen hiukan näitä syytöksiä, tai muutoin ne syytökset pitäisi koko Eurooppaan levittää, nimittäin sieltähän nämä lainsäädännöt tulevat. Miksi sitten näitä tehdään tipoittain? Niitä tehdään sen vuoksi nyt niin paljon, kun niitä ei ole aikaisemmin tehty. Eli vuodesta 2014 nämä asiat olisi voitu korjata, millä olisi voitu lisätä turvallisuutta, vähentää väärinkäytöksiä ja lisätä oikeudenmukaisuutta tähän järjestelmään, mutta näin ei ole tehty. Sen vuoksi meidän lainsäädäntötaakkamme on aivan valtava, ja näitä tuodaan nyt tipoittain, jotta niitä saadaan tehtyä. Totta on se, että muutoksia tulee paljon, mutta syy, miksi näin tehdään, on äskeinen. Jos katsotaan tätä kokonaisuudistusta, niin kyllä varmasti se kannattaisi tehdä ja tuoda kaikki maahanmuuttoon liittyvät lainsäädännöt yhden ulkomaalaislain alle, ja pidän sitä tavoitetta erittäin kannatettavana, mutta sellaista meillä ei nyt tälle hallituskaudelle hallitusohjelmassa ole, joten se varmasti jää seuraavalle viisaalle hallitukselle tehtäväksi. Mitä tulee sitten siihen kokonaisuudistukseen, josta tehtiin tämmöinen esiselvitys viime hallituskaudella, niin valitettavasti tuossa esiselvityksessä ei ollut kahta tärkeintä prinsiippiä, jotka tällä hallituksella on maahanmuuttopolitiikassaan. Toinen on turvallisuuden lisääminen, ja toinen on väärinkäytösten ehkäiseminen, ja jos ei näitä sieltä löytynyt, niin emme voi edetä tuolla linjalla. No sitten tähän kotimaassa lomailuun. Aivan kuten täällä salipuheissa tuotiin esiin, niin tämä on ollut nähdäkseni suomalaisille yksi suurimpia epäoikeudenmukaisuuden tunteita meidän maahanmuuttopolitiikassa, eli että kun sinä saat kansainvälistä suojelua Suomesta, niin voit silti käydä lomalla omassa kotimaassasi eli käytännössä katsoen turvautua tuon kotimaan suojaan. Nyt tähän pyritään tekemään muutos sillä, että tämä peruuttamisharkinta nostetaan lain tasolle. Se on ollut toki mahdollista aikaisemminkin, mutta nyt se selkeytetään tässä yhteydessä. Toinen asia on se, että tänne myönnettäviin matkustusasiakirjoihin, passeihin, tulee tämä rajoitus, että omaan kotimaahan ei voi matkustaa. On hyvä huomata, että tämä muutos on myöskin turvallisuutta mahdollisesti juurikin näille henkilöille, joita olemme nähneet julkisuudessa, joita on viety niin kutsutuille koulutusmatkoille, saatikka sitten, että viedään tyttöjä silvottavaksi. Tämä on yksi semmoinen asia, jolla voidaan muun muassa tämäntyyppisiä asioita estää, joten ihmettelen kyllä suunnattomasti, että tämä kyseinen esitys kohtaa näin paljon vastustusta. Sitten ehkä aivan lopuksi totean tästä EU-politiikasta. Näin juuri on, että Eurooppa on valtavan siirtolaispaineen alla ollut nyt useamman vuoden, ja kuten tiedämme, niin palautukset eivät toimi, ja tämä on kestämätön tie. Siinä mielessä nyt näyttää poliittinen keskustelu myös Euroopan tasolla siltä, että muutoksen tuulet puhaltavat myös Euroopassa, ja tästä osoituksena on viime viikolla annettu paluuasetus, [Puhemies koputtaa] jossa nimenomaisesti pyritään siihen, että Euroopassa maista poistutaan tai maasta poistetaan, jos lupaa ei ole, ja tämähän on myös Suomen hallituksen hallitusohjelman linja. [Oikealta: Loistavaa, ministeri!] ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-03-18T14:27:00,2025-03-18T14:31:31,Hyväksytty,1.1 2025_25_35,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_25_36,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Siellä edustaja Hopsu, olkaapa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_25_37,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme tosiaan jälleen ulkomaalaislain muutoksia, joita on tuotu eduskuntaan tipoittain mutta jotka säännönmukaisesti heikentävät maahanmuuttaneiden ja turvapaikanhakijoiden asemaa ja riskeeraavat ihmisoikeuksien toteutumista. Tässä esityksessä on käsittelyssä turvapaikkapuhuttelu, matkustusoikeus, karkottamiseen liittyvä sääntely ja pakolaisaseman myöntämättä jättäminen sur place ‑tilanteissa. Ensin tämä turvapaikkapuhuttelu. Tässä pöytäkirjan tarkastamisen vastuu siirtyisi esityksellä viranomaiselta oikeusavulle. Avustajaa ei kuitenkaan olisi velvoitettu kyseistä tarkastamista asiakkaalle järjestämään. Ulkomaalaislaista on myös aiemmin poistettu mahdollisuus käyttää yksityistä oikeusavustajaa turvapaikkapuhuttelussa, ja julkiset oikeusavustajat osallistuvat puhutteluun harkintansa mukaan. Käytännössä julkisilla oikeusavustajilla ei usein ole resursseja edes osallistua turvapaikkapuhutteluun ja asian käsittelyyn Maahanmuuttovirastossa. Hakijoilla ei siis ole tosiasiallista mahdollisuutta saada avustajaa, joka asianmukaisesti huolehtii pöytäkirjan tarkistamisesta sekä korjausten ja täydennysten toimittamisesta. Tämä esitys vaarantaa kansainvälistä suojelua hakevien perusteiden laadukasta ja riittävää selvittämistä turvapaikkapuhuttelussa. Järkevämpää olisi pidentää turvapaikkapuhutteluun varattua aikaa niin, että turvapaikkapuhuttelupöytäkirjan läpikäyminen voitaisiin aina suorittaa turvapaikkapuhuttelun yhteydessä. Tällä tehostettaisiin nykyistä toimintaa ilman, että vaarannettaisiin kansainvälistä suojelua hakevien oikeusturvaa. Täällä edellisessä debatissa edustaja Niemisen puheenvuorossa taisi tulla sellainen näkemys, että oikeudellinen neuvonta lisäisi tämän turvapaikkaprosessin väärinkäyttöä. Itse näen aivan päinvastoin, että kun saa oikeudellista neuvontaa, niin silloin se prosessi todennäköisemmin menee kertakäsittelyllä oikeaan tulokseen ja säästyttäisiin näiden hakemusten monilta käsittelyiltä ja oikeusastekäsittelyiltä. Vihreät ovat sitoutuneet siihen, että turvapaikkaprosessia tulisi nopeuttaa, mutta niin, ettei turvapaikkaprosessin oikeellisuutta vaaranneta. Vihreät ovat myös kannattaneet hakijan oikeutta valita itse avustajansa prosessin alkuvaiheesta lähtien, ja korostamme, että ihmisoikeuksia kunnioittava hakuprosessi alusta loppuun on ehdoton edellytys Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten velvoitteiden täyttämiseksi. Sitten tästä matkustusoikeudesta. Myös nykyisessä kansallisessa lainsäädännössä kotimaahan matkustaminen on voinut johtaa kansainvälisen suojeluaseman peruuttamiseen, mutta kansainvälistä suojelua saaneiden matkustusasiakirjoihin esitettävä rajaus kotimaahan tai aiempaan pysyvään asuinmaahan vastaisi muissa Pohjoismaissa ollutta käytäntöä. Mutta tämä esitys, joka nyt tehtäisiin, rajoittaisi kansainvälistä suojelua saaneiden liikkumisvapautta, ja esitykseen tulisi ottaa mukaan esitystekstissäkin esiin nostettu Norjassa oleva mahdollisuus, että poikkeuksellisissa tapauksissa henkilölle voidaan kuitenkin myöntää yksittäistä matkaa varten matkustusasiakirja esimerkiksi lähiomaisen sairastuttua vakavasti. Ylipäätään, kun me tarkastellaan sitä, onko kotimaahan paluu turvallista, tässä on myös alueellisia eroja: on ehkä mahdollista tavata sairasta omaista pääkaupungissa mutta mahdotonta palata pysyvästi maahan. Tässä tulee esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen asema tai uskontoaan vaihtaneiden asema kyseeseen. Jos tämä tieto on saapunut perille, niin silloin se riski on paljon suurempi kuin tällaisissa yksittäisissä tilapäisissä vierailuissa. Mutta joka tapauksessa käytäntö on jo nyt olemassa, ja tässä kohtaa sitä kiristettäisiin viemällä sitä lainsäädäntöön, ja tämä Norjan poikkeus pitäisi sallia. Karkottamisen osalta esityksessä halutaan yhdenmukaistaa käännyttämis- ja karkottamispäätösten täytäntöönpanoa silloin, kun päätös tehdään kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen yhteydessä. Esityksessä todetaan, että näissä tilanteissa ei ole syytä käsitellä maastapoistamispäätöksen täytäntöönpanokelpoisuutta eri tavalla riippuen siitä, onko kyseessä käännyttäminen vaiko karkottaminen. Esityksessä ei kuitenkaan oteta huomioon, että karkottamispäätöksen ollessa kyseessä kyse on maassa jo pitempään oleskeluluvalla olleesta kansainvälistä suojelua hakevasta henkilöstä. Ehdotus heikentäisi sellaisten kansainvälistä suojelua hakevien oikeussuojaa, joilla on syntynyt jo siteitä tänne Suomeen. Esityksessä myös todetaan, että muutokset karkottamispäätöksen täytäntöönpanokelpoisuuteen lisäisivät hallinto-oikeuksien taakkaa täytäntöönpanokieltohakemuksien lisääntyessä. Puhemies! Jos sallitte, niin vielä tästä pakolaisaseman myöntämättä jättämisestä näissä sur place ‑tilanteissa. Luonnoksessa esitetään, että henkilölle voidaan jättää myöntämättä turvapaikka tilanteessa, jossa turvapaikkaa haetaan uudestaan ja hakijan perusteltu syy kohdata vainoa alkuperämaassaan perustuu olosuhteisiin, jotka ovat muuttuneet alkuperämaasta lähdön jälkeen ja jotka tämä turvapaikanhakija on itse tarkoituksellisesti aiheuttanut, ja pakolaisaseman sijaan hakijalle voidaan myöntää toissijaista suojelua. Toissijaisen suojeluaseman myöntäminen pakolaisaseman sijaan vaikuttaa kuitenkin merkittävästi henkilön oikeuksiin Suomessa, kuten sallitun oleskelun pituuteen ja perheenyhdistämismahdollisuuksiin. Pykälässä tulisi rajata selkeämmin niin, että tämä on tahallisesta tai vilpillisestä toiminnasta aiheutunut rajaus. Eli esimerkiksi se, että olet kääntynyt kristityksi, mikä on nyt tämmöinen sur place ‑tilanne, ei johtaisi tähän pakolaisaseman menettämiseen. Toivon todella, että tätä esitystä eduskunnassa vielä harkitaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-03-18T18:52:16,2025-03-18T18:59:09,Hyväksytty,1.1 2025_25_38,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_39,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on tänään lähetekeskustelussa kaksikin eri esitystä ulkomaalaislain muuttamiseksi. Tämä ensimmäinen niistä koskee sitä, että turvapaikkapuhuttelupöytäkirjaa ei enää tarkistettaisi turvapaikkapuhuttelussa, ellei sitä pidetä tarkoituksenmukaisena, ja että kansainvälistä suojelua saaville myönnettäviin matkustusasiakirjoihin asetettaisiin käyttörajoituksia suhteessa kansalaisuusvaltioon tai aiempaan pysyvään asuinmaahan. Kansainvälistä suojelua koskeviin päätöksiin liittyvien karkottamispäätösten täytäntöönpanokelpoisuutta koskevia säännöksiä muutettaisiin siten, että ne olisivat yhdenmukaiset vastaavien käännyttämispäätösten täytäntöönpanoa koskevien säännösten kanssa. Ehdotetut säännökset mahdollistaisivat tiettyjen kansainvälistä suojelua koskevien päätösten yhteydessä tehtävien karkottamispäätösten nykyistä nopeamman täytäntöönpanon. Kysymyksessä on siis ennen muuta turvapaikkaprosessin tehostaminen. Kun päätökset syntyvät nopeammin, aiheeton oleskelu Suomessa lyhenee ja vähenee. Tässäkin säästyy selvää rahaa. Arvoisa puhemies! Tärkeä lainsäädännöllinen uudistus on myös niin sanottujen somalilomien peruuttaminen. Tiedämme julkisuudesta tapauksia, joissa somalipakolainen on matkustanut Somaliaan lomalle, vaikka on juuri tullut sieltä hakemaan turvaa Suomesta. Tämä lomailutoiminta ei ole istunut suomalaisten oikeuskäsitykseen, ja se on saanut osaltaan turvapaikkajärjestelmämme näyttämään rikkinäiseltä. Herää kysymys, onko tällaisilla ihmisillä lähtömaassaan oikea hätä, jos sinne voi palata lomailemaan noin vain. Me kyllä tiedämme vastauksen tähän. Tähän puuttumiseksi me tulemme rajoittamaan Suomen myöntämien matkustusasiakirjojen käyttöä lähtömaahan matkustamisessa, jotta suojelua ei haeta vain hyötymistarkoituksessa, ja selkeytämme kansainvälistä suojelua saaneiden alkuperämaahansa matkustamisen vaikutusta suojeluaseman lakkauttamiseen. Kiitän ministeri Rantasta tämän tärkeän lakimuutoksen esittelystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-03-18T18:59:11,2025-03-18T19:01:32,Hyväksytty,1.1 2025_25_40,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Reijonen poissa. — Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_41,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Saimme aiemmin tässä salissa todistaa aikamoista vasemmistoretoriikan paatoksellista värisuoraa. Vasemmiston mukaan tämä lakimuutos ulkomaalaislakiin on ihmis- ja perusoikeuksia rapauttava, todella ihmisvihamielinen maahanmuuttopoliittinen esitys, ihmisoikeuksia loukkaava, epäinhimillistä, mutta myös mautonta poliittista peliä, perussuomalaisten populismia, jolle hallituskumppanit ovat myyneet arvonsa, pakkomielteisyyttä turvapaikanhakijoihin, turvapaikanhakijoiden kiusaamista, kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien kiusaamista, ihmisten oikeusturvan ja oikeusvaltion heikentämistä, viesti siitä, että Suomeen haluavat eivät ole tervetulleita, viesti siitä, että teemme maahanmuuttajien elämästä mahdollisimman hankalaa, ja myös viesti siitä, että turvapaikanhakijoita ei tähän maahan haluta. Tällainen kimara kuultiin vasemmistolta, kun he kuvailivat näitä ulkomaalaislain tiukennuksia. Ikäväksenne joudun toteamaan, että moralistinen bluffinne ei kuitenkaan kestä kovin kriittistä tarkastelua. Perusteluina nämä ovat lähinnä tunteellista ja tunteisiin vetoavaa syyttelyä, eivät faktoja, eivät realiteettia, eivät suhteellisuudentajua. Perussuomalaiset ja hallitus eivät suinkaan tee politiikkaa kiusatakseen ketään. Sekö on teidän mielestänne epäinhimillistä, oikeusvaltiota heikentävää, perusoikeuksia rapauttavaa, populistista poliittista peliä, että hallitus pyrkii tällä esityksellään nopeuttamaan ja tehostamaan turvapaikkahakemusten käsittelyä, yksinkertaistamaan turvapaikkaprosesseja, vähentämään turhaa byrokratiaa, painottamaan myös hakijan vastuuta hakemuksensa perustelemisessa, estämään turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöä, nopeuttamaan karkottamispäätöksiä, rajoittamaan suojelun saaneiden matkustamista takaisin lähtömaahansa, josta he suojelua ovat Suomessa hakeneet, yhtenäistämään Suomen turvapaikkapolitiikan yleispohjoismaiselle tasolle, lisäämään koko maahanmuuttojärjestelmän uskottavuutta ja säästämään siinä samassa julkisia varoja? Missä tarkalleen ottaen tässä edellä mainitussa listauksessa oli se ihmisviha? Mikä tässä oli sitä kiusaamista? On täysin absurdia ja harhaanjohtavaa väittää, että hallituksen politiikka perustuisi ihmisvihamielisyyteen. Sitä samaa politiikkaa harjoitetaan muissa Pohjoismaissa ja laajasti Euroopassa, ja sillä on laaja kansalaisten hyväksyntä: turvapaikkapolitiikan, maahanmuuttopolitiikan järkevöittäminen, siltä enemmän vaatiminen, uskallus vaatia, että se palvelee yhteiskuntaa sen sijaan, että se muodostuu sille vastaanottavalle yhteiskunnalle taakaksi. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että Suomen maahanmuuttopolitiikan on oltava niin taloudellisesti kuin sosiaalisestikin kestävää ja Suomen kansan, Suomen kansakunnan etujen mukaista. Sen on oltava toimivaa, sen on oltava uskottavaa. Jos karkotuspäätös annetaan, sen täytyy myös tarkoittaa, että ihminen poistuu tästä maasta. Jos lomailee siellä, mistä on aiemmin paennut pelon, vainon, henkensä uhalla, niin sinne voi varmasti sitten myös palata pysyvästi. Nämä ovat täysin oikeudenmukaisia, täysin suomalaiseen oikeustajuun sopivia, myös EU-lainsäädännön mukaisia toimia, joita me nyt toimeenpanemme, eivätkä ne semanttisilla silmänkääntötempuilla, joita vasemmistolta on tänään nähty, vääryydeksi tai vihaksi muutu.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-03-18T19:01:44,2025-03-18T19:05:57,Hyväksytty,1.1 2025_25_42,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_43,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tämä meidän turvapaikkajärjestelmää koskeva lainsäädäntö vaatii tarkastelua ja kiristyksiä, ja on erittäin hyvä, että hallitus nyt näihin puuttuu. Uskottavuus on hautautunut sinisilmäisyytemme ja hyväntahtoisuutemme alle, ja järjestelmäämme kyseenalaistavat jo itse turvapaikanhakijatkin. Nykytilanteessa järjestelmää on voinut väärinkäyttää esimerkiksi laatimalla uusia turvapaikkahakemuksia. Turvapaikkahakemusten määrä ei ole ollut rajattu. Vuoden 2024 maaliskuussa Yle uutisoi miehestä, joka on välttänyt palautuksen tekemällä 13 peräkkäistä turvapaikkahakemusta. On myös tiedossa, että esimerkiksi seksuaaliseen suuntautumiseen tai uskonnollisiin asioihin liittyvät perusteet ovat sellaisia, jotka tutkitaan aina pitkän prosessin mukaan, ja vaikka asiat olisivat olleet tiedossa jo ensimmäistä hakemusta jätettäessä, tämä mahdollistaa prosessin väärinkäyttämisen. Eli turvapaikanhakija voi jättää tällaisia valttikortteja käyttämättä ensimmäisessä hakemuksessa, ja sitten jos hakemus ei menesty, voi käyttää tämän seuraavassa hakemuksessa, ja tämähän mahdollistaa tämmöisen niin sanotun ikiliikkujan tilanteen. Hakijalla säilyy näin ulkomaalaislain mukainen oleskeluoikeus Suomessa näiden hakemusten käsittelyjen ajan, ja näin ollen myös vastaanottopalvelut jatkuvat. Uusintahakemuksia tehtailemalla jopa vakaviin rikoksiin syyllistyneiden palauttamisesta voi tulla mahdotonta. On hyvä, että esityksellä korjataan nämä epäkohdat. Väärinkäytökset heikentävät koko järjestelmän uskottavuutta ja vaikeuttavat aidosti hädänalaisten auttamista. Arvoisa puhemies! Myös vierailua siinä maassa, josta on vainoa paennut, on erittäin vaikea ymmärtää. Tällä käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä selkeytetään periaatetta, että vierailu entisessä kotimaassaan tai kansalaisuusvaltiossaan voi johtaa suojeluaseman menettämiseen. Samoin Suomesta myönnettyjen matkustusasiakirjojen kelpoisuusalueesta rajataan nämä maat pois, eli asiakirjoilla ei voisi lähtökohtaisesti enää lähtömaahan matkustaa. Kansainvälisen suojelun on kohdistuttava heille, joilla on suojelulle aito tarve. Pitkät vierailut kotimaassa osoittavat siihen suuntaan, ettei tarvetta ole. Orpon hallitus vie Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kohti yleispohjoismaalaista linjaa. Suomi tarjoaa apua hädänalaisille. Kansalaisuus on onnistuneen kotoutumisen palkinto, ja turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttöön puututaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-03-18T19:06:05,2025-03-18T19:09:08,Hyväksytty,1.1 2025_25_44,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_45,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Uskottava ja toimiva maahanmuuttojärjestelmä on välttämätön turvalliselle ja vakaalle yhteiskunnalle. Hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamisesta tuo tärkeitä uudistuksia, jotka tehostavat turvapaikkaprosessia, vahvistavat kansainvälistä suojelua koskevan päätöksenteon oikeudenmukaisuutta ja estävät järjestelmän väärinkäyttöä. Tavoitteena on nopeuttaa hakemuskäsittelyä ja varmistaa, että apua saavat aidosti hädänalaiset. Tämä on välttämätöntä, jotta järjestelmän uskottavuus säilyy ja se toimii tarkoituksenmukaisesti. Arvoisa rouva puhemies! Lakiesitys sisältää useita muutoksia, joilla selkeytetään ja yksinkertaistetaan turvapaikkamenettelyä. Turvapaikkapuhuttelupöytäkirjan tarkastamisesta luopuminen vähentää turhaa byrokratiaa ja vapauttaa viranomaisten resursseja itse turvapaikkahakemusten arviointiin. Tämä tarkoittaa nopeampia käsittelyaikoja ja sitä, että hakijat saavat vastauksensa aiempaa nopeammin, mikä vähentää epätietoisuutta ja pitkiä odotusaikoja. Samalla esitys tuo selkeyttä kansainvälistä suojelua saavien kotimaahansa matkustamisen rajoituksiin. On vaikea perustella, että suojelua tarvitseva voisi vapaasti vierailla lähtömaassaan. Jatkossa kansainvälistä suojelua saaneiden matkustusasiakirjat eivät kelpaisi kansalaisuusvaltioon tai entiseen asuinmaahan matkustamiseen, mikä tukee järjestelmän johdonmukaisuutta ja estää väärinkäyttöä. Tämä on tärkeää, jotta suojelu todella kohdistuu heille, jotka sitä tarvitsevat. Toinen merkittävä uudistus liittyy karkottamispäätösten toimeenpanoon ja niiden nopeuttamiseen. Nykyjärjestelmä mahdollistaa uusintahakemusten avulla palautusten pitkittämistä jopa vuosia, mikä heikentää koko turvapaikkajärjestelmän uskottavuutta ja vaikeuttaa rikoksiin syyllistyneiden maasta poistamista. Tämä epäkohta on nyt korjattava, jotta kielteisen päätöksen saaneet palautetaan lähtömaihinsa nopeasti ja järjestelmä säilyttää toimintakykynsä. Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys vie Suomen maahanmuuttopolitiikkaa pohjoismaiseen suuntaan, jossa apu annetaan aidosti hädänalaisille mutta väärinkäyttöön puututaan nyt tehokkaasti. Hallitus sitoutuu reiluun ja selkeään maahanmuuttopolitiikkaan, joka varmistaa suomalaisten turvallisuuden ja pitää huolen heistä, jotka apua oikeasti tarvitsevat. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-18T19:09:20,2025-03-18T19:12:44,Hyväksytty,1.1 2025_25_46,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen poissa. — Edustaja Eerola., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_47,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihan ensi alkuun totean edustaja Hopsulle, joka luikahti jo salista poiskin, ja sitten myöskin vasemmistoliitolle, viitaten siihen, mitä täällä aiemmin tänään tästä samasta aiheesta käytiin keskustelua. Ei muuten vasemmistoliittolaisiakaan nyt näy täällä, vaikka he aiemmin itse pilkkasivat RKP:läisiä, että RKP:läiset eivät ikinä ole täällä, kun näistä asioista puhutaan. No, nyt he eivät ole itse täällä. Mutta se, mitä aivan aluksi tässä haluan heille sanoa, jos nyt jossain kuuntelevat tätä lähetystä, on, että tässä toteutetaan EU:n hyväksymiä direktiivejä. Eli aivan näitä vastaavia lakeja, joita nyt ollaan tekemässä, on käytössä jo muissa EU-maissa ja etenkin meidän lähimmissä verrokkimaissamme eli Pohjoismaissa. Eli se, joka väittää näitten lakien nyt meidän hallituksen myötä jotenkin polkevan ihmisoikeuksia tai heikentävän perusoikeuksia, väittää ihan samalla sitä, että nämä meidän verrokkimaamme — muut Pohjoismaat, muut EU-maat — eivät myöskään noudattaisi näitä ihmisoikeusvelvollisuuksia. Haluaisin kyllä kuulla, mitä mieltä he ovat. Kun näitä samoja lakeja on muissa maissa säädetty, niin polkevatko he sitten muka siellä ihmisoikeuksia? Ei tässä nyt siitä ehkä kuitenkaan kenties ole kyse. Mutta se, minkä takia nyt oikein erityisesti jäin tänne vielä illalla odottamaan puheenvuoroa, on, että minä aikanaan itse työskentelin 1999—2011 näitten turvapaikanhakijoitten kanssa. Ensin ihan tällaisessa vastaanottokeskuksessa olin hommissa ja sitten myöhemmin tulkkikoordinaattorina tulkkikeskuksessa. Asia, jota ihmettelin jo silloin ja joka oli yksi tärkeimmistä seikoista, minkä tähden vuonna 2006 liityin perussuomalaisiin, kun tuntui, että mikään muu puolue ei näitä hommia oikein tosissaan ottanut, oli se, että kun henkilö sitten turvapaikkaprosessin kautta saa oleskeluluvan Suomeen, niin hyvin pian sen jälkeen lähdetään takaisin sinne maahan, mistä on tultu hakemaan turvaa. Ensinnäkin tämä on jo aivan järjetöntä, noin niin kuin maalaisjärjellä ajatellen, että henkilö saapuu maasta X tänne Suomeen ja perusteena on se, että siellä maassa X oleskelu on hänelle jollain lailla hengenvaarallista, ja sitten kun on saatu oleskelulupa täältä, niin sitten palataan takaisin sinne maahan X, jossa muka on kauhean hengenvaarallista. No, paitsi että tämä on järjetöntä, niin tämä aiheuttaa kauhean paljon kustannuksia meidän valtiolle mutta myöskin sellaista inhimillistä kärsimystä, mikä ei ole tässä tullut esille ja mikä tuli silloin aikanaan itselleni esille, kun tätä työtä tein. No, ensinnäkin näistä taloudellisista kustannuksista on se, että näille ihmisillehän yritetään järjestää sitten, kun he ovat oleskeluluvan saaneet tänne Suomeen, esimerkiksi kotoutumista ja sitä, että he integroituisivat tähän meidän yhteiskuntaan, mutta se kaikki työ menee ihan hukkaan, kun ne henkilöt eivät ole täällä kotoutumassa vaan siellä lähtömaassaan, jossa piti olla hengenvaarallista. Eli siellä sitten vietetään pitkiäkin aikoja. Heille on varattu kenties monenlaisia työvoimapalveluita, tulkit on varattu paikalle. Kaikki tämmöinen kallis toiminta menee täysin hukkaan, kun nämä henkilöt ovat sitten ikään kuin ilmoittamatta poistuneet sinne. Se tulee sitten aina myöhemmin selville, missä on oltu. Sitten monenlaisia muitakin ongelmia tuli esiin. Kumma kyllä, täältä vasemmistoliiton, vihreitten puolelta ei esitetty näitä inhimillisiä tragedioita, mitkä tämän seurauksena ovat. Eli nämä koskettavat just... Joku puhui tästä tällaisesta, taisi olla edustaja Rintamäki, joka mainitsi tällaisen somali-, mitä sanaa nyt käytittekään, mutta erityisesti tämän etnisen ryhmän kohdalla mutta muutamien muittenkin, Lähi-idästä, Pohjois-Afrikasta tulleiden kohdalla on se, että oleskeluluvan saatua lähetetään lapsia sinne ja tyttölapsia erityisesti. No, onneksi tämä hallitus on jo aiemmin puuttunut näitten ympärileikkausten kriminalisointiin, mutta tämä on hyvin yleistä ollut tässä maassa, että täällä oleskeluluvalla olevia lapsia lähetetään kesken koulun lukuvuoden, mikä taas nyt on tullut esille tämäkin, että kolmannenkaan polven maahanmuuttajat eivät meinaa osata riittävästi suomea, jotta selviäisivät tässä yhteiskunnassa ja pärjäisivät koulussa, ja sitten ihmetellään, mistä se Pisa-tutkimusten lasku johtuu. Nämä henkilöt oleskelevat kenties koko kouluvuoden tai useammankin vuoden siellä kotimaassaan, ja sitten on vaarana ja hyvin todennäköistäkin, että tulee tämä ympärileikkaus tytölle, tulee pakkoavioliitto — tähänkin meidän hallitus on puuttunut — hyvin paljon tämäntyyppisiä ongelmia. Sitten on se, että kun on se oleskelulupa Suomeen, kenties jo Suomen passikin saattaa olla, no, heiltähän nyt ei voi sitten enää sitä pois varmaan ottaa, mutta kuitenkin on pysyvä oleskelulupa, tämä niin sanottu muukalaispassi. No, sitten sieltä tulee joku täysin toinen henkilö sillä passilla tänne Suomeen. Ihan toinen henkilö tulee oleskeluluvan saaneen henkilön papereilla, matkustaa sitten tänne Suomeen — riittävän samannäköinen, eivät näitä edes autokoulun opettajat tunnu erottavan toisistaan — ja sitten hän anoo taas oleskelulupaa ja turvapaikkaa täällä. Tämä on ihmiskauppaa. Näillä papereilla on tehty bisnestä, että on sitten päästy tänne hakemaan oleskelulupaa ja turvapaikkaa. Eli tämäntyyppisiä isojakin ongelmia on tullut tästä, että on sallittu henkilöille aikaisemmin lomailu siellä kotimaassa. Tämä aiheuttaa inhimillistä kärsimystä, ja tämä aiheuttaa isoja taloudellisia ongelmia myös Suomelle, kun meidän rahoilla siellä lomailevat ja viettävät aikaa. Ja sitten kolmanneksi, tässähän ei käytännön tasolla ole mitään järkeä tosiaan, että henkilö on muka hengenvaarassa jossain maassa mutta kuitenkin pystyy siellä sitten koraanikoulussa aikaa viettämään. — Ehkä tämä riittää. Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-03-18T19:12:52,2025-03-18T19:19:18,Hyväksytty,1.1 2025_25_48,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen poissa, edustaja Kilpi poissa. — Edustaja Lundén, paikalla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_49,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Sisäministeri Mari Rantanen on tehnyt valtavan hyvää työtä maahanmuuttolakien parissa. Nyt käsittelyssä on siis hallituksen esitys, joka koskee Suomen turvapaikkaprosessin ja kansainvälisen suojelun säätelyä. Esityksellä ehdotetaan muutoksia, jotka tekevät turvapaikkahakemuksen käsittelyprosessista tehokkaamman ja selkeämmän. Tällä muutoksella varmistamme sen, että Suomi voi jatkossakin tarjota kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville mutta samalla voimme estää väärinkäyttämästä järjestelmää. Ensinnäkin nämä muutokset auttavat meitä nopeuttamaan turvapaikkaprosessia ja vähentämään turvapaikkaprosessista syntyvää byrokratiaa. Tavoitteena on siirtää prosessin painopistettä turvapaikkapuhutteluun ja vähentää tarpeetonta pöytäkirjojen tarkastamista. Tämä vapauttaa viranomaisten resursseja ja lyhentää käsittelyaikaa, joka on turvapaikanhakijan itsensä etu mutta myös suomalaisen yhteiskunnan etu. Jatkossa kansainvälistä suojelua hakevilla on itsellään velvollisuus esittää riittävät perusteet hakemukselleen. Tämä ei ole pelkästään suomalaisten viranomaisten vastuulla, vaan myös hakijan itsensä vastuulla on varmistaa, että se oma hakemus on totuudenmukainen ja selkeä. Tämän pitäisi olla itsestään selvä asia. Muutoksella pystymme vähentämään väärinkäytöksiä ja parantamaan hakemusten käsittelyä ja tehokkuutta. Yksinkertaistamalla koko prosessia voimme parantaa koko järjestelmän toimivuutta, ja siinä samalla säästämme veronmaksajien rahoja. Arvoisa rouva puhemies! Erityisesti turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttö on suuri huolenaihe, josta löytyy monia esimerkkejä. Tämä hallituksen esitys on erinomainen jo siitä syystä, että sillä tehostetaan karkottamispäätösten täytäntöönpanoa, jotta prosessi ei pitkittyisi hakijoiden tahallisesta viivyttelystä — ja me kaikki tiedämme, että sitä tapahtuu. Meidän onkin tärkeää puuttua tehokkaasti tilanteisiin, joissa hakija pyrkii tarkoituksellisesti viivyttämään oleskeluaan Suomessa, kun on todettu, ettei turvapaikalle ole perusteita. Tämä vähentää myös paineita viranomaisilta ja tekee turvapaikkajärjestelmästämme entistä luotettavamman. Toinen tärkeä seikka on se, että rajoitamme suojelua saaneiden henkilöiden mahdollisuutta matkustaa lähtömaahan, josta he ovat lähteneet pakoon. Jos henkilö palaa lomalla maahan, josta hän on paennut, voidaan harkita suojeluaseman poistamista. Tämä on kansainvälisen oikeuden mukainen käytäntö, joka selkeyttää tilannetta sekä suojelua saaville että viranomaisille. Toki pidän varsin erikoisena sitä, että meidän täytyy erikseen rajoittaa tätä lailla. Luulisi, että turvapaikkaa hakenut ei haluaisi tai voisi palata kotimaahansa lomailemaan, jos sieltä on pitänyt lähteä pakoon. Onneksi tämäkin asia tulee nyt muutettua, kiitos sisäministeri Rantasen. Arvoisa rouva puhemies! Tämän hallituksen esityksen myötä meillä on jatkossa parempi ja tasapainoisempi turvapaikkajärjestelmä, joka palvelee niitä, jotka todella tarvitsevat kansainvälistä suojelua, mutta samalla estää tehokkaasti käyttämästä järjestelmää väärin. Jos turvapaikanhakijan aikeet ovat puhtaat, näiden muutosten ei pitäisi olla ongelma kenellekään. Meidän tavoitteemme on varmistaa, että esimerkiksi vuoden 2015 tilanne ei tule enää koskaan toistumaan ja meidän turvapaikkajärjestelmä toimii oikealla asialla. Arvoisa rouva puhemies! Loppuun tahdon sanoa ja muistuttaa, että viime kaudella meidän erinomainen kansanedustajamme, perussuomalaisten Jukka Mäkynen teki tästä asiasta toimenpidealoitteen. Kerron tässä nyt tiivistetysti muutamia kappaleita, mitä edustaja Mäkynen silloin Sanna Marinin hallituskaudella asiasta muun muassa lausui: ”On käynyt ilmi, että osa Suomesta turvapaikan saaneista henkilöistä lomailee tai vierailee omassa lähtömaassaan. Tällainen toiminta asettaa vahvasti kyseenalaiseksi kansainvälisen suojelun tarpeen kyseisten henkilöiden kohdalla. Hallitus on tuonut koko eduskunnan syysistuntokauden monta maahanmuuttoa helpottavaa lakiesitystä eduskunnalle, vaikka muualla Euroopassa on kiristetty maahanmuuttopolitiikkaa. Suomi tekee helpotuksillaan maastamme yhä houkuttelevamman kohteen maahanmuuttojärjestelmämme hyväksikäytölle, ja tähän meillä ei ole enää varaa.” Mäkynen vaati jo silloin, että jos turvapaikan saanut henkilö lomailee tai vierailee omassa lähtömaassaan, tulee hänen oleskelulupansa peruuttaa ja henkilö palauttaa takaisin lähtömaahansa. Mäkynen teki silloin asiasta eduskunnalle toimenpidealoitteen. Herää kysymys: mikä on muuttunut kolmessa vuodessa? Tämä toimenpidealoite oli jo silloin erittäin ajankohtainen, mutta silloin tämä ei jostain syystä kelvannut hallituspuolueille. Syitä voidaan vain arvailla. Nyt onneksi nykyinen hallitus järkevöittää maahanmuuttolakeja, ja siitä todellakin iso kiitos sisäministeri Rantaselle ja mainitsemalleni edustaja Mäkyselle, joka todellakin oli tästä asiasta jo silloin reilu kolme vuotta sitten erinomaisesti perillä. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-03-18T19:19:31,2025-03-18T19:23:58,Hyväksytty,1.1 2025_25_50,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_51,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En muista, onko tähän saliin tuotu yhtäkään hallituksen maahanmuuttopolitiikan tiukennusta, jota edustaja Honkasalo ja vasemmistoliitto ja vihreät eivät olisi vastustaneet. En rehellisesti sanottuna muista yhtäkään esitystä, jota he olisivat hallitukselta kannattaneet, mitä tulee maahanmuuttopolitiikan tiukennuksiin. Aina sama laulu: epäinhimillistä, populismia, kiusaamista, perusoikeuksia rapauttavaa, ihmisvihamielinen viesti siitä, että tänne ei haluta ulkopuolelta tulevia ihmisiä. Aina sama laulu. Koskaan ei puhuta siitä substanssista, siis niistä itse asioista, siis niistä taloudellisista kustannuksista, siitä turvallisuuden rapautumisesta, ongelmista kouluissa, ongelmista kaduilla, väärinkäytöksistä, hyväksikäytöistä. Aina puhutaan tätä ylätason moraalipaheksuntaa: poliitikot kiusaavat eduskuntasalissa, mautonta, häpeällistä, ihmisoikeudet, perusoikeudet. Kertokaapa minulle: Mitä epäinhimillistä on siinä, että Suomi vaatii enemmän maahamme tulevilta ihmisiltä? Mitä epäinhimillistä siinä on? Mitä populismia taas on siinä, että Suomi toteuttaa täysin samaa linjaa kuin suuri osa Pohjoismaista, suuri osa Euroopasta enenevissä määrin? Mitä kiusaamista se muka on, että turvaa tarvitsematon ja karkotuspäätöksen saanut ihan oikeasti palautetaan sinne lähtömaahansa viranomaispäätöksen turvin? Miten perusoikeuksia palvelee se, että kun meillä on rahoituksessa pulaa jo suomalaisten peruspalveluiden osalta, niin tuodaan maailmalta lisää palveltavia? Miten se palvelee kenenkään perusoikeuksia, että rapautetaan sitä rahoituspohjaa pikkuhiljaa? Ja mitä ihmisvihamielistä olisi siinä, että Suomi pitäisi ensisijaisesti omistaan huolta? Pitääkö joku aidosti sitä ihmisvihamielisenä? Minä ajattelen, että kansakunnat ovat olemassa priorisointia varten. Kansakunnat ja rajat ovat olemassa sitä varten, että niiden rajojen sisällä laitetaan omat ensin. Kansallisaate on käsittääkseni suurilta osin juuri sitä. Se on ehkä unohtunut tässä 90-luvun jälkeen, että se on kansakuntien tehtävä, että sitä varten kansakunnat on luotu. Sitä varten meillä ovat nuo rajat tuossa. Mutta valitettavasti meillä edelleen, 30 vuotta myöhemminkin, vasemmisto elää tätä rajatonta maailmaa, ja minä näkisin sen yhtenä Suomen suurimpana uhkana: rajattomuuden, rajattoman rahankäytön, rajattoman auttamisen halun ja maailman, jossa ollaan rajattomia, jossa ei ole Suomea, suomalaisia, suomalaista kansakuntaa. Se on tämän kansakunnan suurin uhka.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+3.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-03-18T19:23:59,2025-03-18T19:27:09,Hyväksytty,1.1 2025_25_52,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_25_53,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävässä hallituksen esityksessä ulkomaalaislain muuttamiseksi on kyse perheenyhdistämisen edellytysten muuttamisesta. Perheenyhdistämisen edellytyksiä tiukennettaisiin Euroopan unionin perheenyhdistämisdirektiivin mahdollistamia lisäedellytyksiä käyttöön ottamalla. Toisin sanoen kyse on tässäkin direktiivin kansallisen liikkumavaran käyttämisestä. Tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti muuttaa perheenyhdistämisen edellytyksiä ottamalla käyttöön puolisoiden vähimmäisikää, toimeentuloedellytystä sekä asumisaikaa koskevat lisäedellytykset. Kaikkien keskeisenä tavoitteena on edistää kotoutumista lisäämällä maahanmuuttajan omaa vastuuta kotoutumisestaan ja muuttamalla järjestelmää velvoittavammaksi. Lisäksi tavoitteena on pyrkiä täydentämään olemassa olevia keinoja kitkeä yhteiskunnallisesti ja yksilön näkökulmasta haitallisia ilmiöitä, kuten lasten käyttämistä maahantulon välineenä sekä pakko- ja lumeavioliittoja, ja tätä kautta edistää myös sisäistä turvallisuutta. Tavoitteena on hallitusohjelman hengen mukaisesti, että perheenyhdistämistä koskeva kansallinen politiikka ja lainsäädäntö saavuttavat verrokkimaiden yleiseurooppalaisen tason. Jatkossa maassa oleskelun aika, perheenkokoajan ikä sekä perheenkokoajan oleskelun peruste vaikuttaisivat aiempaa enemmän siihen, missä vaiheessa ja millaisilla edellytyksillä perheenjäsen voisi hakea perheenyhdistämistä. Laajimmin vaikutukset kohdentuvat kansainvälistä suojelua saavien perheenyhdistämiseen. Arvoisa puhemies! Lyhyesti edellytysten tarkemmasta sisällöstä. Ensiksi: Jatkossa molemmilta puolisoilta edellytettäisiin 20 vuoden vähimmäisikää, kun oleskelulupa myönnetään perhesiteen perusteella puolisolle. Edellytys koskisi kaikkia perhesideperustaisia oleskelulupia eli työntekijöiden, opiskelijoiden ja kansainvälistä suojelua saavien perheenjäseniä. Edellytystä ei kuitenkaan sovellettaisi Suomen kansalaiseen myönnettäessä oleskelulupa tämän puolisolle. Säännöksen yhtenä tavoitteena on pyrkiä estämään nuorten henkilöiden hyväksikäyttöä, kuten pakko- ja lumeavioliittojen perusteella myönnettäviä oleskelulupia. Toiseksi: Toimeentuloedellytys palautettaisiin kansainvälistä suojelua saaneen alaikäisen henkilön perheenjäsenen oleskeluluvan edellytykseksi. Soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät ilman huoltajaa maahan tulleet pakolaiset unionin tuomioistuimen viimeaikaisen ratkaisun nojalla. Käytännössä edellytys kohdentuisi toissijaista suojelua saavien alaikäisten perheenyhdistämiseen. Toimeentuloedellytyksestä olisi jatkossakin mahdollista poiketa, jos lapsen etu tai poikkeuksellisen painava syy sitä vaatii. Tavoitteena on pyrkiä estämään lasten hyväksikäyttämistä maahantulon välineenä. Kolmanneksi: Jatkossa kansainvälistä suojelua saaneen henkilön tulisi asua Suomessa kaksi vuotta ennen kuin hänen perheenjäsenensä voi hakea perheenyhdistämistä. On tietysti hyvä huomioida, että hallitus on jo toteuttanut erilaisia toimia, joilla pyritään estämään pääsy suomalaiseen yhteiskuntaan vilpillisin menettelyin. Syksyllä 24 voimaan tulivat maahantulosäännösten kiertämisen korjanneet oleskeluluvan epäämistä koskevat säännökset. Nyt ehdotettava sääntely tukee ja täydentää kyseistä sääntelyä. Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana eurooppalaisesta viitekehyksestä. Kaikki nyt ehdotettavat lisäedellytykset ovat varsin yleisesti käytössä esimerkiksi muissa Pohjoismaissa, toki soveltamisaloissa on eroja joidenkin maiden välillä. Kuten jo totesin, tavoitteena on, että perheenyhdistämistä koskeva kansallinen politiikka ja lainsäädäntö saavuttavat verrokkimaiden yleiseurooppalaisen tason. Esitys todella sisältää lisäksi muutokset, jotka perustuvat Suomea sitoviin kansainvälisiin velvoitteisiin. Alaikäisyyden määrittämiseen tehdään tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotka perustuvat Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuun. Jatkossa turvapaikan saaneen henkilön lapsi katsotaan alaikäiseksi sen hetken mukaan, jolloin perheenkokoaja on hakenut turvapaikkaa. Tämän lisäksi laista poistetaan kansainvälistä suojelua saaneen henkilön perheenjäsenen oleskeluluvan epäämistä kansanterveydellisen syyn nojalla koskeva säännös. Muutos toteutetaan komission rikkomismenettelyn johdosta, ja se on tehtävä, jotta säännös on määritelmädirektiivin mukainen. Lakimuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 15.5.2025.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-03-18T14:32:07,2025-03-18T14:37:21,Hyväksytty,1.1 2025_25_54,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_55,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka tässä salissa voisi usein saada toisen käsityksen, perheen saamisesta Suomeen on tehty monille todella vaikeaa. Perheenyhdistämistä on vaikeutettu useilla vaalikausilla erilaisilla lakimuutoksilla ja käytännön esteillä. Aika ajoin mediassa käsitellään yksilöiden kokemuksia, jotka herättävät suuressakin yleisössä ja teissä kollegoissa epäoikeudenmukaisuuden tunnetta nostamalla perheenyhdistämisen vaikeuden hetkeksi kaikkien tietoon. Tuollaiset yksittäistapaukset eivät kuitenkaan ole poikkeuksia, vaan ne kuvaavat järjestelmää. Perheenyhdistäminen vaatii ulkomailla usein vaarallisissa oloissa olevien perheenjäsenten matkustamista kaukaisiin edustustoihin. Ankarat tulorajat edellyttävät sellaista palkkatasoa, jonka alle moni tavallinen suomalainenkin työssäkäyvä jää. Vaikka nämä ja muut edellytykset täyttyvät, hylätään hakemuksia myöskin mielikuvituksellisin perustein ja ylikirein laintulkinnoin. Nyt hallitus haluaa jälleen kerran vaikeuttaa perheenyhdistämistä. Se haluaa vaikeuttaa sotaa ja ihmisoikeusloukkauksia paenneiden lasten mahdollisuuksia elää perheensä kanssa, se haluaa vaikeuttaa puolisoiden mahdollisuutta elää yhdessä, ja se haluaa pakottaa lakisääteiset edellytyksetkin täyttäneitä elämään vähintään kaksi vuotta pidempään erossa perheistään. Hallituksen ajamille muutoksille ei ole järkiperusteita. Jopa silloin, kun perussuomalaiset viimeksi olivat hallituksessa, nyt esitettävät muutokset todettiin selvityksen jälkeen järjettömiksi. Se, että sotaa paennut ihminen pakotetaan elämään erossa perheestään, ei auta kotoutumista, vaan se vaikeuttaa sitä. Se, että aviopareille asetetaan mekaaninen vähimmäisikäraja, joka poikkeaa suomalaisten avioitumisikärajasta, ei valitettavasti ole toimiva keino estää pakkoavioliittoja, joiden torjuntaan ja tunnistamiseen on onneksi olemassa myös muita keinoja. Esitys myös asettaa perusteettomasti keskenään eri asemaan kansainvälisen suojelun saavat, siis perustellusti kotimaastaan paenneet ihmiset, joiden ei sinne ole turvallista palata. Turvapaikkaprosessin myönteisen lopputuloksen seuraukset ovat erilaiset riippuen siitä, onko myönteisen päätöksen perusteena vaino eli onko henkilö saanut turvapaikan vai ovatko perusteena muut ihmisoikeusloukkaukset tai sotaan liittyvä mielivaltainen väkivalta eli onko henkilö saanut toissijaista suojelua. YK:n lapsen oikeuksien komitea on vakavasti huolestunut Suomen nykyisistä lapsia ja perheenyhdistämistä koskevista käytännöistä ja perheenyhdistämisen esteistä. Komitea on vaatinut Suomea varmistamaan turvapaikanhakija‑, pakolais‑ ja maahanmuuttajalasten oikeuksien kunnioittamista kaikilta osin muun muassa poistamalla perheenyhdistämisen oikeudelliset ja tuloihin liittyvät esteet. Samaa on esittänyt esimerkiksi YK:n ihmisoikeuskomitea. Lapsen etu ja lapsen oikeus perheeseen eivät toteudu suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa. Nyt esitettävät kiristykset vievät Suomea EU-lainsäädännön absoluuttiselle minimitasolle täysin huolimatta siitä, ettei mitään järkiperustetta tällaiselle kilpajuoksulle kohti pohjaa ole olemassa. Perussuomalaiset, tietysti ylpeilette tällä, kokoomusta ei enää meinaa edellisistä erottaa, ja RKP katsoo hiljaa vieressä ulkomaalaislain romuttamista pala palalta. Mitään ylpeilyn aihetta ei ole, vaan on häpeällistä ja julmaa, että rasistisesta politiikasta kärsivät lapset sekä sotaa ja ihmisoikeusloukkauksia paenneet. [Pia Sillanpään välihuuto]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-03-18T14:37:28,2025-03-18T14:41:38,Hyväksytty,1.1 2025_25_56,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Zyskowicz. — Muutkin debatointihaluiset edustajat voivat pyytää vastauspuheenvuoroa painamalla V-painiketta. — Olkaa hyvä, edustaja Zyskowicz.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_57,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä on monta elementtiä, mutta yhdeltä osin tässäkin on kyse väärinkäytösten estämisestä muun muassa juuri näiden lumeliittojen ja pakkoavioliittojen osalta. Kun edustaja edellisessä asiakohdassa kertoi, että vasemmistoliitolle on tärkeätä, että väärinkäytöksiin puututaan — ja tämä oli suora, sanatarkka sitaatti — niin kysyin edellisessä keskustelussa, mitä keinoja vasemmistoliitto esittää väärinkäytöksiin puuttumiseksi, koska tekään ette voi kiistää sitä, että turvapaikka-asioissa on väärinkäytöksiä. Sain vastaukseksi, että teillä on siirtolaispoliittinen ohjelma, ja siellä niitä on. No, edustaja Koskela, joka käytitte kaksi puheenvuoroa, ja edustaja Lohikoskella nyt seitsemän minuutin puheenvuoro oli mahdollista käyttää, voisitteko nyt kuitenkin, [Veronika Honkasalo: Puolustakaa tätä hallituksen esitystä!] kun en ole teidän ohjelmaanne perehtynyt, [Puhemies koputtaa] kertoa edes yhden teidän uuden esityksenne [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] väärinkäytöksiin puuttumiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-03-18T14:41:46,2025-03-18T14:43:16,Hyväksytty,1.1 2025_25_58,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,"Toivon, että ainoastaan ne edustajat, joilla on puheenvuoro, puhuvat. Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_59,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On käynyt selväksi, että edustaja Zyskowiczille on vaikea puolustaa näitä esityksiä, mutta jos nyt puhutaan näistä esityksistä, joita te olette tuoneet. — Tässä esityksessä vaikeutetaan perheenyhdistämistä nyt kolmella tavalla, ja hallituksen politiikasta kärsivät sotaa ja ihmisoikeusloukkauksia paenneet ihmiset ja vanhemmistaan erossa olevat lapset. Nyt on hyvin tärkeää ymmärtää, että perhe-elämän estäminen ei edistä vaan vaikeuttaa kotoutumista. Ja perussuomalaiset, te edellytätte tulijoilta täydellistä integraatiota ja samaan aikaan teette politiikkaa, joka vaikeuttaa kotoutumista. Tämä on epäinhimillistä, mutta myös mautonta poliittista peliä, että ensin vaikeutetaan kotiutumista ja sitten valitetaan, kun ihmiset eivät kotiudu. Persuilta en odottanut yhtään mitään muuta, mutta on kyllä myös todella surullista, että kokoomus ja RKP ovat myyneet arvonsa tälle perussuomalaisten populismille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-03-18T14:43:16,2025-03-18T14:44:33,Hyväksytty,1.1 2025_25_60,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,"Huomautan edustaja Minja Koskelalle, että me käytämme täällä muista puolueista ja ryhmistä sitä nimeä, jota ne itse käyttävät itsestään. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_61,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Perheenyhdistäminen on tämän päivän Suomessa suuri maahanmuuton väylä, jonka käyttö sen kuin kiihtyy. Sitä käytetään hyväksi myös pakko- ja lumeavioliittojen avulla, joilla saadaan maahan sellaistakin porukkaa, jota tämän sinänsä hyväntahtoisen väylän ei tulisi alkuunkaan palvella. Puolisoiden 21 vuoden ikäraja ei varmasti poista ongelmaa kokonaan, mutta suojaa ainakin kaikkein nuorimpia tällaiselta hyväksikäytöltä. Perheenyhdistämiseen vaadittava toimeentuloedellytys laajenee koskemaan myös alaikäisiä suojelun saajia. Tällä ehkäisemme ankkurilapsi-ilmiötä, jossa alaikäiset lähetetään edeltä Suomeen ja muu perhe seuraa perässä yhteiskunnan kustannuksella. Aivan kuten hallitusohjelmaan on kirjattu, maahamme tulevien on otettava suurempi vastuu itsestään ja toimeentulostaan. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-03-18T14:44:43,2025-03-18T14:45:47,Hyväksytty,1.1 2025_25_62,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_63,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yritän myötäsukaan katsoa, mitä hallitus tässä esittää, ja ministeri Rantanen totesi, että tässä pyritään tehostamaan kansainvälistä suojeluprosessia, halutaan estää Suomeen vilpillisin perustein tuleminen ja tehostetaan turvapaikanhakua, ehkä myöskin turvapaikan saantiprosesseja. Hallituksella on nyt kuuleman mukaan konkreettisia esityksiä, mitä me tässä olemme kuulleet, ja edustaja Zyskowicz pyysi meiltä muilta, olisiko meillä joitakin täydentäviä konkreettisia esityksiä, ja, arvoisa puhemies, teen tässä yhden ja kysyn ministerin kantaa: Tein viime viikolla lakialoitteen koskien humanitaarista viisumia, nimenomaan että D-viisumiin tulisi tämä humanitaarinen ulottuvuus, kuten Ranskassa ja Saksassa on jo käytössä. Tässä suhteessa silloin viisumia myönnettäessä voitaisiin arvioida kansainvälisen suojelun tarve, mikä kaikilla tasoilla vähentää väärinkäytöksiä, selkiyttää järjestelmää ja tehostaa sitä. Edustaja Zyskowicz, onko tässä konkreettinen esitys, ja tuletteko puoltamaan tätä? Ja ministeriltä kysyn: onko ulkomaalaislakia tältä osin myöskin tarkistettavissa, että meille tulisi tämä humanitaarinen viisumi käyttöön?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-03-18T14:45:47,2025-03-18T14:46:54,Hyväksytty,1.1 2025_25_64,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_65,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,"Kiitos, herra puhemies! Kiitos, edustaja Kiljunen. Vaikka en tätä yksityiskohtaa tunne, mielestäni on hyvä, että selvitetään erilaisia mahdollisuuksia estää turvapaikkaprosesseihin liittyviä väärinkäytöksiä. Ne väärinkäytökset ovat täysin ilmeisiä ja kiistattomia: valehdellaan ikiä, annetaan vääriä tietoja, haetaan uudelleen ja uudelleen hylsyjen jälkeen turvapaikkaa, ei lähdetä maasta pois, vaikka ei ole laillista oikeutta oleskella maassa, ja niin edelleen ja niin edelleen. Hallintovaliokunnassa olemme kuunnelleet käytännön viranomaisia, ja näistä on hyvin paljon tietoa. Kun vasemmistoliitto on sanonut, että sekin pitää tärkeänä näihin väärinkäytöksiin puuttumista, niin sen vuoksi olen kysynyt vasemmistoliiton edustajilta, mitä ovat ne keinot, joita te ehdotatte väärinkäytöksiin puuttumiseksi, mutta ainakaan vielä en ole kyllä vastausta kuullut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-03-18T14:46:54,2025-03-18T14:48:05,Hyväksytty,1.1 2025_25_66,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_67,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz tässä tiedusteli näistä vasemmistoliiton kannoista. Nähdäkseni tässä on jo useampi vastaus teille annettu, mutta vastataan nyt vielä: Meidän mielestämme tulisi kehittää vastaanottovaiheessa tarjottavaa yleistä oikeudellista neuvontaa. Se on yksi kehittämiskohde. Meidän mielestämme tulisi kehittää yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden edustajajärjestelmää, muun muassa rajaamalla sitä, kuinka monta lasta voi tällaisen edustajan vastuulla olla, jotta lapset saavat oikeasti asianmukaista apua. Nykyinen järjestelmähän mahdollistaa väärinkäytökset, kyllä, ja on siten myöskin ilman yksinhuoltajaa tulleille alaikäisille epätasa-arvoinen. Useisiin näihin hallituksen esittämiin tavoitteisiin on olemassa jo keinot, kuten puheenvuorossani mainitsin. Esimerkiksi jo nykyisin tämä kevennetty pöytäkirjan tarkastaminen on mahdollista, mutta sitä käytetään vain harvoin. [Puhemies koputtaa] Miksi ette tätä esitä itse?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-03-18T14:48:05,2025-03-18T14:49:20,Hyväksytty,1.1 2025_25_68,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Peltonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_69,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Eemeli,Peltonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä perheenyhdistämisen vaikeuttamisesta huoleni kohdistuu siihen, miten esitetyt muutokset kohtelevat lapsia. Nyt ehdotetuilla muutoksilla päädytään siihen, että ainoastaan ilman huoltajaa maassa oleva alaikäinen pakolainen on yksiselitteisesti oikeutettu perheenyhdistämiseen ilman toimeentuloedellytystä. Voimassa olevassa lainsäädännössähän kyseinen oikeus on ulotettu koskemaan kaikkia alaikäisiä kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä. Alaikäisiä lapsia otetaan siten laajasti perheenyhdistämisen toimeentuloedellytyksen piiriin nykytilasta poiketen. Tästä muutoksesta on moni hallituksen esitykseen lausunnon antanut kantanut huolta — myös lapsiasiavaltuutettu. Pääsääntö siitä, että perheenyhdistämisessä käytetään näitä toimeentulorajoja ja ‑edellytyksiä, on tietenkin kannatettava, mutta kyllä kohtuullista olisi siitä poiketa jatkossakin, kun kyse on heikommassa asemassa olevista ihmisistä, kuten lapsista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Eemeli Peltonen,1496,2025-03-18T14:49:20,2025-03-18T14:50:27,Hyväksytty,1.1 2025_25_70,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_71,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! YK:n lapsen oikeuksien komitealta on tullut Suomelle yli 50 huomautusta ja suositusta siitä, miten me lapsen oikeuksia täällä nimenomaan turvapaikanhakijoiden osalta voitaisiin parantaa. Me nyt juuri muutama päivä sitten luettiin säilöön otetusta ihmiskaupan uhrista, joka on perheineen säilössä. Lapsen ja perheen paikka ei ole säilöönotossa. No, tämä esitys taas sitten vaikeuttaa sitä, että perhe voisi olla yhdessä, että lapsilla olisi oikeus omaan perheeseensä, monella tapaa hankaloittaa sitä. Kun juuri se, että sinä voisit olla oman perheesi kanssa, vähentäisi sitä huolta ja murhetta ja parantaisi sitä kotoutumista, niin tämä vie aivan päinvastaiseen suuntaan. No, sitten tässä sanotaan, että tällä ikärajamuutoksella pyritään torjumaan pakkoavioliittoja. Kuitenkin näistä alle 21-vuotiaiden puolisoiden perheenyhdistämisistä vain seitsemän prosenttia on näitä kv-suojelua saaneiden puolisoja. Suuri osa on opiskelijoita ja työperäisiä maahanmuuttajia, eli nyt tämä kohdennus ei osu ollenkaan oikein.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-03-18T14:50:27,2025-03-18T14:51:41,Hyväksytty,1.1 2025_25_72,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_73,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies ja arvoisa ministeri! On ihan hyvä, että turvapaikkapolitiikkaa käydään nyt läpi ja ulkomaalaislakia järkevöitetään. Tuossa äskeisessä pykälässä puhuttiin lähtömaassa lomailemisesta. Onhan se nyt ihan selvä asia, että silloin ei tarvita turvapaikkaa Suomesta, jos pystytään siellä lähtömaassa lomailemaan, ei missään nimessä. Se on ihan selvää, että siellä kotimaassa ei pystytä lomailemaan. Jos kotimaahan pystytään menemään lomailemaan, niin ei silloin tarvitse Suomesta turvapaikkaa. Nyt tässä kun mietitään näitä perheenyhdistämisjuttuja, niin on tosi hyvä, että puututaan tämmöiseen, että ei näitä lume- ja pakkoavioliittoja järjestettäisi ja niitä katsottaisi läpi sormien. Kyllä siinä on ihan järkevää tämä puuttuminen. On todella hyvä, että ministeri ja ministeriö nyt puuttuvat tähän. Ihan haluaisin ministeriltä kysyä, kun tätä vasemmistoliiton kantaa on kuultu, eikä oikein ole selvää tullut, mitä ratkaisuja heillä oikeasti on tähän. Arvoisa ministeri, huolestuttaisiko teitä, jos vasemmistoliitolta olisi meillä ministeri nyt?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-03-18T14:51:41,2025-03-18T14:52:48,Hyväksytty,1.1 2025_25_74,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_75,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! On reilua, että maahan muuttavilla perheillä on mahdollisuus asettua Suomeen kestävällä tavalla ilman riskiä siitä, että perheenyhdistämistä käytetään väärin. Suomi on jo pitkään noudattanut tiukempaa linjaa kuin monet muut EU-maat, mutta nyt tehtävät muutokset tuovat meidät lähemmäs muita Pohjoismaita, kuten Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa, joissa vastaavia ehtoja on sovellettu jo aiemmin. Lapsen oikeudet ovat ensisijaisia, ja jokaisen päätöksen on tähdättävä siihen, että lapsen etu toteutuu mahdollisimman hyvin. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että perheenkokoajan on pystyttävä tarjoamaan lapselleen turvallinen kasvuympäristö ja riittävä toimeentulo. Perheenyhdistämistä ei tule nähdä keinona kiertää maahantulon sääntöjä vaan aidosti tarpeellisena menettelynä perheiden yhdistämiseksi silloin, kun kaikki ehdot täyttyvät. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-18T14:52:48,2025-03-18T14:53:59,Hyväksytty,1.1 2025_25_76,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_77,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sipilän hallituskaudella kiristettiin maahanmuuttopolitiikkaa todella monella eri tavalla, ja myös perheenyhdistämistä, ja muistan, että silloin edustaja Adlercreutz erittäin äänekkäästi vastusti näitä muutoksia. Nyt täällä tehdään vielä pahempaa maahanmuuttopolitiikkaa ja vielä pahempia kiristyksiä, ja tämä esitys, jota me nyt käsitellään, on yksi kaikkein julmimmista. Täällä ei edelleenkään istu yhtäkään RKP:n edustajaa. Tämä on joka kerta täällä salissa aivan sama: kun täällä käsitellään näitä todella ihmisvihamielisiä maahanmuuttopoliittisia esityksiä, RKP:stä ei ole pokkaa istua täällä salissa ja puolustaa näitä ihmisoikeuksia loukkaavia esityksiä. Itse asiassa kun täällä puhutaan, että tulee massoittain perheenyhdistämisen kautta, niin olisi tärkeätä, että edustajat perehtyisivät myös faktoihin. Esimerkiksi silloin kun alaikäinen on kokoajana, perheenyhdistämisen kautta tulee todella vähän perheenjäseniä Suomeen. [Puhemies koputtaa] Tämä on se fakta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-03-18T14:53:59,2025-03-18T14:55:13,Hyväksytty,1.1 2025_25_78,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_79,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan osaltani kiittää ministeriä ja hallitusta näistä maahanmuuttopolitiikkaa ja ulkomaalaislakia koskevista muutoksista. — Kuten edustaja Honkasalo äsken mainitsi, 2015 on tehty tietynlaisia lainsäädäntömuutoksia, ja nyt on kymmenen vuotta seurattu tätä, ja sieltä suunnalta myös kohdistetaan kokoomukseen tietynlaisia varjoja, että minkä vuoksi, mutta kyllähän me elämme realismissa. Itse olen kiertänyt kuulemassa poliisia ja Maahanmuuttovirastoa, ja olen käynyt tämmöisessä maahanmuuttajanaisten työkokeilupajassa, koska toivon, että he saisivat työstä kiinni ja oppisivat suomen kieltä. Mutta kyllä ihan ilmiselväksi on käynyt se, että myös maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat kyseenalaistavat tätä meidän lainsäädäntöä, että onko oikeasti näin, että he saavat näitä kaikkia — hekin suorastaan ihmettelevät, onko todellakin mahdollista tällainen lainsäädäntö. Niin että kyllä tässä aika on näitä kiristää, ja kiitos siitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-03-18T14:55:13,2025-03-18T14:56:26,Hyväksytty,1.1 2025_25_80,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_81,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Itsekin kiinnittäisin tässä kokonaisuudessa nyt sitten huomiota tämän turvatun toimeentulovaatimuksen ulottamiseen tänne alaikäisille, pois lukien sitten totta kai nämä pakolaisstatuksen saaneet. Ymmärrän, että tämä jälleen kumpuaa siitä keskustelusta, jota Suomessa on oikeastaan tämän perheenyhdistämisen osalta 20 vuotta käyty, että pyritään torjumaan tätä ankkurilapsi-ilmiötä, vaikka tosiasiallisesti varmaan, kun katsotaan määriä, voi olla aika vaikea vetää johtopäätöstä, onko sellaista ilmiötä ylipäätänsä ollut. Sen minä ymmärrän, että yritetään tätä torjua, mutta kun tosiasiallisesti katsotaan nyt niitä määriä, jotka ovat sitten alaikäisten mukana tulleet, niin en pitäisi tätä suurena riskinä. Olisin nyt kysynyt tästä turvatun toimeentulon määritelmästä, että kun se olisi tänäkin päivänä kohtuullisen monelle kantasuomalaiselle jo kohtuullisen korkea vaatimus, niin onko pohdittu sitä, että tämän turvatun toimeentulon määritelmää katsottaisiin uudestaan, niin että se vastaisi tosiasiallisesti sitä, mitä nyt ylipäätänsä suomalaisessa yhteiskunnassa muutenkin ihmiset tienaavat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-03-18T14:56:26,2025-03-18T14:57:46,Hyväksytty,1.1 2025_25_82,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja ministeri Rantanen, neljä minuuttia korkeintaan, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_83,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitan ensin siitä, mikä unohtui äsken sanoa, että aika paljon tässä kuulee nyt kritiikkiä siitä, että tuodaan pieninä paloina, sirpaleina, mutta jostain syystä se ei kyllä tuntunut viime kaudella haittaavan, kun mentiin aivan toiseen suuntaan. Niitä esityksiä oli täällä salissa aika paljon. No, nyt on ensinnäkin tärkeää ymmärtää se, että aivan kuten täällä todettiin, totta on niin, että perheenyhdistäminen oli viime vuonna suurin tulijaryhmä. Suomessa jätettiin vuonna 24 perhesidehakemuksia yhteensä 24 000, ja se on kuulkaas aika paljon se, jotenka siltä osin on varmasti ihan syytä noudattaa myöskin tätä yleispohjoismaista linjaa. Otanpa tässä nyt, jotta ei jää epäselväksi, muutaman asian. Tämä vähimmäisikävaatimus on voimassa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa — tosin Norjassa ja Tanskassa se on 24 vuotta. Toimeentuloedellytys on käytössä Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, sitten ovat Alankomaat ja Ranska. Asumisaikavaatimus käytössä Norjassa, Tanskassa. Jotenka näillä muutoksilla me tullaan lähemmäs tätä yleispohjoismaalaistakin tasoa, johon on syytäkin tällä hetkellä pyrkiä. Sellaista politiikkaa ei kannata tehdä, jossa esimerkiksi Pohjoismaissa Suomi jäisi yksin löperömpien sääntöjensä kanssa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oikein!] Tämä on vain yksi askel. Täällä todettiin, että nyt mennään EU:n minimiin ja, sanoiko joku, jopa alle. Näin ei todellakaan ole. Siellä on vieläkin kiristämisen varaa. Tämä on nyt ensiaskel, mikä voidaan tässä tehdä. Mitä tulee tähän, mitä luetteloin, että näitä edellytyksiä on muissakin Pohjoismaissa voimassa, niin kyllä minä hämmästelen, että tätä sanotaan pahimmaksi maahanmuuttopolitiikaksi, ihmisvihamieliseksi maahanmuuttopolitiikaksi. Ovatko totta tosiaan kaikki Pohjoismaat tällaisia? [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä kysymys!] Jos eivät ole, niin miksi Suomi olisi tällainen? [Petri Hurun välihuuto] Joten kyllä sanoisin, että nyt sekä Pohjoismaissa että Euroopassa tämä politiikka on tiukkenemassa, koska niin kuin todettua, määrät ovat aivan valtavia ja ei voi olla tällainen tilanne, että kumuloituvasti jatkaisimme samalla tavalla kuin tähän asti. Sitten täällä kysyttiin humanitäärisestä viisumista, joka on muuten tuttu viime hallituskaudelta. Tähän, onko tarkistettavissa ulkomaalaislakiin, totean, että ei ole. [Kimmo Kiljunen: Miksi?]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-03-18T14:57:48,2025-03-18T15:00:50,Hyväksytty,1.1 2025_25_84,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_25_85,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 4 käsittelyä. — Keskustelua. Edustaja Hopsu, poissa. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_25_86,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä päivän toisessa esityksessä ulkomaalaislain muuttamiseksi on kyse siitä, että oleskelulupa perhesiteen perusteella voitaisiin myöntää jatkossa puolisolle vain, jos molemmat puolisot ovat vähintään 21-vuotiaita. Kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saaneen alaikäisen henkilön perheenjäsenelle oleskelulupa voitaisiin pääsääntöisesti myöntää vain, jos tämän toimeentulo on turvattu. Hyvä näin. Perheenyhdistäminen on tämän päivän Suomessa suuri maahanmuuton väylä, jonka käyttö sen kuin kiihtyy. Sitä käytetään hyväksi myös pakko- ja lumeavioliittojen avulla, joilla saadaan maahan sellaistakin porukkaa, jota tämän sinänsä hyväntahtoisen väylän ei tulisi alkuunkaan palvella. Puolisoiden 21 vuoden ikäraja ei varmasti poista ongelmaa kokonaan, mutta suojaa ainakin kaikkein nuorimpia tällaiselta hyväksikäytöltä. Perheenyhdistämiseen vaadittava toimeentuloedellytys laajenee koskemaan myös alaikäisiä suojelun saajia. Tällä ehkäisemme ankkurilapsi-ilmiötä, jossa alaikäiset lähetetään edeltä Suomeen ja muu perhe seuraa perässä yhteiskunnan kustannuksella. Aivan kuten hallitusohjelmaan on kirjattu, maahamme tulevien on otettava suurempi vastuu itsestään ja toimeentulostaan. Meillä ei ole varaa haalia yhtäkään veronmaksajien elatuksen varassa elävää lisää maailmalta, vaan maahanmuuttajalla täytyy olla selvät sävelet elantonsa hankkimiseksi. Tarkoituksena tässä on ilman muuta pidemmällä aikavälillä myös suomalaisten veroeurojen säästäminen. Arvoisa puhemies! Esityksen mukaan kansainvälistä suojelua saaneen perheenkokoajan perheenjäsenelle ja muulle omaiselle oleskelulupa voitaisiin myöntää vain, jos perheenkokoaja on asunut Suomessa vähintään kaksi vuotta. Tarkoituksena on siis, että perheenkokoaja on sellainen henkilö, joka on sitoutunut Suomessa asumiseen ja yhteiskuntaamme sopeutumiseen eikä vain yritä saada perhettään mahdollisimman pian Suomeen. Maahamme saapuu myös asiansa kunnialla hoitavia maahanmuuttajia, jotka saavat kaikin mokomin perheensä yhdistää. Tällä käsittelyssämme olevalla ulkomaalaislain muutoksella pyritään estämään väärinkäytökset. Kiitos sisäministeri Rantaselle tämän päivän esityksistä. Maahanmuuttopolitiikan kokonaisremontti jatkuu hyvää vauhtia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-03-18T19:27:32,2025-03-18T19:30:09,Hyväksytty,1.1 2025_25_87,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Reijonen poissa. — Edustaja Hänninen paikalla., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_88,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Perhe on yhteiskunnan perusta. Jokaisella on oikeus kasvaa ja elää turvassa perheensä kanssa. Hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamisesta tuo tarpeellisia tarkennuksia perheenyhdistämisen ehtoihin. Esityksen tavoitteena on yhdenmukaistaa Suomen perheenyhdistämisen käytäntöjä muiden EU-maiden kanssa sekä varmistaa, että perheenyhdistämisen edellytykset tukevat kotoutumista ja yhteiskunnan vakautta. Tärkeimpiä muutoksia ovat puolisoiden vähimmäisikävaatimus, alaikäisen perheenkokoajan toimeentulon edellytysten palauttaminen ja kansainvälistä suojelua saaneen perheenkokoajan asumisaikavaatimus. Puolison vähimmäisikävaatimuksella torjutaan pakkoavioliittoja ja varmistetaan, että perheenyhdistämistä hakevat aikuiset tekevät päätöksen omasta vapaasta tahdostaan. Toimeentuloedellytyksen palauttaminen alaikäisille perheenkokoajille ehkäisee tilannetta, jossa lapsia lähetetään yksin Suomeen perhesiteen perusteella tapahtuvan oleskeluluvan hakemiseksi. Tämä suojelee lapsia hyväksikäytöltä ja takaa, että heidän tilanteensa arvioidaan ensisijaisesti heidän etunsa näkökulmasta. Kahden vuoden asumisaikavaatimuksen käyttöönotto puolestaan antaa perheenkokoajalle aikaa kotoutua ja vahvistaa siteitään suomalaiseen yhteiskuntaan ennen perheenyhdistämisen mahdollista toteuttamista. Arvoisa rouva puhemies! Perhe-elämän suojeleminen on tärkeää, mutta samalla meidän on varmistettava, että perheenyhdistäminen tapahtuu hallitusti ja oikeudenmukaisesti. Tämä esitys tukee sitä, että perheenjäsenet voivat yhdistyä Suomessa silloin, kun edellytykset täyttyvät ja kotoutuminen voidaan varmistaa. On reilua, että maahan muuttavilla perheillä on mahdollisuus asettua Suomeen kestävällä tavalla ilman riskiä siitä, että perheenyhdistämistä käytetään väärin. Suomi on jo pitkään noudattanut tiukempaa linjaa kuin monet muut EU-maat, mutta nyt tehtävät muutokset tuovat meidät lähemmäs muita Pohjoismaita, kuten Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa, joissa vastaavia ehtoja on sovellettu jo aiemmin. Lapsen oikeudet ovat ensisijaisia, ja jokaisen päätöksen on tähdättävä siihen, että lapsen etu toteutuu mahdollisimman hyvin. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että perheenkokoajan on pystyttävä tarjoamaan lapsilleen turvallinen kasvuympäristö ja riittävä toimeentulo. Perheenyhdistämistä ei tule nähdä keinona kiertää maahantulon sääntöjä vaan aidosti tarpeellisena menettelynä perheiden yhdistämiseksi silloin, kun kaikki ehdot täyttyvät. Arvoisa rouva puhemies! Perheenyhdistämisen sääntöjen selkeyttäminen tukee suomalaisen yhteiskunnan vakautta ja turvallisuutta. Hallittu maahanmuutto edellyttää sääntöjä, jotka kannustavat kotoutumiseen ja ehkäisevät järjestelmän väärinkäyttöä. Tämä hallituksen esitys vastaa niihin haasteisiin, joita perheenyhdistämiseen liittyy, ja varmistaa, että perheiden yhdistäminen Suomessa tapahtuu oikeudenmukaisesti ja selkein perustein. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-18T19:30:18,2025-03-18T19:34:30,Hyväksytty,1.1 2025_25_89,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_90,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan vielä hieman tähän rajattomuuden ongelmaan. Tuntuu, että on ihan sama, mikä hallituksen esitys täällä on maahanmuuttoa koskien ja ulkomaalaislakia koskien, on se työperäistä, opiskeluperusteista, mitä tahansa, aina sama laulu. Sillä ei ole oikeastaan väliä, millä perusteella Suomeen tullaan. Ihan sama, onko Suomeen tulon muoto esimerkiksi korkeisiin asiantuntijatehtäviin, onko se matalapalkkasektorille työn perässä, onko se opiskeluiden vuoksi, onko se kiintiöpakolaisena, turvapaikanhakijana tai sitten perheenyhdistämisten kautta — tuntuu, että osalle suomalaisista poliitikoista ja puolueista tärkeintä on, kunhan jokainen ovi pysyy sepposen selällään, yhtään miettimättä sitä, mitä se maksaa, mikä sen kustannus on yhteiskunnalle, mitä se aiheuttaa, minkälaisia ongelmia se voi aiheuttaa siellä opiskeluperusteisella puolella, esimerkiksi korkeakouluissa, tai mitä ongelmia pakolaiskiintiö voi aiheuttaa kotouttamispalvelujen suhteen, tai jos tulet turvapaikanhakijana, mitä se aiheuttaa sille turvapaikkajärjestelmälle, vastaanottokeskuksille, tai mitä esimerkiksi matalapalkkamaahanmuutto aiheuttaa suomalaisille työmarkkinoille, suomalaisille työehdoille ja suomalaiselle palkkatasolle. Monesti nämä ongelmakohdat jäävät pohtimatta. Niitä ei mietitäkään. Kyse on vain siitä, että meidän pitäisi ikään kuin signaloida koko maailmalle, että hei, meillä on rajat auki, meillä ovat ehdot matalammat kuin tuossa vieressä. Jos Ruotsissa tehdään eri tavalla kuin Suomessa, jos siellä kiristetään maahanmuuttopolitiikkaa, niin suomalainen päättäjä ajattelee, että hei, tuohan on hyvä juttu. Ruotsi kiristää, niin me voidaan saada sitten ne muuten Ruotsiin tulevat ihmiset muuttamaan tänne Suomeen, ihan vain tilastojen perässä. Näyttää hyvältä kasvuennusteissa, kun saadaan väkeä sisään, siitä huolimatta, että välttämättä yhtäkään euroa ei kassaan kilahda nettona. Uusia huollettavia tulee ja uusia lukiolaisia tulee, mutta tuleeko yhtään lisää nettoeuroja valtion kassaan tai kuntien kassaan. Tämä osaoptimointi on iso ongelma. Kunta katsoo, että valtio korvaa osan näistä palveluista. Kukaan ei katso, mikä se kustannusvaikutus on koko julkiselle sektorille, kunnat, valtio, kaikki yhdessä. Yritykset osaoptimoivat katsomalla, että me saadaan hei halpaa työvoimaa — maksavat puolet palkasta, ja valtio maksaa toisen puolikkaan. Ei ole ihan perusteltua suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Siksi näitä kiristyksiä tehdään kaikilla sektoreilla, sekä täällä perheenyhdistämisissä että työperusteisessa ja opiskeluperusteisessa ja erityisesti siellä humanitäärisellä puolella, jotta tämä olisi järkevää, jotta tämä olisi kannattavaa ja jotta yhteiskunta kestäisi tämän muutoksen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+4.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-03-18T19:34:30,2025-03-18T19:37:48,Hyväksytty,1.1 2025_25_91,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, liikenne- ja viestintävaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan, sivistysvaliokunnan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan, talousvaliokunnan, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ja ympäristövaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_25_92,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on ohjelmansa mukaisesti valmistellut esityksen valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi. Laissa säädettäisiin uudesta valtakunnallisesta lupa- ja valvontavirastosta, kymmenestä uudesta alueellisesta elinvoimakeskuksesta sekä valtakunnallisesta työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksesta ja Ahvenanmaan maakunnassa toimivasta Ahvenanmaan valtionvirastosta. Esityksellä toteutetaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman kirjauksia. Valtion aluehallintouudistus on tämän hallituskauden suurin valtionhallinnon rakenteellinen uudistus. Uudistuksen tavoitteena on lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien kokoaminen valtakunnalliseen lupa- ja valvontavirastoon. Monialainen valtion aluehallinto puolestaan kootaan nykyistä vahvemmille alueille elinvoimakeskuksiin. Uudistuksessa varmistetaan kielellisten oikeuksien toteutuminen. Uudistus on toteutettu virastojen toimipaikkaverkostoa ja lähtökohtaisesti niihin sijoitettujen virkojen virkapaikkoja muuttamatta, millä varmistetaan virastojen alueellinen läsnäolo ja alueiden erityispiirteiden tuntemus. Toimipaikkaverkosto muodostuu suorana jatkumona nykyiselle aluehallintovirastojen, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimipaikkaverkostolle eli avien, Valviran ja elyjen verkostolle. Tällä varmistetaan, että viraston johto ja henkilöstö ovat kattavasti alueilla läsnä hoitamassa lakisääteisiä tehtäviään. Uudistuksessa ei myöskään muuteta valtion ja kuntien, maakuntien tai hyvinvointialueiden välistä tehtäväjakoa. Uudistuksella ei ole itsenäisiä säästötavoitteita, eikä se johda henkilöstön vähennyksiin. Sekä lupa- ja valvontavirastossa että elinvoimakeskuksissa työskentelee kummassakin noin 2 000 henkilöä. Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan, että lupa- ja valvontavirastoon kootaan pääsääntöisesti kaikki aluehallintovirastojen ja kaikki Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tehtävät sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö ja luonnonvarat ‑vastuualueen tarkoituksenmukaiset tehtävät. Uusiin alueellisiin elinvoimakeskuksiin kootaan nykyisten ely-keskusten muut tehtävät. Lisäksi uudistuksen yhteydessä toteutettaisiin pienempiä tehtäväsiirtoja eri organisaatioiden välillä. Aluehallintovirastojen metsäpalojen tähystyksen hallinnointi- ja ohjaustehtävät siirrettäisiin sisäministeriöön, aluehallintovirastojen kilpailu- ja kuluttajahallinnon tehtävät siirrettäisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoon, aluehallintovirastojen eläinten terveyttä ja hyvinvointia ja elintarvikkeita koskevat tehtävät siirrettäisiin Ruokavirastoon ja ely-keskusten julkisen henkilöliikenteen tehtävät siirrettäisiin Liikenne- ja viestintävirastoon. Näillä muutoksilla tavoitellaan hallinnollisesti selkeää tehtäväjakoa valtakunnallisten virastojen välillä, mahdollisten päällekkäisten tehtävien poistamista ja lyhyempiä hallinnollisia ketjuja. Virastoja koskevissa laeissa säädettäisiin niiden asemasta, tehtävien organisoinnista, organisaatiosta, johtamisesta, tulosohjauksesta ja hallinnon järjestämisestä. Ahvenanmaan valtionviraston tehtävät pysyvät ennallaan. Virastouudistuksen yhtenä tavoitteena on monialaisuus. Virastot kattavat useita eri toimialoja ja tehtäviä. Laaja asiakaskunta hyötyy virastojen monialaisuudesta ja henkilöstön monipuolisesta osaamisesta. Virastojen monialaisuus mahdollistaa laajan yhteistyön eri viranomaisten, kuntien, hyvinvointialueiden ja elinkeinoelämän kanssa. Arvoisa puhemies! Kansalaisten ja yritysten näkökulmasta uudistus edistää virastojen päätöksenteon yhdenmukaisuutta ja ennakoitavuutta sekä asioiden käsittelyn joutuisuutta. Erityisesti valtakunnallisen lupa- ja valvontaviraston palvelut ovat kansalaisille ja yrityksille saatavilla valtakunnallisesti alueesta riippumatta. Tämä näkyy erityisesti siinä, että kansalaiset ja yritykset voivat panna vireille asiansa missä tahansa lupa- ja valvontaviraston toimipaikassa siitä riippumatta, missä esimerkiksi luvanvaraista toimintaa on tarkoituksena järjestää. Lupa- ja valvontaviraston asioiden käsittelyprosesseja on tarkoitus kehittää siten, että asiat käsitellään alueesta riippumatta samalla tavalla, minkä on arvioitu jouduttavan vireille tulleiden asioiden käsittelyaikoja. Valtakunnallisessa lupa- ja valvontavirastossa voidaan hyödyntää tehokkaasti resursseja ja ohjata vireille tulevia asioita nykytilaa tasaisemmin. Lupa- ja valvontavirastolle on asetettu tavoitteeksi yhdenmukaistaa ratkaisukäytäntöjä, mikä on keskeistä viraston kansalaisille ja yrityksille tarjoamille yhdenvertaisille palveluille alueesta riippumatta mutta myös ratkaisukäytännön ennakoitavuuden näkökulmasta, minkä voidaan puolestaan arvioida merkitsevän myös hallinto-oikeuksiin ohjautuvien valitusasioiden määrän vähentymistä. Luvitukseen liittyvien toimintojen kokoamisen myötä viranomaisten välisen koordinaation ja viranomaisten välisten lausuntojen tarve vähenee ja prosessien kehittäminen helpottuu. Yritykset löytävät lupapalvelut helpommin ja yhden toimivaltaisen viranomaisen tuottamana. Arvoisa puhemies! Kymmenen alueellista elinvoimakeskusta hoitaisi jatkossa tehtäviä, jotka liittyvät elinkeinoihin, työllisyyteen ja kulttuuriin, maahanmuuttoon ja kotoutumiseen, maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen, liikenteeseen, alueiden käytön edistämiseen, vesitalouteen, luonnon monimuotoisuuden ja vesien hyvän tilan edistämiseen, kalatalouteen sekä EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman toimeenpanoon ja Euroopan maatalouden tukirahaston ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston tehtäviin. Osa elinvoimakeskusten tehtävistä hoidetaan perustellusta syystä keskitetysti laajemmilla toimialueilla tai valtakunnallisesti. Syyt tälle liittyvät palveluiden saatavuuden parantamiseen ja asiakkaiden yhdenmukaiseen kohteluun, voimavarojen käytön tehostamiseen, kielellisten oikeuksien edistämiseen, erityisasiantuntemuksen saatavuuteen tai turvallisuuden kannalta kriittisten toimintojen ylläpitoon. Nykytilaan verrattuna uusiin keskittämisratkaisuihin on esityksessä kuitenkin suhtauduttu pidättyväisesti. Arvoisa puhemies! Valtakunnalliselle lupa- ja valvontavirastolle säädettäisiin tehtäväksi varautumisen alueellinen yhteistyö. Tehtävää toteutettaisiin varautumisen yhteistyöalueilla, jotka ovat yhteneväisiä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueiden kanssa. Lupa- ja valvontaviraston apuna toimisivat alueelliset valmiustoimikunnat, jotka virasto asettaa. Valmiustoimikunnat toimivat varautumisen alueellisen yhteistyön suunnittelussa, kehittämisessä ja seurannassa. Elinvoimakeskukset edistävät varautumista toimialueillaan ja niille säädetyillä tehtäväaloilla esimerkiksi alkutuotannon, vesivarojen, liikenteen, tienpidon ja niin edelleen osalta, joissa itse toimijat lopulta vastaavat omasta varautumisestaan. Elinvoimakeskusten kokonaisvarautumista tullaan yhteensovittamaan virastotasolla kaikki osastot läpi leikaten. Parhaillaan sisäministeriön ja valtiovarainministeriön yhteisessä alueellisen varautumisen kehittämishankkeessa selvitetään kuntien, kaupunkien, hyvinvointialueiden ja valtion alueellisten toimijoiden sekä kirkon ja huoltovarmuuskriittisen kolmannen sektorin varautumisen nykytilannetta ja vastuita. Työn tavoitteena on selvittää alueellisten yhteistyörakenteiden järjestämisen eri vaihtoehdot ja tehdä ehdotus toimintamallista ja ohjauksesta. Lisäksi selvitetään tilannekuvatoiminta. Hanke tekee ehdotuksensa tarvittaviksi kehittämistoimenpiteiksi kevään aikana. Arvoisa puhemies! Uudistuksella on merkitystä myöskin maamme kilpailukyvyn kannalta. Esimerkiksi ympäristölupien osalta valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien kokoaminen yhdelle valtakunnallisen toimivallan omaavalle viranomaiselle luo edellytykset näiden tehtävien nykyistä asiakaslähtöisemmälle, sujuvammalle, kustannustehokkaammalle ja yhdenmukaisemmalle toimeenpanolle. Jatkossa yksi viranomainen, lupa- ja valvontavirasto, olisi vastuussa ympäristötoimialan asioiden, kuten ympäristölupien, käsittelystä ja valvonnasta, verrattuna nykytilaan, jossa toimivalta on jakautunut neljälle aluehallintovirastolle ja 13 ely-keskukselle. Ympäristöluvitukseen liittyvien toimintojen kokoamisen myötä viranomaisten välisen koordinaation tarve vähenee ja prosessien kehittäminen helpottuu. Lupamenettely ja valvonta muodostavat uudessa virastossa jatkumon yhtenäisenä kokonaisuutena. Valtakunnallisessa virastossa myös käytössä olevia resursseja on mahdollista kohdentaa koko valtakunnan alueella tarpeiden mukaisesti ja joustavasti. Ympäristöllisistä oikeuksista huolehditaan edelleen. Lupa- ja valvontavirastossa olisi yleistä etua ympäristöä koskevassa päätöksenteossa ja muutoksenhaussa valvova yksikkö. Yksiköllä olisi itsenäinen puhevalta yleisen edun valvonnan asioissa viraston sisäisissä menettelyissä. Ympäristötehtävien kokoaminen mahdollistaa resurssien hyödyntämisen yhden lupa- ja valvontaviranomaisen mallissa nykyistä tehokkaammin ja sujuvammin mutta edellyttää yleisen edun valvonnan järjestämistä asianmukaisesti uudessa hallinnon rakenteessa. Viraston päätöksenteossa olisi tietyissä tilanteissa kuultava yleisen edun valvontayksikköä. Yksiköllä olisi muutoksenhakuoikeus viraston päätöksiin, mikäli kyseessä olisi painava yleisen edun turvaaminen, lain soveltamisalaan liittyvä merkittävien oikeuskysymysten ratkaiseminen tai lain soveltamiskäytännön yhtenäisyyden varmistaminen. Muutoksenhakuun joudutaan kuitenkin tarttumaan vain harvoin. Yleisen edun intressit pystytään tuomaan päätösten valmisteluvaiheessa esille nykyistä sujuvammin, minkä arvioidaan edelleen vähentävän viranomaisten muutoksenhaun kautta tapahtuvaa tarvetta yleisen edun valvontaan. Järjestelyn ei arvioida vaikuttavan asioiden käsittelyaikaan. Toivomuksena on, että laki saataisiin voimaan 1.1.2026. Edelleen toivomuksena on, että lain vahvistamisen ja voimaantulon välillä olisi kuusi kuukautta, jonka aikana on tarkoitus viimeistellä uuden lainsäädännön toimeenpanon ja uusien virastojen häiriöttömän käynnistämisen edellyttämät valmistelutoimet. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-03-18T15:01:42,2025-03-18T15:11:42,Hyväksytty,1.1 2025_25_93,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Peltonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_94,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Eemeli,Peltonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys aluehallintouudistuksesta on nyt saapunut tänne eduskuntaan. Kokonaisuushan on laaja ja vaikutuksiltaan hyvin merkityksellinen. Hallituksen esityksen sivumäärä yksistään, kun katsoo, on yli 2 000 sivua, ja pelkkään sisällysluetteloonkin menee 29 sivua, eli perehdyttävää tässä paketissa on todellakin paljon, ja kaikkiin tämän esityksen yksityiskohtiin tullaan varmasti sitten paneutumaan hallintovaliokunnassa ja niissä valiokunnissa, jotka tästä esityksestä lausuntonsa antavat. Hallituksen esityksessä kannatettavaa on tavoite aluehallinnon kehittämisestä sekä lupa- ja valvontakäytäntöjen yhdenmukaistamisesta alueesta riippumatta. Ylipäätään on hyvin perusteltua pyrkiä sujuvoittamaan aluehallinnon prosesseja ja palveluita nykyisestä. Tärkeää on samalla huolehtia siitä, että näin isossa uudistuksessa toteutuu monialaisuus ja valtion aluehallinnon alueellinen läsnäolo koko Suomessa. Näin hallituksen esityksen lähetekeskustelussa on kuitenkin syytä nostaa esiin myös huoli uudistuksen aikataulusta. Sehän tuli esiin myös lausuntopalautteessa useammankin lausunnonantajan toimesta. Aluehallinnon uudistuksen mittaluokka huomioiden aikataulu uudistuksen toteutukselle on melko tiukka. Hallituksen esityksessä todetaan, että tavoitteena on lakien voimaantulo jo vuoden 2026 alusta, jolloin samaan aikaan uusi lupa- ja valvontavirasto aloittaisi Suomessa toimintansa. On erittäin tärkeää, että uudistus saadaan vietyä läpi hallitusti jo käynnissä olevia lupa- ja valvontaprosesseja vaarantamatta. Aluehallinnon uudistus kuitenkin koskee 27:ää virastoa ja lähes 5 000:ta valtionhallinnon työntekijää, ja myöskään hyvän henkilöstöpolitiikan merkitystä tällaisen uudistuksen toteuttamisessa ja läpi viemisessä ei voi liikaa korostaa. Kysyisin vastuuministeriltä: miten olette huomioineet tämän tiukan aikataulun tämän hankkeen ja uudistuksen valmistelussa ja toimeenpanossa, kun tästä pientä huolta on lausunnonantajien keskuudesta nyt nostettu?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Eemeli Peltonen,1496,2025-03-18T15:11:47,2025-03-18T15:14:10,Hyväksytty,1.1 2025_25_95,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_96,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kun kävin tuota postitusta katsomassa, 2 096 sivua ja tuommoinen nippu, niin näki, että se on aika valtava kokonaisuus, mitä tässä ollaan käsittelemässä. Lähtökohtaisesti tässä on hyvä tavoite, että yritetään päästä yhdenmukaiseen – voisi sanoa, että yhden luukun – periaatteeseen, jos tätä pelkistää näin kansanomaisesti. Tässä on selkeästi tarpeita, kun katsoo sitä aikaisempaa uudistusta, jossa avit ja elyt laitettiin aikanaan pystyyn, ja siellä on erilaisilla toimialueilla ja toimirajoilla toimivia yksiköitä. Nyt tässä ollaan yhdistämässä niitä, ja se on tässä mielessä hyvä asia. Mutta tähän lupa- ja valvontaviranomaisen työhön sisältyy tietenkin monia kysymyksiä. Ensinnäkin tässä on kyseessä erittäin monialainen virasto. Täällä on monia alueita, ja tulee väistämättä kysyneeksi, miten paljon tästä sitten saadaan synergiahyötyä, kun tässä on monen ministeriönkin alueelta olevia toimintoja. Tämä kokonaisuus on tässä vähän semmoinen, joka pitää saada täällä käsittelyssä nyt aukeamaan, ja pitää hakea sellaisia ratkaisuja, joilla saadaan yhdenvertaisia, koko maan sisällä olevia ratkaisuja. Se on yksi kokonaisuus, joka tässä minua erityisesti mietityttää. Toinen kokonaisuus, joka tähän liittyy: Kun kunnat ja hyvinvointialueet tekevät viranomaisten kanssa paljon yhteistyötä, miten paljon tämä kokonaisuus tässä sitten tulee helpottumaan? Ja sitten totta kai yksityiset kansalaiset, yritykset samalla tavalla. Me saadaan ehkä tästä semmoinen kokonaisuus, joka sitten on otsikonomaisesti selkeästi tiedossa, miltä lupia haetaan. Täällä on monia kysymyksiä muun muassa työsuojelun osalta. Työsuojeluvalvonnan osalta se on aika iso kokonaisuus, parissa tuhannessa noin 400 ihmistä, joita tämä koskee. Siinä mielessä senkin osalta saadaan ehkä nyt sitten kokonaisuus aikaiseksi. Viimeinen huomio liittyy siihen, että kun tämä keskusvirasto – näin tamperelaisena voin sanoa tämän – tulee toivon mukaan Tampereelle, niin minkälaisista määristä henkilöitä siellä on kysymys? Paljonko siellä on nyt ja paljonko sitten jatkossa? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-03-18T15:14:10,2025-03-18T15:17:00,Hyväksytty,1.1 2025_25_97,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nurminen on poissa. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_98,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen myötä valtion aluehallintoon ollaan tekemässä jättiuudistusta, jossa Valviran, aluehallintovirastojen sekä ely-keskusten ympäristöasioiden vastuualueen tehtävät kootaan uuteen, valtakunnalliseen lupa- ja valvontavirastoon. Samalla muodostetaan uudet alueelliset elinvoimakeskukset, joihin jäävät ely-keskusten loput tehtävät. Muutoksen tavoitteet lupa- ja valvontakäytänteiden yhdenmukaistamisesta ja vahvistamisesta ovat mielestämme kannatettavia. Vasemmistoliitto on yhdenvertaisuuden, tehokkuuden ja laadun lisäämisen puolella. Toimintaa keskitettäessä on kuitenkin muistettava huolehtia riittävistä resursseista sekä alueellisen erityisosaamisen ja aluetuntemuksen säilyttämisestä. Esimerkiksi työsuojelu, varhaiskasvatus, koulutus- ja kulttuuritoimiala, sosiaali- ja terveystoimiala, pelastustoimi — näiden erittäin tärkeät valvontavastuut — ovat kysymyksessä. Arvoisa puhemies! On ehdottoman tärkeää myös varmistaa, että ympäristö ja luonto eivät jää kärsijöiksi tässä lupahallinnon uudistuksessa. On mielestäni vielä epäselvää, miten uusien viranomaisten toimivallan jako käytännössä vaikuttaisi ympäristöhallintoon. Eduskuntakäsittelyssä onkin erittäin tärkeää pitää huolta siitä, että aluehallintouudistus ei johda ympäristöhallinnon heikentymiseen ja että viranomaisille ei synny eturistiriitoja niiden tehtävien moninaisuudesta johtuen. Ympäristönäkökohdat pitää jatkossakin huomioida viranomaistehtävien hoidossa riittävällä tavalla. Alueellisen ja valtakunnallisen viraston välisen yhteistyön on oltava saumatonta, eikä uusi järjestely saa aiheuttaa hitautta tai epäselvyyttä ympäristönsuojelu- ja luonnonsuojelunäkökohtien huomioimisessa virastojen tehtävissä. Lisäksi on varmistettava, että muutoksenhakuoikeuden rajaaminen ei johda ympäristöedun huomioimisen edellytysten heikentymiseen. Ympäristöön liittyvä viranomaisten lupa- ja valvontatoiminta sekä ympäristöllinen yleisen edun valvonta ovat olemassa, jotta voidaan turvata ja voidaan parantaa luonnon tilaa ja estää ympäristön pilaantumista. Tästä ydintehtävästä on huolehdittava, ja on varmistettava, että liiketoiminnallinen etu ei aja ristiriitatilanteissa ympäristön edun edelle. Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä, että tällä uudistuksella ei tavoitella esityksen mukaan säästöjä eikä siten henkilöstövähennyksiä. Esityksen mukaan tavoitteena on, että henkilöstön sijoituspaikat pysyvät johtoa lukuun ottamatta ennallaan. On kuitenkin ristiriitaista, että samalla kirjataan, että uudistamisessa huomioidaan valtionhallinnon tuottavuusohjelma ja toimintamenojen sopeutumistarve. Siis ei säästetä mutta sopeutetaan. Toivottavasti eduskuntakäsittelyn myötä saamme selvennystä siihen, miten nämä erilaiset tavoitteet tulevat käytännössä näkymään henkilöstölle. Uudistus on suuri, eivätkä nämä muutokset virastojen toiminnassa yleensä käy aivan kivuttomasti, mutta toivon, että lopputuloksena ovat paremmat ja paremmin toimivat palvelut kaikille luonnon ja ihmisen edusta tinkimättä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-03-18T15:17:13,2025-03-18T15:21:01,Hyväksytty,1.1 2025_25_99,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_100,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aluehallinnon uudistuksen keskeisenä tavoitteena on yhdenmukaistaa lupa- ja valvontakäytäntöjä eri puolilla Suomea sekä sujuvoittaa lupaprosesseja. Kysymys on valtavasta kokonaisuudesta, kuten tässä on käynyt ilmi. Keskityn nyt tässä omassa puheenvuorossani ympäristönäkökulmaan. Lupa-asioiden yhdenvertainen, laadukas ja sujuva käsittely on myös vihreiden pitkään edistämä tavoite, jotta ympäristön kannalta kestäviä vihreän siirtymän hankkeita saadaan vauhditettua. Näemme valtion ympäristöhallinnon lupa- ja valvontatehtävien yhdistämisen yhden valtakunnallisen lupa- ja valvontaviraston alaisuuteen tarkoituksenmukaisena tapana edetä, kunhan yhdistäminen valmistellaan ja toteutetaan huolellisesti. Parhaimmillaan se voi mahdollistaa ympäristövaikutusten kokonaisvaltaisemman huomioon ottamisen ympäristölupa-asioissa. Valitettavasti tässä hallituksen esityksessä ei kuitenkaan tuoda kaikkia ympäristöhallinnon asioita uuden lupa- ja valvontaviraston alle. Elinvoimakeskuksille jäisi muun muassa kalataloustehtävistä sekä pääosin vesitaloustehtävistä huolehtiminen. Näiden tehtävien sijoittaminen lupa- ja valvontavirastoon edistäisi paremmin ympäristöasioiden kokonaisvaltaista huomioimista niiden liittyessä olennaisesti ympäristölupatehtäviin. Arvoisa puhemies! Keskeistä on, että uudistus ei johda ympäristönsuojelun tason heikentymiseen. Esityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yleisen edun valvonnan asianmukaista järjestämistä ja viranomaisten riittävien resurssien turvaamista, jotta lupakäsittelyiden laatu voidaan varmistaa. Lakihankkeelle on asetettu yhteiskunnan ja kansantalouden näkökulmista tavoitteeksi edistää investointeja käyttäjälähtöisten lupaprosessien, keskitettyjen ja digitaalisten asiointipalveluiden sekä resurssien ja osaamisen tehokkaamman hyödyntämisen avulla. Haluan muistuttaa, että yleistä etua valvovan valtion viranhaltijan tehtävä on hallintomallista ja virasto-organisaation rakenteesta riippumatta ennen muuta yleisen edun valvonta. Keskeinen osa sitä on luontoarvojen vaaliminen ja ekologisesti kestävän taloudellisen kasvun edistäminen. Se ei voi perustua luonnonvarojen ylikulutukseen vaan vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin. Julkisen hallinnon keskeisiin edistettäviin asioihin kuuluvat myös kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet elinympäristöä koskeviin muutoksiin. On tärkeää ylläpitää viranomaisen itsenäistä ja riippumatonta puhevaltaa ympäristön edun valvojana. Kuten hallituksen esityksessäkin todetaan, ely-keskusten rooli yleisen edun valvonnassa on ollut tärkeä. Uuden yleistä etua valvovan yksikön resurssien tulee olla riittävät, ja yksikössä on oltava asiantuntemusta useilta eri aloilta, jotta monenlaisen ympäristöä koskevan päätöksenteon seuraaminen ja lausuntojen antaminen yleisen edun näkökulmasta on edelleen mahdollista. Ely-keskusten oman alueensa paikallistuntemus on ollut osa asiantuntijuutta, ja siitä on edelleen huolehdittava. Lupa- ja valvontavirastolle on varmistettava riittävät muutoksenhakuoikeudet kaavoihin sekä kaikkiin sitä alempiin päätöksiin tulevassa alueidenkäytön lainmuutoksessa. Sipilän hallituksen aikaiset ympäristöhallinnon valitusoikeuksien rajaukset ovat heikentäneet tilannetta, ja valitettavasti Orpon hallitus on jatkanut samalla tiellä rakentamislain yhteydessä. Tämä vaarantaa ympäristönsuojelun ja kansalaisten oikeuden tasavertaiseen kohteluun. Edelleen on tärkeää, että yleisen edun valvontaa koskevia asioita ratkaisevan yksikön itsenäisyys, riippumattomuus ja puolueettomuus säilytetään myös jatkotyössä. Se on erityisen tarpeellinen tilanteessa, missä ely-keskusten ympäristöpuoli ja avi yhdistetään, koska nykyinen elyn aluehallintoviraston päätöksiin kohdistunut oikeusvalvonta päättyy. Arvoisa puhemies! Ympäristö ja luonto eivät saa jäädä toisarvoiseen asemaan tässä lupahallinnon uudistuksessa. Päinvastoin uudistuksessa on pyrittävä kasvattamaan ympäristöviranomaisten resursseja, jotta sujuvat lupaprosessit voidaan toteuttaa laadukkaasti. Toivon, että tähän kiinnitetään erityistä huomiota asian käsittelyssä eduskunnassa. [Tuomas Kettunen: Pyydän debattia, aika iso uudistus!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-03-18T15:21:05,2025-03-18T15:25:22,Hyväksytty,1.1 2025_25_101,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Edustaja Kettunen, pyydättekö myös minuutin mittaista vastauspuheenvuoroa? [Tuomas Kettunen: Kyllä!] — Olkaa hyvä. — Ja muut edustajat voivat halutessaan seurata edustaja Kettusen esimerkkiä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_102,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Kiitoksia, kunnioitettu herra puhemies, että annatte mahdollisuuden tähän debattiin, koska kyseessä on iso uudistus, hallituksen isoin uudistus, 2 000 sivua, ja aikataulukin on kohtuullisen tiukka, ja kun nyt ministeri ministeriaitiossa istuu, niin debatin aikana muutama kysymys varmasti myös ministerin suuntaan tulee. Kiitoksia hyvästä asian esittelystä. Totta kai tärkeitä tavoitteita ovat luvituksen sujuvoittaminen ja päätösten yhdenmukaisuus, mutta minua kiinnostavat, herra puhemies, nämä ely-keskukset, jotka nyt muuttuvat elinvoimakeskuksiksi. Omassa kotimaakunnassani Kainuussa on ely-keskus. Se muuntuu yhdeksi elinvoimakeskukseksi yhdessä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kanssa. Kysyn EU:n maaseuturahoituksesta. Nykyisin ne on kohdennettu ely-keskuksiin. Onko nyt niin, että maaseuturahastoihin liittyvä rahoitus jatkossa tuodaan tämän yhteisen elinvoimakeskuksen kautta? Kuinka pidetään huolta siitä, että esimerkiksi Kainuuseen kohdentuu asianmukaisesti EU-rahoitusta [Puhemies koputtaa] maaseudun kehittämiseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-03-18T15:25:44,2025-03-18T15:26:59,Hyväksytty,1.1 2025_25_103,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_104,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Herra puhemies! Niin kuin tässä edelläkin ja aiemminkin olemme jo kuulleet, kyse on nimenomaan suurimmasta tämän hallituksen valtion kokonaisuuksien uudistamisesta. Tässähän on erittäin hyviä tavoitteita nimenomaan siitä, että saadaan vaikka luvitus niin, että se olisi yhdenmukaisempaa ja meillä kokonaisuudet olisivat paremmin hallinnassa. Mutta kuinka, ministeri, arvioitte, pystymmekö tämän kokonaisuuden sisällä huomioimaan myös jatkossa ne eri alueitten erityispiirteet sen vaatimalla tavalla, mitä se vaatii? Tuossa puheenne lopussa puhuitte paljon tästä kokonaisturvallisuudesta ja varautumisesta ja näistä varautumisen yhteistyöalueista ja valmiustoimikunnista. Kun tämä on kuitenkin sellainen asia, että niiden vastuiden on oltava hyvin selvillä, kenelle tämä kokonaisturvallisuudesta huolehtiminen kuuluu, niin kerroitte puheenvuorossanne, että tätä ollaan vielä selvittämässä ja tähän on tulossa joku työryhmä, jolla oli joku päivämäärä, mihinkä mennessä vielä lisätyötä tehdään. Onko kuitenkin niin, että kun tämä uudistus astuu voimaan, niin nämä vastuut ovat selkeät?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-03-18T15:26:59,2025-03-18T15:28:11,Hyväksytty,1.1 2025_25_105,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Riipi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_106,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä tosiaan ei ole pelkkä hallintouudistus, vaan tämä on mitä suurimmassa määrin itse asiassa kasvu-uudistus. Siinä mielessä ehkä olisin toivonut, että valmistelussa olisi kiinnitetty enemmän huomiota nyt muun muassa käynnissä olevaan Business Finlandin valmisteluun ja ehkäpä jo nyt käynnistyneeseen työllisyysuudistukseen. Toivoisin, että ministeri reflektoisi vähän, millä tavalla nämä kokonaisuudet liittyvät toisiinsa. Mutta varsinainen kysymys liittyy siihen, että nyt kun ely-keskukset lakkaavat ja 15:stä tuleekin 10 ja jo nyt meillä on aika isoja haasteita maakunnan kehittämisessä siinä, että yhden maakunnan alueella voi olla kolme toimivaltaista ely-keskusta, niin miten tämän uudistuksen jälkeen se aluekehittämisen ydin, maakuntaohjelma, sitoo sitten näitä kaikkia viranomaisia, kun ne etääntyvät nyt sieltä maakuntarakenteesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-03-18T15:28:11,2025-03-18T15:29:15,Hyväksytty,1.1 2025_25_107,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_108,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tärkeä uudistus ja ilmeisen hyvässä hengessä alueiden kanssa rakennettu. Tärkeäähän tässä on, että aluehallinnossa toteutuu tulevaisuudessa monialaisuus ja alueellinen läsnäolo. Mitä kauemmaksi ja kasvottomammaksi päätöksenteko karkaa, sitä vaikeampaa alueiden kehittäminen tulee olemaan. Toimiva aluehallinto on myös tärkeä työkalu aluekehittämisessä ja aluepolitiikassa, ja sitä erityisesti nytten tarvitaan. Se aluepolitiikka-sana on kyllä ollut hirmu vieras tälle hallitukselle, enpä ole monta kertaa täältä salista kuullut. Toivottavasti tällä nyt sitten lopultakin ne nykytilan keskeisimmät ongelmat asiakkaiden ja palvelujen tuottajien näkökulmasta pystytään yhtenäistämään. Suurimmat ongelmat ja erot ovat aluehallintovirastojen osalta olleet käsittelyajat, keskenään hyvin erilaiset tulkinta- ja ratkaisukäytännöt sekä alueellinen toimivalta. Joillakin alueilla erityisesti maankäytön ja kaavoituksen osalta on ollut suuriakin ongelmia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-03-18T15:29:15,2025-03-18T15:30:23,Hyväksytty,1.1 2025_25_109,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_110,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset ministeri Ikoselle tämän suuren rakenteellisen uudistuksen nyt eduskuntaan saattamisesta. — Tätä on odotettu jo yli kymmenen vuotta, ja tämä jos mikä on nimenomaan järkevää hallinnon yhdenmukaistamista, byrokratianpurkua ja norminpurkua, ja ennen kaikkea sitten loppuvoittaja on tietenkin asukas, joka tästä hyötyy. Tämän uudistuksen tavoitteenahan on sujuvoittaa kansalaisten ja elinkeinojen lupapalveluita ja valvontaa, ja uudistus näkyy jatkossa siinä, että kansalaiset ja yritykset voivat panna vireille asiansa missä tahansa lupaviraston toimipaikassa, ja käsittelyprosesseja kehitetään niin, että asiat käsitellään alueesta riippumatta samalla tavalla, mikä nopeuttaa vireille tulleiden asioiden käsittelyaikoja. Ennen kaikkea tällä pystytään yhdenmukaistamaan ja varmistamaan sitä, että kaikki kansalaiset saavat ympäri Suomea myös yhdenvertaisesti vastauksen ja kohtelun lupa-asioissaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2025-03-18T15:30:23,2025-03-18T15:31:38,Hyväksytty,1.1 2025_25_111,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_112,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin tämä uudistus on mammutti, mutta sehän tarkoittaa käytännössä sitä, että kun päätösvalta siirtyy mahdollisimman kauas maakunnista ja kunnista, niin se tietää, että byrokratia kasvaa aivan uusiin mittasuhteisiin ja lupien saanti eri hankkeille ei kuin viivästyy. Voisin sanoa esimerkkinä, että kun aikanaan olivat tiepiirit ja tielaitokset kunnissa, niin silloin jos tarvitsi kaapelin alitusluvan, eli vaikka vedetään kaapeli järveen, vaikka sähkökaapeli tai puhelinkaapeli, niin tiemestarilta sai sen luvan — kun paperit vei tänään, niin huomenna oli lupa hankittu. Nyt kun Ilomantsiin rakennettiin valokuitua, niin se meni Tampereen ely-keskukseen ja toista vuotta kesti, eikä olisi vieläkään tullut, vaan siellä piti monta delegaatiota käydä, karvahattulähetystöä, jotta saatiin se lupa. Sellainen sinisilmäinen usko, että keskittämällä palvelut saisimme jotakin hyvää maakuntiin... Katsokaa Itä-Suomea, arvoisa ministeri, missä tilassa se on. Mitään ei ole tullut. Syrjäsalmen siltaakin on kolme vuotta korjattu, ja jos ei korjata, se kohta romahtaa ja loppuu junaliikenne Itä-Suomesta kohti Helsinkiä. Samoin monet muut sillat jossakin byrokratiaviidakossa makaavat tällä hetkellä. Toivoisin hieman realismia, koska ei tarvinne luetteloida, miten kävi niille valtioille, joissa on ollut valtava hallinto.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-03-18T15:31:38,2025-03-18T15:32:52,Hyväksytty,1.1 2025_25_113,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_114,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun on keskimääräistä vähän iäkkäämpi täällä eduskunnassa, niin siitä on varmaan haittaa, mutta näissä asioissa siitä voi olla joku hyötykin, kun on nähnyt tavattoman monta alueellista uudistusta tai uudistuspyrkimystä. Olin itse lääninhallituksen virkamies vuodesta 1994 vuoteen 2000 silloisessa Turun ja Porin lääninhallituksessa. Vuonna 97 meillä tehtiin nämä viisi suurlääniä, sen jälkeen tulivat sitten elyt ja avit, ja Sipilän hallituksen aikana suunniteltiin sitten jossain määrin nykyisiä hyvinvointialueita muistuttavia maakuntia, mutta niillä olisi ollut laaja-alaisemmat tehtävät. Eli tuntuu siltä, että tämä aluehallinnon uudistaminen on kestoaihe meillä. Toivotaan tietysti tällekin uudistukselle kaikkea hyvää, mutta korostaisin kahta asiaa siellä: vahva asiantuntemus, nimenomaan erityisasiantuntemus niillä sektoreilla, joista siellä kuitenkin sitten vastataan, ja sitten samalla hyvä yhteistyö eri sektoreiden kesken, että ei siilouduta. Niissä monialaisissa lääneissä olisi paljon etuja. Muistan esimerkiksi Estonian katastrofin hoidossa, miten hyvin pelastusjohto, [Puhemies koputtaa] poliisijohto ja muut pelasivat siellä yhteen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-03-18T15:32:53,2025-03-18T15:34:08,Hyväksytty,1.1 2025_25_115,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_116,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies ja arvoisa ministeri! Kiitos tästä asian esille ottamisesta. Nythän tämä aluehallintouudistus kuulostaa kyllä oikeasti ihan järkevälle ja hyvälle. Lupa‑ ja valvonta-asioita tässä muutetaan parempaan suuntaan. Tästähän pitäisi periaatteessa tulla vähän vähemmän byrokratiaa, näin ainakin olettaisin. Valtakunnallinen lupavirasto kuulostaa kyllä oikein järkevälle. Ei tule semmoisia päällekkäisyyksiä, ja sitten helpottaa ihmisten arkea. Näin ollen tosiaan se johtaa siihen sujuvampaan arkeen, mitä varmasti kaikki kansalaiset haluavat. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-03-18T15:34:08,2025-03-18T15:34:43,Hyväksytty,1.1 2025_25_117,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Löfström, varsågod.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_118,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Ärade herr talman! Propositionen föreslår en reform av statens regionförvaltning med omstruktureringar av ämbetsverk. Statens ämbetsverk på Åland behåller sin nuvarande ställning och uppgift. Enligt lagförslaget får Statens ämbetsverk på Åland en ny lag. Det är bra med en lag för Statens ämbetsverk på Åland. Det gör reformen tydlig och klar, då Åland är självstyrt men också ett geografiskt insulärt område som är enspråkigt svenskt. Därför är det också viktigt att betona att de språkliga rättigheterna garanteras.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2025-03-18T15:34:45,2025-03-18T15:35:29,Hyväksytty,1.1 2025_25_119,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on varmaan aivan paikallaan. Mutta kuten edustaja Lindén täällä sanoi, kun on ikää riittävästi, katsoo näitä uudistuksia, hallintoleikkiä, mitä tässä on vuosikymmeninä tehty, kun valtion aluehallintoa on kehitetty. Hän oli silloin lääninhallituksessa vuonna 97, kun tehtiin tämä läänitys, minä olin täällä eduskunnassa päätöksentekijänä. Muistan katkerana sisäministeri Backmanin esityksen siitä, että luodaan nämä viisi suurlääniä, jotka olivat täysin kummallinen järjestelmä. Muualla maailmalla, niin kuin Ruotsissakin, mennään sillä perinteisellä maakuntajaolla, ja siihen on yritetty keskittää erityyppiset valtion aluehallinnon tehtävät, ja alempaan tulevat maakuntahallinnon tehtävät. Nyt kysyn ministeriltä: oliko teillä missään vaiheessa kenelläkään päässä ajatus miettiä, mitä jos meillä olisi ollut ne 12 perinteistä lääniä vaakunoineen, jotka täällä ovat olemassa — muun muassa silloin, kun tehtiin nämä hyvinvointialueuudistukset? Nyt tehdään jälleen näitä uudistuksia. Se olisi kansalaisille selkeä järjestelmä, ja siinä voisivat olla jopa nämä verotusoikeuskeskustelut aivan toisessa kulmassa kuin meillä tällä hetkellä ovat. Olisiko tässä ollut jotakin isompaakin mahdollisuutta tehdä kuin nyt vain tämä uudistus? [Aki Lindén: Siihen vielä palataan!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-03-18T15:35:46,2025-03-18T15:37:02,Hyväksytty,1.1 2025_25_120,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_121,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Pohjois-Suomen näkökulmasta uudistus on tärkeä, sillä se varmistaa alueellisen läsnäolon säilymisen ja palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden. Uudistuksen myötä päätöksenteko nopeutuu ja yritysten lupaprosessit selkiytyvät. Tämä on erityisen merkittävää pohjoisen elinkeinoelämälle, jossa kaivos- ja matkailualan hankkeet tarvitsevat joustavampia, ennakoitavampia lupakäytäntöjä. Virastojen resurssien keskittäminen mahdollistaa asiantuntemuksen tehokkaan hyödyntämisen ja vahvistaa alueiden elinvoimaa. Aluehallintouudistuksen myötä pohjoisen Suomen erityispiirteet huomioidaan entistä paremmin. Lupaprosessien keskittäminen ei tarkoita palvelujen katoamista alueilta, vaan tavoitteena on sujuvoittaa asiointia ja varmistaa, että ratkaisut tehdään asiantuntevasti ja nopeasti. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-18T15:37:02,2025-03-18T15:38:10,Hyväksytty,1.1 2025_25_122,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_123,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten aikaisemminkin tässä kollegat ovat todenneet, olen samaa mieltä, että uudistusta todella tarvitaan, mutta ihan yhtä lailla — niin kuin edustajat Lindén ja Kiljunen tässä totesivat — uudistuksia on tehty varsin pitkään ja hartaasti ja tuntuu, että ainoa pysyvä on muutos ja uudistus. Kyllä tarttuisin samaan asiaan kuin edustaja Kiljunen, että olisiko tässä voinut olla paikka vähän isommalle muutokselle sitten kuitenkin. Tämä meidän hallintojärjestelmä näyttäytyy tällä hetkellä aika pirstaleiselta, ja tässä olisi voinut olla kyllä paikka tehdä sitten isompi muutos myöskin tähän. No, nyt ei sitä isompaa muutosta tule, mutta ehkä sitten tässä kohtaa kuitenkin aina tulisi muistaa myöskin se valtion henkilöstö siellä alueella ja että varmistetaan se, että se muutos ei kuormita liikaa, koska tässä nyt kuitenkin isoja säästötoimiakin valtionhallinnon osalta ollaan tehty ja näin. Pidetään se henkilöstö mukana. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-03-18T15:38:10,2025-03-18T15:39:23,Hyväksytty,1.1 2025_25_124,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_125,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä jo lähdettiin lääninuudistusta kaipaamaan, mutta kukaan ei vielä sentään maaherraksi ilmoittautunut. [Välihuutoja — Naurua] Mutta varmasti halukkaita kyllä täältä kollegoiden keskuudesta löytyy, varsinkin jos noin kauniisti pyydetään. Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua kun kuuntelee, niin minusta on hyvä todeta, että kyllähän me päätöksentekijät aika paljon tästä hallintohumpasta tykkäämme, koska tuskin tämä on viimeinen hallinnollinen uudistus, jota Suomessa tehdään. Sinänsähän tämän uudistuksen tavoitteet ovat monelta osin todella kannatettavia, ja toivon mukaan ne myös nyt sitten käytäntöön menevät ja lähtevät vaikuttamaan. Mutta olisin kysynyt tästä aikataulusta, kun oma muistikuvani on, että kun tässä viimeisinäkin vuosina erilaisia hallintouudistuksia on tehty, niin yleensä keskeinen kritiikki on aina liittynyt toimeenpanoajan lyhyeen kestoon. Ja kun tämänhän tulisi olla voimassa jo ensi vuoden alusta, niin kyetäänkö tässä vuoden mittaan nyt tämä todella viemään toimeen [Puhemies koputtaa] siten, että vuoden 26 alussa tämä kaikki todella toimii?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-03-18T15:39:23,2025-03-18T15:40:41,Hyväksytty,1.1 2025_25_126,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja vielä edustaja Lyly, ja sen jälkeen vastauspuheenvuoro ministerille. — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_127,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tässä kuitenkin tavoitellaan toimintojen tehostamista ja asioiden nopeampaa käsittelyä, niin taustalla kuitenkin ovat niiden ihmisten lisäksi myös nämä meidän tietojärjestelmät ja kaikki tämä kokonaisuus, mikä siellä on. Äkkiä tulee mieleen, että kun me ollaan tässäkin salissa aika monta kertaa puhuttu harmaasta taloudesta ja kaikesta muusta, niin kuinkahan paljon tämä silläkin alueella tuo lisää työkaluja, jos niitä tietoja kootaan yli lupaviranomaisten ja viranomaisten — kuinka hyvin niitä jaetaan, ja kuinka monia satoja tietojärjestelmiä täällä on? Paljonko silläkin alueella sitten tulee olemaan työtä, että me saadaan tämä kone oikeasti toimimaan? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-03-18T15:40:41,2025-03-18T15:41:32,Hyväksytty,1.1 2025_25_128,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_129,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä keskustelussakin on hyvin tullut esiin, tämän uudistuksen tärkeitä periaatteita ovat monialaisuus ja alueellinen läsnäolo. Kun tässä kysyttiin sitä, käytiinkö vaihtoehtoja läpi siitä, miten tätä uudistusta tehdään, niin kyllä me itse asiassa jo hallitusohjelmaneuvotteluissa kävimme läpi näitä erilaisia vaihtoehtoja. Eri ministeriöt esittivät sitä, että jokainen olisi melkein halunnut rakentaa itselleen valtakunnallisen oman viraston. Siinä todettiin, että me haluamme kuitenkin tätä monialaisuutta ja sitä, että tuomme yhteen eri hallinnonalojen osaamisen, koska se tukee myöskin alueellista työtä entistä paremmin. Toinen asia, jonka totesimme, oli se, että haluamme, että valtion aluehallinto on läsnä alueilla jatkossakin, ja se ohjasi tähän kokonaisuuteen. Kuitenkin myöskin se, että haluamme esimerkiksi luvituksessa ja valvonnassa päästä yhdenmukaisiin käytäntöihin valtakunnallisesti ja saada sujuvuutta, haastoi siihen, että halusimme lupa- ja valvontaviraston rakentaa valtakunnalliseksi. Nämä ehkä tässä kulmina näihin vastauksiin. Sitten täällä keskusteltiin siitä, että aikataulu on tiukka, ja se on todellakin tiukka. Nyt halusimme tuoda tämän lainsäädäntöpaketin — valtavan kokoisen paketin — jo tässä vaiheessa tänne sen takia, että eduskunnalla on aikaa nyt tässä kevätkaudella. Ja toivon, että sitä jää myöskin, niin että ehditään käsitellä se tässä kevätkaudella, jolloin siinä olisi sitten se kuusi kuukautta aikaa myöskin johdon valintaan, työjärjestysten rakentamiseen, kaikkeen siihen käytännön organisoimiseen. Tämä tiukka aikataulu on huomioitu jo valmisteluvaiheessa, ja tämä koko prosessi tässä valmistelussa on tehty hyvin osallistaen. Tässä ovat olleet mukana paitsi eri ministeriöt myöskin kaikki mukana olevat virastot. Heidän henkilöstönsä on ollut edustettuna. On tehty alueellisten kumppaneiden kanssa valmistelutyötä, eli tässä on ollut hyvin laaja rinki matkassa jo heti alusta asti. Lisäksi olemme käynnistäneet toimeenpanohankkeen jo vuoden 24 puolella, jotta ehditään tehdä myöskin sen puolen valmistelutyö huolella. Tässä muun muassa lupa- ja valvontaviraston ryhmässä on 300 tahoa valmistelemassa, ely-ryhmässä sata valmistelijaa, eli siellä on myöskin laaja osallisuus siinä, miten sitä rakennetaan. Muistan itsekin, kun täällä on muisteltu sitä, miten kukakin oli: olin itse silloin aikanaan TE-keskuksessa kehityspäällikkönä. Vastasin silloin kanssa osaltani oman organisaation saattelemisesta kohti ely-aikaa ja seurasin sitä hyvin. Silloin esimerkiksi oli hyvä tällainen muistisääntö, kolme M:ää: mitä tehdään, miksi tehdään, ja mitä tämä merkitsee minulle? Tämä oli aika hyvä muistisääntö, jolla voidaan miettiä tällaisen muutoksen läpiviemistä henkilöstön näkökulmasta. Mutta keskeistä on viestintä, viestintä, viestintä. Sitten kuitenkin tähän aikatauluun: miksi pidettiin tällainen tiukka aikataulu? Haluttiin varmistaa luvituksen sujuvuus, käsittelyaikojen nopeutus ja yhdenvertainen sote-palveluitten valvonta eri puolilla Suomea. Nämä koettiin niin tärkeinä tavoitteina, että haluttiin myöskin pitää tästä aikataulusta ja viiveettä etenemisestä kiinni. Sitten täällä kysyttiin lupa- ja valvontaviraston päätoimipaikasta. Tämähän on edelleenkin virastona läsnä 18 paikkakunnalla, ja päätoimipaikkaa esitetään Tampereelle. Siellä on tällä hetkellä 209 henkeä, ja tämä uudistus tuo nyt tässä kohtaa sitten pääjohtajan ja johdon yksikön sinne, mutta nämä lukumäärät tulevat täsmentymään tässä matkan varrella tarkemmin. Ympäristönäkökulmat nousivat myöskin täällä keskusteluun, ja tässä on ehkä nykyisellä mallilla haaste siinä, että eri viranomaiset lausuvat toisilleen ja on turhan etäistäkin työskentelyä tällä hetkellä ja saattaa tulla valituksia viranomaiselta toiselle ja näin edelleen. Tässä tavoitteena on saada tiiviimpi ja aidompi yhteistyö ympäristöasioitten ennakko- ja jälkivalvonnassa, ja tässä ollaan perustamassa myöskin yleisen edun valvontayksikkö ympäristöosastolle. Se tulee olemaan riippumaton ja puolueeton, ja silloin edelleen on oikeus hakea muutosta viraston päätöksiin. Tämä valitusoikeuden laajuuden arviointi menee vielä perustuslakivaliokunnan käsittelyyn, eli eduskunnassa on mahdollista myöskin käydä se vielä tarkemmin läpi. Sitten täällä kysyttiin vielä tätä alueellista näkökulmaa, alueellista tuntemusta. Oli muun muassa Kainuun esimerkki täällä näin, miten se varmistetaan. Ajattelen, että tässä elinvoimakeskusten puolella taas tosi tärkeätä on se alueellinen läsnäolo, niin että vaikka meillä on kymmenen elinvoimakeskusta, niin elinvoimakeskus on läsnä kaikissa maakunnissa. Se mahdollistaa myöskin sen, että siinä jatketaan esimerkiksi MYR-yhteistyötä. Näen, että se on myöskin hyvä nyrkki koordinoida näitä tavoitteita yhteen. Varautumisesta kysyttiin. Kyllä meillä viranomaisten vastuut ovat selkeät. Siinä työryhmässä, mikä meillä on nyt tässä rinnalla — tässä sisäministeriön ja valtiovarainministeriön työryhmässä — haetaan alueellisen koordinaation tiiviimpää rakentamista. Siinä on meillä vielä kehittämistä, ja siinä, miten tilannekuvaa rakennetaan ja miten sitä ohjataan, täsmennetään ja haetaan sitä mallia. [Puhemies koputtaa] Nyt keväällä tämä työryhmä valmistuu. Sitten vielä viimeisenä vastauksena: Ahvenanmaan valtionviraston tehtävät tulevat pysymään ennallaan, ja kielellisistä oikeuksista tullaan huolehtimaan uudistuksessa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-03-18T15:42:41,,Hyväksytty,1.1 2025_25_130,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_25_131,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 5 käsittelyä. — Seuraavaksi edustaja Riipi, poissa. Edustaja Eskelinen, poissa. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_25_132,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Kiitos, arvokas puhemies! Valtion aluehallintouudistus on yksi hallituskauden merkittävimmistä uudistuksista. Sen tavoitteena on tehostaa hallintoa, yhdenmukaistaa valvontakäytäntöjä ja sujuvoittaa lupaprosesseja. Hallituksen esityksessä ehdotetaan uuden lupa- ja valvontaviraston perustamista, joka kokoaa yhteen nykyisiä aluehallintovirastojen ja Valviran tehtäviä. Samalla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävät jaetaan uudelleen elinvoimakeskuksiin, mikä vahvistaa alueiden kehittämistä ja rahoitusta. Arvoisa rouva puhemies! Pohjois-Suomen näkökulmasta uudistus on tärkeä, sillä se varmistaa alueellisen läsnäolon säilymisen ja palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden. Uudistuksen myötä päätöksenteko nopeutuu ja yritysten lupaprosessit selkiytyvät. Tämä on erityisen merkittävää pohjoisen elinkeinoelämälle, jossa kaivos- ja matkailualan hankkeet tarvitsevat joustavampia ja ennakoitavampia lupakäytäntöjä. Virastojen resurssien keskittäminen mahdollistaa asiantuntemuksen tehokkaan hyödyntämisen ja vahvistaa alueiden elinvoimaa. Aluehallintouudistuksen myötä Pohjois-Suomen erityispiirteet huomioidaan entistä paremmin. Lupaprosessien keskittäminen ei tarkoita palveluiden katoamista alueilta, vaan tavoitteena on sujuvoittaa asiointia ja varmistaa, että ratkaisut tehdään asiantuntevasti ja nopeasti. Erityisesti vihreän siirtymän investointien osalta on tärkeää, että ympäristölupaprosessit tukevat kestävää kehitystä ja alueellista kasvua. Arvoisa rouva puhemies! Hallittu ja tehokas aluehallinto tukee Suomen taloudellista kasvua ja alueiden tasapuolista kehitystä. Pohjois-Suomen elinkeinojen ja ihmisten arjen kannalta on tärkeää, että uudistus varmistaa palveluiden sujuvuuden ja viranomaisten toiminnan tehokkuuden. Tämä uudistus on askel kohti selkeämpää ja toimivampaa aluehallintoa, joka palvelee kansalaisia ja yrityksiä paremmin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-18T19:38:10,2025-03-18T19:40:46,Hyväksytty,1.1 2025_25_133,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen olikin ennen Hännistä, mutta edustaja Hoskonen ei ole vieläkään paikalla, jotenka mennään eteenpäin. Elikkä Hoskonen, poissa, edustaja Kiljunen poissa. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_134,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Kiitoksia, rouva puhemies! Tosiaan aluehallintouudistusta koskeva lainsäädäntö on käsittelyssä. Kyseessä on lähes 2 100-sivuinen hallituksen esitys. Itse asiassa, rouva puhemies, paljon on asiaa ja raskasta asiaa. Tämä pitää sisällään 290 eri lakiesitystä. Mutta tämähän jakaantuu kolmeen osaan. Yksi: perustetaan tämmöinen uusi valtakunnallinen lupa- ja valvontavirasto, jonne kootaan kaikki Valviran tehtävät, suurin osa nykyisistä aluehallintoviraston lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävistä sekä pääosa ely-keskusten ympäristöön liittyvistä tehtävistä. — Ja onnittelut, Tampere. Päätoimipaikaksi on tulossa tälle lupa- ja valvontavirastolle Tampere. Sitten toinen osa on se, että perustetaan kymmenen elinvoimakeskusta, elikkä nämä elinvoimakeskukset korvaavat nämä nykyiset 15 ely-keskusta. Sitten kolmas on se, että luvituksessa toteutetaan tulevaisuudessa yhden luukun mallia, elikkä lupa- ja valvontavirastosta annetaan luvat yhden luukun mallilla, mikä on kyllä minun mielestäni todella hyvä ajatus, koska tämähän sujuvoittaa luvitusta. Ja tästähän tässäkin salissa useampaan otteeseen on käyty keskustelua, että luvitusta on sujuvoitettava, koska tänä päivänä se alkaa olemaan ja on ollut pitemmän aikaa kasvunkin hidasteena, koska monet teollisuuteen ja yrityselämään sijoittuvat luvat kestävät liian pitkiä aikoja tuolla byrokratian rattaissa. Rouva puhemies! Sitä ihmettelin tuossa jo aikaisemmin, että aikataulu on aika tiukka tämän lainsäädännön osalta. Tämä kyseinen esitys ja lakiesitykset tulisi käydä melko nopeasti lävitse tässä talossa. Toivon kuitenkin, kun tämä useampaan valiokuntaan menee, että perusteellisesti valiokunnat käyvät lävitse tämän esityksen, koska tämä on niin iso uudistus. Itselläni huoli on siitä, että kun tällä on vaikutuksia useampaan maakuntaan, niin kuinka pidetään huolta siitä, että valtionhallinto on mahdollisimman lähellä tulevaisuudessa, eli vaikka se lupa- ja valvontavirasto tulevaisuudessa on Tampereella, ne toiminnot ja toimenpiteet asianmukaisesti sitten käyvät tuolla maakunnissa, niin että ei käy niin, että valtiota kyllä kiinnostavat maakunnista tulevat vahvuudet liittyen luonnonvaroihin mutta sitten se alueellinen läsnäolo valtion toimesta unohtuu.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-03-18T19:41:03,2025-03-18T19:44:25,Hyväksytty,1.1 2025_25_135,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_136,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi tähtää aluehallinnon kehittämiseen. Esityksen tavoitetta — lupa- ja valvontakäytäntöjen yhdenmukaistamista alueesta riippumatta sekä prosessien ja palvelujen sujuvuuden parantamista — voi pitää kannatettavana. On tärkeää, että aluehallinnossa toteutuu monialaisuus ja alueellinen läsnäolo. Esitettyjen lainsäädäntömuutosten aikataulu uudistuksen mittaluokka huomioon ottaen on hyvin haasteellinen. Tavoite on, että lait tulevat voimaan jo vuoden 2026 alusta, jolloin myös uusi lupa- ja valvontavirasto aloittaa toimintansa. Tiukasta aikataulusta huolimatta edellytän, että valiokunnille tulee työrauha tämän laajan asiakokonaisuuden käsittelyyn. Muutosprosessi tulee saada vietyä läpi hallitusti käynnissä olevia lupa- tai muita prosesseja vaarantamatta. Aluehallinnon uudistus koskee 27:ää virastoa ja 4 600:aa valtionhallinnon työntekijää. Uudistuksen toteuttamisessa korostuu hyvän henkilöstöpolitiikan merkitys muutostilanteessa ja toisaalta myös huoli valtionhallinnon sopeutustoimien ja suuren uudistuksen samanaikaisuudesta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-03-18T19:44:27,2025-03-18T19:46:05,Hyväksytty,1.1 2025_25_137,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_138,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiinnitin samaan asiaan huomiota kuin edustaja Kettunen, että tämä aikataulu on todella kiireinen. Jos ajatellaan, että tämän lain ja tämän uudistuksen pitäisi olla ensi vuoden alussa toiminnassa, niin että kyettäisiin hoitamaan niitä tehtäviä, niin tulee olemaan todella kiire. Tämä käsittely vie täällä eduskunnassa kuitenkin jonkun aikaa, ja kun katsoo tuota 2 096-sivuista kokonaisuutta, niin siellä on paljon asioita, ja sen osalta se käsittely pitää täällä pystyä tekemään hyvin. Niin kuin täällä iltapäivällä tuli jo esiin, me palataan tavallaan semmoiseen kymmenen alueen kokonaisuuteen. Ennen läänejä taisi olla 12, ja on ollut 15:tä ja viittä ja vaikka mitä tässä välissä. Se noin kymmenkunta aluetta nyt näyttäisi olevan Suomessa semmoinen kokonaisuus, ja toivon mukaan muissakin kokonaisuuksissa päädytään suurin piirtein samoihin alueisiin, mikä olisi järkevää jatkon kannalta. Tämä tehdään varmasti sellaisten ongelmien takia, mistä meilläkin Tampereella on kokemuksia. Meillä on ollut yksi saariprojekti siellä Näsijärvellä, ja siellä avi ja ely olivat vähän erisuuntaisilla kannanotoilla, ja nyt ne menevät samaan virastoon sitten jatkossa. Sinänsä saattaa olla, että tämä työ sitten paranee ja saadaan asioita nopeammin eteenpäin ja yhteisiä kantoja tehtyä. Nämä ovat niitä käytännön esimerkkejä, joita on havaittu. Itse näen tämän niin kuin sellaisena asiana, että tämä antaa paljon mahdollisuuksia, mutta näissä lakiesityksissä ja tässä ministerien esittelyssä ei tavallaan tullut, mitä tuloksia tällä haetaan. Täällä puhutaan, että nopeutetaan käsittelyä ja tämäntyyppisiä, mutta mitä muuta tulosta tällä saadaan? Jos me kootaan nämä virastojen tietoaineistot yhteen, niin luulisi, että sieltä löytyy läpi ajaen joitain muitakin asioita, jotka voivat parantua tämän seurauksena, muun muassa harmaan talouden torjunta, josta iltapäivällä muutaman sanan sanoin. Se on semmoinen asia, jota valvontahenkilökunnat joutuvat koko ajan seuraamaan, ja siellä voi olla satojen miljoonien potti saatavissa julkiseen talouteen, ja se olisi tässä todella tärkeää. Meidän pitää näitä metsästää myös, kun me ajatellaan tällaista rakenneuudistusta. Se minusta tässä esittelyssä on ainakin jäänyt vähän vähemmälle, mutta toivoisin, että se täällä käsittelyssä, sitten kun me tätä käsitellään eri valiokunnissa, nousee paremmin esiin. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-03-18T19:46:05,2025-03-18T19:49:02,Hyväksytty,1.1 2025_25_139,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_140,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Tosiaan käsittelyssä on aluehallintouudistus, ja niin kuin edustaja Lyly tuossa aikaisemmassa puheenvuorossaan totesi, että mitä tuloksia näillä uudistuksilla on tulossa — varmasti se meille sitten valiokuntakäsittelyssä tulee esille, mutta säästöjähän tämä lakiesitys ei ole tuomassa. Mutta toivomme totta kai, että onnistuu ainakin tämän luvituksen osalta niin, että tulokset ovat paljon positiivisempia sen suhteen, että luvitukset toimivat paljon nopeammin kuin ne tänä päivänä toimivat. Mutta menen vielä, rouva puhemies, näihin elinvoimakeskuksiin. Elikkä kun tällä hetkellä tosiaan meillä on tässä maassa 15 ely-keskusta, niin tulevaisuudessa tulee olemaan kymmenen elinvoimakeskusta. Tässä vaiheessa ei tapahdu muuta kuin että tämä alueiden määrä supistuu kymmeneen elinvoima-alueeseen. Ely-keskuksiltahan lähtivät tämän vuoden alussa TE-palvelut kunnille ja tässä uudistuksessa osa ympäristöasioista. Mutta, rouva puhemies, sitä vähän ihmettelen, että kun puhutaan kuntapohjaisten maakuntaliittojen toiminnasta — elikkä tässä maassa on 18 maakuntaliittoa — niin näitten tulevaisuudesta ei tässä esityksessä puhuta mitään. Nämä maakuntien liitot, maakuntahallinnot, on tällä hetkellä kirjattu lakeihin aluekehitysviranomaisiksi. Ely-keskuksia oli tuota määrää vähemmän, elikkä se 15, ja vain viisi elyä on hoitanut EU:n rakennerahastoasioita. Nyt elinvoimakeskuksia olisi tämän esityksen mukaisesti vain kymmenen, joten kyllä näen haasteelliseksi sen, että alueellinen eriytyminen suhteessa maakunnan liittoihin, joita on siis 18, kasvaisi. Puhemies! Kun tätä ministeri Ikonen esitteli, niin kysyin häneltä sitä, että kun omassa kotimaakunnassani Kainuussa on Kainuun ely-keskus, joka sitten sulautuu elinvoima-alueeksi yhdessä Pohjois-Pohjanmaan kanssa — Pohjois-Pohjanmaalle tulee tämä elinvoimakeskuksen päätoimipaikka, ja Kainuuseen tulee sitten tämmöinen sivutoimipiste — niin tähänastisesti Kainuun elyllä on ollut korvamerkittynä muun muassa EU:n maaseuturahastoon liittyvät rahoitukset, niin kuin ne on kohdennettu ely-keskuksien suuntaan. Elikkä Kainuun alueellekin on ollut oma potti jaettavaksi EU:n maaseuturahaston osalta. Kysymys kuuluu sitten, että kun sitä ei lakiin ole kirjattu, niin kuinka se sitten huolehditaan, että alueellinen tasa-arvoisuus toteutuu, kun näitä EU:n muun muassa maaseuturahastoon liittyviä rahoja sitten näillä elinvoima-alueilla jaetaan. Totta kai alueita tulee kehittää alueitten elinvoiman vahvistamiseksi alueitten vahvuuksien mukaan, ja kuten tiedämme, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla, molemmissa maakunnissa, on vireätä maaseutua ja vireitä maaseutuyrittäjiä, maaseutuelinkeinojen harjoittajia, ja totta kai tulee pitää huoli myös tulevaisuudessa siitä, että molempien maakuntien maaseutua kehitetään tasapainoisesti. Rouva puhemies! Keskustalaisena maakunnan kansanedustajana ajattelen tätä uudistusta hieman pessimistisesti siitä lähtökohdasta katsottuna, että keskustan ajatus on aluelähtöisessä kehittämisessä, jossa alueiden päätösvaltaa lisätään, ja tässä nyt tietyillä alueilla se päätösvalta saattaa siirtyä vähän kauemmaksi. Ennemminkin valtiovallan ohjausvallan alueisiin pitäisi vahvistua, ja jossain määrin voidaan puhua pyrkimyksestä nyt keskittää tätä valtion aluehallintoa. Rouva puhemies! Tämä on iso uudistus, ja mielenkiinnolla lähdemme sitten tuolla valiokunnissa... Tämä tulee myös työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, ja varmaan sitä alueellista tasa-arvoasiaa sitten meidän valiokunnassa käsitellään. Mutta vielä, niin kuin aikaisemmin omassa puheenvuorossani totesin, aika tiukka aikataulutus tänne eduskuntatyöhön tämän asian käsittelyn osalta on, jos tosiaan ensi vuoden alusta alkaen tämä uudistus astuu voimaan. Mutta toivomme kaikille viisautta ja malttia tämän asian käsittelyn osalta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-03-18T19:49:09,2025-03-18T19:54:56,Hyväksytty,1.1 2025_25_141,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_142,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt kun aluehallintouudistusta tässä iltatunneilla käsitellään, niin ottaisin tässä lähetekeskustelussa vielä esille työturvallisuusnäkökannan, joka on hyvin olennainen osa näitä viranomaispalveluita ja ‑toimia. Elikkä jos mietitään, kuinka paljon nyt tälläkin hetkellä täällä salissa ja tämän kauden aikana on käsitelty työelämän muutoksia ja palkansaajan aseman heikennyksiä ja sen kaltaisia asioita, kuten harmaan talouden torjunta, niin näihin aihealueisiin liittyy paljon työsuojeluviranomaisten valvontavelvollisuutta ja roolia ja vastuuta. Tämä tulee koskemaan myös heidän työsektoriaan, ja puhutaan noin 400 viranomaisesta. Haluaisin, että myös tämä asia tässä tulee asian käsittelyn yhteydessä hyvin selkeästi käsiteltyä, millä tavalla tämä sitten pystytään varmistamaan, että meillä työsuojeluviranomaiset pystyvät resursoimaan sitä työtään. Tällainen pieni huoli aina, kun muutoksia tehdään, saattaa olla, että joku tietty osa-alue jää vähän vähemmälle huomiolle. Sen takia haluan nostaa tämän vielä tässä lähetekeskustelussa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-03-18T19:54:58,2025-03-18T19:56:22,Hyväksytty,1.1 2025_25_143,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_144,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä intoudun itsekin ottamaan lyhyesti kantaa. — Edustaja Kettunen hienosti avasi myös tätä muutosta, mikä sitten lähtee käsittelyyn työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan. Koska itse olen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen, niin totta kai suhtaudun asiaan vakavasti siltä osin, että kun ajatellaan muuttuvaa työympäristöä, muuttuvia työmarkkinoita ja työpaikkoja siltä osin, mitä esimerkiksi tämä kyseinen hallitus on tehnyt — merkittäviä muutoksia työmarkkinoille ja työpaikoille liittyen työntekijöitten edunvalvontaa koskeviin asioihin — niin on tärkeätä, että sitten tässä uudistuksessa nimenomaan taataan riittävä alueellinen työpaikkojen ja toimialojen tuntemus, turvataan neuvonta‑, ohjaus‑, kehittämis- ja valvontatehtävät. Sitä kautta tämän uudistuksen myötä, kun puhutaan, että yhdeltä luukulta löytyy sitten palvelua, toki tämän yhden luukun palvelun täytyy koskea myös työturvallisuutta, työsuojelua ja sitten sitä tärkeää kenttää, mihinkä edustaja Viitalakin hienosti viittasi, kun puhutaan harmaan talouden torjunnasta. Tässä on valtavat, isot alueet ja tehtävät, jotka pitää sitten muutoksen myötä paremmin saada hoidettua. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-03-18T19:56:22,2025-03-18T19:57:32,Hyväksytty,1.1 2025_25_145,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_146,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Rouva puhemies! Edustaja Suhoselta todella tärkeät huomiot, jotka varmasti valiokunta ottaa huomioon. Mutta, rouva puhemies, minkä takia otin vielä tämän viimeisen puheenvuoron? Otan sen vain ottaen huomioon hämmästykseni siitä, että kun tätä keskustelua on tänä päivänä käyty, niin — korjatkaa, te paikalla olevat edustajat, jos olen väärässä — ainoastaan yksi puheenvuoro tuli perussuomalaisen eduskuntaryhmän suunnalta tähän aihepiiriin liittyen, ja kuitenkin puhutaan näin isosta, hallituksen isoimmasta uudistuksesta tämän vaalikauden aikana. Perussuomalaiset ovat olleet kyllä sangen hiljaa, ja kysymys kuuluu, miksi. Miksi he eivät ole olleet käyttämässä puheenvuoroja, ja mistä se johtuu? Kun puhutaan aluehallinnosta ja aluehallintouudistuksesta, niin puhutaan myös aluekehityksestä ja alueiden kehittämisestä. Aluekehityksessä on tärkeää, että valtio tukee alueiden erityistarpeita ja mahdollisuuksia. Tämä ei tarkoita pelkästään taloudellista tukea, vaan myös rakenteiden luomista, jotka mahdollistavat elinkeinojen monipuolistamisen, asukkaiden hyvinvoinnin lisäämisen ja alueiden erilaisten vahvuuksien hyödyntämisen. Haluan vielä korostaa, rouva puhemies, sitä, että aluekehityksen ei tarvitse olla nollasummapeliä, jossa valtakunnallinen kehitys tapahtuu vain suurimpien keskusten kasvaessa ja pienempien alueiden jäädessä varjoon. Meidän on, rouva puhemies, löydettävä tasapaino, jossa kehitys jakautuu oikeudenmukaisesti ja jossa jokaisella alueella on mahdollisuus kukoistaa omien vahvuuksiensa kautta. Tämä tehtävä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen, yritysten ja valtion kanssa on tehtävä, että voimme luoda elinvoimaisia ja tasapainoisia alueita kaikille kansalaisille. Haluan muistuttaa, että kaupungit kehittyvät, mutta samalla pitää kehittää myös alueita, kuten maaseutua ja harvemmin asuttuja alueita. Ja mietityttää vain, kun perussuomalaiset eivät ole tässä keskustelussa olleet matkassa, että mihinkähän tämä perustuu. Perustuuko se siihen, että tietyille alueille meinaa tulla jopa tämmöistä keskittävää aluepolitiikkaa? Mutta nähtäväksi jää, kun tätä käsitellään sitten ensimmäisessä ja toisessa käsittelyssä, millä tavalla valtiovarainministeripuolue perussuomalaiset sitten keskusteluun osallistuu.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-03-18T19:57:32,2025-03-18T20:00:37,Hyväksytty,1.1 2025_25_147,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_148,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kettunen tässä innoitti ottamaan puheenvuoron, ja juuri tämä sama huomio on tästä puheenvuorojen käyttämisestä, mitä edustaja Kettunen tässä toi esiin. Muutenkin tämä koko lakiesityspaketti on niin merkittävä, että olisin odottanut, että olisi ollut aika paljon kiinnostusta tässä salissa käydä tätä keskustelua ja vähän miettiä, mitä tällä oikeasti yritetään saada aikaiseksi. Minua erityisesti kiinnostaa, ei tämä hallintohumppa sinänsä vaan se, että tällä pitää saada jotain oikeata aikaiseksi ja yhdenvertaisia palveluja koko Suomessa ja tavallaan se alusta, että kaikki voivat menestyä joka puolella omien ideoittensa kanssa ja niitä kohdellaan samalla tavalla. Sehän kai on tämän perusjuttu. Sitten valvonta tehostuu tällä koonnilla toivon mukaan, ja sitten me saadaan vielä enempi resursseja tai ohjattua vähän paremmin niitä vähiä resursseja, jotka kuitenkin viranomaisilla on tässä elinkeinorakenteen muutoksessa. Ne ovat kuitenkin aina alimittaisia siihen nähden, miten tämä kokonaisuus valvonnan osalta käy. Odotan mielenkiinnolla myös tämän lakiesityksen valiokuntakäsittelyä ja toivon, että tähän tulee niitä korjauksia, ja varmaan sitten arviointineuvoston ja näitten huomiot otetaan mukaan siinä, miten tämä tästä kehittyy. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-03-18T20:00:39,2025-03-18T20:02:10,Hyväksytty,1.1 2025_25_149,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_25_150,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Arto,Satonen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annettua lakia sekä työaikalakia. Esityksellä turvataan yhteiskunnan kriittisimpien toimintojen jatkuvuus työtaistelun aikana. Kyse on työtaisteluoikeuden yhteensovittamisesta muiden perus- ja ihmisoikeuksien kanssa. Esitetyn lainsäädännön taustalla on eduskunnan vuonna 2022 antama lausuma, jonka toteuttaminen on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Laissa säädettäisiin työntekijäyhdistysten velvollisuudesta huolehtia eräistä välttämättömistä toiminnoista työtaisteluiden toteuttamisessa. Työtaistelujen rajauksella tai suojelutyön tarjoamisella tulee jatkossa varmistaa, että tietyt kriittiset toiminnot turvataan myös työtaistelun aikana. Näitä ovat esimerkiksi ihmisten henki ja terveys sekä välttämätön energian, elintarvikkeiden ja lääkkeiden saanti. Turvattavien toimintojen piirissä olisivat myös yritystoiminnan jatkumisen kannalta olennaiset koneet ja laitteet sekä ympäristövahinkojen torjunta ja eläinten hyvinvointi. Lainsäädäntö velvoittaa myös varmistamaan Suomen alueellisen koskemattomuuden ja laittoman maahantulon ehkäisyn. Työtaistelu ei saisi välittömästi, konkreettisesti ja vakavasti vaarantaa sääntelyllä suojattavien tehtävien hoitamista. Huolehtimisvelvollisuuden vastainen työtaistelu olisi kielletty, ellei työnantaja voisi välttää siitä aiheutuvaa vaaraa käytettävissään olevilla keinoilla. Työntekijäyhdistyksen oikeus päättää työtaistelun rajoista olisi jatkossakin ensisijainen lähtökohta. Työtaisteluoikeutta rajoitetaan vain siinä määrin kuin se on ehdottoman välttämätöntä muiden perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi. Ihmisten henki ja terveys sekä kansallinen turvallisuus pitää kyetä turvaamaan myös työtaisteluiden aikana. Ristiriitatilanteessa työnantajan ja työntekijäyhdistyksen olisi neuvoteltava suojelutyöstä. Neuvotteluiden käynnistämiseksi työnantajan olisi ilmoitettava yhdistykselle viipymättä työtaistelun aiheuttamasta vaarasta. Työnantajan tulee antaa yhdistykselle tarpeelliset tiedot suojelutyön määrittämiseksi. Tarkoituksena on, että ristiriidat ratkaistaan osapuolten kesken hyvissä ajoin ennen työtaistelun alkamista. On oletettavaa, että valtaosa suojelutyökysymyksistä saadaan jatkossakin sovittua osapuolten kesken. Esityksellä kuitenkin turvataan työnantajan oikeussuojakeinot siltä varalta, ettei yhteisymmärrystä osapuolten välillä löydettäisi. Tuomioistuin voisi työnantajan hakemuksesta kieltää lainvastaisen työtaistelun. Työtaistelu olisi sallittua järjestää vain siten, etteivät välttämättömät toiminnot vaarannu. Esityksessä täsmennetään työaikalain hätätyön ja uuden lainsäädännön keskinäistä suhdetta. Hätätyötä saisi teettää, jos lain soveltamisalaan kuuluvan toiminnon keskeytymisestä johtuva henkeä, terveyttä, omaisuutta, ympäristöä, eläinten hyvinvointia tai kansallista turvallisuutta koskevan vahinkoseurauksen uhka on siinä määrin välitön, ettei sen aiheutumista voida laissa säädetyillä eikä millään muillakaan kohtuullisilla keinoilla välttää. Työnantajan olisi ensisijaisesti turvauduttava muihin käytettävissä oleviin keinoihin, neuvoteltava työntekijäyhdistyksen kanssa ja käynnistettävä tuomioistuinmenettely. Hätätyöllä olisi hyvin rajattu käyttöala. Kyse olisi käytännössä pakkotilaan rinnastuvasta akuutista vaaratilanteesta, jossa hätätyö olisi tosiasiassa ainoa keino estää esimerkiksi ihmishengen menettäminen tai ympäristövahingon aiheutuminen. Työsuojeluviranomainen valvoo hätätyötä. Hätätyön lainvastainen teettäminen olisi rangaistava teko. Ehdotettava lainsäädäntö luo selkeät pelisäännöt niiden tilanteiden varalle, joissa työriidan osapuolet eivät pääsisi sopuun suojelutyöstä. Tässä maailmantilanteessa on entistäkin tärkeämpää varmistua siitä, että yhteiskunnan kriittisimmät tehtävät tulevat kaikissa olosuhteissa hoidetuiksi. Esitys toteuttaa eduskunnan tahtotilan, luo ennakoitavuutta ja vakautta työmarkkinoille ja tukee osapuolten keskinäisten suojelutyökäytänteiden kehittämistä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-03-18T15:47:48,2025-03-18T15:52:04,Hyväksytty,1.1 2025_25_151,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Halukkaat edustajat voivat pyytää minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_152,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Viime hallituskaudella vuonna 22 jouduttiin tekemään myöskin asiaa koskevia päätöksiä, ja ne olivat tunnetusti vaikeita. Tässä valiokunnan mietinnön yhteydessä tehtiin lausuma, jossa todettiin, että yhteiskunnassa pitäisi olla yleisemmin määritelty tästä lainsäädännöstä, ja itse katsoisin, että nyt olisi aika myöskin ottaa vakavasti nimenomaan se, että sosiaali- ja terveysalalla ei olisi tällaista omaa lainsäädäntöä. No, jää nähtäväksi, mitä arvioivat alan asiantuntijat sosiaali- ja terveydenhuollon osalta, mutta oma arvioni on, että tämä nykyinen lainsäädäntö ei ainakaan täytä kovin suurta luottamuksellista esimerkkiä, ja sama lienee nyt tämän ministeri Satosen esityksen johdosta. Olenkin viikonloppuna ollut hämmästynyt siitä, että aika moni sote-alan liitto on ottanut jo vahvasti kantaa siihen, että tässä esityksessä ei ole kaikki kohdallaan. Onko ministeri tutustunut tähän aineistoon?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-03-18T15:52:22,2025-03-18T15:53:35,Hyväksytty,1.1 2025_25_153,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Partanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_154,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Karoliina,Partanen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suuret kiitokset ministeri Satoselle siitä, että hän on tätäkin tärkeää asiaa meidän yhteiskunnassa edistänyt ja tuonut hyvin perustellun hallituksen esityksen eduskuntaan. — Kyse on aivan keskeisistä oikeushyvistä, aivan keskeisistä oikeusturvaa tarvitsevista asioista: hengestä, terveydestä, maanpuolustuksesta. Kun me nyt katsomme tätä aikaa ja yhteiskuntaa, missä me elämme, niin tämä on oikeastaan viimeinen hetki, milloin tällainen lainsäädäntö pitää Suomessa saada voimaan. Me olemme olleet vuonna 2007 ja vuonna 2022 tilanteissa, jotka repivät tätä yhteiskuntaa melko lailla. Varmasti myös silloin hallituksessa istunut, äsken puhunut edustaja Kiuru tietää sen, että kyllähän tämä tietyllä tapaa vastustusta varmasti herättää eräissä ammattiliitoissa, mutta olen kuitenkin sitä mieltä, että tämän laitoksen tärkein tehtävä on turvata jokaisen suomalaisen henkeä ja terveyttä, meidän maanpuolustusta ja kriittisiä toimintoja. [Krista Kiuru: Olin silloin vanhempainvapaalla!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Karoliina Partanen,1520,2025-03-18T15:53:36,2025-03-18T15:54:46,Hyväksytty,1.1 2025_25_155,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_156,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin ministeri Satonen on tehnyt ansiokasta työtä siinä, että hän on selkeyttänyt näitä työmarkkinasysteemien lainsäädäntöjä. Se on selvä asia, että eri puolilla salia kuuluu eri mielipiteitä. Niin pitääkin olla. Asioista pitää olla eri mieltä ja ihan samaa mieltä, ja sitten jostain sieltä väliltä löytyy se kompromissi, koska pitkässä juoksussa asiahan on niin, että kun suojelutyötä tehdään, niin kysymys on ihmisten turvallisuudesta. Esimerkiksi rajaturvallisuudesta viime kesänä saimme erittäin hyvän demonstraation, mitä itärajalla tapahtui, ja siinäkin, mitä sitten korona aiheutti tässä maassa, on meillä kaikilla aivan tuoreet muistikuvat. Arvostan sitä, että näihin pyritään saamaan selvät menettelytavat, millä sitten mennään eteenpäin, kun se tilanne on edessä. Kun tilanne on edessä ja joku riita on päällä, niin silloinhan tietenkään ei voi ruveta neuvottelemaan enää, miten menetellään. Pitää olla selvä tie, mitä kulkea. Löytyykö se sataprosenttisen oikea tie? Siihen en usko, mutta jos päästään vaikka 57 prosenttiin, reilusti yli puolet on tyytyväisiä. Silloinhan ollaan jo demokratian syvimmässä ytimessä, kun yli puolet on samaa mieltä. Toivon, että tässä löytyy se suomalaiskansallinen näkemys, että suomalaisten ihmisten turvallisuus on taattava kaikin keinoin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-03-18T15:54:47,2025-03-18T15:55:58,Hyväksytty,1.1 2025_25_157,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_158,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Työtaisteluoikeus on perus‑ ja ihmisoikeus. Lakko-oikeus on turvattu osana yhdistymisvapautta niin perustuslaissa kuin Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, sosiaalisessa peruskirjassa ja ILOn sopimuksissa. Hallitus jatkaa nyt lakko-oikeuden rajoittamisen linjaansa ja työntekijöiden aseman heikentämistä esityksellä, jonka valmistelussa on jälleen menty yksipuolisesti työnantajien pillin mukaan. Vuonna 22 lausumassaan eduskunta edellytti valtioneuvostoa selvittämään suojelutyötä koskevat kehittämistarpeet. Mitään aitoa selvitystyötä ei ole kuitenkaan haluttu tehdä, vaan hallitus ryhtyi suoraan työnantajien toiveiden mukaisen lainsäädännön valmisteluun. Kuten hallituksen esityksessäkin todetaan, suojelutyön antamisessa ei ole yleisesti ilmennyt erityisiä ongelmia tai epäselvyyksiä. Liitot ovat perinteisesti itse huolehtineet kriittisten tehtävien rajaamisesta lakkojen ulkopuolelle, ja asioista on kyetty sopimaan. [Puhemies koputtaa] Näin on toimittu myös muissa Pohjoismaissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-03-18T15:55:58,2025-03-18T15:57:16,Hyväksytty,1.1 2025_25_159,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_160,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vuonna 22 tehty pakkolakihan oli kiireellä tehty. Tämä esitys on nyt valmisteltu perusteellisemmin ja kattaa laajemmin koko yhteiskunnan — ei vain hoitohenkilöstöä, mikä aiheutti todella paljon ongelmia silloin vuonna 22. Lähtökohta jatkossakin on, että työmarkkinaosapuolet saavat keskenään sovittua suojelutyöstä. Tämä lakihan tulisi päälle, jos sopiminen ei onnistu ja näyttää siltä, että yhteiskunnan kriittisten alojen toiminta ja esimerkiksi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien hoiva vaarantuisi lakkoilun takia. Sen takia kyllä itsekin näin hoitohenkilöstöön kuuluvana kannatan tätä lakia. Muistan, että silloin vuonna 22, kun seurasin Tehyn lakkotaistelua, ihmettelin kyllä sitä ajatusta, että voitiin ajatella, että teho-osaston hoitaja lähtisi lakkoon sillä tavalla, että jos minun läheiseni olisi siellä teho-osastolla hoidettavana, niin hänet jouduttaisiin siirtämään siinä kunnossa toiselle teholle, mikä vaarantaisi vakavasti minun läheiseni hengen. En silloin hoitajana kyllä kannattanut [Puhemies koputtaa] sitä radikaalia suuntaa, mihin mentiin. Mutta hoitajilla pitää olla tosiasiallinen [Puhemies koputtaa] mahdollisuus taistella lakko-oikeuksiensa puolesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-03-18T15:57:17,2025-03-18T15:58:36,Hyväksytty,1.1 2025_25_161,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_162,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri Satonen, näyttää siltä, että olette ministerinä kyllä tehnyt vajaassa kahdessa vuodessa historiaa. Olette varmasti heikentänyt työntekijöiden asemaa enemmän kuin kaikki aiemmat ministerit yhteensä. Hallitukselle nämä päätökset saattavat näyttää hyvältä, mutta olen varma, että työntekijät työpaikoilla ovat kyllä täysin eri mieltä. Ja hallitus jatkaa samaa rataa antamalla eduskunnalle lain suojelutyöstä ja hätätyöstä. Kyseessä on jälleen yksi tarpeeton tapa rajata työntekijöiden lakko-oikeutta ja sitä kautta vaikuttaa lopulta työehtoihin työnantajaleirin kannalta suotuisasti. Arvoisa työministeri, miten te tällä älyttömällä lakiesityksellä perustelette suojelutyölain säätämisen ilman, että sitä pidetään suoraan keinona rajoittaa työntekijöiden perusoikeuksia? [Pia Lohikoski: Hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-03-18T15:58:36,2025-03-18T15:59:28,Hyväksytty,1.1 2025_25_163,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_164,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitokset ministerille tarpeellisesta ja tärkeästä esityksestä. — Uudistus ei rajoita tarpeettomasti työntekijöiden oikeuksia, vaan se turvaa kriittiset perustoiminnot. Tämä on kansainvälisten sopimusten mukaista ja linjassa niiden vähimmäispalveluita koskevien käytäntöjen kanssa. Meidän poliitikkojen tärkein tehtävä on varmistaa kansalaisten turvallinen arki. Meidän tehtävänämme on huolehtia siitä, että työmarkkinoilla vallitsee tasapaino. Työtaisteluoikeutta kunnioitetaan, mutta samalla pidämme huolta kansalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Työsovittelun kehittäminen on panostusta paitsi sujuvampaan työelämään myös turvallisempaan yhteiskuntaan. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-18T15:59:29,2025-03-18T16:00:24,Hyväksytty,1.1 2025_25_165,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_166,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tosiaan taas palkansaajan asemaa heikennetään. Tässä keskustelussa monestikin peilataan vain tähän sote-sektoriin tätä asiaa, mutta kyllä tässä on kyse laajemminkin työmarkkinoitten heikentämisestä. Esimerkiksi tietyissä paikoissa voimalaitoksiltakin on jo sellaisia esimerkkejä, että kun kaikki oikeusasteet on käyty läpi, onkin todettu, että ei ollutkaan perusteita teettää hätä‑ ja suojelutyötä. Eli haluaisin nostaa tämänkin esimerkin esille. Kyllä se pelko on siinä, että hätätyötä ruvetaan entistä enemmän ja kevyemmillä perusteilla teettämään ja kriteerit eivät täyty. Tästä on esimerkkejä jo muutamankin vuoden takaa. Jos mietitään vielä sitä, että oli korotetulla korvauksella edellinen malli täällä käsittelyssä ja meni lävitse, niin ihmettelen kyllä kovasti sitä, että kokoomus ja perussuomalaiset ovat nyt sitten viemässä tätä samaa asiaa läpi siten, että ei olisi korotettuja korvauksia. Kyllä tämä taas tuntuu siltä, että ennen vaaleja on puhuttu vähän erilaisia silloin muutama vuosi sitten kuin nytten, kun ollaan vaalien jälkeisessä tilanteessa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-03-18T16:00:24,2025-03-18T16:01:35,Hyväksytty,1.1 2025_25_167,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_168,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Tosiaan viime vaalikaudella tehtiin lausuma, ja sen lausuman pohjalta nyt käsitellään tätä Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan kirjattua lakiesitystä. No, tästä lainvalmistelusta ja lausuntokierroksesta: kolmikantaisessa työryhmässä tätä on käsitelty, ja tyytymättömyyttä on näköjään tullut niin työnantajapuolelta kuin palkansaajapuolelta. Jospa se jonkinnäköinen kompromissi sitten tässä talossa löytyy. Siitä me kaikki olemme varmasti samaa mieltä, että tämän lainsäädännön tarkoitus on se, että turvataan ja varmistetaan yhteiskunnan kriittisten toimintojen toimivuus ja jatkuvuus kaikissa tilanteissa. Mutta kysyn nyt ministeri Satoselta: Kun hallitus on näitä työelämäuudistuksia tehdessään katsonut tuonne länsinaapuriin ja Pohjoismaihin ja sieltä on otettu mallia, niin muissa Pohjoismaissa ei kyllä ole säännöksiä suojelutyöstä. Asiasta on sovittu muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa työehtosopimuksissa. Kysyn: onkohan Ruotsiin [Puhemies koputtaa] ja Tanskaankin tulossa lakiesityksiä? [Keskeltä: Pohjoismainen malli!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-03-18T16:01:35,2025-03-18T16:03:04,Hyväksytty,1.1 2025_25_169,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Täällä on nyt seitsemän pyydettyä vastauspuheenvuoroa. Otetaan nämä ja sen jälkeen ministerin vastaus, mikäli nyt mitään erityisen poikkeuksellista ei tässä keskustelussa tule. — Elikkä seuraavaksi edustaja Rantanen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_170,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Vastauksena edustaja Kettuselle, että niinhän se on, muualla on pystytty sopimaan, mutta meillä määrätään. Nyt kun me puhumme suojelutyöstä, niin me kaikki ymmärrämme sen, että työtaisteluoikeus on tärkeä osa tätä koko demokraattista yhteiskuntaa, mutta on aivan selvää, että sekään ei voi vaarantaa ihmisten henkeä ja terveyttä. Tässä on käyty keskustelua näistä tapauksista, kun me olemme tästä joutuneet keskustelemaan, ja kyllähän tosiasia on se, että meillä on tälläkin hetkellä, vaikka ei ole työtaistelutapahtumia, paikkoja, joissa se henkilöstömitoitus ei täyty. Meillä on paikkoja, joissa potilaitten ja ihmisten, lasten ja nuorten terveys varmistetaan vain vuokratyövoiman ja vain keikkatyöläisten kautta. Heihinhän tällä ei voida vaikuttaa, ja tämä vaikuttaa nimenomaisesti taas niissä vakituisissa työtehtävissä oleviin. Miten, ministeri, ajattelette tästä tilanteesta, että kun tälläkään hetkellä me emme pysty aina varmistamaan sitä henkeä ja terveyttä, [Puhemies koputtaa] niin kuinka tämä tulee vaikuttamaan tässä kokonaisuudessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-03-18T16:03:04,2025-03-18T16:04:19,Hyväksytty,1.1 2025_25_171,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_172,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on taas moukarilla lyöty hyttystä, koska näitä ongelmia tällä alueella ei juuri ole ollut 2000-luvulla. Käytännössä suojelutyön rajat ja suojelutyö on sovittu osapuolten välillä. Siinä mielessä on noudatettu tätä pohjoismaista mallia, että sopien näitä on ratkaistu eikä tässä ole lainsäädäntöä tarvittu, eikä nytkään tätä tarvittaisi. Sitten ihmetyttää erittäin paljon se, että kun tämä selvitys piti tehdä, niin sitä selvitystä ei ole näkynyt. Hengen ja terveyden vaarantamisesta ei ole mitään selvitystä täällä taustalla, minkä takia tätä lakia tehdään. Eli nyt tehdään todella laaja kokonaisuus. Ja sitten tähän on vielä sotkettu hätätyö, joka koskee toimintaa poikkeuksellisissa ja arvaamattomissa tilanteissa. Esimerkiksi myrskyn aikana pitää sähköntuotanto varmistaa tai muuta, se on tällaisiin tilanteisiin. Tässä on sotkettu nytten monta asiaa. Miksi tätä on laajennettu näin laveaksi ilman mitään selvityksiä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-03-18T16:04:19,2025-03-18T16:05:36,Hyväksytty,1.1 2025_25_173,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,Edustaja Valtola., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_174,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suojelutyölaki on ennen kaikkea hengen ja terveyden turvaamislaki. Lailla turvataan se, että myös työtaistelun aikana tietyt kriittiset toiminnot varmistetaan. Mikäli suojelutyön tarjoamista ei saada sovittua ennen työtaistelun alkamista, työnantaja voisi hakea tuomioistuimelta lainvastaisen työtaistelun kieltämistä ja viimesijaisena keinona teettää hätätyötä. Työtaisteluoikeus on tietysti perusoikeus. Tulee kuitenkin muistaa, että niin ovat myös esimerkiksi oikeus elämään ja oikeus turvallisuuteen. Meidän pitää kyetä turvaamaan esimerkiksi ihmisten henki ja terveys sekä kansallinen turvallisuus myös työtaisteluiden aikana. Tuskin kukaan on sitä mieltä, että esimerkiksi ihmisten hengestä ja terveydestä tai eläinten hyvinvoinnista tai kansallisesta turvallisuudesta ei tarvitsisi huolehtia lakon aikana.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-03-18T16:05:37,2025-03-18T16:06:44,Hyväksytty,1.1 2025_25_175,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,Edustaja Berg., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_176,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä kaikkein haitallisimpana tässä hallituksen esityksessä itse pidän esitystä avata työaikalain hätätyön käyttö nykyistä laajemmin myös työtaistelutilanteissa. Hätätyö on säännöllisen työajan ulkopuolella ennalta arvaamattomien syiden vuoksi poikkeuksellisessa tilanteessa tehtävää työtä, jonka taustalla on aina oltava äkillinen syy, jota ei ole voitu ennakolta tietää. Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys ei riittävällä tavalla turvaa edellä mainittuja merkittäviä oikeushyviä. Omasta yli 20 vuoden kokemuksestani niin sairaalan työntekijänä, henkilöstön edustajana kuin myös päättäjänä osaan sanoa, että hätätyön väärinkäyttö on ollut ongelmana terveydenhuoltoalalla jo nyt, saati sitten jatkossa, mikäli hallitus nyt tämänkin esityksen väkisin aikoo runnoa eduskunnasta läpi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-03-18T16:06:44,2025-03-18T16:07:46,Hyväksytty,1.1 2025_25_177,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_178,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on jälleen kyse yhdestä esityksestä, joka on valmisteltu yksipuolisesti työnantajan vaatimusten mukaisesti. Kuten tässä hallituksen esityksessäkin todetaan, suojelutyön antamisessa ei ole yleisesti ilmennyt erityisiä ongelmia tai epäselvyyksiä. Myöskään tällä meneillään olevalla työmarkkinakierroksella ei ole ollut suojelutyöhön liittyviä ongelmia. Perusoikeuksiin puuttuvia esityksiä ei tulisi säätää vain niin sanotusti varmuuden vuoksi. Muissa Pohjoismaissa suojelutyöstä on sovittu työmarkkinaosapuolten välillä eikä lainsäädännön kautta. Hallituksella ei ole ollut edes yritystä tällaisen ratkaisun aikaansaamiseksi, eli on aivan tarpeetonta puhua mistään pohjoismaisesta työmarkkinamallista. Kyse on jälleen uudesta työtaisteluoikeuteen kohdistuvasta ylimääräisestä, epätasapainoisesta ja kiireellä toteutetusta lisärajoituksesta, ja hallituksen esityksessä ei ole vieläkään tehty arviota hallitusohjelman hankkeiden kokonaisvaikutuksista työtaisteluoikeuteen. Jään odottamaan tällaista arviota, mutta valitettavasti en pidättele hengitystäni.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-03-18T16:07:46,2025-03-18T16:08:59,Hyväksytty,1.1 2025_25_179,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_180,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että eduskunnan tahtoa kunnioitetaan myöskin hallituksista riippumatta hallituksessa. Ministeri, teidän osaltanne ihmetyttää se, miksi sitä lausumaa ei kunnioitettu, että selvittäisitte, tarvitaanko tällaista lainsäädäntöä ylipäätään. Siihen ei vastausta tällä kierroksella tullut, ettekä te toteuttaneet tätä lausuman henkeä sellaisena kuin eduskunta aikoinaan edellytti. Sen sijaan lähdettiin suoraan puuttumaan ongelmaan, jonka oletettiin olevan läsnä ilman, että olisi selvitetty, onko näin. Se, mikä minusta tässä on erikoista, on nimenomaan myöskin tämä hätätyön rooli. Tässä on pikemminkin näytillä malli, jossa ajatellaan, että hätätyötä voisi käyttää jonkinlaisena välineenä tässä ja rinnakkaisena reittinä, ja käytännössä tämä hätätyön tarkennus oli teiltä kyllä erikoinen veto, koska se ei ole tarkennus vaan käytännössä laajennus, ja tällainen tuli poliittisen arvion kautta lausuntokierroksella olleeseen esitykseen, joka jo arviointineuvostossa oli hyväksytty. [Puhemies koputtaa] Pidän tällaista menettelyä varsinkin ilman työmarkkinaosapuolten kanssa neuvottelua aika erikoisena ja toivoisin, että vastaisitte [Puhemies koputtaa] näihin väitteisiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-03-18T16:08:59,2025-03-18T16:10:19,Hyväksytty,1.1 2025_25_181,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_182,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä jo useampi kollega on keskustelun kuluessa viitannut siihen, että pääsääntöisestihän todella tämä kokonaisuus ei ole ollut meillä Suomessa ongelma, vaan meillä työntekijät ja työnantajat ovat pystyneet sopimaan tästä asiasta hyvin. Olisi toivottavaa, että jatkossakin tämä suojelutyötä koskeva kysymys ratkaistaisiin nimenomaan osapuolten välisillä sopimuksilla, niin kuin muissakin Pohjoismaissa toimitaan. No, sitten on, totta kai, myönnettävä, että syy, miksi me olemme tässä, liittyy siihen, että vuonna 22 oli tapaus, jossa työntekijät ja työnantajat eivät pystyneet tästä kokonaisuudesta sopimaan. Mutta sen sijaan, että tätä kysymystä oltaisiin tarkasteltu ehkä hieman tarkemmin, kyllähän tämä lainsäädäntö, jota nyt esitetään, puuttuu todella laajasti moneen kysymykseen, ja veikkaisinpa, että se on nyt myös se syy, minkä takia tämä kritiikki ihan ymmärrettävästi tätä esitystä kohtaan on noussut. Sen takia olisi ehkä hyvä, että työministeri vielä kuvaisi, onko todella niin, [Puhemies koputtaa] että näin massiivisia muutoksia on nyt tarpeen tehdä asiaan, joka hoituu kyllä [Puhemies koputtaa] pääsääntöisesti varsin hyvin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-03-18T16:10:19,2025-03-18T16:11:41,Hyväksytty,1.1 2025_25_183,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,Ministeri Satonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_184,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Arto,Satonen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Muutamiin kohtiin: Ensinnäkin luulen, että jos jostain asiasta on yksimielisyys tässä salissa, niin tulkitsin sen olevan ainakin siitä, että kaikki varmaan toivovat, että tätä lakia ei tarvitse koskaan käyttää ja että näistä asioista pystyttäisiin sopimaan. Mutta kuten tässä Räsänen viimeksi viittasi, niin vuonna 2022 ei pystytty sopimaan, ja sen jälkeen eduskunta tosiaan teki sen lausuman. Kun satun muistamaan tapahtumat sekä 2022 että oliko se 2007, niin kyllä minusta vastuullista on se, että näistä asioista lainsäädäntöä tehdään silloin, kun meillä ei ole mitään akuuttia työriitaa päällä. Se on huomattavan paljon vaikeampaa silloin, jos meillä on joku akuutti työriita päällä, kuten kaikki muistavat muun muassa siitä 2022 tapauksesta. Totta kai kaiken lähtökohta on se, että tästä ensisijaisesti pyritään sopimaan, ja on totta, että pääosin on pystytty sopimaan, mutta sitten on ollut muutama tapaus, jolloin ei ole pystytty sopimaan, ja sen takia tämä lainsäädäntö on olemassa. Sitten täällä oli viittaus tähän pohjoismaiseen käytäntöön: Norjassa on käytäntö, jossa tällaisissa tilanteissa käytetään erillislakia, ja se muistuttaa sitä menettelyä, joka meillä on ollut tähän asti käytössä. En usko, että tässä talossa tosiasiassa kovin moni haluaa siihen palata, koska ne tilanteet ovat niin hankalia, kuten meillä viimeksikin oli vuonna 2022. Sitten täällä oli kysymys, taisi olla edustaja Viitala, tästä korotetusta korvauksesta: Tämä liittyy sellaiseen kohtaan, että jos me ajatellaan, että me teetetään tätä hätätyötä ja sitten siellä on kaksi työntekijää, joista toinen työntekijä ei ole liiton jäsen eikä hän ole työtaistelussa ja se toinen, joka on työtaistelussa, tulee sen rinnalle tekemään työtä. Olisiko siis niin, että pitäisi maksaa korkeampi korvaus tälle, joka on liiton jäsen ja on lakkotilanteessa tullut, kuin sille toiselle, joka työsopimuksen mukaisesti hoitaa omaa tehtäväänsä? En pidä sitä kauhean tasapuolisena, ja sen takia tätä ei ole sisällytetty tähän kohtaan, mutta tietenkin työelämä- ja tasa-arvovaliokunta täällä lopullisesti asiat sitten käsittelee. No, sitten ihan lopuksi vielä se, että totta kai lakko-oikeus on hyvin keskeinen oikeus suomalaisessa yhteiskunnassa, ja se on perusoikeus, mutta perusoikeus on kyllä myös ihmisten terveyden ja hengen turvaaminen, eläinten hyvinvointi, ympäristöasiat, kansallinen turvallisuus. Jos meillä toisella puolella on tämä lakko-oikeus ja toisella puolella on ihmisten terveys ja henki, niin kyllä ihmettelen, jos tässä salissa ollaan sitä mieltä, että lakko-oikeus on tärkeämpi oikeus kuin ihmisten terveys ja henki. Sen takiahan tämä lakiesitys tässä nyt on, ja perustuslakivaliokunta tulee sitten arvioimaan sen, miten näitä perusoikeuksia keskenään rinnastetaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-03-18T16:11:43,2025-03-18T16:15:17,Hyväksytty,1.1 2025_25_185,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Edustaja Lyly, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_186,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä sekoitetaan suojelutyö ja hätätyö aivan koko ajan. Tässä on tilanne, että kuvitellaan, että viimesijaisena keinona käytetään sitten hätätyötä. Hätätyössä on olennaista, että on ennalta arvaamaton se syy, mihinkä tarvitaan sitä hätätyön teettämistä, ja se on se. Lakko ei ole ennalta arvaamaton syy: se on ollut tiedossa, ja siitä on jopa ilmoitettu etukäteen. Tässä mielessä näitä ei nyt pitäisi sotkea ollenkaan. Arvoisa rouva puhemies! Minua jäi vaivaamaan se, kun ei ministeri vastaa siihen kysymykseen, miksi tätä laajennettiin näin laajaksi kokonaisuudeksi. Kun yhtä ongelmaa lähdettiin korjaamaan, niin tässä tuotiin pitkä luettelo asioita, mitkä pitää suojelutyön piiriin ottaa, vaikka niissä ei ole ollut mitään ongelmaa tähän asti. Mikä on tämä perimmäinen syy, että tätä on laajennettu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-03-18T16:15:19,2025-03-18T16:16:22,Hyväksytty,1.1 2025_25_187,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,Edustaja Koskinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_188,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla on henkilökohtaista kokemusta vuoden 86 yhteislakosta. Satojatuhansia ihmisiä oli lakossa, ja pystyttiin sopimaan suojelutyöstä lukuisilla toimialoilla, kaikilla paikkakunnilla ja ilman mitään isoa ongelmaa. Kun kirjoitetaan kasuistisesti tällainen luettelo, niin kuin tähän on tehty, avataan jokaisessa kohdassa uusia ongelmia sellaisille toimialoille, joilla niitä ei ole lakkorajojen määrittelyssä tai suojelutyön määrittelyssä ollut. Tämä on se suuri virhe tässä. Oikeampi reitti olisi varmasti ollut se, että korostettaisiin tätä neuvottelutietä, elikkä valtakunnansovittelijalle olisi säädetty suojelutyöstä tarvittaessa sopiminen yhdessä osapuolten kanssa ja olisi vahvistettu valtakunnansovittelijan roolia ympäri sopimuskausien, jossa seurataan, miten neuvottelusuhteet kehittyvät ja miten myös siinä yhtenä osana tämä suojelutyön määräytyminen hoituu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-03-18T16:16:23,2025-03-18T16:17:37,Hyväksytty,1.1 2025_25_189,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_190,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakiehdotushan poikkeaa aika moniltakin osin ja itse asiassa ratkaisevalta arvovalinnaltaan nimenomaan potilasturvallisuuslaista. Vieläkään tässä ministerin puheenvuorossa ei käynyt selväksi se, kun te ette edes selvittäneet sitä, tarvitaanko tätä. Kun noin kymmenen vuoden välein on ollut isompia lakkoja, joissa on ollut hätä siinä, pystytäänkö työmarkkinaosapuolten välillä sopimaan, niin nyt tätä ei selvitetty lainkaan. Te lähditte lailla säätämään sellaista laissa koskevaa tyhjentävää listaa, jolla pärjättäisiin kaikissa tilanteissa. Ja kun te tämän teitte, niin te menitte paljon pidemmälle kuin potilasturvallisuuslaki, ja te menitte vielä siinä pidemmälle tämän hätätyön näkökulmasta, että te itse päätitte lausuntokierroksen jälkeen ja arviointineuvoston jälkeen, että te otatte tähän tällaisen poliittisen maistiaisen. Kysyinkin täällä teiltä, miksi te teitte tämän, varsinkin kun taustalla eivät ole olleet työmarkkinaosapuolet teidän kanssanne tästä sopimassa. Se tuntuu minusta todella oudolta, että näin pitkälle on päästy potilasturvallisuuslaista, ja miksi? Siihen ette vastannut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-03-18T16:17:37,2025-03-18T16:18:56,Hyväksytty,1.1 2025_25_191,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,Edustaja Berg., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_192,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vähän samaa kuin edustaja Kiuru nosti tuossa esille ja kuin ministeri nosti esille, mikä ihan pitää paikkansa, että syksyllä 22 eduskunnan lausumassa nostettiin esille sitä, että eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittäisi suojelutyötä koskevat kehittämistarpeet ja valmistelee tarvittaessa lainsäädäntöehdotukset. Minun käsitykseni on nyt se, että se selvitysosuus jäi valitettavasti tässä nyt väliin ja lähdettiin heti valmistelemaan lainsäädäntöä. Toinen asia, mitä kollegat ovat hyvin nostaneet tässä esille: Ymmärsin, että tämän lausuman taustalla oli juuri, että valmistellaan mahdollisesti esitykset, joilla pystytään vastaamaan vuoden 22 potilasturvallisuuslain taustalla olevaan tilanteeseen, mutta nyt on lähdetty huomattavasti laajentamaan tätä kokonaisuutta. Siihen nyt olisi hyvä saada vastaus, minkä takia tästä on nyt tehty näin laaja paketti, kun aluksi lähdettiin siitä potilasturvallisuuslakiin johtavasta tilanteesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-03-18T16:18:57,2025-03-18T16:20:08,Hyväksytty,1.1 2025_25_193,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,Haluaako ministeri kommentoida?, ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_194,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Arto,Satonen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käydään tämä asia nyt vielä läpi. Ensimmäinen asia on siis se, että ammattiliitolla järjestäessään työtaistelutoimenpiteen — jos kyse on ylipäätään sellaisesta toimialasta, missä tulee ihmisten henki ja terveys tai ympäristövahingot tai eläinten hyvinvointi tai joku muu tällainen hyvin vakava kysymys vastaan — on huolehtimisvelvollisuus siitä, että ne lakkorajat jo alun perin määritellään niin, että tällaista ongelmaa ei tule. Jos ammattiliitto näin toimii, niin sen jälkeen tässä ei ole mitään ongelmaa koko asiassa. No, jos se ei toimi, niin työnantajalla on velvollisuus heti välittömästi reagoida siihen tilanteeseen, ilmoittaa ammattiliitolle, että nyt nämä teidän lakkorajanne ovat sellaiset, että niistä aiheutuu ongelmia, ja silloin voidaan neuvottelemalla siitä asiasta sopia. Jos se neuvottelu ei onnistu, niin työnantaja voi viedä tämän sitten tuomioistuimeen, ja tuomioistuin on seuraava, joka asiaa käsittelee, ja tuomioistuin voi sitten päättää, missä ne rajat menevät. Varmaan lähes kaikki tapaukset tällä mekanismilla tulevat jo ratkaistua. Mutta sitten voi tulla sellainen tilanne, että esimerkiksi sieltä tuomioistuimelta ei saada sitä ratkaisua ja lakko alkaa, ja siinä tilanteessa tämä hätätyön käyttäminen on vihoviimeinen keino, ja vain siinä tilanteessa, että aidosti on käymässä niin, että ihmisten henkeä tai terveyttä vaarannetaan tai on näitä muita, aiheutetaan vakavaa ympäristötuhoa tai eläinten hyvinvoinnille aiheutetaan mittavia ongelmia. Vain siinä tilanteessa voidaan hätätyötä käyttää. Ja jos sitten käy niin, että tätä hätätyötä on käytetty turhaan, niin sekin on rangaistava teko, josta sitten työnantaja tulee aikoinaan saamaan rangaistuksen. Eli kyllä tämä asia on hyvin tarkkaan tässä mietitty. Minun on kyllä lähes mahdoton edes ymmärtää tätä keskustelua, mitä tässä käydään, koska itse olen oppinut tuntemaan suomalaiset ammattiliitot sellaisina, että ne käyttäisivät vastuunsa siinä kohdassa, kun näistä lakkorajoista sovitaan, koska kyllä myöskin sosiaali- ja terveydenhoitoalalla lakko pystyy varmasti vaikuttamaan ilman sitäkin, että lakko kohdistuu sellaisiin kohteisiin, että kyse on suoraan ihmisten henkeen ja terveyteen liittyvistä asioista. Siellä on paljon kiireettömiä toimenpiteitä ja muita, joiden lakkoon saattaminen kyllä vaikuttaa sillä tavalla, että työnantaja joutuu sen lakon huomioimaan ja muuta. Eli tässä on vain ja ainoastaan kyse siitä, että meillä on kaikkein hankalimpien tilanteiden osalta etukäteen valmiina ne pelisäännöt, jotka kaikki ymmärtävät, sen jälkeen, kun tämä laki on hyväksytty, eikä me ajauduta enää sellaisiin paniikkiratkaisuihin kuin mitä muun muassa 2022 jouduttiin tekemään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-03-18T16:20:12,2025-03-18T16:23:32,Hyväksytty,1.1 2025_25_195,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Kiitokset ministerille. — Sitten mennään puhujalistaan, yksi puheenvuoro ehditään vielä tähän varattuun aikaan. — Edustaja Suhonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_196,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! — En ole ihan varma, onko mikrofoni päällä. Nyt on, no niin. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tämä nyt lähetekeskustelussa oleva hallituksen esitys on jälleen yksi merkkipaalu hallituksen vimmaisesta kurittamisesta koskien suomalaisia ahkeria työntekijöitä. Suojelutyön kirjaaminen lakiin on hallituksen itsenäinen hanke, vaikka se väittäisi muuta. Vuoden 2022 potilasturvallisuuslain käsittelyn yhteydessä eduskunta edellytti asian selvittämistä mutta ei asian kirjaamista suoraan lakiin. Hallitusohjelmassa mutkat vedettiin suoriksi ja siinä esitettiin suoraan lakimuutosta. Muissa Pohjoismaissa ei ole vastaavaa lainsäädäntöä. Lisäksi suojelutyön kanssa ei ole ollut Suomessa merkittäviä haasteita kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Tämäkin työntekijöiden aseman heikennys on jälleen kerran esimerkki siitä, kuinka hallitus toimii työnantajaleirin hännänheiluttajana. Yhteinen säätely eri aloille on mahdotonta saada toimivaksi, koska eri ammattialojen työt, työtaisteluiden vaikutukset ja tilanteet ovat hyvin erilaisia. Lisäksi esitykseen on ongelmallisesti nostettu hätätyö. Työnantaja saa jo nyt teettää hätätyötä vain ennalta arvaamattomissa poikkeustilanteissa, joissa henki, terveys, ympäristö tai omaisuus on välittömässä vaarassa, esimerkiksi suuronnettomuuden vuoksi. Nyt hallitus esittää, että hätätyötä saisi käyttää työtaistelutilanteessa. Tämän ei pitäisi olla edes mahdollista, koska ILOn yleissopimukset ja EU-oikeus muodostuvat esteeksi tällaiselle muutokselle työaikalaissa. Mikäli työntekijä joutuu suojelutyöhön vastoin omaa tahtoaan työtaistelun aikana, ei hänelle ole esitetyn lain mukaan tiedossa palkankorotusosaa. Tämä on kummallista, sillä kun vuonna 2022 eduskunnassa käsiteltiin potilasturvalakia, perussuomalaiset esittivät 200 prosentilla korotettua palkkaa ja kokoomuslaiset 100 prosentilla korotettua palkkaa. Nyt kun tämä parivaljakko on päässyt hallitusvastuuseen, loistavat korotukset poissaolollaan. [Vasemmalta: Se on logiikkaa!] Palkankorotusosassa on kyse työntekijän työtaisteluoikeuksien menetysten kompensoinnista. Sillä taataan, että työnantajille ei koidu taloudellista hyötyä suojelutyön teettämisestä verrattuna työn teettämiseen muutoin. Nyt taloudellista hyötyä voisi syntyä, ja sekös vain sopii hallituksen muuhunkin linjaan kuin nenä päähän. Arvoisa rouva puhemies! Tämä lähetekeskustelussa oleva hallituksen esitys ja ne aiemmat kymmenet esitykset ja päätökset, joissa sopimusyhteiskuntaa ja luottamusyhteiskuntaa murennetaan duunarin jalkojen alta, eivät tuo parempaa työllisyyttä eivätkä parempaa taloutta. Arvoisa hallitus, te voitte jo nyt jättää ne paikkansapitämättömät perustelunne pois ja todeta, että nämä toimet, joilla te jatkuvasti kuritatte suomalaisia työntekijöitä, ovat suoraan työnantajaleiristä tulleiden toiveiden täyttämistä. Ei näillä päätöksillä ole mitään tekemistä yhteiskuntamme paremman tulevaisuuden, ei sen paremman työllisyyden eikä sen paremman taloustilanteen kanssa. Arvoisa puhemies! Arvoisa hallitus, olkaa nyt kerrankin rehellisiä. Sanokaa, että nämä päätökset ovat porvarihallituksen pitkäaikainen unelma, jota perussuomalaiset tukevat tiukasti hillotolppaan nojaten pätkääkään duunarista, siitä ahkerasta suomalaisesta työntekijästä, välittämättä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-03-18T16:23:54,2025-03-18T16:27:12,Hyväksytty,1.1 2025_25_197,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,Ehditään itse asiassa vielä yksi puheenvuoro ottaa. — Edustaja Partanen poissa. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_198,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos puheenvuorosta. — Ensinnäkin, kun on monta kertaa yritetty ministeri Satoselta tivata sitä, miksi tätä laajennettiin tälle laajuudelle, häneltä ei vastauksia tässä saa. Tässä yritetään koko ajan hämärtää näitä periaatteita. Tässä ei ole ollut ongelmia. Palkansaajajärjestöt ja ammattiyhdistysliikkeet ovat ymmärtäneet vastuunsa, kun se lakkoraja määritellään, niin että henkeä ja terveyttä ei uhata ja laitteita ei rikota. Se on ollut perimmäinen asia, kun työtaistelutoimenpiteitä on laitettu liikkeelle, ja se on ollut hyvin syvällä ammattiyhdistysliikkeen työtaisteluohjeessa, ja tätä on noudatettu. Jos on yksittäistapauksia, tämä vuoden 22 tapaus, niin se ei tarkoita, että koko ay-liikettä pitää nyt kurittaa tällaisilla uusilla toimenpiteillä, joita laajennetaan sellaisille alueille, mille ei ole järkevää laajentaa. Tässä on tosi valtava toimialaluettelokin, jossa katsotaan tätä tilannetta, mutta niillä aloilla on pystytty tähän asti hyvin sopimaan. Eli tämä laajuus on tässä ongelma ja sitten tämän hätätyön tuominen tähän tilanteessa, jossa jos tuomioistuin ei ole pystynyt antamaan siihen ratkaisua, niin sitten pitää laittaa hätätyövilkku päälle ja ottaa hätätyö käyttöön. Tuntuu jotenkin täysin oudolta ratkaisulta. Hätätyötäkin kyllä arvioidaan sen jälkeen, ovatko perusteet olleet olemassa, mutta se on sitten myöhäisherännäistä katsoa sitä, mitä on tapahtunut sitten, kun se on toteutettu. Hätätyön luonteenomainen piirre on se, että siinä pitää olla ennalta arvaamaton tilanne, ja ennalta arvaamattomat tilanteet liittyvät esimerkiksi myrskyihin, tämäntyyppisiin tilanteisiin. Jos yritys tai yhteisö ei ole omilla varallaolojärjestelmillään tai muilla henkilöstöresursseillaan pystynyt varmistamaan tällaisia tilanteita, sellaisissa tilanteissa on hätätyö perusteltua, ja siitä pyydetään myös henkilöstöltä lausunto sitten, kun sitä aikanaan käsitellään, että oliko tälle asialle perustetta. Eli tämä hätätyön sotkeminen tässä on ollut iso ongelma. Edustaja Kiuru hyvin toi esiin sen, että poliittisesti arviointineuvoston jälkeen on vielä tämä hätätyö tuotu siihen mukaan, eikä siihenkään ministeri vastannut, miksi näin on tehty, koska arviointineuvostolle meni ihan erilainen versio kuin mikä täällä meillä on nyt käsittelyssä. Jotenkin kun tätä lainsäädäntöä seuraa ja tätä työtä seuraa, että kun tulee työntekijöiden oikeuksista kyse, niin kyllä pusketaan kaikilla mahdollisilla keinoilla tänne laki sisään ja sitten katsotaan, kuinka tämä sali täällä sitä hyväksyy. Näin näyttää käyvän, että täällä on kovin kova halu viedä työntekijöitä kurittavia lakeja eteenpäin, tälläkin kertaa, valitettavasti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-03-18T16:27:20,2025-03-18T16:30:24,Hyväksytty,1.1 2025_25_199,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään ja asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_25_200,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 6 käsittelyä. — Seuraavana meillä on edustaja Koskela, Minja, poissa. Edustaja Nurminen, poissa. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_25_201,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys säätää suojelutyöstä lainsäädännöllä, ja tämä odotetusti kyllä jatkaa Orpon ja Purran hallituksen yksipuolisella, työnantajia suosivalla lainsäädäntötyöllä. Suojelutyön järjestäminen on tarpeellista ja yleensä myös työntekijöiden edunkin mukaista, ja juuri siksi suojelutyöstä sopiminen osapuolien kesken on onnistunut lähtökohtaisesti oikein hyvin tässä maassa. En siis välttämättä näe edes tarvetta tämmöiselle suojelutyöstä yksityiskohtaisesti lainsäädännössä säädetylle tilanteelle. Jos suojelutyöstä säädetään lainsäädännössä, tulisi lain taata myös työntekijöille tietyt oikeudet ja yhdenvertainen asema neuvotteluissa. Näin ei kuitenkaan tehdä tässä hallituksen esityksessä. Tämä esitys on jälleen kerran epätasapainoinen. Se asettaa työntekijöille ja heidän järjestöilleen velvoitteita mutta ei vastaavasti mitään velvollisuuksia työnantajille. Tämä on vastoin oikeudenmukaisen työmarkkinasääntelyn periaatteita. On kohtuutonta, että lakiesityksen nojalla työntekijät velvoitetaan työskentelemään ilman riittävää suojaa, vaikka suojelutyön järjestämisestä ei nykyisellään ole ollut merkittäviä ongelmia. Eli jotenkin tuntuu, että tässä taklataan ongelmaa, mitä ei ole edes olemassa. Se hieman ihmetyttää, miksi tällaista lainsäädäntöä tarvitsee ruveta tekemään. Tämä on ehkä omiaan vain sekoittamaan lisää näitä työmarkkinoita, kun jotenkin kokisin, että ikäväkseni joudun toteamaan, että niitä työmarkkinoita on sekoitettu tässä salissa nyt kahden vuoden aikana kokoomuksen ja perussuomalaisten toimesta vähän liikaakin. Kuulin debatissa, joku taisi käyttää sellaista termiä, että ammutaan kärpästä vähän tykillä, ja jotenkin tässä minullekin sellainen mieli kyllä herää. Tämä prosessi tässä lainsäädäntövalmistelussa on jotenkin puutteellisen oloista, kun eduskunta on aiemmin edellyttänyt, että suojelutyön tarpeellisuutta arvioidaan perusteellisesti, mutta tämä työ on jätetty tekemättä. Sen sijaan hallitus esittää sekavaa ja ristiriitaista lakimuutosta, joka on päällekkäinen jo olemassa olevan lainsäädännön kanssa osittain. Se tarjoaa työnantajille uuden väylän heikentää työntekijöiden työtaisteluoikeutta oikeudellisin keinoin. Tämä ei ole tosiaan tasapainoista työmarkkinapolitiikkaa. Tähän puheenvuoron loppuun haluan vielä korostaa, että en missään nimessä vähättele ihmishenkiä tai suojelutyötä sinänsä. Se on tosi tärkeätä, ja sille on paikkansa. Mutta sitten, kun tässä myös hätätyötä käsitellään, nämä jollain tavalla menevät sekaisin tässä lakiesityksessä. Ja siitä, että hätätyötä saatetaan vähän väärinkäyttääkin, on esimerkkejä, niin kuin taisin debatissa ottaa esille, että on oikeusasteita käyty lävitse ja todettu, että ei ollutkaan hätätyöhön perusteita, joten tämä saattaa aukaista tätä mahdollisuutta vähän turhan paljon. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-03-18T20:02:46,2025-03-18T20:06:00,Hyväksytty,1.1 2025_25_202,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_203,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Työriitojen sovittelu on keskeinen väline työmarkkinarauhan ylläpitämiseksi. Uusi lainsäädäntö vahvistaa sovittelujärjestelmää ja antaa selkeät pelisäännöt siitä, miten työtaistelutilanteissa voidaan toimia. Tavoitteena on, että osapuolet löytävät neuvotteluteitse ratkaisuja, joilla työtaisteluiden haittavaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Mikäli sovitteluratkaisuun ei päästä, uudistus mahdollistaa työnantajalle oikeussuojakeinot, joilla voidaan turvata peruspalvelut ja välttämättömät toiminnat. Arvoisa rouva puhemies! Työtaisteluiden aikana on huolehdittava ihmisten hengestä ja terveydestä, jotta välttämättömät palvelut, kuten terveydenhuolto ja pelastustoimi, pysyvät toimintakykyisinä. Samalla varmistetaan, että kriittiset resurssit, kuten energia, vesi ja lääkkeet, ovat saatavilla ja että ympäristö- ja turvallisuusuhkat voidaan torjua. Kansallisen turvallisuuden kannalta on myös olennaista, että maanpuolustus ja laittoman maahantulon ehkäisy eivät vaarannu työtaisteluiden seurauksena. Jos suojelutyön tarjoamisesta ei päästä sopuun, työnantajalla on oikeus hakea työtaistelun kieltämistä tuomioistuimelta. Viimesijaisena keinona voidaan käyttää hätätyötä. Tämä antaa työelämälle ennakoitavuutta ja suojaa yhteiskunnan toimintakykyä. Arvoisa rouva puhemies! Uudistus ei rajoita tarpeettomasti työntekijöiden oikeuksia, vaan se turvaa kriittiset perustoiminnat. Tämä on kansainvälisten sopimusten mukaista ja linjassa niiden vähimmäispalveluita koskevien käytäntöjen kanssa. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että työmarkkinoilla vallitsee tasapaino työtaisteluoikeutta kunnioittaen, mutta samalla pidämme huolta kansalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Kannatan esitettyjä muutoksia ja uskon, että ne vahvistavat työelämän vakautta ja ennakoitavuutta. Työsovittelun kehittäminen on panostus paitsi sujuvampaan työelämään myös turvallisempaan yhteiskuntaan. — Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-18T20:06:00,2025-03-18T20:08:41,Hyväksytty,1.1 2025_25_204,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,Edustaja Berg., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_205,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään käsittelemme hallituksen esitystä työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain muuttamisesta, joka käytännössä muuttaisi merkittävästi suomalaisen työntekijän asemaa ja horjuttaisi työmarkkinoiden tasapainoa tavalla, jota emme voi hyväksyä. Olen ammatiltani röntgenhoitaja ja toiminut terveydenhuoltoalalla myös luottamusmiehenä sekä pääluottamusmiehenä toistakymmentä vuotta. Tiedän, miltä tuntuu olla etulinjassa, kun resurssit ovat niukat ja palkka ei vastaa tehtävän vastuuta. Tiedän, mitä tarkoittaa, kun hoitajat joutuvat venymään yli inhimillisten rajojen, ja miten väsymys, turhautuminen ja arvostuksen puute nakertavat ammattilaisia, joista kuitenkin koko yhteiskuntamme riippuu. Valitettavasti tämä hallituksen esitys ei tee muuta kuin pahentaa edellä kuvattua tilannetta. Arvoisa puhemies! Viime kaudella kävimme vaikeassa tilanteessa vaikeita keskusteluja potilasturvallisuudesta, ja silloin olin lopulta valmis myös itse tukemaan ratkaisua, joka edellytti osapuolia neuvottelemaan suojelutyöstä ja turvaamaan kriittisesti sairaiden hoidon. Tämä esitys ei ole kuitenkaan potilasturvallisuuslaki, vaan kyse on täysin eri mittaluokan esityksestä. Kyseessä ei ole tasapainoinen kompromissi, vaan se on suoraa vallansiirtoa työnantajille ja järjestelmällinen hyökkäys kaikkia työntekijöitä vastaan. Työtaisteluoikeus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Se ei ole mielivaltaa eikä uhkapeliä vaan työntekijöiden viimeinen keino puolustaa oikeuksiaan silloin, kun neuvottelut eivät tuota tulosta. Nyt hallitus haluaa rajoittaa tätä oikeutta tavalla, joka heilauttaa voimatasapainon yksipuolisesti työnantajan eduksi. Käsittelemme nyt siis hallituksen esitystä, joka murentaa palkansaajien neuvotteluasemaa, lakia, joka heikentää työntekijöiden oikeuksia ilman, että mitään todellisia korjauksia tehtäisiin itse ongelmiin eli palkkakuoppiin, resurssivajeeseen ja työoloihin. Arvoisa puhemies! Ehkä kaikkein haitallisimpana pidän kuitenkin esitystä avata työaikalain hätätyön käyttö nykyistä laajemmin myös työtaistelutilanteissa. Hätätyö on voimassa olevan lainsäädännön mukaan säännöllisen työajan ulkopuolella ennalta arvaamattomien syiden vuoksi poikkeuksellisissa tilanteissa tehtävää työtä. Hätätyöhön oikeuttavia kriteereitä arvioidaan aina erikseen syyn ennalta-arvaamattomuuden ja seurausedellytyksen täyttymisen osalta. Hätätyön taustalla on siis oltava äkillinen syy, jota ei ole voitu ennakolta tietää, ja hätätyötä voidaan käyttää vain lyhytaikaisesti. Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys hätätyötä koskevasta sääntelystä ei riittävällä tavalla turvaa edellä mainittuja merkittäviä oikeushyviä. Hätätyösääntelyn muutoksia vastustetaan laajasti, koska työnantajan yksipuolinen päätös työtaistelun rajojen asettamisesta rikkoisi järjestäytymisvapauden periaatteita. Palkansaajat viittaavat myös EU-tuomioistuimen ratkaisuihin, joiden mukaan työtaistelu ei ole äkillinen ennalta-arvaamaton tapahtuma. Lisäksi asiantuntijalausunnoissa korostetaan, että hallituskauden aikana on jo tehty useita työmarkkinoihin vaikuttavia lainsäädäntömuutoksia ilman kokonaisarviota niiden yhteisvaikutuksista. Hyvin ongelmallisena pidän myös sitä, että tämä lisäys hätätyöstä tuotiin vasta arviointineuvoston käsittelyn jälkeen hallituksen esitykseen. Eli arviointineuvosto on täten faktisesti lausunut eri lakiesityksestä kuin mikä meillä nyt eduskunnassa on käsittelyssä. Omasta yli 20 vuoden kokemuksestani niin sairaalan työntekijänä, henkilöstön edustajana kuin myös päättäjänä osaan sanoa, että hätätyön väärinkäyttö on ollut ongelmana terveydenhuoltoalalla jo nyt — saati jatkossa, mikäli hallitus tämänkin esityksen väkisin runnoo eduskunnasta läpi. Arvoisa puhemies! Ammattiliitot ovat olleet tämän maan rakentamisessa mukana jo yli vuosisadan. Ne ovat neuvotelleet meille työajat, lomat, palkankorotukset ja työturvallisuuden. Jos hallitus kuvittelee, että suomalaiset työntekijät katsovat hiljaa sivusta, kun näitä saavutuksia ajetaan alas, se erehtyy pahasti. Työelämän kehittäminen ei tapahdu sanelupolitiikalla. Jos hallitus oikeasti haluaa parantaa suomalaista työelämää, sen pitäisi kuunnella myös heitä, jotka pitävät tämän maan pystyssä. Tämä esitys ei kuulu moderniin pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon. Se kuuluu roskakoriin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-03-18T20:08:48,2025-03-18T20:14:38,Hyväksytty,1.1 2025_25_206,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,Edustaja Sirén poissa. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_207,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiesitys on yksi Orpon hallituksen työelämää heikentäviä lainsäädäntöjä, ja erityisesti palkansaajapuolen asemaa tällä yritetään vaikeuttaa. Tässä unohdetaan, että suojelutyöllä tarkoitetaan työtä, jonka tekeminen työtaistelun aikana on välttämätöntä kansalaisten hengen ja terveyden vaarantamisen ehkäisemiseksi tai sellaisen omaisuuden suojelemiseksi, mikä erityisesti vaarantuu työtaistelun vuoksi. Tämä on se ydin, mitä yritetään tehdä. Työntekijöiden yhdistykset määrittelevät yleensä työtaistelujen rajat. Tämän lisäksi ammattiliitot voivat antaa luvan suojelutyöhön työtaistelun aikana. Suojelutyöstä tavallisesti neuvotellaan työnantajan kanssa ja sovitaan suojelutyöhön liittyvistä järjestelyistä. Tämä on ollut käytäntönä koko ajan ammattiyhdistysliikkeessä. Siellä on perusasiana se, että henkeä ja terveyttä ei uhata ja laitteita ei rikota, ja näistä on yleensä sovittu, viimeksi sitten sovittelutoimen yhteydessä, jos ei muuten ole siihen päästy, mutta tämä on erittäin hyvin mennyt. Näistä työtaistelun rajauksista ja suojelutyön antamisesta ei ole pääsääntöisesti syntynyt siis ongelmia. 2007 ja 2022, viimeisten parinkymmenen vuoden aikana pari tapausta terveyssektorilla, ovat olleet niitä kysymyksiä, joita on jouduttu käsittelemään, mutta nyt tässä on tämmöinen laaja lakipaketti tuotu tähän kokonaisuuteen. Se on laajennettu sopimusalueeltaan ja myöskin sitten tänne on tuotu hätätyö vielä yhdeksi elementiksi lisäksi. Tämä ei ole myöskään pohjoismaista käytäntöä. Pohjoismaissa ei ole lainsäädännöllä ohjattu suojelutyön tekemistä, vaan siellä on myös sopimuspohjaisesti tehty. Tämän lainsäädäntötyön tausta liittyy vuoden 2022 sosiaali- ja terveyshuollon työehtosopimusneuvottelujen tapahtumiin ja niin sanotun määräaikaisen potilasturvallisuuslain asettamiseen. Sen seurauksena sitten, kun se aikanaan ratkesi, sovittiin tämän lainsäädännön yhteydessä, että eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää suojelutyötä koskevat kehittämistarpeet ja valmistelee tarvittaessa lainsäädäntöehdotukset, joilla suojelutyön järjestäminen turvataan — ”selvittää ja valmistelee”, ja selvitystä ei ole näkynyt. Ministeri Satoselta tänäänkin monta kertaa kysyttiin, mutta ei ole. Ja sitten ”valmistelee lainsäädäntöehdotukset suojelutyön järjestämiseksi”, ja sitä perustetta ei ole kuvattu tässä, minkä takia tämänlaajuinen lakiesitys on tässä tullut. Se ei näy tässä lain perusteluissa myöskään. Me joudumme siis ottamaan lakiesityksen, joka on tehty laveammaksi ja sitten hätätyöllä vielä tässä ohjattu tiukemmaksi. Tässä on sillä tavalla mielenkiintoinen kokonaisuus, kun katsotaan tämän lakiesityksen sivun 58 hyvää kuvaa siitä, miten arviointineuvosto on arvioinut tämän paketin toimivan. Täällä kuvataan se, että kun työntekijäyhdistys ilmoittaa työtaistelusta, työnantaja arvioi, minkälaiset vaikutukset ja vaihtoehdot on kriittisten toimintojen osalta, ja sitten sen jälkeen, jos näkee, se voi tätä haastaa ja käydä neuvottelemaan työntekijäpuolen kanssa ja viime kädessä viedä sitten väliaikaisen kieltohakemuksen tuomioistuimelle, alioikeudelle, eli työtuomioistuin ei ole tässä kysymyksessä — ja tässä mielessä prosessi on selvä. Mutta sen jälkeen, jos tätä ratkaisua ei ole syntynyt vielä, tähän perään on laitettu hätätyö, ja kun hätätyön tunnusmerkistö on se, että se on ennalta arvaamaton syy, missä tarvitaan työvoimaa, ja työnantaja ei ole siihen valmistautunut, niin nyt tähän tuodaan aivan uusi elementti. Työtaistelu ei ole ennalta arvaamaton syy, ja tässä mielessä tätä laajennetaan nyt tälle alueelle, mikä on aivan poikkeuksellista. Siinä mielessä tulee olemaan kyllä tämän lainsäädäntöprosessin yhteydessä mielenkiintoinen ulottuvuus, miten hätätyö ulotetaan tällaiseen tilanteeseen ja millä perusteilla se yleensä tehdään. Eli prosessia on laajennettu alueen osalta ja sitten myöskin prosessin osalta. No, sitten kun katsotaan tätä kokonaisuutta suhteessa siihen potilasturvallisuuslakiin, mikä täällä oli väliaikaisena lakina, niin silloin siinä yhteydessä perussuomalaiset ja kokoomus edellyttivät, että jos joudutaan tällaiseen tilanteeseen, niille työntekijöille pitää maksaa kaksin- tai jopa kolminkertainen palkka niistä tunneista, jotka tehdään. Nyt tässä esityksessä niitä ehdotuksia ei ole lainkaan. Se on mielenkiintoista havaita, että silloin oppositiosta he ovat olleet tätä arvostelemassa ja nyt sitten kun oli oma mahdollisuus tehdä tätä lakia, niin heidän ehdotuksissaan tästä kohdasta ei näy mitään. Täällä on monia ongelmia, ja palaan vielä toisessa puheenvuorossa tähän arviointineuvoston näkemykseen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-03-18T20:14:44,2025-03-18T20:21:03,Tarkistettu,1.1 2025_25_208,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,Edustaja Partanen poissa. — Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_25_209,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tänään käsittelyssä oleva suojelutyötä koskeva lakimuutos on esitys, jonka vaikutukset ovat laajat ja kauaskantoiset, eikä sitä voi hyväksyä ilman vakavia varoituksia. Lakimuutoksen tarkoituksena on turvata suojelutyö työtaisteluiden aikana, mutta tosiasiallisesti se heikentää työntekijöiden oikeuksia ja puuttuu työmarkkinoiden tasapainoon tavalla, joka ei ole perusteltua millään muotoa. Ensinnäkin laki on tarpeeton. Nykyjärjestelmä, jossa suojelutyö perustuu työmarkkinajärjestöjen välisiin sopimuksiin, on toiminut hyvin. Työntekijät ja työnantajat ovat vuosikymmeniä kyenneet sopimaan keskenään suojelutyöstä ilman, että valtion on tarvinnut puuttua asiaan. Tämä on toiminut erityisen hyvin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, joissa yhteiskunnallinen luottamus ja yhteistyö ovat vahvoja. Esitetty lakimuutos siis tuo tarpeettoman sääntelykerroksen tilanteeseen, jossa jo nyt osapuolet ovat onnistuneet saavuttamaan toimivia ratkaisuja. Olen itsekin ollut useasti teollisuuden työpaikalla sopimassa lainmukaisen työtaistelun aikana suoritettavasta suojelutyöstä ilman mitään ongelmia. Toiseksi lakimuutos kaventaa työntekijöiden lakko-oikeutta. Lakko on perusoikeus, joka kuuluu demokraattiseen yhteiskuntaan. Se on työntekijöiden keino vaikuttaa neuvotteluvoimansa avulla työehtoihin. Tämä lakimuutos vaarantaa tämän oikeuden, sillä se voi velvoittaa työntekijät jatkamaan työtä työtaistelun aikana jopa vastoin omaa tahtoaan. Tämä asettaa työnantajan etuoikeudet etusijalle työntekijöiden oikeuksien kustannuksella ja heikentää heidän vaikuttamismahdollisuuksiaan. Kolmanneksi lakimuutos rikkoo tasapainon työmarkkinoilla. Meidän on muistettava, että suojelutyötä koskeva sääntely ei ole vain tekninen asia. Se liittyy laajemmin työmarkkinoiden tasapainoon. Työntekijäjärjestöt ja työnantajajärjestöt ovat tasapainottaneet oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan vuosikymmeniä. Tämä laki kallistaa vaa’an työnantajien hyväksi eikä tuo riittävää oikeutusta tai tarvetta muutokseen. Se voi horjuttaa työmarkkinarauhaa ja johtaa jopa lisääntyneisiin konflikteihin, kun työntekijät kokevat oikeuksiensa kaventuvan, valitettavasti. Neljänneksi lakimuutos on poikkeuksellinen verrattuna muihin Pohjoismaihin. Suomessa on totuttu korkeaan luottamukseen ja yhteistyöhön työmarkkinaosapuolten välillä. Muut Pohjoismaat, joihin olemme usein verranneet itseämme, ovat ratkaisseet suojelutyön kysymykset sopimusteitse. Miksi Suomi nyt poikkeaa tässäkin asiassa ja tästä hyväksi todetusta käytännöstä? On tärkeää, että seuraamme pohjoismaista mallia, joka perustuu luottamukseen, yhteistyöhön ja vapaaehtoisuuteen. Hallitus on korostanut aiemmissa päätöksissään juuri Pohjoismaiden mallin tärkeyttä. Mihin pohjoismaisen mallin tärkeys nyt hävisikin? Lopuksi: Tämä lakimuutos on ristiriidassa suomalaisen työmarkkinakulttuurin perusperiaatteitten kanssa. Suomessa on pitkään arvostettu neuvottelukulttuuria ja osapuolten vapautta sopia asioista ilman liiallista valtion puuttumista. Arvoisa rouva puhemies! Siksi vastustan tätä lakimuutosta ja kehotan meitä kaikkia miettimään, minkälaisen työmarkkinayhteiskunnan haluamme jättää esimerkiksi tuleville sukupolville. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-03-18T20:21:14,2025-03-18T20:24:26,Hyväksytty,1.1 2025_25_210,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,Edustaja Mikkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_211,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä hallituksen esityksessä laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain sekä työaikalain muuttamisesta ehdotetaan, että tuomioistuin voisi kieltää työtaistelut, jotka rikkoisivat työntekijäjärjestöjen huolehtimisvelvollisuutta ja jotka työnantaja veisi kanteella tuomioistuimeen. Huolehtimisvelvollisuuden vastaisesti toimeenpantava työtaistelutoimenpide olisi kielletty, ellei työnantaja voisi välttää välttämättömien toimintojen vaarantumista kohtuudella käytettävissään olevilla keinoilla. Tällä esityksellä ehdotetaan muutoksia työaikalain hätätyötä koskevaan sääntelyyn. Hätätyötä saisi teettää vain viimeisenä keinona, jos akuutissa vaaratilanteessa on uhkana merkittävä perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvä vahinko eikä sitä voida estää esityksessä ehdotetuilla tai muilla kohtuullisilla keinoilla. Suojelutyöllä taas tarkoitetaan työtä, jonka tekeminen työtaistelun aikana on välttämätöntä kansalaisten hengen tai terveyden vaarantumisen ehkäisemiseksi tai sellaisen omaisuuden suojelemiseksi, mikä erityisesti vaarantuu työtaistelun vuoksi. Arvoisa puhemies! Työtaistelujen rajauksista tai suojelutyön antamisesta ei ole pääsääntöisesti syntynyt ongelmia työmarkkinoilla. Kaikki työ- ja virkasuhdealat huomioiden Suomessa lainvalmistelun aloittamiseen johtaneita työtaistelujen suojeluerimielisyyksiä on tapahtunut vuoden 2000 jälkeen noin kerran vuosikymmenessä. Kysynkin: mikä merkitys lain säätämisellä on, jos edelleen pakottavassa tilanteessa voidaan säätää erityislaki, jos lakko on yhteiskunnallisesti vaarallinen? Yhteinen säätely eri aloille on mahdotonta saada toimivaksi, koska eri ammattialojen työt, työtaisteluiden vaikutukset ja tilanteet ovat hyvin erilaisia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-03-18T20:24:29,2025-03-18T20:26:41,Hyväksytty,1.1 2025_25_212,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_213,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä vielä yksi näkökanta tähän hallituksen esitykseen, kun nyt ei kuitenkaan näihin korvauksiin olla valmiita samalla tavalla kuin edellisen hallituksen aikana, kun vastaavaa asiaa käsiteltiin: Jos henkilöt määrätään suojelutyöhön, niin tämmöisen perustavanlaatuisen työtaisteluoikeuden rajoituksesta tulisi työnantajan aina joutua maksamaan työntekijöille jonkunnäköistä ylimääräistä korvausta. Viime kaudella, kun eduskunta joutui hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa säätämään potilasturvallisuuslaista, kirjattiin oikeus 30 prosentin korotukseen normaaliin palkkaan. Silloin nykyiset hallituspuolueet esittivät vieläkin korkeampia korvauksia siihen, ja nyt jotenkin ihmetyttää se, että tällä hetkellä, kun tätä käsitellään uudelleen, ei enää ollakaan valmiita siitä maksamaan korotettua palkkaa. Tämä on varmasti yksi, mikä tulee tuolla arjessa kyllä sitten tuottamaan tuskaa, kun tätä lakia joudutaan mahdollisesti joskus soveltamaan. Lakiesityksen keskeinen ongelma liittyy työtaisteluoikeuden rajoittamiseen tavalla, joka ei ole linjassa kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Kansallisen lainsäädännön nykytila on jo valmiiksi ongelmallinen suhteessa ILOn ja muiden kansainvälisten järjestöjen asettamiin periaatteisiin, ja nyt esitettävä sääntely syventää tätä ristiriitaa vielä entisestään. Esityksen perusteluissa vähimmäispalveluvaatimukset esitetään keinona työtaisteluoikeuden rajoittamiselle, mutta samalla pyritään luomaan mielikuvaa siitä, ettei kyse ole rajoituksesta lainkaan. Tämä on harhaanjohtavaa, sillä vähimmäispalveluvaatimukset ovat työtaisteluoikeuden rajoitus, ja niiden käyttö tulisi aina suhteuttaa laajempiin perusoikeudellisiin periaatteisiin. Esitetty lakimuutos laajentaisi olennaisten palveluiden käsitettä tavalla, joka tarkoittaisi huomattavaa rajoitusta ammattiyhdistysten käytössä oleville toimintakeinoille. Eli jollain tavalla tässä on sellainen tilanne, että ei ehkä ole puntaroitu nyt ihan riittävällä tarkkuudella sitä, miten tämä peilautuu näihin ILOn kansainvälisiin sopimuksiin. Lisäksi on huomattava, että lakiesityksessä ei ole tunnistettu sitä, että olennaisten palveluiden määrittely ei voi perustua yksinomaan kansalliseen poliittiseen päätöksentekoon. Eli jollain tavalla koen, että kun tällaista laitetaan lakiin, niin ovatko nyt väärät ihmiset sitten määrittelemässä näitä asioita, kun me olemme niitä määrittelemässä. Ehkä se olisi työmarkkinaosapuolten parempi sopia, niin kuin tähänkin asti on pystytty sopimaan, kun näistä ei ole juurikaan ongelmia ollut. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-03-18T20:26:41,2025-03-18T20:29:36,Hyväksytty,1.1 2025_25_214,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_215,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Viitala tuossa hyvin kuvasi työmarkkinaosapuolten näkemystä tästä asiasta. Kun katsoo näitä lausuntoja, niin työnantajapuoli kannattaa ja jopa kiristäisi tätä, että hätätyökin olisi kaikissa tilanteissa sallittua, ja sitten palkansaajapuoli yksipuolisesti vastustaa. Tämä kuvaa näitten lakien ongelmallisuutta. Nämä pitäisi nimenomaan sopia työmarkkinajärjestöjen kesken, ja sitä velvoittavuutta olisi voinut laittaa lisää. Mielenkiintoinen yksityiskohta on tässä, kun oikeuskansleri sanoo näin: ”Työmarkkinaosapuolten erimielisyys voi edellyttää lakiehdotuksen ja sen perusteluiden täsmentämistä, jotta velvollisuuksista ja rajoituksista olisi riittävän yhtenäinen käsitys.” Oikeuskansleri katsoo, että kun tässä ollaan näin kaukana toisistaan, niin nyt pitäisi lakiehdotuksen olla hyvin täsmällinen ja näin poispäin. Tämä kokonaisuus tässä on. Palkansaajapuoli vastustaa tätä monesta syystä. Tässä on lausuntoihin viitattu, kansainvälisiin sopimuksiin, jotka on lakko-oikeudesta ja järjestäytymisestä määritelty. Tämä on jo niillä rajoilla, että tämä varmaan tullaan käsittelemään perustuslakivaliokunnassa. Sitten tätä väliaikaisen kiellon hakemista pidetään ongelmallisena. Sitten vastustetaan tätä laajentamista virkasuhteisiin — tämä kokonaislaajennus on tässä myös isossa roolissa. Eli täällä on paljon semmoisia asioita, jotka pitäisi huomioida. Myös lainsäädännön arviointineuvosto on pyytänyt, että tätä esitystä työntekijöiden työtaisteluoikeuden rajoituksista tulee tarkentaa yksittäisten työntekijöiden oikeuksien näkökulmasta erityisesti hätätyön osalta — taas se hätätyö. Ja sitten ehkä kaikkein tärkein: suojelutyön sopimisen muutos. Nyt olisi kuvattava selkeämmin, miten työntekijä- ja työnantajapuolen velvoitteet muuttuvat käytännössä ja vaikuttavat työtaistelurajauksiin. Nämä pitäisi nyt avata tässä, lainsäädännössä sitä ei ole tehty. Täällä on tuomioistuimen toiminnasta, miten tämä vaikuttaa oikeusjärjestelmään, ja verrokkimaiden ratkaisuista, joita minä tuossa aikaisemmassa puheenvuorossani myös käytin esimerkkinä, että Pohjoismaissa tätä ei ole. Kun täällä koko ajan vedotaan, että pohjoismaista mallia pitäisi käyttää, niin aina näköjään tapauskohtaisesti käytetään sitä pohjoismaista mallia. Silloin kun se tuntuu hyvältä, niin sitä käytetään, mutta silloin kun sillä olisi toinenkin näkökulma, niin se aina unohdetaan. Tämä työ jatkuu täällä eduskunnassa nytten, ja toivon, että tämä ei tule sotkemaan työmarkkinakierrosta, kun tätä lakia yritetään runnoa nopeasti lävitse. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-03-18T20:29:36,2025-03-18T20:32:45,Hyväksytty,1.1 2025_25_216,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_217,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tuossa aiemmassa pykäläkäsittelyssä arvostamani edustaja Kettunen hienosti toi esiin sen aiemman lakiesityksen valtaisan koon ja vaikutuksen, ja sitten toisaalta edustaja Kettunen hienosti myös aidosti ja syystäkin kyseenalaisti, miksi perussuomalaisia ei näy salissa puolustamassa ja pitämässä puheita merkittävässä asiayhteydessä. Arvoisa rouva puhemies! Kyllä nytten tässäkin yhteydessä olen hieman hämmästynyt siitä, että perussuomalaisia ei kiinnosta tämä vakava asia, varsinkin kun muistutan teitä, arvoisat edustajat, siitä, että SAK:n Vaalistaja kysyi ennen eduskuntavaaleja eri puolueilta kysymyksiä liittyen työmarkkina-asioihin, kysymyksiä liittyen työntekijöihin ja heidän edunvalvontaansa ja oikeuksiinsa, että minkälaisia muutoksia mitkäkin puolueet ovat valmiita tekemään. Otan tässä nyt yhden kysymyksen ihan muistutuksena meille kaikille. Tässä Vaalistajan kysymyksessä ennen eduskuntavaaleja kaikilta puolueilta SAK kysyi seuraavaa: ”Työntekijöiden lakko-oikeus on turvattava vähintään nykyisessä laajuudessaan.” — siis: ”Työntekijöiden lakko-oikeus on turvattava vähintään nykyisessä laajuudessaan.” No, tietysti SDP vastasi, että kyllä on turvattava, ja nytkin herää mielenkiinto, mitä perussuomalaiset vastasivat tähän kysymykseen. Kun heitä ei nyt täällä näy puolustamassa tätä asiaa, niin voisi olettaa, että he ovat olleet sillä kannalla silloin kysymyksen osalta, että heitä ei paljon kiinnosta, mutta mitä vielä, he vastasivat eduskuntavaalien alla, että kyllä, työntekijöiden lakko-oikeus on turvattava vähintään nykyisessä laajuudessaan. Herää vain kysymys, että mitä ihmettä. Ja kun me tiedämme, että nimenomaan tämä suojelutyölakimuutos tulee keskeisesti vaikuttamaan siihen, että työntekijöitten lakko-oikeutta murennetaan lisää tällä lakiesityksellä ja myös vielä sitä kautta, että työtaistelutilanteessa työnantaja voi teetättää hätätyötä, siis teetättää hätätyötä ilman mitään sanktioita, ilman mitään seuraamuksia, niin onhan tämä järkyttävää seurata tätä päätöksentekoa tässä salissa tällä hetkellä. Siellä perussuomalaisten pulpetit ammottavat tyhjyyttään, kun me käsittelemme tätä äärimmäisen merkittävää kysymystä, nimenomaan työntekijöitä, työmarkkinoita ja nimenomaan työntekijöitten oikeuksia koskien. Vaalistaja kysyi, säilytetäänkö lakko-oikeus, ja perussuomalaiset vastasivat ”kyllä”. Mitä he vastaavat nyt? ”Ei.”", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-03-18T20:32:45,2025-03-18T20:35:21,Hyväksytty,1.1 2025_25_218,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,Edustaja Mikkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_219,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lainsäädännön arviointineuvoston mukaan esitysluonnoksessa on tuotu esille joitakin suojelutyön sopimisessa havaittuja tulkinnanvaraisia tilanteita, vaikka nykytilassa ei ole ilmennyt merkittäviä ongelmia tai epäselvyyksiä. Tämä ehdotettu laki rajoittaa perusteettomasti työtaisteluoikeutta, lisää hallinnollista taakkaa ja oikeudellisia riskejä eikä noudata kansainvälisiä sitoumuksia tai perustuslain vaatimuksia. Laki on päällekkäinen ja ristiriitainen nykyisen sääntelyn kanssa, erityisesti julkisella sektorilla. Suojelutyön käsite on laajennettu koskemaan koko työmarkkinakenttää, ei vain henkeä ja terveyttä uhkaavia tilanteita. Tämä malli, tämä hallituksen esitys, etäännyttää Suomea muista Pohjoismaista, joissa työmarkkinaosapuolet sopivat suojelutyöstä ilman lainsäädäntöä. Miksi me emme Suomessa voi työmarkkinoita kehittää sopien, ei sanellen?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-03-18T20:35:21,2025-03-18T20:36:38,Hyväksytty,1.1 2025_25_220,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_221,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tästä, mitä edustaja Mikkonen tuossa otti esille, on oikeastaan aika hyvä jatkaa. Ihmettelen vielä sitä, että kun useasti puhutaan näistä pohjoismaisista työmarkkinamalleista ja sieltä on kopioitu nyt valtavasti palkansaajan heikennyksiä tänne meidän maahamme, niin nyt sitten voitaisiin kyllä kanssa kopioida sieltä. Elikkä muissa Pohjoismaissa ei ole lainsäädännöllä tällaisia asioita lähdetty sörkkimään, vaan siellä on se sopimisen kulttuuri pystytty säilyttämään. Toivoisin, että myös tässä vähän benchmarkattaisiin naapurimaita ja jatkettaisiin samalla linjalla, koska se on tosiaan toiminut täällä meillä Suomessa. Sen verran intoutuneena myös edustaja Suhosen puheenvuorosta tuli sellainen ajatus vielä, että jos ääneen pohdiskelee hieman näiden kaikkien palkansaajien heikennysten ja työtaisteluoikeuksien rajoittamisten yhteisvaikutuksia, niin kyllä minua aika lailla hirvittää se — kun ollaan huomattu, että hallituksella eivät ole nämä yhteisvaikutusten arvioinnit olleet ehkä muissakaan lakiesityksissä ihan huippuluokkaa — onko kukaan arvioinut sitä, kuinka paljon nämä palkansaajien heikennykset tulevat oikeasti muuttamaan työelämää ja tulevien sukupolvien, tämän hetken nuorison, työmarkkina-asemaa. Tässä on isoja riskejä, että me hajotetaan tosi toimiva järjestelmä, ja nyt ollaan hajottamassa myös sitä, millä tavalla sitä järjestelmää pystyisi tulevaisuudessa edes hitusen puolustamaan. Näitä yhteisvaikutuksia tässä pohdin vielä ääneen. Toivotaan, että olisin väärässä, mutta pahaa pelkään, että kun nämä konkretisoituvat samaan aikaan kuin nämä sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset, jotka vielä heikentävät sitten sitä hetkeä, kun ihmiset on irtisanottu pienemmällä kynnyksellä, niin kyllä tässä nyt ollaan luotu aikamoinen pommi tähän yhteiskuntaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-03-18T20:36:38,2025-03-18T20:38:53,Hyväksytty,1.1 2025_25_222,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_223,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ihan lopuksi tässä vielä tavallaan haluan puolustella omiakin puheenvuorojani aikaisemmin tänään. Kun ministeri oli paikalla, pidin debattikeskustelussa vastauspuheenvuoron, jossa nimenomaan kyseenalaistin ministerin pestin aikana tehtyjä heikennyksiä työntekijöille. Nyt ihan tukeakseni tätä väitettä hieman muistutuksena kaikille luettelen pikkuisen täältä näitä lyhyesti: Elikkä mitä heikennyksiä hallitus on tuonut työmarkkinoita ja työntekijöitä koskien? No, siellä on työttömyysturvan omavastuu 5:stä 7 päivään muutettu, kansaneläkeindeksin jäädytys, joka vaikuttaa moniin etuuksiin, lomakorvauksien jaksotus on palautettu, yleisen asumistuen leikkaus, työttömyysturvan suojaosan poisto, asumismenojen ehtojen tiukentuminen, lapsikorotuksen poisto, lakko-oikeuden rajaaminen ja jopa lakkosakkojen asettaminen työntekijöille. Aikuiskoulutustuki on lakkautettu, vuorotteluvapaa on lakkautettu, työssäoloehto on muutettu kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen, ansioturvan porrastaminen, euroistus elikkä leikkaus, työssäoloehdon kertymisen lakkautus palkkatuetussa työssä, ikäsidonnaisista poikkeuksista luopuminen, korotetun ansio-osan leikkaus työllistämistä edistävistä palveluista, paikallisen sopimisen uudistus, joka tarkoittaa suoraan sitä, että työlainsäädännöstä halutaan poiketa sopimalla työpaikoilla heikommin. Vientimalli — elikkä työriitojen ratkomista hankaloitetaan rajoittamalla valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia — on toteutettu. Ansiosidonnaisen korotusosan poisto on toteutettu. Leipomotyölain kumoaminen, joka tarkoitti pahimmillaan 10 000 euron palkanalennusta vuositasolla leipomoalan työntekijöille. No, sitten on tulossa henkilökohtaisen irtisanomisen madaltaminen, takaisinottovelvollisuuden poistuminen alle 50 henkilöä työllistäviltä työpaikoilta, lomautusilmoitusaikojen lyheneminen ja sitten määräaikaisuuksien mahdollistaminen vuodeksi ilman perusteita, yhteistoimintalain velvoittavuuden nosto 20 hengen yrityksistä 50 hengen yrityksiin. Sitten on tämä suojelutyö, mikä viedään nyt lakiin tässä, ja sitten sieltä on tulossa sairaussakkoa ja niin poispäin. Elikkä tämä on hengästyttävä lista, mutta halusin nämä nyt ihan kertauksen vuoksi kaikille kertoa ja pöytäkirjoihin merkinnöiksi, mitä kaikkea tällä kaudella jo on tapahtunut tämän hallituksen aikana ja mitähän kenties vielä on tulossa loppukauden aikana. Tämä ihan vain tällaisena huomiona liittyen siihen, mitä edustaja Viitala hienosti äsken totesi, että mitä kaikkea on tapahtunut, ja minä nyt kävin nämä tälleen lyhyesti läpi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-03-18T20:38:53,2025-03-18T20:41:11,Hyväksytty,1.1 2025_25_224,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Hopsu.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_25_225,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä. Myös vihreät näkevät tarpeellisina erilaiset kannustimet ilmastoneutraaliin talouteen tähtääviin investointeihin, sillä lisätoimia tarvitaan päästövähennysten kiihdyttämiseksi. Vaikka päästökauppasektorin päästöt ovat vähentyneet merkittävästi viimeisten vuosien aikana, keskeiset epävarmuudet liittyvät erityisesti suurten teollisten investointien toteutumiseen. Vihreän siirtymän edistäminen on keskeistä paitsi luonto- ja ilmastotavoitteiden myös talouden näkökulmasta. Vaikka vihreät suhtautuvat hallituksen esitykseen lähtökohtaisesti myönteisesti, liittyy sen yksityiskohtiin myös ongelmia. 36 kuukauden määräaika vähentää mahdollisuuksia hyödyntää hyvitystä ja suosii hankkeita, joiden suunnittelu on jo käynnissä, sen sijaan, että tuki olisi aidosti kannustava myös uusille hankkeille. Liian kireän aikataulun ei tulisi myöskään vaikuttaa esimerkiksi ympäristövaikutusten huolelliseen arviointiin. Myös tuen kriteereissä on haasteita. Tukea ei tulisi myöntää hankkeille, jotka eivät edistä pitkäjänteistä työtä kohti ilmastolain tavoitteiden saavuttamista. Esimerkiksi bioenergian mahdolliseen lisäkäyttöön kohdistuvien tukien kohdalla on syytä tarkastella vaikutusta maankäyttösektorin nielun tilaan, sillä maankäyttösektorin nielun pieneneminen vaikeuttaa edelleen päästötavoitteiden saavuttamista. EU tekee todennäköisesti tulevaisuudessa päätöksiä valtiontukia koskevien poikkeussääntöjen jatkosta. Mikäli päätöksiä uusista poikkeussäännöistä syntyy, hallituksen tulisi kehittää vihreän siirtymän investointitukia. Teen vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus tuottaa selvityksen investointitukea saaneiden hankkeiden ympäristövaikutuksista erityisesti maankäyttösektorin näkökulmasta mahdollisten tulevien investointitukien jatkokehitystä varten.”", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+7.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-03-18T16:30:55,2025-03-18T16:33:17,Hyväksytty,1.1 2025_25_226,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_227,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että vihreän siirtymän hankkeita edistettäessä huomioidaan ilmasto- ja luontovaikutukset kattavasti, jotta hankkeet ovat aidosti ympäristön kannalta kestäviä. Kannatan edustaja Hopsun tekemää lausumaehdotusta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+7.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-03-18T16:33:20,2025-03-18T16:33:43,Hyväksytty,1.1 2025_25_228,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,"Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_229,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen talouden suurin ongelma on tällä hetkellä luottamuksen puute. Se näkyy siinä, että kuluttajat eivät luota tulevaisuuteen, yritykset eivät luota tulevaisuuteen, ja yritysten osalta tämä näkyy siinä, että Suomea vaivaa investointilamaannus: investointeja ei tehdä. Tähän ongelmaan, ihan oikein, hallitus päätti jo vuosi sitten kehysriihessä puuttua tuomalla Suomeen investointien uuden verohyvityksen, jolla pyritään nimenomaan kannustamaan liikkeelle näitä vihreitä investointeja, joita — erilaisia suunnitelmia kun katsotaan — Suomessa on kyllä pilvin pimein. Mutta valitettavasti ottaen huomioon sen, kauanko tässä valmistelussa on mennyt, ottaen huomioon ne tiukat rajat, joilla tämä esitys on tehty, ja ottaen huomioon sen, että tämä esitys on tosiasiallisesti voimassa vain tämän vuoden loppuun, en usko, että tällä esityksellä tätä investointilamaannusta pystyttäisiin tarpeeksi tehokkaasti taltuttamaan ja että tästä saataisiin käänne aikaiseksi. Jo ensimmäisessä käsittelyssä SDP esitti, että tämän esityksen keskeinen valuvika liittyy siihen, että tämä kannustin kohdistuu vain suurille yrityksille johtuen tämän investointihyvityksen hankekohtaisesta alarajasta, joka on siis 50 miljoonaa, eli siihen, että se on niin korkea, että sillä ei saada esimerkiksi keskisuuria yrityksiä mukaan investoimaan. Tätä rajaa olisi tullut laskea 25 miljoonaan, mistä myös asiantuntijat niin kuulemisissa kuin tämän lakikokonaisuuden lausuntokierroksellakin samansuuntaisia esityksiä tekivät. Valitettavasti hallitus ei tähän taipunut. No, nyt sitten toisessa käsittelyssä se keskeinen kysymyshän liittyy tähän kannustimen jatkoon, kun tämä nykyinen kannustin todella pohjautuu Euroopan unionin valtiontukipoikkeuksiin, jotka ovat tämän vuoden vielä voimassa, mutta nyt jo suuret maat ovat ilmoittaneet, että paluuta vanhaan ei ole. Tämän johdosta myös komissio on jo ilmoittanut, että se tulee kertomaan tässä keväällä, viimeistään kesällä, uusimmat muutokset tähän valtiontukikokonaisuuteen, siihen, millä tavalla jatketaan ensi vuodesta eteenpäin. Ennakoitavaa on, että poikkeuksia tulee olemaan jatkossakin, ja senpä takia nyt olisi tärkeää, että Suomi lähettää vahvan signaalin omasta investointiympäristöstään, että mikäli unionin valtiontukisäännökset sen mahdollistavat, Suomi tulee jatkamaan tämänkaltaisen tai muun vastaavan investointikannustimen voimassaoloa. Senpä takia, arvoisa puhemies, esitän, että eduskunta hyväksyisi vastalauseemme mukaisen lausumaehdotuksen, joka tähtää juuri siihen, että Suomessa käynnistetään pikimmiten valmistelu tämmöisen investointikannustimen jatkostakin, koska tähän ollaan luultavasti joka tapauksessa menossa. Olisi tärkeää, että tämä valmistelu aloitettaisiin jo nyt senkin takia, kun ottaa huomioon, miten kauan tämän lainsäädännön valmistelussa on mennyt. Päätös tästä esityksestä on todella tehty viime vuoden kehysriihessä, ja nyt todella vuosi siitä on mennyt, ja me olemme saamassa tämän voimaan. Tähän totta kai liittyy myös se, että tässä tulee käydä konsultointi komission kanssa, joka aina tähän osaan lisäaikaa vielä ottaa, ja senpä takia olisi syytä aloittaa tämä prosessi Suomessa jo nyt eikä vasta siinä vaiheessa, kun tiedetään, minkälaisia mahdollisia poikkeuksia myös ensi vuoden alusta alkaen on tosiasiallisesti voimassa. Jo nyt tulisi Suomen aktiivisesti vaikuttaa niihin ratkaisuihin, joita komissio on tekemässä, jotta tämä Suomen investointiympäristö olisi jatkossakin yrityksille myötämielinen ja kannustaisi juuri siihen, että nyt kaikesta epävarmuudesta huolimatta Suomeen kannattaa investoida. Tämä investointilamaannus on myös yksi asia, jossa hallitus on kyllä valitettavasti epäonnistunut. Otetaan vaikka muutama esimerkki ihan viime viikoilta: Ensin hallitus sai aikaan omalla veropolitiikallaan vuodeksi tilanteen, jossa esimerkiksi elintarviketeollisuudessa laitettiin isot investoinnit jäihin. No, sitten kun hallitus tuli järkiinsä ja perui oman päätöksensä, saatiin elintarviketeollisuudessa investoinnit liikkeelle mutta hintana tosiasiallisesti oli se, että sitten täällä datakeskuspuolella investoinnit menevät nyt jäihin, ja siinäkin syynä on hallituksen tempoilu tässä omassa veropolitiikassaan. Nyt tämän investointikannustimen osalta uhkaa käydä samoin, että tämä on voimassa vain tämän vuoden osalta ja sen jälkeen hallitus taas jossain vaiheessa sitten pohdiskelee, mitäköhän jatkossa seuraa, ja se aiheuttaa jälleen epävarmuutta tähän suomalaiseen investointiympäristöön. Sen takia toivoisin, arvoisa puhemies, että tämä sali lähettäisi vahvan viestin, että me tarvitsemme jatkossakin tämänkaltaista investointikannustinta, jotta tosiasiallisesti Suomessa saadaan eri puolilla Suomea kuokkaa maahan, investoinnit käyntiin ja sitä kautta myös talouskasvua liikkeelle ja työllisyyttä ylös. Toivon, että eduskunta hyväksyisi tämän vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen, koska tosiasiallisesti tärkeintä on nyt palauttaa meidän kotimarkkinoiden luottamus mutta myös yrityksille luottamus siihen, että tulevaisuuteen kannattaa investoida, koska se on ainut keino, jotta tässä epävarmassa maailmassa Suomi nyt jatkossakin pärjäisi, saisimme talouttamme korjattua, saisimme talouskasvua liikkeelle, saisimme työllisyyttä nostettua. Luulisin, että tämän osalta meillä kyllä kaikilla riittää tässä yhdessä paljon tekemistä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+7.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-03-18T16:33:51,2025-03-18T16:40:31,Hyväksytty,1.1 2025_25_230,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_231,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys investointituesta ilmastoneutraaleille investoinneille on sinänsä ajatuksena kovin kaunis. Mutta edustaja Räsänen tässä äsken pohti, mistä tämä tilanne johtuu. Jos malttaisitte kuunnella sen verran, niin voin kertoa, mistä se johtuu. Tämä energian hinta on noussut niin älyttömästi, että teollisuuden investoinnit karkaavat Suomesta. Ajatelkaa: katsoin viime viikolla yhtä tilastoa, jonka mukaan kaukolämmön hinta on Suomessa noussut viimeisen kahden vuoden aikana vähintään 20 prosenttia ja karmeimmillaan 300 prosenttia. Joku teistä hymähtelee, että se on vain energiaa, mutta sanokaa, arvoisat edustajakollegat, yksikin tuote tai yksikin palvelu, mihin energianhinnan nousu ei ole vaikuttanut. Varmasti ette löydä sitä. Joka ainoassa vesilasissakin, minkä juotte aamulla kotonanne hanasta, kun otatte vettä aamutuimaan, se sähkönhinnan nousu näkyy ja energianhinnan nousu varmasti näkyy. Ja sitten kun huudetaan investointitukien perään ja erilaisten tukien perään sen tautta, kun talous on mennyt kuralle, niin kuvitteleeko joku tässä maassa vielä, että meillä löytyisi veronmaksajien kukkaroista rahaa tällaisten töllön töiden tekemisen jälkeen tukea yrityksiä. Ei yrityksen johto voi olla niin saamaton ja niin ajattelematon, että se jatkaisi tämmöistä yritystoimintaa, joka vie sen varmasti konkurssiin. Totta kai se pistää pillit pussiin ja yrittää suojata pääomia, että parempi aika koittaisi ja pääsisi taas yrittämään. Keskusta on jättänyt tähän hallituksen esitykseen vastalauseen, että tämä 50 miljoonan raja on liian korkealla ja sen pitää alkaa ihan pienestä yrityksestä, miljoonasta asti, ylöspäin. No, se nyt on selvä asia, mihin paikkaan, mihin yrityskenttään syntyvät Suomessa uudet työpaikat: pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Jos me rajataan ne muutamaan isoon yritykseen, sinne voi syntyä 50—100 työpaikkaa, ei enempää. Mutta jos tätä ilmastohumppaa vielä jatketaan ja täällä puhutaan varsinkin vihreiden osalta auliisti siitä, miten erittäin hienosti ilmastopolitiikka on hoidettu, niin oletteko tehneet ympäristövaikutusten arviointia esimerkiksi teidän Vantaan jätevoimalan päästöistä? Luin lehdestä juuri Loviisan ihmisten kommenttia, miten valtava löyhkä siellä on. Jos tämä jatkuu, niin ensi kesänä siellä juoksee kissankokoisia rottia ja valtavat tuhot tehdään luonnolle ja ympäristölle. Kyllä teitä kiinnostavat maaseudun ihmisten ympäristötuhot, mutta ette te omaa nokkaanne pitemmälle näe. Olette lakkauttaneet puhdasta voimaa, joka ei haise millekään, ja nyt siellä on semmoinen löyhkä, ja sitä, mitä tapahtuu seuraavina vuosina, kukaan ei tiedä. Oletteko muuten ottaneet selvää siitä — samalla, kun tätä ympäristöä parannatte tuolla Vantaan voimalaitoksessa — miten vahvasti te, arvoisat pääkaupunkiseudun päättäjät, osallistutte harmaan talouden tukemiseen? Sehän on teidän toinen suuri menestyksen tarina, kun te aina puhutte, miten pitää ihmisten elää oikein. Ottakaa selvää, kuka hoitaa italialaisten jätehuollon. Haluatteko te todella olla tukemassa sitä järjestelmää, joka siellä jätehuoltoa hoitaa? Katsokaa edes joskus peiliin. Kyllä on helppo löytää tikku toisen silmästä, kun malkaa omasta silmästä ei näe. Ja sitten täällä esitetään vielä, että näiden arviointien jälkeen tehtäisiin niitä investointitukia ja oletettaisiin, että näillä valtavilla energianhinnan nousuilla voitaisiin Suomeen tehdä uutta työtä — unohtakaa koko juttu. Tänä aamuna istuin lentokoneessa ison yritysjohtajan vieressä, ja hän sanoi minulle, että heidänkin yritystoimialallaan — jätän sanomatta, mikä se on — hän seuraa talouden kehitystä käsi valtimolla koko ajan. Hän tietää, missä talous menee, ja hän oli erittäin huolissaan kysynnän pienenemisestä. Tästä energianhinnan noususta se nimenomaan johtuu. Teillä on niin kova ilmastohumppa menossa, että te ette näe tosiasioita. Kaikkein paras — arvoisa rouva puhemies, lopuksi — minkä minä olen kuullut tästä ilmastohumpasta, on se, että nyt Suomessa on tuuletettu datakeskuksia kaksin käsin oikein riemusta hihkuen, on ilmaan hypitty. Oletteko laskeneet, mihin se johtaa? No sehän, kun nämä datakeskukset ja esimerkiksi Google tulevat Suomeen — on ostanut tontin, rupeaa rakentamaan, kaikki tekniikka tulee ulkomailta — johtaa siihen, että se firma, joka on tehnyt tämän tänne tulon, on sopinut voimalaitosten kanssa edullisesta ydinvoimasta, jolla datakeskus toimii: 100 megaa, 200 megaa per datakeskus riippuen koosta. Luuletteko te, että se voi tuulivoimalla tai aurinkovoimalla toimia, kun talvella ei tule sähköä? Ei tietenkään. Se syö sitä suomalaisille tulevaa edullista ydinvoimaa, joka on taannut tähän saakka halvan energian. Olemme yhä syvemmällä valtavan kalliin energian suossa, ja Google ottaa täältä suuret voitot erilaisten yritysjärjestelyjen kautta. Suomeen tuleva verovirta vähenee, sata ihmistä ehkä saa töitä, ja kunta, missä rakennus sijaitsee, saa kiinteistöveron. Mitä muuta saadaan? Suomen sähköenergia nousee valtavan kalliiksi ensi talvena, jos nämä kauhukuvat toteutuvat, niin kuin pahoin pelkään. Meidän on ruvettava nyt, arvoisat edustajakollegat, järjellä ajattelemaan. Tällainen rahan työntäminen ulkomaille ja ilmastohumpan tanssiminen vievät tämän maan kadotukseen. En vaadi, että te olisitte kannattamassa minun ajatustani, mutta odotellaan pari vuotta. Olen aivan varma, kun näitä yritysjohtajia kuuntelee, että täältä lähtee metsäteollisuus, kun valtavat määrät arvokasta tukkipuuta poltetaan tällä hetkellä, kun teille ei turve käy, kun se on fossiilinen. Lukekaa nyt edes biologiaa. Onko teillä luonnontieteiden luku unohdettu, vai ettekö te ollenkaan enää lue sellaista kuin luonnontieteet? Mistä turve syntyy? [Ville Merisen välihuuto] Sitten vielä katsotte sen jälkeen rohkeasti, kun puuta poltetaan, että kummasta tulee enemmän ilmastopäästöjä, puun poltosta vai turpeen poltosta. Tutkikaa sitäkin. Ne ovat tarkkoja tieteellisiä lukuja. Teillä on suojananne valtava lehdistö ja suuren median, Ylen, joka teidän juttuihinne uskoo ihaillen, koskemattomuussuoja — kas, kun ei ole vielä mitalia teille kaulaan jakanut. Mutta katsokaapa joskus totuutta silmiin ja katsokaa, miten suomalaiset perheet jaksavat, miten vanhoilla ihmisillä, joilla on pieni eläke, menee. Toivon pikkuisen realismia. Tämä teidän höpöjen puhuminen täällä alkaa tympiä. Ainakin niiden kuuntelu tuntuu aika vastenmieliseltä, mutta rohkeasti olen sitä tehnyt. Tämä on aika kasvattavaa kuitenkin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-03-18T16:40:45,2025-03-18T16:47:08,Hyväksytty,1.1 2025_25_232,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_233,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tekisi mieli jatkaa tätä energiapoliittista keskustelua tässä, kun jonkin verran olen ollut semmoisella alueella töissä. Toteaisin nopeasti sen, että meillä on erittäin monipuolinen energiatuotanto, ja se on se meidän vahvuutemme ollut. Meillä on riittävä perusvoima, ydinvoimaa, ja meillä on nyt uusia tuotantomuotoja koko ajan kehittymässä. Minä luotan siihen, että me löydämme koko ajan ratkaisuja. Mutta se, mikä tässä aina jää huomiotta, kun kasvusta ja tästä puhutaan, on se, että meillä ei ole 15—16 vuoteen ollut kasvua. Kun meillä oli korkotaso noin nollan pinnassa aika pitkän aikaa, niin voi kysyä yrityksiltä myös, miksi yritykset eivät ole pystyneet omilla investoinneillaan lyömään nollaa. Voi kysyä, mistähän se johtuu. Eikä se varmaan johdu siitä, että työntekijöitten palkat tai muut ovat sellaisella tasolla, että ei pystytä tekemään. Täytyy miettiä, että myös tässä näkökulmassa on joku syy. Joitain syitä täytyy hakea myöskin tästä päästä. Mutta ennen kaikkea tähän investointikannustimeen: Sinänsä on hyvä asia, että haetaan tällaisia ratkaisuja, mutta tämä raja on liian korkea, kun tämä on täällä 50 miljoonassa. Edustaja Räsänen hyvin toi esiin tuossa puheenvuorossaan, että raja on esitetty 25 miljoonaan, ja se keskustelu käytiin tuossa ensimmäisessä käsittelyssä ja äänestettiin. Voin todeta, että kannatan vahvasti edustaja Räsäsen tekemää esitystä, että tämä lausumaehdotus otettaisiin tässä huomioon ja valmistelu aloitettaisiin hyvissä ajoin ja vaikutettaisiin myöskin EU-komissioon, että näitä investointihyvityksiä voitaisiin tämän 25:nkin jälkeen käyttää hyödykseen. Ja vielä niinkin olisi varmaan hyvä, että se myös jatkossa olisi matalammalla rajalla. Kannatan tätä lausumaehdotusta. Jatkamme edustaja Hoskosen kanssa energiapoliittista puhetta jossain toisen pykälän yhteydessä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+7.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-03-18T16:47:10,2025-03-18T16:49:25,Hyväksytty,1.1 2025_25_234,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_235,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastokriisi edellyttää talouden rakenteiden perustavanlaatuista muutosta, ja vaikka mittavien vihreiden investointien tukeminen on askel oikeaan suuntaan, tarvitaan toimia paljon enemmän. Tämä yksi askel oikeaan suuntaan ei myöskään kompensoi hallituksen useampaa loikkausta väärään suuntaan. Ei ole mitenkään hyväksyttävää, että samaan aikaan tämä hallitus on esimerkiksi leikannut erittäin kovakätisesti rahoitusta ilmasto- ja ympäristötoimilta, se on poistanut kunnilta velvoitteen ja rahat ilmastosuunnitelman laatimiseen ja esittänyt saastuttamislupien myöntämistä kestävän kehityksen hankkeille entistä helpommin. Orpon hallitus on ollut myös täysin kyvytön ja haluton puuttumaan liian korkeisiin hakkuutasoihin ja hiilinielun romahdukseen. Arvoisa puhemies! On myös hyvä miettiä tarkkaan, millä ehdoilla tätä uutta yritystukea jaetaan. Hallituksen esityksessä mainitaan toteutettavien hankkeiden joukossa datakeskuksia ja akkuinvestointeja. Jos verohyvityksen tarkoituksena on tukea siirtymää kohti ilmastokestävää taloutta, niin miksi sähkösyöpöt datakeskukset on listattu potentiaalisina tuen kohteina? Hallitushan on luvannut poistaa datakeskusten sähkönkäyttöön liittyvän verotuen, mikä on hyvä asia, mutta olisi jokseenkin epäloogista jakaa uutta tukea datakeskuksille nyt tämän verohyvityksen kautta. Datakeskukset on siis rajattava tämän verohyvityksen ulkopuolelle. Akkuinvestoinnit taas pitävät sisällään myös akkumineraalien kaivostoimintaa, ja meidän on oltava ehdottomia siinä, ettei kaivoshankkeita toteuteta ympäristön kustannuksella. Metallit ovat uusiutumaton luonnonvara, ja kaivokset voidaan kaivaa ja hyödyntää vain kerran. Siksi katse on käännettävä tulevaisuudessa myös vaihtoehtoisiin akkutekniikoihin. Arvoisa puhemies! Tukea tulisi myöntää ainoastaan sellaisille hankkeille, jotka edesauttavat ilmastotavoitteiden saavuttamista ilmastolain mukaisesti pitkällä tähtäimellä ja johdonmukaisesti. Hankkeet eivät esimerkiksi saa heikentää maankäyttösektorin hiilinielun jo entuudestaan hälyttävän huonoa tilaa esimerkiksi hakkuita lisäämällä. Kun yrityksille jaetaan tällä tavalla julkista rahaa, niiden on oltava muutenkin vastuullisia toimijoita. Valtiontukia saaville yrityksille tulisi säätää velvoitteet välttää kohtuutonta osingonmaksua ja tarpeettomia irtisanomisia. On myös varmistettava, että valtiontukea saavat yritykset noudattavat Suomen työlainsäädäntöä ja sovellettavia työehtosopimuksia. Vaikka vihreän siirtymän investointien vauhdittaminen on kannatettavaa, on epäselvää, palveleeko hallituksen esitys tätä tarkoitusta todella. Koska investointihyvityksen hakemisen ja myöntämisen aikataulu on niin tiukka, sitä haetaan todennäköisimmin hankkeille, jotka ovat jo selvitys- tai suunnitteluvaiheessa. On siis epätodennäköistä, että tämä hyvitys yksinään saa yrityksiä tekemään aidosti uusia investointeja. Verohyvitys on myös ongelmallinen tapa tukea ilmastoneutraaleja investointeja. Vaikutukset julkiseen talouteen on vaikea budjetoida etukäteen. Verohyvityksen todelliset kustannukset eivät ole vielä tiedossa, ja ne saattavat nousta jopa yli kahteen miljardiin. On toki Orpon hallitukselle kätevää, että tämä kaikki tulee sitten vasta seuraavien hallitusten maksettavaksi. Suoria tukia olisi ollut helpompi kohdentaa suoraan tämän hallituksen omasta budjetista. Näin kustannuksetkin olisivat pysyneet paremmin hallinnassa. Arvoisa puhemies! Tämä vihreiden investointien verohyvitys onnistuu juuri nyt vain siksi, että EU:ssa sovelletaan poikkeuksia valtiontukisääntöihin. Suomen on vaikutettava vahvasti EU:ssa sen puolesta, että mittavat investoinnit ja panostukset talouden ekologiseen jälleenrakentamiseen ovat myös tulevaisuudessa mahdollisia. Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin varmistaa, että tämä planeetta pysyy elinkelpoisena tulevaisuudessakin. Tämä on aikakautemme suurin haaste, ja se edellyttää riittäviä toimia. Näillä perustein ehdotan, että hyväksytään vastalauseen 4 mukaiset kaksi lausumaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+7.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-03-18T16:49:30,2025-03-18T16:54:54,Hyväksytty,1.1 2025_25_236,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,Edustaja Pekonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_237,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Me vasemmistossa kannatamme toimia vihreän siirtymän vauhdittamiseksi ja tukemiseksi, mutta tämän verohyvityksen kriteerit kyllä ihmetyttävät. Kun kyse on miljardeista menetetyissä verotuloissa, on hyvä miettiä tarkkaan, mille tahoille sitä julkista rahaa jaetaan ja millä ehdoilla. Puhemies! Kun jaetaan suomalaisten veronmaksajien rahaa yrityksille, meillä on myöskin oikeus edellyttää niiltä kokonaisvaltaisesti vastuullista toimintaa. Yhdysvalloissakin tämänkaltaisille tuille asetettiin Bidenin hallinnossa ehtoja, liittyen esimerkiksi työntekijöiden oikeuksiin. Tämä on vähintä, mitä tämä hallitus voisi tehdä kaikkien sen työntekijöiden oikeuksia heikentävien toimien jälkeen. Yhdyn edustaja Kivelän huoleen siitä, että rahaa jaettaisiin datakeskuksille, joiden verotuet juuri luvattiin lopettaa, ja, puhemies, kannatan edustaja Kivelän tekemiä lausumaehdotuksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+7.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-03-18T16:54:54,2025-03-18T16:56:02,Hyväksytty,1.1 2025_25_238,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,Edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_239,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomalaisten ja yritysten luottamus on tällä hetkellä aivan pohjamudissa, ja tietysti nyt hallitus yrittää... On tietysti hyvä, että joku esitys tulee pöytään, mutta niin kuin tässä aiemmin on todettu, tässä on paljon semmoisia asioita, mihin ei jaksa uskoa. Ensinnäkin tämä investointien alarajan korkeus on hyvinkin ongelmallinen, ja en usko, että sillä saadaan houkuteltua nyt sitten. Luulen, että siinä 10—20 miljoonan euron luokassa olevia keskisuuria yrityksiä tänne olisi mahdollista houkutella. Sitten tämä hakuaika on hyvin ongelmallinen, vuoden loppuun. Sitten sehän, mikä vaikutus tällä on julkiseen talouteen, on ihan arvoitus, niin kuin aikaisemmin tuli esiin, ja tässä esityksessä ei puhuta ollenkaan vaikutuksista yhteisöveroon ja kuntiin. 20 vuoden aikana se kaksi prosenttiahan on myös sitten kuntien yhteisöveroista pois. No, toivotaan, että tällä jotain saataisiin aikaan, mutta ongelmahan tässä on, että kaksi vuotta näitä kasvutoimia on odotettu. Puolitoista vuotta on odotettu, että Itä-Suomi-ohjelma saataisiin ja että se saataisiin rahoituksen piiriin, ja ensi viikolla taas istutaan seitsemän Itä-Suomen kaupungin kanssa nokikkain ja kuunnellaan, mitä hallitus aikoo tehdä. Jos suomalaisilla on luottamus kateissa, niin kyllä tässä edustaja Eskeliselläkin on luottamus kateissa tällä hetkellä hallituksen kasvutoimiin. Onhan siellä se Murron työryhmän raportti, mutta kun Suomen talous on ajettu niin veitsenterälle, niin hallituksella se talouden liikkumavara on vain niin onneton. Mistä kaivellaan ne rahat? Taitaa uupua siitä kolmen miljardin liikennepaketistakin vielä kokonaan ne rahat. Niitä valtion omaisuuksia ei ole myyty eikä tänä aikana ole järkevää myydä. Ja nyt tuolla maakunnat kuvittelevat, että tässä ensi vuonna kuokka iskee maahan ja satojen miljoonien liikenneinvestoinnit lähtevät liikkeelle. Eivät lähde. Tämä on totuus. Hallituksen olisi syytä kertoa se. Valtuuksia on annettu näille liikennehankkeille, ja jossain vaiheessahan ne toteutuvat, mutta epäilen samaa, että tässä käy niin kuin todettiin, että seuraava hallitus kantaa kyllä julman vastuun näistä tämän hallituksen päätöksistä. Yhdyn myös edustaja Räsäseen ja Lylyyn ja tuohon lausumaan, mikä valtiovarainvaliokunnassa meidän osalta tehtiin. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+7.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-03-18T16:56:02,2025-03-18T16:58:42,Hyväksytty,1.1 2025_25_240,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Nurminen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_25_241,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun tulin kiireellä tuolta, niin hyvä, että juuri kerkesin. Mutta tänään me tosiaan käsittelemme tätä lakia hedelmöityshoitojen Kela-korvauksista. Tosiaan me esitämme, että tämä lakiehdotus hylätään, ja esitämme myös lausumaehdotuksia, jotka on monisteena jaettu tänne — nämä esitykset heti alkuun. Me kuulimme tästä hyvin laajan asiantuntijakuulemisen, ja meidän kuulemisen perusteella ilmeni ongelma myös tämän esityksen yhdenvertaisuusnäkökulmasta. Muun muassa Sakslin otti kantaa, että tämä pitää selvittää. Perustuslakivaliokuntahan otti äänestyspäätöksen jälkeen kantaa tähän ja totesi, että sinällään hallitus voi tämän säätää, mutta ongelmiakin tässä on. Tässä hallituksen esityksessä on nyt arvioitu, että näihin hedelmöityshoitoihin kohdistetaan kahden ja puolen miljoonan euron kustannukset. Me valiokunnassa esitimme, että mikäli tämä Kela-korvausmalli toteutetaan, niin se pitäisi toteuttaa yhdenvertaisesti kaikille perhemuodoille, ja esitimme tähän 800 000:n lisärahoitusta, jolla oltaisiin voitu turvata kaikkien parien perhehaaveet ja sitä kautta mahdollisuus saada näitä Kela-korvauksia. Tässä hallitus on rajannut tämän Kela-korvauksen niin, että täytyy todentaa sairausperusteet, että on mahdollista saada tämä Kela-korvaus. Tästä me kuulimme muun muassa Kelaa, ja valiokunnan mietinnössä on hyvin tuotu esille sitä, millä tavalla Kela edellyttää tämän sairausperusteen todentamista lääkärin kautta, jolloin syntyy oikeus tähän Kela-korvaukseen. Mutta me sosiaalidemokraatit näimme, että tämä olisi pitänyt ulottaa myös muihin kuin sairausperusteisiin, niin sanottuihin sosiaalisiin perusteisiin, joiden mukaan julkisella puolella jo toimitaan. Esimerkiksi naisparien olisi mahdollista saada lahjaluovutuksia ja sitä kautta päästä Kela-korvausten piiriin, ja nimenomaan tässä oli julkisella puolella ruuhkaa, ja yksityistä sektoria olisi tarvittu auttamaan julkista puolta nimenomaan näitten perheiden kohdalla. Surullista oli, että tämä ei hallituspuolueille käynyt. Arvoisa rouva puhemies! Käsittelen tätä asiaa seuraavassa puheenvuorossani paremmin, mutta halusin jo nyt tulla esittämään tämän ehdotuksen hylkäystä ja näitä lausumaehdotuksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2025-03-18T16:59:11,2025-03-18T17:02:33,Tarkistettu,1.1 2025_25_242,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Maaret,Castrén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus etsii toimenpiteitä, jotka vaikuttavat positiivisesti syntyvyyteen, joka on Suomessa Pohjoismaiden alhaisin. Hedelmöityshoitojen avulla meillä syntyy noin viisi prosenttia lapsista. On tietysti erittäin hienoa, että nyt tähän valinnanvapauteen eli vanhemmuutta toivovien tahtotilaan olla yksityisellä puolella annetaan hallituksen toimesta hiukan tukea. On olemassa jopa ryhmä naisia, jotka eivät tällä hetkellä saa julkiselta puolelta näitä hoitoja — naiset, jotka ovat täyttäneet jo sen 40 vuotta — eli tässä annetaan mahdollisuuksia vielä hiukan useammalle. Perustuslakivaliokunta ei nähnyt tässä ehdotetussa sääntelyssä mitään syrjintää seksuaalisen suuntautumisen perusteella, koska tässä on tämä sairausperustainen kriteeri. Lääketieteellinen arviohan tehdään aina yhdenvertaisesti, ja Kelalla on sitten omat kriteerinsä, jotka perustuvat osin tähän lääkärin arvioon. On hyvin valitettavaa, että mediassa toimittajat ovat nähneet tässä sellaisia ongelmia, joita oikeasti ei ole olemassa, ja ovat ne myös aivan väärällä tavalla esittäneet. Tässä todellakaan ei syrjitä seksuaalista suuntautumista. Kuten valiokunnassa olemme keskusteluissa itsekin todenneet, toivomme, että tämä palveluvalikoimaneuvosto, joka tällä hetkellä tekee töitä lisääntymislainsäädännön puitteissa, tekisi työtänsä toivottavasti oikeasti kiireellä, jolloin saataisiin myös tähän sosiaaliseen kysymykseen mahdollisesti sieltä ohjenuoraa, jolla sitten voidaan edelleen tätä lainsäädäntöä jatkossa kehittää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Maaret Castrén,911822,2025-03-18T17:02:36,2025-03-18T17:05:00,Tarkistettu,1.1 2025_25_243,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,Edustaja Merinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_25_244,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin kannatan edustaja Nurmisen lausumia. Sitten itse mietin nyt tässä, että tämän käsittelyn aikana on ollut tosi mielenkiintoinen keskustelu tuolla valiokunnassa. On yleisesti puhuttu Kela-korvauksista paljon, ja ehkä omassa puheenvuorossani haluaisin puhua siitä, että tässä hallituksen esityksessä on hirmu moneen kertaan mainittu semmoinen prosentti, josta me ollaan puhuttu myös valiokunnassa, kuin että 40 prosenttia tulee korvauksena. Tämähän ei vastaa nyt sitä todellista lopputulemaa sitten, kun ihminen tai pariskunta hakeutuu näihin hoitoihin. Tämä korvaa tiettyjä osia siitä hoidosta. Loppupeleissä sitten kuitenkin jää aika paljon maksettavaa, mikä on tietysti ymmärrettävää. Me paljon juteltiin siitä, että näitä hoitoja on myös julkisella puolella, ja vertailtiin niihin. Minua aina huolettaa, kun mennään yksityisen kanssa. Ensinnäkin täytyy sanoa, että tämä on minun mielestäni sitten loppupeleissä kuitenkin, kun tässä on miettinyt, ihan positiivinenkin juttu, että tätäkin puolta parannetaan, mutta aina semmoinen pieni huoli herää sitten kuitenkin siitä, nousevatko yksityisen puolen terveydenhuollossa hinnat. Meillä on paljon aika tuorettakin tutkimusta. [Kim Berg vei puhujalle paperin] — Tuohon ilmestyi hieno lappu, minä sanon sen kohta. [Naurua] — Meillä on paljon ihan tuoretta tietoa näistä Kela-korvauksista, ja kun niitä on nostettu, niin yritykset ovat nostaneet myös hintoja. Me ei nyt saatu tähän lakiin, tähän mietintöön minkäänlaista hintakattoa, mikä olisi ollut omasta mielestäni tosi tärkeää, koska nämä hoidot ovat tosi arvokkaita. Puhutaan siitä, että yksi hoitokierros voi olla vaikka 5 000 euroa, ja se ei yleensä riitä. Kun voi olla, että tarvitaan vaikka kolme kertaa, niin se kulu voi olla 10 000—20 000 euroa. Positiivinen juttu on se, että siihen kuitenkin jonkinlainen korotus tulee. Otan myöhemmin vielä puheenvuoron, mutta sanon tähän loppuun, etten unohda, että tässä lapulla lukee näin: ”Kannatan myös edustaja Nurmisen hylkäysehdotusta.” [Naurua] — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-03-18T17:05:01,2025-03-18T17:07:39,Tarkistettu,1.1 2025_25_245,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_25_246,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että selkisi, mitkä esitykset on tehty ja mitä on kannatettu. Hallituksen esityksen keskeinen tavoite on edistää syntyvyyttä ja keventää julkisen terveydenhuollon taakkaa mahdollistamalla hedelmöityshoitojen osittainen sairaanhoitokorvaus yksityisellä sektorilla. Tämä tavoite on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa, että julkisen terveydenhuollon hedelmöityshoidoista valtaosa kohdistuu juuri niille ryhmille, jotka jäisivät esityksen mukaisen Kela-korvauksen ulkopuolelle. Tällä hetkellä 70 prosenttia julkisessa terveydenhuollossa tehtävistä lahjasoluhoidoista annetaan itsellisille naisille ja 25 prosenttia naispareille. Julkisella sektorilla lahjasoluhoitojen jonot ovat tällä hetkellä noin vuodesta puoleentoista vuoteen, mikä osoittaa, että kysyntä ylittää tarjonnan ja moni joutuu siirtymään yksityisen sektorin palveluiden piiriin. Hallituksen esityksessä ei kuitenkaan tarjota tälle asiakasryhmälle minkäänlaista tukea, vaikka sen ensisijainen tavoite on nimenomaan lisätä syntyvyyttä ja helpottaa julkisen sektorin kuormitusta. Hallituksen esitys rajoittaa sairaanhoitokorvaukset vain lääketieteelliseen syyhyn perustuviin hoitoihin ja asettaa naisparit ja itselliset naiset epäedulliseen asemaan verrattuna mies-naispareihin, sillä heidän lapsettomuutensa ei useinkaan ole lääketieteellistä. Tämä näennäisen neutraali rajaus johtaa välilliseen syrjintään, jota hallituksen esitys ei perustele millään hyväksyttävällä tavalla. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä seksuaalinen suuntautuminen on tunnistettu yhdeksi niistä syrjintäperusteista, joissa valtion harkintamarginaali on erityisen kapea ja vain hyvin painavat syyt voivat oikeuttaa eriarvoiseen kohteluun. Hallituksen esitys ei täytä tätä vaatimusta. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että sairausvakuutuslain muutos ei ehtinyt valmisteluun tällä kertaa, mutta se ei ole hyväksyttävä peruste syrjivän lain säätämiselle. Lakiesityksen valmisteluajan rajallisuus ei poista tarvetta turvata yhdenvertaisuus ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Esityksen perustelu on erityisen ongelmallinen, koska esitys rikkoo nykyisen yhdenvertaisen tilanteen, jossa julkiset ja yksityiset hedelmöityshoidot ovat olleet kaikkien saatavilla samalla kustannusrakenteella. Esityksen myötä naisparit ja itselliset naiset joutuisivat eriarvoiseen asemaan. Sairausperusteisuuden vaatimus ei ole pelkästään syrjivä vaan myös epäjohdonmukainen suhteessa sairausvakuutuslain muuhun logiikkaan. Nykyisen lain mukaan korvauksia myönnetään ilman lääketieteellistä diagnoosia raskauden ja synnytyksen osalta, eikä sairausperusteisuutta ole edellytetty myöskään esimerkiksi äitiyden tai vanhemmuuden aikana maksettaville korvauksille. Samoin eduskunnassa on käsiteltävänä hallituksen esitys HE 195, jossa ehdotetaan, että suuhygienistin ja fysioterapeutin hoitokäynnit olisivat Kela-korvattavia ilman lääkärin lähetettä ja ilman sairausperustetta. Hedelmöityshoitojen jättäminen tämän laajennuksen ulkopuolelle on epäjohdonmukaista ja asettaa epäasiallisen rajan lasten hankkimista tukevien palveluiden ja muiden terveydenhuollon korvausten välille. Eduskunnan oikeusasiamies on valiokunnalle antamassaan lausunnossa todennut, että hallituksen esitys palauttaisi hedelmöityshoitojen osalta syrjivän käytännön, joka aiemmin poistettiin hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2019. Tällöin oikeus määräsi julkiset klinikat tarjoamaan hedelmöityshoitoja naispareille ja itsellisille naisille yhdenvertaisesti muiden kanssa. Sairausperusteisuuden vaatimus voi johtaa myös tarpeettomiin tutkimuksiin. 25 prosentissa hedelmöityshoidoista lapsettomuuden syy jää täysin tuntemattomaksi. Tämä tarkoittaa, että naisparit ja itselliset naiset voivat joutua läpikäymään tarpeettomia tutkimuksia vain täyttääkseen korvauskriteerit, ja resurssien kohdentamisesta tässä salissa on viime aikoina muutenkin puhuttu paljon. Sosiaali‑ ja terveysministeriön lisäselvitys osoittaa, että yksityisten hedelmöityshoitojen Kela-korvausten laajentaminen naispareille ja itsellisille naisille olisi taloudellisesti vähäinen kustannuserä. Hedelmöityshoitojen kustannukset ovat erittäin pienet verrattuna siihen, että hoitojen avulla syntynyt lapsi maksaa itsensä kahdeksan‑ ja puolikertaisesti takaisin. Edellä esitetyn perusteella teen vastalauseen 2 mukaisen lausumaesityksen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-03-18T17:07:52,2025-03-18T17:13:02,Tarkistettu,1.1 2025_25_247,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_25_248,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On valitettavaa, että tämä hallituksen esitys jättää nyt hedelmöityshoitojen ulkopuolelle itselliset naiset ja naisparit [Pia Sillanpää: Eikä jätä!] eikä tarjoa heille tukea, vaikka esityksen tarkoitus on lisätä syntyvyyttä ja keventää ruuhkautuneita julkisen sektorin palveluita. Tätä syrjintää ei hallituksen esityksessä millään muotoa riittävästi perustella, kuten edustaja Hopsu hyvin omassa puheenvuorossaan perusteli. Erittäin raskauttavaa on se, että tämä esitys rikkoo nykyisen yhdenvertaisen tilanteen. Kannatan edustaja Hopsun tekemää lausumaesitystä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-03-18T17:13:08,2025-03-18T17:13:53,Tarkistettu,1.1 2025_25_249,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_25_250,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsittelemme hedelmöityshoitoja ja lapsettomuushoitoja. Nyt sitten on tulossa tähän Kela-korvausta sairausperusteisesti. Minusta tämä on hyvä asia, että tämmöinen tulee ja tähän tulee näitä lisäkorvauksia. Lapsettomuuden hoito on monessa perheessä erittäin kipeä asia, ja se on hieno asia, että tähän nyt tulee parannusta. Sitä tosiaan on monessa perheessä varmasti toivottu. Ja siitä, tarvitaanko yksityistä ja julkista terveydenhuoltoa: tarvitaan varmasti molempia. Nythän on myös tulossa hyviä asioita. Kela-korvausta lisätään myös yksityiselle puolelle suuhygienistijuttuihin ja myös fysioterapiaan. Mutta tämä lapsettomuushoitoasia on kyllä todella tärkeä, odotettu ja kaivattu, ja iso kiitos hallitukselle siitä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-03-18T17:13:53,2025-03-18T17:14:39,Tarkistettu,1.1 2025_25_251,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,Edustaja Pekonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_25_252,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen syntyvyys on historiallisen alhaista, ja yhä useampi tarvitsee hedelmöityshoitoja. Jos hallitus todella haluaa edistää syntyvyyttä, niin sen tulisi tehdä se yhdenvertaisesti — ei tällaisella esityksellä, joka syrjii monimuotoisia perheitä ja heikentää myös julkista terveydenhuoltoa. Jokaisen vauvan pitää olla tervetullut maailmaan. Tämä hallituksen esitys rajaa hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset vain sairausperusteisesti tehtäviin hoitoihin, ja se tarkoittaa sitä, että samaa sukupuolta olevat parit ja itselliset naiset jäävät ilman tukea, ellei lapsettomuudelle ole lääketieteellistä syytä. Tämä on syrjivää eikä edistä yhdenvertaisuutta. Myös perustuslakivaliokunnassa jätetty eriävä mielipide on todennut, että hallituksen linjaus on ongelmallinen perusoikeuksien ja ihmisoikeussopimusten näkökulmasta. Hedelmöityshoidot ovat yhä liian kalliita kaikille perheille, jotka näitä hoitoja tarvitsevat. Meidän pitää tukea jokaista perhettä toivotun lapsiluvun saavuttamisessa riippumatta perhemuodosta. Arvoisa puhemies! En pidä tätä hallituksen esitystä oikeudenmukaisena. Siksi kannatankin edustaja Nurmisen esitystä lakiesityksen hylkäämisestä. Olen myös sitä mieltä, että hallituksen pitää kiirehtiä valmistelua, jossa myös sosiaalisista syistä tehtävät hedelmöityshoidot olisivat korvausten piirissä. Lisäksi näiden korvausten vaikutuksia on seurattava tarkasti, ja on myöskin varmistettava, että ne kohdentuisivat oikeudenmukaisesti. Puhemies! Syntyvyyttä ei edistetä eriarvoistamalla ihmisiä ja heikentämällä julkisia palveluja. Nyt tarvitaan sellaisia päätöksiä, jotka tukevat kaikkia perheitä yhdenvertaisesti. Sen vuoksi en voi hyväksyä tätä esitystä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-03-18T17:14:44,2025-03-18T17:16:55,Tarkistettu,1.1 2025_25_253,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,Edustaja Mikkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_25_254,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus julkaisi viime vuoden puolella 20 ehdotusta lapsihaaveiden toteuttamiseksi ‑muistion, jossa haetaan yhteiskunnallisesti keinoja lapsihaaveiden toteuttamiseksi. Kuten kuvasta näkyy, omalta osaltani tämä haave on toteutumassa, ja vielä hyvin luonnollisesti, mutta kaikilla ei ole yhtä onnellinen tilanne. [Puhuja asettaa kätensä vatsan päälle] Yhteiskunnallisesti on tärkeää toimia monipuolisesti syntyvyyden ja lapsimyönteisyyden edistämiseksi. Hallituksen esittämä malli yksityisen terveydenhuollon hedelmöityshoitojen korvattavuudesta ei edistä yhdenvertaisesti erilaisten perhetyyppien mahdollisuuksia saavuttaa toivottu lapsiluku. Hedelmöityshoidon korvattavuus vain sairauden perusteella jättää samaa sukupuolta olevat pariskunnat ja itselliset naiset ilman korvausta, ellei lapsettomuus johdu sairaudesta. Niin sanotusti sosiaalisista syistä johtuva lapsettomuus ei riittäisi korvauksen perusteeksi. Tätä esitystä voi pitää syrjivänä, samaa sukupuolta olevien parien ja itsellisten naisten syrjintänä. Syntyvyyden edistämisen ja eri perhemuotojen yhdenvertaisen kohtelun vuoksi sairausvakuutuslakia tulisi muuttaa siten, että hedelmöittyminen lisättäisiin sairausvakuutuslaissa korvausperusteeksi sairauden, raskauden ja synnytyksen rinnalle, jolloin sairaanhoitokorvausta voisi saada myös muusta syystä kuin sairaudesta johtuvista hedelmöityshoidoista. Itse asiassa julkisessa terveydenhuollossa hedelmöityshoidoissa ei ole vuodesta 2019 lähtien ylipäätään eroteltu lääketieteellistä tai sosiaalista syytä, mikä on mahdollistanut lahjasoluhoidot naispareille ja yksin lasta toivoville naisille. Suurin osa julkisen terveydenhuollon lahjasoluhoitoihin hakeutuvista on itsellisesti lasta toivovia naisia ja ei-heterosuhteessa eläviä pareja. Toivottavasti hallituksen esitys kaatuu ja hallitus tekisi esityksiä, jotka aidosti toteuttavat lapsihaaveita yhteiskunnassa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-03-18T17:16:57,2025-03-18T17:19:30,Tarkistettu,1.1 2025_25_255,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,Edustaja Valtola., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_25_256,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen tarkoitus on lisätä lapsia Suomeen, lisätä syntyvyyttä ja lähettää viesti ihmisille, että me haluamme lisää lapsia Suomeen. Siksi kun tätä keskustelua kuuntelee, muistelee sitä, että edellisellä hallituskaudella Marinin hallitus poisti hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset ja näin lähetti täysin päinvastaisen viestin. Tämän esityksen muotoon on yksinkertainen syy, eli kun sairasvakuutuksesta korvataan vain sairauden aiheuttamia kustannuksia, niin tällöin myös korvaukset hedelmöityshoidoista edellyttävät lääketieteellistä syytä hedelmöityshoitojen aloittamiseksi. Sinällänsä perhemuodolla tai seksuaalisella suuntautumisella ei ole esityksen mukaan mitään vaikutusta tähän, miten tämä lääketieteellinen syy arvioidaan. Aivan samalla tavalla mies-naispari ei ole oikeutettu tähän korvaukseen, jos siellä ei ole sairautta raskaaksi tulemattomuuden taustalla. Perustuslakivaliokunta kiinnitti tosiaan huomiota siihen, että ehdotetussa säätelyssä oikeutta korvaukseen ei erotella seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Yksityisten hoitojen korvattavuutta koskevassa asiayhteydessä ei tutkimusten ja hoitojen korvattavuuden liittäminen sairausperusteisuuteen myöskään ole mielivaltaista eivätkä erot muodostu kohtuuttomiksi. Pitää ottaa huomioon, että tämä hoitojen rakenne, että meillä on julkisella puolella vuodesta 2019 alkaen saatu hoitoja sosiaalisilla perusteilla, johtaa myös siihen, että todennäköisesti nämä nais-naisparit tai itselliset naiset ovat käyneet näitä hoitoja läpi, ja jos siellä ei sitten ole onnistunut, niin sehän on jo sairausperuste, jolla näitä Kela-korvauksia voidaan hedelmöityshoitoihin myöntää. Edustaja Merinen kommentoi näitä kustannuksia. Käytännössä vuonna 22 hedelmöityshoitojen korvausprosentti oli noin 12,8 prosenttia korvauksen perusteena olevista kuluista, ja nyt kun tämä kaksi ja puoli miljoonaa euroa tähän on varattu, niin korvaus tulee olemaan noin 40 prosenttia korvauksen perusteena olevista kustannuksista, ei siis koko hoitojen kustannuksista. Tämä pitää ottaa huomioon.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-03-18T17:19:30,2025-03-18T17:22:37,Tarkistettu,1.1 2025_25_257,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,Edustaja Sillanpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_25_258,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Muistuttelen vähän salia asioista, mistä puhuin osittain jo viime viikollakin, kun tätä käsiteltiin ensimmäisen kerran täällä. Jos heteroparilla, naisparilla tai itsellisellä naisella täyttyy sairausperuste, he ovat aivan samalla tavalla jokainen oikeutettuja Kela-korvaukseen hedelmöityshoidoissa. Ketään ei syrjitä seksuaalisen suuntautumisen perusteella, vaan jokainen sairausperusteen täyttävä saa täysin saman oikeuden Kela-korvaukseen. Heteropari voi hakeutua lapsettomuustutkimuksiin vuoden yrittämisen jälkeen tai jos naisella tai miehellä on todettu lapsettomuutta aiheuttava perussairaus. Esimerkiksi naispari tai itsellinen nainen voi hakeutua tutkimuksiin ja hoitoihin 12 kuukauden koti-inseminaatioiden jälkeen, kun ovulaatioita on seurattu varmennetuin ovulaatiotestein. Myös hedelmöityshoidot katsotaan raskausyrityksiksi ja neljä terveydenhuollossa tehtyä inseminaatiota lasketaan tähän. Sosiaali- ja terveysvaliokunta onkin todennut, että eri perhemuodoissa elävien henkilöiden hedelmättömyyden lääketieteellinen arviointi tehdään yhdenvertaisesti erottelematta henkilöitä seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Avaan vielä näin kätilönäkin sitä, miksi on hyvä asia, että myös naispareja ja itsellisiä naisia koskee samalla tavalla tämä sairausperustevaatimus ja sama 12 kuukauden raskaudenyrittämisperuste kuin heteroparejakin. On jokaisen naisen ja sikiön etu, jos nainen onnistuu tulemaan raskaaksi perinteisen yhdynnän kautta tai koti-inseminaatioiden kautta verrattuna lääketieteellisiin hedelmöityshoitoihin, joissa riskit sekä äidille että sikiölle ovat aivan eri luokkaa kuin näissä spontaaneissa raskaaksi tuloissa. Ihmettelen kyllä sitä, kuinka pitkälle vihervasemmistopuolueet ovat valmiita menemään tämän muunnellun totuuden puhumisessa politiikan nimissä tämän asian kohdalla. Miten te oikeutatte sen, että te luotte nyt aivan väärän kuvan naispareille ja itsellisille naisille siitä, saavatko he Kela-korvausta hedelmöityshoidoista vai eivät? Miten te voitte väittää näille lasta toivoville, että he eivät saa Kela-korvausta, kun tosiasia on, että he saavat sitä aivan samoilla kriteereillä kuin heteroparitkin? Voin myös kysyä toisen kysymyksen: jos naisparit tai itselliset naiset saisivat tämän korvauksen heti ilman tätä 12 kuukauden yrittämistä ja sairausperustetta, niin eikö se olisi silloin syrjivää heteropareja kohtaan? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-03-18T17:22:40,2025-03-18T17:25:21,Tarkistettu,1.1 2025_25_259,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,Edustaja Castrén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_25_260,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Maaret,Castrén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Sillanpää todella hienosti jo toi esille muutaman omista kohdistani eli juuri sen, että kyllä ne keinohedelmöityshoidot ovat niin rankkoja, että uskoisin, että joka ikinen nainen ensin haluaa kokeilla näitä kehoa vähemmän kuormittavia hoitomuotoja, jolloin todellakin pikkuhiljaa sitten täyttyvät myös ne Kelan kriteerit, jotka on jo sopeutettu aikaisemmasta 12 inseminaatiosta neljään, koska tämä on inhimillisempää. Olisin vielä sanonut tästä hylkäysesityksestä sen verran, että minä ymmärrän, että Marinin hallituksen aikana Kela-korvaukset poistettiin näiltä henkilöiltä. Nyt sitten kun me olemme tuomassa niitä takaisin ja tätä ehdotusta halutaan hylätä, niin onko hylkäysperiaate reilu, koska nythän sillä hylkäysehdotuksella viedään myös niiltä, joilla on se sairaus pohjana tälle korvaukselle, mahdollisuus saada tätä etua, joka ei ole kovin merkittävä. Niin kuin edustaja Merinen jo sanoi, se ei ole 40 prosenttia kaikista kustannuksista. Tässä mietinnössä on ihan euromääräisiä korvaussummia lueteltu, koska nehän eivät ole potilaille prosentuaalisia vaan ne ovat euromääräisiä summia, jotka ovat tiedossa silloin, kun hän hakeutuu tähän hoitoon. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Maaret Castrén,911822,2025-03-18T17:25:24,2025-03-18T17:27:13,Tarkistettu,1.1 2025_25_261,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,Edustaja Nurminen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_25_262,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on käyty hyvää keskustelua näistä hedelmöityshoidoista, ja ehkä haluan vielä vähän avata myös sosiaalidemokraattien näkemystä tähän asiaan ja sitä, minkä takia tässä kohti esitämme tämän hallituksen esityksen hylkäämistä. Me katsomme tätä asiaa hyvin vahvasti tasa-arvo- ja ihmisoikeusnäkökulmasta. Me näemme, että kaikilla perhemuodoilla pitäisi olla yhtäläiset ja samanlaiset oikeudet saada Kela-korvausta, mikäli he toivovat saavansa lapsen. Tässä on mielestäni ehkä erikoistakin, että te piilottelette sitä tosiasiaa, mikä tässä taustalla on, ja se tosiasia on se, että te ette halua naispareille ja itsellisille perhettä ja lasta yrittäville Kela-korvausta ulottaa. [Anne Rintamäki: Ei pidä paikkaansa! — Pia Sillanpää: Ei pidä paikkaansa!] Suora lainaus, Helsingin Sanomat 29.11.2024: ”Päivi Räsänen ei hyväksy sitä, että naisparit ja itselliset henkilöt voisivat saada Kela-korvausta yksityisessä terveydenhuollossa tehdyistä lapsettomuushoidoista.” Me tiedämme, että hallituksen sisällä oli painetta, että mikäli tämä olisi ulotettu myös naispareille ja itsellisille niin että sosiaalisin syin hedelmöityshoitoja saisi samoilla pelisäännöillä kuin julkisella puolella, niin te ette olisi esittäneet ja vieneet tätä esitystä maaliin, koska kynnyskysymys hallitukselle oli, että naisparit ja itselliset ihmiset eivät saisi Kela-korvausta niin helposti vaan se ulotettaisiin mahdollisimman kauas heidän ulottumattomiinsa. Mielestäni tämä pitää nostaa tässä keskustelussa esille. Olisin toivonut, että erityisesti te kokoomuslaiset olisitte laittaneet hanttiin tälle taantumukselliselle ja eriarvoistavalle politiikalle. On totta, että perustuslakivaliokunta antoi mandaatin, että te voitte tämän lakiesityksen säätää, mutta se antoi sen hyvin erikoisessa valossa siinä suhteessa, että se oli äänestyspäätös. Hyvin monet asiantuntijat näkivät, että tämä esitys on perustuslain vastainen. Se, minkä takia me olemme hylkäämässä tämän, on se, että tämä kohdistuu moniin vähemmistöryhmiin ja lähtökohtaisesti lain tulisi olla yhdenvertainen kaikille perhemuodoille. Kun te säädätte sellaista lainsäädäntöä, jolla näytetään, että nämä perheet ovat arvokkaampia kuin toiset, niin se ei ole sellainen symbolinen ele ja sellaista lainsäädäntöä, jota me lainsäätäjinä voimme olla tukemassa. Haluan vielä teroittaa teille, että tämä on se pohjimmainen ajatus, jonka takia me emme hyväksy tätä, ja olemme myös äärettömän pettyneitä kokoomukseen, että te edistätte näin taantumuksellista ja konservatiivista politiikkaa tässä ajassa. Olisin toivonut teiltä suoraselkäisyyttä sen suhteen, että myös muut, yhä useammat perhemuodot olisi ulotettu Kela-korvauksen piiriin. Mistään rahallisesta summasta tässä ei ole kyse. Tähän on varattu kaksi ja puoli miljoonaa, ja jos tähän 800 000 olisi lisätty, niin valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuonna 2022 lahjasiittiöillä tehdyillä hoitomäärillä sekä arvioitujen sairausperusteisten hedelmöityshoitojen korvaustaksojen perusteella kokonaiskustannusten arvioidaan olevan vain 800 000 euroa. Eli hyvin pienellä rahasummalla olisimme voineet tehdä kaikille tasa-arvoisemman ja yhdenvertaisemman lainsäädännön, jonka perusteella lain edessä kaikki perhemuodot olisivat yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia. Sen takia me olemme surullisia, että tähän hallitus ei ryhtynyt. Arvoisa puhemies! Mielestäni edustaja Castrén hyvin toi esille nämä korvausprosentit, eli kuten täällä toinen kokoomuksen edustaja kertoi tästä 40 prosentista, niin sehän ei tosiasiallinen korvausprosentti ole, mutta Castrén jo hyvin oikaisikin tämän väittämän äsken. Mielestäni se oli ihan perusteltua tässä sanoa, niin ettei jää sitten väärä kuva ihmisille, jotka kuuntelevat tätä. Arvoisa puhemies! Tässä nämä sosiaalidemokraattien arviot tähän hallituksen esitykseen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2025-03-18T17:27:23,2025-03-18T17:32:51,Tarkistettu,1.1 2025_25_263,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_25_264,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt tosiaan käsitellään lapsettomuushoitojen Kela-korvausta yksityiselle puolelle ja näitä hedelmöityshoitoja, ja näen kyllä todella ikävänä sen, että SDP ei haluaisi hyväksyä tätä lakia. Tämä nimenomaan on tasapuolinen, niin kuin edustaja Sillanpää tuossa kertoi. Hän on toiminut aikaisemmin myös kätilönä, eli hän on tosiaan ihan asiantuntija näihin monenlaisiin asioihin. Näen todella ikävänä, että tätä ei olla hyväksymässä, kun tämä nimenomaanon tasapuolinen ja se kohtelee kaikkia samalla tavalla. Mutta jos me hyväksytään se SDP:n esitys, niin sehän nimenomaan ei ole tasapuolinen. Toivoisin, että edustaja Sillanpää käyttää vaikka uudelleen puheenvuoron ja että ihmiset malttavat nyt kuunnella täällä salissa, mitä tämä oikeasti tarkoittaa, kun nyt tuntuu, että tämä ei mennyt ihan kaikille niin perille kuin olisi pitänyt mennä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-03-18T17:32:52,2025-03-18T17:33:48,Tarkistettu,1.1 2025_25_265,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,Edustaja Valtola., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_25_266,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Nurmisen analyysi kokoomuksen kannoista ei pidä paikkaansa. Tämä lakiesitys on tuotu tässä muodossa eduskunnan käsittelyyn, ja valiokunta on sen käsitellyt sen takia, että toisessa muodossa tämän vieminen eteenpäin olisi vaatinut sairausvakuutuslain isompaa muuttamista, ja siihen ei tosiaan hallituksen esityksenkään mukaan ollut aikaa. Ainakin minuun ovat henkilökohtaisesti monet naiset olleet yhteydessä ja pyytäneet, että hyväksykää tämä lakiesitys mahdollisimman nopeasti, että he pääsevät eteenpäin hedelmöityshoidoissa, ja että tämä on tärkeää viedä eteenpäin. Tämä on tasa-arvoinen esitys. Se ei aseta itsellisiä naisia, nais-naispareja tai mies-naispareja millään tavalla eriarvoiseen asemaan. Kaikkia kohdellaan samalla tavalla, kun sitä sairausperustetta määritellään. Perustuslakivaliokunta on tämän todennut, ja se on tuonne meidän mietintöön kirjattu. Sitten mitä tulee tähän korvattavuuteen, niin ainakin itse ihan selkeästi sanoin, miten sairausvakuutuslain korvattavuusasioissa on, että siellä ovat aina korvauksen perusteena olevat kustannukset. Kaikkia tutkimuksia ei käytännössä missään, tai hyvinkään monessa asiassa, korvata, vaan tässäkin korvataan ne tietyt, jotka ovat korvauksen perusteena olevia kustannuksia, ja niistä korvataan noin 40 prosenttia. Meidän mietinnössä on hyvin avattu kokonaiskustannukset näille hoidoille. Kun täällä vielä kommentoitiin sitä, että tämä nyt heikentäisi merkittävästi julkista sektoria, niin tämä nyt ei pidä paikkaansa. Niin kuin ollaan kuultu, julkinen sektori hoitaa oman puolensa, ja tämä ei ole niin merkittävä asia, että se vaikuttaisi laajasti hedelmöityshoitojen saatavuuteen julkisella sektorilla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-03-18T17:33:48,2025-03-18T17:36:22,Tarkistettu,1.1 2025_25_267,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,Edustaja Nurminen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_25_268,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihan muutamaan asiaan kommentoisin äskeiselle kokoomuksen edustajalle. Julkisella puolella nimenomaan itsellisten ja naisparien osalta on ollut ruuhkaa, muuten ei ole ollut. He olisivat nimenomaan toivoneet, että tätä olisi saatu laajennettua sinne Kela-korvauspuolelle myös näitten lahjasiittiöiden osalta, ja siitä näkökulmasta nimenomaan julkisen sektorin puolelta toive oli, että tätä olisi voitu laajentaa. Lisäksi puhutte kyllä hyvin täsmällisesti tästä 40 prosentista, mutta kuten tiedätte, jos tässä kerrotaan niin, tämä on myös harhaanjohtavaa. Kun kerroitte, että valiokunnan mietinnössä kerrotaan todelliset kustannukset, niin toivoisin, että voisitte ne tässä ihan avoimesti myös ihmisille ja kuulijoille avata ja referoida, että jos puhutaan useiden tuhansien hedelmöityshoitokokonaisuudesta, kuinka paljon prosentuaalisesti tästä ihminen sitten saa korvausta. Toivon, että sieltä mietinnöstä kerrotte, että jos kokonaiskustannukset ovat vaikka 5 000—6 000 euroa, niin onko tästä 40 prosenttia korvausperuste vai onko se vain muutamia satasia. Tähän toivoisin, että voisitte vielä täsmentää. Sitten sanoitte, että tämä olisi vaatinut sairausvakuutuslain laajempaa muuttamista. Seuraavassa esityksessä me käsittelemme fysioterapeuttien ja suuhygienistien suoravastaanottoa. Ei ole enää sairausperustetta. Kela-korvaus määräytyy suoravastaanottona. Kyllä seuraavassa esityksessä se on mahdollinen, mutta kun oli kyse tasa-arvoisista perheen perustamisen mahdollisuuksista, niin yhtäkkiä tulikin vastaan se, että lakia ei voi muuttaa. Mielestäni tätäkin faktaa silmällä pitäen argumentti ei ole ehkä kovin järkevä, tai voitte itse vetää omat johtopäätökset, jos seuraavassa esityksessä, jota me käsittelimme yhdessä tämän kanssa, tämä asia ei ollut ongelma. No sitten, edustaja Reijonen, toivoisin nyt vielä, että menisitte vielä konkretiaan tässä yhdenvertaisuuden palopuheessanne. On totta, että mikäli ihmisellä tai perheellä on sairauteen liittyvä asia, jonka takia hän ei pysty saamaan lasta tietyistä seikoista johtuen, jotka lääkärin kanssa katsotaan, niin hän saa Kela-korvauksen. Mutta mikä tosiasiallinen mahdollisuus on esimerkiksi itsellisellä naisella [Puhemies koputtaa] tai esimerkiksi naisparilla: 12 kuukautta kestävät inseminaatiokerrat, ovulaatiotestit, todentaminen? [Puhemies koputtaa] Kyllähän tämä tosiasiallisesti on erittäin haasteellista, ja sen takia olisi pitänyt lisätä näitä sosiaalisia perusteita näiden perheiden osalta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2025-03-18T17:36:23,2025-03-18T17:39:56,Tarkistettu,1.1 2025_25_269,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Edustaja Valtola, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_25_270,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valiokunta on saanut selvityksen näistä kustannuksista, ja ehdotettujen muutosten jälkeen sairausvakuutuksen korvaus esimerkiksi 500 euron inseminaatiohoidosta olisi noin 183 euroa, kun se vuonna 22 oli 52 euroa 50 senttiä. Noin 4 000 euron koeputkihedelmöityksen osalta korvaus olisi arviolta yhteensä 782 euroa, kun vuonna 22 se oli 287 euroa. Tässä nämä ovat, eli 40 prosenttia korvauksen alaisista kustannuksista korvataan. [Ilmari Nurminen: Korvauksen alaisista!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-03-18T17:40:00,2025-03-18T17:40:55,Tarkistettu,1.1 2025_25_271,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,Edustaja Sillanpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_25_272,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Valtola hyvin kertoikin edustaja Nurmiselle näitä summia, mitä näistä hoidoista Kela-korvauksia saa. Minä viime viikolla tosissaan vielä laskin näitä prosenttiosuuksia, kun sieltä demareista väitettiin viime viikollakin virheellisesti, mitä nämä prosentit tällä hetkellä olisivat. Tämä 183 euron korvaus 500 euron inseminaatiohoidoista on noin 36 prosenttia, vähän reilu, ja kun 4 000 euron koeputkihedelmöityksen osalta se korvaus on 782 euroa, niin se on reilu 19 prosenttia. Ja Valtola tässä hyvin avasi, mistä se 40 prosenttia siihen tulee. Hedelmöityshoidothan yleensäkin ovat tosi arvokkaita. Itse ajattelen, että on tosi hyvä, että näitä nyt lähdetään tukemaan kuitenkin jollain tavalla verrattuna siihen, miten Marinin hallitus nämä poisti kokonaan edellisellä kaudella. Joka tapauksessahan nyt nämä korvausprosentit ovat huomattavasti isommat kuin mitä ne olivat silloin ennen kuin te niitä poistitte. Mutta olisin esittänyt uudestaan tämän kysymyksen edustaja Nurmiselle ja kaikille muille teille siellä, jotka väitätte tätä muunneltua totuutta nyt naispareille ja itsellisille naisille, että heidän perheensä eivät olisi yhtä arvokkaita tälle hallitukselle kuin muut, esimerkiksi heteroparit. Tämähän ei pidä paikkaansa. Miten te voitte väittää näille lasta toivoville ihmisille, naisille, että he eivät saa sitä Kela-korvausta, vaikka he saavat sen ihan samoin perustein kuin heteroparitkin? Minä ymmärrän edustaja Nurmisen huolen siitä, että aivan yhtä helppoahan se raskauden yrittäminen ei ole kuin mitä heteropareilla ja naispareilla, mutta olen kuitenkin käsittänyt, että spermaa pystyy ostamaan ja koti-inseminaatioyrityksiä pystyy tekemään. Tosiaan olen samaa mieltä siitä, että se ei aivan yhtä helppoa ole ja että siinä on omat haasteensa, mutta sitten päästään myös vähän semmoiseenkin kysymykseen, että mitä kaikkea yhteiskunnan pitää tehdä toisten eteen. Myös itse voi tehdä jonkunlaista yritystä sen eteen, että saa sen spontaanin raskauden aikaiseksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-03-18T17:40:59,2025-03-18T17:43:27,Tarkistettu,1.1 2025_25_273,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_25_274,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun kuuntelin edustaja Nurmisen puhetta, niin tuntui siltä, että joko minä olen ymmärtänyt tämän lakimuutoksen aivan väärin tai sitten joku puhuu tässä salissa muunneltua totuutta. Tämän hallituksen tavoitteena on saada Suomessa syntyvyys nousuun. Lapsen saaminen ei ole koskaan itsestäänselvyys, vaan se on aina suuri lahja. Heidät, jotka eivät onnistu perinteisin menetelmin, autetaan alkuun mahdollisuuksien mukaan. Viime hallituskaudella nykyinen oppositio poisti korvattavuuden hedelmöityshoidoista. Nyt kun tämä hallitus on korjaamassa asian, teidän mielestänne tulipalo on väärin sammutettu. Haluan muistuttaa myös omalta osaltani, että toisin kuin oppositio väittää, tämä lakimuutos ei ole syrjivä vaan oikeudenmukainen, koska tässä on kyse sairauden perusteella korvattavasta hoidosta, eli suomeksi: sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan mietintö on kirjoitettu yhdenvertaisuuden näkökulmasta, kun kaikilla korvausten saajilla hedelmättömyys on sairausperusteinen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-03-18T17:43:31,2025-03-18T17:44:40,Tarkistettu,1.1 2025_25_275,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,Edustaja Nurminen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_25_276,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme käsitelleet nyt tätä jo pitkään. Ehkä vielä tarttuisin tähän kokoomuksen ja erityisesti perussuomalaisten argumentointiin ja yritän nyt vielä vääntää rautalangasta sen ajatuksen, minkä takia itse pidän tätä epätasa-arvoisena. Se, että julkisella puolella naisparit ja itselliset saavat sosiaalisin perustein oikeuden näihin palveluihin ja perheen perustamiseen helpommin kuin että heidän täytyy todistaa, että he täyttävät tämän sairausperusteen, on se epäoikeudenmukaisuuden ydin. En oikein ymmärtänyt, kun te tässä sanoitte itsellisille ja naispareille, että heidän nyt vain pitää yrittää ja pystyä todistamaan se, ja kun he tarpeeksi yrittävät ja pystyvät todistamaan sen — kuten täällä mietinnössä kerrotaan, että 12 kuukauden aikana erilaisilla ovulaatiotesteillä, ja kerrotaan näistä hankkimismuodoista, joihin te kannustitte itsellisiä ja naispareja — niin he ovat oikeutettuja tähän Kela-korvaukseen. Tätä pidän lähtökohtaisesti epäoikeudenmukaisena siitä näkökulmasta, että mielestäni kaikilla perheillä ja pareilla pitää olla mahdollisuus mahdollisimman helposti lähteä rakentamaan ja saamaan perhettä. Pidämme ongelmallisena sitä, että tämä lähtökohtaisesti, jo rakenteellisesti syrjii tiettyjä perhemuotoja, jotka ovat oikeutettuja julkiselle puolelle, jossa on jonoa, ja julkinen puoli toivoisi, että tähän pystyttäisiin saamaan yksityisellä apua. Palaan vielä tähän edustaja Päivi Räsäsen Helsingin Sanomien kannanottoon, jossa hän totesi, että hän ei hyväksy sitä, että naisparit ja itselliset henkilöt voisivat saada Kela-korvausta yksityisessä terveydenhuollossa tehdyistä lapsettomuushoidoista — Helsingin Sanomat 29.11.2024, lain käsittely oli tällöin vaiheessa. Me tiedämme, että todellisuudessa hallituksen liikkumatila oli se, että näille perhemuodoille tätä Kela-korvausta ei haluttu ulottaa vaan se haluttiin laittaa mahdollisimman ulottumattomiin. Olisin toivonut, että te olisitte tämän täällä avoimesti kertoneet. Sen takia: me sosiaalidemokraatit emme hyväksy sellaista lainsäädäntöä, joka asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2025-03-18T17:44:43,2025-03-18T17:47:30,Tarkistettu,1.1 2025_25_277,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Edustaja Sillanpää, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_25_278,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä kerran: tämä esitys on yhdenvertainen kaikille perhemuodoille, heteropareille, nais-naispareille ja itsellisille naisille. En ymmärrä, miten rautalangasta se pitäisi vääntää, että se menisi perille. Edustaja Räsäsen puheisiin en ota sen kummemmin kantaa, kun hän ei ole täällä itse paikalla, mutta tässä esityksessähän nimenomaan nyt on tehty selväksi se, että samat säännöt koskevat heteropareja, nais-naispareja ja itsellisiä naisia. Ja se 12 kuukautta spontaania kotiyrittämistä tai lääketieteellisiä inseminaatioita terveydenhuollossa tekee sen, että saa sen sairausperusteen, jos ei ole onnistunut tulemaan raskaaksi. Edustaja Nurminen, vielä kerran: On hyvä asia myös niille nais-naispareille ja itsellisille naisille, että he yrittävät spontaanisti raskautta ennen niitä lääketieteellisiä hoitoja, koska riskit ovat pienemmät spontaanissa raskaudessa kuin niissä lääketieteellisissä hedelmöityshoidoissa. Tämä on kaikkien etu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-03-18T17:47:32,2025-03-18T17:48:49,Tarkistettu,1.1 2025_25_279,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,Edustaja Merinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_25_280,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tosi mielenkiinnolla olen seurannut teidän keskustelua. Itselle ehkä jäi semmoisena kysymyksenä — ottamatta kantaa juuri tähän teemaan siitä, onko tämä syrjivä vai ei — lähinnä se, että meille selvisi kuulemisessa se, että jos sosiaaliset syyt otettaisiin mukaan, niin se hinta olisi ollut 800 000 euroa. Siis jos minä jotain ymmärrän eduskunnasta tämän kahden vuoden jälkeen, niin se ei ole kovin iso raha näissä budjeteissa. Lähinnä olen miettinyt, että kun meillä koko ajan puhutaan syntyvyydestä ja Suomen tulevaisuuden ongelmista, niin tuohan ei ole hinta eikä mikään siitä, että me oltaisiin tehty samalla lailla kuin julkisella puolella. Minä ymmärrän sen, että osa puolueista vastustaa ideologisista syistä ja vetoaa erinäköisiin asioihin, mutta mietin vaikka just kokoomusta, jolta on ollut hyviä puheenvuoroja tänään. Luulisi, että tämä on teille itsestäänselvyys, että tuo ei ole kovin iso raha siitä, että saadaan vielä vähän enemmän sitä syntyvyyttä tähän maahan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-03-18T17:48:51,2025-03-18T17:50:03,Tarkistettu,1.1 2025_25_281,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,Edustaja Sillanpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_25_282,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä kerran ajattelisin, että jos ne sosiaaliset syyt otettaisiin tähän lakiin mukaan heti, niin jäisi edelleen käyttämättä mahdollisuus spontaaniin raskautumiseen, jossa on se terveysnäkökulma mukana. Itse kannatan lämpimästi sitä, että kaikki lasta toivovat saavat niitä lapsia, oli sitten se perhemuoto mikä tahansa. Mutta kyllä minun täytyy kätilönä sanoa, että minä seison täysin sen takana, että jokainen yrittäisi sen 12 kuukautta, jos ei jopa vähän pidempäänkin, spontaania raskautta, jotta säästyttäisiin ehkä lääketieteellisiltä toimenpiteiltä, missä niitä riskejä saattaa kuitenkin olla. Minä ymmärrän myös tämän 800 000 euroa, mihin te vetoatte, että se on pieni summa, mutta tämä sama asia on kuultu tällä kaudella tämän kahden vuoden aikana, mitä ollaan täällä eduskunnassa oltu — en tiedä, kuinka monta kertaa on toistunut: tämä olisi vain miljoona, tämäkin olisi vain miljoona, tämä olisi vain 500 000 euroa, tämäkin olisi vain miljoona. Jokainen meistä ymmärtää, että nämä meidän 9 miljardin säästötkin, mitä me ollaan tehty tällä kaudella, koostuvat niistä pienistä miljoonista. Jotkut säästöt ovat sitten satoja miljoonia, jotkut jopa miljardiluokkaa. Se yhteinen kokonaisuus siinä, että me saadaan valtion talouskin kuntoon, koostuu kuitenkin siitä yhteispaketista, missä näitä pikku miljoonia on mukana. Vaikka tämä sinänsä nyt olisi vain se 800 000 euroa siihen lisää ja siinä mielessä kannatettava, niin en näe sitä kuitenkaan perusteltuna. Mutta se tärkein syy, mitä minä tässä ajan, on se terveysnäkökulma, mikä minun mielestäni pitää ottaa huomioon. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-03-18T17:50:07,2025-03-18T17:51:54,Tarkistettu,1.1 2025_25_283,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,Edustaja Berg., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_25_284,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Otan nyt itsekin puheenvuoron tähän kokonaisuuteen, minkä suhteen tässä nyt on niin sanotusti väännetty kättä jo pidemmän aikaa. Yksi asia, mikä itseäni on tässä mietityttänyt, on se, että kun julkisessa terveydenhuollossa sosiaalisia ja lääketieteellisiä syitä ei ole kuitenkaan eroteltu enää vuosiin, niin minkä takia tämä sama periaate ei voisi koskea myös Kela-korvauksia. Se on minun mielestäni aika hyvä lähtökohta. Toinen asia on tietenkin se, että tämä kysymyshän ei ollut täysin riidaton myöskään perustuslakivaliokunnassa, kun siellä arvioitiin tämän perustuslainmukaisuutta ja myös tätä tasa-arvokysymystä. Perustuslakivaliokunnan lausuntoon kuitenkin jätettiin eriävä mielipide tästä asiasta, ja se kertoo siitä, että myöskään perustuslakivaliokunta ei ollut täysin yksimielinen siitä, onko tämä esitys riittävän tasa-arvoinen ja perustuslain mukainen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-03-18T17:51:57,2025-03-18T17:53:06,Tarkistettu,1.1 2025_25_285,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,Edustaja Nurminen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_25_286,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ehkä itse olisin halunnut tuoda esiin myös tämän julkisen terveydenhuollon hedelmöityshoitojen tilanteen, jossa suurin osa julkisen terveydenhuollon lahjasoluhoitoihin hakeutuvista on itsellisesti lasta toivovia, noin 70 prosenttia, ja ei-heterosuhteessa olevia pareja, noin 25 prosenttia. Tosiaan julkisessa terveydenhuollossa ei rajata tapauksia lääketieteellisten ja ei-lääketieteellisten, sosiaalisten, syiden perusteella. Arvoisa rouva puhemies! Meitä edelleen häiritsee se, että me tiedämme, kuinka haastavassa tilanteessa monet ei-heterosuhteessa elävät perheet ovat, ja ne ovat kokeneet pitkään rakenteellista syrjintää. Ehkä meidän lainsäätäjien velvollisuus on huolehtia siitä, että laki on sama ja yhdenvertainen kaikille. Ja jos nyt hallitus vie... Luin näitä aikaisempia hallituspuolueiden kannanottoja, jotka on julkisuudessa esitetty, liittyen naisparien ja itsellisten perhehaaveiden Kela-korvausten torppaamiseen. Kun me tiedämme, millaisia ajatuksia hallituksen taustalla on, niin me emme hyväksy sitä, että te säädätte senkaltaista lainsäädäntöä, jossa tiettyjä perheitä laitetaan rakenteellisesti huonompaan ja heikompaan asemaan kuin toisia. Tämä on se meidän ajattelun ydin. Jos te haluaisitte avoimesti kaikkia perheitä tukea ja lapsihaaveita edistää, te olisitte säätäneet yhdenmukaiset pelisäännöt kaikille perheille ja kaikille, jotka toivovat lasta, saada sen mahdollisimman helposti, mutta te ette sitä halunneet tehdä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2025-03-18T17:53:06,2025-03-18T17:55:16,Tarkistettu,1.1 2025_25_287,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,Edustaja Sillanpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_25_288,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp,Arvoisa puhemies! Vielä kerran: laki on sama ja yhdenvertainen kaikille., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+8.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-03-18T17:55:19,2025-03-18T17:55:25,Tarkistettu,1.1 2025_25_289,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Castrén.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_25_290,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Maaret,Castrén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä lakiehdotuksessa, joka on mielestäni erittäin hyvä, on oikeastaan vähän niin kuin kaksi osaa. Siellä on suoravastaanotto fysioterapeuteille ja suuhygienisteille. Tänään olen juuri tutustunut Sydänliiton julkaisuun, jossa painokkaasti sanotaan, että väestön ikärakenteen muutos aiheuttaa paineita kehittää ennaltaehkäisevää terveyshuoltoa, ja tätä mielestäni juuri nämä ehdotukset ovat. Suuhygienisti ja fysioterapeutti ovat aikaisemmin vaatineet sen, että potilas tulee lääkärin lähetteellä, ja tässäkin kohtaa on erinomainen ehdotus, jossa tehdään tätä työnjakoa selväksi ja vähän puretaan niitä normeja, että esimerkiksi potilas, joka on jo vuosia käynyt toimenpiteissä, jotka suuhygienisti voi tehdä, tarvitsisi taas jälleen kerran lääkärin lähetteen toteamaan, että ientulehduksen hoitoon on hyvä käydä säännöllisesti suuhygienistillä. Tämä on minun mielestäni erinomaista toimintaa. Sitten valiokunta korostaa vielä tässä mietinnössään, että ehdotetut muutokset eivät heikennä mahdollisuutta kehittää julkisia palveluita, ja edustaja Hopsu nimenomaan peräänkuuluttaa tätä. Esimerkiksi Helsingissä riittäviä hammashuollon palveluita tällä hetkellä ei todellakaan ole ilman, että me otamme yksityisen apuun. Toinen osa tätä ehdotusta koskettelee naistentauteja, ja tässä parannetaan sellaisen palvelun korvaustasoa, jonka saatavuus julkisella puolella on heikkoa. Minä olen itse asiassa yrittänyt löytää tietoa, minkä takia naistentautien kohdalla esimerkiksi Helsingissä on semmoinen tilanne, että sinä et todellakaan lievissä oireissa, esimerkiksi vaihdevuosioireissa, voi mennä julkiselle puolelle. Tämä on minun mielestäni sillä lailla hyvä. Tässäkin edelleen on se, että näitä julkisia palveluitahan tulee totta kai kehittää, ja se on myös hallituspuolueiden tahtotila. Varsinkin naistentautien kohdalla toivoisin todella, että esimerkiksi yleislääkärit ymmärtäisivät vaihdevuosioireista enemmän kuin tänä päivänä ilmeisesti tapahtuu. Ehdotetut parannukset ovat erittäin hyviä ja tervetulleita. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+9.aspx,fi,Maaret Castrén,911822,2025-03-18T17:55:45,2025-03-18T17:58:32,Hyväksytty,1.1 2025_25_291,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,Edustaja Nurminen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_292,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esitän tosiaan näitä viittä monisteena jaettua lausumaesitystä. Ensimmäinen kuuluu näin: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto turvaa hyvinvointialueiden riittävän rahoituksen palveluiden kehittämiseksi niin, että esimerkiksi gynekologisia palveluita olisi paremmin saatavilla, myös perusterveydenhuollossa.” Sama asia, minkä täällä edustaja Castrénkin hyvin toi esille. Meitä kummastuttaa se, että julkisella puolella ei näitä palveluita niin helposti saa — tai ei saa. Meidän mielestämme tähän pitää kiinnittää huomiota ja näitä tulee tarjota julkisella puolella. Toinen lausuma: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa tarkasti tekemiensä Kela-korvausmuutosten vaikutuksia erityisesti julkisen erikoissairaanhoidon jonoihin ja kustannuksiin, erikoistaksasta saatavan hyödyn jakaantumiseen eri tuloluokkien välillä ja yksityisten terveyspalveluiden hintakehitykseen ja antaa asiasta selvityksen sosiaali- ja terveysvaliokunnalle ensi vuoden loppuun mennessä.” Tässä tietysti ovat taustalla nämä aikaisemmat Kela-korvausten nostot ja niitten vaikutus hintoihin ja kävijöihin, ja tätä on tärkeää seurata. Kolmas: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selkeyttää viipymättä, vaikuttaako kanavointiratkaisu” — joka aiemmin tehtiin — ”sairausvakuutuskorvauksiin varatun lisärahoituksen nousuun 633 miljoonaan euroon kokonaisuudessaan.” Tämä on tärkeä, koska tässä on puhuttu puolesta miljardista Kela-korvauksiin ja siitä, mikä on tämä todellinen summa, mitä veronmaksajien rahoja tänne kanavoidaan, eduskunnan varmasti on saatava selvyys. Neljäs lausuma: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus harkitsee perusteellisesti tulevien Kela-korvausuudistusten tarkoituksenmukaisuutta lausuntopalautteen perusteella ja arvioi rahoituksen ohjaamista kohdennettuna hyvinvointialueiden palveluihin vaikuttavuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.” Tämä tosiaan pohjaa siihen, että rahat pitäisi kanavoida sinne ja sitä kautta sitten saada tätä palveluihin pääsyä vahvistettua ja nopeutettua. Ja viimeisenä: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa uudistuksen vaikutuksia tarkasti ja korjaa viipymättä esiin tulevia ongelmia esimerkiksi säätämällä enimmäismaksusta ja hintakatosta.” Arvoisa puhemies! Tässä nämä lausumaesitykset.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+9.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2025-03-18T17:58:39,2025-03-18T18:01:47,Hyväksytty,1.1 2025_25_293,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Merinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_294,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin kannatan edustaja Nurmisen lausumia, jokaista niistä. Sitten yleisesti, tässä äsken jo käsiteltiin toista lakia, mikä lisäsi Kela-korvauksia hedelmöityshoitoihin, eli nyt tosiaan tässä on fysioterapiaa, ihan pikkuisen mielenterveyttä ja gynekologisia käyntejä. Yleisesti pidän vähän ongelmallisena sitä ilmiötä, vaikka en täysin vastusta näitä kaikkia korvauksia, että meillä näitä korvauksia nyt nostetaan ja me ei mihinkään näistä laeista ole pystytty asettamaan minkäänlaista hintakattoa näihin yksityisiin palveluihin yrityksille. Meillä on hirveän paljon nyt jo tietoa vaikka näistä edellisistä Kela-korvausten nostoista, että se vaikutti aika paljon hintoihin. Jotenkin se tuntuu järjettömältä, että valtion varoilla tuetaan ja yritykset voivat käyttää niitä sitten siihen, että hintoja nostetaan. Tämä on tosi tuttu ilmiö itselleni tuolta psykoterapia-alalta, missä aikanaan psykoterapian Kela-korvaus oli 37 euroa, sitten se nostettiin 57 euroon, ja sinä samana päivänä alan hinnat nousivat kymmenillä euroilla per käynti. Se on jotenkin myös ymmärrettävää, koska yrityksiähän nämä ovat ja yksinyrittäjiä oli siihen aikaan. Sitten toinen asia, mitä olen miettinyt, kun näitä lakeja on käsitelty — tämä siis ehkä tulee semmoisen uuden kansanedustajan näkökulmasta — on se, miten meillä on käynytkään vuosien saatossa niin, että tietyt lääketieteen alat ovat siirtyneet lähes kokonaan yksityisiksi. Yhteiskunta on vähän niin kuin heittänyt hanskat tiskiin hammaslääkäreiden suhteen ja gynekologian suhteen. Minä en vain millään saa kiinni siitä, kuka, missä ja milloin on valinnut niin, että varsinkaan näitä kahta alaa ei juuri edes yritetä korjata julkisella puolella. Tämä on itselleni ihan mystiikkaa, minulle ei ole vielä selvinnyt. Ja lähinnä jotenkin minä koen, että onko se oikeudenmukaista, että tämmöinen ala, mikä koskee naisia, on käytännössä täysin yksityinen. [Vasemmalta: Ja silmät!] — Silmät ovat toinen muuten, siellä on kanssa, hyvä huomio. — Hammaslääkäripuoli on tietysti aivan sama. Sehän on nyt aivan yleistä tietoa, että Suomessa on tosi vaikea päästä julkisella puolella hoidattamaan hampaita, ellei ole tosi kovia kipuja hampaissa. Jos joku osaa vastata tähän, niin mielelläni kuulen vastauksen, mikä ja kuka ja missä on heittänyt hanskat tiskiin esimerkiksi sen suhteen, että naiset eivät voi saada julkisella puolella apua näihin vaivoihin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+9.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-03-18T18:01:47,2025-03-18T18:04:55,Hyväksytty,1.1 2025_25_295,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_296,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Siinä oli hyvä kysymys. — Vihreät katsovat, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen pääpainon sekä keskeisen järjestämisvastuun tulee olla julkisella sektorilla. Jokaisen tulee saada tarvitsemansa laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut oikeaan aikaan ja sujuvasti. Kun palvelut ovat vaikuttavia, kohdistuvat oikein ja toimivat hyvin kokonaisuutena, käytämme yhteisiä resursseja järkevästi. Hallituksen esityksen Kela-korvausten kasvattamisesta on arvioitu lisäävän yksityisten palveluiden käyttöä. Esitykseen sisältyy riski, että korvausten nosto ei koidu eniten palveluita tarvitsevien hyödyksi. Riski on myös siinä, että korvauksen korotus siirtyy palveluiden hintoihin. Esityksellä voi olla kielteisiä vaikutuksia myös hyvinvointialueiden henkilöstön saatavuuteen ja hoidon jatkuvuuteen. Yksityisellä ja kolmannella sektorilla on tärkeä täydentävä rooli palveluiden tuotannossa. Etenkin tilanteissa, joissa palveluiden saatavuutta ei pystytä hyvinvointialueiden käytössä olevilla keinoilla parantamaan tai hyvinvointialueet eivät niitä syystä tai toisesta laajasti tarjoa, voi olla perusteltua hyödyntää Kela-korvauksia helpottamaan ihmisten hoitoonpääsyä. Lähtökohtaisesti Kela-korvauksia tulee kohdistaa tarkkarajaisiin palvelukokonaisuuksiin, kuten hedelmöityshoitoihin ja gynekologikäynteihin. Tosin pitkällä aikajänteellä monikanavarahoitusta kyllä vihreiden mielestä pitää purkaa. Kun tarkastellaan esitykseen valittuja palveluja, joissa Kela-korvauksia joko korotettaisiin tai ne otettaisiin käyttöön ilman lääkärin lähetettä, ovat ne perusteltuja valintoja, koska kyseisiä palveluita ei hyvinvointialueilla ole saatavilla tai niiden saatavuudessa on suuria haasteita, kuten suun terveydenhuollossa. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäripalveluita ei käsitykseni mukaan useinkaan tarjota myöskään työterveyshuollon sairaanhoitosopimusten kautta, mikä edelleen lisää perusteltavuutta näihin palveluihin tehtävien korvausten osalta. THL yhtyy näkemykseen, että julkisessa perusterveydenhuollossa naistentautien ja synnytysten erikoislääkäripalveluja ei ole kattavasti saatavilla ja yksityiset palvelut täydentävät perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluita. THL katsoo myös, että korotusten kohdistaminen suun terveydenhuoltoon on kannatettavaa huomioiden suun terveydenhuollon huomattavasti muuta terveydenhuoltoa korkeampi asiakasmaksuosuus sekä julkisen sektorin jonotilanne suun terveydenhuollon palveluissa. Suun terveydenhuollon erityisesti kiinnityskudossairauksien hoitoon kohdistettuja korotuksia puoltaa myös se, että kiinnityskudossairaudet ovat hyvin yleisiä mutta alihoidettuja väestössä ja ne ovat usein yhteydessä moniin muihin kroonisiin sairauksiin. On mahdollista, että muutokset helpottaisivat jonkin verran hyvinvointialueiden jonotilannetta ja työtaakkaa ja siten myös henkilöstön työpainetta. Hyvinvointiala HALI ry pitää suun terveydenhuollon yksityisten käyntien ja toimenpiteiden tukemista vaikuttavana tilanteessa, jossa julkisen terveydenhuollon kapasiteettia ei ole mitoitettu siten, että se pystyisi huolehtimaan koko väestön suun terveydestä. Ja tässä tosiaan edustaja Merinen hyvin kysyi, mistä tämä tulee, että sekä naistensairauksien että suun terveydenhuollon palvelut on mitoitettu niin, että niitä ei julkiselta tällä hetkellä riittävästi ole saatavissa, jos ollenkaan. Suun terveydenhoidon puolella myös vakuutusten määrä on vähäinen, joten Kela-korvaukset ohjautuvat suoraan asiakkaille. Suun terveydenhuollon osalta korvausmallia voisi jatkossa kehittää eteenpäin, ja tätä pääsyn varmistamista pitää seurata ja kehittää eteenpäin. Teen seuraavat lausumaehdotukset: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa hyvinvointialueille riittävän rahoituksen ja varmistaa, että hammashoidon palveluita on riittävästi saatavilla myös julkisessa suun terveydenhuollossa.” Ja toinen: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa Kela-korvauksiin tehtyjen muutosten vaikutuksia palveluiden saatavuudessa ja varmistaa, että korvaukset kohdistuvat niihin palvelukokonaisuuksiin, joiden saatavuus hyvinvointialueilla on huono, ja pyrkii vahvistamaan palveluiden saatavuutta samaan aikaan myös julkisessa terveydenhuollossa.”", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+9.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-03-18T18:04:56,2025-03-18T18:09:47,Hyväksytty,1.1 2025_25_297,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_298,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on nyt toisessa käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut nyt valmiiksi mietinnön ja oppositio vastalauseensa. Nämä vastalauseet ovat täynnä yleispoliittista julistusta ja vaatimuksia linjamuutoksiin. Aivan erityisesti ihmettelen sitä, että hallitusta syytetään ideologisin perustein yksityisten palveluiden suosimisesta. Yhtä hyvin voisi sanoa toisinpäin, että oppositio suosii ideologisista syistä julkisia palveluita. Tosiasia nyt kuitenkin on se, että sote-järjestelmämme on sellaisessa pisteessä, että me emme selviä tästä savotasta ilman, että otamme myös yksityisen ja kolmannen sektorin mukaan täydentämään julkisia palveluita. Arvoisa puhemies! Tämän nimenomaisen esityksen ydin on kuitenkin se, että suuhygienistin hoito- ja tutkimuskäynnit olisivat korvattavia myös ilman hammaslääkärin lähetettä enintään kaksi kertaa kalenterivuodessa ja fysioterapeutin käynnit ilman lääkärin lähetettä enintään neljä kertaa kalenterivuodessa. Lisäksi lakia muutettaisiin siten, että naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin antama hoito korvattaisiin erikoistaksan perusteella. Esityksen tavoitteena on siis perusterveydenhuollon saatavuuden parantaminen sellaisissa palveluissa, jotka ovat julkisessa terveydenhuollossa heikommin saatavissa, mutta myös palvelujen painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään ja varhaiseen hoitoon. On huomattavasti parempi ratkaisu käydä tutkimuksissa jo ennakoivasti eikä vasta sitten, kun hampaat joudutaan poistamaan. Suun terveys on koko kehon terveyden kannalta erittäin merkittävä asia. Arvoisa puhemies! Käyn vuosittain suuhygienistillä. Eilen oli tämä tärkeä tarkastus. En ollut saanut siihen hammaslääkärin lähetettä. Hieman kirpaisi se 165 euron lasku, ja voin kuvitella, miten paljon se kirpaisee vähävaraisen ihmisen lompakossa. Ei ole ihme, että hoitoon hakeudutaan vasta äärimmäisessä hädässä eikä ennaltaehkäisevästi, jos vaakakupissa ovat välttämättömät elämänmenot. Tämä uudistus on aivan erinomainen juttu, kunhan vain yksityisten taksat pysyvät kohtuullisella tasolla. Valiokunta piti tärkeänä, että mikäli sairausvakuutuksessa siirretään painopistettä ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, tulee toki kustannusvaikuttavuutta mutta myös väestön saamaa terveyshyötyä, ja niitä tulee seurata ja arvioida. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+9.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-03-18T18:09:50,2025-03-18T18:12:29,Hyväksytty,1.1 2025_25_299,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_300,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Hopsun tekemiä kahta lausumaehdotusta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+9.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-03-18T18:12:30,2025-03-18T18:12:39,Hyväksytty,1.1 2025_25_301,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_302,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan on hieno asia, että fysioterapiaan ja suuhygienistin vastaanotolle tulee Kela-korvauksia paremmin kuin aikaisemmin. Tämä on todella, todella hyvä asia. Tässä edustaja Rintamäki kertoi omakohtaisia kokemuksia, kiitos puheenvuorosta. Se oli erittäin hyvä puheenvuoro, missä kerrottiin just tämän tärkeydestä. Myös se on hyvä asia, että gynekologin vastaanotolle tulee mahdollisuus päästä yksityiselle ja saa Kela-korvausta. Se on todella iso asia. Onhan se näin, että niitä julkisen puolen gynekologeja ei vain kerta kaikkiaan ole. Niitä ei vain kerta kaikkiaan ole, eli sen takia on hyvä, että sinne yksityiselle puolelle saa niitä korvauksia. Minä pidän tätä lakiesitystä erittäin järkevänä ja tosi hyvänä asiana. Tosiaan ihmisten on saatava hoitoa silloin, kun sen tarve on. Silloin kun sitä eniten tarvitaan, pitää päästä hoitoon — ei sillä lailla, että jonotetaan hirveän pitkään, vaan oikeasti pitää päästä ajallaan hoitoon. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+9.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-03-18T18:12:39,2025-03-18T18:13:32,Hyväksytty,1.1 2025_25_303,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lindén poissa. — Edustaja Pekonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_304,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys kertoo hyvin selkeästi, millaista terveyspolitiikkaa oikeistohallitus haluaa tehdä. Julkista terveydenhuoltoa ajetaan alas samalla, kun yksityisen terveydenhuollon tukia lisätään. Tämä on todellakin ideologinen valinta, joka lisää eriarvoisuutta ja vaikeuttaa hoitoonpääsyä juuri niiden ihmisten kohdalla, joilla on jo valmiiksi heikommat mahdollisuudet saada hoitoa. — Ja todellakin, edustaja Rintamäki, ihan rehellisesti uskallan sanoa, että minun ideologiani mukaisesti minä suosin nimenomaisesti julkista terveydenhuoltoa, enkä häpeä sitä lainkaan. Meillä on hyvinvointialueilla sote-palveluiden kriisi, sanoipa pääministeri mitä tahansa. Tiukka vaatimus alijäämien kattamisvelvoitteista on johtanut henkilöstön irtisanomisiin ja palveluiden leikkauksiin sekä keskittämiseen. Hallitus ei suostu kuulemaan hyvinvointialueiden hätää, vaan se pitää jääräpäisesti kiinni alijäämien kattamisvelvoitteesta. Samaan aikaan hallitus ohjaa lisärahoitusta yksityisille terveysyrityksille Kela-korvausten muodossa sen sijaan, että panostaisi suoraan julkiseen palvelujärjestelmään. Hyvinvointialueiltahan on jo hallituksen toimesta leikattu tällä kaudella muun muassa hoitotakuuta pidentämällä kahdesta viikosta jopa kolmeen kuukauteen, korottamalla asiakasmaksuja, supistamalla sairaalaverkkoa ja leikkaamalla hoitajamitoitusta, ja nämä kaikki ovat heikennyksiä suomalaisten ihmisten palveluihin. Arvoisa puhemies! No, yksi keskeinen peruste tälle koko hallituksen esitykselle lienee gynekologisten palveluiden saatavuuden parantaminen, ja totta on se, että gynekologille pääsy on lähes kaikkialla vaikeaa, ellei jopa ihan täysin mahdotonta julkisella sektorilla. Tässä jo edustajat Merinen ja Castrénkin tästä käyttivät puheenvuoron. Olen itse samaa mieltä siitä, että kyllä meidän pitäisi huolehtia siitä, että julkisessa terveydenhuollossa jokaisella naisella olisi oikeus gynekologin vastaanottoon ja niihin palveluihin, mutta ihmettelen, miksi hallituksen ratkaisu on tässäkin tilanteessa ohjata nyt sitten julkista rahaa yksityisille lääkäriasemille sen sijaan, että vahvistettaisiin julkista terveydenhuoltoa. Tämä Kela-korvauksiin suunnattava rahoitus pitäisikin käyttää suoraan hyvinvointialueille gynekologien palveluiden parantamiseen. Pitäisi palkata lisää lääkäreitä perusterveydenhuoltoon, kouluttaa lääkäreitä ja myöskin järjestää konsultaatiota, jotta naisten terveyspalvelut olisivat paremmin saavutettavissa kaikille, eivät vain niille, joilla on varaa maksaa yksityisestä hoidosta. No, suun terveydenhuollon osalta on aivan sama juttu. Hammashoidon jonot ovat monilla hyvinvointialueilla pitkät, mutta edelleen esitän saman kysymyksen: miksi hallitus ei panosta julkiseen hammashoitoon vaan valitsee tien, jossa verovaroilla tuetaan yksityisiä terveyspalveluja? Jokaisella suomalaisella pitää olla oikeus hammashoitoon kohtuulliseen hintaan. Tässä edustaja Rintamäki edellä hyvin totesi sen, että suunterveydestä huolehtiminen on kaiken a ja o ja se on hyvin kokonaisvaltaista. Tämä on mahdollista. Esimerkiksi Hämeessä Oma Hämeen hyvinvointialueella hammashoitoon pääsi Riihimäellä aikaisemmin, kun se oli vielä sairaanhoitopiirin järjestämänä, ilman pitkiä jonoja. Se on vain kysymys tahtotilasta. Mutta minä pelkään sitä, että mitä enemmän me nyt siirretään hoitoja sieltä julkiselta puolelta yksityiselle puolelle, sitä enemmän meillä siirtyy myöskin henkilöstöä sinne yksityiselle sektorille ja sitä enemmän meillä siirtyy niitä palveluita sinne yksityiselle sektorille ja vähemmän palveluita on saatavilla siellä julkisella sektorilla. Tämä on mielestäni loputon kierre, johon pitää puuttua. No, lisäksi tässä hallituksen esityksessä esitetään, että fysioterapian ja suuhygienistin palvelut tulisivat Kela-korvauksen piiriin ilman lääkärin lähetettä. Tämä on nyt uusi linjaus, joka muuttaa tätä sairausvakuutusjärjestelmän logiikkaa ilman kunnollisia perusteluita. Tämä sotii myös hallituksen omaa linjaa vastaan hedelmöityshoitojen Kela-korvausten rajauksessa. Siinä näiden korvausten edellytyksenä oli nimenomaan lääkärin diagnosoima sairausperuste, ja nyt sitten kuitenkin tässä esityksessä mahdollistetaan ilman lääkärin lähetettä toisia palveluita. Arvoisa puhemies! Tässä ei siis ole kyse vain yksittäisistä korvauspäätöksistä, tässä on kysymys terveyspolitiikan suunnasta. Meillä on nyt hallitus, joka heikentää julkista terveydenhuoltoa, siirtää resursseja yksityiselle sektorille ja sysää yhä suuremman vastuun ihmisille itselleen, ja tämä on täysin väärä suunta. Arvoisa puhemies! Ehdotan, että tämä lakiesitys hylätään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+9.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-03-18T18:13:39,2025-03-18T18:19:25,Hyväksytty,1.1 2025_25_305,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_306,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskusta on erittäin huolissaan kokoomuksen ja perussuomalaisten johtaman hallituksen vankkumattomasta linjasta pitää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut edelleen keskeisenä säästökohteena, vaikka hyvinvointialueet ovat kamppailleet perustamisestaan lähtien etukäteen ennakoimattoman kustannusten nousun kanssa. Jopa noin kolmannes hallituksen hallitusohjelmassa päättämistä menoleikkauksista kohdistui hyvinvointialueiden rahoitukseen eli ihmisten tarvitsemiin välttämättömiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Asiantuntijoiden esittämät perustellut näkemyksetkään eivät ole saaneet hallitusta muuttamaan linjaansa. Samaan aikaan, kun hallitus on kohdistanut merkittäviä leikkauksia julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitukseen, se on nostanut ja on nostamassa edelleen yksityislääkärikäyntien Kela-korvauksia sadoilla miljoonilla euroilla. Hallituksella ei ole ollut tässäkään asiassa halua kuunnella asiantuntijoita, eikä se ole perääntynyt ideologisista tavoitteistaan tukea yksityisiä terveydenhuollon toimijoita, vaikka lisärahalla ei ole saatu aikaan hallituksen tavoittelemaa hyötyä hoitojonojen lyhenemisenä ja julkisten terveyspalveluiden tarpeen kasvun hillitsemisenä. Hallituksen jakama raha ei ole myöskään pääsääntöisesti hyödyttänyt yksityisten terveyspalveluiden käyttäjiä, kun useat lääkäripalveluyritykset ovat nostaneet erilaisia palveluista perittäviä maksuja. Orpon hallitus nosti yksityislääkärikäynneistä maksettavia Kela-korvauksia merkittävästi vuoden 2024 alusta alkaen. Esimerkiksi yksityislääkärikäynneistä maksettava korvaus nousi 8 eurosta 30 euroon. Kelan tutkijoiden syyskuussa 2024 julkistaman selvityksen mukaan yksityislääkärikäynnit lisääntyivät tammi—kesäkuussa 2024 vain kaksi prosenttia, vaikka valtion näistä samoista käynneistä maksamat Kela-korvausmenot kolminkertaistuivat vuoden 2023 ensimmäisen puolen vuoden aikana maksettuihin korvauksiin nähden. On myös huomattava, että kohonneesta korvauksesta huolimatta kaikilla ihmisillä ei ole varaa yksityislääkärissä käyntiin. Julkisiin terveyspalveluihin hakeuduttaessa tehdään aina ensin hoidon tarpeen arvio. Yksityisten palveluiden käyttäjä voi varata vastaanottoajan ilman hoidon tarpeen arviointia ja saa käynnistä yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksen riippumatta siitä, onko käynnille lääketieteellistä perustetta. Tämä voi lisätä tarpeettomien käyntien määrää. Tämän hallituksen esityksen kohdalla tarpeettomien käyntien riski voi olla vähäisempi kuin yksityislääkärikäyntien Kela-korvausten kohdalla. Hallituksen esityksessä ehdotettava suuhygienistikäyntien korvattavuus ilman hammaslääkärin lähetettä sen sijaan on kannatettava ehdotus ja voi laskea asiakkaalle suun terveydenhuollosta aiheutuvia kustannuksia. Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä on esittänyt, että Kela-korvausten vaikuttavuutta tulisi parantaa uudistamalla korvausjärjestelmä ja kohdentamalla Kela-korvauksia suunterveyteen, naistentauteihin ja hedelmöityshoitoihin. Suun terveydenhuollossa jonot ovat hyvinvointialueilla pitkät ja kapasiteetti rajallinen. Suun terveyden hoitaminen on todella tärkeää. Suunsairaudet edesauttavat monien yleissairauksien puhkeamista tai heikentävät hoitotasapainoa. Heikko suunterveys voi estää myös esimerkiksi sydän- tai tekonivelleikkauksen tekemisen. Naistentautien vastaanotolle pääsyä joutuu usein julkisella sektorilla odottamaan pitkään. Kela-korvauksen korottaminen gynekologikäynneistä parantaisi naisten välistä yhdenvertaisuutta hoitoonpääsyssä. Historiallisen alhaisen syntyvyyden aikoina tarvitaan kaikki keinot käyttöön, jotta suomalaisten lapsitoiveet pystyttäisiin toteuttamaan. Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella ehdotan, että hyväksytään seuraava lausuma: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee yksityisen sairaanhoidon korvausten kokonaisuudistuksen siten, että korvaukset kohdennetaan tavalla, joka lisää korvausten vaikuttavuutta ja paikkaa julkisen sektorin palveluiden tarjonnan katvealueita.”", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+9.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-03-18T18:19:38,2025-03-18T18:24:07,Hyväksytty,1.1 2025_25_307,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_308,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ennaltaehkäisy ja varhainen hoito ovat tärkeä osa terveydenhoitoa. Nämä molemmat asiat kuuluvat usein monissa puheissa, mutta konkretia eli se, miten käytännössä teemme ennaltaehkäisyä tai varhaista hoitoa, jää usein vähemmälle. Kaikkiin sairauksiin tai tapaturmiin emme pysty vaikuttamaan etukäteen, elämää kun ei voi suunnitella etukäteen. Voimme silti tehdä asioita ja päätöksiä, joilla pystymme vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi esimerkiksi sairauksien tai vaivojen pahenemiseen. Hallitus esittääkin muutettavaksi sairausvakuutuslakia koskien Kela-korvauksia, ja tämä on osa laajempaa hallitusohjelman kirjausta perusterveydenhuollon saatavuuden parantamisesta. Julkisen terveydenhuollon resurssit ovat rajallisia, eikä meidän tarvitse ajatella yksityisiä palveluntuottajia erillisenä osana terveydenhuoltoa: se on oma täydentävä osansa sitä. Hallituksen esityksen tavoitteena onkin kohdentaa maksettavia Kela-korvauksia sellaisiin palveluihin, joita on vaikeampi saada julkisessa terveydenhuollossa. Tämä muutos siis parantaa terveydenhuoltopalvelujen saatavuutta. Hallituksen esityksellä parannettaisiin erityisesti sitä, että ihmiset pääsisivät tarvittaessa aiempaa nopeammin ja varhaisemmassa vaiheessa fysioterapiaan, suuhygienistille ja gynekologille. Näiden alojen asiantuntijoille joutuu usein jonottamaan tai vastaanotolle pääsee monen mutkan kautta. Arvoisa puhemies! Esimerkiksi fysioterapiakäyntien Kela-korvattavuus edistää palvelujen painopisteen siirtymistä juuri sinne ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan suuntaan. Korvauksen saisi enintään neljästä käynnistä per vuosi ilman lääkärin lähetettä. Fysioterapeutin palveluja käytetään etenkin tuki- ja liikuntaelinvaivojen tutkimuksessa ja hoidossa. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat mielenterveyden häiriöiden ohella yleisin sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden peruste. Ajoissa toteutettu fysioterapia voi estää tai hidastaa merkittävästi tuki- ja liikuntaelinongelmien pahenemista, mikä puolestaan vähentää julkisen terveydenhuollon kuormittumista. Tämä esitys tuo merkittäviä parannuksia myös suun terveydenhuoltoon, sillä jatkossa suuhygienistin käynnit olisivat Kela-korvattavia ilman hammaslääkärin lähetettä kahdesti vuodessa ja suuhygienistin tekemä hammastarkastus joka toinen vuosi. Liian moni hakeutuu hammashoitoon yleensä vasta siinä vaiheessa, kun eteen tulee ongelmia tai kipuja. Suunsairauksilla on yhteys moniin sairauksiin. Suuhygienistin suoravastaanotolla voidaan alentaa kynnystä hakeutua varhaisemmassa vaiheessa hoitoon ja ehkäistä näin ongelmien pahenemista. Hampaiden kiinnityskudossairaudet ovat esityksen mukaan alidiagnosoituja mutta väestössä hyvin yleisiä, ja niillä on todettu olevan yhteys muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin, aivoinfarktiin, diabeteksen hoitotasapainoon tai raskauskomplikaatioihin. Tällä hetkellä julkinen terveydenhuolto ei kykene täysin huolehtimaan koko väestön suunterveydestä, ja Kela-korvaukset ovatkin tärkeä keino täydentää tätä tarjontaa. Kätilönä olen erittäin iloinen siitä, että tämän esityksen myötä gynekologisten hoitokäyntien korvaukset nousevat ja mahdollistavat yhä useamman naisen nopeamman pääsyn naistentautien erikoislääkärille. Gynekologisten oireiden ja sairauksien tunnistamisessa on usein viiveitä julkisessa perusterveydenhuollossa, ja yksityiset palveluntuottajat ovatkin osaltaan täydentäneet julkista tarjontaa. Esimerkiksi munasarjasyövät antavat oireita yleensä vasta siinä vaiheessa, kun on jo turhan myöhäistä. Kun sairaus on päässyt leviämään, siitä on huomattavasti vaikeampaa parantua kokonaan. Tästä syystä on tärkeää, että gynekologilla voisi käydä tuettuna myös ilman oireita. Tämä on parannus erityisesti naisten terveyden ylläpitoon ja terveydenhuoltoon. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen tavoitteena ei ole vain Kela-korvausten lisääminen vaan myös kehittää koko Kela-korvausjärjestelmää osaksi meidän terveydenhuoltomme kokonaisuutta. Näillä muutoksilla pyritään parantamaan Kela-korvausten vaikuttavuutta ja varmistamaan se, että ne todella tukevat kansalaisten terveydenhuoltoa siellä, missä julkisen sektorin tarjonta ei riitä. Tämä on keino, jolla suomalaisten terveydenhuolto on entistä paremmin saatavilla, tehokkaampaa ja toimivampaa kaikille suomalaisille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+9.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-03-18T18:24:13,2025-03-18T18:28:48,Hyväksytty,1.1 2025_25_309,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskela, Minja.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_310,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan aluksi kannatan edustaja Pekosen tekemää hylkäysesitystä. Sitten haluaisin kiittää edustaja Sillanpäätä tästä rehellisyydestä, että tarkoitus todella on saada Kela-korvaukset osaksi tätä terveydenhuollon kokonaissysteemiä. Kun edustaja Rintamäkihän täällä aiemmin ihmetteli, miten oppositio on kutsunut yksityisten terveyspalveluiden suosimista ideologiseksi, niin tässä ikään kuin tuli se vastaus kollegan lausunnossa. Itse kyllä olen sitä mieltä, että onhan toki ideologista ajatella myös niin, että halutaan vahvistaa nimenomaan hyvinvointialueita ja näitä julkisia palveluita, ja kuten edustaja Pekonen aiemmin sanoi, niin myös itse seison tämän ideologian takana vahvasti, että julkisia palveluita olisi syytä kehittää. Siksi olen itse erittäin huolissani tästä kokonaisuudesta, missä hallitus on tämän kauden aikana ohjaamassa yksityisiin Kela-korvauksiin jopa 633 miljoonaa euroa samaan aikaan, kun hyvinvointialueilta leikataan. Sieltä leikataan vanhustenhuollosta, siellä on karsittu sairaalaverkkoa. Ylipäänsä tällä hetkellä se tilanne on se, että menipä mihin tahansa Suomessa, niin ihmiset ovat eniten huolissaan siitä, pääseekö lääkäriin. Kemissä puhututtaa se, että Länsi-Pohjan sairaalasta loppuvat yöpäivystykset, ja Oulussa ihmiset puhuvat Oulaskankaan yöpäivystysten lakkauttamisesta. Nämä kysymykset ovat niitä, mitkä ihmisiä huolettavat. Tämä kokonaisuus, missä samaan aikaan hyvinvointialueilta leikataan ja yksityisiin Kela-korvauksiin laitetaan lisää rahaa, tuntuu minusta epäoikeudenmukaiselta, ja selkeästi se osuu myös kansalaisten oikeudentuntoon todella kovasti. Siitä syystä itse ajattelen niin, että vaikka tunnistan näissä monissa hyvissä kollegoiden pitämissä puheenvuoroissa ihan ympäri salia sen yhdessä tunnistetun huolen siitä, että esimerkiksi gynekologin palveluihin on tällä hetkellä todella vaikea päästä julkisella puolella, niin se ajatus siitä, että sinne yksityisiin Kela-korvauksiin lisätään rahaa, tulee lopulta auttamaan vain tiettyä naisryhmää ja tiettyä ihmisryhmää, ja se tarkoittaa sitä, että ne pienituloisimmat naiset eivät edelleenkään pääse gynekologin vastaanotolle. Siksi tämä hylkäysesitys on minusta perusteltu, koska ajattelen niin, että meidän pitäisi kuitenkin ensisijaisesti vahvistaa julkisia palveluita, vahvistaa hyvinvointialueita ja siirtää ne sadat miljoonat eurot, joita laitetaan nyt näihin yksityisiin Kela-korvauksiin, sinne hyvinvointialueiden vahvistamiseen, jotta ihan jokaisella olisi aidosti mahdollisuus päästä lääkärin tai gynekologin vastaanotolle. Tässä on minun mielestäni se epäsuhta, mitä tässä ollaan nyt ikään kuin luomassa, että vielä vahvistetaan yksityisiä palveluita. Se on todella näin, miten edustaja Sillanpää sanoi, että Kela-korvaukset otetaan nyt osaksi tätä terveydenhuoltoa, mutta se ei valitettavasti tule edistämään kansalaisten yhdenvertaisuutta tällaisesta sosioekonomisesta näkökulmasta käsin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+9.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-03-18T18:28:50,2025-03-18T18:31:51,Hyväksytty,1.1 2025_25_311,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_312,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Ihan ensimmäiseksi täytyy kiittää tätä hyvää keskustelua ja kiittää edustaja Mattilan puheenvuoroa. Siinä puheenvuorossahan tuli myös lausumaehdotus, joka on vastalauseen 2 mukainen lausumaehdotus. Rouva puhemies, minä kannatan sitä lausumaehdotusta. Totean vielä samaan syssyyn tämän kannatuspuheenvuoroni päälle, että niin kuin edellinenkin puhuja, edustaja Koskela, tuossa toi esille, niin täytyy muistaa, että kun nyt tässä on käyty tämmöistä ideologista keskustelua siitä, mikä on hyvästä, pitääkö tässä enemmän tukea yksityistä vai julkista terveydenhuoltoa, niin kyllähän se hyvinvointiyhteiskunnan perusta on se, että julkinen terveydenhuolto pelaa asianmukaisesti ja yksityinen palveluntuottaja on avittamassa tätä julkista terveydenhuoltoa. Mutta nyt kun tätä keskustelua olen kuunnellut ja katsonut hallituksen toimia, niin samaan aikaan kun suomalainen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto on haasteissa, hallitus on päättänyt jo kautensa aikana käyttää ainakin sen yli 500 miljoonaa euroa yksityisten lääkäripalveluitten Kela-korvauksiin. Edustaja Koskela tuossa toi esille, että se summa olisi yli 600 miljoonaa euroa. No, joka tapauksessa nämäkin rahasummat olisi tullut laittaa julkisen terveydenhuollon kuntoon laittamiseksi, ohjata tätä rahoitusta sinne hyvinvointialueille, laittaa julkinen terveydenhuolto kuntoon. Puhemies! Nämä ovat arvovalintoja. Tämä keskustelu on ollut hyvää, mutta tämä edustaja Mattilan tekemä lausumaehdotus, joka kuuluu näin, että ”eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee yksityisen sairaanhoidon korvausten kokonaisuudistuksen siten, että korvaukset kohdennetaan tavalla, joka lisää korvausten vaikuttavuutta ja paikkaa julkisen sektorin palveluiden tarjonnan katvealueita”, on sellainen, että tätä on kyllä ilo kannattaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+9.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-03-18T18:31:51,2025-03-18T18:34:17,Hyväksytty,1.1 2025_25_313,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_314,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen hyvinvointialueiden sote-palveluihin tekemät säästöpäätökset heikentävät palveluiden saatavuutta ja yhdenvertaisuutta. Päivystyksiä suljetaan, lääkkeiden hinnat nousevat, asiakasmaksut kallistuvat, henkilöstömitoitusta heikennetään ja hoitotakuu murenee. Samaan aikaan rahaa ohjataan yksityiseen terveydenhuoltoon hyvinvointialueiden kustannuksella. Samalla hallitus vie leikkauksensa entistä pidemmälle, ja parhaillaan salaa valmistellaan yli 200 miljoonan euron lisäsäästöjä, jotka kohdistuvat erikoissairaanhoitoon, vammaisten ja vanhusten palveluihin. Pelkästään erikoissairaanhoidosta hallitus suunnittelee leikkaavansa kolminkertaisesti joulun sairaalaverkkokarsintaan verrattuna. Hallitus on myös jääräpäisesti pitänyt kiinni alueiden alijäämien kattamisvelvollisuuden aikataulusta, vaikka yhteiskunnassa laajasti talouspolitiikan arviointineuvostoa myöten on vaadittu lisäaikaa alijäämien kattamiseen. Hallituksen tekemiä leikkauksia hyvinvointialueiden rahoitukseen sekä kohtuuton aikataulu säästöpäätöksissä on kestämätön. Alueilla nämä ovatkin jo johtaneet palveluiden heikentymiseen ja osaavan henkilöstön irtisanomiseen tilanteessa, jossa osaajia tarvittaisiin enemmän kuin koskaan. Valtioneuvoston tulisi turvata hyvinvointialueiden riittävä rahoitus palveluiden kehittämiseksi niin, että esimerkiksi gynekologisia palveluita olisi paremmin saatavilla myös perusterveydenhuollossa. Julkisessa perusterveydenhuollossa naistentautien ja synnytysten erikoislääkäripalveluja ei ole kattavasti saatavilla, ja yksityiset palvelut täydentävät perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluita. On tärkeää edistää potilaiden mahdollisuuksia päästä gynekologipalvelujen piiriin ja nopeuttaa oireellisten potilaiden hoidon aloittamista. Myös julkisessa perusterveydenhuollossa palvelujen yhdenvertaisen saavutettavuuden kannalta on yksityisessä terveydenhuollossa toimivien gynekologien palkkiotaksan korottamisen rinnalla vahvistettava julkisen perusterveydenhuollon osaamista ja resurssia gynekologisten sairauksien hoidossa. Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslain muuttamista siten, että naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin hoito korvataan korkeamman erikoistaksan perusteella ja että suuhygienistin ja fysioterapeutin käynnit ovat korvattavia ilman lähetettä. Suun terveydenhuollon ja parodontologian korvausten lisärahoitus on kannatettavaa. Suun terveydenhuollossa julkisen jonot ovat pitkät ja asiakkaan maksuosuus on korkea, joten yksityisiä toimijoita tarvitaan. Hampaiden kiinnityskudossairaudet ovat alihoidettuja mutta hyvin yleisiä, joten niiden korkeampi korvaus on perusteltu. Tavoitteena on parantaa perusterveydenhuollon saatavuutta, siirtää painopiste ennaltaehkäisevään hoitoon, edistää työnjakoa eri ammattiryhmien välillä ja lisätä valinnanvapautta. Arvoisa puhemies! Nämä esitetyt muutokset lisäävät sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksen menoja yhteensä noin 41 miljoonaa euroa vuodessa, josta valtion rahoitusosuus on noin 21 miljoonaa euroa. On hyvä, että varoja suunnataan myös ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon ja palveluihin, joita on julkisessa terveydenhuollossa heikommin saatavilla, mutta samalla tulee myös huolehtia hyvinvointialueiden resursseista. Hallituksen esitysten muutosten vaikutuksia sairaanhoitokorvausten kohdentumiseen väestöryhmittäin ja alueellisesti, ennaltaehkäisyyn liittyvien korvausmuotojen kustannusvaikuttavuutta sekä niillä saavutettavaa väestön terveyshyötyä sekä esitettyjen muutosten vaikutuksia asiakassiirtymiin ja julkisen terveydenhuollon palvelujen saatavuuteen on arvioitava ja seurattava. Yksityisen hoidon korvausten mahdollisia vaikutuksia työvoiman siirtymiseen julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä on myös seurattava. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+9.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-03-18T18:34:23,2025-03-18T18:39:02,Hyväksytty,1.1 2025_25_315,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Valtola., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_316,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Julkinen terveydenhuolto on suomalaisen terveydenhuollon selkäranka, ja semmoinen sen pitää myös tulevaisuudessa olla. Orpon hallitus tekee lujasti töitä julkisen terveydenhuollon kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. Esimerkiksi tänä vuonna hallitus on laittanut 2,2 miljardia euroa lisää hyvinvointialueiden rahoitukseen, eli puheet leikkauksista eivät pidä paikkaansa. Marinin hallituksen tekemä sote-uudistus ja sen rahoituslaki ovat siinä muodossa, että tässäkin salissa tässä keskustelussa vasemmistoliiton ja SDP:n esittämät toimet, että suoraan jotenkin vahvistaisimme hyvinvointialueiden perusterveydenhuoltoa antamalla sinne suoraan jotain korvamerkittyä rahaa, eivät ole mahdollisia tämän Marinin hallituksen säätämän rahoituslain mukaisesti. Hallitus on vähentänyt hyvinvointialueiden tehtäviä ja sitä kautta vähentänyt osaltaan näihin tehtäviin annettua rahoitusta, mutta tosiaan kokonaisrahoitus kasvaa. Viime kyselytunnilla keskusteltiin Kela-korvauksien rahoituksesta. Tosiaan kanavointiratkaisu on tämän eduskunnan hyväksymä. Se lisää vakuutettujen rahoitusosuutta Kela-korvauksista. STM julkaisi 14.3. tiedotteen, jossa se selkeytti tätä tilannetta, ja käytännössä julkista valtion rahaa ennakoidaan kuluvan näihin Kela-korvauksiin 290 miljoonaa euroa tämän hetken virka-arvion mukaan. Se on siis 43 miljoonaa euroa vähemmän kuin aiemmin arvioitu. Sitten pitää todeta, että tämä Kela-korvauksiin käytetty raha ei ole poissa hyvinvointialueiden rahoituksesta. Se on sieltä investointibudjetista. Sitten muutamia lisäyksiä: Täällä tuli huoli hintojen noususta. Onneksi hallituksen seuraava esitys, joka tänne tuodaan yli 65-vuotiaitten valinnanvapauskokeilusta, sisältää hintakaton ja pääsemme testaamaan sitä meidän Kela-korvausjärjestelmässä. Sosiaali- ja terveysministeriö ei nähnyt ongelmaa fysioterapian ja suuhygienistin korvattavuudessa suoraan ilman lääkärin määräystä, mikä tosiaan helpottaa ja nopeuttaa hoitoonpääsyä. Yleensähän fysioterapeutille tai suuhygienistille hakeudutaan oireiden perusteella, ja tämä ei sillä tavalla tätä järjestelmää muuta. Esitys on kaiken kaikkiaan hyvä. On aivan loistavaa, että esimerkiksi fysioterapian Kela-korvaus palautetaan. Sen poistaminen oli iso virhe.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+9.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-03-18T18:39:06,2025-03-18T18:42:39,Hyväksytty,1.1 2025_25_317,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 3/2025 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 3/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Edustaja Eerola., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_25_318,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on siis kyse rikosuhrimaksulain muuttamisesta. Tämä rikosuhrimaksu otettiin käyttöön noin yhdeksän vuotta sitten, 2016, ja kyse oli kriminaalipoliittisesti merkittävästä uudistuksesta, jolla rikoksentekijöitä osallistutettiin tukipalvelujen rahoittamiseen. No, nyt käsiteltävässä esityksessä on kyse erityisesti lähinnä rikosuhrimaksujen rahamäärien korottamisesta. Esityksen mukaan niitä korotetaan peräti 50 prosenttia. Rikosuhrimaksujen korottamisen tavoitteena on turvata rikoksen uhreille tarpeellisten tukipalvelujen saatavuutta sekä edelleen edistää rikollisuudesta aiheutuvien haittojen ja kustannusten oikeudenmukaista jakamista. Rikoksentekijän vastuuta tukipalveluiden rahoituksesta lisätään. Samalla vastataan rahan arvon muutosten aiheuttamiin rikosuhrimaksujen korotustarpeisiin. Tämä esitys myös tukee varautumista lähivuosina täytäntöön pantaviin uusiin EU-velvoitteisiin, jotka vaikuttavat tukipalveluilta vaadittavaan vähimmäistasoon ja palveluitten rahoitustarpeisiin. No, lakivaliokunta yksimielisessä mietinnössään pitää edellä todettuja esityksen tavoitteita perusteltuina ja asianmukaisina. Tässä esityksessä ehdotetut korotukset ovat tuntuvia. Kansainvälisen vertailun perusteella sekä muun valiokunnan saaman selvityksen valossa rikosuhrimaksujen tasot ovat ehdotettujen korotusten jälkeenkin kuitenkin valiokunnan näkemysten mukaan varsin kohtuulliset. Lakivaliokunta puoltaa esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Tässä mietinnössään lakivaliokunta korostaa riittävien rikosuhripalveluiden turvaamisen tärkeyttä. Rikosuhrimaksujen tuottoa ja rikosuhrimaksulain soveltamista on syytä seurata jatkossakin. Niin ikään on kuitenkin tärkeää, että rikosuhripalveluiden rahoitustaso ei perustu pelkästään näitten rikosuhrimaksujen tuottoihin ja että palveluista huolehditaan pitkäjänteisesti. Nyt tässä käsiteltävässä esityksessä ei ehdoteta muutoksia itse tämän järjestelmän perusrakenteisiin, mutta jatkossa on perusteltua sopivassa yhteydessä arvioida myös sitä, onko järjestelmän perusratkaisuissa tai rikosuhrimaksun määräämisperusteissa kenties joitakin tarkistamistarpeita. — Kiitokset.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+10.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-03-18T18:43:03,2025-03-18T18:46:20,Hyväksytty,1.1 2025_25_319,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Museovirastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 1/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelua. Edustaja Hänninen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_25_320,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Museovirastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Museoviraston tehtävänä on suojella ja vaalia kansallista kulttuuriperintöämme, ja tämän lakimuutoksen myötä se saa entistä tärkeämmän roolin kansainvälisesti merkittävässä työssä. Hallituksen esitys Museovirastosta annetun lain muuttamisesta vahvistaa Suomen asemaa kulttuuriesineiden laittoman kaupan torjunnassa ja antaa Museovirastolle toimivallan myöntää kulttuuriesineiden tuontilupia EU-asetuksen mukaisesti. Arvoisa rouva puhemies! Kannatan hallituksen esitystä ja pidän tärkeänä, että Suomi jatkaa työtä kulttuuriperinnön suojelemiseksi ja laittoman kaupan torjumiseksi. Tämä on investointi historiaan, identiteettiin ja kansainvälisen vastuun kantoon. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+12.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-18T18:47:02,2025-03-18T18:47:59,Hyväksytty,1.1 2025_25_321,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Museovirastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_322,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Museovirastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 1/2025 vp,"Rouva puhemies! Varmasti tätä esitystä pystyy kannattamaan, ja tosiaan tämä on toinen käsittely sivistysvaliokunnan mietinnön pohjalta, mutta sitä ei voi kannattaa, että tälle vuodelle Museovirastoon on kohdistettu 3,2 miljoonan euron säästötoimenpiteet — muutenkin tiukassa tilanteessa olevaan Museovirastoon, joka tekee ensiarvoisen tärkeää työtä säilyttääksemme meidän historiaa. Olisin kyllä toivonut, että kun viime vuonna valtion budjettia tälle vuodelle sorvattiin, Museoviraston suuntaan ei olisi kohdistunut näin kovia säästötoimenpiteitä, koska muutenkin jo tiukoilla mennään. Puhemies! Mitä tulee itse tähän sivistysvaliokunnan mietintöön, niin tämä on kannatettava. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+12.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-03-18T18:48:00,2025-03-18T18:48:51,Hyväksytty,1.1 2025_25_323,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 6/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Siellä ensimmäisenä käyttää puheenvuoron edustaja Hoskonen. Poissa. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_25_324,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Rajaturvallisuus on Suomen turvallisuuden perusta. Muuttunut maailmanpoliittinen tilanne on tehnyt selväksi, että rajaturvallisuuden varmistaminen vaatii jatkuvaa kehittämistä ja ajanmukaisia toimenpiteitä. Hallituksen esitys rajavartiolain muuttamisesta on tärkeä askel tässä tärkeässä työssä. Arvoisa rouva puhemies! Suomen rajojen on oltava turvalliset, ja niiden suojeluun on panostettava pitkäjänteisesti. Tämä esitys on konkreettinen osoitus hallituksen määrätietoisesta työstä maan turvallisuuden hyväksi. Rajaturvallisuus ei ole vain yksittäinen toimenpide vaan olennainen osa kansallista puolustusta ja yhteiskunnan vakautta. Se luo turvaa niille, jotka asuvat rajan läheisyydessä, ja vahvistaa koko maan kykyä varautua erilaisiin uhkiin. On selvää, että rajaturvallisuus ja siihen liittyvä korvausmenettely on tuotava tähän päivään. Kannatan hallituksen esitystä. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+13.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-18T18:49:21,2025-03-18T18:50:34,Hyväksytty,1.1 2025_25_325,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_25_326,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 214/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksen tavoitteena on tehostaa rajavyöhykkeelle rakennettaviin esteisiin liittyvää korvausmenettelyä. Tässä esityksessä ehdotetaan, että korvauksista, jotka Rajavartiolaitos suorittaa maa- ja vesialueiden omistajille ja haltijoille rajavyöhykkeelle rakennettaviin pysyviin esteisiin liittyvien rakennus- ja raivaustöiden aiheuttamasta vahingosta ja haitasta, päätettäisiin jatkossa kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain mukaisesti. Tämä esitys toteuttaa tavoitteita rajaturvallisuuden varmistamiseksi. Arvoisa puhemies! Turvallisuuspoliittinen tilanne sekä epävarmuus itärajalla alleviivaavat Rajavartiolaitoksen riittävää resursointia. Rajavartiolaitoksen riittävät toimintaedellytykset kaikissa tilanteissa on turvattava ja vaje perusrahoituksessa korjattava. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+13.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-03-18T18:50:34,2025-03-18T18:51:41,Hyväksytty,1.1 2025_25_327,25/2025,2025-03-18,14.00,20.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Pöydällepanoa varten esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että mietintö pannaan pöydälle 19.3.2025 pidettävään täysistuntoon. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että lisätalousarvioehdotuksen ainoassa käsittelyssä noudatetaan seuraavaa menettelytapaa: Asian käsittely alkaa keskiviikkona 19.3.2025 kello 14.00 pidettävässä täysistunnossa yleiskeskustelulla, jossa on nopeatahtinen osuus, jolloin etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Muutosehdotukset on jätettävä keskuskansliaan viimeistään keskiviikkona 19.3.2025 kello 10.00. Asiaan liittyvät äänestykset ovat perjantaina 21.3.2025. Siltä osin kuin lisätalousarvioehdotukseen ei ole ehdotettu muutoksia, se katsotaan hyväksytyksi valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaisena.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_26_1,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Nimenhuuto>>>Nimenhuutoraportti,"Arvoisat kansanedustajat! Ilmoitan, että Ukrainan presidentti seurueineen on saapunut seuraamaan täysistuntoa. Eduskunnan puolesta lausun lämpimät tervetulon sanat ja arvostuksen osoituksen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_26_2,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Keskustelu asiasta päättyi 18.3.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Joona Räsänen on edustaja Lauri Lylyn kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaisen lausumaehdotuksen. Keskustelussa edustaja Inka Hopsu on edustaja Tiina Elon kannattamana tehnyt vastalauseen 3 mukaisen lausumaehdotuksen. Lisäksi keskustelussa edustaja Mai Kivelä on edustaja Aino-Kaisa Pekosen kannattamana tehnyt vastalauseen 4 mukaiset kaksi lausumaehdotusta. — Selonteko ruotsiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_26_3,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä sekä laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 207/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 1/2025 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_26_4,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 18.3.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Ilmari Nurminen on edustaja Ville Merisen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään. Keskustelussa edustaja Inka Hopsu on edustaja Tiina Elon kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen. Lisäksi keskustelussa edustaja Ilmari Nurminen on edustaja Ville Merisen kannattamana tehnyt kaksi lausumaehdotusta, jotka on monisteena toimitettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 3A) — Selonteko ruotsiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_26_5,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 5/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_26_6,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 18.3.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Aino-Kaisa Pekonen on edustaja Minja Koskelan kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään. Keskustelussa edustaja Hanna-Leena Mattila on edustaja Tuomas Kettusen kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen. Keskustelussa edustaja Inka Hopsu on edustaja Tiina Elon kannattamana tehnyt kaksi lausumaehdotusta, jotka on monisteena toimitettu edustajille. Lisäksi keskustelussa edustaja Ilmari Nurminen on edustaja Ville Merisen kannattamana tehnyt viisi lausumaehdotusta, jotka on monisteena toimitettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 4A) — Selonteko ruotsiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_26_7,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 195/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 6/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_26_8,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp. Asian käsittely alkaa yleiskeskustelulla, jossa on nopeatahtinen osuus, jolloin etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. — Keskustelu alkaa. Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Lohi, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_26_9,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnön koskien hallituksen esitystä eduskunnalle vuoden 2025 ensimmäiseksi lisätalousarvioksi. Vuoden 2025 lisätalousarvioesityksessä tuloarvioita korotetaan 324 miljoonalla eurolla ja määrärahoja lisätään 113 miljoonalla eurolla. Verotuloarviota nostetaan nettomääräisesti 227 miljoonalla eurolla. Yhteisöveron tuottoarviota alennetaan 134 miljoonalla eurolla kertymätietojen perusteella. Lisäksi tupakkaveron tuottoa korotetaan 361 miljoonalla eurolla. Tämä ajoitusmuutos aiheutuu suurimmaksi osaksi verovelvollisten normaalia pienemmästä ennakkovarastoinnista ennen 1.11.2024 tehtyä tupakkaveron korotusta, minkä vuoksi verotuoton siirtymä vuodelta 2025 vuodelle 2024 jäi arvioitua pienemmäksi. Sekalaisten tulojen arviota korotetaan 97 miljoonalla eurolla, mikä aiheutuu Euroopan rauhanrahastosta saatavasta tulosta. Arvoisa puhemies! Tämän päivän valtiovierailuunkin sopivasti liittyen hallituksen esityksen keskeisin ehdotus on Ukrainan tukeen liittyvien valtuuksien korottaminen. Ukrainalle myönnettyjen tukipakettien 26 ja 27 puolustusmateriaalin korvaamiseksi ehdotetaan Puolustusvoimien UKR 23 ‑tilausvaltuuden kasvattamista 222,2 miljoonalla eurolla vuosille 28—32 ajoittuviin hankintoihin. Lisäksi puolustusmateriaalihankintoihin liittyvää UKR 2024 ‑tilausvaltuutta ehdotetaan korotettavan yhteensä 623,8 miljoonalla eurolla, jotta Ukrainan tarpeisiin voidaan toteuttaa hankintoja vuosina 2025—2027. Valtuuden käytöstä aiheutuvista menoista 97 miljoonaa euroa katetaan Euroopan rauhanrahastosta saatavalla tulolla. Loput valtuuden menoista maksetaan Puolustusvoimille jo myönnettyjen määrärahojen puitteissa, ja tarvittavilta osin aiemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien käytöstä aiheutuvat menot otetaan seuraavien varainhoitovuosien talousarvioihin. Hallituksen esityksessä valtionosuuteen sairausvakuutuslaista johtuvista menoista ehdotetaan 16,3 miljoonan euron lisäystä, mikä liittyy Kela-korvausten muutoksiin ja korotuksiin. Muutokset tulevat voimaan 1. päivä toukokuuta 2025, ja tämän voimaantuloajankohdan myötä valiokunta on tarkentanut vuoden 2025 määrärahatarvearvion 16,2 miljoonaksi euroksi. Hyvinvointialueiden rahoituksesta ehdotetaan vähennettäväksi 2,4 miljoonaa euroa. Muutos aiheutuu ajokorttitarkastusten rajaamisesta pois hyvinvointialueiden järjestämisvastuulta. Lisäksi Ahvenanmaan tasoitusmaksua lisätään 2,2 miljoonalla eurolla. Esitykseen sisältyy niin ikään myös perustelumuutoksia, joista ei aiheudu muutoksia määrärahoihin. Lisätalousarvioesitys vähentää valtion nettolainanoton tarvetta 211 miljoonalla eurolla. Valtion vuoden 25 nettolainanotoksi arvioidaan noin 12,3 miljardia euroa, ja budjetoidun valtionvelan määrän arvioidaan olevan noin 182 miljoonaa euroa vuoden 2025 lopussa, mikä on noin 63 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseemme. Lisätalousarvion jälkeen vuoden 2025 jakamaton varaus on noin 504 miljoonaa euroa, kun huomioidaan kehysmenojen lisäys, kehyksen rakennemuutokset sekä vuoden 24 siirtyvä jakamaton varaus. Arvoisa puhemies! Yhteenvetona voidaan siis todeta, että hallituksen esityksessä ehdotetaan määrärahoihin 113 153 000 euron lisäystä, tuloarvioihin 324 miljoonan euron lisäystä ja nettolainanottoon ja velanhallintaan noin 210 miljoonan euron vähennystä. Ehdotettujen muutosten jälkeen olisivat kuluvan vuoden budjetoidut tuloarviot ja määrärahat varsinainen talousarvio ja lisätalousarvio huomioon ottaen 89 326 000 000 euroa. Valtiovarainvaliokunta esittää, että eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen sisältyvän ehdotuksen vuoden 25 lisätalousarvioksi edellä todetuin muutoksin ja että eduskunta päättää, että vuoden 2025 lisätalousarviota sovelletaan 1. huhtikuuta 2025 alkaen. Tähän mietintöön sisältyy kolme vastalausetta, jotka eivät esitä itse mietintötekstiin tai sen sisältöön muutoksia vaan sisältävät vain ainoastaan lausumaehdotuksia. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-03-19T14:18:24,2025-03-19T14:24:19,Hyväksytty,1.1 2025_26_10,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Kiitokset esittelystä. — Ja jos on tarve käydä lyhyttahtista keskustelua, niin pyydän edustajia nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Heinonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_11,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Päivä on historiallinen, kun Ukrainan presidentti Zelenskyi kävi istuntosalissa ja sai meiltä tämän salin historian pisimmät suosionosoitukset ja kiitokset. Tässä lisätalousarviossa osoitamme merkittävästi lisätukea Ukrainalle. Yhteensä puhutaan 660 miljoonan panostuksesta kotimaiselta puolustusteollisuudelta, muun muassa Patrialta, Sakolta, Nammolta. Tuoreet tiedot kuitenkin, arvoisa puhemies, kertovat, että EU:n niin sanottu Kallaksen jopa 40 miljardin aseapupaketti ei olisikaan toteutumassa. Tämä on huolestuttava, surullinen uutinen tähän päivään. Samaan aikaan EU-komissiolta tulee tietoa, että EU-komissio kannustaa siihen, tähän ja tuohon. Nyt Euroopan mailta pitää saada vastaavia päätöksiä vastaavissa suhteissa kuin mitä me Suomessa teemme. Toivon, että tämä viesti ja vetoomus kuuluu tästä salista kaikkiin EU-maihin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-03-19T14:24:32,2025-03-19T14:25:44,Hyväksytty,1.1 2025_26_12,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_13,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän lisätalousarvion parasta antia ovat kyllä nämä osoitukset Suomen vankkumattomasta tuesta Ukrainalle ja panostukset meidän puolustushankintoihin, joita tässä nyt liikkeelle laitetaan hyvin merkittävässä mittakaavassa, joka tosiasiallisesti parantaa suomalaista puolustusteollisuutta, sen toimintakykyä, mutta totta kai sitten myös lisää Ukrainan tukea. Näitä kyllä sopii lämpimästi kannattaa. No sitten valitettavasti on todettava, että se suurin puutehan tässä lisätalousarviossa on sitten taas se, että tämä ei kyllä tarjoa valitettavasti Suomen talouskehitykselle yhtään uusia toimenpiteitä, joilla sitä voitaisiin parantaa, varsinkin kun tiedetään, että maailma ympärillämme on erittäin turbulentissa tilanteessa. Yhdysvaltojen aloittamat toimenpiteet kauppapolitiikan puolella luovat epävarmuutta meidänkin päälle, ja sen takia olisi myös toivottavaa, että nyt jo olisi laitettu liikkeelle niitä toimenpiteitä, joilla myös talouskasvua pystyttäisiin laittamaan liikkeelle Suomessa paljon vilkkaammin. Nämä täältä valitettavasti kyllä puuttuvat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-03-19T14:25:44,2025-03-19T14:26:58,Hyväksytty,1.1 2025_26_14,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_15,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Heinosen puheenvuoro oli tärkeä ja hyvä. On se ihme, että Euroopalta ei löydy johtajuutta tämäntyyppisissä asioissa. Ukraina on taistellut jo yli kolme vuotta itsenäisyyden puolesta, maksanut kovan hinnan. Me olemme tukeneet, ja tämä, että me olemme tehneet siltä osin yksimielisen mietinnön, että tämän tekstin ja Ukrainan tuen osalta ei ole minkäänlaisia poikkeavia esityksiä tullut, osoittaa minusta suomalaisessa politiikassa hienoa kykyä: silloin kun tarvitaan — tämäntyyppisissä asioissa, jotka liittyvät minusta myös siihen isoon kokonaisuuteen, Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjaan — me kykenemme täällä yhdessä yksimielisesti tekemään ratkaisuja ja antamaan yksimielisesti tuen Ukrainalle. Tämähän on tämän lisätalousarvion keskeisin sisältö. Kaikki muut ovat teknisiä veromuutoksia — ja tulenkin totta kai tuossa myöhemmin puhumaan niistäkin — mutta tämä on se tärkein, ja tässä on tärkeää, että me ollaan yksimielisiä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-03-19T14:26:58,2025-03-19T14:28:08,Hyväksytty,1.1 2025_26_16,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_17,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Muistan yhä elävästi ne hetket edellisellä vaalikaudella, kun teimme päätöksiä näistä ensimmäisistä Ukrainan tukipaketeista — kyseessä oli tuolloin historiallinen päätös Suomelta. Ikävä kyllä niitä on sen jälkeen jouduttu tekemään monta lisää, eikä tarve Ukrainan tuelle ole edelleenkään poistunut. Suomi todella seisoo vankkumattomasti ja myös yhtenäisesti Ukrainan tukena. Se tuntuu erityisen tärkeältä sanoa tänä päivänä, kun saimme myös presidentti Zelenskyin tänne vieraaksi. Sen sijaan tämän lisäbudjetin rahallisesti pienemmät kokonaisuudet kaipaisivat kyllä pieniä korjausliikkeitä, ne olisi ollut jopa varsin helppo tehdä. Olisimme voineet yhdessä varmistaa, että hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset laajennetaan koskemaan kaikkia eikä esimerkiksi naispareja tai itsellisiä naisia asetettaisi eriarvoiseen asemaan heidän perhetilanteensa tai seksuaalisen suuntautumisensa tähden. Toisaalta näihin Kela-korvausten laajennuksiin liittyen toivoisin hallitukselta vähän laajempaa visiota siitä, miten tätä meidän sosiaali- ja terveyspalveluidemme rahoitusta [Puhemies koputtaa] kehitetään. Näihin kahteen kokonaisuuteen liittyen tulemme esittämään lausumia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-03-19T14:28:08,2025-03-19T14:29:28,Hyväksytty,1.1 2025_26_18,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_19,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oli hienoa, että Suomen eduskunta seisaalleen nousten ja pitkin aplodein antoi arvostusta Ukrainan presidentille ja Ukrainan taistelulle itsenäisyytensä ja vapautensa puolesta. Kuten tässä salissa jo aikaisemmin arvioitiin, Venäjä ei suostunut Yhdysvaltojen ja Ukrainan sopimaan 30 päivän tulitaukoon vaan asetti omat ehtonsa, ja tällä hetkellä näyttää valitettavasti siltä, että Yhdysvaltain presidentti Trump ei ole valmis painostamaan Venäjää tähän tulitaukoon vaan jopa houkuttelee Venäjää joillakin myönnytyksillä. Tämä on hyvin valitettavaa. Tällä hetkellä mikään ei ole niin tärkeätä kuin sotilaallisen ja taloudellisen avun antaminen Ukrainalle entistä vahvemmin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-03-19T14:29:28,2025-03-19T14:30:37,Hyväksytty,1.1 2025_26_20,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_21,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään on todellakin ollut hieno päivä. Ukrainan presidentti on ollut lehterillä ja vierailee Suomessa ja kuuli myös meidän antamamme tuen hänelle. Ukrainan tukeminen on myös Suomen sydämenasia, ja me jatkamme sitä niin pitkään kuin on tarve. Tällä Ukrainan tuella me vahvistamme myös omaa puolustusteollisuuttamme. Tämän hallituksen lisätalousarvioesityksen keskeisin ehdotus on Ukrainan tukeen liittyvien valtuuksien korottaminen, mutta sitten täällä on myös niitä pienempiä asioita, mitkä ovat hyvin tärkeitä meille suomalaisille. Sosiaali- ja terveyspuolelle valtion osuuteen sairausvakuutuslaista johtuvista menoista ehdotetaan valiokunnan tekemän muutoksen jälkeen 16,2 miljoonaa euroa, mikä liittyy Kela-korvausten muutoksiin. Tämä tarkoittaa sitä, että hedelmöityshoidot palautetaan Kela-korvausten piiriin. Siihen liittyvät myös muun muassa suuhygienistien palvelut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2025-03-19T14:30:37,2025-03-19T14:31:46,Hyväksytty,1.1 2025_26_22,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_23,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On todella tärkeää ja hienoa, että Suomi antaa yhtenäisen tuen Ukrainalle, ja on sinänsä tähän päivään erittäin sopivaa, että tässäkin lisätalousarviossa merkittävät erät ovat Ukrainan tukeen ja puolustusmateriaalihankintoihin — niille täysi kannatus ja tuki. Puhemies! Kuten tässä aiemmin tuli ilmi, me olemme sosiaalidemokraatteina hieman huolissamme siitä, että tässä lisätalousarviossa ei ole edelleenkään yhtään kasvutoimia Suomen omaan talouteen. Hallitus on nyt kohta puolivälitaipaleessaan, ja olemme tässä kaksi vuotta odotelleet kovasti kasvutoimia, niistä on kovasti puhuttu, mutta tekisi mieli sanoa tämä vanha sanonta, että kello käy, mutta Hakulista ei nyt valitettavasti näy. Me olemme sosiaalidemokraatteina esittäneet monia erilaisia kasvutoimia, esimerkiksi tavallisen kansalaisen ostovoiman parantamista. Nimittäin tämä hallitus verottaa tällä hetkellä tavallista suomalaista pieni- ja keskituloista enemmän kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen, ja tähän SDP on esittänyt toisenlaista vaihtoehtoa. Puhemies! Ottaisiko hallitus nyt vihdoinkin kopin näistä SDP:n esityksistä? [Timo Heinonen pyytää vastauspuheenvuoroa]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-03-19T14:31:46,2025-03-19T14:32:57,Hyväksytty,1.1 2025_26_24,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,Halusiko edustaja Heinonen vastata edustaja Viitasen puheenvuoroon? [Timo Heinonen: No kyllä!] — Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_25,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän lisätalousarvion keskiössä oli se, että me halusimme nopeasti tehdä sen, mihin Euroopassa ei yhdessä ole pystytty: Ukrainan auttaminen meidän kokoluokassa massiivisella 660 miljoonan kotimaiseen puolustusteollisuuteen menevällä kokonaisuudella. Edustaja Viitanen, teillä oli neljä vuotta aikaa tehdä niitä kasvutoimia. Te ette tehneet niitä, te elitte velalla, te otitte velkaa velan päälle. Se perintö, minkä tämä hallitus sai, on nyt vaatinut toimia, joita on tehty. Nyt onneksi esimerkiksi Helsingin Sanomat listasi kokonaisen aukeaman, miten taloudessa näkyy hyviä merkkejä siitä, miten kasvu on lähdössä liikkeelle. Ja niitä teidän toivomianne toimia on tulossa, olkaa huoleti. Puoliväliriihessä tullaan esittelemään kasvutoimenpiteitä Murron työryhmäraportin pohjalta. Niitä tulee paljon, merkittävästi. Te tulette hämmästymään jälleen kerran.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-03-19T14:33:00,2025-03-19T14:34:11,Hyväksytty,1.1 2025_26_26,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Ja vielä edustaja Viitanen tähän, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_27,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minä mielelläni muuten sitten hämmästyisin. Odotan mielelläni näitä hallituksen kasvutoimia. Mutta, edustaja Heinonen, arvoisa hallitus, tässähän on nyt kyse siitä, että Helsingin Sanomat ei ole listannut niitä hallituksen tekemiä lukuisia kasvuehdotuksia. Niitä listoja me emme ole nähneet, koska niitä ei yksinkertaisesti ole. Tässä on ollut kaksi vuotta aikaa tehdä kasvutoimia. Ja mitä on tapahtunut, puhemies? Päinvastoin on tapahtunut niin, että monin omin toimin hallitus on laittanut jarrua kasvulle. Käytän hyvänä esimerkkinä tätä tämän vuoden alusta voimaan tullutta alennettujen arvonlisäverokantojen nostoa. Se oli kyllä aikamoinen pamaus esimerkiksi matkailulle, luoville aloille, kulttuuritoimijoille, liikuntatapahtumille, kaikelle tälle. Kyllä tällä syödään sitä elinvoimaa taloudesta ja tehdään nimenomaan omin toimin jarrua kasvulle. Tämän vuoksi me olemme sosiaalidemokraatteina esittäneet esimerkiksi, että tukisimme vaikkapa veroratkaisuin pieniä yrityksiä, nostaisimme arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa. Meillä on lukuisia esityksiä, ja näistä olisi voinut ottaa aiemminkin kopin. Odotan mielelläni ja hämmästyn, jos sieltä tulee hienoja kasvutoimia sitten puoliväliriihessä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-03-19T14:34:11,2025-03-19T14:35:24,Hyväksytty,1.1 2025_26_28,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_29,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tukemme Ukrainalle ei saa horjua. Se huomattiin tänään, kun Ukrainan presidentti Zelenskyi oli tässä salissa. Ajattelen, että on varsin vahva viesti Suomelta, että pienen maan demokraattisesti valittua johtajaa tuetaan kaikissa tilanteissa. Hänellä on kyky johtaa omaa maatansa. Kannatan panostuksia lisätalousarvion mukaisesti puolustusteollisuuteen, ja ajattelen, että myös omasta puolustuksesta on pidettävä vahvasti huolta. Tämä lisätalousarvio pitää sisällänsä panostuksia myös Kela-korvauksiin, erityisesti hedelmöityshoitojen laajentamiseen. Keskusta ajattelee, että jokainen lapsi on tervetullut, ja siksi olisin toivonut hallitukselta myös sen vahvempaa pohtimista, miten kaikki äidiksi toivovat olisi saatu vielä mukaan tuohon Kela-korvausmalliin. Nyt esimerkiksi itselliset äidit ovat mallin ulkopuolella. Oikein hyvää tasa-arvon päivää kaikille tässä salissa!",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-03-19T14:35:24,2025-03-19T14:36:32,Hyväksytty,1.1 2025_26_30,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_31,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Talouden piristäminen todella on tarpeen. Hallitus ei ole tehnyt siitä kovin helppoa, kun se, mitä olemme nähneet, on se, että hallitus on tehnyt aika paljon hallaa kotimaiselle ostovoimalle. Me tiedämme, että monissa perheissä tällä hetkellä on todella vaikea tilanne, toimeentulon kanssa on huolia. Hallitus on vetkutellut vihreän siirtymän vauhdittamisen kanssa ja omilla hallituspuolueista kuuluneilla puheillaan luonut valtavaa epävarmuutta niille investoinneille, jotka etsivät koko ajan uutta jalansijaa ja joita meillä olisi mahdollisuus Suomeen kotiuttaa. Toisaalta hallitus pitää tiukasti jalkaa jarrupolkimella, mitä tulee työvoiman saatavuuteen työhön johtavaan maahanmuuttoon liittyen, ja toisaalta koulutusleikkauksillaan hapertaa meidän suomalaisten osaamispohjaa erityisesti siellä ammatillisen koulutuksen puolella. Eli on paljon asioita, joissa hallitus on tähän saakka vienyt Suomen taloutta mielestäni väärään suuntaan, ja nyt minäkin odotan mielenkiinnolla ja toivon hämmästyväni, kun puoliväliriihestä sitten saamme uudet päätökset. Toivotaan, että suunta muuttuu, ja jos ei se muutu puoliväliriihessä, niin tietysti toivotaan, [Puhemies koputtaa] että se muuttuu kevään vaaleissa edes sitten kuntatasolla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-03-19T14:36:32,2025-03-19T14:37:48,Hyväksytty,1.1 2025_26_32,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_33,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lisätalousarvio elää joltain osin vähän rinnakkaistodellisuudessa, mitä tulee esimerkiksi näihin talouden näkymiin. Ja, kyllä, täällä oppositiossa odotellaan sitä piristävää viestiä sitten tulevaksi. Arvoisa puhemies! Mitä tulee Ukrainaan ja sen tukemiseen, tämä lisätalousarvio on ajassa kiinni. On tärkeämpää kuin ehkä koskaan, että me seisomme nyt Ukrainan rinnalla. Sotilaallisen ja materiaalisen tuen lisäksi yli kolme vuotta sotinut Ukraina tarvitsee kaiken mahdollisen poliittisen tuen ja koko Euroopalta. Tämä on ainoa tapa varmistaa se, että Ukrainaan saadaan kestävä rauha Ukrainan ehdoilla, kun sen aika on. Eli jatketaan tämän viestin lähettämistä täältä salista. — Kiitos kaikille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-03-19T14:37:48,2025-03-19T14:38:45,Hyväksytty,1.1 2025_26_34,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_35,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin yhdyn niihin kiitoksiin, että niin vasemmalta kuin oikealta me pystymme tukemaan Ukrainaa tämmöisessä tilanteessa, ja kyllähän tämän lisätalousarvion paras anti on tämä 660 miljoonan paketti valtuuksineen. Toki tässäkin lisätalousarviossa nettolainanotto vähenee yli 200 miljoonaa ja verotuloarvio kasvaa 324 miljoonaa — eivät nämä ihan teknisiä asioita ole, edustaja Lohi, kuitenkin hyvä suunta. Ja mitä tulee näihin kasvutoimiin, niin selvää on, että puoliväliriihessä varmasti tulee hyvä paketti kasvutoimia. Olettaisin Murron raportista tulevan kasvutoimia, mutta olettaisin myös, että kyllä puolustukseen tullaan jatkossakin panostamaan. Eiköhän sieltä tule myös puolustukseen paljon hyviä asioita. Edustaja Viitanen, viime kaudelta muistan jopa virkamiesten puheenvuoroja siitä, kun he odottivat niitä työllisyystoimia — niitä odotellessa. [Pia Viitasen välihuuto] Me olemme nyt niitä tehneet. Edustaja Viitanen, te tiedätte, että tässä suhdanteessa välttämättä nämä työllisyystoimet, joita olemme tehneet, eivät heti vaikuta, mutta varmasti [Puhemies koputtaa] ne tulevat vaikuttamaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-03-19T14:38:45,2025-03-19T14:40:00,Hyväksytty,1.1 2025_26_36,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_37,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Olipa tänään hienoa olla paikalla, kun hetki sitten arvoisa puhemies Halla-aho ja presidentti Zelenskyi olivat tuolla parvella raikuvien aplodien kohteena. Meidän on nyt ehdottoman tärkeää muistaa tukea Ukrainaa kaikin tavoin tässä heidän taistelussaan hyökkääjä-Venäjää vastaan, ja toivottavasti tämä taistelu tulee päättymään asialliseen lopputulokseen myöskin Ukrainan kannalta. On ehdottoman tärkeää toki muistaa myöskin se, että emme jätä omaa kotipesää tyhjäksi. Myöskin oma varustautuminen ja huoltovarmuus on aina pidettävä mielessä. Olen edustaja Heinosen kanssa todella huolissani ja ihmeissäni siitä, jos Euroopan 40 miljardin tuki ollaankin nyt vetämässä alas ja keskitytään tykistöammuksiin. Siellä ovat tällä hetkellä taistelevat rintamat vastakkain. Ei sinne voi tykistöammuksia kumpikaan puoli ampua, jolleivät halua tappaa myöskin kaikkia omia joukkojaan. Kyllä tarvitsisi olla toisenlaista varustautumista kuin tykistöammuksia. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-03-19T14:40:01,2025-03-19T14:41:11,Hyväksytty,1.1 2025_26_38,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_39,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On upeaa, että juuri tänä päivänä Suomi osoittaa yhä vahvempaa tukea Ukrainalle — päivänä, jona presidentti Zelenskyi vierailee täällä ja eduskunta antaa hänelle tämän talon historian pisimmät suosionosoitukset. Lisäksi haluan kiittää ja onnitella myöskin arvoisaa puhemiestä hänen mittavasta kielitaidostaan, joka varmasti osittain myös on tuonut tämän vierailun ja lämpimän vastaanoton osaltaan hyvin lämpimäksi. Tähän lisätalousarvioon liittyen keskeinen osa on tietenkin tämä Ukrainan tuen lisääminen. Ukrainan tukeminen on koko meidän maanosamme kohtalonkysymys. Sen tuen säilyminen vankkana on kannatettavaa. Suomen puolustuskyky ja ‑teollisuus ja niiden vahvistaminen tapahtuu välillisesti Ukrainan tuen muodossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-03-19T14:41:11,2025-03-19T14:42:20,Hyväksytty,1.1 2025_26_40,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_41,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin presidentti Zelenskyin vierailu tässä talossa oli elähdyttävä kokemus. Kiitoksia puhemiehelle erinomaisesta toiminnasta asian hyväksi. Voin sanoa, että pienen kansakunnan taistelu omasta itsenäisyydestään ja olemassaolostaan on meille suomalaisille varmasti sydäntä lähellä oleva asia, olemmehan sen itsekin kokeneet. Mutta mitä tulee näihin määrärahoihin — 624 miljoonaa puolustustarvikkeiden hankintaan — niin siinähän viisaasti käytetään oman puolustusteollisuuden fasiliteetteja, teollisuutta ja osaamista, joilla rakennetaan näitä erilaisia puolustustarvikkeita, ja osa niistä menee tietenkin Ukrainalle — hyvä näin. Kolmen vuoden määräaikainen rahoitus on erittäin hyvä signaali meiltä ulospäin ja myös Euroopan unioniin päin, joka on mielestäni monessa asiassa enempi jahkailujen kuin tekemisen foorumi nykyisin. Tuntuu pahalta sanoa, mutta pakko se on sanoa. Edustaja Pia Viitaselle totean, kun hän äsken kaipaili näitä uusia investointeja: kannattaisiko meidän joskus ruveta kiinnittämään huomiota tähän, että tälläkin hetkellä meillä ajetaan metsäteollisuutta alas ihan tietoisesti, kun puuta poltetaan älyttömät määrät? Energian hinta nousee — huomenna iltapäivällä sähkön hinta on yli 20 senttiä kilowattitunnilta [Puhemies koputtaa] — meidän omien päätösten seurauksena. Kun me hoidamme tämän kuntoon, edustaja Viitanen, niin minusta saatte kaverin, [Puhemies koputtaa] ja lähdetään talkoisiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-03-19T14:42:20,2025-03-19T14:43:39,Hyväksytty,1.1 2025_26_42,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kilpi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_43,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Me elämme ajassa, jossa on jatkuvasti vaikeampaa sanoa, mikä on oikein tai mikä on väärin, mikä on valkeaa, mikä on mustaa tai mikä on hyvää tai pahaa. Se, mitä Venäjä tekee ja on tehnyt, on kyllä täysin kiistatta ja yksiselitteisesti väärin. Siinä ei ole mitään oikein, siinä ei ole mitään hyvää. Siinä ei ole minkäännäköisiä harmaan sävyjä, se on pikimustaa ja läpeensä pahaa. Kyllä meidän tehtävänä on pitää tarkasti huolta siitä, että tässä asiassa ei ole mitään epäselvää, ja näin pitää asian olla myöskin jatkossa. Paha ei saa voittaa, ja väärin ei saa olla oikein, ja jos niin on ja jos niin tapahtuu, niin se tappio on lopullinen. Sen takia meidän pitää seistä Ukrainan rinnalla, tapahtui sitten mitä tahansa. Tämä lisätalousarvio, 660 miljoonan tuki, on lämmin tapa toivottaa presidentti Zelenskyi tähän taloon [Puhemies koputtaa] tervetulleeksi, kun muusta talosta hänet on heitetty ulos. — Kiitos. [Oikealta: Hieno puhe, edustaja!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-03-19T14:43:39,2025-03-19T14:44:57,Hyväksytty,1.1 2025_26_44,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja nyt siirrymme puhujalistalle. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_45,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen taloudellinen tilanne vaatii tarkkaa ja vastuullista päätöksentekoa. Käsittelyssämme oleva vuoden 2025 ensimmäinen lisätalousarvio on laadittu huolellisesti talouden tasapainon ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Sen tavoitteena on tukea kansalaisten hyvinvointia, turvata Suomen puolustuskykyä ja vahvistaa maamme sitoutumista kansainvälisiin vastuisiin. Arvoisa herra puhemies! Yksi lisätalousarvion keskeisistä kohteista on Ukrainan tukeminen. Tämä päätös ei ole ainoastaan velvollisuutemme vaan myös panostus koko Euroopan turvallisuudelle. Ukrainan tueksi tehtäviä hankintoja lisätään merkittävästi, ja samalla kotimainen puolustusteollisuus vahvistuu. Suomen puolustuskyvyn ja huoltovarmuuden kehittäminen on tässä ajassa ensiarvoisen tärkeää. Lisätalousarvion myötä myös valtion velkataakka kevenee. Verotuloarviota tarkistetaan ylöspäin, mutta taloustilanteen takia esimerkiksi yhteisöveron tuottoa joudutaan arvioimaan uudelleen. Tiukka budjettikuri ja huolellinen taloudenpito ovat välttämättömiä, jotta julkinen talous säilyy kestävänä ja vakaana. Arvoisa herra puhemies! Kansalaistemme hyvinvointi on lisätalousarvion keskiössä. Hoitoonpääsyn helpottamiseksi Kela-korvauksia laajennetaan ja korotetaan, jotta entistä useampi pääsee tarvitsemiensa palveluiden piiriin. Erityisesti lisääntymisterveyspalveluiden, naistentautien ja synnytysten, fysioterapian, hammashoidon sekä mielenterveyspalveluiden korvauskäytännöt uudistuvat. Näillä toimilla helpotetaan kansalaisten arkea ja tuetaan julkisen terveydenhuollon toimintakykyä. Samalla on huomattava, että hyvinvointialueiden rahoitukseen tehdään tarkennuksia. Tämä osoittaa hallituksen sitoutumisen budjettikuriin ja julkisten menojen tarkkaan kohdentamiseen. Arvoisa herra puhemies! Tämä lisätalousarvio on hallittu, kohdennettu ja vastuullinen. Se varmistaa, että Suomi toimii kansainvälisesti oikeudenmukaisena ja vastuullisena toimijana samalla, kun kotimaisten kansalaisten hyvinvointi pidetään etusijalla. Kannatan hallituksen esitystä ja toivon, että eduskunta hyväksyy sen valtiovarainvaliokunnan tarkennusten mukaisesti. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-19T14:45:09,2025-03-19T14:48:27,Hyväksytty,1.1 2025_26_46,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_47,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Todella tämän lisätalousarvion isoin asia on tämä Ukrainan tuki ja näiden puolustustarvikehankintojen valtuuksien korottaminen, jotka ovat todella hyvä esimerkki siitä, miten me täällä Suomessa yksituumin pystymme näitä päätöksiä tekemään, ja tästä kyllä soisi muun Euroopan ja koko maailman myös ottavan oppia. Tältä osin voi todeta, että tähän lisätalousarvioesitykseen ei myöskään näin oppositiosta ole mitään nokan koputtamista. Toive on, että jatkossakin tämä sali pystyy näin yksituumaisesti tekemään päätöksiä, joilla tosiasiallisesti parannamme myös omaa turvallisuuttamme, parannamme puolustusteollisuuden kykyä vastata ajan tarpeisiin mutta myös vahvistamme Ukrainan tukea ja Ukrainan mahdollisuuksia selviytyä tässä raakalaismaisessa hyökkäyssodassa, jonka Venäjä on aloittanut. Mutta, arvoisa puhemies, sitten jos käy hieman läpi näitä muita asioita, joita tässä lisätalousarviossa tapahtuu, niin myönteinen signaalihan todella on aina se, jos lisätalousarviossa tämän vuoden lainanottotarvetta eli suomeksi sanottuna velkaantumista voidaan vähentää. Ja tässä lisätalousarviossahan tuohon päästään sen takia, että kun ynnätään nämä määrärahamuutokset ja sitten verotuloarviomuutokset, niin todetaan, että muutamalla sadalla miljoonalla velanoton tarve tälle vuodelle vähenee. No, mistä tämä johtuu? Tässä taustallahan on asia, joka itse asiassa jo edellisessä, viime vuoden lisätalousarviossa on käsitelty, ja se liittyy siis tupakkaveron tuoton kohdentamiseen. Niin kuin ehkä jotkut muistavat, niin viime vuoden puolella viimeisessä lisätalousarviossa korotettiin tätä samaa kertymää samoista syistä, jotka tässä lisätalousarviossa ovat, siihen viime vuoden lisätalousarvioon, mikä johti silloin juuri siihen, että viime vuoden osalta velkaantuminen olisi vähentynyt ennakkoon tiedettyyn nähden. No, nyt jälkeenpäin tiedämme, että valitettavasti niitä verotuloja ei kertynyt viime vuonna, vaan ne kertyvät vasta tänä vuonna, ja senpä takia todella tässä lisätalousarviossa nyt sitten uudestaan tuota tupakkaverotuottoa tälle vuodelle muutetaan. Ja nyt kun sitä korotetaan, niin se tarkoittaa tietenkin sitä, että tälle vuodelle kertyy enemmän veroja ja vähemmän velkaa, mutta tuo sitten vastaavasti tarkoittaa sitä, että viime vuoden osaltahan se nostaa velanoton tarvetta. Eli tämähän se totuus tässä on. Muistan, kun lähetekeskustelussa jotkut hallituspuolueiden edustajat täällä juhlivat, että tämä velanoton tarpeen vähentäminen johtuu hallituksen toimenpiteistä, mutta näin ei valitettavasti ole. Mutta yhtä kaikki, hieno asia, että tämän vuoden osalta velanoton tarve vähenee — vaikkakaan, kun tarkastellaan sitten näitä kahta vuotta, tosiasiallisesti mitään vähenemää ei tapahdu. Sitten ehkä toinen huomio on hyvä todeta juuri siitä, että toinen konkreettinen muutos, joka tässä lisätalousarviossa tapahtuu, liittyy juuri näihin Kela-korvauksiin, joista täällä salissa on paljonkin puhuttu. Tässä lisätalousarviossahan tuo määrä on vain sen reilu 16 miljoonaa euroa, mikä pitkälti liittyy tässä nyt sitten esimerkiksi näihin Kela-korvauksiin liittyen hedelmöityshoitoihin. Siitä täytyy sanoa, että se on kyllä kumma yksityiskohta, että kun olen ymmärtänyt, että hallituksella ei ole oikein mitään rajaa ollut, kuinka paljon näitä Kela-korvauksia voidaan nostaa, niin sitten kun tuli se piste, että olisi pitänyt näitä hedelmöityshoitoja tarjota myös naispareille tai itsellisille naisille, niin siinä vaiheessa hallituksella tuli raja vastaan, ja tätä pidän kyllä kummallisena. Olisi ollut minusta sopivaa, että kun tämä talo tästä asiasta päätti, se olisi päättänyt siitä, että nämä hoidot ovat ihan yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla. Arvoisa puhemies! Niin kuin tuossa debatissa totesin, niin suurin huoli kyllä tässä lisätalousarvioesityksessä liittyy siihen, että täältä puuttuvat jälleen ne kasvutoimenpiteet, joilla tätä Suomen aneemista tilannetta voitaisiin parantaa. Kuvaavaa on, että valtiovarainministeriöhän on ennakoinut tälle vuodelle tuollaista 1,6 prosentin kasvua, mutta itse asiassa Suomen Pankin viimeisimmissä arvioissa ollaan puolessa tuosta. Sehän johtuu juuri siitä, että maailmantalous on sellaisessa turbulentissa tilanteessa johtuen niistä toimenpiteistä, jotka Yhdysvaltain uusi presidentti on laittanut liikkeelle. Nyt tarvittaisiin kyllä luottamuksen vahvistamista varsinkin täällä kotimarkkinoilla, ja siihen valitettavasti tämä lisätalousarvio ei anna uusia eväitä. Ja kun täällä kuulin, että hallitus on varma, että näitä toimenpiteitä kyllä puoliväliriihessä tulee, niin viestini kyllä hallitukselle olisi se, että ei niitä kannattaisi nyt pidätellä, nyt niitä toimenpiteitä tarvitaan. Se on tämän lisätalousarvioesityksen pahin puute.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-03-19T14:48:36,2025-03-19T14:53:53,Hyväksytty,1.1 2025_26_48,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_49,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tuossa debatissa jo sanoin, todellakin täysi tuki niille toimille, joita tässä lisätalousarviossa on Ukrainan tukeen ja puolustusmateriaalihankintoihin. Se on hyvä asia, ja täysi tuki niille. Kun täällä debattiin viitaten jotkut käyttivät puheenvuoroja, että ”niin kuin se edellinen hallitus”, niin täytyy nyt tässä vielä kerran todeta, että tämä hallitushan sai edelliseltä hallitukselta perinnökseen ennätyshyvän työllisyyden, ja ei kai se nyt voi olla sentään edellisen hallituksen syytä, että tämä hallitus on kaksi vuotta istunut tumput suorana eikä ole tuonut yhtäkään kasvutointa. Ei kai siitä voi edellistä hallitusta sentään syyttää. Eli toivoisin hallituspuolueiltakin pientä rajaa tähän edellisen hallituksen syyllistämiseen, kun nyt olisi varmasti jo omien näyttöjen paikka tässä vaiheessa, kun kohta kaksi vuotta tätä taivalta on takana. Kuten sanottu, niitä kasvutoimia tarvitaan. Tällä hetkellä meidän työllisyysnäkymä on erittäin huono. Meillä on hoidettu työllisyyttä huonosti, meillä on plus 50 000 työtöntä enemmän. Kaikki tämä osoittaa, että ei tällainen saksipolitiikka kerta kaikkiaan tuo työllisyyttä, mikäli samaan aikaan emme pysty muilla toimin edistämään kasvua. Kuten sanottu, nyt jos koskaan tarvittaisiin nimenomaan sitä kotimaista kysyntää, kotimaisen kuluttajan luottamusta ja ostovoimaa kotimarkkinoilla. Siksi esimerkiksi olemme SDP:ssä esittäneet tätä veropolitiikkaa, jossa pieni- ja keskituloinen palkansaaja ja eläkkeensaaja pääsisivät hieman helpommalla, ja haluaisimme hieman oikeudenmukaistaa tätä veropolitiikan puolta. Samoin haluan tässä vielä todeta, että SDP on esittänyt paljon muitakin kasvutoimia. Esimerkiksi yksi sellainen positiivinen, minkä toivoisin näkyvän myös hallituksen puoliväliriihen päätöksissä, on tämä SDP:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin esittämä kasvurahasto näille startup-yrityksille. Eli tätä kautta saataisiin sitten elinvoimaa, kasvua talouteen. Toivon, että ainakin tästä Murron työryhmänkin raportista, joka myös on meidän kannattamamme, hallitus ottaisi koppia sitten omassa harkinnassaan. Toinen, minkä haluan tässä vielä nostaa esiin, on ylipäätään tämä pienten yritysten tukeminen. Toivon todellakin, että nyt nimenomaan keskityttäisiin pieniin yrityksiin, heidän työllistämismahdollisuuksiinsa, ja tämä arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nosto olisi äärimmäisen tärkeää. Me olemme esittäneet tässä myös kotitalousvähennyksen osalta sitä, että ei nyt vietäisi sen mahdollisuuksia hoito- ja hoiva- sekä kotiaputyön osalta. Emme olisi tehneet niitä leikkauksia, mitä hallitus tähän teki. Todettakoon nyt yksi lempiaihe vielä, puhemies, kotitalousvähennyksen osalta, mistä itse olen puhunut paljon ja pitkään. Se on se, voisiko jossain vaiheessa järjestelmää kehitettäessä harkita sitä, että kotitalousvähennys remonttitöissä ulotettaisiin myös asunto-osakeyhtiöihin eli kerros- ja rivitaloihin. Huomasin, että tätähän kokoomuksen eräs edustaja nyt esittikin julkisuudessa. Ja jos tällaiseen hallitus päätyy, niin varmasti täysi tuki tulee kyllä sitten myös oppositiolta ja SDP:ltä, koska nythän me tarvitsisimme, puhemies, kotien peruskorjausta. Sitä me tarvitsemme, ja siksi tulisi tässä suhdannetilanteessa myös näitä toimia miettiä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-03-19T14:53:56,2025-03-19T14:57:14,Hyväksytty,1.1 2025_26_50,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_51,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Todella suurin kokonaisuus tässä lisätalousarviossa on tämä Ukrainan tukipaketti, jolle koko eduskunta antanee laajan yksimielisen tukensa kuten tähänkin asti. Näin tasa-arvon päivänä haluan nostaa esiin myös toisen ulottuvuuden, jossa Ukraina tarvitsisi tukeamme. Puolustuksen tukeminen on erittäin tärkeää ja välttämätöntä, mutta muutakin todella tarvitaan, ja nyt ollaan tilanteessa, jossa Yhdysvallat on vetänyt tukensa pois esimerkiksi YK:n väestörahastolta, UNFPA:lta. UNFPA on ollut järjestö, joka Ukrainassa vastaa esimerkiksi turvakotien toiminnasta ja seksuaaliväkivallan uhrien tukemisesta. Toivoisin, että tässä tilanteessa Suomi, joka on UNFPA:n suuri rahoittaja, voisi kenties astua esiin ja omalla toiminnallaan jollain lailla varmistaa, että tämä tärkeä toiminta Ukrainassa siellä sodan keskellä pystyy jatkumaan. No, lisätalousarvion toinen kokonaisuus liittyy todella sosiaali- ja terveyspalveluihin ja näihin Kela-korvauksiin. Niihin liittyen erityisesti tämä hedelmöityshoitojen Kela-korvausten kokonaisuus on asia, jossa jäi korjattavaa, ja toivon, että eduskunta voisi antaa tukensa vihreiden esittämälle lausumalle, jossa sitten patistettaisiin hallitusta valmistelemaan sellainen lainsäädäntö, jossa Kela-korvaukset hedelmöityshoitoihin ulotetaan kaikille, myöskin esimerkiksi naispareille ja itsellisille naisille, eikä luotaisi lainsäädäntöä, joka on syrjivää esimerkiksi perhesuhteiden perusteella. Toinen kokonaisuus ovat sitten nämä muut Kela-korvaukset, nekin yksittäisiä. Osa niistä on minusta aivan perusteltuja, koska itse ajattelen, että meillä tietysti lähtökohtaisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa järjestämisvastuu ja toteutuskin ovat siellä julkisen sektorin näpeissä, mutta yksityisellä sektorilla ja kolmannella sektorilla on todella tärkeä täydentävä rooli. Erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa me emme pysty siellä julkisen tuotannon puolella kapasiteettia kasvattamaan riittävän nopeasti niillä hyvinvointialueiden omilla keinoilla, näitä Kela-korvauksia hyvin täsmällisesti kohdennettuina silloin kannattaakin hyödyntää. Nyt on kuitenkin se tilanne, että tämä hallituksen Kela-korvauspolitiikka on tietenkin aika laveaa, ja näyttää siltä, että tulossa olevat esitykset johtavat aika suuriin kustannuksiin. Ajattelen, että tässä kaivattaisiin nyt Suomessa ehkä vähän sellaista pitkäjänteisempää visiota siitä, miten tämä sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus kannattaa järjestää, miten saadaan niitä meidän yhteisiä veroeuroja kaikkein tehokkaimmin ja vaikuttavimmin käytettyä. Siihen liittyen esitämme sitten myös lausumaa, joka kuuluu näin: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin hyvinvointialueiden riittävän rahoituksen turvaamiseksi, sosiaali- ja terveyspalveluiden monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamiseksi sekä Kela-korvausten suuntaamiseksi siten, että ne kohdistuvat sellaisiin palvelukokonaisuuksiin, joiden saatavuutta ei ole mahdollista parantaa hyvinvointialueiden käytössä olevilla keinoilla riittävän nopeasti.”", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-03-19T14:57:14,2025-03-19T15:00:27,Hyväksytty,1.1 2025_26_52,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piisinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_53,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihan aluksi haluaisin ottaa kantaa tähän vasemmalta laidalta tulleeseen erinomaiseen arvioon edellisen hallituksen työllisyystilanteesta. Mikäli oikein muistan, niin se taisi olla sillä tavalla, että edellisen hallituksen aikana työlliseksi henkilöksi laskettiin jo henkilö, joka oli työllistynyt ainoastaan yhden tunnin ajaksi viikossa. Eli oliko niin, että todellisuudessa tehtyjen työtuntien määrä ei ollut lisääntynyt lainkaan vaan päinvastoin oli mennyt jopa alaspäin? Mutta sitten tähän varsinaiseen asiaan. Arvoisa puhemies! Ihan aluksi haluan kiittää valtiovarainvaliokuntaa lisätalousarvion tehokkaasta käsittelystä. Kiinnitän ensin huomiota lisätalousarvion tulopuoleen. Siinä verotuottoarviota nostetaan nettomääräisesti 227 miljoonalla eurolla. Yhteisöveron tuottoarviota alennetaan 134 miljoonalla eurolla kertymätietojen perusteella. Tupakkaveron tuottoja puolestaan korotetaan 361 miljoonalla eurolla, ja lisäksi lisätalousarvion tulopuolelle sisältyy 97 miljoonaa euroa Euroopan rauhanrahastosta saatavasta tulosta. Verotuloarviot perustuvat VM:n joulukuun talousennusteeseen, ja keväällä tulee taas uusi ennuste. Tiettyjä valonpilkahduksia taloudessa on näkyvissä, mutta suurta ja nopeaa käännettä parempaan joudumme vielä odottamaan, eli askel kerrallaan tässä edetään. Tänään äänestyksessä hyväksytty suurten teollisten investointien verohyvitys toivottavasti tuo kuluvan vuoden aikana useampiakin työtä ja talouskasvua synnyttäviä investointipäätöksiä Suomeen. Arvoisa puhemies! Lisätalousarvion oleellisin kokonaisuus on tämä puolustusmateriaalihankintoihin ja Ukrainan tukemiseen liittyvän tilausvaltuuden korotus 623,8 miljoonalla eurolla, josta tänään olemme saaneet kuulla kiitosta täällä aivan salin jokaiselta nurkalta. Tämä katetaan jo aiemmin Puolustusvoimille myönnetyistä määrärahoista sekä Euroopan rauhanrahastosta saatavilla tuloilla. Suomi on tukenut Ukrainaa pitkälti varastoluovutuksilla, ja tuki jatkuu vahvana, mutta tällä tilausvaltuuden korotuksella materiaalihankintoja tehdään suoraan Ukrainan kriittisiin tarpeisiin yhteistyössä puolustusteollisuuden yritystemme kanssa. Nyt suunta on oikea, kun puolustusmenoihin kohdistuu nousupaineita ja meidän pitää ajaa tuotantoamme merkittävästi ylös. Toivottavasti muut Euroopan maat ottavat Suomesta oppia. Puolustuksen ja turvallisuuden vahvistaminen on erityisesti tässä maailmanajassa välttämättömyys. On mahtavaa, että puolustuksen vahvistamisessa ja Ukrainan tukemisessa on päästy yhteisymmärrykseen myös opposition kanssa. Kiitos siitä teille. Arvoisa puhemies! Lisätalousarvioon sisältyy myös hyvinvointialueiden rahoituksen vähentäminen 2,4 miljoonalla. Muutos aiheutuu ajokorttitarkastusten rajaamisesta pois hyvinvointialueiden järjestämisvastuulta. Tätä on oppositiossa kritisoitu, mutta muistuttaisin tässä välissä lukuisista hallituksen toimista, joilla autoilun hintaa on madallettu. Niin polttoaineveron ja ajoneuvoveron vähennykset kuin jakeluvelvoitetason maltillistaminen helpottavat autoilevan kansanosan elämää. Arvoisa puhemies! Tähän loppuun haluaisin muistuttaa, että jos autoilun kustannusten annettaisiin kohota niin korkeiksi kuin ne vasemmistopuolueiden politiikalla kohoaisivat, niin harvalla meistä olisi enää tarvetta ajokortillekaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-03-19T15:00:35,2025-03-19T15:04:54,Hyväksytty,1.1 2025_26_54,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_55,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Korjaan tähän alkuun edustaja Piisisen puhetta sen verran, että ei tule väärää käsitystä. Esimerkiksi vuodesta 2021 vuoteen 2022 työllisyysaste parani 1,6 prosenttiyksikköä ja työllisten tekemät työtunnit 0,9 prosenttia. Eli kyllä nekin kasvoivat samalla, kun työllisyysaste nousi, mutta on tosiasia, että koko Euroopassa meillä on kulttuurillinen muutos: ihmiset tekevät vähemmän töitä. Kymmenen vuoden aikana keskimääräinen viikkotyöaika Euroopassa työllisten osalta on tippunut jo alle 30:n, 29 tuntiin. Ja tämä on muuten iso ongelma meillä Euroopassa, kun ajatellaan meidän kilpailukykyä, sillä USA:ssa puhumattakaan Aasian maista työtuntien määrä on selvästi korkeampi kuin meillä täällä. Kun puhutaan talouskasvusta, niin talouskasvun kaavahan on muuten hyvin yksinkertainen. Se on työtunnit kertaa tuottavuus eli se, miten me teemme työn, ja jos meillä työtunnit vähenevät, niin me olemme hankalassa tilanteessa, jos me puhumme, että me haluamme talouskasvua tähän maahan lisää. Arvoisa puhemies! On pakko tässä alkumetreillä kuitenkin kommentoida myös tämän lisätalousarvion ehkä pääasiaa eli tätä Ukraina-tukea. Presidentti Kekkonenhan sanoi aikoinaan, että jos sisäpolitiikan tai ulkopolitiikan pitää olla rempallaan, niin olkoon sitten sisäpolitiikka — ja sehän nyt vähän onkin, mutta onneksi ulkopolitiikka ei ole. Ulkopolitiikassa ja laajemmin ajateltuna meidän puolustuspolitiikassa on valtavan tärkeää, että me kykenimme viime vaalikaudella tässä salissa aivan poikkeukselliseen enemmistöön: taisi olla 96 prosenttia kansanedustajista, jotka yhdessä rintamassa painoivat sen perusratkaisun puolesta, että me tässä muuttuneessa tilanteessa liitymme puolustusliitto Naton jäseneksi. Ja nyt kun Venäjä jatkaa hyökkäyssotaa siellä Ukrainassa, me olemme tässä salissa kuulleet äskenkin erittäin väkeviä, hyviä puheenvuoroja sen puolesta joka puolelta salia, täältä oikeasta laidasta vasempaan laitaan, kiitoksia siitä työstä, mitä meidän valtiojohto on tehnyt Ukrainan tukemiseksi. Ja me olemme valmiita yksimielisesti tässä lisätalousarviossa yli 600 miljoonaa osoittamaan Ukrainan tukeen lisää rahaa, ja näin pitääkin olla. Tämä on erittäin hyvä päätös, ja tämän tekee vielä arvokkaammaksi se, että se tehdään tässä salissa yksimielisesti. Siis kuten tuossa esittelypuheenvuorossa edellä totesin, tähän valtiovarainvaliokunnan mietintöön ei ole valiokunnassa jätetty yhtään vastalausetta, jossa oltaisiin tämän asian suhteen eri mieltä. Kun sanoin, että loput asiat tässä ovat hyvin teknisiä, se pitää paikkansa. Nimittäin ne ovat verotulokertymään liittyviä korjauksia tai täsmennyksiä, ja siellä on kaksi isoa erää. Toinen on tupakkaveron jaksotuskysymys. Kun tupakkaveroa reilusti nostettiin, niin arvioitiin, että loppuvuodesta kaupat ostavat matalammalla tupakkaveroprosentilla varastot täyteen. Mutta nyt näin ei käynytkään, ja sen takia korjataan vähän näitä kertymätietoja. Toinen merkittävä korjaushan tässä on paljon ikävämpi korjaus, ja se on se, että meidän yhteisöveron tuottoarviota lasketaan 134 miljoonalla eurolla. Sehän siis tarkoittaa sitä, että nyt arvioidaan, jo tässä tilanteessa, jossa edes neljäsosa vuodesta ei ole vielä mennyt eteenpäin, että meidän yritykset tulevat arvion mukaan tekemään yhteenlaskettuna verotettavaa voittoa 670 miljoonaa euroa vähemmän kuin me olemme arvioineet, kun me viime joulukuussa hyväksyimme varsinaisen talousarvion. Miksi tämä on huolestuttava luku? Sen takia, että se kertoo, että meillä on taloudessa orastavista myönteisistä uutisista huolimatta edelleen erittäin suurta epävarmuutta ja suurta epäluottamusta myös yrityselämässä, ja se näkyy siinä, että meidän yritykset eivät tee sillä tavalla tulosta kuin niitten pitäisi tehdä. Tämä on se iso kysymys, johon meidän yhdessä pitäisi löytää ratkaisu: miten me saamme Suomeen lisää kasvua, ja miten me saamme palautettua suomalaisten ihmisten ja suomalaisten yritysten luottamuksen tulevaisuuteen niin, että ne, joilla olisi varaa, uskaltaisivat kuluttaa, tehdä kestokulutushyödykkeiden hankintoja, jopa asuntokauppoja, ja saataisiin seisovat vedet liikkeelle ja tähän maahan talouskasvua ja verotuloja sitä kautta. Sitä talouskasvua ei tietenkään saada eikä ole tarkoitus saada aikaan sillä tavalla, että me parannetaan tuottavuutta niin, että me pannaan ihmiset siinä oravanpyörässä nopeampaa juoksemaan — ei näin, vaan niin, että me teemme asioita fiksummin ja me investoimme sellaisiin asioihin, jotka lisäävät tuottavuutta, eli pienemmillä resursseilla, myös luonnonvaroihin liittyvillä resursseilla, me saamme parempaa tulosta ja enemmän aikaan tässä maassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-03-19T15:05:04,2025-03-19T15:10:27,Hyväksytty,1.1 2025_26_56,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hiltunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_57,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Pia,Hiltunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen puheet julkisen talouden tasapainottamisesta ovat oikeita, mutta teot ovat osoittautuneet epäonnistuneiksi. Sen sijaan, että hallitus panostaisi aidosti kasvuun ja työllisyyden vahvistamiseen, jota tarvitsemme, se leikkaa koulutuksesta, sosiaali- ja terveyspalveluista sekä ihmisten ostovoimasta. Tämä hallituksen vinoutunut talouspolitiikka johtaa nyt vain verotulojen pienenemiseen, työttömyyden kasvuun ja siten velkaantumisen syvenemiseen. Hallituksen tavoitteet julkisen talouden tasapainottamisesta ovat karkaamassa. Vaikka hallitus puhuu yhdeksän miljardin euron sopeutustoimista, riippumattomat laskelmat osoittavat, että parhaimmillaankin vain puolet niistä voi toteutua. Tilanne on aidosti vakava ja haastava mutta myös huolestuttava, sillä samaan aikaan on kerrottu, että leikattavaa tulee lisää ja kaikkien toteutumattomien säästöjen tilalle etsitään uudet. Ihmisten arjen palvelut, ostovoima ja koko Suomen kilpailukyky ovat jo nyt vaarassa. Mitä voimme odottaa seuraavaksi? Toivottavasti aidosti niitä kasvutoimia, joista täälläkin on tänään paljon puhuttu. Työllisyyden suhteen hallitus on ummistanut silmänsä todellisuudelta. Sen tavoite luoda 100 000 uutta työpaikkaa on muuttunut 50 000 uuden työttömän karuksi todellisuudeksi. Sen sijaan, että panostettaisiin uusien työpaikkojen syntymiseen ja ihmisten osaamiseen, hallitus on valinnut etupainotteiset leikkaukset, jotka heikentävät ostovoimaa, syövät kotimaista kysyntää ja kasvattavat suhdanneriskejä. Hyvinvointialueiden tilanne on toinen esimerkki hallituksen leikkausten vastuuttomuudesta. Niiden harteille on vieritetty miljardi euroa säästövaatimuksia ilman, että olisi annettu todellisia mahdollisuuksia kehittää palveluja kestävästi, kuten uudistuksen tarkoitus on alun perin ollut. Tämä tarkoittaa, että ihmiset eivät voi pian enää luottaa saavansa julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja, jos tällainen linja jatkuu. Samaan aikaan hallitus kanavoi puoli miljardia yksityisille terveysyrityksille. Siinä on esimerkki, joka kertoo selkeästi hallituksen arvomaailmasta. Toteanpa myös, että olisi toivottavaa myös leikkausten temmellyksessä olla paikallistasolla katsomassa, mitä ne oman alueen asukkaiden palveluille tarkoittavat. Arvoisa puhemies! Talouspolitiikan arviointineuvosto ja riippumattomat asiantuntijat ovat todenneet, että tässä suhdannetilanteessa leikkausten sijaan olisi tullut tehdä päätöksiä, jotka tukevat kotimarkkinoita ja luovat uskoa tulevaisuuteen. SDP:n vaihtoehtobudjetissa esitettiin yli 500 miljoonaa euroa hallitusta suuremmat veronkevennykset pieni- ja keskituloisille juuri ostovoiman ja kotimarkkinoiden vahvistamiseksi. Tämän sijaan hallitus on nostanut keskituloisen palkansaajan verotusta korkeimmalle tasolle yli kymmeneen vuoteen, eivätkä yrittäjätkään kuulosta olevan tyytyväisiä alv-korotuksiin. Talouden kasvuennusteet kertovat karua kieltä. Hallituksen politiikka on jättänyt Suomen muiden EU-maiden peräpäähän. Suomen Pankin ennuste vuodelle 2025 on vain 0,8 prosenttia, ja vaikka vienti toivottavasti elpyy, hallitus ei voi jättää kaikkea kansainvälisten markkinoiden varaan. Kotimarkkinoiden elvyttäminen on hallituksen käsissä, mutta toistaiseksi tekeminen on vain puheen tasolla. Arvoisa puhemies! On aika asettaa ihmiset ja yhteiskunnan hyvinvointi etusijalle. On aika muuttaa suuntaa ennen kuin on liian myöhäistä. Vastuullinen talouspolitiikka ei tarkoita kylmää leikkauspolitiikkaa vaan pitkäjänteisiä, oikeudenmukaisia ja yhteiskunnan kestävyyttä vahvistavia valintoja, niin että jokainen tässä yhteiskunnassa voi pärjätä ja menestyä elämässään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Pia Hiltunen,1534,2025-03-19T15:10:33,2025-03-19T15:14:27,Hyväksytty,1.1 2025_26_58,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_59,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Oli mukava kuulla aikaisemmin edustaja Pia Viitasen puheenvuoro ja nyt myös edustaja Pia Hiltusen puheenvuoro siitä, miten SDP kovasti kannattaa veronalennuksia ja vastustaa veronkiristyksiä. Kunpa joskus näkisin hallituksessa tämän saman SDP:n, sillä kun SDP on ollut hallituksessa, sosiaalidemokraatit eivät ole olleet veronalennusten kannalla eivätkä ole vastustaneet veronkiristyksiä. Tällä, mitä nyt sanoin, en tarkoittanut sitä — eikä se ole mikään kannanotto sen puolesta — että minusta SDP:n pitäisi olla hallituspuolue. Mutta, herra puhemies, jatkan Ukrainasta, siitä, mitä edellisessä puheenvuorossani jo sanoin. Eli kun nyt Venäjä ja USA jatkavat sunnuntaina neuvottelujaan muun muassa Ukrainan tulitauosta ja polusta rauhaan Ukrainassa, niin on mielestäni aivan ilmeinen riski siitä, että Yhdysvallat ei lähde painostamaan Venäjää siihen tulitaukoon, mistä Yhdysvallat ja Ukraina ovat sopineet, vaan lähtee painostamaan Ukrainaa hyväksymään niitä Venäjän ennakkoehtoja, joita se on asettanut ja asettamassa tulitaukoon suostumiselle. Joistakin presidentti Trumpin puheenvuoroista huolimatta en ole nähnyt vielä ainakaan julkisuudessa ensimmäistäkään liikettä siihen suuntaan, että Yhdysvallat pyrkisi tehokkaasti painostamaan Venäjää siihen tulitaukoon, josta Yhdysvallat ja Ukraina ovat sopineet. Sanoin puheenvuorossani, että juuri tällä hetkellä ei ole tärkeämpää tehtävää Ukrainan osalta kuin Ukrainalle annettavan sotilaallisen ja taloudellisen tuen vahvistaminen. Miksi näin? Siksi, että mikäli Ukraina ei saa riittävästi sotilaallista tukea, se voi joutua tilanteeseen, jossa se joutuu suostumaan sellaisiin ehtoihin sekä tulitauon osalta että ehkä myöhemmin aselevon ja rauhan osalta, jotka ovat Ukrainan kannalta hyvin epäoikeudenmukaisia ja hyvin epäreiluja. Tämä tarkoittaisi sitä, että Venäjä kokisi voittaneensa tämän hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan. Se kokisi, että kannatti hyökätä, kannatti rikkoa kaikki kansainväliset sopimukset, kannatti joutua hylkiövaltioksi, kannatti tehdä sotarikoksia, ja lopputulos oli kuitenkin Venäjän kannalta hyvä. Nimittäin tällainen lopputulos olisi äärimmäisen vaarallinen Euroopan turvallisuudelle. Jos Venäjä aidosti kokisi, että se voitti tämän hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan ja että siihen kannatti ryhtyä, niin se rohkaisee Venäjän johtoa — nykyjohtoa ja sen seuraajia — lähtemään uudelleen hyökkäyssotaan Euroopassa. Onhan Venäjän johto selvästi kertonut, että se kokee tavoitteekseen palauttaa enemmän tai vähemmän erilaisin keinoin Venäjän yhteyteen ei pelkästään Ukrainaa vaan myös muut entisen Neuvostoliiton maat tai jopa Venäjän imperiumiin aikanaan kuuluneet maat, joihin tietysti Suomikin yli sata vuotta kuului. Näin ollen, jotta Ukraina ei joudu sellaiseen pakkorauhaan, johon esimerkiksi me jouduimme lähes tasan 85 vuotta sitten, kun saimme turhia lupauksia Ranskalta ja Isolta-Britannialta sotilaallisesta tuesta, niin Euroopan maiden ja muiden maiden, jotka eivät hyväksy Venäjän hyökkäyssotaa, eivät hyväksy sitä, että Venäjä tästä aiheuttamastaan sodasta kävelisi voittajana ulos, olivat ne Euroopan unionin maita tai sitten Kanada, Norja tai muita maita, on annettava tässä ja nyt Ukrainalle lisää sotilaallista tukea.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-03-19T15:14:32,2025-03-19T15:19:37,Hyväksytty,1.1 2025_26_60,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Savio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_61,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevassa lisätalousarvioesityksessä puolustusmateriaalihankintoihin liittyvää UKR 2024 ‑tilausvaltuutta ehdotetaan korotettavaksi yhteensä 623,8 miljoonalla eurolla siten, että kotimaiselta puolustusteollisuudelta Ukrainan tueksi tehtävien tilausten kokonaisrahoitus nousee 660 miljoonaan euroon. Tällä tilausvaltuudella tilataan tuotteita suoraan kotimaisilta puolustusalan yrityksiltä, ja se tarkoittaa käytännössä merkittävää kotimaisen puolustusteollisuuden vahvistumista ja samalla myös myönteisiä työllisyysvaikutuksia. Valtuuden käytöstä aiheutuvista menoista 97 miljoonaa euroa katetaan Euroopan rauhanrahastosta saatavilla tuloilla. Arvoisa puhemies! Kyseessä on erittäin tärkeä päätös, varsinkin nyt, kun Ukraina taistelee rajoistaan ja itsemääräämisoikeudestaan. Suomen on pysyttävä määrätietoisesti Ukrainan tukena, samoin vahvistettava omaa puolustustaan. Arvoisa puhemies! Myös minä haluan kiittää oppositiopuolueiden edustajia laajasta yhteisymmärryksestä Ukrainan tuen tärkeydestä ja siitä, että koko eduskunta on yhdessä yhdistynyt Ukrainan asian taakse. Hienoa on tietenkin myös se, että asia on käsittelyssä samana päivänä, kun presidentti Zelenskyi on tehnyt valtiovierailun Suomeen. Arvoisa puhemies! Myönteistä tässä lisätalousarviossa on tietenkin myös se, että sen myötä valtion budjetin alijäämän odotetaan pienenevän yli 200 miljoonalla eurolla. Tämä johtuu erityisesti tupakkaveron korotuksesta aiemmin arvioitua enemmän kertyvistä verotuloista tänä vuonna. Hallituksen tekemä päätös tupakkaveron nostosta onkin osoittautunut erittäin järkeväksi ja toimivaksi. Arvoisa puhemies! Hallitus saa lisäksi maaliin jo viime vuonna sopimansa muutokset hedelmöityshoitojen Kela-korvauksiin ja ajokorttien uusimiseen tarvittaviin lääkärinlausuntoihin. Lopuksi totean, että hallitus tulee päättämään uusista merkittävistä kasvutoimista huhtikuun puoliväliriihessä ottaen huomioon samalla myös valtiontalouden kokonaisuuden. Tänäänhän eduskunta jo hyväksyikin lakiehdotuksen suurten puhtaan siirtymän teollisten investointien verohyvityksestä, mikä on yksi tärkeä askel uusien investointien houkuttelemiseksi Suomeen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Sami Savio,1314,2025-03-19T15:19:38,2025-03-19T15:22:31,Hyväksytty,1.1 2025_26_62,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_63,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä lisätalousarvioesitys ei poikkea edeltäjistään juurikaan. Tiedämme kaikki sen, miksi Suomen valtiontalous on vakavasti miinuksen puolella. Tälle vuodelle tehty valtion talousarvio, joka joulun alla hyväksyttiin, on 12,4 miljardia euroa alijäämäinen. Jokainen suomalainen ymmärtää sen — ja varsinkin ne, jotka joutuvat tästä velanotosta kärsimään — että tämä tie ei voi pitkään jatkua. Se, että 624 miljoonaa annetaan lisää tilausvaltuutta suomalaiselle teollisuudelle tuottamaan Ukrainallekin tarpeellisia sotaan tarvittavia tarvikkeita ja suomalaisia armeijavarastoja täydentämään, on erittäin hyvä asia. Nykyisessä tilanteessa, missä Eurooppa on, pitää Euroopan olla paljon vahvempi, koska Yhdysvaltain suunta tällä hetkellä... Siitäpä ei taida kukaan sen enempää tietää. Se on suurin piirtein sekaisin, koko suunta, minne he ovat menossa. Mutta suomalaisen talouden alamäen syy pitää kyllä selvittää. Minä olen yrittänyt tässä talossa puhua sen sata kertaa, että minkä takia tämän kansantalouden suurta murhenäytelmää ei olla pysäyttämässä. Me tällä hetkellä tämän ilmastopolitiikan takia, joka perustuu aivan vääriin lukuihin, olemme ajamassa Suomen metsäteollisuutta alas. Kannattaisi edustajien ja kaikkien suomalaisten muistaa, että metsäteollisuuden vientitulo on tällä hetkellä noin 20 prosenttia Suomen vientituloista, vielä kun siihen lasketaan mukaan se, miten se ruokkii metalliteollisuutta, energiateollisuutta ja kemianteollisuutta — nämä kolme pääalaahan siitä hyötyvät. Lisäksi se tuottaa valtavasti muita palveluita yhteiskunnalle ympärillään. Iso metsäteollisuuden kombinaatti jollakin seudulla ruokkii sitä aluetta erittäin tehokkaasti ja antaa työtä, voi sanoa vanhalla fraasilla, kannolta tehtaalle asti. Nyt tätä systeemiä ollaan ajamassa alas. Kuusi, seitsemän, kahdeksan miljoonaa mottia poltetaan arvokasta tukkipuuta ja kuitupuuta suoraan kattiloissa lämmöksi. Olemme hukanneet siinä samalla CHP-sähköä sen toistatuhatta megawattia. Kun turve saatiin valheellisilla luvuilla fossiiliseksi, niin nyt ollaan sitten tässä tilanteessa. Moni naureskelee tälle jutulle, mutta olen ihan varma, että kahden vuoden sisällä hymy hyytyy. Eihän tällä keinoin taloutta voi pitää, että oma teollisuus ajetaan alas ja kalliin energian varassa eletään. Sähkön hinta esimerkiksi huomenna illalla, muistaakseni kello 19:n aikaan, on 29 senttiä kilowattitunnilta. Se ohitetaan olankohautuksella, että mitäs tuosta, Olkiluoto kolmonen on huollossa. Niin on, mutta aikaisemmin normaalikeväänä, kun ei ollut näitä hurjuuksia tehty, sähkö oli edullista koko ajan. Ja nyt kun Suomeen tulevat nämä datakeskukset, joille vielä se tasainen sähkövirta syötetään edullisella hinnalla, niin suomalaiset veronmaksajat kärsivät tästä yhä enemmän, ja näitä lisätalousarvioita sen jälkeen joudutaan tekemään loputtomiin. Kaukana ei ole se päivä, jolloin... Seuraava lisätalousarvio voi olla se viimeinen naula Suomen talouden arkussa, kun me annamme vielä yhden negatiivisen eli velan varaan perustuvan lisätalousarvion. Kun luottoluokittajat kääntävät peukalon alas, niin mitäs sitten tehdään? Pari kolme prosenttiyksikköä nousee valtionvelan korko hyvin äkkiä. Lähes 200 miljardin euron velkapakettia kantava Suomen valtio olisi sillä hetkellä aivan pulassa. Sama koskee kuntataloutta, kunnillakin on valtavasti velkaa, ja sama koskee kotitalouksia. Jos me näitä tosiasioita emme huomaa, niin olemme tilanteessa, että kaikki edessä olevat isot talousleikkaukset ovat nykyisiin pieniin sipistelyihin verrattuna aivan valtavia, pakon edessä tehtyjä ratkaisuja. Tästä ei edes haluta keskustella, vaan me aina tätä samaa asiaa pyöritämme, miten pitäisi tehdä työllisyyttä parantavia investointeja, työttömyys pitää saada kuriin ja uudet investoinnit liikkeelle. No, ei varmasti saada, kun talouden kannalta välttämättömät toimintaedellytykset heikkenevät koko ajan. Käykää katsomassa vaikka jonain viikonloppuna ostoskeskuksia, niin näette, miten paljon siellä ihmisiä on. Ihmisillä ei ole enää rahaa ostaa. Viime kesänä kun olin erilaisissa kesätapahtumissa — niissä kävin minäkin katselemassa rakasta isänmaata, kaunista Suomen kesää — niin oli todella vähän ihmisiä paikalla. Miksi? Sen takia, kun ei ole rahaa ihmisillä ostaa. Eläkeläiset pysyvät kotona, eipä ole linja-automatkoja paljon tehty, ja lapsiperheet ovat aivan ahdingossa, kun eivät pysty enää arkisista asioista huolehtimaan. Toivon, arvoisa puhemies, että tähän asiaan päästään vihdoin ihan oikealla otteella kiinni ja alamme pikkuhiljaa puolustaa Suomen kansantalouden kannalta olennaisia asioita. Jos me jatkamme tätä samaa ilmastohumppaa, niin olemme kohta siinä tilanteessa, että hyvin helposti tulee 50 000—100 000 työtöntä lisää ja valtionvelka kasvaa hurjan lailla. En toivo sitä päivää, sitä suorastaan pelkään, mutta näitä talkoita ei kukaan pysty yksin tekemään. Siksi haastan, että eduskunta ottaa tämän puheen vakavasti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-03-19T15:22:42,2025-03-19T15:27:54,Hyväksytty,1.1 2025_26_64,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kilpi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_65,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tuolta salin vasemmalta puolelta tulee varsin taajaan syytöksiä siitä, että tämä hallitus toimii vastuuttomasti eikä se ole tekemisissä todellisuuden kanssa. Minä pikkasen haastan tätä ajatusta ja tämmöistä väitettä. Kyllä se niin on, että ensinnäkin silkkaa realismia, minkä kanssa tämä hallitus joutuu toimimaan, on se, että meillä ensinnäkin julkisen velan taso suhteessa bruttokansantuotteeseen on ylittänyt yhteisesti sovitut rajat jo aikaa sitten. Tästä varoiteltiin jo silloin viime kaudella heti ensimmäisenä vuotena, että sitä rajaa lähestytään ja nyt on tehtävä erityisen vahvasti toimenpiteitä, että saadaan velkaantuminen taittumaan, mutta mitään ei tapahtunut, ja oikeastaan velkaantuminen siitä vain kiihtyi. Se yhteisesti sovittu EU:n velkaantumisraja, velkaraja suhteessa bkt:hen, on 60 prosenttia, ja nythän se huitelee siellä yli 80 prosentissa. Samanaikaisesti se, mikä on vielä huolestuttavampaa, on se, että meidän perusjäämä on negatiivinen, ja se ei missään nimessä saisi olla näin paljon negatiivinen, mitä se on, negatiivinen ollenkaan. Ja noilla oliiviöljymaillakin, mitkä ovat suhteellisen lahjakkaita velkaantumisessa, on perusjäämä positiivinen. Heille jää viivan alle tulosta, jolla he voivat sitten taloutta pyörittää ja jopa niitä velkojakin maksaa. Samaan aikaan meidän talous ei ole kasvanut 18 vuoteen. Tämä yhtälö tässä näine kestävyysvajeineen tekee sen, että tämä tehtävä, minkä tämä hallitus on nyt joutunut hoitamaan, on valtavan iso ja se on vastuullinen kuin mikä, sen vastuullisempaa ei voikaan olla. Juuri niitä toimenpiteitähän, mitä tässä nyt esimerkiksi edustaja Hoskonenkin äsken juuri peräänkuulutti, nimenomaan on täällä peräänkuulutettu jo pitemmän aikaa, sitä, että ne muutokset on tehtävä, mitkä muut Pohjoismaat ovat tehneet jo vuosikymmeniä sitten, mutta niitä ei ole tehty, ja nyt ne on pakko tehdä. Ne on yksinkertaisesti pakko tehdä, ja niitä on tehty. Se on vaan niin, että paras turva, paras tae kriisin varalle, on vahva julkinen talous, ja Suomen talous ei ole vahva eikä se ole vakaa. Sen takia tämmöisessä todellisuudessa, missä tämä hallitus elää, se on erittäin vaikea tilanne. Ja kun tulee multikriisiä multikriisin päälle, niin se kriisinkestävyys, mitä tämä maa nyt edustaa, ei ole sillä tasolla, millä sen pitäisi olla. Se on vaan näin. Sitten vielä haluaisin muistuttaa, että ne ylitykset, mitkä nyt tapahtuvat näissä yhteisesti sovituissa rajoissa, eivät saa olla kuin vähäisiä ja ne eivät saa olla kuin väliaikaisia, ja ne eivät ole sitä kumpaakaan. Elikkä meitä koko ajan uhkaa alijäämämenettely näissä asioissa, ja jo se pelkästään asettaa meidät sellaiseen asemaan, että joudumme toimimaan todella vastuullisesti ja todella vahvasti kiinni siinä vallitsevassa todellisuudessa, missä me elämme. Emme elä missään vaihtoehtoisessa todellisuudessa. Tämä päivä on ollut erityisen hieno ja merkityksellinen päivä tässä salissa, koska täällä vieraili presidentti Zelenskyi. Muistan hyvin, kun hän piti puheen tälle salille melko tarkkaan kolme vuotta sitten noitten näyttöjen kautta. Silloin hän muistutti meitä siitä, että sama maa, mikä on hyökännyt heitä vastaan, on hyökännyt myös meitä vastaan. Ja ikävä kyllä me tarvitsemme edelleenkin niitä muistutuksia siitä, että tämäkin on ollut totta ja tämä voisi olla totta, jos me emme tee oikeita asioita ja jos me emme pidä huolta meidän taloudestamme, meidän turvallisuudestamme. Siksikin olen vähän sitä mieltä, että liian monella on vielä tässä vaiheessa hieman vaikeuksia ymmärtää, mikä se todellisuus on, missä me elämme, ja millä tavalla tässä nyt sitä vastuullista toimintaa oikein harjoitetaan. No, kun olimme Pohjoismaiden neuvostossa viimeisimmässä teemaistunnossa Reykjavíkissa, presidentti Zelenskyi vieraili myös siellä. Hän nosti esille Venäjän harrastaman todella, todella röyhkeän, säälimättömän sotarikoksen, ja se on lasten kaappaamiset. Niitä on tapahtunut tähän mennessä useita kymmeniätuhansia. Myöskin se on sitä todellisuutta, todellakin raakaa todellisuutta, missä tässä eletään. Seuraava Pohjoismaiden neuvoston kokous oli Kööpenhaminassa, ja siellä meillä oli mahdollisuus tavata ukrainalaisia sotilaita, jotka ovat olleet kaksi ja puoli vuotta sotavankeina Venäjällä. Nämä sotilaat olivat samanikäisiä kuin minun lapseni. Heidän kertomuksensa niistä olosuhteista, missä he joutuivat olemaan, olivat todella järkyttäviä: jatkuvaa hyvin, hyvin raakaa kiduttamista, pahoinpitelyä, epäinhimillisiä olosuhteita, nälkää, ei juomaa. Todella erikoinen tilanne, kun todellakin ymmärretään ja ollaan siinä todellisuudessa, että eletään vuotta 2025 ja Euroopassa. Tällaiset sotarikokset ovat edelleen mahdollisia, ja niitä tapahtuu juuri tällä hetkellä, kun me täällä istumme. Nyt se todellisuus, mikä nyt tämän lisätalousarvion kautta tulee, on se, että me näytämme mallia siinä, millä tavalla Ukrainan rinnalla seisotaan, millä tavalla tätä sotaa soditaan yhdessä, samassa rintamassa. Tuo 660 miljoonaa tilausvaltuuksia on merkittävä asia myös suomalaiselle teollisuudelle, koska ne ovat tilausvaltuuksia. Ne eivät ole enää mitään varaston tyhjentämisiä vaan tilauksia suomalaiselle puolustusvälineteollisuudelle, joka tuo sitä kasvua, joka tuo työtä, joka tuo innovaatioita, investointeja. Ja tässä on jo yksi hyvin merkittävä asia [Puhemies koputtaa] tässä lisätalousarviossa, joka tuo myös sitä kasvua, jota väitettiin tästä puuttuvan. Sanon vielä sen, arvoisa puhemies, että presidentti Zelenskyi sanoi silloin 22 [Puhemies koputtaa] tässä salissa, että Suomi on sodanvastaisen koalition moraalinen johtaja, ja näin se muuten on, ja näin sen pitää ollakin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-03-19T15:27:59,2025-03-19T15:35:22,Hyväksytty,1.1 2025_26_66,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Puhemiesneuvoston suositus todella on, että puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_67,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ensinnäkin Marko Kilvelle valaisevasta ja koskettavasta puheenvuorosta. Käsittelyssä on valtiovarainvaliokunnan mietintö ensimmäisestä lisätalousarviosta vuodelle 2025. Lisätalousarvioesitys vähentää valtion nettolainanoton tarvetta 211 miljoonalla eurolla, mikä on suuntana oikea. Arvoisa puhemies! Istunnon aluksi oli puhemies Halla-ahon kanssa parvella Ukrainan presidentti Zelenskyi vierailemassa ja saimme toivottaa hänet tervetulleeksi aplodien saattelemana. Ukraina käy oikeutettua puolustustaistelua Venäjää vastaan, ja erityisesti nyt on syytä jatkaa Ukrainan tukea. Lisätalousarviossa tuemme Ukrainaa merkittävästi ja samalla vahvistamme omaa puolustusteollisuutta ja sitä kautta myös omaa puolustuskykyämme. Lisäpanostukset katetaan jo myönnettyjen määrärahojen puitteissa sekä Euroopan rauhanrahastosta saatavilla tuloilla. Arvoisa puhemies! Vastalauseessaan sosiaalidemokraatit kritisoivat, ettei lisätalousarviossa ole tarpeeksi kasvutoimia. Samaan aikaan on hieman hämmentävää, että kun hallitus on tehnyt useita kasvutoimia esimerkiksi kilpailukyvyn vahvistamiseksi työmarkkinoihin liittyen, ovat sosiaalidemokraatit vastustaneet niitä kaikkia. Suhdannetilanteen takia hallituksen oikeansuuntaiset toimet eivät ole vielä purreet kunnolla, mutta valopilkkuja on jo nähtävissä, suunta on ylöspäin. Muun muassa Teknologiateollisuus on hetki sitten kertonut, että kauan odotettu käänne näyttää nyt tapahtuneen ja tuotanto on kääntynyt kasvuun maaliskuussa. Arvoisa puhemies! Tässä matalan syntyvyyden tilanteessa on erittäin hyvä, että hallitus korjaa viime hallituskaudella tehdyn päätöksen ja lisää jälleen hedelmöityshoidot Kela-korvausten piiriin. Tämä on erityisen tärkeää, kun tiedämme, että on useita pariskuntia, jotka eivät voi saada lapsia ilman hedelmöityshoitoja. Arvoisa puhemies! Lapset ovat elämän suola ja tulevaisuuden toivo. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-03-19T15:35:24,2025-03-19T15:37:43,Hyväksytty,1.1 2025_26_68,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_69,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Vuoden 2025 lisätalousarvioesityksen suurimmat ongelmat liittyvät siihen, mitä se ei sisällä. Tässäkään esityksessä ei ole kasvua ja luottamusta vahvistavia muutoksia talouspolitiikkaan, vaan hallitus jatkaa talouskasvun toivomista ryhtymättä tehokkaisiin toimiin luottamuspulasta kärsivän kotimarkkinakysynnän vahvistamiseksi. Kasvuennusteeseen liittyy runsaasti sekä kotimaisia että kansainvälisiä epävarmuustekijöitä. Tätä taustaa vasten olisi hallituksen pitänyt jo aikaa sitten käynnistää kotimarkkinoiden kysyntää tukevia ja luottamusta vahvistavia toimenpiteitä. Arvoisa herra puhemies! Kun puhutaan luottamusta vahvistavista toimenpiteistä, niin se ei lisää luottamusta täällä kotimaassa, että meillä on edelleen tilanne, jossa työttömyys ja köyhyys lisääntyvät ennätysvauhdilla. Luottamusta ei sisällä myöskään se, että hallituksella on jalka jarrupolkimella, kun puhutaan kotimaisista kasvutoimista. Luottamusta ei lisää se, että hallituksella on jalka kaasupolkimella silloin, kun hallitus tekee esityksiä ja päätöksiä, mitkä liittyvät edustaja Rasinkankaankin puheenvuorossaan mainitsemiin työllisyystoimiin, työmarkkinatoimiin ja päätöksiin, missä työmarkkinoita nimenomaan on sotkettu enemmän kuin vahvistettu sillä, että hallitus on asettanut itsensä työmarkkinarooliin, mikä on ennenkuulumatonta. Joten paljon riittää korjaamista, paljon riittää suunnanmuutosta. Aiemmissa puheenvuoroissa mainitut puoliväliriihen päätökset: kyllä minäkin innolla odotan, arvoisa puhemies, sitä, mitä päätöksiä ja esityksiä sieltä tulee, ja varsinkin niitä hyviä päätöksiä ja esityksiä siitä, mitenkä tätä luottamusta vahvistetaan niin, että esimerkiksi työmarkkinat saataisiin paremmin rauhoitettua. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-03-19T15:37:47,2025-03-19T15:39:30,Hyväksytty,1.1 2025_26_70,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Anna-Kristiina Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_71,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän lisätalousarvion keskeisin sisältö liittyy Ukrainan tukemiseen ja puolustusmateriaalihankintoihin. Ukrainan tukeminen on tosiaan koko meidän maanosamme kohtalonkysymys, ja tuen säilyminen vakaana ja tarpeeseen vastaavana on kannatettavaa. On hienoa, että Suomi näyttää juhlapuheiden sijaan konkretiaa juuri päivänä, jolloin presidentti Zelenskyi vierailee eduskunnassa. Toisena nostona tästä lisätalousarviosta: se sisältää jälleen hallituksen ideologisia valintoja, joissa yksityisten lääkärikäyntien Kela-korvauksia nostetaan ja hyvinvointialueilta leikataan jälleen. Arvoisa puhemies! Tämän lisätalousarvion pohjana toimivassa valtiovarainministeriön ennusteessa vuoden 2025 kasvuksi ennustetaan 1,6 prosenttia. Lisätalousarviosta puuttuvat kasvutoimet, mutta on hienoa, jos kasvua tapahtuisi hallituksen toimista huolimatta. Kasvutoimien puute on hallituskaudella näkynyt muihin EU-maihin vertailtaessa aneemisena kasvuna ja poikkeuksellisen huonona työllisyyskehityksenä. Hallitus olisi voinut reagoida lisääntyvään kansainväliseen epävarmuuteen, jossa uudet kauppapolitiikan uhkat luovat kyllä synkkiä pilviä optimistisiin arvioihin nähden. Esimerkiksi Suomen Pankin kasvuennuste on jo puolittanut kasvunäkymät tähän valtiovarainministeriön ennusteeseen verrattuna. Tätä taustaa vasten olisi hallituksen pitänyt jo aikaa sitten käynnistää kotimaisten markkinoiden kysyntää tukevia ja luottamusta vahvistavia toimia. Kotimarkkinoihin hallitus voi itse vaikuttaa, toisin kuin kansainväliseen tilanteeseen. Arvoisa puhemies! EU on ottanut käyttöön uudet arvonlisäverosäännöt, jotka mahdollistavat kaikille jäsenmaille alennetun arvonlisäverokannan soveltamisen lastenvaatteisiin. Aiemmin vain tietyt unionin maat ovat voineet alentaa näiden tuotteiden arvonlisäveroa. Esimerkiksi Ranskassa kaikki lastenvaatteet ja ‑kengät on vapautettu kokonaan arvonlisäverosta. Suomessa vaatteiden ja kenkien arvonlisävero on tällä hetkellä 25,5 prosenttia, mikä muodostaa merkittävän kustannuksen lapsiperheille. Lastenvaatteiden arvonlisäveron alentaminen voisi helpottaa vanhempien taloudellista taakkaa erityisesti aikana, jolloin monet kotitaloudet kärsivät kohonneista elinkustannuksista. Alhaisempi arvonlisävero tai verovapaus voisi kannustaa kuluttajia ostamaan lastenvaatteita, jotka kestävät käytössä ja ovat kestävän kehityksen mukaisesti valmistettuja. Tämä voisi hyödyttää kotimaisia tekstiilivalmistajia ja parantaa näin ollen myös kotimaista työllisyyttä alalla. Suomen talouskasvu ja vakaa kehitys vaatii toimia, mutta kaiken voi tehdä reilummin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-03-19T15:39:31,2025-03-19T15:43:01,Hyväksytty,1.1 2025_26_72,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_73,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä tähän lisätalousarviokeskusteluun muutama huomio tämän esityksen sisällöstä. Ensimmäinen liittyy tähän pääluokkaan 33 elikkä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan. Siellähän keskeinen muutos, joka tässä lisätalousarviossa tehdään, liittyy näiden Kela-korvausten korottamiseen, ja tässä taustalla on nyt varsinkin esimerkiksi se, että Kela-korvaukset palautetaan tänne hedelmöityshoitoihin. Tästä itse asiastahan on täällä jo paljonkin keskusteltu näiden hedelmöityshoitojen osalta, ja minusta voidaan ajatella, että siinä on ihan järkeä, koska meillä on siellä palvelukapeikko julkisen puolen osalta, ja ymmärrän, että tätä halutaan nyt sitten helpottaa näiden Kela-korvausten kautta. Mutta siinäkin olisi ollut varmaan silloin syytä toimia niin, että ne ovat aidosti kaikkien saatavilla. Nythän hallitus todella rajasi itselliset naiset ja myös naisparit näiden hedelmöityshoitojen ulkopuolelle. Toinen paikka, missä näille Kela-korvauksille varmasti on tarvetta, liittyy esimerkiksi näihin gynekologipalveluihin, joista esitys ollaan täällä jo itse asiassa käsitelty, ja siinä näitä parannetaan. Sitten ehkä se yleisin tapaus, jossa julkisten palveluiden osalta on kapeikkoja ja johon näitä Kela-korvauksia on käytetty, on sitten esimerkiksi hammaslääkäripalveluiden osalta. Mutta sitten kun tätä koko isoa kokonaisuutta katsoo, kun puhutaan näistä Kela-korvauksista, niin tämän vuoden budjettikirjassa, jos muistan oikein, kokonaissumma on tuommoinen 210 miljoonaa, mitä käytetään siis näihin yleislääkäripalkkioihin ja hammaslääkäripalkkioihin. Vaikka nämä tietyt kapeikot sieltä hoidettaisiin, niin silti väitän, että suurin osa tästä summasta voitaisiin sieltä säästää ja enemmänkin helpottaa sitten hyvinvointialueiden tilannetta, jotta julkisella puolella tosiasiallisesti pystyttäisiin näitä palveluita toimittamaan. Se olisi järkevämpi suunta, koska jo nyt on tiedossa se, että kun esimerkiksi viime vuoden osalta näitä Kela-korvauksia on nostettu, niin ne ovat enemmänkin siirtyneet sinne hintoihin eivätkä niinkään siihen, että käyttäjämäärät olisivat kasvaneet ja jonot julkiselta puolelta olisivat helpottaneet. Sen takia toivon, että tähän kokonaisuuteen käytettäisiin vielä enemmän huomiota. No, sitten vielä viimeinen huomio todella näihin kasvutoimenpiteisiin, joista täällä on paljon keskusteltu. Panin kyllä merkille, että täällä useampi hallituspuolueen edustaja todella totesi, että odottakaa vaan sitä puoliväliriihtä, kyllä sieltä tulee sitten päräyttäviä kasvutoimia, joita sopii sitten hämmästellä. Todella toivon, että näin käy, mutta koska tässä Suomen tilanne on ollut jo viimeiset vuodetkin erittäin haastava, niin tässä olisin todella toivonut, että hallitus nyt ei pimittäisi näitäkään toimenpiteitä vaan kertoisi ne avoimesti. Sillä olisi valtava luottamusta nostava vaikutus, mikäli meillä tiedettäisiin, mitä on tulossa, koska sitä meillä elinkeinoelämäkin kyllä todella tarvitsee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-03-19T15:43:01,2025-03-19T15:46:11,Hyväksytty,1.1 2025_26_74,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_75,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen noissa edellä pitämissäni puheenvuoroissa ottanut jo aika laajasti kantaa tähän pääasiaan, joka tässä lisätalousarviossa on, eli Ukrainan tuen kasvattamiseen ja todennut, kuinka tärkeää on, että se yksimielisesti täällä hyväksytään, ja myös siihen seuraavaksi suurimpaan asiaan tässä eli tekniseen muutokseen verotulokertymissä, joka nyt lisätalousarviossa myös tehdään, oikaistaan niitä kertymäarvioita. Mutta sitten täällä on pienempänä asiana tämä Kela-korvauksien lisäys, jossa hedelmöityshoidot tuodaan Kela-korvauksien piiriin. Se on pieni summa, mutta se on herättänyt täällä keskustelua kahdessakin merkityksessä. Ensinnäkin siinä, onko järkevää, että hedelmöityshoidot ovat Kela-korvauksen piirissä. Minusta on. Se on hyvä, että ne palautetaan. Suomi tarvitsee lisää lapsia ja vauvoja. Meidän pitää rakentaa maata, johon kaikki lapset ovat tervetulleita ja jokaisen perheen lapsilukutoive voisi toteutua. Meidän pitää luoda sellainen maa, jossa ilmapiiri on lapsimyönteinen, niin että meidän nuoret uskaltaisivat perheellistyä ja he ajattelisivat, että Suomi on maa, jossa lapsilla on hyvä olla. Ja näinhän tämä muuten on, näin tämä on. Tässä yhteydessä on herättänyt keskustelua se, että nyt Kela-korvausta ei uloteta itsellisiin naisiin tai naispareihin, siis hedelmöityshoitojen Kela-korvausta. Tähänhän otti kantaa yhdenvertaisuusnäkökulmasta myös perustuslakivaliokunta, joka totesi, että tämä hallituksen esitys ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa. Minä rohkenen olla tässä kyllä tukemassa hallituksen esitystä. Minusta tähän sisältyy myös... Yhtään väheksymättä mitään perheitä — kaikki, jotka tekevät kasvatustyötä, tekevät arvokasta työtä, ja erilaisissa perheissä lapset voivat saada hyvää kasvatusta ja rakkautta osakseen, läheisyyttä ja huolenpitoa, niin kuin pitääkin — silti mieleeni tulee marraskuun lopulta Maaseudun Tulevaisuudessa erittäin kokeneen lastenpsykiatrin Jari Sinkkosen haastattelu, jossa hän toteaa aika rohkeasti seuraavasti: perinteinen ydinperhe on lapsille keskimäärin paras kasvuympäristö, siis sellainen, jossa on äiti ja isä. Tämähän ei tarkoita sitä, niin kuin äsken totesin, etteikö muunkinlaisissa perheissä voisi saada hyvää kasvatusta ja rakkautta ja läheisyyttä, mutta monesti myös kohtaa ihmisten palautteen, jossa todetaan vähän niin kuin kiusallisesti, että perheet kokevat, että jos ollaan tämmöinen perinteinen ydinperhe, niin tänä päivänä se ei saa riittävästi arvostusta. Siksi haluan sanoa suoraan, että minä ajattelen samalla tavalla kuin tämä lastenpsykiatri Sinkkonen. Siis lähtökohtana keskimäärin — se ei tarkoita sitä, etteikö sielläkin voisi olla ongelmia, ja varmasti monessa on — se on varmasti paras ratkaisu, että lapsella voisi olla sekä äiti että isä. Näin itse ajattelen, ja tämä ajattelutapa osittain heijastuu siihen, että olen myös tukemassa sitä ratkaisua — kun yhteiskunta miettii, mihin käytämme niitä vähiä rahojamme — että silloin jos puhutaan näistä hedelmöityshoidoista, niin se rajaus olisi tämäntyyppinen, mitä hallitus nyt on tekemässä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-03-19T15:46:17,2025-03-19T15:50:13,Hyväksytty,1.1 2025_26_76,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_77,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Vielä muutama sana Ukrainasta. Näyttää siltä, että minuutti minuutilta tulee huonoja uutisia liittyen Ukrainan tilanteeseen, liittyen ennen kaikkea siihen, miten Yhdysvallat suhtautuu. Senhän me tiedämme, miten Venäjä suhtautuu — se haluaa miehittää koko maan ja lopettaa Ukrainan olemassaolon aidosti itsenäisenä valtiona ja Ukrainan kansan olemassaolon aidosti itsenäisenä kansakuntana — mutta nämä viimeiset uutiset lisäävät huolta Yhdysvaltojen suhtautumisesta. Niillä tarkoitan nyt Moskovasta tulleita uutisia, joissa Kremlin puhemies on korostanut presidenttien Trump ja Putin keskinäistä ymmärrystä ja luottamusta, ja tarkoitan Washingtonista tulleita uutisia, joiden mukaan Yhdysvallat olisi lopettamassa sen toiminnan, jossa pyritään jäljittämään Venäjän Ukrainasta kaappaamia lapsia. Pakko sanoa lopuksi tästä Ukraina-asiasta tällä erää, että presidentti Trumpin politiikka suhteessa Ukrainaan ja Ukrainan kansaan näyttää olevan hyvin julmaa. Toivon, että olen arviossani väärässä ja että ihan lähiaikoina Yhdysvallat lähtisi painostamaan Venäjää tulitaukoon. Painostuksen keinoja on monia. Talouspakotteet ovat yksi keino, eli niiden kiristäminen on yksi keino, ja aseellisen tuen lisääminen Ukrainalle olisi Yhdysvalloilta varmasti tehokas keino painostaa Venäjää Yhdysvaltojen jo Ukrainan kanssa alustavasti sopimaan tulitaukoon. Mutta, arvoisa puhemies, tässä lisäbudjetissa on kyse myös Kela-korvauksista, ja eiköhän se päivän kotimainen, siis kotimaan politiikkaan liittyvä, pääuutinen ole se, että demarit täällä äänestivät Kela-korvausten korottamisen puolesta eli siltä osin korottamisen puolesta, että ollaan toukokuun alusta korvaamassa korkeammilla Kela-korvauksilla eräitä sellaisia erityislääkäripalveluita, joita on hyvin vaikea julkiselta sektorilta saada. Kyse ei ole pelkästään lääkäreistä vaan myös eräistä muista palveluista. Esimerkkinä tästä voi mainita gynekologipalvelut. Tämähän on erinomainen asia, että demarit näköjään ovat nyt kääntäneet kelkkansa suhteessa Kela-korvauksiin ja äänestivät jokin aika sitten tässä salissa näiden korotusten puolesta. Pitää toivoa, että kun tänne tulee myöhemmin esitys, jolla toteutetaan tämä yli 65-vuotiaiden mahdollisuus valita yleislääkäri yksityiseltä puolelta tai julkiselta puolelta samalla hinnalla, niin tämäkin uudistus saa demareiden tuen. Siinähän on kyse kokeilusta, ja totta kai kokeilun myötä tulee kokemuksia — tulee hyviä kokemuksia, tulee huonoja kokemuksia — ja sitten näiden kokemusten valossa järjestelmää pitää kehittää. Pitää sanoa, että tämä demareiden kritiikki, tai suoraan sanottuna vaalipropaganda, näiden Kela-korvausten ympärillä on aivan pöyristyttävää. Annetaan ymmärtää, että hallitus on antamassa kaikki rahat sinne Kela-korvauksiin ja hylkäämässä hyvinvointialueet. — Aikaa tässä on nyt hyvin vähän, mutta sanon tämän, jotta nyt nämä luvut ymmärrettäisiin. — Tänä neljänä vuotena, siis tällä vaalikaudella, Kela-korvauksiin laitetaan veronmaksajien rahaa 335 miljoonaa, siis neljässä vuodessa yhteensä. Samanaikaisesti hyvinvointialueille laitetaan yli sata miljardia euroa rahaa. Ja tiedättekö? Se on ihan oikein. Hyvinvointialueille kuuluu meidän sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen — tuottaminen on sitten vähän eri asia, mutta niille kuuluu järjestäminen. Se on ihan oikein, että ne saavat aivan, aivan, aivan eri summia kuin mitä saavat Kela-korvausten kautta yksityissektorin potilaat. Mutta miten kehdataan väittää, että tämä hallitus on tehnyt arvovalinnan Kela-korvausten eli yksityissektorin potilaiden puolesta, kun luvut ovat tällaiset? Pelkästään tänä vuonna, [Puhemies koputtaa] 2025, hyvinvointialueet saavat, siis tänä vuonna, 2 200 miljoonaa lisää verrattuna viime vuoteen, [Puhemies koputtaa] ja koko neljän vuoden aikana Kela-korvauksiin laitetaan veronmaksajien rahaa 335 miljoonaa. Pöyristyttävää tämä vaalipropaganda, ja toivon, [Puhemies koputtaa] että ihmiset vähän pystyisivät näitä lukuja vertaamaan ja saamaan oikeamman kuvan hallituksen politiikasta kuin mitä demaripropagandasta saa ymmärtää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-03-19T15:50:17,2025-03-19T15:56:12,Hyväksytty,1.1 2025_26_78,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_79,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! On mielenkiintoista kuunnella edustaja Zyskowiczin vahvaa propagandapuheenvuoroa demareihin kohdistettuna. En tiedä, onko se Zyskowiczin vai jonkun muun ansiota, että myös Helsingin Sanomat kirjoitti tästä SDP:n mielenmuutoksesta tänään isoin otsikoin. Jonkun propaganda on mennyt perille. Vastaavasti siellä oli mennyt perille myös se, että Kela-korvausten suurentaminen ja laajentaminen on tietysti kokoomuksen pitkäaikainen tavoite, mikä silloin aikaisemmin on ehkä kaatunut joissakin hallituksissa. Muistan, kun silloin Sipilän kaudella tätä laajaa valinnanvapautta kokoomus ajoi voimakkaasti läpi, mutta sen keskusta ja asiantuntijat tyrmäsivät. Mutta katson, että Kela-korvauksista — tästä nyt aikaisemmin puhuttiin — nämä hedelmöityshoitojen sosiaaliset syyt olisi syytä jatkovalmistella ja katsoa niin, että niitä voitaisiin laajentaa. Toinen asia, arvoisa puhemies, mihin tämä lisätalousarvio liittyy vahvasti, on tietysti tämä Ukrainan tukeminen. Mehän saimme nyt ikäviä uutisia siitä, että tämä Kaja Kallaksen 40 miljardin paketti näyttää kaatuvan, mutta sieltä varmasti tulee nyt erilaisia malleja, joilla sitten mietitään, miten Ukrainaa voidaan toisaalta tukea ja miten eurooppalaiset voivat omaa puolustusteollisuuttaan entisestään parantaa ja vahvistaa. Vähän nyt asettavat kyllä miettimään pääministerin viimeviikkoiset puheet, joissa hän ylisti Espanjan pääministeriä vierailusta ja lupauksista siitä, miten Espanja sitoutuu myöskin Ukrainan tukemiseen, kun nyt uutiset kertovat, että nimenomaan Espanjan suunnalta ja muutamasta muusta maasta on tullut kielteinen kanta tähän pakettiin. Että mitä siellä sitten tosiasiassa on sovittu, ja millä mielillä ne etelän valtiot ovat Ukrainaa tukemassa? Me tarvitsemme heidät vahvasti tähän työhön mukaan, se on aivan selvä. Meidän pitää tässä talossa varautua siihen, että näitä esityksiä tulee, ja meidän puolustusvoimat ja puolustusministeriö silloin myöskin tulevat budjettiaan varmasti kasvattamaan. Mutta uskon, että oppositio vahvasti tukee sitä työtä, mitä hallitus tekee sen edestä, että Ukraina saa kaiken tarvittavan tuen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-03-19T15:56:12,2025-03-19T15:58:42,Hyväksytty,1.1 2025_26_80,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_81,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pakko myöntää, että minulle ei kuulu mitään kunniaa siitä, että Helsingin Sanomat on kertonut demareiden kelkankäännöksestä suhtautumisessa Kela-korvausten korottamiseen tai Kela-korvauksien käyttämiseen. Se on hieno asia, että he ovat tällaisen uuden arvion tehneet — vielä kun ehtisivät korjaamaan sieltä omilta puolueen verkkosivuilta ne julmat säkeet, mitä siellä koko Kela-korvausjärjestelmää kohtaan esitetään. Kyllä Helsingin Sanomat on tämän uutisen ilmeisesti valppaiden toimittajiensa ansiosta laittanut. Mitä tulee edustaja Ovaskan puheenvuoroon muuten, niin on pakko sanoa, että kyllä keskustakin tämän Kela-korvauspopulismin ja Kela-korvauspropagandan hyvin hallitsee. Nimittäin tästä ei ole montaakaan päivää, kun joku keskustan johtohenkilöistä, tai puolue puolueena, käytti sellaista ilmaisua, että Kela-korvauksiin ”lapioidaan veronmaksajien rahaa”. No, kun äsken kerroin, että neljässä vuodessa Kela-korvauksia annetaan 335 miljoonaa ja hyvinvointialueille 100 000 miljoonaa, niin en tiedä, mikä olisi se riittävän iso väline, jolla voisi kuvata sitä hyvinvointialueille annettavaa rahasummaa, jos kerta tämä Kela-korvauksiin laitettava 335 miljoonaa olisi joku ”lapioimisen” kohde. En tunne niitä kaikkia maaseudun työvälineitä ja kuormureita, mutta olisiko tuommoinen mahtavan suuri kauhakuormaaja se, millä voitaisiin sitten kertoa, kuinka paljon laitetaan hyvinvointialueille rahaa? Ja kuten äsken sanoin, se on ihan oikein. Ei näitä lukuja pidäkään verrata niin, että kummalle enemmän. Totta kai hyvinvointialueille annetaan satoja kertoja enemmän, koska siellähän se meidän sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on ja Kela-korvausten kautta toteutettavat asiat ovat täydennyksiä. Ja itse asiassa ainakin minulle on jäänyt epäselväksi myös keskustan kanta tähän 65 vuotta täyttäneiden kokeiluun, joka on tarkoitus loppuvuodesta aloittaa. Toivottavasti edustaja Ovaskan hyvällä opastuksella keskusta ottaa myönteisen kannan. Tuolla kun olen kiertänyt, olen huomannut, että ainakin keskustan äänestäjät, varsinkin ne 65 vuotta täyttäneet äänestäjät, ovat ottaneet tähän kokeiluun hyvin myönteisen kannan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-03-19T15:58:42,2025-03-19T16:01:47,Hyväksytty,1.1 2025_26_82,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_83,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On ylipäätään tärkeää, että valtioneuvosto turvaa hyvinvointialueille riittävän rahoituksen palvelujen kehittämiseksi myös niin, että esimerkiksi gynekologisia palveluita olisi paremmin saatavilla myöskin julkisella puolella. Julkisessa perusterveydenhuollossa naistentautien, synnytysten ja erikoislääkärien palveluja ei ole kattavasti saatavilla, ja yksityiset palvelut täydentävät perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluita. On ylipäänsä tärkeää edistää potilaiden mahdollisuuksia päästä gynekologipalvelujen piiriin ja nopeuttaa oireisten potilaiden hoidon aloittamista. Myös julkisessa terveydenhuollossa palvelujen yhdenvertaisemman saavutettavuuden kannalta on yksityisessä terveydenhuollossa toimivien gynekologien palkkiotaksan korottamisen rinnalla vahvistettava julkisen perusterveydenhuollon osaamista ja resursseja gynekologisten sairauksien hoidossa. Tämä Kela-korvausten muutos, sairausvakuutuslain muuttaminen, että naistentautien ja synnytysten erikoislääkärien hoito korvataan korkeamman erikoistaksan perusteella ja että suuhygienistin ja fysioterapeutin käynnit ovat korvattavia ilman lähetettä... Suun terveydenhuollon ja parodontologian korvausten lisärahoitus on kannatettava. Suun terveydenhuollossa julkisen jonot ovat pitkät ja asiakkaan maksuosuus on korkea, joten yksityisiä toimijoita tarvitaan. Hampaiden kiinnityskudossairaudet ovat alihoidettuja mutta hyvin yleisiä, joten niiden korkeampi korvaus on siltä osin perusteltu. Tavoitteena on parantaa perusterveydenhuollon saatavuutta, siirtää painopiste ennaltaehkäisevään hoitoon ja edistää työnjakoa eri ammattiryhmien välillä ja lisätä valinnanvapautta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-03-19T16:01:47,2025-03-19T16:03:57,Hyväksytty,1.1 2025_26_84,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_85,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En ota sen enempää kantaa maatalouden työkoneisiin, mutta tässä vaikuttaa vähän siltä, että tilat, jolla on jo koneet ja traktorit kunnossa, saavat lisää rahaa, ja sitten niiltä, jotka sillä vanhalla Massey Fergusonilla ajavat, viedään loputkin. Tässä on vähän sama hyvinvointialueiden kanssa nyt, eli hyvinvointialueet ovat rahapulassa, ja sitten yksityiset palvelutuottajat vetävät hillot välistä. Ja mitä tulee sitten 65 vuotta täyttäneisiin ja sen iän ylittäneisiin, niin täytyy edustajalle todeta vielä, että siinä on paljon avoimia kysymyksiä. Lääkäriliittohan on pitänyt sitä erittäin huonona ratkaisuna, erityisesti siitä syystä, että ongelmana on, miten se hoidon jatkuvuus turvataan. Onhan hienoa päästä yksityislääkärille ja saada se edullisesti, mutta sitten jatkohoidot ovatkin suurempi kysymys ja se, kuka ne maksaa ja kuka kuittaa sitten sen hoitopolun loppuun. Siksi en voi vielä antaa ohjetta keskustalaisille tuolla kentällä siitä, pitääkö nyt uskoa edustaja Zyskowiczia ja kokoomusta vai pitääkö uskoa Lääkäriliittoa ja alan ammattilaisia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-03-19T16:03:57,2025-03-19T16:05:15,Hyväksytty,1.1 2025_26_86,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,Edustaja Kosonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_87,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minusta on ilmiselvää, että tässä nähdään tämä kokoomuksen pitkäaikaisten haaveiden toteutuminen. Silloin Sipilän kaudella yritettiin yhdessä kovasti tehdä sote-uudistusta, mutta sehän kaatui sitten perustuslakiin sen takia, koska yksityistäminen meni vähän liian pitkälle, ja nyt tämä sama haave näkyy näissä Kela-korvausten paisuttamisissa. Olen nyt tutustunut esimerkiksi tähän yli 65-vuotiaiden Kela-korvausmalliin, ja se on erikoista, että samaan aikaan kokoomus ja hallitus ajavat omalääkärimallia ja sitten toisaalta on yli 65-vuotiaiden tukeminen yksityiselle. Nämähän ovat aivan ristiriidassa keskenään. Eli kun Kela-korvauksilla yli 65-vuotiaat pääsevät pari kertaa sinne yksityiselle lääkärille, niin se ajaa sieltä julkiselta puolelta näitä lääkäreitä, niitä mahdollisia omalääkäreitä, pois sinne yksityiselle puolelle. Sitten tässä on myös esimerkiksi se hoidon jatkuvuus, joka on omalääkärimallissa se ydinasia, joka turvaa sen — esimerkiksi Norjasta siitä on hyviä esimerkkejä — eli hoidon jatkuvuus on juuri ydintä siinä omalääkärimallissa. Kun lääkäri tietää potilaan taustat, ehkä perheen, niin siinä säästetään aikaa ja resursseja, kun sitten hoidetaan näitä ihmisiä. Tällä yli 65-vuotiaiden mallillahan ei ole mitään tekemistä sen hoidon jatkuvuuden kanssa. Pari kertaa siellä yksityisellä puolella voi sitten käydä, kun pitäisi hoitaa järjestelmällisesti, pitkäjänteisesti näitä ihmisiä. Sitten vielä yksi kysymys tästä 65 vuoden ikärajasta: mistä se on tullut? Eihän sairastavuus ole sidoksissa siihen, minkä ikäinen ihminen on. Tästä on kyllä ihan ammattilaisilta asiantuntijalausuntoja saatavilla. En usko, että kauhean moni, joka esimerkiksi omalääkärimallin hyvin tuntee ja ymmärtää, minkä takia se on hyvä asia, kannattaisi tätä. Tässä on jotkut muut tarkoitusperät.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-03-19T16:05:15,2025-03-19T16:07:58,Hyväksytty,1.1 2025_26_88,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_89,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Ovaska taisi sanoa, että hyvinvointialueilta viedään loputkin, vähän niin kuin tuhkatkin pesästä. No, tämä on juuri sitä väärää tietoa, mitä nyt vaalien alla tuolla levitetään. Sanon nyt taas kerran, että pelkästään tänä vuonna hyvinvointialueet saavat käyttöönsä 2 200 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna, [Jouni Ovaskan välihuuto] eli todellakaan sieltä ei viedä loppujakin. Enhän minä tietystikään sitä kiistä, että hyvinvointialueet ovat vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, mutta se on merkinnyt myös sitä, monien ikävien päätösten ohella, että toimintaa on aika lailla kehitetty eri hyvinvointialueilla. On paljon hyviä kokemuksia siitä, miten toimintoja on kehitetty, mistä potilas, asiakas, on hyötynyt mutta myös hyvinvointialueen talous on hyötynyt. En kiistä myöskään sitä, että tämä yli 65-vuotiaiden pääsy yksityislääkärille samalla hinnalla kuin julkiselle on vasta luonnosvaiheessa ja että tähän varmasti liittyy paljon avoimia kysymyksiä ja haasteitakin muun muassa liittyen tähän hoidon jatkuvuuteen. Niinpä tämä, mitä hallitus ajaa, on kokeilu, ja sen kokeilun kuluessa saadaan sitten erilaisia kokemuksia, tietoa, ja voidaan ottaa ne huomioon, jos halutaan sitä samankaltaista mallia jatkaa. Sanoitte, että tämä on täysin ristiriidassa omalääkäriajattelun kanssa. Itsekin tietysti näen omalääkärijärjestelmässä niitä hyviä puolia, mitä edustaja Kosonenkin täällä toi esiin. Pakko myöntää, etten tunne riittävästi näitä yksityiskohtia, mutta huomasin, että sellainen kiistaton asiantuntija kuin HUSin Lasse Lehtonen oli omalääkärijärjestelmään suositellut Tanskan mallia, joka — näin ymmärsin — perustuu kokonaan ammatinharjoittajamalliin eli tässä mielessä, voisi sanoa, yksityissektorin tuottamaan perusterveydenhuoltoon. Mutta en lähde tästä mitään väittämään, kun en paremmin asiaa tunne. Toivon, että sosiaali- ja terveysvaliokunta perehtyy, kun näitä asioita käsitellään, myös siihen, miten nämä hoidon jatkuvuusongelmat esimerkiksi siellä Tanskassa on ratkaistu. Ja lopuksi vielä: Mistä tämä 65 vuotta? Monet ihmiset jäävät niinä aikoina eläkkeelle ja eivät ole sen jälkeen työterveyshuollon piirissä, ja samanaikaisesti terveysmurheet eivät yleensä vähene. Se mielestäni aika hyvin selittää, mistä tämä ikäraja tulee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-03-19T16:07:58,2025-03-19T16:11:00,Hyväksytty,1.1 2025_26_90,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,Edustaja Kosonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_91,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Omalääkärimallissahan on erilaisia toteutustapoja, ja juuri tämä ammatinharjoittajamalli on yksi vaihtoehto, mutta senhän pitää olla kuitenkin julkisen kautta ohjattua, niin kuin tietysti tämä sote-uudistus velvoittaa. Meillä Etelä-Savossa on ikääntyneille omalääkärit tällä hetkellä olleet — siitä on erittäin hyviä kokemuksia — ja nimenomaan julkisten palveluiden, Eloisan, kautta. Tämä varmasti riippuu myös siitä, millä tavalla on sitten näitä lääkäreitä tarjolla. Me ollaan hyvin erilaisia Suomessa, eri puolilla on erilaista tarjontaa ja erilainen saatavuus. Esimerkiksi Länsi-Uudellamaallahan pilotoidaan nyt tätä ammatinharjoittajamallia tässä omalääkärikokeilussa. Eli sieltä varmasti nähdään sitten näitä esimerkkejä, ja se on sillä tavalla yksi mahdollinen. Vielä sitten menen tähän lisätalousarvioon ja näihin lausumiin ja Kela-korvauksiin siinä mielessä, että itse kyllä katson, että kun kuitenkin tämä sairausvakuutuslaki, joka oli nyt tässä avattuna, olisi mahdollistanut naisparien hedelmällisyyshoidot ja myös itsellisten naisten hedelmällisyyshoidot, niin tämä olisi pitänyt nyt samalla tässä hoitaa. Minusta tämä ei ole järkevää lainsäädäntöä tällä hetkellä Suomessa, jossa syntyvyys on muutenkin erittäin matala. Kaikkien keinojen pitää olla käytössä, että syntyvyys saadaan nousuun. Tätä hieman ihmettelen kyllä hallitukselta, että ei ollut tämmöinen kokonaisnäkemys sitten mukana ollenkaan tässä Kela-korvausten suhteen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+5.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-03-19T16:11:01,2025-03-19T16:13:05,Hyväksytty,1.1 2025_26_92,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 37/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa. Edustaja Hiltunen, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_26_93,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Pia,Hiltunen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 37/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies ja arvoisat kollegat! Esittelen nyt lakialoitteen laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta. Päiväkodeissa ja kouluissa voi tulla poikkeustilanteita, joissa opettajat voivat joutua kohtaamaan aggressiivista ja vaarallista käyttäytymistä. Näissä tilanteissa opettajalla tulisi olla oikeus käyttää kohtuullisia rajoitustoimenpiteitä käyttäytymisen hillitsemiseksi. Fyysisestä rajoittamisesta kiinnipitämällä tulisi säätää varhaiskasvatuslaissa ja perusopetuslaissa. Lapsella on oikeus turvalliseen kasvu- ja oppimisympäristöön niin varhaiskasvatuksessa kuin perusopetuksessakin. Turvallisuudesta vastaavat opettajat ja rehtori tai päiväkodinjohtaja. Koulussa voidaan käyttää vain perusopetuslaissa säädettyjä puuttumis-, kurinpito- ja turvaamistoimia. Varhaiskasvatuslaissa ei ole vastaavaa sääntelyä. Tilanteissa, joissa lapsi käyttäytyy aggressiivisesti tai vaarallisesti, välttämättömien voimakeinojen käyttö perustuu pääsääntöisesti rikoslakiin. Oppilaan fyysisestä rauhoittamisesta kiinnipitämällä ei ole säädetty perusopetuslaissa eikä varhaiskasvatuslaissa. Perusoikeuksien rajoittaminen voi tulla yksittäistapauksissa kyseeseen ainoastaan rikoslaissa säädettynä hätävarjeluna tai pakkotilanteissa sallittuna tekona silloin, kun vähemmän rajoittavat toimet eivät tule kysymykseen. Välttämätön voimankäyttö on mahdollista myös perusopetuslain mukaisesti silloin, kun opetusta häiritsevä tai turvallisuutta vaarantava oppilas poistetaan opetustilasta, koulun tilaisuudesta tai koulun alueelta tai kun oppilaalta otetaan haltuun turvallisuutta vaarantava tai häiritsemiseen käytettävä esine tai aine. Varhaiskasvatuslaissa ei ole vastaavaa sääntelyä. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin taatakseen, että kurinpito kouluissa tapahtuu tavalla, joka on lapsen ihmisarvon mukaista ja sopusoinnussa tämän yleissopimuksen kanssa. Sopimusvaltiot takaavat artiklan nojalla, että lasta ei kiduteta eikä kohdella tai rangaista julmalla, epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla. YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentissa on tunnistettu poikkeustilanteet, joissa opettajat ja muut henkilöt, kuten lasten parissa laitoksissa ja lakia rikkoneiden lasten parissa työskentelevät henkilöt, voivat joutua kohtaamaan vaarallista käyttäytymistä, joka oikeuttaa käyttämään kohtuullisia rajoitustoimenpiteitä käyttäytymisen hillitsemiseksi. Tässäkin on selkeä ero lapsen ja muiden suojelemiseksi tarvittavan voimankäytön ja rangaistustarkoituksellisen voimankäytön välillä. Tarvittavan voimankäytön on oltava kaikissa tilanteissa mahdollisimman vähäistä ja lyhytkestoista. Yleiskommentissa on myös todettu, että lisäksi tarvitaan yksityiskohtaista ohjeistusta ja koulutusta sekä rajoitustoimenpiteisiin turvaamisen minimoimiseksi että sen varmistamiseksi, että käytettävät menetelmät ovat turvallisia ja oikeasuhtaisia tilanteeseen nähden ja ettei niihin sisälly tarkoituksellista kivun aiheuttamista hillitsemiskeinona. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on tarve selkeyttää nykytilannetta. Jo nyt työnantaja järjestää koulutusta päiväkotien ja koulujen henkilökunnalle turvallisesta fyysisestä rajoittamisesta. Fyysinen rajoittaminen tarkoittaa toimenpiteitä, joilla turvallisesti rajoitetaan ja ehkäistään riehuvan ihmisen liikkeitä. On selvää, että päiväkodeissa ja kouluissa on poikkeustilanteita, joissa rehtorilla ja opettajalla tulisi olla oikeus rauhoittaa oppilas fyysisesti rajoittamalla oppilasta oman tai muiden oppilaiden tai koulun henkilökunnan turvallisuuden varmistamiseksi silloin, kun vähemmän rajoittavat toimet eivät tule kysymykseen. Myös apulaisoikeusasiamies on ratkaisussaan todennut, että oppilaiden oikeusturvan toteutumiseksi on välttämätöntä, että asiasta säädetään nimenomaan laissa. Näin ollen, jos lapsi käytöksellään aiheuttaa välitöntä vaaraa omalle tai toisen turvallisuudelle tai uhkaa välittömästi vahingoittaa toisen omaisuutta, on päiväkodinjohtajalla tai opettajalla oikeus rajoittaa oppilasta fyysisesti kiinnipitämällä tai vastaavalla tavalla vahingon estämiseksi. Toimenpide on toteutettava tavalla, jota voidaan pitää puolustettavana lapsen ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Fyysinen rajoittaminen pitää lopettaa heti, kun se ei enää ole välttämätöntä. Fyysiseen rajoittamiseen turvautuneen päiväkodinjohtajan tai opettajan tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta varhaiskasvatuksen järjestäjälle. Tässäpä esittelypuheenvuoro. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+6.aspx,fi,Pia Hiltunen,1534,2025-03-19T16:13:35,2025-03-19T16:18:19,Hyväksytty,1.1 2025_26_94,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 37/2024 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_95,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 37/2024 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Meidän poliitikkojen tärkein tehtävä on varmistaa, että jokainen lapsi saa kasvaa ja kehittyä turvallisessa ympäristössä. Varhaiskasvatus on paitsi oppimisen myös perusturvallisuuden rakentamisen aikaa. Se on vaihe, jossa lapsi oppii luottamaan ympäristöönsä, aikuisiin ja toisiin lapsiin. Välillä kuitenkin on tilanteita, joissa lapsi voi käyttäytyä arvaamattomasti ja asettaa itsensä tai muut vaaraan. Tällöin aikuisen on voitava toimia selkein ja turvallisin ohjein. Varhaiskasvatuksessa ei ole nyt kyllin selkeitä säännöksiä tilanteisiin, joissa lapsen tai muiden turvallisuus on uhattuna. Tämä epäselvyys jättää henkilöstön hankalaan asemaan. Edustaja Hiltusen lakialoite tuo kaivattua selkeyttä asiaan. Arvoisa rouva puhemies! Varhaislapsuuden turvallisuus on ensiarvoisen tärkeää. Lakiesityksessä kyse ei ole voimankäytön lisäämisestä vaan vastuullisesta toiminnasta, jossa lapsen turvallisuus on etusijalla. Fyysinen rajoittaminen on aina viimesijaisin keino — sitä käytetään vain, jos muut keinot eivät riitä. Sen on oltava lyhytkestoista ja tilannekohtaisesti arvioitua. Sen tarkoitus ei ole rangaista vaan suojata. Jokainen lapsi ansaitsee turvallisen kasvuympäristön, ja jokainen varhaiskasvatuksen ammattilainen ansaitsee työkalut ja selkeät raamit, joiden puitteissa toimia vastuullisesti. Arvoisa rouva puhemies! Turvallisuus on jokaisen lapsen perusoikeus. Jokaisella varhaiskasvatuksen ammattilaisella on oltava selkeät toimintamallit, joiden mukaan puuttua turvattomuuteen. Tämä lakialoite ei muuta kasvatuksen periaatteita. Se tuo lapsille ja henkilöstölle turvaa. Kannatan lakialoitetta, ja toivon sen pikaista etenemistä. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-19T16:18:19,2025-03-19T16:20:45,Hyväksytty,1.1 2025_26_96,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 37/2024 vp,Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_97,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 37/2024 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Hiltunen luokanopettajana ja kasvatustieteen maisterina tuntee varmasti tämän asian erittäin hyvin, ja luotan hänen asiantuntemukseensa liittyen lakialoitteeseen laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta. Päiväkodeissa ja kouluissa voi tulla poikkeustilanteita, joissa opettajat voivat joutua kohtaamaan aggressiivista ja vaarallistakin käyttäytymistä, joten tämä lakialoite sinällään on varmasti paikallaan ja ajan hengen mukainen. Meidän on vain tässä ajassa huomioitava ne asiat, millä me saadaan vielä paremmin turvattua meidän lasten ja nuorten niin varhaiskasvatuksessa olemista kuin sitten kouluissakin olemista. Toki nämä toimet ovat tärkeitä, ja tietysti äärimmäisen tärkeitä, kuten tiedetään, ovat myös nämä ennaltaehkäisevät toimet, mitkä liittyvät lasten ja nuorten tulevaisuuteen niin varhaiskasvatuksessa kuin kouluissa ja sitten myös siellä perheoloissakin. Eli nekin, nimenomaan ne ennaltaehkäisevät toimet, kannattaa huomioida sitten kaikessa päätöksenteossa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-03-19T16:20:45,2025-03-19T16:21:43,Hyväksytty,1.1 2025_26_98,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 37/2024 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_99,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 37/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään käsittelyssä on kaksi edustaja Hiltusen tekemää lakialoitetta, joiden tavoitteena on parantaa peruskoulujen ja varhaiskasvatuksen turvallisuutta sekä antaa opettajille ja varhaiskasvatuksen henkilökunnalle selkeät, lainmukaiset työkalut puuttua tilanteisiin, joissa lapsen tai oppilaan käytös aiheuttaa välitöntä vaaraa hänelle itselleen, muille tai omaisuudelle. Koska lakialoitteet ovat sisällöllisesti samansuuntaiset, niin käsittelen niitä tässä yhdessä. Arvoisa rouva puhemies! Itse olen toiminut lähes 20 vuoden ajan koulupoliisina ennen kansanedustajan tehtäviä, ja voin omasta kokemuksestani sanoa, että fyysinen väkivalta on yhä näkyvämpää alakouluikäisten keskuudessa ja jopa päiväkoti-ikäisten joukossa kouluissa ja päiväkodeissa. Ei siis ole harvinaista, että henkilökunta niin kouluissa kuin päiväkodeissa joutuu kokemaan fyysistä väkivaltaa kuten myös toiset lapset: puremista, potkimista, lyömistä, raapimista ja esineiden heittelyä. Oulussa opetushenkilöstöllä on käytössä puruhihoja ja kevyesti panssaroituja turvatakkeja väkivaltatilanteiden vahinkojen ehkäisemiseksi. Näin tämä itse ongelma ei ratkea, vaan on oltava riittävät työkalut näihin ongelmiin puuttumiseksi. Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaisena ja koulupoliisina katsoen on mielestäni selvää, että nykyiset keinot eivät riitä tukemaan opettajia ja varhaiskasvatuksen henkilökuntaa riittävästi häiriökäyttäytymisen hallinnassa, mikä on heikentänyt työrauhaa ja lisännyt turvattomuutta. Kun koulusta ja oppilaiden häiriökäyttäytymisestä puhutaan, ei voi myöskään unohtaa perheiden kasvatusvastuuta ja ‑velvollisuutta. Perheissä tulisikin tarkkaan katsoa, että lasten ja nuorten arkirutiinit, nukkuminen ja syöminen ovat kunnossa. Lähtökohtaisen tehtävänjaon perheiden ja koulun välillä tulee olla se, että perhe kasvattaa ja koulu opettaa. Arvoisa puhemies! Opetuksen on tapahduttava turvallisessa ympäristössä, ja henkilökunnalla on oltava tarvittavat keinot tämän takaamiseksi jokaiselle oppilaalle ja myös itselleen. Näitä lasten aggressiivisia välikohtauksia tapahtuu lähes viikoittain, jopa useamminkin. Opettajia kuormittavan byrokratian välttämiseksi tulisi mielestäni kirjallinen raportointivelvollisuus olla vain vakavimmissa tilanteissa. Toki huoltajille tulee aina ilmoittaa tapahtuneesta välikohtauksesta. Lopuksi totean, että hallitus tekee jo työtä oppimisrauhan eteen esimerkiksi oppimisen tuen uudistuksen sekä kännykänkäytön rajoitusten kautta, mutta niiden ohella näitä lakiesityksiä on vaikea olla tukematta. Kannatan näitä lakialoitteita. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+6.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-03-19T16:21:48,2025-03-19T16:24:50,Hyväksytty,1.1 2025_26_100,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 37/2024 vp,Edustaja Hiltunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_101,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Pia,Hiltunen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 37/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä puheenvuoroista edustajille. Oikeastaan tämän lain ajatus ei ole siinä, että tämä pelastaisi jotenkin nykytilannetta varsinaisesti vaan vähän niin kuin antaisi selkänojaa, kuten esimerkiksi tämä mobiililaitteista säädetty laki. Olisi tavallaan oikein, että näistä kiinniottotilanteista, koska niitä siellä arjessa väistämättä tulee — jokainen kouluarjessa työskennellyt sen tietää — olisi säädetty silloin siellä varhaiskasvatuslaissa ja perusopetuslaissa. Nythän siitä on ainoastaan siellä rikoslaissa säädettynä. Tämän tarkoitushan on näin ollen tosissaankin turvata, ei rangaista, eli on tilanteita, jolloin lapsi voi olla vaaraksi itselleen, muille, aikuisille ja niin edelleen, ja silloin tarvitaan fyysistä kiinnipitoa. Tässä ideana on turvata lapsen oikeus siihen, että se on kohtuullista ja vain välttämätöntä ja viimesijaista, kuten täällä salissa nousikin jo esille. Mutta kaiken kaikkiaanhan tilanne tällä hetkellä on kuitenkin se, että meillä on monenlaisia tuentarpeita. Meillä on oppilailla käyttäytymisen haasteita, sitten meillä on lisäksi oppimisen haasteita, ja tilanne on myös se, että nämä erilaiset tuentarpeiset oppilaat ovat nyt siellä suurissa ryhmissä, ja vaikka sinne oppimisen tukeen panostetaan tällä hallituskaudella, niin se ei tule ratkaisemaan varsinaisesti tätäkään asiaa. Nämä tilanteet eivät varmastikaan tule sieltä arjesta poistumaan, joten siksi ajattelen, että tällaisen lain säätäminen voisi olla hyödyllistä. Tämä on tehty yhteistyössä OAJ:n, Opettajien ammattijärjestön, kanssa, ja myös he tätä tukevat ja näkevät sen tarpeellisena. Täällä olikin jo mainittuna, että myös apulaisoikeusasiamies on todennut, että oppilaiden oikeusturvan toteutumiseksi on välttämätöntä, että asiasta säädetään nimenomaisesti laissa, ja sen takia nämä lakialoitteet nyt olen tehnyt. Ikävä kyllä aikataulusyistä lakialoitteet eivät kovin aktiivisesti kiertäneet, mutta ehkä tulen tämän uusimaan, ja toivottavasti viimeistään sitten — ehkä mahdollisesti ensi kaudella — saadaan tätä eteenpäin. Tämähän ei varsinaisesti myöskään kustannusvaikutuksia aiheuta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+6.aspx,fi,Pia Hiltunen,1534,2025-03-19T16:24:50,2025-03-19T16:27:16,Hyväksytty,1.1 2025_26_102,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 37/2024 vp,"Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_103,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 37/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lapsella on aina oikeus turvalliseen kasvu- ja oppimisympäristöön niin varhaiskasvatuksessa kuin perusopetuksessakin. Jos lapsi käytöksellään aiheuttaa välitöntä vaaraa omalle tai toisen turvallisuudelle tai uhkaa välittömästi vahingoittaa toisen omaisuutta, on päiväkodin johtajalla tai opettajalla oltava oikeus rajoittaa oppilasta fyysisesti kiinnipitämällä tai vastaavalla tavalla vahingon estämiseksi Hiltusen lakialoitteen mukaisesti. Päiväkodeissa ja kouluissa voi tulla poikkeustilanteita, joissa opettajat voivat joutua kohtaamaan aggressiivista ja vaarallista käyttäytymistä. Näihin tilanteisiin Hiltusen lakialoite esittää opettajalle oikeutta käyttää kohtuullisia viimesijaisia rajoitustoimenpiteitä käyttäytymisen hillitsemiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+6.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-03-19T16:27:17,2025-03-19T16:28:19,Hyväksytty,1.1 2025_26_104,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 38/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan. — Keskustelu alkaa. Esittelypuheenvuoro, edustaja Hiltunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_26_105,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Pia,Hiltunen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 38/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä perusopetuslain muuttamisessa on nyt kyse samasta asiasta kuin äsken käsittelyssä olleessa varhaiskasvatuslain muuttamisessa, joten en lue sitä teille kokonaisuudessaan täältä, mutta luen tämän pykälän, mitä tässä esitetään muutettavaksi tai oikeastaan lisättäväksi. Eli kiinnipitämisen osalta lisättäisiin perusopetuslakiin uusi 36 c § seuraavasti: ”Jos oppilas käytöksellään aiheuttaa välitöntä vaaraa omalle tai toisen turvallisuudelle tai uhkaa välittömästi vahingoittaa toisen omaisuutta, on rehtorilla ja opettajalla oikeus käyttää oppilaan kiinnipitämiseksi tai vastaavalla tavalla vahingon estämiseksi sellaisia välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Rehtori ja opettaja voivat 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai kumpikin erikseen. Oppilaan kiinnipitämisessä tai rauhoittamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvussa.” Ja näillä saatesanoilla keskustelua tästä aloitteesta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+7.aspx,fi,Pia Hiltunen,1534,2025-03-19T16:28:41,2025-03-19T16:30:23,Hyväksytty,1.1 2025_26_106,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 38/2024 vp,Kiitoksia. — Ja sitten edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_107,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 38/2024 vp,"Kiitos, arvokas puhemies! Tänään on hyvä päivä. Suomi on ollut ylpeä koulutuksestaan. Meillä on haluttu taata jokaiselle lapselle rauhallinen ja turvallinen oppimisympäristö. Viime vuosina kuitenkin koulujen arki on muuttunut. Häiriökäyttäytyminen on lisääntynyt, ja opettajien keinot puuttua vakaviin tilanteisiin ovat riittämättömät. Oppimistilanteet kärsivät, ja se näkyy sekä oppilaiden että opetushenkilökunnan jaksamisessa. Arvoisa rouva puhemies! Tänään käsittelyssä ollut lakialoite varhaiskasvatuslain muuttamisesta toi esiin tarpeen selkeyttää tilannetta, jossa aikuisen on toimittava lasten turvallisuuden takaamiseksi ja varmistamiseksi. Nyt puhumme perusopetuksesta, mutta ongelma on sama. Kouluissa syntyy tilanteita, joissa oppilas voi käytöksellään vaarantaa itsensä tai muut. Opettajan on voitava toimia nopeasti ja vastuullisesti. Edustaja Hiltusen lakialoite antaa opettajille ja rehtoreille selkeät puitteet, joiden mukaisesti he voivat puuttua välittömiin uhkatilanteisiin. Kyse ei ole kurin koventamisesta tai voimankäytön lisäämisestä. Kyse on siitä, että opettajilla on oikeus tarvittaessa rajoittaa oppilasta turvallisuuden takaamiseksi mutta aina viimesijaisena keinona ja mahdollisimman lyhytkestoisesti. Arvoisa rouva puhemies! Meidän on laitettava koulutus kuntoon. Tässä on yksi osa sitä. Koulu ei voi olla paikka, jossa opettaja joutuu epäröimään, voiko hän turvata oppilaiden ja itsensä turvallisuuden, eikä se voi olla paikka, jossa häiriökäyttäytyminen estää muita lapsia oppimasta. Tämä lakialoite yhdessä varhaiskasvatukseen liittyvän esityksen kanssa rakentaa turvallisempaa tulevaisuutta. Jokainen lapsi ansaitsee rauhallisen koulunkäynnin ja jokainen opettaja työrauhan. On meidän tehtävämme varmistaa, että kouluissa on selkeät säännöt ja toimintamallit, jotka tukevat oppimista ja hyvinvointia. Kannatan lakialoitetta ja toivon sen pikaista hyväksymistä. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-19T16:30:23,2025-03-19T16:33:03,Hyväksytty,1.1 2025_26_108,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 38/2024 vp,Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_109,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 38/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä lakialoitteessa, joka koskee perusopetuslain muuttamista, on samat perusteet ja samat syyt taustassa kuin aikaisemmassa, varhaiskasvatusta koskevassa lakiesityksessä. Opettajataustainen edustaja Hiltunen aivan varmasti tietää, mikä tässä on tarkoitus ja mitkä sillä ovat tarkoitusperät, elikkä lasten ja nuorten parempi turvallisuus ja opetusmahdollisuus niin varhaiskasvatuksessa kuin koulussa. Oli ilo kuulla myös se, että edustaja Hiltunen on OAJ:ltä saanut tähän taustatukea ja myös lisää sitä asiantuntemusta, mitä näissä lakialoitteissa aina tarvitaan. Elikkä kiitän edustaja Hiltusta tästäkin lakialoitteesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+7.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-03-19T16:33:03,2025-03-19T16:33:46,Hyväksytty,1.1 2025_26_110,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 38/2024 vp,"Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_111,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 38/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen sitoutuneiden valtioiden mukaan sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin taatakseen, että kurinpito kouluissa tapahtuu tavalla, joka on lapsen ihmisarvon mukaista ja sopusoinnussa tämän yleissopimuksen kanssa. Lapsella on oikeus turvalliseen kasvu- ja oppimisympäristöön niin varhaiskasvatuksessa kuin perusopetuksessa. Tämän Hiltusen lakialoitteen mukaan, jos lapsi omalla käytöksellään aiheuttaa välitöntä vaaraa omalle tai toisen turvallisuudelle tai omaisuudelle, on rehtorilla ja opettajalla oikeus rauhoittaa oppilas fyysisesti rajoittamalla oppilasta oman tai muiden oppilaiden tai koulun henkilökunnan turvallisuuden varmistamiseksi silloin, kun vähemmän rajoittavat toimet eivät tule kysymykseen. Hiltusen lakialoitetta voi pitää turvaavana keinona, viimesijaisena välineenä, koulun työrauhan takaamiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+7.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-03-19T16:33:46,2025-03-19T16:35:00,Hyväksytty,1.1 2025_26_112,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 38/2024 vp,Edustaja Hiltunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_113,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Pia,Hiltunen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 38/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos jälleen kollegoille hyvästä keskustelusta tämän lakialoitteen osalta. Nimenomaisesti tässä laissa, kuten myös varhaiskasvatuslain muuttamisessa, perusopetuslain muuttamisen osalta on kyse viimesijaisesta keinosta kiinnipitämisen kannalta ja vain siinä tilanteessa, jos lapsi uhkaa itseään tai toista koulun arjessa. Meidän on turvattava jokaiselle lapselle ja kouluarjessa työskentelevälle henkilölle turvallinen koulupäivä ja oppimisympäristö, ja tämä on yksi osa sitä. Tämä vaatii varmasti monia toimia, ja tiedämme, että erilaisia toimenpiteitä on tulossa, mutta tosiaan tulen mahdollisesti uusimaan nämä aloitteet myöhemmässä vaiheessa ja toivon niille sitten laajempaa kannatusta. Tässä hallituspuolueiden edustajat jo totesivatkin, että toivovat tälle myös nopeaa edistymistä, niin että annan vain vinkkinä sinne suunnalle salia, että tätä saa edistää, vaikka tämä onkin oppositiopuolelta tullut lakialoite, ja tämä on ihan kustannusneutraali. Tällä saataisiin kuitenkin myös sitä kouluarkea turvallisemmaksi ja opettajien työhön sitä taustatukea viimesijaisissa kiinniottotilanteissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+7.aspx,fi,Pia Hiltunen,1534,2025-03-19T16:35:00,2025-03-19T16:36:34,Hyväksytty,1.1 2025_26_114,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 38/2024 vp,Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_115,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 38/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pitää kiittää edustaja Hiltusta siitä, että tällä aloitteella mennään oikeaan suuntaan. Nykyisin nimittäin tilanne on varsin usein sellainen, että kun puhe ei auta, niin opettajan ja rehtorin keinot loppuvat siinä kohtaa aina kesken. Vaikka jokainen ymmärtäisi, että pitäisi pystyä rajoittamaan jotenkin sen oppilaan toimintaa fyysisesti, niin sitä ei uskalleta tehdä, koska on pelkona, että joutuu sitten itse kenties syytteeseen tai muiden ikävien toimien alaiseksi. Liian korkealle on nykypäivänä viety se henkilökohtainen koskemattomuus niissäkin tilanteissa, joissa on ilmiselvää, että aiheuttaa toiminnallaan joko vaaraa tai vahinkoa itselleen tai omaisuudelle tai muille, muiden turvallisuudelle. Siinä mielessä tämä aloite on hyvin oikeansuuntainen. Itse näissä tilanteissa lukuisia kertoja olleena, jolloin sitten on jouduttu käymään siihen oppilaaseen kiinni ja rauhoittamaan häntä, voin sanoa, että sellaisessa tilanteessa, jossa ihminen vastentahtoisesti joutuu fyysisen rajoittamistoimen kohteeksi, sitä on kyllä äärimmäisen vaikea tehdä niin, etteikö se tuottaisi kipua. Sen suhteen olisin kyllä aina hyvin tarkka siitä, kirjataanko edes perusteluihin missään kohtaa niin, että se toimi ikään kuin ei saa tuottaa kipua, koska se aina tuottaa jonkintasoista kipua. Sen suhteen olisin mielelläni halukas menemään näissä hieman pidemmällekin, enimmäkseen pohtimaan sitä lievän pahoinpitelyn tunnusmerkistön täyttymistä. Sehän täyttyy sillä, että se tuottaa kipua, mutta vastaavasti sitten taas varsinaisen pahoinpitelyn tunnusmerkistö on jo huomattavasti korkeammalla kynnyksellä. Suunta on siis oikea, mutta näitä keinoja pohtiessa pitäisi vielä tietyllä tapaa herkemmällä kynnyksellä antaa opettajalle ja rehtorille mahdollisuus ohjata sitä henkilöä myöskin fyysisesti eikä aina pelkästään puheella, ikään kuin hiukan palata siihen vanhaan aikaan näiltä osin, mutta kuitenkin niin, että ne ylilyönnit pystytään ottamaan pois.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+7.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-03-19T16:36:34,2025-03-19T16:38:31,Hyväksytty,1.1 2025_26_116,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 38/2024 vp,Edustaja Kosonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_117,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 38/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä molemmat lakialoitteet edustaja Hiltuselta — ainakin opettajakollegoiden, ystävieni, kautta kuulemieni tilanteiden perusteella — ovat nopeasti sanottuna kannatettavia. Toki tässä on varmasti hyvä sivistysvaliokunnassa hyvin perinpohjaisesti nämä asiat sitten käsitellä. Mutta kouluissa ja myös siellä varhaiskasvatuksen puolella kun on tilanteita, joissa todella lapsi aiheuttaa itselleen vaaraa, toisille vaaraa ja myös materiaalista tuhoa ja siltikään häntä ei pystytä saamaan aisoihin, niin näen, että joitain keinoja tähän on pakko löytyä. Tämä on tietenkin äärimmäisen herkkä kysymys ja aihe. Tässä edellisessä puheenvuorossa tuotiin hyvin esille myös näkökulmia siitä, mitä se oikeasti tulee tarkoittamaan. Tietenkin tässä pitää olla äärimmäisen tarkka, että sitten emme lähde kohti aikaisempia kurinpitomalleja, joissa tavallaan se kipu oli se tavoitekin lapsia kohtaan. Missään nimessä emme sellaista saa hyväksyä. Mielenkiinnolla odotan tietysti meillä sivistysvaliokunnassa tämän perinpohjaista käsittelyä, ja minulla on semmoinen käsitys, että nämä molemmat voivat hyvin tulla ihan tarpeeseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+7.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-03-19T16:38:31,2025-03-19T16:40:11,Hyväksytty,1.1 2025_26_118,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 38/2024 vp,Edustaja Hiltunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_119,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Pia,Hiltunen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 38/2024 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Lehtiselle kiitos hyvästä puheenvuorosta. Tällä hetkellähän tästä ei ole säädelty varhaiskasvatuslaissa eikä perusopetuslaissa, ja tämä lakialoite on nyt tuotu sen takia, että ainoastaan rikoslaissa on tavallaan se tausta näihin tilanteisiin. Tällaisia kiinniottotilanteita tulee arjessa. Itsekin kun opettajana olen toiminut, on ollut lapsi, joka juoksee sakset kädessä toisen lapsen perässä, voi vahingoittaa itseään, voi vahingoittaa toista mutta voi kiinniottotilanteessa vahingoittaa myös opettajaa. On ollut lapsia, jotka on saatu kiinni, jotka potkivat ja riuhtovat sylissä. Totta kai pienten oppilaiden kanssa ja varhaiskasvatuksen puolella tällaisista tilanteista selvitäänkin helpommin, mutta kun lapset kasvavat ja puhutaan jo nuorista ja totta kai tietyllä tavalla myös kookkaammista lapsista, niin tilanteet voivat käydä entistä vakavammiksi. Siksi myös ajattelen, että tälle laille voi olla kysyntää, ja tiedän, että sille on kysyntää. Sitten tässä laissa todettiin myös, että tällaisista tilanteista on ilmoitusvelvollisuus. Edustaja Rasinkangas taisi todeta, että onko välttämätöntä jokaisessa tilanteessa ilmoittaa lievemmistä tapauksista, jos oikein ymmärsin. Itse ajattelen, että juurikin ihan jokaisesta täytyy ilmoittaa myös koteihin, mutta täytyy tehdä myös virallinen ilmoitus koulutuksen järjestäjille siellä kuntien puolella. Tämän lain tarkoitus on tosiaan turvata lapsen oikeus eli turvallisuus — ei niinkään se, että tämä olisi kurinpitokeino ja rangaistus, vaan se, että sillä turvataan sitä lasta. Tämä laki turvaa myös sen, millä tavalla voidaan kiinniottotilanteessa toimia, ja se on tässä se tausta, eli sitä ei voida käyttää rangaistuskeinona. Mutta kuten edustaja Kosonen — kerkesi jo poistuakin — totesi, me varmasti voimme käsitellä tätä sitten sivistysvaliokunnassa mahdollisesti tarkemmin tai jatkaa käsittelyä muussa yhteydessä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+7.aspx,fi,Pia Hiltunen,1534,2025-03-19T16:40:11,2025-03-19T16:42:26,Hyväksytty,1.1 2025_26_120,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 38/2024 vp,Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_121,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 38/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan vielä itsekin tarkentaa sitä, että missään nimessä en kannata sitä, että fyysistä rajoittamista voisi käyttää niissä keinoissa, joita halutaan käyttää rangaistuksena, ei missään nimessä näin — jos sellainen kuva kenties omasta puheenvuorostani tuli, niin se on täysin väärä — vaan nimenomaan niin, että se on osa sitä repertuaaria, jolla kouluissa tilanne pystytään pitämään omassa hallinnassa ilman, että siihen tarvitaan viranomaisia, joilla on voimankäyttöoikeuksia. Siitähän tässä viime kädessä on kyse, ja ennen kaikkea siitä, että ajatellaan sekä sen oppilaan omaa turvallisuutta, joka on siinä kohteena, että myöskin muiden oppilaiden turvallisuutta ja oikeutta rauhalliseen oppimisympäristöön. Mutta yhden näkökulman haluaisin tähän vielä tuoda: olen tietyllä tapaa edustaja Rasinkankaan kanssa samaa mieltä — jos hän käytti sellaisen puheenvuoron, en ollut itse paikalla — että aina ikään kuin tällaista laajempaa kirjallista ilmoitusta ei ole tarpeen tehdä johtuen ihan siitä syystä, että jos on... On tärkeää käydä sen oppilaan vanhempien kanssa tilanne läpi, ja mikäli siinä ilmenisi sitten, että asiaa on tarvetta laajemmin selvittää ja vanhemmat sitä vaativat, niin silloin ehkä tällainen ilmoitus olisi sitten tarpeen tehdä, mutta sitä, että ikään kuin varmuuden vuoksi tehtäisiin aina jokaisesta, en välttämättä koe tarpeelliseksi. Toki se pitää myöskin siellä koulun sisäisissä menettelytavoissa käsitellä jollakin tapaa, mutta ei tehdä siitä liian vaikeata, koska henkilökohtaisesti tiedän sen, että jos siitä menetelmästä tehdään vaikea prosessi, niin se itsessään estää sen prosessin käyttämisen, elikkä kynnys nousee taas sitä kautta liian korkealle, niin ettei uskalleta rajoittaa sitten sen lapsen toimintaa fyysisin keinoin. Mutta tässä on toki varmaan sitten pohdinnan paikka, ja asiantuntijat kouluissa itse tietävät paremmin, mikä sitten on järkevä tapa toimia. Mutta yksi seikka, minkä vielä haluaisin nostaa, on se, että myöskin näissä tilanteissa, joissa oppilas ei suostu esimerkiksi häiriötilanteessa poistumaan luokasta, pitäisi fyysisesti pystyä häntä ohjaamaan ilman, että on pelkoa siitä, että hänelle sitten kenties aiheutuu jonkunlainen kipu siitä, kun häntä otetaan kiinni tai ohjataan pois luokasta, ja sitä kautta sitten ikään kuin rikosprosessi alkaisi. Sen luokkarauhan ja opiskelurauhan turvaamisen pitäisi olla sen verran korkealla prioriteetilla, että myöskin fyysisesti voidaan ohjata oppilas pois luokasta tai muusta tilasta, missä hän aiheuttaa vaaraa tai häiriötä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+7.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-03-19T16:42:27,2025-03-19T16:44:47,Hyväksytty,1.1 2025_26_122,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 38/2024 vp,Edustaja Hiltunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_26_123,26/2025,2025-03-19,14.00,16.46,Pia,Hiltunen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 38/2024 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kommentoin vielä lyhyesti edustaja Lehtiselle kirjaamisvelvoitteesta, että nämähän eivät ehkä ole kuitenkaan sellaisia jokapäiväisiä, joita tapahtuu useita päivässä, ja tämä kirjaamisvelvoite ei ehkä niin kohtuutonta vaivaa aiheuta, mutta ymmärrän totta kai sen kynnyksen nousemisen. Nythän tästä tosiaan ei ole säädetty kuin siellä rikoslaissa, niin että sinänsä tämä on varmasti tarvittava muutos tuonne perusopetuksenkin puolelle. Jos ohjataan lapsi pois oppimisympäristöstä esimerkiksi luokkatilan ulkopuolelle, niin kyllä nämä tällaiset tilanteet täytyy käsitellä. Ei voida ajatella, että niitä voitaisiin tehdä tietyllä tavalla mielivaltaisesti — totta kai opettajalla on aina pedagoginen ja kasvatuksellinen syy siihen. Tarkoitus ei ole, että tässä tavallaan helpotetaan tällaista fyysistä kiinnipitoa, vaan nimenomaan se, että laitetaan rajat ja ohjeistetaan tarkemmin, millä tavalla tämmöisissä tarvittavissa tilanteissa sitten toimitaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2025+7.aspx,fi,Pia Hiltunen,1534,2025-03-19T16:44:47,2025-03-19T16:46:01,Hyväksytty,1.1 2025_27_1,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. On toivottavaa, että kukin kysymys on osoitettu yhdelle paikalla olevalle ministerille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_27_2,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Edustaja Heinäluoma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_27_3,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Opettajan tyttärenä tiedän, että hyvä koulu rakentuu siitä, että opettajat voivat keskittyä opetustyöhön ja jokainen lapsi saa tarvitsemansa tuen koulupolullaan. Olette hallituksessa kertoneet, että oppimisen tuki uudistetaan perusopetuksessa. Tämä on hyvä asia, mutta nyt kouluissa pelätään levottomuuden lisääntyvän. Opettajat toivovat pienempiä luokkakokoja ja varmuutta siitä, että lisärahoitus käytetään oikein. SDP:n kanta on selvä: meidän mielestämme ryhmäkokojen tulisi olla enimmillään 20 oppilasta, etenkin alimmilla vuosiluokilla. Kentällä on kuitenkin ihmetelty, miksi opetusministeri on ollut asiasta täysin hiljaa, varsinkin kun oppimisen tuen uudistuksen hyvä toteutus on tästä kiinni. Arvoisa opetusministeri, pitääkö teidän mielestänne ryhmäkokojen olla yli vai alle 20 oppilasta? Onko opettajan huoli perusteltu?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2025-03-20T16:01:12,2025-03-20T16:02:23,Hyväksytty,1.1 2025_27_4,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Kiitoksia. — Opetusministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_5,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! On hyvä, että keskustellaan opetuksesta myös näin kuntavaalien alla. Opetuksesta päätetään kuntatasolla, ja meidän järjestelmämme hienouksia on ollut se, että annamme autonomiaa niin kouluille, opettajille kuin kunnille, tiettyjen rajojen puitteissa. Keskustelin viimeksi tänään, tänään aamupäivällä, itse asiassa OAJ:n kanssa, ja viesti oli hyvinkin selvä: Nämä ovat todella hyviä uudistuksia, ne pitää ripeästi viedä eteenpäin. Kovasti kannustettiin nyt kuntapäättäjiä oikeasti varmistamaan se, että se meidän lisäpanostus oppimisen tuen osalta, 100 miljoonaa, varmuudella kanavoidaan kouluun, että meidän tuntimäärän lisäys, kolme vuosiviikkotuntia ala-asteelle, täysimääräisesti käytetään hyväksi, viedään sinne alakouluun asti. Minulla on pieni huoli, että sellaiset kunnat, jotka ehkä jo ylittävät sen minimitason, ehkä ottavat rahan vastaan eivätkä täysimääräisesti vie näitä [Puhemies koputtaa] opetukseen asti. Toivon, että joka ikinen kuntapäättäjä kuulee tämän viestin nyt, [Puhemies koputtaa] myöskin kuntavaaleissa äänestäjät ja varmistavat, että kuntiin valitaan [Puhemies koputtaa] opetuksesta välittäviä kuntapäättäjiä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-03-20T16:02:26,2025-03-20T16:03:46,Hyväksytty,1.1 2025_27_6,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. Nyt minuutti on käytetty. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tähän aiheeseen liittyen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Heinäluoma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_7,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministerin vastauksesta ei nyt saanut kuitenkaan ihan täysin selvää. Oppimisen tuki vaatii panostuksia nimenomaan riittävän pieniin luokkakokoihin, [Ben Zyskowicz: Rahaa on!] mutta nyt olemmekin kuulleet, että tehän suunnittelette suomalaisten selän takana lisää leikkauksia koulutukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriössä odottaa tällä hetkellä jopa 75 miljoonan euron lisäleikkaukset, mutta te ette kerro, mistä aiotte leikata. Tässä on kyse lasten keskeisimmistä palveluista, siitä, kuinka paljon ammattilaisia meillä on päiväkodeissa ja minkä kokoiset luokkakoot peruskouluissa on. Me olemme oppineet tähän mennessä, että tällä hallituksella eivät sakset pysy kaapissa, vaikka opettajatkin ovat jo monta kertaa vaatineet, että nyt ne sakset pitää laittaa pois. Arvoisa opetusministeri, vaalit ovat tulossa. Olette jo aiemmin pimittäneet tietoa sote-säästöistä. Nyt leikkaatte koulutuksesta. [Puhemies koputtaa] Aiotteko pimittää tämänkin päätöksen vaalien yli?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2025-03-20T16:03:57,2025-03-20T16:05:13,Hyväksytty,1.1 2025_27_8,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä. [Hälinää — Puhemies koputtaa]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_9,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Kyllä sen huomaa, että vaalit ovat tulossa. [Naurua] Olen iloinen siitä, että SDP:kin on nyt kiinnostunut koulutuksesta. [Välihuutoja] Pidin tosiaankin keskustelun aamupäivällä OAJ:n kanssa, ja sävy oli hyvin positiivinen. OAJ oli todella tyytyväinen hallituksen uudistuksiin ja niihin panostuksiin. Puhuitte oppimisen tuesta. Se on itsessään hyvinkin merkittävä uudistus, jolla halutaan varmistaa se, että tuki tulee perille, että resursseja on. Se on hyvinkin erilainen kuin edellinen järjestelmä siinä mielessä, että siinä esimerkiksi ohjataan 0,122 viikkotuntia per oppilas tukeen kouluun asti. Se on jo itsessään 80 miljoonan panostus, noin suurin piirtein. Ensimmäistä kertaa rajataan myöskin se, montako tiettyä tukea tarvitsevaa oppilasta voi olla yhtä opettajaa kohti. Eli kyllä tässä hyvinkin merkittävällä tavalla varmistetaan se, [Puhemies koputtaa] että resurssit kohtaavat tarpeen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-03-20T16:05:13,2025-03-20T16:06:28,Hyväksytty,1.1 2025_27_10,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eloranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_11,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Joka neljäs peruskoulun oppilas saa tehostettua tai erityistä oppimisen tukea. Viime kaudella eduskunta linjasi tarpeesta uudistaa oppimisen tuen lainsäädäntö, ja kiitokset hallitukselle siitä, että lakiuudistus on nyt tehty ja tulee syksyllä voimaan. Rahaakin tähän on varattu. Tosin käytännössä oikeastaan siitä leikkautuu yli puolet pois, kun hallitus on tehnyt kuntien valtionosuuksiin indeksileikkauksia. Myöskin opetus- ja kulttuuriministeriötä odottavat suuret lisäleikkaukset. Kysynkin ministeriltä: onko oppimisen tuki näiltä säästöiltä suojassa? Sitten toinen asia: Yksi oppimisen tuen tarpeen kasvamiseen vaikuttava tekijä on lasten lisääntynyt sosiaalisen median alustoilla viettämä aika, joka asiantuntijoiden mukaan heikentää muun muassa keskittymiskykyä, itsesäätelytaitoja, empatiataitoja, lisää impulsiivisuutta sekä mielenterveyden ongelmiakin. Kännykät saadaan nyt pois oppitunneilta, mutta milloin Suomeen saadaan kansalliset suositukset älypuhelinten käyttöön ja ehkä jopa lakisääteisiä ikärajoja sosiaalisen median käytölle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2025-03-20T16:06:32,2025-03-20T16:07:41,Hyväksytty,1.1 2025_27_12,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_13,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! On totta, että emme ainoastaan tuo oppimisen tuen uudistusta kouluihin. Tuomme myöskin lisätunteja, panostamme kiusaamisen ennaltaehkäisyyn, ja ihan kuten edustaja totesi, luodaan rauhaa tunneille. Eli kännykät poistuvat tunneilta, ellei niihin ole vahva pedagoginen tai lääketieteellinen syy, ja se on merkittävä parannus. Jokainen meistä varmaan tietää, minkälainen kiusaus se taskussa oleva puhelin saattaa olla. Joillekin se saattaa eksyä vaikka jopa kyselytunnilla sinne pulpetille. On minun mielestäni tärkeätä, että niin me aikuiset kuin lapsetkin opimme siihen, että kännykkä pysyy laukussa, se pysyy laatikossa, se pysyy jossain muualla silloin, kun pitää tehdä tärkeää työtä. Ja itse toivon, että se auttaisi oppilaita keskittymään, loisi sen tilan opettaa, mitä opettajat ovat kaivanneet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-03-20T16:07:42,2025-03-20T16:08:51,Hyväksytty,1.1 2025_27_14,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_15,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaltahan on leikattu jo tosi reilusti: ammatillisesta koulutuksesta 120 miljoonaa, vapaalta sivistystyöltä ja teattereilta ja orkestereilta, jopa 10 prosenttia per teatteri ja orkesteri, ja nuorisokeskuksiakin laitetaan kiinni siten, että ne voivat toteuttaa vain puolet syrjäytymisvaarassa oleville nuorille tarkoitetuista leireistä. Tämä 75 miljoonaa euroa, joka nyt on tuleva leikkaus, jonka ilmeisesti kuulemme vasta sitten vaalien jälkeen — eikö ole vähän erikoista — tarkoittaa käytännössä kaikkien kirjastojen kolmen vuoden kirjahankintoja tai tuhatta ammatillisen opettajaa tai lähes 9 000 lukiolaisen vuosikustannusta. Tämä on merkittävä summa. Kuntapäättäjien pitäisi tietää ennen vaaleja, minkälaiseen maailmaan ovat päätöksiä menossa tekemään. [Puhemies koputtaa] Voisitteko kuitenkin harkita, että toisitte ne päätökset [Puhemies koputtaa] tänne saliin ennen kuntavaaleja?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-03-20T16:08:54,2025-03-20T16:10:13,Hyväksytty,1.1 2025_27_16,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_17,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Me valmistellaan näitä asioita ihan normaalin menettelytavan mukaan. Toivon, että saadaan tästä selvyyttä viimeistään puoliväliriihessä, mutta kuten edustaja Kosonen muistaa, niin neljä vuotta sitten meillä oli myöskin kunnallisvaalit. Nekin taisivat ajoittua juuri sinne puoliväliriiheen. Toki silloin oli korona, niin että ne siirtyivät eteenpäin, mutta silloinkin hallitus toimi ihan normaalien aikataulujensa mukaan. Tätä ei suinkaan piilossa sinänsä ole pidetty. Tämä on ollut julkisesti tiedossa, että tällainen sopeutuspaine on, ja kyllä minä ajattelen, että kun siitä sitten päätetään, kun siitä neuvotellaan, niin otetaan toki huomioon, mitä aikaisemmin on jo tehty. Pyritään kohdentamaan nämä niin, että vaikutukset olisivat mahdollisimman kevyet ja kukaan ei joutuisi liiallisia säästöpaineita kantamaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-03-20T16:10:16,2025-03-20T16:11:11,Hyväksytty,1.1 2025_27_18,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_19,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri, te olette leikanneet ammatillisesta koulutuksesta nyt niin paljon, että suurin osa opettajista ammatillisissa oppilaitoksissa on joutunut muutosneuvotteluihin viime ja tänä vuonna. Nyt oppimisen tuen viemisessä eteenpäin on kentällä huolia ja siellä on ihmetelty, miksi te olette olleet niin hiljaa ja olette leikanneet aikuiskoulutustuen pois — mikä on aivan kriittinen asia, että meillä riittää erityisopettajia, jotta koulurauha on mahdollista kaikille — ettekä sano selvää kantaa, pitäisikö opetusryhmien olla alle 20. Nyt kaiken tämän päälle te olette tekemässä 70 miljoonan lisäleikkaukset koulutukseen, ja juuri kerroitte, että aiotte päättää niiden kohdentamisesta puolitoista viikkoa vaalien jälkeen. Siis aiotte pimittää tämän suomalaisilta. Eikö olisi reilua kuntapäättäjiä kohtaan, äänestäjiä kohtaan, että kertoisitte nyt nämä ennen kuin äänestys alkaa ja sitten reilusti puolustaisitte niitä? Miksi näitä säästöjä ei voi kertoa ennen vaaleja, kun se on aivan olennainen tieto äänestäjille ja kuntapäättäjille?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-03-20T16:11:14,2025-03-20T16:12:31,Hyväksytty,1.1 2025_27_20,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_21,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Jos siirrytään siihen vaikka neljän vuoden takaiseen aikaan, edustaja Lindtman, niin meillä oli silloin aivan sama aikataulutus näissä päätöksissä, saman syklin mukaan edetään. [Krista Kiurun välihuuto] Niin toimitaan nytkin. Tosiaankin juttelin viimeksi pari tuntia sitten OAJ:n kanssa. He olivat hyvin tyytyväisiä näihin uudistuksiin. Heidän huolensa oli itse asiassa lähinnä se — vaikka näissä uudistuksissa on vahvoja mekanismeja sen eteen, että raha oikeasti ohjautuu sinne kouluun — ettei vain kaupungeissa, kunnissa syntyisi kiusaus yrittää kiertää näitä itse asiassa hyvinkin tiukkoja mekanismeja. Kyllä minä ajattelen, että tässä vastuu on pitkälti kuntapäättäjillä. Mutta hallitus on omalta osaltaan tämän opettajakohtaisen mitoituksen, oppilaskohtaisen kiintiöidyn rahan kautta pyrkinyt hyvin vahvasti lähettämään sen viestin, että nämä ovat tärkeitä uudistuksia, nämä tulee täysimääräisesti viedä oppilaan kouluun asti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-03-20T16:12:33,2025-03-20T16:13:45,Hyväksytty,1.1 2025_27_22,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hiltunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_23,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Pia,Hiltunen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Oppimisen tuen uudistus on erittäin tarpeellinen ja ajankohtainen. Koulutushan on kuntien tärkein järjestettävä tehtävä ja osaamisesta huolehtiminen aitoa tulevaisuuspolitiikkaa. Kunnissa on kovat säästöpaineet, ja nyt kuulostaa olevan niin, ettei hallituksen 200 miljoonaa euroa olekaan kohdentumassa lisärahoituksena oppimisen tukeen vaan sulaa yleiskatteellisena valtionosuuksissa niin TE-palveluihin kuin sivistyspalveluihinkin. Käytännön esimerkiksi nostan Oulun kaupungin, jossa laskelmat ovat nyt osoittaneet sivistyspalveluiden valtionosuuksien laskeneen edellisvuodesta kahdeksan miljoonaa euroa, siis laskeneen kahdeksan miljoonaa euroa. Tämä tilanne Oulussa ei taida olla ainutlaatuinen vaan toistuu muissakin kunnissa. Oppimisen tukeen tulisi aidosti panostaa lasten etu edellä niin, että pienryhmiä saataisiin vihdoin riittävästi ja ryhmäkohtaista tukea olisi tarpeen mukaan enemmän tarjolla. Myös kohtuulliset ryhmäkoot ovat osa tuen tarjoamisen onnistumista, ja niistä tässä yhteydessä ei säädetä lainkaan. Arvoisa opetusministeri, tämä näyttäytyy minulle nyt väistämättä koulutusleikkauksena. Miten tulette seuraamaan tämän rahoituksen kohdentamista ja oppimisen tuen uudistuksen toteutumista kunnissa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Pia Hiltunen,1534,2025-03-20T16:13:49,2025-03-20T16:14:59,Hyväksytty,1.1 2025_27_24,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_25,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Arvoisa puhemies! 200 miljoonaa laitetaan lisää peruskouluun. [Hälinää] Se on äärimmäisen iso lisäys, ja ihan kuten edustaja Zyskowicz sanoo, vuositasolla. Vuonna 27 peruskoulun rahoitus on 200 miljoonaa isompi kuin mitä se oli, [Krista Kiuru: Väliaikaisesti!] kun edellinen hallitus jätti kapulan meille. Se on merkittävä panostus. Tiedämme, että kunnissa on tietty vapaus tehdä päätöksiä. Se on tavallaan meidän järjestelmän yksi hienous, me luotamme niin opettajiin kuin kuntapäättäjiin. Mutta siitä huolimatta olemme esimerkiksi tähän oppimisen tukeen kyllä lisänneet huomattavan vaikuttavia mekanismeja. Ollaan monin keinoin pyritty varmistamaan sekä se, että opettajalle syntyy työrauha, että hänellä ei ole liian haastava ryhmä hoidettavanaan, että hänellä on ne välineet, millä toimia, sekä sitten se, että raha myöskin ohjautuu, että tuntiresursseja ohjautuu [Puhemies koputtaa] sinne kouluun asti. Tämä on iso, merkittävä uudistus. [Puhemies koputtaa] Tämä on selkeä panostus ja vahva arvovalinta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-03-20T16:15:02,2025-03-20T16:16:16,Hyväksytty,1.1 2025_27_26,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_27,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on tosiaan koulutuksen rahoituksessa selkeästi muita Pohjoismaita perässä. 2010-luvulla meillä tehtiin isot leikkaukset koulutuksen rahoitukseen, kahden miljardin leikkaus, jota ei olla saatu vieläkään kurottua umpeen, [Ben Zyskowicz: Vaikka vihreät lupasi!] ja tämä 75 miljoonaa, jota opetus- ja kulttuuriministeriöön nyt aiotaan tehdä ja jonka kohdennusta te ette suostu kertomaan ennen vaaleja, vie taas aivan väärään suuntaan. Meidän pitäisi saada osaamistaso nousuun, meidän pitäisi saada oppimistulokset paranemaan, ja tämä vaatii yhteistyötä, se vaatii lisää rahoitusta. Haluaisin, että me saataisiin parlamentaarinen yhteistyö aikaan siitä, miten koulutuksen rahoitusta lähdetään nostamaan. Meillä on tki-sopu olemassa, ja aivan vastaava me tarvitaan sinne ennen korkeakouluja ja tki:tä olevaan koulutukseen. Olisiko hallituksella tällaiseen valmiutta? Mutta nyt haluan erityisesti kysyä, että eihän tämä 75 miljoonan uusi leikkaus kohdennu koulutukseen, lapsiin ja nuoriin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-03-20T16:16:18,2025-03-20T16:17:27,Hyväksytty,1.1 2025_27_28,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_29,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Kyllä minä ajattelen, että sekä oppositiossa että hallituksessa on vahva ymmärrys siitä, mikä on se Suomen menestyksen peruspilari, sen perusta, ja kyllä se on hyvä koulutus. Panostimme viime kaudella koulutukseen. Tällä kaudella panostamme vielä vahvemmin peruskoulutukseen. Kyllä tämä on varsin yhteisesti jaettu näkemys, että silloinkin, kun on taloudellisesti tiukkaa, silloinkin, kun joudumme isosti sopeuttamaan — niin olemme joutuneet tällä kaudella ja itse asiassa tulemme joutumaan myöskin ensi kaudella, sekin on tässä salissa hyvä muistaa — teemme sen mittavan panostuksen. Meillä on työryhmätyötä, joka koskee itse asiassa oppimistuloksia mutta myöskin tulevaisuuden koulua, ja osassa näistä on kyllä sitten vahva parlamentaarinen kytkös myöskin. Tulemme näistä isoista linjoista tietenkin keskustelemaan niitten parlamentaaristen ryhmienkin kautta, ja sitä kautta yritetään luoda sitä kestävää, ennustettavissa olevaa polkua 30- ja 40-luvulle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-03-20T16:17:27,2025-03-20T16:18:38,Hyväksytty,1.1 2025_27_30,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Razmyar, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_31,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä, että ministeri sentään myönsi kuntien vaikean taloustilanteen, koska tietenkin tässä meillä on erinomaisen hyvä laki mutta rahat eivät ole korvamerkityt. Sitten kun toisaalta monesti tässä viittasitte neljän vuoden takaiseen aikaan, niin sekin on ehkä tässä sanottava, että silloin ei ollut näin merkittäviä leikkauksia edessä, ja kun nyt me tiedämme varsin hyvin, [Välihuutoja oikealta — Ben Zyskowicz: Koska silloin oli rahaa!] että 75 miljoonaa aiotte leikata, niin olisi rehellistä varmaan tässä vaiheessa [Hälinää — Puhemies koputtaa] myöskin sanoa kansalaisille, mistä tämän otatte. Mutta sinänsä oppimisen tuki on erittäin tärkeä uudistus, ja painotan: Sanoitte, että olette paljon opettajien, kuntien ja erityisesti OAJ:n kanssa käyneet tätä keskustelua, ja varmaan sieltä OAJ:sta teille yhtä lailla ollaan kerrottu huoli siitä, että oppimisen tukea ei ole ilman opettajia, ilman ammattitaitoisia opettajia, ilman erityisopettajia. Kun te samanaikaisesti leikkaatte aikuiskoulutustuesta, niin miten ihmeessä te kuvittelette, että meillä on niitä opettajia, erityisesti näitä erityisopettajia, joita kovasti tarvitaan tähän tärkeän uudistuksen turvaamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2025-03-20T16:18:42,2025-03-20T16:19:51,Hyväksytty,1.1 2025_27_32,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Kiitoksia. — Työministeri Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_33,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Arto,Satonen,Työministeri,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kysyjä on ihan oikeassa siinä, että Suomessa tarvitaan hyviä opettajia ja tarvitaan hyviä erityisopettajia. Mutta sekin on ihan hyvä asia, jos se koulutus voidaan suorittaa työn ohessa, eli silloin opettaja voi työn ohessa suorittaa erityisopettajaksi. Tähän suuntaan tämä koulutus on nyt tällä hetkellä menossa, ja uskon, että se on täysin mahdollista näin järjestää. Se on myöskin sitten sillä tavalla hyvä ratkaisu, että silloin tämä toimeentulo tälle opettajalle tulee turvattua, koska hän on pääosin töissä ja sen ohella suorittaa sitten sen erityisopettajan tehtävän. Ymmärtääkseni Helsingin yliopisto on jo tähän suuntaan tätä asiaa viemässä, ja uskon, että siitä saadaan ihan toimiva malli.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-03-20T16:19:54,2025-03-20T16:20:42,Hyväksytty,1.1 2025_27_34,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_35,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kerrataan tähän alkuun: oppimisen tuki ja kännykät pois tunneilta — tärkeimpiä koulutuspoliittisia uudistuksia, ja edellinen hallitus ei saanut näitä tehtyä. [Välihuutoja] Puhemies! Elämme maailman onnellisimmassa maassa jo kahdeksatta vuotta peräkkäin. Tässä arjen tuoksinassa ja opposition puheenvuoroja kuunnellessa voi unohtua kaikki se hyvä, mitä meillä Suomessa on. Tämä hallitus on historian koulutusmyönteisin ottaen huomioon valtiontalouden tiukan tilan [Välihuutoja vasemmalta — Vasemmalta: Höpö höpö!] ja Marinin hallituksen velkaperinnön. Lapset, nuoret, osaaminen ja Suomen tulevaisuuteen katsominen [Hälinää — Puhemies koputtaa] ovat tämän hallituksen dna. Kerrataanpa hieman: peruskouluun 200 miljoonaa vuodessa, lisätunteja matematiikkaan ja äidinkieleen, oppimisen tuen uudistus, joka teiltä jäi tekemättä, koulurauhaa parannetaan, kännykät pois tunneilta, säälivitoset unholaan, yhteensä 20 miljoonaa euroa lukioiden ja amisten oppimisen tukeen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia lähes 300 miljoonaa vuodessa, mielen ongelmiin terapiatakuu, mitä te ette saaneet tehtyä. Tämä jos mikä on toivon politiikkaa ja tulevaisuuteen katsomista. [Puhemies: Kysymys!] Ymmärretään, että hallitus... — Arvoisa puhemies! Oma aika loppuu, joten kysyn opetusministeriltä: [Puhemies koputtaa] mitä muuta hallitus tekee koulutuksen saralla, jotta Suomi on onnellisin maa myös tulevaisuudessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-03-20T16:20:44,2025-03-20T16:22:05,Hyväksytty,1.1 2025_27_36,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Kiitoksia. — Muistutan edustajia minuutin aikarajasta. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_37,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Siinä tuli siis paljon hyviä asioita. Lisäksi voisi tietenkin mainita nyt vaikka koulukiusaamiseen kohdistuvat toimenpiteet, yleensäkin koulussa yhdenvertaisuuteen liittyvät kysymykset, joissa tuodaan kohta kehittämisohjelma, ja niin edelleen. Mutta isossa kuvassa yhdyn siihen, että jos katsoo ihan mitä tahansa maailman maata, niin aika moni olisi kyllä ihan valmis vaihtamaan Suomen tunnusluvut heidän maansa tunnuslukuihin. Kyllä meillä on hyvä pohja. On monta syytä siihen, että olisi vahva tulevaisuususko, jos on suomalainen koululainen. [Vasemmalta: Sehän laskee nuorilla!] Kun käyn koulussa vierailemassa, niin kyllä siinä tulee vastaan ilo, innostus, mielenkiinto siihen omaan tekemiseen, ja toivoisin tietenkin, että meillä poliitikoillakin olisi kyky samaa tulevaisuudenuskoa vaikka tuoda tähän saliin ja sen kautta lähteä kehittämään maatamme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-03-20T16:22:09,2025-03-20T16:23:15,Hyväksytty,1.1 2025_27_38,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_39,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri, kun olitte siellä OAJ:n palaverissa, niin varmaan siellä myös muistutettiin tästä 120 miljoonan leikkauksesta ammatilliseen koulutukseen ja kysyttiin varmaan myös, miten tullaan tekemään tämä 75 miljoonaa, joka tullaan jatkoleikkauksia kohdistamaan OKM:ään. Tehdäänkö sitä koulutukseen? Nyt te ette kerro ennen vaaleja. Te sanoitte, että aiemmin, neljä vuotta sitten, olisi myös toimittu samoin. Ei ole. Kun oli kuntavaalit neljä vuotta sitten, budjettiriihi oli 21. päivä huhtikuuta ja kuntavaalit olivat 13. päivä kesäkuuta. [Välihuutoja] Kaksi kuukautta aiemmin kerroimme, mitä tulemme tekemään. Eli siitä voi ottaa mallia. Kaksi viikkoa aikaa teillä. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Arvoisa puhemies! Toivoisin todella, että saisi vastauksen siihen, millä tavalla nämä leikkaukset tullaan OKM:ssä tekemään ja tuletteko huolehtimaan siitä, että jatkoleikkauksia ei tehdä ammatilliseen koulutukseen eikä perusopetukseen eikä lasten ja nuorten tärkeisiin palveluihin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-03-20T16:23:18,2025-03-20T16:24:25,Hyväksytty,1.1 2025_27_40,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_41,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Kuten ihan ensimmäisessä puheenvuorossani mainitsin, sanoin, että alkuperäisen suunnitelman mukaan se olisi tullut kuntavaalien jälkeen, mutta tiedämme, että koronan takia se siirrettiin eteenpäin. Senkin, meidän yhteisen hallituksen alkuperäinen suunnitelma oli edetä aivan normaalien rutiinien kautta, ihan niin kuin nytkin: normaalin kehysprosessin kautta ja normaalin budjettiprosessin kautta, ja niin tulemme tekemään nytkin. [Välihuutoja] Kun pohdimme tätä 75 miljoonan kokonaisuutta, arvioimme tietenkin, mitä olemme tehneet tähän asti, se on selvä, ja tässä tulevien viikkojen ja kuukausien aikana tulemme tästä keskustelemaan tietenkin ministeriön sisällä, ja ajallaan, silloin kun aika on, tulemme kertomaan, mihin olemme päätyneet. Tämä on aivan normaali prosessi. Te tiedätte sen, minä tiedän sen, kaikki tässä tiedämme sen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-03-20T16:24:28,2025-03-20T16:25:28,Hyväksytty,1.1 2025_27_42,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_43,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edellinen hallitus teki koulutusuudistuksia ja -panostuksia. Me toteutimme oppivelvollisuusuudistuksen ja maksuttoman toisen asteen koulutuksen opetusministeri Li Anderssonin johdolla, mutta teidän hallituksenne on leikannut jo 120 miljoonaa ammatillisesta koulutuksesta, ja samaan aikaan te heikennätte opettajien täydennyskoulutusta leikkaamalla siitä noin 15 miljoonaa. Tämä heikentää oppimisen tuen uudistamisen toimeenpanoa. Te panostatte siihen sata miljoonaa, ja se on hieno asia, mutta se on riittämätöntä. Viime kaudella tätä tutkittiin. Todellinen tarve olisi ollut 200 miljoonaa. Lisäksi olisi varmistettava tämän tuen jatkumo, kun siirrytään koulutusasteelta toiselle. Ammatilliseen koulutukseen annoitte kovin vähän oppimisen tukeen. Siellä olisi myös tarvetta. Kaikki tietävät, että koulutuksen riittämättömät resurssit vaikuttavat eniten heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin. Kysynkin: Kun vetoatte, arvoisa opetusministeri, edelliseen hallitukseen, unohtuiko, ettei viime kaudella leikattu koulutuksesta? Te aiotte leikata 75 miljoonaa. [Puhemies koputtaa] Miksi ette kertoisi, miten sen teette?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-03-20T16:25:34,2025-03-20T16:26:48,Hyväksytty,1.1 2025_27_44,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_45,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun puhun siitä ajoituksesta viime kaudella, niin siinä mielessä tietenkin oli helpompi puoliväliriihi, koska ei ollut sopeutustarvetta, tai ei nähty sopeutustarvetta samalla tavalla, [Välihuutoja oikealta] vaikka ehkä olisi ollut. On totta, että teimme myöskin silloin panostuksia, mutta ne olivat määräaikaisia. Ne olivat ikään kuin näitä toisen korin sijoituksia, jotka hävisivät savuna ilmaan, kun hallitus lopetti työnsä. Ei sekään ole kestävä tapa edetä. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Nyt yritämme luoda ennustettavan polun, niin että seuraavalla hallituksella olisi vähän helpompi tehtävä, kun se aikanaan tarttuu tähän työhön.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-03-20T16:26:51,2025-03-20T16:27:34,Hyväksytty,1.1 2025_27_46,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_47,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Arvoisa puhemies! SDP:lle koulutus on investointi. Se on investointi ihmiseen, se on investointi Suomen tulevaisuuteen, [Vilhelm Junnilan välihuuto] mutta valitettavasti tälle hallitukselle koulutus ei ole erityissuojelussa. Luokkiin tarvitaan oppimisrauhaa, mutta kentältä tulee huolestunutta viestiä tästä oppimisen tuesta. Se edellyttäisi pieniä ryhmäkokoja, maksimissaan 20 oppilaan ryhmiä, luokkia, kuten SDP esittää, ja se edellyttäisi päteviä erityisopettajia, mutta aikuiskoulutustuki, jolla niitä kuntiin hankittiin, on lakkautettu. Mutta kaiken kukkuraksi nyt on tulossa 75 miljoonan euron lisäsäästöt koulutukseen, ja ne lykätään vaalien jälkeen. Eikö olisi, ministeri Adlercreutz, reilua kertoa tuleville kuntapäättäjille ja ennen kaikkea äänestäjille, jotka, ensimmäiset, jo alle kahden viikon kuluttua lähtevät liikkeelle, minne nämä koulutuksen lisäleikkaukset kohdistetaan? Voitteko te luvata, että perusopetus ja ammatillinen koulutus jätetään näiden leikkausten ulkopuolelle? Ministeri Adlercreutz, voitteko tämän luvata?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-03-20T16:27:40,2025-03-20T16:28:46,Hyväksytty,1.1 2025_27_48,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_49,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Voin luvata sen, että kun näitä pohdimme, niin arvioimme kokonaisuutta. Koko hallitus on sitoutunut siihen 200 miljoonan lisäpanostukseen peruskouluun. Puhuitte erityisopettajista. Niitten tarve on iso, ja siksi hallitus panostaa niitten koulutusmäärien lisäämiseen, ihan kuten edustaja Satonen tuossa aikaisemmin totesi. Ryhmäkoko on merkittävä asia. Siksi laadimme rajat, määrittelemme rajat, montako tiettyä tukea tarvitsevaa oppilasta voi olla opettajaa kohti. Sitäkin opettajat ovat kiittäneet. Ja ihan niin kuin tässä useasti on tullut esille muun muassa edustaja Koposen puheenvuorossa, luomme muillakin keinoilla sitä oppimisen rauhaa luokkiin. Opettajat ovat kiittäneet näitä uudistuksia. Se on fakta. Fakta on toki myöskin se, että vetoan kuntapäättäjiin ja toivon, että he täysimääräisesti nytten jalkauttavat nämä hyvät uudistukset kuntiin [Välihuutoja vasemmalta] ja kouluihin, [Puhemies koputtaa] jotta opettajat saavat sen työrauhan, mitä he ansaitsevat, [Puhemies: Kiitoksia, ministeri!] ja että tukimäärät täysimääräisesti kohdistuisivat oppilaisiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-03-20T16:28:49,2025-03-20T16:30:10,Hyväksytty,1.1 2025_27_50,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Valtola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_51,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt monia uudistuksia lasten ja nuorten eteen: lisätunnit lukemiseen, kirjoittamiseen ja laskemiseen, oppimisen tuen uudistus. On tärkeää, että tosiaan kunnat laittavat nämä päätökset käytäntöön hallituksen suunnitelmien mukaan. Samalla hallitus on panostanut vaikeassa taloustilanteessa talouden kuntoon laittamiseen, mikä on suuri palvelus erityisesti lapsille ja nuorille. Olisin kysynyt arvoisalta ministeriltä: minkälaisia toimenpiteitä hallitus on suunnitellut ja tehnyt opettajien riittävyyden takaamiseksi tulevaisuudessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-03-20T16:30:15,2025-03-20T16:31:07,Hyväksytty,1.1 2025_27_52,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Talvitie, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_53,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Mari-Leena,Talvitie,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Osaamistason nosto kaikkinensa on meidän hallituksen ja, voisiko sanoa, koko tämän salin kanssa jaettu yhteinen tavoite. On tärkeää, että meillä on päteviä opettajia erityisesti nyt, kun oppimisen tuki astuu syksyllä voimaan, ja me tarvitaan myöskin lisää erityisopettajia. Me ollaan koulutuspaikkoja lisätty muun muassa varhaiskasvatukseen ja opettajapuolelle erityisopettajiin. Me olemme myöskin hallituksena sitoutuneet siihen, että kun aloituspaikkoja nyt lisätään, niin korkeakouluille annetaan resurssit. Edelliset hallitukset — varmaan me lähes kaikki puolueet niissä olemme mukana olleet — ovat lisänneet aloituspaikkoja mutta eivät ole antaneet niitä resursseja. On tärkeää, että nyt kun me lisätään näitä aloituspaikkoja muun muassa varhaiskasvatukseen ja erityisopettajapuolelle ja myöskin kohdennetusti muihinkin osaamistasoa nostaviin paikkoihin, niin niihin kohdennetaan myös resurssit.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2025-03-20T16:31:14,2025-03-20T16:32:12,Hyväksytty,1.1 2025_27_54,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. — Edustaja Heinäluoma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_55,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt täytyy sanoa, että huolestuin. [Naurua oikealta] Opetusministeri täällä siis kertoo meille, että ei voi poissulkea sitä, että nämä 75 miljoonan euron lisäleikkaukset vaalien jälkeen voivat kohdistua perusopetukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Tämänhän te täällä totesitte. Miten siis voimme luottaa yhdenkään kokoomuslaisen tai perussuomalaisen kuntavaaliehdokkaan vaalilupauksiin, kun nyt puhutaan kuntalaisten peruspalveluista? [Hälinää — Puhemies koputtaa] On tämä kyllä mestariporukka vaalilupausten pettämisessä kerta toisensa jälkeen. Eduskuntavaaleissa kokoomus lupasi, että koulutus on erityissuojeluksessa, [Hälinää — Puhemies koputtaa] ja perussuomalaisetkin lupasivat, että te pidätte huolta aivan erityisesti ammatillisesta koulutuksesta. Mutta ihmettelen, ministeri Purra: kun te olette aikaisemmin ilakoinut näillä leikkauksilla, niin mitä nyt on tapahtunut, [Puhemies koputtaa] kun te piilottelette nämä leikkaukset vaalien jälkeiseen aikaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2025-03-20T16:32:17,2025-03-20T16:33:34,Hyväksytty,1.1 2025_27_56,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_57,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mikäli teidän hallituksenne, joka aloitti sloganilla ”rahaa on”, olisi toiminut hieman vastuullisemmin, niin tämä julkisen talouden korjaamisen taakka, joka on tällä hallituksella ja myös tulevalla, ei olisi näin valtava. [Mika Lintilä: Ei ihan mennyt niin!] Ei ole kyselytuntia, että te ette kritisoisi jotakin meidän säästötoimenpidettä, jotakin meidän uudistusta, mutta teidän kokonaislinjanne on täysin ilmassa. Juuri eilen tässä suuressa salissa [Hälinää — Puhemies koputtaa] pääsimme havaitsemaan, että te äänestitte hallituksen Kela-korvausten korottamisen puolesta, [Välihuutoja vasemmalta] vaikka te olitte sitä koko ajan kritisoineet. Teillä on täysi oikeus arvostella hallituksen linjaa ja sitä, että me haluamme huolehtia julkisesta ja valtiontaloudesta, mutta eipä se teidän oma linjannekaan kauhean johdonmukainen ja uskottava ole. [Välihuutoja vasemmalta]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-03-20T16:33:36,2025-03-20T16:34:25,Hyväksytty,1.1 2025_27_58,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 41/2025 vp,"Arvoisat edustajat, on todella vaikea kuulla ministerin vastausta tämän hälinän vuoksi. Pyydän noudattamaan itsehillintää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_59,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden uusista leikkauksista (Hilkka Kemppi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2025 vp,"Seuraava kysyjä. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_27_60,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden uusista leikkauksista (Hilkka Kemppi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Viikonloppuna kuulin muistisairaasta vanhuksesta, joka oli yritetty lähettää 250 kilometrin päähän hoivakotiin, vaikka omassa kunnassa oli paikkoja, jotka haluttiin jättää tyhjäksi rahanpuutteen vuoksi. Omaiset kieltäytyivät, ja tämä ikäihminen joutui aloittamaan kuukausien jonottamisen alusta. Perheen arki on erittäin haastavaa. Tähän on tultu, koska hallitus leikkaa ihmisten tarvitsemista sote-palveluista liian nopeasti jättisummia, ja me tiedämme, että uusia leikkauksia on jo listattu. Keskusta vaatii, että hallitus kertoo viipymättä, mihin se kohdistaa uudet satojen miljoonien sote-leikkaukset. Pääministeri Orpo on luvannut viikko sitten kyselytunnilla, että hallituksen päätökset uusien leikkausten kohdentamisesta tuodaan tietoon ennen vaaleja ja että valmistelu jatkuu, vaikka vastuuministeri on sairaslomalla. Siksi kysyn kuntaministeri Ikoselta: Koska toimitatte nämä listat meille? [Puhemies koputtaa] Minkälaisia päätöksiä teiltä on tiedossa?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.2.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-03-20T16:34:46,2025-03-20T16:36:05,Hyväksytty,1.1 2025_27_61,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden uusista leikkauksista (Hilkka Kemppi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_62,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden uusista leikkauksista (Hilkka Kemppi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Näitä valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Itselläni ei ole vielä mitään listoja olemassa. [Antti Kurvinen: Eikö Orpo pidä lupaustaan?] He käyvät siellä valmistelua liikkeelle, ja varmasti kerrotaan siinä kohtaa, kun sieltä esityksiä tehdään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.2.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-03-20T16:36:06,2025-03-20T16:36:22,Hyväksytty,1.1 2025_27_63,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden uusista leikkauksista (Hilkka Kemppi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_64,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden uusista leikkauksista (Hilkka Kemppi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin, hallitus, me odotamme tietoa siitä, leikataanko nyt lastensuojelusta, hoivapaikoista, kuntouttavasta työtoiminnasta, vai mistä. Te lupasitte ennen vaaleja nämä luvut. Pääministerin suulla ne luvattiin meille, ja vaalit ovat kolmen viikon päästä. Mutta toisaalta on hyvä, että meillä on vaalit. Esimerkiksi Pirkanmaallahan kävi niin, että kokoomus ja perussuomalaiset, no toki demaritkin olivat samassa porukassa, esittivät, että ikäihmisten päivätoiminta lakkautetaan. Tästä äänestettiin ennen joulua. No, nyt kun vaalit ovat kolmen viikon päästä, niin ilmoitettiin, että tämä päivätoiminta ei lakkaakaan. Eli kyllä tämä kertoo siitä, että kun paine nousee ja ihmisten huoli herää, niin silloin myös ollaan valmiita muuttamaan päätöksiä — kiitos siitä — mutta oletteko te valmiita muuttamaan päätöksiä sosiaali- ja terveyspalveluissa? Oletteko te valmiita peruuttamaan niitä leikkauksia tai lisäämään sitä alijäämän kattamisvelvoitetta, ettei meidän tarvitse sulkea kaikkia terveysasemia tai vähentää hoivapaikkoja sitä tahtia, mitä nyt tehdään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.2.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-03-20T16:36:34,2025-03-20T16:37:44,Hyväksytty,1.1 2025_27_65,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden uusista leikkauksista (Hilkka Kemppi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_66,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden uusista leikkauksista (Hilkka Kemppi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Korjaan ensin tämän väitteen Pirkanmaan osalta: Kaikki puolueet, kaikki yhdessä viime maanantaina — edustaja Ovaska oli tietääkseni myöskin mukana aluevaltuuston [Oikealta: Ohhoh!] tapaamisessa — totesivat, että ikäihmisten päivätoiminnassa ei voi kokonaan korvata ihmistä ihmiselle teknologialla ja digiyhteyksillä, vaan halutaan, että se on fyysisesti tällaista kohdennettavaa, ja siinä ei ole tämän näköisiä erimielisyyksiä ryhmien välillä, mitä täällä tuotte esiin. Mitä tulee hyvinvointialueitten rahoitukseen, niin olen monta kertaa täällä kertonut sen, että valtio osoittaa siihen kolmasosan tämänkin vuoden budjetista, ja se kasvoi tänäkin vuonna 2,2 miljardia. Tämä on asia, jonka kerron uudelleen ja uudelleen, mutta on hyvä muistaa se, että tämä rahoitus kasvaa, ja me tartumme siihen. Näille alueille, joilla on haasteita, me valmistelemme tällä hetkellä tukimekanismeja siihen, ja tarvittaessa, jos siellä palvelut lähtevät vaarantumaan, meillä on ennakoivan ohjauksen menettely tai meillä on arviointimenettely, joiden kautta voimme sitten tarttua syvemmin ja varmistaa sen palvelut alueella.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.2.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-03-20T16:37:44,2025-03-20T16:38:52,Hyväksytty,1.1 2025_27_67,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden uusista leikkauksista (Hilkka Kemppi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_68,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden uusista leikkauksista (Hilkka Kemppi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tiedossa on, että teillä on todella valmistelussa vielä uusia lisäleikkauksia sinne sosiaali- ja terveyspalveluihin, ja kyllä on tärkeää tietää, kohdistuvatko ne esimerkiksi vammaispalveluihin, vanhuspalveluihin, onko lakkausuhan alla uusia päivystyksiä sairaaloissa, onko lastensuojelu uhattuna tässä. [Timo Heinosen välihuuto] — Ei, lista on vielä pidempi. Arvoisa puhemies! Eduskunnalla on oikeus tietää nämä, ja sanoitte äsken, ministeri, että ne valmistuvat kun valmistuvat. Mutta todella pääministeri kyllä on kertonut meille eduskunnassa, että näistä kerrotaan hyvissä ajoin ennen vaaleja. Ennakkoäänestys alkaa 13 päivän kuluttua, 13 päivän kuluttua. Sanoisin näin, että jos sen ylipäätänsä aikoo edes ennen vaaleja kertoa, niin tieto täytyy saada ensi viikon aikana. Annatteko ensi viikolla tiedonannon eduskunnalle ja samalla kansalle siitä, mitä tässä aiotaan päättää? Annatteko tiedon eduskunnalle ensi viikolla, kyllä vai ei?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.2.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2025-03-20T16:38:55,2025-03-20T16:40:03,Hyväksytty,1.1 2025_27_69,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden uusista leikkauksista (Hilkka Kemppi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_70,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden uusista leikkauksista (Hilkka Kemppi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nämä eivät ole uusia lisäsäästöjä, vaan näistä on päätetty jo viime vuoden huhtikuussa [Antti Kurvinen: Kyllä vai ei?] sekä opetus- ja kulttuuriministeriön että sosiaali- ja terveysministeriön alalle. Aivan kuten pääministeri on täällä sanonut, nämä päätökset tuodaan teidän tietoonne ennen vaaleja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-03-20T16:40:04,2025-03-20T16:40:27,Hyväksytty,1.1 2025_27_71,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden uusista leikkauksista (Hilkka Kemppi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_72,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden uusista leikkauksista (Hilkka Kemppi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisten oikeus saada sosiaali- ja terveyspalveluita ei toteudu useiden palveluiden osalta lain edellyttämällä tavalla. Näin arvioi sosiaali- ja terveysministeriö tuoreessa selvityksessään. Tässä selvityksessä nostetaan esille erityisesti lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluitten haasteet ja ongelmat. Kun selvityksessä pohditaan syitä tälle, nousee yksi selittävä syy: ”Hyvinvointialueiden alijäämien kattaminen hyvinvointialueilta edellytetyssä aikataulussa edellyttää useilla alueilla sopeutustoimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen.” Eli teidän oma aikataulunne sille, kuinka nopeasti sosiaali- ja terveyspalveluitten osalta pitää tehdä näitä leikkauksia, johtaa siihen, että me ei pystytä tällä hetkellä turvaamaan näitä lakisääteisiä palveluita. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Te olette vallassa. Te voisitte tehdä nyt esityksen siitä, että tätä alijäämän kattamisvelvoitteen aikataulua pidennetään. [Jani Mäkelä: Miksi te sääditte sen?] Esimerkiksi Lääkäriliitto ja sosiaalialan ammattiliitto Talentia taas vaativat, että hyvinvointialueet [Puhemies: Kysymys!] saavat osan tekemästään talouden alijäämästä anteeksi. [Puhemies koputtaa] Olisinkin kysynyt hallitukselta: aikooko hallitus vihdoinkin kuulla asiantuntijoita ja tehdä riittävät toimenpiteet?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.2.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-03-20T16:40:30,2025-03-20T16:41:54,Hyväksytty,1.1 2025_27_73,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden uusista leikkauksista (Hilkka Kemppi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_74,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden uusista leikkauksista (Hilkka Kemppi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on hyvä muistaa, että meillä on takana vuosisadan suuri hallinnon uudistus. Tässä on tehty rohkeaa uudistustyötä, ja se on vienyt paikoin oikeaan suuntaan, mistä kertoo viime viikolla THL:n julkistama raportti, ja myöskin se, jos katsotaan tätä, mitä STM tänään kertoi. Jos luen nämä otsikot täältä: THL sanoi, että ”Sote-palvelujen vahvistumisesta paljon merkkejä”, [Antti Kurvinen: Kyllä vai ei?] ja STM kertoi, että ”Hyvinvointialueet ovat onnistuneet järjestämään sote-palvelut paremmin kuin kunnat aiemmin”. Tämä on se iso kuva. [Antti Kurvinen: Se oli hyvä sote!] Siellä on moni asia mennyt oikeaan suuntaan: kiireettömään hoitoon pääsy on nopeutunut, henkilöstöpula on helpottunut, digitaaliset palvelut yleistyneet, kiireelliseen ja päivystykselliseen hoitoon pääsy toimii kaikkialla. Täällä on monia tällaisia asioita. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Kohta, jossa on haasteita, oli muun muassa tämä lasten ja nuorten mielenterveys, ja se esimerkiksi on asia, jonka hallitus on jo aikaisemmin tunnistanut. Me ollaan tuomassa mielenterveyden terapiatakuuta, [Vasemmistoliiton ryhmästä: Se ei riitä!] ja olemme nyt avanneet tällaista rahoitushakua esimerkiksi nuorten huumekuolemiin liittyen. Tartumme tällaisiin ongelmakohtiin. Nämä on tärkeää tunnistaa. Ja mitä vielä rahoitukseen tulee, niin tässä raportissa todettiin, että ”tilanteeseen liittyvät riskit tulisi huomioida hyvinvointialueiden toiminnan ja talouden ohjauksessa esimerkiksi [Puhemies koputtaa] ennakollisen talouden ohjauksen menettelyllä” — eli juuri tällä menettelyllä, jonka äsken [Puhemies koputtaa] kuvasin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.2.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-03-20T16:41:54,2025-03-20T16:43:12,Hyväksytty,1.1 2025_27_75,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden uusista leikkauksista (Hilkka Kemppi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2025 vp,"Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_76,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden uusista leikkauksista (Hilkka Kemppi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jos tämä leikkauslistojen panttaaminen ihmetyttää, niin ihmetyttää myös teidän epäjohdonmukainen sosiaali- ja terveyspolitiikkakin. Tässä on jo jonkin matkaa joutunut ihmettelemään, miten näin tiukan talouden aikana teillä on varaa edistää sellaista alkoholipolitiikkaa, joka päivänselvästi lisää hätää ja pahoinvointia perheissä ja sosiaalihuollon ammattilaisten työmäärää. Kuitenkin aiotte tehdä yli 100 miljoonan euron lisäleikkaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Arvoisa puhemies! Suomalaisilla on oikeus tietää, mihin nämä leikkaukset kohdistuvat. Aiotteko leikata päihdepalveluista, vai olisiko viisasta perääntyä tästä holtittomasta alkoholipolitiikasta, joka oikeasti lisää perheitten pahoinvointia ja sosiaalihuollon ammattilaisten työmäärää?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.2.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-03-20T16:43:17,2025-03-20T16:44:18,Hyväksytty,1.1 2025_27_77,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden uusista leikkauksista (Hilkka Kemppi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_78,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden uusista leikkauksista (Hilkka Kemppi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 42/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ei ole mitään holtitonta alkoholipolitiikkaa. [Välihuutoja vasemmalta] Suomalaisten alkoholin kokonaiskulutus on ollut tasaisesti laskussa. Se on terve suunta, jota erityisesti nuori sukupolvi vie eteenpäin, eli nuorilla on terveempi suhde humalahakuiseen juomiseen ja alkoholiin kuin ehkä vanhemmilla sukupolvilla, ja tosiaan tässä näkyy hyvin johdonmukainen käyrä alaspäin. Hallitus tekee maltillisia vapauttavia toimia alkoholipolitiikassa jatkona vuoden 2018 alkoholilain uudistukselle. Nyt ihan viimeisimmät tiedot muun muassa ensimmäisestä askeleesta siitä, kun kaupoissa hieman lisääntyi siellä tarjottavien tai myytävien juomien määrä, näyttävät, että alkoholin kokonaiskulutuksen lasku jatkuu edelleen. Itse asiassa Alkoissa näkyy se kehitys, että väkevien myynti on laskenut. Eli sinänsä tälle huolelle ei ole näissä tilastoissa perustaa. [Krista Kiurun välihuuto] Ja mitä tulee vielä näihin sosiaali- ja terveyspalveluihin, niin hallitus tekee parhaansa näissä talouden oloissa. Näiden säästötoimien kohdalla, mitä tässä nyt kuvataan, on avoimesti kerrottu jo viime vuonna, mihin säästöjä kohdistetaan. Näiden lakien valmistelu on haastava tehtävä, ja sitä viedään sosiaali- ja terveysministeriössä eteenpäin. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-03-20T16:44:22,2025-03-20T16:45:39,Hyväksytty,1.1 2025_27_79,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhojen metsien suojelusta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 43/2025 vp,"Seuraava kysyjä. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_27_80,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys vanhojen metsien suojelusta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 43/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään Orpon hallitus siunasi satumetsäkriteerit ja petti näin tärkeimmän luontolupauksensa, jonka myös pääministeri jo ennen vaaleja antoi: valtion vanhojen metsien suojelun. Kun me puhuimme satumetsäkriteereistä, pääministeri Orpo vetosi, että näin ei saisi sanoa, koska valmistelu on kesken. Nyt te, hallitus, veitte nämä samat kriteerit maaliin. Te ohititte kaiken lausuntokierroksella annetun varsin yksituumaisen kritiikin. Väitätte, että pohjaatte kriteerit Suomen ympäristökeskuksen työhön. Suomen ympäristökeskus on kuitenkin todennut, että valtioneuvoston esittämille vanhan metsän kriteereille ei ole ekologiseen tutkimustietoon pohjaavia perusteita. Tämä päätös on katastrofaalinen Suomen luontotavoitteiden kannalta. Kysynkin ympäristöministeri Multalalta: miksi hallitus pettää luontolupauksensa ja jättää valtaosan vanhoista metsistä suojelun ulkopuolelle?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-03-20T16:45:46,2025-03-20T16:46:47,Hyväksytty,1.1 2025_27_81,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhojen metsien suojelusta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 43/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_82,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys vanhojen metsien suojelusta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 43/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On todella tärkeää, että jatkamme luonnonsuojelutyötä Suomessa, ja tänään vahvistetut kriteerit antavat nyt pohjan sille, että jatkamme valtion metsissä metsäkartoituksia, joiden perusteella tullaan tekemään lakiin perustuvia tiukkoja suojelupäätöksiä. Nyt arvioitujen tietojen perusteella jo voidaan sanoa, että suojelupäätökset tulevat olemaan huomattavasti merkittävämmät kuin aiemmat hallitukset ovat tehneet valtion mailla. Arvioiden mukaan jopa 90 000 hehtaaria valtion metsiä päätyy tätä kautta tiukan suojelun piiriin. Sen lisäksi on selvää, että koska valtion metsät sijaitsevat pääosin Pohjois- ja Itä-Suomessa, tarvitsemme myös muita suojelukeinoja. Yksityismailla, joita valtaosa esimerkiksi Etelä-Suomen metsistä on, haluamme noudattaa vapaaehtoisen suojelun periaatetta, jota tähänkin mennessä on noudatettu, ja tähän käytetään Metso-rahoitusta. Tätä Metso-rahoituskautta tullaan jatkamaan sen jälkeen, kun tämä nykyinen kausi päättyy, ja me tarvitsemme myös muita suojelukeinoja, kuten esimerkiksi kuntien tekemiä suojelupäätöksiä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-03-20T16:46:47,2025-03-20T16:47:59,Hyväksytty,1.1 2025_27_83,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhojen metsien suojelusta (Merja Rasinkangas ps)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2025 vp,"Tähän samaan aihepiiriin liittyen, edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_27_84,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys vanhojen metsien suojelusta (Merja Rasinkangas ps)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen vanhojen metsien suojelukriteereistä. Esitys on hyvin valmisteltu ja perustuu selkeisiin tosiasioihin pohjautuviin linjauksiin, ei ideologisiin tavoitteisiin tai keinotekoisiin pinta-alatavoitteisiin. Tämä on tärkeää, jotta voimme turvata aidosti arvokkaiden metsäkohteiden suojelun vaarantamatta metsätalouden ja -teollisuuden toimintaedellytyksiä sekä alueellisia työpaikkoja. Perussuomalaiset pitävät tärkeänä, että metsäpolitiikassa otetaan huomioon metsänomistajien omaisuudensuoja, taloudelliset ja alueelliset vaikutukset sekä vapaaehtoisuuden periaate yksityismailla. Kysyisinkin ympäristöministeriltä: miten hallitus aikoo varmistaa, että vanhojen metsien suojelun toteutus on metsänomistajille ja metsäalan toimijoille selkeää, ennakoitavaa ja ymmärrettävää ja että ratkaisussa pystytään tasapainottamaan luontoarvot sekä elinkeinoelämän ja alueiden tarpeet ja estämään suojelun laajeneminen yksityismetsiin?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.4.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-03-20T16:48:04,2025-03-20T16:49:12,Hyväksytty,1.1 2025_27_85,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhojen metsien suojelusta (Merja Rasinkangas ps)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_86,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys vanhojen metsien suojelusta (Merja Rasinkangas ps)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin nyt nämä kriteerit, jotka valtioneuvoston periaatepäätöksellä tänään vahvistettiin, koskevat nimenomaisesti valtion metsiä. Yksityismailla meidän suojelu perustuu jatkossakin esimerkiksi Metson kautta tehtävään vapaaehtoiseen suojeluun, ja tietysti on hienoa, että myös yksityiset maanomistajat ja metsänomistajat haluavat niitä arvokkaita kohteitaan suojella. Siitä toki heille sitten myös maksetaan korvaus tämän suojelupäätöksen myötä sieltä Metso-rahoista. Tätä kautta toteutuu esimerkiksi omaisuudensuoja yksityismailla, eli tältä osin metsänomistajat voivat olla rauhallisin mielin. Samaan aikaan on hyvä huomata, että valtion metsistä todellakin valtaosa sijaitsee muualla kuin vaikkapa täällä Etelä-Suomessa, ja siellä nyt tehdään metsäkartoituksia Metsähallituksen toimesta ja katsotaan, mitkä alueet täyttävät nämä kriteerit. Sen lisäksi Metsähallitus näiden kartoitusten myötä tulee tunnistamaan paremmin ja myös muuten omat metsäalueensa ja siten sitten tekee päätöksiä siellä sen mukaisesti [Puhemies koputtaa] alueiden käytöstä, esimerkiksi metsien käytöstä, mutta en usko, että tällä on [Puhemies koputtaa] uhkaavaa vaikutusta meidän metsätalouteemmekaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.4.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-03-20T16:49:12,2025-03-20T16:50:32,Hyväksytty,1.1 2025_27_87,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhojen metsien suojelusta (Merja Rasinkangas ps)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2025 vp,"Kiitoksia. — Vielä lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_88,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys vanhojen metsien suojelusta (Merja Rasinkangas ps)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että ainoa asia, mitä tässä suojellaan, on metsäteollisuuden voitot, ei Suomen luonto. Tänään julkaistut vanhojen metsien suojelukriteerit eivät ole minkään tasoinen luontoteko, ne ovat täydellinen rimanalitus. Metsät ovat aivan keskeisessä roolissa siinä, miten Suomi onnistuu luontokadon pysäyttämisessä. Hallitus kehtaa väittää, että se on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen, mutta samalla katsotte vierestä, kun arvokkaat vanhat metsät katoavat hakkuukoneiden kitaan. Asiantuntijat tyrmäsivät nämä kriteerit jo lausuntokierroksella, mutta mitä teki hallitus? Ei mitään, mikään ei muuttunut. Myös suomalaiset haluavat, että vanhat metsät suojellaan. Nyt lopputulos on se, että näillä kriteereillä käytännössä suurin osa Suomen vanhoista ja arvokkaista metsistä jää edelleen hakkuusuunnitelmien armoille. Ministeri, miten voi olla mahdollista, että teidän luontopolitiikkanne on niin vastuutonta, että edes tätä yhtä ainoaa lupausta te ette pystyneet pitämään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.4.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-03-20T16:50:37,2025-03-20T16:51:48,Hyväksytty,1.1 2025_27_89,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhojen metsien suojelusta (Merja Rasinkangas ps)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_90,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys vanhojen metsien suojelusta (Merja Rasinkangas ps)>>>Suullinen kysymys SKT 44/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on korjattava tätä käsitystä. On totta, että näiden kriteerien avulla, jotka päätettiin tänään, arvioidaan todellakin valtion metsät. Kuitenkaan ei ole niin, että kaikki tämän kriteeristön ulkopuolelle jäävät metsät myöskään olisivat suoraan metsätalouskäytössä. Metsähallitus on myös luvannut, että nyt kun kartoituksia tehdään, he tulevat löytämään sitä myötä, kun löytyy näitä kriteereitä täyttäviä metsiä, myös heidän oman ympäristöohjelmansa mukaisia, alue-ekologiset kriteerit täyttäviä metsiä. Nämä alueet tullaan jättämään metsätalouskäytön ulkopuolelle. Eli tällä on valtaosaltaan suurempi vaikutus kuin vain tiukalla lailla suojellut päätökset. Sen lisäksi on hyvä huomata, että jotta me voimme säilyttää meidän luonnon monimuotoisuuden, tarvitaan myös muita luonnontilaa parantavia toimia kuin tiukkaa suojelua. Tätä työtä tehdään muun muassa nyt, kun Suomessa laaditaan ennallistamisasetuksen täytäntöönpanosuunnitelmaa, jossa kestää kyllä aikaa, noin kaksi vuotta on siihen annettu. Nämäkin toimet tulevat olemaan tärkeä osa meidän luonnontilan parantamista, jota pitää tehdä niin metsissä [Puhemies koputtaa] kuin vaikkapa vesistöissäkin. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.4.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-03-20T16:51:48,2025-03-20T16:53:02,Hyväksytty,1.1 2025_27_91,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuoriin kohdistuvista leikkauksista (Jessi Jokelainen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 45/2025 vp,"Seuraava kysymys. — Edustaja Jokelainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_27_92,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jessi,Jokelainen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys nuoriin kohdistuvista leikkauksista (Jessi Jokelainen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 45/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nuorten tulevaisuususko on romahtanut ja tyytyväisyys taloudelliseen tilanteeseen heikentynyt, kertoo tuore nuorisobarometri. Nuoret arvostavat koulutusta ja kaipaavat työelämältä vakautta. Mutta mitä tekee hallitus? Leikkaa ammatillisesta koulutuksesta, helpottaa irtisanomisia ja määräaikaisten työsuhteiden luomista sekä heikentää opiskelijoiden asumisen tukea. Lisäksi on tulossa nämä jo mainitut 75 miljoonan euron leikkaukset OKM:n hallinnonalalle, eikä niiden kohteista ole tosiaan kerrottu julkisuuteen. Hallitus väittää toimivansa nuorten tulevaisuuden puolesta, mutta nuoret ovat leikkausten suurimpia kärsijöitä. Valtiovarainministeri Purra, olette sanonut, että nuoret tulevat vielä kiittämään hallitusta näistä tekemistänne päätöksistä. Mistä tämä kiitos tarkalleen ottaen muodostuu, kun tutkimusten mukaan nuorten usko omaan pärjäämiseensä horjuu jo nyt?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.5.aspx,fi,Jessi Jokelainen,911824,2025-03-20T16:53:09,2025-03-20T16:54:05,Hyväksytty,1.1 2025_27_93,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuoriin kohdistuvista leikkauksista (Jessi Jokelainen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 45/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_94,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys nuoriin kohdistuvista leikkauksista (Jessi Jokelainen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 45/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomi on todella tutkimusten mukaan kahdeksatta kertaa peräkkäin maailman onnellisin maa, mitä voi olla vaikea täällä kyselytunnilla uskoa, koska oppositiomme on niin kovin alakuloinen ja löytää kurjuutta ja ikävyyttä käytännössä kaikista asioista. [Mika Kari: Melko ylimielistä!] Se, miten nuoret liittyvät tähän julkisen talouden sopeuttamiseen ja tähän, kun olen sanonut, että he tulevat kiittämään, liittyy juuri siihen, että se, että korjaamme taloutta tässä hallituksessa, liittyy sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen. Suomessa on eletty viime vuodet voimakkaasti velaksi. Erilaisia uusia oikeuksia, uusia etuuksia, uusia palveluita on rakennettu velaksi. Mutta toisin kuin siellä vasemmalla monesti kuvitellaan, tämä velkaraha ei todellakaan ole ilmaista. Sen takaisinmaksuaika tulee. Lisäksi korot eli velanhoitokustannukset ovat huomattavan korkeat. Tällä hetkellä pelkkiin valtion velanhoitokuluihin menee enemmän kuin koko Suomen kaikkien kuntien peruspalveluiden valtionosuuksiin, mikä on mielestäni aika hirvittävä summa. Se, että hallitus tekee näitä toimia [Puhemies koputtaa] velkasuhteen vakauttamiseksi, on nimenomaan tulevien sukupolvien [Puhemies koputtaa] hyväksi. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-03-20T16:54:08,2025-03-20T16:55:22,Hyväksytty,1.1 2025_27_95,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Ottawan miinasopimuksesta irtautumisesta (Timo Vornanen tv)>>>Suullinen kysymys SKT 46/2025 vp,"Seuraava kysymys. — Edustaja Vornanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_27_96,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Timo,Vornanen,Kansanedustaja,TV,Suullinen kysymys Ottawan miinasopimuksesta irtautumisesta (Timo Vornanen tv)>>>Suullinen kysymys SKT 46/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt puolustusministeri Häkkänen tarkkana siellä aitiossa. — Puolan, Viron, Latvian ja Liettuan puolustusministerit ilmoittivat tällä viikolla irtautuvansa jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Marraskuussa 24 tein itse toimenpidealoitteen, jossa vaadin Suomen irtautumista Ottawan sopimuksesta. Olen alusta asti katsonut, että Suomen liittyminen tähän sopimukseen on ollut vakava sinisilmäinen virhe. Suomi tarvitsee jalkaväkimiinat puolustusarsenaaliinsa takaisin. Arvoisa puolustusministeri, miten hallitus aikoo edistää Ottawan sopimuksesta irtautumista ja jalkaväkimiinojen palauttamista takaisin puolustusarsenaaliimme?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.6.aspx,fi,Timo Vornanen,1522,2025-03-20T16:55:29,2025-03-20T16:56:21,Hyväksytty,1.1 2025_27_97,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Ottawan miinasopimuksesta irtautumisesta (Timo Vornanen tv)>>>Suullinen kysymys SKT 46/2025 vp,"Kiitoksia. — Puolustusministeri Häkkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_98,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Antti,Häkkänen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys Ottawan miinasopimuksesta irtautumisesta (Timo Vornanen tv)>>>Suullinen kysymys SKT 46/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjä on osoittanut hyökkäyssodassaan Ukrainassa, että se käyttää edelleen massamaisesti jalkaväkeä, ja sitä kautta jalkaväkimiinojen uudelleenarvioinnin koin tarpeelliseksi. Viime kesäkuussa pyysin Puolustusvoimien pääesikuntaa käynnistämään uudelleenarvioinnin tästä asiasta. Sen jälkeen syyskuussa komentaja myös tästä ääneen mainitsi, mistä syntyi tietysti hyvä julkinen keskustelu. Arviointi on tällä hetkellä hyvin loppusuoralla. Lähiviikkoina saamme puolustushallinnossa tämän puolustuksellisen arvion valmiiksi, ja sen jälkeen esittelen tämän kannan hallitukselle. Siinä yhteydessä varmasti ulkoministeriö tekee oman arvionsa Ottawan miinasopimuksen kokonaisuudesta myös, ja tämä asiakokonaisuus sen jälkeen myös parlamentaarisesti käsitellään kaikkien puolueiden kesken täällä. Eli asia on hyvin vakavassa harkinnassa. Me emme lähteneet tätä kiirehtimään Puolan ja Baltian maiden takia, vaan tehdään oma perusteellinen arvio, [Puhemies koputtaa] koska miinat liittyvät hyvin vahvasti jokaisen maan omaan maantieteeseen [Puhemies koputtaa] ja siihen liittyvään puolustusjärjestelmään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.6.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2025-03-20T16:56:26,2025-03-20T16:57:41,Hyväksytty,1.1 2025_27_99,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys opposition talouslinjasta (Timo Heinonen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 47/2025 vp,"Seuraava kysymys. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_27_100,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys opposition talouslinjasta (Timo Heinonen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 47/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Viime syksynä oppositiopuolue SDP päätyi hyväksymään käytännössä kaikki hallituksen tekemät työmarkkina- ja sosiaaliturvauudistukset. Demaripuheet olivat siis silloinkin enemmän tai vähemmän, tai siis juurikin enemmän, ehkä jonkinlaista etukäteistä vaalipopulismia. [Ben Zyskowicz: Juhlapuhetta!] No, sitten seuraavaksi SDP olikin puheissaan huolissaan yrittäjistä ja verotuksen kannustavuudesta, siis puolue, joka oikeasti rakastaa veroja. Oikeastihan SDP esitti yli kolmen miljardin veromoukaria suomalaiseen yrittämiseen ja omistamiseen. [Aki Lindén: Onko tämä kysymys SDP:lle?] Eilen sitten nähtiin todellinen takinkäännön mestariteos: SDP tuli hallituksen linjalle ja äänesti Kela-korvausten korottamisen puolesta, ja oikein muuten äänestikin. Mutta kun he olivat koko vaalikauden niitä kritisoineet, niin kriisikokoustahan siitä pukkasi. Arvoisa pääministerin sijainen, valtiovarainministeri Purra, mitä tämä kertoo opposition [Puhemies koputtaa] talouspoliittisesta linjasta tai linjattomuudesta [Joona Räsäsen välihuuto] ja siitä, onko hallituksen vaihtoehdoille olemassa realistisia ja uskottavia vaihtoehtoja?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-03-20T16:57:47,2025-03-20T16:59:10,Hyväksytty,1.1 2025_27_101,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys opposition talouslinjasta (Timo Heinonen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 47/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_102,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys opposition talouslinjasta (Timo Heinonen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 47/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mielestäni edustaja kuvasi varsin hyvin, mitä on tapahtunut. Käytännössä kesäkuusta 2023 oppositiosta on kritisoitu kaikkia hallituksen vaikeita päätöksiä mutta myös monia muita: välttämättömiä uudistuksia, yksittäisiä säästötoimenpiteitä, työmarkkinatoimia ja niin edelleen. Erittäin merkittävää osaa niistä kuitenkaan ei ole peruutettu sen paremmin vaihtoehtobudjeteissa kuin välttämättä sitten täällä salissa äänestettäessä. Ei tästä voi mitään muuta päätellä kuin että linja on varsin epäjohdonmukainen. [Välihuutoja vasemmalta] Mutta kun katsotaan sitä, että kritiikki on tietenkin halpaa, puhuminen on helppoa — ja lisäksi puheenjohtaja Lindtmanhan on todennut, että nimenomaan tämä tyytymättömyys on se, joka hänen linjaansa eteenpäin ohjaa — niin tämä on varmasti ymmärrettävää. Mutta hallitus tietenkin pysyy omassa linjassaan, ja me teemme uudistuksia, joita tämä isänmaa tarvitsee.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.7.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-03-20T16:59:10,2025-03-20T17:00:12,Hyväksytty,1.1 2025_27_103,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan puolustuksen vahvistamisesta (Henrik Wickström r)>>>Suullinen kysymys SKT 48/2025 vp,"Nästa fråga och den sista frågan. — Ledamot Wickström, varsågod.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.8.aspx,sv,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_27_104,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys Euroopan puolustuksen vahvistamisesta (Henrik Wickström r)>>>Suullinen kysymys SKT 48/2025 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Vårt stöd till Ukraina måste fortsätta. I går fick vi besök av president Zelenskyj i här riksdagen, och det fortsatta samarbetet mellan länderna är viktigt inte minst med tanke på våra egna historiska erfarenheter utan också med tanke på det geopolitiska läget. I går presenterade kommissionen sitt förslag till en strategi för europeisk försvarsberedskap. Det är mycket välkommet eftersom en stark europeisk försvarsmarknad gynnar också Ukraina.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.8.aspx,sv,Henrik Wickström,1501,2025-03-20T17:00:20,2025-03-20T17:00:56,Hyväksytty,1.1 2025_27_105,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Antti,Häkkänen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys Euroopan puolustuksen vahvistamisesta (Henrik Wickström r)>>>Suullinen kysymys SKT 48/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten hyvin viime viikkojen ja kuukausien julkisestakin keskustelusta olemme nähneet, tarvitsemme vahvemman Euroopan puolustuskyvyn ihan konkreettisella tasolla, jos meinaamme seistä omilla jaloillamme. On tietysti Suomen turvallisuuden kannalta äärimmäisen tärkeää, että Euroopan muut maat nyt investoivat voimakkaasti joukkorakenteisiin, kalustoon, puolustusteollisuuden kehittämiseen, teknologiaan. Tässä Euroopan vihreässä kirjassa ja siihen liittyvissä rahoitusmekanismeissa on askeleita oikeaan suuntaan. Nyt jää tarkempaan analyysiin vielä, ovatko ne riittäviä. Puolustusministerikokous, seuraava Puolassa, tarkastelee yksityiskohdiltaan tätä, ja tulemme olemaan tässä erittäin tarkkana siitä, onko se riittävän kunnianhimoinen. Siinä on askeleet oikeaan suuntaan, ja me olemme nyt viikkojen ja kuukausien vaikuttamistyöllä saaneet sinne myös meidän kantoja mukaan — pk-yritysten huomioimista puolustusteollisuudessa, maapuolustuksen painotusta, ilmapuolustuksen painotusta [Puhemies koputtaa] — mutta edelleen jää nähtäväksi, miten se kannustaa jäsenmaita aidosti isoihin investointeihin, ja tätä työtä pitää [Puhemies koputtaa] jatkaa vielä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+2.8.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2025-03-20T17:01:17,2025-03-20T17:02:36,Hyväksytty,1.1 2025_27_106,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n yleisen tuoteturvallisuusasetuksen täydentämistä koskevaksi lainsäädännöksi ja laiksi kulutuspalvelujen turvallisuudesta>>>Hallituksen esitys HE 213/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 3/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 3/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu. Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_27_107,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n yleisen tuoteturvallisuusasetuksen täydentämistä koskevaksi lainsäädännöksi ja laiksi kulutuspalvelujen turvallisuudesta>>>Hallituksen esitys HE 213/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen talousvaliokunnan yksimielisen mietinnön hallituksen esityksestä, jossa ehdotetaan säädettäväksi laki kuluttajatuotteiden turvallisuudesta ja laki kulutuspalvelujen turvallisuudesta: Ehdotuksen taustalla on EU:n yleinen tuoteturvallisuusasetus, jolla yhdenmukaistetaan kuluttajatuotteiden turvallisuussääntely. Esityksen pääasiallisina tavoitteina on täydentää EU:n yleistä tuoteturvallisuusasetusta ja nykyaikaistaa kulutuspalvelujen turvallisuutta koskevaa yleistä sääntelyä. Yleisen tuoteturvallisuusasetuksen soveltamisalaan kuuluvista tuotteista säädettäisiin kuluttajatuotteiden turvallisuudesta annettavassa laissa siltä osin kuin se on asetuksen mukaan tarpeen. Laissa säädettäisiin lähinnä tuoteturvallisuutta koskevista kielivaatimuksista, toimivaltaisista markkinavalvontaviranomaisista ja joistakin näiden toimivaltuuksista sekä yleisen tuoteturvallisuusasetuksen rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista. Kulutuspalvelujen turvallisuudesta annettavassa laissa säädettäisiin turvallisen kulutuspalvelun vaatimuksista ja turvallisuuden arvioinnista, palveluntarjoajan velvollisuuksista, valvontaviranomaisesta ja sen valvontakeinoista, valvontaviranomaisen velvoittavista päätöksistä ja lain rikkomisen seuraamuksista. Tuoteturvallisuusasetuksessa säädettävistä seikoista ei tule säätää kansallisesti, minkä vuoksi voimassa oleva kuluttajaturvallisuuslaki on ehdotettu kumottavaksi. Asetuksen noudattamisen valvonnasta vastaavien viranomaisten nimeäminen, markkinavalvontaviranomaisten toimivaltuudet sekä asetuksen rikkomiseen sovellettavat seuraamukset edellyttävät kuitenkin kansallista sääntelyä. Talousvaliokunta pitää lakiehdotuksia tarpeellisina ja perusteltuina ja puoltaa niiden hyväksymistä yksityiskohtaisissa perusteluissa selvitetyin muutoksin. Nämä yksityiskohdat ja tarkemmat tiedot löytyvät mietintötekstistä. Yleisesti ottaen palveluntarjoajayritysten hallinnollinen taakka kevenee. Valiokunta korostaa markkinavalvonnan merkitystä myös yritysten tasapuolisten kilpailuedellytysten näkökulmasta. Erityisesti verkkoympäristössä markkinoitavien tuotteiden määrän ja mahdollisten turvallisuuspuutteiden lisääntyessä on tärkeää turvata myös Tullin riittävät edellytykset hoitaa tehtäväänsä tehokkaasti. Valiokunta yhtyy asiantuntijakuulemisessa esiin tuotuun huoleen siitä, että kolmansista maista käsin tapahtuvan verkkokaupan kasvu ja EU:n ulkopuolisten toimijoiden suorat toimitukset aiheuttavat haasteita sisämarkkinoille, tuoteturvallisuudelle ja reilulle kilpailulle. Tuotteissa on havaittu turvallisuus- ja laatuongelmia, joita kansalliset viranomaiset eivät pysty riittävästi valvomaan. Ongelman ratkaisu edellyttää useiden hallinnonalojen toimia, joista nyt tarkasteltava sääntely muodostaa yhden osan. Yleisenä huomiona talousvaliokunta myös kiirehtii toimenpiteitä, joilla taataan tasapuoliset kilpailuedellytykset sisämarkkinoilla ja puututaan kolmansien maiden verkkokauppojen epäreiluun kilpailuetuun. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+3.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-03-20T17:03:07,2025-03-20T17:06:41,Hyväksytty,1.1 2025_27_108,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n yleisen tuoteturvallisuusasetuksen täydentämistä koskevaksi lainsäädännöksi ja laiksi kulutuspalvelujen turvallisuudesta>>>Hallituksen esitys HE 213/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu on poissa. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_109,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n yleisen tuoteturvallisuusasetuksen täydentämistä koskevaksi lainsäädännöksi ja laiksi kulutuspalvelujen turvallisuudesta>>>Hallituksen esitys HE 213/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on tietysti jossain määrin tällainen tekninen EU-lainsäädännön toimeenpano, josta tässä tuoteturvallisuussääntelyä koskevassa laissa on kyse, mutta haluan kyllä nyt koko eduskunnan tässä ollessa koolla kiittää talousvaliokunnan puheenjohtajaa, edustaja Puistoa ja tietysti koko valiokuntaa erittäin hyvästä mietinnöstä. Euroopan unioniahan arvioidaan tällaiseksi sääntelyn supervallaksi, ja varmasti se ajoittain toimiikin niin meidän eurooppalaisten kuluttajien kuin ihan koko ihmiskunnankin hyväksi, jos ajatellaan vaikka sitä, kuinka tämän vuoden alusta, koko maailmassa käytännössä, kaikissa uusissa matkapuhelimissa on sama laturiliitin. Enää kansakuntien ei tarvitse kilpailla sillä, kenellä on paremmat laturit, vaan voidaan keskittyä sitten ihan niiden puhelimen sisältöominaisuuksiin ja ylipäätään mobiililaitteiden sisältöominaisuuksiin. Tämänkaltainen lainsäädäntö on hyvää, mutta on todella tärkeää, että pystytään sitten myös oikeasti toimeenpanemaan näitä määräyksiä. Kun tässä lainsäädännössä on kyse nimenomaan tuoteturvallisuudesta, niin siinäkin varmasti Eurooppa on todella maailman edelläkävijä, ja se on hyvä asia, mutta sitten käytännön elämässä kuitenkin olemme havainneet sen, että eurooppalaisetkin kuluttajat voivat tilata kiinalaisista verkkokaupoista tuotteita — siksi käytän sanaa ”kiinalaisista”, koska Tullin ja Postin tilastojen mukaan näistä pienlähetyksistä, joita Suomeenkin tulee, 98 prosenttia tulee Kiinasta — jotka sinänsä kuluttajan näkökulmasta voivat olla kyllä hyviä, kustannusvaikuttavuudeltaan tarkoituksenmukaisia, mutta valitettavasti siellä joukossa voi olla myös sellaisia lähetyksiä, jotka ovat vaarallisia niin kuluttajalle, hänen läheisilleen kuin laajemminkin yhteisölle. Voidaan puhua esimerkiksi elektroniikkalaitteiden paloturvallisuudesta tai vaikkapa kosmetiikan kemiallisista myrkyistä ja muista vastaavista asioista. Sen vuoksi on erittäin hyvä ja tärkeä asia, että tässä puheenjohtaja Puiston ja valiokuntansa tekemässä mietinnössä nämä asiat tuodaan myös esille. Todella peräänkuulutan sitä, että Suomi vaikuttaa aktiivisesti EU-tasolla siihen, että millä tavalla voidaan varmistaa, kun kuluttajatuotteita tällä tavalla globaalissa verkkokaupassa liikutellaan, että kun niitä Euroopan alueelle tulee, niin todella nämä tavarantoimittajat maksavat sen, että eurooppalaiset viranomaiset pystyvät varmistumaan erilaisin testein siitä, että laitteet ja tuotteet, joita alueillemme toimitetaan, ovat kuluttajan kannalta turvallisia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-03-20T17:06:43,2025-03-20T17:09:46,Hyväksytty,1.1 2025_27_110,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n yleisen tuoteturvallisuusasetuksen täydentämistä koskevaksi lainsäädännöksi ja laiksi kulutuspalvelujen turvallisuudesta>>>Hallituksen esitys HE 213/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_111,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n yleisen tuoteturvallisuusasetuksen täydentämistä koskevaksi lainsäädännöksi ja laiksi kulutuspalvelujen turvallisuudesta>>>Hallituksen esitys HE 213/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 3/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Juuri niin kuin edustaja Autto nosti esiin, EU:han tekee nyt tulliuudistusta, ja jatkossa on esimerkiksi tarkoitus puuttua tähän 150 euron minimirajaan ja ilmeisesti poistaa se. Tämä palikka, mitä nyt tehtiin, tämä HE, on tietysti yksi osa sitä, ja siinä on aika paljon tekniikkaa, mutta me myös valiokunnassa käsiteltiin tätä teemaa laajemmin ja otettiin myös siinä mietinnössä kantaa ja korostettiin näiden uudistusten tarpeellisuutta, koska tämä verkkokauppahan on kasvanut nimenomaan kolmansista maista ja erityisesti Kiinasta — puhutaan niin kutsutusta temuttamisesta — suorastaan räjähdysmäisesti, ja on tärkeätä, että sen tuomiin varsin selviin epäkohtiin pystytään puuttumaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+3.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-03-20T17:09:50,2025-03-20T17:10:46,Hyväksytty,1.1 2025_27_112,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Puoluerahoituksen valvonta 2024 – Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus>>>Kertomus K 10/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään tarkastusvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_27_113,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Puoluerahoituksen valvonta 2024 – Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus>>>Kertomus K 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käsiteltävänä oleva asia on Puoluerahoituksen valvonta 2024 — Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus. Poliittisten puolueiden rahoitus vaikuttaa suoraan demokratiamme uskottavuuteen ja kansalaisten luottamukseen päätöksentekoon. Puolueiden on huolehdittava varojensa käytöstä yhtä vastuullisesti kuin minkä tahansa muun julkisen ja julkista rahoitusta saavan tahon. Avoimuus, vastuullisuus ja läpinäkyvyys ovat kulmakiviä poliittisen järjestelmämme kestävyyden kannalta. Arvoisa herra puhemies! Valtiontalouden tarkastusviraston tuore kertomus puoluerahoituksen valvonnasta tuo esiin myönteistä kehitystä mutta myös epäkohtia ja laiminlyöntejä, joihin on välittömästi puututtava. Puoluerahoituksen ilmoittamisen viiveet, ulkopuolisten tukijoiden raportointiin liittyvät epäselvyydet sekä valtionavustusten asianmukainen käyttö ovat kysymyksiä, joihin on suhtauduttava hyvin vakavasti. Kun poliittiset toimijat käyttävät yhteisiä varoja, on kansalaisten oikeus tietää, miten ne käytetään. Puoluetuki on veronmaksajien rahaa, ja siksi sen käytön on oltava erityisen avointa ja rehellistä. Jokainen euro, joka osoitetaan poliittiseen toimintaan, on osa yhteistä talouttamme. Puoluerahoituksen sääntöjen noudattaminen ei ole pelkkä muodollisuus, se on edellytys kansalaisten luottamuksen säilymiselle. Arvoisa herra puhemies! Meidän tehtävämme ei ole vain täyttää lakisääteiset vaatimukset vaan toimia esimerkkinä vastuullisuudesta ja vastuullisesta taloudenhoidosta ja hallinnosta. Politiikka ei ole erillinen saareke vaan osa yhteiskunnan ja kansantalouden kokonaisuutta. Demokratia perustuu avoimuuteen ja vastuullisuuteen. Puoluerahoituksen on oltava linjassa näiden periaatteiden kanssa. Meidän on toimittava siten, että vahvistamme puoluerahoituksen läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-20T17:11:36,2025-03-20T17:14:33,Hyväksytty,1.1 2025_27_114,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Puoluerahoituksen valvonta 2024 – Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus>>>Kertomus K 10/2025 vp,"Kiitoksia, edustaja Hänninen. — Edustaja Peltonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_115,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Eemeli,Peltonen,Kansanedustaja,SD,Puoluerahoituksen valvonta 2024 – Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus>>>Kertomus K 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Läpinäkyvä poliittisten toimijoiden tukeminen on yksi toimivan länsimaisen demokratian kulmakiviä. Lainsäädännön keskeinen tavoite on ehkäistä korruptiota sekä taata riittävät voimavarat poliittisen järjestelmän toiminnalle vaaleissa. Meillä onkin Suomessa eurooppalaisittain hyvin toimiva ja tehokaskin vaalirahoituksen valvonta. Se on lainsäädännössä järjestetty hyvällä tavalla, mutta myöskin kehitettävää tässä meidän järjestelmässämme on. Me emme saa tässä salissa vaipua liikaa itsetyytyväisyyteen siitä, millä tavalla vaalirahoituksen valvontaa on järjestetty. Sitä pitää myös ajassa pyrkiä kehittämään ja tehdä aloitteita lainsäädännön pitämiseksi ajan tasalla, jotta meillä jatkossakin olisi eurooppalaisittain toimiva ja tehokas vaalirahoituksen valvonta, joka myös ehkäisee väärinkäytöksiä ja takaa sen läpinäkyvyyden, jota länsimaisessa demokratiassa vaalien osalta kaikkina aikoina täytyy olla. Tämä puoluerahoituksen valvonnasta vuodelta 2024 laadittu VTV:n kertomus tarjoaa jälleen kerran hyvän mahdollisuuden käydä tässä salissa sitä ajankohtaista keskustelua niistä kehittämistarpeista, joita vaalirahoituksen valvontaan liittyy. Teen tässä yhteydessä yhden konkreettisen ehdotuksen siitä, miten voisimme kehittää vaalirahoituksen valvontaa täällä Suomessa. Tällä hetkellähän kaikilla vaaleihin osallistuvilla ehdokkailla on mahdollisuus tehdä vapaaehtoinen vaalirahoituksen ennakkoilmoitus eli tehdä selkoa vapaaehtoisesti ennen vaaleja, mistä lähteistä vaalirahoitusta on kerännyt, miten sen aikoo käyttää, millainen summa kunkin henkilökohtaisesta kampanjasta sitten yhteensä muodostuu. Valitettavasti nykyisessä lainsäädännössä on kuitenkin niin, että tämä vaalirahoituksen ennakkoilmoitus on vapaaehtoinen, se ei ole ehdokkaille pakolliseksi säädetty. Tästä seuraa se, että valtavan usein vaaleissa, kun katsoo ennakkoilmoituksia, sitä, kuinka moni ehdokas sen on tehnyt, hyvin tyhjältä näyttää. Eli näitä vapaaehtoisia ennakkoilmoituksia ei kovinkaan paljon käytetä mahdollisuutena, ja se on tietysti äänestäjän kuluttajansuojan kannalta ongelmallista. Tässä salissa on usein ehdotettu ja ehdotan uudelleen, että meidän pitäisi tässä salissa säätää laki, joka tekisi näistä vaalirahoituksen ennakkoilmoituksista pakollisen jokaiselle ehdokkaalle ennen vaaleja. Tämä antaisi äänestäjille aidon mahdollisuuden arvioida kunkin ehdokkaan vaalirahoituksen tasoa, niitä lähteitä, avoimesti ennen vaaleja eikä vasta sitten vaalien jälkeen, kun äänet on jo annettu ja tulos vahvistettu. Tämä muutos, arvoisa puhemies, olisi nyt jo tällä vaalikaudella tärkeää lainsäädäntöön säätää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+4.aspx,fi,Eemeli Peltonen,1496,2025-03-20T17:14:33,2025-03-20T17:17:37,Hyväksytty,1.1 2025_27_116,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Puoluerahoituksen valvonta 2024 – Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus>>>Kertomus K 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_117,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Puoluerahoituksen valvonta 2024 – Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus>>>Kertomus K 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustajakollega Peltonen teki tuossa äsken ehdotuksen, jota ei kuitenkaan ymmärtääkseni ollut päätösehdotukseksi varsinaisesti tarkoitettu, mutta voin henkisesti ilmoittaa kannattavani tätä hyvää ehdotusta sitten, kun tätä asiaa jatkokäsitellään. Tämähän menee tarkastusvaliokunnan käsittelyyn. Olen itse tarkastusvaliokunnan jäsen, ja me olemme saaneet siellä juuri valmiiksi mietinnön edellisestä vastaavan kaltaisesta asiakirjasta. Tämä on erittäin perusteellinen sillä lyhyellä tutustumisajalla, jonka tähän ehdin käyttää. Täällä alussa on valvonnan päähavainnot. Nostan niistä esille kolme suorilla sitaateilla: ”Valvonnassa havaittiin edellisten vuosien tapaan, että kaikkea ulkopuolista tukea ei ollut ilmoitettu ajantasaisella ilmoituksella.” Toinen havainto: ”Valvonnassa havaittiin suorituksia, joita valvottavat pitivät tavanomaisena järjestötoimintana tai läpikulkuerinä, joista ne eivät olleet tehneet ajantasaisia ilmoituksia.” Ja kolmas havainto: ”Valvonnassa todettiin, että puoluelain mukaisia asiakirjoja, tilityksiä ja tietoja puuttui ilmoitusrekisteristä.” Kokonaiskuva on kuitenkin varsin myönteinen. Suomessa ehdolla olevat henkilöt tekevät tarkkaa kirjanpitoa omista vaalirahoituksistaan. Itsekin niissä vaaleissa, joissa olen ollut mukana, ja kuten me kaikki muutkin, olen havainnut, että jossain määrin on joskus vaikea kohdentaa juuri oikealle riville siellä sekä tuen saanti — esimerkiksi ”puolue” ja ”puolueosasto” tarkoittavat siellä eri asioita — että se tuen kohdentaminen, onko se käytetty sanomalehti-ilmoitukseen, onko se käytetty painotuotteisiin ja minkälaiseen muuhun. Siinä on tällaista, jossa pitäisi olla hyvin tarkka, vaikka se ehkä ei ole kaikkein olennaisinta. Olennaisinta on tietenkin se, mikä täällä lopussa ilmenee. Täällä on aivan erinomaiset liitteet, ja olenkin nyt vähän hämmästynyt, että media ei ole vielä näitä tuntunut löytävän, vai onko minulta jäänyt huomaamatta. Täällä on ”Liite 3: Tilastotietoa puoluerahoituksesta”. Siellä on useita taulukoita. Otetaan vaikka taulukko 8, ilmoitetut tuet. Siinä on kärjessä Suomen ruotsalainen kansanpuolue ihan ylivertaisella luvullaan ja kakkossijaa pitää Kansallinen Kokoomus. Sitten on taulukko 9, jossa on puolueiden lähiyhteisön antamat tuet. Sama kaksikko on siinä selvästi kärjessä. Sitten on lueteltu muita säätiöitä, ja sitten täällä on todella useita, useita taulukoita. Taulukko 14 käsittelee eniten tukea puolueen vaalikampanjaan eduskuntavaaleissa 23 antaneet yksityishenkilöt. Siellä on kymmenen kärjessä, niistä on yhdeksän ollut kokoomukselle ja yksi Vihreälle liitolle. Tämä kertoo omalla tavallaan, mitenkä ne rahavirrat täällä puoluerahoituksessa kulkevat. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-03-20T17:17:37,2025-03-20T17:20:48,Tarkistettu,1.1 2025_27_118,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Puoluerahoituksen valvonta 2024 – Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus>>>Kertomus K 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vuornos, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_27_119,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Henrik,Vuornos,Kansanedustaja,KOK,Puoluerahoituksen valvonta 2024 – Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus>>>Kertomus K 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää VTV:tä hyvästä ja perusteellisesta puoluerahoituksen tarkastuskertomuksesta. On hyvä, että puoluetukia valvotaan asianmukaisesti ja että eduskunta saa myös tällaisen tiedon vuosittain käsittelyynsä. Tarkastusvirasto esittää raportin loppupuolella muutamia uudistustarpeita ja kehittämisehdotuksia puolueen vaalirahoitusvalvontaan. Omasta mielestäni siellä on hyviä ehdotuksia ja sitten vähän vähemmän hyviä ehdotuksia. Hyvä ehdotus on se, että tahojen, jotka antavat lainaa puolueille, nimet tulisi jatkossa julkistaa. Eduskunnan käsittelyssähän onkin hallituksen tuoma vaalilain muutosehdotus, jossa tämä asia korjataan, eli jatkossa, jos lainoitat ehdokkaita tai puolueita, nimi tulee julkistaa. Tämä on tervettä kehitystä, joka lisää läpinäkyvyyttä tässä rahoituksessa. Sitten, koska toimin myös puolueen paikallisyhdistyksen, Tapiolan Kokoomuksen, puheenjohtajana, katse osui ehdotukseen, jossa VTV toivoi, että puoluerahoitusvalvonta ulotetaan puolueiden paikallisyhdistyksiin, ja VTV kertoi, että Suomessa on yli 6 000 puolueiden paikallisyhdistystä, ja tämä taas ei kuulosta kovin tarkoituksenmukaiselta. Suurin osa puolueiden paikallisyhdistyksistä toimii henkilöjäsenten jäsenmaksuilla, ja taloudellinen liike tilillä on kahvipaketteja ja pullaa ja makkaraa vaalitilaisuuksiin. Uskaltaisin arvata, että tämä aiheuttaisi varsin kohtuuttoman byrokraattisen rasituksen puolueiden paikallistoiminnalle, jonka elinvoima muutenkin on varsin rajallista eri puolilla. Toinen VTV:n ehdotus, jota kritisoin, on se, että tarkastusvirasto ehdottaa, että erikseen ilmoitettavan tuen alarajaa pitäisi laskea tai jopa poistaa. En pidä tätä tarkoituksenmukaisena. Valtaosa vaalikampanjoiden rahoittajista on yksityishenkilöitä, jotka eivät halua profiloitua erityisesti poliittisessa toiminnassa, ja tämä vähentäisi entisestäänkin vaikean vaalirahoituksen keräämistä ehdokkaille. Tosiasiallisesti, koska näitä ilmoitusrajoja ei ole aikoihin nostettu, inflaatio on laskenut näitä ilmoitusrajoja. Itse pohdinkin sellaista, että olisi ehkä hyvä tehdä inflaatiokorjaukset sekä ilmoitusten alarajoihin että maksimisummiin, jolloin ne vastaisivat sitä rahan arvoa, joka on aikanaan mietitty näille ilmoitusrajoille sopivaksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+4.aspx,fi,Henrik Vuornos,911828,2025-03-20T17:20:48,2025-03-20T17:23:43,Hyväksytty,1.1 2025_27_120,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Puoluerahoituksen valvonta 2024 – Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus>>>Kertomus K 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_121,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Puoluerahoituksen valvonta 2024 – Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus>>>Kertomus K 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jälleen tärkeä keskustelu tässä salissa liittyen tähän puoluerahoitukseen ja sen valvontaan. Jälleen olemme saaneet tarkastusvirastolta hyvän koonnin nykytilasta ja myös sitten näistä kehittämisehdotuksista tulevaan, ja varmaan tältä pohjalta tarkastusvaliokunta pyrkii — ja veikkaan, että pystyykin — tekemään työnsä oikein hyvin ja tuomaan meille sitten mietinnön aikanaan tänne saliin käsittelyyn, mutta tässä lähetekeskustelussa jo muutama huomio. No, ensinnäkin se, että aina kun puhutaan tästä puoluerahoituksesta, niin kyllähän demokratiaan kuuluu se, että me pyrimme siinä mahdollisimman suureen avoimuuteen, joka sitä kautta myös sitten lisää kansalaisten luottamusta meidän poliittista järjestelmäämme kohtaan. Sen takia on tärkeätä, että meillä on sellainen lainsäädäntö, joka myös avaa mahdollisimman laajasti puolueiden rahoituksen kaikkien nähtäville, jotta sitten jokainen voi ottaa myös nämä seikat huomioon, kun tekee esimerkiksi omia johtopäätöksiään. Mutta sitten se toinen huomio on myös ihan yhtä tärkeä, että kyllä, tällaisessa vapaassa demokratiassa pitää olla yhteiskunnan eri tahoille sallittua myös tukea niitä aatesuuntia, niitä poliittisia toimijoita, joita haluavat. Rahoituksen lahjoittaminen puolueelle, ehdokkaan kampanjan tukeminen, ne ovat niin kuin täysin sallittuja. Ja sitten, totta kai, täytyy toimia sen lainsäädännön mukaan. Kun katsoo näitä erilaisia kehittämisehdotuksia, joita tässäkin keskustelussa on noussut esille, niin kiinnitän muutamaan huomiota. Ensimmäinen liittyy tähän edustaja Peltosen esiin nostamaan asiaan, että tulisiko ehdolla olevien osalta jo laajentaa velvollisuutta tehdä tämä vaalirahoitusilmoitus ennakkoon. Minä pidän tätä ihan terveenä ehdotuksena. Tästä on aiemminkin puhuttu, että kyllä meistä jokainen jo nyt ennen vaaleja suurin piirtein tietää, kuinka paljon on vaalirahaa käyttämässä, tai ensinnäkin kerännyt ja kuinka paljon on sitä käyttämässä. Minusta tämä toisi kyllä uuden lisän tähän avoimuuteen ja pidän tätä perusteltuna. No, toinen ehdotus sitten, missä myös huomaan tulevani samaan johtopäätökseen kuin edustaja Vuornos tässä edellä, on se, että jos tämän tarkastusviraston ehdotuksen perusteella pitäisi lähteä puolueiden paikallisyhdistysten toimintaa vielä enemmän penkomaan, niin myöskään sitä en pidä kovin tarkoituksenmukaisena. Jos nyt joku tarkastusvirastosta haluaa, tai kuka tahansa muu, niin Lohjan työväenyhdistykseen voi tulla kyllä papereita tonkimaan ja niitä makkarakuitteja katsomaan, mutta varmaan tämän ison kuvan näkökulmasta se ei ole se, mihin suuntaan tätä puoluerahoitusvalvontaa pitäisi viedä, vaan enemmänkin puuttua juuri siihen, missä täällä tosiasiallisesti myös isot rahat liikkuvat, niin kuin edustaja Lindén tässä hyvin kävi läpi näitä tarkastusviraston huomioita. Kaiken kaikkiaan on hyvä ehkä lopettaa siihen, että meillä Suomessa nämä puolueidenkin rahoituskuviot tämän tarkastusviraston raportin mukaan on pääsääntöisesti hoidettu erittäin hyvin ja vastuullisesti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-03-20T17:23:43,2025-03-20T17:26:57,Hyväksytty,1.1 2025_27_122,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Puoluerahoituksen valvonta 2024 – Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus>>>Kertomus K 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Peltonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_123,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Eemeli,Peltonen,Kansanedustaja,SD,Puoluerahoituksen valvonta 2024 – Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus>>>Kertomus K 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun tämä VTV:n kertomus puoluerahoituksen valvonnasta vuodelta 2024 poiki varsin hedelmällistä keskustelua meidän vaalirahoituslainsäädännön ja vaalirahoituksen valvonnan kehittämisestä, niin tohdin toisenkin konkreettisen ehdotuksen tähän keskusteluun tuoda. Meillähän on yksi varsin erikoinen kummallisuus meidän nykyisessä vaalirahoituslainsäädännössämme, ja se on se, että Suomeen, Suomessa käytäviin vaaleihin, on mahdollista antaa vaalirahoitusta ulkomailta. Jos edustat samaa aatesuuntaa edustavaa tahoa kuin täällä oleva vaikka puolue tai ehdokas, niin voit ulkomailta vaalirahoitusta Suomeen vaikkapa eduskuntavaaleihin antaa. Olen pitänyt tätä eräänlaisena porsaanreikänä ja kummallisuutena. Tämä ulkomaisen vaalirahoituksen antaminenhan ei ole läheskään kaikissa Euroopankaan maissa, saati muissa länsimaissa, mahdollista. Esimerkiksi Yhdysvalloissa, joka on ehkä maa, josta ei kannata muilta osin ottaa juurikaan mallia vaalirahoitusvalvonnan tai vaalirahoituslainsäädännön kehittämiseen, on kategorisesti kielletty tämä ulkomailta annettava vaaliraha, ja ajatuksena on se, että se voisi mahdollistaa myöskin vaalivaikuttamisen, mikäli jonkinlainen taho tahtoisi tätä rahaa kanavoimalla sitten vaikuttaa siihen, miten erilaiset poliittiset puolueet tai ehdokkaat vaaleissa suoriutuvat. Katson, että olisi aivan selkeää ja selvää se, että meidän pitäisi Suomessa pystyä näistä vaaleista, niin puolueiden kuin ehdokkaidenkin, suoriutumaan ihan kotimaisin voimin. Meillä ei pitäisi olla lainsäädännössä tällaista aukkopaikkaa, joka tarjoaa mahdollisuuden tälle ulkomaalaiselle vaalirahoitukselle. Tiedän, että se ei ole tällä hetkellä ongelma, mutta kun me nyt muiltakin osin käymme Suomessa lainsäädäntöä läpi ja pyrimme tilkitsemään näitä hybridivaikuttamisen aukkoja ja muita riskipaikkoja, niin tämä kyllä kannattaisi tässä yhteydessä myöskin katsoa. Nyt kun eduskunnan tarkastusvaliokunta tämän ansiokkaan kertomuksen saa käsiteltäväkseen, niin ehdottaisin kyllä terveisenä sinne tarkastusvaliokuntaan edustajille, että he katsoisivat tämäntyyppisiä kehitysehdotuksia, mitä tässäkin keskustelussa on tänään kuultu, ja vaikka omana asiana tutkisivat, voisiko jonkinlainen aloite syntyä siitä, että tälläkin vaalikaudella taas hieman parempaan suuntaan veisimme tätä kansallista vaalirahoituslainsäädäntöä ja vaalirahoituksen valvontaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+4.aspx,fi,Eemeli Peltonen,1496,2025-03-20T17:26:57,2025-03-20T17:29:40,Hyväksytty,1.1 2025_27_124,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Puoluerahoituksen valvonta 2024 – Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus>>>Kertomus K 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_125,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Puoluerahoituksen valvonta 2024 – Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus>>>Kertomus K 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin muutama sana Valtiontalouden tarkastusvirastosta: Tyytyväisenä totean, että viraston toiminta on palautunut normaaliksi johtajavaihdoksen myötä. Eduskunta nimitti ja eduskunta erotti edellisen johtajan pitkän prosessin jälkeen. On tärkeätä, että näin merkittävän viraston johto nauttii eduskunnan luottamusta ja henkilökunnan luottamusta ja myös tietysti tarkastettavien luottamusta. Sitten näistä ennakkoilmoituksista: Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että ennakkoilmoitukset olisivat pakollisia, mutta se, mikä minua häiritsee, on se, että nykyistäkään vaali-ilmoittelua ei ole sinänsä mitenkään voimakkaasti sanktioitu. Jokaisessa vaali-ilmoituksessa pitäisi olla merkintä siitä, kuka on maksaja. Sitä ei siellä aina ole, ja jos on, niin se saattaa olla siihen tyyliin, että Kaikkea hyvää kaikille ry on tämän ilmoituksen maksaja. No, se ei kerro kyllä mainoksen lukijalle oikeastaan yhtään mitään, koska sinne yhdistyksen kirjanpidon taakse voi laittaa sitten ihan mitä tahansa ja mitä lähteitä tahansa. Jos sääntelyä kiristetään, niin kaikessa sääntelyssä ja tämän tyyppisessä toiminnassa pitäisi olla sitten selvät sanktiot. En tiedä, mitä ne sanktiot voisivat olla, mutta joku sanktiohan siinä pitää olla, niin että niitä sitten noudatetaan. Siitä on historiastakin taulukauppojen ynnä muitten osalta omat kokemukset. Sitten puututtiin tähän, että mikä oikeus kansalaisilla ja yrityksillä on antaa anonyymisti tukea: Olen samaa mieltä, mitä tässä on nyt sanottu, että sellainen mahdollisuus pitää olla myös jatkossa, pienehköillä summilla, kuten nytkin, koska se on osa demokratiaa. Siellä on voitava vaikuttaa nimettömänä, sillä pienissä yhteisöissä tai suvuissa tai milloin missäkin yhteisössä ei välttämättä ole miellyttävää tulla esille omalla nimellään. — No, tässä oikeastaan huomioni.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-03-20T17:29:40,2025-03-20T17:32:02,Hyväksytty,1.1 2025_27_126,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Puoluerahoituksen valvonta 2024 – Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus>>>Kertomus K 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vuornos, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_127,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Henrik,Vuornos,Kansanedustaja,KOK,Puoluerahoituksen valvonta 2024 – Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus>>>Kertomus K 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä yleisesti on hyvä sanoa alkuun, että vaalirahoitus on tarpeellista, jotta myös muut kuin julkisuuden henkilöt voivat tänne eduskuntaan tulla valituiksi. Se tarjoaa siten tasaisempia mahdollisuuksia pyrkiä kansaa edustamaan. Vaalirahoitusilmoituksissa lienen eduskunnan ainoa kansanedustaja, joka ei ole tehnyt vaalirahoitusilmoitusta, koska olen noussut tänne toiselta varasijalta. Toisella varasijalla olevalla kansanedustajaehdokkaalla ei ole edes mahdollisuutta tehdä vaalirahoitusilmoituspalvelussa tätä ilmoitusta. En ehkä pidä sitä välttämättä tarkoituksenmukaisena, että kaikkia varasijoilla olijoita velvoitettaisiin tekemään ilmoitus, mutta voisi tämmöisen mahdollisuuden sinne rekisteriin edes luoda, koska silloin vaalien yhteydessähän se ilmoitus tulisi tehdä. Jos joku nousee esimerkiksi 2—3 vuotta vaalien jälkeen eduskuntaan, ja sillä hetkellä vaadittaisiin ilmoitusta, niin niitä tositteita voi olla vaikea löytää. Toivoisin, että tämmöinen asia huomioitaisiin. Mitä tulee SDP:n Peltosen esitykseen ennakkoilmoituksesta, niin varmasti ihan mielenkiintoista ajattelua. Tosielämän kokemus kuitenkin on se, että usein vaaleissa ihmiset heräävät lähellä vaalipäivää, ja tavallisia pienlahjoituksia erityisesti tulee siinä juuri vaalien alla, jolloin ehkä siltä tarkkuustasolta, jota odotetaan vaalirahoituksen ennakkoilmoitukselta, ei voi vaatia aivan samaa kuin sitten varsinaiselta vaali-ilmoitukselta. Mutta kaikki avoimuuden lisääminen, erityisesti vapaaehtoisuuden kautta, on hyvää, ja äänestäjäthän voivat sitten itse arvottaa sitä, että haluavatko äänestää ehdokasta, joka ei ole tehnyt ennakkoilmoitusta etukäteen, vai onko se sitten yhtä merkitsevä asia kuin muut asiat siinä äänestyspäätöksessä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+4.aspx,fi,Henrik Vuornos,911828,2025-03-20T17:32:02,2025-03-20T17:34:16,Hyväksytty,1.1 2025_27_128,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Puoluerahoituksen valvonta 2024 – Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus>>>Kertomus K 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_129,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Puoluerahoituksen valvonta 2024 – Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus>>>Kertomus K 10/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Vaalirahoituksen kehittäminen on välttämätöntä, ja kiitän edustaja Peltosta hyvistä parannusehdotuksista. Tarkka valvonta on välttämätöntä avoimuuden ja demokratian kannalta, ja vain tämä lisää luottamusta ja poliittisten toimijoiden arvostusta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-20T17:34:16,2025-03-20T17:34:46,Hyväksytty,1.1 2025_27_130,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Puoluerahoituksen valvonta 2024 – Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus>>>Kertomus K 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Polvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_131,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,PS,Puoluerahoituksen valvonta 2024 – Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus>>>Kertomus K 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Peltosen puheenvuoro ulkomaalaisesta rahasta kirvoitti puheenvuoron siitä, että globaalit toimijat voivat vaikuttaa vaaleihin toki rahalla mutta muutoinkin. Esimerkiksi Saksan vaaleissa näimme, kun sosiaalisen median omistaja pyrki vaikuttamaan Saksan vaaleihin Yhdysvalloista käsin, taikka suomalainen sosiaalidemokraattinen väki lähti Yhdysvaltain vaaleihin koputtelemaan oville Kamala Harriksen puolesta. Minun mielestäni tämä vaikuttaminen näin Atlantinkin yli oli kyseenalaista, ja sen takia haluan muistuttaa siitä, että pelkkä raha ei ole se, millä vaaleja voitetaan, vaan myös toiminnalla, ja siitä toiminnasta on hyvä käydä keskustelua, kuinka puolueet toimivat Suomessa ulkomaiden vaaleihin vaikuttamisen suhteen tai kuinka tänne maahan annetaan ulkomaalaisen yritystoiminnan tai puolueitten toiminnan vaikuttaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+4.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-03-20T17:34:46,2025-03-20T17:35:46,Hyväksytty,1.1 2025_27_132,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite arvonlisäverolain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 23/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_27_133,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite arvonlisäverolain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 23/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä on lakialoitteeni, jossa tavoitteena on laskea kirjojen arvonlisävero nollaan. EU:n lainsäädäntö on vuodesta 2022 asti mahdollistanut kirjojen arvonlisäveron laskemisen nollaan. Lukeminen, lukutaidon parantaminen ja lukemalla saatava sivistys siis katsottiin niin tärkeiksi arvoiksi ja päämääriksi, että niitä saa edistää normaalia alemmalla arvonlisäverokannalla tai vapauttamalla ne arvonlisäverotuksesta kokonaan. Monissa Euroopan maissa on tehtykin näin, koska lukemista ja kirjallisuutta pidetään kansallisesti merkittävänä asiana. Näen tärkeänä, että Suomi ottaa tästä esimerkkiä, sillä valtion on tuettava vahvasti kirjallisuutta pienellä kielialueella. Valitettavasti hallitus on valinnut toisen suunnan. Kirjojen arvonlisävero nousi nimittäin tämän vuoden alusta 10 prosentista 14 prosenttiin. Suomi siirtyi korotuksen jälkeen yhdeksi raskaimmin kirjoja verottavista maista Euroopassa. Kirjojen arvonlisäveron noston kansantaloudellinen merkitys on vähäinen mutta kirjallisuuden, kirjailijoiden ja lukutaidon tukemiselle kyseenalainen. Meidän onkin puhuttava kirjallisuuden yhteydestä lukutaitoon, sillä lukutaito on kaiken oppimisen kivijalka. Vahva lukutaito on monimutkaisessa maailmassa tärkeä selviytymiskeino. Elämme ajassa, jossa kaikenlaista tietoa tulee monesta eri kanavasta yhä kiihtyvämpään tahtiin. Väärän ja virheellisen tiedon levittämisestä on tullut yhä isompi ongelma. Väärää ja virheellistä tietoa levitetään myös hyvin taitavasti, ja toisaalta se on monissa eri kanavissa hyvin helppoa. Voi hyvin sanoa, että tässä ajassa kriittinen lukutaito on tärkeämpää kuin koskaan, ja se on myös turvallisuuspoliittinen kysymys. Lukemaan oppii lukemalla erilaisia tekstejä ja oppimalla tuottamaan niitä myös itse. Tiedämme, että lukemisella on vahva yhteys kaikkeen oppimiseen. Kirjallisuuden tukeminen arvonlisäveroa alentamalla on toki vain yksi keino lukutaidon vahvistamiseksi ja omaehtoisen lukemisen edistämiseksi, ja muitakin keinoja tarvitaan. Kirjojen arvonlisäveron korottaminen on kuitenkin täysin väärä suunta. Arvoisa puhemies! Kirjojen arvonlisäveron korotus tarkoittaa myös sitä, että valtio saa myydystä kirjasta enemmän kuin sen tekijä eli kirjailija itse. Miten ihmeessä tätä voidaan perustella? Nyt eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen kulttuuripoliittinen selonteko tunnistaa kyllä hyvin kirjallisuuden merkityksen, mutta taas kerran hallituksen oma politiikka vie täysin toiseen suuntaan. Kirjallisuutta ei ole olemassa ilman kirjailijoita, ja hallitus nostaa kirjojen arvonlisäveroa tilanteessa, jossa kirjailijoiden tulot ovat jyrkässä laskussa. Tyypillisesti kirjailijoiden tulot kertyvät hyvin monesta eri lähteestä, esimerkiksi kirjamyynnistä, apurahoista, erilaisista palkkioista ja lainauskorvauksista. Tässä jokainen osa on merkityksellinen, ja toisaalta yhdenkin osan heikennys tarkoittaa pudotusta monesti jo valmiiksi heikkoon toimeentuloon. Kirjojen arvonlisäveron nollakantaa kannattavat niin kirjailijat kuin kustantajatkin. Lisäksi kirjahankintojen mahdollistaminen virikeseteleillä olisi keino tukea kirjallisuutta. Kirjallisuus ei pysy moniäänisenä ja kehity ajassa, jos meillä ei ole monenlaisista taustoista tulevia kirjailijoita. Heidän tuloihinsa vaikuttaa tällä hetkellä moni samanaikainen ja nopea kehityskulku. Yksi suurimmista muutoksista on e-kirjojen ja e-äänikirjojen tulo rytinällä markkinoille. Kirjojen monet formaatit ovat positiivisia asioita kirjallisuuden saavutettavuudelle. Tämä ei itsessään olekaan ongelma, päinvastoin lukeminen kannattaa aina. Ongelma on, että samalla tämä kehitys kuitenkin vaikuttaa kirjailijoiden toimeentuloon tavalla, johon on löydettävä pikaisesti ratkaisuja. Oikea ratkaisu ei ole esimerkiksi samanaikaisesti korottaa kirjojen arvonlisäveroa, vaan oikea suunta on tiputtaa arvonlisävero nollaan. Arvoisa puhemies! Kirjallisuus toimii inspiraationa monelle muullekin taiteenalalle. Suomessa kirjallisuus ja lukeminen ovat olleet myös erilaisia kansanryhmiä yhdistäviä ja ymmärrystä lisääviä tekijöitä. Tästä on pidettävä ehdottomasti näinä vaikeina aikoina kiinni. Lukemisen eriarvoistumista ei saa syventää. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+5.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-03-20T17:36:15,2025-03-20T17:41:19,Hyväksytty,1.1 2025_27_134,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite arvonlisäverolain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 23/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_135,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite arvonlisäverolain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 23/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Honkasalolle sinänsä tärkeän teeman nostamisesta esiin. Lukutaito on tärkeää, äidinkieli on tärkeää. Ajattelemme kielen kautta, selkeästi kirjoitettu on selkeästi ajateltu, ja valitettavasti monesti kyllä huomaa, että ei ole selkeää ajattelua mutta ei ole myöskään selkeää kirjoitusta. Arvonlisäveron käyttäminen tässä nyt sitten ikään kuin selittävänä tekijänä sille, miten lukutaito suomalaisilla lapsilla ja aikuisillakin kehittyy, on yksi lähestymistapa, mutta hyvin kapea. Otanpa tähän nyt kirjastot esimerkiksi: Meillä on kirjastolaki olemassa, ja sen mukaan jokaisessa kunnassa pitää olla kirjastopalvelut. Ne voidaan tuottaa kunnan omana palveluna tai yhteistyössä naapurikunnan tai naapurikuntien kanssa. Kirjaston käyttäminen on edelleen kaikille kuntalaisille veloituksetonta, ja se tulee olemaan myös vastaisuudessa veloituksetonta. Eli kirjojen lainaaminen, kirjojen lukeminen ja lapsille lukeminen ei maksa mitään. Se on arvovalinta ja ihan vapaasti kaikkien tehtävissä. Toinen lähestymistapa, mikä vaikuttaa lukemiseen, on opetus kouluissa. Tämä hallitus on nyt lisäämässä äidinkielen ja matematiikan opetusta. Se on oikea linja. Armovitosiin suhtaudutaan kriittisemmin. Peruskoulusta pitää valmistua niin, että osaa kirjoittaa ja osaa lukea, ja mielellään niin, että kouluvuosien aikana on tutustunut johonkin tai joihinkin kirjoihin. Ei voi olla niin, että peruskoulusta pääsee ulos oppilaita, jotka eivät ole ikinä lukeneet yhtään kirjaa. Kirjoista oppii ylipäätään muista kulttuureista ja oppii empatiataitoa, ja olen itse tässä miettinyt, onko tähän nuorten väkivaltaistumiseen yhtenä syynä se, että lukeminen on vähentynyt ja kielen hallinta on vähentynyt. Kännykät otetaan pois oppitunneilta silloin kun se ei ole, niin kuin opetusministeri sanoi, opetuksen kannalta tai lääketieteellisistä syistä välttämätöntä. Nämä ovat oikeita suuntauksia. Sitten vielä medialukutaidosta: Väärää tietoa ja disinformaatiota tulee monesta tuutista, ja mitä heikompi lukutaito, sitä heikommat valmiudet on varmasti erottaa oikeaa väärästä, jos nyt ylipäätään sitten osaa lukea mitään. Nythän se tahtoo olla niin, että mennään erilaisten meemien ja kuvien ja videoitten kautta — erittäin valitettavaa sinänsä. Tässä joitakin ajatuksia. Ehkä vielä sanoisin sen, että jos tekoälyä käyttää, vaikka nyt X:stä syöttää keskustelua tekoälyyn ja sitten pyytää tekoälyä analysoimaan sen keskustelun, niin saa sieltä kaupan päälle oman luonneprofiilin, ja se kertoo myös siitä, minkälaiseen riskitekijään ajamme itsemme, [Puhemies koputtaa] kun sallimme esimerkiksi kiinalaisen vakoilukanavan TikTokin käytön länsimaissa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+5.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-03-20T17:41:19,2025-03-20T17:44:40,Hyväksytty,1.1 2025_27_136,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite arvonlisäverolain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 23/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_137,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite arvonlisäverolain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 23/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Kiurulle ajatuksista. Ajattelen itse niin, että meidän on tehtävä kaikkemme, jotta lukutaito nousee ja lukemista edistetään, ja tässä tietenkin fyysisillä kirjoilla on valtava merkitys. Lukutaito ei rapaudu ainoastaan lapsilla ja nuorilla, vaan myös aikuiset lukevat yhä vähemmän, ja tämä on todella huolestuttava suunta. Ruotsin oikeistohallitus teki heti hallituskauden alussa minusta hienon päätöksen — vaikka muuten en pidä Ruotsin hallituksen politiikasta — että he päättivät lisätä fyysisten oppikirjojen määrää kouluissa merkittävästi, ja he päättivät myös lisätä fyysisen kirjallisuuden määrää koulukirjastoissa. Eli tähän on kyllä herätty. Ajattelen nimenomaan näin, että fyysisen kirjan pitäminen käsissä ja sen lukeminen on eri asia kuin äänikirjan kuunteleminen, vaikka sitäkin tietenkin pitää edistää kaikin tavoin. Itse olen aika huolissani myös tästä kehityksestä, mikä me nähdään toisella asteella tällä hetkellä, että lähes kaikki oppimateriaalit ovat digitaalisessa muodossa, ja sitten myös kun oppimisalustat ovat digitaalisia ja jos ollaan huolissaan nuorten ruutuajasta, niin siinä varsinkin sitä ruutuaikaa kertyy. Varsinkin reaaliaineissa oppilaat itse, varsinkin lukioissa, toivovat todella painokkaasti, että he saisivat enemmän fyysisiä kirjoja. Mutta itse ajattelen näin, niin kuin tuossa puheessa sanoin, että eihän veron alentaminen nollaan tarkoita sitä, että tämä olisi taikatemppu, jolla koko ongelma ratkaistaisiin. Mutta meidän on tehtävä ihan kaikkemme, jotta ihmiset ylipäätään lukisivat enemmän. Tämä tietenkin tarkoittaa sitä, että pitää kannustaa myös perheitä lukemaan, koska tiedetään, että niissä perheissä, joissa luetaan yhdessä ja joissa myös lapset näkevät, että omat vanhemmat lukevat, sillä on todella iso merkitys. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+5.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-03-20T17:44:40,2025-03-20T17:47:02,Hyväksytty,1.1 2025_27_138,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi eräiltä miehitetyiltä alueilta peräisin olevien tuotteiden maahantuonnin kiellosta>>>Lakialoite LA 24/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_27_139,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi eräiltä miehitetyiltä alueilta peräisin olevien tuotteiden maahantuonnin kiellosta>>>Lakialoite LA 24/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite on nyt erittäin ajankohtainen, sillä Israelin poikkeuksellisen kovat ja julmat sotatoimet Gazassa jatkuvat jälleen tulitauosta huolimatta. Viime päivinä Gazassa on kuollut satoja ihmisiä. Palestiinalaisten ahdinko ei siis Gazan tulitauosta huolimatta ole millään tavalla ohi, vaan murhaaminen ja näännyttäminen jatkuvat Israelin toimesta. Samaan aikaan myös Israelin miehittämän Länsirannan turvallisuus ja ihmisoikeustilanne on huonontunut monin tavoin. Israelin armeija aloitti sielläkin sotilasoperaation, jonka seurauksena ainakin 40 000 palestiinalaista on joutunut jättämään kotinsa. Israelin puskutraktorit ovat tuhonneet rakennuksia ja infrastruktuuria laajoilta alueilta. Myös siirtokuntien rakentaminen jatkuu ennätystahtia, ja väkivalta palestiinalaisia kohtaan sekä palestiinalaisväestön pakkosiirrot ovat lisääntyneet merkittävästi. Tilanne on monin tavoin täysin kestämätön. Minä ja muut lakialoitteen allekirjoittajat esitämme säädettäväksi maahantuontikieltoa alueilta, joiden miehityksen yhteydessä rikotaan vakavasti kansainvälistä humanitääristä oikeutta tai ihmisoikeussopimuksia. Tarkoituksena olisi estää ihmisoikeusloukkauksia ja kansainvälisen humanitäärisen oikeuden loukkauksia edistävän yritystoiminnan tukeminen. Selkeät, lakiin perustuvat maahantuontikiellot myös auttaisivat yrityksiä ja kuluttajia toimimaan vastuullisesti. Arvoisa puhemies! Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden ytimessä on kansojen yhtäläisten oikeuksien ja kansojen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaan kaikilla kansoilla on itsemääräämisoikeus. Tätä oikeutta kaikkien sopimusvaltioiden on osaltaan ja omilla toimillaan edistettävä ja kunnioitettava. Humanitääristä oikeutta eli sodan oikeussääntöjä sääntelevien Geneven sopimusten neljäs sopimus siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana suojelee miehitetyn alueen väestön oikeuksia. Sopimus sisältää muun muassa säännöksen, jonka mukaan valtaajavalta ei saa siirtää vallatulle alueelle osaa omasta siviiliväestöstään. Ukrainan tilanteen lisäksi maailmalla on käynnissä useita pitkittyneitä konflikteja, joissa valtio miehittää toisen aluetta eikä kansainvälinen yhteisö tunnusta valtion suvereniteettia. Miehitystilanteet loukkaavat myös miehitettyjen alueiden väestön itsemääräämisoikeutta. Räikeimmillään voi olla kyse siitä, että miehittäjävaltio perustaa miehitetylle alueelle laittomia siirtokuntia vastoin kansainvälistä oikeutta, kansainvälisen yhteisön hyväksyntää ja alueen väestön itsemääräämisoikeutta. Siirtokuntien tieltä puretaan alueen asukkaiden koteja ja häädetään tai pakkosiirretään väestöä. Miehitetyn alueen väestöön voi kohdistua moninaisia ihmisoikeusloukkauksia, eikä miehittävä valtio tyypillisesti tunnusta alueen alkuperäiselle väestölle vastaavia perusoikeuksia kuin kansalaisilleen. Valtioilla on velvollisuus olla tunnustamatta tai hyväksymättä kansainvälisen oikeuden vastaista asiantilaa. Miehitetyillä alueilla yritystoiminnan kielteiset ihmisoikeusvaikutukset korostuvat. Yritystoiminta tukee suoraan tai välillisesti miehitetyn alueen väestön sortoa ja järjestelmällisiä kansainvälisen oikeuden loukkauksia. Miehitetyillä alueilla toimivat yritykset toimivat tyypillisesti miehittäjävaltion alaisuudessa tai sen myötävaikutuksella ja hyödyttävät ennen kaikkea miehittäjävaltiota. Arvoisa puhemies! Israelin laittomat siirtokunnat ovat yksi selkeä esimerkki tilanteesta, johon esittämäni laki olisi sovellettavissa. Kansainvälisoikeudellisesti palestiinalaisalueille perustettujen siirtokuntien asema on selvä. Ne ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia ja ne on tuomittu laajasti niin Euroopan unionin, EU-tuomioistuimen, kansainvälisen tuomioistuimen kuin YK:n turvallisuusneuvoston toimesta. Jo nykyisin siirtokunnista peräisin olevat tuotteet on EU:ssa merkittävä. Toinen kansainvälisoikeudellisesti melko selvä esimerkki on Marokon miehittämä Länsi-Sahara. Kansainväliseltä statukseltaan kiisteltyjä, mutta laajasti miehitetyiksi tunnustettuja alueita ovat esimerkiksi myös Abhasia, Etelä-Ossetia, Badme, Pohjois-Kypros ja osa Pohjois-Syyriaa. Venäjän miehittämältä Krimiltä peräisin olevien tavaroiden tuonti Euroopan unioniin on onneksi Euroopan unionissa kielletty jo vuonna 2014. Esittämässäni laissa itsessään ei kuitenkaan listattaisi alueita, joihin maahantuontikieltoa sovellettaisiin, vaan aloite on tässä suhteessa tarkoitettu neutraaliksi ja yleiseksi. Alueet, joilla valmistettuihin tuotteisiin esitettyä tuontikieltoa sovellettaisiin, määriteltäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella lakiin kirjattavien edellytysten mukaisesti. Siispä lakia sovellettaisiin maahantuontiin alueelta, joka on vallattu neljännen Geneven sopimuksen tarkoittamalla tavalla, jolla miehittävän valtion suvereniteettia ei ole tunnustettu ja jolle miehittävä valtio on mainitun sopimuksen vastaisesti siirtänyt siviiliväestöään, tai jossa miehittävä valtio muulla tavoin syyllistyy tai on syyllistynyt vakaviin mainitun sopimuksen tai kansainvälisten ihmisoikeussopimusten loukkauksiin. Arvoisa puhemies! Suomi on osa globaalia maailmaa. Meidän on katsottava peiliin ja tunnustettava, että toimintamme osaltaan mahdollistaa monien ihmisoikeusongelmien jatkumisen. Tuemme ihmisoikeusloukkauksia ja kansainvälisen oikeuden loukkauksia, jos paremmasta tiedosta huolimatta jäämme sivustakatsojiksi ja asetamme taloudelliset intressit ihmisoikeuksien edelle. Lakialoitteen on allekirjoittanut 35 kansanedustajaa. Kiitän heitä kaikkia lämpimästi tuesta ja myös rohkeudesta. Jätin vastaavan lakialoitteen myös vuonna 2022. Aloite sai merkittävää kansainvälistä huomiota ja kiitosta tavallisten kansalaisten lisäksi useilta kansainvälisen oikeuden asiantuntijoilta sekä vaikuttavalta joukolta israelilaisia akateemikkoja, entisiä diplomaatteja ja muita vaikuttajia. Mikä tärkeintä, aloite kannusti vaatimaan vastaavaa myös muissa maissa ja EU:ssa. Meidän tulee tavoitella niin kansallisella kuin EU-tasolla yritysvastuulainsäädäntöä, joka velvoittaa yrityksiä huomioimaan toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia. Yksittäinen kuluttaja voi pyrkiä toimimaan vastuullisesti, mutta todellinen vastuu on viime kädessä yritysten ja meidän lainsäätäjien. Reilu pelikenttä ja reilut säännöt ovat myös reilun yrityksen etu.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+6.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-03-20T17:47:00,2025-03-20T17:55:00,Hyväksytty,1.1 2025_27_140,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi eräiltä miehitetyiltä alueilta peräisin olevien tuotteiden maahantuonnin kiellosta>>>Lakialoite LA 24/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Polvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_141,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eräiltä miehitetyiltä alueilta peräisin olevien tuotteiden maahantuonnin kiellosta>>>Lakialoite LA 24/2024 vp,"Kiitos, arvostettu puhemies! Tulin mielenkiinnosta kuuntelemaan tämän lakiesityksen, koska tässä lakiesityksessä ei ollut silloin mainittu näitä maita, mutta nyt kerroitte, että tämä voisi olla enemmänkin Israel—Palestiina-kysymys kuin laajempi. Tässä kysymyksessä kiinnostaa enemmän se, miksi se maa, se valloittajamaa, tavallaan pääsisi siinä omalla alueellaan myymään tai harjoittamaan kauppaa, mutta ne valloitetut alueet olisivat ne, mistä tämä tuotteen, palvelun tai aineen tuominen olisi jotenkin rangaistavaa. Olisin kysynyt edustaja Honkasalolta: ajatteletko niin, että esimerkiksi Venäjän valloitettua Ukrainalta alueita se valloitettu alue olisi jossain erilaisessa kohtelussa kuin Venäjä valtiona itse?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+6.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-03-20T17:55:38,2025-03-20T17:56:34,Hyväksytty,1.1 2025_27_142,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi eräiltä miehitetyiltä alueilta peräisin olevien tuotteiden maahantuonnin kiellosta>>>Lakialoite LA 24/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_143,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi eräiltä miehitetyiltä alueilta peräisin olevien tuotteiden maahantuonnin kiellosta>>>Lakialoite LA 24/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Niin, tuossa puheessa erittelin erittäin tarkasti sen, että lakialoite koskee miehitettyjä alueita, että toki se silloin koskee niitä Venäjän valloittamia, miehitettyjä alueita myös, eli maahantuonti tämmöisiltä alueilta pitää ehdottomasti kieltää. Tässä nimenomaan on ideana se, että valtioneuvosto itse sitten määrittelisi tarkemmin ne alueet, joilta maahantuonti kielletään, koska tietenkin myös globaali tilanne muuttuu paljon ja näitä alueita voi syntyä eri konfliktien muodossa myös uudenlaisia. Mutta meillä on näitä kestokonflikteja monilla alueilla, ja myös nämä maantieteelliset alueet tässä puheessani toin esille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+6.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-03-20T17:56:34,2025-03-20T17:57:21,Hyväksytty,1.1 2025_27_144,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi eräiltä miehitetyiltä alueilta peräisin olevien tuotteiden maahantuonnin kiellosta>>>Lakialoite LA 24/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Polvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_27_145,27/2025,2025-03-20,16.00,17.58,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eräiltä miehitetyiltä alueilta peräisin olevien tuotteiden maahantuonnin kiellosta>>>Lakialoite LA 24/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Niin, näen itse, että jos pakotteita asetetaan, ne asetetaan valtiolle, ei pelkästään alueelle, minkä hyökkääjävaltiot ovat itselleen ottaneet. En erittele sitä, että valtion alue, joka on ollut aiemmin hallussa maalla, joka hyökkää toiseen maahan, olisi jotenkin suojeluksessa siitä valloitustoimesta, minkä he ovat käyttäneet — tästä esimerkkinä Ukrainaan tehty Venäjän brutaali hyökkäys. Ajattelin vielä tuoda sellaisen elementin tähän mukaan, että Eurooppa tekee tälläkin hetkellä esimerkiksi ruokajättien osalta tuotantoa Venäjällä, tekee tuotantoa Euroopassa. Suomalaiset kaupat pitävät hyllyillään tuotteita sellaisilta globaaleilta toimijoilta, jotka myöskin toimivat esimerkiksi Venäjällä. Haluaisin laajentaa tätä asiaa niin, että kun pakotteita asetetaan, niin asetetaan ne sitten sille koko maalle. Tässä yhtenä esimerkkinä tämä elintarviketeollisuus ja tämä globaali omistajuus — kyllä ne moraalittomat kasvot myöskin siellä toimivat ja aiheuttavat tälle meidän Euroopalle ja meidän yhteisölle haittaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2025+6.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-03-20T17:57:21,2025-03-20T17:58:36,Hyväksytty,1.1 2025_28_1,28/2025,2025-03-21,13.02,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 19.3.2025 pidetyssä täysistunnossa. Nyt ryhdytään lisätalousarvioehdotuksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Pyydän tekemään muutosehdotukset ja kannatukset., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_28_2,28/2025,2025-03-21,13.02,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 2/2025 vp,Ehdotuksista on äänestettävä. Kaikki vastalauseet äänestetään erikseen mietintöä vastaan., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_28_3,28/2025,2025-03-21,13.02,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 3/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu. Edustaja Koponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_28_4,28/2025,2025-03-21,13.02,13.30,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Aivan aluksi haluan kiittää perussuomalaista oikeusministeriä Leena Merta. Oikeusministeriössä on otettu tiukka ote kriminaalipolitiikan kiristämiseen. Rikoksesta kuuluu saada kunnon rangaistus. Puhemies! Tämän esityksen pohjalta rikosuhrimaksut nousevat 50 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että rikoksentekijä eli rikollinen on suuremmassa vastuussa rikoksen uhrin tukipalveluiden maksamisesta. Tämä vastaa ainakin omaa oikeustajuani, ja uskon, että myös suurin osa suomalaisista on samaa mieltä. Puhemies! Esitystä on siis helppo kannattaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2025+4.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-03-21T13:07:10,2025-03-21T13:07:44,Hyväksytty,1.1 2025_28_5,28/2025,2025-03-21,13.02,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_28_6,28/2025,2025-03-21,13.02,13.30,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Rikosten ennaltaehkäisemisessä tarvitaan sekä kovia että pehmeitä keinoja. Tarvitaan pehmeitä keinoja, kuten sosiaalipolitiikkaa — esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyä, nuorisotyötä ja niin edelleen — mutta myös kovia keinoja. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Rikoksesta pitää tulla aina rangaistus. Ihmisillä pitää olla se tietoisuus, että rikosten tekeminen ei kannata. Nyt tässä esityksessä todellakin ehdotetaan korotettavaksi rikosuhrimaksuja. On aivan oikeudenmukaista, että rikosten tekijät maksavat jatkossa enemmän rikosten uhrien tukipalveluista. Rikolliset ovat osallistuneet uhrien tukipalveluiden rahoitukseen liian pienellä siivulla. Palveluiden rahoitus on ollut osin riippuvainen valtion budjetista. Jatkossa siis veronmaksajien osuus pienenee ja rikoksentekijän osuus kasvaa. Rikosuhrimaksuthan ovat säilyneet jotakuinkin ennallaan noin kahdeksan vuoden ajan, vaikka muu kulukehitys on kasvanut, ja nyt näitä maksuja korotetaan 50 prosentilla. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi vankeusuhkaiseen rikokseen syyllistyneelle henkilölle määrättävä 40 euron maksu korottuu nyt 60 euroon ja yhteisösakkoon tuomittavan oikeushenkilön maksu nousee 800 eurosta 1 200 euroon. Kansainvälisen vertailun perusteella tuli valiokunnassa esiin, että rikosuhrimaksujen tasot ovat edelleen näitten korotusten jälkeenkin kuitenkin varsin kohtuullisia meillä Suomessa. No, mitä näillä rahoilla tehdään? Näillähän tuetaan esimerkiksi Rikosuhripäivystys Rikua ja Nollalinjaa. Nämä tekevät tärkeää työtä rikosten uhrien kanssa. Nollalinjan puhelinlinjojen aukioloaikoja on jouduttu vähentämään, koska rahaa ei ole ollut. Nyt tätä rahoitusta tullaan siis lisäämään. Tämä on oikein hyvä linja kokonaisuutena, että rötöstely ei kannata ja rikosten uhreille tulee antaa kaikki tarvittava tuki. Jos tästä hallituksen kriminaalipolitiikasta jotain sanoo, niin linja on kaikkiaan aivan oikea. Lakivaliokunnassa meillä ovat käsiteltävänä tälläkin hetkellä esimerkiksi esitykset, joiden myötä rangaistukset kovenevat jengirikollisuudesta, nöyryytysväkivallasta, rikosvastuuikäistä nuoremman käyttämisestä rikosten tekemiseen ja laittomiin aseisiin liittyvistä rikoksista. Tämä on oikein hyvä linja, ja tämä esitys todellakin, arvoisa puhemies, on oikein hyvä ja kannatettava.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2025+4.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-03-21T13:07:45,2025-03-21T13:09:54,Hyväksytty,1.1 2025_28_7,28/2025,2025-03-21,13.02,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_28_8,28/2025,2025-03-21,13.02,13.30,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos oikeusministeri Leena Merelle jälleen hyvästä, odotetusta ja erittäin tärkeästä esityksestä. Tässä siis rikosuhrimaksuja korotetaan, niin kuin edellä on tuotu esille, 50 prosentilla. Tämä tarkoittaa sitä, että rikoksentekijöiden vastuuta uhrien tukipalveluiden rahoittamisesta vahvistetaan, ja tämä on erittäin oikea linja. Oikeastaan tähän itse esitykseen ei ole sen suurempaa huomiota. Mutta se, miksi pyysin puheenvuoron, liittyy oikeastaan näihin oikeusprosesseihin, missä toivoisin, että jatkossa voitaisiin entistä paremmin huomioida rikoksen uhrin asemaa. Aika usein lainsäätäjinä saamme palautetta siitä, että prosessit ovat liian pitkiä ja moniportaisia ja kerta toisensa jälkeen nämä tapaukset ja tapahtumat, jotka ovat siellä taustalla, revitään auki. Sen takia olen ollut tyytyväinen siihen, että myös näitä oikeudenkäyntiprosesseja on uudistettu ja muutettu niin, että esimerkiksi rikoksen uhri ei kerta toisensa jälkeen joutuisi kohtaamaan rikoksentekijää eri oikeusasteissa. Tässä meillä on paljon tehtävää, mutta jälleen kerran on mukava kiittää oikeusministeri Leena Merta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2025+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-03-21T13:09:54,2025-03-21T13:11:38,Hyväksytty,1.1 2025_28_9,28/2025,2025-03-21,13.02,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_28_10,28/2025,2025-03-21,13.02,13.30,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On kyllä helppo yhtyä tähän lakivaliokunnan yksimieliseen mietintöön näiden rikosuhrimaksujen korotuksista. Todellahan tässä on kysymys siitä, että rikoksentekijät vastuutetaan jatkossa kantamaan suurempi taakka rikoksen uhrien tukipalveluista. Kysymyshän on noin kahdesta miljoonasta eurosta, minkä verran nyt sitten näillä korotetuilla maksuilla kerätään vuosittain enemmän varoja, jotka kohdennetaan suoraan rikosten uhrien tukipalveluihin. Pidän kyllä tätä päätöstä, joka tässä ollaan tekemässä todella yksimielisen mietinnön pohjalta, erittäin hyvänä ja perusteltuna, koska niin kuin täällä jo kuulimme — itse asiassa edustaja Aittakumpu taisi siihen viitata — näitä maksujahan ei ole nyt viimeisinä vuosina korotettu, ja kun katsomme, että yleinen hintataso on kuitenkin tässä vuosien saatossa muuttunut, niin siltäkin osin on ihan perusteltua näitä tarkastella. Ja kun todella nyt näillä korotuksilla, jotka keskimäärin ovat tämä 50 prosenttia, saadaan kerättyä kuitenkin miljoonaluokassa resursseja kohdennettavaksi rikosten uhrien tukipalveluihin, niin pidän tätä kyllä erittäin tärkeänä ja kannatettavana. Ylipäätänsäkin tässä voi kai sanoa, että kun tässä salissa on aikaisemminkin huudettu rötösherroja kuriin, niin minusta on hienoa, että tässä nyt todella rötösherrat laitetaan maksamaan vähän enemmän niiden tukipalveluista, joita he ovat omilla tekemisillään loukanneet. Tästä alkuperäisestä esityksestä voi kiittää, totta kai, hallitusta ja todella lakivaliokuntaa yksimielisestä mietinnöstä. Tätä on helppo olla tukemassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2025+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-03-21T13:11:38,2025-03-21T13:13:38,Hyväksytty,1.1 2025_28_11,28/2025,2025-03-21,13.02,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_28_12,28/2025,2025-03-21,13.02,13.30,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustajakollegoille ansiokkaasta keskustelusta, jonka edustaja Koponen jo erittäin kattavalla puheenvuorolla avasi. Tosiaan oikeusministeri Meren johdolla pääministeri Orpon hallitus tekee hyvää uudistusta suomalaiseen oikeudenhoitoon. On tärkeää, että yhteiskunta on nimenomaan rikoksen uhrin puolella ja että rikolliset joutuvat vastuuseen teoistaan. On tärkeää, että lainsäädäntö ja oikeusprosessit ovat sellaiset, että jokainen ymmärtää, että rikos ei kannata, rikoksista joutuu vastuuseen. Tämä rikosuhrimaksujen 50 prosentin korotus on pieni, maltillinen askel oikeaan suuntaan myös tässä mielessä. Kaiken kaikkiaan tämä pääministeri Orpon hallituksen ohjelman mukainen toiminta, jossa kriminaalipolitiikkaa maltillisesti kiristetään, vie oikeudenhoitoa Suomessa aivan oikeaan suuntaan. Samaan aikaan kuitenkin on tärkeää varmistaa, että sisäisen turvallisuuden viranomaisilla on riittävät resurssit tätä tärkeää lainvalvontatyötä tehdä ja turvata kaikki ne yhteiskunnan jäsenet, jotka ovat siellä lain oikealla puolella, ja puolestaan sitten saattaa vastuuseen ne, jotka ovat lähteneet lain väärälle puolelle. Tässä rikosseuraamusten kärsimisen osalta tärkeää on myös, että Rikosseuraamuslaitoksella on sekä riittävät resurssit että myös lainsäädäntö kunnossa niin, että kun sitten vaikkapa vankeusrangaistusta rikoksesta kärsitään, niin todella se vankeusaika on sellaista aikaa, jolloin ei esimerkiksi pysty uusiin rikoksiin syyllistymään, saati esimerkiksi rikollisorganisaatioita johtamaan. Mutta kiitos tästä ministeri Merelle, että työ etenee oikeaan suuntaan, ja kiitos myöskin valiokunnalle mietinnöstä, joka tässä kakkoskäsittelyssä meidän on hyvä yksituumaisesti hyväksyä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2025+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-03-21T13:13:38,2025-03-21T13:16:03,Hyväksytty,1.1 2025_28_13,28/2025,2025-03-21,13.02,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_28_14,28/2025,2025-03-21,13.02,13.30,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksuista annetun lain muuttamisesta. Haluan myös kiittää osaltani oikeusministeri Leena Merta tästä hyvästä hallituksen esityksestä ja erityisesti siitä, että olette tänään myös täällä paikalla kuuntelemassa keskustelua. Se on hieno asia. Eli tämän esityksen mukaan rikosuhrimaksun rahamäärää korotetaan 50 prosenttia. Rikosuhrimaksujen korottamisen tavoitteena on turvata rikoksen uhreille tarpeellisten tukipalvelujen saatavuus ja edistää rikollisuudesta aiheutuvien haittojen ja kustannusten oikeudenmukaista jakamista. Rikosuhrimaksu otettiin käyttöön 1.12.2016, ja se tuli silloin voimaan. Kyse oli silloin kriminaalipoliittisesti merkittävästä uudistuksesta, ja sillä rikoksentekijä osallistettiin tukipalvelujen rahoittamiseen. Tällä esityksellä rikosuhrimaksun rahamääriä korotetaan 50 prosenttia. Vankeusuhkaiseen rikokseen syyllistyneelle henkilölle määrättävä 40 euron rikosuhrimaksu nousee 60 euroon ja 80 euron maksu 120 euroon, ja yhteisösakkoon tuomittavan oikeushenkilön rikosuhrimaksu nousee 800 eurosta 1 200 euroon. Tämän esityksen tarkoituksena ja tavoitteena on turvata rikoksen uhreille tarpeellisten tukipalvelujen saatavuus ja edistää rikollisuudesta aiheutuvien haittojen ja kustannusten oikeudenmukaista jakamista, ja näin rikoksentekijän vastuuta tukipalveluiden rahoituksesta lisätään. Tämä esitys tukee varautumista lähivuosina täytäntöönpantaviin uusiin EU-velvoitteisiin, jotka vaikuttavat tukipalveluilta vaadittavan vähimmäistason ja palveluiden rahoitustarpeisiin. Arvoisa puhemies! Muutama sana Rikosuhripäivystyksestä ja sen toiminnasta: Rikosuhripäivystyshän tuottaa ja julkaisee monenlaisia erilaisia oppaita. Siellä on myös puhelinpalveluja. Kun katsoin nuo oppaat nopeasti läpi, niin siellä on ohjeita muun muassa väkivaltarikoksen uhreille, lähestymiskieltoon liittyen, seksuaalirikoksen uhreille, rikos-, riita- ja seurusteluväkivaltaan ja kodin kyberturvallisuuteen liittyen, mutta myös turvaohjeita senioreille. Elikkä tämä sivusto ja heidän toimintansa ovat äärettömän tärkeitä, ja on hyvä, että hallituksen esitys parantaa uhrin asemaa ja laittaa nämä niin sanotut rosvot kuriin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2025+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2025-03-21T13:16:03,2025-03-21T13:18:42,Hyväksytty,1.1 2025_28_15,28/2025,2025-03-21,13.02,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_28_16,28/2025,2025-03-21,13.02,13.30,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan yhtyä tähän yksituumaiseen joukkoon, joka on antanut tukensa tälle esitykselle edellisissä puheenvuoroissa ja myös ministeri Merelle hyvästä toiminnasta. Itse olisin valmis hyväksymään jopa suuremmat korotukset näihin rikosuhrimaksuihin. Voi olla, että olen väärässä, mutta olen ymmärtänyt, että näillä rahoilla rahoitetaan myös järjestöjä, jotka tekevät työtä rikosuhrien hyväksi. Saattaa olla, että nämä valitettavat säästöt, joita joudutaan erilaisiin kansalaisjärjestöihin tekemään, kohdistuvat myös näihin järjestöihin, ja tätä kautta heille tuleva taloudellinen tuki on tervetullutta tämänkin vuoksi. Täällä muun muassa edustaja Aittakumpu toi esiin niitä hyviä esityksiä, joita tällä hetkellä on tuolla valiokunnissa kriminaalipolitiikkamme osalta, ja tietysti haluan kiittää Orpon hallitusta ja ministeri Merta näistäkin esityksistä. Kannustan jatkamaan työtä viranomaisten välisen tiedonvaihdon edistämiseksi, jotta ihmisiä voidaan auttaa ja jotta rikosvastuuta voidaan toteuttaa. Kannustan myös oikeusprosessien sujuvoittamiseen, vaikka tiedän, että se ei ole ihan helppoa. Mutta sitten pari varoituksen sanaa: Toisessa tapauksessa on kyse asiasta, jota haluan kiirehtiä, ja haluan kannustaa ministeriä siinä. Toisessa on kyse asiasta, jota haluan jarruttaa, eli haluan kannustaa ministeriä olemaan etenemättä siinä. Ensimmäinen koskee sormenjälkien ja tämmöisten kasvokuvien, olisiko se nyt oikea sana, käyttämistä rikostutkinnassa. Eli hallitus on laittanut lausunnolle esityksen, jossa vakavissa rikoksissa voitaisiin rikospaikalta löytyneitä sormenjälkiä katsoa poliisin vanhojen rekisterien lisäksi myös esimerkiksi ulkomaalaisrekisteristä ja passirekisteristä. Tämä auttaa saamaan eräitä erittäin törkeitä rikoksia selvitetyksi. Nyt on nähty, että juristit eri puolilla vastustavat tätä. Kannustan ministeriä kuitenkin etenemään asiassa. Mutta se asia, missä kannustan ministeriä olemaan etenemättä, on tämä laite-etsinnän vaikeuttaminen. Eli nyt ollaan viemässä nämä asiat oikeuslaitoksen vahvistettavaksi — tuhansia uusia juttuja vuosittain oikeuslaitokseen, poliisille lisää työtä nykytilanteeseen verrattuna. Olen sitä mieltä, että tätä hanketta, vaikka sillä on EU-tausta, ei tulisi edistää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2025+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-03-21T13:18:43,2025-03-21T13:21:51,Hyväksytty,1.1 2025_28_17,28/2025,2025-03-21,13.02,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_28_18,28/2025,2025-03-21,13.02,13.30,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä kohtaa lausun heti ensimmäisenä suuret kiitokset ministeri Leena Merelle tämän asian eteenpäinviemisestä ja rikosuhreille tulevan maksun korottamisesta. Koska poliisivuosinani jouduin niin moneen kertaan toteamaan, kun esimerkiksi kuulustelin jotakin rikoksentekijää tai asianomistajaa, sen kylmän tosiasian, että asianomistaja jäi monella kertaa täysin tyhjän päälle, ei minkäännäköistä apua mistään suunnasta, niin toivottavasti tällä korotuksella nyt pystytään esimerkiksi raiskauksen uhria huomattavasti auttamaan tässä tilanteessa, koska se on monta kertaa monien vuosien taakka tällaiselle ihmiselle, joka on kohdannut tämmöisen ikävän rikoksen. Toivottavasti nämä pystytään myöskin näiltä rikoksentekijöiltä perimään. Ikävä kyllä pelkään sitä, että tekijöissä on myöskin sellaisia, joilta ei koskaan tulla yhtään mitään saamaan perittyä, mutta toivotaan, että tämä asia menee eteenpäin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2025+4.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-03-21T13:21:51,2025-03-21T13:23:00,Hyväksytty,1.1 2025_28_19,28/2025,2025-03-21,13.02,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kilpi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_28_20,28/2025,2025-03-21,13.02,13.30,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on mielenkiintoinen asetelma, että tässä on kolme poliisikansanedustajaa peräkkäin lausumassa tästä rikosuhrimaksun korottamisesta. Varmaan jonkinnäköinen osuus on sillä, että tälleen sisäisen turvallisuuden näkökulmasta näemme tämän erityisen tärkeäksi ja hyväksi asiaksi. Kaikenlaiset toimet, joilla rikoksen uhrin asemaa vahvistetaan, ovat kannatettavia. Tämmöisessä hyvin kehittyneessä oikeusvaltiossa, missä me elämme, hyvin usein tulee sellainen tunne, että rikoksen tekijän oikeuksista pidetään paljon enemmän huolta kuin rikoksen uhrin oikeuksista, ja se on sellainen asetelma, joka on omiaan luomaan hyvin vahvaa epäoikeudenmukaisuuden tunnetta. Minä uskoisin, että juuri tällaisessa kehittyneessä oikeusvaltiossa se ei välttämättä ole se päämäärä, mihinkä tässä suunnataan. Tämä on yksi niistä toimista, joilla rikoksen uhrien asemaa voidaan vahvistaa — niitä tarvitaan kyllä muitakin — mutta samalla tämä on myös erinomainen esimerkki siitä, kuinka tämä hallitus tekee erinomaisia toimia, erinomaisia päätöksiä, joilla yhteiskuntaa kehitetään ja sitä luodaan paremmaksi ja turvallisemmaksi elää. Tämä on äärimmäisen hyvä ja kannatettava laki. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2025+4.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-03-21T13:23:00,2025-03-21T13:24:42,Hyväksytty,1.1 2025_28_21,28/2025,2025-03-21,13.02,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_28_22,28/2025,2025-03-21,13.02,13.30,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On hieman epäkiitollinen asema puhua tässä kahden kollegan jälkeen. Varsin samoja asioita olisin itsekin nostanut esiin. Mutta erityisesti haluan myöskin itse kiittää ministeri Merta tästä hyvästä laista. Vajaa kymmenen vuotta tätä lainsäädäntöä on nyt sovellettu, ja on tullut aika tarkistaa sen tasoa. Kun itse tätä kyseistä maksua olen sakkojen muodossa kansalaisille jaellut, niin eipä sieltä juurikaan ole tullut moitetta siitä, että tällainen maksu sinne päälle laitetaan, vaan se ymmärretään varsin hyvin osana tätä meidän rangaistusmenettelyä. Se on juuri näin, niin kuin tässä on sanottu, eli kun itse seurasi läheltä sitä, miten uhrin asema ja epäillyn asema tässä meidän järjestelmässä kehittyvät, niin kyllä se on niin, että epäilty sen kaiken yhteiskunnallisen tuen saa, mutta uhri varsin usein jää vähemmälle tuelle. Sen suhteen on tärkeää myöskin rahoituksen puolesta varmistaa, että uhrin tuki säilyy vähintään nykyisellä tasolla. Pari asiaa olisin ehkä tästä halunnut vielä nostaa esiin. Kun olen itse vielä kovempien rangaistusten kannalla monta kertaa ollut, niin ehkä tulevaisuudessa on hyvä tarkastella — mikäli nuorten eli 15—17-vuotiaiden tekemät rikokset vielä erityisesti raaistuvat siitä, mitä ne tällä hetkellä ovat — sitä, että ehkä myöskin heidän osalleen tulisi harkita jatkossa, että tulisi rikosuhrimaksu käyttöön. Nyt niin ei ole. Toinen huolenaiheeni on se, mikä tuossa valiokuntakäsittelyssäkin ilmeni, että niiltä kaikkein kovimmilta rikollisilta ja niiltä, joilla ei ole mitään väliä ja jotka tehtailevat rikoksia, valitettavan usein ei saada euroakaan perittyä rikosuhrimaksua, kun taas sitten ne, jotka muutoinkin hoitavat velvoitteensa mutta sitten saavat tuomion, maksavat tunnollisesti sen rahan pois. Tästä näkökulmasta katsottuna se perintä ehkä menee vähän väärään paikkaan. Toivoisinkin, että voitaisiin näitä perintätoimia tehostaa erityisesti niiden osalta, jotka sen nyt jättävät maksamatta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2025+4.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-03-21T13:24:42,2025-03-21T13:26:37,Hyväksytty,1.1 2025_28_23,28/2025,2025-03-21,13.02,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Savio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_28_24,28/2025,2025-03-21,13.02,13.30,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 220/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus siis ehdottaa rikosuhrimaksuja korotettavaksi 50 prosentilla, ja tässä on erittäin helppo yhtyä näihin kiitoksiin, joita salissa tänään on laajasti yli hallitus—oppositio-rajojen esitetty. Kiitos erityisesti oikeusministeri Leena Merelle, joka on tehnyt erittäin hyvää työtä hallituksessa, ja kiitos tietenkin myös lakivaliokunnalle asian nopeasta ja yksimielisestä käsittelystä. Tämä esitys on yksi osoitus siitä, että hallitus asettaa rikoksen uhrin oikeusturvan ensi sijalle. Se on ollut perussuomalaisten linja jo vuosikausien ajan, ja se oli aikanaan myös Veikko Vennamon linja. Arvoisa puhemies! Oikeusministeriössä on valmistelussa uhripoliittinen toimenpideohjelma, ja sen tavoitteena on yleisemminkin turvata rikosten uhrien tukipalveluiden rahoitus ja parantaa uhrien asemaa rikosoikeudellisissa menettelyissä. Nämä ovat erinomaisia tavoitteita, ja kriminaalipoliittisen linjan tiukentaminen on yksi hallitusohjelman tavoitteista yleisemminkin. Rikosuhrimaksut ovat pysyneet ennallaan jo noin kahdeksan vuotta, ja niiden korotuksella on tarkoitus turvata uhreille hyvin tärkeiden tukipalveluiden rahoitus muun muassa Nollalinjan ja Rikun toimintaan. Tämä tuli tässä edellä jo aiemmin todettua, mutta haluan korostaa erityisesti sitä, että näistä palveluista moni rikoksen uhri on saanut hyvin merkittävää hyötyä ja apua elämäänsä ja heidän elinolosuhteensa ovat parantuneet huomattavasti. On erittäin oikeudenmukaista, että rikoksen tekijät kantavat jatkossa nykyistä suuremman vastuun rikoksen uhrien tukipalveluista, ja on täysin oikein, että rikoksen uhrien asemaa parannetaan ja rikoksen tekijöiden vastuuta teoistaan kasvatetaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2025+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,2025-03-21T13:26:38,2025-03-21T13:28:44,Hyväksytty,1.1 2025_28_25,28/2025,2025-03-21,13.02,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 43/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Pian alkavan suuren valiokunnan kokouksen vuoksi keskustelu ja asian käsittely keskeytetään, ja sitä jatketaan myöhemmässä yhteydessä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_28_26,28/2025,2025-03-21,13.02,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Seuraava täysistunto,Tämä täysistunto on päättynyt. Hyvää viikonloppua!, ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_28+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_29_1,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, valtiovarainvaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan, sivistysvaliokunnan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Sisäministeri Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_29_2,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallitusohjelmaan perustuva esitys uudeksi rahapelilaiksi. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Kyse olisi historiallisesta muutoksesta, jossa nykyinen Veikkauksen rahapelimonopoli purettaisiin osittain ja meillä siirryttäisiin Tanskan, Ruotsin ja lähes koko muun Euroopan tavoin toimilupaperusteiseen rahapelijärjestelmään. Uudessa laissa säädettäisiin rahapelitoiminnasta ja sen valvonnasta. Uuden rahapelilain lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi 13:a lakia ja kumottavaksi kahden lain säännöksiä. Hallitusohjelman ja tämän esityksen tavoitteena on torjua rahapelihaittoja sekä parantaa rahapelijärjestelmän kanavointiastetta eli sitä osuutta pelaamisesta, mikä tapahtuu lailla säädetyn ja valvotun järjestelmän puitteissa. Esityksen mukaisessa rahapelilaissa on haettu tasapainoa rahapelihaittojen torjunnan ja toisaalta kanavointikykyä ja rahapelijärjestelmän houkuttelevuutta tukevien elementtien välillä. Esityksellä toteutetaan hallitusohjelman mukainen rahapelijärjestelmän uudistus, jolla rahapelimarkkina avataan osittain kilpailulle. Rahapelien tarjoaminen olisi luvanvaraista, ja niitä voisi toimeenpanna joko yksinoikeustoimiluvan tai rahapelitoimiluvan nojalla. Yksinoikeustoimilupa voitaisiin myöntää Suomen valtion määräysvallassa olevalle osakeyhtiölle, jonka toimialana on rahapelien toimeenpano. Käytännössä tämä tarkoittaisi Veikkausta. Yksinoikeustoimiluvan nojalla saisi toimeenpanna raha-arpajaisia, veikkauspelejä eli esimerkiksi lottoa sekä rahapeliautomaatti- ja kasinopelejä fyysisessä myyntikanavassa. Veikkauksen tulisi maksaa valtiolle korvaus yksinoikeustoimiluvasta. Rahapelitoimiluvan nojalla olisi mahdollista toimeenpanna vedonlyöntipelejä ja erilaisia nettikasinoilla yleisesti tarjolla olevia rahapelejä, kuten sähköisiä kasino- ja raha-automaattipelejä. Hevos- eli totopelit kuuluisivat jatkossa vedonlyöntipeleihin. Veikkaus voisi toimia myös kilpaillulla markkinalla. Veikkauksen yksinoikeustoiminta ja kilpailluilla markkinoilla oleva toiminta tulee kuitenkin eriyttää eri yhtiöihin saman konsernin sisällä. Rahapelien tarjoamisessa käytettävien peliohjelmistojen toimittaminen edellyttäisi myös toimilupaa. Rahapeleissä saisi hyödyntää yksinomaan peliohjelmistotoimiluvan haltijoiden peliohjelmistoja, millä olisi merkitystä järjestelmän ulkopuolisen tarjonnan torjunnassa. Yksinoikeustoimilupa olisi voimassa kymmenen vuotta. Kilpailulle markkinalle oikeuttava rahapelitoimilupa ja peliohjelmistotoimilupa olisivat voimassa enintään viisi vuotta. Rahapelitoimiluvan ja yksinoikeustoimiluvan haltijat maksaisivat rahapelitoiminnastaan 22 prosentin arpajaisveron. Laissa säädettäisiin toimilupamenettelyn lisäksi myös rahapelaamisen ikärajasta, pelitilistä, tunnistautuneena pelaamisesta sekä peliestoista ja pelaamista koskevista rajoituksista. Laki sisältää myös säännökset markkinoinnista, kielletyistä markkinointikeinoista ja -tavoista, markkinoinnin yhteydessä annettavista tiedoista, sponsoroinnista sekä suoramarkkinointikiellosta. Esityksessä toteutetaan hallitusohjelmassa mainittu mahdollisuus hankkia kaiken laillisen tarjonnan kattava pelaamisen esto yhdeltä alustalta. Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä yksinoikeusjärjestelmämme ulkopuolella pelataan vuosittain useilla sadoilla miljoonilla euroilla. Tästä säännellyn ja valvotun järjestelmän ulkopuolella pelaamiseen käytetystä rahasta suurin osa tulee pieneltä joukolta pelaajia, joilla vakavien haittojen syntymisen todennäköisyys on hyvin suuri. Esityksen tavoitteena onkin rakentaa toimiva rahapelijärjestelmä tilanteessa, jossa nykyinen yksinoikeusjärjestelmä ja sen tarkoitus on vaarassa menettää merkityksensä verkkorahapelaamisen voimakkaan lisääntymisen ja järjestelmän ulkopuolisen pelaamisen johdosta. Tilannetta haastaa edelleen se, että yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolista pelaamista edistämään pyrkivät rahapeliyhtiöt saattavat pitkälti välttää nykyisessä laissa säädetyt seuraamukset. Nykyisessä rahapelijärjestelmässä havaitut haasteet edellyttävät kiireellisiä toimia. Arvoisa puhemies! Tuon esille, että rahapelien markkinointi ja uusien luvallisten rahapelitoimijoiden markkinoille tulo voivat johtaa riskiin rahapelihaittojen lisääntymisestä. Uudistus voisi siirtää jonkin verran rahapelaamista sähköiseen kanavaan ja korkeamman riskin sisältävien rahapelien pelaamiseen, mutta uudistus antaa kuitenkin mahdollisuuden ulottaa sääntely valtaosaan rahapelaamista ja tätä kautta vaikuttaa myös pelihaittoihin nykyistä laajemmin. Esityksessä on pyritty löytämään käytännössä toimiva tasapaino rahapelihaittojen torjuntatavoitteen ja kanavointiasteen parantamisen välille. Jos tavoitteena olisi pelkästään rahapelien torjunta, olisi sääntely korostuneen tiukkaa erityisesti tarjonnan ja markkinoinnin osalta. Ainoastaan kanavointiasteen maksimoimiseen pyrkivä sääntely olisi puolestaan näiltä osin mahdollisimman sallivaa. Nykyisessä rahapelijärjestelmässä havaitut haasteet edellyttävät vastaamista molempiin tavoitteisiin, jotta säännellyn markkinan suhteellinen osuus kasvaisi nykytilanteeseen verrattuna ja olemassa olevaa rahapelikysyntää voitaisiin ohjata valvottuun tarjontaan. Toimiluvan haltijoiden tulee kantaa vastuunsa toiminnan aiheuttamista rahapelihaitoista. Haittojen torjumiseksi toimiluvan haltijoille esitetään asetettavaksi huolenpitovelvollisuus. Velvollisuuden täyttämiseksi toimiluvan haltijoiden tulee paitsi jatkuvasti seurata ja arvioida asiakkaidensa pelikäyttäytymistä myös tarvittaessa puuttua siihen. Viranomainen voisi määrätä seuraamusmaksun tai kieltää rahapelin toimeenpanon, jos velvollisuutta laiminlyödään. Toimiluvan haltijoiden tulee myös tarjota pelaajille mahdollisuus asettaa itselleen rajoituksia pelaamiseen. He voisivat toimenpiteissään huomioida erityisesti nuoret aikuiset ja esimerkiksi asettaa heille erityisiä rajoituksia. Rahapelijärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi esityksessä ehdotetaan valvontaviranomaiselle monipuolisia toimivaltuuksia. Lainvastaiseen toimintaan puuttumiseksi laissa säädettäisiin hallinnollisista seuraamuksista, joita olisivat muun muassa rahapelien toimeenpanon ja markkinoinnin kieltäminen, toimiluvan peruuttaminen sekä rikemaksu ja seuraamusmaksu. Lisäksi rahapelilaissa säädettäisiin sosiaali- ja terveysministeriön tehtävästä seurata, tutkia ja arvioida rahapeleistä aiheutuvia haittoja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimeenpanisi tehtäviä. Pelihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen voitaisiin myöntää valtionavustusta. Arvoisa puhemies! Lakien on pääosin tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alusta, jolloin uusi rahapelitoiminta voisi käynnistyä. Toimilupamenettelyä koskevat säännökset tulisivat voimaan kuitenkin jo vuoden 2026 alusta lukien. Tämä tarkoittaisi sitä, että toimilupia voisi hakea jo vuoden 2026 alusta lukien. Esityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta olennaista on, että järjestelmän ulkopuolelle suuntautuva rahapelipelaaminen vähentyy, mikä mahdollistaisi rahapelihaittojen torjuntatoimenpiteiden kohdistumisen nykyistä suurempaan osaan rahapelaamista. Koska kyseessä on merkittävä kokonaisuudistus, pidän tärkeänä, että uudistuksen käytännön vaikutuksia hallitusohjelmatavoitteisiin nähden seurataan ja arvioidaan voimaantulon jälkeen. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-03-25T14:00:58,2025-03-25T14:09:14,Hyväksytty,1.1 2025_29_3,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_4,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lämmin kiitos edustajakollegoille. Kiitos sisäministeri Rantaselle odotetusta esityksestä. Hallitusohjelman mukaan meidän rahapelijärjestelmää nyt uudistetaan ja sitä avataan lisenssimallilla kilpailulle. Iso lainsäädäntöhanke on nyt valmistunut, ja sen myötä uudistamme siis rahapelijärjestelmäämme 2020-luvulle. Itse asiassa hieman haluaisin tätä aikataulua vielä haastaa: vuosi 27, kun tämän pitäisi tulla voimaan, on mielestäni aika kaukana. Sitä voisi eduskuntakäsittelyssä ehkä vielä arvioida. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on ehkäistä ja vähentää rahapelihaittoja sekä parantaa rahapelijärjestelmän kanavointiastetta. Kysymys kuuluu kuitenkin, kuinka hyvin näissä molemmissa esityksellä lopulta onnistutaan. Tätä on syytä vielä huolellisesti eduskuntakäsittelyssäkin mielestäni arvioida. Nyt siis Veikkauksen yksinoikeus rahapelien järjestämiseen päättyy vedonlyöntipeleissä ja verkossa pelattavissa raha-automaatti- ja kasinopeleissä. Nämä pelit avataan siis kilpailulle. Veikkaukselle jää yksinoikeus arvontapeleihin, kuten lottoon, raaputusarpoihin sekä fyysisiin rahapeliautomaatteihin ja kasinopeleihin. Vastaavan kaltaiseen yksinoikeuden ja kilpaillun lisenssimarkkinan yhdistävään rahapelijärjestelmään on aikaisemmin siirrytty esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa ja monissa Euroopan maissa. Digitalisaatio ja sen myötä pelaamisen siirtyminen Esson baareista ja toto-luukuilta nettiin ovat muuttaneet pelaamista pysyvästi ja merkittävästi. Aikanaan Suomessa harattiin vastaan, kun yksikätisistä siirryttiin nettiversioihin. Vastaan haraaminen ei hyödyttänyt ketään muuta kuin niitä, jotka nettipelejä ryhtyivät tarjoamaan, ja valitettavasti myös nyt muunkin nettipelaamisen kohdalla olemme pahasti myöhässä. Emme ole eläneet enää pitkään aikaan maailmassa, missä omaa yksinoikeustoimijaa rajusti reguloimalla olisi aidosti voitu vastata pelihaittoihin — näin on uskoteltu, ja minun mielestäni on oltu väärässä. Tällä tavalla toki pelaaminen ja pelituotot on saatu ajettua, ainakin osittain, tehokkaasti ulkomaisille toimijoille. Hyvä, että nyt tämä uudistus vihdoin tehdään. Nyt siis kilpaillun markkinan toimiluvan voi saada muun muassa vedonlyöntiin ja sähköisiin kasinopeleihin. Myös hevospelaaminen siirtyy kilpailtuun lisenssimarkkinaan muun vedonlyönnin tavoin. Pidän, arvoisa puhemies, välttämättömänä, että tämänkin ratkaisun jälkeen suomalaisen hevoskasvatuksen ja ennen muuta ainutlaatuisen oman suomenhevosemme tulevaisuus ja myös urheilun rahoitus ja tulevaisuus turvataan. Minun huoleni tässä esityksessä kuitenkin kohdistuu hivenen edelleen pelihaittoihin. Uudistuksen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää pelaamisesta aiheutuvia terveydellisiä, taloudellisia ja sosiaalisia haittoja. Olen yrittänyt selvittää itselleni, kuinka tehokkaasti tässä uudistuksessa tapahtuu näin. Onko tässä aidosti löydetty sääntelyratkaisu, jossa rahapelihaittoja torjuva sääntely on tasapainossa sen kanssa, että rahapeliyritykset haluavat hakea lisenssiä ja että nettipelaaminen ohjautuisi tänne sääntelyn pelitarjontaan? Rahapelihaitat eivät ole vain pelaajan ongelma, vaan ne vaikuttavat myös hänen läheisiinsä ja koko yhteiskuntaan. Meillä on aina korostettu pelihaittojen ehkäisyä ja vähentämistä. Kuinka hyvin siinä on onnistuttu, sitä varmasti tullaan arvioimaan jälkikäteen. Se on kiistaton tosiasia, että pelihaitat ovat monelle vakava ongelma. Korjaantuuko se tällä uudistuksella, se on kysymysmerkki. Onko esityksen tämä niin sanottu kanavointi — eli se, miten ihmiset saadaan ohjattua säännellyn pelaamisen piiriin — tehty tätä tukevaksi, vai onko kanavointiasteen nostamiseksi valittu kuitenkin sellaisia keinoja, jotka voivat lisätä pelaamista ja siirtää pelikulutusta haitallisempiin peleihin? Tätä olen pohtinut, ja sen arviointi on tehtävä huolella nyt lain käsittelyn yhteydessä eduskunnassa. Rahapelihaittojen ehkäisy ja vähentäminen on kuitenkin tämän rahapelilain keskeisin tavoite. Tanskassa rahapeliongelmat kuitenkin kaksinkertaistuivat, ja sitäkin kannattaa hieman katsoa. Itse pidän myönteisenä kuitenkin sitä, että pelaamisen markkinointia järkeistetään ja sallitaan myös mainonta urheilussa. Urheilumaailma on jo tänä päivänä globaali, ja sen säännöillä pitää Suomessakin elää. Tämä hyvin hoidettuna voi osaltaan vahvistaa myös meidän urheilun ja liikunnan rahoitusta. On jopa arvioitu, että tämä uudistus voisi tuoda liikunnalle ja urheilulle vuositasolla jopa 60 miljoonaa euroa markkinarahaa tai mainosrahaa. Ja eihän siinä, arvoisa puhemies, ole ollut järjen häivää, että globaalissa, digitaalisessa maailmassa — missä me väistämättä elämme ja olemme eläneet jo pitkään — suomalaiset viranomaiset ja Poliisihallitus ovat olleet esimerkiksi Kalle Rovanperän kimpussa hänen ulkomailla käyttämänsä Unibet-lippiksensä takia. Tervetuloa siis 2020-luvulle. Uudistus on väistämätön, välttämätön ja tärkeä, ja se olisi pitänyt tehdä jo paljon aiemmin, sillä siinä lopulta suomalainen olisi voittanut. Kiitos, että tämä esitys on nyt eduskunnassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-03-25T14:09:27,2025-03-25T14:15:22,Hyväksytty,1.1 2025_29_5,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Kiitoksia. — Halukkaat edustajat voivat pyytää minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä. [Pauli Kiuru: Tämä puheenvuoron varaus ei nyt aktivoidu tästä!] — Selvä, yritetään myöhemmin uudelleen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_6,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"No, nyt taitaa olla! Pieni viive. [Naurua — Eduskunnasta: Kannustimet toimivat! ] — Tämä pelikone ei toimi. — Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Kauan odotettu, tärkeä hallituksen esitys. Tässä yhdistyy monta asiaa: uhkapeleihin liittyvät haitat mutta myös valtiolle tulevat tulot. Ministeriltä haluaisin vielä kysyä näihin pelihaittoihin liittyvistä asioista. Tietojeni mukaan 2,2 prosenttia pelaajista kulutti puolet eli 50 prosenttia rahapelaamisen kokonaiskulutuksesta. Eli siellä on ikään kuin tosi tiukka ydin, kovien pelaajien ryhmä, ja voisi myös olettaa, että heillä näitä haittoja kaikkein eniten on. 20 prosenttia tutkituista kertoi, että vähintään yhdellä läheisellä on ollut ongelmia rahapelaamisessa. Eli nyt kysymykseni lähinnä kuuluu: Miten tätä seurantaa tehdään näiden ongelmakäyttäjien osalta? Ja onko vielä mahdollisesti joitain muita keinoja [Puhemies koputtaa] otettavissa käyttöön tämän uudistuksen jälkeen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-03-25T14:16:07,2025-03-25T14:17:28,Hyväksytty,1.1 2025_29_7,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_8,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille tästä esityksestä. Nykypäivään on pakko tehdä muutoksia, koska vanha malli ei toimi. Yhden asian haluaisin nostaa esiin. Tässä uudistuksessa edelleen kielletään kansallisesti esimerkiksi somevaikuttajia mainostamasta rahapelejä, mutta niiden osalta ongelma on edelleenkin todellinen. Nimittäin useat suomalaiset somevaikuttajat ovat muuttaneet Viroon, missä he saavat vapaasti mainostaa rahapelejä. Toisin sanoen mainokset pomppivat herkästi aikuisille mutta myöskin lapsille ja alaikäisille. Arvoisa ministeri, tämä ongelma on todellinen, ja kysyisinkin: Onko asian suhteen tehtävissä mitään konkreettisia toimia? Olisiko esimerkiksi mahdollista EU-tasolla kieltää tai säätää joitakin rahapelaamiseen liittyviä toimia, joilla kitkettäisiin rahapeliongelmia koko EU:n alueella ja joilla erityisesti voitaisiin vaikuttaa näiden somevaikuttajien haitalliseen toimintaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-03-25T14:17:28,2025-03-25T14:18:30,Hyväksytty,1.1 2025_29_9,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Werning, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_10,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hevosala on tehnyt vastuullisen ratkaisun siirtyä valtion edellyttämällä tavalla lisenssijärjestelmään, ja pitkän aikavälin tavoitteena on irtautua merkittävästi valtion tuesta. Suomen Hippos ry ja ATG perustavat Suomeen veronsa maksavan peliyhtiön, jonka tarkoitus on turvata raviurheilun tulevaisuus ja sen noin 6 000 suoraa työpaikkaa. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että tämä uusi peliyhtiö ei tuota merkittäviä tuloja heti vaan vasta muutaman vuoden kuluttua. Tämän vuoksi valtion tulisi turvata alan rahoitus ylimenokaudella 2027—2030. Tanskassa vastaavassa tilanteessa siirtymäkausi oli viisi vuotta pysyvällä tuella, ja tämän jälkeen sitä sitten vähennettiin asteittain. Tiedän, että hevosala on valmis kantamaan vastuunsa ja rakentamaan kestävän rahoitusmallin, mutta siirtymävaihe on hoidettava hallitusti. Toivonkin, esittelevä ministeri, että huomioitte siellä valmisteluvaiheessa tämän siirtymäkauden rahoitustarpeen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-03-25T14:18:30,2025-03-25T14:19:39,Hyväksytty,1.1 2025_29_11,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_12,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin iso uudistus, iso muutos, suomalaiseen yhteiskuntaan on nyt tässä käsillä. On aivan selvää, että Veikkauksen monopoli on tullut tiensä päähän, ja mielestäni on aivan oikea suunta, että tämä holtiton ja oikeastaan hallitsematon rahapelitarjonta ulkomailta tuodaan nyt niin sanotusti järjestelmän piiriin ja tällä toimilupasääntelyllä nyt sitten tätä pyritään myöskin oikealla tavalla valvomaan. Mielestäni tässä on nyt kyllä vielä arvioitavia seikkoja, kuten tässä edellä kuulimme, se, kuinka näitä rahapelihaittoja pystytään todella ehkäisemään. Tässä nykytilassahan on ollut hiukan epätasapainossa se, että Veikkausta on valvottu todella tiukasti ja sitten tätä muuta pelitarjontaa ei ollenkaan. Olennaista tietysti on, että tässä on se tasapaino, että tämä järjestelmä on myöskin tasapuolinen ja näitä haittoja pystytään ehkäisemään, ja ennen kaikkea näitä rahoja ei valu enää ulkomaille [Puhemies koputtaa] vaan että tästä sitten, kun haitat jäävät Suomeen, myöskin raha jää Suomeen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-03-25T14:19:39,2025-03-25T14:20:54,Hyväksytty,1.1 2025_29_13,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_14,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puheenjohtaja! [Juho Eerola: Puhemies!] On tärkeää, että tätä lähdetään uudistamaan. Nähdäkseni suomalaisessa politiikassa turhankin pitkään katsottiin paljon ikään kuin Veikkauksen edun näkökulmasta, kun olennaista on löytää sellainen sääntely, jolla hillitään näitä ongelmia, joita rahapelaamiseen aina liittyy, ja toisaalta huolehditaan, että se kaikki saadaan mahdollisimman kattavasti sääntelyn piiriin ja sieltä sitten näitä vero- ja muita tuloja saadaan valtion kassaan. Olennaista on silti hyvin tarkkaan nyt käydä tämä ensinnäkin läpi valiokunnissa ja toisaalta sitten valmistautua seuraamaan, miten hyvin tämä haittojen hillintä tapahtuu, kuinka hyvin saadaan sääntelyn piiriin asiat toimimaan ja miten esimerkiksi nimenomaan markkinoinnin sääntely sitten varmasti toimii. Lisäksi toisin tässä yhteydessä esiin sen, että edelleen meillä on maailman mitassa se suhtautuminen näihin pelikoneisiin hyvin löperöä. Kyllä ne pitäisi saada niihin peliluoliin aivan erikseen, kokonaan pois sieltä ihmisten saatavilta. Tämä näyttää siis ulkomaalaisen silmiin, vierailevan ihmisen silmiin, ihan absurdilta, miten meillä on ikään kuin kasinot työnnetty about joka kauppaan. Tämä on sellainen asia, josta kyllä toivoisin, että siihen kiinnitetään huomiota jatkossa ja tiukennetaan sääntelyä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-03-25T14:20:54,2025-03-25T14:22:08,Hyväksytty,1.1 2025_29_15,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Edustaja Furuholm, olkaa hyvä!", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_16,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On kaikin puolin perusteltua tehdä tämä uudistus, kun tiedämme, mikä tämä Veikkauksen tosiasiallinen monopoli tällä hetkellä rahapelijärjestelmässämme on. Tietenkin tavoitteena tässä on saada nämä ulkomaiset, netissä toimivat yhtiöt tämän lisenssijärjestelmän piiriin, ja sitten tullaan juuri tähän edellä mainittuun tasapainokysymykseen siitä, miten ne saadaan sinne lisenssijärjestelmään niin, etteivät nämä rahapelihaitat kasva. Sen takia minä painotan sitä, mitä tässä edellä oleva puhujakin sanoi, että nyt valiokuntakäsittelyssä pitää kyllä kaikki mahdolliset rönsyt tutkia todella tarkkaan, puhutaan sitten bonuksista, nuorten pelaamisesta, tämmöisistä universaaleista kulutusrajoista tai muusta, että saataisiin sitä oikeata tasapainoa. Nyt tässä on selkeä uhka, että kun tämä markkinointi esimerkiksi räjähtää käsiin, niin samalla pelaaminen kasvaa ja ne haitat tulevat kasvamaan. On tietenkin ymmärrettävää, että urheilusponsorointikin tästä varmasti hyötyy, mutta sitä, mikä on se hinta, pitää nyt arvioida tarkkaan. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-03-25T14:22:08,2025-03-25T14:23:17,Hyväksytty,1.1 2025_29_17,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Ollikainen, var så god.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_18,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Täytyy myöntää, että kuuluin vielä viisi vuotta sitten siihen joukkoon, joka oli sitä mieltä, että tulee olla yksinoikeusjärjestelmä Suomessa, mutta noin viisi vuotta sitten muutin mieleni, ja just tämä tilanne muutti sitä aika paljonkin sitten. Digitalisaatio teki sen, ja näen nyt, että tämä esitys on oikein hyvä. Monopoli on tullut tiensä päähän. Tämän mukaan nyt sitten edetään, ja mielestäni tämä ehdotus on oikein hyvä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Mikko Ollikainen,1441,2025-03-25T14:23:17,2025-03-25T14:23:51,Hyväksytty,1.1 2025_29_19,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pelihaitat ovat vakava yhteiskunnallinen ongelma. Pieni joukko pelaajista tuottaa suuren osan pelituloista mutta samalla myös suuren osan inhimillisestä kärsimyksestä. Meidän on otettava nämä haitat tosissamme. Veikkauksen yksinoikeus ei ole enää riittävä keino hallitsemaan näitä ongelmia. Uusi rahapelilaki siirtää meidät yksinoikeusjärjestelmästä lisenssijärjestelmään, joka yhdistää vastuullisuuden ja markkinoiden valvonnan. Uudessa laissa asetetaan selkeät rajat kaikille toimijoille — hyvä niin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-25T14:24:32,2025-03-25T14:25:20,Hyväksytty,1.1 2025_29_20,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Nieminen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_21,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nykyinen rahapelijärjestelmä on tosiaan rakentunut pitkälle Veikkauksen monopolin varaan, ja nyt edessä on iso muutos, ja tosiaan meidän on elettävä tässä ajassa. Tämä järjestelmä on vuosikymmenten ajan ohjannut meidän rahapelaamista ja samalla tuottanut merkittäviä varoja yhteiskunnan eri toimijoille, ja sillä on ollut tärkeä rooli. Internetin ja kansainvälisten peliyhtiöiden myötä suomalaiset pelaavat yhä enemmän kuitenkin ulkomaisilla sivustoilla, jotka eivät ole kansallisen sääntelyn ja verotuksen piirissä. Tämä tarkoittaa, että valtion menettämien verotulojen lisäksi myös rahapelihaittojen ehkäiseminen on nykyisellään vaikeampaa. Sen vuoksi tosiaan hallitus nyt tätä esitystä esittää — ja kiitos siitä ministerille. Uudistuksen myötä nyt ulkomaiset peliyhtiöt voivat hakea toimilupaa ja toimia myös laillisesti Suomessa, ja tämä toisi sitten myös näitä verotuloja Suomeen. Uusi rahapelilaki pyrkii tasapainottamaan taloudelliset intressit ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin. Kysynkin: miten nyt varmistetaan, että järjestelmä on läpinäkyvä, reilu ja ennen kaikkea turvallinen käyttäjille?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-03-25T14:25:20,2025-03-25T14:26:32,Hyväksytty,1.1 2025_29_22,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_23,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaan historiallinen uudistus ja muutos meillä on käsillä, kun pitkään rahapelimarkkinoita Suomessa monopoliasemastaan hallinnut Veikkaus on nyt sitten osittain tämän asemansa menettämässä — jos näin voi sanoa. Tätä kehitystä on tietysti edesauttanut paljon se, että Veikkaus itse on myös hyvin vahvasti sitä mieltä, että tähän lisenssijärjestelmään kuuluu mennä, ja hyvä niin, koska tosiaan aika on ajanut vanhan järjestelmän ohi jo voisi sanoa aikaa sitten ja nyt on viimeistään korkea aika Suomessakin tähän uudistukseen lähteä. Tässä on hyviä puheenvuoroja ollut siitä, miten meidän tulee tavallaan varmistaa se, että ne haitat pystytään pitämään mahdollisimman pieninä mutta sitten hyödyt myöskin samaan aikaan mahdollisimman suurina. Tässä tietysti tulee nousemaan käsittelyssäkin tämä kanavointiaste erittäin suureen merkitykseen, ja tavallaan tämän tasapainon löytäminen tulee olemaan vielä valiokuntakäsittelyssä varmasti varsin merkittävässä roolissa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-03-25T14:26:32,2025-03-25T14:27:45,Hyväksytty,1.1 2025_29_24,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_25,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on käytetty minusta kauttaaltaan hyviä puheenvuoroja ja tuettu tätä hallituksen esitystä siltä osin, että nähdään, että aika on mennyt tämän nykyjärjestelmän ohi. Tuossa pitempi puheenvuoro edustaja Heinosenkin osalta oli aika kattava ja hyvä, ja minusta ne kaksi huolta olivat myös aiheellisia: se, venyykö tämän toteuttaminen nyt liian pitkälle, koska mitä pidemmälle mennään — nyt kun tätä on odotettu jo aika pitkään — niin sitä enemmän me menetämme verotuloja myös tästä. Toinen huolihan tietenkin meillä aika yhteinen täällä tuntuu olevan, ja se on aiheellinen: nämä rahapelaamisen haitat, miten me kykenemme uudessa järjestelmässä mahdollisimman hyvin niitä haittoja torjumaan. Kysymyshän on inhimillisesti aika isosta kysymyksestä. Meillä on pieni joukko ihmisiä, jotka ovat suurissa ongelmissa tämän pelaamisen kannalta, mutta tämä nykyjärjestelmä joka tapauksessa on tullut tiensä päähän. Tämä digitaalisuus ja pelaamisen siirtyminen nettiin on semmoinen, että me emme kykene sitä kontrolloimaan, ja tämä on ainoa järkevä tapa hoitaa tämä. Sen takia itsekin näen, että tämä esitys on sinänsä perusteellinen ja hyvä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-03-25T14:27:45,2025-03-25T14:28:59,Hyväksytty,1.1 2025_29_26,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_27,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Kiitos, herra puhemies! Kiitos myöskin ministerille tämän asian esittelystä, erittäin selkeästi esitelty. Tässä on todella kysymys merkittävästä kokonaisuudistuksesta, ja totta lienee se, että Veikkauksen monopoli on jo murtunut ja tälle järjestelmälle pitää nyt tehdä jotain. Mutta haluaisin vielä korostaa pelihaittojen ehkäisyä, joka on noussut hyvin tässä salikeskustelussa esiin. Kun yritin tuota hallituksen esitystä lukea, niin en ole ihan varma, vakuutuinko niistä keinoista, joilla nyt pelihaittoja ollaan suitsimassa. Huoleni on, että tässä tulee myöskin niin monenlaista pelaamista, että pelihaitat voisivat jopa lisääntyä. Toivoisin, että nyt tässä valiokuntakäsittelyssä, eduskuntakäsittelyssä, eri valiokunnissa erityisesti kiinnitettäisiin huomiota pelihaittoihin ja niiden ehkäisyyn. Haluan osoittaa tukeni myöskin edustaja Harjanteen nostamalle esitykselle siitä, että pelikoneita pitäisi suitsia ja poistaa. Olen ihan samaa mieltä siitä, että nuo pelikoneet eivät kuulu sinne jokaisen ruokakaupan aulaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-03-25T14:28:59,2025-03-25T14:30:11,Hyväksytty,1.1 2025_29_28,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jukkola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_29,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos ministerille tämän lain esittelystä ja tuomisesta tänne eduskuntaan. Suomalainen urheilukulttuuri perustuu reilun pelin periaatteelle, jossa jokaisella urheilijalla ja joukkueella on tasavertaiset lähtökohdat ja jossa kaikki yrittävät parhaansa. Tämä ei ole vain urheilun ihanne vaan kansallinen arvo, johon liittyvät luottamus, rehellisyys ja urheilun ilo. Kuitenkin kun rahapelimarkkinat avautuvat kansainvälisille toimijoille, tuo se mukanaan myös merkittäviä riskejä, erityisesti urheilumanipulaation uhan. Urheilumanipulaatio voi vakavasti horjuttaa kilpailun reiluutta ja urheilun luotettavuutta. Meillä on jo nyt esimerkkejä siitä, miten vakava uhka tämä on. Siksi on välttämätöntä, että lainsäädäntöä tarkennetaan urheilupetoksen osalta, vedonlyöntikohteiden sääntöjä tiukennetaan ja rahapeliyhtiöille asetetaan velvoitteet tiedonvaihtoon [Puhemies koputtaa] sekä tapahtumien raportointiin. Arvoisa ministeri, [Puhemies koputtaa] ottaen huomioon urheilumanipulaation kasvavat riskit voisimmeko odottaa, että hallitus ryhtyy toimiin ja tuo esiin konkreettisia lainsäädäntömuutoksia, [Puhemies koputtaa] jotka turvaavat suomalaisen urheilun reiluuden ja luotettavuuden?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-03-25T14:30:12,2025-03-25T14:31:47,Hyväksytty,1.1 2025_29_30,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Kiitoksia. — Muistutan edustajia minuutin aikarajasta. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_31,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten tässä nyt on moni edustaja jo ennen minuakin sanonut, niin tämä uudistus on välttämätön. Sanon ”välttämätön” lähinnä siksi, että nämä meidän aikamme haasteet ovat kovasti erilaiset kuin menneinä vuosikymmeninä. Eli internetin myötä laajentunut kansainvälinen kilpailu ja yhä kasvaneet rahapelihaitat tietyillä ihmisillä eivät käytännössä anna mitään muuta mahdollisuutta kuin tehdä tämä uudistus. Mutta se, mistä minä itse kannan ehkä eniten huolta, on se, mikä on tämän Oy Tippaus Ab:n perintö, millä nimellä tämä aikaisemmin tunnettiin. Eli aikanaanhan tämä toiminta perustettiin lähinnä urheilu‑ ja nuorisotyötä varten ja sillä sitä sitten rahoitettiin. Toivon, että jatkossakin tämä sama rahoitus turvataan. Nyt näyttää siltä, että kun tämä sponsorointi sitten kenties yleistyy, niin on saatavissa jopa suurempia rahavirtoja kuin aikaisemmin, mutta huolehditaan myöskin sitten siitä, että se menee muillekin kuin niille terävimmille huipuille, sinne nuorisotyöhön myös.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-03-25T14:31:47,2025-03-25T14:32:57,Hyväksytty,1.1 2025_29_32,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_33,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on todettu, tämä on historiallinen uudistus ja perusteltu uudistus. Ja kun kollegoiden hyviä puheenvuoroja olen tässä kuunnellut, niin minusta ne kaksi keskeisintä asiaa, joihin tässä nyt eduskunnan kannattaa keskittyä, ovat todella tämä kanavointiaste ja sitten pelihaittojen ehkäiseminen. Kanavointiasteessahan kysymys kuuluu, että silloinhan tämän järjestelmän pitää olla sellainen, että toimijoilla on intressi hakea lisenssiä ja pelaajilla on intressi pelata lisenssin omaavissa pelijärjestelmissä, ja tämä tulee huolehtia tässä lainsäädännössä. No mitä tulee sitten näihin pelihaittoihin, niin varmasti tässäkin on syytä tarkkaan katsoa, ovatko ne toimenpiteet, joita tässä lainsäädännössä esitetään, tosiasiallisesti sellaisia, että voimme myös tämän puolen kunnialla hoitaa. Mutta yhtä kaikki, pidän tätä tärkeänä uudistuksena ja toivon, että eduskunta tässä huolellista työtä tekee ja sen pohjalta maahan säädetään laki, joka tästä eteenpäin sitten toimii tässä muuttuvassa tilanteessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-03-25T14:32:57,2025-03-25T14:34:06,Hyväksytty,1.1 2025_29_34,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_35,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Mika,Lintilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Puhemies! Olin Hippoksen puheenjohtajana aikoinaan laittamassa yhteen näitä kolmea peliyhtiötä: Raha-automaattiyhdistys, Veikkaus ja Fintoto. Silloin jo tunnistettiin ja tunnustettiin tämä tilanne. Silloinhan se tehtiin EU-paineesta monopolijärjestelmää kohtaan, mutta tämä on selkeä, hyvä jatkumo. Pakettihan on laaja, äärettömän laaja. Ja sitten ratkaisevaa tässä tulee olemaan nyt tämän lain tulkinta ja erityisesti sen valvonta: kuinka sitä valvotaan. Lain tavoitteet tullaan saavuttamaan vain, mikäli viranomaisten valvonta kohdistuu ennen kaikkea laittoman tarjonnan valvontaan. Mikäli käy niin, että valvonta kohdistuu vain lisenssijärjestelmän sisällä oleviin yhtiöihin, silloin me menetetään koko tämä työ, jota tässä lailla on tavoiteltu. Eli voisiko sanoa viestinä tulevalle valvonnalle näin, että keskitytään nimenomaan siihen, mikä ei ole näkyvillä olevaa pelaamista, koska muuten me vesitetään tämä laki kokonaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2025-03-25T14:34:06,2025-03-25T14:35:14,Hyväksytty,1.1 2025_29_36,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_37,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Nostan tässä vielä pikkuisen vaikeuskerrointa ja tuon yhden huomioitavan asian, jota tässä on varmaan hyvä tämän keskustelun ja käsittelyn yhteydessä kanssa miettiä. Se on se, että meillä ehkä on uusia uhkapelaamisen muotoja, jotka ovat aika vaikeasti määriteltäviä. Erilaisissa tietokone-, konsoli- ja kännykkäpeleissä on tämmöisiä loot boxeja ja tämäntyyppisiä mekanismeja, jotka itse asiassa noudattelevat ikään kuin uhkapelilogiikkaa. Siitä on tutkimusnäyttöä, että nämä ovat ongelmallisia ihmisille, joilla on vaikka rahavaikeuksia. Nämä voivat johtaa velkaantumiseen. Olen varma siitä, että Suomen ei kannata ruveta päättämään, mitä pelejä kukakin saa pelata Pleikkarillaan tai koneellaan, mutta tässä ehkä sinne EU-sääntelyyn katsoisin ja muutenkin miettisin, miten tätä taklaa, koska tämä ongelma koko ajan tavallaan tulee hankalammaksi, kun ei puhuta enää vain yhdessä fyysisessä tilassa olevista koneista, vaan itse asiassa uhkapelaamisen logiikka levittäytyy aika moneen muuhunkin viihteenalaan. Tätä kannattaisi myös tässä valiokuntakäsittelyn aikana pohdiskella, vaikka siihen ei ehkä suoraan tässä nyt ratkaisua löydetäkään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-03-25T14:35:14,2025-03-25T14:36:24,Hyväksytty,1.1 2025_29_38,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Skinnari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_39,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Puhemies! Iso uudistus, jättimäinen paketti, ja edustaja Heinonenkin piti niin hyvän vastuullisuuspuheen — erittäin sosiaalidemokraattisen sellaisen — että en enää puhu vastuullisuudesta, mutta puhun siitä, mikä tässä on sitten Suomen etu pitkällä aikavälillä. Arvoisa ministeri, tietysti tässä on ollut vaikeuksia: muun muassa lupamenettelyt ovat kestäneet Suomessa niin kauan, että me olemme menettäneet tuloja. Ja omistaja-arvosta me olemme tänään aika vähän täällä jostain syystä puhuneet, koska siitäkin on kysymys, miten suomalainen voittaa myös omistajana jatkoa ajatellen. Miten edunsaajat, liikunta, urheilu, kulttuuri, järjestöt tänä leikkausten aikakautena — miten tämä uudistus turvaa ne kunnissa ja alueilla? Miten hevosurheilu, miten ravi-infra maakunnissa? Miten Suomi valmistautuu siihen, että koko Suomi pysyy pystyssä? Ja miten tässä laskevassa markkinassa sitten tehdään mahdollisimman hyvää tulosta myös suomalaisella osaamisella, niin että suomalaisetkin peliyhtiöt menestyvät?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2025-03-25T14:36:24,2025-03-25T14:37:38,Hyväksytty,1.1 2025_29_40,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_41,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Kunnioitettu puhemies! Tämä on hyvä uudistus, jolla on toki hiukan vastakkaisia tavoitteita: Toisaalta halutaan lisää kanavointia, halutaan lisää tuloja, lisenssituloja valtiolle, jotta yleishyödylliset yhdistykset — liikunta, tiede ja taide — saavat tuloja. Sitten taas toisaalta halutaan suojella kansalaisia, ehkäistä sosiaalisia ja taloudellisia haittoja, peliongelmia. Laki on hyvä, mutta niin kuin edustaja Lintilä tässä totesi, kyllä se lain tulkinta ja lain valvonta tulee jatkossakin olemaan keskeinen tekijä, jolla tähän lakiin saadaan oikeasti vaikuttavuutta. Nostan sitten vielä esille sen, että meillä on Suomessakin lukuisa joukko vedonlyöntiammattilaisia ja heidänkin tilanteensa täytyy jotenkin tässä uudistuksessa huomioida. Se, että kyllin monta yhtiötä hankkisi Suomesta lisenssin, on kaikille etu. Ja sitten myöskin: jos vedonlyöntiammattilaisten tulot ovat jatkossa ansiotuloja, niin voivatko tappiot olla [Puhemies koputtaa] vähennyskelpoisia joissain tilanteissa, jos pelataan lisenssittömille toimijoille?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2025-03-25T14:37:38,2025-03-25T14:38:57,Hyväksytty,1.1 2025_29_42,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_43,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin aika on ajanut vanhan järjestelmän ohi, ja nyt ministeri toi ansiokkaasti hyvällä esittelyllä uuden lakiesityksen eduskuntaan — erittäin hyvä asia. Ainoa keino näiden kansainvälisten peliyhtiöiden saamiseen mukaan tähän vastuunkantoon on juuri tämä lisenssijärjestelmä. Sitten tässä keskustelun aikana olen kuullut monta huolestunutta puheenvuoroa siitä, miten näitä haittoja saadaan kuriin. No, absoluuttisen varmasti kaikkea ei saada kuriin, se on ihan selvä asia. Voisi sanoa pelkistetysti, että jos joku haluaa hävitä rahansa jossakin kasinolla, vaikka nyt Euroopan kasinolla, niin siitä vaan. Millä sen voi estää, kun maailma on vapaa? Aivan varmasti löytyy kymmeniä muitakin keinoja, millä keinoin rahansa voi uhkapelissä hävitä. Mutta sanoisin tässä asiassa niin, että tämä on hyvä laki valvottuna ja sitten reagoidaan, jos aikanaan tarvetta tulee. Varmasti jonkunnäköinen muutos tähänkin lakiin tulee ihan lähiaikoina, heti sen tultua voimaan. Toivon, arvoisa puhemies, että tämä laki käsitellään ripeästi ja tulee voimaan heti, että saataisiin tämä asia ajan tasalle. Jälkeen ei kannata jäädä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-03-25T14:38:57,2025-03-25T14:40:02,Hyväksytty,1.1 2025_29_44,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_45,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On ollut miellyttävää kuunnella, että tässä aika vaikeassa mutta yhteisessä kysymyksessä on näin laaja yhteisymmärrys oppositiosta sekä hallituspuolueista, salin kaikilta laidoilta. Mielestäni on ollut hyviä pohdintoja myös siitä, miten nämä rahat tulevaisuudessa tulevat kohdentumaan ja jakautumaan, miten pidämme huolen hevostaloudesta tai siitä, kun urheilumainonta tulee kohdentumaan varmasti isolta osin tiettyihin huippu-urheilulajeihin. Se on tärkeä juttu, mutta samaan aikaan meidän pitää varmistaa myös ruohonjuuritason urheilun ja liikunnan rahoitusta. No, iso kysymys on kanavointi ja pelihaitat -kysymys, mitä olette joutunut, ministeri Rantanen, omassa ministeriössänne pitkään pyörittämään. Toivotaan, että se tasapaino on nyt kohdallaan. Se kannattaa täällä talossa kertaalleen katsoa. Loppuun kysyn tuon kysymyksen vielä tästä aikataulusta. Jos eduskunnassa tähän on mahdollisuus löytää vaikkapa vähän ripeämpi etenemis- ja voimaantuloaikataulu, niin sopiiko se teille, arvoisa ministeri?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-03-25T14:40:02,2025-03-25T14:41:13,Hyväksytty,1.1 2025_29_46,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_47,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! On hyvä tunnistaa tarve rahapelijärjestelmän uudistamiselle. Muutoksen valmisteluhan käynnistettiin tosiasiallisesti jo viime hallituskaudella, jolloin tehtiin esiselvitys rahapelijärjestelmän tulevaisuudesta. On tärkeää, että uudessa rahapelijärjestelmää koskevassa lainsäädännössä huomioidaan erityisesti pelihaittojen torjunta, joka on keskeinen osa yhteiskunnallista vastuuta. Samalla meidän on huolehdittava siitä, että rahapelituottojen jakaminen jatkuu järjestöjen ja yhteiskunnallisesti merkittävien kohteiden hyväksi. Keskeinen kysymys on, miten tehdään järjestelmästä yhtä aikaa houkutteleva, jotta lisenssejä hankitaan ja kanavointiastetta nostetaan, mutta samalla sellainen, että pelaamisen haittoja hallitaan ja ennaltaehkäistään. Tämä uudistus voi antaa meille mahdollisuuden kehittää rahapelialaa entistä vastuullisemmaksi ja varmistaa, että pelaaminen tapahtuisi turvallisemmin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-03-25T14:41:13,2025-03-25T14:42:05,Hyväksytty,1.1 2025_29_48,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Kiitoksia. — Keskustelulle tässä vaiheessa varattu aika lähestyy loppuaan. — Annan vastauspuheenvuoron ministeri Rantaselle, noin kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_49,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnä haluan kiittää edustajia erinomaisesta keskustelusta tässä asiassa. Kuten tässä on todettu, niin totta tosiaan on niin, että on korkea aika uudistaa tätä järjestelmää, ja näin se on, että Veikkauksen monopoli on murtunut, ja siinä mielessä meidän on hyvin tärkeää saada mahdollisimman paljon toimijoita tämän säännellyn pelaamisen piiriin. Aloitan ensin tästä aikataulusta. Tätä aikataulua ei ole vetäisty niin kutsutusti hatusta, vaan näin iso uudistus tietysti vaatii sen ajan, että sinne saadaan kaikki tietojärjestelmät ja valvontajärjestelmät ja nämä asiat kuntoon. Siinä mielessä rohkenisin toivoa, että pitäytyisimme esityksessä esitetyssä aikataulussa, koska siihen ei ole kovin pitkä aika, ja meidän viranomaisemmekin vaativat oman aikansa ennen kuin toimeenpanokyky tähän tulee, joten toivoisin, että ei lähdetä tätä hoputtamaan. Sitä on varmasti ja onkin tässä tämän valmistelun aikana katsottu, mikä on sellainen realistinen aikataulu, johon voidaan päästä ja jolloinka järjestelmä olisi valmis. No, sitten ehkä tästä uudistuksesta yleisesti. Tämä totta tosiaan on meillä historiallinen uudistus, mutta niin kuin voimme havaita, kaikkea pelaamista ei ole kuitenkaan kerralla avattu. Eli kyllä tässä mennään step by step ‑mallilla, ja tämäkin on jo itsessänsä suuri. Siinä mielessä emme ole hypänneet kuitenkaan aivan syvään päätyyn avaamalla kerralla kaikkea. Se, mitä totesin tuossa lähetepuheenvuorossani, on tämä seuranta. On tietysti aivan selvä, että kun me tullaan uuteen, näin isoon uudistukseen, vaikka tässä tullaankin pienin stepein, niin tämän lain seuranta on äärimmäisen tärkeätä. Ehkä voi sanoa sen, että totta kai sitä pitää sitten korjata, jos havaitaan jotakin sellaista, mikä ei siellä toimi tai jos emme pääse niihin tavoitteisiin, mihin halutaan. Tästä on itse asiassa muistakin maista esimerkkejä, että kun iso uudistus tehdään, niin voi olla, että joudutaan sitten myöhemmin justeeraamaan sitä uudistusta. Siihen täytyy tietenkin olla valmiina. Tämän järjestelmän valvonta, mikä täällä on myös nostettu esiin, on äärimmäisen tärkeätä, ja senpä takia tähän tarvitaan toimeenpanoaikaa, jotenka aikataulua ei kannata kauheasti kirittää täällä, jotta ehditään ottaa myöskin nämä valvontakysymykset esiin. Pelihaitat, niin kuin täällä todettiinkin, koskettavat pääsääntöisesti varsin pientä joukkoa, mutta joka ikiselle, jota ne koskettavat, se on aikamoisen traaginen tilanne sekä hänelle itselleen mutta usein myös lähipiirille. Siinä mielessä erityisesti näiden haittojen torjunta ja tämän seuranta, mitä tälle väelle käy, tuleeko sinne esimerkiksi lisää, on äärimmäisen tärkeätä myös tässä samalla, kun pyritään pitämään huolta siitä, että meille Suomeen kannattaa tulla hakemaan lisenssiä, jotta voidaan sitten tätä kanavointiastetta nostaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-03-25T14:42:11,2025-03-25T14:45:43,Hyväksytty,1.1 2025_29_50,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_29_51,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_29_52,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Rahapelaaminen on muuttunut, enää ei mennä pelikoneelle huoltoasemalle tai kioskille. Pelaaminen tapahtuu kännykällä kotisohvalta kellonajasta riippumatta. Rajat ovat kadonneet, eikä sääntelymme ole pysynyt mukana. Nykyinen rahapelijärjestelmä, jossa Veikkauksella on yksinoikeus, ei enää vastaa todellisuutta. Merkittävä osa rahapelaamisesta tapahtuu nykyisen järjestelmämme ulkopuolella verkossa ulkomaisten toimijoiden alustoilla. Näistä peleistä ei makseta lisenssimaksuja tai veroja Suomeen. Näillä toimijoilla ei ole mitään vastuuta suomalaisten peliongelmista. Arvoisa rouva puhemies! Rahapelijärjestelmä kaipaa kipeästi uudistusta. Siksi hallituksen esitys uudeksi rahapelilaiksi on tervetullut ja tarpeellinen. Rahapelien toimeenpano kytketään nyt selvästi luvanvaraiseen järjestelmään. Peliyhtiöiltä edellytetään lisenssiä, pelaaminen vaatii tunnistautumista. Tämän uudistuksen ytimessä on pelaajan suoja. Esityksessä otetaan käytäntöön peliestot, tappiorajat ja pelikäyttäytymisen seuranta myös muille rahapelejä tarjoaville toimijoille. Näillä keinoilla ehkäistään peliongelmia ja suojellaan erityisesti heitä, jotka ovat haavoittuvimmassa asemassa. Arvoisa rouva puhemies! Pelihaitat ovat vakava yhteiskunnallinen ongelma. Pieni joukko pelaajista tuottaa suuren osan pelituloista mutta samalla myös suuren osan inhimillisestä kärsimyksestä. Meidän on otettava nämä haitat tosissamme. Veikkauksen yksinoikeus ei ole enää riittävä keino hallita näitä ongelmia. Uusi rahapelilaki siirtää meidät yksinoikeusjärjestelmästä lisenssijärjestelmään, joka yhdistää vastuullisuuden ja markkinoiden valvonnan. Uudessa laissa asetetaan selkeät rajat kaikille toimijoille. Vaikka rahapelien markkinointi ja näkyvyys tulevat lisääntymään palvelujen tarjoajien lisääntyessä, on meidän tehtävämme huolehtia myös valvonnan resursseista ja siitä, että mainonta ei päädy alaikäisten silmien eteen. Arvoisa rouva puhemies! Kannatan esitystä ja pidän tärkeänä, että meillä on yhteinen, valvottu ja pelihaittoihin puuttuva järjestelmä. On meidän vastuullamme varmistaa, että rahapelaaminen ei enää tapahdu yhteiskunnan ulottumattomissa vaan sen valvonnassa. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-25T16:05:35,2025-03-25T16:09:20,Hyväksytty,1.1 2025_29_53,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,Edustaja Jukkola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_54,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Rahapelaamisesta puhuttaessa puhumme ennen kaikkea ihmisistä. Puhumme heistä, joille pelaaminen ei ole viihdettä vaan huolta, velkaa ja henkistä taakkaa, niistä suomalaisista, jotka ovat jääneet yksin peliongelman kanssa, ja usein myös heidän läheisistään. Yhä useampi suomalainen kertoo, että itsellä tai perheessä on ollut ongelmia rahapelaamisen kanssa. Vakavimmat haitat syntyvät usein siellä, mihin yhteiskunnan suoja ei enää ulotu: ulkomaisilla nettipelisivustoilla, joihin nykyinen lainsäädäntö ei pysty kunnolla puuttumaan. Nykyinen järjestelmä ei siis enää riitä suojelemaan pelaajia. Pelaaminen on siirtynyt verkkoon, mutta valvonta ei ole pysynyt perässä. Siksi hallituksen esitys lisenssijärjestelmän käyttöönotosta on sekä ajankohtainen että vastuullinen ratkaisu, ja siitä haluan kiittää. Arvoisa rouva puhemies! Tänään käsittelemme uutta rahapelijärjestelmää, ja haluan nostaa esiin sen ulottuvuuden, joka koskee suomalaisen urheilun rehellisyyttä ja turvallisuutta. Suomalainen urheilukulttuuri rakentuu reilun pelin periaatteelle, sille, että jokainen urheilija tai jokainen joukkue voi osallistua kilpailuun tasavertaisista lähtökohdista. Tämä ei ole vain urheilun sisäinen ihanne vaan kansallinen arvo. Luottamus, rehellisyys ja urheilun ilo ovat asioita, joita meidän tulee vaalia erityisesti nyt, kun rahapelimarkkinoita ollaan avaamassa kansainvälisille toimijoille. Meillä on jo nyt esimerkkejä siitä, miten vakava uhka urheilumanipulaatio voi olla. Pesäpallon sopupelit ja jalkapallon epäselvät ottelut osoittavat, että tämä ei ole mikään hypoteettinen uhkakuva. Suomen urheilun eettinen keskus SUEK on varoittanut tilanteesta aivan syystä. Kansainvälisten rahapelitoimijoiden tulo markkinoille tuo mukanaan myös riskejä, joita ei voi ohittaa. Meidän on katsottava eteenpäin ja varmistettava, että myös sääntely pysyy tämän kehityksen mukana. Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää tunnustaa hallituksen hyvä työ siinä, että lasten ja nuorten liikuntaa ei enää rahoiteta peliongelmaisten häviöillä. Se on ollut tärkeä ja arvokas linjaus. Mutta samalla, kun korjaamme yhtä epäkohtaa, meidän on estettävä uuden syntyminen. Jos valvonta ei pysy mukana vedonlyöntimarkkinoiden avautuessa, riskinä on, että rikollisuus löytää tiensä suomalaisen urheilun sisälle, ja sen emme voi antaa tapahtua. SUEKin ehdotukset ovat mielestäni järkeviä ja vastuullisia. Me tarvitsemme lakiin tarkentuvan kirjauksen urheilupetoksesta, myös tiukemmat pelisäännöt vedonlyönnin kohteille, ja meidän on asetettava rahapeliyhtiöille velvoitteet tiedonvaihtoon ja selkeät pelimerkit tapahtumien raportointiin. Olen saanut viestejä urheilun parissa toimivilta järjestöiltä, ja viesti on selvä: huoli on todellinen. Suomen Olympiakomitea, jalkapalloliitto ja monet muut ovat ilmaisseet tukensa ennakoivalle lainsäädännölle, joka suojaa urheilua. Urheilun rehellisyys on asia, josta emme voi tinkiä. Se on arvokysymys mutta myös huoltovarmuutta ja kansallista eheytymistä koskeva kysymys. Lapset ja nuoret ansaitsevat mahdollisuuden urheilla turvallisesti ilman vilppiä tai mitään pelkoa manipulaatiosta. Vedonlyöntimarkkinoiden vapautuminen ei saa tarkoittaa, että suomalainen urheilu altistuu rikolliselle toiminnalle. Nyt on aika tehdä ne lainsäädännölliset muutokset, jotka varmistavat, että Suomessa reilu peli on ja pysyy. — Kiitos. [Mikko Lundén: Näin on!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-03-25T16:09:25,2025-03-25T16:14:23,Hyväksytty,1.1 2025_29_55,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Edustaja Honkonen poissa, edustaja Skinnari poissa. — Edustaja Polvinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_56,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin tuoda muutaman ajatuksen nettikasinoista ja kansainvälisestä peliteollisuudesta. On tärkeää ymmärtää, missä mittaluokassa puhutaan ja miksi verotus on keskeinen tekijä tässä kilpailussa. Tässä on muutama esimerkki alle kuuden prosentin verotusmaista pelin järjestämisessä: Malta, Curaçao, Gibraltar, Mansaari. Näistä maista erityisesti Malta on hyvä esimerkki. Sen peliala tuottaa jo yli kymmenen prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Rahapeliyhtiöiden kautta Maltalle virtaa vuosittain miljardeja euroja, ja ala työllistää tuhansia ihmisiä. Vain lisenssimaksuja ja veroja kertyy Maltalle satoja miljoonia euroja joka vuosi. Kun suomalainen peliyhtiö alkaa suunnittelemaan nettikasinoliiketoimintaa, se ei katso kotikuntaa Suomesta vaan verotusta ja sääntelyä maailmalta. Tämä tarkoittaa, että osaaminen ja tuotot karkaavat Suomesta ulos. Siksi, kun Suomi nyt valmistautuu siirtymään lisenssijärjestelmään, olisi viisasta katsoa tätä kokonaisuutta rohkeasti. Miksi emme loisi houkuttelevaa veromallia alan yrityksille myös Suomeen? Voisimmeko esimerkiksi perustaa kokeilun tai erityisalueen, jossa verotus ja sääntely mahdollistaisivat alan kehityksen kotimaassa? Tässä yhteydessä Kajaanin kaupunki — tunnettu peliteollisuudesta, dataosaamisesta ja Kainuun korkeakoulusta — voisi olla juuri oikea paikka. Koko Kainuun maakunnan bruttokansantuote on noin kolme miljardia euroa vuodessa, ja jos saisimme vain pienen osan siitä volyymista, joka tällä hetkellä pyörii Maltan kautta, puhutaan sadoista miljoonista. Se voisi tarkoittaa Kainuulle täysin uutta kasvualaa ja samalla toisi valtiolle lisää verotuloja ilman, että suomalaisten pelaaminen valuisi ulkomaille. Kyse ei ole pelkästään peliteollisuudesta vaan myös datataloudesta, ohjelmisto-osaamisesta ja kansainvälisestä liiketoiminnasta. Meillä on kaikki mahdollisuudet olla alalla muutakin kuin lisenssien maksaja. Tämä olisi elinvoiman kehittämistä Itä-Suomeen: yhdistetään verotus, osaaminen ja sijainti. Tässä yhteydessä olisi hyvä mahdollisuus tehdä Suomesta pelialalle houkutteleva vaihtoehto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-03-25T16:14:31,2025-03-25T16:16:45,Hyväksytty,1.1 2025_29_57,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Edustaja Mäkinen, poissa. — Edustaja Mikkonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_58,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi rahapelilaki sekä muutettavaksi kolmetoista lakia ja kumottavaksi kahden lain säännöksiä. Uudessa laissa säädettäisiin rahapelitoiminnasta ja sen valvonnasta. Rahapelien toimeenpano olisi luvanvaraista. Arvoisa puhemies! Kyse on historiallisesta uudistuksesta ja suuresta muutoksesta, jonka tarve on ilmeinen rahapelimarkkinoiden muutoksen ja digipelaamisen kasvun myötä. Tarve rahapelijärjestelmän uudistamiselle on ilmeinen. Muutoksen valmistelu käynnistettiin tosiasiassa jo viime hallituskaudella, jolloin tehtiin esiselvitys rahapelijärjestelmän tulevaisuudesta. Nykyjärjestelmällä emme voi jatkaa. Yksinoikeusjärjestelmän markkinaosuus digitaalisessa rahapelaamisessa on lähellä 50 prosentin rajaa. Digitaalisen rahapelaamisen markkinalla toimivat yksinoikeusjärjestelmän ulkopuoliset yritykset saavat tällä hetkellä tuottonsa ilman lisenssimaksuja, veroja tai vastuuta toiminnan aiheuttamista rahapeliongelmista. Ydinkysymys lieneekin se, miten tehdään järjestelmästä yhtä aikaa houkutteleva, jotta lisenssejä hankitaan ja kanavointiastetta nostetaan, mutta samalla sellainen, että pelaamisen haittoja hallitaan ja ennaltaehkäistään. Hallitusohjelman kirjaus uudistuksesta on vastuullinen. Uudistuksen tavoitteena pitää olla pelaamisesta aiheutuvien terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten haittojen ehkäisy ja vähentäminen sekä rahapelijärjestelmän kanavointiasteen parantaminen. Hallituksen esitys on käsiteltävä eduskunnassa huolella. Huomio kiinnittyy uudistuksen ja käsittelyn tiukkaan aikatauluun. Näin iso järjestelmän muutos ottaa aikaa ja vaatii resursseja. Kokonaisuuden on oltava tasapainossa. On edellytettävä, että sekä valvonnan että pelihaittojen ehkäisyn ja vähentämisen resurssit ovat riittävät. Uudistuksen vaikutuksia tulee seurata ja lainsäädäntöä kehittää edelleen tarvittaessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-03-25T16:16:50,2025-03-25T16:19:23,Hyväksytty,1.1 2025_29_59,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_60,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on siis hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi. Suomen rahapelijärjestelmä on ollut jo pitkään yksinoikeusmalliin perustuva. Veikkauksella on ollut yksinoikeus rahapelien järjestämiseen, ja tästä järjestelmästä on säädetty tarkasti arpajaislaissa. Tämän lain tavoitteena on ollut suojata pelaajia, estää väärinkäytöksiä ja ehkäistä pelaamiseen liittyviä taloudellisia sekä sosiaalisia haittoja. On kuitenkin selvää, että aika ja toimintaympäristö ovat muuttuneet. Erityisesti netissä tapahtuva rahapelaamisen kasvu on johtanut tilanteeseen, jossa yksinoikeusjärjestelmä ei ole pystynyt täysin vastaamaan niihin haasteisiin, mitä meillä on tänä päivänä. Hallituksen arvioiden mukaan yli puolet digitaalisista rahapeleistä pelataan nykyisin yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolella. Tämä tarkoittaa siis sitä, että rahapelaamisesta aiheutuvat haitat jäävät osin tunnistamatta ja hallitsematta eikä ulkopuolisilta toimijoilta peritä lisenssimaksuja tai veroja. Siksi Petteri Orpon hallitus on päättänyt uudistaa Suomen rahapelijärjestelmää siirtymällä lisenssimalliin viimeistään 1.1.2026. Tällä uudistuksella halutaan ennen kaikkea vähentää pelaamisesta aiheutuvia haittoja, parantaa alan valvontaa ja varmistaa se, että rahapelitoiminnasta saatavat tulot kanavoituvat vastuullisesti yhteiskunnan hyväksi. Uuden lisenssijärjestelmän piirissä olisivat online-kasinopelit ja online-vedonlyönti, kun taas Veikkaus Oy:n yksinoikeus säilyisi muilla sektoreilla. Tämä muutos mahdollistaa reilun ja valvotun kilpailun sekä varmistaa sen, että kaikki toimijat noudattavat jatkossa samoja sääntöjä. Rahapelihaittojen torjunta on uudistuksen keskiössä. Valvontaan varataan riittävät resurssit, ja pelaajille tarjotaan mahdollisuus estää itsensä kaikista lisensioiduista palveluista yhdellä alustalla. Myös pelikoneiden sijoittelua tullaan tarkastelemaan, jotta ne olisivat valvotummassa ympäristössä. Arvoisa rouva puhemies! Lisenssimalliin siirtyminen on suuri muutos, ja on selvää, että se vaatii huolellista selvitystyötä sekä yhteiskunnallisten vaikutusten arviointia. Tavoitteena on rakentaa rahapelijärjestelmä, joka on vastuullinen, tehokkaasti valvottu ja pystyy vastaamaan nykypäivän haasteisiin. Suomalaiset ovat pelanneet jo vuosia rahapelejä ja tulevat jatkossakin pelaamaan niitä, ja hyvä niin. Meidän on turvattava kuluttajien oikeudet ja ehkäistävä haittoja mutta samalla pidettävä huoli siitä, että rahapelitoiminnan tuotot hyödyttävät suomalaista yhteiskuntaa mahdollisimman tehokkaasti. Voisi kysyä, olemmeko jo kiristäneet Veikkauksen toimintamahdollisuuksia vuosien aikana äärimmilleen samalla, kun olemme antaneet ulkomaisten pelifirmojen mellastaa. Onneksi tähän on tulossa nyt muutos. Arvoisa rouva puhemies! Tämä laki on varmastikin hyvä ja tarpeellinen, mutta on pakko mainita näistä vuosien varrella tehdyistä toimenpiteistä pelihaittojen kitkemiseksi. Tahdon sanoa tämän faktan, vaikka ei varmaan pitäisi: pelihaitat ovat pienentyneet — se on erittäin hyvä juttu — mutta samalla ovat pienentyneet myös Veikkauksen tulouttamat tulot valtiolle. Tarkoitan siis sitä, että muutama vuosi sitten Veikkaus tuloutti noin miljardin per vuosi ja viime aikoina enää noin puolet siitä. Tiedän, että muun muassa pelikoneiden kohdalla puhutaan aina niiden haitoista, ja ne varmasti ovatkin osalle kuluttajista haitallisia, mutta tahtoisin puhua edelleen Veikkauksen tulouttamista summista valtiolle. Ne ovat olleet valtavia. Mielestäni paikkaavien satojen miljoonien eurojen löytäminen valtion kassaan on ollut haastavaa, ellei jopa mahdotonta. Sitä ei voi kieltää kukaan. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-03-25T16:19:26,2025-03-25T16:22:35,Hyväksytty,1.1 2025_29_61,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,Edustaja Polvinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_62,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomessa on pitkään totuttu siihen, että rahapeliautomaatteja löytyy lähes jokaisesta marketista, huoltoasemasta ja kioskista. Näitä koneita ei voi olla huomaamatta, ne ovat näkyvillä, arjessa läsnä ja helposti saavutettavissa. Mutta juuri tämä helppo saatavuus on ongelma. Peliautomaatit houkuttelevat erityisesti riskiryhmiä, ihmisiä, joilla on taipumusta ongelmapelaamiseen. Ne eivät sattumalta osu suoraan siihen kohtaan, missä ihminen on maksuvälinettä juuri käyttänyt päivittäisiin ostoksiin. Me tiedämme tutkimuksista, että mitä helpommin pelaaminen on saatavilla, sitä todennäköisemmin syntyy peliongelmia. Siksi on perusteltua kysyä, miksi me yhä sallimme peliautomaatit kauppojen ja kioskien lähettyville ja käytäville. Miksi ne ovat näkyvästi esillä kaikkien silmien edessä, myös lasten? Ehkä Veikkauksen johdolla olisi tähän annettavanaan jotain tyhjentävää vastausta. Nyt tähän on aika tehdä muutos. Peliautomaatit tulisi siirtää valvottuihin tiloihin, tiloihin, joissa on ikärajavalvontahenkilöstö paikalla ja selkeä viesti siitä, että kyse ei ole satunnaisesta viihteestä vaan rahapeleistä, joihin liittyy riskejä. Tämä tarkoittaisi vastuullisuutta pelihaittojen ehkäisemiseksi. Tanskassa ja Norjassa on otettu käyttöön mallit, joissa automaatit ovat valvonnan piirissä. Myös Suomessa on kokeiltu tunnistamispakkoa. Mutta se ei yksin riitä, jos koneita on edelleen kaikkialla. Jos rahapelaaminen halutaan pitää hallinnassa ja jos haluamme suojella heikommassa asemassa olevia, meidän on siirrettävä automaatit pois arjen keskeltä. Tämä olisi konkreettinen, vaikuttava ja vastuullinen teko. Se ei vie keltään pelaamisen mahdollisuutta, mutta se rajaa sen tilaan, jossa riskeihin voidaan puuttua ja niitä ongelmia hallita. Arvoisa puhemies, olen kuullut ongelmapelaajilta usein viestin ja toiveen, voisiko tuolla nettikasinoilla olla yksi nappi, niin sanottu kill switch, millä voisi lopettaa kaiken pelaamisen ja estää sen. Tämä on se suurin toive, mitä ongelmapelaajilta tulee. Arvoisa rouva puhemies! Kun nyt rahapelijärjestelmän uudistus ja lisenssijärjestelmä ovat valmistelussa, on tärkeää varmistaa, että huomioimme myös yksityiskohdat, jotka vaikuttavat valtion tuloihin ja ammattipelaajien tulevaisuuteen. Yksi tällainen yksityiskohta liittyy pokerinpelaajien ja muiden ammattipelaajien verokohteluun. Tällä hetkellä voitot ovat monissa tilanteissa verovapaita, jos peli tapahtuu Eta-alueen lisensoidulla alustalla. Tämä on ollut johdonmukainen linja, mutta nyt on tärkeää, että uudistuksessa ei synny tilannetta, jossa näitä voittoja aletaan jatkossa verottaa erikseen Suomeen lisensoiduilla alustoilla vain siksi, että kyseessä on ammattipelaaja. On vaarana, että pelaajat siirtävät toimintansa ulkomaille, jos verokohtelu kiristyy ja muuttuu epäselväksi. Mielestäni on varmistettava, ettei Suomi menetä paitsi verotuloja myös osaamista ja koulutusta. Esimerkiksi jos yksi ammattipelaaja, joka tienaa satatuhatta euroa vuodessa, maksaa kotimaassa veroja, ostaa palveluja ja toimii täysin läpinäkyvästi, muuttaa ulkomaille, nämä hyödyt häviävät Suomesta usein pysyvästi. Kyse ei ole siitä, etteikö verotusta voisi olla, vaan siitä, että sen on oltava ennakoitavaa, selkeää ja oikeasuhtaista, kilpailukykyistä Euroopan maiden keskuudessa. Meillä on nyt ainutlaatuinen tilaisuus rakentaa järjestelmä, joka huomioi myös uudet tulonlähteet ja digitaaliset alat ilman, että ihmisen tarvitsee lähteä Suomesta toteuttaakseen omaa ammattiaan. Arvoisa rouva puhemies! Suomen rahapelijärjestelmän uudistus on tarpeellinen, ja sen yhteydessä meidän on tärkeää tarkastella myös fyysisen kasinotoiminnan asemaa ja vaikutusta kotimaiseen matkailuun ja kulutukseen. Tällä hetkellä Veikkauksen fyysinen kasinotoiminta ei enää houkuttele pelaajia samalla tavalla kuin ennen. Pelaamiseen ilmoittautuminen on byrokraattista, ja korttipeleihin osallistuminen on hankalaa. Esimerkiksi pokeriturnauksiin ei voi varata paikkoja joustavasti etukäteen, mikä karkottaa kotimaisia harrastajia ja etenkin ulkomaisia matkailijoita, jotka haluaisivat osallistua tapahtumiin lomiensa aikana. Samalla vaikuttavimmat ja ammattimaisimmat pokeriturnaukset ovat siirtyneet Viroon. Pelaajat matkustavat sinne, ja heidän mukanaan valuvat myös hotelliyöt, ravintolakäynnit ja paikallinen kulutus. Tämä on suoraa taloudellista menetystä Suomelle, ei pelkästään kasinotulojen muodossa vaan myös matkailun ja palveluiden näkökulmasta. Lisäksi on syytä nostaa esiin alueellinen näkökulma. Kasinotoiminta Suomessa on tällä hetkellä alueellisesti eriarvoistavaa. Meillä on täysimittainen kasino vain Helsingissä — voisi kysyä, miksi näin. Miksi kasinoviihde ja -turnaukset ovat vain pääkaupunkiseutulaisten etuoikeus? Miksi peliturnauksia ei järjestettäisi ympäri Suomea? Jos Suomi haluaa olla houkuttelevampi matkailukohde myös pelaajien ja tapahtumien kautta, meidän tulisi järjestää pokeriturnauksia ja muuta kasinoviihdettä ympäri maata. Tällainen toiminta tukisi aluetaloutta, lisäisi kotimaista kysyntää ja toisi maahan myös kansainvälisiä pelaajia ja matkailijoita. Kyse ei ole vain pelistä vaan siitä, kuinka houkuttelevaksi Suomi rakennetaan matkailun, tapahtumien ja elämysten kentässä. Jos emme tarjoa nykyaikaisia ja toimivia vaihtoehtoja, kilpailijamaat, kuten Viro, vievät tämän segmentin käytännössä kokonaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-03-25T16:22:37,2025-03-25T16:27:57,Hyväksytty,1.1 2025_29_63,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_64,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tahdon arvostamalleni edustajakollega Polviselle sanoa, vaikka ei ole mitään kytköksiä Veikkaukseen muuta kuin että käytän heidän palvelujaan aika paljon, näistä peliautomaateista vielä pari asiaa. Raha-automaatteihin on tehty viime vuosina merkittäviä pelaamista rajoittavia, pelihaittoja ehkäiseviä ja vähentäviä toimia. Tällainen on muun muassa raha-automaattien vähentäminen. Vuonna 19 peliautomaatteja oli noin 18 000 kappaletta ja viime vuonna noin 8 500 kappaletta määrän vähentyessä edelleen myyntipaikkaverkoston supistumisen myötä. Pakollinen tunnistautuminen, pakolliset päivä- ja kuukausikohtaiset tappiorajat, aukioloajat ruokakaupoissa, pelien näkyvyyden vähentäminen, uusi omatoimintamalli sekä pelipisteiden henkilöstön vuosittaiset vastuulliset koulutukset — eli Veikkaus on jo tehnyt todella hyviä toimenpiteitä näitten pelihaittojen kitkemiseksi, mutta totta kai yksikin peliongelmainen on liikaa. Mutta haluan vain sitä painottaa, että Veikkaus on tehnyt jo lainsäädännön mukaan — kiitos meidän kaikkien täällä — todella hyviä toimenpiteitä pelihaittojen kitkemiseksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-03-25T16:28:00,2025-03-25T16:29:10,Hyväksytty,1.1 2025_29_65,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,Edustaja Polvinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_66,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn edustajakollega Lundénin puheeseen siitä, että Veikkaus on vähentänyt peliautomaatteja, ja suunta on ollut hyvä, mutta haluan nostaa vielä yhden asian esille: Olin tuossa paikallisessa kioskissa käymässä, ja siellä oli muutamia ulkomaalaisia turisteja, ja he olivat ostamassa sieltä arpaa. Myyjä kertoi, että teidän täytyy rekisteröityä tähän järjestelmään, ja he sitten siinä englannin kielellä kysyivät, mitä järjestelmää tarkoitatte. Siinä oli tällainen Veikkauksen järjestely, että nettisivulta pitäisi tänne kirjautua, mutta ulkomaalaisilla ei ole siihen mahdollisuutta. Heistä oli kovin hauskuuttavaa, että he eivät ole missään maailmassa vielä törmänneet siihen tilanteeseen, että turistit eivät voisi ostaa arpoja. Minäkään en siinä tilanteessa voinut heitä auttaa, koska heille ei voi myöskään paikallinen ihminen tarjota arpoja, koska voittojen lunastaminen olisi ollut sitten käytännössä mahdotonta ja se olisi ollut myöskin laitonta. Eli haluan tämän lainsäädäntövalmistelukeskustelun yhteydessä tuoda esille sen, että kansainvälisesti verrattuna Suomi ei ole kovin houkutteleva arpajaismaakaan, jos täällä eivät voi kansainväliset matkailijat edes ostaa arpoja. Sääntö-Suomi on iskenyt tässä asiassa vahvasti kyllä rupeliin. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-03-25T16:29:10,2025-03-25T16:30:26,Hyväksytty,1.1 2025_29_67,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_68,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Polvinen vei melkein sanat suustani, mutta tahdon vain todeta kanssa sen, että joulunahan ostetaan paljon arpoja sukulaisille ja perheenjäsenille ja muille, mutta uskallan väittää/tiedän jonkin verran omasta kokemuksestani, että arpojen myynti on varmaan 90-prosenttisesti romahtanut, kiitos tämän tunnistautumisen. Olisi hienoa ostaa arpa vaikka edustaja Polviselle minun kortillani, mutta minä voitan satatuhatta euroa sitten siitä poies, niin että se on vähän fifty-sixty. Siis nämä kaikki vaikuttavat siihen Veikkauksen tulokseen ynnä muuta, ja se on todella ikävää. En halua kehottaa ketään pelaamaan, mutta se just, että ulkomaalaiset turistit eivät voi ostaa arpoja eikä kukaan muukaan voi ostaa lahjaksi arpoja, koska sen ostajan pitää aina tunnistautua, on todella ollut merkittävä muutos Veikkauksen toiminnassa myynnillisesti. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+3.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-03-25T16:30:26,2025-03-25T16:31:22,Hyväksytty,1.1 2025_29_69,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 15/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_29_70,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalaki tuli voimaan vuonna 2018. Laissa säädetään muun muassa Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluvista rikoksista sekä salaisesta tiedonhankinnasta rikosten estämiseksi ja vaaran torjumiseksi. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan painopiste on ihmisten rajan ylittämisessä rikollisuuden torjunnassa. Esimerkkinä voidaan mainita laittoman maahantulon järjestäminen ja siihen liittyvät ihmiskaupparikokset, matkustusasiakirjoihin liittyvät väärennösrikokset sekä valtiorajarikokset. Lisäksi Rajavartiolaitos estää ja selvittää muun muassa luonnonvararikoksia ja merellisiä ympäristörikoksia. Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen tarkoituksena on parantaa Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan edellytyksiä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Ensiksikin Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluviin rikoksiin lisättäisiin ihmiskaupparikokset ilman liityntää laittoman maahantulon järjestämiseen. Tämän arvioidaan parantavan rikosvastuun toteutumista ihmiskaupparikoksissa. Tutkittaviin rikoksiin lisättäisiin myös rahanpesurikokset silloin, kun epäillyn rikoksen esirikos on Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluva rikos taikka kätkemisrikoksen esirikos. Tällä muutoksella pyritään tehostamaan rajat ylittävän omaisuusrikollisuuden torjuntaa ja pääsemään kiinni laittoman maahantulon järjestämiseen liittyvään rikolliseen rahaan. Näitä rikoksia Rajavartiolaitos voisi estää ja selvittää ydintoimintansa eli rajavalvonnan, rikostorjunnan ja muun valvontatoimintansa kuten esimerkiksi ulkomaalaisvalvonnan tai vesiliikenteen valvonnan yhteydessä. Toiseksi televalvonnan, peitellyn tiedon hankinnan ja henkilön teknisen seurannan toimivaltuudet rikoksen estämiseksi ja selvittämiseksi laajenisivat kaikkiin sellaisiin Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluviin rikoksiin, joista säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta. Tästä pääsäännöstä tehtäisiin poikkeuksia, jotka liittyvät rikosten vakavuuteen tai tutkinnan puolueettomuuden luottamukseen. Näin ollen toimivaltuudet eivät laajenisi esimerkiksi Rajavartiolaitoksessa palvelevan epäiltyihin virka- ja sotilasrikoksiin. Kolmanneksi Rajavartiolaitos saisi kokonaan uusia toimivaltuuksia estää ja selvittää rikoksia. Näitä olisivat yksinomaan tietoverkossa tehtävät peitetoiminta, valeosto sekä ohjattu tietolähdetoiminta. Päätöksen yksinomaan tietoverkossa tehtävien peitetoiminnan ja valeoston toimivaltuuksien käytöstä tekisi keskusrikospoliisin päällikkö. Toimenpiteet toteuttaisi Rajavartiolaitoksessa tehtävään erityisesti koulutettu rajavartiomies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-03-25T14:46:15,2025-03-25T14:49:22,Hyväksytty,1.1 2025_29_71,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 15/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_72,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 15/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meidän arvopohjaamme kuuluu selkeä käsitys ihmisarvosta. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen, korvaamaton ja loukkaamaton. Ihmiskauppa on rikoksista julmimpia. Se loukkaa suoraan ihmisen vapautta, koskemattomuutta ja arvokkuutta. Ihmiskaupan uhriksi joutunut ihminen ei ole enää oma itsensä, vaan väline, jota joku toinen käyttää hyväkseen. Siksi siihen puuttuminen on paitsi juridinen mutta myös moraalinen velvollisuus. Arvoisa herra puhemies! Tänään käsiteltävänä oleva hallituksen esitys on tärkeä askel oikeaan suuntaan. Siinä ehdotetaan, että Rajavartiolaitos saisi nykyistä laajemmat toimivaltuudet estää ja selvittää ihmiskaupparikoksia myös silloin, kun niihin ei liity laitonta maahantuloa. Tämä on perusteltua. Ihmiskauppa ei aina näyttäydy siirtolaisuutena tai laittomana rajanylityksenä, vaan se voi tapahtua salassa ja järjestäytyneesti. Rajavartiolaitokselle annetaan myös valtuudet selvittää ja estää rahanpesurikoksia ja kätkemisrikoksia sille säädetyn valvontatehtävän suorittamisen yhteydessä. Lisäksi esitetään parannuksia tiedonhallintaa ja -hankintaa koskeviin valtuuksiin. Näillä muutoksilla vastataan rikollisuuden muuttuviin muotoihin. Samalla vahvistetaan rajojen valvontaa ja lisätään viranomaisten kykyä suojella ihmisiä. Arvoisa herra puhemies! Turvallinen raja takaa turvallisen arjen. Rajaturvallisuus ei ole vain kansallista turvaa, se on myös inhimillistä vastuuta. Me suojelemme rajoillamme ihmisiä, sekä oman maamme kansalaisia että heitä, jotka ovat vaarassa joutua rikoksen uhreiksi. Tämä lakiesitys toteuttaa pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaa. Ohjelmassa on linjattu, että rikostorjuntaa tehostetaan ja ihmiskauppaan puututaan määrätietoisesti. Nyt nämä kirjaukset muuttuvat konkreettisiksi toimiksi. Arvoisa herra puhemies! Ihmiskauppa ei tunne rajoja, mutta meidän on varmistettava, että oikeus ulottuu kaikkialle ja että se ulottuu myös ajoissa. Tämä lakimuutos antaa Rajavartiolaitokselle välineitä tunnistaa, estää ja selvittää rikoksia, joihin liittyy syvää ihmisarvon loukkausta. Tämä esitys on sekä oikeuden että inhimillisyyden puolella. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-25T14:49:33,2025-03-25T14:53:00,Hyväksytty,1.1 2025_29_73,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 15/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_74,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 15/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys on oikeinkin kannatettava. On äärimmäisen hyvä, että ollaan ikään kuin ajan tasalla siinä, minkälaiset edellytykset Suomen turvallisuusviranomaisilla, niin poliisilla kuin sitten tässä tapauksessa rajaviranomaisilla, on torjua uudenlaisia kansainvälisen rikollisuuden muotoja. Tässähän tietysti on ehkä se peruskysymys niin poliisin osalta kuin muutenkin rikostorjunnassa, että rosvot ja konnat ovat aina askeleen tai joskus jopa kymmenenkin askelta edellä ja me sitten täällä säädetään näitä lakeja, joilla annetaan viranomaisille uudenlaisia välineitä aina pikkuisen myöhässä. Varsinkin nyt rikollisuuden digitalisoiduttua — niin kuin muukin yhteiskunta on digitalisoitunut — tämä tietysti vielä entisestään korostuu. Tietysti tässä on kysyttävä sitä ja ehkä pohdittava hiukan ääneen sitä, nyt kun tässä tulee Rajavartiolaitokselle niitä toimivaltuuksia, jotka yleensä ovat olleet poliisilla, että onhan tämä työnjako, toimivallan jako selvä — meillä on tietysti muitakin viranomaisia, esimerkiksi esitutkintaviranomaisia on muitakin. Tietysti luotan siihen, että Suomessa hyvä viranomaisyhteistyö on se ratkaisu tähän, ettei päällekkäisyyksiä tule, mutta tähän varmasti eduskuntakäsittelyssä joudumme vielä hiukkasen kiinnittämään huomiota. Tietysti kannan huolta myös Rajavartiolaitoksen resursseista tänä hybridioperaatioiden aikana, välineellistetyn maahantulon uhkan leijuessa edelleen Suomen päällä. Tästä kannan huolta, mistä Rajavartiolaitoskin hallintovaliokunnan budjettikuulemisessa viime syksynä muistutti. Uskon, että tämä vakava asia on myös hallituksessa tunnustettu ja että sitä puoliväliriihessä varmasti harkitaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+4.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-03-25T14:53:02,2025-03-25T14:55:05,Hyväksytty,1.1 2025_29_75,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 15/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_76,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hienoa, että ministeri Rantanen nyt sai tuoda tämän esityksen tänne eduskuntaan. Tässä esityksessä tosiaan korostetaan hyvin vahvasti ihmiskaupparikosten torjunnan merkitystä. Ihmiskaupallahan tarkoitetaan sellaista rikollista toimintaa, jossa ihmisiä värvätään, kuljetetaan tai vastaanotetaan esimerkiksi hyväksikäyttötarkoituksessa. Hyväksikäyttöä voi olla esimerkiksi prostituutio tai muu seksuaalinen hyväksikäyttö ja pakkotyö, ja myös elinkauppa voi olla ihmiskauppaa. Suomi on ulkomailta tuotavien ihmiskaupan uhrien kauttakulku‑ ja kohdemaa, ja näitä ihmiskaupan uhreja on myös Suomessa. Tässä hallituksen esityksessä tuodaan esiin, että ihmiskauppa todellakin loukkaa vahvasti ihmisten perusoikeuksia ja tietysti aiheuttaa myös merkittävää haittaa paisi ihmiselle myöskin yhteiskunnalle, ja sitä pitää ilman muuta torjua. Arvoisa puhemies! Esityksen tavoitteet ovat hyvät: kitkeä rikollisuutta, torjua ihmiskauppaa. Esityksen mukaan näitä salaisia tiedonhankintakeinoja tarvitaan Rajavartiolaitoksessakin tehokkaaseen rikosten ennaltaestämiseen ja paljastamiseen. Kaikkiaan tämä esitys sopii hyvin yhteen hallituksen kansallista turvallisuutta vahvistavan linjan kanssa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+4.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-03-25T14:55:08,2025-03-25T14:56:40,Hyväksytty,1.1 2025_29_77,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 15/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_78,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 15/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille erinomaisesti tehdystä lakiesityksestä. Todellakin, kun rajavartija hoitaa virkaansa, olkoon hän sitten vihreällä rajalla taikka satamassa taikka lentoasemalla, hänellä pitää olla lainsäädännössä jo kirjattuna kaikki ne työvälineet, mitä hän työssään tarvitsee. Kaiken julkisen toiminnanhan on perustuttava lakiin, elikkä lainsäädännön vajavaisuudesta ei saa muodostua estettä rajavartijan työn tekemiseen. Kysymyshän on suomalaisten turvallisuudesta esimerkiksi ihmiskauppatilanteessa, kuten äsken edustaja Aittakumpu hyvin kuvasi tilannetta. Maailma on tänä päivänä erittäin raaka ja erittäin julma. Se on mennyt joksikin sellaiseksi, jota minun on mahdotonta... ihan pelottaakin ajatella esimerkiksi rajavartijoiden puolelta, mihin tilanteisiin he itse saattavat joutua, kun tämä tilanne on maailmalla mennyt tällaiseksi. Itse tilanteelle emme kovinkaan paljon mahda mitään, mutta oman lainsäädännön pystymme laittamaan kuntoon. On äärimmäisen tärkeää, että tämä laki saadaan nopeasti hyväksyttyä. Ennen kaikkea ministeri on jo omalla toiminnallaan osoittanut ihan hyvin sen, että ministeriössä ollaan valveilla ja seurataan tilannetta tarkoin ja uusia lakeja tulee sitä mukaa kuin niitä tarvitaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-03-25T14:56:40,2025-03-25T14:57:53,Hyväksytty,1.1 2025_29_79,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 15/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Werning, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_80,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille hyvästä esittelystä. Sosiaalidemokraattinen ryhmä suhtautuu hallituksen esitykseen rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta lähtökohtaisesti myönteisesti, mutta korostamme myös, että kun tätä sitten siellä valiokunnissa käydään lävitse, niin tämä vaatii erityistä huolellisuutta. Esityksen tavoitteet Rajavartiolaitoksen toimintakyvyn parantamisesta muuttuvassa toimintaympäristössä ovat kannatettavia ja erittäin ajankohtaisia. Rikostorjunnan toimintaympäristön muutokset, kuten uudet rikosilmiöt, rikollisuuden kansainvälistyminen ja laajemmat rikoskokonaisuudet, asettavat viranomaisille yhä suurempia haasteita. On erittäin tärkeää, että viranomaiset saavat käyttöönsä tarvittavat keinot vastata näihin muutoksiin. Lausuntokierroksen perusteella tämä esitys sai myös laajaa kannatusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+4.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-03-25T14:57:53,2025-03-25T14:58:57,Hyväksytty,1.1 2025_29_81,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 15/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_82,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että meidän viranomaiset, niin poliisi kuin Tulli ja Rajavartiolaitos, kykenevät torjumaan rikollisuutta ja selvittämään sitä, kun se tulee ilmi. Ja tässä, voi sanoa, tuttuun tapaan hyvin jämerässä puheenvuorossa edustaja Hänninen puhui meidän velvollisuudesta auttaa ihmiskaupan uhreja ja selvittää niitä rikoksia, jotka näihin liittyvät. Minun kysymykseni on ehkä jatkoa edustaja Honkosen puheenvuorolle, jossa hän nosti esiin tämän toimivaltakysymyksen. Meillähän on perinne hyvästä PTR-yhteistyöstä: poliisi, Tulli, Raja tekevät yhteistyötä. Mutta nyt kysyisin ministeriltä, että missä vaiheessa tämmöisessä tilanteessa, jossa Rajavartiolaitos lähtee selvittämään rikoksia, mennään sitten silleen, että tämä siirtyy poliisille, vai hoitaako Rajavartiosto tämän loppuun saakka ja niin edelleen, eli kun tullaan esitutkintavaiheeseen tai muuhun? Onhan tässä nyt huomioitu, että toimivaltarajat kuitenkin näitten meidän viranomaisten kesken ovat selkeitä, niin että niistä ei tarvitse olla huolissaan?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-03-25T14:58:57,2025-03-25T15:00:07,Hyväksytty,1.1 2025_29_83,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 15/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_84,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän ministeri Rannetta tämän tärkeän asian tuomisesta tänne eduskuntaan. On Suomen etu ja turvallisuuden etu, että meillä on sisäministerinä Rantanen. Esityksessä ehdotetaan Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan toimivaltuuksien rajattua laajentamista. Esityksen tavoitteena on parantaa Rajavartiolaitoksen rikoksen estämis- ja selvittämiskykyä. Ehdotuksilla pyritään vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksiin yhä vahvemmin kansainvälistyvän ja tietoverkoissa tehtävän tai sähköisiä palveluja hyväksikäyttävän rikollisuuden torjumiseksi. Perussuomalaiset ovat aiemmin korostaneet tarvetta tehostaa rajaturvallisuutta sekä ihmiskaupan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa, ja tämä avaus vastaa juurikin tähän. Arvoisa puhemies! Esityksessä ei kuitenkaan ehdoteta Rajavartiolaitokselle oikeutta käyttää mitään sellaisia salaisia tiedonhankinta- tai pakkokeinoja, jotka eivät jo ole poliisin tai Tullin käytettävissä. Tämä on tärkeää pitää mielessä puhuttaessa viranomaisten valtuuksien laajentamisesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+4.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-03-25T15:00:08,2025-03-25T15:01:27,Hyväksytty,1.1 2025_29_85,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 15/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_86,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa on varsin pitkät perinteet PTR-yhteistyöstä, ja siitä hyvä osoitus oli muun muassa tämä Eagle S -operaatio, joka Itämerellä menestyksekkäästi hoidettiin, ja ennen kaikkea se oli esimerkki siitä, miten johtosuhteet Suomessa ovat hyvinkin selviä, niin että pystytään tekemään nopeitakin operaatioita tarvittaessa. On hyvä myöskin, että kaikilla asianosaisilla viranomaisilla on riittävä toimivalta silloin, kun sitä tarvitaan ja se on tarkoituksenmukaista. Ja erityisesti tässä, kun puhutaan salaisista tiedonhankintakeinoista, esimerkiksi peitetoiminnasta tai valeostoista tai muista sen tyyppisistä toiminnoista, on erityisen tärkeää, että ikään kuin se johtokontrolli on siellä yhdellä viranomaisella, joka tässä tapauksessa on yksiselitteisesti edelleenkin poliisi, tärkeää siksi, ettei tule missään tilanteessa edes riskiä siitä, että olisi päällekkäistä toimintaa, mikä olisi kaikille osallistujille äärimmäisen vaarallista. Tässä salaisessa tiedonhankinnassa tämä koulutusasia on myöskin sellainen, jossa on hyvä pohtia, miten tätä yhteistyötä tehdään. Ei liene tarkoituksenmukaista, että jokainen toimija ikään kuin itse kouluttaa, vaan että se olisi keskitetty malli. Samalla se lisäisi myöskin yhteistoiminnan syvyyttä näitten toimijoiden kesken. Tämä rajaresurssitilanne on sellainen, joka varsinkin tässä turvallisuustilanteessa on syytä toki ottaa huomioon. Erityisesti jos itärajalla sitten jonkinnäköinen eskalaatio tulee, niin siinä tilanteessa erityisesti olemme ongelmissa, jos resurssit eivät ole kunnossa. Sellainen kehitysehdotus ehkä jatkoa ajatellen, että kun näitä uusia toimivaltuuksia tulee poliisille, niin ehkä siinä kohtaa olisi hyvä jo suoraan pohtia, olisivatko muutkin viranomaiset ikään kuin samalla listalla suoraan, ettei se mene tipoittain niin, että ensin saa poliisi, sitten saa Tulli ja sitten saa Raja. Se on ehkä resurssien hukkaamista lainsäädäntötoimissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+4.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-03-25T15:01:29,2025-03-25T15:03:22,Hyväksytty,1.1 2025_29_87,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 15/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kilpi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_88,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka maailmalla myllertää ja turvallisuustilanteet ovat mitä ovat, Suomea voidaan pitää edelleenkin yhtenä maailman turvallisimmista maista. Tämä pohjaa kyllä siihen, että meillä on äärimmäisen tehokas, toimiva, ammattitaitoinen, monipuolinen turvallisuusorganisaatio, turvallisuuden viranomaiset. Ja tässä tietenkin ehkä kruununjalokivenäkin tietyllä tavalla on juuri tuo PTR-toiminta — poliisi, Tulli, Raja — jossa yhteistoiminnalla on saatu valtavan hyviä tuloksia aikaiseksi. Kyllähän meillä tämmöisessä maassa, joka on pinta-alaltaan iso mutta väestöpohjaltaan pieni, onkin niistä resursseista, mitkä meillä on käytössä, otettava kaikki mahdollinen hyöty irti. Kyllä tässäkin mielessä Suomen toimintaa voidaan vertailla muiden maiden turvallisuusorganisaatioihin: miten hyvin se on toiminut ja mitenkä toimintavalmiudet ovat äärimmäisen korkealla tasolla. Kaikenlainen kehittäminen ja toimivaltuuksienkin lisääminen tämmöisessä tilanteessa, missä me elämme, on äärimmäisen kannatettavaa. Kyllähän, vaikka meillä turvallisuusorganisaatiot toimivat hyvin ja ammattitaitoisesti, sitä jatkuvaa kehitystyötä pitää myöskin tehdä, ja se on yksi niistä menestystarinan kulmakivistä, mikä tässä on. Ja tietenkin sitten aina, kun tulee tehtäviä ja toimivaltuuksia ja vaatimuksia, vaatimustasoa ja haasteita vastaan, niin ainahan totta kai pitää sitten myöskin kiinnittää huomiota niihin resursseihin, että myöskin siellä pystytään niitten puitteissa toimimaan. Varmasti ministeri on tämänkin hyvin tiedostanut ja ymmärtänyt omassa toimessaan ja omalla taustallaan, että tämä on äärimmäisen tärkeätä. Niitten pitää aina mennä käsi kädessä. Tämä on jälleen kerran erinomainen osoitus siitä, millä tavalla tämä hallitus tekee tästä yhteiskunnasta entistä turvallisempaa ja huomioi sen ympäristön ja todellisuuden, missä me eletään. — Kiitoksia tästä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+4.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-03-25T15:03:22,2025-03-25T15:05:50,Hyväksytty,1.1 2025_29_89,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 15/2025 vp,"Kiitoksia. — Haluaako ministeri Rantanen kommentoida käytyä keskustelua? Kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_90,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun hallitusohjelmaa tehtiin, niin sieltä voidaan tänne meidän turvallisuussektorille tunnistaa selkeänä fokuksena se, että haluamme pitää huolta resursseista, toimivaltuuksista ja tiedonvaihdosta. Nämä kolme asiaa ovat sellaisia, jotka kaikki tarvitaan, jotta viranomaistyö voi toimia tässä maailmanajassa ja erityisesti tässä turvallisuusympäristössä, joka on tuolta hallitusohjelmaneuvotteluista siitä näkökulmasta mennyt jopa huonompaan päin. Aivan kuten täällä todettiin, tahtoo olla niin, että me tulemme näitten toimivaltuuksien kanssa aina pikkasen perässä, ja siltä osin nämä ovat äärimmäisen tärkeitä. No, nyt on tietysti… Täällä nostettiin hyvin esiin tämä viranomaisyhteistyö, joka on Suomessa kyllä, jos katsotaan Eurooppaa, varsin poikkeuksellista. Meillä on erinomaisen hyvä viranomaisyhteistyö, ja näinhän sen pitää tietysti pienessä maassa ollakin, mutta näin ei monessa muussa maassa ole, vaan se on paljon, paljon siiloutuneempaa. Meillä on se etu, että me voidaan käyttää pienenä maana kaikki meidän resurssit aika tehokkaasti yhteisen tavoitteen eteen elikkä suomalaisten ja isänmaan turvallisuuden varmistamiseen. Selvää on se, että kun tulee uusia toimivaltuuksia, niin niiden täytyy tietenkin olla niitä käyttävillä virkamiehillä hyvin tiedossa ja kouluttamisesta täytyy huolehtia. Selvää on myöskin se, että täytyy varmistua siitä, että samaan aikaan ei ole toista tutkintaa tai tiedonhankintaa menossa. Ensinnäkään ei ole resursseja siihen, jos samaa asiaa tutkitaan kahdessa viranomaisessa, mutta toisaalta ei ole myöskään tarkoituksenmukaista, että toisen viranomaisen keissi vaarantuu — jotenka tältä osin asia on oikein hyvä huomioida ja tärkeä. Ehkä totean tässä yleisesti sen, että jos ajattelee nyt tätä tilannetta, niin — niin kuin tiedetään — me tullaan aina vähän jälkijunassa näissä toimivaltuuksissa, mutta nyt tässä turvallisuustilanteessa niitä kannattaa säätää mahdollisimman tehokkaasti ja hyvin oikeastaan kaikille viranomaisille, jotta me olisimme mahdollisimman valmiita tilanteessa kuin tilanteessa. Mitä sitten tulee meidän sisäisen turvallisuuden viranomaisiin ja heidän resursseihinsa, niin vierailin itse viime viikolla tuolla Ukrainassa, ja asia on ollut itselleni hyvin selvä ennen tätäkin, mutta siellä viimeistään havaitsi sen, että kun pahin käy eli alkaa aseellinen hyökkäys, niin sielläkin sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovat etulinjassa — rajamiehet rajalla vastaanottamassa, poliisit kaupungissa taistelemassa vihollisen kanssa, pelastustoimi sammuttamassa tulipaloja kaikkien näiden jälkeen — ja kyllä se entistä enemmän vain vahvensi omaakin näkemystäni siitä, että kun me puhumme puolustuksen äärimmäisen tärkeistä panostuksista, niin tilanne ei ole joko—tai eli joko puolustus tai sisäinen turvallisuus, vaan kysymys on sekä—että, jotta pahimman tapahtuessa me olisimme myös täällä viranomaispuolella mahdollisimman valmiit ja mahdollisimman hyvien suorituskykyjen kanssa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-03-25T15:05:53,2025-03-25T15:09:35,Hyväksytty,1.1 2025_29_91,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja sähköntoimitussopimusten vertailuvälineestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 197/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 4/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 4/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_29_92,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja sähköntoimitussopimusten vertailuvälineestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 197/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 4/2025 vp,"Kiitoksia, hyvä puhemies! Esittelen talousvaliokunnan mietinnön hallituksen esityksestä koskien sähkömarkkinalakia ja sähköntoimitussopimusten vertailuvälineestä annettua lakia. Esityksen päätavoitteena on toimeenpanna työ- ja elinkeinoministeriön älyverkkotyöryhmän loppuraportissaan esittämiä toimia, joilla älykäs sähköjärjestelmä voi palvella asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoille ja edistää toimitusvarmuuden ylläpitoa. Esitys pyrkii myös turvaamaan kuluttajan asemaa sähkömarkkinoilla rajaamalla uuden, etämyynnissä tehdyn sähkönmyyntisopimuksen voimaantuloaikaa sekä panemalla täytäntöön sähkömarkkinadirektiivin säännöksen liittyen määräaikaisten kiinteähintaisten sähkönmyyntisopimusten irtisanomismaksuihin. Voimassa olevaa sääntelyä pyritään selkeyttämään sähkömarkkinalain liittymisjohdon määritelmään ja verkonhaltijan liittämisvelvollisuuteen liittyvien säännösten osalta. Lisäksi esitetään pantavaksi täytäntöön uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämistä koskevan direktiivin säännökset verkkoon syötetystä uusiutuvista energianlähteistä tuotetusta sähköstä maksettavasta korvauksesta. Eli tähän sisältyy useita toimia, joita käyn nyt läpi pääpiirteittäin. Valiokunta pitää tavoitteita kannatettavina ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä mietinnössä selvitetyin muutoksin. Ne liittyvät erityisesti tarpeeseen luopua ehdotetusta yhteislaskutusta koskevasta sääntelystä, jonka ongelmana on erityisesti luottotappioriskin jakautuminen vähittäismyyjän ja verkonhaltijan välillä. Hallituksen esittämässä mallissa luottotappioriski olisi jaettu vähittäismyyjän ja jakeluverkonhaltijan välillä ja asiakasriskiä kohdistuisi verkonhaltijaan sen saatavien osalta. Asiantuntijakuulemisessa keskeiseksi huolenaiheeksi on kuitenkin noussut, että ehdotettu malli voisi heikentää verkonhaltijan mahdollisuutta saataviensa hallintaan vähittäismyyjän hoitaessa perintätoimet. Mallin toteuttaminen edellyttäisi jakeluverkonhaltijan roolin vahvistamista maksujen hallinnan ja perinnän osalta, vähittäismyyjän perintävelvoitteen selkeyttämistä sekä sen varmistamista, ettei jakeluverkonhaltijoiden saatavien realisoitumisessa esiintyisi merkittävää viivettä. Mallin toteuttaminen voisi olla kuitenkin haastavaa myös tietojärjestelmävaatimusten ja laskutusjärjestelyjen vuoksi. Valiokunta arvioi, että ehdotetun kaltainen yhteislaskutuksen sääntely voisi sääntelytaakan, tulkintaongelmien ja hyötyjen epätasaisen jakautumisen kautta luoda enemmän ongelmia kuin ratkaista niitä. Valiokunta ehdottaakin esitetystä yhteislaskutusta koskevasta sääntelystä luopumista. Herra puhemies! Jakelupalvelumaksu voisi ehdotetun sääntelyn mukaan koostua perusmaksusta, energiamaksusta ja tehomaksusta. Lisäksi niillä loppukäyttäjillä, joiden sähkönkäyttöpaikka on varustettu yli 3 x 63 ampeerin pääsulakkeilla, jakelumaksussa voisi lisäksi olla loistehokomponentti. Jakelumaksurakenteet vastaisivat jo käytössä olevia maksurakenteita, ja verkonhaltijat päättäisivät maksukomponenttien käytöstä itsenäisesti kuten nykyisinkin. Jakelumaksujen osalta jakeluverkonhaltijoita ei velvoitettaisi korvaamaan jakelupalvelun perusmaksua tehomaksulla tai siirtymään kulutuspohjaiseen sähkön jakelumaksuun. Valiokunta pitää perusteltuna yhtenäistää jakelumaksujen rakenteita ja edistää sähkönjakelun tehopohjaista hinnoittelua. Erityisesti tehomaksujen määräytymisperusteille voidaan arvioida olevan selkeä tarve: nykyisin jakeluverkkojen sähkönjakelun hinnoittelurakenteet vaihtelevat jakeluverkoittain ja maksukomponentit sekä aika- ja kausijaotukset voivat erota toimijoiden välillä. Tehomaksun tavoitteena on erityisesti edistää jakelupalvelumaksujen aiheuttamisperiaatteenmukaisuutta ja parantaa loppukäyttäjän mahdollisuutta vaikuttaa maksujensa määrään sähkönkulutustaan säätelemällä. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, ettei jakelumaksujen määräytymisellä tai jakeluverkonhaltijoiden tuotteiden maksukomponentin muutoksilla ole vaikutusta jakeluverkonhaltijoiden sallittuun kokonaisliikevaihtotasoon, joka määräytyy hinnoittelun valvontamekanismien perusteella. Tehomaksulla vaikutettaisiin sen sijaan kustannusten kohdentumiseen ja jakautumiseen asiakkaiden välillä. Tehokomponentin täsmällisten kuluttajavaikutusten arviointi on kuitenkin haastavaa. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella tehomaksujen vaikutukset liittyvät ennemmin verkon kapasiteettiin kuin sähkömarkkinaan tai sen hinnanmuodotukseen. Välillisesti vaikutusta sähkömarkkinoihin voi kuitenkin muodostua loppukäyttäjien kulutuskäyttäytymisen kautta. Etenkin kiinteällä hinnalla sähköä ostavilla tehomaksun kulutusta tasaava vaikutus voi kohdistua huipputunneille kulutusta vähentäen, millä voi olla positiivinen vaikutus markkinan toimintaan. Tehomaksun käyttöönotto voi edistää myös toimitusvarmuutta verkon ylikuormituksen välttämisen kautta. Arvoisat edustajat! Sähkömarkkinalain liittymisjohdon määritelmää esitetään täsmennettäväksi siten, että määritelmä mahdollistaisi yksiselitteisesti yhden tai useamman voimalaitoksen ja niihin kytkeytyvän yhden tai useamman energiavaraston muodostaman kokonaisuuden liittämisen sähköverkkoon kokonaisuuden yhteisellä liittymisjohdolla, niin kutsutulla hybridiliittymällä. Ehdotetun 3 §:n muutoksen säännöskohtaiset perustelut sisältävät sähkönkäyttökohteen määritelmän. Sähkönkäyttökohteella tarkoitettaisiin kohdetta, jota varten liittyjä hankkii sähköliittymän. Sähkönkäyttökohteeksi katsottaisiin esimerkiksi sähkömarkkinalain 4 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu kiinteistö tai sitä vastaava kiinteistöryhmä, jolla sijaitseva sähköverkko ei kuulu luvanvaraisen sähköverkkotoiminnan piiriin. Sähkönkäyttökohteessa voisi olla sähkönkulutuksen lisäksi myös sähköntuotantoa ja energiavarastoja. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että asiaa koskevaa sääntelyä on tarkoitus edelleen täydentää sähkön suurjänniteverkkoja koskevassa hallituksen esityksessä. Valiokunta pitää esitystä tärkeänä ja kiirehtii sitä. Liittymisvelvollisuutta koskevat ehdotukset on hallituksen lainsäädäntösuunnitelmassa jaettu nyt tarkasteltavaan hallituksen esitykseen ja kevään 2025 aikana annettavaan niin sanottua suurjänniteverkkoa koskevaan hallituksen esitykseen. Nyt käsiteltäviä ehdotuksia on pidetty kiireellisinä muun muassa jakeluverkon kohtuuttoman pitkiä liittämisaikoja koskevan kritiikin vuoksi. Tarkoituksena on, että nyt käsiteltävä sääntely muodostaisi yhtenäisen kokonaisuuden tulevan hallituksen esityksen kanssa. Molempien esitysten tavoitteena on edistää niin liittyjien investointeja kuin verkonhaltijoiden verkkoinvestointeja. Nyt esitetyn säännöksen mukaan kohtuullinen liittämisaika kantaverkossa ja suurjännitteisessä jakeluverkossa saisi ylittää 24 kuukautta ja jakeluverkossa kuusi kuukautta ainoastaan, jos se on tarpeen liitynnän laajuuden ja teknisen toteutuksen vuoksi tai jos siihen on muita erityisiä syitä. Määräaikaisten sähkömyynti- tai aggregointisopimusten irtisanomisesta perittävän maksun sääntelyllä pyritään määrittämään kohtuullisen irtisanomismaksun suuruutta ja selkeyttämään tilannetta markkinoilla. Sähkömyyntisopimusten irtisanomismaksuihin liittyvä käytäntö on vaihdellut Suomessa yhtiökohtaisesti ja käytössä on ollut muun muassa tietyn euromäärän suuruisia maksuja tai koko sopimuksen jäljelle jäävän kauden arvioidun kulutuksen kattavia maksuja. Esitetty sääntely estäisi jatkossa jälkimmäisen käytännön mukaisen sopimussakon käytön. Maksujen tulisi jatkossa olla oikeasuhtaisia eivätkä ne saisi ylittää sopimuksen irtisanomisesta vähittäismyyjälle tai itsenäiselle aggregaattorille aiheutuvaa suoraa taloudellista tappiota. Talousvaliokunta pitää tärkeänä määräaikaisten sopimusten irtisanomisesta perittävien maksujen ennakoitavuutta, yhtenäisyyttä ja kohtuullisuutta. Valiokunta katsoo, että ehdotettu sääntely toisi tapauskohtaisen, kuluttajansuojasääntelyyn pohjautuvan kohtuuttomuusarvioinnin rinnalle konkreettisen arviointiperusteen irtisanomismaksujen tarkastelulle sekä korvausta koskevan ylärajan ja turvaisi näin kuluttajien asemaa. Arvoisa Puhemies! Mietintö on yksimielinen. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+5.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-03-25T15:10:01,2025-03-25T15:18:31,Hyväksytty,1.1 2025_29_93,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja sähköntoimitussopimusten vertailuvälineestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 197/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_94,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja sähköntoimitussopimusten vertailuvälineestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 197/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Entisenä sähköammattilaisena kiinnostaa tämä alue jonkinmoisen määrän. Ensinnäkin, kun katsoo tätä mietintöä ja tätä ehdotusta, niin minulle tulee ensimmäisenä mieleen, kuinka tasapainossa tämä on asiakkaan näkökulmasta ja markkinoiden näkökulmasta ja verkon näkökulmasta, koska nämä kaikki kolme pitää ratkaista yhtä aikaa. Asiakkaiden näkökulmasta tässä on tietenkin lähtökohtana se, että sopimusten tekeminen ja ne muut olisivat hyvin yksinkertaisia ja että itse pystyy vaikuttamaan siihen hinnoitteluun sillä tavalla kulutusta muuttelemalla, että voi omaa laskuaan, sen suuruutta, tällä tavalla säännellä. Se tässä jossain määrin toteutuu, ja siinä mielessä päästään eteenpäin. Markkinoiden näkökulmasta tämä on sillä tavalla mielenkiintoinen, kun täällä tulee tämä markkinapohjainen kuormanohjaus, jossa sitten markkinoiden näkövinkkelistä ohjataan sitä kuormaa, ja se tarve ei välttämättä ole sama siellä kuluttajan päässä. Siellä voisi olla sähkön käytölle tarvetta, ja markkinat ohjaavat sitä. Tässä tämä tasapainon hakeminen on tärkeätä, ja siinä mielessä se sopimuksellisesti pitää myöskin varmistaa. Sitten kun katsotaan verkon näkökulmaa, niin kun tässä haetaan lisää joustoja verkkoon tätä kautta erilaisilla energiavarastoilla ja sitten näillä tehomaksuilla ja muilla, niin miten tämä verkko, jakeluverkko ja kantaverkko, toimii tässä tilanteessa kaiken kaikkiaan niin, että pullonkauloja ei synny? Eli täällä on monta ulottuvuutta, jotka pitää ratkaista yhtä aikaa, ja siinä mielessä nämä välineet ovat mielestäni osaratkaisu siihen. Me ollaan totta kai kehittämässä tätä sähköverkkoa enemmän ja enemmän älypohjaiseen suuntaan, ja me käytetään tätä verkkoa, meidän energiavälinettä, nykyistä paremmin, tehokkaammin koko ajan. Tämä auttaa nyt tässä vaiheessa, mutta isommat haasteet meillä tulee siinä, että meillä on iso vajaus sähköntuotannosta ja jakeluverkon kapasiteetista. Siellä kummassakin päässä on meillä vajausta, ja siihen meidän pitää panostaa nykyistä enempi. Tämä on se iso asia, ja sen takia olen tosi tyytyväinen, että näitä pala palalta nytten viedään siihen suuntaan, että Suomen sähköverkko on erittäin toimiva ja vastaa haasteisiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-03-25T15:18:34,2025-03-25T15:21:27,Hyväksytty,1.1 2025_29_95,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja sähköntoimitussopimusten vertailuvälineestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 197/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_96,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja sähköntoimitussopimusten vertailuvälineestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 197/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 4/2025 vp,"Kiitoksia! Puhtaasta sähköstä tosiaan tulee yhä enemmän kilpailuvalttia. Me ollaan aika hyviä tässä, ja ei voi oikeastaan korostaa liikaa sitä, että kyse ei ole pelkästään siitä, että tulee ikään kuin johdosta puhdasta sähköä riittävä määrä, vaan siellä on takana valtavan monipuolinen ja monimutkainen järjestelmä, jota ei ihan tuosta vain kopioidakaan. Tässä minä ajattelen, että Suomella on hyvä asetelma. Siinä osana on juuri se, että pystytään tuottamaan toimitusvarmaa sähköä joustavasti jatkossakin. On hyvä kuulla edustajan kommentit, että tältä osin tässä hankkeessa, tässä esityksessä, on onnistuttu löytämään tasapainoinen kokonaisuus. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+5.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-03-25T15:21:30,2025-03-25T15:22:28,Hyväksytty,1.1 2025_29_97,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja sähköntoimitussopimusten vertailuvälineestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 197/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_98,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja sähköntoimitussopimusten vertailuvälineestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 197/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Puisto hyvin kuvasi tätä meidän sähköverkon tuotantoasiaa. Meillä on erittäin vahvasti nyt niin sanottu puhdas tuotantokapasiteetti. Meillä on ydinvoimaa, vesivoimaa, tuulivoimaa, aurinkovoimaa ja niin edelleen, bioenergiaa, eli meillä tämä kokonaisuus on olemassa. Miten tästä mennään eteenpäin, se on niitä ydinkysymyksiä, ja varmasti on niin, että me haemme tähän sähköverkkoon koko ajan sellaisia toimenpiteitä, että me pystymme vastaamaan niihin haasteisiin, kun puhutaan sähkönkulutuksen kasvusta. TEMin omissa ennusteissa on, että sähkönkulutus kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä. Se kertoo, että meidän tilanne ei ole vielä ollenkaan hallussa tässä mielessä. Ja jos sitten ajatellaan jakeluverkkoon tai kantaverkkoon investointeja, ne vievät 5—10 vuotta, että ne saadaan toteutettua, eli meillä on tosi kiire tässä asiassa. Siinä mielessä kaikki nämä välineet, jotka tässä nyt tuovat uutta tilaa ja joilla käytetään nykyistä verkkoa entistä paremmin, ovat tässä mielessä kannatettavia. Sen takia tässä on hyviä elementtejä. Minä luulen, että aika moni, kun tässä on aika tämmöisiä teknisiä termistöjä, osa varmaan ajattelee, mitähän tuossa nyt oikein puhutaan, mutta kyllä tässä ihan järkevää kokonaisuutta kasataan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-03-25T15:22:28,2025-03-25T15:24:06,Hyväksytty,1.1 2025_29_99,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain ja Eläketurvakeskuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 194/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 7/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_29_100,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain ja Eläketurvakeskuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 194/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on kyse työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoa ja toimivaa johtoa koskevasta uudesta sääntelystä. Sääntelyllä käydään läpi pätevyys‑ ja kokemusvaatimuksia sekä yhtenäistetään kokonaiskelpoisuusvaatimuksia muiden vakuutusyhtiöiden ja eläkesäätiöiden ja eläkekassojen sääntelyyn verrattuna. Mukana on myöskin joitakin teknisluonteisia muutoksia. Esityksessä ehdotetaan siis lisättäväksi työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoneuvoston jäsenille vaatimus hyvämaineisuudesta. Lisäksi hallintoneuvostolle ehdotetaan kollegiaalista vaatimusta työeläkevakuutustoiminnan asiantuntemuksesta. Työeläkevakuutustoiminnan asiantuntemuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä osaamista ja ymmärrystä työeläkejärjestelmän toiminnasta ja kilpailusta, toimialaa koskevasta sääntelystä, viranomaismääräyksistä sekä työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnosta. Näillä muutoksilla tähdätään myös kollegiaalisena vaatimuksena siihen, että hallituksessa jäsenillä olisi hyvän sijoitustoiminnan asiantuntemuksen lisäksi myöskin tehtävän hoitamiseen vaadittavaa ammatillista pätevyyttä ja kokemusta. Esityksessä ehdotetaan myös kevennettäväksi ja selkeytettäväksi sekä hallintoneuvoston että hallituksen sidonnaisuussääntelyä niin, että hallintoneuvoston puheenjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan sekä puolen muista jäsenistä on oltava henkilöitä, jotka eivät ole palvelussuhteessa tai toimitusjohtajana säännöksessä todetuissa finanssialan yhtiöissä, yhteisöissä tai laitoksissa. Tässä esityksessä ehdotetaan myös lisättäväksi uusi säännös keskeisistä toiminnoista, jonka mukaan työeläkevakuutusyhtiön hallituksen on jatkossa määriteltävä yhtiön keskeiset toiminnot, ja keskeisistä toiminnoista vastaavilta henkilöiltä edellytetään nimenomaan nyt tätä uutta asiantuntemusta ja ammatillista pätevyyttä ja kokemusta. Esityksessä todetaan myös työeläkevakuutusyhtiöiltä vaadittavan jatkossa riittävät menettelyt ja kirjalliset toimintaperiaatteet näiden uusien kelpoisuusvaatimusten täyttämisen varmistamiseksi. Tässä lisätään myös lakiin säännös Eläketurvakeskuksen hallituksen jäsenen vahingonkorvausvaatimuksesta hänen hallituksen jäsenen tehtävässään. Mikäli tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheutettu vahinko tulee eteen, se olisi myöskin vahingonkorvausvastuun alainen, vaikka tilanteessa ei käytettäisi sellaista näkyvää julkista valtaa. Sosiaali‑ ja terveysvaliokunta pitää ehdotuksen tavoitteita hyvin perusteltuina ja kannattaa lakiehdotuksen hyväksymistä yksimielisesti. Tässä työeläkevakuutuksien johdon ja hallinnon pätevyysvaatimuksessa olemme kuitenkin halunneet korostaa myös mahdollisuutta hankkia tätä asiantuntemusta valinnan jälkeen kohtuullisessa ajassa. Siten valiokunta ehdottaa jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa tätä esitystä täsmennettäväksi niin, että ensimmäisessä lakiehdotuksessa hallintoneuvostoa koskevaa 9 b §:ää sekä hallitusta ja puheenjohtajaa koskevaa 9 c §:ää täsmennettäisiin niin, että hallintoneuvostolle asetetun työeläkevakuutustoiminnan asiantuntemuksen sekä hallituksen jäsenille asetetun työeläkevakuutustoiminnan asiantuntemuksen ja hallitukselle asetetun muun ammatillisen pätevyyden voi hankkia kohtuullisessa ajassa valinnan jälkeen. Emme suoraan ota kantaa siihen, mikä on kohtuullinen aika, sillä sitä selvitettyämme asian määritteleminen ei ole ihan yksiselitteistä ja yksituumaista, joten siinä suhteessa tämä jää käytäntöön sovellettavaksi. Lisäksi valiokunta ehdottaa täsmennyksiä ensimmäisen lakiehdotuksen yleisiin hallintovaatimuksiin eli 12 b §:n täsmentämiseen hallituksen toimintaperiaatteiden vahvistamisesta. Tarkoituksena oli hallituksella, että nämä lait tulisivat voimaan 1.7.25, mutta koska näitä muutoksia teimme nimenomaan keskeisiä toimintoja koskevaan 12 §:ään, niin ehdotimme sitä tulemaan voimaan 1.1.26. Tämän johdosta on tarkoituksenmukaisempaa asiantuntijakuulemisen perusteella, että kaikki säännökset tulisivat käytännössä eli myös ensimmäinen lakiehdotus tulisi tässä voimaan vasta 1.1.2026. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+6.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-03-25T15:24:43,2025-03-25T15:30:19,Hyväksytty,1.1 2025_29_101,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain ja Eläketurvakeskuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 194/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_102,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain ja Eläketurvakeskuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 194/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2025 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Tässä on käsittelyssä nyt sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan mietintö minusta sinänsä ihan järkevästä pienestä uudistuksesta ja lakimuutoksesta, jossa eläkeyhtiöitten hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten pätevyysvaatimuksia täsmennetään. Kiinnitin tässä huomiota siihen, mistä valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kiuru tuossa edellä totesikin, että valiokunta siellä teki pieniä täsmennyksiä, joissa se totesi, että työeläkevakuutustoiminnan asiantuntemuksen voi hankkia valinnan jälkeenkin kohtuullisessa ajassa koskien hallintoneuvoston jäseniä, ja mitä tulee hallituksen jäseniin, puheenjohtajaan, niin siellä todetaan, että hyvän työeläkevakuutustoiminnan asiantuntemuksen ja muun tehtävän vaatiman ammatillisen pätevyyden voi hankkia valinnan jälkeen kohtuullisessa ajassa. Tässä tulee mieleen, että siinä olisi voinut olla apua, jos olisi jollakin tavalla avattu, mitä se kohtuullinen aika voisi olla. Nimittäin jos tarpeeksi pitkään toimii, niin sitähän katsoo, että jo toimiessaan tuossa hallituksessa tarpeeksi pitkään on hankkinut siinä hallitustyöskentelyssä jo riittävän kokemuksen ja asiantuntemuksen työeläkevakuutustoiminnasta yleisellä tasolla, koska tämä kokemus on aika yleistä. Mutta en pidä tätä kuitenkaan nyt dramaattisena ongelmana. Tiedän, että meillä on eri tahoja, muun muassa Tela, joka järjestää työeläkeyhtiöiden ja organisaatioiden hallinnolle erittäin hyvää koulutusta, yleistä koulutusta. Meillä on myös yliopistoja, jotka järjestävät muutoin tämäntyyppistä koulutusta. Sinänsä siis tämmöistä koulutusta on saatavilla. Kaiken kaikkiaan tässä yhteydessä, vaikka tämä nyt ei suoraan koskekaan tätä hallituksen esitystä, kun eläkejärjestelmää ollaan meillä lähiaikoina tulevaisuudessa muuttamassa ja tänne on tulossa uuttakin lainsäädäntöä, jota tämä ei koske, nimittäin esimerkiksi eläkejärjestelmän kestävyyteen liittyvän sijoitustoiminnan sääntelyä tullaan muuttamaan, haluan todeta sen tässä lopussa, että kun Suomen julkinen talous on nyt erittäin surkeassa kunnossa, niin tämähän ei koske kaikkia julkisen talouden osuuksia. Valtiontalous velkaantuu Euroopan nopeiten. Kuntatalous on heikkenemään päin muttei samanlaisessa kriisissä kuin valtiontalous. Sitten tämä kolmas osuus eli sosiaaliturvarahastot, jotka valtaosin koostuvat meidän eläkejärjestelmästä, tämä osuus meidän julkista talouttahan on kohtuullisen hyvässä kunnossa. Nyt on hyvä muistaa — kun tätä sääntelyä on ja välillä on politiikan puoleltakin tullut paineita, että pitäisi jotenkin sekoittaa nämä keskenään — että jos joku meillä on rempallaan, niin ei kannata laittaa kaikkea rempalleen, vaan pidetään kiinni niistä osuuksista meidän järjestelmää, jotka ovat hyvässä kunnossa, ja eläkejärjestelmä on semmoinen, joka on hyvässä kunnossa. Se on itse asiassa mainettaan parempi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+6.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-03-25T15:30:23,2025-03-25T15:33:32,Hyväksytty,1.1 2025_29_103,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain ja Eläketurvakeskuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 194/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_104,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain ja Eläketurvakeskuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 194/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnon ja johdon pätevyys- ja kelpoisuusvaatimusten päivittämistä vastaamaan vakuutusalan sääntelyä ja työeläkevakuutustoiminnan erityispiirteitä. Hallintoneuvoston jäsenille asetetaan vaatimukseksi hyvämaineisuus sekä kollegiaalinen työeläkevakuutustoiminnan asiantuntemus ja hallituksen jäsenille kollegiaalinen ammatillisen pätevyyden ja kokemuksen vaatimus. Tavoitteena on myös sidonnaisuussääntelyn keventäminen ja selkeyttäminen sekä keskeisten toimintojen määrittely ja niistä vastaavien henkilöiden pätevyysvaatimusten asettaminen. Lisäksi Eläketurvakeskuksen hallituksen jäsenille tulee vahingonkorvausvastuu. Hallituksen velvollisuudeksi tulee varmistaa kelpoisuusvaatimusten täyttyminen ja hallintojärjestelmän vuosittainen arviointi. Koska lain voimaantulo siirtyy vuodelle 2026, jää yhtiöille aikaa sopeutua uusiin vaatimuksiin. Esityksen tavoite on parantaa työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnon osaamista ja vastuullisuutta. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+6.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-03-25T15:33:34,2025-03-25T15:34:53,Hyväksytty,1.1 2025_29_105,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain ja Eläketurvakeskuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 194/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_106,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain ja Eläketurvakeskuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 194/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Taas omaa kokemusta: Olen istunut työeläkeyhtiön hallituksessa ja hallintoneuvostossa tässä vuosien varrella aika monia vuosia ja voin sen perusteella sanoa, että siellä erittäin vastuullisesti nämä hallintoon, päätöksentekoon osallistuvat henkilöt ottavat sen tehtävän ja käyvät niitä asioita hyvin systemaattisesti läpi. Tämä lakiesitys mahdollistaa nyt myöskin asiantuntemuksen kasvattamisen ja kouluttautumisen senkin jälkeen, kun sinne valitaan, ja siihen näissä eläkeyhtiöissä on olemassa systemaattisia menetelmiä. Täytyy muistaa se, mihin tässä aiemmin viitattiin, että työeläkejärjestelmä on Suomessa se meidän julkisen hallinnon sektoreista, joka on hyvässä tilanteessa. Meillä on 275 miljardin varallisuus sinne kasattu, ja se on kasattu tulevia eläkeläisiä varten, käytännössä. Se ei ole yritysten rahaa, se ei ole palkansaajien rahaa, ei se ole valtion rahaa, vaan se on tulevien eläkeläisten rahaa. Siinä mielessä tämä järjestelmä on rakennettu erittäin järkevästi silloin 1960-luvulla, kun tämä on aikanaan synnytetty. Ollaan todella isosta massasta vastuussa, ja siinä mielessä on erittäin järkevää, että osaamisvaatimusta tässä tarkennetaan ja siihen tulee selkeitä säännöksiä. Finanssivalvontakin taisi tähän kiinnittää huomiota, ja siitä on tämä lähtenyt liikkeelle. No jos näitä yksityiskohtia katsotaan tämän eläkejärjestelmän osalta, niin tämä ei olisi tällaisessa kunnossa, jos tätä ei koko ajan pidettäisi yllä. Noin kymmenen vuoden välein eläkejärjestelmän lainsäädäntöä, eläke-etuuksia ja maksuja tarkastellaan yhdessä ja niitä evaluoidaan ja muutetaan tarpeen vaatiessa yhteiskunnan muutoksen myötä. Sen takia tämä järjestelmä on pysynyt hyvänä, koska sitä tehdään systemaattisesti. Tätä ei tehdä joka nelivuotiskausi, vaan tätä tehdään vähän pitemmällä periodilla. Nämä muutokset, mitä tässä valiokunta on tuonut mietintöönsä muutoksina, ovat olleet kannatettavia. Tässä on otettu huomioon se, mitä eläkeyhtiöissä on tällä hetkellä hallinnon johdon koulutuksesta otettu huomioon, ja ne on nyt mainittu täällä lainsäädännössäkin. Sitten voi sanoa, miten tätä jatkossa kehitetään. Itse uskon, että siellä yhtiöissä nämä toimenpiteet pannaan todella nopeasti voimaan, ja tämä alkamisvuosi 2026 antaa tilaa, niin kuin tässä aiemmin tuli edustajalta puhe, valmistautua myös tähän muutokseen. Kannatettava esitys.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-03-25T15:34:53,2025-03-25T15:38:03,Hyväksytty,1.1 2025_29_107,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain ja Eläketurvakeskuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 194/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_108,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain ja Eläketurvakeskuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 194/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nopeasti tuohon edustaja Lohen kysymykseen. Tämä oli se keskeinen kysymys, eli pohdimme sitä, mikä on kohtuullinen aika, mutta kun valiokunnan työssä lakiin kirjattaisiin, mikä olisi kohtuullista, mikä ei, niin käytännön toimet näiden eri yhtiöiden välillä vaihtelevat hyvin paljon. Jos joissakin olisi mahdollisuus pätevöityä vain yhden kerran vuoden aikana esimerkiksi kurssituksella, niin olisiko vuosi sitten kohtuullinen aika enää tässä tapauksessa? Pitäisikö laittaa kaksi vuotta? No, joku voi ajatella, että onko se taas liian pitkä aika. Kyllä työeläkeyhtiöissä näiden sääntöjen pitää olla sellaisia, että ne ovat kansalaisille kohtuullisessa ajassa pätevöitymiseen suosittelevaa ohjeistusta. Eli siltä osin valiokunnassa todettiin, että näin tarkkaa sääntelyä sentään ei tarvitse tehdä yhtiöille, että he osaisivat määritellä, mikä on ”kohtuullisessa ajassa”. Mutta vuosia se ei ole.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+6.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-03-25T15:38:07,2025-03-25T15:39:15,Hyväksytty,1.1 2025_29_109,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain ja Eläketurvakeskuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 194/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_110,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain ja Eläketurvakeskuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 194/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Painoin väärää nappia tuossa pyytäessäni puheenvuoroa. Tässähän tilanne on se, että tätä lainsäädäntöä on haluttu Finanssivalvonnan toimesta tarkentaa. Mistään akuutista ongelmasta tässä ei ole kysymys. Hallinnossa henkilöt vaihtuvat, ja he ovat yleensä useamman vuoden siellä hallinnossa joka tapauksessa, niin että siinä mielessä tämä ehtii, vaikka tämä tulee vähän yli vuoden päästä voimaan. Tämänkin pohjalta ja näissä valmistelumateriaaleissa ei myöskään ole esitetty sitä, että tässä nyt olisi joku suuri ongelma. Täällä on myöskin vastuualueita haluttu toimivalle johdolle tarkentaa, ja sekin on täällä hyvä. Minä luulen, että tämä on tämmöistä järjestelmän hiomista koko ajan, ja siinä mielessä tämä on viisasta tehdä, ja tämä aikataulu tässä on ihan hyvä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-03-25T15:39:17,2025-03-25T15:40:18,Hyväksytty,1.1 2025_29_111,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 54 §:n muuttamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 25 §:n 4 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 8/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_29_112,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 54 §:n muuttamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 25 §:n 4 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on kysymys potilastietojen käsittelyn ja saatavuuden turvaamisesta Uudellamaalla. Tällä hetkellä voimassa on väliaikainen sääntely. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen yhteydessä nimenomaan syntyi tilanne, että terveydenhuoltolain 9 §:n kumoamisen yhteydessä annetuissa asiantuntija-arvioissa tuotiin esiin, että tätä pykälää ei tulisi kumota, koska potilastietojärjestelmiä koskevissa säännöksissä ei otettu huomioon riittävällä tavalla Uudenmaan erillisratkaisun vaikutusta potilastietojen saumattomaan siirtymiseen. Lähtökohta oli se, että valiokunta tuolloin halusi varmistaa, että tiedon integraatio myös todellisuudessa toteutuu eikä potilastietojen käsittely ja saatavuus vaarannu Uudellamaalla. Tästä syystä johtuen tässä ei menty koko Suomen yleiseen linjaan vaan käytännössä jätettiin tuo väliaikainen sääntely voimaan. No, nyt sitten tämän väliaikaisen sääntelyn yhteydessä sosiaali- ja terveysvaliokunta tuolloin sote-uudistuksen yhteydessä siis lisäsi uuden 64 a §:n, joka oli tämän väliaikaisen sääntelyn vanhan pykälistön mukainen. Silloin väliaikainen sääntely laitettiin voimaan 1.1.23, ja se olisi voimassa tämän vuoden loppuun saakka. Nyt on sitten ehdotettu hallituksen toimesta, että tällä väliaikaisella sääntelyllä jatkettaisiin myöskin pysyvämmin ja perustettaisiin tämä potilastietojen järjestely nimenomaan tämän nykyisen väliaikaisen sääntelyn varaan eikä lähdettäisi erikseen vastuuttamaan kaikkia eri tahoja, kuten koko maassa näiden muiden alueiden osalta Uuttamaata lukuun ottamatta on tehty. Näitä alueita siis kohdeltaisiin käytännössä Uudenmaan viiden järjestämisvastuullisen sote-alueen lisäksi sääntelyllä eri tavalla muualla Suomessa. Mutta tämä väliaikainen sääntely jatkaisi nyt voimassa, ja käytännössä kysymys olisi siitä, että terveydenhuollon ammattihenkilöstöllä olisi sujuva pääsy potilasturvallisuuden kannalta olennaisiin seikkoihin potilaan tietosuojaa kunnioittaen Uudellamaalla riippumatta siitä, hoidetaanko potilasta jollakin näistä Uudenmaan hyvinvointialueista, olivatpa ne nämä neljä tai Helsingin kaupunki, tai olipa sitten kysymys erityistason puolella HUS-yhtymän palveluista. Tässä yhteydessä potilastietojen saumaton käsittely on nyt päätetty ratkaista niin, että oltaisiin tällä väliaikaisella, nykyään voimassa olevalla mallilla menemässä eteenpäin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa ensinnäkin, että tässä lausuntopalautteessa, joka saatiin, on kiinnitetty huomiota siihen, minkälaisia muita vaihtoehtoja olisi voinut olla ja minkälainen on tämä perusoikeuksiin kytkeytyvä sääntely näiden muiden alueiden osalta. Mutta valiokunta pitää kuitenkin perusteltuna tämän pohjalta, että sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 25 §:n 4 momentti kumotaan ja otetaan tämä sääntely uuteen asiakastietolakiin. Hyvää on se, että koko sääntely olisi nyt sitten samassa laissa siitä huolimatta, että tänne tulee erilaisempi ratkaisu näiden tietojen osalta. Myöskään perustuslakivaliokunta ei huomauta millään tavalla ehdotetun sääntelyn sisällöstä tai tavoitteista vaan esittää, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Nämä lait tulevat voimaan 1.1.26, kun tuo nykyinen väliaikainen sääntely lakkaa olemasta voimassa. Ja ehkä on hyvä vielä todeta tästä valiokunnan saamasta palautteesta, että muiden vaihtoehtojen lisäksi on pohdittu tätä, että syntyy tällainen poikkeava järjestämisrakenne, mutta toisaalta on kuitenkin tärkeää, että potilastiedot ovat Uudellamaallakin lähtökohtaisesti samalla tavalla käytettävissä kuin muussakin Suomessa ja turvallisesti, ja siten valiokunnan näkemyksen mukaan näistä lähtökohdista ratkaistava ratkaisu on hyvä. No, vakiintuneen yhteisrekisterin purkaminen ja siirtyminen hallinnollisten rajojen mukaiseen luovutuslupakäytäntöön voisi synnyttää myöskin omanlaisiaan riskejä niin tietointegraation katkeamisen kuin myöskin potilasturvallisuusriskin näkökulmasta. Yhteisrekisterin purkaminen aiheuttaisi aivan varmasti myöskin sitä, että muutoskustannuksia tulisi. Nämäkin on syytä ottaa huomioon. Näin valiokunta korostaa, että Uudellamaalla tulisi huolehtia asianmukaisesti potilaan tiedollisen itsemääräämisoikeuden toteutumisesta. Käytännössä korostamme myös omalta osaltaan potilaan tiedollista itsemääräämisoikeutta, joka myöskin tarkoittaa käytännössä oikeutta kieltää potilastietojen luovutus. No, valiokunta pitää myöskin välttämättömänä, että Uudellamaalla tietojen käsittely saatetaan tämän väliaikaisen sääntelyn sijasta toistaiseksi voimassa olevan sääntelyn piiriin lopultakin. Nämä kaikki tiedot ovat siis samassa asiakastietolaissa jatkossa, vaikka potilastietojen käsittelyä koskeva sääntely onkin hieman erilaista. Tunnistetaan myöskin se, että tässä sääntelykokonaisuudessa asiakastietojen osalta on vielä parantamisen varaa, koska se on kyllä asiakkaille varsin vaikeaselkoista ja moni ei varmasti voi ymmärtää, miten tässä menetellään eri tavalla eri alueiden osalta. Mutta tärkeää on myöskin valiokunnan näkökulmasta, kuten myöskin perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota, että asiakastietojen sääntelyä koskevan sääntelykokonaisuuden pirstaleisuuden, vaikeaselkoisuuden ja epäselvyyden näkökulmasta työtä on vielä jatkettava. Olemme myös sitä mieltä, että toisiolain uudistamista on jo syytä harkita päivitettäväksi. Tältä osin tässä kokonaisuus, ja esitys on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+7.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-03-25T15:40:51,2025-03-25T15:48:12,Hyväksytty,1.1 2025_29_113,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 54 §:n muuttamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 25 §:n 4 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Castrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_114,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Maaret,Castrén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 54 §:n muuttamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 25 §:n 4 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Uusimaalaisena potilaana ja sote-ammattilaisena olen erittäin tyytyväinen siitä, että erillisratkaisustamme huolimatta olemme nyt saamassa samankaltaisen potilastietojen käsittelykokonaisuuden kuin muillakin hyvinvointialueilla on. Kuten valiokuntamme puheenjohtaja jo totesi, niin vaikka asiantuntijat olivatkin keskustelleet tästä potilaan itsemääräämisoikeudesta, me emme valiokunnassa olleet siitä ollenkaan eri mieltä. On tärkeää, että potilaalla on tiedollinen itsemääräämisoikeus. On myös erittäin tärkeää, eikä vain tämän lakiesityksen kohdalla, vaan yleisesti tiedostaa se, että potilaat eivät aina ymmärrä kieltonsa merkitystä. Eli meidän tulee todella kiinnittää huomiota siihen, että potilas ymmärtää, että hänellä on oikeus kieltäytyä tietojensa jakamisesta, mutta jos hän sen kiellon tekee, niin hänen tulee tehdä se tietäen, mikä merkitys sillä kiellolla on. Joskus se kielto todella voi kiperissä tilanteissa aiheuttaa tiedon puutetta siinä hoitoketjussa, jossa potilas siirtyy toisen ammattilaisen hoidosta seuraavan ammattilaisen käsiin. Eli on erittäin tärkeää, että potilas tietää, mitä hän päättää kieltäessään näitten tietojen siirtymisen. Ja todella hyvä nyt, että me saamme tämän selkeästi toistaiseksi voimaan olemaan, ihan niin kuin muuallakin Suomessa on. Erittäin hyvä lakiesitys. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+7.aspx,fi,Maaret Castrén,911822,2025-03-25T15:48:13,2025-03-25T15:49:57,Hyväksytty,1.1 2025_29_115,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 54 §:n muuttamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 25 §:n 4 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_116,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 54 §:n muuttamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 25 §:n 4 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys esittää kahta keskeistä muutosta lainsäädäntöön. Ensimmäinen on asiakastietolain muutos, ja toinen on Uudenmaan järjestämislain 25 §:n 4 momentin kumoaminen, joka liittyy siihen, että vastaava sääntely siirtyy asiakastietolakiin lainsäädännön selkeyttämiseksi. Asiakastietolain nojalla Uudenmaan maakunnassa potilastietoja saisi luovuttaa potilaan hoidon edellyttämässä laajuudessa hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän välillä, ellei potilas ole kieltänyt tietojen luovuttamista. Uudellamaalla onkin muuhun Suomeen nähden erikoinen asema, kun alueella operoi niin monta sote-palveluiden järjestäjää. Esitys vastaa näihin Uudenmaan erityistarpeisiin säilyttäen potilastietojen saatavuuden hoidon tarpeisiin ja korjaa lainsäädännön aukkoja. Väliaikainen sääntely on voimassa vain vuoden loppuun asti, joten vuoden vaihtuessa meillä pitää olla pysyvä ratkaisu lainsäädännössä. Edustaja Castrén tässä edellä muistutti, että potilaalle tulee tehdä selväksi ja hänen tulee ymmärtää, miten hänen potilastietojaan hyödynnetään. Oikeutta kieltää tietojen siirto ei tule käyttää kevyin perustein. Näihin edustaja Castrénin ajatuksiin on helppo yhtyä. — Kiitos, arvoisa puhemies. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+7.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-03-25T15:49:57,2025-03-25T15:51:23,Hyväksytty,1.1 2025_29_117,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 43/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Keskustelu ja asian käsittely keskeytettiin perjantaina 21.3.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Edustaja Kilpi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_29_118,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 43/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kun me tarkastellaan räjähdysaineisiin liittyviä varkauksia poliisin tilastoista, niin voimme vetää sellaisenkin johtopäätöksen, että niitä tapahtuu sangen vähän. Mutta onko tämä totta? Totuus on se, että itse asiassa kukaan ei tiedä, kuinka paljon räjähdysaineisiin liittyviä varkauksia tässä maassa tapahtuu. Tämähän johtuu siitä, että meillä ei lainsäädännössä ole ilmoitusvelvollisuutta räjähdysainevarkauksista, ja tämän takia suurin osa näistä rikoksista jää pimentoon, jää poliisilta tietämättä. Itse asiassa tuo räjähdysainevarkauksien tekeminen on vieläpä sangen helppoa, sillä noita työmaita tässä maassa on valtavasti, jopa tuhansia. Ne ovat aika lailla saavuttamattomissa, ja valvonta on vähintäänkin hankalasti järjestettävissä, ja koska tätä ilmoitusvelvollisuutta ei ole, niin myöskin niiden räjähdysaineitten säilyttämisessä työmailla on kyllä paljon toivomisen varaa. Tämä on hyvin vakava asia ja vakava puute, sillä räjähdysaineet ovat haluttua tavaraa erityisesti tuolla järjestäytyneen rikollisuuden piirissä. Käytännössähän näitä räjähdysainerikoksia paljastuu oheisrikoksina, ja meillä on tästä yksi hyvinkin tuore ja huomiota herättänyt tapaus, nimittäin tämä Kankaanpään tapaus. Siinähän oli kysymys terrorismirikoksesta, jota valmisteltiin ja jossa suunniteltiin hyökkäyksiä räjähdysaineilla vastaanottokeskuksiin ja muutenkin tarkoituksena oli aiheuttaa sekasortoa yhteiskunnassa. Ja kyllähän se räjähdysaineilla onnistuu erityisen tehokkaasti. Tässä Kankaanpään tapauksessahan kävi niin, että oli aika tavanomainen rattijuopumustapaus, josta paljastui sitten huumausainerikos, jota kautta päästiin sitten sen jäljille, että tähän liittyy räjähdysainevarkaus, jossa oli huomattavia määriä räjähdysaineita viety eräästä maansiirtoyrityksestä. Ja tämäkään rikos ei ollut vielä poliisin tiedossa, vaikka huomattavia määriä räjähdysaineita oli rikoksella viety. Nykylainsäädännössä asevarkauksista, jopa aseen osista, jos niitä varastetaan, on ilmoitusvelvollisuus. On myös ilmoitusvelvollisuus, jos varastetaan suuria määriä lannoitteita, ja lannoitteitahan käytetään myös räjähdysaineitten valmistamiseen, kuten esimerkiksi Breivik teki Norjassa. Mutta räjähdysaineitten varastamisesta ei ole ilmoitusvelvollisuutta — tämä on iso ja merkittävä epäkohta, joka suorastaan huutaa korjaamista. Tämä on erityisen tärkeätä varsinkin tällaisena epävakaana aikana, jossa on liikkeellä paljon erilaisia uhkia ja ryhmittymiä, joilla on todellakin motiivi ja kyky toimia yhteiskuntaa, sen kansalaisia ja turvallisuutta vastaan. Puhemies! Turvallisuus on suuri kokonaisuus, joka koostuu lukemattomista yksityiskohdista. Meidän tehtävänä on varmistaa, että jokainen yksityiskohta on parhaassa mahdollisessa kunnossa ja tilassa, jotta tämän maan ja kansalaisten turvallisuus voidaan taata. Tässä on yksi sellainen yksityiskohta, jolla on merkittävä asema ja vaikutus meidän jokaisen turvallisuuteen. Hoidetaan se yhdessä kuntoon. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+9.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-03-25T15:52:50,2025-03-25T15:57:43,Hyväksytty,1.1 2025_29_119,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 43/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_120,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 43/2024 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Turvallisuus on yhteiskunnan kivijalka. Meidän on voitava luottaa siihen, että vakavat uhkat havaitaan ja niihin puututaan ajoissa. Käsittelyssä oleva lakialoite koskee räjähteiden ilmoitusvelvollisuutta. Se on pieni mutta merkittävä muutos, joka vahvistaa sisäistä turvallisuutta. Tällä hetkellä räjähteiden katoamisesta ei ole pakko ilmoittaa poliisille. Se on hälyttävää etenkin tilanteissa, joissa me tiedämme, että räjähteitä varastoidaan suuria määriä rakennustyömailla ja louhintakohteissa. Arvoisa herra puhemies! Kun räjähteitä katoaa, niitä voi päätyä vääriin käsiin, pimeille markkinoille ja rikollisiin tarkoituksiin. Kuten olemme nähneet, pahimmillaan kyse ei ole vain rikoksista vaan mahdollisista terroriteoista. Me emme voi katsoa sivusta ja odottaa, että jotakin tapahtuu. Tämä lakialoite parantaa turvallisuutta konkreettisesti. Ilmoitusvelvollisuus pakottaa kiinnittämään huomiota räjähteiden säilytykseen ja valvontaan. Se mahdollistaa viranomaisille oikea-aikaisen reagoinnin. Se tekee rikollisten toiminnasta vaikeampaa. On meidän velvollisuutemme kantaa vastuuta. Sitä vastuuta odotamme jokaiselta, joka käsittelee vaarallisia aineita tai räjähteitä. Arvoisa herra puhemies! Kannatan tätä lakialoitetta. Se on yksinkertainen, järkevä ja välttämätön. Turvallisuutta ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä. Se rakennetaan määrätietoisin, pienin mutta vaikuttavin teoin, kuten nyt. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+9.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-25T15:57:43,2025-03-25T15:59:58,Hyväksytty,1.1 2025_29_121,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 43/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Anna-Kristiina Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_122,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 43/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Yleinen turvallisuustilanne Euroopassa ja turvallisuusympäristö myös Suomessa ovat muuttuneet viime vuosina. Nykylain mukaan räjähteiden omistaja ei syyllisty rikokseen, jos jättää ilmoittamatta varastetuista tai kateisiin joutuneista räjähteistä poliisille. Ampuma-aseiden tai jopa tiettyjen isojen lannoite-erien kohdalla tilanne on toisin: katoamisista on sakon uhalla kerrottava viranomaisille. Rikosilmoituksia saatetaan jättää tekemättä seurausten pelossa. Vaikka ilmoittamatta jättäminen ei ole rangaistavaa, voi huolimattomasta säilytyksestä tulla seurauksia myös räjähteitä kadottaneelle. Tällä hetkellä poliisin tilastoissa räjähdevarkauksien määrä ei näytä suurelta, mutta tilanne varmasti muuttuisi todellisuutta vastaavaksi, jos olisi ilmoitusvelvollisuus. Käytännössä kukaan ei siis tiedä, kuinka paljon räjähteitä rakennustyömailta esimerkiksi katoaa. Arvoisa puhemies! Lakiin tulee aloitteen mukaisesti kirjata pakollinen ilmoitusvelvollisuus räjähdevarkaudesta poliisille. Tällöin myös räjähteiden säilytykseen ja valvontaan kiinnitettäisiin enemmän huomiota, millä todennäköisesti olisi vaikutusta räjähteiden määrään pimeillä markkinoilla. Lakialoitteessa esitetään lakia muutettavaksi siten, että räjähteiden omistajalle tulee pakollinen ilmoitusvelvollisuus räjähdevarkaudesta poliisille. Lakialoitteen tehnyt edustaja Kilpi, joka on siviiliammatiltaan poliisi, vanhempi konstaapeli, tietää, mistä hän puhuu, ja tämä hänen jättämänsä lakialoite on kannatettava tämän kemikaaleihin ja räjähteisiin liittyvän epäkohdan korjaamiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+9.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-03-25T15:59:58,2025-03-25T16:02:05,Hyväksytty,1.1 2025_29_123,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 43/2024 vp,Edustaja Kokko poissa. — Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_124,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 43/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Allekirjoitin itsekin tämän edustaja Kilven mainion lakialoitteen, jonka tavoitteena on tosiaankin se, että räjähdysaineiden katoamisesta pitäisi aina ilmoittaa viranomaisille. Räjähdysaineiden katoaminen esimerkiksi työmailta ei ole mitenkään tavatonta Suomessa, mutta tarkkoja määriä emme tiedä juurikin siitä syystä, että räjähdysaineiden katoamisia jää ilmoittamatta ja joskus jopa huomaamatta. Työmaat ovat vaikeasti valvottavia, ja niiden valvonnassa onkin usein suuria puutteita. Näitä puutteita järjestäytynyt rikollisuus osaa käyttää hyväkseen, mutta syy on osittain myös nykylainsäädännössä, joka mahdollistaa ilmoittamatta jättämisen ilman seuraamuksia. Ampuma-aseiden kohdallahan tilanne on toinen, ja räjähteiden kohdalla olisi hyvä saada lainsäädäntö vastaavanlaiseksi. Kysymys on kuitenkin aineista, joilla voidaan potentiaalisesti aiheuttaa hengenvaaraa suurillekin ihmisjoukoille. Lisäksi on hyvä muistaa, että maahamme on saapunut monenkirjava panostajien ja räjähde-eksperttien puoliammattilaisten joukko, jolle ei pidä antaa mahdollisuutta räjähdysaineiden helppoon saatavuuteen. Kiitän edustaja Kilpeä tästä erittäin tärkeästä aloitteesta. — Kiitos, rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+9.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-03-25T16:02:06,2025-03-25T16:03:31,Hyväksytty,1.1 2025_29_125,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 43/2024 vp,Edustaja Kilpi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_29_126,29/2025,2025-03-25,14.00,16.32,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 43/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oikein lämpimät kiitokset näistä erinomaisista puheenvuoroista kaikille niitä käyttäneille ja kiitokset myös lakialoitteen allekirjoittaneille. Tämä on selkeä osoitus siitä, että turvallisuus on yhteinen asia yli puoluerajojen ja erilaisten ajatustenkin. Pitää muistaa myös sellainen asia, että kun tämmöinen ilmoitusvelvollisuus tähänkin asiaan sitten saataisiin ja toimittaisiin niin kuin tässä lakialoitteessa nyt on kuvailtu, niin sillä on sellainen turvallisuutta parantava ominaisuus, että se, millä tavalla nyt räjähdysaineita tuolla työmailla käsitellään ja mitenkä niitä säilytetään, tulisi myös parantumaan ja muuttumaan turvallisemmaksi ja nämä kohteet tulisivat vaikeammin sitten rikollisin mielin hyödynnettäviksi. Eli siihen tulisi myöskin olemaan ennaltaehkäisevä vaikutus, miten näitä rikoksia sitten tulisi tapahtumaan. Tässä on näin monipuolisesti näitä seuraamuksia ja vaikutuksia olemassa. Kiitän vielä kerran kaikkia, ja toivotaan, että tällainenkin lakialoite tässä nyt turvallisuuden nimissä eteenpäin menisi. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2025+9.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-03-25T16:03:31,2025-03-25T16:05:11,Hyväksytty,1.1 2025_30_1,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Välikysymyksen esittämistä varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Edustaja Eveliina Heinäluoma ja 75 muuta edustajaa ovat tehneet välikysymyksen VK 2/2025 vp hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen. Annan nyt puheenvuoron välikysymyksen ensimmäiselle allekirjoittajalle. — Edustaja Heinäluoma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_30_2,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_30_3,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lähetekeskustelussa on hallituksen esitys koskien vuosi sitten kehysriihessä päätettyjen linjausten toimeenpanoa. Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen, pitkäaikaissäästämissopimuksen ja työntekijän maksamien kollektiivisesti järjestetyn lisäeläketurvan maksujen vähennyskelpoisuus ehdotetaan poistettavaksi. Tämän lisäksi esitys sisältää muun muassa verotusmenettelylain mukaisen tiedonantovelvollisuuden sekä tulorekisteri-ilmoitusten antamisvelvollisuuden laajentamisen koskemaan suomalaisella aluksella työskentelevän rajoitetusti verovelvollisen vuokratyöntekijän saamaa tuloa ja muita työskentelyyn liittyviä tietoja. Lisäksi suomalaisella aluksella työskentelevän rajoitetusti verovelvollisen vuokratyöntekijän pitäisi jatkossa hakea ennakkoveroja. Ennakkoperintärekisteriin voitaisiin jatkossa merkitä myös sellainen rajoitetusti verovelvollinen, jonka asuinpaikka on Euroopan talousalueella. Oma-aloitteisten verojen verotusmenettelylakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ennakonpidätyksen toimittamisen laiminlyönnin johdosta ennakonpidätys määrätään suorituksen maksajalle kaavamaisesti 40 prosentin suuruisena, ellei kysymys ole sellaisesta suorituksesta, jolle on säädetty tai määrätty muun suuruinen pidätysprosentti. Veronkantolain säännös veronpalautusten säilyttämisestä ehdotetaan kumottavaksi. Verohallinnosta annettuun lakiin lisättäisiin säännös, joka mahdollistaa vuokratun työvoiman käyttämisen verotuksen avustavissa tehtävissä ja Verohallinnon avustavassa puhelinpalvelussa. Vuokrattua työvoimaa ei voisi käyttää tehtävissä, joihin kuuluu verotusta koskevan päätöksentekovallan käyttöä. Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia, korkotulon lähdeverosta annettua lakia ja seitsemää muuta lakia. Arvoisa puhemies! Työnantajan maksamien kollektiivisen lisäeläketurvan maksujen verokohteluun ei ehdoteta muutoksia. Lakimuutos tulisi voimaan vuoden 2027 alusta. Ehdotuksen tavoitteena on yhtäältä verotulojen kasvattaminen. Toisaalta ehdotuksen tavoitteena on myös siirtyä kohti neutraalimpaa ja yhdenmukaisempaa verojärjestelmää, jossa vapaaehtoinen eläkesäästäminen rinnastuisi aikaisempaa paremmin muihin säästämismuotoihin. Esityksessä ehdotetaan kohtuusyistä, että vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutukseen tai pitkäaikaissäästämissopimukseen kertyneet enintään 5 000 euron suuruiset säästövarat olisi mahdollista nostaa kokonaisuudessaan kertasuorituksena kahden vuoden aikana maksujen vähennyskelpoisuuden poistamisen voimaantulosta ilman, että suorituksia verotetaan korotettuna. Maksujen vähennyskelpoisuuden poiston arvioidaan lisäävän verotuottoja 37 miljoonaa euroa vuodessa vuodesta 27 alkaen. Valtion tuloverojen osuus tästä on 36 miljoonaa euroa. Mahdollisuuden nostaa pieniä säästövaroja arvioidaan lisäksi kasvattavan verotuloja 20 miljoonalla eurolla vuosina 2027 ja 2028. Arvoisa puhemies! Vapaaehtoisen eläkesäästämisen verotuen poistamisesta päätettiin hallituksen kehysriihessä keväällä 2024. Vapaaehtoisia yksilöllisiä eläkevakuutuksia ja pitkäaikaissäästämissopimuksia oli noin 437 000 henkilöllä. Kollektiivisen lisäeläketurvan maksuja maksoi vuonna 2023 noin 3 800 työntekijää, yhteensä 2,75 miljoonaa euroa. Uusia vapaaehtoisia yksilöllisiä eläkevakuutuksia tai pitkäaikaissäästämissopimuksia ei ole käytännössä otettu lainkaan vuoden 2013 lakimuutoksen jälkeen, jolloin eläkkeen maksamisen ikärajoja kiristettiin.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+4.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-03-26T14:15:43,2025-03-26T14:20:00,Hyväksytty,1.1 2025_30_4,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_5,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiontalouden sopeuttaminen vaatii valtavan määrän päätöksiä, jotta saadaan tuloja nostettua ja menoja karsittua. Yksi tällainen on käsittelyssä oleva vapaaehtoisen eläkesäästämisen verotuen poisto, joka tuo julkiselle taloudelle 57 miljoonan euron lisätulot vuodessa. Lausuntopalautteissa verotuen poistoa on kannatettu tehottomana tukimuotona. Puhemies! Tässä yhteydessä on syytä pysähtyä miettimään myös laajemmin Suomen verojärjestelmää. Se on vuosikymmenten saatossa paisunut monimutkaiseksi viidakoksi, jossa vähennykset, tuet ja erilaiset erityisjärjestelyt tekevät siitä vaikeasti hahmotettavan. Eikö olisi parempi, että verotus olisi kaikille selkeämpää ja tilanne huomioiden vähäisempää eikä sitä jatkuvasti ohjailtaisi erilaisin poikkeuksin ja etuuksin? Samalla meidän pitäisi panostaa enemmän suomalaisten taloustaitojen opettamiseen. Puhemies! Tässä valtiontalouden tilassa esitystä on helppo kannattaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+4.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-03-26T14:20:02,2025-03-26T14:20:58,Hyväksytty,1.1 2025_30_6,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_7,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kun nyt keskustellaan todella tästä vapaaehtoisen eläkesäästämisen maksujen verovähennysoikeuden poistamisesta, niin kuin ministeri totesi, se on kohtuullisen looginen jatko sille, mitä tässä talossa jo reilu kymmenen vuotta sitten on päätetty, minkä jälkeen todella näitä lisäeläkkeitä on huomattavasti vähemmän enää otettu, ja kun ottaa nyt huomioon valtiontaloudenkin tilanteen, niin tämä toimenpide kuulostaa kohtuullisen järkevältä. Mutta on totta kai niin, kun tämä taitaa kuitenkin koskettaa viime vuoden ja edellisen vuoden osalta vajaata pariasataatuhatta suomalaista, jotka ovat näitä maksuja verotuksessa vähentäneet, että heillehän tämä toimenpide on veronkiristys. Vaikutukset ovat suurin piirtein niin, että alle 50 000 euron tuloilla, jos olet säästänyt lisäeläkettä, veronkorotuksen suuruus on tuommoinen 150 euroa, ja sitten siitä ylöspäin kun katsotaan, niin 100 000 euron vuosituloilla taitaa veronkiristys olla tuommoinen kolmisensataa euroa vuodessa. Ymmärrän hyvin, että näiden satojentuhansien suomalaisten osalta varmasti moni miettii, että tähänkö päälle vielä veronkiristys tarvitaan, mutta niin kuin totesin, valtiontalouden näkökulmasta ja ottaen huomioon ne päätökset, joita jo aikaisemmin on tehty, tämä on kohtuullisen looginen toimenpide. Mutta sitten, arvoisa puhemies, tässä yhteydessä on varmaan hyvä todeta sekin, että tämä asiahan koskettaa vain nyt sitten niitä luonnollisia henkilöitä, jotka ovat itse säästäneet lisäeläkettä varten, ja varmaan sitten se suurempi kysymys, mikä aina myös kansalaisten suusta kuuluu, liittyy ihan muihin lisäeläkkeisiin, vaikkapa valtionyhtiöiden palkitsemisessa tarjottuihin lisäeläkkeisiin, joista itse asiassa tälläkin viikolla olemme jälleen saaneet lukea, kun eräs valtionyhtiö valtio-omistajan kannan vastaisesti kohtuullisen avokätisesti omaa johtoaan on palkinnut näillä erilaisilla lisäeläkejärjestelyillä. Voisi ajatella, että kansalaisten oikeustajun mukaista olisi kyllä hakea myös verotuksellisia ratkaisuja näihin kysymyksiin. Onko todella niin, että he, ketkä saavat kaikista suurimman ja painavimman kädenpuristuksen, jäävät kiristysten ulkopuolelle mutta sitten tavan kansan etuihin ollaan kyllä monesti valmiita koskemaan? Toivoisin, että tätäkin asiaa jatkossa enemmän pohdittaisiin, ja sitä kautta myös sitten verotukselliset näkökulmat, jotka liittyvät näihin eri lisäeläkejärjestelyihin, olisi varmaan myös kansalaisten oikeustajun mukaisesti paljon paremmin hoidettu. Sitten, arvoisa puhemies, en malta olla kyllä sanomatta tässä vaiheessa myös, kun ylipäätänsä verotuksesta tässä salissa keskustellaan ja sitten väitellään monesti ihan hyvinkin siitä, mihin suuntaan tätä asiaa pitäisi viedä, että todellahan nyt elämme tilanteessa, missä eri selvitysten pohjalta varsinkin keskituloisten suomalaisten verorasitus on korkeimmalla tasolla kymmeneen vuoteen. Voisi ajatella, että sillä on varmaan jotain tekemistä myös sen kanssa, että meidän kuluttajien luottamus on poikkeuksellisen alhaisissa lukemissa. Sehän on itse asiassa keskeinen syy siihen, miksi me emme myöskään ole saaneet talouskasvua käyntiin, koska ihmisillä ei ole luottamusta tulevaan. Kun tätä aihekokonaisuutta pohtii ja kun tässä keväällä on erilaisia verotoimenpiteitä ollut pilvin pimein ilmassa, millä me voisimme saada valtionkin toimenpitein kasvua liikkeelle, niin toivoisin todella, että kun vaalien jälkeen hallituskin tähän puoliväliriiheen käy, johon kyllä odotukset on nostatettu varsin korkeiksi, niin mikäli täällä verotuksen puolella jotain liikkumavaraa on, niin se todella käytettäisiin siihen, että tavallisten suomalaisten verorasitusta pystyttäisiin madaltamaan, koska sillä olisi valtavan positiivinen vaikutus myös kuluttajien luottamukseen ja sitä kautta ihan talouskasvuun. Arvoisa puhemies! Tähän loppuun on hyvä todeta, että mitä tulee sitten tähän käsittelyssä olevaan asiaan eli lisäeläkesäästämisen verokohteluun, niin todella olen siinä käsityksessä, että tämä on kohtuullisen johdonmukainen toimenpide suhteessa siihen, mitä jo aikaisemmin tässä talossa on tehty. Mutta ymmärrän hyvin, että moni heistä, joita tämä nyt kirpaisee, ajattelee, että vieläkö tähänkin joku veronkiristys tarvittiin. [Ben Zyskowicz: Eli mikä oli SDP:n kanta? Ei ihan tullut selväksi!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-03-26T14:21:06,2025-03-26T14:26:04,Hyväksytty,1.1 2025_30_8,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_9,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten tuossa äsken edellä totesimme, kysymys on vapaaehtoisen eläkesäästämisen verotuen poistamisesta, joka siis on tietenkin veronkiristys liki 200 000 ihmiselle. Mutta kuten myös äsken kuulimme, kyllähän edustaja Räsänen sen tosiasian myös sanoi, että tietenkin tässä taloudellisessa tilanteessa jollakin tavalla voi ymmärtää sitä, että lisätuloja tarvitaan. Tällähän arvioidaan saatavan 37 miljoonaa vuodesta 27 lähtien, niin että siitä suuruusluokasta nyt puhutaan. Mutta kuitenkin kyllä minäkin ymmärrän hyvin, että eivät ne veronkiristykset koskaan kovin hyvältä vaikuta, ja tämä nyt sitten kohdistuu tuleviin eläkkeensaajiin. Puhemies! Kun tässä nyt puhutaan tulevien eläkkeensaajien veronkiristyksistä, niin minä haluaisin kyllä muistuttaa tässä vaiheessa myös siitä, että hallitus on valitettavasti onnistunut nyt tekemään jo tällä hetkellä kiristyksen nykyisten eläkeläisten verotukseen. Puhun tietenkin tästä hallituksen kehittelemästä lisäverosta eläkkeensaajille, jota olen usein tässä salissa nimittänyt ryöstöveroksi. Se ei ole ollenkaan hyväksyttävää, että tässä tilanteessa hallitus keksi vieläpä lisäverottaa eläkkeensaajia, kun päinvastoin nimenomaan tänä päivänä tarvittaisiin sitä ostovoimaa myös eläkkeensaajien kukkaroon. Minä ihmettelen tätä ryöstöveroa myös siksi, että kaivoin tuossa pääministeri Orpon sitaatin, mitä hän ennen vaaleja sanoi. Hän sanoi, että ”tehdään se nyt kerralla selväksi: me emme leikkaa sote-palveluista emmekä nipistä eläkeläisten ostovoimaa”. Ja juuri äsken kuulimme erittäin perustellun välikysymystekstin, minkä edustaja Heinäluoma luki, jossa nimenomaan kysytään näiden lisä-sote-leikkausten perään, ja nyt sitten tässä hallitus on niiden lisäksi myös nimenomaan nipistänyt eläkkeensaajien ostovoimaa tällä ryöstöverolla. Kuten tuossa edustaja Räsänen totesi, nyt tilanne on se, että selvitysten mukaan tämä hallitus verottaa ihan tavallista keskituloista palkansaajaa enemmän kuin kymmeneen vuoteen, eli se verotaakka on kovin kireä, ja mehän olemme tunnetusti SDP:ssä esittäneet toisenlaista ratkaisua, sitä, että pieni- ja keskituloisten verotaakka olisi pienempi, ja tästä tietenkin toivon hallituksen ottavan koppia. Ministeri Purra, kun tuossa tulivat esiin nämä lisäeläkkeet esimerkiksi valtionyhtiöiden osalta, niin toivon, että voisitte esimerkiksi omassa puheenvuorossanne vielä kommentoida, että kannattaisiko siitäkin ottaa koppi, että myös sinne sitten näitä veronkiristyksiä tehtäisiin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-03-26T14:26:06,2025-03-26T14:28:46,Hyväksytty,1.1 2025_30_10,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_11,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2025 vp,"Kunnioitettu puhemies! Arvoisa ministeri! Käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä sujuvoitetaan veromenettelyjä ja täsmennetään verotuksen sääntelyä. Esimerkiksi Eta-alueen rajoitetusti verovelvolliset voitaisiin jatkossa merkitä ennakonperintärekisteriin ilman erillistä verosopimusta Suomen kanssa. Pitkään käytäntönä ollut ennakonpidätyksen toimittamisen laiminlyönnistä aiheutuva kaavamainen 40 prosentin pidätys kirjataan nyt myös lakiin, koska tämän suhteen on ollut jopa korkeimmassa hallinto-oikeudessa epäselvyyksiä. Verohallinnolle mahdollistetaan vuokratyövoiman käyttö, jotta etenkin puhelinpalvelun ruuhkia voidaan vähentää. Esityksen keskeinen osio on kuitenkin vapaaehtoisen eläkesäästämisen verotuen poisto. Tästä päätettiin viime vuoden keväällä, kun hallitus linjasi kolmen miljardin lisäsopeutuksesta hallitusohjelmassa päätetyn kuuden miljardin päälle. Tämän verotuen poiston arvioidaan vahvistavan julkista taloutta 57 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 alkaen. Vakuutuksen perusteella maksettavan eläkkeen verotus pysyy pääosin ennallaan. Kuitenkin enintään 5 000 euron suuruiset eläkesäästöt voisi nostaa kertasuorituksena lain voimaantulon jälkeen ilman, että suoritusta verotetaan korotettuna. Tämän arvioidaan lisäävän verotuloja noin 20 miljoonaa euroa vuosina 2027 ja 2028. Arvoisa puhemies! Verotuksen pitäisi olla mahdollisimman neutraalia, ja verotusjärjestelmän pitäisi olla mahdollisimman helposti ymmärrettävissä. Tällä hetkellä se ei ole kumpaakaan. Vapaaehtoisen eläkesäästämisen verotuen poisto on yksi keino, jolla verotuksen neutraaliutta saadaan lisättyä. Verotusjärjestelmän paremman ymmärrettävyyden eteen on tehtävä lisää työtä, ja Suomesta on tehtävä maailman talousosaavin kansa, kuten hallitusohjelmassa on linjattu. Arvoisa puhemies! Tässä kuussa uutisoitiin, että hallitus on poistamassa kaivosten ja datakeskusten verotuen eli niiden alennetun sähköverokannan. Verotuelle on ehkä aikanaan ollut perusteet, mutta esimerkiksi datakeskuksille Suomi on houkutteleva ympäristö viileän ilmastonsa ja puhtaan sähköntuotantonsa vuoksi. Erilliselle verotuelle ei ole perustetta. Toivotan hallitukselle rohkeutta tarkastella myös muita verotukia kriittisesti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+4.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-03-26T14:28:50,2025-03-26T14:31:48,Hyväksytty,1.1 2025_30_12,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_13,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Verotuksen tehtävänä on turvata yhteiskunnan toiminta, mutta samalla sen on oltava oikeudenmukaista, kannustavaa ja ennakoivaa. Yhteiskunnan tulee verottaa vain välttämätön, jotta ahkeruudesta ja yritteliäisyydestä aidosti palkitaan. Hallituksen esitys tuloverolain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta vastaa tähän periaatteeseen. Arvoisa herra puhemies! Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi vapaaehtoisen eläkesäästämisen ja pitkäaikaissäästämisen verovähennysoikeus. On tärkeää todeta, että vaikka verovähennysoikeus päättyy, kukaan ei estä kansalaisia jatkamasta omaehtoista eläkesäästämistä. Ei kuitenkaan voi olla niin, että vapaaehtoinen eläkesäästäminen on yhteiskunnalle hallinnollisesti raskaampaa ja kalliimpaa kuin siitä saatavat hyödyt. Vapaaehtoisen eläkesäästämisen suosio on hiipunut jo vuosien ajan. Valtaosa nykyisistä säästösopimuksista on tehty ennen vuotta 2010, eikä uusia sopimuksia ole juurikaan solmittu vuoden 2013 jälkeen, jolloin eläkesäästöjen nostamisen alaikärajaa korotettiin. Samalla on nähty, että pienimuotoiseen eläkesäästämiseen liittyvät hallinnolliset kulut voivat olla säästön tuottoa suuremmat pitkällä aikavälillä. Tosiasiassa nykyinen verotuki on tullut kalliiksi yhteiskunnallemme ilman, että se olisi merkittävästi lisännyt säästämistä. Verotuen poistaminen yksinkertaistaa verojärjestelmää ja vahvistaa julkista taloutta. Arvoisa herra puhemies! Esityksellä parannetaan myös verovalvontaa muun muassa laajentamalla tiedonantovelvollisuuksia ja -velvoitteita ja ennakonpidätysmenettelyä. Verotuksen yhdenvertaisuus ja valvonnan oikeudenmukaisuus ovat jokaisen kansalaisen etu. On tärkeää, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti ja tasavertaisesti ja että rehellinen työnteko on aina kannattavaa. Verohallinnon toimintaa tehostetaan lisäksi sallimalla vuokratyövoiman käyttö avustavissa tehtävissä. Tämä on käytännönläheinen uudistus, joka turvaa Verohallinnon kyvyn palvella kansalaisia laadukkaasti myös ruuhkahuippujen aikana. Samalla on tärkeää huolehtia siitä, että viranomaisvastuu ja tietoturva säilyvät ensiluokkaisina. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on kyse hallinnollisen taakan keventämisestä, julkisen talouden tasapainottamisesta ja oikeudenmukaisen verotuksen vahvistamisesta. Kansalaisten luottamus verojärjestelmään syntyy selkeydestä, oikeudenmukaisuudesta ja siitä, että yhteiset varat käytetään vastuullisesti. Kannatan hallituksen esitystä. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-26T14:31:54,2025-03-26T14:35:38,Hyväksytty,1.1 2025_30_14,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Valkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_15,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vahva talous on hyvinvoinnin perusta, ja Suomi on jo pitkään ollut vaarallisesti velkaantuva yhteiskunta, jonka perusta on kaukana terveestä. Tämän hallituksen tärkein tehtävä on pelastaa hyvinvointiyhteiskunta myöskin tuleville polville laittamalla talous kuntoon, ja sitä, totta vie, tehdään laajalla sopeutusohjelmalla, joka on kooltaan historiallinen, ei missään nimessä helppo mutta sitäkin tarpeellisempi. Tämä kyseinen hallituksen esitys on pieni osa tätä sopeutusohjelmaa, ja ehkä on hyvä korostaa sitä, että kyseessä on siis yhden sijoitustuotteen erillisen verotuen poisto. Yksilötasolla ilmiöön nimeltä vapaaehtoinen eläkesäästäminen ei puututa. Ihminenhän voi varautua lukemattomin eri tavoin, ja kannattaakin varautua omiin eläkepäiviin. Kokonaisuudessaan säästämisen ja sijoittamisen verotus tässä ei mihinkään muutu, vaan kyse on tosiaan yhden vakuutustuotteen verokohtelun muuttamisesta, ja kuten täällä jo todettiinkin, pitkään aikaan enää uusia näitä ei ole otettu. Tässä mielessä kyse on myös verojärjestelmän neutraaliuden parantamisesta, eli varsin perusteltu esitys. Toki pääasiallinen peruste on fiskaalinen. Haluan nostaa tästä hallituksen esityksestä, jossa on siis muitakin lakeja kuin tuloverolaki muutettavana, esille myöskin sen, että täällä tehdään hyvä järkevöitys julkiseen palvelutuotantoon, eli vuokratun työvoiman käyttö mahdollistetaan verotuksen avustavissa tehtävissä Verohallinnolle. Tämäntyylistä julkisen sektorin kehittämistä meidän aina kaikissa tilanteissa kannattaa tehdä, kun se on mahdollista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+4.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2025-03-26T14:35:38,2025-03-26T14:37:48,Hyväksytty,1.1 2025_30_16,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_17,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin tämän itse maksetun eläkkeen veroetuuden poistaminen on arvion mukaan, kuten kuulimme äsken, noin 20 miljoonan euron suuruinen etuus, joka menetetään. Jos hieman mittaluokkaa hakee tälle luvulle, niin yli 12 000 miljoonaa kun otetaan velkaa, niin 20 miljoonan parannuksesta siinä voisi sanoa, että se on lähinnä statistinen tapahtuma, hyvin pieni, mutta totta kai askel oikeaan suuntaan. Ja toisaalta kun tarkastelee sitä eläkesäästäjää itseään, niin tämän päivän maailmassahan löytyy kaiken maailman instrumentteja, joilla voidaan omaa eläketurvaa parantaa. Muitakin omaeläkemahdollisuuksia on olemassa, ja tietenkin voi sijoittaa rahojaan ihan minne vain, ja rohkeimmat lottoavat — kaikki tältä väliltähän on käytettävissä. Että kyllä niitä keinoja löytyy, joten uskon, että tämä ei ole tämän suurempi asia kuin mitä nyt olemme kuulleet. Tämän keskustelun ehkä paras anti on tietoisuus siitä, että valtiontalouden tilanne on todella kurja. Kaikkihan me sen tiedämme. Jos tähän tilanteeseen ei saada puututtua tehokkaalla kädellä, niin se on kuitenkin varmaa, että veroja kiristämällä tai pieniä verohelpotuksia tekemällä se ei tule onnistumaan. Ainoa, missä se voisi toimia, on näiden valtavien turhien kulujen poistaminen. Olen niistä puhunut teille jo pitkään. En lähde itseäni toistamaan sen enempää, totean vain, että jos näitä valtavien lisäkulujen automaatteja ei tässä maassa ruveta purkamaan, niin sitten kohtapuolin, muutaman vuoden päästä, puretaan semmoisia juttuja, joita ei kukaan halua, ja sitä päivää minä en mielelläni toivoisi näkeväni.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-03-26T14:37:48,2025-03-26T14:39:25,Hyväksytty,1.1 2025_30_18,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_19,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2025 vp,"Kiitoksia, kunnioitettu puhemies! Edustaja Hoskosen pääviesti oli aivan oikein, ja se oli vakava. Mutta poimitaan yksi luku, tämä 20 miljoonaa. Tämä tulee siis siitä, että mahdollistetaan, että ennenaikaisesti nostetaan näistä eläkevakuutuksista enintään viisi tonnia. No, tämä tulee siis tulona valtiolle. Tästä eläkevakuutuksen ja pitkäaikaissäästämisen vähennyskelpoisuuden poistosta valtio saa 37 miljoonaa, mutta se 20 miljoonaa tulee niistä ennenaikaisista nostoista. Leikittelen ajatuksella, että jos mahdollistettaisiin ennenaikaisia nostoja enemmän, vaikka 10 000:een asti, niin saisiko valtio sieltä silloin 40 miljoonaa tuloja. En tiedä, tämä on vain tämmöinen ajatusleikki. Tosiaan mehän on mahdollistettu paljon näitä muitakin vakuutustyyppisiä tuotteita. Säästö- ja sijoitusvakuutuksia on Suomessa ilmeisesti jo 600 000 kappaletta ja myöskin 340 000 osakesäästötiliä, joilla on tietyt etuudet tietenkin sen sijoitustoiminnan kautta. Kansalaiset ovat lähteneet aktiivisesti sijoittamaan, ja sitä kautta myös kansankapitalismi toimii. Nyt poistetaan tämä tietty etu, koska, niin kuin tässä aikaisemmin on sanottu, eihän näitä eläkevakuutuksia enää ole tehty vuoden 2013 muutosten jälkeen. Silloin käytännössä nostettiin eläkeikää ja sitten säästöjen nostoaikoja pidennettiin. Ei kenenkään enää ole ollut kannattavaa tehdä näitä eläkevakuutussopimuksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+4.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2025-03-26T14:39:26,2025-03-26T14:41:04,Hyväksytty,1.1 2025_30_20,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2025 vp,"Kiitoksia. — Keskustelulle tässä vaiheessa varattu aika lähestyy loppuaan. — Vielä vastauspuheenvuoro, ministeri Purra, neljä minuuttia. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_21,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajille keskustelusta. Siinä käsiteltiin jokseenkin yleisellä tasolla verotusta, veropolitiikkaa ja sitten tästä esityksestä erityisesti verotuen poistoa eläkesäästämiseen liittyen. Kuvattiin valtion saamaa verotuottoa ja syitä, minkä vuoksi tähän päätökseen on vuosi sitten kehysriihessä päädytty. Yleisenä huomiona se, että tässä on esimerkki toimenpiteestä, jota voidaan pitää aika tehottomana verotukena. Tuki on selvästi kohdistunut enemmän paremmin voivalle, hyvätuloisemmalle väestönosalle tämän verotuen... Tai ylipäätänsä eläkesäästämiseen tehdyt muutokset ovat käytännössä aiheuttaneet jo kauan sitten sen, että tämä tilanne on ollut melkoisen staattinen. Ja nyt sitten, kun hallitus on tehnyt tähän tämän muutoksen, jolla saadaan valtion tulopuolelle hieman kovasti tarvittavaa täytettä — ja sosiaalidemokraateistakin tätä osattiin ainakin kohtuullisen oikeana pitää — kritiikiltä ei tässäkään tapauksessa säästytty. Siitä huolimatta, että tämä taitaa täyttää kaikki teidän vaatimuksenne juuri sellaisten verotukien poistamisesta ja kiristyksestä, joita te olette kannattaneet, edustaja Räsäsen oli pakko tätäkin moittia, [Joona Räsäsen välihuuto] mikä kertoo ehkä tästä kokonaiskeskustelusta. Meiltä ei ole tullut yhtä ainutta sen paremmin veropuolelle kuin menopuolellekaan kohdistuvaa toimea, jota oppositiosta voitaisiin kannattaa, mikä kertoo tietenkin tästä kokonaisuudesta. Mutta kaikkein paras vaihtoehto edetä tiellä kohti toivottavasti joskus koittavia veronalennusmahdollisuuksia on juuri se, minkä edustaja Hoskonenkin täällä nosti esille, eli menojen leikkaaminen, käyttötalousmenoista säästäminen. Vaikka se on tässä taloudessa ja kansantaloudessa, yhteiskunnassa välttämätöntä siksikin, että me pystymme tulevaisuudessa tässä väestönkehityksessä pitämään huolen hyvinvointiyhteiskunnan palveluista ja etuuksista, niin erityisesti tätä poliittista suuntausta edustavalle se on myös ainoa reitti siihen, että me pystyisimme joskus sitä korkeaa kokonaisveroastetta saamaan alaspäin. Sen sijaan tämä malli, jossa esitetään samaan aikaan sekä veromoukaria että sitä, että mistään ei säästetä, ei tosiasiassa mene lainkaan tähän suuntaan, siitä huolimatta, että se retorisesti varsinkin ennen vaaleja saattaa olla houkuttelevaa. Puhemies! Lyhyesti: Kokonaisveroaste tällä hallituskaudella ei nouse siihen verrattuna, millaiseksi se viime hallituskaudelta meille jäi. Olemme vasta puolivälissä hallituskautta, ja nyt jo tilanne on selkeästi tämä. Se, mikä yleisesti kokonaisveroastetta on alaspäin hilannut, on erityisesti liikenteessä tapahtuvat muutokset eli liikenteen sähköistyminen, koska sähköistyneestä liikenteestä kerätään selvästi vähemmän verotuloja. Mutta näillä puheilla. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+4.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-03-26T14:41:12,2025-03-26T14:44:36,Hyväksytty,1.1 2025_30_22,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2025 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_30_23,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2025 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 4 käsittelyä. — Sinne on jäänyt yksi puheenvuoro. Edustaja Strandman on poissa., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_30_24,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_30_25,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esittelen nyt tosiaan tämän lakivaliokunnan mietinnön ja samalla haluan kiittää näitä aloitteen tekijöitä. Kiitän myös lakivaliokuntaa tämän sensitiivisen aiheen asianmukaisesta käsittelystä. Uskon, että tämä hyvä henki, mikä meillä valiokunnassa oli, jatkuu myös tämän keskustelun ajan. Tämä lakivaliokunnan mietintö tosiaan koskee kansalaisaloitetta, jonka tavoitteena on kieltää hoidot, jotka tähtäävät seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen niin kutsuttuun eheyttämiseen. Näillä eheytyshoidoilla ja -terapioilla tarkoitetaan kansalaisaloitteen mukaan seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin muuttamiseen tähtääviä hoitomuotoja. Aloitteessa katsotaan, että vaikka eheytyshoidot useimmissa tapauksissa ehkä täyttäisivätkin pahoinpitelyn tunnusmerkistön, olisi eheytyshoitojen aiheuttamien haittojen torjumiseksi tehokkainta säätää ne erikseen lailla rikollisiksi tahi muuttaa pahoinpitelyn määritelmää rikoslaissa siten, että se yksiselitteisesti sisältää myös nämä eheytyshoidot. Aloitteessa edellytetään lainvalmisteluun ryhtymistä eheytyshoitojen kriminalisoimiseksi. Kyse on toimenpidealoitemuotoisesta ehdotuksesta, joka ei sisällä mitään konkreettisia lakiehdotuksia. Lakivaliokunnan mietinnössä kuvataan ensiksi tätä oikeustilaa täällä Suomessa ja eräissä muissa maissa. Suomessa ei ole lainsäädäntöä kansalaisaloitteessa tarkoitetuista eheytyshoidoista. Niitä ei ole lailla erityisesti kielletty, eikä niitä ole rikoslaissa erikseen siis kriminalisoitu. Eheytyshoidoissa tarkoitettuihin tilanteisiin voidaan kuitenkin soveltaa rikoslain pahoinpitelyä koskevia säännöksiä, joiden lisäksi merkityksellisiä voivat tapauskohtaisesti olla useat muut rikoslain säännökset, kuten esimerkiksi säännökset syrjinnästä tai pakottamisesta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tiedossa ei ole aloitteessa tarkoitettuja eheytyshoitoja koskevaa oikeuskäytäntöä. Käräjäoikeuden käsiteltäväksi on kuitenkin aivan vastikään tullut tapaus, jossa vastaajia syytetään pahoinpitelystä, koska heidän väitetään antaneen tämmöistä eheytyshoitoa eräälle henkilölle, mutta tuomioistuin ei ole vielä antanut tässä asiassa ratkaisua. Kansainvälisesti sitten taas tilanne vaihtelee. Jotkin valtiot ovat kieltäneet eheytyshoidot lailla, ja joissakin valtioissa taas on tukeuduttu terveydenhuollon ammattijärjestöihin, joiden tehtävänä on ryhtyä kurinpitotoimenpiteisiin eheytyshoitoihin osallistuvia jäseniään vastaan. Pohjoismaista, lähimmistä verrokkimaista, Norja on kriminalisoinut eheytyshoidot erikseen. Ruotsissa tätä asiaa on vuosien mittaan selvitetty mutta on päädytty katsomaan, että nykyiset rangaistussäännökset kattavat vakavimmat vaikuttamistavat ja että ne teot, jotka jäävät rangaistavan alan ikään kuin ulkopuolelle, eivät ole niin vakavia, että olisi aiheellista säätää kriminalisoinnista. Valtaosa lakivaliokunnan kuulemista asiantuntijoista pitää näitä eheytyshoitoja yksiselitteisesti vahingollisina. Niiden katsotaan voivan loukata useita hoidettavien perus- ja ihmisoikeuksia, kuten yhdenvertaisuutta sekä oikeutta terveyteen ja yksityisyydensuojaan. Erityisen haavoittuvina pidetään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvia yksilöitä sekä myös lapsia ja nuoria. Niin kutsuttua eheyttämistä kerrotaan tapahtuvan erityisesti uskonnollisissa yhteisöissä mutta myöskin esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä, joskaan näissä jälkimmäisissä ei välttämättä katsota olevan kyse tietoisesta eheyttämisestä. Toisaalta on tuotu esiin, että ilmiöstä on varsinkin Suomessa vain rajallisesti tällaista tutkittua tietoa. Asiantuntijoiden näkemykset, arvoisa puhemies, aloitteessa ehdotetusta eheytyshoitojen kriminalisoimisesta kuitenkin jakaantuvat. Osa kannattaa aloitteessa ehdotettua lainvalmisteluun ryhtymistä eheytyshoitojen kriminalisoimiseksi, kun sitten taas osa ei pidä sitä aiheellisena tai jopa vastustaa sitä. Osa vuorostaan katsoo, että se, pitäisikö eheytyshoidot Suomessa kriminalisoida vai ei, vaatii tarkempaa selvitystä tästä ilmiöstä sekä arviota nykyisen rikoslainsäädännön soveltamisesta siihen. Toisaalta esille on myös tuotu, että eheytyshoidot tulisi rangaista osana niin kutsutun pakottavan kontrollin rangaistavuutta. Tältä osin sääntelymallina on viitattu oikeusministeriölle laadittuun selvitykseen, jossa ehdotetaan, että rikoslakiin säädetään pakottavasta kontrollista uusi rikostunnusmerkistö. Lakivaliokunta päätyy mietinnössään katsomaan, että aloitteessa tarkoitetuissa eheytyshoidoissa on kyse terveydelle haitallisesta, kohteensa perus- ja ihmisoikeuksia loukkaavasta toiminnasta. Vaikka rikoslain rangaistussäännösten voidaan katsoa jo nykyisinkin voivan tulla sovellettaviksi eheytyshoitoihin liittyviin tilanteisiin, oikeustila ei välttämättä ole riittävän selkeä eikä myöskään kattava. Haasteita vaikuttaa liittyvän eheytyshoitojen merkityksen tunnistamiseen suhteessa nykyisiin rangaistussäännöksiin sekä nykyisten rangaistussäännösten soveltamiseen psyykkisen väkivallan tilanteisiin. Valiokunnan mielestä nykyinen oikeustila ei ole ongelmaton, kun otetaan huomioon eheytystoiminnan vakava luonne sekä toiminnan kielteiset vaikutukset seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksiin. Näin ollen valiokunta katsookin, että eheytystoiminnan kieltoa ja rangaistavuutta on aiheellista selventää. Tällä voidaan korostaa eheytystoiminnan paheksuttavuutta ja moitittavuutta, millä voidaan sitten arvioida olevan yleis- ja erityisestävää vaikutusta. Lisäksi rangaistavuutta selkeyttämällä voidaan tehostaa ilmiön tunnistamista sekä edelleen torjuntaa. Sääntelymalliin valiokunta ei sinänsä ota kantaa vaan katsoo, että eri vaihtoehtoja on perusteltua selvittää ja arvioida lainvalmistelua sitten tarkemmin. Arvoisa puhemies! Mietinnössä on käyty läpi lakivaliokunnan rikoslain käytölle aiemmin eri yhteyksissä asettamia yleisiä edellytyksiä ja kriminalisointiperiaatteita sekä perustuslakivaliokunnan käytäntöä. Lakivaliokunta korostaa, että rangaistussäännösten säätämiselle asetetut vakiintuneet yleiset edellytykset ja kriminalisointiperiaatteet sekä perusoikeuksista tällaiselle sääntelylle asettuvat rajoitukset tulee ottaa lainvalmistelussa asianmukaisesti huomioon normaalien lainvalmisteluperiaatteiden mukaisesti. Johtopäätöksenään lopulta lakivaliokunta päätyi puoltamaan, että kansalaisaloitteeseen sisältyvä ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä hyväksytään. Valiokunta piti tärkeänä, että tähän lainvalmisteluun myös ryhdyttäisiin ripeästi. Mietintö ei kuitenkaan ollut yksimielinen, mutta päätösehdotus kuuluu, että eduskunta hyväksyy kansalaisaloitteeseen 6/2023 sisältyvän ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä. Kaksi vastalausetta tähän sitten tuli. — Kiitokset.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-03-26T14:45:02,2025-03-26T14:53:58,Hyväksytty,1.1 2025_30_26,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Kiitoksia, edustaja Eerola. — Edustaja Gebhard, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_27,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Elisa,Gebhard,Kansanedustaja,SD,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eheytyshoidot eivät ole hoitoja ollenkaan, vaan rajua henkistä väkivaltaa. Siksi on erittäin hyvä asia, että lakivaliokunta on päätynyt esittämään tämän kansalaisaloitteen hyväksymistä. Kiitän valiokunnan laajaa enemmistöä yhteistyöstä aloitteen hyväksi. En usko, että tässä salissa pystytään kovin vahvasti samastumaan eheytyshoitojen uhrien kokemuksiin. Toivon kuitenkin, että mietimme, miltä se tuntuu, kun oma perhe tai laajemmin koko yhteisö viestittää, että juuri sinä olet vääränlainen ja sinut täytyy korjata. Miltä se tuntuu, kun olet alaikäinen ja omat vanhempasi vievät sinut sielunhoitoterapiaan, niin että voisit parantua omista ajatuksistasi? Entäpä se, kun lähiyhteisösi painostaa sinua harjoittelemaan, että voisit olla enemmän maskuliininen tai enemmän feminiininen? Usein eheytyskeskustelussa unohtuu, että eivät nämä niin kutsutut hoidot tapahdu missään tyhjiössä. Tosiasiassa ne ovat osa sateenkaarihistoriaa, joka on syrjinnän ja ennakkoluulojen varjostama. Ei eheytyshoitoja tapahdu sellaisessa ympäristössä, jossa jokaisen seksuaalisen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti ovat arvokkaita ja hyväksyttyjä. Nämä hoidot ovat yksi syrjinnän muoto ja vakava sellainen, koska niillä pyritään kajoamaan syvälle ihmisen identiteettiin. No, miksikä me sitten tarvitsemme sääntelyä näiden hoitojen kieltämiseksi? Useat kansainväliset ihmisoikeusinstituutiot ovat todenneet nämä hoidot kansainvälisten ihmisoikeussopimusten turvaamia ihmisoikeuksia loukkaaviksi ja suositelleet toimia niiden kieltämiseksi. Ainakin 14:ssä eri maassa eheytystoimintaa rajoitetaan jollain tavalla lainsäädännöllä. Uusia tuoreita kieltoja on toteutettu esimerkiksi Islannissa ja Norjassa. Kun puhumme eheytyshoidoista, puhumme hyvin perustavanlaatuisen oikeushyvän suojaamisesta. Yksilön itsemääräämisoikeus, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi ovat sellaisia oikeushyviä, joiden suojaamiselle on vahva tarve, varsinkin kun kyse on haavoittuvassa asemassa olevista vähemmistöistä. Valiokunnassa kuullut asiantuntijat toivat esiin, että eheytyshoitoihin liittyy merkittävää psyykkistä, emotionaalista ja fyysistä vahinkoa, joka voi jättää pitkäaikaisia traumoja niiden kohteeksi joutuneille. Psyykkisiä haittoja ovat muun muassa ahdistuneisuushäiriöt, masennus, syyllisyyden ja häpeän tunteet, itsearvostuksen heikkeneminen sekä pahimmillaan itsetuhoiset ajatukset. Emotionaalisella tasolla eheytyshoidot voivat johtaa eristäytymiseen, ihmissuhteiden katkeamiseen, perhesuhteiden ja sosiaalisten verkostojen heikkenemiseen sekä vahvaan identiteettikriisiin, kun yksilön oma seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli-identiteetti leimataan ongelmaksi tai sairaudeksi. Vakavissa tapauksissa eheytyshoitoihin voi liittyä myös fyysistä väkivaltaa, kuten parantaviksi väitetyt, uskonnollisiksi rituaaleiksi naamioidut pahoinpitelyt. On myös huomattava, että vaikka eheytystoimintaa on Suomessa harjoitettu jo pitkään, ei aiheesta ole oikeuskäytäntöä, vaikka käräjäoikeuden käsiteltäväksi onkin toki vastikään tullut asiaa koskeva tapaus. Tuomioistuin ei tässä ole vielä ehtinyt antaa ratkaisua. Oikeuskäytännön puuttumisesta voi esimerkiksi päätellä, että eheytyksen uhrit eivät tunne omia oikeuksiaan. Samanaikaisesti parhaimmillaankin on epäselvää, missä määrin pahoinpitely- ja pakottamisnimikkeen nojalla voitaisiin nykytilassa tosiasiassa tuomita rikosoikeudelliseen rangaistukseen eheytyshoitojen toteuttamisesta tai niihin painostamisesta. Tällainen puuttuminen todennäköisesti jäisi hyvin avoimeksi ja satunnaiseksi parhaimmillaankin, ja tämä ei ole oikeusvarmuuden kannalta lainkaan tyydyttävä tilanne. Rikosoikeudellisen legaliteettiperiaatteen vuoksi nimenomainen, selkeästi tähän toimintaan soveltuva kriminalisointi olisi parempi vaihtoehto, ja lain soveltamisen ollessa epäselvä on myös lainsäätäjän tehtävä sitä selkeyttää tavalla, joka varmistaa kattavuuden. Arvoisa puhemies! Toivon todella, että saamme viimein Suomessa kiellettyä eheytyshoidot, ja lopuksi totean, että suuren kiitoksen ansaitsevat aloitteen tekijät ja allekirjoittajat. Sateenkaari-ihmisten oikeuksia on historiamme ajan usein edistetty nimenomaan kansalaisaloitteiden avulla. Tämä kertoo, että suuri ja aktiivinen joukko kansasta puolustaa sateenkaari-ihmisiä. Vaikka eheytyshoidot toivottavasti eivät koske monia, monet välittävät. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Elisa Gebhard,1488,2025-03-26T14:54:21,2025-03-26T14:59:46,Hyväksytty,1.1 2025_30_28,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Jonkunlaista kiinnostusta näyttää olevan debattiin, joten edustajat voivat pyytää minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Päivi Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_29,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä edustaja Gebhardin puheessa nousi esiin juuri se ongelma, jonka vuoksi mielestäni tämä kriminalisointi olisi ongelmallinen ja vahingollinen. Hän nosti esiin perheet, erilaiset yhteisöt, uskonnolliset yhteisöt, ja tässäkin puheenvuorossa jäi määrittelemättä tämä koko eheytyksen käsite, mitä sillä lopulta tarkoitetaan. Mahdollinen kriminalisointi johtaisi helposti poliisitutkintoihin, syytteisiin, oikeudenkäynteihin, joissa ruodittaisiin toisistaan poikkeavin muistikuvin esimerkiksi menneitä, yksittäisiä keskusteluhetkiä tai rukoushetkiä. Tässä aloitteessa henkilön itsensä pyytämän rukoushetken kriminalisointia esimerkiksi vaaditaan kiellettäväksi sen vuoksi, että seksuaalinen tai sukupuolinen suuntautuminen ei voi muuttua. Kaikki tiedämme, että identiteetit voivat suuntaan tai toiseen muuttua, ja toiseksi esimerkiksi rukoushetkissä usein [Puhemies koputtaa] rukoillaan vaikkapa parantumattoman syövän puolesta. Tiedämme, että se on inhimillisesti mahdotonta, [Puhemies koputtaa] mutta silti näitä hetkiä pidetään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-03-26T15:00:04,2025-03-26T15:01:25,Hyväksytty,1.1 2025_30_30,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Gebhard, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_31,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Elisa,Gebhard,Kansanedustaja,SD,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Totta kai me tarvitsemme täsmällisen ja tarkkarajaisen lainsäädännön, jossa kaikki käsitteet ovat selviä. Ei kukaan ole väittänyt mitään muuta, ja oletettavasti normaalissa lainvalmisteluprosessissa näitä aina mietitään. Mutta ehkä vastakysymyksenä voisin esittää, että kun kuitenkin aika monessa maassa on pystytty nämä eheytyshoidot nimenomaisesti kieltämään ja on pystytty luomaan tällaisia määritelmiä, niin itse en ole ollenkaan vakuuttunut siitä, että tämä ei olisi muka Suomessa mahdollista. Ajattelen niin, että nimenomaan tarvitaan tällainen oikeustilaa selkeyttävä, marginaalisessa ryhmässä olevia, haavoittuvaisia ryhmiä suojeleva lainsäädäntö.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Elisa Gebhard,1488,2025-03-26T15:01:25,2025-03-26T15:02:16,Hyväksytty,1.1 2025_30_32,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_33,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitos aloitteen tekijöille, että olemme tässä pisteessä tänään. Oma kantani, samoin kuin kokoomuksen puoluekokouskanta, on selvä, elikkä eheytyshoidot tulee kriminalisoida, koska näillä hoidoilla on huomattava negatiivinen vaikutus niiden kohteeksi joutuville. Ne voivat aiheuttaa vakavia psyykkisiä haittoja ja mielenterveyden ongelmia, ja vaikka tällä hetkellä rikoslain rangaistussäännöksiä voidaan soveltaa eheytyshoitoihin liittyviin tilanteisiin, niin oikeustila ei missään määrin ole riittävän selkeä eikä kattava. Nykyinen oikeustila huomioiden on tärkeää, että tätä rangaistavuutta selvitetään tarkemmin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2025-03-26T15:02:16,2025-03-26T15:03:02,Hyväksytty,1.1 2025_30_34,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_35,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Me puhumme tosiaan tänään eheytyshoidoista, vaikka kyse ei ole hoidoista alkuunkaan vaan puoskaroinnista ja henkisestä väkivallasta. Jokainen voi omalla kohdallaan kuvitella näitten hoitojen mielettömyyden, jos asettaa itsensä siihen tilanteeseen, että vaikka edustaja Räsästä, joka tässä edellä painavasti puhui, yritettäisiin käännyttää heterosta homoksi tai jos jotain miestä yritettäisiin käännyttää miehestä naiseksi tai naista mieheksi. Siitä ei mitään tule, mutta paljon vahinkoa voidaan saada aikaan. Eheytyshoidot on korkea aika kieltää myös Suomessa, ja on hyvä, että lakivaliokunnan selvä enemmistö on tälle kannalle kallistunut. Ennen kaikkea tietysti kiitos kaikille niille tuhansille suomalaisille, joiden ansiosta pääsemme tätä asiaa jälleen kerran eduskunnassa käsittelemään ja ottamaan tämän askeleen eteenpäin kohti yhdenvertaisuutta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-03-26T15:03:03,2025-03-26T15:03:59,Hyväksytty,1.1 2025_30_36,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_37,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Puhemies! Kaikenlainen pakottaminen ja painostaminen yksilön sukupuoli- ja seksuaalikäsitysten muuttamiseksi on tuomittavaa ja väärin, mutta tämän kansalaisaloitteen yksi iso ongelma on se, että nimenomaan siinä ei tule esille sitä, mikä kaikki ylipäätään luettaisiin kriminalisoitavaksi eheytyshoidoksi, eikä se lakivaliokunnassakaan ainakaan itselleni selvinnyt. Asiahan on niin, että uusia rangaistussäännöksiä tehtäessä on tärkeää, että se lainsäädäntö on hyvin tarkkarajaista ja täsmällistä ja että kansalaisilla on tieto siitä, mikä on rangaistavaa ja mikä ei. Monet valiokunnan asiantuntijoista pitivät uhkana sitä, että tämän aloitteen hyväksymisen seurauksena esimerkiksi normaalit uskonnon harjoittamisen muodot ja henkilön omasta tahdosta kumpuava halu muuttaa seksuaalisuuttaan vailla painostusta nähtäisiin osana eheyttämistä. Näyttää valitettavasti vähän siltä, arvoisa puhemies, että joidenkin tavoitteena on tämänkin kautta vaientaa eri mieltä olevat. Kaikkien pitäisi kumartaa sateenkaariaatetta, mutta näinhän se ei ole.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-03-26T15:03:59,2025-03-26T15:05:11,Hyväksytty,1.1 2025_30_38,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_39,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Kiitos, herra puhemies! Kiitos aloitteen tekijöille. Kiitos myöskin lakivaliokunnalle, että tämä tärkeä kansalaisaloite on vihdoin nyt etenemässä täällä salissa. Kansalaisaloite demokratian välineenä on taas näyttänyt merkityksensä asiassa, joka koskee ihmisoikeuksia ja juuri sateenkaari-ihmisten oikeuksia. Todellakin toivon, että tässä salissa laidasta laitaan äänestetään tässä asiassa nimenomaan ihmisoikeuksien puolesta ja monelta puolueelta löytyvien hyvien puoluekokouskantojen mukaisesti. Eheytys on haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin kohdistuvaa äärimmäisen vahingollista, satuttavaa ja ihmisarvoa loukkaavaa hyväksikäyttöä. Kenenkään sukupuoli tai seksuaalinen suuntautuminen ei ole asia, jota tarvitsee tai ylipäätänsä voi eheyttää. Toivottavasti tämän aloitteen hyväksyminen lähettää jokaiselle nuorelle selvän viestin: olet hyvä juuri sellaisena kuin olet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-03-26T15:05:11,2025-03-26T15:06:22,Hyväksytty,1.1 2025_30_40,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Päivärinta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_41,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sellaista, mikä ei ole rikki, ei voi korjata — sitä ei voi korjata. Jokaisella on oikeus olla oma itsensä ilman, että sukupuoli-identiteettiä tai seksuaalista suuntautumista yritetään niin sanotusti näillä eheytyshoidoilla korjata, tukahduttaa tai muuttaa toiseksi. Siis kenenkään ei tule joutua tällaisten epäinhimillisten, julmien ja mielenterveyttä rikkovien huuhaahoitojen kohteeksi. Ne eivät ole siis mitään hoitoja, niin kuin tässä on todettu. Sen takia on erityisen tärkeää suojata seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksia. Meidän on nyt syytä ryhtyä ripeästi lainvalmisteluun. Eheytystoiminnan kieltoa ja rangaistavuutta tulee selventää, ja samalla kuitenkin keskusteluapu omaa sukupuoli-identiteettiään ja seksuaalisuuttaan pohtiville on turvattava. Meidän on aika tehdä Suomessa muutos. Jos niin monessa maassa on pystytty lakiteknisesti tällaiseen puoskarointiin puuttumaan ja jos meillä on Suomessa tahtoa, niin kuin meillä on, niin se voidaan tehdä myös Suomessa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-03-26T15:06:22,2025-03-26T15:07:34,Hyväksytty,1.1 2025_30_42,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Peltonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_43,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Eemeli,Peltonen,Kansanedustaja,SD,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunnan lakivaliokunta kuuli kansalaisaloitetta käsitellessään hyvin monipuolisesti asiantuntijoita tässä aloitteessa kuvatusta hyvin vahingollisesta ilmiöstä. Suurin osa valiokunnan kuulemista asiantuntijoista piti eheytyshoitoja yksiselitteisesti vahingollisina. Eheytyshoitojen katsottiin laajasti loukkaavan niiden kohteeksi joutuvien perus- ja ihmisoikeuksia. Pahimmillaan hoidot voivat rikkoa jopa kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun kieltoa, mikä kertoo kyllä todella karua kieltä siitä, miten vahingollisia ja vaarallisia muotoja eheytyshoidot voivat pahimmillaan saada. Moni maa Euroopassa ja laajemminkin on jo ryhtynyt toimiin eheytyshoitojen kieltämiseksi, ja kyllä itsekin ajattelen niin, että Suomessa olisi nyt korkea aika ottaa se askel kohti eheytyshoitojen kieltämistä, kun tämä kansalaisaloite toivottavasti laajalla eduskunnan enemmistöllä tulee tässä salissa hyväksytyksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Eemeli Peltonen,1496,2025-03-26T15:07:34,2025-03-26T15:08:38,Hyväksytty,1.1 2025_30_44,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_45,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lakivaliokunnan käsittelyssä tuli selvästi esiin se, että näistä niin sanotuista eheytyshoidoista on monesti haittoja, mutta yhtä lailla tuli myöskin esiin lausuntoja siitä, että niistä on saatu merkittävää hyötyä. Mistä tämä ristiriita johtuu? Se johtuu siitä, että on vaikea tulkita aina, mikä koetaan eheyttämishoidoksi, ja siinä on ehkä tämän lainsäädännön kaikkein suurin ongelma. Se, että muut maat ovat pystyneet tekemään eheyttämiseen liittyvää kriminalisointia, ei osoita sitä, että sillä olisi mitään vaikuttavuutta näissä maissa. Siellä ei juurikaan ole tapauksia, joissa sitten oltaisiin voitu tätä tehtyä lakia viedä eteenpäin, ja on merkittävä riski siitä, että mikäli Suomessakin näin toimittaisiin, niin se laki jäisi symboliseksi, plus se, että siitä olisi merkittäviä haittavaikutuksia mahdollisesti niissä tilanteissa, joissa asiakas kokee, että terveydenhuollon ammattilaisten antama hoito tai mielipide olisi eheyttämistä, jolloin sitten pelättäisiin hakeutua ammattilaisten pakeille. Tämä olisi kyllä huomattavasti heikennys nykytilanteeseen siihen nähden, että saataisiin asioita parempaan hoitoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-03-26T15:08:38,2025-03-26T15:09:44,Hyväksytty,1.1 2025_30_46,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_47,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eheytyshoidot ovat väkivaltaa, vaikka ne puettaisiin lempeisiin sanoihin tai kauniisiin lupauksiin. Eheytyshoidot ovat yrityksiä kääntää ihmisen sisintä väkivalloin, usein sanoilla, hiljaisella painostuksella, joskus uskonnolla, joskus auktoriteeteillä. Nämä kaikki muodot ovat ongelmallisia. Eheytyshoidot rikkovat ihmisoikeuksia, ne rikkovat oikeutta itsemääräämisoikeuteen, ne rikkovat lapsen oikeutta turvalliseen kasvuympäristöön, ja ennen kaikkea ne rikkovat ihmisten sisintä. Laki, joka kieltää eheytyshoidot, ei rajoita vapautta, se laajentaa sitä. Se antaa ihmiselle vapauden elää omana itsenään pelotta ja häpeilemättä. Siksi tarvitsemme selkeän ja yksiselitteisen lain, joka sanoo: Suomessa ei saa eheyttää ketään, koska ei ole mitään rikkinäistä. — Kiitoksia aloitteen tekijöille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-03-26T15:09:44,2025-03-26T15:10:49,Hyväksytty,1.1 2025_30_48,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jokelainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_49,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jessi,Jokelainen,Kansanedustaja,VAS,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos omastakin puolestani tämän kansalaisaloitteen tekijöille — äärimmäisen tärkeä aloite, ja on erinomaisen hyvä, että olemme tässä pisteessä nyt tämän aloitteen kanssa. Tällä hetkellä järjestelmä tunnistaa valitettavan huonosti hengellistä väkivaltaa. Tämän aloitteen läpimeno olisi selkeä askel siihen suuntaan, että tässä yhteiskunnassa ei hyväksytä tai katsota läpi sormien minkäänlaista väkivaltaa missään muodossa. Tässä salissa on oltu myöskin aika huolissaan siitä, onko tämä esitys nyt terminologisesti riittävän selkeä ja tarkkarajainen, mutta muistuttaisin, että eihän kansalaisaloitteen tarkoitus ole esittää toimeenpanovalmista lakia, vaan sen muotoilu on sitten sen jälkeen meidän lainsäätäjien tehtävä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Jessi Jokelainen,911824,2025-03-26T15:10:49,2025-03-26T15:11:39,Hyväksytty,1.1 2025_30_50,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_51,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On todellakin ikävää, että meillä historiassa on ollut ehkä paljonkin tapauksia, jolloin seksuaali- ja sukupuoli-identiteetiltään hämmennyksissä olevia ihmisiä on kohdeltu kaltoin ja vastoin kuin on inhimillistä ja oikein. Mutta aivan niin kuin tässä edellinen puhuja sanoi, tässä aloitteessa ja nyt siinä, mitä lakivaliokunta edellyttää — elikkä että ruvetaan pikaisesti valmistelemaan kriminalisoivaa lainsäädäntöä — on todellakin näin terveydenhuollon ammattilaisena hämmentävää, että puhutaan eheytyshoidoista ilman, että tiedetään, mistä me oikein puhutaan. Kun on sanottu vain, että ne ovat laaja kattaus kaikenlaista, niin tarvitsisi tietysti ensin tietää, mistä me oikein puhutaan, kun puhutaan niistä. Toinen asia, mikä on hämmentävää näin lainsäätäjän näkövinkkelistä ja lakivaliokunnan asetelmasta, on tietysti se, että ennen kuin lähdetään lainsäädäntöön, niin totta kai pitäisi selvittää, mikä on tämmöisten niin sanottujen eheytyshoitojen ilmenemismuoto, esiintyvyys, uhrien määrä, laatu. Vasta sen jälkeen tiedetään, onko tarvetta ja minkä tyyppiseen lainsäädäntöön tai lainsäädännön muutokseen. Eli tämä tuntuu hämmentävältä, [Puhemies koputtaa] että ensin määritellään tavoite ja vasta sen jälkeen katsotaan, onko siihen tarvetta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2025-03-26T15:11:39,2025-03-26T15:12:59,Hyväksytty,1.1 2025_30_52,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_53,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Niin sanotut eheytyshoidot ovat väkivaltaa ja osa sateenkaari-ihmisten syrjinnän pitkää historiaa. Ne pohjaavat jo valmiiksi vääristyneeseen ajatukseen siitä, että ihmisessä olisi jotakin korjattavaa — ei ole, jokainen on ehjänä syntynyt. Väitteet siitä, että esimerkiksi syöpää sairastavan ihmisen puolesta rukoileminen kiellettäisiin, ovat sumutusta. Älkää antako tällaisten puheenvuorojen hämätä. [Laura Huhtasaari: Eikö sitäkään saa tehdä?] Siinä on kyse aivan jostain muusta. Tässä ei ole kyse uskonnonvapaudesta, ei ole kyse sananvapaudesta. On kyse ihmisten vapaudesta olla oma itsensä turvallisesti, vailla syrjintää ja väkivaltaa. Haluan kiittää kaikkia kansalaisaloitteen tekijöitä, kaikkia sen tukijoita, jotka ovat tehneet sitkeää työtä. Tämä on jo toinen kerta, kun tämä vastaava kansalaisaloite on eduskunnassa, ja olen todella iloinen siitä, että olemme näin lähellä ottamassa askelia kohti tämän väkivallan muodon kieltämistä myös Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-03-26T15:12:59,2025-03-26T15:14:11,Hyväksytty,1.1 2025_30_54,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Huhtasaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_55,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä me voidaan puolustaa sateenkaari-ihmisten oikeuksia ilman, että me puututaan ihmisen, yksilön, tämmöiseen itsemääräämisoikeuteen. Jos joku haluaa ottaa vastaan eheytyshoitoja tai joitain muita hoitoja kirkossa tai poppamieheltä tai keltä hyvänsä, niin kyllähän yksilöllä pitää olla siihen oikeus, samalla lailla kuin esimerkiksi transnainen haluaa ottaa hormonihoitoja tai käydä kirurgisilla toimenpiteillä. Moni on muuten myös katunut niitä hoitoja, koska ne ovat aiheuttaneet semmoisia asioita, mitä he eivät sitten elämäänsä halunneet, ja ehkä identiteetti on muuttunut. Mutta lähtökohtana se, että jos me oikeasti haluamme kunnioittaa ihmisen oikeutta olla kuka hän on, se tarkoittaa uskonnonvapautta, se tarkoittaa sananvapautta ja se tarkoittaa myös oikeutta vapaaehtoisiin hoitoihin. Mutta minä ymmärrän sen, että tämä aihe on nykyään sellainen, että tässä oikeasti on vain se yksi mielipide, ja se on yksi syy — tämä on sensitiivinen aihe, ja se on yksi syy, miksi esimerkiksi edustaja Räsänen käy viidettä vuotta oikeutta siitä, että hänellä on uskonnollinen mielipide, minkä hän on jakanut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2025-03-26T15:14:12,2025-03-26T15:15:22,Hyväksytty,1.1 2025_30_56,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_57,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitokset tämän aloitteen tekijöille. Lakivaliokunnan jäsenenä olen erityisen iloinen siitä, että valiokunta esittää tämän kansalaisaloitteen hyväksymistä. Sitä, mikä ei ole rikki, ei voi korjata eikä eheyttää. Niin sanottu eheytys on ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa loukkaavaa ja myös terveydelle vaarallista. Kenenkään sukupuoli tai seksuaalinen suuntautuminen ei ole ominaisuus, jota tulisi tai jonka voisi korjata. Eheytys on väkivaltaa, jolta lain on suojattava jokaista, myös sateenkaari-ihmisiä. Vaikka eheytystä tulisi jo nyt arvioida pahoinpitelynä, on tätä lakia selkeytettävä, jotta tällainen psyykkinen väkivalta tunnistetaan nykyistä paremmin. Se, että ilmiötä, vaihtoehtoja tai täsmällisiä muotoiluja on vielä arvioitava, on aivan normaali osa lainvalmistelua, ja on tärkeää, että tähän lainvalmisteluun ryhdytään ripeästi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-03-26T15:15:22,2025-03-26T15:16:33,Hyväksytty,1.1 2025_30_58,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Anna-Kristiina Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_59,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meidät on kaikki luotu juuri sellaisiksi olennoiksi kuin me jokainen ollaan. Annetaan meidän jatkossakin olla rauhassa omia itsejämme, rikkomattomana. Euroopan parlamentti suosittaa jäsenmaita kieltämään eheytyshoidot. Kidutuksen uhrien kansainvälinen kuntoutusneuvosto on esimerkiksi arvioinut, että eheytys täyttää kidutuksen tunnusmerkistön. Myös esimerkiksi Suomen Psykiatriyhdistyksen mukaan eheytyshoidoista on olemassa tutkimusnäyttöä, jonka mukaan altistuminen tälle niin sanotulle eheytykselle on ihmisen mielenterveydelle haitallista ja kärsimystä aiheuttavaa. Kyse on siten terveydelle haitallisesta, kohteensa perus- ja ihmisoikeuksia loukkaavasta toiminnasta. Näin ollen haluan kiittää omalta osaltani aloitteen tekijöitä ja tukijoita ja toivon, että eduskunta lähtee ripeästi lainvalmisteluun eheytyshoitojen kriminalisoimiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-03-26T15:16:34,2025-03-26T15:17:48,Hyväksytty,1.1 2025_30_60,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten palaamme puhujalistalle. — Edustaja Garedew, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_61,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eheytyshoitojen kieltäminen olisi suuri virhe ja merkittävä heikennys uskonnon- ja yksilönvapaudelle. En siis missään tapauksessa ole lakivaliokunnan enemmistön kanssa samaa mieltä eheytyshoitojen kieltämistä ajavan kansalaisaloitteen edistämisestä. Kiitos myös lakivaliokunnan perussuomalaisille jäsenille, jotka jättivät mietintöön vastalauseen. Eheytyshoitojen kieltämisaloite on jälleen yksi vihervasemmistolainen keino pyrkiä demonisoimaan kaikki ajatusmallit ja arvot, jotka eivät ole Setan tavoitteiden mukaisia. Eheytyshoidoilla tarkoitetaan tyypillisesti sen tukemista, jos henkilö kipuilee oman seksuaali- tai sukupuoli-identiteettinsä kanssa ja haluaa elää heterona tai biologisen sukupuolensa mukaisessa kehossa — eli täysin normaalia. Kiellosta halutaan uusi ase näitä perinteisiä arvoja kunnioittavia ihmisiä vastaan. Eheytyshoito ei ole mikään tietty yksittäinen terapiamuoto, vaan sillä voidaan tarkoittaa melkein mitä tahansa. Kansalaisaloitteessakaan sitä ei määritellä, koska sitä ei yksinkertaisesti voi määritellä. Se on mahdotonta. Moninaisten käytäntöjen pohjalta olisi erittäin vaikea lähteä muuttamaan rikoslakia, jonka tulee olla täsmällinen ja tarkkarajainen. Jotkut nopeaa sukupuolenvaihdosleikkausta toivovat henkilöt ovat alkaneet kutsua jopa hoitojaan edeltävää psykososiaalista keskustelua eheytyshoidoksi, koska eivät haluaisi joutua käymään psykologista arviointia ja mielenterveysongelmien vaikutuksen kartoittamista ensin läpi. Australiassa ja Yhdysvalloissa lääkäreihin ja psykologeihin on kohdistunut sen takia jo ammattioikeuksien menettämisen uhka. Tutkimusprosessista turhautuneet transaktivistit ovat myös nauhoittaneet keskusteluja salaa, muokanneet ja levittäneet niitä sekä yllyttäneet väkivaltaan. Tällaiselle toiminnalle ei tule antaa minkäänlaista laillista porsaanreikää. Eheyttämiseksi kutsutussa toiminnassa voi käytännössä olla kyse esimerkiksi vertaistuesta, sielunhoidollisesta keskustelusta tai rukoilemisesta. Jokainen niistä on perustavanlaatuisia oikeuksia, joihin ei missään nimessä oikeusvaltiossa tule puuttua. Kansalaisaloitteessa tietysti väitetään, ettei sen tavoite ole sielunhoidon tai uskonnonvapauden kieltäminen, mutta lause jatkuu ehdolla: niin kauan kuin se ei loukkaa perusoikeuksia tai terveyttä. Vihervasemmistolaisessa ajatusmaailmassa biologisten tosiasioiden toteaminenkin nähdään melkein perusoikeuden rikkomisena, ja sukupuoli määräytyy heidän mukaansa tunteen perusteella, joten väitteellä, ettei uskonnonvapautta haluttaisi rajata, on aika hutera pohja. Perussuomalaisten vastalauseen mukaan monet valiokunnan kuulemista asiantuntijoistakin näkivät riskinä nimenomaan sen, että aloitteen hyväksymisen seurauksena myös normaali uskonnon harjoittaminen ja henkilön oma halu muuttaa seksuaalisuuttaan vailla painostusta nähtäisiin osana eheyttämistä. Setan hallitus on jo linjannut, että eheyttämisen täyskiellon tulisi ulottua myös uskonnonharjoitukseksi luettaviin muutospyrkimyksiin, kuten yhteiseen rukoiluun toisen puolesta muun muassa seksuaalisen suuntautumisen muuttamiseksi. Jos aikuinen ihminen kipuilee identiteettinsä kanssa ja pyytää rukousta puolestaan, mikä oikeus Setalla on vaatia sitä laittomaksi? Näissä eheytymiseen liittyvissä kohtaamisissa ei tietenkään tule luvata tiettyjä lopputuloksia. Niissä ei myöskään saa esiintyä painostamista tai henkistä tai hengellistä väkivaltaa. Mikäli väkivaltaa esiintyisi, se on jo nykylainsäädännössä aivan riittävällä tasolla kriminalisoitu. Uskonnonvapauden kannalta olisi täysin kestämätöntä estää seurakuntaa opettamasta ja ohjaamasta siihen, mitä Raamatussa sanotaan. Lain vaarallisuudesta kertoo muun muassa se, että Ranskassa katolinen pappi joutui syyttäjän tutkintaan jopa siitä, kun hän oli uskonnollisessa tarkoituksessa kutsunut homoseksuaalisuutta heikkoudeksi. Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteen vaatimus eheytyshoitojen kieltämiseksi on absurdi, vaarallinen ja täysin mahdoton toteuttaa. En tule kannattamaan sitä, ja perussuomalaiset tulevat vielä tässä keskustelussa esittämään siihen vastalauseen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-03-26T15:17:50,2025-03-26T15:23:32,Hyväksytty,1.1 2025_30_62,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_63,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä niin sanotut eheytyshoidot ovat väkivaltaa ja osa sateenkaari-ihmisten syrjinnän pitkää historiaa, ja siksi olen tyytyväinen, että eheytyshoitojen kieltämisessä ollaan ottamassa askelta eteenpäin. Heti alkuun haluan vielä kerran kiittää kaikkia tämän kansalaisaloitteen tekijöitä ja tukijoita. Kiitos, että seisotte sitkeästi ihmisoikeuksien puolella väkivaltaa vastaan. Näillä niin sanotuilla eheytyshoidoilla, joiden kieltämiseen kansalaisaloite pyrkii, tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla pyritään muuttamaan henkilön seksuaalista suuntautumista tai sukupuoli-identiteettiä. Ne siis pohjaavat jo alun alkaenkin vääristyneeseen ajatukseen siitä, että ihmisissä olisi jotakin korjattavaa, että esimerkiksi heteroseksuaalisuudesta eroava seksuaalinen suuntautuminen tai syntymässä määritellystä sukupuolesta eroava sukupuoli-identiteetti olisivat jollain lailla parannettavia tai korjattavia tai eheyttämistä vaativia ominaisuuksia — eivät ole. Jokainen on ehjänä syntynyt. Nämä niin sanotut hoidot pitävät sisällään erimuotoista henkistä väkivaltaa, toisinaan myös fyysistä väkivaltaa. Me tiedämme, että ne ovat aiheuttaneet uhreilleen syviä traumoja, vieneet ihmisiltä jopa hengen. Eheytyshoidot rikkovat ihmisiä. Valitettavasti eheytyshoidot ovat Suomessa todellinen ilmiö. Tämä on tullut ilmi myös lakivaliokunnan asiantuntijakuulemisissa. [Sari Tanuksen välihuuto] Niin kutsuttua eheyttämistä tapahtuu esimerkiksi uskonnollisissa yhteisöissä, mutta erittäin huolestuttavaa on se, että lisäksi sitä on ilmennyt myös sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä, tosin ei välttämättä tietoisesti. On selvää, että tarvitaan välittömiä toimenpiteitä eheytyshoitojen kieltämiseksi. Useat psykologiset ja lääketieteelliset järjestöt sekä Suomessa että maailmalla ovat irtisanoutuneet eheytyshoidoista, ja myös Suomen ev.-lut. kirkko on ne tuominnut. Näistä niin sanotuista hoidoista ei ole mitään tieteellisesti todistettua hyötyä, sen sijaan huomattavasti haittaa. Myös Euroopan unioni on kehottanut jäsenvaltioitaan kieltämään eheytyshoidot, ja useat maat ovatkin näin tehneet. Eheytyshoitoja kieltäneitä tai kriminalisoineita jäsenmaita ovat muun muassa Islanti, Ranska, Saksa, Kreikka, Malta, Espanja, Kypros, ja monissa muissa maissa käydään parhaillaan keskustelua hoitojen kieltämisestä. Nyt on meidän vuoromme. Lakivaliokunta on mietinnössään puoltanut, että tähän kansalaisaloitteeseen sisältyvä ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä hyväksytään. Valiokunta on pitänyt tärkeänä, että lainvalmisteluun ryhdytään ripeästi, ja huomauttanut, että kyse on terveydelle haitallisesta, kohteensa perus- ja ihmisoikeuksia loukkaavasta toiminnasta. Ja kuten täällä on todettu, on aivan normaalia, että lainvalmistelun yhteydessä laaditaan erilaiset selvitykset, mietitään lain kohdentamista, rajauksia, sitä lainsäädäntötekniikkaa, mitä tarvitaan, jotta saadaan tarkkarajaista, selkeää ja yksiselitteistä lainsäädäntöä. Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteen mukaan nämä eheytyshoidot tulisi kriminalisoida erikseen tai täsmentää pahoinpitelyn rangaistussäännöksiä. Myös lakivaliokunta on todennut, että tätä oikeustilaa on aiheellista selventää ottaen erityisesti huomioon eheytystoiminnan vakava luonne ja toiminnan kielteiset vaikutukset seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksiin. Sekin on totta, että rikoksiksi säätäminen antaisi selkeän viestin siitä, etteivät eheytyshoidot ole yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä. Eheytyshoidot kieltämällä voimme paitsi puuttua tähän haitalliseen ilmiöön myös osoittaa hoitojen kohteeksi ja uhriksi joutuneille, että tunnistamme heidän kokemansa kärsimyksen ja heitä kohtaan tehdyn vääryyden. Arvoisa puhemies! Aloitteen hyväksymisessä on kyse ihmisoikeuksien puolella seisomisesta, ihmisyyden ja vapauden puolella seisomisesta. Ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä siitä, että aloite tulee hyväksyä ja hallituksen pitää ryhtyä kiireellisesti toimiin eheytyshoitojen kieltämiseksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-03-26T15:23:36,2025-03-26T15:28:01,Hyväksytty,1.1 2025_30_64,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_65,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän kansalaisaloitteeseen on kirjattu tavoitteeksi kieltää hoidot, jotka tähtäävät seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen niin kutsuttuun eheyttämiseen eli seksuaalisuuden muuttamiseen heteroksi ja/tai sukupuolen muuttamiseen cis-sukupuoliseksi. Arvoisa puhemies! Henkinen ja hengellinen väkivalta on aina väärin, ja toteamme perussuomalaisten vastalauseessa, että ylipäätäänkin pakottaminen ja painostaminen yksilön sukupuoli- ja seksuaalikäsitysten muuttamiseksi on tuomittavaa. Ihmisellä on lupa ja oikeus olla oma itsensä. Eheytyshoitojen kieltämistä ajavat kansalaisaloitteet on otsikoitu ”Rikkomaton” ja ”Ehjänä syntynyt”, jota käsittelimme viime kaudella. Tässäkin keskustelussa vihervasemmalta moni on painottanut sitä, että mitään korjattavaa ei ole. Siksikin on ehkä hieman outoa, että usein samat ihmiset, jotka ajavat eheytyshoitojen kieltämistä, ajavat myös esimerkiksi murrosiän hidastavia hormonihoitoja alaikäisille ja sukupuolielinten leikkauksia vastakkaiseen sukupuoleen identifioituville. Eivätkö kaikki olekaan ehjänä syntyneitä ja rikkomattomia, vai miten tämä menee? Arvoisa puhemies! On väärin, että koulujemme ovia avataan Setalle, joka järjestönä ajaa esimerkiksi sukupuolenvaihdoksia alaikäisille, vaikka tosiasia on, että nuoruudessa identiteetin rakentaminen on vasta meneillään eikä kehityksen lopputulos ole tiedossa ja 80 prosenttia niistä lapsista, jotka identifioituvat vastakkaiseen sukupuoleen, kokee kuitenkin murrosiässä toisin. Kyllähän lapsille ja nuorille pitää ylipäätäänkin antaa rauha kasvaa ja kehittyä. Sekoilun kouluissa pitää loppua, ja Setalla ei pitäisi olla asiaa Suomen kouluihin. Arvoisa puhemies! Tähän kansalaisaloitteeseen liittyen tuomme perussuomalaisten vastalauseessa esiin, että yksi iso ongelma tosiaan on, että jää epäselväksi, mikä kaikki nyt ylipäätään luettaisiin kriminalisoitavaksi ja mikä ei. En yhtään vähättelisi sitä huolta, jota moni tässä salissa on tuonut esille siitä, miten käy meidän uskonnonvapauden ja sananvapauden. Maailmalta on ikäviä esimerkkejä siitä. Kuten tuossa debattipuheenvuorossa totesin, kyllähän meillä Suomessakin on sitä henkeä, että jos yhtään kriittisesti arvioit sateenkaari-ideologiaa tai Setaa, niin sinua syytetään ihmisoikeuksien polkijaksi, vaikka eihän se näin ole. Nimenomaan sananvapaus ja uskonnonvapaus kuuluvat keskeisesti meidän perusoikeuksiimme. Huomionarvoista on se, että monet valiokunnan kuulemista asiantuntijoista pitivät uhkana, että aloitteen hyväksymisen seurauksena normaalit uskonnon harjoittamisen muodot ja tosiaan henkilön omasta tahdosta kumpuava halu muuttaa seksuaalisuuttaan vailla painostusta nähtäisiin osana eheyttämistä. Lakivaliokunnan saaman asiantuntijalausunnon mukaan eheytyshoitojen kieltämisessä lailla on jopa potentiaalia siihen, että terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto Palkon suosittama, identiteettiä reflektoiva psykososiaalinen interventio, samanaikaisten psykiatristen häiriöiden psykoterapeuttinen hoito, asianmukainen laaja-alainen psykiatrinen tutkimus erityistasolla ennen päätöksiä mahdollisista korjaushoidoista tai tarpeen ilmetessä psykoterapian tarjoaminen sukupuoltaan problematisoivalle henkilölle tulkittaisiin eheytyshoidoksi ja siten rangaistavaksi. Valiokunnan saamien tietojen mukaan näin olisi käynyt esimerkiksi Australiassa ja Yhdysvalloissa, ja lääkäreihin ja psykologeihin on kohdistunut sen takia jopa ammattioikeuksien menettämisen uhkaa. Tätäkö me Suomeen haluamme? Ainakaan minä en halua. Vastalauseessamme toteamme, että kansalaisaloitteen tavoitteen toteuttamisen hankaluus kiteytyy osittain eheytyshoitojen määrittelyongelmaan. Aloitteessa ei käy selvästi ilmi, missä ei-eheyttävän ja eheyttävän uskonnollisen toiminnan raja kulkee. Aloitteen mukaan jopa potilaan omasta tahdosta lähtevä sukupuoli- tai seksuaalikäsityksiä muokkaava toiminta luettaisiin kieltäväksi toiminnaksi. Arvoisa puhemies! On henkilön itsemääräämisoikeuden piirissä hakea haluamaansa tukea esimerkiksi oman vakaumuksensa mukaiseen elämään. Toteamme vastalauseessamme, että esimerkiksi kristillisillä seurakunnilla tulee olla uskonnonvapauden turvaama mahdollisuus opastaa jäseniään elämään uskonsa mukaisesti ja etsimään elämäänsä muutosta uskon, opastuksen ja sielunhoidon kautta. Valiokuntakäsittelyn aikana kävi ilmi, että esimerkiksi oikeusministeriön, poliisin ja monen muun asiantuntijan mukaan uusien rangaistussäännösten säätämistä ei pidetty tässä vaiheessa aiheellisena näihin eheytyshoitoihin liittyen. Tuomme perussuomalaisten vastalauseessa esiin, että eheytyshoitojen esiintyvyyttä ja niiden aiheuttamia ongelmia tulisi ensin kattavasti selvittää, jotta tietäisimme, mistä ylipäätään olemme tässä salissa päättämässä ja äänestämässä. On käsittämätöntä äänestää sellaisesta asiasta, josta emme edes tiedä, mistä nyt loppujen lopuksi sitten äänestämme. Vasta sen jälkeen voitaisiin harkita mahdollisia lainsäädäntötarpeita tai muita ratkaisuja, joilla ongelmiin voitaisiin puuttua tehokkaasti. Arvoisa puhemies! Mielestäni on kuitenkin selkeästi tässä salissa tullut esiin se, että meistä kukaan ei hyväksy painostamista tai hengellistä tai henkistä väkivaltaa. Mutta ongelma on se, että tämän aloitteen tavoitteet ovat epäselvät ja on epäselvää, mistä nyt olemme ylipäätäänkin päättämässä, ja että haitat voivat olla lopulta hyötyjä suuremmat. Arvoisa puhemies! Siksi teen perussuomalaisten vastalauseen mukaisen hylkäysesityksen. Ehdotamme, että eduskunta hylkää kansalaisaloitteeseen 6/23 sisältyvän ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-03-26T15:28:11,2025-03-26T15:34:08,Tarkistettu,1.1 2025_30_66,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Peltonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_30_67,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Eemeli,Peltonen,Kansanedustaja,SD,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunnan lakivaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä kansalaisaloitteesta, jossa edellytetään lainvalmisteluun ryhtymistä niin kutsuttujen eheytyshoitojen kriminalisoimiseksi. Haluan vielä kerran kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä ja kaikkia aloitteen allekirjoittaneita siitä, että mahdollistitte tämän tärkeän aiheen eduskuntakäsittelyn. Yli 50 000 allekirjoitusta kertoo siitä laajasta ja vakavasta huolesta, joka eheytyshoitoihin kohdistuu meillä Suomessakin. Kansalaisaloitteen saaminen tänne eduskuntaan asti käsiteltäväksi on aina vaativa ponnistus, jolle myös meidän kansanedustajien on syytä antaa arvoa. Arvoisa puhemies! Eheytyshoidoilla pyritään vaikuttamaan yksilöön hänen seksuaalisen suuntautumisensa tai sukupuoli-identiteettinsä muuttamiseksi, kieltämiseksi tai tukahduttamiseksi. Näiden täysin epätieteellisten hoitojen kirjo on laaja, ja ne voivat kattaa erilaisia painostuskeinoja suostuttelusta väkivaltaisiin toimiin asti. Lakivaliokunta kuuli kansalaisaloitetta käsitellessään monipuolisesti asiantuntijoita aloitteessa kuvatusta huolestuttavasta ilmiöstä. Suurin osa valiokunnan kuulemista asiantuntijoista piti eheytyshoitoja yksiselitteisesti vahingollisina. Tämä viesti asiantuntijakuulemisissa välittyi vahvasti. Eheytyshoitojen katsottiin laajasti loukkaavan niiden kohteeksi joutuvien perus- ja ihmisoikeuksia. Pahimmillaan hoidot voivat rikkoa jopa kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun kieltoa, mikä kertoo osaltaan siitä, miten vahingollisia ja vaarallisia muotoja eheytyshoidot voivat saada. Tätä taustaa vasten onkin hyvin ymmärrettävää, että moni maa on ryhtynyt toimiin eheytyshoitojen kieltämiseksi tai jo kieltänyt ne. Lakivaliokunnan kuulemisten perusteella eheytyshoidot on jo kielletty lailla esimerkiksi Kanadassa, Islannissa, Ranskassa, Saksassa, Kreikassa ja Espanjassa. Lisäksi eräissä Euroopan maissa pohditaan parhaillaan vallitsevan lainsäädännön muuttamista eheytyshoitojen kieltämiseksi. Myös Euroopan parlamentti on tunnistanut eheytyshoitojen muodostaman ongelman ja kehottanut unionin jäsenvaltioita kieltämään eheytyshoidot. Meillä Suomessa näin ei kuitenkaan ole vielä tehty. Arvoisa puhemies! Kuten lakivaliokunnan mietinnössä todetaan, Suomessa ei ole lainsäädäntöä kansalaisaloitteessa tarkoitetuista eheytyshoidoista. Niitä ei siten ole lailla erityisesti kielletty, eikä niitä ole rikoslaissa myöskään erikseen kriminalisoitu. Tämä siitä huolimatta, että moni asiantuntijataho, kuten esimerkiksi Psykologiliitto, on ilmaissut huolensa eheytyshoidoista ja ohjeistanut, ettei yhdenkään psykologin tule osallistua eheytyshoitojen toteuttamiseen. Tähän epäkohtaan vallitsevassa lainsäädännössä nyt käsittelyssä oleva kansalaisaloite hakee muutosta. Aloitteessa ei esitetä yksityiskohtaista lainsäädäntöehdotusta asiasta, joten lainsäätäjille jää tarkoituksenmukaisesta sääntelyratkaisusta harkinnanvaraa. Tärkeää on kuitenkin nyt saada eduskunnalta vahva tahdonilmaus siitä, että eduskunta näkee eheytyshoidot ongelmaksi, johon pitää puuttua lainsäädännöllä tehokkaasti ja vaikuttavasti. Kansalaisaloitteen perusteluissa katsotaan, että eheytyshoitojen kitkemiseksi olisi tehokkainta säätää eheytyshoidot erikseen lailla rikolliseksi tai muuttaa pahoinpitelyn määritelmää rikoslaissa siten, että laki yksiselitteisesti kattaa myös eheytyshoidot. Tulevassa lainsäädäntövalmistelussa, johon toivottavasti ripeästi ryhdytään tämän kansalaisaloitteen käsittelyn johdosta, tulee huolellisesti arvioida, millaisella ratkaisulla eheytyshoidot olisivat kaikkein tehokkaimmin torjuttavissa Suomessa. Tähän ei valiokunnan mietinnössä oteta suoraan kantaa. Kansainvälinen vertailu muiden Euroopan maiden lainsäädäntöratkaisuista, jota eduskunnan lakivaliokunta teki melko laajasti kansalaisaloitetta käsitellessään, antaa varmasti hyviä lähtökohtia eheytyshoitojen kiellon toteuttamiseen myös Suomessa ja erilaisten vaihtoehtojen arvioimiseen. Mitenkään tyhjästä ei siten lainsäädäntövalmistelu lähtisi liikkeelle. Mitään esteitä ei ole siihen, etteikö Suomessa voitaisi tässä asiassa edetä ripeästi ja onnistua tyydyttävällä tavalla muuttamaan lainsäädäntöä. Kyse onkin siis enää vain tahdosta. Arvoisa puhemies! Katson kansalaisaloitteen tekijöiden tavoin, että Suomen on syytä liittyä siihen kasvavaan joukkoon Euroopan maita, joissa eheytyshoidot on kriminalisoitu. Olen tyytyväinen siihen, että lakivaliokunta päätyi mietinnössään esittämään lainvalmisteluun ryhtymistä tässä asiassa kansalaisaloitteessa esitetyn mukaisesti. Kyse on tärkeästä askeleesta kohti eheytystoimintaan puuttumista lainsäädännöllä. Sosiaalidemokraattisen valiokuntaryhmän oli helppoa tukea tätä ratkaisua lakivaliokunnassa asiasta äänestettäessä. Eduskunnan lakivaliokunnan saatua päätökseen huolellisen työnsä katseet kääntyvät tänne eduskunnan suureen saliin. Toivon, että tästä salista löytyy ensi perjantaina laaja enemmistö, jonka tuella eduskunta lähettää vahvan viestin toimeen ryhtymisestä eheytyshoitojen kieltämiseksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Eemeli Peltonen,1496,2025-03-26T15:34:26,2025-03-26T15:40:24,Hyväksytty,1.1 2025_30_68,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Alametsä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_69,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Alviina,Alametsä,Kansanedustaja,VIHR,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvon puhemies! Nuorena seurakuntani aikuiset kuulivat, että minulla on tyttöystävä. Siitä seurasi rangaistus. Painostamisen lisäksi minulle kerrottiin, etten esimerkiksi voi enää osallistua isoskoulutukseen. Onneksi seurakunta ei ollut ainoa yhteisö minulle, monelle on. Onneksi päätin lähteä, moni ei voi. Moni sateenkaarinuori joutuu turvalliseksi luulemiensa aikuisten henkisen ja fyysisen väkivallan uhriksi. Eheytyshoitojen ja sen, että ihmistä yritetään väkivalloin käännyttää pois seksuaali- tai sukupuoli-identiteetistään, seuraukset ovat selvät. Nämä ”muka-hoidot” aiheuttavat vakavia traumoja, mielenterveyden oireita ja itsetuhoisuutta. On eheytyshoitotapauksia, jotka ovat täyttäneet myös kidutuksen kriteerit. Jo 14 maata on rajoittanut eheytyshoitoja. Suomen pitäisi ehdottomasti olla yksi näistä maista. Siksi on hienoa, että lakivaliokunnassa päätimme puoltaa eheytyshoitojen kieltoa lailla. Toivon, että pitkän tien päätteeksi tämä kansalaisaloite saa ansaitsemansa hyväksynnän eduskunnassa. Se on tärkeä askel sateenkaarioikeuksien puolesta. Kiitän syvästi kaikkia aloitteen tekijöitä ja allekirjoittajia. Se, että rakastaa samaa sukupuolta, ei ole virhe, joka pitäisi korjata. Ja väkivalta, se vain rikkoo, ei sallita sitä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Alviina Alametsä,911823,2025-03-26T15:40:40,2025-03-26T15:42:33,Hyväksytty,1.1 2025_30_70,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_71,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Rikkomaton — kielletään eheytyshoidot ‑kansalaisaloitteessa ollaan ihmisoikeuksien ytimessä. Kyse on ihmisarvosta, oikeudesta olla oma itsensä ilman pelkoa, ilman häpeää, ilman pakkoa muuttua joksikin, mitä ei ole. Nyt niin kutsutut eheytyshoidot, joissa pyritään muuttamaan seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli-identiteetti, ovat käytäntöjä, jotka perustuvat valheeseen, valheeseen, jonka mukaan jotkut meistä olisivat rikkinäisiä, valheeseen, jonka mukaan rakkaus voi olla väärä tai oma identiteetti harhaa. Me tiedämme tieteellisesti, juridisesti ja inhimillisesti, että tämä ei ole totta. Arvoisa puhemies! Eheytyshoidot eivät ole harmiton marginaali-ilmiö. Niitä tapahtuu myös Suomessa, tänäkin päivänä. Potilas- ja ihmisoikeusjärjestöt saavat vuosittain yhteydenottoja ihmisiltä, joita on painostettu eheytyshoitoihin. Kyse ei ole menneisyydestä vaan tästä päivästä. Eheytyshoidot ovat huuhaa-tiedettä. Tieteellisen tutkimustiedon perusteella seksuaalista tai sukupuoli-identiteettiä ei voida muuttaa eheytyshoitojen kaltaisilla toimenpiteillä. Tutkimusten mukaan eheytyshoidot aiheuttavat pitkäaikaista haittaa mielenterveydelle. Itsetunto voi murentua, identiteetti hämärtyä ja häpeä kasvaa. Eheytyshoidot lisäävät riskiä masennukseen, traumaoireisiin ja jopa itsetuhoisuuteen. Silti nykyinen rikoslaki ei tunnista näitä tekoja riittävän selkeästi rangaistaviksi, vaikka ne täyttäisivät usein henkisen pahoinpitelyn tunnusmerkit. Ja mikä pahinta, eheytyshoitojen kohteeksi joutuvat jäävät usein ilman tukea, ilman tietoa, ilman turvaa. He jäävät usein yksin juuri silloin, kun tarvitsisivat kaikkein eniten ymmärrystä ja hyväksyntää. Arvoisa puhemies! Emme ole yksin asian kanssa. Malta kielsi eheytyshoidot lailla jo vuonna 2016. Saksa on kieltänyt ne alaikäisiin kohdistuvina. Kanadassa ja useassa Yhdysvaltojen osavaltiossa eheytyshoidot on kriminalisoitu. Euroopan parlamentti on kehottanut kaikkia jäsenmaita kieltämään nämä käytännöt. Suomessa emme ole vielä tehneet selväksi, että tällaiset toimet eivät kuulu oikeusvaltioon. Nyt on aika muuttaa se. Erityisesti alaikäiset tarvitsevat suojan. On tapauksia, joissa vanhemmat tai huoltajat ovat painostaneet lapsiaan eheytyshoitoihin. Se on vakavaa, ja se muuttaa lapsen kehityksen ja loukkaa heidän itsemääräämisoikeuttaan. Mutta suojelua tarvitsevat myös aikuiset. Tilanteissa, joissa ihminen on riippuvainen yhteisöstään taloudellisesti, sosiaalisesti tai uskonnollisesti, on hyvä ymmärtää, että suostumukset eheytyshoitoon eivät ole koskaan aidosti vapaita. Laki ei saa perustua kuvitteelliseen vapauteen, jota todellisuudessa ei ole. Tässä ei ole kysymys uskonnonvapauden rajoittamisesta. Tässä on kysymys siitä, missä menee raja, missä henkinen väkivalta alkaa. Jokainen saa uskoa, jokainen saa hakea hengellistä tukea, [Laura Huhtasaaren välihuuto] mutta ennen kaikkea kenenkään identiteettiä ei saa murskata sen varjolla. Meidän tehtävämme on piirtää tämä raja selkeästi lakikirjaan. Hyvät kollegat! Eheytyshoidot ovat väkivaltaa, vaikka ne puettaisiin lempeisiin sanoihin ja kauniisiin lupauksiin. Eheytyshoidot ovat yrityksiä kääntää ihmisen sisintä väkivalloin, usein sanoilla, hiljaisella painostuksella, joskus uskonnolla, joskus auktoriteetilla. Nämä kaikki muodot ovat vaarallisia. Eheytyshoidot rikkovat ihmisoikeuksia, ne rikkovat oikeutta itsemääräämisoikeuteen, ne rikkovat lapsen oikeutta turvalliseen kasvuympäristöön, ja ennen kaikkea ne rikkovat sisintä. Laki, joka kieltää eheytyshoidot, ei rajoita vapautta, se laajentaa sitä. Se antaa ihmiselle vapauden elää omana itsenään, pelotta ja häpeilemättä. Siksi tarvitsemme selkeän ja yksiselitteisen lain, lain, joka sanoo: Suomessa ei eheytetä ketään, koska ei ole mitään rikkinäistä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-03-26T15:42:45,2025-03-26T15:47:27,Hyväksytty,1.1 2025_30_72,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Päivi Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_73,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen aiemmin toiminut lääkärinä ja olen ollut myös vuosikymmenet mukana monissa erilaisissa kristillisissä, seurakunnallisissa yhteisöissä ja kuvioissa enkä ole aivan vilpittömästi sanoen koskaan itse törmännyt sellaiseen väkivaltaan, sellaiseen toimintaan, jota täällä nyt laajasti kuvaillaan. En epäile, etteikö sellaista olisi voinut jossakin tapahtua, mutta missään nimessä ei ole mistään yleisestä ilmiöstä kysymys. Jokaisella on todellakin oikeus olla oma itsensä, eikä ketään saa pakottaa mihinkään. Mutta väitän, että tämän aloitteen takana, joka ei ole pelkästään kansallinen tavoite, vaan aivan samalla konseptilla tiettyjen järjestöjen taholta pyritään tätä samaa lainsäädäntöä tuomaan eri maihin, on pohjimmiltaan tavoite rajoittaa sananvapautta, rajoittaa uskonnonvapautta. On todellakin tärkeää torjua henkistä ja hengellistä väkivaltaa, mutta silloin kun liikutaan perusoikeuksien rajaamisen, sananvapauden, uskonnonvapauden rintamalla, tulisi noudattaa suurta varovaisuutta ja tarkkuutta. Kansalaisaloitteen käyttämät termit ovat epätarkkoja, tulkinnanvaraisia, harhaanjohtavia. Todellakaan itse en ole törmännyt myöskään sellaiseen terveydenhuollon ammattilaisen toimintaan, joka muistuttaisi tätä sanaa ”eheytyshoito”. Sen sijaan esimerkiksi mediassa ja täällä salissakin nyt keskustelussa esiin nostetut tapaukset liittyvät vahvasti yksityisiin rukoushetkiin, jopa perheen keskinäiseen kommunikointiin, sielunhoitotilanteisiin, joissa aikuinen ihminen on oman vakaumuksensa perusteella niihin hakeutunut, esimerkiksi pyytänyt itse, että hänen puolestaan rukoillaan tai hänelle tarjotaan tukea seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä, mutta sitten hän kokee myöhemmin nämä tilanteet ei-toivottuina. Kansalaisaloitteen mukaan tavoitteena ei ole sielunhoidon tai muun uskonnonvapauden harjoittamisen kieltäminen niin kauan kuin se ei muutu eheyttämiseksi. Milloin se muuttuu eheyttämiseksi? Tällainen kriminalisointi helposti johtaisi poliisitutkintoihin, syytteisiin, oikeudenkäynteihin, joissa ruodittaisiin sitten toisistaan poikkeavin muistikuvin joitakin menneitä yksityisiä rukoushetkiä, keskusteluita. Vaikka lopulta tuomiota ei tulisi, pitkä oikeusprosessi, johon täällä muun muassa edustaja Huhtasaari omalla kohdallani viittasi, jo itsessään merkitsisi rangaistusta. Se merkitsisi tietynlaista hiljentämistä. [Laura Huhtasaari: Kyllä!] Samalla avun pyytäminen ja avun saaminen vaikeutuisivat, jos esimerkiksi sielunhoitaja, vaikka seurakunnan pastori, ei uskaltaisi edes ryhtyä keskustelemaan tällaisen henkilön kanssa, joka tulee pyytämään apua identiteettiongelmaansa. Totesin myös sen, että henkilön itsensä pyytämän rukoushetken kriminalisointia on vaadittu rangaistavaksi sen vuoksi ja sillä perusteella, että seksuaalinen identiteetti tai sukupuolinen identiteetti ei voi muuttua. No, ensinnäkin tiedämme, että identiteetithän voivat muuttua suuntaan tai toiseen, mutta toiseksi kyllä sielunhoitotilanteissa rukoillaan monia mahdottomiakin asioita. Ihminen saattaa pyytää esirukousta juuri vaikkapa mainitsemassani tilanteessa, jossa hän sairastaa pitkälle levinnyttä syöpää. Tiedämme, että inhimillisesti kukaan ei voi luvata parantumista, mutta silti voidaan tämän henkilön puolesta rukoilla, että hän parantuisi, jos hän sitä pyytää — ja sitten lopputulos jää Jumalan käteen. Kansalaisaloitteessa jopa viitataan siihen, että niin sanotut eheyttävät yhdistykset voitaisiin lakkauttaa. Mitä näillä yhdistyksillä tarkoitetaan? Voimassa oleva lainsäädäntö suojelee jo tällä hetkellä tahdonvastaiselta tai muutoin ihmistä vahingoittavalta toiminnalta. Tämän vuoden alussa tällainen tapaus on jo ollutkin Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Pitäisin viisaana, että eduskunta odottaisi esimerkiksi tämän prosessin käsittelyä, koska tämähän kertoo siitä mahdollisuudesta, että jo nykyisen lainsäädännön nojalla voidaan puuttua tilanteeseen, jossa katsotaan, että on kysymys henkisestä pahoinpitelystä. Kansalaisaloite kieltäisi siis myös täysi-ikäisen henkilön omaan tahtoon perustuvan tuen, jolla ihmisen heteroseksuaalista tai oman sukupuolen mukaista sukupuoli-identiteettiä pyrittäisiin vahvistamaan. Tuki ja apu olisi saatavilla vain vähemmistöidentiteettiä haluaville, kun taas toiseen suuntaan se olisi kriminalisointia. Tässä ihmisen itsemääräämisoikeutta rajoitetaan hyvin vakavasti. [Laura Huhtasaaren välihuuto] Tässä kansalaisaloitteessa nostetaan esiin Malta, ja se on kyllä varoittava esimerkki. Nimittäin siellä on käyty oikeutta tapauksessa, jossa henkilöä nimeltä Matthew Grech vastaan on nostettu syytteitä. Häntä on syytetty eheytyshoitojen mainostamisesta sen jälkeen, kun hän antoi lehtihaastattelun, jossa hän kertoi jättäneensä homoseksuaalisen elämäntavan käännyttyään kristityksi. Hän ei ole itse osallistunut minkäänlaisiin hoitoihin, eikä hän edes kertonut eheytyshoitojen olevan syynä tähän hänen muutokseensa, ja silti hän joutui syytteeseen, juuri tämän eheytyshoitolainsäädännön pohjalta. [Laura Huhtasaaren välihuuto] Uskonnonvapaus on kaikista perusoikeuksista vanhin. On mahdotonta peräänkuuluttaa moniarvoista yhteiskuntaa, mikäli ihmisen vapautta toimia oman vakaumuksensa mukaisesti rajoitetaan perustavanlaatuisesti. Arvoisa puhemies! Totean lopuksi, että yksilön vapaaehtoinen osallistuminen esimerkiksi sielunhoitoon tai vertaistukiryhmiin ei ole väkivaltaa eikä se rajoita kenenkään muun vapautta oman identiteettinsä ilmaisuun. [Laura Huhtasaari: Hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-03-26T15:47:33,2025-03-26T15:55:14,Hyväksytty,1.1 2025_30_74,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_75,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Aittakummun tekemää esitystä ja perustelen sitä seuraavilla näkökulmilla: Kansalaisaloitteessa ei tule ilmi, mikä on kriminalisoitavaa. Lisäksi aloitteen tavoitteet ja termit ovat epäselvät, ja olisi myös aika kattavasti selvitettävä, mitä näillä hoidoilla oikein tarkoitetaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-03-26T15:55:17,2025-03-26T15:55:58,Hyväksytty,1.1 2025_30_76,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_77,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On aivan itsestäänselvää, että kehenkään kansalaiseen, pieneen tai suureen, lapseen, nuoreen tai aikuiseen, ei saa kohdistua minkäänlaista väkivaltaa. Täällä on puhuttu eheytyshoidoista, että ne osoittavat vahvaa väkivaltaa ja mitä kaikkea pahaa ne tekevätkään, mutta kukaan ei ole edes yrittänyt määritellä tai kertoa, mistä me oikein puhumme. Haluan tässä aivan ensimmäiseksi sanoa, että kannatan myös edustaja Aittakummun hylkäysehdotusta. Yksi tärkeä syy sille on, että näkisin, että tämän talon, joka on keskeinen talo lainsäädäntöprosesseissa, täytyy pitää huoli siitä, että meidän lainsäädäntö on asianmukaista riippumatta siitä, kuinka paljon kadulta tai ulkoa tai eri järjestöistä huudetaan. Me emme tässä talossa tee linjauksia sen mukaan, mitä naapurimaasta huudetaan tai rapakon takaa huudetaan, vaan meidän tulee tehdä tässä talossa linjauksia sen mukaan, mikä on hyvää lainsäädäntöä. Oli hämmentävää kuulla, että lakivaliokunta vielä viime vuoden loppupuolella oli esittämässä mietintöluonnoksessaan tämän kansalaisaloitteen hylkäämistä mutta sen sijaan peräänkuulutti laajan selvityksen tekemistä, ja sen jälkeen, kun tämä lausuntoluonnos vuoti julkisuuteen ja alkoi massiivinen vyörytys mediassa, lakivaliokunnasta, minkä tulisi olla lainsäädäntöelimen aivan ytimessä, tuleekin määrittelevä mietinnön lopputulema siitä, että tulee ryhtyä jonkun asian kriminalisoivaan lainsäädäntöön ilman, että tiedämme, mistä oikeasti on kyse, mistä puhumme, missä laajuudessa tällaista Suomessa esiintyy, mitkä ovat sen ilmenemismuodot, ketkä ovat toteuttajia, minkä verran meillä on uhreja, mikä on laatu tai määrä Suomessa ja niin edelleen. Kyllä kai lainsäädäntöön lähdetään siten, että ensin selvitetään laajasti ja sitten katsotaan, onko tarvetta tai vastaako jo nykyinen lainsäädäntö tarpeeseen, ja sen mukaan lähdemme viemään asiaa eteenpäin. Näin myös rikosoikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen, joka ei kannata eheytyshoitojen kriminalisointia, nimenomaan esitti. Hän piti parhaana vaihtoehtona sitä, että eheytyshoitojen kriminalisoinnin sijaan säädettäisiin yleinen, pakottavan kontrollin rangaistavaksi säätävä rikossäännös. Tällaista on tehty esimerkiksi muissa Pohjoismaissa, Tanskassa, Ruotsissa, Englannissa, ja Ruotsissakin tehtiin hiljakkoin laaja selvitys eikä sielläkään päädytty kriminalisointiin. Rikkomaton — olisi todella hienoa, että kaikki meidän lapset voisivat syntyä ehyinä, mutta minä naistentautien ja synnytysten erikoislääkärinä tiedän, että jo raskausaikana voi monenlaista rikkoutumista tapahtua. Me tiedämme, että lapsia, aivan pieniä, nuoria, hyväksikäytetään, kaltoinkohdellaan, laiminlyödään, monella tavalla valitettavasti tässä maailmassa rikotaan. Me tiedämme, että ihmissuhteisiin, myös seksuaalisuuteen ja siihen, miten sitä haluaa itse kukin ilmentää, vaikuttavat hyvin, hyvin monet asiat. On väärin sanoa, että kaikki asiantuntijat kannattivat tätä kansalaisaloitetta eheytyshoitojen kriminalisoinnista. Oli useita terveydenhuollon ammattilaisia, jotka eivät sitä kannattaneet. Oli myös seksuaalivähemmistöihin kuuluvia, jotka eivät sitä kannattaneet. Oli myös muun muassa sellainen asiantuntija, joka kertoi, kuinka häntä pienenä poikana oli hyväksikäytetty seksuaalisesti vuosien ajan lastenkodissa ja kuinka hänellä sen jälkeen oli veto miehiin ja hän pyrki saamaan heiltä hyväksyntää. Meni vuosia, ennen kuin hän ymmärsi, kuinka häntä oli rikottu siellä lastenkodissa, ja kävi prosessin läpi ja pääsi sillä tavalla omille jaloilleen ja ilman tällaisia painolasteja rakentamaan omia ihmissuhteitaan ja myös tämmöisiä intiimisuhteita. Valiokunnassa on ollut myös Suomen Evankelisen Allianssin kannanotto, jossa teologian maisteri, pastori, kokemusasiantuntija, kouluttaja Ari Puonti on ollut kertomassa. Itse seksuaalivähemmistöön kuuluvana, joka on jo vuosikymmenten ajan ollut näiden asioiden kanssa tekemisissä, hän nosti monia näkökulmia esiin, miksi tätä aloitetta ei voi kannattaa. Hän kuuluu itse vähemmistöihin, ja sen takia hän on palavan punainen vaate Setalle. Aloite ei määrittele riittävän tarkasti eheytyshoitoja ja eheyttämistä, ja kuitenkin tarkkaa määrittelyä tarvitaan, jos aiotaan jotakin rikolliseksi ja rangaistavaksi tehdä, hän muun muassa perustelee. Kansalaisaloite rikkoo uskonnonvapautta. Mites sitten heidän kanssaan, jotka etsivät seksuaalisuuden muutosta — transihminen, joka tavoittelee biologisen sukupuolen hyväksymistä? Hän on sitä mieltä, että tämä aloite haluaa riistää täysi-ikäisten uskonnollisten ihmisten itsemääräämisoikeuden seksuaalisuuden ja sukupuolen ilmaisun suhteen. Edelleen hän sanoo, että mielenterveyden ammattilaista tai pastoria voidaan syyttää eheyttämisestä, jos hän tukisi transsukupuolista, joka haluaisi hyväksyä biologisen sukupuolensa. Tai sukupuolen korjaushoitoja katuvan auttaminen — sekin voitaisiin tulkita eheyttämiseksi. Kansalaisaloite todella toteaa, että eheyttäjät, keitä ne sitten olisivatkaan, tulisi sulkea yhteiskunnan palvelujen ja etujen ulkopuolelle. Tämä olisi askel autoritääriseen yhteiskuntaan. Monissa maissa eheytyshoidot on todella kielletty. Monissa maissa on erittäin aktiivisia ja jopa väkivaltaisesti, hyvin dominoivasti käyttäytyviä, asiaa eteenpäin ajavia aktivisteja. Tätä on tuonut esille myös Tampereen nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala nimenomaan terveydenhuollon henkilökunnan kannalta, ja hän toteaa, kuinka maalittamisen kohteena ovat terveydenhuollon ammattilaiset nuorisopsykiatrian poliklinikalla olleet. Teillä on ollut kuultavana terveydenhuollon ammattilaisia, todellakin tämä Riittakerttu Kaltiala, nuorisopsykiatrian professori, joka ei monestakaan syystä kannata tätä aloitetta. HUSin psykiatrian dosentti Tuisku ei kannata aloitetta vaan nimenomaan peräänkuuluttaa, että olisi oikein todeta, että tilanteesta Suomessa ei ole luotettavaa tutkimustietoa ja että lain säätämisen pohjaksi tarvitaan tutkittua tietoa eikä olettamuksia. [Puhemies koputtaa] Edelleen haluaisin, arvoisa puhemies, vielä nopeasti nostaa ACC:n, Suomen kristillisten terapeuttien kattojärjestön, auktorisoidun järjestön. Mites sitten, kun meillä on lapsisuuntainen seksuaalinen suuntautuminen, pedofilia? Eikö teidän näkökannaltanne todellakaan tarvitsisi auttaa ja puuttua siihen, että meidän lapset ja nuoret eivät joutuisi tällaisten ihmisten uhriksi, jotta näitä ihmisiä, joilla on tämmöinen suuntautuminen, tulisi auttaa? Tai pornoaddiktio, tämäntyyppinen suuntautuminen. Terveydenhuollon ammattilaisena tuntuu pöyristyttävältä, kuinka kapeakatseisesti tässä salissa ajatellaan erilaisista ihmisistä [Puhemies koputtaa] ja erilaisten ihmisten tuen ja auttamisen tarpeista. Toivoisin todellakin, että tämä aloite hylätään ja selvitetään asiaa ja mahdollisia lainsäädäntötarpeita huolellisesti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2025-03-26T15:56:01,2025-03-26T16:04:24,Hyväksytty,1.1 2025_30_78,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,Edustaja Mehtälä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_79,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen lainsäädännössä on jo pitkään noudatettu periaatetta, jonka mukaan rikoslain muutokset perustuvat huolelliseen valmisteluun ja selkeään oikeudelliseen tarpeeseen. Nyt käsillä olevan kansalaisaloitteen osalta tällaista selvitystyötä ei ole tehty riittävästi. Meillä ei ole kattavaa kuvaa siitä, miten eheytyshoitoja esiintyy Suomessa, kuinka laajasta ilmiöstä on kyse ja miten nykyinen lainsäädäntö jo soveltuu näihin tilanteisiin. Asiantuntijalausunnot ja ministeriöiden näkemykset ovat tuoneet esiin tämän valmistelun puutteellisuuden. Oikeusministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat molemmat todenneet, ettei rangaistavaksi säätämiselle ole vielä tässä vaiheessa riittävää perustetta. Kriminalisoinnin tulee aina perustua tarkkarajaiseen määritelmään ja painavaan yhteiskunnalliseen tarpeeseen. Rikosoikeudessa on myös viimesijaisuuden periaate: rangaistuksia käytetään vasta silloin, kun muut keinot eivät ole riittäviä. Tämän kansalaisaloitteen osalta ei ole esitetty riittävästi tietoa siitä, miten muut keinot, kuten koulutus ja tietoisuuden lisääminen, ovat toimineet ja olivatko ne parempi ratkaisu. Arvoisa puhemies! Lakivaliokunta oli vielä syksyllä 2024 päätymässä siihen, että ensin olisi tehtävä laaja selvitys ja vasta sen pohjalta arvioitava mahdolliset lainsäädäntötoimet. Tämä olisi ollut johdonmukaista lainvalmistelua. Kuitenkin mietinnön keskeneräisen luonnoksen vuotaminen julkisuuteen johti voimakkaaseen julkiseen paineeseen, ja valiokunnan enemmistö muutti kantaansa ilman, että oikeudellisia kysymyksiä olisi selvitetty sen tarkemmin. Emeritusprofessori Matti Tolvanen on todennut, että hänen mukaansa olisi johdonmukaisempaa säätää yleinen pakottavan kontrollin rangaistussäännös, kuten muissa Pohjoismaissa on tehty. Nyt käsillä oleva esitys ei kuitenkaan ole tätä vaihtoehtoa ottanut huomioon. Ruotsissa todettiin perusteellisen selvityksen jälkeen, että eheytyshoitoja ei ole erikseen tarpeen kriminalisoida. Arvoisa puhemies! Rikoslain muokkaaminen pelkästään mielikuvien tai huutoäänestyksen perusteella on vaarallista. Lainvalmistelun tulee perustua huolelliseen selvitykseen ja oikeudellisiin periaatteisiin. Siksi ehdotan, että eduskunta hylkää kansalaisaloitteeseen sisältyvän ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-03-26T16:04:34,2025-03-26T16:07:33,Hyväksytty,1.1 2025_30_80,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Edustaja Gebhard, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_81,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Elisa,Gebhard,Kansanedustaja,SD,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tunnustan, että minua hieman hymyilyttää se, että perussuomalaisten mutta myös joidenkin muiden suulla täällä hirveän huolissaan ollaan lainvalmistelun laadusta ja siitä, onko käsitteet määritelty riittävän tarkasti. Tämä on itse asiassa ensimmäinen kerta, kun olen oman urani aikana todistanut tilannetta, että perussuomalaiset ovat lainvalmistelun laadusta huolissaan. Lakivaliokuntahan käsittelee tälläkin hetkellä hallituksen esitystä, jossa rikoksen tekeminen osana rikollisjoukon toimintaa säädettäisiin koventamisperusteeksi. Jo lukemalla lausuntopalvelusta julkisena olevan palautteen tästä esitysluonnoksesta selviää, että rikollisjoukon määrittely on täsmällisesti hyvin vaikeaa, mutta tämähän ei ole tietenkään estänyt hallitusta edistämästä kyseistä asiaa. Kyllä nyt vaikuttaa vahvasti siltä, että täällä salin toisen laidan mielipide tästä kansalaisaloitteesta ei itse asiassa perustu huoleen lainvalmistelun laadusta vaan nimenomaan ideologiseen haluun vastustaa vähemmistöjen oikeuksien kehittämistä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Elisa Gebhard,1488,2025-03-26T16:07:36,2025-03-26T16:08:46,Hyväksytty,1.1 2025_30_82,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_83,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eheytyshoitojen kieltäminen on ihmisoikeusteko — tehdään se. Täällä on erikoisia puheenvuoroja kuultu tässä keskustelussa siitä, että kyse ei olisi ihmisoikeuksista. Eheytyshoidot ovat väkivaltaisia ja vaarallisia uskomushoitoja, jotka perustuvat virheelliseen ajatukseen siitä, että seksuaalivähemmistöjen tai transihmisten olemus olisi jollain tavalla viallinen tai rikkinäinen. Näin ei ole, ja siksi tällaiset puoskarihoidot on kiellettävä. Lukuisat asiantuntijatahot ovat tuominneet nämä eheytyshoidot ihmisoikeuksien vastaisina, epäinhimillisinä toimenpiteinä, joilla aiheutetaan vakavaa haittaa henkilön mielenterveydelle. Esimerkiksi Suomen Psykiatriyhdistys ja Suomen Psykologiliitto ovat tuominneet eheytyshoidot. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet ovat ihmisoikeuksia, ja niiden on toteuduttava täysimääräisesti. Kiitos tämän aloitteen tekijöille. Meillä on nyt mahdollisuus ottaa tärkeä askel siihen suuntaan. Lakivaliokunnan jäsenenä [Puhemies koputtaa] olen huojentunut ja iloinen siitä, että valiokunta esittää nyt käsiteltävää aloitetta hyväksyttäväksi. [Toinen varapuhemies Tarja Filatov: Anteeksi, oliko teillä varsinainen puheenvuoro sieltä tulossa?] Luulin, että meillä oli debatti, mutta en tiedä, mitä meillä nyt oli.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-03-26T16:08:46,2025-03-26T16:10:32,Hyväksytty,1.1 2025_30_84,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"No, tarkoitus oli käydä debattia, koska olin antavinani vastauspuheenvuoron, mutta tästä vierestä notaari sanoi, että laittoi vahingossa normaalin puheenvuoron ajan sinne näyttöön. Eli siinä mielessä pahoittelut koputtelusta, se johtui tästä väärinkäsityksestä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_85,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on vähän yritetty maalata kuvaa ikään kuin olisi kyseessä jokin lainsäädännön valmistelun kannalta poikkeuksellinen prosessi. Se, mitä kuitenkin on tapahtunut, on se, että lakivaliokunnan enemmistö on asiantuntijoita käsittääkseni aika laajalti ja monipuolisesti kuultuaan päätynyt siihen, että tarve lain säätämiselle on olemassa. Mitä tämän jälkeen tapahtuu: ministeriö ryhtyy normaaliin lainvalmistelutyöhön, ja olettaisin, että kun ministeriö tätä asiallisesti virkavastuulla tekee, se teettää tarvittaessa lainvalmistelun edellyttämät selvitykset työn tueksi, ja varmastikin on jälleen vuorossa lausuntokierros, ehkä useampikin, vaikutukset tulee arvioida, ja siellä joudutaan ja päädytään myös sitten ratkaisemaan kysymystä rajanvedosta ja myös tästä eheytyshoitojen määritelmästä. Samoin tämän edessä olevan lainvalmistelun osana voidaan myös, ja pitääkin käsittääkseni, tarkastella mahdollisia jännitteitä, joita voi olla erilaisten perusoikeuksien välillä. Jos on tunnistettavissa ongelmia vaikka uskonnonvapauden tai sananvapauden näkökulmasta, niin itse ainakin toivon, että mahdollinen hallituksen esitys käsitellään myös perustuslakivaliokunnassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-03-26T16:10:46,2025-03-26T16:11:58,Hyväksytty,1.1 2025_30_86,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_87,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Se, että verrataan rikollisjoukkoa eheytyshoitoon tai niiden rinnakkaisuuteen, ikään kuin ne olisivat samanlaisia hankaluuksia, on kyllä varsin vaikeaa ymmärtää, miten edes löytää tällaisen tulokulman. Mutta yhden asian haluaisin nostaa erityisesti tässä esiin, ja se on se, mikä on eheytyksen hankaluus. Se on monesti hyvin subjektiivinen kokemus. Jos ajatellaan vaikkapa sitä, että hakeutuu ryhmään, josta pyrkii hakemaan apua, ja siellä esimerkiksi rukoillaan hänen puolestaan ja sitten ikään kuin jälkikäteen tullaankin siihen ajatukseen, että eihän tämä ollutkaan sitä, mitä minä halusin, ja tehdään rikosilmoitus eheyttämisestä, niin se käytännössä johtaa siihen, että poliisi tutkii ja kuulustelee sitten nämä 50 henkilöä, tekee siitä pöytäkirjat ja sitten todetaan myöhemmin, että ei rikosta tai tahallisuus ei täyty. Tämä jos mikä on äärimmäistä resurssien hukkaamista ja ei missään nimessä tarkoituksenmukaista ja tavoiteltavaa tässä tilanteessa, jossa meillä on äärimmäisen iso pula jo muutoinkin tekevistä käsistä turvallisuuspuolella.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-03-26T16:11:58,2025-03-26T16:13:04,Hyväksytty,1.1 2025_30_88,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,Edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_89,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jokaisella seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvalla, ihan mistä tahansa taustasta tulevalla, on yhtäläiset ihmisoikeudet ja perusoikeudet. Sen pitäisi olla selvää tässä salissa. Niin kuin minä sanoin, tässä annetaan monien puhujien suulla ymmärtää, että tätä kansalaisaloitetta tukisivat kaikki seksuaalivähemmistöt, mutta meillä on iso joukko seksuaalivähemmistöjä, jotka eivät tue tätä kansalaisaloitetta, koska he näkevät, että se ei todellakaan parhaalla mahdollisella tavalla edesauta ja varmista myös seksuaalivähemmistöihin kuuluvien oikeuksia. Niin kuin sanottu, monissa Pohjoismaissa on päädytty ratkaisuun, jossa on tehty laajoja selvityksiä, ja tällaista kriminalisointia ei olla siellä tehty. Käsittääkseni myös lakivaliokunnan mietintöluonnos oli toisentyyppinen, mutta kun alkoi iso julkinen myllytys, niin tilanne kääntyi. Hämmentävää tässä on, että ensin määritellään kriminalisoitavaksi joku asia ja siihen [Puhemies koputtaa] velvoitetaan tämä lainsäädäntötyö, ennen kuin selvitetään, onko minkätyyppiseen työhön tarvetta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2025-03-26T16:13:04,2025-03-26T16:14:24,Hyväksytty,1.1 2025_30_90,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,Edustaja Mehtälä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_91,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En pyytänyt vastauspuheenvuoroa, mutta voin kyllä tässä muutaman sanan vielä sanoa. Tässä edustaja Tanus toi hyvin esille juuri sen, että lakivaliokunnassa kuultiin valtava määrä asiantuntijoita ja miten iso joukko oli asiantuntijoita, jotka esittivät tämän kansalaisaloitteen hylkäämistä. Juuri niin kuin tässä jo tuli, tässä on nyt kaksi semmoista vähän erikoista asiaa tämän käsittelyn aikana: marraskuussa, kun oltiin jo saamassa mietintö valmiiksi, mietintöpohja oli valmiina ja meillä oli hyvä lausuma siihen perään, mitä eduskunta edellyttää tämän kansalaisaloitteen jatkotoimeksi, sitten tuli tämä julkisuuteen vuotaminen, ja sen seurauksena olemme nyt tässä tilanteessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-03-26T16:14:24,2025-03-26T16:15:32,Hyväksytty,1.1 2025_30_92,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,Nyt ilmeisesti kaikki pyydetyt... — Edustaja Räsänen vielä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_93,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Kiitos, rouva puhemies! On todellakin uskonnon- ja sananvapauden kannalta ongelmallista, jos uskontokuntien omien näkemysten ja arvojen mukainen opetus ja sielunhoito, yhteinen rukous, nähtäisiin osana eheyttämistä ja silloin kriminalisoitavana tapahtumana. On aivan eri asia puhua henkisestä pakottamisesta ja henkisestä väkivallasta kuin esimerkiksi kristillisen vakaumuksen mukaisesta sielunhoidosta. Nähdään jo varoittavia esimerkkejä esimerkiksi Ranskasta, jossa eheytyshoitolaki, kriminalisointi, on tullut voimaan. Siellä katolinen pappi on saatettu tutkintaan ja syytteeseen juuri tämän eheytyshoitoja kieltävän lain perusteella, kun hän oli kutsunut homoseksuaalisuutta heikkoudeksi. Jos Raamatun opetuksia katsotaan, siellä puhutaan samaa sukupuolta olevien [Puhemies koputtaa] seksistä syntinä. Kiellettäisiinkö sekin sitten tämän lain pohjalta, näiden asioiden esiin tuominen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-03-26T16:15:32,2025-03-26T16:16:51,Hyväksytty,1.1 2025_30_94,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Ja nyt edustaja Lohikoski, varsinainen puheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_95,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitos kansalaisaloitteen tekijöille. Sitä, mikä ei ole rikki, ei voi korjata tai eheyttää. Lakivaliokunnan jäsenenä olen huojentunut ja iloinen, että valiokunta esittää nyt käsiteltävää kansalaisaloitetta hyväksyttäväksi. Tämä on tärkeä edistysaskel sateenkaari-ihmisten oikeuksille. Viime kaudella eduskunta valitettavasti epäonnistui vastaavan aloitteen käsittelyssä, ja on korkea aika, että laki saadaan suojaamaan jokaista julmalta väkivallalta. Kiitos tästä valiokuntakollegoille, ja erityiskiitoksen esitän kokoomuslaisille kollegoille, jotka toimivat yhtenäisesti valiokunnassa puolueensa puoluekokouskannan mukaisesti. Toivon mukaan myös täällä salissa äänestettäessä muistetaan mahdollisimman laajasti puolustaa ihmisoikeuksia. Niin sanotut eheytyshoidot ovat henkistä väkivaltaa ja puoskarointia. Ne kohdistuvat haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin, ovat täysin tieteeseen perustumattomia, loukkaavat useita perus- ja ihmisoikeuksia ja ovat vaarallisia terveydelle ja hyvinvoinnille. Erityisesti nuori, jonka identiteetti on vasta muotoutumassa, tarvitsee suojelua psyykkiseltä väkivallalta. Ajatus siitä, että ihminen on identiteettinsä vuoksi rikkinäinen, on ihmisarvoa loukkaava ja julma. Kenenkään sukupuoli tai seksuaalinen suuntautuminen ei ole ominaisuus, joka tulisi tai jonka voisi korjata. Tästä kaikesta vallitsi laaja konsensus lakivaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden kesken. Lakivaliokunta käsittelee mietinnössään kattavasti rikosoikeudellisia ja perustuslaista johtuvia edellytyksiä rangaistussäännösten säätämiselle. Johtopäätöksenä valiokunta katsoo, että vaikka eheytys nykyisinkin täyttäisi esimerkiksi pahoinpitelyn tunnusmerkit, on rangaistavuuden selkeyttäminen tarpeen muun muassa siksi, että psyykkistä väkivaltaa ei nykyisin tunnisteta riittävästi. Valiokunta esittää, että kansalaisaloite hyväksytään, ja pitää tärkeänä, että lainvalmisteluun ryhdytään ripeästi. Valiokunta ei ota kantaa siihen, miten kriminalisointi on muotoiltava tai tehdäänkö tämä esimerkiksi osana niin sanottua pakottavaa kontrollia, jonka kriminalisointia hallitus iloksemme on selvittämässä. Valiokunta korostaa myös muiden kuin rikosoikeudellisten keinojen tärkeyttä tämän vaarallisen toiminnan torjumiseksi ja siihen puuttumiseksi. Se, että ilmiötä, eri sääntelyvaihtoehtoja ja täsmällisiä muotoiluja lakiin on vielä tarpeen selvittää ja arvioida, ei ole minkäänlainen peruste aloitteen torppaamiselle, vaan se on pelkkä veruke. Kaikki tämä kuuluu myös normaaliin, hyvään lainvalmisteluun, jota eduskunta tämän aloitteen hyväksymällä tietenkin edellyttää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-03-26T16:16:55,2025-03-26T16:20:31,Hyväksytty,1.1 2025_30_96,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,Edustaja Keto-Huovinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_97,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Eheytyshoidoilla ja -terapioilla tarkoitetaan kansalaisaloitteen mukaan seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin muuttamiseen tähtääviä hoitomuotoja. Yhdyn aloitteen ajatukseen siitä, että nämä hoidot pohjaavat täysin vääristyneeseen ajatukseen, jonka mukaan heteroseksuaalisuudesta eroava seksuaalinen suuntautuminen tai syntymässä määritellystä sukupuolesta eroava sukupuoli-identiteetti olisivat jotenkin parannettavissa tai korjattavissa eli eheytettävissä. Tieteellinen tutkimus on osoittanut, ettei seksuaalinen suuntautuminen ole muokattavissa terapeuttisin interventioin. Sen sijaan lisääntyvää tutkimusnäyttöä on siitä, että eheytysterapioille altistuminen on ihmisen mielenterveydelle haitallista. Jokainen ihminen on ehjänä syntynyt, ja hoidot sen sijaan perustuvat ajatukseen, että esimerkiksi homoseksuaalisuus tai transsukupuolisuus olisi jotenkin ei-toivottavaa. Näinhän ei suinkaan ole, kyse on ihmisyydestä. Arvoisa rouva puhemies! Lakivaliokunta käsitteli aloitetta huolellisesti ja kuuli laajasti asiantuntijoita — niin oikeustieteen professoreita, lääketieteen asiantuntijoita kuin kansalaisjärjestöjä. Näiden kuulemisten pohjalta esitämme mietinnössä eheytyshoitojen kriminalisointia koskevan kansalaisaloitteen hyväksymistä, kuten valiokunnan puheenjohtaja esittelyssä toi esille. Asiantuntijakuulemisissa tuli esille se, etteivät eheytyshoidot ole kadonneet Suomestakaan, ja valtaosa asiantuntijoista piti eheytyshoitoja yksiselitteisesti vahingollisina. Niiden katsotaan voivan loukata useita perus- ja ihmisoikeuksia, kuten yhdenvertaisuutta sekä oikeutta terveyteen ja yksityisyydensuojaan. Pahimmillaan eheytyshoitojen katsotaan voivan rikkoa jopa kidutuksen sekä epäinhimillisen ja julman kohtelun kieltoa. Lisäksi eheytyshoitojen taustalla oleva ajatus siitä, että niiden kohteena oleva ihminen on identiteettinsä vuoksi rikkinäinen, on ihmisarvoa loukkaava. Erityisen haavoittuvina pidetään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvia yksilöitä, lapsia ja nuoria. Toivottavasti tämän aloitteen eteenpäinvieminen lähettää nuorillemme viestin, että jokainen on hyvä juuri sellaisena kuin on. Olen itse lakivaliokunnassa jäsenenä, ja oma kantani asiaan on ollut koko ajan selvä, eli eheytyshoidot pitää kieltää, ja olen pyrkinyt toimimaan asian eteenpäin saamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla myöskin valiokunnassa. Kokoomuksella on vuodelta 2020 puoluekokouskanta, joka kehottaa eduskuntaryhmää edistämään eheytyshoitojen kriminalisointia. Arvoisa rouva puhemies! Kyse on vakavasta ilmiöstä, ja vaikka rikoslain rangaistussäännösten voidaan katsoa jo nykyisin voivan tulla sovellettaviksi eheytyshoitoihin liittyviin tilanteisiin, oikeustila ei ole riittävän selkeä eikä kattava. Haasteita liittyy eheytyshoitojen merkityksen tunnistamiseen suhteessa nykyisiin rangaistussäännöksiin sekä nykyisten rangaistussäännösten soveltamiseen muun muassa psyykkisen väkivallan tilanteissa. Nykyinen oikeustila ei siten ole ongelmaton, kun otetaan huomioon eheytystoiminnan vakava luonne sekä toiminnan kielteiset vaikutukset seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksiin. Valiokuntana totesimme mietinnössä, että eheytystoiminnan kieltoa ja rangaistavuutta on aiheellista selventää. Tämä korostaa eheytystoiminnan paheksuttavuutta ja moitittavuutta, millä arvioidaan olevan myöskin yleis- ja erityisestävää vaikutusta. Lisäksi rangaistavuutta selkeyttämällä voidaan tehostaa ilmiön tunnistamista ja torjuntaa. Kun kyse on kriminalisoinnista, on lainvalmistelun laatuun ja kriminalisointiperiaatteiden toteutumiseen kiinnitettävä erityistä huomiota, kuten mietinnössäkin on todettu. Mietinnössä ei ole otettu tarkempaa kantaa sääntelymalliin vaan on korostettu sitä, että eri vaihtoehdot on perusteltua selvittää ja arvioida lainvalmistelussa tarkemmin, mihin edustaja Tynkkynenkin täällä jo viittasi. Toivon sydämestäni, että lainvalmisteluun ryhdytään mahdollisimman ripeästi ja asia otetaan sen ansaitsemalla vakavuudella myös lakivaliokunnan ulkopuolella koko eduskunnan tasolla. Kiitos vielä aloitteen tekijöille, että olemme tässä pisteessä. Teillä on ollut sitkeyttä viedä asiaa eteenpäin, ja toivottavasti meillä on tässä salissa tahtoa viedä asia maaliin laajalla enemmistöllä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2025-03-26T16:20:34,2025-03-26T16:25:19,Hyväksytty,1.1 2025_30_98,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,Edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_99,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan alkajaisiksi haluan kiittää kansalaisaloitteen laatijoita ja haluan sanoa, että pystyn ymmärtämään niitä perusteluita, miksi tämä aloite on laadittu. Kaikenlainen painostaminen, oli se sitten henkistä tai hengellistä, on yksinkertaisesti tuomittavaa ja väärin. Lakivaliokunnan asiantuntijakuulemisten perusteella ei ole kuitenkaan selkeää ja kattavaa kuvaa kansalaisaloitteessa tarkoitettujen eheytyshoitojen ilmenemismuodoista, esiintyvyydestä, toteuttajista, uhreista, laaduista ja määristä Suomessa. Asiasta ei ole saatavilla muutoinkaan luotettavaa tutkimustietoa. Kattavaa kartoitusta ei ole myöskään siitä, missä määrin voimassa olevat rikoslain säännökset jo soveltuvat kansalaisaloitteessa tarkoitettuihin eheytyshoitoihin ja liittyykö niihin sellaisia moitittavia tekomuotoja, joihin nykyiset rikoslain säännökset eivät sovellu. Tämän edellä kerrotun perusteella kannatan edustaja Mehtälän tekemää esitystä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-03-26T16:25:20,2025-03-26T16:26:29,Hyväksytty,1.1 2025_30_100,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_101,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteen tavoitteena on kieltää hoidot, jotka tähtäävät seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen niin kutsuttuun eheyttämiseen eli seksuaalisuuden muuttamiseen heteroksi ja/tai sukupuolen muuttamiseen cis-sukupuoliseksi. Aloitteessa edellytetään lainvalmisteluun ryhtymistä eheytyshoitojen kriminalisoimiseksi, jota lakivaliokunta päätyi perustellusti kannattamaan. Eheytyshoitoajatus pohjaa vääristyneeseen ajatukseen, jonka mukaan heteroseksuaalisuudesta eroava seksuaalinen suuntautuminen tai syntymässä määritellystä sukupuolesta eroava sukupuoli-identiteetti olisivat jotenkin parannettavissa ja korjattavissa eli eheytettävissä. Vaikka useimmissa tapauksissa eheytyshoidot täyttäisivätkin pahoinpitelyn tunnusmerkistön, olisi eheytyshoitojen aiheuttamien haittojen torjumiseksi tehokkainta säätää ne erikseen lailla rikolliseksi tai muuttaa pahoinpitelyn määritelmää rikoslaissa siten, että se yksiselitteisesti sisältää myös eheytyshoidot. Rikokseksi säätäminen antaisi selkeän signaalin siitä, etteivät eheytyshoidot ole yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä. Arvoisa puhemies! EU-komissio pohtii parhaillaan strategiaa, ja EU-parlamentti on suosittanut jäsenmaita kieltämään eheytyshoidot. Kidutuksen uhrien kansainvälinen kuntoutusneuvosto IRCT on arvioinut, että eheytys täyttää kidutuksen tunnusmerkistön. Myös esimerkiksi Suomen Psykiatriyhdistyksen mukaan eheytyshoidoista on olemassa tutkimusnäyttöä, jonka mukaan altistuminen niin sanotulle eheytykselle on ihmisen mielenterveydelle haitallista ja kärsimystä aiheuttavaa. Euroopan parlamentin vuonna 2023 laatiman selvityksen mukaan jotkin valtiot ovat kieltäneet eheytyshoidot lailla, esimerkiksi Ecuador, Kanada, useat Yhdysvaltojen osavaltiot, Uusi-Seelanti, Islanti, Ranska, Saksa, Kreikka, Malta, Espanja ja Kypros. Lisäksi useassa valtiossa on selvityksen laatimisen aikana joko esitetty tai käyty keskustelua hoitojen kriminalisoinnista, esimerkiksi Belgiassa, Portugalissa, Itävallassa, Irlannissa, Alankomaissa, Britanniassa ja Sveitsissä. Joissakin valtioissa, kuten Brasiliassa, Albaniassa ja Israelissa, on vuorostaan tukeuduttu terveydenhuollon ammattijärjestöihin, joiden tehtävänä on ryhtyä kurinpitotoimenpiteisiin, kuten ammatinharjoittamisoikeuden poistamiseen, eheytymishoitoihin osallistuvia jäseniään vastaan. Lakivaliokunta on kuullut kansalaisaloitteesta laaja-alaisesti asiantuntijoita. Asiantuntijakuulemisissa esiin tulleen mukaan eheytyshoitojen historiallisena taustana on se, että valtavirrasta poikkeavaa seksuaalista suuntautumista tai identiteettiä on pidetty haitallisena poikkeamana, sairautena tai jopa syntinä. Tätä pyrittiin hoitamaan muun muassa psykoterapian keinoin ja uskonyhteisöjen toimenpitein. Nykyisin psykoterapeuttisessa työskentelyssä kuitenkin kunnioitetaan autonomiaa ja pidättäydytään yrityksistä muuttaa henkilöä. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan eheytyshoidot eivät ole terveydenhuollon hyväksytty menetelmä eivätkä ne kuulu Suomen julkisesti rahoitettuun terveydenhuoltoon. Valtaosa asiantuntijoista pitää eheytyshoitoja yksiselitteisesti vahingollisina. Niiden katsotaan voivan loukata useita hoidettavien perus- ja ihmisoikeuksia, kuten yhdenvertaisuutta sekä oikeutta terveyteen ja yksityisyydensuojaan. Pahimmillaan eheytyshoitojen katsotaan voivan rikkoa jopa kidutuksen sekä epäinhimillisen ja julman kohtelun kieltoa. Lisäksi eheytyshoitojen taustalla olevaa ajatusta siitä, että niiden kohteena oleva ihminen on identiteettinsä vuoksi rikkinäinen, pidetään ihmisarvoa loukkaavana. Erityisen haavoittuvina pidetään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvia yksilöitä, lapsia ja nuoria. Kyse on siten terveydelle haitallisesta, kohteensa perus- ja ihmisoikeuksia loukkaavasta toiminnasta. Meidät on kaikki luotu sellaisiksi olennoiksi kuin me ollaan. Annetaan meidän myös jatkossa olla omia itsejämme, rikkomattomina.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-03-26T16:26:41,2025-03-26T16:31:39,Hyväksytty,1.1 2025_30_102,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,Edustaja Honkonen poissa. — Edustaja Oinas-Panuma., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_103,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihmisen pitää saada tosiaan olla just semmoinen kuin millaiseksi hän syntyy, ja haluan omasta puolestani myös kiittää tämän aloitteen laatijoita ja myös valiokuntaa erityisen hyvästä työstä. Seksuaali- ja sukupuoli-identiteettiä ei voi muuttaa eheytyshoitojen kaltaisilla toimenpiteillä, eivätkä eheytyshoidot minun mielestäni ole nykypäivää, vaan kyllähän ne ovat henkistä väkivaltaa, niin kuin täällä on monesti jo sanottu. On mielenkiintoista, että monessa muussa EU-maassa on pystytty kriminalisoimaan eheytyshoitoja. Ihmettelen, miksi sitä ei Suomessa voisi tehdä. Käsittääkseni tähän myös Euroopan parlamentti meitä suosittaa. Täällä on tullut puheenvuoroissa esille sitä, että me tarvitaan asiasta lisää tutkimustietoa. Olen siitäkin täysin samaa mieltä, jotta meillä on myös faktoja, millä puhua. Toinen, mistä täällä on puhuttu, on se, että tämä aloite on jotenkin hähmäinen. Haluaisin kyllä muistuttaa, että mehän täällä säädämme juuri semmoisen lain kuin me haluamme ja juuri sillä tarkkuudella, millä se kuuluu. Olen kyllä ainakin omasta puolestani erityisen iloinen siitä, että tämä laki etenee.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-03-26T16:31:44,2025-03-26T16:32:54,Hyväksytty,1.1 2025_30_104,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_105,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan aluksi haluan ilmoittaa, että kannatan myöskin edustaja Aittakummun tekemää erinomaista hylkäysehdotusta ja ennen kaikkea sen hyviä perusteluita. Tätä keskustelua kun olen kuunnellut, niin on entistä vaikeampi itseni ymmärtää sitä, mikä tämä eheyttäminen on ilmiönä, mitä sillä täsmällisesti tarkoitetaan. Jos ajattelee tätä kansalaisaloitteen tekstimuotoa, niin kansalaisaloitteen mukaan ”eheytyshoidoilla ja -terapioilla tarkoitetaan seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin muuttamiseen tähtääviä hoitomuotoja” — siis hoitomuotoja. Aloitteessa todetaan niiden pohjaavan ”vääristyneeseen ajatukseen, jonka mukaan heteroseksuaalisuudesta eroava seksuaalinen suuntautuminen tai syntymässä määritellystä sukupuolesta eroava sukupuoli-identiteetti olisivat jotenkin parannettavissa ja korjattavissa eli eheytettävissä”. Kuten täälläkin useita puheenvuoroja on käytetty siitä, että jokainen syntyy ehjänä ja sitä ei tulisi korjata, niin tämän johdosta minulle ei nyt ole täysin selvää se, olisivatko tämän aloitteen perusteella kaikki sukupuolen korjaamiseen tähtäävät toimet jatkossa eheyttämistä ja siten rikoksia, mikä merkittävästi muuttaisi tätä nykytilan käsitystä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-03-26T16:32:54,2025-03-26T16:34:25,Hyväksytty,1.1 2025_30_106,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,Edustaja Eloranta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_107,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä oleva kansalaisaloite on tärkeä askel ihmisoikeuksien ja jokaisen ihmisen fyysisen ja psyykkisen koskemattomuuden edistämiseksi. Ihmisen seksuaalisuus ja sukupuoli-identiteetti ovat synnynnäisiä piirteitä, joita ei tosiaan voi muuttaa. Näin ollen seksuaalisuuden tai sukupuoli-identiteetin muuttamiseen tähtääville hoidoille ei ole minkäänlaista tieteellistä pohjaa, vaan ne perustuvat puhtaasti ennakkoluuloille ja syrjiville asenteille. Siksi näiden muuttamiseen pyrkivät niin sanotut hoidot vastaavat yleensä psyykkistä väkivaltaa ja saattavat sisältää myös fyysistä väkivaltaa. Eheytyshoidoiksi kutsutun henkisen väkivallan vaikutukset ovat asiantuntijoiden mukaan selvät. Ne johtavat usein masennukseen, ahdistukseen ja itsetuhoisuuteen. Syntyvät henkiset traumat voivat pysyä ihmisen mukana koko loppuelämän ajan. Pahimmillaan ne voivat johtaa jopa itsemurhaan. Jokainen menetetty ihmishenki, jokainen hajotettu mieli, jokainen itseään vihaava nuori on liikaa, ja meillä on tätä ilmiötä aivan liikaa tässä yhteiskunnassa jo tällä hetkellä. Etenkin monen nuoren ihmisen mieli kärsii jo nyt masennuksesta ja ahdistuksesta. Eheytyshoitojen uhreina ovatkin usein hyvin haavoittuvassa asemassa olevat vähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret, jotka joutuvat eheytyshoitoihin perheen ohjaamana, painostamana tai jopa pakottamana. Erityisesti näiden lasten ja nuorten suojelemiseksi toiminnan kriminalisointi on tärkeää. Arvoisa puhemies! Vaikka jo nykyinen rikoslaki tarjoaa välineitä eheytyshoitojen torjumiseen esimerkiksi pahoinpitely- ja pakottamissäännösten kautta, on selvää, että lainsäädäntö ei ole riittävän selkeä tämän haitallisen toiminnan estämiseksi kokonaan. Tämän vuoksi myös lakivaliokunta ansiokkaassa mietinnössään katsoo, että eheytystoiminnan kieltoa ja rangaistavuutta on syytä selventää. Kriminalisointi lähettäisi selkeän viestin siitä, että yhteiskuntamme ei hyväksy tällaista toimintaa ja että sen torjumiseen on sitouduttava sekä lainsäädännön että muiden keinojen kautta. Lainvalmistelussa on tärkeää huolehtia siitä, että sääntely on tarkkarajaista ja oikeasuhtaista. On myös huomioitava, että jokaisella ihmisellä on oikeus saada tukea oman identiteettinsä tutkimiseen, kunhan se perustuu vapaaehtoisuuteen eikä painostukseen tai pakottamiseen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että alaikäisiin ja muihin haavoittuvassa asemassa oleviin kohdistuva eheytystoiminta kielletään yksiselitteisesti. Puhemies! Jokaisella lapsella ja nuorella ja myös aikuisella tulee olla mahdollisuus vapaasti tutkia ja löytää oma identiteettinsä turvallisessa ja hyväksyvässä ympäristössä. Jos lapsi tai nuori ei saa tukea ja ymmärrystä kotona, tulisi jokaisella olla joku turvallinen aikuinen, jonka kanssa asioista voi keskustella ja saada tukea. Myös meidän päätöksentekijöinä on tehtävä selväksi, että kenenkään synnynnäistä identiteettiä ei voi muuttaa eikä tarvitse pyrkiä muuttamaan. Toivon siis, että eduskunta hyväksyy lakivaliokunnan mietinnön ja lähettää viestin kaikille seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville, erityisesti itseään etsiville lapsille ja nuorille, että sinussa ei ole mitään eheytettävää, sinussa ei ole mitään väärää ja kukaan ei voi eikä saa pakottaa sinua olemaan jotain muuta kuin olet. Lisäksi toivon, että eduskunnan tahtotilaa kunnioitetaan ja saamme oikeusministeriöltä vielä tämän vaalikauden aikana lakiesityksen, jolla voimme vihdoin kieltää tämän epäinhimillisen toiminnan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2025-03-26T16:34:29,2025-03-26T16:38:15,Hyväksytty,1.1 2025_30_108,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_109,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itse äitinä ja opettajana ajattelen, että ihminen on syntyjään täydellinen ja hyvä sellaisenaan. Meidän tulisikin yhteiskunnassa lokeroimisen sijaan antaa jokaisen yksilön olla sellainen kuin tämä on: tyypillinen mies tai tyypillinen nainen, mitä se ikinä tarkoittaakaan, tai erilainen omalaatuinen yksilö, kaiken rakkauden ja onnen ansaitseva. Ketään ei tarvitse eheyttää. En ole lakivaliokunnan jäsen enkä ole ollut käsittelemässä tätä aloitetta valiokunnassa. Mielestäni olisi kuitenkin paikallaan tässä yhteydessä laajentaa keskustelua koskemaan järjestöjen, kuten Setan, kouluihin kohdistamaa kampanjaa. Ideologian tuputtaminen siitä, että herkässä iässä oleva nuori olisi sittenkin ehkä väärässä sukupuolessa tai että sukupuolia on lukuisia, on kerta kaikkiaan nuoren kehitykselle haitallista. Eheytyshoidoissa ei kuitenkaan tämän lakialoitteen sisällön mukaisesti ole kyse laajasta tarjolla olevasta hoitomuodosta. Ne harvat tahot, joiden voidaan tulkita tarjoavan kansalaisaloitteessa mainittuja eheytyshoitoja, perustavat toimintansa täysi-ikäisen henkilön omaan tahtoon, aivan kuten muutkin sukupuolen korjaamiseen tähtäävät toimenpiteet ja esimerkiksi Setan näkemys — tosin heillä se nimenomaan kohdistuu alaikäisiin. Poliisin tietoon ei ole tullut Suomessa tapauksia, joissa eheytyshoidot väitetysti olisivat täyttäneet pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Eli toivoisin, että koska tämän lakialoitteen sisältö on hyvä, niin tätä aihetta käsiteltäisiin myös laajemmin, koska eräällä tapaa voidaan katsoa, että esimerkiksi nämä Setan kampanjat ovat tietynlaista eheytyshoitoa, mitä kohdistetaan nuoriin, haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-03-26T16:38:15,2025-03-26T16:40:32,Hyväksytty,1.1 2025_30_110,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,Edustaja Gebhard., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_111,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Elisa,Gebhard,Kansanedustaja,SD,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hienoa, että sateenkaaritietous kouluissa tuli puheeksi. Kyse on nimittäin nimenomaan käsittääkseni siitä — oletan, että tässä viitattiin juuri näihin Helsingissä käyttöön otettuihin työpajoihin — että siis aloite on tullut nimenomaan nuorilta itseltään. Ei täältä eduskunnasta, ei mistään muista vaalipiireistä käsin voi tulla sanelemaan, missä määrin helsinkiläiset nuoret saavat sateenkaaritietoutta koulussa oppia. Olen kyllä hieman yllättynyt siitäkin, että kovin moni täällä tunnistaa kyllä eheytyshoitojen haitallisuuden mutta samalla ilmeisesti kokee, että asialle ei pidä tehdä yhtään mitään. Ei ole esitetty vaihtoehtoa, ei ole esitetty tietoisuuden lisäämistä hoitojen haitoista eikä esimerkiksi eheytystoiminnan kohteeksi joutuneita ihmisiä auttavien järjestöjen tukemista. Eli mitään ei pitäisi tehdä tälle ongelmalle, joka kuitenkin tunnistetaan. Asiantuntijatahot mielenterveyden ammattilaisia myöten pitävät näitä niin kutsuttuja hoitoja hyvin haitallisina, ja ilmeisesti lainsäätäjän tulisi kuitenkin istua käsiensä päällä ja olla tekemättä asialle yhtään mitään, koska tämä on niin hankalaa. Tämä on tosiaan toimenpidemuotoinen aloite, joka etenee toivon mukaan eduskunnasta täysin normaaliin lainvalmisteluprosessiin. Ei kansalaisaloitteelta normaalistikaan edellytetä täydellistä täsmällisyyttä. Tämä prosessi ei myöskään millään tavalla ole poikkeuksellinen normaalista, vaan tosiaan kaikki täällä ovat varmasti samaa mieltä, että tarvitsemme lainvalmisteluprosessin, jossa täysin tavanomaisesti selvitetään nämä tietyt rajanvetokysymykset, terminologian täsmällisyys ja muut, tässäkin keskustelussa esiin nousseet seikat. En myöskään täysin ymmärrä, mitä normaalia lainvalmisteluprosessia laajempaa selvittämistä kollegat tässä toivovat. Esimerkiksi ilmiön laajuus on yksi asia, josta on ollut puhe, mutta kyllä meidän pitäisi tiedostaa, että tässä on kyse nimenomaan marginaalissa olevan ryhmän, haavoittuvassa vähemmistössä olevan ihmisjoukon, kohtelusta. Ei sillä ole merkitystä, kuinka laaja tai kuinka monta ihmistä koskettava tämä ilmiö on, vaan sillä, että tämä on erityisen haitallinen niille ihmisille, jotka muutenkin ovat yhteisönsä sisällä vaikeassa asemassa. Pahimmillaan näiden hoitojen uhriksi joutuvat myös alaikäiset. Ei lainsäädäntöä voi laatia vain siitä näkökulmasta, koskeeko se riittävän laajaa joukkoa, vaan ilman muuta vähemmistöjen suojeleminen on perusteltua. Kuten totesin aiemmin, kyllä minusta on hienoa, että lainvalmistelun laatu kiinnostaa laajasti hallituspuolueita, kuten perussuomalaisia. Näin ei nimittäin aina ole tällä vaalikaudella ollut. Edustaja Eloranta sanoi erittäin hyvin. Toivon, että asia etenee täältä suuresta salista, mutta vastaavasti toivon myös, että ministeriössä tämä asia otetaan vakavasti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Elisa Gebhard,1488,2025-03-26T16:40:32,2025-03-26T16:43:49,Hyväksytty,1.1 2025_30_112,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_113,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyymme on saapunut kansalaisaloite, jossa ehdotetaan lainvalmisteluun ryhtymistä eheytyshoitojen kieltämiseksi. Koska aloite ei esitä suoraa lakimuutosta, aloitteen henki on mahdollista toteuttaa erilaisin pykälä- ja sanamuodoin. Koska aloitteesta päättäessämme täällä eduskunnassa emme päätä tarkasta lain muodosta tässä vaiheessa, on kysymys tässä vaiheessa enemmänkin periaatteellinen: tulisiko lainsäädäntöä muuttaa eheytyshoidot selvemmin kieltävään suuntaan? Eheytyshoitoihin liittyy useita määritelmällisiä haasteita ja tulkinnanvaraisuuksia, jotka tekevät niiden kriminalisoimisesta haastavaa. Eheytyshoidot suoraan kriminalisoivaa lainsäädäntöä on esimerkiksi Norjassa, mutta useimmin rangaistavuus toteutuu muiden rikosnimikkeiden kautta. Suomen lainsäädäntö kieltää jo joitakin aloitteessa nimettyjä toimintatapoja. Esimerkiksi terveydellisten vahinkojen tahallinen ja tuottamuksellinen aiheuttaminen on Suomessa eri muodoissaan varsin kattavasti säädetty rangaistavaksi rikoslain 21 luvussa. Myös vakavan vaaran aiheuttaminen terveydelle on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta tehtynä rangaistavaa. Rikoslain 21 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan pahoinpitelyyn syyllistyy muun muassa se, joka ruumiillista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä. Sekä lakivaliokunnan mietinnössä että siihen jätetyssä perussuomalaisten vastalauseessa todetaan, että yksilön pakottaminen ja painostaminen sukupuoli- ja seksuaalikysymyksissä on tuomittavaa ja väärin. Näin katsovat myös lääketieteen ammattilaiset kautta linjan. Haasteeksi tämän estämiselle muodostuu se, miten vahingollinen painostus esimerkiksi uskonnollisten yhteisöjen ja perheiden taholta voidaan luotettavalla ja oikeusturvatulla tavalla näyttää toteen tai miten rikoslaki suhtautuisi esimerkiksi tilanteisiin, joissa henkilö on omasta tahdostaan pyritty eheyttämään, eheytyshoitamaan, mutta hän jälkikäteen kokeekin sen olleen itselleen vahingollista. Eheytyshoidot tai siihen liittyvä painostus varsinkin nuoriin ja lain silmissä vajaavaltaisiin on ongelmallista. Erityisesti lapsen, nuoren identiteetti on vielä kypsymätön ja siten altis ulkopuolisille vaikutteille, pakottamiselle, painostamiselle, jopa henkiselle, psyykkiselle väkivallalle. Sukupuoli tai seksuaali-identiteetti on yksi identiteettimme osa-alueista, ja on virheellistä olettaa, että ne kehittyisivät irrallaan ja muuta psyykkistä kehitystä nopeammin. Koska nuoren identiteetti on kaikkinensa vielä vakiintumaton, on sekä lainsäädännön että yhteisöjen suhtauduttava kriittisyydellä kaikkiin pyrkimyksiin painostavasti, pakottavasti ja pahimmillaan pysyvän vahingollisesti vaikuttaa nuoren terveyteen, fyysiseen tai psyykkiseen kehitykseen, äärimmillään jopa peruuttamattomin lääketieteellisin toimenpitein. Toisin kuin tässä salissa annetaan monesti ymmärtää, edellä mainittu ei koske pelkästään erilaisia vanhoillisia ja uskonnollisia yhteisöjä, vaan myös niille hyvinkin vastakkaisia sateenkaarijärjestöjä ja myös vasemmistolaisia puoluepoliittisia liikkeitä. Huomaamme jo tilastoista kautta länsimaiden, että esimerkiksi sukupuoliahdistuneiden lasten ja aikuisten määrä on räjähdysmäisessä kasvussa. Samaan aikaan on kuitenkin alettu vaatia lapsen murrosikää jarruttavien lääkehoitojen eli hormoniblokkerien saannin helpottamista. Suomessa tätä ajavat julkisesti muun muassa Seta, Naisasialiitto Unioni, vihreät ja vasemmistoliitto omissa puolueohjelmissaan. Murrosikä on yksi tärkeimmistä ja herkimmistä ihmisen, lapsen, kasvuvaiheista. Sen keinotekoinen estäminen lääkityksin on voimakkaassa ristiriidassa sekä lapsen edun, lapsen oikeuksien että lapsen kasvurauhan ja identiteetin vakiintumisen kannalta. Kuten valtiotieteiden tohtori ja sosiologian dosentti Linda Hart hiljattain Helsingin Sanomissa kirjoitti, Ruotsissa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa toteutettujen lääketieteellisten tutkimusten ja tutkimuskatsausten mukaan ei ole näyttöä siitä, että murrosiän fyysisten muutosten estäminen lääkkeillä parantaisi sukupuolestaan ahdistuneiden lasten mielenterveyttä. Silti tahot, jotka vakuuttavat huolta lasten ja heidän seksuaalisuutensa ja sukupuolensa kasvurauhasta, esittävät alaikäisille lapsille murrosikää jarruttavia lääkityksiä. Äärimmäisimmissä esimerkeissä maailmalta alaikäisiin on ulotettu jo kirurgisia transhoitoja, kuten esimerkiksi rintaleikkauksia. Tätä vasten kuullessani eräiden tahojen iskulauseita siitä, miten olemme hyviä sellaisina kuin olemme, miten kukaan ei ole vääränlainen, miten sukupuolta tai seksuaalisuutta ei voida sen enempää rikkoa kuin eheyttääkään, mietin, että päteväthän nämä kaikkiin lapsiin. Päteväthän nämä kaikkiin lapsiin painostajasta, pakottajasta tai rikkojasta riippumatta? Suojellaanhan lapsia, nuoria, osin aikuisiakin vanhoillisimpien uskonnollisten yhteisöjen ylilyöntien lisäksi myös sateenkaariaktivistien ylilyönneiltä? Taataanhan kasvurauha aidosti kaikille? Mikäli eheytyshoitojen kriminalisointia tullaan täällä eduskunnassa edistämään, tulisi huomioida laajasti niin lasten ja nuorten etu, sananvapauden ja uskonnonvapauden näkökulmat, pakottamisen ja painostuksen vahingollisuus kuin riittävän selkeä lain kirjainkin, jotta oikeus ja kohtuus voivat toteutua. Lopuksi totean, että en näe asiaa mustavalkoisena. Vaikka yhdet vasemmalla väittäisivät eheytyshoitojen määritelmän ongelmattomaksi ja yksiselitteisesti väkivallaksi tai toiset oikealla eheytyshoidot luonteeltaan aina vapaaehtoisiksi ja rikosoikeudellisen määrittelyn mahdottomaksi, nämä ovat minusta yksinkertaistuksia. Koska pöydällämme ei edes ole valmista lain muotoilua, kysymys on nyt minusta periaatteellinen: tulisiko tulevaisuudessa pöydällemme tuoda lakiesitys, jolla eheytyshoitoja kriminalisoitaisiin jossakin muodossa? Vasta silloin voisimme asianmukaisemmin arvioida eheytyshoitojen tarkan määritelmän, vahingollisuuden arvioinnin, kriminologisen rajanvedon, vapaaehtoisuuden ja pakottamisen huomioinnin, oikeusturvan toteutumisen sekä sanan- ja uskonnonvapauden takaamisen. Koska asia on konkreettisen sijaan periaatteellinen, koska asiasta ei linjata hallitusohjelmassa, koska asiasta ei linjata myöskään puolueohjelmassa, koska asia kuuluu niin sanottuihin omantunnon kysymyksiin ja koska pidän asian rikosoikeudellista selventämistä asian käsittelyssä kuulemani pohjalta perusteltuna, puollan asiassa ehdotusta lainvalmisteluun ryhtymiseksi kaikin edellä esittämini varauksin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-03-26T16:44:00,2025-03-26T16:51:45,Hyväksytty,1.1 2025_30_114,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Edustaja Räsänen, Päivi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_115,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mietinnöstä käy ilmi, että naapurimaassamme Ruotsissa on toteutettu laaja selvitys, jossa arvioitiin tarvetta eheytyshoitojen kriminalisointiin. Siellä päädyttiin siihen, että mitään lainsäädäntömuutoksia ei ryhdytä tekemään, ja katsottiin, että kriminalisointi ei ole tehokas keino ei-toivottavan menettelyn torjumiseksi. Korostan edelleen, että on tärkeää, että yhdessä toteamme, että minkäänlainen henkinen väkivalta, painostus ei ole hyväksyttävää. Sitä tulee torjua, mutta sitä pystytään torjumaan jo nykyisen lainsäädännön pohjalta. Meillä tällä hetkellä on valtavan suuri määrä nuoria ihmisiä, jotka kärsivät sukupuolihämmennyksestä, ja varsinkin tyttöjen määrä on kasvanut. Väittäisin, että ne laajimmat eheytyshoidot, joita tällä hetkellä toteutetaan, kohdistuvat nimenomaan näihin sukupuolihämmentyneisiin nuoriin, joiden kohdalla on kysymys jopa juridisesta sukupuolenvaihdosta ja erilaisista lääketieteellisistä eheytyshoidoista, joita saatetaan myöhemmin katua ja jotka saatetaan kokea myöhemmin väärinä ja omaa identiteettiä ja omaa persoonaa vahingoittavina. Tässä kansalaisaloitteessa määritellään, että eheytyshoidoilla ja eheytysterapioilla tarkoitetaan seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin muuttamiseen tähtääviä hoitomuotoja. Jos mietitään, mitä nämä hoitomuodot tällä hetkellä ovat, niin ne ovat näitä transhoitoja, joita annetaan aivan ehjänä syntyneille tytöille ja pojille ja joissa pyritään heidän sukupuoli-identiteettinsä muutosta ikään kuin tukemaan. Voidaankin kysyä, onko oikein, että tukea ja apua tässä sukupuolihämmennyksessä tai seksuaalihämmennyksessä olisi saatavilla vain ikään kuin yhteen suuntaan eli vähemmistöidentiteettiä haluaville, kun taas sitten toiseen suuntaan haluavalle, omasta tahdostaan haluavalle, se olisikin kriminalisoitua. Nostan esiin myös lapsikohteisen seksuaalisuuden. Ei kai sitä ole kukaan kieltämässä, että tukea annetaan henkilölle, joka haluaa pedofiilisistä taipumuksistaan eroon.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-03-26T16:51:45,2025-03-26T16:54:55,Hyväksytty,1.1 2025_30_116,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,Edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_117,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen kuunnellut erittäin huolella tätä keskustelua näistä eheytyshoidoista, niiden kriminalisoinnista, tästä aloitteesta, mikä on tehty. Itse arvostan näitä kansanedustajien, kollegojen, mielipiteitä ja tätä näkemystenkin kirjoa ja jollain tavalla haluaisin vain sen yleisemmän sävyn tästä ottaa itselleni johtolangaksi. Minä olen pitänyt niistä lauseista, kun kollegat ovat sanoneet, että syntyessäsi lapsena, elämänkaaresi aikana oleva ihminen, sinussa ei ole mitään vikaa ihmisenä, sellaisena, minä olet syntynyt, [Päivi Räsäsen välihuuto] sinussa ei ole mitään väärää, sinussa ei ole korjattavaa, saat olla juuri sellainen kuin olet, miksi identiteettisi koet. Jotensakin kun sen näin muotoilee, niin en voi olla eri mieltä tästä ajatuksesta. Siksi minun on vaikea ymmärtää käsitettäkään, että meillä olisi joku eheyttämisen tarve ihmisessä, eheyttämistarkoitus suuntaan tai toiseen, ja sen takia tämän keskustelun kuuntelu antaa kyllä minulle sen mielikuvan, että kunnioitetaan ihmisyyttä ja ihmistä juuri sellaisena kuin hän on.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-03-26T16:54:55,2025-03-26T16:56:26,Hyväksytty,1.1 2025_30_118,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_119,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen ilahtuneena pannut merkille, että riippumatta siitä, kannattavatko vai vastustavatko kollegat tätä kansalaisaloitetta ja lakivaliokunnan enemmistön kantaa, tuntuu vahvasti siltä, että olemme muutamista perusasioista hyvin samaa mieltä: siitä, että ihmisten identiteettiä pitää kunnioittaa ja pakottamista ja väkivaltaa ei tule hyväksyä. Tämä perusasioista yhden yhteisen linjan löytäminen helpottaa totta kai keskustelua myös sitten yksityiskohdista. Halusin oikeastaan aloittaa sellaisesta jo vähän ehkä filosofisempaan suuntaan menevästä keskustelun juonteesta, johon ovat kiinnittäneet edellä huomiota muun muassa edustajat Aittakumpu, Lehtinen ja tuoreimpana Räsänen, ja se koskee nimenomaan eheytyshoitojen ja transihmisten sukupuolenkorjaushoitojen yhteyttä tai eroavaisuutta. Olen itse hahmottanut asian niinkin yksinkertaisesti, että jos kuvitellaan vaikka transihminen, jonka sukupuoli-identiteetti on se, että hän on nainen, niin silloin sukupuolenkorjaushoitojen tehtävä on tukea tätä identiteettiä, kun taas eheytyshoidoissa pyritään muuttamaan ihmisen identiteettiä. Sehän, minkä takia ihmiset eheytyshoitoihin joko itse hakeutuvat tai heidät sinne tuupataan, lähtee liikkeelle siitä, että koetaan ihmisen vallitseva seksuaali- tai sukupuoli-identiteetti ongelmaksi ja sitä sitten näillä niin sanotuilla hoidoilla yritetään muuttaa. Ero on siis siinä, hyväksytäänkö ihmisen identiteetti ja tuetaan sitä vai pyritäänkö sitä eri tavoin muuttamaan. Edustaja Räsänen pohti myös identiteetin muuttumista, ja se on myös nähdäkseni olennainen näkökulma. Nähdäkseni tässä on tarpeen tehdä ero sen välillä, missä määrin identiteetti voi muuttua ja missä määrin sitä voi tai kannattaa yrittää muuttaa. Jaan edustaja Räsäsen näkemyksen siitä, että ihmisen identiteetti voi kehittyä monilla tavoin ihmisen elämänkaaren aikana. Siitä ei kuitenkaan seuraa sitä, että tätä pitäisi joillakin ulkopuolisilla voimilla tai keinoilla yrittää muuttaa, koska tällainen ulkoa tuleva muuttaminen harvemmin näyttää tuottavan haluttua tulosta. Edustaja Räsänen myös esitti ajatuksen, että pohjimmiltaan kansalaisaloitteessa olisi tavoitteena rajoittaa sanan- ja uskonnonvapautta, ja pidän tätä aika rohkeana tulkintana. Ymmärrän, jos edustaja Räsänen ajattelee, että tämän aloitteen hyväksyminen voisi johtaa sanan- tai uskonnonvapauden rajoittamiseen, mutta se, että edustaja Räsänen aloitteen tekijöitä paremmin tietää, mikä sen tavoite on, edellyttää sellaisia taitoja, joita ainakaan itselläni ei ole, kun en ihmisten ajatuksia osaa lukea ja heidän motivaatiotaan tulkita. Useassa puheenvuorossa on kosketeltu kysymystä siitä, olisiko meillä jo nykyisessä lainsäädännössä riittävät rangaistusperusteet käytössä. Muun muassa edustaja Vigelius viittasi tähän. Itse ajattelen, että keskustelu tässä on ehkä jossain määrin verrannollinen siihen keskusteluun, jota tässä salissa kävimme, kun halusimme hyvin laajalla yhteisymmärryksellä kriminalisoida naisten ja tyttöjen sukupuolielinten silpomisen. Siinäkin todettiin, että meidän rikoslainsäädäntö tarjosi keinoja puuttua tyttöjen ja naisten sukupuolielinten silpomiseen, mutta me yhdessä hyvin laajalla enemmistöllä päätimme, että on tarpeen selventää ja tehdä hyvin kirkkaaksi rikoslainsäädännössä, että tämä on sen kaltainen rikos, joka on syytä tunnistaa lainsäädännössä sen vakavuuden takia. Edustaja Tanus nosti yhtenä ajatuksena esiin, että voisi olla tarpeen yleisemmin kriminalisoida pakottava kontrolli, ja pidän tätä ajatusta hyvin kiinnostavana. En näe kuitenkaan, että se olisi välttämättä mitenkään vaihtoehtoinen nyt eheytyshoitojen kieltämisen kanssa, vaan voimme edetä nyt eheytyshoidot kieltämällä ja sitten palata kysymykseen laajemmasta pakottavan kontrollin kriminalisoinnista. Samoin edustaja Tanus viittasi vähän ehkä ohimennen siihen, että keskustelussa olisi maalitettu asiantuntijoita, ja pidän itse myös maalittamisen kriminalisointia tärkeänä kysymyksenä. Kovasti toivoisin, että hallitus voisi tuoda sitä koskevan esityksen tänne saliin, ja se varmasti sitten osaltaan auttaisi vastaamaan myös tähän edustaja Tanuksen esiin nostamaan huoleen. Lopuksi, arvoisa puhemies, palaan aivan keskustelun alkupuolella muun muassa edustaja Päivärinnan esittämään toiveeseen ripeästä lainvalmistelusta. Ensinnäkin toki allekirjoitan tämän toiveen hyvin, mutta nyt kun olen kuunnellut tätä keskustelua ja sitä, miten erilaisia näkökulmia hallituspuolueidenkin sisältä tuntuu aiheesta löytyvän, niin tekisi mieli kysyä hallituspuolueiden edustajilta, onko hallituksella valmiutta vastata eduskunnan enemmistön toiveeseen ripeästä lainvalmistelusta eheytyshoitojen kriminalisoimiseksi. Itse näen, että hallitus ei välttämättä ohjelmassaan ole tähän asiaan osannut ottaa kantaa, mutta meidän demokratiassa eduskunta on se, joka linjaa ja päättää, ja hallituksen tulee tätä eduskunnan enemmistön tahtoa noudattaa. Jos käy, niin kuin itse odotan, että tämä kansalaisaloite ja lakivaliokunnan mietintö hyväksytään, niin toivon todella, että hallitus tässä meidän järjestelmässämme eduskunnan tahtoa kunnioittaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-03-26T16:56:30,2025-03-26T17:02:13,Hyväksytty,1.1 2025_30_120,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,Edustaja Honkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_121,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Perustuslain 7 §:ssä turvataan jokaiselle suomalaiselle oikeus vapauteen ja oman henkilökohtaisen vapautensa loukkaamattomuuteen. Itse katson näin — arvostan korkealle suomalaista yhteiskuntaa ja sitä ajatusta, että täällä jokainen saa olla sellainen, miksikä on syntynyt, ja saa olla sellainen kuin itse hyväksi katsoo. Mielestäni tämä on ihan yhteiskuntajärjestyksen perusperiaatteita: ihminen saa olla sellainen kuin hän on, eikä kenelläkään muulla ole oikeutta vasten hänen tahtoaan tai hänelle vahingollisesti yrittää häntä toisenlaiseksi muuttaa. Tästä syystä olen sitä mieltä, että tämän kansalaisaloitteen pohjalta on syytä edetä tässä asiassa ja tässä valmistelussa. Uskon, että tämän mahdollisen lainvalmistelun aikana sitten pystytään selvittämään nämä näkökohdat, joita tässä tämänkin päivän aikana on esitetty: se, tarvitaanko uusia pykäliä, miten nykyisen rikoslain pohjalta voitaisiin edetä. Mutta perusperiaatteena minun mielestäni yhteiskunnassa pitää lähteä siitä, että kaikenlainen väkivalta on rangaistavaa. Seksuaalinen väkivalta on rangaistavaa, fyysinen väkivalta on rangaistavaa, ja vakavan henkisen väkivallan, mitä tällaiset eheytyshoidot ovat, tulee olla rangaistavaa ja kiellettyä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-03-26T17:02:13,2025-03-26T17:03:59,Hyväksytty,1.1 2025_30_122,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_123,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä täällä kansalaisaloite Rikkomaton — kielletään eheytyshoidot. Minä en itse ole tähän kauheasti perehtynyt, mutta luulen ymmärtäväni, mitä tämä koskee. Lähinnä seksuaalista suuntautumista tässä nyt jollakin lailla halutaan sitten niin, että sitä ei saisi korjata. Meillä on kuitenkin tässä viime vuosina kovasti vaadittu nuorille, joilla on joitakin ongelmia, terapiatakuuta, ja silloinhan mennään terapeutille varmaankin. Tai jos jollakin on posttraumaattinen stressireaktio, niin silloin pyritään järjestämään terveydenhuollon eri asteissa jotakin kuntoutusta. Minun mielestäni nämä ovat kaikki semmoisia, että niihin henkilö itse hakeutuu. Yhtä lailla minä ajattelen tästä asiasta niin, että jos joku hakeutuu eheytyshoitoihin, niin totta kai hänen pitää sinne päästä. Tämähän on ihan mielipuolista, että tämä kiellettäisiin. En ymmärrä tätä ollenkaan. Minulle on ainakin vieras ajatus sellainen, että joku pakotettaisiin eheytyshoitoihin. No, tämä on kansalaisaloite, mutta minä olen ihan täysin tätä vastaan. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-03-26T17:03:59,2025-03-26T17:05:56,Hyväksytty,1.1 2025_30_124,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_125,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen tänään kuunnellut tätä keskustelua täällä salissa. Mielenkiintoisista näkökulmista on tätä asiaa lähestytty, ja tämä kansalaisaloite on virittänyt meillä täällä semmoisen keskustelun, jossa katsotaan sitä, mitkä ovat henkilön oikeudet ja minkänäköisiä tilanteita elämässä voi tulla. Tämä kansalaisaloite kokonaisuudessaan käsittelee käytännössä eheytyshoitoja ja siinä yhteydessä koettua henkistä ja fyysistä väkivaltaa, joka on kaikissa tapauksissa tuomittavaa, kaikilla tavoilla. Tämä tilanne pitäisi huomioida tästä näkövinkkelistä. Siinä mielessä tämä asia pitää viedä lainsäädäntövalmisteluun ja saada siitä lainsäädäntöprosessi aikaiseksi ja ratkaista niitä kysymyksiä, joita tässäkin on tullut, lainsäädäntörajoista ja muista. Luulen, että niihin kyllä ratkaisut löytyvät. Ja pitää muistaa, että tässäkin jokaisen ihmisen pitäisi saada olla juuri sellainen kuin itse haluaa. Se perusperiaate pitäisi tässä pystyä aina kaikkien tunnustamaan, ja sitä muutosta ei saisi tehdä väkivalloin tai henkisesti henkilön omaa mieltä vastaan. Siinä mielessä, kun oli edustaja Oras Tynkkysen hyvä yhteenveto tuossa äsken, voin kannattaa kaikkia niitä näkökohtia, mitä hän toi esiin. Tätä lakialoitetta kannattaa viedä lainvalmisteluun asti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-03-26T17:05:56,2025-03-26T17:07:50,Hyväksytty,1.1 2025_30_126,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun lain ja positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 ja 25 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 216/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 3/2025 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 3/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_30_127,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun lain ja positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 ja 25 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 216/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esityksellä päivitetään tulotietojärjestelmän ja luottotietorekisterin sääntöjä vastaamaan EU:n tietosuojavaatimuksia. Tulorekisteriyksikkö saa entistä selkeämmän vastuun rekisterin ylläpidosta ja tietojen oikeellisuudesta EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisesti. Aiemmin palkanmaksaja vastasi tietojen korjaamisesta, mutta jatkossa nämä korjauspyynnöt kohdistetaan suoraan Tulorekisteriyksikköön. Verohallinto jatkaa järjestelmän teknistä ylläpitoa yhteisrekisterin pitäjänä. Tulorekisteriyksikkö voi määrätä uhkasakon, jos joku ei toimita pakollisia tietoja. Sakko voi kohdistua myös työntekijään, jos hän toimii ilmoitusvelvollisen puolesta tai hän ei toimita tietoja lain vaatimalla tavalla. Lisäksi vaikka henkilö kiistäisi häntä koskevat tiedot, niitä voidaan silti luovuttaa viranomaisille tai luotonantajille, jotta heidän työnsä ei estyisi. Vaikka rekisteröity, esimerkiksi työntekijä, kiistäisi tietojen paikkansapitävyyden, tiedot voidaan silti luovuttaa, jotta viranomaiset ja luotonantajat voivat toimia lakisääteisten tehtäviensä mukaisesti. Jos henkilö on vaatinut tietojensa käsittelyn rajoittamista, siitä kerrotaan luottotietoraportilla luotonantajille. Tämä laki tulisi voimaan sitten vuoden 2027 alusta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+6.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-03-26T17:08:10,2025-03-26T17:09:50,Hyväksytty,1.1 2025_30_128,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun lain ja positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 ja 25 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 216/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 3/2025 vp,Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_129,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun lain ja positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 ja 25 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 216/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Positiiviseen luottorekisteriin on tullut toistasataa yhteydenottoa asiakkailta koskien mahdollisia virheitä. Tässä muutamia esimerkkejä: ”Positiivinen luottorekisteri sisältää vääriä tietoja — Samin lainahakemus hylättiin, tulot oli rekisteröity neljä kertaa todellisuutta pienemmiksi.” ”Pohjanmaalla asuva Laura ja hänen puolisonsa päättivät keväällä uusia omakotitalonsa vuotavan katon. Laura haki reilun 10 000 euron korotusta joustoluottoonsa samana päivänä, kun positiivinen luottorekisteri otettiin käyttöön. ’Sain saman tien automaattisen ilmoituksen, että korotus on evätty positiivisen luottorekisterin merkintöjen perusteella.’” Tämä oli Seura-lehden artikkelista. Suomen Yrittäjien mukaan epäkohta koskee yli neljännesmiljoonaa yksityistä elinkeinonharjoittajaa. Positiivinen luottorekisteri on aiheuttanut hämmentäviä tilanteita varsinkin kommandiittiyhtiöille ja toiminimiyrittäjille, eli siis sellaisiin yritysmuotoihin, joissa ei varsinaisesti puhuta palkasta vaan yksityisnostoista. Tämä on erittäin valitettava tilanne, ja Suomen Yrittäjät on varoittanut tästä jo lainvalmisteluvaiheessa. Positiivisen luottorekisterin perustuessa tulorekisteriin sen tietopohja on ollut vaillinainen. No tässä lakiesityksessä nyt päivitetään tulotietojärjestelmän ja luottotietorekisterin sääntöjä vastaamaan EU:n tietosuojavaatimuksia, ja jatkossa tämän tiedon korjaamisesta vastaisi Tulorekisteriyksikkö eikä enää palkanmaksaja, ja tämä toivottavasti vie tilannetta nyt sitten parempaan suuntaan juurikin näitten toiminimiyrittäjien ja kommandiittiyrittäjien osalta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+6.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-03-26T17:09:51,2025-03-26T17:11:58,Hyväksytty,1.1 2025_30_130,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun lain ja positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 ja 25 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 216/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 3/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_131,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun lain ja positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 ja 25 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 216/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tulotietojärjestelmästä annettua lakia ja positiivisesta luottorekisteristä annettua lakia. Laeista kumottaisiin säännökset, jotka koskevat suorituksen maksajien vastuuta tulorekisteriin talletettujen tietojen oikeellisuudesta, tietojen oikaisemista ilman aiheetonta viivytystä sekä tulonsaajan korjausvaatimuksen tekemistä suorituksen maksajalle. Jatkossa näitä koskevat rekisterinpitäjän vastuut määräytyisivät suoraan tietosuoja-asetuksen perusteella. Tulonsaajan kiistämän tiedon korjausvaatimus tehtäisiin suorituksen maksajan sijaan Tulorekisteriyksikölle. Korjausvaatimuksia virheellisistä tiedoista on Tulorekisteriyksikölle tullut, ja on tärkeää, että Tulorekisteriyksikön rekisterinpitovastuiden laajentumisen vuoksi Tulorekisteriyksikölle ehdotetaan mahdollisuutta uhkasakon asettamiseen. Tulorekisteriyksikkö voisi velvoittaa ilmoitusvelvollisen täyttämään laiminlyödyn velvollisuutensa sakon uhalla, jos laiminlyönti ei ole vähäinen. Arvoisa rouva puhemies! Lopuksi on vielä tärkeää huomioida se, mitä mietinnön lopussa todetaan: ”Esityksen mukaan uudistuksen käyttöönotto edellyttää vuodesta 2026 alkaen lisärahoituksen myöntämistä Tulorekisteriyksikölle. Vuoteen 2025 kohdistuvien investointikulujen osuus on tarkoitus rahoittaa Verohallinnon Tulorekisteriyksikön perustoiminnan rahoituksesta. Myös Verohallinnolle tiedon käyttäjänä aiheutuu kustannuksia. Hallituksen esityksessä on arvioitu ehdotettujen muutosten vaikutuksia myös muille tiedon käyttäjille. Asiantuntijakuulemisessa Työllisyysrahasto on tuonut esille, että esityksessä esitetyn arvion sijaan sille aiheutuisi järjestelmämuutoksista kertaluonteisia kustannuksia alustavan arvion mukaan yhteensä noin 150 000 euroa.” — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-03-26T17:11:58,2025-03-26T17:13:45,Hyväksytty,1.1 2025_30_132,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden rekisteröinnistä sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 47 §:n ja panostajalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 2/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 2/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Edustaja Lyly, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_30_133,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden rekisteröinnistä sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 47 §:n ja panostajalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esittelen nyt valiokunnan varapuheenjohtajana työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön koskien hallituksen esitystä 200/2024 eduskunnalle laiksi työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden rekisteröinnistä sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 47 §:n ja panostajalain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden rekisteröinnistä sekä muutettavaksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia ja panostajalakia. Työsuojeluhenkilöstörekisteristä annettu laki kumottaisiin. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöitä koskevien tietojen rekisteröinti- ja luovutustehtävä siirrettäisiin sosiaali- ja terveysministeriöltä työmarkkinajärjestöjen yhdistykselle Työturvallisuuskeskukselle, koska ministeriö ei ole tarkoituksenmukaisin taho toimivan rekisterin pitäjänä. Hallituksen esityksellä on pääasiassa säädöshuollolliset tavoitteet. Lisäksi ehdotetun työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden rekisteröinnistä annettavan lain tavoitteena on työsuojelun edistäminen. Ehdotettavan uuden lain keskeisimpänä sisältönä olisi työnantajan velvollisuus ilmoittaa työpaikan työsuojelun yhteistoimintahenkilöitä koskevia tietoja Työturvallisuuskeskuksen rekisteriin ja ilmoitettujen tietojen luovuttaminen työsuojelua edistäviin tarkoituksiin. Ilmoitusvelvollisuus ei koskisi muun muassa pienten työpaikkojen työnantajia, mutta heilläkin olisi mahdollisuus tehdä ilmoitus. Panostajalain soveltamisalan rajauksia muutettaisiin. Lain soveltamisalasta poistettaisiin muun muassa Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen virkatehtävät. Lisäksi panostajalain muutoksenhakusäännöstä muutettaisiin uudistuneen yleislainsäädännön vuoksi. Panostajalakiin esitetään myös teknisiä muutoksia. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää esitystä tarkoituksenmukaisena ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina. Esityksen mukaan työnantajan velvollisuus ilmoittaa tietoja edellyttää muun muassa, että työpaikalla on valittu työsuojeluvaltuutettu ja että työnantaja teettää henkilöstöllä työtä työpaikalla yli 50 kalenteripäivänä ja että työpaikan henkilöstöön kuuluu vähintään kymmenen henkilöä. Jos näistä jokin ei täyty, työnantajalla ei ole ilmoitusvelvollisuutta kyseisen työpaikan osalta. Hallituksen esityksen mukaan ilmoitusvelvollisuuden edellytysten tarkoitus on vähentää sekä työnantajan että Työturvallisuuskeskuksen hallinnollista taakkaa. Työturvallisuuskeskukselle ei esitetä tehtävään lisäresursseja. Kalenteripäiviä koskevan rajauksen on lisäksi tarkoitus estää nopeasti vanhenevien työsuojelun yhteistoimintahenkilöitä koskevien tietojen päätyminen rekisteriin. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää ehdotettuja ilmoitusvelvollisuuden rajauksia perusteltuina hallituksen esityksessä kuvatuista ja valiokunnan asiantuntijakuulemisissa esiin tulleista syistä. Valiokunta pitää tärkeänä, että ilmoitusvelvollisuuden laajuus ja Työturvallisuuskeskuksen resurssit ovat oikein mitoitetut suhteessa toisiinsa. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta korostaa työturvallisuuden ja sitä koskevan tiedon levittämisen tärkeyttä. Valiokunta kannattaa hallituksen esityksessä omaksuttua mahdollistavaa sääntelyratkaisua, jolla velvollisuutta rajataan hallinnollisen taakan vähentämiseksi ja joka myös tarjoaa työnantajille mahdollisuuden tietojen ilmoittamiseen kaikilta työpaikoilta. Valiokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 200/2024 sisältyvät 1.—3. lakiehdotuksen. Valiokunnan mietintö oli yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+7.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-03-26T17:14:14,2025-03-26T17:19:03,Hyväksytty,1.1 2025_30_134,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden rekisteröinnistä sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 47 §:n ja panostajalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 2/2025 vp,Kiitokset esittelystä. — Ja sitten edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_135,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden rekisteröinnistä sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 47 §:n ja panostajalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että työsuojelun yhteistoimintahenkilöitä koskevien tietojen rekisteröinti- ja luovutustehtävä siirretään sosiaali- ja terveysministeriöltä Työturvallisuuskeskukselle. Tietojen ilmoittamisesta ja luovuttamisesta ehdotetaan säädettävän nykyistä tarkemmin. Esityksen mukaan työnantajan velvollisuus ilmoittaa tietoja edellyttää muun muassa, että työpaikalla on valittu työsuojeluvaltuutettu, että työnantaja teettää henkilöstöllä työtä työpaikalla yli 50 kalenteripäivänä ja että työpaikan henkilöstöön kuuluu vähintään kymmenen henkilöä. Jos näistä jokin ei täyty, työnantajalla ei ole ilmoitusvelvollisuutta kyseisen työpaikan osalta. Arvoisa puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin, että alle kymmenen henkilöä työllistävistä noin 230 000 työnantajasta vain noin kolme prosenttia on nykyisin ilmoittanut tietoja rekisteriin, ja tämähän on tietysti huolestuttava tieto. Uuteen lakiin työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden rekisteröinnistä ehdotetaan myös vapaaehtoista tietojen ilmoittamista koskevaa sääntelyä. Ehdotettujen säännösten mukaan rekisteriin on mahdollista ilmoittaa tietoja myös muilta kuin velvoitteen piirissä olevilta työpaikoilta ja myös muiden työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden tietoja kuin mitä velvoite koskee. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta korostaa työturvallisuuden ja sitä koskevan tiedon levittämisen tärkeyttä. On tärkeää tarjota työnantajalle mahdollisuus ilmoittaa tietoja kaikilta työpaikoilta, ja on tietysti kaikkien etu, että näitä tietoja työturvallisuuden osalta olisi laajasti käytettävissä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+7.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-03-26T17:19:04,2025-03-26T17:20:42,Hyväksytty,1.1 2025_30_136,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden rekisteröinnistä sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 47 §:n ja panostajalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 2/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_137,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden rekisteröinnistä sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 47 §:n ja panostajalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 200/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hieman täydennystä tuohon mietinnön taustaan. Meillä oli aika paljon keskustelua siitä, kun tämä kymmenen henkilön raja oli täällä lainsäädännössä otettu käyttöön — tämä on ollut käytäntönä Työturvallisuuskeskukseen tehdyissä ilmoituksissa. Se kymmenen henkilön raja tulee siitä, että sellaisilla työpaikoilla on oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja alle kymmenen henkilön työpaikoissa tämä on mahdollista. Tässä yhteydessä oltaisiin ehkä lähdetty siitä, että kaikkien niiden, joissa työsuojeluvaltuutettu on valittu, olisi hyvä siitä ilmoittaa — mutta nyt se jäi vapaaehtoiseksi alle kymmenen henkilön työpaikoissa — ja toivon, että niin tulee käymään. Myöskään kaikista yli kymmenen henkilön työpaikoista ilmoitusta ei ole kaikista tullut tähänkään asti. Sen takia toivon, että tämä lainsäädäntö nyt, kun tämä selkiytyy tällaiseen tilanteeseen, tuo mukanaan sen, että kaikilta yli kymmenen henkilön työpaikoilta tulee ilmoitukset ja niissä valitaan työsuojeluvaltuutettu, koska nimenomaan nyt tässä on kysymys työsuojelutoiminnan edistämisestä, tiedon levittämisestä työpaikoille, ja niitä työpaikkoja on paljon. Sitten kun katsotaan tätä kokonaisuutta niissä alle kymmenen henkilön työpaikoissa, niin siellä on semmoiset noin 200 000—300 000 henkilöä, vähän riippuu laskentatavasta, jotka ovat niissä alle kymmenen henkilön työpaikoissa palveluksessa, ja sitten yli kymmenen henkilön työpaikoissa yksityisellä sektorilla on noin 1 200 000. Eli tämä koskee kyllä isoa osaa palkansaajakunnasta tässä mielessä. Sitten oma lukunsa on vielä julkinen puoli. Näitä työpaikkoja, kun näistä määristä puhutaan, on noin 20 000 yritystä, mutta niillä isommilla yrityksillä on useampia työpaikkoja ja toimipisteitä, puhutaan noin 50 000 työpaikan määrästä noin karkeasti ottaen. Eli siis tämä tiedon levittämisen määrä on aika iso. Kun Työturvallisuuskeskus on työmarkkinajärjestöjen keskinäinen yhdistys, joka edistää työsuojelua, niin nyt heillä on avaimet käsissään, että tämä työsuojelutieto leviäisi hyvin työpaikoille, koska se on kaikkien etu, että me pystytään tätä työsuojelutyötä viemään eteenpäin. Jokainen työsuojeluongelma on huono juttu, erityisesti, jos tapahtuu tämmöisiä työpaikkaonnettomuuksia ja muita. Kaikki ne ovat meille tärkeitä torjunta-asioita. Eli tässä ollaan tekemässä hyvää asiaa, ja nyt katsotaan, miten tämä sitten uudessa paikassa tulee toimimaan. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+7.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-03-26T17:20:42,2025-03-26T17:23:44,Hyväksytty,1.1 2025_30_138,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Elokapina määrättävä lakkautettavaksi>>>Kansalaisaloite KAA 1/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa. Edustaja Garedew.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_30_139,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Elokapina määrättävä lakkautettavaksi>>>Kansalaisaloite KAA 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite Elokapinan kieltämiseksi on erittäin tervetullut avaus. Elokapina on viime vuosina aiheuttanut jos minkälaisia hankaluuksia ja kustannuksia yhteiskunnalle: Mannerheimintien tukkimista, Eduskuntatalon arvokkaiden pylväiden sotkemista, kansalaistottelemattomuutta, oikeuslaitoksen ja poliisin resurssien tuhlaamista sekä liikkeen jäsenten julkisia haaveita lahdata hallitus ja valtiovarainministeri Riikka Purra. Poliisihallitus on yhdistyslain 43 §:ään vedoten nostanut viime vuosina muutamia kanteita, joissa vaaditaan yhdistystä lakkautettavaksi sen perusteella, että yhdistys on olennaisesti toiminut vastoin lakia tai hyviä tapoja. Viime lokakuussa Poliisihallitus tiedotti harkitsevansa kanteen jättämistä Elokapinan lakkauttamiseksi ja keräävänsä nyt todistusaineistoa kannetta varten. Toivon todella, että Poliisihallitus saa kerättyä riittävän vahvan todistusaineiston tämän järjestön, Elokapinan, lakkauttamiseksi. Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä aloitteen tekijöiden kanssa siitä, että Elokapina tulisi lakkauttaa. Jos Elokapina todella olisi enemmän kiinnostunut ympäristöstä kuin laittomia toimia sisältävistä spektaakkeleista, se jättäisi viattomat suomalaiset rauhaan ja keskittäisi voimavaransa niihin maihin, jotka aivan oikeasti tuhoavat luontoa ja joiden saastemäärät ovat aidosti ongelma. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+8.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-03-26T17:24:27,2025-03-26T17:26:36,Hyväksytty,1.1 2025_30_140,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Elokapina määrättävä lakkautettavaksi>>>Kansalaisaloite KAA 1/2025 vp,Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_141,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Elokapina määrättävä lakkautettavaksi>>>Kansalaisaloite KAA 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kansalaisaloitteen tekijät ja sen yli 100 000 allekirjoittajaa ovat oikeassa. Elokapina on lakkautettava, ja rikollisen toiminnan, kuten Elokapinan toiminnan, rahoittamisesta tulisi säätää rangaistavaa. Elokapinahan kannustaa ihmisiä rikkomaan Suomen lakeja. Liike on toiminnallaan aiheuttanut merkittävää haittaa suomalaisille. Maata on rakennettava lailla, ja eduskunta säätää Suomen lait. Suomessa on oikeus puhua ilmastonmuutoksen torjunnasta ja osoittaa mieltään, mutta nämä on tehtävä maan lakien puitteissa. Elokapina on esimerkiksi pysäyttänyt laittomasti liikenteen usein tuossa vieressä Mannerheimintiellä, ja poliisilla on mennyt tien avaamiseen jopa tunteja, koska kapinalliset on pitänyt kantaa tieltä pois. Ehkä elokapinalliset naureskelevat tälle keskustelulle ja sille, että he voivat kaikessa rauhassa jatkaa rikollista toimintaansa. Ei tällä tavalla voi jatkua. Elokapina siis kutsuu ihmisiä julkisesti, esimerkiksi verkkosivuillaan, rikolliseen toimintaansa ja rikkoo jatkuvasti täysin tahallaan lakia. On aika kieltää Elokapinan toiminta. Nuorten itsensä kannalta on tärkeää, että heitä ei houkutella rikosten poluille. Nuoria tulee kannustaa vaikuttamaan laillisia keinoja käyttämällä. Suomessa jokaisella on vapaus lähteä mukaan vaikkapa poliittiseen toimintaan ja vaikuttaa demokraattisesti. Arvoisa puhemies! Elokapina aiheuttaa merkittävää haittaa. Esimerkiksi viime kesänä poliisi pidätti Helsingissä Elokapinan mielenilmauksen yhteydessä 137 ihmistä, jotka olivat estäneet liikenteen kulkemisen ja eivät noudattaneet poliisin käskyjä. Elokapina on aiheuttanut häiriötä myös muualla Suomessa. Esimerkiksi Kemissä se pysäytti liikenteen Kemiin juuri avatulle sellutehtaalle syksyllä 2023. Viime lauantaina Elokapina aiheutti häiriötä Nurmossa siipikarjatehtaalla estämällä liikenteen ja tunkeutumalla tehdasalueelle. Elokapina tiedotti samana päivänä, että samanlaista toimintaa ei ollut koskaan ennen tehty Suomessa. Tämä rikollinen toiminta menee siis koko ajan pitemmälle. Lainsäätäjän, eduskunnan, viime kädessä tulee asettaa rajat sille, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Suomalaisten perusoikeudet pitää turvata. Elokapina rikkoo toistuvasti suomalaisten perusoikeuksia, esimerkiksi elinkeinovapautta ja liikkumisvapautta, ja vaarantaa monien muiden perusoikeuksien toteutumisen, kun se häiritsee esimerkiksi hälytysajoneuvojen, kuten ambulanssien ja paloautojen, kulkemista. Elokapina ilmoittaa verkkosivuillaan rikkovansa tarvittaessa joitakin lakeja ja että se on yli kymmenessä kaupungissa toimiva liike, jonka nimissä on toiminut yhteensä tuhansia kapinallisia. Liike kertoo, että sen tavoitteena on luoda massaliike, joka pystyy toiminnallaan häiritsemään tavallista arkea. Elokapina ilmoitti kesäkuussa 24 järjestävänsä Suomen historian suurimman kansalaistottelemattomien mielenosoitusten sarjan, ja Elokapina oli myöhemmin tuona syksynä, viime syksynä, järjestämässä mielenilmausta, jossa tämä Eduskuntatalo töhrittiin punaisella värillä. Elokapinan toimintaa rahoittava Elonvaalijat kertoo verkkosivuillaan, että se keräsi viime kesä—heinäkuussa rahaa 10 000 euroa pienkeräyksellä Elokapinan syksyn kampanjaa varten. Kerätyt varat yhdistyksen mukaan käytettiin Elokapinan viime syksyn ympäristö- ja ilmastokriisin yhteiskunnallisia vaikutuksia julkiseen keskusteluun nostaneen kampanjan järjestämisestä aiheutuneiden kustannusten kattamiseen. Elonvaalijat ry kertoo verkkosivuillaan, että se on yksittäisten henkilöiden perustama itsenäinen yhdistys, joka tukee Elokapinan toimintaa muun muassa hallinnoimalla henkilörekisterejä ja mahdollistamalla luvanvaraisen varainkeruun. Miksi tällaisen yhdistyksen annetaan kerätä rahaa toimintaan, joka jatkuvasti häiritsee yhteiskuntarauhaa, tavallisten suomalaisten elämää ja yritysten toimintaa? Elokapina mainittiin sisäministeriön väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksessa 2020. Tuon tilannekatsauksen tavoitteena on antaa tietoa Suomessa toimivista väkivaltaisista ulkoparlamentaarisista ääriliikkeistä ja muista sellaisista aatteellisista liikkeistä, joihin kansainvälisen kokemuksen, toiminnan luonteen tai viranomaisten havaintojen perusteella liittyy väkivalta, väkivaltaan yllyttäminen tai väkivallan käytön riski. Kiitän kansalaisaloitteen tekijöitä ja yli 100 000:ta allekirjoittajaa, joiden kanssa olen tosiaan aivan samaa mieltä. Kuten aloitteessa todetaan, Elokapina kuormittaa viranomaisten vähäisiä resursseja laittomalla toiminnallaan. Elokapina on rinnastettavissa järjestäytyneeseen rikollisryhmään, jossa kokoonnutaan yhteen rikosten tekemistä varten. Koska Elokapina häiritsee yhteiskuntarauhaa ja yhteiskunnan vakautta tarkoituksellisella lainvastaisella toiminnalla ja siihen kannustamisella, sen toiminta tulee kieltää kansalaisten, yritysten ja yhteiskunnan toiminnan turvaamiseksi. Samassa yhteydessä tulee tarkastella Elokapinan taustalla toimivan Elonvaalijat ry:n toiminnan kieltämistä ja tarvittaessa kieltää myös sen toiminta. Arvoisa rouva puhemies! Mielenosoittaminen on perusoikeus, mutta se tulee tehdä Suomen lakien sallimissa rajoissa toisten ihmisten turvallisuutta vaarantamatta ja muiden oikeuksia loukkaamatta. Siksi Elokapina on vihdoin ja viimein määrättävä lakkautettavaksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+8.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-03-26T17:26:45,2025-03-26T17:32:34,Hyväksytty,1.1 2025_30_142,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Elokapina määrättävä lakkautettavaksi>>>Kansalaisaloite KAA 1/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_143,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Elokapina määrättävä lakkautettavaksi>>>Kansalaisaloite KAA 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kansalaisaloitteet ovat tärkeä osa demokratiaa. Ne kertovat, että ihmiset välittävät yhteiskunnasta ja haluavat vaikuttaa. Tänään käsittelyssä oleva kansalaisaloite nostaa esiin vakavan kysymyksen: voiko rikollista toimintaa rahoittaa ilman seuraamuksia? Vastaus on yksiselitteinen: ei voi eikä saa. Suomalainen yhteiskunta on rakennettu luottamukselle, avoimuudelle ja turvallisuudelle. Tällaiseen yhteiskuntaan ei kuulu toiminta, jossa lain rajoja testataan järjestelmällisesti, eikä varsinkaan se, että tällaista toimintaa rahoitetaan ilman seuraamuksia. Arvoisa rouva puhemies! Olemme nähneet, kuinka Elokapina-liike toimii tuottamalla järjestyshäiriöitä niin liikenteessä kuin kansalaistemme arjessa. Tämänkaltaiset järjestyshäiriöt, vaikka olisivatkin vain hetkellisiä, rapauttavat kansalaisten turvallisuudentunnetta ja antavat tilaa yhä vakavammille rikkomuksille. Ne murentavat uskoa demokraattiseen päätöksentekoon. Jos me emme itse luota demokratiaan parhaana tapana hoitaa yhteisiä asioita, kuinka voimme odottaa sitä muulta maailmalta? Arvoisa rouva puhemies! Tämä kansalaisaloite ei ole vain reagointia yhteen liikkeeseen. Se on viesti siitä, että Suomessa haluamme pitää kiinni siitä, että yhteisiä asioita ajetaan laillisesti, avoimesti ja kunnioittaen toinen toisiamme. Pidetään kiinni siitä, että Suomi on turvallinen maa. Haluan kiittää kansalaisaloitteen laatijoita selkeästä ja tarpeellisesta aloitteesta. Aloitteessa esitetään Elokapina-liikkeen kieltämisen lisäksi, että rikollisen toiminnan rahoittaminen kriminalisoidaan. Tämä on tärkeä täsmennys lainsäädäntöön ja tukee yhteiskunnan vakautta. Meidän on voitava sanoa kirkkaasti, että Suomessa ei tule mahdollistaa rikollisen toiminnan rahoittamista. Tämä on arvo, jota puolustamme. Arvoisa rouva puhemies! Tämä aloite kertoo, että suomalaiset haluavat yhteiskunnan, jossa turvallisuutta vaalitaan, sääntöjä noudatetaan ja muutosta haetaan laillisin keinoin. Tämä on Suomen tie, tätä tietä meidän tulee kulkea. Kannatan kansalaisaloitteen sanomaa ja sisältöä. — Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-26T17:32:40,2025-03-26T17:35:55,Hyväksytty,1.1 2025_30_144,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Elokapina määrättävä lakkautettavaksi>>>Kansalaisaloite KAA 1/2025 vp,Edustaja Vornanen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_145,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Timo,Vornanen,Kansanedustaja,TV,Elokapina määrättävä lakkautettavaksi>>>Kansalaisaloite KAA 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää tämän kansalaisaloitteen tekijöitä ja kaikkia allekirjoittaneita. Tämä on erittäin hyvä ja tarpeellinen aloite, ja se saa eduskuntaryhmä Timo Vornasen kaiken tuen. Kiitoksia aloitteen tekijöille. Helsingin poliisi tiedotti viime kesänä, että Elokapina vaaransi mielenosoituksessaan mielenosoittajien oman, muiden tienkäyttäjien ja jopa poliisienkin turvallisuuden. Tällaista rettelöintitoimintaa ei voida tietenkään hyväksyä laillisen mielenosoitusoikeuden piiriin. Vaikka kyseinen mielenosoittamisen oikeus on keskeinen osa demokraattista yhteiskuntaamme, niin siitä oikeudesta kiinni pitäminen ei saa missään tapauksessa johtaa hengen ja terveyden vaarantamiseen. Elokapina pyrkii saamaan toiminnallaan maksimaalista huomiota usein välittämättä siitä, miten heidän valitsemansa keinot vaikuttavat tavallisiin kansalaisiin. Tämä kansalaistottelemattomuuden nimissä harjoitettu toiminta on kohdistunut erityisen voimakkaasti tieliikenteeseen aiheuttaen tarpeettoman suurta haittaa ja vaaraa. Tällainen vaarallinen toiminta voi viivästyttää esimerkiksi kiireellisellä hälytystehtävällä olevan hälytysajoneuvon pääsyä kohteeseen, vaikka Elokapinan mielenosoittajat tätä erittäin vakavaa riskiä mielellään vähättelevätkin. Viime syksynä Elokapina osallistui myös Eduskuntatalon sotkemiseen. Tämän kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen ja suomalaisen demokratian ja parlamentarismin symbolin tahriminen maalilla on täysin tuomittavaa ja osoittaa piittaamattomuutta isänmaatamme sekä yhteistä omaisuuttamme ja arvojamme vastaan. Eduskunnan kansalaisten verorahoin teettämistä mittavista puhdistustoimista huolimatta tätä Elokapinan ruiskuttamaa maalia jäi edelleen näkyviin, erityisesti pylväiden saumoihin, vastoin alun perin Elokapinan esittämiä väitteitä siitä, että maali lähtisi todella helposti pois. Todella törkeää touhua, en voi muuta sanoa. Yleisellä tasolla Elokapinan mielenosoitukset ovat muutamassa vuodessa johtaneet jo noin tuhanteen rikosilmoitukseen. Vaikka näiden rikosten tutkiminen ja poliisin puuttuminen mielenosoituksiin on tietenkin täysin perusteltua, ne muodostavat kuitenkin merkittävän hallinnollisen taakan poliisille ja meidän oikeusjärjestelmälle. Tällainen toiminta syö poliisin ja oikeuslaitoksen resursseja. Resurssit, jotka voitaisiin käyttää rikosten ennaltaehkäisyyn ja muiden rikosten selvittämiseen, joudutaan nyt kohdentamaan näiden Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamien seurausten käsittelyyn. Tämä kuormittaa viranomaisia ja voi pahimmillaan heikentää yhteiskunnan yleistä turvallisuutta. Tällaista Elokapinan toimintaa ei voi pitää millään tavoin yhteiskunnallisesti hyväksyttävänä asiana. On selvää, että toiminta, joka toistuvasti johtaa näin suureen määrään rikosilmoituksia ja hallinnollista työtä, ei ole kestävää eikä hyväksyttävää. Järjestelmällinen, jatkuva lain rikkominen täytyy saada kuriin, samoin tällaisen toiminnan rahoittaminen. Se, että mielenosoittajat kokevat ajavansa asian äärimmäisen tärkeäksi, ei riitä oikeuttamaan yhteiskunnan toiminnan jatkuvaa ja tarpeetonta suurta häiritsemistä. Yhteiskuntamme olisi täysin toimintakyvytön, jos jokainen kansalainen tai ryhmä käyttäisi vastaavia keinoja ajaakseen omia tärkeiksi katsomiaan asioita. Kansan tahdon mukaan toimivassa maassamme on olemassa lukuisia muita, vähemmän vaarallisia tapoja tuoda oma mielipiteensä esiin ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kuten jo puheeni alussa totesin, eduskuntaryhmä Timo Vornanen tukee ja kannattaa tätä erittäin hienoa kansalaisaloitetta. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+8.aspx,fi,Timo Vornanen,1522,2025-03-26T17:36:05,2025-03-26T17:41:13,Hyväksytty,1.1 2025_30_146,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Elokapina määrättävä lakkautettavaksi>>>Kansalaisaloite KAA 1/2025 vp,Edustaja Riipi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_147,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,Elokapina määrättävä lakkautettavaksi>>>Kansalaisaloite KAA 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyyn tuleva kansalaisaloite on varmasti paljon tunteita herättävä ja julkista keskustelua aiheuttava. Itse aloite on kuitenkin sisällöltään sinällään toteuttamiskelvoton. Aloitteen tekijöidenkin mukaan sillä ei ole väliä, jos kansalaisaloitteessa mainitut tavoitteet eivät täyty, tärkeintä aloitteen tekijöiden mukaan on viestin välittäminen ja aloitteen aikaansaama julkinen keskustelu. Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa eduskunta ei ole se paikka, joka määräisi jonkun yksittäisen järjestön tai toimijan lakkautettavaksi. Meillä on jo yhdistyslakiin kirjatut periaatteet, joiden mukaan toimivaltaiset viranomaiset eli Syyttäjälaitos ja Poliisihallitus tekevät esityksen yhdistyksen lakkauttamisesta ja lopulta tuomioistuimet tekevät päätökset. Molemmat toimivaltaiset viranomaiset eli Syyttäjälaitos ja Poliisihallitus ovat jo linjanneet, etteivät he siihen Elokapinan osalta tällä hetkellä lähde, [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] koska perusteita ei käytännössä tällä hetkellä ole. Arvion mukaan Elokapinan mielenilmausten rikokset ovat olleet lähinnä liikenteen häiritsemistä, niskoittelua poliisia vastaan ja vahingontekoa, eivätkä mielenosoitusten haittavaikutukset ole ylittäneet toistaiseksi oikeutta kokoontumisvapauden suojaa nauttivien mielenosoitusten järjestämiseen. Arvoisa puhemies! Olen täysin samaa mieltä valtakunnansyyttäjän kanssa siitä, että Suomen täytyy sivistyneenä, länsimaisena, avoimena yhteiskuntana sietää myös tämänkaltaista kansalaistottelemattomuutta melko pitkälle, [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] kunhan se pysyy väkivallattomana eikä saa vakavia ekoterrorismin muotoja. [Sanna Antikaisen välihuuto] Erityisesti nuorilla on aito hätä ilmastonmuutoksen ja luontokadon edessä, myös minun lapsillani. Kyse on heidän tulevaisuudestaan, ja minusta heillä on oikeus herätellä myös meitä päättäjiä tämän asian edessä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Ja koska nämä uhat ovat koko meidän ihmiskunnan kannalta hyvin vakavia ja globaalit toimet ovat tähän saakka olleet täysin riittämättömiä, nämä nuoret ovat päättäneet lähteä väkivallattoman kansalaistottelemattomuuden tielle. [Puhemies koputtaa] Arvoisa puhemies, minä ymmärrän näitä meidän nuoria.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+8.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-03-26T17:41:19,2025-03-26T17:44:05,Hyväksytty,1.1 2025_30_148,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Elokapina määrättävä lakkautettavaksi>>>Kansalaisaloite KAA 1/2025 vp,"Edustaja Tynkkynen, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_149,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Elokapina määrättävä lakkautettavaksi>>>Kansalaisaloite KAA 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan niin kuin edustaja Riipi edellä totesi, oikeusvaltiossa poliitikot eivät todellakaan päätä yksittäisten järjestöjen tai liikkeiden kieltämisestä. Se tehtävä kuuluu viranomaisille ja oikeuslaitokselle, ja jotenkin toivoisin ja odottaisin, että tämä perustyönjako ymmärrettäisiin täällä eduskunnassa. Elokapina tosiaan on aiheuttanut hankaluuksia, niin kuin edellä kollegat ovat puhuneet. Niin on aiheuttanut moni muukin liike, kuten vaikka Convoy Finland, joka saattaa olla monilla vielä tuoreessa muistissa, enkä ole nähnyt sitä koskevia lakkautusesityksiä täällä salin käsittelyssä. [Sanna Antikainen: Se oli vain yksi kerta, tämä on jatkuvaa, jatkuvaa! — Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Enkä itsekään... — Saanko, puhemies, puhua täällä ilman, että päälle huudetaan? [Toinen varapuhemies Tarja Filatov: Kyllä. — Koetetaan malttaa, vaikka onkin erimielistä keskustelua, siitä huolimatta antaa puhujille rauha puhua.] Enkä tosiaan itsekään pitänyt eduskunnan pylväiden tuhrimisesta, mutta jos lakia rikkoo, niin siitä joutuu vastuuseen jo nykyään, niin kuin nämä useat esimerkit kertovat. Elokapina-aktivistit toimivat avoimesti ja väkivallattomasti, ja jos avoin yhteiskunta lähtee tielle, jossa väkivallatonta ja avointa kansalaistottelemattomuutta harjoittavia liikkeitä aletaan kieltää, niin sillä tiellä haitat, riskit ja ongelmat ovat todennäköisesti merkittävästi suurempia kuin se haitta, mitä Elokapinan tempauksista on aiheutunut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+8.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-03-26T17:44:07,2025-03-26T17:45:29,Hyväksytty,1.1 2025_30_150,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Elokapina määrättävä lakkautettavaksi>>>Kansalaisaloite KAA 1/2025 vp,"Edustaja Antikainen, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_151,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Elokapina määrättävä lakkautettavaksi>>>Kansalaisaloite KAA 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Täytyy korjata muutamia faktoja. Ensinnäkin Poliisihallitus kerää tällä hetkellä todistusaineistoa sen vuoksi, että mikäli sitä löytyy tarpeeksi, niin sitten Elokapinan kieltämisprosessi voitaisiin aloittaa. Äsken edustaja Tynkkynen vertasi Elokapinaa Convoy-mielenosoitukseen. Täytyy sanoa, että Convoy-mielenosoitus järjestettiin kerran — Elokapinalla tämä on jatkuvaa. Nyt on tulossa kesä, ja mistä tietää, että Suomessa tulee kesä? Siitä, että pian Elokapina istuu jälleen kerran tuolla Mannerheimintiellä. Viime mielenosoituksessa otettiin kiinni 137 mielenosoittajaa, tuhat rikosilmoitusta tehty. Tämä ei voi jatkua näin. He aiheuttavat merkittävää haittaa meidän yhteiskunnalle, meidän poliisille ja oikeuslaitokselle. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+8.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-03-26T17:45:29,2025-03-26T17:46:30,Hyväksytty,1.1 2025_30_152,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Elokapina määrättävä lakkautettavaksi>>>Kansalaisaloite KAA 1/2025 vp,"Edustaja Aittakumpu, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_153,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Elokapina määrättävä lakkautettavaksi>>>Kansalaisaloite KAA 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minä pidän tätä hyvin haitallisena meidän lapsille ja nuorille, jos me eduskunnasta lähetämme sellaisen viestin, että jopa kannustetaan tällaiseen toimintaan. Elokapinassahan on kyse juuri siitä, minkä edustaja Antikainen toi hyvin esille, että toiminta on jatkuvaa, toiminta on hyvin järjestelmällistä. Se on järjestäytynyt rikollisryhmä, joka julkisesti kutsuu ihmisiä toimintaansa ja sanoo, että me haluamme rikkoa lakia, jotta herättelemme tähän ilmastonmuutosasiaan. Tämä ilmastonmuutoksen torjunta on täysin sallittua, ja siitä saa puhua ja mieltä saa osoittaa, mutta pitäähän meillä jotkut rajat asettaa yhteiskunnassa sille, mikä on sallittua ja mikä ei. Ja kyllähän tämä Elokapinan toiminta varsin väkivaltaista on, kun esimerkiksi häiritään suomalaisia rehellisiä, ahkeria yrittäjiä, niin kuin viime lauantaina, tekemästä omaa työtään. Eihän meidän yhteiskunnassa pidä tällaista sallia. Nuorten huoli on otettava tosissaan, mutta heitä pitää opastaa tekemään nämä asiat ja hoitamaan niitä laillisia teitä pitkin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+8.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-03-26T17:46:30,2025-03-26T17:47:35,Hyväksytty,1.1 2025_30_154,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Elokapina määrättävä lakkautettavaksi>>>Kansalaisaloite KAA 1/2025 vp,"Ja nyt varsinainen puheenvuoro, edustaja Strandman.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_155,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Elokapina määrättävä lakkautettavaksi>>>Kansalaisaloite KAA 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomessa jokaisella on oikeus ilmaista mielipiteensä ja osoittaa mieltään. Tämä on osa demokraattista yhteiskuntaa, eikä sitä kukaan ole kieltämässä. Mutta järjestäytynyt anarkia, laittomuuden ihannointi ja yhteiskunnan häiritseminen eivät kuulu oikeusvaltioon. Elokapina on ryhmä, joka ei tyydy lailliseen mielenilmaukseen vaan pyrkii tarkoituksella häiritsemään suomalaisten arkea. He tukkivat teitä, estävät ambulansseja pääsemästä kohteisiinsa ja aiheuttavat haittaa tavallisille ihmisille, jotka yrittävät hoitaa työnsä ja arkensa. Elokapinalliset toimivat jatkuvasti lainvastaisesti, ja heidän viimeinen temppunsa oli Eduskuntatalon tärveleminen, ja se oli törkeyden huippu, jonka hintalappu rahassa on ainakin 15 000 euroa, ja henkisesti tärvelemisen hinta Suomen demokratialle mittaamaton. Lisäksi Elokapinan omalla viestikanavalla lietsotaan väkivaltaa meitä päättäjiä kohtaan. Tämä ei ole mielipiteen ilmaisua, tämä on järjestelmällistä häiriön aiheuttamista, ja se on laitettava kuriin. Elokapinalliset väittävät omassa toiminnassaan tekevänsä hyvää ilmaston puolesta, mutta kuitenkaan he eivät tee omassa toiminnassaan mitään tekoja ilmaston pelastamiseksi. Arvoisa puhemies! Muualla maailmassa vastaavat liikkeet ovat radikalisoituneet ja aiheuttaneet vakavaa vahinkoa. Meidän ei pidä odottaa, että tilanne karkaa käsistä myös täällä meillä Suomessa. Suomalainen yhteiskunta ei voi hyväksyä sitä, että pieni äänekäs vähemmistö pyrkii pakottamaan omat näkemyksensä muille häiriköinnin ja laittomien toimintatapojen kautta. Siksi on täysin perusteltua, että viranomaiset selvittävät Elokapinan toiminnan ja sen mahdollisen lakkauttamisen. Jos järjestö toimii jatkuvasti lain rajamailla tai sen yli, se ei ansaitse erityiskohtelua. Tällaista toimintaa ei voi myöskään rahoittaa ilman seuraamuksia. Suomessa on vain yksi sääntö kaikille: lait koskevat kaikkia samalla tavalla. Arvoisa puhemies! Kansalaistottelemattomuus ei voi tarkoittaa sitä, että kuka tahansa voi rikkoa lakia ja aiheuttaa haittaa ilman seuraamuksia. Elokapinan kaltaiset ryhmät eivät rakenna yhteiskuntaa vaan hajottavat sitä. On aika vetää raja ja puolustaa suomalaista järjestystä ja turvallisuutta. Kannatan kansalaisaloitetta yhdessä 100 000 muun allekirjoittajan kanssa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+8.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-03-26T17:47:42,2025-03-26T17:50:38,Hyväksytty,1.1 2025_30_156,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Elokapina määrättävä lakkautettavaksi>>>Kansalaisaloite KAA 1/2025 vp,Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_157,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Elokapina määrättävä lakkautettavaksi>>>Kansalaisaloite KAA 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kansalaisaloite Elokapinan lakkauttamiseksi on enemmän kuin tervetullut asia. On kiistatonta, että tämä äärivasemmistolainen ja äärivihreä liike [Laura Huhtasaari: Ja äärikeskustalainen!] on toiminnallaan ollut haitaksi yhteiskunnallemme. Teitä on tukittu ja ihmisten liikkumista estetty. Eduskuntatalon pylväitä on töhritty, ja viimeisimpänä tempauksena viime viikon lopulta Elokapina onnistui tunkeutumaan Atrian tehtaalle Nurmoon, istumaan muun muassa kuljetusrekan reitille ja lopulta kiipeämään sen katolle — mitä tahansa, millä huomiota voi saada. Elokapina on hyvä osoitus siitä, mihin ilmastoahdistuksen lietsominen voi pahimmassa tapauksessa johtaa. Moni nuori, joka tietämättömyyttään kuvittelee olevansa oikealla asialla, on agitoitu laittomuuksiin ilmastoideologialla. Pohditaanpas vähän tätä sanayhdistelmää ”Elokapina”. ”Elo” merkitsee itselleni montaa eri asiaa, mutta tärkeimpänä nousee tietenkin ”elonkorjuu” eli viljelykasvien, kuten viljan, puinti. Lisäksi ”elo” on myös ihan tavallista ihmisen elämää huolineen ja murheineen. Mielestäni kuitenkin ”elo” sanana tuo positiivisen tunteen. Sana ”kapina” tuo mieleen laivalla miehistön keskuudessa nousseen vastarinnan, jolla pyritään saamaan alus komentoon. Kapinaliikkeitä on esiintynyt historian sivu eri maissa, ja näiden liikkeiden pyrkimyksenä on ollut yritys muuttaa epätyydyttäväksi koettu tila. Jos tämän järjestön toiminnan tarkoituksena on pyrkimys muuttaa epätyydyttäväksi koettua tilaa, konstit siihen ovat kyllä kyseenalaiset. Arvoisa puhemies! Olen itse lähtöisin maaseudulta, missä ihmisellä on hyvin luonnollinen kosketus luontoon ja ympäristöön. Vuosien saatossa olen ihmetellyt eri ääriliikkeiden toimintaa estää vaikkapa jonkun länsimaisen kaupallisen toimijan menestymistä ilmastoahdistuksensa vuoksi. Samaan tapaan kuin eräät lahkolaiset, odottavat elokapinallisetkin maailmanlopun tulevan hyvin pian, ja siksi aikaa odottamiselle ei heidän mielestään ole. Suomessa kuitenkin parlamentaarinen vaikuttaminen toimii, joten kannustankin lähtemään rohkeasti mukaan seuraaviin eduskuntavaaleihin. Niin on mahdollista laillisin keinoin saada äänensä kuuluville. Kysymys ei kuitenkaan taida olla oikeasta asioihin vaikuttamisesta, vaan pikemminkin yleisestä ahdistuksen purkamisesta olemalla viranomaisten riesana milloin missäkin. Elokapinalliset eivät ehkä ole ymmärtäneet, että ilman todellista konkretiaa ja keinoja heidän liikkeensä ei nauti kansan keskuudessa minkäänlaista luottamusta. Ihmiset pikemminkin alkavat karsastaa koko ympäristöliikehdintää, jos se assosioituu ihmisten mielessä Mannerheimintiellä makoileviin ja metsistä puupeltoina puhuviin yksilöihin. Lisäksi yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta piittaamaton liikehdintä ei luo uskottavuutta. Arvoisa puhemies! Elokapina tulisi mielestäni lakkauttaa, koska se on valmis laittomuuksiin ja on niitä olemassaolonsa aikana jo useasti tehnytkin. Itselleni tämä kapinallisjoukon tulo Etelä-Pohjanmaalle oli viimeinen pisara. Ymmärrän jotenkin täällä Helsingissä joutilaan päivän puistossa mukavassa seurassa, mutta ruokamaakuntaan tunkeutumiseen ja siihen, että siellä aiheutetaan suurta haittaa yritystoiminnalle, ei ymmärrys riitä. Aloitteessa on myös vaatimus, että rikollisen toiminnan rahoittamisesta pitäisi tulla kriminalisoitavaa. Onkohan tämän ajatuksen taustalla se, että esimerkiksi Koneen Säätiön tiedetään rahoittaneen Elokapinan toimintaa isolla rahalla? Suomessahan jo nykyään rikollisen toiminnan rahoittaminen on huomioitu laissa. Tosin tässä täytyisi tahallisuuden tunnusmerkistön täyttyä. Onkin siis aiheellista kysyä, onko Koneen Säätiö tiennyt, että Elokapina käyttää juuri heiltä saamiaan rahoja vaikkapa niiden maalien hankkimiseen, joilla Eduskuntatalo töhrittiin, tai 50 hengen matkakustannusten kattamiseen ekskursioreissulle Atrian tehtaalle. Pidän itse moraalisesti hyvin kyseenalaisena sitä, että tämäntyyppistä liikehdintää rahoitetaan säätiöiden toimesta, vaikka heillä oikeus siihen onkin. Mieltä voi ja saa osoittaa maassamme ihan laillisin keinoin. Kannatan tätä kansalaisaloitetta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+8.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-03-26T17:50:46,2025-03-26T17:55:46,Hyväksytty,1.1 2025_30_158,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Elokapina määrättävä lakkautettavaksi>>>Kansalaisaloite KAA 1/2025 vp,Edustaja Pekonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_159,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Elokapina määrättävä lakkautettavaksi>>>Kansalaisaloite KAA 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! ”Kyllä meidän täytyy sivistyneenä länsimaisena yhteiskuntana sietää myös tämän kaltaista kansalaistottelemattomuutta aika pitkälle. Ja jos toiminnassa syyllistytään lakien rikkomiseen, teoista tarvittaessa sakotetaan tai viedään käräjille.” Nämä eivät ole minun sanojani — siihen voi laittaa sitaatit ympärille. Nämä olivat valtakunnansyyttäjän sanat marraskuulta. Arvoisa puhemies! Tämän käsittelyssä olevan kansalaisaloitteen mukaan Elokapina tulisi määrätä lakkautettavaksi. Tämä ei ole ehdotus lain säätämiseksi, jollaisia kansalaisaloitteella voidaan esittää. Yhdistymisvapaus on turvattu perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksissa, ja kynnys järjestöjen lakkauttamiseen on demokraattisessa maassa korkea. Käräjäoikeus voi syyttäjän tai Poliisihallituksen kanteesta lakkauttaa yhdistyksen, joka toimii olennaisesti vastoin lakia. Sama koskee rekisteröimätöntä yhdistystä. Lakkautettujen rikollisjärjestöjen kohdalla kyse on ollut erittäin vakavasta rikollisuudesta, Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen tapauksessa toiminnasta suomalaista yhteiskuntaa vastaan. Sekä Poliisihallitus että valtakunnansyyttäjä ovat vastikään todenneet, ettei lainmukaisia perusteita vaatia Elokapinan lakkauttamista ole. Tällainen vaatimus ei menestyisi tuomioistuimessa. Asian arvioiminen ei myöskään toisaalta kuulu eduskunnalle. Tämän käsittelyssä olevan aloitteen mukaan Elokapina tulisi määritellä järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi. Tämäkään ei ole ehdotus laiksi, eikä asia kuulu eduskunnan vaan tuomioistuinten arvioitavaksi. Järjestäytynyt rikollisryhmä on olemassa tehdäkseen laissa määriteltyjä hyvin vakavia rikoksia. Elokapina ei ole tällainen toimija, ja sen mielenosoituksissa on syyllistytty lähinnä lieväksi katsottaviin sakkorikoksiin. Vaihtoehtoisesti tämä aloite esittää, että rikoslakiin tulisi säätää jokin muu pykälä, joka sopisi Elokapinan tuomitsemiseen. No, epäselväksi jää, millainen toiminta pitäisi kriminalisoida. Demokraattisessa oikeusvaltiossa ei kriminalisoida tiettyä toimijaa vain, koska se ärsyttää osaa kansalaisista. Tämä aloite esittää vielä rikollisen toiminnan rahoittamisen kriminalisointia. Rikoslaissa säädetään osallisuudesta ja avunannosta rikokseen. Omana rikoksena on kriminalisoitu vain terrorismin rahoitus. Rahankeräystä ei kuitenkaan saa järjestää lainvastaisen toiminnan rahoittamiseksi. Arvoisa puhemies! Minusta kansalaisaloite on tärkeä ja arvokas demokratian väline, mutta tätä aloitetta ei kuitenkaan voi tukea.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+8.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-03-26T17:55:50,2025-03-26T17:59:12,Hyväksytty,1.1 2025_30_160,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Elokapina määrättävä lakkautettavaksi>>>Kansalaisaloite KAA 1/2025 vp,Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_161,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Elokapina määrättävä lakkautettavaksi>>>Kansalaisaloite KAA 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme kansalaisaloitetta Elokapina-liikkeen ja sitä rahoittavan Elonvaalijat ry:n lakkauttamisesta. Kun katsoo kaikkea sitä haittaa, häiriötä ja kuluja, joita Elokapina on aiheuttanut erilaisilla laittomuuksillaan suomalaiselle yhteiskunnalle, on tämä aloite selvästikin tarpeen. Voi sanoa, että koska aloite on eduskunnassa nimenomaan kansalaisaloitteen muodossa, on selvää, että todella moni kansalainen on lopen kyllästynyt Elokapinan toimintaan Suomessa. Ei ihme, koska tämä järjestö tunnetaan ja muistetaan lähinnä siitä, että se olevinaan hyvän asian vuoksi järjestää haittaa suomalaiselle yhteiskunnalle ja kuluttaa yhteiskunnan, kuten poliisin ja oikeuslaitoksen, resursseja turhaan. Lisäksi sen tempaukset liikenteen tukkimiseksi ovat olleet jopa vaarallisia ja estäneet esimerkiksi hälytysajoneuvojen liikkumista. Viime kesänä poliisi pidätti 137 aktivistia yhden mielenosoituksen osana. Yhteensä Elokapinan takia on seurannut ainakin tuhat rikosilmoitusta. Tämä Elokapina-liike on osa kansainvälistä Extinction Rebellion ‑liikehdintää, joka on saanut paljon huomiota erityisesti Britanniassa. Liikkeen ydinajatuksena on vaatia päättäjiltä nopeampia toimia ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Teoriatasolla hyvä ajatus on johtanut ympäri Eurooppaa lähinnä vain yhteiskunnalliseen haitantekoon ja resurssien tuhlaamiseen. Arvoisa puhemies! Elokapinan kauniiden ajatusten taustalta kuitenkin paljastuu vähemmän kauniita asioita. Järjestön perustaja Roger Hallam on ehdottanut puheessaan yritysjohtajien ja kansanedustajien ampumista. Hallam on todennut Venäjän valtion operoimassa Russia Today ‑mediassa, että liike haluaa murskata nykyisen talousjärjestelmän ja edustuksellisen demokratian. Demokratian sijaan Hallam ehdottaa päättäviksi elimiksi neuvostoja. Hallam on peräänkuuluttanut myös sosialismia sekä Nürnberg-tyyppisiä oikeudenkäyntejä. Britanniassa järjestö onkin asetettu paikallisen terrorismipoliisin ääriliikelistalle. Että sellaisia kauniita ajatuksia. Lisää kauniita ajatuksia on ollut Ruotsissa, jossa Elokapinan johtohahmo Jonathan Pye on muun muassa tuomittu neljän vuoden ehdottomaan vankeustuomioon poliittisista rikoksistaan. Pye on ruotsalaisten tiedotusvälineiden mukaan sanonut, että ainoa syy välttää poliittisten murhien suorittamista on se, ettei murhista ole tarpeeksi suurta strategista hyötyä. Että sellaisia kauniita ajatuksia. Suomessa Koneen Säätiönkin sponsoroiman Elokapinan taustayhdistyksenä toimivan Elonvaalijat ry:n puheenjohtajana on toiminut henkilö, joka osallistui vuonna 2013 Kiakkovierasjuhlien nimellä tunnettuun mellakkaan, jossa äärivasemmistolaiset riehuivat Tampereella rikkoen paikkoja vähintään kymmenientuhansien eurojen edestä ja vahingoittivat jopa poliisien hevosia. Toiminta ei ole ennenkuulumatonta, olihan tämä kyseinen puheenjohtaja SKP:n aktiivi. [Laura Huhtasaari: Yllätys!] Kaikista surullisinta kaikessa on, että kun Elokapina järjestää jonkin yhteiskuntaa häiritsevän ja turhaan resursseja vievän tapahtumansa ja jos poliisi joutuu — siis joutuu — käyttämään voimakeinoja niskoittelevien aktivistien poistamiseksi esimerkiksi tiellä, ovat joko vihreät tai vasemmistoliitto paheksumassa poliisien toimintaa mutta eivät itse Elokapinan. [Laura Huhtasaari: Ei tietenkään!] Esimerkiksi kun neljä vuotta sitten poliisi joutui käyttämään pippurisumutetta poistaakseen kadulta mielenosoittajat, jotka tahallaan tukkivat liikennettä, oli vasemmistopoliitikkojen reaktiona syyttää poliisia omien mannekiiniensa sijaan. Tuolloinkin useat vasemmistopoliitikot lähinnä valittelivat ja vaikeroivat äänekkäästi juurikin poliisien voimankäytöstä. Silloinen sisäministeri Maria Ohisalokin vaikeni mielenosoittajien laittomuuksista. Arvoisa puhemies! Elokapina on käytännön havaintojen perusteella pelkkä äärioikeisto... Äärivasemmistolainen... [Laura Huhtasaari: Hyvä korjaus!] — Kyllä, todellakin. — ...organisaatio, joka ympäristöä hyväksikäyttäen — siis hyväksikäyttäen — ja tekosyynä haluaa aiheuttaa haittaa suomalaiselle yhteiskunnalle. Koska mikään muu ei näytä auttavan lopettamaan tätä jatkuvaa hulluutta, on koko järjestö lakkautettava. Kerrottakoon, että tällä hetkellä Poliisihallitus kerää todistusaineistoa Elokapinan kieltämiseksi. Lopuksi haluan sanoa, että nykyisin Suomessa kesän merkki on aina se, kun Elokapinan mielenosoittajat tulevat istumaan Mannerheimintielle ja tukkimaan tien, ja silloin tiedossa on jälleen kerran poliisien resurssien tuhlausta. Sanon, että tällaisen on yksinkertaisesti loputtava. Tämä on jatkuvaa yhteiskunnan haittaamista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+8.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-03-26T17:59:23,2025-03-26T18:05:20,Hyväksytty,1.1 2025_30_162,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Elokapina määrättävä lakkautettavaksi>>>Kansalaisaloite KAA 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Mehtälä. Meidän pitäisi vaihtaa tuossa 18.09 sitten seuraavaan, mutta katsotaan, mitenkä Mehtälän puhe kestää. — Olkaapa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_163,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Elokapina määrättävä lakkautettavaksi>>>Kansalaisaloite KAA 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ei kestä niin kauan. Käsittelemme nyt kansalaisaloitetta, jossa esitetään Elokapinan kieltämistä. Ensinnäkin pitää todeta, että Elokapinan kieltäminen ei ole eduskunnan tehtävä, ja tällä hetkellä valtakunnansyyttäjä — nimenomaan tällä hetkellä valtakunnansyyttäjä — ja Poliisihallitus eivät aio esittää Elokapinan lakkauttamista. Mutta kuten kansalaisaloitteen kirjoittajat itsekin toteavat, tärkeämpää on keskustella Elokapinan toiminnan haitallisuudesta, siis Elokapinan toiminnan haitallisuudesta. Suomalaiset ovat viime vuosina joutuneet seuraamaan, miten Elokapinan jäsenet ovat toistuvasti makoilleet Helsingin vilkkaimmalla kadulla Mannerheimintiellä syöden muuten hampurilaisia lihapihvillä varustettuna. [Välihuutoja] Viime syksynä järkytys oli valtava, kun Elokapina törkeällä tavalla töhri Eduskuntatalon pylväät. Arvoisa puhemies! Kysyn: Mitä hyötyä tällaisesta toiminnasta on ilmastolle? Miten se auttaa meitä? Minä en ainakaan ymmärrä, en sitten millään. Miksi turpeen nostaminen Ruotsissa edellyttää Suomen Eduskuntatalon turmelemista? Tämä jos jokin on käsittämätön asia. Mutta sen tiedän, että rahallisia vahinkoja syntyy ja paljon. Ja jos joku vielä kysyy, miksi tämä on ongelma, vastaan: koska lasku jää meille maksettavaksi. Eduskuntatalon pylväiden siivoamisesta tuli reilun 17 000 euron lasku. Myös tiellä makoilu aiheuttaa merkittäviä kustannuksia, jopa vaaratilanteita, kun esimerkiksi ambulanssit eivät pääse kulkemaan. Mutta kuka maksaa? Eivät ainakaan kansalaistottelemattomuutta harrastavat itse. Ja toiminta näyttää jatkuvan, viimeksi Atrian Nurmon-tehtaalla. Mieli saattaisi muuttua, jos vahingonkorvausvelvollisuus olisi jokaisella tekijällä itsellään. Minusta näin pitäisi olla. Järjestyneessä yhteiskunnassa vapauteen kuuluu myös vastuu. Siksi meidän on syytä varmistaa, että ne, jotka aiheuttavat vahinkoa, myös maksavat siitä. Viranomaisten tehtävä on tutkia tarkoin Elokapinan tekemiset ja rahoitukset ja toimia sen mukaisesti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+8.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-03-26T18:05:31,2025-03-26T18:08:06,Hyväksytty,1.1 2025_30_164,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Elokapina määrättävä lakkautettavaksi>>>Kansalaisaloite KAA 1/2025 vp,Ehditään ottaa vielä yksi puheenvuoro. — Edustaja Sillanpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_165,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Elokapina määrättävä lakkautettavaksi>>>Kansalaisaloite KAA 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kevät tekee vähitellen tuloaan, ja suomalaiset odottavat luonnon heräämistä eloon. Aurinko paistaa päivä päivältä enemmän, linnut laulavat, ja kun sää on tarpeeksi lämmin, kaivautuvat esille myös Elokapinan mielenosoittajat autoteille haittaamaan yhteiskuntaa. En yllättynyt, kun kuulin ensimmäisen kerran tästä kansalaisaloitteesta, joka vaatii Elokapinaa lakkautettavaksi. Minä, kuten moni muukin, piti tätä aloitetta tervetulleena keskustelunavauksena siitä, mitä kaikkea haluamme ja voimme sallia yhdistysten ja erilaisten liikkeiden harjoittavan jäsentensä voimalla. Tässä tapauksessa kyse on rikollisesta toiminnasta. Elokapina kuvaa itseään osaksi maailmanlaajuista liikettä, joka omien sanojensa mukaan käyttää toiminnassaan väkivallatonta kansalaistottelemattomuutta. Heidän nettisivuillaan kuitenkin lukee näin: ”Tavoitteenamme on luoda massaliike, joka pystyy toiminnallaan häiritsemään tavallista arkea niin, että ilmasto- ja ympäristökriisi ei jää keneltäkään huomaamatta. Rikomme tarvittaessa joitakin lakeja siksi, että välttäisimme pahimpien skenaarioiden toteutumisen.” Eli he kertovat avoimesti rikkovansa tarvittaessa lakeja. Arvoisa puhemies! Siitä on puoli vuotta aikaa, kun Elokapina yhdessä ruotsalaisen aktivistiryhmän kanssa hyökkäsi demokratiaa vastaan ja turmeli Eduskuntatalon pylväät. Tämän iskun oli tarkoitus vastustaa turpeennostoa. Jokainen sivistynyt, demokratiaa ja vapautta kunnioittava ihminen kykenisi vastustamaan asioita esimerkiksi ilmaisemalla mielipiteensä ja pyrkimällä vaikuttamaan asioihin länsimaissa totutuilla keinoilla. Emme me missään kehitysmaassa ole, emmehän? Eikä tästä iskusta mennyt kauankaan aikaa, kun Elokapinan sisäisessä keskusteluryhmässä kirjoitettiin väkivaltafantasioista, joissa hekumoitiin Eduskuntatalon verisillä pylväillä. [Laura Huhtasaari: Sehän sopii vasemmistolle!] Ei tätä joukkoa voi yksinkertaisesti kutsua miksikään ympäristön puolesta taistelijoiksi. Nämä nuoret elävät jossain toisessa todellisuudessa, jossa he kuvittelevat voivansa tehdä mitä tahansa jonkin aatteen nimissä. He toimivat tietoisesti lainvastaisesti, koska kuvittelevat olevansa lakien yläpuolella. Arvoisa puhemies! Tämä kansalaisaloite on saanut laajaa tukea suomalaisilta. Suomalaiset ovat kyllästyneet siihen, että tämä joukko toistuvasti vaarantaa yleistä turvallisuutta, estää ihmisten arkea, sitoo poliisin ja pelastusviranomaisten resursseja ja rikkoo lakia, enkä ihmettele yhtään, että suomalaiset ovat saaneet tästä tarpeekseen. Demokratia antaa meille mahdollisuuden vaikuttaa asioihin laillisin keinoin, ja juuri tämä kansalaisaloite on esimerkki siitä, miten kansalaiset voivat ottaa aktiivisesti osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Suosittelen Elokapinaa testaamaan tätä tapaa ja katsomaan, saavatko he ajatuksilleen vastinetta. Haluankin herätellä kaikkia pohtimaan, minkälainen yhteiskunta Suomi olisi, jos yksittäiset ihmiset tai yhdistykset ryhtyisivät ajamaan asioita Elokapinan tavoin. Kuinka usein liikenne olisi pysäytetty, poliisin resurssit viety ja paikat töhritty, koska joidenkin mielestä asiat pitäisi hoitaa juuri heidän tavallaan? [Laura Huhtasaari: Kommunistien unelma!] Mielipiteen ilmaisu ja demokraattinen vaikuttaminen eivät voi perustua laittomuuksiin, liikenteen estämiseen tai häiriökäyttäytymiseen. Se on kaikkea muuta kuin demokratiaa. Arvoisa puhemies! Haluan kiittää aloitteen tekijöitä. Olette nostaneet keskusteluun tärkeän aiheen, josta moni suomalainen on samaa mieltä, ja toivottavasti Elokapina lakkautetaan mahdollisimman pian. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+8.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-03-26T18:08:12,2025-03-26T18:11:54,Hyväksytty,1.1 2025_30_166,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Elokapina määrättävä lakkautettavaksi>>>Kansalaisaloite KAA 1/2025 vp,"No niin, nyt keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_30_167,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Elokapina määrättävä lakkautettavaksi>>>Kansalaisaloite KAA 1/2025 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 8 käsittelyä. — Edustaja Honkonen poissa. — Edustaja Huhtasaari paikalla. Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_30_168,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Elokapina määrättävä lakkautettavaksi>>>Kansalaisaloite KAA 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on käsillä kansalaisaloite Elokapinan lakkauttamisesta. On päivänselvää, että tällainen rikollista toimintaa aiheuttava järjestö, joka on aiheuttanut useita poliisioperaatioita — jopa Atria joutuu miettimään turvajärjestelyjä uudestaan, eduskunnan pylväitä sotketaan, Mannerheimintiellä ei liikenne onnistu normaalisti — olisi jo kielletty, mikäli tämä ei olisi keskustasta vasemmalle olevien aatteiden mukainen yhdistys. Toivottavasti tämä tullaan vielä kieltämään, niin että jossain vaiheessa ne todisteet ja yhteiskunnan paine ovat niin suuria, että se kielletään. Mutta valitettavasti tällaiselle toiminnalle ja tällaiselle aatemaailmalle löytyy paljon tukea jopa täältä eduskunnasta asti — tänään olemme tosiaan kuulleet, että keskusta ja muut vasemmistopuolueet ovat suorastaan puolustaneet tätä. On erikoista, miten meillä on niin paljon puolueita ja nimenomaan puolueita, jotka ovat niin irti todellisuudesta, että esimerkiksi eläin nimeltä lehmä leimataan ilmastopahikseksi. Tästä ei edes ole kauan aikaa, kun 1860-luvulla meillä oli Suomessa nälkävuodet, kuoli 270 000 ihmistä, ja meitä oli noin pari miljoonaa silloin. Kun ei ollut kunnollista ravintoa, niin vielä helpommin tarttuivat nämä kaikki taudit, ja niillä alueilla, missä oli lehmiä, itse asiassa ihmisiä kuoli vähän vähemmän, koska Suomessa ei koskaan ole niin huonoa katovuotta, ettei täällä kasvaisi se, mitä lehmä voi syödä, ja lehmä ihmeellisellä pötsillään muuttaa sen meille ravinnoksi. Eli lehmä on ruokaturvaa, meidän omavaraisuus on ruokaturvaa, liha on terveellistä, ja tietenkin on hyvä, että syömme kaikkea. Mutta tämä ilmapiiri ja tämä lihan vastustaminen — milloin turpeen, milloin myös lihan vastustaminen, kun viimeksi oli tämä Atriaan oleva hyökkäys: on kyllä erittäin ihmeellistä, miten tällainen on mennyt meidän yhteiskunnassamme läpi, siis sillä tasolla, että kun minun ystäväni, joka ei ole poliittisesti millään tavalla aktiivinen — hän ei itse asiassa lue edes uutisia — oli työpaikallaan normaalisti syömässä, niin siihenkin tuli joku aktivisti häiritsemään hänen ruokailuaan, että tuokin lehmä juoksisi ja kirmaisi vapaana niityllä, jos sinä et olisi niin paha ihminen ja söisi sitä. No, minun ystäväni tietysti siihen sitten reagoi, että ei muuten kirmaisi, että lehmä on tuotantoeläin ja kukaan ei pidä lehmiä lemmikkieläiminä. Tällainen irti todellisuudesta oleva aate ei pelkästään ole typerä, vaan se on myös vaarallinen meidän huoltovarmuudelle. En kyllä ole koskaan nähnyt, että lihansyöjät yrittäisivät jollain tavalla häiritä esimerkiksi kasvisravintoloita tai yrittää estää ihmisiä syömästä kasviksia tai jotain muuta, mutta päinvastaisia tapauksia kyllä näkyy. On kyllä uskomatonta, miten tällainen... Ja miettikää niiden otsikoiden määrää: ne olisivat paljon valtavampia, kaikki A-studiot... Ihan jäätävä keskustelu olisi, jos tämä ei olisi vasemmiston ja keskustan hegemonian aatteen mukainen, joten toivottavasti tämä tullaan jatkossa kieltämään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+8.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2025-03-26T18:44:05,2025-03-26T18:48:03,Hyväksytty,1.1 2025_30_169,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Elokapina määrättävä lakkautettavaksi>>>Kansalaisaloite KAA 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, Mai, poissa. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_170,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Elokapina määrättävä lakkautettavaksi>>>Kansalaisaloite KAA 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme lakialoitetta Elokapinan kieltämisestä. Kiitos aloitteen tekijöille. Elinkeinojen harjoittamisen estäminen ja häiriköinti on tuomittavaa, mielenosoittaminen taas ei, mutta on todellakin eroa siinä, osoittaako mieltään laillisin keinoin vai harjoittaako rikollisuutta. Jokaisella suomalaisella on mahdollisuus lähteä vaikuttamaan demokraattisilla keinoilla. Kehottaisin kaikkia Elokapinaan osallistuvia asettumaan seuraaviin eduskuntavaaleihin ehdolle. Elokapinan keinot sotkea, häiriköidä ja estää laillisia elinkeinoja toimimasta kääntyvät heitä itseään vastaan, puhumattakaan hälytysajoneuvojen avun tuomisen estämisestä. Elokapinan itsekkäät keinot oman agendan ajamiseen ovat erittäin vahingollisia tälle yhteiskunnalle. Elokapina on tunnettu nimenomaan Mannerheimintiellä makaamisesta ja demokratian kehdon, tämän Eduskuntatalon, töhrimisestä. Vasemmistopoliitikot nyökyttelevät hyväksyvästi näille toimintatavoille. Mielestäni tämä on todella häpeällistä. Elokapina on järjestänyt myös Lapissa useita mielenilmauksia, esimerkiksi Kemissä biotuotetehtaalle, jossa he estivät muun muassa puukuljetukset. Tästä kärsivät etenkin kuljetusyrittäjät. Elokapina on estänyt myös metsien hakkuita ympäri Lappia sitomalla itsensä puihin. On aika surkuhupaisaa, että mielenilmauksissa puuta ja pahvia käytetään surutta hyväksi muun muassa pystyttämällä teille ja ajoväylille puisia telineitä, joiden päällä kiikutaan ja estetään liikenne, tai että Lapin pakkasissa pysytään lämpiminä nuotion voimalla. Näissä nuotioissa palaa se puu, jota he omien sanojensa mukaan suojelevat. Mistä Elokapina saa vessapaperinsa, jos Suomessa ei saa valmistaa puusta wc-paperia? Onko todella näin, että puun käyttäminen on sallittu vain Elokapinalle? Rikollisen toiminnan ei tule olla sallittua minkään ismin tai aatteen nimissä. Kannatan tätä lakiesitystä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+8.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-03-26T18:48:09,2025-03-26T18:50:51,Hyväksytty,1.1 2025_30_171,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Elokapina määrättävä lakkautettavaksi>>>Kansalaisaloite KAA 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää poissa., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_172,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tekijänoikeuslain 17 b §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 2/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Meille tämän esittelee edustaja Eloranta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_30_173,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi tekijänoikeuslain 17 b §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän lakialoitteen tavoite on varmistaa, että kirjallisuuden tekijät saisivat kohtuullisen korvauksen myös kaikista Saavutettavuuskirjasto Celian lainoista lainauksen muodosta riippumatta. On kohtuutonta, että vaikka suurin osa Saavutettavuuskirjasto Celian äänikirjoista kulutetaan suoratoistona, jää tekijä tällä hetkellä näistä kokonaan ilman lainauskorvauksia. Tässä lakialoitteessa tekijänoikeuslain muuttamiseksi on kyse tämän epäkohdan korjaamisesta, jotta kirjailijat ja kääntäjät saavat oikeudenmukaisen korvauksen kaikista lainoista lainauksen muodosta riippumatta. Tällä hetkellä tekijöille maksetaan korvausta vain niistä Celian lainoista, joissa asiakas on ladannut äänikirjatiedoston koneelleen. Korvausoikeus ei myöskään koske e-kirjatiedostoja. Korvattavia lainoja koko vuoden lainoista oli vuonna 2023 yhteensä vain 84 000. Vuoden kokonaislainamäärä oli kuitenkin 1,3 miljoonaa, eli valtaosa lainoista jää korvaamatta kirjailijoille. Arvoisa puhemies! Tällä lakialoitteella esitetään muutoksen tekemistä tekijänoikeuslain 17 b §:ään, jossa säädetään teosten saattamisesta lukemisesteisten käytettäviksi saavutettavassa muodossa. Pykälän 7 momentissa säädetään korvausoikeudesta tekijän hyväksi, kun pykälässä säädetyn mukaisesti ääntä tallentamalla Suomessa valmistettu teoskappale saatetaan lukemisesteisen käytettäväksi siten, että kappale jää pysyvästi lukemisesteisen haltuun. Teknologisen kehityksen vuoksi saavutettavia teoskappaleita lukemisesteisten hyväksi voidaan nykyään valmistaa muillakin tavoilla kuin ääntä tallentamalla, eikä lopullinen kulutustapahtuma enää nykyään tarkoita vain fyysistä haltuun jäämistä tai lataustapahtumaa. Myös lukemisesteisten ryhmän laajennuttua koskemaan muitakin kuin näkövammaisia saavutettavien teosten muodot ja niitä käyttävien eturyhmien tarpeet ovat muuttuneet. Nykyisessä pykälässä määritelty korvausoikeus ei enää vastaa teosten tosiasiallista käyttöä eikä saataville saattamisen muotoja. Lakialoitteen mukaan korvausoikeus muutettaisiin teosten tosiasiallista käyttöä vastaavaksi siten, että oikeudenhaltijoiden oikeudet kohtuulliseen korvaukseen varmistetaan teoksen käyttötavasta riippumatta. Tämä tarkoittaa sitä, että valtion kirjastotoiminnassa ja muussa laajamittaisessa teoskappaleiden saataville saattamisessa sekä levitys‑ ja välitystoiminnassa kaikki digitaalinen kirjallisuuden käyttö otetaan lainaustapahtumien mukaisesti korvauksen piiriin. Puhemies! Tekijänoikeuslain mukaan lukemisesteisille henkilöille palveluja tarjoavat valtuutetut yhteisöt, kuten Celia, saavat valmistaa teoksista kappaleita saavutettavassa muodossa oikeudenhaltijoiden lupaa kysymättä. Näitä saavutettavia teoksia puolestaan voivat käyttää kaikki, joille tavallisen kirjan lukeminen on lukivaikeuden, sairauden, vamman tai vastaavan syyn vuoksi vaikeaa. Nykyinen tekijänoikeuslain 17 b §:n 7 momentti turvaa tekijöille korvauksen vain niissä tilanteissa, kun lukemisesteiselle jää pysyvästi haltuun ääntä tallentamalla Suomessa valmistettu kappale teoksesta. Korvausoikeuden laajuutta ja siihen sisältyviä ehtoja perusteltiin aikanaan muun muassa sillä, että näin se vastaa lopullista kulutustapahtumaa. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että tekijät ovat saaneet korvauksen niissä tilanteissa, kun lukemisesteiselle lähetetään kirjallisesta teoksesta tehty cd-äänikirjaversio kotiin tai kun lukemisesteinen on tallentanut äänikirjan sähköisenä tietokoneelleen tai muuhun tallennuslaitteeseen. Pitkään tämä on vastannutkin sitä käyttöä, jota Saavutettavuuskirjasto Celiasta on pääasiassa tehty. Nykyinen laki ei kuitenkaan huomioi sitä, että viimeisten vuosien aikana suoratoistolla tarjotut e-kirja- tai e-äänikirjapalvelut ovat yleistyneet yleisimmäksi kirjallisuuden käyttötavaksi Celiassa. Celiassa on jo vuonna 2024 lopetettu cd-äänikirjojen lähettäminen uusille asiakkaille ja heidät on ohjattu ensisijaisesti käyttämään sähköisiä versioita ja suoratoistopalveluita. Syyskuussa 2025 fyysisten cd-äänikirjaversioiden käyttäminen lakkautetaan Celiassa aivan kokonaan. Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana Celian raportoimien korvattavien lainojen määrä on laskenut 60 prosenttia käytön siirryttyä suoratoistoon ja siten pois korvattavan käytön piiristä. Vuonna 2012 korvattavia lainoja tehtiin Celiasta noin 945 000, mutta vuonna 23 niiden määrä oli enää alle 380 000. Kaiken kaikkiaan lainoja tehtiin kuitenkin kyseisenä vuonna tuo yli 1,3 miljoonaa eli paljon enemmän kuin aikaisempina vuosina. Teosten käyttötavat ovat muuttuneet, ja tällä hetkellä lukemisesteisten yleisin tapa käyttää rajoituksen nojalla valmistettuja kappaleita on tosiaankin suoratoisto selaimen tai sovelluksen kautta. Ääni‑ ja e-kirjoja saavutettavassa muodossa lukemisesteisille tuottavan ja tarjoavan Celian noin 1,3 miljoonasta vuosittaisesta äänikirjojen käyttötapahtumasta valtaosa on suoratoistoa. Celian valikoimassa on tarjolla noin 55 000 teosta, joita voi lainata rajattomasti verkon kautta, sillä toisin kuin yleisten kirjastojen e-kirjastopalvelussa lisenssiehdot eivät rajoita käyttöä millään tavalla. Siten tekijät eivät myöskään saa näiden teosten käytöstä minkäänlaista korvausta lisenssin kautta. Arvoisa puhemies! Suomi on pieni kieli‑ ja kulttuurialue. Tekijöiden tulot koostuvat useista pienistä lähteistä, joten tämä lakimuutos olisi tärkeä askel kohti oikeudenmukaisempaa ansaintamallia. Ei voi olla niin, että kaikkien teosten lainaamista ei korvata tekijöille. On myös hyvä muistaa, että Suomi on jäljessä muista Pohjoismaista. Ruotsissa ja Tanskassa saavutettavat äänikirjat kuuluvat jo nyt korvauksen piiriin. On korkea aika, että Suomi seuraa esimerkkiä ja turvaa kirjallisuuden tekijöiden oikeudenmukaiset tekijänoikeuskorvaukset riippumatta siitä, missä muodossa lainattava teos lainataan.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+9.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2025-03-26T18:12:28,2025-03-26T18:18:32,Hyväksytty,1.1 2025_30_174,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tekijänoikeuslain 17 b §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_175,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi tekijänoikeuslain 17 b §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Saavutettavuuskirjasto Celia tuottaa saavutettavaan muotoon yhden kolmasosan suomalaisesta kauno‑ ja tietokirjallisuudesta. Käyttö on merkittävää pienellä kieli‑ ja kulttuurialueella. Valtaosa lainoista jää jo nyt korvaamatta. Kirjallisuutta kulutetaan verkon kautta ja suoratoistona. Celian asiakkaista 90 prosenttia lainaa verkon kautta, ja tekijä ei saa mitään korvausta näistä lainoista. Kirjailijoiden ja kääntäjien työn tulosten ilmainen hyödyntäminen ei ole vastuullista tai kestävää toimintaa. EU:n edellyttämä tasapaino edunsaajien saaman edun ja oikeudenhaltijoille aiheutuvan haitan välillä ei toteudu. Vuonna 2025 tilanne huononee entisestään. Celia lopettaa fyysisten äänikirjojen lainaamisen, ja kaikki lainat siirtyvät verkkoon. Korvauksen piiriin jää enää vain noin kuusi prosenttia lainoista, jos lainsäädäntöä ei päivitetä pikaisesti. Teknologisen kehityksen vuoksi saavutettavia teoskappaleita lukemisesteisten hyväksi voidaan nykyään valmistaa muillakin tavoilla kuin ääntä tallentamalla, eikä lopullinen kulutustapahtuma enää nykyään tarkoita vain fyysistä haltuun jäämistä tai lataustapahtumaa. Nykyisessä tekijänoikeuslain pykälässä määritelty korvausoikeus ei vastaa teosten tosiasiallista käyttöä tai saataville saattamisen muotoja. Jatkossa korvausoikeus tulisi muuttaa teosten tosiasiallista käyttöä vastaavaksi siten, että oikeudenhaltijoiden oikeudet kohtuulliseen korvaukseen varmistetaan teoksen käyttötavasta riippumatta. Tämä tarkoittaa sitä, että valtion kirjastotoiminnassa ja muussa laajamittaisessa teoskappaleiden saataville saattamisessa sekä levitys‑ tai välitystoiminnassa kaikki digitaalisen kirjallisuuden käyttö otetaan lainaustapahtumien mukaisesti korvauksen piiriin. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi jää jälkeen sekä korvaussumman että korvauksen piiriin kuuluvien teosten kattavuuden suhteen. Suomessa muun muassa suoratoiston kautta kuunneltujen teosten käytöstä ei makseta mitään. Suomen korvauskäytäntö täytyy pikaisesti ajantasaistaa vastaamaan nykyisiä kirjallisuuden käytön tapoja. Tehdyn työn hyödyntämisestä pitää saada oikeudenmukainen korvaus. Kaikki Celian äänikirja‑ ja e-kirjalainat on otettava korvauksen piiriin. Jos tekijänoikeuslain 17 b §:ää ei ajantasaisteta kuluvan vuoden aikana, ensi vuonna Celiasta tehdyistä lainoista jää vuodessa korvaamatta lähes miljoona lainaa eikä teosten tekijä ei saa näiden käytöstä minkäänlaista korvausta. Näillä perusteilla kannatan Elorannan lakialoitetta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+9.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-03-26T18:18:41,2025-03-26T18:21:55,Hyväksytty,1.1 2025_30_176,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tekijänoikeuslain 17 b §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_177,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi tekijänoikeuslain 17 b §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Allekirjoitin tämän tärkeän lakialoitteen, koska lainsäädäntömme on päivitettävä vastaamaan nykypäivää. Saavutettavuuskirjasto Celian käyttötavat ovat kehittyneet teknologian kehittyessä. Aikoinaan Sokeain kirjastossa fyysisiä kelanauhoja lähetettiin postitse kotiin — oma mummini käytti sellaisia vanhoilla päivillään — mutta nykyään Celiaa käytetään kännykän kautta ja sitä käyttävät muun muassa lapset, jotka tarvitsevat apua esimerkiksi lukivaikeuksien takia. Nykyinen lainsäädäntö ei tunnista sitä, että valtaosan Celian asiakkaista on täytynyt jo siirtyä käyttämään kirjoja suoratoistona tai kuunteluohjelmien kautta. Tämä ei ole vain tekninen kysymys, tämä on myös oikeudenmukaisuuskysymys. Kirjallisuuden tekijöillä on oikeus saada kohtuullinen korvaus työstään riippumatta siitä, missä muodossa heidän teoksiaan käytetään — fyysinen tai digitaalinen kirja, sillä ei pitäisi olla merkitystä. Siksi meidän on varmistettava, että Celian lainauksista maksettava korvaus vastaa nykyistä käyttötapaa ja kunnioittaa tekijänoikeuksia. Kiitos aloitteesta edustaja Elorannalle. Olen sen allekirjoittanut ja toivon, että se etenee.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+9.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-03-26T18:21:55,2025-03-26T18:23:43,Hyväksytty,1.1 2025_30_178,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tekijänoikeuslain 17 b §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eloranta vielä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_179,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi tekijänoikeuslain 17 b §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän edustajia osallistumisesta tähän tärkeään keskusteluun ja aloitteen allekirjoittamisesta. Todellakin kysymys on siitä, että kirjailijat saisivat korvauksen kaikista teostensa lainoista. Ei todellakaan ole oikein, niin kuin tässä edustajatkin totesivat, että satojatuhansia lainoja jää tekijöille korvaamatta. Todellakin toivon, että nyt sitten Suomi vihdoinkin seuraisi muiden Pohjoismaiden esimerkkiä ja turvaisi kirjallisuuden tekijöiden oikeudenmukaiset korvaukset riippumatta siitä, missä muodossa se lainattava teos lainataan. Tässä on vielä asia, mikä liittyy tähän Celia-kirjastoon, Saavutettavuuskirjastoon: Meillä esimerkiksi oppimisen tuen ongelmat ovat kasvaneet. Jo neljäsosa perusopetuksen oppilaista saa tehostettua tai erityistä tukea, ja osa näistäkin oppilaista käyttää tätä Celia-kirjastoa. Elikkä voidaan sanoa, että tavallaan Celia-kirjaston käyttäjien määrä kasvaa koko ajan ja sitä myötä myöskin tämä epäoikeudenmukainen tilanne kasvaa, koska yhä useampi voi niitä teoksia sieltä Celian kautta sitten käyttää ja lukea, mikä on tietenkin hyvä asia, mutta on tärkeätä, että kirjailija tai tekijä, mistä teoksesta onkaan kysymys, saa aina sen oikeudenmukaisen korvauksen siitä teoksensa käytöstä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+9.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2025-03-26T18:23:43,2025-03-26T18:25:02,Hyväksytty,1.1 2025_30_180,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Edustaja Lohikoski esittelee. Olkaapa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_30_181,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on leikannut ammatillisesta koulutuksesta massiiviset 120 miljoonaa euroa, ja me emme vielä edes tiedä, olivatko kaikki leikkaukset tässä. On tiedossa, että OKM:n hallinnonalalle on kaavailtu vielä 75 miljoonan euron leikkauksia, ja niiden kohdentumista meille ei ole kerrottu. Tietysti oppilaitoksissa on pelko siitä, tuleeko sieltä jälleen lisää leikkauksia ammatilliseen koulutukseen. Elämme siis aikaa, jossa tarvitsemme entistä kipeämmin lainsäädäntöä, joka turvaisi riittävän lähiopetuksen määrän ammatillisessa koulutuksessa. Nyt käsiteltävässä lakialoitteessani riittävä lähiopetuksen määrä ammatillisessa koulutuksessa turvattaisiin lain tasolla. Tällä hetkellä asiasta säädetään asetuksella. Lakialoitteen tavoitteena on nostaa opetuksen ja ohjauksen vähimmäismäärä osaamispistettä kohti 12 tunnista 16 tuntiin, ja tämä opetus tulisi järjestää pääsääntöisesti lähiopetuksena. Vasemmistoliiton ollessa hallituksessa toteutettiin asetusmuutos, joka vahvisti opiskelijoiden oikeutta saada opetusta ja ohjausta. Aiemmin vastaavanlaisesta vähimmäistuntimäärästä ei ollut säädetty, joten asetus vahvisti opiskelijoiden oikeutta laadukkaaseen opetukseen. OAJ:n alkuvuodesta 2024 julkaiseman jäsenkyselyn mukaan opetuksen ja ohjauksen määrän toimintatavoissa on asetuksesta huolimatta vielä paljon epäselvyyksiä ja käytännöt myös vaihtelevat oppilaitosten välillä. Tämäkin puoltaa lakialoitteeni tavoitetta laintasoisesta säätelystä. Arvoisa puhemies! Ammatillisen koulutuksen 120 miljoonan leikkaukset tarkoittavat laskennallisesti 1 600 opettajan vähennystä. Tähän mennessä on ammatillisissa oppilaitoksissa ollut nyt tämän talven tai lukuvuoden aikana ainakin 49 yt‑ tai muutosneuvottelut. Määrä tarkoittaa yli kolmasosaa kaikista ammatillisista oppilaitoksista, ja OAJ:n luottamusmiehille tekemän aivan tuoreen kyselyn mukaan, joka juuri muutama viikko sitten julkaistiin, irtisanomiset ovat kohdistuneet pääsääntöisesti opettajiin. Työilmapiiri on heikentynyt ja työkuorma kasvanut. Hallituksen puheet siitä, että se ei kohdista näitä säästötoimia perusopetuksen päättäneiden nuorten tai vailla ammatillista perustutkintoa olevien koulutukseen, ovat absurdeja. Se ei pidä paikkaansa. Tosiasiassa näin isoja säästöjä on mahdotonta kohdentaa tutkinnon jo aiemmin suorittaneisiin tai aikuisempiin opiskelijoihin, ja näillä leikkauksilla tulee väistämättä olemaan merkitystä ammatillisen koulutuksen laatuun ja lähiopetuksen määrään. Eikä meillä kyllä olisi varaa leikata alanvaihtajienkaan eli aikuisten koulutuksesta, vaan myös se on lyhytnäköistä ja suorastaan typerää. Lähiopetuksen määrä on jo valmiiksi niin matalalla tasolla, että varsinkin oppimisen tukea ja muunlaista tukea tarvitsevat opiskelijat ovat vaarassa pudota koulupudokkuuteen. Ammatillisen koulutuksen tuen uudistaminen ei onnistu yhdessä näiden tehtyjen leikkausten kanssa, koska lähiopetuksen määrä vähenee niiden vuoksi entisestään. Oppilaitokset ovat tilanteessa, missä hallinnosta ei ole enää mahdollista leikata vaan leikkaukset on ollut pakko toteuttaa suoraan opetuksen järjestämisestä. Oppilaitoksista kuuluu huolta siitä, että ammatillisen koulutuksen leikkausten vuoksi mennään yhä enemmän verkko-opetukseen tai verkkokursseihin, jotka voivat ehkä joillekin olla toimiva vaihtoehto mutta pääsääntöisesti eivät ainakaan oppivelvollisille paras vaihtoehto eivätkä aina välttämättä muillekaan opiskelijoille. Arvoisa puhemies! Haluan painottaa sitä, että kyseessä on myös toisen asteen koulutuksen yhdenvertaisuus. Oppivelvollisten kohdalla lähiopetuksen riittävä määrä ei voi olla riippuvaista siitä, opiskeleeko nuori ammatillisessa koulutuksessa vai lukiossa. Mielestäni tämä on oikeasti iso epäkohta. Hallituksen leikkaukset osoittavat paitsi suurta välinpitämättömyyttä ammatillista koulutusta kohtaan myös tietämättömyyttä sen merkityksestä. Ammatilliseen koulutukseen panostaminen on aivan olennaista paitsi osaajapulaan puuttumisessa myös siinä, että saavuttaisimme tavoitteen koulutustason nostosta, johon käsittääkseni hallituskin on sitoutunut. Tavoitteena on siis saada nuoresta ikäluokasta 50 prosenttia korkeakoulutetuksi, mutta eihän tämä tavoite toteudu, ellemme panosta nykyistä vahvemmin myös ammatilliseen koulutukseen. Osa nuorista on siellä, ja heilläkin on oikeus jatkaa. Riittävän lähiopetuksen määrän lisäksi on panostettava yleissivistäviin opintoihin, oppimisen tukeen ja eheisiin koulupäiviin, jotta siirtyminen korkeakoulutukseen koetaan ammatillisesta koulutuksesta mahdolliseksi ja mielekkääksi, ja lisäksi on taattava opintojen riittävä taloudellinen tuki ilman suurta opintolainataakkaa. Arvoisa puhemies! Sen sijaan, että ammatillisesta koulutuksesta leikataan, meidän on luotava lainsäädännöllä rakenteet, jotka mahdollistavat jokaiselle ammatillisen koulutuksen opiskelijalle oikeuden laadukkaaseen ja riittävään lähiopetukseen ympäri Suomen. Siksi riittävästä lähiopetuksen määrästä on säädettävä laissa.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+10.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-03-26T18:25:25,2025-03-26T18:32:16,Hyväksytty,1.1 2025_30_182,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_183,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen niin sanotussa erityissuojeluksessa oleva koulutus on tällä kaudella joutunut pelkästään ammatillisen koulutuksen osalta 120 miljoonan euron leikkauksien kohteeksi, mikä tarkoittaa laskennallisesti 1 600 opettajan vähennystä. Tähän mennessä on ammatillisissa oppilaitoksissa ollut ainakin 49 yt:t tai muutosneuvottelut, ja lisäsäästöjä on luvassa, kunhan hallitus uskaltaa ne julkaista, ilmeisesti huhtikuun aikana. Jo tehtyjä, näin isoja säästöjä on mahdotonta kohdentaa pelkästään tutkinnon suorittaneisiin tai aikuisempiin opiskelijoihin. Lisäksi säästöillä tulee väistämättä olemaan merkitystä ammatillisen koulutuksen laatuun ja lähiopetuksen määrään, joka on jo valmiiksi niin matalalla tasolla, että varsinkin oppimisen tukea ja muunlaista tukea tarvitsevat opiskelijat ovat koulupudokkuuden vaarassa. Oppilaitoksista kuuluu huolta siitä, että ammatillisen koulutuksen leikkausten vuoksi mennään yhä enemmän verkko-opetukseen tai verkkokursseihin. OAJ:n alkuvuonna 2024 julkaiseman jäsenkyselyn mukaan opetuksen ja ohjauksen määrän toimintatavoissa on asetuksesta huolimatta paljon epäselvyyksiä ja käytännöt vaihtelevat oppilaitosten välillä. Tämän kyselyn mukaan yli puolet ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstöstä on sitä mieltä, että lähiopetuksen lisääminen ja pienemmät ryhmäkoot ovat tärkeimpiä edistettäviä asioita koulutuspolitiikassa. Kyselyn mukaan vastaajista peräti 55 prosenttia kertoi lähiopetuksen toteuttamisen vähentyneen. Oppivelvollisuuden laajentamisen yhteydessä eduskunta on edellyttänyt lausumalla, että ammatillisessa koulutuksessa tulee vahvistaa opiskelijan oikeutta saada lähiopetusta, että valtioneuvoston asetuksella on säädettävä tarkemmin opetuksen ja ohjauksen määrän arvioinnissa käytettävistä periaatteista ja että toteutuneen lähiopetuksen määrää on seurattava. Asetuksella annetulla joustavalla vähimmäistuntimäärällä pyritään varmistamaan, että jokaisella ammatillisen koulutuksen opiskelijalla on kaikissa tilanteissa oikeus riittävään määrään opetusta. Asetuksen tavoitteena oli myös yhdenvertaistaa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valitsevien nuorten välistä asemaa ja toisaalta myös eri ammatillisen koulutuksen järjestäjien oppilaitoksissa opiskelevien asemaa. Yksi ammatillisen koulutuksen erityisistä vahvuuksista on joustavuus ja opiskelijan jo työelämässä hankkiman osaamisen tunnistaminen. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että joustavuus ei tarkoita sitä, edes poikkeustilanteissa, että opiskelija jää opinnoissaan yksin. Tällä Lohikosken lakialoitteella esitetään laintasoista opetuksen määrän sääntelyä ammatillisessa koulutuksessa. Nykyisin asetustasoinen sääntely siis nostettaisiin lain tasolle. Opetuksen ja ohjauksen vähimmäismäärä osaamispistettä kohti nostettaisiin 12 tunnista 16 tuntiin, ja opetus tulisi järjestää pääsääntöisesti lähiopetuksena. Ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen riittävä määrä on myös toisen asteen koulutuksen yhdenvertaisuuskysymys. Varsinkin oppivelvollisten kohdalla on painotettava sitä, että lähiopetuksen riittävä määrä ei voi olla riippuvainen siitä, opiskeleeko nuori ammatillisessa koulutuksessa vai lukiokoulutuksessa tai missä oppilaitoksessa tai millä paikkakunnalla nuori opiskelee. Koko Suomen kasvu edellyttää ammatillisen koulutuksen rahoituksen turvaamista riittävän ammattiosaamisen järjestämiseksi. Lohikosken lakialoite opetuksen ja ohjauksen vähimmäismäärän nostosta ja lähiopetuksesta on kannatettava.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+10.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-03-26T18:32:24,2025-03-26T18:36:58,Hyväksytty,1.1 2025_30_184,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_185,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lohikoski esitteli juuri aiemmin varsin tärkeän lakialoitteen, jossa esitetään laintasoista opetuksen määrän sääntelyä ammatillisessa koulutuksessa. Nykyinen asetustasoinen sääntely nostettaisiin lain tasolle. Opetuksen ja ohjauksen vähimmäismäärä osaamispistettä kohti nostettaisiin 12 tunnista 16 tuntiin. Opetus tulisi järjestää pääsääntöisesti lähiopetuksena. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on sanonut, että koulutus on erityissuojeluksessa. Mitä tämä suojelu on käytännössä tarkoittanut? Leikkauksia ammatillisesta koulutuksesta 120 miljoonaa euroa, aikuiskoulutustuki on lakkautettu, lisäleikkauksia tulossa 75 miljoonaa euroa opetus‑ ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta. Esimerkiksi Pohjois-Savossa ovat leikkaukset toisesta asteesta tarkoittaneet koulutuksen järjestäjille yt-neuvotteluja, joissa henkilöstöä on irtisanottu. Tämä on käsittämätöntä alueellamme, jossa toisen asteen koulutuksella on voitu kouluttaa myös alanvaihtajia, ja tämä on parantanut työllistymistä. Arvoisa rouva puhemies! Kuten edustaja Lohikosken lakialoitteessa todetaan, ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen riittävä määrä on myös toisen asteen koulutuksen yhdenvertaisuuskysymys. Varsinkin oppivelvollisten kohdalla on painotettava sitä, että lähiopetuksen riittävä määrä ei voi olla riippuvainen siitä, opiskeleeko nuori ammatillisessa koulutuksessa vai lukiokoulutuksessa tai missä oppilaitoksessa tai millä paikkakunnalla nuori opiskelee. Tämän vuoksi kannatan tätä lakialoitetta, ja olen totta kai kannattanut aloitetta tämän puheenvuoron lisäksi sillä, että olen tämän lakialoitteen allekirjoittanut. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+10.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-03-26T18:36:58,2025-03-26T18:38:34,Hyväksytty,1.1 2025_30_186,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eloranta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_187,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Lohikosken lakialoite, jonka tavoitteena on lisätä lähiopetuksen määrää ammatillisessa koulutuksessa, on erittäin tervetullut etenkin tässä tilanteessa, kun hallitus on tehnyt nämä kovin suuret 120 miljoonan euron säästöt ammatilliseen koulutukseen, jolloin huoli lähiopetuksesta tietenkin kasvaa nyt sitten erityisesti. Jo pitkään olemme kantaneet huolta riittämättömästä lähiopetuksen määrästä, ja nyt kun näitä leikkauksia on tehty, on todella suuri huoli siitä, miten nämä leikkaukset vaikuttavat jo valmiiksi niukkaan lähiopetuksen määrään siellä ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa. Kyseessä on myös toisen asteen koulutuksen yhdenvertaisuus ammattikoululaisten ja lukiolaisten välillä. Molemmilla ryhmillä pitäisi olla oikeus riittävään lähiopetukseen, eli yhdenvertaisuusasiasta on ihan selkeästi tässä kysymys myöskin. Oppivelvollisten lähiopetuksen riittävä määrä ei voi olla riippuvaista siitä, opiskeleeko nuori ammatillisessa oppilaitoksessa vai lukiokoulutuksessa. Lakialoitteessa esitetään laintasoista sääntelyä opetuksen määrästä ammatillisessa koulutuksessa, kun tällä hetkellä asiasta säädetään vain asetustasoisesti. Lakialoitteen tavoitteena on nostaa opetuksen ja ohjauksen vähimmäismäärä osaamispistettä kohti 12 tunnista 16 tuntiin, ja tämä opetus olisi sitten pääsääntöisesti lähiopetusta. Meidän kansallinen tavoitteemme, johon olemme yhdessä sitoutuneet, on, että meidän pitäisi saada osaamistasomme nousemaan niin, että vähintään puolella olisi korkeakoulututkinto. Yhtenä tärkeänä keinona tämän tavoitteen saavuttamiseksi on se, että yhä useampi ammattitutkinnon suorittanut siirtyisi heti tai vaikka sen jälkeen, kun on työuraa tehnyt jonkun aikaa, korkeakouluun, esimerkiksi ammattikorkeakouluun, ja saisi sitä kautta sitten sitä osaamistasoa vielä nostettua. Tämä ei tietenkään toteudu ilman, että me huolehditaan siitä, että se ammatillisen koulutuksen laatu on tarpeeksi korkea, ja lähiopetuksella on siinä tärkeä merkitys. Eli tämän riittävän lähiopetuksen määrän lisäksi pitää panostaa myöskin yleissivistäviin opintoihin, oppimisen tukeen, josta onneksi laki on juuri eduskunnassa hyväksytty, ja tietenkin eheisiin koulupäiviin, jotta se siirtyminen sinne korkeakoulutukseen koetaan siellä ammatillisella puolellakin mielekkääksi. Tietenkin on tärkeätä aina muistaa se opintojen riittävän taloudellisen tuen takaaminen, ettei sitä opintolainaa tarvitsisi ottaa. Tämä on tietenkin kanssa tärkeä asia, mutta toki nyt puhutaan tästä lähiopetuksen määrästä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+10.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2025-03-26T18:38:34,2025-03-26T18:41:12,Hyväksytty,1.1 2025_30_188,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_30_189,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 3/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitän edustajia tästä keskustelusta lakialoitteeni lähetekeskustelussa. Tosiaan kyseessä on lakialoite lähiopetuksen määrän turvaamisesta ammatillisessa koulutuksessa. Tällä hetkellä kun asiasta säädetään asetuksella, niin siirrettäisiin tämä sääntely lain tasolle. Ammatillisen koulutuksen leikkaukset, joita tässä viime aikoina on tehty, on kyllä kipeästi koettu monessa paikallisessa ammatillisessa oppilaitoksessa. Myöskin omalla alueellani Keski-Uudellamaalla Keudassa lähes 50 ihmistä valitettavasti tuli yt-prosessissa irtisanotuksi. Onhan se todella suuri määrä ammatillisen koulutuksen ammattilaisia. Tässä tavoitteessa, että me turvattaisiin lähiopetuksen määrä, on kyseessä, niin kuin aikaisemmassa puheenvuorossani toin esiin, yhdenvertaisuus myöskin sen suhteen, että meidän ammatillisen koulutuksen opiskelijat saisivat yhtä lailla opetusta kuin saavat heidän ikätoverinsa lukion puolella. Ja nyt kun OAJ on esittänyt huolensa siitä, että nämä koulutusleikkaukset, mitä ammatillisessa koulutuksessa on tehty, ovat kohdentuneet jo rajulla tavalla, niin todella toivon, että tässä samalla lähettäessäni terveiset hallitukselle ja opetus‑ ja kulttuuriministeriöön siellä kuultaisiin tämä vetoomus, että älkää leikatko enempää ammatillisesta koulutuksesta ja turvatkaa tämä lähiopetus, ottakaa huomioon tämä esitys tästä vähimmäistuntimäärästä, joka lähiopetusta olisi oltava tarjolla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+10.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-03-26T18:41:12,2025-03-26T18:43:10,Hyväksytty,1.1 2025_30_190,30/2025,2025-03-26,14.00,18.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Seuraava täysistunto,"Kiitos tästä, ja hyvää illan jatkoa!", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_31_1,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. On toivottavaa, että kukin kysymys on osoitettu yhdelle paikalla olevalle ministerille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_31_2,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_31_3,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Orpon—Purran oikeistohallitus on epäonnistunut karulla tavalla maamme taloudenhoidossa. Uusimpien talouden ennusteiden mukaan Suomen talous ja kuluttajien luottamus jatkavat laahaamistaan, ja sama pätee myös työllisyyteen. Arvoisa pääministeri Orpo, teidän hallituksenne lupasi aloittaessaan luoda 100 000 uutta työpaikkaa, ja nyt kaksi vuotta myöhemmin Suomessa on 76 000 työllistä vähemmän ja miesten työttömyysaste on Euroopan maiden korkein. Työllisiä naisia on 58 000 vähemmän kuin viime vuoden helmikuussa. Nämä luvut ovat lahjomattomia. Ne kertovat karulla tavalla teidän hallituksenne epäonnistumisesta, ja tämä on se syy, minkä vuoksi te olette nyt tekemässä lisäleikkauksia. Näistä lisäleikkauksista olemme nyt saaneet tietää jotain, ja näyttää siltä, että hyvinvointialueille [Puhemies koputtaa] vanhusten kotihoitoon ollaan tekemässä uusia leikkauksia: miljoona kotihoidon käyntiä vähemmän. [Puhemies: Kysymys!] Pääministeri Orpo, onko oikein maksattaa epäonnistunut talouspolitiikkanne kotona palveluita tarvitsevilla vanhuksilla? [Mauri Peltokangas: Härski kysymys!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-03-27T16:01:18,2025-03-27T16:02:43,Hyväksytty,1.1 2025_31_4,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitoksia. — Muistutan edustajia minuutin aikarajasta. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_5,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Mitä talouteen tulee, niin täytyy taas muistuttaa siitä, millaisessa maailmantilassa me eletään. Millaisessa maailmantilanteessa me eletään? Venäjä hyökkää neljättä vuotta Ukrainassa, ja meillä on erittäin suuri epävarmuus muun muassa Yhdysvaltojen muuttuneen politiikan vuoksi, muun muassa kauppapolitiikan vuoksi. Tällä hetkellä oikeastaan koko Eurooppa odottaa, eurooppalaiset markkinat odottavat, meidän keskeiset markkina-alueemme odottavat. Suomessa alkavat olla asiat siinä mielessä valmiina, että me olemme valmiita talouden kasvuun. Hallituksen tekemät uudistukset tulevat tuottamaan tulosta, kun talous lähtee kasvamaan, mutta se on nyt meistä riippumatonta, miten me saamme rauhan Ukrainaan, miten me saamme tämän tilanteen rauhoittumaan, niin että talouden kasvulle tulee tilaa. Mutta minä haluan antaa toivon viestin siitä, että joka puolella, lähes joka puolella Suomea, on tällä hetkellä erinomaisia investointihankkeita odottamassa sitä, että ne lähtevät liikkeelle, ja niitä on jo lähtenyt liikkeelle. Tänään olemme saaneet lukuja siitä, että kotitalouksien luottamus on parantunut. Tulee positiivisia viestejä. Meidän täytyy vahvistaa tätä viestiä ja tehdä kaikkemme, että me saadaan Ukrainaan hyvä rauha, kestävä rauha, jotta Ukrainan jälleenrakentaminen lähtee liikkeelle. Se tulee kaikki näkymään suomalaisten työllisyydessä, kotitalouksien ostovoimassa ja siinä, että me pystytään turvaamaan meidän hyvinvointiyhteiskunta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-03-27T16:02:47,2025-03-27T16:04:11,Hyväksytty,1.1 2025_31_6,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_7,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tosiasia on se, että hallitus on täydellisesti epäonnistunut kasvupolitiikassaan. Siitä nämä työllisyyden surkeat luvut kertovat. Taloutta painaa nyt erityisesti luottamuspula, ja nämä leikkaukset ja lisäleikkaukset ovat omiaan pahentamaan taloudessa vallitsevaa luottamuspulaa. [Juho Eerola: Ja nämä puheet!] Mutta, pääministeri Orpo, me olemme nyt tosiaan jotain saaneet tietää niistä leikkauksista, joita te olette pitkään piilotellut, ja ne kohdistetaan vammaisiin, vanhuksiin, heikommassa asemassa oleviin ja lapsiin. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Jotain olette tänään julkistanut, mutta edelleen te kuitenkin piilottelette säästöjä. [Ben Zyskowicz: Missä teidän työllisyysvaikutukset ovat?] Te ette kerro, mistä koulutuksessa leikataan, ettekä te myöskään edelleenkään kerro, mihin sosiaalihuoltoon tehtävät säästöt ja leikkaukset kohdennetaan. Pääministeri Orpo, onko teillä nyt selkärankaa kertoa eduskunnalle, minne tulevat 100 miljoonan euron leikkaukset sosiaalihuoltoon, siis ikäihmisten ja vammaisten palveluihin, tullaan kohdentamaan? [Mauri Peltokangas: Teidän työllisyysvaikutuksenne ovat komerossa yhä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-03-27T16:04:24,2025-03-27T16:05:31,Hyväksytty,1.1 2025_31_8,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_9,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen kuunnellut ja lukenut opposition pelotteluja siitä, mistä kaikesta hallitus on leikkaamassa. Ensinnäkin, me emme tee lisäsäästöjä. Nämä ovat säästöjä, jotka hallitus on omissa päätöksissään aikaisemmin tehnyt. Me muutamme niiden kohdennusta, ja on varmaan selvää, että tämä sali hyvin tietää, että esimerkiksi erikoissairaanhoidosta tai sairaalaverkosta ei ole halua lähteä tekemään leikkauksia. [Suna Kymäläinen: Te leikkasitte jo joulukuussa!] Sen lisäksi me emme lakkauta synnytysosastoja. Me emme ryhdy määrittelemään, millaisia palveluita erikoissairaanhoidon piiristä saa. Me emme tee esimerkiksi alennusta lastensuojelun jälkihoitoon, jota meille esitettiin. [Sofia Virta: Se tehtiin jo! — Suna Kymäläinen: Se tehtiin jo!] Virkapohjassa oli esityksiä, [Hälinää — Puhemies koputtaa] joita me emme ole tekemässä. Ympärivuorokautisen hoivan asiakasmaksut eivät nouse. [Antti Kaikkonen: Kysyttiin, mitä te teette!] Erikoissairaanhoidon maksuja ei nosteta. Ne ovat kaikki niitä, mistä te olette pelotelleet suomalaisia. Me emme ole näitä tekemässä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] Me olemme hakeneet vaihtoehtoisia säästökohteita, [Mauri Peltokangas: Vastuutonta pelottelua!] jotka ovat mahdollisimman vähän haitaksi, mahdollisimman vähän haitaksi niihin verrattuna, mitä meille esitettiin. Siksi tämä työ [Puhemies koputtaa] vaati aikaa, koska me halusimme löytää parhaan mahdollisen tuloksen suomalaisten kannalta ja [Puhemies koputtaa] niiden kannalta, jotka näitä palveluita tarvitsevat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-03-27T16:05:34,2025-03-27T16:06:50,Hyväksytty,1.1 2025_31_10,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitoksia. [Hälinää — Puhemies koputtaa] — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_11,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä pääministeri, todella on niin, että tämä on Euroopan huonoin työllisyyskehitys, Euroopan ennätys miesten työttömyydessä. Ei yhtä toista maata löydy, jossa tällä hetkellä olisi niin korkea miesten työttömyys kuin se on nyt teidän hallituksenne aikana saatu. Tämähän on se pohjasyy, minkä takia te olette nyt tekemässä näitä lisäleikkauksia. Ja kun kuuntelin äsken teidän puheenvuoroanne, kuulostaa siltä, että kun te olette ensiksi sanonut virkamiehille, että hakekaa nämä lisäleikkaukset, niin nyt te kerroitte, että te olette sankarillisesti onnistunut joitakin lisäleikkauksia torjumaan. Mutta valitettavasti se, mitä nyt tiedämme, on se, että te tämän epäonnistuneen talous- ja työllisyyspolitiikan maksatatte lapsilla, vammaisilla ja vanhuksilla. Arvoisa puhemies! Ei siinä vielä kaikki. Kaiken tämän viikkojen keskustelun jälkeen te edelleen piilotatte 100 miljoonan säästöt ja leikkaukset. Ette edelleenkään kerro, mistä ne löytyvät. Sanotte, että jatkatte uudistamista, mutta leikkauksia tehdään, [Puhemies: Kysymys!] ettekä kerro koulutussäästöjä. [Puhemies koputtaa] Arvoisa pääministeri, miksi edelleen piilotatte 100 miljoonan euron säästöt?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-03-27T16:06:55,2025-03-27T16:08:11,Hyväksytty,1.1 2025_31_12,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_13,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sanoitte, että taloustilanteen ja työttömyyden pohja on hallituksen talouspolitiikassa. Kyllä se pohja on valettu edellisellä hallituskaudella. [Timo Harakka: Ennätystyöllisyys!] Kyllä se on valettu edellisellä hallituskaudella: tekemättömät uudistukset suomalaiseen yhteiskuntaan [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] ja holtiton julkisen rahan käyttö. Sen tähden me olemme tilanteessa, että me joudumme tekemään yhdeksän miljardin sopeutustoimet ja kasvu-uudistuksia, työllisyysuudistuksia. Ja me pidämme niistä kiinni. Nämä eivät ole, puheenjohtaja Lindtman, mitään uusia säästöjä. Opetelkaa, lukekaa ne paperit. [Antti Lindtman: Tässä se paperi on!] Nämä ovat ne samat luvut, jotka me olemme päättäneet aikaisemmin, mutta me haemme niille — sanotaan, käytetään tätä termiä — inhimillisemmän kohteen kuin se, mitä esimerkiksi virkapohjassa oli esitetty. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Te olette vastustaneet jokaista säästöä, joka ainutta, ja sitten te olette muka huolissanne velkaantumisesta. Ei voi samaan aikaan tehdä molempia. Lisäksi te loppujen lopuksi tulette kannattamaan hallituksen tekemiä ehdotuksia. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-03-27T16:08:11,2025-03-27T16:09:15,Hyväksytty,1.1 2025_31_14,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_15,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä pääministeri, ette te nyt tästä noin helpolla pääse. Fakta on se, että kun te sanotte, että heikoimmilta ei leikata, niin kertokaa, kun on tämä vanhusten kotihoitoon kohdistuva säästö, joka tarkoittaa 700 000:ta käyntiä, että mikä siis niistä on mahdollista hoitaa etänä: suihkutus, lääkkeiden jako, siivous? Miten on mahdollista, että keneltäkään vanhukselta ei leikata, kun te aiotte täältä kotihoidosta säästää näin paljon? Mutta kysymys kuului, johon te ette vastannut, arvoisa pääministeri: Te lupasitte kertoa nämä säästöt eduskunnalle kaikkine yksityiskohtineen hyvissä ajoin ennen vaaleja, ja nyt te olette saaneet listan, jossa hädin tuskin saadaan kymmeniä miljoonia kasaan, mutta edelleen piilotatte 100 miljoonaa euroa — ette kerro. Arvoisa pääministeri, miksi ette suostu näitä leikkauksia kertomaan suomalaisille ennen vaaleja, kuten eduskunnan edessä lupasitte?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-03-27T16:09:20,2025-03-27T16:10:30,Hyväksytty,1.1 2025_31_16,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä. [Sanni Grahn-Laasonen pyytää vastauspuheenvuoroa] — Kysymys oli osoitettu pääministerille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_17,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Grahn-Laasonen voi täydentää. Me olemme antaneet tänään selkeän listan siitä, miten me näitä säästöjä teemme, miten me niitä kohdennamme. Ja kyllä, vuodesta 27 alkaen tulee 50 miljoonan leikkaus ja seuraavista vuosista 100 miljoonan leikkaus sosiaalihuoltoon, mutta se on kymmenen miljardin kokonaisuus — se on kymmenen miljardin kokonaisuus. Tämä on yksi prosenttiyksikkö, jonka me haluamme ja yritämme löytää ja löydämme sieltä säästöjä. Me haluamme valmistella sen huolella. [Timo Harakan välihuuto] Kysymys on vuodesta 27. Me haluamme, että eduskunta pääsee käsittelemään tätä lain uudistusta. Katsotaan yksityiskohdat. Se on yksi prosentti kymmenen miljardin kokonaisuudesta, ja tämä on riittävä taso tässä vaiheessa. Muut yksityiskohdat, jopa miljoonien tasolla, tästä noin 150—160 miljoonan kokonaispaketista löytyvät tänään annetusta tiedotteesta. Te olette saaneet riittävät tiedot. [Vasemmalta: Täyttä bluffia! — Naurua]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-03-27T16:10:34,2025-03-27T16:11:39,Hyväksytty,1.1 2025_31_18,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Malm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_19,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun tässä tätä keskustelua kuuntelee, niin kierretään kuin kissa kuumaa puuroa siinä, mitä jätetään kertomatta. Mutta kun sote-leikkaukset eivät ole se ainut hallituksen pimittämä asia, vaan siellä on myös opetus- ja kulttuuripuolella yhteensä 75 miljoonan euron säästö, ja kun te olette luvanneet, että ammatillisesta koulutuksesta ei leikata — se on erityissuojeluksessa — niin pitääkö tämä paikkansa, kun te olette jo nyt tehneet merkittävät leikkaukset? Mistä me tulevaisuudessa saamme niitä suihkuttajia, lääkkeen jakajia, heitä, jotka niitä kotikäyntejä tekevät? Vai onko niin, pääministeri Orpo, että te todellakin jälleen pidätte näitä jemmaleikkauksia takataskussanne ettekä suostu kertomaan, mistä opetuspuolella leikkaatte nämä 75 miljoonaa? Onko tämä jälleen yksi jättisumutus, pääministeri Orpo?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-03-27T16:11:44,2025-03-27T16:12:51,Hyväksytty,1.1 2025_31_20,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,Kiitoksia. — Kysymys oli esitetty pääministerille., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_21,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Mitä tulee budjettivalmisteluun OKM:n osalta, niin sitä tehdään normaalijärjestyksessä, ja kehysriihessä tehdään päätöksiä. [Anne Kalmari: Eli mitään ei kerrota!] Tämä on normaalijärjestys. [Oikealta: Normaali aikataulu!] Me halusimme tuoda tämän sote-kokonaisuuden eduskunnalle, koska mielestäni se on niin suuri kysymys ja siitä on käyty täällä keskusteluja. Kun lupasin, niin se on täällä. Mutta mielestäni olisi asiallista, jos asianomaiset ministerit voivat vielä tarkemmin kertoa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-03-27T16:12:51,2025-03-27T16:13:26,Hyväksytty,1.1 2025_31_22,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitoksia. — Opetusministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_23,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Ihan kuten pääministeri totesi, normaalisti tällaiset asiat valmistellaan syksyn budjettiriihessä. Nyt olemme todenneet, että aikaistetaan prosessia, pyritään tuomaan päätös kehysriihen aikoihin. Se on toki muutos, mutta ajattelen, että se on hyvä, jotta kaikki pystyvät sitten valmistautumaan päätöksiin. No, mitä ne päätökset sisältävät? 75 miljoonaa on toki varsin iso summa, ja kun siinä päätöksiä sitten kohdennetaan eri aloille, niin otetaan tietenkin huomioon, mitä aikaisemmin olemme tehneet myös ammatillisen koulutuksen suhteen, jossa tietenkin 120 miljoonaa on mittava summa, mutta siinä toki pitää myöskin muistaa ne mittavat uudistukset, jotka tehdään sekä rahoitusmalliin että toiminnan ohjaukseen. Ne ovat molemmat asioita, joiden kautta sitten koulutuksen järjestäjät pystyvät itse omin toimin vahvistamaan rahoitustaan. Äärimmäisen hyviä asioita. Ja tässä tietenkin ohella on [Puhemies koputtaa] se vahva sitoutuminen peruskoulun rahoituksen vahvistamiseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-03-27T16:13:30,2025-03-27T16:14:46,Hyväksytty,1.1 2025_31_24,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_25,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vaalikautta on kulunut puolet. Arvoisa pääministeri Orpo, te olette ollut kaksi vuotta vallassa, ja nyt jo nähdään, että teidän talouspolitiikaltanne on pudonnut käytännössä pohja täysin pois. Te lupasitte ennen vaaleja, että te lopetatte Suomen velkaantumisen. Nyt te otatte yli 50 miljardia tällä vaalikaudella velkaa. Teidän taloussuunnitelmanne sopeuttamisesta ovat jo käytännössä valuneet hiekkaan sen takia, että te ette kykene STM:n sektorilla viemään läpi niitä teidän suunnitelmianne. Mutta sen sijaan se, mihinkä te kykenette, on verotuksen kiristäminen rajusti. Olette kiristäneet kulutusveroja, arvonlisäveroja, kotitalousvähennystä on leikattu erittäin voimakkaasti, ja kykenette kyllä leikkaamaan kaikista heikoimmilta. Arvoisa puhemies! Tämä paperi, joka nyt jaettiin VM:n tunnuksilla, [Perussuomalaisten ryhmästä: Tyhjä paperi!] on kuin kokoomuksen mainostoimiston paperi. Ei tästä ilmene, mitä te konkreettisesti olette leikkaamassa. Nyt minä kysynkin, arvoisa puhemies: Mitä tämä tarkoittaa, kun teknologian hyödyntämisellä otetaan 16 miljoonaa pois vanhustenhoidosta? Onko se läppäreitä hoitajien sijaan satavuotiaille ihmisille? Ja kaikista eniten, arvoisa puhemies, meitä häiritsee se, että olette leikkaamassa vammaisilta 16 miljoonaa. [Puhemies koputtaa] Vammaisilla ei ole etujärjestöjä, [Puhemies: Ja kysymys!] heillä ei ole korporaatioita takana. [Puhemies koputtaa] Arvoisa pääministeri, mitä tämä tarkoittaa, tämä vammaisilta leikkaaminen parillakymmenellä miljoonalla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-03-27T16:14:49,2025-03-27T16:16:10,Hyväksytty,1.1 2025_31_26,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_27,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin merkittävä osa siitä velasta, jota tämä hallitus joutuu ottamaan, [Eduskunnasta: Pääministerille kysymys!] on korkomenoja edellisestä, jo otetusta velasta, ja sen lisäksi tämä hallitus joutuu korjaamaan välttämättömästi tätä meidän valtiontalouden heikkoa tilannetta ja vaarallisesti velkaantuneen [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] hyvinvointiyhteiskunnan tilannetta. Tämä on se ikävä tosiasia, ja näitä päätöksiä tehdään siinä turvallisuusympäristössä, missä hallituksen on ihan välttämättä lisättävä varautumisen ja puolustuksen menoja. [Antti Kurvisen välihuuto] Uskon, että suomalaiset laajasti ymmärtävät sen, että on tehtävä myöskin säästöpäätöksiä, ikäviä päätöksiä. [Suna Kymäläisen välihuuto] Arvelen, että tässä salissa käytetään melko kovaa kieltä siksi, että ensi viikolla alkavat vaalit, mutta kysyisin sen perään, onko teillä parempia säästöehdotuksia kuin meillä. [Vasemmalta: On!] Me nimittäin käytimme erittäin paljon aikaa hallituksena siihen — ja vastaan nyt vastuuministeri Kaisa Juuson puolesta — että löydämme sellaisia säästöratkaisuja, jotka mahdollisimman vähän osuisivat ihmisten tärkeimpiin palveluihin, ja löytäisimme toteutustapoja näille palveluille, jotka turvaisivat niiden palvelujen laadun hieman pienemmillä kustannuksilla. Yksi esimerkki [Puhemies koputtaa] tällaisesta toiminnasta on vaikkapa se, että pyrimme siirtämällä kuntouttavan työtoiminnan kuntiin [Puhemies koputtaa] tuomaan siihen palveluun joustavuutta ja enemmän [Puhemies koputtaa] kääntämään sitä painopistettä siihen, [Puhemies: Kiitoksia, ministeri, nyt minuutti on käytetty!] että useampi voisi työllistyä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-03-27T16:16:11,2025-03-27T16:17:36,Hyväksytty,1.1 2025_31_28,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_29,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Herra puhemies! Arvoisa pääministeri, te syytätte edellistä hallitusta holtittomasta rahankäytöstä. [Oikealta: Se on totta!] Ja pääministeri, te sanoitte, että tämä on paras mahdollinen tulos, jonka te olette aikaiseksi saaneet näistä sote-säästöistä — paras mahdollinen tulos, että te leikkaatte vanhuksilta, vammaisilta, te leikkaatte sote-koulutuksesta ja lastensuojelusta. Tämä on pääministerin paras tulos, mitä hän voi saada aikaiseksi. Ja paras tulos on se, että te pimitätte 100 miljoonaa, jotka seuraava hallitus laittaa käytäntöön. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Arvoisa pääministeri, oletteko edelleen sitä mieltä, että parempaan ja reilumpaan ette pysty?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-03-27T16:17:39,2025-03-27T16:18:27,Hyväksytty,1.1 2025_31_30,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_31,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sillä tuloksella, mihin viittaan, viittaan neuvottelutulokseen, jossa me halusimme kaikin keinoin välttää sen oikeastaan erittäin ikävän listan, joka virkatyönä meille valmisteltiin [Välihuutoja vasemmalta] ja jossa olivat muun muassa jälkihuollon ikärajan laskeminen 23:sta 21 vuoteen — emme halunneet tätä toteuttaa —, vastuusosiaalityöntekijän asiakasmäärän muutos 30:stä 35:een — emme halunneet toteuttaa —, varallisuuden huomioiminen iäkkäiden maksuissa — emme halunneet toteuttaa —, ja niin edelleen. [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] Emme halunneet sairaalaverkkoon koskea. Me halusimme hakea sellaisia, jotka mahdollisimman vähän vaikuttavat ikävällä tavalla. Otetaan esimerkiksi tämä 20 miljoonaa, johon ilmeisesti keskusta viittasi. Tämä vammaispalvelulaki, se on eduskunnan päätös. Se on eduskunnan päätös siitä, että vammaispalvelun soveltamisalaa rajoitetaan koskemaan nimenomaan vammaisia, nimenomaan koskemaan vammaisia. Vanhuksilla on heidän omat palvelunsa. Eli kannattaa tutustua näihin papereihin, niin kuin sanoin. [Puhemies koputtaa] Meillä on velvollisuus myöskin pitää kiinni siitä, että julkinen talous saadaan tasapainoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-03-27T16:18:27,2025-03-27T16:19:45,Hyväksytty,1.1 2025_31_32,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_33,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Teillä on ennen kaikkea vastuu suomalaisille siitä, että ketään ei tässä yhteiskunnassa päästetä putoamaan. Teillä on takataskussanne myös 75 miljoonan leikkauslistat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle koulutukseen, kulttuuriin, opintotukeen ja nuoriin. Ministeri Talvitie on todennut, että päätöksistä kerrotaan toukokuussa, ja nyt ministeri Adlercreutz kertoo, että puoliväliriihessä niistä jo päätetään. Siis vain vähän yli viikko kunta- ja aluevaalien jälkeen on tarkoitus tehdä päätökset. On ilmeistä, että nämä leikkauslistat ovat jo olemassa ja niistä on jo hallituksen kesken neuvoteltu. Ministeri on myös eilen Ylen tentissä kertonut, että leikkaukset eivät kohdistu peruskoulutukseen. Se on hyvä uutinen. Siellä ei todella ole varaa leikata, mutta ei ole muussakaan koulutuspolussa, ei kulttuurissa, ei opiskelijoilta tai nuorisotyöstä. Te ette ehkä ymmärrä, kuinka kovakouraisesti teidän aiemmat leikkauksenne ovat jo näitä osa-alueita ja näitä ihmisiä kohdelleet. Nyt kysyn teiltä: kun on ilmeistä, että neuvotteluja on jo käyty ja te tiedätte jo, että johonkin ei kosketa ja että päätökset tehdään vain vähän yli viikko vaalien jälkeen, niin pääministeri Orpo, miksi näistä leikkauksista ei kerrota suomalaisille?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-03-27T16:19:48,2025-03-27T16:21:01,Hyväksytty,1.1 2025_31_34,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_35,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Arvoisa puhemies! OKM:n pääluokan loppusumma on kasvanut nyt jo hallituksen päätöksillä muistaakseni 700 miljoonaa euroa, [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] ja sen kokoluokka taitaa olla seitsemän miljardia euroa. Tämä 75 miljoonaa euroa on normaalia budjettivalmistelua, ja me tulemme sen tekemään, ja kun normaaliajassa sen aika on, että neuvottelujen tulokset kerrotaan, niin ne kerrotaan. 75 miljoonaa versus se seitsemän miljardia ja se, että 700 miljoonaa on kasvanut OKM:n pääluokka tämän hallituksen kaudella — minusta nämä isot luvut kannattaa miettiä. [Saara Hyrkkö: Vastaus kysymykseen jäi puuttumaan!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-03-27T16:21:01,2025-03-27T16:21:40,Hyväksytty,1.1 2025_31_36,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_37,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Puhemies! Hallitukselta löytyy rahaa verohyvityksiin isoille yhtiöille, Kela-korvauksiin terveysjäteille ja sotilasmenojen valtaviin lisäyksiin, mutta leikkauslista hyvinvointialueilla, kunnissa, kodeissa on ollut järkyttävä. Nyt te suunnittelette vielä jopa 75 miljoonan leikkauksia kasvatukseen, koulutukseen, kulttuuriin, liikuntaan ja nuorisotyöhön. Tulilinjalla ovat päiväkodit, koulut, kirjastot, uimahallit ja nuorisotilat. Esimerkiksi Turun kaupunki — pääministeri tuntee nämä asiat — on jo nyt omin toimin kokoomuksen johdolla leikannut kasvatuksesta ja opetuksesta. Ryhmäkokoja kasvatetaan, päiväkoteja ylitäytetään, lapset ja nuoret keskitetään suuriin yksiköihin, joissa he eivät voi hyvin. Kolmen asuinalueen nuorisotilat on juuri päätetty sulkea. Työntekijöitä irtisanotaan. Pääministeri Orpo: voisitteko ajatella, nyt kun rauhasta jo neuvotellaan, [Puhemies koputtaa] että käyttäisitte edes pienen osan sotilasmenojen lisäyksestä [Puhemies koputtaa] näihin ihmisten arjen kaikkein tärkeimpiin palveluihin, [Sanna Antikainen: Aikamoista! — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] hyvinvointiin ja huolettomaan arkeen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-03-27T16:21:44,2025-03-27T16:23:07,Hyväksytty,1.1 2025_31_38,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja haluan jälleen muistuttaa niin edustajia kuin ministereitäkin minuutin aikarajasta. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_39,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Yrttiaho toi hyvin pöytään sen, mistä kaikesta tässä on kyse, missä me eletään. Me oikeasti eletään erittäin vaarallisessa maailmanajassa, joka vaikuttaa talouteen. Edustaja Lindtman, se vaikuttaa talouteen, ja ehkä muut ymmärtävät, jos te ette ymmärrä, että sillä on vaikutus Suomen talouteen. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ohhoh!] Me emme elä missään pullossa. Sen lisäksi meidän on huolehdittava Suomen turvallisuudesta. Meillä on ollut aika laaja yhteisymmärrys tässä salissa siitä, että puolustusmenojen tasoa pitää nostaa. Se tarkoittaa tulevina vuosina miljardien lisäyksiä. Siksi julkisen talouden tasapainoon saaminen on välttämätöntä. Siksi tätä työtä joudutaan tekemään, siksi me joudumme tekemään ikäviäkin leikkauksia, [Anne Kalmari: Ja tukemaan terveysjättejä!] mutta ne koetetaan tehdä tavalla, jossa ne sattuvat mahdollisimman vähän, mutta on selvää, että yhtään leikkausta ei voida tehdä niin, etteikö se jossain tuntuisi. Mielestäni hallitus on löytänyt hyviä ratkaisuja pahojen ratkaisujen keskeltä, tai vähiten pahoja. Mutta te ette pääse siitä mihinkään, että meidän julkinen talous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Meidän menotarpeet tulevaisuuteen ovat valtavat [Välihuuto sosiaalidemokraattien ryhmästä] muun muassa puolustuksen takia, ja siksi julkisen talouden tervehdyttäminen on välttämätön asia, [Puhemies koputtaa] josta me emme voi tinkiä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-03-27T16:23:11,2025-03-27T16:24:24,Hyväksytty,1.1 2025_31_40,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Valkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_41,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen suurimpia haasteita on pitkäaikainen talouskasvun puute. Siitä johtuu muun muassa se, että meidän julkista taloutta on välttämätöntä sopeuttaa myös sote-kustannusten osalta. Mutta on hyvä muistaa se, että sote-kustannukset kasvavat joka ainoa vuosi, muun muassa tälle vuodelle 2,2 miljardia, ja on hyvä muistaa myös mittakaava. Esimerkiksi nyt tehtävät 166 miljoonaa ovat noin puoli prosenttia siitä, mitä hyvinvointialueille annetaan vuosittain — puoli prosenttia, ja vasemmisto pelottelee, että se romauttaa nämä palvelut. Tämä ei pidä lainkaan paikkaansa. [Veronika Honkasalo: Kysykää ihmisiltä itseltään!] Hallituksen talouspolitiikkaa ei tehdä suosion vaan Suomen tähden, [Suna Kymäläisen välihuuto] ja totta vie Orpon ja Purran hallitus tekeekin merkittäviä talousuudistuksia, joita on liian pitkään lykätty. Talousasiantuntijat ovat tukeneet tätä linjaa. On ihmeellistä, jos sosiaalidemokraattien puoluetoimistolla on parempia taloustieteilijöitä kuin näissä instituutioissa. Kysyisin valtiovarainministeriltä: voisitteko selittää vielä kerran [Puhemies koputtaa] sosiaalidemokraateille suhdanteen ja rakennetoimien eron, [Puhemies koputtaa] ja minkä takia on välttämätöntä sopeuttaa valtiontaloutta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2025-03-27T16:24:28,2025-03-27T16:25:46,Hyväksytty,1.1 2025_31_42,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_43,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen edustajan kanssa samaa mieltä siitä asiasta, että loppujen lopuksi on aika sama edes se, minkä kokoisista säästöistä täällä milloinkin puhutaan — lähtökohta, jossa oppositio vastustaa meidän kaikkia toimia, joilla me pyrimme tähän julkiseen talouteen vaikuttamaan, on lähtökohta. Mitä tulee sitten siihen, mistä sosiaalidemokraatit tämän kyselytunnin aloittivat: He kuvasivat sitä vaikeaa suhdannetta, joka Suomen päällä on ollut. Taantuma pitkittyi ja syveni, ja siihen yksi syy on tietenkin se, että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, meidän pitkä raja on suljettu, kaupankäynti on keskeytynyt, — näitä asioita pääministeri tuossa edellä kuvasi — koko euroalueen, Euroopan vaikea talouden tilanne Saksassa, Ruotsissa ja niin edelleen. Valitettavasti työllisyydessä on menty edelleen heikompaan suuntaan, mutta se johtuu juuri siitä, että kun talouden kasvu on nyt viimein käynnistynyt ja näkyy positiivisia merkkejä, niin tämä työllisyyskehitys seuraa tätä noin 6—9 kuukautta jäljessä. Eli tällä perusteella me voimme tuossa kesän, syksyn aikana viimeistään odottaa positiivisia näkymiä myös työllisyyskehitykseen. [Puhemies koputtaa] Yritysten tilauskirjat ovat täyttymässä, luottamus on parantunut sekä yrityksissä että kotitalouksissa, [Puhemies koputtaa] palkansaajan ostovoima paranee, inflaatio on heikkoa, korot laskussa. Meillä on erittäin hyviä näkymiä eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-03-27T16:25:46,2025-03-27T16:27:09,Hyväksytty,1.1 2025_31_44,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_45,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Meillä on maassamme tilanne, jossa lapsiperheköyhyys lisääntyy hallituksen päätösten myötä 17 000 lapsella. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Lapsiperheköyhyyden lisääntyminen lisää lastensuojelun tarvetta. Tänään tulleen tiedon mukaan hallitus leikkaa lisää — lastensuojelusta. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Tiedän, mitä lastensuojelun tarve tarkoittaa. 1980-luvulla, 9-vuotiaana, koin huostaanoton, ja se oli minulle pelastus. Ilman sitä minä en olisi nyt tässä ministerille kysymystä esittämässä. Arvoisa pääministeri: Leikkaatte siis lastensuojelusta lisää. Tiedättekö, mitä vaikutuksia sillä on lapsille ja nuorille maassamme? Tiedättekö, miltä nämä leikkaukset tuntuvat siellä lapsiperheessä, jossa apua ollaan vailla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-03-27T16:27:13,2025-03-27T16:28:00,Hyväksytty,1.1 2025_31_46,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitoksia. [Vasemmalta: Pääministeri!] — Annan vastauspuheenvuoron substanssiministerille. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_47,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä on ministeri Kaisa Juuson vastuualuetta, mutta tuuraan häntä toteamalla, että lastensuojelu on varmasti niitä palveluita, joka kaikkien tässä salissa olevien mielestä on hyvinvointiyhteiskunnan kaikkein syvimmässä, tärkeimmässä ytimessä, [Vasemmalta: Miksi leikkaatte?] ja siitä syystä lastensuojelu on hallituksen erittäin tärkeä uudistuksen kohde. [Mika Lintilä: Ei voi sanoa, että suojeluksessa! — Välihuutoja vasemmalta] Me teemme uutta lastensuojelulakia, jota ammattilaiset ovat kovasti toivoneet, siis lastensuojelulain kokonaisuudistusta. Siinä on erityinen painopiste ensimmäisessä vaiheessa vakavasti väkivallalla oireilevissa nuorissa eli nuorissa, jotka esimerkiksi tällä hetkellä ovat lastensuojeluyksiköistä karussa, siis niin sanotusti hatkassa. Nämä nuoret ovat erittäin turvattomassa tilanteessa. He joutuvat hyväksikäytön kohteeksi. [Veronika Honkasalon välihuuto] Heitä ei tavoiteta, ei tiedetä, missä he ovat, he voivat olla vakavasti päihdeongelmaisia, ja heidän tilanteensa, voisin sanoa, on tämän yhteiskunnan yksi suurimpia epäkohtia. [Miapetra Kumpula-Natri: Oliko siitä varaa leikata!] Tätä hallitus pyrkii lastensuojelulain kokonaisuudistuksella korjaamaan, ja se on myös asia, mitä olemme pyrkineet priorisoimaan kaikin tavoin. [Puhemies koputtaa] Se, mihin tässä listassa viitataan, on sen tyyppisiin asioihin, että jos meillä on kaksi lastensuojeluyksikköä vierekkäin, [Puhemies koputtaa] niin voidaan järjestää yhdessä näiden yksiköiden yöpäivystys.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-03-27T16:28:05,2025-03-27T16:29:29,Hyväksytty,1.1 2025_31_48,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_49,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kerroitte tosiaan, että 16,2 miljoonaa leikataan ikäihmisten, vanhusten kotihoidosta, 20 miljoonaa vammaispalveluista, siellä on se sosiaalihuollon 100 miljoonan leikkaus, [Jani Mäkelän välihuuto] ja sitten väitätte, että vaihtoehtoja ei ole näille leikkauksille. Miten olisi vaikka kaivosveron kiristys, 50 miljoonaa — 100 miljoonaakin olisi saavutettavissa. Käykää läpi niitä meidän vaihtoehtobudjetteja, siellä on kohdennuksia kyllä. [Laura Huhtasaaren välihuuto] Arvoisa puhemies! Meille kaikille tässä salissa on selvää, että kotihoidon varassa olevien ikäihmisten kunto heikkenee koko ajan. Siellä on yhä iäkkäämpiä ihmisiä yhä huonommassa kunnossa kotona. Tästä huolimatta THL kertoo meille, että hyvinvointialueet ovat jo nyt joutuneet kiristämään sitä, ketkä kotihoidon apua saavat. Toisaalta paikkoja myöskään hoiva-asumisessa ei ole yhtään enempää, päinvastoin: jonot ovat sinnekin pitkiä. Haluan kysyä, miten tämä yhtälö oikein toimii, hallitus, teidän mielestänne: yhä huonommassa kunnossa olevat vanhukset, yhä ikääntyneemmät ja yhä vähemmällä palvelulla siellä kotona.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-03-27T16:29:31,2025-03-27T16:30:47,Hyväksytty,1.1 2025_31_50,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_51,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus haluaa kehittää ikäihmisten palveluita kokonaisuutena. [Välihuuto vasemmalta] On tosi tärkeätä, että me katsotaan sitä, että me saadaan tätä hoivakotien ympäristöä kehitettyä, niin että siellä on hyvä olla, että meillä on myöskin tällaista välimuotoista yhteisöllistä asumista, joka siltaa sitä kulkua sinne, että kehitetään tätä kotihoitoa. Kotihoito on yksi sellaisia haastavia tekijöitä. Meillä on ollut ihan huoli tässä viime vuosina täälläkin eduskunnassa yhdessä siitä, miten me saamme henkilöstön riittämään myöskin kotihoitoon. Näitä asioita mietitään, ja totta kai sitten myöskin omaishoidon kehittäminen on siinä rinnalla, perhehoito, niin että meillä tämä kokonaisuus toimii mahdollisimman tasapainoisesti. Siinä on kehittämiskohteita, niitä on pyritty tunnistamaan. Mitä sitten tulee tähän teknologian hyödyntämiseen, niin teknologia ei voi korvata ihmistä ihmiselle. Se meidän on tärkeää muistaa. [Antti Kurvisen välihuuto] Mutta teknologiaa me voimme hyödyntää tässä. Vaikkapa se, että lääkerobotteja käytetään tällä hetkellä, [Hälinää — Puhemies koputtaa] tuo lääketurvallisuutta sinne ikäihmisten hoitoon, tai lääkerobotti voi hälyttää omaisen tai kotihoidon muun muassa silloin, jos ihminen ei ole ottanut lääkettä. Eli tällaisella kuvayhteydellä voidaan saada parannettua myöskin yhteydenpitoa läheisiin. [Puhemies koputtaa] Eli teknologia ei ole pelkästään negatiivinen asia. [Antti Kurvinen: Kodinhoitaja kuvaruudulle!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-03-27T16:30:47,2025-03-27T16:32:03,Hyväksytty,1.1 2025_31_52,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_53,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on taas tänään yksi lista täällä käsittelyssä. Sen taustalla on se, että Suomen talous ei kasva. Se ei ole kasvanut pariin viime vuoteen juuri ollenkaan, ja se näkyy täällä joka paikassa. Se näkyy meillä korkeimpana työttömyytenä yhdeksään vuoteen. Asuntotuotanto on romahtanut, ja työllisyysaste on koko ajan huonompi kuin se oli hallituksen aloittaessa. Kaikki nämä talouden tunnusluvut ovat menneet väärään suuntaan. Arvoisa pääministeri, kysyn nyt teidän hallituksenne omista toimenpiteistä: kuinka paljon pienemmillä leikkauksilla ja säästölistoilla koulutukseen ja sote-puolelle olisi päästy, jos talous olisi kasvanut esimerkiksi puolentoista prosentin luokkaa nyt tänä vuonna ja viime vuonna?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-03-27T16:32:06,2025-03-27T16:33:01,Hyväksytty,1.1 2025_31_54,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_55,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja on aivan oikealla asialla. Siis ilman kestävää, korkeampaa talouden kasvua suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei pärjää. Näin se on ollut jo pitkään. Kun me katsotaan tätä viimeistä lähes pariakymmentä vuotta, niin meidän kasvu on ollut kituliasta, hyvin kituliasta, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Ja se on se syy, miksi me ollaan tänään tässä. Mielestäni isompia syitä, miksi Suomi ei ole pystynyt samanlaiseen talouden kasvuun kuin esimerkiksi Ruotsi, jonka me olimme vuonna 2008 juuri saavuttaneet bkt:ssä — nyt me ollaan vähintään parikymmentä pinnaa jäljessä — on se, että Suomi ei uudistunut. Meidän kilpailukyky menetettiin, ja samaan aikaan me kasvatettiin julkisen sektorin kokoa. Nämä kaksi asiaa: ei kilpailukykyä, liian raskas julkinen sektori. Siksi me ollaan tässä tilanteessa. Ja nyt me akuutisti kärsimme siitä, että maailmalla käydään sotia, maailmalla on epävarmuutta, maailmantalous odottaa. Mutta uskallan edelleen sanoa, että niillä uudistuksilla, joita hallitus on tehnyt talouteen, työmarkkinoille, yrittäjyyden edellytyksiin, sosiaaliturvaan, tutkimukseen ja innovaatioihin, panostamisella energian murrokseen, [Puhemies koputtaa] me tullaan takuuvarmasti saavuttamaan nopeampi talouden kasvu, [Puhemies koputtaa] jolla me kustannamme meidän hienon hyvinvointiyhteiskunnan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-03-27T16:33:04,2025-03-27T16:34:20,Hyväksytty,1.1 2025_31_56,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_57,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minä en ihan varmasti ole ainut suomalainen, joka on tällä kertaa ihan oikeasti turhautunut ja pettynyt siihen, miten te jälleen kerran, jälleen kerran, päätitte leikata niiltä suomalaisilta, joilla on jo kaikkein vaikeinta. Minä ehkä viimeiseen asti uskoin ja kuvittelin, että te kuulisitte asiantuntijoita ja ymmärtäisitte, ettei siellä ole enää, mistä säästää. Ja nyt te toteatte täällä, että eivät nämä vaikuta kohtuuttomasti suomalaisten arkeen. Minä olen tehnyt töitä lastensuojelussa, vanhuspalveluissa, vammaispalveluissa, ja on ilmiselvää, että jos te leikkaatte kotihoidosta, vammaispalvelusta, lastensuojelusta, sote-henkilöiden kouluttamisesta ja kuntouttavasta työtoiminnasta, mistä on tänään saatu tietää, se vaikuttaa monen sellaisen ihmisen arkeen, joka ei voi itse vaikuttaa omaan tilanteeseensa. Lisäksi te jätätte kertomatta, mistä lähtee 50 miljoonaa sosiaalihuollosta. Minä kysynkin arvon pääministeriltä, joka toivottavasti kuuntelee: Miksi Orpon hallitukselle, miksi teidän hallituksellenne, tuntuu olevan aina helpompaa leikata lapsilta, nuorilta, vanhuksilta ja vammaisilta kuin ihan oikeasti saksia ympäristölle ja taloudelle haitallisia tukia, mihin asiantuntijatkin ovat vedonneet? [Jani Mäkelä: Mihin vihreät eivät puuttuneet viime kaudella!] Miksi aina tämä arvovalinta? [Ben Zyskowicz: Justhan niistä leikattiin!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-03-27T16:34:22,2025-03-27T16:35:32,Hyväksytty,1.1 2025_31_58,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitos. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_59,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta kannattaa aidosti nyt katsoa se lista kokonaisuudessaan läpi, koska silloin suurimmat huolet, joita on ollut esimerkiksi teidän puheenvuorossanne ja varsinkin ennen tätä salikeskustelua käydyissä puheenvuoroissa, voi unohtaa, koska ne pahimmat pelot, joita pääasiassa oppositio maalaili, eivät toteudu. Mutta minä otan kantaa siihen, millaisia keinoja me muun muassa käytetään. Teknologian käyttöä vanhuspalveluissa asiantuntijat suosittelevat. Sitä muuten suosittelivat viime kaudellakin asiantuntijat, koska Marinin hallitus eli teidän hallituksenne toi esityksen eduskuntaan tästä teknologian käyttämisestä kotipalveluissa, [Sofia Virta: Ai säästölakina?] mutta se törmäsi perustuslakivaliokuntaan. Ei se tee siitä huonoa, vaan me yritämme ja me teemme sen uudelleen ja paremmin, jotta me voimme tuottaa palveluita nykyaikaista teknologiaa hyväksikäyttämällä. Tämäntyyppisiä keinoja me nyt haetaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-03-27T16:35:35,2025-03-27T16:36:32,Hyväksytty,1.1 2025_31_60,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_61,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Nämä listat ovat vähän kuin Trumpin listoja: ei koskaan tiedä, mitä tulee ja perutaanko nämä. Haluaisin kysyä teiltä, kun olen käynyt läpi tämän listan asiantuntijoiden kanssa tässä lyhyessä ajassa aika tarkkaan mutta kun tässä ei oikein yksilöidä mitään: voitteko, pääministeri Orpo, vakuuttaa, että nämä säästöt tulevat toteutumaan? Siis tätähän ei ole yksilöity, tätä listaa, ollenkaan. Täällä on 100 miljoonaa sinne ja 20 tuonne ja 10 tuonne. Eihän näitä listoja niin voi tehdä, että ne tulevat tänne ja meidän pitäisi lukea ja meidän pitäisi olla joitain ennustajia, miten tämä toimii. Kertokaa nyt minulle, miten. Oletteko te ihan varma, että tämä toteutuu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-03-27T16:36:35,2025-03-27T16:37:26,Hyväksytty,1.1 2025_31_62,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitos. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_63,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Voidaan mennä vaikka kahville tämän jälkeen, niin voidaan käydä vielä läpi, miten näitä viedään eteenpäin. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Tämä on se neuvottelutulos, jonka pohjalta sitten alkaa yksityiskohtainen valmistelu. Virka-arvion kanssa yhdessä meillä on se käsitys, että nämä ovat vietävissä ja nämä ovat tehtävissä. Mutta sama periaate, mitä me noudatettiin, on, että jos joku ei ole kerta kaikkiaan mahdollista, sille haetaan aina korvaava säästö, koska me emme tee tätä säästämisen riemusta vaan siitä syystä, että meidän on pidettävä kiinni talouspolitiikan uskottavuudesta, yhdeksän miljardin kokonaisuudesta, ja nämä, mitkä tässä ovat, ovat parhaalla tiedolla tällä hetkellä sellaisia säästöjä, jotka voidaan tehdä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-03-27T16:37:26,2025-03-27T16:38:10,Hyväksytty,1.1 2025_31_64,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitos. — Edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_65,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tässä nyt valitettavasti tuntuu siltä, että te koetatte puhua mustaa valkoiseksi. Tämä tiedote, joka saatiin tunti sitten, ei kyllä oikein kerro, mistä on kysymys. Sanoisin, pääministeri Orpo, että olette vähän tarkemman selityksen velkaa, ja olisi ryhdikästä, että te itse vastaisitte opposition välikysymykseen ensi viikolla. Se olisi ryhdikästä toimintaa. Otan pari esimerkkiä tästä tiedotteesta. Tiedotteessa sanotaan vaikkapa tällä tavalla: ”Teknologian hyödyntämistä kotihoidossa lisätään.” ”Vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen ja palvelujen saatavuus turvataan.” [Perussuomalaisten ryhmästä: Ovatko nuo huonoja asioita?] Epäilen aika lailla, että tämäntapaisten lauseitten takana on kylmä todellisuus, jossa vaikkapa lastensuojelusta leikataan, vammaispalveluista leikataan, vanhuksilta leikataan, ikäihmisten kotipalveluista leikataan. Tällä tiedotteella ansaitsee kyllä, onneksi olkoon, kaunopuheisuuden piirimestaruuden. [Eduskunnasta: Tyhjä paperi!] Arvoisa puhemies! Kysytään ”kyllä tai ei” ‑kysymys: Tarkoittaako tämä lista esimerkiksi sitä, että ikäihmisten, vanhusten kotipalveluista leikataan? Vähenevätkö kotikäynnit tämän paperin takia? [Välihuutoja — Aki Lindén: Vähenee 320 kotihoitajaa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2025-03-27T16:38:12,2025-03-27T16:39:25,Hyväksytty,1.1 2025_31_66,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_67,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikki tässä salissa tietysti lainvalmistelun ammattilaisina tietävät sen, että jokaisesta päätetystä säästöstä on ennakkoon tietysti ennakkovalmistelu, jossa näitä vaikutuksia on arvioitu ja on kartoitettu, [Vasemmalta: Kyllä vai ei?] niin kuin valtiovarainministeriö ja vastuuministeriöt kartoittavat näitä mahdollisuuksia meidän budjetissamme, ja sen jälkeen siitä käynnistyy lainvalmistelu, joka lähtee lausuntokierrokselle, tulee eduskunnan käsittelyyn, eli siinä tarkentuvat kaikki ne yksityiskohdat. Ja voin kertoa, että ei ole helppoa työtä, eikä kukaan varmaan niin kuvittelekaan, kun yritetään ja pyritään siihen, että turvataan palvelujen tärkein ydin ja turvataan esimerkiksi mainitut vanhusten kotipalvelut mahdollisimman hyvin ja turvallisesti. [Välihuuto vasemmalta] Siihen on myös uusia malleja, jos ajatellaan esimerkiksi, mitä tälläkin hetkellä kehitetään, vaikkapa palveluja, joita voidaan tuoda kotiin, [Vasemmalta: Kyllä vai ei?] esimerkiksi ensihoidon ja kotisairaanhoidon tuomista kotiin sen sijaan, että kuljetetaan tai vanhus joutuu lähtemään keskellä yötä kauas päivystykseen. Tämäntyyppisistä ratkaisuista voidaan löytää inhimillisempiä toteutustapoja. Sitten tässä on nostettu esiin teknologian mahdollisuuksia silloin kun se parantaa kotihoidon laatua, voidaan esimerkiksi [Puhemies koputtaa] lääkkeiden oikeaa annostelua varmistaa, [Välihuutoja] voidaan turvallisuutta [Puhemies koputtaa] lisätä kotona, koska meillä on yhä kasvava [Puhemies koputtaa] ikääntyvä väestö kotipalvelujen piirissä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-03-27T16:39:28,2025-03-27T16:40:52,Hyväksytty,1.1 2025_31_68,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri, nyt minuutti on käytetty. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_69,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kotihoidon siirrätte Teamsiin, ja vammaisilta viette oikeudet palveluihin, [Oikealta: Voi morjens! — Miten olisi totuudessa pysyminen?] mutta, arvoisa puhemies, hieman vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että te aiotte leikata myös neuvoloista ja kouluterveydenhuollosta 30 miljoonaa euroa — kyllä, pääministerin hallitusohjelman sivu 224. Neuvolat, jotka tavoittavat lähes kaikki raskaana olevat naiset ja myöskin lapsiperheet, sekä koululaiset. Neuvolat ja siellä erityisesti terveydenhoitajat, jotka tekevät ennalta ehkäisevää työtä, jotka puuttuvat varhain perheiden mahdollisiin ongelmiin ja jotka tukevat vanhemmuutta, neuvolat, jotka ovat meidän hyvinvointiyhteiskuntamme ydin — tämän te aiotte nyt romuttaa. Nämä leikkaukset tulevat tarkoittamaan sitä, että käynnit vähenevät neuvolassa, niin lapsilla lastenneuvolassa kuin myöskin sitten kouluterveydenhoitajan vastaanotolla. Arvoisa pääministeri, sanoitte alkuviikosta Ylen vaalitentissä, että lasten ja nuorten eteen tehdään paljon. [Puhemies koputtaa] Onko teistä tämä oikea suunta, että nyt te leikkaatte lapsilta ja nuorilta ja heidän perheiltään tärkeistä palveluista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-03-27T16:40:57,2025-03-27T16:42:14,Hyväksytty,1.1 2025_31_70,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_71,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kannattaa olla kyllä tarkkana siinä, että ei pelottele turhaan. [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] Tämmöinen puhe, että kotihoitoa tehtäisiin jatkossa Teamsilla, ei todellakaan pidä paikkaansa. Tällaista suunnitelmaa ei ole kenelläkään. Sen lisäksi tässä paperissa ei ole neuvolajärjestelmään kohdistuvia ratkaisuja, joka tänään julkistettiin. Ei ole. [Aino-Kaisa Pekonen: Ei tässä paperissa, vaan teidän hallitusohjelmassa!] Vastuuministeri Kaisa Juusolla on hänen työpöydällään, kun hän palaa töihin, neuvolajärjestelmää koskevia uudistuksia ja ratkaisuja. Hän palaa varmasti näihin, kun pääsee takaisin sairauslomalta. En tiedä sen valmistelun tämänhetkistä tilannetta aivan tarkkaan, mutta varmasti vakuutan, että hallitukselle neuvolajärjestelmä ja meidän lapsiperheiden palvelut ovat todella tärkeitä. Me haluamme, että meillä on vahva neuvolajärjestelmä myöskin tulevaisuudessa. Me julkistamme maanantaina keinoja, miten voisimme edistää lapsitoiveiden toteutumista Suomessa. Me haluamme, että Suomeen syntyy yhä enemmän lapsia. Me haluamme, että Suomi on jatkossakin maailman paras maa syntyä ja kasvaa, ja rakennamme lapsiystävällisempää Suomea. [Puhemies koputtaa] Eli tältä osin toivon, että tällaisia kohtuuttomia pelotteluja ei vaalienkaan alla nyt olisi. [Välihuutoja — Vasemmalta: Teillä on aika pelottava oma hallitusohjelma!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-03-27T16:42:15,2025-03-27T16:43:31,Hyväksytty,1.1 2025_31_72,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Pyydän taas harjoittamaan itsehillintää, koska kovin äänekäs hälinä häiritsee täysistunnon seuraamista. — Edustaja Koskela, Minja, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_73,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että pelottelu on kyllä hirveän helppoa täältä oppositiosta, jos siihen riittää se, että lukee teidän hallitusohjelmaanne. Siellä ovat ne kirjaukset, mihin tässä on viitattu. Nämä säästöt, joita te olette tehneet, ovat niitä, joihin me viittaamme. Se ei ole pelottelua. Se on teidän politiikkaanne. Toiseksi: Arvoisa pääministeri, te sanoitte, että te ette leikkaa lastensuojelun jälkihuollosta ettekä synnytyksistä. Ei tarvitse, koska te olette leikanneet jo. Te olette alentaneet jo lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa 25:stä 23 vuoteen. Jos olette käynyt Kemissä, tiedätte, että Länsi-Pohjan sairaalasta ovat lakanneet synnytykset osana teidän päätöstänne karsia sairaalaverkkoa. Jo aikaisemmin hallitus on leikannut vanhuksilta, ja nyt vanhuksilta leikataan lisää, kun kotihoidosta säästetään siirtämällä hoitajat Teamsiin. Lisäksi te olette heikentämässä vammaisten ihmisten palveluita. [Välihuutoja oikealta] Nämä ovat osa sitä teidän omaa listaanne. Arvoisa pääministeri, asteikolla yhdestä kymmeneen, kuinka inhimillistä on leikata vanhuksilta ja vammaisilta ihmisiltä, [Puhemies koputtaa] kun te täällä äsken sanoitte, että olette etsineet inhimillisempiä säästökohteita? [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-03-27T16:43:49,2025-03-27T16:45:04,Hyväksytty,1.1 2025_31_74,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitos. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_75,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun puhuu näiden eri vaihtoehtojen vertailusta, niin kaikki ovat ikäviä vaihtoehtoja. Silloin jos leikataan, niin ei kai siellä ole kuin ikäviä vaihtoehtoja, mutta haluaisin kuvata sitä, että siitä listasta, mitä tuotiin pöydälle ja millä te olette pelotelleet, pystyimme olemaan tekemättä todella paljon. [Anne Kalmari: Eivätkö kotikäynnit vähene? Lupaatteko?] Se, mihin tässä pyritään, on se, että me saadaan meidän hyvinvointialueet toimimaan, ne, missä suomalaisten palvelut oikeasti rakennetaan. Hallitus on antanut tänä vuonna hyvinvointialueille 2 200 miljoonaa euroa lisää rahaa palveluiden järjestämiseen, ja nyt me nähdään se, että tämä alkaa kääntymään parempaan suuntaan. Tämä uudistus on tehtävissä. Hoitojonot ovat lyhentymään päin. Odotusajat ovat lyhentymään päin. Vuokralääkäreiden bisneksen käyttö on vähentymään päin. Tämä on menossa nyt oikeaan suuntaan, ja silloin kun me saadaan hyvinvointialueiden talous kestävälle pohjalle, silloin me pystytään huolehtimaan niin vanhustenpalveluista, neuvoloista kuin erikoissairaanhoidostakin. Sitä tämä hallitus tekee.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-03-27T16:45:07,2025-03-27T16:46:13,Hyväksytty,1.1 2025_31_76,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aihepiiriin liittyen, edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_77,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän oikeistohallituksen harjoittaman leikkauspolitiikan jäljet pelottavat. Miesten työttömyys on EU-maiden korkein, [Jani Mäkelä: Sekö teitä huolestuttaa muka?] ja naisten työllisyys on vain vuodessa romahtanut 60 000:lla. Ja yhä te leikkaatte lisää. Jatkatte tätä samaa, vaikka jäljet ovat näkyvissä. Ja nyt te leikkaatte vanhuksilta, kotihoidossa olevilta vanhuksilta. Mutta, pääministeri, digi ei korvaa ihmistä — digi ei korvaa ihmistä. Me haluamme pitää huolta ikäihmisistä, me haluamme pitää huolta vammaisista, me haluamme pitää huolta suomalaisista lapsista. [Ben Zyskowicz: Ja aikuisista!] Pääministeri, ennen vaaleja te lupasitte, te sanoitte, että ”tehdään se kerralla selväksi, että sotesta ei leikata”. Helmikuussa te lupasitte eduskunnalle kertoa näistä lisäleikkauksista hyvissä ajoin ennen vaaleja, ja nyt tällä kyselytunnilla on käynyt selväksi, että te ette edelleenkään anna meille niitä leikkauslistoja. [Jani Mäkelän välihuuto] Pääministeri Orpo, voitteko te luvata, kertoa, minne nämä 100 miljoonan euron lisäleikkaukset sosiaalihuoltolakiin tulevat kohdentumaan? Voitteko te kertoa sen eduskunnalle [Puhemies koputtaa] ennen kuin ennakkoäänestys alkaa ensi viikon keskiviikkona? [Ben Zyskowicz: Demarit peräänkuuluttaa leikkauksia!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-03-27T16:46:19,2025-03-27T16:47:34,Hyväksytty,1.1 2025_31_78,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Kiitos. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_79,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten kohdentamisesta (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 49/2025 vp,"Arvoisa puhemies! 2 200 miljoonaa lisää rahaa tälle vuodelle, yli miljardi lisää joka vuonna taloussuunnitelman mukaan hyvinvointialueille sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen. Se ei ole leikkaamista, se on rahan lisäämistä. Noin 26 000 miljoonaa käytetään tänä vuonna sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen suomalaisille, ja me teemme kaikkemme, että me saamme ne toimimaan. [Aki Lindénin välihuuto] Mutta samaan aikaan me teemme kaikkemme sen eteen, että tässä vaikeassa taloussuhdanteessa me saadaan talous kasvuun, työllisyyttä, saadaan investointeja Suomeen. Siksi me kokoonnumme kasvuriiheen, johon on valmisteltu huolella muun muassa Risto Murron työryhmän myötä kasvutoimia, koska me emme istu käsiemme päällä emmekä voivottele, ja meidän ratkaisumme eivät ole niin kuin teidän, että otetaan vaan sitä velkaa oikein reilusti. [Vasemmalta: Kokemusasiantuntija puhuu!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-03-27T16:47:34,2025-03-27T16:48:33,Hyväksytty,1.1 2025_31_80,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys maaseutualueiden matkapuhelin- ja tietoliikenneyhteyksistä (Hannu Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 50/2025 vp,"Seuraava kysyjä, edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_31_81,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys maaseutualueiden matkapuhelin- ja tietoliikenneyhteyksistä (Hannu Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 50/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä keskustelu osoittaa vallan hyvin sen, miten tärkeää on sosiaali‑ ja terveydenhuollon asioista keskusteleminen, ja tilanne on Suomessa tässä asiassa heikko. Mutta lähes huomiotta on jäänyt tämä: kuten tässä keskustelussakin on käynyt ilmi, niin sosiaali‑ ja terveydenhuoltoon käytetään totta kai teknologiaa, mutta samaan aikaan ihan kuoliaaksi on vaiettu se asia, että viime vuoden lopulla tästä maasta purettiin niin sanottu 3G-verkko kokonaan pois, mikä aiheutti sen, että normaalitilanteessa maaseutualueilla ei saa enää puhelinyhteyttä aluehälytyskeskuksiin, ja jos sattuisi sen yhteyden saamaan, niin se välttämätön neuvonta, joka hätätilanteessa on sille hädässä olevalle ihmiselle aivan henki ja elämä, monesti on hyvin vaikeaa. Tästä asiasta ei ole juurikaan keskusteltu. Arvoisa liikenneministeri Lulu Ranne, tämä asia on vaiennettu, eikä ole mitään kuulunut teidän osaltanne. Miten te aiotte toimia tämän vakavan ongelman parantamiseksi välittömästi? Tilanne on todella vakava.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-03-27T16:48:39,2025-03-27T16:49:47,Hyväksytty,1.1 2025_31_82,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys maaseutualueiden matkapuhelin- ja tietoliikenneyhteyksistä (Hannu Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 50/2025 vp,"Kiitoksia. — Liikenne‑ ja viestintäministeri Ranne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_83,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Suullinen kysymys maaseutualueiden matkapuhelin- ja tietoliikenneyhteyksistä (Hannu Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 50/2025 vp,"Kiitoksia kysymyksestä. Arvoisa puhemies! Ensin totean sen, että viimeksi tänään kävin turvallisuusviranomaisten kanssa tätä tilannetta läpi. Hätäkeskuksen viesti on edelleen se, että 112 toimii aivan kuten ennenkin, [Anne Kalmari: Ei toimi!] ennen 3G:n alasajoa, ja tämä on heidän virallinen viranomaisvastuulla antamansa näkemys. [Antti Kurvisen välihuuto] Tämän lisäksi me teemme jatkuvasti yhteistyötä, [Mikko Savolan välihuuto] nimenomaan viranomaisyhteistyötä, sen eteen, että operaattorit saadaan paremmin huolehtimaan velvollisuuksistaan. Eikä tässä vielä kaikki: tällä hetkelläkin rakennamme jatkuvasti sitä verkkoa ympäri Suomen ja teemme lisää mittauksia yhteydenottojen perusteella. [Suna Kymäläinen: Missä? Kuka rakentaa?] Tämän lisäksi meillä on alkanut aivan uudenlainen koko Suomen tietoverkkoa koskeva hanke, jossa tehdään koko Suomea koskeva suunnitelma sille, kuinka me kehitämme pitkään tulevaisuuteen turvallisuutta ja taloutta lisäävää järjestelmää. Meillä tapahtuu paljon ja hyvin paljon myöskin turvallisuusviranomaisten punaleiman takana. Elikkä voitte olla tästä turvallisin mielin, paljon tapahtuu. [Puhemies koputtaa] Ja aina kun on kyse viranomaistehtävistä, niin viranomaiset myös viestivät näistä asioista. [Hannu Hoskosen välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.2.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-03-27T16:49:51,2025-03-27T16:51:07,Hyväksytty,1.1 2025_31_84,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys maaseutualueiden matkapuhelin- ja tietoliikenneyhteyksistä (Hannu Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 50/2025 vp,"Kiitoksia. — Sallin muutaman lisäkysymyksen tästä aihepiiristä. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_85,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys maaseutualueiden matkapuhelin- ja tietoliikenneyhteyksistä (Hannu Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 50/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensi töikseen Orpon ja Purran hallitus lakkautti vuonna 2010 käynnistyneen menestyksekkään laajakaistaohjelman ja veti siltä rahoituksen pois. No, nykyisellä EU-rahoituksella tämä on osoittautunut liian hitaaksi, 3G-verkko on ajettu alas kaikkialla, ja nyt olemme siinä tilanteessa, että puhelin ja netti toimivat entistä huonommin etenkin maaseudulla — ja, arvoisa ministeri Ranne ja arvoisa hallitus, maaseudun ihmisetkin maksavat veroja. Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti melkein päivälleen vuosi sitten tilaamansa selvityksen tästä laajakaista-asiasta, ja siinä todetaan, että tämä laajakaistarakentamisohjelma, jonka lakkautitte, oli ollut onnistunut, ja onpa ihme, miksi tästä halusitte luopua. Olette, arvoisa ministeri Ranne, todennut, että toimivat yhteydet kaikkialla Suomessa ovat sujuvan ja turvallisen arjen edellytys, ja sitten olette myöskin sanonut, että ongelmia ei ole. Oletteko todella, arvoisa ministeri, sitä mieltä, että Suomessa ei ole ongelmia tietoliikenneyhteyksissä, [Puhemies koputtaa] matkapuhelinten kuuluvuudessa? Voisitteko nyt myöntää, että olette lausunut väärin, [Puhemies koputtaa] vai pysyttekö te tässä kannassanne?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.2.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-03-27T16:51:15,2025-03-27T16:52:33,Hyväksytty,1.1 2025_31_86,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys maaseutualueiden matkapuhelin- ja tietoliikenneyhteyksistä (Hannu Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 50/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ranne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_87,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Suullinen kysymys maaseutualueiden matkapuhelin- ja tietoliikenneyhteyksistä (Hannu Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 50/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kukaan ei ole koskaan kieltänyt sitä, että meillä olisi tässä maassa tietoverkkojen kanssa yhteysongelmia. [Petri Honkonen: Te olette kieltänyt! — Suna Kymäläinen: Paitsi te!] Mutta asia on kuitenkin näin, että jos me teemme niitä mittauksia, jotka ovat viranomaisvastuulla tehtyjä, niin ongelmat eivät ole ylitsepääsemättömiä eivätkä ne ole merkittävästi muuttuneet 3G:n alasajon myötä. [Mikko Savola: Tervetuloa todellisuuteen!] Sitä korvataan uusilla teknologioilla, ja nimenomaan tänään saatujen tietojen perusteella on selvää, että meillä on itärajan läheisyydessä paljon asioita, joita ei tuoda tänne saliin, [Antti Kurvinen: Kauhavalla on ongelma! — Anne Kalmarin välihuuto] ja näitä ratkomme tietenkin yhdessä turvallisuusviranomaisten kanssa. Mutta korostan vielä siis sitä, että meillä on yhteiset selvitykset, viranomaisvastuu, jonka kautta näitä nimenomaan operaattoreiden ongelmia sitten ratkotaan, heillä on velvollisuutensa. Mutta tässä on taas yksi asia, jossa ei kannata kyllä lähteä lietsomaan pelkoa. Suomalaiset saavat edelleen 112-numeron kautta apua silloin, kun tarvitsevat, aivan yhtä hyvin kuin aikaisemmin, ja näitä ratkotaan koko ajan. Meillä on nimenomaan tämä iso, suuri hanke, joka koskee koko Suomen tietoverkkoja, turvallisuutta ja uutta talouskasvua tietoverkoista. [Puhemies koputtaa] Tämä on aivan ainutlaatuinen. EU ottaa tässä meistä kohta mallia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.2.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-03-27T16:52:33,2025-03-27T16:53:48,Hyväksytty,1.1 2025_31_88,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys maaseutualueiden matkapuhelin- ja tietoliikenneyhteyksistä (Hannu Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 50/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_89,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys maaseutualueiden matkapuhelin- ja tietoliikenneyhteyksistä (Hannu Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 50/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä nyt on melkoista höpsöttelyä. Kyllä meillä pitää saada yhteys myös muualle kuin sinne 112:een. Ongelma on tosissaan se, että meillä ei monessakaan paikassa esimerkiksi netti toimi. Perussuomalaisten todellinen linja isompien kaupunkien ulkopuolista Suomea kohtaan on kyllä viime aikoina tullut selväksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Purra antoi piut paut maakuntien pienille lukioille, kun kävi kierroksella Pohjois-Suomessa, ja samalla tasa-arvoisille opiskelumahdollisuuksille. Liikenneministeri Ranne, teidän mukaanne maaseudun puhelin- ja nettiyhteyksissä ei ole ollut mitään ongelmia eikä mitään oikeastaan ole tarvinnut tehdä, eikä esityksiä myöskään ole tullut. Olette sulkenut korvanne sille todellisuudelle, missä me tuolla eletään, ja myös pelastusviranomaisen hätähuudolle: sisäministeriön pelastusosaston teksti oli aika karkeaa. Sisäministeri Mari Rantanen suorastaan kannusti kuukausi sitten Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa omia virastojaan heikentämään etenkin haja-asutusalueen ja maaseudun ihmisten poliisi- ja pelastuspalveluita. [Oikealta: Oho!] Ja sitten on tämä itäisen Suomen ohjelma, joka vaikuttaa lähinnä leikekirjalta. Arvoisa ministeri Purra, milloin te osoitatte konkreettisia tekoja [Puhemies koputtaa] niille haja-asutusalueen ja maakuntien ihmisille, jotka vaalien alla uskoivat, että teitä [Puhemies koputtaa] voisi kiinnostaa heidän arkensa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.2.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-03-27T16:53:51,2025-03-27T16:55:10,Hyväksytty,1.1 2025_31_90,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys maaseutualueiden matkapuhelin- ja tietoliikenneyhteyksistä (Hannu Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 50/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_91,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys maaseutualueiden matkapuhelin- ja tietoliikenneyhteyksistä (Hannu Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 50/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täsmennän edustajan kysymystä siltä osin kuin se kosketti minua, eli kun väitettiin, että en välitä haja-asutusalueen, harvaan asuttujen alueiden lukioista, niin kysehän oli siitä, onko sinne syytä saada suomalaisia opiskelijoita vai ehkä tuoda heitä vain ulkomailta pitämään näitä lukioita pystyssä. Sitten tähän itse varsinaiseen kysymykseen: Hallitus esimerkiksi tässä tulevassa riihessään pohtii kasvun asioita koko Suomea silmällä pitäen. Me olemme tehneet juuri sellaisia uudistuksia, työn ja yrittämisen helpottamiseen liittyviä toimia, jotka koskettavat koko maata. Me pyrimme löytämään kestävää kasvua koko Suomessa. Sen sijaan meillä ei ole hirvittävästi taloudellista liikkumavaraa esimerkiksi kilpailla Keski-Euroopan maiden kanssa siinä, että me voisimme jakaa erilaisia valtion tukia, joita tekin täällä aika usein samaan aikaan vastustatte silloin, kun puhutaan siitä, mistä pitäisi leikata, esimerkiksi yritystuista. Mutta kyllä, me huolehdimme koko maasta. Itä-Suomen tilanne on erittäin tärkeä paitsi turvallisuusmielessä niin myös meidän elinkeinoelämän kannalta. [Suna Kymäläinen: Miten se näkyy? — Anne Kalmari: Kauniita puheita!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-03-27T16:55:10,2025-03-27T16:56:16,Hyväksytty,1.1 2025_31_92,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys suomen kielen osaamisvaatimuksista sosiaali- ja terveysalalla (Joakim Vigelius ps)>>>Suullinen kysymys SKT 51/2025 vp,"Seuraava kysyjä, edustaja Vigelius, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_31_93,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys suomen kielen osaamisvaatimuksista sosiaali- ja terveysalalla (Joakim Vigelius ps)>>>Suullinen kysymys SKT 51/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sotessa on eurojen lisäksi kyse myös laadusta. Suomalaisen on saatava hoitoa ja huolenpitoa suomen kielellä. Kentällä huoli on kuitenkin kova. Heikko suomen kielen taito aiheuttaa hoitoarjessa kuormitusta, vaaratilanteita ja jopa potilasvahinkoja. Ongelmia ilmenee aina tiedonkulusta lääketurvallisuuteen asti. Alkuvuodesta julkaistussa Suomen lähi- ja perushoitajaliiton laajassa jäsenkyselyssä selvisi, että jopa 80 prosenttia hoitajista koki ulkomailta rekrytoitujen kielitaidon riittämättömänä. 83 prosenttia hoitajista kertoi työkaverin kielitaidon puutteen kuormittavan heitä, ja yli puolet vastasi kielitaidottomuuden aiheuttaneen vaaratilanteita. Riittäväksi ulkomailta rekrytoitujen kielitaidon koki vain prosentti hoitajista — yksi prosentti. Tämä ei ole oikein. Meille perussuomalaisille suomea puhuva hoitaja on perusoikeus. Siksi kysyn ministeriltä: millä keinoilla hyvinvointialueet voivat turvata suomenkielisen turvallisen hoivan? [Antti Kaikkonen: Taitaa mennä Satoselle tämä!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.3.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-03-27T16:56:22,2025-03-27T16:57:35,Hyväksytty,1.1 2025_31_94,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys suomen kielen osaamisvaatimuksista sosiaali- ja terveysalalla (Joakim Vigelius ps)>>>Suullinen kysymys SKT 51/2025 vp,Kiitoksia. — Vastaako työministeri Satonen?, ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_95,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Arto,Satonen,Työministeri,,Suullinen kysymys suomen kielen osaamisvaatimuksista sosiaali- ja terveysalalla (Joakim Vigelius ps)>>>Suullinen kysymys SKT 51/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Asia on tärkeä, mutta ymmärtääkseni tämä kuuluu kyllä ministeri Juuson toimialaan. Olen toki lukenut tämän SuPerin viestin, ja on ihan selvä, että se on merkittävä ja vakava viesti. Pääsääntöisestihän on niin, että Suomessa monet ulkomailta Suomeen töihin tulevat pärjäävät kyllä monissa tehtävissä englannin kielen osaamisella mutta eivät pärjää täällä sosiaali- ja terveysalalla. Eli siellä kyllä tarvitaan suomen kielen taitoa, ja varmasti on petrattavaa sen suhteen, minkälaiset laatukriteerit ovat, ja ennen kaikkea siinä, mitä niistä käy sitten ilmi. Tiedän, että toiset maat ovat tämän asian paremmin järjestäneet, esimerkiksi Saksa. Saksassa on sentyyppinen järjestelmä, että jos sinne tulee vaikka Filippiineiltä hoitaja, niin ensin pitää todistetusti osata saksan kieltä erittäin hyvin ja myöskin täyttää saksalaiset vaatimukset sille hoivatyölle, ja vasta sen jälkeen pääsee Saksaan toimimaan hoitajana.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-03-27T16:57:36,2025-03-27T16:58:46,Hyväksytty,1.1 2025_31_96,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkamisesta (Susanne Päivärinta kok)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2025 vp,"Seuraava kysyjä, edustaja Päivärinta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_31_97,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkamisesta (Susanne Päivärinta kok)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Suomen turvallisuus ja jokaisen suomalaisen turvallinen arki riippuu siitä, mitä meidän rajoillamme tapahtuu. Rajaturvallisuuslain voimassaolo päättyy nyt heinäkuussa, ja hallitus on arvioinut lain voimassaolon jatkamisen välttämättömäksi kansallisen turvallisuuden ja itsemääräämisoikeuden kannalta. Meille kokoomuksessa on aivan selvää, että oikeusvaltiolla on oikeus mutta myös velvollisuus puolustaa itseään. On hyvä huomata, että tämä lakihan nyt on toiminut ennalta ehkäisevästi, juuri niin kuin toivottiin, eikä sitä ole tarvinnut soveltaa. Venäjän törkeily, jossa ihmisiä käytettiin räikeästi hybridiaseina, tyssäsi. Rajaturvallisuuslaki etenee seuraavaksi perustuslakivaliokuntaan, aivan kuten oikeusvaltiossa kuuluukin. Kysyisin arvoisalta sisäministeri Rantaselta: kuinka tärkeänä näette Suomen turvallisuuden kannalta sen, että rajaturvallisuuslakia jatkettaisiin, ja millä perusteilla? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.4.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-03-27T16:58:51,2025-03-27T16:59:55,Hyväksytty,1.1 2025_31_98,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkamisesta (Susanne Päivärinta kok)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2025 vp,"Kiitoksia. — Sisäministeri Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_99,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkamisesta (Susanne Päivärinta kok)>>>Suullinen kysymys SKT 52/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Totta tosiaan tänään valtioneuvoston istunto antoi tänne eduskuntaan tämän rajaturvallisuuslain, jossa esitetään sitä, että lain voimassaoloa jatkettaisiin ensi vuoden loppuun asti. Pidämme tätä tietenkin välttämättömänä. On aivan selvää, että hallitus lähtee siitä, että kansallinen turvallisuus on kaikissa tilanteissa turvattava, ja on selvää, että me olemme toimineet tässä itärajan kanssa erittäin määrätietoisesti käyttäen kaikkia niitä lain suomia keinoja, joita meillä on ollut, mikä on onnistunut vakauttamaan tämän tilanteen. Se ei ole tokikaan poistanut jännitteisyyttä eikä myöskään sitä, että tilanne voi hyvin nopealla aikataululla muuttua. Meidän on pakko huomioida ja varmistaa se, että meidän Rajavartiolaitoksella on kaikki heidän tarvitsemansa työkalut käytössä myös niissä tilanteissa, kun tullaan hankalampiin aikoihin. Ja kuten hyvin tiedetään, tämä jännitteinen tilanne ei ole muuttumassa helpommaksi, vaan meidän turvallisuusympäristö on entistä epävakaampi tällä hetkellä. [Puhemies koputtaa] Toivon tietysti, että eduskunta tulee hallituksen kanssa yhdessä tämän lain jälleen kerran meidän turvaksemme säätämään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+2.4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-03-27T16:59:55,2025-03-27T17:01:18,Hyväksytty,1.1 2025_31_100,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 15/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 1/2025 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Keskustelu. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Vestman, olkaa hyvä. [Hälinää — Puhemies koputtaa]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_31_101,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 15/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on tosiaan perustuslakivaliokunnan mietintö eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksesta vuodelta 2023. Mietintö on yksimielinen. Muille valiokunnille varattiin tilaisuus antaa lausunto kertomuksesta. Sivistysvaliokunta kiinnitti lausunnossaan huomiota muun muassa turvalliseen oppimisympäristöön sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukeen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta tarkasteli lausunnossaan erityisesti toimeentulotukeen liittyviä kysymyksiä sekä asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta. Hyvin vakiintuneeseen käytäntöön perustuen perustuslakivaliokunta ei ole mietinnössä arvioinut oikeusasiamiehen yksittäisiä ratkaisuja tai kannanottoja. Oikeusasiamiehen kertomus sisältää oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten puheenvuorot, yleiskatsauksen oikeusasiamiesinstituutioon kertomusvuonna sekä jaksot perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta ja laillisuusvalvonnasta asiaryhmittäin. Kertomuksesta saa selkeän käsityksen oikeusasiamiehen toiminnasta ja laillisuusvalvonnassa esiin tulleista ongelmista. Arvoisa puhemies! Kanteluita saapui kertomusvuonna 7 124. Kanteluiden määrä on noussut yli 500 kantelulla vuodesta 2022 ja on vain reilu 600 vähemmän kuin koronapandemian aiheuttamana huippuvuonna 2021. Kertomusvuonna ratkaistiin 6 876 kantelua. Kanteluiden suuresta määrästä huolimatta vuoden lopussa on saavutettu kanteluiden enintään yhden vuoden käsittelyaikatavoite, mistä on annettava erityistä tunnustusta oikeusasiamiehelle ja koko viraston henkilöstölle. Omia aloitteita ratkaistiin 39. Kanteluista ja omista aloitteista noin 13 prosenttia johti oikeusasiamiehen toimenpiteisiin. Tarkastuksia tehtiin 83. Kertomukseen sisältyvät vakiintuneen käytännön mukaisesti myös oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten puheenvuorot. Oikeusasiamies Jääskeläisen puheenvuoro kertomuksessa käsittelee oikeusasiamiehen omia aloitteita, jotka ovat kanteluiden käsittelyn ja tarkastustoiminnan ohella kolmas oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnan muoto. Omat aloitteet perustuvat oikeusasiamiehen omiin havaintoihin asioista, joissa on aihetta epäillä lainvastaista menettelyä taikka puutteita oikeusturvan tai perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa. Omia aloitteita otetaan lukumääräisesti vähän, vuosittain alle 100, mutta niiden merkitys on määräänsä suurempi. Oikeusasiamiehen mukaan omien aloitteiden määrän lisääminen olisi hyvin perusteltua, mutta kanteluiden suuren määrän takia siihen on vain rajalliset mahdollisuudet. Puhemies! Perustuslakivaliokunnan kannanottoehdotus on, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2025-03-27T17:01:54,2025-03-27T17:05:11,Hyväksytty,1.1 2025_31_102,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 15/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_103,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 15/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus on tärkeä vuosittainen muistutus siitä, mikä on julkisen vallan tehtävä. Se on suojella yksilön oikeuksia, vahvistaa oikeusvaltiota ja turvata perusoikeuksien toteutuminen maassamme. Vuoden 2023 kertomus nostaa esiin useita yhteiskunnallisesti merkittäviä teemoja lastensuojelusta mielenterveyspalveluihin ja poliisin toimintavaltuuksista vammaisten henkilöiden kohteluun. Kaikkia näitä yhdistää yksi asia: ihmisen asema julkisen vallan toimien kohteena. Arvoisa herra puhemies! Erityisesti huolta herättää vain havainto siitä, että haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, kuten lapset, vanhukset, vammaiset ja mielenterveyspalveluiden asiakkaat, joutuvat yhä liian usein kohtaamaan viiveitä, puutteita tai jopa laiminlyöntejä palveluissaan. Tämä on kestämätöntä. Meidän on pystyttävä parempaan. Oikeusasiamies korostaa, että perusoikeuksien turvaaminen on arjen toimintaa, viranomaisten resursointia ja palveluiden saatavuutta. Oikeusvaltion uskottavuus mitataan siinä, kuinka kohtelemme heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Arvoisa herra puhemies! Oikeusasiamiehen tehtävä ei ole helppo. Hän toimii kansan puolustajana viranomaisten maailmassa. Kertomus osoittaa, että järjestelmämme toimii, ja samalla se muistuttaa, missä on vielä tehtävää ja kehitettävää. Tämän kertomuksen viesti on myös meille lainsäätäjille selvä. Meidän vastuullamme on varmistaa, että täällä säätämämme lait ovat toteuttamiskelpoisia yhteiskunnassamme. Haluan kiittää oikeusasiamiestä ja hänen toimistoaan perusteellisesta työstä. Toivon, että me kaikki tässä salissa otamme kertomuksen viestin vakavasti: Luottamus oikeusvaltioon ei synny itsestään. Se ansaitaan joka ainoa päivä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-27T17:05:15,2025-03-27T17:08:06,Hyväksytty,1.1 2025_31_104,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 15/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_105,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 15/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oikeusasiamiehen kertomuksessa kerrotaan tilastoista: Kanteluita on kertomusvuonna saapunut 7 124, ja kanteluiden määrä on noussut yli 500 kantelulla vuodesta 22. Se on vain 600 vähemmän kuin koronapandemian aiheuttamana huippuvuotena 21. Kertomusvuonna on ratkaistu 6 876 kantelua. Oikeusasiamiehen kertomukseen sisältyy mainintoja laillisuusvalvonnassa tehtyihin havaintoihin, ja siellä on myös listaus kymmenestä keskeisestä pitkään jatkuneesta perus‑ ja ihmisoikeuksien toteutumiseen liittyvästä puutteesta tai epäkohdasta: Tutkimukseen ja hoitoon pääsy, hoitotarvikkeiden jakelu ja lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovuttamisessa havaitut puutteet. Lainsäädännön puutteellisuus aiheuttaa toistuvasti vakavia ongelmia ja vaaratilanteita ja vaarantaa potilaiden ja henkilöstön oikeusturvaa. Terveyden‑ ja sairaanhoidon henkilöstön riittävyyteen liittyvät haasteet ja vaikeudet henkilökunnan saatavuudessa. Eli isoja, suuria kokonaisuuksia, joista tänäänkin kyselytunnilla puhuttiin. Hallitus kohdentaa hyvinvointialueille rahoitusta, mutta toki talouden tasapainoa haetaan ja myös säästöjä tehdään. On kuitenkin tärkeää, että lakisääteiset palvelut toimivat. Oikeusasiamiehen kertomuksessa nostetaan esille yhdessä yksikössä tehty tarkastus, ja siellä on huomioitu muun muassa saattohoidossa havaittuja puutteita. On todettu, että lisähenkilökuntaa, jota olisi mahdollista käyttää, ei ole ollut ylimääräistä edes yöaikaan, ja tämä on toki harmillista. Hallitus kohdentaa muutosta myös siihen, että saattohoitoa tehdään enemmän subjektiiviseksi oikeudeksi. Tämä on mahdollisesti tulossa vielä tällä hallituskaudella. On tärkeää, että saattohoito kirjataan lakiin. Nostan esille myös sen, että on havaittu, että HaiPro-järjestelmään, johon kirjataan vaaratapahtumat liittyen potilasturvallisuuteen, näitä ilmoituksia ei välttämättä tehdä ja niitä ei välttämättä käsitellä. Pidän erittäin tärkeänä, että tätä asiaa pidetään yllä. Työntekijät sairaaloissa ymmärtävät sen, että jokaisella läheltä piti ‑vaaratapahtuman ilmoituksella on merkitystä ja se voi parantaa potilaiden potilasturvallisuutta ja oikeusturvaa merkittävästi. Kun vaaratapahtumat kirjataan, niistä opitaan ja niillä ennaltaehkäistään tapaturmia ja potilasvahinkoja ja myös toki sitten valituksia eduskunnan oikeusasiamiehelle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2025-03-27T17:08:07,2025-03-27T17:11:04,Hyväksytty,1.1 2025_31_106,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 15/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Löfström, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_107,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 15/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2025 vp,"Ärade herr talman! Riksdagens justitieombudsman spelar en central roll i att säkerställa att myndigheter följer lagen och respekterar medborgarnas rättigheter. I årsberättelsen för 2023 tas flera viktiga frågor upp, bland annat gällande svenska språkets ställning inom den offentliga förvaltningen, som är avgörande för svenskspråkiga i hela Finland. Ett exempel som tas upp i berättelsen är tjänsten utlåtande.fi, där majoriteten av de öppna begärandena om utlåtanden endast publicerades på finska. Justitieombudsmannen påminner om att språklagen är en skyldighet, inte en rekommendation, och att medborgarna ska ha tillgång till lagberedning på sitt modersmål.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+3.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2025-03-27T17:11:09,2025-03-27T17:11:58,Hyväksytty,1.1 2025_31_108,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 15/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisa herra oikeusasiamies! Perustuslakivaliokunta antoi kaksi viikkoa sitten eli 12.3. käänteentekevän lausunnon yksimielisesti, täysin yksimielisesti. Kyse on kännykän käytön rajoittamisesta oppitunneilla ja kouluissa. [Aki Lindén: Eduskunnan täysistunnossa!] Herra puhemies! Tunnen pistävän katseenne selässäni ja kerron kohta, miten se liittyy tähän kertomukseen tai oikeusasiamiehen työhön. Hallituksen esityksen perusteluissa, joissa ehdotettiin eduskunnalle kännyköiden käytön rajoittamista oppitunneilla tai jopa koulussa, pyöriteltiin kymmenen sivua — kymmenen sivua — sitä, miten tämä rajoitus liittyy perusoikeuksiin, ja pohdittiin asiaa omaisuudensuojan kannalta, sananvapauden kannalta, yksityisyydensuojan kannalta, yhdenvertaisuuden kannalta, lasten oikeuksien sopimuksen kannalta, vammaisten oikeuksien sopimuksen kannalta ja niin edelleen — kymmenen sivua. Tässä käänteentekevässä lausunnossa perustuslakivaliokunta totesi seuraavaa: ”Perustuslakivaliokunnan mielestä ehdotetussa sääntelyssä ei ole kyse perusoikeuksia rajoittavasta tai niihin puuttuvasta sääntelystä.” Tämä lausunto perustui professori Tuomas Ojasen lausuntoon, hän antoi erinomaisen lausunnon valiokunnalle. Kaksi muuta professoria pyöritteli tätä asiaa sivukaupalla. Nyt tulen siihen, miten tämä liittyy oikeusasiamiehen toimintaan. Nimittäin oikeusasiamiehen kertomuksessa vuodelta 2022 apulaisoikeusasiamies piti kännyköiden käytön kieltämistä iltapäiväkerhossa ”ongelmallisena perustuslaissa säädetyn omaisuuden suojan näkökulmasta”. Eli hän piti tätä perusoikeusrajoituksena — en mene nyt siihen doktriiniin, mitä silloin vaaditaan — ja se, että hän piti tätä perusoikeusrajoituksena, näkyy kertomuksen seuraavasta virkkeestä: ”Perusoikeuksista ei kuitenkaan voida sopimuksessa luopua lasta tai huoltajaa sitovasti.” Tarkoittaako tämä sitä, että oikeusasiamiehen toimiston mielestä iltapäiväkerho, huoltaja ja lapsi eivät voisi edes sopia, että lapsi ei saa käyttää kännykkää iltapäiväkerhossa? Herra puhemies! Siitä olen tietysti tuon päätöksen kanssa samaa mieltä, että yhteiset säännöt iltapäiväkerhossa tästä asiasta olisi hyvä olla, kuten nyt eduskunta on säätämässä laissa kännyköiden käyttämisestä kouluissa. Herra puhemies! Herra oikeusasiamies! Meillä Suomessa on uniikki perustuslain kontrollijärjestelmä, ja kannatan sitä. Siinä on puutteensa, mutta kaikissa järjestelmissä on puutteensa. Mutta onko sen uniikin kontrollijärjestelmän pitänyt johtaa uniikkeihin tulkintoihin perusoikeuksista ja perustuslaista? Eduskunnan tietopalvelun avulla selvitin, ja hallituksen esityksen perusteluissa, mitä tulee koulujen kännykkäkieltoon, käy ilmi, että Euroopassa parissakymmenessä maassa on rajoitettu kännyköiden käyttöä koulussa, mutta yhdessäkään maassa ei ole nähty tällaisia perustuslaillisia ongelmia, joita pohdittaisiin sivukaupalla tai isona ongelmana, kuin Suomessa. Herra oikeusasiamies, teillä on tärkeä rooli perustuslain tulkinnassa ja perusoikeuksien tulkinnassa Suomessa. Minä todella toivon, että te ja teidän virastonne luette tarkkaan tuon perustuslakivaliokunnan lausunnon ja otatte siitä opiksenne, ja tällainen naurettava pelleily, kuten se, että kännykän rajoittaminen iltapäiväkerhossa liittyy omaisuudensuojaan, loppuisi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-03-27T17:13:37,2025-03-27T17:18:30,Hyväksytty,1.1 2025_31_109,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 15/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_110,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 15/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On erinomaista, että oikeusasiamiehen kertomus käsitellään näin perusteellisesti. Kuulimme juuri edustaja Zyskowiczin erinomaisen analyysin. Hän osaa lakimiehenä tämän juridiikan pikkukoukerot, joihin minä en lähde sotkeutumaan. Tärkeintä on kuitenkin, että kansalaisella on aidosti oikeus valittaa oikeusasiamiehelle asiasta, jossa hän kokee itse kokeneensa vääryyttä, ja hänellä on näin ollen aito valitustie. Sitten näitä valituksia tulee vuosittain, vuonna 23 noin 6 700 valitusta, niin että tätä tietä käytetään aidosti. Iloitsen siitä, että pitkään perustuslakivaliokunnassa olleena valiokunnan jäsenenä olen huomannut, että oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin työnjako kun saatiin tällä voimassa olevalla lainsäädännöllä hyvään malliin, niin tämä järjestelmä toimii ja yhden valituksen käsittely kestää oikeusasiamiehellä noin yhden vuoden, joka on mielestäni asiallisen riittävä. Eihän se, totta kai, liian lyhyt ole, mutta se on asiallinen. Yksi vuosi lienee ihan asiallinen valituksen ratkaisuaika. Ja pitää tietenkin muistaa, että oikeusasiamies kun valmistelee asiaa ja tutkii asiaa, niin hänen kansliallaan pitää olla työaikaa tähän huolelliseen työhön. Ei se ole mikään olankohautusjuttu, jos vaikka nyt joku ilomantsilainen kansalainen valittaa jostakin häntä koskevasta viranomaiskäsittelystä, tekee siitä valituksen, ja hän saa siitä asianmukaisen ratkaisun. Monessa tapauksessa olen kuullut, ikävä kyllä, semmoisiakin tapauksia, että moni kuvittelee, että perustuslakivaliokunta olisi jonkunasteinen oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin tekemien päätösten muutoksenhakukeino. Sitähän se ei ole, vaan perustuslakivaliokunta ja eduskunta ovat aina korostaneet näiden laillisuusvalvonnan riippumattomuutta, että me emme halua puuttua siihen, miten oikeusasiamies toimii tehtävissään, yhtä paljon kuin oikeuskanslerikaan. Kunnioitamme näitä vallanjako-opin kunniakkaita perinteitä. Toivotaan, että tämä sama hyvä tahti jatkuu oikeusasiamiehen töissä ja toimistossa, että asianmukaisesti tulevat valitukset käsitellyiksi ja aika on se noin yksi vuosi, mikä mielestäni on asiallinen. Näin ollen ihmiset saavat aidon mahdollisuuden vielä omaa asiaansa viedä eteenpäin, jos he asian sellaiseksi kokevat.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-03-27T17:18:32,2025-03-27T17:20:55,Hyväksytty,1.1 2025_31_111,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 15/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_112,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 15/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun nyt meillä todella käsittelyssä on tämä perustuslakivaliokunnan mietintö oikeusasiamiehen kertomuksesta, niin puutun oikeastaan siihen kokonaisuuteen, niin kuin tuolla mietinnössäkin todetaan, että näissä kertomuksissa hyvin vahvasti, oikeastaan jokainen vuosi, toistuu sama aihe, josta ihmiset tekevät pitkälti myös eniten kanteluita, ja se on terveydenhuolto. Näin on pitkään ollut. Sehän kertoo juuri siitä, että ihmisillä on valtavasti huolta joko omasta tai niiden läheistensä tilanteesta, jotka ovat enemmän tai vähemmän riippuvaisia niistä palveluista, joita hyvinvointiyhteiskunta tarjoaa. Pitkälti näissä kertomuksissa aina nimenomaan tarkastellaan sitä, miten potilaiden olot ja oikeudet toteutuvat. Näistä asioistahan suurimmalta osin myös nämä kantelut aina tulevat. No, miksi puutun tähän asiaan? Puutun tähän siksi, että tämä on myös ollut yksi syy, miksi ylipäätänsä Suomessa on haluttu uudistaa meidän sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää, jotta ihmisten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo parantuisivat ja erilaisia eroja maan eri kolkkien välillä olisi vähemmän. Tämäkin on yhtenä — ei tietenkään ainoana, mutta yhtenä — pontimena ollut siinä, että Suomeen ylipäätänsä on sitten tehty sellainen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus, jossa on pyritty juuri siihen, että tätä yhdenvertaisuutta pystytään edistämään. No, tämä linkittyy tietenkin tähän ajankohtaiseen tilanteeseen. Niin kuin tiedämme, joka puolella Suomea hyvinvointialueet, jotka vastaavat näiden ihmisille tärkeiden sosiaali- ja terveyshuoltopalveluiden tuottamisesta ja järjestämisestä, ovat erittäin vaikeassa tilanteessa. Rahoitus on erittäin tiukkana, ja tämä näkyy siinä, että erilaisia toimenpiteitä, joilla taloutta tasapainotetaan, eri palvelukokonaisuuksiin tehdään. Tältä osin voisi kuvitella, että jatkossakin oikeusasiamiehen kertomuksissa on varmasti paljon käsitelty kanteluita liittyen juuri esimerkiksi ihmisten oloihin. Tämä, totta kai, linkittyy tähän ajankohtaiseen tilanteeseen sen takia, että olemme tänään saaneet kuulla, millä tavalla maan hallitus ajattelee kohdistavansa uudet, lähes 200 miljoonan euron säästöt juuri niihin palveluihin, joista myös paljon näitä kanteluita tulee, kun puhutaan esimerkiksi vanhustenhoivasta ja siellä kotihoidosta. Pelkäänpä, että näilläkin säästöillä, mikäli ne tosiasiallisesti toimeen viedään, tulee eteen tilanne, jossa entisestään ihmisten huoli omaistensa tai itsensä oloista tulee lisääntymään, ja se tulee näkymään sitten tulevien vuosien kertomuksissa. En tietenkään tätä toivo, mutta on rehellistä todeta, että tämä saattaa olla se suunta, mikäli nämäkin kaikki säästöt viedään toimeen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-03-27T17:20:55,2025-03-27T17:24:13,Hyväksytty,1.1 2025_31_113,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 15/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_114,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 15/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin olen perustuslakivaliokunnassa ollut käsittelemässä tätä kertomusta. Tämä, minkä äärellä nyt olemme, on tietysti aivan keskeinen osa oikeusvaltion toimintaa, se, että meillä on laillisuusvalvojia, joille sitten voi viranomaisen toiminnasta kannella ja joilta myöskin sitten siihen ratkaisun saada, jos laillisuusvalvoja tämän ottaa käytäntöön. Oikeutta pitää saada silloin, kun oikeutta tarvitsee. Tämä on oikeusvaltion aivan perustavanlaatuinen asia. Tässä edustaja Räsänen edellä kosketteli jo tätä terveydenhuollon tilannetta yhdistettynä tähän meidän todella voimakkaaseen ikääntymiseen ja sairastavuuteen. Kun siihen yhdistetään tämä valtiontalouden huono tilanne ja nämä leikkauspäätökset, on tietysti ihan selvää, että varmasti siellä terveydenhuollon puolella näitä kanteluita ja valituksia sitten laillisuusvalvojille varmasti jatkossakin tulee. Tämä on ihan päivänselvä asia. Kiinnitän huomiota yhteen asiaan, jota myöskin perustuslakivaliokunnassa käsittelimme hallituksen esityksen yhteydessä ja josta sosiaali- ja terveysvaliokunta on myös lausunnossaan maininnut, ja se on tämä potilaan itsemääräämisoikeutta koskeva asia. Jos oikein muistan, niin silloin kun käsittelimme tätä, se liittyi tähän Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomea koskevaan langettavaan ratkaisuun, jossa sitten piti tämä psykiatrisessa hoidossa olevan lääkehoitoon määrääminen täsmentää laissa. Tämä asia, jos mennään vähän yleisemmälle tasolle, on tietysti erittäin haastava. Se on voimakkaasti perusoikeuksiin kajoava. Itse saan terveydenhuollossa työskenteleviltä henkilöiltä, ennen kaikkea hoitajaportaalta, palautetta siitä, että näiden sinänsä mielestäni tärkeiden rajoitusten — ihmisen itsemääräämisoikeutta pitää kunnioittaa — toteuttaminen ja se, miten ne hallinnollisesti toteutetaan, on erittäin työllistävä asia meidän terveydenhuollossa ja se vie työaikaa. Sanoisin, että tämä on hallinnollinen kysymys, mutta tämä linkittyy voimakkaasti perusoikeuksien suojeluun. Minä jotenkin toivoisin — tässä StV:n lausunnossakin sanotaan, että tämä itsemääräämisoikeutta koskeva lakihanke on vireillä — että tähän suhtauduttaisiin sillä tavalla, että me turvattaisiin sen ihmisen oikeuden toteutuminen myös sen hoidon saatavuuden kannalta ja siten, että se henkilökunta pystyy sitä hoitoa myös antamaan, että katsottaisiin tätä molemmista näkökulmista, ei pelkästään tiukasti siitä itsemääräämisoikeuden näkökulmasta, jonka tietysti pitää olla se lähtökohta. Ei muuta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-03-27T17:24:13,2025-03-27T17:27:32,Hyväksytty,1.1 2025_31_115,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 15/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_116,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 15/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinnitän itsekin huomiota terveydenhuoltoon, ja ensimmäiseksi tässä haluan todeta tuoreen tiedon, joka oli toissa päivänä tiedotusvälineissä aika näyttävästi esillä: Suomessa 18 000 henkilöä oli laittoman pitkissä jonoissa odottaen erikoissairaanhoitoon pääsyä eli yli kuuden kuukauden pituisissa hoitojonoissa. No, varsinaisestihan, voisiko sanoa, operatiivisesti Valvira tehtävänsä nojalla valvoo tätä ja seuraa tilannetta ja on jopa langettanut uhkasakkoja eräille hyvinvointialueille tästä tilanteesta johtuen. Näin pitkät nämä hoitojonot eivät ole olleet vuosiin. Muistan, että aikanaan olleen lääkärilakon jälkeen oli pitkiä hoitojonoja, mutta niistäkin käytännössä sitten vuodessa selvittiin. Aikaisemmassa työssäni olen joutunut tekemisiin luonnollisesti hoitojonojen kanssa, ja käytännössä tiedän, että niitä voidaan eri tavoilla ratkoa. Voidaan ostaa palveluja toiselta hyvinvointialueelta, jolla esimerkiksi jotain tiettyä resurssia on enemmän kuin sillä, missä se jono on pitkä. Voidaan ostaa yksityiseltä sektorilta, sikäli kuin on saatavilla sellaisia hoitoja. Voidaan tehdä suunnitellusti ylitöitä, joita kutsutaan lisätyöksi siellä hyvinvointialueilla, ja tämä on ollut se yleisin keino, millä näitä on ratkaistu. Yleensä kun uhkasakko langetetaan, niin sitten näitä keinoja on tehostetusti käytetty ja tilanteet ovat muuttuneet paremmiksi. Se, miksi otin tämän esille, liittyy siihen, että 2000-luvun alussa silloinen kansanedustaja, kokoomuksen Akaan-Penttilä teki eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun juuri näistä hoitojonoista painottaen sitä, että kuntakohtaisia ne eivät ainakaan saisi olla. Silloin oli Uudenmaan alueella sellainen tilanne, että tulkittiin erikoissairaanhoidon ja kunnan välistä suhdetta niin, että kunta voisi määrittää, paljonko se käyttää rahaa potilaiden hoitoon erikoissairaanhoidossa, ja siitä sitten seurasi kuntakohtaisia jonoja. Tämä johti erittäin merkittävään työhön eduskunnan oikeusasiamiehen virastossa. Riitta-Leena Paunio, silloinen oikeusasiamies, teki sitten siitä selvityksen, joka johti siihen, että eduskunta sääti hoitotakuulainsäädännön, joka tuli voimaan vuoden 2004 aikana. Eli sillä, mistä aloitin puheenvuoroni, on näin pitkä tausta tässä taaksepäin. Käytin puheenvuoron nyt siksi, että olen aikeissa tehdä itse eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun — toki teen sen ja valmistelen huolella kirjallisesti — joka liittyy nimenomaan gynekologisten ja silmäsairauksien hoidon sellaiseen erityisasemaan, mihin ne ovat ajautuneet ja jolla perusteltiin muun muassa nyt niille kohdennettuja Kela-korvauksia, että niitä ei ikään kuin julkisella sektorilla anneta täysimääräisesti muiden ihmisen elinten tai oireiden, sairauksien hoitoon. Mutta tähän tulen palaamaan sitten ihan kirjallisessa muodossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-03-27T17:27:32,2025-03-27T17:30:53,Hyväksytty,1.1 2025_31_117,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 15/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Marttila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_118,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 15/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Halusin vielä kiinnittää huomion erityisesti yhteen vakavaan ilmiöön ja osioon, joka on otsikoitu ”Lastensuojelulaitoksen kadonneet lapset”. Lastensuojelun sijaishuollosta luvatta poistuminen ja sinne palaamatta jättäminen eli yleisemmin hatkaaminen on selvästi kasvanut viime vuosina, ja tällaisia lapsia on Suomessa vuosittain arviolta jopa sata. Nämä lapset ja nuoret joutuvat hatkassa ollessaan esimerkiksi rikosten uhreiksi, päätyvät tekemään itse rikoksia ja käyttämään päihteitä sekä kohtaavat erilaista painostamista, uhkailua ja hyväksikäyttöä, joka vakavimmillaan täyttää ihmiskaupan määritelmän, ja nuoret ovat hatkassa jopa hengenvaarassa. Tämä ilmiö on näkynyt myös oikeusasiamiehen ja kansallisen valvontaelimen lastensuojelulaitoksiin tehdyillä tarkastuksilla. Esimerkiksi Naulakallion lastenkodissa tarkastajille kerrottiin, että jos lapsi poistuu luvatta laitoksesta tai jättää sinne palaamatta, ei yövuorossa olevalla työntekijällä ole mahdollisuuksia lähteä etsimään tai hakemaan lasta. Tähän ongelmaan oli toistuvasti pyritty saamaan korjausta pyytämällä yöaikaiseen lastenvalvontaan lisäresursointia, mutta sitä ei oltu saatu. Lagmansgårdenin koulukodista kerrottiin, että poliisilta sai virka-apua vain, jos sijaishuollosta hatkannut lapsi oli akuutisti vaarassa. Voi tietysti kysyä, onko olemassa tilannetta, jossa sijaishuollosta hatkannut lapsi ei olisi akuutissa tai konkreettisessa vaarassa. Juuri äsken kyselytunnilla kuulimme ministeriltä, että lastensuojeluun kohdistuvat lisäleikkaukset tulevat vähentämään muun muassa yöaikaista päivystystä ja siis konkreettisesti työntekijämäärää lastenkodeissa yöaikaan. Toivon todella, että hallitus nyt vielä lukisi esimerkiksi tämän oikeusasiamiehen kertomuksen ajatuksella ja peruisi nämä lastensuojeluun aiotut säästöt, ja ehkä oikeusasiamies voisi vielä kertoa oman näkemyksensä tästä vakavasta epäkohdasta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+3.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-03-27T17:30:53,2025-03-27T17:33:10,Hyväksytty,1.1 2025_31_119,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 15/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vestman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_120,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 15/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pyysin puheenvuoron olettaen sen olevan viimeinen, mutta huomaan, että keskustelu edelleen jatkuu. Tässä vaiheessa kuitenkin jo haluan kiittää kollegoita erinomaisesta keskustelusta ja puheenvuoroista. Niistä nähdäkseni kuvastuu laillisuusvalvonnan merkitys ja arvo yhtenä suomalaisen oikeusvaltion kulmakivistä. Tästä ja luottamuksesta oikeusasiamiestä kohtaan kertoo myös se kanteluiden suuri määrä, yli 7 000 kantelua kertomusvuonna. Tehokas laillisuusvalvontahan on keskeinen yksilön suojakeino hallinnon mielivallalta. Se on keskeinen keino viranomaistoiminnan laillisuuden varmistamiseksi ja perusoikeuksien toteutumiseksi. Kertomuksessa on nostettu esille nämä kymmenen keskeistä perus- ja ihmisoikeusongelmaa, ja ajattelen niin, että niistä ainakin eräät ovat tällaisia rakenteellisia suomalaisen oikeusvaltion ongelmia. Keskeinen oikeusvaltioelementtihän on yksilön oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja oikeus saada asiansa viivytyksettä käsitellyksi. Yhtenä näistä keskeisistä kymmenestä perus- ja ihmisoikeusongelmasta tässä kertomuksessa nostetaankin esille oikeusprosessien pitkä kesto ja kalleus. Tässä on kysymys kyllä suomalaisen oikeusvaltion rakenteellisesta ongelmasta, ja Suomihan on saanut myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta tästä langettavia tuomioita. No, oikeusasiamiehen kertomuksessakin tuodaan esille, että myönteistä kehitystä tässä kuitenkin osoittaa se, että julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvässä valtiontalouden kehyksessä oikeusministeriön hallinnonalan määrärahat ovat vuosittain aiempaa korkeammalla tasolla — määrätietoista työtä sen eteen, että oikeudenhoidon selonteossa esiin tuotuihin määrärahalisäyksiin päästään 2030 mennessä. Kyllähän tämä resurssipula on keskeinen syy sille, minkä takia oikeudenkäynnit Suomessa kestävät liian pitkään. No, sitten näihin kustannuksiin: Siinäkin määrätietoinen työ hallitusohjelmaankin kirjattujen uudistusten eteen on kyllä keskeisen tärkeää. Ei voi siis olla niin, että Suomessa voi olla lompakon paksuudesta kiinni se, uskaltaako viedä asiansa oikeuteen. Kertomuksessa on tuotu esille, että Suomessahan on Euroopan vähiten oikeuteen päätyviä riita-asioita, ja uskon niin, että tämä kertoo juurikin siitä ongelmasta, että asiaa ei edes uskalleta viedä eteenpäin sen oikeudenkäyntikuluriskin takia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2025-03-27T17:33:10,2025-03-27T17:36:09,Hyväksytty,1.1 2025_31_121,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 15/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Vielä edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_122,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 15/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Otin puheenvuoron vielä edustaja Marttilan puheenvuoron johdosta. Nämä ongelmalliset tilanteet lastensuojelussa, jotka hän toi esiin, ovat todellista totta ja erittäin valitettavia. Kun täällä joku kyselytunnilla kertoi olleensa lastensuojelun asiakkaana, niin en tiedä, pitääkö kaikkien ilmoittautua, mutta minäkin olen ollut. Haluan sanoa edustaja Marttilan puheenvuoron johdosta, että hallitus on uudistamassa lastensuojelulakia ja hallitus on puuttumassa siinä yhteydessä myös niihin ongelmiin, joita ammattilaiset ovat havainneet, kun he ovat halunneet näitä lapsia auttaa, ehkäistä päihteiden käyttöä ja saada hatkassa olevat lapset takaisin lastensuojelulaitokseen. Nyt esitän eduskunnan oikeusasiamiehelle sen toivomuksen, että kun tämä lakiesitys varmaan tulee teillekin lausunnolle, ja hyvä niin, niin pyrkisitte siinä yhteydessä välttämään sellaisia ylikireitä perusoikeustulkintoja, jotka tämän päivän lastensuojelulaitoksissa vaikeuttavat lastensuojelulaitoksissa työskentelevien ammattilaisten työtä, kun he pyrkivät näitä lapsia auttamaan, pyrkivät estämään heitä joutumasta rikosten uhreiksi, pyrkivät estämään heitä päihteiden käytöstä. Edustaja Kilpi teki täällä vähän aikaa sitten, muistaakseni, lakialoitteen, jossa hän esittelypuheenvuorossa toi ilmi niitä erittäin byrokraattisia vaatimuksia, joita tällä hetkellä lastensuojelulaitoksissa tulee soveltaa, jos aiotaan esimerkiksi lasten puhelimen käyttöä rajoittaa, jos aiotaan tarkistaa se, että kun lapsi tulee hatkasta, onko hänellä päihteitä mukanaan ja niin edelleen. Eli Suomessa, jostain syystä, meidän perusoikeustulkinnat ovat erkaantuneet oikeuskulttuuriltaan Suomeen rinnastettavista maista monissa asioissa. Edustaja Honkonen viittasi tässä tulkintoihin itsemääräämisoikeudesta. Ja usein, kun oikeusasiamiehen kanslia antaa lausunnon näistä lakiesityksistä ja kun oikeusasiamiehen yhtenä tehtävänä, aivan oikein, on perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvonta ja se on teidän tärkeä tehtävänne, niin toivoisin että näissä tulkinnoissa seuraisitte esimerkiksi sitä linjaa, mikä oli tuossa perustuslakivaliokunnan tuoreessa lausunnossa, ettekä edustaisi tämmöistä ylikireätä tulkintaa, joka vaikeuttaa ihmisten auttamista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-03-27T17:36:09,2025-03-27T17:39:14,Hyväksytty,1.1 2025_31_123,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 15/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Marttila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_124,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 15/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Zyskowiczille erinomaisesta puheenvuorosta ja aiheen nostamisesta. Kuulen myös sitä viestiä kentältä, että todella ei ole riittäviä valtuuksia puuttua näihin tilanteisiin, ja onhan se erikoista, että jos on laitos, jossa on tarkoitus suojella lasta, niin on vähemmän toimivaltuuksia kuin huoltajalla monessa tilanteessa suojata. Mutta huoleni toki liittyi erityisesti tähän resurssikysymykseen, joka myös tässä kertomuksessa erityisesti mielestäni korostuu, ja sen vuoksi halusin tämän resurssikysymyksen myös nostaa tähän rinnalle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+3.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-03-27T17:39:14,2025-03-27T17:39:55,Hyväksytty,1.1 2025_31_125,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 15/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2025 vp,Kiitoksia. — Annan lopuksi oikeusasiamies Jääskeläiselle mahdollisuuden kommentoida käytyä keskustelua. — Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_126,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Petri,Jääskeläinen,Eduskunnan oikeusasiamies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 15/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Ensinnäkin haluan kiittää perustuslakivaliokuntaa tuosta kertomuksesta antamastaan myönteisestä lausunnosta ja valiokunnan puheenjohtajaa tuon lausunnon esittelystä. Kiitän myös kaikkia kansanedustajia täällä käytetyistä hyvistä puheenvuoroista. Nähdäkseni edustaja Zyskowiczin puheenvuoro oli ainoa, jossa oli kritiikkiä. Omasta puolestani en ole näitä kännykän käyttöön kouluissa liittyviä päätöksiä koskaan antanut. Opetussektori ylipäänsä ei ole kuulunut minulle 15 vuoteen oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten välisessä tehtävien jaossa, ja tietääkseni myöskään nykyiset apulaisoikeusasiamiehet eivät ole antaneet näihin kännykkäasioihin ainakaan sellaisia päätöksiä, jotka olisivat jotain kohua herättäneet, eli nämä ovat vanhempaa perua. Tietysti näitä vanhoja päätöksiä on ehkä vähän vaikea arvostella nytten tämän perustuslakivaliokunnan uuden lausunnon perusteella, jota edustaja Zyskowiczkin itse nimitti käänteentekeväksi. Tietysti ne tehdään sen oikeuslähteistön perusteella, joka silloin tekohetkellä on olemassa, ja toki näissä perustuslakitulkinnoissa perustuslakivaliokunnan kannanotot ovat niitä kaikkein tärkeimpiä. Sinänsä sehän, että asioita arvioidaan ja lakia tulkitaan perusoikeusnäkökulmasta, on siis rakennettu meidän perusoikeusjärjestelmään, ja jo silloin perusoikeusuudistuksen yhteydessähän omaksuttiin se perusoikeusmyönteinen laintulkintatapa, elikkä lakia täytyy tulkita siten, että se parhaiten edistää perusoikeuksien toteutumista. Sitten tästä hatkaamisesta. Edustaja Marttila toi sen esiin, ja se on todellakin minustakin vakava ongelma. Mehän tuossa viime vuoden loppupuolella annoimme aika laajankin päätöksen, jossa oli kysymys juuri siitä, että esimerkiksi poliisin virka-apua koskeva sääntely näiden hatkassa olevien lasten palauttamiseksi lastensuojelulaitokseen on puutteellinen. Olen tehnyt tuosta sen päätöksen yhteydessä lainsäädäntöesityksen, ja tietääkseni tämä asia on sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla — varmaan myös sitten yhteistyötä sisäministeriön kanssa tarvitaan siltä osin, kun siinä on kysymys näistä poliisin toimivaltuuksista näihin asioihin. Poliisin toimivaltuuksista nyt liittyen näihin perusoikeuskysymyksiin: Meillähän on poliisilaissa nimenomaisesti säädetty, että poliisin on eri toimintavaihtoehdoista valittava se, joka parhaiten edistää perusoikeuksien toteutumista. Tämä on ihan suoraan poliisilakiin kirjoitettu, että tavallaan tätä perusoikeusarviointia ei sitten ainakaan oikeusasiamies voi välttää. Se on tässä meidän järjestelmässä, mutta ymmärrän, että edustaja Zyskowicz viittaa nyt sellaisiin asioihin, joita ainakin hän pitää ylitulkintoina, ja tietysti tämä perustuslakivaliokunnan lausunto saattaa olla käänteentekevä. Se, kuinka pitkälti sitä voidaan soveltaa muissa tapauksissa, on kaikki tietysti arvioitava tapauskohtaisesti, ja tietenkin omasta puolestani vastaan vain siitä, miten itse arvioin. Oikeusasiamiehen kansliahan ei päätä eikä arvioi mitään — se on oikeusasiamies ja kumpikin apulaisoikeusasiamies, ja jokainen meistä toimii ihan itsenäisesti ja riippumattomasti, eli minä en voi muuta kuin omasta puolestani puhua. Mutta kiitän tästä keskustelusta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+3.aspx,fi,Petri Jääskeläinen,632,2025-03-27T17:40:00,2025-03-27T17:44:40,Hyväksytty,1.1 2025_31_127,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 5/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu. Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_31_128,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen tarkoituksena on mahdollistaa Kuhmon kaupungissa Tönölänniemessä sijaitsevan Ystävyyden puiston luontokeskus Petolan sekä puiston tutkimuskeskuksen toiminnan päättäminen ja kiinteistökokonaisuuden luovuttaminen Metsähallituksen luontopalvelujen hallinnasta. Kyseessä on hallituksen säästölaki. Hallituksen linja suhteessa itäiseen Suomeen käy tässäkin esityksessä selväksi. Puheissa ja selvityksissä itäisen Suomen merkitystä korostetaan, mutta samaan aikaan tukea heikennetään ja toimintoja viedään pois. Muutaman henkilötyövuoden menetys voi kuulostaa vähäiseltä, mutta merkitys on suhteessa paljon suurempi Ystävyyden puiston tutkimuslaitoksen lakkauttamisen ja osaamispääoman katoamisen takia. Hallituksen työryhmä on helmikuussa 2025 saanut valmiiksi esityksen itäisen Suomen tukemiseksi. Itäisen Suomen tukeminen ei toteudu sillä, että valtion työpaikkoja lakkautetaan alueelta. Talouden tasapainottaminen menee itäisen Suomen kehittämisen ja kasvun edelle. Alueemme näivettäminen jatkuu hallituksen taholta systemaattisena ja kaikki hallinnon rajat ylittävänä työnä. Arvoisa puhemies! Ystävyyden puiston opastus- ja tutkimuskeskus on aikanaan perustettu suojelualueiden perustamisen kompensaationa. Suojelun myönteiset aluetalousvaikutukset eivät ole realisoituneet, mutta sen aiheuttamat tulonmenetykset jatkuvat joka vuosi, myös tulevaisuudessa. Voidaan arvioida, että Kuhmo on joka vuosi menettänyt kymmenen henkilötyövuotta metsätaloudesta, mutta Ystävyyden puiston työntekijämäärä ei ole koskaan kivunnut samalle tasolle. Hallituksen esitys huomioi korostetusti tavoitteet julkisen talouden tasapainottamisesta sekä Metsähallituksen luontopalveluiden tarpeet löytää kustannussäästöjä. Valtio omistaa Metsähallituksen kautta 54 prosenttia metsämaan pinta-alasta Kuhmossa. Aluetalouden kannalta Metsähallituksen toiminnalla on kokonaisvaltaisesti erittäin suuri merkitys juuri Kuhmossa. Lakiluonnosta perustellaan myös Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan. Vaikka Venäjän kanssa tehtävä tutkimustyö onkin jäädytetty, samalla ei tule viedä elämän edellytyksiä seuduilta, jotka eniten hyökkäyssodasta Suomessa kärsivät. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on suuressa ristiriidassa hallituksen itäisen Suomen elinvoiman kohentamispyrkimysten kanssa. Hallituksen tulisi tarkastella jokaista esitystään myös itäisen Suomen kasvun näkökulmasta. Tähän mennessä lähes kaikki esitykset ovat pelkästään kuihduttaneet Venäjän hyökkäyssodasta kärsineiden alueiden taloutta ja elinvoimaa sekä koko maan turvallisuutta ja huoltovarmuutta. Arvoisa puhemies! Edellä esitetyn perusteella tulemme toisessa käsittelyssä ehdottamaan, että lakiehdotus hylätään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+4.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-03-27T17:45:12,2025-03-27T17:48:12,Hyväksytty,1.1 2025_31_129,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_130,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen kauhulla seurannut tämän hallituksen vimmaa keskittää. Se näkyy paitsi sotessa, tietoliikenneverkoissa, yksityisteissä, työmatkakorvauksissa, aluehallinnon uudistuksessa, koulutuspolitiikassa ja siinä, miten kuntia kohdellaan, niin myös siinä, millä tavalla Metsähallituksen kautta säästetään. Tämä Ystävyyden puiston opastus- ja tutkimuskeskus Petola on perustettu, niin kuin aiemmassa puheenvuorossa sanottiin, kompensaationa suojelualueille, eli siis kompensaationa sille puulle, joka ei tule aluetalouteen, jonka kautta ei saada aluetalouteen potkua. Kuhmo on menettänyt tätä kautta noin kymmenen henkilötyövuotta metsätaloudesta vuosittain. Siis sitä tällä lailla on kompensoitu. No, mitä nyt sitten tehdään? Viedään tämä laki, jolla on kompensoitu, pois, mutta tilalle ei anneta yhtään mitään. Valtio omistaa 54 prosenttia Kuhmon metsistä, joten se, mitä siellä metsäpinta-alalla tehdään, ei ole ihan yhdentekevää. Haluan myös muistuttaa tässä puheenvuorossa, että kyllä iso osa Metsähallituksen puunmyyntituloista tulee nimenomaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueelta, eli olisihan se ihan reilua, että sinne alueelle myös esimerkiksi luontomatkailua voitaisiin saada jopa entistä enemmän. Kuhmossa ja yleensäkin Kainuussa ja tuolla meidän vaalipiirissä on otettu tämä lakiesitys hyvin surulla vastaan, pettyneenä, ja voisi sanoa, että tuntuu varmasti monista jopa, että valtio on pettänyt lupauksensa. Kyllä herää kysymys, että kuinkakohan moni tässäkin salissa, jotka tulevat tätä lakia säätämään, edes oikeastaan tietää, mistä on kysymys, tai on käynyt koko siellä Petolassa. Olisi kannattanut käydä, niin tietäisi, mitä ollaan ajamassa alas. Arvoisa puhemies! Suomen ja Neuvostoliiton yhteistyön edistys on auttamatta vanhentunutta lakitekstiä, ja sen ymmärtää jokainen, mutta sillä ei voida hämärtää sitä tosiasiaa, että Orpon—Purran hallitus Itä-Suomen, Oulun vaalipiirin kokoomuksen ja perussuomalaisten kansanedustajien siunaamana tulee laittamaan tämän Petolan kiinni. Se on surkeaa, se vaikeuttaa terveen luontoyhteyden luomista, se vaikeuttaa sitä luontomatkailua, se vaikeuttaa tutkimusta, elinvoimaa ja alueen kehitystä. Eihän tässä minun nähdäkseni ole mitään järkeä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+4.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-03-27T17:48:12,2025-03-27T17:50:41,Hyväksytty,1.1 2025_31_131,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aalto-Setälä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_132,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Pauli,Aalto-Setälä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin, että jokaista säästökohdetta kuuluu täällä vastustaa, mutta paljon järkevämpi ei voisi säästö olla. Metsähallitus ja Suomen ympäristökeskus ovat sitä mieltä, että tämä rahoittaminen voidaan valtion euroilla, kansalaisten euroilla päättää kahdesta syystä. Toinen on se, että ei ole enää tutkimusta Venäjän kanssa, ei ole mitään tutkimustoimintaa siellä. Sellaista ei voi suojella, mitä ei ole enää olemassa, ja se on myöskin vähiten käyty puisto. Jos Metsähallitus on sitä mieltä — kun me joudutaan valtiontaloudessa säästämään ja sitä tehostamaan, niin kuin tässä salissa on usein kuultu — että tämä on se kaikkein järkevin kohde, ja Suomen ympäristökeskus on sitä mieltä, niin kyllähän tuen sitä päätöstä. Olen perehtynyt tähän ja käynyt siellä myöskin ja olen kaikkien kansallispuistojen suuri ystävä. Siellä käy vähiten ihmisiä, ja nämä kaksi tutkijaa, jotka siellä ovat olleet, työllistetään muualle, joten väite siitä, että tämä johtaa työttömyyteen, ei pidä paikkaansa. Kun on laskettu kävijämäärien kautta hintaa, niin se on Suomen kallein puisto. On myös kolmas väite, että se ajetaan alas, ja sekään ei pidä paikkaansa. Ne rakennukset jäävät sinne, ja niille löytyy uudet tukijat, mutta Metsähallitus ja veroeurot eivät enää sitä tee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+4.aspx,fi,Pauli Aalto-Setälä,1504,2025-03-27T17:50:41,2025-03-27T17:52:04,Hyväksytty,1.1 2025_31_133,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Polvinen poissa. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_134,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä Ystävyyden puisto perustettiin vuonna 1990 aikana, jolloin Neuvostoliitto oli olemassa ja yhteistyötä harjoitettiin aktiivisesti. Tämä puisto perustettiin korvaamaan niitä luonnonsuojelualueiksi jääneitä metsäalueita näille alueille, kun työpaikkoja meni suojelualueiden takia ja sitten piti saada korvaavia työpaikkoja. Tämä kyseinen Petola perustettiin silloin ja uskottiin vakaasti, että se järjestää korvaavaa työtä tälle Kuhmon seudulle. Näin ei suinkaan käynyt kuin pieneltä osin, ja nyt se loppuu sitten kokonaan. Tietenkin Neuvostoliiton romahdettua ja Venäjän tilanteen muututtua vuonna 14 Krimin miehityksen jälkeen ja sitten vuonna 22, kun alkoi Ukrainan sota, tilannehan on mitä on, että yhteistyö itään päin loppuu. Ymmärrän kyllä siinä mielessä tämän perusteen, että nämä olosuhteet ovat muuttuneet niin rajusti, että tämä tarve tälle keskukselle on hävinnyt historian myötä. Sille me emme mahda mitään, mutta sille me kyllä voisimme tässä maassa mahtaa, että nämä hallitukset... Kuten Orpon hallitus on nyt tällä vaalikaudella osoittanut, miten se kohtelee näitä reuna-alueita, me saamme aina ihan liikuttavan kauniita puheenvuoroja täällä salissa kuunnella, miten Itä-Suomi huomioidaan. No, tässä on sitten yksi huomioinnin keino: pistetään luukut kiinni ja sulautetaan, hävitetään tämä paikka, ja sen jälkeen varmaan ollaan tyytyväisiä, että taas on tehty karhunpalvelus maaseudun ihmisille. Meille on kyllä hyviä lupauksia annettu, kotikuntaani Ilomantsiakin ja montaa muuta paikkaa koskien. Viimeinen kamala paikka oli viime maanantaina, kun valtiosihteeri Artjoki kävi meille kertomassa, että Palokin voimalaitos Heinävedellä pitää purkaa ja ruveta ennallistamaan ja sieltä viedään meiltä sähköntuotantokin pois. Onhan se nyt aivan käsittämätöntä hommaa, että seutukuntaa on lyöty oikein urakalla ensin tämän Venäjän kaupan loputtua ja sen jälkeen sitten valtiovalta on ruvennut meitä kurjistamaan, yhtäkään isoa tiehanketta ei ole tämän hallituksen aikana meille tullut. Kun ministereiltä asiaa täällä salissa kysyy, niin sieltä saa vastauksen, että Viitostietä on korjattu ja Savon rataa korjattu. Aivan oikein, näin on tapahtunut, hyviä rahoja on sinne mennyt, mutta näistä yksikään ei sijaitse Pohjois-Karjalan ja itäisen Suomen alueella. Se on aivan sama kuin perusteltaisiin Helsingin alueen parantamista New Yorkissa tapahtuvien investointien perusteella. Yhtä kaukaa haettuja esimerkkejä. Toivoisin, arvoisa puhemies, että tähän Itä-Suomen tilanteeseen aidosti tulisi nyt parannusta. Tämä Petola on vain hyvin, hyvin pieni — hyvin, hyvin pieni — asia, mutta tämäkin koituu näiden seutukuntien tappioksi, eikä korvaavia työpaikkoja tule. Ja kuten Kuhmon kaupungista tuossa hallituksen esityksessä hyvin käy ilmi, niin yli 50 prosenttia alueista on Metsähallituksen maita, ja niillä alueilla sitten pitäisi ihmisten elää ja tehdä työtä. Esimerkiksi Kuhmossa toimii Kuhmon saha, ja jos näitä alueita rauhoitetaan lisää, niin se tarkoittaa sitä, että tämä ansiokas, hyvä, erittäin arvokasta työtä tekevä, laadukas sahalaitos varmaan joutuu vaikeuksiin, kun puuvirta sahalle päin loppuu. Kun tällaisia uutisia meille tulee, niin kuin nyt on parhaillaan käsittelyssä, niin se tarkoittaa, että seutukunnan elinvoima vähenee. Jos ei luonnonvaroja tässä maassa saa käyttää suomalaisten elintason korottamiseksi ja tässä tapauksessa kuhmolaisten ja kainuulaisten elintason kohentamiseksi, olemme todella synkällä tiellä, ja sitä päivää minä en halua nähdä, että tällainen kehitys jatkuu. Toivon, arvoisa puhemies, että asiassa päästään eteenpäin ja todellinen kehitys Itä-Suomessa alkaa ja tämä Petolan asia hoidetaan niin, että se kompensaatio, mikä sieltä on tullakseen, tulee täysimääräisenä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-03-27T17:52:10,2025-03-27T17:55:55,Hyväksytty,1.1 2025_31_135,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_31_136,31/2025,2025-03-27,16.00,17.58,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Intouduin ottamaan toisen puheenvuoron, kun edustaja Aalto-Setälä tuossa niin ansiokkaasti kertoi, että se on hyvä homma, että tämä laitetaan kiinni tai että tämä muutos tulee. Minä jaan edustaja Aalto-Setälän ja myös edustaja Hoskosen ajatukset tästä tutkimusperusteesta ja yhteistyöstä. Se ei varmasti ole nykypäivää, siitä ollaan kyllä samaa mieltä. Mutta minun mielestäni kysymys on siitä, lähdetäänkö me kehittämään alueilla toimintaa johonkin toiseen suuntaan ja parantamaan sitä elinvoimaa vai ajetaanko sitä alas, koska tässähän ei ole kyse ainoastaan tutkimustoiminnasta, joka nyt luonnollisesti lähtee, vaan kyse on kompensaatioista aluetaloudelle. Eli siis kun sieltä ei sitä puuta saada liikkeelle samalla tavalla, kun siellä on suojelualueita, niin sitä on kompensoitu, ja nyt kun tämä laki viedään eteenpäin ja pois, niin silloinhan se kompensaatio jää saamatta. Olisin kyllä kiinnostunut tietämään, minkähänlaista kompensaatiota Kuhmo sitten voisi tulevaisuudessa saada ja millä tavalla sinne sitä elinvoimaa voidaan lisätä ja Itä-Suomeen yleensäkin. Mikä on se kehitys, vai laitetaanko sieltä vain yksitellen yksittäisillä lakiesityksillä toimintoja alas? Sehän, että ne kiinteistöt menevät uuteen omistukseen, takaa sen, että siellä voidaan ehkä jonkunlaista toimintaa harjoittaa, mutta ei me oikeasti tiedetä, mitä toimintaa sinne on tulossa, eikä sitä valtion päästä enää vahdita, kun se meidän kynsistä pois löysätään. Ihan viimeisimpänä pointtina, mikä minusta tähän olennaisesti liittyy, on se, että kun metsää hakataan, sitä metsää, millä Suomi elää ja mistä me saadaan puunmyyntituloja, erityisesti tuolta maakunnista ja Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueelta muun muassa, niin olisihan se reilua, että me saataisiin siitä myös hyötyjä. Ja kun puhun hyödyistä, niin tarkoitan sillä, että esimerkiksi sitten meidän alueen luontomatkailuun voitaisiin entistä enemmän panostaa, kun ihmiset sitä luontomatkailua selkeästi kaipaavat. Tähän toivon tulevaisuudessa joitain esityksiä, että tulisi muutakin kuin tämmöisiä surumielisiä, näivettäviä lakiesityksiä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2025+4.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-03-27T17:55:55,2025-03-27T17:57:50,Hyväksytty,1.1 2025_32_1,32/2025,2025-03-28,13.00,13.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Rikkomaton - kielletään eheytyshoidot>>>Kansalaisaloite KAA 6/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 4/2025 vp. Keskustelu asiasta päättyi 26.3.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Pekka Aittakumpu on edustaja Jaana Strandmanin kannattamana ehdottanut, että kansalaisaloitteeseen sisältyvä ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä hylätään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_32_2,32/2025,2025-03-28,13.00,13.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle luotonostajia ja luotonhallinnoijia koskevaksi lainsäädännöksi ja laiksi arvopaperimarkkinalain 7 luvun 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 208/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 5/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 5/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu. Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_32_3,32/2025,2025-03-28,13.00,13.20,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle luotonostajia ja luotonhallinnoijia koskevaksi lainsäädännöksi ja laiksi arvopaperimarkkinalain 7 luvun 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 208/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Esittelen talousvaliokunnan mietinnön hallituksen esityksestä laiksi luotonostajista ja luotonhallinnoijista. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Ehdotuksessa säädettäisiin luottolaitoksen myöntämän järjestämättömän luoton ostajia sekä ostajien puolesta toteutettavaa tällaisen luoton hallinnointia koskevista vaatimuksista. Luotonostajan velvollisuutena olisi ilmoittaa velalliselle luottolaitoksen myöntämän järjestämättömän luoton siirtämisestä sekä nimetä luotonhallinnoija hallinnoimaan... [Hälinää — Puhemies koputtaa] [Puhemies Jussi Halla-aho: Edustaja Puisto, odotatteko hetken. — Pyytäisin käymään kaikki muut keskustelut salin ulkopuolella, kiitos. — Olkaa hyvä, edustaja Puisto.] Kiitos, puhemies! — ...kuluttajalle myönnettyä luottoa. Luotonostajan puolesta toteutettava luotonhallinnointitoimintojen suorittaminen edellyttäisi Finanssivalvonnan myöntämää toimilupaa. Ehdotettu laki sisältäisi säännökset luotonhallinnoijan toimiluvan myöntämisedellytyksistä ja toimilupahakemuksen käsittelystä, velallisen varojen hallussapidosta, Finanssivalvonnan ylläpitämästä luotonhallinnoijien luettelosta, luotonhallinnointisopimuksesta, luotonhallinnointia koskevien tietojen säilyttämisestä sekä luotonhallinnointitoiminnon ulkoistamisesta. Taustalla on pyrkimys vähentää järjestämättömien luottojen osuuksia pankkien taseissa Euroopassa ja näin minimoida niistä pankkisektorille aiheutuvia riskejä. Laeilla pantaisiin täytäntöön luotonhallinnoijia ja luotonostajia koskeva direktiivi. Kansalliseen lainsäädäntöön tulee sisällyttää direktiivin edellyttämät säännökset luotonostajia ja luotonhallinnoijia koskevista vaatimuksista. Lisäksi ehdotetaan arvopaperimarkkinalakiin muutosta, jolla täydennettäisiin aiempaa niin kutsutun avoimuusdirektiivin muutosdirektiivin täytäntöönpanoa. Luotonhallinnointipalveluja saisi toisessa Eta-valtiossa myönnetyn toimiluvan nojalla tarjota Suomessa. Lisäksi säädettäisiin ehdotetun lain mukaisen toimiluvan saaneen luotonhallinnoijan ilmoitusvelvollisuudesta, kun se aikoo tarjota luotonhallinnointipalveluja toisessa Eta-valtiossa, sekä Finanssivalvonnan tällaisessa tapauksessa noudattamasta menettelystä. Ehdotuksen mukaan luotonostajan on nimettävä luotonhallinnoija luotonhallinnointitoimia varten, kun on kyse kuluttajalle myönnetystä luotosta. Eta-alueen ulkopuolelle sijoittautuneen luotonostajan on nimettävä itselleen Eta-alueelle sijoittautunut edustaja hoitamaan luotonhallinnointitehtäviä. Vastaavasti luottolaitos voisi siirtää järjestämättömän luoton Eta-alueen ulkopuoliselle luotonostajalle vain, jos tämä on nimennyt itselleen Eta-alueelle sijoittautuneen edustajan. Ehdotetun sääntelyn lähtökohtana on, että NPL-direktiiviä pidemmälle meneviä kansallisia velvoitteita ei esitetä ja direktiivin mahdollistama kansallinen liikkumavara pyritään hyödyntämään täysimääräisesti. Täten direktiiviä ei sovellettaisi asianajajiin silloin, kun ne harjoittavat luotonhallinnointitoimia osana ammattiaan. Luotonhallinnoijiin ei myöskään sovellettaisi rahanpesulain velvoitteita, ja niiden velvollisuus ilmoittaa tietoja positiiviseen luottotietorekisteriin rajattaisiin tilanteisiin, joissa ilmoitettavasta luottosopimuksesta johtuvat luotonantajan oikeudet ovat ehdotetun sääntelyn mukaisesti siirtyneet kyseiselle luotonhallinnoijalle. Valiokunta pitää linjauksia perusteltuina. NPL-direktiivin mukaan luotonhallinnointitoiminnan harjoittaminen edellyttää toimivaltaisen viranomaisen myöntämää toimilupaa. Toimilupa voidaan myöntää oikeushenkilölle, jonka sääntömääräinen kotipaikka on Suomessa. Myöntämisen edellytyksiä ovat toimiluvan hakijan johdon hyvämaineisuus, luotettavuus ja osaaminen, toimivat hallinto- ja ohjausjärjestelmät ja sisäinen valvonta sekä velallisen suojaamista koskevat toimintaperiaatteet. Valiokunta toteaa, että toimilupavaatimus ja toimiluvan edellytykset perustuvat luotonhallinnoijia ja luotonostajia koskevan direktiivin säännöksiin, jotka eivät mahdollista kansallista liikkumavaraa. Toimiluvan myöntämiseen ei liity harkinnanvaraa, joten toimilupa on myönnettävä direktiivin mukaisten edellytysten täyttyessä. NPL-direktiivin 23 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on säädettävä asianmukaisista hallinnollisista seuraamuksista ja korjaavista toimenpiteistä. Direktiivin reunaehdot huomioiden hallitus esittää, että luotonostajaa ja -hallinnoijaa koskevien säännösten rikkomisesta voidaan määrätä Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:ssä tarkoitettu hallinnollinen seuraamusmaksu ja lievemmiksi arvioiduista laiminlyönneistä ja rikkomuksista lain 38 §:ssä tarkoitettu rikemaksu. Finanssivalvonnasta annetussa laissa myös säännellään yksityiskohtaisesti rikemaksun ja seuraamusmaksun määrästä ja määräytymisestä. Seuraamus ja sen suuruus perustuvat kokonaisharkintaan. Tarvittaessa Finanssivalvonta voi myös rajoittaa toimiluvan mukaisen toiminnan laajuutta tai luotonhallinnoijan johdon toimintaa. Toimiluvan peruuttaminen on näissä tilanteissa viimesijainen toimenpide. Valiokunta pitää ehdotettuja seuraamuksia perusteluineen asianmukaisina. Luotonhallinnointi kuuluu ehdotetun sääntelyn piiriin siltä osin kun kyse on luottolaitosten luotoista, jotka on EU:n vakavaraisuusasetuksen mukaisesti luokiteltu järjestämättömiksi luotoiksi. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että Finanssivalvonta olisi näiden luottojen osalta toimivaltainen viranomainen. Muilta osin sovellettaisiin voimassa olevaa sääntelyä, jonka mukaan toimivaltainen viranomainen on Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Luotonostajia ja luotonhallinnoijia koskevan ehdotuksen 19 §:n mukaan luotonhallinnointia koskevat tiedot on säilytettävä vähintään viisi ja enintään kymmenen vuotta luotonhallinnointisopimuksen päättymisestä. Valiokunta toteaa, että kymmenen vuoden säilytysaika on tietojen luonne huomioiden liian pitkä, ja ehdottaa säilytysajaksi viittä vuotta. Valiokunta pitää tärkeänä, että esityksessä ei ehdoteta NPL-direktiivin vaatimuksia pidemmälle meneviä kansallisia lisävelvoitteita ja direktiivin mahdollistama liikkumavara hyödynnetään täysimääräisesti. Hallituksen esityksessä sääntelyn voimaantulolle ei ehdoteta siirtymäaikaa. NPL-direktiivin soveltaminen on alkanut jo 30. joulukuuta 2023, joten direktiivin täytäntöönpano on merkittävästi myöhässä. Komissio on maaliskuussa nostanut EU:n tuomioistuimessa Suomea vastaan rikkomuskanteen direktiivin täytäntöönpanon laiminlyönnistä, ja ehdotetut säännökset tulee saada voimaan mahdollisimman pian. Tarkastelimme siirtymäaikanäkökohtaa vielä valiokunnan jatkokuulemisessa, ja asiantuntijalausunnoissa esitetyt huolet huomioiden valtiovarainministeriö esittää lisäselvityksessään sääntelyn voimaantulolle kuuden kuukauden siirtymäaikaa. Näin voidaan varmistaa hallittu siirtyminen uuteen toimilupajärjestelmään niin, ettei luotonhallinnointitoimintoja jouduta uuden sääntelyn vuoksi keskeyttämään tai siirtämään. NPL-direktiivin tehokkaan täytäntöönpanon takia ja direktiivin täytäntöönpanoon liittyvän rikkomuksen minimoimiseksi siirtymäsäännösten tulee olla mahdollisimman tarkasti rajattu sekä ajallisesti että asiallisesti. Hyvä puhemies! Mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2025+4.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-03-28T13:03:11,2025-03-28T13:10:28,Hyväksytty,1.1 2025_32_4,32/2025,2025-03-28,13.00,13.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle luotonostajia ja luotonhallinnoijia koskevaksi lainsäädännöksi ja laiksi arvopaperimarkkinalain 7 luvun 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 208/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_32_5,32/2025,2025-03-28,13.00,13.20,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle luotonostajia ja luotonhallinnoijia koskevaksi lainsäädännöksi ja laiksi arvopaperimarkkinalain 7 luvun 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 208/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos valiokunnan puheenjohtaja Puistolle mietinnön esittelystä. Jatkossa siis luotonostajan velvollisuutena olisi ilmoittaa velalliselle luottolaitoksen myöntämän järjestämättömän luoton siirtämisestä. Sääntelyn tavoitteena on edistää järjestämättömien luottojen jälkimarkkinoita sekä lisätä niiden kysyntää ja markkina-arvoa. Puhemies! Esitys on perusteltu, mietintö perusteellinen — esitystä on helppo kannattaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2025+4.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-03-28T13:10:30,2025-03-28T13:10:56,Hyväksytty,1.1 2025_32_6,32/2025,2025-03-28,13.00,13.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle luotonostajia ja luotonhallinnoijia koskevaksi lainsäädännöksi ja laiksi arvopaperimarkkinalain 7 luvun 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 208/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_32_7,32/2025,2025-03-28,13.00,13.20,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle luotonostajia ja luotonhallinnoijia koskevaksi lainsäädännöksi ja laiksi arvopaperimarkkinalain 7 luvun 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 208/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 5/2025 vp,"Kiitos, arvokas puhemies! Vakaa ja toimiva rahoitusjärjestelmä on keskeinen osa yhteiskunnan turvallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Tämän hallituksen esityksen tarkoituksena on saattaa kansallisesti voimaan luotonostajia ja luotonhallinnoijia koskeva EU-direktiivi. Tavoitteena on edistää järjestämättömien luottojen jälkimarkkinointia ja siten vähentää pankkisektorin riskejä. Pienemmät riskit tarkoittavat vakaampia rahoitusmarkkinoita ja sitä kautta parempaa turvaa myös suomalaiselle luotonottajalle ja veronmaksajalle. Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki luotonostajista ja luotonhallinnoijista. Lisäksi muutetaan useita muita, rahoitusmarkkinoita koskevia lakeja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun pankki siirtää järjestämättömän luoton eteenpäin, sen hallinnointi siirtyy taholle, jolla on siihen toimilupa ja selkeät vastuut. Kuluttajaluottojen osalta luotonostajan on aina nimettävä luotonhallinnoija. Pidän erityisen tärkeänä sitä, että kuluttajien oikeudet ja tietosuoja varmistetaan myös siinä vaiheessa, kun luotto siirtyy toisen osapuolen hallintaan. Vastuullinen luotonhallinta ei ole vain tekninen kysymys. Se liittyy ihmisten arkeen, maksukykyyn ja kohtuullisiin maksujärjestelyihin. Arvoisa herra puhemies! Suomi käyttää tässä lainsäädännössä direktiivin mahdollistamaa kansallista liikkumavaraa viisaasti. Rahanpesulainsäädännön velvoitteet ja luottotietorekisterin ilmoitusvelvollisuudet on rajattu vain olennaisiin tilanteisiin, mikä pitää järjestelmän kevyenä mutta samalla tehokkaana. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten sääntelyä voidaan tehdä kohdennetusti ilman tarpeetonta hallinnollista taakkaa. Esityksellä selkeytetään vastuuta, vahvistetaan kuluttajansuojaa ja lisätään rahoitusmarkkinoiden avoimuutta. Luotonhallinnoijan toimilupaan ja valvontaan liittyvät säännökset varmistavat sen, että alalla toimivat vain rehelliset ja luotettavat toimijat. Lisäksi kuluttajansuojalakiin ja perintölainsäädäntöön tehtävät muutokset parantavat velallisten asemaa entisestään. Arvoisa herra puhemies! Tämänkaltaiset esitykset ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka kansallinen lainsäädäntö voi samanaikaisesti noudattaa eurooppalaisia linjauksia ja ottaa huomioon suomalaisen yhteiskunnan erityispiirteet. Direktiivin toimeenpano tapahtuu nyt määrätietoisesti ja ajallaan. Se lisää vakautta rahoitusmarkkinoille ja turvaa suomalaisen velallisen oikeuden myös silloin, kun taloudellinen tilanne on vaikea. Kannatan hallituksen esitystä talousvaliokunnan antamilla muutosesityksillä. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-03-28T13:10:56,2025-03-28T13:14:26,Hyväksytty,1.1 2025_32_8,32/2025,2025-03-28,13.00,13.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle luotonostajia ja luotonhallinnoijia koskevaksi lainsäädännöksi ja laiksi arvopaperimarkkinalain 7 luvun 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 208/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_32_9,32/2025,2025-03-28,13.00,13.20,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle luotonostajia ja luotonhallinnoijia koskevaksi lainsäädännöksi ja laiksi arvopaperimarkkinalain 7 luvun 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 208/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä edellä edustajakollegat ovat hyvin kuvanneet tätä lain sisältöä, ja haluan kiittää tietysti talousvaliokunnan taitavaa puheenjohtajaa, edustaja Puistoa sekä mietinnön esittelystä että hyvästä työstä valiokunnassa. Eduskunta voi varmasti nyt hyvillä mielin tässä ensimmäisessä käsittelyssä hyväksyä tämän lakiesityksen sisällön mietinnön mukaisena. Edustajat Koponen ja Hänninen myös hyvin avasivat sitä, mistä tässä konkreettisessa esityksessä on kyse, mutta, arvoisa puhemies, parilla sanalla haluaisin liittää tämän laajempaan yhteyteen eli siihen, että näillä käytännön EU-lainsäädännön toimeenpanoilla, joita tässäkin nyt ollaan direktiivin osalta tekemässä, rakennamme eurooppalaista toimivaa pääomamarkkinaa niin, että Euroopasta tulee taloudellisesti kilpailukykyisempi, huolehdimme siitä, että saamme houkuteltua maanosaamme yksityisiä investointeja, ja toimivalla pääomamarkkinaunionilla varmistamme sen, että hyödynnämme myös oman maanosamme sijoituspotentiaalin täysimääräisesti. Tämä on erittäin tärkeää tilanteessa, jossa geopoliittinen tilanne on kiristynyt, ja meillä on myös kauppapoliittisesti tilanne, jossa tällainen globaali kauppasota uhkaa, ja jotta Eurooppa näissä maailmanpolitiikan myrskyissä selviää, kilpailukyvystämme huolehtiminen on nyt ensiarvoisen tärkeää. On tietysti tärkeää, että jo aikaansaadut eurooppalaiset lainsäädäntöhankkeet, jotka tätä tavoitetta edistävät, pannaan joka puolella tehokkaasti toimeen mutta myös että teemme yhdessä määrätietoista työtä, jotta entisestään tämä työ pääomamarkkinaunionin kehittämiseksi etenee. Mutta tosiaan, arvoisa puhemies, hyvillä mielin varmasti voimme nyt hyväksyä talousvaliokunnan mietinnön mukaisesti tämän lain sisällön. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2025+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-03-28T13:14:26,2025-03-28T13:16:38,Hyväksytty,1.1 2025_32_10,32/2025,2025-03-28,13.00,13.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja sähköntoimitussopimusten vertailuvälineestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 197/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 4/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu. Edustaja Anna-Kristiina Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_32_11,32/2025,2025-03-28,13.00,13.20,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja sähköntoimitussopimusten vertailuvälineestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 197/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinnitän hallituksen esityksessä erityisesti huomiota tämän lakiesityksen 54 b §:ään ”Käytettävissä olevan jakeluverkonhaltijan kapasiteetin ilmoittaminen”. Tämän pykälän mukaan jakeluverkonhaltijan on julkaistava verkkosivustollaan kolmen kuukauden välein selkeät ja läpinäkyvät tiedot käytettävissä olevasta jakeluverkkonsa ja suurjännitteisen jakeluverkkonsa kapasiteetista sekä perusteet tämän kapasiteetin laskemiseksi. Käytettävissä oleva kapasiteetti on ilmaistava olemassa olevien ja mahdollisten verkon käyttäjien tarpeet huomioiden riittävän tarkalla maantieteellisellä tarkkuudella. Pykälä jatkuu sivulauseella ”jos julkaisu ei vaaranna yleistä turvallisuutta tai tietojen luottamuksellisuutta”. Julkaisussa on kuitenkin kerrottava mahdollisuudesta joustavaan liityntään siirtorajoitusten alaisilla alueilla. Arvoisa puhemies! Pitääkö olla huolissaan tästä 54 b §:stä, jolla velvoitetaan käytettävissä olevan jakeluverkonhaltijan kapasiteetin ilmoittamisesta? Se siis velvoittaisi sähköverkkoyhtiöt kolmen kuukauden välein päivittämään kapasiteettitietonsa julkisesti internetiin. Kyseinen pykälä huolestuttaa laaja-alaisen vaikuttamisen näkökulmasta, koska sehän tuo verkkojen kapasiteettitiedot julkisesti saataville mahdollisia vaikuttamistoimia suunnitteleville ja on sikäli ristiriidassa kriittisen infran suojaamiseen tekemämme työn kannalta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2025+5.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-03-28T13:17:08,2025-03-28T13:18:56,Hyväksytty,1.1 2025_32_12,32/2025,2025-03-28,13.00,13.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Seuraava täysistunto,Tämä täysistunto on päättynyt. Hyvää viikonloppua!, ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_33_1,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Nyt annetaan vastaus edustaja Eveliina Heinäluoman ynnä muiden välikysymykseen VK 2/2025 vp hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson vastauksen ja edustaja Eveliina Heinäluoman puheenvuoron jälkeen välikysymyskeskustelu käydään etukäteen varattujen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Aluksi pidetään yksi ryhmäpuheenvuorokierros, jossa puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Muut ennakolta varatut puheenvuorot käytetään ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä, ja niiden pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_33_2,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen julkisen talouden tilanne on erittäin vaikea. Valtiontalous hakkaa joka vuosi yli kymmenen miljardia uutta velkaa veronmaksajien laskuun. On selvää, että seuraavakin hallitus joutuu toteuttamaan mittavia sopeutuksia, jotta velkaantuminen saadaan kuriin. Puolustusmenot, vanheneva väestö ja valtion velkaantuminen pakottavat säästöihin. Tällä hetkellä valtionvelan korkoihin menee rahaa tuhansia miljoonia euroja vuodessa, ja korkolasku on edelleen kasvussa. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Tästä erittäin haastavasta talouden tilanteesta huolimatta hallitus on varmistanut, että hyvinvointialueiden vuosittain kasvava rahoitustarve pystytään turvaamaan valtiontalouden kehyksiä rikkomatta. Tämän teemme, koska ihmisten palvelut on turvattava tänään ja tulevaisuudessa. Me haluamme, että hyvinvointialueet onnistuvat tehtävässään. Väestö ikääntyy, ja palvelutarve kasvaa. Siksi on ymmärrettävää ja välttämätöntä, että myös rahoitus kasvaa. Mutta tämäkään raha ei tule riittämään, jos palveluita ja palvelurakennetta ei uudisteta. Hyvä oppositio, te kritisoitte toistuvasti jokaista hallituksen esittämää toimea, jolla palveluita uudistetaan ja taloutta tasapainotetaan. [Vasemmalta: Leikkauksia!] Mitä te sitten ehdotatte tilalle, veronkorotuksia ja lisää velkaa? [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Arvoisa puhemies! Välikysymys sisältää virheellisiä väittämiä, jotka on syytä korjata heti aluksi. Hallitus ei ole tehnyt lisäleikkauksia soteen, vaan kyseessä ovat sopeutustoimet, joista on päätetty jo vuosi sitten. Hallitus ei myöskään ole romuttanut hoitoonpääsyä eikä heikentänyt vanhusten hoivaa. Väitteenne eivät perustu tosiasioihin, vaan faktat kertovat täysin päinvastaista. [Antti Kaikkonen: Vain lisätään rahaa!] THL julkaisi viime lokakuussa tutkimuksen asiakkaiden tyytyväisyydestä vanhuspalveluihin. Tutkimuksen keskeisenä havaintona todetaan, että asiakkaat ovat varsin tyytyväisiä saamiinsa vanhuspalveluihin ja lukuisat vanhuspalveluyksiköt saavat hyviä asiakasarvioita. Yli puolet kotihoidon ja yhteisöllisen asumisen sekä ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaista antoi saamalleen palvelulle arvosanaksi 9 tai 10 asteikolla 1—10. Todellisuus kuulostaa varsin erilaiselta kuin maalaamanne kauhukuvat, joissa palvelut on romutettu. [Vasemmalta: Ei vielä!] Vastaavasti juuri ennen välikysymystänne julkaistusta sosiaali‑ ja terveysministeriön selvityksestä sosiaali‑ ja terveydenhuollon järjestämisestä käy ilmi, että hyvinvointialueet ovat onnistuneet järjestämään sote-palvelut yhdenvertaisemmin ja lainmukaisemmin kuin kunnat. Hyvinvointialueiden ensimmäisen kahden toimintavuoden aikana moni asia on mennyt parempaan suuntaan. [Ben Zyskowicz: Olkaa tyytyväisiä!] Perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsy on nopeutunut, henkilöstöpula on helpottanut, ja digitaaliset palvelut ovat yleistyneet. Kiireelliseen ja päivystykselliseen hoitoon pääsy toimii kaikkialla Suomessa hyvin. Perusterveydenhuolto sekä palveluiden yhdenvertaisuus ja integraatio ovat parantuneet aiempaan verrattuna. Oppositio puhuu mielellään jättiläismäisistä leikkauksista, mutta todellisuudessa hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa joka vuosi. Tämän vuoden rahoitus on peräti 2,2 miljardia euroa edellisvuotta suurempi. [Välihuutoja vasemmalta] Hyvinvointialueiden rahoitus ei siis tule sopeutustoimenpiteiden seurauksena laskemaan tämän vuoden tasosta. [Ben Zyskowicz: Eikä ensi vuonna eikä seuraavana!] Päätetyt sopeutustoimet ovat suuruusluokaltaan alle prosentin hyvinvointialueiden kokonaisrahoituksesta, ja korostan vielä, että hyvinvointialueiden rahoitus tulee kasvamaan myöskin ensi vuonna. Arvoisa puhemies! Hallitus on vastannut väestön ikääntymisestä seuraaviin haasteisiin useilla eri toimilla. Ikääntyneiden palveluita kehitetään siten, että palvelutarpeiden syntymistä sekä tarvetta siirtyä raskaampiin palveluihin ehkäistään. Samalla ennaltaehkäisevän työn ja liikunnan merkitys huomioidaan. Hallituksen ohjelmassa on varattu ikäihmisten toimintakyvyn, kotona pärjäämisen ja omaishoitajien tukemiseen vuosille 24—27 yhteensä 27 miljoonaa euroa. Tänä vuonna käynnistyy kuusi valtionavustuksilla rahoitettua omaishoitajien hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävää hanketta. Omaishoitajilta ei siis leikata, vaan omaishoitoon panostetaan aikaisempaa enemmän. [Timo Heinonen: Oikein, se on inhimillistä!] Palvelujen kattavuutta lisätään myös teknologiaa hyödyntäen. THL on julkaissut maaliskuussa tutkimusraportin, jossa on arvioitu teknologisten ratkaisujen vaikuttavuutta. Hyvinvointialueilla on jo kotihoidossa täydentävänä palveluna käytössä erilaisia teknologioita, jotka kotikäyntien lisäksi tukevat asiakkaiden kotona asumista. Ne voivat liittyä esimerkiksi lääkkeiden annosteluun tai turvallisuuden varmistamiseen. Jälkimmäisestä tutuin ja pisimpään käytössä ollut on turvaranneke tai ‑puhelin. Kyse on siitä, että arjessa hyvin toimineita ratkaisuja otettaisiin käyttöön hyvinvointialueilla hieman nykyistä laajemmin. Asiakkaiden tarpeet luonnollisesti huomioidaan, eli kaikille teknologian käyttäminen ei sovellu. Mutta uusi asia tämä ei ole siinäkään mielessä, että myös edellinen hallitus yritti tuoda teknologiaa osaksi kotiin vietäviä palveluita. [Välihuutoja vasemmalta] Nytkö te vastustatte? [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Vammaispalvelulain osalta soveltamissäännöstä täsmennettiin siten, että vammaispalvelulaki säilytetään vammaisille henkilöille kohdennettuna erityislakina, mikä oli myös lain alkuperäinen tarkoitus. Vastaavan kaltainen rajaus sisältyi myös alkuperäiseen ministeri Kiurun johdolla viime hallituskaudella valmisteltuun esitykseen. [Ben Zyskowicz: Ei voi olla totta!] Rajauksen poistamisen vuoksi lisättiin talousarvioon eduskuntakäsittelyn yhteydessä laskennallinen määräraha, kun perustuslakivaliokunta edellytti sääntelyyn täsmennyksiä, mutta elämänvaihesääntelyn täsmentäminen ei ollut mahdollista valiokunnassa. Täsmennyksen jälkeen tämä laskennallinen lisäys voidaan poistaa. Sääntelyllä ei ole vaikutusta lainmukaisiin palveluihin, vaan kyse on soveltamisalan täsmennyksestä vastaamaan lain alkuperäistä tarkoitusta perustuslakivaliokunnan asettamilla reunaehdoilla. Lastensuojelun osalta lastensuojeluyksiköiden henkilöstömitoitus muutetaan lapsikohtaiseksi, kun se nyt on yksikkökohtainen. Päivystysvelvoitetta joustavoitetaan siten, ettei päivystystä tarvitsisi olla viikonloppuisin kahdessa vierekkäisessä yksikössä, vaan toinen yksiköistä voisi hoitaa sen. Sosiaalityötä ja hoivaa sijoitetuille lapsille ei siis vähennetä, eikä mitoitus yksittäisen lapsen kohdalla muutu, vaan ainoastaan yliresursointia puretaan sieltä, missä sitä on, eikä palveluiden saatavuus heikkene. [Suna Kymäläinen: Meillä ei ole yliresursointia!] Sosiaalihuoltolain laajemmassa uudistuksessa on kyse siitä, että yksityiskohtaista palvelukohtaista sääntelyä kevennetään ja järjestämisvastuu tarkentuu uusiin, isompiin ja selkeämpiin asiakaslähtöisiin palvelukokonaisuuksiin, joiden puitteissa hyvinvointialueella on nykyistä joustavampi mahdollisuus järjestää ja organisoida henkilön ja hänen perheensä tarvitsema yksilöllinen tuki. Uudistettu muotoilu korostaa hyvinvointialueen vastuuta järjestää henkilön tarvitsema yksilöllinen sosiaalihuollon vastuulle kuuluva tuki ja apu mutta jättää keinot siihen aikaisempaa joustavammiksi. Vuosi sitten keväällä päätettyjen lisäsopeutusten osalta 75 miljoonaa euroa kuuluu opetus‑ ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Sopeutustoimia valmistellaan normaalissa talousarvioprosessissa. [Ben Zyskowicz: Se ei käy!] Tavallisesti päätös tehtäisiin vasta budjettiriihen yhteydessä. Hallitus on kuitenkin halunnut nopeuttaa aikataulua niin, että päätökset pyritään tekemään kehysriihen aikoihin. Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä korostaa, että monissa jo tehdyissä ja tekeillä olevissa päätöksissä on kyse siitä, että hallitus mahdollistaa asioiden järkevämmän tekemisen. Tämä tuo myös säästöjä mutta ei heikennä palveluita ja on aivan keskeistä henkilöstöpulankin ratkaisemisen kannalta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-04-02T14:01:36,2025-04-02T14:10:50,Hyväksytty,1.1 2025_33_3,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinäluoma, kymmenen minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_4,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Elämme epävakaita aikoja. Turvallisuus on meille suomalaisille entistä tärkeämpää. Olemme yli puoluerajojen voineet olla pitkälti yksimielisiä maamme ulkoisen turvallisuuden keskeisistä kysymyksistä. Mutta kokonaisturvallisuus tarkoittaa myös sisäistä turvallisuutta, yhteiskuntamme rauhallisuutta ja kriisinsietokykyä. Laajan turvallisuuden ytimessä on kansalaisten yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus. Hallitus on kuitenkin kaudellaan lisännyt politiikallaan epävarmuutta ja heikentänyt monien suomalaisten uskoa tulevaisuuteen. Luottamus hallituksen kykyyn turvata tasa-arvoinen hoitoonpääsy on romahtanut. Hallitus on leikannut ankarasti hyvinvointiyhteiskunnan ydinpalveluista, kuten sosiaali‑ ja terveydenhuollosta. Myös koulutukseen on kohdistettu isoja leikkauksia, vaikka sen piti olla erityissuojeluksessa. [Ben Zyskowicz: Ja lisää rahaa!] Hallitus on heikentänyt merkittävästi työelämän yhteistyörakenteita ja vaikeuttanut palkansaajien asemaa. Kaikkiaan hallituksen saldona on tähän mennessä eurooppalaisittain ennätystyöttömyys, heikkenevä koulutusjärjestelmä ja leikkauskierteeseen ajautunut sosiaali‑ ja terveyssektori. [Antti Lindtman: Melkoinen saldo!] Hallituksen arvovalinnat ovat eriarvoistaneet ihmisiä ja heikentäneet ihmisten osallisuutta yhteiskunnassa. [Sinuhe Wallinheimo: Maailman onnellisin kansa taas kerran!] Syrjäytyminen ja huono-osaisuus uhkaavat kasaantua, pienituloisuus ja jopa työssäkäyvien köyhyys lisääntyä. Hallituksen epäonnistuneesta talouspolitiikasta laitetaan maksamaan yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevat. Arvoisa puhemies! Sosiaali‑ ja terveyspalvelut ovat olleet toistuvasti hallituksen leikkausten kohteena. Jo hallitusohjelmassa palveluihin suunnattiin lähes puolentoista miljardin euron leikkaukset. Hallitus on romuttanut perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn. Hallituksen mielestä hoitoon sopii jonottaa kolme kuukautta aiemman kahden viikon sijaan. Hallitus on korottanut sosiaali‑ ja terveydenhuollon asiakasmaksuja kautta linjan. Korotukset ovat jopa 45 prosenttia. Hallitus vei päätösvallan hyvinvointialueilta ja karsi rajusti sairaaloiden päivystyksiä. Yöpäivystys päättyi esimerkiksi Salossa, Varkaudessa, Iisalmessa ja Oulaskankaalla. Palvelutasoa karsittiin esimerkiksi Kouvolassa ja Savonlinnassa. Hallitus on heikentänyt vanhustenhoivan laatua leikkaamalla ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitusta — näin siitäkin huolimatta, että asiantuntijoiden mukaan tämä tarkoittaa, että vanhusten oikeus ihmisarvoiseen elämään vaarantuu. Hallitus on nostanut lääkkeiden hintoja ja omavastuita. Pienituloisilla ihmisillä lääkerahat ovat pois jopa ruokarahasta. Sote-uudistus, joka viimein vuosien yrittämisen jälkeen saatiin tehtyä viime kaudella, mahdollistaisi nyt peruspalveluiden vahvistamisen ja kustannusvaikuttavien palveluketjujen rakentamisen. Näin saisimme myös hillittyä tulevaisuuden sote-kustannuksia ja parannettua suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Hallitus ei kuitenkaan suostu joustamaan hyvinvointialueiden alijäämien kattamisvelvollisuudesta vaan pakottaa ne lyhytnäköisiin säästöihin. Hyvinvointialueiden säästöremmin vuoksi säästöjä on jouduttu tekemään monista kohteista. Ihmisten arjen sujuvuudelle ja turvallisuudelle tärkeät lähi‑ ja peruspalvelut ovat heikentyneet, ja palveluiden saatavuus on huonontunut. Tämä ei todellakaan ollut sote-uudistuksen tarkoitus. Arvoisa puhemies! Hyvä hallitus, me olemme tänään keskustelemassa siitä, mitä teidän politiikkanne tarkoittaa tavallisille suomalaisille. Pääministeri Orpo, viime keväänä teidän hallituksenne linjasi sote-palveluihin aiemmin päätettyjen leikkausten lisäksi vielä 170 miljoonan euron lisäleikkaukset ja 75 miljoonan euron leikkaukset opetus‑ ja kulttuuriministeriöön. Helmikuun lopussa te lupasitte julkistaa lisäleikkausten sisällöt hyvissä ajoin ennen vaaleja. Ennakkoäänestys alue‑ ja kuntavaaleissa alkaa tänään. Te julkaisitte leikkauslistanne viime torstaina, ja olemme saaneet nyt alle viikon tulkita, mitä teidän listanne mahdollisesti tarkoittaa. Ja, arvoisa pääministeri, sen sijaan, että itse vastaisitte tänään täällä oppositiopuolueiden yhteiseen välikysymykseen, laitattekin ministeri Juuson vastaamaan teidän lupauksistanne. [Juho Eerolan välihuuto] Eikö teillä ollut kanttia itse vastata leikkauspolitiikkanne seurauksista? Ja kuulimmeko mitään opetus‑ ja kulttuuriministeriöön kohdistuvista leikkauksista? Hallitus on ilmoittanut, että päätöksiä leikkauksista tulisi kehysriihessä. Mutta mistä leikkaukset tehdään? Tähän asti te olette vähätelleet opetukseen ja kulttuuriin tehtyjä säästöjä vetoamalla siihen, kuinka pieniä summia on leikattu. Tiedämme kuitenkin, että leikkausten vaikutukset ovat paljon suurempia kuin itse asiassa annatte ymmärtää. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen leikkausten piti kohdistua aikuiskoulutukseen. Opettajien irtisanomiset ja lomautukset sekä opintolinjojen supistamiset vaikuttavat väistämättä myös oppivelvollisten koulutukseen. Kulttuurileikkaukset ja alvin nosto ovat johtaneet työttömyyden kasvuun, kulttuuritarjonnan alueelliseen heikkenemiseen ja kulttuurialan yleiseen taloudelliseen heikentymiseen — ja nyt siis lisäleikkaukset kaiken tämän päälle. Arvoisa hallitus, te suuntaatte uudet, yli 60 miljoonan euron leikkaukset sosiaalipalveluihin. Tämän lisäksi ne alkuperäiset 100 miljoonan euron säästöt sosiaalipalveluihin, joista lupasitte kyllä eduskunnalle tiedon, ovat edelleen hämärän peitossa. Te lykkäätte niitä eteenpäin, vaalien jälkeiseen aikaan, mutta ne ovat kyllä tulossa. Pääministeri Orpo, on selvää, että leikkauslistanne julkaisu oli suuri bluffi. Te pimitätte edelleen sosiaalihuollon säästöjä 100 miljoonan euron edestä ja suuntaatte vielä lisää säästöjä vanhuspalveluihin, vammaispalveluihin ja lastensuojeluun. Aivan uskomattomia arvovalintoja. Arvoisa puhemies! Muistammehan senkin, miten pääministeri lupasi ennen eduskuntavaaleja, ettei sotesta leikata, ja sen lupauksen arvo ja käytännön pitävyys on todellakin nähty. Nämä leikkaukset kohdistuvat suomalaisiin, tavallisiin kansalaisiin, jotka ovat näiden palveluiden käyttäjiä ja nyt siis leikkausten kohteita. Teidän viime viikolla päättämänne leikkaukset heikentävät erityisesti niiden ihmisten asemaa, jotka ovat yhteiskunnassa jo heikoimmilla. Listalta löytyy esimerkiksi yli 16 miljoonan euron vuosittainen leikkaus vanhusten kotipalveluista. [Sari Sarkomaan välihuuto] Onko teidän mielestänne vanhusten kotihoidossa todellakin jotain karsimisen varaa? Ja todella, tämä ei teille riitä, vaan näiden lisäksi tuotte myöhemmin, vaalien jälkeen, esitykset siitä, miten sosiaalipalveluista leikataan vielä 100 miljoonaa euroa lisää joka vuosi. Arvoisa puhemies! ”Hallituksen koulutusleikkaukset, leikkaukset hoitoon pääsystä, perusterveydenhuollon heikennykset, leikkaukset vanhusten ja vammaisten palveluista, leikkaukset lapsiperheiden tuesta ja lastensuojelusta sekä jatkuvasti kiristyvä säästöruuvi hyvinvointialueiden päätösvaltaan heikentävät suomalaisten hyvinvointia ja arjessa pärjäämistä. Hallituksen leikkaukset ovat kestämättömiä, mutta vaihtoehto on myös olemassa. Me voimme tehdä toisenlaisia arvovalintoja, joissa suojellaan hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimpiä palveluja. Tästä syystä katsomme, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.” [Oikealta: Montako ratkaisua kuultiin äsken? — Hälinää — Puhemies koputtaa]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2025-04-02T14:10:58,2025-04-02T14:21:31,Hyväksytty,1.1 2025_33_5,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Castrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_6,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Maaret,Castrén,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Talouden kantokyvystä huolehtiminen on keskeinen osa Suomen kokonaisturvallisuutta. Suomen hyvinvointiyhteiskunnan on seistävä tukevalla maaperällä, ei kasvavan velkavuoren päällä. Kokoomukselle taloudesta huolehtiminen tarkoittaa palveluista huolehtimista. Se tarkoittaa maksukykyä hankkia kehittyneempiä hoitomuotoja ja uusimpia lääkkeitä ja sitä, että henkilöstöä on käytössä riittävästi yhä kasvavaan palvelutarpeeseen. Vaikka hallitus on sopeuttamassa valtiontaloutta yhteensä yhdeksällä miljardilla eurolla, laitamme sote-palveluihin eli sairaaloille, vanhushoivaan ja vammaispalveluihin tänä vuonna yli kaksi miljardia euroa lisää rahaa. Lasten ja nuorten terapiatakuu tulee voimaan 1. toukokuuta. Kela-korvauksia suunnataan yli 65-vuotiaiden lääkärikäynteihin syyskuusta alkaen. Rehottanut vuokrabisnes on vihdoin saatu kuriin. Ja hyvinvointialueilla suunta kääntyy paremmaksi. Se kertoo hallituksen työstä. Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueilla on nyt alkanut kolmas vuosi. Kaikilla alueilla toiminta on saatu käyntiin ja vakiinnutettua. STM ja THL ovat omissa selvityksissään todenneet, että monet palvelut toimivat aiempaa paremmin. Aluevaltuutetut ja ammattilaiset ympäri Suomen kurovat nyt kiinni yli vuosikymmenen uudistusvajetta, joka vanhasta sote-mallista perittiin. Suomalaisten palveluiden turvaaminen ja parantaminen vaatii alueilla ja meillä eduskunnassa rohkeutta muuttaa asioita, jotka eivät toimi. Esimerkkinä Helsingissä Liikkuva hoitaja ‑palvelu eli LiiHo. Se käynnistyi muutama vuosi sitten ikääntyneiden hoivapalveluissa ja kotihoidossa. Liikkuva hoitaja liikkuu nimensä mukaisesti sinne, missä häntä kulloinkin tarvitaan. Tämä toimintamalli on ollut menestys: sillä on saatu vähennettyä palveluasumisen asiakkaiden tarpeettomia päivystyskäyntejä alle puoleen entisestä, vaikka asiakasmäärät ovat reilusti kasvaneet. Tai lääkeannostelurobotit, jotka ovat parantaneet tuhansien suomalaisten lääketurvaa ja tukevat ikäihmisten kotona asumista. Näiden ja lukuisten muiden kokeilujen tulokset kertovat, että teknologia parantaa ihmisten turvallisuutta sairaaloissa, vanhushoivassa aivan samalla tavalla kuten se on parantanut sitä liikenteessä tai meidän jokaisen kotona. Kyse ei ole siitä, että ihmiset korvattaisiin laitteilla. — Edustaja Lindtman, ei siis etäsuihkuttamista. — Kyse on siitä, että teknologian avulla vapautetaan ihminen ihmiselle: [Ben Zyskowicz: Oikein!] jotta hoitaja ehtii pysähtyä viereesi; [Välihuutoja vasemmalta] jotta lääkäri ehtii kuunnella ja katsoa sinua silmiin; jotta kirurgi näkee paremmin, mitä hän on leikkaamassa. Voin vuosikymmenien lääkärinkokemuksella sanoa, että juuri teknologia auttaa meitä ammattilaisia auttamaan sinua paremmin. Arvoisa puhemies! Se, että hallitus uudistaa sosiaali‑ ja terveysalan ammattilaisten työnjakoa, purkaa työtä haittaavia normeja ja lisää teknologian käyttöä, on täysin välttämätöntä. Sote-palvelut eivät ole museoesine, jossa mikään ei saa muuttua, vaikka maailma ympärillämme muuttuu. Pelkästään ikääntyneiden palveluihin tullaan tarvitsemaan toistakymmentätuhatta lisäammattilaista tulevina vuosina. [Välihuuto vasemmalta] Oppositio pelottelee ihmisiä sillä, että teknologian lisääminen tarkoittaisi satavuotiaille ihmisille läppäreitä hoitajien sijaan. Tosiasiassa teknologian hylkääminen tarkoittaisi, että tulevaisuudessa tuhannet ihmiset jäisivät vaille tarvitsemaansa hoivaa. Se ei ole hallitukselle vaihtoehto. Arvoisa puhemies! On melkein irvokasta, että oppositio kyllä mielellään omisi omaksi ansiokseen kaiken sen hyvän, mitä sote-uudistuksesta on seurannut, mutta syyttää hallitusta kaikista uudistukseen liittyvistä haasteista, kuten heidän itse rakentamastaan rahoitusmallista. Välikysymyksessä todetaan, että suomalaiseen perinteeseen kuuluu, että ei pidä luvata sellaista, mitä ei voi pitää. Tähän syyllistyvät hallituksen sijaan oppositiopuolueet. Tässä salissa ainoastaan hallitus on rehellisesti tarjonnut uskottavan vaihtoehdon suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi. Välikysymys on kuin satumaailmasta, jossa todellisuuden lait eivät päde. Sadussa meillä on loputtomasti pätevää henkilöstöä ja loputtomasti rahaa. Synkkä velkavuori ja henkilöstöpula on taiottu unohduksiin, ja ainoa uhka satumetsän rauhalle on ilkeä hallituspeikko. Tällainen satu on varmasti vetävä tupailloissa ja vaaliteltoilla, mutta suomalaisten sosiaali‑ ja terveyspalveluita sillä ei turvata. Kokoomus haluaa, että Suomi on rohkea hoivan ja hoidon kehityksen kärkimaa, sillä suomalaiset ansaitsevat sen. Kokoomuksen viesti suomalaisille on: tämä on tehtävissä. [Ben Zyskowicz: Juuri näin! — Oikealta: Ei sote-palvelut vaan satupalvelut!]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Maaret Castrén,911822,2025-04-02T14:21:39,2025-04-02T14:26:49,Hyväksytty,1.1 2025_33_7,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. [Hälinää — Puhemies koputtaa] — Edustaja Huhtasaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_8,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on sitoutunut päätöksiin, jotka tähtäävät talouden kestävyyteen ja hyvinvointivaltion tulevaisuuden varmistamiseen. Hullu mies Huittisista syö enemmän kuin tienaa. Niin on Suomikin tehnyt ja tekee edelleen. Jotain rajaa on kuitenkin vedettävä, jotta hyvinvointivaltiolla olisi tulevaisuus. Talouden sopeuttaminen on välttämätöntä. Sotessa haluamme tehostaa toimintaa ja suunnata resurssit sinne, missä niitä kipeimmin tarvitaan. [Aki Lindén: Niin kuin kotihoito!] Hallitus on linjannut sosiaali‑ ja terveydenhuollon sopeuttamistoimien toteuttamisesta. Lähtökohtana olivat hallitusohjelman ja vuoden 2024 kehysriihen mukaiset säästötavoitteet. Kyse ei siis ole uusista säästöpäätöksistä. [Vasemmalta: Lisäleikkauksia!] Perussuomalaiset ovat vuosia varoitelleet holtittomasta rahojen tuhlaamisesta toissijaisiin menoihin, kuten haittamaahanmuuttoon, ulkomaille, kehitysapuun ja ilmastoposeeraukseen. Nämä menot ovat muiden puolueiden mielestä olleet välttämättömiä, ja siksi joudumme korjaamaan taloutta enemmän, ja se tarkoittaa myös ikäviä päätöksiä. [Keskeltä: Leikkaatteko te nyt vai ette?] Perusopetuksesta emme leikkaa. Me panostamme sinne 200 miljoonaa lisää. Muut puolueet eivät ymmärtäneet eurovaluutan aiheuttavan hyvinvointitappiota. Muut puolueet eivät ymmärtäneet, että haittamaahanmuuton ihannointi törmää lopulta todelliseen betoniseinään. [Suna Kymäläinen: Onneksi nyt on hallitus, joka ymmärtää!] Te luulitte, että edellä mainitut tuovat rikkautta, mutta ne ovatkin aiheuttaneet runsasta valtion velkamäärän kasvattamista. Nyt me korjaamme teidän virheitänne ja maksamme teidän laskujanne. [Aki Lindén: Tarkoitatte kokoomusta varmaan!] Suomi kohtaa suuria haasteita. Väestö ikääntyy, ja resurssipula on todellisuutta. Tätä pulmaa me nyt ratkaisemme. Hallitus tarkastelee säästötoimia huolella, jotta ne eivät iskisi kaikista heikoimmassa asemassa oleviin. [Naurua vasemmalta] Perussuomalaiset haluavat, että säästöt kohdistetaan mahdollisimman paljon valtion toissijaisiin menoihin, [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] kuten paljon keskustelua herättäneeseen aluevaltuustoryhmien ryhmärahaan. Kummallista, että esimerkiksi keskusta ei ole kiitellyt hallitusta tästä säästöstä, vai harmittaako keskustaa se, että poliitikoille tulee vähemmän rahaa käyttöön? [Antti Kaikkonen: Me kiitämme!] Nyt ryhmärahalle tulee katto ja ryhmärahaa saa vain, mikäli alue ei ole alijäämäinen. Perussuomalaiset seisovat sen takana, että apu kohdistuu oikeisiin paikkoihin, esimerkiksi omaishoitajien tukeen. Leikkausten sijaan omaishoitoa vahvistetaan hallitusohjelman mukaisesti lukuisilla eri konkreettisilla toimenpiteillä ja rahallisilla panostuksilla, sillä me arvostamme niitä, jotka pitävät huolta läheisistään. Luottamus palveluihin on monille huolenaihe, ja ymmärrämme sen. Kun rahat käytetään järkevästi, luottamus kasvaa, sillä palvelut toimivat ja apu tavoittaa ne, jotka sitä tarvitsevat. Esimerkiksi kotihoidossa teknologian hyödyntäminen ja etäyhteydenpito eivät korvaa ihmisen läsnäoloa vaan täydentävät sitä. [Välihuutoja] Jos lyhyitä käyntejä pystytään osittain korvaamaan teknologialla ja matka-aikaa säästyy, hoitohenkilöstön työaikaa vapautuu pidempiin käynteihin toisaalla. Tämä on moderni tapa vastata kasvavaan tarpeeseen ja samalla säilyttää inhimillisyys. Te kritisoitte oppositiosta käsin teknologian käytön lisäämistä voimakkaasti, mutta yrititte samaa jo viime hallituskaudella. [Välihuutoja] Arvoisa puhemies! Älä koskaan usko, mitä poliitikko sanoo, vaan katso, mitä poliitikko tekee. [Välihuutoja] Sosiaalidemokraatit meuhkasivat täällä salissa ja kiristelivät hampaitaan pitkään Kela-korvausten osalta, mutta sitten kun tuli totuuden hetki, niin äänestää rätkäyttivät Kela-korvausten puolesta, [Oikealta: Ohhoh!] koska itsekin tiesivät sen olevan suomalaisten parhaaksi. Perussuomalaiset pitävät huolen, että apu priorisoidaan sinne, missä tarve on suurin, oli kyse sitten ikääntyneistä, lapsiperheistä tai muista apua kaipaavista. Me perussuomalaiset seisomme suomalaisen arjen ja työn puolella. [Puhemies koputtaa] Perussuomalaiset ovat rakentamassa Suomea, joka on oikeudenmukainen, vahva, terveistä perinteistä kiinni pitävä ja tulevaisuuteen katsova.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2025-04-02T14:26:57,2025-04-02T14:32:27,Hyväksytty,1.1 2025_33_9,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_10,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä hallitus, [Hälinää — Puhemies koputtaa] te maksatatte teidän epäonnistuneen talous‑ ja työllisyyspolitiikan kaikkein heikko-osaisimmilla suomalaisilla. Huomionarvoista tänään on, että suunta ei muutu. Päätöstenne takia peräti 100 000 ihmistä tippuu toimeentulotuelle. Työttömyys on noussut kymmenillätuhansilla, sosiaali‑ ja terveydenhuollon asiakasmaksuja on mennyt ulosottoon yli puoli miljoonaa, ihmisten hoitoonpääsyä on vaikeutettu venyttämällä sitä kahdesta viikosta peräti kolmeen kuukauteen. Lähes 20 000 suomalaista on joutunut odottamaan erikoissairaanhoitoa yli puoli vuotta. Häädöt ja asunnottomuus ovat kasvussa. Leipäjonot ovat pidempiä kuin vuosikymmeniin. Nämä kaikki ovat teidän päätöstenne tuloksia. Eivätkö edes nämä saa teitä avaamaan silmiänne? Vuoden päivät olette valmistelleet lisäleikkauksia. No, niistä lopulta löytyi pääministeri Orpon sanoin ”järkevä ja kohtuullinen paketti”. Päinvastoin järki ja kohtuus ovat tästä paketista kaukana. Leikkaatte vammaisilta, vanhuksilta ja lastensuojelusta, ja te kutsutte tätä järkeväksi ja kohtuulliseksi. SDP:n mielestä tämä on kaukana siitä. Tämä on järkyttävä ja kohtuuton paketti, pääministeri Orpo. No puhutaan nyt hieman näistä teidän arvovalinnoistanne. Ensimmäiseksi, miten voitte leikata vanhusten kotihoidosta? Tällä hetkellä liian harvat saavat hoitoa ja kotihoidon tilanne on äärettömän huolestuttava ympäri Suomen. Tästä huolimatta leikkaatte lähes 700 000 kotikäynnin verran kotihoidosta. Vaaditteko, että työntekijät venyvät entisestään, vaikka jo nyt uupuvat, vai jätetäänkö käynnit tekemättä, niin että yhä useampi jää odottamaan apua, jota ei nytkään saa? Pääministeri Orpo, me haluamme, että te otatte tosissanne tämän vanhustenhoidon kriisin ettekä puhu vanhusten hoidosta niin, että he olisivat vain desimaaleja tai desimaalit lillukanvarsia. Kyse on ihmisistä ja ihmisten turvallisuudesta ja avusta saada hoitoa kotona. Toiseksi, samaan aikaan kun te kasvatatte lapsiperheköyhyyttä ja lasten ja nuorten pahoinvointi lisääntyy, te päätitte leikata lastensuojelusta. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Tätä arvovalintaa on vaikea ymmärtää, saatikka hyväksyä. Kolmanneksi, saksenne iskevät myös vammaisten palveluihin. Aiotteko te vielä yrittää heikentää vammaisten ihmisten oikeuksia heidän palveluihinsa? Miten voitte säästää jälleen kaikista heikko-osaisimmilta, kun jo nyt heidän apunsa on riittämätöntä? Mutta mennään nyt siihen, mitä te jätitte meille kertomatta. Piditte kiinni 100 miljoonan säästöistä sosiaalihuoltoon. Lisäksi piditte kiinni 75 miljoonan säästöistä opetukseen ja kulttuuriin. Mutta me emme täällä vieläkään tiedä, miten nämä säästöt aiotaan toteuttaa. Pääministeri Orpo, te lupasitte, että kaikki säästöt ovat tiedossa hyvissä ajoin ennen vaaleja. No, nyt ennakkoäänestys on jo alkanut. [Jenna Simulan välihuuto] Lupauksenne ei pitänyt. Jätitte niin eduskunnan kuin äänestäjät pimentoon näistä tulevista leikkauksistanne. Arvoisa puhemies! SDP:lle on selvää, ettei sosiaalipalveluista voi leikata. Se lisää kustannuksia, ja tekin, ministeri Juuso, sen tiedätte, mutta siitä huolimatta te, pääministeri, lykkäsitte nämä ministeri Juusolle toteutettaviksi. Tässä on kyse puhtaasti teidän kovista oikeistohallituksen arvovalinnoista. Pääministeri Orpo, eikö teiltä todella löytynyt euroakaan yritystuista, eikö edes varakkaimpien veronkevennyksistä? Miksi oluttölkinkin kolmen sentin veronkevennys meni vanhusten, vammaisten ja heikoimmassa asemassa olevien lasten edelle? Oliko tämä teidän mielestänne tosiaan järkevä ja kohtuullinen paketti? SDP:n mielestä erityisesti vaikeina aikoina on pidettävä kiinni siitä, että kaikkien ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan, eriarvoisuutta vähennetään ja ihmisten hoitoonpääsyä parannetaan. SDP ei hyväksy tätä hallituksen saksipolitiikkaa. SDP haluaa tarjota kaikille suomalaisille luottamusta tulevaan. Kaiken voi tehdä reilummin. Tästä syystä SDP kannattaa edustaja Heinäluoman tekemää epäluottamusesitystä.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2025-04-02T14:32:34,2025-04-02T14:37:54,Hyväksytty,1.1 2025_33_11,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_12,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Mitä voin vastata, kun Ulla Ikaalisista soittaa? Hän on itkuinen ja kertoo, että ei saanut tänäänkään tätiään hoitoon. Täti vietiin alkuillasta keskussairaalasta terveyskeskukseen. Myöhemmin illalla hänet kotiutettiin terveyskeskuksen vuodeosastolta yhtä huonokuntoisena. Seuraavana päivänä tädin tila huononi. Ensihoito toteaa, että terveyskeskuksessa ei ole tilaa. Ambulanssiin ei oteta, koska hengenlähtö ei ole lähellä. Taksinvälityskeskus Helsingissä ilmoittaa, että 120 kilometrin säteellä ei ole kyytiä. Vajaan neljän tunnin jälkeen täti on vihdoin päivystyksessä, mutta sama kierros alkaa kohta alusta. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Entä mitä voin vastata, kun Pentti Tampereelta soittaa? Hän murehtii, miten arjessa pärjää, kun ikäihmisten päivätoiminta Pirkanmaalla uhataan lopettaa. [Välihuutoja — Krista Kiuru: Ei kannata vähätellä ihmisten hätää!] Sanonko, että koeta pärjätä sillä tabletilla? Niin Ulla, Pentti kuin sadattuhannet muut suomalaiset lähi‑ ja peruspalveluistaan huolissaan olevat ihmiset odottavat vastauksia. Mitä te sanotte vanhukselle, joka pelkää vanheta? Arvoisa puhemies! Me kysyimme sosiaali‑ ja terveyspalvelujen ja koulutuksen uusien leikkausten perään. Alue‑ ja kuntavaalien ennakkoäänestys alkoi tänään. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Pääministeri ei pitänyt lupaustaan kertoa leikkauksista hyvissä ajoin ennen vaaleja. Pääosa leikkauksista on edelleen pimennossa. Ministeri Juuson mukaan päätökset on kuitenkin tehty. Miksi sosiaali‑ ja terveyspalvelujen leikkaukset edelleen salataan? Sen tiedämme, että lastensuojelusta, vanhustenhoidosta ja vammaispalveluista hallitus ainakin leikkaa. Siis kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta ihmisiltä. [Ben Zyskowicz: Katsokaa, mitä sieltä!] Irvokasta on, että pääministeri — koko hallitus pääministeristä alkaen — nimittää leikkauksia ”parannuksiksi” tai ”asioiden järkevöittämiseksi”. [Vasemmalta: Vapauttamiseksi!] Kyllä leikkaus on leikkaus. Ei kannata vähätellä ihmisten ymmärrystä, saati huolia näin vakavista asioista. [Ben Zyskowicz: Kuten te teette!] Hallituksella oli vuosi aikaa valmistella, päättää ja julkistaa uudet leikkaukset. Luottamusta lisäävän johtajuuden sijaan asioista tuli sotkua. Leikkauksista käytävän avoimen keskustelun sijaan saatiin salailua. Lopulta vastuu on aina pääministerillä. Arvoisa puhemies! Nyt on korkea aika keskustella asioista niiden oikealla nimellä. Hallituksella on valta ja vastuu. Se ei voi laittaa sosiaali‑ ja terveyspalvelujen ongelmia hyvinvointialueiden syyksi. Jos ja kun asioissa on korjattavaa, ne pitää korjata. Keskusta on asiantuntijoiden tavoin esittänyt hyvinvointialueille lisäaikaa talouden tasapainottamiseen, koska nyt alueilla tehdään hallituksen politiikan vuoksi hätäratkaisuja sulkemalla terveysasemia, hoivakoteja ja vuodeosastoja. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Nämä päätökset tulevat inhimillisesti ja taloudellisesti kalliiksi pidemmällä aikavälillä. Esimerkiksi leikkaukset kotihoitoon tarkoittavat vuodessa jopa 700 000 käyntiä vähemmän, ja tämä tarkoittaa entistä vähemmän hoitajia. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Keskusta haluaa pelastaa nimenomaan ihmisten lähi‑ ja peruspalvelut ja parantaa niitä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Miten on sujunut?] Siksi parantaisimme perusterveydenhuoltoa yksityisten terveysjättien tukemisen sijaan. Siksi tekisimme omalääkäreistä totta. Näin voimme lyhentää hoitojonoja, helpottaa päivystysten ruuhkia ja taata hoidon jatkuvuuden. Me lopettaisimme ”mummorallin” siirtämällä Kelan matkakorvaukset hyvinvointialueille. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Arvoisa puhemies! Hallitus leikkaa lähi‑ ja peruspalveluista, koska sen talouspolitiikka on epäonnistunut. Suomen talouden on annettu syöksyä ja työttömyyden pahentua. Kasvun edellytyksiä murennetaan arvonlisäveron korotuksilla, yrittäjien byrokratiaa lisäämällä, kotitalousvähennyksen heikentämisellä, aikuiskoulutustuen lakkauttamisella ja vieläpä ammatillisen koulutuksen leikkauksilla. Nyt koulutuksesta ollaan leikkaamassa 75 miljoonaa euroa lisää, mutta nämäkin leikkaukset salataan ihmisiltä. [Vasemmalta: Näin se on!] Suomalaiset ansaitsevat parempaa. Suomi tarvitsee parempaa. Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikka vaarantaa terveydenhoidon, ikäihmisten hoivan, koulutuksen ja muut ihmisen arjen palvelut. Siksi kannatan edustaja Heinäluoman tekemää epäluottamuslause-ehdotusta. [Antti Kaikkonen: Se oli väkevä puhe!]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-04-02T14:38:01,2025-04-02T14:43:16,Hyväksytty,1.1 2025_33_13,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_14,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan alkuun haluan toivottaa ministerin tervetulleeksi takaisin töihin. Sanotaan, että yhteiskunnasta kertoo paljon se, miten yhteiskunta pitää huolta kaikkein heikoimmista. Vanhuspalveluissa avunsaajina ovat ihmiset, jotka ovat rakentaneet tämän maan, joiden voimat ovat ikääntymisen myötä hiipuneet ja jotka nyt tarvitsevat apua. On paikallaan kysyä, onko oikein leikata heiltä. Lastensuojelussa avuntarvitsijoina ovat lapset ja nuoret, jotka ovat nähneet niin hirveitä asioita elämänsä aikana, että vain harva tässä salissa kykenee sellaista edes kuvittelemaan. On ehkä paikallaan kysyä, tarvitseeko leikata juuri heiltä. Vammaispalveluita taas voivat käyttää ne suomalaiset, jotka vamman vuoksi tarvitsevat tukea, jotta voivat elää yhdenvertaista arkea tässä yhteisessä kotimaassa. Onko oikein leikata juuri heiltä? [Ben Zyskowicz: Heiltä ei leikatakaan!] Vihreiden mielestä ei ole. Nämä ihmiset, joilta hallitus leikkaa, eivät ole voineet eivätkä voi vaikuttaa avun tarpeeseensa. Nämä ihmiset ovat juuri niitä ihmisryhmiä, joita varten on olemassa hyvinvointivaltio, sillä jos emme onnistu pitämään heistä huolta, niin mitä varten hyvinvointivaltio on, keitä varten? Enkä voi olla korostamatta, että nämä leikkaukset eivät osu vain niihin ihmisiin, jotka ovat avun tarpeessa. Ne osuvat aina myös niihin ammattilaisiin, jotka tekevät työtä siellä kentällä. Ilman näitä ammattilaisia meillä ei olisi palveluita eikä myöskään niitä veroeuroja, joita heidän työpäivänsä tälle valtiolle tuottavat. Vihreiden mielestä ei ole siis oikein eikä myöskään järkevää leikata sosiaali‑ ja terveyspalveluista. Paljon järkevämpää olisi hakea vastaavat säästöt muualta, kuten olemme vaihtoehtobudjetissa osoittaneet, [Ben Zyskowicz: Ettekä ole!] näitä hallituksen tekemiä leikkauksia kun ei olisi pakko tehdä — ei, vaikka kuinka väitätte. Leikkaukset kotihoitoon voitaisiin perua leikkaamalla teollisen puunpolton verotukea vain muutamalla prosentilla. Lastensuojelun leikkaukset taas voitaisiin perua korottamalla kaivosvero verrokkimaiden tasolle. Vammaispalveluiden leikkaukset te voisitte päättää perua, kunhan vain peruisitte olutveron alennuksen, jonka olette tehneet. Arvoisa puhemies! Vihreät nimenomaan ajattelevat, että nyt tulisi tehdä päätöksiä, jotka turvaisivat sen, että avun ja hoidon saa ajoissa. Vain siten kustannusten kasvua hillitään. Jonoissa ongelmat vain pahenevat ja ovat aina kalliimpia hoitaa. Sotesta leikkaamisen sijaan pitäisi nimenomaan vahvistaa hoidon jatkuvuutta, vahvistaa ammattilaisten pysyvyyttä ja työn vaikuttavuutta. Meidän mielestämme tulisi panostaa turvalliseen lapsuuteen ja ehjään nuoruuteen, niin että kotona olisi hyvä olla. Silloin on kouluissakin oppimisrauha. Meidän mielestämme koulutukseen pitäisi panostaa kautta linjan, ei panostaa yhteen kohtaan ja saksia kaikkialta muualta. Vain hyvinvointiin, osaamiseen ja innovaatioihin panostamalla on mahdollista, että Suomi kasvaa kestävästi. Vain siten me voimme onnistua hillitsemään niitä kustannuksia ja vain siten voimme varmistaa, että Suomi on se vahva ja välittävä pohjoismainen hyvinvointivaltio tai yhteiskunta, jota hallituskin hallitusohjelmansa kannessa tavoittelee. Ja nyt, hallitus, te teette täysin päinvastoin. Teillä on myös saatavilla tämän maan paras ja laajin tieto. Ettekö te vain kuuntele asiantuntijoita? Olen aivan varma, että kyllä teille on kerrottu, ettei sosiaalihuollosta voi leikata 100:aa miljoonaa ilman, että se heikentää suomalaisten palveluita — ainakin minä olen kertonut, jos kukaan muu ei ole — sillä sosiaalihuollossa palveluita saa tarpeeseen pohjaten. Niitä saa, kun on todettu, että ihmisellä on tarve apuun, ja kun te leikkaatte sieltä 100 miljoonaa, se on leikkaus suomalaisten palveluihin, vaikka te kerrotte täällä mitä tahansa. Suomalaisten tulisi saada tietää, mistä leikataan 75 miljoonaa koulutuksen ja kulttuurin sektorista, mistä leikataan ne salatut 100 miljoonaa sosiaalihuollosta. Ne vaikuttavat aivan täysin siihen, minkälaista arkea voi elää hyvinvointialueilla, kaupungeissa ja kunnissa, ja siksi ne olisi pitänyt kertoa ennen vaaleja. Näin ei kuitenkaan ole tehty, me emme ole saaneet vastauksia, ja siksi vihreät kannattavat edustaja Heinäluoman tekemää epäluottamuslause-esitystä. Arvoisa puhemies! Aivan loppuun en malta olla toteamatta, että te, sosiaali‑ ja terveysministeri, kerroitte alkuun THL:n syksyisestä raportista ja siitä, miten on totta, että siellä todetaan, että valtaosa asiakkaista on tyytyväisiä Marinin hallituksen tekemän sote-uudistuksen jälkeiseen aikaan, jossa vanhuspalveluista apua saadessa apu on hyvää. Te kuitenkin jätitte kertomatta tälle salille puheenvuorossanne, että samaisessa raportissa todetaan, että tyytymättömyys kotihoitoon on kasvanut, ja silti te päätätte leikata juuri sieltä lisää. Te ette myöskään kertonut sitä, että THL:n vastaava johtava tutkija on viimeksi maaliskuussa todennut, että tämä sopeutuspaine, jonka hallitus sinne aiheuttaa, vaarantaa palveluiden kehittämisen — sen kehittämisen, jota te leikkaamalla väitätte tekevänne. Nyt on aika vielä muuttaa suunta. Nyt on aika ryhdistäytyä, hallitus, sillä Suomen on kyettävä lunastamaan ne lupaukset, joita olemme ihmisille tässä maassa antaneet siitä, että apua ja hoitoa saa silloin, kun omat voimat loppuvat tai elämä tuo eteen vastoinkäymisiä.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-04-02T14:43:21,2025-04-02T14:48:34,Hyväksytty,1.1 2025_33_15,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_16,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeistohallitus on luonut Suomeen poliittisen kulttuurin, jossa vaikeimmassa asemassa olevat suomalaiset joutuvat elämään jatkuvassa pelossa: mistä seuraavaksi leikataan ja mitäköhän ne seuraavaksi keksivät? Vasemmistoliitto on vaatinut jo vuoden ajan, että hallitus kertoo, miten 100 miljoonan euron säästöt sosiaalipalveluista toteutetaan. Pimittäminen kuitenkin jatkuu, ja suurin osa leikkauksista on edelleen kertomatta. Miten tämä koko farssi rakennettiin? Perussuomalainen vastuuministeri Juuso ei osallistunut omaa toimialaansa koskeviin neuvotteluihin vaan kertoi yllättyneensä siitä, että hallituspuolueiden miehet olivat sopineet näistä leikkauksista. [Vasemmalta: Saunassa!] Opetusministeri Adlercreutz taas valmistelee uusia leikkauksia koulutukseen mutta on suoraan kertonut panttaavansa nämä päätökset tulevien kuntavaalien yli. Myös kulttuuriala joutuu elämään epätietoisuudessa tulevien lisäleikkauksien suhteen. En suoraan sanottuna usko, etteikö näitä kauan aikaa sitten päätettyjä leikkauksia kyettäisi nykyisillä tiedoilla kertomaan myöskin kansalaisille, mutta ilmeisesti vaalikentillä on helpompaa puhua koulutuksen erityissuojelusta ja kulttuurin tärkeydestä, kun huonot uutiset voi kertoa sitten joskus myöhemmin. Arvoisa puhemies! Sen verran saimme nyt kuitenkin tietää, että vanhuspalveluista ja vammaispalveluista leikataan. Pääministeri Orpo, te olette kutsunut näitä toimia järkeviksi ja kohtuullisiksi. Ymmärrättekö te, että tällä 20 miljoonan euron leikkauksella viedään etenkin monilta ikääntyviltä vammaisilta oikeus vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin? Olisitteko te, pääministeri, henkilökohtaisesti valmis kertomaan 65-vuotiaalle vammaiselle henkilölle, että kun sinä olet jo niin vanha, niin on ihan kohtuullista, että sinä et saa näitä vammaispalveluita, sinulta nämä palvelut nyt rajataan ulos? Vai miten on, valtiovarainministeri Purra, kerrotteko te tämän? [Riikka Purra: Kerron totuuden!] Ministeri Juuso, te olette koko ajan korostanut vanhuspalveluiden tärkeyttä. Nyt nämä leikkaukset kotihoitoon tarkoittavat sitä, että jatkossa vuositasolla tehdään jopa yli 700 000 käyntiä vähemmän kotipalvelua tarvitsevien vanhusten koteihin. Jo nyt kotihoidon palveluita saavat vanhukset ovat entistä huonokuntoisempia ja monet työntekijät ovat alalla uupuneita. Te puhutte teknologian hyödyntämisestä, mutta sitä hyödynnetään jo nyt laajalti kotihoidossa, kuten avauspuheessanne sanoittekin. Hallituksen leikkauspäätös ei tuo tähän mitään uutta, vaan se on vain ja ainoastaan leikkaus: vähemmän hoitajia ja vähemmän kohtaamisia. Apua saa sitten Teamsin kautta, jos saa. [Eduskunnasta: Höpön löpön!] Pelkästään lähihoitajien työttömyys on kasvanut vuodessa yli 2 000 henkilöllä. Nuoret valmistuvat nyt sote-alalta suoraan kortistoon. Aikoinaan meille lähihoitajille luvattiin monesta suunnasta, että töitä kyllä alalla tulee riittämään, mutta nyt työpaikat vähenevät entisestään. Arvoisa puhemies! Nämä leikkaukset eivät ole välttämättömiä, vaikka hallitus niin väittää. Hallitusneuvotteluissa terveysjätit saivat puolen miljardin jättipotin uusina Kela-korvauksina. Vaikka korotukset valuivat suoraan firmojen hinnankorotuksiin ja voittoihin, niin pottia vain kasvatettiin, nyt arviolta 545 miljoonaan euroon. Rahaa siis kyllä on, kun oikea taho osaa sitä pyytää. Vasemmistoliitto on ainoana eduskuntapuolueena johdonmukaisesti vastustanut suuria terveysfirmoja suosivaa politiikkaa ja vaatinut näiden rahojen siirtämistä julkisiin sote-palveluihin. Viime eduskuntavaalien alla me vasemmistoliitossa varoitimme, mihin kokoomuslainen sote-politiikka tulisi johtamaan, ja kaikki se on valitettavasti toteutunut. Paremmin tekeminen ja tehostaminen tarkoittavatkin jatkuvia yt-neuvotteluita ja palveluiden alasajoa. Pääministeri Orpo, te lupasitte, että hallitusohjelman sote-kirjaukset eivät tarkoita palveluista leikkaamista. Nyt hoitohenkilöstöä irtisanotaan ympäri Suomea ja kaikesta leikataan. Te nousitte valtaan katteettomilla lupauksilla ja suoranaisella epärehellisyydellä. Puhemies! Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä kannattaa edustaja Heinäluoman tekemää epäluottamusesitystä.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-04-02T14:48:38,2025-04-02T14:54:01,Hyväksytty,1.1 2025_33_17,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Wickström, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_18,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Ärade talman! Det behöver understrykas: Regeringen riktar inte nya inbesparingar i specialsjukvården, regeringen inför inte en förmögenhetsgräns för kostnadsersättningar inom tjänster för äldre, regeringen sänker inte åldersgränsen för barnskyddets eftervård, regeringen rör inte heller barnskyddets personaldimensionering. För svenska riksdagsgruppen och SFP har det varit viktigt att avvärja dylika förödande förslag som direkt påverkar närservicen eller människors och särskilt de mest utsattas vardag. Nu måste vi i Finland få igång tillväxten för att förbättra välfärdstjänsterna.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,sv,Henrik Wickström,1501,2025-04-02T14:54:14,2025-04-02T14:55:00,Hyväksytty,1.1 2025_33_19,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensiksi lämpimästi tervetuloa takaisin, ministeri Juuso. — Keskusteltavat teemat ovat tänään vakavia. Samalla on kuitenkin vahvasti olo, että olemme päässeet keskelle oppositioryhmien vaalikampanjariehakointia — ja veronmaksajien piikkiin. Ehkäpä jonkinlainen karenssi vaalityöstä voisi tässäkin salissa olla tarpeen. [Vasemmalta: Mitä sillä tarkoitetaan?] Arvoisa puhemies! Tämän hallituskauden alkaessa valtionvelka oli kasvanut huolestuttavalle tasolle. Suomen talous oli jäänyt reippaasti jälkeen monista muista Pohjois‑ ja Baltian maista. Palvelut olivat menossa vauhdilla suuntaan, jossa niiden toteuttaminen ei olisi ollut enää mahdollista. Isoksi kasvaneen velan myötä joka vuosi valtion varoista reilu kolme miljardia euroa menee lainojen korkoihin, sen sijaan että ne käytettäisiin suoraan kansalaisten palvelujen parantamiseen. Tämä oli tilanne, jonka kanssa tämä hallitus kaksi vuotta sitten lähti liikkeelle. Vaihtoehtoina oli siirtää taloudelliset ongelmat tulevaisuuteen ja jatkaa edellisen hallituksen tavoin velasta murehtimatta tai tehdä haasteellisia mutta välttämättömiä päätöksiä, jotta kestävä talous ja hyvinvointi voitaisiin turvata tuleville sukupolville. Tämä hallitus valitsi jälkimmäisen ratkaisun, vaikka tiesimme, että toimet, joita tilanteen korjaus vaatii, tulevat olemaan äärimmäisen vaikeita. [Veronika Honkasalon välihuuto] Ja sitä ne ovat todella olleet. Mutta jotta voisimme pitää huolta juuri heikommassa asemassa olevista ihmisistä, tarvitsemme kestävälle pohjalle rakennetun talouden. Arvoisa puhemies! Oppositio on urakalla kritisoinut hallituksen toimia sote-järjestelmän kehittämiseksi. [Vasemmalta: Kehitätte leikkaamalla!] Muistuttaisin oppositiota, että viime kaudella toteutettu massiivinen sote-uudistus teidän oppositiopuolueiden ajamana toi mukanaan kalliin uuden hallinnon. Samalla uudistuksen alkuperäiset tavoitteet yhdenvertaisista palveluista ja kustannusten hillinnästä saivat jäädä taka-alalle. Varoitimme, että uudistus laiminlyö sote-palvelujen uudistamisen ja niiden vaikuttavuuden vahvistamisen. Näin myös kävi. [Aki Lindénin välihuuto] Hallinto paisui, ja kulut kasvoivat. Hallituksessa teemme nyt sen, mikä on välttämätöntä, eli pyrimme saamaan sote-järjestelmää kestävälle pohjalle, jotta kattavat palvelut voidaan turvata jatkossakin. Tärkeitä päätöksiä tehdään myös hyvinvointialueilla. Painotamme hallinnon tehostamista, joustavuuden lisäämistä ja normien purkua. Ihmisten tarvitsemat palvelut tulee hoitua hyvin, joustavasti ja oikea-aikaisesti. Opposition puheet ja pelottelukampanja ovat kuitenkin jättäneet varjoon sen tosiasian, että hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa myös ensi vuonna, eikä esimerkiksi sairaaloita lakkauteta, kuten on väitetty. Hallitus on tehnyt myös tärkeitä panostuksia palveluihin ja pyrkinyt huomioimaan erityisesti lapsia ja nuoria. Se toteuttaa esimerkiksi kauan kaivatun terapiatakuun. Vastaavasti ikäihmisten asiat ovat meille KD:ssä sydämenasioita. Ikäihmisiin kuuluu monenlaisia ihmisiä, ja palvelutarpeissa on suurta vaihtelua. [Krista Kiurun välihuuto] Teknologia ei korvaa ihmistä hoitotyössä, mutta sitä hyödyntämällä voidaan ratkaista tehtäviä, joiden kautta vapautetaan työaikaa ihmisten kohtaamiseen sitä tarvitseville. Samoin vammaisten henkilöiden on saatava riittävä tuki mahdollisimman hyvään arkeen. Uusi vammaispalvelulaki oli tärkeää saada voimaan. Lakiin on tehty tarvittavia korjauksia, jotka olivat jo lakia säädettäessä ennakoitavissa, jotta palvelut toteutuvat tarkoituksenmukaisesti kohdentuen nimenomaan vammaisille henkilöille. Myös omaishoitoa ja omaishoitajien hyvinvointia edistävien tavoitteiden eteenpäinvieminen kuuluu kristillisdemokraattien keskeisiin päämääriin. Koulutuksen puolella haluamme panostaa perusasioihin. Lisäämme lisätunteja matematiikkaan ja äidinkieleen. Panostamme oppimisen tukeen. Lisäämme oppimisrauhaa. Peruskoulun päättävän nuoren tulee hallita perustaidot, jotka ovat viime vuosien aikana jääneet liian monen osalta puolitiehen. Kunnilla on keskeinen rooli koulutuksen ja sivistyksen alueella, ja siksi hallitus on pyrkinyt turvaamaan myös kuntien rahoituksen. Toimenpiteet vahvistavat kuntataloutta kokonaisuutena tänä vuonna. Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt valtavasti töitä sen eteen, että toimet, joita tehdään, ovat oikeita ja oikeudenmukaisia ja vievät taloutta parempaan suuntaan. Ratkaisut ovat vaikeita, ja valmistelu vie aikaa. Te oppositiossa tiedätte sen erittäin hyvin. Edellinen hallitus jätti tekemättä vaikeita ratkaisuja, joita me nyt teemme, jotta tulevaisuuden sukupolvilla olisi parempi pohja rakentaa tulevaisuutta. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2025-04-02T14:58:51,2025-04-02T15:04:12,Hyväksytty,1.1 2025_33_20,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_21,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Päättäjien tärkein tehtävä on rakentaa luottamusta ja luoda suomalaisille uskoa ja toivoa tulevaisuuteen ja se, että suomalaiset voisivat luottaa politiikoihin. Nyt hallitus haluaa kuitenkin romuttaa tämän leikkaamalla heikommissa asemissa olevilta. Monet kotihoidon avulla kodissaan elävistä vanhuksista ovat edelleen täysissä sielun voimissa. Vaikka ikä on vienyt voimia liikkumiseen, nämä ihmiset ajattelevat kirkkaasti ja myös heidän tunteensa toimivat. He tuntevat iloa, surua, kaipuuta ja rakkautta. Eniten he kuitenkin tuntevat yksinäisyyttä ja hätää, kun joutuvat tulemaan lähes yksin toimeen arjen kaikissa askareissa. Ja tästä on hallitus vielä säästämässä. Ei mikään lääkerobotti tai ruokarobotti voi korvata ihmistä. Sosiaalinen kanssakäyminen on vähintään yhtä tärkeää kuin syöminen ja lääkkeet. Hyvät ihmiset, miettikää hetki itseänne omassa elämässänne tilanteessa, jossa vuorokauden ainoa ihmiskontakti kestää enintään 15 minuuttia. Tämä on tilanne tuhansilla ja tuhansilla vanhuksilla, ja nyt tämä hallitus esittää, että tästä voidaan vielä leikata ja säästää. Tuoreen leikkauslistan tekijät ovat täysin vieraantuneet tavallisten ihmisten arjesta. [Vasemmalta: Näin on!] Arvoisa puhemies, ärade talman! Nämä puheena olevat säästöt pitää perua, kun ne eivät ole mitään säästöjä. Hallitus osoittaa sen itsekin, kun ei ole vuoden aikana löytänyt näille säästöille kohteita. Leikkaukset ovat kuin hölmöläisen peiton jatkamista. Nykyisellä mallilla tämä 170 miljoonan leikkaus tulee hyvinvointialueiden alijäämäksi ja valtio kuittaa tappiot vuonna 2028, eli ei mitään järkeä. Suomalaiset vanhenevat ja tarvitsevat enemmän hoitoa ja hoivaa, ja samaan aikaan palveluita karsitaan. Nyt pitää löytää kaikki keinot hoitojonojen purkamiseen. Nyt pitää saada hoitotakuu yhteen viikkoon ja laittomat hoitojonot purettua. Tällä nykyisellä mallilla syntyy ikiliikkuja, kun ihmiset eivät pääse lääkäriin ja sairaudet pahenevat. Yli puoli vuotta laittomasti erikoissairaanhoidon jonossa on tälläkin hetkellä lähes 20 000 suomalaista. Aivan turhaa inhimillistä kärsimystä ja myös erittäin merkittävä menetys kansantaloudelle menetettyinä työpäivinä. Arvoisa puhemies, ärade talman! Hyvinvointialueille syntyy kolmessa vuodessa neljä miljardia euroa syömävelkaa, ja nyt hallitus puuhastelee täysin turhien säästöjen kanssa. Kokonaisuus ei ole kenenkään hallussa. Omalääkärimalli pitäisi ottaa käyttöön kaikilla alueilla, ja sitä Liike Nyt kannatti ainoana puolueena edellisissä aluevaaleissa. Missä me olisimme nyt, jos omalääkärimalli olisi johdonmukaisesti ajettu kaikille sisään jo kaksi vuotta sitten? Verot pitää jokaisen maksaa, mutta sitten se sama kansalainen ei saa hoitoa eikä hoivaa, kun sitä tarvitsee. Nyt on kysymys suomalaisten tuntemasta turvallisuudesta ja luottamuksesta, ja niitä on nyt horjutettu aivan liian paljon. Tästä luottamuksesta kertoo kaiken se, että suurin osa vanhemmista ottaa lapselleen terveysvakuutuksen jo ennen lapsen syntymää, ja näitä vakuutuksia on Suomessa voimassa 600 000. Että sellainen on suomalaisten luottamus soteen. Sote on surkea epäonnistuminen kaikilta päättäjiltä, ja sote pitää laittaa kuntoon. Arvoisa puhemies, ärade talman! Olemme antaneet ihmiselle lupauksen, että pidämme hänestä huolen, kun hän ei pärjää enää kotonaan, ja tätä lupausta ei saa pettää, niin kuin nyt on tapahtumassa. Muistakaa myös, että vanhenemme kaikki. Kohdellaan ihmisiä niin kuin haluamme itseämme kohdeltavan. Näistä syistä Liike Nyt yhtyy sosiaalidemokraattien välikysymykseen. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-04-02T15:04:21,2025-04-02T15:09:00,Hyväksytty,1.1 2025_33_22,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Annan nyt neljän minuutin vastauspuheenvuoron pääministeri Orpolle, ja jo sen aikana halukkaat edustajat voivat pyytää vastauspuheenvuoroja painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Pääministeri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_23,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaiset voivat luottaa siihen, että tämä hallitus pitää Suomen ja suomalaiset turvassa. Suomalaiset voivat luottaa siihen, että Suomessa sosiaali‑ ja terveyspalvelut pelaavat ja että hoitoon pääsee ja apua saa, kun sitä tarvitsee. Siihen voi luottaa. Tilanne on haastava. Turvallisuustilanne ympärillämme johtaa siihen, että meidän on lisättävä puolustuksen ja turvallisuuden menoja. [Vasemmalta: Mutta ei soten kustannuksella!] Me korjaamme samaan aikaan taloutta, koska jo kauan kestänyt ja viime kaudella kiihtynyt velkaantuminen uhkaa Suomea. Korkomenot ovat miljardiluokkaa joka vuosi. Eli on säästettävä. Ja kolmanneksi me rakennamme sosiaali‑ ja terveyspalveluita hyvinvointialuemallin sisälle. Sitä olemme tehneet kaksi vuotta. Kaikki tämä on tehtävissä. Hallitus tekee vakavalla mielellä vakaasti töitä näiden kaikkien ongelmien ratkaisemiseksi, ja tämä on tehtävissä. Ensinnäkään minusta ei ole hyvä se, että vaikka kuinka on vaalit ja vaikka kuinka on oppositio ja hallitus, niin maalataan kuvaa, että suomalainen sosiaali‑ ja terveyspalvelujärjestelmä on täydellisesti suunnilleen romahtamassa. [Välihuutoja vasemmalta] Ei ole. Meillä menevät asiat parempaan suuntaan, ihan oikeasti menevät parempaan suuntaan. [Välihuutoja vasemmalta] Talous on kääntymässä positiiviseksi jo yli puolella hyvinvointialueista. Hoitojonot ovat lyhentyneet muun muassa erikoissairaanhoidossa merkittävästi. Hoitotakuun, sen aikaisemman määritelmän, ajan alle päästään osassa hyvinvointialueita. Kalliista vuokralääkäri‑ ja ‑hoitajabisneksestä on päästy merkittävästi eroon. Se lähti muuten kasvuun silloin, kun te laaditte viime kaudella tiukat mitoitukset ilman hoitajia. [Antti Lindtman: Ei pidä paikkansa! — Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] Asiat menevät hyvään suuntaan, ja minusta on erikoista, että te saatte haukkua kuinka paljon vain, ja jos hallitus puolustautuu, niin sitä ei saisi tehdä. [Timo Harakka: Kertokaa se sata miljoonaa!] Seuraavaksi mennään näihin säästöihin: Lähtökohta on se, että kun meidän on pidettävä huolta säästökokonaisuudesta, niin nämä säästöt tehtiin, ja me tehtiin ne mielestäni järkevämmällä tavalla kuin esimerkiksi se, mitä virkavalmistelusta meille tuotiin, ja sinne oikeasti... [Välihuutoja vasemmalta] — Kuunnelkaa. — Esimerkiksi tämä lastensuojelu: Meillä Suomessa käytetään 1 500 miljoonaa euroa lastensuojeluun. [Suna Kymäläinen: Eikä riitä vielä!] Nyt me tehostamme toimintaa ja järkevöitämme viidellä miljoonalla 1 500 miljoonasta. Emme tee mitoitusta sen mukaan, mikä on huoneiden määrä lastensuojelulaitoksessa, vaan asiakkaiden määrän. Eikö se kuulosta fiksulta, hyvät demarit? Mitä jos tehdään fiksummin? [Välihuutoja vasemmalta — Timo Harakka: Kertokaa se sata miljoonaa nyt!] Tai vammaisten palvelut: Te yrititte tehdä viime kaudella tarkkarajaisen vammaispalvelulain. Te ette siinä onnistuneet. [Välihuutoja vasemmalta] Nyt me teemme sen ja me turvaamme sillä nimenomaan vammaisille ne palvelut. Ja kun ne rajataan vammaisille, niille, jotka sen vammaispalvelun tarvitsevat, niin silloin siitä jää 20 miljoonaa säästöön, ja se on vammaisten ihmisten etu. Eli älkää sanoko, että me leikkaamme vammaisilta, [Vasemmalta: Se on totta! — Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] kun he saavat sen lain mukaisen palvelun — eikä se kovemmalla äänellä mene yhtään sen paremmin perille. [Krista Kiuru: Pohjasta puuttuu 50 miljoonaa rahaa!] Ja sitten mitä tulee tähän sataan miljoonaan ja sosiaalihuoltolakiin [Timo Harakka: Nyt kuunnellaan!] — kuunnelkaa — niin meillä on nyt puolitoista vuotta aikaa valmistella sosiaalihuoltolakia, koska sen pitää tulla siihen mennessä, kun sen pitää olla voimassa. [Timo Harakka: Totta! — Naurua] Kokonaisuus on kymmenen miljardia — kymmenen miljardia. Kun sata miljoonaa on tavoite tässäkin, että tehtäisiin paremmin ja fiksummin, niin että vähemmän olisi niitä menotarpeita, [Ville Merinen: Pikkurahaa, pikkurahaa!] niin onko se yksi prosentti, sata miljoonaa kymmenestä miljardista, teistä liikaa, [Välihuutoja] samaan aikaan kun tämä maa velkaantuu hirvittävän kovaa tahtia, tässä maailmantilanteessa, kun sitä rahaa ei ole? [Välihuutoja vasemmalta — Timo Harakka: Te lupasitte! — Puhemies koputtaa] Parasta olisi se, hyvät sosiaalidemokraatit, että politiikassa olisi joku linja. Te olette vastustaneet meidän säästöjä sosiaali‑ ja terveyssektorille, ja te ette ole niitä vaihtoehtobudjeteissanne sinne tuoneet. [Puhemies koputtaa] Te vastustitte Kela-korvauksia. Kaiken te rahoititte tällä, että kaadetaan rahaa yksityiselle, ja sitten hipihiljaa Lindtmanin johdolla ne hyväksytään. [Timo Harakka: Te lupasitte kertoa, ja ette kertonut! — Vasemmalta: Ei tullut vastauksia!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-02T15:09:12,2025-04-02T15:13:50,Hyväksytty,1.1 2025_33_24,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Castrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_25,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Maaret,Castrén,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oppositio on ollut useasti kanssamme samaa mieltä siitä, että päätösten pitää perustua tutkittuun tietoon sekä vaikutusarvioihin ja että ne pitää tehdä harkiten. Nyt useissa puheenvuoroissa vaadittiin kuitenkin normaaliprosessin sivuuttamista. Emme lähde hätiköimään OKM:n säästöjen valmistelussa vain sen takia, että oppositiolla on tarve väittää täysin normaalia, vuodesta toiseen toistuvaa budjettiaikataulua asioiden pimittämiseksi. Kuten aiemmatkin hallitukset me noudatamme normaalia, huolellisen valmistelun mahdollistavaa aikataulua. Jos tämä jotain muuta olisi, siihen olisivat syyllistyneet myös nykyiset oppositiopuolueet koko viime hallituskauden edustaja Harkimoa lukuun ottamatta. Orpon hallitus tekee työtään harkiten. Eikö oppositionkin mielestä ole oikein, että hallitus odottaa tutkimuksia ja vaikutusarvioita ennen kuin tekee päätöksensä? [Välihuutoja vasemmalta]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Maaret Castrén,911822,2025-04-02T15:13:55,2025-04-02T15:14:57,Hyväksytty,1.1 2025_33_26,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Huhtasaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_27,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Puoliväliriihessä hallitus tarkastelee tilannetta kokonaisuutena ja tekee päätökset talouden realiteettien pohjalta. Perussuomalaiset eivät kaihda uudistuksia, sillä me tiedämme, että vain rohkeilla toimilla Suomi pysyy vahvana. On harmillista, että teknologian käytön edistäminen kaatui viime hallituskaudella heikkoon valmisteluun. Tämä hidasti kehitystä, joka olisi voinut tuoda konkreettisia hyötyjä jo paljon aikaisemmin kansalaisille. No, nyt on aika oppia tästä ja katsoa eteenpäin. [Krista Kiuru: Se kaatui kuulkaa perustuslakiin! — Sari Sarkomaa: Heikkoon valmisteluun! — Krista Kiuru: Perustuslakiin kaatui!] Teknologia ei ole vain työkalu vaan avain parempaan tulevaisuuteen, kunhan sen käyttöä edistetään vastuullisesti ja kaikkia osapuolia kuunnellen. Teknologian käyttö tarjoaa meille valtavia mahdollisuuksia. En ymmärrä tätä opposition teknologiavastaisuutta näissä puheenvuoroissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2025-04-02T15:14:57,2025-04-02T15:15:59,Hyväksytty,1.1 2025_33_28,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_29,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, te maksatatte nyt teidän epäonnistuneen talous‑ ja työllisyyspolitiikan suomalaisilla heikompiosaisilla ihmisillä, ja tämä ei meille sosiaalidemokraateille käy. Toinen kysymys, jota olemme nyt useasti kysyneet näistä sadan miljoonan sosiaalihuollon leikkauksista, mikä on muuten merkittävän iso leikkaus: [Peter Östman: Yksi prosentti!] Te lupasitte, että eduskunta saa tiedon näistä ennen vaaleja, ja nyt me emme niistä tiedä, millä tavalla nämä sadan miljoonan sosiaalihuollon leikkaukset aiotaan toteuttaa. Nyt kysyn: aiotteko te nyt kertoa meille? Me peräämme tätä teidän lupauksestanne, että te pidätte siitä kiinni. Ja toinen, ministeri Juuso: Nyt te leikkaatte vanhustenhoidosta, kotihoidosta, kaikista heikko-osaisimmilta ihmisiltä, jotka nytkään eivät saa apua ja tukea. Te puhutte täällä digistä ja kannettavista ja tietokoneista ja muista, mutta fakta on se, että te leikkaatte kotihoidosta. Jos te toisitte sinne näitä välineitä ja apuja työn tueksi, [Puhemies koputtaa] se olisi ok, mutta nyt te leikkaatte. Mistä nämä 700 000 kotikäyntiä leikataan? [Puhemies koputtaa] Väännättekö rautalangasta meille?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2025-04-02T15:15:59,2025-04-02T15:17:17,Hyväksytty,1.1 2025_33_30,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_31,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Toivon todella, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] että täällä ei huudella, kuten noissa puheenjohtajatenteissä on tapana, vaan täällä puhutaan asiallisesti ihmisten huolista ja ongelmista. Pääministeri, te sanoitte, että hoitoon pääsee ja apua saa, kun sitä tarvitaan. Tämä ei valitettavasti tässä maassa pidä paikkaansa. Te sanoitte myös, että hyvinvointialueilla näyttää tilanne valoisammalta. No, nyt mietimme, millä hinnalla. Sillä hinnalla, että mielenterveyspalveluiden pariin ei pääse, vuodeosastoja lakkautetaan, terveysasemia suljetaan. Teillä oli vuosi aikaa valmistella, päättää ja julkistaa nämä leikkaukset. Mitä tuli? Tuli sotku, ja tuli salailu. Mutta miksi tämä tuntuu niin väärältä? [Mikrofoni sulkeutuu] — Joku otti jo mikrofoninkin. — No, ne olivat omat, eipä yllätä. [Naurua] — Miksi tämä tuntuu niin väärältä? Koska palvelut ovat heikentyneet samaan aikaan, kun ministerit ovat saaneet veronalennuksia, kotihoitoa leikataan samaan aikaan, kun olutvero kevenee. Nämä valinnat tuntuvat niin hullunkurisilta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-04-02T15:17:17,2025-04-02T15:18:38,Hyväksytty,1.1 2025_33_32,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_33,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten ryhmäpuheessa todettiin, että säästöt tulee kohdistaa mahdollisimman paljon valtion toissijaisiin menoihin. Valtion toissijaisiin menoihin? Ovatko siis vanhuspalvelut, lastensuojelu ja vammaispalvelut toissijaisia menoja? Te hehkutitte niitä ryhmärahoja, te hehkutitte leikkauksia ryhmärahoihin — luvut: 5 miljoonaa ryhmärahoista ja 500 miljoonaa suomalaisten sosiaali‑ ja terveyspalveluista, viime viikolla 166 miljoonaa sosiaali‑ ja terveyspalveluista. Ja teidän puolueenne puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra, kertoi saman päivän iltana viime viikolla, että ehkä on tulossa vielä lisää sote-säästöjä. Joten todella taitaa olla niin kuin perussuomalaisten ryhmäpuheessa todettiin, että älä usko, kun hallituspuolueen poliitikko puhuu, vaan katso, mitä hän tekee, katso, mistä hän todella leikkaa. [Ben Zyskowicz: Niinkö siinä sanottiin?] — Voit tarkistaa nauhalta, minä tarkistin jo. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-04-02T15:18:38,2025-04-02T15:19:36,Hyväksytty,1.1 2025_33_34,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_35,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ministeri Juuso, teidät tunnetaan Lapissa vanhustenhuollon puolustajana, mutta tosiasia on, että teidän vahtivuorollanne vanhustenpalvelut romutetaan. Ympärivuorokautista palveluasumista ajetaan tällä hetkellä alas useilla hyvinvointialueilla, hoivakoteja lakkautetaan, terveyskeskuksen vuodeosastoja lakkautetaan. Te olette päättäneet leikata hoitajamitoituksesta, mikä on jopa tämän teidän oman esityksenne vaikutusarvioiden mukaan heikentävä vanhuspalveluiden laatua. Ja tämä kotihoidon tilanne — siitä olen, ministeri Juuso, erittäin huolissani. Kotihoidon tilanne on kriittinen jo entisestään. Kotihoidossa hoitajat tekevät työtä todella suurella sydämellä mutta aivan liian kovassa kiireessä aivan liian huonokuntoisten vanhusten kanssa. Ministeri Juuso, miten tässä näin kävi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-04-02T15:19:36,2025-04-02T15:20:40,Hyväksytty,1.1 2025_33_36,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Wickström, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_37,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Värderade talman, arvoisa puhemies! Tässä kun kuuntelee opposition puheenvuoroja, niin on pakko kuitenkin muistuttaa siitä todella haastavasta taloudellisesta tilanteesta, jonka kanssa hallitus joutuu kamppailemaan. Hallitus on tämän kauden aikana tehnyt monta työllisyyden näkökulmasta aivan välttämätöntä uudistusta, rakenteellista uudistusta, [Välihuutoja vasemmalta] jotka tulevat tuottamaan tulosta tulevaisuudessa. Nämä olisi pitänyt tehdä jo paljon aiemmin. Niin ovat vaikkapa meidän verrokkimaat Pohjoismaissa tehneet, ja tilanne on siellä taloudellisesti paljon parempi. Mitä tulee hallituksen panostuksiin, niin on pakko myöskin nostaa esiin, että peruskouluun panostetaan 200 miljoonaa euroa. Tällä tullaan vahvistamaan ennen kaikkea lasten ja nuorten perusosaamista, mikä on äärettömän tärkeää. Mitä tulee lasten ja nuorten hyvinvointiin, niin ensi kuussa astuu voimaan lasten ja nuorten terapiatakuu. Myöskin panostuksia tehdään, vaikka tilanne on äärettömän hankala ja haastava. Ja tämä on tärkeää myöskin opposition muistaa. [Vasemmalta: Te leikkaatte nuorilta kaikkein eniten!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-04-02T15:20:40,2025-04-02T15:21:43,Hyväksytty,1.1 2025_33_38,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Tack, kiitoksia. — Edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_39,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jotta voimme pitää huolta heikommassa asemassa olevista ihmisistä ja säilyttää palvelut, tarvitsemme kestävälle pohjalle rakennetun talouden. On tärkeää, että palveluiden piiriin pääsee joustavasti ja nopeasti. Ihmisten, erityisesti lasten, nuorten ja ikäihmisten, tulee päästä tutkimuksiin, hoitoon, kuntoutukseen ja tarvittavan tuen ja hoivan piiriin oikeaan paikkaan ja oikea-aikaisesti. Samoin käytössä olevien resurssien, niin eurojen kuin riittävän henkilökunnankin, pitää kohdentua oikein. Byrokratiasta, hallinnosta, rakenteista ja seinistä resurssit ohjataan ihmisten tarvitsemiin palveluihin. Erityisryhmien erityislakien resursseineen tulee kohdentua juuri heille. Tästä vammaispalvelulain uudistuksessakin oli kyse. Arvoisa ministeri, voisitteko vielä tiivistäen kertoa, mitä kaikkea hallitus on tehnyt näiden tavoitteiden saavuttamiseksi? [Eduskunnasta: Leikkauksia!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2025-04-02T15:21:43,2025-04-02T15:22:45,Hyväksytty,1.1 2025_33_40,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_41,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Ei tämä ole mitään oppositiopolitiikkaa. Kun keskustelee hoitajien kanssa, jotka tekevät hoitoja, ja heillä on kahdeksan aamuhoitoa, jotka kestävät 15 minuuttia kappaleelta, ja he joutuvat käymään kotona tekemässä aamupalvelut, niin se menee keskipäivään ennen kuin he pääsevät tässä loppuun. Mistä tästä nyt sitten leikataan vielä? Kyllä tämän 16 miljoonaa, joka nyt halutaan leikata tästä, voisi jättää pois. Ja aina huudatte hallituspuolelta, että mistä me leikataan, mistä se raha tulee. No, leikatkaa vaikka ammattiyhdistysliikkeiden voittojen veroista, joista te huudatte aina ennen vaaleja, mutta sitten, kun vaalit tulevat, te ette koskaan leikkaa niistä. [Jani Mäkelän välihuuto — Timo Harakan välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-04-02T15:22:45,2025-04-02T15:23:41,Hyväksytty,1.1 2025_33_42,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_43,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Se syyhän, miksi hallitus tekee näitä armottomia lisäleikkauksia, on se, että hallitus on täydellisesti epäonnistunut omassa talous‑ ja työllisyyspolitiikassaan. Suomalaisten miesten työttömyys on EU-maiden korkein, työllisyys mataa, ja tämän epäonnistuneen talouspolitiikan laskun te todella maksatatte Suomen kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla ihmisillä: vanhuksilla, vammaisilla, lastensuojelun piirissä olevilla lapsilla. Ja kun te lopulta taivuitte osan tästä leikkauslistastanne paljastamaan, niin sieltä todella paljastui, että te leikkaatte vanhusten kotihoivasta, vanhusten kotiin annetuista palveluista. Kuinka moni ikäihminen tuntee jo tänä päivänä turvattomuutta omassa arjessaan puutteellisten kotipalveluiden piirissä? Heille te tarjoatte tilalle digiä ja tietokonetta, mutta, pääministeri Orpo, digi ei korvaa ihmistä. Edelleen te pimitätte lisäleikkauksia sosiaalihuoltolakiin. Olisiko, pääministeri, nyt paikallaan se hetki, jolloin te avaatte, mistä te tulette ottamaan nämä loput [Puhemies koputtaa] sadan miljoonan euron leikkaukset sosiaalihuoltolaista? Lisääkö vanhuksilta ja vammaisilta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-04-02T15:23:41,2025-04-02T15:24:59,Hyväksytty,1.1 2025_33_44,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_45,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen sote-linja alkaa olla selvä. Suurimmat leikkauskohteenne ovat sosiaali‑ ja terveyspalveluissa. Keskitätte valtaa alueilta valtiolle ja salaatte leikkauskohteet. Minulle oli valtava pettymys, että pääministeri vyörytti tähän kysymykseen ykkösvastauksen juuri sairauslomalta palanneelle ministeri Juusolle. Tässä kysymyksessä on kyse suomalaisten arjen turvallisuudesta ja johtamisesta, talouspolitiikan lukujen esiin tuomisesta. Minua myös ihmetyttää, kuinka huolettomasti hallituspuolueiden kansanedustajat suhtautuvat näihin leikkauksiin, joita meille on esitelty. Hoitoonpääsyn kriteerit — liian tiukat, ja nyt te vaikeutatte hoitoonpääsyä. Tai sitten nämä 700 000 vanhusten kotikäyntiä, jotka te leikkaatte. Onko tämä oikeaa politiikkaa? Arvoisa pääministeri, kuinka monta miljoonaa euroa ikäihmisten palveluista voi vielä ottaa pois ennen kuin luottamus turvalliseen vanhuuteen murenee?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-04-02T15:24:59,2025-04-02T15:26:12,Hyväksytty,1.1 2025_33_46,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_47,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä pääministeri, te olette suomalaisille selityksen velkaa. [Jenna Simula: Niin, soppatykit tulille!] Tämän välikysymyksen liikkeelle paneva voima olitte te itse. [Jani Mäkelä: Ei pidä paikkaansa!] Siltä paikalta kuukausi sitten te lupasitte eduskunnalle, lupasitte jokaiselle suomalaiselle, että te kerrotte nämä säästöratkaisut yksityiskohtaisesti hyvissä ajoin ennen vaaleja. Nyt äänestys on käynnissä, välikysymystä käsitellään. Emme edelleenkään ole saaneet kuulla, mistä nämä lisäleikkaukset tehdään. Te ette niitä edelleenkään kerro, laitoitte ministeri Juuson vastaamaan. Te olette, pääministeri, suomalaisille selityksen velkaa. Te petitte tämän eduskunnan edessä antamanne lupauksen suomalaisille. Arvoisa puhemies! Mikä pohjimmiltaan on taustalla? Epäonnistunut talous‑ ja työllisyyspolitiikka. [Puhemies koputtaa] Sehän on näiden lisäleikkausten taustalla, ja nyt maksatatte sen suomalaisilla vanhuksilla. [Puhemies huomauttaa ajasta] Olette selityksen velkaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-04-02T15:26:13,2025-04-02T15:27:32,Hyväksytty,1.1 2025_33_48,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_49,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme tässä salissa lähtökohtaisesti jakaneet sen arvon, että kun ihmiselle elämäntilanteessaan tulee vaikeuksia, niin yhteiskunta tukee, yhteiskunta on rinnalla, ja ajattelen, että tästä arvosta meidän pitäisi pitää kiinni. Hallitus sanoo, että nämä leikkaukset ovat välttämättömiä, on pakko leikata, mutta katsotaanpa tarkemmin, kenelle ne päätökset ovat kaikkein vaikeimpia: niille, jotka ovat taistelleet arjessa pärjätäkseen jo nyt, niille, jotka jonottavat apua eivätkä saa sitä ajoissa, niille, jotka pelkäävät menettävänsä senkin vähäisen tuen, mitä heillä tänä hetkenä on. Me käytiin näitä hallituksen leikkauksia läpi, ja kun katsoin, niin siellä oli muutama esitys, jotka olivat teknisesti siirtoja, esimerkiksi tällaisia investointi‑ tai tki-siirtoja. Olisinkin kysynyt hallitukselta, kun tosiasiallisesti siellä ei kerrota, mikä se sata miljoonaa on, että onko se sitten seuraava budjettiriihi vai milloin te kerrotte tästä. Ihmisillä on oikeus tietää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-04-02T15:27:32,2025-04-02T15:28:43,Hyväksytty,1.1 2025_33_50,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_51,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen, ministeri Juuso, teidän kanssanne samaa mieltä siitä, että oli aika pysäyttää vuoden kestänyt kone sosiaalihuollon leikkausten etsimiseksi. En kuitenkaan ymmärrä teitä, pääministeri Orpo. Te lupasitte eduskunnalle vastauksia siitä, mistä nämä säästöt otetaan. Vastaus on nyt se, että otetaan lisää yhden vuoden aika ja lykätään toinen puoli säästöistä seuraavalle hallituskaudelle. [Ben Zyskowicz: Eikö se ole hyvä? Pääsette niitä peruuttamaan!] Sen lisäksi te olette onnistunut tänään vain kertomaan yhden tosiasian. Se on se, että leikkauksista pidetään kiinni. Se on yllättävää siksi, että teidän talous‑ ja työllisyyspolitiikan epäonnistuminen maksatetaan nyt Suomen kaikkein heikoimmassa asemassa olevien, köyhien sekä sairaiden, kustannuksella. Kova arvovalinta, joka kertoo tästä hallituksesta kaiken. Talouspoliittiset erityisavustajat eli puolueiden puheenjohtajien ykköstalousgurut ovat istuneet ilman sosiaali‑ ja terveyspoliittisen ministerityöryhmän jäseniä ja ovat jälleen esittäneet leikkauksia. [Puhemies koputtaa] Kotihoidon tuesta melkein 700 käynnin vähentäminen on järkyttävä teko. [Antti Lindtman: 700 000 käyntiä! — Eduskunnasta: Niin se menee!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-04-02T15:28:43,2025-04-02T15:30:04,Hyväksytty,1.1 2025_33_52,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_53,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Leikkaukset sosiaalihuoltoon rasittavat myös sosiaalialan ammattilaisia. Tämän hallituskauden aikana on tehty sellaisia päätöksiä, jotka ovat kasvattaneet sosiaalihuollon asiakkaitten määrää, ja samalla kun määrä on kasvanut, niin myös heidän tilanteensa ovat olleet aina vain vaikeampia ratkottavia. Työntekijöiden viesti on, että voimavarat alkavat olla vähissä ja alanvaihtotoiveet ovat yhä useammalla mielessä. Kysynkin ministeri Juusolta: mitä teillä on kerrottavana sosiaalihuollon ammattilaisille, miten he selviävät näistä leikkauksista ja kasvavasta asiakasmäärästä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-04-02T15:30:04,2025-04-02T15:30:53,Hyväksytty,1.1 2025_33_54,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Meriluoto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_55,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Laura,Meriluoto,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Purran mielestä empatia ei kuulu politiikkaan, mutta pystyisittekö te, pääministeri Orpo, asettumaan hetkeksi sellaisen ihmisen asemaan, jolla ei ole omaa kotia, omaa osoitetta: Missä söisitte päivän aterianne? Missä peseytyisitte? Miten kävisitte töissä tai hakisitte työpaikkaa? Missä säilyttäisitte tavaranne? Missä tapaisitte läheisiänne? Miten ylipäätään selviäisitte päivästä toiseen? Näihin kysymyksiin nyt yhä useampi suomalainen joutuu todellakin etsimään vastauksia, kun te lisäätte räikeästi asunnottomuutta ja samalla leikkaatte juuri niistä palveluista, joissa heitä voitaisiin tukea: hyvinvointialueilta, järjestöistä, asumisneuvonnasta. Kun te ette nyt pysty kertomaan meille sitä, mihin nämä sadan miljoonan euron leikkaukset sosiaalihuollossa kohdistetaan, niin voisitteko luvata ainakin sen, että jokainen teidän vuoksenne asunnottomaksi joutunut suomalainen saa sosiaalihuollosta sen avun, mitä hän tarvitsee?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Laura Meriluoto,1523,2025-04-02T15:30:53,2025-04-02T15:32:06,Hyväksytty,1.1 2025_33_56,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_57,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä teknologian käytön lisäämisestä: Te leikkaatte vanhuksille kotiin tuotavista palveluista yli 16 miljoonaa euroa vuodessa. Te siis leikkaatte hyvinvointialueilta tämän rahan ja perustelette sitä nyt teknologian käytön lisäämisellä kotihoidossa. Hyvä hallitus, tilanteessa, jossa asiakkaan palvelutarve ja toimintakyky sen sallivat, kuten ministeri toi esille, tätä teknologiaa jo käytetään hyvin paljon. Teknologian käyttöönottoa on vielä mahdollista laajentaa, kun lainsäädäntöä kehitetään. Se pitää paikkansa. Se tarkoittaa kuitenkin rahan lisäämistä, ei leikkaamista, jotta voidaan laajemminkin investoida teknologisiin ratkaisuihin. Kun te nyt leikkaatte rahat, niin se voi tarkoittaa tosiaan jopa 700 000 kotikäynnin vähentämistä. Teidän mallillanne vanhukset uhkaavat jäädä kotiinsa heitteille, digilaitteiden kanssa tai ilman.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-04-02T15:32:06,2025-04-02T15:33:21,Hyväksytty,1.1 2025_33_58,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos. — Edustaja Valtola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_59,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Emme onneksi pääse kokemaan SDP:n tapaa hoitaa taloutta tällä hetkellä. Niin häilyvää se on, että edes työllisyysvaikutuksia vaihtoehtobudjetista ei ole julkistettu, vaikka ne luvattiin julkistaa vuoden 2024 alussa. Opposition puheenvuoroista käy ilmi, että ei olla valmiita uudistamaan mitään. Hyvänä esimerkkinä tästä on lastensuojelu, jossa meillä on huutava pula henkilöstöstä. [Välihuutoja vasemmalta] Hallitus esittää, että jatkossa tyhjissä tai vajaakäytöllä olevissa lastensuojeluyksiköissä ei tarvitsisi pitää ylimääräistä henkilöstöä paikalla. Tällä hetkellä yksiköissä täytyy pitää kiinteä määrä työntekijöitä paikalla, vaikka lapsia ei olisi yksikössä. Siinä ei ole mitään järkeä. Tämä on maalaisjärkinen uudistus, sillä se vähentää resurssien hukkakäyttöä. Myös hyvinvointialueet ovat kannattaneet tätä uudistusta, esimerkkinä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtaja. Vaalien alla oppositiolle ei tunnu kelpaavan mikään, eivät edes sellaiset ratkaisut, jotka helpottavat työvoimapulaa. [Timo Harakka: Totuus kelpaisi!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-04-02T15:33:21,2025-04-02T15:34:31,Hyväksytty,1.1 2025_33_60,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_61,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on useissa puheenvuoroissa todettu, muun muassa edustaja Tanus ryhmäpuheenvuorossa, kuinka sote-uudistuksessa luotiin uusi, kallis hallinnon taso. No, nyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tutkinut, että hallintokustannukset pienenivät uudistuksen myötä. Sitra on laskenut, että 1,8 promillea menee tähän demokraattiseen järjestelmään. Totuuden kanssa ei kannata olla taloudellinen. Minusta kannattaa kuunnella nyt pääministerin viestiä tänään ja jo ennen joulua, jossa hän sanoi, että lopetetaan se soten haukkuminen. Mihin se energia kannattaisi käyttää? Siihen, että tuetaan hyvinvointialueita uudistamaan palveluita ja parantamaan niitä palveluita, joihin suomalaiset eivät voi vielä luottaa, niin että jokainen voisi ikääntyä täällä turvallisesti. [Ben Zyskowicz: Hyvä, juuri näin hallitus tekee!] Kohdistuuko tämä hallitukselle tehty välikysymys siihen, että hallitus on tukemassa hyvinvointialueita? Ei, hallitushan on leikkaamassa sieltä rahaa. [Vilhelm Junnilan välihuuto] Eihän se tue hyvinvointialueitten mahdollisuutta uudistaa palveluita. Hallitus on tehnyt priorisointia: leikataan sieltä, mikä on vähiten tärkeää hallituksen mielestä, eli vammaispalveluista, vanhustenpalveluista, lastensuojelun asiakkaista. Minusta tämä ei ole järkevä tärkeysjärjestys, [Puhemies koputtaa] ja moni suomalainen miettii, onko tämä oikeasti se tärkeysjärjestys.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-04-02T15:34:31,2025-04-02T15:35:47,Hyväksytty,1.1 2025_33_62,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_63,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Viime kunta‑ ja aluevaalien alla keskusta lupasi: jokaisessa kunnassa on vähintään yksi sosiaali‑ ja terveysasema, josta lähipalvelut saa sujuvasti ja nopeasti. Vaalien tuloksena keskusta sai vallan suurimmassa osassa maamme kuntia. Nyt te sanotte, ettei palveluja saa eikä hoitoon pääse, ja syyllinen onkin hyvinvointialueilla. Myös siellä keskustalla on eniten aluevaltuutettuja. Miten menee omasta mielestä? [Välihuutoja keskustan ryhmästä] Tämän jälkeen syytätte maan hallitusta, vaikka te rakensitte tämän rahoitusmallin yhdessä sosiaalidemokraattien kanssa ja tämä hallitus laittaa joka vuosi yli 2,2 miljardia euroa enemmän rahaa kuin te Marinin ja Saarikon kanssa kykenitte. [Vasemmalta: Ei kyllä pidä paikkaansa!] Arvoisa puhemies! Keskustalla on valta kunnissa, keskustalla on valta alueilla. Siitä huolimatta merkittävä määrä sote-palveluista on joko lakkautettu tai lakkautuslistalla. [Puhemies koputtaa] Minkälaista muutosta tämänlaisella politiikalla oikeasti edistetään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2025-04-02T15:35:47,2025-04-02T15:37:04,Hyväksytty,1.1 2025_33_64,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_65,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan itsekin tähän kysymykseen tästä teknologiasta. Sen fiksua hyödyntämistä tuskin kukaan tässä salissa vastustaa. On niin, että se tarjoaa työkaluja, [Laura Huhtasaari: Nyt te kannatatte niitä? — Vasemmalta: Ei leikkauksena!] parantaa laatua ja vapauttaa aikaa, ihmisten aikaa, toisten kohtaamiseen. Sitä menee liikaa edelleen erilaisiin tietojärjestelmiin. Siitä on hyviä kokemuksia. Esimerkiksi oman isoisäni kanssa ollaan oltu yhteydessä tällaisella kuvapuheluyhteydellä. Hyvä tulevaisuus on se, missä teknologiaa käytetään fiksusti. Sitten on se dystooppinen vaihtoehto, jossa leikkauksia perustellaan tällä ja jossa nimenomaan leikataan inhimillisestä vuorovaikutuksesta, kohtaamisesta, hoivatyöstä. On hyvin kertovaa, että tämän keskustelun te olette aloittaneet nimenomaan tämän massiivisen leikkauslistan kanssa. Se on ollut se, jolla on puolusteltu tätä toimintaa, ja nähdäkseni se kertoo, että teille teknologia on keppihevonen, jolla tosiasiallisesti leikataan ihmisten hoivasta ja kohtaamisesta. Yhteiskunnan yksi mitta on lopulta se — ja sivistyksen mitta oikeastaan — miten heikoimmista pidetään huolta. [Puhemies koputtaa] Miltä tämä päätös ja nämä leikkaukset siinä valossa näyttävät? Pääministeri Orpo, [Puhemies koputtaa] pidättekö itseänne vielä sivistysporvarina?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-04-02T15:37:04,2025-04-02T15:38:26,Hyväksytty,1.1 2025_33_66,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_67,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä hallitus, ikäihmisten oikeus arvokkaaseen vanhenemiseen on kuulemma teille tärkeää, mutta te leikkaatte siitä. Inhimillinen järkivalinta taas tarkoittaa teille vammaisilta leikkaamista, heidän palvelujensa heikentämistä. Koulutus on teidän mielestänne yhteiskunnan menestymisen selkäranka, mutta eikö ammattikoulutus tai aikuiskoulutus kuulu tähän joukkoon? Samaan aikaan te puhutte todella kauniisti liikunnasta ja kulttuurista, mutta te olette leikanneet niistäkin. Näitä samoja juhlapuheita toistellaan nyt vaalikentillä hallituspuolueiden ehdokkaiden toimesta. Siksi olisi hyvä nyt kertoa rehellisesti sekä ehdokkaille että äänestäjille, mihin opetus‑ ja kulttuuriministeriön hallinnonalan 75 miljoonaa euroa kohdistuu ja mistä 100 miljoonan euron leikkaus sosiaalihuollosta kaivetaan. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-04-02T15:38:26,2025-04-02T15:39:28,Hyväksytty,1.1 2025_33_68,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_69,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tälle hallitukselle on täysin selvää, että vammaisten henkilöiden on saatava riittävä tuki mahdollisimman hyvään arkeen, joten väännetään rautalangasta vielä kerran. [Krista Kiurun välihuuto] Vammaisilta ei leikata, vaan uuteen vammaispalvelulakiin on tehty tarvittavia täsmennyksiä, jotka olivat jo lakia säädettäessä... [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] ...jotka olivat jo lakia säädettäessä ennakoitavissa, jotta palvelut toteutuvat tarkoituksenmukaisesti kohdentuen nimenomaan vammaisille henkilöille. Vastaavankaltainen rajaus sisältyy myös alkuperäiseen, siis edellisen hallituksen valmistelemaan esitykseen, mutta rajauksen poistamisen vuoksi jouduttiin lisäämään talousarvioon eduskuntakäsittelyn yhteydessä laskennallinen määräraha, koska perustuslakivaliokunta edellytti sääntelyn täsmennyksiä, mutta elämänvaihesääntelyn täsmentäminen ei ollut silloin mahdollista valiokunnassa. [Krista Kiurun välihuuto] Nyt tämän täsmennyksen jälkeen [Puhemies koputtaa] laskennallinen määrärahalisäys voidaan poistaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-04-02T15:39:28,2025-04-02T15:40:45,Hyväksytty,1.1 2025_33_70,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinäluoma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_71,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun kuuntelee täällä hallituspuolueiden puheenvuoroja, niin täytyy kyllä ihmetellä, tiedättekö ollenkaan, mistä te puhutte, [Krista Kiuru: Niin, sitä minäkin olen miettinyt!] kun te puhutte nykytilasta suomalaisessa vanhustenhoidossa. Kuulostaa siltä, että ette. Suomalaiset ovat hyvin oikeudentuntoista väkeä. Suomalaiset haluavat, että me pidämme huolta ja turvaamme hyvän, turvallisen vanhuuden sille sukupolvelle, joka on tämän hyvinvointiyhteiskunnan meille rakentanut kovalla työllä. Mutta, arvoisa hallitus, tämä teidän kotihoidon niin sanottu modernisointi, tämä on vanhusten heitteillejättö. Te leikkaatte kotihoidosta, joka on jo nyt todella kovilla. Arvoisa puhemies! Vaihtoehtoja on. Varsinkin taloudellisesti vaikeina aikoina pitäisi pystyä oikeudenmukaisuuteen. Jokaiselta pitää vaatia kantokykynsä mukaan, ja tämä hallitus selvästi vähät välittää [Puhemies koputtaa] empatiasta ja oikeudenmukaisuudesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2025-04-02T15:40:45,2025-04-02T15:42:02,Hyväksytty,1.1 2025_33_72,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Väyrynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_73,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Isosta kuvasta muistuttaakseni: Tälle vuodelle tulee se 2,2 miljardia lisää hyvinvointialueille ja ensi vuodelle on ennustettu noin miljardin verran. Elikkä rahoitus lisääntyy. Ennustettu tarve oli huomattavasti suurempi — kaikki tiesivät sen vuosia sitten. Siihen tilanteeseen ja tarpeeseen — pääministerikin viittasi tässä siihen, kuinka puolustusmenot tulevat kasvamaan, meidän julkisen taloutemme tilanne on, mikä on [Krista Kiurun välihuuto] — tuli hyvinvointialueuudistus, joka tuli kuin tilauksesta ja jonka tavoite oli taittaa kulukehitys ja tehdä asioita eri tavalla. Nyt tässä on avattu näitä toimia, mitä liittyy vanhustenhuoltoon, vammaispalveluihin, lastensuojeluun. Nämä kaikki ovat sitä, että yritetään löytää jokaiselle eurolle mahdollisimman vaikuttava kohde. Siellä tehdään selkeästi järkeistyksiä liittyen lastensuojelun päivystykseen, liittyen vammaispalvelulakiin, mitä edellinenkin hallitus yritti tarkentaa. Tämä on juuri sitä, mitä te toivoitte uudistuksella tehtävän. Nyt tehdään sitä työtä: yritetään saada jokainen euro paremmin käyttöön. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-04-02T15:42:02,2025-04-02T15:43:07,Hyväksytty,1.1 2025_33_74,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_75,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Herra puhemies! Kun kansan pitää maksaa verot ajallaan, niin kyllä kansan pitää päästä myös hoitoon ja lääkäriin ajallaan, kun tarve vaatii. Suomalaiset haluavat ja suomalaiset ansaitsevat tasa-arvoista kohtelua koko Suomessa, niin täällä Helsingissä kuin myös maakunnissa. [Eveliina Heinäluoma: Juuri näin!] Hyvät perussuomalaiset, edustaja Junnila, kun te puhutte, että valtaa on keskustalla tuolla maakunnissa, hyvinvointialueilla, niin kyllä kansa tietää. [Vilhelm Junnila: Niin, ketkä ne palvelut on lakkauttanut? — Suna Kymäläisen välihuuto] Kyllä moni perussuomalainen on jättänyt valtakirjan ja vaihtanut myös keskustan suuntaan juuri sen vuoksi, että nykyinen hallitus on leikannut hyvinvointialueilta ja laittanut palveluita kiinni ja jopa mikromanageerannut [Jenna Simula: Sekö on nykyhallituksen vika?] hyvinvointialueita muun muassa näissä sairaaloihin liittyvissä asioissa. Puhemies! Nykyinen potilaiden siirtely kauas läheisistään on inhimillisesti kestämätöntä. Se ei edistä kenenkään toipumista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-04-02T15:43:07,2025-04-02T15:44:15,Hyväksytty,1.1 2025_33_76,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_77,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Onhan tämä välikysymys hieman arvoton näytelmä oppositiolta. Ensin rakennellaan tuollainen keinotekoinen kuvio, että joitakin tietoja halutaan ennen vaaleja. [Välihuutoja vasemmalta] Miksi ne halutaan ennen vaaleja? Koska ne halutaan käyttää vaalikampanjan välineinä. Te marssitatte tuonne pönttöön [Hälinää — Puhemies koputtaa] puhumaan pormestariehdokkaan toisensa perään. Yrittäisitte nyt edes vähän teeskennellä, että te ette tee tässä vaalikampanjaa. Mutta nyt jos ajattelemme, että oppositio saisi vallan, niin mitä sitten tapahtuisi? Minua pelottaa se. Olen tuossa saanut listanne, jossa kerrotaan kymmenistä lakkautuksista vuodeosastoille, synnytysten keskittämisistä, akuuttiosastojen lopetuksista, ties mistä ympäri tämän maan hyvinvointialueita, [Suna Kymäläinen: Kukahan se sitä sairaalaverkkoa karsi? — Veronika Honkasalon välihuuto] joissa ovat vallassa keskusta ja sosiaalidemokraatit, ja nämä perustuvat hyvin paljolti niihin rahoituspäätöksiin, joita itse teitte edellisessä hallituksessa. Nyt te syytätte hallitusta näistä päätöksistä. Te vaaditte lisää aikaa alijäämien kattamiseen — ette kerro, millä rahalla se tehdään. Kyllähän oppositiosta voi mitä tahansa riekkua, mutta ei tämä ole yhtään uskottavaa. En usko, että myöskään suomalaisten mielestä. [Krista Kiuru: Tämä ei ole millään tavalla uskottavaa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2025-04-02T15:44:15,2025-04-02T15:45:25,Hyväksytty,1.1 2025_33_78,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Annan nyt vastauspuheenvuoron ministeri Juusolle. Neljä minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_79,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaalihuollon sadan miljoonan säästöt eivät ole salaisuus, [Antti Lindtman: Missä ne on? — Timo Harakka: Kertokaa!] vaikka oppositio täällä kovasti salaliittoteorioita kehittelee. Ne eivät ole salaisuus. Tästä on olemassa virkaesitys, ja yritän nyt teille mahdollisimman... [Välihuutoja vasemmalta] Mikäli te jaksatte kuunnella, [Hälinää — Puhemies koputtaa] niin voisin teille kertoa, mistä nämä koostuvat. [Krista Kiuru: Nyt on virkaesitys! Nyt on kyllä tosi kova juttu! — Hälinää — Perussuomalaisten ryhmästä: Antakaa ministerin puhua!] — Pystyykö nollaamaan tuon ajan, niin että saan sen neljä minuuttia? [Joona Räsänen: Ottakaa vaikka kymmenen, jos kerrotte. — Vasemmalta: Vaikka viisitoista! — Välihuutoja vasemmalta] [Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko: No niin, nyt rauhoittukaa. — Ja ministeri jatkaa.] Ehdotetussa muutoksessa tarkasteltaisiin sosiaalihuoltolain 14 §:ssä lueteltuja yli 40:tä erilaista lakisääteistä palvelutehtävää ja pyrittäisiin tunnistamaan niistä perustason palveluihin kuuluvat keskeiset kokonaisuudet, joihin uusi sääntely keskittyisi. Yksityiskohtaista palvelukohtaista sääntelyä kevennettäisiin ja purettaisiin, ja järjestämisvastuu tarkentuisi uusiksi ehkä noin kymmeneen isompaan ja selkeämpään asiakaslähtöiseen palvelukokonaisuuteen, joita voisivat olla esimerkiksi lapsiperhepalvelut, taloudellista toimintakykyä edistävät palvelut, kotona asumista tukevat palvelut, päihde‑ ja riippuvuuspalvelut, perheoikeudelliset palvelut ja niin edelleen. Ehdotuksessa ei puututtaisi selkeiden erityistason palveluiden, kuten lastensuojelun tai vammaispalveluiden, asemaan tai sisältöön, mutta eri lakien soveltamisalaan liittyviä epäselvyyksiä voitaisiin mahdollisuuksien mukaan selkeyttää. [Vasemmalta: Mistä tämä nyt tulee?] Tämä, että nämä sisällöllisesti jaettaisiin isompiin kokonaisuuksiin, mahdollistaisi resurssien tarkoituksenmukaisen kohdentamisen ja palveluverkon joustavamman organisoinnin ja auttaisi siten turvaamaan hyvinvointialueen jatkossa entisestään niukkenevien resurssien ja voimavarojen riittämisen kriittisten tehtävien hoitamiseen. Säästöjä lasketaan tulevan sillä, että se vähentäisi hallinnollista työtä, esimerkiksi palvelupäätöksiin tai hankintoihin liittyvää työtä. Asiakkaan tuen tarpeisiin vastaamisen keinot monipuolistuisivat ja lisäisivät mahdollisuuksia vastata yksilöllisiin tarpeisiin oikea-aikaisesti, mikä lisäisi työn vaikuttavuutta ja siten kustannustehokkuutta. Kyseessä on erittäin laaja työ, koska sosiaalihuoltolaki on tällä hetkellä erittäin pirstaleinen. Tämä vaatii runsaasti valmisteluaikaa. Nyt on sovittu, että tämä tulisi voimaan siten, että laki tulisi voimaan 1.1.27., mutta siinä olisi puolen vuoden siirtymäaika, jotta hyvinvointialueilla olisi aikaa nämä muutokset toteuttaa. Mielestäni tämä on erittäin kohtuullinen, erittäin järkevä selostus, ja tässä ei ole salattu yhtään mitään. Minä olen saanut tämän esityksen vasta tässä valmistelun aikana, kun olen ollut sairauslomalla. Eli mitään ei ole yritetty salata, vaan valmistelua on tehty järkevästi sosiaali‑ ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön virkakunnan kanssa yhdessä. Eli nyt on järkevä kohdennus niille säästöille, mitä te olette kritisoineet. [Hilkka Kempin välihuuto] Toinen asia, mitä haluan selkeyttää, on vammaispalvelulaki. Tällä muutoksella, mitä vammaispalvelulakiin ollaan tekemässä, ei ole vaikutusta lainmukaisiin palveluihin. Tarkoituksena on nimenomaan säilyttää vammaispalvelulaki erityislakina, vammaisille tarkoitettuna erityislakina, ja se tarkoittaa sitä, miten sitä sovelletaan siinä tapauksessa, että meillä on... Vammaispalvelulakiin kuuluu myös toimintojen rajaus. Jos sinulla on rajoituksia jossain toiminnassa, niin voit kuulua vammaispalvelulain piiriin. Mutta kun ihminen vanhenee, niin miettikää: Näkö heikkenee, kuulo heikkenee, liikkuminen heikkenee. Kaikki heikkenee ihan normaalisti, iän mukanaan tuomia vaikutuksia, mutta se ei tee siitä ikäihmisestä vammaista. [Aino-Kaisa Pekosen välihuuto] Ei minusta tule vammaista, vaikka minulla kuulo heikkenee ja näkö heikkenee. [Aki Lindénin välihuuto] Minä olen ikäihminen, ja minulla on oikeus sosiaalihuollon palveluihin. Tällä lisäyksellä halutaan nimenomaan tarkentaa tätä rajausta, kuka on sosiaalihuollon palveluiden piirissä ja kuka on vammaispalveluiden piirissä, nimenomaan tarkoituksena säilyttää tämä vammaisille tarkoitettuna erityislakina. [Välihuutoja] Tässä korostan vielä, että tällä hetkellä vammaispalvelut maksavat meille noin 2,5 miljardia euroa vuodessa. [Johanna Ojala-Niemelän välihuuto] Tämä 20 miljoonaa on se, mikä siinä otetaan pois nyt tarkentamalla tätä soveltamista edelleen. Sitä yritettiin jo viime syksynä, mutta ei ehditty tehdä sitä siinä aikataulussa, missä vammaispalvelulaki piti saada voimaan. Silloin poistettiin se elämänvaiherajaus siitä, mutta se tuodaan nytten ja perustellaan paremmin ja tehdään ne perustuslakivaliokunnan esittämät muutokset. [Ben Zyskowicz: Ja Marinin hallitus yritti ihan sitä samaa! — Suna Kymäläinen: Ei yrittänyt!] — Saanko vielä hetken? [Välihuutoja] Sitten mitä tulee kotipalveluihin, niin vuonna 23 Suomessa tehtiin 39 miljoonaa kotikäyntiä. Ikääntyvien määrä kasvaa koko ajan. Meillä on pula hoitajista. Teknologia kehittyy valtavasti koko ajan, siis teknologian ja tekoälyn kehitys on tällä hetkellä aivan valtavaa. On aivan selvää, että me otamme soveltuvin osin myöskin teknologian hyödyt käyttöön hoivatyössä. Se on aivan olennaista. Meidän pitää katsoa tulevaisuuteen. Tässä tarkoituksena on, että kun asiakkaalle tehdään palvelutarpeen arvio ja hoitosuunnitelma, niin siinä suunnitelmaa tehdessä velvoitetaan hoitaja ottamaan huomioon teknologia: onko jotain, mitä tämän henkilön kohdalla voitaisiin ratkaista teknologiaa käyttämällä? Ei tietenkään kaikkia palveluita, mutta jos jonkun osan voisi korvata teknologialla, niin silloin se olisi mahdollista. Ja on selvä, että se ei sovellu kaikille, mutta on myös ikäihmisiä, joille se soveltuu. Meillä on tulossa sellaisten ikäihmisten sukupolvi, jotka ovat hyvinkin taitavia teknologisten ratkaisujen hyväksikäyttämisessä. Korostan vielä sitä, että eivät kaikki ihmiset ja ikääntyvät ole yksinäisiä. Joku voi arvostaa sitä, että hänen luonaan ei juokse neljä kertaa päivässä aina eri hoitaja tekemässä jotain, [Välihuutoja vasemmalta] vaan kunnioitettaisiin hänen yksityisyyttään, ja hänkin saisi jonkun rauhan siellä, [Hälinää — Puhemies koputtaa] jos joku käynti voitaisiin korvata teknologialla. Esimerkiksi lääkkeiden automaattinen annosjakelu: ei siihen tarvitse välttämättä hoitajan tulla paikalle katsomaan, että se lääke annetaan, vaan on olemassa automaatteja, jotka muistuttavat ja jotka myöskin kontrolloivat sitä, että lääke varmasti on otettu. [Pia Viitanen: Miten se kontrolloi?] — Näin se tekee, tämmöistä teknologiaa on. Ei tosiaankaan mitään salaliittoteorioita. Nämä ovat järkeviä säästöjä, ja seison kyllä näitten takana. Ja sen sanon vielä, että olen ollut koko ajan mukana näissä säästöpäätöksissä puhelimitse. Vaikka en ole lähtökohtaisesti pystynyt olemaan läsnä itse ministeriössä, olen ollut mukana ja linjaamassa näitä säästöjä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-04-02T15:45:29,2025-04-02T15:53:33,Hyväksytty,1.1 2025_33_80,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Nyt vielä ministereitä. Ministeri Purralle on puhemies aikaisemmin jo antanut luvan kolmeen minuuttiin. Sitten lyhyet puheenvuorot Satoselle ja Grahn-Laasoselle, ja sitten mennään jälleen uudelleen tähän, ja Adlercreutz haluaa myöskin. Teille tulee vain minuutin mittaiset. — Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_81,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä on melkoista kurjuuden julistusta tämä opposition välikysymys kuten kaikki muutkin teidän ulostulonne, jotka tietenkin kiihtyvät ennen vaaleja. En muista, monesko välikysymys tämä on teidän tekemästänne sote-uudistuksesta, käytännössä teille itsellenne. Kaikkein huolestuttavinta kuitenkin on se, että teidän puheenvuoronne perusteella Suomessa ei ole käytännössä enää mitään hyvää. Hallitus on siis sen 15 kuukauden aikana, minkä meidän toimemme ovat enimmillään olleet voimassa, teidän mielestänne käytännössä tuhonnut hyvinvointiyhteiskunnan ja suomalaisen sosiaali‑ ja terveydenhuollon palvelut, vaikka nämä teemat, joita täällä nytkin käsitellään, ovat tismalleen samoja, joita käsiteltiin ennen viime aluevaaleja ja joita on käsitelty sosiaali‑ ja terveydenhuollossa aiemmissa kuntavaaleissa. [Vasemmalta: Pelkkää retoriikkaa!] Te puhutte mielellänne yhteiskunnan jakautumisesta ja kannatte suurta huolta jakavista ilmiöistä, mutta kuunnelkaa nyt itseänne. Te pelottelette suomalaisia kansalaisia. [Saara Hyrkön välihuuto] Teidän tapanne väittää, että tämä hallitus on tuhonnut hyvinvointiyhteiskunnan, on hyvin epäisänmaallinen, [Timo Harakka: Sata työtöntä joka päivä!] ja se on äänestäjien huijaamista, hyvä sosiaalidemokraattinen ryhmä. [Välihuutoja vasemmalta] Teidän vastauksenne joka ikiseen meidän tekemäämme säästötoimeen on ”ei, ei, ei”. Teillä ei ole kuitenkaan vaihtoehtoa. Samaan aikaan te olette sitä mieltä, että julkista taloutta pitää korjata. Annetaan jälleen rautalankaa: Tämä hallitus lisää hyvinvointialueille 2 200 miljoonaa euroa lisää. Käytännössä tämä on lähes kolmannes valtion budjetista. [Krista Kiurun välihuuto] — Edustaja Krista Kiuru, me olemme vuosi sitten joutuneet tekemään muun muassa siitä syystä lisää toimenpiteitä, että me olemme hyvinvointialueille voineet antaa enemmän rahaa. Tämä on tosiasia. [Aino-Kaisa Pekosen välihuuto] Ne ovat tismalleen meidän omia päätöksiämme. — [Pia Viitanen: Te olette leikanneet!] Koskaan ennen suomalaiseen soteen ei ole laitettu näin paljon rahaa kuin tällä hetkellä. Tämä tulee edelleen lisääntymään ensi vuonna. Luonnollista se on siksi, että meillä on vanheneva väestö, jonka hoiva ja hoito maksavat koko ajan enemmän. Samaan aikaan kuitenkin teidänkin, hyvä oppositio, pitäisi olla huolissanne siitä, että työikäisen väestön määrä vähenee. Tämä yhtälö on vaikea. Me tarvitsemme paitsi merkittävästi talouden kasvua myös jatkuvasti priorisointia ja järjestelmän tehostamista. Se tulee olemaan jokaisen puolueen edessä, [Suna Kymäläisen välihuuto] joka tässä maassa on hallitusvallassa. Jokaisen pitää ymmärtää nämä talouden realiteetit ja olla välttelemättä vaikeita aiheita edes ennen vaaleja. [Timo Harakka: Sata työtöntä joka päivä!] Arvoisa puhemies! Edellä ministeri Juuso korjasi täysin väärästi esitettyjä tietoja muun muassa vammaispalveluihin ja lastensuojeluun tulevista muutoksista. Pääasiassa kokonaisuus on järkevä sikäli kuin se purkaa normeja, mitoituksia ei muuteta, [Puhemies koputtaa] kevennetään velvoitteita, käytetään teknologiaa. Minä luulen, oppositio, että te olette pettyneitä tähän kokonaisuuteen, koska me kykenimme olemaan muuttamatta esimerkiksi erikoissairaanhoitoon tulevia muutoksia ja [Puhemies koputtaa — Aino-Kaisa Pekosen välihuuto] leikkaamatta tästä palveluverkosta. [Puhemies: Kiitoksia!] Arvoisa oppositio, vielä — lopetan juuri, rouva puhemies — [Timo Harakka: Hyvä uutinen!] minä en ole pahoillani teidän puolestanne, mutta minä olen pahoillani suomalaisten kansalaisten puolesta, [Vasemmalta: Niin minäkin, todella!] jotka saavat tällaista esitystä ja vielä ennen vaaleja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-04-02T15:53:54,2025-04-02T15:57:35,Hyväksytty,1.1 2025_33_82,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Täällä äsken kritisoitiin, että annan ministereille puheenvuoron, mutta mielestäni on oikeus ja kohtuus, että jos kysytään, niin teille tulee myös vastauksia. Minuutin mittaiset puheenvuorot, ministerit Satonen, Grahn-Laasonen ja Adlercreutz tässä vaiheessa. Sen jälkeen jatkamme debattia, ja sen jälkeen on vielä ministereillä sitten mahdollisuus vastailla. — Satonen, minuutti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_83,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Arto,Satonen,Työministeri,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on väitetty, että talous‑ ja työllisyyspolitiikan vaikeuksista johtuen näitä säästöjä joudutaan tekemään. No, tämä olisi jollain lailla uskottavaa, jos te olisitte pyytäneet meiltä lisää toimia talouden ja työllisyyden eteen. [Välihuutoja vasemmalta] Mutta sen sijaan te olette vastustaneet joka ikistä uudistusta suomalaisen työn kilpailukykyyn, suomalaisen viennin kilpailukykyyn, työn tekemisen kannattavuuteen suhteessa sosiaaliturvaan. Kaikkia näitä te olette johdonmukaisesti vastustaneet. [Timo Harakan välihuuto] Ja otetaanpa sitten esille opposition esitykset. Vasemmistoliitto on esittänyt, että 30 tunnin työstä pitäisi saada täysi palkka julkisella sektorilla. Oletteko laskeneet, montako kotihoitokäyntiä olisi vähemmän, kuinka pitkät olisivat hoitojonot, kuinka monta bussivuoroa jäisi ajamatta? Meidän koko julkiset palvelut romahtaisivat tällaisilla esityksillä. Olen sitä mieltä, että pitää olla vastuullisia myöskin opposition esityksissä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-04-02T15:57:58,2025-04-02T15:59:10,Hyväksytty,1.1 2025_33_84,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, minuutti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_85,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täydennän tätä toteamalla sen, että inhimillinen vanhuuden turva ja meidän sosiaali‑ ja terveyspalvelut turvataan vastuullisella taloudenpidolla etenkin nyt näinä aikoina, mitä elämme, kun jokainen ymmärtää ja kaikki puolueet sitoutuvat siihen, että puolustusmäärärahoja pitää kasvattaa. Silloin oleellinen kysymys on se, mitä näillä resursseilla, jotka meillä on ja jotka tänäkin vuonna sote-palveluihin lisättiin, yli kaksi miljardia lisää rahaa — ja niin kuin valtiovarainministeri totesi, koskaan ei ole aiemmin käytetty näin paljon sosiaali‑ ja terveyspalveluihin rahaa — mitä tällä rahalla saadaan aikaan. [Krista Kiurun välihuuto] Kun sote-ammattilaisten kanssa käy keskustelua, niin hekin tuovat esiin sitä, että on järkevää purkaa mitoitusta tai sentyyppistä normitusta, mikä ei kanavoidu asiakkaan hyödyksi vaan johtaa esimerkiksi hallinnon kasvamiseen tai byrokratiaan tai paperityöhön tai sellaiseen työhön, jossa henkilöstö on paikalla mutta lapsia ei. Esimerkiksi tämä lastensuojelun säästö: Siinä on kyse siitä, että jos on kaksi yksikköä lastensuojelussa, niille voidaan järjestää joustavammin yhdessä yhteinen yöpäivystys, [Krista Kiurun välihuuto] tai siitä, että lastensuojelussa mitoitus on lapsikohtainen — [Puhemies koputtaa] se on lapsikohtainen eikä paikkakohtainen. Eli jos yksikkö on seitsemänpaikkainen [Puhemies: Aika!] ja siellä on vaikka neljä lasta paikalla, niin on neljän lapsen verran heistä huolta pitäviä ammattilaisia, [Aino-Kaisa Pekosen välihuuto] joista myöskin on [Puhemies: Kiitoksia!] meillä pulaa. Eli käytetään resurssit järkevämmin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-04-02T15:59:10,2025-04-02T16:00:38,Hyväksytty,1.1 2025_33_86,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_87,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Niukan ajan puitteissa pyrin vastaamaan OKM:n suuntaan esitettyihin kysymyksiin. [Suna Kymäläisen välihuuto] Toisin kuin Eveliina Heinäluoma totesi, emme ole väheksyneet sitä 120 miljoonan leikkausta ammatilliseen koulutukseen. Olemme kertoneet, minkäkokoinen se on. Olen kertonut, mikä osuus se on kokonaisrahoituksesta. Olen kertonut, mihin se kohdistuu. Se kohdistuu opiskelijavuosiin. Toista ja kolmatta tutkintoa suorittavien mitoitus on tällä hetkellä 66 000 opiskelijavuotta — se pienennetään 55 000 opiskelijavuoteen. Ja on selvää, että kun opiskelijamäärä pienenee, niin resurssitkin vastaavasti pienenevät. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että opettajia tarvitaan vähemmän. Tämän te ymmärrätte, ja tämän me tässä hallituksessa ymmärrämme. [Vasemmalta: Ja seuraavat 75 miljoonaa!] Mitä tulee 75 miljoonaan, niin se tehdään aivan normaalissa menettelyssä, ei tosin syksyllä, vaan pyritään aikaistamaan se tähän kehysriiheen. Olemme kertoneet, että sitä ei kohdisteta peruskouluun, mutta muuten neuvottelut ovat vielä kesken. Ja on tietenkin selvää, että kun tällaista kokonaisuutta arvioidaan, [Puhemies koputtaa] niin otetaan huomioon se, mistä on jo aikaisemmin säästetty, minkälaisia sopeutuksia on kohdennettu aikaisemmin hallinnonalan sisälle, ja pyrimme saamaan aikaan tasapainoisen kokonaisuuden.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-04-02T16:00:39,2025-04-02T16:02:05,Hyväksytty,1.1 2025_33_88,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"No niin, ja sitten debatti jatkuu. — Edustaja Lindén.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_89,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensimmäinen kommentti: Sosiaali‑ ja terveysministeriön pääluokka tässä budjettikirjassa, joka minulla on edessäni, vuonna 24 oli 16 miljardia ja tänä vuonna 15 miljardia eli miljardi vähemmän. Eli koskaan ei ole käytetty enemmän rahaa kuin käytetään tällä hetkellä. Minä myönnän, että tämä oli STM:n pääluokka — hyvinvointialueiden rahoitus on siellä VM:n pääluokassa. [Ben Zyskowicz: Sote, sote!] Sitten mennään tähän kotikäyntien määrään. Kokoomuksen taholta on käynnistetty tuolla somessa sellainen väite, että pää räjähtää, kun seurataan tätä demarien talouslaskentaa, kun olemme päätyneet siihen, että 700 000—800 000 kotihoitokäyntiä jää tekemättä. Edustaja Valtola on todennut, että heidän alueellaan yhden kotihoitokäynnin hinta on 107 euroa. Voi hyvänen aika, kun te saatte yksityiseltäkin kokonaisen tunnin 43 eurolla, ja siinä ajassa tehdään kaksi kotikäyntiä. Kyllä tämä meidän laskelma on aivan oikea, eli 700 000 kotikäyntiä vähemmän tehdään tällä miinus 16 miljoonalla. [Vilhelm Junnilan välihuuto] On aivan turha väittää, että teknologia ei tässä muka aiheuttaisi tätä henkilöstövähennystä. Miten sinne muuten saadaan se miinusmerkki [Puhemies koputtaa] tähän luvun eteen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-04-02T16:02:09,2025-04-02T16:03:32,Hyväksytty,1.1 2025_33_90,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"No niin, minuutti kerrallaan. — Seuraavaksi edustaja Viljanen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_91,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Juuso totesi hallituksen linjana vastatessaan välikysymykseen, että yliresursointia puretaan sieltä, missä sitä on. [Vasemmalta: Kotihoidossa!] Arvoisa hallitus, arvoisa pääministeri, nyt kun tämä on hallituksen julkilausuttu kanta, niin miksi te ette edelleenkään kerro, mihin nämä leikkaukset konkreettisesti kohdistuvat, mistä te leikkaatte? Hallitus on kertonut täällä esimerkkejä, mitä se tulee ehdottamaan, mutta ei ole kertonut, mihin kohdistuvat 100 miljoonan leikkaukset sosiaalihuoltoon, mihin kohdistuvat 70 miljoonan leikkaukset erikoissairaanhoitoon tai mihin tulette kohdistamaan 75 miljoonan leikkaukset koulutukseen. Sitä, mihin nämä käytännössä, konkreettisesti, tulevat kohdistumaan, te ette kerro. Te kerrotte esimerkkejä, mitä saatatte tulla tekemään, mutta vastaukset puuttuvat yhä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2025-04-02T16:03:32,2025-04-02T16:04:40,Hyväksytty,1.1 2025_33_92,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Merinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_93,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ensimmäisenä kiitos ministeri Juusolle, kun tulitte paikalle ja kerroitte sisältöä tuolle sadalle miljoonalle, leikkaukselle. Pääministeri Orpo, pääongelma on varmaan se, että te ette ole koko kansan pääministeri. Hyvänä päivänä te tunnutte edustavan ehkä viidesosaa kansasta täällä, huonona päivänä ehkä kahdeskymmenesosaa. Tuntuu isolta osin, kun tätä on seurannut, että te edustatte erittäin varakkaita ihmisiä, ehkä suuria yrityksiä, terveysjättejä, mutta te ette ole koko kansan pääministeri. En halunnut muuta sanoa kuin tuon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-04-02T16:04:40,2025-04-02T16:05:27,Hyväksytty,1.1 2025_33_94,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_95,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Me oppositiossa jätimme välikysymyksen, koska kannamme huolta suomalaisten peruspalveluista, joihin nyt te kohdistatte leikkauksia. Kun kuunteli perussuomalaisen puolueen ryhmäpuheenvuoroa, niin kävi taas ilmi, että perussuomalainen puolue haluaa sen sijaan keskustella maahanmuutosta ja Euroopan unionista. Miksi? Koska teillä ei ole ratkaisuja suomalaisten enemmistön isoihin haasteisiin [Laura Huhtasaari: Me haluttaisiin vähän vähemmän velkaa!] sosiaali‑ ja terveyspalveluissa ja koulutuksessa. Arvoisa puhemies! Olisin halunnut varmistaa ministeri Purralta, koska tässä oli ympärillä aika paljon hälinää. Saatoin kuulla väärin, koska kuulin, että te olisitte syyttänyt oppositiota epäisänmaallisuudesta, ja pyytäisin teitä varmistamaan. Totta kai pystyn sen myös pöytäkirjasta myöhemmin tarkistamaan, mutta pitääkö tämä paikkansa, vai kuulinko väärin? — Te nyökkäätte, että te syytitte oppositiota epäisänmaallisuudesta. [Välihuutoja vasemmalta] Ensinnäkin se on erittäin kova väite, ja olen siitä eri mieltä, koska ajattelen, että yksi isänmaallisimpia asioita, mitä tässä maassa voi tehdä, on puolustaa hyvinvointiyhteiskuntaa viimeiseen asti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-04-02T16:05:27,2025-04-02T16:06:41,Hyväksytty,1.1 2025_33_96,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_97,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri, kyllä se nyt vaan on niin, että teidän erittäin huonon työllisyyden hoidon seurauksena te olette itse aiheuttaneet miljardin aukon talouteen, ja nyt te laitatte tämän maksajiksi lapset, vanhukset ja vammaiset. Te leikkasitte jo vanhustenhoivasta, hoitajamitoitus romutettiin, ja nyt seuraavaksi käydään sitten kotihoidon kimppuun. Tosiasia on, että tämä on leikkaus. Täällä on sanottu, että se tarkoittaa 700 000:ta kotikäynnin vähentämistä. [Ben Zyskowicz: Luuletteko oikeasti?] Ja te ilmeisesti sanotte sitten ikäihmisille, että tässä digilaite käteen, siinä sinulle hoiva. [Ben Zyskowicz: Luuletteko oikeasti?] Näin se tietenkään, pääministeri, ei ole. Me tiedämme, että ei se laite katso, että ne lääkkeet syödään. Ei se laite pese, ei se pese hampaita, ei se rasvaa jalkoja, ei se auta vessaan. Tämä on tosiasia. Näitä leikkauksia ei ole yhtään varaa tehdä kotihoidosta, ja minusta tämä on todella väärä ja julma arvovalinta. Pääministeri, onko todellakin oikein, että pistätte lapset, vanhukset ja vammaiset teidän huonon taloudenpitonne maksajiksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-04-02T16:06:41,2025-04-02T16:07:59,Hyväksytty,1.1 2025_33_98,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Marttinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_99,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Huomaa kyllä opposition puheenvuoroista, että taitaa olla vaalit tulossa. [Välihuutoja vasemmalta] Niin paljon on pelottelua ja huolta tuotu ilmaan samaan aikaan kun, hyvät kollegat, tilanne on se, että maan hallitus kohdistaa yli 2 200 miljoonaa euroa lisää tänä vuonna [Pia Viitasen välihuuto] suomalaisten laadukkaiden sosiaali‑ ja terveyspalveluiden järjestämiseen. Se on mielestäni aika hieno asia. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Paljonko sitä rahaa pitäisi joka vuosi laittaa lisää, SDP? Kolme miljardia, neljä, viisi, kuusi? Kertokaa suomalaisille tämä. Rouva puhemies! Samaan aikaan kyllä on niin, varsinkin kun kuuntelee puheenjohtaja Lindtmanin puheita, että te olette velkaa suomalaisille selityksen. Mikä on SDP:n linja? Te olette esittäneet käytännössä kaikkien työmarkkinauudistusten ja säästöjen perumista. Kela-korvauksia te olette vastustaneet verisesti tässä salissa, ja nyt yhtäkkiä ne taas vastaavasti kelpaavatkin teille. Edustaja Kiuru oli viemässä näitä vammaispalvelulain uudistuksia, mitä nyt tehdään, itse eteenpäin viime kaudella, ja nyt niissä on taas vastaavasti ongelma. Tämä meidän linjamme on vastuullinen. Teillä taas ei ole mitään linjaa eikä mitään tolkkua tässä teidän politiikassanne.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-04-02T16:07:59,2025-04-02T16:09:14,Hyväksytty,1.1 2025_33_100,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kosonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_101,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus kertoo yhdeksän miljardin euron toimista, joilla suitsitaan valtionvelkaa — hallitus on niin kutsutusti vastuullinen valtiontalouden hoitaja. Yhdeksästä miljardista kaksi miljardia on leikkauksia sosiaali‑ ja terveyspalveluihin. Kun otetaan kaksi miljardia euroa pois, hallituksen mielestä se ei ole leikkaus vaan se on täsmennys, lisäraha, modernisointi, järkeistys. Fakta on, että hallitus vie hyvinvointialueilta rahat. Hallitukselle koulutus on erityissuojelussa. Mitä se käytännössä tarkoittaa? No, jopa sote-leikkauksissa on otettu koulutus erityiskohteluun. Nimittäin te viette koulutuksesta eli lääkäreiden erikoistumiskoulutuksesta, mutta arvon hallitus, tämä säästö ei tule toteutumaan, koska koulutusvaihelääkärit ovat merkittävä osa työvoimaa erityisesti perusterveydenhuollossa. Heitä ei voi vähentää, eikä heitä voi olla palkkaamatta. Tämä leikkaus lähtee siis muualta lähipalveluista. Mutta entä ne muut koulutusleikkaukset? Toivomme todella tietoa niistä sivistysleikkauksista, mitä olette tekemässä 75 miljoonan euron edestä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-04-02T16:09:14,2025-04-02T16:10:38,Hyväksytty,1.1 2025_33_102,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_103,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus väittää, ettei se leikkaa vaan kehittää. Ministeri Juuso, luitte alussa lokakuun 2024 raporttia vanhuspalveluiden asiakastyytyväisyydestä, mutta sen jälkeenhän te leikkasitte hoitajamitoitusta. Se tarkoittaa sitä, että te leikkasitte tämän vuoden alusta hoitajia pois vanhuspalveluista. Jäljelle jääneet hoitajat juoksevat kovempaa, toiset hoitajat leikattiin kortistoon. Myös perusterveydenhuollon hoitoonpääsy parani vielä vuonna 2024, kun säätämämme 14 vuorokauden hoitotakuu oli vielä voimassa, mutta nyt te olette leikanneet hoitotakuuta ja se on kolme kuukautta. Sen seurauksena hoitoonpääsy on hidastunut. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Nyt aiotte kohdentaa uudet leikkaukset lastensuojeluun, vanhusten kotihoitoon, vammaispalveluihin, ja osan jätätte yhä kertomatta. Mutta mihin aiotte, hallitus, kohdentaa OKM:n lisäleikkaukset? Kun ammatillista koulutusta kuulemma ette leikkaa ettekä kuulemma leikkaa myöskään peruskoulusta, niin mistä te leikkaatte? Voitteko kertoa, mitä tämä erityissuojelu tarkoittaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-04-02T16:10:38,2025-04-02T16:11:54,Hyväksytty,1.1 2025_33_104,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_105,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan aluksi täytyy kommentoida tätä mahdollista valtiovarainministeri Purran väitettä oppositiosta epäisänmaallisena. Tässä salissa ei ole muuta kuin isänmaataan rakastavia kansanedustajia. Näin se on, ja sitä puhetapaa, joka tässä salissa on muotoutunut vuosikymmenten aikana, on meidän kaikkien syytä kunnioittaa. [Oikealta: Koskee teitäkin!] Mutta toiseksi on sanottava, että toiselta perussuomalaiselta ministeriltä, ministeri Juusolta, tuli myös yllättävä puheenvuoro, ja se oli se, kun te tunnustitte, että teillä on olemassa virkaesitys näistä sadan miljoonan euron uusista sosiaalihuoltolain leikkauskohteista. Tätähän me olemme penänneet. Me olemme sitä penänneet pääministeriltä, me olemme penänneet sitä hallitukselta. Me olemme saaneet vain listan, että tämä lainsäädännön uudistamistyö jatkuu. Nyt kun teillä, ministeri Juuso, on se virkaesitys, niin voisitteko te avata sen eduskunnalle? Ja mielellään hyvissä ajoin ennen vaaleja. [Vasemmalta: Ennen eduskuntavaaleja!] Mistä nämä sosiaalihuollon leikkaukset tullaan tekemään: vammaisilta, vanhuksilta vai lapsilta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-04-02T16:11:54,2025-04-02T16:13:05,Hyväksytty,1.1 2025_33_106,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_107,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Soteen tulee tosiaan tänäkin vuonna yli 2 000 miljoonaa euroa lisää rahaa, mutta jos emme kykene hillitsemään kustannusten kasvua, niin mikään määrä rahaa ei tule riittämään. Hallitus ei nyt näillä päätöksillä leikkaa lisää, vaan toteutamme jo aiemmin linjattuja säästöjä vastuullisesti ja järkevästi. Haluamme, että sosiaali‑ ja terveydenhuollon resurssit käytetään tehokkaasti ilman, että suomalaisten palvelut kärsivät. Panostamme edelleen lapsiin, nuoriin ja ikääntyviin sekä varmistamme, että vammaispalvelut palvelevat aidosti niitä, joille ne on tarkoitettu. Meillä tulee aivan juuri voimaan lasten ja nuorten terapiatakuu. Meille tulee ministeri Juuson johdolla omalääkäri‑ ja omahoitajamalli. Meille tulee Kela-korvauksia niihin palveluihin, mitä julkiselta puolelta on hyvin vaikea saada. Teemme tätä työtä, jotta jokainen suomalainen voi luottaa siihen, että palvelut toimivat tänään ja tulevaisuudessa. [Vasemmalta: Leikkaamalla!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-04-02T16:13:05,2025-04-02T16:14:15,Hyväksytty,1.1 2025_33_108,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Krista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_109,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan todeta, että me täällä tivaamme ja penäämme teiltä totuutta. Me kysyimme, mistä sosiaalihuollon leikkaukset tulevat, aiotaanko toteuttaa erikoissairaanhoidon leikkaukset, aiotteko pysyä näissä leikkauksissa, ja kun teitä kuuntelee, niin ylimielisyyden huippu on se, että näihin kysymyksiin on tänään selvinnyt vastauksena, että säästöistä pidetään kiinni, sosiaalihuollosta ei vielä tiedetä, mistä siitä leikataan, ja erikoissairaanhoidon leikkaukset korvataan näillä kohdennuksilla, jotka tulevat sosiaalihuollosta, eli vanhusten palveluista leikkaamalla, vammaisilta leikkaamalla ja lastensuojelusta leikkaamalla. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Mutta yllättävää oli se, että ministeri kävi juuri äsken tuossa pöntössä ja kertoi, että sosiaalihuollon sadan miljoonan leikkauksista onkin olemassa virkaesitys. Täällä kyselytunnilla, jolloin pääministeri totesi, että eduskunnalle annetaan tämä tieto, mistä leikataan, ei ollut tällaista esitystä, ja nyt se näyttää olevan, kun te tulette tänne. Miksi tässä hallituksen vastauksessa ei kerrota, minkälaisia esityksiä oli? Me olemme niitä täällä penänneet, sitä virkaesitystä, kaikki nämä ajat, ja nyt kerrotaankin, että sellainen onkin olemassa. [Ben Zyskowiczin välihuuto — Laura Huhtasaaren välihuuto] Olisi siis hyvä, että te nyt kertoisitte, missä siihen virkaesitykseen [Puhemies koputtaa] saisi lähemmin tutustua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-04-02T16:14:15,2025-04-02T16:15:47,Hyväksytty,1.1 2025_33_110,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_111,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus, te sanotte, että nämä uudet leikkaukset ovat inhimillisempiä, mutta sitten kun katsoo sitä leikkausten kohteeksi joutuneiden listaa — vammaiset, ikäihmisten kotihoito ja lastensuojelu — niin kyllä ihmettelen, miten näiden haavoittuvien ryhmien valitseminen on inhimillisempi valinta. Sitten te sanotte, että tämä lastensuojelun leikkaus on helppo toteuttaa, että se on vaan järkevää toimintaa. Mutta oikeasti jos lastensuojelun päivystystä ajattelee, niin se on nimenomaan se hetki, kun siellä on usein niitä kriittisimpiä tilanteita ja tarvitaan sitä henkilöstöä ja turvaa sinne. Lastensuojelusta me odotetaan — jos säästöjä haluaa tehdä, laitoshoito on todellakin kallis kustannus yhteiskunnalle — sitä kokonaisuudistusta, jossa siihen ennaltaehkäisevään palveluun satsattaisiin, mutta sitä me ei olla tänne saatu vielä. Se, että hatkanuoria aiotaan auttaa, on hyvä, mutta se ei ole kokonaisuudistus, joka toisi mitään säästöjä tai parempaa palvelua meidän lapsille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-04-02T16:15:47,2025-04-02T16:17:00,Hyväksytty,1.1 2025_33_112,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_113,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä edustaja Marttinen totesi, että taitaa olla vaalit tulossa, ja niin ne näyttävät olevan tulossa, kun katsoo perussuomalaisten ja kokoomuksen edustajamäärää. [Vasemmalta: Kyllä, he ovat kentällä!] Siellä he ovat kentällä näköjään puolustamassa niitä lähi‑ ja peruspalveluita, joista he täällä leikkaavat. Joku voisi sanoa, että siinä on jokin ongelma, mutta ei välttämättä. Täällä puheenvuoroissa on sanottu, että eivät nämä ole leikkauksia, nämä ovat parannuksia ja järkeistämisiä, [Jenna Simulan välihuuto] mutta eivät ne vain ihmisten mielestä aina siltä tunnu. Asioita voidaan tehdä järkevämmin. Se on aivan totta. Otetaan teknologiaa, niin kuin on sanottu. Pääministeri Orpo taisi eilen puhua näistä rannekkeista, jotka ovat olleet jo vuosikausia käytettävissä, mutta kyllä tuolla kotihoidossa moni vaan edelleen sanoo, että kun palvelusuunnitelmat tehdään, niin miten niitä pystytään toteuttamaan näiden leikkausten jälkeen. On pakko sanoa tästä alijäämän kattamisesta, kun mietitään, paljonko inflaatio kiihtyi ja palkat nousivat suhteellisen nopeasti, että myös siihen pitää vastata hyvinvointialueiden rahoituksissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-04-02T16:17:00,2025-04-02T16:18:13,Hyväksytty,1.1 2025_33_114,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Nurminen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_115,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Juuso, kerroitte, että on olemassa virkaesitys näistä sadan miljoonan euron leikkauksista, ja nyt se on esiteltävä eduskunnalle. Me olemme sitä täällä peränneet, ja pääministeri on luvannut, että se eduskunnalle kerrotaan, joten jos teillä on tämä virkaesitys, niin se on nyt kerrottava. [Laura Huhtasaaren välihuuto] Nyt vetoamme teihin, että te sen meille kerrotte. No, sitten, ministeri Juuso, vähän huolestuneena kuuntelin näitä teidän kotihoidon leikkauspuheita. En vielä saanut sanatarkkaa lainausta, mitä sanoitte, mutta vapaasti lainattuna: kaikki vanhukset eivät arvosta, että joku ramppaa heidän kotonaan. [Välihuuto vasemmalta] Siis tämä kertoo siitä, että olette täysin tietämätön tämän hetken ikäihmisten kotihoidon tilanteesta, joka johtuu siitä, että resurssit ovat pienet, henkilöstö joutuu vaihtumaan ja venymään, [Pia Sillanpään välihuuto] ja te annatte ratkaisuna kotihoidon leikkausta. Tämä ei millään tavalla vastaa sitä tämän hetken todellisuutta. Toivon, että nyt korjaatte tätä lausuntoanne ja annatte jotain ymmärrystä meidän kotihoidossa olevien ikääntyneiden palveluiden parantamisen puolesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2025-04-02T16:18:13,2025-04-02T16:19:27,Hyväksytty,1.1 2025_33_116,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sarkomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_117,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Orpon hallituksen kaksi keskeistä tavoitetta on pelastaa hyvinvointiyhteiskunta ja huolehtia, että ihan jokainen suomalainen saa tarvitsemansa hyvinvointipalvelut. [Krista Kiuru: Aika huonosti menee!] Tämä edellyttää vastuullista taloudenpitoa ja sitä, että asioita tehdään uudella tavalla. Tässä keskustelussa on tullut täysin selväksi, että oppositiolle ei sovi kumpikaan näistä asioista. Me haluamme, että ihmiset pääsevät jonosta hoitoon, ja me otamme käyttöön omahoitaja‑ ja omalääkärimallin. [Suna Kymäläinen: Leikkaamallako se onnistuu?] Kun yhä useammin omalääkäri tai omahoitaja hoitaa potilasta, ihmistä, silloin hoidon laatu paranee, kokonaishoitoa tarvitaan vähemmän ja kustannukset alenevat. Tämä on sitä työtä, mitä pitää tehdä. Mitä tehtiin viime kaudella? Ministeri Lindén selvitti omalääkärimallia, ja mihin se meni? Ministerin mappi ö:hön, ja mitään ei tapahtunut. Nyt tehdään, ja se on aivan oikein. Kysyn ministeriltä vielä siitä, kun Suomen Sairaanhoitajat on kysynyt, miten hoitajien työnkuvia voitaisiin vahvistaa ja miten hoitotyön uramalleja ja erikoistumisalojen kehittämistä edistettäisiin, niin että otettaisiin se hoitajien mittaamattoman suuri osaaminen paremmin käyttöön myöskin näissä omatiimimalleissa: miten tätä tehdään? [Puhemies koputtaa] Tiedän, että Hyvän työn ohjelmassa tehdään asioita, mutta olisi hyvä, että oppositiokin sen kuulisi — ja ne ihmiset, jotka vielä tätä keskustelua jaksavat kuunnella.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2025-04-02T16:19:27,2025-04-02T16:20:49,Hyväksytty,1.1 2025_33_118,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ojala-Niemelä. [Aki Lindén: Olisinko saanut vastauspuheenvuoron, kun nimi mainittiin?] — Ei mainittu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_119,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kävin viime pyhänä kotona, ja sinne oli kolahtanut postilaatikosta perussuomalaisten hyvinvointialuevaalilehti. Tartuin siihen, ja hämmennys oli kyllä suuri, kun ensimmäinen aukeamankokoinen artikkeli koski jäänmurtajien vientiä ja viennin edistämistä. [Laura Huhtasaari: Veroeuroja soteen!] Te kävitte viime vaalit bensapopulismilla ja nämä vaalit ilmeisesti jäänmurtajilla. Voin kertoa, että kummallakaan ei ole mitään tekemistä hyvinvointialuevaalien kanssa. [Välihuutoja — Laura Huhtasaari: Mistä me saadaan rahaa?] Ymmärrän kyllä sen, että ei ole paljon hyvää kerrottavaakaan siinä lehdessä. Nimittäin olette leikanneet voimakkaasti sote-rahoitusta, suljette päivystyksiä, ministeri Juuson omalla vahtivuorolla meni omakin sairaala, hups, nostatte lääkkeiden hintoja, korotatte asiakasmaksuja ja pienennätte henkilöstömitoitusta ja hoitotakuuta. Siinä ne teidän saavutuksenne. [Eduskunnasta: Ja jäänmurtajia tulee! — Onneksi tulee jäänmurtajia!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-04-02T16:20:49,2025-04-02T16:21:50,Hyväksytty,1.1 2025_33_120,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Kalli., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_121,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskustan mielestä hallituksen sosiaali‑ ja terveyspolitiikassa on tiivistetysti vain kaksi isoa ongelmaa: ensinnäkin siitä puuttuu sydän, ja toiseksi siitä puuttuu järki. [Keskeltä: Muuten hyvä!] Sydämettömyyttä osoittaa se, että hallitus on jälleen valmis leikkaamaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta eli lapsilta, vanhuksilta, vammaisilta ja sairailta. [Ben Zyskowicz: Mistäs te leikkaatte?] Ja järjen puutetta puolestaan alleviivaa se, että hallituksen valinta leikata nimenomaan lähi‑ ja peruspalveluista ei tuo säästöjä vaan se tuo kustannuksia. Tästä ovat muuten myös talousviisaat huomauttaneet, ja tämä olisi kyllä syytä myös hallituksen viimein ymmärtää. Uskokaa pois: arjen turvasta, terveydestä ja hyvinvoinnista leikkaaminen tulee vielä kalliiksi niin kansanterveydelle kuin kansantaloudellekin. Olisin halunnut kysyä pääministeri Orpolta, mutta koska hän ei ole enää paikalla, niin kysyn paikalla olevilta ministereiltä: eikö hallituksen tehtävä olisi pikemminkin parantaa kuin heikentää suomalaisten palveluita?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-04-02T16:21:50,2025-04-02T16:23:00,Hyväksytty,1.1 2025_33_122,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_123,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tarkastelee näitä hallituksen leikkausesityksiä tarkemmin, niin mennäänpäs muutama kohta: Hallitus esittää Kelalta leikattavaksi kertaluonteisesti 50 miljoonaa, mutta kun luki uutisia, niin kuulosti siltä, että Kelaa ei oltu informoitu ennen leikkausta, ja ehkä oma huoleni liittyykin siihen, miten tämä voidaan tehdä niin, että Kelan toimintaa ei heikennetä. Kotihoidosta leikataan 16,2 miljoonaa teknologian avulla, mutta me tiedämme, että teknologia ei korvaa läsnäoloa, ei inhimillistä kosketusta, ei turvaa. Sitten hallitus leikkaa vammaispalvelulaista 20 miljoonaa. Tässä puhutaan tarkennuksista, mutta käytännössä kyse on palveluiden kaventamisesta. Se on suora leikkaus vammaispalveluihin. Kuntouttavaa työtoimintaa siirretään kunnille, mutta samalla säästetään 12,5 miljoonaa euroa. Miten palvelua voi vahvistaa samalla, kun sen resursseja leikataan? [Sinuhe Wallinheimo: Tekemällä eri lailla asiat!] Se on todellisuudessa vain leikkaus. No, hallitus puhuu toivon politiikasta ja siitä, että tätä yhteiskuntaa pitäisi rakentaa kaikkia ihmisiä varten, ja olisinkin kysynyt hallitukselta: noudatatteko te omaa ohjettanne?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-04-02T16:23:00,2025-04-02T16:24:15,Hyväksytty,1.1 2025_33_124,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Haatainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_125,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Surullista on, että ikääntyneet ihmiset joutuvat vielä tänä päivänä niin pelonsekaisin tuntein suhtautumaan tulevaisuuteensa, ja tämänhän pitäisi olla meille päivänselvää, että asian pitäisi olla päinvastoin. Meidän jos kenen pitäisi huolehtia tässä salissa siitä, että jokainen ihminen voi luottaa siihen, että kun hän ikääntyy, tulee sairauksia ja vaivoja, kaikki tämä hoidetaan, ja mikä tärkeintä, luottaa siihen, että myös apu ja hoiva ovat sinne kotiin saatavilla. Minusta tässä keskustelussa pitää myös muistaa se, että se apu voi tietysti olla teknologinen apu tietyissä tilanteissa, mutta kyllä ihminen on se kaikkein tärkein, [Ben Zyskowicz: Ja kuka sen on poistamassa?] se, että vanhuksen luona käydään ja että sinne ei kohdenneta näitä lisäsäästöjä ja leikkauksia, niin kuin nyt näyttää olevan. Toinen asia, mikä huolettaa, on se, että nämä erilaiset leikkaukset koulutuspuolella vievät myös nuorilta uskoa tulevaisuuteen. Ammatillisen koulutuksen leikkaukset ovat heikentäneet ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksia vahvistaa opetusta siellä. Lähiopetus on jo tällä hetkellä heikkoa. Tämä kaikki yhdessä luo toivottomuuden ilmapiiriä, kun pitäisi ihmisille nyt luoda vahvaa uskoa tulevaisuuteen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-04-02T16:24:15,2025-04-02T16:25:39,Hyväksytty,1.1 2025_33_126,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_127,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä puhutaan paljon siitä, että ei tiedetä, mitä ja kuka leikkaa. Kun tuossa sukulaisia on jossain vaiheessa menossa kirurgiselle osastolle, niin toivottavasti siellä tiedetään, mistä leikataan ja kuka leikkaa. Vaikuttavuus sosiaali‑ ja terveydenhuollossa tarkoittaa toimenpiteiden tuottamaa hyötyä verrattuna siihen, että ei tehtäisi mitään tai toimittaisiin jotenkin toisin. Yhdenvertaisuus tarkoittaa riippumatonta pääsyä vaikuttaviin palveluihin kansalaisen sosioekonomisesta asemasta, asuinpaikasta tai muusta taustatekijästä riippumatta. Humanitaarisuus on sote-järjestelmän perusta ja päämäärä. Humanitaarisuus on kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Humanitaarisuus ei toteudu ilman vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta. Integriteetti kertoo rehellisyydestä ja vahvoista moraalisista periaatteista. Mitä korkeampi integriteetti on, sitä paremmin päätöksenteossa otetaan huomioon kaikki tieto ja tarkastellaan päätöksentekijöiden kykyä arvioida omia ennakkokäsityksiään. Arvoisa puhemies! Kysymys valtiovarainministerille. Kuinka hyvin mielestänne hallitus on onnistunut ottamaan soteen ja vanhustenhuoltoon liittyvissä päätöksissään nämä tekijät huomioon: vaikuttavuuden, yhdenvertaisuuden, humanitaarisuuden ja integriteetin? Pahoittelen, että käytin hieman vierasperäisiä sanoja. [Ben Zyskowicz: Toista se oli silloin, kun te olitte hallituksessa!] — Edustaja Zyskowicz, olkaa välillä hiljaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-04-02T16:25:39,2025-04-02T16:27:14,Hyväksytty,1.1 2025_33_128,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Otetaan kolme puheenvuoroa tähän väliin, ja sen jälkeen sitten ministeri Purra, joka joutuu lähtemään ja siitä syystä saa jo tässä vaiheessa puheenvuoron. Muut ministerit joutuvat vielä jonkin aikaa odottamaan. Nämä kolme henkilöä ovat Väätäinen, Zyskowicz ja Lindtman. — Väätäinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_129,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tuula,Väätäinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomalaisen yhteiskunnan tukipilareita ovat sosiaali‑ ja terveydenhuolto, palo‑ ja pelastustoimi ja kansalaisjärjestöt, ja näistä kaikista te olette nyt säästämässä ja leikkaamassa. Tehdyillä leikkauksilla ja tulevilla leikkauksilla te romutatte koko tämän järjestelmän, johonka ihmiset ovat voineet luottaa ja varsinkin ne, jotka ovat heikommassa asemassa. Arvoisa ministeri Juuso, mitä enemmän minä teitä tänään kuuntelen, sitä sekavammaksi koko tämän asian käsittely muuttuu. [Laura Huhtasaaren välihuuto] Arvoisa rouva puhemies! Tuli juuri mieleen Timo Soinin aikoinaan esittämä kysymys: arvoisat ministerit, eikö teitä hävetä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Tuula Väätäinen,794,2025-04-02T16:27:24,2025-04-02T16:28:11,Hyväksytty,1.1 2025_33_130,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Seuraavaksi Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_131,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mitäköhän on se opposition pelottelupropaganda? Keskustan ryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen tiedotteessaan viikko sitten eli 20.3: ”Vähennetäänkö vammaisten henkilökohtaista apua vai leikataanko kehitysvammaisten päivätoiminnasta?” Vastaan: ei vähennetä, ei leikata. ”Avataanko lastensuojelulaki ja vähennetään perheiden ennaltaehkäisevää tukea?” Vastaan: ei vähennetä. [Antti Lindtman: Emmehän me tiedä!] Sitten: ”Hidastetaanko mielenterveyspalveluihin pääsyä?” Vastaan: ei hidasteta. Sitten: ”Leikataanko päihdepalveluista?” Vastaan: ei leikata. Sitten: ”Vai suljetaanko lisää sairaaloiden päivystyksiä ja osastoja ympäri Suomen?” Vastaan: ei suljeta. [Krista Kiurun välihuuto] Tällaisia tiedotteita laitettiin viikko sitten, ja tätä samaa pelottelua jatketaan. On tämä Suomi kyllä surkea maa, kun teidän puheenvuorojanne kuuntelee. [Krista Kiurun välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-04-02T16:28:11,2025-04-02T16:29:18,Hyväksytty,1.1 2025_33_132,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Seuraavaksi vielä edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_133,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan: emme edelleenkään tiedä. Ministeri Juuso, 27. päivä helmikuuta kyselytunnilla te sanoitte, että ei ole listaa siitä, mistä vanhuspalveluista leikataan. Totesitte uudelleen, että mitään listaa ei ole, mihin nämä säästöt kohdistetaan, ja vielä varmuuden vuoksi sanoitte, että mitään listaa tai mitään kohdennusta ei ole vielä tehty eikä suunniteltu. Mutta hupskeikkaa, viime viikolla kuulimme, että vanhusten kotihoidosta säästetään 700 000 käynnin verran rahaa. Sen jälkeen pääministeri Orpo lupasi, että oppositio ja suomalaiset saavat kaiken tarvittavan tiedon. No, nyt me tänään kuulimme, että pääministeri sanoi, että emme saa, koska nämä sosiaalihuollon esitykset halutaan valmistella huolella, mutta hetki sitten kuulimme, että ministeri totesi, että teillä on olemassa virkaesitys. Eli se esitys, johon pääministeri viittasi, jota valmistellaan, onkin olemassa — siis ei muistio vaan virkaesitys — mutta ette ole paljastaneet sitä eduskunnalle ettekä Suomen kansalle. Arvoisa puhemies! Olisiko aika kutsua pääministeri [Puhemies koputtaa] takaisin saliin selventämään nyt tätä tilannetta? [Vasemmalta: Kyllä! Onko olemassa vai ei? Pääministeri paikalle!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-04-02T16:29:19,2025-04-02T16:30:44,Hyväksytty,1.1 2025_33_134,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"No niin, ja nyt sitten ministeri Purra, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_135,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sosiaalidemokraattien edustaja irvaili siitä, että meidän lehdessämme puhutaan jäänmurtajista, vaikka jäänmurtajista ei päätetä kunta‑ eikä hyvinvointialuevaaleissa. Oikeastaan tämä puheenvuoro alleviivaa käytännössä kokonaan sosiaalidemokraattien ja muun vasemmiston ongelman: se on se, että te ette ymmärrä siitä tulopuolesta mitään. Te kerrotte yksinkertaisesti, mihin tarvitaan lisää rahaa tai mitä te haluatte näissä vaaleissa luvata, [Bella Forsgrén: Joista päätetään näissä vaaleissa!] mutta sen sijaan niille kasvun pilareille, joista tällä hetkellä jäänmurtajat ja suomalainen telakkateollisuus ovat erittäin oleellisia, te irvailette. Te ette tunnista kasvun elementtejä, vaikka ne tuotaisiin teidän eteenne. Nimenomaan tätä edellyttää suomalaisen järjestelmän korjaaminen, että me pystymme huolehtimaan tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan palveluista ja etuuksista myös sosiaali‑ ja terveydenhuoltoon liittyen, myös kuntiin liittyen, koulutuksesta ja muusta, että me saamme tähän maahan talouskasvua. Sen takia nämä asiat ja tämä kokonaisuus liittyvät mitä ilmeisimmin tuleviin vaaleihin ja jokaiseen vaaliin, jota tässä maassa käydään. [Välihuuto vasemmalta]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-04-02T16:30:45,2025-04-02T16:32:02,Hyväksytty,1.1 2025_33_136,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Sitten jatketaan debattia. — Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_137,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Teot ratkaisevat, eivät keskustan vaalipuheet. Hyvinvointialueilla keskusta johtaa monella alueella, ja hallitushan on antanut 2,2 miljardia lisää sinne, [Pia Viitanen: Hallitus on myös leikannut aika paljon!] ja hyvinvointialueet itse päättävät niistä asioista, mitä siellä hyvinvointialueilla tehdään. Mennäänpäs eteenpäin. Mitä keskusta on tehnyt hyvinvointialueilla? Otetaan Lappi. Lapista perusterveydenhuollon vuodeosasto on lakkautettu Sallassa, Pelkosenniemellä, Utsjoella, Kolarissa, Posiolla, Tervolassa, Simossa, Savukoskella. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] — Ohhoh. — Ja vähennetään 300 ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkaa. No, sitten mennään Pohjois-Pohjanmaalle. Mitä siellä lakkautetaan? Lumijoen vastaanottotoiminnan vastuuyksikkö, Alavieskaa, Merijärveä, Ylikiimingin toimipisteen lakkauttaminen, suun terveydenhuoltoja lakkautetaan Merijärveltä ja Alavieskasta ja akuuttiosasto Kalajoelta, [Mika Lintilä: Oulaskangas puuttuu!] vastaanotto ja infektiotorjunnan vastuuyksikkö myös. [Puhemies koputtaa] Siellä on paljon asioita. Sitten menee vielä: [Puhemies: Aika!] akuuttiosasto ykkönen lakkautetaan, akuuttiosasto Haapajärveltä, [Puhemies: Aika!] Taivalkoskelta ja Kainuusta Kuhmo, Otanmäki, Palta... [Puhemies: Aika!] ja Pohjois-Savosta Riistavesi, Vuorela, Kangaslampi. [Puhemies koputtaa] Nämä ovat niitä tekoja, mitä keskusta tekee. [Laura Huhtasaari: Lista olisi jatkunut!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-04-02T16:32:07,2025-04-02T16:33:34,Tarkistettu,1.1 2025_33_138,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_33_139,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lienee kaikille täysin selvää tämän välikysymyskeskustelun kuultuamme... [Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko: Lohi oli, mutta... [Naurua] Jos teidän nimenne on Lohi, niin olkaa hyvä ja puhukaa vain.] Anteeksi, pahoittelen virhettäni. Pahoittelen, en voinut kuulla. Olen odottanut kaksi tuntia puheenvuoroa. [Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko: Selvä. Antaa edustaja Hoskosen nyt käyttää puheenvuoro, ja Lohi sen jälkeen. ] Pyydän anteeksi virhettäni, mutta joka tapauksessa tämän keskustelun jälkeen... [Hälinää — Puhemies koputtaa] Pyydän anteeksi tätä virhettäni, mutta saanen sanoa loppuun, [Puhemies: Kyllä!] että tämän keskustelun jälkeen lienee kaikille selvää, että tämä sote-uudistus on hieman kesken. Omalta osaltani toivon sellaista asiaa, että kun täällä on pyrkimys kaikilla uudistuksilla keskittää palvelut keskuspaikkoihin ja pienet kunnat kärsivät, niin pienen kunnan valtuuston puheenjohtajana Ilomantsista toivon, että huomioitte senkin, että siellä ihmiset tarvitsevat samalla keinoin nimenomaan lähipalveluja. Älkää erottako niitä vanhoja aviopareja toisistaan, kun toinen joutuu vaikka vähän pitemmälle hoitoon. Hoitopaikka pitää olla siinä samassa kunnassa, niin että näitä ihmissuhteita ei mennä katkomaan. Se on julmin teko, mitä vanhoille ihmisille voitte tehdä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-04-02T16:33:34,2025-04-02T16:34:43,Hyväksytty,1.1 2025_33_140,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Sitten edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_141,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On selvää, että kannattaa turhaa hallintoa ja byrokratiaa purkaakin, [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] ja sitä siellä hyvinvointialueilla odotetaan nytten, mutta yhtään se ei auta, että jos sääntelyä puretaan, niin viedään kaikki laskennallinen hyöty. Yksikään hyvinvointialue ei pääse sitä kautta parempaan taloudelliseen asemaan. Täällä keskustelussa on ehkä vallinnut se, että täällä on kerrottu, että kun ikäihmisten palveluista leikataan 16 miljoonaa ja vammaispalveluista 20 miljoonaa, niin mikään palvelu ei heikkene vaan itse asiassa paranevat kaikki palvelut. Ikäihmisille, kun sieltä vähenevät ne kotikäynnit, tuodaan tilalle tabletti ja sanotaan, että ota se tabletti, niin kaikki muuttuu paremmaksi. Se on melko voimakas tabletti. Semmoinen tablettihan kannattaisi panna sinne lääkeautomaattiin kaikille jakoon, jolla maailma muuttuu valkoiseksi kaikille ja pahasta tulee hyvää kaikille. [Välihuuto vasemmalta] En usko tähän, ja suosittelisin hallitukselle, että kannattaa koettaa jossain vaiheessa rehellisyyttä ja avoimuutta ja sanoa, että me joudumme leikkaamaan ja nämä palvelut heikkenevät. Eivät ihmiset usko sitä, että yhdellä tabletilla maailma valkenee. [Eduskunnasta: Kehitys kehittyy!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-04-02T16:34:43,2025-04-02T16:35:52,Hyväksytty,1.1 2025_33_142,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Harakka., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_143,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on kyllä niin vakava paikka, että soisi pääministerin olevan nyt paikalla ja selventävän tätä asiaa, koska tässä on nyt kaksi aivan ristiriitaista ilmoitusta hallitukselta. Pääministeri tuossa sanoi, että tätä sadan miljoonan euron leikkauslistaa kaikessa rauhassa valmistellaan, [Ben Zyskowiczin välihuuto] ja nyt sitten sosiaali‑ ja terveysministeri totesi, että on olemassa jo virkaesitys, eli sitä on jo valmisteltu. [Laura Huhtasaaren välihuuto] Kumpi tässä on totuus? Nyt tarvitsemme tähän selvityksen. Toinen asia, joka tässä jäi vaivaamaan — sen lisäksi, että sekä pääministeri että varapääministeri Purra ovat poissa selvittämästä tätä asiaa — on se tietenkin, että olen keskustellut monien vanhojen ihmisten kanssa enkä ole kyllä koskaan kuullut, että kukaan valittaisi siitä, että heillä ramppaa liikaa hoitajia. [Vasemmalta: Päinvastoin!] Semmoista en ole koskaan kuullut, ja sanoisin nyt niin, että koska yksinäisyys varsinkin ikäihmisten parissa on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, niin toivoisin, että ministeri voisi tältä osin vähän korjata tätä näkemystään niin, että olisiko kuitenkin niin, että vanhat ihmiset — ja mikseivät nuoremmatkin — kaipaavat sitä läsnäoloa hoitajalta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-04-02T16:35:52,2025-04-02T16:37:10,Hyväksytty,1.1 2025_33_144,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_145,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla ei ole mitään teknologiaa vastaan, päinvastoin, olen siitä itse asiassa varsin innoissani usein. Ongelmahan ei olekaan se, että teknologiaa hyödynnetään. Sitä jo tehdään ja pitäisikin tehdä huomattavasti nykyistä laajemmin tilanteissa, joissa sillä voidaan vaikkapa potilasturvallisuutta parantaa. Uusiakin ratkaisuja kannattaa ennakkoluulottomasti etsiä. Mutta ongelma on se, että te imuroitte nyt hyvinvointialueilta ne rahat pois tämän teknologian hyödyntämisen varjolla. Se on leikkaus, ja se on pois niistä kohtaamisista, se on pois läsnäolosta, se on pois ihmisistä, ja tämä olisi rehellistä myöntää. Minusta on kerta kaikkiaan falskia yrittää väittää, että näillä leikkauksilla ei ole mitään vaikutusta kenenkään saamiin palveluihin. Totta kai on. Ettehän te muuten itsekään täällä puhuisi siitä, miten vaikeaa on ollut tehdä näitä leikkauksia. Jos mitään heikentäviä vaikutuksia kenenkään palveluihin ei olisi, niin ei kai niitä päätöksiä nyt silloin vaikea olisi tehdä. Sittenhän se olisi varmaan varsin helppoa. Te tiedätte, että nämä päätökset ovat leikkauksia ihmisten saamiin palveluihin, ihmisten arjen turvallisuuteen ja sujuvuuteen, lastensuojeluun, vanhusten ja vammaisten ihmisten elämään. Olisi rehellistä ja suoraselkäistä myöntää se.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-04-02T16:37:10,2025-04-02T16:38:26,Hyväksytty,1.1 2025_33_146,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Partanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_147,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Karoliina,Partanen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä demareitten digipuheet ovat vähintäänkin yhtä hämmentäviä kuin heidän Kela-korvauspuheensa olivat tässä muutama viikko sitten, ennen kuin se sormi eksyi sinne jaa-napille. Demarit ovat tuoneet heidän kuntavaaliohjelmassaan esille sen, että teknologian käyttöä on lisättävä. He muun muassa kirjoittavat näin: ”Saavutettavat ja helppokäyttöiset digitaaliset palvelut, kuten matalan kynnyksen mielenterveysklinikat, chat-palvelut, [Krista Kiuru: Miten ne liittyy kotihoitoon?] hoitoon hakeutumisen ohjaus ja etävastaanotot, on otettava laajasti käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla.” [Vasemmalta: Ilman säästöjä!] Ja nyt täällä he sanovat, että kaikki tämä työ, mitä hallitus tekee — juuri tämä työ, mikä on heidän omassa kuntavaaliohjelmassaan — on täysin väärin. Ja kun täällä edustaja Kiuru sanoi, että meidän sosiaali‑ ja terveysministeri on ylimielinen, kun hän purkaa mitoituksia, niin ylimielistä oli se, että hän sanoi kahdessa tunnissa säätävänsä toimivan mitoituksen vanhustenhoitoon. Mihin se johti? Se johti siihen, että hyvinvointialueilla vuokralääkäribisnes ja ostopalvelubisnekset näissä tehtävissä räjähtivät 600 miljoonaan euroon vuodessa ja meiltä hävisi 3 500 hoivapaikkaa vanhustenhoidossa [Krista Kiuru: Aivan käsittämätöntä puhetta!] — tällä kahden tunnin työllä. [Puhemies koputtaa] Jos joku on ylimielistä, niin tällainen puhe.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Karoliina Partanen,1520,2025-04-02T16:38:27,2025-04-02T16:39:49,Hyväksytty,1.1 2025_33_148,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_149,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hieman herättää kysymyksiä se, onko tässä salissa ok kutsua demareiksi mutta ei persuiksi, onko täällä eri pelisäännöt eri puolueille. Mutta mietin sitä, että kyllä hallitus tässä taas soppaa hämmentää ihan omin voimin. Ministeri Juuso, te sanoitte, että virkamiesesitys on olemassa tästä sadasta miljoonasta eurosta. Pääministeri Orpo taas puhuu tuttuun tapaan aivan ristiin teidän kanssanne. Tilanne vain on nyt sellainen, että eiköhän olisi varsin vastuullista kutsua pääministeri tänne saliin takaisin selventämään, mistä tässä on kyse, ja kertomaan, miksi ministerit puhuvat eri suilla samasta asiasta. Te, hallitus, ette anna minkäänlaisia vastauksia täällä näin, päinvastoin te saatte kaiken entistä sekaisemmaksi. Onko teillä keskenänne puheyhteys olemassa, ja jos on, niin puhutteko te siellä edes samoista asioista keskenänne? Olisiko aika selventää, hallitus, teidän omaa pelikenttäänne ja omia roolejanne?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-04-02T16:39:49,2025-04-02T16:40:57,Hyväksytty,1.1 2025_33_150,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitos. — Edustaja Kymäläinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_151,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sivistyneen yhteiskunnan mittari on se, kuinka se pitää huolta lapsista ja vanhuksista. Ministeri Purra, joka ei nyt valitettavasti ole paikalla, on todennut — on myös erittäin valitettavaa, ettei pääministeri tai valtiovarainministeri kumpikaan ole paikalla — [Jenna Simulan välihuuto] että empatia ei kuulu politiikkaan, ja en voisi olla enemmän eri mieltä. Juuri politiikalla vaikutetaan ihmisten arkeen ja arjen turvallisuuteen. Siihen kuuluvat toimivat palvelut, mahdollisuus ruokaan, lääkkeisiin, kotiin ja hoivaan. Nyt te leikkaatte nimenomaan lapsilta, vanhuksilta ja vammaisilta. [Ben Zyskowicz: Tämä nyt on todettu moneen kertaan!] Niin käy, kun ei ole empatiaa mukana. Hurstin ruokajonon pituudesta voi lukea paljon politiikkanne seurauksista. Siellä on erityisesti vanhuksia ja lapsiperheitä. Voisin haastaa hallituksen ministerit käymään siellä Hurstin ruokajonossa toteamassa sen karun näyn, kuinka pitkä se on ja kuinka ikäviä kohtaloita ihmisillä on teidän politiikkanne osalta. Löytyisikö sitten sitä empatiaa myös päätöksentekoon?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2025-04-02T16:40:58,2025-04-02T16:42:10,Hyväksytty,1.1 2025_33_152,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_153,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Se on myös arvovalinta, että omaishoitajilta ei leikata. Pidetään kaikista hyvä huoli. Ministeri kertoi, että tänä vuonna käynnistyy kuusi erilaista hanketta, joilla edistetään omaishoitajien hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. [Suna Kymäläisen välihuuto] Hyvinvointialueista täällä myös mainittiin ja nousi keskustelu, joten kysyisinkin teiltä — te teette eri tavalla kuin opetatte: Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella omaishoitajien toisesta maksuluokasta leikattiin tämän vuoden alusta 75 euroa. Me perussuomalaiset vastustimme sitä, mutta leikkaukseen osallistuivat muun muassa SDP, vihreät ja vasemmisto. [Petri Honkosen välihuuto] Eli kuinka se menikin näin? Arvoisa puhemies! Rouva ministeri, minkä viestin lähettäisitte sinne hyvinvointialueille — todellakin vaalit ovat, ja valtuustot valitaan — eli mikä olisi teidän viestinne siitä, että omaishoitajista pidetään jatkossakin huolta, ja kun alueet voivat itse päättää [Aino-Kaisa Pekosen välihuuto] esimerkiksi omaishoitajien tuesta, että se pidettäisiin hyvällä tasolla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2025-04-02T16:42:10,2025-04-02T16:43:20,Hyväksytty,1.1 2025_33_154,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_155,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Puhemies! Myös kokoomusjohtoiset kaupungit heikentävät nyt toimillaan ikäihmisten hyvinvointia. Kaikille ikäihmisille avoin ennalta ehkäisevä päivätoiminta on siirretty alueilta kunnille. Näitä palveluita kotona toimeen tulevat ikäihmiset ovat voineet edullisesti käyttää. Esimerkiksi Turussa — jossa sielläkin siis on kokoomus johdossa — isot hyvinvointikeskukset Lehmusvalkama ja Ruusukortteli tarjosivat ikäihmisille vielä vuosi sitten monipuolisia palveluita: ohjattua liikuntaa, tasapainoryhmiä, allasjumppia, askartelua, luentoja ja suosittuja päivätansseja — siis fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Kun niitä ennen järjesti yli 20 ammattilaista, hoidetaan ne nyt vapaaehtoisvoimin tai ei hoideta. Tämäkin palvelu on kaupungin vastuulla siis romahtanut, ja samaa viestiä kerrotaan muualtakin maasta. On kestämätöntä, että nämä edullisetkin palvelut leikataan pois, vaikka ne tosiasiassa edistävät kotona pärjäämistä, parantavat elämänlaatua ja säästävät kalliimmista palveluista. Tämä yhtälö on karmea. Hoivakoteihin on tuhansien jono, kotihoidosta leikkaatte 700 000 käyntiä, terveysasemia, vuodeosastoja, päivystyksiä lakkautetaan, ja sitten ajetaan ennalta ehkäisevä palvelukin alas.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-04-02T16:43:20,2025-04-02T16:44:48,Hyväksytty,1.1 2025_33_156,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Marttila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_157,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Onhan tämä täysin kestämätöntä ja vasten ihmisten oikeustajua, että hallitus maksattaa surkean oikeistopolitiikkansa yhteiskunnan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevilla, muun muassa suojelun tarpeessa olevilla lapsilla. Säästölistassa kerrotaan, että esimerkiksi lastensuojelun päivystysvelvoitetta joustavoitetaan. Ministeri Grahn-Laasonen kertoi, että lastenkotien yöaikaista henkilöstömäärää tarkastellaan. Iso osa muista toimista jäi toki yhä täysin pimentoon. Kysyn ensinnäkin: miten hallitus aikoo varmistaa, että nämä heikennykset henkilöstömitoituksissa todella tuovat säästöä ja alentavat palveluntuottajien hintoja, kun yli 80 prosenttia lastenkodeista on yksityisiä? Muistamme, että Kela-korvausten korottaminen viime vuonna kymmenillä miljoonilla oli täysin katastrofi ja vain nosti terveysjättien palvelumaksuja ja yritysten voittoja. Toiseksi olisin kysynyt pääministeriltä tai valtiovarainministeriltä, jos he toivottavasti palaavat saliin: kohdennettiinko säästöt tarkoituksella heihin, jotka ovat yhteiskunnassamme kaikkein hiljaisimpia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-04-02T16:44:48,2025-04-02T16:45:54,Hyväksytty,1.1 2025_33_158,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eloranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_159,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Huoli siitä, mihin kohteeseen opetus‑ ja kulttuuriministeriön 75 miljoonan euron lisäleikkaukset osuvat, on suuri. Pikkulinnut kertovat, että ehkä ne kohdistettaisiin korkeakoulutukseen. Lisäleikkaukset esimerkiksi ammattikorkeakouluista olisivat täysin kohtalokkaita koulutuksen laadulle, sillä sieltä leikkasitte jo heti hallituskauden alussa merkittävästi — niin paljon, että ammattikorkeakoulujen perusrahoitus tulee laskemaan vuoteen 28 mennessä yli 32 miljoonalla eurolla, mikä vastaa 1 700 tutkinnon vuosittaista rahoitusta. Hallitus on kuvannut puoliväliriihtä kasvuriiheksi, jossa tavoitteena on löytää eväitä Suomen kasvun vahvistamiseksi. Lähestulkoon kaikki tahot yhteiskunnassa ovat nimenneet osaajapulan keskeiseksi kasvun esteeksi ja koulutustason noston ratkaisuksi sille. Ammattikorkeakoulusta valmistuneet ovat täysin ratkaisevassa asemassa myös uusien t&k-panosten vaikuttavuuden saavuttamisessa. Kysynkin hallitukselta: onko ammattikorkeakoulusta leikkaaminen sellainen asia, joka voidaan nähdä kasvutoimena?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2025-04-02T16:45:54,2025-04-02T16:47:07,Hyväksytty,1.1 2025_33_160,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_161,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun puhumme täällä sote-asioista, niin aika usein hallitus puhuu täällä byrokratiaa. Puhutaan rakenteellisista uudistuksista, tehostamisesta, virkamiesesityksistä, lakiesityksistä, sopeutuksista. Sen sijaan meidän tulisi puhua paljon enemmän ihmisistä ja siitä, kuinka nämä asiat vaikuttavat ihmisten arkeen. Nyt kun on tullut kierrettyä aika paljon tuolla maakunnissa ja tavattua eri toreilla ihmisiä, niin kyllä se on tosi karua kuultavaa, kuinka nämä vaikuttavat. Sen lisäksi näyttää siltä, että oikeasti hallituksen päätökset, huonot päätökset, iskevät samoihin ihmisiin, samoihin ikäluokkiin, ja varsinkin niillä alueilla, missä on rakenteellista työttömyyttä, sairastavuutta, nämä iskevät juuri kaikista pahiten, ja eri alueet ovat myös eriarvoisessa asemassa. Haluaisinkin kysyä hallitukselta: oletteko te ollenkaan katsoneet ja vertailleet, kuinka nämä esitykset kohtelevat niitä samoja ihmisiä tai kuinka tämä kohtelee Suomen eri alueita?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-04-02T16:47:07,2025-04-02T16:48:21,Hyväksytty,1.1 2025_33_162,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Hiltunen. Ei ole enää vissiin paikalla. — Seuraavaksi edustaja Rantanen, Piritta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_163,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Juuso, te olette sairaanhoitaja, niin kuin olen itsekin. Kyllä minäkin tartun tähän puheenvuoroon siitä, että kotihoidossa hoitajat kävisivät ravaamassa joissakin paikoissa. Olen itsekin ollut siellä kotihoidossa, ja jokainen kotihoidon käynti tulee johonkin palvelun tarpeeseen. Siellä ei ravata turhan päiten, ja väitänpä niin, että joka ikinen vanhus, jonka kotona käydään, on äärimmäisen kiitollinen siitä, että se käynti on tehty. Nyt te olette säästämässä 700 000 käyntiä näistä kotihoidon käynneistä ja perustelette tätä esimerkiksi turvarannekkeilla ja automaattisella lääkkeenjaolla. Turvarannekkeet otettiin käyttöön 2000-luvulla ja automaattinen lääkkeenjako 15 vuotta sitten. Minkälaiset säästöt ne aiheuttavat tänä päivänä kotihoidossa? [Aki Lindén: Miinus 16 miljoonaa euroa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-04-02T16:48:24,2025-04-02T16:49:37,Hyväksytty,1.1 2025_33_164,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Perholehto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_165,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oikeastaan koko tämän kahden vuoden aikana minua on häirinnyt erityisesti yksi asia, ja se on se, millä tavalla hallitus vastaa siihen, että me olemme huolissamme sosiaali‑ ja terveyspalveluiden rahoituksesta. Se osoittaa nimittäin aikamoista vieraantumista tavallisen ihmisen arjesta, tavallisten ihmisten huolista, että vastaus on joka kerta se, että mehän laitamme sinne tämän ja tämän verran euroja. Nimittäin sitä tavallista ihmistä, joka menee terveyskeskuksen aulaan, sitä tavallista ihmistä, joka haluaa päästä hammaslääkärille, sitä tavallista ihmistä, joka tarvitsee lastensuojelusta apua, ei kiinnosta, montako euroa te olette laittaneet budjettikirjassa sosiaali‑ ja terveyspalveluihin tai pelastustoimeen. Häntä kiinnostaa se, saako hän apua silloin, kun hän sitä apua tarvitsee, ja siinä te olette valitettavasti epäonnistuneet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-04-02T16:49:37,2025-04-02T16:50:38,Hyväksytty,1.1 2025_33_166,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Vuornos., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_167,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Henrik,Vuornos,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa tuntuvat olevan mittakaavat hieman hukassa. Vuoteen 28 mennessä tavoitellaan 0,5 prosentin säästöjä sosiaali‑ ja terveyspalveluiden rahoituksesta, ja tätä ei voi pitää vielä aivan maailmanlopun säästösummana. Oikeastaan suuremmat säästöt aiheutuivat siitä, että viime vuoden alijäämäennuste tarkentui 200 miljoonaa pienemmäksi, ja tätä myöten jälkikäteistarkastus pienenee. Teknologiaan liittyen täällä on kyllä käytetty aika erikoisia puheenvuoroja. Ainakin itse ajattelen, että teknologian hyödyntämiseltä voidaan odottaa tuottavuushyötyjä. Esimerkiksi kotihoidossa meillä on tekoälyavusteisia potilaskirjauksia aivan lähiaikoina saatavissa, eli sen sijaan, että kotihoidon työntekijä käyttää aikaansa kirjaamiseen, [Välihuuto vasemmalta] tekoälyavusteisesti hän saa kirjaukset tehtyä nopeammin, pääsee kohtaamaan enemmän asiakkaita ja siten aikaa jää enemmän asiakastyöhön. Eli käyntien määrän ei tarvitse ollenkaan vähentyä, vaan aikaa käytetään siihen, mihin ammattilainen sitä parhaiten osaa käyttää, eli kotihoitoon. [Aki Lindénin välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Henrik Vuornos,911828,2025-04-02T16:50:39,2025-04-02T16:51:51,Hyväksytty,1.1 2025_33_168,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_169,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Juuri näin, kuten edustaja Lindén tuossa välihuuti, että nämä teknologiset ratkaisut eivät toki sitä 16:ta miljoonaa säästä sieltä vanhusten kotihoidosta, kuten hallitus esittää. Tässä on nyt jouduttu muutenkin kohta kaksi vuotta seuraamaan hallituksen toimia, joilla hallitus leikkaa sote-rahoitusta, sulkee päivystyksiä, nostaa lääkkeiden hintoja, korottaa asiakasmaksuja, pienentää henkilöstömitoitusta ja heikentää hoitotakuuta. Kaikkineen nämä hallituksen toimet ovat uhka kansalaisten potilasturvallisuudelle. Hallituksen leikkaukset maksatetaan itsehallinnollisten hyvinvointialueiden vammais‑ ja vanhuspalvelujen järjestämisestä sekä lastensuojelusta. Vielä pimitetään tätä sadan miljoonan euron sosiaalihuollon säästölistaa. Lisäksi valtiovarainministeri Purra on väläytellyt lisää sote-säästöjä. Valmistelussahan oli myöskin erikoissairaanhoitoon liittyviä säästöjä, ja nyt on annettu ymmärtää, että niitä ei esitetä. Ministeri Juuso, tuleeko riihestä lisää sote-säästöjä, ja koskettavatko ne mahdollisesti erikoissairaanhoitoa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-04-02T16:51:51,2025-04-02T16:53:14,Hyväksytty,1.1 2025_33_170,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Otetaan vielä edustaja Pekonen, ja sitten ovat ministerit Juuso ja Ikonen, ja sitten vielä jatketaan, kyllä. Ajattelin, että 17.30:een asti on debattia, jos jaksatte. — Ministeri Juuso. [Aino-Kaisa Pekonen: Vai minä?] — Anteeksi, Pekonen ensin ja sitten Juuso ja Ikonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_171,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Pidin täällä puoliani. — Puhemies! Pidän hieman erikoisena sitä, että tässä ministeri Juuson puheenvuorossa jotenkin niin kuin muutamaankin kertaan todettiin, että vammaispalveluista ei leikata. Haluaisin vielä kysyä teiltä: mitä te sillä oikeastaan tarkoitatte? Eihän tälläkään hetkellä kenellekään yhtäkkiä tarjota vammaispalveluita ikääntymisen vuoksi, mutta, arvoisa ministeri, kyllä ikäihminen voi vammautua, ja toisaalta täytyy myös todeta, että vammaiset ihmiset myöskin voivat ikääntyä, ja heidän palvelunsa ovat nyt tässä todellakin vaarassa. [Aki Lindén: Nimenomaan!] Täytyy todeta, että jos ihminen siirtyy sinne vammaispalveluiden piiriin, niin kyllä on aina sille joku peruste, miksi hän siellä on, ja nyt te olette sitä perustetta nimenomaisesti muuttamassa, todennäköisesti, tällä ikärajauksella. Haluan nyt vielä kysyä: kun te toteatte, että tämä ei ole leikkaus, niin mikä se miinus 20 miljoonaa euroa sitten siellä Excelissä on? [Ben Zyskowicz: Ja juuri samaa rajausta yrititte itse tehdä viime kaudella! — Vasemmalta: Ei! — Ben Zyskowicz: Kyllä yrititte!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-04-02T16:53:30,2025-04-02T16:54:47,Hyväksytty,1.1 2025_33_172,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Oliko vielä Pekosella? — Ei. — Sitten mennään ministereitten vastauksiin. Ministeri Juuso, kolme minuuttia, samoin ministeri Ikonen, ja sitten vielä Bergqvist on pyytänyt yhden minuutin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_173,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä 20 miljoonaa on se 20 miljoonaa, mikä lisättiin varauksena talousarvioon viime syksyn vammaispalvelulain käsittelyssä sen vuoksi, että sitä elämänvaiherajausta ei ehditty täydentää siinä aikataulussa, että oltaisiin saatu vammaispalvelulaki voimaan 1.1. siinä muodossa kuin te itse olette aikoinaan sitä esittäneet. Korostan vielä, että vammaispalvelut ovat olennaisesti parantuneet tämän uuden vammaispalvelulain myötä, eli tässä ei todellakaan olla heikentämässä yhtään mitään. Erikoissairaanhoidosta sen verran totean, että sairaalaverkkouudistuksen kakkosvaihe päätettiin olla toteuttamatta. Siitä tuli ehdotus, mutta se päätettiin jo yli vuosi sitten, että sitä kakkosvaihetta ei toteuteta, ja sen takia me olemme etsineet sille nyt korvaavia säästöjä, eli mitään erikoissairaanhoitoon liittyviä säästöjä ei ole tulossa. Mitä tulee näihin sosiaalihuollon sadan miljoonan säästöihin, niin tarkennetaanpa nyt hiukan käsitteitä: Ilmeisesti te puhutte esityksestä ja ajattelette jotain hallituksen esitystä, missä on tarkemmin niin kuin jo määritelty kaikki yksityiskohdat, mutta tämä on tausta-ajatus, tämä on näitten neuvottelujen taustapaperi, ja tämä ei ole... [Vasemmalta: Ei, ei!] Tämä on virkakunnan tekemä tausta, missä he ovat perustelleet sitä, että nämä säästöt ovat saatavissa näillä toimenpiteillä, [Vasemmalta: Kertokaa ne toimenpiteet!] mitä äsken teille kerroin. Jos ette muista, niin te voitte kuunnella ne sitten sieltä eduskunnan nauhoitetuista verkkolähetyksistä. Eli tässä nytten minusta on vähän hiusten halkomista. Kyllähän te nyt itsekin ymmärrätte, että kun esitys on tulossa puolentoista vuoden päästä eduskunnan käsittelyyn, niin eihän meillä nyt vielä ole mitään listaa siitä ranskalaisilla viivoilla, mitä kaikkea se koskee. Jokainen teistä ymmärtää sen. Älkää leikkikö nyt, että te ette ymmärtäisi, mistä on kysymys. Haluan vastata tähän... — Saanko vielä hetken? [Puhemies: Teillä on kolme minuuttia.] — Edustaja Sarkomaa esitti kysymyksen sairaanhoitajien erikoistumiskoulutuksesta, ja tähän haluan vastata, että meillä on varattu erillisrahoitusta sairaanhoitajien kliinisen hoitotyön erikoistumiskoulutuksen kansallisen järjestämisen toimintamalliin. Tänä vuonna tullaan käynnistämään yksi—kaksi keskeistä kliinisen hoitotyön erikoistumiskoulutusta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-04-02T16:54:59,2025-04-02T16:57:40,Hyväksytty,1.1 2025_33_174,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten ministeri Ikonen, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_175,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan korjata muutamia väitteitä, mitä täällä on esitetty. Täällä sanottiin, että hallitus vie hyvinvointialueilta rahat. Ei pidä paikkaansa. Hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa. Niin kuin täällä on useita kertoja kerrottu, se kasvoi tälle vuodelle 2,2 miljardia, ja se kasvaa myöskin ensi vuodelle. Tämä on ensimmäinen osa. Toinen väite oli täällä, että teknologiaa tehdään vain talouden vuoksi. Ei pidä paikkaansa. Teknologiaa kun me tuomme ihmisten sote-palveluihin, se lisää ihmisten turvallisuutta. Se on yksi kaikkein tärkeimpiä elementtejä teknologian hyödyntämisessä. Se lisää myöskin mahdollisuuksia pitää yhteyttä ammattilaisten, läheisten kanssa. Se voi tuoda mahdollisuuksia palveluitten saamiseen sujuvammin. Niitäkin esimerkkejä täällä on esitetty lukuisia. Se tuo myöskin sujuvuutta ammattilaisten työhön, ja kaiken kaikkiaan se tuo tällaista ihmislähtöisyyttä ja, sanoisin, myöskin tulevaisuudessa entistä enemmän ennakoivuutta. Olin tänään avaamassa julkishallinnon tekoälyakatemian. Miten me esimerkiksi tekoälyä hyödynnämme ja tiedon hyödyntämistä siinä, että me pystymme tulevaisuudessa kehittämään entistä ennakoivampia palveluita, joissa pääsemme oikea-aikaisemmin kiinni erilaisiin sote-palveluitten haasteisiin — nähdään tämä mieluummin mahdollisuutena ja hyödynnetään sitä. Sitten täällä oli esillä tämä kysymys, että eikö hallituksen tavoite ole parantaa ihmisten palveluita. Juuri siihenhän me tähtäämme tällä uudistamistyöllä, mitä hyvinvointialueilla nyt tehdään ja mitä hallitus tekee, että meidän palvelumme toimisivat oikea-aikaisesti, että me saisimme rahat riittämään ja osaajat riittämään. Nyt jos katsomme näitä THL:n ja sosiaali‑ ja terveysministeriön julkaisemia arvioita palveluitten tilasta, niin ihan niiden otsikot jo kertovat, että hyvinvointialueet ovat onnistuneet järjestämään palvelut paremmin kuin aiemmin ja sote-palveluitten vahvistumisesta on paljon merkkejä. Ei tämä ole ollenkaan pelkästään huonoon suuntaan kulkemassa. Meillä on kehittämiskohteita, joihin pitää tarttua, mutta erittäin paljon hyvään suuntaan vievää työtä. Kuntouttavan työtoiminnan siirrosta kysyttiin. Se on kuntien toiveen mukainen ollut. Kunnat ovat hyvin tyytyväisiä siihen, että siirretään, ja sitten siinä samalla vielä kehitetään sitä entistä enemmän työllisyyttä vahvistavaksi. Se on hyvä suunta. [Krista Kiuru: Kuntouttava työtoiminta siirtyy!] Sitten täällä vielä kysyttiin kaupunkien roolista ja kannettiin huolta siitä, että kaupungit heikentävät palveluitaan. Kyllä nämä sote-palvelut ovat nykyisin hyvinvointialueitten vastuulla pääosin, mutta kun me katsomme kuntien palveluita, sinne kuuluu edelleenkin semmoinen ennaltaehkäisevä työ, ja kunnat tekevät myöskin erittäin paljon terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä edistävää työtä. Hallituksen molemmat budjetit, mitä olemme tällä hallituksella antaneet, ovat olleet kuntien taloutta lievästi vahvistavia. Kunnat ovat sitten itsehallinnollisia toimijoita siinä, miten he näitä palveluita ja rahoja käyttävät. Ne ovat vähän erilaisissa tilanteissa. Mutta kun sanottiin, että kaupungit heikentävät, niin ei voi näin sanoa kokonaisuudessaan. Kun tässä puhuttiin ikäihmisten uintivuoroista ja päivätoiminnan ratkaisuista, niin ainakin tiedän, että Tampereella ikäihmisille tarjotaan ilmaisia uintivuoroja ja päivätoiminnan kehittämistä tehdään tällä hetkellä ja siihen haetaan ratkaisuja kuntien ja järjestöjen yhteistyössä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-04-02T16:57:41,2025-04-02T17:00:48,Tarkistettu,1.1 2025_33_176,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Sitten ministeri Bergqvist., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_33_177,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Sandra,Bergqvist,"Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri",,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Salista on tullut kysymyksiä siitä, miten näitä leikkauksia kohdistetaan siellä OKM:ssä. Ja kuten tähän on vastattu aikaisemminkin, tästä neuvotellaan parhaillaan. Tämä budjettiprosessi on hyvin selkeä. Kevään aikana neuvotellaan, ja vasta sitten elokuussa VM julkaisee budjettiesityksen, ja tämä on ihan normaali prosessi. Minä toivon, että me voidaan olla nyt samaa mieltä siitä, että onhan se parempi, että käydään nyt huolellisesti läpi eri vaihtoehtoja, selvitetään ja arvioidaan, ja sitten vasta tehdään päätöksiä. Näitä päätöksiä kyllä tehdään varmasti [Antti Lindtmanin välihuuto] tämän kevään aikana mutta viimeistään tietysti sitten syksyllä. Mutta haluamme, että kenttä tietää, mistä on kyse, ennen kesää, ja tämä on meidän tavoitteemme. [Timo Harakka: Ennen vaaleja! — Tytti Tuppurainen: Mutta entä äänestäjät?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Sandra Bergqvist,1406,2025-04-02T17:00:49,2025-04-02T17:01:48,Hyväksytty,1.1 2025_33_178,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"No niin, ja sitten jatketaan vielä debattia, niin kuin sanoin, suurin piirtein tuonne puoleen asti, ja ministerit saavat sitten vielä, jos haluavat, puheenvuoroja. Jatketaan siis debattia. — Edustaja Elomaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_179,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lähestyvät vaalit kuuluvat nyt hyvin selvästi opposition puheissa. Tässä vain käy niin, että hallitusta kritisoidessanne unohdatte täysin oman osuutenne ja vastuunne sosiaali- ja terveyspalveluiden haasteista. Kaikki te edustajat, paitsi Harkimo, olitte edellisessä hallituksessa luomassa hyvinvointialueita [Välihuutoja vasemmalta] ja tätä hallintohimmeliä, jonka me saimme teiltä perinnöksi. Ei näitä teidän sotkujanne nyt ihan käden käänteessä olisi kukaan korjannut. Hallituksella on käynnissä Hyvän työn ohjelma, jossa tehdään lyhyen ja pitkän aikavälin toimia [Krista Kiuru: Se aloitettiin, hyvä edustaja, jo viime kaudella!] sote- ja pelastusalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi. Hallitus tekee hyvinvointialueiden rahoituksen kannustavuuteen tähtääviä muutoksia hallitusti. Me perussuomalaiset näemme todella tärkeänä, että auttavia käsiä olisi riittävästi hoitopaikoissa. Teknologia on vain lisäapu, täydentävä apu, kuten ministeri Juuso totesi. Ja vielä tilaus jäänmurtajista: se antaa työtä, se kohentaa taloutta, sillä maksetaan palveluja. [Suna Kymäläisen välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-04-02T17:02:03,2025-04-02T17:03:26,Hyväksytty,1.1 2025_33_180,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_181,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun kuuntelee oppositiota, heidän vaihtoehdottomuuttaan ja tietyllä lailla myös valitustaan, ei ole muuten ihme, että kokoomus voitti nuorten kunta- ja aluevaalit. [Eduskunnasta: Kyllä se jotkut vaalit voittaa!] Sieltä sentään löytyy nuoria, jotka näkevät, että täältä löytyy myös puolue, joka haluaa katsoa myös... [Aino-Kaisa Pekonen: Vaalipuhe!] — Niin, vaikka sitäkin. — Eli löytyy puolue, joka pystyy katsomaan julkisen talouden perään, pystyy varmistamaan palvelut myös tuleville sukupolville. [Vasemmalta: Työllisyyden palvelut!] Ja miksi näin? Koska me olemme tulevaisuuden puolue, niin kuin tämä hallituskin on tulevaisuuden hallitus. Me teemme juuri niitä toimia, että me pystymme tulevaisuudessakin varmistamaan julkiset palvelut. [Suna Kymäläisen välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-04-02T17:03:26,2025-04-02T17:04:25,Hyväksytty,1.1 2025_33_182,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Siponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_183,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen tässä pohtinut, mitä hallitus vielä keksii ikäihmisten tilanteen kurjistamiseksi. Tämä mummo- ja papparalli kiihtyy. Tässä äsken hallituksen puolelta kannettiin huolta omaishoitajien tilanteesta. Mutta oletteko unohtaneet, että tälle keväälle lupasitte omaishoitolain uudistuksen? Ministeri on täältä vahvistanut, että sitä ei ole tulossa. Tulee vain opaskirja. Eli olette kääntäneet myöskin omaishoitajille tässä selkänne. Todellakin uusimpana säästönä on tämä 16 miljoonaa euroa kotihoidosta, ja se todellakin tarkoittaa satojatuhansia kotikäyntejä vähemmän. Jos ajatellaan näitä kotona asuvia iäkkäitä ihmisiä, niin kyllä he tarvitsevat hoitajan läsnäoloa nimenomaan enemmän, eivät vähemmän — enemmän läsnäoloa, ei vähemmän. Kyllä minäkin hämmästelen ministerin puheenvuoroa siitä, että joillakin vanhuksilla kotihoito kävisi liian usein. Eihän kukaan, hyvänen aika, maksa turhasta, liioista kotikäynneistä. Aivan varmasti siellä käydään tarpeen mukaan. Ja kyllä meitä todellakin kiinnostaisi: Ikäihmisille tulee nyt paljon leikkauksia. [Puhemies koputtaa] Edelleen on auki tämä 100 miljoonaa — mihin se kohdistuu? [Puhemies: Aika!] Kyllä me haluamme tiedon, tuleeko lisää leikkauksia ikäihmisille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-04-02T17:04:25,2025-04-02T17:05:53,Hyväksytty,1.1 2025_33_184,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kokko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_185,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Voi, kunpa meillä olisikin sosiaali- ja terveyspalveluiden alalla sellainen tilanne, että siellä mummojen ja pappojen luona oikeasti ihmisiä riittää ihan siihen saakka, että he voivat siellä rampata. Mutta kun katsoo sitä todellisuutta, mikä hyvinvointialueilla on, niin henkilöstöstä on lähestulkoon kaikilla sektoreilla pulaa, joten en kyllä todellakaan usko, että meillä nimenomaan niitä resursseja riittäisi siihen, että kotihoidon työntekijät olisivat jo vanhuksille ihan riesaksi asti, varsinkin kun me näemme sitä, että ne aikataulut siellä kotona käymisessä ovat varsin kireät. Tunnen lähipiirissäni useita kotihoidon työntekijöitä, jotka sanovat, että se lääkejakelu ja muut hoitotoimenpiteet, mitä he tekevät, ehkä juuri pystytään hoitamaan, mutta sitten, jos vanhus pyytää jotain muuta apua, oli sitten kysymys ihan niinkin pienestä asiasta kuin vaikka kynsien leikkauksesta, niin johdosta on sanottu, että ei kuulu meille, pyytäkää jotain muuta sitten tekemään se, koska nämä aikarajat ovat niin tiukat ja mitoitukset on tehty sen mukaisesti. Siinä suhteessa kyllä pidän ehkä aika kylmäävänä sitä puhetta, että meillä nimenomaan ikäihmisten parissa kotihoito suorastaan ramppaisi ja ikääntyneet kokisivat tämän ongelmana.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-04-02T17:05:53,2025-04-02T17:07:07,Hyväksytty,1.1 2025_33_186,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Peltonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_187,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Eemeli,Peltonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus tosiaankin lupasi tehdä hyvissä ajoin ennen alue- ja kuntavaaleja selkoa näistä sote-leikkauksistaan. Tänään, kun ennakkoäänestys on ollut jo useita tunteja käynnissä, tiedämme, miten tässä lopulta kävi. Hallituksen lisäleikkauksista soteen on todellakin paljastettu vasta jäävuoren huippu. Vieläkään suomalaiset eivät tiedä, miten hallitus aikoo toteuttaa esimerkiksi jopa sadan miljoonan euron leikkaukset sosiaalihuollon palveluihin. Hetki sitten kuulimme tässä salissa vastuuministeriltä, että jokin virkavalmistelun tulos tai ehdotus olisi olemassa — näin kuulimme — ja kyllä vetoan siihen, että pääministeri saapuisi saliin tekemään selkoa tähän tilanteeseen. Onko tällainen ehdotus olemassa vaiko ei, ja koska se tullaan julkistamaan? Kyllä nyt tähän sekavaan tilanteeseen täytyisi selvyys saada. Ihmiset ansaitsevat tietää, mistä hallitus sosiaalihuollonkin osalta aikoo leikkauksia tehdä. [Eduskunnasta: Kuka johtaa hallitusta?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Eemeli Peltonen,1496,2025-04-02T17:07:07,2025-04-02T17:08:21,Hyväksytty,1.1 2025_33_188,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kilpi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_189,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus joutuu elämään siinä todellisuudessa, että Suomi on vaarallisesti velkaantunut hyvinvointiyhteiskunta, [Suna Kymäläinen: Teidän ansiosta vielä lisää!] jolla on julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen yli 80 prosenttia, joka yhteisesti sovittuna ei saa ylittää sitä 60:tä prosenttia, ja samalla myöskin perusjäämä on negatiivinen, kun se esimerkiksi tuolla oliiviöljymaissakin on positiivinen. Nämä ylitykset ja vajeet eivät saa olla vähäisiä eivätkä pitkäkestoisia. Sen lisäksi kestävyysvaje rätkii runkoon, muutkin megatrendit ovat siellä kasvavasti kimpussa, ja talouskaan ei ole kasvanut 17—18 vuoteen. Siitä huolimatta hallitus laittaa sen yli kaksi miljardia lisää sote-palveluihin tänäkin vuonna, ja kyllä, joudutaan leikkaamaan, ja kyllä, joudutaan keksimään uusia keinoja järjestää niitä palveluita ja pitää niistä huolta — niin kuin esimerkiksi lastensuojelu tai esimerkiksi yöpäivystykset, nekään eivät ole pelkkiä leikkauksia eivätkä sulkemisia, vaan siellä tulee korvaavia toimenpiteitä. Täällä edustaja Tynkkynen sanoi, että on isänmaallista yrittää pelastaa hyvinvointiyhteiskunta. Mikään ei ole sen isänmaallisempaa kuin se, mitä tämä hallitus tekee juurikin näillä toimillaan, millä se pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan. Nimittäin jos näin ei tehdä, niin tehdään se isoin leikkaus: sieltä leikataan se hyvinvointi pois, ja jää pelkkä yhteiskunta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-04-02T17:08:21,2025-04-02T17:09:53,Hyväksytty,1.1 2025_33_190,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_191,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuuntelin sekä hyvin kiinnostuneena että iloisena ministeri Juuson puheenvuoroa — iloisena toki sen takia, että on hienoa nähdä teitä taas täällä — kun avasitte vähän tätä 100 miljoonan euron säästöpakettia sosiaalihuollosta. Sen osan siitä puheenvuorosta ymmärsin, että hallinnollista taakkaa keventämällä, jos siinä onnistutaan, varmasti säästöjä voidaan saada, ja työn vaikuttavuuskin kuulosti oikein hyvältä. Mutta vielä jäi vähän auki, että ihankohan näistä se 100 miljoonaa euroa saadaan kasaan. Kun te pääsitte jo hyvään vauhtiin tässä puheenvuorossanne tämän paketin avaamisessa, niin voisitteko jatkaa vähän pitemmälle ja ehkä joillakin luvuillakin avata sitä, mistä tarkemmin se 100 miljoonaa euroa koostuu: mikä saadaan sieltä hallinnollisen taakan keventämisestä, mikä vaikuttavuuden parantamisesta? Ehkä voitte kertoa myös siitä tarkemmin, että kun ministeriössä tätä valmistelua on tehty, niin miten se valmisteluasiakirja voitaisiin saada tänne eduskunnan tietoon? Auttaako tietopyyntö, vai auttaako, jos valiokunta sitä pyytää, vai mikä toimii?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-04-02T17:09:53,2025-04-02T17:11:05,Hyväksytty,1.1 2025_33_192,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäkinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_193,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuluneet kaksi vuotta ovat olleet suomalaisille äärimmäisen vaikeita. Kymmenet tuhannet ovat jääneet työttömiksi, rahat eivät riitä asumiseen, ruokaan, lääkkeisiin saati lasten harrastuksiin. Samaan aikaan lääkäriin pääsyä heikennetään ja avun saamista vaikeutetaan. Tämä on ihmisten arjen realismia tänä päivänä tässä yhteiskunnassa. Te teitte lisäpäätöksiä näistä leikkauksista jo vuosi sitten, ja nyt ne kohdennetaan Suomessa kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin: tukea ja apua tarvitseviin lapsiin ja nuoriin, vammaisiin ja vanhuksiin. Tosiasia on se, että te tulette jäämään historiaan hallituksena, joka maksattaa oman epäonnistuneen talous- ja työllisyyspolitiikan kaikkein heikoimmilla, niillä, jotka eivät pysty itse puolustautumaan. Se ei ole reilua, se ei ole inhimillistä, se on suorastaan häpeällistä. Koska pääministeri ja valtiovarainministeri ovat jo poistuneet paikalta, esitän kysymyksen aitiossa oleville ministereille. Inhimillisyys kuuluu politiikkaan. Oletteko te tästä samaa mieltä, ja jos olette, koska alatte toimia sen mukaisesti?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2025-04-02T17:11:06,2025-04-02T17:12:29,Hyväksytty,1.1 2025_33_194,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Huhtasaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_195,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yksikään edustaja tässä salissa ei pääse pakoon sitä tosiasiaa, että Suomen talouden tilanne on heikko. Talous ei ole kasvanut 17 vuoteen mutta menot ovat. Tämä hallitus tekee kaikkensa, jotta ulkomaankauppa olisi jatkossa ylijäämäinen. [Suna Kymäläisen välihuuto] Joka kolmas veroeuro menee soteen, siksi jäänmurtajat ovat tärkeä asia. Lisäksi en ymmärrä, miksi naurattaa se, että me saamme lisää vientiä Suomeen ja lisää dynamiikkaa. [Timo Harakka: Onko nimet jo kauppakirjoissa!] Ja sitten tämä teknologiavastustus, mitä täällä jatkuvasti on. Onko sekin paha asia, jos me saisimme säästöjä siitä, että me saamme vähennettyä byrokratiaa, luotua uusia ratkaisuja, innovaatioita ja muuta? Itsekin harkitsin älymaton ostamista. Siis teknologia kehittyy ihan valtavalla vauhdilla, ja jos siitäkin saa säästöjä, niin onko sekin opposition mielestä huono asia? Tätä kyllä ihmettelen. [Timo Harakka: Mutta ettekö ostanut sitä?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2025-04-02T17:12:29,2025-04-02T17:13:33,Hyväksytty,1.1 2025_33_196,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Valtola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_197,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Säännöllisen kotihoidon kustannukset ovat THL:n arvion mukaan noin 1,6 miljardia, ja tämä koostuu lähes 39 miljoonasta kotikäynnistä. Eli käytännössä tämä teknologialla saatava säästö olisi yksi prosentti kotihoidon kustannuksista. [Eduskunnasta: Taas on se yksi prosentti!] Tämä 700 000 hoitokäyntiä taas on lähes kaksi prosenttia näistä käynneistä, eli siinä on tietty gäppi. Se pitää myöntää, että omassa tviitissäni oli virhe, että Etelä-Savossa kotihoidon kustannukset ovat 107 euroa 39 senttiä per tunti, ja selvitämme nyt tietysti, miksi ne ovat nousseet merkittävästi. SDP ja keskusta niin kuin kokoomuskin kannattivat Etelä-Savossa teknologian käyttöönottoa kotihoidossa, ja sillä saimme noin kolmen miljoonan euron säästöt, jotka ovat samaa tasoa kuin mitä esimerkiksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on saanut. [Puhemies koputtaa] Olen täysin varma, että nämä 16,5 miljoonan euron säästöt ovat saatavissa. Se on vain yksi prosentti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-04-02T17:13:33,2025-04-02T17:15:02,Hyväksytty,1.1 2025_33_198,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_199,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä viime torstaina jaetussa hallituksen säästölistassa on kohta, joka minua huolestuttaa: nimittäin te haluatte keventää RAI-mitoitusta. En tiedä, missä todellisuudessa te elätte, koska jo tällä hetkellä kotona on sellaisia vanhuksia, joittenka hoitopaikka olisi kovastikin hoitolaitoksessa. Kriteerit hoitopaikan saamiseksi ovat niin korkeat, että meillä on todellakin huonokuntoisia vanhuksia kotona eikä sieltä oikeasti pystytä keventämään. Siksi kysyisinkin ministeri Juusolta, kun tätä ongelmaa ei saa nyt sälyttää hyvinvointialueitten niskaan: millä tavalla tämä keventäminen tullaan tekemään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-04-02T17:15:02,2025-04-02T17:15:53,Hyväksytty,1.1 2025_33_200,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Krista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_201,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä digitaalisuudesta: Meillähän on nyt tänään ollut keskustelussa sosiaalihuollon sadan miljoonan leikkaukset ja niiden sisältö, mutta se, mikä on varmaa, on se, että on tulossa sosiaalihuollon 30 miljoonan leikkaus nimenomaan digitaalisuutta ja teknologiaa hyväksikäyttäen vanhuspalveluihin. Tämä työryhmä on istunut, mutta, yllättävää kyllä, sen lopputulosta ei laitettu ennen vaaleja lausuntokierrokselle. Itseäni on mietityttänyt, miksei. Jos tämä teknologia on niin helppo ja kivuton ratkaisu, niin ei muuta kuin lausuntokierrokselle ja katsotaan, mitä väki sanoo. Näyttääkin siltä, että kokoomus haluaa kulisseissa sitä, että jos teknologiaa lisätään ympärivuorokautisessa hoivassa ja kotihoidossa, niin voisi myöskin laskea mitoitusta vielä alimmasta 0,6:n mitoituksesta alemmas tätä teknologiaa hyväksikäyttämällä. Näin nälkä kasvaisi syödessä ja 30 miljoonaa jäisi unholaan ja säästettäisiin vielä enemmän. Kysynkin, ministeri: onko niin, että teknologian hyväksikäyttämisessä mitoituksista pidetään kiinni? Ja kysyn vielä teiltä kaikilta: eikö kuntouttava työtoiminta ole nimenomaan sosiaalihuollon palvelu, [Puhemies koputtaa] ja olisiko se sitä enää kunnissa? Miksi ministeri käytti kuntouttava työtoiminta ‑nimeä, jos se siirretään [Puhemies koputtaa] sinne?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-04-02T17:15:53,2025-04-02T17:17:18,Hyväksytty,1.1 2025_33_202,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_203,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva eduskunnan puhemies! Tässä talossa ja eduskunnan salissa on pitkäaikainen käytäntö siitä, että puhumme arvostavasti toisiamme kohtaan emmekä syytä toisiamme valehtelusta, ja tätä taustaa vasten epäisänmaallisuuden käyttäminen varapääministeriltä, kun oppositio käyttää perustuslaillista oikeuttaan ilmaista omaa näkemystään asiasta, oli täydellisen asiaton eikä tähän saliin kuulu. [Suna Kymäläinen: Eikä pahoitellut!] Ministeri Juuso, terveisiä Lahden torilta. Yksikään siellä, varmaan lähes 200 ihmisen kanssa keskusteltuani, ei sanonut, että kotihoidon suurin ongelma on se, että kotihoidon henkilökuntaa ramppaa ihmisten kotona, vaan pikemminkin kotihoito ei riitä kaikilta osin vastaamaan ihmisten palvelutarpeeseen. Olen itse myös Päijät-Hämeen Omaishoitajien puheenjohtaja ja odotin hallitusohjelmalta paljon nimenomaan omaishoidon kehittämisen kohdalla. Kun täällä on sanottu, että hallitus on tulevaisuuspuolue, niin näyttää nyt, että tämä omaishoito jää tulevaisuudessa muiden hoidettavaksi asiaksi. Onko teillä, ministeri Juuso, antaa edes jotain lohtua siitä, että tältä hallitukselta tulisi pontevien puheiden sijaan [Puhemies koputtaa] myös rahaa omaishoitoon, uutta toimintaa ja tukea hallitukselta, yhden ohjekirjan lisäksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-04-02T17:17:18,2025-04-02T17:18:45,Hyväksytty,1.1 2025_33_204,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mehtälä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_205,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu paljon leikkauksista, toivottavasti ei kuitenkaan ihmisoikeusleikkauksista. Hyvä hallitus, säästöt voivat olla hyvinkin kyseenalaisia. Oulaskankaalla tehtiin eilen viimeinen tekonivelleikkaus ja yöpäivystys loppuu tämän kuun lopussa. Jatkossa siis kaikki palvelut ovat Oulussa. Mitä saa sillä rahalla, kun ambulanssiyksikkö ajaa Raahesta Ouluun? Tästä on siis tarkka laskelma olemassa. Yhden lääkärin ja kaksi sairaanhoitajaa saa yöpäivystykseen puolentoista kerran reissun hinnalla. Ajatelkaapa, mitä kustannuksia siitä tulee, kun ajetaan maakunnan etelälaidalta, esimerkiksi Reisjärveltä 190 kilometriä, Ylivieskasta, Nivalasta, Haapajärveltä 120—160 kilometriä, eli tuplaten tämä matka, minkä tässä esimerkkinä kerroin. [Puhemies koputtaa] Samalla myös kaikki riskit kasvavat, kun ambulanssien lukumäärä kasvaa. Kansalaisaloite Oulaskankaasta [Puhemies koputtaa] on tulossa tänne eduskunnan käsittelyyn. Ministeri Juuso, mikä on tilanne sen osalta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-04-02T17:18:45,2025-04-02T17:20:02,Hyväksytty,1.1 2025_33_206,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Meriluoto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_207,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Laura,Meriluoto,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen väite, että vammaisilta ei leikata, ei kyllä pidä paikkaansa. Esimerkiksi gerontologian professori Maria Jylhä on todennut: ”Vammaispalvelujen ikärajoja ei voi perustella millään järkevällä logiikalla tai vanhenemisesta kertovalla tutkimustiedolla. Mitään tavanomaiseen vanhenemiseen kuuluvaa vammaisuutta ei ole olemassa. Ei ole mitään ikärajaa, jonka jälkeen vammaisuus kuuluisi asiaan. Tämä on ikäsyrjintää ja noudattaa taas kerran sitä toimintatapaa, jossa niiltä otetaan, joiden arvellaan olevan kyvyttömiä vastarintaan.” Vastaavia asiantuntijalausuntoja on saatu kuulla muitakin. On esimerkiksi ihmetelty, miten täsmälleen sama henkilökohtaisen tai liikkumisen avun tarve, minkä 64-vuotiaalla katsotaan johtuvan vammaisuudesta, voikin 65-vuotiaalla johtua tavallisesta vanhenemisesta. Arvoisa ministeri Juuso, toivottavasti kuuntelette näitä asiantuntijoita tarkalla korvalla näitten lakien valmistelussa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Laura Meriluoto,1523,2025-04-02T17:20:02,2025-04-02T17:21:10,Hyväksytty,1.1 2025_33_208,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_209,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomessa hyvinvointialueiden ja kuntien suurena apuna on ollut palveluja tuottamassa meidän laaja järjestökenttämme. Näitten sote-leikkauksien lisäksi tulevaisuuspuolueen Wallinheimo mainitsi, että kokoomus ja hallitus ovat nyt suunnittelemassa massiivista leikkausta järjestökenttään vuosille 26—27. Nyt ei isketä lekalla vaan isketään moukarilla. Leikkaukset tulevat vaikuttamaan erityisesti monien ikäihmisten, perheiden, pienituloisten, työttömien ja nuorten arkeen. Iso osa matalan kynnyksen kohtaamispaikoista, neuvontapalveluista, harrastusryhmistä ja monet pienet järjestöt joutuvat lopettamaan toimintansa. Järjestöjen apuna on lisäksi ollut suuri joukko vapaaehtoisia kansalaistoimijoita. Nämä järjestökentän leikkaukset, satojen miljoonien rahalliset leikkaukset — lasku tulee olemaan suuri ja vaikutukset vuosia eteenpäin. Lasku tulee suurelta osin sitten kunnille ja hyvinvointialueille palveluiden lisätarpeena.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-04-02T17:21:11,2025-04-02T17:22:26,Hyväksytty,1.1 2025_33_210,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Väyrynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_211,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä on keskustelun aikana jälleen monta kertaa palattu päivystysten lakkauttamiseen, hoitotakuuseen ja hoitajamitoitukseen. No, päivystyksiä ei olla lakkauttamassa, yöpäivystyksiin tulee toki muutoksia. Jossain sanottiin, että iPadilla ei pestä hampaita. Niitä ei pestä myöskään hoitajamitoituksella, eikä yhtään potilasta hoideta hoitotakuulla. Muistaakseni edustaja Lohikoski sanoi, että teidän säätämänne hoitotakuu murennetaan nytten. Se on ihan totta, että te sääditte sen, me toteutettiin. Se oli edellisellä kaudella. Se oli kolme kuukautta, ja silloin se ei ollut mitenkään epäinhimillistä, niin kuin se ei ole nyttenkään. Meillä on sosiaalidemokraattien puheenjohtajan suulla käyty kampanjoimassa ympäri Suomea ja sanottu, että suuri osa hyvinvointialueista pyrkii ja pääsee kahden viikon hoitotakuuseen. Siitä on vedetty tämmöinen logiikka vielä, että jos tämä onnistuu, niin hallitus joutuu perääntymään tästä omasta lainsäädännöstään. Tämä on vähän semmoinen erikoinen logiikka, että se, että alueet pyrkivät ja pääsevät hoitotakuuseen tai kahden viikon hoitoonpääsyyn, olisi sekin ikään kuin hallituksen vika.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-04-02T17:22:26,2025-04-02T17:23:37,Hyväksytty,1.1 2025_33_212,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Honkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_213,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On kommentoitava tätä uskomatonta käsienpesun ja harhaanjohtamisen määrää, mitä täällä on esitetty varsinkin kokoomuksen ja perussuomalaisten taholta. Ensinnäkin tämä hyvinvointialueiden rahoitusmalli on perusratkaisuiltaan, peruskohdiltaan identtinen sen kanssa, minkä kokoomus ja perussuomalaiset hyväksyivät Sipilän hallituksen aikana. [Markus Lohi: Juuri näin! — Krista Kiuru: Näin on!] Älkääpä unohtako sitä. Toisekseen, te annatte ymmärtää, että hyvinvointialueet toimisivat jotenkin irrallisessa todellisuudessa, irrallaan hallituksesta ja valtiosta, kun ne samaan aikaan saavat käytännössä joka ikisen euron ja lainsäädännön kautta kaikki tehtävänsä valtiolta, ja te olette nyt kaksi vuotta olleet hallituksessa. Muistutus siitäkin teille. Mitä tulee tähän mummoralliin, niin teillä olisi ollut tässä kaksi vuotta aikaa tuoda esimerkiksi Kela-korvausten siirto hyvinvointialueiden budjettiin, mikä kannustaisi ylläpitämään näitä lähipalveluita. Ei ole kuulunut sitä hallituksen esitystä. Ja toisekseen kaikki asiantuntijat, käytännössä kaikki THL:stä lähtien, ovat toivoneet, että tätä alijäämän kattamisvelvoitetta voitaisiin nyt pidentää. Siitä on seurausta tämä mummoralli, siitä on seurausta nämä monet muutkin hyvinvointialueiden ongelmat. Toteuttakaa se.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-04-02T17:23:37,2025-04-02T17:25:00,Tarkistettu,1.1 2025_33_214,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_33_215,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän välikysymyksen taustalla on aito huoli ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluista, lapsista ja nuorista, koulutuksesta ja kulttuurista. On pakko sanoa, että tämän keskustelun perusteella ei ole tullut vaikutelmaa, että hallitus ottaisi tämän opposition esittämän huolen kovin vakavasti. Sen sijaan olemme kuulleet ministeriaitiosta syyttelyä ja sättimistä, vääristelyä ja vähättelyä — emme toki näiltä ministereiltä, jotka siellä nyt edelleen istuvat. Kiitos siitä teille, että olette täällä edelleen kuulolla. Jos joskus opposition retoriikka on lennokasta, niin kyllä ehkä petrattavaa olisi hallituksenkin päässä. Opetus- ja kulttuuriministeriön leikkauksista on puhuttu täällä aika vähän — tietysti sen takia, että niitä leikkauslistoja emme vieläkään ole saaneet nähtävillemme. Ne ovat edelleen jossain hallituksen pöytälaatikossa, ja nyt on vähän kolmenlaista tietoa siitä, milloin ne ylipäänsä tulevat. Ministeri Talvitie on aiemmin puhunut toukokuusta, ministeri Adlercreutz puoliväliriihestä, ja nyt ministeri Bergqvist on sanonut, että osa ehkä keväällä ja sitten osa ehkä vasta syksyllä. Täytyy sanoa, että epätietoisuus on raastavaa. Teidän aikaisemmatkin leikkauksenne ovat kohdelleet näitä aloja [Puhemies koputtaa] hyvin kovakouraisesti. Siellä ollaan todella huolissaan ja peloissaan ja halutaan tietoa niistä. [Puhemies: Aika!] Minusta kulttuurialalla, nuorisoalalla, koulutuskentällä on oikeus tietää, mistä te aiotte leikata.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-04-02T17:25:00,2025-04-02T17:26:24,Hyväksytty,1.1 2025_33_216,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_217,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän tämän keskustelun suurin uutinen on ollut se, että te, ministeri Juuso, olette täällä todennut, että teillä on tieto, mistä tämä piiloteltu 100 miljoonan euron lisäleikkaus ollaan ottamassa. Te totesitte, että teillä on virkaesitys, jolla saadaan 100 miljoonan euron säästö näistä sosiaalihuollon palveluista. Jos tämä pitää paikkansa, mitä siis te totesitte, niin se asettaa kyllä pääministerin puheet tässä salissa mielenkiintoiseen valoon, koska pääministeri juuri ennen teidän puheenvuoroanne levitteli käsiään ja sanoi, ettei kenelläkään ole mitään tietoa. Jos nyt sitten uskon teitä, niin sehän tarkoittaa silloin sitä, että pääministeri on puhunut eduskunnan edessä muunneltua totuutta. Pitääkö meidän epäillä, onko pääministeri johtanut eduskuntaa tahallaan harhaan? Nyt olisi kyllä saatava pääministeri paikalle selventämään tätä tilannetta, koska, ministeri Juuso, teidän puheidenne perusteella [Puhemies koputtaa] tämä on ihan täydellisessä sotkussa. [Krista Kiuru: Virkaesitys ei ollut olemassa pääministerillä, mutta Juusolla on!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-04-02T17:26:24,2025-04-02T17:27:40,Hyväksytty,1.1 2025_33_218,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Seuraavaksi edustaja Simula., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_219,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oppositio on vaalikiimassaan saanut aikaiseksi vaalivälikysymyksen, suorastaan yhteisen vaalikampanjan. Sillä pelotellaan suomalaisia ja muunnellaan tosiasioita rankasti. [Timo Harakka: Ollaanko isänmaallisia kuitenkin?] Pormestariehdokkaat juoksivat vuorotellen tuolla pöntössä pitämässä vaalipuheita ja muistuttelemassa kansalaisia siitä, että ennakkoäänestys on alkanut. [Aki Lindén: Ja Junnilakin piti puheenvuoron!] Uskotteko te itsekään tähän teidän välikysymykseenne? Yritättekö te oikeasti kaataa hallitusta? Esimerkiksi oppositiopuolue keskustan puheenjohtaja, edustaja Kaikkonen ei ole ilmeisesti itse edes äänestämässä tulevana perjantaina, kun epäluottamusäänestys on. Sain nimittäin jostain kummallisesta syystä keskustalaisilta kutsun vaalitilaisuuteen, jossa hän on jakamassa kinkkukiusausta Oulussa, kun pitäisi olla äänestämässä täällä. [Minna Reijonen: Aiotteko mennä?] Taitaa se kinkku siinä kiusauksessa olla soijaa eikä sikaa keskustan tuntien. [Hanna-Leena Mattilan välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2025-04-02T17:27:40,2025-04-02T17:28:52,Hyväksytty,1.1 2025_33_220,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kauma. [Hälinää] — No niin, Kauma.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_221,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua seuraava saa kyllä aivan väärän kuvan siitä, minkälaisella tolalla sosiaali‑ ja terveyspalvelut ovat tällä hetkellä. Hän saa niistä paljon huonomman kuvan kuin miten ne ovat. [Petri Honkosen välihuuto] Se on minusta todella valitettavaa, koska täällä pelotellaan suomalaisia sillä, minkälaisessa tilassa sosiaali‑ ja terveyspalvelut ovat. Kuten pääministeri Orpo aiemmin täällä salissa totesi, tärkeintä on se, että suomalaiset voivat nimenomaan luottaa siihen, että apua saa, kun terveydessä on huolia, ja tämä hallitushan on tehnyt toimia sen eteen. Muun muassa soteen jo pelkästään tänä vuonna laitetaan 2,2 miljardia euroa lisää rahaa. Lasten ja nuorten terapiatakuu on toteutumassa toukokuussa. Kela-korvauksia suunnataan yli 65-vuotiaille, jotta he pääsevät julkisen palvelun hinnalla sinne yksityiselle puolelle. [Suna Kymäläisen välihuuto] Oppimisen tukeen ja peruskoulujen vahvistamiseen laitetaan [Markus Lohi pyytää vastauspuheenvuoroa] 200 miljoonaa euroa lisää rahaa vuodessa. Eli toimia tehdään. Mutta, arvoisa puhemies, toki pitää myös uutta teknologiaa ja parhaita käytäntöjä ottaa käyttöön. Olisinkin kysynyt ministeri Ikoselta: millaisia parhaita käytäntöjä teille on tullut tietoon, joita voitaisiin jakaa eri hyvinvointialueilla? [Jouni Ovaskan välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2025-04-02T17:28:52,2025-04-02T17:30:13,Hyväksytty,1.1 2025_33_222,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"No niin, ja sitten otetaan vielä kolme puheenvuoroa ja sen jälkeen ministerien vastauksia. Nämä ovat edustajat Nikkanen, Berg ja Hänninen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_223,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pari vuotta sitten viime eduskuntavaalien aikana ja alla moni suomalainen luotti siihen, että kokoomusta äänestettäessä sosiaali- ja terveyspalveluista ei leikata, tai perussuomalaisia äänestänyt luotti siihen, että pienituloisilta suomalaisilta ei leikata. Kun oikein puheenjohtajat näin lupasivat, niin luottoa tuli ja ääniäkin paljon. Erityisesti kotikaupungissani Salossa teitä äänestäneillä on varsin pettynyt olo, lakkautittehan te yöpäivystyksen tässä hiljattain, tai tulette lakkauttamaan, siirrätte vaativan leikkaussalitoiminnan Turkuun, sekä sitten hyvinvointialueiden leikkausten johdosta myöskin terveysasemille pääsy heikkenee ja vaikeutuu. Viimeisenä sain lukea näistä kaikista leikkauksista, mitä on tullut, eilisestä Salon Seudun Sanomista, että Lasten Laulukaupunki ‑festivaalikin, joka on meidän pitkäaikaisin festivaali, menetti valtiontukensa ja on vaarassa peruuntua. Arvoisa puhemies! Meillä Salossa, kuten muuallakin Suomessa, ollaan hyvin huolissaan, ja aidosti, mistä talosta tällä kertaa leikataan ja kenen laulu katkeaa seuraavaksi, kun lapsien laulukaan ei ole tältä hallitukselta turvassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-04-02T17:30:27,2025-04-02T17:31:50,Tarkistettu,1.1 2025_33_224,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Sitten Berg., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_33_225,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä vammaispalvelulain elinkaarirajauksesta, millä ikääntyneet nyt halutaan rajata vammaispalvelulain ulkopuolelle ja näin säästää ne 20 miljoonaa euroa: Viime syksy meni sosiaali- ja terveysvaliokunnassa aika pitkälti siinä, kun hallituspuolueiden edustajat yrittivät väkisin saada tästä esityksestä perustuslain mukaista. No, lopulta onneksi uskottiin perustuslakiasiantuntijoita ja annettiin tässä periksi. Nyt kysyisin teiltä, ministeri Juuso: millä taikasauvalla te ajattelitte nyt tämän esityksen saada perustuslain mukaiseksi, kun viime syksynä useamman kuukauden yrittämisen jälkeen siinä ei onnistuttu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-04-02T17:31:50,2025-04-02T17:32:44,Hyväksytty,1.1 2025_33_226,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Vielä edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_227,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvokas puhemies! Me emme usko siihen, että palvelujärjestelmää pidetään hengissä nostamalla verotusta tai ottamalla lisää velkaa. Me uskomme siihen, että uudistamalla ja purkamalla turhia normeja saadaan enemmän aikaan vähemmällä. On helppo luvata kaikkea kaikille, mutta vaikeampaa on kantaa vastuuta. Hallitus ei ole luvannut mahdottomia. Me olemme valinneet suunnan, joka rakentaa parempaa tulevaisuutta, ei romuta sitä. Jos joku väittää, että palveluiden laatu voidaan turvata pelkästään rahalla, ilman uudistuksia, hän ei tee rehellistä politiikkaa. Teemmekö me, arvoisa ministeri Juuso?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-04-02T17:32:44,2025-04-02T17:33:38,Hyväksytty,1.1 2025_33_228,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten aloitetaan, ja otetaanko vaikka sillä tavalla, että Bergqvist minuutti ja sitten Ikonen kaksi minuuttia ja kolme minuuttia Juusolle. — Bergqvist.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_229,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Sandra,Bergqvist,"Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri",,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Kun puhuin näistä OKM:n leikkauksista, niin kuten sanoin, tämä on normaali budjettiprosessi. Sitä ei ole kytketty vaaleihin, ei ole kytketty puoliväliriiheen, vaan se on kytketty vain siihen tavalliseen budjettiprosessiin. Se tarkoittaa sitä, kuten sanoin, että kevään aikana neuvotellaan ja sitten VM julkistaa tämän budjettiesityksen vasta elokuussa. Mutta kun tiedetään, että tämä on herättänyt paljon kysymysmerkkejä ja huolia kentällä, niin me kolme ministeri Talvitien kanssa ja Adlercreutzin kanssa yritetään neuvotella niin, että meillä olisi jotain päätöksiä jo kevään aikana. Se on meidän mielestä hyvä asia, koska sitten pystymme jo kevään aikana kertomaan kentälle, mistä on kyse. Mutta tämä ei ole kytketty varsinaisesti siihen puoliväliriiheen eikä vaaleihin, vaan tämä on ihan tavallinen budjettiprosessi, ja yleensä näitä tietoja tulee julkisuuteen vasta sitten elokuussa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Sandra Bergqvist,1406,2025-04-02T17:33:47,2025-04-02T17:34:50,Hyväksytty,1.1 2025_33_230,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_231,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä, inhimillisyys kuuluu politiikkaan, ja se näkyy tässä esityksessä esimerkiksi niin, että on haettu säästöjä, jotka kohdentuvat mahdollisimman vähän suoraan ihmisten palveluihin. Tässä listassa, mitä meille on esitetty hallituksena, ei ole mukana niitä, että sairaaloita nyt lakkautettaisiin, synnytysosastoja lopetettaisiin. Lastensuojelussa sosiaalityöntekijän asiakasmäärää ei kasvateta, ympärivuorokautisen hoivan asiakasmaksut eivät nouse, iäkkäitten maksuissa ei jatkossakaan huomioida varallisuutta. [Välihuutoja keskustan ja sosiaalidemokraattien ryhmistä] Muun muassa tällaisia valintoja me teimme juuri inhimillisyys edellä. Kysyttiin työllisyyden hoidon välineistä. Kyse on ennen kaikkea työllisyyden hoidon välineitten kehittämisestä. Kyllä, kuntouttava työtoiminta on siirtymässä kuntiin, ja sitä kehitetään vahvistamaan entistä paremmin työllisyyden hoitoa, mutta sosiaalinen kuntoutus jää hyvinvointialueille, ja me kehitämme näitä välineitä ja niiden suhdetta toisiinsa. [Krista Kiuru: Olisi hyvä kuulla, mitä eroa näillä on!] Vielä tästä taloudesta: Täällä sanottiin, että kaikki ovat toivoneet alijäämän kattamisvelvoitteen pidentämistä. Siinä hallitus on etenemässä aluekohtaisesti, ei yleisen lainsäädännön uudistamisella. Jos tarkemmin katsotaan, mitä asiantuntijat ovat sanoneet, niin arviointineuvoston puheenjohtaja on todennut, että tämä voi toteutua myöskin arviointimenettelyn kautta. STM on kehottanut kehittämään ennakoivan ohjauksen menettelyä, jonka kehittämistyö on parhaillaan käynnissä, ja se tuli voimaan jo vuodenvaihteessa. Suunta ylipäätään alueilla on taloudenhoidossa oikea. Se on kehittymässä sinne, että käänne on jo nähtävissä parempaan, ja myöskin hyvinvointialueet, kuten edellisessä puheenvuorossa kerroin, ovat onnistuneet järjestämään palveluita paremmin kuin aiemmin. Sote-palveluitten vahvistumisesta on paljon merkkejä. Jos vielä lopuksi näistä hyvistä käytännöistä: myöskin sellaisia on paljon liikkeellä. Jos me katsomme hoitoonpääsyä, hallitus on tuomassa nyt tänä keväänä voimaan terapiatakuun, Kela-korvauksia on viety eteenpäin, digiklinikoita on kehitetty hyvinvointialueilla. Jos puhumme hoidon jatkuvuudesta, sitä turvataan muun muassa omalääkäri-, omatiimimalleilla. Ja jos puhumme vaikkapa päivystykseen joutumisesta, niin että [Puhemies koputtaa] ikäihminen joutuu sinne vaikka ambulanssilla useampaan kertaan, niin tässä ratkaisuna ovat olleet liikkuvat palvelut ihmisen luo. Mielestäni nämä ovat hyviä suuntia. [Aki Lindénin välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-04-02T17:34:51,2025-04-02T17:37:09,Hyväksytty,1.1 2025_33_232,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten vielä ministeri Juuso, kolme minuuttia, ja sitten jatkamme: mennään puhujalistaan, ja ministerit saavat sitten, mikäli ovat paikalla, vielä myöhemminkin puheenvuoroja. — Mutta nyt ministeri Juuso, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_233,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Vielä näistä sosiaalihuollon 100 miljoonan säästöistä ja listoista — niistä jo äsken kerroin, mutta toistan nyt sen saman: Varsinaista virkaesitystä siinä muodossa, että meillä olisi jo tarkat listat siitä, miten tämä 100 miljoonaa saadaan kokoon, ei ole. Minulla on taustapaperi, virkakunnan laatima taustapaperi, missä sanotaan, että nämä säästöt saadaan vähentämällä hallinnollista työtä, esimerkiksi palvelupäätöksiin ja hankintoihin liittyvää työtä. Tämä on meillä tiedossa. Tämä on iso kokonaisuus, ja se, mitä kaikkea siihen sitten jakaantuu, selviää sitten myöhemmin, kunhan esitys on siinä vaiheessa, että se voidaan lähettää lausunnolle. Nythän se on vasta valmisteilla. Elikkä tämä, että pääministeri olisi puhunut muunneltua totuutta, ei kyllä todellakaan pidä paikkaansa. Mitä liittyy kotihoitoon, niin kyllä minulla siitäkin on kokemusta. Kyllä yhden ihmisen luona voi hoitaja hyvin käydä viisi kertaa vuorokaudessa. Tiedän kyllä, että toiset ikäihmiset eivät tykkää siitä, että sinne tulee omilla avaimillaan henkilö sisään, mahdollisesti soittaa ovikelloa etukäteen, [Piritta Rantasen välihuuto] ei tule edes täsmällisinä aikoina joka päivä, vaan se vähän vaihtelee riippuen siitä, miten aikaa on mennyt muiden kotihoidon asiakkaiden luona. Uskon, että meillä on sellaisiakin ihmisiä, jotka arvostavat sitä, että edes yksi käynti, vaikka se päivälääkekäynti, päivälääkkeenanto, voitaisiin hoitaa sillä lääkeautomaatilla. He varmasti myöskin arvostavat [Piritta Rantanen pyytää vastauspuheenvuoroa] kaikkea turvallisuuteen liittyvää teknologiaa, mitä kotiin voidaan asentaa. En yhtään epäile, etteikö näin olisi. Muistutan myöskin siitä, kun tässä edustaja — en nyt nimeä muista — viittasi siihen, että kotihoidon kustannukset tällä hetkellä ovat 1,6 miljardia euroa. Nyt on kysymys 16 miljoonasta, eli hieman suhteellisuudentajua nyt oppositioltakin. Mitä tulee RAI-arviointiin — nyt kysyjä ei enää ole paikalla — niin RAI-arviointi THL:n suositusten mukaan suositellaan tehtäväksi puolen vuoden välein. Käytäntö on osoittanut sen, että se on tarpeetonta silloin, kun se palvelun tarve ei ole muuttunut. Hoitajat tekevät näitä säännönmukaisesti ihan turhaan. Jopa saattohoitopotilaille kuulemma joudutaan tekemään RAI-arviointeja. Tämä on ihan turhaa, ja mielestäni tätä suositusta pitää muuttaa sillä tavalla, että se tehdään silloin, kun se palvelun tarve olennaisesti muuttuu, silloin tehdään uusi arvio siitä, eikä tehdä sitä säännönmukaisesti aina kuuden kuukauden välein. Tämä säästää työaikaa huomattavasti. [Krista Kiuru: Entä minimimitoitus?] — Minimimitoituksesta edustaja Kiurulle voin kertoa, että alle 0,6:n ei mennä. [Krista Kiuru: Loistavaa! Se oli päivän hyvä uutinen!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-04-02T17:37:11,2025-04-02T17:40:30,Hyväksytty,1.1 2025_33_234,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"No niin, ja sitten mennään puhujalistaan tässä vaiheessa. — Sen aloittaa edustaja Partanen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_235,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Karoliina,Partanen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kaiken voi todella tehdä reilummin. Kaiken voi tehdä heiluttamatta demareiden veromoukaria tai antamatta keskustalaisia lupauksia, joita ei voi todellisuudessa pitää. Kuka muistaa vielä sen, että keskusta lupasi säilyttää jokaisessa kunnassa sosiaalipisteen säätämänsä sote-rahoituslain puitteissa? Tai kuka muistaa sen, että demarit ja keskusta juuri äänestivät Kela-korvausten puolesta sanottuaan ensin suomalaisille, että tämä on väärin, ja että demarit nostivat kahden tunnin työllä mitoituksia ja takuita, jotka johtivat siihen, että vuokralääkäribisneksen kulut hyvinvointialueilla nousivat 600 miljoonaan euroon vuodessa ja hoivapaikkoja suljettiin yli 3 000, [Krista Kiurun välihuuto] koska vaadittua määrää hoitajia ei ollut? [Krista Kiuru: Toinen kerta jo, kun täällä puhutaan asian vierestä! — Aki Lindénin välihuuto] Tähän ministeri Juuso on puuttunut mitoituksia keventämällä ja tehnyt erittäin hyvää työtä. Orpon hallitus nopeuttaa ihmisten hoitoonpääsemistä muun muassa Kela-korvausten muodossa. Korvauksiin käytetään 335 miljoonaa koko hallituskaudella. Se on melko vähän vuokralääkäreiden vuosikustannuksiin verrattuna. [Petri Honkosen välihuuto] Demarihallitus edistikin vuokralääkärimallia, kun Orpon hallitus edistää omalääkärimallia. [Helena Marttilan välihuuto] Kuka muistaa, kuinka monta ratkaisua oppositio on esittänyt ihmisten hoitoonpääsemisen nopeuttamiseksi? Ainoa asia, jota oppositio on esittänyt, on pelottelu, vääristely, alijäämän kattamisvelvoitteiden pidentäminen ja lisärahan saaminen hyvinvointialueille velkarahalla. [Markus Lohi: Ei tuo pidä paikkaansa!] Sen sijaan hallitus on esimerkiksi laittanut rehottavan vuokrabisneksen kuriin ja saanut valtaosalla hyvinvointialueista suunnan kääntymään paremmaksi. [Aki Lindén: Ei hallitus sitä ole tehnyt!] Kiitos Orpon hallitukselle ja vastuuministereille siitä. Arvoisa puhemies! Hallitus ei leikkaa lastensuojelusta. Lastensuojeluun käytetään arviolta 1 500 miljoonaa euroa vuodessa. Hallitus muuttaa lastensuojeluyksiköiden henkilömitoitusta niin, että mitoitus on laskettava sen mukaan, kuinka paljon lapsia ja nuoria yksikössä kulloinkin on, ei seinien mukaan. [Helena Marttilan välihuuto] Lisäksi jatkossa vierekkäisissä yksiköissä riittäisi yksi yhteinen päivystys esimerkiksi kiireellisiä sijoituksia varten. Tällä hetkellä esimerkiksi lasten lomajaksojen aikana yksikössä täytyy pitää kiinteä määrä työntekijöitä paikalla, vaikka lapsia ei ole yksikössä. Eihän tässä ole mitään järkeä, kun osaavista työntekijöistä on huutava pula. Tämä on maalaisjärjelläkin ymmärrettävä uudistus, sillä se vähentää resurssien hukkakäyttöä. [Helena Marttilan välihuuto] Henkilöstön sitominen tyhjiin tai vajaakäytöllä oleviin yksiköihin nimenomaan heikentää kykyämme auttaa lapsia. Miten tätä on niin vaikea ymmärtää? [Aki Lindénin välihuuto] Arvoisa puhemies! Sain tämän keskustelun aikana sähköpostin vammaiselta henkilöltä. Hän kertoi, että hän meinaa saada aivoverenvuodon kuunnellessaan tätä keskustelua. Hän kirjoitti seuraavasti: ”On täysin välttämätöntä rajata soveltamisalaa ja tiukentaa vammaispalveluihin oikeutetun vammaisen henkilön määritelmää. Laveassa muodossaan tämä vuoden 2023 lainsäädäntö on eksistentiaalinen uhka subjektiivisille palveluille. Vanhuspalvelut tai ‑hoiva eivät saa sekoittua tähän, eli pitäkää kiinni elämänvaiherajauksesta. Tarkka vammaisen henkilön määritelmä, voimavararajaus ja subjektiiviset palvelut ovat tärkeitä, eikä yhtä voi olla ilman toista. Toivottavasti löytyy kestävä keino rajata ikävaiheen toimintakykyä. Kaikki voittaa, kun ei jää tulkinnanvaraa sen suhteen, kuka on vammainen.” Juuri tämän takia Orpon hallitus muuttaa ja uudistaa lainsäädäntöä. [Aki Lindénin välihuuto] Arvoisa puhemies! On vastuutonta sanoa, että hyvinvointialueilla ei voida toimia, koska hallitus ei anna lisää rahaa alueille. Miksi täällä salissa oppositio ei kiinnitä huomiota siihen, mitä alueilla tehdään ja päätetään? Kerronpa esimerkin: Olen Pohjois-Savon hyvinvointialueella aluevaltuutettu. Keskustan johdolla, jota demarit tukivat, teimme päätöksen, jolla käytämme sote-kiinteistöihin vuokran muodossa vuodessa 3,5 miljoonaa euroa enemmän kuin mitä laki edellyttää — siis 3,5 miljoonaa euroa vuokrana seiniin eikä ihmisten hoitoon. Oletteko te todella sitä mieltä, että päätöksiä ei voi tehdä hyvinvointialueilla, jotka turvaavat ihmisten hoitoa ja hoitoonpääsyä? [Petri Honkosen välihuuto] On aivan käsittämätöntä, että rahaa halutaan laittaa seiniin eikä ihmisten hoitoon. Kokoomus äänesti tietenkin tätä vastaan, koska olemme sitä mieltä, että kaiken voi todella tehdä reilummin. [Petri Honkosen välihuuto] Arvoisa puhemies! Maailmalla myrskyää, ja siksi meidän päättäjien on pidettävä huolta taloudestamme. Meidän pitää vaikuttaa niihin asioihin, jotka ovat erityisesti meidän omissa käsissämme, kuten hyvinvointialueilla tehtävät päätökset ovat. Talouden kantokyvystä huolehtiminen on keskeinen osa Suomen kokonaisturvallisuutta. Suomen hyvinvointiyhteiskunnan on seistävä tukevalla maaperällä, eikä se saa seistä kasvavan velkavuoren päällä. Myös nuoret vaativat tätä meiltä päättäjiltä. Yhteensä 75 000 suomalaista alaikäistä lasta äänesti nuorten vaaleissa, ja he kertoivat meille päättäjille, että he haluavat meidän päättäjien tekevän päätöksiä niin, että me emme syö heidän mahdollisuuksiaan tulevaisuudessa. Nuoret sanoivat ”ei” vastuuttomalle talouspolitiikalle. [Helena Marttila: Saanko vastauspuheenvuoron?]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Karoliina Partanen,1520,2025-04-02T17:40:37,2025-04-02T17:46:28,Hyväksytty,1.1 2025_33_236,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Sillanpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_237,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on sitoutunut tekemään tarvittavat toimenpiteet, jotta suomalaisilla on jatkossakin hyvinvointivaltion palvelut. [Välihuuto vasemmalta] Se on vaatinut paljon töitä, eikä työ tavoitteiden eteen ole päättymässä hetkeen. Sen lisäksi, että meidän pitää varmistaa olemassa olevien palveluiden toimivuus ja laatu, meidän on välttämätöntä huolehtia hyvinvointialueiden rahoituksen tasapainosta. Meidän pitää toimia sillä rahalla ja niillä resursseilla, mitä meillä on tällä hetkellä käytössä, jotta palvelut voidaan oikeasti turvata. Hallitus on linjannut sosiaali- ja terveydenhuollon säästöjen toteuttamisesta sen pohjalta, mitä on päätetty hallitusohjelmassa ja vuoden 2024 kehysriihessä. Haluankin painottaa, että kyseessä eivät ole uudet lisäleikkaukset. Nämä ovat jo aiemmin päätettyjä toimenpiteitä, vaikka joku yrittäisi jotain muuta väittää. Arvoisa puhemies! Kun mietitään kokonaiskuvaa ja koko hyvinvointialueiden rahoitusta, sote-säästöjen kokoluokka on noin 0,6 prosenttia hyvinvointialueille osoitettavasta kokonaisrahoituksesta, siis alle prosentin luokkaa. Yksi suurimmista tavoitteista on ollut löytää keinoja, jotka järkeistävät työntekoa hyvinvointialueilla ilman, että palveluiden laatu tai saatavuus heikkenee. Tämä onnistuu muun muassa sillä, että tehostamme hallintoa, puramme turhia normeja ja hyödynnämme teknologiaa entistä paremmin. Esimerkiksi digitaalisilla ratkaisuilla voimme parhaimmillaan vapauttaa hoitohenkilöstön työaikaa potilas- ja hoitotyöhön eli siihen, mihin heidät on tosiasiassa palkattu. Jos voimme säästää työaikaa ja keskittää sitä hoitotyöhön teknologian avulla, sen pitäisi olla vain ja ainoastaan kannatettavaa. Ja mitä tulee lastensuojeluun, olemme tunnistaneet uusia mahdollisuuksia henkilöstön käytössä ilman henkilöstömitoituksen heikentämistä, mikä tuo vieläpä säästöjä. Jatkossa työntekijöiden määrän tulee vastata sitä todellista lasten määrää yksiköissä, mikä lisää sekä tehokkuutta että työn mielekkyyttä. Tämä ei heikennä lastensuojelutyön toteuttamista tai lasten asemaa millään tavoin. [Ilmari Nurmisen välihuuto] Arvoisa puhemies! Välikysymyksessä väitetään hallituksen romuttaneen ihmisten hoitoonpääsyn ja palveluiden saatavuuden huonontuneen. Näillä väitteillä ei ole todellisuuspohjaa, eikä oppositio selkeästi ole kuullut tai halunnut kuunnella hallituksen toimenpiteitä suomalaisten hyväksi. Hallitus esimerkiksi aloittaa kokeilun, jossa yli 65-vuotiaat pääsevät julkisen puolen asiakasmaksun hinnalla yksityiselle yleislääkärille hoitoon. Tulemme toteuttamaan omalääkärimallin, joka edistää hyvää ja jatkuvaa hoitosuhdetta. Kela-korvauksen saa jatkossa fysioterapeutin ja suuhygienistin vastaanottokäynneistä sekä gynekologikäynneistä korotettuna. Lasten ja nuorten terapiatakuu tulee voimaan ensi kuun alusta. Tässä muutamia konkreettisia toimia, joita hallitus tekee sen eteen, että suomalaiset saavat jatkossakin hyvää ja laadukasta hoitoa. Miten te siis voitte väittää, etteivät ihmiset pääse hoitoon tai palveluiden pariin, kun teemme kaikkemme sen eteen? Arvoisa puhemies! Hallitus ei siis näillä päätöksillä leikkaa lisää, vaan toteutamme jo aiemmin linjattuja säästöjä vastuullisesti ja järkevästi. Haluamme, että sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit käytetään tehokkaasti ilman, että suomalaisten palvelut kärsivät. Panostamme edelleen lapsiin, nuoriin ja ikääntyviin sekä varmistamme, että vammaispalvelut palvelevat aidosti niitä, joille ne on tarkoitettu. Teemme tätä työtä, jotta jokainen suomalainen voi luottaa siihen, että palvelut toimivat tänään ja tulevaisuudessa. Tähän lopuksi haluan vielä sanoa, että tätä keskustelua tänään kuunnellessani en kerta kaikkiaan ymmärrä tätä opposition tarvetta ymmärtää tahallaan väärin ministereiden puhetta. On totta, että suuri osa meidän vanhuksista toivoo inhimillistä ja lämmintä kohtaamista hoitajilta, jotkut kerran päivässä, jotkut useamman kerran päivässä. Olen aivan samaa mieltä ministeri Juuson kanssa siitä, että meidän vanhukset ovat yksilöitä ja heillä on yksilölliset tarpeet. Aivan niin kuin meillä on introverttejä aikuisia, jotka mielellään tekevät etätöitä, on meillä myös vanhuksia, jotka tykkäävät omasta yksityisyydestä ja eivät välttämättä toivo niin montaa käyntiä päivässä kuin toiset vanhukset. On aivan selvää, että hallitus haluaa turvata jokaiselle ikäihmiselle yksilöllisesti ne palvelut, mitä hän tarvitsee ja mitä hän toivoo, ovat ne sitten kotona, yhteisöllisessä asumisessa tai palveluasumisessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-04-02T17:46:37,2025-04-02T17:51:33,Hyväksytty,1.1 2025_33_238,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalli. — Otetaan edustaja Kallin jälkeen sitten ministeri Talvitien lyhyt puheenvuoro, sitten jatketaan puhujalistaa taas.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_239,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Politiikka on yhteisten asioiden hoitoa ja sujuvan, turvallisen arjen rakentamista. Valitettavasti nykyhallitukselta tuntuu kadonneen kosketus ihmisten arjen asioihin. Sen osoituksena leikkuriin ollaan tällä kertaa työntämässä sosiaalihuollon eli lasten, vanhusten ja vammaisten palvelut. Kaiken huippuna näyttää siltä, että hallitus ei aivan itsekään tiedä, mitä ja mistä sosiaalihuollon 100 miljoonaa ollaan säästämässä. Eihän tämä näin voi mennä. Tilanne korostaa politiikan olevan mitä suurimmassa määrin arvovalintoja. Vaikka ei edes tarkalleen tiedetä, mistä säästetään, saati millaisin vaikutuksin, on silti otettu kohteeksi juuri kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten palvelut. Minun sydämeni sanoo tämän olevan väärin. Siksi tämä opposition yhteinen välikysymys myös on tehty. Eduskunnalla on vastuu huolehtia, että perustuslain takaama jokaisen suomalaisen oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin toteutuu. Erityistä vastuuta meidän poliitikkojen pitäisi kantaa juuri kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten palveluista. Se on meidän vastuumme, ja se on meidän velvollisuutemme. Arvoisa puhemies! Tätä vasten olen erittäin huolestunut siitä, mihin tilaan Orpon hallitus jättää suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut. Jo kuluneen kahden vuoden aikana on eriarvoistettu hoitoonpääsyä, heikennetty vanhustenhoivaa, korotettu asiakasmaksuja ja karsittu sairaaloiden päivystyksiä. Tämän päälle hallitus on vielä nostanut lääkkeidenkin verotusta. Ihmisille tärkeät lähi- ja peruspalvelut ovat heikentyneet ja palveluiden saatavuus huonontunut. Suomalaisten luottamus terveydenhuoltoon on laskenut hallituksen politiikan seurauksena. Tämän säästötahdin järjettömyydestä ovat talousviisaatkin jo huomauttaneet. Pidennetty alijäämien kattamisaika olisi paikallaan, jotta ihmisten peruspalveluista voidaan koko Suomessa huolehtia. Perusterveydenhuollon merkityksen tämä hallitus tuntuu kuitenkin totaalisesti unohtaneen. Ja valittu saksilinja: Se voi lyhyellä aikavälillä näyttää Excel-taulukossa hyvältä, mutta voin taata, että kustannukset eivät tällä linjalla tule pitkässä juoksussa pienenemään vaan päinvastoin kasvamaan. Tämä tie käy nimittäin kalliiksi, kun hoitoonpääsyn pitkittyessä olo ei parane vaan ongelmat pahenevat. Se käy niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin kalliiksi. Arvoisa puhemies! Perusterveydenhuollon lisäksi hallitus näyttää unohtaneen ennalta ehkäisevän työn merkityksen. Siinä suomalaisilla järjestöillä on aina ollut iso rooli, jotta oikea-aikaista ja ennakoivaa hyvinvointityötä on voitu tarjota eri puolilla Suomea. Sote-alan järjestöjen tarjoama matalan kynnyksen tuki niin täydentää julkisia palveluita kuin osaltaan torjuu ihmisten syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Hallitukselta tuntuu kuitenkin unohtuneen tämä sosiaali- ja terveysjärjestöjen tärkeä rooli. Vaadinkin sosiaali- ja terveysministeriä vastaamaan kysymykseen, miten paljon hallitus aikoo vielä alan järjestöiltä leikata, ja miten te aiotte nämä lisäleikkaukset kohdentaa. Arvoisa puhemies! Hallituksen mystinen leikkauslista ei kuitenkaan jää vain soteen ja järjestöihin, vaan ulottuu tosiaan myös koulutukseen, siis siitäkin huolimatta, että alun perin lupasitte koulutuksen olevan erityissuojeluksessa. Olette jo leikanneet 120 miljoonaa ammatillisesta koulutuksesta, mikä vastaa muuten 1 600 ammatillisen koulutuksen opettajan vähennystä. Nyt kuitenkin olette jälleen asettaneet koulutuksen leikkuriin. Voitteko luvata, että ammatillisesta koulutuksesta ei enää leikata lisää? Ilman ammattilaisia ja koulutukseen panostamista on nimittäin turha haaveilla myöskään työstä ja talouskasvusta. Arvoisa puhemies! Loppuun voi vielä tiivistetysti todeta, että olen kokonaisuudessaan huolestunut tämän hallituksen politiikasta. Talouskasvun ja työllisyyden sijaan Orpon hallituksen aikana kasvussa ovat nimittäin olleet vain velka, verot, konkurssit ja työttömyys. Jatkuvan leikkauskierteen sijaan Suomi ja suomalaiset tarvitsevat toivoa paremmasta ja uskoa tulevaan. Kyllä meistä moni kantaa vastuuta ja huolta talouden tasapainotuksesta, mutta keinojen oikeudenmukaisuudesta olemme erimielisiä. Keskusta haluaa tasapainottaa julkista taloutta, mutta erilaisin arvovalinnoin. Me emme leikkaisi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluista. Tällä valitulla politiikalla hallitus ei nauti minun tai keskustan eduskuntaryhmän luottamusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-04-02T17:51:49,2025-04-02T17:56:52,Hyväksytty,1.1 2025_33_240,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Ja sitten ministeri Talvitie. Riittääkö kaksi minuuttia?, ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_241,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Mari-Leena,Talvitie,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle tosiaan kohdistuu 75 miljoonan euron säästöt ensi vuodesta lähtien. Säästöt koskevat koko sitä opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaa, ja niitä säästöjä etsitään koko luokan kohdalta. OKM:n pääluokka on suuruudeltaan 8,5 miljardia euroa tänä vuonna, ja tosiaan ensi vuodelle täältä on 75 miljoonan euron säästöt valmistelussa. Tätä työtä tehdään nyt kevään aikana. Normaalissa budjettiprosessissa nämä säästöt tuotaisiin elokuussa ja syyskuussa, kuten hyvin tämä sali tietää meidän normaalin budjettiprosessin, mutta on tärkeää ja me olemme pitäneet ministeri Adlercreutzin ja ministeri Bergqvistin kanssa yhdessä tärkeänä sitä, että näitä säästöjä valmistellaan jo tämän kevään aikana ja ne tuodaan loppukeväästä tietoon. Kyse ei siis ole puoliväliriihestä eikä mistään pimittämisestä, vaan siitä, että nämä säästöt tuodaan sieltä elo—syyskuulta tietoon jo tänä keväänä. Täällä on myöskin puhuttu näistä kulttuuriin ja taiteeseen kohdistuvista leikkauksista. Haluan todeta, että näihin liittyen hallitus on viime vuonna tilannut Jyväskylän yliopiston selvityksen koskien kulttuuripolitiikkaa, valtionrahoitusta ja rahoituksen supistumisen vaikutuksia, ja tämä vaikutusarviointi valmistuu tämän huhtikuun aikana. Juuri siihenkin nähden olisi aika pöyristyttävää, että tekisimme niitä säästöjä tässä nyt, ennen kuin ne vaikutusarvioinnit ovat tiedossa. Sitten myöskin näihin muutamiin muihin kulttuurisäästöihin. Tässä on muutamista Taiteen edistämiskeskuksen myöntämistä avustuksista ollut kysymyksiä. Näiden sopeutusten kohdistaminen on ollut siis täysin viraston harkintavallan piirissä, eikä opetus- ja kulttuuriministeriö ole puuttunut niihin ollenkaan. Muutamia avustusasioita on tosiaan siirretty OKM:stä Taiteen edistämiskeskukseen, ja Taike on tehnyt nämä päätökset ja niihin liittyvät kriteerit sitten itsenäisesti. Kokonaisuudessaan näitten yhteisöavustuksien osalta, kun päätökset ovat nyt viime aikoina menneet, puhutaan tosiaan näistä säästöistä, jotka on viime vuonna päätetty, ja monille yhteisöavustuksen saajille ovat päätökset menneet nyt. Tietenkin pitää muistaa, että ne ovat aina olleet harkinnanvaraisia, eli jos on saanut avustusta edellisenä vuonna, sitä ei välttämättä saa seuraavana vuonna, tai toisinpäin: jos sitä on saanut edellisenä vuonna, sitä voi saada myös seuraavana vuonna. Eli se ei ole niin, että jos joskus saa avustuksen, niin sen tulisi aina saamaan. Mutta on selvää, että kun kokonaispotti on noin kaksi ja puoli miljoonaa euroa pienempi, niin silloin myöskin se näkyy siinä kokonaisuudessa [Puhemies koputtaa] avustuksen saajien pienenemisenä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2025-04-02T17:56:55,2025-04-02T18:00:15,Hyväksytty,1.1 2025_33_242,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten mennään puhujalistaa jatkamaan. — Forsgrén, olkaapa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_243,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa on usein todettu, että yhteiskunnan tehtävä on kulkea ihmisen rinnalla silloin, kun elämä horjuttaa. Mutta nyt tuo lupaus horjuu pahasti. Hallitus sanoo, että se joutuu tekemään vaikeita päätöksiä, mutta mehän tiedämme politiikassa sen, että jokainen päätös on todellisuudessa arvovalinta. Haluaisinkin ehkä pureutua siihen, kenelle nämä hallituksen päätökset ovat oikeasti olleet kaikkein vaikeimpia. Niille, jotka jo nyt taistelevat pärjätäkseen arjessa. Niille, jotka jonottavat apua tällä hetkellä, eikä sitä apua tule oikea-aikaisesti. Niille, jotka pelkäävät menettävänsä senkin vähäisen tuen, mikä heillä vielä on. Arvoisa puhemies! Edelleen kaikista lupauksista huolimatta hallitus ei ole täyttänyt velvoitettaan kertoa täsmällisesti, mistä 100 miljoonan euron sosiaalihuollon säästöt koostuvat. Nyt julkaistu dokumentti tuo esiin muutamia kohteita mutta ei kokonaisuutta. Katsotaan tarkemmin päätöksiä: Hallitus on päättänyt leikata Kelalta kertaluonteisesti 50 miljoonaa euroa. Ymmärtääkseni Kelaa ei ole informoitu etukäteen mahdollisesta leikkauksesta, ja huoli nouseekin siitä, mistä tämä leikkaus otetaan. Kotihoidosta leikataan 16,2 miljoonaa teknologian avulla, mutta me tiedämme, että teknologia ei korvaa läsnäoloa, ei inhimillistä kosketusta, ei turvaa. Vammaispalvelulain uudistuksesta ollaan leikkaamassa 20 miljoonaa euroa. Tässä puhutaan lain tarkentamisesta, mutta käytännössä kyse on kuitenkin palveluista leikkaamisesta. Kuntouttavaa työtoimintaa siirretään kunnille, mutta samalla säästetään 12,5 miljoonaa euroa. Hallitus väittää, että tämä on palveluiden vahvistamista. Mutta miten palvelua voi vahvistaa samalla, kun sen resursseja leikataan? Lastensuojelun päivystyssääntöjä höllennetään, vaikka tiedämme, että lasten turvallisuus on monin paikoin jo nyt vaarassa. Sote-henkilöstön erikoistumiskoulutuksesta leikataan 15 miljoonaa samaan aikaan, kun alalla on huutava osaajapula. Jospa pohditaan vielä lisäksi, mitä leikkauksia hallitus on tehnyt jo aikaisemmin sosiaali- ja terveyspalveluista: Hallitus on heikentänyt hoitotakuuta merkittävästi. Hallitus on nostanut asiakasmaksuja. Niitä on ollut 100 miljoonalla eurolla. Ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta on laskettu merkittävästi. Järjestöjen rahoituksesta on leikattu, lääkkeiden sairausvakuutuskorvauksien alkuomavastuuta korotettu — ja on useampia muitakin leikkauksia. Tämä on se kokonaisuus, minkä keskellä hallitus nyt sanoo, että on pakko leikata, pakko leikata lisää. Arvoisa puhemies! Nämä päätökset eivät ole toivon politiikkaa. Ne ovat politiikkaa, joka pahentaa ongelmia. Kun lapsi ei saa apua ajoissa, se ei ole säästö. Kun vanhus jää yksin kotiin, vaikka tarvitsisi apua, se ei ole tehokkuutta. Kun vammaisen mahdollisuudet elää itsenäistä elämää heikkenevät, se ei ole rakenneuudistus. Hallituksen tekemä politiikka ei ole pakko, se on arvovalintoja. Arvoisa puhemies! Me vihreät uskomme, että yhteiskuntaa ei rakenneta repimällä vaan tukemalla. Ihmisiä pitää nostaa, ei painaa. Nyt tehdään juuri päinvastoin. Ja samaan aikaan hallitus leikkaa myös koulutuksesta. Aikuiskoulutustuki on lakkautettu. Oppilaitoksilta on viety rahoitusta. Miten voi nousta jaloilleen, jos kaikki tikkaat on potkittu alas? Arvoisa puhemies! Toivo ei synny juhlapuheista. Se syntyy teoista, jotka sanovat: ”Sinä olet tärkeä. Sinä et ole yksin. Me rakennamme tätä maata myös sinua varten.” Me voimme vielä valita toisin. Me voimme vahvistaa hyvinvointialueita, antaa niille aikaa, riittävästi aikaa, riittävästi rahoitusta ja työkaluja uudistaa palveluita. Me puhumme nyt ihmisistä, emme tilinpäätöksistä. Me puhumme siitä, saako lapsi turvaa, saako vanhus hoivaa, saako apua silloin, kun sitä oikeasti tarvitaan. Arvoisa puhemies! Ajattelen, että hallituksella on vaikea tilanne siinä, mitenkä valtiontaloutta saadaan tasapainoon. Mutta Petteri Orpo, pääministeri, lupasi kautensa alkuvaiheessa, että mikään ihmisryhmä, kukaan ihminen ei joudu kantamaan enempää kuin pystyy. Ajattelenkin, että tässä talouspolitiikan vaikeassa tilanteessa vastuuta pitäisi kantaa enemmän niiden, keillä on enemmän, ei niiden, keillä on vähemmän. — Kiitos. [Vasemmalta: Hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-04-02T18:00:24,2025-04-02T18:05:05,Hyväksytty,1.1 2025_33_244,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Meriluoto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_245,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Laura,Meriluoto,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jokainen kansanedustaja, joka on kiertänyt tapaamassa ihmisiä eri puolilla Suomea, tietää, että kansalaiset ovat tällä hetkellä valtavan huolissaan sosiaali- ja terveyspalveluidensa tulevaisuudesta, eivätkä suotta. Hallituksen sote-politiikka on kylmäävää, ja vielä emme edes tiedä kaikkia niitä leikkauksia, joita hallitus tulee tällä kaudella sosiaali- ja terveyspalveluihin tekemään. Olette jo tähän mennessä leikanneet hyvinvointialueiden rahoitusta sadoilla miljoonilla euroilla. Olette käsittämättömän lyhytnäköisesti pidentäneet perusterveydenhuollon hoitotakuuta. Vanhuspalveluita olette heikentäneet keventämällä hoitajamitoitusta. Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria olette kurittaneet muun muassa lastensuojelun jälkihuollosta leikkaamalla. Olette heikentäneet alueiden elinvoimaa ja ihmisten turvallisuutta karsimalla sairaaloiden palveluita, ja tämä kaikki ei kuitenkaan teille vielä riitä. Viime kesänä muutama hallituspuolueen mies meni saunaan ja päätti 100 miljoonan euron leikkauksista sosiaalihuollon palveluvalikoimaa rajaamalla — siis sosiaalihuollon, jossa toteutetaan muun muassa lastensuojelun palveluita, hoivapalveluita ja esimerkiksi asunnottomien palveluita. Jo se, että ette vielä tähänkään mennessä ole pystyneet päättämään, mistä siitä tuon summan aiotte leikata, kertoo, että päätös oli täysin vastuuton — täysin vastuuton. Se kuvaa suurta ymmärtämättömyyttä sosiaalihuollon palveluista ja vaikeassa asemassa olevien suomalaisten arjesta. Arvoisa puhemies! Joistain leikkauksista kuitenkin saimme kuulla viime viikolla. Hallitus jatkaa valitsemallaan linjalla ja leikkaa kaikista heikoimmassa asemassa olevilta. Leikkurin kohteena ovat muun muassa ikääntyvät vammaiset, kotihoidon palveluita tarvitsevat vanhukset sekä suojelua tarvitsevat lapset. Leikkaatte vammaispalveluista 20 miljoonaa euroa viemällä monilta ikääntyviltä vammaisilta pois oikeuden vammaispalveluihin. Asiantuntijoiden mukaan kyse on ikäsyrjinnästä. Esimerkiksi sosiaalipolitiikan professori Anne Kouvonen Helsingin yliopistosta on todennut tästä niin kutsutusta elämänvaiherajauksesta seuraavasti: ”On kummallista, että vammaispalvelulain elämänvaihetta koskeva rajaus on jälleen pöydällä, vaikka perustuslain ja YK:n vammaisyleissopimuksen mukaan palveluissa ei saisi syrjiä iän perusteella.” ”Miten täsmälleen sama henkilökohtaisen tai liikkumisen avun tarve, minkä 64-vuotiaalla katsotaan johtuvan vammaisuudesta, voikin 65-vuotiaalla johtua ’tavallisesta vanhenemisesta’?” Arvoisa puhemies! Karmivilta kuulostavat myös hallituksen kaavailemat kotihoidon leikkaukset. Kotihoidon laadukas järjestäminen on nyt jo liian hankalaa liian pienen rahoituksen vuoksi. Jo nykyisellään hoitajat uupuvat, palvelut pirstaloituvat ja vanhukset jäävät ilman kunnon kohtaamista. Nyt hallitus väittää, että tästä voidaan vielä säästää. Kerrotte leikkaavanne kotihoidosta päälle 16 miljoonaa teknologiaa hyödyntämällä. Ilmeisesti tämä tarkoittaa erilaisia palveluita tai digitaalisia ratkaisuja. Arvioiden mukaan vanhusten kotihoidosta häviää yli 700 000 käyntiä vuodessa ja tähän tarvittavat työntekijät. Kuka uskoo, että kotihoidon palvelutaso voidaan tällä reseptillä säilyttää entisellään? Tuskin kukaan. Arvoisa puhemies! Mitä sitten tehdään, kun hyvinvointialueiden palvelut eivät enää pysty palvelemaan kaikkia tarvitsijoita? No, yleensä pyydetään järjestöjä apuun. Tuoreimman sosiaalibarometrin mukaan yli puolet sote-johtajista ajattelee, että järjestöjen tulisi ottaa enemmän vastuuta ihmisten hyvinvoinnista. Ja mitä tekee hallitus? No, tietenkin leikkaa järjestöjen rahoitusta ja murentaa niiden toimintaedellytyksiä. Vaalikauden loppuun mennessä sote-järjestöjen avustuksista on leikattu 130 miljoonaa euroa. Leikkaukset näkyvät jo nyt muun muassa niin, että järjestöt joutuvat lopettamaan ja supistamaan esimerkiksi kohtaamispaikkatoimintaa, koulutus-, neuvonta-, chat- ja kriisipuhelinpalveluita. Eikö tämä yhtälö teistä, hallituspuolueitten edustajat, kuulosta yhtään pelottavalta? Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan hallituksen politiikka on täysin kestämätöntä: yhdellä kädellä leikataan palveluita, toisella lisätään niiden tarvetta. Me tulemme valitettavasti löytämään tämän kaiken jäljet edestämme, ja minun on hyvin vaikea käsittää, miten irrallaan tavallisten suomalaisten arjesta Orpon ja Purran hallitus on. Mitä nopeammin saamme uuden hallituksen, sitä nopeammin pääsemme korjaamaan nykyisen tekemiä virheitä, sikäli kuin se on vielä mahdollista. Tämä hallitus ei siis nauti luottamustani.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Laura Meriluoto,1523,2025-04-02T18:05:16,2025-04-02T18:10:29,Hyväksytty,1.1 2025_33_246,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_247,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies ja arvoisat ministerit! On hyvä asia, että sinne hyvinvointialueille tulee 2,2 miljardia lisää rahaa. Hallitus koettaa kovasti nyt tehdä paremmaksi sitä sotea, minkä edellinen hallitus teki. Sote-uudistuksessa on vielä paljon korjattavaa. On hyvä, että tämä omalääkärimalli on tulossa. Sitä varmasti kukaan ei vastusta, se on hyvin järkevä asia. Siinä tosiaan potilas tuntee lääkärin ja lääkäri potilaansa. Omaishoitoon panostetaan, niin kuin tänään kuulimme. Se on hieno asia, että siihen panostetaan. Se on todella tärkeä asia. Myös Kela-korvausta on tulossa fysioterapiapuolelle, gynekologiakäynteihin ja suuhygienistivastaanotoille, ja samoin myös lapsettomuuden hoitoon tulee Kela-korvauksia. Nämä ovat isoja ja merkittäviä asioita. Tietysti tässä sotessa on paljon parannettavaa, ja on tämä soten hallintohimmeli, eli kun puhutaan hallintohimmelistä, niin kyllähän tämä hallinto on aika raskas. Se on ihan selvä asia, ja siitä ei ole tarpeeksi puhuttu. Sitran tutkimus on ollut erittäin hyvä. Sitran tutkimuksessa käy ilmi tämä hallintohimmelin suuruus, mikä se on Suomen mittakaavassa. Olihan se aika erikoista, että silloin kun ruvettiin tekemään tätä sotea, niin siinä ei selvitetty, paljonko hallinnon kulut ovat ja paljonko luottamushenkilöitä on alueilla koko Suomen tasolla. Sitä ei ollut selvitetty, ja se on se vakava puute siinä. Esimerkiksi meidän alueella Pohjois-Savossa — Sitran tutkimuksesta käy ilmi — muistaakseni on jopa 178 semmoista luottamustehtävää, jotka eivät ole lakisääteisiä. Onhan se iso määrä. Jos miettii suhteessa lakisääteisiä ja ei-lakisääteisiä tehtäviä, niin meidän alueella siellä Pohjois-Savossa on ei-lakisääteisiä tehtäviä enemmän kuin niitä lakisääteisiä. Jotenkin tuntuu, että ei tämä nyt ihan oikein mene, ja siellä hallinnossa on kyllä sitä karsimisen paikkaa. On hyvä, että hallitus puuttuu tähän piilopuoluetukeen elikkä näihin demokratiarahoihin, koska terveydenhuoltoon tarvitaan rahat, ei puolueiden tukemiseen. [Välihuutoja vasemmalta] Se on tärkeä asia, että tähän puututaan, koska puolueet ovat käyttäneet niitä rahoja monenlaiseen muuhun tarkoitukseen kuin terveydenhuoltoon. Jos miettii näitä hallintohimmeleitä, niin tosiaan meidän alueella on hirveän monta lautakuntaa. Sitten tietysti pitää ihmetellä, että kun siellä esimerkiksi on tämmöinen yleisten palveluiden lautakunta, [Hälinää — Puhemies koputtaa] niin siellä viime kokouksessa — katsoin pöytäkirjaa — oli käsitelty tämmöistä Kaavin vuodeosaston lopettamista ja perussuomalaiset olivat siellä esittäneet, että tätä vuodeosastoa ei lopeteta. Yllättävää on, että siellä ei SDP tai keskusta tullut tukemaan tätä esitystä. Elikkä perussuomalaiset esittivät siellä, että Kaavin vuodeosastoa ei lopeteta, mutta siellä ei tosiaan SDP tai keskusta tukenut meitä ollenkaan. Sitten muutamia, mitä olen omalla alueellani ihmetellyt, kun kaikkiin kuluihinhan pitää puuttua ja miettiä, mikä maksaa ja paljonko maksaa, ovat esimerkiksi nämä tulkkauskulut. Olen kysynyt useaan otteeseen sitä siellä meidän hyvinvointialueella, varmaan viisi kertaa ainakin, minkälaiset tulkkauskulut ovat sillä alueella olleet. En ole saanut vastausta koskaan. Nyt tietysti Valtiokonttorillehan pitää tässä muutaman viikon sisällä kaikkien hyvinvointialueiden antaa selvitys näistä tulkkauskuluista. Meidän alueella kuitenkin kuulin, että jopa 70 kielelle käännetään näitä asioita. Kyllähän se hyvä on nämäkin kulut selvittää, [Puhemies koputtaa] paljonko ne ovat. Kaikista asioista pitää pystyä puhumaan, ja hyvinvointialueita yrittää hallitus [Puhemies koputtaa] parhaansa mukaan parantaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-04-02T18:10:31,2025-04-02T18:13:53,Hyväksytty,1.1 2025_33_248,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_249,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustelua seuranneena ajattelin muutamiin asioihin kommentoida: Ensinnäkin, edustaja Reijonen, puhuitte näistä rahoituksen lisäyksistä hyvinvointialueille, mutta kuten hyvin tiedätte, ne rahat on jo käytetty. Suurin osa tästä summasta on tätä jälkikäteisrahoitusta, jonka alueet ovat jo käyttäneet. Kuten tiedätte, tässä on ollut raskaasti alijäämäisiä vuosia, ja ne täytyy nyt tänä vuonna hyvinvointialueille maksaa. Ja kuten tiedätte, olette leikanneet hoitoonpääsystä ja vanhustenhoidosta ja asiakasmaksuja on nostettu ja muuta, ja nämä leikkaukset näkyvät siellä hyvinvointialueilla. Mitä tulee näihin demokratiarahoihin ja muihin, niin tässähän on ollut julkisuudessakin esillä esimerkiksi teidän europarlamentaarikko, ja varmasti hän on käyttänyt myös, kun oliko kymmenen avustajaa vai mitä ollut. Niin että varmasti on hyvä arvioida näitäkin. Arvoisa puhemies! Ehkä itseäni jäi jotenkin epäilyttämään tämä hallituksen kylmä politiikka ja se, kuinka itsepintaisesti he vievät näitä leikkauksia läpi. Hallitus kertoi, että säästöt ovat syntyneet ja te leikkaatte vammaisilta, vanhuksilta ja lastensuojelulta. Kyllä varmasti monet suomalaiset nyt miettivät, ovatko tämän hallituksen arvovalinnat todellakin tällaiset, että näistä voidaan leikata. Kysyimme monesti pääministeriltä ja erityisesti valtiovarainministeri Purralta, eikö löytynyt euroakaan yritystuista, eikö edes näistä varakkaimpien veronkevennyksistä, joita ministeritason tuloluokille annettiin, tai edes siitä kolmen sentin oluen verotuksen keventämisestä, jolla olisi pystytty torjumaan se, että vanhusten kotihoitoa leikataan, mutta perussuomalaisten arvoilla ei löytynyt euroakaan näistä. Kaikki säästöt kohdistettiin vanhuksiin, vammaisiin ja lastensuojeluun, ja tämä on se, mitä sosiaalidemokraatit eivät hyväksy. Itse asiassa tämän lisäksi on tulossa vielä, kuten ministeri Juuso kertoi, sadan miljoonan leikkaukset sosiaalipalveluihin, ja meille edelleen jäi epäselväksi, onko tämä virkaselvitys nyt tehty. Ministeri, kerroitte, että on olemassa virkaselvitys näistä sadan miljoonan sosiaalihuollon säästöistä, ja edelleen toivottaisiin, että saataisiin tähän selkeys. Sitten — ministeri Juuso, kiitän, että tulitte paikalle — kävisin hieman läpi tätä vammaispalvelulain elämänvaiherajausta: Työskentelen myös sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja tämähän nähtiin perustuslain vastaisena ja ongelmallisena. Se johtuu ennen kaikkea siitä, että lähtöajatuksena elämänvaiheen määritteleminen lakiin ikääntyneiden ihmisten näkökulmasta on ongelmallinen. Kuten kerroitte aikaisemmin, niin ikä tuo kaikki vaivat, ja silloin tavanomaisen elämän määrittely laissa tietylle ikäluokalle on haastavaa, minkä myös perustuslain asiantuntijat toivat esille, ja myös vanhusasiavaltuutettu. Sitä, että siellä nyt on tarkoituksena rajata esimerkiksi kuljetuspalveluita tai näitä kodin muutostöitä ja muita, me ei pidetä hyväksyttävänä. Toinen asia, liittyen tähän vanhusten kotihoidon tilanteeseen: Haluamme nyt vielä sosiaalidemokraatteina tuoda esille, että vanhusten kotihoidon tilanne on kaikista ongelmallisin ja isoin asia meidän koko vanhuspoliittisessa tilanteessa tällä hetkellä. Meillä on todella huonokuntoisia ihmisiä, jotka eivät saa apua, ja henkilökunta ei jaksa — he väsyvät, he joutuvat vaihtamaan useasti eri paikan välillä — kuten ministeri tässä ansiokkaasti myös toi sitä tämän hetken kotihoidon tilannetta, mutta ratkaisu ei ole se, että kotihoidosta leikataan. Tämä on iso ero. No, sitten, arvoisa herra puhemies, ministeri Purra kertoi, suora lainaus: ”Teidän tapanne väittää, että hallitus on tuhonnut hyvinvointiyhteiskunnan, on hyvin epäisänmaallista, ja se on äänestäjien huijaamista.” Arvoisa puhemies, mielestäni tämä on täysin poikkeuksellinen ja täysin hyväksymätön lausunto. Se, että me tuomme esille, että hallitus leikkaa vammaisilta, vanhuksilta ja lastensuojelulta ja tuo sosiaalihuoltoon sadan miljoonan säästöt, että hallituksen politiikalla sata työtöntä tulee joka päivä lisää [Puhemies koputtaa] ja että satatuhatta ihmistä tippuu toimeentulotuelle — se, että me kerromme tämän hallituksen arvovalinnoista [Puhemies koputtaa] ja me puolustamme pienituloisia ihmisiä, on isänmaallista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2025-04-02T18:13:56,2025-04-02T18:19:35,Hyväksytty,1.1 2025_33_250,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne taitaa olla poissa, edustaja Furuholm poissa, edustaja Fagerström poissa. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_251,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oppositio sorvaa välikysymyksiä, jotka liittyvät heidän itsensä luomaan järjestelmään, sote-uudistukseen. [Suna Kymäläisen välihuuto] Luin tuota välikysymystekstiä oikein hartaudella, ja täytyy todeta, että syy tämänkin välikysymyksen tekemiseen löytyi jo ensimmäiseltä sivulta. Siinä oli kappale tulevista vaaleista ja siitä, kuinka demokratian kannalta on välttämätöntä, että äänestäjät tekevät päätöksensä parhaan tiedon ja vakaan harkinnan pohjalta. Tämä välikysymys on siis vihervasemmiston vaalikampanja sloganilla ”Kaiken voi tehdä reilummin.” [Aki Lindénin välihuuto] Vaalisloganeiden ja valheellisten väittämien sinkoillessa on hyvä muistaa, että hyvinvointialueiden valtuustoissa ei päätetä rahoituksesta. Oppositiopuolueiden äänestäminen ei tuo alueille penniäkään lisää rahoitusta. Säästötoimenpiteiden edessä ollaan monella alueella puolueesta riippumatta. Viimeisten viikkojen kyselytunneilla on saatu kuulla jatkuvaa opposition tivaamista tulevista sote-säästöistä. Nyt kuunneltuani sosiaalidemokraattien ryhmäpuheenvuoroa ilma oli sakeanaan pelottelua, millä halutaan antaa se kuva, että kansalaiset jätetään maassamme jatkossa heitteille. Näin ei kuitenkaan ole, vaan huolimatta tarpeellisista sopeutuksista istuva hallitus on varmistanut, että hyvinvointialueiden vuosittain kasvava rahoitustarve turvataan. Arvoisa puhemies! Näinä maailmanpoliittisesti epävarmoina aikoina pitäisi poliittisilla päättäjilläkin olla jonkinlainen vastuu, mitä suustansa päästää, eikä pitäisi lietsoa yhteiskunnallista epävakautta [Suna Kymäläisen välihuuto] ja jakaa kansalaisia eri luokkiin. Ei ole ihme, että mielenterveysongelmat vain lisääntyvät, kun tunnetut poliitikot, joiden sanat toistetaan vielä mediassakin, maalaavat hyvin mustan tulevaisuuden suomalaisille. [Timo Harakan välihuuto] On hyvä huomata, että hallituksen linjaa kritisoivalla oppositiolla ei ole mitään käytännön visioita siitä, miten heidän luomansa järjestelmä korjattaisiin. Sote-uudistushan on heti alkujaan todettu valuvikaiseksi kyhäelmäksi, joka oli luojilleen kunnianhimoinen suunnitelma, mutta jo alkumetreillä huomattiin, [Aki Lindénin välihuuto] että rahat toteutukseen puuttuivat. [Timo Harakka: Ministerit kehui äsken!] Nyt on sitten jatkuvien välikysymysten aika. Uhkakuvista huolimatta on syytä huomioida, että perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsy on nopeutunut, henkilöstöpula on helpottanut ja digitaaliset palvelut ovat yleistyneet. Digitaalisiin palveluihin olen tutustunut yksin asuvan iäkkään tätini kautta, kun hänelle tuli kotipalvelun kautta pöydälle laite, johon hoitaja ottaa yhteyttä kahdesti päivässä kuvan kanssa valvoen, että aamulääkkeet otetaan asianmukaisesti ja että verensokeri on viitearvojen rajoissa. Iltapäivällä tehdään tarkastus uudelleen. Tämä on nykypäivää, vaikka olin kuulevinani oppositiolta erittäin typerän kommentin digitaalisesta suihkussa käynnistä. Esimerkiksi iäkkäillä vanhemmillani käy pesijä. Ne palvelut säilyvät luonnollisesti fyysisinä käynteinä. [Piritta Rantanen: Mistä se säästö sitten tulee?] Arvoisa puhemies! Suomessa on paasattu rahaa holtittomasti toissijaisiin menoihin, kuten maahanmuuttoon, kehitysapuun ja ilmastonmuutokseen. Näistä me perussuomalaiset olemme varoitelleet, koska nämä ovat pohjattomia kaivoja, joihin edellisen hallituksen aikana oli piikki jatkuvasti auki hyveposeerauksen vuoksi. Istuvan hallituksen tehtävänä on valtion velkaantumisen taittaminen ja talouden kuntoon laittaminen useiden löysien rahanjakohallitusten jälkeen. [Timo Harakka: Miten menee omasta mielestä?] On hyvä muistaa, että seuraavankin hallituksen on jatkettava tiukan talouden linjalla ja pidettävä Suomen kansa etusijalla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-04-02T18:19:55,2025-04-02T18:24:16,Hyväksytty,1.1 2025_33_252,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Perholehto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_253,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On aika vaikeaa yrittää ymmärtää, miten hallitus voi kutsua itseään hyvinvointiyhteiskunnan pelastajaksi, kun samaan aikaan se leikkaa sote-palveluista, koulutuksesta, kulttuurista, jopa kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta ihmisiltä. Ajattelen itse, että tämä ei kyllä oikeastaan ole pelastamista. Tämä on ihmisille tärkeimpien asioiden alasajoa. Suomessa työttömyys kasvaa, köyhyys lisääntyy ja ihmiset elävät jatkuvassa epävarmuudessa. Suomessa on tällä hetkellä satojatuhansia ihmisiä, jotka jonottavat lääkäriin, odottavat apua mielenterveysongelmiin tai miettivät, uskaltaako edes hakea hoitoa, koska rahat eivät riitä jatkossa edes perusasioihin. Ja mitä tekee hallitus tällaisessa tilanteessa? Se leikkaa lisää. Moni suomalainen ymmärtää kyllä varsin hyvin, että talous pitää laittaa kuntoon, että on löydettävä niitä paikkoja, joista voidaan säästää, mutta se tapa, jolla hallitus tämän tekee, on minusta suorastaan aika hirvittävä. Se on täysin vailla todellisuuspohjaa. Hallituksen politiikka osoittaa hälyttävää ymmärtämättömyyttä siitä, millaisissa oloissa ihmiset jo tällä hetkellä Suomessa sinnittelevät. Täytyy olla todellisuudesta pahasti vieraantunut etsiäkseen 170 miljoonan euron säästöjä lastensuojelusta, vanhusten kotihoidosta ja vammaisten ihmisten palveluista. Ei siellä ole mitään, mistä säästää. Ei ole ylimääräistä, jota ottaa pois. On vain ja ainoastaan ihmisiä, jotka jo tällä hetkellä sinnittelevät, ja on vain ja ainoastaan palveluita, joissa on tälläkin hetkellä valtavasti kuormitusta. Pääministeri Orpo on kaiken kukkuraksi kutsunut tätä tuoreinta leikkauspakettia järkeväksi. En varmasti ole ainoa ihminen, joka ajatteli, että tämä tuntuu aika väärältä ilmaukselta. Ei nimittäin ole mitään järkevää saatikka inhimillistä siinä, että heikoimmassa asemassa olevilta otetaan pois. Puhemies! Hallituspuolueiden edustajat täällä salissa usein hokevat ja toistelevat ehkä lähinnä itselleen todistellen, itselleen vakuuttaakseen, montako euroa budjettikirjasta on sotelle lähestulkoon armollisesti annettu. Minä kysyn teiltä, että meinaatteko te todella, että se asia, jolla ihmisille on merkitystä, on se, mitä lukee teidän Excelissänne tai mitä lukee valtion talousarviokirjassa, ja jos meinaatte, niin olen aika pahoillani. Nimittäin sekin ajatus on hyvin kaukana ihmisten todellisuudesta, arjen realiteeteista, sillä ei ihmisiä kiinnosta kuunnella vain puheita, ei heitä kiinnosta kuunnella hankalaa jargonia. Heitä kiinnostaa se, saako apua silloin, kun sitä tarvitsee. Heitä kiinnostaa se, onko palveluita lähellä, ovatko ne esteettömiä, saavutettavia jokaiselle postinumeroon tai lompakon paksuuteen katsomatta, käytössä olevia, ja mikään tästä ei muutu muuksi sillä, että täällä salissa hoetaan kerta toisensa jälkeen, että mehän annamme. Niin annatte, mutta se ei yksinkertaisesti riitä täyttämään niitä tarpeita, joita ihmisillä tällä hetkellä on ympäri Suomea. Mutta vielä tätäkin hämmentävämpää on se, että vaikka mihinkään näihin asioihin ei ole laittaa enempää, niin kyllä hallituksella on rahaa. Kyllä teillä on rahaa laittaa yksityisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kyllä teillä on rahaa laittaa turkistarhaukseen. Kyllä teillä on rahaa laittaa veronalennuksiin hyvätuloisille, veronalennuksiin olutveroon. Näitä on käyty läpi täällä kerta toisensa jälkeen. Joka kerta tähän te vastaatte, että kyse on pienistä summista. Kyllä, kyse on yksittäisissä toimissa pienistä summista, mutta niin on näissä leikkauksissakin. Kun te viette joistain palveluista, lastensuojelusta, ikäihmisiltä, vammaisilta vaikka 20 miljoonaa euroa, niin tiedätte itsekin, että te olisitte voineet ottaa sen aivan toisaalta. Minusta on irvokasta, että samaan aikaan on varaa laittaa nimenomaan näihin toissijaisiin asioihin varoja mutta ei ihmisille tärkeimpiin palveluihin. Täysin vastoin kaikkien asiantuntijoiden suosituksia hallitus ei myöskään anna hyvinvointialueille aikaa sopeuttaa taloutta hallitusti. Se ei anna niille mahdollisuutta kehittää toimintaa niin, että ihmisille tärkeät palvelut pystyttäisiin aidosti turvaamaan. Sen sijaan hallitus pakottaa alueet valitsemaan, kumpaa lakia rikotaan: rikotaanko perustuslakia vai rikotaanko hyvinvointialuelakia. Minä itse alan taipua siihen puoleen, että en haluaisi olla kantamassa vastuuta siitä, että olen epävarma hyvinvointialuepäättäjänä, voidaanko ihmisille taata heidän perusoikeutensa, perustuslain mukaisesti sellaiset palvelut, jotta ne riittävät. Toivon, että te todella myös ministeriaitiossa mietitte tätä asiaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-04-02T18:24:30,2025-04-02T18:29:47,Hyväksytty,1.1 2025_33_254,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_255,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun keskustelemme hyvinvointialueiden tilanteesta ja meillä on vaalit edessä, niin ajattelisin, että tulevalla vaalikaudella meillä on kaksi yhteistä tehtävää, jotka ovat ylitse muiden. Meidän tehtävämme on palauttaa suomalaisten luottamus julkisiin perustason terveyspalveluihin. [Suna Kymäläinen: Kyllä!] Se luottamus on rapautunut, ja se näkyy siinä, että noin 1,3 miljoonaa suomalaista on yksityisen terveysvakuutuksen piirissä, joko ovat itse tai vanhemmat ovat lapselle ottaneet, joissakin tapauksissa työnantajat. Miksi he ovat ottaneet sen? Sen takia, että he eivät luota, että silloin kun apua tarvitaan, sitä saadaan riittävän sujuvasti ja asianmukaisesti. Suomalaiset luottavat kyllä siihen, että jos tulee joku vakava sairaus, sydänkohtaus, syöpä tai vastaava, meidän erikoissairaanhoito toimii. Se luottamus on kyllä hyvin ansaittu. Meillä on yhdenvertainen, ehkä maailman yhdenvertaisin, erikoissairaanhoito, ja erittäin laadukas. Mutta perustasolla tätä luottamusta ei nyt ole riittävästi, ja se on palautettava. Siksi on hyvä, että hallitus on lähtenyt kehittämään sitä omalääkärimallia. Mehän vielä emme tiedä, mitä siitä tulee. Keskustan näkökulma on se, että me satsaisimme kyllä kaiken sen, mitä Kela-korvauksiin kohtuudella lisää ollaan laittamassa. Kyllä me laittaisimme sen nyt buustaamaan ja kiihdyttämään tätä omalääkärimallin, perhelääkärimallin käyttöönottoa Suomeen. Sillä saataisiin palautettua tämä luottamus. Tätä kannattaa kyllä harkita jatkossa. Meillä on tulossa näitä kokeiluja, mutta kun mietitään, mihin ne kohdennetaan, tämä olisi yksi järkevä kohdentaminen. Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Mikä on se toinen tärkeä tehtävä tulevalla vaalikaudella? Se on minusta ikäihmisten hoivan parantaminen. Meidän on kyettävä antamaan sellainen palvelulupaus, että jos elämänsä viimeisinä viikkoina tai kuukausina, joskus pitempään, tarvitsee ympärivuorokautista hoivaa, niin sen saa kohtuullisen matkan päästä kotoa tai omaisistaan. Tässä me olemme osittain epäonnistuneet hyvinvointialueilla. Täällä on syytetty tietenkin aina toisia puolueita ja milloin hallitusta ja oppositiota tästä, mutta haluan korostaa, että hyvinvointialueilla ei ole oppositio—hallitus-asetelmaa. Siellä hyvinvointialueiden hallituksessa on ihan voimasuhteitten mukaisesti päättäjiä eri puolueista. Ainakin kotimaakunnassani Lapissa on kyetty poliittisilla linjauksilla huolehtimaan siitä, että jokaisessa kunnassa — siellä kun on järkevä palveluverkko, on kuntakeskukset — on terveysasema. Se on ollut selkeä linjaus, ja siitä halutaan pitää kiinni. Mutta ikäihmisten palvelu on kyllä todella tärkeä, ja tällä on yhtymäkohta myös siihen välikysymykseen, jota nyt täällä käsittelemme. Se yhtymäkohta on se, että miten me tämän kokonaisuuden hoidamme niin, että kun meidän väestö ikääntyy, palvelutarve kasvaa, niin meidän ikäihmiset pärjäisivät paremmin kotona, ja silloin kun ei pärjätä kotona, niin meillä olisi yhteisöllistä asumista tai ympärivuorokautista hoivaa tarjolla riittävästi. Tämä on se olennainen kysymys tässä välikysymyksessä. Jos leikataan sieltä kotipalvelusta, niin että siellä vähemmän käydään, niin kyetäänkö aidosti... Uskotaanko siis siihen, että nämä säästöt ovat vain laskennallisia paperilla ja rahat viedään hyvinvointialueilta, vai kyetäänkö tällä teknologialla oikeasti korvaamaan niitä käyntejä? Olen varma, että teknologia tulee, ja se pitää ottaa käyttöön. Itse asiassa useimmilla alueilla se on jo käytössä enemmän tai vähemmän, ja niin pitääkin olla. Monesti on parempi, että siellä on teknologia, joka valvoo vaikka, että ovatko yöllä asiat hyvin, kuin että hoitaja avaa oven tunnin välein ja herättää ikäihmisen, että katsotaan, onko kaikki hyvin. Se pitää ottaa käyttöön. Mutta valitettavasti en ole ihan varma siitä — vaikka näyttää, että laskennallisesti saadaan säästöjä — että tällä oikeasti syntyisi hyvinvointialueille semmoisia säästöjä. Tämä on se ongelma minun mielestäni näissä säästöhommissa, että nyt ei voi osaoptimoida niin, että valtio kyllä säästää, jos ei olla varmoja, että hyvinvointialueille se aiheuttaa vastaavia säästöjä myös, kustannusten pienenemistä. Nimittäin tämähän on yhtä julkista taloutta. Jos valtiontaloudessa tulee säästöjä mutta hyvinvointialue vastaavasti ei kykene niitä kustannuksia pienentämään, siellä alijäämä kasvaa, se on plus miinus nolla tähän julkiseen talouteen. Tämä on minusta se keskeinen kysymys. Toinen keskeinen kysymys on tietenkin se, ollaanko me riittävästi kyetty tukemaan hyvinvointialueita siinä uudistustyössä, johon meidän pitäisi niitä kannustaa palveluiden uudistamisessa. Onko valtakunnan tasolla kyetty johtamaan riittävän ripeästi, antamaan työkaluja sinne, [Puhemies koputtaa] vai onko tehty Excel-laskelmat, että me nyt vähennämme näitä velvoitteita ja imaisemme rahat pois? Ja ahdistus lisääntyy siellä. [Puhemies koputtaa] Arvoisa puhemies! Sanon vielä loppuun sen, että tiedän, että näitä monia asioita valmistellaan eri hyvinvointialueilla. He ovat ottaneet teknologiaa käyttöön. [Puhemies koputtaa] He haluavat, että byrokratiaa, turhaa sääntelyä puretaan, mutta he haluavat tehdä niitä toimenpiteitä sen takia, että he saisivat alijäämät katettua, [Puhemies koputtaa] eikä niin, että nyt he ovat taas etsimässä uusia säästöjä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-04-02T18:30:06,2025-04-02T18:35:58,Hyväksytty,1.1 2025_33_256,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_257,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Opposition välikysymys ei ole vain hallituksen kritiikkiä, se on osa vaalikampanjaa. Kunta- ja aluevaalit ovat aivan nurkan takana, ja siksi on ymmärrettävää, että vaalikentillä houkutellaan kansalaisia suurilla lupauksilla ja värikkäillä puheilla. Mutta tässä salissa on puhuttava asioista niin kuin ne oikeasti ovat. [Suna Kymäläinen: Eikä syyttää oppositiota epäisänmaallisuudesta!] Arvoisa herra puhemies! Me kokoomuksessa lähdemme siitä, että taloudesta huolehtiminen on vastuullista politiikkaa. Ilman kestävää taloutta ei ole hyvinvointia, ei palveluita eikä turvaa. Juuri siksi hallitus on tehnyt vaikeita mutta välttämättömiä päätöksiä, ei siksi, että haluaisimme leikata, vaan siksi, että haluamme pelastaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan myös tuleville sukupolville. On tärkeää muistaa, että samaan aikaan, kun hallitus tasapainottaa taloutta, me olemme lisänneet sote-palveluihin yli kaksi miljardia euroa lisää rahaa. Olemme käynnistäneet lasten ja nuorten terapiatakuun. Olemme palauttaneet Kela-korvauksia. Me olemme aidosti tehneet tekoja ihmisten hoitoonpääsyn parantamiseksi. Arvoisa herra puhemies! Me emme usko siihen, että palvelujärjestelmä pidetään hengissä nostamalla verotusta tai ottamalla lisää velkaa. Me uskomme siihen, että uudistamalla ja purkamalla turhia normeja saadaan enemmän aikaan vähemmällä. On helppo luvata kaikkea kaikille, mutta vaikeampaa on kantaa vastuuta. Hallitus ei ole luvannut mahdottomia. Me olemme valinneet suunnan, joka rakentaa parempaa tulevaisuutta, ei romuta sitä. Jos joku väittää, että palveluiden laatu voidaan turvata pelkästään rahalla ilman uudistuksia, hän ei tee rehellistä politiikkaa. Suomalaiset ansaitsevat parempaa. He ansaitsevat ratkaisuja, eivät tyhjiä lupauksia. Arvoisa herra puhemies! Lähestyvät vaalit eivät saa sumentaa sitä tosiasiaa, että meillä on vastuullinen hallitus, joka ei pelkää tehdä vaikeitakaan päätöksiä. Tämä välikysymys ei muuta sitä tosiasiaa. Me seisomme päätöksiemme takana, koska haluamme turvata isänmaamme hyvinvoinnin nyt ja tulevaisuudessa. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-04-02T18:36:00,2025-04-02T18:39:06,Hyväksytty,1.1 2025_33_258,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_259,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueet ovat järjestäneet sosiaali- ja terveydenhuollon väestön näkökulmasta yhdenvertaisemmin ja lainmukaisemmin kuin aikaisemmin kuntien vastatessa palveluiden järjestämisestä. Hyvinvointialueiden ensimmäisen kahden toimintavuoden aikana moni asia on mennyt kuitenkin parempaan suuntaan. Myönteisistä esimerkeistä huolimatta hyvinvointialueilla on kuitenkin vielä paljon tehtävää ja parannettavaa palvelujen järjestämisessä. Hyvinvointialueiden rahoitusmallia kehitetään, ohjausta yhtenäistetään, henkilöstön riittävyyden parantamiseksi tehdään toimia ja palvelulainsäädäntöä uudistetaan. Perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsy on nopeutunut, henkilöstöpula on helpottanut, ja digitaaliset palvelut ovat yleistyneet. Kiireelliseen ja päivystykselliseen hoitoon pääsy toimii kaikkialla Suomessa melko hyvin. Perusterveydenhuolto sekä palveluiden yhdenvertaisuus ja integraatio ovat parantuneet aiempaan verrattuna, mutta parempaan tietysti pyritään. Ikääntyneiden palveluita kehitetään siten, että palvelutarpeiden syntymistä sekä tarvetta siirtyä raskaampiin palveluihin ehkäistään. Hallituksen ohjelmassa on varattu ikäihmisten toimintakyvyn, kotona pärjäämisen ja omaishoitajien tukemiseen vuosille 2024—2027 yhteensä 27 miljoonaa euroa. Ja todettava on tietysti, että ilman omaishoitajia olisimme pulassa. Hallitus haluaa vahvistaa iäkkäitä omaisiaan hoitavien tukea kuitenkin. Viime vuoden alussa käynnistettiin hyvinvointialueiden vuorovaikutusohjaus tavoitteena omaishoitajien jaksamisen tukeminen sekä yhtenäisemmät omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja muut käytänteet. Hyvinvointialueilla on kotihoidossa käytössä erilaisia teknologioita, jotka kotikäyntien lisäksi tukevat asiakkaiden kotona asumista. Ne voivat liittyä esimerkiksi lääkkeiden annosteluun tai turvallisuuden varmistamiseen. Jälkimmäisestä tutuin ja pisimpään käytössä ollut on turvaranneke ja turvapuhelin. Kyse on siitä, että arjessa hyvin toimineita ratkaisuja otettaisiin käyttöön hyvinvointialueilla hieman nykyistä laajemmin. Asiakkaiden tarpeet luonnollisesti huomioidaan, eli kaikille teknologian käyttäminen ei sovellu. Auttavat kädet ja henkilökunnan riittävyys ovat tärkeitä edelleenkin. Turvallisuutta on myös se, että hoitohenkilökunnan kielitaito on riittävä. Arvoisa puhemies! Vammaispalvelulain osalta soveltamissäännöstä täsmentämällä on tarkoitus saada laskennallinen 20 miljoonan euron säästö. Tällä ei ole vaikutusta lainmukaisiin palveluihin, vaan kyse on soveltamisalan täsmennyksestä vastaamaan lain alkuperäistä tarkoitusta perustuslakivaliokunnan asettamilla reunaehdoilla. Vastaavan kaltainen ikääntymisrajaus sisältyy myös alkuperäiseen ministeri Kiurun johdolla viime hallituskaudella valmisteltuun esitykseen, mutta valiokunta päätyi poistamaan sen esityksen käsittelyaikataulun vuoksi havaittujen perustuslaillisten ongelmien vuoksi. Lastensuojelussa palveluiden saatavuus ei heikkene. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tietysti erittäin tärkeä palanen koko yhteiskunnan toiminnan ja ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Ikääntyvä väestö ja heikentynyt huoltosuhde ovat tuoneet ja tuovat suuria haasteita. Lähestyvät vaalit näkyvät tietysti salikeskusteluissa. Viime kaudella sote-malli tehtiin, mutta meillä kaikilla on vastuu korjata epäkohtia ja yrittää kehittää järjestelmästämme mahdollisimman hyvin toimiva. Kansalaisten on päästävä ajoissa hoitoon. Varmasti koko eduskuntaväki, edustajat, sitä haluaa. Jokaisella se on päämäärä, jonka varmasti jokainen voi allekirjoittaa. Omalääkärimalli on merkittävä uudistus. Myös hallintohimmeliä on syytä karsia. Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: Henkilökohtainen mielipiteeni on, että ennaltaehkäisyä sellaisten sairauksien synnyssä, joihin voimme itse vaikuttaa, pitää lisätä. Se tarkoittaa sitä, [Puhemies koputtaa] että esimerkiksi kakkostyypin diabetekseen voidaan vaikuttaa myös elämäntavoilla. Luovien alojen mahdollisuus kulttuurissa on valtavan suuri. [Puhemies koputtaa] Siihen pitää panostaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-04-02T18:39:17,2025-04-02T18:44:50,Hyväksytty,1.1 2025_33_260,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_261,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri edellisissä puheenvuoroissa kuulimme näkemyksen, että välikysymys on osa vaalikampanjaa, mutta syy, miksi tämä välikysymys tehtiin, on lähtöisin hallituksen sote-leikkausten pimittämisestä. Eli kyse on enemmän siitä, että äänestäjät ansaitsevat kuulla ennen vaaleja, mistä hallitus on tällä kertaa valmis saksimaan. Politiikka on arvovalintoja, ja on hyvä nostaa taas esiin, mikä on hallituksen arvomaailma. Siinä ei heikompiosaisten tilanne ole kovinkaan isossa roolissa. SDP teki aloitteen tästä välikysymyksestä, koska hallitus piilotteli aiemmin päättämiensä sote- ja koulutusleikkausten kohdentamista ennen kunta- ja aluevaaleja. Nyt vaalien ennakkoäänestystä on käyty muutaman tunnin ajan, ja vieläkin on epäselvää, mistä hallitus on leikkaamassa. Viime torstaina hallitus kertoi pienen osan tulevista sote-leikkauksista, mutta suurin osa, noin 100 miljoonaa euroa, jäi yhä kertomatta, ja kansalaisilla on kuitenkin oikeus tietää, millaisia arvovalintoja hallituspuolueet tekevät heille tärkeiden palveluiden suhteen. Valtakunnanpolitiikan päätökset kertovat paljon myös siitä, millaisia päätöksiä puolueet tekisivät paikallisesti. Hallituksen viime torstaina julkistama leikkauslista oli suoranaista silmänlumetta. Ilmoitetuista leikkauksista 65 miljoonaa on kertaluonteisia yhden vuoden säästöjä, ja pysyvät 100 miljoonan euron leikkaukset sosiaalihuoltoon jäivät kuitenkin vielä kokonaisuutena kertomatta. Lähteekö siis vieläkin enemmän hoitajia vanhuspalveluista, lastensuojelun henkilökunnasta, vai rajataanko vammaispalveluita vieläkin lisää? Miten hallitus seuraavaksi kurittaa yhteiskuntamme kaikkein heikoimmassa asemassa olevia? Näihin me oppositiossa haluamme vastauksia, ja vastauksia haluaa varmasti myös Suomen kansa. Ne leikkaukset, jotka saimme torstaina tietää, ovat selvää jatkumoa hallituksen heikoimmassa asemassa olevia kurittavalle politiikalle. Hallituksen saksissa leikkautuivat vammaispalvelut, vanhuspalvelut ja lastensuojeluakin meni. Yhteiskuntamme kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevilta ihmisiltä — ikäihmisiltä, vammaisilta ja kovia kokeneilta lapsilta — on ilmeisesti hallituksen mielestä varaa vieläkin leikata, mutta tehottomiin yritystukiin tai hyvätuloisten veroetuihin ei haluta koskea. Hallituksen arvovalinta on siis aika lailla selvä. Arvoisa puhemies! Hallitus aikoo siis saada säästöjä muun muassa ikäihmisten kotihoidosta. Noin 16 miljoonan euron leikkaus tulee käytännössä tarkoittamaan satoja hoitajia vähemmän ja jopa 800 000 kotikäyntiä vähemmän. Kotihoidon palvelut ovat jo riittämättömiä, ja hoitajat ovat ylikuormitettuja. Teknologiasta paljon tässä salissa puhumme, ja monilla alueilla se on hyvin laajassa käytössä, ja siitä on hyvä apu mutta asiakkaan tilanteen niin salliessa. Sen varaan ei voi kuitenkaan kaikkea laittaa. Miten hyvinvointialueilla pitäisi saada puristettua vieläkin lisää leikkauksia näistä palveluista? Ainoa vaihtoehto on vähentää hoitajien määrää ja vähentää kotikäyntejä. Hoivan ja tuen tarpeen määrä ei kuitenkaan tule laskemaan, eli palvelun tarve on olemassa. Jää siis kaksi vaihtoehtoa. Pelkään, että vastuu hoivasta siirtyy entistä enemmän omaisille tai ihminen jää kokonaan ilman hoivaa ja tukea. On tärkeää myös todeta, että kone ei voi koskaan korvata sitä ihmisen läsnäoloa. No, vielä toinen leikkauskohde, lastensuojelu, on yhtä vaikea ymmärtää arvovalintana. Ensin hallitus lisää perheiden epävarmuutta ja kasvattaa lapsiperheköyhyyttä ja sitten vielä heikentää kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten tukea. Hallitus on siis suoraan sanottuna vähentämässä lasten kanssa työskenteleviä ja lapsia tukevia ammattilaisia aikana, jona lasten ja nuorten ongelmat ja pahoinvointi ovat hälyttävän pahassa tilanteessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-04-02T18:44:57,2025-04-02T18:49:33,Hyväksytty,1.1 2025_33_262,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kosonen poissa. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_263,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Viime päivien keskusteluissa ihmisten kanssa suurin huoli on ollut Orpon hallituksen tylystä leikkauspolitiikasta ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuudesta, siitä, miten hallitus romuttaa hyvinvointiyhteiskunnan perustaa ja voimistaa eriytymiskehitystä. Lastensuojelulaitoksessa työskentelevä kertoi, miten lastensuojelussa liian moni lapsi ja nuori jää vaille tarvitsemaansa apua ja hoitoa. Ikäihminen kertoi, ettei lääkärille saa aikaa. Vammaisen omainen oli huolissaan vammaispalveluiden heikentämisestä. Opettajat kertovat riittämättömistä resursseista moninaista tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksessa. Nähdessään konkreettisesti hallituksen leikkausten tuhoisia vaikutuksia ihmiset ovat väsyneitä ja turhautuneita kuulemaan, että on pakko leikata. Me kaikki tässä salissa tiedämme, että ei ole pakko leikata kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta. Se on arvovalinta. Sosiaali- ja terveyspalveluista sekä koulutuksesta leikkaamisen sijaan voisimme tasapainottaa taloutta 100 miljoonalla eurolla kiristämällä kaivosveroa, toisella 100 miljoonalla karsimalla puunpolton verotuesta tai 50 miljoonalla ottamalla käyttöön maankäytön muutosmaksun. Olutveron alennuksen peruminen toisi kassaan 25 miljoonaa euroa. Näillä toimilla voitaisiin kattaa nyt suunnitteilla olevat leikkaukset. Arvoisa puhemies! Leikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluista lisäävät eriarvoisuutta yhteiskunnassamme tavalla, jota ei voi eikä pidä hyväksyä. Ne osuvat erityisen kovaa heihin, jotka ovat jo nyt haavoittuvimmassa asemassa: lapsiin, vanhuksiin, vammaisiin ja pienituloisiin. Lapsiperheköyhyys on kasvanut, ja yhä useampi perhe joutuu tekemään valintoja ruuan, lääkkeiden ja harrastusten välillä. Hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu siksi, että jokaisella olisi mahdollisuus hyvään elämään taustasta, iästä tai varallisuudesta riippumatta. Se on liian arvokas asia romutettavaksi lyhytnäköisillä leikkauspäätöksillä, jotka kohdistuvat ihmisten arjen turvaverkkoihin. Leikkaamalla ennaltaehkäisevästä tuesta hallitus sysää kustannuksia tulevaisuuteen mutta paljon suurempina ja inhimillisesti raskaampina. Arvoisa puhemies! Yksi hallituksen esittämistä säästöistä on kotihoidon teknologian tehostaminen. Tavoitteena on säästää 16 miljoonaa euroa keinolla, jota jo nyt käytetään laajasti. Teknologia voi tukea hoitoa, mutta se ei korvaa ihmistä. Vanhusten yksinäisyys on jo nyt vakava ongelma, ja teknologian lisääminen inhimillisen hoivan sijaan pahentaa tilannetta. Kun ovi käy harvemmin ja katse ei kohtaa, jää inhimillinen vuorovaikutus toteutumatta. Ja kenen harteille tämä hoivan vaje kaatuu? Usein naisten. Suomessa hoivavastuu on yhä voimakkaasti sukupuolittunutta. Kun palveluita karsitaan, vanhusten hoiva siirtyy äideiltä tyttärille, miniöille, vaimoille. Hoivan romuttaminen rapauttaa myös naisten mahdollisuuksia työelämään ja hyvinvointiin. Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo lupasi ennen vaaleja, että leikkaukset kerrotaan kansalaisille avoimesti ja ajoissa. Nyt me tiedämme vain osan leikkauksista, ja ne kohdistuvat suoraan lastensuojeluun, vammaispalveluihin ja vanhustenhoivaan. Valitettavasti hallitus pimittää edelleen, mihin 100 miljoonan euron säästöt sosiaalihuollossa tarkalleen kohdistuvat. Hallitus on jo aiemmin leikannut mittavasti sosiaali- ja terveysalan järjestöiltä. Järjestöihin kohdistunut 80 miljoonan euron leikkaus osuu suoraan ihmisten saamaan ennaltaehkäisevään tukeen, apuun ja neuvontaan. Vaalikauden loppuun mennessä sote-järjestöjen valtionavustukset leikkautuvat peräti kolmanneksella. Järjestöjen toiminnasta leikkaamisessa ei ole hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta mitään järkeä. Järjestöjen leikkaukset ovat johtaneet jo nyt henkilöstön lomautuksiin, irtisanomisiin ja toimintatapojen, kuten chat- ja kriisipuhelinpalveluiden, lopettamiseen, ja tämä näkyy kuormituksena hyvinvointialueiden palveluissa. Arvoisa puhemies! Hallituksen leikkauspolitiikka herättää suurta huolta kansalaisissa. Meidän on pystyttävä parempaan. Me voimme säilyttää suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan, mutta se ei onnistu, jos lyhytnäköisillä leikkauksilla sysäämme tuhansia lapsia köyhyyteen, jätämme ihmiset vaille tarvitsemaansa hoitoa ja uuvutamme sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät kasvavan työkuorman alle. Siksi tämä välikysymys ja tämä keskustelu tänään, ja siksi hallitus ei nauti minun eikä vihreiden luottamusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-04-02T18:49:42,2025-04-02T18:54:34,Hyväksytty,1.1 2025_33_264,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman poissa. — Edustaja Kvarnström, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_265,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Nämä leikkaukset sote-palveluista ja koulutuksesta eivät ole välttämättömiä, kuten hallitus haluaa antaa ymmärtää, vaan ne ovat arvovalintoja. On mahdollista priorisoida toisin, kuten oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjetit osoittavat, ja sopeutumistarve ei olisi yhtä suuri, jos hallituksen työllisyyspolitiikka olisi toiminut. Hyvä hallitus, te peittelette edelleen suurinta osaa näistä uusista leikkauksista, sillä ette kerro, miten sosiaalihuollon kustannuksia aiotaan pienentää sadalla miljoonalla eurolla. Ministeri Juuso sanoi eilen Ilta-Sanomien mukaan näin: ”Kysymys on siitä, että tarkastelemme sosiaalihuoltolain 14 §:ssä lueteltuja, yli 40:tä erilaista lakisääteistä palvelutehtävää.” Kyseisessä pykälässä mainitaan esimerkiksi kotihoito, perhetyö, liikkumista tukevat palvelut, mielenterveystyö sekä omaistaan tai läheistään hoitavan henkilön vapaa. Hyvä hallitus, onko jokin näistä tehtävistä mielestänne turha, vai onko niistä mielestänne kohtuullista leikata?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Johan Kvarnström,1398,2025-04-02T18:54:43,2025-04-02T18:56:00,Hyväksytty,1.1 2025_33_266,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Teemu,Keskisarja,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Menneisyyden vankina melkein väitän, että ennen olivat lasaretit ja kunnantalot puuta ja miehet ja naiset rautaa, mutta ei, jälkiosa ei pidä paikkaansa. Ennenkin oli lahoja ukkoja ja akkoja sekä äkkivääriä nuoria. Aikakaudet erottuvat taloudenpidossa. Ennen olivat markat metallia ja paperia, vähintään numeroita pankkikirjassa ja velkakirjassa. Pitäjä, kunta, ei saanut miljoonaluottoa Säästöpankista, lääni ei saanut miljardia Kansallis-Osake-Pankista. Menot menivät 1800—1900-luvulla aikalaisten piikkiin. Talonpoika, porvarinleski ja lähiön maaltamuuttaja eivät laskuttaneet palveluistaan seuraavia sukupolvia. Vuosituhannen vaihteessa rahakirstut aukesivat ja 2010-luvulla räjähtivät selkosen seljälleen. Vapauduimme ammentamaan yhteisiä ei-kenenkään-miljardeja euroja rannattomilta rahamarkkinoilta. Nyt välikysymys vaikertelee lisäleikkauksista. Todellisuudessa tuska johtuu neljännesvuosisadan törsäyksestä. Velkarahatulva ei hedelmöitä vaan mädättää. Käytännön asioista, nimenomaan terveydenhuollosta ja koulutuksesta, huolehtiminen on vaihtunut maailmansyleilyyn, vallankin kolmannen maailman syleilyyn, etten sanoisi kuoleman syleilyyn. Pääkaupunkiseutu isottelee kokoaan suurempana himovelkarahalla. Kukapa ikiomasta pussistaan rahoittaisi väestönvaihtoa, joka ei ole työperäistä vaan kulutusperäistä? Himovelka huohottaa ilmakehäkiihkoon. Kun ilmakehäkiihkoilija raiskaa lähiluonnon älypyörätiellä, harmaata siirtymää ei kata kolehti vaan himoverotus. Äyrit kilahtavat jopa aikuisten pyöräilykursseihin ja koululaisten käänteiseen eheytykseen. Vanhan sananlaskun mukaan hullu mies Huittisista syö enemmän kuin tienaa. Kävin hiljan Huittisissa. Isännät ja emännät kertoivat, että tuo ei tarkoitakaan tuhlausta vaan sitä, että muinoin nälkäpalkka oli pienempi kuin työläisen ruuan hinta, joten työmaa ei lyönyt leiville. Minä, menneisyyden vanki, lähes kaihoan 1800-luvun Huittisiin. Tänä päivänä jyllää silmittömämpi seinähulluus. Hullu mies Espoosta, hullu nainen Vantaalta ja hullu muunsukupuolinen Helsingistä syövät enemmän kuin jälkipolvetkaan tienaavat. [Aki Lindén: Erityisesti nämä!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Teemu Keskisarja,1498,2025-04-02T18:59:59,2025-04-02T19:03:21,Hyväksytty,1.1 2025_33_267,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_268,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Palautetaan suomalaisten luottamus julkisiin sote-palveluihin. Miksi tämä välikysymys on tehty? Siksi, että pääministeri lupasi kertoa eduskunnalle ja Suomen kansalle hyvissä ajoin ennen tänään alkaneita kunta- ja aluevaaleja sekä sosiaalipalveluiden 100 miljoonan säästöt että erikoissairaanhoidon 70 miljoonan euron säästölistan. Onko saatu vastauksia? Kaikkeen ei, johonkin on. Esimerkiksi koulutuksen 75 miljoonan euron säästöt ovat vielä täysin pimennossa. Välikysymyksessä on kyse vakavista, suoraan ihmisten arkeen vaikuttavista leikkauksista, joista on siis epäselvyys. Miten leikataan lastensuojelusta, vammaisilta ja vanhustenhoidosta? Miten sosiaali- ja terveysalan järjestöiltä leikataan? Loppuuko imetyksen tuki, saattohoitopalvelut tai mielenterveyden varhainen tuki? Yrittäjät minunkin maakunnassani kysyvät: mistä te leikkaatte, kun leikkaatte 75 miljoonaa koulutuksesta? Taustalla on tietenkin lähipalveluiden väheneminen ja koulutuksen väheneminen edellisten, 120 miljoonan ammatillisen koulutuksen leikkausten jäljiltä. Kohdistuuko tämä leikkaus pieniin lapsiin vai toiselle asteelle lukioon ja ammatilliseen koulutukseen? Muutama kysymys alkuun näistä leikkauslistoista, joita olemme tähän mennessä saaneet, ja sitten hiukan isosta kuvasta: Ensinnä kysyisin sosiaalihuoltolain uudistuksesta, jota ministeri Juuso tänään ansiokkaasti meille salissa avasi. Taustahan on sellainen, että viime torstaina saimme valtioneuvostosta hallituksen päättämän leikkauslistan, jossa tätä 100 miljoonan leikkausta sosiaalihuoltolakiin ei ollut mainittukaan. Eilen, monta päivää sen jälkeen, tuli Ilta-Sanomien haastattelu, jossa ministeri tätä sitten kuitenkin hiukan avasi ja kertoi, että se oli ollut valmisteltuna jo pitkän aikaa, ja tänään hän ensimmäistä kertaa toi tämän tiedon eduskuntaan — siksi tätä nyt kysyn. Täällä todetaan, että sääntelyä kevennetään ja 40 palvelutehtävää muuttuu kymmeneksi palvelutehtäväksi. Hyvät ystävät, tämän leikkauksen säästölappu on 100 miljoonaa. Kun tänään sanotaan, että tämä ei kohdistu hoitajiin ja tämä ei kohdistu heikossa asemassa oleviin suomalaisiin, niin haluan kyllä kysyä ministereiltä, että mihin tämä sitten kohdistuu. 100 miljoonaa euroa sosiaalihuoltolaista tarkoittaa palveluiden heikentämistä ja sitä, että kaikki eivät saa tarvitsemaansa tukea. Tai sitten toinen kokonaisuus, lastensuojelu: Täältä leikataan 12,6 miljoonaa euroa vuodesta 2027 eteenpäin ja ensi vuonna jo 2,5 miljoonaa euroa. Nämä ovat haavoittuvassa asemassa olevia suomalaisia, joiden lähtökohdat elämään ovat muita ihmisiä hauraammalla pohjalla, lähtökohdat työelämään ja koulutukseen. Sen takia toivoisin, että heitä erityisesti suojeltaisiin tässä maassa. Käykö tässä lastensuojelun leikkauksessa niin kuin hoitajamitoituksen leikkauksessa aikanaan? Kun eduskuntaan tuotiin tieto siitä, että esimerkiksi Pirkanmaalla oli ehditty jo tekemään nämä hankintasopimukset, niin Pirkanmaa joutui maksamaan yhdeksän miljoonaa korkeammasta palvelutasosta, vaikka hallitus leikkasi rahat yleiskatteellisesta rahoituksesta. Tullaanko tämä lastensuojelun leikkaus toteuttamaan yleiskatteellisesta rahoituksesta niin, että se leikkaa myös haavoittuvassa asemassa olevilta nuorilta? Sitten lopuksi ehkä nostaisin esiin nämä kolme erityisesti ikäihmisten palveluissa itseäni huolestuttavaa kokonaisuutta. Olen nimittäin tunnistanut, että omassakin maakunnassani Päijät-Hämeessä on tehty virheitä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä vuosien varrella rahojen ollessa tiukoilla, ja nyt te vaikeutatte näitä kokonaisuuksia. Hoitoonpääsyn kriteereitä tiukennetaan RAI-arvioinnin myötä. Leikkaatte 700 000 vanhusten kotihoitokäyntiä tässä maassa ja leikkaatte jälleen ennaltaehkäisevästä työstä niin vammaisilta, vanhuksilta kuin lastensuojelustakin. Näyttää siltä, että hallitus paikkaa talouspolitiikan epäonnistumistaan haavoittuvassa asemassa olevilla suomalaisilla. Toivoisin kovasti, että ottaisitte keskustan lääkkeet käyttöön: pidentäkää hyvinvointialueiden alijäämän kattamista kahdella vuodella, ottakaa käyttöön perhelääkärit, siirtäkää Kela-kyydit budjettiin ja tarkastelkaa palvelupolkuja uudelleen. Perukaa nämä sosiaalipalveluiden säästöt.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-04-02T19:03:40,2025-04-02T19:09:17,Hyväksytty,1.1 2025_33_269,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_270,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Herra puhemies! Niin, tänään me kysyimme välikysymyksessä, mistä ne tulevat 100 miljoonaa euroa leikataan. Ollaan käyty keskustelua viisi tuntia, ja tulema on, että emme tiedä vieläkään. On kuitenkin vielä palattava täällä salissa tänään aiemmin tapahtuneeseen, sillä kyllä myös itse pidän pöyristyttävänä sitä, että varapääministeri, valtiovarainministeri Purra syytti oppositiota epäisänmaalliseksi, siis kun me oppositiossa olevat, kansalaisilta valtakirjan saaneet kansanedustajat käytämme perustuslaillista oikeuttamme haastaa hallitusta välikysymyksellä siksi, että olemme huolissamme ihmisten toimeentulosta, hoivasta ja palveluista. Mitä mahtavat esimerkiksi kotona tätä keskustelua seuraavat ikäihmiset miettiä, kun me kyseenalaistamme leikkaukset vanhusten kotihoitoon — puolustamme siis todellakin juuri niiden ihmisten palveluita, oikeutta fyysiseen kohtaamiseen, jotka ovat tätä meidän isänmaatamme olleet puolustamassa ja rakentamassa — ja, niin, meitä syytetään epäisänmaallisuudesta ja vielä tästä eduskunnan pöntöstä? No, jos tunnekuohuissa tulee suusta mauttomuuksia joskus itse kullakin, niin kun täällä ministeri vain nyökytteli, että niin hän tuli sanoneeksi, mutta ei sitten osoittanut minkäännäköistä nöyryyttä, ei pahoittelua epäasiallisuudesta, niin tätä pidän jopa vielä törkeämpänä. Mielestäni tämä on kysymys, johon eduskunnassa täytyy palata vielä tulevaisuudessa, voiko ministeritason toimija näin täällä pöntössä käyttäytyä. Lapset, vanhukset ja vammaiset ansaitsevat puolustajansa. Valitettavasti hallitus ei sitä tee. No, tässä keskustelussa on myös kuultu ennen kuulematonta. Kysymyksessä näyttävät siis olevan ensimmäistä kertaa sellaiset leikkaukset, jotka eivät tunnu missään, vaan palvelut sen kun vain ovat paranemassa. Tällä logiikalla pitäisi leikata sitten varmasti entistä enemmän, ihan kuin tämä olisi nyt tässä uudeksi keksitty. Miksipä tämä ei ole sitten tuottanut tulosta näiden aikaisempien leikkausten aikana? Ennen vaaleja pääministeri Orpo sanoi, että kenenkään ei tarvitse kärsiä kohtuuttomasti. Nyt hallituksen kahden vuoden toiminnan jälkeen ja näiden lisäleikkausten ilmoittamisen kohdalla pääministeri Orpo sanoo, että tähtäämme siihen, että jokaisella on kohtuullisen hyvä elämä. Onko kohtuullisen hyvää elämää, että saa häädön ja joutuu kodittomaksi, maksuhäiriöiden ja vuokrarästien vuoksi ei saa uutta asuntoa? Vielä toivottomampaa on, jos rumba on alkanut työttömäksi jäämisestä. Lapsiperheköyhyys on kasvanut toimienne johdosta, eikä se tunnu teitä liikuttavan. Toistatte samat virheet, joita tehtiin 90-luvun aikana, vaikka te tiedätte, että niitä kustannuksia maksetaan kalliisti edelleen. Joka neljännellä 90-luvun laman lapsella on mielenterveysdiagnoosi. Täällä on puhuttu yksityisestä terveysvakuutuksesta, siitä, kuinka yli miljoonalla kansalaisella tällainen on. Mutta tiedättekö, että mielenterveyden ongelmista kärsivät eivät tuota vakuutusta saa, eivät edes syntymättömälle lapselleen, jos vanhemmalla tällainen mielenterveysdiagnoosi on olemassa? Köyhyydessä kasvaneiden tie on aina kierteinen ja esteinen. Minusta ei ole kohtuullista, että toimienne johdosta 100 000 ihmistä tippuu toimeentulotuelle. Työttömyys on noussut kymmenillätuhansilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja on yli puoli miljoonaa mennyt ulosottoon. Ihmisten hoitoonpääsyä on vaikeutettu, venytetty se kahdesta viikosta peräti kolmeen kuukauteen. Lähes 20 000 ihmistä on joutunut odottamaan erikoissairaanhoitoa yli puoli vuotta. Häädöt ja asunnottomuus ovat kasvussa, leipäjonot ovat pidempiä kuin vuosikymmeniin. Ja nyt te leikkaatte vammaisilta, vanhuksilta ja lapsilta. On arvioitu, että jopa 100 000 ihmistä lisää tippuu viimesijaiselle toimeentulotuelle teidän aiempien leikkaustenne takia. Eikä tämäkään teille vielä riitä, vaan syksyllä teette 70 miljoonan euron säästöt [Puhemies koputtaa] heidän toimeentuloonsa. Ensin tiputatte ihmisiä viimesijaiselle turvalle ja sitten vielä leikkaatte tätä turvaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2025-04-02T19:09:21,2025-04-02T19:14:49,Hyväksytty,1.1 2025_33_271,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_272,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kun olen päivän tätä keskustelua enempi vähempi seurannut, niin mieleen on kyllä juolahtanut, että pitäisi meillä ehkä pystyä vähän parempaan. Tuntuu, että tässä sote-keskustelussakin itse asiassa aika pienien asioitten ympärillä pyöritään, vaikka meidäthän on valittu tähän taloon nimenomaan ratkaisemaan ongelmia eikä oikeastaan luomaan niitä lisää. No, niitä ongelmiahan hallitus nyt toisaalta omalla toiminnallansa luo. [Pia Sillanpään välihuuto] Minä olen myös viime aikoina hämmentyneenä seurannut kunta- ja aluevaalien ympärillä käytävää keskustelua ja sitten ihan suoraan sanottuna olen miettinyt, että jos me politiikassa identiteettipolitiikalla näpertelyn ja vaikkapa maahanmuuton sijaan keskityttäisiin välillä enempi oman kotiseudun ja oman isänmaan asioitten ajamiseen ja niitten asioitten hoitamiseen, niin me voitaisiin olla politiikassa oikeastaan paljon pitemmällä — jos esimerkiksi ne vihervasemmistopeikot eivät niin paljon pelottaisi. Arvoisa puhemies! No, mutta tähän sote-asiaan. Olen aika huolissani siitä polarisaatiosta, mitä meillä tulee tällä hetkellä meidän yhteiskuntaan tämän teidän politiikkanne seurauksena. Se on kuitenkin turvallisuuskysymys, että meillä on yhtenäinen kansa. Jos ja kun leikkaukset osuvat jatkuvasti samoihin ihmisryhmiin, niin totta kai se vaikuttaa siihen, millä tavalla ihminen kokee olevansa osa tätä yhteiskuntaa, ja sitten me ollaan ongelmissa. Tärkeää sotessa olisi keskittyä ennaltaehkäisyyn, nopeisiin, yhdenvertaisiin terveyspalveluihin ja mielenterveyspalveluihin, ja tämä varmaan on semmoinen, mikä tässä salissa jaetaan, keinot vain ovat vähän erit. Erityisesti toivoisin, että kun puhutaan sosiaali- ja terveyspalveluista, niin muistettaisiin puhua siitä kokonaisuudesta, koska aika monesti itse asiassa se ”sosiaali” unohtuu ja puhutaan lähinnä niistä terveyspalveluista. Eli pitäisi muistaa, että murtunut mieli ja murtunut nilkka ovat yhtä vakavia asioita. Hallituksen politiikka on keskittävää, alueita epätasa-arvoisesti kohtelevaa, ja se näkyy myös tässä sote-politiikassa, koska kun sitä rahaa viedään, niin totta kai alueella joudutaan tekemään niitä lyhytnäköisiä säästöjä. Ajattelen, että aluevaltuuston roolia pitäisi alueilla ennemminkin korostaa kuin sitoa käsiä käsittämättömillä leikkauksilla. Ilman aluevaltuustoja moni päätös näillä meidän hyvinvointialueilla olisi erinäköinen ja myös alueellisesti epäoikeudenmukainen. Ilman näitä aluevaltuutettuja linja voisi hyvinkin monessa maakunnassa ja hyvinvointialueella olla samalla tavalla talouden varjolla keskittävä kuin tämän hallituksen politiikan linja on. Arvoisa puhemies! Suomi on tunnettu maana, jossa periaatteessa kenestä vain voisi tulla mitä vain, ja tätä meidän pitäisi pystyä vaalimaan, mutta nyt se kehitys menee valitettavasti väärään suuntaan, kun näitten erinäisten leikkausten seurauksena muun muassa meidän lapsiperheköyhyys tulee lisääntymään. Ja mikä tähän on ratkaisu? Leikata suoraan sieltä perhepalveluista ja lastensuojelusta, ja tämä on huolestuttavaa. Harmillisinta tässä viimeisimmässäkin leikkauslistassa on se, että tuntuu, että siellä pidetään hyvinvointialueita, en minä tiedä, vähän niin kuin tyhmänä. Eli esimerkiksi digitalisaatiohan meidän alueilla etenee jo tällä hetkellä hurjaa vauhtia, ja hyvä niin. Minä ainakin otan mielelläni palvelun diginä, jos se vapauttaa ne fyysiset kohtaamiset semmoiselle, joka niitä tarvitsee, mutta digitalisaatio tosiaan etenisi paremmin, jos sitä ei verhoiltaisi sitten säästöjen lomaan, niin kuin tässä viimeisimmässä paketissa on tehty. Mutta tämä leikkaus lähinnä hidastaa digitalisaatioprosessia. Jälleen on siis ajateltu niin, että sydämen paikalla on ehkä ennemminkin pörssi tai sitten jäätävän sininen sydän. Pääministeri lupasi säästölistan, ja sitten kun tuo A-nelonen meille tuli, niin sitä on tietenkin luettu, ja kiitoksia, että se meille tuli. Valitettavasti sen sisältö vain on oikeastaan niin, että on raha ja otsikko ja sitten on hokkuspokkus-temppu, eli se konkretiahan sieltä listalta puuttuu. Tänään ministeri Juuso sitä avasi meille tuossa joitain tunteja sitten, mutta täytyy sanoa, että se tuli kyllä semmoisella virkamieskielellä, että minä esimerkiksi en ihan päässyt jyvälle siitä, että mitähän se nyt konkreettisesti tarkoittaa. Toivottavasti muut tässä salissa olivat fiksumpia ja ymmärsivät paremmin. Olisihan se toki reilua kertoa ihan selkeästi, mistä vaikka siellä sosiaalihuollossa säästetään: perhetyö, vammaispalvelu, kuntouttava työtoiminta, perhehoito, mielenterveyspalvelut, omaishoitajuus. Mikä siellä on se, missä sitä ylimääräistä rahaa on? Alueilla pitäisi voida kehittää ja parantaa, mutta se tehdään nyt hyvin vaikeaksi, ja minun mielestäni tässä vaiheessa tärkeintä olisi antaa alueille työrauha. Keskusta on listannut pitkän listan erinäisiä keinoja, joilla sosiaali- ja terveyspalveluita voitaisiin parantaa, ja nyt voitaisiin aloittaa vaikka sillä, että ne Kela-korvaukset siirrettäisiin sinne hyvinvointialueitten alle ja annettaisiin lisäaika talouden tasapainottamiseen, koska sairaammat ihmiset eivät tätä meidän valtion lompakkoa paksunna. Joten, arvoisa hallitus, minun kysymykseni on: milloin meille tuodaan lakiesityksiä, joilla helpotetaan hoitoonpääsyä, ja milloin pää otetaan pois pensaasta mielenterveysongelmien suhteen?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-04-02T19:14:55,2025-04-02T19:20:11,Hyväksytty,1.1 2025_33_273,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_274,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Herra puhemies! Vaalit ovat käynnissä. Pääministeri lupasi eduskunnan edessä, että hän kertoo ne 170 miljoonan euron lisäleikkaukset sosiaali- ja terveydenhuoltoon hyvissä ajoin ennen vaaleja. Nyt tänään, kun vaalit ovat jo käynnissä, meille on edelleen epäselvää, ja nämä sadan miljoonan euron leikkaukset, jotka osoittuvat vanhustenhoitoon, lapsiperheisiin ja muuhun sosiaalihuoltoon, ovat edelleen auki. Pääministeri totesi tässä, että tätä hänen lupaamaansa kertomusta ei olekaan nyt annettavissa. Sitten sosiaali- ja terveysministeri Juuso sanoi, että onkin olemassa jo virkavalmistelu, ja sen jälkeen tarina muuttui jälleen yhden kerran niin, että kyseessä olikin jonkinlainen taustamuistio. Pääministeri poistui täältä jo kello 16, jolloin emme saaneet edelleenkään selvää, muuta kuin sen, että tämä lupaus, joka annettiin eduskunnan edessä, on petetty. Tämän takia me täällä kysymme, miksi täällä eduskunnalle ei puhuta totta. Ja se ei voi olla epäisänmaallista, että täällä opposition tehtäväksi on tullut parlamentarismin ja demokratian puolustaminen. Se on kunniatehtävämme, kuten perustuslakikin edellyttää. No, mistä sitten nämä valinnat kertovat? Hyvinvointileikkaukset heikentävät niiden asemaa, jotka ovat yhteiskunnassa jo valmiiksi heikoimmilla. Koko kautensa ajan Orpon hallitus on kasannut tasapainottamisen taakan vammaisten, sairaiden, pienituloisten ja ikäihmisten kannettavaksi ja nostanut keskituloisen suomalaisen verotuksen ennätyslukemiin. Melkoinen suoritus, varsinkin kun samaan aikaan kaikkein varakkaimmat, pääomatulojen saajat, on vapautettu kokonaan näistä talkoista, ne kymmenen prosenttia rikkaimmista suomalaisista, joille on kasautunut yli puolet kansallisesta varallisuudesta. No, kun keskustelee ihmisten kanssa, niin monet hyväksyvät sen, että velkaantumista ja alijäämää pitää vähentää. Se on yhteinen tavoite. Mutta sitä suurempi järkytys monelle on, että vaikka hallitus on leikannut koko ajan vanhuksilta, vammaisilta, köyhiltä ja lapsiperheiltä, tätä luvattua tulosta ei saada aikaan. Itse asiassa käynnissä on valtava bluffi. Hallitus toistelee täällä koko ajan yhdeksän miljardin euron tasapainotusta, mutta katsotaanpa, mitä Suomen korkein talousauktoriteetti siitä sanoo: Valtiontalouden tarkastusvirasto on antanut finanssipoliittisen kertomuksen, jonka eduskunta on hyväksynyt — siis myös hallituspuolueet ovat hyväksyneet sen arvion, jonka Valtiontalouden tarkastusvirasto on tästä tasapainottamistavoitteesta antanut — ja se toteaa, että hallitus ei tule pääsemään edes puoleenväliin tästä tavoitteesta. Mistä se johtuu? No, keskeisesti siitä syystä, että tämä kuuluisa yhdeksän miljardia sisältää kaksi miljardia euroa hyvää siitä, että työllisyys nousee sadallatuhannella. Tulos on se, että hallitus on 150 000 tästä tavoitteesta jäljessä. Itse asiassa hallitus on kaudellaan onnistunut saamaan aikaan sata uutta työtöntä joka päivä, mukaan lukien viikonloput. Se on onnistunut saavuttamaan melkein kymmenen konkurssia joka päivä, mukaan lukien viikonloput. Nyt on tilanne se, että jos pääministeri tai valtiovarainministeri olisi täällä kertomassa, niin olisi puhuttava totta nyt tässäkin asiassa. Onko yhdeksän miljardin tavoite edelleen voimassa? Itse asiassa valtiovarainministeriltä lipsahti tässä taannoin, että itse asiassa sitä tuskin saavutetaan. Jos se on edelleen voimassa, niin silloin puoliväliriihessä pitää löytää vielä se toinen puolikas, neljä ja puoli miljardia euroa uusia leikkauksia ja veronkorotuksia. Vai todetaanko, että tämä ihmiskoe jätetään nyt tähän, ja tunnustatte epäonnistumisen ja että jäittekin tasapainotuksessa puoleenväliin? Tähän olisi hyvä saada suora, rehellinen vastaus: onko tavoite voimassa vai ei? Työllisyydessä epäonnistuminen on tämän hallituksen kaikkein järkyttävin perintö, koska lähtökohta oli ennätyshyvä työllisyys, koko mittaushistorian korkein työllisyysaste, ja sen te olette tärvelleet, ja sen myötä käytännössä koko tämän valtiontalouden tasapainottamisen, jota täällä hallituspuolueet ovat niin suureen ääneen toitottaneet. Tämä hallitus ei huolehdi valtiontaloudesta sen ansaitsemalla tavalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-04-02T19:20:19,2025-04-02T19:25:39,Hyväksytty,1.1 2025_33_275,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Riipi on poissa. — Edustaja Merinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_276,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Taas pääsee kehumaan hallitusta. Mietin tässä tätä pakettia, mistä tänään puhutaan. Omasta mielestäni esille nousee tässä kaikessa sekavuudessa eniten tämä vammaispalvelulaki ja vammaisten kohtelu, mitä on ollut viimeiset kaksi vuotta. Mehän siis ensimmäisenä syksynä yritettiin saada vammaispalvelulakia, mutta sitä siirrettiin silloin vuodella eteenpäin. Sitten viime syksynä meillä oli tämä loppuvaiheen paljon uutisoitukin vaihe valiokunnassa, missä mentiin aika pitkää päivää ja tehtiin sitten viimeisten joukossa tätä vammaispalvelulakia. Se oli tosi mielenkiintoinen, koska siinä oli sitten ongelma tämän ikärajapykälän kanssa, ja tuli aika selkeästi sitten asiantuntijoilta kuulemisissa, että ei voi laittaa tämmöistä, siinä pykälässä on perustuslain kanssa ongelma. [Pia Sillanpää: Ei kai se aivan niin mennyt!] Sitten siinä oli se hetki, kun me katsottiin sitä rahoitusta, kun te otitte lopulta pois sen rajan, että kyllähän me kaikki siinä kohtaa tajuttiin, että tämä rahamäärä ei riitä. Siitä puhuttiin paljon ja yritettiin saada sitä näkyviin enemmän. Nyt sitten yhtäkkiä tulee uusia leikkauksia, joissa taas nyt lähtee pois vammaispalveluista. Minä mietin lähinnä suomalaista ihmistä, jolla on ongelmia, on joku vammaisuusaste tai jokin, josta ansaitsisi tämän. Onhan hänelle aika sekavaa tämä tämänhetkinen politiikka, varmaan yli hallitus—oppositio-rajojen, voi sanoa. He ovat aika paljon laittaneet viestiä ainakin meille, minulle, varmaan te olette saaneet ihan samalla lailla. Jotenkin itse pidän tosi ongelmallisena sitä, että me voidaan pitää ihmisiä tälleen... Ymmärrän, että tämä vammaispalvelulaki on ollut jo vuosia ongelmallinen, mutta kai sitä aina sitten toivoo, että jotenkin se menisi nopeammin, mutta tämä on ollut jotenkin ihan hirveätä odottelua heille — ainakin tässä tämä kaksivuotinen, mitä on ollut. Ehkä toivon, että tämä asia nyt selkeytyisi ja heille saisi jonkunlaisen selkeyden, miten he saavat sitä apua ja minkä ikäiset saavat. Tämä on tietenkin tosi tärkeä asia, varmaan meille kaikille sote-valiokunnan jäsenille. Toinen asia, mistä olisin halunnut tänään puhua: Minua on ruvennut häiritsemään etenkin pääministerin tapa puhua näistä leikkauksista. Eli hän usein käyttää tämmöistä retoriikkaa, että me annamme kaksi miljardia, tämä on vain 50 miljoonaa — tai tänään kuulin tämmöisen lauseen tyyliin, että se on vain 100 miljoonaa, kun puhuttiin sosiaalitoimen säästöistä. Aina voi verrata tälleen, yrittää pienentää sitä summaa, mutta sitten kun toisaalta jatkuva puhe on siitä, että Suomi on pulassa, kaikesta pitää säästää, se on hirveän tärkeätä, niin jotenkin nämä sote-säästöt ovat aina vain joitakin pieniä määriä ja siellä ne kymmenet miljoonat eivät ole juuri mitään. Se antaa jotenkin tosi väärän kuvan näiden säästöjen oikeista vaikutuksista yhteiskuntaan ja hyvinvointialueisiin ja vaikka siihen lastensuojeluun, että se on vain joitakin prosentteja, mutta kun siellä ollaan valmiiksi jo aivan massiivisessa pulassa osalla alueista, niin ne ihmiset kokevat tämmöisen puheen — missä aina vähätellään niitä leikkauksia — että se on aika vastenmielistä kuunneltavaa sen alan työskentelijöille hoitoalan töissä, missä on irtisanomisia jatkuvasti. Ei voi puhua aina ”vain” leikkauksista. Toivoisin, että tämä loputon näitten leikkausten koon vähättely hiljalleen loppuisi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-04-02T19:25:49,2025-04-02T19:30:25,Tarkistettu,1.1 2025_33_277,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_33_278,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Olisin sen verran halunnut edellisen puhujan puheenvuoroon kommentoida, että samaa retoriikkaahan te käytätte itsekin, kun te puhutte niistä ”vain” miljoonista, mitä ei saa leikata, että eikö tätä leikkausta voisi perua, kun tämä on ”vain” miljoonan, ja eikö tätä voisi perua, kun tämä on ”vain” miljoonan. Samalla lailla se tulee sieltäkin suunnasta. Tähän vain halusin kommentoida tämän verran. — Kiitos. [Suna Kymäläinen: No niin, avataanko debatti?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-04-02T19:30:34,2025-04-02T19:31:08,Hyväksytty,1.1 2025_33_279,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_280,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Herra puhemies! Niinhän se aina on, että kun puhutaan leikkauksista, niin päätetään, ovatko ne isoja vai ovatko ne pieniä. Toisessa mittakaavassa te olette ilmoittaneet, että te leikkaatte 100 miljoonaa euroa, joista ette ole kertoneet, mistä te tulette leikkaamaan, mutta sitten toisaalta on hyvin pieniä nyansseja, kuten viisi miljoonaa ryhmärahoista, jonka te ilmoitatte. Tämä on sellaista nollasummapeliä näköjään, että te teette valintoja, mihin teillä on varaa. Te halusitte leikata joulukuun lopulla sairaalaverkosta 21 vai 25 miljoonaa — tämä rahasumma on nyt vähän vaihdellut eri vertausosissa — mutta toisaalta teillä oli sitten tästä säästötoimesta huolimatta varaa täysin sama summa menettää kaljaveron alennuksen osalta. Eli jos te olisitte siitä olutverosta luopuneet, niin nytkin te voisitte luopua näistä lastensuojelun leikkauksista tai vanhusten kotihoidon leikkauksista. [Puhemies koputtaa] Nämä ovat arvovalintoja, joita te teette.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2025-04-02T19:31:15,2025-04-02T19:32:31,Hyväksytty,1.1 2025_33_281,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_282,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan muistuttaa edustaja Kymäläistä, että alkoholin kokonaisverotus nousee tällä kaudella, ja tämäkin on arvovalinta kuitenkin, että teemme tällaista politiikkaa. Edelleen, kun näistä säästöistä ja miljoonista puhutaan, jostakin meidän on pakko saada aikaiseksi ne yhteiset miljoonat, millä saadaan se yhdeksän miljardin kokonaisuus aikaiseksi. Jokainen hallitus varmasti tekee omat päätöksensä. Me teemme näitä arvovalintoja, jotta me saadaan pelastettua meidän hyvinvointiyhteiskunta eikä eletä velaksi meidän tulevaisuuden nuorten ja lasten kustannuksella. Me kannetaan vastuuta ja me tehdään nämä päätökset, että me saadaan säästettyä sen verran meidän valtiontaloutta, että meillä on mahdollisuus tuottaa nämä palvelut tulevaisuudessakin kaikille meidän asukkaille laadukkaasti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-04-02T19:32:32,2025-04-02T19:33:30,Hyväksytty,1.1 2025_33_283,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Vielä vastauspuheenvuoro, edustaja Merinen, ja sitten palaamme listalle. — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_284,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Jotenkin se vain hirveästi särähtää korvaan, kun sanotaan, että ”vain 100 miljoonaa sosiaalitoimesta” — siis 100 miljoonaa sosiaalitoimesta. [Suna Kymäläinen: Se on valtava raha!] Minun mielestäni pääministeri Orpo käytti jotain, että tämä kokonaisuus on 1 500 miljoonaa ja tämä on vain 100 miljoonaa. Toinen juttu, mikä itselläni on särähtänyt ihan hirveästi korvaan kahden vuoden aikana: se on vain 550 miljoonaa, Kela-korvaukset. [Pia Sillanpää: Ei ole, 335!] — No, kuitenkin, on puhuttu eri summista. — Aina jotenkin ”nämä ovat vain”. Siis se vain kuulostaa hassulta. Minä tiedän, että sitä on tehty aikaisemmilla kausilla myös, ja ei ole vain tämän hallituksen tyyli puhua, mutta se on aina ”vain”. ”Vain 100 miljoonaa sosiaalitoimesta” kuulostaa tosi väärältä. Kaikki sosiaalityöihmiset varmaan ymmärtävät sen, ja ne, ketkä ovat millään tavalla sillä alalla perillä siitä toiminnasta. [Aki Lindén: 2 000 työntekijää!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-04-02T19:33:30,2025-04-02T19:34:35,Hyväksytty,1.1 2025_33_285,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_286,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kun täällä tästä pelastamisesta puhutaan, niin olipa siellä hallituksessa nyt mikä porukka tahansa, se porukka ei yksin pelasta tätä maata. Mutta sitten tähän alkuperäiseen puheeseen, jos nyt saan enää selvää tästä, kun olen jo niin paljon muutoksia tähän tehnyt. [Aki Lindén: Hyvä alku oli kuitenkin!] Tänään ovat hallitus ja hallituspuolueiden edustajat toistaneet tätä viestiä, miten hallitus lisää rahaa sosiaali‑ ja terveydenhuoltoon. Käytännössähän tämä ei pidä paikkaansa. Hyvinvointialueille ei tule lisää rahaa, vaan hallitus oikaisee voimassa olevaan rahoituslakiin vuoteen 2023 perustuvaa alimitoitettua lähtötason rahoitusta. Sama kaava toistuu myös 2026 ja siitä eteenpäin, tosin jälkikäteisrahoitusta leikaten. Hallitus on samaan aikaan leikannut rahoitusta lakimuutosten yhteydessä, kuten hoitajamitoitus, hoitoonpääsyn määräajat, asiakasmaksut, ja nyt tuorein leikkauslista tähän päälle. Ja kuten täällä hallituspuolueidenkin edustaja totesi, se on arvovalinta, ja vallassa oleva hallitus tekee sen arvojen mukaisia valintoja. Joku toinen hallituspohja tekisi toisenlaisia valintoja. Hallituksen päättämä rahoitus ei myöskään huomioi riittävällä tavalla viime vuosien korkeaa kustannusten nousua eikä palkkaratkaisua. Käytännössä hallituksen omaa ansiota sen korostamassa rahoituksen lisäyksessä ei ole. Se, mistä hallitus on vastuussa, on jokainen puuttuva sote-euro, joka heikentää ihmisten saamaa palvelua. Arvoisa puhemies! Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksiin hallitus on sopinut laittavansa neljän vuoden aikana eli vuosina 24—27 rahaa — siitäkin on kiistaa, onko se nyt 350 miljoonaa vai 500 miljoonaa, mutta joka tapauksessa. Tämä on todellista lisärahaa, ei lainsäädännön velvoittamaa vaan puhdas vapaaehtoinen panostus lääkäriyritysten talouden kohentamiseksi, ja se on arvovalinta. Ja taas hallituksella on siihen oikeus mutta ei mitään velvollisuutta. Kaiken tämän rahan on useaan otteeseen julkisuudessakin todettu menevän kutakuinkin lyhentämättömänä yksityisten lääkärifirmojen hintojen korotuksiin. Se on tälläkin viikolla saatu mediasta lukea. Ja päinvastoin kuin hallitus kuvitteli, yksityislääkäreillä käynnit eivät ole juurikaan lisääntyneet. Kohonneista korvauksista huolimatta kaikilla ei ole varaa yksityislääkäriin. Hallituksen toimesta rahat menivät mutta ongelmat jäivät. Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että hallitus on joko unohtanut, ei ole ymmärtänyt tai ei halua ymmärtää, että palkkojen, korkojen, energian ja tarvikkeiden hintojen raju nousu varsinkin vuosina 22—23 on koskenut myös hyvinvointialueita. Lisäksi lääkkeiden ja terveysteknologian menot kasvoivat ja kasvavat historian valossa kaksi kertaa nopeammin kuin muut menot. Väestön ikääntyminen lisää menoja noin yhden prosentin joka vuosi. Näistä puhumista hallitus aktiivisesti välttelee. Siksi tosiasiassa vuodelle 23 varatussa hyvinvointialueiden valtionrahoituksessa oli jo lähtötilanteessa miljardin aukko. Siitä ei voi syyttää ketään, koska vääristymän syyt ovat tapahtuneet kesäkuun 21 jälkeen, jolloin eduskunta hyväksyi hyvinvointialueita sekä sote‑ ja pelastustoimen uudistuksia koskevan lakipaketin. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan talvella 24 teettämän selvityksen yksimielinen johtopäätös oli, että kustannusnousun sekä alijäämien syyt kiteytyivät erityisesti Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan alkaneeseen voimakkaaseen inflaatioon, kalliiseen sote-palkkaratkaisuun sekä keikkalääkärifirmojen rahastukseen. Kustannuskehitystä vääristi myös koronapandemia, jolloin valtio maksoi koronasta aiheutuvia menoja kunnille. Tuona aikana ei-kiireellisiä sote-palveluja ei annettu. Näiden summana kuntien maksamien sote-menojen nettokasvu hidastui vuosina 21—22. Edellä kerrotuin syin ja tilastotarkastelun perusteella nettokäyttökustannusten kasvu koronapandemian aikana jäi alle palvelutarpeen kasvun. Hyvinvointialueindeksi, jolla tarkistettiin menoja vuodelle 23, oli alimitoitettu oikaisemaan näin voimakkaita ja samanaikaisia kustannusten nousuun liittyviä tekijöitä. Asiantuntijoiden arvion mukaan hyvinvointialueindeksi kattoi vain 17 prosenttia hyvinvointialueiden kustannusten nousun todellisesta muutoksesta. Sote-palveluiden siirtymävaiheessa kunnilta uusille hyvinvointialueille vuonna 23 inflaatio oli kaikkia ennusteita korkeampi. Kuluttajahinnoissa se oli yli kuusi prosenttia, mutta sote-menoja nostettiin puolta pienemmillä prosenteilla. Kaikista näistä syistä johtuen hyvinvointialueiden valtionrahoitus vuodelle 23 jäi vähintään miljardi euroa alle todellisen rahoitustarpeen. Tähän tilanteeseen hyvinvointialueet eivät voineet mitenkään vaikuttaa. Nyt niiden vastuulle hallitus on sälyttänyt rahoitusvajeen umpeen kuromisen, mikä on näkynyt jokaisella hyvinvointialueella suurena alijäämänä. Arvoisa puhemies! Kaikista näistä edellä kuvatuista tosiasioista huolimatta Purran—Orpon hallitus on vastannut hyvinvointialueiden eli Suomen kansalaisten hätään lähinnä moittimalla hyvinvointialueita ja syyllistämällä edellistä hallitusta. Leikkaaminen on jatkunut ja näyttää myös jatkuvan, mikä johtaa [Puhemies koputtaa] kiihtyvään palvelujen keskittymiseen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-04-02T19:34:42,2025-04-02T19:40:03,Hyväksytty,1.1 2025_33_287,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hamari on poissa. Edustaja Siponen, olkaa hyvä. Edustaja Siponenkin on poissa. — Edustaja Krista Kiuru, paikalla, olkaa hyvä. — Ajattelin vain ääneen, että olette paikalla ettekä poissa kuten aiemmin mainitut. [Krista Kiuru: Oikein hyvä!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_288,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Itse jo ehdin pelästyäkin, onko se nyt paikaltaan pitämisen puheenvuoro, koska asiaa olisi kyllä enemmän kuin paikaltaan pidettävän puheenvuoron pituus. Mutta hienoa, että pääsin tähän joitakin näkökulmia tästä hallituksen esittämästä vastauksesta opposition välikysymykseen avaamaan, nimittäin olen kyllä hieman hämmästynyt. Tiedättekö, kun oppositio kysyy hallitukselta kysymyksiä, vähintään hallituksen virallisen vastauksen pitäisi olla sellainen, että siinä niin sanotusti kunnian kukko laulaa. Erityisen erikoista oli se, että hallitus totesi jo kolmannessa vai neljännessä kappaleessa tuota vastaustaan, että hoitojonojen näkökulmasta hoitoonpääsy ei ole vaarantanut palveluiden saatavuutta eivätkä myöskään vanhustenhuollon leikkaukset. Minusta aika ylimielinen suhtautuminen hallituksen vastauksessa on otettu aikamme suuriin sosiaali- ja terveyspoliittisiin kysymyksiin. Jos hoitoonpääsy ei millään tavalla vaarannu, vaikka siitä leikataan tällä hallituskaudella satoja miljoonia, niin tuntuu aika uskomattomalta väitteeltä, että palveluiden laatu pysyy ainakin samana tai jopa paranee. Samoin vanhustenhuollon osalta: vanhustenhuollon erittäin suuret tasapainotustoimet tällä hallituskaudella johtavat satojen miljoonien säästöön, ja kun vanhustenhuollon ympärivuorokautisen hoivan mitoitus laskee 0,6:een nyt tämän hallituksen toimesta, niin ajatellaan, että se ei millään tavalla vaaranna vanhusten palveluiden ja erityisesti ympärivuorokautisen hoivan tulevaisuutta. Olisi kai rehellistä kuitenkin todeta, että näin merkittävät muutokset johtavat nyt siihen, että esimerkiksi vanhustenhuollosta lähes 4 000 työntekijän pois jääminen, se työ, mikä tehtiin vuosien 21—23 aikana, voi vaarantaa nämä palvelut. Mutta kun kirjoitetaan, että nämä eivät vaarannu, niin tästähän voi vetää sen johtopäätöksen, että mitä enemmän leikataan, sitä paremmin palveluilla menee. Eli mitä enemmän leikataan, sitä parempia palveluita saadaan aikaiseksi, tai ainakin varmistetaan se, etteivät ne missään nimessä huononnu. Kyllä sellainen ylimielisyys, joka on aikamme ilmiö, hyvin käy siinä hallituksen välikysymysvastauksessa esille. Toinen mielenkiintoinen juttu on se, että hallitus siis esittää nyt, että tehtäisiin 166 miljoonan säästöt näihin sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta koskeviin palveluihin. Erikoinen tästä vastauksesta tulee siksi, että nyt me emme tiedä, miten nämä sosiaalihuollon leikkaukset toteutetaan, mutta me tiedämme, että ne ovat niin vaikeita toteutettaviksi, että tätä tuupattiin vuodella eteenpäin. Sen lisäksi me tiedämme, että tämä 100 miljoonan säästö jaetaan kahteen osaan: toinen tulee tällä hallituskaudella voimaan, ja toinen, yllättävää kyllä, tulee seuraavan hallituskauden aikana voimaan. [Pia Sillanpään välihuuto] Tämä on minusta kiinnostavaa jo siksi, että nimenomaan on ajateltu kuitenkin, että näissä säästöissä pysyttäisiin. Minusta Juuso ministerinä teki aivan oikein, kun hän totesi, että tällaista pakettia hän ei voi viedä eteenpäin. Vuoden tuo miettimisaika kesti, tässä sitä ollaan. Eli hallitus myöntää nyt, että mitään sosiaalihuollon yksityiskohtia ei voida tietää. Mutta erikoista oli se, että kun äsken kävimme debattia tämän asian ympärillä, niin pääministeri Orpo oli aivan oikein ajatellut, että tehdään tämä huolellisesti virkavalmistelussa ja sitten kun saadaan aikanaan tiedot, niin sen jälkeen voidaan edetä, mutta yllättävää oli se, että tässä samaisessa pöntössä ministeri Juuso kävi kertomassa, että kyllä tämä tarina jo tiedetään, että tämä virkaesityshän on jo olemassa. [Pia Sillanpää: Vääristelyä!] Ja tässähän kävi niin, että olipa se esitys virkamuistio tai mikä hyvänsä se oli, näyttää siltä, että edes hallituspuolueilla tätä tietoa ei ollut, koska sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Castrén täällä muun muassa totesi, että kyllä nämä täytyy hyvin valmistella ja esityksestä sitten toimia. Yllättävää kyllä, esitys tuntuu olevan olemassa, mutta kun kysyin tätä täällä kyselytunnilla muutama viikko sitten, niin silloin ei esityksiä ollut näkynyt, vaikka vuosi oli tuserrettu ministeriössä. No, arvoisa puhemies, mitä saimme sitten selville? Saimme selville, että säästöt tulevat, 166 miljoonaa. Alun perinhän tässä on kysymys 100 miljoonan sosiaalihuollon säästöistä ja 70 miljoonan erikoissairaanhoidon säästöistä, jotka piti tehdä priorisoinnilla, ja tämän priorisoinnin, joka erikoissairaanhoitoon oli tarkoitus tehdä, hallitus veti tässä nyt yli. Eli kyllä se oli aika kova ruljanssi täällä, tämä sairaalaverkon tilkitseminen, ja se näkyy tästä paperista, [Puhemies koputtaa] että sitä nyt ei ole tässä mukana. Mutta sen lisäksi, arvoisa puhemies, 25 miljoonaa tätä ensi vuonna astuvaa säästöä tasapainotetaan monella tavalla. [Puhemies koputtaa] Tässä on paljon yksityiskohtia, joten käytän mahdollisuuden jatkaa seuraavassa puheenvuorossani. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-04-02T19:40:26,2025-04-02T19:46:05,Hyväksytty,1.1 2025_33_289,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mehtälä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_290,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! ”Pois TEPit meiltä kulki, ja leikkaussalit sulki hallitus tämän maan. Kun uusi päivä koittaa, vain yksityiset voittaa, jää Oulaskangas menneeseen.” Luin pari pätkää laulusta, joka esitettiin eilen Oulaskankaan sairaalassa, siis eilen sairaanhoitajien toimesta, [Ville Merinen: Olet hyvä laulaja myös! — Pia Sillanpään välihuuto] kun siellä tehtiin pitkän historian viimeinen tekonivelleikkaus. Tuo ”TEP” tarkoittaa kokotekoniveltä eli totaaliendoproteesia. Arvoisa puhemies! Aivan pian jäähyväisiä jätetään myös sairaalan yöpäivystykselle. Nämä molemmat surulliset asiat on aiheuttanut Suomen istuva hallitus, siis aiheuttanut Suomen hallitus. Ensin ette halunneet antaa hyvinvointialueille lisäaikaa alijäämien kattamiseen, vaikka sitä olivat esittäneet niin talousasiantuntijat, talouspoliittinen arviointineuvosto, asiantuntijat valiokunnassa kuin hyvinvointialueet. Sitten leikkasitte rahoitusta, vaikka sanoitte, että ette leikkaa. Ja kolmanneksi päätitte ihan omin käsin sulkea yöpäivystyksen muun muassa Oulaskankaalta, vaikka itsekin sanotte ja koko ajan on ollut tarkoitus, että hyvinvointialueet itse päättävät palveluistaan. Kansantalouden kannalta Oulaskankaan toimintojen alasajo on järjetön, kun huomioidaan jo työikäisten poissaolot työelämästä toimintojen siirtyessä OYSiin. [Pia Sillanpää: No muistatteko te nyt, että te lakkautitte ne synnytykset sieltä aikaisemmin?] Arvoisa puhemies! Onhan tämä aivan käsittämätöntä seurata, millaisia arvovalintoja hallituksessa harrastetaan. [Pia Sillanpää: Sitä se nimenomaan on!] Maakuntien ihmiset, esimerkiksi Oulaskankaan alueen 126 000 ihmistä, jätetään tylysti syrjään, kun keskittämisvimma jyllää. Esimerkkinä maanviljelijä joutuu lähtemään illalla kello 22 jälkeen ompeluttamaan haavaa kesken rehunteon OYSiin. Hän selviää seuraavana päivänä takaisin työmaalle. Otetaan pieniltä, annetaan suurille, suljetaan lähi- ja peruspalveluita. Näin se on mennyt kokoomuksen osalta aina, mutta nyt leikissä täysin rinnoin mukana ovat myös perussuomalaiset — myös siinä, että tällä kaudella leikkauksia on toistuvasti kohdennettu yhteiskuntamme heikompiosaisille, vanhuksille, vammaisille ja lapsille. [Pia Sillanpää: Keskusta lopetti Raahesta yöpäivystykset!] Minä tiedän, että Suomella on rahat vähissä, mutta eihän se voi mennä niin, että kun on tiukkaa, niin ensimmäisenä otetaan heikoilta maan hiljaisilta, jotka eivät pysty puolustamaan itse näitä palveluja. Arvoisa puhemies! Kun päätöksiä tehdään vain Excel-taulukoiden ja suurten keskuskaupunkien ehdoilla, tavalliset ihmiset jäävät jalkoihin. Tässä salissa puhutaan paljon alueellisesta tasa-arvosta, mutta teot kertovat jotain muuta. Tämä taistelu ei päättynyt Oulaskankaan viimeiseen leikkaukseen. [Pia Sillanpää ja Minna Reijonen pyytävät vastauspuheenvuoroa] Me emme suostu hyväksymään kehitystä, jossa lähipalvelut murennetaan pala palalta. Keskusta on ollut ja on jatkossakin se puolue, joka uskoo koko Suomen mahdollisuuksiin, ei vain harvojen ja valittujen. Oulaskankaan henkilökunta, sairaanhoitajat, on samalla linjalla. Laulusta yksi säkeistö: ”Vaan silti iloitsemme, TEPejä muistelemme, soi kiitos työlle parhaalle.” — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-04-02T19:46:15,2025-04-02T19:50:20,Hyväksytty,1.1 2025_33_291,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_292,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kun kuuntelee tätä keskustan puheenvuoroa, niin täytyy kyllä kysyä: Oletteko te täysin unohtaneet sen, kuinka te omilla päätöksillänne silloisessa hallituksessa lakkautitte synnytykset Oulaskankaalta? [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Miten se on päässyt unohtumaan? Toisekseen tänä vuonna Raahesta loppuu perusterveydenhuollon yöpäivystys hyvinvointialueen päätöksillä, ja eikös niin, että keskusta on siellä Pohteella suurin puolue? Oletteko unohtaneet kaikki nämä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-04-02T19:50:24,2025-04-02T19:51:10,Hyväksytty,1.1 2025_33_293,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Mehtälä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_294,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän on ihan pakko vastata: Jos edustaja on perehtynyt asiaan, niin tämä synnytyssairaalan lakkauttaminen Oulaisissa oli ensinnäkin Valviran määräys ja korkeimman oikeuden päätös — siis korkeimman oikeuden päätös, että se on lakkautettava. Silloinen ministeri, keskustan ministeri, ei voinut korkeimman oikeuden päätöksen yli kävellä tässä päätöksessä. Sitten toiseksi: Oulaskankaan sairaalan perusterveydenhuollon yöpäivystyksen lakkauttaminen on aivan eri asia, jos esimerkiksi verrataan Raaheen, koska tämä vaikutusalue on 126 000 ihmistä ja etäisyydet ovat Oulusta, niin kuin jo debattipuheenvuorossa aikaisemmin mainitsin, yli kaksinkertaiset verrattuna Raaheen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-04-02T19:51:10,2025-04-02T19:52:13,Hyväksytty,1.1 2025_33_295,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Vielä edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_296,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikuttaa olevan aina eri asia silloin, kun keskusta on tehnyt nämä lakkautuspäätökset. Muistutan nyt edustaja Mehtälää kuitenkin siitä, että mielestäni se oli keskustan ministeri, joka aikoinaan valmisteli synnytystoiminnan osalta nämä säännökset, joihin tulivat ne kriteerit tuhannen synnytyksen rajasta ja yleensäkin siitä, mitä vaaditaan siihen, että synnytystoimintaa voi jatkaa, joten eivätköhän ne päätökset kuitenkin pohjaudu sieltä, mitä aikoinaan keskusta on valmistellut tämän synnytystoiminnan suhteen. Jollain lailla olen perillä näistä kuitenkin, kun olen Kokkolassa kätilönä toiminut vuosia ja elin sen ajan, kun Oulaskankaan synnytykset loppuivat ja sieltä tuli meille osa kätilöistä töihin, kun oman paikkakunnan työt loppuivat teidän päätöksillänne.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-04-02T19:52:14,2025-04-02T19:53:13,Hyväksytty,1.1 2025_33_297,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Vielä vastauspuheenvuoro, edustaja Mehtälä, olkaa hyvä. Sen jälkeen palaamme listalle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_298,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Joo, täytyy tässä vain todeta, että keskustahan on aina syyllinen kaikkeen, koska se on jokseenkin aina ollut hallituksessa. Tämmöisen johtopäätöksenhän tästä voi tehdä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-04-02T19:53:13,2025-04-02T19:53:27,Hyväksytty,1.1 2025_33_299,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Werning, olkaa hyvä. [Hälinää] — Nyt on puheenvuoro edustaja Werningillä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_300,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hallitus on jälleen kerran osoittanut, mitä se todella arvostaa: ei suomalaisten hyvinvointia, ei lasten ja nuorten koulutusta, ei vanhustenhoivaa, vaan kylmää leikkauspolitiikkaa, jonka lasku lankeaa heikoimmille. Sosiaali- ja terveydenhuollosta leikataan 170 miljoonaa euroa ja koulutuksesta 75 miljoonaa euroa. Nämä eivät ole mitään inhimillisesti kohdennettuja säästöjä, vaan suora isku suomalaisten peruspalveluihin ja suomalaisten hyvinvointiin. Ja mitä tähän sanoo pääministeri Orpo: ”Löytyi ihan järkevä paketti, ja minusta ihan kohtuullinen.” Arvoisa hallitus, mitä kohtuullista tässä on? Onko kohtuullista, että vanhusten hoitopaikat vähenevät, että omaishoitajat, lapset ja vammaiset jätetään oman onnensa nojaan, että koulutuksesta leikataan, vaikka osaamisvaje sen kuin kasvaa? Te, hallitus, sanotte, että nämä ovat kohtuullisia ja välttämättömiä sopeutustoimia, mutta todellisuudessa te teette valinnan, sen valinnan, joka kohdistuu niihin, joilla on jo valmiiksi vaikeaa. Te teette valinnan laittaa vanhukset, vammaiset ja lapset maksamaan teidän epäonnistumisenne talous- ja työllisyyspolitiikassa, joka on sattumoisin myös koko Euroopan epäonnistuneinta talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Eikö teitä hävetä? Arvoisa puhemies! Puhutaan hetki avoimuudesta ja rehellisyydestä. Hallitus, te lupasitte kertoa leikkauksista ajoissa, mutta tänään ennakkoäänestys on jo alkanut eikä kansa edelleenkään tiedä koko totuutta teidän suunnitelmistanne. Onko tämä teidän mielestänne vastuullista päätöksentekoa? Onko tämä sitä avoimuutta, jota lupasitte vaalien alla? Tänään ministeri Juuso totesi aiemmassa keskustelussa, että sadan miljoonan euron osalta on olemassa virkamiesesitys, mutta pääministeri puhui omalla suullaan aivan toista. Kumpi ministereistä puhuu totta? Hallitus on pimittänyt leikkausten todellisia vaikutuksia ja yrittänyt sumuttaa suomalaisia vaalien alla. Missä ovat ne tarkat tiedot, joilla hallitus perustelee leikkauksiansa? Kansalaisilla on oikeus tietää totuus ennen kuin he astuvat äänestämään, mutta hallitus ei tietenkään halua kertoa näitä, koska se tietää, että nämä leikkaukset ovat täysin vastuuttomia ja äärettömän kylmää ja epäinhimillistä politiikkaa, ja hallituksella on pelko siitä, että hallituksen todellinen luonne paljastuu myös niille, keille se on tällä hetkellä hieman epäselvää. Hyvä hallitus, te olette jo aiemmin kasanneet säästötaakan vammaisten, sairaiden ja pienituloisten sekä ikääntyneiden kannettavaksi, ja nyt te jatkatte samalla linjalla. Hallitus leikkaa vielä tämän lisäksi 80 miljoonaa euroa myös sosiaali- ja terveysjärjestöiltä, joiden työtä tarvitaan juuri niiden eteen, joilta te olette ottaneet ja tulette ottamaan pois. Arvoisa herra puhemies! Meille sosiaalidemokraateille politiikka on arvovalintoja. Me emme vastusta talouden tasapainottamista, mutta me vastustamme hallituksen epäoikeudenmukaisia arvovalintoja. Oikeudenmukainen ja vastuullinen talouspolitiikka ei tarkoita sitä, että suomalaisten terveys ja koulutus heitetään bussin alle. Me esitämme vaihtoehdon: panostetaan ennaltaehkäisyyn, parannetaan perusterveydenhuoltoa, otetaan omalääkärimalli käyttöön, tuetaan omaishoitajia ja turvataan koulutus kaikille. Nämä ovat arvovalintoja, joilla rakennetaan Suomea eikä hajoteta sitä. Hallituksen valinnat johtavat hyvinvointivaltion alasajoon, ja me tahdomme sen pelastaa. Arvoisa hallitus, suomalaiset ansaitsevat parempaa. Suomessa on ollut tapana pitää heikommassa asemassa olevasta huolta, mutta nyt, hallitus, teidän tekemänne sote-politiikka on häpeällistä. Te romutatte tämän yhteiskuntamme perusarvon. Suomalaiset ansaitsevat avointa hallitusta, avoimesti toimivaa hallitusta, koko Suomen hallitusta, ei vain hyväosaisten ja hyvinvoivien hallitusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-04-02T19:53:32,2025-04-02T19:58:39,Hyväksytty,1.1 2025_33_301,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kokko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_302,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvinkin tarpeellista, että tätä keskustelua nyt käydään, varsinkin kun puolentoista viikon kuluttua meillä on alue- ja kuntavaalit, joissa kansalaiset valitsevat ne päättäjät hyvinvointialueille sekä kuntiin päättämään, erityisesti hyvinvointialueilla niistä sosiaali- ja terveyspalveluista, ja nyt on selkeästi epätietoisuutta siitä, onko kansalaisilla riittävästi tietoa juuri näistä hallituksen suunnittelemista leikkauksista sosiaali- ja terveyspalveluihin. Siinä mielessä ehkä ymmärrän tietysti sen, että kun valtion kymmenien miljardien budjettikokonaisuudessa puhutaan 170 miljoonasta eurosta, niin se saattaa kuulostaa hyvinkin pieneltä summalta, mitä ministerit ovat useasti siellä todenneet, mutta ehkä kun katsoo, mihinkä palveluihin nämä leikkaukset ovat kohdistumassa, niin se yksittäinen euro, joka sieltä ollaan leikkaamassa, aiheuttaa todella suuret vaikeudet monelle suomalaiselle. Ehkä nyt voin nostaa esille nimenomaisesti nämä lastensuojeluun tehtävät leikkaukset. Summina eivät kuulosta isoilta, vuonna 2026 kaksi ja puoli miljoonaa euroa ja siitä eteenpäin vuodesta 27 lähtien 12,6 miljoonaa euroa, noin kaljaveron suuruinen alennus. Onko summa sitten iso vai pieni, mutta jokainen yksittäinen euro, mikä tästä leikataan, kyllä pahentaa niiden lasten ja perheiden hätää, jotka ovat lastensuojelun palveluiden piirissä, varsinkin kun ottaa huomioon sen, että hallitus on omalla politiikallaan pudottanut 17 000 uutta lasta köyhyyteen. Perheet tarvitsevat apua, ongelmat lisääntyvät ja ongelmat pahenevat, ja sitä kautta sitten lastensuojelun tarve kasvaa. Tuossa debattipuheenvuorossa muistaakseni salin oikealta laidalta nostettiin esille, miten muun muassa lastensuojeluyksiköiden päivystyssääntöjä kevennetään ja joustavoitetaan — ovatko nämä sitten synonyymeja niille leikkauksille — ja se ei oikeasti aiheuta ongelmia vaan resursseja saadaan käytettyä entistä tehokkaammin. No, nyt kumminkin kun katselee THL:n tilastoja, ainoastaan viidellä hyvinvointialueella pysytään lain sallimissa rajoissa, mitä tulee lastensuojelussa enimmäisasiakasmääriin, ja voidaan kysyä, että jos nykyisellään ne lastensuojeluresurssit eivät ole riittäviä, niin miten sitten tämä joustavoittaminen ja keventäminen muun muassa näissä päivystyssäännöissä loppuviimein tulee edesauttamaan resurssien paranemista ihan siellä lasten arjessa. [Pia Sillanpää: Ovatko resurssit oikeassa paikassa?]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-04-02T19:58:41,2025-04-02T20:01:26,Hyväksytty,1.1 2025_33_303,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Edustaja Väyrynen, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_304,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! En ole ihan varma, viittasiko Kokko allekirjoittaneen puheenvuoroon, mutta ainakin niin lähellä oli, että haluan kommentoida. — Minua on itse asiassa ihmetyttänyt useammissa puheenvuoroissa, että juurikin kaikki ymmärtävät sen, että meillä ei ole lastensuojelussa ylimääräisiä resursseja tässä maassa, ja jos lukee tämän esityksen, niin siinä tosiaan puhutaan tästä kahden lähekkäisen pisteen päivystysten yhdistämisestä, ja toinen on se, että mitoitus lasketaan todellakin lapsien mukaan eikä pelkkien paikkojen mukaan. Ihmettelen sitä, että siinä tilanteessa, kun meillä on resurssit tiukassa, mikä se on se pakonomainen tarve niitä tyhjiä paikkoja siellä vahtia. Eikö se nimenomaan olisi sitä, että silloin me käytetään niitä rajallisia resursseja mahdollisimman hyvin, kun se menee sen todellisen tarpeen kautta? Näin minä sen ainakin näen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-04-02T20:01:27,2025-04-02T20:02:20,Hyväksytty,1.1 2025_33_305,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Edustaja Marttila, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_306,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eikö päivystyksen koko idea ole juurikin siinä, ettei ole tiedossa sillä hetkellä, jos sinne vaikka tulisikin lapsia? Tämä on ehkä yksi niistä asioista, mikä näissä hallituksen suunnitelmissa itseäni erityisen paljon hämmästyttää. Sanotaan, että meillä on kaksi vierekkäistä yksikköä, joissa on aiemmin ollut vaikkapa öisin yksi työntekijä kummassakin. Jos tässä nyt haetaan sitä, että yksi työntekijä jatkossa hoitaisi nämä molemmat osastot, käytännössä se voi tarkoittaa myös sitä, että siellä vaikkapa joku itsetuhoinen lapsi joudutaan kutsumaan sinne terveydenhuollon palveluun ja vaikkapa ambulanssi joutuu lähtemään kuljettamaan ja vaatii sitten aikuisen siihen mukaan, jotta lasta voidaan kuljettaa sairaalaan. Kyllä haluaisin tarkemmin nyt kuulla siitä, minkälaisista henkilöstömäärien vähennyksistä näissä on kyse, puhumattakaan sitten siitä, kun mennään työelämäkysymyksiin, ja siitä, onko niin, että jatkossa meillä on lastensuojelussakin enemmän nollasopimuksella työntekijöitä, jotka jo valmiiksi tekevät pienellä palkalla työtä, kenties ovat varalla ilman, että saavat siitä käytännössä varallaolokorvauksia. Ja kyllä suuret huolet heräävät, kun tiedämme vieläpä, että lastensuojelussakin [Puhemies koputtaa] lastenkodeista yli 80 prosenttia on yksityisiä yrityksiä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-04-02T20:02:20,2025-04-02T20:03:35,Hyväksytty,1.1 2025_33_307,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Edustaja Rantanen, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_308,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Juuri tästä tässä asiassa on kyse. Mitenkä se sitten aiotaan laskea, jos esimerkiksi on hatkoilla nuoria? Niin kuin kaikki tiedämme, useissa lastenhoitoyksiköissä ne tyhjät paikat ovat vaikka juuri niitä nuoria, jotka ovat hatkoilla. Kuinka se sitten aiotaan laskea? Onko se niin, että kun yöllä jostakin poliisit vaikka löytyvät, niin on nollatuntisopimuksilla sitten niitä yksikönhoitajia odottamassa, koska mennään takaisin sinne töihin? Ja niin kuin tässä edustaja Marttila sanoi, kun vielä valtaosa näistä palveluista on yksityisen palveluntuottajan tarjoamia palveluita, niin uskotteko todellakin, että sieltä säästö tulee ja että nämä vähennykset menevät hintoihin tosiasiallisesti? Itsepä en jaksa siihen uskoa, mutta tietysti meillä onkin erilainen ymmärrys siitä, mitenkä julkinen ja mitenkä yksityinen puoli toimivat. Uskon, että nekin eurot, jotka sitten tästä säästyvät, menevät kyllä sinne yksityisten jättien tilipussiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-04-02T20:03:35,2025-04-02T20:04:42,Hyväksytty,1.1 2025_33_309,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Vielä vastauspuheenvuorot, edustajat Lindén ja Sillanpää, ja sen jälkeen puhujalistaan ja varsinainen puheenvuoro, edustaja Lyly.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_310,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Osallistun tähän keskusteluun niiltä osin, että tämä koko aihepiiri, jota me juuri nyt konkreettisesti käsittelemme, kuvaa sitä, mikä ongelma näissä hyvinvointialueiden yleiskatteellisen rahoituksen säästöissä on. Me puhumme nyt ikään kuin niin, että jollakin hyvinvointialueella on jossakin kaksi vierekkäistä lastensuojeluyksikköä ja siellä saadaan joku säästö aikaiseksi. Eihän sitä niin tehdä tässä järjestelmässä, vaan niin, että jos tällaisesta asiasta esimerkiksi ollaan laskettu laskennallisesti saatavan viiden miljoonan euron säästö, niin se jaetaan nykyisten hyvinvointialueiden budjettien yleiskatteellisten rahoitusten kesken niin, että siitä tulee tietty osa niille kaikille siitä riippumatta, onko niiden alueella konkreettisesti tällaisia tilanteita ollenkaan — ihan niin kuin ajokorttitodistuksista säästäminen tai tämä sairaalapäivystyksestä säästäminen, jossa esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueelta vähennettiin kolme miljoonaa, vaikka siellä ei koskettu yhteenkään päivystykseen. Tämä koko juttu on laskennallista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-04-02T20:04:42,2025-04-02T20:05:58,Hyväksytty,1.1 2025_33_311,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Sillanpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_312,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri on tehnyt selväksi sen, että yhdenkään lastensuojelua tarvitsevan lapsen tai nuoren hoito ei kärsi tästä tulevasta muutoksesta. [Aki Lindén: Millä he voivat sitten tehdä sen?] Siihen luotetaan. Valmistelu tehdään ja se lainsäädäntö tehdään niin, että lapset ja nuoret eivät tästä kärsi. Ja on samalla selvää, että työntekijöiden oikeuksista ja työolosuhteista on huolehdittava. Turvallisuus pitää tietenkin taata sekä näille lapsille että työntekijöille, ja minä olen ihan varma siitä, että tämä valmistelu tehdään hyvällä tavalla ja riittävällä ajalla, että se saadaan tehtyä asianmukaisesti. Hyvinvointialueethan ovat kuitenkin kannattaneet käsittääkseni tätä ehdotusta ja pitäneet sitä hyvänä. [Helena Marttila: Se on eri asia! — Aki Lindén: Eivät sitä, että niiltä otetaan raha pois!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-04-02T20:05:58,2025-04-02T20:06:51,Hyväksytty,1.1 2025_33_313,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Edustaja Lyly, varsinainen puheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_314,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olisin mielelläni kuunnellut tätä hyvää debattia tästä asiasta. Arvoisa rouva puhemies! Minua on mietityttänyt se, kun tässä tänäänkin kuusi tuntia on tätä keskustelua käyty — ja on käyty muutamia kuukausia, lähestulkoon pari vuotta — tästä hyvinvointialueitten tilanteesta ja puhutaan koko ajan, kuinka se edellinen hallitus oli tehnyt tällaisen mallin, että siitä on tullut — erityisesti perussuomalaiset näin sanovat — valuvikainen, ja tänäänkin on tullut semmoisia määritteitä. Mutta kokoomuksessa on pikkasen toisin. Tämän kauden alussa kokoomuskin oli sitä mieltä, että tässä ollaan semmoisessa järjestelmässä, joka on rikki, ja he joutuvat sen korjaamaan, mutta nyt viime aikoina, kun pääministeri on puhunut, hänkin on tuonut esiin, että tämä on ihan kohtuullinen pohja ja sitä vain pitää päivittää. Toivoisin, että hallitus nyt sanoisi, onko tämä hyvä malli, minkä pohjalta edetään, vai eikö se ole, kun tässä nyt tulee koko ajan semmoista ristiriitaista tietoa. Arvoisa rouva puhemies! Minulle tämä näyttäytyy kuitenkin aika selkeänä mallina, jossa näillä tarveperustaisilla tekijöillä terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon osalta rahat pääosin jaetaan hyvinvointialueille. Hyvinvointialueille tulee rahaa sillä tavalla, että tätä yleiskatteellista rahaa tulee noin 4 600 euroa per asukas — se on sitä edustaja Lindénin mainitsemaa yleiskatteellista rahaa sinne hyvinvointialueille — ja sitten tätä jaetaan Kainuuseen 5 800 euroa per asukas ja sitä jaetaan Helsinkiin 4 100 euroa per asukas ja meille Pirkanmaalle esimerkiksi 4 600 euroa per asukas. Kuulostaa aika oikeudenmukaiselta tämä perusrahoituksen malli, mikä tässä on, tämä THL:n luoma perusrakenne tässä rahoituksessa. Siellä esimerkiksi terveydenhuollon osalta se keskiarvosumma on noin 2 180, vanhustenhuollon osalta 750 ja sosiaalihuollon osalta 800, asukasperusteinen on vähän yli 600. Tämä on se, millä raha jaetaan pääsääntöisesti. Mutta sen jälkeen tulevat sitten ongelmat: kuinka tätä pidetään ajan tasalla vuodesta toiseen ja kuinka hoidetaan sitä alijäämän kattamista kuntajärjestelmästä hyvinvointialueille, missä oli selvästi alirahoitettu ensimmäinen vuosi 2023 ja vuosi 2024, ja niistä vuosista on tullut alijäämää 2 600 miljoonaa, jotka pitäisi tänä vuonna ja ensi vuonna rahoittaa. Tämä on se ongelma tässä, yksi juurisyy. Toinen juurisyy on tässä se, että tässä on hoitajamitoitusta heikennetty ja asiakasmaksuja on nostettu, mistä on tullut sitten velvoite, niin että hyvinvointialueet ovat joutuneet niitä nostamaan siinä määrin, ja hoitotakuuta on heikennetty. Näillä on vielä tiukennettu tätä rahoitusraamia, joka tuossa on. Hyvinvointialueindeksi on noin kolmen prosentin luokkaa, ja kulut ovat kuitenkin olleet korkeammat, ostopalvelut ovat nousseet enempi. Tässä rakenteessa on tällaisia tekijöitä, joihin ei tämä rakenne sinänsä itse ole voinut vaikuttaa. Ne ovat tulleet ulkopuolelta, myös tämän hinnoittelun osalta. Tässä mielessä tämä koko ajan minua haittaa ja mietityttää, niin että päätetään nyt, onko tämä se malli, joka on se olemassa oleva malli, ja miten sitä viedään eteenpäin. Varmasti siellä painopisteitä näissä tarvekertoimissa jonkin verran muutetaan, ja toukokuussa niihin ilmeisesti on jo tulossa uusia lukuja, ei kovin isoja muutoksia, mutta näin poispäin. Ja jälkikäteistarkastusta on jo hallituksen toimesta leikattu 5:stä 30 prosenttiin. Että kyllä tätä rahoituksellista kiristystä tässä tehdään. Ja nyt sitten täällä on tämä 160—170 miljoonan säästöpaketti taas mukana. Eli tämä vinouttaa koko ajan, ja hyvinvointialueet, hyvinvointialueitten valtuustot, ovat semmoisessa tilanteessa koko ajan, että tyhjästä on paha nyhjäistä, tehdä sitä hyvinvointialueitten palvelurakennetta, kun se rahoitus on niin tiukka. Tässä mielessä se tilanne on erittäin hankala. Mutta aika näyttää loppuvan, jatkan tätä seuraavassa puheenvuorossa. — Kiitoksia, puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-04-02T20:06:53,2025-04-02T20:12:00,Hyväksytty,1.1 2025_33_315,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Nikkanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_316,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän hallituksen leikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluista ovat tosiaan osuneet hyvin kipeästi ihmisiin eri puolilla Suomea. Esimerkiksi kotikaupungissani Salossa on saatu hallituksen leikkauksista erityisen paljon iskuja. Hoitoonpääsy on vaarantunut ja vaikeutunut, kun TYKS Salon sairaalan yöpäivystys tullaan lakkauttamaan ja vaativat leikkaussalitoiminnot tullaan siirtämään Turkuun. Terveysasemien lakkautukset korostavat ennestään kurjaa tilannettamme. Mietimme Salossa ihan aidosti, mistä seuraavaksi tämä hallitus aikoo säästää meillä Salossa tai muualla Suomessa: lisää sotesta vai koulutuksesta, kulttuurista, järjestöiltä tai nuorilta vai kaikista edellä mainituista? [Keskeltä: Kaikesta!] Vastuullinen hallitus olisi tämän jo kertonut, mutta tämä hallitus haluaa pimittää tietoa vaalien yli. Tänään saimme kuulla joitain sekavia selvityksiä, joista jäi pikemminkin käteen se, että hallituksen sisälläkin on aikamoista epäselvyyttä, mistä loppujen lopuksi leikataan. Orpon hallitus on vaikeuttanut hoitoonpääsyä, heikentänyt vanhustenhoivaa, korottanut asiakasmaksuja ja karsinut sairaaloiden päivystyksiä sekä nostanut lääkkeiden hintoja. Suomalaisille elintärkeät lähi- ja peruspalvelut ovat heikentyneet, ja näiden palveluiden saatavuus on huonontunut. Jopa suomalaisten luottamus terveydenhuoltoon on laskenut hallituksen toimien seurauksena. Tämä kaikki on tehty, vaikka pääministeri ennen eduskuntavaaleja lupasi, ettei sotesta leikata. Kuten todettua, hallituksen politiikan jälki on rumaa. Pääministeri Orpo on omaksunut poliittisen linjansa ehkä EK:n oppikirjasta turhankin hyvin. Julkista terveydenhuoltoa halutaan ajaa alas ja samalla halutaan tukea yksityisiä terveysjättejä. Onneksi voidaan todeta, että pääministerin oman kotikaupungin gallupeissa tämän hallituksen toiminnan jälki näkyy ja kuuluu varsin hyvin. Se jätetty jälki on hyvä näin vaalien allakin muistaa. Arvoisa rouva puhemies! Myös perussuomalaisten osaamattomuus sosiaali- ja terveydenhuollon asioissa näkyy ja kuuluu. Ihmisten lähipalvelut eivät heitä tunnu kiinnostavan. Perussuomalaisten oma sote-ratkaisu on aina ollut tyhjä paperi. Koskaan emme ole kuulleet vaihtoehtoa siitä, miten heidän mielestään sote-uudistus olisi tullut järjestää. No, sitten kun sellainen uudistus saatiin viime hallituskaudella tehtyä, niin kaikenlaista jälkiviisastelua olemmekin saaneet taas kuulla, kuten kaikesta muustakin. Ministeriöiden keskittämisvimmaa ollaan kyllä aktiivisesti tukemassa, vieläpä oman ministerin toimesta. Tämän lisäksi perussuomalaisten sote-palveluiden alasajoa tukee se, että ministeri Purran saksikäsi käy ahkerasti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien palveluiden saksimisessa. Silloin ei leikkaamisessa säästellä. Vaaleissa perussuomalaisista todettiin: kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta ei leikata. Mutta kuinkas kävikään: samaan aikaan, kun hallitus leikkaa julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista, se on kohdistanut 80 miljoonan euron leikkaukset sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitukseen. Kuten tiedämme, nämä sote-järjestöt tarjoavat matalan kynnyksen tukea, ehkäisevät syrjäytymistä ja täydentävät julkisia palveluitamme. Leikkaukset näihin järjestöihin vaarantavat sen tuen, jota heikommassa asemassa olevat ihmiset kipeästi tarvitsevat selviytyäkseen arjessa ja kriiseissä. Arvoisa rouva puhemies! Mennäkseni vielä hieman koulutusasioihin haluaisin tietää, mihin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan 75 miljoonan euron lisäleikkaus osuu — kenties koulutukseen ja kulttuuriin, joilta on jo leikattu merkittävästi. Onko hallitus kohdistamassa leikkauksia myös perusopetukseen tilanteessa, jossa lastemme oppimistulokset pitäisi saada nousuun, vai onko hallitus leikkaamassa vielä lisää ammatillisesta koulutuksesta aiemman 120 miljoonan euron jättileikkauksen päälle, vai aikooko hallitus kenties säästää lisää suomalaisesta kulttuurista tilanteessa, jossa suomalaiset kulttuuritoimijat on ajettu ahtaalle 20 miljoonan euron leikkauksilla ja arvonlisäveron korotuksilla? Opetusministeri ei ole sulkenut pois mitään näistä leikkauksista. Asia on valitettavasti selvä. Hallitus on tekemässä uusia leikkauksia hyvinvointiyhteiskuntamme palveluihin mutta aikoo pimittää ne vaalien pelossa kaikilta meiltä suomalaisilta. Pimititte äänestäjiltä leikkauksenne eduskuntavaaleissa ja nyt pimitätte leikkaukset myös kunta- ja aluevaaleissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-04-02T20:12:12,2025-04-02T20:17:16,Hyväksytty,1.1 2025_33_317,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Peltonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_318,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Eemeli,Peltonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Se hyvinvointivaltio, jossa saamme tänä päivänä asua ja elää, on meidän suomalaisten yhteisen työn tulosta. Meitä edeltäneet sukupolvet ovat rakentaneet Suomesta maan, jossa lapset ja nuoret saavat koulusta hyvät lähtökohdat elämään, ikäihmiset tarvitsemansa huolenpidon ja meistä jokainen turvallisen arjen. Meillä tämän päivän suomalaisilla päätöksentekijöillä on suuri velvollisuus huolehtia siitä, että myös tulevat sukupolvet saavat elää hyvinvointivaltiossa, jossa kaikki pidetään mukana ja ketään ei jätetä yksin vaikeinakaan aikoina. Olen viime viikkoina keskustellut paljon ihmisten kanssa Suomen suunnasta. Käydyissä keskusteluissa huoli hyvinvointivaltiomme tulevaisuudesta on noussut usein esiin, ja se on ollut keskusteluja yhdistävä teema. Moni kantaa huolta siitä, millaista vahinkoa Orpon hallitus aiheuttaa suomalaiselle hyvinvointivaltiolle, joka todellakin olisi vaalimisen arvoinen tässä ajassa. Koko kautensa ajan hallitus on kohdentanut hyvinvointivaltiomme ytimeen kovia heikennyksiä. Hallitus on leikannut sosiaali- ja terveydenhuollosta vaikeuttamalla hoitoonpääsyä ja heikentämällä vanhustenhoivaa. Hallitus on korottanut asiakasmaksuja ja karsinut sairaaloiden päivystyksiä, ja sote-järjestöjen tukea on sitäkin leikattu tuntuvasti. Vielä vaalien alla erityissuojelua nauttinut koulutus on sekin joutunut hallituksen leikkauslistalle. Esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta hallitus on leikannut kautensa aikana jo 120 miljoonaa euroa, aikana, jolloin koulutukseen ja osaamiseen pitäisi heikennysten asemasta panostaa entistä enemmän. Arvoisa puhemies! Kaikki puolueet tässä salissa ovat varmasti samaa mieltä siitä, että maamme taloutta pitää hoitaa vastuullisesti kaikkina aikoina. Tarvitsemme kasvua, korkeampaa työllisyyttä ja valtion velkaantumisen hillitsemistä pitkäjänteisesti. Haastavina aikoina talouden sopeutus on kuitenkin aivan erityisen tärkeää tehdä oikeudenmukaisesti. Juuri tässä hallitus kuitenkin epäonnistuu. Se tapa, jolla hallitus kasaa talouden tasapainottamisen taakkaa kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ja vapauttaa hyväosaiset yhteisistä säästötalkoista, ei ole alkuunkaan reilu. Pyrkimys talouden tasapainottamisen taakan tasapuoliseen jakamiseen loistaa poissaolollaan hallituksen talouspolitiikasta. Kokemusta oikeudenmukaisuudesta koettelee myös se, että hallitus on päättänyt pimittää jo vuosi sitten soteen ja koulutukseen kohdentamansa yhteensä yli 200 miljoonan euron suuruiset merkittävät leikkaukset. Aiemmin saksilla ja leikkauksillaan ylpeillyt hallitus on päättänyt vaieta näistä lisäleikkauksista kokonaan. Vaikka toisin luvattiin, tiedämme tänään vain jäävuoren huipun hallituksen sote-leikkauksista. Jopa 100 miljoonaa sosiaalihuollosta: tästä kokonaisuudesta, tästä leikkauksesta, emme vielä tiedä mitään. Koulutusleikkaukset on pimitetty kokonaan, ja niiden osaltahan hallitus on jo kertonut, että vaalien alla emme asiasta mitään kuule. Tämä hallituksen menettelytapa säästöjen pimittämiseksi ei ole avoin, ja se uhkaa vain syventää kansalaisten kokemaa epäoikeudenmukaisuuden tunnetta hallituksen talouspolitiikkaa kohtaan. Erityisen ongelmallinen hallituksen menettely on näin alue- ja kuntavaalien alla, kun kansalaisilla olisi kaikki oikeus saada tietää hallituksen suunnitelmista. Säästöjen pimittäminen vaalien yli koettelee todella äänestäjien kuluttajansuojaa. Siksi tänäänkin on perusteltua kysyä, aikooko hallitus leikata lisää vanhustenhoivasta, lasten, nuorten ja perheiden palveluista tai sieltä ammatillisesta koulutuksesta. Koko opposition välikysymys hallitukselle on perusteltu, koska ilmoilla on edelleen enemmän kysymyksiä kuin hallitus on antanut vastauksia niihin. Arvoisa puhemies! Hallituksen heikennyksiä olisi edes hieman helpompi ymmärtää, jos niiden tuloksena Suomeen syntyisi kasvua ja työllisyyttä. Päivä päivältä on kuitenkin käynyt yhä selvemmäksi, että hallituksen resepti ei toimi. Euroopan ennätystyöttömyys, velkaantumisen jatkuminen korkeissa lukemissa ja jatkuvat uutiset yritysten konkursseista kertovat karua kieltä siitä, että hallituksen talouspolitiikan pohja on pudonnut pois. Tätä taustaa vasten olisikin perusteltua, että hallitus arvioisi uudelleen politiikkansa suuntaa. Näin ei kuitenkaan ole tapahtumassa. Kaikki merkit viittaavat siihen, että hallitus jatkaa valitsemallaan tiellä sivuille katsomatta, riippumatta siitä, kuinka pahasti kasvu yskii ja kuinka korkealle työttömyys kipuaa. [Puhemies koputtaa] Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen hallituksen hyvinvointivaltiota heikentävältä ja epäoikeudenmukaiselta linjalta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Eemeli Peltonen,1496,2025-04-02T20:17:35,2025-04-02T20:23:05,Hyväksytty,1.1 2025_33_319,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Berg., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_320,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on rakennettu hyvinvointivaltioksi, jossa jokainen saa tarvitsemansa palvelut varallisuudesta, iästä tai asuinpaikasta riippumatta. Tämä periaate on ollut suomalaisten tuki ja turva sukupolvien ajan. Nyt hallitus purkaa sitä pala palalta. Hallitus on valinnut politiikan, joka iskee kipeimmin niihin, jotka tarvitsevat yhteiskunnan tukea eniten. Sosiaali- ja terveyspalveluista leikataan satoja miljoonia euroja, koulutuksesta ja kulttuurista viedään perusta alta. Vielä vakavampaa on se, että hallitus kieltäytyy kertomasta suomalaisille, mistä tarkalleen aiotaan leikata. Mihin tämä salailu perustuu? Miten kansalaiset voivat luottaa hallitukseen, joka ei uskalla kertoa, mitä heidän palveluilleen tapahtuu? Arvoisa puhemies! Hoitoonpääsy on jo nyt kriisissä, mutta hallitus aikoo leikata erikoissairaanhoidosta näillä näkymin 70 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa entistä pidempiä jonoja ja vaikeampaa pääsyä hoitoon. Sairaus ei odota, mutta hallitus pakottaa ihmiset odottamaan. Vanhustenhoidossa leikkaukset tarkoittavat hoivapaikkojen vähentämistä, kotihoidon heikentämistä ja omaishoitajien jaksamisen ajamista äärirajoille. Teknologia voi tukea hoitoa, mutta se ei voi korvata läsnäoloa ja välittämistä. [Pia Sillanpää: Ja juuri näin olemme sanoneet!] Hallituksen leikkaukset tarkoittavat jopa 700 000:ta kotikäyntiä, vaikka tiedämme, että monelle vanhukselle juuri ne ovat elintärkeitä. Tämä ei ole kestävää politiikkaa vaan suoraan heitteillejättöä. Ja koulutus: koulutuksen piti olla suojassa leikkauksilta, mutta hallitus on pettänyt tämänkin lupauksensa. 75 miljoonan euron uusi leikkaus on tulossa, mutta mistä? Mahdollisesti perusopetuksesta, jossa oppimistulokset ovat jo laskussa; ammatillisesta koulutuksesta, jossa aiemmatkin leikkaukset ovat heikentäneet opetuksen laatua; kulttuurista, jossa toimijoiden mahdollisuudet ovat jo nyt vaakalaudalla. Hallitus vie tulevaisuutta nuorilta ja mahdollisuuksia kulttuurin parissa työskenteleviltä, ja samalla hallitus heikentää vammaisten ja lastensuojelun palveluita. 20 miljoonan euron leikkaus vammaispalveluista tarkoittaa suoraa heikennystä ihmisten perusoikeuksiin. Lastensuojelun resurssien vähentäminen taas vaarantaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten tulevaisuuden. Onko tämä se arvovalinta, jonka hallitus todella haluaa tehdä? Arvoisa puhemies! Sote-järjestöiltä on jo leikattu 80 miljoonaa euroa, ja nyt aiotaan viedä vielä 50 miljoonaa lisää. Nämä järjestöt paikkaavat julkisten palveluiden puutteita ja auttavat ihmisiä, joilla ei ole muuta turvaverkkoa. Kuka auttaa, kun hallitus leikkaa nekin, jotka nyt pitävät huolta kaikkein heikoimmassa asemassa olevista? Ja sitten tulee toimeentulotuen leikkaus, 70 miljoonaa euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että juuri ne ihmiset, joilla jo valmiiksi on vaikeaa, joutuvat entistä kovemmalle. Nämä eivät ole irrallisia leikkauksia vaan hallituksen tietoinen linja, jossa vaikeuksia kasataan samoille ihmisille samalla kertaa. Eikö todella löytynyt euroakaan yritystuista? Eikö varakkaimpien veronkevennyksistä olisi voinut leikata? Edes 25 miljoonan euron olutveron kevennystä ei haluttu perua, vaan hallitus maksattaa nyt epäonnistuneen talous- ja työllisyyspolitiikkansa kaikkein puolustuskyvyttömimmillä leikkaamalla ikääntyneiden palveluista, vammaispalveluista ja lastensuojelusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-04-02T20:23:19,2025-04-02T20:28:44,Hyväksytty,1.1 2025_33_321,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Haatainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_322,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme täällä nyt kuulleet useamman tunnin ajan siitä konkretiasta, millaista sosiaalipolitiikkaa tämä hallitus harrastaa. Lopputuloksena on, että köyhyys oikeasti kasvaa ja palvelut rapistuvat. Mutta on myös mahdollista toimia toisin. On myös mahdollista toimia reilummin. Kotikaupungissani Helsingissä me olemme edellyttäneet, että Helsinki satsaa terveyspalveluiden saatavuuteen niin, että kaikilla ihmisillä on mahdollisuus päästä lääkäriin hoitotakuun mukaisesti alle kahdessa viikossa. Jonotilanne vaihtelee edelleen, mutta valtuustossa olemme linjanneet, että satsaamme siihen, että tasa-arvo alkaisi toteutua pääsyssä. Olemme myös ajaneet terveyskeskuslääkärikäynnin maksuttomuutta, ja Helsingissä se on pitkään nyt ollut totta. Tämä on tärkeää, sillä kaikilla ihmisillä pitää olla helposti saavutettava maksuton perusterveydenhuolto kuten työterveyshuollossakin. Eli Helsinki ei ole alistunut tähän hallituksen lyhytnäköiseen politiikkaan, jossa hoitotakuu venytetään kolmeen kuukauteen ja maksuja nostetaan. Erityisesti maksuttomuuden merkitys korostuu meillä Helsingissä, sillä elämisen kustannukset ovat täällä korkeat ja terveyskeskuspalveluita käyttävät pienituloiset ihmiset — moni on työttömänä — eläkeläiset ja ihmiset, joilla ei ole varaa korkeisiin terveydenhuoltomaksuihin ja lääkkeisiin. Terveydenhuoltomaksut ja lääkekulut ajavat myös monia pienituloisia ihmisiä toimeentulotuen asiakkaiksi, ja osa ei osaa hakea edes tukea Kelasta, vaikka sitä voisi sieltä saada, ja siinä sitten joutuu miettimään, onko varaa ruokaan vaiko lääkkeisiin. Arvoisa puhemies! On käsittämätöntä, millaisella vauhdilla Orpon hallitus on nyt romuttamassa ajoissa hoitoon pääsyn, on heikentänyt vanhustenhoivaa, korottanut asiakasmaksuja ja karsinut sairaaloiden päivystyksiä sekä nostanut lääkkeiden hintoja. Suomalaisille elintärkeät lähi- ja peruspalvelut ovat siis heikentyneet, ja näiden palveluiden saatavuus on konkreettisesti huonontunut. Suomalaisten luottamus terveydenhuoltoon onkin laskenut hallituksen toimien seurauksena. Hyvinvointialueiden suuret alijäämät ovat vaikeuttaneet hallituksen tavoitetta myös velkasuhteen vakauttamisessa, ja kevään 24 kehysriihessä hallitus sitten päätti uusista sopeutustoimista. Samalla sitten myös sovittiin 30 miljoonan kertaluontoisesta leikkauksesta, jonka hallitus päätti tehdä hyvinvointialueiden siirtymätasauksista. Eli näin ollen hallitus esittää, että tuo reilu 30 miljoonaa leikataan Helsingiltä tulevina vuosina. Nyt Orpon hallitus on sitten suuntaamassa edelleen uusia leikkauksia hyvinvointialueille. Mutta emme me tässä keskustelussa vielä saaneet selvyyttä siitä, mihin tarkalleen nämä 170 miljoonan leikkaukset ollaan kohdistamassa: onko lastensuojelusta, vanhuspalveluista ja niin edelleen? Tämäkään ei riitä. Samalla, kun hallitus leikkaa julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista, se on kohdistanut 80 miljoonan euron leikkaukset myös sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitukseen. Jään miettimään, ymmärtääkö hallitus, millaisia vaikutuksia näillä järjestöjen tukien leikkauksilla on järjestöjen toimintaedellytyksiin ja järjestöjen edellytyksiin tuottaa ihmisille tärkeitä palveluita. Suomessahan sote-järjestöt vastaavat laajasti monista elintärkeistä hyvinvointipalveluista, joihin julkinen sektori ei ole kyennyt, tai ne täydentävät julkisen sektorin toimivuutta. Voi sanoa, että järjestöt ovatkin Suomessa niiden ihmisten välttämätön turvaverkko, joiden ääni ei todellakaan kovimmin kuulu. No, hallitus toistelee, että koulutus on erityissuojeluksessa, mutta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ollaan suuntaamassa 75 miljoonan euron lisäleikkaukset. Emme saaneet siihenkään selvyyttä, mistä leikataan. Koulutuksesta ja kulttuurista on leikattu jo paljon, ammatillisesta koulutuksesta 120 miljoonaa, käynnissä yt-neuvottelut, irtisanomisia, ja koulutusohjelmia lakkautetaan. Tämä 120 miljoonaa tarkoittaa 1 600 opettajaa. Sen verran sieltä pitäisi vähentää. Toivon, ettei hallitus aio säästää enempää kulttuurista. Olemme tilanteessa, jossa suomalaiset kulttuuritoimijat on jo ahdettu tosi tiukoille. Talouskuuri on ollut kova, 20 miljoonaa euroa, ja on tehty myös arvonlisäveron korotukset. Näitä ei nyt ole näissä puheenvuoroissa ministereiden taholta suljettu pois. Eli kyllä tämä on tullut selväksi, harvinaisen selväksi. Uusia leikkauksia hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin ollaan tekemässä, ja hallitus aikoo vaalien pelossa jättää ne kertomatta suomalaisille. Jos hallitus olisi vastuullinen, se myös vastaisi teoistaan ja kertoisi toimistaan tarkemmin jo ennen vaaleja — ja tekisi myös kestävämmät arvovalinnat. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-04-02T20:28:54,2025-04-02T20:34:29,Hyväksytty,1.1 2025_33_323,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Gebhard poissa. — Edustaja Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_324,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään on muuten tosiaan täsmälleen kaksi vuotta aikaa eduskuntavaaleista, joissa tämä eduskunta tuli valituksi. Onnea meille, ovat olleet melkoiset kaksi vuotta. Olemme joutuneet kohta pari vuotta seuraamaan Orpon hallituksen toimia, joilla hallitus leikkaa sote-rahoitusta, sulkee päivystyksiä, nostaa lääkkeiden hintoja, korottaa asiakasmaksuja, pienentää henkilöstömitoitusta, heikentää hoitotakuuta — lista on loppumaton. Hallituksen toimet ovat kaikkineen uhka kansalaisten potilasturvallisuudelle, ja lisää on luvassa. Hallitus julkaisi niin sanotun säästölistan 170 miljoonan euron edestä, mutta unohti siinä kertoa, mihin kohdistaa 100 miljoonan euron säästöt sosiaalipuolella. Tänään toki kuulimme ministeri Juusolta, että leikkauslista löytyy jo, mutta jännästi lista on jäänyt pimentoon vaalien yli vähintään kasvuriiheen asti. Viime viikon säästölistalla hallitus esittää säästöjä vammaisten, vanhusten ja lastensuojelun palveluihin. Saksikäsi Riikka on jo ilmoittanut, että tämä ei riitä, vaan lisää on tulossa. Hallitus on koko ajan toitottanut linjanneensa jo vuosi sitten nyt käsittelyssä olevista säästöistä, mutta sisältöjä ei ole kerrottu. Vuosi sitten linjatut säästöthän sisälsivät muun muassa yli 70 miljoonan euron leikkauksen erikoissairaanhoitoon. Pelkästään hallituksen erikoissairaanhoidon leikkauskaavailut ovat kuitenkin suuruudeltaan yhteensä yli kolminkertaiset joulukuussa tehtyyn kiisteltyyn sairaalaverkkokarsintaan nähden. Jännä, että näitä ei uskallettu kertoa ennen kunta- ja aluevaaleja. Kaikkiaan hallituksen saldona on tähän mennessä ollut muuhun Eurooppaan verrattuna ennätystyöttömyys, heikkenevä koulutusjärjestelmä ja leikkauskierteeseen ajautunut sosiaali- ja terveyssektori. Hallituksen arvovalinnat ovat eriarvoistaneet ihmisiä ja alueita. Hallitus toimillaan heikentää ihmisten osallisuutta yhteiskunnassa. Syrjäytyminen ja huono-osaisuus kasvavat, pienituloisuus ja jopa työssäkäyvien köyhyys lisääntyvät. Orpon hallituksen kaudella yli 17 000 lapsiperhettä lisää on tipahtanut köyhyyteen. Hallitus vastaa tähän leikkaamalla lisää sosiaaliturvasta, lastensuojelusta sekä koulutuksesta. Hallitus lisää toimillaan epävarmuutta ja heikentää ihmisten tulevaisuususkoa. Hallituksen koulutusleikkaukset ja leikkaukset hoitoonpääsystä ja perusterveydenhuollosta, vanhusten ja vammaisten palveluista, lapsiperheiden tuesta ja lastensuojelusta heikentävät ylipäätään sekä suomalaisten hyvinvointia että arjessa pärjäämistä. Nämä hallituksen leikkaukset ovat kestämättömiä ja uhkaavat vaarantaa kansakuntamme kriisinsietokykyä. Arvoisa puhemies! Hallituksen erityissuojeluksessa olevasta koulutuksesta pelkästään ammatilliseen koulutukseen on suunnattu yli 120 miljoonan euron leikkaukset. Nämä säästötoimet on kohdennettu varsinkin alueisiin, joissa nuorten oppivelvollisten määrä on pieni, ja jo nykyisellään ammatillista koulutusta vaivaa pula lähiopetuksesta. Tunteja on jouduttu nipistämään ja siirtämään oppimista harjoitteluun tai työpaikoille. Lisäksi hallitus on lopettanut kokonaan aikuiskoulutustuen, eikä korvaavasta mallista ole tietoakaan. Nykyään työelämä vaatisi kuitenkin vahvaa koulutuspohjaa ja valmiuksia oman osaamisen kehittämiseen ja päivittämiseen. Hallitus toimillaan on romuttamassa jatkuvan oppimisen ideologiaa ja laskee tietoisesti Suomen osaamistasoa leikkaamalla koulutuksesta. Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikka on kestämätöntä ja uhkaa kansakuntamme sivistystasoa, kriisinsietokykyä ja osaamistasoa. Onneksi on olemassa vaihtoehto, koska kaiken voi tehdä reilummin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-04-02T20:34:40,2025-04-02T20:39:20,Hyväksytty,1.1 2025_33_325,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_326,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olemme tässä jo useamman päivän, ehkä jopa viikonkin, penänneet hallitukselta tietoa siitä, kuinka se aikoo kohdistaa soteen suunnittelemansa leikkaukset. Viime viikon torstaina, 20 minuuttia ennen kyselytuntia, me sitten saimme sellaisen A4-pituisen listan, tiedon siitä, että hallitus aikoo siis kohdistaa lisäleikkauksensa vanhuksille, vammaisille ja lastensuojeluun. Oli siellä vielä monta muutakin kohtaa, mutta esimerkiksi nämä. No, tänään olemme sitten aloittaneet tämän välikysymyksen käsittelyn, ja alkupuheenvuorossaan ministeri Juuso kertoi, että puolustusmenot tulevat haastamaan rahoituksen riittävyyttä tulevaisuudessa, ja ministeri jatkoi puhetta niin, että hallitus ei kuitenkaan nyt leikkaa vaan se sopeuttaa. Osassa puheenvuoroja on tänään puhuttu järkeistämisestä, uudistamisesta ja uudelleenkohdistamisesta. Äskettäin kuulimme puheenvuoron, jossa kerrottiin, että lastensuojelussakin tehtävät säästöt eivät vaikuta palveluihin mitenkään. [Keskeltä: Niin, just näin!] Voi hyvänen aika, onko todella niin, että meillä on sellaista satu-sote-rahoitusta, joka annetaan alueille aivan tyhjästä ja turhaan? Siltä nämä hallituspuolueitten puheenvuorot ovat kyllä tänään kuulostaneet, että ei edes sitä leikkaus-sanaa ole pystynyt suusta sanomaan, vaan sekin on yritetty verhoilla kaikkien muitten termien alle. No, nyt kuitenkin on tullut selväksi, että esimerkiksi tästä vanhusten kotihoidosta aiotaan leikata yli 16 miljoonaa euroa nimenomaan teknologiaa hyödyntämällä. Kotihoidossa tämä leikkaus tarkoittaa vähintään 700 000:ta kotikäyntiä, ja tässä summassa ei ole vielä huomioitu edes sitä, että jos tosiasiallisesti tämä säästö aiotaan kerätä teknologiaa hyödyntämällä, niin ei se teknologiakaan ilmaiseksi tule, vaan joillakin euroilla sekin on hankittava. Todellinen lukumäärä siis kotihoidon kotikäyntejä on lähempänä miljoonaa kotikäyntiä ja niistä leikkaamista. Täällä on puhuttu ja käytetty esimerkkinä, että turvarannekkeet ja automaattinen lääkkeenjako. No, meillähän on olemassa teknologiaa, muun muassa liikesensoreita ja ovihälyttimiä, ja näistä osa on ollut käytössä vuosikymmeniä, automaattinen lääkkeitten jako robotillakin. Itse olen lähtenyt opiskelemaan sairaanhoitajaksi vuonna 2010, ja silloin jo oli käytössä lääkkeitten automaattinen jako. En millään voi ymmärtää sitä seikkaa, kuinka 15 vuotta myöhemmin siitä olisi edelleen, samasta teknologiasta, saatavissa näin valtavia hyötyjä rahallisesti. Mitkään näistä teknologisista ratkaisuista eivät yksin auta, jos ei ole sitä hoitajaa, joka on tarvittaessa saatavilla. Teknologiset ratkaisut ovat erinomainen lisä, mutta jos vaikka se ovihälytin tai se sängyn vieressä oleva matto hälyttää, niin ei se kyllä mitään auta, jos ei sitten ole hoitajaa, joka siihen voi reagoida. Ministeri kertoi täällä tänään myös, että meillä on tilanteita, että useampaan otteeseen kotihoidossa rampataan monta kertaa päivässä ja aivan turhaan. Siitä sai sellaisen kuvan, että vanhukset jopa närkästyvät siitä, kun heidän kotiinsa tullaan niin monta kertaa päivässä. En mitenkään pysty tähänkään asiaan samaistumaan, koska joka ikinen kotihoidon käynti on takuulla käynyt jo niin monen seulan lävitse ja se hoidon tarpeen arviointi on tehty, että on aivan varmaa, että joka ikinen käynti on tarkkaan harkittu ja tarpeeseen tullut. En tiedä yhtään hyvinvointialuetta, jossa kodinhoitajia olisi ylimääräisenä ramppaamassa vanhusten luona. Todellisuudessa kiireen vuoksi aikaa jää käynteihin jo tälläkin hetkellä liian vähän. On selvää, että moni vanhus kärsii esimerkiksi yksinäisyydestä, joka osaltaan aiheuttaa masennusta ja ahdistuneisuutta. Ja on selvää, että hoitajien vaihtuessa epävarmuus ja luottamuksen puute hoitajiin kasvavat, mutta teknologialla emme voi hoitaa yksinäisyyttä, eikä se tuo hallituksen laskemia säästöjä. Voimme vain arvailla, mitä nämä leikkaukset tulevat käytännössä tarkoittamaan. Aika alkaa olla jo niin pitkällä ja puhe ei ole vielä edes puolivälissä, joten taidan varata uuden puheenvuoron ja jatkaa sitten siitä. — Kiitos, puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-04-02T20:39:37,2025-04-02T20:45:08,Hyväksytty,1.1 2025_33_327,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_328,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä keskustelun alussa kuultiin muutamia hallituspuolueiden puheenvuoroja, erityisesti tarkoitan esimerkiksi edustaja Partasen puheenvuoroa sekä eräitä muita, joissa oli niin paljon sellaisia asioita, joihin tunnen tarvetta vastata, että tässä joutui muutaman tunnin nyt odottamaan, että pääsee edes alkuun niissä vastaamisasioissa. Otan ihan yhden konkreettisen esimerkin tässä aluksi: Edustaja Partanen toisti kolme kertaa puheenvuoronsa aikana sitä narratiivia tai tarinaa, että Marinin hallituksen tekemät normit aiheuttivat vuokralääkärikulujen voimakkaan kasvun, ja jopa niin, että oli 650 miljoonaa euroa näitä vuokralääkärikuluja. Kuuntelin hyvin tarkkaan sitä puheenvuoroa ja voin sanoa, että tässä narratiivissa ei juuri mikään pidä paikkaansa, paitsi tuo luku 650 miljoonaa, mutta se ei tarkoitakaan vuokralääkärikuluja, eikä se kasvu liittynyt millään tavalla Marinin hallituksen tekemiin päätöksiin. Olen itse numeroista aika tarkka, jotenkin ehkä vähän liiankin kiintynyt niihin, mutta mietin aina, kun kuulen jonkun luvun tai numeron, voiko se ihan oikeasti pitää paikkansa. Ilmeisesti ihminen on psyykkisesti sillä tavalla rakennettu, että tämmöisessä yhteisössä, jossa on kuitenkin voimakasta vastakkainasettelua, jos kuulet jonkun luvun, jonka ajattelet palvelevan omaa intressiäsi ja ikään kuin sitten heikentävän sitä vastustajaa, uskot ja nielet sen ihan siitä vain suoraan. Mietitäänpä nyt ihan vakavasti tätä 650:tä miljoonaa, jos se olisi siis vuokralääkärikulu: Suomessa on 13 000 lääkäriä yhteensä julkisella sektorilla töissä — 10 000 sairaaloissa ja vähän yli 3 000 terveyskeskuksissa. Tämä summa olisi jo yksistään puolet kaikkien lääkäreiden yhteisistä palkkakustannuksista. No, mistä tässä oikeasti on kysymys? Tässä on kysymys koko vuokratyövoiman kaikista kuluista Suomen sote-järjestelmässä sinä kyseisenä hetkenä, eikä tämä kasvu liity millään erityisellä tavalla Marinin hallituksen tekemiin päätöksiin. Otin tässä ihan istuessani pari nopeaa hakua: Seure on yksi suurimpia vuokrahenkilöstön palveluiden tuottajia täällä sote-järjestelmässä. Sehän on julkisen sektorin omistama henkilövuokrausyritys. En löytänyt tuoreempaa kuin vuoden 2019 toimintakertomustiedot, ja siellä on todettu, että heidän liikevaihtonsa oli silloin 128 miljoonaa euroa. He myivät sairaaloille ja muille 750 000 työvuoroa, ja käytännössä heidän liikevaihtonsa oli vuodesta 2015 vuoteen 2019 kasvanut 50 miljoonalla. Heidän listoillaan oli 13 650 vuokratyöntekijää, ja joka ainoa päivä niistä 3 000 oli töissä jossain sairaalassa tai terveyskeskuksessa. Sillä ei ollut mitään tekemistä pääsääntöisesti lääkärikunnan kanssa, vaan pääpaino oli hoitohenkilöstössä. No, HUSin sivuilta löytyi tällainen suora lainaus: ”Vuokratyövoiman käyttö HUSissa kasvoi voimakkaasti koronapandemian ja hoitoalan työtaistelujen seurauksena. Vuokratyövoimaa käytettiin poikkeuksellisen korkeiden sairauspoissaolojen ja henkilöstön vaihtuvuuden vuoksi, sillä toiminnan jatkuvuutta ei esimerkiksi äkillisissä poissaoloissa voitu turvata oman henkilöstön avulla. Vuoden 23 alusta HUSin henkilöstötilanne alkoi helpottua, kun henkilökunnan saatavuus parani ja sairauspoissaolot vähenivät. Tällöin myös kalliin vuokratyövoiman käyttö saatiin maltillisemmalle tasolle.” No, viivähdin tässä asiassa nyt ihan tarkoituksellisesti näinkin pitkään, vaikka tämä nyt oli vain yksi esimerkki, eli ei meidän pitäisi täällä, vaikka kuinka vastustamme toistamme tai haluamme uskottavuutta omille tavoitteillemme, käyttää sellaisia lukuja, jotka eivät ollenkaan ole todellisuuden kanssa missään tekemisissä. Haluan vielä tässä mainita ihan toisen esimerkin: olen täällä eduskunnassa työskennellessäni löytänyt hengenheimolaisen edustaja Lylystä, ja muistan, että kun käsittelimme täällä poliittisten lakkojen rajoittamista tai ne kieltävää lakia, niin edustaja Lyly kysyi minulta, voiko tämä pitää paikkansa, että joka vuosi menetetään yksi tunti, ja sitten yhdessä pähkäiltiin sitä ja todettiin, että siinä on kymmenkertainen virhe ja oikea luku oli kuusi minuuttia, josta sitten mediakin kyllä kiinnostui. Eli älkää, hyvät hallituspuolueiden edustajat, käyttäkö ihan sattumanvaraisesti lukuja siten vain, että ajattelette sen itse jollakin tavalla palvelevan omia intressejänne.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-04-02T20:45:15,2025-04-02T20:50:38,Hyväksytty,1.1 2025_33_329,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Tuppurainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_330,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Koko oppositio yhdessä on jättänyt välikysymyksen hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen. Viisi oppositiopuoluetta yhdessä vaativat vastauksia Orpon—Purran oikeistohallitukselta. Mielestämme me olemme isänmaallisella asialla, kun me puolustamme sivistystä ja suomalaista hyvinvointivaltiota. On todella surullista kuulla tässä salissa varapääministeriltä väite siitä, että suomalaisen hyvinvoinnin puolustaminen, kun koko oppositio yhdessä on kokoontunut jättämään välikysymyksen, olisi jollain tavalla epäisänmaallista. Sellainen puheenparsi ei sovi tähän saliin, ja me tulemme puolustamaan isänmaallisessa hengessä suomalaista hyvinvointivaltiota ja suomalaista koulutusta, sillä, puhemies, ihmisestä kertoo paljon se, miten hän kohtelee lähimmäistään, mutta hallituksesta kertoo paljon se, miten se tuntuu aina löytävän epäonnistumisilleen maksumiehen kansamme vähäväkisistä: vanhuksista, lapsista, vammaisista ihmisistä. Me elämme nyt poikkeuksellista aikaa, huolestuttavaakin, mutta tässä ajassa tehtävillä päätöksillä on kauaskantoisia vaikutuksia ihmisten arkeen ja meidän yhteiskuntamme tulevaisuuteen. Luottamuksen yhteiskunta on vahva yhteiskunta. Siksi tässä ajassa on järkevää — ja isänmaallista — panostaa kansakuntamme yhtenäisyyteen ja varmistaa, että kaikki suomalaiset kokevat, että heidät pidetään mukana, että keneltäkään ei vaadita kohtuuttomia. Niin muuten taisi luvata myös pääministeri Petteri Orpo, joka ei ole nyt kuuntelemassa tätä keskustelua ja jonka puoluetoverit eivät myöskään kovin runsaslukuisesti, yhtä lukuun ottamatta siis, ole kuuntelemassa tätä eduskunnan keskustelua. Istuva hallitus on valinnut tien, joka murentaa suomalaisten uskoa yhteiskuntaan ja sen kykyyn huolehtia jokaisesta jäsenestään. Orpon—Purran oikeistohallitus on epäonnistunut karusti talous- ja työllisyyspolitiikassaan, ja lasku tästä maksatetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla. Nämä satojen miljoonien lisäleikkaukset ovat epäonnistuneen talous- ja työllisyyspolitiikan seurausta. Ja tämä lasku nyt maksatetaan vanhuksilla, vammaisilla ja apua tarvitsevilla lapsilla ja heidän auttajillaan. Puhemies! Hallitus on jo aiemmin tehnyt päätöksiä, jotka heikentävät suomalaisten arkea. Sote-palveluihin kohdistettiin lähes puolentoista miljardin euron leikkaukset, vanhustenhoidon henkilöstömitoitusta laskettiin, terveydenhuollon maksukattoja nostettiin, ja koulutusleikkaukset — ne ovat heikentäneet koulutuksen laatua ja saatavuutta. Tämä on kestämätöntä politiikkaa. Se lisää kustannuksia pitkällä aikavälillä ja pahentaa yhteiskunnan eriarvoisuutta. Hallituksen politiikka heikentää hyvinvointivaltiota pala palalta ja murentaa sitä Suomea, jonka tunnemme. SDP:n vaihtoehto on selkeä: vaikeinakin aikoina on pidettävä kiinni hyvinvointiyhteiskunnan perusperiaatteista. Ne ovat ankkuri, joka pitää ihmiset turvassa maailman myrskyissä. Myös ja juuri tässä ajassa on mahdollista tehdä taloudellisesti vastuullisia päätöksiä ilman, että kaikkein heikoimmilta otetaan näin kohtuuttomasti. SDP haluaa kaikkialla Suomessa rakentaa maata, jossa jokainen voi luottaa siihen, että koulutus on laadukasta, lääkärille pääsee ajoissa ja sosiaaliturva toimii, kun sitä tarvitaan. Me haluamme Suomen, jossa hyvinvointivaltiota ei rapauteta lyhytnäköisillä säästöillä vaan jossa investoidaan ihmisiin ja heidän tulevaisuuteensa. Arvoisa puhemies! Onhan myös talouspolitiikan arviointineuvosto omassa raportissaan puuttunut harjoitettuun politiikkaan. Arviointineuvosto on todennut, että esimerkiksi hyvinvointialueiden menojen nopea kasvu johtuu suurelta osin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksista riippumattomista tekijöistä, kuten inflaation kiihtymisestä vuosina 2022 ja 2023, ja suhteellisen kalliista palkkaratkaisusta. Arviointineuvosto on myös huomauttanut, että keskeisten palvelujen turvaamisen kannalta olisi järkevämpää, että hyvinvointialueet voisivat jakaa menosäästöt pidemmälle ajanjaksolle. Mutta valitettavasti tätäkään asiantuntijapalautetta hallitus ei ole omassa toiminnassaan ottanut huomioon. No, suurin osa hyvinvointialueista on vähentänyt sijaisten ja määräaikaisten työntekijöiden käyttöä. Yli 80 prosenttia hyvinvointialueista on joutunut myös supistamaan palvelujaan. Liialliset henkilöstöön kohdistuvat säästöt uhkaavat nyt palveluita, ja jos väkeä irtisanotaan ja lomautetaan, tehtäviä jätetään täyttämättä ja sijaisia palkkaamatta. Se kyllä näkyy palvelua tarvitseville kansalaisille. Hallituksen säästötoimet ovat johtaneet muun muassa siihen, että kaikilla hyvinvointialueilla käydään tuotannollis-taloudellisia yt-neuvotteluja. Sote-alan työntekijöitä on irtisanottu, lomautettu. [Puhemies koputtaa] Määräaikaisten työntekijöiden työsuhteita ei ole uusittu eikä uusia työntekijöitä nyt rekrytoida. Ikäihmisille hallituksen politiikka näkyy hoitohenkilöstön vähenemisenä, palveluiden leikkauksina ja kotihoidon kuormittumisena. Kun apua ei saa, viimeisen kopin ihmisestä ottaa liian usein päivystys, joita niitäkin hallitus on päättänyt lakkauttaa, ja silti säästöjä kaavaillaan lisää. Puhemies! Suunta ei siis ole muuttumassa, eikä kaikkia säästöjä vieläkään kerrota — ei vieläkään kerrota — vaikka ministeri Juuso tänään aiemmin eduskunnalle totesi, että hänellä on virkamiesesitys siitä, minne 100 miljoonan euron uudet [Puhemies koputtaa] lisäsäästöt sosiaalihuoltolakiin kohdennetaan. Nyt olisi paikallaan kuulla pääministeri Orpolta selvitys siitä, onko todella hallituksella jo tiedossa, minne nämä uudet lisäsäästöt sosiaalipalveluihin kohdennetaan, ja kertoa se eduskunnalle reilusti ennen vaaleja, kuten pääministeri on luvannut. Pääministeri Orpo, ilta on pitkä. Me täällä eduskunnan salissa odotamme teitä. Me vaadimme selitystä. Koko oppositio on yhdistynyt [Puhemies koputtaa] tähän välikysymykseen. — Kiitos, puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-04-02T20:50:49,2025-04-02T20:57:30,Hyväksytty,1.1 2025_33_331,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Muistutan, että puheenvuoron mitta on viisi minuuttia ja senkin jälkeen, kun ennalta pyydetyt viiden minuutin puheenvuorot on käytetty, suositus on viisi minuuttia. — Edustaja Mäkinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_332,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ennen eduskuntavaaleja kokoomus antoi nykyisen pääministerin suulla kolme merkittävää lupausta: velka käännetään laskuun, saadaan 100 000 uutta työllistä ja — tehtiin oikein kerrasta selväksi — sosiaali- ja terveydenhuollosta ei leikata, ja mikä olennaisinta, keneltäkään ei vaadita kohtuuttomia. Myös perussuomalaiset lupasivat yhtä sun toista, muun muassa sen, että ammatilliseen koulutukseen ennemmin lisätään resursseja kuin leikataan. Orpon ja Purran oikeistohallituksen aloittaessa työnsä heillä oli käsissään ennätyskorkealla oleva työllisyys. Itse asiassa ero Suomen ja Ruotsin välillä oli koko 2000-luvun pienin. Suomalaisten veroaste oli alhaisimmalla tasolla kymmeneen vuoteen. Pandemia-ajan velkaantuminen oli euroalueen kolmanneksi pienintä, ja mikä erityistä, velkasuhde oli laskussa. Kestävyysvaje oli pienentynyt yli neljästä prosentista noin kahteen ja puoleen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Näistä lähtökohdista nykyinen hallitus aloitti työnsä. Arvoisa puhemies! Orpon ja Purran oikeistohallituksen taival on kestänyt nyt kaksi vuotta. Vaikka suhdanne on ollut kaikkialla Euroopassa sama, kansalliset tulokset ovat Suomessa karmaisevia. Suomalaisten peruspalveluihin ja sosiaalietuisuuksiin sekä koulutukseen on kohdistettu merkittäviä leikkauksia, mutta siitä huolimatta velka ei vähene, päinvastoin. Veroaste on korkeimmillaan kymmeneen vuoteen. Maassa on uusimpien lukujen mukaan jopa 78 000 työtöntä. Nykyisen kaltaisia irtisanomis- ja konkurssiaaltoja ei ole nähty sitten 1990-luvun laman. Miesten työllisyys on Euroopan heikoin ja naistenkin työllisyys romahtanut edellisvuoteen verrattuna. Tosiasia on, että tällä hetkellä tavallisten suomalaisten rahat eivät riitä asumiseen, ruokaan, lääkkeisiin, saati lasten harrastuksiin. Hallituksen omien toimien takia jopa 17 000 uutta lasta ja nuorta kasvaa köyhyydessä. Tämä on, hyvät kollegat, se ihmisten arjen realismi, se arjen todellisuus, josta oikeistohallitus on täysin vieraantunut. Kun kasvutoimet jäivät kauden alussa tekemättä eivätkä työllisyystoimet ole tuottaneet tulosta vaan päinvastoin kokonaistilanne on entisestään heikentynyt, päätyi hallitus tekemään lisäpäätöksiä uusista leikkauksista jo vuosi sitten. Ja juuri näistä lisäleikkauksista me tänään tämän välikysymyksen yhteydessä keskustelemme. Arvoisa puhemies! Kylmä tosiasia on se, että nyt hallitus on maksattamassa omasta epäonnistuneesta talous- ja työllisyyspolitiikastaan koituneen laskun yhteiskunnan kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla, siis apua ja tukea tarvitsevilla lapsilla ja nuorilla, vammaisilla ja vanhuksilla. Noin kuukausi sitten pääministeri Orpo lupasi, että tulossa olevat leikkaukset kerrotaan rehellisesti niin eduskunnalle kuin äänestäjillekin hyvissä ajoin ennen vaaleja. Pääministeri viime viikolla totesi, että hallitus on saanut aikaan ylimääräisistä leikkauksista järkevän ja kohtuullisen paketin. On pakko todeta, että hallituksella on täysin vääristynyt käsitys siitä, mitä kohtuullisuudella tarkoitetaan. Tänään, kun ennakkoäänestys on jo käynnistynyt, emme edelleenkään tiedä sitä, miten 100 miljoonan euron lisäleikkaukset sosiaalihuoltoon kohdentuvat, emme vielä viiden tunnin — kuuden tunnin keskustelunkaan jälkeen. Pääministeri kertoi, ettei valmistelua ole vielä aloitettu eikä kerrottavaa ole. Tosin heti perään ministeri Juuso mainitsi, kertoi siitä, että virkamiesesitys itse asiassa on olemassa. Se, mikä tällä hetkellä tämän asian osalta on totuus, on äärettömän epäselvää, ja olen aivan samaa mieltä kuin edustaja Tuppurainen siitä, että olisi ihan asiallista kuulla pääministerin näkemys tähän kysymykseen. Mutta rohkenen epäillä, että kaiken keskustelun jälkeenkään näitä tietoja on kansalaisten turha odottaa saavansa ennen kuin äänestyslaput on uurniin pudotettu. Arvoisa puhemies! Poliittisia päätöksiä ohjaavat aina viime kädessä arvot. Jos hallituksella olisi ollut tahtoa, sillä olisi ollut vaihtoehtoja, millä vahvistaa taloutta, mutta te ette halua perua päätöksiä, jotka ovat teidän omille äänestäjillenne tärkeitä. Olisitte voineet perua edes olutveron 25 miljoonan alennuksen, mutta ei, ei edes sitä, ei edes symbolisena eleenä. Tämä on käsittämätöntä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2025-04-02T20:57:42,2025-04-02T21:03:08,Hyväksytty,1.1 2025_33_333,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Marttila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_334,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tänään sopii kysyä, tätäkö Orpon hallitukselle tarkoittaa inhimillisyys. Hallitus tosiaan kertoi opposition niin vaadittua lopulta osan päättämistään 170 miljoonan euron säästöistä, jotka se aikoo tehdä sosiaali- ja terveyspalveluihin jälleen kerran. Hallitus toki jätti yhä kertomatta, mistä se aikoo leikata vielä 100 miljoonaa. Läpi hallituskauden on käynyt hyvin selväksi, ettei hallituksella ole oikeastaan kovin hyvää käsitystä sosiaalihuollosta, saatikka sen arvostusta. Orpon oikeistohallitus on tosiaan päättänyt hakea säästöjä yhteiskunnan kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevien palveluista. Täälläkin on tänään puhuttu siis lastenkodeista ja ikäihmisten kotihoidosta. Viime viikolla Orpo sanoi kyselytunnilla, että hallitus on hakenut leikkauksille inhimillisemmän kohteen. Kysyn, miten lapsilta, nuorilta, vammaisilta ja vanhuksilta leikkaaminen on inhimillinen vaihtoehto. Hallitus hakee säästöjä lastensuojelusta muun muassa vähentämällä lastensuojelulaitoksissa päivystävän henkilöstön määrää. Olen itse tehnyt pitkän uran sosiaalialalla ja muun muassa lastenkodissa ja nähnyt, mitä työ on käytännössä. Erityisesti yöaikaan lapsi saattaa ikävöidä vanhempaansa, nähdä painajaista tai muuten vain haluta aikuisen vierelleen. Onko tämä todella se, mistä on aivan pakko säästää? Lisäksi Suomessa karkaa lastenkodeista arviolta jopa satoja lapsia vuodessa, ja nämä lapset ja nuoret saattavat pahimmillaan joutua jopa hengenvaaraan. Resurssipula on keskeisin syy sille, etteivät työntekijät voi lähteä etsimään näitä lapsia, ja henkilöstön määrää lastenkodeissa tulisikin ennemmin lisätä kuin vähentää. Leikkauksien sijaan perheitä tulisi tukea oikea-aikaisesti ja panostaa ennaltaehkäisyyn. Epäilenpä, että nyt pimitetyt 100 miljoonan säästöt kohdistuvat nimenomaan ennaltaehkäiseviin palveluihin, kuten tukiperhetoimintaan. Myös neuvolatoiminta on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan mahdollinen säästökohde — siis neuvolatoiminta, hyvinvointivaltiomme kruununjalokivi. Yhteiskuntamme epäonnistuu jo nyt suojelun tarpeessa olevien lasten turvaamisessa. Lapsia jonottaa lastensuojeluun. Oikeistohallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan lisäävät entisestään perheiden ahdinkoa, ja tutkitusti köyhyys lisää lastensuojelun tarvetta. Ja mikä on hallituksen vastaus tähän? Te leikkaatte lisää. Yhteiskunnan tehtävä on tarjota tukea sekä turvaa, ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tulee saada perheistä koppi, kun tilanne sitä vaatii. Hallitus on tekemässä näitä merkittäviä leikkauksia paitsi sote-palveluihin myös esimerkiksi sote-järjestöjen rahoitukseen. Ne tarjoavat tärkeää tukea ja ennaltaehkäiseviä palveluja hyvin kustannustehokkaasti. Lisäksi samoihin ihmisiin ja perheisiin kohdistuvat kaikki muutkin — esimerkiksi sosiaaliturvaan tehdyt — leikkaustoimet, jotka ajavat yhä useamman perheen taloudelliseen ahdinkoon. Mielenterveys- ja päihdeongelmien sekä taloudellisen ahdingon lisääntyessä on ihan arkijärjelläkin ajateltuna itsestäänselvää, että myös lastensuojelun tarve yhteiskunnassa saattaa lisääntyä, ja tosiaan tutkitusti lastensuojelun kulut lisääntyvät perheiden köyhyyden lisääntyessä. SOSTEn laskelman mukaan hallituksen toimien myötä Suomessa on jopa yli 17 000 uutta köyhyyttä kokevaa lasta. Esimerkiksi pitkän linjan talousvaikuttaja Sixten Korkman on kuvannut leikkauksia lapsiperheiltä taloudellisesti epäviisaiksi, arveluttaviksi ja jopa ilkeiksi. Hyvinvointialueilla tilanne on parhaillaan erittäin haastava, tai tällä hetkellä erittäin haastava — ehkä ”parhaillaan” on huono sanavalinta — ja se näkyy väistämättä myös lastensuojelussa. THL:n tuoreen tilaston mukaan lastensuojelun järjestäminen käsittelyajat ja henkilöstömitoitus huomioiden on toteutunut vain Etelä-Karjalan hyvinvointialueella ja Helsingissä pääpiirteissään lain mukaisesti. Kysymys on siis pitkälti resursseista, joista hallitus aikoo jälleen vähentää. Nämä leikkauksethan eivät tarkoita sitä, että työntekijöiden työaika kohdistuisi jotenkin järkevämpään tai oleellisempaan. Kyllä nämä leikkaukset tarkoittavat kerta toisensa jälkeen sitä, että laskennallinen määrä henkilöstöä vähennetään ja jäljelle jäävien työtaakka vain kasvaa. Taidan ottaa myös seuraavan puheenvuoron, sillä asiaa on paljon. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-04-02T21:03:17,2025-04-02T21:08:29,Hyväksytty,1.1 2025_33_335,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Mäkynen poissa. — Edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_336,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Seuraan 88- ja 94-vuotiaiden läheisten, kotona asuvien vanhusten arkea viikoittain. Molemmat sinnittelevät kotona sen kolme kertaa päivässä ”ramppaavan” kotihoidon tukemana. Toinen on odottanut lähes vuoden palveluasumiseen pääsyä. Olen useita kertoja jutellut kodinhoitajien kanssa, ja arvostan heidän työtään kovasti. He pahoittelevat, että ei ole aikaa tehdä kuin rutiinit eikä ole aikaa vanhuksille. Molemmat ikäihmiset tukeutuvat rollaattoriin ja turvapuhelimeen ja ovat käyneet jo useamman kerran erikoissairaanhoidossa tikattavina. Heillä on myös teknologiaa eli lääkeautomaatti, ja siinä rappukäytävässä ei kyllä kukaan nuku, kun se illalla karjaisee ja aamulla sitten herättää. Sen kuulee kadulle asti huonokuuloinen vanhus. Toisen vanhuksen kohdalla useamman kerran on todettu, ettei ole enää kotikuntoinen. Lupauksia ja yhteydenottoja odotellaan viikkoja, ja mitään ei tapahdu. Tämä on varmaan aika tuttua arkea vanhustenhoidossa, ja sillä tuntuu pahalta, että täällä puhutaan kotihoidon leikkauksista. Tuntuu aivan mahdottomalta. Näitten vanhusten osalta digipalveluista ei ole kyllä mitään apua — voi olla, että pitkässä juoksussa parempikuntoisten vanhusten osalta niitä pystyy hyödyntämään. [Pia Sillanpää: Siis vaikka itse ehdotitte tätä edellisellä kaudella? — Välihuuto vasemmalta] Kotihoidosta ei pysty enää kiristämään. Ajat on vedetty tiukalle. Hoitajat vaihtuvat jatkuvasti, koska henkilöstö on ajettu liian tiukalle. Tätäkö inhimillinen vanhustenhoito on? Näiden ikäihmisten onni on, että me läheiset asumme isolla joukolla samalla paikkakunnalla, mutta tätä ei ole kaikilla vanhuksilla. Arvoisa puhemies! 2023 sote-järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueille kovasti toivottiin työrauhaa hyvinvointialueille ja aikaa rakentaa palveluita alueilla, yhteistyötä niin kuntien kuin eri järjestöjen kanssa. Miten on käynyt? Lisää säästöjä on tulossa niskaan. Hyvinvointialueita ei kuulla. Valtiovarainvaliokunnassakin oli vasta pitkät kuulemiset, ja asiantuntijoiden näkemykset olivat, että heidän talouteensa pitäisi helpotusta saada, eli alijäämän kattamisvelvollisuutta pitäisi pystyä jatkamaan, mutta hallitus ei kuuntele edes asiantuntijoita. Suomessa hyvinvointialueiden ja kuntien suurena apuna on ollut palveluja tuottamassa laaja järjestökenttä: sote-, liikunta- ja nuorisojärjestöt. Palveluita on tuotettu muun muassa ennalta ehkäisevän toiminnan, viriketoiminnan, liikunnan neuvonnan osalta koordinoimalla vapaaehtoistyötä, ja on tehty ihmisten arjen kohtaamispaikkojen ylläpitämiseksi työtä. Kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen yhteistyö on lähtenyt hyvin liikkeelle, ja järjestökentällä onkin ollut iso rooli hyvinvoinnin edistämisessä ja erityisesti arjen tukipalveluissa siellä hyvinvointialueen ulkopuolella. Vasta tehdyn kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa järjestöistä kokee, että työ on lähtenyt hyvin käyntiin. No, sepä ei auta. Niin kuin tuossa aiemmin totesin, niin nyt ei ole leka, vaan moukari on tulossa. Kehysriihessä on sovittu OKM:n puolelta 375 miljoonaa, liikunnasta 94 miljoonaa ja STEAn puolelta 52 miljoonaa leikkauksia järjestöpuolelle. Tiedättekö, mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa, että iso osa matalan kynnyksen kohtaamispaikoista, neuvontapalveluista, harrasteryhmistä ja monista pienistä järjestöistä joutuu lopettamaan toimintansa. Aika karsea tämä kuva, ja tämä kaatuu sitten sinne hyvinvointialueitten ja kuntien niskaan. Tänään tavattiin Kuopion piispa Jari Jolkkonen, ja kyllähän hänenkin viestinsä oli hurja. Hallituksen säästöt näkyvät joka puolella. Diakoniatyö lisääntyy koko ajan, työttömyys lisääntyy, niin kuin tiedetään: sata työtöntä lisää vuorokaudessa. Tämä kuva on hallitsematon hallituksella talouden ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan osalta, ja täällä kovasti vain sitten puolustellaan, että hyvään suuntaan ollaan menossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-04-02T21:08:43,2025-04-02T21:14:00,Hyväksytty,1.1 2025_33_337,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_338,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelin oman puheenvuoroni käyttää tästä päivän isoimmasta uutisesta eli siitä, mistä nämä piilotellut lisäsäästöt sosiaalipalveluihin ollaan tulevaisuudessa tekemässä. Mutta ehkä ensin on syytä käydä tämä tausta läpi. Niin kuin tiedätte, hyvät kollegat, välillä harrastan tämmöisiä arkeologisia kaivauksia, ja ajattelin toimia niin nytkin. Vuosi sitten neljä miestä edustaja Marttisen johdolla kokoontui Santahaminan saunaan, [Timo Suhonen: Oho!] ja siellähän tämä saunaseura totesi, että sosiaalipalveluista tullaan leikkaamaan lisää 100 miljoonaa euroa. [Timo Suhonen: Ohhoh!] Kukaan tämän saunaseuran jäsenistähän ei yhtään tiennyt, mistä tämä 100 miljoonaa lähtee, mutta niin he siellä löylynheiton lomassa totesivat, että 100 miljoonaa lähtee. Ja sehän on tämä perimmäinen syy, miksi me tästä asiasta tänäänkin täällä puhumme. No, sitten vuosi meni, kukaan ei päästänyt pihaustakaan. Vasta kun tultiin tämän vuoden helmikuulle, sitten vastuuministeri Juusolle selvisi, mitä tämä 100 miljoonan lisäleikkaus suomalaisten tärkeisiin sosiaalipalveluihin, kuten esimerkiksi vanhustenhoitoon, vammaispalveluihin, lastensuojeluun ja niin edelleen, tarkoittaisi. Ja ministeri Juuso ihan ymmärrettävästi siinä vaiheessa nosti sitten käsijarrusta, että ei herranjumala, eihän nyt tällaista voida kertoa ainakaan ennen kunta- ja aluevaaleja — tästähän ihmiset suuttuvat, kun hallitus menee kertomaan, mistä se 100 miljoonaa edelleen tekee lisäsäästöjä. Tämän jälkeenhän tästä syntyi keskustelu myös täällä eduskunnassa, ja kyselytunnilla ministeri Juuso sitten totesikin, että ei kuulkaa mitään hätää, ei mitään valmistelua ole menossakaan. Ja se valmistelu, mitä siis ei ollut menossakaan, oli tässä vaiheessa jo keskeytetty. Aivan ymmärrettävästi useammat edustajat alkoivat kyselemään näiden säästöjen perään, että missä vaiheessa hallitus nyt sitten meinaa kertoa, mistä se tämän 100 miljoonan lisäleikkauksen oikein tekee. Tässä vaiheessa päärooliin astui pääministeri Orpo, joka tämän seurakunnan läsnä ollessa ja eduskunnan edessä lupasi, että hallitus julkaisee [Timo Suhonen: Ennen vaaleja!] — siis lupasi, että hallitus julkaisee — hyvissä ajoin ennen kunta- ja aluevaaleja, mistä se tämän lisäleikkauksen, 100 miljoonaa euroa, sosiaalipalveluista meinaa repiä irti. Sitten tämän jälkeenhän kävi niin, että valitettavasti vastuuministeri Juuso jo sairastui eikä käsittääkseni pystynyt sitten olemaan tässä mukana, paitsi että tänään hän oli sitä mieltä, että kyllä hän myös sieltä sairasvuoteeltaan puhelin kourassa nyt kuitenkin oli mukana näitä neuvotteluita käymässä. [Pia Sillanpää: Mikä naurattaa ministerin sairauslomassa? Käsittämätöntä!] Tätä asiaa en nyt osaa sen enempää arvioida, mitä kaikkea tässä on tapahtunut. Viime torstaina hallitus sitten julkaisi, mistä kaikkialta näitä lisäsäästöjä ollaan etsimässä. Mutta kappas kummaa, kun tämän valtiovarainministeriön tiedotteen lukee ja päätyy tänne viimeiselle riville, niin täällä edelleen vaan kerrotaan, että sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyötä jatketaan, ja kappas kummaa, jotenkin sitten syntyy 100 miljoonan säästöt. Siis suurin osa niistä hallituksen pysyvistä säästöistä edelleen piilotetaan suomalaisilta. Ja tämän jälkeen sitten pääministeri totesi, että tämä on tehty siksi, että ei ole mitään valmistelua, mistä tämä 100 miljoonaa voitaisiin ottaa. Ja tähänhän me kaikki tietenkin uskoimme, koska halusimme luottaa pääministeriin. No, tänään kuitenkin sitten välikysymyskeskustelussa debatissa selvisi, että vastuuministeri Juusolla onkin tiedossa joku lista, mitä palveluita heikentämällä 100 miljoonan säästö saadaankin kasaan. [Pia Sillanpää: Hänhän sanoi, että ei ole listaa!] Ja nyt olisikin kyllä tärkeää, että pääministeri tulisi tähän saliin tämän eduskunnan eteen selventämään, mistä tässä sotkussa on nyt kysymys, kuka tässä ei puhu tällä hetkellä totta — jokuhan tässä tällä hetkellä nyt hieman muunneltua totuutta eduskunnalle antaa — eli onko tiedossa, mistä ne säästöt ollaan ottamassa, vai eikö ole. Sen takia olisi tärkeää, että kun tiedän, että pääministeri tällä hetkellä osallistuu kunta- ja aluevaalitenttiin Maikkarilla, ja kun tämä tenttikin jossain vaiheessa loppuu ja varmasti tämä keskustelu on edelleen käynnissä, niin vaadin, että pääministeri tulee selventämään hallituksen linjaa, [Pia Sillanpään välihuuto] mistä palveluista hallitus on leikkaamassa 100 miljoonaa euroa. Me vaadimme vastauksen, ja pääministerin on tultava tämä sotku tänne nyt selvittämään, koska lopulta tässä koko välikysymyksessähän oli kysymys juuri siitä lupauksesta, jonka hän eduskunnan edessä antoi, ja kyllä eduskunta ansaitsee pääministeriltä [Puhemies koputtaa] vastauksen. [Välihuutoja — Tytti Tuppuainen: Kyllä, Orpo saliin!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-04-02T21:14:09,2025-04-02T21:19:50,Hyväksytty,1.1 2025_33_339,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Edustaja Skinnari poissa, edustaja Asell poissa. —Edustaja Väyrynen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_340,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Jossakin määrin odotin erilaista keskustelua kuin mikä tästä on kehkeytynyt. [Paula Werningin välihuuto] — Voinko minä nyt hetken puhua? Kun tässä on kuunneltu pari tuntia muita, niin minä mielelläni silloin, kun minulla on puheenvuoro, puhuisin itse. Minä kyllä lupaan teitä kuunnella sitten yötä myöten ihan rauhassa. Markus Lohi piti minun mielestäni erittäin hyvän puheenvuoron tässä taannoin ja sanoi, että kyllä meidän ehkä molemmin puolin kannattaa keskittyä siihen, millä tavalla me ruvetaan tätä järjestelmää kehittämään. Lauri Lyly jostain syystä kyseli tuolla, voiko hallitus kertoa, onko tämä sote-ratkaisu hyvä vai huono. Tässä on hirveän paljon hyvää, ja tässä on hirveän paljon huonoa, tässä on paljon korjattavaa, paljon kehitettävää, ja toivoisin, että me jollakin lailla päästäisiin siihen keskusteluun jossain vaiheessa. Minä olen monta kertaa sanonut, että sote-uudistus tuli kuin tilauksesta. Minä olin silloin itse työelämässä, ja sanottiin, että meillä kohta loppuvat kerta kaikkiaan rahat sen takia, koska meidän palvelutarve kasvaa niin kauheaa vauhtia ja meidän kulut nousevat, että me ei kerta kaikkiaan pärjätä tässä. Tehdään sote-uudistus, joka hillitsee sitä kulujen kasvua. Tehdään asioita uudella tavalla, yhdistetään sosiaali‑ ja terveydenhuolto, yhdistetään perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Nämä kaikki asiat tehtiin, aivan valtavan hyviä juttuja. Siellä on todella paljon saatavaa. No, nytten esimerkiksi näissä, mistä tänään ollaan puhuttu paljon — tämä lastensuojeluasia, vammaispalvelulaki — oikeasti pyritään siihen, että ne eurot pystytään kohdentamaan sinne, missä niistä on hyötyä. Tämä, mihin minä viittasin omassa edellisessä puheenvuorossani, että minun mielestäni on täysin perusteltua pyrkiä siitä niukasta lastensuojeluresurssista saamaan oikeasti se kaikki hyöty irti sillä lailla, että meidän palvelut eivät vaarannu: totta kai me kaikki pyritään siihen. Sama on vammaispalvelulaissa. Jo edellinen hallitus pyrki siihen, että sitä rajataan mahdollisimman hyvin. Siinä on ollut ongelmia, kaksi kertaa on törmätty siihen, että siinä on perustuslaillisia ongelmia, mutta kysymys ei ole siitä, että iäkkäiltä ihmisiltä evätään palveluita. Ei kukaan pyri siihen. Kaikki tietävät, ettei se ole mikään itsetarkoitus. Itsetarkoitus on, että palvelut menevät todella sille porukalle, joka niistä hyötyy, joka niitä tarvitsee. Tämmöinen keskustelu ei johda mihinkään. Meillä on kaikilla samat tavoitteet. Kun me ajatellaan, että vähän eri tavalla päästään sinne, niin voitaisiin keskustella siitä, miten oikeasti sinne päästään. Tämä ei johda mihinkään. Me voidaan keskustella tästä yöhön asti. Minä voin kuunnella täällä ja välillä vastailla teille. Kukaan ei kuuntele mitään, ja sitten mennään samoilla puheenvuoroilla eteenpäin. [Piritta Rantanen: Kyllä me kuunnellaan! Korvat höröllään!] Me ei päästä mihinkään eteenpäin tässä asiassa. Mitä tulee hoitotakuuseen, mitä tulee hoitajamitoitukseen, mihin on täällä viitattu moneen kertaan tänään, niin äsken mainitsemani Markus Lohi piti syksyllä puheenvuoron — hän oli viime kauden sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja — ja sanoi, että se oli virhe. Tässä nykytilanteessa, missä meidän palvelutarve kasvaa ja mitä meillä on henkilökuntaa saatavilla, me ei yksinkertaisesti tulla selviämään sillä hoitajamitoituksella. Esimerkiksi Keski-Suomessa tapahtui niin, että kun hoitajamitoitusta höllennettiin, me saatiin paikkoja auki. Ei ole ideaalitilanne, mutta saatiin palveluita tarjottua. Tässä on monta puolta. Jotenkin minä kaipaan sitä ratkaisuhakuisuutta. Kyllä täällä voin teidän kysymyksiinne vastailla, mutta ei tämä mihinkään johda. Meillä on molemmilla puolilla varmasti hyviä ratkaisuja tarjottavana, joten etsitään niitä. — Kiitos. [Lauri Lyly: Nimi mainittu!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-04-02T21:20:02,2025-04-02T21:23:26,Hyväksytty,1.1 2025_33_341,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_342,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on opposition välikysymys. Täällä on toistuvasti esitetty kysymys, miksi leikataan. Tämä sali tietää vastauksenkin, se on tullut jo monta kertaa, mutta kerrottakoon se vielä muillekin. Tälle hallitukselle tämä sote-himmeli tuli reilusti alibudjetoituna, koska edellinen hallitus jakoi reilummin velaksi rahaa. Lisäksi miksi leikataan? Jotta valtion velkaantuminen saadaan pysähtymään ja talous tasapainoon ja jotta meidän leikkauksista ei päätä Euroopan unioni, kuten esimerkiksi Kreikassa. Nyt on jo nähtävissä elpymistä taloudessa. Hallitus tekee määrätietoisesti töitä sen eteen, että jokainen suomalainen saa tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut oikeaan aikaan ja mahdollisimman sujuvasti. Kehitystä tapahtuu koko ajan, ja hallitus tukee hyvinvointialueita, yhtenäistää ohjausta sekä huolehtii, että meillä on tarpeeksi osaavaa henkilökuntaa. Tässä on tunnustettu vallitseva tilanne, ja mitoituksia on järkeistetty siten, että esimerkiksi kallista vuokratyövoimaa on saatu hillittyä. Tähän tulee auttamaan myös nyt tuleva vuokralääkäreille määrättävä kattohinta — kiitos tästä perussuomalaiselle sosiaali- ja terveysministerille Kaisa Juusolle. Tämä hallitus on saanut jo paljon aikaan hyvinvointia edistäviä uudistuksia: lasten ja nuorten terapiatakuu, joka mahdollistaa matalan kynnyksen hoitoonpääsyn, 65 vuotta täyttäneillä on mahdollisuus päästä julkisen hinnalla yksityislääkärin vastaanotolle, hedelmöityshoidot Kela-korvauksen piiriin, omalääkärimalli. Lisäksi hallitus antaa hyvinvointialueille lisärahoitusta tänä vuonna 2,2 miljardia euroa yleiskatteellista rahaa. Vaikka täällä koko ajan kuulee sitä, että leikataan, niin 2,2 miljardia euroa yleiskatteellista rahaa jaetaan hyvinvointialueille lisärahoituksena tänä vuonna. Arvoisa puhemies! Terveydenhuollossa on jo nähty parannuksia. Kiireettömään hoitoon pääsee nopeammin, päivystys toimii edelleen hyvin Suomessa, ja digipalvelut ovat yleistyneet, mikä helpottaa arkea, ja osaltaan tämä vapauttaa resursseja niille, jotka eivät käytä digipalveluita. Tällä alueella onkin tärkeää muistaa, että meillä on henkilöitä, jotka eivät omista digilaitteita ja eivät muutoin voi käyttää digipalveluita. Heille tulee mahdollistaa kasvokkain tapahtuva palvelu. Merkit alueilla kertovat siitä, että suunta on oikea. Ikäihmisten palveluita on kehitetty niin, että mahdollisimman moni pystyy asumaan kotona turvallisesti ja toimintakykyisenä. Myös omaishoitajien tukemista on vahvistettu, jotta he jaksavat paremmin tärkeässä tehtävässään. Lisäksi teknologiset ratkaisut, kuten turvalaitteet ja lääkeannostelijat, helpottavat kotihoitoa, ja tutkimusten mukaan ne eivät ole vähentäneet asiakastyytyväisyyttä. Lastensuojelun osalta hallitus rahoittaa erityisiä yksiköitä, joissa yhdistetään lastensuojelu ja psykiatrian osaaminen. Lisäksi lastensuojelulakia uudistetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisenä puututaan muun muassa siihen, miten vakavaa väkivaltaa käyttävien lasten kuntoutusta järjestetään ja miten estetään lasten luvattomat poissaolot lastensuojelulaitoksista. Henkilöresurssit kohdennetaan paremmin eli tarpeen mukaan lapsikohtaisesti. Hyvinvointialueet tekevät jo nyt hienoa kehitystyötä eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Kainuussa vanhuspsykiatrian työryhmä käy kotikäynneillä tukemassa ikäihmisiä. Satakunnassa Combilanssi on vähentänyt päivystyskäyntejä, ja Keski-Pohjanmaalla tekoäly auttaa ennakoimaan asiakkaiden vointia, mikä vähentää ensihoidon tarvetta. Tällaiset ratkaisut säästävät kustannuksia ja parantavat palveluiden laatua. Näitä eri alueilla hyväksi todettuja toimintatapoja tulee ottaa käyttöön laajasti kaikilla hyvinvointialueilla. Myös Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohteella tämä hyvien toimintatapojen käyttöönotto on yksi tärkeimmistä hyvinvointialueen päättäjien tehtävistä nyt tulevien vaalien jälkeen. Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on rakentaa kestävä ja toimiva terveydenhuoltojärjestelmä, jossa jokainen saa tarvitsemansa avun oikeaan aikaan. Palveluiden painopistettä on siirrettävä perusterveydenhuoltoon, jotta ongelmia voidaan ratkaista ennen kuin ne muuttuvat vakaviksi ja potilaat ohjautuvat erikoissairaanhoidon piiriin. Hallitus ei jää palvelutarpeen kasvun edessä odottamaan vaan tarttuu toimeen suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus sydämenasiana. — Kiitos. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä vasemmalta]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-04-02T21:23:31,2025-04-02T21:28:15,Hyväksytty,1.1 2025_33_343,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Edustaja Lyly, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_344,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Väyrynen, tykkään tällaisesta keskustelusta, jossa ruvetaan hakemaan ratkaisuja. Minusta tämä, kun kysyin siinä puheenvuorossani, että mikä on se linja, jatketaanko tämän mallin kehittämistä, kun täällä osa väittää, että tässä on ihan valuvikainen järjestelmä, niin mielestäni valuvikainen järjestelmä ei varmaan vaadi edes kehittämistä eteenpäin. Tässä järjestelmässä on paljon hyvää, ja silloin jo, kun tätä on synnytetty edellisellä hallituskaudella, on sanottu, että tämä ei ole täydellinen, tähän pitää seuraavan hallituksen laittaa vielä linjauksia, joilla sitä vielä kehitetään eteenpäin. Tämä meidän pitäisi täällä yrittää ymmärtää ja sitten katsoa, että tämä perusrahoitus on tässä aika lailla kunnossa ja sitten miten näitä indeksejä, kannustavuutta ja muuta tässä kehitetään. Niitähän meidän tässä pitäisi hakea, niitä ratkaisuja, millä me palvelut turvataan täällä ihmisille, ja siihen keskusteluun minä mielelläni lähden. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-04-02T21:28:19,2025-04-02T21:29:29,Hyväksytty,1.1 2025_33_345,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Edustaja Rantanen, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_346,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin harmillista, että edustaja Rasinkangas kerkesi jo lähtemään pois, kun tämä 2,2 miljardia on ollut tässä asia, joka on koko päivän toistunut ihan kerta toisensa jälkeen. Jos nyt sitten hallituspuolueen edustajat kertoisivat, mitä till on tällä 2,2 miljardilla sote-palveluihin tullut — eikö ollutkin kuitenkin niin, että sillä korvattiin työntekijöitten palkankorotukset, inflaation korotukset ja nimenomaan palveluntarpeen kasvuun liittyvät korotukset? Mutta kun te koko ajan tuotte niin kuin te olisitte tätä rahoitusta 2,2 miljardia lisänneet, niin mitä palveluita kansalaiset ovat tässä maassa saaneet enemmän 2,2 miljardilla verrattuna edelliseen hallitukseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-04-02T21:29:30,2025-04-02T21:30:23,Hyväksytty,1.1 2025_33_347,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Edustaja Kokko, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_348,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin on valitettavaa, että edustaja Rasinkangas juuri poistui salista, koska olisin itsekin nostanut tämän ehkä hieman vääristyneen kuvan, mitä puheenvuoroissa nostetaan esille nimenomaan näistä 2,2 miljardista eurosta, jotka pohjautuvat nimenomaan siihen lainsäädäntöön, mitä on säädetty — johon, kuten edustaja Rantanenkin hyvin totesi, vaikuttavat myös inflaatiokehitys sekä palkat niihin kustannuksiin. Ehkä hallitus omien sanojensa mukaan on sen 2,2 miljardia antanut hyvinvointialueille — mikä siis ei pidä paikkaansa, koska se on ihan lainsäädännön vaatimuksesta — mutta se kyllä on oikeastaan hyvin tarkasti käynyt selväksi, kuinka paljon hallitus on omilla toimillaan leikannut hyvinvointialueiden rahoituksesta. Se on totta, että kun mitoituksia höllennetään, sieltä vapautuu resursseja hyvinvointialueiden käyttöön, mutta jostain kumman syystä hallitus on päättänyt vastaavia euromääriä sitten myös leikata suoraan sieltä hyvinvointialueiden rahoituksesta, mikä ei sinällään ole kyllä parantanut hyvinvointialueiden taloudellista tilannetta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-04-02T21:30:23,2025-04-02T21:31:28,Hyväksytty,1.1 2025_33_349,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_350,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun todella täällä monesti hallitus esittää, että se jollakin tavalla nyt parantaa sosiaali- ja terveyspalveluita antamalla hyvinvointialueille lisää rahaa, niin on ehkä hyvä kuitenkin aina muistaa, että se rahahan on vähemmän kuin mikä on todellinen tarve. Siitähän johtuen meillä on hyvinvointialueilla valitettava tilanne, että varsinkin ensimmäisinä toimintavuosina ne ovat olleet raskaasti alijäämäisiä. Tämä 2,2 miljardia euroahan on laskettu sen mukaisesti, mikä vuonna 23 on ollut kustannustaso. Siltä osin, jos sitten tätä logiikkaa seuraisi, jokainen hallitus voisi todeta, että jos ei ole muuttanut aiempaa lainsäädäntöä, niin esimerkiksi indeksikorotusten osalta tehdään uusia panostuksia, vaikka tämä rahahan tulee sen rahoituslain pohjalta, joka on ollut muuttumaton siitä asti, kun tämä sote-uudistus on tehty tältä osin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-04-02T21:31:29,2025-04-02T21:32:41,Hyväksytty,1.1 2025_33_351,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Tuppurainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_352,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Se on harmillista, että edustaja Rasinkangas lähti eikä jäänyt kuuntelemaan nyt tätä hänen puheenvuorostaan kirvonnutta keskustelua, koska me haluamme osoittaa sen, että hallituksen linja vain leikata, vähentää menoja sosiaali- ja terveydenhuollosta, ei paranna niitä palveluita kansalaisten näkökulmasta. Jos nyt kerran esimerkiksi tämä 16 miljoonan euron leikkaus ikäihmisten kotihoidosta on jonkinlainen parannus ikäihmisten kotipalveluihin, niin miksei saman tien leikata 160 miljoonaa euroa ja laiteta kaikkea kerralla kuntoon? [Välihuutoja vasemmalta — Pia Sillanpään välihuuto] Se on se logiikka, mitä me tässä arvostelemme — myös edustaja Väyryselle. Me olemme huolissamme siitä, että nämä jatkuvat lisäleikkaukset ajavat Suomen kuihtumisen kierteeseen ja vaarantavat meidän hyvinvointivaltiomme. [Pia Sillanpään välihuuto] Ja päivän uutinen oli todellakin se, että ministeri Juuso kertoi täällä eduskunnalle, että hänellä on virkamiesesitys siitä, minne sosiaalihuoltolain uudet leikkaukset tullaan kohdentamaan. Olisi kyllä paikallaan, että pääministeri Orpo saapuu heti, kun hän kiireeltään kerkeää tänne saliin, kertomaan eduskunnalle, minne ne leikkaukset kohdennetaan, kun ne kerran hallituksen tiedossa ovat, mutta niitä edelleen eduskunnalta pimitetään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-04-02T21:32:41,2025-04-02T21:33:55,Hyväksytty,1.1 2025_33_353,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Väyrynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_354,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Olen samaa mieltä siinä, että käytännössä ne rahoituslisäykset tulevat rahoituslain pohjalta, ja olen pyrkinyt kyllä välttämään sanomasta, että me olemme lisäämässä sinne, mutta se, mitä olen itse koko ajan korostanut, on se, että hyvinvointialueitten rahoitus nousee vuosi vuodelta. Me tiedettiin silloin kun me lähdettiin tähän hallituskauteen, että ennuste tarpeesta oli valtiovarainministeriöltä noin 66 ja puoli miljardia, ja tavoite oli se, että se saadaan taitettua neljään miljardiin, neljään ja puoleen. Sitä työtä tässä tehdään koko ajan. Ja mitä olen toistuvasti sanonut, niin olen ymmärtänyt, että se oli alun perinkin tämän hyvinvointialueuudistuksen idea, että me yritetään tehdä asioita uudella tavalla, eri tavalla, jotta me pystytään sitä kulukehitystä taittamaan, ja se on mielestäni se juttu. Kaikista tärkeintä siellä sisällä on se, että me löydetään niitä uusia tapoja toimia ja me oikeasti löydetään ne tavat, millä me kohdennetaan ne. Tämä on se pointti, miksi ainakin minä toistan sitä 2,2:ta miljardia, eli se fakta on, että se rahoitus kuitenkin nousee niin kuin sen kuuluukin nousta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-04-02T21:33:55,2025-04-02T21:35:07,Hyväksytty,1.1 2025_33_355,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Sillanpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_356,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aina välillä täällä ihmettelen tätä SDP:n osaamista laskemisessa ja ylipäätänsä taloudenpidossa. [Joona Räsänen: Syyllinen ilmoittautuu — vastauspuheenvuoro!] Olin tavan kansalainen joitakin vuosia sitten tässä, kun yksi SDP:n ministeri teki näitä mielenkiintoisia Uniper-kauppojakin, joissa katosi miljardeja suomalaisilta rahaa [Tytti Tuppurainen: Mihin viittaatte?] — etteköhän tekin sen tiedä — ja nyt äsken edustaja Tuppurainen mainitsi, että miksi ei leikata 16 miljoonan edestä sitten suoraan sata miljoonaa, niin kuin se olisi sama asia. On nimenomaan ajateltu, että tämä 16 miljoonaa on mahdollista säästää näistä palveluista ilman että tulee haittaa potilaille. Se tehdään järkevällä tavalla, teknologiaa hyödyntäen, niin että saadaan hoitajien ja lääkäreiden aikaa vapautettua potilaille, jotka sitä hoitajien ja lääkäreiden aikaa eniten tarvitsevat. Siihen sitä teknologiaa käytetään, hyödyksi niille potilaille, joille se on mahdollista. [Puhemies koputtaa] On aivan turha pelotella yhtään ketään sillä, että täällä digit hoitavat potilaita. Se ei pidä paikkaansa. [Helena Marttila: No mistä se säästö tulee?] — No siitä teknologiasta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-04-02T21:35:10,2025-04-02T21:36:29,Hyväksytty,1.1 2025_33_357,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Edustaja Berg, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_358,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Sillanpäälle nyt voi varmaan sanoa ihan lyhyesti, että se meidän ajatus siinä takana on, että te puheenvuoroissa tuotte esille koko ajan sitä, että kun säästetään se 16 miljoonaa, niin sitä kautta ne palvelut paranevat. Se on ihan satavarmaa, että teknologiaa kannattaa käyttää, mutta siihen teknologiaan pitää myös sijoittaa, jotta se sitten aikojen saatossa tuo mahdollisesti säästöjä, mutta sitä kautta, että nyt heti leikataan 16 miljoonaa, tuskin saamme sellaista toimivaa teknologiaa, jolla vuosien jälkeen saamme säästöt aikaiseksi. [Pia Sillanpää: Tehän haluatte siirtää kaikkia säästöjä eteenpäin, se on huomattu!] Itse asiassa alun perin vastauspuheenvuorossa piti edustaja Väyryselle vastata liittyen tähän rahoituskuvioon ja hyvinvointialueiden tulevaisuuden työn kehittämiseen ja sitä kautta saataviin säästöihin: Se on kyllä juuri näin, mutta tässä tilanteessa, kun hyvinvointialueilla on jo taloudellisesti vaikeata ja he hakevat sitä uutta tapaa järjestää niitä palveluita, [Puhemies koputtaa] nyt ei pitäisi yhtään lisää leikata sieltä, kun siellä ollaan jo todella vaikeassa tilanteessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-04-02T21:36:29,2025-04-02T21:37:47,Hyväksytty,1.1 2025_33_359,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Tässä on nyt pyydetty aika monta vastauspuheenvuoroa. Otetaan ne tässä vaiheessa, ja mikäli siltä puolelta salia halutaan sitten kommentoida, niin otetaan ne puheenvuorot, ja sen jälkeen mennään puhujalistaan. — Edustaja Räsänen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_360,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa edustaja Sillanpää vähän antoi ymmärtää, että 16 miljoonaa kun leikataan, niin sillä voidaan palveluita parantaa, mutta ette tietenkään tarkoittanut, että jos 160 miljoonaa leikataan, niin silläkin myös parannettaisiin palveluita. Mutta kun tässä tämän päivän koko keskustelua on kuunnellut ja lukee tätä teidän viime viikolla julkaisemaa listaa, niin tässähän nämä pysyvät säästöt ovat noin 166 miljoonaa euroa, ja jokaisesta yksittäisestä toimenpiteestähän perustelut tänään olivat ministeriaitiosta, että nämä suinkaan eivät heikennä kenenkään palveluita tai etuisuuksia vaan parantavat tilannetta. Eli se logiikka, jota te äsken vastustitte ja josta te meitä syytitte, itse asiassa on pätenyt koko tämän keskustelun ajan. Eli jos nyt sitten kotihoidosta te 16 miljoonaa leikkaatte ja se vain parantaa palveluita, niin parannetaan niitä nyt sitten lisää, parannetaan porukalla ja otetaan budjettikirja esille ja aletaan katsomaan, mistä vielä voidaan leikata, jos se nyt näin helppoa on, että palveluita vain parannetaan, kun rahoja viedään pois. [Puhemies koputtaa] Tosiasia on se, että lopulta, vaikka mitä lukee näissä lauseissa, miinusmerkki on perässä ja hyvinvointialueilta lähtevät palvelut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-04-02T21:37:58,2025-04-02T21:39:18,Hyväksytty,1.1 2025_33_361,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Kokko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_362,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Väyrynen puhui siinä mielessä hyvin, että hyvinvointialueilla on tehty uudenlaisia tapoja tuottaa palveluita, paljon innovaatioita siinä, miten hyödynnetään etävastaanottoja, digitaalisia palveluita, mitenkä sitä kotiin tuotavaa palvelua saadaan tehtyä entistä paremmaksi. Mutta kyllähän nämä hallituksen toimet näyttävät tietyssä mielessä suurelta mikromanageeraukselta, että puututaan nimenomaan siihen hyvinvointialueiden itsehallintoon ja niiden omaan toimintaan, varsinkin ehkä tässä alkuvaiheessa. Tunnette Keski-Suomenkin tilanteen varsin hyvin: 25 organisaatiota kun laitetaan yhteen, niin siellä riittää paljon työtä siinä, miten saadaan yli 12 000 työntekijää, yli yhden miljardin euron budjetti pelaamaan hyvin yhteen. Se vaatii paljon uudistuksia, paljon monenlaisia toimintatapoja. Varmasti siellä tehdään huonoja päätöksiä, virheitä, joita sitten hyvinvointialueilla tullaan korjaamaan. Mutta toivoisin itse, että ainakaan valtio ei omalta osaltaan enempää nyt lisäisi sitä hyvinvointialueiden taakkaa nimenomaan näillä leikkauksilla, mitä on tulossa, tai ryhtymällä mikromanageroimaan tiettyjä palveluita, [Puhemies koputtaa] kuten nyt nähtiin vaikka tässä päivystysäänestyksessä, josta jo osa hyvinvointialueista oli tehnyt [Puhemies koputtaa] ihan omia ratkaisuja itsehallinnon puitteissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-04-02T21:39:18,2025-04-02T21:40:40,Hyväksytty,1.1 2025_33_363,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Vastauspuheenvuorot ovat minuutin mittaisia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_364,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä kun puhutaan näistä rahoista, niin tästä 2 200 miljoonasta, mikä tälle vuodelle tuli jälkikäteistarkastuksena, 1 400 miljoonaa on vuoden 2023 jälkikäteisrahoitusta, ja sitten tämä loppu, vajaa 800 miljoonaa, on inflaatiotarkastusta, hyvinvointialueindeksin noin 3 prosentin luokan tarkistusta. Jos se lasketaan vaikka siitä 26 000 miljoonasta, niin siitä tulee noin 770 miljoonaa suuruusluokaltaan. Me ollaan tällaisilla lukusarjoilla, että niitä kustannuksia yritetään korvata. Hyvinvointialueiden indeksi on hieman alimittainen ollut tähän inflaatioon ja ostojen kulurakenteeseen verrattuna, ja siitä tulee lisärasitteita hyvinvointialueille. Nämä lukusarjat pitää avata. Mitään uutta palvelua sillä ei ole tullut, niin kuin edustaja Rantanen hyvin tässä aikaisemmin sanoi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-04-02T21:40:41,2025-04-02T21:41:53,Hyväksytty,1.1 2025_33_365,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Perholehto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_366,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! En malta olla kommentoimatta myöskään näitä digitaalisia palveluita siellä ikääntyvien kotihoidon puolella. Varmaan kaikki tässä salissa tietävät, että hyvinvointialueilla on etsitty kissojen ja koirien kanssa säästöjä tähänkin mennessä jo aika monta kuukautta miljoonatolkulla. Varmaan on niin, että jos tällaisista palveluista voitaisiin saada niin helposti säästöjä aikaan kuin mitä te esitätte, niin ne säästöt olisi jo tehty. Siellä hyvinvointialueilla on jouduttu tekemään paljon kipeämpiä päätöksiä nimenomaan siksi, että ei ole ollut mahdollisuutta säästää tällaisella tavalla, minkä vuoksi tosiasiassahan me puhutaan leikkauksista. Me ei puhuta säästöistä, vaan me puhutaan leikkauksista. Samaan aikaan Suomessa on yli 300 000 ikäihmistä, joilla ei ole digitaitoja. Voi kuvitella, että tämä määrä pätee aika hyvin myös sinne kotihoidon tarpeessa oleviin, jolloin voi kysyä myös: onko todella niin, että te kehutte yhtä vuolaasti leikkauksia näiltä ihmisiltä, jotka todellakin tarvitsevat paljon tukevampaa apua? [Pia Sillanpään välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-04-02T21:41:53,2025-04-02T21:43:02,Hyväksytty,1.1 2025_33_367,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Marttila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_368,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin arvostan, että täällä on muutama hallituspuolueen edustaja käymässä meidän kanssamme tätä keskustelua, ja ihmettelen erityisesti RKP:tä, joka ei ole tänään keskusteluun ottanut osaa. Suomalaiset ovat tällä hetkellä aidosti huolissaan siitä, mikä on sote-palvelujen tulevaisuus. Minusta olisi rehellistä nyt sanoa ääneen, mitä nämä leikkaukset todellisuudessa tarkoittavat. Tiedämme, että hyvinvointialueiden budjetista suurin osa menee henkilöstökuluihin, eikä silloin tietenkään tarkoiteta sitä, että välttämättä tehtävämäärä vähentyy, vaan kyllä siinä laskennallisesti vähennetään sitä rahoitusta, mikä vääjäämättä tarkoittaa sitä, että henkilöstömäärää vähennetään. Länsi-Uudellamaalla pilotoidaan tällä hetkellä tekoälyä, ja on viitteitä, että sillä voidaan säästää jopa 20 prosenttia työajasta, mikä on kaksi tuntia päivässä, ja silloin se työaika vapautuu siihen, että ihminen tekee sen, mihin hänet on tarkoitettu. Mutta kun se raha viedään ennakoiden niiltä alueilta, niin kyllä se vain tarkoittaa sitä, että työntekijöiden määrää siellä joudutaan vähentämään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-04-02T21:43:02,2025-04-02T21:44:09,Hyväksytty,1.1 2025_33_369,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Merinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_370,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tätä retoriikkaa, missä sanotaan, että rahojen poisotto onkin parannus, kuulimme viime syksynä täällä eräässä myöhäisessä keskustelussa, missä puhuttiin vanhuspalvelun hoitajamitoituksesta. Kokoomuksen riveistä tuli semmoisia puheenvuoroja, missä sanottiin, että tämä on itse asiassa parannus vanhustenpalveluun. Onhan se niin kuin megaluokan… Ei se ole totta millään tavalla. Silloin vanhuspalvelukeskusteluun kysyttiin tosi paljon ihmisiltä kokemuksia, hoitoalan työntekijöiltä, ja he laittoivat paljon just kotihoidosta viestiä, että siellä on todella tiukka tilanne, että lasketaan minuuteissa joillakin alueilla ne hetket, mitä siellä kotona vietetään, ja että ei jää aikaa mihinkään ylimääräiseen. Sieltä se pienikin säästö on aina joitakin minuutteja pois siitä. Tuo retoriikka, että jos pois otetaan ja se on parannus, ei kyllä pidä paikkaansa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-04-02T21:44:09,2025-04-02T21:45:16,Hyväksytty,1.1 2025_33_371,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Halusiko edustaja Väyrynen käyttää vielä vastauspuheenvuoron? En ollut varma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_372,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, mielellään. — Tämä on jo toinen kerta viikon sisään, kun te tarjoatte minulle puheenvuoroa. [Naurua] Minä otan sen jälleen vastaan. [Toinen varapuhemies Tarja Filatov: Tämä epätasapaino täällä salissa jotenkin velvoittaa siihen. [Naurua] ] No, se kelpaa aina. — Ensimmäisenä Merisen puheenvuoroon: Minä olen itsekin käyttänyt tätä ja varmaan oikeastaan kaikista useimmin, koska nimenomaan Keski-Suomen hyvinvointialueelta tuli ihan aktiivisesti sitä viestiä, että sillä hetkellä, kun saatiin mitoitusta löysennettyä, saatiin paikkoja auki. Kyllä se silloin tarkoittaa myös sitä — me tiedetään se henkilökuntaproblematiikka siitä — että kyllä se saatavuus silloin parani. Ja mitä tulee tähän mitoitukseen, niin se ongelma on silloin, kun meidän resurssit heittelevät, jos me sidotaan itsemme hirveän tiukkoihin normeihin. Ja sitten vielä viitaten tähän teknologiseen, digitaaliseen kehitykseen, niin meidän pitää olla lainsäädännönkin kanssa vähän varovaisia, koska meillä rupeaa kohta kehitys kulkemaan niin kovaa vauhtia eteenpäin, että meillä ei lainsäädännöllisesti enää pysytä mukana. Meidän ei kannata ehkä ihan täysin sitoa itseämme normeihin, missä me ei sitten enää pysytä tämän kehityksen mukana, mutta aina pitää pyrkiä tarjoamaan tarvittavat palvelut tarvittavalla tasolla. Sitä ei varmasti kiistä kukaan. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-04-02T21:45:16,2025-04-02T21:46:29,Hyväksytty,1.1 2025_33_373,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Ja sitten mennään puhujalistaan. — Elikkä edustaja Valtola poissa, edustaja Junnila poissa, edustaja Kettunen poissa. — Edustaja Suhonen on paikalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_374,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Keskustelu on kestänyt tästä aiheesta yli seitsemän ja puoli tuntia, josta minä olen ollut salissa kuusi ja puoli tuntia, ja nyt pidän ensimmäisen puheenvuoron. [Kim Berg: Siitä se alkaa!] Arvoisa rouva puhemies! Lisäleikkaukset siis kohdistuvat jälleen sinne haavoittuvammassa asemassa oleviin, kuten lastensuojeluun. Lastensuojelusta ei tulisi leikata millään perusteella senttiäkään. Ei ole mitään perustetta sille, että toimintaa muuttamalla leikataan esimerkiksi esille nyt tullut noin 15 miljoonaa euroa eli leikkaus kahden vuoden aikana kokonaisuudessaan. Arvoisa hallitus, luen teille lastensuojelun ammattilaisen huoliviestin lastensuojelun tilanteesta. Tämän viestin laittoi lastensuojelualalla erittäin tärkeää työtä tekevä henkilö sen jälkeen, kun hallitus ilmoitti lastensuojelua koskevista säästöistä eli lisäleikkauksista: ”Muutos esimerkiksi lapsissa ja nuorissa sijaishuollossa on nähtävissä, jos vertaa vuosia taaksepäin. Nykyisin lapset ja nuoret ovat kiertäneet useita sijaishuoltopaikkoja, eli tarkoittaa sitä, että heidän erityistarpeensa ovat jo niin vaativia, ettei esimerkiksi sijaisperheessä eläminen onnistu. Tarvitaan jo tukevampia olosuhteita esimerkiksi perhekodissa tai laitoksessa. Jokainen voi varmasti arvata, miten jokainen hylkäämiskokemus vaikuttaa lapsen kiintymyssuhteeseen ja psyykkiseen vointiin. Yleensä lapsen ja nuoren tilannetta omissa biologisissa perheissä on katsottu jo lähtökohtaisesti liian pitkään ja huostaanottoa ja kodin ulkopuolelle sijoittamista viivytetty ollen näin siinä tilanteessa, että saatetaan olla jo myöhässä ja lapselle ja nuorelle on kertynyt jo peruuttamattomia, traumaattisia kokemuksia haavoittuvissa olosuhteissa. Ennakoivin tukitoimin saavutettaisiin paras lopputulos lasten elämän kannalta: Tarpeeksi tukevat toimet alkumetreille äitiysneuvolasta lähtien jatkuen lastenneuvolaan, perhetyöhön, lapsiperheiden kotipalveluun, lastensuojelun avohuollon tukitoimiin ja niin edelleen, mutta myös tarpeeksi sosiaalityöntekijöitä tekemään lastensuojelun kentälle työtä, niin että olisi aikaa tuntea perheet ja lapset sekä heidän tuen tarpeensa, ja myös tekemään ajoissa päätöksiä kodin ulkopuolelle sijoittamisesta, jolloin pystyttäisiin täällä sijaishuollossa kasvattamaan pelkästään korjaamisen sijaan. Toimivat lastenpsykiatrian sekä nuorisopsykiatrian palvelut lähellä lasta: esimerkiksi Varkaudesta ohjataan Kuopioon terapiaan — melko rankkaa pienelle lapselle viikoittain kulkea kaksi tuntia matkoja tunnin terapian vuoksi koulupäivän lisäksi. Tarvittava määrä sosiaalityöntekijöitä etenkin lastensuojelussa varmistaa laadun sekä omalta osaltaan valvontaa niin, että jokainen lapsi saa sijaishuollossa laadukasta ja lapselle oikeanlaista hoivaa ja huolenpitoa. Lapsi pysyy keskiössä kaikilla toimijoilla hänen ympärillään, ja sosiaalityöntekijöiden pysyvyys työssään on lapsen etu. Tukitoimet biologisille vanhemmille: Heidän tukitoimensa vähenevät tai jopa päättyvät siihen, kun lapsi otetaan huostaan. Miten kuvitellaan vanhempien omassa varassaan kuntoutuvan, kun tavoite pitäisi kuitenkin olla, että lapset voisivat palautua mahdollisesti joskus vanhemmilleen? Ja viimeisenä ajatuksena: Meillä on tällä hetkellä eniten pahoinvoivia lapsia ja nuoria. Huumemaailma on yhä nuorempien todellisuutta. Lapsia joudutaan lääkitsemään enemmän kuin koskaan. Väkivalta ja käytöshäiriöt ovat kouluissa todellisuutta. Ei tässä voi karsia palveluita tai säästää lasten ja nuorten elämästä. Kallis hintalappu on edessäpäin.” Arvoisa rouva puhemies! Hallitus tekee jälleen peruuttamattoman kohtalokkaita leikkauksia ajatellen meidän lapsiamme ja nuoria ja heidän tulevaisuuttaan leikkaamalla lastensuojelusta. Näissä säästötoimissa ei ole mitään järkeä. Säästöt kääntyvät inhimillisen hädän lisääntymisen myötä kustannusten nousuun, valitettavasti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-04-02T21:46:50,2025-04-02T21:50:34,Hyväksytty,1.1 2025_33_375,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_376,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meinasi mennä tiukille, kun Ilves ratkaisi nyt tuon Tampereen herruuden ainakin tältä keväältä, mutta ehdin juuri. — Pirkanmaasta tulin puhumaan. Meillähän Pirkanmaalla on puhuttanut ikäihmisten päivätoiminta. Sinänsä tämä on ikävä ehkä tässä salissa tämä kritiikki nyt osoittaa, kun osasyyllisiä on myös täällä vasemmalla. Muistan, että meillä ennen joulua talousarviokäsittelyssä Pirkanmaan hyvinvointialueella — jossa en ole siis itse valtuutettuna, mutta totta kai seuraan hyvin tarkkaan tätä — käytiin keskustelua ikäihmisten päivätoiminnan tulevaisuudesta. Siellä talousarviokäsittelyssä oli, että vähennettäisiin tätä päivätoimintaa. Valtuustohan näin sitten päätti, ja sitä äänestystulosta tukivat kokoomuksen ohella myöskin sosiaalidemokraatit ja perussuomalaiset. Vasemmistoliitto ja keskusta olivat eri mieltä. Mutta nyt kevään aikana, kun vaalit ovat lähellä, se tuulihan on kääntynyt. Kansalaiset keräsivät adresseja tuolla Hämeenkyrössä erityisesti, muutama tuhat nimeä tuli, ja sitten se lähti leviämään muuallekin Pirkanmaalle. Huomattiin, että kyllä se ikäihmisten kasvokkainen päivätoiminta on tärkeää eikä sitä voi siirtää etäyhteyksien varaan. Nyt sitten Pirkanmaan hyvinvointialueella puolueet ovat yhdessä sopineet, että näin ei nyt sitten tehdäkään, että siirryttäisiin vain digilaitteille ja mobiilidataan ja tablettien pariin, vaan sitä kasvokkain kohtaamista tarvitaan. Toivon, että tämä välikysymys herättäisi nyt ihmiset tajuamaan, mikä tilanne nyt sosiaali- ja terveyspalveluiden parissa ympäri Suomen on. Kuitenkin kunta- ja aluevaalit ovat se paikka, jossa voidaan nyt näyttää, onko hallituksen politiikka edellisen kahden vuoden aikana ollut onnistunutta sosiaali- ja terveyspalveluissa vai olisiko jotain parannettavaa. Mielestäni, arvoisa puhemies, parannettavaa on paljon. Tänään ehkä kaikista erikoisinta on ollut se, kun ministeriaitiosta on puhuttu, että nämä eivät ole leikkauksia vaan nämä ovat palveluiden järkevöittämistä. Totta kai palveluiden järkevöittämistä tehdään koko ajan, mutta silloin kun se tehdään tällaisen leikkauspaineen alla, niin pelkään, että siellä hyvinvointialueilla ei välttämättä aina tajuta sitä, mikä olisi oikeasti järkevää ja tehokkainta. Teknologisia ratkaisujahan haetaan erittäin voimakkaasti, mutta esimerkiksi kotihoidon puolella kotihoidon päälliköt sanovat, että kun on tehty jo paljon teknologisia ratkaisuja, niin miten sitten huolehditaan, jos leikkauksia tulee entistä enemmän, että niissä palvelusuunnitelmissa pysytään tosiasiallisesti, koska sitä kasvokkaistakin kohtaamista tarvitaan. Tämä välikysymys on ollut erittäin ajankohtainen ja tarpeellinen, ja sen takia me tätä nyt tänään haluamme juuri nostaa, että kun ihmiset menevät tuonne vaaliuurnille, niin todella tietävät, mistä nyt on kysymys. Olisin tietysti toivonut, että täällä olisi ollut muutama muukin hallituspuolueiden edustaja kuin yksi kokoomuslainen ja yksi perussuomalainen, mutta kiitän heitäkin tästä aktiivisuudesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-04-02T21:50:50,2025-04-02T21:54:27,Hyväksytty,1.1 2025_33_377,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Edustaja Nurminen, poissa. — Edustaja Perholehto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_378,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnä haluan kiittää edustaja Väyrystä. Nimittäin edustaja puhui tuossa aiemmin ihan perin fiksuja liittyen sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatioon, ja pidin oikein paljon siitä — eikä ihme, koska sehän oli itse asiassa jo alkujaan yksi tällaisista sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluita koskevan uudistuksen kantavista ajatuksista. Koko sote-uudistuksen tavoite siis on parantaa palveluiden saatavuutta, niiden laatua sekä palveluiden ja eri toimintojen välistä integraatiota, mistä päästään oikeastaan siihen ongelmaan, joka on tosin se, että valitettavasti tällä hetkellä tuntuu siltä, että hallitus tekee aika hartiavoimin töitä nimenomaan estääkseen tämän integraation toteutumisen. Konkreettisena esimerkkinä hyvinvointialueiden alijäämien kattamisvelvoite: varmasti moni on täällä kuullut siitä, että se aiheuttaa tilanteen, jossa alueet joutuvat etsimään aika lyhytnäköisesti säästöjä sellaisistakin paikoista, jotka nimenomaan eivät mahdollista tätä palveluiden kehittämistä ja niiden yhteensovittamista vaan päinvastoin jopa ajavat siiloihin, kun joudutaan vaan katsomaan, mistä omassa putiikissa voidaan leikata. Edustaja Rasinkangas puolestaan sanoi, että painopistettä pitäisi siirtää perusterveydenhuoltoon. Minusta se oli toinen erittäin hyvä asia, joka tässä keskustelussa on noussut eteen. Olen siitäkin periaatteessa aivan samaa mieltä — varmaan oikeastaan kaikki muutkin tässä salissa ehkä ovat — mutta jälleen kerran ongelmana on se, että hallitus tekee tämänkin itsessään ihan hyvän tavoitteen kohdalla perin uutterasti töitä estääkseen sen toteutumisen. Otan tässäkin konkreettisen esimerkin: hyvinvointialueiden pakottaminen nostamaan ihmisten asiakasmaksuja. Esimerkiksi poliklinikkamaksu, joka saattoi olla aiemmin ihmiselle 46 euroa, nousi joillakin ihmisillä 66 euroon. Voidaan keskustella toki siitä, onko 20 euron korotus paljon vai vähän. Monelle aivan tavalliselle ihmiselle se on aika paljon, jolloin kysymykseni kuuluu: tälläkö tavalla perusterveydenhuoltoon ohjataan ihmisiä enemmän? Onko asiakasmaksujen nostaminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tekeminen aiempaakin kalliimmaksi tapa saada ihmisiä nopeammin ohjautumaan hoitoon? Minä en siihen ainakaan itse usko ollenkaan. Mutta oikeastaan varsinainen asia, jonka takia pyysin puheenvuoron, ei liity sosiaali- ja terveyspalveluihin, pelastustoimeen, vaan se liittyy ammatilliseen koulutukseen. Tämä on yksi keskeisistä kysymyksistä, joiden takia olen itsekin oikeastaan aikanaan edes lähtenyt mukaan politiikkaan. Nimittäin olen käynyt amiksen, opiskellut siellä tarjoilijaksi, ja se oli sellaista aikaa, jolloin hallituksessa viimeksi olivat perussuomalaiset, myös keskusta, kokoomus. Silloin tehtiin Suomen historian suurimpia koulutusleikkauksia. Ammatillisesta koulutuksesta lohkottiin rahoitusta todella, todella paljon, ja se oli syy siihen, miksi liityin puolueeseen ja päätin, että se puolue ei muuten ole ainakaan silloiset hallituspuolueet. No, niitä jälkiä on kannettu ammatillisen koulutuksen puolella aika pitkään. Tämä hallitus päästessään valtaan päätti, että ammatillisesta koulutuksesta on silti varaa leikata lisää. Sieltä päätettiin viedä 120 miljoonaa euroa rahoitusta. On varmasti tätä taustaa vasten varsin ymmärrettävää, että kun opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta etsitään tällä hetkellä lisäsäästöjä reilulla 70 miljoonalla eurolla, niin moni ympäri Suomen ammatillisissa oppilaitoksissa työskentelevä pelkää, että tälläkin säästökerralla leikkuri iskee nimenomaan ammatilliseen koulutukseen, koska sitä pidetään jonakin sellaisena, josta on aina varaa leikata. Amiksissa on tähän mennessä jo käyty monia muutosneuvottelukierroksia, on irtisanottu työntekijöitä, on karsittu lähiopetustunteja ja niin edelleen. Tilanne on siellä monin paikoin aidosti todella hankala. Kun huomioidaan samalla se, että ammatilliset oppilaitokset tuottavat paitsi ammattitutkintoja myös perustutkintoja ammatillisen koulutuksen puolella, erikoisammattitutkintoja, erilaisia yksittäisiä koulutuksia, tutkinnon osia, niin kyllä siinä vähemmästäkin alkaa ihminen olemaan huolissaan, onko meillä oikeastaan jatkossa edes varaa siihen, että meillä on elinvoimaista ammatillista koulutusta. Kysehän ei ole pelkästään nuorten palveluista, vaan kyse on myös erittäin vahvasti työikäisen väestön elinikäisestä oppimisesta, jatkuvasta koulutuksesta, ja kyllä tällaisessa työllisyystilanteessa, joka Suomessa on — kiitos hallituksen toimien — erityisen paljon pitäisi myös kantaa huolta siitä, millä tavalla voidaan ammatillisen koulutuksen kautta myös tukea näitä ihmisiä jatkossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-04-02T21:54:42,2025-04-02T21:59:48,Hyväksytty,1.1 2025_33_379,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_380,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tähän sote-keskusteluun on hyvä tuoda tässä vaiheessa iltaa myös sosiaali- ja terveydenhoitoalan työntekijöiden näkökantaa. Nyt monet hoiva-alan työntekijät elävät epävarmuudessa, ja epävarmuus heikentää työhyvinvointia, ja sillä on myös suora tuottavuutta heikentävä vaikutus. Voin vain kuvitella, miltä hoiva-alan ammattilaisesta tuntuu, kun resurssit eivät riitä antamaan niin hyvää hoivaa kuin haluaisi antaa. Tämän vuoksi pelkäänkin alan henkilöstön työhyvinvoinnin heikkenemistä ja sen vuoksi vaihtuvuuden kasvamista sote-alalla entisestään. Työtä tekevien ammattilaisten määrä vähenee, ja palvelut heikkenevät myös sen myötä. Arvoisa puhemies! Tosiaan työntekijöiden epävarmuus on lisääntymässä, ja palkansaajan asemaa on heikennetty rajusti. Monilla hyvinvointialueilla on käyty jo useasti ja käydään myös parhaillaan yt-menettelyitä, ja moni on menettänyt työnsä. Nyt onkin hyvä kysyä: mitä kuuluu julkisuudessa olleelle työttömyysturvan karenssin kiristämiselle? Mikäli kiristyksiä tulee, se kurittaa entisestään epävarmassa tilanteessa olevia ihmisiä. Näiden täällä jo paljon keskustelua herättäneiden sote-leikkausten ja koulutusleikkauksien lisäksi on hallitus mediassa olleiden tietojen mukaan taas kerran leikkaamassa myös työttömyysturvasta. Ensin leikataan hyvinvointialueilta, jotka joutuvat irtisanomaan hoitajia, ja sitten vielä heikennetään näiden hallituksen leikkauksien toimien takia myös työttömäksi jääneiden ihmisten työttömyysturvaa — aika huono kombinaatio, toden totta. Mediassa olevien tietojen mukaan työttömyysturvan karenssia kiristetään, jolloin työttömät joutuvat entistä vaikeampaan asemaan. Jos henkilö rikkoo velvoitteitaan, ensimmäisestä rikkomuksesta seuraisi viikon mittainen karenssi ja toisesta jopa kuuden viikon mittainen. Nykyinen asteittainen seuraamusjärjestelmä halutaan korvata jyrkemmällä mallilla, jossa tukia leikataan nopeammin ja ankarammin. Hallituksen epäonnistuneen työllisyys- ja kasvupolitiikan takia työttömien määrä on lisääntynyt merkittävästi. Nämä ihmiset ovat jo työpaikkansa menettäessään kärsineet hallituksen epäonnistuneesta politiikasta, ja nyt he vielä joutuvat maksamaan työttömyysturvastaan lisää hallituksen virheiden maksamiseksi. Tämä linja on täysin kohtuuton ja epäoikeudenmukainen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-04-02T21:59:57,2025-04-02T22:02:50,Hyväksytty,1.1 2025_33_381,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen, poissa. — Edustaja Harakka.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_382,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on kilvan todisteltu hallituspuolueiden toki harvenevista riveistä, että nämä leikkaukset ovat parannuksia ja tehostuksia ja järkeistyksiä. Mikäs siinä, mutta se, miksi täällä tämä välikysymys jouduttiin esittämään ja sitä kysymystä joudutaan toistamaan, on se, että kun pääministeri lupasi eduskunnan edessä, että koko se 170 miljoonan euron lisäleikkauspaketti käsitellään täällä salissa, ja kun siitä nyt vähintään sata miljoonaa on sellaista, johon tänäänkään ei saatu selkoa, niin tämän lupauksen rikkominen ja tämän lupauksen pettäminen on se aihe. Mielellämme kävisimme tästä hyvää debattia ja pohtisimme, ovatko nämä leikkaukset vanhusten elinoloihin, nuorisotyöhön tai lastensuojeluun parannuksia vai eivät, mutta me emme pääse nyt pääministerin lupauksesta huolimatta siitä keskustelemaan. Tästä on kysymys, ja tämä on vakava vakava asia. Täällä myöskin sitten kyseenalaistettiin lukuja ja laskutaitoa, mutta kyllä se kaikkein merkitsevin vaillinki ja kaikkein merkittävin virhe on se, että tämä moneen kertaan toitotettu yhdeksän miljardin euron sopeutus ei toteudu, hyvä jos puoliksikaan. Eduskunta sai käsiteltäväkseen Valtiontalouden tarkastusviraston finanssipolitiikan valvontaraportin. Se on siis puolueeton asiantuntijaelin — sitä eivät edes perussuomalaiset ole kiistäneet —, eräänlainen tilintarkastaja, joka käy läpi hallituksen lupaukset näistä sopeutuksista, ja kuinka ollakaan, he totesivat, että ehkä 4,4 miljardia tästä sopeutuksesta tulee toteutumaan, siis jäädään alle puoleen. Ja kun se tuli tarkastusvaliokuntaan, niin tarkastusvaliokunta yksimielisesti hyväksyi nämä laskelmat. Toisin sanoen valiokunta, jossa enemmistö on hallituspuolueiden edustajia, totesi, että kyllä, tämä pitää paikkansa. Ja silti te puhutte edelleen yhdeksän miljardin sopeutuksista, kun ette pääse puoleenväliinkään siitä. Ja miksi ei? Selitys on varsin yksinkertainen: Kaksi miljardia tästä kuvitteellisesta yhdeksästä miljardista piti tulla työllisyyden parantumisesta niin, että saataisiin satatuhatta uutta työpaikkaa, tilanteessa, jossa hallitus sai aloittaa ennätystyöllisyyden oloissa. Ja mitä tapahtui? Te onnistuitte hävittämään siitä 57 000 työpaikkaa tähän päivään mennessä. Sata työpaikkaa olette menettäneet ja sata uutta työtöntä tehneet joka ikinen päivä tämän hallituksen aikana, mukaan lukien viikonloput — sata uutta työtöntä joka päivä. Ja miksi näin? Tässä on selkeä kierre, koska myös yritykset ovat joutuneet vaikeuksiin tämän hallituksenne aikana. Lähes kymmenen konkurssihakemusta on joka päivä tämän hallituksen aikana kolahtanut luukkuun, mukaan lukien viikonloput. Nämä liittyvät toisiinsa, koska se, miksi joudutaan leikkaamaan, on tämä totaalinen haaksirikko talouden ja työllisyyden ”hoidossa”. Se on se syy, mikä on aiheuttanut tällaisen kamalan kierteen, joka täytyy saada poikki. Se kierre on se, että tulee konkursseja ja ihmiset pelkäävät työpaikkansa puolesta — aika aiheellisesti, koska olette onnistuneet niitä hävittämään — ja silloin ihmiset eivät uskalla kuluttaa. Kuluttajien luottamus on aivan pohjamudissa. Ihmiset eivät uskalla ostaa jääkaappia, asunnosta puhumattakaan. Tämän te olette saaneet aikaan, ja tämän takia ollaan loputtomassa leikkaamisten ja veronkiristysten kierteessä, joka ei johda talouden kasvuun ja joka ei johda niihin teidän kuvitteellisiin laskelmiinne. Nyt se kysymys kuuluu puoliväliriihessä: pidättekö härkäpäisesti kiinni tästä fiktiivisestä yhdeksän miljardin leikkaustavoitteesta tai sopeutustavoitteesta, vai tunnustatteko epäonnistuneenne? Koska jos te pidätte kiinni siitä yhdeksästä miljardista, niin silloin teidän täytyy rehellisyyden nimissä se toinen neljä ja puoli miljardia lisää leikata ja kiristää veroja. Tai sitten tunnustatte, kuten itse asiassa puheenjohtaja Purra jo yhdessä vaiheessa lipsauttikin, että ei tästä tavoitteesta oikeasti voi pitää kiinni, ja silloin voitaisiin todeta, että tämä ihmiskoe, johon olette altistaneet koko Suomen ja ennen kaikkea kaikkein heikko-osaisimmat, on nyt aika lopettaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-04-02T22:03:03,2025-04-02T22:08:13,Tarkistettu,1.1 2025_33_383,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Krista, poissa. — Edustaja Werning.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_33_384,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vuosi sitten hallitus päätti uusista, massiivisista leikkauksista: 170 miljoonaa euroa pois sosiaali- ja terveyspalveluista, joista 100 miljoonaa suoraan sosiaalihuollon palveluista ja 70 miljoonaa erikoissairaanhoidosta. Koulutukseen, kulttuuriin, nuorisoon ja liikuntaan kohdistettiin uusi 75 miljoonan euron leikkaus. Vielä tänäkään päivänä suomalaiset eivät tiedä, mistä tarkalleen ottaen leikataan, sillä hallitus on pimittänyt tiedon, ja tuntuu pimittävän edelleen. Tämä ei ole vastuullista hallintaa, vaan tämä on tietoista harhaanjohtamista vaalien alla. Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Orpo lupasi, että uudet leikkaukset kerrottaisiin hyvissä ajoin ennen vaaleja. Ennakkoäänestys on alkanut, ja pimitys jatkuu edelleen. Miten ihmeessä ihmiset voivat tehdä harkittuja päätöksiä, kun hallitus edelleen salaa, mihin säästöt kohdistuvat? Onko hallitus leikkaamassa vanhusten hoitopaikkoja, vaikka tuhansia vanhuksia on jonossa, viedäänkö vammaisilta apuvälineet vai laitetaanko ne kenties maksullisiksi, onko hallitus lakkauttamassa kuntouttavan työtoiminnan, nostaako hallitus asiakasmaksuja vielä lisää, vaikka nyt jo pienituloiset joutuvat jättämään lääkkeensä hakematta ja käyttämättä palveluja? Arvoisa puhemies! Kyllä suomalaisilla on oikeus tietää, mitä hallitus oikein on tekemässä. Hallitus puolustelee toimiaan sanomalla, että ei ole tekemässä uusia leikkauksia, vaan leikkausten sijaan jo päätettyjä leikkauksia. Mutta mitä väliä tällä on niille ihmisille, joiden hoitoonpääsyä hallitus hankaloittaa tai jopa estää? Kylmä tosiasia vain on, että hallitus on kasannut tasapainottamisen taakan vammaisten, sairaiden, pienituloisten ja ikäihmisten kannettavaksi. Entäpä sitten koulutus? Hallitus on tehnyt historiallisen 120 miljoonan euron leikkauksen ammatilliseen koulutukseen ja aikoo leikata vielä 75 miljoonaa lisää. Oppimistulokset ovat laskeneet, opettajat uupuneet, ja koulutusleikkaukset vaikuttavat suoraan tulevaisuuden osaamiseen. Hallitus ei ole sulkenut pois lisäleikkauksia peruskouluun, lukioihin, korkeakouluihin tai kulttuuriin. Onko siis todellakin niin, että koulutuksen erityissuojelu tarkoitti vain pelkkiä puheita vaalikentillä? Arvoisa puhemies! Suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa on ollut perinteisesti yksi perussääntö: ei kannata lähteä lupaamaan sitä, mitä ei voi pitää. Hallituksen uskottavuus murenee päivä päivältä. Nyt olisi viimeinen hetki kertoa suomalaisille totuus. Missä ovat leikkauksien tarkat kohteet? Miten hallitus voi väittää, ettei se vie palveluita kansalaisilta, kun todellisuudessa se tekee juuri niin? Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraatit eivät hyväksy hallituksen julmaa arvovalintaa. Me emme vastusta vastuullista talouspolitiikkaa, mutta vastustamme epäoikeudenmukaista politiikkaa, jossa maksumiehiksi joutuvat heikoimmassa asemassa olevat. Suomalaiset ansaitsevat hallituksen, joka toimii avoimesti, vastuullisesti ja rehellisesti, ei hallitusta, joka pimittää leikkauspäätöksiä vaalien alla. Hyvä puhemies! Tätä avoimuutta toivoisi nyt pääministeri Orpolta. Vaikka täällä täysistuntosalissa kellon ollessa 12 yli kymmenen illalla hallituspuolueiden penkit ammottavat tyhjyyttään muutamaa kahta poikkeusta lukuun ottamatta, niin, arvon pääministeri, täällä on kuitenkin liuta opposition edustajia odottamassa teitä tänne välikysymyskeskusteluun. Ymmärtääkseni siellä on Maikkarin vaalipaneeli päättynyt, ja nyt olisi teidän aika tulla kertomaan se, mikä on totta ja mikä ei. Te sanoitte täällä aiemmin keskustelussa, että 100 miljoonan euron säästöistä ei ole olemassa mitään leikkauslistaa, mutta ministeri Juuso taas omassa puheenvuorossaan kertoi, että tästä on olemassa virkamiesesitys. Pääministeri Petteri Orpo, nyt olisi hyvä aika tulla tänne saliin kertomaan, minkälaisen sopan olette keittäneet, ja kertomaan, mikä on totta ja mikä ei. Täällä teitä odotellaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-04-02T22:08:23,2025-04-02T22:13:18,Hyväksytty,1.1 2025_33_385,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hamari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_386,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yhteiskunnan menestys mitataan sillä, miten hyvin saamme pidettyä jokaisen mukana. Meillä ei ole varaa heikentää lasten ja nuorten palveluita. Tarvitsemme hyvinvoivia ja osaavia nuoria, onnellisia ja koulutettuja ihmisiä, jotka voivat osaltaan jatkaa vaikka sote-opintoihin ja omalla vuorollaan pitää huolta ikäihmisistämme. Lapset ovat tulevaisuus, ja heiltä leikkaaminen on valitettavan lyhytnäköistä. Sosiaaliturva tasaa tuloeroja. On meidän kaikkien etu, että yhteiskunnassa vallitsee luottamus ja turvaverkkoja löytyy. Hallitus on ennennäkemättömällä tavalla heikentänyt sosiaaliturvaa ja pienituloisten asemaa. SOSTEn mukaan jopa 17 000 uutta lasta putoaa lapsiperheköyhyyteen. Mielestäni tällainen politiikka ei ole oikeudenmukaista, eikä talouskasvuakaan näillä toimilla ole saatu aikaan. Ja politiikassahan on kyse arvoista. Mielestäni ei ole oikea arvovalinta leikata vammaisilta ihmisiltä, iäkkäiltä, lapsilta, varsinkin kun samalla annetaan verohelpotuksia varakkaimmille. Hyvä hallitus, epäonnistunut talouspolitiikkanne ei ole huonompiosaisten syy. Silti rankaisette juuri heitä. Ennakkoäänestys on alkanut tänään, ja moni pohtii äänestyspäätöstään. Ihmisillä on oikeus tietää, mistä tarkalleen aiotte vielä leikata, siis leikata lisää. Lasten ja ikääntyneiden asemaa ei voi enää heikentää. Jokainen ansaitsee arvokkaan vanhuuden. Pakkosäästöjen edessä tehdään huonoja valintoja, kuten iäkkäiden päivätoiminnan muuttaminen kasvokkaisesta Teamsiin, kuten Pirkanmaan hyvinvointialueella on nähty — onneksi tätä päätöstä nyt ollaan perumassa. Sote-palveluista karsiminen koskettaa monia. Monen kokemus tällä hetkellä on se, että apua on todella vaikea saada. Tämä nousee esiin kansalaisia kohdatessa, ja ihmiset ovat ymmärrettävästi tosi surullisia, jopa vihaisia. Kun taloutta halutaan tasapainottaa, kaikkien on osallistuttava siihen, mutta lastensuojelusta, vammaisilta ihmisiltä, muistisairautta sairastavilta tai ikääntyneiltä ei voi enää säästää. Miten tämä on teistä oikeudenmukaista? Ja kyllä minäkin tässä haluaisin nostaa esiin vielä sen, että meidän olisi hyvä ihan pääministeriltä kuulla, mitä nämä säästöt koskevat.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-04-02T22:13:22,2025-04-02T22:16:02,Hyväksytty,1.1 2025_33_387,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_388,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan siitä, mihin äsken puheenvuorossani jäin. Puhuttiin hyvinvointialueitten rahoituksesta, joka on nyt tänä vuonna 26 200 miljoonaa 89 000 miljoonan budjetista. Se on valtava summa kaiken kaikkiaan. Mutta kun tiedetään jo nyt, että meillä on tämä hyvinvointialueitten tilanne sellainen, että siellä tarvittaisiin rahaa, niin tässä juuri eilen tai toissa päivänä tuli tieto, että me olemme nostamassa puolustusmenomme kolmeen prosenttiyksikköön, ja se on tästä samasta julkisen talouden kukkarosta pois. Voi sanoa, että varmasti semmoinen 2 000, lähemmäs 3 000, miljoonaa vuodessa pitäisi olla tämän vuosikymmenen loppuun mennessä lisää rahaa per vuosi puolustusmenoihin, ja se on tästä samasta potista kiinni. Kun tässä nyt puhutaan hyvinvointialueitten toiminnasta ja siitä kyvystä järjestää hyvinvointia Suomeen, niin meidän toisella kädellä pitää laittaa puolustukseen lisää rahaa ja pitää maanpuolustustahtoa yllä tässä yhtälössä. Tämä tulee olemaan aika haastava kokonaisuus, kun katsotaan tätä isoa kuvaa, joka meillä tässä on edessä. Sen vuoksi olisi viisasta tässä kehityspolussa, mikä meillä tässä hyvinvointialueitten rahoituksen osalta on lähivuosille tulossa, mihin edustaja Väyrynenkin tässä viittasi — sitä nousua koko ajan sinne tulee — ja missä nyt puolustukseen ollaan laittamassa lisää rahaa joka vuosi vähän enemmän, miettiä, miten tämä yhtälö voidaan laittaa pakettiin niin, että molemmat voidaan toteuttaa ja silti säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan palvelut, sillä tavalla, että me saadaan ne tarvittavat palvelut ja se maanpuolustustahto ja muu pidettyä yllä. Tämä tulee olemaan ehkä meidän isoimpia haasteita tässä 2020-luvun loppupuolella. Arvoisa rouva puhemies! Meillä tulee olemaan iso tilanne sen osalta, että näiden leikkauslistojen, mistä meillä tässäkin on tänään ollut puhetta aika paljon, pituus ratkeaa sillä, kuinka meillä talouskasvua on tästä eteenpäin olemassa. Se minua huolestuttaa tämän hallituksen toimissa erityisen paljon. Mikäli hallitus veisi oikeasti Suomea kasvun tielle, niin se tarttuisi toimiin, joilla muun muassa tuottavuutta ja investointeja saadaan kasvatettua, ja sen pitäisi panostaa osaamiseen, koska se on yksi tuottavuutta nostava tekijä. Hallitus on toiminut koulutuksen puolella juuri päinvastaiseen suuntaan leikkaamalla muun muassa toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta 120 miljoonaa, aikuiskoulutustuesta, joka on työelämän sisällä osaamisen kehittämistä, 170 miljoonaa. Eli näitä välineitä ollaan viemässä pois sillä, että osaaminen kaikilla henkilöstöryhmillä säilyisi. Sitten jos katsotaan hallituksen toimia, eilen tai toissa päivänä — näitä uutisia tulee päivittäin — tuli tieto, että työttömyysturvaa ollaan edelleen leikkaamassa ja kiristämässä tässä näin. Meillä on tänäkin päivänä tilanne se, että meillä on yli 326 000 työtöntä työnhakijaa ja meillä on yhtä avointa työpaikkaa kohti noin kymmenen työnhakijaa tällä hetkellä. Miten niitä työpaikkoja sinne tulee, kun työttömien olosuhteita kiristetään? Niitä on monessa aallossa jo kiristetty, ja tässä taas jatketaan lisää työnhakukuvion osalta. Miten niitä työpaikkoja syntyy? Haastaisin kyllä nämä laskennalliset työpaikat erittäin voimakkaasti. Hallitus esitti, että 100 000 uutta työpaikkaa tulee tämän hallituskauden aikana. Nyt ollaan siinä tavoitteessa noin 70 000 huonommalla puolella, eli tilanne on 170 000, missä tällä hetkellä ollaan siitä tavoitteesta. Ja voi arvella, että tämän hallituskauden lopussa meillä on huonompi työllisyysaste ja korkeampi työttömyys kuin tämän hallituskauden alussa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-04-02T22:16:06,2025-04-02T22:21:16,Hyväksytty,1.1 2025_33_389,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Peltonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_390,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Eemeli,Peltonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme tänään keskustelleet hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen, siis hyvinvointivaltiomme ytimeen, kahteen sen keskeiseen peruspilariin. Kuten moni on puheenvuorossaan tänään todennut, hätkähdin minäkin valtiovarainministerin tässä keskustelussa aiemmin tänään käyttämää puheenvuoroa. Piti vielä pöytäkirjasta tarkastaa, kun en tahtonut ensi alkuun korviani uskoa — pöytäkirja sen toden totta oikeaksi vahvisti. Valtiovarainministeri Purra todella syytti tässä salissa käyttämässään puheenvuorossa opposition kansanedustajia epäisänmaallisiksi, kun olemme tämän välikysymyksen kehdanneet Orpon hallitukselle tehdä. [Tytti Tuppurainen: Todella matalaa!] Pidän tätä syytöstä erittäin sopimattomana ja vakavana. [Pia Sillanpään välihuuto] Vakiintunut parlamentaarinen käytäntö lähtee siitä, että tässä salissa puheenvuoroissa noudatetaan vakaata ja arvokasta käytöstä. Toisten kansanedustajien leimaaminen edes välillisesti epäisänmaallisiksi ei ole mielestäni vakaata tai arvokasta käytöstä. Jos tässä salissa olisi vielä paikalla pääministeri tai muita hallituksen ministereitä, tahtoisin kuulla, allekirjoittavatko muutkin ministerit ja hallituspuolueet valtiovarainministerin esittämän näkemyksen opposition välikysymyksestä. [Pia Sillanpää: Kuinka paljon kansaa saa pelotella turhaan?] Välikysymys on toden totta opposition järein työkalu. Siihen ei koskaan ole tällä vaalikaudella tartuttu kevyin perustein, eikä niin ole tehty nytkään. Parhaiden parlamentaaristen periaatteiden mukaisesti hallituksen pitäisi kunnioittaa ja ymmärtää niitä syitä, miksi oppositio välikysymyksen on ylipäätään hallitukselle esittänyt, ja vastattava siihen parhaan kykynsä mukaan. Tehdään se vielä kerran selväksi, kun asiasta kerran on epäselvyyttä hallituksen riveissä: tämä välikysymys on jätetty siksi, että hallitus on pimittänyt yhteensä yli 200 miljoonan euron säästöt hyvinvointivaltiomme ytimeen, koulutukseen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon alue- ja kuntavaalien jälkeiseen aikaan. Ajattelen itse niin, että hyvinvointivaltion puolustaminen ja oikeudenmukaisen talous- ja työllisyyspolitiikan vaatiminen ovat mitä suurimmassa määrin isänmaallinen teko, etenkin tässä ajassa, jossa sen perustaa nakerretaan nyt eri tavoin. Arvoisa puhemies! Valitettavasti hallitus on pettänyt lupauksensa kertoa hyvissä ajoin ennen vaaleja, miten se aikoo toteuttaa edes ne 170 miljoonan euron leikkaukset, jotka se on kohdistanut sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Kuten tiedämme, koulutukseen kohdistamistaan säästöistä hallitus ei ole kertonut eikä aio kertoa sitäkään vähää, mitä se on tähän asti sote-säästöistään julki ja eduskunnalle kertonut. Nyt, kun ensimmäinen ennakkoäänestyspäivä on jo päättynyt, voimme viimein todeta, että hallituksen lupauksen ”hyvissä ajoin ennen vaaleja” parasta ennen ‑päivämäärä on lopullisesti ohi. Olen pettynyt siihen, että hallituksen sanaan tässä asiassa ei voinut luottaa ja lupaus säästöjen julki tuomisesta on nyt petetty. Arvoisa puhemies! Tänään olemme syystäkin puhuneet paljon hallituksen sadan miljoonan euron sosiaalihuollon palveluiden leikkauksesta. Siitähän hallitus ei ole kertonut mitään konkreettista tähänkään päivään mennessä. Sosiaalihuollon palveluissa on kyse esimerkiksi vanhusten kotihoidosta, mielenterveystyöstä ja lapsiperheiden palveluista ja monista muista tavallisille ihmisille hyvin tärkeistä palveluista. Olisi oikein ja kohtuullista, että hallitus avoimesti kertoisi, miten se aikoo näitä tärkeitä palveluita jo aivan lähiviikkoina päätöksillään heikentää. Tämä välikysymyskeskustelu ja ministerien puheenvuorot ovat jopa hämmentäneet entisestään käsillä olevaa tilannetta. Vaikka pääministeri on toisin antanut ymmärtää, vastuuministeri toi tässä salissa esiin, että hallituksella olisi jokin pohjapaperi tai esitys sosiaalihuollon sadan miljoonan säästöistä ja sitä olisi vieläpä virkavastuulla valmisteltu. Kun asiasta nyt vallitsee epäselvyys, katseet kääntyvät hallituksen politiikasta viime kädessä vastaavaan pääministeriin. Vetoan, että pääministeri saapuisi tähän saliin ja selventäisi sitä tilannetta ja hämmennystä, joka tässä tämän päivän salikeskustelussa on syntynyt. Onko hallituksella tiedossa jonkinlainen ehdotus tai paperi siitä, miten sadan miljoonan sosiaalipalveluiden leikkaus tehdään? Milloin hallitus aikoo tämän suunnitelman julkistaa — sitä kysyy nyt moni.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Eemeli Peltonen,1496,2025-04-02T22:21:34,2025-04-02T22:27:01,Hyväksytty,1.1 2025_33_391,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Berg., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_392,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus purkaa suomalaisen hyvinvointivaltion perusteita ennennäkemättömällä vimmalla. Sekä sosiaaliturvaa että ihmisille tärkeitä arjen sosiaali- ja terveyspalveluita on leikattu rajusti, ja leikkaukset vain jatkuvat. Alueilla käydään toistuvia muutosneuvotteluita, ja palveluita on ajettu minimitasolle. Sote-uudistus antaisi edellytykset palveluiden kehittämiselle ja painotuksen siirtämiselle perustasolle ja ennaltaehkäisyyn sekä hyvinvoinnin vahvistamiseen, mutta hallitus on armoton eikä anna alueille mahdollisuutta nyt kehittää palveluita. Leikkaaminen näkyy ihmisten sote-palveluiden heikentymisenä. Hallitus on romuttanut perusterveydenhuollon hoitotakuun niin, että lääkärin vastaanotolle terveyskeskukseen pitää jonottaa pahimmassa tapauksessa jopa kolme kuukautta. Tämä on kohtuutonta. Hallitus on karsinut lainsäädännöllä sairaaloiden päivystyksiä ja leikannut rahoitusta ikääntyneiden palveluista. Välimatkat palveluihin pitenevät, ja arjen turvattomuus lisääntyy. Sote-järjestöjen toiminnasta on leikattu kymmeniä miljoonia euroja, mikä näkyy jo, kun järjestöt joutuvat lopettamaan ja karsimaan esimerkiksi neuvontapalveluitaan tai chat- ja kriisipuhelinpalveluja. Hyvinvointialueet taas ovat säästösyistä vähentäneet vaikuttavien palveluiden ostoja näiltä järjestöiltä. Arvoisa puhemies! Sakset viuhuvat aina, kun hallitus kokoontuu yhteen. Viime keväänä hallituksen neljä nokkamiestä istahti saunaan päättämään sote-palveluiden 170 miljoonan euron lisäsäästöistä. Tieto tuli vastuuministeri Juusolle yllätyksenä. Kokonainen vuosi ehti kulua ennen kuin ministeri vihelsi valmistelun poikki. Säästöjen hakeminen hallituksen aikataululla oli osoittautunut mahdottomaksi, aivan kuten soten asiantuntijat olivat arvelleet. Kuitenkin ministeri Purra linjasi, että säästöt tehdään suunnitelman mukaan, ja pääministeri Orpo vieläpä lupasi, että leikkaukset kyllä tuodaan eduskunnan tietoon hyvissä ajoin ennen vaaleja. Ja lyhyessä ajassa on löytynyt säästöjä: vuosittain 166 miljoonaa euroa vähemmän ihmisille tärkeisiin sosiaalipalveluihin. 100 miljoonaa te edelleen kuitenkin piilotatte, mutta osan leikkauksista me tiedämme. Te leikkaatte vanhuksille kotiin tuotavista palveluista yli 16 miljoonaa euroa vuodessa. Te siis leikkaatte hyvinvointialueilta tämän rahan ja perustelette sitä teknologian käytön lisäämisellä kotihoidossa. Hyvä hallitus, tilanteissa, joissa asiakkaan palvelutarve ja toimintakyky sen sallivat, teknologiaa jo käytetään hyvin paljon. Teknologian käyttöönottoa on vielä mahdollista laajentaa, kun lainsäädäntöä kehitetään. Se tarkoittaa kuitenkin rahan lisäämistä, ei leikkaamista, jotta voidaan laajemminkin investoida teknologisiin ratkaisuihin. Kun te leikkaatte nämä rahat, se voi tarkoittaa tosiaan jopa 700 000:n kotikäynnin vähentämistä. Teidän mallillanne vanhukset uhkaavat jäädä kotiinsa heitteille digilaitteiden kanssa tai ilman. [Pia Sillanpään välihuuto] Vanhuspalveluista leikkasitte jo aiemmin jopa yli 100 miljoonaa euroa vuodessa, kun heikensitte henkilömitoitusta ympärivuorokautisessa hoidossa. Olette tietojen mukaan esittämässä vielä tänä keväänä 30 miljoonan euron vuosittaista leikkausta vanhuspalveluihin, kun heikennätte edelleen henkilöstömitoitusta ja lisäätte teknologiaa ympärivuorokautisessa hoivassa. [Pia Sillanpään välihuuto] Jälleen, hyvä hallitus, teknologia on tärkeä apuväline, mutta mahdotonta on ymmärtää, miten te lisäätte sen käyttöä leikkaamalla rahoitusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-04-02T22:27:14,2025-04-02T22:32:33,Hyväksytty,1.1 2025_33_393,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_394,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan itsekin toistaa sen, jota edustaja Peltonen tuossa hyvin ja ansiokkaasti esillä piti, asian, josta mainitsin tuossa debatissa. Tässä eduskunnassa on 200 kansanedustajaa, isänmaataan rakastavia suomalaisia ihmisiä, kaikki isänmaallisia, kaikki valmiina laittamaan oman ja yhteisen ajan tämän tasavallan hyväksi, ja toivon, että enää varapääministeri ei kutsu oppositiota epäisänmaalliseksi, ei oppositiota, ei kansanedustajia hallituspuolueissa eikä ketään muutakaan. On äärimmäisen tärkeätä, että tässä talossa pidetään kiinni hyvistä tavoista ja kunnioituksesta toisiamme kohtaan, vaikka välillä sanan säilällä iskemmekin joissain toisissa asioissa lujaa, mutta tässä asiassa toivottavasti ei enää tarvitse vastaavaa puheenvuoroa kuulla. Tässä yhteydessä haluan kiittää myös ministeri Juusoa siitä, että hän tänään tuli paikalle. On arvokasta johtaa asioita edestä, ja tätä edestä johtamista olisi nyt mahdollisuus myös pääministeri Petteri Orpon tehdä eduskunnan edessä, näin kuntavaalien ensimmäisenä päivänä hallitus pääministerin johdolla voisi hyvissä ajoin ennen vaaleja kertoa, missä ne 100 miljoonan leikkaukset ovat, minkätyyppisiin väestöryhmiin, minkätyyppisiin palveluihin nämä leikkaukset ovat tulossa. Tämä olisi tietenkin arvokasta myös sen osalta, että eduskunnassa vastaisimme myös omista lupauksistamme. Tänään epäselväksi jäi myös ministeri Juuson virkamiesten esityspuheenvuoro, joka kahden tunnin keskustelun jälkeen muuttui ”valmistelijoiden taustapaperiksi”, oliko se sitaatti näin. Tämänkin johdosta olisi erittäin hyvä, että vielä näin iltatunneilla pääministeri eduskuntaan saapuisi ja kertoisi, onko sairausloman aikana ministeri Juuso mahdollisesti vaikkapa saanut väärää tietoa. Hän kuitenkin ilmoitti johtaneensa prosessia enemmänkin puhelimen kautta kuin paikalta, ja sen ymmärtää sairauslomalla hyvin. Arvoisa puhemies! Haluan myös nostaa keskusteluun ammatillisen koulutuksen 120 miljoonan leikkaukset, ja vielä näköpiirissä ei ole tämänkään päivän keskusteluiden jälkeen ja ministereiden puheenvuorojen jälkeen näistä 75 miljoonan euron lisäleikkauksista eli yhteensä lähes 200 miljoonan euron leikkauksista, mihinkä nämä kohdistuvat. Sain olla täällä eduskunnassa isäntänä oman alueeni, Päijät-Hämeen OAJ:n edustajien vieraillessa täällä talossa. Tässä ryhmässä oli monta ammatillisen koulutuksen opettajaa, entistä kollegaani, jotka kysyivät ihan aidosti sen perään, kuinka paljon hallitus arvostaa nimenomaan ammatillista koulutusta. Kun usein käytetään ilmaisua, että koulutuksesta emme leikkaa, koulutus on meille tärkeä, se on tulevaisuusinvestointi, niin kuitenkin ollaan valmiit nipistämään suomalaisesta toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta 120 miljoonaa. Varsinkin kun hallitus oman ohjelmansa pohjalta on sitoutunut kasvun tuottamiseen, niin itselleni ja edustamalleni alueelle, Päijät-Hämeelle ja Lahden seudulle, nimenomaan erilaisten teollisuuden työpaikkojen osalta meidän ammatillisen koulutuksen osaamisen tason nostaminen ja se, että saisimme koulutettua työväkeä erilaisiin tehtäviin omalla alueella, on äärimmäisen tärkeä kasvun kysymys. Kyse on tuottavuuden kasvusta, kyse on osaamisen kasvusta. Ammatillinen toinen aste on siinä meillä merkittävässä roolissa yliopistojen, ammattikorkeakoulun ja tietenkin ihan perusasteen oppilaitoksen lisäksi. Sokerina pohjalla vielä aikuiskoulutustuen leikkaus. Nämä kaikki leikkaukset, kaikki me ymmärrämme, ovat täysin vastoin hallituksen oman ohjelman kasvun tavoitteita. En ymmärrä, millä tavalla sivistyksestä, koulutuksesta leikkaaminen tukee kasvua. Puhemies! Ihan vielä lopuksi: Odotin kyllä hallitusohjelmalta paljon tämän omaishoidon kohdalla. Hallitusohjelmassa oli kuvattu sitä, millä tavalla tätä omaishoitoa nostetaan yhtenä tärkeänä palveluntuottajana julkisen ja yksityisen palvelutuotannon lisäksi, mutta se, että hallitus tyytyy pienen esitteen tekemiseen omaishoidon kehittämisestä pontevien puheiden jälkeen, on minusta omaishoidon kohdalla kohtuutonta. Toivoisin, että hallitus ryhdistäytyisi oman ohjelmansa ja erityisesti omaishoidon kehittämisen osalta vielä tulevina kuukausina tai vuosina, niin kauan kuin tällä hallituksella matkaa riittää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-04-02T22:32:40,2025-04-02T22:38:09,Hyväksytty,1.1 2025_33_395,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_396,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä 15 vuotta sitten lähes 90 prosenttia suomalaisnuorista suhtautui tulevaisuuteensa optimistisesti. Nyt tulevaisuuteen uskovien osuus on romahtanut 61 prosenttiin. Samalla, kun nuorten usko tulevaan horjuu, hallitus tekee päätöksiä, jotka vievät heiltä entisestään turvaa ja toivoa. Nuorisotyöstä leikataan, opiskelijoiden toimeentuloa heikennetään, työttömyys kasvaa, ja hyvinvoinnin tukirakenteita puretaan. Nämä ovat juuri niitä asioita, joiden varassa nuoret rakentavat tulevaisuuttaan. Me tiedämme, mitä tapahtui 90-luvun laman jälkeen: nuorilta vietiin tuki, moni jäi pysyvästi koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle, ja syrjäytymisen kierre siirtyi sukupolvelta toiselle. Silloiset virheet maksettiin inhimillisesti ja taloudellisesti kalliisti, eikä niitä ole vieläkään täysin korjattu. Silti hallitus valitsee toistaa historian virheet ja säästää sieltä, missä leikkausten hinta on suurin: nuorten tulevaisuudesta. Kyllä tässä omassa siunatussa tilassani alkaa kohta jo hirvittämään, minkälaiseen yhteiskuntaan pieni tulokkaamme tuleekaan syntymään. Arvoisa puhemies! Hallitus aikoo säästää lastensuojelusta, siis niiltä lapsilta ja nuorilta, jotka ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa tässä yhteiskunnassa. Samaan aikaan, kun nuorten mielenterveysongelmat ja niistä aiheutuvat kustannukset ovat historiallisen korkealla tasolla, hallitus leikkaa juuri niistä tukiverkoista ja ennalta ehkäisevistä palveluista, jotka auttaisivat vahvistamaan mielenterveyttä ja vähentämään inhimillistä kärsimystä pitkällä aikavälillä. Hallitus tekee ennätyssuuret leikkaukset sosiaaliturvaan, pimitettyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen leikkauslistojen lisäksi. Edelleen on kuitenkin epäselvää vielä tämän välikysymyskeskustelun jäljiltä, miten hallitus aikoo kohdentaa OKM:n alaiset miljoonaluokan leikkaukset, 75 miljoonaa euroa: nuorisotyöhön, liikunnan edistämiseen, kulttuuriin vai ammatilliseen koulutukseen? Nuorilta leikkaaminen on aina leikkaamista koko Suomen tulevaisuudesta. Kulttuurista on jo massiivisesti leikattu. Taide ja kulttuuri ovat sekä taloudellisen kasvun moottori että keskeinen tekijä sosiaalisen pääoman ja hyvinvoinnin vahvistamisessa. Arvoisa puhemies! Hallitus on jo kuluvana vuonna leikannut sote-järjestöiltä 80 miljoonaa euroa, ja tulevina vuosina leikataan vielä lisää. Järjestökyselyn mukaan leikkausten seurauksena niiden kohdistamille järjestöille on tapahtunut muun muassa niin, että 24 prosentissa järjestöistä on ollut henkilöstön irtisanomisia, 13 prosentissa henkilöstön lomautuksia, 27 prosentissa määräaikaisten työsuhteiden lopettamisia, 26 prosentilla joidenkin toimintamuotojen kokonaan lopettamisia. Järjestöjen avustusten leikkaukset ja avustustoiminnan tulevaisuuden linjaukset vaikuttavat osin poliittisesti värittyneiltä. Kansalaisyhteiskunnan toiminta on oleellinen osa demokraattista yhteiskuntaa, mutta hallitus ei sitäkään näköjään lainkaan arvosta. Järjestöt tekevät monin paikoin korvaamattoman arvokasta työtä niin ennalta ehkäisevien kuin esimerkiksi kuntouttavien palvelujen kanssa. Tuoreen SOSTEn sosiaalibarometrin mukaan sote-järjestöt paikkaavat julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita ja alueilta ohjataan ihmisiä järjestöjen piiriin. Tämähän käy ilmi hyvinvointialueiden, sosiaalityöntekijöiden ja sosiaali- ja terveysjohtajien vastauksista. Syynä on ennen muuta se, että järjestöillä on asiakkaiden tilanteeseen paremmin sopivia palveluita, etenkin kun hyvinvointialueet ovat vähentäneet omia ja ostopalveluita sekä tiukentaneet kriteereitä. Sote-järjestöt edistävät hyvinvointia ja terveyttä sekä vähentävät julkisen sote-sektorin kustannuksia tekemällä korvaamatonta työtä asiakasrajapinnassa. Vapaaehtoistyön arvo Suomessa on muuten lähes 3,2 miljardia euroa vuosittain. Hallituksen leikkaukset kohdistuvat järjestöjen ydintoimintaan, neuvontaan, koulutukseen ja vertaistukeen, mikä uhkaa heikoimmassa asemassa olevia ja yhteiskunnan hyvinvointia. On ilmiselvää, että sosiaalipalveluihin kohdennettavat 100 miljoonan euron lisäleikkaukset lisäävät pahoinvointia yhteiskunnassa ja lisäävät entisestään tarvetta järjestöjen tekemälle työlle. Muistuttaisin vielä loppuun, että kokoomuksen vaalislogan viime eduskuntavaaleissa 23 oli se, että kuka tämän sotkun siivoaa. Nyt tänne nimittäin kaivattaisiin pääministeri Orpoa kertomaan, kuka tämän hallituksen sotkun siivoaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-04-02T22:38:14,2025-04-02T22:43:35,Hyväksytty,1.1 2025_33_397,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_398,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Erinomaisen hyvä kysymys oli tämä edustaja Mikkosen kysymys, että kuka tämän sotkun oikein siivoaa. Omassa edellisessä puheenvuorossani jäin tähän kotihoidon asiaan, josta vielä vähän jatkan. Sitten ajattelin ottaa sosiaalihuollon työllistymistä ja työ- ja toimintakykyä edistävistä palveluista, joista tänään vähemmän on puhuttu, mutta joilla kuitenkin oma erittäin tärkeä seikkansa on, ja katsotaan, jos sitten kerkeäisin vielä sinne lastensuojeluunkin, johon en ole vielä kerennyt kantaa ottamaan. [Vasemmalta: Vielä kerkeää!] Edustaja Vuornos täällä aiemmin tänään perusteli näitä kotihoitoon tehtäviä säästöjä tekoälyn tekemillä kirjauksilla potilastietojärjestelmään ja arvioi, että sieltäkin on säästöjä saatavilla. Niin kuin täällä edustaja Perholehtokin sitten myöhemmin kommentoi, kyllä meillä on jo olemassa pilottihankkeita tässä maassa näiden kirjaamisasioitten ja tekoälyn hyödyntämisessä — mikä on erinomaisen tärkeää ja erinomaista, että sellaisia tehdään — mutta on kuitenkin kummallista, että tälläkin teknologialla hallitus perustelee niitä yli 16 miljoonan euron säästöjä, vaikka ne ovat vasta pilotointivaiheessa. Leikkaukset tehdään kuitenkin jo nyt. En ole varma, ymmärtävätkö edustaja ja hallitus yleisestikään, kuinka monta potilastietojärjestelmää meillä on tässä maassa käytössä. On ihan selvää, että esimerkiksi tämä potilastietojen ja tekoälyn hyödyntäminen tulee viemään vielä hyvin pitkään aikaa. Asiantuntijat ovat arvioineet, että yleisestikin tekoälyn hyödyt saadaan todellisuudessa monessa asiassa käyttöön vasta jopa kymmenenkin vuoden kuluttua, mutta silti tämä hallitus tekee ne leikkaukset jo nyt. Itselläni on kokemuksia kotihoidosta jo työharjoittelujen aikaan, ja muistan jo silloin, että yksinäisyys oli iso ongelma, mutta kyllä siellä monenlaista muutakin haastetta oli, ja kyllä ne aina kilpistyivät siihen, että aikaa oli liian vähän. Muistan erittäin hyvin, kun viimeisellä harjoitteluviikollani otin työtakin taskuun kynsilakkapurkin ja lakkasin useamman vanhan mummun kynnet — opiskelija-aikana sellaiseen oli aikaa. Te ette voi käsittää, kuinka onnellisia ne ihmiset olivat siitä, että sai punaiset kynnet, tai siitä, että laitettiinkin papiljotit päähän suihkutuksen jälkeen. Ne ovat niitä aivan, erittäin yksinkertaisia asioita, joista ne ihmiset ovat äärimmäisen onnellisia, ja senkin vuoksi en voi käsittää niitä lausuntoja tänään siitä, että hoitajat ravaavat siellä kotona antamassa palveluita, joita vanhukset eivät edes halua. [Pia Sillanpään välihuuto] Mutta tähän hoitajamitoitukseen, johonka täällä tänään viitattiin, ja kun haastettiin myös tästä, että meidän pitäisi käydä enemmänkin semmoista debattia siitä, kuinka asioita pitäisi saada eteenpäin, niin perussyyhän esimerkiksi hoitajamitoitukselle on ollut nimenomaan se laatu, johonka me olemme halunneet kiinnittää huomiota. Me olemme halunneet, että hoitajilla olisi edes joskus se pieni hetki aikaa antaa jotakin ekstraa. Me olemme kaikki kuulleet uutisia ja MOT-ohjelmia ja monia, monia muita siitä, että nämä teknologiset laitteet ovat vain yksi osa. Me olemme kuulleet uutisia siitä, että vaikka turvaranneke on ollut, niin silti aamulla tuleva kotihoitaja onkin löytänyt potilaan tai asukkaan sieltä kylpyhuoneen lattialta heikossa kunnossa. Ne ovat erittäin isoja uutisia, ja niihin liittyy aina kaikki, niin inhimillinen kärsimys sille itse asiakkaalle mutta koko lähipiirille ja se huoli siitä, onko minun vanhukseni tai onko minun omaiseni varmasti hoidossa ja asiat kunnossa. Ne ovat ihan aitoja tunteita, ja teknologia ei ole aina se mahdollisuus, jolla voisimme näihin asioihin puuttua. [Pia Sillanpää: Se on monta kertaa kerrottu tänä iltana!] Nyt näyttää siltä, että en vielä kerkeäkään puheenvuorossani tähän lastensuojeluun enkä sitäkään vähää työllistymisen ja työ- ja toimintakyvyn asioihin, niin että otan ne sitten seuraavassa puheenvuorossani. Mutta kyllä minullakin oli oikeus nämä asiani tässä sanoa, edustaja Sillanpää. [Vasemmalta: Kyllä! — Pia Sillanpään välihuuto]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-04-02T22:43:43,2025-04-02T22:48:48,Hyväksytty,1.1 2025_33_399,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_400,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olin ajatellut aloittaa eräästä tietystä asiasta, mutta tuossa odottaessani puheenvuoroa silmiini osui aivan tuore kannanotto, jonka on julkaissut Nuorten Lääkärien Yhdistys, joka on Suomessa usean tuhannen eri-ikäisen lääkärin yhdistys — myös vähän varttuneempien, jos ovat niin sanotusti mieleltään nuoria — ja se otsikko tässä on näin: ”Hallitus leikkaa terveydenhuollon osaamisesta: Petteri Orpon hallitus julkaisi torstaina 27.3. listan toimista, joilla se kohdentaa uudelleen osaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon aiemmin kohdennetuista säästöistä. Hallitus ilmoittaa uutena toimena vähentävänsä sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sote-henkilöstön erikoistumiskoulutukseen maksettavia korvauksia kertaluontoisesti 15 miljoonalla eurolla vuonna 2026. Nuorten Lääkärien Yhdistys ry:n puheenjohtaja, akuuttilääketieteeseen erikoistuva lääkäri Lauri Heiskanen on leikkauspäätöksestä tyrmistynyt. Heiskasen mukaan leikkaus vaikuttaa kohdistuvan myös erikoislääkärikoulutukseen. ’Koulutuksesta leikkaaminen tulee johtamaan siihen, että erikoislääkäripula on tulevaisuudessa ennakoituakin hankalampi. Tämä on räikeässä ristiriidassa sen kanssa, että hallitus on aikaisemmin ollut huolissaan osaavan sote-työvoiman ja erityisesti lääkärien riittävyydestä työmarkkinoilla’, Heiskanen toteaa. Heiskasen mukaan hallituksen säästöpäätös on erityisen tuhoisa siksi, että se vie edellytyksiä tehdä vaikuttavaa terveydenhuoltoa tulevaisuudessa. NLY:n mukaan erikoistumiskoulutukseen kohdistuva leikkaus on myös potilasturvallisuudesta leikkaamista. Jälkimmäisen kehittäminen olisi ensiarvoisen tärkeää myös hyvinvointialueiden kustannusten kasvun hillitsemisen vuoksi, kuten Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuskin on hiljattain todennut. ’Osaaminen on sosiaali- ja terveydenhuollon tärkein pääoma ja perusta sille, että sotessa tehdään oikeita asioita. Osaamisesta leikkaaminen leikkaa tulevaisuuden suomalaisten hoidon laadusta ja lisää kustannuksia’, Heiskanen sanoo. NLY:n Heiskasen mukaan on myös epäselvää, miten leikkaus olisi tarkoitus hyvinvointialueilla käytännössä toteuttaa. Hyvinvointialueille maksetuilla korvauksilla on katettu se osa erikoistumiskoulutuksessa olevien lääkärien palkkakustannuksista, mikä menee kouluttautumiseen potilastyön ohella. Hyvinvointialueille maksetut korvaukset eivät tälläkään hetkellä kata kuin pienen osan erikoistumiseen liittyvistä kustannuksista. Erikoistuvien lääkärien kokemuksen mukaan koulutuksiin pääseminen on jo vaikeutunut hyvinvointialueiden säästöjen myötä. ’Irtisanovatko hyvinvointialueet nyt leikkauksen summaa vastaavan osuuden erikoistuvista lääkäreistä’, Heiskanen kysyy. ’Vai jäävätkö erikoistuvat lääkärit vuonna 2026 työn ohessa ilman koulutuksia, ja tämän myötä valmistuminen erikoislääkäriksikin viivästyy’, hän pohtii.” Siihen loppui tämä kannanotto, mutta kun täällä on nyt salin sieltä oikealta laidalta usein kommentoitu, että me pelottelemme näistä leikkauksista, niin ei tämä ollut lähtöisin meiltä oppositiosta, vaan tämä oli Nuorten Lääkärien kannanotto tähän tilanteeseen suoraan sen perusteella, mitä Orpon hallitus linjasi viime viikon torstaina. Tänään kuulimme täällä myös tämän hyvin mielenkiintoisen episodin, joka antaa perustelut todellakin painokkaasti pyytää pääministeri Orpoa tänne paikalle. Tiettävästi se Mainostelevision puheenjohtajakeskustelu on päättynyt, ja pääministerillä on tietysti monia kiireitä, mutta täällä on usein hallituksen toimesta korostettu, että sote-menot ovat kolmasosa koko valtion budjetin menoista ja siellä on todella tärkeitä asioita hyvinvointialueilla ja hyvinvointialueiden vaalit ovat tässä lähellä. Nimittäin tässä ministeri Juuso kertoi, että se virkamiesvalmistelupaperi, niin kuin hän totesi, sisältää ajatuksen siitä, että sosiaalihuoltolain 14 §:n ja parin muun pykälän yhteensä luettelemat noin 40 eri palvelua aiotaan ryhmittää uudella tavalla noin kymmeneksi kokonaisuudeksi ja silloin pystytään tekemään nämä leikkaukset. Eli tämähän tarkoittaa juuri sitä, että nyt ei uskalletakaan ottaa konkreettisesti kantaa niitten sisältöön, mutta ne ryhmitellään uudelleen ja työnnetään sellaisena hyvinvointialueille ja tehdään sieltä yleiskatteisesta rahoituksesta se leikkaus ja sitten jätetään alueiden itsensä tehtäväksi niin sanotusti se likainen työ. Tämä jo vaatisi pääministerin kannanottoa täällä. [Ville Merinen: Lindén, te olette nuori lääkäri!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-04-02T22:48:54,2025-04-02T22:54:17,Hyväksytty,1.1 2025_33_401,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_402,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä opposition yhteisessä välikysymyksessä hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen on kysymys suomalaisen hyvinvointivaltion ytimestä. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion ajatus on sinänsä helppo esittää. Hyvinvointivaltio turvaa sen piirissä asuville ihmisille sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet. Kaikille taataan perustoimeentulo, riittävät terveys- ja sosiaalipalvelut sekä koulutus- ja kulttuuripalvelut. Hyvinvointivaltion sosiaalivakuutus, sen ansioturva, antaa takuun sille, että työttömyys, tapaturma tai sairastuminen ei suista kenenkään työtä tekevän kotitaloutta raiteiltaan: asuntolainat voidaan maksaa ja muukin elintaso likimain pitää yllä kohtuullisen määräajan. Sosiaalivakuutus on omiaan luomaan turvaa, mikä tukee yksilön riskinottokykyä: kannattaa etsiä sopivaa työtä, kannattaa kouluttautua, kannattaa vaihtaa maisemaa. Jotta hyvinvoinnin kustannuksia ei kokonaan ulkoisteta valtiolle, hyvinvointimalliin kuuluvat toimeentulon turvaava palkkataso ja muut reilut työehdot. Palkalla pitää elää, ja työpaikkojen turvasta ja terveellisyydestä pitää huolehtia. Näistä sovitaan työehtosopimuksin keskenään tasavahvojen osapuolten kesken. Hyvinvointimalli ei ole vain hyvinvoinnin jakamista, siihen kuuluu myös yhteinen käsitys hyvinvoinnin luomisesta. Hyvinvointivaltio perustuu vapaalle ja avoimelle markkinataloudelle. Se edellyttää talouden ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävää kasvua. Talouden kasvu puolestaan edellyttää, että tuotannon tekijöitä, pääomaa ja työvoimaa on riittävästi. Se edellyttää, että pääoma on tuottavassa käytössä ja että työn tuottavuus paranee. Arvoisa puhemies! Hyvinvointivaltio on helppo määritellä, toimeenpano onkin vaikeampaa. Työvoiman määrää työtuotantotekijänä voidaan ensinnäkin avata työllisyytenä: tarvitaan työllistä työvoimaa. Tässä hallituksen talouspolitiikka on epäonnistumisten sarja. Viimeisin numero työllisyyskehityksestä on katastrofaalinen: vuodessa pudotusta on yli 50 000. Tämä tuli aiemman laskun perään. Hallitus mainostaa hyvinvointivaltion pelastamisessa yhdeksän miljardin euron summaa. Tämän verran julkisen talouden tasapainon pitäisi parantua. Tästä kaksi miljardia euroa on laskettu 100 000 lisätyölliselle. Kun työllisyys on kasvun sijaan pudonnut liki 70 000, tasapainotavoitteista on sulanut pois noin puolet. Pitkällä tähtäyksellä työvoiman turvaaminen edellyttää myös työperäistä maahanmuuttoa. Kysymys ei ole työvoiman haalimisesta, kysymys on siitä, että Suomen on oltava houkutteleva maa tulla, asua ja työskennellä. Työvoiman tuottavuudesta huolehtiminen on hankalaa sekin — hankalaa, mutta ei mahdotonta. Se edellyttää, että koulutukseen panostetaan, mutta hallitus on tässäkin suhteessa kääntänyt suunnan kohti konkurssia. Ammatillista koulutusta on leikattu, täydennyskoulutusta leikataan, aikuiskoulutustuki on poistettu, mitään ei tule tilalle. Siis talouskasvun pohja on pudonnut. Arvoisa puhemies! Myös pääoman tuottavuudesta on pidettävä huolta. Suomella on edellytykset olla vihreän siirtymän toimeenpanija, tässä suhteessa siis kokoaan suurempi. Se, että hallitus elää maailmassa, jossa ilmastonmuutosta ei oikeastaan ole ja jossa vihreään siirtymään ei tarvitse panostaa, merkitsee kestävien investointien hiipumista. Suomesta ei saa tulla takapajula. Arvoisa puhemies! Hyvinvointivaltion osatekijät tukevat toisiaan, ne ovat vuorovaikutuksessa. Hallituksen politiikka on leikannut ansioturvaa niin rajusti, että sosiaalivakuutuksen idea on rapautumassa. Työttömyys merkitsee pieni- ja keskituloisille putoamista yhä niukemmaksi käyvään perusturvaan, toimeentulotukeen. Tällöin yksilön riskinottokyky vähenee, liikkuvuus heikkenee. Myös reilun työelämän pelisäännöt ovat haurastuneet. Työmarkkinoiden osapuolten epätasapainoa on lisätty. Edellytyksiä turvata elämiseen riittävä palkka ja muutenkin reilut työehdot on huononnettu. Nämä hyvinvointivaltion tulopuolen tekijöihin tehdyt heikennykset leikkaavat myös panoksia. Arvoisa puhemies! Pohjoismaisen hyvinvointivaltion erityisominaisuus ovat hyvinvointipalvelut. Meillä tässä on kyse julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista. Talouden pohjan heikkeneminen ajaa sote-palveluiden leikkaamiseen. Sote-palveluiden leikkaaminen kiertyy taas heikommiksi talouden panostekijöiksi. Siis Orpon—Purran oikeistohallitus on ajanut Suomen alenevaan kierteeseen: siinä vain leikataan, siinä vain köyhdytään. Köyhtyminen johtaa leikkauksiin ja leikkaukset köyhtymiseen. Tästä kierteestä on päästävä eroon. Sosiaalidemokraatit haluavat saada suomalaisen hyvinvointivaltion taas nousukierteeseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-04-02T22:54:30,2025-04-02T22:59:52,Hyväksytty,1.1 2025_33_403,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäkinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_404,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olemme tänään käyneet keskustelua hallituksen antamista tiedoista sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitukseen kohdennettavista leikkauksista. Tällä hetkellä me siis todella tiedämme sen verran, että merkittäviä leikkauksia oltaisiin kohdentamassa nimenomaan sosiaalipalveluihin, kuten lastensuojeluun, vammais- ja vanhuspalveluihin. Hallitus hakee nyt esimerkiksi vanhustenhoidossa kotiin tuotavista palveluista 16 miljoonan euron leikkauksia teknologiaa hyödyntämällä. Laskennallisesti tämä tarkoittaa 700 000 kotikäyntiä, noin 350 hoitajan työpanosta. Ajatus nykyaikaisen teknologian hyödyntämisestä on lähtökohtaisesti positiivinen. Parhaimmillaan se voi vapauttaa käsipareja tarvittavaan hoivatyöhön. SDP on myös itse pitänyt tätä kehitystä esillä. Keskeinen ero hallitukseen on kuitenkin se, että me emme ensi sijassa olisi hakeneet, saati oikeuttaneet sillä mittavia leikkauksia palvelujen rahoitukseen, ja siitähän tässä nyt on nimenomaan kysymys: 16 miljoonan euron rahoitusleikkauksista. Tosiasiallinen tilanne kotihoidon kentällä on ympäri Suomen jo nykyisellään vaikea. Kotihoidon saamisen kriteerejä on tiukennettu, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että hoidettavat ovat jo hyvin huonokuntoisia. He tarvitsevat konkreettista fyysistä apua, tukea ja hoivaa. Hoiva-alaa yhtään paremmin tuntevat kuitenkin tietävät, että esimerkiksi turvarannekkeet ja automatisoitu lääkkeidenjako ovat olleet kentällä käytössä jo vuosikausia. Tämä herättää väkisinkin kysymyksen, onko realistista odottaa saatavan merkittäviä lisäsäästöjä jo nykyisin käytössä olevalla teknologialla. Tuoreessa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että kotihoitoa saavat iäkkäät jäävät jo nykyisellään herkästi ilman riittävää tukea ja palveluja ja ovat vaarassa jäädä syrjään erityisesti sosiaalisista suhteista ja kodin ulkopuolisesta ympäristöstä. Lähes puolella tutkimukseen osallistuneista oli vaikeuksia tulla toimeen taloudellisesti, ja lähes kolmannes koki yksinäisyyttä melko usein tai jatkuvasti. Tutkijoiden mukaan tulokset vahvistavat huolta siitä, etteivät nykyiset kotihoidon palvelut pysty riittävästi vastaamaan kotona asuvien ikääntyvien tuen tarpeeseen. Säästötoimet tulevat heikentämään tilannetta entisestään, millä tutkijat näkevät olevan merkittäviä taloudellisia ja inhimillisiä kustannuksia. Arvoisa puhemies! Mielestäni on myös huomionarvoista, että Suomessa on tosiasiallisesti 300 000 iäkästä ihmistä, jotka ovat täysin vailla digitaitoja. Vähintään yhtä moni ei pysty asioimaan itsenäisesti sähköisissä palveluissa. Kaksi kolmesta yli 65-vuotiaasta sanoo tarvitsevansa muiden tukea, kun he asioivat sähköisesti. Moni on joutunut jättämään palveluja käyttämättä tai etuisuuksia hakematta, koska viranomaisasiointi muuten kuin sähköisesti on käynyt hankalaksi. Mielestäni hallituksen olisi syytä tarkentaa, kuinka se varmistaa, ettei esimerkiksi digilaitteiden käyttö syrjäytä ihmisiä kokonaan palvelujen piiristä. Mittavien määrärahaleikkausten hakeminen digitalisaation kautta ei mielestäni ole mahdollista ilman, ettei myös ihmisten tarvitsemasta palvelusta ja sen saatavuudesta tingitä. Onko hallitus todella valmis tähän? Arvoisa puhemies! Tänään on päättynyt ensimmäinen ennakkoäänestyspäivä. Olen todella pettynyt siihen, että vakaista lupauksista huolimatta eduskunta, saati suomalaiset, ei edelleenkään tiedä, mihin mittavat 100 miljoonan euron lisäleikkaukset sosiaalihuoltoon tulevat kohdentumaan. Pääministeri totesi tänään, ettei ole mitään kerrottavaa, koska valmistelua ei varsinaisesti ole aloitettu. Heti perään ministeri Juuso kuitenkin kertoi, että hänellä ainakin on virkamiesesitys siitä, miten tämä summa olisi mahdollista saada kasaan. Tilanne on tällä hetkellä vähintään epäselvä, ja pitäisin kyllä tärkeänä, että pääministeri saapuisi eduskunnan eteen selventämään, mikä tässä asiassa pitää paikkansa ja mikä ei. Totean vielä lopuksi, että politiikassa on lopulta aina kyse arvoista. Vaikka hallitus väittää, että sen on pakko tehdä nämä leikkaukset vanhuspalveluihin, ei tämä yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Teillä olisi ollut myös muita vaihtoehtoja, joilla vahvistaa taloutta. Niitä te ette vain yksinkertaisesti halunneet käyttää, koska se olisi esimerkiksi edellyttänyt, että kaikkein varakkaimmat, pääomatuloilla elävät ihmiset otettaisiin mukaan näihin talkoisiin. Juuri heidät, arvoisa hallitus, olette tietoisesti päättäneet vapauttaa säästöistä. Sen sijaan te leikkaatte nyt niiltä, jotka eivät kykene puolustamaan itseään. Mielestäni tämä on suorastaan häpeällistä. Tätä eivät myöskään suomalaiset hyväksy.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2025-04-02T23:00:07,2025-04-02T23:05:14,Hyväksytty,1.1 2025_33_405,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Marttila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_406,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan vielä näistä lastensuojeluun kohdistettavista säästöistä. Voi sanoa, että lastensuojelu on kriisissä kaikkialla Suomessa, ja sen sijaan, että hallitus tarttuisi kriisin ratkaisemiseen, se uhkaa hyvinvointialueita jälleen lisäleikkauksilla. Oletettavasti nämä nyt tehtävät säästöt tehdään sitä paitsi yleiskatteellisesti, ja jos käykin niin, että yksityiset palveluntuottajat eivät laske odotetusti hintojaan, on säästöt pakko tehdä muualta. Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen raportin mukaan lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat vaarantuneet kaikilla hyvinvointialueilla, henkilöstöpula vaikeuttaa palvelujen järjestämistä ja ennaltaehkäisevät tukitoimet ovat riittämättömiä. Kun apua ei saa ajoissa, yhä useampi lapsi päätyy raskaampien lastensuojelutoimien piiriin, mikä kasvattaa kustannuksia ja lisää inhimillistä kärsimystä. Ja nyt hallitus tosiaan kohdistaa säästöjä lastensuojelun sijaishuoltoon. Hallitus on jo leikannut lastensuojelun jälkihuollosta ja alentanut lastensuojelun työntekijöiden kelpoisuusehtoja. Nytkään ei ole tarjolla ratkaisuja, vaan hallitus entisestään pahentaa tilannetta näillä uusilla säästötoimilla. Hallituksen valitsema linja on yksinkertaisesti vastuuton, ja me vaadimme, että hallituksen on peruttava suunnittelemansa leikkaukset ennen kuin tilanne karkaa lopullisesti käsistä. Meillä on jo raportin vahvistama hätätilanne, jossa lapset ja nuoret eivät saa tarvitsemaansa apua, eikä mikään määrä terapiatukea paikkaa rikki olevaa järjestelmää tai poista perheiden ahdinkoa. Lapset eivät ole budjettiluokka, josta leikataan kylmästi ilman vastuuta seurauksista. Lapset, jotka tarvitsevat kipeästi apua, joutuvat tällä hetkelläkin jonottamaan lastensuojeluun. Näistä lastensuojelun jonoista puhutaan huomattavasti vähemmän kuin hoitojonoista. Nämä lisäleikkaukset uhkaavat lapsia, perheitä ja koko yhteiskunnan tulevaisuutta. Jos hallitus ei tätä ymmärrä, sen on todella syytä harkita koko mandaattinsa uudelleen. Arvoisa puhemies! Ydinongelma on, että Orpon hallitus on jättänyt hyvinvointialueet täysin oman onnensa nojaan ja teettää likaisen työn aluepäättäjillä. Hallitus ei ole millään tavalla, ei yhdelläkään tavalla, helpottanut hyvinvointialueiden tai erikoissairaanhoidon tilannetta vaan päinvastoin tehnyt jatkuvalla syötöllä uusia leikkauksia, jotka kohdistuvat suoraan sairaaloihin, sote-palveluihin, sote-henkilöstöön. Samaan aikaan, kun hallitus moukaroi julkista sote-tanteretta leikkauspommeillaan, riittää rahaa kuitenkin satoja miljoonia yksityisiin lääkäripalveluihin. Hallitus kohdentaa resursseja yhteiskunnan kaikkein hyväosaisimmille eikä sinne, missä on tarve suurin, ja nyt päinvastoin räikeästi leikkaa juuri heiltä, jotka ovat haavoittuvimmassa asemassa. Tätä menoa julkinen tuotanto on pian niin raunioina, että sairaalatkin joudutaan myymään pilkkahinnalla terveysjäteille — liekö se kokoomuksen perimmäisenä tavoitteenakin. Tällainen on täysin vastoin ihmisten oikeustajua, ja hallituksen tulisikin avoimesti kertoa kansalaisille, jos sillä on haluja rajata julkista palveluvalikoimaa. Oikeistohallitus runnoo läpi historiallisen määrän soteen iskeviä säästölakeja. Pelkästään hoitotakuun pidennys ja asiakasmaksujen korotus ovat jo vähentäneet hyvinvointialueiden rahoitusta valtakunnallisesti 270 miljoonalla. Tämä likainen työ teetetään aluepäättäjillä, eivätkä hyvinvointialueet ole irrallaan valtakunnan politiikasta, koska rahoitus tulee lähes 100-prosenttisesti valtiolta. Vielä haluan puhua tästä hoitotakuun pidennyksestä, joka on kaikista järjettömin leikkaus eikä helpota näiden hyvinvointialueiden taloudellista ahdinkoa, sillä eivät vaivat parane jonossa, vaan sairaudet pahenevat, vaativampien hoitojen tarve kasvaa ja sen myötä kasvavat myös kustannukset. Täälläkin tänään paljon hehkutettu omalääkäri ei paljoa auta, jos vastaanotolle pääsyä joutuu odottamaan kolme kuukautta. Eikä näissä ole kyse mistään abstrakteista kirjauksista tai mitoituksista, vaan konkreettisesti siitä, että esimerkiksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella vähennettiin yhdeksän miljoonaa perusterveydenhuollon rahoituksesta — yhdeksän miljoonaa, joka on suoraan pois henkilöstöstä. Säästöjä tulisi hakea ennen kaikkea tunnistamalla, mitkä tekijät vaikuttavat kustannusten syntyyn ja palvelujen käytön kasaantumiseen. Meidän tulee pystyä vähentämään kaikista kalleinta erikoissairaanhoitoa ja korjaavaa sosiaalihuoltoa. Nyt hallituksen toimet päinvastoin romuttavat perustason palveluja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-04-02T23:05:24,2025-04-02T23:10:30,Hyväksytty,1.1 2025_33_407,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kokko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_408,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme täällä nyt keskustelleet jo lähestulkoon yhdeksän tuntia sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvista leikkauksista, ja olemme vilpittömästi oppositiossa olleet sen toiveen takana ja lupauksen, jonka pääministeri itse tässä salissa on tehnyt, että vielä ennen kunta- ja aluevaaleja hallitus kyllä antaa selvityksen niistä lisäleikkauksista, mitä sosiaali- ja terveyspalveluihin ollaan tekemässä. Mutta valitettavasti tuntien keskusteluista huolimatta vastausta ei ole kuulunut, ja tuntuu siltä, että tilanne on oikeastaan mennyt entistä epäselvemmäksi, kun iltapäivän keskusteluissa sekä pääministeri että vastuuministeri puhuivat, voisiko sanoa, toisensa suoranaisesti ristiin, että onko listausta säästöistä olemassa. Pääministerin mukaan ei ole minkäänlaista valmistelua tehty, mutta vastuuministeri kertoo, että ihan virkakunnaltakin on tullut jo selkeää listausta ja toimenpiteitä siitä, mitä tultaisiin tulevaisuudessa tekemään, joten voin kyllä yhtyä niiden edustajien pyyntöihin, että olisi hyvä, että pääministeri, jonka velvollisuus ja tehtävä on hallituksen johtaminen ja sitä kautta viedä sitä kokonaiskuvaa eteenpäin, tulisi kertomaan eduskunnalle, mikä tilanne on. Nyt toki kansalaiset ovat tietysti antaneet jo äänensä ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä — lähes neljä prosenttia suomalaisista on jo äänestänyt — joten toivon mukaan vielä ennen ennakkoäänestyksen loppua saisimme tähän selvyyden. 170 miljoonaa euroa, ja ei ole oikein tietoa, mistä säästetään. Mutta ainakin yksi asia, mistä hallitus tulee säästämään, on tullut erittäin selkeästi esille. Erityisesti perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa ja edustaja Huhtasaaren puheenvuorossa se kyllä nostettiin erittäin ylpeästi esille, että nyt laitetaan poliittista rälssiä kuriin ja leikataan näistä ryhmärahoista. 170 miljoonaa euroa, ja sieltä nyt on se 5 miljoonaa euroa lähdössä. Olen itsekin Keski-Suomen hyvinvointialueella säännöllisesti käynyt tätä keskustelua myös perussuomalaisten kanssa, jotka toki ovat ilolla ottaneet ryhmärahat vastaan. Siellä on ostettu uutta peräkärryä ja muuta. Olen käynyt kyllä tätä keskustelua hyvinkin säännöllisesti. Ja tietysti ymmärrän sen kansalaisten näkökulman, kansalaisten huolen, kun palveluita joudutaan sopeuttamaan, että säästetäänkö myös niistä ehkä hieman ydinpalveluiden kannalta vähäpätöisemmistä asioista. Se kyllä tietysti käy minulle. Olen aivan valmis leikkaamaan nämä 69 000 euroa vuodessa, jotka Keski-Suomen hyvinvointialueella menevät ryhmärahaan, mutta tässä meidän 1,3 miljardin euron kokonaisuudessa se on valitettavasti aika pieni summa. Sillä ei juurikaan terveysasemaa pyöritetä tai järjestetä muitakaan palveluita, mutta välillä tässä keskustelussa tuntuu, että nämä ryhmärahat ovat todella lähestulkoon pohjaton kaivo, samanlainen kaivo kuin perussuomalaisilla on maahanmuutto, että sieltä voi aina leikata lisää, lisää, lisää, ja taianomaisesti sillä paikataan koko tämä yhdeksän miljardin euron kestävyysvaje, alijäämät, kaikki kyetään tällä kattamaan. [Timo Harakka: Taikaseinä!] — Kyllä, nimenomaisesti se taikaseinä, että sieltä löytyy rahaa. — Ja ymmärrän, että vaalien alla tietysti on herkullista tarttua nimenomaan näihin valtuustoryhmien ryhmärahoihin, koska niitähän voi käyttää ehkä semmoisiin hyvinkin erikoisiin tarkoituksiin, jotka eivät välttämättä palvele sitä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä. Huomasin, että Helsingin Sanomat on aktiivisesti selvittänyt sitä, mihin ryhmärahoja on käytetty. Muun muassa kansanedustaja Minna Reijonen, joka on tehnyt itse asiassa lakialoitteen ryhmärahojen karsimisesta, toimii aluevaltuutettuna Pohjois-Savossa. Hän on tosiaan maaliskuussa jättänyt toimenpidealoitteen ryhmärahan kieltämiseksi, ja hänen oma valtuustoryhmänsä on silti hyödyntänyt ryhmärahoja ostamalla liki 8 000 eurolla pastillirasioita, huulirasvoja ja nenäliinoja, joissa oli perussuomalaisten logo. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ohhoh!] No, Itä-Uudellamaallakaan ei välttämättä mene perussuomalaisilla sen kunniakkaammin, sillä he ovat käyttäneet ryhmärahaa muun muassa Kikka-elokuvan näytökseen ja siellä tarjottuihin popcorneihin. [Naurua] Sen lisäksi valtuustoryhmä tilasi nimikoituja untuvatakkeja ja softshell-liivejä — itse en edes tiedä, mitä ne ovat — noin 1 500 eurolla, ja päälle vielä huulirasvoja. [Timo Harakka: Mikä siinä huulirasvassa on? — Tytti Tuppurainen: Mikä siinä huulirasvassa on? — Eduskunnasta: Mitä ihmettä?]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-04-02T23:10:43,2025-04-02T23:15:24,Hyväksytty,1.1 2025_33_409,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_410,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan nyt tämän välikysymyksen alkujuureen, koska tämän välikysymyksenhän laittoi liikkeelle tuosta ministeriaitiosta tämän pöntön takaa pääministeri Orpo, [Tytti Tuppurainen: Ei ole paikalla! — Timo Harakka: Missä on?] joka kyselytunnilla helmikuun 27. päivä tuosta paikalta lupasi, että kaikki nämä lisäleikkaukset, joita hallitus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin on tekemässä 170 miljoonan euron arvosta, tullaan julkaisemaan hyvissä ajoin ennen vaaleja. Tämä oli pääministerin lupaus eduskunnan edessä, ja tämän takiahan me oikeastaan olemme tänään täällä. Ainakin itse halusin tuolloin helmikuussa kyselytunnilla tämän pääministerin lupauksen kuultuani uskoa siihen, että pääministeri ja hallitus todella toimivat siten, miten lupasivat. Siksi odotimmekin, että hallitus todella kertoo, mistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista se tulee säästämään 170 miljoonaa euroa. No, viime torstaina hallitus sitten kertoi, että erilaisilla toimenpiteillä näitä säästöjä haetaan, mutta edelleen, kun tätä listaa lukee, yli puolet niistä pysyvistä säästöistä, joita hallitus täältä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ajattelee löytävänsä, pimitetään. Edelleen yli puolet näistä säästöistä pimitetään. Kenelläkään ei siis ole mitään hajua, mistä palveluista jatkossa tullaan säästämään — paitsi että tänään kyllä keskustelussa aiemmin ministeri Juuso totesi, että tästä on kyllä valmiina virkaesitys, josta tarkalleen sitten selviää, miten tämä 100 miljoonan euron lisäsäästö täältä sosiaalihuollon palveluista tehdään. Ja jos näin on, niin silloin minusta olisi suoraselkäistä pääministerin saapua tänne saliin ja kertoa koko eduskunnalle, mistä nämä 100 miljoonan euron lisäsäästöt ollaan ottamassa. Jos siis tämmöinen tieto on ja kun pääministeri on luvannut, että nämä kaikki säästöt tullaan eduskunnalle hyvissä ajoin ennen vaaleja kertomaan, niin nyt alkaa olemaan kyllä aika viimeinen hetki, koska tänään on jo ensimmäinen ennakkoäänestyspäivä päättynyt. Arvoisa puhemies! Moni hallituspuolueista ajattelee, että tätä keskustelua käydään sen takia, että ne vaalit ovat tulossa, että tästä pitäisi jotenkin opposition takia puhua. Ei, vaan tästähän pitää puhua sen takia, että kyllä äänestäjien pitää tietää, mitä sosiaali- ja terveyspalveluille on tapahtumassa. Ja kyllä muuten täytyy niiden valittavien hyvinvointialueiden päätöksentekijöidenkin tietää, mitä sosiaali- ja terveyspalveluissa on tapahtumassa. Ja miksi tämä on tärkeää? Siksi, että jokainen näistä säästösummista viime kädessä tullaan säästämään siitä yleiskatteellisesta rahoituksesta. Yleiskatteellisesta hyvinvointialueiden rahoituksesta tullaan nämä kaikki eurot ottamaan pois. Ja viime kädessä se on sitten näiden hyvinvointialueiden päätöksentekijöiden vastuulla miettiä, miten paikallisesti ja alueellisesti hommat organisoidaan niin, että tullaan toimeen vähemmillä rahoilla. Eli toisin sanoen, mikäli tämä 100 miljoonan piiloteltu säästö — josta kukaan muu kuin ministeri Juuso ei näytä tietävän, mistä se otetaan — otetaan täältä hyvinvointialueiden yleiskatteellisesta rahoituksesta, niin siinähän tosiasiallisesti vastuu näiden säästöjen kohdentamisesta jätetään tulevien aluevaltuutettujen harteille. [Helena Marttila: Juuri näin! — Aki Lindén: Juuri näin tapahtuu!] Siksi minusta olisi suoraselkäistä ja oikein, että pääministeri nyt saapuisi tänne saliin kertomaan äänestäjille, mitä hallituksen mielestä sosiaali- ja terveyspalveluille on jatkossa tapahtumassa, mutta myös niille tuleville päätöksentekijöille, mitä heiltä ollaan odottamassa. Ja senpä takia ajattelisin, että tätä keskustelua pitää varmaan jatkaa niin kauan, että saamme pääministerin saliin vastaamaan hänen omasta lupauksestaan tälle eduskunnalle. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Just näin! — Tytti Tuppurainen: Kello käy, Orpoa ei näy!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-04-02T23:15:42,2025-04-02T23:20:56,Hyväksytty,1.1 2025_33_411,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"No niin, ja sitten seuraavaksi edustaja Väyrynen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_412,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Nyt ei ole Orpoa saatavilla, niin otetaan parasta, mitä on saatavilla. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Miksei?] — Te voitte itse ottaa yhteyttä pääministeriin ja kysyä häneltä. Minä en pysty vastaamaan siihen. — Tämä on vähän hankalaa tässä, kun tuntikaupalla seuraa tätä keskustelua, [Aki Lindén: Arvostamme sitä! — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Respect!] kun tämä aaltoilee välillä itse asiassa aika kauas välikysymyksen ulkopuolellekin noin niin kuin otsikkotasolla. Pari asiaa: Toinen hoitotakuusta, mikä on pyörinyt tässä todella paljon, ja se on otettu kampanjakärjeksikin joissain puolueissa. Minä vielä muistuttaisin, että tässä menevät välillä vähän kaksi asiaa sekaisin, rahoitus ja velvoitteet. Tästä keskusteltiin viime talvena paljon, ja minäkään en ihan tarkkaan nyt tiedä, mitä tässä vastustetaan, sitä rahoituksen poistamista vai sitä, että hoitotakuu pidennettiin kolmeen kuukauteen. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Molempia!] Muistutan edelleenkin siitä, kun tästä on nyt sanottu, että me romutetaan hoitoonpääsy ja perusterveydenhuolto, kun me tehdään tämmöinen epäinhimillinen kolmen kuukauden jonotusaika, että se oli koko viime hallituskauden, tämä kolmen kuukauden hoitotakuu, voimassa. [Helena Marttilan välihuuto] Oliko silloin perusterveydenhuolto teidän mielestänne täysin heitteillä, hoitoonpääsy heitteillä, ja mikään ei toiminut? Silloin kun me keskusteltiin tästä hoitotakuun höllentämisestä, niin itse asiassa iso osa hyvinvointialueista oli tämän hoitotakuun höllentämisen kannalla, mutta he vastustivat totta kai täysin ymmärrettävästi sitä, että siihen kytketään se rahoituksen vähentäminen. Sen minä ymmärrän täysin. Se liittyy rahoituslakiin, ja silloin ei pystytty mitään muuta tekemään eikä vieläkään pystytä muuta tekemään. Jos me velvoitteita kevennetään, niin silloin rahoitusta vähennetään ja toisinpäin. Samoin kuin tehtiin silloin, kun hoitotakuuta kiristettiin, lisättiin rahoitusta, joka muuten ei mennyt suoraan hoitoonpääsyn parantamiseen, minkä myös hyvinvointialueet sanoivat, samaten kun nyt otettiin rahoitusta pois, niin he sanoivat, että se ei mene hoitoonpääsyyn, mikä me ollaan nyt huomattu, että he pystyvät tuottamaan todella monella hyvinvointialueella kahdessa viikossa sen hoitoonpääsyn, mikä on hyvä asia. Toinen asia, täysin erillinen asia liittyen tähän vanhustenhoivaan, mistä itsekin olen huolissani ilman muuta: Kun puhutaan tästä digitaalisuudesta, teknologisista keinoista, niin tämä, mihin on viitattu, tekoälyratkaisu kirjaamisissa, ei ole enää ihan pelkkää semmoista nyrkkipajatouhua, vaan sitä tässäkin kaupungissa käytetään jo tietyissä potilastapaamisissa, ja siitä on erittäin hyviä kokemuksia. Se on taatusti semmoinen, mikä voi helpottaa hoitajienkin kirjaamista. Löysin tuossa yhden blogin jostain kotipalvelun päivästä, jossa kahdeksan tunnin päivään mahtui kolme tuntia yhteenlaskettuna potilastyötä ja kirjaamista. Tavallaan meillä on ehkä semmoinen erilainen näkemys siitä, pyörivätkö kaikki meidän julkiset palvelut tällä hetkellä täydellä teholla vai olisiko siellä jonkun verran sille tuottavuudellekin saatavissa lisää, että me voitaisiin esimerkiksi kotipalveluhoitajalla saada puolet työvuorosta käytettyä potilastyöhön, jolloin se kaikki muu, siirtymiset ja muut, saataisiin. Eli meillä on paljon tekemistä näissä toiminnan sisällöissä, ja toivon, että me päästään niihinkin keskusteluihin ja saadaan niihin paljon enemmän vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-04-02T23:21:02,2025-04-02T23:24:15,Hyväksytty,1.1 2025_33_413,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Merinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_414,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ihan ensimmäisenä, edustaja Väyrynen, mikä blogi se oli oikeasti? Siis että kolme tuntia? Minä olen kuullut ihan erilaisia juttuja kotipalvelusta ja kotihoidosta, kotisairaanhoidosta. Siis oikeasti yleisviesti siltä alalta on, että he ovat aivan niin kuin äärettömän kiireisiä. [Ville Väyrynen: Tule tänne katsomaan, niin minä näytän!] — No minä tulen katsomaan. Hei, minä löysin, arvoisat edustajat, sen päivän, kun pääministeri Orpo lupasi nämä. Se on 27.2. Hän on kyselytunnilla vastannut, että hän kertoo nämä säästöt eduskunnalle hyvissä ajoin ennen vaaleja. No, nyt tietysti vaalit ovat jo käynnissä. [Timo Harakka: Riippuu vaaleista!] — Totta. ”Pääministeri Petteri Orpon mukaan hallitus aikoo tuoda 100 miljoonan euron sote-säästöt julkisuuteen ennen vaaleja. ´Jos siellä on joku säästö, josta todetaan valmistelun myötä, että sitä ei ole järkevää toteuttaa tai se ei tuo haluttua tavoitetta, niin se korvataan jollain muulla. Meillä on prosessi käynnissä. Haemme näille puuttuville säästöille korvaavat toimet, ja tulemme niistä tiedottamaan ja kertomaan teille ennen vaaleja.´” ”Orpo kertoi kyselytunnilla asiasta torstaina. Kyseessä on muutos hallituksen aikaisempiin kaavailuihin.” ”Yle kertoi viime viikolla, että sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso on ottanut aikalisän hankaliksi osoittautuneiden säästöjen valmistelussa.” ”Vielä eilisen kyselytunnin aluksi ” — tämä on siis seuraavan päivän uutinen — ”Juuso kertoo, että sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon säästöistä keskustellaan muiden hallituspuolueiden kanssa puoliväliriihessä, joka järjestetään vaalien jälkeen. Kyselytunnilla oppositio hiillosti hallitusta säästöjen piilottelusta kevään alue- ja kuntavaalien yli.” ”Juuso perusteli valmistelussa otettua aikalisää sosiaalihuollon palveluihin liittyvällä puutteellisella tietopohjalla, minkä takia palveluista on vaikea löytää järkeviä ja kohdistettuja säästötoimenpiteitä.” Siis kuunnelkaahan oikeasti, ihmiset, ei ole päästy tästä yhtään eteenpäin, ja nyt ollaan täällä. ”Yle ei tavoita Juusoa kommentoimaan...”, tuo on vanhaa. Mutta siis yleisesti ottaen: tämä homma ei nyt mennyt jotenkin hirmu nätisti. Eihän tuo tilanne ole muuttunut yhtään. Meillä on edelleen 100 miljoonan sote-säästöt. [Timo Harakka: Paitsi vaalit on jo!] — Vaalit on menossa, ja tänään taas oli aika sekavia viestejä. Nyt on äärettömän tärkeätä, että tämä asia pitää saada selviämään viimeistään nyt. Nyt ollaan jo ihan yliajalla. Yksi asia, mistä haluaisin vielä, tähän kun jäi aikaa, puhua: Tänään kuulin monen ministerin suusta, että näissä on järkeviäkin päätöksiä. Yksi järkevä päätös, mihin vedotaan tässä isossa leikkausjutussa, on se, että siirrytään lastenkodeissa siitä yksikkökohtaisesta siihen lapsikohtaiseen. Se esitellään semmoisena täysin ongelmattomana juttuna ”ei ole mitään haittoja taas kerran, se on vain hyvä juttu oikeastaan kaikille”. Mutta jos me nyt ihan tosiasiassa mietitään, että joku lapsi tai nuori on lastenkodissa jossain tuolla maaseudulla, missä monesti ne lastensuojeluyksiköt ovat — voi olla vaikka joku semmoinen maalaispihapiiri, missä on monta eri rakennusta — niin kyllä se jonkun ikäisille lapsille, jotka ovat aika nuoria, on aika tärkeätä, että esimerkiksi jokaisessa talossa on joku aikuinen. Minä olen ihan varma tai tämä on oma veikkaus — olen ollut sillä alalla, nuorisopuolella, en ole ollut suoraan lastensuojelussa mutta käynyt näissä laitoksissa — että sielläkin nähdään tämä tietyllä tavalla niin, että tällä tavalla me voidaan taas vähän säästää, että me laitetaan tuossa pihapiirissä yhteen yksikköön valvomaan ihminen ja muut voivat olla tyhjillään. Ei se aina ole vain hyvä asia. Täällä esitetään asioita semmoisina itsestään selvinä, että tämä on vain hyvä asia. Mutta ei se ole niin yksinkertainen asia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-04-02T23:24:19,2025-04-02T23:28:32,Hyväksytty,1.1 2025_33_415,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_416,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Valtiovarainministeri totesi aiemmin tässä salissa keskustelun tuoksinassa, että oppositio on epäisänmaallinen. Arvoisa valtiovarainministeri, väitättekö te, että minä olen epäisänmaallinen, kun minä puolustan lastensuojelua ja se on minulle sydämenasia? Arvoisa rouva puhemies! Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvien leikkauksien lisäksi hallitus tämän vaalikauden aikana vähentää sote-järjestöjen avustuksia 130 miljoonalla eurolla. Näin jyrkkä ja nopealla aikataululla tehty leikkaus heikentää järjestöjen tarjoamaa apua lapsille, nuorille ja perheille. Lähes joka kolmas sote-järjestö on lapsi- ja perhejärjestö. Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes totesi hallituksen leikkauksista seuraavaa: ”Lapset eivät voi odottaa parempia taloudellisia aikoja, vaan heidän lapsuutensa on tässä ja nyt. Olemme erittäin huolissamme siitä, miten massiivinen säästöbudjetti heikentää tämän päivän lasten ja nuorten hyvinvointia. Meidän ei pidä toistaa 90-luvun laman virheitä.” Arvoisa rouva puhemies! Lastensuojelussa on haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja nuoria, jotka tarvitsevat apua ja tukea pikaisesti jo tänään. Ei siis ole kenenkään etu tässä yhteiskunnassa, että hallitus leikkaa lastensuojelusta euroakaan. Vetoan vielä hallitukseen ja ministereihin, että harkitsisivat kuitenkin vielä nyt sitä, että näitten leikkausten sijaan toimintatapa olisi toisenlainen. Lapsiperheisiin, nuoriin ja lapsiin pitää satsata. Heiltä ei pidä leikata. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-04-02T23:28:42,2025-04-02T23:30:38,Hyväksytty,1.1 2025_33_417,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Koskinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_418,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelussa on moneen otteeseen hallituksen toimesta korostettu, että hyvinvointialueet saavat lisää rahaa. Sehän tapahtuu tietysti voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti kompensaationa niistä kustannusten kasvuista, joita on tapahtunut. Samaan aikaan tehdään tavallaan mikromanageeraavia leikkaussuunnitelmia, joissa sitten saneltaisiin hyvinvointialueille, mistä pitäisi vähentää, mistä palveluista leikata, kun se koko uudistuksen idea oli päinvastoin, että meillä on lakisääteisesti tiedossa vakaa rahoituspohja hyvinvointialueille ja ne voivat sitten itsehallintoonsa nojautuen parhaalla mahdollisella tavalla hoitaa sillä rahalla alueen asukkaiden palvelut ilman, että sieltä Helsingistä tai hallituksen kabineteista sitten tultaisiin saksikäsi ojossa puuttumaan näiden palvelujen käytännön järjestämiseen tai niitä vähentämään. Suuressa sote-uudistuksessa koottiin monenkirjavien kuntayhtymien ja kuntien hoitamat palvelut maakuntapohjaisille itsehallinnollisille organisaatioille eli juuri näille hyvinvointialueille. Niillä ja hyvinvointialueiden toimialueiden kunnilla on yhteiset asukkaat. Sekä kunnissa että hyvinvointialueilla päätöksenteon pitää perustua demokraattisesti valittuun kansalaisten itsehallintoon, ja niissä äänestykset, vaalit, ovat juuri tänään käynnistyneet. Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen siirto kunnilta isomman väestöpohjan hyvinvointialueille ei tarkoittanut sitä, etteivätkö asukkaiden hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen ja palveluihin vaikuttaminen edelleen kuuluisi osaltaan myös kunnille. Laissa edellytetään myös hyvinvointialueen ja sen toimialueen kuntien nimenomaisia neuvotteluja yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta. Erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut ovat sellaiset, jotka ovat tällä hetkellä vähän tuuliajolla monilla alueilla sen takia, että siellä pitäisi myös kuntien panostaa siihen ennalta ehkäisevään työhön selvästi enemmän. Hyvinvointialueilla ovat käynnistysvuosina olleet kädet täynnä työtä toimintojen organisoinnissa ja sopeuttamisessa tiukkoihin talousraameihin. Siitä huolimatta on huolestuttavaa, että eri selvityksissä kuntajohtajat ovat katsoneet hyvinvointialueiden epäonnistuneen yhteydenpidossa ja yhteistyössä kuntien kanssa. Esimerkiksi palveluverkon suunnittelussa valtaosa, yli 80 prosenttia, kyselyyn vastanneista kuntajohtajista katsoi, että omaa kuntaa on kuultu täysin tai jokseenkin riittämättömästi. Tämähän on jatkunut, elikkä kun alkujaan tehtiin näitä palveluverkkosuunnitelmia, niin nyt paraikaakin käydään neuvotteluja, millä vuokrilla, millä ehdoilla pystytään sitten mahdollisimman monet lähipalvelut säilyttämään sote-pisteinä tai -asemina. Kansalaisten kannalta on elintärkeää, että yhdenvertaisten ja luotettavien palvelujen turvaamiseksi toimitaan yhdensuuntaisesti. Kun koronan jälkivaikutusten, palkkaratkaisujen, ostopalvelujen hinnankorotusten ja monen vuoden inflaatiopaineiden aiheuttama kustannuskriisi johtaa herkästi hyvinvointialueita virheellisiin hätäratkaisuihin, tarvitaan sekä valtiota että kuntia aktiivisesti mukaan välttämättömiin korjaustoimiin. Tätä hyvinvointialueiden alijäämien miljardisumaa on määrätietoisesti hoidettu sekä jälkikäteisen kompensaation avulla että myös hyvinvointialueiden omilla toimilla. Sitä ei pitäisi sekoittaa sitten tällaisilla ylhäältä sanelluilla, vinoutuneilla leikkaustoimilla. Valtiovallan pitää järjestää vuosia lisää hyvinvointialueiden poikkeusaikojen alijäämien kattamiseen ja aientaa lakisääteisiä kustannusten kompensaatioita. Tässä on mielenkiintoista, että hallitus ei tähän ole suostunut, mutta sitten puolustusmenojen kolmen miljardin vuositason korotukseen löytyykin hyvin joustavia järjestelyjä. Nythän hallitus katsoo, että vuoteen 27 mennessä ei tarvitsisi mitään lisää rahaa löytyä. Nyt kuitenkin tämä trendi kasvaisi erilaisilla järjestelyillä niin, että vuonna 29 pitäisi olla sitten tämä usean miljardin nousutavoite täytettynä. Tähän nähden ne hyvinvointialueiden vaatimat joustot alijäämien kattamiseen ovat hyvin pieni erä, ja kuitenkin niillä pystyttäisiin kansalaisten perusturvallisuutta tärkeimmissä palveluissa parantamaan. Siihen kannustan, ja koko välikysymykselläkin kannustetaan hallitusta, että pitäisi tämä suhteellisuudentaju säilyttää myös tällä sektorilla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-04-02T23:30:47,2025-04-02T23:36:11,Hyväksytty,1.1 2025_33_419,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_420,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallitus vie Suomea totisesti väärään suuntaan. Sosiaali- ja terveyspalvelut, erityisesti vammaispalvelut, kotihoito ja lastensuojelu, ovat joutuneet jälleen leikkausten kohteeksi. Nämä eivät ole vain budjettilukuja paperilla, vaan ne vaikuttavat suoraan monen suomalaisen arkeen, erityisesti niiden, jotka tarvitsevat tukea ja turvaa kaikkein eniten. Se ei ole suunta, mihin hyvinvointivaltiota pitää viedä. Se on totisesti väärä suunta. Julkisen talouden tasapainottaminen on tarpeen, siitä varmasti olemme kaikki samaa mieltä, mutta hallituksen keinot ovat epäoikeudenmukaisia ja kohtuuttomia todella monia ihmisiä kohtaan. Vammaispalveluiden leikkaukset tarkoittavat sitä, että moni erityistä tukea tarvitseva jää ilman riittäviä palveluita. Kotihoidon heikentäminen tarkoittaa, että yhä useampi iäkäs suomalainen joutuu selviytymään yksin ilman riittävää apua ja tukea. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus tasapainoiseen tulevaisuuteen, ja jokaisella ikäihmisellä tulee olla arvokas vanhuus, ja nyt näihin tavoitteisiin pääsyä vaikeutetaan jatkamalla tätä leikkauspolitiikkaa. Voimavarat kannattaisikin keskittää nyt niihin aitoihin kasvutoimiin, jotta saisimme mahdollisuuden siihen, että tämä yhteiskunta saadaan sillä tavalla vakaaseen tilaan, että täällä on mahdollisuus kaikilla nuorilla luoda se tasapainoinen tulevaisuus itselleen. Politiikka on totisesti arvovalintoja, ja SDP:n vaihtoehto on reilu ja kestävä. Me uskomme, että vahva hyvinvointivaltio on sekä inhimillinen että taloudellisesti järkevä ratkaisu sen sijaan, että leikataan niiltä, joilla on jo valmiiksi vaikeaa. Me esimerkiksi voisimme vahvistaa julkista terveydenhuoltoa ja sote-palveluita sen sijaan, että syydämme miljoonia yksityiseen terveysbisnekseen. Voisimme turvata vammaispalvelut, jotta jokainen saa tarvitsemansa tuen elämäänsä. Voisimme kehittää kotihoitoa niin, että iäkkäät voivat asua turvallisesti omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, ja voisimme panostaa lastensuojeluun, jotta lapset saavat riittävän tuen ajoissa ja perheet voivat saada tarvitsemansa avun. Arvoisa puhemies! Me haluamme palauttaa ihmisten luottamuksen siihen, että Suomi voi olla reilu yhteiskunta, jossa kenenkään taakka ei ole kohtuuton, ja SDP seisoo niiden puolella, jotka eivät voi itseään puolustaa. Kaikki voidaan tehdä reilummin, ja se, mikä on reilua, on myös järkevää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-04-02T23:36:21,2025-04-02T23:39:30,Hyväksytty,1.1 2025_33_421,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Harakka., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_422,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun täällä on moneenkin otteeseen puhuttu digitalisaatiosta, niin puhutaan nyt sitten siitä, varsinkin kun se aiheutti ilmeisesti tuolla Mainos-tv:n puheenjohtajatentissä kaikkein hauskimman tilanteen ainakin yleisön naurureaktiolla mitattuna, kun pääministeri Orpo kovasti sitä puhisi muitten mukana, että kouluissa tämä digilaitteiden käyttö on mennyt aivan liian pitkälle, ja sitten häntä muistutettiin, että itse asiassa se oli kokoomuslainen ministeri, joka sen digiloikan sinne kouluihin halusi tehdä. Ja sitten kun pääministeri Orpo sanoi, että no se digiloikka on mennyt vähän liian pitkäksi, niin sitten opposition edustaja sanoi niin, että paitsi siellä kotihoidossa, ja tämä oli herättänyt ansaitustikin melkoisen naurunmylläkän. Ja totta vieköön, kyllähän suhtautuminen on melko lailla ristiriitaista, jos lapsilta pitää ottaa digivälineet pois mutta sitten vanhuksille niitä pitää erikseen oikein tyrkyttää siitä huolimatta, onko heillä kykyä niitä käyttää vai ei. No, ristiriitaista sinänsä, mutta oikeastaan vakavasti puhuttuna se digitaalisuus herättää paljon vastarintaa, ja siihen on olemassa aivan yksinkertainen syy: koska ihmiset eivät ole tyhmiä. Aina lähtökohta on se, että haetaan säästöjä. Aina lähtökohta on se miinusmerkki, ja sitten se säästö löydetään digitalisoinnista. Hyvin harvoin on tilanne se, että näillä data- ja digiratkaisuilla etsittäisiin aidosti parannusta palveluihin miettimättä sitä hintalappua, vaan valtiovarainministeriön lähtökohta on aina se, että pitää saada jotain säästöä, ja silloin siihen otetaan keinoksi digitaalisuus. No, kansalaiset epäilevät ihan aiheesta, että siltä osin kuin on tullut elektronisia ja digitaalisia palveluita aina joku ihmispalvelu on silloin kadonnut. Ihmiset muistavat kyllä aika hyvin sen, että on ollut ensinnäkin syrjäseuduilla saatavilla erilaisia pankkikonttoreita, jotka sitten korvattiin automaateilla. Sama on sitten julkishallinnon palveluissa tapahtunut, että nekin kun ovat digitalisoituneet, niin se on sitten tarkoittanut sitä, että ne henkilöpalvelut poistuvat seudulta. On aivan perusteltua epäillä, että kun haetaan niitä säästöjä, niin se tarkoittaa sitä, että ne lähipalvelut ja hoivapalvelut heikkenevät. Näin ei välttämättä tietenkään tarvitse olla, ja on paljon hyvin rakentavia ajatuksia siitä, millä tavalla digitalisaatiolla ja datan käytöllä ja ennen kaikkea esimerkiksi fiksummalla tekoälyn käytöllä voidaan saavuttaa parannuksia palveluihin ja tehostuksia, mutta koskaan ei lähdetä liikkeelle siitä, mikä palvelisi ihmisiä paremmin, mikä saisi parempaa hoitotulosta aikaan, vaan aina lähdetään siitä, mitä kautta saataisiin säästöjä. Esimerkiksi Sitra on esittänyt erittäin hienoja ja onnistuneitakin pilotteja siltä osin, kuinka esimerkiksi moninkertainen epikriisi, minkä lääkärit tekevät, voitaisiin tehdä huomattavasti helpommin ilman, että kenenkään ihmisen tarvitsee sitä sanelua purkaa ihmisvoimin. Tällaisia hyvin matalalla roikkuvia hedelmiä on paljonkin saatavilla, mutta sen pitää lähteä ihan toisesta lähtökohdasta kuin siitä, että etsitään miinusmerkki ja sitten digitalisaatio. Itse asiassa se, että lähtökohtaisesti halutaan säästää ja sen keinoksi otetaan digitalisaatio, heikentää tämän yhteiskunnan digitalisoitumista, koska se herättää fiksuissa kansalaisissa vastareaktion. Pitää toimia siten, että se digitalisaatio, tekoälyn käyttö ja datan käyttö ovat aidosti palvelujen parantamisen lähtökohta, ja silloin ei laiteta sitä miinusmerkkiä siihen eteen. Mutta tämähän on ikävä kyllä tämän hallituksen aiheuttama kierre, kun talous- ja työllisyyspolitiikka on totaalisesti epäonnistunut, että joudutaan leikkaamaan ja sitten kiristämään veroja. Kun taas se johtaa huonompaan tulokseen, joudutaan leikkaamaan lisää ja kiristämään veroja ja ollaan tilanteessa, jossa tämä kierre, kuten edustaja Tuppurainen tuossa hyvin kuvasi, on käynyt sekä kansakunnan että kansantalouden kannalta täysin kestämättömäksi, ja se on pakko oikaista tavalla, joka katsoo tulevaisuuteen, tavalla, joka katsoo siihen, millä tavalla aidosti palveluita voidaan parantaa muuten kuin tällaisella julmalla, epäinhimillisellä ihmiskokeella.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-04-02T23:39:43,2025-04-02T23:44:54,Hyväksytty,1.1 2025_33_423,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_424,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä istuntosalissa on keskusteltu lähes kymmenen tuntia opposition tekemästä välikysymyksestä, ja kyllä täytyy sanoa, että keskustelu on ollut varsin monipuolista ja hallituksen järjettömät leikkaukset ovat tulleet täällä varsin selväksi. Mutta on kuitenkin yksi ryhmä, joka on jäänyt täysin hallituksen leikkauslistojen ulkopuolelle, nimittäin rikkaat ja hyväosaiset. Kun hallitus leikkaa vanhustenhoivasta, vammaisten palveluista ja sote-järjestöiltä, se samalla suojelee varakkaiden veroetuja ja antaa yrityksille helpotuksia. Miksi reiluus tarkoittaa hallitukselle sitä, että heikompia kuritetaan ja rikkaita suojellaan? Miksi joka kerta on näin? Kun vanhus kaatuu kotonaan eikä saa riittävää ja ripeää apua, kun vammainen ei enää saa palvelua elääkseen ihmisarvoista elämää, silloin hallituksen prioriteetit ja arvot paljastuvat. Tämä ei ole säästöpolitiikkaa. Tämä on luokkasotaa heikompia vastaan. Tämä paljastaa, kuinka häpeällistä hallituksen sote-politiikka on. Tämä hallitus puhuu vastuullisuudesta, mutta heidän vastuunsa ulottuu vain hyväosaisiin. Heiltä ei leikata. Leikkaukset iskevät aina vain samoihin: eläkeläisiin, sairaisiin, vammaisiin, pienituloisiin, lapsiin, koululaisiin, nuoriin. Onko tämä reilua? No ei se ole. Edelleen on epäselvää, mihin hallitus tulee kohdentamaan kymmenen miljoonan euron säästöt, ja toki ymmärrän, niin kuin kaikki me täällä, että kahdessa paikassa on vaikea olla samaan aikaan, mutta Maikkarin tentti päättyi jo aikoja sitten. Olisin todellakin toivonut, että pääministeri Petteri Orpo olisi ollut mies paikallaan, nimittäin täällä täysistunnossa kertomassa meille, mikä on ministeri Juuson esiin tuoma tieto siitä, että säästöt on jo virkamiestyönä tehty. Elikkä lista on olemassa Juusolla, mutta pääministeri kuitenkin itse omassa puheenvuorossaan tänään aikaisemmin sanoi, että ei ole mitään listoja olemassa. Arvoisa pääministeri, ette te voi pakoilla tätä asiaa ja painaa päätä pensaaseen. Teidän tulee kantaa vastuu sanomisistanne ja hallituksen tekemisistä. Täytyy sanoa, että tämä käytös ja tämä salailu on kaikkea muuta kuin sitä avointa politiikkaa, mitä luvattiin ennen vaaleja. Pääministeri Orpo, tässä on vielä parisen tuntia aikaa tupsahtaa paikalle. Nyt tarvitaan miestä eikä mikkihiirtä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-04-02T23:44:56,2025-04-02T23:48:01,Hyväksytty,1.1 2025_33_425,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_426,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan nyt näiden hallituksen lisäleikkauksien pimittäminen on se kannustin, mikä meidätkin on tähän välikysymyksen käyttöön ajanut. Vaikka tässä tänään olemme saaneet paljon lisätietoa, silti varsinainen konkretia näistä lisäleikkauksista edelleen puuttuu. Se luo luonnollisesti sitten aika isonkin huolen siitä, mitä kaikkea sieltä vielä paljastuu, koska emme me voi tämän pohjalta vielä kyllä olla tyytyväisiä selvityksiin. Itse haluaisin nyt tässä puheenvuorossa nostaa huoleni leikkauksista, jotka tiedämme ja jotka ovat tulevaisuudessa tulossa, että jos näistä samoista kohteista vielä tullaan leikkaamaan, niin mihin tämä sitten johtaa, eli sote-järjestöjen leikkauksista, niitä tässä jo aikaisemmin hieman sivuttiinkin. Tosiaan tänä vuonna sieltä ollaan 79,5 miljoonaa leikkaamassa ja sitten tulevina vuosina 130 miljoonaa ensi vuodesta ja sitä seuraavasta myös. Nämä ovat niin valtavia leikkauksia, että olen itsekin käyttänyt tässä jonkun verran aikaa vierailla eri sote-järjestöjen vieraana — muun muassa psoriasisyhdistyksen aluekokouksessa juuri tässä viime viikonloppuna, sen lisäksi Salossa Klubitalossa, sitten myöskin Salon omaiset ja läheiset- eli omaishoitoyhdistyksessä ja sitten tänään vielä viimeisenä Tukikohta ry:n vieraana täällä Helsingissä. Kyllä oikeastaan näiden kaikkien järjestöjen pääviesti on ollut se valtava huoli, miten heidän tässä tulevaisuudessa nyt käy, ja myöskin tietynlainen pettymys siellä siihen, että kun kolmatta sektoria on tämänkin hallituksen puolesta kovasti nostettu esiin eräänlaisena ratkaisuna kaikkeen ennaltaehkäisevään työhön sekä sitten kaikkeen sellaiseen palveluun, jota julkinen sektori ei todellakaan pysty tuottamaan tai jota sillä ei ainakaan missään nimessä olisi varaa tuottaa, niin miten tämä aiotaan sitten korvata, jos he joutuvat laittamaan lappuja luukulle tai keskittämään omia palveluitaan esimerkiksi meidän hyvinvointialueen sisällä ja niin edelleen. Eli kyllä siellä näiden leikkausten alla kasvaa sekä heillä mutta luonnollisesti myöskin sitten meillä suuri huoli siitä, ollaanko tätä kolmannen sektorin toimintaa, joka on vuosikymmenien aikana kehittynyt tukemaan tätä meidän terveydenhuollon järjestelmää, ajamassa peruuttamattomasti alas. Haluaisin nostaa vielä, arvoisa rouva puhemies, tästä tämänpäiväisestä vierailusta, joka oli ehkä nyt kaikkein pysäyttävin tähän hetkeen: Tukikohta ry siis tarjoaa päihdenuorille palvelua ja turvallisen paikan viettää aikaa ja sellaista apua, jota hyvinvointialueet eivät millään pysty järjestämään. He siellä meille tietoiskussa kertoivat esimerkiksi vuoden 2023 päihdekuolematilastoja, ja kyllä se on aika pysäyttävää, että meillä on 310 päihdekuolemaa ollut vuonna 2023 — 310 päihdekuolemaa vuonna 2023. Tämä on, arvoisat edustajat, kyllä niin suuri luku, että meillä on, voisi sanoa, tulipalokiire tehdä tälle asialle jotain. Tästä luvusta voi vielä vertailun vuoksi sanoa, että liikenneonnettomuuksissa 2023 kuoli 170 ihmistä, eli kyllä puhutaan massiivisen luokan ongelmasta. Tässä vielä kaikista kouriintuntuvinta olivat nuoret, eli nuorien, alle 25-vuotiaiden päihdekuolemia oli 91 kappaletta. Tämäkin määrä oli kaksinkertaistunut vuodesta 2022. Se toiminta, mitä tämä Tukikohta ry näille nuorille tarjosi, oli aivan valtavan arvokasta, ja kuulin, miten pienillä resursseilla he tätä toimintaa siellä pyörittävät. Nyt heillä on huoli siitä, että tämä toiminta ajetaan vielä ahtaammalle ja ne vähäiset työntekijät siellä joutuvat entisestään lujemmalle ja he joutuvat vielä irtisanomaan näitä henkilöitä. Kyllä tällaisten ongelmien äärellä äärimmäisen huonosti sopivat tällaiset leikkaukset sosiaali‑ ja terveysjärjestöihin mutta myös tietysti meidän kaikkiin sosiaali‑ ja terveyspalveluihin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-04-02T23:48:10,2025-04-02T23:53:41,Tarkistettu,1.1 2025_33_427,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_33_428,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan taloudellisen tilanteen arvioinnista vielä vähän eteenpäin. Tuossa kun on käyty näitä työllisyysasteita ja työttömyystilannetta läpi, niin voi nopeasti sanoa, että meidän työllisyysaste 15—64-vuotiailla oli tämän Orpon hallituksen alkaessa 73,8, ja tällä hetkellä se on 71,3 eli kaksi ja puoli prosenttiyksikköä tullut alas. Työllisiä, kausitasoitettu sarja, on 76 000 vähemmän kuin aloittaessa, ja tietenkin työttömyysaste on korkeampi, reilu kaksi prosenttiyksikköä. Nämä luvut kertovat tosi paljon siitä tilanteesta. Ja juuri, varmaan 10—15 minuuttia sitten, tuli uutisia tuolta Amerikan mailta. Trump on laittanut tuontitulleja EU-tuotteille 20 prosenttia ja autoille 25 prosenttia — kertoo siitä, että kun Suomen viennistä noin reilu kymmenen prosenttia viedään USA:han, niin se vienti vaikeutuu. Etlan Ali-Yrkkö arvioi, että tämä tulee vaikuttamaan meidän talouskehitykseen todella isolla miinuksella myöskin. Eli tämä lähtökohta, että me saataisiin talouskasvua aikaiseksi, vain vaikeutuu, ja sen vuoksi tässä pitäisi panostuksia tehdä nimenomaan osaamiseen ja tuottavuuden kasvattamiseen. Itse tässä vuosien varrella olen ihmetellyt sitä, että me ollaan tässä oltu 17 vuotta ilman merkittävää kasvua ja sinä aikana on tehty paljon siirtoja yrityksille: arvonlisäveroa on pudotettu neljä prosenttiyksikköä, noin miljardi, Kela-maksu on siirretty yrityksiltä pois, noin miljardi, ja sitten työntekijöitten sosiaalimaksuja on siirretty yrityksiltä työntekijöille, kaksi miljardia. Eli neljällä miljardilla on helpotettu yritysten asemaa, ja sitten on tehty erittäin maltillisia palkkaratkaisuja, jotta yritykset pärjäisivät. Mutta sitä ei ole tässä juurikaan arvioitu, että kun meillä oli pitkään käytännössä nollakorot, niin sitten voi kysyä, miksi yritykset sinä aikana, kun meillä oli tämmöinen tilanne, eivät pystyneet omilla investoinneillaan lyömään sitä nollaa. Eli jotenkin tämä yritysten oma kehittämistoiminta on jäänyt jälkeen ja tässä on koko ajan menty siihen suuntaan, että yritetään duunareitten selkänahasta ottaa enempi koko ajan ja viedä työehtoja heikommiksi, niin kuin tämä hallitus on kaikissa päätöksissään, jotka liittyvät työelämään, työntekijöitten asemaa heikentänyt. Ajatellaan koko ajan, että sillä puolella tämä tuottavuus alkaa kasvamaan, ja kun pitäisi osaamiseen panostaa ja innovatiivisia investointeja saada aikaiseksi, niin hallitus ei tee sentyyppisiä toimia. Vihreä siirtymä odottaa liikkeellelähtöä. Tässä niistä investoinneista on puhuttu, että niitä on pitkä litania putkessa, mutta nyt on kaksi vuotta kohta oltu ja niitä ei vain tule. Tässä mielessä me ei näitä leikkauslistoja saada pois millään muulla tavalla kuin sillä, että me yritämme kääntää talouden kasvuun. Se on se meidän tärkein tapa hoitaa talous kuntoon. Se, mistä ajattelin vielä puhua, oli tästä hyvinvointialueitten rahoitustilanteesta, ja minä palaan siihen seuraavassa puheenvuorossa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-04-02T23:53:56,2025-04-02T23:58:34,Hyväksytty,1.1 2025_33_429,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Berg., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_430,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että terveydenhuolto toimii, apua saa silloin, kun sitä tarvitsee, ja että peruspalvelut ovat osa hyvinvointivaltion ydintä. Mutta nyt tämä perusta murennetaan. Hallituksen linja on selvä: leikkauksia tehdään, mutta vastauksia ei anneta. Sosiaali- ja terveyspalveluista leikataan 170 miljoonaa euroa. Mutta mistä? Tämä kysymys on esitetty monta kertaa, eikä hallitus vastaa. Tämä tarkoittaa, että ihmiset eivät tiedä, mitä tapahtuu omalle hoivalle, omalle terveyskeskukselle, omille palveluille. Leikkauksia tehdään summittain ilman, että hallitus itse edes tietää, millaisia seurauksia niillä on. Jo nyt ihmiset joutuvat odottamaan hoitoonpääsyä kohtuuttoman kauan. Hoitotakuuta on höllennetty niin, että terveyskeskukseen voi joutua jonottamaan jopa kolme kuukautta. Se on pitkä aika kenelle tahansa, mutta se on pitkä aika erityisesti vanhukselle, pitkäaikaissairaalle, mielenterveysongelmista kärsivälle. Ja nyt hallitus aikoo säästää vielä lisää lastensuojelusta, kotihoidosta, ikäihmisten palveluista. Mitä hallitus ajattelee tapahtuvan, kun hoitoon ei pääse ajoissa? Seuraukset ovat aivan selvät: sairauksien paheneminen, terveyserojen kasvaminen, kiireellisten hoitojen ruuhkautuminen. Pahimmillaan tämä tarkoittaa inhimillistä kärsimystä ja jopa ihmishenkiä. Arvoisa puhemies! Tämä ei ole kestävää politiikkaa, tämä ei ole vastuullista päätöksentekoa. Tämä on leikkaamista vain leikkaamisen vuoksi, ilman että mietitään seurauksia. Ja seuraukset tulevat olemaan raskaat, eivät pelkästään yksilöille vaan koko terveydenhuoltojärjestelmälle. Meidän on huolehdittava siitä, että jokainen saa tarvitsemansa hoidon ajallaan ja ilman, että joutuu taistelemaan palveluiden puolesta. On aika lopettaa tämä hämäräperäinen sumutus ja kertoa kansalaisille, mistä hallitus aikoo leikata. Ja jos hallitus ei halua vastata, se kertoo vain yhdestä asiasta: he itsekin tietävät, että nämä leikkaukset ovat väärin. Arvoisa puhemies! Hallitus leikkaa hyvinvointivaltion ytimistä: terveydenhuollosta, vanhustenhoidosta, koulutuksesta, kulttuurista ja järjestöistä. Ja mikä pahinta, se ei uskalla kertoa kansalaisille, mistä tarkalleen ottaen leikataan. Tämä on vastuutonta, epäoikeudenmukaista ja epädemokraattista. Pääministeri Orpo sanoi, että hallitus halusi ottaa aikansa, jotta se löytäisi parhaan mahdollisen tuloksen suomalaisten kannalta. Kysynkin: Onko tämä paras mahdollinen tulos? Onko tämä oikeudenmukainen suunta Suomelle? SDP:n vastaus on selkeä: ei ole. Me emme hyväksy hallituksen eriarvoistavaa politiikkaa. Me emme hyväksy hyvinvointivaltion alasajoa. Suomalaiset ansaitsevat avoimuutta, rehellisyyttä ja politiikkaa, joka turvaa hyvinvointivaltion — ei romuta sitä pala palalta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-04-02T23:58:48,2025-04-03T00:03:38,Hyväksytty,1.1 2025_33_431,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Peltonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_432,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Eemeli,Peltonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ammatillinen koulutus on ollut hallituksen leikkauskohteena jo aiemminkin kuluvalla vaalikaudella. Kuten tiedämme, hallitus on leikannut ammatillisesta koulutuksesta jopa 120 miljoonaa euroa aiemmilla leikkauspäätöksillään. Nämä leikkaukset ovat näkyneet karulla tavalla eri puolilla Suomea ammatillisen koulutuksen kentällä. Esimerkiksi omalla alueellani Keski-Uudellamaalla koulutuskuntayhtymä Keuda joutui järjestämään yhteistoimintaneuvottelut ja vähentämään niiden seurauksena henkilöstöään, syynä hallituksen tekemät leikkaukset. Juuri tänään, kun olemme keskustelemassa hallituksen soteen ja koulutukseen kaavailemista lisäleikkauksista, huoli ammatillisesta koulutuksesta on jälleen ajankohtainen. Opetus- ja kulttuuriministeri ei ole eduskunnan edessä sellaista lupausta antanut, että ammatillinen koulutus olisi näiden lisäleikkausten ulkopuolella. Siksi moni kantaa nyt huolta siitä, aikooko hallitus pian alue- ja kuntavaalien jälkeen toteuttaa lisää uusia leikkauksia juuri ammatillisen koulutuksen rahoitukseen. Tilanteessa, jossa tarvitsemme Suomessa kipeästi ammattitaitoisia uusia tekijöitä eri aloille ja yhä vahvempaa osaamista sekä korkeampaa kasvua ja työllisyyttä, leikkaukset ammatilliseen koulutukseen ovat aivan erityisen lyhytnäköisiä ja huonosti harkittuja. Olisi oikein ja perusteltua, että hallitus ei enää kasaisi lisää säästökuormaa ammatilliseen koulutukseen opettajien ja opiskelijoiden kuormitusta kasvattaen. Tässä välikysymyskeskustelussa hallituksella olisi ollut mahdollisuus hälventää tätä epätietoisuutta koulutuksen ympärillä laajemminkin. Valitettavasti hallitus ei tätä mahdollisuutta käyttänyt ja leikkausten pimittäminen yli vaalien jatkuu myös koulutuksen osalta. Tämä on valtava pettymys siihen nähden, että vielä jokin aika sitten hallituksen riveistä koulutuksen annettiin ymmärtää olevan jonkinlaisessa erityissuojelussa. Näin ei kuitenkaan ole. Arvoisa puhemies! Pelkään pahoin, että nämä hallituksen lisäleikkaukset soteen ja koulutukseen tulevat ikävänä yllätyksenä paitsi vaaliuurnille suuntaaville kansalaisille myös tuleville päätöksentekijöille kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustoissa. Hehän eivät nyt kunnolla tiedä sitä, millaisessa todellisuudessa he tulevat yhteisistä asioista päätöksiä tekemään pian vaalien jälkeen käynnistyvällä valtuustokaudella. Kuntien ja aivan erityisesti hyvinvointialueiden päättäjät ovat jo valmiiksi merkittäviltä osin hallituksen politiikan seurauksena vaikeassa välikädessä. Hallitus on leikannut hyvinvointialueiden rahoituksesta muun muassa hoitoonpääsyä vaikeuttamalla ja henkilöstömitoitusta leikkaamalla. Myöskään merkittävät sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusten leikkaukset eivät ole ainakaan helpottaneet hyvinvointialueiden tilannetta, järjestöt kun ovat tähän asti tukeneet merkittävästi alueiden toimintaa tarjoamalla tärkeitä ennaltaehkäiseviä ja myös korjaavia palveluita alueiden palveluiden tukena ja rinnalla. Nämä hallituksen jo aikaisemmin soteen kohdistamat laajat säästöpäätökset ovat konkreettisesti ja kipeästi leikanneet alueiden rahoitusta ja ihmisten palveluita, ja vielä lisää siis näitä sote-heikennyksiä olisi luvassa. Arvoisa puhemies! Hallitus on jääräpäisesti kieltäytynyt pidentämästä hyvinvointialueiden alijäämien kattamisaikaa, tämä siitä huolimatta, että monet tahot, viimeksi talouspolitiikan arviointineuvosto, ovat vedonneet hallitukseen, että se antaisi alueille lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen. Tämä toimenpide mahdollistaisi sen, että alueilla voitaisiin välttyä tekemästä niitä kaikkein lyhytnäköisimpiä heikennyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin sekä pelastustoimeen. Ymmärrän, että opposition viestien kuuleminen voi olla hallitukselle vaikeaa. Siinä tapauksessa kuunnella kannattaisi edes omia rivejä. Melko tuoreen uutisen mukaan Yleisradion vaalikoneeseen vastanneista hallituspuolueiden aluevaaliehdokkaista enemmistö on sitä mieltä, että alijäämien kattamisaikaa tulee pidentää. Tämä on merkittävä tieto ja kertoo siitä, että myös hallituspuolueiden riveissä nykyinen alijäämien kattamisaika nähdään liian lyhyeksi. Perussuomalaisten ehdokkaista jopa 60 prosenttia vastustaa tiukkaa säästöaikataulua ja tahtoo sitä pidentää. Tätä viestiä hallituspuolueiden kannattaisi nyt kuunnella ja näiden lyhytnäköisten leikkausten sijaan antaa hyvinvointialueille lisää aikaa taloutensa tasapainottamiseen kestävällä tavalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Eemeli Peltonen,1496,2025-04-03T00:03:57,2025-04-03T00:09:32,Hyväksytty,1.1 2025_33_433,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Kari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_434,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tähän aikaan illasta vielä katse kääntyy tuonne kokoomuksen suuntaan ja ministeriaition suuntaan — vielä ei pääministeri Orpoa näy, mutta vielä on iltaa aikaa tulla. Haluan tässä muutaman sanan käyttää myös oman hyvinvointialueeni eli Päijät-Hämeen hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtajan hatun alta ja kertoa käytännön esimerkin siitä, mihin tämä joustamattomuus alijäämien kattamisvelvollisuudesta huonoimmillaan voi johtaa. Tämänkin päivän aikana on käytetty useita puheenvuoroja siitä, että hyvinvointialueet tekevät näitä leikkauksia eikä tämä johdu maan hallituksen rahoituksesta, mutta käytännön tilanne alueilla on kuitenkin niin, että hyvinvointialueet joutuvat tekemään lyhytnäköisiä, huonosti suunniteltuja leikkauksia sen takia, että alijäämän kattamisvelvollisuus, joka on menneitä syntejä, painaa taloudessa. Joustamattomuus hallitukselta tämän aikataulun suhteen pakottaa vaikkapa Päijät-Hämeen yli 200 000 asukkaan hyvinvointialueen tekemään ratkaisuja, jotka eivät edistä hoitoonpääsyä eivätkä hoidon laadun ja saatavuuden varmistamista vaan johtavat huonoon lopputulokseen. Kun olen keskustellut meidän oman alueen asiantuntijoiden sekä valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijoiden kanssa, kaikki ovat olleet herttaisen yksimielisiä siitä, että on murheellista, että sinänsä terveestä taloudesta ja hyvästä toiminnasta, jonka sisäinen ja ulkoinenkin arviointi antaa varsin hyvät tunnusluvut Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle, huolimatta joudutaan tilanteeseen, jossa toimivista järjestelmistä joudutaan luopumaan hyvin lyhytjänteisesti. Pidän kuitenkin hyvänä, että tässä maassa on hyvinvointialueiden valtuustojen puheenjohtajilla myös oma verkosto, ja myös tässä verkostossa ollaan laajasti jaettu huoli siitä, mihin tällainen pakottava aikataulu huonoimmillaan johtaa. Mutta ilonaiheita tänään on ollut myös, ja yksi iso ilonaihe on ollut se, että myös hallituspuolueiden riveistä on tunnustettu se, että Marinin hallituksen aikana käynnistetty sote-uudistus on kuitenkin alkanut saavuttamaan tavoitteita, joita sille lain rakentamisen aikana asetettiin. Ei pelkästään nyt asiantuntijoilta vaan myös hallituspuolueiden riveistä tätä palautetta on tullut, ja se antaa tietenkin luottamusta siihen, että hyvinvointialueiden rahoituksesta ja palveluista kantaisimme tässä salissa yhteisen huolen ja näkisimme myös sen, että nyt on saatu rakenteet sille tulevaisuudelle, että sote-palvelut ja palo- ja pelastuspalvelut ovat löytäneet kotipesän, jota tulee tulevaisuudessa entisestään kehittää. Mutta kehittämisen linjoista me olemme hallituksen ja opposition välillä aivan eri linjoilla, millä tavalla se pitää toteuttaa. Sitten edellisessä puheenvuorossa en ehtinyt tähän omaishoitoon laajemmin paneutua, ja kello käy nytkin varsin vinhaa, mutta haluan kuitenkin sanoa sen, että joitain vuosia sitten julkisuudessa arvioitiin omaishoidon ikään kuin tämmöiseksi kansalliseksi säästöpääomaksi, tai miksi sitä halutaan kutsua, kaksi—kolme miljardia, jonka verran siis läheiset hoitavat läheistään ilman, että yhteiskunnan tarvitsee siihen omaa panosta suoranaisesti laittaa. Siinä tämä hyöty oli kuitenkin useamman miljardin verran. Ja kun sanoin, että olen ollut pettynyt erityisesti siihen hallitusohjelmakirjaukseen, että oli korkealle asetetut tavoitteet omaishoidon uudistamiseksi, niin tässä palveluiden ja maksuluokkien ja muiden kehittämisessä hallitus ei nyt lunasta omia hallitusohjelmapuheitaan, vaan tyydytään tällaiseen pieneen ja kiireiseen tekemiseen, jolla omaishoitoa niin sanotusti kehitetään. Hallituksella nyt olisi kaksi vuotta aikaa laittaa tähän asiaan vauhtia, ja vaikka ymmärrän, ettei ministeri täällä nyt sairausloman jälkeen iltaa vietä, niin haluan kuitenkin jättää ministerille viestin, että arvoisa ministeri, laittakaa tähän omaishoidon kenttään nyt vauhtia. Meillä on kasvava ikärakenne, palvelutarve kasvaa kovaa vauhtia, ja meillä on läheisiä ihmisiä, jotka haluavat auttaa omia läheisiään, ja valtiolla on samaan aikaan kova työ etsiä tähän sosiaali- ja terveyssektorille riittävää rahoitusta. Omaishoito tarjoaa aikaa, rahoitusta ja läheisen. Ei muuta kuin töihin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-04-03T00:09:38,2025-04-03T00:14:49,Hyväksytty,1.1 2025_33_435,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_436,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En malta olla kommentoimatta hiukan tätä edustaja Karin esille nostamaa asiaa omaishoitajista. Kun täällä on puhuttu myös siitä, mikä on ollut se sote-uudistuksen perimmäinen tarkoitus, niin kyllähän se yksi tarkoitus on ollut myös se, että me pystyisimme tarjoamaan eri puolilla Suomea niitä palveluita samalla lailla. On kyllä erittäin huomattavaa se eriarvoisuus, mikä edelleenkin palveluissa on eri puolilla Suomea. Täällä Helsingissä esimerkiksi omaishoitajille pystytään tarjoamaan kahdeksan hengen ryhmissä viikoittain kokoontumisia, joissa käydään lävitse sitä palveluvalikkoa, jota Helsingin kaupungilla on tarjota omaishoidon tueksi, ja omassa kotimaakunnassani Keski-Suomessa kaikilla paikkakunnilla ei pystytä tarjoamaan edes niitä lakisääteisiä vapaapäiviä. Tämä kertoo myös siitä epäsuhdasta, mikä omaishoitajia kohtaa eri puolilla Suomea, ja esimerkiksi tämä olisi sellainen asia, joka kiireesti kyllä korjaamista tarvitsisi. Tämä kertoo juuri siitä, että kun se rahoitus on muuttunut epätasa-arvoiseksi, niin niillä alueilla ei pystytä tekemään tasa-arvoisia päätöksiä. Edellisessä puheenvuorossani jo ajattelin kerkeäväni puhumaan näistä sosiaalihuollon työllistymistä ja työ- ja toimintakykyä edistävistä palveluista, joista hallitus nimenomaan tässä viime viikolla julkistamassaan leikkauslistassa kertoi, että se aikoo säästää. Siellähän hallituksen ajatuksena on, että siirretään kuntouttava työtoiminta ja sen resurssit kuntiin ja kehitetään palvelua vahvemmin työllistymistä edistäväksi — siis kehitetään palvelua vahvemmin työllistymistä edistäväksi. Itse tavoitteessahan ei ole mitään vikaa, se on erinomaisen hyvä tavoite. Ehkä kerronkin tässä, että viime viikolla sain olla vierailemassa täällä Helsingissä tällaisessa Vamos-paikassa, jossa on 16—29-vuotiaita nuoria, joilla ei ole opiskelupaikkaa eikä työpaikkaa. He saavat tällaisen valmennuksen, jonka jälkeen puolet näistä nuorista joko työllistyy tai saa opiskelupaikan. Ajattelen niin, että se on erinomaisen hyvä väylä saada nuoret tähän yhteiskuntaan mukaan. Sielläkin nämä toimijat korostivat sitä, että älkää tehkö sellaisia sopimuksia tai älkää ostako palveluita, joissa ostetaan vain kappalemääriä — vaikka että nyt me tarjoamme tätä palvelua sadalle nuorelle — vaan ostakaa sitä vaikuttavuutta. Ostakaa sata uutta työllistä nuorta tai sata kouluun päässyttä nuorta, koska ne palvelut eivät todellakaan, jos valitaan aina se halvin, ole vaikuttavia, vaan usein on niin, että se kalliimpi hinta tuo sitten myös aidosti sitä vaikuttavuutta. Nämä ovat niitä lähtökohtia, mitä me tarvitsisimme tässäkin kokonaisuudessa näistä leikkauslistoista, että sijoitettaisiin ne vähätkin eurot nimenomaan vaikuttaviin palveluihin, eikä niin, että me ajattelemme joillakin ratkaisuilla saavamme hyötyjä, jotka me leikkaamme jo ennen kuin edes mitään mahdollisia tuloksia on näköpiirissä. Mutta nyt haluan vielä keretä tähän lastensuojeluasiaan. Nyt tässä on myös tämä lastensuojelu otettu leikkauslistalle, nimenomaan kun täällä on puhuttu tästä, että lastensuojelun toimintoja muutetaan lapsikohtaisiksi, ei siis yksikkökohtaisiksi. Mitä nämä nyt sitten käytännössä tarkoittavat — ne tarkoittavat kyllä varmasti sitä, että palveluntuottajista kun suurin osa on yksityisiä, niin tuskinpa on niin, että heidän maksujaan alennetaan, vaikka näitä muutoksia sinne palvelun tarjoamiseen tehdään. Se tarkoittaa sitä, että henkilökunta siellä on entistä epävarmemmassa tilanteessa siitä, kuinka sitä työtä on. Oma tyttärenikin tekee tällä hetkellä nimenomaan lastensuojeluyksikössä keikkalaisena töitä, ja se on nimenomaan niin, että vuorot varataan järjestelmästä. Joka päivä niitä tulee tarjolle tietty määrä, ja sitten sieltä nopeimmat nappaavat, mitä nappaavat, mutta ei puhuta edes nollatuntisopimuksista, vaan se on jokainen keikka erikseen. Olen sitä tästä sivusta seuranneena ihmetellyt, että erikoinen on systeemi, mutta en voi edes kuvitella, mitä se sitten on, jos mennään siihen, että kun hatkalainen palaa, niin sen tason täytyykin nousta. [Puhemies koputtaa] Onko se sitten niin, että niitä työntekijöitä aletaan kutsumaan entistä nopeammalla aikataululla? En oikein usko, että se on meidän kenenkään edun mukaista, ja toivottavasti todella ei tarvitse mennä sellaisiin tilanteisiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-04-03T00:14:58,2025-04-03T00:20:38,Hyväksytty,1.1 2025_33_437,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_438,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Väyrynen, jos voisitte ihan hetken vielä kuunnella. Ei tietenkään ole välttämättömyys, mutta minulla olisi juuri teille terveisiä tässä. [Ville Väyrynen: Voi että, onpa harmi!] — No niin. — Tämä liittyy siihen puheenvuoroon, jonka edustaja Väyrynen tässä hoitotakuusta piti hetki sitten. Pyysin silloin siihen vastauspuheenvuoroa, mutta ymmärrän, ettei puhemies silloin siinä sitä antanut. Rupesin tässä muistelemaan, miten hoitotakuu tuli Suomeen. Siinä aika keskeisessä asemassa oli kokoomuksen silloinen kansanedustaja, Eero Akaan-Penttilä Uudeltamaalta. Kun rupesin täsmentämään niitä päivämääriä, milloin hän teki sitä koskevan aloitteen, niin kuinka ollakaan, Google vei minut vuoden 2003 Lääkärilehden sivuille ja sieltä löytyi mielenkiintoinen kirjoitus: ”Tulossa terveysvaalit. Kansanedustajat kannattivat hoitotakuuta. Lääkäriliitto on korostanut tulossa olevien eduskuntavaalien merkitystä terveysvaaleina ja haastanut puolueet kiinnittämään huomiota terveyskysymyksiin. Lääkäripäivien terveyspoliittisessa keskustelussa suurimpien puolueiden neljä kansanedustajaa ruoti ajankohtaisia terveyspoliittisia kysymyksiä. Kaikki kansanedustajat kannattivat hoitotakuuta ja katsoivat terveydenhuoltoon tarvittavan lisärahoitusta. Kokoomuksen kansanedustaja Eero Akaan-Penttilä korosti jokaisen potilaan oikeutta hoitoon silloin, kun hoitoa tarvitaan. Kokoomus katsoo, että hoitotakuu on kirjattava lakiin.” [Välihuuto vasemmalta] Nyt kuulimme täällä, että oli ihan huuhaata koko tämä lakiin kirjoitettu hoitotakuu, mutta käytännössähän tämä tapahtui niin, että Eero Akaan-Penttilä teki kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle siitä, että Uudenmaan alueella oli ryhdytty käyttämään kuntakohtaisia jonoja HUSiin hoitoon pääsyssä. Sitten oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio suoritti asiassa perusteellisen tutkimuksen ja päätyi antamaan vahvan kannanoton oikeusasiamiehen kannanottona siitä, että se ei voi olla mahdollista, että kuntakohtaisesti säädellään sairaanhoitopiirien palveluita niin, että jonkin kunnan, joka antaa enemmän rahaa sairaanhoitopiirille, asukkaille tarjotaan enemmän ja parempia palveluita ja vastaavasti sitten toisinpäin. Tämä johti siihen, että Suomessa säädettiin eduskunnan oikeusasiamiehen aloitteesta hoitotakuu. No, miksi se ei koskenut perusterveydenhuoltoa silloin? Se johtui siitä, että 2000-luvun alussa perusterveydenhuollossa hoitoonpääsy oli niin erinomainen, ettei kenellekään tullut mieleen, että sinne pitäisi laittaa joitain kiristyksiä. 80 prosenttia suomalaisista pääsi silloin samalla viikolla terveyskeskukseen. Meillä oli 10 miljoonaa terveyskeskuslääkärikäyntiä, kun niitä nyt on viisi miljoonaa. Tilanne oli siis monin verroin parempi. Silloin ongelmat olivat ennen kaikkea erikoissairaanhoidossa, pitkissä leikkausjonoissa. Vuonna 2001 oli ollut lääkärilakko, ja sen jälkeen jäivät erittäin pitkät hoitojonot kiireettömään hoitoon. Siksi silloin säädettiin ennen kaikkea erikoissairaanhoitoon tämä kuuden kuukauden hoitotakuu kiireettömissä toimenpiteissä ja sitten sitä edeltävä kuuden viikon aika, jonka aikana täytyy lähete käydä läpi. Ja sitten, jos lähetteen pohjalta on päädytty polikliiniseen käyntiin, siitä on kolmen kuukauden aika, ja sitten jos päätetään, että tehdään vaikka leikkaus, niin siitä on tämä kuuden kuukauden aika. No se, että sitten pääministeri Marinin hallituksen aikana teimme hoitotakuuta perusterveydenhuollossa tiukentavan lain, johtui juuri siitä, että tilanne oli 20 vuodessa huonontunut niin paljon perusterveydenhuollossa, kuten äsken mainitsin esimerkiksi nämä käyntiluvut. Nyt nähtiin välttämättömäksi, että juuri sitä pitää kiristää. Aivan kuten edustaja Väyrynen tuossa sanoi, tässähän raha ja velvoite kulkivat käsi kädessä. 127 miljoonaa euroa kohdennettiin sinne hyvinvointialueiden yleiskatteelliseen rahoitukseen, mutta sitä voidaan lain avulla ohjata käytettäväksi juuri perusterveydenhuoltoon, kun säädetään tiukka hoitotakuulaki — kahden viikon ja sitten peräti viikon. Aivan samaa logiikkaahan täällä kymmeniä kertoja kuullussa terapiatakuussa on noudatettu. Hallituksen edustajat sanovat, että me säädimme terapiatakuun, siihen käytettiin 22 miljoonaa ja sitten pitäisi päästä kuukaudessa terapiaan. Aivan sama logiikkahan siinä siis rakenteellisesti on kuin yleisessä hoitotakuussa, mutta yleinen hoitotakuu oli tietysti kattavampi ja parempi kuin pelkkä alle 25-vuotiaisiin kohdistuva mielenterveyden terapiatakuu. [Vasemmalta: Olisi Väyrysen kannattanut jäädä saliin!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-04-03T00:20:43,2025-04-03T00:26:01,Hyväksytty,1.1 2025_33_439,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Tuppurainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_440,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yleensähän suomalainen äänestäjä menee vaaliuurnille tietäen, millaista politiikkaa puolueet aikovat vaalien jälkeen harjoittaa. Istuupa hallituksessa nytkin kuitenkin puolue, joka on aiemmin rehvakkaasti julistanut, että sitä saat, mitä tilaat. Siitä, onko näin, voinee olla kahta mieltä, mutta tällä kertaa siitä, mitä luvassa on, ei ole kenelläkään tietoa. Orpon—Purran oikeistohallitus ei uskalla kertoa kansalaisille etukäteen, mistä se aikoo leikata sosiaali- ja terveyspalveluista, koulutuksesta ja kulttuurista — 170 miljoonaa euroa pois sosiaali- ja terveyspalveluista, 75 miljoonaa euroa pois opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta, eikä vieläkään ole suomalaisille kerrottu, mistä nämä summat aiotaan repiä. Viime viikolla eduskunnassa hallitus esitteli tynkälistan leikkauksistaan. Se oli aivan liian vähän ja aivan liian myöhään. Me saimme listan, joka edelleen jättää yli puolet suunnitelluista säästökohteista hämärän peittoon. Tänään kuulimme ministeri Juusolta, että kyllä se virkamiesesitys on näistä sosiaalipalveluiden säästöistä, mutta tätäkään hallitus ei uskalla eduskunnalle kertoa. Ja jo helmikuussa pääministeri Orpo lupasi eduskunnalle, että näistä leikkauksista kerrotaan hyvissä ajoin, ennen vaaleja, mutta nyt on ennakkoäänestys käynnissä kohta jo toista päivää. Hyvissä ajoin meni jo. Pääministeri Orpo on pettänyt tämän lupauksen, vaikka me yhä edelleen odotamme pääministeriä saliin kertomaan meille edustajille, mistä nämä leikkaukset tehdään. Mitä hallitus oikein pelkää? Pelkääkö se, että kansa näkee totuuden ja tuomitsee sen politiikan äänestämällä? Jos näin on, niin olisiko sittenkin ollut järkevämpää tehdä politiikkaa, joka ei aseta maksumiehen taakkaa aina yhteiskunnan heikoimmille? Vaihtoehtoja hallituksen politiikalle olisi ollut. SDP on tuonut tähän saliin joka vuosi vaihtoehdon, joka on inhimillisempi, reilumpi, joka luo kasvua ja on kansalaisten näkökulmasta oikeudenmukaisempi. Rouva puhemies! Otetaan nyt tässä puheenvuorossa esimerkiksi koulutus. Sivistys on pienen kansakunnan turva. Tätä J. V. Snellmanin ohjesääntöä noudattaen Suomi on rakentanut menestystarinansa. Meidät tunnetaan maailmalla koulutuksen ja osaamisen suurvaltana, mutta tämä oikeistohallitus tekee kaikkensa romuttaakseen sen, mikä on tehnyt Suomesta vahvan. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ollaan kohdistamassa 75 miljoonan euron leikkausta. Koulutuksen piti olla erityissuojeluksessa, niinhän hallitus lupasi, mutta nyt vaarana on, että tosiasiassa myös perusopetuksen edellytykset heikentyvät, ammatillinen koulutus rapautuu entisestään ja korkeakoulut jäävät jälkeen kansainvälisessä kilpailussa. Me vaadimme, että hallituksen on kerrottava, mistä aiotaan leikata ja miten nämä leikkaukset aiotaan perustella kansalaisille. Vai onko hallituksella pokkaa myöntää, että tämä koulutuksen ja kulttuurin alasajo onkin tietoinen valinta? Suomi on jo nyt tilanteessa, jossa oppimistulokset laskevat ja koulutustaso uhkaa jäädä jälkeen kilpailijamaistamme. Silti hallitus aikoo leikata lisää. Tämä on kestämätön polku Suomelle ja suomalaisille lapsille ja nuorille. SDP haluaa pitää kiinni ja kehittää suomalaisia kouluja. Koulujen ja oppilaitosten on oltava rauhallisia ja turvallisia paikkoja oppia ja työskennellä. Jokaiselle lapselle on turvattava laadukas perusopetus, oppimisen tuki ja tarpeenmukaiset oppimateriaalit lähikoulussa. Opetuksen ja ohjauksen resursseista ei voi tinkiä. Kouluihin on turvattava oppimisrauha, ryhmäkoot on pidettävä kohtuullisina, ja opettajien pedagogista vapautta on vahvistettava. Meidän mielestämme kaksivuotinen esiopetus vahvistaa lasten kouluvalmiuksia ja kaventaa oppimiseroja. Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen sen sijaan olisi lyhytnäköistä. Varhaiskasvatus on lapsen oikeus. Ammatillisessa koulutuksessa on huolehdittava riittävästä lähiopetuksesta. Opiskelijan on saatava oppia ammatissa pätevän opettajan ohjauksessa. Hallituksen jo nyt tekemät rajut leikkaukset ammatilliseen koulutukseen ovat myrkkyä osaamistason nostolle. Puhemies! Mielenterveysongelmat ovat vakava asia, ja ne näkyvät niin lasten ja nuorten hyvinvoinnissa kuin mahdollisuuksissa opiskella. Myös kouluihin tarvitaan enemmän tukea. Tarvitsemme lisää matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, ennaltaehkäisevää tukea ja nopeaa apua. Mutta samaan aikaan oikeistohallitus kuitenkin heikentää ihmisten hoitoonpääsyä romuttamalla hoitotakuun, josta edustaja Lindén edellä aivan erinomaisesti puhui. Arvoisa puhemies! Hallituksen tulisi nähdä koulutus investointina, ei menoeränä. Se on se syy, miksi me tällä välikysymyksellä haastamme hallituksen myös koulutusleikkauksista. Kouluissa rakennetaan lapsi kerrallaan Suomea, sen taloutta ja hyvinvointia. Jokainen lapsi ansaitsee hyvän koulupolun ja hyvät eväät elämään. [Puhemies koputtaa] SDP on kertonut avoimesti oman vaihtoehtonsa hallitukselle. Me suojelemme koulutusta ja kulttuuria leikkauksilta. Me haluamme, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus sivistykseen ja kulttuuriin myös tulevaisuudessa. Nyt on aika tehdä oikeita valintoja. SDP puolustaa suomalaista sivistystä, osaamista ja koulutusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-04-03T00:26:12,2025-04-03T00:32:00,Hyväksytty,1.1 2025_33_441,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Asell., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_442,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä aiemmissa puheenvuoroissa jo alussa todettiin, eletään epävarmoja ja epävakaita aikoja, turvallisuus on tärkeätä meille suomalaisille ja olemme siinä aika yhteneväisiä puolueesta riippumatta, mutta jotenkin tuntuu, että Orpon hallituksen ymmärrys kokonaisturvallisuudesta ei ole sama kuin meillä. Se tarkoittaa nimittäin myös sisäistä turvallisuutta, luottamusta yhteiskunnan perusrakenteisiin, kuten koulutukseen, terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan ja niin edespäin, mutta Orpon hallitus murentaa luottamusta ja lisää epävarmuutta ja heikentää monien ihmisten uskoa tulevaisuuteen. Luottamus keskeisiin instituutioihin, kuten terveydenhuoltoon ja koulutukseen, on heikentymässä ja monen mielestä jopa romahtamassa. Hallitusohjelmassaan hallitus päätti valtavista leikkauksista hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteisiin: koulutukseen, kulttuuriin, sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä nuorisotyöhön. Tämä ei ole vastuullista politiikkaa vaan arvovalinta, joka lisää eriarvoisuutta ja näivettää suomalaista osaamista. Suomi on aina ollut maa, jossa koulutus on ollut tärkein investointi tulevaisuuteen, mutta hallituksen päätöksillä koulutus ei enää ole erityissuojeluksessa, päinvastoin. Hallitus leikkaa ammatillisesta koulutuksesta 120 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa yli 11 000 opiskelupaikan katoamista ja 1 600 opettajan työpaikan menetystä. Korkeakoulujen rahoitusta supistetaan, opiskelijoiden toimeentuloa heikennetään ja opintotukea leikataan. Samaan aikaan asumistuen ja opintotuen indeksijäädytykset vievät opiskelijoilta yhteensä yli 800 miljoonaa euroa hallituskauden aikana. Tämä tarkoittaa, että opiskelijat joutuvat rahoittamaan opintojaan lainalla tai tekemään töitä, mikä hidastaa valmistumista ja syventää eriarvoisuutta. Hallitus myös vähättelee koulutusleikkausten vaikutuksia, puhuu vain muutamista miljoonista, mutta todellisuus on toinen. Kun koulutuksesta leikataan, se tarkoittaa suurempia opetusryhmiä, vähemmän henkilökohtaista ohjausta ja heikompia oppimistuloksia. Se tarkoittaa myös, että ammatillisen koulutuksen supistukset osuvat aloille, joilla on jo nyt huutava työvoimapula, kuten hoiva-, liikenne- ja ravintola-alalle. Tämän kaiken lisäksi hallitus leikkaa vapaasta sivistystyöstä 19 miljoonaa euroa heikentäen kansalaisten mahdollisuuksia kouluttautua elämänsä eri vaiheissa. Tämä ei ole säästöä, tämä on kansakunnan osaamistason heikentämistä ja tulevaisuuden näköalan kaventamista. Myös kulttuurista leikataan paljon. Kulttuuri ei ole pelkkää viihdettä. Se on identiteettiämme, luovuutta ja sivistystä. Hallitus suhtautuu kulttuuriin pelkkänä menoeränä ja leikkaa siitä enemmän kuin miltään muulta opetus- ja kulttuuriministeriön sektorilta. Valtionosuusjärjestelmästä leikataan rajusti, mikä pakottaa teatterit, orkesterit ja museot yt-neuvotteluihin. Jokainen miljoonan euron leikkaus tarkoittaa 40 työpaikan menetystä, ja vapaalla kentällä, jossa suurin osa suomalaisista taiteilijoista työskentelee, leikkaukset ovat erityisen tuhoisia. Lisäksi hallitus nostaa liikunta- ja kulttuuripalveluiden arvonlisäveroa, mikä tekee harrastamisesta ja kulttuurista entistä kalliimpaa. Pienituloisille tämä tarkoittaa, että teatteriin, konserttiin tai museoon ei enää ole varaa. Kulttuurin alasajo on hallituksen tietoinen valinta. Se kertoo, että hallitus ei arvosta suomalaista luovuutta, historiaa ja sivistystä. Myös nuorisotyön määrärahoja leikataan 5,5 prosenttia, mikä tarkoittaa, että nuorisokeskuksia suljetaan ja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille suunnattujen leirien määrä puolittuu. Liikunnan määrärahoista katoaa 11 miljoonaa euroa ja seuratoiminnan tuista leikataan 20 prosenttia. Tämä heikentää nuorten harrastusmahdollisuuksia ja lisää pahoinvointia. Hallitus perustelee leikkauksia säästöillä, mutta todellisuudessa nämä päätökset siirtävät kustannukset tulevaisuuteen. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa elämänsä aikana. Hallitus ei säästä, se kasvattaa tulevaisuuden menoja ja lisää inhimillistä kärsimystä. Hallitusohjelmassa päätettiin myös sosiaali- ja terveyspalveluiden lähes puolentoista miljardin euron leikkauksista. Tämä tarkoittaa, että hoitoonpääsy vaikeutuu, perusterveydenhuollon resurssit supistuvat ja hoitojonot pitenevät. Hallituksen linjauksen myötä perusterveydenhuollon hoitotakuu on romutettu. Kahden viikon sijaan voi joutua odottamaan hoitoa kolme kuukautta. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat nousseet jopa 45 prosenttia. Lääkkeiden omavastuut ovat kasvaneet, mikä on erityisen kohtalokasta pienituloisille. Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitusta on heikennetty, mikä vaarantaa hauraimpien oikeuden ihmisarvoiseen elämään. Hyvinvointialueet ovat joutuneet massiivisiin säästötoimiin, ja sen seurauksena palveluiden laatu ja saatavuus ovat heikentyneet. Tämä ei ole ollut sote-uudistuksen tarkoitus. Hallitus ei tue hyvinvointialueita, se heikentää niitä entisestään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Marko Asell,970,2025-04-03T00:32:05,2025-04-03T00:37:32,Hyväksytty,1.1 2025_33_443,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Marttila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_444,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää edustaja Rantasta, joka toi hyvin esiin niitä huolia, joita meillä on lastensuojelun mitoituksiin ja erityisesti työntekijöiden asemaan liittyen. — Ajattelin, että käydään vielä läpi hieman näitä hallituspuolueiden väitteitä, joita täällä tänäänkin on useampaan kertaan kuultu. Ensimmäinen väite: ”Te olette vastustaneet jokaista säästöä, joka ainutta, ja sitten te olette muka huolissanne velkaantumisesta. Ei voi samaan aikaan tehdä molempia.” Emme me vastusta säästöjä, vaan hallituksen tekemiä arvovalintoja. Taloutta on tasapainotettava oikeudenmukaisesti ja kestävästi, ja säästetään ennemmin vaikkapa niistä 86 miljoonasta, joita käytetään maataloustukiin, jotka kohdistuvat tiloille, jotka eivät tuota mitään. 86 miljoonaa on muuten vieläpä aika lailla enemmän kuin nämä 70 miljoonan säästöt, joista tänään on koko ilta täällä puhuttu. Toinen väite on, että hallitus lisää rahaa soteen 2,2 miljardia tänäkin vuonna. On selvää, että hallituksen hyvinvointialueille maksamat rahat perustuvat tähän lainsäädäntöön ja summa määräytyy nimenomaan palvelutarpeen kasvun, hintojen kehityksen ja palkkojen kehityksen pohjalta. Tämä, mistä hallitus puhuu mielellään lisäyksenä, ei siis ole hallituksen päätöksiin pohjautuvaa rahoitusta, vaan lainsäädännön perusteella maksettavaa, ja päinvastoin hallitus on heikentänyt soten palvelulakeja niin, että on voinut leikata hyvinvointialueilta rahoitusta jo satoja miljoonia euroja nimenomaan tästä yleiskatteellisesta rahoituksesta. Arvoisa puhemies! Olen puhunut nyt paljon lastensuojelusta, mutta jatkan vielä näistä kotihoitoon tehtävistä säästöistä ja nostan esiin yhden näkökulman, jota täällä ei pitkän illan aikana kenties vielä olla niin nostettu, nimittäin hoivavastuun: Moni varmasti miettii nyt, mitä leikkauspäätökset tarkoittavat oman ikääntyneen vanhemman arjessa käytännössä. Saako oma äiti tai isä riittävästi apua, jos kotihoidosta vastaa yhä useammin robotti tai se tapahtuu etäyhteyden välityksellä? Jokainen haluaa, että oma perheenjäsen saa tarvittavaa apua ja tukea, ja jos yhteiskunta ei sitä tarjoa, moni päätyy ottamaan itse enemmän vastuuta. Tämä koskee etenkin naisia, koska hoivavastuu on jo nyt jakautunut epätasaisesti. Suomessa jopa 70 prosenttia omaishoitajista on naisia. Euroopan tasa-arvoinstituutin tutkimuksen mukaan työssäkäyvät naiset tekevät palkatonta hoivatyötä keskimäärin 22 tuntia, mutta työssäkäyvät miehet alle kymmenen tuntia. Ikäihmisten kotihoidosta leikkaaminen tarkoittaa sitä, että hoivavastuu siirtyy entistä enemmän omaisille, ja useimmiten siis naisten vastuulle. Tämä vaikuttaa esimerkiksi naisten palkkaan, eläkekertymään, jopa terveyteen ja jaksamiseen ja heikentää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tämä ei ole reilua. Hallituksen leikkausten hintana ei voi olla se, että naiset joutuvat jäämään pois työelämästä tai uuvuttamaan itsensä yrittämällä yhdistää työnteon ja hoivavastuun. Me varmasti jokainen tunnemme tämän elämänvaiheen ja tilanteen läheltä. SDP:n mielestä hoidon epätasaiseen jakautumiseen pitää puuttua ja yhteiskunnan pitää kannustaa myös miehiä ottamaan enemmän vastuuta hoivasta ja hoidosta. Tärkeintä on, että päätös osallistua hoivaan lähtee aina omasta tahdosta, ei pelosta, että oma vanhempi jää muuten ilman tarvitsemaansa tukea tai robottien varaan. Varmistamalla toimivat kotihoidon palvelut emme sido naisia kotiin, vaan rikomme kaavaa hoivan epätasaisesta jakautumisesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-04-03T00:37:50,2025-04-03T00:42:09,Hyväksytty,1.1 2025_33_445,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Kokko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_446,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tunnelma oli hetki sitten jo kuin SDP:n sosiaali- ja terveyspoliittisessa työryhmässä, jota edustaja Kim Berg loistavasti vetää, mutta onneksi myös hallituksesta saatiin edustaja paikalle, joten kiitokset edelleen edustaja Väyryselle, että hän jaksaa tätä keskustelua seurata ja siihen osallistua. Arvoisa puhemies! 10 097 — näin monta ehdokasta on aluevaaleissa ehdolla kaikilla 21 hyvinvointialueella. Näin moni suomalainen on halunnut asettaa itsensä kansalaisten arvioitavaksi, demokraattiseen prosessiin osalliseksi ja antaa oman panoksensa sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen kehittämiseksi. Heidän hyvinvointialueensa ovat erilaisissa tilanteissa. Väestöllinen kehitys on hyvinkin vaihteleva hyvinvointialueiden välillä, se, minkälaiset sosiaali- ja terveyspalvelut hyvinvointialueilla on ollut, miten ne on järjestetty, vaihtelee suuresti alueilla, kuten myös itse rahoitus. Nämä jo oikeastaan vaikuttavat hyvinkin merkittävästi siihen, minkälaiset vaikutusmahdollisuudet tulevilla aluevaltuutetuilla tulee olemaan siihen heidän työhönsä eli kuinka hyvin he pystyvät tässä erittäin haasteellisessa tilanteessa, talouden ja henkilöstön asettamissa reunaehdoissa täyttämään niitä kansalaisten odotuksia entistä paremmista sosiaali- ja terveyspalveluista. Siinä mielessä on hankalaa, että koska suurin osa hyvinvointialueiden rahoituksesta, oikeastaan se merkittävin osa, tulee valtiolta, mikä se heidän itsenäinen demokraattinen päätöksentekokykynsä tulee olemaan näillä aluevaltuutetuilla tulevaisuudessa. Alueilla yritetään tehdä erittäin luovia ratkaisuja, jotta henkilöstö ja ennen kaikkea ne taloudelliset resurssit saadaan riittämään, ja siinä suhteessa olisi toivottavaa, että valtio tulisi edes pienellä tavalla hyvinvointialueita vastaan. On useasti tässä salissa oppositiosta toivottu, kuten myös eri asiantuntijoiden toimesta nostettu esiin, että tämä alijäämien kattamisvelvollisuuden pidentäminen yhdellä tai kahdella vuodella olisi jo merkittävä kädenojennus hyvinvointialueille, jotta siellä pystyttäisiin huomattavasti paremmin ja kunnolla tekemään niitä uudistuksia eikä tämmöisiä pikaratkaisuja, joita nyt nähdään useilla hyvinvointialueilla merkittävien säästöjen ja leikkauksien muodossa. Toki sitä tilannetta ei sinällään edesauta myöskään tämä hallituksen mikromanagerointi, josta on puhuttu muun muassa tässä päivystyskysymyksessä, vaan sekin voitaisiin antaa hyvinvointialueiden itsensä päätettäväksi. Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä nostaa esille hallituksen sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistamat leikkaukset. Sote-järjestöt ovat usealla hyvinvointialueella erittäin merkittävässä roolissa hyvinvointialueen työn tukena. Esimerkiksi meillä Keski-Suomessa on järjestöt otettu erittäin vahvasti mukaan, ja he ovat oikeastaan kiinteä osa sitä itse päätöksentekorakennelmaa. On luotu muun muassa tämmöinen palveluntuottajien foorumi, jossa järjestöt ovat yrityksien ja muiden toimijoiden kanssa erittäin vahvasti mukana, ja yleensä ne järjestöt ovat niitä toimijoita, jotka erittäin pienellä panostuksella tuottavat merkittävää lisäarvoa, ei pelkästään hyvinvointialueille taloudellisessa mielessä vaan monipuolistavat palveluita sekä ennen kaikkea osallistavat ihmisiä, jotka niissä järjestöissä toimivat. Voidaan jopa sanoa, että se yksi euro, mikä näille järjestöille annetaan, tulee moninkertaisemmin takaisin kuin vaikka yksityisille palveluntuottajille annettu. Siksi on erittäin harmillista, että vaalikauden loppuun mennessä nämä järjestöavustuksien leikkaukset nousevat yli 130 miljoonaan euroon, mikä on koko vaalikauden aikana jo kolmannes sote-järjestöjen rahoituksesta. Tilanteesta on tullut erittäin huolestuttavaa viestiä. SOSTE on kyselytutkimuksissa selvittänyt, että noin 24 prosentilla järjestöistä on ollut jo henkilöstön irtisanomisia ja 26 prosentilla joidenkin toimintamuotojen lopettamisia, joihin kuuluu muun muassa alueellista toimintaa, kohtaamispaikkatoimintaa, koulutusneuvontaa, chat- ja kriisipuhelinpalveluja, vertaistoimintaa ja erilaisia tapahtumia, sekä 61 prosentilla joidenkin toimintamuotojen toteuttamista supistetummin. Nämäkin ovat jo niitä edellä mainittuja tehtäviä, jotka ovat yleensä olleet niitä matalan kynnyksen palveluita, joista kansalaisten on ollut erittäin helppo saada sitä apua, kun sitä on tarvittu, joten toivoisin tässäkin suhteessa, että huolimatta siitä, että säästöpaineet ovat julkisessa taloudessa erittäin kovat, mietittäisiin toisenlaisia ratkaisuja, että pystyttäisiin edes lieventämään näitä sote-järjestöihin kohdistuvia leikkauksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-04-03T00:42:22,2025-04-03T00:47:48,Hyväksytty,1.1 2025_33_447,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_448,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyi ihan kurkata tuonne ministeriaition pulpetin alle, että josko siellä nyt olisivat olleet ne piilotellut sosiaalipalveluiden 100 miljoonan lisäsäästöt, mutta ei näkynyt, eikä siellä kyllä näkynyt pääministeri Orpoakaan. [Naurua — Timo Suhosen välihuuto] — Edustaja Suhoselta oikein hyvä välihuuto, ei näkynyt myöskään niitä työministeri Satosen lupaamia piilotyöpaikkoja. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ei ole näkynyt!] Moni asia on tänään istunnossa jäänyt valitettavasti kyllä piiloon, ja uskoisin, että suomalaiset eivät anna suurta arvoa sille, että asioista, joista näyttää hallituksella tieto olevan, syystä tai toisesta tätä tietoa suomalaisilta nyt pimitetään ja piilotellaan ja ei suostuta kertomaan, mistä nämä 100 miljoonan euron lisäsäästöt suomalaisille tärkeistä sosiaalipalveluista otetaan. Tämä kysymys on edelleen jäänyt vastaamatta, ja muistutan, että tämän välikysymyksen alullepanija oli juuri pääministeri Orpo, kun hän itse lupasi, että nämä säästöt suomalaisten tietoon hyvissä ajoin ennen kunta- ja aluevaaleja kerrotaan, mutta valitettavasti tästä lupauksesta pääministeri ei ole pitänyt kiinni. Onkin siis paikallaan edelleen kysyä sen perään, että kumpaa tässä pitää uskoa: pääministeri Orpoa, joka totesi, että mitään selvyyttä tästä 100 miljoonan euron lisäsäästöstä sosiaalipalveluihin ei ole ja valmistelu vasta alkaa, vai sitten vastuuministeri Juusoa, joka tänään todella totesi, että tästä virkaesitys on jo valmiina. Ministeri Juusohan luetteli jopa nämä kaksi pykälää sieltä sosiaalipalvelulaista, muistaakseni 11 ja 14 §:t, että niitä rukkaamalla jollakin tavalla 100 miljoonaa euroa syntyy säästöjä. Jos tämmöinen esitys todella on tehty, niin minusta olisi ihan oikeutettua, että pääministeri myös sen eduskunnalle kertoisi ja kuvaisi nämä konkreettiset vaikutukset, koska näin hän todella itse täällä eduskunnan salissa 27. päivä helmikuuta tänä vuonna lupasi. Arvoisa puhemies! Näitä yksittäisiä säästökokonaisuuksia on tässä salissa käyty nyt tämän päivän keskustelussa paljon lävitse, ja itsekin puutun nyt tähän ehkä kaikista puhuttavimpaan kokonaisuuteen eli kotihoidon tilanteeseen ja siihen, millä tavalla teknologiaa hyödyntämällä nyt ensi vuoden alusta alkaen olisi mahdollista saada yli 16 miljoonan euron säästöt. Tosiasiahan on, että kaikki ne teknologiset ratkaisut, joita on jo voitu ottaa käyttöön, joilla on sekä helpotettu hoitajien työtä että tuotu uusia palveluita kotihoidon asiakkaille ja sitä kautta totta kai pyritty myös järkevöittämään sitä kokonaisuutta ja hakemaan myös kustannusten nousupaineen taittamista, on jo otettu käyttöön. Mitään sellaista taikaseinää, mistä nyt kaivetaan joku uusi teknologinen ratkaisu tai robotti tai muu vastaava, joka nyt tässä reilun puolen vuoden aikana saadaan sitten kentällä toimeen ja joka alkaa heti vaikuttamaan sillä tavalla vuoden alusta, että tämä säästää 16 miljoonaa euroa valtakunnallisesti, ei ole. Minusta on epärehellistä väittää, että tällä säästöllä tosiasiallisesti parannettaisiin palveluita, niin kuin hallitus on tänään yrittänyt meille kertoa, vaan tosiasiahan on se, että ensi vuoden alusta kotihoitoonkin on käytettävissä 16 miljoonaa euroa vähemmän, ja sitten alueet joutuvat pähkäilemään, millä ihmeellä he pystyvät tämän kokonaisuuden hoitamaan. Ja niin kuin olemme kuulleet, jos tämä suoraan vähennetään sitten kotihoidon asiakaskäynneistä, niin se tarkoittaa yli 700 000:ta käyntiä vähemmän. Senpä takia toivon, että ainakaan enää emme kuulisi tässä salissa sellaista keskustelua, millä tämä kotihoidonkin säästö muuttuu jollakin tavalla palveluiden parantamiseksi, koska siihen eivät suomalaiset usko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-04-03T00:48:00,2025-04-03T00:53:22,Hyväksytty,1.1 2025_33_449,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_450,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kello käy, Orpoa ei näy. Kuinkahan meidän suomalaisten vielä käy? [Naurua] Hallitus leikkaa lisää sosiaali- ja terveyspalveluista, vaikka sieltä palveluiden ääreltä suoraan olemme saaneet varmasti jokainen tässä salissa istuva edustaja ja ministeri toiveita siitä, että nyt riittää. Eikä mitä: hallitus siis leikkaa lisää ja esimerkiksi kotihoidosta, joka alan ammattilaisten sekä hoidettavien omaisten mielestä tarvitsee selkeästi satsausta eikä heikennystä leikkausten kautta, kuten hallitus jälleen tekee. Kotihoidossa töitä tekevä hoitoalan ammattilainen laittoi viestiä Varkaudesta heti kuultuaan järkyttävän uutisen hallituksen lisäleikkauksista. Viesti kuuluu seuraavasti: ”Terveisiä aamuvuorosta. Tässä olisi taas 20 paikkaa juostavana ja turvapuhelinhälyt päälle. Lisää digiä kotihoitoon, kun nytkin mummot ja papparaiset oottaa lattialla hoitajan käyntiä, kun eivät osaa enää painaa turvapuhelimen nappia. Hoidettavat ei kun lisääntyy, kuten myös kotona tehtävä saattohoito. Järkyttävä on meininki hallituksen puolelta. Hulluhan tässä pitää olla, kun vielä jaksaa työtä tehdä, vaan eipä ole tulijoita alalle. Ei tällä meiningillä.” Arvoisa hallitus, arvoisat sosiaali- ja terveysministeri, valtiovarainministeri, pääministeri ja kaikki yksi hallituksen edustajaa tässä salissa tällä hetkellä, ettekö te ymmärrä, mitä todellisia vaikutuksia teidän politiikallanne ja säästöillä on vanhustenhoidossa, siellä kotihoidon äärellä? Sain kunnian olla edellisellä kuntapäättäjäkaudella kaupunginhallituksen puheenjohtajana kutsuttuna kahden päivän ajan kotihoitajan mukana siellä hoidettavien luona. Voin todeta, että kotihoidon tutustumiskäynnit olivat suorastaan pysäyttäviä. Suurin toive hoidettavilta vanhuksilta oli se, että hoitaja ennättäisi paremmin olla heidän luonaan. Yksinäisyys oli näiden hoidettavien osalta vahvasti esillä, ja tämä sai todella surulliseksi. Arvoisa hallitus, leikkaamalla kotihoidosta se yksinäisyys tulee pahimmillaan lisääntymään, ja olen tästä todella surullinen näiden vanhusten, hoidettavien, puolesta. Voin, arvoisat ministerit ja hallituksen kansanedustajat, todeta, että vastaavanlaiset käynnit kotihoidossa tutustumassa vaikkapa juuri siellä kotihoidon ammattilaisen mukana kentällä tekisivät varmasti kaikille teille hyvää, koska kaikella kunnioituksella minulla on erittäin vahva tunne siitä, että te kaikki ette tiedä sitä todellisuutta, mikä esimerkiksi kotihoitajien arjessa tällä hetkellä on. Tuo äsken välittämäni oikea, aito viesti hoitoalan ammattilaiselta on jäävuoren huippu, valitettavasti. Arvoisa rouva puhemies! Esitän hallituksen ministereille avoimen haasteen siitä, että jalkautukaa sinne hoitajien ja hoidettavien luokse. Saattaa mieli muuttua säästöleikkausten suhteen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-04-03T00:53:31,2025-04-03T00:57:04,Hyväksytty,1.1 2025_33_451,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Perholehto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_452,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on monesta asiasta käyty tänään keskustelua. Itsekin olen käyttänyt puheenvuoroja jo aiemmin tästä hallituksen kertomasta leikkauksesta kotihoitoon digitalisaation keinoin. Huomasin, että tässä illan mittaan Yleltä oli tullut ajankohtainen artikkeli koskien digitaalista eriarvoisuutta, ja ajattelin, että kerron teille muutaman sanan siitä, koska se liittyy hyvin vahvasti myös tähän teemaan. Tämän Ylen artikkelin mukaan yli miljoonalla suomalaisella ei ole edes virallista henkilöllisyystodistusta. Jo julkisten digipalveluiden ensimmäinen askel, siis se, että ihmisellä on sähköinen henkilöllisyys, on ihan valtavan monelle liian suuri. Meillähän on tälläkin hetkellä kanta.fi ja suomi.fi, meillä on vero.fi, Kela ja niin edelleen. Hyvin monet yhteiskunnan palvelut ovat menneet digiin, mutta ihmiset eivät ole menneet perässä. Minun sukupolvelleni tämä ei ole varmasti mitenkään ihmeellinen asia. Taisin olla itsekin kuusivuotias, kun ensimmäisen puhelimen sain käteeni, mutta monelle muulle on kyllä. Myös kotihoidossa käytetään jo tänä päivänä paljon teknologiaa. En ole lainkaan sitä mieltä, etteikö sille olisi aikaansa ja paikkaansa. Se ei ole tietenkään aina mikään mörkö, mutta jos sitä yritetään käyttää keppihevosena leikkauksille, kuten hallitus nyt tekee vannoessaan leikkaavansa 16,3 miljoonaa euroa yhtäkkiä kotihoidosta digillä, ollaan useammastakin syystä pulassa. Ajattelin puhua niistä nyt kahdesta. Ensinnä, kuten todettu, kotihoidossa käytetään jo tällä hetkellä paljon teknologiaa. Moni asiantuntija on sanonut, että juuri siksi, että sitä käytetään jo tällä hetkellä niin paljon, hyvinvointialueilla on todella tiukka paikka yrittää löytää sen käytön kautta, sen käytön lisäämisestä, mitään uusia säästöjä. Asiantuntijat ovat viime päivinä kommentoineet, että heidän mukaansa on myös selvää, että leikkaukset tulisivat todennäköisesti johtamaan siihen, että etäyhteyksien käyttöä pitää lisätä paljon, jotta tällaisia valtavia säästösummia saadaan kotihoidosta aikaan. Kysyn, onko se inhimillistä. Onko inhimillistä asettaa lähtökohdaksi ajatus siitä, että säästöt, leikkaukset ja digi tulevat ensin ja ihminen vasta sitten? Toinen asia ja nimenomaan toinen syy siihen, miksi olen tästä kotihoitoon kohdennettavasta leikkauksesta niin huolissani: Jo viime syksynä uutisoitiin laajasti Suomessa siitä, että julkisesti järjestettyä kotihoitoa saavien ihmisten kokonaismäärä on vähentynyt, vaikka ikääntyneiden määrä kasvaa. Siis ikääntyvien määrä kasvaa, mutta kotihoidon määrä Suomessa vähenee. THL:n mukaan kaikkien kotihoidon asiakkaiden määrä väheni viime vuonna edellisvuodesta noin 10 000 henkilöllä. Asiantuntijoiden mukaan tämä on signaali siitä, että hyvinvointialueet ovat jo lähteneet tiukentamaan kotihoidon myöntämisen kriteereitä. Lisäksi on jo hyvin tiedossa, että kotihoito on vaativaa, se on kuormittavaa työtä, jossa aikapaine on jatkuvasti läsnä. Alan ammattilaiset ovat varmasti lähettäneet monelle teistäkin arjesta terveisiä. Minulle eräs kotihoidon työntekijä kertoi taannoin, että yksi merkittävä tekijä kuormituksessa on päivän rytmitys. Koko korttipakka voi sortua tai vähintäänkin horjua pienemmästäkin muutoksesta, siis vaikka siitä, että asiakaskäynti kestää kauemmin kuin on suunniteltu, koska ikäihminen on esimerkiksi huonovointinen tai tarvitsee toimissaan tavallista enemmän tukea ja ohjausta. Ja jos asiakkaan voinnissa tapahtuu muutoksia, myös esimerkiksi kirjaamiseen menee enemmän aikaa. Moni käynti myös poikii monenlaista lisätyötä, selvittelyä, ja nimenomaan näistä tehtävistä moni hoidetaan jo tällä hetkellä hyvinkin vahvasti diginä. Välitöntä työaikaa on tälläkin hetkellä kotihoidossa liikaa, ja toisaalta käyntiajat, kuten pyrin kuvaamaan, on suunniteltu aika lyhyiksi, jotta varsinkin kotihoidon työntekijät pystyisivät toteuttamaan kuntouttavaa työotetta. Tällaiseen tilanteeseen, tällaiseen tilannekuvaan, ei sovi ajatus leikkauksista ja niin sanotusta pakkodigistä. Ammattilaisille pitäisi antaa työrauha, heille pitäisi antaa riittävät resurssit, samalla tietenkin mahdollisuus etsiä hyvällä, positiivisella tavalla keinoja kehittää toimintaa, samalla taaten se, että jokaisella ikäihmisellä on aidosti oikeasti oikeus turvalliseen digillä tai ilman digiä olevaan kotihoitoon myös jatkossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-04-03T00:57:24,2025-04-03T01:02:41,Hyväksytty,1.1 2025_33_453,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_454,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen mukaan kotihoidosta voidaan leikata reilut 16 miljoonaa euroa ilman, että palvelut heikkenevät. Kysymys kuuluukin miten, ja hallitus toteaa, että teknologia pelastaa ja teknologian avulla leikataan. Mutta totuus on tämä, että kaikki järkevät digitaaliset ratkaisut, mitä on mahdollisuus käyttää, ovat jo tällä hetkellä käytössä: kotihoidon asiakkaat käyttävät turvarannekkeita, lääkkeiden koneellinen annostelu toimii jo niillä asiakkailla, keiden kohdalla sitä on järkevää käyttää, etähoitoa ja videopuheluita käytetään jo silloin, kun se on mahdollista — jos digitalisaatio voisi enää pelastaa kotihoidon, se olisi sen jo tehnyt. Nyt hallitus käyttää teknologiaa vain tekosyynä, jolla peitellään hoitajien vähentämistä ja palveluiden heikkenemistä. Mitä nämä säästöt tarkoittavat käytännössä? Hoitajia saa lähteä töistä, henkilöstömitoituksesta säästetään, yli 700 000 vanhusta jää ilman riittäviä päivittäisiä kotikäyntejä, ja ihmiset, jotka eivät enää jaksa tai kykene käyttämään teknologiaa, jäävät yksin oman onnensa nojaan. Ajatellaanko nyt ihan vakavissaan, että vanhus, joka tarvitsee apua syömiseen, kotona pärjäämiseen ja lääkkeiden ottamiseen, voi hoitaa asiansa videopuhelulla? No, voin sanoa sairaanhoitajan työtä yli 20 vuotta tehneenä, että Teams ei tässä tilanteessa auta. Entä muistisairas, joka ei muista ottaa lääkkeitään? Kuinka se pärjää ilman hoitajaa, koska jossain on digiratkaisu? Arvoisa puhemies! Tässä ei ole kyse teknologiasta, vaan tässä on kyse säästöistä, jotka hallitus toteuttaa täysin piittaamatta seurauksista. Vanhusten kotihoitoa on jo vuosia kuormitettu äärirajoille. Nyt hallitus riisuu siltä viimeisetkin resurssit ja kehtaa vielä väittää, että palvelut eivät heikkene. Tämä ei ole reilua. Tämä on täysin vastuutonta ja kylmää politiikkaa. Kotihoidon ongelma ei ole se, ettei teknologiaa olisi tarpeeksi, vaan kotihoidon ongelma on se, että hoitajia ei ole riittävästi, mutta tämä hallitus ei aio sitä ongelmaa ratkaista, vaan todennäköisesti pahentaa sitä. Palaan minäkin vielä tuohon eilisen vuorokauden aikana käytyyn keskusteluun, jossa ministeri Juuso totesi tässä salissa näin: ”Kaikki eivät arvosta sitä, että kotona rampataan.” Nämä ministerin toteamat ramppaajat ovat kotihoidon työntekijöitä, koulutettuja lähihoitajia ja koulutettuja sairaanhoitajia, jotka ramppaavat siellä asiakkaiden luona siitä syystä, että nämä henkilöt tarvitsevat apua, siitä syystä, että omat taidot eivät enää riitä, siitä syystä, että omainenkaan ei jaksa huolehtia kaikesta. Nämä ramppaajat ovat rautaisia hoitotyön ammattilaisia, joita potilas tarvitsee siinä arjessaan. En tiedä, miltä näistä ministerin kuvaamista ramppaajista tuntuu se, että arvostus on tätä luokkaa. Itse ainakin koen todella ikävänä tämän. Pitää myös muistaa se, että ei siellä kukaan huvikseen mene sinne asiakkaan luokse koputtelemaan tai pimpottelemaan tai sähköisellä avaimella, niin kuin tänä päivänä teknologia mahdollistaa. Jokainen käynti on ammattilaisen arvioima ja hoidon tarpeeseen ja asiakkaan tarpeeseen perustuva. Ei siellä ole neljästä käynnistä kolme niitä, mitkä ovat turhia käyntejä, vaan kyllä ne kaikki neljä on katsottu sen mukaan, mitä se asiakas tarvitsee. Toivon myös sieltä hallituksen suunnalta arvostusta näitä ammattilaisia kohtaan, eikä vähätellä heidän tekemäänsä työtä, eikä kutsuta näitä rautaisia ammattilaisia ”kiusantekijöiksi” tai ”ramppaajiksi”. Kyllä nämä ovat ihan paikkansa ansainneet siellä työkentällä ja tarpeellisia monen ikääntyneen arjessa selviytymisessä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-04-03T01:02:50,2025-04-03T01:07:52,Tarkistettu,1.1 2025_33_455,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Nikkanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_33_456,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minäkin ajattelin omassa puheenvuorossani tästä vanhusten kotihoidosta puhua. Ensinnäkin tässä on jo käyty ansiokasta keskustelua kotihoidon arvostamisesta ja arvostamisen tarpeesta ja siitä, miten vaativaa työtä se tänä päivänä on. Tässä keskustelussa on monesti nostettu esiin, että meillä on täällä henkilöitä, jotka ovat myöskin itse toimineet kotihoidon palveluksessa ja tuntevat tämän työtehtävän varsin hyvin ja ovat tuoneet esille, että tekisi ihan hyvää jokaisen päättäjänkin käydä tutustumassa tähän työhön, ihan siihen, mitä se konkreettisesti on. Itselläni oli mahdollisuus noin kymmenen vuotta sitten osallistua, kun toimin kotikaupungissani Salossa sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana. Pyysin silloin ihan itse, että saisinko tehdä yhden työvuoron kotihoidossa, ja täytyy sanoa, että se oli kyllä todella, todella avartava kokemus. [Piritta Rantanen: Ramppaajana!] — En kyllä tunnista siitä sellaista ramppaamista. — Kymmenkunta vuotta sitten saattoi ehkä olla tilanne vielä hieman parempi. Silloinkin paljon puhuttiin siitä, miten Salon kaupungillekin tuotiin kotihoidon toiminnanohjauksen järjestelmää, ja tavallaan pyrittiin saamaan lisättyä sitä asiakkaan luona vietettävää aikaa, mikä tietysti pitkien etäisyyksien isossa kuntaliitosalueessa oli aika iso haaste: löytää riittävästi sitä aikaa siellä asiakkaan kanssa. Silloin kuitenkin vielä löydettiin, mutta nyt ovat koko ajan viestit kentältä olleet sen suuntaisia, että aikaa koko ajan kiristetään. Kyllähän tämä hallituksen esityskin nyt sitä tarkoittaa, että tuodaan tämä digi tähän tilalle ja sitä kautta saadaan sitten säästöjä aikaiseksi, ja silloin se säästö tulee niiden työntekijöiden ajasta, joka muutenkin on todella kortilla. Yksi tuttava lähestyi minua sosiaalisen median kautta yksityisviestillä, kun hänen tuttavansa, joka on kotihoidon asiakas, halusi jakaa oman tarinansa meille tänne eduskuntaan, ja lupasin sen tänne välittää. Lainaan suoraan tämän hänen viestinsä: ”Säästetään kotihoidosta. Just, nytkin jo palveluja tiukennettu. Minullakin kotihoidon käynti supistettiin 15 minuutista 10 minuuttiin. Oveen asennettiin sähkölukko, joten hoitaja jo rappuja noustessaan pääsee kännyn kautta soittamaan ovikelloa ja lukko aukeaa, ettei sekuntiakaan aikaa mene odotteluun, että köpötän avaamaan oven. Hoitajilla tarkka valvonta, kuinka kauan kenenkin luona. Kännykkään he joutuvat laittamaan, kun ovat kohteessa sisällä ja kun lähtevät pois. Lääkkeenantorobotti ja puhelimen kautta valvonta myös tulossa. Kahden viikon välein he sitten käyvät lääkeautomaatin täyttämässä. Ei he jouda paljon keskustelemaan. Aika menee kännykän kanssa. Sinne kommentoivat päivittäistä vointia, jonka hätäisesti eteisestä huudellen ennättävät kysäistä. Aina ei sitäkään. Huomenta, hyvää päivän jatkoa, heippa ovat heidän ainoat kommentit useimmiten. Toki poikkeamiakin hoitajissa on. Osa heistä ei myöskään kielitaidottomuuden vuoksi paljon enempään keskusteluun kykene. Kyllä tulevaisuus kovin mietityttää, pelottaakin.” Tällainen viesti suoraan kentältä tietysti pistää kovastikin miettimään sitä, onko meillä aidosti varaa enää supistaa näistä ajoista, joita meidän hoitajilla on käyttää siellä asiakkaan luona. Itse olen ainakin sitä mieltä, kuten meidän puoluekin on ja täälläkin on useasti esille tuotu, että kyllä, teknologiaa, digitalisaatiota tulee hyödyntää, mutta sitä tulee hyödyntää nimenomaan niin, että hoitajilla olisi enemmän aikaa olla siellä asiakkaan kanssa, eikä niin, että joka ainoa härveli ja härpäke ja sovellus, mikä me keksitään sitä työtä tehostamaan, sitten automaattisesti otetaan siitä asiakkaan luona vietettävästä ajasta pois. Asiakkaat tarvitsevat sitä ihmiskohtaamista ja myöskin seuraa, vaikka se ei mikään seuralaispalvelu varsinaisesti olekaan, mutta nämä ajat, mitä nykyään hoitajilla on mahdollista siellä asiakkaan luona viettää, ovat aivan liian lyhyitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-04-03T01:08:05,2025-04-03T01:13:14,Hyväksytty,1.1 2025_33_457,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_458,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa yötä, kun luovuus oikein pääsee valloilleen, on hyvä puhua muutama sana tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta ja sen merkityksestä hoitomenetelmien kehittämisessä ja siitä, että julkisella sektorilla on merkittävä rooli tässä asiakokonaisuudessa. Sanon kuitenkin tähän alkuun väärinymmärrysten välttämiseksi, että tekoäly tai Teams tai edellä mainitut härpäkkeet eivät korvaa kuitenkaan sitä fyysistä hoivaa ja läsnäoloa, elikkä tarvitsemme laadukasta tutkimustoimintaa. Tämä on tässä puheessani nyt se fokus. Samaan aikaan, kun hallitus leikkaa, pitäisi kuitenkin hyvinvointialueilla kehittää toimintaa ja ottaa käyttöön uusia innovaatioita ja parempia toimintatapoja. Julkinen sektori eli hyvinvointialueet ovat keskeisiä tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Heikentämällä julkista sektoria heikennetään tosiasiallisesti myös tutkimus- ja kehitystoimintaa, joka tosiaan on tulevaisuuden toimintatapojen kehittämisessä äärimmäisen tärkeää. Rajalliset resurssit jarruttavat innovaatio- ja kehittämisosaamisen edistämistä hyvinvointialueilla. Sote-sektorin kustannukset kasvavat jatkuvasti, ja niiden hallinta on suuri haaste, kuten tänään on oikein hyvin tullut esille. Tämä vaatii tehokkaita toimintamalleja, joiden myötä tuotantotehokkuus paranee. Uudet innovatiiviset ratkaisut voivat vähentää kustannuksia ilman, että palvelujen laatu tai saatavuus kärsii. Kehittäminen on itse asiassa välttämättömyys, ja nyt sitä kehittämistä ei voida tehdä, koska leikkaukset ajavat alueet tekemään lyhytkatseisia säästöjä. Sote-sektorin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on tärkeässä roolissa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä Suomessa. Tki-toiminnan tavoitteena on parantaa palvelujen laatua, kustannustehokkuutta ja saavutettavuutta, ja tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Terveysteknologia on yksi nopeimmin kasvavista korkean teknologian aloista. Julkinen sote-sektori on aktiivinen toimija tki-toiminnassa, ja se ei ainoastaan mahdollista innovaatioita sääntelyn ja kehittämisohjelmien kautta vaan osallistuu myös niiden kehittämiseen ja käyttöönottoon. Julkisen sektorin rooli on siis tärkeä, sillä se voi tarjota resursseja ja infrastruktuuria, jotka tukevat innovaatioiden skaalautumista ja hyödyntämistä laajemmin tuoden kustannussäästöjä pitkällä aikavälillä. Ja jos oikein optimistisesti tässä yön pikkutunneilla ajattelee, niin voisiko uusista innovaatioista saada jopa uusia korkeaa lisäarvoa tuovia vientituotteita? No, leikkauskierteeseen joutuvat hyvinvointialueet joutuvat kamppailemaan kuitenkin sen tosiasian kanssa, että toimintojen kehittämiseen ei aidosti löydy resursseja. Arvoisa puhemies! Kokonaisuus tässä sote-sektorin ympärillä vaikuttaa siltä, että julkista terveydenhoitoa heikennetään ja yksityisille terveysjäteille luodaan lisää liiketoimintamahdollisuuksia. Yksityisten terveysjättien voittoihin menevällä rahasummalla voitaisiin kehittää meille useimmille elintärkeitä julkisia terveyspalveluita. Politiikassa on kyse arvoista, ja asioita voidaan tehdä reilummin. Nyt menemme väärään suuntaan, kun ihmisen terveydellä tehdään bisnestä eikä uusia innovaatioita. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-04-03T01:13:25,2025-04-03T01:17:32,Hyväksytty,1.1 2025_33_459,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_460,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan sitä linjaamista, josta tänä iltana olen muutaman puheenvuoron käyttänyt, eli hyvinvointialueitten tulopuolesta. Nytten on puhuttu työllisyydestä ja kasvun tarpeellisuudesta, ja siltä osin pitäisi tehdä toimenpiteitä. Vielä on semmoinen alue, josta tässä ei ole puhuttu, ja se liittyy siihen, että kun hyvinvointialueilla on merkittävä puute rahasta ja se vaarantaa omalla tavallaan myös kansalaisten palvelut, niin sitten tässä tarvittaisiin hyvinvointialueille työrauhaa. Se tarkoittaisi sitä, että taloudessa pitäisi päästä pitkäjänteisempään tekemiseen ja pitäisi olla aikaa tasapainottaa taloutta. Nyt kun tämä tilanne on näin kireä, niin se johtaa hätäisiin leikkauksiin, kun vaaditaan vähän liian tiukoilla aikatauluilla tehtäviä ratkaisuja. Valtiovarainministeriön asiantuntijat, hyvinvointialueitten johtajat ja sote-asiantuntijat ovat kaikki sanoneet, että alueiden nopea kustannusten nousu ei johdu sote-uudistuksesta vaan ulkoisista tekijöistä, joihin uudistuksella ei ole voitu vaikuttaa. Tietenkin VM on myös huomauttanut ihan oikein, että vanha kuntapohjainen malli ei pärjäisi tässä tilanteessa yhtään sen paremmin. Tosiasiassa, kun pelkistetysti sanotaan, nämä kustannusten nousut olisivat olleet kunnilla ja tämä olisi käytännössä tarkoittanut yhden prosenttiyksikön suuruista kuntaveron nousua pelkästään tästä syystä. Tämä aina unohtuu näissä keskusteluissa. Se yksi prosenttiyksikkö on noin 250 euroa henkilöä kohti, ja nyt kun tämä hyvinvointialueitten alijäämä on kahden vuoden aikana vajaa 500 euroa, niin siitä aika nopeasti pääsee siihen 250 euroon per vuosi. Arvoisa rouva puhemies! Alueilla ei ole nykyisessä tilanteessa ja nykyisessä sote-mallissa verotusoikeutta, ja niillä ei ole itsellään mahdollisuutta ja keinojakaan lisätä rahoitustaan. Tämä on yksi semmoinen asia, joka täällä salissa on aika ajoin noussut esiin, että alueilla pitäisi olla verotusoikeus. Itse en oikeastaan kannata sitä tässä tilanteessa, koska hyvinvointialueitten rahoitus tulee nytten valtion kautta ja valtio kantaa verotulonsa. Se kantaa tuloveron, yhteisöveron, arvonlisäveron ja niin poispäin erilaisten verojen kautta, ja siihen kansalaiset osallistuvat suhteellisen oikeudenmukaisesti jakaantuen eri tuloryhmiin ja niin poispäin. Tämä pohja on veronkannon kannalta parempi kuin se, jos hyvinvointialueilla olisi veronkanto-oikeus. Se johtaisi samanlaiseen jakoveroon kuin kuntavero tällä hetkellä on. Se johtaisi myös siihen tilanteeseen, että niillä alueilla, joilla palvelujen tarve on suuri, verotustarve olisi suurin ja niillä, joilla on nuori ja terve väestö, verotustaso olisi matala, ja tämä johtaisi aika isoihin veroeroihin. Silloin kun tätä on selvitetty, niin se on myöskin tullut selväksi. Tämä johtaisi aika lailla samanlaiseen tilanteeseen kuin kuntapuolella nyt tällä hetkellä on, että kuntapuolen pienin vero on 4,4 prosenttiyksikköä ja suurin vero 10,8 prosenttiyksikköä. Tämä näyttää sen alueitten välisen eron. Parhaimmillaan yhden kuntaveroprosentin tuotto on 450 euroa, ja pienimmillään se on keskimäärin 135 euroa, eli tässäkin tulopohja ratkaisee sen tulokertymän. Näiden seikkojen vuoksi pidän nykyistä tilannetta parempana, ja sen takia alueille ei ainakaan tässä tilanteessa olisi mitään järkeä viedä verotusoikeutta. Jos me yritämme pitää myöskin kokonaisveroasteen nykyisellä tasolla, niin ettei sitä ainakaan tällaisella ratkaisulla nosteta, niin sekin puoltaa sitä perustetta, että pidetään tämä nykyinen tilanne ja hoidetaan hyvinvointialueitten rahoitus kuitenkin valtion kautta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-04-03T01:17:42,2025-04-03T01:23:13,Hyväksytty,1.1 2025_33_461,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Berg., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_462,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pohjanmaalla tiedetään, mitä tapahtuu, kun palvelut viedään kauemmaksi, kun terveysasemia lakkautetaan, kun sairaalapalveluita keskitetään, kun kotihoidosta leikataan. Se tarkoittaa sitä, että hoidon saavutettavuus heikkenee. Se tarkoittaa sitä, että palveluiden perässä joudutaan matkustamaan eikä aina ole varmaa, onko palvelua edes riittävästi tarjolla. Nyt hallitus aikoo säästää kotihoidosta ja perustelee sen sillä, että teknologia korvaa fyysiset käynnit. Mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Se tarkoittaa, että yli 700 000 käyntiä jää tekemättä. Etäyhteydet ja digipalvelut voivat tukea hoitoa, mutta ne eivät voi korvata sitä. Ne eivät voi auttaa vanhusta sängystä ylös. Ne eivät voi vaihtaa lääkkeitä. Ne eivät voi varmistaa, että kotona pärjääminen on turvallista. Ja nyt hallitus leikkaa varoja siltä pohjalta, että teknologia jotenkin itsestään ratkaisisi tämän ongelman. Pohjanmaalla välimatkat ovat pitkiä ja harvaan asutuilla alueilla palveluiden saavutettavuus on jo nyt haaste. Jos hallitus nyt vielä karsii palveluista, se tarkoittaa, että monille avun saaminen vaikeutuu entisestään. Arvoisa puhemies! Säästölistaltanne löytyy myös vammaispalveluista leikkaaminen, 20 miljoonaa euroa vuodessa. Aiotteko siis jälleen yrittää rajata palveluita vammaisilta ikäihmisiltä? Tällainen palveluiden rajaaminen todettiin viimeksi joulukuussa perustuslain vastaiseksi. Millä taikasauvalla hallitus aikoo tällä kertaa ratkaista esityksen perustuslainvastaisuuden? Myöskään sijoitetut lastensuojelulapset eivät saa hallitukselta suojelua. Sinnekin suuntaatte leikkurin ja heikennätte valvontaa ja työntekijäresurssia. Lisäksi te jatkatte 100 miljoonan euron lisäsäästöjen hakemista sosiaalipalveluista. Lehtitietojen mukaan se tarkoittaisi sosiaalihuoltolain palveluiden niputtamista niin, että palveluiden saantia voisi helpommin rajata. Eli kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta henkilöiltä karsitaan palveluita, vaikka tiedätte hyvin, että riskinä on heidän tilanteensa heikentyminen edelleen. Eikä se teille riitä, vaan samoihin sosiaalipalveluiden käyttäjiin kohdistuu helposti myös toinen ison mittakaavan leikkaus, kun tuotte syksyllä budjettilakina 70 miljoonan euron säästön toimeentulotukeen. Paitsi että toimeentulotuki on rahaa, se on myös tärkeä sosiaalityön palvelu. Nyt te kasaatte yhä uutta taakkaa samojen ihmisten kannettavaksi. Vaadimme, että teette kaikista leikkauksistanne kokonaisvaikutusten arvioinnin ja otatte sen myös vakavasti huomioon. Arvoisa puhemies! On selvää, että SDP:n arvoihin nämä leikkaukset eivät sovi. [Tytti Tuppurainen: Eivät sovi!] Me emme pidä näitä hyvinä valintoina. Emme hyväksy hallituksen eriarvoistavaa politiikkaa. Meillä ei ole varaa tehdä politiikkaa, joka sysää ihmiset oman onnensa nojaan. Meillä ei ole varaa tehdä ratkaisuja, joissa vanhukset, vammaiset ja apua tarvitsevat jätetään selviytymään yksin. Tämä ei ole se Suomi, jota haluamme rakentaa. Me haluamme Suomen, jossa jokaisella on oikeus saada hoitoa riippumatta siitä, missä asuu. Me haluamme Suomen, jossa ihmiset voivat luottaa siihen, että yhteiskunta pitää heistä huolta. Nyt on aika korjata suunta ja laittaa ihmiset leikkauslistojen edelle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-04-03T01:23:25,2025-04-03T01:28:47,Hyväksytty,1.1 2025_33_463,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Peltonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_464,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Eemeli,Peltonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on asettanut hyvinvointialueet ja niiden asukkaat, palveluita käyttävät ihmiset, vaikeaan tilanteeseen. Hyvinvointialueiden vasta käynnistellessä toimintaansa ja ryhtyessä järjestämään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluita on hallitus kohdistanut alueiden rahoitukseen merkittäviä heikennyksiä kautensa aikana. Nämä hallituksen heikennykset ovat osaltaan vaikeuttaneet hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymistä jo entuudestaan vaikeassa toimintaympäristössä. Nyt hallitus on esittämässä jo pian alue- ja kuntavaalien jälkeen taas uusia heikennyksiä hyvinvointialueiden rahoitukseen jo entistenkin päätösten jatkoksi. Tuntuu erikoiselta, että hallitus on kohta kahden vuoden ajan tarjoillut hyvinvointialueille lähinnä rahoituksen heikennyksiä ja uutta tiukempaa valtionohjausta. Mitään sellaisia toimia, joilla tuettaisiin alueita niiden haastavassa tilanteessa, emme ole vielä nähneet. Hallitus on myös sulkenut korvansa hyvinvointialueiden toiveilta. Esimerkiksi täällä salissa on useasti tänä iltana mainittu alueiden alijäämien kattamisvelvoitteen pidennys, joka toisi konkreettista helpotusta alueiden tilanteeseen, kun ne saisivat lisäaikaa etsiä hallitusti kustannussäästöjä toiminnastaan. Tätä lisäaikaa juuri hyvinvointialueet ovat esittäneet ja pyytäneet hallitukselta, mutta hallitus ei ole tähän tarttunut. Tosiasiahan on, että moni alue on jo siirtänyt maalia alijäämiensä kattamiselle. Tässä salissa taitaa nytkin olla edustettuina useita sellaisia hyvinvointialueita, joiden taloussuunnitelmissa sanotaan jo avoimesti ja suoraan se, että valtion asettamassa aikataulussa alijäämiä ei saada kurottua umpeen. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Keski-Suomi!] Omallakaan hyvinvointialueellani Keski-Uudellamaalla ei enää tähän aikatauluun uskota ja maalia on siirretty. Olisikin siis korkea aika, että hallituskin havahtuisi tähän todellisuuteen, jossa hyvinvointialueilla eletään, ja ryhtyisi toimiin. Muuten hyvinvointialueilla on edessä vain lisää heikennyksiä ihmisille tärkeisiin arjen palveluihin. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä toimivat järjestöt ovat varmasti meille kaikille tärkeitä ja tuttuja. Moni meistä toimii asiakas- ja potilasjärjestöissä sekä muissa sote-järjestöissä erilaisissa rooleissa, tai tunnemme muutoin niiden toimintaa hyvin. Sote-järjestöt ovatkin erittäin tärkeitä kumppaneita hyvinvointialueille ja myös kunnille. Ne ovat tuottaneet monia sellaisia palveluita, jotka tukevat hyvinvointialueiden palveluiden valikoimaa ja toimintaa. Järjestöt ovat toiminnallaan tuoneet helpotusta monien ikäihmisten yksinäisyyteen, tarjonneet kuntouttavaa toimintaa esimerkiksi mielenterveyskuntoutujille ja mahdollistaneet hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluita eri-ikäisille suomalaisille. Järjestöjen valtavan yhteiskunnallisen, taloudellisen ja sosiaalisen merkityksen tiedostaen tuntuu aivan erityisen epäoikeudenmukaiselta, että hallitus kohdistaa myös järjestöille merkittäviä heikennyksiä. Sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikattiin lähes 80 miljoonaa euroa yksin tänä vuonna, mikä on valtavan suuri summa, kun ottaa huomioon, miten pienistä toimijoista usein on kysymys. Järjestöille toteutetun kyselyn perusteella hallituksen järjestöleikkaukset ovat jo tehneet hyvin karua jälkeä. Leikkausten kohteeksi joutuneista järjestöistä 24 prosenttia oli irtisanonut henkilöstöään, 13 prosentissa on jouduttu tekemään lomautuksia, ja 26 prosenttia kyselyyn vastanneista järjestöistä on lopettanut joitakin omia toimintamuotojaan. Tämä ei voi olla näkymättä ihmisten hyvinvoinnissa ja heidän kokemassaan terveydessä tulevina vuosina, kun näiden järjestöjen toimintaa on jouduttu supistamaan ja jopa ajamaan alas. Hallitusohjelmassa ja hallituksen useissa päätöksissä järjestöjen rooli kyllä nostetaan esiin ja tunnistetaan, mutta käytännön teoissa hallituksen politiikan saldo sote-järjestöille on pahasti miinusmerkkinen. Tämä on ongelmallista yhdistettynä hallituksen hyvinvointialueille tarjoilemaan kylmään kyytiin. Arvoisa puhemies! Tänä päivänä moni kantaa perustellusti huolta turvallisuudesta. Elämme vakavia aikoja, jolloin turvallisuudesta on huolehdittava. Valitettavasti hallitukselta vaikuttaa unohtuvan, että myös hyvinvointivaltion ytimestä, peruspalveluista ja turvaverkoista, huolehtiminen on sekin turvallisuusteko. Samalla kun huolehdimme Suomen ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta, meidän on tärkeää vaalia yhteiskuntamme eheyttä ja hyvinvointia. Siihen tarvitaan laajaa hyvinvointivaltiota, jonka lupauksiin on aina kuulunut se, että kaikki kansalaiset pidetään mukana. Palveluihin, koulutukseen [Puhemies koputtaa] ja turvaverkkoihin kohdistettujen leikkausten suurena riskinä on, että juuri kansalaisten kokema eheys heikkenee. Tässä ajassa onkin aivan erityisen tärkeää, että pidämme huolta myös hyvinvointivaltiostamme kaikkien näiden maailman myrskyjenkin keskellä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Eemeli Peltonen,1496,2025-04-03T01:29:04,2025-04-03T01:34:56,Hyväksytty,1.1 2025_33_465,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Kari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_466,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään tästä ministeriaitiosta sanottiin jotakuinkin niin, että puolustus tarvitsee sosiaali- ja terveyspalveluidenkin rahoja. Varmaan sen oikeamman muotoilun pitäisi olla niin, että Suomen puolustus tarvitsee rahoitusta. Se on yleiskatteellista ja valtion budjetista ohjattavaa. Automaattista kotipesää sille lisärahalle ei suoraan ole. Mutta tilannehan ei ole uusi. Me, jotka eduskunnassa olemme olleet aikaisemmin, muistamme vaikkapa vuodelta 2020 koronakriisin, joka vaati akuutin lisärahoituksen, jonka myös silloin Marinin hallitus teki. Eikä tämä tuska siihen tietenkään loppunut, vaan sitten jo 2022 Ukrainassa käytävä Venäjän hyökkäyssota vaati Suomelta nopeata lisärahoitusta oman puolustuksensa tiettyjen asioiden parempaan hoitoon. Myöhemmin Nato-jäsenyys — huomenna perjantaina tulee kaksi vuotta tästä Nato-jäsenyydestä muuten täyteen, 4.4. — ja tällä kaudella puolustuksen budjetit kulkevat siellä kahden ja kolmen prosentin välissä, ja odotettavissa on, että seuraavalla kaudella mahdollisesti jopa yli kolmen. Käytän näitä esimerkkejä muistuttaakseni siitä, kuinka tärkeää on huolehtia siitä, mihin edustaja Peltonenkin viittasi, että myöskään yhteiskunnan sisälle ei jakolinjoja rakenneta sillä, että olisi pakko sosiaali- ja terveysasioista säästää. Me olemme tässä salissa olleet pitkään hienolla ja arvokkaalla tavalla yksimielisiä siitä, että tasavallan turvallisuus ja suvereniteetti ovat meille kaikille tärkeimmässä prioriteetissa, ja näin täytyy olla myös jatkossa. Mutta on hyvä muistaa, että kun katsoo historiakuvaa, millä tavalla suomalainen tai eurooppalainen maailmanjärjestys ja yhteiskuntajärjestys ovat säilyneet, niin jos muistamme 80-luvun, niin tuolloin Euroopassa puolustusbudjetit kulkivat neljässä, viidessä, jopa kuudessa prosentissa bkt:stä, ja eurooppalaiset maat tuosta ajasta kuitenkin selvisivät ilman, että olisivat romuttaneet heidän sosiaali- ja terveysjärjestelmäänsä. Vertailun vuoksi samaan aikaan, kylmän sodan aikaan, Varsovan maat satsasivat jopa 10, jopa 15 prosenttia bruttokansantuotteesta sotilasmenoihin, ja tämän kylmän sodan päätös oli se, että läntiset maat pystyivät kuitenkin voittamaan kylmän sodan ja rauhaa Euroopassa rakennettiin. Nyt olemme valitettavasti palanneet pitkälti tuon ajan henkeen, ja sen takia haluan tuoda esiin myös tämän, että ensimmäinen etulinja — termi, joka nyt kulkee paljon tässä suomalaisessakin keskustelussa — ei kulje kartalla eikä maantieteessä, vaan se kulkee suomalaisten ihmisten mielessä, että suomalaiset kokisivat jatkossakin maan puolustamisen arvoiseksi, että meillä on hyvinvointiyhteiskunta, jota puolustaa. Se etulinja kulkee ihmisten mielessä, ja on tärkeää, että tässä salissa myös kaikki yhdessä jaamme —samalla kun jaamme yhteisen ajatuksen siitä, että turvallisuus on tärkeätä — myös tämän kansalaisten turvallisuuden laajempana kokonaisuutena, johon kuuluvat sivistys, koulutus, terveys, hyvinvointi. Ne ovat siellä bruttokansantuotteessa sisällä, ne ovat sitä puolustuksen kovaa ydintä, sotilaallisen maanpuolustuksen lisäksi luonnollisesti. Näillä sanoin, arvoisa puhemies. Kiitän kollegoja jo tässä vaiheessa erittäin hyvästä keskustelusta ja uskon, että se keskustelu toivottavasti vielä jatkuu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-04-03T01:35:03,2025-04-03T01:39:28,Hyväksytty,1.1 2025_33_467,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_468,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vaikka täällä on nyt viikkotolkulla tästä asiasta jauhettu, emme edelleenkään tiedä, mistä hallitus aikoo lisäleikkaukset tehdä. Salattu 100 miljoonaa sosiaalipalveluista on edelleen epäselvä. Vaikka ministeri Juuso hieman avasi asiaa päivällä ja kertoi, että nämä säästöt tullaan kohdistamaan hallinnolliseen työhön ja hankintoihin, niin sen jälkeen, kun edellisessä puheenvuorossani käytin esimerkin lastensuojelusta, voin vain ihmetellä, ajatteleeko hallitus leikkaavansa juuri siitä työstä, jota se tilaa itse asiassa lisää tekemällä näitä muutoksia muun muassa lastensuojelun päivystyksiin — siis siitä hallinnollisesta työstä. Ja jos ajatus oli leikata myös niistä hankinnoista, niin kuin ministeri Juuso sanoi, niin kysymykseksi jää, onko tarkoitus alkaa tekemään hankintoja jatkossa sitten Temusta, vai mistä te aiotte saada mainitsemanne säästöt? Perussuomalaisethan omassa puheenvuorossaan kyllä sanoivatkin, että nämä leikkaukset ovat moderni tapa. Hallitus kertoo kaiken tämän keskellä tekevänsä näitä päätöksiä vastuullisesti ja järkevästi. Olen vahvasti eri mieltä. Ja on valtiovarainministeri Purra tänään syyttänyt oppositiota epäisänmaallisuudestakin. Oi näitä aikoja. Tänään me puhumme siitä, miten yhteiskuntaamme todella mitataan ja kuinka huolehdimme heikoimmista, vanhuksista, vammaisista ja lapsista, jotka tarvitsevat meidän suojeluamme. Hallituksen päätökset osoittavat kylmää piittaamattomuutta juuri niitä kohtaan, joiden tulisi saada tukea, turvaa ja arvokasta elämää. Ensinnäkin mitä tulee vanhustenhuoltoon ja kotihoidosta leikkaamiseen, tämä hallitus leikkaa siis vanhusten kotihoidosta ja puhuu kauniisti täällä samaan aikaan esimerkiksi omaishoidosta, vaikka juuri näillä toimilla se sysää vastuun yhä enemmän sinne omaisten harteille. Tästäkään asiasta täällä ei ole kyllä tänään riittävästi puhuttu. Jokainen meistäkin, täällä salissa vielä tähän aikaan illalla istuvista, vanhenee. Jokaisella meillä on läheisiä, jotka tarvitsevat hoivaa. Onko todella niin, että tämä on se Suomi, jossa haluamme vanhustemme viettävän eläkepäivänsä liian usein yksin odottaen sitä apua, joka tuleekin sitten modernisti uusilla teknologisilla laitteilla? No, entä sitten ne vammaispalvelut? Onko todella niin, että hallitus aikoo romuttaa yhdenvertaisuuden periaatetta? 20 miljoonan euron säästö vammaispalveluista ei ole vain säästö, vaan kyllä se aidosti on myös ihmisoikeuksien polkemista. Ja sitten vielä se lastensuojelu: Nekin leikkaukset kohdistuvat jo valmiiksi vaikeimmassa asemassa oleviin lapsiin, niihin lapsiin, jotka ovat kokeneet valtavan paljon ikäviä asioita elämässään, ja ne leikkaukset, joista pääministeri sanoi, että ne on parhaan kykymme mukaan tehty, kohdistuvat niihin lapsiin, jotka ovat lastensuojelussa. Lastensuojelun ammattilaiset kertovat jo nyt, jo tässä tilanteessa, uupumuksesta ja resurssien riittämättömyydestä, ja on kyllä aivan päivänselvää, että nämä leikkaukset eivät tule vähentämään siellä lastensuojelussa työskentelevien työntekijöiden hätää. Kyllä se on niin, että nämä leikkaukset tulevat lisäämään sitä. Hyvät ystävät, ilta alkaa olla pitkällä. Hyvinvointivaltio mitataan siinä, kuinka pidämme huolta heikoimmistamme. Tämä hallitus on tehnyt selväksi, että he eivät pidä sitä tärkeänä, mutta me sosiaalidemokraatit pidämme. Me emme hyväksy sitä, että vanhukset jätetään heitteille, vammaiset ovat säästöjen etulinjassa ja lasten oikeuksia poljetaan. Meidän tehtävämme oppositiossa — vaikka meitä on siitä syytetty, että olemme suorastaan rikkureita — on taistella sen puolesta, että jokainen saa tarvitsemansa hoivan, avun ja suojelun, eivät vain he, joilla on varaa maksaa siitä itse. Emmekä me anna periksi. Me olemme valmiita rakentamaan oikeudenmukaisemman Suomen, jossa kenenkään ei tarvitse pelätä jäävänsä yksin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-04-03T01:39:36,2025-04-03T01:44:45,Hyväksytty,1.1 2025_33_469,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_470,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kaiken nyt käydyn keskustelun taustalla on tietysti tämä hyvinvointialueiden rahoituskysymys, jota täällä on monessa puheenvuorossa jo käsitelty. Pidän tuossa istuntopaikkani laatikossa hallitusohjelmaa ja tarkistin siitä juuri ennen tähän siirtymistäni, mitä hallitusohjelmassa oli kaavailtu hyvinvointialueiden osalta, ja sen voi tiivistää kolmeen lukuun. Siellä oli sellaisia tehtävämuutoksiin perustuvia säästöjä noin 450 miljoonan euron edestä. Toisaalta oli sitten 113 miljoonan euron edestä myös lisäyksiä eli vaikkapa terapiatakuu tai eräät muut asiat, jotka sitten vaativat lisärahoitusta. Sittenhän siellä on se kaikkein suurin kokonaisuus, eli oletetaan hyvinvointialueiden tekevän itse tiettyjen toimintojen muutoksia, mistä sitten seuraisi vuoteen 28 mennessä peräti yli 1 100 miljoonan, siis 1,1 miljardin, euron säästöt. Tämähän on yksi osa, niin kuin toki nämä tehtävämuutoksetkin, sitä yhdeksän miljardin kokonaisuutta, ja juuri tämä osa on näiden työllisyysasioiden ohella se, joka ei ole tietenkään toteutumassa, siis tämä noin 1 100 miljoonaa. Sitten siellä on myös tähän itse rahoituslakiin perustuva leikkuri. Sehän on jo säädetty täällä, mutta se tulee asteittain voimaan, ja siinä hallitusohjelmassa luki, että vuonna 28 sillä tavalla saadaan 225 miljoonan euron säästö hyvinvointialueista. No, nyt näitä tietysti tehdään eri vuosina budjeteissa. Kävin ennen tämän keskustelun alkua läpi vuosien 24 ja 25 talousarviot ja otin sitten jopa mukaan tuon vuoden 25 talousarvion, kun arvelin, että täällä varmasti syntyy tämä jatkuvasti uudelleen ja uudelleen syntyvä keskustelu siitä, leikkaako hallitus vai ei. Minusta täällä on sekä oppositiossa että hallituksessa älykkäitä ja kokeneita ihmisiä kansanedustajina, ja ei pitäisi olla kovin vaikeata ymmärtää, että totta kai, jos me laskemme, että se ei ole leikkaus, jos saadaan indeksikorotus, eli kun palkat nousevat vaikkapa viisi prosenttia, jos sitten se huomioidaan jollakin tavalla rahoituksessa, ja sillä korotetulla rahallahan voidaan sitten palkata sama määrä ihmisiä kuin oli aiemminkin vähän pienemmällä rahalla. Eihän me silloin sitä pidetä minään volyymin lisäyksenä tai rahoituksen lisäämisenä, se on sitä indeksikorotusta. Samalla tavalla sitten, kun me vuoden 23 noin viiden prosentin, eli koko maan tasolla viiden prosentin, kertyneestä alijäämästä, jonka rahallinen summa oli se 1,4 miljardia, lain mukaan sitten kompensoimme hyvinvointialueille kaksi vuotta myöhemmin, eli tälle vuodelle kohdentuvan 1,4 miljardia, niin sehän on tarkoitettu sen jo aiemmin syntyneen alijäämän kattamiseen. Tai jos se käytetään tänä vuonna, niin kuin se käytännössä käytetään, niin silloin se aiempi alijäämä jää kattamatta, ja se sitten taas kuitenkin olisi pakko kattaa tässä neljän vuoden aikana vuosien 23 ja 26 välissä. Eli eihän tämäkään ole todellinen väestön palvelutarpeen lisääntymiseen tai palveluiden lisäämiseen perustuva rahoitus. Sitten meillä ovat ihan erikseen nämä, joissa on tehty näitä suoria tehtävämuutokseen perustuvia leikkauksia, jotka täällä on moneen, moneen kertaan mainittu. Hoitotakuusta leikattiin 126 miljoonaa euroa, viisi miljoonaa oli siellä viime vuoden budjetissa ja loput, eli 121 miljoonaa, tämän vuoden budjetissa. Sitten tämä hoitajamitoituksen muutoskin näkyy siellä eri vuosina palasina. Siellä on tämän vuoden budjetissa miinus 45 miljoonaa euroa, mutta se kokonaisuus on 119 miljoonaa euroa. Sitten tämä sairaaloiden päivystysasia, jota viime vuoden lopulla käsittelimme, 30 miljoonaa. Asiakasmaksujen korottamisella kompensoitavissa oleva, alueiden omilla päätöksillä kompensoitavissa oleva, eli tietynlainen pakote, 150 miljoonan leikkaus. Lastensuojelun jälkihuollon alentaminen, 25 miljoonaa, ja sitten tämä kokonaan uusi 170 miljoonaa, joka nyt sitten on laukaissut tietysti sen keskustelun tässä viime viikkoina, että mikä sen todellinen sisältö on, ja niin kuin olemme nähneet, se on jatkuvasti muutoksen alaisena. Eli kyllä, aivan kiistattomasti tämä hallitus leikkaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista hyvinvointialueiden rahoituksen kautta, vaikka siellä sitten tämä indeksikorotus ja sitten jälkikäteistarkistuskin tietysti ovat talousarviossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-04-03T01:45:02,2025-04-03T01:50:28,Hyväksytty,1.1 2025_33_471,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Edustaja Tuppurainen. — Edustajille tiedoksi tässä vaiheessa, että kello lähestyy kahta, joten tämä on tämän illan viimeinen puheenvuoro tähän asiaan. Sen jälkeen keskustelu keskeytetään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_33_472,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tällä välikysymyksellä muistutamme, että lapset ja nuoret ovat maamme tulevaisuus. Heidän hyvinvoinnistaan huolehtiminen ei ole vain moraalinen velvollisuutemme, vaan se on myös investointi, jonka arvoa ei voida mitata pelkissä euroissa. Hallituksen päätös leikata koulutuksesta, nuorisotyöstä ja erityisesti lastensuojelusta on paljon puhuva arvovalinta. Se kertoo karua kieltä tämän hallituksen prioriteeteista. Julkistamassaan listassa hallitus toteaa, että lastensuojeluyksiköiden päivystyssääntöjä kevennetään ja joustavoitetaan. Tällä tavalla apua tarvitsevilta lapsilta haetaan miljoonasäästöjä. Hallitus on jälleen kerran tehnyt arvovalinnan, joka siis kohdistuu yhteiskuntamme haavoittuvimmassa asemassa oleviin, lastensuojelun piirissä oleviin lapsiin. Hallitus suunnittelee hallinnon tehostamiseen ja norminpurkuun vedoten leikkauksia, jotka osuvat suoraan lastensuojelun ja sosiaalityön kriittisiin rakenteisiin. Sosiaalityöntekijöiden tehtävänjakoa aiotaan keventää, RAI-arviointeja aiotaan keventää ja samoin lastensuojeluyksiköiden päivystysvelvoitteita. Miten nämä toimet tuovat säästöjä ja millä hinnalla? [Helena Marttila: Niinpä!] Lastensuojelutyö on jo nyt äärettömän vaativaa. Asiakasmitoitukset turvaavat sekä lasten että työntekijöiden hyvinvointia ja turvallisuutta myös väkivaltatilanteissa. Jos näistä velvoitteista aletaan säästää, vaarana on, että jo valmiiksi kuormittunut järjestelmä murenee entisestään eikä lasten turvallisuutta voida enää taata. On selvää, että palveluita voidaan ja niitä pitää kehittää. Tarvitsemme joustavampia ja tehokkaampia toimintamalleja, mutta kehittäminen säästöt edellä on väärä valinta. Lastensuojelun painopisteen on siirryttävä ennaltaehkäisevään työhön ja perheiden tukemiseen arjessa, mutta se ei saa tarkoittaa raskaimmista palveluista leikkaamista. Lapset eivät saa joutua maksajiksi hallituksen epäonnistuneen talouspolitiikan virheistä. Arvoisa puhemies! Hallituksen asettamat säästötavoitteet lastensuojeluun ovat paitsi huolestuttavia myös kyseenalaisia toteutettavuudeltaan. Miten nämä säästöt oikein saavutetaan? Mekaaninen säästötavoitteen asettaminen ei ole kehittämistä eikä uudistamista. Näin ei luoda toimivampaa järjestelmää vaan ainoastaan leikataan palveluista, joita ihmiset, siis lapset, tarvitsevat. Ennaltaehkäisy ei ole kulu. Se on investointi. Se on investointi lasten ja perheiden hyvinvointiin, joka maksaa itsensä takaisin sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Tästä syystä sosiaalidemokraatit katsovat, että sosiaalihuoltolain 14 §:ssä määritelty palveluiden minimilistaus on perusteltu. YK:n lapsen oikeuksien komitea on jo kesäkuussa 2023 huomauttanut Suomea siitä, että merkittävä osa lapsista elää erillään perheestään ja että lastensuojelulle ei ole varattu riittäviä taloudellisia ja henkilöstöresursseja. Hallitus ei ole kuitenkaan reagoinut tähän vaan nyt leikkaa entisestään lastensuojelusta. Hallitus suunnittelee keventävänsä lastensuojeluyksiköiden päivystämistä ja sosiaalityöntekijöiden tehtävänjakoa säästösyistä, mutta siis mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Vaara on, että näillä muutoksilla ei helpoteta lastensuojelutyön arkea vaan se päinvastoin vaikeutuu. Lastensuojelussa eletään jo nyt kädestä suuhun. Työntekijät uupuvat, ja yhä useampi lapsi joutuu odottamaan apua liian pitkään. Silti tästä edelleen leikataan — leikataan juuri sieltä, missä apua tarvitaan kipeimmin. Meillä ei ole varaa siihen, että lastensuojelun työntekijät joutuvat kantamaan sietämättömän raskaita asiakasmääriä. Meillä ei ole varaa siihen, että lapsi, joka tarvitsee apua, putoaa läpi turvaverkkojen. Tähän ei ole varaa, ei taloudellisesti, ei inhimillisesti. Nämä leikkaukset eivät tapahdu tyhjiössä. Niiden lisäksi nuorten ympärillä ohennetaan turvaverkkoja monin tavoin. Hallitus on päättänyt leikata koulutuksesta, nuorisotyöstä, järjestöiltä ja matalan kynnyksen tukipalveluista. Näillä leikkauksilla on suora vaikutus lasten ja nuorten hyvinvointiin. Meillä ei ole varaa antaa yhdenkään lapsen tai nuoren pudota. Meillä ei ole varaa kääntää selkäämme heille: lapsille, nuorille ja perheille, jotka tarvitsevat eniten tukea. Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikka syventää eriarvoisuutta. Se heikentää perheiden mahdollisuuksia saada tukea ja sysää vastuuta hyvinvoinnista takaisin heille, jotka jo valmiiksi kamppailevat ongelmien kanssa. Tämä on lyhytnäköistä, epäoikeudenmukaista ja vastuutonta politiikkaa. Lastensuojelu tarvitsee kokonaisvaltaista uudistamista, ei pelkkiä leikkauksia. Uudistaminen ja tehostaminen ei voi tapahtua pelkästään mekaanisten säästötavoitteiden kautta. Hallituksen tulee kuunnella ammattilaisia, lapsia ja perheitä. Heidän äänensä ja kokemuksensa tulee olla keskiössä, ei budjetin kylmät numerot. Tällaisen lyhytnäköisen politiikan seuraukset maksamme myöhemmin moninkertaisesti niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin. Kovimman laskun hallituksen kurjistavasta politiikasta maksavat maamme lapset ja nuoret. Me haluamme kuulla pääministeri Orpolta: [Puhemies koputtaa] tämäkö on se valinta, jonka teidän hallituksenne tekee, ja mitä lisää meidän on vielä odotettava?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-04-03T01:50:48,2025-04-03T01:56:19,Hyväksytty,1.1 2025_33_473,33/2025,2025-04-02,14.00,1.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Seuraava täysistunto,Tämä täysistunto on päättynyt. Hyvää yötä kaikille!, ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_34_1,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_34_2,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lisäleikkauksista vanhustenhoitoon (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2025 vp,"Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_34_3,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys lisäleikkauksista vanhustenhoitoon (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, eilen kerroitte, että sadan miljoonan euron sosiaalihuollon virkaesitys valmistellaan huolella, mutta teidän poistuttuanne salista ministeri Juuso kertoi, että virkaesitys on olemassa. Eilen se oli vielä salainen, tänään ministeri Juuso julkaisi siitä pienen osan. Nyt saamme lukea tästä äsken julkaistusta sadan miljoonan valmisteluesityksestä, että valmistelette heikennyksiä sosiaalihuoltolain 14 §:n palveluihin. Pykälä sisältää esimerkiksi ikäihmisten palveluasumiseen, omaishoidon tukeen, ikääntyneiden kotipalveluihin ja kuljetuspalveluihin liittyviä asioita. Karsitte palveluita ja vähennätte velvoitteita, eli on tulossa lisää leikkauksia vanhustenpalveluihin. Pääministeri Orpo, keskustelimme eilen myöhään yöhön asti, ja vaadimme teitä vastaamaan nyt tähän epäselvyyteen. Pääministeri, oletteko valmistelemassa lisäleikkauksia vanhustenhoitoon?", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.1.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2025-04-03T16:01:31,2025-04-03T16:02:42,Hyväksytty,1.1 2025_34_4,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lisäleikkauksista vanhustenhoitoon (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_5,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys lisäleikkauksista vanhustenhoitoon (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin emme me salaa yhtään mitään, niin että jos teillä nyt näytti se paperi olevan, niin hyvä niin. Sen olisi varmaan ministeriltäkin tuolta saanut. Kysymyksessä on siis virkamiesten valmistelumuistio, ei esitys, ja te saatte kyllä ne paperit. Me emme salaa yhtään mitään. [Välihuutoja] Tähän itse asiaan: Me tulemme valmistelemaan tämän sosiaalihuoltolain lakiuudistuksen huolella. Se annetaan eduskunnalle syksyllä 26, ja siinä tavoitellaan sadan miljoonan euron säästöä kymmenen miljardin kokonaisuuteen — siis sadan miljoonan säästöä tai tehostamista kymmenen miljardin kokonaisuuteen. Se valmistellaan huolella, ei muutaman sivun paperin perusteella, tehdään työryhmätyöskentely, lausuntokierrokset normaalisti, asiantuntijoiden kuulemiset ja vaikutusarvioinnit ja annetaan se eduskunnalle. Meidän tavoitteemme on saada julkinen talous tasapainoon tässä erittäin vaikeassa tilanteessa ja saada aikaan tehostamista ja säästöjä, mutta samaan aikaan huolehtia myöskin vanhustenpalveluista.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-03T16:02:42,2025-04-03T16:03:30,Hyväksytty,1.1 2025_34_6,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lisäleikkauksista vanhustenhoitoon (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_7,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys lisäleikkauksista vanhustenhoitoon (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Herra pääministeri, olette siis tuomassa lisäleikkauksia vanhustenhoitoon, ja me nyt täällä peräämme, oletteko julkaisemassa eduskunnan tietoon nämä kaikki esitykset, mitä on valmisteltu liittyen vanhustenhoidon heikennyksiin. Nyt täällä ministeri Juuso julkaisi pienen osan, kun me olemme täällä vaatineet sitä pitkään, ja me haluamme nyt tietää kaikki leikkaukset, joita olette ulottamassa vanhustenhoitoon. Sentään julkisesti olette kertoneet, että kotihoidosta te aiotte leikata. Haluan tuoda esiin, että vanhusten ruokailuja ei ehditä nytkään auttaa kotona. Muistisairas usein ei syö ruokaansa, ja kun kotihoidon työntekijä tulee takaisin, niin usein löytyy kylmä ruoka lautaselta. Onko tämä ihmisarvoista elämää? Lisäksi olette päättäneet nyt leikata kotihoidosta yli 700 000 kotikäyntiä, [Ben Zyskowicz: Eikä olla! Ei todellakaan olla!] eli leikkaatte suoraan näitten ihmisten avusta ja turvasta. [Puhemies koputtaa] Ministeri Juuso, mistä nämä otetaan, hoitajien selkänahasta vai suoraan kotikäynneistä? [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei ole mennyt jakeluun!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.1.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2025-04-03T16:04:04,2025-04-03T16:05:20,Hyväksytty,1.1 2025_34_8,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lisäleikkauksista vanhustenhoitoon (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_9,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys lisäleikkauksista vanhustenhoitoon (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin mitä tulee tähän salailuun, niin minulla on täällä tällainen paperi, mitä demarit voivat hakea. [Välihuutoja — Vasemmalta: Otitteko sen käsilaukusta?] Tässä on kolme A-nelosta. Sen kummempaa paperia ei ole olemassa. Ei ole mitään yksityiskohtaista luetteloa. [Vasemmalta: Voisitteko antaa sen?] — Kyllä voin antaa, tässä. Edustaja Pekonenkin voi hakea tämän paperin. Mitä taas tulee... [Edustajia käy hakemassa papereita puhujalta — Hälinää — Puhemies koputtaa] [Puhemies Jussi Halla-aho: Arvoisat edustajat, nyt pyydän ottamaan rauhallisesti. [Vasemmalta: Eiköhän ministeri aloittanut tämän pelleilyn!]] Mitä tulee kotihoidon säästöihin, niin huomatkaa tämä konteksti, että meillä ikääntyvien määrä kasvaa koko ajan ja myöskin rahoitus ikääntyville kasvaa koko ajan. Kotihoitoa tullaan tarvitsemaan entistä enemmän, ja tässä on tarkoituksena, että kun asiakkaan palvelutarvetta tehdään ja hoitosopimusta tehdään, niin siinä otettaisiin huomioon se, voidaanko joku käynneistä korvata teknologialla. Eli kun ikäihmisen luona usein käy viisikin kertaa vuorokaudessa hoitaja ja hän tulee omilla avaimillaan sisään kiireellisesti, niin oletusarvo on, että varmaan ainakin yksi näistä käynneistä voitaisiin hoitaa teknologian avulla, esimerkiksi lääkejakelu. [Puhemies koputtaa] Ja muistutan vielä, että te minusta aliarvioitte ikäihmisiä aika rankasti, [Puhemies koputtaa] kun te ajattelette, että ikäihminen pitää siitä, että omilla avaimilla vieraita ihmisiä tulee sisään viisi kertaa vuorokaudessa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-04-03T16:05:23,2025-04-03T16:07:00,Hyväksytty,1.1 2025_34_10,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lisäleikkauksista vanhustenhoitoon (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä. [Oikealta: Ihme sirkusta oppositiolla!]", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_11,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys lisäleikkauksista vanhustenhoitoon (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tuntuu tosi pahalta kotihoidon hyvin vaikeassa tilanteessa, jossa resursseista on puutetta, että kun ihminen saattaa saada sen seitsemän tai yhdeksän minuuttia palveluaikaa, niin me ajattelisimme vielä, että siellä rampataan. Kai tiedätte täällä eduskunnassa, että ihminen itse haluaa nämä minuutit käyttöönsä. Jokainen minuutti on niin kallisarvoinen, että viime kaudella tehtiin tosi paljon töitä, että joka ainoa minuutti toteutuisi. Nämä ihmiset, jotka saavat kotipalveluja, toivovat, että siellä rampattaisiin joka ainoan minuutin verran, jota he myöskin maksavat. Pääministeri Orpo, teidän hallituksellenne kunnian kukko ei nyt laula. Eilen te totesitte, mikä tuntui ihan fiksulta, että jos kerran sosiaalihuollon säästöjä ei nyt kerrota vieläkään — eli toinen vuosi tulee odotusta — niin se valmistelu tehdään huolellisesti virkatyönä. Mutta kun te lähditte, selvisikin, ministeri Juuso kertoi, että on olemassa jo ehdotus, [Kokoomuksen ryhmästä: Ei ole, ei!] ja tässä se on, ja sitä tuossa äsken lainattiin. [Puhuja näyttää paperia] 14 §:n mukaisesti karsitaan näitä tehtäviä, lukee tässä ehdotuksessa. [Puhemies: Ja kysymys?] Kysynkin, Orpo: keskusteletteko te ministeri Juuson kanssa, ja oletteko te todella perillä, [Puhemies koputtaa] mitä te eilen vastasitte eduskunnalle, koska tänään se ei pidä enää totta? Lisää säästöjä on tulossa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-04-03T16:07:04,2025-04-03T16:08:27,Hyväksytty,1.1 2025_34_12,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lisäleikkauksista vanhustenhoitoon (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_13,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys lisäleikkauksista vanhustenhoitoon (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että vaalit ovat tulossa, [Välihuutoja vasemmalta] mutta minusta kannattaisi joku tolkku olla siinä, miten nämä asiat vääristellään. Kyseessä on virkamuistio. Sen takia me emme edes yrittäneet antaa vielä esitystä sosiaalihuoltolain uudistamisesta, koska se vaatii jotain muuta kuin kolmen neljän sivun muistion, joka on varmaan teilläkin nyt siellä käytössä. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Te lupasitte!] — Me olemme luvanneet, että me huolellisesti valmistelemme sosiaalihuoltolain uudistuksen, ja te pääsette sitä käsittelemään normaalijärjestyksessä. Ja pistetään näitä nyt taas mittasuhteisiin: Kun te annatte kuvaa, että me leikkaamme valtavasti vanhuspalveluista, me olemme lisänneet 2 200 miljoonaa hyvinvointialueille rahoitusta tänä vuonna. Me painitaan valtavan ongelman kanssa, kun tämä maa velkaantuu. Meillä on ulkopuolella valtavia turvallisuusuhkia, jotka pistävät meidät panostamaan tulevina vuosina miljardeja, ja te puhutte nyt 17 miljoonasta tai sadasta miljoonasta, mutta nekin pitää hoitaa. Kun meillä ei ole sitä runsaudensarvea niin kuin teillä sosiaalidemokraateilla, sitä velkaa ja veromoukaria, vaan meidän pitää oikeasti saada nämä rahat myöskin riittämään ja hoitamaan ihmisten palvelut.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-03T16:08:30,2025-04-03T16:09:40,Hyväksytty,1.1 2025_34_14,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lisäleikkauksista vanhustenhoitoon (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_15,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys lisäleikkauksista vanhustenhoitoon (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eilen oli huojentavaa kuulla, että omaishoitajat jätetään näitten leikkausten ulkopuolelle. Niin virallisen kuin epävirallisen omaishoidon tarve kasvaa, kun väki ikääntyy. Varsin moni omaistaan hoitava on vielä työelämässä, ja siksi olisikin tosi tärkeää, että työelämä joustaisi tässä tilanteessa. Hallitusohjelmaanne on kirjattu, että hallitus tekee puoliväliriiheen mennessä omaishoitolain kokonaisuudistuksen, jossa huomioidaan muun muassa työ- ja eläkeikäisten omaishoitajien erityistarpeet. Kysynkin ministeri Satoselta: minkälaisia suunnitelmia hallituksella on parantaa työikäisten omaishoitajien edellytyksiä tehdä palkkatyötä tai toimia yrittäjinä omaishoitajuuden ohessa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.1.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-04-03T16:09:46,2025-04-03T16:10:41,Hyväksytty,1.1 2025_34_16,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lisäleikkauksista vanhustenhoitoon (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_17,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys lisäleikkauksista vanhustenhoitoon (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensiksikin koko hallituksen puolesta kerron, että me arvostamme omaishoitajia todella paljon. Sote-uudistuksen myötä ensimmäinen askel omaishoitajien tukemiseen on se, että me yhdenmukaistetaan niitä kriteereitä, millä omaishoidon tukea saa. Se on aloitettu THL:n selvityksellä, ja jokaiselle hyvinvointialueelle on mennyt suositukset siitä, mihin suuntaan pitäisi liikkua, jotta me saadaan yhdenvertaiset kriteerit. Sen lisäksi useilla hankkeilla rahoitetaan omaishoitajien tukemista ja ikäihmisten tukemista. Muistaakseni yhteensä melkein 30 miljoonaa menee näihin eri hankkeisiin. Olemme kyllä huomioineet omaishoitajat monella tapaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-04-03T16:10:41,2025-04-03T16:11:26,Hyväksytty,1.1 2025_34_18,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lisäleikkauksista vanhustenhoitoon (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_19,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys lisäleikkauksista vanhustenhoitoon (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Halusin ensiksi sanoa pääministerille, että kun puhutaan 700 000 kotikäynnistä, niin se ei ole todellakaan vanhusten kotihoivassa mikään lillukanvarsi. [Ben Zyskowicz: Ei puhuta!] Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, teiltä saa nyt nyhtämällä nyhtää pala kerrallaan näitä tietoja uusista leikkauksista. Ensiksi te lupasitte kaikki tarvittavat tiedot eduskunnalle. Ette niitä antaneet. Eilen selititte, että kyse on siitä, että haluatte valmistella esityksen huolella, ja hetki sen jälkeen sektoriministeri sanoi, että virkaesitys on olemassa, mutta sitä ei ole kerrottu eduskunnalle. [Ben Zyskowicz: Eipäs nyt vääristellä!] Tänään saimme lukea lehdestä, että ministeri kertoi, että yksi osa näistä esityksistä voidaankin julkaista, mutta edelleenkään eduskunnalle ei ole sitä virallisesti annettu. Pääministeri Orpo, olemme saaneet lukea, että siellä on pykälässä palveluasuminen, omaishoidon tuki ja ikääntyneiden kotipalvelut. [Puhemies koputtaa] Aiotteko nyt lopettaa tämän salailun ja julkaista kaikki nämä esitykset, jotka virkamiehet ovat tehneet uusista leikkauksista? Kyllä vai ei?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-04-03T16:11:31,2025-04-03T16:12:47,Hyväksytty,1.1 2025_34_20,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lisäleikkauksista vanhustenhoitoon (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_21,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys lisäleikkauksista vanhustenhoitoon (Ilmari Nurminen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 53/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On jotenkin niin tyypillistä, että nytkin me taas keskustellaan prosessista. [Antti Lindtman: Vastaus riittää!] On olemassa sosiaalihuoltolain uudistuksesta muutaman sivun virkamuistio, jonka te saatte, ja muutamat saivat sen jopa ihan fyysisesti. Sitä ei salata missään. Siinä ei ole mitään suuria salaisuuksia. Siinä ovat päälinjat. Kyseessä on erittäin suuren ja tärkeän lain uudistaminen, ja minusta on hyvä, että sitä ei tarvitse tehdä hätäilemällä vaan me löysimme korvaavia säästöjä, joilla me pääsemme eteenpäin. Puolentoista vuoden päästä tämä laki hyvin valmisteltuna tuodaan tänne. Tämä on aivan normaalia käytäntöä. Näin hallitus valmistelee vastuullisesti asioita, ei sotkemalla ja hosumalla. Tämä teidän 700 000 käyntiännekin on mielestäni pelottelua. Suomessa tehdään vanhusten kotipalveluissa 39 miljoonaa käyntiä. Meidän vanhustenpalveluihin tulee tuhansia ja tuhansia vanhuksia lisää joka vuosi, koska meidän väki vanhenee, ja siksi me yritämme kaikin keinoin kehittää palveluita, [Puhemies koputtaa] ja hyvinvointialueet itse asiassa ovat jo aika hyvin onnistuneet löytämään uusia tapoja ja uusia keinoja. Asiat menevät eteenpäin. [Puhemies koputtaa] Älkää maalatko kaikkea niin synkäksi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Bensarahaa vai?]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-03T16:12:47,2025-04-03T16:14:06,Hyväksytty,1.1 2025_34_22,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lisäleikkauksista koulutukseen ja kulttuuriin (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 54/2025 vp,"Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_34_23,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys lisäleikkauksista koulutukseen ja kulttuuriin (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 54/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kunta- ja aluevaalit ovat tosiaan ovella, ja suomalaiset ansaitsevat tietää, millaiselle politiikalle he sen ainoan äänensä antavat. Sosiaali- ja terveyspalveluista olemme kuulleet jo karmeista suunnitelmista, mutta muitakin leikkauksia on tunnetusti luvassa. Kuntavaalit ovat sivistysvaalit, sillä kasvatus, koulutus ja kulttuuri ovat kuntien tärkeintä päätöksentekoa, myös euroissa mitattuna. Me tiedämme, että hallitus on kohdistamassa mittavia leikkauksia myös opetus- ja kulttuuriministeriön alalle, peräti 75 miljoonaa euroa. Sitä ei tiedetä, mihin sakset osuvat: leikataanko nuorisotyöstä, kouluista vai kulttuurista vai kaikilta? Suomen tulisi olla maa, jossa koulutusta arvostetaan ja kulttuurin arvo ymmärretään laajasti. Tulevaisuus kasvaa päiväkodeissa ja kouluissa, ja kulttuuri on kuntien sielu ja elinvoiman edellytys. On järjetöntä ja lyhytnäköistä leikata tulevaisuudesta, sivistyksestä ja luovan talouden edellytyksistä. Kysynkin hallitukselta: mikä koulutuksessa ja kulttuurissa on sellaista, josta haluatte vielä kaiken jälkeenkin leikata lisää?", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.2.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-04-03T16:14:09,2025-04-03T16:15:22,Hyväksytty,1.1 2025_34_24,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lisäleikkauksista koulutukseen ja kulttuuriin (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 54/2025 vp,"Kiitoksia. — Opetusministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_25,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys lisäleikkauksista koulutukseen ja kulttuuriin (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 54/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomi on maa, jossa koulutusta arvostetaan [Vasemmalta: Paitsi ammattikoulutusta!] ja jossa kulttuuria pidetään itseisarvona. Nämä ovat tärkeitä asioita, joihin laitamme huomattavia määriä myöskin julkisia varoja. Tällä kaudella 200 miljoonaa laitetaan peruskouluun, niin kuin tässä monesti ollaan todettu, ja kehitetään sitä monella tapaa. On totta, että ammatilliseen koulutukseen on kohdistettu leikkauksia, mutta samaan aikaan sitä myöskin kehitetään, sitä parannetaan, sitä joustavoitetaan sekä parannetaan yritysten ja koulujen välistä yhteistyötä. Sitä kautta saadaan myöskin työllisyyttä ylös. Sitten meillä on tämä 75 miljoonan leikkaus, ja tähän kysymykseen olen toki jo vastannut aika monta kertaa, joten ajattelen, että edustaja Harjanne varmaan tietää tämän vastauksen. Olemme sanoneet, mihin emme kohdista leikkauksia, eli peruskouluun, mutta muilta osin tilanne on auki. Siitä neuvotellaan parhaillaan, sitä arvioidaan parhaillaan, ja puoliväliriihen aikoihin kerromme, mihin olemme päätyneet. [Puhemies koputtaa] Mutta on ihan selvä, että sitä arviointia tehdessämme otetaan myöskin huomioon, [Puhemies koputtaa] mihin on leikkauksia kohdistettu aikaisemmin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.2.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-04-03T16:15:25,2025-04-03T16:16:46,Hyväksytty,1.1 2025_34_26,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_34_27,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, kun te olette kirkkain silmin väittänyt, että hallitus ei säästä vanhusten kotihoidosta eikä vammaispalveluista, tämä ei pidä paikkaansa. Te vetositte siihen, että nyt otetaan teknologiaa käyttöön. Ymmärrättekö te, että teknologiaankin alueilla on kustannus, joka ei ole säästö? Sitä pitää hyödyntää, mutta se ei ole mikään taikaseinä, mistä tulee lisää rahaa. Te olette ottamassa sieltä rahaa pois, ja teidän linjaamanne säästöt kotihoitoon syntyvät henkilöstökulujen leikkaamisesta. Se tarkoittaa noin 300 lähihoitajan vähentämistä vanhustenpalveluista. Tämä on se säästö, joka ei teidän mielestänne ole säästö ollenkaan. Toiseksi väitätte, että hallitus ei leikkaa vammaisilta. [Ben Zyskowicz: Ei leikkaakaan!] Te väitätte, että nykyisen vammaispalvelulain piirissä olisi joku kohderyhmä, joka sinne ei kuulu, ja tämä on paitsi virheellistä myös äärimmäisen loukkaavaa niitä ikääntyneitä vammaisia kohtaan, joilta vammaispalvelulain mukaiset palvelut ollaan nyt viemässä pois. Voitteko kirkkain silmin sanoa, että ette leikkaa vanhuksilta ja vammaisilta ihmisiltä, [Puhemies koputtaa] kun nämä teidän paperinne ja lukunne osoittavat täysin päinvastaista? [Ben Zyskowicz: Aivan samaa yritti Marinin hallitus ja ministeri Krista Kiuru! — Välihuutoja vasemmalta]", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-04-03T16:16:49,2025-04-03T16:18:07,Hyväksytty,1.1 2025_34_28,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_29,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vammaispalvelulaki tehtiin edellisellä hallituskaudella, ja jo silloin siinä määriteltiin iän mukaan, mitä palveluja voitaisiin myöntää. Se ikämääritelmä kaatui silloin perustuslakivaliokunnassa. Emme ole tuoneet vammaispalvelulakiin ikärajausta vaan soveltamisesityksiä, joilla pyritään pitämään se vammaispalvelulaki nimenomaan vammaisille tarkoitettuna erityislakina. Meillä on hyvin tarkkaan pystyttävä rajaamaan se, kuka on vammaispalvelulain piirissä ja kuka on sitten sosiaalihuoltolain piirissä. Tässä on tämä rajanveto. Koska me emme kaikki ikääntyessämme voi olla vammaisia ja vammaispalvelulain piirissä, niin totta kai on tarve jollakin tavalla tätä soveltamista ohjata ja rajata. Tässähän on kysymys vain siitä 20 miljoonasta, mikä viime syksynä lisättiin sinne. Nyt tarkoituksena on, että me vähennämme sen ja tarkennamme sitä elämäntaparajausta. — Nyt en ehtinyt tähän toiseen kysymykseen minuutissa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-04-03T16:18:07,2025-04-03T16:19:17,Hyväksytty,1.1 2025_34_30,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_31,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On tässä kyllä melkoinen soppa, ja kukahan tämän sopan keitti? [Sanna Antikainen: Uniperi vasta oli soppa! — Puhemies koputtaa] Tässähän on ensinnäkin kysymys siitä, että hallitus maksatuttaa täysin epäonnistuneen talous- ja työllisyyspolitiikkansa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten palveluilla. Toinen syy on se, pääministeri Orpo, että te täällä helmikuussa lupasitte eduskunnalle kertoa, mistä te leikkaatte. Ja kyllä te sitten kerroittekin, mitä te nyt vähättelette lillukanvarsina: 17 miljoonaa euroa leikataan vanhusten kotipalveluista. Se on 700 000 kotikäyntiä — 700 000 kylvetystä, ruuanjakelua, lääkeannostelua. Tämän kaiken te siirrätte tietokoneen taakse. [Sanna Antikainen: Aika paksua!] Pääministeri Orpo, digi on ihan hyvä renki, mutta kyllä se on kylmä ja armoton isäntä. Ja kaiken huipuksi me olemme kuulleet, että ministeri Juusolla on käsilaukussaan esitys, jossa on vielä lisää leikkauksia vanhusten kotipalveluihin ja lisää leikkauksia vanhusten ympärivuorokautiseen hoiva-asumiseen. Pääministeri Orpo, me olemme täällä viime yönä kahteen saakka pyytäneet teitä kertomaan eduskunnalle, mistä te leikkaatte. [Puhemies koputtaa] Olisiko nyt aika kertoa ne ministeri Juuson virkaesitykset eduskunnalle avoimesti, kun kansalaiset käyvät vaaliuurnilla?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-04-03T16:19:23,2025-04-03T16:20:41,Hyväksytty,1.1 2025_34_32,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_33,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Saa toistaa itseään toistamisen perään: Ei ole esitystä, vaan on virkamuistio, joka on tulevan lainvalmistelun pohja. Te olette sen saaneet, ja lähetetään se vaikka uudelleen. [Vasemmalta: Ei! — Välihuutoja vasemmalta] Te saatte sen. Saatteko te sen nyt, vai... [Vasemmalta: Hyvissä ajoin ennen vaaleja! — Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] Se on virkamuistio — se on virkamuistio. Ihmettelen sosiaalidemokraattien asennetta tekniikkaan ja eteenpäin menemiseen. Menkää vain sinne 70-luvulle — menkää vain. [Vasemmalta: Aivan naurettavaa!] Mehän käytetään kaikkialla yhteiskunnassa teknologiaa, ja Suomi on ylpeä osaamisestaan. [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] Suomessa on hienoja innovaatioita, joita viedään eteenpäin. Otetaan yksi esimerkki teknologian käytöstä sote-sektorilla: Länsi-Uudellamaalla on innovaatio, jossa tekoälyä käytetään perusterveydenhuollon vastaanotossa. [Krista Kiuru: Puhukaa kotihoidosta nyt!] Lääkäri kirjoittaa kahdeksan tunnin työajastaan potilasraportteja yli kolme tuntia, mutta hänen käyttäessään tekoälyä apuna raporttien kirjoittamiseen menee kolme varttia. Hän voi ottaa paljon enemmän, siis enemmän, potilaita päivän aikana. Tätä, hyvät sosiaalidemokraatit, on teknologian hyödyntäminen. Sitä käytetään ihmisten hyväksi, [Puhemies koputtaa] jotta se varsinainen ihmisen työtunti voidaan käyttää maksimaalisesti ihmisten tapaamiseen ja vanhusten auttamiseen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-03T16:20:41,2025-04-03T16:22:00,Hyväksytty,1.1 2025_34_34,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Kiitoksia, pääministeri. — Pyytäisin edustajia taas harjoittamaan itsehillintää, jotta kuulemme ministereiden vastauspuheenvuorot helpommin. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_35,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käydyn keskustelun perusteella on täysin selvää, että nämä saunaveijarit, jotka saivat idean leikata sata miljoonaa euroa sosiaalihuollosta, eivät ymmärtäneet, mitä se konkreettisesti tarkoittaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Bara bada bastu!] He eivät ole selvästikään sisäistäneet lastensuojelun kriittistä tilaa. He eivät ole kuulleet vanhuksien huolesta pärjätä yksin kotona. He eivät ole istuneet alas ihmisen kanssa, joka yrittää epätoivoisesti päästä hoitoon. Suuri osa sosiaalihuollon palveluista on lakisääteisiä. Niitä ei voi jättää hoitamatta. Leikkaukset lastensuojelusta, vanhustenhoivasta ja vammaispalveluista ovat leikkauksia ihmisiltä, jotka ovat jo nyt heikossa asemassa. Kun tämänkaltaisista palveluista leikataan ja samaan aikaan ennalta ehkäisevistä palveluista leikataan, niin lasku on vain isompi ja se tulee perästä. Arvoisa pääministeri Orpo, olette kertonut, että nämä leikkaukset ovat olleet erityisen vaikeita ja että virkakunnan pohja on ollut pahempi, mutta on kuitenkin tullut tietoon, että aiotte tehdä lisäleikkauksia 50 miljoonaa euroa 2027 mennessä ja aiemmin linjatut sadan miljoonan euron säästöt vuodesta 2028. [Puhemies koputtaa] Olisinkin kysynyt: eivätkö nämä tule sieltä virkakunnan pohjasta, koska ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin leikata lakisääteisistä palveluista? [Puhemies koputtaa] Sosiaalihuollossa ei ole mitään ylimääräistä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-04-03T16:22:13,2025-04-03T16:23:35,Hyväksytty,1.1 2025_34_36,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_37,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Taas käyn näitä isoja lukuja läpi: Siis se sosiaalihuollon kustannus on kymmenen miljardia. Jos me haetaan sillä uudistuksella sadan miljoonan, yhden prosentin, tehostusta ja parannusta, [Vasemmalta: Lillukanvarsia!] niin onko se liikaa pyydetty, tilanteessa, jossa alijäämä on 12 miljardia tässä maassa? [Krista Kiuru: 700 000 käynnin verran!] Onko se liikaa vaadittu, koska me pyrimme tässä turvaamaan myös tulevaisuuden palvelut samalla aikaa? Ja taas mittakaavoihin: Lähivuosina me tarvitsemme 14 000 hoitajaa lisää. Tässä on kyse siitä, onko meidän talous kunnossa ja onko se järjestelmä toimiva, niin että meillä on varaa maksaa heidän palkkansa, jotta kasvava vanhusväestö saa myöskin hyvää hoitoa jatkossa. Tulevaisuudessa, kyllä, se on yhdistelmä teknologiaa ja ihmistyötä — molemmat tarvitaan. Tarvitaan ihminen kohtaamaan ihminen, mutta kaikkialla siellä, missä jonkun avustavan toimen voi tehdä teknologian avulla tai välityksellä, se on minusta hieno asia. Miksei me puhuta niistä innostuneesti? [Timo Harakka: Koska ne ovat leikkauksia!] Miksi sitä maalataan... Miksi joku puhuu Teams-suihkutuksista? Minusta se on ala-arvoista. [Vasemmalta: Ei se puhuminen, vaan sen toteuttaminen on ala-arvoista! — Perussuomalaisten ryhmästä: Mites se toteutetaan?]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-03T16:23:35,2025-04-03T16:24:43,Hyväksytty,1.1 2025_34_38,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Väyrynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_39,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Hyvinvointialueiden henkilökunnasta on eläköitymässä kymmenen vuoden sisällä noin kolmasosa. Meillä on syntyvyys romahtanut reilussa kymmenessä vuodessa 38—40 pinnaa. Ikääntyvä väestö kasvaa huomattavasti. Omassa kunnassani taitaa nousta yli 84-vuotiaitten osuus yli 200 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Pääministeri kertoo, kuinka paljon meillä palvelutarve tulee kasvamaan. Tuossa eilen löysin THL:n blogin, jossa kuvattiin kotihoitajan peruspäivää, kahdeksan tunnin päivää, jossa käytiin kotikäynneillä. Siinä on yhteensä kolme tuntia asiakastapaamisia, joihin sisältyvät vielä kirjaamiset. Kysyisin tällä perusteella, ministeri Juuso: näettekö, että tässä toimintaympäristössä meidän olisi järkevää keksiä teknologisia ratkaisuja, hyödyntää digitalisaatiota, mahdollisesti tekoälyä, niin että me pystytään jatkossa suuntaamaan meidän henkilöresurssit sinne, missä niistä todella saadaan jotain vaikuttavaa tulosta?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-04-03T16:24:48,2025-04-03T16:25:47,Hyväksytty,1.1 2025_34_40,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_41,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Väyrynen on perillä asioista, kuulen sen. Suurin osa kotihoitajien ajasta menee nimenomaan matkoihin, erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Jos yksikin käynti voidaan korvata esimerkiksi kotihoitajan vastaanotolla etänä, niin se säästää myöskin niitä matkakuluja ja se tarkoittaa myöskin sitä, että ne hoitajat, mitä meillä on käytössä, riittävät useammalle vanhukselle eli ikääntyvälle. Siis meidän täytyy kaikin voimin turvata se, että meillä riittää hoitajia, että vanhukset saavat hoivan ja että se tehdään mahdollisimman tehokkaasti. Eli matkakuluissa säästäminen on mieletön aikasäästö erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Tässä huomautan vielä, että hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa koko ajan ja se ikääntyminen on yksi kriteeri, mikä kasvattaa sitä rahoitusta. Tällä hetkellä kotihoito maksaa meille 1,6 miljardia euroa vuodessa, ja 16 miljoonaa siitä sen kasvun jarruttamisesta on hyvin pieni osa. [Puhemies koputtaa] Kysyn vielä demareilta: miten ihmeessä te olette laskeneet 700 000 käyntiä? [Aki Lindén: Saanko vastata?]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-04-03T16:25:47,2025-04-03T16:27:06,Hyväksytty,1.1 2025_34_42,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Kiitoksia. — Kyselytunnilla esitetään kysymyksiä ministereille. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_43,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Arvoisa ministeri! 16 ja puoli miljoonaa tarkoittaa sitä, että kun yhdessä miljoonassa on oikein kunnon palkoilla ja sosiaaliturvamaksuilla 20 kotihoitajan osuus, jolloin 16 ja puoli miljoonaa tarkoittaa 320:tä kotihoitajaa. 220 työpäivää vuodessa ja keskimäärin kymmenen käyntiä päivässä tekee 700 000 käyntiä. Hyvin yksinkertaista matematiikkaa. Menen nyt näihin teidän salaisiin tai julkisiin papereihinne: Eihän asian ydin nyt ole se, onko se siellä käsilaukussa vai onko se jollain virkamiehellä, vaan se, että te aiotte joka tapauksessa ottaa pois rahaa sieltä hyvinvointialueiden yleiskatteellisesta rahoituksesta. On aivan totta, että tarvitaan teknologiaa lisää tulevaisuudessa. Se on ihan selvä. Vanhusten lukumäärä kasvaa juuri niin kuin edustaja Väyrynen sanoi. Siinä tarvitaan teknologiaa, mutta se budjetti ei missään kohtaa muutu miinusmerkkiseksi, ja teidän esityksenne ovat miinusmerkkisiä, jatkoa sille 500 miljoonalle miinusta, mitä te olette tehneet. [Puhemies koputtaa] Miksi te aiotte vähentää sitä rahaa hyvinvointialueilta? Se on kysymykseni.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-04-03T16:27:16,2025-04-03T16:28:33,Hyväksytty,1.1 2025_34_44,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_45,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täällä on monta kertaa todettu se, että tänäkin vuonna hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa yli kahdella miljardilla eurolla, [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] ja hallitus on varautunut lisäämään hyvinvointialueiden rahoitusta tästä eteenkinpäin, koska meidän ikääntyvä väestö tarvitsee palveluja. Eli tämä on oleellista ymmärtää. Se, miten turvaamme meidän kasvavan vanhusväestön, arvokkaan vanhuuden meidän jokaiselle ikääntyvälle ihmiselle, edellyttää vastuullista taloudenpitoa. Se edellyttää sitä, että me saamme Suomessa velkaantumista kuriin. Se edellyttää sitä, että me katsomme, miten rahat hyvinvointialueilla käytetään, että ne käytetään parhaalla mahdollisella tavalla, että maksimoidaan se aika, mikä esimerkiksi kotihoidossa on näihin ihmisten kanssa kohtaamisiin. [Tytti Tuppurainen: Kuka tässä on vastuuministeri? — Puhemies koputtaa] Silloin on järkevää ottaa käyttöön esimerkiksi lääkeautomaattipalveluja, jotka annostelevat lääkkeet turvallisesti, tai vastaavia teknologioita, jotka ovat tänä päivänä jo aivan arkipäivää, joita käytetään — turvarannekkeet, joilla varmistetaan se, että mikäli ikääntyvä ihminen kaatuu, hän saa mahdollisimman nopeasti avun. Tämä on teknologian hyödyntämistä, turvallisuutta ja järkeviä, käytössä jo nyt olevia teknologioita. Otetaan ennakkoluuloton asenne näihin, [Puhemies koputtaa] jotta meidän rahat riittävät kotihoidon palveluihin ja niihin kasvokkain tapahtuviin kohtaamisiin, [Puhemies koputtaa] jotka halutaan maksimoida. [Krista Kiuru: Ihan käsittämätön juttu, että täällä ei noudateta edes vastuunjakoa!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-04-03T16:28:33,2025-04-03T16:29:54,Hyväksytty,1.1 2025_34_46,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Meriluoto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_47,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Laura,Meriluoto,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En itse asiassa ollut pyytänyt kysymystä, mutta tämä keskustelu innostaa kyllä edelleen jatkamaan tästä vanhustenhoivan leikkauksesta ja kotihoidon leikkauksesta. Tässä ei vieläkään äsken ministerin vastauksesta tullut selville, mistä se miinus 16,2 miljoonaa tulee. Vaikka lisättäisiin lääkerobotteja ja lisättäisiin Teams-tapaamisia ja niin edelleen, niin eiväthän ne säästä, jos te samaan aikaan sanotte, että te ette vähennä kotikäyntejä. Sama koskee näitä vammaispalveluita. Te eväätte osalta vammaispalvelua saavista oikeuden saada vammaispalveluita, kun he täyttävät 65 vuotta, ja te väitätte, [Välihuutoja — Sanna Antikainen: Ei pidä paikkaansa!] että tämä elämänvaiherajaus on itse asiassa parannus vammaispalveluihin. [Sanna Antikainen: Jotain rajaa!] Miten te voitte tuoda meille sellaisen säästölistan, joka ei itse asiassa säästä lainkaan rahaa sote-palveluista?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Laura Meriluoto,1523,2025-04-03T16:30:07,2025-04-03T16:31:13,Hyväksytty,1.1 2025_34_48,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_49,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt edustaja Meriluoto tuo väärää tietoa eduskunnalle ja koko Suomen kansalle. Ei ole mitään 65 vuoden ikärajaa vammaispalvelulaissa, ei ole eikä tule, eikä perustuslakivaliokunta koskaan tule sitä hyväksymään. [Välihuutoja] Tällä lailla varmennetaan se, että myöskin ikääntyvät vammaiset saavat vammaispalvelulain mukaista hoitoa. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Mistä se teidän säästönne tulee?] Olen tähänkin kysymykseen vastannut jo aikaisemmin tässä, enkä halua toistaa koko ajan samoja kysymyksiä, mutta kun edelleenkään oppositio ei ymmärrä, mistä se miinus 16 miljoonaa tulee: tämä on erittäin yksinkertainen laskutoimitus, että jos yksikin hoito pystytään korvaamaan teknologialla, niin totta kai se vähentää niitä hoitajien käyntejä, ja sieltähän se säästö tulee. [Välihuutoja — Eduskunnasta: Eli vähentää hoitajien käyntejä!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-04-03T16:31:13,2025-04-03T16:32:07,Hyväksytty,1.1 2025_34_50,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Kiitos. — Pyytäisin vakavasti vähentämään älämölöä silloin kun ministeri on vastaamassa hänelle esitettyyn kysymykseen. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_51,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun te, pääministeri Orpo, viittasitte kansalliseen turvallisuuteen tässä kotihoitoon liittyvässä kysymyksessä, niin kyllä, kansallisesta turvallisuudesta on pidettävä aina huolta, mutta haluaisin muistuttaa, että ne ikäpolvet, jotka nyt ovat kotihoidon asiakkaina, ovat rakentaneet tämän maan sotien jälkeen. He ovat maksaneet suurin uhrauksin siitä, että me olemme tänään itsenäinen Suomi, ja vihreiden mielestä heistä on pidettävä huolta. Lupaus siitä, että he eivät jää vanhetessaan yksin, on pidettävä. Ja nyt te valitsette leikata juuri tältä ikäryhmältä. Kysyisin vastaavalta ministeriltä: Miten alan ammattilaiset on pidetty mukana valmistelussa? Onko kuultu JHL:ää, SuPeria tai muita liittoja, jotka tekevät alan ammattilaisten kanssa työtä? Nämä leikkaukset [Välihuutoja] — kysymykseni on vielä kesken — eivät kohdistu vain näihin ikääntyviin asiakkaisiin, vaan ne kohdistuvat aina myös niihin työntekijöihin, jotka antavat nyt jo kaikkensa, jotta palvelut voisivat toimia. Miten kenttä, alan ammattilaiset ja ammattiliitot, on pidetty mukana tässä valmistelussa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-04-03T16:32:21,2025-04-03T16:33:26,Hyväksytty,1.1 2025_34_52,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_53,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Viime kaudella, kun vihreät oli hallituspuolue, te toitte eduskuntaan esityksen siitä, että kotihoitoa voisi korvata teknologialla. [Välihuutoja] Nyt te ette ymmärrä, miten tämä rahoitus menee, tai te ette halua ymmärtää sitä, että viime kaudella meillä ei ollut suoraa valtionrahoitusta soteen, vaan rahoitus meni kuntien kautta. Eli ei teidän tarvinnut laskea, kuinka paljon se säästää, vaan te toitte sen esityksen, eli olitte sitä mieltä, että teknologialla voidaan korvata kotihoitoa. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Te olette varmaan siinä vaiheessa myöskin kuulleet kaikkia tahoja, mistä edustaja Virta nyt kysyi, niin että kysyisin ehkä vastakysymyksen: no, mitä he sanoivat? [Välihuutoja] Me tietysti valmistelemme oman esityksemme ihan tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, teemme vaikutusarviot ja kuulemme kaikkia asianosaisia ihmisiä ennen kuin se laki tulee eduskuntaan. Aivan normaali prosessi. [Krista Kiuru: Vastauspuheenvuoro tähän — tunnen asian! — Naurua — Perussuomalaisten ryhmästä: Ai tunnetteko?]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-04-03T16:33:26,2025-04-03T16:34:28,Hyväksytty,1.1 2025_34_54,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hiltunen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_55,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Pia,Hiltunen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yhteiskunnan sivistyksen mitta on siinä, kuinka se pystyy huolehtimaan heikoimmistaan, ja te olette nyt heikentäneet ikäihmisten palveluita ja hankaloittaneet hoitoonpääsyä. Moni joutuu aidosti pohtimaan, riittävätkö rahat ruokaan ja lääkkeisiin tai tohtiiko nousseiden asiakaspalvelumaksujen vuoksi mennä lääkäriin enää ollenkaan. Arvoisa pääministeri, eikö teistä olisi inhimillistä turvata ihmisille nämä peruspalvelut? Voitteko luvata, että näitä lisäleikkauksia ei tule enää sinne vanhustenhoivaan? Eivät ne korvaannu sillä Teams-suihkulla, josta puhuitte, nimittäin ministeri Juuso juuri kertoi, että pyritte korvaamaan näitä etäkäynneillä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Pia Hiltunen,1534,2025-04-03T16:34:38,2025-04-03T16:35:25,Hyväksytty,1.1 2025_34_56,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_57,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä se Teams-suihku-termi on tullut opposition suunnasta, enkä haluaisi, että sen tyyppisiä käytetään, koska kyse on kuitenkin inhimillisistä palveluista. [Välihuutoja] Haluaisin vielä palata tähän isoon kuvaan, kun tässä nyt taas ollaan tässä tunnelmassa, että kaikki on menossa aivan päin prinkkalaa ja kaikki palvelut loppuvat ja romahtavat. Meillä on tulossa kymmeniätuhansia vanhuksia kotipalveluiden piiriin tulevina vuosina, ja me tarvitaan 14 000 uutta hoitajaa sen tähden, ja siksi talouden perusta on saatava kuntoon ja ennen kaikkea hyvinvointialueilla ne hyvät palveluketjut, myöskin sitä teknologiaa hyödyntäen. Minulla on teille taas positiivisia uutisia, jos saan kertoa: Tänään valtiovarainministeriön hyvinvointialueiden ohjausosaston päällikkö Ville-Veikko Ahonen on todennut, että vihdoinkin on alkanut näyttämään jopa yllättävän hyvältä. Alueet ovat saaneet kustannuskehitystä hillittyä ja sopeuttaneet talouttaan. Samalla palvelut on pystytty turvaamaan, ja osalla alueista palvelut ovat parantuneet. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Sitten täällä vielä lukee, että en olisi kuuna päivänä uskonut, että tällainen digitaalinen murros tapahtuu. Eli täällä tapahtuu juuri sitä, mitä hallitus ajaa. Se on hyvä. Älkää olko huolissanne. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-03T16:35:25,2025-04-03T16:36:39,Hyväksytty,1.1 2025_34_58,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_59,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On syytä selventää opposition demonisoimaa vammaispalvelulain soveltamissäännöksen täsmennystä. Se ei heikennä lainmukaisia palveluita, vaan tarkentaa soveltamisalaa vastaamaan lain alkuperäistä tarkoitusta. Vammaispalvelulaki on tarkoitettu vammaisille henkilöille kohdennetuksi erityislaiksi. Täsmennykset noudattavat perustuslakivaliokunnan asettamia reunaehtoja. Jo viime kaudella ministeri Kiurun esityksessä oli vastaava ikääntymisrajaus, mutta se poistettiin aikataulusyistä perustuslaillisten ongelmien vuoksi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hän tuntee asian!] Nyt tavoitteena on palauttaa laki alkuperäiseen muotoonsa, jotta se palvelee juuri niitä, joille se on tarkoitettu. Tarkennukset turvaavat vammaispalveluiden kohdentamisen oikeudenmukaisesti ja kestävästi. Tämä on askel kohti selkeämpää lainsäädäntöä. Arvoisa sosiaali- ja terveysministeri, voisitteko vielä vääntää rautalangasta, miksi vammaispalvelulain soveltamissäännöksen täsmennys on niin tärkeää? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-04-03T16:36:45,2025-04-03T16:37:51,Hyväksytty,1.1 2025_34_60,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_61,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Rintamäki kiteytti hyvin sen, mistä tässä on kysymys. [Vasemmalta: Yllättävää!] Muistakaamme se, että vammaispalveluihin menee tänä vuonna ainakin kaksi ja puoli miljardia euroa — luku varmaan vielä nousee tähän vuoteen, kunhan saadaan vuoden 24 luvut, mutta kaksi ja puoli miljardia euroa — ja tarkoituksena on, että tämä 20 miljoonan varaus sieltä poistetaan, mikä johtuu juuri siitä, että me tarkennamme sitä soveltamisrajausta, kuten edustaja Rintamäki tässä juuri sanoi. Me säilytämme vammaispalvelulain erityislakina vammaisille ihmisille. Tämä on se pointti. Te kyllä ymmärrätte sen, mutta te ette vain halua ymmärtää. [Laura Huhtasaari: Nimenomaan! Häpeällistä! — Ben Zyskowicz: Itse esittivät aivan samaa!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-04-03T16:37:52,2025-04-03T16:38:41,Hyväksytty,1.1 2025_34_62,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_63,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministeri Juuso, eilen te korostitte täällä salissa, että eivät kaikki ikääntyneet ihmiset ole yksinäisiä ja että joku arvostaa sitäkin, että hänen luonaan ei juokse hoitaja neljää kertaa päivässä. Voi olla toki näin, että joku vanhus, ikääntynyt ihminen, ei halua kotiinsa ketään, vaikka sitä apua tarvitsisi. Olen kanssanne tästä joka tapauksessa eri mieltä, koska näen, että ei siellä vanhusten kodeissa kukaan turhaan ramppaa ja juokse. Siellä kotihoidon piirissä on erittäin huonokuntoisia vanhuksia, jopa vuodepotilaita, jotka tarvitsevat seuran sijaan apua suihkussa, apua wc:ssä, apua lääkehoidossa. Minä haluaisin kysyä teiltä, arvoisa ministeri: onko teillä nimenomaisesti tiedossanne, että kotihoidon työntekijät tekisivät tällä hetkellä turhia käyntejä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-04-03T16:38:44,2025-04-03T16:39:50,Hyväksytty,1.1 2025_34_64,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_65,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eilisen välikysymyskeskustelun jälkeen sain kaksi viestiä ikääntyneiltä kotihoidon piirissä olevilta ihmisiltä. Molemmat kiittivät minua: kiitos, vihdoinkin ministeri, joka ymmärtää, mistä on kysymys. [Veronika Honkasalo: Kaksi viestiä!] Näitä kotihoidon käyntejähän tehdään useita vuorokaudessa, siis jopa viisi kertaa vuorokauden aikana, ja jos yksikin käynti voidaan hoitaa teknologialla, niin se on jo suuri voitto silloin, kun se soveltuu ja ikääntyvä ihminen haluaa sen ja toivoo sitä, eli hän toivoo, että saisi olla rauhassa ehkä muutaman tunnin päivässä. Eivät kaikki ikääntyneet ole yksinäisiä. Te aliarvioitte ikääntyneet aivan massiivisella tavalla. [Välihuutoja — Timo Harakka: Suuri tilastollinen otos! — Puhemies koputtaa]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-04-03T16:39:50,2025-04-03T16:40:34,Hyväksytty,1.1 2025_34_66,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Kiitos. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_67,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pääministeri, tilanne on se, että te olette jo leikanneet vanhustenhoivasta ja te olette romuttaneet hoitajamitoitusta. Tilanne on, pääministeri, se, että parhaillaan te olette esittäneet lisäleikkauksia vanhustenhoivaan, te käytte kaikkein hauraimpien kimppuun, ja 700 000 kotikäyntiä vähennetään. Kuten täällä kuulimme juuri, kotikäynteihin isketään, ja sanottepa mitä vain, pääministeri, niin ei se digilaite korvaa toista ihmistä. Näin se vain on. Toivon, että vakavoidutte sille asialle, että tässä maassa on paljon ihmisiä, jotka tänä päivänä pelkäävät ikääntymistä ja vanhenemista, ja näin ei tietenkään saa olla. Pääministeri, nyt on kyse siitä, mitä me olemme täällä teiltä kysyneet, että te suunnittelette lisäleikkauksia vanhustenhoivaan vielä näiden jälkeen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Te pelottelette edelleen!] Tässä paperissa, mikä meille jaettiin, on 14 §, joka sisältää muun muassa palveluasumisen, kuljetuspalvelut ja omaishoidon, ja me olemme kysyneet teiltä, pääministeri, voitteko nyt kertoa, aiotteko jatkossakin ihan tosissaan leikata vanhuksilta. Voitteko tässä sanoa jo etukäteen, että ette leikkaa? [Juha Mäenpää: Pelkäätkö vanhenemista?]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-04-03T16:40:39,2025-04-03T16:41:51,Hyväksytty,1.1 2025_34_68,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_69,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys vanhuksia ja vammaisia koskevista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 55/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä neljännen kerran nyt toistan tämän saman, että se sosiaalihuoltolaki tuodaan eduskunnalle syksyllä 26 ja siihen mennessä tehdään huolellinen valmistelu. [Pia Viitanen: Voitteko sanoa, että ette leikkaa?] Tavoite on tehostaa toimintaa sadalla miljoonalla, eli yhdellä prosentilla kokonaisuudesta. Teitä sosiaalidemokraatteja ja meitä hallitusta erottaa se, että meidän pitää kantaa myöskin huolta taloudesta. Teillä on se mahdollisuus, että te vain kerrotte, mistä ei saa leikata ja minne pitää pistää lisää rahaa, ilman mitään käsitystäkään siitä, millä se kaikki maksetaan. Jos näin toimitaan vuosi toisensa perään, niin sen maksavat meidän lapset, sen maksavat tulevat vanhukset, ja heidän palvelunsa heikkenevät. Me huolehdimme myöskin kestävällä tavalla Suomen palveluista ja yhteiskunnasta, hyvinvointiyhteiskunnasta ja turvallisuudesta. [Välihuutoja — Miapetra Kumpula-Natri: Ei ole kyllä kestävästi hoidettu! — Puhemies koputtaa] Näitä ei sosiaalidemokraattisilla normeilla saada kuntoon: Te sääditte hoitajamitoituksen, joka johti siihen, että 3 400 hoivapaikkaa jäi tyhjäksi. Te sääditte hoitotakuun, joka johti vuokrabisneksen räjähtämiseen. [Välihuutoja — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Aivan käsittämätöntä! — Timo Harakka: Sata uutta työtöntä joka päivä!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-03T16:41:51,2025-04-03T16:43:03,Hyväksytty,1.1 2025_34_70,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden vuokralääkärikuluista (Henrik Wickström r)>>>Suullinen kysymys SKT 56/2025 vp,"Ledamot Wickström, varsågod. [Hälinää — Puhemies koputtaa]", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_34_71,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden vuokralääkärikuluista (Henrik Wickström r)>>>Suullinen kysymys SKT 56/2025 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Det verkar som interpellationsdebatten från i går fortsätter här på frågetimmen. Trots att oppositionen målar en bild av att allting är fel inom vården så sker det också utveckling.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.4.aspx,sv,Henrik Wickström,1501,2025-04-03T16:43:09,2025-04-03T16:43:29,Tarkistettu,1.1 2025_34_72,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden vuokralääkärikuluista (Henrik Wickström r)>>>Suullinen kysymys SKT 56/2025 vp,"Ärade talman! Det här bemanningsavtalet som har gjorts i Sverige och som gäller vårdpersonal, gäller framför allt läkare och sjuksköterskor. Det har kommit i kraft i Sverige i början av 2024, alltså för drygt ett år sedan. Vi har undersökt det i ministeriet. De har gått igenom det också med ”hyvinvointialuejohtajat”, och alla är överens om att den här modellen är bra och att det skulle vara bra att kunna ta det i bruk också i Finland. Nu är saken som så att för att få fram de här takpriserna, som det är frågan om, behöver vi en viss utredning. Vi har öppnat en ”hankehaku” för ”hyvinvointialueet”, så att de kan söka om lite pengar för att komma fram med en tabell eller ett takpris åtminstone för läkare och för sjuksköterskor, som tar hänsyn till deras specialisering och också kvaliteten i vården. Jag förväntar mig att få den här tabellen om drygt ett år: i juni 2026, har det blivit lovat.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.4.aspx,sv,Kaisa Juuso,1455,2025-04-03T16:44:16,2025-04-03T16:45:21,Tarkistettu,1.1 2025_34_73,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden vuokralääkärikuluista (Henrik Wickström r)>>>Suullinen kysymys SKT 56/2025 vp,"Tack, kiitos. — Suomennos, kiitos.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_34_74,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhustenhoidon säästöistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 57/2025 vp,"Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_34_75,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys vanhustenhoidon säästöistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 57/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Hallituksella taitaa olla vähän tekemistä tämän tiedottamisen kanssa, miten sitä annetaan lehdistölle ja jaetaan papereita täällä eduskunnassa, mutta se ei ollut minun kysymykseni. — Pääministeri Orpo, sanoitte äsken, että tuhansia vanhuksia tulee lisää joka vuosi. No, ymmärrän sen, että jos tulee lisää joka vuosi, niin silloin tarvitaan myös lisää rahaa, mutta nyt te haluatte säästää 16 miljoonaa digitalisaatiolla ja te puhutte siitä, että rannekkeet. Rannekkeet ovat olleet jo kymmenen vuotta tuolla. [Vasemmalta: 80-luvulta!] Ja sitten kun nämä muutkin asiat, kuten lääkerobotit ja ruuantekorobotit, ovat olleet jo pitkään, niin mikä se juttu siis on, mistä säästyy se raha? Nyt toivoisin, että saisin vastauksen täällä, kun kahville on pyydetty niin monta kertaa eikä koskaan vielä ole menty. [Naurua]", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.5.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-04-03T16:46:04,2025-04-03T16:47:04,Hyväksytty,1.1 2025_34_76,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhustenhoidon säästöistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 57/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_77,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys vanhustenhoidon säästöistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 57/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Näitä erilaisia teknologisia ratkaisuja on tällä hetkellä käytössä jo jonkin verran, kuten edustaja Harkimo tässä äsken kertoi. Tarkoitus on, että niitä otettaisiin hieman laajemmin käyttöön, koska tämä on hyvin hyvinvointialuekohtaista, kuinka paljon niitä missäkin on käytössä. Se tarkoittaa nimenomaan sitä, että kun uusien asiakkaiden kohdalla tehdään sitä palvelutarpeen arviointia ja hoitosuunnitelmaa, siinä velvoitetaan myöskin ottamaan huomioon se teknologia ja sen käyttömahdollisuudet ja tekemään punnintaa siitä, soveltuuko se asiakkaalle ja onko asiakas halukas ottamaan teknologiaa käyttöön. Tämä arvio... [Välihuuto vasemmalta] — Ei vähennetä, vaan totta kai tässä aina kuunnellaan yksilöllisesti. [Välihuutoja] Ainakin asiakkaan osaaminen täytyy katsoa, ja se, onko hän valmis ja halukas ottamaan teknologiaa käyttöön. — Tästä on laskettu tämä 16 miljoonaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.5.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-04-03T16:47:04,2025-04-03T16:48:04,Hyväksytty,1.1 2025_34_78,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhustenhoidon säästöistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 57/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_79,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys vanhustenhoidon säästöistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 57/2025 vp,"Herra puhemies! Minusta hallituksen tilanteesta kertoo kaksi tuokiokuvaa: Ensimmäinen on se, että ministeri Juuso on tavannut ikäihmisiä, jotka saavat liikaa kotihoitoa, mutta kukaan muu ei ole Suomessa tavannut sellaisia ikäihmisiä. Minä olen tavannut satoja ikäihmisiä ja heidän omaisiaan, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] jotka eivät saa hoitopaikkaa ja jotka ovat yksin siellä omissa kodeissaan, mutta Juusolla on ihan omat ikäihmiset. [Jani Mäkelä: Aivan törkeää!] Toinen tuokiokuva hallituksen toimintakyvystä on se, että ministerit jakavat tuolta aitiosta näitä papereita, jotka eilen olivat vielä salaisia. Tämä kertoo myös hallituksen toimintakyvystä ihan kaiken. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Herra puhemies! Luin ja analysoin tässä 45 minuutin aikana tämän teidän muistionne, ja tästä ei kyllä ilmene mitään konkretiaa, mitä sosiaalipalveluista ollaan leikkaamassa. Eli, puhemies, tämä suomalaisten ja eduskunnan pimittäminen jatkuu edelleen. Pääministeri Orpo, milloin te kerrotte lupauksenne mukaan — kuukausi sitten lupaamanne mukaan — ennen vaaleja, mistä leikataan sotesta lisää? Tästä paperista se ei ilmene. Ennakkoääniä annetaan jo. Te olette rikkoneet lupauksenne. Te pimitätte eduskuntaa. [Puhemies koputtaa] Ja pitääkin, arvoisa puhemies, kysyä pääministeriltä — arvoisa pääministeri, kysyn nyt: onko hallituksenne toimintakykyinen, kun se jakaa täällä niin kuin Postipate näitä lappuja? [Naurua]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.5.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-04-03T16:48:09,2025-04-03T16:49:29,Hyväksytty,1.1 2025_34_80,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys vanhustenhoidon säästöistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 57/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_81,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys vanhustenhoidon säästöistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 57/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oivallista retoriikkaa, ei siinä mitään. Kurvinen on hyvä siinä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kohtalainen!] — Mitä tulee itse asiaan, niin olkaa huoleti — tai en tiedä, se saattaa harmittaa: hallitus on erittäin toimintakykyinen. [Välihuutoja] — Kyllä on. Me valmistaudumme tällä hetkellä erittäin tärkeään puoliväliriiheen, jossa tullaan tekemään isoja päätöksiä Suomen turvallisuuden vahvistamiseksi, talouden tasapainottamisen jatkumiseksi ja kasvun aikaansaamiseksi. Me tullaan näyttämään päättäväisyyttä siinäkin asiassa. Sitten mitä tulee siihen paperiin, niin nyt kun olette siihen tutustuneet juristin tarkkuudella, ymmärrätte varmaan, miksi tässä vaiheessa ei tuoda pöydälle sosiaalihuoltolain uudistamista, koska se on hyvin alkuvaiheessa. [Krista Kiuru: Miksi te lupasitte sitten?] Nyt kuudennen kerran taidan kuvata sen jo tässä: se prosessi käynnistyy, työryhmätyötä, asiantuntijoita, lausuntokierrokset, vaikutusarviointeja, ja syksyllä 26 se lakiesitys on valmis. Ja haetaan siis sadan miljoonan, yhden prosentin, parannusta, tehostusta tai säästöä — ihan mitä sanaa siitä haluaa käyttää [Puhemies koputtaa] — kymmenen miljardin kokonaisuuteen. [Välihuutoja] — Ja, Harkimo, kahvikutsu on voimassa. [Timo Harakka: Miksi lupasitte? — Sanna Antikainen: Miksi lupasitte rahaa tilille, edustaja Harakka?]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-03T16:49:32,2025-04-03T16:50:47,Hyväksytty,1.1 2025_34_82,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ikäihmisten hoitoonpääsyn helpottamisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 58/2025 vp,"Edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_34_83,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys ikäihmisten hoitoonpääsyn helpottamisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 58/2025 vp,"Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Tässä salissa nostetaan usein vain ongelmia ja haasteita esiin, valitettavasti. Vähemmälle huomiolle jäävät hyvät esitykset. Yksi tällainen on hallituksen suunnitelma yli 65-vuotiaiden yleislääkärille hoitoon pääsyn helpottamiseksi. Syyskuun alussa on tarkoitus aloittaa kokeilu, jossa yli 65-vuotiaat voivat hakeutua lääkäriin myös yksityisen sairaanhoidon piiriin ja jossa potilaan maksuosuus pysyy samana kuin julkisella puolella. [Aki Lindén: Ei ole näkynyt lakiesitystä!] Seniorikansalaisten hoitoonpääsyä halutaan helpottaa, ja samalla painetta julkisessa terveydenhuollossa voidaan lievittää. On tärkeää, että kokeilusta tiedotetaan riittävästi, jotta mahdollisuutta osattaisiin hyödyntää ja oma hyvä lääkäri voitaisiin valita myös yksityissektorilta. Kysyisin ministeriltä: mikä on tämän hyvän esityksen valmistelun tilanne, ja miten kokeilusta aiotaan tehokkaasti tiedottaa seniorikansalaisille?", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.6.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2025-04-03T16:50:52,2025-04-03T16:51:58,Hyväksytty,1.1 2025_34_84,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ikäihmisten hoitoonpääsyn helpottamisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 58/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_85,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys ikäihmisten hoitoonpääsyn helpottamisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 58/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tilanne on oikein hyvä. Itse asiassa laki on laintarkistusvaiheessa ja annetaan aikataulussa eduskunnalle niin, että se ehditään kevätkaudella käsitellä ja se astuu syksyllä voimaan. Kysehän on siis siitä, että 65 vuotta täyttäneet suomalaiset voivat saada mahdollisuuden yleislääkärikäyntiin yksityisellä puolella julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla ensi syksystä alkaen. Tällä vahvistetaan ikääntyvän väestön perusterveydenhuollon palvelujen saatavuutta, sillä myöskin helpotetaan hyvinvointialueiden kuormaa, ja lisäksi tähän malliin sisältyy hintakatto, eli sillä varmistetaan se, että veronmaksajien rahoja käytetään vastuullisesti ja että asiakas hyötyy näistä Kela-korvauksista ja tästä 65 vuotta täyttäneiden Kela-korvauskokeilusta eivätkä nämä rahat sitten valu hintoihin. Eli tässä on luotu malli, jolla pystytään vahvistamaan ja parantamaan 65 vuotta täyttäneiden perusterveydenhuollon palvelujen saatavuutta. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.6.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-04-03T16:51:58,2025-04-03T16:52:56,Hyväksytty,1.1 2025_34_86,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ikäihmisten hoitoonpääsyn helpottamisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 58/2025 vp,"Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_87,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys ikäihmisten hoitoonpääsyn helpottamisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 58/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lopulta saimme, ministeri Juuso, vastauksen, eli tämä kotihoidosta leikkaaminen tarkoittaa teidän mielestä vähemmän kotihoidon käyntejä. Sitä me olemme täällä juuri yrittäneet sanoa: 700 000 kotihoidon kertaa jätetään käyttämättä. [Jani Mäkelä: Ei pidä paikkaansa!] Haluan vielä tuoda esille, että kaikki vanhustyön tutkijat ja tutkimuslaitokset pitävät kotihoidon tämän hetken tilannetta kaikista isoimpana ongelmana. Ongelma on hoitoonpääsy eikä se, että siellä käytäisiin liian useasti, joten toivon, että perehdytte nyt näihin asiakirjoihin myös tältä osin. Ministeri Juuso, ehkä itse ajattelen, että tässä on kyse ennemmin arvoista. Nyt puhutte, että leikataan prosentti sosiaalipalveluista, mikä on sata miljoonaa. Se on teidän mielestänne pieni, vaikka me olemme täällä kertoneet, kuinka suuri se on. Mutta kun puhutaan teidän tuloluokan prosentin veronkevennyksestä, jonka te toteutatte ja jolla te saatte vaalikaudessa tuhansia euroja lisää rahaa, niin onko tämä teidän mielestä oikea arvovalinta — leikata vanhuksilta ja antaa veronkevennyksiä teidän tuloluokalle? Ministeri Juuso, mitä olette mieltä tästä arvovalinnasta? [Tytti Tuppurainen: Kyse on arvoista!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.6.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2025-04-03T16:53:02,2025-04-03T16:54:15,Hyväksytty,1.1 2025_34_88,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ikäihmisten hoitoonpääsyn helpottamisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 58/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_89,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys ikäihmisten hoitoonpääsyn helpottamisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 58/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meidän täytyy ottaa huomioon useita eri seikkoja, kun valtiontaloutta tasapainotetaan ja eri verotusratkaisuja tehdään. Sitä, että julkisen talouden menot nousevat koko ajan hyvin voimakkaasti, miljardeilla euroilla vuosittain, meidän talous ei kestä. Me annamme koko ajan lisää rahaa hyvinvointialueille, mutta jollakin tavoin meidän pitää yrittää purkaa sitä byrokratiaa ja yksityiskohtaista sääntelyä, jolla me voimme edes hieman, edes hieman, jarruttaa sitä kustannusten kehitystä, koska meillä ei ole taloudellisia edellytyksiä toteuttaa sosiaali- ja terveyspalveluita, mikäli kustannusrakennetta ei saada kuntoon ja mikäli kustannusten nousua ei saada kuntoon. Miten tämä sitten liittyy tähän yhden prosentin veronkevennykseen, niin ne ovat erilaisia valintoja, mitä on tehty eri seurueissa, [Välihuutoja] ja siitä varmaan ministeri Purra voi vastata.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.6.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-04-03T16:54:15,2025-04-03T16:55:15,Hyväksytty,1.1 2025_34_90,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouskasvun luomisesta (Antti Kaikkonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2025 vp,"Seuraava kysyjä, edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_34_91,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys talouskasvun luomisesta (Antti Kaikkonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vanhuspalveluitten tilanne huolettaa, ja sen takia näihin kysymyksiin on tärkeää saada perusteelliset vastaukset. On todettava, että tänään on muutakin isohkoa ja huonoa uutista tullut maailmalta, Yhdysvalloista. Presidentti Trumpin tullit ovat isku myös Suomen taloudelle, jonka tilanne on jo valmiiksi vakava. Teidän hallituksenne kausi on puolivälissä hyvin pian. Työttömyys on pahimmillaan yhdeksään vuoteen, ja konkursseja on eniten 28 vuoteen. Kiristitte juuri keskituloisen suomalaisen verotusta kovimmaksi vuosikymmeneen. Arvoisa puhemies! Näköpiirissä oleva kauppasota alleviivaa sitä, että nyt pitää tehdä kaikki mahdollinen työpaikkojen, kasvun ja etenkin pienten ja keskisuurten yritysten pärjäämisen eteen. Siksi keskusta esittää esimerkiksi investointien verohyvitystä pienemmillekin yrityksille, kotitalousvähennyksen korottamista ja eläkeiän saavuttaneille veroporkkanaa työssä jatkamiselle. [Jani Mäkelä: Ja rahaa piisaa!] Pääministeri, eikö nyt kannattaisi kotimaisin keinoin tehdä kaikki mahdollinen? [Puhemies koputtaa] Voitteko tarttua näihin? Mitä te aiotte tehdä?", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.7.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2025-04-03T16:55:22,2025-04-03T16:56:37,Hyväksytty,1.1 2025_34_92,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouskasvun luomisesta (Antti Kaikkonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_93,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys talouskasvun luomisesta (Antti Kaikkonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos puheenvuorosta — tämä on vakava tilanne. Meillä on entisestään vaikea talouden tila Suomessa ja Euroopassa, ja siihen jos syntyy vielä kauppasota, mikä tällä hetkellä näyttää valitettavan todennäköiseltä, niin se on kyllä isku. Meidän talous on kasvanut muistaakseni helmikuussa reilun prosenttiyksikön verran, mikä ei ole paljon, mutta kun katsoo taaksepäin, niin se on erinomainen uutinen. Meille virtaa tällä hetkellä investointeja. Isoja uutisia melkein päivittäin on saatu kuulla, miten Suomeen investoidaan. Mutta tämä kauppasota on todellinen varjo. Sen takia me EU:n kautta toimitaan, ja teemme kaikkemme yhdessä EU:n kanssa, jolla kauppapolitiikka on vastuullaan, että tähän löytyy järkevä ratkaisu Yhdysvaltojen kanssa. Kiitän myöskin siitä, että on konkreettisia ehdotuksia, millä kasvua saadaan aikaan. Me kokoonnutaan kasvuriiheen ja me otetaan pöydälle kaikki nämä esitykset, mitä yhteiskunnasta tulee. Tavoitteena on saada investointeja Suomeen, investointeja, työpaikkoja ja tulevaisuudenuskoa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.7.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-03T16:56:37,2025-04-03T16:57:38,Hyväksytty,1.1 2025_34_94,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouskasvun luomisesta (Antti Kaikkonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2025 vp,"Kiitoksia. — Lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Lintilä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_95,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Mika,Lintilä,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys talouskasvun luomisesta (Antti Kaikkonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan niin kuin pääministeri sanoi, tilanne on äärettömän vakava, äärettömän vakava, ja sen tähden oli pikkasen pettymys, että oikeastaan ensimmäinen viesti, mitä hallituksen puolelta tuli, oli ristiriitainen. Pääministeri viittasi EU:n yhteiseen neuvotteluun, ja elinkeinoministeri ilmoitti, että on pyrittävä USA:n kanssa kahdenväliseen neuvotteluun. Itse pitäisin aika turmiollisena, mikäli me haettaisiin kahdenvälistä neuvottelua. Koko ajan on puhuttu siitä, että meidän pitää EU:ssa olla yhtenäinen, ja meidän tulee olla tässäkin kysymyksessä yhtenäinen. Kiinnostaa, pääministeri, kuulla, mikä on Suomen kanta, mikä on hallituksen kanta. Onko teillä yhtenäinen kanta neuvotteluun USA:n kanssa? Käydäänkö se EU:n taholta, vai onko jotain muuta tulossa? Oletan, että koska EU-politiikkaa johtaa pääministeri, hän myös vastaa tähän kysymykseen. [Antti Kurvinen: Molemmat voivat vastata, kun on eri kannat! — Naurua] Sanoisin, että kannattaa kansallisista toimista pidättäytyä, koska nyt vienti näyttää rupeavan sakkaamaan. [Puhemies koputtaa] Ja pohtisin vakavasti, tulisiko pääministerin antaa pääministerin ilmoitus tästä tilanteesta. Tämä on äärettömän vakavaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.7.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2025-04-03T16:57:43,2025-04-03T16:59:00,Hyväksytty,1.1 2025_34_96,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouskasvun luomisesta (Antti Kaikkonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2025 vp,"Kiitoksia, minuutti on käytetty. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_97,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys talouskasvun luomisesta (Antti Kaikkonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Se on hyvä, että suhtaudutaan niin vakavasti tähän asiaan. Tämä on äärettömän iso, ja on ollut vakavasti suunnitelmissa pääministerin ilmoituksen antaminen eduskunnalle. Se antaisi oivallisen foorumin käydä keskustelua laajemminkin tästä tilanteesta. Tämä on todella vakava paikka. Hallituksen linja on yhtenäinen, ja ministeri Rydman toivottavasti voi omalta osaltaan täydentää. EU:lla on vastuullaan kauppapolitiikka ja neuvottelut Yhdysvaltojen kanssa. Olen tänään ollut yhteydessä vielä uudemman kerran komission puheenjohtajaan Ursula von der Leyeniin ja antanut Suomen vahvan tuen vahvalle neuvotteluasenteelle. Eurooppa on tässä asiassa yhtenäinen, mikä on erinomainen asia, ja Euroopan pitää olla päättäväinen. Niin kauan neuvotellaan kuin mahdollista, mutta jos neuvotteluratkaisua ei ole, niin me vastaamme Yhdysvaltojen suuntaan. Tämä on nyt valitettavasti tämä tilanne, mutta päättäväisiä ja yhtenäisiä meidän pitää olla.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.7.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-03T16:59:03,2025-04-03T16:59:56,Hyväksytty,1.1 2025_34_98,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouskasvun luomisesta (Antti Kaikkonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2025 vp,"Kiitoksia. — Elinkeinoministeri Rydman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_99,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Wille,Rydman,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys talouskasvun luomisesta (Antti Kaikkonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Asia on juuri niin kuin pääministeri sanoi. Tässä ei ole pienintäkään eroa hallituksen ministereiden välillä muualla kuin lehdistön omissa tulkinnoissa. [Välihuutoja] Kyse on nimenomaisesti siitä, että kauppapolitiikka kuuluu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan, ja näitä neuvotteluita tariffeista ja mahdollisista vastatoimista käydään nimenomaisesti EU:n kontekstissa, ei kansallisesti. Sitten on kansallisia keskusteluita, joita Suomen on yhtä hyvin, niin kuin pääministerikin on todennut, tärkeää käydä Yhdysvaltain kanssa, jotta varmistamme esimerkiksi sen, että vaikka meillä on tällainen kauppasotaa lähenevä tilanne, niin esimerkiksi jo varsin pitkällä olevat neuvottelut Yhdysvaltojen Suomeen kohdistuvasta jäänmurtajatilauksesta eivät mene sivu suun. Juuri näin, me haluamme pitää pään kylmänä ja tehdä sellaisia EU-tason vastatoimia, jotka parantavat meidän neuvotteluasemiamme, ja tässä ei myöskään pidä lietsoa sellaista paniikkia. Nämä voivat olla myöskin Yhdysvaltain taholta vähän tällainen ikään kuin neuvotteluasemien hakemisasia, ja senkään takia turhan paniikin lietsominen ei ole tarpeen. [Suna Kymäläinen: Ahaa, ei olekaan enää vakava paikka!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.7.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2025-04-03T16:59:59,2025-04-03T17:01:10,Hyväksytty,1.1 2025_34_100,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouskasvun luomisesta (Antti Kaikkonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2025 vp,"Kiitoksia. — Vielä lisäkysymys, edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_101,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys talouskasvun luomisesta (Antti Kaikkonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen Pankki on arvioinut, että pahimmillaan tämä kauppasota — mitä toivottavasti emme tule näkemään mutta joka pahasti uhkaa meitä — voi vaikuttaa Suomen talouden kasvuun jopa puoli—puolitoista prosenttiyksikköä. Sehän tarkoittaa, että tänä vuonna meillä kaikkien toivoma kasvu saattaa tyrehtyä pahimmassa tapauksessa tähän, jos tämä kauppasota käynnistyy. Tilanne on siis vakava, ja samaan aikaan Suomen julkinen talous velkaantuu nopeiten Euroopan kaikista maista. Hallitus on tehnyt leikkauksia, jotka ovat osuneet ja kasaantuneet osittain samoihin ihmisiin, ja siellä ostovoima on romahtanut ja toivo tulevasta on näivettynyt. Samalla yritysmaailmassa meillä on laskettu ennustetta yhteisöveron tuotosta, koska yrityksillä menee huonosti, ja konkursseja syntyy paljon. Nyt kannattaisi lähteä tekemään rohkeita toimia. Enää näpertely ei riitä kasvuriihessä. [Laura Huhtasaari: Mitä ne ovat?] Arvoisa puhemies! Kysyn nyt valtiovarainministeriltä: oletteko te valmiita nyt tarkastelemaan hallituksen virheitäkin niin, että otettaisiin pikkuisen katsetta peruutuspeiliin [Puhemies koputtaa] — mikä monesti ei ole järkevää politiikassa — ja lähdettäisiin oikaisemaan nytten huonoja päätöksiä, [Puhemies koputtaa] muun muassa kotitalousvähennyksen leikkausta?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.7.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-04-03T17:01:15,2025-04-03T17:02:34,Hyväksytty,1.1 2025_34_102,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouskasvun luomisesta (Antti Kaikkonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_103,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys talouskasvun luomisesta (Antti Kaikkonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 59/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Viimeisten tietojen mukaan kotitalouksien luottamus on vahvistunut. Vastaavasti yrityskentällä ollaan menossa oikeaan suuntaan luottamuksessa. Mutta kuten tämäkin kysymyksenasettelu osoittaa, meillä on näitä alaspäin kohdistuvia riskejä ja valtavia epävarmuuksia paitsi globaalilla tasolla myös Euroopassa. Meidän useampi vientimarkkina on ollut ongelmissa. Koko Euroopassa tämä taantuma oli selvästi ennusteita syvempi ja pitkäkestoisempi. Suomella on vielä ihan erityiset omat haasteet esimerkiksi sen vuoksi, että Venäjä käynnisti hyökkäyssotansa Ukrainassa, mistä seurasi Suomen osalta esimerkiksi kaupan katkeaminen energiantuonnissa ja puuntuonnissa Venäjän kanssa. Näillä kaikilla on ollut merkittäviä vaikutuksia meidän talouteemme. Näistä pienistä paremmista valopilkuista huolimatta hallitus, totta kai, jatkaa tällä kasvupolitiikan ja kasvutoimien tekemisen tiellä, jonka me olemme aloittaneet Säätytalolta hallitusneuvotteluista, ja nyt tulevassa riihessä muutaman viikon kuluttua katsomme lisää toimia. [Puhemies koputtaa] Mutta aivan kuten edustaja totesi, samaan aikaan meidän pitää huolehtia siitä, että se julkinen velkasuhde ei enää heikkene. ",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+2.7.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-04-03T17:02:36,2025-04-03T17:03:56,Hyväksytty,1.1 2025_34_104,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu. Hallintovaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_34_105,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Käsittelyssä on hallintovaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Esityksessä ehdotetaan, että ulkomaalaiselle työntekijälle taataan tietty aika, niin kutsuttu suoja-aika, uuden työpaikan etsimiseen, jos hänen työsuhteensa päättyy ennenaikaisesti tai yllättäen ja hänen oleskelulupansa on edelleen voimassa. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Lisäksi työnantajalle ehdotetaan ilmoittamisvelvollisuutta Maahanmuuttovirastolle, jos työsuhde päättyy ennenaikaisesti. Tähän ilmoittamisvelvollisuuteen liittyy sanktion uhka. Esityksessä ehdotetaan myös työntekijän oleskeluluvan haltijan työnteko-oikeuden laajentamista koskemaan työskentelyä aidosti todetulla työvoimapula-alalla. Esitys liittyy hallitusohjelmakirjauksiin, ja lisäksi siihen vaikuttaa EU:n niin sanottu yhdistelmälupadirektiivi, joka on saatettava kansallisesti voimaan 21.5.2026 mennessä. Esityksen tavoitteena on, että ulkomainen työvoima pysyy maassa ja mahdollisen työttömyyden aikana löytää uuden työpaikan ja siten perusteen jatkaa maassa oleskelua. Arvoisa puhemies! Kuten edellä totesin, esityksessä ehdotetaan säädettäväksi työperäisen oleskeluluvan erityisestä suoja-ajasta. Tuona aikana oleskelulupaa ei saa peruuttaa, jos työntekijä jää ennenaikaisesti tai yllättäen työttömäksi. Oleskeluluvan pitää kuitenkin olla vielä voimassa. Suoja-ajan pituus on enintään voimassa olevan oleskeluluvan jäljellä oleva pituus mutta kuitenkin enintään kolme tai kuusi kuukautta riippuen maassa oleskelun pituudesta. Lisäksi kansallisesti esityksessä ehdotetaan säädettäväksi, että erityisasiantuntijoilla, EU:n sinisen kortin haltijoilla, yrityksen yli- ja keskijohdolla ja ICT-oleskeluluvan saaneilla johtajilla ja asiantuntijoilla suoja-aika on kuusi kuukautta riippumatta maassaolon kestosta. Suoja-ajasta ei ole aiemmin säädetty laissa, ja oleskeluluvan peruuttamista koskeva prosessi on ollut mahdollista käynnistää heti, kun Maahanmuuttovirasto on saanut tiedon, etteivät luvan edellytykset enää täyty. Toisaalta säännös ei ole myöskään velvoittanut Maahanmuuttovirastoa ryhtymään toimenpiteisiin. Valiokunnan saamassa selvityksessä osa lausunnonantajista piti suoja-aikojen pituuksia riittämättöminä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kuitenkin toteaa lausunnossaan hallintovaliokunnalle, että sääntely on linjassa muiden Pohjoismaiden sääntelyn kanssa. Yhdistelmälupadirektiivi tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikissa EU-maissa tullaan säätämään vähintään direktiivin minimitasojen mukaisista suoja-ajoista. Lisäksi hallintovaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että ehdotettujen ajanjaksojen pituutta arvioitaessa määräajat alkavat kulua vasta irtisanomisen jälkeen. Valiokunta myös toteaa, että ehdotuksessa on myös huomioitu kilpailukieltosopimukset, joiden osalta suoja-aika alkaa sopimuksessa sovitun rajoitusajan jälkeen, vaikka työsuhde ei enää ole voimassa. Arvoisa puhemies! Voimassa olevan ulkomaalaislain mukaan työntekijän oleskelulupaa myönnettäessä työnteko-oikeus määritetään yhdelle tai useammalle ammattialalle, jolla työtä saa tehdä. Ehdotuksen mukaan työntekijän oleskelulupaan liittyvä työnteko-oikeus laajennetaan koskemaan aloja, jotka on todettu valtakunnallisiksi työvoimapula-aloiksi. Hallintovaliokunta pitää työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tavoin perusteltuna työnteko-oikeuden laajentamista työvoimapula-aloille. Muutos antaa paremmat edellytykset vastata työvoimapulaan ja vahvistaa mahdollisuuksia pitää kiinni Suomeen muuttaneista työntekijöistä. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta pitää kuitenkin puutteena sitä, että hallituksen esityksestä ei käy ilmi, mitä työvoimapula-alojen valtakunnallista listausta sovelletaan silloin, kun listaus muuttuu suoja-ajan aikana. Valiokunta pitää tärkeänä, että oleskeluluvan haltijalla, hänen työnantajallaan sekä viranomaisilla on selkeä ja ajantasainen tieto sallituista ammattialoista. Valiokunta katsoo, että kun kyse on aidosti todetuista työvoimapula-aloista, suoja-ajan aikana voidaan edellä mainitussa tilanteessa jo maassa olevan työvoiman pysymisen ja työllistymisen näkökulmasta soveltaa sekä voimassa olevaa että aiemmin henkilön työttömyysjakson alkaessa voimassa ollutta asetusta. Valiokunta ehdottaakin mietinnössään sääntelyn täsmentämistä tältä osin. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi työnantajalle velvollisuus ilmoittaa ulkomaalaisen työntekijän työsuhteen päättymisestä Maahanmuuttovirastolle 14 päivän määräajassa työsuhteen päättymisestä. Hallintovaliokunta pitää ehdotusta kannatettavana. Hallintovaliokunnan kuulemisissa on kiinnitetty erityistä huomiota lyhytkestoisiin työsuhteisiin, kuten esimerkiksi keikkatöihin, ja niiden päättymisestä johtuvaan ilmoittamisvelvollisuuteen. Hallintovaliokunnan saaman selvityksen mukaan, jos ulkomaalaisen oleskelulupa säilyy eli varsinainen työsuhde taustalla säilyy mutta luvan voimassaoloaikana tehty lisätyö päättyy sen lyhytkestoisuuden, irtisanomisen tai muun seikan takia, ei ilmoittamisvelvollisuutta lisätöiden päättymisen osalta ole, koska sillä ei ole vaikutusta myönnettyyn oleskelulupaan eikä suoja-aikaan. Valiokunta toteaa mietinnössään selvyyden vuoksi, että ilmoittamisvelvollisuutta ei siten sovelleta työsuhteen päättymiseen, jos kyseinen työsuhde ei ole ollut oleskeluluvan myöntämisen peruste. Lisäksi valiokunta tähdentää, että tilanteessa, jossa työntekoa koskeva oleskelulupa on myönnetty kahden tai useamman työsuhteen perusteella, kuten esimerkiksi siivouksen perusteella myönnetyissä luvissa usein on kyse, ja näistä työsuhteista yksikin päättyy, ilmoittamisvelvollisuutta sovelletaan siihen työnantajaan, jota työsuhteen päättyminen koskee. Yhden työsuhteen poistuminen ei välttämättä tarkoita, että oleskeluluvan peruste putoaa pois, mutta ilmoituksen saanut Maahanmuuttovirasto pystyy tällöin paremmin arvioimaan työsuhteen kokonaistilannetta ja esimerkiksi palkan määrää ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, jos ilmenee, ettei esimerkiksi palkkatuloja ole riittävästi. Arvoisa puhemies! Edellä toteamani työnantajan ilmoittamisvelvollisuus on teknisesti toteutettu Enter Finland ‑palvelussa, jossa työnantaja ilmoittaa Maahanmuuttovirastolle myös tiedot palvelukseensa ottamistaan muista kuin unionin kansalaisista. Valiokunnan kuulemisessa osa lausunnonantajista esitti tämän työnantajan ilmoittamisvelvollisuuden korvattavaksi Verohallinnon tulorekisteritietojen hyödyntämisellä työnantajien hallinnollisen taakan keventämiseksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan työnantajat ilmoittavat jo nykyisin tulorekisteriin tiedot maksetuista palkoista ja joiltakin osin myös tiedon työsuhteen päättymisestä. Myös Maahanmuuttovirasto hyödyntää jo nyt oleskelulupien jälkivalvonnassa muiden viranomaisrekisterien ohella tulorekisteriä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ilmoittamisvelvollisuus on mahdollista järjestää myös tulorekisterin kautta. Tämä edellyttää kuitenkin erilaisia lainsäädäntöön ja järjestelmiin liittyviä muutoksia, joiden suunnittelu ja toteuttaminen ei tällä aikataululla ole mahdollista. Valiokunta pitää kuitenkin tulorekisterin monipuolista hyödyntämistä järkevänä tavoitteena yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseksi ja pitää tärkeänä tulorekisterin hyödyntämisen selvittämistä edellä mainittuihin tarkoituksiin. Samalla valiokunta ehdottaa selvitettäväksi, onko voimassa oleva työnantajan ilmoittamisvelvollisuus edellä todetusta palvelukseen ottamisesta myös mahdollista toteuttaa tulorekisterissä. Arvoisa puhemies! Valiokunta toteaa mietinnössään saamansa selvityksen sisältävän toisiinsa nähden osin ristiriitaisiakin näkemyksiä niin suoja-ajan kestoon, työnteko-oikeuden laajentamiseen kuin työsuhteen päättymisestä ilmoittamiseenkin ja näiden säännösten soveltamiseen. Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että seurataan sääntelyn toimivuutta ulkomaisen työvoiman pysyvyyteen maassa, uuden työpaikan löytymiseen sekä työnantajien hallinnollisen taakan kasvuun ja tarvittaessa annetaan esitys sääntelyn muuttamiseksi. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä mietinnöstä ilmenevin huomioin ja muutosehdotuksin. Mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-04-03T17:04:21,2025-04-03T17:12:50,Hyväksytty,1.1 2025_34_106,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Peltonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_107,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Eemeli,Peltonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunnan hallintovaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä ulkomaalaislain muuttamisesta. Nyt käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan, että työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa työskentelevän olisi työn loppuessa ennenaikaisesti löydettävä uusi työ jatkossa kolmessa tai kuudessa kuukaudessa. Kolme kuukautta olisi jatkossa käytännössä pääsääntö. Työnantajalle myös säädettäisiin sanktion uhalla velvollisuus ilmoittaa työperusteisella oleskeluluvalla olevan työn ennenaikaisesta päättymisestä Maahanmuuttovirastolle. Lisäksi työntekijän oleskeluluvan työnteko-oikeus laajennetaan alkuperäisen toimialan lisäksi koko Suomessa todennetuille työvoimapula-aloille. Esityksen keskeisin muutos työperusteisella oleskeluluvalla työskentelevälle on uusi kolmen tai kuuden kuukauden suoja-aika uuden työn etsimiseen työttömäksi jäämisestä alkaen. Arvoisa puhemies! Lähtökohtaisesti on perusteltua, että uudelleentyöllistymiselle asetetaan suoja-aika. Tähän meitä velvoittaa ja ohjaa myös EU:sta kansalliselle tasolle laskeutuva sääntely, EU:n yhdistelmälupadirektiivi. Suoja-ajan pituus jää kuitenkin kansalliseen harkintaan ja on kansallisesti päätettävissä. Hallituksen esityksessä asetettavan suoja-ajan pituutta kommentoineet lausunnonantajat pitivät esitettyjä aikarajoja laajasti liian lyhyinä uuden työn etsimiseen. Lyhyet suoja-ajat tulevat lausuntopalautteen mukaan heikentämään Suomen houkuttelevuutta ulkomaalaisten osaajien silmissä ja pahentamaan osaajapulaa. Lisäksi esitys heikentää Suomen kilpailuasemaa suhteessa muihin valtioihin osaajien houkuttelussa. Vaikka myös me sosiaalidemokraatit pidimme valiokunnassa suoja-ajan asettamista uudelleentyöllistymiselle sinänsä ymmärrettävänä, katsoimme, että esitetty alempi, kolmen kuukauden aikaraja on uudelleentyöllistymiselle aivan liian tiukka. Kaikille työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa työskenteleville tulisi taata työsuhteen päättyessä samanpituinen suoja-aika, kuusi kuukautta. Tämä selkeyttäisi lainsäädäntöä monelta osin hallituksen esitykseen verrattuna sekä vähentäisi viranomaistenkin työtä ja tulkintaa. Hallituksen esityksessä mainitaan selvitys, jossa tarkastellaan vuosina 2017—2021 ei-pysyvällä työntekijän oleskeluluvalla Suomessa työttömäksi jääneiden työttömyysjaksoja. Hieman yli puolella työttömäksi jääneistä työttömyys kesti yli 90 päivää. Noin 40 prosentilla työttömyys kesti yli puoli vuotta. Tilastojen valossa kolmen kuukauden suoja-aika tarkoittaisi monelle osaajalle lähtöä Suomesta, vaikka pidemmällä suoja-ajalla työpaikka olisi saattanut löytyä Suomesta. On myös tärkeää huomata, että moni ulkomaalaistaustainen kohtaa työnhaussa syrjintää, mikä voi vaikeuttaa työnhakua. Kuuden kuukauden yhtenäistä suoja-aikaa puoltaisi myös se, että esimerkiksi kesäisin työpaikkoja on kesälomien vuoksi vähemmän tarjolla. Mikäli työttömyys alkaisi alkukesästä, kolmessa kuukaudessa työn löytäminen olisi hankalampaa kuin muina aikoina. Tämäkin on todellisuutta työelämässä. Hallituksen esitys koskee merkittävästi Suomessa jo työskenteleviä henkilöitä, jotka ovat tutustuneet suomalaiseen työelämään ja kulttuuriin. He ovat jo aloittaneet kotoutumisen Suomeen, ja heillä on paremmat mahdollisuudet työllistyä verrattuna esimerkiksi aivan juuri maahan saapuneisiin työntekijöihin. Arvoisa puhemies! Huomionarvoista on, että kolmen kuukauden suoja-aikaa ei lausunnonantajista kannattanut yksikään työnantajien tai työntekijöiden edustajista. Sekä työnantaja‑ että työntekijäjärjestöt peräsivät lausunnoissaan pidempiä suoja-aikoja. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto toteaa lausunnossaan, että rekrytointiajat ovat Suomessa pitkähköjä ja niiden kestoa ovat pidentäneet työelämässä yleistyneet soveltuvuusarvioinnit sekä niitä mahdollisesti seuraavat turvallisuusselvitykset. Erityisesti heikossa taloustilanteessa lyhyt määräaika aiheuttaa huomattavaa epävarmuutta uudelleentyöllistymisestä. Lisäksi hallituksen edistämä irtisanomisen helpottaminen voi vaikuttaa irtisanomisten määrään tulevaisuudessa. Lyhyt suoja-aika lisää myös riskiä työvoiman hyväksikäytöstä. Tätä erittäin tärkeää näkökulmaa ei hallituksen esityksessä ole riittävällä tavalla arvioitu. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä tunnistetaan tilanteet, joissa ehdotetulla sääntelyllä saattaisi olla vaikutusta lasten varhaiskasvatukseen tai koulunkäyntiin osallistumiseen. Esityksessä todetaan: ”Lasten sosiaalisiin verkostoihin ja toimintaympäristöön kohdistuvat äkilliset muutokset ja perheen kohtaama epävarmuus eivät ole lapsen edun mukainen ratkaisu.” Lapsiasiavaltuutettu toteaa lausunnossaan myös, että olisi oleellista, että soveltamiskäytännössä huomioidaan lapsen etu ja mahdollisuudet esimerkiksi suorittaa koulun lukuvuosi loppuun Suomessa vanhemman työllistymistilanteesta huolimatta. Lapsen etu tulisikin arvioida jo oleskelulupaan liittyvässä päätöksenteossa. Lapsen lukukauden suorittaminen loppuun onnistuisi paremmin silloin, jos suoja-ajassa olisi esimerkiksi tämä sosiaalidemokraattien vastalauseessa ehdotettu kuuden kuukauden kesto. Arvoisa puhemies! SDP jätti yhdessä vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa hallintovaliokunnan mietintöön yhteisen vastalauseen, ja teen tämän vastalauseen 1 mukaiset muutosehdotukset.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Eemeli Peltonen,1496,2025-04-03T17:13:06,2025-04-03T17:19:14,Hyväksytty,1.1 2025_34_108,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_109,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! ”Vahvistetaan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä tukevaa elinkeino- ja teollisuuspolitiikkaa: Hallitus toteuttaa johdonmukaista elinkeino-, yrittäjyys- ja teollisuuspolitiikkaa, joka antaa yrityksille näköalan kilpailukykyisestä toimintaympäristöstä ja varmuutta investoida.” Tämä lainaus on Petteri Orpon hallituksen ohjelmasta, tavoite, jota vastaan tämä käsittelyssä oleva hallituksen esitys toimii täysipainoisesti ja täysimääräisesti. Me olemme siis käsittelemässä täällä nyt hallituksen esitystä, joka merkittävällä tavalla heikentää Suomen yritysten kilpailukykyä, suomalaisten yritysten mahdollisuuksia saada kasvuvaiheessa osaavaa työvoimaa ja osaajia ja joka heikentää suomalaisten yritysten mahdollisuuksia kansainvälistyä, investoida ja kasvaa. Kaikki tämä kokoomusjohtoisen hallituksen aikana. Mielestäni tämä on aivan käsittämätöntä, ja en usko, että tämä on sitä, mitä kokoomus kansalaisille eduskuntavaalien alla lupasi. Tässä hallituksen esityksessä tämä esitetty suoja-aika ei anna riittävän pitkää aikaa etsiä uutta työpaikkaa ulkomailta tulleille työntekijöille. Se ei myöskään huomioi Suomen työmarkkinan erityispiirteitä, kuten sitä, että meillä on hyvin pieniä toimialoja, joilla on erikoistunutta osaamistarvetta. Tämän lisäksi tällä rakennetaan aikamoinen byrokratiahimmeli, jossa suomalaiset yritykset joutuvat tekemään ilmoituksia sakon, raipan ja sanktioiden uhalla näiden työsuhteiden päättymisestä, ja kaiken lisäksi tämän himmelin rakentamiseen on valiokunnassa saamiemme tietojen mukaan käytetty jo satojatuhansia euroja, vaikka se olisi voitu Verohallinnon toimesta tulorekisterin kautta hoitaa paljon edullisemmin. Henkilöstövuokrausyrityksiä edustava HELA ry on arvioinut, että tämä tulee johtamaan tietyillä yrityksillä, jotka siis vuokraavat työvoimaa lyhytaikaisiin työsuhteisiin, merkittäviin ilmoitustarpeisiin ja merkittävään taakkaan näiden ilmoitusten tekemisessä. He arvioivat, että alan suurimman yrityksen pitäisi tehdä jopa 100 000—150 000 tällaista ilmoitusta vuodessa. No, mihin tämä määrä sitten todellisuudessa tulee asettumaan, sitä emme vielä tiedä, mutta sen sitten nämä yritykset ja yrittäjät tulevat näyttämään, ja se aika on tietysti pois siitä, mitä he voisivat tehdä liiketoimintansa kasvattamiseen ja yrityksensä kehittämiseen. He palvelevat nyt sitten tätä Orpon hallituksen byrokratiahimmeliä yrityksensä kehittämisen sijaan. Tästä tulee myös merkittäviä kustannuksia suomalaisille yrityksille. Näin siis toimitaan hallituksessa, jonka hallitusohjelmassa on sitouduttu vähentämään yrityksille tulevaa hallinnollista taakkaa Suomen viranomaisten ja valtion ja kuntien taholta. Tämä on aivan ennenkuulumaton esitys. Kun tarkastellaan tätä vierasperäisen työvoiman, ulkolaisen työvoiman, tilannetta meillä, niin ammattiyhdistysliikehän on pitkään pyrkinyt suojaamaan suomalaista työvoimaa, ja tässä nyt näyttää Orpon hallitus sitten löytäneen ammattiyhdistysliikkeen kanssa yhteiset intressit. No, todellisuushan on sellainen, että ikäluokkien pienentyessä ja vanhusväestön kasvaessa meiltä loppuu työikäinen väestö tästä maasta. Nyt ollaan suhdannekuopassa, mutta jos toivon mukaan lähiaikoina vielä Orpon hallitus onnistuisi löytämään sellaisia kasvukeinoja, joilla saataisiin tämä Suomen kansantalous tästä Lama-Orpon kuopasta nousuun, tullaan näkemään erittäin iso työvoimapula. Nyt kun tässä huonossa suhdanteessa moni on vaihtanut alaa, kun on jäänyt työtä vaille ja näin edespäin, niin sen työvoiman löytäminen nopeasti esimerkiksi rakennusalalle ja muualle tulee olemaan todella vaikeaa. Silloin yritykset tulevat etsimään sitä ensi sijassa ulkomailta, ja tällä hallituksen esityksellä sitä merkittävästi vaikeutetaan. Osaajapula pahenee, Suomen asema kilpailussa vanhenevien, työvoimaltaan supistuvien länsimaiden joukossa pienen pienenä maana merkittävästi heikkenee, Suomen houkuttelevuus heikkenee, ja yrityksille on luvassa tosiaankin näitä sanktioita, jos ne eivät tätä Orpon hallituksen byrokratiahimmeliä palvele. On käsittämätöntä, että kokoomusjohtoinen hallitus tekee tällaisen byrokratiahimmelin ja tällaisen karhunpalveluksen, jota valiokuntakäsittelyssä elinkeinoelämä ja suomalaiset yritykset ja yrittäjät kautta linjan vastustivat. Kaikki tämä tällaisena aikana, kun Suomen talous ei kasva ja kauppapolitiikka on täysin poukkoilevaa — niin kuin olemme tänään nähneet, näin vakavassa asiassa hallituksessa tuntuu olevan kaksi linjaa, ja vaikka tässä nyt selvästi olikin kulisseissa käyty hieman palautekeskustelua, niin silti tästä jäi äskeisellä kyselytunnilla epäselvyys ilmaan — puhumattakaan veropolitiikan poukkoilevuudesta. Hallituksen veropolitiikkakin on kuin Trumpin tullipolitiikka, jossa veroja rätkitään hihavakiolla suomalaisen elinkeinoelämän kiusaksi. Arvoisa puhemies! Me keskustassa emme kannata tällaista yritysten toimintaedellytyksiä ja Suomen talouskasvua heikentävää politiikkaa.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-04-03T17:19:18,2025-04-03T17:25:33,Hyväksytty,1.1 2025_34_110,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_111,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Oli kyllä pakko ottaa tässä vastauspuheenvuoro edustaja Honkosen jälkeen, koska nyt kun tämä laki tuleekin, niin jatkossa edelleen yritykset voivat yhtä lailla tehdä työsopimuksia. Tämä laki koskee ainoastaan niitä tilanteita, kun se työsopimus äkkiä ja yllättäen katkeaa, ei sitä alkuperäistä rekrytointia, jota ne suuret yritykset tekevät. Se ei muutu mitenkään tässä tilanteessa. Toinen asia on tämä byrokratiahimmeli: Valiokunnan kuulemisessa kuulimme, että Enter Finland -palvelu on jo olemassa, on ollut pitkän aikaa ennen tätä lainsäädäntöä, ja sinne sisään ei ole tarvinnut tehdä tämän lain puitteissa uusia investointeja. Päinvastoin, jos mentäisiin nyt verottajan tekemään ilmoitusmalliin, sinne tulisi merkittäviä lisäpanostuksia ja lisärahanmenoa. Enter Finland vaatii ainoastaan yhden napinpainalluksen, kun se työnantaja ilmoittaa siitä, että työsuhde on päättynyt — ei mitään muuta, yhden napinpainalluksen. Ja jo nykyisellään, kun se työsuhde alkaa, työnantajat joutuvat Enter Finlandiin tekemään laajat tiedot sen sisään. Siihen nähden tämä on erittäin pieni toimenpide.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-04-03T17:25:40,2025-04-03T17:26:48,Hyväksytty,1.1 2025_34_112,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_113,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä olisi valiokunnassa saamamme selvityksen mukaan voitu hoitaa paljon tehokkaammin Verohallinnon olemassa olevan tulorekisterin pohjalta, ja itselleni jäi kyllä näistä syntyneistä kustannuksista toisenlainen käsitys. No, ei ole olennaista niinkään, mitä nyt on jo tehty ja minkälaisen himmelin hallitus tähän on halunnut rakentaa, vaan kyse on siitä, miksi tällaista ylipäätänsä halutaan tehdä. Miksi ylipäätänsä halutaan tehdä työläämpää, ja miksi ylipäätänsä halutaan vaikeuttaa suomalaisten yritysten työvoiman saatavuutta? Mikä on se peruste? Tähän ei ole missään esitetty yhtään järkiperustetta, minkä takia tällaista hallitusohjelman vastaista politiikkaa halutaan tehdä, varsinkin kun, kuten tuossa äsken kuvasin, tiedämme nämä väestöpoliittiset merkittävät haasteet, jotka tulevat meidän yrityksiä ja talouskasvua tulevaisuudessa haittaamaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-04-03T17:26:48,2025-04-03T17:27:46,Hyväksytty,1.1 2025_34_114,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Vigelius, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_115,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen ymmärtänyt, että edustaja Honkonen on ollut kuitenkin paikalla hallintovaliokunnan kokouksissa, kun tätä on käsitelty. Meillä on tuossa vieressä pohjoismaisia naapurimaita, joissa on käytössä aivan samanlaisia suoja-aikoja kuin mitä tässä hallituksen esityksessä tuodaan ilmi, siis kolmen kuukauden tai kuuden kuukauden suoja-aikoja. Olennaiset erot ovat siinä, kuka hoitaa ilmoittamispuolen siinä kohtaa, kun työsopimus yllättäen päättyy. Siinä on kyllä eroja. Mutta tämä, että on olemassa suoja-aika, kolme tai kuusi kuukautta, jonka jälkeen työperäinen maahanmuuttaja käytännössä poistetaan maasta, jos hän ei tule työllistymään, on aivan normaali pohjoismainen käytäntö, jota Suomi seuraa nyt perässä. Eli ajatus siitä, että tälle ei olisi minkäänlaisia perusteita, on minusta melko järjetön, koska se kyseenalaistaa myös muiden Pohjoismaiden valitseman linjan. Mitä tulee työperäiseen maahanmuuttoon, ei Suomen tarvitse olla löyhempi ja leväperäisempi kuin muut Pohjoismaat.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-04-03T17:27:46,2025-04-03T17:28:52,Hyväksytty,1.1 2025_34_116,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Hanna Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_117,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituspuolueetkin hyväksyivät sinne meidän mietintöön seurantalausekkeen, ja se seurantalauseke on juuri sitä varten laitettu, koska tässä on epäilyksiä, että tämä lakiesitys ei välttämättä toimi. Jos mietitään Suomen maakuvaa, niin jos tällaiset toimijat kuin Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Yrittäjät, Palvelutyönantajat, Oulun seudun työllisyysalue, Helsingin työllisyyspalvelut ja Henkilöstöala HELA kaikki ovat lausuneet yhdenmukaisesti, että tämä heikentää Suomen kilpailukykyä, niin kyllä tällaisten toimijoitten huoli täytyy ottaa vakavasti. Itsekin olen yrittäjätaustainen kansanedustaja ja tunnen myös paljon yrittäjiä, keillä on ulkomaista työvoimaa, ja tiedän myös sen, että se työsuhde saattaa joutua näinä huonoina aikoina päättymään ennenaikaisesti. Eikö ole aika kohtuutonta, jos ihmiset sen jälkeen joutuvat poistumaan Suomesta vain siksi, että he ovat ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-04-03T17:28:52,2025-04-03T17:29:50,Hyväksytty,1.1 2025_34_118,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_119,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kerrataan nyt vielä, miksi tätä lakia tehdään: Se tehdään siksi, että niillä, jotka täällä maassa ovat ja joiden työsuhde päättyy, nykytilanne on se, että osa työnantajista ilmoittaa ja osa ei. Jatkossa halutaan, että kaikki ilmoittavat, siitä johtuen, että jos tullaan vaikka vuoden työluvalla Suomeen ja työsuhde päättyy ensimmäisen kahden viikon jälkeen, niin nykytilanne on se, että hän saattaa sen koko vuoden olla täällä ilman, että kukaan pääsee kiinni siihen, mitä hän tekee, hyväksikäytön uhrina tai minkä tahansa muun uhrina. Eli tässä on merkittäviä riskejä sille, että yhteiskunta joutuu maksamaan kaikki ne kulut koko sen vuoden ajalta, koska hänellä ei ole omaa toimeentuloa tai häntä käytetään täällä hyväksi. Tähän halutaan puuttua, ja tähän muutkin maat haluavat puuttua. Siksi tätä lakia tehdään ja muutetaan, ei siksi, että haluttaisiin kiusata tai vähentää kansallista kilpailukykyä. Se on kaikkien etu, että jos tänne maahan on tultu työluvalla, eli sen maahantulon peruste on työlupa, niin kun se päättyy, pitää olla oikeutta vaatia, että heillä on jatkossa työtä, joka oli sen maahantulon peruste.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-04-03T17:29:50,2025-04-03T17:30:57,Hyväksytty,1.1 2025_34_120,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Peltonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_121,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Eemeli,Peltonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eihän tässä käsillä olevassa kysymyksessä ongelma ole se suoja-aika — sellainen minimitaso pitää meillä täällä säätää, mihin EU-säätelykin velvoittaa — vaan ongelma on sen ajan pituus. Tässä hallintovaliokunnankin käsittelyssä, aivan kuten työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan käsittelyssä, kävi hyvin ilmi, että laajasti lausunnonantajat pitivät juuri tätä kolmen kuukauden työnhakuaikaa aivan liian lyhyenä. Esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa, jotka on ainakin hallituksen maahanmuuttopolitiikassa usein mainittu näinä verrokkeina, tämän työnhakuviisumin voi saada määräajassa työttömäksi ilmoittautumisen jälkeen kuudeksi kuukaudeksi. Sitten on kuusi kuukautta aikaa sitä uutta työtä etsiä, ei kolme kuukautta. Meillä oli erittäin laajat kuulemiset hallintovaliokunnassa, ja sekä työnantajien että työntekijöiden edustajat olivat sitä mieltä, että tämä kolme kuukautta on aivan liian vähän. Kun tässä Suomen ulkopuolellekin katsoo, miten tätä EU-sääntelyä on toimeenpantu, niin pidempien suoja-aikojen puolesta on aivan perusteltua puhua.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Eemeli Peltonen,1496,2025-04-03T17:30:57,2025-04-03T17:32:09,Hyväksytty,1.1 2025_34_122,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_123,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esityksen taustalla on hallitusohjelman kirjaus työperusteisen oleskeluluvan sitomisesta nykyistä vahvemmin työhön siten, että Suomesta on poistuttava, jos henkilön työsuhde loppuu eikä hän ole kolmen kuukauden kuluessa solminut uutta työsuhdetta. Tavoitteena on, että ulkomainen työvoima pysyy maassa ja mahdollisen työttömyyden aikana hän löytää uuden työpaikan, ja siten on peruste jatkaa maassa oleskelua. Jos työtä ei löydy määräajassa, niin pitää palata takaisin omaan kotimaahan. Pohjoismaissa on jo käytössä tällaiset suoja-ajat, ja tällä ei ole mitään tekemistä yrityksien työvoiman saatavuuden kanssa. Suomi ei ole maailman työttömyysturva-alue. Kolmen kuukauden sääntö estää sen, että Suomeen jäädään varalle ilman työtä ja ilman aitoa tarvetta. Arvoisa herra puhemies! Hyvinvointivaltio natisee rahoituksensa suhteen liitoksistaan. Maahanmuutto, niin kuin kaikki muukin, tarvitsee selkeät rajat sekä säännöt. Suomalaisten hyvinvointi tulee laittaa kaiken muun edelle. [Puhemies koputtaa] Esitys on nykyhallituksen linjauksien mukainen, ja pidän esitystä kannatettavana.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-04-03T17:32:09,2025-04-03T17:33:30,Hyväksytty,1.1 2025_34_124,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Tosiaan vastauspuheenvuoroista on vielä kysymys, sen unohdin äsken sanoa, mutta tämä tuli muutenkin varmaan ymmärretyksi. — Edustaja Lyly, vastauspuheenvuoro, yksi minuutti, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_125,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Näen, että tässä ydinkysymys on tämä kolme kuukautta tai kuusi kuukautta. Tämä raja on se ydinkysymys, ja EU:n yhdistelmädirektiivi on määritellyt, että vuoden 2026 toukokuun 21. päivään mennessä kunkin maan pitää tämä määritellä. Tässä on määritelty tämä raja, ja luulen, että sitten se, miten tämä ilmoittaminen tehdään, on tässä kuitenkin toissijainen kysymys, kun katsotaan, onko se kolme vai kuusi kuukautta. Niin kuin täällä edustaja Peltonenkin jo aiemmin totesi, varsin monet tahot ovat kritisoineet tätä lyhyttä kolmen kuukauden määräaikaa, ja sen pitäisi olla kuusi kuukautta, jolloin se olisi yhdenmukainen yli kaksi vuotta maassa olleen osalta ja tässä mielessä olisi myöskin sovellettavissa helpommin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-04-03T17:33:42,2025-04-03T17:34:54,Hyväksytty,1.1 2025_34_126,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Vielä vastauspuheenvuorot edustajille Vigelius ja Honkonen, ja sitten palaamme takaisin listalle. — Edustaja Vigelius, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_127,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ruotsissa on käytössä kolmen kuukauden suoja-aika. Sitten ovat Tanska ja Norja, joissa aika on kuusi kuukautta. Eli se ei ole mitenkään poikkeuksellista, että Suomi nyt ottaa käyttöön sekä osin tämän kolmen kuukauden että sitten osin tämän kuuden kuukauden riippuen siitä, minkä osaamistason tai käytännössä tulotason ulkomaisesta työvoimasta on kyse kunkin hakijan kohdalla. Itse näihin argumentteihin elinkeinoelämän suunnalta ja työnantajien suunnalta, joita keskustalta kuultiin, haluaisin muistuttaa, että elinkeinoelämällä ja työnantajilla on aina se oma, melko kapeahko intressinsä suhteessa eduskuntaan. Eduskunta joutuu miettimään valtiontaloutta. Eduskunta joutuu miettimään sosiaaliturvamenoja. Eduskunta joutuu miettimään paljon laveampaa katsantokantaa politiikkaan ja harjoitettuun maahanmuuttopolitiikkaan kuin elinkeinoelämä, jolle eivät lankea ne kustannukset samalla tavalla kuin eduskunnalle, joka edustaa Suomen valtiota ja maksaa lopulta työperäisen maahanmuuton työttömyyden.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-04-03T17:34:54,2025-04-03T17:36:03,Hyväksytty,1.1 2025_34_128,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_129,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Niin, nämähän eivät ole todellakaan keskustan kantoja, vaan me esitämme tässä yrittäjien ja elinkeinoelämän kantoja ja luotamme niihin kantoihin. Suomen Yrittäjät toteaa, että esitys on omiaan heikentämään Suomen kilpailukykyä. Mitä tulee tähän kokonaistalouteen, niin ensinnäkin tämä yrittäjien taakka: Tanskassa ja Norjassa ulkolaisella työntekijällä on itsellään velvollisuus tehdä se ilmoitus, eli sitä taakkaa ei ole sälytetty yrittäjille. Ja mitä tulee tähän kokonaistalouteen, mistä edustaja Vigelius tässä hartaasti puhui, niin muistelen, että perussuomalaiset esittivät oppositiossa ollessaan jopa toista miljardia saatavan säästöjä maahanmuuton vähentämisellä. Toivoisin, että te joskus esittelisitte esimerkiksi nytten tulevasta Orpon hallituksen talousarviosta, missä ja millä momentilla ovat ne miljardisäästöt, mitä piti maahanmuuton vähentämisellä saada. Mssä ne ovat? Ja mitä tulee sitten tähän eduskunnan vastuuseen, niin kyllä meidän tehtävä on myös huolehtia siitä, että Suomessa talous kasvaa eikä esimerkiksi työvoimapula, [Puhemies koputtaa] jota ekonomistit pitävät merkittävimpänä uhkana talouskasvulle, tule heikentämään meidän mahdollisuuksia rahoittaa hyvinvointiyhteiskuntaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-04-03T17:36:03,2025-04-03T17:37:21,Hyväksytty,1.1 2025_34_130,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten palaamme puhujalistalle. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_131,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksessä on kyse jo maassa olevista henkilöistä, jotka ovat olleet Suomessa työluvalla jo pidempäänkin. Tässä on tärkeätä, että he ovat olleet maassa ja tutustuneet suomalaiseen työelämään ja kulttuuriin. He ovat kotoutuneet Suomeen kohtuullisesti. Heillä on myös mahdollisuus työllistyä helpommin kuin tänne työn perässä juuri tulleilla. Ja osalla näistä ihmisistä on myös perhe mukana. Heille saattaa esimerkiksi huonon suhdannetilanteen vuoksi tulla eteen tilanne, jossa työsuhde päättyy heistä riippumattomista syistä. Siksi tämän määräajan pitäisi olla ennustettava, ja sen takia tässä tämä kuukausimäärä on oleellinen, onko se kolme kuukautta vai kuusi kuukautta. Erityisesti perheelliselle tämä on erittäin tärkeä tieto — tuoko tänne perheensä, jos tällainen määräaika on kolmen kuukauden vai kuuden kuukauden päässä. Työllistymiseen kolmessa kuukaudessa tai kuudessa kuukaudessa vaikuttaa näiden hakuprosessien pituus, yleinen työllisyystilanne, ja voi kyllä todeta, että työnhaku- ja rekrytointiprosessit ovat vieraskielisillä työnhakijoilla pitkiä, epätyypilliset työsuhteet yleisiä ja työllisyys ylipäätään suhdanneherkempää, ja heikko suhdannetilanne johtaa helposti uuden työn saamisen viivästymiseen. Tutkimuksen mukaan ei-pysyvän työperäisen oleskeluluvan omaavista henkilöistä noin 55 prosentilla työttömyysjakso kesti yli kolme kuukautta ja noin 40 prosenttilla yli puoli vuotta. Tämä kertoo sen määräajan ongelman. Tätä voi verrata myös Suomessa esimerkiksi ansioturvalla työllistymiseen. Suomessa 55 prosentilla työttömistä työttömyys kesti yli kolme kuukautta. Eli lähtökohtaisesti suomalaistenkin työllistyminen kolmessa kuukaudessa on tosi vaikeata. Tästä syystä olisi järkevää, että tämä olisi yhtä pitkä kaikilla maassa jo olevilla ja tämän pitäisi olla pidempi kuin tämä kolme kuukautta, ja sen vuoksi tämä kuusi kuukautta olisi selkeä raja. Se olisi selkeä raja työnantajalle, oleskeluluvan myöntäjille ja niin poispäin. Tanskassa ja Norjassa tämä on kuusi kuukautta, Ruotsissa kolme. Tätä esitettyä kolmen kuukauden suoja-aikaa monet pitivät liian lyhyenä. Täällä on mainittu näitä eri tahoja, ja esimerkiksi Keskuskauppakamari, Business Finland, yhdenvertaisuusvaltuutettu, Uudenmaan ely-keskus, KEHA-keskus, startup-yrittäjien yhteisö, Elinkeinoelämän keskusliitto, STTK, SAK, Suomen Yrittäjät, työn ja talouden tutkimuslaitos Labore, Akava, Insinööriliitto, Ammattiliitto Pro, Teollisuusliitto, Valmet Automotive, Uusikaupunki, Palvelualojen ammattiliitto ja Tekniikan akateemiset pitivät työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuulemisissa tätä erittäin lyhyenä aikana. Toisin kuin hallituksen työelämäesityksissä muuten, jotka ovat olleet hyvin jakavia, tässä kanta oli työnantaja- ja palkansaajapuolella hyvin yhteinen. Siinäkin mielessä he puhuvat käytännön kokemuksesta. Tämä on myös tärkeää, että tässä pidetään huolta siitä, että jos tämä on hyvin lyhyt, niin riski työvoiman hyväksikäytöstä kasvaa työllistymistilanteessa, jos on pakko ottaa sellaista työtä vastaan, joka ei välttämättä ole sen mukainen, jolla tulisi kunnolla toimeen. Täällä on taustalla myös tällaisia asioita. Sen vuoksi tässä ohessa olisi pitänyt olla alipalkkauksen kriminalisointia ja muita tämäntyyppisiä asioita, niin että työntekijöiden palkkoja ei voi polkea. Ammattiliitoilla voisi olla kanneoikeus, koska nämä ihmiset eivät yleensä tiedä omia oikeuksiaan. Olisi monia tämäntyyppisiä kehittämistarpeita myöskin. Kehittämistarpeista voisi sanoa, että täällä esille tullut tulorekisteri ja sen hyödyntäminen tämän tarkastelussa varmasti jatkossa voi tulla eteen, mutta tällä hetkellä ongelma on, että kaikki tiedot eivät mene tulorekisteriin, jos se on työnantajan ilmoittamisen varassa. Tässä mielessä olisi tärkeätä, että sitä tulorekisteriä kehitetään siihen suuntaan, että se toimisi paremmin. Näillä perusteilla kannatan edustaja Peltosen tekemää vastalauseen 1 mukaista muutosta, minkä edustaja Peltonen esitti. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-04-03T17:37:31,2025-04-03T17:43:00,Tarkistettu,1.1 2025_34_132,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_34_133,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hallintovaliokunnan puheenjohtajalle asian esittelystä. Meillä on nyt ensimmäisessä käsittelyssä hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Esitys toteuttaa hallitusohjelmassa sovittua kirjausta työperäisen oleskeluluvan sitomisesta nykyistä vahvemmin työhön sellaisella tavalla, että työsuhteen loppuessa Suomesta on poistuttava, ellei kolmessa kuukaudessa ole solminut uutta työsuhdetta. Kuuden kuukauden pituutta sovelletaan, mikäli ulkomaalaisella on ollut oleskelulupa voimassa vähintään kahden vuoden ajan. Tämän aikarajan pitäisi motivoida ulkomaalaista etsimään mahdollisimman nopeasti uusi työpaikka, jos on aidosti haluja jäädä tekemään töitä Suomeen ja siten rakentamaan suomalaista yhteiskuntaa. Emme tarvitse tänne henkilöitä, jotka rasittavat suomalaista yhteiskuntaa käyttämällä verorahoitteisia palveluita. Oleskelunsa pitää pystyä kustantamaan itse omalla työllään. Oppositio pitää nyt näitä kolmen ja kuuden kuukauden rajoja jotenkin ylitsepääsemättömän pitkinä. Ei ole ensimmäinen kerta, kun kritiikistä voi kuulla, kuinka Suomen houkuttelevuus nyt katoaisi ulkomaalaisten silmissä. Sellaisille ihmisille, jotka tulevat Suomeen esimerkiksi runsaan sosiaaliturvan vuoksi, maamme kuuluukin olla vähemmän houkutteleva maa, mutta niihin paljon puhuttuihin osaajiin tämäkään laki ei vaikuta. Heidän kysyntänsä on maailmanlaajuisesti niin suuri, että heidät suorastaan revitään käsistä töihin. Arvoisa puhemies! Työperäinen maahanmuutto on aidosti työperäistä vain, jos työpaikka on jo olemassa. Työvoimareserviä emme ulkomailta tarvitse, joten ilman tietoa mahdollisesta työpaikasta tänne ei tarvitse tätä väylää pitkin tulla. Oleskelulupa ei voi perustua pelkkään oletukseen siitä, että töitä kyllä ajan saatossa löytyy, tällaisena aikana kun ei ole mitenkään itsestäänselvää, että töitä löytyy. Lisäksi työvoimapulasta puhuminen on harhaanjohtavaa, kun samaan aikaan Suomessa on suuri joukko työttömiä. Työttömät ja työpaikat täytyisi saada kohtaamaan toisensa. Arvoisa puhemies! On myös täysin oikein, että jos työnantaja haalii ulkomailta työvoimaa, hänen tulee myös ilmoittaa viranomaisille, mikäli työsuhde loppuu ennen aikojaan. Vastuu on tällöin ulkomaisen työvoiman hankkijalla itsellään. Tähän asetetaan siis 14 päivän aika, jonka kuluessa ilmoitus täytyy tehdä Maahanmuuttovirastolle. Nämä ovat aivan perusasioita ja täysin järkeenkäypää politiikkaa. On käsittämätöntä ja myös turvattomuutta lisäävää, kun näkee, millainen maahanmuuton villi länsi Suomesta on vuosien mittaan kehkeytynyt. Sääntelyn puutteita näkee todella paljon etenkin maahanmuuttolaeissa. Onneksi istuva hallitus korjaa näitä puutteita, ja jälleen kerran yksi korjauspaketti on tässä käsillä. Maahanmuuttolakien korjaaminen on oppositiolle kova pala, mutta uskoisin tilanteen henkisesti helpottavan, kunhan päästään vaalien yli. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-04-03T17:43:03,2025-04-03T17:46:39,Hyväksytty,1.1 2025_34_134,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_135,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Työperäinen maahanmuuttaja on työperäinen vain niin pitkään kuin hän tekee töitä. Työperusteinen oleskelulupa sidotaan nykyistä vahvemmin työhön siten, että Suomesta on poistuttava, jos henkilön työsuhde loppuu eikä hän ole kolmen kuukauden kuluessa solminut uutta työsuhdetta, tai kuuden kuukauden kuluessa, jos kyse on huippuosaajasta. Tässä noudatetaan samankaltaista suoja-aikasäännöstä kuin muissakin Pohjoismaissa. Arvoisa puhemies! Meillä on Suomessa omasta takaa ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta ole töissä. Suomella ei ole varaa kustantaa tänne muualta tulevia ihmisiä, jotka eivät ole välittömän turvapaikan tarpeessa ja eivät tule omalla työllään toimeen. Meillä on Suomessa ulkomaalaisia työttömiä tälläkin hetkellä liki 50 000, ja syy löytyy holtittomasta maahanmuuttopolitiikasta. Näistä työttömistä ihmisistä pitävät huolen Suomen veronmaksajat. Arvoisa puhemies! Tämän vastuullisen hallituksen toimesta sisäministeri Rantasen johdolla maahanmuuttopolitiikkaa viedään oikeaan suuntaan, ja tämä käsittelyssä oleva järkevä hallituksen esitys on yksi esimerkki tästä. Esityksellä varmistetaan, että työperäisestä oleskeluluvasta ei tule sellaista keinoa päästä maahan, että kun pääsee, voi lopettaa työt. Tätä esitystä on helppo kannattaa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-04-03T17:46:45,2025-04-03T17:48:29,Hyväksytty,1.1 2025_34_136,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_137,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos hallintovaliokunnalle, ja kiitos valiokunnan puheenjohtaja Peltokankaalle mietinnön esittelystä. — Ajattelen niin, että maahanmuuttopolitiikka on aina laaja kokonaisuus ja tämä kyseinen hallituksen esitys ja nyt sen pohjalta laadittu mietintö ovat yksi palanen, jolla pääministeri Orpon hallitus rakentaa Suomelle senkaltaista kestävää maahanmuuttopolitiikkaa, joka mahdollistaa sen, että kun Suomi samoin kuin muutkin Pohjoismaat ovat lähes mittarilla kuin mittarilla mitattuna itse asiassa maailman viisi parasta maata, niin pystymme tulevaisuudessakin turvaamaan hyvinvointiyhteiskunnan kaikkine hyvinvointipalveluineen ja perusteltuine tulonsiirtoineen. Kun tiedämme, kuinka väestömme ikääntyy, tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, jotta tässä onnistumme, mutta on aivan olennaista, että maahanmuutto on nimenomaan työperäistä ja sillä on vahva sosiaalinen ja laaja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys. Sen vuoksi on tärkeää, että eri Pohjoismaiden kesken yhteensovitamme myös näitä maahanmuuttopolitiikkoja niin, että suurin piirtein samoilla säännöillä tullaan eri Pohjoismaihin ja täällä työskennellään ja löydetään se oma paikka näistä yhteiskunnista. Olisi huono tilanne, mikäli Pohjoismailla, joilla on siis maailman paras yhteiskunta tulonsiirtoineen ja palveluineen, olisi senkaltaisia maahanmuuton vetovoimatekijöitä, jotka johtaisivat siihen, että maahanmuuttoon liittyisi ilmiöitä, jotka eivät sitten nauttisi laajaa yhteiskunnallista tukea paikallisen väestön tai tänne jo aiemmin muualta muuttaneiden keskuudessa. Sen vuoksi on perusteltua edetä tämän mietinnön mukaan. Uskon, että se vahvistaa Suomeen töihin tulevien ihmisten mahdollisuuksia sekä löytää täältä työtä, löytää työtä paremmin myös tilanteessa, jossa edellinen työ päättyy, että ylipäätään nauttia laajaa yhteiskunnallista tukea sille työlle, jota he tulevat tänne tekemään, eli rakentamaan menestystä suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle tulevaisuudessa.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-04-03T17:48:33,2025-04-03T17:51:06,Hyväksytty,1.1 2025_34_138,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_139,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tänään tosiaan käsittelemme hallituksen esitystä ja hallintovaliokunnan mietintöä eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi, joka herättää kyllä huolta hieman monellakin eri tasolla. Tämä lakiesitys uhkaa merkittävästi heikentää Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien silmissä — niiden osaajien, joita maamme kipeästi tarvitsee. On syytä kysyä, haluammeko todella tehdä Suomesta vähemmän vetovoimaisen globaalissa kilpailussa. Lähes kaikki asiantuntijat, niin kuin tässä on aiemmissakin puheenvuoroissa kuultu, ovat kritisoineet esitystä, eikä yksikään työnantajien tai työntekijöiden edustaja ole kannattanut kolmen kuukauden suoja-aikaa. Mielestämme suoja-ajan tulisi olla kaikilla kuusi kuukautta. Tämä ei ole pelkästään oikeudenmukaisempaa, vaan myös käytännöllisempää. Kuuden kuukauden suoja-aika selkeyttäisi tilannetta työntekijälle ja työnantajalle sekä vähentäisi viranomaisten työtä. Kolmen kuukauden aikaraja on yksinkertaisesti liian tiukka uudelleentyöllistymiselle, erityisesti heikossa taloustilanteessa, jossa me tälläkin hetkellä olemme. Lyhyt suoja-aika lisää riskiä työvoiman hyväksikäytöstä. Työnantaja voi kiristää työntekijöitä vedoten lyhyeen työttömyysaikaan ennen maasta poistamista. Lisäksi ulkomaalaistaustaiset työnhakijat kohtaavat usein syrjintää, mikä voi pidentää työnhakua entisestään. Kesäisin työpaikkoja on vähemmän tarjolla, ja jos työttömyys alkaisi alkukesästä, sopivan työn löytäminen kolmen kuukauden aikana olisi erityisen haastavaa. Lapsiasiainvaltuutettu on myös tuonut esiin tärkeän näkökulman, ja lapsen etu ja mahdollisuus suorittaa lukuvuosi loppuun Suomessa tulisi huomioida soveltamiskäytännössä. Kuuden kuukauden suoja-aika mahdollistaisi lapsen lukukauden suorittamisen loppuun ja turvaisi perheen tilannetta. On huolestuttavaa, että työnantajien kritiikistä huolimatta kokoomus on silti kannattanut tätä esitystä. Tämä ei ainoastaan vähennä Suomen houkuttelevuutta, vaan lisää yritysten sääntelykuormaa. Onko tämä todella se suunta, johon haluamme viedä Suomen työmarkkinat? Arvoisa puhemies! Kokoomus on jälleen asettunut perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikan takuumieheksi — politiikan, joka on haitallinen Suomelle. [Rami Lehtinen: Järkevää Suomelle!] SDP:n kanta on selvä: kuuden kuukauden suoja-aika on oikeudenmukainen, käytännöllinen ja inhimillinen ratkaisu. Toivon, että tämä sali kuuntelee asiantuntijoita ja tekee päätöksen, joka tukee Suomen tulevaisuutta. [Miko Bergbom: Miksi SDP on elinkeinoelämän talutusnuorassa? — Välihuutoja]", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-04-03T17:51:08,2025-04-03T17:54:08,Hyväksytty,1.1 2025_34_140,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_141,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy kyllä hämmästellä, että SDP on kerrankin työnantajan puolella ihan täsmälleen täysin puolustaessaan sitä työmassaa, joka tänne tulisi ja kolmen kuukauden jälkeen jäisi hyväksikäytettäväksi, ikään kuin reserviksi, jota voi käyttää kaikkiin niihin työtehtäviin, joita suomalaiset eivät suostu tekemään ja joiden työehtoja voi vapaasti polkea. Tämä on ilmeisesti SDP:n tahtotila. [Mauri Peltokangas: Kyllä se on selkeä!] Hämmästyttävää mutta totta. Edustaja Honkonen poistui, mutta hän kysyi, mistä ne säästöt maahanmuutossa tulevat ja mistä se miljardi tulee. Harmillista, että Suomessa ei ole tehty tutkimusta siitä, mitkä ovat maahanmuuton kustannukset. Sieltä olisi varsin helppo osoittaa, mistä se miljardi tai useampi miljardi per vuosi tulee. Hollannissa tällainen onneksi on tehty, ja voin edustaja Honkoselle muistuttaa, että hollantilaisen tutkimuksen mukaan vuosina 1995—2019 nettokustannus Hollannille oli miinus 400 miljardia. Siis maahanmuutto maksoi tällä välillä 400 miljardia. Jos sen suhtauttaa Suomen maahanmuuttajamäärään ja meidän väestömäärään, se tarkoittaisi meillä vuodessa noin kahdeksan miljardia — ja tämä siis tutkimuksen perusteella. Niin että jos sitä miljardia hakee, niin potentiaali on huomattavasti suurempi. Toinen asia on se, että kun puhutaan siitä kolmesta kuukaudesta, niin pitää muistaa, että se on suoja-aika. Suoja-ajan aikana ei ole toimeentulovaatimuksia eikä mitään muitakaan vaatimuksia, vaan on aidosti aikaa hakea työtä, ennen kaikkea niiltä aloilta, jotka ovat työvoimapula-aloja. Olisi vähintään kohtuullista, että jos maahan on tullut tekemään työvoimapula-alan töitä, sellaisen myöskin löytäisi kolmen kuukauden aikana, [Mauri Peltokangas: Tai ei ole työvoimapulaa!] tai sitten ei ole työvoimapula-ala tai maahantulon peruste on ollut joku muu kuin aidosti työn tekeminen. Tämä porsaanreikä halutaan osittain myöskin tällä tukkia, ja sehän on myöskin EU:n tavoitteena. Kannattaa muistaa myöskin se, että tämän kolmen kuukauden jälkeen, mikäli ei sitten löydä töitä ja maasta poistaminen alkaa, pahimmillaan hallinto-oikeus käsittelee sitä maasta poistamista puolitoista vuotta. Ja nyt jos me pidennetään suoja-aikoja ja ikään kuin turvataan se maassa yhteiskunnan varoilla oleminen, niin tähän tulee useita kuukausia lisää. Mutta rahaa on, niillä, jotka niin haluavat toimia. Meidän pitää ymmärtää se, että tänne maahan jos tullaan työluvalla, niin tullaan tekemään töitä. Ja pitää muistaa myöskin se, että tässä erityisesti suojataan niitä erityisammattiosaajia, joita Suomi haluaa, jotka aidosti lisäävät tämän yhteiskunnan ja talouden kantokykyä ja jotka aidosti tulevat omalla työllään toimeen, ja heillä suoja-aika on kuusi kuukautta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-04-03T17:54:12,2025-04-03T17:56:57,Hyväksytty,1.1 2025_34_142,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_143,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen hallitus perussuomalaisten johdolla on kiristänyt ja muuttanut suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa merkittävällä tavalla. Tällaista muutosta ei tässä maassa ole nähty, ja nyt sitä todellakin toimeenpannaan kaikilla maahanmuuton eri aloilla. Niin humanitäärisen maahanmuuton puolella, ja esimerkiksi kansalaisuuteen tulee kiristyksiä kolmessa eri vaiheessa — nyt on tulossa toinen vaihe eduskunnan käsittelyyn, ja ensimmäinen vaihe on jo takana —, samaten säilöönottoa vahvistetaan, jotta saadaan laittomasti maassa oleskelevat pois tästä maasta, on kiristetty katujengeihin kohdistuvia rangaistuksia, on vähennetty pakolaiskiintiö puolella säästötoimena, sillä totta kai meidän pitää säästää myös maahanmuuton puolelta, pysyviin oleskelulupiin tulee muutoksia, ja näin poispäin. On tehty lukuisia erilaisia toimia. Mutta sitten on tämä työperäisen maahanmuuton kokonaisuus. Siinähän me ollaan päästy jo hyvälle vauhdille ja eteenpäin korjaamaan pahimpia virheitä, mitä tässä maassa on ollut, esimerkiksi se, että nyt asetettiin tiukempi tuloraja sille, kuinka paljon maahanmuuttajan pitää tässä maassa tienata, eli minimitaso on 1 600 euroa tai työehtosopimuksen minimi. Miksi? Siksi, että kun Suomeen tullaan töihin, niin ensisijaisesti maahanmuuttajan pitää tulla toimeen sillä palkalla, millä hän täällä maassa työskentelee, eikä niin, kuten tähän asti on tapahtunut, että tänne raahataan elinkeinoelämän toimesta kolmansista maista ihmisiä töihin alipalkattuna liian pienillä tunneilla, minkä seurauksena veronmaksaja on joutunut kompensoimaan tämän puuttuvan palkanosan erilaisina tulonsiirtoina. Tämä on kestämätöntä maahanmuuttopolitiikkaa, ja tällaiseen Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa, ja nyt tätä on muutettu. Tässä esityksessä, jota tänään käsittelemme ja josta kohta päästään äänestämäänkin, on kyse siitä, että kun työperäinen maahanmuuttaja tulee Suomeen työluvalla, niin hän saa tehdä täällä töitä jatkossakin, kuten kuuluukin, mutta jos joutuu työttömäksi, niin perusduunarilla on kolme kuukautta aikaa löytää uusi työ, eli kolme kuukautta jatkossa, ja sitten asiantuntijatehtävissä on kuusi kuukautta aikaa, johtuen siitä, että heidän rekryprosessinsa ovat hieman pidempiä. Eli toisin sanoen kolme kuukautta on aikaa etsiä töitä, ja jos ei kerta kaikkiaan löydy, niin sitten lähdetään pois maasta. Ei ole mikään universaali ihmisoikeus elää suomalaisten veronmaksajien maksamana täällä sosiaaliturvan varassa. Jos ei ole töitä, niin sitten lähdetään takaisin sinne, mistä on tultu. Tämä on reilu uudistus, ja ihmettelen, että tässä istuntosalissa, Suomen eduskunnassa, sosiaalidemokraateilla pääargumenttina tätä esitystä vastaan on se, että Elinkeinoelämän keskusliitto vastustaa tätä uudistusta. Siis hetkonen, me ollaan kuultu täällä kaksi vuotta, kuinka hallitus on täysin elinkeinoelämän talutusnuorassa eikä hallitus kuuntele mitään muuta kuin elinkeinoelämää, ja nyt te tulette tänne toteamaan, että elinkeinoelämä vastustaa tätä esitystä. Totta kai elinkeinoelämä vastustaa tätä esitystä. Eihän elinkeinoelämä haluaisi minkäännäköisiä rajoituksia työperäiselle maahanmuutolle, koska heidän näkökulmastaan on totta kai tervetullutta sellainen maahanmuutto, joka nojaa esimerkiksi suomalaisen veronmaksajan tukemaan sosiaaliturvaan, jolla voidaan kompensoida sitä palkkaa, jotta voidaan pitää palkkakustannukset alhaalla. Tietenkin se on elinkeinoelämän etu, ja tietenkin on elinkeinoelämän etu, että meillä on mahdollisimman laaja reservi työttömiä odottamassa, josta voidaan rekrytoida, mikä jälleen kerran vähentää sitä palkannousun kustannusta ja todennäköisyyttä, koska siellä on odottamassa kasapäin työttömiä, jotka sitten lähtevät kilpailemaan näistä työpaikoista. Totta kai tuollainen politiikka on elinkeinoelämän etu, mutta se ei ole Suomen etu, eikä se ole suomalaisen veronmaksajan etu. Toivon, että sosiaalidemokraatit muuttavat linjaansa ja ymmärtävät puolustaa suomalaista työntekijää, suomalaista duunaria ja suomalaista veronmaksajaa, joka tämän lystin on tässä maassa kustantanut nyt ja tulee jatkossakin kustantamaan. Ei ole vastuullista kuunnella tässä elinkeinoelämän torvia, jotka kyllä varmasti pyrkivät ajamaan oman toimialansa ja yrittäjäkentän etua. Totta kai Suomessa on myös vastuullisia yrittäjiä, jotka ymmärtävät sen, että tällaisilla kysymyksillä on laajempiakin vaikutuksia kuin yksittäisen yrityksen tuloksentekokyky. Sillä on vaikutuksia siihen, miten meidän yhteiskunnan julkinen talous tulee kestämään ja mitä vaikutuksia sillä on esimerkiksi meidän kaupungeissa turvallisuuden kautta. Ei ole Suomella varaa siihen, että tänne raahataan kymmeniätuhansia työttömiä ihmisiä vuodesta toiseen ja sitten alkaa tulla niitä negatiivisia lieveilmiöitä, joita me ollaan jo nähty Suomessa ja joita me nähdään yhä laajemmissa määrin niin Ruotsissa kuin ympäri Eurooppaa. Nyt muutoksen tuulet puhaltavat niin Suomessa kuin laajemminkin Euroopassa. Maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään jokaisessa paikassa, ja tässä meidän pitää olla mukana. Me ei voida jäädä mihinkään pussinperälle ihmettelemään ja toitottelemaan näitä elinkeinoelämän ja yhdenvertaisuusvaltuutetun viisauksia, joissa suomalaisen veronmaksajan tehtävänä on toimia jonain koko maailman sosiaalitoimistona. Ei, tällaiseen ei ole varaa enää, ja nyt muuttuu suunta. Tämä on järkevää politiikkaa, ja toivon, että sosiaalidemokraatit vielä kerran harkitsevat, haluatteko te todella kuunnella tässä asiassa Eteläranta kymppiä. — Kiitos. [Mauri Peltokangas: Erinomainen puheenvuoro!]", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-04-03T17:57:02,2025-04-03T18:02:00,Hyväksytty,1.1 2025_34_144,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Pyysikö edustaja Polvinen vastauspuheenvuoroa hetki sitten, vai seisoitteko muuten vain?", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_145,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun näin puheenvuoron annatte, niin vastaan edustaja Bergbomille, että hänen puheenvuorossaan tuli tärkeät kaksi asiaa esille. Toinen on se, että kyllä äärikapitalisti haluaa tänne työvoimaa siksi, että on varaa mistä valita ja työvoiman hinta menee alas, ja samalla vasemmisto, vasen laita, haluaa porukkaa Suomeen, niin että saadaan niin sanottua humanitääristä maahanmuuttoa tänne maahan työperäisin perustein. Tämän asian kirkastaminen on erittäin tärkeätä, niin että suomalaiset ymmärtävät, että tässä on kaksi intressiryhmää, jotka ovat löytäneet toisensa, ja maksaja on suomalainen veronmaksaja.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-04-03T18:02:06,2025-04-03T18:02:49,Hyväksytty,1.1 2025_34_146,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Sitten varsinainen puheenvuoro, edustaja Vigelius.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_147,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustan Honkonen kyseli tuossa maahanmuuton säästöjen perään, ivalliseen sävyyn. Se on mielenkiintoista. Keskusta ei ole koskaan tehnyt tässä salissa juuri mitään sen eteen, että maahanmuutosta voitaisiin säästää. Puheenjohtajan suulla kyllä puhutaan — jos en siteeraa väärin — että emme halua tänne sossupummeja, mutta kun olisi tilaisuus olla torjumassa tällaista kehitystä, niin keskusta on kyllä asettunut aina välillä kuitenkin vasemmisto-opposition, punavihreiden, joukkoon vastustamaan niitä järkeviäkin kiristyksiä, joita tältä hallitukselta on tullut ihan liukuhihnan lailla. Esimerkiksi nyt kun Honkonen kysyi niitten säästöjen perään, niin kyllä se on säästö, jos meille tulevaisuudessa, esimerkiksi juuri nyt pöydällä olevan lakimuutoksen myötä, jää vähemmän ulkomaalaisia työttömiä tänne Suomeen meidän elätettäväksemme. Nythän nimenomaan ollaan tiukentamassa työperäisen maahanmuuton osalta sitä, millaisia kustannuksia meidän julkiselle sektorille voisi tästä langeta, siis Suomelle ja erityisesti suomalaiselle veronmaksajalle. Sen olen kyllä huomannut, että keskusta ei juuri näistä maahanmuuton rajoituksista täällä eduskunnassa ole välittänyt, mutta olettaisin, että edustaja Honkonen kuitenkin hallintovaliokunnan jäsenenä, siis ulkomaalaisasioista vastaavan valiokunnan jäsenenä, olisi tietoinen siitä, miten paljon täällä on ollut esityksiä, joilla on tiukennettu maahanmuuttopolitiikkaa ja joilla tulee olemaan nimenomaan erityisesti ennalta ehkäisevästi säästövaikutuksia julkiselle taloudelle: kansalaisuuden ehtoja on kiristetty, pakolaiskiintiö on puolitettu, oleskelulupia on lyhennetty, vastaanottorahaa on leikattu, kotouttamisesta on säästetty, turvapaikanhakijoiden kaistanvaihto on estetty, säilöönottoa on tiukennettu, rajamenettely on käyttöön otettu, työperäisen maahanmuuton tulorajoja on korotettu, itäraja on suljettu, ja sieltä Venäjän puskemien turvapaikanhakijoiden tänne tulon estävä lainsäädäntö on saatu täällä poikkeuslakina vietyä läpi, historiallisena lakimuutoksena. Myös perheenyhdistämisiä ollaan vielä kiristämässä, turvapaikanhaun hyväksikäyttöä maastapoiston viivyttämisessä ollaan tiukentamassa, ja kansalaisuuden ehtojen osalta on tulossa toinen erä tiukennuksia ja vielä myöhemmin kolmas erä tiukennuksia, joilla puututaan erityisesti siihen, että jos Suomen kansalaisuuden haluaa, niin tulee olla nuhteettomuus kunnossa ja tulee olla se omillaan toimeen tulo kunnossa Suomessa. Eivätkö nämä ole juuri niitä säästöesityksiä, joita keskusta täällä penäsi ivallisesti perussuomalaisilta mutta joita keskusta ei ollut millään tavalla edistämässä esimerkiksi viime hallituksessa, vaan tekemässä täysin päinvastaista politiikkaa osana punavihreää hallitusta? Täysin päinvastaista politiikkaa: pakolaiskiintiöitä nostettiin, monia erilaisia etuuksia nostettiin, nimenomaan ulkomaalaisten suuntaan ja turvapaikanhakijoiden suuntaan, al-Holilta lähdettiin hakemaan niitä Isis-naisia takaisin Suomeen — keskusta hallituksessa toiseksi suurimpana puolueena. [Mauri Peltokangas: Oho!] Ja sitten ivataan nyt oppositiosta, että mitä perussuomalaiset sitten tekevät maahanmuuton kustannuksille. No, enemmän kuin kukaan on vuosikymmeniin Suomessa tehnyt, ja huomattavasti paljon enemmän kuin mitä te saitte aikaan Marinin hallituksessa. Nyt me nähdään jo joitakin onnistumisia ja hyviä merkkejä siitä, että esimerkiksi turvapaikanhakijoiden määrä Suomeen on laskusuunnassa ja vastaanottokeskuksia lakkautetaan tällä hetkellä, ja ylipäätään se politiikan muutos, joka tässä salissa ollaan nuijimassa läpi ja osin jo nuijittu läpi, tulee aiheuttamaan valtavia säästöjä tälle suomalaiselle yhteiskunnalle. Elinkaarikustannus täällä syrjäytyvälle, työttömälle ja tukia nostavalle ulkomaalaiselle voi nousta puolesta miljoonasta eurosta miljoonaan euroon per ulkomaalainen. Se on aikamoinen kustannus yhteiskunnalle, jos harjoitetaan leväperäistä maahanmuuttopolitiikkaa, joka ei perustu työlle, omillaan toimeen tulolle ja sitten vielä meidän Suomen lakien ja normien kunnioittamiselle. Kaikessa ei ole kyse vain taloudesta, vaan myös turvallisuudesta ja siitä yhteiskunnallisesta muutoksesta, jota pahimmillaan voidaan olla edistämässä, jos ei vaadita tarpeeksi. Kaikilla näillä muutoksilla pidetään huolta siitä, että Suomi säilyy suomalaisena yhteiskuntana, Suomi säilyy taloudellisena yhteiskuntana ja Suomi säilyy turvallisena yhteiskuntana, erityisesti meille suomalaisille. Olisi ilo nähdä joskus keskusta edistämässä tällaista agendaa osana hallituskokoonpanoa, joka on siihen valmis, mutta te olette valinneet sekä viime kaudella toisin että tällä vaalikaudella toisin. Keskustalainen äänestäjä ei olisi valinnut kuten te. Te valitsitte täällä eduskunnassa olla nimenomaan punavihreän opposition leivissä. [Mauri Peltokangas: Erinomainen puheenvuoro!]", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-04-03T18:02:54,2025-04-03T18:08:19,Hyväksytty,1.1 2025_34_148,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_149,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! En nyt voi olla tarttumatta aiempaan puheenvuoroon. Edustaja Bergbom kehui jotenkin näin, että perussuomalaiset ovat suomalaisen duunarin puolella ja että SDP olisi elinkeinoelämän talutusnuorassa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä! — Mauri Peltokangas: Tässä asiassa!] Luen lyhyesti teille muutaman otteen niistä päätöksistä ja teoista, mitä perussuomalaiset ovat tehneet, kun ovat sen duunarin puolella olleet: Työttömyysturvan omavastuu on muutettu viidestä päivästä seitsemään, lomakorvauksien jaksotus on palautettu, työttömyysturvan suojaosa on poistettu, lapsikorotus on poistettu, lakko-oikeutta on rajattu niin, että jopa lakkosakkoja asetetaan työntekijöille, aikuiskoulutustuki on lakkautettu, vuorotteluvapaa on lakkautettu, työssäoloehto on muutettu kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen, korotettua ansio-osaa on leikattu työllistymistä edistävistä palveluista, paikallisen sopimisen uudistus tarkoittaa sitä, että työlainsäädännöstä halutaan poiketa sopimalla työpaikoilla heikommin, on vientivetoinen palkkamalli, elikkä työriitojen ratkomista hankaloitetaan, ja sitten siellä on leipomotyölain kumoaminen tapahtunut, elikkä leipomoalan työntekijöiltä on viety yötyökorvaus, noin kymppitonni vuodessa ansiotasoon. Henkilökohtaisen irtisanomisen madaltaminen on tulossa, takaisinottovelvollisuuden poistuminen on tulossa, ja nyt ovat käsittelyssä lomautusilmoitusajat tai yt-neuvotteluajan puolittumiset kertalinttuulla, yhteistoimintalain velvoittavuuden nosto 20 hengen yrityksistä 50 hengen yrityksiin ja suojelutyön vieminen lakiin, elikkä lakkoja rajoitetaan, ja sairaussakko on tulossa ja niin poispäin. Siis, anteeksi, kuulinkohan nyt oikein, edustajat, että olette suomalaisen duunarin asialla ja että SDP olisi elinkeinoelämän vietävissä? Nämä äsken luetellut päätökset ovat suoraan elinkeinoelämän vaaliohjelmasta ennen vaaleja. Hävetkää!", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-04-03T18:08:20,2025-04-03T18:10:11,Hyväksytty,1.1 2025_34_150,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,Edustaja Vigelius., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_151,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä hävettäisi, jos julkista taloutta olisi hoidettu tällä kaudella yhtä huonosti kuin viime kaudella, siis mitään säästöjä tekemättä, siitä huolimatta, että Suomi ennätysmäärin velkaantui nimenomaan Marinin ja punavihreän hallituksen kaudella. Hallitukseen mentiin sillä asenteella, että rahaa on, ja se näkyi. Siitäkään huolimatta, että tuli koronaa, tuli Ukrainan sotaa ja tuli valtavia uusia menoja, säästöjä ei tehty. Päinvastoin sitä, että tuli valtavia uusia miljardiluokan menoja, alettiin käyttämään tekosyynä, että ei tarvitse tehdä priorisointia. Kuka vastuullinen taloudenpitäjä koskaan ajattelisi niin, että kun tulee uusia yllättäviä menoja, niin ei löydetä mistään muualta säästettäviä kuluja? Priorisointi on jonkinlaisen aikuisuuden ja vastuunkannon merkki, siis kyky asettaa asioita tärkeysjärjestykseen. Se jakopolitiikka, joka sosiaalidemokraateilla on edelleen voimakkaasti olemassa ja voimassa teidän ohjelmissanne ja puheissanne, on mennyttä maailmaa. Suomessa ei ole ollut tällaisia jakovaroja, mistä te puhutte, 15 vuoteen — alijäämäisiä budjetteja toisensa perään, valtavaa kestävyysvajetta, jota pitäisi kuroa umpeen. Mutta heikolta on näyttänyt sosiaalidemokraattien keinoilla: sekä menoja että veroja oli enemmän tarjottavaksi teidän vaihtoehtobudjeteissanne kuin tällä hallituksella. Siis lisää menoja ja lisää veroja suomalaiselle, sekö on suomalaisen duunarin etu? Lisää menoja kustannettavaksi, vaikkei aiempiinkaan ole varaa, ja sitten vielä lisää veroja maksettavaksi — siinä on sosiaalidemokraattinen resepti Suomen ja suomalaisten duunarien hoitamiseen. No, arvoisa puhemies, jos Suomeen tullaan ulkomailta töihin, mitä käy, jos tulija jääkin työttömäksi? Vaadimmeko me Suomena ulkomaalaisen uudelleentyöllistymistä, vai katsommeko me sitä ulkomaalaista työttömyyttä läpi sormien, siis siitäkin huolimatta, että se aiheuttaa rasitetta taloudelle ja etuuksille? Hallitukselle tämä asia on selvä. Jos Suomeen on tultu töihin, täällä on myös työllistyttävä. Jos töitä ei löydy, ei loputtomasti voida sitä katsoa läpi sormien. Siksi nyt työperäiseen maahanmuuttoon esitetään hallituksen toimesta niin sanottua kolmen/kuuden kuukauden sääntöä. Jatkossa työnantajalla on velvollisuus ilmoittaa Maahanmuuttovirastolle, jos ulkomaalaisen työntekijän työsuhde päättyy ennenaikaisesti. Jos puolestaan ulkomaalainen työntekijä ei löydä uutta työtä kolmen tai kuuden kuukauden aikana, hänen on poistuttava Suomesta. Täsmälliset aikarajat selkeyttävät pelisääntöjä sekä ulkomaalaisten työntekijöiden asemaa työttömyyden kohdatessa. Tämä käytäntöhän on linjassa muiden Pohjoismaiden kanssa. Ruotsissa suoja-aika on kolme kuukautta, Tanskassa ja Norjassa kuusi. Tanskassa ja Norjassa työntekijän tulee lisäksi itse tehdä ilmoitus töiden päättymisestä, mikä on edellytys sille, että hän voi saada työnhakuviisumin. Norjassa tämä ilmoitus pitää tehdä viikon aikana, Ruotsissa kahdessa päivässä. Kyse on siis pohjoismaisesta linjasta työperäisenkin maahanmuuton ehtojen järkevöittämisessä. Tässä salissa on kuitenkin esitetty huoli, että Suomen maakuva kärsisi tästä lakiesityksestä, muun muassa keskustan suulla. Pitäisikö kuitenkaan Suomen maakuvan positiivisuutta ja myönteisyyttä mahdollistaa tuontityöttömyydellä kolmansista maista? Sekö parantaa meidän maakuvaamme, siis se, että maailman ääristä tuodaan ihmisiä tänne ja jos he työpaikan saatuaan päätyvätkin lopulta työttömyyskortistoon, niin me suvaitsemme sitä mahdollisimman pitkälle ihan vain maakuvamme parantamiseksi? Ehei, ei Suomi näyttäisi sillä tavalla paremmalta, ei houkuttelevammalta, ei ainakaan niille korkean tulotason osaajille, joita Suomi on kaivannut ja joita käsittääkseni tässä salissa sekä oikealla että vasemmalla Suomeen toivotaan. Ei ole sen enempää suomalaisen palkansaajan kuin sen ulkomaalaisen korkean osaamistason, veroja maksavan maahanmuuttajankaan näkökulmasta hyvä, jos Suomeen tullaan miten tahdotaan, Suomeen jäädään miten tahdotaan ja Suomessa elellään veronmaksajien piikkiin ihan miten tahdotaan. Maahanmuuttopolitiikan rakentaminen Suomen houkuttelevuuden lisäämiselle keinolla millä hyvänsä tekisi meistä vain Pohjolan hölmölän. Vasemmisto peräänkuuluttaa, että palaute tästä työperäisen maahanmuuton kiristyksestä on ollut osin kielteinen. En itse ole lainkaan yllättynyt, että esimerkiksi työnantajat, joista monet luonnollisesti arvioivat tätä asiaa vain omien, eduskuntaan verrattuna kapeiden, intressiensä kautta, eivät tätä lausunnoissaan kannata. Ei heidän tehtävänään ole samalla tavalla kuin eduskunnan miettiä asiaa koko kansakunnan näkökulmasta, koko valtion näkökulmasta. Heidän tehtävänsä ei ole miettiä, kuka maahanmuuttajan elämisen maksaa, jos ja kun työsuhde Suomessa päättyy. Sen sijaan itse poliittisena päättäjänä koen olevani enemmän kuin tilivelvollinen suomalaiselle veronmaksajalle, jonka harteille nämä muiden osaoptimoinnin seuraukset lankeavat kannettavaksi, heille, joilla ei ole samanlaista eturyhmäkoneistoa kertomassa päättäjille, mitä mieltä heidän pitäisi kulloisestakin lakiesityksestä täällä eduskunnassa olla, mutta myös heille, joiden työstään maksamillaan veroilla tämä yhteiskunta pysyy liikkeellä, heille, joiden antamilla äänillä näitä päätöksiä teemme, ja heille, joiden etu pitäisi olla aina etusijalla. Suomessa on ulkomaalaisia työttömiä työnhakijoita tällä hetkellä 50 000. Kuinka monta meidän pitää ottaa lisää? Ei yhtäkään.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-04-03T18:10:13,2025-04-03T18:16:22,Hyväksytty,1.1 2025_34_152,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,Edustaja Polvinen., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_153,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen työskennellyt teollisuudessa lähes 20 vuotta ja ottanut työntekijöitä töihin ja toimihenkilöitä töihin ja tehnyt sopimuksia, ja olen kokenut, että kysynnän ja tarjonnan laki on lopulta hyvin ratkaisevassa asemassa siinä, miten työmarkkina paikallisesti elää. Jos ulkomaalainen työvoima ei palaudu kotimaihinsa silloin, kun sille ei ole käyttöä, työmarkkinat saavat ylitarjontaa, ja tarjonta taas polkee suomalaisen duunarin palkkaa. Voi käydä niin, että ulkomaalainen työntekijä tulee lopulta viemään sen suomalaisen duunarin työn, ja edustaja Suhosen aikaisemmin mainitsemaa pitkää listaa tarvitaan juuri niihin tarpeisiin, kun ulkomaalainen työntekijä vie suomalaisen duunarin työn. On tärkeää huomata, että tämän hallituksen linja on työn linja ja tarkoituksena on saada suomalaiset ihmiset töihin, ei niin, että täällä Suomessa ollaan yli kolme kuukautta ulkomaalaisena työttömänä ja odotetaan sitä hetkeä, kun paikka viedä suomalainen työ tulee eteen. Se maakuvakysymys, mitä keskustasta on esitetty, että Suomen maakuva kärsii tästä: Voisin tämän istunnon jälkeen vaikka viedä keskustalaisia tuohon Kaisaniemenpuistoon ja osoittaa sen, mitä tarkoittaa se maakuva, kun ulkomaalaistaustaisia henkilöitä jää Suomeen vailla työtä. Kaisaniemenpuiston varrella on kymmeniä ulkomaalaistaustaisia, joilla on muuta tekemistä kuin työnteko, ja se ei välttämättä ole kaunista katseltavaa.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-04-03T18:16:22,2025-04-03T18:18:12,Hyväksytty,1.1 2025_34_154,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,Edustaja Vigelius., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_155,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Polvinen toi hyvin merkityksellisen ja tärkeän näkökulman esille siitä, että on asioita, joissa nimenomaan taloudellinen vasemmisto ja taloudellinen oikeisto löytävät toisinaan toisensa osaoptimoimalla ja olemalla miettimättä, mikä on koko yhteiskunnan etu. Se on kritiikki, jota voi esittää samanaikaisesti sekä vasemmalle että oikealle. Talousoikeistossa tämä näkyy siten, että helposti ollaan valmiita ajattelemaan ihan puhtaasti yritysten etua ja ajatellaan, että kaikki hyötyvät, kun yritys hyötyy, vaikka tosiasiassa saattaakin käydä niin, että yritys kyllä kahmii itselleen voitot mutta tappiot sysätään valtion, kuntien, hyvinvointialueiden ja yhteiskunnan varaan. Se on juuri sitä kaikista epäterveintä osaoptimointia, mitä voidaan tehdä, jos elinkeino‑ tai yrityssektorilla ajatellaan, että Suomeen voidaan ottaa keinolla millä hyvänsä mahdollisimman paljon maahanmuuttajia ja ulkomaalaistaustaisia, erityisesti kehitysmaista, jotka ovat valmiina tekemään heikommilla työehdoilla ja heikommilla palkoilla työtä ja jotka muodostavat ikään kuin työttömien reservin, jota voidaan hyväksikäyttää vaihtoehtona palkankorotuksille ja työehtojen parantamiselle. Tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi maksetaan sitä halpaa, pientä palkkaa suhteessa suomalaiseen palkansaajaan ja täydennetään sitä käytännössä sillä sosiaaliturvalla, jonka valtio maksaa, jolloin kustannukset ovat vain osittain yrityksen harteilla ja osin valtion harteilla mutta hyödyn ottaa itselleen pääasiassa yritys. Tämä on se talousoikeistolainen puoli, missä osaoptimointi kääntyy itseään vastaan. Toisaalta sitten taloudellisesti vasemmalla ongelma on se, että halutaan nimenomaan valtion ja yritysten kannateltaviksi mahdollisimman paljon ihmisiä, joita, no, esitetään meille hädänalaisina mutta jotka tosiasiassa varmasti pärjäisivät ihan hyvin siellä lähtömaissaan. Kaikki vain tänne sisään, meillä on rahaa, meillä on varaa, meillä on huolenpitoa ja hoivaa tarjota kaikille siitä huolimatta, että sitä ei ole tarjota riittävissä määrin edes omille tällä hetkellä. Erityisen ikävä piirre siinä on se, että mitä löyhemmäksi on tehty esimerkiksi kansalaisuuden saaminen tietyissä maissa, kuten Suomessa perinteisesti on tehtykin, kunnes sitä nyt sitten ollaan kiristämässä tämän hallituksen toimesta, niin ongelmaksi muodostuu se, että tarpeeksi kun otat ihmisiä tänne maahan ja jakelet kansalaisuuksia kevyin perustein ja äänioikeuksia esimerkiksi kuntavaaleissa ilmankin, että ihmisellä on kansalaisuutta, lopputuloksena on se, että ne puolueet, jotka ajavat tällaista haitallista maahanmuuttoa tänne Suomeen, lopulta saattavat nimenomaan tulla palkituiksi siitä, kun nämä tulijaryhmät pääsevätkin äänestämään sosiaalidemokraatteja ja punavihreitä puolueita valtaan. Siinä on sellainen oravanpyörä, joka ei todellakaan palvele millään tavalla Suomea, suoranainen noidankehä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-04-03T18:18:12,2025-04-03T18:21:23,Hyväksytty,1.1 2025_34_156,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_157,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on nyt todistettu väkevästi sitä, kuinka hyvin tässä menee. Meillä on 326 000 työtöntä tällä hetkellä Suomessa, ja sanotaan, että meillä on hyvä työllisyystilanne ja nyt tämä politiikka vetää. Tosiasia on, että tässä viime kuukausina ja parin viime vuoden aikana työllisyysaste on huonontunut todella paljon ja tämä politiikka, mitä nyt ollaan tehty, ei ole tuonut niitä työpaikkoja, mitä tässä on odotettu. [Mauri Peltokangas: Tarvitaanko me sieltä ulkomailta sitä työvoimaa lisää?] Se on tässä se iso kuva. Täällä on paljon suomalaisia työnhakijoita työttöminä, ja toivoisin, että puhuisitte heistäkin, miten he tulevat töihin. Te olette ajatelleet, että nyt vain lasketaan suomalaisen työntekijän työsuhdeturvaa, niin kyllä ne sieltä töihin tulevat. Niin te olette tätä tässä politiikassanne vieneet, kun työmarkkinoita on tuotu esiin. Yksi esimerkki: Kun paikallista sopimista täällä laajennettiin, niin siinä laajennettiin lähetetyille työntekijöille vapaa paikallinen sopiminen. Te ette edes kyseenalaistaneet sitä asiaa. Tänne tulee semmoisia ihmisiä tekemään sopimuksia, jotka eivät tiedä tämän maan työehdoista mitään, ja te sanotte, että te pidätte suomalaisten työntekijöitten puolta. Tosiasia on, että te olette tehneet täysin päinvastoin tätä asiaa. Sitten jos katsotaan näitä työelämän muutoksia, kaikki on viety semmoiseen suuntaan, että työntekijöitten ehtoja on pudotettu. Työnantajan ei tarvitse noudattaa niin tarkasti enää työehtoja, vaan voidaan mennä alle ja sopia toisin, jotta työnantaja voi ottaa paremman tilanteen tässä. Ja kaikki sen nimissä, että työllistyminen olisi helpompaa. Ei ole tullut helpommaksi. Tässä näette, että 326 000 työtöntä on tällä hetkellä hakemassa töitä. Tämä politiikka ei ole toiminut yhtään. — Kiitos. [Mauri Peltokangas pyytää vastauspuheenvuoroa]", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-04-03T18:21:23,2025-04-03T18:23:27,Hyväksytty,1.1 2025_34_158,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Vastauspuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_159,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä kun kuuntelin juuri edellistä puhujaa, niin kyllä minä jollain tavalla ihmettelen sitä kollegoiden väheksymistä. Siis sanoitte kylmän viileästi, että täällä on sellaista porukkaa, jotka ei ymmärrä yhtään mitään siitä ja siitä asiasta. Kyllä olisin nyt sitä mieltä, että olen varma, että ette ihan tiedä joka ikisen ihmisen osaamista tässä salissa, joten kyllä toivoisin, että pikkasen otettaisiin toisenlaisia näkökulmia näihin tärkeisiin asioihin, mistä tässä keskustellaan. Itse pidän tätä lainsäädäntöä erinomaisena. Kolme/kuutonen on hyvä, ja ammatti- ja erityisosaajilla se kuusi kuukautta on erittäinkin hyvä asia. Me äänestämme tästä laista tuota pikaa, ja toivon, että eduskunnassa laki menee pikaisesti läpi. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-04-03T18:23:27,2025-04-03T18:24:28,Hyväksytty,1.1 2025_34_160,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Edustaja Lyly, vastauspuheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_161,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jos jäi sellainen kuva, että olisin ajatellut väheksyä kenenkään edustajan osaamista... Tosiasiassa nämä lakimuutokset ovat olleet sellaisia, että tässä on avattu esimerkiksi lähetetyille työntekijöille semmoinen markkina, jolla ei ole alarajaa nyt näissä sopimuksissa, ja se on tässä se ongelma, koska he eivät tunne työehtojen sisältöä Suomessa. Se on tässä se ongelma. Tässä lakiesityksessä, joka tässä on, me ollaan puhuttu tuolla työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa tästä 1 600 euron rajasta, joka on rinnasteinen tässä, ja se on ihan ok. Tämä työnhakuaika suomalaisillakin on liian nopea, jos kolmen kuukauden aikana pitäisi löytää työpaikka, koska suomalaisistakin vain puolet työllistyy sinä aikana. Toinen puoli työttömistä työnhakijoista ei työllisty. Tämä aika on liian lyhyt tässä. Sen pitäisi olla kuusi kuukautta, niin että silloin siinä olisi kaikilla samanlainen aika, [Puhemies koputtaa] niillä kaksi vuotta maassa olleilla ja vähän lyhyemmän aikaa maassa olleilla, jolloin sen soveltaminen olisi helpompaa ja kaikki tämäntyyppiset asiat. [Puhemies: Minuutti!] Tämä on se, joka tässä nyt yritetään sekoittaa tähän lakiesityksen yhteyteen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-04-03T18:24:28,2025-04-03T18:25:52,Hyväksytty,1.1 2025_34_162,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,Edustaja Lehtinen., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_163,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lyly tässä pääsi juuri tämänkin esityksen ytimeen, kun kerroitte, että meillä Suomessa on 326 000 suomalaista työtöntä. Sen lisäksi aikaisemmin kuultiin, että meillä on 50 000 ulkomaalaista työtöntä. Tässä on nyt kyse siitä, että kun niitä työttömiä tulee lisää, niin me haluaisimme, että kolmen kuukauden jälkeen he myöskin poistuisivat, koska heidän maahantulonsa peruste on työlupa, mutta te haluatte, että ne jäävät markkinoille näiden kaikkien muiden, siis jo olevien 326 000 ja 50 000 työttömän lisäksi. Te haluatte puolustaa, että meillä olisi tässä maassa lisää työttömiä työnhakijoita, jotka yhteiskunta maksaa. Onko se näiden nyt jo työttömien työnhakijoiden etu? Samaan aikaan sanotte, että työpaikkoja ei ole, mutta ei voida pistää maasta pois niitä, jotka tänne eivät työllisty. Aivan kestämätön yhtälö. Ja yhtä lailla se, kun puhutte siitä, että he eivät ymmärrä, mitä sopimuksia he tekevät, että nyt te haluatte jättää ne tänne suomalaisille työmarkkinoille hyväksikäytettäväksi, tekemään nollatuntisopimuksia, tekemään niitä töitä, joita muut eivät halua tehdä, mikä polkee sen tavallisen suomalaisen markkinan maan rakoon, jolloin ne 326 000 eivät varmuudella työllisty, koska halvempaakin työvoimaa ulkomailta on saatavilla. Juuri tästä tässä asiassa on kyse. Aivan käsittämätöntä, että demarit ja keskusta ja EK löytävät yhteisen sävelen tällaisessa asiassa, kun puhutaan nimenomaan suomalaisen työntekijän edusta ja työllistymisestä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-04-03T18:25:52,2025-04-03T18:27:22,Hyväksytty,1.1 2025_34_164,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,Edustaja Vigelius., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_165,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tärkeä puheenvuoro edustaja Lehtiseltä. Asia on juuri näin. — Haluaisin kysyä edustaja Lylyltä, että jos meillä on se 326 000 työtöntä Suomessa ja heistä peräti 50 000 on ulkomaalaisia työttömiä työnhakijoita, niin mikä se ajatusprosessi on, missä SDP tulee siihen lopputulokseen, että on huono asia, jos me nyt alamme poistaa maasta työttömiä ulkomaalaisia tietyn suoja-ajan jälkeen. Mikä on se ajatuskehä, jossa ajatellaan, että olisi parempi, että he jäisivät itse asiassa tänne työttömiksi sen kolmen tai kuuden kuukauden jälkeen? [Saku Nikkanen: Emme me sitä esitä! Kuunnelkaa meidän esitystä!] Eikö se nimenomaan ole tekijä, joka polkee niitä työehtoja, joka polkee niitä palkkoja ja joka luo meille työttömien reservin, jota tullaan kyllä hyväksikäyttämään elinkeinoelämän ja yritysmaailman, osan sieltä, toimesta? Eikö ole juuri näin? Edustaja Lyly voi vastata, jos puheenjohtaja sallii. [Timo Suhonen: Puhemies jakaa puheenvuorot!]", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-04-03T18:27:22,2025-04-03T18:28:40,Hyväksytty,1.1 2025_34_166,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Haluaako edustaja Lyly vastata? Olkaa hyvä. — Sen jälkeen edustaja Suhonen, varsinainen puheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_167,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä on tässä esityksessä kuuden kuukauden raja ihan samalla tavalla, ja se perustuu siihen, että täällä työllistyminen kolmessa kuukaudessa maahanmuuttajilla, vaikka he ovat täällä maassa jo olleita, harvalla onnistuu mutta kuudessa kuukaudessa se onnistuu. Kuuden kuukauden jälkeen heidät samalla tavalla lähetetään pois kuin lähetettäisiin kolmenkin kuukauden jälkeen, mutta se työllistymisen mahdollisuus Suomessa on parempi sellaisessa tilanteessa, kun tämä aika on vähän pitempi. Ja sitten tämä eroaa siitä muualta tänne tulevasta niin, että he ovat jo täällä maan sisällä tottuneet suomalaiseen työmarkkinaan ja tuntevat suomalaista työmarkkinaa jonkin verran paremmin kuin sellainen, joka lähetettynä tänne tulee. Hän on ihan erilaisessa tilanteessa. Tämä on se syy, että me halutaan antaa mahdollisuus työllistyä täällä Suomessa, ja jos heillä on vielä perhe mukana, niin se tuo heille semmoisen turvan, että he voivat tulla töihin Suomeen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-04-03T18:28:40,2025-04-03T18:29:46,Hyväksytty,1.1 2025_34_168,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_169,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ihan lyhyesti vielä on pakko tarttua perussuomalaisten edustajien aiempiin puheenvuoroihin siitä, miten he ovat suomalaisen duunarin asialla ja ajattelevat parasta ja demarit eivät ikään kuin olisi. Luettelin teille sen pitkän listan, mitä heikennyksiä te olette tehneet, ja täällä edustaja Polvinenkin tuossa aikaisemmin totesi sen listan jälkeen, minkä teille luin, että ne oli pakko tehdä ja ne olivat hienoja päätöksiä — jotakuinkin näinhän te totesitte, edustaja Polvinen — ja kysynpähän vain nyt, että mitäs te sanoittekaan ennen vaaleja. Ennen kuin te tulitte valtaan, te lupasitte muun muassa, että työntekijöiden lakko-oikeus on turvattava vähintään nykyisessä laajuudessaan — ei pitänyt paikkaansa, vaan te olette murentaneet lakko-oikeutta monella tavalla — ja eduskunnan ei tule painostaa työmarkkinajärjestöjä työntekijöille haitallisiin sopimuksiin. [Mauri Peltokangas: Laittomia lakkoja, ei muuta lakko-oikeutta! Edustaja puhuu muunneltua totuutta!] Siis aivan uskomatonta. Te olette luvanneet ihan muuta ennen vaaleja, ja täällä te olette romuttaneet suomalaisen duunarin ja työntekijän etuja ja tehneet haitallisia päätöksiä koko työmarkkinoita ajatellen, ja nyt te täällä taas jälleen kerran vakuutatte, miten olette suomalaisen duunarin asialla. Siis onhan tämä käsittämätöntä keskustelua.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-04-03T18:29:46,2025-04-03T18:31:00,Hyväksytty,1.1 2025_34_170,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Edustaja Peltokangas, vastauspuheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_171,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tähän voisin sanoa vain, että tuosta puuttui vaalinumero. — Kerron yhden tosiasian, nyt kun te puhutte täällä ylipäätään siitä, niin kuin olen kuullut monta kertaa sosiaalidemokraattien sanovan, että Suomi kaipaa ulkomaista työvoimaa ja meillä on huutava pula näistä ihmisistä: Täällä te tänään sanotte, Lylyn suulla äsken, että eivät nämä työllisty kolmessa kuukaudessa, vaan tarvitaan ainakin kuusi kuukautta ennen kuin ne työllistyvät, jos ne jäävät työttömäksi. Samaan aikaan te sanotte, että meillä on huutava pula ulkomaisista työntekijöistä. Onko huutava pula ulkomaisista työntekijöistä, jos ulkomainen työntekijä tulee Suomeen, jää työttömäksi — ja nythän on huutava pula nimenomaan ulkomaisista työntekijöistä — ja ei saa työtä kuuteen kuukauteen? Mikä on se huutava työvoimapula tässä kohtaa? Aika käsittämätöntä on nyt sosiaalidemokraattien puhe täällä. Täällä mennään EK:n talutushinnassa niin kuin pässiä narusta tällä hetkellä. Täällä on ollut puheenvuoroja sosiaalidemokraateilla siitä, kuinka ilman muuta on nyt hirvittävä huoli siitä, mitä tuolla Eteläranta kympissä sanotaan. Näinhän täällä on puheenvuoroissa puhuttu. — Edustaja Suhonen, tekemätön paikka. [Piritta Rantanen: Mikäs se vaalinumero olikaan?]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-04-03T18:31:00,2025-04-03T18:32:13,Hyväksytty,1.1 2025_34_172,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,Edustaja Vigelius., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_173,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On huomattava satojentuhansien työttömien ja sen osana 50 000 ulkomaalaisen työttömän työnhakijan osalta myös se, että samaan aikaan, kun luvut näyttävät tältä, SDP esitteli meille kasvupakettiaan tuossa olikohan viime keväänä ja muistaakseni siitä teidän kuuden miljardin kasvupaketista puolet, siis noin kolme miljardia, oli laskettu sen varaan, että työperäinen maahanmuutto lisääntyy Suomeen, siis samanaikaisesti. Minua kiinnostaa kyllä se yhtälö kovasti, että työperäistä maahanmuuttoa mahdollisimman paljon Suomeen mutta sitten ei aseteta tiukkoja ehtoja sille, että kun tulee työttömyysjakso, niin sitten jos ei työllisty, palaa takaisin lähtömaahan. Eikö se ole ihan johdonmukaista politiikkaa, että pyritään vähentämään näitä työttömyysjaksoja? Ja jos ihminen sitten palautetaan takaisin maahansa, niin voihan hän pyrkiä uudelleen Suomeen, hakea työpaikkaa ja työllistyä. Mutta montako kuukautta teidän mielestänne olisi sitten kohtuullista? Jos hallituksella ei olisi nyt esitystä pöydässä, tyytyisittekö siinäkään tapauksessa siihen kuuden kuukauden ehtoon, vai haluaisitteko yhdeksän, 12, 16, 18? Kuinka kauan te olette valmiita sitä sietämään? Erityisesti minua kiinnostaa se, että kun meillä on tiettyjä maahanmuuttajaryhmiä, jotka eivät ole esimerkiksi tulleet työperäisen maahanmuuton välityksellä Suomeen ja jotka muodostavat itse asiassa ihan merkityksellisen osan meidän työttömistä ulkomaalaisista työnhakijoista, niin onko teillä mitään, mitä te olisitte valmiita tekemään tämän asian parantamiseksi? Siis meillä on kansalaisuusryhmiä, joista puolet on työttöminä tai joista enemmän kuin puolet on työttöminä tai työllistämispalveluiden piirissä. Laaja työttömyysaste on esimerkiksi tietyistä pakolaismaista tulleilla, aika johdonmukaisesti yli 50 prosenttia. [Saku Nikkanen: Eivät ole työperäisiä maahanmuuttajia!] Voidaan kysyä, että kuinka montaa toimea, joita hallitus on tehnyt nimenomaan humanitäärisen maahanmuuton kitkemiseksi, SDP on tässä salissa kannattanut? [Mauri Peltokangas: Ei yhtään!] — Ei juuri yhtäkään. Itse asiassa viime hallituskaudella teitte aika paljon töitä sen eteen, että löyhennettiin myös sitä humanitääristä maahanmuuttoa ja saatiin sitä mahdollisimman paljon maahan, ja samoin työperäistä, mitä nyt oppositiossakin esitätte. Kuuden miljardin kasvupaketista 2,8 miljardia perustuu ajatukselle siitä, että julkinen talous vahvistuu, kun otetaan mahdollisimman paljon työperäisiä maahanmuuttajia maahan, mutta sitten ette ole valmiita vaatimaan niiltä tiukkoja ehtoja työttömyysjaksojen suhteen. On siinä demareilla duunarin linja.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-04-03T18:32:13,2025-04-03T18:35:07,Hyväksytty,1.1 2025_34_174,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,Edustaja Polvinen., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_175,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Suhonen taisi laittaa minun suuhuni sellaisia sanoja, mitä en ollut aiemmin sanonut. Sanoin, että osa noista mainitsemistanne asioista johtuu tai voi olla teidän ratkaisunne tai seuraus siitä politiikastanne, mitä olette tehneet, ei kaikki, mitä mainitsitte siinä listassa. Tuossa kolmen kuukauden ja kuuden kuukauden säännössä on mielenkiintoisia vivahteita. Täytyy sanoa, että on hyvä, että kuuden kuukauden sääntö on sellaisille erityisasiantuntijoille, joilla on projektiluontoista työtä ja jotka ovat muutoin houkuteltavissa ulkomaille töihin erityistehtäviin, mutta tämä kolmen kuukauden sääntö ei ole minusta ollenkaan huolestuttava siksi, koska vuokratyövoimaa saamme Euroopasta muutamassa päivässä, jos täällä Suomessa sitä tarvitaan. Nyt sosiaalidemokraattinen vaihtoehto on se, että he jäävät tänne pitemmäksi aikaa. Toivottavasti se kulu, mikä siitä teidän vaihtoehdostanne paistaa, on myös teidän vaihtoehtobudjetissa rasittamassa suomalaista taloutta ja ottamassa velkaa paikatakseen sen, että ulkomaalainen työvoima ei palaisi takaisin kotimaahansa. Tänne Suomeen saamme laadukkaisiin työpaikkoihin tosiaankin työntekijöitä helposti vuokraamalla niitä ulkomailla työntekijätason tehtäviin. Tuonne Puolaan koneet lentävät Turusta muutamilla kympeillä ja tulevat sillä muutamalla kymmenellä eurolla takaisin, mutta jos työvoima jätetään tänne suomalaisen veronmaksajan kustannettavaksi, niin kustannus on aivan muuta, ja tämä sosiaalidemokraattinen ja keskustalainen vaihtoehto, mitä tässä on esitelty, on kallis suomalaiselle veronmaksajalle, ja kohtuutonta varsinkin semmoisena aikana, kun Suomessa joudutaan taistelemaan vaikka sosiaali- ja terveyspuolella viimeisistä euroista. Teillä ne menevät maahanmuuttajien taskuun.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-04-03T18:35:07,2025-04-03T18:37:05,Hyväksytty,1.1 2025_34_176,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_177,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En tiedä, kuinka paljon näitä laskelmia tässä pitää tehdä, mutta muistaakseni 100 000 uuden työllisen luku oli kaksi miljardia julkiseen talouteen tasapainottava, ja tosiasia on, että sitä 100 000:ta ei ole syntynyt. On menty 70 000 toiseen suuntaan, ja gäppi on tullut noin kolmeen miljardiin tässä mielessä julkisen talouden osalta. Näistä luvuista voidaan puhua tässä suuruusluokassa. Aina pitää muistaa tämä kokonaisuus. Me ei olla täällä puhuttu maahanmuutosta muuten kuin työperäisen maahanmuuton rajoista, ja meillä on näkemysero siitä, kuinka nopeasti ihmiset yleensä työllistyvät täällä Suomessa meidän mielestä. Suomalaisista puolet työllistyy kolmessa kuukaudessa, ja puolella se kestää pitempään. [Mauri Peltokangas: Huutava pula maahanmuuttajista!] Sama on näillä ulkomaalaisilla täällä olevilla, eli heillä on samanlaiset työllistymisprosessit kuin täällä suomalaisillakin on, ja sen takia tämä kolme kuukautta on lyhyt aika. Se kuusi kuukautta on selkeämpi aika, koska se on myöskin niillä yli kaksi vuotta täällä olleilla. Nämä rajat ovat selkeät, ja siinä on se suurin ero tässä tilanteessa. Sitten oma lukunsa ovat turvapaikanhakijat ja ne kysymykset, jotka ovat oma lukunsa, mutta tässä puhutaan nytten työperäisestä maahanmuutosta, ja siinä mielessä heitä tämä laki käsittelee, mistä me nyt tässä puhutaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-04-03T18:37:05,2025-04-03T18:38:46,Hyväksytty,1.1 2025_34_178,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,Edustaja Vigelius., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_179,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ei se työperäisen maahanmuuton ja humanitäärisen maahanmuuton raja kovin selkeä ole demareille ollut monessakaan suhteessa. Jos en nyt ihan väärin muista, niin taisitte vastustaa sitä, että turvapaikanhakijoilta kielletään kaistanvaihto, siis humanitääriseltä puolelta työperäiselle puolelle. Eli kyllä sekin oli yksi työkanava sosiaalidemokraateille, mahdollisuus käyttää humanitääristä väylää työperäisen maahanmuuton väylänä. Se jos joku rumentaa ja musertaa tätä meidän turvapaikkajärjestelmää ja sen toimivuutta. Mutta jos mennään nyt näihin asioihin, mitkä koskevat talouden suhdannetta, niin totta kai se tuottaa ongelmia Suomelle, jos talouden suhdanne iskee samaan aikaan päälle, kun tehdään työllisyystoimia. Hyvänen aika, ei tämä ole uusi asia, eikä se ole uusi asia varmasti myöskään työmarkkinat hyvin tuntevalle edustaja Lylylle, että talouden suhdanne saattaa viedä työllisyyden huonolle tolalle, siis aivan riippumatta uusista poliittisista päätöksistä. Ilman että täällä olisi paukutettu yhtäkään päätöstä läpi, tällä hetkellä työllisyyslukemat olisivat miinusmerkkiset. Se on minusta melko kiistaton väite. Vaikka täällä ei olisi yhtään hallituksen esitystä viety viimeisen kahden vuoden aikana läpi, niin meillä olisi tällä hetkellä työllisten määrä miinusmerkkinen. Miksi? Koska kansainvälinen suhdanne on juuri sellainen. Mutta melko riidattomana pidetään kuitenkin sitä, että niillä toimilla, mitä hallitus on tehnyt työmarkkinoiden suhteen, on laskennallinen työllistämisvaikutus jollakin aikavälillä, ei samalla sekunnilla — se on selkeää, koska suhdanne tietysti on siinä toisena tekijänä — mutta kyllä se työllisyys lähtee siitä nousemaan ajan kanssa. Ja mitä enemmän on tehty työllistämispäätöksiä tässä ajassa, se myös näkyy myöhemmin siinä, kuinka paljon niitä työpaikkoja syntyy ja kuinka paljon yritykset ovat valmiita työllistämään ihmisiä. Jos mennään vielä siihen, että jos me emme huomioisi esimerkiksi talouden suhdanteita ollenkaan ja niiden vaikutusta valtion taloudenpitoon ja työllistämispolitiikkaan, niin kyllä näyttäisi esimerkiksi Marinin hallituksen ja Rinteen hallituksen työllistämis- ja talouspolitiikka melko kummalliselta. Nimittäin teidän hallitusohjelmassa viime kaudella esitettiin, että julkinen talous olisi tasapainossa vuonna 2023 — siis tasapainossa, ei edes vakautettu velkasuhteen kasvu, vaan julkinen talous olisi tasapainossa vuonna 2023. No, ei ollut, ei ollut lähelläkään, [Hanna Kosonen: No tuliko korona, kysyn!] vaan lähemmäs kymmenen miljardia alijäämäinen, ja se alijäämä kasvoi teidän kaudellanne. Miksi? Koska mitään säästöjä ei tehty, ja, keskusta, teillä on siinä iso rooli. Valtiovarainministeripuolueena, keskustaoikeistolaisena puolueena ette olleet ajamassa säästöjä, vaikka menot lisääntyivät valtavasti ja alijäämät kasvoivat valtavasti. Sekö oli vastuullista politiikkaa siinä hallituksessa? [Puhemies koputtaa] Jokaisella hallituksella on suhdanteiden myötä omat ongelmansa, mutta jotain niitten korjaamiseksi täytyy yrittää tehdä. Se on vastuullista.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-04-03T18:38:46,2025-04-03T18:42:05,Hyväksytty,1.1 2025_34_180,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,Edustaja Kumpula-Natri., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_181,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen iloinen, että ehdin tähän keskusteluun vielä mukaan. Tulen suoraan tekniikan alan keskustelusta, ja pari viikkoa sitten olimme myös Aalto Entrepreneurship Societyn, nuorten yrittäjien, tilaisuudessa, ja onhan tämä aivan kauhea laki. Tässä halutaan pois Suomesta ihmiset, jotka ovat jo täällä töissä ja ovat menettäneet työpaikan. [Mauri Peltokangas: Ymmärrättekö te edes, mistä te puhutte?] Nämä nuoret eivät ymmärrä sitä, yrittäjät eivät sitä ymmärrä, eikä sitä ymmärrä moni kansalainenkaan, jonka kanssa puhuu. Ihmisistä, jotka ovat Suomessa olleet töissä, työnantajalle annetaan velvollisuus ilmoittaa, että olen hänet irtisanonut, jotta hän ei saa rangaistusta siitä, että ei ole ilmoittanut tätä, ja jotta se ihminen saadaan poistettua Suomesta. Tätä on meidän hallituksen talent attraction, niin kuin yleensä kun kilpaillaan osaavasta työvoimasta. Onneksi paineen jälkeen saatiin erityisasiantuntijoille kuuden kuukauden aika hakea uutta työtä, niille erityisasiantuntijoille, jotka ovat tekemässä meille innovaatioita. Tiedättekö siellä perussuomalaisissa, montako patenttia suomalaiset yksin tekivät, puhtaasti suomalaisin voimin? Alle kolmasosan meidän patenteista. Yli kaksi kolmasosaa tehtiin joko ulkomaalaisten voimin yksin tai ulkolaisten ja suomalaisten yhteistyössä. Nämä ovat meidän nuorten lukuja Otaniemestä kaksi viikkoa sitten, kun he olivat huolissaan, mihin tämä maa menee. Ei ole ihme, että puhutaan vain taloussuhdanteista, kun oma politiikka ulkomaalaisvihamielisellä asenteella estää mahdollisuuden lähteä tekemään innovaatioita, patentteja ja kasvua, ja tässä se näkyy nytten siinä, että jopa maassa töissä jo olleet ihmiset halutaan nopeasti pois. Ja huom. vielä yrittäjille pakotettuna, että muistathan ilmoittaa, jotta henkilö saadaan pois. On hyvä, että tähän on rakennettu sisälle vaihtoehtoa, jossa otettaisiin edes tuo kuusi kuukautta kaikille lähtökohdaksi. Koetetaan parantaa tätä ja saada enemmistöä täällä salissa ymmärtämään sitä, että tämä lakiesitys on huono.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Miapetra Kumpula-Natri,807,2025-04-03T18:42:05,2025-04-03T18:44:23,Hyväksytty,1.1 2025_34_182,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,Edustaja Peltokangas. [Mauri Peltokankaan puhelin soi — Tuomas Kettunen: Kahvit! — Mauri Peltokangas: Pahoittelen! — Tuomas Kettunen: Mutta kahvilla selviää!], ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_183,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kahvilla tästä varmaan selviää, kun puhelin tuossa rupesi piippaamaan. — Itse asiassa tähän edelliseen puheenvuoroon: Kyllä ihmettelen todellakin, että edustaja väittää, että me haluamme ihmiset pois Suomesta, kun me teemme lainsäädäntöä, jossa on kolme/kuusi kuukautta tämä säännös. Huippuosaajille kuusi kuukautta ja normaalisti kolme kuukautta, ja me haluamme ihmiset pois Suomesta. Tämä on aika käsittämätöntä puhetta edustajalta. Te väitätte, että täällä perussuomalaiset haluavat ihmisiä pois Suomesta. Tähän voisin kyllä sanoa, että kehtaatteko te oikeasti tällaista sanoa kollegalle päin naamaa tässä salissa. Jos sanotaan, että otan tässä sitaatin edustaja Suhosen puheen lopusta: ”Hävetkää.” — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-04-03T18:44:23,2025-04-03T18:45:20,Hyväksytty,1.1 2025_34_184,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,Edustaja Vigelius., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_185,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Kumpula-Natrin puheenvuorossa jäi yksi sana puuttumaan, kun sanottiin, että ulkomaalaiset halutaan pois. Siitähän ei ole kyse tässä lakiesityksessä. On kyse siitä, että ulkomaalaiset työttömät halutaan pois, jos he eivät työllisty. [Miapetra Kumpula-Natri: Kolmessa kuukaudessa!] Tämä oli se sanamuoto, jota teidän olisi kuulunut käyttää. Tämä laki ei potki ulkomaalaisia pois, vaan tämä laki potkii ulkomaalaiset työttömät pois, jos he eivät työllisty määräajassa työttömyyden alettua. Se on minusta melko tolkullista politiikkaa ja ei pelkästään minun ja perussuomalaisten mielestä vaan myös tämän hallituksen mielestä ja myös tuossa ihan meidän vieressä kumppaniverrokkimaiden päättäjien mielestä kovin tolkullista politiikkaa, koska vastaavanlaisia suojarajoja on olemassa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja muuallakin Euroopassa. [Mauri Peltokangas: Taitavat olla Ruotsin demaritkin samaa mieltä!] Eli jos me ajattelemme, että ulkomaalaisvihamielisyyden raja menee siinä, esittääkö halpamaahanmuuton kautta työntekijäksi tulleen poistamista maasta kolmen vai kuuden kuukauden kohdalla, onko vaihtoehto tämän hallituksen ja perussuomalaisten vaihtoehto vai onko se sosiaalidemokraattien vaihtoehto, jossa saa muutaman kuukauden lisää armonaikaa hakea töitä, niin melko mielenkiintoinen määritelmä teillä on kyllä ulkomaalaisvihamielisyydelle. [Mauri Peltokangas: Kyllä!] Se kolme tai kuusi kuukauttako teillä tekee sen merkityksellisen eron, kuinka kauan pitää saada olla Suomessa työttömänä, ettei sinua vain pidetä ulkomaalaisvihamielisenä, kun sellaista politiikkaa kannatat? [Mauri Peltokangas: Näköjään se on se!] Haluaisin kyllä päästä syvemmälle tähän filosofiseen pohdintaan ja määritelmälliseen pohdintaan, jota edustaja Kumpula-Natri on käynyt ennen tätä lausuntoaan.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-04-03T18:45:20,2025-04-03T18:47:19,Hyväksytty,1.1 2025_34_186,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,Edustaja Autto., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_187,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on käyty hyvin tällaista polveilevaakin keskustelua, mutta ainakin itse olen havainnut, että siitä vallitsee selkeästi yksimielisyys, että Suomessa tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa. Mielestäni tämä lainsäädäntö nimenomaan parantaa työperäisen maahanmuuton edellytyksiä Suomessa. Tällä selkiytetään tänne työn perässä tulevan ihmisen oikeudellista asemaa ja oleskelun perusteita. Tällä tullaan yhteispohjoismaiseen käytäntöön, joka, uskon näin, on tärkeää sen kannalta, että Pohjoismaat ovat lähes mittarilla kuin mittarilla mitattuna viisi maailman parasta maata — erilaisista mittareista riippuen se sijoitus vähän vaihtelee, kuka kulloinkin ykköstilaa pitää, mutta Pohjoismaat ovat hyvinvointiyhteiskuntia, joissa on erinomaiset palvelut ja perustellut tulonsiirrot, ja on tärkeää, että kun tänne maailmalta tullaan — tänne mielellään tullaan — niin tullaan töihin. On tärkeää, että Suomessa teemme kuten muissakin Pohjoismaissa ja kuten pääministeri Orpon hallitus ohjelmansa mukaisesti tekee, jotta saamme maahamme toimivat työmarkkinat, jotka tarjoavat työtilaisuuksia niin täällä jo aiemmin asuneille kuin myös tänne työn perässä muuttaville. Tässä nyt mietinnön ensimmäisessä käsittelyssä olevassa lakiesityksessä on todella tärkeää esimerkiksi se, että henkilö, joka on tullut muun työn perässä Suomeen mutta syystä tai toisesta — tilanteitahan voi olla erilaisia — jää vaille työtä, voi työllistyä nyt Suomessa myös muulle alalle, mikä mahdollistaa sen, että saamme tekijöitä niille tutkitusti työvoimapulasta kärsiville aloille, joita on monia tässä maassa eri puolilla maata tällä hetkellä. Eli mielestäni ei kannata kyllä oppositiostakaan aivan mahdottomia väitteitä esittää, koska tässä esitetyssä lainsäädännössä on myös paljon hyvää. Maltillista keskustelua tarvitaan, ja on aivan hyvä asia, että sitten kakkoskäsittelyssä myös näitä lausumia voidaan tarkastella siltä osin, että mikäli havaittaisiin, että lainsäädäntö aiheuttaisi ongelmia, niin sitten niitä korjausliikkeitä voidaan myös tehdä. Mutta tämä lakiesitys on nyt selkeä parannus nykytilaan, ja siksi olisi mielestäni kyllä hyvä saada tämän keskustelun sävyäkin enemmän sellaiseen rakentavaan suuntaan.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-04-03T18:47:19,2025-04-03T18:50:05,Hyväksytty,1.1 2025_34_188,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,Edustaja Peltokangas., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_189,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Otan tässä vielä muutaman asian esille: Tässä kokonaisuudessa itseäni askarruttaa usein keskustelussa esiin tuleva — nimenomaan taisin mainita siitä lyhyesti jo edellisessä puheenvuorossani — huutava työvoimapula ja huutava ulkomaisen työvoiman pula, joka on aika usein täällä meillä edustajilla huulilla eri asiayhteyksissä. Kuitenkin meillä on, kuten tänäänkin on kuultu, lähes 50 000 ulkomaista työtöntä työnhakijaa, joista suuri osa on korkeakoulutettuja tai toisen asteen koulutettuja. Missä on se huutava työvoimapula? Tuon vielä tähän tämän kolme/kuusi kuukautta: Jos kolmessa kuukaudessa huutavalle työvoimapula-alalle ei pääse töihin, niin kyseenalaistan lähinnä sen huutavan pulan. Kun 50 000 osaajaa on työttömänä ja kaveri, osaaja, jää työttömäksi, niin kun on huutava pula siitä työvoimasta, miksei hän työllisty? Tämä on semmoinen asia, mistä olisi hyvä ottaa välillä ihan koppi ja keskustella, onko tämä joku, en tiedä, mitä sanoisin. Mutta siis ajatellaan ylipäätään näitä termejä, mitä käytetään, kuten huutava työvoimapula, kun samanaikaisesti me puhutaan, että kuusi kuukautta pitää olla jantterilla aikaa hakea työtä, koska ei Suomessa työllisty huutavalle työvoimapula-alalle. Ihmettelen tätä todella voimakkaasti, ja josko joku viisas voisi kertoa sen, miten tämä yhtälö on ylipäätään mahdollinen, että meillä on korkeakoulutettuja työttömänä ja jossakin on huutava pula korkeakoulutetuista. Meillä ei ole avaruusteknikoita eikä tällaisia paikkoja niin paljon — näitäkin henkilöitähän joitakin vuosia sitten tuli paljon tänne ainakin joidenkin keskustelujen mukaan, mutta en ole nähnyt heitä nyt hirveästi työllistyneen Suomeen. Ylipäätään siis ihmettelen, että korkeakoulutettu henkilö, joka on osaaja, ei työllisty kolmessa kuukaudessa, jos tosiaan meillä on työvoimapula näistä osaajista. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+3.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-04-03T18:50:05,2025-04-03T18:52:17,Hyväksytty,1.1 2025_34_190,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Kettunen.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_34_191,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Orpon hallitus on nyt pitänyt valtaa pian kaksi vuotta, ja, hyvät kollegat, tasan kaksi vuotta sitten itse asiassa näinä päivinä oli eduskuntavaalitulos selvillä. Hallitus on tosiaan melkein kaksi vuotta istunut, ja alkaa olla selvää, mikä hallituksen politiikkaa ohjaa. Sitä ei ohjaa kasvun vaan keskittämisen kaava. Ihmisten lähi- ja peruspalveluja keskitetään, ja niin keskitetään myös valtion työpaikkoja. Ja nyt, rouva puhemies, käymme keskustelua luontokeskus Petolan lakkauttamisesta. Puhutaan siis Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta. Hallituksen esityksen tarkoituksena on mahdollistaa Kuhmon kaupungissa Tönölänniemessä sijaitsevan Ystävyyden puiston, luontokeskus Petolan sekä puiston tutkimuskeskuksen toiminnan päättäminen ja kiinteistökokonaisuuden luovuttaminen Metsähallituksen luontopalveluiden hallinnasta. Kyseessä on hallituksen säästölaki. Hallituksen linja suhteessa itäiseen Suomeen käy tässäkin esityksessä selväksi. Puheissa ja selvityksissä itäisen Suomen merkitystä korostetaan, mutta samaan aikaan tukea heikennetään ja toimintoja viedään pois itäisestä Suomesta. Muutaman henkilötyövuoden menetys voi kuulostaa vähäiseltä, mutta merkitys on suhteessa paljon suurempi Ystävyyden puiston tutkimuslaitoksen lakkauttamisen ja osaamispääoman katoamisen takia. Puhemies! Hallituksen työryhmä on helmikuussa 25 saanut valmiiksi itäisen Suomen tukemiseksi esityksen itäisen Suomen ohjelmasta. Itäisen Suomen tukeminen ei toteudu sillä, että valtion työpaikkoja lakkautetaan itäisestä Suomesta tai siirretään muualle. Talouden tasapainottaminen menee nyt itäisen Suomen kehittämisen ja kasvun edelle. Ystävyyden puiston opastus- ja tutkimuskeskus on aikoinaan perustettu suojelualueiden perustamisen kompensaationa. Suojelun myönteiset aluetalousvaikutukset eivät ole realisoituneet, mutta sen aiheuttamat tulonmenetykset jatkuvat joka vuosi myös tulevaisuudessa. Voidaan arvioida, että Kuhmo on joka vuosi menettänyt kymmenen henkilötyövuotta metsätaloudesta, mutta Ystävyyden puiston työntekijämäärä ei ole koskaan kivunnut samalle tasolle. Hallituksen esitys huomioi korostetusti tavoitteet julkisen talouden tasapainottamisesta sekä Metsähallituksen luontopalveluiden tarpeet löytää kustannussäästöjä. Valtio omistaa Metsähallituksen kautta 54 prosenttia metsämaan pinta-alasta Kuhmossa. Aluetalouden kannalta Metsähallituksen toiminnalla on kokonaisvaltaisesti valtavan suuri merkitys juuri Kuhmossa. Rouva puhemies! Tätä lakiluonnosta perustellaan myös Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan. Vaikka Venäjän kanssa tehtävä tutkimustyö onkin jäädytetty, samalla ei tule viedä elämän edellytyksiä seuduilta, jotka eniten tästä hyökkäyssodasta Suomessa kärsivät, eli itäinen Suomi ja myös se erämaakaupunki ja rajakaupunki Kuhmo. Esitys on suuressa ristiriidassa hallituksen itäisen Suomen elinvoiman kohentamispyrkimysten kanssa. Hallituksen tulisi tarkastella jokaista esitystään myös itäisen Suomen kasvun näkökulmasta. Tähän mennessä lähes kaikki esitykset ovat pelkästään kuihduttaneet Venäjän hyökkäyssodasta kärsineiden alueiden taloutta ja elinvoimaa, koko maan turvallisuutta ja huoltovarmuutta. Jotenka, kun tämä on ympäristövaliokunnan mietintö ja toinen käsittely, kiitän keskustalaisia valiokunnan jäseniä, että he ovat tehneet tästä eriävän mielipiteen, ja esitänkin tässä toisessa käsittelyssä, että tämä lakiehdotus hylätään.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+4.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-04-03T18:52:52,2025-04-03T18:58:02,Tarkistettu,1.1 2025_34_192,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2025 vp,Edustaja Kokko., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_34_193,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En sinällään nyt ehkä ota kantaa tähän itse lakiesitykseen ja muutokseen. Ymmärrän tietysti edustaja Kettusen ja muiden Itä-Suomen kansanedustajien huolen oman alueensa työpaikoista ja elinvoimasta, mutta ehkä itseni tähän puheenvuoroon provosoi nimenomaan tämä nimi Ystävyyden puisto. Selkeästi historiallinen jäänne siltä aikaa, kun Suomen tasavallan ja Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton välillä oli ymmärtävät ja yhteisölliset suhteet ja YYA-sopimus oli voimissaan, mutta tänä päivänä, kun katsoo sitä, mitä Venäjä tekee, tämmöisen Ystävyyden puiston olemassaolo ehkä edustaa sitä vanhaa aikaa, joka on viimeistään mennyt. Meillä on suurin osa suomalaisista kunnista lakkauttanut ystävyyskaupunkiyhteistyön venäläisten kaupunkien kanssa — muun muassa Jyväskylässä on aikanaan ollut ihan perustettuna Jaroslavlin aukio, joka on nimetty uudelleen, ja Helsingissä keskustellaan Lenininpuiston nimeämisestä uudelleen. Vaikka en ehkä näin historiantutkijana yleensä pidä siitä, että historiaa pyritään tietyssä mielessä häivyttämään ja korjaamaan muuttamalla paikannimiä uudestaan, niin ehkä hyvinkin näin vahvasti poliittisesti latautuneiden nimien, asioiden ja paikkojen, joilla on selkeästi ehkä nostettu esille tiettyä ideologiaa, joka tuolla itänaapurissa on ollut, ja yritetty tehdä siitä huomattavasti hyväksyttävämpää, aika on viimeistään nyt Suomessa ohi. Haluan vielä kerran korostaa sitä, että en sinällään itse tähän lakiesitykseen ja tähän puiston lakkauttamiseen ota kantaa vaan nyt ehkä nimenomaan tähän nimeen, mitä tämä puisto kantaa.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+4.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-04-03T18:58:02,2025-04-03T18:59:50,Hyväksytty,1.1 2025_34_194,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2025 vp,Edustaja Kosonen., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_195,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustan ympäristövaliokuntaryhmä todellakin on tätä esitystä vastaan, mutta jos vielä kommentoin tätä edellistä puheenvuoroa, niin kyllähän meillä siellä Itä-Suomessa ymmärretään, että näiden rajojen pitää olla kiinni, ja meilläkin on karsittu näitä nimistöjä ja niin sanotusti muutettu sillä tavalla historiaa, ja täällä Ystävyyden puiston luontokeskuksessa ja tutkimuskeskuksessa on myös todellakin venäläisyhteistyö lopetettu kokonaan, niin kuin kaikkialla muuallakin — se on aivan selvää. Tämä esitys iskee itäiseen Suomeen samalla tavalla kuin todella moni muukin hallituksen esitys. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten ei katsota kokonaiskuvaa vaan tehdään niitä yksittäisiä toimia, jotka koko ajan hankaloittavat ja vaikeuttavat itäisen Suomen tilannetta, kun me odotamme sitä kokonaista, isoa itäisen Suomen ohjelmaa, jota ei näy eikä kuulu missään. Tämä on yksi esimerkki. Sitten me tiedämme päivystysten tasojen alentamiset: Iisalmi, Varkaus, Savonlinna, Kouvola. Tiedämme, että itäisen Suomen teattereilta on viety kymmenen prosenttia pois valtiontuista, lukuun ottamatta Joensuuta — siis joka ikisestä itäisen Suomen teatterista vietiin niin paljon. Näitä esimerkkejä on lukematon määrä. Ammatillisen koulutuksen leikkaukset käyvät kaikkein eniten itäiseen Suomeen. Tämä on niin kuin vain yksi esimerkki. Olisin ehkä toivonut, että myös muu oppositio, joka pystyy täällä ehkä vähän enemmän ilmaisemaan itseänsä, olisi tullut tähän meidän keskustan linjaan, että oltaisiin oltu tässä yhdessä puolustamassa Kuhmon kaupungin luontopalvelujen ja tämän tutkimuskeskuksen toimintaa. Kannatan siis edustaja Kettusen äärimmäisen hyvää ehdotusta ja esitystä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+4.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-04-03T18:59:50,2025-04-03T19:02:05,Hyväksytty,1.1 2025_34_196,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2025 vp,"Edustaja Polvinen poissa. — Anteeksi, siellä kuolleessa kulmassa. Täältä, kun on lyhyt ihminen, ei aina näe. [Mikko Polvinen: Sissi liikkuu hiljaa! — Naurua]", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_197,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos, kun saan tämän puheenvuoron kuhmolaisena, aikanaan Kuhmosta valittuna kansanedustajana. — Julkaisu 4.5.2023: ”Metsähallituksen luontopalvelut ja Kuhmon kaupunki tarkastelevat hyvässä yhteistyössä luontokeskus Petolan tulevaisuutta.” Metsähallitus tiedotteessaan mainitsee, että ”Metsähallituksen luontopalvelut on jo pidemmän aikaa tarkastellut luontokeskus Petolan tulevaisuutta Kuhmossa”. Petolan lakkauttamisen siemen kylvettiin edellisen hallituksen aikana, kun keskusta oli Suomen hallituksessa. [Välihuutoja keskeltä] Silloin muistan kuntapäättäjänä saaneeni viestejä Metsähallitukselta, että asiaa selvitetään. Vuonna 2023 luontokeskus Petola oli jo julkisessa myynnissä. Selvitin eduskunnan tietopalvelusta lain pohjan, ja tuli selväksi, että Petolaa ei voida myydä, koska laki Ystävyyden puistosta estää myynnin. Palvelut oli turvattu lailla. Kuhmon kaupungilla oli aikaa järjestää Petolaan uutta toimintaa. Kannustin Kuhmoa löytämään uusia ratkaisuja ja hankkeita, jotka ovat hallitusohjelman mukaisia, niin että saamme luontokeskus Petolaan toimintaa, joka turvaa sen tulevaisuuden ja tuo lisäarvoa tälle kansalle enemmän kuin tyhjät tilat, joita eivät asiakkaat käytä. Olen pahoillani siitä, että sellaista esitystä ei koskaan tullut. Sellaisia hankkeita ei meille Kuhmoon tullut, joista olisimme voineet, sanotaanko, leipoa sellaisen projektin, jolla näitä tiloja olisi voitu käyttää hyödyllisemmin. Aluepolitiikkaan viitaten edustaja Kettunen ja myöskin edellinen puhuja kertoivat, että Kainuussa tai Itä-Suomessa olisi sellaisia alueita, joita hallitus ei puolustaisi tai joilla konkreettisia tekoja ei tehtäisi. Haluan muistuttaa siitä, että eilen LUMI-tekoälytehtaan julkaisu oli Pikku-Finlandiassa. Olemme varmaan vielä tietoisia siitä, että tämä hallitus on satsaamassa jopa 250 miljoonaa euroa seuraavaan supertietokoneeseen Kajaaniin. Olemme kuulleet uutisia siitä, että XTX Markets on investoimassa Kainuuseen jopa 1,1 miljardia euroa datakeskukseen. Työt tontilla on jo aloitettu. Myös Google on ostanut alueelta valtavan tontin. [Matias Mäkynen: Äkkiä verolle!] Olemme kuulleet varmaan siitä, että ulkomaalaiset lentoyhtiöt ovat tehneet ensimmäisiä lentoja suoraan Amsterdamista Kainuuseen turistilentojen vuoksi, ja meillä on Kainuussa ensi talvena tulossa aivan uudenlainen nousu charterlentojen suhteen suoraan maailmalta. Meidän matkailumme alkaa tarttumaan Lappi-buumiin, mikä on meille erityisen suotuisa asia. Mutta siitä supertietokoneesta vielä, että Suomen hallitus on myöntänyt meidän dataekosysteemille hankkeen, jolla voimme kehittää tämän supertietokoneen ympärille palveluliiketoimintaa, mikä itse asiassa on se tärkein osa siitä kehityksestä, mitä Kainuussa voidaan saavuttaa. Supertietokone yksin ei ole vielä paljon mitään, jos sen päälle ei tule tasoa, missä palveluita synnytetään, ja niitä voidaan myydä myös ulkomaille. Itä-Suomeen satsataan. Supertietokoneet ja datakeskukset Kainuussa ovat tässä globaalissa kilpailussa tärkeässä roolissa. Tällä hetkellä Yhdysvaltain autoteollisuus ja Kiinan autoteollisuus vievät eurooppalaista autoteollisuutta perässään. Eurooppa ei ole löytänyt tekoälystä ratkaisua siihen, kuinka autoteollisuutta muutetaan ja kuinka tuotteet palvelevat ihmistä. Kainuu on tässä asiassa edelläkävijä. Tarvitaan dataekosysteemin palveluja, joita myydä. Nämä eurot ovat valtavan suuria ja ratkaisevia, ja kyllä Kuhmo, minun koti- ja syntymäkuntani, saa tästä varmasti oman osansa, kun tarttuu tilaisuuteen. Ehkä suurin menetys kuitenkin tässä Petola-asiassa on se yhteisö, mikä siellä on työskennellyt muun muassa tutkimustyön osalta. Täytyy myöntää, että niillä ihmisillä on ollut panosta muuhunkin kuin siihen tutkimustyöhön. Se yhteisö aina synnyttää jotain uutta, ja sen menettäminen tietysti on valitettavaa. Heidän osallistumisensa paikallisiin harrastustoimintoihin ja uusien näkökulmien tuominen keskusteluun heidän tutkimustaustastaan ovat auttaneet kehittämään meidän kuntaamme. Täytyy sanoa, että toivon, että ne ihmiset vielä tulevat Kuhmon puolesta tekemään töitä tulevaisuudessakin. Joka tapauksessa tässä valtiontaloudellisessa tilanteessa emme voi lämmittää tiloja, joilla ei ole käyttöä. Toivon, että Kuhmon kaupungissa vielä pohditaan sitä, minkälaisia ratkaisuja näille tiloille saadaan, niin että voimme hyödyntää niitä koko kansakunnan parhaaksi.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+4.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-04-03T19:02:07,2025-04-03T19:07:38,Tarkistettu,1.1 2025_34_198,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2025 vp,Edustaja Kettunen., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_34_199,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Hyvät kollegat, pääsette kuulemaan nyt kahden kuhmolaisen debattipuheenvuoroja liittyen palveluitten tutkimustoiminnan pelastamiseen. — Täytyy ihan ensimmäiseksi edustaja Polviselle sanoa, että ensinnäkin kiitän, että olette tehnyt töitä ja tutkimustyötä sen eteen, että tosiaan aikoinaan 1990, kun tämä laki tehtiin, silloiset päätöksentekijät sekä siellä Kuhmon kaupungissa että täällä eduskunnassa kirjasivat lakiin kompensaationa, että luontokeskus Petola rakennetaan Kuhmoon. Mutta paljon arvostamani edustajakollega Polvinen, te ette pääse siitä tosiasiasta, että kun te ja nykyinen hallitus olette sysänneet kuntien suuntaan jo vastuita, niin tämänkin osalta kunta ottaisi luontokeskus Petolan toiminnan vastuulleen ja valtio vetäytyisi alueelta. Ei se vain mene niin, varsinkin kun kuntien suuntaan on sysätty muitakin vastuita — paljon hyviäkin asioita, mutta kuitenkin kuntataloudet ovat aika tiukilla. Mitä tulee vielä säästösyiden kyseenalaisuuteen, niin täytyy kyllä muistaa myös se, että tasan 20 vuotta sitten tässä maassa oli Vanhasen ykköshallitus ja se oli punamultahallitus. Se oli punamultahallitus, ja 20 vuotta sitten juuri tämän kyseisen luontokeskuksen, joka nyt laitetaan lailla kiinni, kehittämiseen laitettiin 1,4 miljoonaa euroa, niin että siitä saatiin suurpetokeskus ja saatiin merkittävä investointi, mikä teki tästä Petolasta silloin Suomen johtavan suurpetotietokeskuksen. Tämä oli sitä Vanhasen ykköshallituksen aluepolitiikkaa: kehitettiin koko Suomea. Toivoisin, että nykyisellä hallituksella olisi ollut viisautta tarkastella tätä asiaa niin, että kun itäisen Suomen ohjelmaa tehtiin, niin tämäkin kyseinen luontokeskus Petola olisi otettu siellä huomioon. Puhemies! Metsähallituksella on tänäkin päivänä iso aluetalousvaikutus Kuhmossa. Valtion maiden pinta-ala on 250 000 hehtaaria, mikä on puolet metsämaan pinta-alasta Kuhmossa. Metsähallituksen hakkuiden laskennallinen kantoraha-arvo vuonna 2022 oli runsaat 13 miljoonaa euroa tuloutuksena valtion kassaan. Voidaan siis ajatella, että kuhmolaiset menettävät valtion kassaan vuosittain runsaan 13 miljoonan euron summan verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki valtion Kuhmossa omistama metsäala olisi kuhmolaisten omassa omistuksessa. Metsänhoitotöiden ja puunkorjuun työllisyysvaikutuksethan olisivat siinäkin tapauksessa samat. Tällä hetkellä Ystävyyden puiston suojelu pienentää Kuhmon alueen vuotuista hakkuusuunnitetta arviolta noin 15 000 kuutiota. Sen kantoraha-arvo nykyisillä puutavaralajien hinnoilla olisi noin 550 000 euroa. Jos hakkuumäärien pienentyminen suhteutetaan vastaavansuuruiseen yksityisen metsänomistajan tulonmenetykseen, niin metsän uudistuskustannusten ja muiden menojen jälkeen nettotulonmenetys olisi arviolta noin 400 000 euroa vuodessa. Tuo suuruusluokka vastaa tätä alkuperäistä kymmenen työpaikan kompensaatiota, mitä tässäkin keskustelussa on tuotu esille. Yllä mainitut lakikirjaukset ovat tulkittavissa siten, että niin kauan kuin Ystävyyden puiston suojelu on voimassa, myös kompensaation on toteuduttava Kuhmon kaupungin suuntaan ja kuhmolaisille ja Itä-Suomeen. Näin ollen, mikäli opastus- ja tutkimuskeskuksen toiminta kaikesta huolimatta lopetetaan, niin edellä mainitusta, lakiin kirjatusta kompensaatiolupauksesta on pidettävä kiinni jollakin vaihtoehtoisella tavalla. Muun muassa Kuhmon kaupunki on vastustanut luontokeskus Petolan ja Ystävyyden puiston tutkimuskeskuksen lakkauttamista. Mikäli Metsähallitus nyt luopuu tästä opastus- ja tutkimuskeskuksen toimintojen ylläpitämisestä, niin kyllä tulisi esittää myös kompensaatioita niin, että Metsähallituksen vuosituloksesta vastaava summa, tämä 400 000 euroa, tuloutetaan käytettäväksi esimerkiksi Kuhmon alueen tai itäisen Suomen alueen luontomatkailun kehittämiseen vuosittain. Tuloutus voidaan kanavoida esimerkiksi maakuntaliiton kautta. Jos me nyt hyväksytään, että tämä Petolan lakkauttaminen tehdään, niin kyllä se 400 000 euron summa tulee käyttää jatkossa luontopalveluitten ja luontomatkailun kehittämiseen vuosittain.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+4.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-04-03T19:07:52,2025-04-03T19:13:51,Hyväksytty,1.1 2025_34_200,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2025 vp,Edustaja Polvinen., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_201,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tästä oikeudenmukaisuudesta esimerkiksi Metsähallituksen osalta ja valtionyhtiöitten tuloutuksista: Kyllä minun ajatukseni siitä olisi, että Hyrynsalmella voisi olla Metsähallituksen pääkonttori. Kyllähän se niin on, että tänne etelään on ajan saatossa keskitetty kaikki nämä valtion toiminnot ja se raha virtaa tänne etelän suuntaan tuolta pohjoisesta. Jos isoa kuvaa katsotaan, niin sivuun ja syrjään ollaan menty jo pitkän aikaa. Edustaja Kettunen nosti tämän luontomatkailun tai matkailun kehittämisen kulman, ja voin sanoa, että kun tämä hallitus on taannut nämä maakuntalennot, niin se on parasta luontomatkailun kehittämistä. Kajaanin ja Helsingin välillä lentokoneissa liikkuvat tulevat usein juuri Kuhmoon. On sanottu, että charterlennoista yli puolet matkustajista tulee Kuhmon luontomatkailun pariin, mikä on ollut minulle todellinen positiivinen yllätys. Kun Kainuussa on monia muitakin houkuttelevia luontomatkailukohteita, niin matkailijat tulevat Kuhmoon, tuovat rahaa kuhmolaisille yrittäjille, ja niin sanottu terve kilpailu ja terve palvelutuotanto tuo vaurautta meidän alueelle. Uskon, että nämä Metsähallituksen kaavailut ja esitykset hallitukselle ja hallituksen kaavailut lopettaa Petola kompensoituvat huomattavasti suuremmin näiden oikeiden ulkomailta tulevien hyödyttävien rahavirtojen kautta. Tämä vaihtotase hyödyttää myös koko Suomea. Siinä mielessä hallituksen strategiset linjaukset tukea tällaista tervettä liiketoimintaa ovat aina paljon viisaampia, myöskin vanhoina aikoina, kuin se, että tuettaisiin tiloja, joissa ei palveluja tarvita. Niin kuin sanoin aiemmin, pahoillani olen kyllä siitä, että Kuhmo ei ole pystynyt tuomaan sellaisia ideoita, mitkä olisivat olleet kelpoja hankkeita. Itse asiassa en kuullut lopulta yhtään sellaista esitystä. Olen ollut työryhmissä, joissa pohditaan Kuhmon kehitystä hands-on siellä ryhmässä, ja on ollut todella hyviä nostoja, esityksiä ja ideoita hankkeista Petolan toimintaan. Olen hieman hämmästynyt siitä, että koskaan ei korviini ole tullut, mikä se vaihtoehtoinen hanke voisi olla, koska meidän luova maakunta on kyllä pärjännyt hyvin viimeisinä aikoina. Niin kuin sanotaan, Kainuun näkymät ovat paremmat kuin Suomessa oikeastaan missään, niin kuin todistetusti ovat myös asiantuntijat sanoneet. Kainuun kasvu on ehkä paremmassa asennossa kuin ennen agraaritaloutta, siinä ja siinä, kun katsotaan sitä investoinnin määrää ja työpaikkojen määrää, mitä Kainuuseen on tulossa näitten datakeskus- ja supertietokoneitten investointien myötä. Lisäksi toki Kuhmo-yhtiö, Pölkky ja monet muut investoijat ovat julkaisseet hyviä lukuja investoinneista, ja ne investoinnit ovat käynnissä, niin että meidän maakunta kyllä oman panoksensa tälle kansakunnalle, Suomelle ja verottajallekin tulee tästä hyvästä maksamaan, minkä valtio on Kainuulle antanut.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+4.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-04-03T19:13:53,2025-04-03T19:16:58,Hyväksytty,1.1 2025_34_202,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2025 vp,Edustaja Nikkanen., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_203,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Näin ikään kuin kesäkuhmolaisena haluan antaa omankin panokseni tähän keskusteluun ja myös Petolassa lukuisia kertoja vierailleena hieman valitella sitä, että olisin toivonut, että olisi mahdollista lapsienikin kanssa siellä vielä vierailla, ja tämä esitys siinä mielessä on hyvin valitettava. Mutta oikeastaan se varsinainen syy Petolan lisäksi, miksi tämän puheenvuoron halusin ottaa, ovat nimenomaan nämä isot leikkaukset, jotka kohdistuvat meidän kansallispuistoihin ja vähän laajemminkin täällä Metsähallituksen puolella. Tästä on iso huoli myös kotikaupungissani Salossa, kun Teijon kansallispuiston luontotaloa ollaan nyt laittamassa myös ikään kuin lihoiksi, vaikkei sillekään varmaan ostajaa kovin helppoa ole löytää, varsinkin kun lainsäädäntö käsittääkseni sitä hieman rajoittaa. Tässä nostettiin edustaja Polvisen puheenvuorossa esiin sitä, miten hallitus sitten luontomatkailuun kovasti panostaa, mutta kyllä tässä aika räikeä ristiriita on tavallaan näillä kansallispuistoihin kohdistuvilla leikkauksilla nimenomaan tähän, sillä kyllähän on toki tärkeää, että saamme ulkomaalaisia matkailijoita sinne pohjoiseen ja Kainuuseen ja itärajalle ja joka puolelle Suomea, mutta kyllä kansallispuistojen ja meidän luontotalojen merkitys myös meille suomalaisille on valtavan suuri. On paljon tutkimustietoa siitä, miten suomalaisten luontosuhde on pikkuhiljaa erkaantunut, ja kansallispuistot ovat hyvinkin merkittäviä kohteita viedä turvallisesti tutustumaan Suomen luontoon ja metsään, ja sillä on tutkittuja terveysvaikutuksiakin. Hallitushan on leikannut myöskin kansallispuistojen huollosta lakkauttamalla tämän vankien työpalvelun, jolla on pidetty kansallispuistojen olosuhteita kunnossa, ja myös tätä pidän äärimmäisen valitettavana, sillä onhan se ollut meidän vankiloille ja vankeinhoitolaitokselle todella arvokas tapa kuntouttaa vankeja työelämään. Kansallispuistot ovat olleet useille vangeille ensimmäinen työpaikka koko heidän elämässään, ja siellä on monen rikollisenkin elämän suunta muuttunut. Tämä on myöskin yksi leikkaus tässä, jota olen voinut vain hämmästellä. Todella suuri huoli on usean eri kansallispuiston alueella siitä, miten nämä palvelut jatkossa tullaan turvaamaan, muillakin kuin Petolalla. Luontokeskusten jatko voitaisiin turvata sillä, että Metsähallitus tekee nyt puunmyynnillä ihan ennätystulosta, on tehnyt viime vuoden aikanakin toistasataa miljoonaa tulosta puiden myynnillä. Miksei esimerkiksi tätä myyntituottoa voisi käyttää myöskin hieman kansallispuistojen, meidän kansallisomaisuuden, turvaamiseksi? — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+4.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-04-03T19:16:58,2025-04-03T19:20:16,Hyväksytty,1.1 2025_34_204,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2025 vp,Edustaja Kettunen., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_205,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Kiitoksia edustaja Nikkaselle hyvästä puheenvuorosta. Juurikin tämä, että kyllä alueitten puunmyyntitulot kiinnostavat valtiota ja nykyistä hallitusta, mutta eivät kiinnosta luontopalvelut, ei luontopalveluitten kehittäminen, kansallispuistot tai luontomatkailu ylipäätäänsäkin. Kuhmo erämaakaupunkina on luonnostaan tunnettu ja tunnettu luontomatkailustaan, ja tämä Petolan sulkeminen nyt vähentää juurikin sitä kaupungin ja maakunnan houkuttelevuutta ja vaikuttaa negatiivisesti myös paikalliseen talouteen, koska tämä on ollut semmoinen luontomatkailun magneettikin. Kuhmon kaupunki on ilmoittanut vastustavansa tätä Metsähallituksen päätöstä, ja ihan hyvästä syystä. Elinvoimaisen matkailun ylläpitäminen edellyttää palveluita ja nähtävyyksiä, eikä niiden alasajo tue kestävää kehitystä tai alueellista tasa-arvoa. Minä ymmärrän, että edustaja Polvinen tuo myös nämä datakeskushankkeet esille tässä keskustelussa, koska kyllä, Kainuuseen on muodostunut tämmöinen datakeskusklusteri, juurikin tämä supertietokone Lumi, joka viime kaudella saatiin aikaiseksi ja jota nykyinen hallitus jatkaa, ja hyvä niin, ja sinne on tulossa lisää investointeja. Mutta ette te pääse siitä tilanteesta yli, että tarvitaan näitten datakeskuksien lisäksi muitakin toimintoja ja palveluita. Nytten kun täällä Ystävyyden puiston osalta on myös luontoa suojeltu, niin se keskus on ollut sitten myös kompensaationa sinne aluetalouteen ja varsinkin Kuhmon suuntaan. Siellä on yksi iso saha, joka on investoinut viime vuosina mittavasti, ja se tarvitsee raaka-aineita muun muassa puurakentamisen suuntaan. Olisi toivottavaa, että valtion suunnalta kompensaatiota olisi myös jatkossa, ja jos niitä kompensaatioita ei ole, niin sitten pitäisi käydä keskustelua myös siitä — niin kuin edustaja Kokko toi esille, että tämän lain nimikin pitäisi muuttaa — pitäisikö koko laki hylätä ja nämä suojelualueet laittaa takaisin talousmetsäalueiksi.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+4.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-04-03T19:20:16,2025-04-03T19:22:48,Hyväksytty,1.1 2025_34_206,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2025 vp,Edustaja Polvinen., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_207,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Petola ei ollut matkailun magneetti. Edustaja Kettunen on tainnut tänään seurata mediasta sitä, että kainuulaisen ja kuhmolaisen matkailun suurin tulppa on lähtemässä juuri eduskunnan käsittelyyn, eli metsästyslaki. Suurpetopolitiikka, mitä te olette harjoittaneet, on estänyt metsästysmatkailun kasvun Kainuussa ja Kuhmossa. Se on tehnyt metsästysmatkailusta lähes mahdotonta. Metsästyskoirakilpailujen järjestäminen Kainuussa on ollut erittäin haasteellista järkyttävän suuren suurpetokannan vuoksi. Ja nyt metsästyslaki on tulossa eduskuntaan käsittelyyn, ja sen lain läpivieminen niin, että kannanhoidollinen metsästys mahdollistuu ja suurpetokannat kohtuullistuvat, mahdollistaa sen matkailun magneetin, jota se Petola ei välttämättä niinkään ollut — eli kuhmolainen luonto, metsästysseurat ja metsästysmajat, mitä meillä on, se yhteisö, minne väki haluaa taas tulla, koska voi jakaa niitä omia kokemuksiaan siellä metsästysmajoilla, ja maksaa jonkun euron kaupunkiinkin, koska metsästäjät tuovat suuren potin rahaa, kun he tulevat paikalle. He ovat käyttämässä ehkä sitä ainutta vapaa-aikaa, mitä heille on vuodessa suotu, ja silloin mennään myöskin vähän ehkä reilummalla lompakolla. Se on se matkailumagneetti, mitä tämä hallitus Kainuuseen on tarjoamassa.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+4.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-04-03T19:22:48,2025-04-03T19:24:31,Hyväksytty,1.1 2025_34_208,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt jatketaan 2.4.2025 pidetyssä täysistunnossa keskeytettyä hallituksen lisäleikkauksia soteen ja koulutukseen koskevan välikysymyksen käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Kokko., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_34_209,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä välikysymys, jota nyt käsittelemme, on noussut siitä tarpeesta, että pääministeri Orpo on tässä salissa luvannut, että ne lisäleikkaukset, mitä sosiaali- ja terveyspalveluihin on tulossa, tullaan kertomaan julkisesti Suomen kansalle sekä eduskunnalle vielä ennen aluevaaleja, mutta nyt, näin jo toisena ennakkoäänestyspäivänä emme edelleenkään ole saaneet tietoa siitä, mihinkä nämä leikkaukset konkreettisesti tulevat kohdistumaan, ja kuten näkyy, ministeriaitiosta tuskin myöskään tänään vastausta tulee, sillä siellä ei pääministeri eikä myöskään vastuuministeri ole paikalla. On selvää, että nämä leikkaukset tulevat kohdistumaan ennen kaikkea niihin yhteiskunnan heikompiosaisiin, niihin, joista meidän pitäisi erityisesti pitää huolta. Itse asiassa tänään on tullut selvitys julki, jossa kansalaisilta on kysytty sosiaali- ja terveyspalveluista ja muun muassa siitä, että jos joitain ryhmiä, väestöryhmiä, pitäisi priorisoida ohitse muiden, niin mitä ne olisivat. Ensimmäisenä ovat lapset, sen jälkeen ikääntyneet ja kolmantena vammaiset. Juuri ne kolme ryhmää, joihin hallituksen leikkaukset ovat nyt eniten kohdistumassa. Tämä on siis se kanta, minkä suomalaiset ovat esittäneet. Ja ottaen huomioon sen, että tässä on useita kertoja nyt toivottu sitä, että hallitus ilmoittaisi, mistä se on leikkaamassa, olemme ensisijaisesti saaneet vain entistä enemmän epäselviä vastauksia. Pääministerin mielestä minkäänlaista listaa, selvitystä ei ole edes olemassakaan, kun taas vastuuministeri Juuso toteaa, että lista on olemassa. Tänään soppaa on hämmennetty vielä sen verran, että ministeri Juuso on itse medialle todennut iltapäivästä: ”Minulla on se paperi tässä laukussa, mutta en nyt sitä voi kaikille tässä jakaa.” Kuitenkin nähtävästi sitten eduskunnan kyselytunnilla jo jaettiin jonkinlaista paperia sieltä laukusta. Oliko siinä ne leikkaukset? No, siitä ei ole ihan täyttä varmuutta, joten ehkä tämä nyt osoittaa sen, että nyt olisi hyvä pääministerin olla paikalla nimenomaan vastaamassa tähän kysymykseen, että onko ministeri Juuson paperi oikeasti se, mistä leikkauksista hallitus on päättänyt, vai mikä on se hallituksen linja. Mielestäni tämä olisi sekä eduskunnan että kansalaisten kannalta hyvä kuulla, varsinkin kun pääministeri on tosiaan antanut lupauksen, että leikkaukset tullaan kertomaan vielä ennen alue- ja kuntavaaleja. Toivoisin tätä siinä mielessä, että tämä selkeyttäisi tilanteen, koska nyt emme oikeasti voi tietää, että luotammeko nyt pääministerin sanaan vai vastuuministerin sanaan, koska ne eroavat nyt erittäin suuresti. Tässä kyselytuntikeskustelussa ja myös välikysymyskeskustelussa eilen on paljon nostettu esille sitä, että me nimenomaisesti haluamme, että kotiin tuotavia palveluita vahvistetaan ja että ne hoitajat oikeasti käyvät siellä ikääntyneiden luona tarpeen vaatiessa. Meistä se ei ole ramppaamista, että ihmiset käyvät siellä ilman ikäihmisten halua, vaan oikeasti tuovat sitä hoivaa ja turvaa heille. Ja jos tätä nyt ollaan erilaisilla teknologisilla ratkaisuilla, digitalisaatiolla tavallaan kompensoimassa, niin tavallaan se, että olemmeko sitten teknologiavastaisia — no, emme ole. Nimenomaisesti se, mihinkä sitä teknologiaa käytetään. Kyselytunnilla hallituspuolueiden edustajilta tuli hyviä näkökulmia siihen, että muun muassa lääkäreiden saneluun, sen työn tukemiseen, tekoälyyn, muut ratkaisut ovat aivan erinomaisia. Ne säästävät sitä työaikaa siitä byrokratian pyörittämisestä itse siihen hoitotyöhön. Tässä suhteessa myös SDP:kin on esittänyt, että muun muassa matalan kynnyksen digitaalisia mielenterveyspalveluita lisätään sosiaali- ja terveyspalveluissa. 24/7-digipalvelut, etävastaanotot ja liikkuvat palvelut käyttöön jokaisella hyvinvointialueella. Tässä muutama konkreettinen esitys siitä, mitenkä me toivoisimme, että sitä digitalisaatiota hyödynnettäisiin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kuitenkaan tämä ei ole pois siitä, etteikö nimenomaan niihin kotiin tuotaviin palveluihin pitäisi panostaa. Ja kuten kuulimme kyselytunnilla, ministeri Juuso lopulta myönsi sen, mistä nimenomaan tämä paljon puhuttu 16 miljoonan euron säästö oikeasti tullaan ottamaan, ja se oikeasti tullaan ottamaan niistä kotihoidon käynneistä, niistä palveluista, jotka käyvät siellä ikääntyneen kotona. Laskelmien perusteella yhteensä 700 000 käyntikertaa vähenee tämän 16 miljoonan leikkauksen johdosta, mikä voitaisiin kompensoida, vaikka sillä, että hallitus peruisi viime vuonna tehdyn kaljaveron alennuksen. Siitä taitaisi jäädä vielä useampikin miljoona euroa käytettäväksi hallituksella johonkin muuhun. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-04-03T19:25:00,2025-04-03T19:30:16,Käsitelty,1.1 2025_34_210,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Räsänen poissa. — Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_211,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sosiaali‑ ja terveysministeri totesi eilen kotihoidon tilanteesta seuraavaa: ”Korostan vielä sitä, että eivät kaikki ihmiset ja ikääntyvät ole yksinäisiä. Joku voi arvostaa sitä, että hänen luonaan ei juokse neljä kertaa päivässä aina eri hoitaja tekemässä jotain, vaan kunnioitettaisiin hänen yksityisyyttään, ja hänkin saisi jonkun rauhan siellä.” Arvoisa rouva puhemies! Sain tänään kotihoidon ammattilaiselta viestin, jossa hän kertoi, että oli seurannut ministeri Juuson vastauksia liittyen kotihoidon leikkauksiin, ja hän totesi, että ministeri Juuso ”laukoo uskomattomia juttuja”. Eli siellä kotihoidossa ollaan nyt todella pöyristyneitä ministerin näkemyksistä, että hoidettavien luona ei tarvitse juosta useita kertoja päivässä. Ja voin vielä todeta sen, että olen itse viime valtuustokaudella Varkaudessa käynyt tutustumassa kahden työpäivän ajan kotihoidon tilanteeseen, ja se, mitä hoidettavat kertoivat, oli se, että he toivoisivat, että hoitajilla olisi paremmin aikaa, ja että he ovat yksinäisiä. Toivon, että sosiaali‑ ja terveysministeri tutustuisi vielä lisää kotihoidon tilanteeseen ennen leikkauksia. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-04-03T19:30:28,2025-04-03T19:32:06,Käsitelty,1.1 2025_34_212,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Werning., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_213,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämänpäiväinen kyselytunti osoitti jälleen sen: kun vastuuministeri Juuso avaa suunsa, sammakko loikkaa sieltä ulos. Ministeri Juuson käsitys kotihoidon toimivuudesta Suomessa on täysin vääristynyt, ja herää kysymys, kuinka kaukana todellisuudesta vastuuministeri oikein on. Ministeri paljasti tänään, että kotihoitoon kohdistuvat yli 16 miljoonan euron säästöt saadaan vähentämällä kotihoidon fyysisiä käyntejä ja korvaamalla ne etäkäynneillä. Eli ministeri Juuso sanoi, että apua tarvitsevilta kotihoidon asiakkailta leikataan kotihoidon käyntejä. Aivan käsittämätöntä. Nyt täällä tulisi olla pääministeri Petteri Orpo paikalla kertomassa, onko hän samaa mieltä asiasta, mutta kuten eilenkin kuulimme, pääministeri Petteri Orpo ja vastuuministeri Juuso puhuvat eri suilla. Arvion asiakkaista ja kotihoidon asiakkaiden palvelutarpeesta tekee tehtävään koulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen. Tehdään tämä nyt selväksi: jokainen käynti perustuu ammattilaisen arvioon. Jos arvio on, että asiakas tarvitsee viisi käyntiä vuorokaudessa, niin silloin se tarvitsee viisi käyntiä vuorokaudessa, ei neljää eikä kolmea, vaan viisi fyysistä käyntiä. Elikkä tämä säästö on täysin epäoikeudenmukainen. Kuvitteleeko ministeri Juuso, että tällaisessa tilanteessa, jossa kotihoito on äärettömän kuormittunut ja jossa kotihoidon työntekijät ovat uupuvia ja käyvät äärettömän väsyneenä työssään, näistäkin vähäisistä resursseista sitten käytettäisiin aikaa turhiin käynteihin? No, eipä näin ole. No, keitä siellä asiakkaan luona sitten käy? Siellä käyvät rautaiset hoitoalan ammattilaiset, kuten lähihoitajat ja sairaanhoitajat. Oli todella pöyristyttävää eilen kuulla, kun sairaanhoitajataustainen vastuuministeri kuvasi näitä ammattilaisia ramppaajiksi. Voiko yhtään halvemmin hoitajakollegaa enää kutsua? Ei voi. Arvoisa puhemies! Ministeri kertoi saaneensa eilen välikysymyskeskustelun perusteella kaksi yhteydenottoa ikääntyneiltä, joissa hän sai toimistaan kiitosta. Hieno homma, mutta miksi ainoastaan kaksi yhteydenottoa? Minäkin sain yhteydenottoja, ja täytyy sanoa, että monin-, monin-, monin-, moninkertaisesti enemmän, ja yhdessäkään näistä ei kehuttu ministerin aikaansaannoksia, päinvastoin. Niissä todettiin näin: ”Miten pihalla ministeri voi olla?” Ministeri toistelee täällä, kuten tänäänkin kuulimme, kuinka paljon teknologialla saadaan säästöjä kotihoidosta aikaiseksi. No, ministerin on varmaan hyvä ymmärtää se, että nämä käytössä olevat digitaaliset vaihtoehdot ja palvelut ovat jo käytössä niillä, ketkä niistä hyötyvät ja keillä niitä voidaan käyttää. Eli näistä ei tule yhtään ainutta uutta säästöä. Rouva puhemies! Uskallan väittää, että ministeri Juuso on erittäin lämpimästi tervetullut tutustumaan moneen kotihoidon yksikköön, tutustumaan kotihoidon tämänpäiväiseen arkeen ja siihen, minkälaisilla resursseilla käytännössä töitä tehdään, minkä kuntoisia asiakkaita siellä kotihoidossa hoidetaan, kuinka autettavia ne ovat, kuinka yksinäisiä ne ovat ja kuinka onnellisia ne ovat siitä, jos ministerikin kävisi ramppaamassa yhden päivän ajan ja tapaamassa näitä yksinäisiä vanhuksia. Tässä asiassa on ministerillä paljon petrattavaa. — Kiitän.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-04-03T19:32:15,2025-04-03T19:36:59,Käsitelty,1.1 2025_34_214,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Edustaja Valtola, vastauspuheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_215,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On ollut uskomatonta kuunnella näitä kolmea ensimmäistä puheenvuoroa. Kuulostaa ihan kuin ette olisi olleet täällä kyselytunnilla, jolloin pääministeri ja ministeri Juuso olivat keskustelemassa kanssanne näistä asioista lähes 50 minuutin ajan. Ikäihmiset ovat jokainen yksilöitä, ja heidän määränsä tulee kasvamaan tulevaisuudessa, ja on tärkeää, että heitä myös kohdellaan yksilöinä. Tälläkin hetkellä osana palvelutarpeen arviointia ja asiakassuunnitelmaprosessia arvioidaan, voidaanko asiakkaan palvelutarpeisiin vastata mahdollisesti teknologisilla ratkaisuilla esimerkiksi kotiin vietävien palveluiden osalta. Jos kotihoidon asiakas tarvitsee viisi käyntiä päivässä, hänelle ne järjestetään. Jos pärjätään neljällä käynnillä ja lääkkeenjakokoneella, niin se on silloin neljä käyntiä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-04-03T19:37:01,2025-04-03T19:38:16,Käsitelty,1.1 2025_34_216,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Edustaja Werning, vastauspuheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_217,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Juurikin näin. Olette kanssani samaa mieltä: jos kotihoidon asiakas palvelutarpeen perusteella tarvitsee viisi käyntiä, niin se on silloin viisi käyntiä, eikö vain? No niin, me olemme tästä samaa mieltä. Mutta mitä ihmettä puhuu ministeri ministeriaitiossa? Ministeri sanoo, että jos viisi käyntiä on, niin voidaan mennä neljällä. Tehän olette eri mieltä kuin mitä ministeri ministeriaitiossa puhuu. Toisekseen vielä sitten: Me eilen kävimme täällä 12 tuntia tätä keskustelua välikysymyksestä ja näistä haasteista ja näistä näkökulmista. Jos kerran teillä, edustaja, oli erilaisia näkökulmia, niin missä ihmeessä te olitte silloin sen 12 tunnin aikana? Minä olin 12 tuntia salissa — kävin syömässä ja kävin vessassa, mutta muuten olin täällä — mutta missä te olitte tuomassa näitä teidän näkökulmia esille?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-04-03T19:38:16,2025-04-03T19:39:22,Käsitelty,1.1 2025_34_218,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Valtola., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_219,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on todella kovaa tahallista väärinymmärtämistä ministerin sanoista ja omista sanoistani. Itse olin täällä eilen neljä tuntia keskustelemassa asioista sekä kuuntelin keskustelun tämän lisäksi. Näitä teknologioita on laajalla käytöllä hyvinvointialueilla, ja pääasiassa ne eivät edellytä mitään isompia investointeja. Meillä esimerkiksi Etelä-Savossa hyvinvointialueilla on käytössä 300 lääkeautomaattia ja sähköisiä avaimia ja muita keinoja, joilla olemme pystyneet säästämään 3 miljoonaa euroa ja 50 000 käyntiä laskennallisesti vuoden aikana. Näissä etähoivapalveluissa meillä on ollut esimerkiksi edellisen vuoden aikana yli 8 prosenttia säännöllisen kotihoidon asiakkaista. Siis käytännössä nämä lakiuudistukset varmasti tulevat tarkoittamaan sitä, että sitä palvelutarpeen arviointia tehdään tarkemmin asiakassuunnitteluprosessin yhteydessä, jolloin ihmiset saavat palvelut, [Puhemies koputtaa] jotka he tarvitsevat, on se sitten fyysinen käynti tai sitten teknologian käyttö.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-04-03T19:39:22,2025-04-03T19:40:47,Käsitelty,1.1 2025_34_220,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Rantanen., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_221,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvostan erittäin suuresti sitä, että tämä keskustelu nyt tässä salissa käydään. Ministeri Juusohan sanoi eilen, ja hän toisti sen tänään, että kyllä useiden vanhusten luona rampataan liian usein, rampataan useammin kuin mitä nämä vanhukset haluaisivat. Ja juuri niin kuin te sanoitte, jokaisen vanhuksen käynneistä on tehty hoidon tarpeen arviointi. Mutta ministeri Juuso tässä tänään meille sanoi, että kyllä näistä neljästä hoidosta, käynnistä voidaan esimerkiksi yksi jatkossa hoitaa etänä. Tämä kysymys, mitä täällä on yritetty jauhaa monta kertaa: Te vähennätte kuusitoista ja puoli miljoonaa euroa sen teknologian siivellä, joka meillä on jo käytössä. Kertokaa nyt, hyvänen aika sentään, mitkä ovat ne uudet teknologiset ratkaisut, joilla tämä kuudentoista ja puolen miljoonan euron säästö voidaan tehdä nyt ja tässä paikassa eikä vaikka vuosien päästä, kun teknologia on edistynyt. Meillä on ollut käytössä lääkkeenjakorobotti 15 vuotta ja 80-luvulta asti turvarannekkeet. Mitkä ovat ne uudet teknologiset ratkaisut, [Puhemies koputtaa] joittenka perusteella te vähennätte kuusitoista ja puoli miljoonaa [Puhemies: Aika!] vanhusten kotihoidosta?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-04-03T19:40:48,2025-04-03T19:42:08,Käsitelty,1.1 2025_34_222,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Polvinen., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_223,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aikanaan puolalainen tieteilijä Kopernikus sanoi, että maa kiertää aurinkoa eikä aurinko maata, ja sitä vastustivat aika monet teknologian ajatusten vastustajat, joille uusi oli jotenkin vaarallista ja vierasta. Kuulostaa siltä, että tuleva teknologia, tekoäly ja kehitys eivät ole mahdollisuuksia sosiaalidemokraattisessa siivessä, vaan aika ja teknologia on heidän osaltaan pysähtynyt, niin kuin joskus historiassa on saattanut joissain keskusteluissa käydä. On selvää, että jo tällä hetkellä Yhdysvalloissa diagnostiikka ja hoitopolut on nopeutettu tekoälyn avulla. Sairaaloiden ostopalvelut ja logistiikka on tehostettu, ja tämä teknologinen kehitys mahdollistaa paljon ja muuta. [Naurua] On sanottu, että lääkärit katsovat nykyään tietokonetta enemmän kuin potilasta, ja tämä pitää paikkansa. On saatava uutta teknologiaa, [Timo Harakka: Tuotte lisää tietokoneita!] että ihminen on enemmän läsnä. Sen takia näitten hoitajien käynnit täytyy järjestää niin, että he ovat enemmän läsnä, jos on tarvista, mutta jos teknologisin keinoin saadaan se vajaa resurssi, mikä muutenkin on niukassa, siirrettyä seuraavalle potilaalle, joka sitä tarvitsee, [Puhemies koputtaa] niin jätetään se resurssi sinne hoitoa pyytävälle ja vaativalle eikä sinne, joka on jo hoidettu.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-04-03T19:42:09,2025-04-03T19:43:27,Käsitelty,1.1 2025_34_224,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Harakka., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_225,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jo nyt on aika paksua puhetta. Nythän se koko ajatus — puhun nyt esimerkiksi teknologia- ja yhteiskuntaryhmän puheenjohtajana tässä talossa — digitalisaatiossa, teknologiassa, datan käytössä on se, että on tarkoitus parantaa palveluita. Mutta se, että annetaan säästötavoite miinus 100 miljoonaa, miinus 16 miljoonaa, miinus 30 miljoonaa, johtaa siihen, että mennään aivan väärinpäin tähän asiaan eli etsitään tapoja, joilla voidaan, kuten tänään kuulimme tuolta ministeriaitiosta, vähentää kotihoidon käyntejä teknologian avulla, siis korvata sitä ihmistyötä sillä teknologialla. Tämä johtaa siihen, että itse asiassa digitalisaation ja teknologian käytön hyväksyttävyys heikkenee, koska ihmiset ymmärtävät tämän juonen. He ymmärtävät, että tämä on tarkoitettukin vain heikentämään heidän palveluitaan, ihan niin kuin on käynyt pankkiautomaattien suhteen, julkisten palveluiden suhteen. Tämä historia on pitkä. [Puhemies koputtaa] Eli säästökulmalla joudutaan siihen, että digitalisaatio itse asiassa kokee vastustusta eikä sitä oteta käyttöön, ja siinä olette täysin väärässä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-04-03T19:43:27,2025-04-03T19:44:51,Käsitelty,1.1 2025_34_226,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Väyrynen., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_227,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Werningille: Minä olin eilen täällä kahteen asti kuuntelemassa keskustelua [Paula Werning: Se on totta, se on totta!] ja voin vakuuttaa, että edustaja Valtola ei menettänyt mitään ja suomalaiset sote-palvelut eivät saavuttaneet yhtään mitään. Että siinä mielessä kaikki on vielä tehtävissä. Niin kuin tuossa kyselytunnilla jo sanoin, niin meillä on hyvinvointialueitten henkilökunnasta kolmasosa eläköitymässä kymmenessä vuodessa, meillä on syntyvyys tippunut 40 pinnaa, ja meillä onneksi elinikä pitenee ja ihmiset elävät iäkkäämmiksi. Meillä palvelutarve kasvaa. Millä tavalla te meinaatte, jos me ei tehdä mitään semmoisia ratkaisuja, joissa meillä teknologia... [Vasemmalta: Ei kukaan ole niin sanonut!] — Saanko minä puhua taas loppuun? Sitä minä toivoin sen eilisillan kuuntelun jälkeen. — Millä me tehdään se temppu, että me tarjotaan edelleen saman tason palvelut ihmisille, jos meillä kerta kaikkiaan tämä vyöry on semmoinen, että me emme henkilöresursseilla sen kanssa pärjää? Teknologisista ratkaisuista vielä sen verran, että täällä esiteltiin eilen uutena asiana Sitran kehitteillä oleva järjestelmä, jossa lääkäri sanelee ja sitten tekoäly purkaa sen. Sitä sanotaan puheentunnistukseksi, [Puhemies koputtaa] ja se on lähes kaikissa sairaaloissa käytössä. Ei se ole mitään uutta. Tekoälyratkaisut ovat ihan toisia, mitä esim. Länsi-Uudellamaalla [Puhemies koputtaa] on käytössä tällä hetkellä. Niihin kannattaa tutustua.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-04-03T19:44:51,2025-04-03T19:46:16,Käsitelty,1.1 2025_34_228,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Tuppurainen., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_229,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä kyselytunnin uutinen oli — ja se oli ihan selkokielellä sanottu ministeri Juusolta — että nämä päätökset koskien ikäihmisten palveluita tarkoittavat vähemmän kotihoidon käyntejä. Nyt se kuultiin ihan selkosuomella sanottuna, kun tähän mennessä etenkin pääministeri Orpo on jotenkin erikoisella orwellilaisella uuskielellä yrittänyt antaa ymmärtää, että tämä teknologian hyödyntäminen kotihoidossa jotenkin kummallisella tavalla parantaisi ikäihmisten kotipalveluita. Mutta tänään se Juusolta kuultiin: vähemmän kotihoidon käyntejä. Sitä nämä leikkaukset tarkoittavat. Ja nyt kysymys kuuluu, että kun luvassa on vielä lisää leikkauksia — sata miljoonaa lisää leikkauksia, jotka ovat toistaiseksi pidetty eduskunnalta piilossa, mutta kun ne ovat siellä ministeri Juuson käsilaukussa — niin milloin me saamme pääministeri Orpon tänne saliin vastaamaan opposition välikysymykseen siitä, mitä nämä leikkaukset tarkoittavat. Milloin hän avaa nämä uudet säästöt eduskunnalle? Onko luvassa lisää leikkauksia ikäihmisten palveluihin ja entistä vähemmän kotihoidon käyntejä? Tähän me vaadimme pääministeri Orpolta vastauksen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-04-03T19:46:16,2025-04-03T19:47:27,Käsitelty,1.1 2025_34_230,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_231,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ei voi kuin hämmästellä tätä keskustelua täällä. Itse tulen tuolta Pohjois-Pohjanmaalta, ja nämä keskustelut tuntuvat olevan Kehä kolmosen sisäpuolella kaikki, koska täällä puhutaan ihan jostakin muusta. Ministerit Juuso ja Orpo puhuvat korvaamisesta, että teknologia korvaa jonkun kotikäynnin. Totta kai siinä silloin vähenee se kotikäynti mutta palvelumäärä pysyy samana. [Naurua — Timo Harakka: Juuri näin!] Se voi olla videopuhelu, tai se voi olla joku muu, lääkkeenjako — palvelu pysyy määrältään samana. [Vasemmalta: Eihän siitä olekaan kyse!] Jos itse ajattelen omaa paikkakuntaani, niin kotisairaanhoidon lähtöpisteeseen sieltä, missä minä asun, on yli 20 kilometriä. Jos viisi kertaa tai kuusi kertaa käy se kotisairaanhoito vuorokauden aikana siellä ikäihmisen luona, lisäksi hän joutuu raportoimaan ja kirjaamaan tulokset, niin kai me voidaan nyt siirtyä tälle 2020-luvulle siinä mielessä, että me lisätään sitä nykyaikaista teknologiaa, kun se tulee joka tapauksessa, eikä jämähdetä sinne 70-luvulle. [Puhemies koputtaa] Meillä on myös virkeitä ikääntyneitä, jotka osaavat käyttää digipalveluita. — Kiitos. [Kim Berg: Se on ihan fine!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-04-03T19:47:27,2025-04-03T19:48:47,Käsitelty,1.1 2025_34_232,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Kumpula-Natri., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_233,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan varmasti teknologiasta on apua, mutta sakset ovat kovin vanhaa teknologiaa ja nyt me menemme ne edellä. Ensiksi sanotaan, että me leikataan näin paljon, tai oikeastaan se on vain vähän, kun se on vain 17 miljoonaa. Sitten kun kysytään miten, niin sanotaan, että teknologialla. Eikö olisi jotain järkevämpää? Täällä on asiantuntijalääkäreitä puolustamassa hallitusta, mutta puolustakaa nyt sitä teknologian käyttöönottoa järkitavoilla. Katsotaan, mikä teknologia tekisi vanhuksien palveluille hyvää, ja sen jälkeen lasketaan, saadaanko siitä säästöjä ja millä aikataululla. Otetaan ihminen keskiöön ja teknologia avuksi eikä niin, että kaikki mennään tällä pakko-otsikolla, pakko leikata. Myös talouden asiantuntijoita olen kohdannut, ja he katsovat, että jos puhutaan, että laitetaan 1,6 miljardia lisää, niin onko se pakko kohdentaa siihen herkimpään eli kotona käyntiin. Ei ole laatu sama silloin, jos kotona käynti vähenee. Ja sitten sosiaalialan ammattilaiset eivät ymmärtäneet tätä Juuson ajatusta siitä, että kaksi ihmistä oli soittanut, että ihanaa, ei ole pakko ottaa tramppaajia niin usein. Sehän on oma sopimus, jonka vanhus tekee, [Naurua vasemmalta] montako palvelua hän yleensä saa. [Puhemies koputtaa] Harvoin on ollut niin paljon, että montako tramppaajaa joutuu ottamaan. Sen voisi kertoa hänen kahdelle yhteydenottajalle, [Puhemies koputtaa] että he voivat itse sopia sen vähemmäksi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Miapetra Kumpula-Natri,807,2025-04-03T19:48:47,2025-04-03T19:50:12,Käsitelty,1.1 2025_34_234,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Valtola., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_235,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänä vuonna me laitamme sote-palveluille, hyvinvointialueille 2,2 miljardia lisää rahaa, ensi vuonna miljardin. [Välihuutoja vasemmalta] Se luo perusuran tälle rahoitukselle, josta nyt tälle teknologian käytön vahvistamiselle kotihoidossa vähennetään 16,5 miljardia. Te ette voi sanoa, että ensi vuonna kotihoitoon käytettäisiin yhtään vähemmän rahaa tämän säästön jälkeen, koska se perusura nousee siinä. Täällä tehostetaan. Tätä sanotaan työn tuottavuuden kasvuksi, [Kim Berg: Just niin!] ja se on semmoinen, mikä puuttuu sosiaalidemokraattien logiikasta tällä hetkellä, kun näistä sote-asioista keskustellaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-04-03T19:50:12,2025-04-03T19:51:06,Käsitelty,1.1 2025_34_236,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Mäkynen., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_237,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Se nyt vasta olisikin saavutus, jos alueiden rahoitus nimellisesti jopa laskisi samaan aikaan, kun palkat kasvavat, palvelutarpeet kasvavat, kaikki hinnat nousevat. Tässä tilanteessa se, että alueiden rahoitus kasvaa, ei ole kyllä mikään saavutus. Teidän omassa, jo vuosi sitten huhtikuussa kehysriihessä julkaistussa, paperissanne lukee, että tänä vuonna alueiden rahoitus vähenee yli 300 miljoonalla eurolla. Se on tapahtunut tälle vuodelle. Nyt me puhutaan leikkauksista, jotka ovat vielä tulevaisuudessa tähän päälle, tällä kaudella yhteensä yli 550 miljoonaa euroa. Teidän on aivan turha yrittää sumuttaa sen enempää oppositiota kuin suomalaisia, että te olisitte antamassa alueille jotain lisää. Te olette leikkaamassa niiltä alueilta niiden rahoitusta, ja se johtaa tällä hetkellä tänä päivänä irtisanomisiin ja lomautuksiin hoitohenkilökunnassa. Kun te leikkaatte 16,5 miljoonaa kotihoidosta, se tarkoittaa vähemmän. Tänään ministeri Sanni Grahn-Laasonen kertoi meille, että ei vähennetä käyntejä. Sitten meni kolme minuuttia, ja ministeri Juuso sanoi, että vähennetään käyntejä. Eihän teillä ole mitään käsitystä, mitä te edes päätätte. Kotihoidon käynnit vähenevät, ja piste. [Puhemies koputtaa] Teknologiaa voidaan ottaa käyttöön, mutta se on eri asia. Teknologiaa otetaan käyttöön tällä hetkellä joka paikassa, joka tapauksessa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2025-04-03T19:51:06,2025-04-03T19:52:28,Käsitelty,1.1 2025_34_238,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Väyrynen., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_239,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Meinasin jo unohtaa, mistä olin puhumassa. — Olen täysin oikeastaan siinä mielessä samaa mieltä edellisen edustajan kanssa, että se ei ole merkityksellistä, kuka rahat antaa, mutta me ollaan puhuttu ja minä olen monta kertaa puhunut tämän saman asian, mutta puhun tämän uudestaan, että me ollaan tehty, tai te olette tehneet, niin kuin teidän pitikin tehdä, sote-uudistuksen, jonka yksi ajatus oli, että asioita tehdään uudella tavalla, ja toinen ajatus, mikä minulle on ainakin moneen kertaan puhuttu sanoiksi, oli hallitsemattoman kulukehityksen taittaminen, joka on aivan oikea, siis täysin perusteltu tavoite. Nyt tässä, mitä me tehdään, ne rahat tulevat sieltä yleiskatteellisen kautta tälleen pisteellisenä, mutta kuitenkin se perusura nousee. Tämä on juuri sitä, mihin tämä instrumentti luotiin, ja nyt haetaan niitä uusia toimintatapoja. Yksi niistä on teknologian käyttäminen, ja itse asiassa olen täysin samaa mieltä, että kotipalvelu päättää, montako käyntiä siellä käydään, mutta se nykyinen viisi käyntiä voi olla parin vuoden päästä neljä käyntiä. Se on se, mitä me tavoitellaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-04-03T19:52:28,2025-04-03T19:53:42,Käsitelty,1.1 2025_34_240,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Malm., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_241,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän tämä teknologiasta puhuminen sinänsä on hiukan hämmentävää, kun ne keinot, joita täällä hallituspuolueiden edustajat esittävät, ovat vanhoja keinoja, niitä keinoja, mitkä ovat olleet käytössä jo vuosikausia. Täällä on puhuttu saksista, mutta itse olisin sitä mieltä, että ne Noussiilan mummon keritsimet ovat lähempänä kyllä tätä teknologiaa, mistä täällä on viime päivät puhuttu. 90-vuotias poikamies, jolla ei ole perhettä, asuu palveluasunnossa. Hänellä ei ole älypuhelinta, ei pankkitunnuksia, ei perillisiä, eli ei niitä diginatiiveja auttamassa. Miten ihmeessä tulevaisuudessa niiden kotikäyntien vähentäminen, vaikka nyt siitä viidestä neljään, palvelee häntä paremmin? Kyllä tämä perustelu on niin uskomatonta, että en voi ymmärtää, että viimeiseksi tässä vielä kruunataan edustaja Polvisen toimesta se, että diagnostiikka ja sairaudet on lopetettu Yhdysvalloista tekoälyn avulla. Näinkö te todella äsken totesitte? Näinkö minäkin pääsen Crohnin taudista eroon, tekoälyllä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-04-03T19:53:42,2025-04-03T19:54:55,Hyväksytty,1.1 2025_34_242,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Väyrynen., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_243,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Itse asiassa olen siinä mielessä edustaja Malmin kanssa samaa mieltä, että täällä on viitattu tekniikoihin, mitkä ovat olleet vuosikausia, turvarannekkeet ja lääkerobotit. Itse eilen esimerkiksi kerroin tästä tekoälypohjaisesta kirjaamisesta, joka tarkoittaa itse asiassa sitä, että... [Välihuuto] — Ei, ei todellakaan ole. Saanko taas selittää tämän? — Eli puhun tekniikasta, mikä on tällä hetkellä Länsi-Uudellamaalla kokeilussa ja täällä tietyissä paikoissa yksityisellä puolella kokeilussa, joka tekee tämmöisestä keskustelusta suoraan sairaskertomusmerkinnät. Se on eri asia kuin tämä, mihin äsken viitattiin, jossa me sanellaan ja sitten kone purkaa sen. Se on täysin eri asia, ja se on käytössä. Eilen viittasin myös tähän kotipalvelun blogiin, THL:n blogiin, jossa kahdeksan tunnin päivästä kolme tuntia oltiin potilaitten kanssa, ja siihen laskettiin myös kirjaamiset. Jos me saadaan tämä tekoälysovellus sellaiseksi, että se siitä käynnistä keskustelun perusteella tekee sen kirjaamisen, niin se kirjaamisaika säästyy. Nämä ovat täysin nykypäivää ja ne ovat käytettävissä, [Puhemies koputtaa] mutta ne eivät ole vuosia vanhoja ja ne eivät ole kotipalvelussa käytössä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-04-03T19:54:56,2025-04-03T19:56:08,Käsitelty,1.1 2025_34_244,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Nikkanen., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_245,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan jos palataan hieman taaksepäin vielä kyselytuntiin ja siihen keskusteluun, niin saimme siinä todellakin sitten vihdoin ja viimein tietää sen tosiasian ministeri Juuson suulla, että tosiaan käyntejä tullaan vähentämään. Tämän tiedon panttaaminen oli yksi hallituksen pimittämisen peruslähtökohta, mitä me tällä välikysymykselläkin halusimme kuulla. No, sitten samaan aikaan, oikeastaan ennen kuin ministeri Juuso tämän asian myönsi, kokoomuslainen ministeri Grahn-Laasonen totesi tuolla, että tämä teknologian käyttöönotto mahdollistaa nyt pidemmän aikaa asiakkaan kanssa ja enemmän käyntejä asiakkaalle. Eli hyvin ristiriitaista. Ministeri Juuso toteaa, että säästöt tulevat siitä, että kotihoidolla on vähemmän aikaa asiakkaan kanssa, ja ministeri Grahn-Laasonen sitten taas toisaalta totesi, että on enemmän aikaa. Kummin päin se nyt on?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-04-03T19:56:08,2025-04-03T19:57:18,Käsitelty,1.1 2025_34_246,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_247,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edelleenkin ollaan jämähdetty tänne Kehä kolmosen sisäpuolelle, koska täällä ei ymmärretä nyt sitä, että ne pitkät välimatkatkin vievät aikaa. [Välihuuto vasemmalta] Jos viisi kuusi kertaa se kotisairaanhoito siellä käy, jos siellä on sen verran virkeä ja kykenevä asukas, joka kykenee käyttämään teknologiaa, olkoon se sitten uusi tai vanha, niin se kuitenkin toisenlaisen palvelun tarjoaa. Palvelut eivät määrältään vähene, vaan se korvaa sen. Ja näin ollen, jos me mietitään vaikka Lappia, niin siellä on todella pitkät välimatkat. Kaikki ei ole yhtä lähellä kuin täällä Helsingissä, jossa pääsee metrolla tai jollakin muulla, ratikalla, sinne kohteeseen. Meillä on ihan eri ajatus tästä asiasta. Kotisairaanhoidolla voi olla todella pitkät matkat. He joutuvat raportoimaan ja kirjaamaan vielä työpäivän päätteeksi ne kaikki käynnit ja olemaan kenties yhteydessä omaisiin ja niin edelleen. Huomioisin muutakin kuin Kehä kolmosen sisäpuolen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-04-03T19:57:18,2025-04-03T19:58:21,Käsitelty,1.1 2025_34_248,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_249,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vähän särähti tuo edustaja Väyrysen sana korviin, kun hän sanoi, että hän oli 12 tuntia täällä — täällä käytettiin yli 200 puheenvuoroa — ja että tässä keskustelussa ei mitään hyvää eikä mitään opittavaa ollut. Jollain tavalla... [Ville Väyrynen: En sanonut kumpaakaan!] — Tämä oli se puheenvuoro siinä. — [Ville Väyrynen: En sanonut kumpaakaan!] — Kyllä te sanoitte, että ei opittu mitään eikä ollut hyötyä. Tämä oli se sisältö siinä, ja tätä ihmettelen kyllä. — Me yritettiin kyllä hakea ratkaisuvaihtoehtoja, tuoda niitä esiin ja viedä asioita eteenpäin. Tämä teknologiakeskustelu on tässä hyvä esimerkki siitä, saako ihminen henkilökohtaista palvelua vai tehdäänkö sitä teknologian avulla. Minä ymmärrän teknologian käytön aina semmoisessa tilanteessa, jossa henkilökohtainen palvelu ei ole paikalla. Silloin teknologialla autetaan, seurataan esimerkiksi ikäihmistä, kuinka hän liikkuu siellä asunnossa ja niin poispäin. Kaikkia tällaisia asioita pitääkin hyödyntää, ja ne auttavat siinä seuraamisessa ja niin poispäin. Puhuttaisiin nyt oikein asioista. Teknologiaa pitää käyttää, ja kaikki ollaan sitä mieltä, että siinä on erittäin isoja askeleita otettavissa eteenpäin tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-04-03T19:58:21,2025-04-03T19:59:45,Käsitelty,1.1 2025_34_250,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"No niin, kiitos. — Täällä on varmaan muutama debattipuheenvuoro vielä pyydetty, mutta sitten me mennään kyllä puhujalistaan. Eli Valtola, Peltonen, Viitala ja sitten vielä Väyrynen, ja sitten mennään puhujalistaan. — Valtola.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_251,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa vuonna 23 tehtiin 38 ja puoli miljoonaa kotihoidon käyntiä. Meidän ikäihmisten määrä kasvaa jatkuvasti, mikä tulee tarkoittamaan, että kotikäyntien määrä vääjäämättä kasvaa ja myös rahoitus näiden käyttöön. Nyt tämä säästö tai teknologian mukaanotto tulee vähentämään jonkin verran niitten käyntien tarvetta, jolloin se kotiin vietäviin palveluihin käytettävä rahamäärä tulee pienenemään näiden laskelmien mukaan sen 16,5 miljoonaa euroa. Onko se se 700 000 käyntiä, mikä on laskettu suoraan palkkakuluista, eli potkisimme pihalle 16,5 miljoonalla kotihoidon työntekijöitä? Tämä ei pidä paikkaansa, koska kotihoidon tarve kasvaa jatkuvasti. Siitä teknologiasta, mitä siellä voidaan käyttää: lääkeautomaatteja, sähkölukkoja, ateria-automaatteja, asiakkaiden monitoriteknologiaa, turvateknologiaa. Eli nämä ovat semmoista teknologiaa, josta varsinkin nuo viimeiset ja tämä tekoälyavusteinen kirjaaminen [Puhemies koputtaa] ovat teknologioita, joita ei ole ollut puolitoista vuotta sitten vielä edes käytännössä toimivina olemassa. [Matias Mäkynen: Paljonko maksaa?]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-04-03T19:59:59,2025-04-03T20:01:34,Käsitelty,1.1 2025_34_252,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Seuraavaksi edustaja Peltonen., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_253,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Eemeli,Peltonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Se on totta, mitä salin oikealta laidalta jokin hetki sitten sanottiin, että toden totta vastuuministerit olivat tässä salissa tänään 50 minuutin ajan kyselytunnilla meidän kanssamme keskustelemassa, mutta ei tuon kyselytunnin aikana kyllä vieläkään se ydinasia ja ydinkysymys selväksi tullut. Emme saaneet selkeää vastausta siihen, mistä tämä 100 miljoonan euron sosiaalihuollon leikkaus oikein tullaan tekemään. Tilannehan on perin erikoinen. Kun meillä hallitus on aiemmin rehvastellut näillä leikkauksillaan sakset heiluen tuolla somessa ja täälläkin salissa ja kertonut näistä mahtavista saavutuksistaan, niin nyt tuntuu kovin vaikealta, hyvin, hyvin vaikealta saada hallituksesta puristettua niitä vastauksia, mistä nämä sosiaalihuollon lisäleikkaukset oikein tullaan tekemään. Mutta kyselytunnilla viimein saatiin se pieni hippunen tietoa. Luvassa on siis vähemmän kotihoitoa, vähemmän kotikäyntejä. Niinhän täällä tänään kyselytunnilla kuultiin ja myös tässä illalla vahvistettiin. Eli sentään jotain tiedämme, mutta vielä aika monta kymmentä miljoonaa puuttuu.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Eemeli Peltonen,1496,2025-04-03T20:01:34,2025-04-03T20:02:45,Käsitelty,1.1 2025_34_254,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Edustaja Viitala, vastauspuheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_255,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Rasinkangas tuossa puhui, mitä tapahtuu Kehä kolmosen ulkopuolella. Minäpä kerron tuoreita uutisia eiliseltä Satakunnasta. Eli Satakunnan hyvinvointialueella käytiin ties kuinka monennet yt-menettelyt. Ja jos tästä ihan katson muistiinpanoista, niin mitä se tarkoittaa käsipareina, juuri niitä käsipareja, mistä täällä puhutaan, mitkä ovat pois siitä hoivasta? Lapset, nuoret ja perheet yhteensä 22: palvelussuhteen päättyminen 2, siirto toiseen tehtävään, tehtävänmuutos 14, avoimen tehtävän lakkauttaminen 6. Ikääntyneet yhteensä 33: palvelussuhteen päättyminen 8, siirto toiseen tehtävään, tehtävänmuutos 15, avoimen tehtävän lakkauttaminen 10. Tässä ihan vaan muutama esimerkki käsipareista, jotka juuri nyt Satakunnassa ovat hyvinvointialueilta lähtemässä. Kiitos näiden säästöjen ja kiitos sen, että sitä alijäämän kattamisvelvoiteaikaa ei ole pidennetty, näin täällä uutisissa sanotaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-04-03T20:02:45,2025-04-03T20:03:57,Käsitelty,1.1 2025_34_256,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Väyrynen., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_257,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Sen verran on tosiaan pakko kommentoida edustaja Lylyn puheenvuoroa: Siis minä sanoin niin, että edustaja Valtola ei menettänyt mitään ja suomalainen sosiaali‑ ja terveydenhuollon palvelu ei saanut yhtään mitään. Seison edelleenkin niitten sanojen takana. Sanoin sen tänään suhteellisen isossa terveydenhuollon paneelissa, voin sanoa sen mielipidekirjoituksessa ja olen sanonut sen somessa. Se on meidän kaikkien vastuulla minun mielestäni tällä hetkellä. Minä ymmärrän ihan täysin: Meillä on hallitus—oppositio-asetelma. Ei me voida täällä vain halailla ja lyödä ylävitosia ja tavallaan mennä samaan suuntaan ja hymyillä. Totta kai meillä on ihan selvää, että politiikka on politiikkaa, mutta kyllä meiltä sekä hyvinvointialueet että kansalaiset odottavat parempaa. Se koskee myös meitä, minä en tarkoita, että tämä on millään lailla opposition vastuulla, mutta kyllä meidän täytyy jollakin lailla ruveta keksimään ratkaisuja, miten me todellakin tarjotaan nämä palvelut kymmenen vuoden päästä. Siihen tarvitaan meitä kaikkia. Tämä tämmöinen ei vain auta yhtään mitään.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-04-03T20:03:57,2025-04-03T20:05:02,Käsitelty,1.1 2025_34_258,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"No niin, ja vielä edustaja Rasinkangas, ja sitten mennään puhujalistaan.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_259,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Joo, nimi mainittiin äskettäin. Satakunnan hyvinvointialueen palveluita ei varmaankaan tämä hallitus ole lopettanut vaan hyvinvointialue. 2,2 miljardia euroa tulee lisää rahoitusta hyvinvointialueille, eli toivotaan, että siellä hyvinvointialueet toimivat sitten ja kohdentavat ne oikeisiin kohteisiin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-04-03T20:05:02,2025-04-03T20:05:26,Käsitelty,1.1 2025_34_260,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"No niin, ja sitten mennään puhujalistalle rapsakasti, ja sieltä aloittaa edustaja Nikkanen, näyttää mallia. [Saku Nikkanen: Rapsakasti, koetan suorastaan kiirehtiä! — Vasemmalta: Rampaten! — Saku Nikkanen: En ramppaa kuitenkaan!]", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_261,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin on pakko ehkä tähän äsken käytyyn debattikeskusteluun sen verran vielä palata, että kyllähän se on niin kuin me tästä edustaja Viitalan kertomasta kuultiin, että mitä Satakunnassa tapahtuu. Tämä on tosiasia monella muullakin hyvinvointialueella. Siihen vedoten on todella erikoista, että hallitus edelleen pitää kiinni siitä tarinasta, että he antavat lisärahoitusta ja että rahoitusta ei olla leikkaamassa. He antavat toki lisää rahaa, mutta kun ei anneta tarpeeksi, niin sehän silloin leikkaa hyvinvointialueitten budjettia. Kun edustaja Rasinkangas tuossa totesi, että se ei ole hallituksen syy, se on hyvinvointialueen oma päätös, niin toki näin, mutta silloin kun ei anneta tarpeeksi sitä rahaa, niin hyvinvointialueille jää kovin vähän enää keinoja talouttaan muulla tavalla sopeuttaa. Kyllä se on silloin leikkausta hyvinvointialueilta. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. No sitten ehkä vielä tähän teknologian käyttöönottoon. Tässä on tietysti niin, että kun me olemme sitä kritisoineet nimenomaan tämän leikkauksen näkökulmasta, sitä, että rahoitusta leikataan ennen kuin edes uutta teknologiaa on käyttöönotettu, niin kyllähän se meidän näkemys siitä on, niin kuin ollaan sanottu monta kertaa, että teknologia pitää ottaa käyttöön ja koko ajan sitä tulee hyödyntää mutta sitä tulisi hyödyntää nimenomaan niin, että pilotoidaan erilaisia palvelumuotoja, erilaisia tapoja tehdä sitä, esimerkkinä vaikka kotikaupunkini Salo, jossa valmistetaan Evondoksen lääkerobotteja tai lääkeautomaatteja. Aikanaan silloin, kun sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana olin, meillä käynnistettiin pilotti, jossa nämä otettiin käyttöön. Edustaja Väyrynenkin viittasi Länsi-Uudenmaan pilottiin. Eli tavallaan se, että pilotoidaan näitä teknologioita, käyttöönotetaan ilman, että se vaarantaa sitä palvelutuotantoa suoraan tai että palvelutuotantoon suoraan kohdistetaan leikkauksia, on kestävä tapa ottaa sitä teknologiaa käyttöön. Tämä on se tapa, millä me sosiaalidemokraatitkin haluaisimme sitä käyttöönotettavaksi. No, eilisessä pitkään venyneessä välikysymyskeskustelussa, jota nyt tänään jatketaan tässä, nostin esiin tämän yhden viestin, jonka tuolta kotikaupungistani sain kotihoidon asiakkaalta, ikäihmiseltä, siitä huolesta, kun hänellä on jo todella paljon sähköisiä palveluja: on apuvälineitä, on sähkölukkoa, on lääkeautomaattia ja niin poispäin. Sitten hän toi siinä viestissään esille myöskin sen, miten hoitajien kirjaamiset... — kun täällä viitattiin siihen, että on pitkät välimatkat, niin tämäkin on jo yksi apuväline, teknologia, mitä on otettu käyttöön, että näitä kirjaamisia voidaan tehdä lennossa. Mutta hänenkin viestinsä siinä oli se, että siihen kohtaamiseen ei enää sitten sitä aikaa jää, kun hoitajan katse on siellä tabletilla ja on kiire näpyttää ne vastaukset sinne ja arkistoida ne käynnin tiedot sinne ja sitten vielä tullessaan hän soittaa siihen sähkölukkoon, että se sähkölukko aukeaa. Siinä ollaan koko ajan niitten laitteiden kanssa tekemisissä, ja se aito kohtaaminen sen ihmisen kanssa jää hyvin, hyvin, hyvin vähäiseksi. Sitten kun tässä käytiin kyselytunnilla juuri se keskustelu, jossa mielestäni oli aika iso ristiriita ministeri Grahn-Laasosen ja ministeri Juuson puheenvuoroissa, kun ensin Grahn-Laasonen toteaa, että tämä nimenomaan mahdollistaa enemmän aikaa asiakkaan kanssa, ja sitten ministeri Juuso toteaa siinä omassa puheenvuorossaan, että tällä leikataan niitä käyntejä ja vähennetään sitä aikaa sen asiakkaan kanssa. Tämä kritiikki, mitä me ollaan näille leikkauksille esitetty, on mielestäni täysin aiheellista, ja näissä puheissa on iso ristiriita. Tämä on vain jäävuoren huippu tässä kokonaisuudessa, näissä isoissa leikkauksissa, mutta tämä vanhusten kotihoito on äärettömän tärkeä asia. Se puhututtaa kentällä paljon. Me tiedetään myöskin se, että se on se, mistä tulee kaikista eniten huolta näistä meidän vanhustenhoidon palveluista ja missä on kaikista eniten haasteita tällä hetkellä. Kyllä silloin tällainen leikkaus suoraan, ilman, että tavallaan aidosti pystytään osoittamaan, mistä se otetaan muusta kuin hoitajien käynneistä, on mielestäni vastuuton. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-04-03T20:05:37,2025-04-03T20:10:50,Käsitelty,1.1 2025_34_262,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_263,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aina kun tehdään näitä muutoksia, varmasti kannattaa muistaa se, että nämä rakenteet eivät ole tulleet hetkessä vaan niissä on ollut vuosikymmenten työ siellä taustalla ja monet asiat on tehty monen, monen päätöksen seurauksena ja sitä yhteiskuntaa, hyvinvointiyhteiskuntaa on rakennettu yhdessä pitkäjänteisesti ja kestäväksi. Nyt me ollaan semmoisessa tilanteessa, kun hyvinvointialueet on synnytetty, että me muutetaan tässä voimakkaasti myöskin näitä rakenteita ja toimintatapoja. Kaikki varmaan tässäkin salissa ovat tienneet sen, että kun hyvinvointialueet on synnytetty, niin jokin muuttuu joka tapauksessa siellä hyvinvointialueella: palvelurakenteet ja tapa tehdä asioita. Se on sitä evoluutiota, joka tässä pitää hyväksyä, jotta me pystytään näihin haasteisiin vastaamaan. Se lähtökohta on mielestäni selkeä. Mutta onko kaikilla meillä samanlainen halu siihen, että me muodostetaan samanlaista turvaa ja yhtä hyvää terveydenhuoltoa kaikille? Pysyykö tämä perusta sellaisena, että meillä on hyvinvointiyhteiskunnan sisältö samannäköinen ajatuksellisesti: kuinka paljon sitä tehdään siihen suuntaan, että jokainen pärjää omillaan, vai viedäänkö sitä siihen, että meillä on yhteiskunnassa turvaverkkoja, joista tässä huolehditaan, ja miten heikompia tuetaan sellaisissa elämän käännekohdissa, joissa tukea tarvitaan — nämä ovat niitä asioita. Täällä on viitattu nyt esimerkiksi pääkaupunkiseutuun. Minä olen itse ollut tuolla Pirkanmaan hyvinvointialueella nyt tämän koko ajan, ja voi sanoa, että siellä on onnistuttu, joissain asioissa hyvinkin. Ehkä suurin onnistuminen on se, mikä täällä eilenkin illalla joissain puheenvuoroissa tuli esiin, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja on poistunut, ja se on hyvä asia. Se on se, mitä on tavoiteltu, ja jos pääsee perusterveydenhuollon palveluista eteenpäin, niin rajaa ei ole. Sitten meillä on ongelmia mielenterveyspalveluissa ja ikäihmisten palveluissa, ja hammaslääkärijonot ovat pitkiä ja näin poispäin. Meillä on vielä töitä aika paljon tässä edessä, eli se ei ole valmis, ja siinä mielessä tilanne haastaa meitä. No se, arvoisa rouva puhemies, mitä tässä pitää miettiä tämän tilanteen osalta: kun tässä nytten koko ajan säästöt edellä tätä keskustelua käydään, niin sitten ehkä pitäisi käydä läpi enempi sitä, minkälainen tämä meidän hyvinvointimallimme on rakenteellisesti, miten tämä rahoitus on rakennettu, onko tämä tarveperustainen perusrahoitus ihan hyvä, tuovatko nämä hyvinvointialuekertoimet, mitä tässä ollaan kasvattamassa prosentista puoleentoista, tähän järjestelmään sitä kannustavuutta, jota täällä tarvitaan, ja tuoko tämä jälkikäteisrahoitus sen kannustavuuden — siihenkin on tehty 5—30 prosentin leikkaukset, joita ei enää huomioida pohjissa. Antavatko nämä niitä kannustimia, vai pitäisikö meidän miettiä uusia tapoja katsoa tätä kokonaisuutta, ja millä tavalla yhdessä mietitään sitä? Kyllä tässä keskustelussa, mitä täälläkin on nytten tämän pari vuotta päässyt seuraamaan, suurin syyllinen on aina edellinen hallitus kullakin aikaa, ja tässä ei tällaista isoa muutosta ole tehty parlamentaarisesti yhteistyössä, ja semmoinen ongelma tässä on taustalla. Jos meillä olisi enempi yhteisymmärrys tästä rakenteesta, että tällä mennään eteenpäin, niin silloin niitä ongelmakohtiakin olisi ehkä helpompi käsitellä. Siihen keskusteluun minä haastan kyllä tätä salia, ja sitten ruvettaisiin miettimään niitä yksityiskohtia, mitkä täällä ovat pielessä. Se keskustelu, jossa täällä tulee monenlaista viestiä myös hallituksen taholta, ei ainakaan helpota tätä lähestymistapaa. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-04-03T20:11:04,2025-04-03T20:16:09,Käsitelty,1.1 2025_34_264,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Berg., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_265,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo ja hallitus lupasivat ennen vaaleja, että koulutus on suojassa leikkauksilta. Tämä oli lupaus, joka annettiin kaikille suomalaisille, nuorille, opiskelijoille, perheille, opettajille, koko koulutusjärjestelmälle. Ja nyt tuo lupaus on rikottu. Koulutuksesta leikataan satoja miljoonia euroja, ammatillisesta koulutuksesta, korkeakoulutuksesta, varhaiskasvatuksesta, kulttuurista ja nuorisotyöstä. Hallitus ei voi väittää, että nämä leikkaukset eivät vaikuttaisi suomalaisten arkeen ja tulevaisuuteen. Totuus on, että jokainen leikkaus tarkoittaa heikompia mahdollisuuksia oppia ja kehittyä. Jokainen leikkaus tarkoittaa vähemmän tukea opiskelijoille, suurempia ryhmäkokoja kouluissa, vähemmän resursseja opettajille. Ammatillinen koulutus on jo pitkään ollut leikkausten kohteena, ja nyt tilanne pahenee entisestään. Miten hallitus kuvittelee, että Suomi pärjää, jos meillä ei ole tarpeeksi osaavia ammattilaisia työelämään? Korkeakouluihin pääsy on jo nyt vaikeaa, mutta silti hallitus tekee opintotuesta entistä tiukempaa ja opiskelusta kalliimpaa. Ja sitten on kulttuuri- ja nuorisotyö. Tältä sektorilta viedään kymmeniä miljoonia, vaikka juuri kulttuuri ja nuorisotyö ovat niitä, jotka pitävät yhteiskunnan elinvoimaisena ja nuoret mukana yhteisössä. Tämä ei ole vain taloudellinen kysymys, tämäkin on arvovalinta. Arvoisa puhemies! Hallitus haluaa puhua vastuullisuudesta, mutta mikä on vastuullista siinä, että nuorten tulevaisuudesta säästetään? Mikä on vastuullista siinä, että nuoret jätetään selviytymään yksin, ilman tukiverkostoja, ilman laadukasta koulutusta, ilman mahdollisuuksia ja kehittyä? Hallitus puhuu taloudesta mutta jättää sanomatta, että koulutus on paras investointi, jonka Suomi voi tehdä. Meillä on varaa satsata koulutukseen, jos meillä on varaa keventää veroja hyvätuloisille. Meillä on varaa pitää huolta siitä, että jokainen nuori saa parhaan mahdollisen lähtökohdan elämäänsä. Tämä ei ole vain taloudellinen kysymys, vaan se on koko maan tulevaisuutta koskeva kysymys. Hallituksen olisi syytä miettiä, millaisen Suomen se haluaa jättää jälkeensä. Arvoisa puhemies! Sitten vielä kerran tähän itse pihviin, eli siihen, mistä syystä tämä välikysymys on hallitukselle jätetty. Pääministeri Orpo lupasi viisi viikkoa sitten, että hallitus kertoo lisäleikkauksistaan heti, kun esitykset ovat olemassa, mutta kuitenkin hyvissä ajoin ennen vaaleja. Eilisessä välikysymyskeskustelussa ministeri Juuso sanoi, että virkamiesten laatimat säästölistat ovatkin olemassa. Tämä kuulostaa ristiriitaiselta sen kanssa, mitä pääministeri on aiemmin sanonut ja miten hallitus välikysymykseen vastasi. Tänään kyselytunnilla ministeri Juuso heiluttelikin näitä esityksiä ministeriaitiossa, kun esitysten toimittamisen perään oppositiosta penättiin. Nyt kun näihin esityksiin on myös oppositio päässyt tutustumaan, niin täytyy sanoa, että näistäkään esityksistä ei vielä kyllä selviä konkreettisesti, mistä sosiaalipalveluista nämä sadan miljoonan euron lisäsäästöt tullaan leikkaamaan. Arvoisa puhemies! Kysymys siis edelleen kuuluu: Miksi ette ole hallituksessa pitäneet kansalle ja eduskunnalle tekemästänne lupauksesta kiinni? Miksi hallituksen sisällä annetaan näin ristiriitaisia tietoja? Milloin ihmiset saavat tietää ja milloin eduskunta saa tietää, mitä leikkauksia on konkreettisesti vielä tulossa sosiaalipalveluihin? Vieläkö vanhuspalveluista leikataan lisää?", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-04-03T20:16:18,2025-04-03T20:21:24,Käsitelty,1.1 2025_34_266,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Peltonen., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_267,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Eemeli,Peltonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä näistä hallituksen piilottelemista lisäleikkauksista sosiaali‑ ja terveydenhuoltoon sekä koulutukseen, siis kahteen hyvinvointivaltiomme kantavaan kivijalkaan, on todellakin syytä olla hyvin huolissaan. Jopa 170 miljoonan euron leikkaukset sote-palveluihin ja 70 miljoonan koulutusleikkaukset näyttäytyvät erityisen ongelmallisina siinä tilanteessa, jossa hallitus on jo leikannut esimerkiksi hoitoonpääsystä ja heikentänyt hyvän hoivan varmistamiseksi suurella työllä viime vaalikaudella säädettyä vanhustenhoidon henkilöstömitoitusta. Hallitus on tänäänkin pyrkinyt todistelemaan, miten pieniä nämä lisäleikkaukset ovat koko valtion budjetin mittakaavassa, mutta kyllä tosiasia on, että yli 200 miljoonan euron leikkaukset soteen ja koulutukseen eivät tapahdu mitenkään kivuttomasti, kun ne viedään toimeenpanoon alueilla, kunnissa ja täällä eduskunnassa, etenkään siksi, että nämä leikkaukset kasautuvat hallituksen jo tekemien leikkausten jatkoksi. Lisäleikkaukset tulevat näkymään esimerkiksi lähipalveluiden heikentymisenä, hoitoon ja palveluihin pääsyn edelleen vaikeutumisena ja harvenevina kotihoidon käynteinä. Hallitus on tänäänkin vakuutellut, että se ei ole hyvinvointialueilla päätöksiä tehnyt alueiden palveluiden karsimisesta, mutta kyllä hallitus on alueiden rahoitukseen ne monet leikkaukset tehnyt, joiden vuoksi alueilla on ylipäätään jouduttu lyhytnäköisiin leikkauksiin menemään, pakon edessä ja selkä seinää vasten. Vähintä, mitä hallituksen tulisi tehdä, jos se todella pitää näitä lisäleikkauksiaan kohtuullisina, olisi paljastaa leikkauslistojen sisältö reilusti ja avoimesti vaalien alla. Arvoisa puhemies! Muistutettakoon vielä se, mistä tämä välikysymys lähti liikkeelle: pääministerin tässä salissa antamasta lupauksesta. Pääministeri lupasi tuoda soten lisäleikkaukset eduskunnan tietoon hyvissä ajoin ennen alue‑ ja kuntavaaleja. Kun tänään käsittelemme jo toista päivää koko opposition yhteistä välikysymystä hallituksen pimittämistä leikkauksista, hallituksen lupauksen parasta ennen ‑päiväys on jo pahasti mennyt umpeen. Jo tuhannet suomalaiset ovat käyneet antamassa äänensä alue‑ ja kuntavaaleissa tietämättä, millaisia heikennyksiä hallitus tekee kuntien ja hyvinvointialueiden mahdollisuuksiin järjestää kansalaisille välttämättömiä peruspalveluita. Kyllä kansalaisilla, jotka äänestävät historiallisen tärkeissä alue‑ ja kuntavaaleissa, on oikeus tietää, kuka heidän palveluitaan on valmis puolustamaan ja kuka heikentämään heti, kun vaalit on tässä maassa käyty. Eilen välikysymyskeskustelussa tai tänään kyselytunnilla hallitus ei pimittämistään päättänyt. Yhden, toki tärkeän tiedonjyvän saimme tänään ministeriaitiosta hallituksen lisäleikkauksista kuulla, kun tätä kyselyä on riittävän kauan jatkettu: luvassa on vähemmän kotihoidon käyntejä. Tämä on kyllä todella suuri, synkkä ja vakava uutinen ikäihmisille eri puolilla Suomea, jotka kotihoidon palveluita käyttävät ja niihin arjessaan turvautuvat. Arvoisa puhemies! Sote-leikkausten lisäksi tässä välikysymyksessä on kyse hallituksen pimittämistä koulutusleikkauksista. Koulutus on sote-uudistuksen jälkeen kuntien tärkein tehtävä ja suuri kokonaisuus. Kunnat vastaavat muun muassa perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen järjestämisestä. Nyt kunnissa ei tiedetä, millaisia heikennyksiä hallitus kaavailee toteutettavaksi jo pian vaalien jälkeen juuri koulutukseen. Opetus‑ ja kulttuuriministeriö on sentään sen verran suostunut uusimmista koulutusleikkauksistaan kertomaan, että perusopetukseen säästöjä ei oltaisi nyt tekemässä. Hyvä niin, mutta entä ammatillinen koulutus? Aikooko hallitus leikata ammatillisesta koulutuksesta lisää jo tekemiensä 120 miljoonan euron heikennysten päälle. Arvoisa puhemies! Hallituksen kaavailemat lisäleikkaukset syventävät entisestään kuntien ja hyvinvointialueiden hankalaa tilannetta, jota hallitus on omilla toimillaan jo aiemmin vain syventänyt. Paljon on puhuttu hyvinvointialueille hallituksen kohdistamista leikkauksista, kuten hoitotakuun romuttamisesta, henkilöstömitoituksen leikkaamisesta ja sote-järjestöjen avustusten karsimisesta, mutta kyllä hallitus on heikentänyt kuntienkin tilannetta useana vuonna. Esimerkiksi kuntien valtionosuusrahoitukseen hallitus on asettanut indeksijarrun, joka leikkaa valtionosuusrahoitusta joka vuosi tällä vaalikaudella. Se on suoraan pois kuntien palveluista. Lisäleikkaukset uhkaavat vaikeuttaa entisestään kuntien ja alueiden tilannetta. Jatkuvien uusien leikkauslistojen sijaan hallituksen pitäisi tehdä kuntien taloutta ja elinvoimaa vahvistavia toimia erityisesti kasvu‑ ja työllisyyspolitiikan avulla. Tässä olisi nyt hallituksella se todellinen näytön paikka. Muutoin vaarana on, että hallituksen epäonnistuneen talous‑ ja työllisyyspolitiikan vahingot kunnille ja hyvinvointialueille vain entisestään tästä kasvavat.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Eemeli Peltonen,1496,2025-04-03T20:21:38,2025-04-03T20:27:21,Käsitelty,1.1 2025_34_268,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kari poissa, edustaja Lindén poissa. — Edustaja Tuppurainen paikalla, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_269,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskusteltavana oleva opposition välikysymys sai alkunsa siitä, että me olemme vaatineet, mielestämme oikeutetusti, pääministeri Orpoa kertomaan eduskunnalle, mihin kohdennetaan 170 miljoonan euron säästöt sosiaalipalveluissa, erikoissairaanhoidossa ja 75 miljoonan euron säästöt koulutuksessa, kulttuurissa ja nuorten palveluissa, ja kyllä tänään tietyllä tapaa ympyrä sulkeutui ja joitain vastauksia saimme. Nimittäin tämä kaikkihan alkoi vuosi sitten, täsmälleen vuosi sitten huhtikuussa, kun hallituksen leikkauslistoja laativat neljä miestä päättivät saunassa näistä 100 miljoonan euron säästöistä sosiaalipalveluihin. Tuolloin, kun ministeri Juuso sai tietää näistä saunapäätöksistä, hän totesi: ”Varmaan minua mietityttää ihan sama, mikä kaikkia muitakin mietityttää, että mikä on se palvelu, mistä me säästetään se 100 miljoonaa euroa”. Tätä me olemme vuoden ajan kysyneet, että minne nämä säästöt kohdennetaan. Vuoden niitä ministeri Juuso on valmistellut, ja nyt me olemme saaneet tietää, minne ne kohdennetaan. Tänään ministeri Juuso kyselytunnilla kertoi, että nämä säästöt tarkoittavat vähemmän kotihoidon käyntejä. Tämä on se päivän uutinen. Nyt ministeri Juusokin tietää, minne ne säästöt kohdennetaan: ikäihmisten kotipalveluihin. Vanhusten kotipalveluihin on luvassa vähemmän kotihoidon käyntejä. Mutta tässä on vain osa näistä säästöistä. Tässä ministeri Juuson oivalluksessa ovat kysymyksessä ne säästöt, joita tähän mennessä pääministeri Orpo on piilotellut teknologian käyttämisen taakse. Pääministeri Orpo on, sen sijaan, että hän olisi tunnustanut, että luvassa on vähemmän kotihoidon käyntejä, pyrkinyt antamaan vaikutelman, että ikään kuin ikäihmisten palvelut parantuisivat jollain erikoisella orwellilaisella logiikalla. Siis se, että kun kotihoidon käyntejä vähennetään, niin teknologian avulla palveluja parannetaan. Eihän se niin ole, koska tässä ovat takana säästöt ja leikkaukset. Toisin kuin mitä me olemme nähneet, että teknologiaa voidaan käyttää hyvänä renkinä, siis parantamaan palveluita, tämä hallitus leikkaa ikäihmisten palveluista ja tarjoaa vähemmän kotihoidon käyntejä. Ja nyt kysymys kuuluu: kun myös ministeri Juusolta ovat edelleen piilossa ne 100 miljoonan euron säästöt sosiaalihuoltolakiin, niin onko tässä nyt se sama logiikka, että myös näihin 100 miljoonan euron lisäsäästöihin itse asiassa kätkeytyy vähemmän kotihoidon käyntejä? Tämä on se kysymys, joka on vielä vastaamatta. Tämä on se kysymys, johon pääministeri Orpon tulisi kaiken perustellun opposition oikeutuksen edellä tulla vastaamaan vielä nyt, kun välikysymyskeskustelu on käynnissä. Onko niin, että tämä hallitus ei suojaa vanhusten kotipalveluita, vaan aikoo säästää vielä 100 miljoonaa euroa näiden 16 miljoonan euron lisäksi ikäihmisten ympärivuorokautisesta hoivasta ja ikäihmisten kotihoidon palveluista? Tämä ei meille, puhemies, käy. Me oppositiopuolueet lähdemme siitä, että koko suomalaisen hyvinvointivaltion perusta on lupaus ylisukupolvisesta vastuunkannosta, siis lupaus ikäihmisille siitä, että arki on turvallista ja että jokainen saa elää arvokkaan elämän alusta loppuun, mutta hallituksen toimet kuitenkin nyt romuttavat tätä lupausta ja nyt aivan erityisesti vanhustenhoidon ja hyvän elämän osalta. Karu tosiasia on se, että tähän mennessä Orpon—Purran oikeistohallitus on ainoastaan heikentänyt hoitoonpääsyä, nostanut asiakasmaksuja kymmenillä prosenteilla ja leikannut näistä palveluista, joita ikäihmisemme kipeästi tarvitsevat. Kun nämä teot yhdistetään kaikkeen muuhun oikeistohallituksen pienituloiseen eläkeläiseen osuvaan leikkauspolitiikkaan, niin kyllä on surullinen tosiasia, että hallitus on ajanut monet kovan päivätyön tehneet ikäihmiset todella ahtaaseen paikkaan, kun arjen sujuvuus saattaisi vaatia apua. Ne ovat elämän perusasioita. Kotipalvelu ei ole mitään luksusta, vaan se on arjen ja elämän perusasioita. Mutta vielä kerran kysymme, että kun se 100 miljoonan euron leikkauslista kerran on siellä ministeri Juuson laukussa, niin voisiko pääministeri Orpo tulla nyt ja avata sen ministeri Juuson laukun ja antaa selvityksen eduskunnalle, minne ne 100 miljoonan euron säästöt kohdennetaan. Onko siellä lisää ikäihmisten kotipalveluihin kohdistuvia heikennyksiä? [Puhemies koputtaa] Onko luvassa entistä vähemmän kotihoidon käyntejä? Tähän me vaadimme vastausta.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-04-03T20:27:40,2025-04-03T20:33:12,Käsitelty,1.1 2025_34_270,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hiltunen poissa. — Edustaja Mäkynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_271,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vuosi sitten hallitus veti hätäjarrusta. Sen talouspolitiikka oli alkanut tuottaa tulosta, rakennusalan kriisi kärjistynyt, vienti heikentynyt, talouskasvu pysähtynyt ja työllisyys kääntynyt laskuun. Purran paniikki ja Orpon epäröinti johtivat siihen, että hallitus päätti keskellä taantumaa, että lisää samaa lääkettä, joka Suomen taloutta oli jo jarruttanut, oikaisisi julkisen talouden. No, nyt vuosi myöhemmin näemme, että näin ei ole käynyt. Päinvastoin velkaantuminen kiihtyy, työttömyys kasvaa ja konkurssit ovat ennätystasolla. Merkkiäkään ennätystyöllisyydestä, jonka tämä hallitus Marinin hallitukselta peri, ei enää ole. Taantumassa tehdyt leikkaukset ihmisten ostovoimaan ja palveluihin ovat heikentäneet kokonaiskysyntää ja ihmisten tulevaisuudenuskoa sekä ajaneet taloutemme kierteeseen, jonka kääntämiseksi hallitus ei tee mitään. Niinpä viime huhtikuun puolivälissä, lähes vuosi sitten, julkaistiin päätökset uusista leikkauksista hyvinvointialueille, koulutukseen ja sosiaaliturvaan, eli kohteisiin, joista me sosiaalidemokraatit ennen ja jälkeen eduskuntavaaleja linjasimme, ettemme leikkaisi. Konkreettisesti hallituksen päätösten jälkeen hyvinvointialueiden rahoitus väheni hallituksen oman tiedotteen mukaan tälle vuodelle 350 miljoonaa euroa ja 550 miljoonaa euroa vuonna 2028. Samalla kun hallitus leikkaa hyvinvointialueiden eli julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta jopa yli 650 miljoonalla, sillä on varaa nostaa yksityisen hoidon Kela-korvauksia yli 600 miljoonalla eurolla. Näissä leikkauksissa ei siis ole kyse talouden tasapainotuksesta, vaan radikaalista järjestelmämuutoksesta, jossa julkisten palveluiden ja niihin kohdistuvan luottamuksen annetaan rapautua ja tilalle tuodaan koko ajan enemmän tuettua yksityistä palvelua. Tämä tehdään siitä huolimatta, että yksityisen hoidon Kela-korvauksiin käytetty rahoitus kolminkertaistui viime vuonna, mutta käynnit lisääntyivät vain parilla prosentilla. Korvausten korotusten myötä hinnat nousivat, hoito ei lisääntynyt, mutta yhtiöiden voitot kyllä paisuivat. Kela-korvaukset ovat monellakin tavalla huonosti hyvinvointivaltioon sopiva järjestelmä. Ne hajauttavat rahoitusta ja henkilöstöä, kohdistuvat hyvätuloisille ja pahentavat suomalaisen terveydenhuollon jo valmiiksi suurta eriarvoisuutta. Siksi me viime hallituskaudella vähensimme Kela-korvauksia, ja leikkaisimme niitä edelleen. Vastaavasti kasvatimme julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta viime kaudella, ja niin tekisimme nytkin. Tällä viikolla saimme myös Ylen MOT:n haastateltua terveysjäteissä työskennelleiltä lääkäreiltä vahvistuksen myös sille, että yhtiöissä tehdään järjestelmällistä ylilaskutusta hoidosta, jota ihmiset eivät ole saaneet, ja toisaalta ihmisille tarjotaan ja markkinoidaan palveluita, joille heillä ei ole lääketieteellistä tarvetta. Tämä on ymmärrettävää, kun on kyse bisnekseen ja voitontavoitteluun perustuvasta terveydenhuollosta. Tämä ei kuitenkaan ole ihmisten terveyden parantamista, vaan voitontavoittelua. Arvoisa puhemies! Orpon hallitus siis maksattaa epäonnistuneen talouspolitiikkansa ja hyvin ideologisen järjestelmämuutoksen kaikista heikoimmassa asemassa olevilla suomalaisilla. Suurimmat Orpon hallituksen leikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluihin ovat hoitotakuun pidentäminen kolmeen kuukauteen, hoitajamitoituksen heikentäminen sekä asiakasmaksujen korotukset ensin 50 miljoonalla ja tämän vuoden alusta vielä 100 miljoonalla eurolla. Ennen noita vuosi sitten päätettyjä leikkauksia hyvinvointialueiden tilanne oli jo vaikea, mutta näytti siltä, että alueet selviäisivät ilman merkittäviä heikennyksiä palveluverkkoon tai hoitohenkilökunnan irtisanomisia. Kehysriihen jälkeen oli kuitenkin selvää, että alueet joutuvat tekemään dramaattisia ratkaisuja, ja olemme nähneet jo viime syksynä ja tänä keväänä hoitajien lomautuksia ja irtisanomisia useilla alueilla, vaikka meillä samaan aikaan on pulaa hoitohenkilökunnasta. Myös meillä Pohjanmaalla jouduttiin kehysriihen jälkeen aloittamaan yksiköiden lakkautusten valmistelu, johon ei vielä vuosi sitten ollut tarvetta. Arvoisa puhemies! Jatkan tästä seuraavalla kierroksella.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2025-04-03T20:33:25,2025-04-03T20:38:35,Käsitelty,1.1 2025_34_272,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eloranta., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_273,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Opetus- ja kulttuuriministeriöön on myöskin suunniteltu leikkauksia 75 miljoonan euron määrän verran. Näistä leikkauksista tullaan ministeri Adlercreutzin mukaan ilmoittamaan vasta vaalien jälkeen olevan kehysriihen jälkeen. Nyt voi sanoa, että kun paljon tuntee OKM:n sektorin toimijoita, niin siellä ollaan aika tavalla varpaillaan siitä, mihin nämä säästöt nyt tulevat koskemaan. Koskevatko ne toisen asteen koulutusta, ehkä uudestaan kulttuuria? Onko nuorisotyö seuraava kohde, ehkä liikunta, korkeakoulutus, tki? Ilmeisesti nyt on kuitenkin niin, että perusopetukseen nämä leikkaukset eivät osu, ja se on kyllä oikein hyvä asia. Pääministeri Orpo lupasi ennen eduskuntavaaleja koulutuksen olevan erityissuojeluksessa. Tätä vieläkin hallituksen suunnasta toistetaan, mutta vähän kummalliselta tämmöinen suojelus tuntuu, kun se tarkoittaa esimerkiksi näitä tämän vuoden 120 miljoonan euron leikkauksia ammatilliseen koulutukseen, yli 17 miljoonan euron kulttuurileikkauksia — kolmea prosenttia koko kulttuurin budjetista — aikuiskoulutustuen lakkauttamista ihan kokonaan ja vapaan sivistystyön merkittävää leikkaamista. 25 miljoonaa euroa sieltäkin on lähtenyt. Se on todella suuri summa. Myöskin perusopetuksesta leikataan sitä kautta, että noihin kuntien valtionosuuksiin on tullut se prosentin indeksileikkaus, indeksijarru, joka esimerkiksi perusopetuksen osalta tarkoittaa 126 miljoonaa euroa vuoteen 2027 mennessä — aika iso summa. No, nyt sitten odotetaan, mikä on saksittavana seuraavana. Ammatillisen koulutuksen osalta voisi sanoa, että siellä ollaan jo nyt aika isoissa haasteissa. Lähiopetuksen määrä on ollut jo hyvin pitkään riittämätöntä, ja nämä 120 miljoonan euron leikkaukset ovat vähentäneet entisestään opetushenkilökunnan ja lähiopetuksen määrää. Jotenkin tuntuu siltä, että hallituksen arvostus ammatillista koulutusta kohtaan tuntuu olevan aika heikkoa. Se ei kuitenkaan vähennä sitä, kuinka tärkeätä ammatillinen koulutus on koko meidän Suomen taloudelle, koska on arvioitu, että noin puolet työvoimatarpeesta kohdistuu sinne ammatillisen koulutuksen koulutusaloille. Se on todella tärkeää myöskin uudelleenkouluttautujille. Nyt on vain harmi, että jatkuvan oppimisen merkityksen ymmärrys tuntuu olevan aika tavalla hukassa, vaikka esimerkiksi just jokunen aika sitten — viime vuonna, taisi olla loppuvuonna — kun ilmestyi ensimmäinen sivistysbarometri, niin siellä 91 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että jokaisella ihmisellä pitää olla taustastaan, asuinpaikastaan, iästään huolimatta mahdollisuus kouluttautua koko elämän aikana. Nyt sitten aika pahasti nämä leikkaukset myöskin tätä kansalaisten toivetta vasten sotivat. Korkeakoulutuksesta leikkaaminen olisi myöskin hyvin lyhytnäköistä politiikkaa. Me kuitenkin jaetaan tässä salissa hyvin laajasti tavoite koulutustason nostamisesta, ja sitä ei korkeakoulutuksesta leikkaamallakaan kyllä saavuteta. Ja jos myöskin, niin kuin olen ymmärtänyt, varmaan hallituksen kanssa jaetaan se yhteinen tavoite talouskasvun vauhdittamisesta, niin ne ovat juurikin koulutus ja osaaminen, joista niitä keinoja löytyy. Ja nyt sitten, jos sieltä niitä säästöjä etsitään lisää, niin se on aika lyhytnäköistä, kun nyt pitäisi nimenomaan keskittyä sinne kasvuun ja kasvun tekijöiden tukemiseen. Eli vähän järjettömältäkin tuntuu tämmöinen politiikka. Arvoisa puhemies! Koulutuksen lisäksi uusien leikkauksien uhan alla on tietenkin myös kulttuuri, suomalaisen ydin. Kulttuuri ja luovat alat ovat vasta hiljattain alkaneet nousta takaisin jaloilleen hyvin haastavan korona-ajan jälkeen, kun hallitus alkoi leikkaamaan sieltä kulttuurin rahoituksesta kovalla kädellä. Jokainen kulttuurista leikattu miljoona tarkoittaa 40 henkilövuoden menetystä. Monipuolinen ja kaikille saavutettava kulttuuri on kuitenkin hyvin keskeinen itseisarvo, ja luovissa aloissa on myöskin ihan todella iso potentiaali myöskin talouskasvun luomiselle. Kulttuuri työllistää todella paljon, ja se tuo sitä paljon kaivattua elinvoimaa alueille. Kulttuurin osuus bkt:stä on itse asiassa suurempi kuin metsäteollisuuden yritysten. Se ala työllistää niin paljon. Jos me onnistuttaisiin nostamaan alan osuus bkt:stä Euroopan keskitasolle, niin me oltaisiin saatu jopa kahden ja puolen miljardin euron arvonlisä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2025-04-03T20:38:42,2025-04-03T20:43:58,Käsitelty,1.1 2025_34_274,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Krista.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_275,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään käsitellään tätä aiottua sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden vähentämistä, ja kysymys on siis siitä, millä tavalla nämä sosiaalihuollon säästöt tullaan toteuttamaan. Tänään kuulimme, että tämä eilinen ministerin esittämä virkaesitys onkin julkinen ja olemme saaneet tänään sen käsiimme. Yllättävää kyllä, tässä esityksessä, kun tätä lukee, itse asiassa rivien väliin on piilotettuna suuri uutinen. Tässä muistiossa todetaan, että käytännössä noin 40 erilaisesta lakisääteisestä palvelutehtävästä sosiaalihuollon puolella löydettäisiin käytännössä kymmenen isompaa kokonaisuutta, joissa sitten selkeytettäisiin asiakaslähtöistä palvelukokonaisuutta niin, että käytännössä voitaisiin purkaa palveluja näistä kokonaisuuksista. Muistiossa kerrotaan ehdotettuna muutoksena, että lapsiperhepalvelut, taloudellista toimintakykyä edistävät palvelut, kotona asumista tukevat palvelut, päihde- ja riippuvuuspalvelut ja esimerkiksi perheoikeudelliset palvelut voisivat olla tällaisia. Tässä 14 §:ssä on kysymys siis palveluasumisesta, omaishoidon tuesta, ikääntyneiden kotipalveluista ja kuljetuspalveluista. Aika kovaa tekstiä on tässä virkamuistiossa, jossa tämä hallituksen virkakunnan esitys on nyt kerrottuna. Tämä on erilainen esitys kuin se, että otettaisiin pistemäisesti sieltä täältä leikaten erityyppisiä sosiaalipalveluita. Tässä lähdettäisiin siitä, että selkeytettäisiin palveluvalikoimaa 14 §:n mukaisesti. Tänään on käyty sitten keskustelua siitä, tarkoittaako tämä virkaesitys, että hallitus olisi leikkaamassa niiden jo esitettyjen vanhustenpalveluihin sisältyvien säästöjen lisäksi vielä lisää sosiaalihuollon sadan miljoonan leikkauksena. Tähän kysymykseen on etsitty tänään vastausta, ja kun näette, että tämä 14 § koskee sekä palveluasumista että omaishoidon tukea, ikääntyneiden kotipalveluita ja vielä kuljetuspalveluita, on hyvin todennäköistä, jos ei jopa suoranaisesti ilmeistä, että nämä 14 §:n täsmennykset palveluvalikoimaan tullaan tekemään vanhusten kustannuksella. Kuinka paljon sitten vanhustenhuollosta on otettavana? Tällä hetkellä on jo ikääntyneiden osalta ympärivuorokautisen hoivan sitovaa henkilöstömitoitusta laskettu 0,6:een, ja tämä muutos on ollut merkittävä, satojen miljoonien kysymys tällä hallituskaudella säästönä, ja tämä on johtanut siihen, että näitä paikkoja vanhustenhuollon ympärivuorokautiseen hoivaan on yhä vähemmän käytettävissä ja myöskin laatu ja näiden työntekijöiden säällinen työolosuhde on muuttunut huomattavasti tämän hallituskauden aikana. Lähes 4 000 työntekijää lisättiin vuosien 21—23 aikana, ja nyt ollaan tilanteessa, jossa tämä jää kaukaiseksi historiaksi. Paljon ollaan saatu siis aikaan siinä, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä tarvitaan yhä vähemmän tämän hallituksen toimesta. Nyt on sitten kysymys siitä, että me odotamme tällä hetkellä uutta esitystä, jossa käytännössä tämän kevään aikana eduskuntaan pitäisi tulla teknologian hyödyntämisellä 30 miljoonan esitys. Tämä esitys on jo työryhmässä käsitelty, ja se laajeni ympärivuorokautisesta hoivasta koskemaan jo myöskin kotihoitoa, ja käytännössä teknologiaa lisäämällä myöskin kotihoitoon on tulossa jo tämä tämän kevään uudistus. Sitä ei laitettu lausuntokierrokselle, koska todennäköisesti haistettiin se, että jos voidaan mennä alle 0,6:n mitoituksen, niin täällähän on vain taivas kattona, mitä kaikkea teknologian lisäämisellä voitaisiin sitten henkilöstön määrässä vähentää. Kovaa on tämä kyyti. Uusin innovaatio on se, että erikoissairaanhoidon säästöjä korvataan leikkaamalla 16 miljoonaa euroa nimenomaan kotihoidosta. Tämän vaikutuksista olen jo puhunut paljon, joten jätän sen siihen toteamukseen, että jos kerran tämä olisi niin kivutonta ja helppoa, niin miksei tämän työryhmän, jossa on jo istuttu teknologian edistämiseksi ja henkilöstön vähentämiseksi, esitystä laitettu lausuntokierrokselle. Silloin me oltaisiin voitu käydä keskustelua siitä, onko tämä teknologian hyödyntäminen kotihoidossa mahdollista tässä mittakaavassa. Eli täällä alla on jo, toisin kuin hallitus on sanonutkaan, kotihoitoon tuleva teknologian edistämisellä tapahtuva vähennys. Mutta jos se olisi kivutonta, niin varmaan pääsisimme lausuntokierroksella tähän kiinni. Haluaisin vielä keskittyä sitten, arvoisa puhemies, muutamaan muuhun asiaan: Me ollaan tosi vähän puhuttu tästä sosiaalisesta kuntoutuksesta, ja nyt on mielenkiintoista, että hallitus on linjannut, että tämä kokonaisuus siirretään nyt kunnille. Olin ihan ihmeissäni lukiessani tämän tästä tiedotteesta. Sen sijaan on selvinnyt täällä ministeriaitiossa eilen ministeriltä, että sosiaalinen kuntoutus kuitenkin jää. Kuka on se työntekijäporukka, joka tätä sosiaalista kuntoutusta antaa kuntamuodossa, koska kunnilla ei ole sosiaalityöntekijöitä? [Puhemies koputtaa] On siis ihmeellistä, että tämmöinen tuodaan tänne. Ja haluan senkin vielä, puhemies, sanoa, että kun tässä istuttiin työryhmän toimesta pohdiskelemassa toimeentulotuen uudistamista, niin se työryhmä nimenomaan totesi, että tämä pitäisi säilyttää hyvinvointialueilla nimenomaan sosiaalityöntekijöiden sosiaalisena kuntoutuksena, ja nyt on epäselvää, miten tässä käy.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-04-03T20:44:04,2025-04-03T20:50:37,Käsitelty,1.1 2025_34_276,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu poissa. Edustaja Kilpi poissa. — Edustaja Rantanen, Piritta, olkaapa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_277,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hienoa, että edustaja Väyrynenkin kerkesi jo palaamaan takaisin ja edustaja Valtola. Jäi se debatti äsken niin kesken, että tuumasin, että otan tähän alkuun muutaman asian, joita siinä olisin halunnut vielä sanoa, vaikka siitä jo tovi onkin. Puheenvuoroissanne sanoitte, että meille sosiaalidemokraateille digilaitteiden ja yleisestikin uuden teknologian käyttö on jotenkin haasteellista, ja onhan täällä salissa tänäänkin kuultu, että SDP taitaa olla 70-luvulla, mutta siinä onkin nimenomaan se iso ero teidän ja meidän välillä suhteessa teknologiaan, että me haluamme panostaa asioihin, jotta se teknologia voidaan aidosti ottaa käyttöön, ja me haluamme, että sitä kehitystä voidaan kehittää aidosti niitten työntekijöitten kanssa ja niitten toimijoitten kanssa, joittenka sitä teknologiaa on tarkoitus käyttää. Ei niin, että me leikkaamme ja oletamme, että siitä teknologiasta sen jälkeen on jotakin hyötyä. Täällä kuultiin tänään myös puheenvuoro siitä, että tekoälyä käytetään jo nimenomaan potilastietojärjestelmien saneluissa ja kirjaamisissa. En edes voi edustaja Polvisen sanomisia enää siteerata, kun en ole ollenkaan varma, kuulinko ne oikein, koska ne kuulostivat niin erikoisilta, mutta edelleen haluan nostaa sen esimerkin esiin, kun täällä edustaja Väyrynenkin sanoi, että meillä on jo olemassa lääkäreillä käytössä näitä järjestelmiä. Kyllä näin on, mutta kysehän onkin nyt siitä, että te leikkaatte 16,5 miljoonaa euroa kotihoidosta, ja en ainakaan tunnista, että Keski-Suomen alueella kotihoidossa olisi käytettävissä tällaista teknologiaa. Juuri näin. Ja juuri sieltä te nyt kuitenkin leikkaatte näillä teknologisilla ratkaisuilla perustellen. Tässä on yritetty nyt kysyä sitä monta kertaa, mitkä ovat ne teknologiset järjestelmät, ne välineet, joilla se säästö eri alueilla saadaan aikaiseksi. No, nyt sitten kun tästä tekoälystä puhutaan, niin minäkin käytin sitä tekoälyä ja kysyin siltä, mitkä ovat ne teknologiset uudistukset, jotka meillä olisi lähitulevaisuudessa mahdollista ottaa käyttöön kotihoidossa. Sain vastaukseksi: Tekoälypohjaiset hoivarobotit, esimerkiksi muistutukset lääkkeistä. Nämähän meillä jo ovat osittain käytössä. Älykäs etämonitorointi esimerkiksi diabeteksessa. Sehän meillä on jo käytössä, ja varmasti siellä on erittäin paljon uusia mahdollisuuksia, joissa voimme sitä hyödyntää. Puheohjatut avustajat. En tiedä, kuinka paljon ne ovat käytössä, enkä tiedä, kuinka paljon niillä pystytään sitten vähentämään sitä kotihoidon asiakastyötä. Etähoito ja virtuaalitodellisuus. Etävastaanotot ja videopuhelut. Ne ovat jo meillä käytössä. Virtuaalikuntoutus ja aivojumppa muistisairaille ja liikuntakykynsä menettäneille — äärimmäisen hyviä asioita, mutta te leikkaatte jo nyt, vaikka tämä teknologia ei meillä ole vielä näiltä osin käytössä. Täällä on myös lääkeannostelurobotit, liiketunnistimet, kamerat, älykkäät turvarannekkeet. Nämä kaikki meillä jo tässä hetkessä olevassa teknologiassa ovat käytössä. [Laura Huhtasaari: No ei niitä käytetä siihen!] — Kyllä käytetään. [Laura Huhtasaaren välihuuto] — Hyvä tavaton sentään! Minäkin olen valmistunut sairaanhoitajaksi 15 vuotta sitten, ja jo silloin meillä oli kotihoidossa lääkkeiden annostelut käytössä. Mutta kun kysehän on juuri siitä, että... [Laura Huhtasaari: Kaikkea teknologiaa ei käytetä!] — Anteeksi, saanko minä pitää tämän? [Laura Huhtasaari: Et saa!] [Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko: No niin, nyt puheenjohtaja sanoo täältä, että edustaja Rantanen puhuu.] — Kiitoksia siitä. — Nimenomaan: Sitten kun se robotti on jo jakanut ne lääkkeet ja ne on viety vaikka viikon annoksissa sinne kotiin ja sitten kun siihen tuleekin muutokset, niin kyllä se on se hoitaja, joka sieltä pilleri pilleriltä tarkistaa, ovatko nämä lääkkeet enää niitä, jotka tälle potilaalle pitää antaa. Ja se on se hoitaja, joka ne sieltä tosiasiallisesti sitten valitsee ja korjaa, koska minäkin olen sitä työtä nimenomaan tehnyt. No, jatketaan vielä siitä ChatGPT:stä, että täällä on myös virtuaaliset yhteisöt ja etäjumpat. Tämä ”etäjumpat” oli minulle erittäin mieleinen, koska ei ole kovinkaan kauaa siitä, kun näin jonkun mainoksen vanhoista 80-luvulla televisiossa olleista aerobic-jumpista, eivätkä etäjumpatkaan ehkä ole sitä kaikkein uusinta uutuutta. Mutta siltikin te leikkaatte nyt, [Puhemies koputtaa] ja minä odotan kyllä vastausta siihen, mitkä ovat ne teknologiset ratkaisut, [Puhemies koputtaa] jotka tässä hetkessä tuovat kotihoitoon 16,5 miljoonan euron säästöt.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-04-03T20:50:49,2025-04-03T20:56:30,Käsitelty,1.1 2025_34_278,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitala., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_279,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aloitan tässä hieman tuosta äskeisestä debatista, kun siinä muutamia puheenvuoroja kerettiin käymään mutta jäi vielä hieman häiritsemään, kun edustaja Väyrynen otti esille, että eilen tässä tosiaan tunteja ja tunteja yöllä puhuttiin, ja oli sitä mieltä, että meillä ei sisältöä puheenvuoroissa paljon ollut. Muistuttaisin kuitenkin, että käytin muun muassa itse puheenvuoron tutkimuksesta ja kehityksestä ja sen merkityksestä julkisen sektorin toiminnoissa ja varsinkin julkisen sektorin roolin tässä tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Uskoisin, koska arvostan edustaja Väyrystä suuresti asiantuntijana, että näistä asioista varmasti toisemme löydämme. Ei siitä sen enempää. Debatissa tosiaan toin tuoreita uutisia Satakunnasta. Siellä eilen päättyivät yt-menettelyt, ja muutaman luvun siinä toin esiin, eli henkilötyövuosia, palvelussuhteen päättämisiä kokonaisuudessaan enintään 114 ja palvelussuhdetta päättymässä lähes 300 tehtävää. Nämä ovat tosi isoja määriä, [Hälinää — Puhemies koputtaa] ja minkä takia tähän on päädytty, niin ainakin täällä uutisissa mainitaan, että tämä alijäämän kattamisvelvoiteaika, mitä ei ole annettu lisää, on syy siihen, että 10 miljoonaa vuotuisia säästöjä on pitänyt löytää. Eli tämä tuosta debatista, kun ei minuuttiin kerinnyt nyt ihan kaikkea kertomaan. Arvoisa puhemies! Miksi me nyt tätä keskustelua käymme? Hallitus on tehnyt merkittäviä heikennyksiä näihin julkisiin sote-palveluihin, ja nyt sakset heiluvat hallituksen hyväksynnällä vielä miltei 170 miljoonan euron edestä. Torstaita kun muistellaan, 27.3. hallitus ilmoitti päättämistään säästöistä, mutta todellisuudessa ne 100 miljoonaa ovat vielä ilmoittamatta. Ennen vaaleja näitä ei selvästikään uskallettu tänne saliin ja kansalaisten tietoon tuoda. Tämä keskustelu, joka eilen alkoi ja on tänään jatkunut, on tuonut enemmänkin uusia kysymyksiä kuin vastauksia. Eilen tässä salissa on puhuttu muun muassa virkaesityksestä, joka olisi jo olemassa. Eilen ministeri Juuso puhui virkaesityksestä, ja tänään hän sanoi Iltalehdessä, että laukussa on paperi mutta sitä ei voi kaikille jakaa. Tänään kuulimme kyselytunnilla selkeästi ministeriltä, että tarkoitus on, että tulevaisuudessa on vähemmän kotikäyntejä. Samaisella kyselytunnilla muutama tunti sitten jaettiin ministeriaitiosta sosiaalihuollon säästöihin liittyvää asiakirjaa. Tässä on kyllä aikamoinen sotku nyt hallituksella käsissä. Tämä on niin monen ihmisen terveydenhoitoa ja hoivaa koskeva asia, että olisi erittäin tärkeätä selvittää eduskunnalle, ja etenkin kansalle, mahdollisimman nopeasti, mistä nyt on kyse, mistä nyt ollaan leikkaamassa. Muistutan, että ensimmäiset äänet on vaaleissa jo annettu ja selvyyttä leikkauksista ei tosiaankaan vielä ole. Tämä on se syy, miksi me tässä edelleen keskustelemme ja käsittelemme SDP:n aloitteesta tehtyä välikysymystä. Hallituksen työllisyyspolitiikka on epäonnistunut, mikä on myös tullut esiin, ja kasvuun ei ole päästy kiinni, joten joudutaan tekemään tämäntyyppisiä säästöjä. Tuntuu siltä, että hallitus maksattaa tämän epäonnistuneen talous- ja työllisyyspolitiikkansa kaikkein puolustuskyvyttömimmillä eli vanhuksilla, vammaisilla ja lapsilla. Nyt olisi koko Suomen etu, että laukut avattaisiin ja leikkauslistat julkaistaisiin ja asiaan saataisiin selvyys. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-04-03T20:56:36,2025-04-03T21:00:52,Käsitelty,1.1 2025_34_280,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lindtman., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_281,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Välikysymys on opposition mahdollisuus testata hallituksen luottamus ja esittää hallitukselle kysymyksiä, joihin hallitus parhaansa mukaan vastaa. Sen jälkeen eduskunta arvioi, onko hallitus luottamuksen arvoinen. Tämä välikysymyskeskustelu on herättänyt enemmän uusia kysymyksiä kuin antanut vastauksia. Arvoisa puhemies! Hallituksen keskeinen argumentti olla vastaamatta näihin opposition täysin asiallisiin kysymyksiin on ollut se, että vaalit ovat niin lähellä. Se näkyy tässä keskustelussa. Arvoisa puhemies, sen perusteella, miten hallitus on tähän vastannut, minkälaista keskustelua on käyty, itse asiassa jaan tämän arvion. Vaalien läheisyys näkyy tässä keskustelussa. Palaan tähän myöhemmin. Arvoisa puhemies, vastauksien saaminen hallitukselta siitä, mistä se aikoo kaikkein heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten palveluista vielä aikaisempien leikkausten päälle leikata, on ollut varsinaista nyhtämistä. Edes kolmen vartin tongit eivät tunnu riittävän, kun tältä hallitukselta yritetään saada vastauksia. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on koko kautensa aikana nojannut politiikkaansa ja hakenut myöskin tukea suomalaisilta sillä, että se kyllä uskaltaa kertoa, mistä se suomalaisilta leikkaa, ja on tätä asetta käyttäen täällä vaatinut aina milloin mistäkin asiasta oppositiolta vaihtoehtoja, ja vaikka sille on niitä tarjottu, niin mikään niistä ei ole kelvannut. Hallitus on moneen kertaan korostanut ja, voi sanoa, suorastaan ylpeillyt suomalaisiin kohdistuvilla erilaisilla leikkauksilla ja uskonut julkisen talouden vakauttamisessa, tasapainottamisessa ja vahvistamisessa ennen kaikkea leikkauksiin. Koko ensimmäiset kaksi vuotta hallitus erilaisessa viestinnässään sekä kansalaisille että täällä eduskunnassa on nimenomaan korostanut leikkauksia ja korostanut sitä, kuinka se uskaltaa pelottomasti näitä leikkauksia tehdä, ja siten pyrkinyt saamaan suomalaisten tukea linjalleen ja on varmaan joidenkin osalta siinä onnistunut. Mutta, arvoisa puhemies, nyt viimeisten viikkojen aikana ääni kellossa on täydellisesti muuttunut. Vielä kuukausi sitten pääministeri tässä lupasi, että eduskunta saa kaiken tarvitsemansa tiedon, [Krista Kiuru: Näin on!] ei siis vain tarvittavia tietoja, ei siis vain tietoja, vaan ihan kaikki tarvittavat tiedot. Sen jälkeen vaiheet ovat olleet kirjavia. Hallitus kyllä kertoi osasta uusia leikkauksia, joita se on tehnyt. En käy niihin sen syvemmin. Tiedämme, että vanhusten kotihoivassa tuskin on ylimääräistä 16:ta miljoonaa, jota ei esimerkiksi vaikkapa siellä Etelä-Savossa olisi jo otettu käyttöön kotihoidon osalta. No, eihän sellaisia ole. Mutta tästä lupauksesta, jonka pääministeri tältä paikalta antoi, voimme todeta — ja jokainen tässä salissa tietää, luulenpa, että pääministeri itsekin tietää sen — että sitä lupausta ei ole täytetty. Sitä perusteltiin välikysymyskeskustelussa sillä, että valmistelu täytyy tehdä huolella ja sen vuoksi tästä ei ole vielä muuta kerrottavaa. Tämän jälkeen saimme keskustelussa kuulla, että on olemassa virkaesitys, virkaesitys, jota hallitus ei kuitenkaan suostu julkistamaan, mutta tänään Iltalehden toimittajan haastattelussa ministeri Juuso lupasi tämän esityksen julkistaa. Kun katson tuoreita uutisia, ymmärrän, miksi hallitus yritti tämän virkaesityksen, jonka pohjalta se on näitä leikkauksia suunnittelemassa, piilottaa. Siteeraan: ”Ei ole täyttä huttua mutta aivan liian yleisluontoinen.” Toinen sitaatti: ”Hallitus pesee kätensä sosiaalihuollon palveluista ja jättää ne hyvinvointialueiden vastuulle.” Arvoisa puhemies, tämä tuore uutinen on otsikoitu näin: ”Yle sai käsiinsä ministeri Juuson sote-säästöpaperin — asiantuntijoilta murskaava palaute.” Arvoisa puhemies, nyt ymmärrämme, minkä takia hallitus tämänkin virkaesityksen, jota se täällä mainosti, yritti piilottaa. Ja herää kysymys, minkä takia tämän jälkeen... [Puhemies koputtaa] — Arvoisa puhemies, oliko viisi minuuttia vai seitsemän? [Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko: Kyllä, viisi minuuttia.] Palataan myöhemmin asiaan. — Mutta jätän vain viimeiseksi kysymyksen: minkäköhän takia hallitus yrittää muutkin esitykset ja virkavalmistelun, jonka nojalla se on leikkaamassa tulevista palveluista, piilottaa? Jätän tämän kuulijoiden arvioitavaksi. [Krista Kiuru: Sitä ollaan kysytty tässä! — Timo Harakka: Nyt saadaan ehkä vastaus!]", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-04-03T21:01:00,2025-04-03T21:07:01,Käsitelty,1.1 2025_34_282,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Väyrynen., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_283,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pari asiaa tästä käydystä keskustelusta. — Edustaja Viitalan puheenvuoroon tosiaan: Muistan hyvin teidän eilisen puheenvuoron, ja se oli kyllä täyttä asiaa. Siinä mielessä täydet pisteet siitä. Hyvä puheenvuoro, niin kuin äskeinenkin. Vähän tylsästi ehkä edelleenkin täytyy muistaa se, mikä meidän tilanne on. Tässä meidän julkinen talous mataa, olivat ne syyt mitkä tahansa, niin joka tapauksessa mataa. Meidän velkamäärä kasvaa, ja puolustusbudjetin kasvupaineet ovat kovat, niin kuin puheenjohtaja Lindtmankin tietää, ja tästä on suhteellisen universaalikin käsitys. Ja joka tapauksessa, oli syy mikä tahansa, sote-menotkin kasvavat joka vuosi. Se tarkoittaa sitä, että kun meillä väestö ikääntyy ja syntyvyys vähenee, ja niin kuin sanoin, meillä kolmasosa henkilökunnasta tulee eläköitymään kymmenen vuoden aikana, niin on ihan päivänselvä asia, että meidän täytyy jotenkin eri tavalla tehdä nämä asiat kuin aiemmin, jos me oikeasti halutaan kantaa tätä julkista taloutta jatkossakin ja pitää oikeasti nämä erinomaiset sote-palvelut tulevinakin vuosina. Jos me ajatellaan vanhuspalveluita tai kotiin vietäviä palveluita, niin olen ihan samaa mieltä, että pelkästään jos me 16 miljoonaa otetaan pois, niin hankala sitä on sormia napsauttamalla saada sieltä, mutta meillä on teknologisia ratkaisuja vaikka kuinka paljon, semmoisiakin, mitkä eivät ole käytössä, semmoisia, mitkä ovat tulossa ja mitkä saadaan suhteellisen nopeastikin sitten tuotua käyttöön. Esimerkiksi tämä edustaja Rantasen viittaama kirjaaminen on kyllä tekoälypohjaisena käytettävissä myös kotihoidossa silloin kun se vain sinne tuodaan, tietyllä aikataululla. Mutta, oikeastaan vähän kierrätän omaa ideaani ja palaan siihen THL:n blogiin, mihin olen pari kertaa viitannut: Kyllä meidän täytyy ajatella myös niin, että onko meillä kaikki meidän toimintatavat, toimintamallit ja palveluntuottamistavat viilattu ääreensä ihan hoitopolkuina ja toimintamalleina. Jos meillä on tosiaan tilanne, että meidän kotihoidon kahdeksan tunnin päivästä pystytään kolme tuntia käyttämään potilastyöhön, kohtaamiseen, ja siihen sisältyy vielä se kirjaaminen — en muista, mainitsiko edustaja Valtola sen puheessaan, mutta ainakin on tiedossa, että se keskimääräinen käyntiaika on noin 18 minuuttia, samoin kuin se on siinä THL:n blogissa, mikä on kaikkien luettavissa, eli 18 minuuttia on se kohtaamisaika — niin ajatellaanko me niin, että meillä todella toimii aivan maksimaalisella vaikuttavuudella meidän kotihoito? Halutaanko me tyytyä siihen? [Antti Lindtman: Ei!] Eli kyllä meillä on saatavissa työlle tuottavuutta muutenkin, kun me organisoidaan ne tavat, miten me tehdään. Me saadaan koko ajan viestiä siitä, että kotihoito tekee aivan äärirajoilla työtä, niin kuin he tekevät. He tekevät äärettömän hyvää työtä, äärettömän motivoituneena ja äärettömän ammattitaitoista, mutta kymmenen käyntiä, 18 minuuttia keskimäärin, kolme tuntia kahdeksan tunnin päivästä — meidän pitää pystyä parempaan, eikö niin? Silloin se on yksi tapa... [Krista Kiuru: Ai tälläkö pystytään parempaan? Nyt on kyllä niin uskomatonta!] Silloin meidän pitää miettiä, miten me näitä asioita tehdään toisella tavalla, niin. Jos me ruvetaan katsomaan, mitä meidän hyvinvointialueilla on tapahtunut: Pirkanmaalla satatuhatta digiklinikkakäyntiä — ihan uusi konsepti siellä, koko ajan kehittyy, koko ajan menee eteenpäin. Varsinais-Suomessa digimielenterveysklinikka — uusi palvelu. [Timo Harakka: Paljonko säästyy?] Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Satakunnassa sosiaali- ja terveysalalle kehitetty Sotender-sovellus, mikä itse asiassa on erittäin hyvä — en tiedä, varmaan kaikki tuntevatkin sen jo — [Timo Harakka: Paljonko säästöä?] mikä on esimerkiksi semmoinen, jossa pystytään suoraan kohtauttamaan työnantajat ja työntekijät ilman välikäsiä ja ilman välitysfirmoja. HUSissa tekoäly seuraa jo keuhkokuvia ja magneettikuvia. Eli meillä koko ajan tulee uusia tapoja tehdä, niin kuin kuuluukin. Hyvinvointialueet tekevät tässä hyvää työtä. Sitten vielä — tiedän, että tässä on puoli minuuttia enää aikaa, mutta minä yritän, arvoisa puhemies — meillä on vähähyötyisyyttä ja hukkaa täällä rakenteen sisällä 10—30 prosenttia, kaikki tietävät sen, eli kaksi kolme miljardia meidän systeemissä. Ja sitten yksi asia, mikä on nyt tullut viimeisissä kuulemisissa esimerkiksi valtiovarainvaliokunnassa, on se, että meidän rahoitusjärjestelmä pitää saada kannustavammaksi. Me ollaan menossa hyvään suuntaan. HYTE-kerroin nousee yhdestä puoleentoista prosenttiin — käytännössä se on vielä ehkä homeopaattisella tasolla, mutta meidän pitää miettiä, kuinka me saadaan sitä nostettua, jotta me saadaan rahoitusta kannustavaksi. Meillä on keinoja vaikka kuinka paljon, kun me ruvetaan miettimään, mitä meidän pitäisi tehdä, sen sijaan, että me täällä nokitellaan toisiamme koko ajan. Ihan valtavan hyvä systeemi, missä on paljon valmiuksia. Tähän on hyvä rakentaa, niin että lähdetään rakentamaan. — Kiitoksia. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-04-03T21:07:15,2025-04-03T21:12:43,Käsitelty,1.1 2025_34_284,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"No niin, mennään puhujalistaa vielä, koska teillä kaikilla, jotka nyt nousitte siellä, on puheenvuoro pyydettynä. Saatte siinä sitten sanoa. [Krista Kiuru: Mutta silloin ei ole ehkä Väyrynen enää täällä!] — Kyllä Väyrynen pysyy täällä koko illan, kahteen asti. [Naurua] — Seuraavaksi edustaja Malm. [Ville Väyrynen: Saako poistua? — Laura Huhtasaari: Ei saa poistua, eikä saa puhua! — Naurua] — No niin, nyt edustaja Malm, olkaa hyvä. Me kuuntelemme.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_285,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Illan aikana on käyty vilkasta keskustelua, ja ajattelin, että ehkä kuitenkin pitäydyn enemmän tässä omassa osaamisalassani ja aprikoin tätä 75 miljoonan euron leikkausta opetus‑ ja kulttuuriministeriöön omasta näkökulmastani. Kyllä olen varsin huolestunut tämänkin keskustelun perusteella, miten täällä esimerkiksi edellisessä puheenvuorossa viitattiin hoitajien riittävyyteen, ammatillinen koulutus kun on Suomessa ollut se, mikä on tarjonnut monipuolisia koulutusmahdollisuuksia kaikenikäisille osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen. Se sisältää itsessään ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja, jotka vastaavat työelämän muuttuviin tarpeisiin, joita edellinenkin puhuja tässä muun muassa tuottavuuden näkökulmasta peräänkuulutti. Ja suurin on kuitenkin ammatillisen koulutuksen merkitys siinä, että se tukee elinikäistä oppimista ja myös yrittäjyyttä. Nyt nämä Orpon hallituksen säästötoimet ovat herättäneet paljon oikeutettua kauhistelua, ja hallitus pyrkii parantamaan julkisen talouden kestävyyttä ja estämään velkaantumista rajulla säästökuurilla. Täällä on tänään puhuttu siitä, onko sakset vanhanaikainen työkalu, ja itse olin sitä mieltä, että Noussiilan mummon kerihtimet voi olla jo lähempänä näitä työkaluja. Tällä hetkellä kuitenkin leikkaukset kohdistuvat sosiaali‑ ja terveyspalveluihin ja etenkin koulutukseen. Hallitus tässä koulutuksesta leikkaamalla uskottelee, että tavoitteena on turvata hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset palvelut ja samalla nämä säästötoimet vaikuttaisivat yksilöiden arkeen positiivisesti. Totuushan on, että hyvinvointiin ne vaikuttavat erittäin rankasti. Ei hyvinvointiyhteiskunta saksimalla pelastu. Yksilön näkökulmasta säästötoimet aiheuttavat huolta ja epävarmuutta, sillä ne vaikuttavat suoraan palveluihin, joita kansalaiset käyttävät, muun muassa sosiaali‑ ja terveyspalveluihin. Olisi siis todella tärkeää, että me päättäjät mutta myös tavalliset ihmiset saavat riittävästi tietoa muutoksista ja niiden vaikutuksista. Tänäänkin meille on selvinnyt se, että muutoksia ja vaikutuksia on käsilaukuissa, mutta ilmeisesti vieläkään virallisesti niitä listoja ei eduskunnalle ole toimitettu. Orpon hallituksen säästötoimet vaikuttavat koulutukseen monin tavoin. Olli Opiskelijan ja Olavi Opettajan näkökulmasta nämä muutokset aiheuttavat huolta ja epävarmuutta. Esimerkiksi rahoituksen vähentäminen: Ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen rahoituksesta kun leikataan, se johtaa resurssien vähenemiseen ja opetuksen laadun heikkenemiseen. Siinä missä meillä on entistä vähemmän ihmisiä edes käytettävissä työmarkkinoilla vaikkapa sosiaali‑ ja terveydenhuollon puolella, niin kun meillä nyt ennestään jo ovat koulutustulokset laskussa, niin tämä vain tulee heikentämään koulutustuloksia. Eri alueet Suomessa tulevat olemaan entisestään hyvin eriarvoisessa asemassa koulutustarjonnan suhteen. Esimerkiksi Etelä-Karjalan osalta leikkuri on jo nyt ollut käsittämätön, 11 prosenttia miinusta. Riski siis siihen, että nuoret jäävät ilman ammatillista tutkintoa, on iso, jos koulutuspaikat valuvat pois kotipaikkakunnilta. No, sitten toinen on tämä opiskelijoiden tukeminen. Opiskelijoiden asumistuki on muutettu asumislisäksi, mikä vähentää tämän mielikuvitusystäväni Olli Opiskelijan taloudellista tukea ja lisää hänen taloudellista stressiään. Tämä ei lisää tasa-arvoa erilaisista taustoista tuleville opiskelijoille ja heidän välillään. Ja yhä useamman opiskelijan on tehtävä työtä opintojen ohella, mikä ei taas edistä tehokasta opiskelua. Kaikilla ei ole taloudellisia tukiverkkoja, joita voisi hyödyntää. Emme kai me halua palata aikaan, jolloin vain rikkailla oli mahdollisuus kouluttaa lapsensa? Tulevaisuuden opiskelua ei myöskään voi laskea stipendien tai muun hyväntekeväisyyden varaan. Me tarvitsemme kaikki nuoret työelämään ja myös sosiaali‑ ja terveysaloille. No, kolmantena vielä tähän kokonaisuuteen opetushenkilöstön vähennykset, kun nekin ovat totta. Leikkaukset johtavat opetushenkilöstön vähenemiseen suoraan, mikä vaikuttaa taas opetuksen saatavuuteen ja laatuun. Työssäoppiminen on tärkeää, sitä en kiellä, mutta se ei yksin korvaa opettajan opetusta. Koulut tarvitsevat opettajansa ja yksistään koulutusvastuuta ei voida siirtää pienyrittäjille, kuten hallitus nyt tekee. Arvoisa rouva puhemies! Jatkan sitten seuraavassa puheenvuorossa toisesta aihekokonaisuudesta.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-04-03T21:13:10,2025-04-03T21:18:46,Käsitelty,1.1 2025_34_286,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"No niin, kiitoksia. — Edustaja Harakka.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_287,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvostan sitä, että hallituspuolueiden edustajia muutama täällä salissa vielä on, vaikka en nyt juuri edustaja Väyrystä tässä hahmotakaan. Olen sinänsä hänen kanssaan nimittäin samaa mieltä siitä, että meillä olisi hyvinkin aihetta keskustella siitä, minkälaisia toimenpiteitä nämä sosiaali- ja terveydenhuollon haasteet meille aiheuttavat. On totta, että täällä opposition puolella on esitetty mielestäni hyvin perusteltu huoli siitä, millä tavalla ikäihmisten, vammaisten ja lapsiperheiden palvelut heikkenevät näitten leikkausten ansiosta, mutta voidaan kyllä toki keskustella siitäkin, vaikuttaisivatko nämä toimenpiteet toisin. Mutta se edellyttäisi sitä, että pääministeri olisi pitänyt kiinni siitä lupauksestaan, minkä hän tässä eduskunnan edessä teki 27. helmikuuta, eli että hän tuo kaikki tarvittavat tiedot näistä 170 miljoonan euron sosiaali- ja terveysleikkauksista hyvissä ajoin ennen vaaleja tänne eduskunnan eteen. Hän teki tämän lupauksen eduskunnan edessä. Kuten me kaikki hyvin tiedämme, eduskunnan edessä on velvollisuus puhua totta, ja nyt hän ajautui siihen kiusalliseen tilanteeseen, että hän joutui pettämään eduskunnalle antamansa lupauksen. Meidän edustajien täällä täytyy nyt siinä valossa toimia. Hän ei voinut siis pitää tätä antamaansa lupausta eduskunnalle, mikä on vakava asia. Oliko se siis virhe? Jos se oli virhe tai jos hän on sitä mieltä, että tällainen toiminta, eduskunnan edessä annetun tiedon peruuttaminen, ei ole asianmukaista, niin kyllä hän voisi tätä julkisesti myöskin pahoitella. [Krista Kiuru: Näin on!] Sen sijaan hän täällä kaataa syytöksiä opposition niskaan ja selostaa tätä muuttunutta tarinaansa siitä, että ei hänellä olekaan vielä mitään kerrottavaa, koska nämä leikkaukset vaativat huolellista valmistelua. Missään vaiheessa hän ei ole pyytänyt anteeksi tai pahoitellut sitä, että ei täällä eduskunnalle totta puhunut. Tämä on murheellinen mutta ikävä kyllä aika odotettu tapa, jolla nykyinen hallitus eduskuntaa kohtelee ja miten se parlamentarismiin suhtautuu. Tänään näimme aivan erikoisen näytöksen, kun myöskin muuttui tämä tarina siitä, missä vaiheessa tämä valmistelu on tai on olematta. Sitten tuolla ministeri roikotti jotakin paperia, jota hän oli antavinaan eduskunnan käyttöön, ja edustajat kävivät ministeriaitiolta sitä hakemassa. On olemassa vakiintuneet, perustuslain mukaiset, eduskunnan työjärjestyksen mukaiset parlamentaariset käytännöt, joilla hallitus antaa eduskunnalle tietoja ja niitä asiapapereita, joihin eduskunnalla on täysi tiedonsaantioikeus. Näin yliolkaisesti ja ylimielisesti hallitus suhtautuu eduskuntaan, parlamentarismiin ja perustuslain 2 §:ssä korkeimpaan päätösvallankäyttäjään. Tämä on todellinen alennustila näitten kahden instituution välisessä suhteessa, ja vastuu siitä kuuluu ennen kaikkea pääministeri Orpolle ja nykyiselle hänen hallituksellensa. Näille leikkauksille tai parannuksille tai kehittämiselle on esitetty se lähtökohta — se kuuluisa iso kuva, johon pääministeri aina viittaa — että hallitus haluaa suhtautua vastuullisesti valtiontalouteen. Nyt kuitenkin tämä tarina, tämä narratiivi, on asetettu korkeimmalta taholta, talouden tarkastustaholta, kyseenalaiseksi tai itse asiassa ammuttu upoksiin. Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle, eli finanssipolitiikan valvonnan raportti, tuli talousvaliokunnan käsittelyyn, ja itse asiassa talousvaliokunta yksimielisesti sen hyväksyi, siis hallituspuolueiden enemmistön äänillä, jossa todettiin, että sen yhdeksän miljardin sijaan tilanne onkin seuraava — puheenvuoroni lopuksi vain lyhyehkö sitaatti tästä raportista: ”Kevään 24 kehysriihen jälkeisen kokonaisarvion mukaan kaikkien vaalikauden aikaisten finanssipoliittisten toimien vaikutus julkisyhteisöjen rahoitusasemaan on julkista taloutta vahvistava 4,4 miljardia euroa vuodelle 27. Kokonaisarvion ero toimenpidekokonaisuuksien mukaiseen yhteissummaan, 9 miljardiin, on huomattava.” Toisin sanoen tässä teidän vastuullisessa valtiontalouden hoidossanne on 4,6 miljardin euron vaillinki, joka teidän pitäisi täyttää seuraavassa puoliväliriihessä tai sitten tunnustaa, että koko tämä teidän operaationne on epäonnistunut. Mutta lakatkaa puhumasta yhdeksän miljardin sopeutuksesta.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-04-03T21:18:55,2025-04-03T21:24:48,Käsitelty,1.1 2025_34_288,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kosonen, poissa. Edustaja Rasinkangas. [Hanna Kosonen: Täällä ollaan!] — Ai jaa, oliko siellä. Anteeksi, olitte niin piilossa siellä. No niin, mutta kaikki hyvin. Olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_289,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Puhun nyt asioista, joista myös kyselytunnilla olisin halunnut puhua. Orpo puhui esimerkiksi siitä, että meidän tulisi puhua tästä aiheesta, hyvinvointialueiden tilanteesta, innostuneesti, ja siitä, että me tarvitsemme esimerkiksi 14 000 hoitajaa lisää lähiaikoina sinne tekemään töitä. Jos nyt mietitään tätä tilannetta, vaikkapa näitä reilun 16 miljoonan säästöjä kotihoidosta. Kuinka siitä voidaan puhua innostuneesti, kun täällä on laskettu, että se on 700 000 käyntiä vähemmän? Käytännössä, jos yritetään saada vähemmän käyntejä, se tarkoittaa tämmöisellä henkilöstövaltaisella alalla sitä, että hoitajia täytyy irtisanoa, jotta nämä säästöt tulevat toteen. Eli meidän pitäisi siis puhua innostuneesti hoitajien irtisanomisesta, ja meidän pitäisi puhua innostuneesti siitä, että näillä kotikäynneillä on sitten vähemmän aikaa? Tämä on sinänsä tosi hyvä ajatus, että teknologiaa lisätään sinne. Siitä varmasti ollaan tässä salissa kaikki samaa mieltä, mutta hyvä kysymys niille alueille, joilla se teknologia on jo tosi pitkälle otettu käyttöön, on, että mistä he ne säästöt sitten pystyvät edes saamaan. Tätä voisinkin kysyä vaikkapa edustaja Väyryseltä, hänellä oli näitä hyviä, ja ehkäpä edustaja Valtolaltakin, teillä on varmasti hyviä esimerkkejä, miten tämä sitten tulee toteutumaan. Sitten jos mennään erikoistumiskoulutukseen, joka on myös tuolla leikkauslistalla, niin olen ymmärtänyt, että siellä takarivissä on kokemusta näistä erikoistumiskoulutuksista, ja voisin kuvitella, että teillä on kokemusta myös siitä, että ei näitä voi vähentää, koska hehän ovat tärkeätä työvoimaa varsinkin siellä perusterveydenhuollossa, eikä heitä oikein voi kouluttaakaan vähemmän. Olisi kiinnostavaa kuulla, miten tämä aidosti toteutetaan. Mutta toisaalta tämä voi olla sitä hallituksen selkeätä linjaa, niin kuin koulutuksessa muutenkin, että koulutus on erityiskohtelussa, siitä voidaan säästää. Tämä säästö tulee sitten olemaan suoraan hyvinvointialueiden ongelmana, koska sieltä joudutaan sitten jostakin vähentämään, koska ei näistä koulutusvaiheen lääkäreiden kuluista pystytä vähentämään. Sitten jos mennään vielä tähän 100 miljoonan euron listaan, jonka tuossa kyselytunnilla nähtiin siirtyvän esimerkiksi edustaja Kurvisen kätöseen tuolta ministeriaitiosta, niin Ylellä on nyt haastateltu esimerkiksi sosiaalityön apulaisprofessori Maija Jäppistä Helsingin yliopistosta, ja hän arvioi, että tämä paperi osoittaa, että hallitus on sysäämässä vastuun kaikkein vähäosaisimmista hyvinvointialueille. Tämä on siis professorin sanomana. Silti täällä salissa koko ajan ollaan väitetty, että hyvinvointialueet tekevät ne lopulliset päätökset. Mutta miten se hyvinvointialue voi tehdä hyviä päätöksiä, jos ja kun hallitus vie ensin rahat siltä? Hyvinvointialueet voivat tehdä tasan tarkkaan niitä toimia sillä määrällä rahaa kuin mitä hallitus antaa ja valtio myöntää. Ei se hyvinvointialue voi sitä rahaa ja resursseja mistään taikoa. Minä en voi ymmärtää, miten tätä asiaa ei tuolla toisella laidalla ihan ymmärretä. Tähän loppuun vielä muutama sana sivistyksestä, näistä 75 miljoonan euron leikkauksista, joiden kohdetta emme nyt saa sitten tietää ennen vaaleja, vaikka todellakin pitäisi kuntapäättäjienkin ja kuntalaisten tietää, minkätyyppisiä leikkauksia sinnekin on tulossa, mitä nämä hallituspuolueet, kokoomus, perussuomalaiset, ovat tekemässä sinne. Tämä on ihan valtava raha sivistyksestä. Tällä 75 miljoonalla tehdään isoja asioita. Minua kyllä huolettavat todella kovasti esimerkiksi itäisen Suomen kulttuuripalvelut: miten pitkä matka on siellä sitten teattereihin, onko se 100 kilometriä vai 200 kilometriä? Hallitus haluaa lisätä liikkumista, mutta tämä kyllä tulee vähentämään niitä liikkumispalveluja, koska sekin voi olla siellä leikkauslistalla. Vähennetäänkö lisää ammatillisen koulutuksen linjoja? Ja tietenkin on mahdollisuus myös korkeakoulutuksen leikkauksiin, vaikka meillä todellakin tässä salissa on ainakin joskus ollut jaettuna se, että meidän pitäisi sitä koulutustasoa nostaa. Nythän se on romahtanut alle 40 prosentin nuorissa Suomessa ja ollaan OECD:n keskiarvoa huonommalla puolella. Tämä on tosi hälyttävä tilanne nuorissa Suomen koulutustason osalta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-04-03T21:24:54,2025-04-03T21:31:01,Käsitelty,1.1 2025_34_290,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Sitten edustaja Rasinkangas., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_291,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Palaan puheenvuorossani vielä aiheeseen, joka tänäänkin tässä salissa on saanut vääränlaisen käsityksen opposition puolueilta. Oppositio ja media ovat levittäneet virheellistä tietoa siitä, että hallitus leikkaisi vammaisilta. Tämä ei pidä paikkaansa, hallitus ei ole poistamassa vammaispalveluja eikä heikentämässä vammaisten oikeuksia. Tosiasia on, että vammaispalvelulaki säilytetään erityislakina, joka on nimenomaan suunnattu vammaisille henkilöille, juuri kuten sen alkuperäinen tarkoituskin oli. Edellisen hallituksen esityksessä silloisen ministeri Kiurun johdolla oli samankaltainen rajaus, joka lakiin nyt tehdään. Hallitus ei vähennä vammaispalveluja, vaan varmistaa, että laki kohdentuu oikein ja on perustuslain mukainen. Arvoisa puhemies! Eduskuntakäsittelyssä lisättiin laskennallinen määräraha, koska perustuslakivaliokunta edellytti sääntelyyn täsmennyksiä. Kun nyt tämä täsmennys tehdään, ylimääräinen määräraha voidaan poistaa ilman, että se vaikuttaa palveluihin. Kyse ei siis ole leikkauksista, vaan lain soveltamisalan tarkentamisesta. Rautalangasta väännettynä vammaisilta ei leikata, ja hyvä niin. Ja muistutan vielä, kun edellisen puheenvuoron pitäjä mainitsi, että leikataan ja viedään rahaa, niin 2,2 miljardia, joka on kolmannes koko valtion budjetista, annetaan hyvinvointialueille lisärahoituksena tänä vuonna. — Kiitos. [Piritta Rantanen pyytää vastauspuheenvuoroa]", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-04-03T21:31:01,2025-04-03T21:32:37,Käsitelty,1.1 2025_34_292,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Siellä ei nyt käynnistetä debattia. Otetaan tästä, koska teillä on tulossa siellä puheenvuoro. [Piritta Rantanen: Olisi mennyt 10 sekunttia!] — Edustaja Valtola.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_293,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan kuitenkin näihin palveluihin. Ajattelin, että niitä on täällä käsitelty tarpeeksi, mutta kotiin vietävien palveluiden kohdalla, niin kuin aikaisemmin tässä salissa on todettu, ikäihmiset ovat yksilöitä ja heidän määränsä tulee kasvamaan merkittävästi tulevaisuudessa, ja tämä haastaa meidän palvelujärjestelmän erityisesti ammattiosaajien suhteen. On tärkeää, että näitä arvokkaita ikäihmisiä kohdellaan yksilöinä, ja tällä hetkellä osana palvelutarpeen arviointia asiakassuunnitelmaprosessi arvioidaan, voidaanko asiakkaan palvelutarpeisiin vastata mahdollisesti teknologisilla ratkaisuilla esimerkiksi näiden kotiin vietävien palveluiden osalta. Eli käytännössä katsotaan, kenelle nämä teknologiset palvelut sopivat ja esimerkiksi minkälaisia näitä voi käyttää. Teknologioita on todellakin runsaasti käytössä hyvinvointialueilla, mutta hyvinvointialueet ovat hyvin erilaisessa tilanteessa näiden suhteen, miten monta prosenttia esimerkiksi säännöllisen kotihoidon asiakkaista hoidetaan etäpalveluilla niin sanotusti. Meillä Etelä-Savossa on otettu käyttöön lääkeautomaatit, 300 kappaletta, ja sähköisiä avaimia, joilla käytännössä ollaan saatu kolmen miljoonan euron säästöt. Sähköisillä avaimilla ollaan päästy siihen, että kotihoitajat voivat mennä kotoa suoraan asiakaspaikkoihin eikä tarvitse kiertää toimiston kautta, ja sama tietysti sitten työvuoron päättyessä, eli tämä on järkevää toiminnan tehostamista. Lääkeautomaateilla ja muilla samantyylisillä laitteilla pystytään laskennallisesti meidän alueella säästämään noin 50 000 käyntiä, siis laskennallisesti. Etähoivan palveluissa vuonna 24 meillä oli tosiaan reilu kahdeksan prosenttia säännöllisen kotihoidon asiakkaista. Jos katsotaan sitten tyytyväisyyttä palveluihin, niin meidän ikäihmiset ovat näihin erittäin tyytyväisiä, eli ei ole näkynyt semmoista laskua, romahdusta tyytyväisyydessä, vaikka siellä osa käynneistä onkin korvattu niin sanotusti teknologialla. Työn tuottavuus kasvaa, ja tämä on tärkeä asia, niin kuin debatissa keskusteltiin. Se, mikä tässä keskustelussa on häirinnyt, on se, että oppositiosta ei ole kuulunut yhtään ainoaa puheenvuoroa, jossa olisi puututtu tähän vaikeaan taloustilanteeseen, missä tällä hetkellä ollaan. Ihmettelenkin, onko SDP enää sitoutunut talouden tasapainotustavoitteeseen, joka ainakin jossain vaiheessa teillä on ollut puheissa. Olette vastustaneet jokaikistä sopeutustoimenpidettä, jokaikistä uudistusta, mitä hallitus on esittänyt, ja sitten vaihtoehtobudjeteissanne olette kuitenkin ne kuitanneet. Hallitus joutuu elämään tässä realistisessa maailmassa, jossa nyt tänäkin vuonna otamme esimerkiksi yli 11 miljardia euroa lainaa. Jos tämä ei ole elvyttävää talouspolitiikkaa, niin en tiedä, mikä sitten on. Korkoihin menee yli kolme miljardia euroa vuodessa, siis jo enemmän kuin laitamme rahaa korkeakoulutukseen, minkä perään on huudettu. Meidän on turvattava talous, turvattava hyvinvointiyhteiskunta ja turvattava juuri niitten lasten, ikäihmisten ja vammaisten tulevaisuus, jotka ovat heikoimmassa roolissa, ja se on nyt uhattuna, jos taloutta emme saa kuntoon. Vasemmisto-opposition ratkaisu viime aikojen keskustelun perusteella on se, että otetaan teknologia pois sotesta ja lähdetään menemään neljän päivän työviikolla täydellä palkalla eteenpäin. Olisi myös mielenkiintoista kuulla, mikä on SDP:n linja yksityisen hoidon Kela-korvauksiin, koska varapuheenjohtaja täällä tänään totesi, että niistä leikattaisiin edelleen lisää, mutta kuitenkin reilu viikko sitten äänestitte niiden lisäämisen puolesta.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-04-03T21:32:54,2025-04-03T21:38:06,Käsitelty,1.1 2025_34_294,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Huhtasaari., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_295,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Alueet ovat todellakin hyvin erilaisia. Itse ihmettelin kovasti, kun oma äitini oli kotihoidon piirissä, ja sitten kun tuli uusia haasteita, niin kotihoito ei tarjonnut mitään teknologisia ratkaisuja vaan sanoi, että haetaan laitospaikkaa. No, sitten minä ehdotin jonkun teknologisen ratkaisun ja hankin sen. No, sitten sanoivat, että okei, nyt voidaan jatkaa. Ja teknologisia ratkaisuja, oli kysymys sitten todellakin kaatumishälyttimestä, älymatoista siis, tai ihan pelkkään oveen laitettavista hälyttimistä, niitäkään ei kotihoito ehdottanut, että ulko-oveen laitettaisiin hälytin. Siitäkin tuli keskustelua, että onko varmasti turvallista ja muuta. Ihmettelin ihan hirveästi sitä, että minkäännäköistä teknologiaa ei ehdotettu, että ainoa, mikä ehdotettiin, oli se ranneke. Sitten esimerkiksi jos ihminen kaatuu vaikka sen rannekkeen päälle, niin kuin minun yhden tuttavani isälle kävi, niin hän oli sitten yön kaatuneena sen takia, kun ei pystynyt sillä rannekkeella hälyttämään apua, kun se oli jäänyt jotenkin sillä lailla, että ei pystynyt. On niin paljon erilaisia teknologisia ratkaisuja, ja niitä on tulossa vaikka minkälaisia, kun kuitenkin suurin osa haluaa olla kotona. Siis minunkin äitinihän sanoi minulle, että älä häntä laitokseen laita, mutta minä olen joutunut alistumaan tähän asiaan, koska hän sai koronan, joutui sairaalaan moneksi viikoksi ja taisteli hengestään, ja sen jälkeen kunto huononi niin paljon, että hänet laitettiin palliatiiviseen hoitoon, ja nyt sitten hän on laitoksessa. Mutta sain pidennettyä sitä kotona olemista, vaikka kotihoito oli jo sitä mieltä, että pitäisi hakea laitospaikkaa. Ei se näin päin voi olla, vaan kyllä meidän täytyy lähteä siitä lähtökohdasta, että me otamme käyttöön kaiken mahdollisen. Tällä tavalla se tekniikka ja teknologia kehittyy, kun niitä käytetään ja näitä ratkaisuja hyödynnetään. Sitten erityisen hälyttävä asia ja suorastaan kansallinen hätätilahan meillä on nämä nuoret — nuoret, jotka voivat huonosti, nuoret, jotka käyttävät päihteitä. Siis huumekuolemien määrä on räjähtänyt käsiin. [Timo Harakka: Älkää nyt pelotelko!] Lastensuojelulain uudistus onneksi tuo merkittäviä parannuksia lasten ja nuorten tukeen. Ensimmäisessä vaiheessa perustetaan suljettuja ja integroituneita lastensuojeluyksiköitä väkivaltaisille ja päihteitä käyttäville nuorille sekä hybridiyksiköitä lapsille, joilla on vakavia mielenterveysongelmia yhdistettynä lastensuojelun tarpeeseen. Nämä yksiköt tarjoavat kohdennettua apua niille, jotka ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa. Lisäksi toukokuussa 2025 voimaan astuva lasten ja nuorten terapiatakuu saa 35 miljoonan euron panostuksen, mikä nopeuttaa pääsyä mielenterveyspalveluihin. Lisäksi kaksivaiheista psykoterapeuttikoulutusta koskeva lakiesitys on tulossa käsittelyyn ensi syksynä budjettilakina. Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten Kela-kuntoutukseen osoitetaan 25 miljoonaa euroa vuonna 2025, jotta he saavat tarvitsemaansa tukea oikea-aikaisesti. Tämä on äärimmäisen tärkeä investointi meidän nuorille, ja tässä tietysti tarvitaan todella monenlaisia erilaisia toimenpiteitä, mutta nuorten huumekuolemat on kyllä semmoinen asia, että tästä pitäisi keskustella enemmän. Tässä pitäisi saada perheitä mukaan ja muutenkin enemmän merkitystä nuorten elämään. Varmasti myös kännykät ovat yksi semmoinen, kun nuoret sieltäkin... Siis kännykällä on nykyään esimerkiksi niin helppo saada huumeita, että pitäisi hyvin tarkkaan vanhempien tutkia sitä kännykkää ja katsoa, mitä ne nuoret siellä kännykällä tekevät, koska se on avannut nuorille tätä huumeiden saavutettavuutta ja se on niin paljon helpottunut. [Timo Harakka: Digilaitteet pois nuorilta, mutta vanhuksille!]", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2025-04-03T21:38:12,2025-04-03T21:42:37,Käsitelty,1.1 2025_34_296,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_297,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yle oli saanut käsiinsä ministeri Juuson laukusta löytyvän salaisen listan [Naurua] näistä sosiaalipalveluihin kohdistuvista lisäsäästöistä ja oli pyytänyt sosiaalityön apulaisprofessori Maija Jäppistä arvioimaan tätä laukusta löytynyttä listaa. Jäppinen toteaa Ylen uutisessa, että paperi on vaikealukuinen ja lauseet epäselviä. Lopputulos on kuitenkin selvä: ihmisten eriarvoisuus lisääntyy, jos linjaukset toteutuvat. Kyllä tämä karulta kuulostaa, ja tänään kuulimme, että ne aiemmat, jo aikaisemmin paljastuneet ministeri Juuson ja pääministeri Orpon digisäästöt käytännössä tarkoittavat vähemmän kotihoidon käyntejä. Sen myönsi ministeri Juuso tänään eduskunnan kyselytunnilla, ja se on se päivän suurin uutinen. Hallitus tarjoaa suomalaisille ikäihmisille vähemmän kotihoidon käyntejä. Mutta entäpä, jos arjen sujuvuus vaatii apua? Entäpä, jos jalka ei taivu pukemaan tukisukkia, ruokailu ja lääkkeiden otto vaativat konkreettista apua ja vessassa asiointi yksin on vaarallinen suoritus? Digi ei korvaa ihmistä tässä. Vanhusasiavaltuutettu kuulee ympäri Suomea viestejä ikääntyneiden suurista vaikeuksista saada hoivaa ja kotihoitoa. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon saatavuudet ovat heikentyneet koko maassa. Tällä hetkellä siis hoivan ja hoidon tarve kasvaa, mutta palveluja ja paikkoja ei ole riittävästi, ja ilman lisärahoitusta tilanne ei parane. Väestö ikääntyy. Yhteisöllinen asuminen voi olla hyvä vaihtoehto jollekin, mutta ei vastaa niiden tarpeisiin, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa ja valvontaa. Meidän pitää varmistaa, että apua tarvitsevat saavat sitä oikea-aikaisesti ja riittävällä tasolla, ja etenkin kriisitilanteisiin on varauduttava paremmin. Tällä hetkellä liian moni iäkäs joutuu yllättävissä ja vaikeissa tilanteissa päivystyksiin, jotka eivät ole suunniteltu vastaamaan heidän tarpeisiinsa. Siis palveluita on oltava, jotta jokainen saa oikea-aikaista hoitoa silloin, kun sitä tarvitsee, ja erityisesti näihin kotihoidon haasteisiin on tartuttava. Kotihoidossa käyntien määrää on vähennetty alueilla, ja käyntien kestoa on lyhennetty. Käyntiaika ei huomioi, mikä on asiakkaan tilanne. Monelle vanhalle ihmiselle nämä kotihoidon käynnit ovat päivän kohokohta, ainoa hetki, kun voi jutella toiselle ihmiselle. Vanhusten yksinäisyys näkyy pahoin. Ja kun kysytään kotihoidon työntekijöiltä, niin he sanovat, että tärkein tehtävä on ”varmistaa, että asiakkaalla on turvallista asua kotona ja että hän tuntee olevansa arvokas ihminen, kokee olevansa itse elämänsä ohjaksissa ja löytää päivistä mielekkyyttä”. Näin siis nämä kotihoidon työntekijät itse kuvaavat työtään. Se on aika kaukana siitä ministeri Juuson kuvaamasta ramppaamisesta, joka on valitettava vertaus sille tärkeälle, arvokkaalle työlle, jota vanhusten kotihoitoa palvelevat ammattilaiset tekevät. Vanhan ihmisen kannalta vaille palveluja jääminen tai liian vähäiset palvelut tarkoittavat turvattomuutta ja suurta avuttomuutta toimia omassa arjessaan. Hoitajille tämä tuntuu epäeettiseltä, kun pitää edetä kiireellä jo seuraavaan paikkaan. Esimerkiksi asiakkaiden ruokailuja ei ehditä valvoa, ja muistisairas ei välttämättä muista syödä ruokaansa, kun käynniltä on jo jouduttu poistumaan. Sama ruoka löytyy lautaselta kylmänä sitten iltakäynnillä. Onko tämä sitä arvokasta ikääntymistä? Hallitus on siis sitä mieltä, että vanhustenhoitoa ja terveydenhuoltoa voidaan paikata digitalisaatiolla. Etäkotihoito voi täydentää palveluita, mutta se ei saa olla leikkaus, ja sen vaikuttavuutta on arvioitava ennen kaikkea asiakkaiden näkökulmasta. Tilastokeskuksen mukaan vain viidesosa 75—89-vuotiasta käyttää internetiä useita kertoja päivässä, ja yli kolmannes, puhemies, ei ole koskaan käyttänyt sitä. Tämä tarkoittaa, että satojatuhansia ikäihmisiä jää digitaalisten palveluiden ulkopuolelle. Heillä ei välttämättä ole laitteita, heidän näkö- tai kuuloaistinsa on heikentynyt tai digimaailma on yksinkertaisesti liian vieras. Kaksi kolmesta yli 65-vuotiaasta kertoo tarvitsevansa apua sähköisessä asioinnissa. Tämä ei ole vain tekninen tai henkilökohtainen haaste, tämä on yhteiskunnallinen kysymys. Meidän on varmistettava, että palvelut pysyvät saavutettavina kaikille, myös niille, jotka eivät ole verkossa. Ihmistä ei saa unohtaa digitalisaation kehityksessä. Mutta, puhemies, hallitus on leikkaamassa vanhustenhoidosta, vaikka jonot hoivapaikkoihin venyvät, hoitajat uupuvat ja omaishoitajat kamppailevat jaksamisensa rajoilla. [Puhemies koputtaa] Puhemies! Vuosi sitten hallitus päätti 170 miljoonan euron leikkauksista sosiaali- ja terveyspalveluihin, mutta me emme vieläkään tiedä, minne ne kohdentuvat. Onko vanhusten kotihoidon karsimisessa jotain lisää? Heikennetäänkö laitoshoitoa? [Puhemies koputtaa] Hallituksen lista, jonka se lopulta viime viikolla paineen alla julkaisi, jättää aivan liian paljon pimentoon. Sen vuoksi, puhemies, me olemme koko oppositio yhdessä jättäneet tämän välikysymyksen ja vaadimme pääministeri Orpoa tulemaan paikalle ja vihdoinkin tekemään selkoa siitä, minne nämä leikkaukset kohdistuvat. Vaalit ovat jo meneillään. Äänestäjät, ehdokkaat ansaitsevat saada tietää, minne nämä säästöt kohdennetaan.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-04-03T21:42:50,2025-04-03T21:48:51,Käsitelty,1.1 2025_34_298,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_299,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edellisessä puheenvuorossani kuvasin, monilta osin tiedämme, miten hallitus rahoitusleikkauksensa julkiseen terveydenhuoltoon aikoo toteuttaa ja on jo toteuttanut: hoitotakuuta ja henkilöstömitoituksia heikentämällä ja palvelumaksuja korottamalla. Sen sijaan vuosi sitten kehysriihessä tehdyssä paniikkijarrutuksessa epäselväksi jäi, miten hallitus aikoo toteuttaa sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon palveluvalikoiman rajaamisella tavoitellut jopa 170 miljoonan euron säästöt. Pääministeri on useaan kertaan tässäkin salissa vähätellyt näitä summia, mutta niitä voi verrata esimerkiksi viime syksyn sairaaloiden yöpäivystysten lakkautuksiin. Noilla yöpäivystysten lakkautuksilla muun muassa Salossa, Varkaudessa, Oulaskankaalla ja Iisalmessa hallitus laski saavansa säästöä 26 miljoonaa euroa — 26 miljoonaa, ja nyt haussa on ollut 70 miljoonaa eli lähes kolminkertainen summa erikoissairaanhoidon palveluvalikoimasta. Tuohon 26 miljoonaan ei hyvinvointialueilla tai muiden asiantuntijoiden joukossa juurikaan uskottu, mutta tämä 70 miljoonaa oli jo niin raju leikkausesitys, että jopa Orpo ja Purra joutuivat tästä älyttömyydestä tänä keväänä vihdoin perääntymään. Ikävä kyllä mitään parempaa emme saaneet tilalle. Sen sijaan hallitus päätti, että myös sotessa on mahdollisuus leikata koulutuksesta, ja kohdisti 15 miljoonan euron säästön sote-henkilöstön koulutukseen. Kotihoidosta on päätetty leikata 16,5 miljoonaa, kuntouttavasta työtoiminnasta 12,5 ja vammaispalveluista 20 miljoonaa euroa. Näillä kaikilla on tietysti dramaattisia vaikutuksia, mutta erityisen huolestuttava on tämä kotihoitoon kohdistettu leikkaus. Täällä on väitetty, että kotihoidossa tehdään jopa liikaa käyntejä joidenkin vanhusten luona. Tämä väite on kyllä harvinaisen vieraantunut sekä hyvinvointialueiden että ikäihmisten todellisuudesta. Hyvinvointialueilla on jouduttu viime vuosina tiukan talouden takia kiristämään sekä kotihoidon että ympärivuorokautisen hoidon kriteerejä. Se tarkoittaa, että kotona asuu yhä huonokuntoisempia vanhuksia ja kotihoidon piiriin pääseminen vaatii aiempaa huonompaa kuntoa. Päivittäiset käyntikerrat määräytyvät ihmisen tarpeen eli terveydentilan mukaan, ja ne sovitaan yhdessä omaisten, vanhuksen itsensä ja kotihoidon työntekijöiden kanssa. Kenenkään luo ei tulla enempää kuin ihminen haluaa tai tarvitsee, vaan todennäköisempää on, että ihminen ei saa sitä määrää kotipalvelua, jota omasta tai omaistensa mielestä tarvitsisi. Lopputuloksena omaiset joutuvat ottamaan yhä suurempaa vastuuta läheistensä hoidosta. Tämä vastuu kaatuu useimmiten naisten harteille ja heikentää heidän asemaansa jo valmiiksi epätasa-arvoisilla työmarkkinoilla. Omaishoito on tärkeää ja suuri rakkaudenosoitus, mutta se tarkoittaa monen kohdalla vähemmän työntekoa ja enemmän kuormitusta, joka vähentää jaksamista. 16,5 miljoonan euron leikkaus kotihoitoon tarkoittaa yli puolen miljoonan kotihoidon käynnin vähenemistä Suomessa. Teknologiaa on tärkeää ja järkevää ottaa käyttöön, mutta ruudut eivät voi korvata ihmiskontaktia eivätkä tuo apua siivoamiseen, peseytymiseen tai ruokailuun. Hallituksen ministerit eivät tunnu itsekään tietävän, miten tämä säästö konkreettisesti aiotaan saada aikaan. Tänään tässä salissa ministeri Grahn-Laasonen kertoi, että leikkaus ei vähennä vaan jopa lisää kotihoidon käyntejä, mutta hieman myöhemmin ministeri Juuso kertoi, että leikkaus itse asiassa tarkoittaa vähemmän kotihoidon kotikäyntejä. Hallitus siis perui 70 miljoonan euron leikkauksen erikoissairaanhoitoon ja korvasi sen näillä äsken mainituilla leikkauksilla, joista olemme saaneet jotain alustavaa tietoa. Sen sijaan tästä sadan miljoonan leikkauksesta sosiaalihuollon palveluvalikoimaan ei ole vielä juurikaan kerrottu, vain joitain hyvin ympäripyöreitä tietoja, joita tänään mediassa on kommentoitu täysin riittämättömiksi. Lopulta näyttää kyse olevan siitä, että hallitus leikkaa alueiden rahoitusta sadan miljoonalla eurolla ja jättää alueiden päätettäväksi sen, mistä palveluista lopulta luovutaan. Tässä on varmasti hyvätkin puolensa, mutta lopulta kyse on siitä, että hallitus vetäytyy vastuusta ja jättää hyvinvointialueet jälleen sata miljoonaa euroa pienemmän rahoituksen kanssa selviämään.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2025-04-03T21:49:02,2025-04-03T21:54:27,Käsitelty,1.1 2025_34_300,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eloranta., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_301,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on kyllä tehnyt hyvin selviksi nämä arvovalintansa, jotka ovat kovin surullisia. Se maksattaa talous- ja työllisyyspolitiikkansa virheet kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla — vanhuksilla, vammaisilla, lapsilla — ja samalla todellakin pimittää näitä tietoja näistä uusista leikkauksista, vaikka vaaliuurnat jo koko ajan siellä ennakkoäänestyksessä täyttyvät ja vaikka todellakin luvattiin kertoa hyvissä ajoin ennen vaaleja niistä kohteista, mistä leikataan. Pääministeri lupasi avoimuutta ja rehellisyyttä, mutta mitä hallitus tekee? Piilotetaan edelleenkin näitä 100 miljoonan euron lisäleikkauksia ja lykätään niistä kertomista vaalien yli. Kyllä kansalaisilla pitäisi olla oikeus tietää, mistä vielä leikataan. Hallitus heikentää vammaispalveluja väittämällä, että niiden toteutuminen turvataan. Samalla se kuitenkin yrittää ikääntymisrajausta, joka on jo kahdesti todettu perustuslain vastaiseksi. Vammaisten oikeuksia ei voi rajata sen perusteella, minkä ikäisestä ihmisestä on kysymys. Entä lastensuojelu? Hallitus leikkaa lastensuojelusta ja pakottaa sosiaalityöntekijät venymään yhä enemmän. Mitä tämä oikeastaan käytännössä tarkoittaa? Sijoitettujen lasten turvallisuuden vaarantamista. Ja mitä muita palveluita vähennetään? Kuka lapsista ja nuorista jää ilman tarvitsemaansa apua? Näihin kysymyksiin hallitus ei ole antanut vastausta. Tämä lastensuojelulaitosten päivystyksestä säästäminen, josta ministeri Grahn-Laasonen kertoi kyselytunnilla, jäi ainakin itselleni aika tavalla epäselväksi. Ymmärsin, että kysymys on siitä, että kahden lähekkäin sijaitsevan lastensuojelulaitoksen yöpäivystys voidaan jollain tavalla yhdistää. Tämä kuulostaa todella kauhistuttavalta. Olen itse tehnyt pitkän työuran Pelastakaa Lapset ‑järjestössä, jolla esimerkiksi on palveluna lastenkoteja. Nytkö olisi sitten niin, että kahden lähekkäin sijaitsevan lastenkodin yöpäivystäjä voi olla välillä yhdessä yksikössä ja välillä toisessa? No, entäs jos joku näistä lapsista herää yöllä kovaan hätäänsä, on vaikka sairastunut tai mahdollisesti on jotain häirintää tai kiusaamista siellä lastenkodin lasten kesken? Mitä sitten tapahtuu? Kuka ottaa vastuuta siitä, mitä siellä yöllä tapahtuu? Kuka vanhempi haluaa jättää oman alaikäisen lapsensa nukkumaan ilman, että siellä on aikuista paikalla? Lastensuojelulapsilleko näin nyt aiotaan tehdä? Se kuulostaa aivan sydäntäsärkevän järkyttävältä. Vai onko siellä jotkut monitorit, jotka sitten valvovat, nukkuvatko lapset siellä, vai mitä tapahtuu? Lastensuojelulaitos on lapsille koti, ja sen toiminnan pitäisi olla siellä kodinomaista ja turvallista, niin että siellä on näillä lapsilla aina turvallinen olla. Vaikka yöllä heräisi, niin tietää, että turvallinen aikuinen on lähellä. No, entä sitten nämä vanhukset? Teknologian käyttäminen hoivan tukena on hyvä asia, mutta nyt tuntuu, että hallituksen mallissa se on keino leikata, ei niinkään parantaa palveluita. Korvataanko kotihoito tabletilla tai älylaitteella? Ja kuka auttaa silloin, kun ihminen tarvitsee läsnäoloa? Kuka pitää kädestä? Yksinäisyys on todella suuri ongelma koko suomalaisessa yhteiskunnassa. Erityisen vaikeaa ja satuttavaa se on monille ikäihmisille. Jos nyt sitten hoitajat käyvät entistä harvemmin, niin myöskin tämä yksinäisyyden tunne tulee monien ikäihmisten osalta heikkenemään. Täällä on syytetty siitä, että me sosiaalidemokraatit emme kannattaisi näitä erilaisia digipalveluita, mutta voisin sanoa, että viime hallituskaudella meillä oli esitys näistä vanhusten kotiin tuotavista palveluista vuodelta 21, ja siellä oli mukana myöskin teknologian lisääminen. Olennainen asia on se, että me emme tehneet tätä esitystä leikkaamisen takia vaan me olimme varanneet tähän lakipakettiin noin 45 miljoonaa euroa rahoitusta. Ja siinä tärkeässä sijassa oli nimenomaan se, että tämän teknologian tarkoitus oli, että se hyödyttää hoitotyötä esimerkiksi niin, että asiakkaan ympärivuorokautinen turvallisuus voidaan taata, mutta kuitenkin pointtina ja aivan ehdoton periaate oli se, että näiden teknologisten ratkaisuiden pitää soveltua asiakkaan käyttöön niin, että ne lisäävät hänen osallisuuttaan eivätkä heikennä tosiasiallisesti palveluiden saatavuutta. Iso riski näiden teknologisten ratkaisuiden käytössä on, että esimerkiksi tämmöiset virtuaaliset käynnit eivät välttämättä aina sovi kaikille asiakkaille, esimerkiksi muistisairaille, niin kuin nyt on vaarassa käydä, ja silloin kysymys on siitä, että teknologisia ratkaisuja otetaan vain säästöjen takia eikä sen takia, että ne parantaisivat ikäihmisen hoitoa. [Tytti Tuppurainen: Hyvä puhe!]", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2025-04-03T21:54:36,2025-04-03T21:59:53,Käsitelty,1.1 2025_34_302,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Krista.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_303,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelin, että käyn läpi vielä tämän esitetyn hallituksen ratkaisun yksityiskohtia. Olen jo käynyt läpi tätä sosiaalista kuntoutusta, ja käytännössä tuo 12 miljoonaa, joka siinä esitetyssä ratkaisussa nyt tehtäisiin, kai sisältäisi 10 miljoonaa tuon kuntouttavan työtoiminnan osalta säästöä. Kun verrataan viime vuosia, niin meillä ovat olleet joko 30 miljoonaa tai 40 miljoonaa tämän toiminnan kulut. Silloin hallitus on sisällyttänyt omaan ehdotukseensa joko kolmanneksen tai vähintäänkin neljänneksen leikkauksen kuntouttavaan työtoimintaan. Kuinka se osuu sitten lankulle tässä yhteiskuntapoliittisessa tilanteessa, jossa pitäisi saada aikaan kasvua ja hoitaa työllisyyttä? Mielestäni huonosti. Ja kun tällainen säästöehdotus tähän sisältyy, niin se on jo aika kova säästö. Kun sitten tätä 10 miljoonan säästöä kuntouttavaan työtoimintaan katsoo myöskin siitä näkökulmasta, että tarkoitus olisi siirtää tämä hallinnollinen kotipesä hyvinvointialueilta kunnille, niin silloinkin jää mietittäväksi, kuinka järkevää se on. Kun toimeentulotuen uudistamista koskeva työryhmä istui, se kiinnitti huomiota siihen, että tämän kuntouttavan työtoiminnan pitäisi säilyä nimenomaan tällaisen sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta jatkossakin. Ja kun sosiaalista kuntoutusta katsotaan, niin sehän on sosiaalipalvelu. Siinä hoidetaan ihmisten sosiaalisia ongelmia ja laitetaan ihminen kuntoon, jotta hän voi työllistyä. Nyt tässä kuntouttavassa työtoiminnassa hallituksen näkökulmasta ensinnäkin vähennetään resursseja joko kolmanneksella tai neljänneksellä ja siirrettäisiin tämä palvelu kunnille. Hyvin ymmärrän, että mitä tahansa työtoimintaa voi, totta kai, kunnissa tehdä, mutta sosiaalinen työtoiminta on mahdotonta, koska ne sosiaalityöntekijät ovat töissä hyvinvointialueilla eikä kunnissa ole hyvinvointialueen työntekijöitä töissä. Siis sosiaalityöntekijät ovat jatkossa töissä hyvinvointialueilla. Kyllähän tämä on ihan kaamea sotku, mihin hallitus meidät on laittamassa. Kukaan ei osaa sanoa tähän kysymykseen mitään vastausta, mutta ministeri kertoi eilen, että sosiaalinen kuntoutus säilyy. Minun on kyllä kysyttävä, että kuka sitä siellä kunnassa tekee, kun siellä ei ole tämän alan ammattilaisia. Tähän ei saatu mitään vastausta eilen. No, toinen mielenkiintoinen juttu on sitten näiden lastensuojelulaitosten eli käytännössä sijaishuollon järjestelyt, jotka tehdään. Tässä on jo kerrottu, että onpa loistavaa, että meidän ei tarvitse maksaa lastensuojelulaitoksissa päivääkään siitä, jos lapsi ei ole siellä, ja tähän olisi syytä nyt vähän pysähtyä. Mitä sillä oikein tarkoitetaan? Meillä esimerkiksi, jos vanhus kaatuu ympärivuorokautisessa hoivassa ja hän lähtee vaikka kahden viikon sairaalareissulle, ei silti siellä joillekin työntekijöille ilmoiteta, että kuule, meillä sattuu nyt olemaan kolme yksikön asiakasta tästä pois, että katsellaan sitten ensi viikolla, onko sinulla töitä. Ei meillä ole sosiaali‑ ja terveydenhuollossa tämmöistä nollatuntisopimustyyppistä toimintaa, että otetaan sitten töihin, jos on asiakkaita. Tämä muuttaa minusta tätä luonnetta sosiaalityössä. Ovatko meillä nämä korkeasti koulutetut, sosiaalityön hyvin vaativiin tehtäviin soveliaat työntekijät valmiita tällaiseen maailmaan, että me sanotaan, että jaa, nuori lähti hatkoille tästä yksiköstä, ensi viikolla kuule, se on varmaan seitsemän päivää hatkoilla, katsellaan sitten, kun hän tulee, onko sinulla taas töitä? Minun on kysyttävä, tällaisenako me näemme sosiaali‑ ja terveydenhuollon. Tämmöisenäkö me näemme sosiaalipalvelut? Mahdetaanko tänne saada enää rekrytoitua ihmisiä, jos tästä tulee tämmöistä nollatuntisopimuslähtöä? Tässä ei varmaan siihen ole pysähdytty. Sitten kun me mietitään päivystyksen näkökulmasta, voidaanko me vähentää samassa pihapiirissä olevien yksiköiden väliltä yöpäivystystä niin, että olisi vain yksi henkilö tätä tekemässä, niin erityisesti nämä rauhattomat tilanteet ovat yöaikaan tapahtuneet. Onko se mahdollista, että kahdessa yksikössä olisi esimerkiksi tällainen tilanne samaan aikaan päällä ja yksi työntekijä? Ollaanko me mietitty, minkälaisessa vaativassa työtilanteessa nämä ihmiset ovat siellä yöaikaan? Onko se mahdollista? Kysyn vaan näitä kysymyksiä. No sitten, arvoisa puhemies, tässä on todettu myöskin, että vammaisten oikeuksien täsmentäminen tehtäisiin [Puhemies koputtaa] 20 miljoonalla. On pakko sanoa, että sehän on ikiliikkuja, joka näyttää nousevan täältä. Sipilän hallituksen ajoista tätä on yritetty. Ja arvoisa puhemies, on pakko sanoa, [Puhemies koputtaa] että minä en ole tällaista koskaan tässä salissa esittänyt, vaikka se ihan hallitusvastauksessakin oli. Eli se kokeiltiin, ja 50 miljoonaa puuttuu nyt [Puhemies koputtaa] pohjasta rahaa, ja nyt ajatellaan, että ei muuta kuin vähennetään taas 20 miljoonaa lisää.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-04-03T22:00:01,2025-04-03T22:05:43,Hyväksytty,1.1 2025_34_304,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_305,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä aika ajoin aina puhutaan valtionvelasta ja siitä, kuinka tärkeää on, miten se on syntynyt, ja täällä on ollut semmoinen mielikuva, kun kuuntelee näitä puheita, että Sanna Marinin hallitus on ottanut tämän Suomen valtionvelan käytännössä. Laskin sen tässä, kuinka suuren osuuden Sanna Marinin hallitus on ottanut tämän vuoden lopussa olevasta valtionvelasta, joka tulee olemaan 181 miljardia euroa suuruusluokaltaan, ja Sanna Marinin hallituksen velanotto on ollut neljäsosa tästä summasta, ja tämä hallitus on jo ottanut 17 prosenttia tästä summasta. Ennen Sanna Marinin hallitusta 58 prosenttia velasta oli aiemmin otettua velkaa. Nämä summat aina täällä katoavat koko ajan, kuinka paljon mikäkin hallitus on ottanut velkaa. Eli neljäsosa oli edellisen hallituksen velka, ja kolme neljäsosaa on muiden hallituksien velkaa, kun tässä katsotaan, miten tilanne on tähän tilanteeseen tullut. [Puhemies Jussi Halla-aho: Odotatteko hetken, edustaja Lyly? Pyytäisin käymään muut äänekkäät keskustelut salin ulkopuolella. Kiitoksia. — Olkaa hyvä, edustaja Lyly.] Kiitos, puhemies! — Eli tämä on yksi tämmöinen väittämä tässä salissa, joka kannattaa myös huomioida. Toinen väittämä, joka täällä tulee olemaan, kun hyvinvointialueet ovat näitten peruspalvelujen äärellä, liittyy siihen, että hyvinvointialueitten rahoitusvaje ei johdu tällä hetkellä järjestelmästä, vaan se johtuu siitä tilanteesta, että silloin kun järjestelmä on synnytetty, ei tiedetty, mitä kaikkia yllättäviä asioita tulee. On tullut korona sen jälkeen, energiakriisi ja Ukrainan sota, jotka nostivat kustannuskehitystä. Näitä ei voitu arvioida silloin, kun on synnytetty tätä järjestelmää. Tässä mielessä tilanne on tullut uutena asiana. Sen vuoksi tämän hallituksen pitää myöskin huomioida tämä historia, tämä velkahistoria, mikä on oikein noin, ja sitten se, mitkä ovat tässä hyvinvointialueitten rahoitusvajeen taustalla olevia asioita. Totta kai tämä hallitus on tehnyt myöskin itse sellaisia asioita, jotka ovat tilannetta hyvinvointialueitten osalta heikentäneet: hoitotakuu on pidennetty 14 vuorokaudesta kolmeen kuukauteen, hoitajamitoitus leikattiin, asiakasmaksuja nostettiin ja rahat niistä vietiin. Eli tietyllä tavalla se hyvinvointialueitten oman toiminnan kehittäminen on rahalla kuristettu nytten hyvin tiukasti kokonaisuudessaan. Arvoisa puhemies! Täällä perättiin, ollaanko me kiinnostuneita julkisen talouden tasapainosta. Kyllä me ollaan, ihan samalla tavalla kuin täällä kaikki muutkin, mutta siinä, millä keinoilla siihen päästään, on varmasti eroja. Siitä varmasti toivon mukaan ollaan yhtä mieltä, että leikkaamalla tämä julkinen talous ei tule kuntoon, vaan se tulee sillä kuntoon, että me saadaan täällä kasvua aikaiseksi. Siihen nimenomaan nyt pitäisi panostaa, jotta me päästäisiin tässä asiassa eteenpäin, ja se kasvu rahoittaa tätä julkista taloutta kyllä sitten jatkossa. No, mitä tähän hyvinvointialueiden tilanteeseen voisi ajatella vielä isona asiana, on se, voimmeko me jollain tavalla vaikuttaa siihen, kuinka paljon meille tulee näitä hoidettavia ja huollettavia siellä hyvinvointialueella, eli tähän potilasvirtaan, jos näin karkeasti sanoo, siihen asiakasvirtaan, keitä siellä pitää hoitaa. Siinä miettisin, kuinka paljon me pystytään ennalta ehkäisemään asioita, kuinka paljon tämä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, tämä HYTE-kerroin, toimii siihen suuntaan, että niitä asioita tehdään jo etukäteen, niin että voidaan jollain tavalla vaikuttaa siihen virtaan. Sitten tässä on vielä se ongelma, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvät asiat ovat kuntien tehtäviä — siellä on asuminen, liikkuminen ja erilaiset palvelut, jotka liittyvät sosiaaliseen kanssakäymiseen ja sen aikaan saamiseksi, ja erilaiset asiat, joita ihminen tarvitsee elämässään. Miten näitä saadaan toimimaan siihen suuntaan, että me ollaan ennalta ehkäisevässä työssä parempia kuin tänä päivänä, ja palveleeko tämä meidän nykyinen rahoitusjärjestelmä tätä kokonaisuutta riittävästi? Sellaista keskustelua toivoisin, että myöskin täällä salissa käydään. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-04-03T22:05:51,2025-04-03T22:11:13,Käsitelty,1.1 2025_34_306,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Malm, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_307,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveyspalvelujen priorisointia koskeva kansalaiskysely osoitti, että suurin osa vastaajista haluaa taata yhdenvertaiset palvelut kaikille kansalaisille. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoamiseen ei saa olla vaikutusta sillä, että ihminen ei ole pitänyt itsestään ja terveydestään huolta. Näin kansalaiset vastasivat. Käytännössä siis kaikki vastaajat, 93 prosenttia, olivat sitä mieltä, että julkisen terveydenhuollon on aina hoidettava henkeä uhkaava tilanne tai vakava sairaus. Annetuista vaihtoehdoista sairauksien ennalta ehkäisyä pidettiin toiseksi — toiseksi — tärkeimpänä julkisen terveydenhuollon tehtävänä, ja kolmanneksi tärkeimpänä oireiden syyn selvittämistä ja tutkimista. Sosiaalipalveluilta odotettiin selvästi useimmin sitä, että ne varmistavat huolenpidon niille ihmisille, jotka eivät itse pysty huolehtimaan itsestään. Tämän valitsi 78 prosenttia vastaajista. Tässäkin kyselyssä on siis havaittavissa se vanha viisaus, että meidän tehtävämme täällä on turvata lailla heikommassa asemassa oleva, mutta valitettavasti, kuten tässä nyt viime vuosina olemme saaneet huomata, tähän saliin on tullut lukuisia hallituksen esityksiä, joissa heikompaa ja heikomman asemaa ei ole esityksillä turvattu. Ja kun jälleen kerran keskustelemme nyt siitä, kuinka me pidämme heikommasta huolta, niin missä on se yhteiskunnan sivistyksen mittari, ja siinähän se on, kuinka heikommassa asemassa olevasta huolehditaan, ja valitettavasti hallituksen toimet eivät näytä tämänkään osalta toteutuvan. Puhemies! Petteri Orpon hallitus on päättänyt merkittävistä säästötoimista sosiaali- ja terveyspalveluissa, mukaan lukien lastensuojelu. Viime viikolla kyselytunnilla tästä aiheesta kuultiin koskettavia puheenvuoroja. Hallitus aikoo säästää yhteensä noin 170 miljoonaa euroa, ja näihin säästöihin kuuluu muun muassa lastensuojelun henkilöstömitoituksen keventäminen. Kun kansalaiset vastaavat kyselyyn ennalta ehkäisyn tärkeydestä, niin hallituksen toimet eivät tässäkään kyllä kohtaa niiden odotusten osalta, mitkä ihmisillä tässä maassa ovat, ja sen luottamuksen, mitä he olettavat, mitkä peruspilarit otettaisiin huomioon tässä talossa lakia säädettäessä. Petteri Orpon hallituksen säästötoimet vaikuttavat merkittävästi lasten hyvinvointiin. Lastensuojelun henkilöstömitoituksen keventäminen ja sosiaaliturvaleikkaukset heikentävät lasten ja nuorten saamaa tukea ja myöskin heidän saamiaan palveluita. Valitettavasti tällainen politiikka johtaa yhä pidempiin jonotusaikoihin ja vähentää ennalta ehkäisevän tuen saatavuutta, mikä taas sitten kasvattaa kustannuksia huostaanottojen ja sijoitusten myötä. Kun edellisessä puheenvuorossani puhuin koulutuksesta ja siitä, mimmoisen kehän tämä hallitus on saanut leikkauksilla aikaiseksi, niin kyllä tämä negatiivinen pyörä näyttää pyörivän myös täällä lasten ja nuorten palveluissa. Asiantuntijat ovat ilmaisseet vakavan huolensa Orpon hallituksen säästötoimista lastensuojelussa. Lastensuojelun Keskusliitto on varoittanut, että säästöt heikentävät lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia sekä vaarantavat lapsen oikeuksien toteutumisen. He korostavat, että varhaisen tuen ja ennalta ehkäisevien palveluiden leikkaukset voivat johtaa pitkäaikaisiin haittoihin lasten kehityksessä. Ja kyllähän se vuosi vuodelta ja vuosikymmen vuosikymmeneltä on aina ollut vaikeaa porvaripuolueille perustella, minkä takia se ennalta ehkäisy on niin tärkeää. Kun itsekin aikanaan kuntapolitiikkaan mukaan tulin, niin silloin tehtiin Imatrallakin toimia ja silloin puhuttiin häiriökäyttäytymisestä nuorten osalta. Ennalta ehkäisevillä toimilla mokomassa pienessä kunnassa saatiin jo pienennettyä kustannuksia kolmella miljoonalla eurolla vuosittain. No, Talentia, sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö, on myös kritisoinut säästöjä ja vaatinut hallitukselta lisärahoitusta lastensuojeluun. Heidän mukaansa henkilöstömitoituksen keventäminen ja kelpoisuusvaatimusten heikentäminen voivat vaarantaa asiakasturvallisuuden ja lisätä pätevien sosiaalityöntekijöiden kuormitusta, jotka jo nyt työskentelevät äärirajoilla, ja samaan aikaan täällä sitten peräänkuulutetaan työn tuottavuutta, kun hallituksen toimet ovat nimenomaan työn tuottavuutta entisestään heikentäviä ihmiset ja työntekijät väsyttämällä. Siis useat ammatilliset tahot ovat ilmaisseet huolensa siitä, että säästötoimet lisäävät lapsiköyhyyttä, mikä vaikuttaa lasten oppimistuloksiin ja yleiseen hyvinvointiin. Syrjäytymisen kierre vain voimistuu. Hyvä hallitus, kyllä lapset ansaitsevat parempaa.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-04-03T22:11:27,2025-04-03T22:17:38,Käsitelty,1.1 2025_34_308,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_309,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Herra puhemies! Harmillista, että edustaja Rasinkangas kerkesi jo lähtemään, kun hän niin todisti, että vammaisilta ei olla nyt leikkaamassa ja että oppositio ja media yrittävät tätä asiaa vääristellä. Mutta otin tämän valtiovarainministeriön Sosiaali- ja terveydenhuollon korvaavat säästöt -asiakirjan mukaan, ja en tiedä, luenko tätä sitten jotenkin eri lailla, kun tässä on, että: ”Vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen ja palvelujen saatavuus turvataan täsmentämällä vammaispalvelua siten, että se säilyy erityislakina perustuslakivaliokunnan viitoittamalla tavalla (miinus 20 miljoonaa euroa).” Miinus 20 miljoonaa euroa. Eli keneltäköhän tämä sitten aiotaan leikata, jos ei sieltä vammaisilta henkilöiltä? Menen sitten ihan toiseen asiaan, kun täällä on nyt puhuttu tietysti hyvin paljon tästä vanhusten kotihoidosta. Yksi kokonaisuus tässä on jäänyt vielä käsittelemättä aivan kokonaan, ja se on se, kun ministeri Juusokin on sanonut, että siellä kotihoitajat vain ramppaavat ylimääräisiä käyntejä. Enpä usko, että löytyy yhtään ainoata vanhusta, joka maksaa palvelusta, jota ei halua eikä ennen kaikkea tarvitse. Selailin tuossa odotellessani puheenvuoroa vähän tuota internetin suurta maailmaa, ja esimerkiksi Pirkanmaalla... Kysehän on siitä, että säännöllinen kotihoito on maksullista, ja kyse on siitä, että tämä hallitus on ajanut maan siihen tilanteeseen, että ostovoima on heikentynyt. Vanhuksille, joilla monesti sitä käytettävissä olevaa rahaa on muutenkin vähän, hoitajakäynti maksaa siellä Pirkanmaalla 16,40, ateriapalvelut maksavat 10,80 per ateria, ja jos otat vaikka vain viitenä päivänä viikossa sen aterian, niin siitä kertyy jo 216 euroa kuukaudessa. Asiointi- ja kauppapalvelu maksaa 16,50 per kerta, peseytymispalvelu 8,90 per kerta. Sitten nämä teknologiset uudet ratkaisuthan, mitä tässä nyt on niin kovasti korostettu, eivät ole mitenkään maksuttomia niille käyttäjille, vaan niistähän peritään kuukausittainen maksu. Esimerkiksi tämä turva- ja auttamispalvelu maksaa siellä Pirkanmaalla 35 euroa kuukaudessa, jos käyttäjiä on yksi, mutta jos on kyse pariskunnasta, niin sitten 17 euroa vielä tulee sen päälle. Hellahälytin maksaa 5 euroa kuukaudessa. Hellahälytintä ei täällä vielä ollutkaan mainittu, tärkeä laite. Ovivalvontalaite, josta on puhuttu aiemmin, maksaa 20 euroa kuukaudessa, mutta jos se on älykäs ovivalvontalaite, niin se maksaakin käyttäjälleen 30 euroa kuukaudessa. Kun tässä on nyt vielä erityisesti puhuttu siitä, että tämä 16,5 miljoonaa säästetään, niin nythän tämä kääntyykin niin, että tosiasiallisesti ne rahat kerätäänkin nimenomaan vielä tämän päälle, ”till”, niiltä käyttäjiltä. Nostoapu sitten, jos onkin niin, että esimerkiksi turvaranneketta on joutunut käyttämään ja joutuu pyytämään apua, niin tämä turva-auttajakäynti maksaa 40 euroa kerta. Mutta jos siihen tarvitsee vielä nostoapua, niin se on 50 euroa kerta. Taitaa olla niin, että kovin montaa kertaa ei kuukaudessa voi nostoapuakaan ihan kaikki ottaa vastaan, kun tili on jo tyhjä. Länsi-Uudellamaalla on käytössä tällainen erinomaisen hyvä laskuri, jossa pääsee katsomaan, minkälaisilla tuloilla tämä kotipalvelu mitäkin maksaa. Esimerkiksi 1 500 euron kuukausituloilla: jos kotihoito käy kaksi kertaa päivässä puoli tuntia kerrallaan ja jos siellä on asiakkaalla käytössä tämä paljon mainostettu koneellinen annosjakelu ja sähköinen lääkeautomaatti, niin tämän palvelun hinta on yli 270 euroa kuukaudessa — 270 euroa kuukaudessa. Se on siis siitä 1 500 euron tuloista 18 prosenttia. [Tytti Tuppurainen: Kellä siihen on varaa?] Ja tähän päälle tulevat vielä ne turvapuhelimet kuukausimaksuineen, ovihälyttimet ja kaikki muut. Jäähän siinä sitten joitakin euroja lääkkeisiin, vuokraan, vaatteisiin ja kaikkiin muihin kuluihin. Toivon, että voisimme ottaa myös nämä asiat huomioon, kun keskustelemme näistä teknologisista ratkaisuista ja niitten erinomaisuudesta.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-04-03T22:17:46,2025-04-03T22:23:10,Käsitelty,1.1 2025_34_310,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harakka, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_311,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jospa nyt vaihteeksi puhuisimme palveluiden parantamisesta emmekä vain siitä, miten niitä monella eri tavalla halutaan heikentää. Monet puutteet eivät ole yksin nykyisen hallituksen syytä, mutta välinpitämättömyyttä se ei kuitenkaan oikeuta. Aistivammaiset, erityisesti viittomakieliset, ovat joutuneet taistelemaan palveluistaan suorastaan kafkamaisella tavalla. Luulisi, että yhteiskunnan sitoutuminen viittomakielilakiin ja YK:n vammaissopimukseen — jälkimmäiseen itse asiassa viimeisten joukossa kaikista maailman maista — antaisi selvän osviitan. Viittomakielilaki ei ainoastaan velvoita tarjoamaan viittomakielisiä palveluita tasaveroisin ehdoin, vaan velvoittaa edistämään viittomakielen asemaa yhteiskunnan palveluissa. Todellisuus on tästä sitoumuksesta valitettavan kaukana. Aivan erityisen taistelun takana ovat tulkkipalvelut. Tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti paitsi kuurojen vanhempien lapsena, myöskin siten, että kummitätini Aune Kulmala oli yksi suomalaisen tulkkikoulutuksen käynnistäjiä, arvokkaan ammattikunnan perustajia. Yhteiskunta haluaa säästää tulkkipalveluista, mutta se iskee suoraan ihmisen perusoikeuksiin, ja tässä on merkittävä yhteiskunnallinen väärinkäsitys. Nimittäin aistivamma ja kielelliset oikeudet ovat erillisiä asioita. Vaikka kaikki vammaisryhmät joutuvat Suomessa taistelemaan sen edestä, että edes lakia noudatettaisiin, kuurot erottuvat siinä, että ilman yhteiskunnan apua he eivät voi lainkaan kommunikoida muun maailman kanssa: viranomaisten, työnantajan, opettajien, hoitajien. Osallisuus ja kansalaisuus eivät ole mahdollisia. Kommunikaatio on perusoikeus eikä erillinen palvelu, jota voi järjestellä miten vain. Se, että tulkkipalvelut Sipilän hallituksen kaudella kilpailutettiin siinä missä Kela-kyydit, osoittaa, miten ohut on ymmärryksemme kielellisistä oikeuksista täysivaltaisessa kansalaisuudessa. Se, että tulkkeja vähennettiin, tulkkausta supistettiin, asiakkaiden ja tulkkien vuosien yhteistyö rikottiin, tarkoittaa kuuroille jotain samaa kuin kuuleville se, että Suomen sijaan olisi asioitava viroksi. Saahan sen sujumaan, mutta vakavia virheitä tapahtuu, oikeusturva vaarantuu ja jotkut jäävät kokonaan ulos. Tällä hetkellä tästä tulkkauksesta säädetään yli 20 eri laissa, mutta sekavasti. Olisi siis korkea aika tehdä tulkkauspalveluiden kokonaisarvio. Tarve on tiettävästi sosiaali- ja terveysministeriössä tunnistettu, mutta tässä saksien suhinassa ei riitä aikaa paneutua muuhun. Monet tulkkauspalvelut ovat Kelan vallassa ja pahimmillaan mielivallassa. Viime vuonna Kela päätti, että ääni- ja kuvatallenteita ei tarvitse tulkita kuuroille esimerkiksi oppitunneilla, joissa tällaisia videoita käytetään. Ilmari Nurminen ja muutama muu Kela-valtuutettu tekivät kovan työn, ja sen ansiosta Kela lopulta muutti ohjeistustansa. Taustalla oli myöskin huomautus yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalta, minkä pitäisi olla sosiaaliturvavirastolle suuri häpeän aihe. Kela onkin tarkastelemassa omaa tulkkauspalvelulakiansa mutta ei ole vaivautunut tästä työstä kertomaan käyttäjille tai heitä edustaville järjestöille. Se taas puolestaan on YK:n vammaissopimuksen vastaista. Tällaista on meno hyvinvointi-Suomessa: niiltä otetaan, joille puolustautuminen on vaikeinta. No, ei siis ole ihme, että Orpon hallitus ottaa niiltä, jotka ovat heikoimmassa osassa Suomessa, ja antaa niille, jotka eivät edes kehtaa vaatia lisää. Vammaisilta, vanhuksilta ja vauvoilta leikataan. Varakkaimmat eivät saa kutsua ollenkaan näihin talkoisiin. Mutta kun pääministerikin kehotti positiivisuuteen ja optimismiin, niin päätän puheenvuoron hyvään uutiseen, ja se on se, että viittomakielisen yhteisön kokemien historiallisten vääryyksien totuus- ja sovintoprosessi on jälleen liikkeellä: Rinteen hallituksen ohjelmassa käynnistetty prosessi, jossa yhteiskunta ottaa vastuuta pitkäaikaisesta rotuhygieenisestä syrjinnästä ja perusoikeuksien polkemisesta. Tämä prosessihan tiputettiin Orpon hallituksen ohjelmasta, mutta määräraha — vaatimatonkin — palautui sinne kesän 23 rasismikohun seurauksena, joten voitaneen todeta, että jotain hyvää siitäkin seurasi.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-04-03T22:23:24,2025-04-03T22:28:41,Käsitelty,1.1 2025_34_312,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_313,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tuli tuossa mieleen aikaisemmista puheenvuoroista, kun nostettiin tämä hellavahtiasia nyt keskusteluun, että meillähän tosiaan Pirkanmaan hyvinvointialueella hellavahdeista on alettu luopua, mikä on aivan järjetöntä. Siis no, sen verran sanon, että siellähän pitävät ehkä kokoomus ja demarit sitä valtaa, keskusta yrittää taistella niitä järjettömiä päätöksiä vastaan. Esimerkiksi Pirkanmaalla on ollut sähköt katkaiseva hellavahti käytössä, mutta nyt sitten on alettu säästämään ja osana niitä säästöjä on sitten luovuttu ja sanottu, että jatkossa pitää olla kuumuuden ilmaiseva hälytin käytössä. No, mikä on kuumuuden ilmaiseva hälytin? Kaikki me tiedämme, että se on palovaroitin. Kun tästä avin asiantuntijoiden kanssa keskustelin, niin kyllä siellä aika paljon naurettiin, kun sanottiin, että kas, pelastuslain mukaanhan pitää jo muutenkin olla palovaroitin. Että tällaista on nyt tämä touhu tuolla hyvinvointialueilla, mitä tehdään. Toinen oli tänään, kun pääministeri puhui näistä turvarannekkeista ja sanoi, miten hienoja ne ovat ja niitä nyt tarvitaan. No, kyllä todellakin tarvitaan, ja niitä on jo vuosia ollut käytössä, mutta vastaavasti — täällä edustaja Lindén voi täsmentää — Varhassahan on myöntämisperusteisiin esitetty edelleen tarkennuksia ja tulorajoja ja kovennettu näiden turvarannekkeiden antamista. Kyllä tässä kun säästöjä tulee, niin varmasti ne tulevat myöskin yksittäisille suomalaisille maksamaan. Mutta kyllä tämä keskustelu tänään oli hyvinkin erikoista tuossa kyselytunnilla. Täytyy sanoa, että tämä on sekoilua ja tämä on yhtä sotkua. Eilen puhuttiin virkaesityksestä, tänään puhuttiin taustapaperista. Joku sanoi ”virkamuistio”. Papereita jaellaan. Niin kuin edustaja Kurvinen sanoi, Posti-Pate tuo papereita, ja täältä niitä voi kukin yksitellen hakea ministeriaitiosta. Eihän tämä ole asiallista valmistelua ja asioiden hoitamista. [Timo Harakka: Ja eduskunnan arvon mukaista!] — Ei todellakaan myöskään eduskunnan arvon mukaista. — Ja uskon, että mitä enemmän näitä kysymyksiä me oppositiosta esitämme, niin sen sekavampaa vaan tuntuu ministereillä olevan ja yhtäkkiä löytyy taas uusi paperi ja taas joku selvitys tai taas peruste johonkin, mitä hallituksen sisällä ei sitten ole taidettu käydä kunnolla läpi. Puhutaan sosiaali‑ ja terveysministerin äänellä, sitten puhutaan valtiovarainministerin äänellä ja sitten pääministerin äänellä. Ja kun tämä yksi yhtenäinen viesti sosiaali‑ ja terveyspalvelun uudistamisesta — tai järkevöittämisestä, kuten hallitus puhuu, me puhumme oppositiossa leikkauksista — kun tämä yksi yhtenäinen viesti pitäisi suomalaisille saada selväksi, niin eihän se vaan ole mahdollista, kun täällä vähintään kolmella eri äänellä tästä ministeriaitiosta puhutaan. Hiukan myös ihmettelin sitä, että pääministeri sortui sanomaan, että nämä leikkauksethan ovat vain noin prosentin luokkaa, tai vertaisi tätä kokonaisuutta. Minä olisin kyselytunnilla halunnut häneltä kysyä, niin että hän olisi voinut kollegaltaan, ministeri Ikoselta kysyä, mitäs tuo Pirkanmaan ikäihmisten päivätoiminta. Sehän varmaan oli muutama promille, se leikkaus, 7,7 miljoonan euron ikäihmisten päivätoimintasumma siitä koko 2,9 miljardista. Kokoomushan ilmoitti nyt, että he ovat valmiita siihen, että ikäihmisten kasvokkainen päivätoiminta säilytetäänkin Pirkanmaalla. Ennen joulua näin ei ollut. Tämä on tosiaan hyvinkin pieni, vielä pienempi summa kuin tämä, mitä pääministeri nyt vertaa näissä omissa leikkauksissaan. Olisiko ministeri Ikonen sanonut pääministerille, että ehkä syytä onkin harkita näitä kotihoidon leikkauksia ja katsoa vielä uudelleen, mitä nämä digipalvelut ja etäpalvelut sitten jatkossa tarkoittaisivat? Olen tässä viime päivinä ollut myös yhteydessä Pirkanmaalle hyvinvointialueelle ja käynyt keskustelua siellä kotihoidon esimiesten kanssa. Kyllä siellä ollaan ihmeissään erityisesti tässä, että jos palvelusuunnitelmia aiotaan toteuttaa, niin nämä leikkaukset tekevät sen hyvin vaikeaksi, kun yleiskatteista rahaa leikataan. Jo nyt mietitään, millä pystytään vastaamaan niihin tarpeisiin. Kyllä peseytyminen vaan niitä hoitavia käsiä tarvitsee. Mutta jatkan seuraavassa puheenvuorossa.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-04-03T22:28:49,2025-04-03T22:34:04,Käsitelty,1.1 2025_34_314,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Marttila, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_315,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä nyt on toista päivää keskusteltu näistä sote-säästöistä, ja ajattelin vastata aivan aluksi muun muassa edustaja Valtolalle, joka otti esiin SDP:n linjan Kela-korvauksiin. Tämä on täällä useampaan kertaan toistunut. Eduskunnassa tosiaan äänestettiin 19. päivä maaliskuuta Kela-korvauksista, ja SDP:n eduskuntaryhmä tuki Kela-korvausten korotuksia muun muassa gynekologikäynneille ja suunterveydenhuoltoon. Muistutan aivan alkuun, että kyse oli noin 40 miljoonan kokonaisuudesta, kun hallitus aikoo laittaa satoja miljoonia Kela-korvauksiin ja muun muassa perusterveydenhuollon lääkäripalveluihin. Perustelen nyt omalta osaltani tätä. Ensinnäkin Suomessa on ollut aivan liian pitkään yleisesti hyväksyttyä, että naiset maksavat miehiä enemmän välttämättömistä terveyspalveluista. Gynekologipalvelujen osalta ongelman ydin on, että palveluja saa tällä hetkellä lähinnä yksityiseltä. Työterveyshuollossakin gynekologipalvelut kuuluvat vain osaan sopimuksista, vaikka niillä voi olla merkittävääkin vaikutusta esimerkiksi työkykyyn. Julkisella puolella gynekologille pääsee tyypillisesti vasta, jos terveysasemalla on todettu oire, joka vaatii jatkotutkimuksia erikoissairaanhoidossa. Täällä on muutamia lääkäriedustajia, jotka voivat tätä tarvittaessa vielä avata. Gynekologipalvelut ja suunterveydenhuolto ovat kumpikin terveydenhoitoa, joka edellyttää säännöllisiä tarkastuksia ja nimenomaan ennalta ehkäisten silloin, kun oireita ei vielä ole. Pahimmillaan diagnoosin puute ja viivästyneet diagnoosit voivat johtaa työkyvyttömyyteen, pitkiin sairauspoissaoloihin tai jopa hengenvaaraan. Siksi Kela-korvausten korottaminen juuri näissä palveluissa on perusteltua ja lisää yhdenvertaisia mahdollisuuksia saada hoitoa. SDP:n linja on selvä: julkista perusterveydenhuoltoa tulee vahvistaa. Hyvinvointialueilla tulisi vahvistaa terveydenhuollon ammattilaisten gynekologista osaamista, sujuvoittaa hoitopolkuja ja lisätä tutkimusvälineistöä perusterveydenhuoltoon. Hallitus sen sijaan leikkaa hyvinvointialueilta ja heittelee miljoonia hyvätuloisten lääkärikäynteihin, jotka lisääntyivät esimerkiksi viime vuonna kahdella prosentilla, kun sinne laitettiin kymmeniä miljoonia euroja. Nykytilanteessa, jossa gynekologisia palveluja ei ole tarjolla perusterveydenhuollossa emmekä saaneet tällaista muutosta läpi, on vallan perusteltua tukea hoitoonpääsyä Kela-korvauksilla. Pitkän tähtäimen tavoitteena tulee olla, että julkinen terveydenhuolto pystyy tarjoamaan myös gynekologiset palvelut kaikille, ja tätä olemme koettaneet täällä kertoa. Panostetaan hyvinvointialueiden tuottamiin julkisiin palveluihin. Arvoisa puhemies! Suomalaisen yhteiskunnan yhtä keskeistä kivijalkaa, ydintämme, sosiaali- ja terveydenhoitojärjestelmää, moukaroidaan hallituksen toimesta perustavanlaatuisella tavalla. Hyvinvointialueet on pakotettu epärealistisen säästöaikataulun ja terveydenhuollon leikkausten takia ajamaan palveluja alas, karsimaan palveluverkkoa ja irtisanomaan paikoin mittavissa määrin konkreettista hoitotyötä tekeviä ammattilaisia. Osalla alueista tilanne on suorastaan absurdi ja kohtuuton. Joudutaan päättämään, noudatetaanko perustuslakia ja oikeutta palveluihin vai hallituksen asettamaa talouskuria. Samaan aikaan hallitus pyrkii edistämään hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden siirtymistä yksityiselle sektorille ja tukee näitä monikansallisia, jopa monopoliasemassa olevia yhtiöitä ennätysmäärin. Väitän, että tämä kehitys on kokonaisuudessaan niin kansanterveyden kuin koko julkisen talouden näkökulmasta täysin kestämätön. Hallituksen lanseeraaman, tämän plus 65-vuotiaiden niin sanotun valinnanvapauskokeilun myötä järjestelmä pirstaloituu entisestään, ja kokeilu tulee jäämään vaikuttavuudeltaan yhtä heikoksi kuin viime vuoden Kela-korvauskokeilu. Jopa Lääkäriliitto pitää tätä kokeilua niin huonona ja järjettömänä, että on kehottanut jäseniään pidättäytymään sen ulkopuolelle. Tässä tulee jälleen uusi suora tulonsiirto jättiyhtiöiden taseeseen ja kyllä, veronmaksajien rahoilla. Hallituksen terveyspoliittinen linja vaarantaa koko terveydenhuollon vaikuttavuuden ja romuttaa pohjaa taloudelliselta kestävyydeltä. SDP:n mielestä yksityistä terveydenhuoltoa tarvitaan, mutta pidämme aidon kilpailun estävien kansainvälisten yhtiöiden pönkittämistä julkisin varoin kestämättömänä. Kahden vuoden pilotti on tarkoitus käsittääkseni rahoittaa valtion omaisuutta myymällä, enkä ole kertaakaan ymmärtänyt, miksi on järkevämpää myydä omaisuutta kuin ottaa lainaa. Huomaan ajan päättyvän ja otan seuraavan puheenvuoron. [Timo Harakka: Joo, Nesteen osakkeita kannattaa nyt myydä!]", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-04-03T22:34:21,2025-04-03T22:39:45,Käsitelty,1.1 2025_34_316,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_317,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Juurisyy sille, että hallitus on nyt tekemässä näitä lisäsäästöjä, joista koko oppositio yhdessä on jättänyt välikysymyksen, on se, että hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on karulla tavalla epäonnistunut. Työllisyyden hoito on Euroopan heikointa, työttömyys kasvaa, valtion velkaantuminen kasvaa, ja nämä epäonnistumiset taloudenpidossa, talouspolitiikassa maksatetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten palveluilla: vanhusten palveluilla, vammaisten palveluilla, lastensuojelun heikennyksillä. Erityisesti vammaisten palveluista haluan tässä puhua, koska vammaisille henkilöille annettavat palvelut ovat juuri niitä, joiden avulla nämä ihmiset voivat elää itsenäisesti inhimillistä elämää, jossa he voivat osallistua yhteiskuntaan yhdenvertaisina kansalaisina ja kantaa oman kortensa kekoon. Purran—Orpon oikeistohallituksen linja ei ole vain kylmä, kyllä se on myös moraalisesti kyseenalainen. Kun nyt hallitus on leikannut 170 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveyspalveluista, niin ei olla vieläkään kuultu avoimesti perusteluja ja niitä kohteita, mitä palveluita tullaan karsimaan. No, vammaispalvelulain osalta hallituksen säästöpaperissa lukee: ”Vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen ja palveluiden saatavuus turvataan täsmentämällä vammaispalvelulakia siten, että se säilyy erityislakina perustuslakivaliokunnan viitoittamalla tavalla (- 20 miljoonaa euroa).” Minäpä koetan tässä suomentaa tätä lausetta teille. Hallituksen kielessä täsmentäminen tarkoittaa karsimista, rajaamista ja leikkaamista. Hallituksen aikeena on rajata vammaispalveluiden piiriä ja tehdä arjesta näin ollen yhä raskaampaa heille, jotka nyt joutuvat käymään taisteluita byrokratian myllyjä vastaan. Ja ihan samaan aikaan, kun Suomessa juhlapuheissa puhutaan esteettömyydestä ja yhdenvertaisuudesta, maamme oikeistohallitus tekee päinvastaista politiikkaa. Se sulkee ovia ja rajaa vammaisia ulos yhteiskunnasta. Kaiken lisäksi hallitus on myös leikannut sosiaali- ja terveysalan järjestöiltä kymmeniä miljoonia euroja, ja nimenomaan nämä järjestöt tarjoavat elintärkeitä tukipalveluita vammaisille ihmisille, kuten neuvontaa, vertaistukea ja virkistystoimintaa. Tämän tuen katoaminen ei tarkoita vain palveluiden huononemista, vaan se tarkoittaa monille yksittäisille ihmisille yksin jäämistä. Tälle hallituksen kylmälle linjalle ei voi muuta todeta kuin että inhimillisyydelle, empatialle, ei ole tässä linjassa sijaa. Siis hallitus vähentää sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitusta peräti 80 miljoonaa euroa. Nämä järjestöt tukevat muistisairaita, yksinäisiä vanhuksia ja heidän omaisiaan, ja nämä järjestöt nyt kamppailevat jopa olemassaolostaan. Kenen hallitus ajattelee ottavan tämän arvokkaan työn tehtäväkseen, jos näiden kansalaisjärjestöjen voimat hiipuvat? Miksi ihmeessä romuttaa jotain, mikä toimii? Suomalainen kansalaisyhteiskunta rakentuu järjestöille, kolmannen sektorin tekemälle työlle. Ilman sitä meillä ei ole vapaaehtoisia, jotka toimivat ihmisten avuksi. Maamme hallitus on luvannut kansalle avoimuutta ja rehellisyyttä. Kyllä nyt olisi aika kertoa, miten turvataan ikäihmisten ja vammaisten hoiva, jos sitä ylipäänsä aiotaan turvata. Arvoisa puhemies! Me sosiaalidemokraatit katsomme, että vammaisten ihmisten perusoikeuksista ei voida leikata. Suomessa ei voida hyväksyä sellaista politiikkaa, joka tietoisesti heikentää kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten elämää. Eduskunnan on nyt tässä tilanteessa asetuttava vammaisten puolelle ja vaadittava hallitusta perumaan nämä armottomat leikkaukset. Me emme voi antaa tälle hallitukselle lupaa murentaa suomalaista hyvinvointivaltiota, jossa jokaisella on oikeus tasa-arvoiseen ja ihmisarvoiseen elämään. Arvoisa puhemies! Kun täällä aiemmin kokoomuksen puheenvuoroissa penättiin SDP:ltä vastuuta maamme taloudesta ja huolta julkisen talouden tilasta, niin totean tässä sen, että Suomen talous tarvitsee tasapainotusta, mutta kuten meidän vaihtoehtobudjettimme osoittaa, sen voi tehdä reilummin. SDP on tarjonnut hallitukselle oman reilumman vaihtoehdon, joka turvaa suomalaisten arjen palveluita, vahvistaa kasvua keventämällä pieni- ja keskituloisten verotusta, mutta tasapainottaa samaan aikaan taloutta yhtä paljon kuin hallitus talousarviossaan. Kuulitteko? Me emme ole luopuneet tasapainotustavoitteista, mutta me teemme sen reilummin. Mielestämme hyvinvointivaltion palveluista leikkaaminen ei ole pitkäkestoinen ratkaisu. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta leikkaaminen ei ole kestävä ratkaisu. Suomi pystyy parempaan, puhemies, sen olemme vaihtoehdossamme osoittaneet.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-04-03T22:39:58,2025-04-03T22:45:34,Käsitelty,1.1 2025_34_318,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Merinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_319,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuunnelkaa, arvoisa puhemies, näitä terveysministerin kommentteja viime päiviltä, oikein ajatuksen kanssa: ”Joku voi arvostaa sitä, että hänen luonaan ei juokse neljä kertaa päivässä aina eri hoitaja tekemässä jotain, vaan kunnioitettaisiin hänen yksityisyyttään, ja hänkin saisi jonkun rauhan siellä.” Tuo on jotenkin ihan käsittämätön kommentti. Miettikää ihmiset, terveysministeriltä. Sitten toinen: ”Mitä liittyy kotihoitoon, niin kyllä minullakin on siitä kokemusta. Kyllä yhden ihmisen luona voi hoitaja hyvin käydä viisi kertaa vuorokaudessa. Tiedän kyllä, että toiset ikäihmiset eivät tykkää siitä, että sinne tulee omilla avaimilla henkilö sisään, soittaa ovikelloa etukäteen. Ei tule edes täsmällisinä aikoina joka päivä, vaan vähän vaihtelee riippuen siitä, miten aikaa on mennyt muiden asiakkaiden luona. Uskon, että meillä on sellaisia ihmisiä, jotka arvostavat sitä, että edes yksi käynti, vaikka päivälääkekäynti, päivälääkkeenanto, voitaisiin hoitaa lääkeautomaatilla.” Ovathan nämä ihan käsittämättömiä kommentteja kotihoidosta. Kun meillä on täällä vanhushoidosta puhuttu, niin kyllähän ne ihmisten viestit ovat enemmänkin sitä, että jos joku ihminen onnistuu saamaan neljä tai viisi kertaa päivässä kotihoidon itselleen, niin se on tosi huonokuntoinen vanhus. Siis se vanhus on semmoisessa kunnossa, että sillä oikeasti voisi olla jopa tarve johonkin yksikköön, missä se olisi vuorokauden ympäri hoidossa. Nämä kommentit ovat herättäneet ihmisissä tosi paljon tunteita sosiaalisen median keskusteluissa, ja ymmärrän tosi hyvin, ja hoitoalan työntekijät, kotihoidon ihmiset, kokevat, että nämä eivät ole asiallisia kommentteja, koska ihmisillä on semmoinen mielikuva, että terveysministerin kuuluu puolustaa terveydenhoitoalaa eikä tälleen jotenkin alentaa sitä tämmöisillä. Sain jopa palautetta, edustaja Väyrynen, siitä, että te olette puhunut siitä yhdestä blogista täällä niin useaan kertaan. Että jos on yksi blogi löytynyt netistä, missä on aikataulu, missä on ylimääräistä jotenkin, niin ei se vastaa millään tavalla kotihoidon alan todellisuutta. Kotihoidon ihmiset ovat kuunnelleet näitä meidän keskusteluita, ja he ihmettelevät, että jos tämä yksi blogi löytyy netistä, niin miksi sitä tuodaan koko ajan toistuvasti esille, koska todellisuus on se, että kun ihminen onnistuu saamaan vaikka viisi kertaa vuorokaudessa kotihoidon, niin se on yleensä aika huonossa kunnossa, ja tosi moni niistä vanhuksista omaisten mukaan kuuluisi jo enemmänkin ympärivuorokautiseen hoitoon tai johonkin vakaampaan paikkaan. Että siellä on oikeasti huoli omaisilla. Minä luulen, että oikeasti Suomen ongelma ei ole se, että kotihoidossa vanhuksia häiriköidään liikakäynneillä. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Siitä maksetaan!] — He maksavat näistä käynneistä ihan kunnolla. — Täällä puhuttiin tänään tosi paljon näistä digilaitteista, mutta kyllähän todellisuus on se, että vanhukset kaipaavat ihmisten seuraa. Se on tietysti huono asia, jos se ihminen, kuka käy siellä, on aina eri ihminen. Siis jos meillä on vaikka viisi käyntiä päivässä ja niissä on viisi eri ihmistä, niin totta kai se rasittaa vaikka muistihäiriöisen ihmisen mieltä, ja olisi tosi turvallisempaa, että ne olisivat vaikka kaksi eri ihmistä. Kyllä täällä on puhuttu tänään kyselytunnilla ja eilen ja toissa päivänä, kun on keskusteltu näitä välikysymysaiheita, kotihoidosta ihan vääristyneellä tavalla. Luulen, että yksinäisyys on isompi ongelma kuin tämä, mistä täällä on puhuttu. Sitten se toinen juttu, että on vähätelty, että ei 700 000 käyntiä, vaan oikeasti 35 miljoonaa käyntiä on paljon. 700 000 käyntiä on ihan pirun paljon. — Jatketaan myöhemmin. Kiitos.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-04-03T22:45:40,2025-04-03T22:50:24,Käsitelty,1.1 2025_34_320,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Väyrynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_321,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kaikella kunnioituksella, edustaja Merinen, mutta kun on tuolla kirjoitettuna mustaa valkoisella, niin en nyt tiedä, onko se yhtään sen vähemmän uskottavaa kuin somekontaktit. Kaikki me tietomme jostain haetaan, ja te olette itse nähnyt sen. Toki luen vastaavanlaisia blogeja, mistä löytyy sitten erilaisia tietoja, mutta eilen tätä yhdessä luettiin ja kovasti katsottiin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-04-03T22:50:24,2025-04-03T22:50:50,Käsitelty,1.1 2025_34_322,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Vielä vastauspuheenvuoro, edustaja Merinen, ja sitten palaamme listalle.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_323,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Edustaja Väyrynen, laitoin 20 minuuttia sitten tämän terveysministerin kommentin kotihoidosta Instagramiin. Tässä on 155 kommenttia 20 minuutissa, ja voit lukea ne läpi, mutta ne ovat mallia ”sairasta, mummoni on kotihoidossa asiakas, ja tuntitolkulla makailee yksinään”. Ne ovat ihan järkyttäviä ne kommentit. [Ville Väyrynen: Puhutaan eri asiasta!] — Ei puhuta. Se koskettaa, kun nostat aina yhden blogin, löydät yhden blogin netistä ja se on niin kuin fakta. Se on vähän samanlainen fakta kuin miten meidän ministeri sanoi, että hän sai kaksi viestiä kotihoidosta ja ne kummatkin kommentit olivat sitä mieltä, että liikaa käy kotihoitajia. Se on vähän samanlainen. [Ville Väyrynen: Ei ole!] Eli todellisuus ei ole ihan niin yksinkertainen kuin se yksi blogi siellä netissä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-04-03T22:50:50,2025-04-03T22:51:49,Käsitelty,1.1 2025_34_324,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Hyvä. — Edustaja Mäkynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_325,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Opposition painostuksen ja todennäköisesti myös tämän välikysymyksen ansiosta hallitus on tänään julkaissut sosiaalihuollon säästöjen toteuttamissuunnitelmaa koskevan asiakirjan. Siinä jonkin verran perutaan sitä aikaisempaa suunnitelmaa, jossa tarkoitus oli vain tehdä pistemäisiä säästöjä sosiaalihuollon palveluihin, mutta asiakirjassa kerrotaan, että 100 miljoonan euron leikkaus aiotaan tehdä sosiaalihuoltolain 11 ja 14 §:ien tarkastelulla ja uudistamisella. Tavoitteena on joustavuus ja asiakaslähtöisyys, mutta todellisuus taitaa lopulta olla jotain aivan muuta. Nykyisin sosiaalihuoltolain 14 §:ssä luetellaan muun muassa seuraavia palveluita: sosiaalityö, sosiaaliohjaus, sosiaalinen kuntoutus, perhetyö, lapsiperheen kotipalvelu, tukipalvelut, kotihoito, asumispalvelut, ympärivuorokautinen palveluasuminen, päihde- ja riippuvuuspalvelut, mielenterveyspalvelut, omaishoitajien vapaat ja oppilashuollon kuraattoripalvelut ja niin edelleen. Näitä palveluita on tuossa pykälässä noin 40, ja jatkossa hallituksen on tarkoitus tarkentaa näitä noin kymmeneen isompaan palvelukokonaisuuteen. Suomeksi tämä tarkoittaa, että sosiaalihuoltolaista voitaisiin poistaa esimerkiksi perheen kotipalvelua koskeva järjestämisvelvollisuus ja siirtää muita palveluita yleisemmän otsikon ”lapsiperhepalvelut” alle, ja samalla hyvinvointialueiden rahoitusta leikataan 100 miljoonalla eurolla. Hallitus siis voi sanoa, että se ei poista mitään tiettyä palvelua, mutta leikkaa silti alueiden rahoitusta. Käytännön leikkauspäätökset saadaan ja joudutaan tekemään hyvinvointialueilla. Joka tapauksessa lopputuloksena on vähemmän rahoitusta ja vähemmän sosiaalihuollon palveluita. Esillä on ollut myös vaihtoehto, että lastensuojelussa vähennettäisiin yöaikaista henkilökuntaa. Kyselytunnin aikana sain tähän liittyen viestin lastensuojelun arjesta. Jo nykyisin osassa lastensuojeluyksiköitä joudutaan käyttämään vartijoita, koska tilanne on öisin niin levoton, työntekijät ovat kovilla ja väkivalta lisääntyy. Kun lastensuojelun työntekijöitä vähennetään, joudutaan tilalle siis palkkaamaan jatkossa enemmän vartijoita. Melko kallista tämäkin. Vaihtoehtoja tälle lyhytnäköiselle leikkauspolitiikalle on olemassa. Perheen ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus on kaksinkertaistunut 2000-luvulla ja on jo yli 17 000 lasta. Yhden lapsen vuosi perustason laitospaikalla maksaa yli 140 000 euroa, erityistason laitoksessa jopa 250 000 euroa. Lastensuojelun Keskusliiton mukaan ennalta ehkäisevät avopalvelut maksavat 40—60 prosenttia vähemmän kuin nämä kalliit ja inhimillisestikin raskaat korjaavat palvelut. Suomi on erkaantunut lastensuojelussa muista Pohjoismaista. Esimerkiksi Norjassa perheen ulkopuoliset sijoitukset on saatu rajuun laskuun nimenomaan perheiden kotipalvelua ja muita ennalta ehkäiseviä perheiden tukia parantamalla, ei heikentämällä, kuten hallitus on nyt tämän asiakirjan mukaan tekemässä. Viime kaudella säädimme lastensuojeluun 30 lapsen mitoituksen yhtä työntekijää kohden, mutta resurssit eivät vieläkään riitä ennaltaehkäisyyn. Esimerkiksi perheiden kotipalvelua saa useimmilla alueilla vain äärimmäisessä hädässä, mikä on aivan liian myöhään. Laitossijoitusten kustannukset 23 vuonna olivat 643 miljoonaa euroa eli puolet koko lastensuojelun 1,3 miljardin euron kustannuksista. Kääntämällä tämän kehityksen Norjan tavoin voisimme saada jopa satojen miljardien eurojen kestävät säästöt lastensuojelusta. Näillä nyt ehdotetuilla leikkauksilla lastensuojelun laitoshoito tulee jatkamaan paisumistaan ja säästöä ei synny vaan kustannukset kasvavat. Arvoisa puhemies! SDP lupasi ennen eduskuntavaaleja ja myös vaalien jälkeen, että koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja julkisista sote-palveluista ei leikata. Julkista taloutta on tasapainotettava kestävästi esimerkiksi lastensuojelun laatua parantamalla. Hyvinvointivaltio on meitä kaikkia varten. Heikentyvä hyvinvointivaltio on taloudellisesti ja inhimillisesti kestämätön Hallituksen leikkaukset ovat vieneet Suomen negatiiviseen kierteeseen, jonka oikaiseminen tulee viemään pitkän ajan. Mitä pikemmin se tapahtuu, sen parempi. Siksi toivon, että hallitus kaatuu tähän välikysymykseen.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2025-04-03T22:51:50,2025-04-03T22:56:51,Käsitelty,1.1 2025_34_326,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eloranta, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_327,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sivistys on totta tosiaan pienen kansan turva. Tätä J. V. Snellmanin periaatetta noudattaen Suomi on menestynyt maailmassa korkealla osaamisellaan peruskouluista alkaen toiselle asteelle ja korkeakoulutukseen. Meidät tunnetaan maailmalla koulutuksen ja sivistyksen mallimaana. Tuntuu, että hallitus tekee tällä hetkellä kaikkensa romuttaakseen sen, millä on rakennettu tämä Suomen menestystarina. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle on todellakin kohdistettu uusi 75 miljoonan euron leikkaus. Koulutuksen piti olla erityissuojeluksessa, niinhän hallitus lupasi. Nyt kuitenkin uhkana ovat perusopetuksen resurssien heikentyminen, ammatillisen koulutuksen romuttaminen tai korkeakoulutuksen rapautuminen, tai ehkäpä ne kaikki. Suomi on pitkään ollut tilanteessa, jossa oppimistulokset laskevat, itse asiassa ne ovat laskeneet koko 2000-luvun. Esimerkiksi heikkojen lukijoiden osuus on tuplaantunut vuosituhannen alun seitsemästä prosentista 14 prosenttiin. Koulutustaso uhkaa jäädä jälkeen kilpailijamaistamme. Meillä on aika pitkä matka sinne 50 prosentin korkeakoulutustasoon, joka meidän kansallinen tavoitteemme on. Silti hallitus aikoo leikata sieltä lisää. Kulttuurista on jo leikattu 17 miljoonaa euroa, ja myöskin se arvonlisäveron korotus kiristää kulttuuritoimijoiden vaikeaa tilannetta entisestään. Arvoisa puhemies! Sekä koulutuksesta että kulttuurista leikkaaminen olisi siis taloutemme kannalta tuhoisa vaihtoehto. Hallitus on kuitenkin vielä kohdistamassa niihin ne salaperäiset 75 miljoonaa euroa lisäleikkauksia ja piilottelee niitä vaalien alla, koska ei halua kertoa epäsuosituista päätöksistä ihmisille ennen vaaleja, koska se voisi vaikuttaa heidän äänestyspäätökseensä. Mutta kyllä kansalla on oikeus tietää, millaisilla arvoilla puolueet tekevät päätöksiä niin täällä eduskunnassa kuin kunnissa ja hyvinvointialueillakin. Vahva ja monipuolinen koulutus ja kulttuuri ovat se pohja, jolle Suomen menestys on rakennettu ja jolle se tullaan rakentamaan myös tulevaisuudessa. Ei pitäisi antaa lyhytnäköisen leikkauspolitiikan tuhota sitä kaikkein tärkeintä, mikä meidän suomalaisten tulevaisuuttakin vie parempaan suuntaan. Arvoisa puhemies! Lapset ja nuoret ovat maamme tulevaisuus. Heidän hyvinvoinnistaan huolehtiminen ei ole vain moraalinen velvollisuutemme, vaan myös tulevaisuusinvestointi, jonka arvoa ei voida mitata pelkissä euroissa. Hallituksen leikkaukset koulutuksesta, nuorisotyöstä ja erityisesti lastensuojelusta ovat paljon puhuva arvovalinta. Se kertoo karua kieltä tämän hallituksen prioriteeteista. Julkistamassaan säästölistassa hallitus toteaa, että lastensuojeluyksiköiden päivystyssääntöjä kevennetään ja joustavoitetaan. Tällä tavalla apua tarvitsevilta lapsilta haetaan miljoonasäästöjä. Lastensuojelussa eletään jo nyt kädestä suuhun. Työntekijät uupuvat, ja yhä useampi lapsi joutuu odottamaan apua liian pitkään. Silti hallitus on päättänyt leikata juuri lastensuojelusta, leikata juuri sieltä, missä apua tarvitaan kaikkein kipeimmin. Meillä ei ole varaa siihen, että lastensuojelun työntekijät joutuvat kantamaan sietämättömän raskaita asiakasmääriä. Meillä ei ole varaa siihen, että lapsi, joka tarvitsee apua, putoaa läpi turvaverkkojen. Siihen ei ole varaa, ei taloudellisesti eikä varsinkaan inhimillisesti. Tämän lisäksi nuorten ympäriltä ohennetaan turvaverkkoja monin tavoin. Hallitus on leikannut jo koulutuksesta, nuorisotyöstä ja järjestöiltä — järjestöiltä itse asiassa lähtee noin 30 prosenttia tämän hallituskauden loppuun mennessä — ja matalan kynnyksen tukipalveluista on leikattu. Näillä leikkauksilla on ihan suora vaikutus lasten ja nuorten hyvinvointiin. Meillä ei olisi varaa antaa yhdenkään lapsen tai nuoren pudota. Me kaikki tiedämme, että yksi syrjäytynyt nuori maksaa jopa miljoona euroa yhteiskunnalle sitten myöhemmin. Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikka syventää eriarvoisuutta. Se heikentää perheiden mahdollisuuksia saada tukea ja sysää vastuuta hyvinvoinnista takaisin heille, jotka jo valmiiksi kamppailevat monenlaisten ongelmien kanssa. Tämä on lyhytnäköistä, tämä on epäoikeudenmukaista, tämä on suorastaan vastuutonta politiikkaa. Tällaisen lyhytnäköisen politiikan seuraukset me maksamme myöhemmin moninkertaisesti niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin. Kaikkein kovimman laskun hallituksen kurjistavasta politiikasta maksavat kuitenkin maamme lapset ja nuoret, ja se maksetaan tulevaisuudessa.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2025-04-03T22:56:58,2025-04-03T23:02:09,Käsitelty,1.1 2025_34_328,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_329,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Otin mielestäni itselleni aika kunnianhimoisen tehtävän tässä yrittää viidessä minuutissa tulla aika suuresta yleiskuvasta aika konkreettiseen, jopa pieniinkin yksityiskohtiin, joista me viime aikoina olemme täällä keskustelleet. No, mikä on tämän iso kuva? Sehän on se, että meillä on tuossa tämän vuoden talousarviossa 26,2 miljardia euroa hyvinvointialueiden valtion rahoitusta. Se ei ole hyvinvointialueiden budjettien kokonaisuus, joka on 30,7 miljardia euroa, siis neljä ja puoli miljardia enemmän, joka tulee siitä, että tähän valtion suureen rahoitukseen lisätään toimintatuotot, joita ovat asiakasmaksut ja palvelumyynti, noin viisi miljardia euroa, ja sitten siitä vähennetään tälle vuodelle oletettu valtakunnallinen alijäämä, 300 miljoonaa, sekä rahoituskulut, 200 miljoonaa, siis tuottojen ja kulujen suhde. Siitä seuraa tämä 30,7 miljardia euroa eli noin 5 400 euroa asukasta kohti. No, nyt hallitus on minun mielestäni ottanut itselleen mahdottoman tehtävän, kun yritetään yksilöiden hyvin tarkasti määritellä yksittäisiä tehtäviä, jotka sitten poistetaan hyvinvointialueiden velvoitteista, ja siitä sitten saadaan tiettyjä muutoksia tähän kokonaisuuteen. Otetaan nyt esimerkiksi se kaikkein pienin: Se oli tämä kaksi ja puoli miljoonaa euroa siitä, että ajokorttitarkastuksia ei enää suoriteta hyvinvointialueiden terveyskeskuksissa. Aluksihan vielä valtion budjetissa esitettiin tälle vuodelle viiden miljoonan vähennystä, mutta kun sitten hallituksellekin ilmeni, että näistä on myös tuloja noin kahden ja puolen miljoonan euron edestä, niin se jäi nettovaikutukseltaan kahteen ja puoleen miljoonaan. Ja juuri sen summan me täällä ensimmäisessä lisätalousarviossa tälle vuodelle pari viikkoa sitten vähensimme sieltä hyvinvointialueiden valtavasta kokonaisuudesta. Totesin silloin, että yksi kymmenestuhannesosa, siis kaksi ja puoli miljoonaa, vähennettiin 26 miljardista, niin että tämähän ei käytännössä oikeasti ole mikään toimiva malli. Niin kuin siinä sairaaloiden päivystyksiä koskevassa laissa silloin viime vuoden lopulla ilmeni, niin eihän tätä vähennystä tehdä suinkaan niille hyvinvointialueille, joiden alueella esimerkiksi sijaitsi joku sairaala, jonka päivystys päätettiin supistaa tai peräti sulkea, vaan tämä tehdään laskennallisesti kaikille hyvinvointialueille. Otin tähän esimerkin, että mitä tarkoittaa se, kun leikataan 30 miljoonaa euroa hyvinvointialueilta: silloin leikataan Pirhasta, Pirkanmaan hyvinvointialueelta, 2,85 miljoonaa, Keski-Suomelta 1,47 miljoonaa ja Kainuulta 450 000 euroa, koska tämä on se osuus, mikä saadaan siitä 30 miljoonasta niiden hyvinvointialueiden valtion kokonaisrahoituksen puitteissa. No, nyt sitten se mahdoton tehtävä, jonka ministeri Juusokin totesi mahdottomaksi, on se, että kun hallitus oli vuosi sitten päättänyt mitä todennäköisimmin ei-asiantuntevien tahojen valmistelusta, että sadan miljoonan euron edestä tehdään vielä leikkauksia hyvinvointialueiden yleiskatteelliseen rahoitukseen supistamalla sosiaalihuollon palveluvalikoimaa ja 70 miljoonalla supistamalla erikoissairaanhoidon palveluvalikoimaa, niin siellä sosiaali- ja terveysministeriössä virkamiehet olivat todenneet, että tätä ei yksinkertaisesti pystytä tekemään tällä tavalla tehtäviä tarkasti määritellen varsinkaan sen palveluvalikoiman kautta. Niinpä nyt sitten näissä viime viikkojen varsin tapahtumarikkaissa päivien tapahtumissa on tapahtunut niin, että se 70 miljoonaa erikoissairaanhoidosta päätettiin jättää tekemättä — ymmärrän hyvin, koska jo se 30 miljoonan leikkaus sieltä päivystyksistä herätti ihan valtaisan suuttumuksen tässä maassa — mutta niinpä sitten siirrettiin tämä koko 170 miljoonaa sinne sosiaalihuollon puolelle, niin että sata miljoonaa vielä joskus tulevaisuudessa, kuten pääministeri tänään sanoi, että asiaan palataan syksyllä 26, ja 70 miljoonalle yritettiin keksiä sitten sisällöllisiä määritelmiä, niin kuin esimerkiksi tämä ikääntymisen vaikutus vammaispalveluun ja eräitä muita asioita. Tämähän on yksinkertaisesti niin kuin menetelmänä mahdoton, jota hallitus tässä nyt yrittää toteuttaa, [Puhemies koputtaa] ja siitä sitten on ollut näitä viime päivien seurauksia.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-04-03T23:02:14,2025-04-03T23:07:38,Käsitelty,1.1 2025_34_330,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_331,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ei voi muuta todeta kuin että kyllä tässä on aikamoinen sotku saatu aikaan. [Vasemmalta: Kyllä!] Jos ihan käy vain tämän viimeisen viikon tapahtumia lävitse, niin tulee kyllä siihenkin johtopäätökseen, että nostan hattua sille käsikirjoittajalle, kuka nämä juonenkäänteet on pystynyt keksimään. [Eduskunnasta: Ja pöytäkirjanpitäjille!] — Ja pöytäkirjanpitäjille totta kai myös iso kiitos. — Mutta häntä, kuka on tämän hallituksen päässä kyennyt käsikirjoittamaan, onnittelen kyllä tästä saavutuksesta, koska hänellä on pakko olla kyllä lahjoja ihan vaikkapa kaunokirjallisuudenkin puolella. Kun muistelemme, niin viime viikon torstaina kaikkien niiden viikkojen jälkeen hallitus vihdoin suostui kertomaan, mistä se nämä 170 miljoonan euron lisäleikkaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ottaa, ja niin kuin tiedämme, siellä 66 miljoonaa ja rapiat päälle oli jollakin lailla kerrottu, mistä kokonaisuuksista otetaan — suurimmathan olivat todella kotihoitoon tapahtuva säästö ja vammaispalveluihin tapahtuva säästö, siellä oli myös kuntouttavaan työtoimintaan liittyviä säästöjä ja niin edelleen, ja näistä koostui tästä 177 miljoonasta tämä reilu 66 miljoonaa. Mutta sitten edelleen viime viikon torstaina tämä sadan miljoonan euron säästö sosiaalipalveluiden puolelle jäi edelleen mysteeriksi. Se edelleen todella haluttiin hallituksen toimesta piilottaa, jotta siitä ei laajempaa keskustelua käytäisi. Jo tuolloin viikko sittenhän kyseltiin tämän sadan miljoonan perään, että mistäs kaikesta tämä koostuu, ja sitä keskusteluahan on tässä sitten viikon mittaan käytykin. Aikaisemmin pääministerin viesti ja muunkin hallituksen viesti oli hyvin vahvasti se, että ei ole mitään valmistelua tämän sadan miljoonan euron kohdentamisen osalta, ja tämä oli todella viesti aina eiliseen saakka, kun tämä välikysymyskeskustelu alkoi, ja sitten ministeri Juuso pudotti todella tämän suurimman uutisen tällä viikolla, että onkin olemassa joku virkaesitys siitä, miten tämä sadan miljoonan euron lisäsopeutus sosiaalipalveluihin ollaan tekemässä. Kun tästä eilinen täällä keskusteltiin ja vaadittiin pääministeriltä selitystä, että kumpaa tässä on uskominen, häntä vai ministeri Juusoa, niin sitten tämän päivän aikana koittivat jälleen uudet juonenkäänteet. Tänään sitten, jos olen ymmärtänyt oikein, tiedotusvälineetkin ovat pyrkineet saamaan näitä virkaesityksiä tietopyynnöillä sosiaali- ja terveysministeriöstä, josta on kielletty, että näitä ei luovuteta ja että nämä ovat salaisia, mutta sitten joku oli näköjään tuolla eduskunnan viidennen kerroksen ryhmähuoneiden käytävällä tajunnut kysyä tätä vastuuministeri Juusolta, ja kappas, hänen käsilaukustaan sitten löytyikin yksi osa tätä virkaesitystä, josta hän oli siis jo eilen täällä eduskunnan täysistunnossa kertonut. Tämän pohjaltahan sitten tarina jatkui siten, että kyselytunnilla jo näitä papereita alettiin edustajille jakamaan, mutta käsittääkseni vieläkään ei sitten siitä enemmän julkiseksi, ja sittemmin olemme myös saaneet kuulla, että tiedotusvälineet ovat nämä saaneet käsiinsä. Kun tämä todella on nyt näin sekavaa, niin vähintä, mitä hallitus voisi tässä tehdä, jotta se edes osittain vastaisi siihen lupaukseen, jonka pääministeri tässä salissa 27. helmikuuta kyselytunnilla antoi siitä, että hallitus julkaisee kaikki nämä säästöt hyvissä ajoin ennen vaaleja, on se, että hallitus julkaisee nyt kaikki ne dokumentit, jotka liittyvät tähän sosiaalipalveluihin tulevaan sadan miljoonan säästöön. Jos ministerin käsilaukusta on jo yksi paperi löytynyt, niin luulisi, että ne loputkin paperit voitaisiin saada päivänvaloon, ja tältä osin sitten pääministerikin pitäisi omat kasvonsa ja vastaisi siihen omaan lupaukseensa, että kaikki nämä säästöt tullaan julkaisemaan.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-04-03T23:07:49,2025-04-03T23:13:07,Käsitelty,1.1 2025_34_332,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harakka, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_333,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan niin kuin edustaja Räsänen tuossa äsken kuvasi tätä näytelmää ja aivan kuten itsekin aikaisemmassa puheenvuorossani korostin, eduskuntaa on tässä näitten kahden päivän aikana todellakin halvennettu. Pääministeri on esittänyt eduskunnan edessä lupauksen, jota hän ei ole kyennyt tai halunnut pitää tilanteessa, jossa on selvää, että eduskunnalle täytyy puhua totta. Tämä ylenkatse eduskuntaa kohtaan vain korostui siinä, että kun ministeri Juusolta on pyydetty eduskunnalle näitä milloin valmisteluasiakirjoja, milloin virkapohjia, milloin mitäkin muistioita, niin hän ojentelee niitä tuolta ministeriaitiosta sen sijaan, että hallitus noudattaisi sitä selkeää protokollaa, joka eduskunnalle annettavassa dokumentaatiossa on noudatettavana ja joka eduskunnan tiedonsaantioikeutta aidosti kunnioittaa. Tällainen toiminta osoittaa hallitukselta erittäin alentuvaa suhdetta korkeimman valtiovallan käyttäjän suhteen. Ehkä samaa ylimielisyyttä osoittaa se, että hallituspuolueet toistamistaan toistavat sitä, että oppositiolla ei ole halua vastuulliseen valtiontalouden hoitoon, ja on kyselty, onko oikeasti haluja sopeuttaa taloutta tarvitulla tavalla. No, vastakysymys ja oikeastaan vielä aiheellisempi vastakysymys on se, onko hallituksella aidosti halua aitoon sopeutukseen. Kuten olen jo aiemmin todennut, Valtiontalouden tarkastusvirasto on paljastanut hallituksen sopeutusbluffin niin, että täällä moneen kertaan toitotetun yhdeksän miljardin euron sopeutuksen sijaan tämä korkein tilintarkastaja on todennut, että 4,4 miljardia voitaisiin tätä sopeutusta saada kasaan. Tämä tarkoittaa, että puolet, arvoisa hallitus ja hallituksen edustajat, puuttuu tästä teidän yhtälöstänne. Tämä on ihan sama kuin minä vakuuttaisin pankille, että minulla on 100 000 euroa tilillä, ja kun he tarkistaisivat, että ei olekaan kuin 50 000 euroa, niin voi olla, että asuntolaina jäisi saamatta. Voisi olla, että ei olisi luottoa. No, aito kysymys on silloin, miksi hallituksella olisi luottoa niin ulkomaisten luotottajien kuin kotimaisten investoreidenkaan keskuudessa. Miksi tähän surkeaan tilanteeseen ollaan päädytty? Sen vuoksi, että useimmat hallituksen olettamat melko höttöisetkin ikään kuin sopeutussaannot ovat jääneet piippuun. Näistä tietysti merkittävimpänä on se työllisyyden paranemisesta saatavaksi aiottu kahden miljardin euron hyöty. Miksi tähän ei päädytty? Miksi hallitus ei tässä lohduttomassa tilanteessa, jossa se on aiheuttanut kaudellaan sata uutta työtöntä joka päivä, kysy neuvoa tai tarjoa sitä kuuluisaa kahvikuppia edelliselle hallitukselle, joka jätti sille perinnöksi ennätystyöllisyyden, Suomen mittaushistorian korkeimman työllisyyden, ministeri Haataisen jäljiltä? Sen sijaan sätitään edellisen hallituksen toimia ja vedotaan suhdanteisiin. Edustaja Bergbom hyvin värisevällä äänellä tuossa aikaisemmassa pöytäkirjan kohdassa vetosi siihen, että suhdanteille ei kerta kaikkiaan mahda mitään. Politiikan ja talouspolitiikan tärkein tehtävä on toimia suhdanteita vastaan. Toisin sanoen niissä mahdottomissa olosuhteissa, joissa oli maailmanlaajuinen pandemia ja siitä Suomessa aiheutuneet poikkeusolosuhteet, jotka panivat kiinni useita elinkeinoja, joissa pelkäsimme jättiläistyöttömyyttä ja joissa pelkäsimme konkurssiaaltoa, lopputulos olikin ennätystyöllisyys. Teidän pitäisi hallituksena edes yrittää samaa tämän teidän ideologianne sijaan. Johtopäätös ja lopputulos on se, että syntyy kurjistumisen kierre, jossa lisääntyvät konkurssit aiheuttavat lisääntyvää työttömyyttä ja lisääntyvä työttömyys aiheuttaa sen pelon, että kukaan ei uskalla ostaa jääkaappia saatikka asuntoa, [Puhemies koputtaa] mikä johtaa kysynnän supistumiseen, mikä johtaa konkursseihin, mikä johtaa työttömyyteen. Tämä kierre [Puhemies koputtaa] aiheuttaa sen, että teille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin leikata niiltä, jotka eivät voi puolustautua.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-04-03T23:13:20,2025-04-03T23:18:58,Käsitelty,1.1 2025_34_334,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_335,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sitä en voi ymmärtää, että kun tehdään säästöjä ja leikkauksia, niin ei voida sitten kunnolla sanoa, että ne ovat säästöjä ja leikkauksia — ei niin, että se on palveluiden parantamista ja järkevöittämistä. Sitähän nyt normaalit päättäjät ja viranhaltijat tekevät normaalityössään. Sitten kun vaikeita päätöksiä tehdään, niin kannetaan niistä vastuu selkä suorana, mutta niin kuin tässä Räsänen hyvin kuvasi, tämä on ollut aikamoista sekoilua nyt nämä viime päivät, ja erityisesti nyt on pääministeri lähtenytkin sitä mukaa, kun näitä puheenjohtajatenttejä on televisiosta tullut, peruuttelemaan ja katsomaan, että ei, kyllä tämä nyt on välttämätöntä, teknologia tulee ja korjaa. No niin, teknologia tulee ja korjaa, mutta tässä samalla sitten tehdään sellaisia säästöjä, joista jää aivan varmasti kovin, kovin syvät arvet. Mitä hallitus on nyt kahden vuoden aikana saanut aikaan sotessa? No, hallitus ei ole vielä tehnyt ohjelmassaan lupaamaansa omaishoidon kokonaisuudistusta puoliväliriiheen mennessä. Siitäkin täällä on kovasti puhuttu, mutta ei ole kuulunut. Kevään lainsäädäntösuunnitelmassa sitä ei vielä näkynyt. En tiedä, onko hallituspuolueiden edustajilla parempaa tietoa, mutta tältäkin osin hallitus petti lupauksensa. Hyvinvointialueiden rahoitusleikkauksia on tehty, niin kuin tiedetään. Rahoitustahan on leikattu yhteensä noin kaksi miljardia euroa. Asiakasmaksujen enimmäismääriin tuli raju korotus tämän vuoden alusta. Korotus oli useissa asiakasmaksuissa jopa 45 prosenttia. Jos ajatellaan, että hallitus ei halua missään nimessä kiristää suurituloisten verotusta mutta samaan aikaan sitten pienimmän eläkkeen saajalta, joka saa sen 783,41 euroa kuukaudessa, lääkärissä käynnin hintaa nostetaan 22,5 prosenttia ja erikoissairaanhoitokäyntiä 45 prosenttia, niin onko tämä oikein? Tässähän hallitus nyt imuroi samalla näitä asiakasmaksujen korotuksia vastaavan summan rahaa pois hyvinvointialueiden rahoituksesta. Ja kun näillä asiakasmaksuilla on vuosittainen maksukatto, niin hyvinvointialue ei välttämättä saa kerättyä leikkausta vastaavaa summaa kasaan, vaikka se olisi päättänyt korottaa kaikkia maksuja asetuksen sallimalle tasolle. Arvoisa puhemies! Mehän tiedämme, että sairaaloiden yöpäivystysten kiinni laittamisia ja toiminnan merkittävää supistamista on tehty nyt lainsäädännöllä: Oulaskangas, Iisalmi, Varkaus, Salo, Savonlinna ja Kemi. Pirkanmaan hyvinvointialue joutui jo aiemmin lakkauttamaan Valkeakosken yöaikaisen päivystyksen, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Raahen yöaikaisen päivystyksen ja Keski-Suomen hyvinvointialue Jämsän yöaikaisen päivystyksen saadakseen aikaan lisää säästöjä. Tässä on myös tapahtunut sote-ohjausvallan siirto valtiovarainministeriölle sosiaali- ja terveysministeriöltä. Taloudellinen ohjaus on korostunut, ja tämä sisällöllinen ohjaus on kyllä heikentynyt. Alijäämämenettelyyn ja hyvinvointialueiden pakkoliitoksiin joutumisen kynnyksen madaltaminen on ollut esillä, ja jatkossa yhdestäkin lisärahapyynnöstä hyvinvointialue joutuu pulaan. Sen lisäksi yksityislääkärikäyntien Kela-korvauksiahan on nyt kasvatettu merkittävästi, kun on leikattu samaan aikaan hyvinvointialueilta. Lääkäriliiton mukaanhan Kela-korvausten nosto kiihdyttää hyvinvointialueiden lääkäripulaa. Ensimmäiset Kela-korvausten korotusrahat sujahtivat suoraan yksityisten lääkärijättien taskuihin, kun ne korottivat Kelan tutkijoiden arvioiden mukaan hintojaan kaksinkertaisesti inflaatioon verrattuna alkuvuodesta 2024. Kelan viime syyskuussa julkistamien tietojen mukaan yksityislääkärikäynnit kasvoivat viime vuonna alkuvuoden aikana vain kaksi prosenttia, kun kustannukset näistä käynneistä kasvoivat vuoden takaiseen verrattuna kolminkertaiseksi. Korvauksia saivat erityisesti suurituloiset aikuiset ja lapset, joilla... No, todennäköisesti heillä on vapaaehtoinen sairauskuluvakuutus. Eli paljon on tehty, ja jonkun maksettavaksi tämä jää. Aina tässä miettii sitten, että kun vaalit tulevat, niin kuka sitten hyötyy eniten, kuka saa ja kenelle annetaan. Ja vähän nyt näyttää siltä, että niiltä, joilla menee jo valmiiksi heikoiten, nyt sitten viedään loputkin.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-04-03T23:19:02,2025-04-03T23:24:03,Käsitelty,1.1 2025_34_336,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Väyrynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_337,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Sekä edustaja Ovaskalle että edustaja Marttilalle, ketkä nyt molemmat ottivat tämän Lääkäriliiton kritiikin esille: Oletteko te päättäneet, kumman osan te siitä kritiikistä otatte? Nimenomaan sen, että Lääkäriliitto pelkää, että lääkärit valuvat sinne yksityiselle, vai sen, minkä he siinä samassa lausunnossaan sanoivat, että tämä ei ole tarpeeksi houkutteleva ammatinharjoittajille tämän taksan takia? Se oli hyvin erikoinen ulostulo Lääkäriliitolta. Kannattaa lukea se kokonaan. Se on tietyllä tavalla itsensä kanssa ristiriidassa. Se on ihan totta, että he kehottivat lääkäreitä olemaan hoitamatta potilaita, mikä on minun mielestäni ihan käsittämätöntä ammattiyhdistysliikkeelle. Tietyllä tavalla kannattaa se koko ulostulo katsoa läpi, jos haluaa siihen viitata. Se on mielenkiintoinen lausunto.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-04-03T23:24:05,2025-04-03T23:24:56,Käsitelty,1.1 2025_34_338,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Ovaska, ja sitten palaamme listalle.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_339,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Teidän kannattaa nyt siellä lääkäreiden kesken käydä nämä ja katsoa, mitä mieltä näistä ollaan. Tämä on nyt vähän sama kuin se yli 65-vuotiaille tehtävä korvaus mennä yksityiselle edullisemmalla, niin nyt sitäkin Lääkäriliitto on arvostellut kovin sanoin. Kenttä on siellä hajanainen. No, meidän tehtävämme on sitten poliitikkoina vetää ne johtopäätökset ja katsoa, mitä nämä liitot sanovat, mutta toivon, että heiltä löytyisi yhtenäinen viesti, kun nythän sitä ei ole.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-04-03T23:24:56,2025-04-03T23:25:30,Käsitelty,1.1 2025_34_340,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_341,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Herra puhemies! Äskettäin keskustelimme tästä blogista, joka on täällä THL:n sivuilla, ja en malta minäkään olla kommentoimatta sitä, kun sain edustaja Väyryseltä linkin sinne. Erittäin mielenkiintoinen blogi kyllä onkin. Täällähän on nimenomaan tehty kaksi tämmöistä esimerkkiä lähihoitajan työvuorosta, ja jos tätä tarkemmin katselee, niin täällä on esimerkiksi aamuvuorossa yhdeksän käyntiä ja siirtymissä paikasta toiseen on mennyt minuutista 15 minuuttiin ja näitten siirtymien välillä on kuutta minuuttia ja seitsemää minuuttia. Mutta jos keskitytään siihen, minkälaisia toimenpiteitä hoitajat sitten ovat näillä asiakaskäynneillä tehneet, niin täällähän on esimerkiksi lääkehoitoa, kirjaaminen siitä, sekä asiakkaan ohjaaminen ja avustaminen. Seuraavalla käynnillä ruokailussa avustaminen, lääkehoito ja kirjaaminen, ruokailussa avustaminen, sairaanhoidollisia toimenpiteitä, lääkehoito ja kirjaaminen, pukeutumisessa ja ruokailussa avustaminen, kirjaaminen. Seuraavalla suihku ja pukeutumisessa avustaminen, ruokailussa avustaminen, lääkehoito, taas pukeutumisessa ja ruokailussa avustaminen, sairaanhoidollisia toimenpiteitä ja kirjaaminen. Sitten on ollut ruokatunti, jossa on myös kirjattu ja tehty toimistotöitä, mutta seuraavalla asiakaskäynnillä ruokailussa avustaminen, lääkehoito, kirjaaminen, asiakkaan ohjaaminen, hygieniassa ja ruokailussa avustaminen. Nämä toistuvat kaikissa näissä käynneissä, ja jos nyt ajattelen taas tätä teknologista hyödyntämistä näissä, niin kyllä, kirjaamisessa se onnistuu, mutta näissäkin kirjaaminen on tehty jokaisen asiakaskäynnin jälkeen tai siellä asiakaskäynnillä, ei niin, että olisi erikseen siirrytty johonkin muualle tekemään tai päivän päätteeksi nämä olisi kirjattu, vaan on käytetty jotain teknistä laitetta, jolla kirjaamiset on voitu siellä tehdä. Mutta on hyvin vaikea ymmärtää, mitkä näistä käynneistä ovat sellaisia, että näitä voitaisiin tehdä jonkin digilaitteen tai jonkun uuden teknologisen innovaation kautta. Kuinka siinä hygieniassa ja ruokailussa avustaminen mahtaa onnistua sen videoyhteyden kautta? Näissä esimerkeissä ei ollut yhtään ainoata sellaista käyntiä, jossa olisi ollut esimerkiksi vain lääkehoito, vaan näissä oli kaikissa sellaisia toimenpiteitä, jotka vaativat fyysistä kontaktia niin sen hoitajan kuin asiakkaan välille. Tämä on juuri se koko pointti tässä asiassa, että kyllä, mekin uskomme siihen, että teknologisilla ratkaisuilla voidaan tehdä paljon asioita, mutta on kyllä hyvin vaikea ymmärtää, kuinka sitä fyysistä kontaktia, fyysistä avustamista voisi muulla tavoin suorittaa — senkin vuoksi, että tänäänkin pääministeri kyselytunnilla sanoi, niin kuin täällä on keskustelussakin käynyt monta kertaa jo esiin, että meillä on tulossa lisää niitä vanhuksia, jotka sitä kotihoitoa tarvitsevat. Meillä on jo nyt satojatuhansia ikäihmisiä, jotka eivät pysty käyttämään digilaitteita, mutta nyt hallitus haluaa ohjata nimenomaan tähän suuntaan. Kun meillä on nimenomaan se palvelun tarve, joka kasvaa, ja silti tehdään päätös siitä, että halutaan näistä palveluista leikata, niin tämä logiikka ei vain tällaiselle sosiaalidemokraattiselle kansanedustajalle oikeinkaan hyvin avaudu. Sitten kun otetaan vielä huomioon se seikka, että nämä eivät ole ainoita leikkauksia, mitkä ovat nyt esillä, vaan Orpon hallitus on jo leikannut aikaisemmin ympärivuorokautisesta hoivasta 45 miljoonaa ja samalla vähentänyt henkilöstömäärää, nimenomaan niin, että hallitus on laskenut henkilöstön minimimitoitusta tähän 0,6:een, niin kyllähän se tuntuu erikoiselta. Tai me olemme kuulleet niistä esimerkkitapauksista, että kun se kotihoito ei enää ole ollutkaan riittävää vaan on pitänyt päästä vaikka palveluasumisen piiriin, ja se jono onkin sinne niin pitkä, että ei tahdo millään edes selvitä siihen asti, että pääsisi sinne jatkohoitoon, niin siltikin tehdään semmoinen arvovalinta, että juuri näistä palveluista halutaan leikata. Ehkä kaikkein ikävintä tässä kokonaisuudessa on nimenomaan se, että hallitus haluaa pimittää kansalaisilta ja alueilta ne leikkaussuunnitelmansa, joita se vielä aikoo tehdä lisää tänne sosiaalihuoltoon. Ja niin kuin täällä on monta kertaa jo tänäänkin kysytty, [Puhemies koputtaa] eiköhän se olisi viisaampaa, että pääministeri nyt vain kertoisi, kuinka ne aiotaan toteuttaa.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-04-03T23:25:33,2025-04-03T23:30:59,Käsitelty,1.1 2025_34_342,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Valtola, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_343,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jälleen kerran, kun kuunteli näitä tarinoita, miten teknologia ei vanhustenhoivaan sovi: huomioidaan, että vanhukset ovat yksilöitä. Täällä mainittiin Pirkanmaan alueesta, ja voisin lukea täältä Pirkanmaan hyvinvointialueen sivuilta artikkelista 30.10.2023: ”Lääkeautomaatti tukee ikääntyvän ihmisen itsenäisyyttä. Ikähminen voi elää elämänsä omien rutiiniensa mukaan ilman, että täytyy odottaa hoitajan lääkkeenantoon liittyvää käyntiä.” Sitten tulee suora lainaus: ” — Kesällä tämä tuli, olisiko ollut kesäkuun puoltaväliä. Ensin vähän vierastin sitä. En tykännyt, koska olin itse tottunut laittamaan lääkkeeni. Nyt en luopuisi siitä enää mistään hinnasta, enkä tästä videopuhelimesta ollenkaan, Kotinäre hymyilee ja katsoo etäkäyntilaitetta vierellään.” [Tytti Tuppurainen, Piritta Rantanen ja Aki Lindén pyytävät vastauspuheenvuoroa] Ihmiset ja ikäihmiset ovat erilaisia ja heidän tarpeensa ovat erilaisia, [Puhemies koputtaa] ja kun nämä tekniset ratkaisut suunnataan oikein, ne palvelevat kyllä hyvin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-04-03T23:31:02,2025-04-03T23:32:23,Käsitelty,1.1 2025_34_344,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_345,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Juuri näin. Näinhän se juuri menee, että niille, joille se käy, se on erinomaista. Mutta niin kuin tästä kuuluisasta blogista luin, yksikään näistä kotihoitajan tekemistä käynneistä ei ollut liittynyt pelkästään lääkehoitoon, vaan joka ikiseen niistä oli liittynyt jotakin fyysistä toimenpidettä: ruokailussa avustamista, hygieniasta huolehtimista, sairaanhoitajan palveluita. [Ville Väyrynen ja Oskari Valtola pyytävät vastauspuheenvuoroa] Minä en voi ymmärtää, mitkä ovat ne teknologiset ratkaisut, joilla me pystymme ihmistä näissä asioissa auttamaan. On erittäin hyvä, että me pystymme auttamaan niitä ihmisiä, joille riittää vaikka vain tämä lääkehoito, mutta nehän eivät ole tässä. Ei meillä ole enää sellaisia kotihoidon käyntejä, joissa riittäisi pelkästään lääkehoidon jakaminen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-04-03T23:32:23,2025-04-03T23:33:22,Käsitelty,1.1 2025_34_346,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Valtola, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_347,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Säännöllisen kotihoidon piirissä on lähes 200 000 ikäihmistä. [Aki Lindén: 118 000 säännöllisen piirissä!] — No, kuitenkin iso määrä, tarkistan tuon vielä. — Siellä on monen eri tasoista. Niin kuin tämäkin ikäihminen tässä jutussa kertoo, hän tarvitsee vain lääkkeidenottoapua, ja se on esimerkiksi semmoinen, joka voidaan teknologialla hoitaa. [Piritta Rantasen välihuuto] Samassa artikkelissa Pirha on asettanut tavoitteekseen, että lääkeautomaattien kattavuutta nostetaan 14 prosentista 20 prosenttiin. Eli tämmöisiä. Ei tässä nyt väitellä siitä, voidaanko hoitokäyntejä hoitaa täysin teknologialla. Ei tietenkään, mutta teknologia pystyy auttamaan ja vähentämään käyntien tarvetta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-04-03T23:33:22,2025-04-03T23:34:28,Käsitelty,1.1 2025_34_348,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Vielä vastauspuheenvuoro, edustaja Lindén, ja sitten palaamme listalle. Olkaa hyvä, edustaja Lindén.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_349,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen aika talousorientoitunut. Minä ymmärtäisin tämän keskustelun, jos me puhuisimme siitä, että kun vanhusten lukumäärä lisääntyy aika vauhdikkaastikin, niin kuin esimerkiksi edustaja Väyrynen tänään kertoi — itselläni oli samanlaisia lukuja käytössäni tässä — niin me siitä tekisimme sen johtopäätöksen, että jos meillä esimerkiksi viidellä prosentilla vuosittain kasvaisi henkilökunnan tarve, niin käyttämällä teknologiaa se kasvaakin vain neljällä prosentilla. [Ville Väyrynen pyytää vastauspuheenvuoroa] Silloinhan se on eri asia. Nyt minä en oikeasti aika lailla talouden kautta ajattelevana ihmisenä saa millään tavalla päähäni sitä, että me voimme esimerkiksi vuoden 26 talousarvioon merkitä miinus 16 miljoonaa euroa teknologian käytöstä kotihoidossa eli siis vähentää reaalisesti käytössä olevaa rahaa. Se teknologiaan investointi maksaa jotain, ja sitten tämä nettomiinus 16 täytyy saada sillä aikaiseksi, että vielä enemmän kuin se 16 vähennetään [Puhemies koputtaa] siitä henkilöstön tekemästä työstä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-04-03T23:34:28,2025-04-03T23:35:47,Käsitelty,1.1 2025_34_350,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos. — Tämä kiinnostava keskustelu ei tainnut tulla vielä aivan valmiiksi. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Väyrynen, olkaa hyvä. [Naurua — Aki Lindén: Tämä on kiinnostavaa, kiitoksia!]", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_351,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Suuri kiitos tästä, arvoisa puhemies! Oikeastaan edustaja Rantaselle: Teille ei ehkä ihan auennut nyt se pointti, mitä minä yritin tuolta pöntöstä sanoa tämän blogin kautta. Tämä pointti oli juuri tämä, että pelkästään ei tehdä teknologisilla ratkaisuilla, vaan minä yritin avata sitä, että jos meillä on kahdeksan tunnin työpäivä, mistä me onnistutaan käyttämään vain kolme tuntia siihen itse asiaan, niin ollaanko me silloin saatu järjestettyä se työ sillä lailla niin kuin se pitää järjestää. Täytyisikö niitten käyntien olla pidempiä, pitääkö niitä käyntejä järjestää eri tavalla, pitääkö meidän kokonaan organisoida se työ uudella tavalla? [Tytti Tuppurainen ja Piritta Rantanen pyytävät vastauspuheenvuoroa] Tuo ei kerro minulle sitä, että me käytettäisiin meidän resurssit kaikista parhaalla mahdollisella tavalla. Se oli se, mitä minä hain, nimenomaan sitä, että kaikki ratkaisut eivät ole teknologisia vaan ne löytyvät myös sieltä työn sisällöistä, mitä meidän pitää todella laajalti hakea koko meidän sote-sektorin sisällä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-04-03T23:35:47,2025-04-03T23:36:49,Käsitelty,1.1 2025_34_352,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Vielä vastauspuheenvuoro, edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä, ja sitten totisesti palaamme listalle.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_353,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! On erittäin arvostettavaa, että kokoomuksesta edustajat ovat paikalla käymässä tätä keskustelua, koska onhan tämä nyt mielenkiintoista. Ei SDP karsasta teknologiaa vanhusten kotipalveluissa. Se on hyvä renki, mutta se on huono isäntä. Teknologialla ei voi korvata ihmistä. Mutta me kuulimme tänään, toisin kuin mitä tässä kokoomus yrittää todistaa, ministeri Juusolta, joka näistä kotipalveluista ministerinä vastaa, että nämä digisäästöt tosiasiassa tarkoittavat sitä, että on vähemmän kotihoidon käyntejä. Tämä on se ongelma, että se teknologia onkin itse asiassa kätkössä olevat sakset, joilla leikataan vanhusten kotipalveluista. Kyllä SDP toivoo, että me voimme hyödyntää modernia teknologiaa ikäihmisten palveluissa ihmisten parhaaksi inhimillisesti, mutta se ei voi samaan aikaan tarkoittaa leikkauksia, ja se on tämä koko keskustelun villakoiran ydin: vähemmän kotihoidon käyntejä. Tämä on nyt tänään tunnustettu, ja me haluamme pääministeri Orpon myös paikalle kertomaan, onko se sama logiikka myös näissä muissa 100 miljoonan euron säästöissä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-04-03T23:36:49,2025-04-03T23:38:03,Käsitelty,1.1 2025_34_354,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten puhujalistalle. Edustaja Marttila, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_355,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On ilmiselvää, että aihe kirvoittaa monenmoisia näkökantoja ja keskustelua. Vielä aivan aluksi vastaan tähän omaan Lääkäriliittoa koskevaan kommenttiini ja plus 65-vuotiaiden pilottikokeiluun, valinnanvapauskokeiluun. Oma huoleni liittyy ennen kaikkea siihen, miten hoidon jatkuvuus turvataan ja mikä tulee olemaan tämän kokeilun hintalappu, ja näinkö vain nämäkin leikkaukset maksatetaan sitten sillä. Mutta se on sitten sen ajan kysymys. Kuitenkin vielä näistä kysymyksistä, jotka tänään ovat meillä käsittelyssä. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön virkakunta olisi kohdistanut säästöt ennemmin erikoissairaanhoitoon kuin sosiaalihuoltoon, siis ennemmin vaikka erikoissairaanhoitoon, mutta sehän toki osuisi hallituspuolueiden äänestäjiin. Perusteluna on julkisuudessa kerrottu, että sosiaalihuollossa on isompi riski, että tulee tilanteita, joissa kriteerit tiukentuisivat niin, että ihmisten tilanteista tulee kestämättömiä. Ei siis ole mikään ihme, että pääministeri ei ole pystynyt pitämään lupaustaan ja kertomaan näistä säästöistä sen tarkemmin. Ministeriön hiljattain teettämässä kyselyssä suomalaisilta kysyttiin, ketkä tulisi asettaa yhteiskunnassa etusijalle. Vastaukset ihmisiltä olivat yksiselitteisiä: lapset, vanhukset ja vammaiset. [Piritta Rantanen: Sama lista kuin hallituksella!] — Sama lista, kyllä. Arvoisa puhemies! Suomalaiset uskovat yhdenvertaisuuteen ja suomalaiseen hyvinvointivaltioon, joka pitää huolta heikoimmista. Kun Taloustutkimus kysyi kansalaisilta, mikä on tärkeintä sosiaali- ja terveyspalveluissa, vastaus oli selvä: jokaisella on oikeus saada hoitoa ja huolenpitoa taustastaan riippumatta. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta katsoo, että yhteiskunnan on autettava heitä, jotka eivät kykene huolehtimaan itsestään. Yhdeksän kymmenestä sanoo näin. Kansalaisilta kysyttiin myös, että jos mielestäsi jotkut ihmisryhmät voidaan asettaa etusijalle, niin mitkä. Tämä kolmen kärki oli siis lapset, ikäihmiset ja vammaiset. Heidän tulee suomalaisten mielestä tulla ensin jos jonkun. Mutta mitä tekee hallitus? Leikkaa vanhustenhoivasta, vammaispalveluista ja lastensuojelusta, heikentää juuri niiden ihmisten palveluja, jotka tarvitsevat eniten tukea. Tämä hallituksen linja on kylmäävä. Se kohdistaa säästöt niihin, jotka eivät voi puolustaa itseään: vanhuksiin, jotka ovat kotihoidossa mutta eivät saa riittävää hoitoa, lapsiin, jotka ovat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa. Tämä ei ole hyvinvointivaltion arvojen mukaista eikä suomalaisten arvojen mukaista kertomani kyselyn mukaan. Meidän olisi panostettava ennaltaehkäisyyn ja huolenpitoon, ei leikattava niistä. Jokainen euro, joka säästetään nyt kotihoidosta, vammaispalveluista ja lastensuojelusta, tulee maksamaan tulevaisuudessa moninkertaisesti. En usko millään, että suomalaiset hyväksyvät sitä, että heikommilta viedään, ja näin tämä kyselykin osoittaa. Olen saanut viime päivinä paljon viestejä hoitoalan ammattilaisilta, jotka ovat hämmentyneinä kuunnelleet tätä keskustelua ja erityisesti ministeri Juusoa, joka on nyt useampaan otteeseen puhunut siitä, kuinka kotihoidossa olisi suorastaan vastentahtoisia asiakkuuksia. Esimerkiksi eilen ministeri totesi: ”Joku voi arvostaa sitä, että hänen luonaan ei juokse neljä kertaa päivässä aina eri hoitaja tekemässä jotain, vaan kunnioitettaisiin hänen yksityisyyttään, ja hänkin saisi jonkun rauhan siellä.” Onhan tämä aivan irrallaan siitä todellisuudesta, jonka alan ammattilaiset tuntevat ja jonka moni tietää lähipiiristään, omien isovanhempiensa tai vanhempiensa tilanteesta. Kyllä useampi iäkäs toivoo ennemmin enemmän kotihoitoa tai ylipäätään myönteistä päätöstä kotihoidosta ja pääsyä palvelun piiriin. Arvoisa puhemies! Arviolta 2 200 vanhusta odottaa kotihoidon varassa ympärivuorokautista hoitopaikkaa niin, että heille on todettu tarve ympärivuorokautiselle hoivalle. Entisenä sairaalasosiaalityöntekijänä tiedän, että liian moni on kotihoidossa aivan liian huonokuntoisena. Asiantuntijat ovat tuoneet esiin, että juuri kotihoito on se vanhuspalvelujen osa-alue, joka on täysin aliresursoitu, ja hoitajat joutuvat tekemään työtä suorastaan epäeettisissä olosuhteissa. Sydäntä särkee viestit siitä, miten hoitajat laittavat oven kiinni itku kurkussa, kun muistisairas vanhus jää yksin jälleen kotiinsa selviytymään.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-04-03T23:38:14,2025-04-03T23:43:24,Käsitelty,1.1 2025_34_356,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_357,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä välikysymyksessä on kysymys myös kulttuurista, ja Suomi on kulttuurimaa. Koko idea Suomesta, meidän isänmaastamme, itsenäisestä valtiosta, nojaa mitä suurimmassa määrin kulttuurikenttämme ponnisteluihin. On historiatonta, miten Orpon—Purran oikeistohallitus on nyt lähtenyt leikkaamaan kulttuurista, kansakuntamme rakentajasta. Kulttuuri ei ole vain viihdettä tai luksusta. Se on identiteettiämme, sivistyksemme perusta ja tulevaisuutemme kivijalka. Vuosi sitten hallitus päätti uusista leikkauksista, joista yksi suurimmista kohdistuu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle: 75 miljoonaa euroa koulutuksesta, kulttuurista, nuorisotyöstä ja liikunnasta. Päätöksestä on aikaa, mutta vielä tähänkään päivään mennessä ei ole selvää, mistä tarkalleen leikataan. Hallitus pimittää tämänkin tiedon, aivan kuten se on tehnyt aiemminkin. Se ei ole reilua politiikkaa. Se ei ole äänestäjän kannalta oikein. Pääministeri Orpo lupasi helmikuun 27. päivä kyselytunnilla, että leikkaukset julkistetaan hyvissä ajoin ennen vaaleja. Tämä lupaus on petetty. On edelleen epäselvää, mihin hallitus aikoo kohdistaa nämä leikkauksensa. Onko hallitus leikkaamassa kenties perusopetuksesta, vaikka oppimistulokset ovat laskeneet hälyttävästi, vai viekö hallitus rahat ammatillisesta koulutuksesta, joka kärsii jo edellisestä hallituksen 120 miljoonan euron jättileikkauksesta? Olennainen kysymys on myös se, onko hallitus kulttuurivihamielisyydessään valmiina kurjistamaan kulttuurikenttää entisestään. Tapasin viime viikolla Oulussa, kotikaupungissani, suuren joukon eri alojen pohjoissuomalaisia kulttuurintekijöitä. Orpon—Purran oikeistohallituksen kulttuurileikkaukset näkyvät nyt jo Oulun seudulla karvaalla tavalla. Leikkaukset iskevät erityisesti pieniin kulttuuritoimijoihin, joille jo muutaman prosentin rahoitusvaje voi tarkoittaa koko toiminnan loppumista. Ensi vuonna hallitus leikkaa kulttuurista 17,4 miljoonaa euroa. Se on pienillä resursseilla toimivalle kentälle valtava raha. Miten kulttuuria voidaan kehittää, jos siltä viedään edellytykset elää ja hengittää? Orpon—Purran hallituksen kulttuuripoliittisessa selonteossa kyllä puhutaan kauniisti kulttuurin merkityksestä, mutta eiväthän nämä paperille painetut sanat riitä, jos samaan aikaan teot johtavat siihen, että jatkossa entistä harvempi saa nauttia kulttuurin tuomista elämyksistä. Suomessa on tulossa hiljainen kesä. Moni alueellisesti arvokas ja rakastettu tapahtuma on vaikeuksissa. Osalla ei enää ole mahdollisuuksia jatkaa toimintaa. Viesti on tyrmistyttävä myös Oulun seudulla. Joukko Oulun musiikki- ja taidealan keskeisiä ammattilaisia kirjoitti marraskuussa Kalevassa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan, kuinka kulttuurileikkaukset ovat uhka koko maakunnan kulttuurielämälle. Esimerkiksi Oulun musiikkivideofestivaalit, Oulunsalo soi -kamarimusiikkifestivaalit, Oulun kansainvälinen lasten ja nuorten elokuvien festivaali ja Elojatsien toiminta ovat vaakalaudalla. Nämä tapahtumat ovat vaarassa kadota, kun Oulu valmistautuu ensi vuonna koettavaan Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoteen. Viisi alueellista tapahtumaa on nyt jo ilmoittanut, että niiden vuosikymmenien mittainen työ päättyy. Oulussa kuulemani huoli ei ole pelkästään alueellinen. Koko Suomen kulttuuritarjonta on nyt uhattuna. Kulttuurileikkaukset eivät kohdistu vain suuriin instituutioihin, vaan niillä on suora vaikutus paikallisiin tapahtumiin ja taideharrastuksiin. Kesän kulttuuritapahtumat ovat monella paikkakunnalla vetovoimatekijä, jolla ei ole kilpailijaa. Tapahtumat tuovat kyliin ja kaupunkeihin arvokkaita matkailutuloja ja ilahduttavat asukkaiden arkea. Kulttuuri tekee hyvää niin ihmiselle kuin aluetaloudelle. Hallituksen politiikalle on olemassa vaihtoehtoja. SDP:n vaihtoehdossa kulttuurista ei leikata. Me ymmärrämme, että kulttuuri ei ole pelkästään kuluerä budjetissa, vaan se on investointi yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvointiin, talouteen ja tulevaisuuteen. Taide ja kulttuuri tuovat ihmisille elämyksiä, antavat voimaa arkeen ja tarjoavat mahdollisuuksia harrastustoimintaan. Samalla ne vauhdittavat elinkeinoelämää ja työllisyyttä. Jokainen kulttuuriin sijoitettu euro tuottaa yhteiskunnalle moninkertaisen hyödyn. Siksi kysynkin suoraan: miksi kulttuurista leikataan? Miksi hallitus ei suostu kertomaan, mitä kaikkia toimintoja se aikoo ajaa alas? Onko tarkoitus antaa kulttuurikentän kuihtua hiljaa ja huomaamatta, vai onko tämä tietoinen valinta, arvovalinta, jossa hallitus ei näe taiteella ja kulttuurilla olevan itseisarvoa? Me sosiaalidemokraatit uskomme, että sivistysvaltion mitta on siinä, miten se kohtelee ihmisiään, mutta myös se, miten se arvostaa kulttuuriaan. Tällä hetkellä hallitus on kulttuurille vain kylmä koura ja leikkaava veitsi. Me taistelemme sen puolesta, että suomalainen kulttuuri ei jää hallituksen ideologisten leikkausten alle. [Puhemies koputtaa] Vielä ei ole liian myöhäistä perua nämä päätökset. Vielä ei ole liian myöhäistä kuunnella kulttuurikentän hätähuutoa. Vielä ei ole liian myöhäistä tehdä oikeita ratkaisuja. [Puhemies koputtaa] — Kiitos, puhemies.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-04-03T23:43:36,2025-04-03T23:49:08,Käsitelty,1.1 2025_34_358,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Merinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_359,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Jatketaan tällä vanhusteemalla. Äsken tuossa ihan tuoreeltaan — ihmiset katsovat tätä lähetystä — uskomattoman hyvän kirjoituksen lähetti yksi katsoja, ja hän sanoo näin, tämä on suoraan hänen tarinansa: ”Nyt on pakko kommentoida hallituksen aikeita rajata vammaispalveluita ikääntyneiltä. On totta, että ikääntyminen itsessään ei tee kenestäkään automaattisesti vammaista, mutta ikääntyminen ei tiettävästi myöskään muuta yhtäkään vammaista ei-vammaiseksi. Heistä vain tulee ikääntyneitä vammaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että ne rajoitteet, joita heillä on ollut lapsina, nuorina, aikuisina, ne samat rajoitteet vaikuttavat yhä heidän arjessaan. Ainoana erona, että siihen rinnalle tulee vielä ikääntymisen mahdollisesti aiheuttamat toimintakyvyn haasteet. Tekisi mieli kysyä ministereiltä Orpo, Purra ja Juuso, että jos heillä itsellään olisi esimerkiksi näkövamma, jonka vuoksi heille olisi myönnetty aikaisemmin taksikyydit ja henkilökohtainen avustaja, että pääsee käymään kaupassa ja vaikka allasjumpassa, niin mikä on se ikä, jolloin he ovat valmiita jäämään kotinsa vangiksi ilman näitä palveluita: 65, 70 vai 75? Vai saattaisiko olla, että heillä kävisi aika pitkäksi ja mieli muuttuisi mustaksi, jos viimeiset 20—25 elinvuotta pitäisi olla kotona neljän seinän sisällä seurana monotonisesti kellonaikaa toistava digitalisaation tuotos? Tuo digi ei kuitenkaan korvaa niitä kontakteja ulkomaailmaan tai muihin ihmisiin. Vai varaavatko nämä ministerit sen varaan, että heidän omat lapsensa kuskaavat heitä päivittäin heidän tarpeidensa mukaisesti, tai luottavat siihen, että ministerin palkat ja eläkkeet riittävät yksityisten palveluiden ostoon? Faktaa on, että jos vammaudut nuorena, ei sairaseläkkeellä osteta yksityisiä palveluita, ei etenkään nyt, kun muun muassa lääkkeet ja terveydenhuollon omavastuut maksavat merkittävästi enemmän kuin vielä vuosi sitten. Tekisi mieli kertoa arvon ministereille, millaisia nämä 21 vuotta aivovamman omaavan äidin tyttärenä ovat olleet, ja ollaan sentään eletty aikaa, jolloin kaikkia näitä nyt suunniteltuja säästötoimia ei ollut vielä edes toteutettu ja jolloin äitini ei ollut vielä ikääntynyt eli on saanut kohtuullisen hyvin palveluita ja tukea, kunhan niitä ensin on älynnyt hakea ja ajoittain tiukkaankin vaatia hänen puolestaan. Minua hirvittää jo valmiiksi, millaista vammaisten, ikääntyneiden ja ikääntyneiden vammaisten arki on jatkossa pahimmillaan. Tai jos he ovat niin onnekkaita, että heillä on lapsia, jotka huolehtivat, niin hirvittää jo valmiiksi, minkälaista omaisten arki voi olla jatkossa. Jos näillä omaisilla on vielä omia lapsia, niin tiedän kokemuksesta, että tämä vaikuttaa myös heihin. Säästö ei aina ole säästö. Tässä kuviossa on ilmiselvää, että viime kädessä joku maksaa ne miljoonien säästöt, jotka hallitus nyt on päättänyt tehdä kohdistaen ne vammaisiin ja ikäihmisiin. Tämä oli nyt tämmöinen pienen ihmisen purkaus, kun oksettaa kuunnella ministereiden puheenvuoroja vailla pienintäkään ymmärrystä ja inhimillisyyttä. Yhtään vähättelemättä talouden haasteellista tilannetta, mutta taitaa siellä olla edelleen joku muukin säästöpaikka kuin ikääntyvät vammaiset, kuten vaikkapa olutverot, puoluetuet, ammattijärjestöjen sijoitustulot. Äkkiähän noita vaihtoehtoja löytyy, jos haluaa.” Tämä oli muokkaamaton. Minun mielestäni hän kirjoitti niin upeasti tuon asian, että ei häviä mihinkään se vammaisuus iän myötä. Tästäkin varmaan nyt tulee vastaus, että ei olla tekemässä mitään ikärajausjuttuja, mutta kyllähän täällä ollaan tekemässä sellaisia. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-04-03T23:49:15,2025-04-03T23:53:11,Käsitelty,1.1 2025_34_360,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Valtola, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_361,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Merinen on ollut istumassa samat kokoukset kanssani sosiaali‑ ja terveysvaliokunnassa, kun vammaispalvelulakia on aiemmat kierrokset käsitelty. Tiedätte varmasti varsin hyvin, että kyse ei ole tämäntyylisestä rajauksesta, mitä tuossa sinällänsä hyvässä kirjoituksessa tuotiin esille. Vammaispalvelulain sisältämät palvelut ovat subjektiivinen oikeus, ja ne on tarkoitettu vammaisille, ja tämä 20 miljoonan säästö on tarkoitus saada aikaan rajaamalla normaalin ikääntymisen tuomat vaivat ulos tästä subjektiivisesta vammaispalvelulaista. Niitä varten on sosiaalihuoltolain palvelut, jotka ovat sitten heille tarkoitettuja. [Vasemmalta: Mistä se säästö tulee sitten?]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-04-03T23:53:15,2025-04-03T23:54:18,Käsitelty,1.1 2025_34_362,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos. — Ja edustaja Malm, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_363,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Herra puhemies! Täällä on puhuttu paljon taloudesta ja alkuillasta kuultiin myös perusteluja siitä, että hyvinvointialueet tekevät itsenäisesti päätöksiä ja hallituksen esityksillä ei ole niihin mitään vaikutusta, vaikka kaikki kuitenkin tiedämme varsin hyvin tässä salissa, että hyvinvointialueiden rahoitusta leikataan. Kuinka tämä sitten näkyy, kun täällä samassa yhteydessä myös puhutaan siitä, että työtä täytyisi tehostaa ja työn tuottavuuteen kiinnittää huomiota? Kun nyt Suomen kaikilla hyvinvointialueilla on tehty tai käyty tai ainakin jo aloitettu yt-neuvottelut tuotantotaloudellisista syistä, niin kyllähän se on meille kaikille selvä merkki siitä, missä maa makaa tällä hetkellä. Sote-alan työntekijöitä on irtisanottu, lomautettu, määräaikaisten työntekijöiden työsuhteita ei ole uusittu ja uusia työntekijöitä ei rekrytoida. Hyvinvointialueiden säästöt näkyvät ikäihmisten palveluissa ensisijaisesti hoitohenkilöstön vähentämisenä, palveluiden leikkauksina ja kotihoidon kuormituksena. Ympärivuorokautisen palveluasumisen kattavuus 75 vuotta täyttäneen väestön keskuudessa laskee, ja kotihoidon saatavuus 75 vuotta täyttäneiden osalta heikkenee. Täällä on myös puhuttu paljon siitä, kuinka digitaalisesti halutaan saada säästöjä, mutta loppupeleissähän se, kuten tänään olemme kuulleet, tarkoittaa sitä, että kotihoidosta leikataan. Eräältä hyvinvointialueelta kuulin tällaisen tarinan — tunnen ihmisen, joten uskon kyllä, että tämä pitää paikkansa: Nyt kun hallitus leikkaa rahoituksesta, niin hyvinvointialueella on ajatuksia muun muassa kotihoivan vuorosuunnittelun kehittämisestä yhtenäiseksi ja siitä, että siinä voisi myös käyttää hyväksi tekoälyä. No, valitettavasti, kun tilanne on nyt tämä, että hyvinvointialueiden rahoitusta leikataan, tämäkin hanke on nyt sitten kiikun kaakun — ensinnäkin tietenkin myöhästymässä, kun rahaa ei ole, ja toisekseen ei tiedetä, voidaanko hanketta viedä edes loppuun saakka, onko henkilöstöresurssia viedä tätä uudistusta eteenpäin. Lopputuloksena oli se, että kun hänen työsuhteensa päättymispäivä oli maanantaina, niin samana maanantaina 14.45 hän kuuli, että työsuhde voi vielä jatkua ja hanketta voidaan viedä eteenpäin. Jos tämä on hallituksen ajatus siitä, kuinka hyvinvointialueilla palveluita kehitetään ja kuinka työntekijöistä huolehditaan tai kuinka yleensäkin työntekijöiden tulevaisuus turvaan ja tulevaisuuskuvaan halutaan vaikuttaa, niin kyllä tämä surulliselta näyttää. Kaikki me ymmärrämme, että tällä tavalla niin sanotusti löysässä hirressä roikkuva työntekijä ei ole tuottava. Ja miten tähän tilanteeseen on päädytty? Juuri sen takia, että hallitus ei osoita hyvinvointialueille armoa rahoituksen kautta. Samaan aikaan, kun täällä sanotaan, että halutaan tehdä tekoälypohjaisia ratkaisuja, todellisuus on se, että niihin ei ole rahoitusta, ei ole henkilöstöresursseja, niitä ei voida kehittää — eli niitä ei voida ottaa käyttöön. Tämä on nyt kolmas puheenvuoroni tämän illan aikana, ja joka ikisen puheenvuoron aikana tämä kehäpäätelmä tulee aina samaan lopputulokseen, että hallitus itse omilla päätöksillään edistää vain kurjuutta, olipa kyse sitten hyvinvointialueista, hyvinvointialueilla työskentelevistä ihmisistä tai hyvinvointialueilla olevista asiakkaista, jotka niitä palveluita tarvitsevat. Sosiaalidemokraatit ovat peräänkuuluttaneet hyvää johtamista, hyvää työn organisointia, työntekijän arvostusta. Nämä eivät ole mitään jättimäisiä summia rahaa. Näihin yleensä riittäisi kuunteleminen, keskusteleminen, neuvotteleminen, sopiminen — ei riiteleminen, repiminen ja pakottaminen niissä asioissa, jotka hyvässä hallitusohjelmassa on sovittu. Jos asioista sovitaan etukäteen ja päätetään ne hallitusohjelmassa, niin on aivan se ja sama, mitä yritetään neuvotella, kun hallitus on lopputuloksen jo päättänyt. Edes se ei ole mitään alkeellista neuvottelua eikä sovittelua, ja te sen varsin hyvin tiedätte.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-04-03T23:54:21,2025-04-03T23:59:55,Käsitelty,1.1 2025_34_364,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eloranta., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_365,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomalaisen hyvinvointivaltion perustalla on ollut lupaus ylisukupolvisesta vastuunkannosta, lupaus siitä, että jokainen saa elää arvokkaan elämän alusta loppuun, vauvasta vaariin, niin kuin sanonta kuuluu. Hallituksen toimet kuitenkin romuttavat tätä lupausta ja aivan erityisesti ja erityisen sydäntäsärkevästi vanhustenhoidon ja hyvän elämän osalta. Hallitus on heikentänyt hoitoonpääsyä, on nostettu asiakasmaksuja, on leikattu palveluista, joita ikäihmisemme kipeästi tarvitsevat. Nämä teot yhdistettynä hallituksen muuhun pienituloiseen eläkeläiseen osuvaan leikkauspolitiikkaan ovat ajaneet monet ikäihmiset ahtaalle. Lääkkeiden omavastuut ovat nousseet, alkuomavastuu on noussut ja lääkekorvausten kattoa on nostettu korkeammaksi. Monella ikäihmisellä on todella hankala tilanne taloudellisesti ihan pelkkien lääkkeiden ostojen kanssa. Entäpä sitten, kun arjen sujuvuus vaatii apua? Entäpä, jos jalka ei enää nouse pukemaan itse vaatetta päälle, ruokailu ja lääkkeiden otto vaativat muistutusta ja apua ja vessassa asiointi yksin on vaikeaa? Nämä ovat arjen perusasioita myös ikäihmiselle. Hallitus on nyt leikkaamassa vanhustenhoidosta, vaikka jonot hoivapaikkoihin venyvät, hoitajat uupuvat ja omaishoitajat kamppailevat jaksamisensa rajoilla. Digitaalisista palveluista puhutaan ja siitä, että niitä voitaisiin tuoda tähän avuksi. On selvää, että kun ikäihmisten määrä kasvaa koko ajan, näillä digitaalisilla innovaatioilla voidaan varmasti leikata sitä kustannusten kasvua, mutta se, että niillä voitaisiin saada säästöä niin, että rahaa voidaan ottaa pois, ei kyllä ihan niin mene. No, vuosi sitten hallitus päätti 170 miljoonan euron leikkauksista sosiaali- ja terveyspalveluihin, mutta vieläkään me emme tiedä tarkalleen, mihin ne kohdistuvat. Ovatko ne vanhusten kotihoidon karsimisessa, heikennetäänkö laitoshoitoa? Tämä hallituksen hätäinen lista, joka viime viikolla paineen alla julkaistiin, jätti todella kovin paljon pimentoon. Samalla hallitus on vähentämässä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitusta 80 miljoonalla eurolla. Koko hallituskauden aikana rahoituksesta lähtee jopa 30 prosenttia pois. Järjestöt, jotka tukevat muistisairaita, yksinäisiä vanhuksia ja heidän omaisiaan, joutuvat kamppailemaan olemassaolostaan. Kenen hallitus ajattelee ottavan tämän arvokkaan työn tehtäväkseen, jos järjestöjen voimat hiipuvat? Miksi ihmeessä romuttaa jotain, mikä toimii? Järjestöjen vapaaehtoistoimintakaan ei pyöri pelkällä hyvällä tahdolla, vaan sen toimivuuden varmistamiseksi sinne tarvitaan niitä ihan palkattuja ihmisiä, että voidaan järjestää vertaistukea, tukea henkilötoimintaan ja näitä asioita. Se ei todellakaan pyöri ilman resursseja. Arvoisa hallitus, te lupasitte kansalle avoimuutta ja rehellisyyttä, ja nyt olisi aika kertoa, miten ikäihmisten hoiva aiotaan turvata. Hallitus myös siirtää vastuuta monien asioiden osalta kunnille ilman, että sitten kerrotaan, mistä raha tai säästöt oikeasti tulevat. Kun sosiaalihuollon työllistymistä edistävät palvelut siirretään hyvinvointialueilta kunnille, niin mitä tapahtuu niille mielenterveyskuntoutujille ja pitkäaikaistyöttömille, jotka tarvitsevat tukea? Miten syrjäytymistä torjutaan, jos resursseja leikataan? Lisäksi hallitus aikoo keventää sosiaalihuollon lainsäädäntöä ja supistaa lakisääteisiä palveluita. Hallitus sanoo, että tämä toisi joustavuutta. Todellisuudessa se taitaa tarkoittaa sitä, että kansalaisten palvelut heikkenevät ja tuki harvenee. Kuka jää kokonaan ilman palveluita näiden joustavien uudistusten vuoksi? Arvoisa puhemies! Hallitus on jo leikannut valtavasti sosiaali- ja terveyspalveluista, mutta se ei tunnu vieläkään riittävän. Lisäleikkauksia on vielä tulossa, mutta niistä ei ole vielä mitään tietoa. Kansalaisilla olisi todellakin oikeus tietää, mitä säästöjä on vielä tulossa. Me emme SDP:ssä voi hyväksyä tämänkaltaisia arvovalintoja, me haluamme puolustaa hyvinvointivaltiota ja niitä ihmisiä, joilta hallitus on nyt ottamassa pois jopa ihmisarvoisen elämisen edellytyksiä. Arvoisa puhemies! Myös koulutuksesta tai kulttuurista leikkaaminen olisi jopa taloutemme kannalta tuhoisa vaihtoehto, mutta myös sinne ollaan kohdistamassa vielä näitä 75 miljoonan euron lisäleikkauksia — tai ylipäätään OKM:n sektoriin, ei tietenkään voida vielä tietää, minne. Näitäkin säästöjä vielä piilotellaan. Pienoinen pelko on sydämessä siitä, mihin ne todellisuudessa tulevat kohdistumaan.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2025-04-04T00:00:02,2025-04-04T00:05:18,Käsitelty,1.1 2025_34_366,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Koskinen., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_367,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelussa on useaan otteeseen kosketeltu tätä vammaispalvelulain muutosaietta, jossa olisi tarkoitus sitten saada 20 miljoonaa euroa säästöjä. Ministeri Juuso on useamman kerran todennut, että kun täällä eduskuntakäsittelyssä poistettiin tämä niin sanottu elämänvaiherajaus edellisestä esityksestä, niin se nyt tuotaisiin uudelleen ja perustellaan paremmin ja tehdään perustuslakivaliokunnan esittämät muutokset. No, tämä pohjautuu tietysti tuohon edelliseen, syksyiseen perustuslakivaliokunnan lausuntoon, jossa todettiin, että hallituksen esityksen lakiehdotukseen sisältyvää epätäsmällisyyttä ja tarkkarajaisuuden puutetta ei voida vammaispalvelulain perusoikeusliitännäisiä oikeuksia säänneltäessä pitää perustuslain 80 §:n kannalta asianmukaisina. Sääntelyn arvioinnissa voidaan tältä osin kiinnittää huomiota samoihin seikkoihin kuin vuoden 25 alussa voimaan tulevaa vammaispalvelulakia vuonna 22 arvioitaessa. Tuohon hallituksen esityksen säännökseen tulee olennaisesti tehdä täsmennyksiä. Tämä on edellytyksenä ehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Tällainen täsmentäminen voidaan perustuslakivaliokunnan mukaan tehdä esimerkiksi säätämällä laissa nyt vain esityksen perusteluissa kuvatuista, elämänvaiheessa tavanomaisen tarpeen arvioinnin kannalta merkityksellisistä seikoista ja viittauksin esimerkiksi vammaispalvelulain 1 §:ssä mainittuihin seikkoihin. No, tätä ilmeisesti ministeri Juuso tarkoittaa, että se olisi ikään kuin perustuslakivaliokunnan ohjaus, mitä pitää tehdä, ja sen jälkeen asia on täysin kunnossa. Siteeraan tässä nyt kolmea keskeistä lausuntoa, joita perustuslakivaliokunnassa esitettiin. Ensinnä professori Janne Salminen kuvasi isompaa kahden lain toisiinsa sovittamista: ”On korostettava myös osana valtiosääntöoikeudellista arviointia, että palvelujen riittävyyden arvioimisessa lähtökohtana tulee olla sellainen palvelujen taso, joka luo jokaiselle ihmiselle edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä.” Silloin jos tällaisessa lakien yhteensovittamisessa on tosiasiallisesti riski palvelujen heikkenemisestä ja siitä, että henkilön oikeus saada yksilöllisten tarpeidensa mukaiset riittävät palvelut vaarantuvat, on valtiosääntöoikeudellisesti problemaattista hyväksyä lähtökohta, että vammaisen henkilön tarvitsemia palveluja ei tarvitse järjestää erityislainsäädännön nojalla, siis tässä tapauksessa vammaispalvelulain nojalla, tilanteessa, jossa hän ei saa tarvitsemiaan palveluja yleislain nojalla, jos hyvinvointialue ei niitä järjestä. Elikkä siihen tulisi tämä koko arviointi siitä, miten kurantit, miten asianmukaiset nämä yleispalvelut, tässä tapauksessa hyvinvointialueiden järjestämät sosiaalihuollon mukaiset vanhuspalvelut, ovat. Ja silloin tullaan ihan uusiin ongelmiin, koska kaikilla on yhdenvertainen lakisääteisten palvelujen saantioikeus. Sen ohella, että pitää katsoa, mikä on suhde vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain välillä, pitää katsoa myöskin, mikä on se tosiasiallinen tilanne yksittäisen vanhuksen osalta, toteutuvatko hänen oikeutensa. Sitten vielä korostetusti tämän vammaispalvelulain osalta Salminen totesi, että tämä sääntelyehdotus on aivan liian tulkinnanvarainen tässä yhteydessä, ja ehdotti sen poistamista tai olennaista korjaamista. Samoin professori Velipekka Viljanen totesi, että ehdotettu säännös poikkeaa luonteeltaan yleisestä sovellettavien lakien ensisijaisuutta koskevasta soveltamisalasäännöksestä. Sen mukaan palveluja järjestetään vammaiselle henkilölle vain, jos hänen välttämätön avun ja tuen tarpeensa poikkeaa siitä, mikä on henkilön elämänvaiheessa tavanomainen tarve. Tässä ongelmaksi muodostuu se, että lain soveltamisalasäännökseen sisällytetään hyvin avoin ja tulkinnanvarainen kriteeri lain tarkoittamien palvelujen järjestämisen edellytykseksi, ja sen takia Viljanenkin katsoi, että tämä tulee poistaa lakiesityksestä tai sitä merkittävästi täsmentää. Professori Tuori totesi, että ”on vaikea nähdä, että ehdotettu säännös poikkeaisi sisällöllisesti, valtiosääntöoikeudellisesti tai YK:n vammaissopimuksen kannalta merkityksellisellä tavalla säännösehdotuksesta, jonka poistamista perustuslakivaliokunta piti lausunnossaan vuonna 22 edellytyksenä vammaispalvelulain käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä”. Eli nämä ongelmat ovat aika vakavia, niin että ehkä ministeri Juuson luonnehdinta, että perustuslakivaliokunta olisi ikään kuin suoraan jotenkin sanonut, mitenkä nämä yhteensovittamiset saadaan kuntoon, on aika pitkälle viety olettamus. Uusille hetteiköille hallituksen papereissa lähdetään tässä ”Sosiaalihuollon säästöt ja hallitusohjelma; uusi toteuttamissuunnitelma” -paperissa. Siellähän todetaan, että ”selvitetään mahdollisuus säätää kansallisesta toimijasta, jolla on toimivalta linjata sitovasti menetelmien ja palveluiden kuulumisesta palveluvalikoimaan tai rajaamisesta sen ulkopuolelle”. Tämä olisi keskeinen keino, jolla haettaisiin 100 miljoonan euron säästöjä. Elikkä kun on lakisääteiset palvelut, niin sitten haluttaisiinkin tämmöinen triumviraatti, joka rajaisi niitä palveluja, toisin kuin mitä laissa on säädetty, elikkä ikään kuin delegoitaisiin lainsäätäjän valtaa tällaiselle uudelle elimelle. Se vaikuttaa todella oudolta, kun tämä koko hyvinvointialuesystematiikkahan lähtee siitä, että on laissa säädetyt palvelut ja sitten hyvinvointialueet voivat ratkaista sen, miten niitä tuotetaan mahdollisimman tehokkaasti ja yhdenvertaisesti kaikille kansalaisille. Jos siihen väliin tuotaisiin tämmöinen uusi linja, niin kovin vaikeaksi menee. Tässä on kyllä kovasti huolellisen valmistelun tarvetta, jos tällaisia muutoksia aiotaan ehdottaa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-04-04T00:05:23,2025-04-04T00:11:51,Käsitelty,1.1 2025_34_368,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_369,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Näitten leikkauslistojen pituus riippuu suoraan siitä, minkälainen talouskasvu meillä tässä eteenpäin on, ja näitä leikkauslistoja emme voi välttää, jos tämä taloustilanne pysyy näin aneemisena. Tässä epävarmassa kansainvälisessä tilanteessa pitäisi panostaa nyt kotimarkkinoihin, muuhun me emme oikein voi vaikuttaa. Tarvittaisiin luottamusta ja kasvua ja ostovoimaa vahvistavia toimia, ja sen tyyppisiä asioita pitäisi hallituksen tehdä. Pitäisi viedä sitä vihreätä siirtymää eteenpäin, pitäisi saada innovatiivisia investointeja liikkeelle. Pitäisi vakuuttaa kuluttajat, että tämä näkymä on tässä positiivinen. Tätä varjostavat Trumpin tullit, jotka heiluttavat Suomen talouden kehitystä tässä lähitulevaisuudessa varmasti. Etlan ensimmäiset arviot olivat aika… Etlan Ali-Yrkkö taisi puhua miinus 1,6:sta, meidän talouskasvuun vaikuttavasta tekijästä. Tässä ollaan menettämässä se pieni orastava talouskasvu nyt näihin tulleihin, ja ollaan edelleen siellä nollan tuntumassa ja vähän alapuolella, niin kuin tässä viime vuonna, edellisvuonna, oltiin. Eli tämä tilanne ei ole todellakaan hyvä. Työllisyysaste silloin, kun tämä hallitus aloitti, oli ihan ennätyskorkea. Nyt se on kaksi ja puoli prosenttiyksikköä alempana kuin silloin kun hallitus aloitti, ja työttömyysaste on paljon korkeampana. Tässä väitetään koko ajan, että ei voi tähän suhdanteeseen vaikuttaa. Voisi kysyä, eikö tähän rakentamiseen ole voinut vaikuttaa. Hallitus on purkanut ARA- eli kohtuuhintaisen rakentamisen edellytyksiä ja koko ajan vienyt sitä siihen suuntaan. Rakentaminen olisi yksi tekijä, jolla nopeasti pystyttäisiin näyttämään sitä työllisyyden näkymää ja saataisiin liikkeelle vähän laveammin kuin yksin rakentaminen: siellä tekninen kauppa ja rakennusteollisuus saisivat sitten työtä, ja näin poispäin, ja se näkyisi sitten heti meidän työllisyystilanteessa positiivisena. Tämä on sen takia vielä todella iso asia, että hallitus on itse kaksi miljardia laskenut 100 000 työpaikan syntymisen varaan, ja nyt me ollaan 70 000 miinuksella siitä, eli tavoite on 170 000:n päässä. Tämä gäppi on aika iso siihen tilanteeseen, kun puhutaan, että yhdeksän miljardia pitäisi sopeuttaa, niin tästä tulee jo kolme, joka on saavuttamatonta tulosta. Edustaja Harakka on tästä hyvin puhunut aiemmin myöskin, mutta tässä on yksi konkreettinen kohta. Se, mikä täällä vielä myöskin kuluttajien kannalta on todella iso asia, on se, että kun katsotaan sitä tilannetta niiden ihmisten osalta, yleisen asumistuen menot ovat pienentyneet 300 miljoonalla eurolla, suuruusluokaltaan, viime vuodesta tähän vuoteen, ja sitten perustoimeentulotuen kasvu on ollut yli 300 miljoonaa euroa viime vuodesta tähän vuoteen. Eli tulee olemaan vääriin suuntiin meneviä asioita, ja se vie sitä suoraan myöskin väärään suuntaan. Ei sieltä kovin helpolla päästä talouskasvua rakentamaan näitten lukusarjojen osalta. Kaikki menee väärinpäin. Sitten eräs asia, joka tässä listassa on pohdituttanut, on tämä, että sosiaalihuollon työllistymistä ja työ- ja toimintakykyä edistäviä palveluita uudistetaan kokonaisuutena siten, että siirretään kuntouttava työtoiminta ja sen resurssit kuntiin ja kehitetään palvelua vahvemmin työllistymistä edistäväksi. Tämä on sinänsä hyvä uudistus, ja sitä on toivottu tuolla, kun ajatellaan, että esimerkiksi Tampereella on 18 000 työtöntä, 6 000 pitkäaikaistyötöntä ja 2 000 niistä on erilaisissa kuntouttavissa palveluissa. Nyt kun tästä osa siirretään takaisin hyvinvointialueilta kunnille, niin sieltä tulee kunnille kuluja, ja tässä on tämä 12,5 miljoonaa euroa kunnille tulevaa osuutta, eli ollaan taas kunnille lisäämässä tältäkin osin lisäkuluja. Toimeentulotuesta kunnat maksavat jo puolet, ja kun se kasvu oli kolmen- ja puolensadan miljoonan luokkaa viime vuodesta tähän vuoteen, niin se tulee kaikille kunnille. Eli kuntatalouskin tässä tulee kyykkäämään näitten talouslukujen ja näitten muutosten seurauksena. Eli hallitus töihin tekemään talouskasvua yhdessä yritysten kanssa, ja pitäisi palauttaa luottamus työmarkkinoille, jolloin sekin näkymä saataisiin vähän paremmaksi. Koko ajan rikotaan vain sitä vuosikymmeniä rakennettua yhteistyötä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-04-04T00:12:01,2025-04-04T00:18:07,Käsitelty,1.1 2025_34_370,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lindén., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_371,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä puheenvuorossa käsittelen vammaispalvelulakia ja kotihoitoa, mutta ennen kumpaakaan niistä yleinen kommentti vähän toistona aiempiin puheenvuoroihin liittyen siitä, että koko tämä mekanismi, jolla tässä nyt haetaan näitä säästöjä, on sillä tavalla hallituksen kannalta epätoivoinen, että kohteena on 26 miljardin valtionrahoitus ja sen sisälle yritetään nyt sitten määritellä tällaisia 10, 20 tai pienimmillään kahden ja puolen miljoonan euron suuruisia eriä, joista sitten tehdään erillistä lainsäädäntöä, ja siitä sitten saadaan joku luku, joka sitten jaetaan hyvinvointialueiden rahoituksen kesken siinä suhteessa, mikä kunkin alueen rahoitusosuus on. Tämä ei käytännössä nyt kyllä ole toimiva malli. No, sanoisin itse näin, että vastustan näitä leikkauksia, mutta jos minun olisi ihan pakko tehdä itse säästöjä, niin käyttäisin toisenlaista menetelmää. Mutta enpä nyt ryhdy hallitusta tässä suhteessa neuvomaan. Menen tähän vammaispalvelulakiin ja kotihoitoon. Tästä kotihoidosta sen verran ensiksi, että tuossa, kun jäsentelin tätä puheenvuoroa, havaitsin, että itselläni on aika monta kiinnekohtaa kotihoitoon. Ensimmäinen tulee ehkä siitä, kun nuorena terveyskeskuslääkärinä hoidin valvottua kotisairaanhoitoa. Se oli yksi iltapäivä viikossa, jolloin kotisairaanhoitotyötä tekevän, silloisen terveydenhoitajan kanssa kävimme läpi niin sanotun valvotun kotisairaanhoidon piirissä — nykyisin puhutaan säännöllisestä kotisairaanhoidosta — sillä kaupungin osa-alueella, jossa toimin terveyskeskuslääkärinä, kävimme läpi heidän lääkityksiään ja muita ja sitten teimme joka kerta kolme neljä kotikäyntiä. Pidän edelleen sitä kokemusta erittäin antoisana. Se tapahtui tietysti vuosikymmeniä sitten Turussa perinteisellä työläisasuma-alueella, jossa olevia rakennuksia ei käytännössä nykyisin enää juuri ole olemassakaan, eli hyvin vaatimattomissa oloissa ihmiset silloin elivät, mutta se oli mielenkiintoista ja omalta osaltani silmiä avaavaa työtä. No, sitten kun myöhemmin siirryin johtamaan terveyskeskusta, niin kotisairaanhoito oli tietysti yksi osa sitä kokonaisuutta, jossa sitten tuota työtä tehtiin. Sen jälkeen lääninlääkärinä valvoin läänin alueella kotisairaanhoitoa, ja sitten kun erikoissairaanhoidossa olin, niin ei niinkään paljon tullut perusterveydenhuollon, kotisairaanhoidon eikä kotihoidon kanssa tehtyä töitä. Toki sitten erikoissairaanhoidossa kehitettiin muun muassa kotisairaalamalleja. Mutta ehkä se arvokkain kokemus on kuitenkin tässä viimeiseltä vajaalta kymmeneltä vuodelta, kun ikääntynyt äitini Porissa oli siellä kaupungissa järjestetyn kotihoidon piirissä niin, että hän ei oikeastaan pysyvää laitoshoitopaikkaa tarvinnut kertaakaan vaan kotihoitoa asteittain lisättiin siitä parista viikoittaisesta käynnistä aina sitten siihen kolmeen päivittäiseen käyntiin. Itse osallistuin, kuten toki myös veljeni, sillä tavalla, että itse täällä kansanedustajanakin ollessa vuodesta 2019 lähtien käytännössä joka lauantaipäivän vietin siellä Porissa ja hoidin näitä eräitä tehtäviä. En nyt käy tietysti tässä tapauksessa lähiomaiseni yksilöllisiä asioita läpi mutta sen totean, että kyllä siinä näitä kaikenlaisia apukeinoja yritettiin käyttää. Lukollista lääkekaappia, jota kuitenkin sitten muistisairaudesta kärsivä ikääntynyt äitini yritti itse murtaa ja mennä sitten ottamaan niitä lääkkeitä omana aikanaan. Ja huomasin myös, että ei sellainen millään tavalla onnistunut, että esimerkiksi jätettiin johonkin otettaviksi ne lääkkeet. Joko ne jäivät ottamatta tai sitten otettiin vääränä aikana. Eli kyllä käytännössä tarvitsi se tilanne sitten tätä kotihoidon käyntiä. Ja jos nyt jotain positiivista tässä sanoisin, niin ehkä se positiivinen, yksi hyvinkin hauska tapahtuma oli se, että kerran itse ollessani siellä lauantaina oli aika tummahipiäinen kotihoidon miespuolinen työntekijä, ja kysyin häneltä, mikäs sinut on Suomeen tuonut, ja hän sanoi ”jalkapallo”. Se oli korona-aikaa, ja hänellä oli maski päällä, ja kysyin, että no, kuka sinä sitten olet, ja hän vastasi ”Piracaia”, joka oli — ne, jotka jalkapalloa seuraavat, tietävät — Suomen paras jalkapalloilija silloin, kun FC Jazz voitti suomenmestaruuksia peräkkäin. Siitäkös äitini riemastui: Piracaia käy hänellä tekemässä kotihoitoa.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-04-04T00:18:21,2025-04-04T00:23:42,Käsitelty,1.1 2025_34_372,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Oliko edustaja Valtolalla tähän? Olkaa hyvä, minuutti.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_373,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lindén tuossa mietti tätä tilannetta, missä hallitus nyt on ja millä tavalla hallitus joutuu säästöjä hyvinvointialueille tekemään, ja ihmetteli, että tämä ei ole hyvä tapa. Mutta tämähän on juuri se rahoituslaki, lainsäädäntö, minkä te olette luoneet ja mitä me nyt noudatamme. Meidän on käytännössä tehtävä sinne asetuslakimuutoksia, joilla tehtäviä vähennetään, ja sitä kautta voimme arvioida sitten rahoituksen määrää. Ja jos katsotaan tätä, kun on puhuttu näistä kotiin vietävistä palveluista ja siitä säästämisestä, niin meillähän on se perusura, jolla hyvinvointialueille rahaa annetaan. Tänä vuonna 2,2 miljardia, ensi vuonna yli yksi, ja siitä perusurasta nyt näillä tulevilla muutoksilla kotihoidon osalta leikataan yleiskatteellisesta rahoituksesta se 16,5 miljoonaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-04-04T00:23:48,2025-04-04T00:25:01,Käsitelty,1.1 2025_34_374,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Otetaan kaksi vastauspuheenvuoroa vielä toiselta laidalta, edustajat Lindén ja Harakka. Sitten taas puhujalistaan.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_375,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tunnen toki rahoituslain erittäin tarkkaan, siinä on useita elementtejä. Se, mikä itseäni tässä kiinnostaa, on se, että kun me jaamme rahoituslailla 26 miljardia, niin itse asiassa nämä muutamat sadat miljoonat — vaikka sekin on valtava luku — jotka liittyvät johonkin tehtävään joko niin, että tehtäviä annetaan lisää tai tehtäviä otetaan pois, niin meillähän ei oikeasti ole sen koko 26 miljardin sisältöä määritelty kaikkien tehtävien osalta niin, että sieltä voitaisiin sanoa, että se koostuu esimerkiksi 10 000:sta tietyn suuruisesta osasta, vaan se suurin osa on siellä itse asiassa jäsentymätöntä. Me tiedämme, että vaikkapa kiireetön erikoissairaanhoito lonkkaleikkauksineen, kaihileikkauksineen, kaikkineen toki voidaan tuotteistaa ja hinnoitella, mutta se on yksi suuri kokonaisuus. Eli tämä mekanismi tässä on haastava. Ja kun rahoituslain eri elementtejä katsotaan, niin siellä on muitakin. Mutta haluan, ettei viesti nyt ole väärä, en ole tässä auttamassa hallitusta tekemään leikkauksia, mutta toteaisin siis, että tämä tapa tehdä niitä on se äärimmäisesti kaikkein vaikein ja hankalin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-04-04T00:25:01,2025-04-04T00:26:33,Käsitelty,1.1 2025_34_376,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Ja sitten vielä edustaja Harakka., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_377,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Tässähän nyt kiinnitetään huomiota siihen, minkälainen on rahoituslaki, mutta tosiasiassahan tämä kustannusten nousu aiheutuu inflaatiosta, tämä aiheutuu palkkojen noususta. Ja itse asiassa eivät sen digitalisaation, mistä me ollaan puhuttu moneen kertaan täällä, investoinnit nyt mitään ihan ilmaisia ole. Täällä on mainittu monenlaisia härveleitä ja monenlaisia tekoälyjärjestelmiä. Voi olla, että se säästö niistä tapahtuu itse asiassa ajan oloon ja monien vuosien päästä eikä sen välittömän investoinnin ja kulun aikana, ja silloin on selvää, ihan niin kuin talouspolitiikan arviointineuvostokin on todennut, että tämä alijäämän kattaminen vaatii aikaa. Oli vähän omituinen tilanne tuossa eilisessä vaaliväittelyssä, kun puheenjohtaja Orpo tulkitsi tätä talouspolitiikan arviointineuvoston aika selkeätä näkemystä vähän niin kuin omien silmälasiensa läpi. Kyllä olisi nyt kuitenkin huolehdittava siitä, että puhumme samoista faktoista ja samalla ymmärryksellä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-04-04T00:26:33,2025-04-04T00:27:33,Käsitelty,1.1 2025_34_378,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten taas puhujalistaan, edustaja Räsänen, Joona.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_379,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä välikysymyskeskustelussa olen omissa puheenvuoroissani penännyt hallitukselta todella vastauksia siihen, mistä tämä sosiaalihuollon kaavailtu 100 miljoonan lisäsäästö otetaan, ja tämä ihan senkin takia, että todella pääministeri täällä itse lupasi helmikuun 27. päivä, että nämä kaikki säästöt julkistetaan hyvissä ajoin ennen vaaleja. Senpä takia minusta on ihan oikeus meillä kansanedustajilla vaatia, että hallitus ja pääministerit toimivat sen lupauksen mukaan, jonka he ovat eduskunnan edessä antaneet. Tämä sosiaalihuollon piiloteltu 100 miljoonan lisäleikkaus on kyllä todella tässä nyt useamman käänteen jo saanut, ja eräs käänne tuli tänään jo kyselytunnin jälkeen, kun julkaistiin uutinen, missä vastuuministeri Juuso oli nyt sitten kommentoinut, mitä tämä 100 miljoonan lisäsäästö tarkoittaa, ja varmaan viitannut osittain siihen, kun hän sitten tämän yhden osan tästä virkaesityksestä suostui julkaisemaan. Tässä haastattelussa vastuuministeri Juuso toteaa, ja tämä siis suora lainaus: ”Tässä on tarkoitus vain joustavoittaa käsittelyä ja tehdä sitä yksilöllisemmäksi, asiakaslähtöisemmäksi ja purkaa byrokratiaa ja hallinnollista taakkaa. Tästä on arvioitu saatavan säästöjä ilman, että palveluita karsitaan.” Eli tämän sosiaalihuollon piilotellun 100 miljoonan lisäleikkauksenkin osalta näemmä ajatus vastuuministerillä on se, että tekemällä asioita hieman järkevämmin, jostain sitten säästetään 100 miljoonaa ilman, että kukaan huomaa yhtään mitään. No jos näin hyvän diilin on mahdollista saada sovittua, niin eikö kannattaisi tehdä vielä vähän enemmän sitä tehostamista, vähän enemmän sitä yhtenäistämistä, vähän enemmän sitä byrokratian purkua ja mitä kaikkea tässä on tarkoitus tehdä, jos todella pystytään ykskaks 100 miljoonaa euroa säästämään ilman, että se kenelläkään näkyy. Tämä kuulostaa kyllä liian hyvältä ollakseen totta. Samahan on oikeastaan liittynyt näihin kaikkiin hallituksen julkaisemiin lisäsäästöihin, se että niillä pyrittäisiin parantamaan palveluita ja sitten tämä parempi palvelu jotenkin säästäisi vielä rahaa. Jos tämä todella pitää paikkansa, niin lähdetään kyllä sitten ihan kaikki porukalla parantamaan palveluita ja etsimään todella budjettikirjasta, mitä kaikkea voidaan pois ottaa, jos se todella näin helppoa olisi. Hiemanpa epäilen, että näin yksinkertaista se ei ole. Siksipä ajattelin nyt sitten katsoa, mitä täällä ministeri Juuson käsilaukusta saadussa listassa, missä on läpikäyty nyt tätä ajattelua, millä tavalla hallitus meinaa tämän lisäsäästön saada, todetaan tästä kokonaisuudesta. Niin kuin ministeri Juusokin on useamman kerran täältä ministeriaitiosta viitannut, niin todella tarkoitus olisi nyt tarkastella näitä muutamaa pykälää, eli siellä sosiaalihuoltolaissa olevat pykälät numero 11 ja 14, ja sitten tätä kautta lähteä näitä uudistamaan ja purkamaan todella tätä yksityiskohtaisempaa sääntelyä. Ja sitten todetaan minusta mielenkiintoinen lause: ”Tämä olisi toimintalogiikkaan liittyvä iso sosiaalipoliittinen suunnanmuutos.” [Timo Harakka: Oho!] No, näin varmasti kyllä olisi, ja kun yritin sitten selvittää, mitäköhän tämä tarkoittaisi, niin luin itse asiassa Yleisradion uutisen, jossa myös tunnetut professorit, jotka olivat tutustuneet tähän paperiin, hyvin totesivat, että todella paradigman muutos olisi tapahtumassa, jos tällä mentäisiin eteenpäin. Sitten kun tätä paperia lukee vielä edemmäksi, niin tulee todella siihen, että viime kädessähän kysymys on siis siitä, että annettaisiin vaan hyvinvointialueille vastuu tulkita uutta lainsäädäntöä sillä tavalla, että kustannuksia säästettäisiin, koska tämä kaikkihan päätyy siihen, että kuitenkin viime kädessä hyvinvointialueiden rahoitusta vähennetään 100 miljoonaa euroa. [Vasemmalta: Se on se koko idea!] Eli hyvinvointialueiden vastuulle asetettaisiin näiden säästöjen etsiminen viime kädessä, ja veikkaanpa, että silloin tultaisiin juuri siihen, että taas kysyttäisiin, että leikataanko sieltä vanhustenhoivasta, leikataanko sieltä kotihoidosta, leikataanko omaishoitajalta vai mistä leikataan. [Timo Harakka: Eiks se ole leikkausta!] Kyllä nyt vähintä, mitä hallituksen pitäisi tehdä, on se, että julkaista kaikki ne dokumentit, jotka tähän kokonaisuuteen liittyvät, koska myös pääministeri on todella näin luvannut tehdä. [Tytti Tuppurainen: Lupaus on petetty!]", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-04-04T00:27:48,2025-04-04T00:33:21,Käsitelty,1.1 2025_34_380,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Harakka., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_381,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan niin kuin tuossa edustaja Räsänen sanoi, tällainen paradigmanmuutos tai tällainen suuri suunnanmuutos käytännössä tarkoittaisi siis merkittävää leikkausta, kohdentamatonta mutta kuitenkin selkeästi yleiskatteellista leikkausta hyvinvointialueiden budjetteihin. On aivan käsittämätöntä, että pääministeri luvattuaan kertoa yksityiskohtaisesti näistä leikkauksista ei sitten kuitenkaan tätä lupausta eduskunnan edessä lunastanut, ja siksi on edelleen vaadittava, että pääministeri itse tulee selvittämään asiaa. Hänhän ei itse asiassa viihtynyt tässä välikysymyskeskustelussa kahta tuntia pidempään, mikä tietenkin osoittaa sen painoarvon, jonka hallitus eduskunnalle haluaa tässäkin antaa. Mutta ajattelin lausua muutaman sanan sosiaali- ja terveydenhuollon, sosiaaliturvan ja työllisyyden välisestä yhteydestä, josta tässä salissa ei ole kovin paljon puhuttu. Olen siis maininnut muutamaankin kertaan sen, että hallituksen kuvitteellinen yhdeksän miljardin sopeutussumma on nyt Valtiontalouden tarkastusviraston arviossa, jonka eduskunta on hyväksynyt, supistunut 4,4 miljardiin. Ja suurin syy on se, että luvattu 100 000 uutta työpaikkaa ei ole toteutunut eikä toteudu tässä hallituskaudella ja tilanne on tällä hetkellä noin 170 000 miinuksella. Tämä tarkoittaa sitä, että uusia työttömiä on tämä hallitus onnistunut kaudellaan tekemään sata per päivä mukaan lukien viikonloput. Mutta miksi ollaan jouduttu näin ankeaan tilanteeseen? Vedotaan suhdanteisiin, mutta kuten on selvää, talouspolitiikan ja työllisyyspolitiikan tärkein tehtävä on toimia suhdanteita vastaan: silloin kun on nousukausi, silloin kun asiat rullaavat, jarruttaa sitä nousukautta, ja sitten tilanteessa, jossa edellinen hallitus joutui pandemian aikana huolehtimaan siitä, että jättiläistyöttömyys ja konkurssiaalto eivät tapa Suomen taloutta, löytämään keinoja, joilla päästiinkin ennätystyöllisyyteen. On käsittämätöntä, että tämä nykyinen hallitus ideologisista syistä on jättänyt käyttämättä ja tuhonnut niitä työkaluja, joilla tähän tilanteeseen on päästy. On syytetty tokikin tätä ennätystyöllisyyttä tempputyöllistämiseksi, mutta voisin sanoa, että tämä tempputyöttömyys on kyllä aivan käsittämättömällä tavalla huonompi asia. Ne keinot — palkkatuki, työvoimakoulutus, kuntouttava työtoiminta, omaehtoinen opiskelu, aikuisopiskelutuki ja monet muut aktivointitoimet — joilla voidaan huolehtia siitä, että osatyökykyiset ja työhaluiset henkilöt voivat löytää edes jonkinlaisen polun työelämään, on hylätty. 20 000 aktivointitoimenpidettä on leikattu tästä koko työkalupakista, josta hallitus ei ole lainkaan kiinnostunut. Tämä kertoo sen, että työ- ja elinkeinoministeriössä on ymmärrystä siitä, millä tavoin työllisyystoimet voivat edistää työllisyyttä ja mitkä taas eivät toimi, mutta kun te, hallitus, uskotte vain valtiovarainministeriön exceleitä ja te uskotte, että sosiaalitukia leikkaamalla ihmiset pakotetaan töihin, niin tämä tulos osoittautuu karmeaksi virheeksi. Jään odottamaan, että eikö edes puoliväliriihessä voida todeta, että tämä valittu tie ei johda toivottuun lopputulokseen. Ja ihan arkijärjellä, vaikka ei olisi työministerin kokemustakaan, voi ymmärtää sen yhtälön, joka liittyy siihen, että kun poistetaan esimerkiksi suojaosuus, kun poistetaan kaikki ne menetelmät, joilla osittain yhteiskunnan tuella autetaan ihmisiä ja jatketaan heidän palkkaansa, niin tilanteessa, jossa yleisin työkyvyttömyyden syy ovat mielenterveyden ongelmat ja yleiset terveysongelmat, on aivan selvää, että meillä ne henkilöt, jotka ovat aikaisemmin onnistuneet työllistymään edes osa-aikaisesti, edes tuetusti, ovat nyt tuomittuja supistuvan yhteiskunnan tuen kierteeseen. Näiden ihmisten polku työelämään on entistä pidempi ja entistä vaikeampi, ja silloin on vaikea nähdä muuta seurausta tällä teidän toiminnallanne kuin se, että tuen tarve lisääntyy, köyhyys lisääntyy, kansakunta jakautuu ja tämä kierre on valmis.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-04-04T00:33:35,2025-04-04T00:39:00,Käsitelty,1.1 2025_34_382,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Marttila., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_383,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Otin vielä yhden puheenvuoron, koska sain vasta nyt illalla käsiini tämän ministeri Juuson täällä tänään heilutteleman paperin. Tämähän on aivan järkyttävä, suorastaan pelottava paperi. Kuunnelkaapa, ihmiset: ”Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveydenhuollossa on palvelureformin aika.” Tämän hallituksen palvelureformi kuulostaa näidenkin toimien valossa kyllä suorastaan kauhuelokuvalta. Entäpä tämä, mitä tämä edes oikeastaan tarkoittaa: ”Selvitetään mahdollisuus säätää kansallisesta toimijasta”, siis ilmeisesti jostain muusta tahosta kuin ministeriöstä, ”jolla on toimivalta linjata sitovasti menetelmien ja palveluiden kuulumisesta palveluvalikoimaan tai rajaamisesta sen ulkopuolelle”. Kuulostaa suorastaan oikeiston päiväunelta. [Timo Harakka: Perustuslain vastaiselta!] — Perustuslainkin kenties vastaiselta. — Ja vielä lainaus tästä paperista: ”Keskeytetään aiempi pistemäisten säästöjen etsintä.” Tämä on ehkä ainoa positiivinen asia tässä paperissa, mutta sen sijaan tavoitteeksi otetaan — jälleen suora lainaus: ”palvelujärjestelmän toimintalogiikkaan liittyvä iso sosiaalipoliittinen suunnanmuutos”. Siis palvelujärjestelmän toimintalogiikkaan liittyvä iso sosiaalipoliittinen suunnanmuutos. ”Tästä uudistuksesta aiheutuvat säästöt muodostuisivat järjestelmätasoisesta muutoksesta.” Kyllähän tämä nyt kuulostaa lähinnä palvelujen karsimiselta. Tämä koko paperi kuulostaa minusta paperilta, jolla tullaan peruuttamattomalla tavalla muuttamaan suomalaista hyvinvointivaltiota joksikin aivan muuksi. Minusta on ylipäätään pelottava ajatus, että juuri tämä hallitus toteuttaa tätä sosiaalipoliittista reformia vailla minkäänlaista sosiaalihuollon ymmärrystä tai arvostusta. Arvoisa puhemies! Opiskeluaikanani valtiotieteellisessä eräällä kurssilla maalailtiin erilaisia skenaarioita hyvinvointivaltion tulevaisuudesta. Eräässä tulevaisuudenkuvassa keskiluokkaiset olivat siirtyneet enenevissä määrin hankkimaan vakuutuksia ja käyttämään yksityisiä palveluja. Seurauksena he menettivät motivaationsa rahoittaa ”niiden toisten” julkisia palveluja. Tuo ennustus on toden totta käynyt useaan kertaan mielessäni viime päivinä. Politiikan suurimpia huijauksia on, että kaikilla puolueilla olisi sama tavoite. Ei ole. Hallitus ei aja vahvaa hyvinvointivaltiota vaan yhteiskuntaa, jossa köyhäinapu perustuu entistä vahvemmin laupeudentyölle ja hyväosaisten armeliaisuudelle ja julkiset palvelut supistuvat vain lakisääteisiin viimesijaisiin palveluihin, joita niitäkin nyt ilmeisesti aiotaan rajata. Mielestäni olisikin rehellistä sanoa ääneen, että oikeistohallitus ei ole rakentamassa vaan muuttamassa ja murentamassa hyvinvointivaltiota. Hallitus tavoittelee oikeistolaista yhteiskuntaa, jossa eriarvoisuus ei ole pahe, vaan päinvastoin hyvinvointi ja vauraus saavatkin kasautua harvoille ja jo valmiiksi hyväosaisille, ja tätä jopa tuetaan taloudellisesti. Maailma on pullollaan tällaisia maita, joissa jokainen olkoon oman onnensa seppä. Koko tämän hallituksen työ on rakennettu ideologisesti trickle-down-teorian varaan välittämättä siitä, että tämä teoria on kumottu moneen kertaan ja varallisuuden kasautumisesta on maailmalta vain kurjia esimerkkejä. Hallituspolitiikka on niin oikeistolaista, ettei sitä olla edes yritetty naamioida yhteisiksi talkoiksi. Hallituksen valintoja on muun muassa alentaa oluen ja ministerien itsensä verotusta ja vastineeksi leikata nyt niistä ryhmistä, jotka täällä on jo monen monta kertaa sanottu. Oikeiston suuri lupaus kansalle on veroale ja varallisuuden kasvu, mutta minä en halua tai tarvitse veroalea heikompiosaisten kustannuksella. En halua veroalea vähävaraisten ja haavoittuvimmassa asemassa olevien kustannuksella. En halua tällaista Suomea, jossa yhä useampi joutuu säästämään lääkkeistä tai ruuasta hyväosaisuuden kasautuessa minulle ja yhä harvemmille. Hallituksen politiikka on kuin housuun pissimistä pakkasella: lyhytnäköistä, ideologista politiikkaa, joka aiheuttaa vain suurempaa vahinkoa tulevaisuudessa. Huolellinen taloudenpitäjä ottaisi myös päätösten rinnakkais- ja kokonaisvaikutukset huomioon.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-04-04T00:39:12,2025-04-04T00:44:09,Käsitelty,1.1 2025_34_384,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Piritta.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_385,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Erinomaisen hyvä puheenvuoro oli tässä edellä edustaja Marttisella... — Tässä alkavat jo menemään senatkin ihan sakaisin. — Mutta jatkan tästä. Tästä tuntuu tulleen jotenkin itselleni oikein tällainen kotihoidon asia. Meillä on listattu tässä asioita, joista kotihoidon työntekijät ajattelevat omasta mielestään, mikä on heidän tärkein tehtävä työssään, kun he saavat itse kertoa siitä, mikä siellä heitä motivoi. He kertovat niin, että heidän tärkein tehtävänsä on varmistaa, että asiakkaalla on turvallista asua kotona ja että hän tuntee olevansa arvokas ihminen, kokee olevansa itse elämänsä ohjaksissa ja löytää päivistä mielekkyyttä. Erään toisen kotihoitajan kommentti on, että tärkeintä työssä on tehdä asiakkaan päivästä paras mahdollinen versio tai se, että mahdollistaa niiden ihmisten kotona pärjääminen, joiden itsestä huolehtimisen kyky on syystä tai toisesta hetkellisesti tai pysyvästi heikentynyt, ja mahdollistaa heille turvallinen ja mielekäs elämä omassa kodissa. Kommentteina on myös ollut, että se tärkein tehtävä on nimenomaan se hyvän mielen vieminen ja arvokas kohtaaminen. Näitä kommentteja on lueteltu vaikka kuinka paljon, ja erityisesti tietenkin, kun näitä kommentteja lukee, ajattelee sitä, että varmaan juuri nämä ovat niitä syitä esimerkiksi hakeutua tekemisiin yleisestikin ihmisten kanssa mutta erityisesti sote-sektorille. Ei ole ihme, että kun aika monella, erityisesti nuorella, sote-alalle tulevalla uudella työntekijällä se mielikuva on tällainen ja sitten se todellisuus onkin se, että et saakaan tehdä sitä työtä oman omantunnon mukaisesti vaan joudut kiirehtimään, tai niin kuin täällä oli esimerkkejä siitä, että joudut sulkemaan sen oven, kun muistisairas ihminen jää yksin sinne kotiin, niin minä ymmärrän erittäin hyvin, että voi tulla semmoinen olo, että en pysty tekemään tätä työtä niitten omien arvojen mukaisesti. No, muita kommentteja tai ajatuksia, mitä kotihoitajilla on ollut: he haluavat turvata kotona pärjäämisen arjessa sekä eri sairauksien kanssa niin, että asiakkaalla on turvallista ja hyvä olla kotona sekä mielekäs elämä, tai hoitaa asiakasta hyvin ja ihmisarvoisesti, kunnioittaa asiakkaan omia toiveita. Näistä omista toiveistahan täällä on jo puhuttukin, että nimenomaan niin, että jokaisella ihmisellä, jokaisella vanhuksella on ne omat toiveet, ja niitä pitää kunnioittaa. Mutta pitää myös ymmärtää, että esimerkiksi se yksinäisyys johtaa hyvin monella masennukseen ja ahdistuneisuuteen ja ehkä kaikilla ei ole myöskään sitä sairauden tunnetta. Nekin tilanteet ammattilaisen pitää tunnistaa ja silti se riittävä hoiva tarjota, jotta ihminen sitten siellä omassa kotonaan pärjää. Jos jatketaan näitä kotihoitajien ajatuksia, niin siellä on nimenomaan niin, että asiakkaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitäminen tai parantaminen. ”Parasta on se, että asiakas saa elää mahdollisimman normaalia elämää kotona.” ”Useille asiakkaille on kultaakin arvokkaampaa, että saa olla hetken rauhassa toisen seurassa.” Jos ajattelee niitä muutamia minuutteja, joita se kotihoitaja kerkiää siellä asiakkaan luona olemaan, niin se, että saa olla hetken rauhassa toisen seurassa, ei kyllä näillä minuuteilla toteudu. Tai: ”Asiakkaan aito kohtaaminen ja hänen tarpeisiinsa vastaaminen, ottaa kontrolli kaaoksesta ja pitää homma ihmiskeskeisenä. Ei kukaan halua tuntea olevansa yksi ratas huonossa, kampeavassa sosiaalikoneistossa vanhalla iällään.” Tämä on minusta erityisen hienosti sanottu: kukaan ei halua tuntea olevansa yksi ratas huonosti kampeavassa sosiaalikoneistossa vanhalla iällään. Tuntuu, että meillä pyörii täällä sellainen ratas, että ei tiedä aina, mihinkä suuntaan se oikein on menossa, mutta ei ainakaan omasta mielestäni oikeaan suuntaan. [Niina Malmin välihuuto] — Kyllä, todella. Täällä on myös kommentteja siitä, että haluaa varmistaa ihmisen mahdollisimman laadukkaan ja kodikkaan elämän olemalla empaattinen ja kuunnella asiakkaan kuulumiset aina ystävällisesti. Ja viimeisenä: ”Tärkeintä on muistaa olla ihminen ihmiselle. Monelle asiakkaalle kotihoitaja voi olla päivän ainoa sosiaalinen kontakti, ja haluan omalta osaltani tuoda merkitystä asiakkaan elämään mahdollisuuksien mukaan.” Todella hienoja ajatuksia, ja toivon todella, että me poliittiset päättäjät voisimme tehdä työmme niin, että jokainen näistäkin kotihoitajista voisi tehdä työn juuri näitten itsensä kertomien toiveiden mukaisesti.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-04-04T00:44:17,2025-04-04T00:50:07,Käsitelty,1.1 2025_34_386,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Väyrynen., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_387,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Olen ihan täysin samaa mieltä. Minäkin toivon, että jokainen ammattilainen saa tehdä työtänsä sillä lailla, että oikeasti tuntuu, että sillä on merkitystä ja että pystyy tekemään sen vaikuttavasti ja vielä motivoituneesti, ja siihen varmaan kaikki pyrkivät. Me vähän ehkä poliittisessa keskustelussa välillä yksinkertaistetaan asioita. Jos me nyt ollaan puhuttu kaksi päivää tästä digitalisaation lisäämisestä ja siitä, tarvitaanko sitä tai pystytäänkö siihen, niin me ehkä oletetaan, että meillä on 21 yhteismitallista hyvinvointialuetta, jotka ovat kaikki samassa tilanteessa digitalisaation tai teknologisten ratkaisujen kanssa. Siellä varmasti on tilaa tälläkin hetkellä lisätä niitä, toisilla alueilla ei. Mutta sitten yksi asia oikeastaan, mikä minua enemmän tässä keskustelussa on vaivannut näiden molempien päivien aikana, on semmoinen tietynlainen toiminta, ehkä väärinymmärrys joka tapauksessa, toinen: mennään ihan kotihoidon ulkopuolelle. Sitten täällä etenkin eilen vilahti useampaan kertaan RAI-indeksi ja sen käyttöön tulevat muutokset. Jotenkin johdettiin sillä lailla, että meillä ikään kuin lievennetään jollakin lailla kriteereitä, muutetaan kriteereitä, säästetään RAIn kautta, vaikka moneen kertaan selitettiin ja se lukee näissä teksteissäkin, että vaan järkeistetään sen käyttöä. Sitä ei käytetä joka välissä vaan käytetään silloin, kun sillä on merkitystä. Eli ei ole tarkoitus keneltäkään riisua palveluita, vaan katsotaan, että siinäkin ammattilaisten aika ohjautuu oikeisiin asioihin eikä tehdä rutiininomaisesti sitä RAI-indeksiä silloin, kun tilanne pysyy muuttumattomana eikä mitään uutta ole tapahtunut. Toinen asia on tämä vammaispalvelulaki ja siihen liittyvä ikääntymisrajaus. Useamman kerran on kuulunut ikäraja 65 vuotta tai se, että ikääntyneiltä vammaisilta halutaan viedä palvelut pois, ja moneen kertaan on sanottu, että näin ei olla tekemässä vaan halutaan varmistaa se, että kaikki vammaispalvelulain palvelut kohdistuvat nimenomaan vammaisille. Äsken edustaja Merinen, joka on kaksi vuotta ollut sosiaali‑ ja terveysvaliokunnassa, antoi pöntöstä ymmärtää, että nuoruudessa vammautunut ihminen menettää vammaispalvelulain palvelut, kun hänestä tulee ikääntynyt, 65, 70, 75. Oletteko te oikeasti siis siinä käsityksessä, että hallitus on jossain vaiheessa tämmöistä esitystä ollut sorvaamassa tai meinaa sorvata? Minä itse en ole missään vaiheessa saanut semmoista ymmärrystä, ja se on vähän huono asia, jos kerta kaikkiaan ihmiset ovat tämmöisessä käsityksessä. Ei ole missään vaiheessa puhuttu kahteen vuoteen semmoisesta tilanteesta, että nuorena vammautunut ikääntyessään tippuisi näitten palveluitten piiristä pois. Se ajatus on ollut täysin toisenlainen, ja se on harmi, jos on tämmöinen väärinkäsitys tullut. Se kannattaa ilman muuta tarkentaa jatkossa.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-04-04T00:50:10,2025-04-04T00:52:55,Käsitelty,1.1 2025_34_388,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Ja tähän Räsänen, Joona vielä, vastauspuheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_389,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen oppinut täällä salissa arvostamaan edustaja Väyrysen ammattitaitoa, ja monesta asiasta, joita hän on nostanut näidenkin päivien aikana keskustelusta esille, voin hyvin yhtyä kyllä niihin mielipiteisiin, mutta tämä RAI-arviointiin liittyvä kommentti: Toivoisin, että se juuri näin menisi, mutta valitettavasti tämänkin kirjauksen perässä on miinus eli tämänkin kirjauksen tavoitteena lähtökohtaisesti on sitä hyvinvointialueiden yleiskatteellista rahoitusta vähentää. [Aki Lindén: Eli pannaan pois ihmisiä!] Riippumatta siitä, auttaako toimenpide, tehostaako se toimenpide, yleiskatteellisesta rahoituksesta vähennetään. Ja samahan koskee tätä digitalisaatiota. En yhtään väheksy, etteikö sitä ole järkevääkin hyödyntää. Esimerkiksi omalla alueellani hyödynnetään hyvinkin paljon, mutta ei sitä tehdä lähtökohtaisesti siksi, että haluaisimme vähentää rahaa. Näissä kirjauksissa valitettavasti jokaisen perässä on miinus ja numero, mikä tarkoittaa, että yleiskatteellisesta rahoituksesta viime kädessä vähennetään rahaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-04-04T00:52:56,2025-04-04T00:54:12,Käsitelty,1.1 2025_34_390,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten Väyrynen, vastauspuheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_391,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kaikkiin näihin päätöksiin liittyy raha, ja tästä ollaan nyt puhuttu moneen kertaan. Nyt en syytä rahoitusta, mutta meidän rahoituslaki on tällä hetkellä semmoinen, että jos me tehdään rahoitukseen muutoksia, niin meidän pitää löytää niille joku kohde, ja näin se on. Mutta se, mitä minä tarkoitin, on se, että itse asiassa sen RAIn käyttöön, sen kriteereihin, niihin pisteytyksiin en minä ole ainakaan ymmärtänyt, että siihen ollaan puuttumassa — ainoastaan siihen, milloin ja millä tiheydellä sitä RAI-indeksiä määritetään, että sitä ei rutiinisti tehdä joka viikko. Tai eilen joku mainitsi — itse en tiedä tämän väitteen tosipohjaa — että on saattohoitopotilaalle tehty. Eli tavallaan järkeistetään sitä käyttöä, ja itse sen RAIn käyttöhetkeen ei minun ymmärtääkseni ole tulossa yhtään mitään muutosta, eikä sen kriteereihin. Näin minä olen sen ymmärtänyt, mutta raha siellä liikkuu. Se on ihan totta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-04-04T00:54:12,2025-04-04T00:55:04,Käsitelty,1.1 2025_34_392,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"No niin, ja sitten mennään puhujalistalle. — Edustaja Tuppurainen.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_393,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä nämä kokoomuksen mainostamat parannukset ovat itse asiassa kätkettyjä leikkauksia, ja siitähän tässä on kysymys myös näissä digisäästöissä. Se tänään kuultiin ministeri Juusolta: se tarkoittaa vähemmän kotihoidon käyntejä. Kun katsotaan sitä kotihoidon arkea, niin tuoreessa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että kotihoitoa saavat iäkkäät jäävät jo nyt herkästi vaille riittävää tukea ja palveluita, he ovat vaarassa jäädä syrjään erityisesti sosiaalisista suhteista ja kodin ulkopuolisesta ympäristöstä. Lähes puolella tutkimukseen osallistuneista oli vaikeuksia tulla toimeen taloudellisest ja lähes kolmannes koki yksinäisyyttä melko usein tai jatkuvasti. Näiden Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden mukaan tulokset vahvistavat huolta siitä, etteivät edes nykyiset kotihoidon palvelut pysty riittävästi vastaamaan kotona asuvien ikääntyvien tuen tarpeisiin, ja nyt nämä säästötoimet tulevat heikentämään tilannetta entisestään, millä tutkijat näkevät olevan merkittäviä taloudellisia ja inhimillisiä vaikutuksia. Meidän kysymyksemme kuuluu pääministeri Orpolle: aiotaanko vanhustenhuoltoon kohdentaa vielä lisää leikkauksia näistä tulevista 100 miljoonan euron sosiaalipalvelujen säästöistä? Kun kysymyksessä ovat nämä teknologian tuomat uudet mahdollisuudet, niin pitää myös muistaa se, että Suomessa on 300 000 iäkästä ihmistä vailla täysiä digitaitoja ja vähintään yhtä moni ei pysty asioimaan itsenäisesti sähköisissä palveluissa. Kaksi kolmesta yli 65-vuotiaasta kertoo tarvitsevansa muiden tukea, kun he asioivat sähköisesti. Tätä se digi on ihmisten arjessa. Moni on joutunut jättämään palveluita käyttämättä tai etuuksia hakematta, koska viranomaisasiointi muutoin kuin sähköisesti on käynyt hankalaksi. Nyt hallituksen tekemien leikkausten vuoksi hyvinvointialueilla, joilta edelleen kokoomus on leikkaamassa rahaa yleiskatteellisesta rahoituksesta, on esimerkiksi lopetettu päivätoimintaa vanhuksilta. Päivätoimintaan tullaan kohtaamaan ja kokemaan, saamaan niitä inhimillisiä kohtaamisia. Se on se viikkoa aikatauluttava, odotettu päivä, kun ohjelmassa on muutakin kuin kotona oloa. Eikä pidä tietenkään väheksyä omaishoitajan hengähdystaukoja. Me tiedämme, että ikäihmisten yksinäisyys kuormittaa terveydenhuollon palveluja, ja mikä sen hintalappu on? Onko siis niin, että on pelkkää säästöä, kun ikäihmiset kärsivät palveluiden puutteesta, mielellään yksin ja hiljaa omassa kodissaan? Tätäkö nämä säästöt tarkoittavat? Arvoisa puhemies! Suomen kaikilla hyvinvointialueilla on käyty tai aloitettu yt-neuvottelut tuotannollis-taloudellisista syistä. Karmea tilanne — sote-alan työntekijöitä on irtisanottu, lomautettu, määräaikaisten työntekijöiden työsuhteita ei ole uusittu ja uusia työntekijöitä ei rekrytoida. Nämä säästöt hyvinvointialueille näkyvät ikäihmisten palveluissa. Ne näkyvät ensisijaisesti hoitohenkilöstön vähentämisenä, palveluiden leikkauksina ja kotihoidon kuormittumisena, ja ympärivuorokautisen palveluasumisen kattavuus 75 vuotta täyttäneen väestön keskuudessa laskee. Kotihoidon saatavuus 75 vuotta täyttäneiden osalta heikkenee. Nyt ollaan pisteessä, jossa ikäihmisten tilanne alkaa kyllä jo kuulostaa kohtuuttomalta. Nyt olisi syytä hallitukselta kuulla, ettei ikäihmisten tilannetta entisestään heikennetä uusilla leikkauksilla, mutta pääministeri ei ole täällä kertomassa meille, ovatko hyvinvointialueet vihdoinkin saamassa työrauhaa. Me sosiaalidemokraatit, arvoisa rouva puhemies, ajattelemme, että se on yhteiskunnan sivistyksen mitta, kuinka me pystymme huolehtimaan ja haluamme huolehtia kaikkein heikoimmassa asemassa olevista: ikäihmisistä, vammaisista, lapsista. Te olette hallituksessa heikentäneet ikäihmisten palveluita, ja hallitus on hankaloittanut hoitoonpääsyä ihmisiltä, joiden arki jo entuudestaan on karua ja kovaa. Liian moni ikäihminen meidän Suomessamme joutuu jo nyt pohtimaan, riittävätkö rahat sekä ruokaan että lääkkeisiin, ja asiakasmaksuja tässä tilanteessa on nostettu kymmenillä prosenteilla. Nyt moni pohtii, tohtiiko näiden nousseiden maksujen vuoksi edes yrittää päästä lääkäriin tai hoitoon. Minä kysyn teiltä, arvoisat kokoomuksen läsnä olevat edustajat: Eikö olisi vihdoin aika turvata ikäihmisille heidän ansaitsemansa palvelut? Voitteko te luvata, kun pääministeri Orpo ei ole paikalla, että tulevissa säästöissä ei ole uusia leikkauksia ikäihmisten palveluihin? Voitteko te luvata tämän?", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-04-04T00:55:18,2025-04-04T01:00:32,Käsitelty,1.1 2025_34_394,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Seuraavaksi edustaja Merinen., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_395,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tosiaan tämä välikysymys on melkoisen saagan päätös, tai ei ole vielä mikään päätös, koska ei ole saatu vielä mitään kunnon vastauksia, kun jostain syystä ei tule tarkempaa vastausta. Mutta Yle uutisoi tänään mielenkiintoisesti tästä asiasta ja oli sitten haastatellut myös alan huippuasiantuntijoita, ja minä ajattelin referoida tätä uutista. Tämä on minun mielestäni tosi mielenkiintoinen. Yle sai paperin käsiin tietopyynnöllä, eli tämän teidän salaisen paperinne sosiaalihuollon palveluista. Kommentit ovat: ”Ei ole täyttä huttua, mutta aivan liian yleisluontoinen.” ”Hallitus pesee kätensä sosiaalihuollon palveluista ja jättää ne hyvinvointialueiden vastuulle.” ”Tänään torstaina sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso heilutteli sosiaalihuollon säästöpaperia eduskunnan kyselytunnilla, kun oppositio penäsi hallitukselta jälleen kerran tietoja sote-säästöistä. Kaisa Juuso lupasi julkistaa paperit ennen kyselytuntia. Oppositio sai paperit odotettua nopeammin, kun ministeri Juuso ryhtyi yllättäen jakamaan papereita ministeriaitiosta opposition edustajille. Pääministeri Petteri Orpon mukaan kyseessä on valmistelumuistio.” Tämä paperi siis, mikä sitten yllätykseksemme saatiin, oli 2,5 liuskaa sosiaalihuollon säästöjä. Yle on saanut paperin käsiinsä: ”Sääntelyä kevennetään, puretaan, järjestämisvastuu tarkentuu uusiin, ehkä noin kymmeneen isompaan, selkeämpään asiakaslähtöiseen palvelukokonaisuuteen, joita voisivat olla esimerkiksi lapsiperhepalvelut, taloudellista toimintakykyä edistävät palvelut, kotona asumista tukevat palvelut, päihde- ja riippuvuuspalvelut.” ”Yhteiskuntapolitiikan professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta luki paperin Ylen pyynnöstä. Hiilamo pitää sitä varsin yleisluontoisena: ’Aitoa säästöä syntyy vain, jos hallitus vähentää hyvinvointialueiden rahoitusta vuodesta 27 alkaen 50 miljoonalla eurolla ja vuodesta 28 alkaen 100 miljoonalla eurolla. Koska esityksessä ei ole mitään indikaattoreita, tunnuslukuja uudistusten toteuttamiselle, hallitus voi tehdä tai olla tekemättä päätöksiä.’ Hiilamo ei ole vakuuttunut siitä, että sääntelyn keventämisellä ja palveluvalikoiman rajaamisella syntyy sadan miljoonan säästöt. Hän kuitenkin epäilee, haluaako hallitus niskaansa myrskyn juuri ennen seuraavia eduskuntavaaleja 27.” ”Sosiaalityön apulaisprofessori Maija Jäppinen Helsingin yliopistosta puolestaan arvioi, että paperi osoittaa, että hallitus on sysäämässä vastuun kaikkein vähäosaisimmista hyvinvointialueille. Muistiossa todetaan, että muutos korostaisi hyvinvointialueen vastuuta järjestää henkilön tarvitsema yksilöllinen sosiaalihuollon vastuulle kuuluva tuki ja apu mutta jättäisi keinot siihen aikaisempaa joustavammiksi. ’Tällä paperilla valtio pesee käteensä ja siirtää sosiaalihuollosta vastuun alueille. Hyvinvointialueiden vastuulle jää, mitä palveluita ne tarjoavat. Ihmisten kohtelu riippuu täysin siitä, missä he sattuvat asumaan.’ Jäppinen toteaa, että paperi on vaikealukuinen ja lauseet epäselviä. Lopputulos on selvä: ihmisten eriarvoisuus lisääntyy, jos linjaukset toteutuvat.” Onko me päästy tästä eteenpäin vielä tänä iltana hirveästi? Ei ole päästy, ja vaalit ovat jo puolessavälissä menossa. Kokoomuksen edustajilta toivoisi niin kuin tarkempaa kuvausta, kun te olette täällä vastaamassa meille. Missä vaiheessa me saadaan jotain vastauksia? — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-04-04T01:00:47,2025-04-04T01:04:51,Hyväksytty,1.1 2025_34_396,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskinen. [Hälinää — Ville Merinen: Vastauspuheenvuorolla, jos annatte, voidaan laittaa samalla! — Johannes Koskinen: Arvoisa puhemies! Tämä vammais…] — Nyt keskeytän. Mitä Merinen sanoi sieltä? [Ville Merinen: Ei mitään, puhuttiin vaan!] — Saanko uudelleen sen? [Ville Merinen: He kävivät äsken neuvomassa minua kummatkin vuoron perään monta kertaa, että miten kuuluu…] — Mutta mitä te sanoitte siellä äsken? [Ville Merinen: Minä sanoin, että voisin yhdellä vastauspuheenvuorolla antaa vastauksia!] — Sitten Koskinen jatkaa.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_397,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä vammaispalvelulain ikäsääntelyn suhde yleislakiin, sosiaalihuoltolakiin, sosiaalipalvelulakeihin muistuttaa sitä tilannetta, mikä on työtapaturmien ja työkyvyttömyysetuuksien välillä. Siis tapaturmavakuutuksen pohjalta päivärahat ovat vähän isompia kuin yleiset sairauspäivärahat, ja sitten vastaavasti tapaturmaeläke on korkeampi kuin työkyvyttömyyseläke. Sitten varsinkin varttuneemman pään tapauksissa joudutaan arvioimaan yksittäistilanteessa sitä, onko jokin varttuneemmalla iällä tullut vamma tai vaiva työperäinen, kun henkilö muutenkin muuntuu ajan kuluessa. Onko se joku vakavan tilan heikentymisen syy siellä vaikkapa viiden tai 15 vuoden aikana olevan aikaisemman työtapaturman perusteella tapahtunut, vai onko siinä sitten pääsyynä ikääntyminen ja sen takia vamman tai vaivan vaikeutuminen. Nämähän ovat usein sellaisia asioita, jotka menevät sitten ihan ylempiin oikeuksiin saakka, kun siinä on ristiriitaisia lääkärien arviointeja, erilaisia tutkimusnäyttöjä. Nyt tällä vammaispalvelulain muutoksella tuodaan herkästi nämä samat tilanteet sitten koko tähän kenttään, että joudutaan pohtimaan kunkin yksilön kohdalta, että onko joku vamman paheneminen sitten aiheutunut pääosin siitä vanhasta vaivasta tai sen seurausvaikutuksena, vai onko kyse sitten ikääntymisen aiheuttamasta pahenemisesta. Ja tällä me tavoitellaan, että tulisi tällainen ikään kuin luonnehdinta, minkälaiset muutokset ovat normaaleja ikääntymisen aiheuttamia ja mitkä ovat sitten yllättäviä, mitkä enemmän sitten vamman jälkivaikutusta. Tätä on äärimmäisen vaikea välttää silloin tämänkaltaisessa sääntelyssä, että joudutaan tosiaan yksilötasolle viemään tämä arviointi. Veikkaan kyllä, että siinä tulee isoja ongelmia sekä sen lain säätämisessä että sitten sen tulkitsemisessa yksittäistilanteessa, kun sitten pitää vielä ottaa huomioon se, että näiden lakisääteisten oikeuksien pitäisi yhdenvertaisesti toteutua kaikilla hyvinvointialueilla kaikkien henkilöiden osalta ja että tällainen ikään kuin kahteen ryhmään luokittelu ei sitä perimmäistä, esimerkiksi toimeentulon turvaamista tai tarvittavan palvelun järjestämistä, saisi estää. Nyt tästä kahden ja puolen liuskan paperista edustajat Marttila ja Merinen ovat tässä hyviä puheenvuoroja käyttäneet. Siinä on tosiaan se perusongelma, että siinä tavallaan ajatellaan, että tämä peruskuvio, millä koko hyvinvointialueuudistus tehtiin, että on olemassa lakisääteiset oikeudet palveluista ja tehtävistä ja että sitten ne hyvinvointialueet itsehallintonsa pohjalta katsovat, miten ne parhaiten järjestetään ja tuotetaan, niin siihen ei enää uskota. Kuitenkin meillä on nyt kokemusta monen vuoden ajalta, varsinkin kun täällä on kansanedustajista hyvin moni ollut mukana hyvinvointialueiden työssä, aluevaltuustoissa tai jopa hallituksissa, ja siellähän on selvästi saatu niitä tuloksia, mutta niille pitää vain varata riittävästi aikaa, että ne näkyvät sitten kustannusten alenemisena tai sitten enemmän palvelujen tuottamisena samalla rahalla. Molemmat ovat ihan oikeansuuntaisia toimia, ja niiden kautta saadaan paljon kestävämpiä tuloksia myös valtiontalouden, julkisen talouden kannalta kuin sille, että tehdään tällaisia pistemäisiä leikkauksia tai syöksyjä tämän järjestelmän sisälle vaatien, että tietty miljoonamäärä pitää löytyä sellaisista palveluista, joista on jo nyt puutetta. Että tarve olisi olennaisesti isompi. Tätä perusvikaa nyt tässä jatketaan hallituksen toimesta, ja siinä olisi korkea aika ottaa suunnanmuutos, jolloinka vältetään paljon tulevia ongelmia ja myöskin vältetään aiheuttamasta lisäkustannuksia toisaalla yhteiskunnassa.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-04-04T01:04:56,2025-04-04T01:11:03,Käsitelty,1.1 2025_34_398,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Malm., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_399,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun tässä nyt keskustelun aikana on moneen kertaan peräänkuulutettu sitä, että täytyisi saada pääministeri Orpo saliin vastaamaan näistä mahdollisista ja tulevista leikkauksista, niin täällä on myös puhuttu historian havinasta ja siitä teknologiasta, onko se nyt tulossa vai menossa vai mitä on tapahtumassa. Tässä asiaan perehtyessä sitten silmiin osui myös 20.3.2025 Kunta‑ ja hyvinvointialuetyönantajien, KT:n, tekemä kysely. Tässä kyselyssä ja tämän kyselyn mukaan kunnat ja hyvinvointialueet ennakoivat poikkeuksellisia lomautuksia ja irtisanomisia vuodelle 2025. Tämä itsessään on jo aika hälyttävä uutinen siltä osin, että tiedämme tämän hallituksen täysin epäonnistuneen työllisyyspolitiikan, ja kun työllisyys‑ ja talouspolitiikka kulkevat käsi kädessä, niin ei tästäkään kunnian kukko niin sanotusti laula. Lomautukset koskevat noin 18 500:aa henkilöä ja irtisanomiset noin 700:aa työntekijää kunnissa ja hyvinvointialueilla. Nämä luvut mahdollisesti tulevat vielä päälle jo tulleiden työllisyyslukujen lopputuleman kasvattajiksi. Kyllä toivoisi, että hallitus tässä jo rupeaisi tekemään johtopäätelmiä siitä, onko tämä politiikka nyt sellaista, millä tämä maa saadaan eteenpäin. KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho sanoo lukujen vastaavan irtisanomisten osalta 1990-luvun laman ajan tasoa — siis 90-luvun lama, mistä täällä useaa eri aihetta käsiteltäessä puhutaan synkässä yhteydessä, ja ei se ole mikään ihme, koska se oli synkkää aikaa. Kunnat ja hyvinvointialueet tavoittelevat 415 miljoonan euron säästöjä vuonna 2025, mikä on 20 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kun tällaisista säästölukemista puhutaan, niin onhan se hiukan hassua, että samaan aikaan hallitus yrittää mustaa puhua valkoiseksi niin, että tässä itse asiassa kuitenkin hyvinvointialueille annetaan rahaa. Säästöistä 166 miljoonaa on kaavailtu kuntiin ja 249 miljoonaa hyvinvointialueille. Suurin osa kunnista ja hyvinvointialueista on supistanut palvelujaan ja varmasti tulee supistamaan myös jatkossa, koska rahaa niiden tuottamiseen ei heru. Hyvinvointialueista näin on jo nyt tehnyt 80 prosenttia, kunnista vajaa 30 prosenttia. Palveluverkon tarkastelu keskittyy erityisesti terveysasemien, koulujen ja päiväkotien määrään. Onhan tämä nyt epäreilua, että tällaisessa tilanteessa tänään alkaa jo kolmas ennakkoäänestyspäivä. Meillä on ehdokkaita, jotka eivät todellakaan tiedä hyvinvointialueilla tai kunnissa, millaiseen maailmaan he ovat astumassa. Mitä listoja vielä löytyy ja kenen laukusta? Sen takia ei ole ollenkaan turhaa ollut se, että halutaan kuulla pääministeriltä, mikä se hallituksen lopullinen lista on ja miksi hän ei ole sitä tänne eduskuntaan tuonut. Kuitenkin, vaikka lama-aika, 90-luvun lama, muistetaan synkkänä aikana, kyllä minä muistan sieltä sellaisenkin positiivisen asian, että koulusta mentiin taksilla porukalla hammaslääkäriin hammastarkastukseen. Edes sitä eivät tämän päivän lapset saa. Ja kun täällä on puhuttu, että Kehä kolmosen sisäpuolella on joku alue, jossa asioita käsitellään eri tavalla, niin minä en ole Kehä kolmosen sisäpuolelta. Olen tuolta itäisestä Suomesta, kuten varmaan varsin hyvin sen tiedätte. Kyllä ne välimatkat sielläkin ovat aika pitkät. Varsinkin nyt, kun kouluverkkouudistuksia kunnissa on jo tehty ja kun samaan aikaan tehdään myös hyvinvointialueilla palveluverkkouudistuksia, niin kysymys kuuluukin: kuka tulevaisuudessa näiden kavennettujen hyvinvointipalveluiden osalta huolehtii sen, että lapsilla on mahdollisuus saada myös suunterveydenhoitoa?", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-04-04T01:11:14,2025-04-04T01:16:37,Käsitelty,1.1 2025_34_400,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lindén., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_401,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! No, nyt pääsen itsekin vihdoin usean puheenvuoron jälkeen tähän keskusteluun vammaispalvelulaista. — Ihan ensimmäiseksi haluan todeta, että silloin, kun oli paljon enemmän ihmisiä vielä salissa, tuolta oikealta puolelta muutaman kerran vähän sillä lailla kipakasti huudettiin, että ”se ministeri Kiurun tuoma laki”. No, kaikki kunnia ministeri Kiurulle, jota sain sijaistaa vuonna 22, mutta siinä 27.9. vuonna 22 annetussa laissa lukee kyllä ”pääministeri Marin ja peruspalveluministeri Aki Lindén”. Eli tällä olen valmis ottamaan vastaan kaiken sen syyllisyyden, mitä täällä nyt sitten halutaan siitä laista ikään kuin kritiikkinä mahdollisesti esittää. Mutta totean tämän sen takia, että tämä laki — siis se, joka vuoden 22 syyskuussa annettiin eduskunnalle — on sisällöltään kyllä yksi kaikkein vaativimpia lakeja, joiden kanssa olen itse ollut tekemisissä. Tietysti joku voi ajatella, että en lääkäritaustani takia ollutkaan mikään vammaisasioiden asiantuntija, mutta aika paljon olin kuitenkin niidenkin asioiden kanssa ollut aikaisemmin tekemisissä, muun muassa luennoinut kymmenen vuoden ajan sekä avoimessa korkeakoulussa että silloisessa terveydenhuolto-oppilaitoksessa, myöhemmässä AMK:ssa, juuri näistä kysymyksistä. Siinä tehtiin kokonaan uusi laki. Edelliseltä hallitukselta, eli pääministeri Sipilän hallitukselta, oli jäänyt kesken se lain uudistaminen, ja tarve oli selvä. Suurin muuttamisen tarve perustui siihen, että piti päästä arvioimaan sitä, että riippumatta toimintakyvyn aleneman tai menetyksen syystä me kohtelemme yhdenvertaisesti ihmisiä, joilla on toimintakyvyn vajavuutta eli vammaisuutta. Otan vaikka ihan yhden esimerkin, jotta tämä konkretisoituisi kuulijoille: Kun olin aikanaan lääninlääkärinä ja sain vastatakseni kanteluita, jotka liittyivät lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineisiin, niin eräästä kunnasta eräs rouva kanteli siitä, että hän oli liikenneonnettomuudesta johtuneen tapaturman ja siinä yhteydessä tehtyjen lääketieteellisten toimenpiteiden johdosta menettänyt toisen rintarauhasen ja hänelle ei sitten kunta antanut rintaliivin sisään asennettavaa irtoproteesia, koska kunta oli päättänyt, että sellainen annetaan vain, jos rinta on menetetty syövän takia. No, tässähän ei ollut mitään järkeä, niin kuin me ymmärrämme, mutta tämä kertoo siitä aiemmasta käytännöstä, että joku tietty syy, joka aiheutti tietyn vamman tai tällaisen muutoksen ihmisessä, oikeutti ja toinen syy ei oikeuttanut — tämä vain yhtenä esimerkkinä siitä, että pyrittiin uudistamaan koko tätä ajattelua yhdenvertaisemmaksi. Siihen lainsäädäntöön tuli erittäin paljon uutta käsitteistöä, ja siitä tuli kieltämättä hyvin monimutkainen. Mutta mennäksemme tähän rahoitukseen: Kun se annettiin silloin syksyllä 22 eduskunnalle, niin siihen varattiin 25 miljoonaa euroa rahoituksen lisäystä. Sitten loppusyksyllä 22 ja alkukuukausina 23 eduskunnan käsittelyssä, eli ennen kaikkea valiokuntakäsittelyssä, sitä lakia muutettiin aika merkittäviltä osin, ja oikeastaan jäi auki, mitkä sen muutoksen aiheuttamat kustannukset olivat. Sitten tulivat vaalit siihen väliin, ja minulle on kerrottu, että nykyisten hallituspuolueiden ohjelmaneuvotteluissa muun muassa valtiovarainministeriön edustajat olisivat tulleet sanomaan, että eduskunnan yksimielisesti muuttaman vammaispalvelulain kustannusvaikutus onkin 130 miljoonaa euroa sen 25 miljoonan sijasta. Täällä salissa kuulin muun muassa edustaja Laihon sanovan useamman kerran, että miljardilla lisättiin. Saman sanoi professori Lasse Lehtonen, kun olimme samassa radiokeskustelussa, että miljardilla lisättiin. Eli aika kirjavaa oli se keskustelu. No, sitten kun täällä ryhdyttiin sitä uuden hallituksen toimesta muuttamaan, niin on mielenkiintoista, miten nämä asiat kirjattiin sinne hallitusohjelmaan. Siellä hallitusohjelmassa lukee, että miinus 100 miljoonaa vuodelle 24, mikä tarkoitti sitä, että siitä oletetusta 130 miljoonasta vähennetään 100 miljoonaa, ja sitten myöhempinä vuosina se vähennys olisi 36. Tämähän johti täällä salissa hyvin mielenkiintoiseen väittelyyn, jossa edellistä hallitusta, eli puoluetta, jota itse edustin, syytettiin siitä, että olisimme olleet valmiit käyttämään vähemmän rahaa kuin mitä hallitus sitten olisi valmis käyttämään. Mutta nyt huomasin, että aika loppuu ja täytynee jatkaa sitten seuraavassa puheenvuorossa tätä vammaispalvelulain kehityksen erittelyä. [Tytti Tuppurainen: Jäi kesken, kiinnostaa! On saatava kuulla!]", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-04-04T01:16:47,2025-04-04T01:22:21,Käsitelty,1.1 2025_34_402,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_403,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on aika monta puheenvuoroa käytetty, ja olen yrittänyt pysyä tällä alueella, jossa yritetään olla niin kuin täällä tulojen hankkimispuolella ja sitten vähän täällä järjestelmän sisällä. [Aki Lindén: Se on hyvä, Lauri, että joku on sillä puolella!] — Täytyy olla. — Tässä olen kritisoinut tätä kasvun puutetta ja näiden työllisyystavoitteiden karkaamista, jotka sitten vaikuttavat näiden leikkauslistojen pituuteen. Edelleenkin kaikki nämä tilastot, mitä nyt tällä hetkellä on näkyvissä, ja kaikki ennusteet kertovat sen, että meidän työllisyystilanne tulee olemaan tämän hallituksen lopettaessa toimintansa huonompi kuin se on ollut aloittaessa. Se on tässä yksi iso osasyy, että me olemme tässä tilanteessa, ja siihen pitäisi panostuksia tehdä. Toinen asia, josta täällä olen puhunut aika paljon, ovat tähän rahoitusmalliin liittyvät haasteet, ja tämä myöskin heijastuu aika voimakkaasti näihin alueiden välisiin eroihin. Alueilla on aika isot erot alijäämissä ja niissä aikatauluissa, miten alijäämät voidaan saada katettua. Nämä liittyvät myöskin tähän meidän rahoitusmalliin, miten se kohtelee aluekohtaisesti asioita. Täällä kun on perushinta, alueen asukasluku ja alueen tarvekerroin siellä taustalla, esimerkiksi terveydenhuollon palvelutarvekerroin, vanhustenhuollon palvelutarvekerroin, sosiaalihuollon palvelutarve, ja sitten alueen perusrahoitus, joka tulee asukasluvun pohjalta, niin nämä määrittävät jo 94 prosenttia tulevasta rahoituksesta. Nyt näihin on tulossa muutoksia. Näissä on 120 kriteeriä, ja nyt ilmeisesti tulee toukokuussa niin, että näitä kriteeristöjä lisätään 190:een näitten osalta. Tämä jossain määrin muuttaa tätä tilannetta, ja toivon mukaan se vielä tuo siihen semmoisen asian, jolla tämä paremmin osuu kohdalleen. Mutta samalla, kun tässä näitä arvioidaan, niin erityisen voimakkaasti asiantuntijalausunnoissa on sanottu, että sosiaalipuolen, sosiaalihuollon, palveluiden osalta nämä eivät oikein istu. Niihin liittyvät aika monet asiat, eli miten perheiden pahoinvointi ja lastensuojelun palvelutarve ovat sellaisia, joiden ennaltaehkäisy ei tapahdu terveydenhuollon palveluita lisäämällä ja diagnooseja kirjaamalla. Hyvinvointialueilla on tietysti kustannustensa kautta edelleen kannustin tehdä myös sellaista ennaltaehkäisyä, joka vähentää hyvinvointialueiden kustannuksia tulevaisuudessa. Eli nämä mittarit eivät oikein osu riittävästi, ja tämä tulee olemaan semmoinen iso keskustelun kohta. [Hälinää — Puhemies koputtaa ] [Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko: Jatkakaa vain. — Mutta jos minä saan pyytää, että menisitte ulos puhumaan.] No niin. Minä vai! — Palvelutarvekriteeristö on sellainen asia. Taisi olla eilen, kun kunta- ja hyvinvointialueen jaostossa puhuttiin hyvinvointialueen HYTE-kriteeristä, kun sitä ollaan nostamassa yhdestä prosentista puoleentoista prosenttiin, niin kuinka se kannustaa tekemään ennaltaehkäisevää työtä. Edustaja Väyrysen kanssa siinä kumpikin vähän innostuttiin siitä keskustelusta sen vuoksi, että kannustavuutta tähän järjestelmään pitäisi saada lisää. Onko tämä puolitoista prosenttia riittävän kannustava suhteessa siihen, miten tämä perusrahoitus on, ja kuinka sillä saadaan niitä toimenpiteitä aikaiseksi, että hyvinvointia ja terveyttä edistettäisiin hyvin monessa paikassa? Ongelma on se, että ne työkalut ovat siellä kunnissa käytännössä, ja silloin tähän kuntien rahoitusmalliin pitäisi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä lisätä. Ja kun tämä VOS-järjestelmä ollaan uudistamassa, niin se ulottuvuus sinne pitäisi saada. Sitten tämän kokonaisuuden osalta on vielä se, että eriarvoisuus kasvaa myöskin sitä kautta, että hyvinvointialueilla taloustilanne tuo mukanaan sen, että niillä, jotka pärjäävät, on myöskin investointikykyä enemmän kuin niillä, jotka eivät pärjää. Samalla nämä voivat kehittää toimintojaan paremmin, ja eriarvoisuus kasvaa myöskin tätä kautta. Täällä on tämmöisiä tekijöitä, jotka vievät hyvinvointialueita eri suuntiin. Varmasti seuraavalla valtuustokaudella hyvinvointialueita tullaan katsomaan, että miten tätä kokonaisuutta viedään tulevaisuudessa eteenpäin. Nyt meidän täytyy työskennellä tällä kokonaisuudella, mitä meillä on käsissä, ja yrittää parantaa näitä yksittäisiä kohtia tämän järjestelmän sisällä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-04-04T01:22:33,2025-04-04T01:28:22,Hyväksytty,1.1 2025_34_404,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_34_405,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä välikysymyskeskustelussa olen useamman kriittisen puheenvuoron pitänyt liittyen näihin hallituksen suunnitelmiin tehdä vielä mittavat lisäsäästöt suomalaisten tärkeistä sosiaali- ja terveyspalveluista. Erityisen kriittinen olen ollut sitä kohtaan, että pääministerin lupauksista huolimatta hallitus ei ole julkaissut näitä kaikkia säästöjä, mihin niitä ollaan tulevaisuudessa kohdentamassa. Suomalaiset eivät siis tiedä, mistä palveluista ollaan tulevaisuudessa useita miljoonia euroja ottamassa pois. Mutta jokaiseen hyvään keskusteluun kuuluu tietenkin se, että kun esittää kriittisiä huomioita, niin on paikallaan myös tarjota vaihtoehtoista ratkaisutapaa, jolla tästä asiasta päästäisiin eteenpäin. Se keskeinen huolihan oppositiosta näissä hallituksen suunnitelmissa kohdistuu juuri siihen, että näiden kaikkien kirjausten lopulla on kuitenkin se yksi merkitsevä numero, jonka edessä on miinus. Elikkä niin kuin olemme monesti tätä keskustelua käyneet, monen hyvältäkin kuulostavan aikomuksen taustalla on kuitenkin kylmä säästötavoite. Ja tämähän johtuu siitä, että hallitus todella vuosi sitten kehysriihessä päätti toteuttaa vielä 170 miljoonan euron lisäsäästöt tänne sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tämähän johtuu siitä, että todella hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikalta pohja on tippunut pois. Ja kun pelkästään tämä työllisyyden heikko kehitys — eli työttömyyden nousu ja työllisten määrän tippuminen — on aiheuttanut jo useamman miljardin uuden aukon valtiontalouteen, niin ymmärrän, että hallitus tätä pyrkii paikkaamaan ja on ajatellut tehdä sen sitten lisäsäästöillä, jotka nyt todella kohdistetaan sitten näihin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sen takia on minusta ihan oikeutettua sanoa, että hallitus oman epäonnistumisensa maksattaa nyt sitten nimenomaan yhteiskunnan heikompiosaisilla. Se keino, millä tästä voisimme mennä eteenpäin, ja toivon, että hallitus tätä pohdiskelisi, olisi se, että jospa toteuttaisimme kaikki nämä toimenpiteet, jotka viime torstaina julkistetussa paperissa ovat — pois lukien 100 miljoonan säästö sosiaalipalveluihin, koska siitä ei meillä vielä mitään tietoa ole ja siitä näitä kaikkia dokumentteja ei ole julkaistu — jospa toteutettaisiin kaikki nämä muut toimenpiteet, mutta jätetään tässä vaiheessa rahat ennalleen. Ei koskettaisi hyvinvointialueiden yleiskatteiseen rahoitukseen, mutta toteutetaan nämä kaikki toimenpiteet, koska jos tämä hallituksen argumentti pitää paikkansa, että näistä mikään toimenpide ei itse asiassa heikennä kenenkään palvelua vaan pikemminkin parantaa, ja sitten syntyy vieläpä säästöjä, niin tässä tapauksessahan ne säästötkin tulisivat realisoitumaan aikanaan rahoituslain mukaisesti jälkikäteistarkastuksen yhteydessä. Mikäli siis pitää paikkansa, että nämä toimenpiteet parantavat ihmisten palveluita ja samalla säästävät rahaa, niin mikäli tässä vaiheessa jätämme hyvinvointialueiden rahoituksen ennalleen, emme tee näitä säästöjä, niin todella, jos sitten säästöt itsestään syntyvät ja palvelut edelleen parantuvat, tämähän tulee tulevaisuudessa johtamaan siihen, että sen verran pienempi hyvinvointialueiden jälkikäteistarkastus tulee tulevaisuudessa olemaan. Ja kun nyt näitä säästöjä ynnäilee, niin näitähän on tämän sosiaalihuollon 100 miljoonan lisäksi, joka edelleen on pimitetty, reilu 60 miljoonaa euroa. Tämä voitaisiin ihan helposti toteuttaa niin, että muutetaan lainsäädäntöä, toteutetaan ne kaikki muutokset, joita hallitus tässä nyt haluaa toteuttaa parantaakseen palveluita, mutta ei kosketa hyvinvointialueiden yleiskatteelliseen rahoitukseen. Sittenhän todella jälkikäteistarkastuksessa tulisi huomioiduksi myös nämä toimenpiteet, ja jos ne säästävät rahaa ilman, että kenenkään palvelut kärsivät, niin sitten myös pääsemme aikanaan siihen lopputulokseen, että rahatkin säästyvät. Toivoisin, että hallitus tätä harkitsisi, koska se suurin ongelmahan tässä nimenomaan on se, että hallitus on ensisijaisesti ensin määritellyt tämän säästötavoitteen ja sitten pohtinut, millaisilla toimenpiteillä sinnepäin mennään, ja silloinhan näitä toimenpiteitä ollaan tekemässä juuri säästöt edellä. Mutta jos me kääntäisimmekin tämän toisinpäin, toteutetaan nämä toimenpiteet, ei kosketa yleiskatteelliseen rahoitukseen, niin mikäli hallituksen argumentit pitävät paikkansa, tulevaisuudessa rahoitus tulee sitten määräytymään sen mukaisesti, että se olisi sitten aikanaan 66 miljoonaa pienempi. Tämä olisi ihan mahdollista näin tehdä, koska nykyinen rahoituslakihan lähtee siitä, että jos rahoitusta vähennetään, niin pitää myös osoittaa ne tehtävät, mitkä muuttuvat tai poistuvat. Mutta tehtäviä voidaan kyllä muuttaa ilman, että kosketaan rahoitukseen. Tässä kun olemme muutaman illan jo käyneet tätä välikysymyskeskustelua, niin ajattelen, että on paikallaan myös tämmöinen rakentava ehdotus hallitukselle tehdä, jolla hallitus voisi mennä eteenpäin ilman, että kenenkään suomalaisen tarvitsisi olla huolissaan siitä, että hallitus tulee jälleen tekemään uusia lisäsäästöjä meille kaikille tärkeisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-04-04T01:28:34,2025-04-04T01:35:06,Käsitelty,1.1 2025_34_406,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harakka poissa. Edustaja Rantanen, Piritta, olkaapa hyvä.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_407,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensin luen tämän kohdan tästä leikkauslistasta: ”Toteutetaan hallinnon tehostamiseen ja norminpurkuun liittyviä toimia, kuten sosiaalityöntekijöiden tehtävänjakoa koskevien velvoitteiden ja RAI-arvioinnin keventäminen sekä lastensuojeluyksiköiden päivystyssääntöjen keventäminen ja joustavoittaminen (-2,5 miljoonaa vuonna 26 ja -12,6 miljoonaa euroa vuodesta 27 alkaen).” Olen pari päivää tässä nyt puhunut kotihoidosta, niin jos välillä vaihdetaan lastensuojelun puolelle. Lastensuojelun arki on paitsi inhimillisesti raskasta myös yhteiskunnallisesti merkittävä kysymys, ja se ei ole vain yksittäisten sosiaalityöntekijöitten tai perheiden asia, vaan kyllä tämä on meidän kaikkien asia. Ajattelen niin, että siinä on kolme keskeistä ongelmaa, joihin meillä päättäjillä on kyllä vastuu puuttua, ja ne ovat resurssipula, ennaltaehkäisyn puute ja lapsen oikeuksien toteutuminen käytännössä. Jos ajatellaan ennaltaehkäisyä, niin kyllä on tuntunut ehkä jo pidemmän aikaa siltä, että hoidammeko me vain kriisit. Ensimmäinen ongelma on se, että apua perheisiin saadaan usein vasta, kun kriisi on jo syvällä. Moni perhe tarvitsisi tukea jo ennen kuin lastensuojelu astuu kuvaan esimerkiksi perheneuvoloista, kotipalvelusta tai matalan kynnyksen tukimuodoista. Lapsiperheitten kotipalvelut on taidettu karsia jo hyvin monelta paikkakunnalta ja hyvinvointialueelta pitkän aikaa sitten. Mutta mitä me teemme? Olemme jo vuosia säästäneet juuri niistä palveluista, ja kun perheet jäävät yksin, ongelmat kasautuvat ja lastensuojelun tarve kasvaa entisestään. Onhan tämä aidosti kestämätön kierre. Eikö olisikin siis paljon viisaampaa panostaa ennaltaehkäisyyn ja apuun ajoissa kuin sammutella tulipaloja? Se toinen ongelma, joka meillä lastensuojelussakin on, on kyllä ihan aidosti resurssipula. Ei voi kuin pohtia, kuinka kauan meidän työntekijät oikein jaksavat. Ja mitä se kertoo meidän arvoistamme, jos yhteiskunta ei anna lastensuojelulle riittäviä resursseja? Sitten kolmantena on tämä lasten oikeuksien toteutuminen. Se on asia, joka hyvin usein toistuu kauniissa juhlapuheissa, mutta mitä se on sitten todellisuudessa? Tosiasiassa lapset joutuvat vaihtamaan sijoituspaikkaa jo monta kertaa. He eivät aina pääse tarvitsemaansa terapiaan tai muihin tarvitsemiinsa palveluihin, ja he joutuvat odottamaan apua kuukausia, joskus jopa vuosia. Täällä ollaan monta kertaa kuultu niistä tarinoista, että apua on joutunut odottamaan aivan kohtuuttoman kauan. Lapsen osallisuudesta puhutaan, mutta toteutuuko se todella? Ei tunnu siltä, että toteutuisi. Päättäjinä meidän velvollisuutemme on kuitenkin varmistaa, ettei lapsen etu jää vain sinne juhlapuheisiin vaan näkyy myös teoissa. Ajattelen ehkä niin, että lastensuojelun arki on niin kuin peili yhteiskunnallemme ja kertoo siitä, pidämmekö huolta heikoimmista vai jätämmekö heidät selviytymään yksin. Nyt kun tästä välikysymysasiasta on jo hyvin, hyvin monta puheenvuoroa pidetty ja ilta alkaa tietenkin olla jo pitkällä, niin ehkä on jo aiheellista kysyä, onko todella niin, että me jatkamme tällä vanhalla tiellä: emme panosta ennaltaehkäisyyn emmekä niihin resursseihin, jotka olisivat riittävät ja joissa lasten oikeudet jäävät vain sanahelinäksi. Vai olisiko aivan aidosti vihdoin aika tehdä päätöksiä, jotka vahvistaisivat lastensuojelua ja antaisivat jokaiselle lapselle aidon mahdollisuuden turvalliseen kasvuun? Tiedän sen, että SDP:lle tämä valinta on selvä, mutta kysynkin nyt hallitukselta tai hallituksen urhoollisilta edustajilta, jotka täällä ovat jaksaneet koko illan istua: emmekö me voisi yrittää yhdessä kääntää tätä suuntaa siihen, että panostaisimme nimenomaan ennaltaehkäisyyn ja aikaisempaan apuun ja tukeen?", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-04-04T01:35:17,2025-04-04T01:40:43,Käsitelty,1.1 2025_34_408,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Marttila., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_409,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Rantanen puhui tässä edellä hyvin ennaltaehkäisyn merkityksestä ja tärkeydestä, ja jatkan minäkin vielä sillä aiheella. Olen nyt puhunut runsaasti näistä soteen kohdistuvista leikkauksista, mutta tässä kysymyksessähän oli mukana myös opetus- ja kulttuuritoimi. Tutkimukset osoittavat, että taiteisiin ja kulttuuriin osallistuminen parantaa koettua hyvinvointia. Maailman terveysjärjestö WHO:n raportin mukaan taide ja kulttuuri lisäävät positiivisia tunteita, elämäntyytyväisyyttä sekä autonomian ja merkityksellisyyden tunnetta. Taide ja kulttuuri vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sosiaalisia verkostoja, jotka puolestaan vaikuttavat myönteisesti kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Kulttuuriharrastamisen on todettu olevan yhteydessä parempaan mielenterveyteen riippumatta sosioekonomisesta taustasta. Esimerkiksi musiikin kuuntelu voi tarjota nuorelle turvallisen tilan tunteiden käsittelyyn tai kielten oppimiseen. Luova toiminta hoivakodeissa on parantanut asukkaiden mielialaa ja lisännyt yhteisöllisyyttä. Tutkimusten mukaan yli sata tuntia vuodessa taidetoimintaan osallistuvilla ihmisillä on merkittävästi parempi psyykkinen hyvinvointi, ja olenkin itse alkanut mieltää kulttuuria mielen liikuntana. Lisäksi kulttuuri ja taide vaikuttavat myönteisesti fyysiseen terveyteen ja elämäntapoihin. Taide- ja kulttuuritoimintaan osallistuvat ihmiset syövät keskimäärin terveellisemmin, pysyvät fyysisesti aktiivisempina ja kokevat vähemmän stressiä. Koronapandemian aikana musiikki auttoi lievittämään yksinäisyyttä ja vahvistamaan kriisinkestävyyttä, ja voisi oikeastaan ajatella, että mitä synkemmät ajat, sitä enemmän tarvitsemme elämäämme riemua. Kulttuuri mahdollistaa myös täydellisen uppoutumisen, joka suojaa muun muassa työuupumukselta. Mehän tiedämme, miten pitkiä sairauspoissaoloja ihmisillä on työuupumuksen vuoksi, ja mielenterveyden kulut yhteiskunnassa ovat laskennallisesti jopa 11 miljardia vuodessa. Välikysymyksessä kysyimme, mihin hallitus aikoo kohdistaa opetus- ja kulttuuriministeriöön kohdennetut 75 miljoonan euron leikkaukset. Leikkaako hallitus koulutuksesta, kulttuurista, nuorisotyöstä tai liikunnasta? Kysyn, miten tällaisten leikkausten oletetaan helpottavan esimerkiksi hyvinvointialueiden tilannetta, vai kuormittuvatko palvelut sittenkin entisestään, jos ihmisten hyvinvointia ei tueta. Kyllä ihmisten hyvinvointia tulisi tukea ihan jokaisella yhteiskunnan osa-alueella, ja tämä on SDP:lle itsestäänselvyys. Muistutan tässä yhteydessä, että hallitus on jo päättänyt leikata myös järjestöjen rahoituksesta. Hyvinvointialueiden ahdinko heikentää niin ikään järjestöjen toimintaedellytyksiä, ja moni toimija on jäänyt ilman tukea tai saanut vain pienen osan siitä, mitä alun perin haki. Onkin oikeastaan nurinkurista, että sosiaalibarometrin mukaan joka kolmas hyvinvointialueen johtaja katsoo, että ihmisiä ohjataan aiempaa enemmän järjestöjen piiriin hyvinvointialueen kustannusten hillitsemiseksi, mutta sitten näiltä toimijoilta leikataan — täällä olemme nyt useamman päivän käsitelleet jälleen niitä leikkauksia, jotka tulevat kohdistumaan hyvinvointialueiden yleiskatteelliseen rahoitukseen. Järjestöt tekevät erittäin kustannustehokasta työtä usein vapaaehtoisten voimin. Vapaaehtoistyö ei organisoidu ihmeellisesti itsekseen tai tyhjästä vaan vaatii toimijoita ja rakenteita tueksi. Olenkin pahoillani kulttuurikentän ja toki myös koulutuksen puolesta, että emme saaneet tähänkään kysymykseen kunnon vastausta.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-04-04T01:40:53,2025-04-04T01:45:13,Käsitelty,1.1 2025_34_410,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_411,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kello lähestyy kahta yöllä, ja olemme odottaneet pääministeri Orpoa vastaamaan opposition oikeutettuihin kysymyksiin. Olemme turhaan odottaneet. Tässä kohtaa haluan palauttaa keskustelun siihen, mistä politiikassa oikeasti on kysymys, ja nyt kyse on arvoista. Orpon—Purran oikeistohallitus on leikkaamassa 170 miljoonaa euroa kansalaisille elintärkeistä sosiaali- ja terveyspalveluista. Käytännössä vaikutukset ovat kansalaisten arkeen dramaattisia. Esimerkiksi ikäihmisten kotihoitoon leikkauksia kohdennetaan tavalla, joka käytännössä leikkaa vanhusten kotihoidosta lähes 700 000 kotikäynnin verran. Tämän ministeri Juuso on tänään myöntänyt. Kotihoidon käynnit vähenevät. No, hallitus on selkeästi siis tehnyt arvovalinnan arvottaa vanhukset leikkauskohteeksi. Tämäntyyppistä arvoa tältä hallitukselta. Sosiaalidemokraattien mielestä erityisesti näinä aikoina olisi pidettävä kiinni siitä, että kaikkien ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan yhdenvertaisesti, eriarvoisuutta vähennetään ja ihmisten hoitoonpääsyä parannetaan. Kyllä näille leikkauksille olisi ollut vaihtoehtoja. Eikö hallituksella todellakaan löytynyt euroakaan yritystuista, eikö edes varakkaimpien veronkevennyksistä? [Välihuuto vasemmalta] Ja onhan täällä otettu esille se oluttölkin kolmen sentin veronkevennys. Sekin meni ohi vanhusten, vammaisten ja heikoimmassa asemassa olevien lasten. Niin on, jos siltä näyttää. Taas kun kokoomus on hallituksessa, säästöjä haetaan ikäihmisiltä. Kokoomuksen johtama hallitus on jo laskenut ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta 0,6:een, mikä on tarkoittanut hallituksen omankin esityksen mukaan laskennallisesti tuhat hoitajaa vähemmän vanhustenhoitoon. Nyt käynnissä olevien vaalien jälkeen hallitus on tuomassa esityksen, jolla leikataan ympärivuorokautisesta hoivasta vielä 30 miljoonaa euroa lisää, mutta varsinaisesta sisällöstä meillä ei ole tietoa. Tämä hoivan leikkaus on äärimmäisen huolestuttavaa, sillä jo nyt noin 2 200 ikäihmistä jonottaa hoivakotipaikkaa. Mutta onko niin, että kokoomuksella on taipumus tehdä tämäntyyppisiä päätöksiä, taipumus tällaisiin arvoihin? Kun edellisen kerran kokoomus oli hallituksessa, niin tällä hetkellä pääministerin tehtävää hoitava Petteri Orpo kutsui ikäihmisten hoivan parantamista niin, että ”ihminen ei ole desimaali” ja ”desimaali on lillukanvarsi tässä kokonaisuudessa”. Ja tänään me saimme kuulla pääministeri Orpolta, että taas on lillukanvarsia olla huolissaan 700 000 kotihoidon käynnin vähentämisestä. Sitä tämä digisäästö tarkoittaa, yli 16 miljoonan euron säästöjä ikäihmisten kotipalveluun: 700 000 kotihoidon käyntiä, 700 000 kylvetystä, ruuanjakelua, lääkkeiden annostelua, ikäihmisten kohtaamista. Tämä on maamme pääministerin mielestä lillukanvarsia. Sosiaalidemokraattien näkökulmasta vanhustenhoivasta on leikattu jo liikaa. Me olemme koko eilisillan, koko tämän päivän ja illan vaatineet pääministeri Orpoa tänne eduskunnan suureen saliin kertomaan, minne nyt nämä uudet lisäleikkaukset, 100 miljoonan euron lisäsäästöt sosiaalihuoltoon, täsmällisesti ottaen kohdistuvat. Pääministeri Orpo itse lupasi kertoa kaikki leikkaukset eduskunnalle hyvissä ajoin ennen vaaleja. Nyt vastuuministeri Juuso on pistetty vastaamaan, ja kun hän tämän oman esityksensä toi, niin eivät siitä edes asiantuntijat pääse selvyyteen, minne ne leikkaukset tosiasiallisesti kohdentuvat. Eli vastuuta tulisi kantaa pääministeri Orpon toimesta. Hän lupasi tuoda päivänvaloon ennen vaaleja nämä säästöt, mutta aivan viime metreillä on päättänytkin pimittää nämä 100 miljoonan euron sosiaalihuollon leikkaussäästöt vaalien yli. Mutta me emme uuvu ennen kuin me saamme vastaukset siihen, mistä sosiaalihuollon leikkaukset tullaan tekemään: vanhuksilta, vammaisilta vai lapsilta. Pääministeri Orpo on eduskunnalle selityksen velkaa.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-04-04T01:45:27,2025-04-04T01:50:56,Käsitelty,1.1 2025_34_412,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Ehditään ottaa vielä kaksi puheenvuoroa. Siellä kolmantena olisi edustaja Koskinen, joka ei ole paikalla. Toisaalta siihen on hyvä lopettaa, niin että edustaja Koskinen ehtii sitten tiistaina jatkamaan. — Ja nyt edustaja Malm.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_413,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! ”Löytyi ihan järkevä paketti ja minusta ihan kohtuullinen.” 27.3. pääministeri Orpo totesi näin leikkauslistoista — sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkaukset ja opetus- ja kulttuuriministeriön leikkaukset, ja itse pahoin pelkään, että jälleen kerran ammatillisen koulutuksen opiskelijat ovat leikkurin alla. Minä en tiedä emmekä me SDP:ssä ymmärrä, mikä tässä paketissa oli ihan järkevää ja ihan kohtuullista. Meille kohtuullisuus tarkoittaa ihan toisia asioita, ja meille lain säätäminen tarkoittaa sitä, että heikommasta pidetään huolta. Kun tätä saagaa tai episodia tässä nyt miettii, sitä, miten viime viikot ovat menneet, niin kyllähän tämä saa mielen surulliseksi siitä, että ensinnäkään pääministeri ei itse tule tänne eduskunnalle kertomaan, millaisista leikkauksista tosiasiassa on kyse, vaan me olemme seuranneet täällä eräänlaista käsilaukkukeissiä viime päivät. Tämä voi olla kyllä jonkinlaista toisintoa historiaan, kun eilen tämä uutispommi eduskunnalle tuli, kun ministeri Juuso totesi, että kotihoidosta leikataan. Nämä digiselitykset ovat leikkauksia kotihoidosta. Näinhän hän meille kyselytunnilla kertoi. Se oli uutispommi jo sinänsä. Tässä oli myös kaikenlaista oheistoimintaa siihen liittyen. Mutta ei tämä ole ainut ja ensikertainen laukkutapaus Suomen historiassa. Kun tätä on tässä seurannut ja katsonut, mitä sieltä käsilaukusta voi löytyä, millaisia papereita siellä mahdollisesti on ja mitä sitten julkaistaan ja mitä ei, niin ei kyllä voi välttyä siltä ajatukselta, olenko minä nähnyt tämän ennenkin hiukan toisenlaisessa yhteydessä. Ja kyllä minulle tulivat mieleen varsin suuret otsikot, joita iltapäivälehdet Suomessa vuonna 2001 kirjoittivat eräästä Lahden laukkutapauksesta. Silloinkin kävi niin, että totuus alkoi paljastua vasta pala palalta, ja niin on tässäkin käynyt. Pikkuhiljaa muru murulta, pala palalta totuus alkaa paljastua siltä osin, millaisia leikkauslistoja Orpon ja Purran hallitus on laukuissaan tai salkuissaan säilönyt. Aina se sieltä paljastuu ennemmin tai myöhemmin. Siksi olisi ollut todella tärkeää, että Orpo olisi tullut eduskunnalle kertomaan, rehellisesti, mitä suunnitelmia on, ettei täällä tarvitsisi arvailla ja saataisiin tämäkin keskustelu päättymään, mutta valitettavasti nyt kävi niin, että pääministeriä ei täällä näy. [Tytti Tuppurainen: Kello käy!] — Niin, niinhän se taitaa olla, että kello käy mutta pääministeriä ei näy.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-04-04T01:51:22,2025-04-04T01:55:41,Käsitelty,1.1 2025_34_414,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Ja sitten otetaan vielä edustaja Lindén., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_34_415,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Huomasin vasta tänne kävellessäni, että varmaan olisin paikaltakin voinut tämän puheenvuoron käyttää, mutta tämä on nyt arvokas foorumi, joten käytän sen täältä edestä. En jatka sitä vammaispalvelulain erittelyä. Minusta kelloaika on niin vaativaan asiaan vähän liian vähän taikka paljon, miten se sitten halutaan tulkita. Palataan siihen myöhemmin. Sehän tulee kuitenkin jossain vaiheessa meille tänne käsittelyyn. Mutta yksi monimutkaisimpia lainsäädäntökokonaisuuksia ja siihen liittyviä rahojen edestakaisia siirtelyjä ja sisältömäärittelyjä siinä kyllä on. Otan tämmöisen loppuun sopivan yleisen puheenvuoron. Eli täällä on selvästi käynyt ilmi nyt hallituspuolueita edustavien ja meidän oppositiota edustavien tahojen välillä se jännite, mitä näillä lukuisilla muutoksilla, joita nyt esitetään, oikeasti haetaan: haetaanko niillä toiminnan kehittämistä ja rationointia, joka on minusta ainakin yleisesti hyväksyttävää, vai haetaanko niillä ensisijaisesti säästöjä, siis nykyisestä menotasosta säästöjä? Otan ihan käytännössä muutaman esimerkin. Tuossa hallitusohjelmassa on esimerkiksi sellainen kohta, josta lienee aika vaikea säätää lailla. Siellä lukee, että erilaisia todistuksia ja muita vähentämällä säästetään hyvinvointialueiden rahoitusta 20 miljoonalla eurolla. Luulen, että todistusasioiden ja muun byrokratiaksi mielletyn vähentäminen terveydenhuollossa on sellainen, mikä varmasti saa hurraa-huutoja aikaiseksi siellä kentällä, mutta eiväthän ne ihmiset siellä kentällä toivo, että sitten se laskennallinen osuus, mikä on katsottu kuluvan vaikka niihin todistuksiin, otetaan rahana pois sieltä hyvinvointialueilta. Tämä samanlainen kysymys tässä toistuu monessa, monessa kohdassa. Tämä liittyy hoitotakuuseen. Minusta tässä hoitotakuussahan se asian ydin on ollut koko ajan se, että 126 miljoonaa euroa otetaan pois hyvinvointialueilta. Ja jotta se voitaisiin ottaa pois, niin sitä varten sitten siirretään sitä hoitoonpääsyn maksimiaikaa kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Tässähän muutamat hyvinvointialueet — silloin, kun ne antoivat tästä lausuntoja — olivat sitä mieltä, että sitä aikaa voidaan siirtää mutta ei saa niitä rahoja ottaa pois. Tästähän edustaja Räsänenkin hetki sitten puhui. Tämä pieni asia, ajokorttikysymys, on se, missä tämä kaikkein kärkevimmällä tavalla näkyy: Siellä ihan laskettiin, että kaikilla Suomen hyvinvointialueilla yhteensä muistaakseni 50 henkilön laskennallinen työpanos — oliko se 30 lääkäriä ja 20 hoitajaa — ja sitä vastaava rahasumma poistetaan hyvinvointialueilta. Aika moni ajatteli siellä hyvinvointialueilla, että no, nämä ajokorttitodistukset verrattuna vaikka siihen, että hoitaa oikeasti sairaita ihmisiä, ovatkin toisarvoinen asia, mutta eiväthän ne ihmiset siellä kentällä kannattaneet sitä, että meillä poistetaan 50 ihmistä sieltä hyvinvointialueilta. Eli tässä on kuitenkin kysymys ensisijaisesti säästöistä, ja sitten ne säästöt halutaan sanoittaa tietyillä asioilla ja niille sitten yritetään muotoilla lakipykälät. No, joissakin asioissa se voi onnistua ihan teknisessä mielessä, siis vaikkapa tässä hoitotakuukysymyksessä, mutta nyt tässä viimeisimmässä kokonaisuudessa, joka liittyy sosiaalihuollon palveluiden sisältöön, on kerta kaikkiaan osoittautunut käytännössä todella vaikeaksi, ellei mahdottomaksi, yrittää löytää sellaisia sanallisia määritteitä, että niistä voitaisiin sitten tehdä lakipykäliä, jotka voidaan sitoa joidenkin tiettyjen rahasummien vähentämiseen hyvinvointialueilta sieltä laskennallisesta yleiskatteisesta rahoituksesta. Tämähän on tämä suuri kysymys, ja tämä liittyy juuri tähän keskusteluun teknologiasta. Moneen, moneen kertaan täällä ollaan sanottu, että kyllä me kannatamme kaikkea järkevää teknologian hyödyntämistä. Sitähän koko terveydenhuollon kehitys on viimeisinä vuosikymmeninä ollut. Mutta emme me laita miinusmerkkiä siihen eteen, niin että jos nyt otamme vaikkapa 200 iPadia käyttöön vanhustenhuollossa jollakin tavalla — jollakin järkevällä tavalla siis — niin me sen takia antaisimme sitten 20:lle kotihoitoa tekevälle kenkää. Siis tämähän on se peruskysymys, mikä meitä jakaa tässä. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-04-04T01:55:55,2025-04-04T02:00:58,Käsitelty,1.1 2025_34_416,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Nyt on tosiaan tullut tämä aikataulu täyteen., ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_34_417,34/2025,2025-04-03,16.00,2.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Seuraava täysistunto,"Kiitos kaikille, ja hyvää yötä!", ,Hyväksytty,3.10,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_35_1,35/2025,2025-04-04,13.02,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 3.4.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Eemeli Peltonen on edustaja Lauri Lylyn kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_35_2,35/2025,2025-04-04,13.02,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 203/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 5/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 3.4.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Tuomas Kettunen on edustaja Hanna Kososen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_35_3,35/2025,2025-04-04,13.02,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Vaalirahoituksen valvonta vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa - Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus >>>Kertomus K 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 3/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 3/2025 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Keskustelu. Valiokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_35_4,35/2025,2025-04-04,13.02,13.30,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Vaalirahoituksen valvonta vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa - Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus >>>Kertomus K 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vaalirahoituksen valvonta vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa — Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus: Vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa oli 29 ilmoitusvelvollista. Kaikki ilmoitusvelvolliset jättivät Valtiontalouden tarkastusvirastolle vaalirahoituslain tarkoittaman vaalirahoitusilmoituksen eli ilmoituksen vaalikampanjansa rahoituksesta ja kuluista laissa säädettyyn määräaikaan mennessä. Vaalirahoitusilmoitusten perusteella ilmoitusvelvollisten yhteenlaskettu vaalirahoitus oli vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa 2,2 miljoonaa euroa. Ilmoitusvelvolliset ilmoittivat saaneensa ulkopuolista tukea vaalikampanjoihinsa 1,8 miljoonaa euroa, joka on 84 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Verrattuna vuoden 2019 europarlamenttivaaleihin vaalikampanjoiden kokonaisrahoitus sekä vaalikampanjoihin saatu ulkopuolinen tuki ovat kasvaneet. Myös keskimääräiset kampanjakulut ovat nousseet. Johtopäätöksenään tarkastusvirasto toteaa, että ilmoituksen tarkistamisen, ilmoitusvelvollisten toimittamien selvitysten ja tehtyjen täydennysten jälkeen tarkastusviraston tietoon ei ole tullut seikkoja, joiden perusteella sillä olisi syytä epäillä vastaanottamiensa ilmoitusten oikeellisuutta. Kertomuksessaan tarkastusvirasto nostaa esiin myös valvontavaltuuksiensa rajoituksia sekä vaalirahoituslain uudistustarpeita, joista yksi on lainanantajien nimien julkistaminen. Parhaillaan eduskunnassa on käsiteltävänä hallituksen esitys laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta. Hallituksen esitykseen sisältyy muun muassa ehdotus siitä, että vaalikampanjalle 1 500 euron (kuntavaaleissa 800 euron) ja sitä suuremman lainan antaneiden nimi tulisi julkistaa. Jos lainanantajana olisi luottolaitos, riittäisi tieto, että kyseessä on luottolaitoksen myöntämä laina. Nykyinen lainsäädäntö ei velvoita julkistamaan kampanjalainojen antajien nimiä, vaikka laina olisi suuruudeltaan huomattavakin. Myöskään lainan määrää ei rajoiteta. Tarkastusvaliokunta on käsitellyt lainan antaneiden nimien julkistamista aiemminkin, mietinnössään 11/2022 ja lausunnossaan 7/2022. Valiokunta piti tuolloin ja pitää edelleen ehdotettua muutosta hyvänä vaalirahoituksen läpinäkyvyyden lisäämisen kannalta. Valiokunta kiinnittää myös huomiota tarkastusviraston esiin nostamaan tuen ja lainan käsittelyn erillisyyteen sekä vaalirahoituslaissa että puoluelaissa. Lainsäädännössä on asetettu tuelle erilaisia rajoituksia, mutta lainsäädäntö ei rajoita sitä, miltä tahoilta tai kuinka paljon ehdokas tai poliittisen puolueen organisaatio voi vastaanottaa lainaa. Lainaa saa siten jatkossakin vastaanottaa esimerkiksi ulkomaiselta yksityishenkilöltä tai yritykseltä. Valiokunta katsoo, että tähän asiaan liittyviin riskeihin tulee kiinnittää huomiota, kun puolue- ja vaalirahoituslainsäädäntöä kehitetään edelleen. Tarkastusvaliokunnan päätösehdotus: Eduskunta hyväksyy kannanoton kertomuksen K 4/2025 johdosta. Ja valiokunnan kannanottosehdotus: Eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2025+5.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-04-04T13:07:47,2025-04-04T13:11:40,Hyväksytty,1.1 2025_35_5,35/2025,2025-04-04,13.02,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Vaalirahoituksen valvonta vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa - Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus >>>Kertomus K 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_35_6,35/2025,2025-04-04,13.02,13.30,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Vaalirahoituksen valvonta vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa - Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus >>>Kertomus K 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Demokratia on meidän arvokkain yhteiskunnallinen perintömme. Se rakentuu luottamuksesta, ja luottamus vaatii avoimuutta erityisesti silloin, kun on kyse rahasta ja vallasta. Siksi vaalirahoituksen valvonta on muutakin kuin teknistä tarkastamista. Se on osa demokraattisen järjestelmämme ydintä. Kansalaisilla on oikeus tietää, kuka rahoittaa vaalikampanjoita ja millä ehdoilla. Tämä oikeus luo reilun pelin kentän kaikille ehdokkaille ja puolueille riippumatta taustasta tai resursseista. Arvoisa herra puhemies! Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt työnsä perusteellisesti ja vastuullisesti. Kaikki ilmoitusvelvolliset ehdokkaat jättivät vaalirahoitusilmoituksensa, eikä epäselvyyksiä jäänyt vireille. Tämä on hyvä uutinen. Se kertoo siitä, että järjestelmämme toimii, vaikka kehitettävää löytyy aina. Erityisesti valiokunnan mietintöön sisältyvä kannanotto on tervetullut. Sen mukaan myös vaalikampanjoiden lainanantajien nimet tulisi julkaista ja ulkomaalaisten toimijoiden mahdollisuuksia vaikuttaa lainojen ja takauksien kautta tulisi tarkastella. Nykyään suuri laina voi peittää alleen merkittävän vaalitukijan henkilöllisyyden. Tällainen piilorahoitus murentaa vaalirahoituksen läpinäkyvyyttä ja synnyttää epäluottamusta, vaikka mitään laitonta ei olisi tapahtunutkaan. Kuten valiokunta toteaa, tämä muutos lisäisi vaalirahoituksen avoimuutta ilman raskasta hallinnollista taakkaa. Samalla se olisi myös ehdokkaiden etu, sillä avoimuus suojaa myös heitä perusteettomilta epäilyksiltä. Arvoisa herra puhemies! Vaalien reiluus ei ole itsestäänselvyys. Se vaatii jatkuvaa huolenpitoa ja valppautta niin lainsäätäjiltä kuin valvontaviranomaisiltakin. Meidän on rakennettava järjestelmää, jossa avoimuus ei ole poikkeus vaan lähtökohta. Tämän mietinnön viesti on selkeä: meillä on toimiva järjestelmä, mutta meillä on myös mahdollisuus ja vastuu kehittää sitä eteenpäin. Demokratia kestää, kun sitä vahvistetaan teoilla. Kannatan valiokunnan mietintöä ja pidän sen esiin nostamia kehitysajatuksia tärkeinä suomalaisen demokratian tulevaisuuden kannalta. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-04-04T13:11:42,2025-04-04T13:14:58,Hyväksytty,1.1 2025_35_7,35/2025,2025-04-04,13.02,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Vaalirahoituksen valvonta vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa - Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus >>>Kertomus K 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_35_8,35/2025,2025-04-04,13.02,13.30,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Vaalirahoituksen valvonta vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa - Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus >>>Kertomus K 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtajaa, edustaja Veijo Niemeä erinomaisen hyvästä puheenvuorosta ja hyvästä katsauksesta tähän asiaan. Hän kävi laajasti läpi sen työn, jonka tarkastusvaliokunta on eurovaalien, EU-vaalien, vaalirahoituksen ympärillä tehnyt, ja myös sen, mitä muutoksia nyt olemme lainsäädäntöön tekemässä, nimenomaan esimerkiksi tämä lainojen avoimuuden lisääminen. Myös edustaja Hännisen puheenvuoroon on helppo yhtyä. Siinä oli hyviä huomioita. Itse ajattelin, että totean vain sen EU-vaaleista, joita tämä tarkastus on koskenut, että niissä oman haasteensa luo se, että Suomi on yksi vaalipiiri, ja silloin se tarkoittaa, että ehdokkailla täytyy olla joko aika paljon taloudellista mahdollisuutta kampanjoida tai sitten reilusti näkyvyyttä, julkisuutta tehdäkseen menestyksellisen kampanjan. Eli valtakunnalliset vaalit ovat tässä mielessä tietysti omanlaisiaan. Julkisuus on oma juttunsa tässä kokonaisuudessa. Tiedän, että täällä aina aika ajoin vaaditaan erilaisia kampanjakattoja näille kampanjoille, mutta itse olen pitänyt aika määrätietoisesti esillä, että vaikka oma tilanteeni on nyt muuttunut ehkä siitä, kun aikanaan 2007 tänne ensimmäisen kerran tulin, nyt minullakin on jonkin verran sitä näkyvyyttä, tunnettuutta, niin alussa ei ollut, ja silloin se tarkoitti, että joutui tekemään toisenlaista työtä — tai toinen saa maksutonta mainontaa vaikkapa tienvarressa olevan ladon seinässä, ja toisella ei ole niitä suhteita, ja hän ostaa sen Clear Channelilta, tai jotain muuta. Tämä kannattaa mielessä pitää, kun näitä kampanjakattoja teemme. Sen takia itse ajattelen niin, että riittävää on se, että meillä on mahdollisimman läpinäkyvä, avoin vaade lainsäädännössä tämän rahoituksen avaamiseksi. Olen itse näissä keskusteluissa kerta toisensa jälkeen nostanut esille sen, että mielestäni kirjanpitotasoinen ilmoitus olisi kaikista paras. Jos menette näitä rahoitusilmoituksia vaikka viime eduskuntavaaleista katsomaan, niin ne ovat kovin kirjavia, eivät täysin toisiinsa verrannollisia, ja olisi huomattavasti helpompi niitä katsoa, kun olisi selvästi tulot ja menot kirjattu niihin näkyviin. Arvoisa puhemies! Kun kuntavaalit ovat nyt käynnissä, niin kuntavaaleissa toivoisin, että seuraavassa vaiheessa tämä vaalirahoituksen ilmoitusvelvollisuus kohdistettaisiin, kuntavaaleissa ennen muuta, kaikkiin ehdokkaisiin. Siellä aika monet eivät välttämättä tule valtuutetuiksi, vaan tulevat rakennuslautakuntiin, tulevat lautakuntiin, jotka vastaavat kaavoituksesta ja monesta muusta, ja silloin tämä avoimuus olisi [Puhemies koputtaa] vaalirahoituksen näkökulmasta heidänkin osaltaan tarpeellista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2025+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-04-04T13:14:58,2025-04-04T13:18:19,Hyväksytty,1.1 2025_35_9,35/2025,2025-04-04,13.02,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Vaalirahoituksen valvonta vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa - Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus >>>Kertomus K 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_35_10,35/2025,2025-04-04,13.02,13.30,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Vaalirahoituksen valvonta vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa - Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus >>>Kertomus K 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä tarkastusvaliokunnan mietintö ”Vaalirahoituksen valvonta vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa — Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus”. Poliittisen toiminnan rahoitusta säädellään lailla ehdokkaan vaalirahoituksesta, ja tämä laki luo perustan vaalirahoituksen läpinäkyvyydelle. Nostan muutamia teemoja esiin tästä mietinnöstä, muun muassa juurikin tätä rahoitusta. Eli vaalirahoitusilmoitusten perusteella vaaleissa oli kaikkiaan 29 ilmoitusvelvollista. Ilmoitusvelvollisten yhteenlaskettu vaalirahoitus oli vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa 2,2 miljoonaa euroa. Se oli enemmän kuin vuoden 2019 vaaleissa, joissa se oli 1,5 miljoonaa euroa, ja vuoden 2014 vaaleissa se oli 1,4 miljoonaa euroa, eli voimme todeta sen, että vaalikassojen suuruudet kasvavat entisestään. Vuoden 24 eurovaalien vaalikampanjointiin kerätyt varat ja kampanjoinnin kustannukset ovat todellisuudessa kuitenkin huomattavasti suuremmat, sillä nämä raportoidut tiedot koskevat vain näitä 29:ää ehdokasta kaikkiaan 232 ehdokkaasta. Tarkastusviraston kertomuksen mukaan vaalirahoituksen määrä vaihteli ilmoitusten perusteella merkittävästi ilmoitusvelvollisten välillä, mikä kertoo sitä, että rahoittajia ja rahaa on eri tavalla ehdokkailla. Se toki myös rajoittaa ihmisten asettumista ehdolle, jos sitä vaalikassaa ei ole. Suurin vaalikampanja oli 243 901 euroa ja pienin oli nolla euroa. Kaikkien ilmoitusvelvollisten keskimääräiset kampanjakulut olivat noin 74 497 euroa, eli aivan valtavia summia, joista me puhumme. Ilmoitusvelvolliset ilmoittivat saaneensa ulkopuolista tukea vaalikampanjoihin 1,8 miljoonaa euroa, ja se on 84 prosenttia kokonaisrahoituksesta, niin että todella isoista rahoista me puhumme. Tarkastusvirasto toteaa kuitenkin johtopäätöksenä, että ilmoitusten tarkistamisen, ilmoitusvelvollisten toimittamien selvityksien ja kaikkien tehtyjen täydennysten jälkeen tarkastusviraston tietoon ei ole tullut seikkoja, joiden perusteella olisi syytä epäillä vastaanotettujen ilmoitusten oikeellisuutta. Elikkä on hieno asia, että ehdokkaat ovat toimittaneet kaikki tiedot, ja asia on sillä tavalla todellakin läpinäkyvää, mutta on isoja kampanjakuluja. Nostan esille tarkastusvaliokunnan huomion siitä, mihin me kiinnitimme huomiota. Lainsäädännössä on asetettu tuelle erilaisia rajoituksia, kuten yksittäisen tukijan antaman tuen vuotuinen enimmäismäärä ja ulkomaisilta tahoilta vastaanotetun tuen rajoitukset, mutta lainsäädäntö ei sen sijaan rajoita sitä, miltä tahoilta tai kuinka paljon ehdokas tai poliittisen puolueen organisaatio voi vastaanottaa lainaa. Lainaa voi siten jatkossakin vastaanottaa esimerkiksi ulkomaiselta yksityishenkilöltä tai yritykseltä. Tarkastusvaliokunta katsoo, että tähän asiaan liittyviin riskeihin tulee kiinnittää huomiota, kun puolue‑ ja vaalirahoituslainsäädäntöä kehitetään edelleen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2025+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2025-04-04T13:18:20,2025-04-04T13:21:53,Hyväksytty,1.1 2025_35_11,35/2025,2025-04-04,13.02,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Vaalirahoituksen valvonta vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa - Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus >>>Kertomus K 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_35_12,35/2025,2025-04-04,13.02,13.30,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Vaalirahoituksen valvonta vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa - Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus >>>Kertomus K 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyesti pari huomiota tähän tarkastusvaliokunnan ansiokkaaseen mietintöön liittyen vaalirahoituksen valvontaan vuoden 24 Euroopan parlamentin vaalien osalta. Tosiaan nämä kampanjoiden rahamäärät ilmoitusvelvollisten osalta ovat kasvaneet merkittävästi. Vuonna 2014 ilmoitusvelvollisten käyttämä rahamäärä oli 1,4 miljoonaa, nyt näissä vuoden 24 vaaleissa jo 2,2 miljoonaa euroa. Toki on samaan aikaan käynyt myös niin, että Suomen edustajamäärä Euroopan parlamentissa on kasvanut 13:sta 15:een, mutta se ei tokikaan selitä vielä sinänsä tätä nousua, vaan kampanjabudjetit ovat kasvaneet niiden ehdokkaiden osalta, jotka ovat vaaleissa menestyneet. Suomi on hieno maa. Suomi on maa, jossa on joka vuosi jotkut vaalit. Viime vuonna ja tänä vuonna on molempina vuosina kahdet vaalit. Euroopan parlamentin vaalit olivat tosiaan toiset noista viime vuoden kaksista vaaleista. Jossain määrin tietysti meidän kaikkien päätöksentekijöiden pitää olla huolissaan siitä, riittääkö äänestäjien kiinnostus käydä äänestämässä, ja tästähän saamme aika hyvän tuntuman nyt sitten viikon kuluttua, kun tiedämme, kuinka hyvin kunta- ja aluevaaleissa äänestäjät ovat osallistuneet. Mutta mikäli nyt vaaleissa äänestysaktiivisuus jää kovin alhaiseksi, niin varmasti se on paikka, jossa täytyy miettiä myös laajemmin vaalijärjestelmään tarpeellisia muutoksia, jotta vaaliosallistuminen on jatkossa niin vahvaa, että se turvaa eri instituutioitten legitimiteetin. No, tietysti Euroopan parlamentti, joka on Euroopan asukkaiden Euroopan unionille demokraattisissa vaaleissa valitsema instituutio, kulkee omassa viiden vuoden rytmissään ja poikkeaa sillä tavalla ehkä kansallisista instituutioista eikä välttämättä ole sovitettavissa kansalliseen vaalirytmiin. Sen sijaan, kun Suomesta valitaan vain 15 edustajaa, on todella tärkeää, että kansa onnistuu vaaleissa aina valitsemaan parhaat mahdolliset voimat edistämään myös Suomelle — totta kai ennen kaikkea suomalaisille äänestäjille tärkeitä mutta myös Suomelle kansallisesti — tärkeitä näkökulmia eurooppalaisessa päätöksenteossa. Tämän vuoksi ääneen pohdiskelen tässä nyt koko eduskunnan ollessa koolla sitä, että jos jossain vaaleissa Suomessa tultaisiin kokeilemaan listavaalia, niin se voisi olla Euroopan parlamentin vaaleissa ehkä mahdollista. Suomessahan on hyvin äänestäjä- ja sitä myöten myös ehdokaskeskeinen vaalitapa, jossa on avoin listavaali, mutta koko Euroopassa vain Suomessa ja Maltalla on näin Euroopan parlamentin vaaleissa, ja Malta on 300 neliökilometriä, Suomi on 300 000 neliökilometriä. Ymmärrämme sen, että Suomen vaalitapa on kyllä ehdokkaille äärimmäisen rankka.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2025+5.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-04-04T13:21:53,2025-04-04T13:25:06,Hyväksytty,1.1 2025_35_13,35/2025,2025-04-04,13.02,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Vaalirahoituksen valvonta vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa - Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus >>>Kertomus K 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_35_14,35/2025,2025-04-04,13.02,13.30,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Vaalirahoituksen valvonta vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa - Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus >>>Kertomus K 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 3/2025 vp,"Herra puhemies! Kiitos näistä puheenvuoroista, joita tähän asti olemme kuulleet. Valtiontalouden tarkastusvirasto tekee tärkeää työtä. Se on aivan välttämätön instituutio tässä maassa. Se on ikään kuin valtakunnan tilintarkastaja, jonka puolueettomuutta kukaan ei kyseenalaista, ja se on näinä päivinä, tässä maailmantilanteessa äärimmäisen arvokasta. Meillä on siis tutkimukseen ja parhaaseen asiantuntemukseen perustuva yhteinen tietopohja. Kuten edustaja Zyskowicz on usein sattuvasti todennut, jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiin mutta ei oikeutta omiin faktoihin. Siis näiden tarkastettujen lukujen pitäisi olla julkisen keskustelun yhteinen pohja, mutta näin ei aina ole. Viittaan Valtiontalouden tarkastusviraston edelliseen raporttiin finanssipolitiikan valvonnasta, jonka tarkastusvaliokunta yksimielisesti hyväksyi 6. päivä maaliskuuta ja samoin koko eduskunta. Merkittävää siis on, että hallituspuolueiden edustajat, jotka muodostavat enemmistön tästäkin valiokunnasta, hyväksyivät Valtiontalouden tarkastusviraston laskelmat finanssipolitiikan toteutumisesta ja sopeutusten mittakaavasta. Huomattavin havainto julkaistiin tämän erillisraportin sivulla 30. Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi, että paljon mainostetusta 9 miljardin euron sopeutuksesta toteutuu noin 4,4 miljardia euroa, siis jäädään alle puoleen. Siis ei pitäisi puhua lainkaan tässäkään salissa 9 miljardin sopeutuksesta, kun sen on korkein auktoriteetti todennut harhaanjohtavaksi, vaan 4,4 miljardin euron sopeutuksesta. Sen tulisi olla julkisen keskustelun faktapohja. Ja miksi VTV on tähän tulokseen päätynyt? Osaselitys on varsin yksinkertainen: 2 miljardia tästä toivotusta, kuvitteellisesta 9 miljardista piti tulla työllisyyden parantumisesta. 100 000 uutta työpaikkaa piti saada tilanteessa, jossa hallitus aloitti ennätystyöllisyyden oloissa. Tulos on kuitenkin tänään se, että tavoitteesta ollaan jäljessä 170 000. Tähän päivään mennessä hallitus on kaudellaan tehnyt noin 100 uutta työtöntä joka ikinen päivä mukaan lukien viikonloput. No, jos hyväksymme ja kun hyväksymme VTV:n laskelman ja eduskunnankin hyväksymän faktapohjan, kysymys puoliväliriiheen kuuluu seuraavasti: pitääkö hallitus kiinni fiktiivisestä 9 miljardin sopeutustavoitteesta vai tunnustaako sen jäävän toteutumatta? Jos hallitus pitää kiinni siitä 9 miljardista, niin silloin sen täytyy rehellisyyden nimissä se toinen 4,5 miljardia lisää leikata ja veroja kiristää, tai sitten hallituksen täytyy tunnustaa, että VTV:n laskelmat ja eduskunnan hyväksymä laskelma ovat totta, kuten itse asiassa puheenjohtaja Purra jo kerran lipsauttikin, että ei tästä tavoitteesta voi oikeasti pitää kiinni. [Puhemies koputtaa] [Puhemies Jussi Halla-aho: Edustaja Harakka, nyt keskustelun aiheena on vaalirahoituksen valvonta vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa. Kehotan pysymään aiheessa. ] Puhemies! Valtiontalouden tarkastusviraston rooli eduskunnassa ja sen eduskunnalle antamat raportit ovat aivan asiaankuuluva keskustelunaihe tässäkin yhteydessä. Sitä paitsi olen juuri lopettamaisillani sanoessani, että jos noudatamme, kuten hyvään tapaan kuuluu, faktapohjaista, tutkimusperäistä tietoa, niin voimme silloin yhdessä todeta, että yksikään puolue tässä salissa ei ole sen vastuullisempi tai vastuuttomampi valtiontalouden hoitaja kuin toinenkaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2025+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-04-04T13:25:14,2025-04-04T13:29:26,Hyväksytty,1.1 2025_35_15,35/2025,2025-04-04,13.02,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Vaalirahoituksen valvonta vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa - Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus >>>Kertomus K 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 3/2025 vp,Kiitoksia. — Pian alkavan suuren valiokunnan kokouksen vuoksi keskustelu ja asian käsittely keskeytetään., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_35_16,35/2025,2025-04-04,13.02,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Seuraava täysistunto,Tämä täysistunto on päättynyt. Hyvää viikonloppua!, ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_36_1,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Rantanen, olkaa hyvä, esittely.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_36_2,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain voimassaoloa jatketaan vuoden 2026 loppuun asti. Lain sisältöön ei ehdoteta muutoksia. Tilanne Suomen ja Venäjän välisellä rajalla on edelleen jännitteinen. Turvallisuusviranomaisten tietojen ja arvioiden mukaan välineellistetyn maahantulon uhka Suomen itärajalla jatkuu korkeana ja vaikeasti ennakoitavana. Myös muu hybridivaikuttaminen Suomea kohtaan on lisääntynyt viime aikoina. On todennäköistä, että turvallisuusympäristö pysyy lähiaikoina ja ikävä kyllä myös lähivuosina jännitteisenä. Ei pidä tuudittautua siihen, että esimerkiksi aselepo Ukrainassa muuttaisi tätä asetelmaa. Vaikka rajatilanne on tällä hetkellä vakaa, tilanteen vaikeutumiseen ja mahdollisiin nopeisiin ja vakaviin muutoksiin on välttämätöntä varautua. Keskeinen varautumiskeino on lainsäädäntö, joka sisältää viranomaisten riittävät toimivaltuudet toimia ennalta estävästi ja tehokkaasti. Arvoisa puhemies! Laissa säädetään toimivaltuudesta rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista tilanteissa, joissa vieras valtio pyrkii painostamaan Suomea maahantulijoita hyväksikäyttämällä. Rajoituspäätöksen tekemiselle on erittäin korkea kynnys, ja lain soveltaminen on viimesijainen keino tilanteen hallitsemiseksi. Lain tavoitteena on Suomen täysivaltaisuuden ja kansallisen turvallisuuden vahvistaminen. Lailla varmistetaan, että rajaviranomaisilla on riittävät toimivaltuudet toimia ennalta estävästi ja tehokkaasti välineellistetyn maahantulon vakavimmissa tilanteissa. Rajavartiolaitoksella on yhdessä muiden viranomaisten kanssa hyvä valmius lain soveltamiseen tilanteen niin vaatiessa. Mainitsin jo äsken, että rajoituspäätöksen tekemiselle on korkea kynnys. Se, että laki on voimassa, ei johda vielä siihen, että sitä alettaisiin soveltamaan heti. Soveltamisen edellytyksenä on ensinnäkin oltava tieto tai perusteltu epäily siitä, että vieras valtio pyrkii vaikuttamaan Suomeen maahantulijoita hyväksikäyttämällä. Toiseksi rajoituspäätöksen tekeminen edellyttää, että vaikuttaminen vaarantaa vakavasti Suomen täysivaltaisuutta tai kansallista turvallisuutta. Kolmanneksi rajoittamisen on oltava välttämätöntä Suomen täysivaltaisuuden ja kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. Neljänneksi on vielä arvioitava, että muut keinot eivät ole riittäviä Suomen täysivaltaisuuden tai kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. Tilanne itärajalla on pidetty toistaiseksi hallittuna rajavartiolain mukaisilla toimenpiteillä, eikä lakia ole ollut tarvetta soveltaa. Lain olemassaolo antaa kuitenkin tärkeän viestin Suomen varautumisesta. On välttämätöntä, että laki on Suomen turvana tarvittaessa. Laki vastaa tilanteisiin, joihin EU-säännökset ja kansainväliset sopimukset eivät anna ratkaisuja. Oikeudellisessa viitekehyksessä ei ole tapahtunut asiaan vaikuttavia muutoksia lain säätämisajankohdan tilanteeseen verrattuna. Tämän vuoksi lain sisältöön ei ehdoteta muutoksia. Oikeusvaltiossa on keskeistä, että viranomaisten toiminta perustuu lakiin. On siis välttämätöntä, että lainsäädännön keinoin varaudutaan myös välineellistetyn maahantulon vakavimpiin tilanteisiin. Lainsäädännön on oltava valmiina etukäteen, jotta turvallisuustilanteen nopeisiin muutoksiin voidaan reagoida tehokkaasti ja välittömästi. Tämän vuoksi lain voimassaolon jatkaminen keskeytyksettä on välttämätöntä. Arvoisa puhemies! Hallituksen vastuulla on huolehtia Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta. Turvallisuusympäristössä ei ole nähtävissä nopeita muutoksia parempaan. Tämän vuoksi ehdotetaan lain voimassaolon jatkamista puolellatoista vuodella. Laissa on todellakin kysymys varautumisesta. Lain soveltaminen edellyttää aina erillistä päätöstä ja kaikkien laissa säädettyjen korkeiden kriteerien käsillä oloa. Lakia voidaan soveltaa vasta silloin, kun mikään muu keino ei ole riittävä. Laki on poikkeuksellinen mutta välttämätön keino, jolla voidaan varmistaa Suomen täysivaltaisuus ja kansallinen turvallisuus nykyisessä vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä. Esityksessä ehdotetaan, että laki tulisi voimaan viimeistään 21.7.2025, jolloin määräaikaisen lain voimassaolo päättyy. — Kiitos. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-04-08T14:01:36,2025-04-08T14:06:54,Hyväksytty,1.1 2025_36_3,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja nyt, arvoisat edustajat, käytämme tämän 45 minuutin loppuosan debattikeskusteluun. Pyydän niitä henkilöitä, jotka haluavat osallistua siihen, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Nyt sitten edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_4,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ensinnäkin tietenkin haluan kiittää ministeriä hyvästä työstä tämän tärkeän lain uudelleen voimaansaattamiseksi. Kaikki varmasti tässä salissa yhtyvät siihen, että tämänhetkinen tilanne tuolla rajalla velvoittaa meitä siihen, että hyvissä ajoin päätämme lain uudelleen voimaan tulemisesta. Tässähän on kyse lähinnä seiskapykälän muuttamisesta, elikkä tästä ajasta on nyt kysymys. Tervehdin ilolla lainsäädäntöä, ja toivon sutjakkaa käsittelyä tässä asiassa. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-04-08T14:07:12,2025-04-08T14:07:50,Hyväksytty,1.1 2025_36_5,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Peltonen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_6,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Eemeli,Peltonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraatit pitävät Suomen kansallisen turvallisuuden varmistamista ensiarvoisen tärkeänä kaikissa oloissa ja kaikkina aikoina. Valitettava tosiasia on, että Suomen itärajan turvallisuustilanteessa ei ole tapahtunut kehitystä parempaan viime kesän jälkeen. Siksi hallituksella on ollut perusteltu tarve arvioida rajaturvallisuuslain määräaikaisen voimassaolon jatkoa. Hallituksen esitys tullaan varmasti käsittelemään täällä eduskunnassa perustuslakivaliokunnassa ja hallintovaliokunnassa asian ansaitsemalla painoarvolla ja huolellisuudella. Rajavartiolaitos on, arvoisa puhemies, tuonut esiin huolensa resurssiensa riittävyydestä kehyskaudella. Perusrahoituksen vaje on merkittävä, yli 20 miljoonaa euroa, ja se edellyttää myöskin hallitukselta toimia. Tässä turvallisuustilanteessa meillä ei ole varaa siihen, että Rajavartiolaitos ajautuu lyhytnäköisiin leikkauksiin. Olisinkin kysynyt vastuuministeriltä: miten hallitus aikoo tässä turvallisuustilanteessa turvata Rajavartiolaitoksen resurssit, kun huolta tästä on painavasti ilmaistu?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Eemeli Peltonen,1496,2025-04-08T14:07:50,2025-04-08T14:09:02,Hyväksytty,1.1 2025_36_7,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_8,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Kiitos, rouva puhemies! Tätä lakia koskevassa oikeudellisessa ja poliittisessa keskustelussa on ytimeltään kyse seuraavasta: tuleeko demokraattisella oikeusvaltio-Suomella olla tarvittaessa mahdollisuus torjua sellaista toimintaa, jossa vihamielinen naapurivaltio, eli Venäjä, väärinkäyttäen kansainvälisiä sopimuksia, siis väärinkäyttäen kansainvälistä oikeutta ja hyväksikäyttäen kolmannen maan kansalaisia niin sanottuina turvapaikanhakijoina, pyrkii painostamaan, horjuttamaan tai hämmentämään Suomea tai Suomen kautta muita unionin jäsenmaita? Vastaukseni on yksiselitteinen, ”kyllä”. Se on sekä poliittinen että oikeudellinen vastaukseni. Vastakkainen näkemys tarkoittaisi sitä, että Venäjä saa itse päättää, missä tarkoituksessa työntää tänne kolmannen maan kansalaisia, minkä määrän, milloin, keitä ja niin edelleen. Se olisi täysin kestämätön tilanne.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-04-08T14:09:03,2025-04-08T14:10:13,Hyväksytty,1.1 2025_36_9,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_10,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan, niin kuin edellisissäkin puheenvuoroissa ja ministerin puheenvuorossa todettiin, meidän turvallisuustilanne itärajalla ei ole erityisemmin muuttunut sitten viime kesän, kun tämä poikkeuslaki säädettiin. Tämä poikkeuslaki on myöskin toiminut ehkä juuri sellaisena toimena, mihin se oli tarkoitettukin, eli ennalta ehkäisevänä toimena, ja näin myöskin raja on pysynyt suhteellisen rauhallisena. Sitä myötä myöskin on tietysti selvää, että nyt kun vuosi tulee täyteen tässä, vuoden määräaika tulee täyteen, niin tämä asia on tuotava uudelleen eduskunnan käsittelyyn. Haluaisin kanssa nostaa esiin tämän saman huolen, mitä kollega Peltonen tässä vieressä, eli tämän Rajan rahoitus, ja toivoisin myös vastausta ministeriltä tähän. Tätä huolta Rajan rahoituksesta on nostettu esiin valtiovarainvaliokunnassa ja myöskin hallintovaliokunnassa ihan yli puoluerajojen yksimielisesti. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-04-08T14:10:13,2025-04-08T14:11:23,Hyväksytty,1.1 2025_36_11,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Hanna.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_12,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskusta antoi viimeksi tukensa tälle rajalaille, ja keskusta tulee antamaan tukensa myös nytten tälle rajalaille. Pidämme erittäin hyvänä myös sitä, että nyt tämä laki tuli eduskuntaan ajoissa, joten meillä on tarpeeksi aikaa tätä käsitellä. Toki myös hallitukselle heitän viestiä siitä, että olisi hyvä, että nyt koko eduskunta saataisiin mahdollisimman hyvin tämän lain taakse, koska meillä ei todellakaan ole varaa siihen, että tästä käydään täällä salissa poliittista keskustelua tai että olisi pientäkään riskiä siitä, että tämä laki ei etenisi. On erittäin tärkeää, että lähetämme viestin rajojen ulkopuolelle, että Suomeen ei tulla laittomasti ja Suomea ei käytetä hybridioperaatioissa. Myös jaan tämän huolen, mitä täällä on kuulunut Rajan resursseista. Sieltä on tullut viestiä, että he haluavat puolustaa Suomen rajoja ja tehdä työnsä parhaalla tavalla, mutta rinnastaisin Rajan resurssit Puolustusvoimiin, elikkä kaikki se, mitä sinne tarvitaan lisäresursseja, on myös heille annettava.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-04-08T14:11:23,2025-04-08T14:12:24,Tarkistettu,1.1 2025_36_13,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Keto-Huovinen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_14,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka itärajan tilanne on tällä hetkellä vakaa, on turvallisuustilanne edelleen Euroopassa jännitteinen eikä nopeita muutoksia parempaan ole odotettavissa. Rajaturvallisuuslaki on toiminut ennaltaehkäisevänä toimena, eikä sitä ole vielä toistaiseksi aktivoitu, hyvä niin. Nopeisiin muutoksiin on kuitenkin varauduttava ennalta, sillä olemme auttamattomasti myöhässä silloin, kun tilanne on jo päällä. Suomella on suvereenina valtiona oikeus päättää itse omista rajoistaan ja velvollisuus huolehtia kansalaisistamme ja turvallisuudestamme. Venäjä käyttää oikeudellisia keinoja sotilaallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tähän toimintaan meidän tulee vastata poikkeuslailla, jonka taustalla ei ole pyrkimys irtautua kansainvälisten sopimusten soveltamisesta vaan halu varautua vakavaan ja poikkeukselliseen tilanteeseen, jota nykyinen EU-sääntely ja kansainväliset sopimukset eivät toistaiseksi tunnista. Oikeusvaltion on suojeltava itseään. Vielä lopuksi kiitos ministerille asian nopeasta tuomisesta eduskuntaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2025-04-08T14:12:24,2025-04-08T14:13:32,Hyväksytty,1.1 2025_36_15,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lindtman., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_16,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ikävä tosiasia on, että syyt, joiden takia tätä rajaturvallisuuslakia tarvitaan, eivät ole poistuneet mihinkään. Meillä on naapurissa aggressiivinen ja arvaamaton Venäjä, joka on valmis käyttämään ja jatkamaan hybriditoimintaa lähialueillamme, eikä turvallisuustilanne lähialueilla ole helpottunut — voi sanoa, että kun viimeisen vuoden ajalta katsoo, niin ehkä jopa päinvastoin. Siksi rajamme turvallisuudesta huolehtiminen on yhtä ajankohtaista kuin vuosi sitten, ja voi sanoa, että jossain määrin tämä turvallisuustilanne on pahentunut. Arvoisa puhemies! On tärkeätä, että eduskunta käsittelee huolellisesti valiokunnissa tämän hallituksen esityksen. Arvoisa puhemies! Olisin myös yhtynyt näihin kysymyksiin näistä rajaresursseista. Nythän tässä on tullut uutta tehtävää, uutta koulutettavaa Rajavartiolaitokselle, ja tänne eduskuntaan on tullut huolta näistä resursseista. Ministeri, voitteko taata, että rajaviranomaisten resurssit tässä tilanteessa turvataan?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-04-08T14:13:32,2025-04-08T14:14:46,Hyväksytty,1.1 2025_36_17,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Nieminen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_18,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lain jatkaminen vuoden 26 loppuun asti on perusteltu ja ennen kaikkea välttämätön ratkaisu Suomen turvallisuuden kannalta. Rajaturvallisuus ei ole hallinnollinen yksityiskohta, se on kansallisen turvallisuuden perusta. Kun ulkovaltojen taholta pyritään vaikuttamaan poliittisiin päätöksiin, horjuttamaan yhteiskuntaa tai jakamaan kansaa, rajojen hallinta nousee ensimmäiseksi puolustuslinjaksi. Suomen rajaviranomaiset ovat johdonmukaisesti korostaneet, että välineellistetty maahantulo ei ole pelkkä uhkakuva. Se on todellisuutta, ja tämän todellisuuden ovat jakaneet Puola ja Liettua rajoillaan konkreettisesti ja nähneet, miten voimallisesti hybridivaikuttamista voidaan tehdä ja kokea. Nämä tilanteet eivät ratkea siis tavanomaisilla viranomaistoimilla tai perinteisillä turvapaikkamenettelyillä. Ne vaativat poikkeuksellisia mutta tarkasti rajattuja keinoja, juuri sellaisia, joita tämä laki mahdollistaa. Turvallisuus ei siis ole pysyvä tila. Se on jatkuvaa toimintaa, ennakointia ja päätöksentekoa. Kiitos sisäministerille asian tuomisesta saliin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-04-08T14:14:46,2025-04-08T14:15:59,Hyväksytty,1.1 2025_36_19,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Honkonen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_20,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten tuossa kuultiin, keskusta tukee tätä hallituksen esitystä. Hallituksen vastuulla on huolehtia suomalaisten turvallisuudesta, ja on hyvä, että tämä esitys nyt on meidän käsittelyssämme täällä — kiitos siitä. Tässä hallituksen esityksen ja aikaisemminkin hyväksytyn lain perusteluissa aivan keskeisessä roolissa on ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilannekuva ja siihen liittyvä informaatio. Nyt kun on näin, että tämä informaatio on isolta osin salaista, niin olisikin tietysti aivan tärkeää, että kansanedustajat pääsisivät siitä osallisiksi. Keskustan eduskuntaryhmä on hallitukselta ja turvallisuusviranomaisilta tätä informaatiota ja tietoa saanut, ja toivonkin, että kaikki ryhmät tätä tilaisuutta myöskin käyttäisivät hyväkseen, koska se myös saattaa muuttaa ajattelua. On syytä kaikkien ymmärtää tämä, että tällä esityksellähän ei torjuta ihmisten maahantuloa vaan toisen valtion Suomeen kohdistamaa vaikuttamista. Tätä Suomen pitää torjua, ja uskoaksemme tällä esityksellä sitä pystytään torjumaan tehokkaasti, kuten nyt menneen vuodenkin aikana.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-04-08T14:15:59,2025-04-08T14:17:14,Hyväksytty,1.1 2025_36_21,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_22,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käännytyslakia koskeva hallituksen esitys oli viime vuonna Suomen perustuslain, EU-oikeuden ja kansainvälisten sopimusten vastainen, ja siksi vihreät päätyivät silloin äänestämään sitä vastaan. Nyt, niin kuin ministerikin totesi, tänne tuotu hallituksen esitys on saman sisältöinen, ja sen takia ongelmatkin ovat samat, samoin myös johtopäätös. Viimekesäisessä keskustelussa yhtenä perusteluna käännytyslain puolesta esitettiin, että se laki säätämällä voitaisiin avata raja. Esimerkiksi panin merkille, että edustaja Lindtman totesi, että nyt meni eteenpäin laki, jolla voidaan mahdollistaa rajan avaaminen niin, että nykytilanne, jossa edes heikot eivät pääse hakemaan turvapaikkaa, muuttuu. Nyt kuitenkin on selvää, että rajaa ei avata eikä olla avaamassa, ja kysyisinkin: onko tätä perustetta silloin syytä arvioida uudelleen?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-04-08T14:17:14,2025-04-08T14:18:15,Hyväksytty,1.1 2025_36_23,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_24,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kansallinen turvallisuus on mahdollista yhteensovittaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen kanssa. Tämä on se viesti, jota käytettiin vasemmistossa vuosi sitten, ja se pätee yhä. Vasemmistoliitto puolustaa johdonmukaisesti oikeusvaltiota, perustuslakia ja ihmisoikeuksia eikä voi siksi kannattaa näiden kanssa räikeässä ristiriidassa olevaa käännytyslakia. Turvapaikanhaun estävä käännytyslaki on yksiselitteisesti perustuslain, ihmisoikeussopimusten ja EU-oikeuden vastainen samoista syistä kuin se oli vuosi sitten. Eduskuntaa ja oikeusvaltiota testataan nyt uudestaan. Viimeksi perustuslain ja asiantuntijoiden yli käveltiin perustuslakivaliokuntaa myöten. Toivottavasti tällä kertaa muutkin kuin vasemmistoliitto ja vihreät nousevat puolustamaan oikeusvaltiota ja Suomen perustuslakia. [Petri Hurun välihuuto] Hallituksen perusteluvelvollisuus on jopa suurempi nyt, kun pitäisi perustella sekä lain välttämättömyys uudelleen nykyisessä tilanteessa että voimassaolon jatko vielä alkuperäistä pidempään.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-04-08T14:18:15,2025-04-08T14:19:24,Hyväksytty,1.1 2025_36_25,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Werning., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_26,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille asian hyvästä esittelystä. Voimme todeta, että tässä on kyse Suomen kansallisesta turvallisuudesta ja täysivaltaisuudesta. Meidän tulee olla varautuneita tulevaan, ja meillä tulee olla mahdollisuus puolustautua myös hybridivaikuttamista vastaan. Turvallisuustilanne ei ole helpottunut. Venäjän hybriditoiminta sen kun jatkuu. Tästä syystä lain jatkaminen on perusteltua, mutta sen käyttö on rajattava tarkasti vain aidosti poikkeuksellisiin tilanteisiin, kuten sen tarkoitus onkin. Olen valmis kannattamaan hallituksen hyvää esitystä ja uskon, että eduskunta käsittelee sen asianmukaisesti.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-04-08T14:19:24,2025-04-08T14:20:11,Hyväksytty,1.1 2025_36_27,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_28,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän lain jatkon merkitys sisäisen turvallisuutemme kannalta on tärkeä. Laki luo viranomaisille riittävät työkalut välineellistetyn maahantulon estämiseksi. Tästä laista puhuttaessa on hyvä tunnistaa se tosiasia, että kyse on nimenomaan suomalaisten turvallisuudesta. Siksi lakia on jatkettava nyt keskeytyksettä. Jos lakia ei jatketa, niin mahdollisuus reagoida välittömiin turvallisuusuhkiin on huomattavasti heikompi. Lausuntopalautteen perusteella krp on tunnistanut 2023 itärajalla olleen ilmiön yhteydessä henkilöitä, jotka mahdollisesti aiheuttavat vaaraa Suomen turvallisuudelle. Siksi meidän on turvauduttava kaikissa tilanteissa kaikkiin mahdollisiin keinoihin, jotta me voimme tämän ilmiön jatkossa estää. Myös muut Euroopan maat ovat valmistelleet vastaavanlaisen lain tekemistä, ja siitäkin näkökulmasta voidaan todeta, että tämä laki on erittäin edistyksellinen ja myöskin merkityksellinen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-04-08T14:20:12,2025-04-08T14:21:11,Hyväksytty,1.1 2025_36_29,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Ingo., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_30,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Christoffer,Ingo,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Värderade fru talman! Då riksdagen i fjol behandlade den här lagen stod Finland inför en allvarlig situation. Ryssland hade börjat använda asylsökande som påtryckningsinstrument mot Finland vid östgränsen, och situationen vid gränsen har enligt vad vi och våra myndigheter vet inte förändrats. Anfallskriget i Ukraina fortgår och Ryssland har fortsatt sin aggressiva retorik mot Finland, mot EU och mot väst.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,sv,Christoffer Ingo,911821,2025-04-08T14:21:11,2025-04-08T14:21:40,Hyväksytty,1.1 2025_36_31,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvokas rouva puhemies! Kansallinen turvallisuus ensin. Tässä esityksessä ei ehdoteta sisällöllisiä muutoksia lakiin, ehdotetaan vain sen voimassaolon jatkamista. Tämä on perusteltua. Laki on edelleen välttämätön, koska mikään olosuhteissa ei ole muuttunut niin, että turvallisuudestamme voisi tinkiä. Rajaturvallisuuslain erityinen lisäarvo on siinä, että se antaa meille mahdollisuuden reagoida nopeasti ja päättäväisesti tilanteessa, jossa toinen valtio pyrkii vaikuttamaan Suomeen ihmisten liikuttamisen kautta. Erittäin tärkeää on myös huomata, että rajaturvallisuuslain käyttäminen on rajattua, määräaikaista ja korkean kynnyksen takana, silti se on ennen kaikkea tehokas. Kiitos ministerille hyvästä valmistelusta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-04-08T14:22:13,2025-04-08T14:23:14,Hyväksytty,1.1 2025_36_32,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_33,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Välineellistetyn maahantulon torjumiseksi tarkoitettu laki on aivan erinomainen laki, ja se on osoittanut toimivuutensa, koska rajalla on ollut rauhallista, kun toisella puolella rajaa tiedetään, mikä on menettely. Jotta voimme turvata Suomen kansalaisten turvallisuuden tässä maassa, on valtion pidettävä huoli siitä, että lainsäädäntö on ajan tasalla, ja valtion nimenomainen tehtävä on suojella Suomen kansalaisia. Kaikki me tiedämme, että tuolla itärajan takana tätä operaatiota pyörittävät osittain myös rajaviranomaiset — ja paljon muutakin semmoista porukkaa, mikä ei ole kunniaksi sille kansalle eikä kenellekään. Meidän rajamme vartijat tarvitsevat voimassa olevan lainsäädännön, jolla he voivat suojata suomalaisten ihmisten turvallisuutta tuolla rajoilla. Tämä on äärimmäisen tärkeä asia. On pidettävä mielessä koko ajan se, että tilanne rajoillamme ei Venäjän Ukrainaan hyökkäämisen jälkeen ole muuttunut ollenkaan turvallisemmaksi. Kaikki jatkuu ennallaan, ja sen tautta meidän pitää olla valmiina ja pitää lainsäädäntö ajan tasalla, mitä olemme kiitettävästi tehneetkin. [Puhemies koputtaa] — Kiitoksia ja sitten erikoiset kiitokset ministerille asiassa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-04-08T14:23:14,2025-04-08T14:24:22,Hyväksytty,1.1 2025_36_34,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_35,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on tässä aito dilemma olemassa eli vihamielistä valtiollista vaikuttamista tämän välineellistetyn turvapaikkaprosessin myötä. Tämä on turvallisuusongelma meidän rajoillamme, ja siksi tätä rajalakia on ainakin perusteltu juuri siitä lähtökohdasta. Yhtä lailla rajan pysyvä kiinniolo on ihmisoikeusongelma. Se, että raja on nyt vakaa ja rauhallinen, kuten täällä sanottiin, ei kai ensisijaisesti johdu tästä rajalaista vaan siitä, että tämä raja on kiinni, mikä tehdään rajavartiolain 16 §:n pohjalta. Mutta onko ongelma juuri siinä, että rajavartiolaki ei mahdollista sitä rajan avaamista, kun tämä välineellistetty turvapaikkapolitiikka eli vihamielinen vaikuttaminen on siellä takana? Siksi meillä on tämä rajalaki nyt otettu käyttöön. Sen takia kysyn ministeriltä sen aidoimman kysymyksen: onko tätä viitekehystä ajatellen taustalla rajalain ydintavoite siinä, että se mahdollistaisi rajan hallitun avaamisen?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-04-08T14:24:22,2025-04-08T14:25:31,Hyväksytty,1.1 2025_36_36,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Koskinen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_37,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeusvaltion puolustamisessa tarvitaan välillä poikkeustoimiakin, ja Suomessa valtiosääntö mahdollistaa poikkeuslain käytön mielellään rajatusti sekä ajaltaan että soveltamisalaltaan, ja näinhän tässä rajaturvallisuuslain tapauksessa on ollut kyse. Vuoden aikana on muutoksia tapahtunut sikäli, että tämmöinen kansainvälinen ymmärtämys sille, että näitä kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia voidaan tulkita toisin, kun ilmiöt ympärillä muuttuvat, on lisääntynyt. Siinä mielessä on tärkeätä, että Suomi myös tällä jatkolainkierroksella mahdollisimman tarkasti katsoo, miten tämä sopeutuu, miten on sopeutettavissa parhaiten myös näihin kansainvälisiin normeihin, valvontaelinten lausuntoihin ja niin edelleen. Tämä tarvitsee huolellisen tarkastelun perustuslakivaliokunnassa, ja sitten tarvitaan myöskin valmistautuminen resurssein siihen, että jos tätä joudutaan käyttämään, niin on valmiudet saada niin koulutettuja kuin riittävä määrä asiantuntevia rajamiehiä sinne paikalle.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-04-08T14:25:31,2025-04-08T14:26:47,Hyväksytty,1.1 2025_36_38,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,Edustaja Vestman., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_39,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On pidettävä visusti mielessä, mistä tässä laissa on kysymys. On tarkoitus torjua Venäjän valtiollista vaikuttamista, yksin Venäjän viranomaisten kontrolloimaa siirtolaisten käyttämistä aseena Suomea vastaan, ennalta estää ja torjua vihamielistä toimintaa, joka voi vakavasti vaarantaa Suomen täysivaltaisuuden ja kansallisen turvallisuuden. Viime kädessä kysymys on tosiaan siitä, annetaanko tälle vihamieliselle vieraalle valtiolle, joka ei itse noudata kansainvälistä oikeutta ja joka käy hyökkäyssotaa Euroopassa, oikeus tosiasiassa päättää Suomen ulkorajojen kontrollista ja siitä, ketkä Suomeen voivat tulla. Suomen, vahvan oikeusvaltion, vastaus tähän oli viime kesänä huolellisen eduskuntakäsittelyn jälkeen ennalta lailla säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä välttämättömistä toimivaltuuksista tämän vaaran torjumiseksi. Tämä oli vahvan oikeusvaltion vastaus. Tälläkin kertaa laki käsitellään täällä eduskunnassa varmasti huolellisesti, ja perustuslakivaliokunta tekee oman arvionsa. Pyydän, että lain vastustajat lopettavat oikeusvaltion ja perustuslain käyttämisen keppihevosena tämän lain vastustamiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2025-04-08T14:26:47,2025-04-08T14:28:13,Hyväksytty,1.1 2025_36_40,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_41,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen rajoista päättää Suomi, ei Venäjä. Rajat ovat meidän kansallisen turvallisuutemme perusta, ja myös tämä laki edistää sitä. Emme halua ajaa Suomea siihen samaan tilanteeseen, mihin esimerkiksi Puola ja Baltia ovat joutuneet, eli että Venäjä ja Valko-Venäjä ovat puskeneet kymmeniätuhansia, jopa yli satatuhatta rajanylitystapausta, Puolan ja Baltian rajoille, siis siirtolaisia kehitysmaista ja kolmansista maista näiden autoritääristen maiden, Valko-Venäjän ja Venäjän, myötävaikutuksella nimenomaan paitsi loukkaamaan Puolan ja Baltian rajoja myös pyrkimyksenä aiheuttaa sisäpoliittisia ja toisaalta myös ulkopoliittisia ongelmia näille maille. Me emme voi Suomena antaa tällaisen tilanteen kehittyä omille rajoillemme, ja siksi me pyrimme ottamaan takaisin kontrollin rajoistamme itsellemme, mitä tulee rajan sulkemiseen mutta myös sen rajasulun aktualisoimiseen siinä tilanteessa, että Venäjä yrittäisi meidän rajojamme koetella.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-04-08T14:28:13,2025-04-08T14:29:19,Hyväksytty,1.1 2025_36_42,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_43,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa puhemies! SDP on sitoutunut ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioon, ja niin se on, että tarvitsemme lain, jolla voimme suojautua vihamieliseltä vaikuttamiselta. Täytyy muistaa, että tämän rajaturvallisuuslain jatkon takana on Venäjän vihamielinen vaikuttaminen eikä turvallisuustilanne ole vuoden aikana muuttunut ainakaan yhtään paremmaksi. Päinvastoin me seuraamme päivittäin Venäjän häikäilemättömiä iskuja Ukrainassa siviilikohteisiin. Tiedämme, mihin Venäjä pystyy. Se pystyy välineellistämään turvapaikanhakijoita ja aiheuttamaan kaaoksen ja vakavan turvallisuusriskin Suomen itärajalle, ja lailla tämän maan on voitava tarvittaessa suojautua. SDP tiedostaa oman vastuunsa tilanteessa, jossa lain läpimeno vaatii eduskunnassa hyvin laajan enemmistön, mutta haluamme myös käsitellä tämän lain huolellisesti. Me tulemme käymään tämän eduskuntaryhmässämme lävitse, ja toivomme, että myös eduskunnan valiokunnissa tämän lain käsittely saa sen tarvitseman ajan. Ja, rouva ministeri, me toivomme myös, että Rajavartiolaitoksella on riittävät resurssit huolehtia siitä, että itärajalla on tarvittava sen turvallisuuden takaamiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-04-08T14:29:19,2025-04-08T14:30:31,Hyväksytty,1.1 2025_36_44,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_45,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tässä on todettu, tämä lakihan on samansisältöinen kuin edellinenkin, ja siinä mielessä se sisältää myös ne samat keskeiset ongelmat liittyen esimerkiksi kansainvälisiin sopimuksiin ja EU-oikeuteen. Olisin tässä kohtaa nostanut esiin oikeuskanslerin lausunnon. Oikeuskansleri on nostanut esiin erinäisiä puutteita tässä esityksessä, joihin ei ole kuitenkaan vastattu tai jotka on toteutettu vain osittain, ja olisinkin kysynyt ministeriltä tässä kohdin näihin kantaa. OKA on katsonut, että tämä lain käyttöönottokynnys asetettaisiin jopa korkeammalle kuin lakia alun perin annettaessa tehtiin, ja myös kiinnittänyt huomiota siihen, miten eduskunnan informointi ja osallistumisen turvaaminen lain käyttöönottoa koskevan päätöksen tekoon varmistetaan. Myöskään vastausta tai muutosta ei ole tullut siihen, kun OKA on todennut, että olisi perusteltua arvioida uudelleen lakiin sisältyvää oikeusturvamenettelyä ja sitä, turvaako se säädetyssä muodossa konkreettisessa tilanteessa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-04-08T14:30:31,2025-04-08T14:31:41,Hyväksytty,1.1 2025_36_46,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Riipi., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_47,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kansallisella turvallisuudella ei voi tehdä politiikkaa, ja pidänkin erinomaisena asiana, että hallitus on ripeästi tuonut tämän lain jatkon eduskunnan käsittelyyn. Maailmanpoliittinen tilannehan on nyt ehkä jopa vielä kimurantimpi kuin se oli viime kesänä, ja viime kesänä käytiin kuitenkin hyvin huolellinen käsittely tämän lain sisällöstä, perusteista ja tarpeellisuudesta. Nyt kun tässä on kyseessä jatkoajan myöntäminen, niin vahvasti näen, että tämä pitää meillä edelleenkin tässä talossa saada eteenpäin. Olen omalta osaltani valmis tukemaan tätä lakia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-04-08T14:31:41,2025-04-08T14:32:25,Hyväksytty,1.1 2025_36_48,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,Edustaja Limnell., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_49,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Jarno,Limnell,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä nyt on syytä puhua suoraan. Venäjä käy hybridisotaa Suomea ja länsimaita kohtaan tänäkin päivänä, ja keinot ovat hyvin moninaiset. Tällä laaja-alaisella ja pitkäkestoisella hybridisodankäynnillä Venäjä pyrkii pysyvästi heikentämään Suomea, Euroopan unionia ja Natoa ja pyrkii sisäisesti meitä hämmentämään, jolloin parasta on olla hämmentymättä. Venäjän hybridivaikuttamisen voi arvioida lähiaikoina muuttuvan entistäkin aggressiivisemmaksi. Tämä välineellistetty maahantulo on osa, yksi keinovalikoima Venäjän hybridityökalupakissa, jolla Venäjä pyrkii vaikuttamaan, ja tätä kykyä Venäjä ylläpitää niin Suomea, Puolaa kuin Baltian maitakin kohtaan. Kuten tiedämme, tilanne voi muuttua Suomen itärajalla hyvinkin nopeasti. Peruste lain voimassaolon jatkamiselle on edelleen voimassa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Jarno Limnell,1491,2025-04-08T14:32:25,2025-04-08T14:33:42,Hyväksytty,1.1 2025_36_50,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Väätäinen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_51,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tuula,Väätäinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minusta on tärkeää, että hallitus on tuonut tämän lain jo tässä vaiheessa eduskuntaan. Niin kuin on monta kertaa todettu jo tänään, tilanne rajalla ei ole muuttunut yhtään helpommaksi siitä, kun viimeksi rajalaki säädettiin, mutta nyt on tietysti tärkeää, että valiokunnilla on mahdollisuus ja työrauha, joita täytyy jopa melkein vaalia, jotta valiokunnat voisivat mahdollisimman laajasti kuulla asiantuntijoita. Minäkin olen huolissani Rajavartiolaitoksen rahoituksesta. Tiedämme, että siellä on vajetta jo perusrahoituksesta, ja toivoisin, että ministeri suhtautuisi tähän sillä pieteetillä, että Rajavartiolaitos saisi lisärahoitusta, jotta he onnistuvat rajalla valvontatyössään.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Tuula Väätäinen,794,2025-04-08T14:33:42,2025-04-08T14:34:36,Hyväksytty,1.1 2025_36_52,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kari., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_53,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hienoa, että jo tässä eduskunnan lähetekeskustelun aikana olemme tässä salissa varsin yksimielisiä rajalain tarpeellisuudesta ja että myös keskustelussa nousevat Rajavartiolaitoksen resurssit. Yksi hienoin osa tätä kansanedustuslaitosta on asiantuntijoiden kuuleminen, kun kuulemme turvallisuusviranomaisia muun muassa nyt tästä rajalain jatkosta mutta noin laajemminkin tästä turvallisuustilanteesta. Tämän vuoden aikana turvallisuustilanne ei nimenomaan viranomaisten näkökulmasta katsottuna ole mennyt parempaan suuntaan, päinvastoin huonompaan. Eduskunnassakin on useita turvallisuusvaliokuntia, joissa näitä asioita tiiviisti käsitellään. Haluan nostaa, arvoisa ministeri, nämä Rajavartiolaitoksen resurssit kokonaisuutena. Kriisi- ja poikkeusaikoina Rajavartiolaitos on osa puolustustamme ja puolustusvoimia. Millä tavoin, arvoisa ministeri, pitäisi nostaa budjettikeskustelussa, mahdollisesti puoliväliriihessä, Rajavartiolaitoksen resurssit Puolustusvoimien resurssien rinnalle? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-04-08T14:34:36,2025-04-08T14:35:47,Hyväksytty,1.1 2025_36_54,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Pauli.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_55,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomella on oikeus puolustaa itseään, ja oikeusvaltiolla on lupa ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin, jotka ovat vaaran torjumiseksi välttämättömiä. Tämän on myös perustuslakivaliokunta todennut. Mikä on suuri kuva turvallisuustilanteessa? 1) Sota Ukrainassa jatkuu, 2) Euroopan turvallisuustilanne on historiallisen epävakaa ja vaarallinen, 3) Venäjän hybridivaikuttamisen keinot ovat laajasti käytössä, ja 4) maahantulon välineellistäminen on yksi niistä keinoista, joilla voidaan pyrkiä vaikuttamaan Suomen ja EU:n turvallisuuteen sekä yleiseen järjestykseen. Olemme vastuussa EU:n itärajasta. Kiitän ministeriä asian valmistelusta ja esittelystä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-04-08T14:35:47,2025-04-08T14:36:46,Hyväksytty,1.1 2025_36_56,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eerola., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_57,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten ministeri itse ja moni muukin tässä salissa jo aiemmin totesi, niin itärajan takana ei mikään ole sillä tavoin muuttunut, että meidänkään tarvitsisi nyt voimassa olevaa käytäntöä muuttaa, vaan tarvitsee jatkaa sitä esityksen mukaan ainakin sinne ensi vuoden loppuun saakka. Se, että me aikanamme saimme tämän lain aikaan, oli hyvä asia, ja pelkästään tieto siitä, että meillä on tarpeen vaatiessa tämmöinen työkalu käytössämme, on osoittanut toimivuutensa. Suomen turvallisuus on tärkeämpää kuin mikään muu, ja siksi onkin erittäin hienoa ollut kuulla tämä lähes sataprosenttinen yksimielisyys tässä salissa tämän asian ympärillä. Mitään niitä kansainvälisiä mainehaittoja, saati mitään sanktioita, mitä jossain vaiheessa pelättiin tämän tuovan, ei tietenkään ole vielä tullut.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-04-08T14:36:46,2025-04-08T14:37:50,Hyväksytty,1.1 2025_36_58,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_59,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten täällä keskustan kollegat ovat tuoneet esille, keskusta tukee rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkamista, ja on todellakin hyvä, että nyt ollaan hyvissä ajoin liikkeellä. Luotamme myös tällä kertaa niin perustuslakivaliokunnan kuin hallintovaliokunnan tekemiin arvioihin tästä. Rajalain voimassaolon jatkamisella säilytetään lisätyökalu vahvistaa rajaturvallisuutta, sisäistä turvallisuutta sekä Suomen itsenäisyyttä Venäjän mahdollisilta hybridioperaatioilta. Myös turvallisuusviranomaiset ovat pitäneet yksimielisesti lakia välttämättömänä. Myös EU-säädöksessä korostetaan, että jokainen jäsenvaltio on velvollinen huolehtimaan sisäisestä turvallisuudesta, ja Suomi tulee varmasti tekemään omalta osaltaan tämän tehtävän.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-04-08T14:37:50,2025-04-08T14:38:43,Hyväksytty,1.1 2025_36_60,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kumpula-Natri., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_61,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunta edellytti myös tämän lain hyväksymisessä, että seurataan EU-lainsäädäntöjä ja koetetaan myös tuoda ilmi sitä tilannetta, joka täällä on. Näin on menetelty. Me näemme, että maailmalla on ymmärrystä kaikkien Venäjän naapurimaiden tilanteen suhteen, koska Ukraina on pahentuneessa tilanteessa, hyökkäykset ovat viime päivinä julmistuneet entisestään, eikä tässä lähialueellakaan uhittelu ole ollenkaan valitettavasti helpottunut, ehkä jopa päinvastoin on ollut tiivistynyttä toimintaa. Tässä lainsäädännössä halutaan puuttua hybriditoimintaan ja olla valmiudessa ottamaan käyttöön samat toimet kuin kohta vanhentuva laki olisi mahdollistanut. Käyttöönottoa ei nyt ole vielä tarvinnut tehdä, koska raja on ollut kokonaan kiinni. EU:ssa on tullut voimaan laki, jossa ymmärretään toimia rajan sulkemiseksi, ja ennen kaikkea komission tiedonanto, joka lisää jäsenmaiden ymmärrystä siihen, että rajoilla voi olla myös hybridivaikuttamiseen ja vihamielisen valtion toimintaan tarvittavia keinoja käyttöön otettu kansallisesti.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Miapetra Kumpula-Natri,807,2025-04-08T14:38:43,2025-04-08T14:40:06,Hyväksytty,1.1 2025_36_62,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_63,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minusta on hyvä, että hallitus tuo tämän esityksen meille eduskuntaan, ja on hyvä, että tässä vaiheessa — viime vuonna keskustelimme tästä ajankohdasta. Kyllä minä luotan turvallisuusviranomaisten arvioon siitä, että tilanne rajalla on yhä jännitteinen ja Suomen kansallinen turvallisuus edellyttää tämän lain säätämistä. Kaksi asiaa täällä on mainittu. Resurssit: todellakin perusrahoituksesta puuttuu säännöllisesti tuo 20 miljoonaa euroa suurin piirtein, mikä estää Rajan pitkäjänteistä toiminnan suunnittelua sekä myös investointeja, ja toivon todella, että te pistätte tämän kuntoon. Sitten Suomen ja EU:n ulkorajojen turvallisuudesta on huolehdittava yhdessä EU:n kanssa, kuten täällä on EU:hun viitattukin. Kysyisin ministeriltä, kuinka hallitus vaikuttaa EU:ssa yhteisten rajaturvallisuutta parantavien ehdotusten ja lainsäädännön osalta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2025-04-08T14:40:06,2025-04-08T14:41:14,Hyväksytty,1.1 2025_36_64,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Piisinen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_65,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyseessä on erittäin tärkeä laki Suomen turvallisuuden kannalta. Suomen on näissä yhä hankalammissa oloissa pystyttävä tehokkaasti ylläpitämään kansallista turvallisuutta ja suojaamaan perus‑ ja ihmisoikeuksia kokonaisuutena ja tasapainoisella tavalla. Eduskunnan oikeusasiamies on todennut, että hänellä ei ole perusteita kyseenalaistaa tarvetta lain voimassaolon jatkamiselle. Se, mitä oikeusvaltiossa voidaan vallitsevassa tilanteessa tehdä, on juuri se, että laissa säädetään oikeasuhtaisista toimivaltuuksista, joita etukäteen arvioituna voidaan pitää välttämättöminä vaaran torjumiseksi. Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys vastaa juuri tähän tarpeeseen. Kiitos ministeri Rantaselle tämän esityksen tuomisesta meille tänne eduskuntaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-04-08T14:41:14,2025-04-08T14:42:13,Hyväksytty,1.1 2025_36_66,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Jäntti., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_67,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Aleksi,Jäntti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä on oltava lainsäädäntö, jonka puitteissa rajoillamme toimivat viranomaiset voivat tehdä työtään tarvittaessa jopa voimakeinoihin turvautuen. Emme voi olettaa, että viranhaltijamme lähtisivät tiukan paikan tullen kansalaistottelemattomuuden tielle, kuten asekätkijät aikanaan vaaran hetkellä tekivät. Rajaturvallisuuslain tavoitteena on torjua tehokkaasti Suomeen kohdistettavaa painostamista ja vahvistaa rajaturvallisuutta. Oikeusvaltio on arvokkainta, mitä meillä on. Oikeusvaltio on niin arvokas, että sitä on puolustettava jopa omia lakejamme sekä kansainvälisiä sopimuksia itsellemme edullisesti soveltaen. Kun toisessa vaakakupissa on kansallinen turvallisuus ja toisessa perusoikeuksien sisällöllinen, ajallinen ja alueellinen rajaaminen, valinnan ei pitäisi olla vaikea. Turvallisuus on kaikkein tärkein. Viisas valitsee kahdesta pahasta aina pienemmän.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Aleksi Jäntti,1513,2025-04-08T14:42:13,2025-04-08T14:43:26,Hyväksytty,1.1 2025_36_68,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäkinen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_69,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Rajaturvallisuuslaki säädettiin eduskunnassa viime kesänä vastauksena Venäjän hybridivaikuttamiseen välineellistetyn maahantulon muodossa. Vuoden aikana ympäröivä turvallisuustilanteemme ei ole millään muotoa tasaantunut, vaan päinvastoin reaalimaailman esimerkit osoittavat, että Venäjä on aktivoitunut monin eri tavoin, oli kyse sitten toiminnasta merialueilla, maarajoilla tai verkossa. Olen luottavainen sen suhteen, että eduskunta korkeimpana valtiovallan käyttäjänä arvioi esityksen huolellisesti, ja on hyvä, että nyt meillä on siihen myös asiallisesti varattuna aikaa. Me teemme Suomessa kaikki tarvittavat kansalliset ratkaisut oman turvallisuutemme vahvistamiseksi, mutta meidän tulee myös vaikuttaa Euroopassa yhteisten rajaturvallisuutta parantavien ehdotusten ja lainsäädännön aikaansaamiseksi, jotta Suomen ja EU:n ulkorajojen turvallisuus voidaan taata. Olisin kysynyt ministeriltä, minkälaista keskustelua tämän asian osalta tällä hetkellä käydään.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2025-04-08T14:43:26,2025-04-08T14:44:40,Hyväksytty,1.1 2025_36_70,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Kiitoksia. — Otetaan vielä neljä vastauspuheenvuoroa ja sen jälkeen sitten ministerin vastaus. Sitten siirrymme seuraavaan asiakohtaan. Nämä neljä ovat Eskelinen, Malm, Rasinkangas ja Aalto-Setälä. — Eskelinen.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_71,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itärajan turvallisuustilanne todellakaan ei ole muuttunut. Hybridivaikuttaminen Itämerellä ja Itä-Suomen lentoliikenteeseen on jatkuvaa. On aivan perusteltua, että Suomen kansallisen kokonaisturvallisuuden näkökulmasta rajalain jatko hyväksytään. Samaan aikaan, kun teemme päätöksiä, on kyllä syytä nostaa, niin kuin useassa puheenvuorossa täällä, Rajavartioston resurssit. Tässä on vaara, että tässä hurjassa puolustusmenojen kasvuhypessä Rajavartiolaitos jää vähän jalkoihin. Sitten kun puhutaan vielä satojen miljoonien pohjoisen sotilaallisen liikkuvuuden rahoituksesta, niin on muistettava, että meillä on 1 300 kilometriä tuota itärajaa, 1 300 kilometriä. Aika vähän puhutaan siitä. Tällä hetkellä raha ohjautuu ihan muualle. Resurssit on todellakin laitettava kuntoon. Rajavartiolaitokselle on kyllä annettava kiitos niistä laajoista toimista, miten he ovat kouluttaneet ja kouluttautuneet henkilöstön osalta tähän hybridivaikuttamiseen ja uusiin toimintatapoihin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-04-08T14:44:47,2025-04-08T14:46:01,Hyväksytty,1.1 2025_36_72,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Malm., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_73,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä, kuten täällä on tänään jo moneen otteeseen todettu, Venäjä käy aggressiivista hyökkäyssotaa edelleen Ukrainassa. Päivä päivältä se tuntuu olevan entistä hurjempaa. Mutta samaan aikaan, kun Venäjä käy hyökkäyssotaansa Ukrainassa, se myöskin härkkii kaikilla erilaisilla tavoilla myös muuten. Muun muassa tätä verkossa tapahtuvaa vaikuttamista, somen hyväksikäyttämistä ja osittain varmasti myöskin vaalivaikuttamista on ollut liikkeellä. Sen takia se, mihin me voimme vaikuttaa ensisijaisesti, on tietenkin rajojemme turvallisuus. Itse olen sitä mieltä, että tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa valtavaa muutosta parempaan ei kyllä ole tapahtunut vaan se, mitä voidaan tehdä sen eteen, että rajoilla tilanne pysyykin rauhallisena, on tehtävä. Mutta nimenomaan siitä, että resursseja, kalustoja ja teknologiaa on myös jatkossa Rajavartiolaitoksen käytettävissä, kannamme koko puolueena huolta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-04-08T14:46:01,2025-04-08T14:47:06,Hyväksytty,1.1 2025_36_74,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Aalto-Setälä., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_75,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Pauli,Aalto-Setälä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olemme tänään käyneet hyvin fiksua, syvällistä keskustelua Suomen turvallisuudesta. On hyvä ymmärtääkin se, miksi tätä lakia halutaan jatkaa. Venäjä käy sotaa, konventionaalista sotaa, Ukrainassa juuri tällä hetkellä, kun tässä istumme, ja meitä länttä kohtaan hybridisotaa, johon kuuluu myöskin välineellistetty maahanmuutto. On ilmiselvää, että tätä lakia pitää jatkaa, ja on hienoa, että suurin osa täällä on sitä mieltä. On myöskin huomioitava, että viime kesänä odotimme suurta kansainvälistä mainehaittaa ja huomiota tästä meidän käyttäytymisestämme. Sellaistahan ei ole tullut. Kyllä muutkin länsivaltiot ovat ymmärtäneet, että me teemme niin kuin oikeusvaltion kuuluu tehdä. Perustuslaillisessa järjestyksessä suojaamme suomalaisten turvallisuutta, ja näin tulee tehdä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] Kiitos ministerille. Itse olen kyllä sitä mieltä, että tämä ei edellytä niin valtavan pitkää käsittelyä tällä kertaa, koska me tiedämme täsmälleen, mitä on tapahtunut, ja mikään näistä muuttujista ei ole muuttunut paitsi se, että Venäjä on vielä suurempi uhka. [Mauri Peltokangas: Erinomainen puhe!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Pauli Aalto-Setälä,1504,2025-04-08T14:47:06,2025-04-08T14:48:07,Hyväksytty,1.1 2025_36_76,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,Kiitoksia. — Ja vielä edustaja Rasinkangas., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_77,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Rajaturvallisuuslain jatkaminen vuoden 2026 loppuun on välttämätöntä. Meidän tulee huolehtia siitä, että Suomen rajaturvallisuus ei vaarannu missään tilanteessa. Rajaturvallisuuslaki on myös merkki ulospäin siitä, että meitä ei voida painostaa välineellistetyllä maahantulolla. Ennen kaikkea rajaturvallisuuslaissa on kyse siitä, että suomalaisten turvallisuus, kansainvälinen itsemääräämisoikeus sekä viranomaisen kyky tehokkaaseen rajavalvontaan varmistetaan. Arvoisa puhemies! Turvallisuusympäristö on edelleen sen kaltainen, että rajaturvallisuuslakia on syytä jatkaa. Kiitos sisäministeri Rantaselle tärkeästä työstä Suomen ja suomalaisten turvallisuuden eteen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-04-08T14:48:07,2025-04-08T14:48:55,Hyväksytty,1.1 2025_36_78,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten ministerin vastaus. Riittääkö kolme minuuttia? [Mari Rantanen: Jos vähän enemmän!] — No niin, vähän enemmän, [Naurua] kymmenen sekuntia. [Naurua]", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_79,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa puhemies, kiitoksia! Aloitetaan siitä, että kansallinen turvallisuus on yhteinen asia, ja ilolla tietysti kuuntelen salin keskustelua siitä, että tätä lain jatkoa ollaan odotettu ja sitä ollaan valmiita tukemaan. Kuten täällä nyt on käynyt ilmi, eduskunta toki käyttää sen ajan ja käsittelee tämän huolella, mutta korostan vielä sitä, että muutoin lain sisältöön ei ole tehty muutoksia, muuta kuin tämä voimassaolon jatkaminen, ja siltä osin varmasti pääsette ripeästi eteenpäin. Itsekin toivoisin toki, että koko sali voisi seistä tämän lain takana, joka on täysin välttämätön meille suojataksemme omaa itsemääräämisoikeuttamme sekä kansallista turvallisuuttamme myös niissä tilanteissa, jos kohtaamme oikein vaikean tilanteen. Sitten ehkä tästä termistöstä vähän haluaisin todeta, että perin usein kuulee, että silloin kun laista ei pidetä, niin tätä kutsutaan käännytyslaiksi, ja sitten kun katsotaan sitä tosiasiallista tarvetta, niin sitten tätä kutsutaan rajaturvallisuuslaiksi. Itse olen kyllä tämän viimeisen termin kannalla, mikä ehkä enemmän kuvastaa sitä, mistä tässä on kysymys. Täällä kysyttiin sitä, minkä vuoksi raja-asemia ei voida avata ja minkä vuoksi tätä lakia ei voida käyttää ikään kuin niin, että ottaisimme tämän lain käyttöön ja avattaisiin rajat. Haluaisin muistuttaa, että eduskunta viimeksi käsitellessään tätä lakia totesi yksiselitteisesti, että tämä rajaturvallisuuslaki, jota nyt käsittelemme, on viimesijainen keino. Kaikkien muiden keinojen täytyy olla ensin käytössä, ja näin ollen tätä tietysti me kunnioitamme. Mitä tulee tällä hetkellä meidän rajanylityspaikkojen avaamiseen, niin viranomaisten arvio on edelleen se, että me emme sitä voi tehdä vaarantamatta omaa turvallisuuttamme, ja tähän on tyytyminen. Rajanylityspaikat on pidettävä toistaiseksi suljettuina tämän viranomaisarvion perusteella. Sitten ehkä aivan lyhyesti totean, että tämä Euroopan komission tiedonanto oli kyllä siinä mielessä meille erinomaisen hyvä, että jos olette tutustuneet siihen, niin siellä käytetään kyllä hyvin samantyyppisiä termejä kuin tässä meidän laissamme. Komissio myös tunnistaa sen, että tietyissä tilanteissa valtion on voitava puolustaa omaa rajaansa, omaa kansallista turvallisuuttansa, myös tämmöisillä poikkeuksellisilla toimilla, ja tämä on tietysti erinomaisen hyvä asia. Ehkä sitten totean tähän: Vierailin Ukrainassa muutama viikko sitten, ja toki asia oli ehkä aiemminkin selvillä, mutta kun vierailin muun muassa siellä Valko-Venäjän rajalla ja tapasin heidän rajavartijoitaan, tapasin heidän palomiehiään, tapasin heidän poliisejaan, niin tavattoman tarkoin tuli selville se, että pelkästään nämä viranomaiset itse asiassa tämmöisessä sotatilanteessa ovat niitä, jotka ovat vastaamassa. Rajavartijat ottavat sen ensimmäisen aggressiivisen hyökkäyksen vastaan. Poliisit taistelivat Ukrainan kaupunkien kaduilla. Palomiehet vastasivat näihin seurauksiin, mitä hyökkäyksessä tuli. Ja sitten se, mikä siellä oli aivan ilmiselvää, on se, että siviiliväestön suojelu on kaiken a ja o tällaisessa tilanteessa. Tästä pääsemme siihen, että kun täällä nostettiin Rajavartiolaitoksen resurssit ja myöskin puolustusmenot esiin, niin viime viikollahan hallitus piti tiedotustilaisuuden puolustusmenojen nostamisesta, valmistautumisesta irtautumiseen Ottawan sopimuksesta, mutta tuossa samassa yhteydessä onneksi näiden Ukrainan oppienkin myötä hallitus totesi myös sen, että tulemme nostamaan Rajavartiolaitoksen, suojelupoliisin, poliisin valmiusyksikön sekä siviilien suojelun osalta budjettia pysyvästi. — Kiitos. [Mauri Peltokangas: Erinomaista!] ", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-04-08T14:49:03,2025-04-08T14:53:48,Hyväksytty,1.1 2025_36_80,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään tässä vaiheessa, ja asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_36_81,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. — Siellä on ensimmäisenä edustaja Peltonen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_36_82,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Eemeli,Peltonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti. Tällä hetkellä turvallisuusympäristömme on vakava, vaarallinen ja vaikeasti ennakoitava. Muutos Suomen turvallisuusympäristössä on seurausta Venäjän pitkäaikaisesta kehityksestä, jossa Venäjä pyrkii aggressiivisesti uudelleenrakentamaan Neuvostoliiton hajoamisen myötä menetettyä suurvalta-asemaa. Ukrainassa Venäjä käy täysimittaista sotaa tavoitteitaan edistääkseen. Muualla Euroopassa Venäjä horjuttaa turvallisuutta ja harjoittaa painostamista toisenlaisin, viheliäisin keinoin. Tästä painostamisesta osansa on saanut myös Suomi. Suomi joutui Venäjän vihamielisen painostamisen kohteeksi talvella kaksi vuotta sitten. Vuonna 2023 alkanut rajaturvallisuuden vakava häiriötilanne ja välineellistetyn maahantulon uhka heijastelee kansainvälistä turvallisuustilannetta. Suomi joutui Venäjän häikäilemättömän hybridivaikuttamisen vuoksi uudenlaiseen tilanteeseen, mutta ei suinkaan yksin. Useat Euroopan unioniin kuuluvat Venäjän rajanaapurit ovat joutuneet kohtaamaan vastaavantyyppistä painostamista ja hybridivaikuttamista. Suomi pystyi reagoimaan ripeästi Venäjän painostamiseen viime vaalikaudella eduskunnassa säädetyn rajavartiolain 16 §:n nojalla. Rajavartioasemien sulkeminen vaiheittain ja lopulta itärajan täyssulku jättivät kuitenkin yhä riskin siihen, että välineellistetty maahantulo saa vaikeampia muotoja ja laajenee Suomen maastorajoille. Näihin vaikeimpiin tilanteisiin ja uhkakuviin sen hetken lainsäädäntömme ei tarjonnut riittäviä työkaluja. Tähän tarpeeseen eduskunnassa säädettiin rajaturvallisuuslakina tunnettu poikkeuslaki, joka on määräaikaisena voimassa yhden vuoden. Hallituksen alkuperäistä esitystä rajaturvallisuuslaista muutettiin täällä eduskunnassa. Lakiin määriteltiin eduskunnalle jälkivalvonnan rooli. Lisäksi lakiin lisättiin perustuslakivaliokunnan edellyttämä jälkikäteinen oikeusturvamenettely. Lakia myös täsmennettiin tavoilla, jotka vähensivät rajamiehen oikeusturvaan liittyvää huolta ja minimoivat ristiriitaa kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ja palautuskiellon osalta. Eduskunta jätti käsittelyssään rajaturvallisuuslakiin vahvan kädenjälkensä. Arvoisa puhemies! Nyt hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkamisesta. Suomen itärajan turvallisuuden takaaminen on tänään yhtä ajankohtaista kuin vuosi sitten. Vaikka rajaturvallisuuslakia ei ole jouduttu ottamaan käyttöön, Venäjän harjoittaman välineellistetyn maahantulon uhka ei ole poistunut mihinkään, ja siksi hallituksen esitys on käsiteltävä vastuullisesti ja asian vaatimalla vakavuudella täällä eduskunnassa. On tärkeää muistuttaa, että rajaturvallisuuslaki säädettiin eduskunnassa vuosi sitten vain ja ainoastaan vastauksena Venäjän harjoittamaan painostamiseen välineellistetyn maahantulon muodossa. Siksi lakia on tärkeää arvioida suhteessa turvallisuustilanteeseemme ja Venäjän muodostamaan uhkaan. Valitettavasti Venäjän hybriditoiminnan uhka ei ole kadonnut tai pienentynyt. Päinvastoin olemme nähneet kuluvan vuoden aikana merkkejä siitä, että Venäjä on valmis jatkamaan jännitteitä lisäävää toimintaa niin merialueilla kuin maarajojenkin läheisyydessä. Itärajan näennäisen vakaan tilanteen ei pidä antaa hämätä ja tuudittaa meitä sellaiseen käsitykseen, etteikö Venäjä voisi halutessaan koska tahansa käynnistää uudelleen vihamielisen painostamisen itärajalla. Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraatit pitävät Suomen kansallisen turvallisuuden varmistamista ensiarvoisen tärkeänä kaikissa oloissa kaikkina aikoina. Valitettava tosiasia on, että Suomen itärajan turvallisuustilanteessa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia parempaan viime kesän jälkeen. Siksi hallituksella on ollut perusteltu tarve arvioida rajaturvallisuuslain voimassaolon määräaikaista jatkamista. Suomella täytyy olla kaikissa tilanteissa käytössään tarvittavat keinot torjua Venäjän vihamielistä vaikuttamista rajoillamme. Sosiaalidemokraatit tunnistavat vastuunsa turvallisuuskysymyksissä ja niihin vastaamisessa. Hallituksen eduskunnalle antama esitys tullaan käymään huolellisesti läpi. Keskeisessä roolissa ovat jälleen perustuslakivaliokunnan arvio ja hallintovaliokunnan käsittely, joille tulee turvata niiden tarvitsema aika.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Eemeli Peltonen,1496,2025-04-08T22:42:41,2025-04-08T22:48:15,Hyväksytty,1.1 2025_36_83,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_84,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Turvallisuustilanne Suomen itärajalla on edelleen jännitteinen, ja erilaiset hybridivaikuttamisen ilmiöt ovat jopa tietyillä alueilla voimistuneet. Venäjän välineellistetyn maahantulon uhka ei ole siis poistunut, ja hallituksen esitys rajaturvallisuuslain määräaikaisesta jatkamisesta on perusteltua tuoda eduskunnan käsittelyyn. Suomen kansallisen turvallisuuden varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää kaikissa tilanteissa, sillä muuttuva turvallisuusympäristö edellyttää jatkuvaa varautumista ja ennakoivia toimenpiteitä. Rajaturvallisuuslaki säädettiin vajaa vuosi sitten vastauksena Venäjän painostukseen, mutta uhka ei ole kadonnut. Venäjä jatkaa jännitteitä lisäävää toimintaa rajojensa läheisyydessä. Rajojen turvallisuus on keskeinen osa Suomen kokonaisturvallisuutta. Hallituksen esitys rajaturvallisuuslain jatkosta tulee nyt eduskunnan käsittelyyn, jossa keskeisessä roolissa ovat perustuslakivaliokunnan arvio ja hallintovaliokunnan käsittely. On tärkeää, että esitys käydään läpi huolellisesti, jotta voidaan varmistaa, että lainsäädäntö vastaa nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Arvoisa rouva puhemies! Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja muut muutokset turvallisuusympäristössä korostavat rajaturvallisuuden merkitystä. Suomen Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksien kehittäminen on tärkeää, jotta pystymme vastaamaan kaikkiin tilanteisiin tehokkaasti. Suomen on oltava valmistautunut torjumaan hybridiuhkia ja varmistamaan kansallinen turvallisuus kaikissa olosuhteissa. Turvallisuus on yhteinen vastuu, ja Suomen on jatkossa toimittava määrätietoisesti rajojen turvallisuuden ja yleisen järjestyksen varmistamiseksi. Tämä on välttämätöntä vakauden ja kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi. Rajaturvallisuuden vahvistaminen edellyttää jatkuvaa seurantaa ja reagointikykyä mahdollisiin muutoksiin. Esityksen huolellinen käsittely on siis osa tätä prosessia, ja sen avulla voidaan varmistaa, että Suomella on riittävät keinot vastata turvallisuushaasteisiin. Tämä poikkeuslaki on toki vain lainsäädännöllinen väline mahdollisten hybridioperaatioiden torjumiseksi. Käytännössä lainsäädäntöä toteuttaa rajojamme valvova Rajavartiolaitos, joka on jo pitkään tuonut esiin huoltaan perusrahoituksensa riittävyydestä. Myös me olemme oppositiosta käsin huoltamme esiin tuoneet. 25 miljoonan rahoitusvaje tällä kehyskaudella on Rajan resursseista suuri leikkaus tässä tilanteessa, jossa meidän rajoillamme tapahtuu enenevässä määrin monenlaista niin maalla, merellä kuin ilmassakin. Tehokas valvonta, hybridivaikuttamiseen vastaaminen ja ennaltaehkäisy edellyttävät pikemminkin panostuksia, ei leikkauksia. Kiinnitimme tähän huomiota myös hallinto- ja turvallisuusjaostossa ja sen myötä valtiovarainvaliokunnan lausunnossa puolustusselontekoon yksimielisesti kaikkien puolueiden toimesta. Tänään saimme kuitenkin jo sisäministeriltä aiemmin käsittelyssä kuulla, että hallitus on vihdoin tähän rahoitusvajeeseen tarttunut, ja hyvä niin. Tähän luotamme, mutta varmasti myös valvomme.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-04-08T22:48:17,2025-04-08T22:51:58,Hyväksytty,1.1 2025_36_85,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Garedew., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_86,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hybridivaikuttamiselle nollatoleranssi: rajalaki pysyy voimassa. Hallitus siis esittää, että määräaikaisen rajaturvallisuuslain voimassaoloa jatkettaisiin vuoden 2026 loppuun saakka. Käytännössä kyse on siitä, että valtioneuvosto voi rajalain nojalla tehdä päätöksen rajoittaa turvapaikkahakemusten vastaanottamista tietyllä rajatulla alueella, mikäli Suomea yritetään painostaa lähettämällä rajallemme ihmismassoja, eli jos välineellistettyä maahanmuuttoa yritetään käyttää Suomen sisäisen turvallisuuden, itsemääräämisoikeuden ja yleisen järjestyksen horjuttamiseen. Rajalaki on erittäin tärkeä työkalu, joka antaa rajaviranomaisille mahdollisuuden ennaltaehkäistä ja torjua tällaisia hyökkäysyrityksiä, jotka saattavat eskaloitua hyvin nopeasti. Jos laki ei olisi valmiiksi voimassa, reagoiminen nopeasti tapahtuviin muutoksiin rajalla olisi mahdotonta. Siksi tämä on niin tärkeä asia, joka on oltava kunnossa varalta ja etukäteen. Alun perin laki säädettiin viime kesänä. Silloin sen voimassaoloajaksi päätettiin yksi vuosi. Kuten hyvin tiedämme, Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne ei ole muuttunut yhtään parempaan suuntaan. Siksi lain voimassaoloa on perusteltua jatkaa. Hallituksen esityksen mukaan on todennäköistä, ettei uhka tule lähivuosina pienenemään, vaan Suomeen kohdistuvan hybridivaikuttamisen intensiteetti ja keinovalikoima tulevat vaihtelemaan. Välineellistetyn maahanmuuton lisäksi hybriditoimet voivat tarkoittaa esimerkiksi sabotaasia tai muuta kiusantekoa. Puolustusselonteossa puolestaan todetaan Venäjän siirtyneen avoimempaan, vaikeasti ennakoitavaan ja pitkäkestoiseen vastakkainasetteluun lännen kanssa. Normaalit rajanylityspisteet ovat olleet suljettuina jo joulukuusta 2023 lähtien. Sekä niiden sulkeminen että rajalain säätäminen olivat seurausta syksyllä 2023 alkaneesta hybridioperaatiosta. Silloin Suomeen saapui venäläisten viranomaisten myötävaikutuksella lyhyessä ajassa yli 1 300 turvapaikanhakijaa. Suomeen tulonsa jälkeen näistä noin 500 henkilöä, eli noin 40 prosenttia, katosi vastaanottokeskuksista, todennäköisesti joko jatkoi matkaansa muualle Eurooppaan tai jäi oleskelemaan Suomeen laittomasti. Tulijoiden joukosta on myös tunnistettu kymmeniä henkilöitä, joiden on taustansa perusteella arvioitu vaarantavan yleistä järjestystä. Mikäli hallitus ei olisi toiminut nopeasti ja sulkenut rajaa, tulijoita olisi voinut olla kymmenkertainen määrä. Hallitus on vastannut tilanteeseen myös muun muassa parantamalla ulkomaalaisten säilöönottomahdollisuuksia, etteivät he jatkossa pääsisi samalla tavalla katoamaan viranomaisten ulottuvilta tai vaarantamaan suomalaisten turvallisuutta, sekä valmistelemalla vastaanottolain uudistusta, joka on tulossa eduskuntaan syksyllä. Arvoisa puhemies! Suomen varautumisen taso on erinomainen. Puolustukseen ja turvallisuuteen panostetaan monin tavoin. Rajalaki on osa tätä ennakointia. On parempi toimia kuin katua. Vaikka lain voimassaoloa jatketaan, sen soveltaminen on edelleen vasta viimesijainen keino. Sitä käytetään vain, mikäli vieraan vallan masinoima maahantulo uhkaa Suomen turvallisuutta ja suvereniteettia, eikä mikään muu keino ole auttanut. Tämä laki on siis yksi niistä työkaluista ja puolustusmekanismeista, jotka meillä täytyy hätätapauksia varten olla käytettävissämme, vaikka toivomme, ettei sitä tarvitsisi koskaan soveltaa käytännössä. Se vahvistaa rakkaan isänmaamme puolustusta ja lähettää vahvan signaalin siitä, ettei Suomi ole painostettavissa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-04-08T22:52:02,2025-04-08T22:57:18,Hyväksytty,1.1 2025_36_87,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen poissa, edustaja Kiuru, Pauli poissa. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_88,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Rajaturvallisuus ei ole hallinnollinen yksityiskohta. Se on perusta, jolle kansallinen turvallisuus ja arjen vakaus rakentuvat. Ilman turvallisia rajoja ei ole turvallista Suomea. Siksi nyt käsiteltävä hallituksen esitys on tärkeä ja välttämätön. Arvoisa rouva puhemies! Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut pysyvästi turvallisuusympäristöämme. Se, mitä vielä muutama vuosi sitten pidettiin poikkeuksellisena, on nyt uusi normaali. Välineellistetty maahantulo eli tilanne, jossa ihmisiä käytetään vaikuttamisen välineinä, on vakava ja todellinen uhka ja riski. Sitä ei voi sivuuttaa. Hallituksen määrätietoinen toiminta on rauhoittanut tilannetta. Rajanylityspaikkojen sulkeminen, esteaidan rakentaminen ja rajaturvallisuuslaki ovat osoittaneet, että Suomi ei ole passiivinen kohde vaan aktiivinen puolustaja. Tätä työtä ei ole syytä keskeyttää. Arvoisa rouva puhemies! Kansallinen turvallisuus ensin. Tässä esityksessä ei ehdoteta sisällöllisiä muutoksia lakiin, ehdotetaan vain sen voimassaolon jatkamista. Tämä on perusteltua. Laki on edelleen välttämätön, koska mikään olosuhteissa ei ole muuttunut niin, että turvallisuudestamme voisi tinkiä. Rajaturvallisuuslain erityinen lisäarvo on siinä, että se antaa meille mahdollisuuden reagoida nopeasti ja päättävästi tilanteessa, jossa toinen valtio pyrkii vaikuttamaan Suomeen ihmisten liikuttamisen kautta. Erittäin tärkeää on myös huomata, että rajaturvallisuuslain käyttäminen on rajattua, määräaikaista ja korkean kynnyksen takana. Silti ennen kaikkea se on tehokas. Arvoisa rouva puhemies! Turvapaikkaoikeus on edelleen voimassa. Oikeusturvamekanismit on säädetty lakiin. Ketään ei jätetä suojaa vaille. Turvaa on saatava silloin, kun sitä tarvitsee — ei silloin, kun naapurissamme niin sanellaan. Meillä on oikeus ja velvollisuus suojella rajojamme. Tämän esityksen myötä viestimme, että on selvää: Suomi ei alistu painostukselle. Me puolustamme kansallista turvallisuuttamme, alueellista koskemattomuuttamme ja arjen rauhaa. Arvoisa rouva puhemies! Suurissa turvallisuuskysymyksissä yhtenäisyyden merkitys korostuu. Tämän lain jatkaminen ei ole poliittinen kannanotto vaan vastuullinen päätös. Suomessa vaalitaan turvallisuutta. Turvallisuus rakentaa vakautta, joka palvelee koko yhteiskuntaamme. — Kiitos. Kannatan esitystä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-04-08T22:57:29,2025-04-08T23:01:26,Hyväksytty,1.1 2025_36_89,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman poissa. — Edustaja Harakka, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_90,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Kunnianarvoisa rouva puhemies! Nyt, kun tämä hallituksen esitys lähetetään valiokuntiin, on eduskunnalla valta ja vastuu vaikuttaa lopputulokseen. Ja sitten, kun hallintovaliokunnan mietintö on valmistunut, on aika ottaa kantaa kokonaisuuteen. Valtiosäännön mukainen prosessi osoittaa jälleen voimansa. Myös viime kerralla eduskunnan tekemät muutokset eittämättä paransivat kansallisen ratkaisumme kansainvälistä hyväksyttävyyttä. Kiinnitän valiokuntien huomiota oikeuskanslerin lausuntoon, joka on astetta voimaperäisempi kuin viime vuoden keväällä. Jo tuolloin oikeuskansleri piti tärkeänä, että eduskunnalla eli käytännössä perustuslakivaliokunnalla olisi valtioneuvoston päätökseen jälkitarkastusoikeus. Hän toistaa tämän näkemyksen mutta esittää lisäksi vaihtoehtoisen tavan taata eduskunnan osallistuminen lain soveltamiskynnyksen arviointiin. Oikeuskanslerin lausunnon viimeisestä virkkeestä vielä lainaus: ”Pitäisin edellä mainituista näkökohdista perusteltuna, että myös eduskunnan roolin vahvistamista liittyen lain mahdolliseen käyttöönottoon arvioitaisiin uudelleen.” Eikä oikeuskansleri Pöysti ole näkemyksineen yksin. Vuoden takaisessa lausunnossaan professori Scheinin mainitsi eduskunnan jälkitarkastusoikeuden, siis oikeuden kumota kokonaan tai osittain tai muuttaa päätöksen voimassaoloaikaa, jopa ensimmäisenä puutteena. Perustuslaissahan ei pääse kuin toiseen pykälään ennen kuin määrätään, että eduskunta on valtiovallan korkein käyttäjä. Tasavallan oikeusperinteessä eduskunnalla on jälkitarkastusoikeus perusoikeuksiin puuttuvassa poikkeuslainsäädännössä. Tämä periaate on peräti 95 vuotta vanha ja peräisin vuoden 1930 niin sanotuista kommunistilaeista. Tämän tasavallan suojelulain piti rajoittaa äärivasemmistolaisten perusoikeuksia, mutta sitä sovellettiinkin äärioikeistoon. Eduskunnalla oli oikeus puuttua lain toimeenpanoon jopa sota-aikana eli silloin, kun itänaapuri ei ollut vain uhka vaan hyökkääjä. 60- ja 70-luvuilla juuri kokoomus piti lujasti kiinni eduskunnan jälkitarkastusoikeudesta, jolla voitaisiin kumota yksityisen omaisuuden sosialisointisuunnitelmat. Eduskunta on käyttänyt poikkeustilanteissa sitä valtaa, joka sille perustuslain mukaan kuuluu, viimeksi korona-aikana. Sen ainoan kerran, kun rauhan aikana on otettu käyttöön valmiuslaki, heti kättelyssä perustuslakivaliokunta heitti hallituksen asetuksen roskakoriin. Muistan hyvin valtioneuvoston jäsenenä, kuinka huolellisesti koetimme perustella päätöksemme välttämättömyyden ja tarkkarajaisuuden. Koimme, että eduskunnalla on tärkeä rooli sen varmistamisessa, että poikkeuslakia käytetään korkealla kynnyksellä ja parhailla perusteilla. Korvaamattomalla panoksellaan eduskunta takasi sen, että kansalaiset eivät voineet kokea valtioneuvoston toimineen mielivaltaisesti, saatikka omaksi poliittiseksi hyödykseen. Jaettu vastuu on lisätty vastuu. Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraattien aloitteesta eduskunnan roolia on vahvistettu lain toimeenpanossa, mutta vieläkään se ei yllä oikeusperinteemme edellyttämälle korkeimmalle tasolle. Itse asiassa ei ole mitään syytä, miksei eduskunnan jälkitarkastusoikeudesta voisi säätää. Tarvitsee lisätä vain yksi virke, jonka voi melkein kopioida perustuslain 23 §:stä: ”Eduskunta voi päättää valtioneuvoston päätösten voimassaolosta.” Piste. Toki voi löytää — ja onkin löydetty — valtiosääntöoikeudellisia kiemuroita, joilla eduskunnan oikeuksia voi rajata. Voi inttää, että lainsäädäntövaltaa ei siirry. Mutta samalla on huomattava, että toimivaltaa siirtyy ja siirtyy paljon. Ja joka tapauksessa, jos eduskunnan valta halutaan pitää edelleen perustuslain 2 §:n vaatimalla tasolla, meidän on syytä tämä tahtotila myös lakiin kirjata. Eikä kyse ole pelkästään nyt käsillä olevasta hallituksen esityksestä. Elämme monien ennakoimattomien mullistusten aikaa, ja on mahdollista, että poikkeuslakeja joudutaan säätämään lisää ja sellaisia, jotka rajoittavat suomalaisten perusoikeuksia. Silloin olisi turvallisinta, että ennakkotapauksena ei ole tulkinta, joka sivuuttaa eduskunnan jälkitarkastusoikeuden. Olisi turvallisinta, että parlamentaarisen oikeusvaltion perinne pysyy mahdollisimman lujana, jatkuvana ja pysyvänä. Parlamentaarinen oikeusvaltio erottaa Suomen itänaapurista. Parlamentaarinen oikeusvaltio on suomalaisen turvallisuuden tae. Sitä pitää vahvistaa, ei heikentää. Arvoisa puhemies! Lähetekeskustelussa evästän omalta osaltani valiokuntia, jotka aloittavat nyt kuulemiset, kutsumaan asiantuntijoiksi myös suomalaisen oikeushistorian tuntijoita kertomaan, mikä on lähes sadan vuoden aikainen tasavallan tahtotila. Jos eduskunta ei puolusta eduskuntaa, ei sitä kukaan muukaan tee.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-04-08T23:01:31,2025-04-08T23:07:12,Hyväksytty,1.1 2025_36_91,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas poissa, edustaja Rintamäki poissa, edustaja Ronkainen poissa, edustaja Jukkola poissa, edustaja Hoskonen poissa, edustaja Aalto-Setälä poissa, edustaja Kymäläinen poissa. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_92,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyseessä on hallituksen esitys rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkamisesta ensi vuoden loppuun saakka. Tässä on erittäin tärkeästä Suomen kansallisesta turvallisuudesta kyse. Se on ensiarvoisen tärkeä, ja sitä pitää arvioida kulloisenkin tilannekuvan perusteella. Venäjän välineellistetyn maahantulon uhka on edelleen olemassa, ainakin turvallisuusviranomaisten arviot ovat näin todenneet. Tätä tukee se tilanne, että kansainvälinen poliittinen tilanne on tällä hetkellä sellainen, että se ei ole ainakaan helpottanut tätä tilannetta, ja ennalta-arvaamattomuus on viime aikoina vain kasvanut. Hybridivaikuttamista on tapahtunut niin maa- kuin vesialueilla. Siis on välttämätöntä, että lakiesitys käsitellään täällä eduskunnassa nyt ja arvioidaan tätä kokonaisuutta kaiken kaikkiaan. Arvoisa rouva puhemies! Tähän kuuluu myös se, että me emme ole yksin tämän tilanteen kanssa, ja tässä yhteydessä kuuluukin kysyä, mitä kuuluu EU:n yhteisille toimille rajaturvallisuuden edistämisessä. Eduskunta siitä viimeksi tätä lakia käsitellessään puhui paljon. Olisi syytä saada tähän selkeä kanta. Komission tiedonanto tukee tätä kysymystä, ja olisi hyvä nähdä, mitä se tarkoittaa käytännössä meille. Hallitus on myös ilmoittanut, että muuttuneessa turvallisuusympäristössä hallitus huolehtii myös sisäisen turvallisuuden toimijoiden, kuten Rajavartiolaitoksen, poliisin ja suojelupoliisin, strategisesta suorituskyvystä vahvistaen toimijoiden resursseja. Toivottavasti tämä tarkoittaa Rajavartiolaitoksen perusrahoitusvajeelle, joka on noin 20 miljoonaa euroa, että siihen resursseja laitetaan ja rajaturvallisuuslaitoksen resurssit turvataan, jotta se voi huolehtia ja olla akuutin etulinjavartioinnin järjestäjänä ja turvallisuuden antajana. Nämä olisi syytä tässä yhteydessä tehdä. Myöskin valiokuntien, PeVin ja HaVin, linjaukset ja kannanotot ovat tärkeitä, ja tälle lainkäsittelylle pitäisi antaa aika huolelliseen työskentelyyn. Vielä lopuksi, arvoisa rouva puhemies, sanon, että SDP ei puoluepolitikoi suomalaisten turvallisuudella. Sitä hoidetaan kaikissa olosuhteissa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-04-08T23:07:38,2025-04-08T23:10:45,Tarkistettu,1.1 2025_36_93,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen poissa. — Edustaja Savio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_94,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ilta on edennyt jo pitkälle, mutta eduskunnan käsiteltävänä on tärkeä asia, hallituksen esitys rajaturvallisuuslain eli välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun määräaikaisen lain jatkamisesta vuoden 2026 loppuun asti. Arvoisa puhemies! Kuten täällä on lukuisissa puheenvuoroissa kuultu, Suomen on ehdottomasti jatkettava varautumista Venäjän taholta tulevaan hybridivaikuttamiseen ja mahdollisesti pahempaankin. Venäjän johto on osoittanut jo yli kolmen vuoden ajan, että se kykenee mitä häikäilemättömimpiin toimiin. Ukrainaan tekemänsä raa’an hyökkäyksen ohella Venäjä on muun muassa vaikuttanut Itämeren alueella ja tehnyt toimia, jotka ovat heikentäneet alueen valtioiden huoltovarmuutta. Nato-maat ovat onneksi lisänneet valvontaa Itämerellä, mikä on myös Venäjällä epäilemättä huomattu. Arvoisa puhemies! Vaikka nyt vajaan vuoden voimassa olleen rajaturvallisuuslain antamia mahdollisuuksia ei olekaan otettu käyttöön, se on mitä ilmeisimmin tehnyt tehtävänsä jo tällaisenaan, eikä Venäjä ole ryhtynyt testaamaan rajamme pitävyyttä välineellistetyllä maahanmuutolla. Näin tulee tietenkin olla jatkossakin, ja siksi lain jatko on erittäin perusteltua. Arvoisa puhemies! Haluan esittää kiitokseni sisäministeri Rantaselle ja koko hallitukselle määrätietoisesta työstä kansallisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Tämän lakiesityksen ohella tärkeä osoitus siitä on muun muassa päätös irtisanoutua Ottawan miinakieltosopimuksesta. Kuten tämä rajaturvallisuuslaki myös tämä miinakieltosopimuksesta irtautuminen on tärkeä askel. Miinat ovat viimesijainen puolustuskeino, joiden käyttöönottoa emme toivo koskaan joutuvamme näkemään, mutta se on kuitenkin hyvä olla työkalupakissa estämässä Venäjän mahdollisesti erittäin ikäviäkin toimenpiteitä, jotka kohdistuvat Suomeen. Arvoisa puhemies! Kiitän tässä keskustelun lopuksi keskustan ja sosiaalidemokraattien edustajien pitämiä hyviä puheenvuoroja. Muun muassa edustaja Lyly tässä edellä kävi hyvin tätä tilannetta läpi. Kyse on tosiaan Suomen kansallisesta turvallisuudesta, ja sen suhteen on tärkeää, että eduskunnassa ollaan mahdollisimman laaja-alaisesti yksimielisiä. — Kiitos. [Timo Harakka pyytää vastauspuheenvuoroa]", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2025-04-08T23:10:49,2025-04-08T23:13:43,Hyväksytty,1.1 2025_36_95,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Kiitoksia. — Oliko edustaja Harakalla vielä? — Olkaa hyvä, vastauspuheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_96,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Saviota näistä kiitoksista. Kyseessä varmastikin on asia, jossa pyritään löytämään yhteisiä linjoja, ja juuri siksi eduskunnan panos tämän lain käsittelyssä on välttämätön. Tästä miinasopimuksesta irtautumisesta huomauttaisin kuitenkin tässä vaiheessa sen, että päätöksiä aiheesta ei ole tehty eikä asiaa ole eduskunnassa käsitelty, vaikkakin sen yhteys tänään käsittelyssä olevaan asiaan on selkeä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-04-08T23:13:51,2025-04-08T23:14:33,Hyväksytty,1.1 2025_36_97,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Rantanen.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_36_98,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansalaisuuslakia. Esitys koskee kansalaistamisen edellytyksinä olevia henkilöllisyyttä, nuhteettomuutta ja toimeentuloa. Nämä kuuluvat niihin edellytyksiin, joilla kansalaisuus voidaan myöntää Suomeen muuttaneelle ulkomaan kansalaiselle. Tavoitteena on uudistaa kansalaisuuslakia hallitusohjelman mukaisesti tiukentamalla kansalaistamisen edellytyksiä. Kyse on kansalaisuuslain uudistuksen toisesta vaiheesta. Esityksessä ehdotetaan, että hakijan velvollisuutta selvittää omaa henkilöllisyyttään lisättäisiin. Nuhteettomuusedellytystä muutettaisiin siten, että seuraukset rikokseen syyllistymisestä olisivat entistä tuntuvammat. Toimeentulon pitäisi jatkossa olla turvattu. Kansallisen turvallisuuden arviointia ja yhteiskunnan turvallisuuden arviointia ennen kansalaisuuden myöntämistä korostettaisiin. Esityksessä ehdotetaan muutoksia myös kansalaisuuden menettämiseen. Ehdotettavat muutokset koskevat tilanteita, joissa kansalaisuuden voi menettää joko väärien tietojen antamisen perusteella tai syyllistymällä tiettyihin Suomen elintärkeitä etuja loukkaaviin rikoksiin. Arvoisa puhemies! Esityksen pääasiallisena tavoitteena on tiukentaa kansalaistamisen edellytyksiä. Tavoitteena on toteuttaa hallitusohjelman kirjauksia, jotka koskevat edellytyksenä olevia selvitettyä henkilöllisyyttä, nuhteettomuutta ja toimeentuloa sekä kansalaisuuden menettämistä. Tarkoituksena on vahvistaa sitä lähtökohtaa, että kansalaisuuden saaminen edellyttää osoitusta onnistuneesta kotoutumisesta yhteiskuntaan. Tavoitteena on painottaa oman toimeentulon turvaamista ilman huomattavaa yhteiskunnan myöntämää tukea ja ottaa huomioon henkilön tosiasiallinen mahdollisuus työntekoon. Tämä voisi osaltaan kannustaa työikäisiä henkilöitä työmarkkinoille. Muissakin Pohjoismaissa hakijalta vaaditaan oman toimeentulonsa turvaamista. Tämä tulee myös tulevaisuudessa Ruotsin edellytykseksi. Esimerkiksi Tanskassa lähtökohtana on se, ettei hakija ole saanut tiettyjä sosiaalietuuksia viimeisen kahden vuoden aikana. Ruotsissa on suunniteltu toimeentuloedellytystä, jonka täyttymiseen vaikuttaisi muun muassa se, minkä verran hakija on turvautunut toimeentulotukeen. Tavoitteena on myös korostaa entisestään turvallisuuteen liittyvien riskien huomioimista ja yhteiskunnan sääntöjen noudattamista. Yleistä lainkuuliaisuutta voidaan pitää keskeisenä osoituksena onnistuneesta kotoutumisesta. Yhteiskunnan kannalta toivottava vaikutus olisi se, että kansalaisuuden saamisesta kiinnostunut henkilö sitoutuisi toimimaan valtion laissa säädettyjen normien puitteissa. Esityksessä ehdotetaan nuhteettomuusedellytyksen tiukentamista siten, että rikoksesta seuraavia odotusaikoja pidennettäisiin yleisesti yhdellä vuodella. Lisäksi säädettäisiin, että kansalaisuutta ei myönnettäisi toistaiseksi, jos hakija olisi tuomittu syyllistymisestä erittäin vakavaan rikokseen. Tällaisia rikoksia olisivat esimerkiksi henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset. Kansallisen turvallisuuden arviointia koskevilla muutoksilla pyritään siihen, että mahdollisesti kansallista turvallisuutta uhkaavat seikat huomioitaisiin kansalaisuuden myöntämistä harkittaessa nykyistä kattavammin. Tavoitteena on myös se, että yhä useampi Suomen elintärkeitä etuja vaarantava rikos voisi johtaa kansalaisuuden menettämiseen. Jatkossa kansalaisuuden voisi menettää esimerkiksi terrorismin rahoittamiseen liittyvien rikosten perusteella nykyistä laajemmin. Myös maanpetosrikoksiin kuuluva luvaton tiedustelutoiminta voisi olla kansalaisuuden menettämisen perusteena. Kansalaisuuden voisi menettää tällaisen rikoksen perusteella, jos siitä olisi tuomittu vähintään kahden vuoden ehdottomaan vankeuteen. Nykyisin kansalaisuuden menettäminen edellyttää viiden vuoden vankeutta. Lisäksi on tarkoitus parantaa viranomaisen mahdollisuutta puuttua väärin perustein myönnettyihin kansalaisuuksiin nykyistä tehokkaammin. Pyrkimyksenä on myös ennaltaehkäistä sellaista hakijan moitittavaa toimintaa, jonka vuoksi päätöksenteko perustuisi virheelliseen tietoon. Arvoisa puhemies! Kansalaistamisen edellytysten muutokset vaikuttavat laajasti kansalaisuuden hakijoihin. Vuonna 2023 kansalaisuushakemuksen teki yhteensä yli 18 000 henkilöä. Eri muutokset voivat vaikuttaa siten, että hakemuksia tehdään aiempaa vähemmän. Lisäksi hakemuksiin saatetaan tehdä kielteisiä päätöksiä nykyistä enemmän. Ehdotettava toimeentuloedellytys eroaa merkittävästi voimassa olevasta sääntelystä. Työttömyys voi jatkossa vaikuttaa kansalaisuuden saamisen mahdollisuuteen selvästi aiempaa enemmän. Toimeentuloedellytys ei täyttyisi, jos hakija olisi turvautunut työttömyysetuuteen tai toimeentulotukeen yli kolmen kuukauden ajan viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana. Arvoisa puhemies! Kansalaisuuslain muutoksia toteutetaan kolmessa eri vaiheessa. Tässä esityksessä ehdotetaan muutokset kansalaisuuden saamiseen ja kansalaisuuden menettämiseen. Kokonaisuuteen kuuluvat myös jo tehdyt asumisajan muutokset, jotka tulivat voimaan viime lokakuussa. Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus ottaa käyttöön kansalaisuuskoe, joka tullaan lisäämään uudeksi kansalaistamisen edellytykseksi. Kaikki nämä muutokset tulevat yhdessä vaikuttamaan siihen, millä tavoin kansalaisuuden voi jatkossa saada. Tämä ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.10.2025.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-04-08T14:54:24,2025-04-08T15:00:39,Hyväksytty,1.1 2025_36_99,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp,"No niin, oikein paljon kiitoksia esittelystä. — Sitten taidetaan mennä puhujalistaan. — Edustaja Keskisarja.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_100,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Teemu,Keskisarja,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! ”Yksittäistapaus” oli taannoin tiedotusvälineissä niin yleinen sana, että merkitys hapertui huumoriksi, vaikka ulkolaisten vakavissa rikoksissa ja sopeutumattomuudessa ei ole mitään naureskelemista. Menköön ”yksittäistapaus” nyt kuitenkin uusiokäyttöön vähäpätöisessä puheenvuorossani. Yksittäistapaus elelee Suomessa iät ajat, syystä tai toisesta ei opi suomen kieltä, ei työskentele, tulee toimeen etuuksilla, jämähtää kotouttamisteollisuuden raaka-aineeksi, pyörii monikulttuuripiirissä, pitäytyy kaukomaalaisen uskontonsa opinkappaleissa ja vaatekappaleissa, potee vaikeuksia Suomen lain kunnioittamisessa. Hallituksen esitys tunnistaa tämän yksittäistapauksen. Yksittäisillä taikka kaksittaisilla ja lukemattomillakin tapauksilla on ihmisarvo, totta kai. En halveksi kenenkään vakaumusta taikka elämäntapaa. Hyvänsuopaan sävyyn vain totean, että Suomen kansalaisuuden ehtojen tiukennus tulee tositarpeeseen. Yksittäistapauksille emme sano ”tervetuloa Finlandiaan” vaan ”tervemenoa monikulttuurilandiaan”.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+4.aspx,fi,Teemu Keskisarja,1498,2025-04-08T15:00:48,2025-04-08T15:02:32,Hyväksytty,1.1 2025_36_101,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Garedew., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_102,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen kansalaisuuden tulee olla palkinto eikä yleismaailmallinen ihmisoikeus. On täysin oikeudenmukaista vaatia, että tänne pysyvästi muuttavien tulee toimia rehellisesti, noudattaa lakeja ja huolehtia omasta toimeentulostaan. Siksi kansalaisuuslakia muutetaan tällä kaudella kolmessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa viime vuonna kansalaisuuden saamisen edellyttämää asumisaikaa pidennettiin viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen. Toisen vaiheen muutokset on nyt tuotu eduskunnan käsiteltäviksi. Tässä vaiheessa tehdään lukuisia perusteltuja tiukennuksia. Asiakirjanäytön merkitystä ja hakijan omaa aktiivisuutta oman henkilöllisyytensä todistamisessa lisätään. Jatkossa passin saamiseen ei riitä pelkkä aikaraja, että henkilöllä on ollut kymmenen vuotta muukalaispassi, vaan henkilön tulee aktiivisesti pyrkiä hankkimaan kansalaisuusvaltionsa passi ja pystyä asiakirjojen avulla todistamaan, että on esimerkiksi ottanut yhteyttä kotimaansa viranomaisiin sen hankkimiseksi, ja tekosyyksi tähän ei tule kelpaamaan esimerkiksi se, että hakijalla ei olisi rahaa matkustaa hakemaan passia. Lisäksi lakiin lisätään uusi pykälä, jonka nojalla kansalaisuus voidaan jättää myöntämättä kansallisen turvallisuuden perusteella. Maahanmuuttovirasto voi pyytää tätä varten suojelupoliisilta ja keskusrikospoliisilta arvioita henkilöistä. Nuhteettomuusvaatimusta kiristetään. Rikokseen syyllistymisen seuraukset kansalaistamiselle tulevat tuntuvammiksi. Rikokseen syyllistymisen jälkeen on jatkossa odotettava pidempään ennen kuin voi hakea kansalaisuutta. Toimeentuloedellytystä tiukennetaan. Tästä lähtien riittäväksi toimeentuloksi ei katsota tukien varassa elämistä, vaan työikäisen hakijan tulee osoittaa, että hän tosiasiallisesti turvaa itse toimeentulonsa Suomessa. Tänne ei siis voi vain tulla elelemään toimeentulotuen tai työttömyyskorvausten varassa. Sen mahdollisuus altistaisi sosiaaliturvamme hyväksikäytölle, eikä todellakaan Suomella ole siihen varaa. Kansalaisuuden voisi jatkossa menettää, mikäli antaa vääriä tietoja tai syyllistyy tiettyihin Suomen elintärkeitä etuja loukkaaviin rikoksiin. Kansalaisuuden voi menettää, mikäli se on aikanaan saatu petollisin keinoin. Nykyisen viiden vuoden sijaan sen voi jatkossa menettää vielä jopa kymmenenkin vuoden kuluttua, mikäli viranomaiset saavat jälkikäteen tietoja, joiden perusteella kansalaisuus olisi alun perin jätetty myöntämättä. Kansalaisuuden voi muutenkin menettää nykyistä helpommin, esimerkiksi jos syyllistyy maanpetokseen tai terrorismirikokseen. Tähän asti se on ollut mahdollista vain, jos kyseessä on törkeä valtiopetos, terroristisessa tarkoituksessa tehty murha tai terrorismirikoksen rahoittaminen. Arvoisa puhemies! Nykyisessä maailmantilanteessa on täysin välttämätöntä huomioida kansallinen ja kansalaisten turvallisuus kaikissa päätöksissä. Lisäksi meillä on oikeus olla ylpeitä suomalaisuudesta ja Suomesta. Jatkossa Suomen kansalaisuuden saaminen on vaivannäön tulos sekä todiste onnistuneesta kotoutumisesta ja yhteiskuntamme periaatteiden kunnioittamisesta. Kun asetamme näitä perusteltuja ehtoja kansalaisuuden saamiselle, opetamme myös maahanmuuttajia arvostamaan uutta kotimaataan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+4.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-04-08T15:02:35,2025-04-08T15:07:28,Hyväksytty,1.1 2025_36_103,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Honkonen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_104,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä tosiaankin hallitus esittää tiettyjä tiukennuksia Suomen kansalaisuuden saamiseen ja kansalaisuuslakiin. Suhtaudun tähän hallituksen esitykseen myönteisesti. Tätä kansalaisuuslakiahan hallitus nyt uudistaa jo toisen kerran, tai nyt on toinen osauudistus. Siihen ensimmäiseen suhtauduimme keskustassa hieman kriittisemmin, koska olisimme halunneet, että hyvin kotoutunut henkilö voi myös saada kansalaisuuden nopeammin, mutta tässä nämä esitetyt muutokset, nuhteettomuus ja sitten nämä tiettyihin rötöksiin tai rikkeisiin liittyvät asiat, ovat mielestäni aivan kohtuullisia vaatimuksia. Jos syyllistyy täällä rikoksiin, varsinkin näihin vakavampiin, niin minun mielestäni meillä suvereenina valtiona on kyllä oikeus vaatia Suomen kansalaisiksi hyväksyttäviltä nuhteettomuutta — tietenkin muistaen sen, että emme me suomalaiset itsekään siihen aina pysty, kun katsomme meidän oikeuslaitoksessa annettuja tuomioita. Mutta periaatteena näin keskustan näkökulmasta katsottuna tämä on oikeinkin hyvä. Tämä kaksoiskansalaisten Suomen kansalaisuuden menettäminen silloin, kun on terrorismi‑, maanpetos‑ tai valtiopetosrikos, on kyllä mielestäni ihan hyvä uudistus ja tarpeellinenkin, koska ei voi olla niin, että meillä voi toimia Suomea vastaan ilman, että siitä sitten tulee seuraamuksia, varsinkaan sitten, jos toimii sen toisen valtion lukuun, jonka kansalainen myös on. Käsittelemme tätä hallintovaliokunnassa ja käymme siellä huolellisesti kuulemiset läpi. Kuulemme eri tahoja ja katsomme sitten, minkälainen kokonaiskuva tästä hallituksen esityksestä piirtyy.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+4.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-04-08T15:07:28,2025-04-08T15:09:45,Hyväksytty,1.1 2025_36_105,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Pauli.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_106,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä korostetaan lähtökohtaa, että kansalaisuuden saaminen edellyttää osoitusta onnistuneesta kotoutumisesta yhteiskuntaan. Lisäksi tarkoituksena on korostaa entisestään turvallisuuteen liittyvien riskien huomioimista ja yhteiskunnan sääntöjen noudattamista. Suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluu eläminen yhteiskunnan sääntöjen mukaisesti. Se on ikään kuin tehdasasetus jokaiselle kansalaiselle, tai ainakin pitäisi olla. Kysymys on mielestäni myös toisten turvallisuuden ja arvojen kunnioittamisesta. Sääntöjen noudattamista on perusteltua edellyttää myös heiltä, jotka tavoittelevat Suomen kansalaisuutta. Tulevaisuudessa erittäin vakavaan rikokseen syyllistyminen voisi johtaa kansalaisuuden pysyvään epäämiseen. Kansalaisuuden voisi menettää maanpetos-, valtiopetos- tai terrorismirikokseen syyllistymisen perusteella, mikäli lain mukaan rikos on niin vakava, että siitä voisi seurata kuuden vuoden vankeusrangaistus. Ja edelleen jatkossa kansalaisuuden saamiseksi ei olisi riittävää, että hakijan toimeentulo perustuisi pelkästään työttömyysetuuteen tai toimeentulotukeen. Pidän hallituksen esitystä esitetyssä muodossa kannatettavana, ja kiitos ministerille asian eteenpäinviemisestä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-04-08T15:09:45,2025-04-08T15:11:16,Hyväksytty,1.1 2025_36_107,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_108,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Suomen kansalaisuus on osa yhteisöön kuulumista, vastuun ottamista ja luottamusta. Kansalaisuuden mukana saa oikeuksia, mutta se edellyttää myös velvollisuuksien täyttämistä. Tänään käsittelyssä oleva hallituksen esitys kansalaisuuslain muuttamisesta on selkeä ja tarpeellinen askel kohti turvallisempaa ja kestävämpää maahanmuuttopolitiikkaa. Kansalaisuuden tulee olla porkkana ja palkinto onnistuneesta kotoutumisesta, ei automaatio eikä pelkkä papereita pyörittävä prosessi. Arvoisa rouva puhemies! Esitys tiukentaa kansalaisuuden saamisen ehtoja. Henkilöllisyys on kyettävä selvittämään luotettavasti, nuhteettomuus on osoitettava, ja toimeentulo on hankittava omalla työllä eikä pelkästään sosiaaliturvalla. Tämä on reilua paitsi veronmaksajillemme myös heille, jotka tekevät parhaansa kotouttamisen eteen. Samalla esitys laajentaa kansallisen turvallisuuden huomioon ottamista. Mielestäni on oikein, että kansalaisuutta ei voi saada eikä säilyttää, jos henkilö on syyllistynyt vakaviin rikoksiin, jotka loukkaavat yhteiskuntamme arvoja. Kansalaisuuden tulee edellyttää sitoutumista Suomen lakeihin, arvoihin ja turvallisuuteen. Tämä kaikki rakentaa kokonaisuutta, jossa kansalaisuutta ei myönnetä kevyin perustein vaan se ansaitaan selkeiden ja oikeudenmukaisten kriteerien perusteella. Arvoisa rouva puhemies! Tämän esityksen ytimessä on turvallisuus. Kun linja on selkeä ja luottamus kasvaa, kansalaisuus ei ole itsestäänselvyys vaan ansaittu osoitus siitä, että yksilö haluaa kuulua suomalaiseen yhteiskuntaan. Hän haluaa jakaa myös yhteiskuntamme vastuut, eikä vain hyötyjä. Kannatan esitystä ja pidän sitä tärkeänä merkkinä siitä, että Suomi kulkee turvallisuuden ja selkeyden tietä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-04-08T15:11:16,2025-04-08T15:13:58,Hyväksytty,1.1 2025_36_109,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_110,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus ehdottaa tiukempaa kansalaisuuslakia, joka tulisi voimaan lokakuussa 2025. Uuden lain mukaan hakijan täytyisi todistaa henkilöllisyytensä entistä kattavammin ja pelkkä maassaoloaika ei riitä kansalaisuuden saamiseksi. Kansalaisuutta ei myöskään saa, jos vaarantaa Suomen turvallisuuden, ja vakavista rikoksista ei saa kansalaisuutta lainkaan. Työttömyystuki tai toimeentulotuki yli kolmen kuukauden ajalta estää kansalaisuuden saamisen, pois lukien lapset, vanhukset ja sairaat. Kansalaisuuden voi menettää valehtelemalla tai syyllistymällä vakaviin rikoksiin. Suomeen ei tulla elämään sosiaaliturvalla. Arvoisa rouva puhemies! Edellä olevat kohdat ovat osa niitä maahanmuuttoon liittyviä kiristyksiä, joita perussuomalaiset kannattajilleen lupasivat. Kokonaisuudessaan maahanmuuton kiristykset ovat mittavia ja vaikuttavia. Näillä toimilla me turvaamme Suomen kansakunnan hyvinvoinnin ja jatkuvuuden. Meidän on keskityttävä aina ensin oman maan kansalaisten, suomalaisten, arkeen ja turvallisuuteen. Kiitän sisäministeri Rantasta tämän asian tuomisesta eduskuntaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+4.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-04-08T15:13:58,2025-04-08T15:15:26,Hyväksytty,1.1 2025_36_111,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Piisinen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_112,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitusohjelmakirjausten kokonaisuus kuvastaa sellaista lähestymistapaa, jossa kansalaisuuden saaminen nähdään tavoiteltavana kotoutumisprosessin tuloksena. Kansalaisuuslain sääntelyn kannalta tämä tarkoittaa kansalaistamisen edellytysten tiukentamista, jolloin kansalaistamisen tarkastelussa painottuu nykyistä enemmän henkilön oma aktiivinen toiminta. Kansalaisuuden saamiseksi henkilön tulee osoittaa sitoutumista yhteiskuntaan muun muassa hankkimalla sellaisia tietoja ja taitoja, joita yhteiskunnan täysivaltaiselta jäseneltä katsotaan edellytettävän. Kansalaisuuden saamisen näkökulmasta tällaisina tavoiteltavina seikkoina pidetään muun muassa oman toimeentulon hankkimista esimerkiksi työnteolla, kielen ja suomalaisen yhteiskunnan tuntemusta sekä yhteiskunnan sääntöjen noudattamista. Tämän esityksen ehdotuksissa painottuu erityisesti oman toimeentulon hankkimisen ja yhteiskunnan sääntöjen noudattamisen merkitys. Kansalaisuuden myöntämiseen voi liittyä myös kansallista turvallisuutta vaarantava uhka riippumatta siitä, minkälainen hallinnollinen menettely kansalaisuuden saamista koskee. Mahdollisessa kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvassa uhassa on kyse seikoista, jotka liittyvät henkilön toimintaan tai käyttäytymiseen, esimerkiksi terrorismiin tai vakoiluun. Yhteiskunnan edun kannalta on välttämätöntä, että tällaiseen haitalliseen ja turvallisuutta vakavasti vaarantavaan toimintaan voidaan puuttua. Siten kansallista turvallisuutta koskeva edellytys on sellainen, jonka tulisi lähtökohtaisesti täyttyä kaikkien Suomen kansalaisuutta hakevien henkilöiden kohdalla ja jonka täyttymistä voitaisiin arvioida kaikissa tilanteissa. Tähän nähden on ongelmallista, että kansalaisuutta ei voida ilmoitusmenettelyssä jättää myöntämättä, jos on perusteltua syytä epäillä, että kansalaisuuden myöntäminen vaarantaisi kansallista turvallisuutta. Edellä mainituin perustein kansalaisuuslaissa olevaa sääntelyä olisi tarpeen muuttaa, jotta kansalaisuus voitaisiin jättää myöntämättä kansallisen turvallisuuden perusteella myös silloin, kun hakija on tehnyt kansalaisuusilmoituksen. Samalla lain sanamuodoissa käytettyä termiä olisi tarpeen ajantasaistaa. Kansallista turvallisuutta koskeva säännös tulisi lakiteknisesti sijoittaa lain yleisiin säännöksiin, jolloin sääntely ei koskisi vain hakemusmenettelyä vaan myös ilmoitusmenettelyä. Siten kansallisen turvallisuuden arvioiminen olisi jatkossa keskeinen ja perustavanlaatuinen osa menettelyä kansalaisuutta myönnettäessä. Kansalaisuutta ei myönnettäisi, jos olisi perusteltua syytä epäillä, että kansalaisuuden myöntäminen vaarantaisi kansallista turvallisuutta. Jatkossakin keskeistä olisi suojelupoliisin arvio, minkä vuoksi Maahanmuuttoviraston tulisi voida pyytää lausuntoa suojelupoliisilta myös ilmoitusmenettelyssä. Kiitos ministeri Rantaselle hyvästä esityksestä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+4.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-04-08T15:15:31,2025-04-08T15:19:11,Hyväksytty,1.1 2025_36_113,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki. — Joudumme lopettamaan tuossa noin 25 yli., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_114,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tervehdin ilolla näitä hallituksen esityksiä, joita sisäministeri Rantanen tässä salissa esittelee. Tässä hallituksen esityksessä käsitellään kansalaisuuslain muuttamista. Esityksessä ehdotetaan muutoksia henkilöllisyyttä, nuhteettomuutta ja toimeentuloa koskeviin kansalaistamisen edellytyksiin. Hakijan velvollisuutta selvittää omaa henkilöllisyyttään lisättäisiin. Nuhteettomuusedellytystä muutettaisiin siten, että rikokseen syyllistymisestä johtuvat seuraukset olisivat entistä tuntuvammat. Toimeentulon osalta edellytettäisiin jatkossa turvattua toimeentuloa. Lisäksi korostettaisiin kansallisen turvallisuuden arvioinnin merkitystä kansalaisuuden saamisen kannalta. Kansalaisuuden menettämiseen ehdotetaan muutoksia tilanteissa, joissa kansalaisuuden voi menettää joko väärien tietojen antamisen perusteella tai syyllistymällä tiettyihin Suomen elintärkeitä etuja loukkaaviin rikoksiin. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys toteuttaa sellaista politiikkaa, jota perussuomalaiset ovat pitkään ajaneet ja joka linjattiin maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassamme vuonna 2023 ennen eduskuntavaaleja. Puhuimme vaalien alla paljon maahanmuuttopolitiikan kiristämisestä, ja juuri näin olemme tehneet ja tulemme jatkossakin tekemään. Syy, miksi kansalaisuuslakia kiristetään, on siinä, että Suomen kansalaisuus on arvokas ja tavoittelemisen arvoinen asia. Se ei saa olla ilmaista jakotavaraa, vaan se pitää ansaita palkinnoksi onnistuneesta kotoutumisesta. Siksi tahdomme, että vaatimuksia muutetaan vastaamaan tätä ajatusta. Mielestäni vaatimukset ovat kohtuulliset, koska Suomen kansalaisuus tuo mukanaan myös oikeuksia. Arvoisa puhemies! Kansalaisuuden saaminen ei tule olemaan jatkossakaan ongelmallista niille maahanmuuttajille, jotka sopeutuvat kulttuuriimme ja ennen kaikkea työllistyvät rakentamaan tätä yhteiskuntaa eli integroitumaan. Toimeentuloedellytys tarkoittaa sitä, että maahanmuuttajan on huolehdittava itse toimeentulostaan eikä hänelle jää vaihtoehdoksi kotona makoilu, ellei se sitten tapahdu omaan piikkiin. Suomalaisella veronmaksajalla ei ole tällaiseen hyväntekeväisyyteen euroakaan ylimääräistä. Myöskään ulkomaalaistaustaisten rikollisten hyysääminen ja sijoittaminen meidän viiden tähden vankiloihimme ei ole kestävää. On aivan oikein, että sellainen henkilö, joka ei kykene elämään ihmisiksi Suomessa, ei myöskään kansalaisuutta saa. Eikö tämä ole ihan maalaisjärkinen ratkaisu? Kiitos sisäministeri Rantaselle ja koko hallitukselle tästä tarpeellisesta maahanmuuttopolitiikan uudistuksesta. On hienoa nähdä, miten tämä sektori menee ryminällä eteenpäin vastuullisempaan ja yhteiskunnallisesti turvallisempaan suuntaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+4.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-04-08T15:19:14,2025-04-08T15:22:26,Hyväksytty,1.1 2025_36_115,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp,Kiitoksia. — Ehditään vielä yksi ottaa. — Edustaja Elomaa., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_116,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kansallinen turvallisuus on kaikkein tärkein asia. Sen kanssa ei leikitä. Suomen passi on hyvin arvokas, yksi maailman vahvimmista passeista. Se takaa rajattoman työskentely- ja muutto-oikeuden koko EU:n alueella ja kaikissa Pohjoismaissa. Lisäksi sen avulla voi matkustaa viisumivapaasti merkittävään osaan maailman valtioista. Suomen passi ei saa olla alennusmyynnissä, vaan se on ansaittava. Tällä lakiesityksellä toteutetaan hallitusohjelman maahanmuuttopoliittista linjaa. Hakijalta on edellytettävä nuhteettomuutta, ja hänen on todistettava muun muassa riittävä toimeentulo. On hyvin tärkeää, että Suomen passin saavat ne maahanmuuttajat, jotka ovat omalla toiminnallaan ja käytöksellään todella sen ansainneet. Perussuomalaiset ovat alleviivanneet aina sitä asiaa, että Suomen passi pitää ansaita. Kiitos ministeri Rantaselle vahvasta toiminnasta turvallisuutemme eteen, viitaten myös edellä olevaan asiaan, jossa käsiteltiin rajaturvallisuutta.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-04-08T15:22:31,2025-04-08T15:23:51,Hyväksytty,1.1 2025_36_117,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp,Kiitoksia. — Sitten ministeri vielä vastaa. Kolme minuuttia., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_118,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä tähän lyhyesti totean, että tämä esitys on, kuten oli edellinenkin kansalaisuuslakia muuttava esitys, hyvin poikkeuksellinen ja historiallinen. Meillä ei ole 20 vuoteen tehty tällaista remonttia kansalaisuuslakiin, ja kuten tästäkin esityksestä voidaan havaita, niin tässä on ihan todellinen paradigman muutos tämän kansalaisuuden myöntämisen osalta. Jos aiemmin tässä maassa ajateltiin, että ihminen kotoutuu antamalla Suomen kansalaisuus, niin nyt ajatellaan toisinpäin. Ensin pitää kotoutua, ja siitä palkintona voi saada Suomen kansalaisuuden, joka on ihan valtavan arvokas asia, ja Suomen passin, joten siihen nähden tämä on ihan äärimmäisen merkittävä esitys ja totta tosiaan kiristää myöskin kansalaisuuden saamisen ehtoa. Kaiken takana ovat oikeastaan hallitusohjelmassa punaisena lankana kulkevat asiat, jotka liittyvät maahanmuuttopolitiikkaamme. Toinen on turvallisuuden lisääminen, ja toinen on väärinkäytösten vähentäminen. Tämä on se punainen lanka, jota oikeastaan kaikissa esityksissä noudatetaan, niin myös tämän kansalaisuuden osalta, mutta tämän esityksen se ihan perimmäinen tausta on nimenomaisesti se, että Suomeen hyvin kotoutuvat ihmiset lopulta sitten saavat kansalaisuuden. Jos ajatellaan nyt näitä edellytyksiä, niin me pääsemme näillä, jos ei nyt, niin aivan tuota pikaa, kaikki Pohjoismaat aika lailla samalle tasolle. Meidän naapurimaamme Ruotsi on tekemässä näitä muutoksia. Heillä ne kestävät ehkä hieman pidempään. Tanska ja Norja ovat näissä jo pidemmällä. Siinä mielessä me emme millään tavalla poikkea tästä yleispohjoismaalaisesta linjasta vaan pikemminkin pyrimme aika lailla yhdenmukaiseen järjestelmään. Ehkä voidaan ajatella myöskin niin, että eivät nämä kohtuuttomia vaatimuksia ole. Lopulta jos ajatellaan, että kun olet rehellinen, et tee rikoksia ja käyt töissä, niin niillä pärjää aika pitkälle, ja mielestäni se on vähintä, mitä voimme täällä Suomessa kansalaistettavilta odottaa. ", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-04-08T15:23:55,2025-04-08T15:26:46,Hyväksytty,1.1 2025_36_119,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_36_120,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 4 käsittelyä. — Edustaja Sillanpää poissa, edustaja Vestman poissa. — Edustaja Savio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_36_121,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kuten tässä edellä rajaturvallisuuslain jatkon osalta, pidän myös tätä hallituksen esitystä kansallisuuslain muuttamiseksi erittäin kannatettavana, ja se on myös täysin perussuomalaisten pitkän linjan mukainen esitys. Esitys myös korostaa sitä, että kansalaisuutta hakevan tulee osoittaa kykynsä kotoutua Suomeen, ja vasta sen jälkeen hänelle voidaan myöntää kansalaisuus, mikäli hän sitä päättää hakea. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä korostuu kolme seikkaa. Ensinnäkin toimeentulon osalta ehdotettavien muutosten tavoitteena on painottaa hakijan, kansalaisuutta hakevan henkilön, oman toimeentulon turvaamisen merkitystä osoituksena onnistuneesta kotoutumisesta. Nuhteettomuusedellytykseen esitetyillä muutoksilla puolestaan korostetaan yhteiskunnan normien noudattamisen merkitystä. Kolmantena seikkana kansalaisuuden hakijan on osoitettava aktiivisuutta henkilöllisyytensä osoittamisessa. Nämä kaikki kolme ovat erittäin tärkeitä uudistuksia ja myös pohjoismaisen linjan mukaisia. Arvoisa puhemies! Hallitukselta on myös tulossa eduskuntaan esitys kansalaisuuskokeesta, ja tervehdin sitäkin uudistusta suurella ilolla.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,2025-04-08T23:14:55,2025-04-08T23:16:47,Hyväksytty,1.1 2025_36_122,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Harakka., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_123,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä toinen osa kansalaisuusehtojen kiristämisestä on aivan yhtä kielteinen kuin ensimmäinen ja oletettavasti myöskin kolmas osa tästä paketista. On moitittavaa, että ne tuodaan tällä tavalla ripotellen, jolloin kokonaiskuvaa ja kokonaisuudistusta ei päästä eduskunnassa käsittelemään vaan tehdään paloittain kiristyksiä, jotka selkeästi herättävät maahanmuuttajayhteisöissä negatiivisia tunteita. Olen itse eduskunnan Intia-ystävyysryhmän puheenjohtaja, ja täytyy sanoa, että nämä yhteisöt, jotka ovat vakiintuneet Suomeen ja joissa suuri osa on merkittäviä veronmaksajia tässä yhteiskunnassa, kokevat vähintäänkin loukkaavana sen, että yhteiskunta ja tämä hallitus viestittää, että Suomeen tulijat eivät ole erityisen tervetulleita, varsinkaan kansalaisiksi, jotka pääsevät itse äänestämään, olemaan ehdokkaina ja päättämään yhteisen kotimaan asioista. Se, että muualla syntyneiltä vaaditaan sellaista nuhteettomuutta ja sellaisia toimeentuloedellytyksiä, joita Suomeen onnekkaasti syntyneiltä ei vaadita, osoittaa melkoista eettistä valikoivuutta. Ei olekaan ihme, että useimmat lausunnonantajat ovat suhtautuneet tähän penseästi ja jopa vaatineet näiden ehtojen joko lieventämistä tai poistamista, enkä voi olla kuin samaa mieltä. ", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-04-08T23:16:47,2025-04-08T23:18:51,Hyväksytty,1.1 2025_36_124,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi päästökauppalain ja energiavirastosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Esittelijänä on ministeri Multala. Olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_36_125,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi päästökauppalain ja energiavirastosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tänään käsiteltävänä on hallituksen esitys laiksi päästökauppalain ja energiavirastosta annetun lain muuttamisesta. Päästökauppa on EU:n ilmastopolitiikan kulmakivi. Päästökauppajärjestelmän tavoitteena on saavuttaa kustannustehokkaasti päästövähennyksiä EU:n tasolla. Osana komission 55-valmiuspakettia uudistettiin päästökauppadirektiivi. Päästökauppadirektiivin muutokset astuivat voimaan keväällä 2023, ja nämä on pantu toimeen kansallisesti uudella päästökauppalailla sekä lailla fossiilisen polttoaineen jakelusta. Tänään käsiteltävänä olevalla hallituksen esityksellä annetaan luonteeltaan teknisiä korjauksia ja täsmennyksiä päästökauppaa koskeviin säännöksiin. Päästökauppalain voimaantulon jälkeen komissio on päivittänyt toimeenpanoa koskevaa alemmanasteista EU-sääntelyä sekä ohjeistuksia, joiden myötä tarkoituksena on harmonisoida päästökauppajärjestelmän toimeenpanoa jäsenmaissa. Ehdotetut muutokset koskevat päivityksiä komission täytäntöönpanoasetusten viittaamisiin, korjauksia pykälissä ilmenneisiin teknisiin virheisiin sekä voimassa olevan sääntelyn selkeyttämistä. Lisäksi energiavirastosta annettuun lakiin tehtäisiin Energiaviraston tehtäviä koskeva tekninen muutos. Ehdotettujen muutosten olisi tarkoitus tulla voimaan 1. päivänä heinäkuuta 2025. Arvoisa puhemies! Toivon esityksen saavan myönteisen vastaanoton eduskunnassa. — Kiitos. ",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+5.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-04-08T15:27:02,2025-04-08T15:28:38,Hyväksytty,1.1 2025_36_126,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskusteluun. Edustaja Räsänen, Hanna.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_36_127,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustan valiokuntaryhmä pitää puheena olevaa lakiesitystä asiantuntijalausuntoihin nojautuen poikkeuksellisen epäonnistuneena — tämä erityisesti siksi, että kysymys on kokoomuksen ja perussuomalaisten johtamasta hallituksesta, joka juhlapuheissaan väittää olevansa yrittäjäystävällinen ja tekevänsä aiempia hallituksia parempaa työllisyys-, talous- ja yrittäjäpolitiikkaa. Hallitus tulee samalla rikkoneeksi lukuisia ohjelmaansa kirjaamiaan lupauksia, kuten seuraava: ”vahvistaa erityisesti korkeasti koulutettujen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan, vientiteollisuuden ja kausityöntekijöiden työperäisen maahanmuuton osalta positiivista maakuvaa”. Ja toinen lause: ”panostaa kansainväliseen rekrytointiin ja vahvistaa samalla edellytyksiä talouden kasvuun”. Hallitus lupaa ohjelmassaan kolmessa eri kohdassa pyrkiä vähentämään yritysten hallinnollista taakkaa, ja mikään näistä ei kyllä toteudu tässä lakiesityksessä. Muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Palvelutyönantajat, Oulun seudun työllisyysalue, Helsingin työllisyyspalvelut ja Henkilöstöala HELA ry lausuivat valiokunnalle yhdenmukaisesti, että esitys on omiaan heikentämään Suomen kilpailukykyä kansainvälisestä työvoimasta ja se olisi myös työllisyydelle ja talouskasvulle haitallinen. Yritysten kannalta esitys toisi mukanaan valtavasti uusia kustannuksia ja niitä lisäävää hallinnollista taakkaa, ja näistä mainitsen myös myöhemmin. Useat ekonomistit ovat jo vuosia tähdentäneet, että työtä tekevien ikäluokkien pienenemisen seurauksena Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa ulkomailta. Valtiovarainministeriön virkavastuulla vajaa vuosi sitten tekemä arvio tarpeesta oli jopa 40 000 henkilöä vuodessa. Muutoin Suomen talouskasvu uhkaa pysähtyä kokonaan. Valitettavasti hallitus on päättänyt omalla politiikallaan kulkea päinvastaiseen suuntaan kuin mitä ohjelmassaan on luvannut. Arvoisa puhemies! Tässä nyt on kasattu tähän meidän vastalauseeseen muutamia asioita, mitkä nostan nyt tässä puheenvuorossa esille. Ensinnäkin lakiesityksessä on aivan liian lyhyt suoja-aika, eli tämä hallituksen esitys suoja-ajaksi — kolme tai kuusi kuukautta — ei anna riittävän pitkää aikaa etsiä uutta työpaikkaa. Se ei ota huomioon rekrytointiprosessien hitautta ja vaativaa asiantuntijatyötä tekevien pieniä työmarkkinoita Suomessa. Tämä omalta osaltaan hidastaa uuden työn löytymistä. Tämä voi johtaa myös siihen, että ulkomaalainen joutuu matkustamaan pois Suomesta ulkomaille odottamaan rekrytointipäätöstä. Toiseksi tässä on työnantajalle kohtuuton ilmoittamisvelvollisuus jopa rangaistuksen uhalla. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi työnantajalle velvollisuus ilmoittaa rangaistuksen uhalla työsuhteen päättymisestä Maahanmuuttovirastolle 14 päivän määräajassa työsuhteen päättymisestä. Lisäksi esityksellä pyritään tekemään työnantajan sähköisestä asioinnista Maahanmuuttoviraston kanssa pääsääntö. Vaikka työnantajilla on ulkomaalaislain 82 §:n nojalla jo nykyisin varmistamisvelvoite ulkomaalaisen työntekijän työnteko-oikeudesta ja velvollisuus ilmoittaa ulkomaisen työntekijän palkkaamisesta Maahanmuuttovirastolle, esitetty päätös laajentaisi työnantajan ilmaisuvelvollisuutta myös työsuhteen päättymistilanteisiin. Sitten vielä kolmanneksi: Tämä siirtymäaika on aivan kohtuuton. Asiantuntijakuulemisten perusteella hallituksen esityksessä ehdotettu työajan ilmoitusvelvollisuus ja siihen sidottu sanktio tulevat aiheuttamaan yritysten henkilöstö- ja palkkajärjestelmiin ylimääräisiä tietojärjestelmäkuluja, koska näihin tullaan rakentamaan erilaisia hälytysmekanismeja työsuhteen päättymisen varalle. Hallituksen esityksen olisi myös määrä tulla voimaan huhtikuussa 2025 eli tässä kuussa. Käytännössä hallitus ei anna yrittäjille minkäänlaista siirtymäaikaa. Näistä syistä johtuen esitämme, että lakiesitykset hylätään.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+6.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-04-08T15:28:56,2025-04-08T15:33:14,Hyväksytty,1.1 2025_36_128,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_129,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä edustaja Räsänen edellä kuvasi niitä näkökohtia, joihinka olemme tämän hylkäysesityksemme rakentaneet. Tulin viime viikolla ensimmäisessä käsittelyssä läpikäyneeksi omasta tulokulmastani niitä näkökohtia, minkä takia mielestämme tämä hallituksen esitys ei ole kannatettava. Pohjaamme tässä oman näkemyksemme vahvasti suomalaisten yrittäjien, siis Suomeen työllisyyttä, talouskasvua ja hyvinvointia luovien yrittäjien, näkemyksiin, ja he vastustavat tätä byrokratiaa lisäävää ja talouskasvua vähentävää hallituksen esitystä. Arvoisa rouva puhemies! Näillä sanoilla kannatan tätä edustaja Räsäsen tekemää lakiehdotuksen hylkäävää esitystä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+6.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-04-08T15:33:14,2025-04-08T15:34:12,Hyväksytty,1.1 2025_36_130,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitala., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_131,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä tähän samaiseen aiheeseen muutama sana käsittelyssä olevasta hallituksen esityksestä, joka herättää huolta siitä, miten Suomi kohtelee kansainvälisiä osaajia ja miten työmarkkinoidemme houkuttelevuus kehittyy tulevaisuudessa: Tämä esitys asettaa ulkomaalaisille työntekijöille kohtuuttoman kovat vaatimukset ja lisää heidän epävarmuuttaan tavalla, joka voi pitkällä aikavälillä vahingoittaa myös Suomen taloutta ja työelämää. Tämän esityksen mukaan ulkomaalaisten työntekijöiden on löydettävä uusi työpaikka kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä, tietyissä tapauksissa kuuden kuukauden sisällä, ja nämä aikarajat tuntuvat aika lyhkäisiltä ja kohtuuttomilta. Lähes kaikki asiantuntijat ovat arvostelleet tätä esitystä tältä näkökannalta, eikä yksikään työnantaja- tai työntekijäjärjestö ole tukenut kolmen kuukauden määräaikaa. [Mauri Peltokangas: Puhuvatko demarit taas EK:n äänellä?] Tämänhetkisessä taloustilanteessa lyhyt määräaika voi johtaa kohtuuttomaan epävarmuuteen työnhaussa. Lisäksi kun hallitus on samaan aikaan tekemässä irtisanomisesta helpompaa — ja oikeastansa politiikkansa kulmakiveä — ja se kasvattaa irtisanomisten määrää todennäköisesti tulevaisuudessa, niin tämä lyhyt suoja-aika luo vaaraa siitä, että työperäisen hyväksikäytön lisääntyminen saattaa myös olla mahdollista, sillä työnantajat voivat käyttää lyhyttä aikarajaa painostuskeinona. Tällaisia uhkakuvia tähän liittyy. On myös huomioitava, että monet ulkomaalaistaustaiset työntekijät kohtaavat rekrytointiprosesseissa syrjintää, ja se pidentää työnhaun kestoa, ja ulkomaalaistaustaisten on vaikeampi täällä työllistyä. Se me tiedetään. Mietin vain, onko tämä se suunta ja se viesti, mikä me halutaan lähettää, kun kuitenkin tunnistetaan se tarve, että me tarvitaan tänne asiantuntijatyövoimaa ulkomailta, jotta saamme talouskasvua aikaan. Tällainen ääneenpohdinta vielä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+6.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-04-08T15:34:12,2025-04-08T15:36:24,Hyväksytty,1.1 2025_36_132,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Peltokangas., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_133,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Meillä on tänään toisessa käsittelyssä hallintovaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Esityksessä ehdotetaan, että ulkomaalaiselle työntekijälle taataan tietty aika, niin kutsuttu suoja-aika, uuden työpaikan etsimiseen, jos hänen työsuhteensa päättyy ennenaikaisesti tai yllättäen ja hänen oleskelulupansa on edelleen voimassa. Suoja-ajan pituus on enintään voimassa olevan oleskeluluvan jäljellä oleva pituus mutta kuitenkin enintään kolme tai kuusi kuukautta riippuen maassa oleskelun pituudesta. Lisäksi esityksessä ehdotetaan kansallisesti säädettäväksi, että erityisasiantuntijoilla — edellisille puhujille tiedoksi — erityisasiantuntijoilla, EU:n sinisen kortin haltijoilla, yrityksen yli‑ ja keskijohdolla sekä ict-oleskeluluvan saaneilla johtajilla ja asiantuntijoilla suoja-aika on kuusi kuukautta riippumatta maassaolon kestosta. Puutun muutamaan täällä kuultuun asialliseen sävyyn esitettyyn vastalauseeseen. Kyllä mielestäni oikeat asiantuntijat on otettu huomioon tässä esityksessä. Niin kuin mainitsin tuossa nämä määrätyt toimijat, niin kuusi kuukautta, ja jos meillä on oikea asiantuntija täällä, niin puoli vuotta on sen uuden työpaikan hakemiseen. En usko tässä maassa, jossa huudetaan kitarisat punaisina tuolla mediassa, kuinka tämä maa tarvitsee ulkomaisia osaajia, että jos me todellakin tarvitaan ulkomaisia osaajia niin kipeästi kuin mediasta saa lukea — niin ainakin itse suppealla matikalla ajattelisin — että siinä kyllä kuutta kuukautta menee, kun joku keskijohtoon, ylijohtoon, ict-asiantuntijuuteen tai erityisasiantuntijuuteen perehtynyt henkilö hakee työpaikkaa — jos ulkomaisen työvoiman pula on huutava. Mitä tulee yritysten ilmoitusvelvollisuuteen, se on se 14 päivää, ja pidän sitä hyvänä. Miksi? No, siinä aloituksessa tehdään jo hyvinkin massiiviset kirjaukset työntekijästä, lopetus on silloin pelkkä ilmoitus. En näe, että millekään yritykselle tämä koituu jollain tavalla vahingolliseksi, että hän ilmoittaa siitä, koska tämä ilmoitushan johtaa totta kai myöskin ulkomaisen työntekijän tilannetta parantavaan tilanteeseen siltä osin, että mikäli ei ilmoiteta mitään, niin katson kyllä vaaraksi sen, että tämä ulkomainen työntekijä saattaa jäädä tuonne niin sanotusti vapaille markkinoille ja häntä voidaan hyväksikäyttää millä tahansa palkalla, esimerkiksi. Tätähän me kukaan ei tietenkään ulkomaisille hyville työntekijöille toivota vaan toivotaan, että jokainen työntekijä palkkansa ansaitsee eikä häntä heitellä ja pompotella paikasta toiseen. Kun on selvät pelisäännöt, yhteiset pelisäännöt kaikille, niin silloin homma toimii hienosti. Ihmettelen sitä, miksi keskusta haluaa, että henkilö jää pomppimaan tällaiseen tyhjään tilaan tuonne, vai ajatteleeko keskusta kenties niin, että tästä aiheutuu liikaa vaivaa yritykselle? En ole saanut siitä koppia. Mutta summa summarum, itse pidän tätä kokonaisuutta erinomaisena ja tarpeellisena. Ja jos me otetaan suoraan tästä meidän työvoimasta vielä muutama sana: Kun me kerta olemme maa, jossa on huutava pula ulkomaisesta työvoimasta, niin on hyvä myöskin kertoa se tosiasia, että meillä on tällä hetkellä noin 48 000 ulkomaalaistaustaista korkeakoulutettua ja toisen asteen koulutettua henkilöä työttömänä työnhakijana. Tätä minä pidän ongelmallisena tilanteessa, jossa määrätyt puolueet varsinkin tuolla vasemmalla huutavat, kuinka sitä ulkomaista työvoimaa tarvitaan, ja meillä on melkein 50 000 aitoa osaajaa, ulkomaalaista, työttömyyskortistossa. Jossain on ristiriita. Selvittäkäämme se yhdessä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+6.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-04-08T15:36:27,2025-04-08T15:41:00,Hyväksytty,1.1 2025_36_134,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_135,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Peltokangas käytti erinomaisen puheenvuoron äsken, ja siihen on helppo yhtyä. Argumentti siitä, että Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa ja osaajia, koska meillä on työvoimapula, on varmasti jossakin toisessa ajassa ihan aiheellinen, mutta ei välttämättä juuri tässä ajassa, kun ajattelee, että meillä on yli 300 000 työtöntä tällä hetkellä ja siihen joukkoon kuuluu myöskin 50 000 vieraskielistä ulkomaalaistaustaista työtöntä. Minun on kyllä vaikea nähdä, miten tässä tilanteessa olisi kenenkään etu se, että jos työtilanne on huono ja työsuhde päättyy, niin pitäisi olla ikään kuin oikeus jäädä pidemmäksi aikaa toivottomaan tilanteeseen täällä Suomessa hakemaan uutta työpaikkaa, varsinkin kun sitä saa hakea miltä tahansa työvoimapula-alalta, jos työttömäksi jää. Pitää myöskin muistaa, että tähän tehtiin helpotuksia tai siis täsmennyksiä — ei helpotusta tehty, vaan täsmennettiin sitä, että pätkätöistä, jos ne eivät ole luvan perusteena, ei tarvitse erikseen ilmoituksia tehdä, mikä oli se suurin huoli, jota keskustan edustajatkin täällä toivat esiin byrokratian lisääntymisestä. Eli tämä koskee varsin rajallista määrää tapauksia ja tuo ennen kaikkea kaikki työntekijät samalle tasolle, koska nykytilanne on se, että osa on ilmoittanut ja osa ei ole ilmoittanut, ja siinä nämä maahanmuuttajatkin ovat sitten eriarvoisessa asemassa. En tosiaan usko, että kansainvälisiä osaajia tämän takia jää pois, koska erityisillä osaajilla on se kuuden kuukauden suoja-aika. Minun on myöskin vaikea ymmärtää sitä, mitä täällä tuotiin esiin, että nyt näiden työelämämuutosten myötä ikään kuin irtisanottaisiin helpommin. Jos miettii sitä lähtökohtaa, että tähän maahan on tultu juuri siitä syystä, että on saanut työluvan, elikkä työnantaja on palkannut ja maahantulon peruste ja maassaolon peruste on työn tekeminen, niin mikä ihme ajaisi ikään kuin tilanteeseen, että oltaisiin lähtökohtaisesti irtisanomassa tällaista henkilöä heti alkuun? Hänelle on merkittävä tarve. Siinä on työtä, että se ihminen tänne Suomeen saadaan, ja hänestä varmasti halutaan myöskin pitää kiinni. Eli nämä koskevat poikkeuksellisia tilanteita, ja tässä taloustilanteessa ja tässä työttömien määrän tilanteessa ei ole mitenkään tarkoituksenmukaista, että he voisivat jäädä tänne pitkäksi ajaksi pyörimään yhteiskunnan elätettävinä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+6.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-04-08T15:41:00,2025-04-08T15:43:26,Hyväksytty,1.1 2025_36_136,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi patruunoiden komponenttien viennin luvanraisuudesta sekä ampuma-aselain ja rikoslain 46 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 7/2025 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 7/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Meille tämän mietinnön esittelee valiokunnan puheenjohtaja Peltokangas. Olkaa hyvä., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_36_137,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi patruunoiden komponenttien viennin luvanraisuudesta sekä ampuma-aselain ja rikoslain 46 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mietinnössä ehdotetaan säädettäväksi laki patruunoiden komponenttien viennin luvanvaraisuudesta. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi rikoslakia ja ampuma-aselakia. Lakiehdotuksissa on kyse Euroopan unionin pakotteita koskevista säädöksistä ja EU:n asevientiasetusta täydentävästä kansallisesta sääntelystä. Tarve säätää kansallisesti siviilikäyttöisten patruunoiden komponenttien viennin luvanvaraisuudesta korostuu Venäjän vastaisten pakotteiden tehokkaan toimeenpanon vuoksi, mutta asiasta on tarpeen säätää myös muiden olemassa olevien sekä tulevien pakotejärjestelmien osalta, jotta lainsäädäntö olisi aukoton pakotteiden tehokkaan toimeenpanon mahdollistamiseksi. Ehdotettu sääntely perustuu siihen, että Euroopan unionin pakoteasetuksessa kielletään niin sanotun asevientiasetuksen liitteessä lueteltujen unionista tai sen ulkopuolelta peräisin olevien ampumatarvikkeiden suora tai välillinen myynti, toimitus, siirto ja vienti Venäjällä oleville luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, yhteisöille tai elimille tai käytettäväksi Venäjällä. Asevientiasetuksen liitteessä edellytetään, että patruunoiden komponentit eli hylsyt, nallit, ruuti, luodit ja ammukset, joita käytetään ampuma-aseessa, ovat luvanvaraisia jäsenvaltiossa. Ehdotetun ensimmäisen lakiehdotuksen mukaan patruunoiden komponentteja ei saa viedä Euroopan unionin tullialueen ulkopuolelle ilman vientilupaa. Kun patruunoiden komponenttien vienti tulee ehdotetun lain nojalla Suomessa luvanvaraiseksi, vienti tulee vientivalvonnan piiriin. Samalla niiden vienti Euroopan unionin pakotteiden kohteena olevaan valtioon tulee pakotteiden nojalla kielletyksi. Hallintovaliokunta katsoo, että ehdotetun lain avulla voidaan puuttua tehokkaasti pakotteiden kiertämiseen kolmansien maiden kautta. Asevientiasetuksen 10 ja 11 artiklassa säädetään vientiluvan myöntämisessä ja epäämisessä huomioon otettavista seikoista, jotka ovat samat kuin ampuma-aseiden viennissä. Näitä ovat muun ohella esimerkiksi kansalliset ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkökohdat ja se, että hakijalla on rikosrekisterimerkinnät esimerkiksi terrorismirikoksista ja ampumatarvikkeiden laittomasta kaupasta. Vientiluvan myöntämisestä päättää Poliisihallitus. Vientivalvontaviranomaisena toimii Tulli. Arvoisa puhemies! Ehdotetulla sääntelyllä on yhtymäkohta eduskunnan 14.3.2025 hyväksymiin lakiehdotuksiin, joissa oli kyse rikoslain 1 luvun 11 §:n ja 46 luvun muuttamisesta ja siihen liittyvistä laeista. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 215 artiklan nojalla annettujen pakoteasetusten ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 29 artiklan nojalla annettujen pakotepäätösten kansallisen täytäntöönpanolain rikkominen on lakien voimaan tultua rangaistavaa rikoslain 46 luvun 3 a—3 d §:ien nojalla pakoterikoksina. Tästä seuraa, että myös patruunoiden komponenttien luvaton vienti pakotteen vastaisesti tulee rangaistavaksi pakoterikoksena, jos eduskunta hyväksyy nyt ehdotetun lainsäädännön. Nyt ehdotetussa kolmannessa lakiehdotuksessa ehdotetaan säädettäväksi, että patruunoiden komponenttien vienti ilman lupaa on rangaistavaa säännöstelyrikoksena ehdotetun rikoslain 46 luvun 1 §:n 1 momentin 10 kohdan nojalla. Hallintovaliokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotettu uusi lainkohta voisi tulla sovellettavaksi edellä mainittujen pakoterikossäännösten voimaan tultua käytännössä lähinnä sellaisenaan luvattomaan vientiin, jossa ei ole kysymys pakotteiden rikkomisesta. Jos yksittäistapauksessa samaan tekoon soveltuu useampi rangaistussäännös, kuten säännöstelyrikosta ja pakoterikosta koskeva, noudatetaan lain soveltamisessa yleisiä lainkonkurrenssioppeja. Hallintovaliokunta kiinnittää mietinnössään huomiota siihen, että lainsäädäntökokonaisuus muodostuu lain soveltajan näkökulmasta varsin monimutkaiseksi, kun ehdotettua sääntelyä on luettava rinnakkain Euroopan unionin pakotteita koskevien säädösten ja asevientiasetuksen kanssa. Mietintöön sisältyykin muutamia selventäviä kirjauksia. Ehdotetussa sääntelyssä on kyse nimenomaan siviilikäyttöisten patruunoiden komponenttien viennin luvanvaraisuudesta. Mainitun 1 lakiehdotuksen 1 §:n mukaan lakia ei sovelleta sellaisiin patruunoiden komponentteihin, jotka ovat puolustustarvikkeiden viennistä annetussa laissa tarkoitettuja puolustustarvikkeita. Niiden vienti edellyttää puolustustarvikkeiden viennistä annetun lain mukaista lupaa. Sääntelykokonaisuuteen liittyen ampuma-aselakiin ehdotetaan eräitä teknisluonteisia muutoksia. Tätä koskee toinen lakiehdotus. Lakiehdotuksessa ehdotetaan lisäksi yksinomaan kansallisiin sääntelytarpeisiin perustuen täsmennettäväksi ampuma-aselain 99 §:ää poliisin hallussa olevien esineiden luovuttamisesta. Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella, arvoisa rouva puhemies, hallintovaliokunta ehdottaa 1 ja 2 lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomina ja kolmannen lakiehdotuksen hyväksymistä muutettuna siten, että se yhteensovitetaan eduskunnan 14.3. kuluvaa vuotta hyväksymän rikoslain 1 luvun 11 §:n ja 46 luvun muuttamisesta annetun lain kanssa. Valiokunnan mietintö on yksimielinen. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+7.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-04-08T15:43:46,2025-04-08T15:49:48,Hyväksytty,1.1 2025_36_138,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi patruunoiden komponenttien viennin luvanraisuudesta sekä ampuma-aselain ja rikoslain 46 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jukkola, poissa. — Edustaja Honkonen. Huhuu!", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_139,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi patruunoiden komponenttien viennin luvanraisuudesta sekä ampuma-aselain ja rikoslain 46 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täytyy sanoa, että en ehkä alun perin pyytänyt — tai ehkä pyysin väärään kohtaan — puheenvuoroa, mutta hallituksen esitys on kannatettava. Yhdyn tähän puheenjohtajan edellä kuultuun näkemykseen. [Oikealta: Hyvä puheenvuoro! — Naurua]", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+7.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-04-08T15:49:48,2025-04-08T15:50:12,Hyväksytty,1.1 2025_36_140,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi patruunoiden komponenttien viennin luvanraisuudesta sekä ampuma-aselain ja rikoslain 46 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piisinen. — Huhuu, Piisinen!", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_141,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi patruunoiden komponenttien viennin luvanraisuudesta sekä ampuma-aselain ja rikoslain 46 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki patruunoiden komponenttien viennin luvanvaraisuudesta. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi rikoslakia ja ampuma-aselakia. Esityksessä ehdotetaan annettavaksi Euroopan unionin pakotteita koskevia säädöksiä ja asevientiä koskevaa asetusta täydentävää kansallista sääntelyä siten, että patruunoiden komponenttien vienti Euroopan unionin tullialueen ulkopuolelle olisi luvanvaraista. Rikoslaissa säädettäisiin seuraamukset patruunoiden komponenttien luvattomasta viennistä. Lisäksi ampuma-aselakia muutettaisiin teknisluonteisesti. Esityksen tavoitteena on täydentää voimassa olevia pakotejärjestelmiä ja pyrkiä siten varmistamaan niiden aukoton toimivuus. Arvoisa rouva puhemies! Pidän tärkeänä, että Venäjälle asetetut pakotteet ovat kattavia ja niiden toteutumista voidaan valvoa. Ampuma-aseet ja patruunat ja niiden komponentit ovat keskeinen osa pakotteiden alla olevia tuotteita. Tässä mielessä esitys on tarpeellinen täydennys pakotejärjestelmään. Kiinnitän kuitenkin huomiota esimerkiksi Metsästäjäliiton lausuntoon ja huoleen EU-alueen ulkopuolisista metsästys- ja kilpailutapahtumista. Joissakin tapahtumissa on perusteltua viedä tapahtumaan mukaan myös omat aseet, patruunat ja niiden komponentit. Vastauksena lausuntoon valmistelussa todetaan: ”Poikkeusta viennin luvanvaraisuudesta ei säädetä metsästäjille tai ampumaurheilijoille väliaikaiseen vientiin, koska esityksen tavoitteena on täydentää voimassa olevia pakotejärjestelmiä ja pyrkiä siten varmistamaan niiden aukoton toimivuus. Toisin sanoen yksityishenkilöiden väliaikaisesta viennistä ei ole voitu säästää pakotejärjestelmän toimivuuden vuoksi.” Edelleen esityksessä todetaan maksuista seuraavaa: ”Valtion maksuperustelain 4 §:n mukaan päätökset, jotka on tehty hakemuksesta, ovat maksullisia, jollei suoritteen maksuttomuudelle ole perusteltua syytä. Poliisin suoritteiden ja virka-avun maksullisuudesta vuonna 2025 annetun sisäministeriön asetuksen 813/2024 mukaan muun muassa kaupallisen vientiluvan hinta on 164 euroa.” Itseäni kiinnostaisi sellainen seikka, että mikä tulee olemaan yksityishenkilöiltä ei-kaupallisessa vientitarkoituksessa perittävä maksu tai voisiko se olla peräti maksuton, mutta nyt taitaa olla niin, että täällä ei ole ketään vastaamassa tähän kysymykseen. — Kiitos, rouva puhemies.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+7.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-04-08T15:50:19,2025-04-08T15:53:30,Hyväksytty,1.1 2025_36_142,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 3/2025 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 3/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskusteluun mennään. Edustaja Kallio — huhuu!, ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_36_143,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 3/2025 vp,"Hereillä ollaan. — Arvoisa rouva puhemies! Hallitusohjelman kirjaus sopimuspalokuntien aseman ja toimintakyvyn turvaamiseksi saatiin lähemmäksi konkretiaa tällä valiokunnan yksimielisellä mietinnöllä. Kannustusta kirjauksen toteuttamiseksi hallitus kuitenkin hieman kaipaa. Aika kuluu, ja vaalikausi on jo yli puolivälin. Huoli sopimuspalokuntien kuin ylipäätään palokuntien tilanteesta on tullut vastaan toistuvasti myös kevään vaalikentillä. Hallituksen tulee ymmärtää, että sopimuspalokunnilla on oleellinen rooli ammattimaisten pelastuslaitosten yhteistyökumppaneina niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Oli erinomainen asia, että valiokunta päätyi yksimielisesti patistamaan sisäministeriötä varmistamaan verovapauden laajentamisen uusiin avolavatyyppisiin pelastusautoihin sopimuspalokuntien aseman ja toimintakyvyn turvaamiseksi. Arvoisa puhemies! Kevään puoliväliriihi on viimeistään erinomainen paikka hallitukselle lunastaa antamansa lupaus sopimuspalokuntien toiminnan turvaamiseksi. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+8.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-04-08T15:54:00,2025-04-08T15:55:02,Hyväksytty,1.1 2025_36_144,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 2/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 2/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Meille mietinnön esittelee valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Haatainen.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_36_145,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen Akatemiasta annettua lakia. Esityksessä on muutosehdotukset Akatemian hallinnon rakenteiden selkeyttämiseksi ja strategisen työskentelyn vahvistamiseksi. Lisäksi esityksessä on ehdotettu, että Suomen Akatemiasta annettuun lakiin lisätään säännös, jonka mukaan tutkimuksen ja tutkimusedellytysten rahoittamista sekä kansainvälistä yhteistyötä koskevien Akatemian tehtävien hoitaminen ei saa olla ristiriidassa Suomen kansallisen turvallisuuden, Suomen kansainvälisten velvoitteiden tai Suomen ulko‑ ja turvallisuuspolitiikan kanssa. Valiokunta kannattaa hallituksen esityksen tavoitetta selkeyttää Suomen Akatemian hallinnollisia rakenteita, vahvistaa Akatemian hallituksen strategista työskentelyä sekä tukea Akatemian toimintaa niin, että se pystyy vastaamaan nykyistä paremmin tutkimuksen tekemisen viimeaikaisiin muutoksiin ja reagoimaan riittävän joustavasti tutkimusrahoituskentän tarpeisiin. Valiokunta pitää hallituksen esitykseen sisältyviä säännösmuutosehdotuksia pääosin perusteltuina mutta kiinnittää huomiota erityisesti Suomen Akatemian tehtäviä koskevan säännösehdotuksen ongelmallisuuteen. Valiokunta kannattaa säännösehdotusta muuttaa tutkimusinfrastruktuurikomitea tutkimusinfrastruktuuritoimikunnaksi. Valiokunta korostaa, että tutkimusinfrastruktuuritoimikunnan edustajia nimettäessä tulee varmistua siitä, että siellä ovat edustettuina kunkin organisaation paras asiantuntemus ja strateginen kokonaisnäkemys. Nimittämiskäytännön tulee perustua nimettävän henkilön osaamiseen ja asiantuntemukseen eikä asemaan organisaatiossa. Kyseinen vaatimus sisältyy Suomen Akatemiasta annetun lain 5 §:n 2 momenttiin, jonka mukaan toimikunnassa tulee olla monipuolinen ja korkeatasoinen tieteellinen asiantuntemus. Infrastruktuurien kehittäminen on luonteeltaan strategista ja pitkäjänteistä, mikä on myös tärkeää huomioida toimikunnan jäsenten valintaperusteissa ja ‑prosesseissa. Valiokunta puoltaa myös ehdotusta, jonka mukaan Akatemian toimikuntien, tutkimusinfrastruktuurikomitean ja strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtajien läsnäolo‑ ja puheoikeus Akatemian hallituksessa poistetaan. Tämän muutoksen tarkoituksena on vahvistaa Akatemian hallituksen strategista työskentelyä. Kyseisen ehdotuksen tarkoitus on vahvistaa hallituksen... — Nyt tuli toistoa, anteeksi. — Koska nykyiset käytännöt turvaavat hallituksen, muiden toimielinten ja hallintoviraston välistä tiedonkulkua monipuolisesti, puheenjohtajien läsnäolo‑ ja puheoikeutta Akatemian hallituksessa ei siten voida enää pitää tiedonkulun kannalta tarpeellisena. Valiokunta korostaa, että toimielinten välinen riittävä tiedonkulku tulee turvata myös jatkossa. Valiokunta kannattaa myös akatemiaprofessoreiden ja ‑tutkijoiden palkkausta koskevien säännösten kumoamista. Kyseiset säännökset ovat kytkeytyneet vuonna 2010 voimaan tulleeseen yliopistouudistukseen ja turvaamaan Suomen Akatemian tutkimusvirkajärjestelmän jatkuvuutta. Akatemian tutkijatehtävien rahoitus on sittemmin vakiintunut osaksi Suomen Akatemian rahoitusinstrumentteja, joten kumottavaksi ehdotetut 9 §:n 1 ja 2 momentit ovat käyneet tarpeettomiksi. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että Suomen Akatemiasta annettuun lakiin lisätään säännös, jonka mukaan Akatemian tulisi tehtäviään hoitaessaan ottaa huomioon Suomen kansallinen turvallisuus ja kansainväliset velvoitteet sekä ulko‑ ja turvallisuuspoliittiset linjaukset. Hallituksen esityksen antamisen jälkeen sivistysvaliokunnassa kuultavana ollessaan opetus‑ ja kulttuuriministeriö on valiokunnalle osoittamassaan lausunnossa esittänyt, että pykälätekstistä poistettaisiin viittaus Suomen ulko‑ ja turvallisuuspolitiikkaan. Valiokunta ehdottaa, että ehdotettu 2 §:n 2 momentti muutetaan niin, että siitä poistetaan tutkimuksen vapauden kannalta tulkinnanvarainen maininta Suomen ulko‑ ja turvallisuuspolitiikasta sekä liian epämääräisenä pidetty edellytys Suomen kansallisesta turvallisuudesta. Säännöksen selkeyttämiseksi valiokunta ehdottaa, että siitä poistetaan myös informatiivinen maininta Suomen kansainvälisten velvoitteiden noudattamisesta. Valiokunta ehdottaa, että pykälään lisätään säännös Suomen Akatemian velvollisuudesta huolehtia siitä, että tutkimuksen turvallisuus ja siihen kohdistuvat riskit tutkimushankkeissa, tutkimusyhteistyössä ja tutkimustulosten hyödyntämisessä otetaan asianmukaisesti huomioon. Tutkimuksen turvallisuus on määritelty tarkkarajaisesti Euroopan unionin neuvoston tutkimuksen turvallisuuden parantamisesta annetussa suosituksessa. Valiokunnan ehdottaman säännöksen mukaan Suomen Akatemia vastaa omalta osaltaan siitä, että tutkimuksen turvallisuudesta on asianmukaisesti huolehdittu Akatemian prosesseissa ja rahoituksen myöntämisen ehdoissa. Akatemian tehtävä on täydentää tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden roolia turvallisuuden varmistamisessa, mikä on myös hallituksen esityksessä esille tuotu, mutta ensisijainen vastuu tutkimustoiminnan kansainvälisen tutkimusyhteistyön kehittämisestä ja toteuttamisesta on tutkimusta harjoittavilla organisaatioilla. Tutkimusrahoittajana Suomen Akatemian tehtävänä on varmistaa tutkimuksen turvallisuuden huomioiminen osana tutkimusrahoituksen hakuprosessia sekä kannustaa tutkimusorganisaatioita tunnistamaan turvallisuuteen liittyvät mahdolliset riskit ja uhat etukäteen. Edellä todetun lisäksi valiokunta ehdottaa, että pykälän 2 momenttiin sisällytetään selkeyttävä säännös, jonka mukaan tutkimuksen turvallisuudesta huolehdittaessa ei voida rajoittaa tutkimuksen vapauteen keskeisesti kuuluvaa tutkijan oikeutta valita tutkimusaiheensa ja ‑menetelmänsä. Suomen Akatemia ei voi säännöksen nojalla kieltää tiettyjä tutkimusaiheita tai kysymyksenasetteluja eikä evätä rahoitusta pelkän tutkimusaiheen perusteella. Valiokunta ehdottaa johtolauseen täydentämistä siten, että siihen lisätään maininta ehdotetun 5 §:n otsikon muuttamisesta. Valiokunta ehdottaa myös, että lain voimaantulosäännöksessä huomioidaan lakiesityksen käsittelyn aikana esille tullut tarve porrastaa lain voimaantuloa. Hallituksen esityksessä on ehdotettu, että tutkimusinfrastruktuuritoimikunta on tarkoitus nimittää kesäkuussa 2025. Saadun selvityksen mukaan uusi tutkimusinfrastruktuuritoimikunta on edellä todetusta poiketen tarkoitus nimittää vasta 1. päivä tammikuuta 2026. Ennen sitä on tarpeen saada voimaan ehdotetun lain 2 § ja 3 § sekä 9 §:n 1 ja 2 momenttien kumoamiset. Muiden säännösten voimaantuloajaksi ehdotetaan 1. päivä tammikuuta 2026. Lopuksi tämän lain valmisteluprosessista: Valiokunta mietinnössään kiinnittää opetus‑ ja kulttuuriministeriön huomiota siihen, että ministeriöllä olisi ollut mahdollisuus antaa täydentävä esitys, kun kävi selväksi hallituksen esityksen antovaiheessa, että 2 §:n 2 momenttia on muutettava, sen sijaan että nyt sivistysvaliokunnalle osoitettiin ministeriöstä säännösmuutosehdotus. Tämä oli perustuslakivaliokunnan lausunnossa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+9.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-04-08T15:55:29,2025-04-08T16:03:07,Hyväksytty,1.1 2025_36_146,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 2/2025 vp,Kiitokset esittelystä. — Ja sitten edustaja Honkasalo., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_147,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä koko tarina on saanut tosi onnellisen lopun, ja on tosi hienoa, että sivistysvaliokunta on tehnyt tässä merkittävää työtä, mutta onhan tämä prosessi ollut aivan todella omituinen. Eli ensiksi hallitukselta tulee esitys, että Suomen Akatemian tehtävät eivät saa olla ristiriidassa kansallisen turvallisuuden, ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten ja velvoitteiden kanssa. Sitten akateeminen tiedeyhteisö herää tätä kritisoimaan aivan perusteellisesti, että tämä on todella merkittävä rajaus tieteen vapauden näkökulmasta. Syntyy vilkasta keskustelua Helsingin Sanomiin, tieteen akateemikot tekevät yhteiskirjelmän, vetoavat ministeriöön. Vielä silloin ministeri Multala sanoo, että ei tässä mitään tieteen vapautta rajoiteta. Sen jälkeen meillä on vielä täällä lähetekeskustelu, jossa siinä vaiheessa ministeri lähetekeskustelussa ilmoittaa, että sieltä otetaan nyt se ulko- ja turvallisuuspolitiikka pois, eli siinä niin kuin lennosta ilmoittaa lähetekeskustelussa, jolloin sinne jää vielä se kansallinen turvallisuus, jonka itse toin siinä lähetekeskustelussa esille, että on edelleen todella ongelmallista, että sillä voidaan tarkoittaa ihan mitä vain. Se on määrittelyltään vaikeaselkoinen, ja mitä sillä voidaankaan tarkoittaa, ja myös ennakkotapauksena se voi olla todella vaarallinen tieteen vapauden näkökulmasta. No, tämän lähetekeskustelun jälkeen tämä menee sitten vielä valiokuntaan, ja siellä kuullaan sitten asiantuntijoita. Perustuslakivaliokunta tekee oman lausunnon, ja sielläkin vielä sitten, niin kuin edustaja Haatainen tässä toi esille, opetus- ja kulttuuriministeriöstä tulee sitten lausunnossa vielä esitys siitä, miten tätä lakia pitäisi vielä muuttaa niin, että se kansallinen turvallisuuskin otetaan sieltä pois, eli kaikki ne kriittiset kohdat sitten lopulta otetaan pois. No, nyt voi ajatella sitten, onko tämä laki saanut ikään kuin semmoisen perusteellisen käsittelyn täällä eduskunnassa, jos ei edes lähetekeskustelussa ollut täysin selvää, mitä kaikkea tämä lakiesitys itse asiassa pitää sisällään. Olen myös huomannut, että kun täällä on ymmärrettävästi edustajia, joilla itsellään ei välttämättä ole tutkija- ja akateemista taustaa, niin ei välttämättä huomaa sitä, kuinka tällaiset rajaukset lähtökohtaisesti ovat todella vaarallisia tieteen vapauden näkökulmasta, ja se on ihan ymmärrettävää, että ei kaikilla välttämättä voi olla sellaista omistautumista tälle asialle. Minä olen todella iloinen siitä, että sivistysvaliokunta on käynyt sitten tämän perusteellisen käsittelyn ja asiantuntijat ovat hyvin tuoneet sen kritiikin esille. Mutta onhan tämä täysin poikkeuksellista, että meille tuodaan eduskuntaan hallituksen toimesta lakiesitys, [Puhemies koputtaa] että tutkimus ei saisi olla ristiriidassa kansallisen turvallisuuden kanssa tai ristiriidassa ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan kanssa. [Pauli Aalto-Setälä: Sehän korjattiin! — Puhemies: Pyydän edustajaa jatkamaan puhujakorokkeella!] Koko tämä prosessi on minusta ollut ongelmallinen.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+9.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-04-08T16:03:12,2025-04-08T16:06:42,Hyväksytty,1.1 2025_36_148,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 2/2025 vp,Edustaja Honkonen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_149,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on todellakin äärimmäisen tärkeää keskustelua tutkimuksen turvallisuudesta ja tieteen vapauden suhteesta kansalliseen turvallisuuteen. Tässä hallituksen esityksessähän on tietysti paljon muitakin näkökohtia Suomen Akatemian rooliin aivan keskeisenä tieteen ja tutkimuksen rahoittajana Suomessa. Tässä edustaja Honkasalo edellä kyllä käytti minun mielestäni ihan asiallisen puheenvuoron ja esitti ihan oikeita kysymyksiä siitä, mihinkä tällainen linja — tutkimuksen ja tieteen ikään kuin rajoittaminen tai ohjaaminen kansallisen turvallisuuden ehdoilla — voisi huonossa tapauksessa johtaa. No, tähän todellakin tehtiin muutoksia, ja me myös perustuslakivaliokunnassa käsittelimme tätä kysymystä ja katsoimme, että se ei ole valtiosääntöisesti ongelmallinen. Kun toimin hetken aikaa ministerinä tieteestä ja korkeakoulutuksesta vastuunalaisena, niin silloin jonkun verran perehdyin yliopistojen tutkimusturvallisuuteen ja tähän vallitsevaan tilanteeseen. Silloin kyllä kävi ilmi se tilanne, että kyllähän meillä ainakin takavuosina — nyt tilanne on varmasti muuttunut — on meidän tiede- ja tutkimuslaitoksissa, sanotaanko, aika varomattomasti suhtauduttu tiettyjen isojen valtioiden, kuten esimerkiksi nyt Kiinan, mukaan lukien Venäjän, toimintaan ja tavoitteisiin pyrkiä hyötymään meillä tehdyn tieteellisen tutkimuksen tuloksista ja siihen liittyvistä tiedoista. Myöskin tällaista ihan tutkimukseen ja tieteeseen liittyvää vakoilua tietysti on tapahtunut, ja varmasti sitä yritetään kaiken aikaa. Sinänsä ajattelen niin, että kansallisen turvallisuuden suojaamisen on tietysti oltava ihan lähtökohta melkein kaikissa toiminnoissa täällä yhteiskunnassa. Mutta tässäkin asiassa minä haluan luottaa meidän tiede- ja tutkimuslaitosten autonomiaan ja siihen, että meillä korkeakoulut — yliopistot, joita Suomen Akatemia kaikista eniten rahoittaa — itse tämän oman autonomisen roolinsa muistaen huolehtivat tästä asiasta nyt, kun tietoisuus on menneinä vuosina merkittävästi kasvanut. Mutta tämä tällainen keskustelu tieteen vapaudesta ja siitä, minkälaisia muutoksia meillä tiede- ja tutkimuspolitiikkaan tehdään [Puhemies koputtaa] sinänsä mielestäni ihan oikeilla päämäärillä, niin kuin nyt, on tärkeää, niin ettei näitä tehdä ikään kuin hiljaisuudessa [Puhemies koputtaa] ja ilman sen suurempaa huomiota.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+9.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-04-08T16:06:44,2025-04-08T16:10:11,Hyväksytty,1.1 2025_36_150,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 2/2025 vp,Edustaja Mikkonen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_151,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin kiitos edelleen edustaja Honkasalolle, kun kuvasit tätä prosessia. Kyllähän tämä kieltämättä on ollut aivan kummallinen ja käsittämätön, ja olen iloinen siitä, että valiokunta on tämän asian korjannut. Ihan ymmärrettävästi tietysti tässä ajassa turvallisuuskysymykset nousevat hyvin vahvasti esille ja ihmisillä on suurta huolta, mutta kyllä välillä tuntuu, että tässä keskustelussa saattaa mopo vähän keulia, ja tässä hallituksen esityksessä todellakin näin on tapahtunut ja on todella hyvä, että valiokunta nyt sitten muutti tätä tehtäväkuvausta tai pykälä kakkosta, missä tämä tehtäväkuvaus oli ja jonne todellakin hallituksen alkuperäisessä esityksessä oli nostettu sekä kansallinen turvallisuus että Suomen virallinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Vielä hyvin epämääräisesti voidaan määritellä, mitä tämä nyt sitten tarkoittaa, ja jos ajatus oli, että nyt sitten tutkimusta ja tiedettä tulee varmistaa, että ne toimivat näiden rajoissa, niin kyllä se olisi ollut niin monitulkintainen ja epäselvä tilanne, että siitä ei olisi kyllä mitään hyvää seurannut. Siinä mielessä on todella hienoa, että tämä asia on nyt valiokunnassa saatu muutettua. Meidän täytyy turvata tieteen ja tutkimuksen vapaus, se on aivan selvää, ja meidän täytyy varmistaa, että niitä tutkimusteemoja, mitä halutaan tutkia, ei lähdetä rajoittamaan, koska se tieto, mikä näistä tutkimuksista syntyy, on varsin arvokasta, ja itse asiassa voi olla, että sitten myöhemmin voi monella tavalla tulla myös tarpeeseen, ja on hyvä, että sellaistakin tutkimusta sitten mahdollisesti tehdään, jos itsenäiset tieteen ja tutkimuksen tekijät näin haluavat. Todella kiitos valiokunnalle perusteellisesta perehtymisestä tähän asiaan ja siitä, että tämä lakiesitys on nyt saatu muutettua.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+9.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-04-08T16:10:13,2025-04-08T16:12:25,Hyväksytty,1.1 2025_36_152,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 2/2025 vp,Edustaja Honkasalo., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_153,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Usein kuulee kansalaisilta palautetta siitä, että ei näillä lähetekeskusteluilla ja valiokuntakäsittelyilläkään ikään kuin olisi mitään merkitystä, mutta tämä on mielestäni nyt konkreettinen esimerkki siitä, että kyllä niillä on. Kyllä voi vielä lähetekeskustelussa saada muutosta aikaan ja lisätä sitä painetta ja tuoda ongelmakohtia esille, ja monet siinä lähetekeskustelussa nimenomaan toivat painavan huolen siitä, kuinka ongelmallista on, että esimerkiksi tämä kansallinen turvallisuus tällä tavalla löyhästi täällä tehtävissä sitten mainittaisiin. Tutkimuksen turvallisuus tietenkin sinänsä on ihan äärimmäisen tärkeä asia, ja sitä pitää vaalia, ja tässä edustaja Honkonen on aivan oikeassa, että maailma muuttuu myös valitettavasti tämän suhteen yhä epävarmemmaksi. Kyse on tietenkin myös tutkijoiden turvallisuudesta, ja siitä pitää huolehtia. Tiedän, että Suomen Akatemiassakin tähän on jouduttu viime vuosien aikana valmistautumaan vaikka millä tavoin. Varsinkin sellaiset tutkijat, jotka tutkivat yhteiskunnallisesti herkkiä aiheita, saattavat joutua esimerkiksi maalituksen kohteeksi, kun rahoituspäätökset julkaistaan. Tämä on tietenkin aivan pöyristyttävää, että tällaistakin tutkijat joutuvat Suomessa sietämään. Tutkimuksen ja tieteen vapaudesta pitää pitää kaikin tavoin kiinni ja varjella sitä ihan viimeiseen asti, kun me tiedetään, mitä maailmalla tällä hetkellä tapahtuu tieteen vapauden näkökulmasta esimerkiksi Yhdysvalloissa, miten sitä alas ajetaan ja kielletään tiettyjä sanoja ja termejä ja terminologiaa. Todella hienoa, että sivistysvaliokunta teki tässä perusteellista työtä, ja samoin perustuslakivaliokunnan lausunto oli todella kattava ja hieno, ja lopputulos on sitten todella hieno. Kiitos siitä valiokunnalle.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+9.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-04-08T16:12:25,2025-04-08T16:14:19,Hyväksytty,1.1 2025_36_154,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 2/2025 vp,Edustaja Haatainen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_155,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä, siis valiokunnassa puutuimme tähän sitten, kun saimme tietoomme tämän, millainen muotoilu tässä on, ja lähetekeskustelussa tuli jo sitten selväksi, että ministeriö oli muuttanut sitä tekstiä. Mutta silti se ei siinä vaiheessa vielä vastannut sitä, mitä sen pitäisi olla, jotta tämä tieteen vapaus tosiasiallisesti näissä pykälissä tulee turvatuksi. Uskon, että tässä on ollut taustalla se, että kun varmaan on käsitelty eri puolilla näitä turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, jotka tutkimustulosten hyväksikäytön ja siihen liittyvien turvallisuusuhkien näkökulmasta ovat aivan ajankohtaisia ja todellisia, niin nämä muotoilut tässä olivat todella väärin menneet. Sillä tavalla tämän lain valmistelu ei kyllä vastannut sitä, mitä hyvän lainvalmistelun pitäisi olla, mutta onneksi tämä huomattiin ajoissa. Valppaat akateemikot ottivat tämän asian muun muassa julkisuudessa esille, ja ministeriössä sitten tätä muokattiin ja vielä perustuslakivaliokunta kävi asiallisesti tämän läpi. Tämä on muistutus siitä myös, että sen, mitä pykälissä lukee, pitää olla tarkkaan rajattua ja niin kirjoitettu, että siinä tulee selväksi, mitä tällä lailla halutaan: tieteen vapaus turvataan, mutta halutaan varmistaa se, että tämmöinen tutkimuksen turvallisuus varmistetaan ja tutkimustulosten joutuminen vääriin käsiin estetään.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+9.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-04-08T16:14:19,2025-04-08T16:15:59,Hyväksytty,1.1 2025_36_156,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 2/2025 vp,Edustaja Honkonen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_157,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 209/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin tarkennan vielä tuossa edellä sanomaani. Perustuslakivaliokunnassa siis emme sinänsä pitäneet valtiosääntöoikeudellisesti ongelmallisena tätä kansallisen turvallisuuden huomioimista, mutta tämän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvän viittauksen, joka oli siinä alkuperäisessä pykälätekstissä, poistamista perustuslakivaliokunta edellytti. Näin myöskin sitten valiokunnassa toimittiin ja sinne 2 §:ään tehtiin nämä muutokset, joissa sinänsä tähän tutkimusturvallisuuteen suhtaudutaan myönteisesti. Silloin 2022 opetus- ja kulttuuriministeriö antoi korkeakouluille tästä myöskin ohjeistusta. Esillähän on ollut esimerkiksi sellainen tosiasia, että nyt kun meillä esimerkiksi yliopistojen toimitilat ovat yliopistojen itsensä omistamia — Suomen Yliopistokiinteistöt omistaa ne ja yliopistot sitten sen kautta niitä hallinnoivat — niin nyt tietyt yliopistot ovat näistä tiloista, yliopistokiinteistöistä, halunneet irrottautua ja mahdollisesti myydä nämä toimitilansa. Nyt jos joku ulkomainen taho, vaikka nyt ensin Ruotsista tai Saksasta ja sitten vaikkapa Kiinasta saa omistukseensa yliopiston toimitilat — laboratoriotilat, erilaiset tutkimukseen liittyvät tilat, tällaisen tärkeän infran — niin ymmärrämmehän sen, että tämäkin itsessään on kyllä turvallisuusuhka, ei tietysti pelkästään kansalliselle turvallisuudelle, vaan myös sille tieteen vapaudelle itsessään, jonka vastaisia nämä ulkomailta Suomeen kohdistuvat väärät ja usein rikollisetkin, tässä kontekstissa rikollisetkin, tarkoitusperät ovat. Sen takia monessa eri kysymyksessä, hyvin konkreettisissa asioissa ja sitten ihan näissä tutkimuksen hallinnointiin ja tähän liittyvissä asioissa, tämä turvallisuusnäkökulma, kansallinen turvallisuus, on syytä ottaa huomioon ilman, että rajoitetaan tieteen vapautta ja tutkijan mahdollisuuksia itse valikoida tutkimusaiheensa, menetelmänsä ja aineistonsa ja niitä tutkimuksen tuloksia sitten tehdä ja hyödyntää.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+9.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-04-08T16:16:00,2025-04-08T16:18:31,Hyväksytty,1.1 2025_36_158,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle merten biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla tehdyn, Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaisen sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi merensuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 6/2025 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 6/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Edustaja Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_36_159,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle merten biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla tehdyn, Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaisen sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi merensuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 6/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunnan puheenjohtajana esittelen tämän mietinnön. Tässä hallitus on ehdottanut sitä, että hyväksymme Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaisen sopimuksen merten biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla. Puhutaan niin sanotusta BBNJ-sopimuksesta, joka tulee sanoista ”biodiversity beyond national jurisdiction”, elikkä puhutaan alueista, jotka ovat kansallisen lainsäädännön ulkopuolella ja tällaisia kansainvälisiä vesistöalueita. Tässä esityksessä tosiaan siltä osin kuin se kuuluu Suomen toimivaltaan tehtäisiin sopimuksen voimaansaattamislaki sekä sopimuksen hyväksymisestä johtuvat merensuojelulain muutokset. Tällä sopimuksella, josta käytetään myös nimeä aavan meren sopimus, saadaan aikaan menettelytavat aavan meren alueellisille merensuojelutoimille ja täsmennetään kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisella alueella toteutettavien hankkeiden osalta YK:n merioikeusyleissopimuksen asettamaa velvoitetta arvioida toiminnan mahdollisia vaikutuksia meriympäristöön. Lisäksi sopimuksella perustetaan yhteiset säännöt merten geenivarojen keräämiselle, käytölle ja hyötyjen jakamiselle sekä edistetään kehittyvien valtioiden kapasiteetin lisäämistä ja meriteknologian siirtoa. Tätä sopimusta todellakin sovelletaan aavallamerellä ja merenpohja-alueella, jolla tarkoitetaan kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvan talousvyöhykkeen ja mannerjalustan ulkopuolelle jäävää syvänmerenpohjaa. Maantieteellisesti tätä ei siis sovelleta Itämerellä, mutta lähinnä Suomea ajatellen tätä sovelletaan Jäämerellä ja Koillis-Atlantilla. Valiokunta pitää BBNJ-sopimusta merkittävänä askeleena maailman merensuojelun kannalta. Se luo puitteet tehokkaasti hallinnoidun merensuojelualueiden verkoston perustamiselle kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisille merialueille. Sopimuksen voimaantulo on myös välttämätöntä biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen eli niin sanotun CBD-sopimuksen puitteissa sovitun maailmanlaajuisen Kunmingin—Montrealin meriensuojelutavoitteen saavuttamisen kannalta. Tuon tavoitteen mukaanhan 30 prosenttia maailman meristä on tarkoitus suojella vuoteen 2030 mennessä, kun tällä hetkellä vain noin yksi prosentti tästä aavan meren alueesta on suojeltu. Sopimuksella saadaan aikaan paitsi puitteet merensuojelualueiden verkoston perustamiselle mutta myös ympäristövaikutusten arvioinnin edellyttämistä näillä alueilla toimivilta hankkeilta. Suomen ympäristökeskus, Syke, huolehtii lakiehdotuksen mukaan tämän sopimuksen edellyttämistä ympäristövaikutusten arvioinnista johtuvista viranomaistehtävistä. Syke on nimitetty merensuojelulain mukaiseksi lupaviranomaiseksi ja voimassa olevan lainsäädännön mukaan silloin, kun kysymys on Suomen kansalaisen tai suomalaisen yhteisön toiminnasta kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisella alueella. Sopimuksen täytäntöönpanosta Sykelle johtuvat uudet tehtävät ja niiden edellyttämä sisäinen järjestäytyminen, kouluttautuminen ja koordinaatio voivat edellyttää lisäresursointia, jonka määrää voidaan kuitenkin arvioida vasta myöhemmässä vaiheessa, kun sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvissä kysymyksissä on edetty pidemmälle myös kansainvälisellä tasolla. Valiokunta toteaa, että tämä sopimus on hyväksytty pitkän valmisteluprosessin päätteeksi, ja sopimuksen on tähän mennessä allekirjoittanut 111 valtiota, mukaan lukien kaikki EU:n jäsenvaltiot ja EU. Tämä sopimus tulee voimaan 120 päivän kuluttua siitä päivästä, jona 60. valtio tallettaa sitoutumiskirjansa. EU ja sen jäsenvaltiot pyrkivät ratifioimaan BBNJ-sopimuksen ennen kesäkuussa järjestettävää YK:n kolmatta valtamerikonferenssia, ja tarkoituksena on, että EU ja mahdollisimman moni jäsenvaltioista tallettaa sitoutumiskirjansa samanaikaisesti. Valiokunta pitää tärkeänä sopimuksen pikaista voimaantuloa ja tehokasta täytäntöönpanoa, joten Suomen oman ratifiointiprosessin loppuun saattamisen ohella on myös hyvä pyrkiä aktiivisesti edistämään muiden maiden ratifiointiprosesseja ennen kesäkuussa Nizzassa pidettävää YK:n kolmatta valtamerikonferenssia. Valiokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksessä 9/2025 tarkoitetun sopimuksen siltä osin kuin sopimus kuuluu Suomen toimivaltaan, eduskunta hyväksyy tehtäväksi hallituksen esityksessä tarkoitetun sopimuksen 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kirjallisen poikkeuksen ja eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen sisältyvät ensimmäisen ja toisen lakiehdotuksen, ja mietintö oli yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+10.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-04-08T16:19:02,2025-04-08T16:24:41,Tarkistettu,1.1 2025_36_160,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle merten biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla tehdyn, Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaisen sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi merensuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 6/2025 vp","Kiitokset valiokunnan puheenjohtajalle mietinnön esittelystä. — Ja nyt sitten puheenvuoro, edustaja Aalto-Setälä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_161,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Pauli,Aalto-Setälä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle merten biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla tehdyn, Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaisen sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi merensuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 6/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Puhumme nyt erittäin tärkeästä asiasta: meristä. Meristä meidän pitäisi puhua täällä muutenkin enemmän. Kahdesta syystä tämä aavan meren sopimus on tärkeä: Ensinnäkin maapallon pinta-alasta 71 prosenttia on merta. Joka toinen henkäys meillä on meren tuottamaa happea. Ja toisekseen miljardit ihmiset elävät ja liikkuvat merellä. Meren tulevaisuus on meidänkin tulevaisuus. Tämä sopimus on merkittävä kansainvälinen sopimus, joka oleellisesti parantaa merien tilaa. Tämä puuttuu yhtä lailla syvän meren alueisiin kuin aavaanmereen, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja kertoi. Itämerellä meillä ei semmoista aluetta ole, mutta lähin löytyy Jäämereltä. Merkittävä, tärkeä sopimus, joka Suomen pitää ratifioida mitä pikimmin.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+10.aspx,fi,Pauli Aalto-Setälä,1504,2025-04-08T16:24:47,2025-04-08T16:25:38,Hyväksytty,1.1 2025_36_162,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 5/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 5/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Esittelypuheenvuoro, valiokunnan puheenjohtaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_36_163,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä nimenomaisessa hallituksen esityksessä ehdotetaan kolmea muutosta rikoslakiin. Uusiksi rangaistuksen koventamisperusteiksi ehdotetaan säädettäväksi rikoksen tekeminen osana rikollisjoukon toimintaa sekä henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tekeminen erityisen nöyryyttävällä tavalla. Samalla lakiin lisätään rikollisjoukkoa koskeva määritelmä. Lisäksi edelleen alle 15-vuotiaan käyttäminen välikappaleena tahallisen rikoksen tekemisessä ehdotetaan säädettäväksi rangaistavaksi ihan erillisenä rikoksena. Näillä kyseisillä muutoksilla toteutetaan hallitusohjelman kirjaukset katujengirikollisuuteen liittyvien rikosten rangaistusten koventamisesta, alle rikosvastuuikäistä lasta koskevaa välillistä tekemistä koskevan opin vahvistamisesta sekä pahoinpitelyyn liittyvien nöyryytystekojen, esimerkiksi kun kännykällä kuvataan se pahoinpitely, rangaistusten koventamisesta. Ehdotettujen lainmuutosten tavoitteena on vahvistaa katujengirikollisuuteen ja alle rikosvastuuikäisten lasten hyväksikäyttämiseen rikoksen tekemisessä ja sitten vielä nöyryytysväkivaltaan liittyvää rikoslainsäädäntöä. Esityksen mukaan kyse on rikoslain selkiyttämisestä säätämällä näihin ilmiöihin liittyvät nimenomaiset säännökset. Näissä ehdotetuissa säännöksissä huomioidaan paremmin yhteiskunnallinen ja teknologinen kehitys, joiden myötä näihin mainittuihin ilmiöihin liittyy yhä vahingollisempia tekoja. Ehdotetuilla muutoksilla tavoitellaan myös sitä, että rikoksista tuomittavat rangaistukset vastaavat yleisesti nykyistä paremmin näitten rikosten paheksuttavuutta ja myös vakavuutta. Lainmuutoksilla vahvistetaan esityksen mukaan useittenkin oikeushyvien rikosoikeudellista suojaa. Tällaisia oikeushyviä ovat erityisesti henki, terveys, yleinen järjestys ja turvallisuus ja sitten vielä yksityiselämä sekä kunnia, mikä erityisesti liittyy tähän, että kännykällä kuvataan se nöyryyttävä teko ja sitten sitä levitetään ympäri internetin ihmeellistä maailmaa. Näillä uusilla rangaistavuuden selkeämmin ilmaisevilla ja ankarampaan rangaistuskäytäntöön johtavilla lainsäädäntömuutoksilla tavoitellaan esityksen mukaan myös uusien rikosten tekemistä estävää vaikutusta sekä siitä seuraavaa suojeltavien oikeushyvien tehokkaampaa suojaa niissä rajoissa kuin tämä on rikoslainsäädännön keinoin helposti mahdollista. Lakivaliokunta puoltaa yksimielisessä mietinnössään tähän esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä aivan muuttamattomana. Valiokunta kuitenkin korostaa myös muiden kuin rangaistusten kiristämiseen liittyvien toimenpiteitten ja niiden asianmukaisen resursoinnin merkitystä. Valiokunta myös korostaa, että lasten ja nuorten alkavan rikoskierteen katkaiseminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on ensiarvoisen tärkeää. — Näin, arvoisa puhemies, lyhyesti.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+11.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-04-08T16:26:08,2025-04-08T16:30:05,Hyväksytty,1.1 2025_36_164,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 5/2025 vp,Kiitokset puheenjohtajalle esittelystä. — Sitten edustaja Garedew., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_165,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on todella hyviä uutisia: lakivaliokunnan yksimielinen mietintö on valmistunut, ja pian astuvat voimaan lakimuutokset, joiden myötä saadaan kovemmat rangaistukset katujengien tekemille rikoksille, nöyryytysväkivallalle ja alle 15-vuotiaan käyttämiselle rikoksen tekijänä. Myös katujengin, eli lakikielellä rikollisjoukon, määritelmä on vihdoin kirjattu lakiin. Edes sitä ei ollut aiemmin olemassa. Katujengit kuitenkin ovat aivan todellinen ja paheneva ongelma. Tätä me perussuomalaiset olemme yrittäneet kertoa jo vuosia. Nykyinen hallitus on onneksi käärinyt hihat ja toteuttanut jo monia lakimuutoksia, jotka huomioivat jengien olemassaolon. Näiden nyt toteutuvien rikoslain muutosten lisäksi esimerkiksi aserikosten rangaistuksia ollaan kiristämässä. Käynnissä on myös nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen toimenpideohjelma. Emme halua jopa alakouluikäisiä lapsia jengien vaikutuspiireihin ja sekaantumaan huume- ja väkivaltarikoksiin. On äärimmäisen huolestuttavaa, miten paljon nuorten tekemät rikokset ovat lisääntyneet. On täysin käsittämätöntä, miten voi olla mahdollista, että vuosina 2021—2023 pahoinpitelystä epäiltyjen yleisin ikä oli 14 vuotta. Siis 14 vuotta, kahdeksasluokkalaisia! Tämä on todella surullista. Länsi-Uudenmaan poliisin alueella alaikäisten huumejuttuja on jo parisataa vuodessa. Niistä noin neljäsosa koskee alle 15-vuotiaita. Osa näistä rikoksista on tapauksia, joissa vanhempi henkilö on painostanut, pakottanut tai lahjonut alle 15-vuotiaan lapsen tekemään rikoksen puolestaan, ettei itse joutuisi vastuuseen. Ruotsissa tämä on jo merkittävä ilmiö, joten on erittäin hyvä, että Suomessa kiristämme sen seuraamuksia, ennen kuin se yleistyy täälläkin. Meilläkin nimittäin näkyy jo viitteitä siitä, että katujengien jäsenet käyttävät jengien ulkopuolisia nuoria apuna tekemissään rikoksissa. Näissä tilanteissa on erittäin suuri riski sille, että lapsi joutuu jo varhain rikoskierteeseen ja pilaa sen myötä pahimmillaan koko loppuelämänsä. Yhteiskuntana meidän tuleekin tehdä kaikkemme, että saisimme nuoremme varjeltua siltä. Nöyryyttäminen puolestaan ei kuulu pelkästään jengiväkivaltaan. Se on muutenkin aivan liian yleistä nuorten keskuudessa ja liittyy vakavasti kiusaamiseen. Nöyryytys yhdistettynä väkivaltaan on erityisen julmaa ja haitallista. Käytännössä kyse voi siis olla siitä, että nuorta pahoinpidellään ja siitä kuvattua videota levitetään sosiaalisessa mediassa. Aivan käsittämättömän järkyttävää toimintaa, jonka uhriksi kenenkään ei tulisi joutua. Nöyryyttämiseen liittyvät teot säädetään nyt siis kattavasti rangaistuksen koventamisperusteeksi. Erittäin tärkeä lakimuutos tämäkin. Toivon, että nuoret tämän kuulevat ja ymmärtävät, mitä me olemme tekemässä: näitä tullaan koventamaan. Kiitos hallitukselle siitä, että tällaistakaan julmuutta ei enää katsella sormien läpi. Arvoisa puhemies! Nuoriso- ja jengirikollisuuden kitkemiseen tarvitaan monialaisia toimia, ennalta estävää työtä ja esimerkiksi Ankkuri-toimintaa. Pelkät pehmeät keinot eivät kuitenkaan riitä. Nämä rangaistusten kiristämiset ovat välttämätön osa työkalupakkia. Emme halua Suomeen yhtään enempää huumekauppaa, ampumisia, puukotuksia ja räjähdyksiä. Peliä ei onneksi ole vielä menetetty, ja hallituksen työ turvallisemman isänmaan hyväksi jatkuu tämänkin rikoslain muutoksen jälkeen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+11.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-04-08T16:30:11,2025-04-08T16:35:19,Hyväksytty,1.1 2025_36_166,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 5/2025 vp,"Edustaja Strandman, poissa. — Edustaja Rasinkangas.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_167,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään käsittelemme lähetekeskustelussa rangaistusten koventamista osana katujengiä tehdystä rikoksesta ja nöyryyttämisväkivallasta ja alle 15-vuotiaan käyttämistä välineenä rikoksen tekemisessä. Katujengirikollisuus on yksi vakavimmista sisäisistä turvallisuusuhista, joita Suomi tällä hetkellä kohtaa. Se on pitkälti seurausta vuosien holtittomasta maahanmuuttopolitiikasta. Olen toiminut poliisina Oulussa, ja vaikka Oulu ei ole katujengien ydinaluetta, jo siellä näkyy selkeitä merkkejä niin sanotusta roadman-kulttuurista ja sen ihannoinnista, jotka ovat yksi muoto jengiytymisestä. Väkivalta näkyi yleistyvänä jo alakouluikäisten keskuudessa. Kyse ei ole enää yksittäisistä nuorista vaan jengiytyneistä ryhmistä, joilla on selkeä sisäinen hierarkia, ja yhä useammin kyseessä ovat ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajataustaiset nuoret. Yhdeksän kymmenestä katujengiläisestä ovat maahanmuuttajataustaisia. Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on esitys, tuleva lakimuutos, jonka mukaan nöyryyttävällä tavalla tehdyssä väkivaltarikoksessa, jossa alle 15-vuotiasta on käytetty rikoksenteon välineenä ja osana katujengiä, alle 15-vuotiaan käyttäminen välikappaleena tahallisen rikoksen tekemisessä säädettäisiin rangaistavaksi erillisenä rikoksena. Eli rangaistus alle 15-vuotiaan käyttämisestä rikokseen kovenee, ja tämä on ehdottoman tärkeä lakiuudistus. Se tuo tarvittua vastetta tilanteeseen, jossa katujengirikollisuus on paitsi raaistunut myös häikäilemättömästi alkanut käyttää lapsia välineenä omiin tarkoitusperiinsä. Tiedämme jo nyt useista tapauksista, joissa uhreja on nöyryytetty tavalla, joka ei jätä ketään kylmäksi: virtsaamista toisen suuhun, kenkien nuolemiseen pakottamista, mattoveitsellä viiltelyä, järjestettyjen pahoinpitelyjen ja näiden kauheuksien kuvaamista ja videoiden levittämistä nettiin. On erittäin hyvä, että jengiytymiseen puututaan heti eikä päästetä ilmiötä kasvamaan samaan mittaluokkaan kuin se tällä hetkellä Ruotsissa on. Siellä alaikäisiä on pestattu jopa henkirikosten tekijöiksi. Arvoisa puhemies! Nykytilanne vaatii kriminaalipolitiikan kiristämistä, ja hienoa, että se viedään oikeusministeri Meren johdolla kohti kansan oikeustajun mukaista suuntaa. Samalla meidän on viimein tunnustettava se tosiasia, että katujengien kasvu Suomessa on suorassa yhteydessä epäonnistuneeseen maahanmuuttopolitiikkaan. Meidän täytyy saada hallintaan sekä rikollisuuden seuraukset että sen juurisyyt. Siksi tarvitaan paitsi tiukempia rangaistuksia myös hallittua maahanmuuttopolitiikkaa, joka ei synnytä rinnakkaisyhteiskuntia, joissa kasvaa rikollisia. Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva esitys on siis oikein erinomainen ja tulee tarpeeseen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+11.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-04-08T16:35:29,2025-04-08T16:38:30,Hyväksytty,1.1 2025_36_168,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 5/2025 vp,Edustaja Peltokangas., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_169,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta on kysymys rangaistuksen koventamisesta, kun rikokset tehdään osana katujengiä. Nöyryyttämisväkivallasta ja alle 15-vuotiaan käyttämisestä rikoksen tekemiseen saa jatkossa kovemmat tuomiot. Varsinkin katujengit liittyvät oleellisesti maahanmuuttopolitiikkaamme, sillä niin sanotut postinumerojengit ovat tuontitavaraa ja valtaosa, lähes kaikki jengiläiset, on maahanmuuttajataustaisia. He ovat pääasiassa nuoria aikuisia, 18—30-vuotiaita henkilöitä, joilla on kytköksiä myös kansainvälisesti ulkomaisiin jengeihin, kuten Ruotsissa toimiviin vastaaviin porukoihin, joiden aiheuttamat ongelmat ovat meille tuttuakin tutumpia. Katujengirikollisuus kytkeytyy kaikkein eniten huumausaine- ja väkivaltarikollisuuteen. Niiden tapa toimia on myös ammattimaistunut. Ei voida puhua enää satunnaisista nuorisoporukoista, todellakaan. Jengien syntyminen Suomeen on pidemmän aikavälin ilmiö, josta on kyllä yritetty varoittaa. Ei ole kauaakaan, kun Suomessa väitettiin vielä kirkkain silmin, siis kirkkain silmin, että mitään katujengiongelmaa ei tässä maassa ole. Voi hyvänen aika sitä sinisilmäisyyttä ja naiiviutta. Keksittiin mitä ihmeellisimpiä syitä väkivallan lisääntymiselle, milloin korona aiheutti ahdistusta, milloin suomalaisia syyllistettiin rasismista ja ongelmien lietsonnasta. Ongelma oli aina jossain muualla kuin näissä rikollisissa itsessään. Etnisistä katujengeistä on uutisoitu ensimmäisen kerran jo yli kymmenen vuotta sitten, jolloin me perussuomalaiset jo asiasta suureen ääneen varoitimme. Se oli kuin tuulimyllyjen edessä huutamista. Aikaa on ollut kyllä reagoida. Entinen sisäministeri Ohisalo suoraan kielsi, ettemme ole Ruotsin tiellä. Muistatteko vielä? [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!] Oli se käsittämätöntä vihreää vastuuttomuutta. Arvoisa puhemies! Onneksi tilanne on nyt aivan toinen ja Suomessakin on otettu jengirikollisuus vakavasti. Oikeusministeri Meri tekee hyvää työtä ja laittaa rikolliset kuriin. Suomessakin on nähty viitteitä siitä, että jengit käyttävät nuoria hyväkseen rikoksia tehdessään. Ruotsissa tämä ilmiö on vielä laajempi. Onkin hyvä, että toimimme nyt etukäteen emmekä odota jokaisen ilmiön rantautumista Suomeen. Reagointi on näissä asioissa se a ja o, ennalta reagointi, eikä se, että lyödään pää pensaaseen todellisuudelta. En koskaan unohda sitä, mitä ruotsalaiset kollegat aikanaan, kun kävimme hallintovaliokunnan reissulla heitä tapaamassa, totesivat, montakin asiaa, mutta kyllä se viesti sieltä tuli, että älkää tehkö, älkää toistako meidän virheitämme. Siis ”älkää toistako meidän virheitämme” — ei ole mikään vaikea ohjenuora muistaa. En ole koskaan ymmärtänyt sellaista politiikkaa, jossa toistetaan toisten verrokkimaiden tekemät virheet mutta odotetaan silti erilaisia lopputuloksia. Näinhän edellinen hallitus teki. Sanotaan se nyt aivan suoraan: Pehmeät keinot kaksi- kolmekymppisten jätkien kohdalla eivät enää toimi. Päähän taputtelut ja sormen heristelyt on nyt nähty. Nyt on aika toimia. Erityiskiitos oikeusministeri Leena Merelle. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+11.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-04-08T16:38:45,2025-04-08T16:42:32,Hyväksytty,1.1 2025_36_170,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 5/2025 vp,Edustaja Vigelius., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_171,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssämme on hallituksen esitys, jolla pyritään koventamaan rangaistuksia rikoksista, jotka koskevat erityisen nöyryyttävää väkivaltaa, toisaalta alle 15-vuotiaiden, alle rikosvastuuikärajaisten, ihmisten hyväksikäyttöä rikoksentekovälineinä tai sen välikappaleina sekä myös rikosten tekemistä osana rikollisjoukkoa. Nämä ovat tarpeellisia lisäyksiä Suomen rikoslainsäädäntöön juuri siltä osin, että nykyisellään meidän on ollut hyvin vaikea puuttua esimerkiksi tällaiseen katujengirikollisuuteen ja rangaista siitä tavalla, jolla siitä tulisi rangaista, osittain siksi, että tämä ilmiö on suhteellisen tuore vielä meille Suomessa ja monet viranomaistahot ja jopa ylin valtiojohto vielä joitain vuosia sitten eivät nähneet sitä ollenkaan silmiensä edessä, eivät suostuneet näkemään sitä, vaikka se kuitenkin kentällä jo nähtiin. No, nyt kun näitä rangaistuksia näistä kovennetaan, on hyvä hakea vertailukohtaa Ruotsista. Ruotsissahan tämä ongelma on jo hyvin laaja ja hyvin vakava. Ruotsissa on harjoitettu koko 2000-luku aina tähän päivään asti, nyt pienin muutoksin, mutta aina tähän päivään asti... Siis minun elämäni aikana Ruotsi on vastaanottanut satojatuhansia, yli puoli miljoonaa turvapaikkahakemusta tänä aikana, ja se on pysyvälaatuisesti muuttanut Ruotsin yhteiskuntaa ja sen turvallisuustilannetta. Tällä hetkellä arvioidaan, että Ruotsissa kymmeniätuhansia ihmisiä on joko näissä rikollisjengeissä tai niiden ulkokehällä — kymmeniätuhansia ihmisiä, siis enemmän kuin esimerkiksi Ruotsin armeijan aktiivihenkilöstö. Se on aika karua ja rumaa kieltä jo siinä vaiheessa. Ruotsissa onkin tässä viimeisten kymmenen vuoden aikana alettu aika nopeasti kiristämään kovaan tahtiin ja hätäisesti rikoslainsäädäntöä juuri siksi, että pystytään vastaamaan näihin ongelmiin, mutta meillä Suomessa tilanne on onneksi sellainen, että kun ongelma ei ole määrällisesti eikä laadullisesti näin suuri, me pystymme harkiten, etukäteen ja varautuen viemään oman lainsäädäntömme sille tasolle, että emme niin maahanmuuttopolitiikan kuin sitten löyhän kriminaalipolitiikankaan seurauksena joutuisi samalle tielle kuin millä Ruotsi tällä hetkellä on. Tämä lakiesitys, nämä lainmuutokset, sen mahdollistaminen, että kovemmin rankaisemme jengirikollisuudesta ja nöyryytysväkivallasta, uusista väkivallan ja turvattomuuden muodoista, joita meille Suomeenkin on pienesti jo pesiintynyt katujengien muodossa, ylläpitää Suomen turvallisuutta. Tämä mahdollistaa sen, että me reagoimme näihin rikollisiin ilmiöihin ajoissa ja että rikosvastuu myös toteutuu näillä ihmisillä. Suuri ja merkittävä osa meidän koko rikosvastuuprosessia on se, että se aidosti myös toteutuu ja siitä rangaistaan asianmukaisesti ja että saadaan lyötyä siltä käärmeiltä se pää poikki juuri sillä, että keskeisimmät tekijät istuvat vankilassa mahdollisimman pitkään.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+11.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-04-08T16:42:33,2025-04-08T16:45:46,Hyväksytty,1.1 2025_36_172,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 5/2025 vp,Edustaja Lundén., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_173,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tämä rikoslain muuttaminen on erinomainen. Katujengirikollisuus pitää saada kitkettyä pois. Tahdon tuoda tähän asiaan yhden toisen näkökulman, mikä kanssa liittyy olennaisesti tähän kuitenkin, enkä varmaan ole ensimmäinen ihminen tässä salissa, joka puhuu hiukan asian vierestä. Tahdon tuoda myymälävarkaudet mukaan tähän samaan erinomaiseen keskusteluun: Myymälävarkauksien hävikkimäärä on noin 700 miljoonaa vuodessa, ja nyt valitettavasti on nykyään tullut tämmöinen ilmiö, ja on ollut pidemmän aikaakin, että vanhemmat henkilöt pistävät nuoremmat henkilöt, alle 15-vuotiaat, varastamaan kaupoista pääsääntöisesti alkoholia ynnä muuta saamatta mitään rangaistusta. Oikeasti monta monta kaupan alan yrittäjää ja henkilökuntaa erittäin kyseenalaistavat tätä asiaa, koska se on todella turhauttavaa, että nämä alle 15-vuotiaat eivät saa koskaan mitään rangaistusta asiasta. Onneksi tämä erinomainen hallitus tekee tämänkin lakimuutoksen myötä tähän asiaan muutoksen. Haluan vielä painottaa, että ei kyllä mikään rahasumma eikä rangaistus korvaa sitä tunnetta, kun olet kaupan kassalla ja alle 15-vuotias tai yli 15-vuotias tulee puukolla tai muulla aseella uhaten ryöstämään. Tätä tapahtuu valitettavasti joka päivä jossain päin Suomea. Tähänkin pitää saada ehdottomasti piste. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+11.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-04-08T16:45:47,2025-04-08T16:47:16,Hyväksytty,1.1 2025_36_174,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 5/2025 vp,Edustaja Lehtinen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_175,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pitää kompata edustaja Lundénin puheenvuoroa. Tämä on siinä mielessä hyvä laki, että vaikka tällä varaudutaan juuri tuoreisiin ilmiöihin ja myöskin tulevaisuuden ilmiöihin, niin varaudutaan myöskin jo olemassa oleviin ilmiöihin. Tämä on juuri niin kuin edustaja Lundén sanoi: nykyisellään valitettavasti joissakin kulttuureissa suhtaudutaan hyvin välinpitämättömästi siihen, että alaikäiset tekevät rikoksia, ja heitä käytetään myöskin rikoksentekovälineinä ja pahimmillaan vielä monesti jopa niin, että omat vanhemmat ovat sitten niitä, jotka käyttävät omia lapsiaan rikoksentekovälineinä. Siitä näkökulmasta on äärimmäisen hyvä, että tulee tiukennus tähän nykytilanteeseen, joka nykyisellään on niin, että yllyttäjä tuomitaan, kuten itse tekijäkin, mutta sen lisäksi tähän tulee nyt erillisenä rikoksena tämä alaikäisen käyttäminen rikollisen teon välineenä. Se on kyllä äärimmäisen hyvä ja tarpeellinen säännös, joka muuttaa tätä nykykäytäntöä jo aikaisemmaltakin osalta. Muutenkin on hyvä, että tiukennus tehdään nimenomaan — juuri niin kuin täällä on puhuttu — ennen kuin meillä on tilanne pahimmillaan päällä ja pyritään etupainotteisesti muuttamaan lainsäädäntöä, joka on hidas prosessi, eikä vasta sitten, kun se tilanne meillä jo on päällä. Itse asiassa se on meillä päällä, mutta ei ehkä sellaisena kuin muissa Pohjoismaissa pahimmillaan on ollut. Mutta erinomainen laki ja hyviä puheenvuoroja. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+11.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-04-08T16:47:16,2025-04-08T16:48:46,Hyväksytty,1.1 2025_36_176,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 5/2025 vp,Edustaja Vigelius., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_177,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun kriminaalipolitiikkaa uudistetaan ja kiristetään ja tiukennetaan vastaamaan tätä päivää, usein sitä vastaan käytetään tällaista argumentaatiota, että rikoksesta kovemmin rankaiseminen ei vähennä rikollisuutta. Tämä on hyvin yleinen argumentti, ja äärimmäisimmissä tapauksissa on jopa esitetty, että vankiloita voitaisiin alkaa lakkauttamaan, koska vankilatkin lisäisivät rikollisuutta. Itse näen kuitenkin niin, että samanaikaisesti kun meillä on käytössä laaja kirjo pehmeitä keinoja useilla eri tasoilla valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden piirissä — siis ennalta ehkäiseviä toimia, koulutusta, varhaista puuttumista, Ankkuri-toimintaa ja niin edelleen — niin meillä on pakko olla myös kovia keinoja, joilla puututaan ongelmien juurisyihin esimerkiksi maahanmuuttopolitiikkaa järkevöittämällä, mutta sitten toisaalta jälkikätisesti pystytään myös rankaisemaan erityisesti niitä kaikista vakavimpiin rikoksen muotoihin ja tyyppeihin syyllistyviä ihmisiä, siis esimerkiksi katujengiläisiä, siis näitä ihmisiä, joista on Suomessakin jo osa saatu tuomiolle useista väkivaltarikoksista, seksuaalirikoksistakin, ja jotka ovat aiheuttaneet myös esimerkiksi aseita hallussa pitämällään vaaraa sivullisille kaduilla. Ei riitä se, että pelkästään silitellään päitä ja ymmärretään ja koetetaan nätisti ohjata kaidalle polulle, vaan sen mukana on myös kuljettava se, että jos aikuinen ihminen erityisesti syyllistyy vakavimpiin rikoksiin, niin totta kai siitä tulee tuomita. Ja totta kai esimerkiksi erilaiset katujengien johtajat ja johtohenkilöt, jotka organisoivat sitä toimintaa, jotka ovat suunnannäyttäjiä, roolimalleja osalle näistä nuorista, jotka päätyvät katujengien piiriin — totta kai heidät pitää saada sinne kaltereiden taakse, jotta he eivät pääse jatkamaan sitä toimintaa. Se rangaistus osin ehkäisee rikollisuutta juuri sillä, että kaikista vakavimmat tekijät, paatuneimmat tekijät, rikoksenuusijat väkivalta- ja seksuaalirikoksissa saadaan kaltereiden taakse. Ja jos he joku päivä uusivat sen rikoksen, niin siitä tulee myös taas sitten erityinen koventamisperuste. Tässä salissa on jo lyöty läpi lainsäädäntöä, joka tämän moninkertaisen ensikertalaisuuden poisti. Onneksi näin, koska tähän mennessä meillä on rikoslainsäädäntöä ja kriminaalipolitiikkaa rakennettu todella paljon sen varaan, että uskotaan, että se ensimmäinen vankilarangaistus tai vankilassaolo riittää eheyttämään ihmisen takaisin kaidalle polulle. Kun näin ei ole, kun se ei ole todellisuutta Suomessa eikä se ole todellisuutta myöskään Ruotsissa, niin meillä pitää olla myös mahdollista rangaista kovemmin ja pitää huolta siitä, että ne vakavimpiin rikoksiin syyllistyneet ihmiset ovat siellä kaltereiden takana pois kaduilta rikoksia tekemästä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+11.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-04-08T16:48:46,2025-04-08T16:51:58,Hyväksytty,1.1 2025_36_178,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 5/2025 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_179,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Komppaan edustaja Vigeliusta ja osin Lundéniakin. Me tarvitsemme todellakin muutakin kuin päänsilittelyä. Meillä osittain on vanhemmuus hukassa joillakin, ja lapset ja nuoret tekevät paljon sellaista, mitä ei saisi tehdäkään. Esimerkiksi nämä näpistykset kaupoissa: hyvin monet nuoret, jotka tekevät koulussa vapekauppaa eli sähkötupakkakauppaa, maksavat sen varastetuilla tuotteilla, eli käyvät kaupasta varastamassa ja maksavat sen sillä, ja osin yllytettynäkin. Toisaalta sitten puhutaan paljon siitä, että meidän pitäisi luopua raskaista lastensuojelupalveluista ja mennä ennalta ehkäisevään suuntaan. Hieno ajatus, mutta meillä on valitettavasti vaarallisia itselleen ja vaarallisia muille olevia nuoria ja nuoria aikuisia, jotka tarvitsevat tiukempaa ja suljetumpaa lastensuojelun sijoituspaikkaa, kuten esimerkiksi Ruotsissa Kalixissa on suljettuja nuorisokoteja. Siellä on hyvinkin paljon niitä jengiläisiä, ja jopa tuossa jossain puheenvuoroissa tuli sekin, että koko perhe voi olla jengiperhe ja että vanhemmatkin käyttävät välineenä sitten omia lapsiaan lisäksi. Eli me tarvitsemme järeämpiä keinoja, jotta tämä väkivalta ja toisen kärsimykset ja kurittaminen saadaan vähenemään. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+11.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-04-08T16:51:58,2025-04-08T16:53:31,Hyväksytty,1.1 2025_36_180,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 5/2025 vp,Edustaja Vigelius., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_181,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 6 ja 17 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 219/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nostan vielä sen näkökulman esille, mistä liian vähän puhutaan tämän asian ja ilmiön yhteydessä, pois lukien perussuomalaisten riveissä, että nämä ovat tuontiongelmia. Jos meillä ei olisi harjoitettu erityisesti näin laajassa mittakaavassa humanitääristä maahanmuuttoa tai jos Ruotsissa ei olisi harjoitettu niin laajassa määrin humanitääristä maahanmuuttoa tai Euroopassa ei oltaisi laajasti harjoitettu näin laajamittaista humanitääristä maahanmuuttoa, näitä ongelmia ei olisi. Me emme nyt veisi tässä salissa läpi kriminaalipolitiikkaa ja rikoslain muutoksia, jotka kiristävät rangaistuksia jengirikollisuudesta. Nämä ovat tuontiongelmia, joko maahanmuuttajien keskuudessa tai ylipäätään maahanmuuttajataustaisten keskuudessa, joilla on jo Suomen kansalaisuus, vaikka sitten syntymän kautta saatuna. Me emme tarvitsisi tällaista rikoslainsäädäntöä, jos emme olisi harjoittaneet leväperäistä maahanmuuttopolitiikkaa 90-luvulta alkaen kiihtyvään tahtiin 2000-luvulla. Tuontiongelmia, Ruotsissa aivan erityisesti — puhutaankohan siellä 600 000:sta, 700 000:sta vai 800 000 turvapaikanhakijasta koko 2000-luvun aikana, ja Suomessa taidetaan liikkua jossakin 100 000:n ja 200 000:n välillä, eli suhteessakin Ruotsissa huomattavan paljon suuremmassa mittakaavassa kuin meillä täällä Suomessa. Se on tuonut mukanaan tällaisia hyvin valitettavia ilmiöitä, joita meillä ei siis vuosikymmeniin ole kuitenkaan Suomessa tavattu kantasuomalaisten toimesta, siis rikollisjengejä, jotka järjestäytyvät katujengimäisesti, harjoittavat tällaista nöyryytysväkivaltaa ja käyttävät alle 15-vuotiaita rikoksentekovälineinään. Hyvin valitettavia ilmiöitä ja rumia ilmiöitä, ja erityisesti aivan sillä yksilötasolla. Monesti me puhumme näistä asioista järjestelmätasolla, miltä näyttävät tilastot, miltä näyttävät luvut, kuinka monta pahoinpitelyä ja kuinka monta ryöstöä, mutta kyllähän se todellisuus on se, että jos oman lapsen kohdalle osuu tällainen tilanne, että joutuu nöyryytysväkivallan kohteeksi tai että katujengiläinen ampuu tuolla kadulla, niin se on inhimillinen tragedia, ja koko sen lapsen lähipiiri tai ylipäätään vanhemmankin ihmisen lähipiiri kantaa kyllä siitä huolta ja surua koko elämänsä ajan. Mutta monesti me jäämme sille ylätasolle ja järjestelmätasolle miettimään näitä ongelmia ja niiden seurauksia. Ruotsissa tilanne on jo niin laajamittainen, kymmeniätuhansia jengiläisiä tai jengien ulkokehällä toimivia ihmisiä, että siellä jo oikeusministeri on todennut, että todennäköisesti tämän ongelman korjaamiseen tulee menemään vähintään vuosikymmen — vähintään vuosikymmen. Siksi on parempi, että Suomessa asia korjataan jo nyt etukäteen, varautuen ja ennalta ehkäisten, koska itse uskon, toisin kuin Ruotsin oikeusministeri, että noin laajamittainen ongelma ei korjaannu vuosikymmenessäkään, koska se on jo pesiytynyt yhteiskuntaan.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+11.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-04-08T16:53:31,2025-04-08T16:56:44,Hyväksytty,1.1 2025_36_182,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 3/2025 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Käsittelyn pohjana on puolustusvaliokunnan mietintö PuVM 3/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Edustaja Strandman poissa. — Edustaja Eerola., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_36_183,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuossa äskeisen asiakohdan aikana edustaja Peltokangas mainitsi puheenvuorossaan, että perussuomalaiset ovat olleet aikaansa edellä. Tässä on toinen esimerkki asiasta, jossa perussuomalaiset ovat olleet aikaansa edellä, mutta mainittakoon samassa yhteydessä, että salissa istuu tämän asian grand old lady, edustaja Kymäläinen, [Suna Kymäläinen naurahtaa] joka myös on ollut aikaansa edellä. Löysin itse näitä valtiopäivätoimia, kun katselin. Ainakin vuonna 2008 ovat perussuomalaiset tästä tehneet, ja silloin en itse vielä täällä eduskunnassa ollut, mutta kunnallisella tasolla törmäsin tähän asiaan, kun meiltä sellaisen tutkavalvontakeskuksen läheisyydestä vanhaa mielisairaalaa yrittivät venäläiset ostaa ja sitten pääsin mukaan sellaiseen verkostoon. Sinnehän ihan Venäjän johtoon asti kytkeytyivät ne kaupantekijät, mutta se ei onneksi sitten silloin toteutunut. Sitten kun oltiin täällä eduskunnassa 2011, niin muistan, että edustaja Kymäläinen teki oikein lakialoitteen tähän asiaan liittyen, ja en muista sitä, oliko siinä edes muita allekirjoittajia kuin perussuomalaisia edustaja Kymäläisen lisäksi. [Suna Kymäläisen välihuuto] — Oli niitä ehkä muutama muukin. — Mutta oli surullista katsoa, minkälaista puhetta edustaja Kymäläinenkin osaksensa sai, että rasismista ja russofobiasta ja vaikka mistä syytettiin, samaten kuin meitä, ja meinattiinko jopa eduskuntaryhmästä erottaa. [Tuula Väätäinen: Ei! — Suna Kymäläinen: Ei sentään!] — No, jotain tämäntyyppistä puhetta ehkä. No, aika on kullannut, tai mullannut, muistot, mutta joka tapauksessa aika rumaa tekstiä saatiin osaksemme, kun siihen aikaan oli muotia se, että puuhattiin viisumivapautta venäläisille — viisumivapautta puuhattiin venäläisille. Sitten tuli tämä Ottawan osapuolen miinakieltosopimus niihin samoihin aikoihin. Tämmöinen oli se maailmankuva sitten siihen maailmanaikaan. No, tilanne on nyt tietysti sitten muuttunut, ja ollaan nähty esimerkkien valossa, että on hyvin epäilyttävää ja isänmaan kannalta vahingollista toimintaa ollut liittyen näihin maakauppoihin. Viime hallitus jätti pöydälle tämän täyskieltoesityksen, vaikka myönsikin, että se esitys sinänsä olisi ollut tarpeellinen. No, nyt tähän hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite tarkastella EU:n ulkopuolisten tahojen kiinteistöhankintoja ja ‑hallintaa sekä sitten kehittää tehokkaampia keinoja puuttua jälkikäteen yhteiskunnan turvallisuudelle keskeisen omaisuuden hallintaan. Puolustusministeriö sitten asetti toissa vuoden marraskuussa työryhmän arvioimaan näihin Venäjän kansalaisiin kohdistuvaa kiinteistöhankinnan täyskieltoa ja valmistelemaan ehdotusta täyskiellon toteuttamista koskevaksi lainsäädännöksi. Työryhmän monialainen kokoonpano ja sen ikään kuin toimikauden pidentäminen korostavat hankkeen merkitystä ja laajuutta. Tutustuin tähän puolustusvaliokunnan mietintöön tosiaan keskeisiltä osilta, ja täytyy kiittää sitä työtä, mitä siellä on tehty. Toivotaan, että tämän asian suhteen edetään. Ihan samalla tavoin kuin aloitin tämän puheenvuoron, niin päätänkin tuosta edellisestä asiakohdasta eli näistä rikollisjoukoista, katujengeistä. Nyt kun ongelma viimein on havaittu ja on tunnustettu, että tällainen ongelma on, niin on hienoa, että tässäkin sitten päästään etenemään lainsäädännön asteella isänmaan kannalta parempaan suuntaan. — Kiitokset.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+12.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-04-08T16:57:30,2025-04-08T17:01:20,Hyväksytty,1.1 2025_36_184,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 3/2025 vp,Edustaja Ronkainen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_185,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään käsittelyssämme on puolustusvaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä koskien kiinteistökauppojen luvanvaraisuuden kiristämistä. Esityksen tavoitteena on estää kiinteistökaupat henkilöiltä, joiden kansalaisuusvaltio on loukannut toisen valtion alueellista koskemattomuutta tai joiden kansalaisuusvaltiota voidaan pitää uhkana Suomen kansalliselle turvallisuudelle. Perussuomalaiset ovat ajaneet kiinteistöhankintojen täyskieltoa venäläisille jo vuodesta 2008 lähtien, ja nyt tämä tärkeä tavoite viimein etenee. Turvallisuustilanne Euroopassa on muuttunut perusteellisesti. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja siihen liittyvät hybridivaikuttamisen keinot, kuten kiinteistökaupat, ovat nousseet esiin uhkana myös meillä. On ilmeistä, että ulkovaltiot voivat käyttää Suomessa sijaitsevia kiinteistöjä vaikuttamisen välineinä keräämään tietoa, häiritsemään infraa tai horjuttamaan yhteiskunnan vakautta. Esityksessä luvanvaraisuuden sääntelyä kiristetään kahdella tasolla. Ensinnäkin lakiin lisätään ehdottomia esteitä luvan myöntämiselle. Lupaa ei voida myöntää enää sellaisen henkilön hyväksi, jonka kansalaisuusvaltio on EU-neuvoston päätöksen mukaan loukannut toisen valtion alueellista koskemattomuutta tai jonka valtio on muuten arvioitu uhaksi Suomen kansalliselle turvallisuudelle. Tämä tarkoittaa käytännössä täyskieltoa esimerkiksi Venäjän kansalaisille. Toiseksi, muu EU- ja Eta-alueen ulkopuolinen kiinteistönhankinta säilyy edelleen luvanvaraisena, mutta nyt viranomaisille annetaan entistä selkeämmät ja tiukemmat perusteet harkita, voidaanko lupa myöntää. Näin vahvistetaan kansallisen turvallisuuden näkökulmaa lupaharkinnassa. Arvoisa puhemies! Tämä lakimuutos on perusteltu ja ajankohtainen. Kyse ei ole pelkästään yksittäisistä kiinteistökaupoista vaan laajemmasta kansallisesta turvallisuudesta. Kiinteistöt voivat sijaita esimerkiksi sotilaskohteiden, kriittisen infran tai logistiikkareittien läheisyydessä: paikoissa, joissa ulkovaltojen läsnäolo ei ole pelkästään arveluttavaa vaan suoraan kansallista turvallisuutta vaarantavaa. On myös hyvä huomata, että tähän lakiin sisältyy mahdollisuus reagoida tilanteisiin nopeasti. Lupa voidaan evätä ilman pitkiä prosesseja, jos kyseessä on valtiollinen toimija, joka muodostaa uhan. Tämä on tärkeää, sillä geopoliittinen tilanne voi muuttua nopeastikin. Emme voi jäädä passiivisiksi ja toivoa parasta. Meidän on toimittava ennakoivasti ja pidettävä huolta siitä, että Suomessa ei synny väyliä ulkovaltojen vaikutusyrityksille. Kiinteistöhankinnat strategisesti herkiltä alueilta ovat herättäneet laajasti huolta ja keskustelua. Kiinteistöjä ollaan voitu hankkia Suomessa lähestulkoon ilman rajoituksia. Nyt hallitus on tarttunut tähän epäkohtaan, ja hyvä niin. Kansallinen turvallisuus ei ole myytävissä. Arvoisa puhemies! Tämä lakimuutos on tärkeä osa laajempaa varautumista. Samalla se lähettää selkeän viestin siitä, että Suomen suvereniteetti ei ole kauppatavaraa. On täysin perusteltua ja vastuullista rajoittaa sellaisten toimijoiden pääsyä Suomen maaomaisuuteen, jotka eivät jaa samoja arvoja eivätkä kunnioita kansainvälistä oikeutta tai alueellista koskemattomuutta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+12.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-04-08T17:01:26,2025-04-08T17:05:28,Hyväksytty,1.1 2025_36_186,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 3/2025 vp,Edustaja Malm., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_187,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mietintö on yksimielinen, ja tälle on annettava iso painoarvo tässä yhteiskunnallisessa tilassa. Esityksen tavoitteena on turvata kansallista turvallisuutta kieltämällä käytännössä venäläisten kiinteistökaupat Suomessa. Tässä hetkessä on entistäkin tärkeämpää, että puolustusministeriö valvoo kauppoja tarkasti. Tämä edellyttää työhön riittäviä resursseja, sillä monimutkaiset omistusjärjestelyt tulevat jatkossa korostumaan. Jos lupaa ei saada suoraan, voi bulvaani sen saada. Sinisilmäisyys ei siis ole valttia näissä tilanteissa, eikä lainsäädäntöä pidä säätää, jos sitä ei pystytä valvomaan. Yksilön kannalta esityksen vaikutusten arvioidaan jäävän melko vähäisiksi. Rajoitus vaikuttaisi noin 20 000:een Suomessa ilman pysyvää oleskelulupaa olevaan Venäjän kansalaiseen siten, että heillä ei olisi mahdollisuutta hankkia Suomesta kiinteistöä. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että ehdotettua sääntelyä ei sovellettaisi henkilöihin, joilla on pysyvä oleskelulupa Suomeen tai Suomen myöntämä pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen pysyvä EU-oleskelulupa, vaan heihin sovellettaisiin nykyistä käytäntöä. Ja kuten valiokunta mietinnössään painottaa, lakiuudistuksen tavoitteista on tärkeää viestiä niin Suomessa kuin rajojen ulkopuolellakin. Laki ei kohdistu Suomessa asuviin venäjää äidinkielenään puhuviin henkilöihin. Tarkoitus on estää Venäjän valtion mahdollisuuksia käyttää kansalaisiaan Suomen kansallista turvallisuutta uhkaavaan toimintaan. Lisäksi valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että jatkovalmisteluissa tarkastellaan myös maanvuokraukseen ja yritysjärjestelyihin liittyviä kysymyksiä, joissa ei ole samanlaista ulkomaalaisvalvontaa kuin kiinteistökaupoissa. Tämä on hyvä. Yhdyn vahvasti tähän valiokunnan näkemykseen jatkovalmistelujen tärkeydestä, sillä erityisesti huolta herättää yritystoiminnan läpinäkymättömyys ja erilaiset sidonnaisuudet maidemme välillä. Tähän pitää puuttua pikaisesti ja luoda toimivat keinot valvoa lainsäädännöllä toimintaa ja toimijoita. Arvoisa rouva puhemies! Tässä edellisessä edustaja Ronkaisen puheessa vilahtivat nämä logistiikkakeskukset, ja siksi haluan myös omalta osaltani nostaa logistiikan merkityksen Suomessa, erityisesti kumipyörillä tapahtuvan liikenteen, jossa venäläistaustaisten kuljetusyritysten omistajien ja osaomistajien osuus on yllättävän suuri. Kuljetusliikenne niin maissa kuin vesitse on isossa roolissa turvallisuuden näkökulmasta: kuka kuljettaa, minne kuljettaa, ja mitä kuljettaa, ja ennen kaikkea, kuka sitä valvoo? Kabotaasiliikenteessä, jossa ulkomaalaiset kuljetusyritykset suorittavat kuljetuksia toisen maan sisällä, on paljon riskejä, jotka uhkaavat myös kokonaisturvallisuutta ja pahimmillaan lisäävät epäreilua kilpailua. Ulkomaalaiset yritykset voivat tarjota palveluja halvemmalla, koska ne eivät aina noudata, valitettavasti, paikallisia työehtosopimuksia ja palkkatasoja. Toisekseen tämä lisää harmaata taloutta. Kabotaasiliikenne voi johtaa harmaan talouden kasvuun, kun yritykset kiertävät veroja ja muita maksuja. Kolmanneksi tietenkin työpaikkojen menetys: kotimaiset kuljetusyritykset voivat menettää markkinaosuuttaan, mikä voi johtaa työpaikkojen vähenemiseen, koska palkkoja lasketaan työehtosopimuksen alle. Ja neljänneksi nämä valvonnan haasteet, joista jo monesti sanoin: kabotaasiliikenteen valvonta on vaikeaa erityisesti kuljettajien palkkauksen ja työehtojen osalta.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+12.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-04-08T17:05:44,2025-04-08T17:09:45,Hyväksytty,1.1 2025_36_188,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 3/2025 vp,Edustaja Kymäläinen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_189,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puheenjohtaja! Hyvä hallitus, juuri näin, vihdoinkin. Täytyy sanoa kiitos tästä laista. Vihdoinkin ollaan toimivilla raiteilla, vaikka se on tässä talossa todellakin kestänyt. Tässä on kysymyksessä erittäin vaikea lainsäädäntö ja siitä kertoo se, että tästä ei valitettavasti tule vieläkään valmista, vaan kuten puolustusvaliokunta on tuossa mietinnössäänkin esille ottanut, niin vieläkin asunto-osakkeiden hankintaan tarvitaan rajoitusta, ja myöskin tätä asiaa on tulevaisuudessa valvottava tarkemmin. Myös sillä on vastaavia vaikutuksia turvallisuusympäristöömme. Mutta nyt kuitenkin ollaan huomattavasti paremmassa tilanteessa kuin ennen tätä lakia, vaikkakin tässä historiassa on tehty jo näitä korjaavia toimenpiteitä. Toin 2007 syyskuussa tänne eduskuntaan kansalaisadressin, jossa toivoin rajoituksia kiinteistöomistuksiin, EU:n ulkopuolisten maa- ja kiinteistökauppojen rajoituksiin, ja se poiki sitten sillä hallituskaudella. Seurasin sitä tosi tarkoin, että kuka teki ja mitä teki aiheen parissa. Minä tietenkin uskoin, että lainsäädäntöähän siitä valmistuu ja tulee lakiin. Petyin sitten kyllä jonkin verran, että eiväthän nämä rattaat niin nopeasti pyörikään, että jos ihmismieli on hidas, niin koneistot ne vasta hitaita ovatkin. Ja olen todennut tässä näinä päivinä, että mikään ei kai ole turhauttavampaa kuin olla oikeassa liian aikaisin, varsinkaan suhteessa kanssatoimijoiden ymmärtämisen tahtotilaan, koska siitä ennen kaikkea oli kysymys — tietoa oli jo silloin saatavilla. Kiinteistöomistusten yhteys kansalliseen turvallisuuteen ymmärretään nyt laajasti ja siitä kertoo se, että muun muassa puolustusvaliokunnassa on yksimielisesti tätä mietintöä kannatettu ja todella hyvällä yhteistyöllä on tätä asiaa eteenpäin viety. Tietenkin hallitus ja ministeri ansaitsevat tässä kiitoksensa, mutta myöskin muistan, että vuonna 2000 voimaan astunut laki, jossa puolustusministeri Jussi Niinistö toi edellisen lain, joka kosketti ennen kaikkea strategisten kohteiden ääreltä näitä rajoituksia ja joka laki on siis edelleen voimassa ja tulee olemaan voimassa tämänkin lain jälkeen, oli myös merkittävä askel oikeaan suuntaan, mutta kuten tuolloin kanssa totesin, ei myöskään silloin riittävä, kuten ei valitettavasti nytten vielä tämäkään. Erityisesti meillä Kaakkois- ja Itä-Suomessa on paljon asunto-osakeyhtiöitä, joissa on merkittävä osa venäläisiä omistajia, ja tämä on aiheuttanut aiemmin muun muassa vastikkeiden perinnässä ongelmia, mikä lainsäädännöllä on tällä kaudella korjattu. Siitä myös kiitos hallitukselle, mutta myöskin tähän liittyy puolia, jotka erityisesti koronan aikana korostuivat, eli näillä asunto-osakeyhtiöillä saattaa olla omistajia kymmenen, enemmänkin. On ostettu halpa 20 000 euron kiinteistö esimerkiksi Imatralta, ja sitten näitä omistajia loppujen lopuksi onkin 15 kappaletta. Tämä liittyi vahvasti siihen, että viisumikäytäntö oli siinä kohtaa rajattu niin, että jos on kiinteistöomistusta Suomessa, niin pääsee kulkemaan Suomen puolelle, eli kyllä me joillakin omilla lainsäädännöllisillä toimilla olemme myös vaikeuttaneet tilannetta, ja näiden omistusten osalta myös tulevaisuudessa tulee lainsäädäntö olemaan haastavaa. Tietenkin merkittävää on myös ollut niiden 20 vuoden aikana, jolloin minkäännäköistä lainsäädäntöä ei ollut, pääsy haltuun ottamaan jo niitä tehtyjä kauppoja, jotka erityisesti voidaan katsoa kansalliselle turvallisuudelle riskiksi. Olen itse jättänyt tänä päivänä toimenpidealoitteen kirittämään hallitusta tämän puolustusvaliokunnan mietinnön ajatuksen mukaisesti, että myöskin näiden asunto-osakkeiden osalta nähdään sama haaste kuin näiden kiinteistöomistusten osalta ja ryhdytään näiden osalta myöskin lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin, jotta pystytään myöskin näiden kaltaisten aukkojen tilkitsemiseen kansallisen turvallisuuden takaamiseksi edelleen. Toivotan tarmoa hallitukselle, että kiirehditte tämän lainsäädännön myös asunto-osakeyhtiöiden osalta kuntoon. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+12.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2025-04-08T17:09:51,2025-04-08T17:15:24,Hyväksytty,1.1 2025_36_190,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 3/2025 vp,Edustaja Mäenpää., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_191,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät miehet ja naiset! Meillä on täällä ensimmäisessä käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistöhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyvä puolustusvaliokunnan yksimielinen mietintö. Koska päätös on historiallinen, perussuomalaisten pitkään ajama ja olin sitä käsittelemässä kyseisessä valiokunnassa, niin ajattelin antaa oman panokseni tähän keskusteluun. Perussuomalaisten ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ohjelmassa vuodelta 22 todetaan seuraavasti: ”Kiinteistöjen myynnin luvanvaraisuutta ja sen sääntöjä tulee tiukentaa EU- ja Eta-alueen ulkopuolisille henkilöille.” Arvoisa rouva puhemies! Orpon—Purran voimassa olevaan hallitusohjelmaan taas on kirjattu tavoite, jonka mukaan hallitus tarkastelee EU- ja Eta-alueen ulkopuolisten tahojen kiinteistönhankintaa ja hallintaa koskevan sääntelyn riittävyyttä. Lisäksi hallitus selvittää mahdollisuudet nykyistä tehokkaampaan jälkikäteiseen puuttumiseen ja kontrolliin yhteiskunnan turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta keskeisen omaisuuden osalta. Puolustusministeriö asetti 17.11.2023 työryhmän arvioimaan Venäjän kansalaisiin kohdistuvaa kiinteistönhankinnan täyskieltoa ja valmistelemaan ehdotusta täyskiellon toteuttamista koskevaksi lainsäädännöksi. Työryhmä kuuli hankkeen aikana myös sen ulkopuolisia asiantuntijoita, ja työ johti eduskunnan käsittelyssä nyt olevaan hallituksen esitykseen. Hallituksen esityksen tavoitteena on turvata Suomen kansallista turvallisuutta rajoittamalla sellaisten EU- ja Eta-valtioiden ulkopuolisten kansalaisten kiinteistönhankintaa Suomessa, joiden kansalaisuusvaltion Euroopan unioni on päätöksessään todennut loukanneen toisen valtion alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä. Lisäksi edellytyksenä on, että tämän kansalaisuusvaltion arvioidaan voivan aiheuttaa uhkaa Suomen kansalliselle turvallisuudelle ja voidaan pitää mahdollisena, että kansalaisuusvaltio voi käyttää kansalaisiaan epäasiallisesti Suomen kansallista turvallisuutta vaarantavalla tavalla. Kun molemmat kriteerit täyttyvät, kyseessä on niin sanottu ehdoton este, jolloin puolustusministeriö ei saa myöntää lupaa kiinteistönhankinnalle. Valtioneuvoston asetuksella nimettäisiin säännöksessä tarkoitetut valtiot. Puolustusvaliokunta pitää kokonaisuudessaan hallituksen esitystä erittäin tarpeellisena ja näkee sen paikkaavan nykysääntelyn aukkoja. Esityksen perusteluosiossa käytiin läpi myös muiden unionimaiden vastaavaa sääntelyä, seuraavassa muutama esimerkki. Ehkäpä vähemmän yllättäen etenkin Liettuassa ja Puolassa on olemassa Suomea vastaavaa lainsäädäntöä, joka huomioi kansallisen turvallisuuden rajoittavana tekijänä kiinteistökaupoissa. Ruotsissa ei sinänsä ole voimassa lainsäädäntöä, jolla rajoitettaisiin ulkomaalaisten tekemiä kiinteistökauppoja. Maassa on kuitenkin käynnissä hanke, jonka tarkoituksena on saattaa voimaan uusi etuostolaki. Merkillepantavaa on, että hankkeen toimeksiantoa laajennettiin kattamaan myös järjestäytyneen rikollisuuden uhan ja maanpuolustuksen tarpeiden huomioon ottaminen. Ottaen huomioon länsinaapurissa käsistä riistäytyneen jengirikollisuuden ei tämä toinen painopiste tule kovin suurena yllätyksenä. Lakiesitys ei ole kuitenkaan vielä täydellinen, mutta se on erittäin vahvasti oikeansuuntainen. Haasteena ovat vielä asunto-osakeyhtiöt ja kiinteistöosakeyhtiöt ja omistus niissä sekä edustaja Kymäläisen mainitsema, äsken tuotu esimerkki siitä, että on joku kiinteistö pilkottu osiin sillä tavalla, että mahdollisimman moni on saanut sillä viisumin Suomeen. Se on aika haasteellinen juttu. Arvoisa puhemies! Lopuksi haluaisin kiittää hallituksen ministereitä tämän historiallisen esityksen tuomisesta eduskuntaan. Puolustusvaliokunnan kollegoja taas kiitän ehdotuksen asianmukaisesta käsittelystä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+12.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-04-08T17:15:29,2025-04-08T17:20:57,Hyväksytty,1.1 2025_36_192,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 3/2025 vp,Edustaja Eskelinen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_193,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos puolustusvaliokunnalle ja erityisesti edustaja Kymäläiselle, joka on tarmokkaasti tätä vuosia ja vuosia ajanut eteenpäin. Näin tuolla itärajan pinnassa asuvalle tämä ongelmahan on ollut erityisesti Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon osalta. Siellä näitä kiinteistöjä riittää. Tärkeää lainsäädäntöä kansallisen turvallisuuden kannalta ja kansallista turvallisuutta uhkaavan toiminnan osalta, askel oikeaan suuntaan. Mutta niin kuin täällä on todettu, tämähän ei poista kaikkea sitä ongelmaa, mitä on. Tässä on kierteitä niin vuokraustoiminnan, bulvaanitoiminnan kuin sitten yritysjärjestelyitten osalta edelleen mahdollisuus tehdä. Niin kuin tässä on moni todennutkin, on nyt tärkeää sitten viedä tätä lainsäädäntöä eteenpäin seuraavalle portaalle. Täällä on puhuttu viranomaisresursseista ja ‑valvonnasta. Minä en nyt kyllä rehellisesti tiedä, kun olen itsekin niitä kuvia vuosien saatossa saanut ja käynyt monen kiinteistönkin pihassa paikallisten asukkaitten kanssa — ministeri ei ole paikalla mutta puolustusvaliokunnan puheenjohtaja on — onko meillä käytännössä tähän nyt sitten oikeasti viranomaisresursseja olemassa. Ja tietysti kun varmaan herättää aikamoista mielenkiintoa, jopa levottomuutta myös tämä lainsäädäntö, niin miten tämän viestinnän osalta? Sen pitää olla hyvin selkokielistä erityisesti Suomessa asuvien venäläisten kansalaisten osalta, jotta ei aiheuteta nyt sitten mitään isompaa kalabaliikkia. Tämä viranomaisvalvonnan tilanne olisi mukava tietää. Minulla on vähän se käsitys, että se on aika heikoissa kantimissa.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+12.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-04-08T17:20:59,2025-04-08T17:23:07,Hyväksytty,1.1 2025_36_194,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 3/2025 vp,Edustaja Ronkainen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_36_195,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuossa edellisessä puheessa jäi oikeastaan se oleellinen mainitsematta. Sanoin tämän jo valiokunnan kokouksessa ja sanon sen täällä salissakin, että kunnian pitää kuulua aina sille, joka on ollut asiassa edelläkävijä. Joku voisi tässä ehkä sanoa, kuuluuko se tässä asiassa nyt sitten presidentti Putinille tai Venäjän toimille, mutta kyllä minä nostan hattua tässä kohtaa edustaja Kymäläiselle. Edustaja Kymäläinen kyllä kiitti hyvää hallitusta, mutta kyllä te olette ollut selkeästi edelläkävijä tässä asiassa. Kun tuossa kuuntelin teidän puheenvuoroanne, niin ei siinä ihan 20:tä vuotta mennyt, kun päästään edes johonkin asentoon — tosin ministeri Niinistö siinä matkalla jo teki pieniä korjausliikkeitä, niin kuin mainitsittekin. Ovat hankala paikka nämä asunto-osakkeet, maanvuokraukset, yritysjärjestelyt, bulvaanitoiminta ja se valvonta siinä, ja tässä nostettiin näitä valvontakysymyksiäkin ja sitä, mikä resurssi on sitten riittävä. Siihenhän pitää ihan ehdottomasti lyödä panoksia lisää, mutta tämä lainsäädäntökään ei ole vielä ihan aukoton, niin kuin me todetaan tuossa mietinnössä. Edustaja Kymäläinen mainitsi myös, että on jättänyt toimenpidealoitteen. Täytyykin mennä heti lukemaan, mitkä olisivat teidän mielestänne ne seuraavat askelmerkit. Kyllä tämä on erittäin vakava asia kokonaisturvallisuudelle. Tässä edustaja Eskelinen itäsuomalaisena edustajana tietää esimerkiksi lentoliikenteen osalta, miten tällä hetkellä tehdään häirintää jo maarajojen ulkopuolelta, ja ajatelkaapa, jos se tapahtuu Suomen rajojen sisäpuolella, niin huputetaan koko Suomi hyvin helposti siinä kohtaa. Tai sitten ajatellaan vaikka meidän pohjavesivarantoja ja muita tällaisia. Tässä on niin paljon liikkuvia elementtejä. Ja se on kyllä äärimmäisen hienoa, että näissä turvallisuusasioissa kyllä tämä sali on koko lailla yksimielinen, niin kuin valiokunnassakin oltiin, että ei ole sitä hallitus—oppositio-asetelmaa, ja minun mielestäni se on puhtaasti Suomen etu. — Kiitos. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kyllä! Hyvin sanottu!]", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+12.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-04-08T17:23:07,2025-04-08T17:25:21,Hyväksytty,1.1 2025_36_196,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Nyt jatketaan 3.4.2025 pidetyssä täysistunnossa keskeytettyä hallituksen lisäleikkauksia soteen ja koulutukseen koskevan välikysymyksen käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Koskinen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_36_197,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikkien vaaleissa valittujen oppositioryhmien yhteiseen välikysymykseen on kuunneltu vastauksia hallitukselta jo useana päivänä viime viikolla. Paljon on selitetty, mutta vähän on selvitetty. Edelleen jää vastaamatta merkittävä osa niistä kysymyksistä, joita tuossa välikysymyksessä pitkä lista oli. On selvää, että tämä pimitys sosiaalihuollon säästöistä sadan miljoonan euron edestä edelleen jatkuu. Siitä ei ole saatu selvitystä, vaikka sitä pääministeri lupasi. Edelleen hallituksen aikeena on suunnata lisää säästöjä vanhuspalveluihin, vammaispalveluihin ja lastensuojeluun. Varmastikaan ne eivät suomalaisten ensisijaisia arvovalintoja ole. Viime viikolla päätetyt leikkaukset heikentävät erityisesti niiden ihmisten asemaa, jotka jo ovat yhteiskunnassa heikoimmilla: esimerkiksi yli 16 miljoonan euron vuosittainen leikkaus vanhuksille kotiin vietävistä palveluista, 20 miljoonan euron vuosittainen leikkaus vammaisten ihmisten palveluista, yli 12 miljoonan euron vuosittainen leikkaus vaikeimmin työllistyvien ihmisten kuntouttavasta työtoiminnasta ja samankokoinen vuosittainen leikkaus vaativinta sosiaalityötä tekeviltä ammattilaisilta, sijaishuollossa olevien lastensuojelusta ja vanhusten palvelutarpeen arvioinnista. Lisäksi leikataan muun muassa sote-henkilöstön erikoistumiskoulutuksesta, jossa työvoimapula vaivaa. Sitten tuli Kansaneläkelaitokselle täytenä yllätyksenä 50 miljoonan euron leikkaus Kelan toimintaan, joka vaikeuttaa kansalaisille tärkeiden palveluiden saantia ja näkyy venyvinä käsittelyaikoina herkästikin. No, nyt sitten tänään odotamme kiihkeästi, tekevätkö hallitusryhmät vielä Kelan pääjohtajan nimityssiirron yli vaalien niin, että sekin olisi sitten tällainen kansalaisilta pimitettävä asia, kun tänään ennakkoäänestys vielä jatkuu ja sunnuntaina mennään vaaliuurnille. Ja tosiaan tämä sadan miljoonan iso leikkaus on edelleen sisältöä vailla, varsinkin hyväksyttävää sisältöä vailla. Lisäksi sitten hyvinvointialueiden pitäminen edelleen epätietoisuudessa siitä, saadaanko lisäaikaa alijäämien kattamiseen. Tällä tietoa sitä ei tule. Hallitus ei ole sitä luvannut. Se tietää sitä, että joudutaan monilla hyvinvointialueilla tekemään hätiköityjä leikkauksia, jotka sitten aiheuttavat vahinkoja tälle kestävän hyvinvointialueiden palveluiden kehittämisen tielle. Tämä vaatii tietysti kansalaisilta valppautta, että nähdään hätiköityjen tai huonosti valmisteltujen leikkausten vaikutukset. Ne näkyvät kyllä kansalaisten arjessa, kun tarkkaan seurataan. Ne näkyvät palvelujen heikentymisenä tänään ja varsinkin tulevaisuudessa, jos tätä linjaa ei oikaista. Täällä eduskunnassa ei tietysti kannata keskustelua loputtomiin jatkaa. Täältä ei löydy ministereitä vastaamaan aitioon. Nyt arviointi siirtyy kansalaisille, ja he ovat varmaankin valmiita vastaamaan. Me menemme varmaankin sitten luottamusäänestykseen huomenna. Hallituksen luottamus on eduskunnassa puntaroitavana. Koko maassa tänään ennakkoäänestyspaikoilla ja sunnuntaina vaalipaikoilla hallituksen luottamus on osaltaan äänestyksen kohteena. Tämä toivottavasti näkyy sitten tervehdyttävästi myös vaalituloksessa. Tältä erää tosiaan tässä on syytä todeta, että hallituksen vastaus on jäänyt vajaaksi ja uupumaan ja välikysymykseen ei ole hyväksyttävää vastausta tullut. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-04-08T17:25:57,2025-04-08T17:30:59,Tarkistettu,1.1 2025_36_198,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Räsänen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_199,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Välikysymys hallituksen piilotelluista lisäleikkauksista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin sekä koulutukseen jatkuu nyt kolmatta päivää. Siksi onkin syytä palata todella tämän välikysymyksen juurille. Välikysymyksen alkutahdit sanottiin tässä salissa 27. helmikuuta tätä vuotta eduskunnan kyselytunnilla. Tuolloin pääministeri Orpo lupasi, että hallitus julkistaa tulevien lisäleikkaustensa sisällön hyvissä ajoin ennen vaaleja. Toistan: pääministeri lupasi eduskunnan edessä omalla ja koko hallituksen arvovallallaan, että hallitus julkistaa tulevien lisäleikkaustensa sisällön. No, nyt tähän mennessä jo tiedämme, että tämä lupaus on petetty. Pääministeri petti eduskunnalle antamansa lupauksen. Siksi täällä on useampi ilta vaadittu pääministeriä, aivan oikeutetusti, saapumaan saliin ja selventämään omia sanomisiaan, koska kiistatta selvää on se, että edelleen yli puolet näistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin tulevista lisäleikkauksista on pimitetty kansalaisilta, ja senkin hallitus on myöntänyt aivan avoimesti, että nämä tulevat 75 miljoonan euron lisäleikkaukset koulutukseen on pimitetty kansalaisilta vaalien jälkeiseen aikaan. Tämän toisaalta ymmärrän, että hallitus ei halua kertoa suomalaisille, mistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja mistä koulutuspalveluista hallitus on tekemässä jo aikaisempien säästöjen päälle uudet lisäleikkaukset. Sen ymmärtää, hallitus ei halua, että suomalaiset miettisivät näitä lisäleikkauksia, kun pohtivat, että ketäs äänestää tulevissa kunta- ja aluevaaleissa, mutta sitä en kyllä ymmärrä, että nyt tämä piilottelu on mennyt jo niin pitkälle, että hallituspuolueet lähtevät siirtelemään Kelan pääjohtajavalintaa, että pääjohtajavalintakin pitää piilottaa kansalta kunta- ja aluevaalien jälkeiseen aikaan, [Petri Honkosen välihuuto] ettei nyt joku tulisi tekemään siitä pahoja kysymyksiä tulevina päivinä. [Tytti Tuppurainen: Todella ala-arvoista!] Ainoa johtopäätös siis on, että hallituksella on päällään julmettu vaalipaniikki, jonka johdosta se pimittää kaikki asiat, jotka se vaan voi, että suomalaiset eivät saisi niitä tietää, kun pohtivat, kenelle annetaan luottamus tulevissa kunta- ja aluevaaleissa. Senpä ymmärrän oikein hyvin, koska jos suomalaiset tietäisivät, mitä kaikkea hallitus pimittää, niin ei sitä luottamusta kyllä suomalaisilta tulisi. Arvoisa puhemies! Välikysymyksessähän aina kysymys on luottamuksesta. Välikysymyksellä punnitaan se, nauttiiko valtioneuvosto eduskunnan luottamusta. Nyt tulevassa luottamusäänestyksessä näyttää käyvän jälleen niin, että hallituspuolueet omalla enemmistöllään antavat tälle hallitukselle luottamuksen, mutta suomalaisilla äänestäjillä on mahdollisuus kertoa tulevana viikonloppuna, tulevana sunnuntaina, mikä on se todellinen hallituksen luottamus. Ja kun katson nyt tätä viime viikkojen toimintaa, niin totean, että nyt on suomalaisilla mahdollisuus lähettää niin painava viesti, että se myös hallituspuolueissa tuntuu. Nyt on mahdollisuus äänestäjillä tosiasiallisesti vaikuttaa Suomen suuntaan, koska, arvoisa puhemies, tosiasiat ovat kiistattomat. Tällä hetkellä monessa suhteessa Suomi menee väärään suuntaan, ja senkin me näemme siinä, kun me käsittelemme näitä hallituksen tarjoamia lisäleikkauksia sosiaali- ja terveydenhuoltoon, koska tässähän on kysymys siitä, että hallitus maksattaa oman epäonnistumisensa talous- ja työllisyyspolitiikassa nyt yhteiskunnan kaikista heikoimmilla: leikataan lapsilta, vanhuksilta, vammaisilta. Tällaiselle politiikalle ei voi antaa luottamusta.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-04-08T17:31:07,2025-04-08T17:36:23,Tarkistettu,1.1 2025_36_200,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Merinen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_201,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Terveysministerin viimeviikkoiset puheet kotihoidosta, jotka liittyvät tähän teemaan eli näihin kotihoidon leikkauksiin, ovat kyllä käynnistäneet aikamoisen keskustelun hoitoalasta, hoitajista ja kotihoidon työntekijöistä, ja varmaan kaikki varsinkin sosiaalisessa mediassa aikaa viettäneet ihmiset ovat huomanneet tämän. Varmaan järkytys on se päällimmäinen sana, siitä, miten hallituksessa ajatellaan hoitajista ja kotihoidon työntekijöistä. [Pia Sillanpää: Kerron kohta!] Tämä viimeviikkoinen puhehan on vain tähän asiaan liittyvää, ja meillä on monia muita asioita tällä kaudella, jos mietitään, mitä hallitus on tehnyt hoitaja-alalle. Itsekin olen siis sairaanhoitajataustainen ihminen. Meillä oli viime syksynä täällä lakko-oikeuden rajaaminen, mikä vaikutti paljon hoitajapuoleen ja hoitajaliittoihin. Nyt me ollaan puhuttu vientimallista, missä hoitoalan palkkaus sidotaan vientialan sopimuksiin, eli se vaikuttaa hyvin paljon siihen, miten hoitaja-alat voivat neuvotella itselleen palkkausta. Ja ehkä viimeisimpänä ja tämmöisenä niin kuin rajuna esimerkkinä meillä on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä tämä suojelutyö- ja hätätyölaki, jossa aivan tosi rajulla kädellä vaikutetaan taas kerran hoitajien työhön ja siihen, miten heidän työskentelynsä tapahtuu suojelu- ja hätätyötilanteissa. [Pia Sillanpää: Parempi laki kuin demareiden viime kauden laki!] Nämä ovat ehkä tähän alaan vaikuttavia lakeja, mutta täytyy sanoa, että eniten hoitajien työnkuvaan vaikuttaa sitten kuitenkin tämä säästövimma, mikä kohdistuu julkiseen terveydenhuoltoon. Tosi moni hoitaja on kokenut ennennäkemättömällä tavalla viimeisen vuoden aikana, että esim. irtisanomisaaltoja on ollut ja se oma työ on ollut hyvin epävarmalla pohjalla, mikä on aika hurjaa, koska yhtä aikaa me puhutaan, että tulevaisuudessa meillä on valtava hoitajavaje ja alalle pitäisi saada houkuteltua paljon uusia ihmisiä. Tämä tuli itselleni tosi konkreettisesti vastaan viime viikolla yhtenä iltana kesken välikysymyksen, kun minulla oli vieraana terveydenhoitajaryhmä, joka oli siis viimeisen vuoden terveydenhoitajaopiskelijoita, ja siinä juteltiin: He tosi innolla tähän omaan alaan suhtautuivat ja odottivat valmistumista. Heillä oli valmistuminen tänä keväänä, ja he viimeisiä harjoitteluita tekivät. Mutta nämä opiskelijat sanoivat heti, että heillä on semmoinen poikkeuksellinen tilanne, että kun ennen, viimeiset useat kymmenet vuodet, kun terveydenhoitajaopiskelija on ollut viimeisessä harjoittelussa, niin hän on saanut palkkaa siitä harjoittelusta, mutta nyt heistä ei juuri kukaan enää saanut palkkaa viimeisestä harjoittelusta. Eli alueet olivat rahapulassa ottaneet jo nyt käyttöön muutoksia, ja se oli johtanut siihen, että he eivät saaneet enää tätä, vaikka he ovat lähes valmiita. Siis hoitoalan ihmiset tietävät tämän tilanteen, että usein se viimeinen on ollut jo palkattua työtä, koska periaatteessa olet aika valmis siihen jo. Sitten heidän opettajansa sanoi minulle, että heillä on ollut opettajina tosi erikoinen tilanne, että normaalisti terveydenhoitajaopiskelijat työllistyvät loppuvaiheessa kaikki, niin että heidät oikein viedään käsistä, mutta nyt heillä iso osa opiskelijoista ei saa työpaikkaa. Tällä hetkellä ei ollut vielä tietoa kaikilla uudesta työstä alalla, mutta heistä osa tulee saamaan lyhyitä pätkätöitä ja semmoinen tilanne, mikä oli siis vielä muutama vuosi takaperin, on täysin muuttunut tämän Orpon hallituksen aikana. Mielestäni on tosi oikeutettua, että esim. näissä vaaleissa jutellaan nyt tosi paljon siitä, miten hoitajia kohdellaan. Kotihoidon hoitajista ja kotihoidon työntekijöistä on tullut yleisesti nyt iso teema, ja on tosi arvokasta, että siitä puhutaan. Ehkä siitä täytyy kiittää meidän terveysministeriä ja hänen älyttömiä kommenttejaan, että hän käynnisti tämän keskustelun ja se arvostus voi nyt nousta enemmän esille. Haluaisin vielä sanoa hoitajille ja kotihoidon työntekijöille, että olette älyttömän tärkeä ammattiryhmä Suomessa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-04-08T17:36:29,2025-04-08T17:41:40,Tarkistettu,1.1 2025_36_202,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Rantanen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_203,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jotta tässä välikysymyskeskustelussa ei keskityttäisi vain näihin leikkauksiin, joita hallitus nyt tekee, vaan muisteltaisiin hieman niitä, mitä on jo aiemmin tehty — hallitushan on siis nyt päättänyt leikata sote-palveluista tämän 170 miljoonaa euroa, mistä kaikesta emme siis edelleenkään edes tiedä, mihinkä asioihin leikkaukset kohdistuvat, ja onhan valtiovarainministeri Purra väläytellyt mahdollisia lisäleikkauksia jo puoliväliriihessäkin aivan hetken päästä — niin nämä leikkauksethan eivät ole uutta, vaan aiemmin hallitus on jo leikannut hoitotakuusta 126 miljoonaa, hoitajamitoituksesta 45 miljoonaa vuonna 24 ja toiset 45 miljoonaa tänä vuonna, yhteensä siis 119 miljoonaa vuonna 28. Hallitus on leikannut myös 150 miljoonaa yleisenä leikkauksena, jonka voi alueilla sitten kompensoida asiakasmaksujen korotuksilla 20:stä 28:aan ja 46:sta 67:ään. Sairaaloiden päivystyksestä leikattiin jo 30 miljoonaa — kaikki muistavat, kuinka kivulias päätös se tässä talossa oli. Lastensuojelun jälkitarkastuksen ikärajan alentamisessa leikattiin 25 miljoonaa, ja sitten vielä on tämä nyt käsittelyssäkin yhtenä osana oleva 170 miljoonan leikkaus. Olen täällä pitänyt useamman puheenvuoron myös tästä kotihoidon tilanteesta, mutta koska tämä hallitus on leikannut myös järjestöiltä ja järjestöjen rooli sote-palveluitten kokonaisuudessa on aivan oleellinen, niin haluan tässä puheenvuorossani ehkä keskittyä enemmän nyt tähän järjestöjen leikkaukseen. Tulee sellainen tunne, että ymmärtääköhän Orpon—Purran oikeistohallitus ollenkaan tekemiensä leikkausten vaikutuksia järjestöjen toimintaedellytyksiin ja niiden kykyyn näiden leikkausten jälkeen tuottaa niitä kansalaisille tärkeitä palveluita. Tämä on aidosti tärkeä kysymys, koska se koskee paitsi monia suomalaisia myös kansalaisten perusoikeuksia, kuten sitä, että saa apua tai tukea silloin, kun sitä eniten tarvitsee. Järjestöjen rooli tässä yhteiskunnassa on korvaamaton, ja ne toimivat monilla elämänalueilla tukien erityisesti niitä, jotka ovat jääneet julkisten palveluiden ulkopuolelle tai jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea, olivatpa kyseessä sitten mielenterveyspalvelut, nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen tai vammaisten henkilöiden tukeminen. Järjestöt tekevät työtä, joka ei ainoastaan paranna elämänlaatua vaan mahdollistaa monelle suomalaiselle elämän, jossa he voivat kokea itsensä arvostetuksi ja osaksi tätä meidän yhteiskuntaamme. Leikkaukset, joita hallitus on toteuttanut, ja mahdolliset tulossa olevat lisäleikkaukset järjestöjen toimintaedellytyksiin vaarantavat niiden tekemän arvokkaan työn sekä niiden tarjoamat palvelut. Järjestöjen toimintaa rahoitetaan usein osittain julkisilla varoilla, ja se on aivan oikein, sillä järjestöt tuottavat sote-palveluiden jatkeeksi ja niiden rinnalla tarjottavia elintärkeitä palveluita. Järjestöjen kyky toimia perustuu vakaaseen ja riittävään rahoitukseen, joka nyt kyllä tuntuu olevan monta kertaa uhattuna, ja oikeistohallituksen tekemien leikkausten vuoksi niiden kyky auttaa näitä haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä heikkenee kyllä aidosti merkittävästi. Arvoisa puhemies! Tämä herättää kysymyksen, onko hallitus todella arvioinut riittävästi leikkausten vaikutuksia muun muassa järjestöjen toimintaan ja niiden kykyyn tuottaa kansalaisille tärkeitä palveluita ja onko hallitus tutkinut, kuinka monta ihmistä jää ilman apua, kun nyt esimerkiksi näiden järjestöjen toimintamahdollisuuksia heikennetään, ja näitten kaikkien muitten tehtyjen leikkausten jälkeen. Onko minkäänlaisia arvioita tehty siitä, minkälainen sote meille oikein näiden kaikkien leikkausten jälkeen jää? Me tiedämme, että monille järjestöt ovat paitsi turvaverkko myös ainoa keino saada tukea ja palveluita silloin, kun viranomaiset eivät ole läsnä. Etenkin haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, kuten pitkäaikaissairaat, vammaiset ja ikäihmiset, saavat järjestöiltä tukea, joka täydentää tätä julkisten palveluiden tarjontaa. Järjestöt voivat tarjota henkilökohtaisempaa ja joustavampaa apua ihmisten arkeen, ja tämä on elintärkeää monille ihmisille. Leikkaukset eivät siis ole vain numeroita talousarviossa. Ne ovat konkreettisia vaikutuksia niihin, jotka tarvitsevat tukea elämässään, ja kun järjestöjen toimintamahdollisuuksia kavennetaan, se vaikuttaa suoraan siihen, kuinka monta ihmistä jää ilman apua ja kuinka heikossa asemassa he voivat olla. Näiden leikkausten seurauksena kansalaisten elämänlaatu laskee ja monet jäävät ilman tarvitsemaansa tukea.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-04-08T17:41:47,2025-04-08T17:47:14,Tarkistettu,1.1 2025_36_204,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_205,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Me olemme näitten kahden listan takia täällä. Tässä on 170 miljoonaa leikkauksia, joita ei ole selitetty. Tässä on kolme sivua A-nelosta, jotka kuvaavat sitä tilannetta, ja se on minusta se ydinkysymys, että niitä vain ei saada auki. Me ollaan täällä nyt kolmatta päivää puhumassa. Edustaja Räsänen puhui hyvin erilaisista piilotteluista, ja minua mietityttää tässä erityisesti se, että onko hallitus piilottanut nämä työpaikatkin, kun niitä ei ole tässä näköpiirissä. Kaikki leikkauslistat, niitten pituus, riippuvat siitä, kuinka meidän työllisyys ja kasvu saadaan aikaiseksi. Leikkauslistojen pituus on suoraan siitä kiinni. Toivoisi, että siihen panostettaisiin tässä todella paljon, paljon enemmän. Avoimia työpaikkoja ei tällä hetkellä ole. Jokaista avointa työpaikkaa kohti on suurin piirtein noin kymmenen työnhakijaa, ja sitten samassa yhteydessä työttömiä kuritetaan entistä enempi. Työministeri Satonen on juuri kertonut näistä toimenpiteistä, että kun työttömät eivät hae, niin niitä pitää nyt sitten kurittaa lisää, että ne sinne työmarkkinoille pääsevät. Mutta jos niitä töitä ei ole, niin aika vaikeaa tässä on niihin työpaikkoihin saada ihmisiä. Tämä on yksi ydinkysymys. Toinen ydinkysymys on se, että kunnat ovat saaneet vuoden alusta vastuulleen työllisyyden hoidon ja TE-palvelut, ja heidän pitäisi nyt selvitä tästä tilanteesta sillä tavalla, että ihmiset työllistyisivät. Selvästi näyttää siltä, että nyt kun työttömyys vain kasvaa, niin kunnille tulee enempi rasitusta työttömyysturvasta ja sadasta päivästä eteenpäin, ja se näkyy kuntien taloudessa. Taas työkaluja, joilla voidaan tehdä, pienennetään tästä syystä. Joten kasvua pitäisi saada aikaiseksi. Yritettäisiin viedä tätä Suomea kasvun kautta eteenpäin eikä leikkausten kautta. Kaikkein hankalin tilanne tässä on se, että kansainvälinen tilanne tullien ja muun myötä on sellainen, että on hyvin epävarmaa, ja tähän vielä tulee lisähankaluutta niitten asioitten osalta, jotka vaikuttavat Suomeen erittäin voimakkaasti. Mutta meillä on joitakin alueita, joissa me itse voisimme toimia enemmän, ja eräs on sellainen, joka täällä on aika monta kertaa ollut myös keskusteluissa ja liittyy esimerkiksi tämmöiseen kokonaisuuteen kuin asuntojen rakentamiseen. Nähdään, että kaikissa kasvukeskuksissa, joissa asuntotuotanto on romahtanut — se on kolmasosalla tullut vähintään alaspäin ja kohtuuhintaisten asuntojen määrä ei kasva siinä laajuudessa kuin pitäisi — meidän asuntojen hinnat nousevat, työvoiman liikkuvuus vähenee, koska kohtuuhintaisia asuntoja ei ole. Ja taas me olemme siinä tilanteessa, että me joudumme katsomaan, että miksi ei tätä työllisyyttä saada paremmaksi. Tämä on se kokonaisuus, joka meillä on tässä käsillä. Työllisyystavoitteen, laskennallisen, piti olla 100 000 uutta työpaikkaa, mutta nyt ollaan miinus 70 000:ssa, eli todella kaukana siitä alkuperäisestä tavoitteesta, ja kyllä voi sanoa, että se heijastuu sitten näihin meidän leikkauslistoihin, joita täällä tänäänkin taas käsitellään. Arvoisa rouva puhemies! Tämä hyvinvointialueitten tilanne on sellainen kokonaisuus, johon käytän seuraavan puheenvuoron. En ehdi sitä tässä tämän enempää käsitellä. Lopetan tähän ja palaan seuraavaan puheenvuoroasiaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-04-08T17:47:24,2025-04-08T17:51:49,Tarkistettu,1.1 2025_36_206,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Tuppurainen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_207,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä koko oppositio yhdessä — viisi oppositiopuoluetta, sosiaalidemokraatit, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja myös Harkimon Liike Nyt — haastaa hallitusta sen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen. Ennen kaikkea tässä on kysymyksessä se, että hallitus edelleen piilottelee merkittäviä leikkauksia näihin kansalaisten peruspalveluihin, edelleen vaikka muistamme kaikki, kuinka pääministeri Orpo helmikuun 27. päivä antoi eduskunnalle lupauksen antaa eduskunnalle kaiken tarvittavan tiedon näistä leikkauksista ennen vaaleja. No nyt, rouva puhemies, tänään muutaman tunnin kuluttua päättyy näiden vaalien ennakkoäänestys. Huomattava osa äänistä on jo annettu, tilanteessa, jossa kansalaiset eivät edelleenkään tiedä, minne oikeistohallitus tulee kohdistamaan nämä yhä pimitettävät säästöt. Eikä tässä vielä kaikki: hetki sitten me saimme tiedon, että myös Kelan pääjohtajan valinta aiotaan pimittää näiden vaalien ylitse. Missä on selkäranka silloin kun tulisi olla eduskunnan edessä kertomassa, kuinka asiat ovat ja mitä aiotaan tehdä? Missä se selkäranka on, kun pitäisi Suomen kansalle, joka käy vaaliuurnille, kertoa, mistä aiotaan leikata ja kenet aiotaan hallituspuolueiden voimin viedä Kelan pääjohtajaksi? [Pia Sillanpää: Kuka kertoisi Uniperista? Lisää tekstiviestejä, ja rahat Kankkulan kaivoon!] Arvoisa puhemies! Mielestämme tämä välikysymys on oikeutettu. Kello käy, pääministeriä ei näy, ja tämä keskustelu on saanut hyvin erikoisia vaiheita ja käänteitä tämän välikysymyksen kuluessa. Jos muistamme jo viime vuoden keväällä käytyä keskustelua, josta nämä huolet säästöistä lähtivät liikkeelle, niin taustallahan oli se, että hallituspuolueiden leikkauksista neuvottelevat neljä miestä saivat saunassa sovittua muun muassa sosiaalipalveluihin kohdistuvista säästöistä, sadan miljoonan euron säästöistä, joista tuolloin peruspalveluista vastaava ministeri Kaisa Juuso totesi suurin piirtein näin: ”Varmaan minua mietityttää se sama, mikä monia muitakin mietityttää, että mistä ne nämä säästöt otetaan.” Näin totesi asiasta vastaava ministeri jo vuosi sitten. Vuosi on ollut aikaa sosiaali- ja terveysministeriössä valmistella näitä leikkauksia sosiaalihuoltolakiin, mutta koska tehtävä on ollut niin ylivoimaisen vaikea ja näistä palveluista ei voi leikata, niin valmista ei tullut, kunnes pääministeri meni ja pamautti eduskunnalle lupauksensa, että kaikki kerrotaan ennen vaaleja — kaikki kerrotaan ennen vaaleja. No, tämä aiheutti sen, että me saimme eduskuntaan tynkäsäästölistan, jossa paljastettiin 16,2 miljoonan euron leikkaukset muun muassa vanhusten kotihoitoon — teknologian turvin on saatava säästöjä vanhusten kotihoidosta. No, tästä me saimme lopulta viime torstaina asiasta vastaavan ministerin Kaisa Juuson tarkentavan selvityksen, että nämä digisäästöt vanhusten kotihoitoon käytännössä tarkoittavat vähemmän kotihoidon käyntejä — vähemmän kotihoidon käyntejä. Näin ministeri Juuso tämän välikysymyskeskustelun ollessa käynnissä kyselytunnilla eduskunnalle tunnusti. Kun keskustelua edelleen käytiin ja me olimme oppositiosta vaatineet perusteluja sille, kuinka voidaan tässä kasvavan palvelutarpeen tilanteessa vähentää 700 000 kotihoidon käyntiä palvelun tarpeessa olevilta ikäihmisiltä, niin me saimme sen viimeisimmän erikoisen lausunnon asiasta vastaavalta ministeriltä Kaisa Juusolta, kun hän totesi, että kysymyksessä on se, että hänen käsityksensä mukaan ne ikäihmiset itse asiassa haluavat olla rauhassa kotona niiltä kotihoidon työntekijöiltä, jotka juoksevat jopa neljä kertaa päivässä ikäihmisen kotona. [Mauri Peltokangas: Osa haluaa!] Näin totesi asiasta vastaava ministeri. Emme me aivan tällaista olisi kuvitelleet näkevämme asiasta vastaavalta ministeriltä, niin vähättelevää ja arjesta vieraantunutta lausuntoa tilanteessa, jossa Suomen ikääntyessä kansalaisten palvelutarve kasvaa ja jo nyt huomattava osa ikäihmisistä kärsii arjen turvattomuudesta kotonaan vailla riittäviä kotihoidon palveluita. Mitä ajattelevat ne omaiset, jotka ovat huolissaan omista läheisistään, kun asiasta vastaava ministeri kokee kotihoidon käynnit juoksemisena ja ikäihmisen rauhan häiritsemisenä? [Puhemies koputtaa] Puhemies! Olemme kaivanneet näihin kysymyksiin pääministeriltä vastauksia, mutta yhä edelleen, ennakkoäänestyksen päättyessä muutaman tunnin kuluttua, pääministeri on poissa, häntä ei näy, mutta kello käy.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-04-08T17:51:59,2025-04-08T17:57:29,Tarkistettu,1.1 2025_36_208,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Edustaja Valtola, vastauspuheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_209,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo ja valtiovarainministeri Purra sekä STM:n ministerit viime viikolla välikysymyskeskustelussa sekä kyselytunnilla vastasivat näihin teidän tänäänkin esittämiin kysymyksiin. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Eivät vastanneet kaikkiin!] Jostain syystä selkeät vastaukset eivät kelpaa. Sosiaalihuollon säästöissä tuli selkeästi esille, että valmistelu on menossa ja tarkemmat säästöt tarkemman valmistelun jälkeen julkaistaan ja tuodaan eduskuntaan käsiteltäväksi syksyllä 2026.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-04-08T17:57:32,2025-04-08T17:58:28,Tarkistettu,1.1 2025_36_210,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Edustaja Tuppurainen, vastauspuheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_211,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Se lista, johon edustaja Valtola viittaa, on kyllä epämääräisyydessään ennennäkemätön. [Mauri Peltokangas: Kaikki ei ymmärrä lukemaansa!] Siinä todetaan, että sosiaalipalvelulakiin tullaan tekemään uudistuksia, joiden tavoitteena on saada se sadan miljoonan säästö aikaiseksi, ja kerrotaan, että lain pykälät 11 ja 14 tullaan avaamaan. Siis tullaan koskemaan siihen, mitä asiakasryhmiä sosiaalipalvelut koskevat ja millä tavalla palvelut määritellään, mikä on se palveluvalikoima. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueille sysätään se vastuu, joka kuuluisi tässä tilanteessa pääministeri Orpolle, kun hän on itse luvannut eduskunnalle kertoa, antaa kaiken tarvittavan tiedon eduskunnalle, minne ne lisäsäästöt kohdentuvat. Nyt hyvinvointialueet joutuvat sen vaikean tilanteen eteen, että näiden lisäleikkausten vuoksi ne joutuvat tätä palvelujen rajausta tarkastelemaan. Olisi eduskunnalta erinomaisen tärkeää antaa selkeä vastaus, mistä odotetaan, että hyvinvointialueet leikkaavat, kun rahoitusta vähennetään.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-04-08T17:58:28,2025-04-08T17:59:38,Tarkistettu,1.1 2025_36_212,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Edustaja Valtola, vastauspuheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_213,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Marinin hallituksen tekemän sote-uudistuksen ja sen rahoituslain myötä näiden säästötoimenpiteiden ja sopeutusten ja hyvinvointialueiden rahoituksenhan pitää mennä palveluiden mukaisesti. Eli sieltä ei voi yleiskatteista rahoitusta esimerkiksi vähentää, sen kasvu-uraa, ellei sieltä selkeästi sanota, mistä palveluista tämä laskennallisesti poistetaan. Sen takia on äärettömän tärkeää, että nämä sosiaalihuollon uudistukset valmistellaan huolellisesti ja ne tuodaan eduskuntaan syksyllä 2026, minkä jälkeen hyvinvointialueet tietävät, mitä palveluita hallitus on ajatellut muutettavan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-04-08T17:59:39,2025-04-08T18:00:35,Tarkistettu,1.1 2025_36_214,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Edustaja Strandman, vastauspuheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_215,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vaikka täällä nyt opposition edustajat ovat illasta toiseen vaahdonneet samoista asioista, joista heille on jo lukuisia kertoja annettu vastauksia, he eivät halua ymmärtää, sillä vaalithan ovat tulossa ja kaikilla näillä tarkoituksella haetuilla puheenvuoroilla yritetään sumuttaa suomalaisia ja kertoa, että sosiaali- ja terveystoimemme on romuttunut. Näin ei ole. Hyvät kansalaiset, näin ei ole. Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt selvityksen hyvinvointialueilta, ja kerron seuraavaksi ihan muutaman selvityksen tuloksen. Hyvinvointialueet ovat järjestäneet sosiaali- ja terveydenhuollon väestön näkökulmasta yhdenvertaisemmin ja lainmukaisemmin kuin aiemmin kuntien vastatessa palveluiden järjestämisestä. Hyvinvointialueiden ensimmäisen kahden toimintavuoden aikana moni asia on mennyt huomattavasti parempaan suuntaan. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ja keskustan ryhmästä] Hyvinvointialueiden rahoitusmallia kehitetään, ohjausta yhtenäistetään, henkilöstöriittävyyden parantamiseksi [Puhemies koputtaa] tehdään toimia ja palvelulainsäädäntöä uudistetaan. Palvelut tulevat toimimaan tässä maassa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-04-08T18:00:35,2025-04-08T18:01:52,Tarkistettu,1.1 2025_36_216,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Edustaja Rantanen, vastauspuheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_217,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Taisi olla THL, joka aivan viime aikoina julkaisi tuloksen ja tilaston siitä, että 52 prosenttia kotihoidon asiakkaista saa sen verran palvelua kuin heille on palvelusopimuksessa katsottu — 52 prosenttia. 48 prosenttia ei siis saa tälläkään hetkellä sitä palvelumäärää, joka heille on tarpeen mukaan katsottu. Edustajat Strandman ja Valtola, me olemme täällä oppositiossa huudelleet monta päivää sen asian tiimoilta, että mistä te tosiasiallisesti aiotte leikata, kun täällä esimerkiksi tämä 14 § kertoo tämän sadan miljoonan sisällä olevan, että esimerkiksi siihen kuuluu palveluasuminen, omaishoidon tuki, ikääntyneitten kotipalvelut ja kuljetuspalvelut. Tässä on kyse siitä, että kansalaisilla on oikeus tietää, mitkä ovat ne leikkaukset, joita te aiotte vielä kaikkien jo aiemmin tekemienne leikkauksien päälle tehdä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-04-08T18:01:52,2025-04-08T18:03:02,Tarkistettu,1.1 2025_36_218,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Ottaako vielä edustaja Seppänen? Sitten mennään puhujalistaan., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_219,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun oppositio nyt tekee tätä vaalityötä täällä välikysymyksen muodossa, niin että keskustelu jatkuu ja jatkuu, niin on aiheellista muistutella, mitä edellisten vaalien alla lupailtiin. SDP lupasi aluevaaliohjelmassaan: sote-uudistus parantaa kaikkien suomalaisten palveluita. [Mauri Peltokangas: Juuri näin!] Keskusta puolestaan lupasi aluevaaliohjelmassaan vahvistaa lähipalveluita ja jokaiseen kuntaan vähintään yhden sosiaali- ja terveysaseman. Miten kävi? Teidän johdollanne niitä on lakkautettu ympäri maata. [Vesa Kallion välihuuto] Tehdyt toimet ovat räikeässä ristiriidassa sen kanssa, mitä keskusta lupaili äänestäjille vuoden 22 vaaleissa. Perussuomalaisten aluevaaliohjelmassa oli realistisemmat kirjaukset, kuten liikkuvat palvelut sekä se, että digitaalisia lääkäripalveluita hyödynnetään, kun se on mahdollista. [Välihuutoja] Tämä keskustan kätilöimä sote-uudistuksen rahoitusmalli tuo säästöjä vasta hyvin pitkällä aikavälillä. Voisitte olla rehellisiä ja myöntää, että tässä teidän uudistuksessa rahoitus oli vajavainen jo valmiiksi. Nyt te työnnätte sitä ongelmaa tämän hallituksen syliin ja tehtailette näitä välikysymyksiä jatkuvalla syötöllä. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-04-08T18:03:02,2025-04-08T18:04:25,Tarkistettu,1.1 2025_36_220,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen vielä, ja sitten mentiin puhujalistaan.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_221,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun tässä ruvettiin puhumaan vaalipuheista ja perussuomalaisista kehdataan väittää, että oppositiopuolueet eivät ole pitäneet kiinni vaalilupauksistaan, niin kyllähän tässä nyt alkaa hieman itseäkin hymyilyttämään. Te olette se puolue, joka lupasi ennen eduskuntavaaleja, että sosiaali- ja terveyspalveluista ei leikata, pienituloisilta ei leikata, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja nyt ollaan siinä tilanteessa, että hyvinvointialueilta on viety yli 600 miljoonaa euroa. Te sanotte, että rahoitusmalli oli jo valmiiksi vajaa ja rahaa oli liian vähän jo valmiiksi, ja sitten te leikkaatte yli 600 miljoonaa näiltä alueilta lisää ja väitätte, että palvelut eivät heikkene. [Sara Seppäsen välihuuto] Menkää nyt, herranjestas, ja katsokaa niitä omia lukujanne ja laskelmianne. Te olette pettäneet suomalaiset, [Mauri Peltokankaan välihuuto] kaikki ne vaalilupaukset, jotka olette antaneet, ja nyt te täällä syytätte oppositiota siitä, että oppositio ei hoida hyvinvointialueiden tilannetta. Te annatte rahat, te päätätte rahoituksesta. Kantakaa vastuu, älkääkä menkö hyvinvointialueiden selän taakse, kun olette itse leikanneet yli 600 miljoonaa näiltä alueilta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2025-04-08T18:04:25,2025-04-08T18:05:26,Tarkistettu,1.1 2025_36_222,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"No niin, kiitoksia. Ja sitten mennään puhujalistaan ja katsotaan sitten tässä illan mittaan, onko tarve debatille. [Mauri Peltokangas: On!] — Ei voi tietää. — Edustaja Malm.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_223,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän tässä tämänkin illan osalta on selvinnyt se, että hallituksen pimitys sen kuin jatkuu. Ei ole vieläkään kuultu ministeri Juusolta, ei pääministeriltä, mistä leikkaukset tehdään, mitkä ovat ne teknologiset ratkaisut, joista koko viime viikko puhuttiin. Kyllä se harmittaa, koska kuten täällä jo edellisissä puheenvuoroissa todettiin, pääministeri Orpo lupasi lisäleikkaukset eduskunnalle tiedoksi hyvissä ajoin ennen vaaleja, ja nyt me olemme siinä tilanteessa, että muutaman tunnin päästä ennakkoäänestyspaikat sulkeutuvat. Meillä ei vieläkään ole kokonaiskuvasta tietoa. Tätä pimitystä, sumutusta, on nyt jatkunut, ja loppuahan sille ei tunnu näkyvän. Juuri mediatiedoista olemme saaneet tietää, että Kelan pääjohtajan vaali siirretään sekin — jälleen lisää peittelyä ja piilottelua. [Mauri Peltokangas: Mitäs peittelyä siinä on?] Kyllä tämä kertoo ehkä omalta osaltaan karua kieltä siitä, kuinka Satonen on saanut tähän maahan ennätystyöttömyyden, ajanut ihmiset Kelan asiakkaiksi, ja nyt sitten sinne on päästävä keinolla millä hyvänsä myös johtajaksi. Siltä tämä nyt tällä hetkellä näyttää. Eikä tämä ole myöskään muiden mediaotsikoiden osalta tai tämäniltaisten, jo kuultujen välihuutelujen perusteella ollut ainakaan heikompiosaisen, sen hiljaisemman ja heikommassa asemassa olevan ihmisen kunnioitusta herättävää keskustelua. Perussuomalaiset ovat todenneet, että tämä puhe on täällä pelleilyä ja sirkusta. Olen toki kuullut, että tätä salia on joskus teatteriksikin sanottu kyselytunnin aikaan, mutta kyllähän tämä aika karun kuvan antaa siitä, mitä demokratiasta ajatellaan ja siitä, että täällä ihan oikeasti eduskunnan kanssa yhdessä yritettäisiin asioita parantaa, mutta valitettavasti se ei tunnu olevan mahdollista. Pääministeri on todennut, että tämä keskustelu on turha [Tytti Tuppurainen: Turha eduskuntakeskustelu!] — turha keskustelu, kun me keskustelemme eduskunnassa heikommassa asemassa olevista vanhuksista, vammaisista, lapsista, lapsiperheistä. Tällaisia kommentteja hallituspuolueesta: on pelleilyä, on sirkusta, on turhaa keskustelua. Ja kyllä täällä tänä iltanakin jo yksi välihuuto oli, joka kuului: ”aivan turha”. [Jari Ronkainen: Mikä on?] Jos tämä on demokratian kunnioittamista ja sitä, että edes yritettäisiin viestiä, että täällä yhdessä näitä asioita tehdään, niin en tiedä kyllä, kenelle se on suunnattu. Aina kerrotaan, kun tilaisuus tulee, että eduskunta yhdessä päättää näistä asioista. [Mauri Peltokangas: Kyllä, näistäkin äänestetään ihan yhdessä!] No, valitettavasti tässä on jälleen erinomainen esimerkki siitä, mitä tarkoittaa, kun eduskunta päättää yhdessä: se on sirkusta, se on pelleilyä, se on turhaa keskustelua, kun täällä yritetään vaikuttaa, hiljaisten puolesta puhua. Kyllä tämä kertoo omaa kieltään myöskin siitä, millaista arvopolitiikkaa Orpon—Purran hallitus harrastaa. Pienituloisilta ei leikata, mutta leikkuri on laulanut, sakset ovat napsuneet, ja viime viikolla taisin jo mainita keritsimistäkin. Kyllä täällä kaikki mahdolliset keinot, mitä on keksitty leikata heikommassa asemassa olevilta, hiljaisilta, heiltä, jotka eivät itseään enää jaksa puolustaa, on tehty sen eteen, että vielä pikkasen voidaan niistää heidän selästään. Ollaan odotettu, että saisimme niitä tietoja, saisimme edes pientä sumuverhon avaamista tähän meidän välikysymykseemme. Olisimme saaneet arvokasta keskustelua tai edes vastauksia, mutta kyllä se linja on ollut hallituksen osalta ja hallituksen ministerien osalta varsin selvä: totuus — se taitaa kirvellä niin paljon, että keinolla millä hyvänsä se on saatava siirrettyä vaalien yli.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-04-08T18:05:48,2025-04-08T18:10:29,Tarkistettu,1.1 2025_36_224,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Honkonen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_225,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihan ensiksi täytyy kyllä nyt todeta tästä prosessista sen verran, että kyllähän tämä tapa, jolla sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso tässä luovutti nämä asiakirjat, oli se, että käsilaukusta löytyi kesken kyselytunnin papereita, joiden vielä eilen piti olla salaisia, [Tytti Tuppurainen: Ohhoh!] ja sitten sen jälkeen, kun on eduskunnalle niin sanotusti annettu tietoa, annetaankin ymmärtää, että nämä ovatkin vain tämmöistä virkavalmistelua. Eli kyllähän tämä eduskunnan tiedonsaanti, sen vähättely ja jopa eduskunnan harhaanjohtaminen on todella raskauttavaa toimintaa hallitukselta, ja tästä ei kyllä minkäänlaisia pisteitä voi antaa, puhumattakaan siitä, minkälaisen kuvan kansalaiset nyt saavat tästä meidän soten johtamisesta. Sitten on pakko kommentoida tätä edustaja Seppäsen puhetta, joka oli kyllä älyllisesti epärehellisin, mitä olen hetkeen kuullut tässä salissa. Nimittäin tämä rahoitus, se, miten tämä sote-järjestelmä rahoitetaan. Te aktiivisesti perussuomalaisissa nyt olette brändänneet tämän 2,2 miljardia, joka tänä vuonna tulee teidän mukaanne lisää hyvinvointialueille, ikään kuin lahjaksi, ikään kuin te nyt hyvää hyvyyttänne antaisitte sitten tämän verran lisää rahaa hyvinvointialueille, että voivat selviytyä tästä meidän sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta paremmin. Tämähän ei ollenkaan pidä paikkaansa, vaan tässä 2,2 miljardissa on isoilta osin kyse jo toteutuneiden kustannusten tarkistamisesta ja korvaamisesta hyvinvointialueille jälkikäteen. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kyllä!] Tässä on myöskin kyse sitten muista hyvinvointialueiden taloudellisen toteuman tunnuslukujen perusteella jaettavasta rahoituksesta. Edustaja Seppästä nämä tosiasiat eivät tässä nähtävästi nyt innostaneet liikaa. Nyt kun sitten te peräänkuulutatte tätä riittävää rahoitusta hyvinvointialueille, että tässä sote-uudistuksen yhteydessä ei turvattu riittävää rahoitusta hyvinvointialueille, niin haluaisin huomauttaa, että minun käsitykseni mukaan perussuomalaiset ovat olleet tässä hallituksessa jo kohta kaksi vuotta, ja jos te haluaisitte sen riittävän rahoituksen turvata, te voisitte tehdä sen heti. Hallituksella on mahdollisuus, valtiovarainministerillä on mahdollisuus valmistella lisätalousarvio ja sinne yleiskatteelliseen rahoitukseen sitä rahaa pistää sitten lisää, ja se jakautuu hyvinvointialueille tietyillä perusteilla. Sen haluan vielä sanoa nyt, kun sitten maalataan, että tämä tulee jotenkin kalliiksi, niin jos oltaisiin kuntapohjaisessa järjestelmässä, niin tosiasia on se, mitä ei kukaan nyt enää muistele, että tämän kaiken rahoittamiseen kunnat nostaisivat lähes joka ikinen vuosi kunnallisveroa, ja tämä tuppaa unohtumaan. [Tuula Väätäinen: Kyllä!] Nyt kun rahoitusvastuu on kokonaan valtiolla, niin totta kai se tulee valtion kassasta. Niin, ja totta kai sitten niiden kuntien, joissa on hyväosainen, terve ja hyvin toimeentuleva väestö, ei tietenkään tarvitsisi sitä veroprosenttia nostaa, kun siellä iso osa ihmisistä on työterveyshuollon ja vakuutuspohjaisen rahoituksen, vakuutuspohjaisen terveydenhuollon piirissä, eli toivoisin nyt rehellisyyttä siihen, minkälainen kuva tästä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmästä ja -mallista ja hallituksen teoista tässä annetaan. Tässä kyllä on aikamoista harhaanjohtamista ollut liikkeellä. Sen vielä haluan sanoa, että tässä, miten nyt puhutaan hyvinvointialueiden toiminnasta, hallituksella ja hallituspuolueilla on selvästi vaikeuksia päättää, onko tämä sote-uudistus nyt hyvä vai huono. Ja tuntuu siltä, että ne hyvät asiat — esimerkiksi hoitoonpääsy on tietyiltä osin monilla hyvinvointialueilla nopeutunut, hoitajapula on helpottanut ja näin edespäin — ovatkin nyt sitten hallituksen ansiota ja hyvinvointialueiden omilla toimenpiteillä ei ole siihen mitään vaikutusta, kun taas sitten hallituksella ei ole mitään tekemistä, vaikka leikkaavat hyvinvointialueiden rahoitusta, näiden terveysasemien sulkemisen kanssa tai sillä, että hallitus on kieltäytynyt tätä alijäämän kattamisvelvoitetta pidentämästä, ei nyt ilmeisesti sitten ole mitään tekemistä näiden terveysasemien sulkemisen kannalta. Eli tähänkin nyt ihan mielellään oikeita faktoja. Hallitus on kieltäytynyt alijäämän kattamisvelvollisuutta pidentämästä, ja se on johtanut näihin epätarkoituksenmukaisiin palvelujen keskittämisiin hyvinvointialueilla, myöntäkää pois. Sitten haluan vielä sanoa nyt, kun katsomme tätä maailmantalouden tilannetta, että tämä teidän kovasti lobbaamanne ja markkinoimanne Kela-maksukokeilu, yli 65-vuotiaiden kokeilu, on ymmärtääkseni tarkoitus rahoittaa valtion omaisuuden myyntituotoilla isolta osin. Haluaisin kuulla hallituspuolueiden edustajilta näkemyksen, kuinka hyvä aika nyt on valtion osakesalkkua myydä. [Tytti Tuppurainen: Mitä myyntiin, hyvä kysymys!]", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-04-08T18:10:40,2025-04-08T18:15:53,Tarkistettu,1.1 2025_36_226,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Mennään puhujalistaa ainakin nyt jonkin aikaa ja sitten katsotaan se debatin tarve. — Mutta nyt edustaja Strandman., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_227,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan hyvinvointialueet ovat järjestäneet sosiaali- ja terveydenhuollon väestön näkökulmasta yhdenvertaisemmin ja lainmukaisemmin kuin aiemmin kuntien vastatessa palveluiden järjestämisestä. Alueilla moni asia on mennyt parempaan suuntaan, ja palveluita kehitetään eteenpäin. Ohjausta yhtenäistetään, henkilöstön riittävyyden parantamiseksi tehdään toimia ja palvelulainsäädäntöä uudistetaan. Selvityksen mukaan perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsy on nopeutunut, henkilöstöpula on helpottanut ja digitaaliset palvelut ovat yleistyneet. Kiireelliseen ja päivystykselliseen hoitoon pääsy toimii kaikkialla Suomessa hyvin. Perusterveydenhuolto sekä palveluiden yhdenvertaisuus ja integraatio ovat parantuneet aiempaan verrattuna. Arvoisa puhemies! Muutama sana vammaispalveluista, joista siis ei leikata vaan poistetaan varattu määräraha. Tämäkin on syytä oikaista. Vammaispalvelulaki säilytetään vammaisille henkilöille kohdennettuna erityislakina, mikä oli myös lain alkuperäinen tarkoitus. Vastaavankaltainen rajaus sisältyi myös alkuperäiseen, ministeri Kiurun johdolla viime hallituskaudella valmisteltuun esitykseen. Rajauksen poistamisen vuoksi lisättiin talousarvioon eduskuntakäsittelyn yhteydessä laskennallinen määräraha, kun perustuslakivaliokunta edellytti sääntelyyn täsmennyksiä, mutta elämänvaihesääntelyn täsmentäminen ei ollut mahdollista valiokunnassa. Täsmennyksen jälkeen tämä laskennallinen lisäys voidaan siis poistaa. Sääntelyllä ei ole vaikutusta lainmukaisiin palveluihin, vaan kyse on soveltamisalan täsmennyksestä vastaamaan lain alkuperäistä tarkoitusta perustuslakivaliokunnan asettamilla reunaehdoilla. Hallitus ei siis suinkaan leikkaa vammaispalveluista. [Piritta Rantanen: Vaan poistaa määrärahan!] Hallituksen ohjelmassa on varattu ikäihmisten toimintakyvyn, kotona pärjäämisen ja omaishoitajien tukemiseen vuosille 2024—2027 yhteensä 27 miljoonaa euroa, ja viime vuoden alussa käynnistettiin hyvinvointialueiden vuorovaikutusohjaus tavoitteena omaishoitajien jaksamisen tukeminen sekä yhtenäisemmät omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja muut käytänteet. Teknologian suhteen hyvinvointialueilla on jo kotihoidossa käytössä erilaisia laitteita, jotka kotikäyntien lisäksi tukevat asiakkaiden kotona asumista. Ne voivat liittyä esimerkiksi lääkkeiden annosteluun tai turvallisuuden varmistamiseen, kuten turvaranneke. Asiakkaiden tarpeet luonnollisesti huomioidaan, koska kaikille teknologian käyttäminen ei sovellu. Tutkitut teknologiat eivät ole vaikuttaneet negatiivisesti asiakastyytyväisyyteen. Kotihoitoon on saatu lisää lähi- ja perushoitajia. Heitä on henkilöstöstä 73 prosenttia. Myös sairaanhoitajien, terveydenhoitajien ja hoiva-avustajien määrät ovat kotihoidossa lisääntyneet. Lastensuojelussa hallitus on sitoutunut kehittämään lastensuojelun ja psykiatrian osaamisen yhdistävää lastensuojelupalvelua, jonka kehittämistä hallitus päätti rahoittaa 500 000 eurolla per vuosi. Lastensuojelulainsäädännön kokonaisuudistus on päätetty vaiheistaa. Ensimmäisessä vaiheessa syksyllä 2025 on tarkoitus antaa hallituksen esitys, joka sisältäisi muun muassa ehdotukset vakavaa väkivaltaa käyttävien lasten integroidusta ja suljetusta kuntoutuspalvelusta. Esityksessä säädettäisiin myös keinoista puuttua lasten luvattomiin poissaoloihin lastensuojelulaitoksista. Lastensuojeluyksiköiden henkilöstömitoitus muutetaan lapsikohtaiseksi, kun se nyt on ollut yksikkökohtainen. Hallituksella on lisäksi käynnissä Hyvän työn ohjelma, jossa tehdään lyhyen ja pitkän aikavälin toimia sote- ja pelastusalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi. Henkilöstön riittävyys on keskeinen osa sote-alan toimivuutta. Lisäksi hallitus asettaa valtuustoryhmien ryhmärahalle katon, enintään 4 000 euroa valtuutettua kohden. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveystoimen sekä palo- ja pelastustoimen palvelut toimivat Suomessa. Jatkuvasti tehdään toimien kehittämistä. Hoitajia saadaan lisää, ja rahoitus hyvinvointialueilla saadaan riittämään. Kaikki suomalaiset voivat olla luottavaisin mielin, sillä kaikista pidetään huolta. Maailman parhaimmassa ja onnellisimmassa maassa ketään ei jätetä. — Kiitos. [Tuula Väätäinen: Ihan totta?]", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-04-08T18:16:00,2025-04-08T18:21:13,Tarkistettu,1.1 2025_36_228,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_229,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vanhusasiavaltuutetun kertomuksessa alussa on tällainen hänen suora kirjauksensa: ”Vanhusasiavaltuutetun työn koskettavimmat hetket ovat liittyneet tilanteisiin, joissa iäkkäiden, vaikeasti sairaiden ja toimintakyvyltään hyvin hauraiden henkilöiden mahdollisuudet ihmisarvoiseen elämään ovat olleet vakavasti uhattuina.” Tämä sitaatti kuvaa liian monen vanhuksen tilannetta. Yhdenkään vanhuksenhan ei tulisi pelätä illalla nukkumaan menemistä sen takia, ettei hän yön aikana saa apua tai sitä ei ole tarjolla tai hän ei pääse pesulle tai vessaan. [Mauri Peltokangas: Älkää pelotelko turhaan!] Yhdenkään vanhuksen ei tulisi pelätä, ettei hänellä ole varaa ruokaan tai lääkkeisiin. Yhdenkään vanhuksen ei tulisi pelätä, että hän joutuu hoidettavaksi niin kauas, ettei hänellä ole mahdollisuutta nähdä puolisoaan tai muita läheisiään. Perspektiiviä tähän uskallan väittää olevan omalla kohdallani: Omat vanhemmat ovat sen ikäisiä, että äiti täyttää tänä vuonna 90 ja isä 92, ja anoppi on kanssa 90 tänä vuonna täyttämässä. Myös puoliso on ollut palvelutaloissa töissä, ja tällä hetkellä palliatiivisella osastolla. [Mauri Peltokangas: Minullakin on äiti!] — No, aika todennäköistä, että meillä kaikilla on äiti, mutta kaikki eivät synny perussuomalaisiksi. [Naurua] Arvoisa puhemies! Kun nyt puhutaan rahasta, niin tuntuu, että ihmiset jäävät aina vähän vähemmälle huomiolle, ja puhutaan jonoista, vaikka isompi ongelma monasti on se, että kaikki eivät edes pääse siihen jonoon. Elikkä kun ensin pääsee jonoon, niin sitten vasta pääsee odottamaan, että pääsee sinne hoidon piiriin. Vaikka tässä nyt on erinomaisesti tuotu esille, miten onnistunut tämä edellisen hallituksen tekemä sote-uudistus on, niin edustaja Honkonen toi hyvin esille, missä sen rahoituksessa on se vääristymä, minkä hallitus on aiheuttanut, koska ainoa aito lisäraha, minkä hallitus on osoittanut, on se, minkä se on osoittanut yksityisille lääkärifirmoille. Se on täysin vapaaehtoista. Se ei tule mistään lainsäädännöstä. Se on ollut täysin vapaaehtoista, uutta rahaa. [Jaana Strandman: 2,2 miljardia euroa per vuosi!] Mikä on hyvä tilanne, on se, että hyvinvointialueilla on hyvin suuria eroja: Etelä-Savossa on onnistuttu varsin hyvin, siellä on pätevä johto, mutta esimerkiksi Pohjois-Savossa ollaankin sitten jo tilastojen toisessa päässä. Eli erot ovat aika isoja näiden välillä. Vielä lopuksi se, että ilmeisesti on vähän ironiaa, että tämä asiakohta on numero 13, mutta toivotaan, että epäonni ei tässä jatku enää pidempään. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-04-08T18:21:16,2025-04-08T18:23:57,Tarkistettu,1.1 2025_36_230,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Sitten edustaja Peltokangas., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_231,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvostettu rouva puhemies! Syvä huokaisu — tässä sitä jälleen kerran ollaan kuuntelemassa opposition yhteisiä vaalipuheita. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Tällä kertaa välikysymys on otsikoitu välikysymykseksi hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen. Jos unohdetaan vaalipuheet hetkeksi ja mennään talouden realiteetteihin: Hallitus tekee yhdeksän miljardin sopeutustoimet ja samaan aikaan panostaa yli 26 miljardia soteen kuluvana vuonna, [Jari Ronkainen: 26 miljardia!] eli yli 2 000 miljoonaa aiempaa vuotta enemmän. Sitä edellisenä vuotena taisi olla 1,7 miljardia enemmän. Eli juuri niin kuin täällä edustaja toi esiin, niihin tarvittaviin lisäyksiin on löytynyt rahat. Marinin—Saarikon hallitus loi tämän himmelin, mutta ei osoittanut euroakaan, ei euron latia, ja nyt te puhutte täällä leikkauksista, kun 26 000 miljoonaa laitetaan tähän juttuun rahaa. Voi hyvänen aika. No, miten tuo hallituksen valtava satsaus sosiaali- ja terveyspalveluihin on sitten saatu alueilla riittämään? No, osin hyvin, osin huonosti. Monet alueet pärjäävät siis tänä päivänä jo ihan hyvin, monet ovat ongelmissa ja ovat vaarassa joutua arviointimenettelyyn, koska eivät pysty kattamaan alijäämiään. No, on hyvä kertoa tässä kohtaa ihan kansalaisille suoraan: Ketkä runnoivat tämän sote-uudistuksen ja myös siihen liittyvät rahoituslait läpi? Te. Ketkä varoittivat, että kulut tulevat karkaamaan käsistä? Me. Arvoisa puhemies! Vaikka täällä opposition kansanedustajat pitävät nyt vaalipuheitaan, ei kukaan pääse talouden realiteetteja karkuun. Hyvinvointialueilla palveluiden karsintaa ovat suorittaneet ne puolueet, jotka siellä vallalla ovat. Keskustalla on suunnilleen 297 aluevaltuustopaikkaa. Keskusta toimii yhdeksällä alueella suurimpana puolueena. 21 on kokonaismäärä; keskusta on siis lähes puolessa suurimpana puolueena. SDP:llä on suunnilleen 277 aluevaltuustopaikkaa. Tämä tieto on vuodelta 22, pieniä muutoksia on voinut tapahtua. Monessa maakunnassa näillä puolueilla, siis äsken mainitsemillani puolueilla, on valtavasti valtaa, paljon enemmän kuin meillä perussuomalaisilla siellä alueilla. Mitäs karsintaa nämä valtapuolueet, etunenässä keskusta, ovat sitten siellä alueilla saaneet aikaiseksi? Katsotaanpas nyt. — Mutta muistutan ennen sitä, että tokihan keskusta on löytänyt SDP:n siellä, ovat löytäneet toisensa siellä maakunnissa. Sehän, totta kai, keskustalle kelpaa, koska vasemmistolainen politiikka on jo verissä. — Katsotaan nyt esimerkinomaisesti vaikka ihan Pohjois-Suomea, jossa keskusta on ykkönen. Lapissa te olette ihan itse lakkauttaneet perusterveydenhuollon vuodeosastot Sallassa, Pelkosenniemellä, Utsjoella, Kolarissa, Posiolla, Tervolassa, Simossa ja Savukoskella, ja synnytykset on keskitetty Rovaniemelle teidän päätöksellänne. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Tällaisia katastrofipäätöksiä ei hallitus tee, eikä voikaan tehdä, koska valta on teillä siellä ja prioriteetit. Valta on siellä alueella. Rahoitus on nyt riittävä, koska nämä lisäsatsaukset on tehty. Sitten katsotaan hieman Pohjois-Pohjanmaata. Te olette aivan itse päättäneet, että Lumijoen, Alavieskan ja Merijärven vastaanottotoiminnan vastuuyksiköt on lakkautettu, Yli-Kiimingin toimipiste on lakkautettu, suun ja terveydenhuollon Alavieskan ja Merijärven vastuuyksiköt on lakkautettu, akuuttiosasto Kalajoelta on lakkautettu. Samoin akuuttiosaston vastuuyksiköt on lakkautettu Iissä, Haapajärvellä, Taivalkoskella, Vaalassa ja Kärsämäellä. Siikajoen kylän vastuuyksiköt on niin vastaanottotoiminnan ja infektioiden torjunnan kuin suun terveydenhuollon osalta lakkautettu teidän päätöksillänne. [Jaana Strandman: Ai kamala!] Myös Iin ja Kiimingin vastaanotto- ja infektioiden torjunnan vastuualueet on lakkautettu, ja niin edelleen ja niin edelleen. Jatkanko vielä? [Perussuomalaisten ryhmästä: Jatka!] Ehkä ei ole tarpeen, koska aikaa menisi niin kauan. Kyllä tässä teidän vaalipuheidenne lomassa on hyvä muistuttaa kansalaisia siitä, että sellainen puhe, jossa luvataan kaikille kaikkea kivaa puhumatta talouskurista mitään on täyttä ilmaa. Teidän puoluetoverinne eivät mene alueille jakelemaan lisärahoitusta, sillä siitä eivät aluevaltuustot päätä. Aluevaltuustot päättävät priorisoinneista ja siitä, mitä palveluita tarjotaan kansalaisille. Sillä tullaan toimeen, minkä valtio antaa. [Puhemies koputtaa] Näin se vain on. Lupauksenne siitä, että palvelut säilyvät, eivät ole pitäneet tähän astikaan. [Puhemies koputtaa] — Arvoisa puhemies, aivan hetki. — Miten ne pitäisivät nytkään, [Puhemies koputtaa] koska nyt voimassa olevan Marinin—Saarikon hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen henki oli keskittää ja karsia palveluita. Näin te olette alueilla myös toimineet kirjaimellisesti. [Pia Sillanpää: Miten meni noin omasta mielestä?] — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-04-08T18:24:02,2025-04-08T18:29:45,Tarkistettu,1.1 2025_36_232,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä] — Vielä ei avata, otetaan hetken päästä. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä] — Otetaan muutama puheenvuoro tässä vielä. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] — Otetaan hetken päästä, kuten sanoin. Uskokaa. [Tytti Tuppurainen: Puhemies päättää!] — Kyllä. — Täällä on edellisen puhemiehen mukaisesti ollut debatti. Nyt otetaan hetken aikaa näitä puheenvuoroja. Sen jälkeen otetaan jälleen debatti. Saatte ihan kaikki, varmasti. — Edustaja Mäkinen, onko paikalla? Ei. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä. — Otetaan debatti hetken päästä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_233,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy nyt äskeiseen puheenvuoroon vielä jatkaa. Lähdetään nyt siitä, millaista politiikkaa te olette esimerkiksi tänään tehneet: kyllä on taas tehty päätöksiä, joilla on pimitetty asioita yli vaalien. Minä tulin juuri Kelan valtuutettujen kokouksesta. Kelahan on eduskunnan alainen laitos, ja olemme nyt valitsemassa uutta pääjohtajaa. [Mauri Peltokankaan välihuuto] Meillähän oli Kelan hallituksen lähes yksimielinen esitys, ja siellä tosiaan pöytäkirjakin on tullut. Nimenhuutoäänestyksellä pohjaesitys oli, että kansanedustajat valitsevat Kelan hallituksen esityksestä Backmanin Kelan pääjohtajaksi, mutta arvatkaa, mitä tapahtui? [Juha Mäenpään välihuuto] No, kyllä kokoomus ilmoitti, että ei ole mahdollista valita tänään. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ei ole todellista!] — Ei ole kyllä. Siellä Valtola meidän sosiaali- ja terveysvaliokunnassakin on ansiokkaasti toiminut näiden eri säästöjen pimittämisessä, ja sama jatkuu nyt meidän Kelan toiminnassa. [Pia Sillanpää: Demarit on salaliittoteoriapuolue!] Hän esitti tosiaan, että ei ole mikään kiire, että vielä tarvitaan vähän lisätietoa. No, minä esitin sitten vastakysymyksen, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] — saanko puhua vielä loppuun? — että kävisikö tänään illalla tämä lisätieto, kävisikö huomenna, ylihuomenna, entä perjantaina, lauantainakin olisi mahdollista kokoontua ja se saada. [Pia Sillanpää: Mutta maanantaina ei kuulemma käy!] Mutta arvatkaa mitä? Kokoomuksen kalentereihin ei ennen vaaleja löytynyt — ei löytynyt — kokousta, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] joten uusi kokous on sitten kuun lopulla kolmen viikon päästä. Jokainen voi varmasti arvata, minkälaisen sopimuksen perussuomalaiset ja kokoomus ovat tehneet tästä valinnasta vaalien jälkeen. Mielestäni tämä sopii tähän teidän asioiden pimittämiseen. [Pia Sillanpää: Salaliittoteorioita, salaliittoteorioita!] Eikö pitäisi olla sillä tavalla, että nämä asiat mennään ja valitaan avoimesti? Mutta ei käy, kun vaalien yli pitää päätökset saada. [Pia Sillanpää: Mites ne Uniperin viestit?] No, sitten toiset asiat. Mennään näihin teidän leikkauksiin. Te haitte säästöjä aika pitkään, ja sitten kokoomus ilmoitti, että nyt tuli hyvä paketti. Ja sitten me odotimme, että mitä säästöjä te saitte aikaan. No, siinä ilmoitettiin, että me leikkaamme, suora lainaus, ”vanhuksilta, vammaisilta, lapsiperheiltä”. Kyllä me suu auki katsottiin, että ette sitten mistään muualta säästöjä löytäneet, ette edes näistä ministeriluokan veronkevennyksistä, ei löytynyt mistään yritystuista, ei mistään muusta, mutta kyllä vanhuksilta ja vammaisilta ja lapsilta säästöjä löytyy. Me ollaan täällä nyt perätty, ja itse asiassa me tavattiin näistä sosiaalipuolen järjestöjen ihmisiä. Kyllähän nämä sosiaalipuolen sadan miljoonan leikkaukset ovat käsittämättömiä, mitä te ajatte, ja te ette edes pystyneet nimeämään, millä tavalla. Siellä ovat kaikki vanhuspalvelut ja kaikki auki. Ne ovat edelleen siellä pohjissa, ne ovat edelleen yli vaalien, ja edelleenkään meillä ei ole tietoa, mistä te nämä sadan miljoonan säästöt teette. Vai onko meillä tietoa? [Mauri Peltokankaan välihuuto] — No, kyllä me nyt varmaan haluttaisiin tietää, mistä te voitte sata miljoonaa vammaispalveluista ja vanhuspalveluista leikata. Ja edelleen sen takia tämä välikysymys on tehtykin. Ei edelleenkään kerrota, tai jos on tarkempaa tietoa, niin ei muuta kuin puhujanpönttöön ja kertomaan meille lukuja, mistä nämä säästöt tulevat. Arvoisa puhemies! Eiväthän tähän nämä pimitetyt asiat lopu. Meillä siellä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa — josta täällä muuten on edustaja Sillanpää, joka on tulossa, toivottavasti hän kommentoi tätä, ja Valtola — on esimerkiksi alkoholipolitiikka. Hallitus on sekaisin kuin seinäkello siinä, mitä pitäisi tehdä. Nyt hallitus päätti, että jätetään alkoholipolitiikka makaamaan valiokuntaan ja palataan vaalien jälkeen. Me ollaan nyt odoteltu tässä, koko helmikuu odotettiin, maaliskuu, ja tässä nyt vain odotellaan, että vaalit oltaisiin käyty. Hallitus yhdisti kotiinkuljetuksen ja etämyynnin, ja nyt me odotetaan täällä, millä tavalla ja mikä Wolt-kuski minkä vahvuista viinaa voi vaalien jälkeen tuoda sinne kotiin, ja taas nämä sosiaalihuollon säästöt siellä tulevat. [Juha Mäenpään välihuuto] Tämäkin on teidän pimityksenne, jota te ette kerro, vaan tämäkin päätetään jälkeen vaalien. Kyllä me vähän siellä sote-valiokunnassakin nyt odotellaan, että kyllä nämä vaalit olisi hyvä jo käydä, niin että päästään tietämään, mitä te leikkaatte. Arvoisa puhemies! Tässä nyt puhuttiin vielä näistä... Teidän pitää nyt päättää, säästättekö te sotesta vai panostatteko te sinne. Kyllä jos katsotaan nyt näitä panostuksia, millä te rehentelette, niin nämä rahat on jo kulutettu. Täällä on raskaasti alijäämäisiä vuosia. Nämä rahat ovat menneet jo. Ne, mitä me sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ollaan käsitelty, ovat leikkauksia: on hoitotakuusta, asiakasmaksujen korotuksia, vanhustenhoidon leikkauksia. Nämä heikentävät sitä soten rahoitusta, ja tästä te ette pääse yli ettekä ympäri. Arvoisa puhemies! [Puhemies koputtaa] Täällä on vielä vaikka kuinka monta kohtaa, mitä haluan jatkaa näistä pimitetyistä säästöistä, [Juha Mäenpää: Aikaa on!] mutta näihin toivoisin saavani vastauksia.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2025-04-08T18:30:28,2025-04-08T18:36:09,Tarkistettu,1.1 2025_36_234,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"No niin, otetaan viiden minuutin puheenvuoroja, niin sitten monelle riittää tänä päivänä niitäkin. — Elikkä sitten edustaja Ojala-Niemelä. — Muutama puheenvuoro tässä vielä ja sen jälkeen sitten lähdetään debatoimaan. — Olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_235,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomessa toteutettiin viime vaalikaudella historian suurin hallinnollinen uudistus, kun sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi eriytettiin kuntataloudesta ja perustettiin hyvinvointialueet. Tätä uudistusta hyvinvointialueet ovat toimeenpanneet reilut kaksi vuotta. Hyvinvointialueiden tähänastista kehitystä valtakunnallisesti tarkastellessa voidaan todeta, että palvelut toimivat vakaasti, mutta alueiden uudistumisen vauhti ja talouden tasapainotus ovat kuitenkin eritahtisia eri puolilla maata. Kaikilla alueilla on hyväksytty muutosohjelmat ja suunnitelma talouden tasapainottamiseksi. Sote-menojen kasvu on merkittävä haaste koko julkiselle taloudelle. Päätämme eduskunnassa vuosittain valtion talousarviosta ja siitä, paljonko terveydenhuoltoon laitetaan rahaa, sekä käsittelemme lainsäädäntöä, jolla on suora vaikutus siihen, miten palvelut järjestetään tai mihin suuntaan kansanterveys kehittyy. Esimerkiksi tupakka- ja alkoholilainsäädännön verotusta tarkastelemme lähes hallituskausittain. Monet kansanedustajat toimivat myös hyvinvointialueiden valtuutettuina ja ovat tuossa roolissa päättämässä, ovatko painopistealueita lasten ja nuorten mielenterveysasiat, vanhustenhuolto vai jokin muu. Hyvinvointialueille osoitetaan rahoitusta vuosittain karkeasti noin kolmannes valtion talousarviosta, yhteensä noin 26,2 miljardia euroa. Hyvinvointialueet ovat kahtena ensimmäisenä toimintavuotena tehneet merkittävästi alijäämää. Hyvinvointialueiden rahoituksen riittämättömyyteen on valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan useita syitä. Näitä ovat esimerkiksi toimintaympäristöön liittyvät muutokset, joista merkittävimpiä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palkkaratkaisut sekä voimakas yleinen kustannustason nousu vuonna 22. Valiokunnan kuulemien hyvinvointialueiden mukaan niille lisäksi siirtyi velvoitteita ja kustannuksia enemmän kuin rahoitusta. Useille hyvinvointialueille on tämän vuoksi kertynyt merkittävät kumulatiiviset alijäämät ensimmäisiltä toimintavuosilta 23 ja 24. Nämä kumulatiiviset alijäämät tulee kattaa vuoden 26 loppuun mennessä. Alijäämien kattaminen säädetyssä ajassa on valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan epärealistinen tavoite. Osa alueista onkin päätymässä tilanteeseen, jossa ne joutuvat rikkomaan joko hyvinvointialuelain 115 §:n 2 momentin mukaista alijäämän kattamisvelvollisuutta lakisääteisten palveluiden järjestämisvastuun toteuttamiseksi tai 7 §:n mukaista järjestämisvastuuta alijäämän kattamiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että alueiden on valittava joko talouden tasapainottaminen, jolloin ne laiminlyövät lakisääteistä järjestämisvastuuta, tai lakisääteisten järjestämisvelvoitteiden hoitaminen, jolloin alueen talous ei ole tasapainossa määräaikaan mennessä. Valvira on kiinnittänyt huomiota siihen, että hyvinvointialueiden tiukentunut taloustilanne vaikeuttaa palvelujen lainmukaista järjestämistä. Niin ikään talouspolitiikan arviointineuvosto ilmaisee huolensa alijäämien kattamisvelvoitteen kireästä aikataulusta ja sen vaikutuksesta hyvinvointialueiden toimintaedellytyksiin tuoreessa raportissaan tammikuulta. Arviointineuvoston mukaan palveluiden turvaamisen kannalta olisi järkevää, että hyvinvointialueet voisivat jakaa säästöt tasaisemmin pidemmälle aikavälille. Neuvosto suosittelikin tilapäisen lisäjouston tarjoamista hyvinvointialueille. Myös valtiovarainvaliokunta selvitti sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nousun syitä hyvinvointialueilla, ja suurimmiksi syiksi osoittautuivat poikkeuksellisen korkea inflaatio ja palkkaratkaisu sekä vuokratyövoiman käytöstä aiheutuneet kulut. Nämä kulut ovat nousseet hyvinvointialueista riippumattomista syistä. Kaikkien hyvinvointialueiden kanssa käydään vuosittain lakisääteiset neuvottelut palveluiden järjestämiseen, talouteen ja uudistumiseen liittyen. Lisäksi ministeriöt ottivat kuusi talousvaikeuksissa olevaa hyvinvointialuetta erityistarkkailuun. Käytännössä tämä tarkoitti valtiovarainministeriön johdolla käytävien ylimääräisten keskustelujen aloittamista kyseisten alueiden kanssa ja tarvittavaa muutostukea alueille, jotka kamppailevat talouden kanssa. Ministeriöstä on vakuuteltu, että tämä ei ole arviointimenettelyn esiaste, mutta valtiovalta edellyttää rohkeaa uudistumista ja talouden tasapainottamista. Investointien ohjausta tullaan tiukentamaan hallituksen linjausten mukaisesti. Eduskunta käsitteli syksyllä lainsäädäntöä ennakollista talouden ohjausta koskevaksi sääntelyksi ja tiukennuksia arviointimenettelyn käynnistymisen kriteereihin. Arvoisa puhemies! Nyt tuli aika täyteen, joten jatkan seuraavassa puheenvuorossa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-04-08T18:36:19,2025-04-08T18:41:34,Tarkistettu,1.1 2025_36_236,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Selvä, kiitoksia. — Otetaan kaksi puheenvuoroa, Sillanpää ja Rintamäki, ja sitten aloitetaan debatti. Siitä syystä keskeytän tähän, koska edustaja Mikkonen ei ole paikalla, niin jos hän kerkeäsi vielä tulla. — Edustaja Sillanpää.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_237,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä välikysymyskeskustelussa on käytetty useampi sata puheenvuoroa. Oppositio on kysynyt, ja ministerit ovat vastanneet kerta toisensa jälkeen. [Suna Kymäläinen: Ei näy ministereitä!] Jokaiseen kysymykseen on vastattu joko tässä välikysymyskeskustelussa tai kyselytunnilla. Oli sitten kyse vammaispalvelulaista, lastensuojelulaista tai teknologian käytöstä, jokainen asia on selitetty teille moneen kertaan. [Krista Kiuru: Ja joka kerta seuraavana päivänä muutettu vastausta!] Vaikuttaakin siltä, että te ette kysy näitä kysymyksiä siksi, että te haluaisitte vastauksia. Herääkin ajatus, kysyttekö te näitä kysymyksiä kymmeniä ja kymmeniä kertoja, koska haluatte tehdä vaalipolitiikkaa ja kalastella itsellenne ääniä vääristellyin perustein. [Mauri Peltokangas: Juuri näin!] Ette vaikuta välittävän tosiasioista ja perusteluista, kunhan saatte laitettua julkisuuteen vääristeltyä tietoa kerta toisensa jälkeen. Täytyy vain ihmetellä, miten te kehtaatte. [Krista Kiuru: Sitä mekin ihmetellään!] Puhutte päivästä toiseen muunneltua totuutta. Eikö teitä yhtään itseänne mietitytä, minkälaista pelkoa te lietsotte kansalaisissa, kun te kerrotte heille, etteivät he pääse enää lääkäriin tai hoitajalle ja että hallitus on muka romuttanut soten? Jokainen, ihan jokainen tässä salissa, tietää aivan hyvin, että Suomessa sosiaali‑ ja terveyspalvelut ovat edelleen hyvällä mallilla ja sekä lääkärille että hoitajalle pääsee. [Krista Kiuru: Kolmessa kuukaudessa!] On varmasti totta, että poikkeuksiakin on, jolloin lääkärille tai hoitajalle pääsyyn on pitänyt jonottaa liian pitkään, ja nämä meidän täytyy hoitaa kuntoon. Pääsääntöisesti Suomessa kuitenkin pääsee sinne hoitoon, ja se meidän täytyy muistaa eikä pelotella kansaa turhasta. Onko tällä teidän välikysymyksellänne tarkoitus tehdä vain vaalikampanjaa, [Suna Kymäläinen: Ei ole!] vai haluatteko aidosti parantaa yhdessä meidän kanssamme suomalaisten oloja? [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kyllä!] Oppositiosta on helppo vastustaa leikkauksia ja vaatia lisää rahaa kaikkeen mahdolliseen. Hallituksessa meidän on kuitenkin huolehdittava siitä, että saamme olemassa olevilla resursseilla järjestettyä laadukkaat palvelut koko Suomeen. Ette tunnu kuulevan saati suostu kuuntelemaan, mitä teille kerrotaan. Olette sulkeneet korvanne, sillä keskitytte odottamaan silmät kiiluen sitä, montako vääristeltyä asiaa konkretisoituu äänestyslipuksi tulevana sunnuntaina. Arvoisa puhemies! Hallitus huolehtii suomalaisten sosiaali‑ ja terveyspalveluista. Hallitus huolehtii siitä, että jokainen pääsee jatkossakin lääkäriin, kun sille on tarve. [Krista Kiuru: Heikentämällä palveluita!] Ei näitä toimenpiteitä ja päätöksiä tehtäisi, jos me emme välittäisi tai haluaisi, että meillä on tulevaisuudessakin toimivat sote-palvelut. Mitä tulee vammaispalvelulakiin, se tulee jatkossakin olemaan vammaisille tarkoitettu erityislaki. Vammaisia ei jätetä heitteille ja heidän palveluistaan huolehditaan jatkossakin. [Matias Mäkynen: Leikkaamalla!] Vammaiset ovatkin kiitelleet meitä siitä, että pidämme heidän puoliaan tässä asiassa. [Suna Kymäläinen: No sittenhän teillä ei ole mitään hätää!] Lastensuojeluun tehtävät muutokset karsivat turhaa hallinnollista taakkaa ja vapauttavat työntekijäresursseja jo valmiiksi kuormittuneella alalla. Lastensuojelun piirissä olevien lasten huolenpitoon muutokset eivät tule vaikuttamaan millään tavalla — toistan: ei millään tavalla. Ajattelisi, että tämä muutos on hyvä kaikkien mielestä. Lapset saavat edelleen tarvittavan avun ja huolenpidon, vaikka taustalla tehdään näitä hallinnollisia muutoksia. Ja mitä tulee terveydenhuollon teknologiaan, haluan muistuttaa, että se on teema, jota edustaja Kiurukin halusi viime kaudella edistää. Eikö niin? Ja miksi kukaan haluaisi vastustaa sitä? Ei teknologian tarkoitus tai hallituksen tavoite ole, että teknologia korvaisi inhimillistä kohtaamista tai ihmisen antamaa hoitoa. [Krista Kiuru: Mutta ei kannata vääristellä Kiurun tavoitteita!] Sen on tarkoitus olla osana helpottava tekijä niissä paikoissa, missä siitä on hyötyä ja missä se nopeuttaa ja sujuvoittaa asioita. Arvoisa puhemies! Ministeri Juuso on täsmentänyt useamman kerran, että teknologiaa voidaan hyödyntää ja lisätä siellä, missä se on mahdollista ja missä asiakas näin itse toivoo. On aivan absurdia väittää, että hallitus haluaa viedä kotihoidon käyntejä iäkkäiltä, jotka eivät selviä teknologian käytöstä tai joille se aiheuttaa vaaratilanteita. Meidän vanhukset ovat yksilöitä, ja heillä on yksilölliset tarpeet. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Aivan niin kuin meillä on introvertteja aikuisia, jotka mielellään tekevät etätöitä, on meillä myös vanhuksia, [Ilmari Nurminen: Ei ole varaa leikata!] jotka tykkäävät omasta yksityisyydestä eivätkä välttämättä toivo niin montaa käyntiä päivässä kuin jotkut toiset. [Matias Mäkynen: Törkeätä!] Olemme kuulleet opposition suusta seuraavan lauseen myös kymmeniä, jos ei satoja kertoja, että hallitus leikkaa 700 000 kotihoidon käyntiä. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Hallitus ei ole tällaista esittänyt eikä tule esittämään. [Krista Kiuru: 700 000 käynnin verran!] Siksi toivoisin, että te ette esittäisi omia mielikuvianne totena, kun ne eivät pidä paikkaansa. — Kiitoksia. — Jätän vaikka debattiin tämän viimeisen sivuni sitten.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-04-08T18:41:43,2025-04-08T18:47:01,Tarkistettu,1.1 2025_36_238,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"No niin, selvä. — Ja vielä edustaja Rintamäki, ja sitten vastauspuheenvuoroja. Kaikki saavat vastauspuheenvuoron. — Olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_239,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä sitä edelleen ollaan käymässä opposition vaalipuhekeskustelua. Ei puutu kuin grilli salin perältä ja ilmapallot. [Krista Kiuru: Ja peräkärry, persujen peräkärry! — Naurua] Eikö teitä jo hävetä käyttää eduskunnan ja kaikkien meidän kallista aikaamme täällä päivästä toiseen toistamalla samoja asioita vähän eri sanoilla? Jotenkin koomista tästä koko asiasta tekee sen, että keskusta ja SDP eivät tarjoa mitään todellista vaihtoehtoa hallituksen talouspolitiikalle. [Johannes Koskinen: Entäs vasemmisto ja vihreät?] Vaihtoehtobudjettinne vuodelle 25 on pelkkä kupla, eikä teillä ole tarjota sellaisia rahoja, joilla leikkauksilta vältyttäisiin. SDP:n kannattaa tässä gallup-huumassaan ja leikkauskritiikissään muistaa se, että ensi kaudella saattaa olla edessä valtiovarainministeri Purran mukaan jopa kymmenen miljardin sopeutukset tähän päälle. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Tahtoisinpa nähdä tai oikeastaan en, mistä nämäkin rahat taiotaan, kun edes hyvinvointialueen ryhmärahoista ei olla valmiita luopumaan alueilla. Viime kaudella ette kyenneet leikkaamaan mistään. Mikä on siis vaihtoehtonne? Talouskasvu, joka saadaan aikaiseksi ilmeisesti 40 000 uudella maahanmuuttajalla vuodessa ja verotusta kiristämällä. ”Kaiken voi tehdä reilummin” on tunkenut televisiovastaanottimista kansalaisten olohuoneisiin ja mobiililaitteiden ruuduille. Sosiaalidemokraattien ja keskustan yhteinen projekti epäonnistuneen sote-himmelin luomiseksi ja vastuunpakoilun häivyttämiseksi [Krista Kiuru: Äsken se oli erittäin onnistunut!] verhotaan nykyhallituksen ankaraan moukarointiin ja ministereihin kohdistuvaan alatyyliseen kritiikkiin. [Saku Nikkanen: Äsken oli hyvä sote, koettakaa nyt päättää!] En ole huolissani perussuomalaisten äänimäärästä ensi eduskuntavaaleissa, mutta olen huolissani suomalaisten tulevaisuudesta, koska SDP haaveilee jo uudesta punavihreästä hallituksesta. Keskusta varmaan toimii takuumiehenä, kuten viime kerrallakin. [Jari Ronkainen: Kyllä, kyllä!] Onhan piiripäättäjien ykkössuosikki hallituskumppaniksi nimenomaan SDP, ja vaihtoehtobudjetitkin muistuttavat vähän toisiaan. [Matias Mäkynen: Toivoa on!] Siinä tulevat menemään suomalaisten rahat viherhumppaan, maahanmuuttoon, inkluusioon niin, [Krista Kiuru: Nyt tulee aika hyvänkokoista vaalipuhetta!] että heilahtaa. Toivottavasti ennustan tämän väärin. Arvoisa puhemies! Haluan kiittää ministeri Juusoa. Kovaan paikkaan on ministerimme laitettu korjaamaan tätä valuvikaista sote-järjestelmää, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Vähän liian kovaan!] jonka nykyiset oppositiopuolueet jättivät istuvalle hallitukselle perinnöksi ja korjattavaksi. On hyvä muistaa, että palveluja on lakkautettu alueilla aivan näiden oppositiopuolueiden aluevaltuutettujen omilla päätöksilläkin. Muistan hyvin, kuinka sote-uudistusta markkinoitiin sillä, miten peruspalvelut kunnissa paranevat ja lähipalvelut säilyvät. On syytä kysyä välikyselijöiltä: kuinka meni noin niin kuin omasta mielestä? Kotipalveluista ja digitalisaatiosta sen verran, että sain turvarannekkeen ja kotipalvelun yksin asuvalle tädilleni, joka pääsi kotiin selvittyään hengissä ketoasidoosista muutaman teho-osastolla vietetyn vuorokauden jälkeen. [Suna Kymäläinen: Turvarannekkeen on saanut 80-luvulta asti!] Lääkkeet tuodaan kotiin valmiiksi annosteltuina ja kotipalvelu toi hänelle muutaman viikon fyysisten käyntien jälkeen iPadin, johon kotipalvelu on nyt reilun kuukauden ajan ottanut kahdesti päivässä yhteyttä valvoen, että lääkkeet menevät suuhun ja ne niellään alas. [Piritta Rantanen: Mistä leikkaatte vielä?] Teknologian avulla hoitajan ei tarvitse lähteä paikan päälle, ja tätini pitää asiaa erittäin hyvänä kehityksenä. Isäni on 91-vuotias ja äitini 86. He asuvat kahdestaan. Äitini sai vammaisen henkilön kuljetuspalvelun, ja saa siten apua päästäkseen kauppaan ja pankkiin. Äidillä käy pesijä ihan fyysisesti paikalla, mutta sitten isäni: hän ei halua ulkopuolista apua ja on isoon ääneen ilmoittanut, että häntä ei tule kukaan vieras pesemään. [Suna Kymäläinen: Ei häntä sitten kukaan mene pesemään, jos hän ei halua!] Ja nyt, kun ministeri Juuson lausunnosta on nostettu myrsky, siis siitä, että kaikki iäkkäät eivät halua ulkopuolisten ihmisten tulevan avaimilla sisään, niin mitä siinä oli väärin? Kaikki iäkkäät eivät halua apua, vaikka todellisuudessa sitä tarvitsisivatkin. [Krista Kiuru: Teidän isänne ei olekaan kotihoidon asiakas!] Kelan johtajan valintaan sanon sen, minkä kerroin eräälle demaritoimittajalle: seuraava vasemmistohallitus lopettaa poliittiset virkanimitykset, koska he eivät harrasta poliittisia virkanimityksiä, vai kuinka se meni? Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö on täynnä vasemmistolaisia virkamiehiä, jotka kepittävät olan takaa istuvia ministereitä ja vuotavat keskeneräisiä ja jopa ei-julkisuuteen tarkoitettuja asioita medialle. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Moni sosiaalidemokraattien edustajista on täällä tänään puhunut pimittämisestä. Mitenkäs se edellinen hallitus toimikaan? Hoiteli tekstiviestein avoimesti rahasummien siirtoja ulkomaita myöten. [Mauri Peltokangas: Ohhoh!] Siinä ei pimitetty, mutta taloudelta putosi tässä avoimessa toiminnassa pohja. — Kiitos. [Krista Kiuru: No, nythän se vasta on pudonnut se pohja!]", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-04-08T18:47:04,2025-04-08T18:52:36,Tarkistettu,1.1 2025_36_240,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Sitten otetaan debatti, ja nyt kaikki ne henkilöt, jotka haluavat osallistua tähän debattikeskusteluun, nousevat seisomaan ja painavat V-painiketta, kiitoksia. — Ja sitten se lähtee. Aloitetaan sieltä, edustaja Krista Kiuru. — Ja nyt laitetaan sitten tämä kone jo kiinni, elikkä täältä otetaan, puoli tuntia pidetään.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_241,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt taas kuultiin, kuinka persujen [Mauri Peltokangas: Perussuomalaisten!] ryhmätoimistossa ovat näppärät tyypit kirjoittaneet kaikenlaista, millä suojautua täällä salissa niitä tosiasiallisia väitteitä vastaan, mitä me olemme esittäneet. Mikään tästä ei pidä paikkaansa. Me kysyimme täällä, voisiko hallitus kertoa vuoden panttaamisen jälkeen, mistä sosiaalihuollosta leikataan. Vastaus on, että ei voi. Ei millään voi, mutta sen te kerroitte, että lykkäätte säästöistä 50 miljoonaa seuraavan hallituskauden aikajanan puolelle. Voiko härskimpää olla? Seuraavaksi, kun me kysyimme täältä, oletteko te tosissanne, että erikoissairaanhoidon säästöt jyvitetään sosiaalihuollosta leikkaamalla ja päälle tulevat vielä jatkossa sadan miljoonan lisäsatsaukset sosiaalihuollosta leikaten — onko tämä järkevä linja — niin vastaus oli, että kyllä on ja täältä pesee, mutta sen te jätitte kertomatta, että 29 miljoonaa muuten leikataan vielä — luimme sen lehdestä. Ei ihme, että me olemme täällä kysymässä, oletteko tosissanne. Vielä, kun te katsotte nyt teidän toimintaanne, kaikki keskeiset päätökset on lykätty vaalien jälkeiseen aikaan: koskien Kelan pääjohtajaa, koskien tätä pakettia, [Puhemies koputtaa] koskien ihan kaikkea, [Puhemies: Minuutti!] ettei tarvitse kansalaisille kertoa, minkälaista konnuutta täällä harrastetaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-04-08T18:52:52,2025-04-08T18:54:20,Tarkistettu,1.1 2025_36_242,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Nyt otetaan vain minuutin mittaisia puheenvuoroja. — Edustaja Tuppurainen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_243,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olisi kyllä paikallaan tässä salissa antaa hieman arvoa parlamentarismille ja sille työlle, jota myös oppositio tässä maassa harjoittaa. On käytetty poikkeuksellisen kovaa puhetta oppositiosta. Valtiovarainministeri Purra täällä viime viikolla totesi, että opposition toiminta on epäisänmaallista, ja täällä toistuvasti väitetään hallituspuolueiden suusta, että toimemme olisivat joitain vaalipuheita, [Pia Sillanpää: Se on juuri niitä!] kun kysymyksessä on koko yhdistyneen opposition yhteinen välikysymys, joka on meidän parlamentaarisessa järjestelmässä järein työkalu, jolla oppositio voi haastaa hallitusta. Ei sitä pitäisi väheksyä. Tässä salissa pidetään arvokkaita valtiopäiväpuheita. Me olemme vakavalla asialla, kun me puolustamme vanhusten, vammaisten ja lastensuojelun piirissä olevien lasten oikeuksia, [Jari Ronkainen: Ja syytetään kommunistiksi!] suomalaista hyvinvointivaltiota. Ja tosiasia on se, että vaikka edustaja Peltokangas sanoi, että te olette sopeuttaneet yhdeksän miljardia euroa, niin kaksi miljardia tästä lepää työllisyyden varassa, jossa te olette karulla tavalla epäonnistuneet. Työllisyys on heikentynyt 76 000 henkilöä, ja nyt tämä lasku maksatetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla ihmisillä. Tästä, puhemies, me käymme uupumatta keskustelua.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-04-08T18:54:23,2025-04-08T18:55:39,Tarkistettu,1.1 2025_36_244,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Peltokangas., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_245,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä kuulimme juuri, kun sosialistien edustaja totesi, että persut siirsivät sitä ja tätä seuraavalle hallituskaudelle. [Jari Ronkainen: Ja kommunistit!] Otetaanpa edellisen hallituksen, Marinin—Saarikon hallituksen, kuvio: Himmelin loitte, mutta minkälaisen rahoitusmallin? Kuinka paljon te siirsitte? [Suna Kymäläisen välihuuto] Koko rahoituskuvion. On aika härskiä kuunnella täällä 50 miljoonan siirrosta, [Krista Kiurun välihuuto] kun te siirsitte koko vastuun seuraavalle hallitukselle. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] — Kerta kaikkiaan nyt alkaa olemaan siis melkoista päälle huutamista. Minun täytyy sanoa, aikuiset ihmiset, kun me istumme täällä: eikö sosialisteilla tosiaan ole sen verran pokkaa ja viitseliäisyyttä odottaa, että edustaja vuorollaan puhuu? Heti kuin hiekkalaatikko, hävetkää. Keskustellaan yksi kerrallaan. Eli te siirsitte koko vastuun seuraavalle hallitukselle. Nyt sitä tehdään, [Puhemies koputtaa] ja aikanaan se tulee valmiiksi. Saattepa nähdä, että tässäkin salissa painetaan monta kertaa äänestysnappia, demokraattisesti.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-04-08T18:55:39,2025-04-08T18:56:44,Tarkistettu,1.1 2025_36_246,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Piritta, ja sitten Mäkynen.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_247,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Hengitän syvään, tässä sitä ollaan. Aloitan sitaatin: ”Mä en ymmärrä sellaisia päättäjiä, jotka pystyy pokkana kirkkain silmin leikkaamaan eläkeläisiltä, vähävaraisilta, työttömiltä, vammaispalveluista. Kaikesta sellaisesta, minkä pitäisi olla itsestään selvää, että siihen ei kosketa.” [Mauri Peltokangas: Kyllä, 2019!] Edustaja Peltokangas, miltä nyt tuntuu? Tämä on edustaja Peltokankaan videosta suora sitaatti. Ymmärrättekö, että tämä on juuri se, mikä tekee tästä koko politiikasta epäluotettavaa? Ja ymmärrättekö, että juuri sen vuoksi me olemme välikysymyksen nyt tehneet, [Mauri Peltokangas: Ai minun vuoksi? Hienoa!] koska te puhutte jotakin ihan muuta kuin te teette? Ja kaikkein pahinta, että nytten te ette edes kerro, mitä te aiotte tehdä, juuri sen vuoksi, että ne vaalit ovat tulossa. Siis pokkana kirkkain silmin: en ymmärrä, kun leikataan eläkeläisiltä, vähävaraisilta, työttömiltä [Puhemies koputtaa] ja vammaispalveluista.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-04-08T18:56:46,2025-04-08T18:57:58,Tarkistettu,1.1 2025_36_248,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Seuraavaksi edustaja Mäkynen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_249,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme jo pitkään tienneet, että kun kokoomus puhuu erityissuojeluksesta, niin se tarkoittaa leikkauksia. Ja niin nytkin: nyt ollaan pimittämässä yli 70 miljoonan euron leikkauksia koulutukseen ja kulttuuriin. Mutta vähän uudempi asia ehkä on se, että kun perussuomalaiset puhuvat, että he puolustavat vammaisia ja he puolustavat ikäihmisiä ja he puolustavat kaikista heikoimmassa asemassa olevia, [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!] niin sekin tarkoittaa pelkkiä leikkauksia: 20 miljoonaa vammaispalveluista, 16,5 miljoonaa kotihoidosta, 100 miljoonaa sosiaalihuollosta. [Mauri Peltokankaan välihuuto] Jos nämä rahoitusleikkaukset eivät ole ihmisten palveluiden heikentämistä, niin mitä ne ovat? Teillä ei ole mitään konkretiaa siitä, miten te oikeasti säästätte tai mitä tämä leikkaaminen oikeasti tarkoittaa. Älkää kertoko suomalaisille, että te puolustatte heitä, kun te koko ajan heikennätte tätä rahoitusta. Te palaatte jatkuvasti viime hallituskauden sote-uudistukseen [Pia Sillanpää: Mistä otatte rahat?] ja siinä tehtyyn rahoitusmalliin, ja sen jälkeen te jätätte kertomatta, että te leikkaatte nyt. Te vähennätte sitä rahoitusta, joka sen rahoitusmallin kautta näille alueille ihmisten palveluihin olisi tulossa. Te ette puolusta mitään näistä ihmisryhmistä. Te heikennätte heidän palveluitaan. Heillä ei ole varaa [Puhemies koputtaa] käyttää Kela-korvauksia [Puhemies koputtaa] ja laittaa omasta pussistaan sitä maksua, jonka te heiltä vaaditte.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2025-04-08T18:57:58,2025-04-08T18:59:25,Tarkistettu,1.1 2025_36_250,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Sitten edustaja Lohi. Pidetään minuutin mittaisia vain., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_251,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka tämä puheen tyylilaji ehkä ei nytten itseäni hirveästi innosta, niin muutama kommentti käytettyihin puheenvuoroihin. Täällä on useassa puheenvuorossa sanottu, kuinka viime kaudella runnottiin sote läpi ja sitten siitä tuli tämmöinen epäonnistunut sote-himmeli. Ja sitten seuraavassa lauseessa samat henkilöt sanovat, kuinka palvelut toimivat nyt paljon paremmin kuin aikaisemmin. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kyllä!] Jotenkin tämä tuntuu kyllä aika uskomattomalta, kuinka nyt samassa puheessakin on näin suuria ristiriitoja keskenään. Olin silloin viime kaudella sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, kun tätä vietiin läpi. Ei se ollut runnomista, kun kymmenen vuotta oltiin porukalla yritetty ja tämä malli jäi käteen. Ja kun oltiin loppusuoralla, kysyin silloin kokoomuksen ja perussuomalaisten ryhmävastaavilta, voitaisiinko äänestää tämän pohjan ja teidän mallien välillä, niin päästäisiin helpommalla. Sain vastauksen, että kun meillä ei ole omaa mallia. Sitten sitä hirveästi arvostellaan täällä. Arvoisa puhemies! Haluan loppuun sanoa, että jos tämä tyylilaji, huutaminen ja räyhääminen, ei miellytä, niin kannattaa vaihtaa keskelle. [Mauri Peltokangas: Mikä on vaalinumero?] — 2289, Lapissa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-04-08T18:59:25,2025-04-08T19:00:43,Tarkistettu,1.1 2025_36_252,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"No niin, sitten edustaja Valtola.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_253,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kelan pääjohtajan valinnasta haluan sanoa sen, että kokoomus haluaa varmistaa tasapuolisen ja yhdenvertaisen kohtelun pääjohtajaehdokkaille. Mutta tähän välikysymyskeskusteluun. Viime viikolla keskiviikkona itse keskustelussa sekä sitten kyselytunnilla hallituksen ministerit vastasivat teidän kysymyksiinne, ja en ole kuullut täällä mitään uusia kysymyksiä, jotka olisivat vastaamatta. Tiedän, että se, mikä oppositiota eniten tällä hetkellä harmittaa, on se, että kun hallitus nämä säästöt julkaisi, niin hallitus ei leikkaakaan sairaaloista, ei ryhdy määrittelemään, kenelle tarjotaan plastiikkakirurgisia palveluita syövän tai auto-onnettomuuden jälkeen, ei laske lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa, [Suna Kymäläinen: Te laskitte jo!] ei kasvata lastensuojelussa sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärää, ei nosta ympärivuorokautisen hoivan asiakasmaksuja. Näitä hallitus ei siis tee, vaan toi niiden tilalle hyvin harkitut säästöt.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-04-08T19:00:43,2025-04-08T19:02:03,Tarkistettu,1.1 2025_36_254,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_255,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuohon edelliseen puheenvuoroon saman tien: Te jo laskitte lastensuojelun jälkihoidon ikärajaa. Sen te olette jo tehneet, että kiitos, että ette sitä lisää laskeneet enää. Ja toivottavasti ette tee sitä tämän sadan miljoonan euron pimityksen sisälläkään sitten näiden tulevien vaalien jälkeen. Täytyy kyllä sanoa, että en ole montaa kertaa kyllä eduskunnassa yhtä röyhkeää puheenvuoroa kuullut kuin mitä edustaja Peltokangas täällä huusi. [Mauri Peltokangas pyytää vastauspuheenvuoroa] Meille opposition edustajille tärkein kysymys ei ole se, mitä täällä takana kuultiin, vaan meidän kysymys on se, mistä ne tulevat sata miljoonaa euroa tullaan leikkaamaan. Ihmisillä on oikeus saada tietää se ennen vaaleja, te pimitätte sen niiden jälkeen. Tätä on teille toitotettu nyt monet kerrat. Te sanoitte, että hävetkää, vaikka te itse kävitte edelliset aluevaalit bensalitran hinnalla — polttoainetta saa euron litra — jolla ei ole mitään tekemistä aluehallinnon kanssa. Jos tällä tasolla tehdään päätöksiä, niin kyllä meillä oikeus on olla huolissaan. Ja siitä rahoitusmallista: se on muuten sama rahoitusmalli, joka Sipilän kaudella hyväksyttiin, jolloin perussuomalaiset olivat hallituksessa hyväksymässä sen rahoitusmallin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2025-04-08T19:02:03,2025-04-08T19:03:27,Tarkistettu,1.1 2025_36_256,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Väätäinen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_257,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tuula,Väätäinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, rouva puhemies! Tässä maassa on todella haastavaa olla ikääntyvä ja vammainen, mutta erityisen haastavaa on olla ikääntyvä vammainen. Ikääntyvien palveluista leikataan, vammaispalveluista leikataan, mutta nyt on kerrottu, että hallitus haluaa leikata myös ikääntyneiden vammaispalveluista 20 miljoonaa niin kutsutun elämänvaiherajauksen perusteella — aika nätisti on muotoiltu ikärasismi tähän sanaan. Uusi vammaispalvelulaki on ehtinyt olla voimassa vasta kolme kuukautta, ja sitä ollaan nyt jo kiristämässä. Onko tässä salissa oikeasti sellaisia kansanedustajia, jotka pitävät hyvänä tätä hallituksen tavoitetta leikata ikääntyviltä vammaisilta vammaispalvelulain edellyttämiä palveluja? [Pia Sillanpää: Vammaisilta ei leikata yhtään mitään!] Onko tässä salissa oikeasti sellaisia kansanedustajia, jotka haluavat näin toimittavan? Ei kukaan vastaa, että on. Miksi te kannatatte sitten tätä lakia?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Tuula Väätäinen,794,2025-04-08T19:03:27,2025-04-08T19:04:29,Tarkistettu,1.1 2025_36_258,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Nurminen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_259,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Itsekin nyt kuuntelin näitten perussuomalaisten puheenvuoroja. Te täällä puhutte, että kuunnelkaa asiantuntijoita, mitä te teette. Kun minä olen seurannut nyt teidän toimintaanne tuolla sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, niin siitä on kadonnut maalaisjärki aivan täysin. Puoluekuri on ainoa punainen lanka, mitä perussuomalaisilla on sosiaali- ja terveyspolitiikassa, oli meillä ihan mikä tahansa esitys — leikataan hoitotakuusta, leikataan vanhustenhoidosta, Oulaskangas alasajetaan ja muuta. Minä yritän vedota perussuomalaisiin, että kun kaikki asiantuntijat ovat tätä mieltä, niin oletteko te tosiaan ajamassa näitä kuin käärmettä pyssyyn, mutta kaikki menee vain sileäksi, kun puoluekuri niin sanoo. Ei ole maalaisjärjen kanssa enää mitään tekemistä perussuomalaisten politiikassa. Kaikki, mitä pienituloisilta ihmisiltä voidaan leikata, niin kaikki te leikkaatte. [Sara Seppäsen välihuuto — Mauri Peltokankaan välihuuto] Ja täällä te yritätte perustella tätä ihan muulla, mutta te ette pääse tästä yli ettekä ympäri. Täällä voidaan käydä nämä läpi. Hoitotakuu — yksikään asiantuntija ei kannattanut, silti perussuomalaiset ajaa sen läpi. [Puhemies koputtaa] — No, arvoisa puhemies, jatkan sitten puheenvuorossa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2025-04-08T19:04:29,2025-04-08T19:05:46,Tarkistettu,1.1 2025_36_260,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"No niin, kiitoksia. — Edustaja Seppänen.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_261,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä keskustan edustaja käytti puheenvuoron siitä, kuinka tämä sote-uudistus oli tarpeellinen, kyllä, mutta kaipaisin hieman rehellisyyttä oppositiolta myöskin siihen, että kun tämä malli luotiin — myöntäisitte sen — niin siinä rahoituksessa oli ongelmia. Te tiesitte sen jo valmiiksi, [Suna Kymäläisen välihuuto] ja nyt te vyörytätte sen tämän hallituksen syyksi. Ongelma oli teidän luomanne. [Krista Kiuru: No, miksi te ette korjaa sitä sitten?] Ja nyt ihan selkeästi vaalit ovat tulossa, te käytte täällä tätä keskustelua, syytätte tätä hallitusta näistä ongelmista. Keskusta johtaa hyvinvointialueita, sosiaalidemokraatit hyvänä apuna siellä hääräämässä, ja täällä mätkitte istuvaa hallitusta omasta mallistanne ja johdossanne olevien alueiden ongelmista. [Suna Kymäläinen: Koska te leikkaatte!] Monettako kertaa, hyvä oppositio? Tämä on aika surkeaa politiikkaa. Te tehtailette näitä välikysymyksiä, huijaatte ihmisiä vastustamalla uudistuksia ja säästöjä ja sitten hyväksytte ne hiljaa vaihtoehtobudjeteissanne. Ei tätä kerta kaikkiaan voi ottaa enää tosissaan. Tämä hallitus tekee uudistuksia, hyviä sellaisia. Rahoitus lisääntyy tänäkin vuonna 26 000 miljoonaa, [Krista Kiurun välihuuto] lisää rahaa alueille. Monilla alueilla on myös tehty hyvää työtä. Siellä on hyviä uudistuksia, [Puhemies koputtaa] liikkuvia palveluja, lähitoreja Pirkanmaalla, Kainuun palvelut, [Puhemies: Aika!] teknologian hyödyntämistä. [Puhemies: Yritetään pitää nyt sitä minuuttia!] Valitettavasti tämä teidän esityksenne on vaaliteatteria.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-04-08T19:05:46,2025-04-08T19:07:27,Tarkistettu,1.1 2025_36_262,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Aika. — Edustaja Hoskonen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_263,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Muistan, kun tätä sote-uudistusta aikanaan alettiin tehdä, ja syynähän oli se, että kunnat ajettiin silloin pikkuhiljaa siihen, että maaseudulta poistettiin elinkeinoja. Niin kuin tänäkin päivänä tiedetään, niin jos joku siellä jotain yrittää, aivan varmasti joku hallinnollinen este tulee ja niitä työpaikkoja ei sitten synny. Silloin 2010 oli vielä, muistan, oma terveyskeskus meillä. Kaikki palvelut pelasivat, verotuloja tuli, kaikki pelasi. Sitten kun on tapettu maaseutua urakalla, niin verotulot vähenevät, ja sitten kun verotulot vähenevät, ei pysty hoitamaan enää terveydenhuoltoa. Tämähän on sen tarinan koko kuva, ja nyt sitten etsimme muka ratkaisua jostakin korkeammalta taholta. Karmea tosiasia se on maaseudun osalta. Kotikunnassanikin edelleen näkyy se elinkeinojen alasajo, ihan tietoinen ja tahallinen teko. Metsiä ei saa kohta hakata. Turpeen nostamista, joka olisi aivan välttämätöntä Suomen kannalta, ei saa tehdä. Metsästys on kohta kielletty, sudet saavat juosta pihamailla. Jos joku sattuu vielä yrityksen tekemään, niin alkaa valtava valitusurakka ja kuusi seitsemän vuotta kestää luvan saanti. Kuulin viime viikolla yhdestä yrittäjästä, joka sai luvan 16 vuoden lupahaun jälkeen. Tässähän me nautimme omia lääkkeitämme. Nautitaan niitä molemmin puolin salia ja tässä keskelläkin. [Mauri Peltokangas: Hyvä puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-04-08T19:07:27,2025-04-08T19:08:40,Tarkistettu,1.1 2025_36_264,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_265,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minulla on nämä kaksi paperia: Tässä on tämä yhdeksän kohdan lista, joka tuli aikaisemmin esiin, missä on 166 miljoonaa euroa leikkauksia, ja siellä viimeisenä kohtana on tämä sadan miljoonan kohta, mistä tässä nyt puhutaan. Sitten minulla on tämä toinen lista, joka löytyi ministeri Juuson laukusta, jossa sanotaan ”Sosiaalihuollon säästöt ja hallitusohjelma; uusi toteuttamissuunnitelma”. Niin lukee tässä näin, ja sitten kun tätä lukee, niin täällä ei kyllä avaudu, missä se sata miljoonaa täällä luuraa. Täältä ei aukea muuta kuin se, että täällä sanotaan, että esimerkiksi lapsiperhepalvelut, taloudellista toimintakykyä edistävät palvelut, kotona asumista tukevat palvelut, päihde- ja riippuvuuspalvelut, perheoikeudelliset palvelut ja niin edelleen — tämäntyyppiset asiat ovat ilmeisesti siinä leikkauslistalla. Olisi hyvä kuulla täällä, mitkä tosiasialliset palvelut tähän sataan miljoonaan kuuluvat, mitkä tässä ovat nyt vaaravyöhykkeessä. Niitä ei ole tässä paperissa, eikä ministeri Juuson vastauksissa. [Puhemies koputtaa] Niitä täällä odotellaan. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-04-08T19:08:40,2025-04-08T19:09:58,Tarkistettu,1.1 2025_36_266,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Berg., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_267,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä hallituksen edustajat ja varsinkin edustaja Valtola ovat monta kertaa nostaneet esille, että tämän keskustelun jatkaminen on turhaa, koska vastaukset on annettu jo viime viikon torstaina. Kuten edustaja Lyly tuossa nosti esille, tämä sosiaali- ja terveysministerin taustamuistio, jota ministeri Juuso aitiossa heilutteli viime torstaina, ei kyllä vastaa näihin kysymyksiin konkreettisesti. Taustamuistiossa mainitaan, että säästöt toteutettaisiin järjestelmätason muutoksilla, palvelukohtaista sääntelyä kevennettäisiin, yksittäisiä velvoitteita voitaisiin purkaa ja järjestämisvastuu kohdennettaisiin laajempiin kokonaisuuksiin. Tämän perusteella on kyllä ihan mahdoton kertoa, mistä konkreettisesti ne sata miljoonaa tullaan leikkaamaan. [Oskari Valtola pyytää vastauspuheenvuoroa] Jos Valtolalla on parempaa tietoa tästä asiasta, niin hän mielellään voi vastata tähän konkretiaan nyt meille, niin että me voimme lopettaa tämän keskustelun.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-04-08T19:09:58,2025-04-08T19:11:00,Tarkistettu,1.1 2025_36_268,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_269,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Aiemmassa puheenvuorossa perussuomalaisten varapuheenjohtaja, edustaja Peltokangas [Mauri Peltokangas: Kolmas kerta, kun nimi mainittu! — Puhemies: Kyllä, tulee puheenvuoro.] huusi kurkku suorana pöntöstä, mitenkä oli huolissaan siitä, että hyvinvointialueilla on tiettyjä leikkauksia tehty perusterveydenhuoltoon. Hän oli siitä huolissaan, mutta sitten ei ole ollenkaan huolissaan siitä, mitä he tekevät hallituksessa. Te leikkaatte täällä satoja miljoonia perusterveydenhuollosta, vanhuspalveluista, lastensuojelusta ja vammaispalveluista, ja te olette lakkauttaneet ympärivuorokautisia päivystyksiä Iisalmesta ja Varkaudesta, ja ne eivät ole mitään. Onhan tämä pöyristyttävää keskustelua, voisi sanoa, että käsittämätöntä, ja samaan aikaan edustaja Peltokangas sanoo, että nämä puheet täältä, kun me olemme huolissamme näistä palveluista, ovat vaalipuheita. Mikä röyhkeys, edustaja Peltokangas. Kyllä minä totean tähän, arvoisa rouva puhemies, että kyllä tämä hallitus saa kaatua kaikkine hillotolppineen. Vai onko, perussuomalaiset, niin, että pidätte kiinni hillotolpista viimeiseen asti, vaikka vammaisten, vanhusten ja lastensuojelun heikennystenkin kustannuksella? Törkeää.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-04-08T19:11:00,2025-04-08T19:12:05,Tarkistettu,1.1 2025_36_270,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Sitten edustaja Peltokangas., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_271,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Piti puheenvuoron mies, joka hakee hillotolppaa vaaleissa. Tyylikästä. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] — No joo, vastaan pariin kysymykseen: Ensinnäkin tässä edustaja toi esille sellaisen asian, että mitä ollaan edellisissä vaaleissa vaaliohjelmaan... Kyllä puolueella oli yksi huoli siitä, miten pelastuslaitoksen, ambulanssien ynnä muun polttoainekustannukset vaikuttavat hyvinvointialueille. Se oli huoli, mutta ei ollut minun vaaliteemani, vaan näyttelin kyllä videolla. Niin että tämmöisen korjauksen teen. Samoin sitten siihen vuoteen 2019. Pitää paikkansa, että siellä TikTokissa leviää ennen vuoden 2019 vaaleja pitämäni puhe, josta olin silloin aivan, ja olen samaa mieltä tänäkin päivänä. Ja nyt kun sanoitte, niin ei tarvitse teititellä — itse en ole hallitus kokonaisuudessaan. Mutta pitää paikkansa sekin video. Olen hyvin huolissani yhä samoista asioista. Mutta tämä, että 26 000 miljoonaa euroa laitetaan palveluihin, kuulostaa siltä tuolla kotona, kun vanhukset kuuntelevat, että mitään ei laiteta vaan kaikki lakkautetaan. Pientä rajaa nyt tähän keskusteluun. [Krista Kiuru: Sehän johtuu viime kauden rahoituslaista! Ei teillä ole vaihtoehtoa!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-04-08T19:12:05,2025-04-08T19:13:16,Tarkistettu,1.1 2025_36_272,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Merinen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_273,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! [Hälinää — Puhemies: No niin, nyt annetaan Merisen puhua.] — Merinen yrittää puhua. Hei ensinnäkin kiitos kaikille, ketkä ovat paikalla tässä. Minä arvostan erittäin paljon, että on ihmisiä keskustelemassa. Minua vähän hämää tämä, miten... Ministeri Juuso ehkä aloitti sen, mutta täällä edelleenkin käytetään semmoisia puheenvuoroja, missä sanotaan, kuten ministeri Juuso sanoi ministeriaitiossa tälleen, että minä sain tästä aiheesta kaksi viestiä, ja kummassakin luki, että on hyvä, että tulee laitteita, digilaitteita. Ja täällä oli taas sama, että minun omainen saa juuri tarvitsemallaan tavalla iPadin. Mutta todellisuudessa, kun vaikka ministeri Juuso meni sinne Hoitajat Facebook-ryhmään ja kirjoitti sinne jutut, niin jos te luette sen kommenttikentän... [Pia Sillanpää: Joka on täynnä demareita!] — Eivät ne kaikki ole kuule demareita. — Mutta siis se kommenttikenttä ei ole tuo sama todellisuus. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Siellä on 99 prosenttia kommenteista, jotka eivät varmaan ole kaikki demareita, sitä mieltä, että tuo ei ole totta. Ei voi vedota aina siihen, että minulla on kaksi viestiä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-04-08T19:13:16,2025-04-08T19:14:39,Tarkistettu,1.1 2025_36_274,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_275,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Puhemies! Yhdysvaltojen määräämien tullien seurauksena Suomen talous tulee hyytymään lisää, koska vienti heikkenee. Viimeistään nyt tulisi leikkaukset lopettaa ja leikkauksia tulisi myös perua. Kotimaista kysyntää pitäisi vahvistaa, jotta työttömyyden kasvu taittuisi. Hallitus toimii toisin ja leikkaa lisää vanhuksilta, työttömiltä, perheiltä ja lapsilta. Tämä tarkoittaa irtisanomisia hyvinvointialueilla ja kunnissa. Vähälle huomiolle ovat jääneet ne hallituksen uudet työelämäheikennykset, jotka heikentävät etenkin hoivatyöntekijöiden asemaa. Hallitus haluaa edelleen heikentää lakko-oikeutta ja murtaa julkisten alojen palkkaliikkeet aiempaakin helpommin suojelu- ja hätätyön nimissä. Lisäksi hallitus yrittää keskittää ministeriölle valtaa määrätä muun muassa työntekijöiden siirroista hyvinvointialueilla. Tästä perustuslakivaliokuntakin on huomauttanut. Nämä esitykset heikentävät julkisen puolen työntekijöiden asemaa ja pahentavat työvoimapulaa. Milloin hallitus ryhtyy parantamaan sote-työntekijöiden oikeuksia, työoloja ja palkkoja? Vain niin voidaan työvoimapula voittaa ja palvelut pelastaa. [Puhemies koputtaa] Hallituksen politiikalla työntekijöiden virta vie yksityisiin hoivayhtiöihin, [Puhemies: Aika!] ja se näyttää olevan hallituksen tavoitekin: pönkittää sote-bisnestä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-04-08T19:14:39,2025-04-08T19:16:28,Tarkistettu,1.1 2025_36_276,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Otetaan minuutin mittaisia. Täällä on viisi vastauspuheenvuoropyyntöä vielä: Mikkonen, Ojala-Niemelä, Sillanpää, Nikkanen ja Valtola. Tässä järjestyksessä. — Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_277,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kelan pääjohtajan valinta olisi tänään ollut hyvinkin ratkaistavissa Kelan hallituksen ansiokkaan esityksen johdosta, mutta kokoomus ja perussuomalaiset halusivat lykätä tätäkin valintaa vielä kolme viikkoa vaalien yli, vaikka Kelan hallituksen esitys on ollut jo kuukauden ajan tiedossa. Täällä on arvosteltu oppositiota petetyistä vaalilupauksista. Taitaa hallituspuolueiden edustajilla olla kokemusta tästä aihepiiristä, koska tuskin te olette ennen viime vaaleja luvanneet näitä toimia, mitä Orpon hallitus on tehnyt. Viimeisen kahden vuoden aikana ollaan hallituksen toimesta leikattu sote-rahoitusta, suljettu päivystyksiä, nostettu lääkkeiden hintoja, korotettu asiakasmaksuja, pienennetty henkilöstömitoitusta ja heikennetty hoitotakuuta. Pelkästään Eloisassa Etelä-Savossa Orpon hallituksen esityksen mukaisesti esimerkiksi Savonlinnan yöpäivystyksessä on enää vain yksi lääkäri. Ei olisi meille SDP:ssä tullut mieleenkään moista rajata, mutta niin vain kokoomuksen ja perussuomalaisten esityksestä näin tehtiin. [Puhemies koputtaa] Mutta meillä on sentään vielä päivystys, toisin kuin Varkaudessa, Iisalmessa ja Salossa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-04-08T19:16:28,2025-04-08T19:17:44,Tarkistettu,1.1 2025_36_278,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Ojala-Niemelä., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_279,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Seppänen ehti jo lähteä tästä, mutta hänelle olisin halunnut todeta sen, että kun tuota rahoituslakia valmisteltiin, niin maailmantilanne oli täysin toinen. On monia semmoisia ennakoimattomia kulueriä, joita ei vielä tuossa vaiheessa voitu ottaa huomioon: poikkeuksellisen korkea inflaatio Ukrainan sodan seurauksena ja samoin vuokratyövoiman käyttö ja muu kulujen kasvu. Nämä olivat semmoisia seikkoja, että kulut ovat kasvaneet hyvinvointialueista riippumattomista syistä. No, täällä kun rahoituslaista puhutaan ja mielellään hallitus lanseeraa, että alueille on myönnetty lisärahoitusta 2,2 miljardia euroa, niin selkeyttämisen vuoksi sanottakoon nyt sekin asia, että se lisäraha, joka tulee hyvinvointialueille tänä vuonna, perustuu viime vaalikauden lainsäädäntöön, mutta kaikki se raha, mitä te otatte sieltä ja viedään pois, perustuu tämän hallituksen päätöksiin. Orpon hallitus on leikannut terveyskeskuksista 121 miljoonaa euroa, ja pahimmillaan tämä voi johtaa terveyskeskusten vastaanottopalvelujen vähentymiseen 30 prosentilla nykyisestä. Tämä arvio on esitetty [Puhemies koputtaa] Kiurun johtamassa valiokunnassa professoriasiantuntijoitten toimesta. [Krista Kiuru: Ja silti hallituspuolueet teki tämän!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-04-08T19:17:44,2025-04-08T19:19:08,Tarkistettu,1.1 2025_36_280,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_281,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan selventää, että hallitus haluaa turvata jokaiselle ikäihmiselle yksilöllisesti ne palvelut, joita hän tarvitsee, [Tuula Väätäinen: Aika oudot on keinot kyllä!] olivat ne palvelut sitten kotona, yhteisöllisessä asumisessa tai palveluasumisessa. Aivan yhtä selvää on se, että hallitus arvostaa joka ikistä hoitotyöntekijää. [Ville Merisen välihuuto] Erityisesti kun puhutaan iäkkäiden kanssa työskentelystä, tunnen suurta kunnioitusta. Kun elämänkaaren loppupuolella elävää ihmistä hoidetaan ja hänen toimintakykyään ylläpidetään eri keinoin, kyseessä on erityinen kutsumus. Ja kyllä, arvoisa puhemies, minun mielestäni hoitotyötä voi kutsua kutsumusammatiksi, koska se on omanlaistaan hoitotyötä ja se vaatii osaamisen ja empatian lisäksi vahvaa kykyä olla aidosti läsnä ja paikalla. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kutsumuksella pitää elää, vaan hoitotyöstä on myös maksettava arvoisensa palkka. Mielestäni on upeaa, että meiltä löytyy tästä maasta ihmisiä, jotka ovat valinneet tehdä työkseen juuri tätä hoitotyötä ikäihmisten parissa, ja kiitän siitä jokaista hoitajaa. — Kiitos. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-04-08T19:19:08,2025-04-08T19:20:25,Tarkistettu,1.1 2025_36_282,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_283,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä kun näitä hallituspuolueiden puheita kuuntelee, niin vähintään hämmennys valtaa mieleen, kun välillä sote-malli on hyvä ja hallitus on tehnyt paljon sen kehittämisen hyväksi, sitten välillä se on taas huono ja rahoitusmalli on huono. Ja sitten, kun kuitenkin tiedämme, että perussuomalaisetkin ovat tätä rahoitusmallia olleet jo Sipilän hallituksessa ruuvaamassa, niin kyllä tässä kieltämättä välillä on vähän vaikea pysyä perässä, onko se nyt hyvä vai huono. Mutta erityisesti nyt tähän hehkuttamiseen kiinnitin huomiota. Kun perussuomalaiset nostivat sitä, miten nyt tämä hallitus on tehnyt paljon asioita hoitoonpääsyn hyväksi ja hoitoonpääsyn helpottamiseksi, niin kyllä toivottaisin kaikki perussuomalaiset tervetulleiksi Saloon, terveysasemien eteen, siellä kun ihmiset rykivät. Meillä varmasti riittää niitä lakkautettuja terveysasemia ja yöpäivystyksiä, joihin voi tulla ihan koko teidän ryhmä, niin että voitte jalkautua sinne ja kertoa ihmisille, miten paljon te olette tehneet sitten meidän hoitoonpääsyn hyväksi. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-04-08T19:20:25,2025-04-08T19:21:32,Tarkistettu,1.1 2025_36_284,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Ja vielä edustaja Valtola., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_285,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaalihuoltolain kokonaisuudistuksella on tarkoitus saada sadan miljoonan säästöt vuodesta 28 alkaen. Tämä uudistus oli sovittu jo hallitusohjelmassa, ja sen valmistelu on STM:ssä käynnissä, niin kuin olette saaneet tiedon. Pääministeri onkin kertonut, että tämä uudistus ja laki tuodaan sitten eduskuntaan syksyllä 26, koska tämä on aika massiivinen kokonaisuus. Vammaispalvelulain uudistuksessa, jolla on tarkoitus säästää 20 miljoonaa, [Johanna Ojala-Niemelän välihuuto] on kyse tämän lain, vammaispalvelulain, tarkentamisesta, jotta tämä laki pysyisi vammaisille tarkoitettuna erityislakina. Sitten vielä tähän Kelan pääjohtajavalintaan, joka täällä hyppi nyt: Kelan hallitushan teki esityksen noin 2,5 viikkoa sitten, ei kuukausi sitten.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-04-08T19:21:33,2025-04-08T19:22:43,Tarkistettu,1.1 2025_36_286,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"No niin, kiitoksia paljon. — Sitten mennään puhujalistaan. — Edustaja Mikkonen Krista.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_287,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme nyt jo usean päivän ajan käyneet keskustelua tästä oppositiopuolueiden yhdessä tekemästä välikysymyksestä. Välikysymys on tehty, jotta saisimme tiedon siitä, mihin hallitus aikoo kohdistaa ne lisäleikkaukset, jotka se on ilmoittanut tekevänsä jo ennestään tekemiensä leikkausten päälle sosiaali‑ ja terveyspalveluihin sekä opetus‑ ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Tiedämme, että sote-palveluihin kohdistuu 170 miljoonan lisäleikkaukset, joista 100 miljoonaa euroa osuu sosiaalipalveluihin ja 70 miljoonaa erikoissairaanhoidon palveluvalikoiman leikkaamiseen. Sen lisäksi opetus‑ ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle eli koulutukseen, kulttuuriin, nuorisoon ja liikuntaan päätettiin kohdistaa uusi 75 miljoonan euron leikkaus. Sen kohdistumisesta meillä ei ole mitään tietoa, eikä sitä ole näiden päivien aikana myöskään tullut lisää. Pääministeri Orpo lupasi helmikuun lopulla, että uudet leikkaukset julkistetaan hyvissä ajoin ennen vaaleja. ”Hyvissä ajoin” meni jo ajat sitten, ja koska vastauksia ei kuulunut, oli oppositio suorastaan pakotettu tekemään välikysymys, jotta näitä vastauksia saataisiin. Välikysymyksessä kysytäänkin: Onko hallitus siis vähentämässä vanhusten hoitopaikkoja, vaikka tuhansia ihmisiä on jonossa? Laittaako hallitus jaksamisen äärirajoilla olevat omaishoitajat vielä tiukemmalle leikkaamalla omaishoidosta? Haluaako hallitus, että jatkossa kotihoidon palveluita saa vain etänä? Onko hallitus lakkauttamassa kuntouttavan työtoiminnan lähes kokonaan? Viekö hallitus vammaisilta apuvälineet pois ja laittaako ne maksujen taakse? Aikooko hallitus jatkaa päivystysten keskittämistä ja sairaaloiden alasajoa? Entä mihin opetus‑ ja kulttuuriministeriön hallinnonalan 75 miljoonan euron lisäleikkaus osuu? Kenties koulutukseen tai kulttuuriin, joilta on jo leikattu paljon? Onko hallitus kohdistamassa leikkauksia myös perusopetukseen tilanteessa, jossa oppimisen tuki pitäisi saada toimimaan ja oppimistulokset pitäisi saada nousuun? Entä onko hallitus leikkaamassa vielä lisää ammatillisesta koulutuksesta aiemman 120 miljoonan euron jättileikkauksen päälle? Vai onko hallitus leikkauksillaan romuttamassa tavoitteen suomalaisten koulutustason nostosta? Ja aikooko hallitus leikata lisää kulttuurista tilanteessa, jossa suomalaiset kulttuuritoimijat on jo ajettu ahtaalle 20 miljoonan euron leikkauksella ja alvin korotuksella? Arvoisa puhemies! Nyt elämme kunta‑ ja aluevaalien ennakkoäänestyksen viimeistä päivää, ja vieläkään emme tiedä kaikkea siitä, mihin hallituksen leikkaukset tulevat kohdistumaan. Se, miksi nämä säästölistat tulisi tietää ennen kunta‑ ja aluevaaleja, on aivan keskeistä, sillä paraikaa valitaan päättäjiä niin kunnanvaltuustoihin kuin hyvinvointialueille. Nämä tulevat päättäjät ovat niitä, joiden syliin hallituksen tekemät leikkaukset tulevat. Kuntapäättäjien pöydällä ovat koulutukseen, kulttuuriin ja liikuntaan liittyvät asiat paikallistasolla. Hyvinvointialueiden päättäjät puolestaan joutuvat viemään käytäntöön sosiaali‑ ja terveyspalveluihin osuvat leikkaukset. Äänestäjien olisi kohtuullista tietää tulevat säästölistat ennen äänestyspäätöstä. On varsin kaksinaamaista hallituspuolueilta samanaikaisesti vaalikentillä kampanjoidessaan puhua panostuksesta koulutukseen, kulttuuriin ja liikuntaan, kun toisaalla saman puolueen edustajat ovat niitä saksimassa — nämä sakset kun mahdollisesti osuvat suoraan kuntien mahdollisuuksiin järjestää näitä palveluita. Yhtä lailla hyvinvointialuevaaleissa hallituspuolueiden ehdokkaat kampanjoivat palveluiden parantamisen puolesta, vaikka hallituksen leikkauslistalla on saatujen tietojen mukaan vanhusten kotihoito, vammaisten palvelut ja lastensuojelu. Arvoisa puhemies! Välikysymyskeskustelua on käyty jo monta päivää. Vaikka joitakin vihjeitä olemme saaneet, niin valitettavasti edelleen on suuri epätietoisuus siitä, mihin leikkaukset lopulta kohdentuvat. Se kuitenkin on tullut selväksi, että hallituksen leikkauslinja noudattaa tälläkin kertaa sitä samaa kaavaa, mitä ennenkin: se lisää eriarvoisuutta. Leikkaukset osuvat erityisen kovaa heihin, jotka ovat jo haavoittuvimmassa asemassa: lapsiin, vanhuksiin, vammaisiin ja pienituloisiin. Jo aiemmin hallituksen leikkauspolitiikkaa on kritisoitu siitä, että leikkaukset kasautuvat samoille ihmisille. Esimerkiksi lapsiperheköyhyys on kasvanut, ja yhä useampi perhe joutuu tekemään valintoja ruuan, lääkkeiden ja harrastusten välillä. Yhä useampi on joutunut turvautumaan leipäjonoon, kun toimeentulo ei riitä. Ja nyt nämä uudetkin sote-leikkaukset sysätään jälleen kaikkein heikoimmassa asemassa olevien niskaan: lapsille, vanhuksille ja vammaisille.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-04-08T19:22:52,2025-04-08T19:28:10,Tarkistettu,1.1 2025_36_288,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_289,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hetki ennen kuin perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Peltokangas lähti tästä eduskuntasalista, hän huuteli ja ihmetteli, että kun tuolla Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä keskusta johtaa aluevaltuustoa ja SDP on toiseksi suurin, niin miten voi olla perussuomalaisten ja kokoomuksen vika, että Savonlinnan yöpäivystys leikattiin. Ihan hänelle muistutukseksi, että hallitus ihan itse joulukuussa leikkasi näitä päivystyksiä ja puuttui näiden alueiden omaan mahdollisuuteen hallita ja päättää oman alueensa päivystysverkoista. — Tämä nyt tähän alkuun, ettei jää hänelläkään sitten tietämättä, mistä asiakysymys on. Arvoisa puhemies! Orpon hallitus on istunut pian kaksi vuotta, ja suurista kasvupuheista huolimatta sen toimien tuloksena on 76 000 uutta työtöntä, kasvavat toimeentulotukimenot, lisääntyvä lapsiperheköyhyys, häätöjen kasvu ja asunnottomuuden kasvu. Asumistukileikkaukset astuivat jo vuosi sitten keväällä voimaan, ja opiskelijoille osoitetut tukileikkaukset tulevat nyt voimaan. Asiantuntijat ovat varoitelleet, että häädöt lisääntyvät leikkausten myötä, ja asumistukimuutosten jälkeen häädöt ovatkin lisääntyneet dramaattisesti. Tilanteeseen vaikuttavat asumistukileikkausten lisäksi perustoimeentulotukeen tehdyt muutokset. Samoin asiaan vaikuttavat muihin sosiaalitukiin tehdyt leikkaukset, kohonneet elinkustannukset ja lisääntynyt työttömyys, jotka kaikki kaventavat erityisesti matalapalkkaisissa töissä olevien ihmisten toimeentulomahdollisuuksia. Arvoisa hallitus, te olette aikaansaaneet Suomeen uuden asunnottomien ryhmän, nimittäin työssä käyvien asunnottomien ryhmän. Nyt hallitus julkaisi pitkään vaaditun lisäleikkauslistansa sote-palveluista. No, tässä julkaisussa ilmoitettiin joitakin leikkauksia. Tuo sata miljoonaa euroa siirrettiin vielä tulevaan — sitä voimme vain arvioida, mitä se mahtaa olla — mutta edelleenkin näillä leikkauksilla jatketaan heikoimmassa asemassa olevilta ottamista heikentämällä vanhusten ja vammaisten palveluita sekä leikkaamalla käsittämättömästi lastensuojelusta. Samalla vastoin asiantuntijoiden suosituksia hallitus ei anna hyvinvointialueille aikaa sopeuttaa talouttaan hallitusti, jotta ihmisille tärkeät palvelut pystyttäisiin turvaamaan. Samanaikaisesti hallitus pakottaa hyvinvointialueita joko rikkomaan lakia velvollisuudesta palveluiden järjestämiseen tai alueiden rahoituslakia. Lisäksi hallitus tekee lupauksistaan huolimatta valtavat koulutusleikkaukset ammatillisen koulutuksen massiivisten leikkausten myötä. Esimerkiksi meillä Etelä-Karjalassa ammattiopisto Sampon opiskelijavuodet vähenevät 331:llä eli 11 prosentilla. Myöskään kulttuuriala ei ole luonnollisesti säästynyt Purran saksilta, ja nyt näiden uusien leikkauslistojen myötä te jälleen leikkaatte 15 miljoonaa euroa, tällä kertaa sote-koulutuksesta. Hallitus on huutanut tässä välikysymyskeskustelun aikanakin vaihtoehtojen perään, joten tässä nyt muutamia niistä: Me SDP:ssä parannettaisiin lapsiperheiden toimeentuloa muun muassa nostamalla työtulovähennyksen lapsikohtaista korotusta. Näin voitaisiin paremmin tukea lapsiperheitä ja parantaa huoltajien kannustimia työntekoon. Erityisen haavoittuvassa asemassa köyhyyden kokemusten näkökulmasta ovat yksinhuoltajaperheissä asuvat lapset, joten yksinhuoltajien työtulovähennyksen tulisi olla korkeampi. SDP myös peruisi ja kohtuullistaisi monia hallituksen sosiaaliturvaleikkauksia, millä olisi merkittäviä vaikutuksia monen ostovoimalle, ja me peruisimme olutveron alennuksen. — Tässä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2025-04-08T19:28:16,2025-04-08T19:33:04,Tarkistettu,1.1 2025_36_290,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Asell., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_291,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sivistysvaltion arvoa ei mitata bruttokansantuotteella tai tilastoilla, vaan sillä, miten kohtelemme niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Suomessa tämä kysymys kiteytyy nyt siihen, miten me kohtelemme vanhuksiamme. Suomi ikääntyy nopeasti. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa sadoillatuhansilla tulevina vuosina. Tämä tarkoittaa väistämättä kasvavaa tarvetta kotihoidolle, omaishoidolle, kuljetuspalvelulle ja ympärivuorokautiselle hoivalle. Jokainen meistä toivoo, että saa viettää vanhuutensa omassa kodissa, tutussa ympäristössä, omien muistojen keskellä. Tämä on inhimillisesti oikein ja taloudellisesti kestävää, jos palvelut ovat kunnossa. Mutta nyt näyttää siltä, että suunta on täysin toinen. Hallitus aikoo leikata jopa 700 000 kotihoitokäyntiä vuodessa. Se ei ole enää hienosäätöä, se on massiivinen leikkaus. Se uhkaa jo valmiiksi kuormittunutta palvelujärjestelmää. Jo nyt kotihoidon työntekijät kertovat, että asiakaskäyntiin jää muutama minuutti eikä aikaa jää edes tervehtimisiin. Kun tämä aika puolitetaan, mitä jää jäljelle? Mitä tapahtuu muistisairaalle, joka ei muista syödä? Entä yksin asuvalle vanhukselle, jonka päivän ainoa ihmiskontakti on tuo yksi hoitajakäynti? Onko tämä ihmisarvoista vanhuutta? Emme voi katsoa tätä kehitystä sivusta, ja muun muassa sen takia on tämä välikysymyskeskustelu täällä käyty. Samalla yhteiskunnassa kevennetään kaikkien eniten tienaavien verotusta, pidetään kiinni tehottomista yritystuista ja puhutaan talouden tasapainosta. Mutta mikä on se tasapaino, joka saavutetaan heikentämällä kaikkein haavoittuvimpien palveluita? Tällaista politiikkaa ei voi kutsua oikeudenmukaiseksi tai vastuulliseksi. Arvoisa puhemies! Hallitus tarjoaa digitalisaatiota. Se tarjoaa mahdollisuuksia, kyllä, mutta vain niille, joilla on taitoja, välineitä ja toimintakykyä. Suomessa on yli 300 000 ikäihmistä, jotka eivät käytä älypuhelinta, tietokonetta tai verkkopalveluita, eivät osaa eivätkä voi. Kun asiointi siirtyy sähköiseksi, nämä ihmiset jäävät palveluiden ulkopuolelle. Samaan aikaan puhutaan siis digitalisaation hyödyistä, leikataan ja leikataan juuri niistä palveluista, joissa inhimillinen kontakti on tärkeintä. Mutta kone ei korvaa ihmistä. Sovellus ei tee lämmintä ruokaa, ja chattibotti ei avaa ovea muistisairaalle. Voimmeko me yhteiskuntana hyväksyä sen, että yhä suurempi joukko ihmisiä jää yksin, kehityksen jalkoihin? Ei ole oikein, että teknologian murros etenee niin, että se sulkee pois juuri ne ihmiset, jotka eniten tarvitsevat tukea ja turvaa. Digitalisaatio on hyvä renki, mutta huono isäntä. Me emme voi antaa sen syrjäyttää ihmisyyttä, etenkin kun kyse on ikäihmisistä, joilla on jo valmiiksi suurempi riski jäädä yksin. Lopulta kyse on arvoista. On ilmoitettu säästöistä, joiden kohteena ovat yli sadan miljoonan euron edestä vanhuspalvelut, kotihoito, omaishoito, kuljetuspalvelut, ympärivuorokautinen hoiva. Samalla omaishoitajat tekevät ympärivuorokautista työtä korvauksella, joka ei riitä edes minimiansioon. Hoivakodeissa pelätään, miten vähemmällä henkilöstöllä voidaan turvata hyvä hoiva, kun mitoituksia väljennetään. Voimmeko me todella uskoa, että tämä on pitkällä aikavälillä kestävää, taloudellista tai inhimillisesti hyvä? Millainen yhteiskunta hyväksyy sen, että heikommassa asemassa olevien palvelut asetetaan ensimmäiseksi säästölistalle samalla, kun hyväosaisia suojellaan? Me sosiaalidemokraatit emme hyväksy tätä suuntaa. Meidän mielestä jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen vanhuuteen riippumatta tulotasosta, asuinpaikasta tai toimintakyvystä. Hyvinvointivaltiota ei rakennettu siksi, että sen turvaverkko repeäisi juuri silloin, kun ihminen sitä eniten tarvitsee. Voiko vastuullinen hallitus katsoa itseään peiliin, jos se jättää vanhukset yksin säästöpaineiden keskelle? Entä millaisen esimerkin annamme seuraaville sukupolville, jos emme enää seiso niiden rinnalla, jotka aikoinaan rakensivat tämän maan? Sillä kuten on sanottu, sivistysvaltion todellinen mitta on siinä, miten kohtelemme vanhuksiamme. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Marko Asell,970,2025-04-08T19:33:15,2025-04-08T19:37:52,Tarkistettu,1.1 2025_36_292,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_293,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! 2023 soten järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueille kovasti toivottiin työrauhaa hyvinvointialueille, jotta pystyttäisiin rakentamaan palveluverkot ja järjestämään palveluita, kuntien kanssa yhteistyössä rakentamaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rajapintaa sekä pyytämään järjestöt tähän yhteistyöhön mukaan. Miten on käynyt? Hyvinvointialueita ei kuulla talousvaikeuksissa, ja alijäämän kattamiseen ei olla antamassa lisää aikaa, vaikka asiantuntijat toivat sen selvästi esille valtiovarainvaliokunnan kuulemisissa toissa ja edellisellä viikolla. Hallitus on ajanut tiukalla talousohjauksella eli säästöillä alueet ahdinkoon. Kuntalaisten palveluiden saatavuus on merkittävästi heikentynyt hoitotakuun siirtymisen ja vanhustenhuollon mitoitusten leikkausten myötä, ja sitten ministeri Juuson salkusta löytyneet 170 miljoonan lisäleikkaukset. Suomessa hyvinvointipalveluita tuotetaan kolmen tukijalan varaan: hyvinvointialueet eli julkinen puoli, yksityinen puoli ja järjestöt. No, mitä nyt tehdään? Kahdelta merkittävimmältä näistä nyt sitten tukijalkaa leikataan oikein urakalla. Esimerkkinä järjestöpuoli: Hyvinvointialueiden ja kuntien suurena apuna on ollut palveluja tuottamassa juuri laaja järjestökenttä, sote-, liikunta- ja nuorisojärjestöjä. Palveluita on tuotettu ennalta ehkäisevän toiminnan, viriketoiminnan ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvonnassa koordinoimalla vapaaehtoistyötä ja on tehty työtä ihmisten arjen kohtaamispaikkojen ylläpitämiseksi. Kuntien, järjestöjen ja hyvinvointialueiden yhteistyö on lähtenyt hyvin liikkeelle, ja järjestökentällä, jolla on myös iso rooli, kaksi kolmasosaa järjestöistä on vastannut, että työ on hyvin lähtenyt liikkeelle ja yhteistyön rakenteet ovat toimivat. No, mitä tässä nyt on sitten tapahtumassa, kunhan näistä sote-säästöistä päästään yli? 25—27 tulee oikein moukarilla sitten tänne järjestökenttään säästöjä. STM:n puolella esimerkiksi STEAlle 26—27 jo tämän vuoden leikkausten lisäksi on tulossa 52 miljoonaa euroa lisää leikkauksia. Arvatkaa, mitä se tarkoittaa siellä järjestökentässä? Liikuntajärjestöiltä leikataan yli sata miljoonaa 26—27. Tässä murennetaan lisää meidän hyvinvointialueitten mahdollisuuksia palvella ihmisiä, ja erityisesti niitä matalan kynnyksen palveluita. Leikkauksien vaikutus tulee vaikuttamaan monen ikäihmisen, perheen ja nuoren arkeen. Iso osa niistä matalan kynnyksen kohtaamispaikoista ja neuvontapalveluista ja monet pienet järjestöt joutuvat lopettamaan. Lisäksi näissä järjestöissä on ollut hurja määrä vapaaehtoisia kansalaistoimijoita, joiden rooli ja merkitys on erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien osalta tässä yhteiskunnassamme merkittävä. Mitä tapahtuu? Ne todennäköisesti poistuvat tältä kentältä vapaaehtoistyöstä. Mitä tämä tarkoittaa sitten suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa ja hyvinvointipalveluissa? Loppulasku tulee olemaan huikea, ja sitä maksetaan vuosia. Syrjäytyminen, yksinäisyys ja terveydenhuollon kustannukset kasvavat räjähdysmäisesti. Kunnat ja hyvinvointialueet eivät selviä tehtävistä ilman tätä vahvaa kolmatta tukijalkaa, ja nämä kustannukset kaatuvat sitten kuntien ja hyvinvointialueitten niskaan. Mistä kuvittelette, että se raha löytyy? Tätä on odotettavissa 26—27 tämän hallituksen taholta näitten leikkausten jälkeen.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-04-08T19:38:04,2025-04-08T19:43:17,Tarkistettu,1.1 2025_36_294,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Berg., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_295,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä välikysymyksen käsittely jatkuu jo kolmatta päivää. Kolmatta päivää keskustelemme täällä eduskunnassa erityisesti sosiaalipalveluihin kohdistuvista leikkauksista, koska emme ole vieläkään saaneet hallitukselta tyhjentävää vastausta siihen yksinkertaiseen mutta äärimmäisen tärkeään kysymykseen: mistä hallitus aikoo konkreettisesti leikata sata miljoonaa euroa sosiaalihuollosta? Kyse ei ole hallinnollisesta yksityiskohdasta tai teknisestä säästötavoitteesta. Kyse on ihmisistä: lapsista, vanhuksista, vammaisista, mielenterveys‑ ja päihdekuntoutujista, omaishoitajista. Kyse on heidän oikeudestaan elää ihmisarvoista elämää, saada tarvitsemansa tuki silloin, kun sitä kipeimmin tarvitaan. Arvoisa puhemies! Sosiaali‑ ja terveysministeriön taustamuistion mukaan säästöt toteutettaisiin järjestelmätason muutoksilla. Palvelukohtaista sääntelyä kevennettäisiin, yksittäisiä velvoitteita voitaisiin purkaa ja järjestämisvastuu kohdennettaisiin laajempiin kokonaisuuksiin. Asiakkaan omavastuu nousisi entistä merkittävämpään rooliin. Mutta arvoisa puhemies, miten tämä toimii käytännössä silloin, kun kyse on muistisairaasta vanhuksesta, kehitysvammaisesta lapsesta tai yksinhuoltajasta, joka kamppailee toimeentulonsa kanssa? Ministeri Juuson mukaan lastensuojelun ja vammaispalvelujen asemaan ei olla puuttumassa. Se on tärkeä linjaus, tosin vammaispalveluista kyllä ollaan säästämässä 20 miljoonaa. Mutta kysymys kuuluu, entä kaikki muu: omaishoidon tuki, perhehoito, kehitysvammaisten erityishuolto, täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, kuntouttava työtoiminta? Näihin emme ole saaneet konkreettista vastausta. Onko tarkoitus, että hyvinvointialueet voivat omalla päätöksellään heikentää näiden palvelujen saatavuutta? Arvoisa puhemies! Samalla kun hallitus hakee sadan miljoonan euron säästöä sosiaalihuollosta, se valmistelee myös lakimuutosta, joka mahdollistaisi teknologian hyödyntämisen vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa, myös henkilömitoituksen laskennassa. Tavoitteena on 30 miljoonan euron säästöt. Mutta mitä tämä oikeasti tarkoittaa? Korvataanko läsnä olevaa hoivaa teknologialla? Entä vanhusten kotihoito, sisältyykö sekin säästöihin? Kyseinen lakiesitys on merkitty eduskunnan lainsäädäntösuunnitelmaan viikolle 16, mutta yksityiskohtia ei ole vielä tuotu julki. Miten voimme tehdä vastuullista lainsäädäntöä ilman avoimuutta ja vaikutusarviointia? Ja lopuksi, arvoisa puhemies: Mitä ovat ne tunnistamattomat 29 miljoonan euron säästöt, joista Iltalehti uutisoi? Pitääkö paikkansa, että hallituksen linjaamista 195 miljoonan euron säästöistä sosiaali‑ ja terveysministeriön hallintoalalle 29 miljoonaa on edelleen vailla kohdentamista? Kuka joutuu niiden kohteeksi? Arvoisa puhemies! Nämä kysymykset ovat jääneet vaille vastauksia, eikä se ole hyväksyttävää. Kyse ei ole vain budjettiteknisestä säästöharjoituksesta vaan ihmisten hyvinvoinnista, oikeusturvasta ja peruspalveluista. Näihin kysymyksiin kun saamme vastauksen, niin voimme heti lopettaa näiden kysymysten esittämisen täältä oppositiosta. Tämä maa mitataan siinä, miten se kohtelee heikoimpiaan. Siksi me emme voi hyväksyä, että säästöjä tehdään ilman avoimuutta, ilman kunnollista vaikutusarviointia ja ennen kaikkea ilman inhimillistä vastuuta.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-04-08T19:43:27,2025-04-08T19:48:23,Tarkistettu,1.1 2025_36_296,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Merinen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_297,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Äsken edustaja Valtola puhui tuosta Kelan johtajan valinnasta, ja hän mainitsi jotenkin, en nyt muista suoraa lainausta, mutta jos ymmärsin oikein, niin sanoitte jotenkin tyyliin, että otetaan lisää aikaa ja selvitetään. Jotenkin näin sanoitte. [Oskari Valtola pyytää vastauspuheenvuoroa] Minä olen miettinyt tätä valintaprosessia. En ole itse Kelan valtuutettuna, mutta kyllä minun mielestäni se on jotenkin poikkeuksellinen valinta, ja siksi se varmaan kiinnostaa mediaa tällä hetkellä todella paljon, että ei tuossa turhaan käytävän päässä äsken päivystänyt aika monta eri suomalaista mediaa. Minä ajattelen, että Kela on valtion omistama iso virasto, mikä hoitaa sosiaaliturvaa. Koko alkuvuosi on tätä uutta johtajaa etsitty. Se on pitkä prosessi, on haastateltu ihmisiä, soveltuvuusarvioita tehty, ja sitten loppupeleissä Kelan hallitus äänestää äänin 8—1 toisen ehdokkaan puolesta. Onhan se todella selkeä viesti. Jos sen jälkeen otetaankin lisää aikaa ja haastatellaan vielä ja siinä on semmoinen jännitys päällä, että miten tässä tulee käymään, niin kyllähän ihmiset ajattelevat automaattisesti, että ei tämä nyt mene ihan oikein. Meillä on tässä eduskunta-aikana ollut samaa. Itse olen vasta pari vuotta täällä ollut, mutta esimerkiksi viime vuonna — vai oliko se tänä vuonna? — viime vuonna valittiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valiokuntaneuvosta, ja tässä kävi vähän samalla lailla, että me äänestettiin tietty ihminen ja sitten se muuttui kabinetissa toiseksi, siis yhtäkkiä. Todella tämä, joka valittiin, hänkin on aivan loistava siinä, mutta myös tämä toinen henkilö olisi varmasti ollut tosi ammattitaitoinen. Sama tyyli on myös näissä leikkauksissa, minkä takia tämä välikysymys on olemassa. Tuntuu välillä, että ihmisiä pidetään vähän niin kuin yksinkertaisina, että sanotaan, että tässä on nyt kaikki vastaukset ja ei ole mitään outoa, mutta sitten kuitenkaan me ei saada oikeita vastauksia. Minun mielestäni tämä Kelan pääjohtajan valinta, kun tämä sattuu nyt tähän kohtaan just tänään, on olennaisesti sitä samantyylistä toimintaa, mikä romuttaa tämmöisen peruskansalaisen uskoa tähän poliittiseen päätöksentekoon, koska suomalaiset, jos ne jotakin ovat, ovat tosi oikeudentuntoisia ihmisiä. Ne eivät tykkää semmoisesta, että tässä on nyt jotain outoa, että miksi sitä ei valittu, kun se äänestettiin 8—1. Se on valittu, se on saanut hyvät pisteet. Että ei se ole minun mielestäni ihan niin ongelmaton kuin te sanoitte äsken. Tämä on minun mielipide ja näkemys, mutta voitte tietenkin vastata. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-04-08T19:48:26,2025-04-08T19:51:30,Tarkistettu,1.1 2025_36_298,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Haluaako edustaja Valtola tähän juuri? — Olkaa hyvä., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_299,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kelan pääjohtajavalinnassa haluamme, että molempia loppuvaiheen hakijoita kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasavertaisesti, eli heidät haastatellaan samalla tavalla. Mutta sitten tähän prosessiin ja oikeudenmukaisuuteen, jota suomalaiset vaativat: Kyllä minä ihmettelen sitä, että sieltä valintakokouksista on vuodettu julkisuuteen tietoja, jotka sinne eivät kuulu ja eivät pidä paikkaansa. Mikä on se oikeudenmukaisuus näitä hakijoita kohtaan tämän kohdalla? [Matias Mäkynen pyytää vastauspuheenvuoroa]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-04-08T19:51:34,2025-04-08T19:52:17,Tarkistettu,1.1 2025_36_300,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Siihen edustaja Mäkynen vielä., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_301,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Valtonen nyt hieman hämmentävästi puhui tässä molemmista [Oskari Valtola: Valtola!] — Pahoittelut, Valtola — hakijoista, elikkä ikään kuin meillä olisi nyt kaksi ehdokasta, joiden väliltä Kelan valtuutetut olisivat tekemässä valintaa. Meillä todella on Kelan hallituksen 8—1 äänin esittämä Heli Backman, pitkän linjan virkamies ja sosiaalioikeuden juristi, joka on erittäin pätevöitynyt ja jota esitetään tähän tehtävään, mutta kuka sitten on se toinen, kun meillä on tässä prosessissa ollut Backmanin lisäksi siis neljä muuta ihmistä? Toki me kaikki tiedämme, että kyse on työministeri Arto Satosesta, Suomen yhdestä heikoimmin menestyneestä työministeristä, jonka aikana työllisyys on ajautunut kamalaan luisuun. Mutta ehkä Valtola tuli tässä paljastaneeksi, [Oskari Valtola pyytää vastauspuheenvuoroa] miksi tämä tämän päivän lykkäyspäätös oikeasti tehtiin: haluttiin kunta- ja aluevaalien ylitse nyt siirtää tämä ehkä kaikkien aikojen räikein poliittinen virkanimitys, ja tehtiin siitä entistä räikeämpi sotkemalla tämä prosessikin vielä näin poliittisesti.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2025-04-08T19:52:23,2025-04-08T19:53:37,Tarkistettu,1.1 2025_36_302,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Oliko vielä Valtolalla tähän? — Ja yritetään mennä nyt tähän itse aiheeseen sitten., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_303,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En tiedä, mistä tulee tämä maininta historian huonoimmasta työministeristä, jos suhtaudutte näin Arto Satoseen. Jos muistelen itse arvostamaani työministeri Lauri Ihalaista, niin hänen aikanaan työllisyys väheni noin 70 000 työpaikkaa, ja se ei hänestä tee huonoa työministeriä, koska taloussuhdanne oli tuohon aikaan todella vaikea.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-04-08T19:53:37,2025-04-08T19:54:11,Tarkistettu,1.1 2025_36_304,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Sitten mennään taas puhujalistaan. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_305,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ajattelin puhua tästä hyvinvointialueitten rahoituksesta, kun se kuuluu tähän asiaan. Täällä on monta kertaa sanottu, että onko tämä nykyinen hyvinvointialueitten rahoitusmalli hyvä vai huono malli. Jos pelkistää tätä, kuinka tämä 26 000 miljoonaa tuonne hyvinvointialueille jaetaan, niin voi sanoa, että siitä jaetaan keskimäärin 4 600 euroa per suomalainen THL:n muodostaman tarveharkinnan pohjalta. Tänne Helsinkiin siitä tulee 4 100 euroa per asukas, Kainuuseen menee 5 800 euroa per asukas ja Pirkanmaalle esimerkiksi 4 600 euroa per asukas. Tämä perusmalli tässä pohjassa on mielestäni ihan ok. Tässä pohjalla on tarveharkinta, joka perustuu siihen, minkälaista terveyden- ja sosiaalihuollon ja ikäihmisten palvelurakennetta tarvitaan. Käytännössä sairastavuutta, ikärakennetta ja sosiaalista asemaa ja niin poispäin siellä taustalla on. Niitä on noin 120 erilaista mittaria, ja niitä ollaan nytten laajentamassa alustavien tietojen mukaan noin 190:een, että tavallaan se otanta osuu vielä ehkä paremmin paikalleen. Mutta tässä on kieltämättä myöskin semmoisia asioita, jotka meidän pitää ottaa huomioon. Arvoisa rouva puhemies! Ensimmäinen kysymys tietenkin on se, onko tämä järjestelmä sellainen, että se kannustaa käyttämään vähemmän rahaa palveluihin kuin mitä tässä nyt valtio tarjoaa. Onko meillä semmoisia insentiivejä täällä järjestelmässä, jotka tekevät siitä sellaisen, että hyvinvointialueilla haetaan siihen erilaisia ratkaisuja ja viedään sen osalta kehitystä eteenpäin? Tämä on monelta osin kunnossa, mutta sitten jos tässä yrittää hakea niitä epäkohtia, jotka ovat ihan keskeisiä, niin minusta tämä alijäämän kattamisvelvollisuus on ehkä isoin ongelma tässä. Kahden vuoden alijäämä eli 2023 ja 2024 alijäämä pitää kattaa kahden seuraavan vuoden aikana niin, että se ylijäämä tulisi tehtyä. Se sama ylijäämä, mikä täällä on, tämä 2,6 miljardia — 2 600 miljoonaa — pitäisi siis olla tässä vuosina 25 ja 26 katettu, ja sitä tämä järjestelmä ei pysty tekemään. Tässä on ehkä kaikkein isoin rahoituksellinen ongelma tällä hetkellä, ja siihen liittyy vielä sitten se, että sitä alijäämän jälkikäteistarkastelua leikataan 5—30 prosenttiin ensi vuodesta eteenpäin, niin että siellä tulee myöskin tämmöinen ulottuvuus. Eli jo menneitä kuluja korvataan jälkikäteen, ja tässä aikataulut ovat liian tiukat. Tässä on yksi kohta. Toinen kohta on se, onko tässä järjestelmässä kannustavia elementtejä olemassa. Meillä on hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvä yhden prosenttiyksikön osuus siellä, ja sitä ollaan nostamassa nyt noin puoleentoista prosenttiin. Se kasvattaa tavallaan sitä ajatusta, minkälaisia asioita pitäisi tehdä etukäteen, että tätä potilasvirtaa tai tätä palveluntarvitsijavirtaa voitaisiin vähentää ja pienentää ja hallita paremmin. Tavallaan oikea tavoite on, että päästäisiin siihen suuntaan, että se ohjaisi sitä, mutta onko tämä summa niin pieni, että tämä ei ohjaa sitä riittävästi? Tämä on semmoinen kysymys, joka tässä selviää, että nämä kannusteet tässä mielessä ovat ongelmia. No, sitten seuraava asia, joka tässä varmasti tulee, ovat nämä indeksit. Kun meillä on ollut korkea inflaatio, ostopalvelut ovat kasvaneet enempi kuin on kuviteltu — nyt niitä on vähän saatu kuriin — niin onko tämä meidän hyvinvointialueindeksi ollut riittävän hyvätasoinen, että se pystyy nämä korjaamaan? Eli tässä on tällaisia tilanteita. Sitten kun katsotaan näitä leikkauksia, jotka tässä nyt ovat olleet tänäänkin hyvin voimakkaasti esillä, niin ne nimenomaan puuttuvat tähän tulevaan rahavirtaan käytännössä. Ja kun perusmalli on tämä ja tulevaa rahavirtaa ja jälkikäteistarkastuksia ohjataan lainsäädäntöpohjalta ja nyt sitten leikataan vielä sitä tulevaa rahavirtaa, niin siitä on syntynyt tämä ongelma, josta me tänään puhutaan erittäin paljon. Sitten on kokonaan oma asia, miten hyvinvointialue käyttää tämän rahan ja kuinka se hoitaa toiminnan sillä yleiskatteellisella rahalla, mitä sille on tarjottu. Meillä on ongelmia, ja tässä alueet ovat erilaisessa tilanteessa ja erilaisessa asemassa, ja siihenkin kysymykseen meidän pitää täällä vastata. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-04-08T19:54:14,2025-04-08T19:59:41,Tarkistettu,1.1 2025_36_306,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Valtola., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_307,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelu hallituksen kotihoitoon kohdistamista säästöistä on saanut opposition retoriikassa kohtuuttomat mittasuhteet. Väite siitä, että hallitus jättäisi vanhukset heitteille 16,2 miljoonan euron säästötoimien vuoksi, ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Kotihoidon piirissä on 180 000 ihmistä. Vuoden 23 aikana tehtiin 38 ja puoli miljoonaa kotihoidon käyntiä ja kustannukset olivat noin 1,6 miljardia euroa. Suunniteltu sopeutus vastaa tästä kokonaisuudesta noin yhtä prosenttia. Se ei romahduta palveluita eikä vaaranna kenenkään hoivaa. Tosiasiassa kyse ei ole säästämisestä nykyisestä, vaan tulevien kustannusten kasvun hillitsemisestä. Kotihoidon tarpeet kasvavat rajusti väestön ikääntyessä, samalla kun työikäisten ja hoitoalan ammattilaisten määrä vähenee. Ilman uusia ratkaisuja yhä useampi vanhus jäisi tulevaisuudessa ilman apua. Siksi hallitus on sitoutunut koulutuspaikkojen lisäämiseen, hallinnollisen taakan keventämiseen, kansainväliseen rekrytointiin ja, kyllä, myös teknologian järkevään käyttöön. Teknologia ei koskaan korvaa ihmistä, eikä sen ole tarkoituskaan. Sitä käytetään vain niille, joille se sopii, ja niin, että se tukee arjessa selviytymistä. Ikäihmiset ovat yksilöitä, ei yksi yhtenäinen ryhmä. Heidän tarpeensa ja voimavaransa ovat erilaisia, ja heidät on kohdattava yksilöinä. Jo nyt teknologia on osa arkea. Etelä-Savossa lääkeautomaatit ja sähköiset avaimet ovat säästäneet vuodessa kolme miljoonaa euroa ja vähentäneet laskennallisesti noin 50 000 käyntiä ilman, että kukaan on jäänyt ilman tarvitsemaansa apua. Opposition väite 700 000 käynnin vähenemisestä vuodessa on karkea yksinkertaistus, joka ohittaa sekä kasvavan palvelutarpeen että sen rahoitusmallin, jonka he itse laativat viime hallituskaudella. Hyvinvointialueet saavat tänä vuonna 26,2 miljardia euroa valtiolta yleiskatteellista rahoitusta, joka kasvaa vuosittain palvelutarpeen mukaan. Jotta suomalaiset saavat jatkossakin arvoisensa hoivan, meidän on uskallettava kehittää palveluita, ei vain puolustaa nykyistä. Teknologia ei vie keneltäkään turvaa, se varmistaa, että sitä riittää myös tulevaisuudessa.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-04-08T19:59:48,2025-04-08T20:02:51,Tarkistettu,1.1 2025_36_308,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Mäkynen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_309,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on harvinaisen epäonnistunut. Työllisyyskehityksemme on Euroopassa poikkeuksellisen heikkoa, ja velkaantuminen kiihtyy. Sanoin äskeisessä debattipuheenvuorossa, että Arto Satonen on jäämässä historiaan yhtenä epäonnistuneimmista työministereistä, ja tähän on mielestäni kaksi vahvaa perustetta: Ensimmäinen niistä on tämä työllisyystilanne, jota ei voi selittää vain suhdanteella. Suomi poikkeaa muutenkin heikossa suhdannetilanteessa olevista eurooppalaisista maista erityisen heikkona suoriutujana. Ja toinen syy on se, että ministeri Satonen on tehnyt harvinaisen epätasapainoista ja yksipuolista politiikkaa, jolla Suomen työmarkkinat on sekoitettu ja Suomessa työskentelevien, erityisesti pienipalkkaisten ihmisten epävarmuus on kasvanut ja kasvaa tulevaisuudessa erittäin rajusti. Tämä on ollut hyvin poikkeuksellinen vaalikausi. Oikeastaan ainut vertailukohta löytyy Sipilän hallituksesta, mutta tällä hallituskaudella meno on ollut kyllä vielä huomattavasti kovempaa ja tulokset vieläkin huonompia. No, tästä työstä hallitus nyt on palkitsemassa ministeri Satosen Kelan pääjohtajan viralla. Tänään saimme Kelan valtuutettujen kokouksessa nähdä, kuinka kokoomuksen esityksestä, perussuomalaisten yksimielisellä tuella, päätös Satosen valinnasta päätettiin lykätä yli kunta- ja aluevaalien äänin 7—5. Perusteeksi on annettu tässäkin salissa tänään yhdenvertaisuus hakijoiden välillä ja se, että tässä tarvitaan tietoa ja lisää haastatteluja. Jos tämä olisi aito peruste ja oikeasti haluttaisiin vain haastatella ehdokkaita, se oltaisiin voitu hoitaa jo näiden kuluneiden kolmen kuukauden aikana, mitä tämä prosessi on ollut käynnissä, se oltaisiin voitu hoitaa tällä viikolla ennen tätä kokousta, jonka tänään pidimme, tai se oltaisiin voitu hoitaa tällä viikolla minä tahansa päivänä tästä eteenpäin. Tähän ei kuitenkaan ollut halua ja siihen ei nähty tarvetta, vaan päätös haluttiin siirtää huhtikuun loppuun, jolloin Kelan valtuutetut seuraavan kerran kokoontuvat. Kyse on jälleen harvinaisen härskistä poliittisesta virkanimityksestä, joka muuttui tänään entistä härskimmäksi. No, tämän epäonnistuneen talouspolitiikan voittaja on jo tiedossa, mutta häviäjät näyttävät olevan myöskin. Hallitus maksattaa tämän epäonnistuneen talous- ja työllisyyspolitiikkansa kaikista heikoimmassa asemassa olevilla suomalaisilla: vammaisilta hallitus on nyt päättänyt leikata jälleen 20 miljoonaa euroa, ikäihmisten hoidosta 16 ja puoli miljoonaa euroa ja sosiaalipalveluista, muun muassa lastensuojelusta, sata miljoonaa euroa. Tämä välikysymys on tehty siksi, että me haluamme oppositiossa tietää ja haluamme, että suomalaiset saavat tietää, miten nämä leikkaukset käytännössä heidän arkeensa tulevat vaikuttamaan — ja emme ole saaneet sitä tietoa. Meille kerrotaan teknologian käyttöön ottamisesta kotihoidossa, ja siihen suhtaudummekin myönteisesti, mutta kun se yhdistetään 16 ja puolen miljoonan euron leikkaukseen kotihoidon rahoituksessa, niin sitä me emme hyväksy. Tässä keskustelussa on puhuttu jopa halventavaan sävyyn niin kotihoitoa tarvitsevista ikäihmisistä kuin myöskin kotihoidon työntekijöistä, ikään kuin ihmiset vaatisivat kotikäyntejä, joita he eivät tarvitse, tai hoitajat tekisivät väkisin sellaisia kotikäyntejä, joita ihmiset eivät halua. Tämähän on täysin vieraantunutta niin hoitajien kuin ikäihmisten arjesta. Jos ihminen on tilanteessa, johon ministeri Juuso on täällä ministeriaitiossakin viitannut, että hän saa neljä tai jopa viisi kotikäyntiä päivässä, niin kyse on erittäin huonokuntoisesta ihmisestä, joka todennäköisesti ei edes kuuluisi enää kotihoitoon vaan ympärivuorokautiseen palveluasumiseen, ja silloin väite, että teknologialla hänen kotihoidon tarvettaan voidaan vähentää, on vähintäänkin vieraantunut. Se on mielestäni jopa törkeä. Puhemies! On erittäin vahingollista Suomen kannalta, että tässä vakavassa ajassa, jota nyt elämme, hallitus maksattaa näitä virheitään kaikista heikoimmassa asemassa olevilla, ja yhtenäisyyttä ei lisää se, että samalla ajetaan tällaisia härskejä poliittisia virkanimityksiä, [Puhemies koputtaa] jotka vielä poliittisesti lykätään kunta- ja aluevaalien ylitse.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2025-04-08T20:03:00,2025-04-08T20:08:29,Tarkistettu,1.1 2025_36_310,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_311,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jos tarkastellaan tämän hallituksen sotu‑ ja sote-tekosia, niin onhan tämä hallituksen politiikka sysimustaa. Hallitus tekee historiallisen suuret sosiaaliturvaleikkaukset, leikkaa voimakkaasti sote-rahoitusta, nostaa lääkkeiden hintoja, korottaa asiakasmaksuja, pienentää henkilöstömitoitusta ja heikentää hoitotakuuta. Samalla kun hyvinvointialueilta leikataan, ohjataan varoja yksityiseen terveydenhuoltoon. Hyvinvointialueiden alijäämien kattamiselle tulisi antaa enemmän aikaa, koska lyhytnäköiset leikkaukset johtavat vain kasvaviin kustannuksiin. Arvoisa puhemies! Hallituksen uusista sote-säästöistä ainakin yksi tehtiin kuulematta ja yllättäen leikkaamalla Kelasta 50 miljoonaa euroa. Tämä tuli yhtä isona yllätyksenä Kelalle kuin äsken kuultu tieto kokoomuksen halusta haastatella nämä molemmat ehdokkaat, vaikka pääjohtajan valinta olisi hyvinkin ollut ratkaistavissa Kelan hallituksen ansiokkaan yhden ehdokkaan esityksen johdosta tänään tai Kelan valtuutettujen kokouksessa esitetyn mukaisesti tänään kuulemalla hakijaa, mutta tämä valinta haluttiin myöskin siirtää kunta‑ ja aluevaalien yli, ja tästä valinnasta taitaakin tulla lähihistorian törkein koplauspoliittinen virkanimitys. Arvoisa puhemies! Hallitus on vuoden valmistellut säästöesityksiään mutta pimittää silti edelleen sadan miljoonan euron edestä sosiaalihuollon säästöjä lastensuojeluun, vanhustenhoitoon ja vammaisten palveluihin. Yhtäkkiä sosiaali‑ ja terveysministeri kaivaa käsilaukustaan säästölistan kerrottuaan vanhusten olevan ihmeissään kotihoidon ramppaajista. Onhan tämä nyt kyllä käsittämätöntä puhetta. Hallitus hakee kotihoidosta 16 miljoonan euron säästöjä, mikä laskennallisesti tarkoittaa 700 000 kotihoidon käynnin vähennystä. Tuoreessa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että kotihoitoa saavat iäkkäät jäävät jo nyt herkästi ilman riittävää tukea ja palveluita ja ovat vaarassa jäädä syrjään erityisesti sosiaalisista suhteista ja kodin ulkopuolisesta ympäristöstä. Lähes puolella tähän tutkimukseen osallistuneista on vaikeuksia tulla toimeen taloudellisesti ja lähes kolmannes koki yksinäisyyttä melko usein tai jatkuvasti. Tutkijoiden mukaan tulokset vahvistavat huolta siitä, etteivät nykyiset kotihoidon palvelut pysty riittävästi vastaamaan kotona asuvien ikääntyvien tuen tarpeisiin. Säästötoimet tulevat heikentämään tilannetta entisestään, millä on varmasti merkittäviä taloudellisia ja inhimillisiä kustannuksia. Teknologian hyödyntäminen on yhä tärkeämpi osa hoitotyötä. Sitä tulee hyödyntää niin raskaiden töiden toteuttamisessa, asiakkaan ympärivuorokautisen turvallisuuden takaamisessa kuin henkilöstöpaineen helpottamisessa. Kotihoidon toteuttamisessa voidaan hyödyntää teknologisia ratkaisuja asiakkaan turvallisuuden, hyvinvoinnin ja kotona suoriutumisen tueksi tai työntekijän työn helpottamiseksi, jos se tapahtuu asiakkaan yksityisyyttä kunnioittaen. Arvoisa puhemies! Ylipäätään päätöksenteossa on olennaista tuntea vaikutukset eri-ikäisiin ihmisiin. Ikääntyneet ovat moninainen joukko, ja suosituksien tekeminen kaikkia heitä koskien lienee mahdotonta. Väestön ikääntyminen on ollut Suomessa käynnissä jo pitkään. Taustalla ovat ennätyksellisen matala syntyvyys ja pitkäikäisyyden yleistyminen, joidenka seurauksena iäkkäiden osuus väestöstä on ennakoitua suurempi vuosi toisensa jälkeen, ja sama kehitys jatkuu tulevina vuosikymmeninä. Koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta ikääntyneiden asema ja oikeuksien toteutuminen on yhä tärkeämpi kysymys. On myös entistä tärkeämpää etsiä sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä ratkaisuja, joilla voidaan varmistaa se, että kaikenikäisten on hyvä elää ikääntyvässä Suomessa. Ikääntyneiden aseman oikeuksien näkökulmasta digitalisaatio on helpottanut ja sujuvoittanut monen arkea, mutta samalla suuri osa ikääntyneistä kokee mittavia vaikeuksia toimia digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Julkisen vallan on otettava koordinaatiovastuu iäkkäiden perusdigitaitojen opettamisesta ja ylläpitämisestä vanhusasiavaltuutetun suositusten mukaisesti.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-04-08T20:08:39,2025-04-08T20:13:45,Tarkistettu,1.1 2025_36_312,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_313,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä käymme välikysymyskeskustelua jo toista viikkoa. Välikysymyshän liittyy opposition yhteiseen välikysymykseen, jossa kyseessä ovat hallituksen leikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluista, vammaispalveluista, lastensuojelusta, kotihoidosta ja niin poispäin. Kysymys on myös piilossa olevista, tulevista sosiaali- ja terveyspalveluleikkauksista. Kysymys on myös tulevista, piilossa olevista koulutusleikkauksista. Arvoisa rouva puhemies! Nyt tässä puheessa kiinnitän huomiota juuri nimenomaan koulutusleikkauksiin, koska aiemmissa puheenvuoroissani en ole kerennyt vielä niitä ottamaan esille. Meillä on tilanne, jossa työttömyys, köyhyys ja epätoivo vain lisääntyvät. Olemme myös tilanteessa, jossa hallitus on päättänyt leikata koulutuksesta jälleen kerran. Jo aiemmin esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat säästöt ja aikuiskoulutustuen lakkauttaminen olivat isku paitsi oppijoille ja koulutuksen järjestäjille myös koko Suomen tulevaisuudelle. Ammatillinen koulutus kärsii resurssipulasta, opetuksen laadun heikkenemisestä ja työelämäyhteyksien rapautumisesta. Opettajien määrä vähenee, lähiopetuksesta leikataan ja opiskelijoiden mahdollisuudet saada tarvitsemaansa tukea kapenevat entisestään. Samaan aikaan työmarkkinat huutavat osaavaa työvoimaa ja yritykset kaipaavat ammattiosaajia. Mutta miten voimme kouluttaa heitä, kun hallitus on osin vienyt koulutukselta sen elintärkeät resurssit? Ja sitten on aikuiskoulutustuen lakkauttaminen. Hallitus perusteli sitä taloudellisilla syillä, mutta todellisuudessa tämä päätös estää tuhansia suomalaisia päivittämästä osaamistaan ja siirtymästä työelämässä eteenpäin. Työurat pitenevät, mutta ilman mahdollisuuksia uudelleenkouluttautua moni jää loukkuun vanhentuvan osaamisensa kanssa. Onko tämä hallituksen tapa tukea suomalaisten työuria estämällä mahdollisuuden kehittää itseään ja pärjätä muuttuvassa työelämässä ja estämällä työntekijöitä parantamasta omaa työmarkkina-arvoaan? Hallituksen koulutusleikkaukset eivät ole investointi tulevaisuuteen. Ne ovat panostus epätasa-arvoon, työelämän osaajapulaan ja Suomen kilpailukyvyn heikkenemiseen. Tästä kärsivät opiskelijat, opettajat, yritykset ja koko kansantalous. Arvoisa rouva puhemies! Siksi kysyn teiltä, arvoisat hallituspuolueitten kansanedustajat: Miten hallitus voi perustella koulutusleikkauksia tilanteessa, jossa Suomen menestys nojaa juuri osaamiseen? Ja ennen kaikkea, miten aiotte taata, että jokaisella suomalaisella on jatkossakin mahdollisuus kouluttautua ja rakentaa itselleen parempi tulevaisuus? Ja mihin ihmeeseen se odotettavissa oleva koulutuksen lisäleikkaus kohdistuu tilanteessa, jossa jo ennestään koulutus, työllisyys ja hyvinvointi ovat romuttumassa maassamme hallituksen päätöksillä? — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-04-08T20:13:57,2025-04-08T20:17:18,Tarkistettu,1.1 2025_36_314,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Tuppurainen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_315,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä SDP:ssä ikäihmisten hoito ja hoiva, inhimillinen vanhuus, on kunnia-asia. Me kaikki tiedämme, että Suomessa väestö ikääntyy. Meillä on kasvava joukko ihmisiä, jotka tarvitsevat kotihoidon palveluita, ja siksi on aivan välttämätöntä, että kotihoidon resursseista pidetään huolta. Mutta valitettavasti meillä on hallitus, Orpon—Purran johtama oikeistohallitus, jonka toimet ovat herättäneet vakavaa huolta siitä, mihin suuntaan suomalainen vanhustenhoito on oikein menossa. Suomen kotihoito on nykypäivänä tilanteessa, jossa se kohtaa jatkuvasti uusia paineita. Siis ikääntyvä väestö mutta myös hoivapalveluiden resurssipula ja taloudelliset haasteet ovat kaikki tekijöitä, jotka asettavat kotihoidon ammattilaiset, kovaa työtä tekevät työntekijät ja myös asiakkaat, ikäihmiset, vaikeiden kysymysten eteen. Tämän vuoksi olisi ensiarvoisen tärkeää tarkastella sitä, miten nämä teknologiset ratkaisut voivat tukea ja parantaa kotihoidon palveluita ilman, että ne korvaavat ihmisläheistä hoivaa ja huolenpitoa. Hallituksen kova talouskuri on ajanut hyvinvointialueet tilanteeseen, jossa näihin teknologisiin ratkaisuihin panostetaan kuitenkin erityisesti silloin, kun ne voivat tuoda säästöjä. Tosiasiassa kotihoidon etäkäynnit ovat jo tällä hetkellä laajasti käytössä ja selvitysten mukaan lähes kaikki hyvinvointialueet aikovat lisätä niitä entisestään, eikä ihme, sillä on arvioitu, että kotihoidon etäkäynnin kustannukset ovat vain noin kolmannes tavallisen kotikäynnin hinnasta. Tietysti tämä mahdollistaa hoidon resursoinnin aiempaa tehokkaammin, mutta samalla se herättää sen perimmäisen kysymyksen: korvataanko hoitohenkilökunnan tarpeellista inhimillistä läsnäoloa jo nyt liian paljon teknologialla? Arvoisa puhemies! Hallituksen tynkäsäästölista jo paljasti sen, että kotihoitoon tulee 16,2 miljoonaa euroa leikkauksia, ja perusteluna on teknologian lisääntyvä hyödyntäminen. Mutta SDP:n mielestä tämä ei saa tarkoittaa sitä, että inhimillinen hoiva uhrataan säästöjen alttarille. Jo nyt, nykyisellään kotihoidon ammattilaiset käyttävät monipuolisesti erilaisia teknologisia ratkaisuja. Esimerkiksi videoyhteyksiä ja etäseurantaa käytetään laajasti, mutta niiden soveltuvuus vaihtelee asiakkaasta ja ihmisen tilanteesta riippuen. Siis teknologia voi toimia tukena, mutta se ei voi korvata läsnäoloa ja ihmiskontaktia, joka on monelle vanhukselle elintärkeää. Siis digi voi olla hyvä renki, mutta on se huono, kylmä ja armoton isäntä. Nykytilanteessa palveluiden laatu ja saatavuus vaihtelevat merkittävästi hyvinvointialueiden välillä. Esimerkiksi THL:n selvityksen mukaan vuonna 2023 vain noin puolet kotihoidon yksiköistä pystyi toteuttamaan asiakkaille suunnitellut palvelutunnit, ja erityisesti suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä ja Vantaalla, tilanne on jo nyt heikko. Esimerkiksi liikkuvat palvelut olisivat keino parantaa hoidon saatavuutta ja laatua. Nämä yksiköt tuovat palvelut suoraan asiakkaan kotiin ja voivat olla tarpeellisia silloin, kun asiakkaan toimintakyky on heikentynyt eikä hän voi itse matkustaa palveluiden ääreen. Kotisairaalat, neuvolan kotikäynnit ja mielenterveyspalveluiden liikkuvat yksiköt ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten palveluita voidaan viedä sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Mutta tämäntyyppisetkin ratkaisut vaativat alkuinvestointeja, kuten kulkuneuvoja ja hoitovälineitä, jotka kulkevat ihmisten mukana. Siis kaikissa tilanteissa kotihoitoa ei todellakaan voida korvata etäyhteyksillä. Kotihoitoa saadaan nykyään entistä tiukemmilla kriteereillä, eli hoidettavat voivat olla hyvinkin huonokuntoisia ja digitaidottomia. Lähes 300 000 ikäihmistä on tämän päivän tietojen mukaan heikosti kykeneviä hoitamaan asioitaan digitaalisilla laitteilla. Miten ihmeessä etäpalvelut toimivat niille ihmisille, joilla ei näitä digitaitoja ole ja jotka eivät voi käyttää tabletteja tai tietokoneita? Miten käytännössä etäpalvelut toimivat ihmisille, joiden hoito vaatii läsnäoloa? Sen vuoksi, arvoisa puhemies, SDP:n mielestä päätöksenteossa on aina huomioitava kotihoidon todelliset tarpeet. Teknologia voi olla arvokas apuväline, mutta se ei ole mikään ihmelääke. Hyvinvointialueilla on käynnissä laajoja kehittämishankkeita, joissa pyritään yhdistämään perinteisiä ja digitaalisia palveluita kestävällä tavalla. Tätä kehitystä on tuettava ja resursoitava, jotta kotihoidon asiakkaat saavat jatkossakin laadukasta, inhimillistä ja yksilöllistä hoitoa. Digipalvelut eivät voi perustua teknologiaan, joka on tälle hallitukselle vain sakset.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-04-08T20:17:30,2025-04-08T20:22:54,Tarkistettu,1.1 2025_36_316,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Lohi., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_317,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen saanut viimeisen vuoden aikana käydä keskusteluja kaikkien hyvinvointialueiden johdon kanssa uudistuksesta ja siitä, miten palveluiden uudistaminen on edennyt kullakin alueella tai miten talous tai sote-uudistukselle annetut yleiset tavoitteet ovat kehittyneet parin viimeisen vuoden aikana, kun tätä uudistusta on lähdetty toteuttamaan. Täällä on käytetty puheenvuoroja, joissa on sanottu, että hallitus toi viime kaudella tämän soten keskeneräisenä eduskuntaan ja se ei ollut valmis eikä olisi pitänyt sen takia edetä. Vaikka tiedän, että hyvinvointialueilla on tehty hyvää työtä ja monessa asiassa edetty parempaan suuntaan, monet palvelut toimivat paremmin kuin aikaisemmin, niin silti sanon, että ei sote ole tietenkään valmis eikä se ole koskaan valmis. Näitä palveluita pitää aina kehittää. Ei voi ajatella, että me ollaan jotenkin valmiita ja nyt sitten jämähdetään, vaan aina niissä on parantamista ja kehittämistä. Monien palveluiden osalta on kuitenkin kyetty nyt yhdenvertaistamaan palveluita näillä alueilla. 21 aluetta on kuitenkin aika järjellinen määrä, kun ajatellaan aikaisempaa järjestäjämäärää, 200:aa. Paljon paremmin pystymme hallitsemaan näitä ja myös hyviä käytäntöjä levittämään eri alueille. Se, mikä on tällä hetkellä ehkä se vaikein osa-alue tästä kokonaisuudesta, on se, että hyvinvointialueiden rahoitus on kriisissä. Eikä siinä kriisin ratkaisemisessa oikeastaan auta se, että syytetään edellistä hallitusta tai tätä lakia tai sanotaan, että mehän pannaan sinne enemmän rahaa kuin aikaisemmin. Valtiovarainvaliokunta selvitti vuosi sitten niin sanottuna omana asiana, mistä johtui, että vuonna 23 hyvinvointialueiden kustannukset nousivat peräti 11,5 prosenttiyksikköä yhden vuoden aikana. Syyt olivat hyvin selkeät. Ne eivät liittyneet tähän uudistukseen, ne olivat ulkopuolisia tekijöitä, jotka olisivat toteutuneet, vaikka tätä uudistusta ei olisi tehtykään. Mitä silloin olisi tapahtunut? Täällä joku, en muista nyt kuka, mutta joku edustajista sivusi sitä omassa puheenvuorossaan. Me saimme siitä valtiovarainministeriöstä asiantuntijalausunnon, jossa todettiin, että ilman tätä uudistusta rahoitusvastuu olisi ollut kunnilla ja keskimääräinen veroprosentin korotuspaine kunnissa olisi ollut kaksi prosenttiyksikköä, toisissa enemmän, toisissa vähemmän. Tämä uudistus on meillä, jos ajatellaan alueellista tasa-arvoa, vuosisadan tärkein uudistus, jossa otettiin rahoitusvastuu valtiolle, eikä niin, että yksittäiset kunnat joutuvat ahdinkoon sen takia, että siellä ikärakenne on haastava, ikäihmisten määrä kasvaa, puhumattakaan siitä, että pienissä kunnissa saattoi tulla tilanne, että yksittäinen vakava sairaus vei kunnan talouden siltä vuodelta huonoon jamaan. Nyt valtion tasolla kannetaan vastuu rahoituksesta, ja sen takia täällä eduskunnassa on syytä keskustella, mikä on oikea rahoituksen taso ja kuinka paljon täältä voidaan leikata — tai kutsutaanko sitä leikkausta nyt leikkaamiseksi tai säästämiseksi tai siksi, että menokasvupainetta rajoitetaan. Mikä tahansa se on, niin kuinka paljon sieltä voidaan lähteä ottamaan rahoitusta pois ja ehkä tekemään joitakin uudistuksia? Tässä välikysymyksessä keskeinen sisältöhän on tietenkin se, kyetäänkö niitä ikäihmisten palveluita nyt tuottamaan kotipalveluissa, esimerkiksi korvaamaan niitä kotikäyntejä digitaalisilla palveluilla. En ole erityinen asiantuntija näissä, ja siksi luotan niihin, jotka ovat asiantuntijoita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija antoi haastattelun tästä kysymyksestä, ja hän totesi muun muassa, että ”lääkerobotit ja etäkäynnit ovat erityisesti korona-ajan jälkeen lisääntyneet”. No, mehän tiedämme itse kokemuksesta, että niitähän on ollut pitkään käytössä, mutta ne ovat nyt hyvin laajasti käytössä. ”Ne kuitenkin luultavasti kohdentuvat ihmisille, joiden kotihoidon tarve on pieni. Jos henkilöllä on useita kotihoidon vierailuja päivässä, on toimintakyky niin rajoittunut ja esimerkiksi muistisairaus niin pitkällä, että Kehusmaan mukaan esimerkiksi lääkerobotit tai etäyhteydet eivät enää ole toimiva apu.” Minusta tässä on keskeinen juttu: ne ikäihmiset, joiden luona kotihoidossa käydään useamman kerran päivässä, eivät kykene enää käyttämään teknologiaa. Mihin teknologia pitää ottaa käyttöön? — Arvoisa puhemies, jos saan ihan lyhyesti jatkaa. — Haluan todeta, että sain vasta tavata Attendon, joka on iso yksityinen toimija, yhteiskuntasuhdepäällikön, ja hän kertoi heidän uudesta erinomaisesta kokeilusta, jossa oli hoitajille otettu käyttöön ympärivuorokautisissa hoivapalveluissa tekoälyä, kun he olivat pitkäaikaisten mittauksiensa mukaan joka työvuorossa joutuneet käyttämään raportointiin ja kirjaamiseen 24 minuuttia. Nyt heillä oli kännykässä sovellus, johon he kertoivat sen päivän tapahtumista, ja se pystyttiin tekemään vaikka siinä ikäihmisen läsnä ollessa. Se teki siitä sitten dokumentit ja jakoi kaikkiin erilaisiin raportteihin, ja he käyttivät tämän jälkeen 10 minuuttia tähän. [Puhemies koputtaa] Ei siinä ollut tarkoitus säästää rahaa, vaan käyttää se 14 minuuttia enemmän niitten ikäihmisten kanssa läsnä oleviin palveluihin. Tämmöisiin palveluihin tätä tarvitaan. [Puhemies koputtaa] Se, mitä nyt hallitus kaavailee, ei tule onnistumaan. Nyt tarvittaisiin näkemystä, ja nyt tarvittaisiin johtajuutta.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-04-08T20:23:05,2025-04-08T20:29:30,Tarkistettu,1.1 2025_36_318,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Nikkanen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_319,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä puheenvuorossa ajattelin painottaa tätä meidän välikysymyksen toista aihetta eli koulutusta. Suomen koulutusjärjestelmä on ollut pitkään kansainvälisesti arvostettu, mutta viime vuosina olemme nähneet huolestuttavia merkkejä oppimistulosten laskusta ja oppimisen tuen puutteista. Tässä tilanteessa on perusteltua kysyä, onko hallitus todella kohdistamassa leikkauksia perusopetukseen, kun oppimisen tuki pitäisi saada toimimaan ja oppimistulokset käännettyä nousuun. No entäpä sitten ammatillinen koulutus? Onko hallitus suunnittelemassa uusia leikkauksia ammatilliseen koulutukseen, vaikka aiempi 120 miljoonan euron leikkaus on jo aiheuttanut merkittäviä haasteita? Näillä toimilla vaarannetaan paitsi koulutuksen laatu myös tavoite nostaa suomalaisten koulutustasoa. Onko hallitus valmis romuttamaan tämän tavoitteen? Kulttuurin osalta tilanne on yhtä huolestuttava. Suomalaiset kulttuuritoimijat ovat jo joutuneet ahtaalle 20 miljoonan euron leikkauksen ja arvonlisäveron korotuksen vuoksi. Nyt kysyn: aikooko hallitus leikata lisää kulttuurista, vaikka tiedämme, että kulttuuri on olennainen osa yhteiskuntamme hyvinvointia ja identiteettiä? Kansalaisjärjestöjen osalta taas voidaan kysyä, onko hallitus aikeissa tehdä vielä lisää leikkauksia niiden toimintaan ja onko hallitus arvioinut leikkausten vaikutuksia järjestöjen toimintaedellytyksiin tuottaa ihmisille tärkeitä palveluita. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysjärjestöt antavat pitkäaikaissairauksien hoitoon ja kuntoutukseen sellaisen pitkäaikaisen tuen resurssin, jota olisi julkisesta terveydenhoidosta mahdoton irrottaa tähän tärkeään pitkäkestoiseen potilastyöhön. Olemme kuulleet, ettei opetusministeri eduskunnan edessä sulkenut pois mitään näistä leikkauksista. Tämä herättää vakavia kysymyksiä. Mihin hallitus aikoo kohdistaa opetus- ja kulttuuriministeriön 75 miljoonan euron leikkauksen? Leikataanko koulutuksesta, kulttuurista, nuorisotyöstä tai liikunnasta? Miksi hallitus ei ole ilmoittanut, että perusopetus rajataan näiden leikkausten ulkopuolelle? Paljon kysymyksiä, kovin vähän vastauksia. Arvoisa rouva puhemies! Koulutus on Suomen tulevaisuuden perusta. Hallituksen on vastattava näihin kysymyksiin ja osoitettava, että se on sitoutunut koulutustason nostamiseen ja koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen. Leikkaukset koulutuksesta vaarantavat nämä tavoitteet ja heikentävät Suomen kilpailukykyä sekä yhteiskunnan hyvinvointia. Nyt on aika tehdä vastuullisia päätöksiä, jotka tukevat koulutusta, kulttuuria, kansalaisjärjestöjä ja nuorten tulevaisuutta. Meillä ei ole varaa heikentää niitä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-04-08T20:29:42,2025-04-08T20:33:18,Tarkistettu,1.1 2025_36_320,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Kiuru., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_321,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään on salissa paljon kyselty, minkä takia välikysymyksestä vielä pitää keskustella tässä salissa. Se on kai hyvä kysymys, koska tänään selvisi myöskin valheellisessa kuvitelmassa elävän hallituksen vastaus. Hallituspuolueet ajattelivat tänään tässä keskustelussa viimeisten tuntien aikana, että kaikkiin kysymyksiinhän on jo vastattu. Halusinkin hiukan vielä käydä läpi sitä, onko kaikkiin kysymyksiin vastattu ja miksi oppositio käyttää täällä kaunista tiistai-iltaansa iltauutista katsomatta. Kyllä me täällä olemme tosissamme kysymässä vastauksia niihin kysymyksiin, jotka hallitus välikysymysvastauksessa unohti. Lähdetään vähän vähemmän puhutuista asioista liikkeelle. Nimittäin hallitus kertoi eduskunnalle tässä nimenomaisessa salissa ja tässä pöntössä, että hallitus leikkaa sosiaali- ja terveydenhuollosta pääministerin ilmoituksen mukaan 166 miljoonaa euroa vielä. Hämmästykseni oli suuri, kun viikonlopulla luimme iltapäivälehteä, jossa osastopäällikkö kertoi, että 29 miljoonaa euroa tullaan totta kai vielä säästämään näiden 166 miljoonan euron päälle. Kysynkin: oliko tämä hallitukselta virhe vai taktinen valinta? Minä tietysti oletin, että kun hallitus eduskunnalle antaa pääministerin ilmoituksen, niin hän vastaa välikysymyksen kysymykseen, jossa kysytään, kuinka paljon te nyt leikkaatte. Mutta hallitus kertoo, että he leikkaavat siis yhteensä 166 miljoonaa. Ehkä se oli naivismia meiltä, että me oletimme, että hallitus vastaisi tällaiseen kysymykseen ihan aidosti niin kuin asiat ovat, koska tosiasiassa kysymys oli 100 miljoonan sosiaalihuollon säästöistä ja 95 miljoonan euron erikoissairaanhoidon leikkauksista, jotka toteutuvat viimeistään vuonna 28. Eli hallitusohjelman mukaisesti 25 miljoonaa euroa ja loppu eli 70 miljoonaa euroa kehysriihen priorisointiratkaisun jälkeen viimeistään vuonna 28. Tästä tulee siis 195 miljoonaa euroa. Ei minulle tullut täällä välikysymyskeskustelussa mieleen, että tämä porukka viilaa meitä linssiin. Ei tullut mieleen, että se 166 miljoonaa euroa ei olekaan totta. Tämä on, puhemies, aika kova juttu, koska jälkikäteen me näimme vasta viikonloppuna, että hallitus jätti kertomatta välikysymysvastauksessa, mistä se 29 miljoonaa euroa tulee tai mitä sille tapahtuu. He antoivat ymmärtää, että he leikkaavat vain 166 miljoonaa euroa. Tämä on minusta aivan käsittämätön juttu, kun puhumme virallisesta pääministerin ilmoituksesta. Se, mitä myös jätettiin kertomatta, on siinä, kun sanottiin, että nyt teknologiasta leikataan kotihoidon osalta 16,2 miljoonalla eurolla. Itse olin hyvin yllättynyt, että täällä kovin vähän käytiin keskustelua siitä, että sehän on jatke näille leikkauksille, jotka ovat tulossa. Ensi viikolla tiedämme, millä aikataululla hallitus tuo eduskuntaan esityksen digitalisaation ja teknologian hyväksikäytöstä laajasti vanhustenpalveluissa mutta toimeksiannon mukaan erityisesti vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa. Työryhmä on istunut, mutta tiedättekö: tämä työryhmäesitys on kadonnut johonkin, tuhka tuuleen? Liekö se vaalin humua, vai mihin se on hävinnyt? Mutta se on pysäytetty ministeriössä. Tätä ei koskaan laitettu lausuntokierrokselle. Hallitus kertoi täällä, että teknologialla otetaan siis 16,2 miljoonaa euroa, mutta he jättivät kertomatta, että todennäköisesti, ainakin minun arvioni mukaan, tämä työryhmä, joka on istunut ja jonka tehtävänä on säästää 30 miljoonaa vanhusten palveluista, on laajentanut tässä toimeksiannossaan oman tehtävänsä sen ulkopuolelle niin, ettei pelkästään leikata tätä teknologiaa hyväksikäyttämällä 0,03:a prossaa tästä mitoituksesta, vaan rahaa ei olisi riittänyt 30 miljoonan säästöihin, ellei myöskin kotihoidosta olisi otettu teknologiaa hyväksi käyttämällä. Minä todella toivon, että olen väärässä, mutta olisi ollut reilua hallitukselta kertoa, kun me kysyimme täällä, minäkin, leikataanko kotihoidosta vielä enemmän kuin 16,2 miljoonaa euroa. Oma pahin pelkoni on se, että te olette todella tehneet niin, että sieltä työryhmästä tulee 30 miljoonan säästöjen aikaansaamiseksi myös kotihoitoon teknologian hyväksikäytöstä leikkauksia, joista on jo sovittu työryhmätasolla ja joissa halutaan mennä vielä pidemmälle, ja sen takia näitä vastauksia ei saada tänne ennen vaaleja. [Puhemies koputtaa] Jos tämä on totta, niin ajatelkaa, kuinka kova juttu tämä on. Itse ainakin ajattelin haastaessani hallitusta jo viikonloppuna tästä teemasta: tähän ei kukaan ole sanonut, onko näin. Mielelläni olisin väärässä. Ja vielä sanon aivan lyhyesti teille, että ei me voida sellaista sekoilua eduskunnassa nähdä, jossa pääministeri toteaa, että sosiaalihuollon leikkaukset valmistellaan rauhassa virkaesityksestä, ja ministeri tulee tänne pönttöön ja sanoo, että esitys on olemassa — 14 §:n mukaan sosiaalihuollossa leikataan — ja se lista on loputon ja pitkä, 40 keskeistä tehtävää, 10 kategoriaa jaoteltuna. Kaikista kymmenestä otetaan, lukee muistiossa. Kukaan ei ole kertonut, arvoisa puhemies, oppositiolle, [Puhemies koputtaa] pitikö tämä ministerin puheenvuoro paikkansa. Ja täällä me yksin teemme kysymyksiä toisillemme ja ihmettelemme, missä ovat vastaukset.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-04-08T20:33:24,2025-04-08T20:39:42,Tarkistettu,1.1 2025_36_322,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Edustaja Nurminen, poissa. — Edustaja Yrttiaho.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_323,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun Yhdysvallat määrää ankarat tullit eurooppalaisille valtioille, tulee Suomen talous hyytymään entisestään. Vienti heikkenee. Viimeistään tässä tilanteessa tulisi leikkaukset lopettaa ja leikkauksia myös perua. Kotimaista kysyntää pitäisi vahvistaa, jotta työttömyyden kasvu taittuisi. Hallitus toimii toisin ja leikkaa lisää vanhuksilta, työttömiltä, perheiltä ja lapsilta. Palveluiden leikkaukset tarkoittavat irtisanomisia hyvinvointialueilla ja kunnissa. Työttömyys kasvaa. Esimerkiksi Varsinais-Suomen hyvinvointialueella ovat menossa jo kolmannet yt:t vuoden sisään. Työntekijöitä on irtisanottu. Turun kaupunki puolestaan irtisanoi joulun alla melkein 30 työntekijää, yhteensä vähennettiin 50 hengen työpanos. Ympäri maan tärkeitä julkisia palveluita ylläpitävät kymmenet- tai sadattuhannet työntekijät joutuvat työskentelemään jatkuvassa epävarmuudessa. Julkiset alat painetaan viimeistään hallituksen vientimallilla myös pahaan palkkakuoppaan ja pitkäksi aikaa. Keskustelussa vähälle huomiolle ovat jääneet ne hallituksen uudet, nyt eduskunnassa olevat työelämäesitykset, jotka heikentävät etenkin hoivatyöntekijöiden asemaa. Suojelu- ja hätätyötä koskeva hallituksen esitys käytännössä heikentää lakko-oikeutta, ja sen avulla hallitus haluaa murtaa työtaistelut ja mitätöidä julkisen puolen palkkavaatimukset aiempaakin helpommin. Tehy on kritisoinut ankarasti tämän lakiesityksen valmistelua epärehellisyydestä ja ilmoittanut julkisuudessa työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten toimintaa koskevasta tutkintapyynnöstä poliisille. Virkavastuu on virkavastuu, vaikka selvää on, että niin sanottu poliittinen ohjaus, siis hallituksen päätökset ja ministerien määräykset, ovat kaiken tämän synkkyyden takana. Hallitus pyrkii toisella esityksellään myös keskittämään sosiaali- ja terveysministeriölle valtaa määrätä muun muassa työntekijöiden siirroista hyvinvointialueilla erilaisissa poikkeustilanteissa, jotka kuitenkin jäävät määrittelyltään hyvin epämääräisiksi, ja tästä perustuslakivaliokuntakin on huomauttanut. Nämä uudet lakimuutokset heikentävät julkisen puolen työntekijöiden asemaa ja pahentavat työvoimapulaa vielä nykyisestä. Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen politiikassa on sellaista synkkää, vanhakantaista työnantajahenkeä, että olkaa hiljaa ja totelkaa. Tällaista politiikkaa, tätä hallituksen toimintaa, on hyvin vaikea käsittää. Se herättää syvää epäluottamusta. Julkisten alojen työntekijöiden oikeuksia, työoloja ja palkkoja tulisi parantaa eikä heikentää. Vain niin voitaisiin hyvinvointi- ja terveyspalveluiden työvoimapula voittaa ja ihmisten arjessa korvaamattoman tärkeät palvelut pelastaa. Hallituksen politiikalla työntekijöiden virta vie muille aloille ja yksityisiin hoivatöihin, mikä onkin hallituksen leikkauspolitiikan ilmeinen tarkoitus. Hallitus haluaa vahvistaa yksityistä palvelutuotantoa ja voitontavoittelua julkisen palvelun kustannuksella. Samaan tähdätään myös muun muassa yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksien satojen miljoonien eurojen panostuksilla. Arvoisa puhemies! Tällainen hallitus ei ansaitse eduskunnan luottamusta.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-04-08T20:39:52,2025-04-08T20:44:04,Tarkistettu,1.1 2025_36_324,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Ojala-Niemelä., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_325,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Julkisen terveydenhuollon leikkauksia on pyritty paikkaamaan tukemalla yksityisten palveluiden käyttöä korottamalla Kela-korvauksia. Vuoden 24 kokemukset eivät rohkaise: 60 miljoonan euron lisäys korvauksiin lähinnä nosti palveluiden hintoja ja suli terveysyritysten voittoihin. Käyntien lisäys oli mitätön. Hallituksella on meneillään lukuisia erilaisia Kela-korvaushankkeita, ja yksityissektorin pönkittäminen pirstoo terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Hallitus on ohjannut rahaa yksityisen Kela-korvauksiin ainakin 550 miljoonaa euroa, ja valtuus on jopa 630 miljoonaan euroon. Se osuus, jota SDP on kannattanut Kela-korvauksista, on noin 25 miljoonan euron luokkaa, joten voi sanoa, että se on ihan murusia tarkasteltaessa kokonaisuutta. Parempi tapa hyödyntää yksityisiä palveluja olisi niiden hankkiminen ostopalveluna hyvinvointialueiden toimesta. Tämä kuitenkin edellyttäisi rahoituksen ohjaamista hyvinvointialueille. WHO:n ja OECD:n ja useiden kotimaisten asiantuntijoiden suorittamien maa-arviointien mukaan Suomen terveydenhuollon pirstoutuminen useaan eri järjestelmään aiheuttaa tehottomuutta ja ylläpitää eriarvoisuutta. Yksityislääkäripalvelut jakaantuvat alueellisesti hyvin epätasaisesti. Niitä on vähiten siellä, missä terveyspalveluiden tarve on suurin. Kela-korvausten kasvattaminen houkuttelee lääkäreitä siirtymään terveyskeskuksista yksityissektorille ja vahvistaa pääomasijoittajien omistamien suurten terveyspalveluketjujen asemaa. Tätä kehitystä ei voi millään tavalla pitää hyvänä. SDP:n malli terveydenhuoltomme nykyhetken kiperimpään ongelmaan eli joustavaan ja nopeaan pääsyyn terveyskeskuksen sairausvastaanotolle on järjestää lääkäreiden ja hoitajien työ omalääkäri- ja omahoitajatyöpariin perustuvaksi. Sama lääkäri ja hoitaja tuntee potilaat, ja potilas tuntee heidät. Tässä mallissa myös digitaalisten palveluiden lisääminen on mahdollista järjestämällä omalääkärin ja omahoitajan tapaamisen etänä. Pääsy vastaanotolle tai kotikäynti turvataan aina potilaan niin halutessa. Hyvinvointialueet voivat käyttää omalääkäreinä ja omahoitajina myös kilpailutettuina ostopalveluina hankittuja palveluja silloin kun se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua. Myös hyvinvointialueiden järjestämää ammatinharjoittajamallia tulee laajentaa. Edellä kuvattu malli on realistinen, asiakaslähtöinen ja kustannustehokas. Se perustuu vahvaan perusterveydenhuoltoon ja tiiviiseen yhteistyöhön sairaaloiden ja sosiaalihuollon osaajien kanssa. Huolta terveydenhuoltojärjestelmän pirstoutumisesta eduskunta pyrkii taklaamaan käynnistämällä laajan tutkimushankkeen, joka koskee terveydenhuollon monikanavaista palvelujärjestelmää ja tämän järjestelmän tarkoituksenmukaisuutta. Perusterveydenhuoltoa järjestävät hyvinvointialueet, työterveyshuollot, yksityiset palveluntuottajat ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa ongelmakohdat sekä hyvin toimivat osat ja tehdä ratkaisuehdotuksia järjestelmän parantamiseksi. Loppuraportin saammekin käsiimme touko—kesäkuussa, jolloin tarkastusvaliokunnassa ryhdymme käsittelemään näitä esityksiä. Hyvät kuulijat! Aluevaltuustoissa päätämme muun muassa asiakasmaksuista sekä siitä, millaisilla painopisteillä perusterveydenhuoltoa ja vanhustenhoitoa hoidetaan. Olemme eduskunnassa käsitelleet kuluvana talvena myös asiakasmaksujen muutosten huomioon ottamista tarkoittavaa lainsäädäntöä. Taustalla on ilmeisesti ajatus, että asiakasmaksuja korottamalla voidaan vähentää sitä määrää, jolla valtion tulee rahoitusperiaatteen toteuttamiseksi rahoittaa hyvinvointialuetta. Rahoitusperiaate on kuitenkin riippumaton asiakasmaksuista. Muualta tuleva rahoitus ei voi vähentää sitä määrää, jonka valtio on velvollinen rahoitusperiaatteen nojalla suorittamaan. Rahoitusperiaatehan edellyttää, että kun valtio antaa itsehallinnollisille yksiköille tehtäviä, se samalla tästä aiheutuvia kustannuksia korvaamalla takaa tosiasialliset mahdollisuudet hoitaa näitä tehtäviä. Jos asiakasmaksuja korottamalla voitaisiin vähentää valtion rahoitusperiaatteeseen pohjautuvaa rahoitusosuutta, vastuu rahoitusperiaatteen toteuttamisesta siirrettäisiin valtiolta asiakkaille. Asiakasmaksujen huomioon ottamista koskeva sääntely on ongelmallinen myös hyvinvointialueille perustuslain 121 §:n nojalla kuuluvan itsehallinnon kannalta. Kun valtion rahoitusta vähennettäisiin jo asiakasmaksujen enimmäismäärän korottamisen vuoksi, hyvinvointialueilla ei olisi tosiasiallista mahdollisuutta päättää maksujen tasosta lain asettamissa rajoissa. Lisäksi laissa säädetään alueille tulevasta omavastuuosuudesta, joka asteittain nousee 30 prosenttiin. [Puhemies koputtaa] Ehdotuksessa jälkikäteistarkastuksen omavastuuosuudesta on puolestaan yksiselitteisesti kysymys valtion rahoituksen vähentämisestä ja samalla sekä rahoitusperiaatteen että perustuslain 19 §:n 3 momentin turvaamien sosiaalisten perusoikeuksien toteutumisen heikentämisestä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-04-08T20:44:12,2025-04-08T20:49:49,Tarkistettu,1.1 2025_36_326,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Mäkinen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_327,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olemme siis tänään täällä eduskunnassa vielä jatkaneet keskustelua välikysymyksestä kohdistuen hallituksen sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä koulutukseen kohdistuviin leikkauksiin. Tässä vaiheessa haluan kyllä kertoa kuluneen viikonlopun kokemuksista: On tosiasia, että kertaakaan näiden eduskuntatyövuosien aikana en ole saanut niin paljon kuntalaispalautetta kentällä kuin edellisen viikonlopun aikana Keski-Suomessa ja Jyväskylässä sai kuulla. Kansalaiset ovat seuranneet hyvin tarkasti täällä eduskunnassa käytävää julkista keskustelua ja hyvin tarkasti myös niitä puheenvuoroja, joita kansanedustajat ja ministerit ovat käyttäneet, ja he ovat suoraan sanottuna aika järkyttyneitä ja pöyristyneitä tästä tilanteesta. Hyvin monet ihmiset tulivat varta vasten ottamaan kantaa erityisesti vanhuspalveluihin kohdistettaviin leikkauksiin. Heillä on joko oma vanhempi kotihoidon piirissä tai juuri jonottamassa pääsyä kotihoidon pariin, ja kaikilla huoli oli nimenomaan se, ettei vanhuksen luo meinata tänä päivänäkään saada riittävästi tarvittavaa hoitoa. Monen lähiomaisen kunto on niin huono, että alkaa ylipäätään olla kyseenalaista, onko kotona asuminen lähtökohtaisesti enää järkevää tai asianmukaista esimerkiksi muistisairauden tai muuten heikon fyysisen toimintakyvyn takia. Kotona kuitenkin ollaan, ja pääosin juuri sen takia, ettei pitkäaikaishoidon yksiköihin meinaa päästä millään, kun paikkoja ei ole riittävästi. Omaiset kertoivat myös siitä, että he luonnollisesti itsekin yrittävät työelämän ja lastenhoidon ohessa pitää läheisistään huolta käymällä kaupassa ja apteekissa, mutta se ei riitä korvaamaan kotihoidon kautta saatavaa ja odotettavaa apua. Yksikään kuntalaisista ei vahvistanut väitettä siitä, että heidän vanhempansa saisi liikaa saati turhautumiseen saakka palveluja, vaan huoli oli täysin päinvastainen. Olen itsekin seurannut yli 15 vuotta sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä, ja tällaiseen ongelmaan en ole kyllä itsekään törmännyt. Täysin samaa mieltä asiasta ovat olleet myös vanhuspalveluissa työskentelevät, jotka ovat vakuuttaneet, ettei yhdenkään vanhuksen luona käydä turhaan. Käytännössä kotihoidossa käynnit koostuvat ruokailussa avustamisesta, lääkkeiden ottamisessa avustamisesta, esimerkiksi juuri muistisairailla, ja myös sairaanhoidollisista toimenpiteistä, kuten esimerkiksi haavanhoidosta, ja niinpäin pois. On varmasti totta, että jos sovitut aikataulut eivät pidä ja ovesta tulee monta kertaa päivässä pahimmillaan eri ihminen, se voi aiheuttaa stressiä ja pelkoakin erityisesti muistisairailla ihmisillä, mutta tästä ei kuitenkaan voida tehdä sitä johtopäätöstä, että fyysiset käynnit olisivat turhia tai että ne olisivat korvattavissa teknologisin ratkaisuin. Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että kehittyvää teknologiaa tulee pyrkiä hyödyntämään entistä enemmän siellä, missä se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Ongelmaksi teknologia muuttuu kuitenkin siinä vaiheessa, jos sillä säästösyistä aletaan kategorisesti karsimaan kotiin vietäviä palveluja, ja tästähän juuri nyt on kyse, kun palvelujen rahoitusta ollaan vähentämässä etupainotteisesti lisääntyvän teknologian käyttöön vedoten. Suomessa on kunnissa ja kaupungeissa hyödynnetty esimerkiksi lääkerobotteja ja turvarannekkeita jo vuosikausia. Edelleenkään tässä salissa ei ole saanut vastausta siihen kysymykseen, miten olemassa olevan, jo nykyisellään hyödynnettävän teknologian käyttö automaattisesti toisi aidosti säästöjä palveluihin ilman että palvelujen saatavuus tai laatu tosiasiallisesti heikentyisi. Tämä on minusta tässä asiayhteydessä aivan oleellinen kysymys. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2025-04-08T20:50:03,2025-04-08T20:54:51,Tarkistettu,1.1 2025_36_328,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_329,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka tätä välikysymyskeskustelua on todella käyty jo useampi päivä, niin emme valitettavasti ole näiden päivien keskustelun aikana saaneet tietää niitä leikkauskohteita, mihin nämä säästöt nyt kaiken kaikkiaan tulevat kohdistumaan. Mutta se on kyllä tullut selväksi, että hallituksen ymmärrys vanhustenhoidon tilasta ei ole ajan tasalla. Ehkä se on syy siihen, että hallitus kuvittelee, että sieltä on leikattavaa, sillä ei ole. Kaikkein hämmentävintä keskustelussa on ollut kuunnella, kuinka ministeri Juuso on löytänyt vanhuksen, jonka luona kotihoito käy liian usein. Siellä suorastaan rampataan. Ja tämän yhden tapauksen perusteella sitten suunnitellaan leikkauksia kotihoitoon tavalla, joka vähentää tuhansia ja tuhansia kotikäyntejä, vaikka vanhusten määrä ja kotihoidon tarve vain lisääntyvät. Tällä hetkellä todellinen tilanne on se, että tuhannet vanhukset odottavat palveluasumispaikkaa. Kotihoidossa on tällä hetkellä aivan liian paljon sellaisia vanhuksia, jotka eivät enää pärjää kotona. Ei heidän luonaan käydä nykyään liian usein. Päinvastoin he tarvitsisivat ympärivuorokautista apua. Ja kyllä, kaikki kannattavat myös teknologian lisäämistä sosiaali- ja terveyspalveluissa, mutta on tilanteita, joissa teknologia ei korvaa ihmistä. Teknologialla voidaan tukea hoitoa, mutta se ei voi korvata ihmistä, eikä sillä voi korvata huonossa kunnossa kotona olevan vanhuksen luona käymistä. Kun puhutaan vanhuksista, joiden luona kotihoidon tulee käydä monta kertaa päivässä, niin puhutaan henkilöistä, joiden tarvitsema apu on niin suurta, että digipalveluilla ei voi ihmisen käyntiä korvata. Mutta juuri sitä hallitus kotihoidon säästöillä hakee. Teknologialla halutaan korvata ihminen sellaisessakin tapauksessa, kun se ei ole mahdollista. Kun hallitus lisää vanhusten hoivavajetta, niin se kaatuu läheisten niskaan. Yleensä kyse on silloin naisista, sillä Suomessa hoivavastuu on hyvin sukupuolittunutta. Tämä heikentää suoraan naisten mahdollisuuksia panostaa työelämään ja heikentää työelämän tasa-arvoa entisestään. Ja samanaikaisesti hallitus irtisanoo sote-alan ammattilaisia, jotka niin ikään ovat enimmäkseen naisia. Arvoisa puhemies! Jos sote-leikkauksista jotain vihiä olemme hallitukselta saaneet, niin opetus- ja kulttuuriministeriön 75 miljoonan lisäleikkaukset ovat jääneet täysin pimentoon. Osuvatko ne koulutukseen, liikuntaan vai kulttuuriin? Sitä emme tiedä, mutta sen tiedämme, että näihin kaikkiin hallitus on jo tehnyt rajuja leikkauksia. Esimerkiksi amiksilta on leikattu 120 miljoonaa, kulttuurista ja taiteesta parikymmentä miljoonaa, ja tuleville vuosille niiden budjetti supistuu kymmenillä miljoonilla entisestään. Ja tähän päälle on siis tulossa leikkauksia vielä 75 miljoonaa lisää. Erityisen huolissani olen hallituksen ymmärtämättömyydestä, mitä tulee jatkuvaan oppimiseen. Hallitus on lakkauttanut aikuiskoulutustuen, vuorotteluvapaan ja ammattitutkintostipendin. Se on leikannut lähes 15 miljoonaa opettajien täydennyskoulutuksesta ja toiset 15 miljoonaa sote-henkilöstön erikoistumiskoulutuksesta. Tuntuu, että hallitus on täysin irtautunut tämän päivän työelämän todellisuudesta. Jatkuva oppiminen, pätevyyksien päivittäminen, uudelleenkouluttautuminen ja alanvaihto ovat tässä ajassa aivan välttämättömiä. Harva, jos kukaan, selviää koko työelämäänsä sillä ensimmäisellä koulutuksellaan, minkä on saanut. Jatkuva oppiminen on ollut Suomen vahvuus, mutta sitä vahvuutta hallitus on jo heikentänyt rajusti. Ja pahoin pelkään, että sitä tullaan heikentämään entisestään kohdistamalla OKM:n 75 miljoonan lisäleikkauksista leijonanosa jatkuvaan oppimiseen.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-04-08T20:55:01,2025-04-08T20:59:30,Tarkistettu,1.1 2025_36_330,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Berg., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_331,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelemme täällä eduskunnassa sosiaalipalveluihin kohdistuvista massiivisista leikkauksista, mutta keskustelun sijaan hallituspuolueiden suunnalta on kuulunut tänään ja jo aikaisempinakin päivinä pelkkää vähättelyä ja ivaa. Pääministeri Orpo on kutsunut tätä keskustelua turhaksi. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä taas on katsonut tarpeelliseksi kutsua tätä välikysymyskeskustelua ”demareiden pellesirkukseksi ja jauhannaksi”. Hän epäilee viestipalvelu X:ssä, että ”porukka tuskin on niin tyhmää, että tuolla saisi kuntavaalimenestystä”. Arvoisa puhemies! Sanon tämän nyt suoraan: jos perussuomalaisten edustajan mielestä keskustelu omaishoidon tuesta, vammaispalveluista, vanhushoivasta ja lapsiperheiden tukemisesta on sirkusta, se kertoo enemmän perussuomalaisten arvoista kuin tästä välikysymyksestä. Me puhumme täällä vakavista asioista. Me olemme kysyneet hallitukselta, mistä konkreettisesti aiotte leikata sata miljoonaa euroa sosiaalipalveluista, emmekä vieläkään ole saaneet selkeätä vastausta. Olemme nostaneet esiin sen, että leikkausten kohteeksi voivat joutua juuri ne, joilla ei ole vahvaa ääntä yhteiskunnassa: iäkkäät, vammaiset, omaishoitajat, köyhät ja lapsiperheet. Arvoisa puhemies! Meidän tehtävämme oppositiossa on valvoa, kyseenalaistaa ja vaatia vastuuta ja ennen kaikkea pitää ääntä niiden puolesta, joiden ääni ei muuten kuuluisi tässä salissa. Me emme tule vaikenemaan silloin, kun heikompien oikeuksia poljetaan. Me emme ala pelätä sanojamme, vaikka hallituspuolueet yrittäisivät leimata keskustelun pelleilyksi. Me tulemme käyttämään ääntämme niin kauan kuin leikataan sieltä, mistä ei enää pitäisi leikata, ja kunnes saamme vastaukset kysymykseemme, mistä konkreettisesti hallitus aikoo leikata sata miljoonaa euroa sosiaalipalveluista.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-04-08T20:59:38,2025-04-08T21:02:39,Tarkistettu,1.1 2025_36_332,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Rantanen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_333,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on tänään ja aiempina päivinä käyty erinomaisen hyvää keskustelua hallituksen leikkauksista, ja itsekin haluan nyt ottaa tämän koulutuspuolen — siitä en ole vielä kerennyt puheenvuoroja pitämään. Hallituksella on välikysymyksen yhtenä kysymyksenä nimenomaan vastattavana siihen, onko hallitus todella sitä mieltä, että koulutuksesta voidaan leikata vielä lisää vaarantamatta hallituksenkin omia tavoitteita koulutustason nostamisesta ja koulutuksellisesta tasa-arvosta. Tämä kysymys on monin tavoin hyvin ajankohtainen ja tärkeä, sillä se koskee suoraan niin nuortemme tulevaisuutta kuin yhteiskunnan pitkän aikavälin hyvinvointia. Suomi on aina ollut maa, joka on ylpeillyt koulutuksensa tasolla ja laajuudella, ja koulutus on meille arvo, joka on kiinteästi sidoksissa tasa-arvoon ja mahdollisuuksien tasa-arvoon. Koulutus ei ole vain yksilön väline parempaan elämään vaan koko yhteiskuntamme perusta. Meidän koulutuksen laatua ja järjestelmäämme ei ole pidetty maailman parhaana ilman syytä. Se on ollut ja on edelleen koko kansakunnan menestyksen ja hyvinvoinnin kulmakivi. Kuitenkin viime vuosina olemme nähneet jatkuvia leikkauksia koulutussektorilla, ja kysymys kuuluukin: Miksi? Mikä on hallituksen näkemys siitä, että koulutuksesta voidaan edelleen leikata ilman, että se vaarantaa niitä tavoitteita, joihin on sitouduttu, koulutustason nostamiseen ja koulutukselliseen tasa-arvoon? Koulutusleikkauksilla on merkittäviä seurauksia. Leikkaukset eivät tapahdu tyhjiössä, vaikka siltä täällä on voinut monta kertaa tänäänkin kuulostaa — esimerkiksi vammaispalvelulaista puhuttiin, että sieltä ei leikata, otetaan vain määrärahat pois. Jos olisimme saaneet ylös kaikki ne, joilla on haluttu peitellä sitä, että asioista leikataan, niin voin kertoa, että niitä olisi kyllä lukuisia erilaisia kiertoilmauksia löytynyt näidenkin päivien aikana. Mutta leikkaukset eivät siis tapahdu tyhjiössä eivätkä ne kosketa vain koulutuksen työntekijöitä tai koulutuslaitoksia, vaan ne ulottuvat suoraan oppilaisiin ja opiskelijoihin. Kun resursseja leikataan, on ensimmäisenä vaarassa koulutuksen laatu. Opettajilla ei ole enää aikaa tukea oppilaita riittävästi, ja näin ollen koulutuksen eriarvoisuus kasvaa entisestään erityisesti niiden nuorten kohdalla, joiden lähtökohdat eivät ole aivan yhtä hyvät. Koulutustason nostaminen ei ole helppoa, mutta se on mahdollista vain, jos kaikilla nuorilla on yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen. Leikkaukset koulutussektorilla kuitenkin lisäävät eriarvoisuutta ja kaventavat mahdollisuuksia niiltä, joilla ei ole varaa tukea koulutustaan muilla tavoin. Onko meillä ihan aidosti varaa jättää lapsia ja nuoria ilman tarvittavaa tukea juuri silloin, kun he sitä eniten tarvitsevat? Meidän on myös muistettava, että koulutus on avain ei vain yksilön elämänlaatuun vaan myös yhteiskunnan taloudelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Hyvin koulutettu kansa on tuottavampi, innovatiivisempi ja kyvykkyydeltään parempi. Se voi vastata yhteiskunnan haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, täällä paljon puhuttuun digitalisaatioon ja sen tuomiin muutoksiin ja työmarkkinoiden kehitykseen. Jos emme investoi koulutukseen, emme investoi tulevaisuuteen. Meidän on siis pohdittava vakavasti, mitä leikkaukset todella maksavat yhteiskunnalle pitkällä aikavälillä, ja näitä vaikutusarviointeja hallitus ei kyllä ole millään tavoin tehnyt. Koulutuksesta leikkaaminen ei myöskään ole oikeudenmukaista. Koulutus ei ole vain yksilön etu vaan yhteinen hyvä. Jos me haluamme, että kaikki suomalaiset voivat menestyä ja kehittää itseään, meidän on tarjottava kaikille samanlaiset mahdollisuudet. Tässä asiassa ei ole varaa kompromisseihin. Kaikkien lasten ja nuorten on saatava tarvitsemansa tuki ja koulutus. Lopuksi haluankin kysyä: Onko hallitus todella valmis asettamaan omat pitkän aikavälin tavoitteensa vaarantumaan vain sen vuoksi, että lyhyen aikavälin säästöt tuntuvat houkuttelevilta? Onko se todella valmis laiminlyömään niitä, jotka eniten tarvitsevat tukea ja resursseja, ja onko hallitus valmis vaarantamaan koko kansakunnan tulevaisuuden? Arvoisa puhemies! Meillä ei ole varaa leikata koulutuksesta. Meidän on investoitava koulutukseen, jotta voimme varmistaa tasa-arvoiset mahdollisuudet ja nostaa koulutustasoa. Se on ainoa tie, joka vie meidät kohti parempaa ja oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta, ja juuri se on se yksi syy, minkä vuoksi tämä välikysymys on nyt tehty.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-04-08T21:02:48,2025-04-08T21:07:54,Tarkistettu,1.1 2025_36_334,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Peltonen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_335,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Eemeli,Peltonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Onhan tämä tosiaankin aivan ennennäkemätön ja ennenkuulumaton tilanne, jota tässä salissa tänäänkin todistamme. Eduskunnan koko parlamentaarinen oppositio on jo useiden päivien ajan vedonnut siihen, että pääministeri Orpo astuisi tähän saliin ja lunastaisi antamansa lupauksen. Vielä kuukausi sitten pääministeri lupasi eduskunnan edessä, että hallituksen kaavailemat lisäleikkaukset sosiaali‑ ja terveydenhuoltoon tuodaan eduskunnan tietoon hyvissä ajoin ennen alue‑ ja kuntavaaleja. Tänään tiedämme ennakkoäänestyksen jo reilu tunti sitten päätyttyä, että lupaus ei pitänyt. Ennakkoäänestyksen päättyminen ei poista sitä, etteikö hallituksella olisi edelleen velvollisuus tehdä selkoa leikkausaikeistaan. Eduskunta ja kansa ansaitsevat tietää koko totuuden siitä, mihin hallitus aikoo uusia lisäsopeutuksiaan kohdentaa. Onkin siis jälleen paikallaan vedota siihen, että pääministeri astuisi tänne eduskunnan suureen saliin vielä tänä iltana ja tekisi selkoa juurta jaksaen, mistä hallitus pimittämänsä 170 miljoonan euron lisäleikkaukset soteen oikein aikoo toteuttaa. Samassa yhteydessä olisi vähintään kohtuullista kuulla myös opetusministeriä siitä, mitä tapahtuu koulutukselle, johon tehtävät 75 miljoonan euron lisäleikkaukset on myös hallituksen toimesta nyt pimitetty yli vaalipäivän. Valitettavaa on, että koko opposition yhteinen välikysymys, joka on todella vakavalla mielellä tehty, sai sisällöltään niin ohuen vastauksen hallitukselta. Välikysymykseen annettu vastaus ei sisältänyt tyydyttäviä ja kattavia vastauksia opposition kysymyksiin, ja siksi tämä keskustelu välikysymyksestä on yhä aiheellista ja erittäin paikallaan. Arvoisa puhemies! Nykyisen eduskunnan kausi on jo puolivälissä, ja pääministeri Orpon hallitus on ollut vallassa pian kahden vuoden ajan. Päivä päivältä hallituksen talous‑ ja työllisyyspolitiikka ja sen vaikutukset ja niiden koko kuva alkavat hahmottua yhä selkeämmin. Näkymä on karua todistettavaa. Hallituksen harjoittama talous‑ ja työllisyyspolitiikka on ajanut pahasti karille ja kokenut haaksirikon suhteessa hallituksen itsensä asettamiin tavoitteisiin. Suomen työttömyys on jo Euroopan ennätysluvuissa. 100 000 uutta työpaikkaa on vain kaukainen haave. Valtion velkaantuminen jatkuu vaalipuheista huolimatta korkealla. Yritysten konkursseista joudumme, niistäkin, lehdistä jatkuvasti lukemaan, eikä uutta kasvua ole onnistuttu, sitäkään, luomaan Suomeen tähän aikaan. Kaikkein surullisinta on, että hallitus maksattaa epäonnistuneen talous‑ ja työllisyyspolitiikkansa tavallisilla ihmisillä ja aivan erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla. Siksihän hallitus on myös soten ja koulutuksen lisäleikkauksiin päätynyt, koska sen oma politiikka ei tuota hallituksen toivomaa tulosta taloudessa ja työllisyydessä. Arvoisa puhemies! Politiikassa on aina kyse arvovalinnoista, jotka määrittävät harjoitettua politiikkaa ja sen suuntaa. Arvovalinnat korostuvat etenkin silloin, kun julkinen talous on tiukilla ja asioita on asetettava tärkeysjärjestykseen päätöksenteossa niin siellä kunnissa, hyvinvointialueilla kuin täällä eduskunnassakin. Juuri tällaisia aikojahan me elämme nytkin Suomessa. Taloudellisesti vaikeina aikoina, kun moni asia koettelee ihmisten arkista tulevaisuudenuskoa, politiikalta on aivan oikein edellyttää vahvaa oikeudenmukaisuutta. Kyse on pohjimmiltaan siitä, yritetäänkö asioita tehdä reilummin vaiko ei. Me sosiaalidemokraatit uskomme siihen, että valtiontaloutta, työllisyyttä ja yhteisiä asioita voidaan hoitaa oikeudenmukaisesti myös vaikeina aikoina. Hallituksen arvovalinnat eivät ole ainoa vaihtoehto ja kiveen hakattu totuus siitä, miten asiat tulisi tässä maassa hoitaa näinäkin aikoina. Sen me sosiaalidemokraatit olemme muun muassa vaihtoehtobudjeteissamme osoittaneet joka ikinen vuosi kuluvan valtuustokauden aikana. Vaihtoehtoja on olemassa. Hallituksen pitäisikin nyt palauttaa vahva oikeudenmukaisuus ja välittäminen talous‑ ja työllisyyspolitiikkansa keskiöön. [Oskari Valtola pyytää vastauspuheenvuoroa] Vain siten hallitus kykenisi myös vahvistamaan sitä luottamusta, joka on kokenut kovan kolauksen hallituksen tekemien arvovalintojen seurauksena. Vielä ei ole liian myöhäistä tehdä harjoitettuun politiikkaan suunnanmuutosta, jota kovin moni suomalainen kaipaa.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Eemeli Peltonen,1496,2025-04-08T21:08:07,2025-04-08T21:13:31,Tarkistettu,1.1 2025_36_336,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_337,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Opposition yhteinen välikysymys jätettiin hallituksen pimitetyistä sote‑ ja koulutussäästöistä. Edelleen on epäselvää, miten hallitus aikoo kohdentaa nämä OKM:n alaiset miljoonaluokan leikkaukset: nuorisotyöhön, liikunnan edistämiseen, kulttuuriin vai ammatilliseen koulutukseen? Nuorilta leikkaaminen on aina leikkaamista koko Suomen tulevaisuudesta. Kulttuurista on jo massiivisesti leikattu. Ammatilliseen koulutukseen on tällä hallituskaudella suunnattu yli 120 miljoonan euron leikkaukset. Säästötoimet kohdentuvat juuri koulutuksen järjestäjiin alueilla, joilla nuorten oppivelvollisten määrä on pieni mutta tarve uudelleenkoulutukselle on suuri. Jo nykyisellään ammatillista koulutusta vaivaa pula lähiopetuksesta. Tunteja on jouduttu nipistämään ja siirtämään oppimista harjoitteluun tai työpaikoille. Tällä hetkellä ammatillisessa koulutuksessa on suuri huoli: yt:t päällä, henkilöstöä ja aloituspaikkoja vähennetään, tulevaisuususko näyttää synkältä. Suomen kasvu edellyttää ammatillisen koulutuksen rahoituksen turvaamista riittävän ammattiosaamisen järjestämiseksi. Kaiken tämän keskellä hallitus leikkaa lisää eikä edes kerro, mistä leikataan. Lisäksi hallitus on jo lopettanut aikuiskoulutustuen, eikä korvaavasta mallista ole koko kansan kouluttajaksi. Nykyajan työelämä vaatii vahvaa koulutuspohjaa mutta myös valmiuksia oman osaamisen kehittämiseen ja päivittämiseen. Hallitus on toimillaan romuttamassa jatkuvan oppimisen ideologiaa ja laskee tietoisesti Suomen osaamistasoa. Koulutuslupaus on jälleen petetty, ja Suomen nuorten ja aikuisten mahdollisuutta kouluttautua heikennetään. Jos täällä olisi ministereitä paikalla, kysyisin, voisitteko luvata suomalaisille, että emme enää näe leikkauksia, jotka osuvat suomalaisiin lapsiin, nuoriin, kulttuuriin tai liikunnan edistämiseen, mutta vastaajia ei liene paikalla. Arvoisa puhemies! Kun maailmalla kuohuaa, haetaan turvaa elämän perusasioista ja kulttuuri tarjoaa kaivattua lohtua. Kulttuurin ja taiteen mahdollisuudet muutosvoimana on hyödynnettävä laajemmin kaikilla politiikan alueilla. Hallituksen kulttuuripoliittisen selonteon tavoitteet ovat hyviä, mutta samalla hallituksen kulttuurialaan kohdistamat leikkaukset ovat ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa. Hallituksen 17 miljoonan euron leikkauksilla on tuhoisat seuraukset. Esimerkiksi omalla kotiseudullani kulttuurikaupunkina tunnetussa Savonlinnassa teatteri ja orkesteri kärsivät näistä leikkauksista valtavasti ja monet kulttuurialan toimijat ovat huolestuneita alan tulevaisuudesta. Kulttuuri ei ole vain elinkeino. Se on myös hyvinvoinnin ja osallisuuden perusta. On muun muassa välttämätöntä vakiinnuttaa taideterapiat — musiikki‑, tanssi‑, liike- ja kuvataideterapia — osaksi terveydenhuoltoa ja hyödyntää täten taiteen ammattilaisia myös sosiaali‑, terveys‑ ja kasvatusaloilla. Myös lasten ja nuorten taidekasvatusta olisi vahvistettava. Me sosiaalidemokraatit emme leikkaisi kulttuurista vaan turvaisimme sen rahoituksen pitkäjänteisesti. Kulttuuri vahvistaa ja uudistaa Suomea. Siksi sen on myöskin pysyttävä kaikkien ulottuvilla. Kulttuuri myöskin työllistää tuhansia ja edistää taloutta ja kasvua. Kulttuuri on investointi, ei kustannus. Jos me emme panosta kulttuuriin tänään, voimme menettää tulevaisuudessa lahjakkuuksia. Kulttuuri kuuluu kaikille. Se ei muuten ole mikään luksustuote, vaan kulttuurin on oltava jatkossakin meidän kaikkien saavutettavissa. Valitettavasti näyttää siltä, että hallitus ei ymmärrä kulttuurihyvinvoinnin pitkäaikaista arvoa. Kun arvonlisäveroa nostetaan kulttuuritapahtumien osalta — konsertit, teatteriliput — niin hallitus lähettää selkeän viestin siitä, että kulttuuri ei ole prioriteetti. Meille sosiaalidemokraateille kulttuuri on investointi. Kun museot joutuvat leikkaamaan lasten toiminnasta ja teatterit eivät voi enää kiertää, kulttuuri jää monille saavuttamattomaksi. Kulttuuritapahtumien arvonlisäveron nosto tekee tavallisten kansalaisten osallistumisen kulttuuritapahtumiin entistä vaikeammaksi. Kulttuurin tulee myös kuulua kaikille, ei vain suurkaupungissa asuville. Saavutettavuuden parantamiseksi on muun muassa kehitetty Kaikukortti, jolla taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien on mahdollisuus osallistua kulttuurielämään ja harrastaa taiteen tekemistä maksuttomilla pääsylipuilla tai kansalaisopistojen kursseilla.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-04-08T21:13:39,2025-04-08T21:19:08,Tarkistettu,1.1 2025_36_338,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_339,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallitus siis ilmoitti lisäleikkauksista lastensuojeluun, vammaispalveluun sekä kotihoitoon. Vammaispalvelulakia muuttamalla hallitus leikkaa 20 miljoonaa euroa, kotihoidosta 16,2 miljoonaa euroa, ja ne leikataan teknologiaa hyödyntämällä, mitä ikinä tämä sitten tarkoittaakaan. Ja vielä sokerina pohjalla: hallitus leikkaa lastensuojelusta reilut 15 miljoonaa euroa kahden vuoden aikana. Sitten siellä on vielä piilossa olevat 100 miljoonaa euroa leikkauksia sosiaalihuoltoon. Herää kysymys, ovatkohan nämä piilossa olevat leikkaukset siellä samassa piilossa, missä työministerin aiemmin mainitsemat piilotyöpaikat. Arvoisa rouva puhemies! Haluan kiinnittää vielä huomiota hallituksen uuteen suunnitelmaan, nimittäin työttömyysturvan uusiin leikkauksiin. Hallitus aikoo kiristää työttömyysturvan karenssia eli työttömille langetettavia rangaistuksia velvoitteiden laiminlyönnistä. Uudessa mallissa ensimmäisestä rikkeestä seuraisi viikon karenssi ja toisesta rikkeestä kuuden viikon karenssi työttömyysturvaan. Oltaisiin siis siirtymässä neliportaisesta seuraamusjärjestelmästä kaksiportaiseen seuraamusjärjestelmään. Tämä tarkoittaa, että työttömät saavat vähemmän tukea ja heidän on vaikeampi täyttää työssäoloehtoa, mikä heikentää heidän taloudellista tilannettaan entisestään. Tämä ehdotus on järkyttävä ja epäoikeudenmukainen. Hallitus maksattaa epäonnistuneen talous- ja työllisyyspolitiikkansa kaikkein heikompiosaisilla ja nyt myös työttömyyttä kohdanneilla. Tämä on täysin väärin. Hallituksen työllisyyspolitiikka on Euroopan epäonnistuneinta. Sen sijaan, että hallitus keskittyisi luomaan uusia työpaikkoja ja parantamaan työllisyysmahdollisuuksia, se suunnittelee työttömyysturvan lisäleikkauksia. Tämä ei ole ratkaisu ongelmiin, vaan se pahentaa niitä entisestään. Arvoisa rouva puhemies! Meidän on puolustettava heikompiosaisia ja työttömiä. He ansaitsevat parempaa kohtelua ja tukea, ei leikkauksia ja epäoikeudenmukaisuutta. Hallituksen on otettava vastuu epäonnistuneesta politiikastaan ja tehtävä parempia päätöksiä, jotka ovat reilumpia ja jakautuvat tasaisemmin. Arvoisa rouva puhemies! SDP tekisi reilumpia päätöksiä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-04-08T21:19:15,2025-04-08T21:21:59,Tarkistettu,1.1 2025_36_340,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Tuppurainen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_341,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tätä välikysymyskeskustelua on käyty nyt jo toista viikkoa. Tässä välikysymyksessä koko oppositio yhdistyi haastamaan hallitusta pimitetyistä lisäleikkauksista soteen ja myös koulutukseen. Pidän erittäin tärkeänä, että keskustelussa on nostettu vahvasti esille myös nämä edelleen piilotetut leikkaukset opetus- ja kulttuuriministeriön saralle. 75 miljoonaa euroa on valtava summa suomalaisesta koulutuksesta. Esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta on leikattu yli 120 miljoonaa euroa tilanteessa, jossa edelleen saamme tietoa kentältä, että nuoremme kärsivät siitä, että esimerkiksi lähiopetusta ei ole mahdollista tarjota niin paljon kuin kasvavat nuoret ammattiopintojensa tueksi tarvitsisivat. Aikuiskoulutustuki on romutettu, mikä heikentää jo työssä olevien ihmisten mahdollisuuksia uudelleenkouluttautua ja pätevöityä esimerkiksi varhaiskasvatusopettajaksi tai pelastustoimen esihenkilöksi. Koulutusleikkauksia ei tämä maa enempää kestä. Ja sen vuoksi olisi perusteltua saada hallitukselta vastaus: minne nämä pimitetyt 75 miljoonan euron koulutusleikkaukset kohdennetaan? Ja on aivan ymmärrettävää, että myös tämä kysymys koulutuksesta on hallitukselle kiusallinen näin kuntavaalien alla, koska kunnissa päätetään varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta ja toisen asteen koulutuksesta, mukaan lukien ammatillinen koulutus. Se on se syy, minkä takia hallitus haluaa siirtää myös näiden leikkauslistojen tosiasiallisen sisällön kuntavaalien ylitse ensi syksyn budjettiriiheen, kansalaisilta piiloon. On valitettavaa, että myöskään sote-puolella hallitus ei kykene kertomaan, minne se säästönsä kohdentaa. Me olemme saaneet tynkäsäästölistan, josta olemme saaneet tietää, että kyllä, vanhusten kotihoidosta leikataan, mikä tarkoittaa vähemmän kotihoidon käyntejä. Tämän me olemme ministeri Juusolta kuulleet, mutta edelleenkään se selvitys, mikä meille on annettu sosiaalipalveluihin tehtävästä sadan miljoonan euron säästöstä, ei avaa, mitä sosiaalipalvelulain 11 ja 14 §:n uudistaminen käytännössä tarkoittaa. Ja huolemme on, että tämäkin uudistaminen on leikkausta saksilla eli pelkkiä säästöjä — säästöjä kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta. Tässä on paikallaan muistuttaa: Se juurisyy, miksi hallitus on ajautunut tähän leikkauskierteeseen — se on se, että hallituksen tavoite yhdeksän miljardin euron sopeutuksesta nojautui epärealistisiin ja hallituksen kannalta mahdottomiin työllisyystavoitteisiin. Hallitus on epäonnistunut tavoitteessaan luoda tähän maahan 100 000 uutta työllistä, omilla toimillaan syventänyt taantumaa, mikä on aikaansaanut työttömyyttä. 100 000 työllisen sijaan meillä on 70 000 vähemmän työllisiä, ja tätä laskua nyt maksatetaan suomalaisilla ikäihmisillä, vammaisilla ja lapsilla ja nuorilla. Ja vielä koulutuksesta leikataan. Tästä ei hyvää seuraa. Tämä kierre sen kuin syvenee, mutta lisäleikkauksilla Suomi ei kasvuun nouse. Sen sijaan me sosiaalidemokraatit uskomme, että koulutukseen ja kulttuuriin tulee investoida, kansanterveyteen tulee investoida, ihmisten hyvinvoinnista täytyy pitää huolta. Tähän me, oppositio, olemme peränneet nyt vastauksia pääministeri Orpolta jo toista viikkoa, mutta nähtävästi kokoomuksen kalenteriin ei mahdu eduskunnan eteen tuleminen ja tosiasioiden kohtaaminen. Ministeriaitio kumisee tuossa taas tyhjyyttään, vaikka useassa puheenvuorossa on pyydetty pääministeri Orpoa eduskunnan eteen vastaamaan. Petteri Orpo on ilmeisesti tänään todennut tästä välikysymyskeskustelusta, että tämä on turha keskustelu. Voiko enempää väheksyä sitä, kun kansanedustajat käyvät täällä välikysymyskeskustelua, joka on parlamentarismissa järein väline haastaa istuva hallitus? Valtiovarainministeri Purra jopa totesi viime viikolla, että oppositio on toiminut epäisänmaallisesti. Tällaista parlamentarismin ja eduskuntakeskustelun väheksyntää ei tässä maassa ole vähään aikaan kuultu. Mutta näyttää, rouva puhemies, siltä, että hallituksen korvat ovat niin kovat, että me saamme turhaan odottaa pääministeri Petteri Orpoa tänne paikalle. Joku roti tässä keskustelussa pitäisi olla, mutta pääministeriltä sitä selkärankaa ei tunnu löytyvän. Jossain kohtaa tämäkin keskustelu päättyy ja ne kysymykset jäävät vaille vastausta, mutta Suomen kansalla on oikeus tietää, ja jos se ei saa tarpeeksi tietoa, niin ainakin sillä on oikeus ottaa kantaa, sillä sunnuntaina tässä maassa toimitetaan vaalit, mikä on mahdollisuus muuttaa suuntaa kohti reilumpaa ja inhimillistä politiikkaa.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-04-08T21:22:13,2025-04-08T21:27:33,Tarkistettu,1.1 2025_36_342,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Edustaja Valtola, vastauspuheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_343,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oli mielenkiintoista kuulla tuossa aiemmassa puheenvuorossa sosiaalidemokraattien talouspolitiikan uskottavasta vaihtoehdosta, kun me tiedämme, että olette vastustaneet kaikkia säästöjä, kaikkia rakenneuudistuksia, mutta sitten vaihtoehtobudjeteissanne olette hyväksyneet käytännössä jokaisen niistä. Sen lisäksi vuoden 2024 vaihtoehtobudjetin työllisyysvaikutukset ovat edelleenkin kertomatta, vaikka puolueenne puheenjohtaja Antti Lindtman on ne tässä salissa kolme kertaa luvannut toimittaa. OKM:n 75 miljoonan euron säästöt 8,5 miljardin euron kokonaisuudesta on OKM:n kolmen ministerin toimesta luvattu toimittaa kasvuriihessä jo tänä keväänä, ei ensi syksynä, niin kuin ne normaalin budjettimenettelyn myötä tulisivat.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-04-08T21:27:36,2025-04-08T21:28:43,Tarkistettu,1.1 2025_36_344,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Edustaja Tuppurainen, vastauspuheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_345,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun mikään ei riitä, niin sitten nostetaan SDP:n vaihtoehtobudjetti tikun nokkaan. Mutta mikäs siinä, meidän vaihtoehtobudjettimme on laadittu hyvin huolellisesti, sen työllisyysvaikutukset ovat avoimesti esillä ja sen tasapainotus on täsmälleen sama kuin hallituksella. Vaihtoehtobudjetit tehdään aina todellisena vaihtoehtona hallituksen kuluvan vuoden talousarviolle. Meidän vaihtoehtobudjettimme on välittömästi toimeenpantavissa, se on realistinen. Se on realistinen, mutta se perustuu oikeudenmukaisemmille ratkaisuille. Siinä ei leikata kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta, siinä ei karsita kasvun edellytyksiä, vaan pikemminkin siinä luodaan kasvun edellytyksiä muun muassa vahvistamalla kotitalouksien luottamusta. Me käytämme veropolitiikkaa oikeudenmukaisesti niin, että ne kotitaloudet, pieni- ja keskituloiset suomalaiset kotitaloudet, jotka tarvitsevat pientä piristysruisketta omaan talouteensa, saisivat sitä meidän vaihtoehtobudjetissamme. Se myös vahvistaisi talouskasvua.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-04-08T21:28:43,2025-04-08T21:29:48,Tarkistettu,1.1 2025_36_346,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Valtola., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_347,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun vaihtoehtobudjettinne työllisyysvaikutukset ovat julkisesti tiedossa, niin kysyisin: voisitteko toimittaa ne vuoden 2024 työllisyysvaikutukset tänne arvioitavaksi, koska niitä ei ole tullut, vaikka eduskunnan tietopalvelu on ne laskenut, vaan te olette salanneet ne?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-04-08T21:29:48,2025-04-08T21:30:15,Tarkistettu,1.1 2025_36_348,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Edustaja Kettunen, vastauspuheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_349,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Nyt käydään välikysymystä hallituksen leikkauksista soteen ja koulutukseen, ja kiitoksia, että hallituspuolueen edustajat, kaksi edustajaa, ovat täällä kuuntelemassa tätä tärkeää välikysymystä. Minusta tuntuu, että te tiedätte, mistä ihmisten tarvitsemista sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista nyt hallitus on valmis karsimaan, mutta me kysymme: miksi sitä tietoa ei anneta Suomen eduskunnalle ja Suomen kansalle? Kyllä hyvinvoinnin ministerityöryhmässä varmasti on ollut tavoiteaikataulu, milloin tämä pääministerin lupaama tieto eduskunnalle annetaan, mutta nyt vähän tuntuu siltä, että tätä työtä ei näköjään johda kukaan, kun me emme ole saaneet sitä tietoa, mistä te olette leikkaamassa lisää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-04-08T21:30:15,2025-04-08T21:31:15,Tarkistettu,1.1 2025_36_350,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Edustaja Nikkanen, varsinainen puheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_351,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan nyt käsitellään opposition yhdessä jättämää välikysymystä eikä varsinaisesti meidän vaihtoehtobudjettia, mutta kun tätä viime viikosta alkanutta keskustelua on käyty ja näitä hallituspuolueiden puolustuspuheenvuoroja on kuullut, että milloin sitten on kyse teidän jättämästänne sotesta ja milloin on kyse edellisen hallituksen tekemisistä tai sitä edellisen tai sitä sitä edellisen hallituksen tekemisistä, niin eihän se tässä nyt sinänsä yllätä, että nyt sitten vaihtoehtobudjettiinkin jo lähdetään koskemaan. Ehkä edustaja Valtolalle tietysti vielä sitä, että eivätkö ne vuoden 2024 työllisyysvaikutukset ole jo meillä ihan tiedossakin, mitä silloin on tapahtunut. Ne ovat tämän hallituksen aikaansaannosta, ja mitenkähän paljon se oli? Joku voi salista auttaa, mikä tällä hetkellä on työttömien määrän lisääntyminen, mutta ei kovin vahva se hallituksen tuloskortti viime vuodelta kyllä ole, ja ei paljon paremmaltakaan näytä. Me olemme tässä välikysymyksessä ja sen käsittelyssä esittäneet kysymyksiä, mistä hallitus aikoo leikata nämä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudet säästöt, ja olemme kysyneet myös, mistä nämä opetus- ja kulttuuriministeriön säästöt leikataan, ja kovin vähän ollaan edelleen vastauksia saatu. Niistäkin vastauksista, mitä olemme saaneet, on käyty aika kipakkaa keskustelua täällä, esimerkiksi siitä, mistä ne säästöt vanhusten kotihoidossa tällä teknologian lisäkäyttöönotolla oikein syntyvät. No, siihen olemmekin oikeastaan vastausta jo hieman saaneetkin, eli käytännössä vähentämällä käyntejä vanhusten kotihoidossa. Siihen olemme kyllä vastauksen saaneet, mutta vielä on aika iso osa säästöistä ja niiden vaikutuksista hämärän peitossa. No, hallituspuolueiden edustajat ovat hieman vähätelleet tätä meidän välikysymystämme ja näitä summia, mitä nyt ollaan leikkaamassa. Tokihan ne näyttävät hieman pieniltä, jos vertaa sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisbudjettiin, mutta kun me kaikki tiedämme, miten paljon tämä hallitus on jo nyt leikannut vanhoilla päätöksillä, jotka vielä vyöryvät sinne hyvinvointialueille, ja miten jaksamisen rajoilla siellä hyvinvointialueilla on yritetty toimeenpanna näitä rankkoja ja armottomiakin leikkauslistoja, mitä täältä hallitus on heidän niskaansa sysännyt, tilanteessa, jossa olemme tehneet Suomen historian suurimman julkisen sektorin uudistuksen, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille, niin kyllä tässä nyt olisi vähintäänkin kohtuullista tarjota jonkinlaista työrauhaa myös sinne hyvinvointialueille. Täällä kovasti kyllä ylistetään sitä työtä, ja itsekin yhdyn siihen, että hyvinvointialueet ovat erittäinkin hyvin pystyneet tavallaan näihin leikkauksiin tarttumaan, mutta se hyvin tarttuminen tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kotikaupungissani meillä suljetaan ovet kolmesta neljästä terveysasemasta ja sen lisäksi vielä yöpäivystys lakkaa, ja kotimaakunnassani Varsinais-Suomessa ei ole sen jälkeen enää kuin yksi sairaala, jossa yöpäivystyksen ovet aukeavat, jos sinne paikalliset asukkaat haluavat tulla. Nämä ovat kyllä ihan valtavia heikennyksiä, mitä siellä on jo nyt tehty, ja nyt siihen päälle... Tavallaan voisi ajatella näin, niin kuin sanontakin kuuluu, että jossain kohtaa se kamelin selkä katkeaa tai tuopissa se viimeinen pisara läikkyy yli, eli kyllä tässä aletaan olemaan siellä alueilla oikeasti sellaisten tilanteiden ääressä, että siellä työntekijät ovat aidosti jaksamisensa rajoilla, ja senkin takia on todellakin kohtuullista saada tietää, mihin nämä leikkaukset osuvat. Myös hyvinvointialueilla asuvat asukkaat ovat oikeutettuja tietämään, varsinkin näin vaalien alla, mistä hallitus aikoo oikeasti leikata nämä tulevat, mistä palveluista Purran sakset puraisevat seuraavaksi tai mistä lupauksesta pääministeri Petteri Orpo seuraavaksi aikoo luistaa.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-04-08T21:31:19,2025-04-08T21:36:32,Tarkistettu,1.1 2025_36_352,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Kettunen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_353,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Hyvää keskustelua, välikysymyskeskustelua hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen. Ihan ensin täytyy kyllä todeta, että hyvä, että tätä keskustelua käydään, ja kiitos, että hallituspuolueitten suunnalta kaksi edustajaa on tätä keskustelua kuuntelemassa ja myös kommentoimassa. Se on tärkeää. Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Sain Keski-Suomesta harmistunutta viestiä viikonloppuna, ja tämä asia liittyy juurikin tähän kotihoitoon ja kotihoidon työntekijöitten tilanteeseen. Siitä ajattelin kertoa ja sitten lopuksi vähän tästä päätöksenteosta. Puhemies! Haluan siis nostaa tähän keskusteluun esiin erityisesti kotihoidossa työskentelevien hoitajien työn arvostuksen tai pikemminkin sen puutteen, jota valitettavasti olemme nyt kuulleet tämän keskustelun aikana ministeriaition suunnalta ministeri Juuson suusta hänen puhuessaan niin sanotuista ramppaajista elikkä kotihoidon työntekijöistä. On kohtuutonta, tietyllä tavalla epäoikeudenmukaista kutsua kotihoidon työntekijöitä tämmöisellä nimikkeellä. Kyse on koulutetuista, lääkeluvallisista hoitajista, lähi‑ ja sairaanhoitajista, jotka tekevät vaativaa, vastuullista ja kokonaisvaltaista työtä asiakkaiden kodeissa. Työ ei ole pelkkää ovien aukomista tai hetkellistä piipahtamista asiakkaan luona, vaan se on päivittäistä huolenpitoa ikäihmisistä, vammaisista, mielenterveys‑ ja päihdekuntoutujista — ihmisistä, jotka tarvitsevat apua elämänsä perusasioissa. Puhemies! Nämä asiakaskäynnit kotihoidossa eivät tapahdu sattumalta. Jokainen asiakas on arvioitu palvelutarpeen arvioinnissa, ja käynnit ovat suunniteltuja ja perusteltuja. Hoitajat huolehtivat lääkkeistä, myös insuliinipistoksista, joita asiakkaat eivät itse kykene ottamaan. He ottavat verinäytteitä, hoitavat haavoja, huolehtivat hygieniasta, auttavat ruokailussa. He ovat myös usein ainoa kontakti, jonka moni asiakas päivänsä aikana näkee. Hoitaja voi olla se, joka soittaa ambulanssin, kun vointi romahtaa. Hoitaja on se, joka kirjaa potilastiedot, arvioi asiakkaan toimintakykyä, välittää havainnot eteenpäin. Ja puhemies, mikä tärkeintä, asiakkaat odottavat hoitajaa. He eivät puhu ramppaamisesta. He kysyvät, milloin hoitaja tulee taas. Tämän olen kuullut monen hoitajan suusta, jotka ovat tehneet tätä työtä vuosien ajan tuhansien asiakaskäyntien kokemuksella. Kunnioitettu puhemies! Jos ministeri Juuso tulisi ja menisi kotihoidon aamu‑ tai iltavuoroon, näkisi hän työn todellisen luonteen. Sen jälkeen voisimmekin keskustella, kuinka turhia nämä hoitajat ovat vai ovatko he pikemminkin arjen sankareita, joita ilman moni ihminen jäisi täysin yksin. Puhemies! Tämän kirjoituksen olen tehnyt siltä pohjalta, minkä palautteen sain sieltä Keski-Suomesta lähihoitajalta. Ja kun tässä välikysymyskeskustelussa lisäleikkaukset ovat kohdistumassa myös tuonne koulutukseen ja myös kulttuurin suuntaan — kiitoksia edustaja Anna-Kristiina Mikkoselle hyvästä, ansiokkaasta puheenvuorosta kulttuurin osalta — niin illan miete onkin laulusta: ”Paljon sanomatta jää, / kun harvoin tavataan, / mitä kaikkea mä yksin mietinkään. / Kiire on, me tuskin katsein / toista kosketaan, / voi jos ajan saisi kerran riittämään!” Tämä oli Kuoppamäen sanoitusta. Jukka Kuoppamäki, tunnettu suomalainen lauluntekijä, säveltäjä, sanoittaja, äänituottaja; kirjoittanut noin 2 000 musiikkikappaletta, joissa yleisimpiä aiheita ovat rakkaus, Suomi ja kaipaus. Puhemies! Kun tämä keskustelu on ollut osin rakentavaa mutta osin vähän ei niin rakentavaa, niin ehkä jos puhemies sallii, vaikka viisi minuuttia tulikin täyteen, hieman vielä tästä päätöksenteosta. [Toinen varapuhemies Tarja Filatov: Hyvin tiiviisti. Viisi minuuttia on se sovittu aika.] Aha, no sitten pitää ottaa vielä toinen puheenvuoro ja tulla uudelleen tähän puhuja-aitioon. — Mutta kiitoksia tästä mahdollisuudesta. [Kim Berg: Vielä kerkeää ottaa puheenvuoron!]", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-04-08T21:36:48,2025-04-08T21:42:20,Tarkistettu,1.1 2025_36_354,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Malm., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_355,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänä iltana ainakin se asia on selvinnyt, että Suomessa ollaan tällä hetkellä kriittisessä tilanteessa, jossa hallitus suunnittelee merkittäviä säästötoimenpiteitä sosiaali- ja terveydenhuollon alueella. Nämä leikkaukset voivat vaikuttaa syvästi kansalaisten hyvinvointiin ja sote-alan työntekijöihin, mutta varmuutta ei leikkauskohteisiin saada. Luvattu on, mutta lupauksen pitäminen on ollut todella vaikeaa. Nyt ei enää voi mitenkään perustella, että ”hyvissä ajoin ennen vaaleja”. Ennakkoäänestys on päättynyt. Sen sijaan on eduskunnan keskustelua arvosteltu mitä eriskummallisimmin sanakääntein. Tulipa mieleen, että jos täällä, tässä salissa, ei keskustella kansalaisten tärkeistä jokapäiväisistä palveluista, niin eikö se ole eduskunnan arvovallan vertaamista siihen kuuluisaan kumileimasimeen. Tällaisella viestinnällä hallituspuolueiden edustajat itse asiassa murentavat itse eduskunnan arvovaltaa ja uskottavuutta — toki sen lisäksi, että hallitus ei tuo eduskunnalle tiedoksi niitä leikkauksia, joita itse on luvannut tuoda tiedoksi ”hyvissä ajoin ennen vaaleja”. Tämä, jos mikä, on pelottavaa ja murentaa kyllä uskoa politiikkaan. Illan aikana ja viime viikollakin on myös kuultu, että leikkauksia vaaditaan, mutta nyt sekin on kääntynyt itse asiassa panostukseksi tämän ihmeellisen keskustelun aikana, jossa velatkin ovat muuttuneet saataviksi. Te, hyvä hallitus, ette saa puhuttua mustaa valkoiseksi. Näiden toimenpiteiden vaikutukset tuntuvat jo nyt kaikkialla hyvinvointialueilla, joissa on käynnissä yt-neuvottelut tuotannollis-taloudellisista syistä. Ne on joko käyty tai ne ovat tulossa. Tämä on herättänyt huolta sote-alan työntekijöiden määrän vähenemisestä ja työn kuormittavuuden lisääntymisestä. Henkilöstöleikkaukset, lomautukset ja irtisanomiset ovat jo johtaneet siihen, että alan ammattilaiset, kuten lähihoitajat ja sairaanhoitajat, eivät enää ole valmiita sitoutumaan työhön pitkäaikaisesti. Monilla alueilla sote-ala ei enää houkuttele uusia osaajia, mikä tekee tilanteesta entistä vaikeamman — esimerkiksi vuonna 2023 eläkkeelle jäi 691 lähihoitajaa ja 485 sairaanhoitajaa — ja suuri osa hoitajista on jo eläkeiässä. Samalla rekrytointitarve kasvaa tulevaisuudessa, mutta osaajia ei ole riittävästi. Kouluttautuminenkaan ei ole mahdollista hallituksen leikkausten vuoksi niin ammatillisesta koulutuksesta kuin myös aikuiskoulutuksesta. Sote-alan työllisyystilanne on jo nyt vaikea. Vaikka alalta valmistuu opiskelijoita, työmarkkinoille ei ole kuitenkaan mahdollista päästä, koska yt-neuvotteluja käydään kaiken aikaa. Tässä on varsinainen dilemma tälle hallitukselle, joka on onnistunut ennätystyöllisyydestä rysähtämään ennätystyöttömyyteen. Tulevaisuuden sote-alalla siis näkymät ovat synkät, ja hallituksen säästötoimet voivat pahentaa tilannetta entisestään. Samaan aikaan, kun leikkauksia toteutetaan, tarvitaan entistä enemmän osaavaa henkilöstöä. Mutta mitä tekee hallitus? Romuttaa tämänkin mahdollisuuden. Olisi erityisen tärkeää, että hallitus ja myös päättäjät ymmärtäisivät säästöjen pitkän aikavälin vaikutukset. Tässä salissa kauniisti puhutaan ennaltaehkäisystä ja ennakoivasta toiminnasta, mutta kun on politiikantekojen aika, niin näinhän ei tapahdu. Olemme jo nähneet, kuinka sote-alan työntekijöiden työvoimapula pahentuu ja samaan aikaan yt:t lisääntyvät. Ilman riittävää panostusta henkilöstöön ja koulutukseen emme tule saavuttamaan kestävää sote-palvelujen tasoa. On aika miettiä, mitä leikkaukset todella maksavat yhteiskunnalle pitkällä aikavälillä. Olen tässä salissa aiemminkin todennut sen, että ennalta ehkäisevällä työlläkin on merkityksensä ja kuinka paljon sillä on voitu saada aikaan, mutta valitettavasti sekin puhe on kuuroille korville mennyt.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-04-08T21:42:35,2025-04-08T21:47:28,Tarkistettu,1.1 2025_36_356,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Ojala-Niemelä., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_357,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollossa poliitikot ottavat kantaa isoihin asioihin, joissa lähdetään perustuslain periaatteen mukaisesti kaikkien ihmisten yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä. Suomessa terveydenhuollon oikeudenmukaisuus on perinteisesti määritelty terveyspalvelujen tarpeenmukaisena käyttönä siten, etteivät henkilön tulot, sosiaalinen asema tai muut vastaavat seikat vaikuta mahdollisuuksiin käyttää palveluita. Nämä tavoitteet on kirjattu perustuslakiin, lakiin potilaan oikeuksista ja toistuvasti erilaisiin terveyspoliittisiin linjauksiin. Terveydenhuoltolaissa oikeudenmukaisuuden tavoitteet on viety astetta pidemmälle ja lain tarkoitukseksi on määritelty väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Siitä huolimatta terveyserot ovat Suomessa suuret ja näyttäisivät joidenkin terveydentilan mittareiden mukaan jopa kasvavan. Terveydenhuollon oikeudenmukaisuutta arvioidaan yleensä kahdesta näkökulmasta: toisaalta tarkastellaan palvelujen käyttöä ja toisaalta terveyspalveluista aiheutuvia kustannuksia sekä heikentyneestä terveydestä jo aiheutuvia ongelmia. Palvelujen käytön jakaumaa voidaan edelleen arvioida sen mukaan, tarkoitetaanko yhdenvertaisuudella mahdollisuuksia käyttää palveluja tai palvelujen saavutettavuutta, palvelujen toteutunutta käyttöä, terveydenhuollon voimavarojen kohdentumista vai palvelujen tuloksena saavutettuja terveyshyötyjä. Kun tarkastellaan syitä väestöryhmien välisiin eroihin terveyspalvelujen käytössä, erotetaan usein niin sanotut tarjonta- ja kysyntätekijät. Terveyspalvelujen tarjontaan vaikuttavilla tekijöillä tarkoitetaan terveydenhuoltojärjestelmään, sen rakenteeseen ja voimavaroihin liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat palvelujen saatavuuteen, esimerkiksi millaisia voimavaroja ja palveluita on tarjolla ja miten hyvin ne vastaavat väestön ja sen alaryhmien palvelujen tarvetta. Kysyntätekijöillä puolestaan viitataan palveluihin tai palveluja tarvitseviin itseensä liittyviin tekijöihin, jotka tukevat tai heikentävät henkilöiden mahdollisuuksia palvelujen käyttöön. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi palvelumaksut, mutta myös palveluja tarvitsevien koulutus ja siihen pohjautuvat tiedot terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja terveydenhuollosta sekä ymmärrys, miten terveydenhuollon monimutkaisessa järjestelmässä kannattaa toimia. Suomessa terveyspalvelujen käytön eroihin vaikuttavia tarjontatekijöitä ovat muun muassa työterveyspalvelut ja yksityissektorin palvelut. Niillä on suuri painoarvo palvelujen tarjonnassa, ja ne parantavat työsuhteessa olevien ja hyväosaisten henkilöiden mahdollisuuksia käyttää terveyspalveluita. Siten ne erottelevat palvelujen tarvitsijoita sosiaalisen aseman mukaan. On myös niin, ettei Suomen julkinenkaan terveyspalvelujärjestelmä ole täysin universaali, vaan esimerkiksi niin sanottujen paperittomien tai turvapaikanhakijoiden oikeutta käyttää terveyspalveluita on eri tavoin rajattu. Eroja terveyspalveluissa aiheuttavat tasausjärjestelmistä huolimatta myös kuntien väliset taloudelliset kantokyvyn erot. Hajautetun ja hajanaisen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän takia taloudelliset edellytysten ja osaamisen erot heijastuvat alueellisiin eroihin palveluiden saatavuudessa ja laadussa. Kysyntätekijöistä terveyspalvelujen käytön eroihin vaikuttaa Suomessa keskeisesti potilaiden suuri maksuosuus terveydenhuollon kustannuksista. Erityisen paljon vaikuttavat lääkekustannusten suuri omavastuuosuus ja esimerkiksi suun terveydenhuollon kalliit asiakasmaksut. Tämä heikentää pienituloisten mahdollisuuksia käyttää näitä palveluja. Uusi eroihin vaikuttava tekijä saattaa olla palvelujen muuttuminen digitaaliseksi. Digitaalisiin ratkaisuihin perustuvia palveluprosesseja suunniteltaessa onkin tarpeen ottaa huomioon, että kaikilla ei ole mahdollisuutta tai osaamista näiden palvelujen käyttöön. Tässä välikysymyksessä kyse on leikkauksista sosiaalihuoltoon, erikoissairaanhoitoon ja koulutukseen. Lisäksi STM:ssä on käynnissä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoiman periaatteiden määrittely ja sääntelyn valmistelu. Tarkoitus on määritellä periaatteet, joiden mukaan palvelut ja menetelmät kuuluvat sosiaali- tai terveydenhuollon palveluvalikoimaan tai on rajattu niiden ulkopuolelle. Hanke on osa hallitusohjelmaa ja kansallista palvelureformia, jolla uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sisältöjä vastaamaan nykyisiä sote-rakenteita. Tässä voikin huolena, pelkona olla, että ovatko seuraavat leikkaukset jo oven takana tämän palveluvalikoiman rajauksen myötä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-04-08T21:47:37,2025-04-08T21:52:42,Tarkistettu,1.1 2025_36_358,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Mäkinen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_359,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän välikysymyksen yhteydessä moni asia on nostettu tänään esille, ja haluan osaltani kiinnittää huomiota hallituksen suunnittelemaan leikkaukseen sote-henkilöstön erikoistumiskoulutukseen. Orpon hallitushan julkisti torstaina 27. maaliskuuta, että se leikkaa hyvinvointialueille maksettavia korvauksia erikoistumiskoulutuksesta ensi vuonna 15 miljoonaa. Hyvinvointialueille maksetuilla korvauksilla on katettu esimerkiksi se osa erikoistumiskoulutuksessa olevien lääkäreiden palkkakustannuksista, mikä kuuluu kouluttautumiseen potilastyön ohella. Alueille maksetut korvaukset eivät tällä hetkelläkään kata kuin pienen osan erikoistumiseen liittyvistä kustannuksista, joten alueet siis käytännössä maksavat tämän välttämättömän koulutuksen itse. Nuorten Lääkärien Yhdistys ry:n puheenjohtaja Lauri Heiskanen on tuonut hyvin suoraan esille tyrmistyksensä ja huomauttaa, että leikkaus vaikuttaa kohdistuvan myös nimenomaan erikoislääkärikoulutukseen. Hän toteaa: ”Koulutuksesta leikkaaminen tulee johtamaan siihen, että erikoislääkäripula on tulevaisuudessa ennakoituakin hankalampi. Tämä on räikeässä ristiriidassa sen kanssa, että hallitus on aikaisemmin ollut huolissaan osaavan sote-työvoiman ja erityisesti lääkärien riittävyydestä työmarkkinoilla.” Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutuksesta leikkaaminen on lyhytnäköistä monesta syystä. Ensinnäkin laadukas hoito takaa, että henkilöstö hallitsee uusimmat hoitomenetelmät, teknologiat ja tiedon. Ilman tätä osaamista potilasturvallisuus vaarantuu ja hoidon laatu heikkenee. Ikääntyvä väestö tuo mukanaan lisääntyvää ja monipuolistuvaa palveluntarvetta. Erityisosaamista tarvitaan esimerkiksi muistisairauksien, monisairaiden ja psyykkisesti oireilevien potilaiden hoidossa. Koulutuksesta leikkaaminen on suoraan yhteydessä myös kustannustehokkuuteen pitkällä aikavälillä, sillä se heikentää toiminnan vaikuttavuutta. Kuten muuallakin suomalaisessa yhteiskunnassa, osaamista on pidetty myös sosiaali- ja terveydenhuollon tärkeimpänä pääomana. Vahva osaaminenhan tarkoittaa nimenomaan sitä, että käytännön työtä kehitetään oikealla otteella ja että käytännön työssä tehdään oikeita asioita niin, että hoidon laatua ja vaikuttavuutta voidaan nostaa. Arvoisa puhemies! Hallitus on perustellut kaikkia leikkaustoimia välttämättömyydellä supistaa sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdennettavia julkisia menoja. Tätä taustaa vasten on hyvin ristiriitaista, että samaan aikaan se toteuttaa itse toimia, joilla päinvastoin lisätään vähintään pitkällä aikavälillä merkittävästi soten kustannuksia. Tästä esimerkkinä toimii esimerkiksi periksiantamattomuus pidentää hyvinvointialueiden käytössä olevaa aikaa kattaa kertyneitä alijäämiä. Jos näin meneteltäisiin, se poistaisi alueilta pakon karsia ennalta ehkäiseviä palveluja ja tämä suoraan tuottaisi niitä toivottuja säästöjä rakentavalla ja kestävällä tavalla. Tähänhän koko sote-uudistuksen kyky saada haltuun nousevia kustannuksia perustui. Arvoisa puhemies! Juuri tästä on jälleen kyse, kun tarkastelemme nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollon erikoistumiskoulutukseen varattavien määrärahojen leikkausta. Kyse on hyvin lyhytnäköisestä toiminnasta, sillä kun kentän ja lääkäreiden osaamisen taso laskee, johtaa se lopulta myös kustannusten nousuun. Olisi todella syytä ymmärtää, että erikoistumiskoulutukseen panostaminen on investointi, ei menoerä. Sen laiminlyönti tulee ajan myötä kalliimmaksi niin rahallisesti kuin inhimillisesti. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2025-04-08T21:52:59,2025-04-08T21:57:03,Tarkistettu,1.1 2025_36_360,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Edustaja Asell., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_361,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa käydään keskustelua, joka ei ole turhaa, kuten pääministeri Orpo on todennut, eikä ole vain teknistä ja taloudellista, vaan keskustelu on inhimillistä. Puhumme ihmisistä, jotka eivät aina itse pysty pitämään ääntä oikeuksiensa puolesta. Puhumme vanhuksista, vammaisista, omaishoitajista, pitkäaikaistyöttömistä ja lapsiperheistä. Puhumme niistä, joiden elämässä sosiaalipalvelut eivät ole vain sana paperilla, vaan se on ainoa turva, jonka varassa he selviytyvät, ja juuri heiltä Orpon hallitus nyt leikkaa. Sosiaali- ja terveysministeriön muistion mukaan hallitus aikoo leikata sata miljoonaa euroa sosiaalipalveluista. Leikkausten kohdentuminen on kuitenkin yhä epäselvää. Emme tiedä, ovatko esimerkiksi omaishoidon tuki, perhehoito tai kehitysvammaisten erityishuolto leikkauslistalla. Näihin kysymyksiin emme ole saaneet vastausta, vaikka välikysymyskeskustelua on käyty päivien ajan. Tämä epäselvyys ei ole vain epäselvyyttä, se on piittaamattomuutta. Onko hallitus todella valmis etenemään näin suurissa muutoksissa ilman, että se pystyy tai haluaa kertoa eduskunnalle ja kansalle, mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Vielä huolestuttavampaa on se, että leikkauksia perustellaan järjestelmätason muutoksella, resurssien kohdentamisen selkeyttämisellä ja asiakasvastuun vahvistamisella, joka on hallintojargonia, jonka tarkoituksena on piilottaa todellinen viesti, joka on siis: vähemmän palveluita, enemmän vastuuta yksilölle. Herää kysymys, mitä tapahtuu vanhukselle, jolla ei ole omaisia. Entä yksinhuoltajalle, joka ei jaksa? Entä pitkäaikaistyöttömälle, jolta viedään kuntouttava työtoiminta mutta jolle ei tarjota mitään tilalle? Arvoisa puhemies! Kotihoidon kohdalla olemme nähneet tämän kehityksen jo käytännössä. Ministeri Juuso on korostanut digitalisaation hyötyjä ja väläytellyt, että teknologian avulla kotihoitoa voidaan niin sanotusti tehostaa, mutta mitä tämä tehostaminen tarkoittaa käytännössä? Se tarkoittaa sitä, että ihmisiltä viedään fyysisiä käyntejä ja tilalle tuodaan ruutu: pieni ruutu, jolla voi soittaa iltaisin ja jolla ei välttämättä saa yhteyttä, kuten eräs espoolainen eläkeläinen kirjoitti, kun hänen isänsä etähoito muuttui valvontakameraksi, ja lopulta ainoaksi tavoitteeksi jäi selvittää, vieläkö hän on elossa. Kotihoidossa työskennelleet tietävät, että yksikään käynti ei ole turha. Jokainen käynti on tarpeen, ja kuten eräs hoitaja kirjoitti, hän ei ole kahdeksassa vuodessa tavannut yhtäkään kotihoidon asiakasta, joka olisi kokenut käyntejä olevan liikaa. Silti nyt leikataan ja korvataan ihmiskontakti teknologialla, jota ei ole rakennettu ihmisen ehdoilla. Samaan aikaan hallitus valmistelee vanhuspalvelulain ja sosiaalihuoltolain muutoksia, joiden tavoitteena on mahdollistaa teknologian huomioiminen henkilöstömitoituksessa. Tälle lakihankkeelle on asetettu 30 miljoonan euron säästötavoite. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä, sitä en tiedä, mutta tiedämme, että säästö tulee ihmisistä, hoitajista, kohtaamisesta. Lisäksi mediassa on ollut tietoa säästötavoitteista, että puuttuu vielä 29 miljoonaa euroa. Olisi hyvä tietää, mistä hallitus aikoo vielä leikata. Onko tulossa lisää leikkauksia, joita ei uskalleta sanoa ääneen ennen kuin on myöhäistä tai vaalit ohi? Hallituksen linja on ristiriitainen. Yhtäältä se puhuu huolesta työvoiman riittävyydestä, toisaalta se leikkaa 15 miljoonaa euroa sote-henkilöstön erikoistumiskoulutuksesta, myös erikoislääkärikoulutuksesta. Tämän päätöksen vaikutukset näkyvät vielä vuosien päästä, kun osaajista on entistä suurempi pula. Ja kun puhumme pitkäaikaistyöttömistä, hallitus siirtää kuntouttavan työtoiminnan kunnille ja leikkaa 12,5 miljoonaa. Miten nämä säästöt syntyvät? Mikä on sosiaalisen kuntoutuksen rooli hyvinvointialueilla? Jos Orpo sanoi turhaksi tätä keskustelua täällä, niin perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mäkelä kutsui tätä keskustelua pellesirkukseksi ja kirjoitti, että demareiden jauhanta ei muutu kuntavaalimenestykseksi, mutta tämä ei ole sirkus eikä tämä ole pelleilyä. Tämä on yritys puhua niistä, joita hallitus ei kuule. Tämä on yritys puolustaa sitä, mikä tekee yhteiskunnasta inhimillisen, kykyä välittää niistä, joilla ei ole valtaa eikä ääntä. Me emme kysy näitä kysymyksiä politiikan vuoksi. Kysymme ne, koska haluamme tietää, millaisessa Suomessa me elämme viiden vuoden päästä. Onko se maa, jossa vanhus kohtaa hoitajan vain ruudun kautta, vai onko se maa, jossa sote-ammattilaiset koulutetaan ja he pääsevät vanhusten luokse? Me emme hyväksy hallituksen linjaa emmekä niele sitä, että heikoimmilta leikataan ja että meille sanotaan, että se on rakenteellinen uudistus. Tämä välikysymys ei ole vastalause vain yhdelle leikkauslistalle — se on muistutus siitä, että politiikassa on kyse arvoista ja siitä, keiden puolella olemme silloin, kun on vaikeinta.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Marko Asell,970,2025-04-08T21:57:18,2025-04-08T22:02:31,Tarkistettu,1.1 2025_36_362,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Berg., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_363,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä välikysymys on ollut välttämätön. Sen käsittely on jatkunut jo kolmatta päivää, ei siksi, että me haluaisimme viivyttää eduskunnan työskentelyä, vaan siksi, että hallitus ei ole vieläkään kyennyt vastaamaan siihen yksinkertaiseen kysymykseen, jonka olemme esittäneet toistuvasti: mistä ja keneltä aiotte leikata sata miljoonaa euroa sosiaalipalveluista? Olemme käyttäneet kymmeniä puheenvuoroja, olemme nostaneet esiin omaishoitajat, ikäihmiset, vammaiset, lastensuojelun, mielenterveysasiakkaat, harvaan asuttujen alueiden asukkaat, pienituloiset perheet, ihmiset, joiden arki on jo täynnä haasteita ja jotka ovat täysin riippuvaisia sosiaalipalveluista, ja monet muut kysymykset. Olemme tuoneet esiin, miten leikkaukset uhkaavat lisätä inhimillistä kärsimystä, yksinäisyyttä ja turvattomuutta. Emme ole huudelleet, olemme olleet asiallisia. Mutta mitä olemme saaneet vastaukseksi? Yhden taustamuistion, epämääräisiä viittauksia tehostamiseen ja rakenteellisiin uudistuksiin. Ja sosiaalipalveluiden käyttäjät, he, jotka tarvitsevat tukea elämänsä vaikeimmissa tilanteissa, jätetään jälleen ilman tietoa siitä, mitä heille tapahtuu. Arvoisa puhemies! Kun me kysymme näistä leikkauksista, meille sanotaan hallituspuolueista, että kyse on pelleilystä tai sirkuksesta. Sosiaalipalveluista puhuminen on nyt siis joidenkin mielestä pelleilyä. Tämä kertoo karua kieltään siitä, kuinka vähän hallituspuolueiden ytimessä arvostetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Me emme voi hyväksyä tätä asennetta. Meidän tehtävämme on pitää ääntä niiden puolesta, joilla ei ole valtaa. Meidän tehtävämme on puolustaa hyvinvointivaltiota, jonka kivijalka ovat juuri ne palvelut, joita nyt ollaan romuttamassa. Te olette jo leikanneet hoitotakuusta 71 miljoonaa euroa, kotihoidosta ja kotipalveluista 57 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa jopa 700 000:ta käyntiä kotihoidossa, ikäihmisten ympärivuorokautisesta hoidosta 47 miljoonaa euroa, vammaispalveluista 60 miljoonaa euroa, lastensuojelusta ja perhepalveluista 25 miljoonaa euroa, järjestöiltä 35 miljoonaa euroa, vaikka ne paikkaavat monia julkisen palvelun aukkoja, ja silti te ette vielä kerro, mistä loput sadat miljoonat aiotte leikata. Pääministeri Orpo lupasi viisi viikkoa sitten, että hallitus kertoo suunnitelluista leikkauksista hyvissä ajoin ennen vaaleja, mutta nyt aivan vaalien kynnyksellä, kun tänään on jo ennakkoäänestyskin päättynyt, ihmiset eivät vieläkään tiedä, mitä heidän palveluilleen on tapahtumassa. Arvoisa puhemies! Tämä ei ole avoimuutta, tämä ei ole vastuullista politiikkaa, tämä ei ole reilua. Pääministeri Orpo, missä ovat ne esitykset, joista lupasitte kertoa? Miksi ette ole pitänyt lupaustanne? Milloin kansa saa tietää, mitä palveluita hallitus aikoo vielä leikata? Me vaadimme avoimuutta, me vaadimme kokonaisvaikutusten arviointia, ja ennen kaikkea me vaadimme, että hallitus kuuntelee niitä ihmisiä, joita nämä päätökset koskevat kaikkein raskaimmin. Tämä välikysymys ei ole ollut pelleilyä. Tämä on ollut demokratiaa, tämä on ollut vastuunkantoa, ja tämä keskustelu ei pääty tähän, vaikka niin varmaan haluaisitte. Sosiaalipalveluiden käyttäjiä on liian kauan kohdeltu kuin näkymättömiä. Nyt kun heistä puhutaan, hallitus sulkee korvansa ja jotkut jopa pilkkaavat, mutta me emme vaikene, sillä meidän tehtävämme on olla heidän puolellaan.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-04-08T22:02:39,2025-04-08T22:07:34,Tarkistettu,1.1 2025_36_364,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Merinen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_365,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Oletteko käyneet Kalliossa katsomassa Hurstin leipäjonoa viime aikoina? Se kiemurtelee, jos heittäisin tässä, kilometrin — no, ei varmaan, mutta 500 metriä, 300 metriä. Se on aivan massiivinen tällä hetkellä. Sitten kun me täällä puhutaan näistä leikkauksista ja että olisi kiva saada tietää, miten sosiaaliturvaa leikataan, niin se ei ole juuri sen takia pieni juttu, koska Suomessa on tällä hetkellä valtava määrä ihmisiä, joilla on tosi tiukkaa. Tuo leipäjono on varmasti kasvanut Orpon hallituksen aikana. Aina välillä kuulee täällä politiikassa semmoisia puheenvuoroja, varsinkin pääministerin suusta kyselytunnilla, että kaikki on hyvin ja tämä on vain tämmöistä opposition puhetta, mutta kyllä se todellisuus siellä kaduilla näyttää aivan erilaiselta. Kyllä ovat pitkiä ne jonot. Itse asiassa SOSTE on julkaissut juuri ennakkotietoja tämmöisestä kyselystä, missä he ovat haastatelleet huomattavan isoa osaa Kelan työntekijöistä ja sosiaalityöntekijöitä. Tänään oli Ylellä uutisointia tästä kyselystä. Tässä aivan selvästi tämän alan työntekijät Kelalla ja sosiaaliturvan puolella ovat tuoneet esille, että huoli näistä asiakkaista on huomattavasti kasvanut viime aikoina. Pääasiallisesti he havaitsivat asiakkaissa ahdistusta ja stressiä, vuokrarästejä ja häätöjä, ylivelkaantumista ja maksuvaikeuksia. Ei ole varaa lääkkeisiin, tosi usea tarvitsee ruoka-apua, pakkomuutot, ruoasta tinkiminen, lasten oireilu. Jotenkin meillä hirveästi jo näkyy se, mihin tämä johtaa. Meillä on tulossa uusia leikkauksia, mistä me ei tiedetä, ja koko ajan silti täällä kuulee semmoisia puheenvuoroja, missä vähän niin kuin ollaan, että no, tämä on vain tämmöinen vaalipuhe — ei, kun se on ihan realiteetti. Teidän aikana on tullut huomattavasti enemmän ihmisiä, joilla on huonompi olla. Tässä SOSTEn kyselyssä oli avoimia kysymyksiä, ja täällä on yksi Kelan toimihenkilö antanut tämmöisen kommentin, että ”Itsemurhapuhe on lisääntynyt huomattavasti. Se tulee usein puheeksi juuri näissä tilanteissa, kun esimerkiksi asumistukea on leikattu ja huoli taloudellisesta tilanteesta on tullut isona ja yllättävänä tilanteena eteen. Myös puhe siitä, että pitää ehkä alkaa varastaa ruokaa, on lisääntynyt.” Tuossa syksyllä uutisoitiin myös, että Turussa jopa lapsia näkyy näissä ruokajonoissa itsekseen. Toivoisin, että sen sijaan, että vedettäisiin niitä loputtomia kommentteja, että ei ole mitään ongelmaa ja tämä on vain tämmöistä keksittyä puhetta, te alkaisitte herätä tähän todelliseen ongelmaan, että Suomessa on kasvava määrä ihmisiä, joilla on tosi tiukkaa. Tämä SOSTEn tutkimus on mielestäni hyvä esimerkki siitä, että meillä on nyt myös ihan tutkimustietoa. Ammattilaiset kohtaavat enemmän ja enemmän tätä ongelmaa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-04-08T22:07:42,2025-04-08T22:11:35,Tarkistettu,1.1 2025_36_366,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia.— Edustaja Väätäinen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_367,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tuula,Väätäinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kansalaisjärjestöillä, erityisesti sote-järjestöillä, on merkittävä rooli hyvinvointiyhteiskunnan toimivuuden kannalta. Ne tekevät tärkeää ennalta ehkäisevää työtä ja lisäävät kuntouttavaa osallisuutta, ja tästä syystä järjestöjen rahoituksen leikkaaminen on puhtaasti hyvinvointiyhteiskunnan alasajoa. Järjestöillä on yleensä vain kourallinen joukko palkattuja työntekijöitä, ja koko muu työvoima koostuu vapaaehtoisista. Jotta järjestöt voisivat toimia järjestäytyneesti ja niiden toiminta olisi tuottavaa ja turvallista, tarvitaan palkattuja työntekijöitä organisoimaan, ohjaamaan ja kouluttamaan vapaaehtoisia. Meillä ei ole varaa menettää vapaaehtoistyöntekijöitä ja järjestöjä, jotka tekevät ennalta ehkäisevää työtä tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveyshuoltopalvelujen menot kasvavat ja palvelutarve on suuri. Järjestöt ovat avainasemassa, jotta kustannukset pystytään pitämään kurissa. Hallitus leikkaa sosiaali- ja terveyspalveluista, ennalta ehkäisevästä työstä ja vielä kuntien valtionosuuksista, jolloin kunnatkaan eivät pysty tekemään niille kuuluvaa ennalta ehkäisevää työtä kuntalaistensa hyväksi. Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo ei ole tullut paikalle — ehkä siksi, että hänellä ei ole hyväksyttäviä perusteluja tehdyille ja tuleville leikkauksille ja hän ei ole riittävän vahva tullakseen kertomaan tänne, mihin nuo leikkaukset on suunniteltu.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Tuula Väätäinen,794,2025-04-08T22:11:35,2025-04-08T22:13:14,Tarkistettu,1.1 2025_36_368,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_369,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on käyty tänään hyvin periaatteellista keskustelua siitä, miten soten rahoitus vaikuttaa niihin palveluihin, joita ollaan tuolla hyvinvointialueilla saamassa. Sitten samalla kun rahoituksella ohjataan palvelujen saatavuutta ja vaikutetaan suoraan niihin, niin toisaalta myös palvelujen lainsäädäntöä kevennetään ja sitä palvelujen saatavuuden perälautaa tuodaan alaspäin, eli helpotetaan niitä sääntöjä, mitkä ihmisten palveluissa ovat. Eli kahta kautta vaikutetaan ihmisten palveluihin, ja siitä tänään ja pari muuta päivää tässä on keskusteltu, että miten tämä kokonaisuus viedään yhteen, ja se on tässä ollut meillä keskeisenä asiana. Samalla kun tästä on käyty konkreettisesti keskustelua, niin meillä on ollut täällä nämä kaksi A-nelosta, joista toisessa on tämä yhdeksän kohdan ohjelma, missä luvattiin avata se 166 miljoonaa, ja sitten täällä on tämä sadan miljoonan paperi, jossa pitäisi olla se sisältö, mistä kohtaa niitä tehdään. Nämä kummatkaan eivät avaa riittävästi näitä sisältöjä, mitä tässä nyt on kolmena päivänä keskusteluilla käyty. Olisin toivonut, että täällä ministeriaitiossa olisi ollut henkilöitä, jotka olisivat voineet tätä keskustelua olla kuulemassa. Luulen, että näitä puheenvuoroja on käytetty kahtena ensimmäisenä päivänä reilusti yli 300, ja nyt luulen, että tänä päivänä on lähemmäs sadan luokkaa ollut. Varmaan yli 400 puheenvuoroa on tässä käytetty, että kyllä ainakin keskusteluin on yritetty avata tätä problematiikkaa, mutta siihen ei valitettavasti ole saatu vastauksia. Se, mikä tässä nyt on jäänyt käteen, on se, että huomataan, että meillä on selkeä näkemysero hallituksen ja opposition välillä näistä keskeisistä väittämistä. Toivottavasti kansalaiset ovat nyt seuranneet tätä keskustelua ja vetävät nyt sitten omat johtopäätöksensä siitä, mikä on totta. Arki näyttää sen, kuinka totta se tuolla on. Kaiken kaikkiaan me olemme yhteiskunnan tärkeimpien peruspalveluiden äärellä, ja sen vuoksi tämä välikysymys on ollut erittäin aiheellinen.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-04-08T22:13:14,2025-04-08T22:16:03,Tarkistettu,1.1 2025_36_370,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_371,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Palataan näin loppuillasta vielä aivan perusasioihin eli Suomen perustuslakiin, jonka 19 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Hallitus operoi heikentämis- ja leikkausesityksillään perustuslaillisten oikeuksien tontilla ja tekee kestämättömiä arvovalintoja. Leikkaukset hoitotakuuseen ja palveluvalikoimiin sekä samanaikaiset korotukset sote-asiakasmaksuihin ja lääkkeiden hintoihin heikentävät palveluiden saatavuutta ja uhkaavat siten ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Hallituksen arvovalinnat asettuvat kyseenalaiseen valoon ja lisäävät terveyden eriarvoisuutta, kuten teki muun muassa viimevuotinen päätös sairaalaverkon karsinnasta, jonka laskennallinen säästö on kokoluokaltaan saman verran kuin Orpon hallituksen tekemä olutveron laskemisen kustannus. Sairaalaverkosta leikkaamisen laskettiin säästävän ensi vaiheessa 26,3 miljoonaa euroa, ja olutveron laskeminen maksoi 25 miljoonaa euroa. Eli suomalaisille tärkeimpien sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuus olisi siis voitu turvata pitämällä olutvero ennallaan. Politiikka on siis tosiaan arvovalintoja. Sairaalaverkkomuutosten tavoitteena kerrottiin olevan muun muassa julkisten menojen tasapainottaminen, mikä sopii kyseenalaistaa, sillä päätöksen vaikutuksia ei ole vieläkään kunnolla arvioitu. Hyvinvointialueiden omien arvioiden, esimerkiksi Eloisan vaikuttavuusarvioiden, mukaan tämä esitys tulee lisäämään kustannuksia muun muassa ambulanssi- ja Kela-taksikustannuksissa sekä investoinneissa. Arvoisa puhemies! Nyt näitä hallituksen vuoden valmistelemia, välikysymyskeskustelun aiheena olevia säästöesityksiä on salailtu. Koska hallitus ei ole toimittanut tietoja säästökohteistaan ajoissa, niin huhut näistä leikkauskohteista aiheuttavat suurta epävarmuutta ja toivottomuutta perheissä. Pelkästään hallituksen vuosi sitten sopimat säästökohdennukset erikoissairaanhoitoon olisivat kuitenkin suuruudeltaan tarkoittaneet yhteensä yli kolminkertaista säästöä joulukuun kiisteltyyn sairaalaverkkokarsintaan nähden. Hallitushan ei näitä erikoissairaanhoidon leikkauksia nyt ole listoillaan esitellyt, mikä ei kyllä yllätä näin vaalien alla. Valtiovarainministeri Purra on kuitenkin jo aiemmin todennut hallituksen kasvuriihessä kaksi viikkoa sopivasti vaalien jälkeen tehtävän lisäsäästöjä myöskin soteen. Hallituksen huhutut säästökohteet ennen ministeri Juuson käsilaukusta löytynyttä vaillinaista säästölistaa koskivat tiedotusvälineiden mukaan muun muassa erikoissairaanhoitoa, vammaisten ja vanhusten palvelujen järjestämistä, neuvoloita sekä lastensuojelua. Lisäksihän huhuttiin muun muassa synnytysyksiköiden sulkemisesta — Mikkeli, Kajaani, Lappeenranta — mutta näiltä huhuilta hallitus on ainakin vielä katkonut siivet. [Oskari Valtolan välihuuto] Ylehän uutisoi myös viime viikolla, että tuhkarokko leviää, koska MPR-rokotekattavuus on laskussa, koska neuvoloiden tarkastus- ja rokotusohjelmat eivät alueilla toteudu. Neuvolasäästöt hallitus sentään on toistaiseksi poistanut säästölistoilta. Nyt käsittelyssä olevat säästöesitykset puuttuvat silti itsehallinnollisten hyvinvointialueiden vammaisten ja vanhusten palvelujen järjestämiseen ja lastensuojeluun, ja kasvuriihen lisäsäästöjä kauhulla tässä odotellaan. Hallituksen esityksien vaikutuksia alueiden ihmisiin, palvelujärjestelmiin, henkilöstöön, koulutusjärjestelmään sekä aluetalouteen ja alueiden elinvoimaan olisi syytä tarkastella. Olisi myös rehellistä myöntää, että jos tuntuvaa talouden ja työllisyyden kasvua ei tule, puolustusmenojen kasvattaminen tarkoittaa joko uusia säästöjä, veronkiristyksiä tai velanottoa. Arvoisa puhemies! Jatkan vielä hetken kotihoidosta. Surettaa kovasti, että kotihoidon ammattilaisia, raskaan työn raatajia, kutsutaan ramppaajiksi tässä talossa tai yhtään missään. Kotihoitajat, jos ketkä, ansaitsisivat kehuja ja tunnustusta. Haluan myös muutamalla sanalla kehua Etelä-Savon hyvinvointialuetta Eloisaa. Hyvinvointialueellamme ikäihmisten kotiin vietäviä palveluja on lisätty, perhekotipaikkoja on lisätty ja alueelle on rakennettu lisää yhteisöllistä asumista. Meillä Eloisassa on tällä hetkellä kaikilla ikäihmisten palvelujen piirissä olevilla 12 000 asukkaalla oma lääkäri. Kaikki tämä positiivinen kehitys on tapahtunut Eloisassa hallituksen toimista huolimatta.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-04-08T22:16:12,2025-04-08T22:21:35,Tarkistettu,1.1 2025_36_372,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_373,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä välikysymyskeskustelu on ollut käynnissä jo viime tiistaista saakka. Se, mitä olemme tällä kysymyksellä halunneet tietää — mutta edelleen näyttää siltä, että olemme jäämässä vaille vastauksia — on se, mihin hallitus aikoo nämä sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkaukset sekä opetus- ja kulttuuriministeriön leikkaukset tarkemmin kohdentaa. Olemme koettaneet näillä lukuisilla puheenvuoroilla ja niillä vähillä tiedoilla, mitä erilaisten vaiheitten kautta olemme saaneet näistä leikkauksista kuulla, myös avata sitä, millaisia vaikutuksia näillä leikkauksilla sinne ihmisten käytännön arkeen on. Olemme myös toivoneet lukuisasti ja lukuisissa puheenvuoroissa sitä, että pääministeri itse olisi täällä ollut meille vastaamassa tähän välikysymykseen: vastaamassa siihen, mistä hallitus aikoo leikata. Kuten arvostamani edustaja Timo Suhonen tässä eräässä puheenvuorossaan totesi: kello käy, pääministeriä ei näy, mitenköhän meidän kaikkien käy? Tämä oivallisesti tiivistää sen, miten hallitus tähän välikysymykseemme on suhtautunut. Se ei ole halunnut olla täällä vastaamassa ministerien muodossa. Kiitän niitä hallituspuolueiden edustajia, jotka ovat täällä kanssamme keskustelua olleet käymässä, mutta ministereiden poissaolo on ollut suorastaan käsin kosketeltavaa. Näyttää nyt siltä, että puhujalista tämän välikysymyksen osalta on myös käymässä lyhyeen, [Tuomas Kettunen: Nytkö tämä loppuu?] ja sen johdosta tulee varmaan tehdä se johtopäätös, että Suomen kansa joutuu nyt vaaliuurnille suuntaamaan vailla sitä tietoa, mitä me olemme tässä koettaneet penätä. Sen johdosta tietysti olisi syytä meidän kaikkien toivoa, että nämä leikkaukset kohdistuisivat mahdollisimman pienin seurauksin meidän kansaamme.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-04-08T22:21:38,2025-04-08T22:24:21,Tarkistettu,1.1 2025_36_374,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Valtola. [Tuomas Kettunen: Ehkä hallituspuolueiden edustajat jatkavat tätä keskustelua! — Puhemies: Voihan se olla, että minäkin täältä vielä osallistun!]", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_375,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! ”Näen tulevaisuuden hyvin valoisana.” Näin sanoo Vantaan—Keravan hyvinvointialueen johtaja Timo Aronkytö Suomen Kuvalehdelle antamassaan haastattelussa. Suomalaisten sosiaali‑ ja terveydenhuollon palvelut nimittäin paranevat. Se, mikä jutussa saa kritiikkiä, on Marinin hallituksen säätämän rahoitusmallin puutteet. Niitä on lukuisia. Jo vuonna 2023, jolloin Marinin hallitus oli vielä vallassa, Vantaan—Keravan menot ylittivät sadalla miljoonalla eurolla sen, mitä nykyinen oppositio alueelle varasi. Esimerkiksi kalliiseen vuokrabisnekseen paloi rahaa Marinin hallituskaudella satoja miljoonia euroja. Rahoitusmalli ei myöskään riittävästi huomioinut lastensuojelun ja asunnottomuuden kaltaisia ongelmia. Rahoitusmallin ja vuokrabisneksen ongelmia olemme nyt Orpon hallituksessa onneksi korjaamassa. Korjauksista huolimatta emme luista alueiden vastuusta. Alueilla pitää olla rohkeutta korjata se, mikä on rikki. Ongelmat eivät parane sillä, että työnnetään pää pensaaseen tai kädet syvemmälle naapurin lompakkoon. Vantaan—Keravan hyvinvointialueella rohkeutta ei puutu. Marinin kaudella hoivajonoissa oli 250 vanhusta, nyt enää 10. Asiakasarviot ovat kohentuneet samassa ajassa alle 3:sta 4,0:aan. Palvelut ovat siis parantuneet huimasti. Samalla alueen alijäämä on painettu alle puoleen, ja työ kohti talouden tasapainoa jatkuu. Se on vastuunkantoa suomalaisista ja taloudesta. Siitä oppositio haluaisi luistaa. Arvoisa puhemies! Orpon hallitus tukee alueilla tehtävää työtä. Tuemme hyvinvointialueita normien purussa, työtapojen uudistamisessa, teknologian käyttöönotossa ja talouden tasapainottamisessa. Myös Vantaan—Keravan johtaja peräänkuuluttaa normien purkua. Omien sanojensa mukaan Aronkytö ei usko mitoituksiin enää lainkaan: ”Kun palvelutarve kasvaa nopeammin kuin resurssit, meidän pitää käyttää niin ammattilaisia kuin teknologiaa nykyistä tehokkaammin. Kun asiat tehdään uudella tavalla, mitoitukset eivät palvele tarkoitustaan enää ollenkaan.” Aronkydön mukaan suomalainen vanhushoiva kuuluu maailman parhaimpiin, mutta sitä säädellään liikaa. Normien sijasta pitäisi mitata laatua eli asiakastyytyväisyyttä. Kokoomuksenkin mielestä vanhushoivan tärkein mittari on se, että Irma ja Jaakko ovat tyytyväisiä ja terveitä. Hyvinvointialueiden startissa moni asia meni pieleen, mutta rahoitusmalli korjaa itse itseään. Lopulta rahat ohjautuvat sinne, minne kuuluukin. Kun toimintoja tehostetaan, potilaat pääsevät nopeammin hoitoon ja hoito on entistä laadukkaampaa. Kokoomus painottaa sitä, että alueilla ei saa nyt pudottaa hanskoja. Tämä on tehtävissä. Arvoisa puhemies! Tänä vuonna hallitus rahoittaa hyvinvointialueita kolme miljardia euroa enemmän kuin Marinin kaudella koskaan — kolme miljardia enemmän kuin silloin, kun oppositio oli vallassa. Opposition puheista tätä ei uskoisi. Suomalaiset eivät ansaitse perusteetonta pelottelua vaan rohkeita päättäjiä, jotka tekevät sen, mikä täytyy, jotta palvelut voidaan turvata. Sellaisia aluevaltuutettuja kokoomuksella on nytkin ehdolla koko Suomessa, oikealla asialla. [Saku Nikkanen: Vaalipuhe!]", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-04-08T22:24:25,2025-04-08T22:28:49,Tarkistettu,1.1 2025_36_376,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kettunen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_377,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Puhemiehet vaihtuvat, ja keskustelu jatkuu. Näyttääkö nyt siltä, että tämä pitkään jatkunut keskustelu päättyy tässä tulevan tunnin aikana? No, nähtäväksi jää. Puhemies! Käytin tuossa puheenvuoron, ja jäi sanottavaa päätöksenteosta ja sitten myös noista kulttuurileikkauksista, mutta tästä päätöksenteosta kun olen kansalaispalautetta saanut, niin ihmisillä huoli liittyy ja itsellänikin hieman huolta liittyy tähän päätöksenteon ilmapiiriin. Nyt tämä keskustelu on ollut hyvää ja rakentavaa, mutta välistä tuntuu siltä, että yhä harvemmin etsitään ratkaisuja yhdessä kansan parhaaksi ja yhä useammin keskitytään vain kiistoihin ja syyllisten etsimiseen. No, tässä salissa käydään välillä keskustelua niin kuin se olisi tämmöistä väri‑ tai vaatekiistaa. Jokainen pitää kiinni omastaan, eikä kompromissille tunnu löytyvän tilaa, mutta kuten tiedämme, yhteistyö on sitä, että kaikki tulevat puoliväliin, luopuvat vähän omastaan ja rakentavat yhdessä jotain kestävää. Siitä voi syntyä se oikea väri, joka ei ehkä miellytä kaikkia täysin mutta on toimiva kompromissi, joka vie sitten meitä kaikkia eteenpäin. Puhemies! Hyvät kollegat! Me emme voi unohtaa, keitä varten tätä työtä täällä eduskunnassa teemme. Me teemme tätä kaikkien meidän ja kaikkien kansalaisten parhaaksi. Sen myötä onkin sitten palautettava arvostusta myös hoitoalalle mutta samalla myös arvokas ja rakentava tapa puhua toinen toisistamme niin tässä salissa kuin sitten tämän salin ulkopuolellakin ja varsinkin niistä ihmisistä, jotka tekevät työtä toisten hyväksi joka päivä — ja nyt tässä viittaan sinne hoitotyöntekijöihin, jotka tekevät tälläkin hetkellä arvokasta työtä hyvinvointipalveluitten takaamiseksi. Rouva puhemies! Kun tässä nyt tosiaan käydään välikysymyskeskustelua hallituksen lisäleikkauksista soteen mutta myös tuonne koulutuksen ja kulttuurin suuntaan, niin haluan tuoda nyt esille tätä kulttuuripuolta, joka koskettaa syvältä meidän kansakuntamme sielua, elikkä puhun kulttuurista ja koulutuksesta ja niihin kohdistuvista leikkauksista. On vaikea ymmärtää, miksi hallitus kohdistaa nyt säästötoimiaan juuri sinne, missä syntyy luovuutta, kasvua ja tulevaisuutta. Hallitus nyt leikkaa koulutuksesta ja kulttuurista — kahdesta asiasta, jotka eivät ole vain menoeriä budjetissa vaan sijoituksia ihmiseen, osaamiseen ja yhteiseen hyvinvointiimme. Musiikkiopistotoiminta ihan yhtenä esimerkkinä: Se on tällä hetkellä aika epävarmassa tilanteessa. Nämä oppilaitokset ovat kasvualusta suomalaiselle musiikkiosaamiselle mutta myös lapsille ja nuorille paikka kasvaa, oppia kurinalaisuutta, ilmaisua ja vuorovaikutusta ja usein myös paikka löytää itsensä. Monelle musiikkiopisto on ollut ja on paikka, jossa on syntynyt ensimmäistä kertaa usko omaan kykyyn ja omaan ääneen, ja nyt nämä leikkaukset, mitä hallitus on jo tehnyt ja näköjään suunnittelee vielä lisää mutta mistä me emme tiedä, mihin ne kohdistuvat, uhkaavat tätä perustaa. Tämän lisäksi myös lainsäädäntöä ollaan uudistamassa taiteen perusopetuksen suunnalta, ja tästäkään me emme vielä tiedä, mitä sieltä tuleman pitää. Rouva puhemies! Meidän ei pitäisi tehdä päätöksiä, jotka vievät lapsilta ja nuorilta mahdollisuuksia harrastaa, oppia ja unelmoida. Kulttuuri ei ole ylellisyyttä. Se on osa yhteiskunnan selkärankaa. Se on tila, jossa rakennetaan identiteettiä, empatiaa ja yhteisöllisyyttä — aivan yhtä tärkeä osa kansakunnan henkistä kestävyyttä kuin fyysinen turvallisuus on kansallista turvallisuutta. Puhemies! Leikkaamalla kulttuurista me kavennamme kansan mahdollisuuksia olla sivistynyt ja vapaa. Leikkaamalla koulutuksesta me rajoitamme tulevaisuuden mahdollisuuksia. Nämä eivät ole lyhyen aikavälin valintoja. Nämä ovat päätöksiä, joiden seuraukset näkyvät vuosien ja vuosien, jopa vuosikymmenten päästä. [Puhemies koputtaa] Puhemies! Me voimme valita toisin. Me voimme nähdä kulttuurin ja koulutuksen investointina, emme kuluna. [Puhemies koputtaa] Me voimme kuunnella niitä tuhansia perheitä ja opettajia, [Puhemies koputtaa] nuoria, taiteilijoita, [Puhemies koputtaa] jotka nyt joutuvat miettimään, [Puhemies koputtaa] onko heidän työllään, panoksellaan ja intohimollaan enää arvoa tässä maassa. [Puhemies koputtaa] Minä toivon, että hallitus kuulee tämän viestin: [Puhemies koputtaa] kulttuuri ja koulutus eivät ole paikka säästää. [Puhemies koputtaa] Ne ovat paikka, [Puhemies koputtaa] josta me pidämme kiinni, [Puhemies koputtaa] kun kaikki muu horjuu. [Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko: Tietääkö edustaja Kettunen, mitä on viisi minuuttia?] Puhemies! Pahoittelen, että meni vähän pitkäksi tämä puheenvuoro, mutta oli niin tärkeä asia. Kunnioitan kyllä tätä aikamäärettä, joka on viisi minuuttia meille kansanedustajille. Kiitoksia ja pahoittelut tästä, että meni näköjään vähän yliajalle.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-04-08T22:29:00,2025-04-08T22:36:02,Tarkistettu,1.1 2025_36_378,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Ja edelleen menee. — Sitten edustaja Castrén., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_379,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Maaret,Castrén,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin haluan kiittää kaikkia niitä, jotka ovat nämä kaikki illat täällä puhuneet. Olen aivan varma siitä, että me kaikki haluamme omalta osaltamme parempaa hoitoa Suomen kansalaisille, ja lääkärinä tietysti olen erityisen iloinen siitä, että tämä sote-kysymys herättää paljon tunteita ja aktiviteettia. Tässä edustaja Kettunen jo sanoi, että pitää toistaa asioita, ja viime viikolla sanoin, että tämä on tehtävissä, ja tämän haluan toistaa. Sen takia saatte nyt kuulla uudestaan, kuinka hienosti on mennyt yhdellä alueella, jonka omaa taistelua olen seurannut hyvinkin läheltä vielä puoli vuotta sitten toimialajohtajana HUSissa: Arvoisa puhemies! ”Näen tulevaisuuden hyvin valoisana.” Näin sanoo Vantaan—Keravan hyvinvointialueen johtaja Timo Aronkytö Suomen Kuvalehdelle antamassaan haastattelussa. ”Suomalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut nimittäin paranevat.” Se, mikä jutussa saa kritiikkiä, on Marinin hallituksen säätämän rahoitusmallin puutteet, ja niitä on lukuisia. Jo vuonna 2023, jolloin Marinin hallitus oli vielä vallassa, Vantaan—Keravan menot ylittivät sadalla miljoonalla eurolla sen, mitä nykyinen oppositio alueelle varasi. Esimerkiksi kalliiseen vuokrabisnekseen paloi rahaa Marinin hallituskaudella satoja miljoonia euroja. Rahoitusmalli ei myöskään riittävästi huomioinut lastensuojelun tai asunnottomuuden kaltaisia ongelmia. Rahoitusmallin ja vuokrabisneksen ongelmia olemme nyt Orpon hallituksessa onneksi korjaamassa. Korjauksista huolimatta emme luista alueiden vastuusta. Alueilla pitää olla rohkeutta korjata se, mikä on rikki. Ongelmat eivät parane sillä, että työnnetään pää pensaaseen tai kädet syvemmälle naapurin lompakkoon. Vantaan—Keravan hyvinvointialueella rohkeutta ei puutu. Marinin kaudella hoivajonoissa oli 250 vanhusta, ja nyt enää kymmenen. Asiakasarviot ovat kohentuneet samassa ajassa alle kolmesta neljään. Palvelut ovat siis parantuneet huimasti. Samanaikaisesti alueen alijäämä on painettu alle puoleen, ja työ kohti talouden tasapainoa jatkuu. Se on vastuunkantoa suomalaisista ja taloudesta. Siitä oppositio haluaisi luistaa. Arvoisa puhemies! Orpon hallitus tukee alueilla tehtävää työtä. Tuemme hyvinvointialueita normien purussa, työtapojen uudistamisessa, teknologian käyttöönotossa ja talouden tasapainottamisessa. Myös Vantaan—Keravan johtaja peräänkuuluttaa normien purkua. Omien sanojensa mukaan Aronkytö ei usko mitoituksiin enää lainkaan. ”Kun palvelutarve kasvaa nopeammin kuin resurssit, meidän pitää käyttää niin ammattilaisia kuin teknologiaakin nykyistä tehokkaammin. Kun asiat tehdään uudella tavalla, mitoitukset eivät palvele tarkoitustaan enää ollenkaan.” Aronkydön mukaan suomalainen vanhushoiva kuuluu maailman parhaimpiin, mutta sitä säädellään liikaa. Normien sijasta pitäisi mitata laatua eli asiakastyytyväisyyttä. Kokoomuksenkin mielestä vanhushoivan tärkein mittari on se, että Irma ja Jaakko ovat tyytyväisiä ja terveitä. Hyvinvointialueiden startissa moni asia meni pieleen, mutta rahoitusmalli korjaa itse itseään. Lopulta rahat ohjautuvat sinne, minne kuuluukin. Kun toimintoja tehostetaan, potilaat pääsevät nopeammin hoitoon ja hoito on entistä laadukkaampaa. Kokoomus painottaa sitä, että alueilla ei saa nyt pudottaa hanskoja. Tämä on tehtävissä. Arvoisa puhemies! Tänä vuonna hallitus rahoittaa hyvinvointialueita kolme miljardia euroa enemmän kuin Marinin kaudella koskaan — kolme miljardia enemmän kuin silloin kun oppositio oli vallassa. Opposition puheista tätä ei uskoisi. Suomalaiset eivät ansaitse perusteetonta pelottelua, vaan rohkeita päättäjiä, jotka tekevät sen, mikä täytyy, jotta palvelut voidaan turvata. Sellaisia aluevaltuutettuja kokoomuksella on nytkin ehdolla koko Suomessa, oikealla asialla. Tämä on tehtävissä. Se on nyt todistettu. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Maaret Castrén,911822,2025-04-08T22:36:05,2025-04-08T22:40:43,Tarkistettu,1.1 2025_36_380,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_36_381,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä välikysymyskeskustelu paljasti vastaansanomattomasti sen, miten valtavan kiusallisia nämä soteen ja koulutukseen tehtävät leikkaukset ovat hallituspuolueille ennen vaaleja. Leikkauksia ikäihmisten kotipalveluihin, vammaispalveluihin, lastensuojeluun, koulutukseen, kulttuuriin, nuorisotyöhön ja liikuntaan pimitetään ennen vaaleja. Sakset ovat selän takana, eikä ole ollut rotia tulla tänne eduskuntaan vastaamaan kysymyksiin ja kertomaan, minne ne säästöt kohdennetaan, vaikka pääministeri Orpo itse lupasi helmikuussa eduskunnalle antavansa kaiken tarvittavan tiedon tulevista säästöistä. Mutta turhaan, rouva puhemies, olemme peräänkuuluttaneet ministeriaitioon vastaajia. Turhaan olemme odottaneet pääministeri Orpoa paikalle. Se on tämän välikysymyskeskustelun surullinen saldo. Kansalaisilta säästöt pimitetään. Nyt on Suomen kansan vuoro puhua. Sunnuntaina kansalaisilla on valta vaaleissa muuttaa suunta. Kiitän niitä hallituspuolueiden edustajia, niitä muutamia, harvalukuisia hallituspuolueiden edustajia, jotka tätä keskustelua ovat käyneet.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+13.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-04-08T22:40:43,2025-04-08T22:42:08,Tarkistettu,1.1 2025_36_382,36/2025,2025-04-08,14.00,23.19,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Seuraava täysistunto,"Kiitos tästä illasta ja tästä päivästä, ja hyvää yötä! Tämä täysistunto on päättynyt.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_37_1,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen>>>Välikysymys VK 2/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Nyt tehdään päätös edustaja Eveliina Heinäluoman ym. välikysymyksestä hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen. Keskustelu asiasta päättyi 8.4.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Eveliina Heinäluoma on edustaja Ilmari Nurmisen kannattamana tehnyt ehdotuksen epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle. Ehdotus on toimitettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 2A) — Selonteko ruotsiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_37_2,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 179/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 8/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 8.4.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Hanna Räsänen on edustaja Petri Honkosen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään. — Selonteko ruotsiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_37_3,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Päiväjärjestyksen 4. asiana on pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa. Pääministeri Petteri Orpon puheenvuoron jälkeen myönnän harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Vastauspuheenvuorot varataan täysistunnossa V-painikkeella. Keskustelulle varataan aikaa noin yksi tunti. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_37_4,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vapaa ja vakaa kauppapolitiikka on tuonut Suomeen, Eurooppaan ja koko maailmaan kasvua, hyvinvointia ja vakautta. Se on ollut keskeinen tekijä työpaikkojen ja uusien innovaatioiden syntymisessä, investointien liikkeelle saamisessa sekä yhteiskuntien vaurastumisessa. Nyt tätä kehitystä uhkaa huolestuttava käänne. Tänään voimaan astuneet Yhdysvaltojen tullimaksut asettavat koko Euroopan ja maailmantalouden uuteen, epävarmaan aikaan. Niiden välittömät vaikutukset on jo nähty pörssikursseissa ympäri maailman. Tullit vaikuttavat erittäin voimakkaasti myös Suomen talouteen, koska Suomi on kansainvälisestä kaupasta riippuvainen maa. Tullit vaikuttavat suomalaisiin koteihin. Säästöt ovat monella sulaneet, ja moni tuntee ymmärrettävästi epävarmuutta. Meidän on tärkeää käydä tänään täällä perusteellinen keskustelu tästä aiheesta, yhdessä. Meidän on yhdessä pidettävä huolta Suomesta ja suomalaisista tässä epävarmassa tilanteessa. Meidän on toimittava viisaasti. Onneksi olemme Euroopan unionin jäseninä, sillä Euroopan unioni on maailman suurin sisämarkkina ja vahva voima globaalissa kauppapolitiikassa. Meidän on löydettävä yhdessä Euroopan unionin kanssa ratkaisut, jotka pitävät huolen siitä, että niin suomalaiset kuin eurooppalaiset voivat luottaa tulevaisuuteen. Meidän on varmistettava, että yrityksemme toimivat jatkossakin vakaassa ympäristössä ja että taloutemme pysyy vahvana. Kauppasodissa ei ole voittajia. Sen sijaan toiset häviävät niissä enemmän kuin toiset. Kauppasodan hinnan maksavat yritykset, työntekijät ja kuluttajat. Yhdysvallat on Suomen kolmanneksi suurin vientimaa — viime vuonna lähes kymmenen prosenttia koko viennistämme suuntautui toiselle puolelle Atlanttia. Minä haluan kuitenkin korostaa, että me emme ole vielä kauppasodassa. On kuitenkin selvää, että kansainvälisen kauppapolitiikan kiristyminen osuu hyvin haastavaan hetkeen. Suomessa on käynnissä mittavia, miljardien eurojen, kymmenientuhansien työpaikkojen, korkean lisäarvon teollisia investointihankkeita. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ai käynnissä?] Euroopan unionissa on ryhdytty purkamaan turhaa sääntelyä ja keventämään yritysten hallinnollista taakkaa. Myös kotimaassa olemme tehneet määrätietoisia kasvutoimia ja saaneet talouden vihdoin elpymään, varovaiseen kasvuun. Arvoisa puhemies! Asiantuntijoiden mukaan tulleilla on merkittävät vaikutukset talouskasvuun. Esimerkiksi Suomen Pankki ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ovat arvioineet, että sekä tullit että maailmankauppaan liittyvä epävarmuus voivat merkittävästi hidastaa talouden kasvua. Se olisi myrkkyä taloudellemme juuri nyt, kun olemme vahvistaneet talouskasvun edellytyksiä ja onnistuneet kääntämään suunnan kohti parempaa. Samalla tilanne alleviivaa, mikä merkitys talouden kestävyydellä on. Ilman hallituksen jo tekemiä määrätietoisia toimia olisimme vielä hankalammassa tilanteessa. Toivon, että viimeistään nyt näiden talouskasvun vauhdittamiseksi tehtyjen toimien merkitys avautuu kaikille. Me olemme parantaneet työvoiman liikkuvuutta ja osaavan työvoiman saatavuutta tekemällä historialliset työmarkkinauudistukset. Olemme tehneet tulonsiirtojärjestelmästämme kannustavampaa samalla, kun työn verotusta on kevennetty. Työn vastaanottaminen on entistä kannattavampaa. Teemme historiallisia panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen: koulutamme tuhat uutta tohtoria ja parannamme yritysten kannustimia tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Me puramme reilulla kädellä investointien hidasteita ja luvituksessa siirrymme yhden luukun periaatteeseen. [Tuomas Kettunen: Ja Turun tunnin juna jatkuu!] —No sieltä se tuli. — Hallitus purkaa vähintään 300 normia ihmisten ja investointien tieltä ja keventää EU-normien yli menevää kansallista lisäsääntelyä. Näiden toimenpiteiden ansiosta kohtaamme nousevan epävarmuuden vahvemmassa asemassa. Suuria investointeja tuetaan esimerkiksi mittavalla investointikannustimella, puhtaan siirtymän verohyvityksellä. Energiaverkon pullonkauloja puretaan, jotta kantaverkko ei muodostuisi esteeksi investoinneille missään päin Suomea. Puhtaan energian tuotantoa vauhditetaan lukuisilla toimenpiteillä. Suomi on jatkossakin vakaa ja hyvä investointiympäristö niin datakeskuksille, puhtaalle teräkselle, akkuinvestoinneille kuin puolustusteollisuudelle — kaikille investoinneille. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Veronkorotus!] Me haluamme käydä vuoropuhelua toimijoiden kanssa, siksi investointinyrkki on perustettu tätä tarkoitusta varten, jotta valtio voi tukea kansallisesti merkittäviä investointeja mahdollisimman hyvin. Arvoisa puhemies! Yhdysvaltojen ilmoitus tullien korotuksesta oli eräänlainen pelinavaus. On taloutemme ja yritystemme etujen mukaista, että kansainvälinen kauppa ja toimitusketjut toimivat hyvin ja ennakoitavasti. Vain terve talous voi tuottaa hyvinvointia suomalaisille. Yhdysvaltojen tullipäätösten vaikutukset eivät rajoitu vain Suomeen. Tullit eivät ainoastaan hidasta kauppaa, ne myös vaarantavat kansainvälisten tuotantoketjujen toimivuutta, huoltovarmuutta sekä turvallisuutta. Globaalista eskalaatiosta on jo saatu viitteitä, kun Kiina ilmoitti mittavista vastatulleista Yhdysvalloille. Nyt Euroopan unionin on toimittava määrätietoisesti ja yhtenäisesti. Suomella on selkeä linja. Me toimimme asiassa Euroopan unionin kautta, jolle kauppapolitiikka kuuluu. Ilmaisin heti Yhdysvaltojen ilmoituksen jälkeen vahvan tuen komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille ja Euroopan unionin yhteisille toimille. Arvoisa puhemies! Suomena meidän on huolehdittava yrityksistämme, työntekijöistämme ja taloudestamme. Julkinen taloutemme on edelleen erittäin vaikeassa tilanteessa. Se, mitä voimme tehdä, on, että jatkamme määrätietoisesti työtä Suomen talouden tervehdyttämiseksi, myös tulevassa puoliväliriihessä. Yhdessä Euroopan unionin kanssa, jonka vastuulla kauppapolitiikka on, teemme kaikkemme, että tilanteeseen löytyy järkevä ratkaisu Yhdysvaltojen kanssa — järkevä ratkaisu Yhdysvaltojen kanssa. Kauppasota voidaan vielä välttää. Euroopan unionilla on halu ja valmius jatkaa neuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa niin kauan kuin on tarpeen, mutta jos ratkaisuun ei päästä, on unionilla myös valmius vastatoimiin. Vastatoimilla ei haeta lisää jännitettä, vaan pyritään saamaan Yhdysvallat neuvottelupöytään. Suomelle on tärkeää, että vastatoimet ovat täsmällisiä ja tarkkaan harkittuja. Niiden on ohjattava kohti ratkaisua eikä syvennettävä erimielisyyksiä. Tärkeintä on toimia viisaasti ja yhteisesti sovitulla tavalla, joka suojaa Euroopan etuja ja tukee neuvottelujen jatkumista. Arvoisa puhemies! Yhteinen päämäärämme on selvä: puolustamme avoimia markkinoita, vapaata kauppaa ja kansainvälistä yhteistyötä. EU:n ja Yhdysvaltain välinen kauppasuhde on maailman suurin. Se on ollut vuosikymmeniä molempia osapuolia hyödyttävä sekä luonut työpaikkoja, vauhdittanut kasvua ja vahvistanut länttä. Kukaan ei halua, että tämä suhde romuttuu. Yhdysvaltalaiset yritykset haluavat myydä tuotteitaan ja palveluitaan eurooppalaisille. Protektionismin sijaan meidän pitää pyrkiä entistä laajempaan vapaakauppaan — se jos jokin olisi tässä tilanteessa järkevää. Haluamme jatkaa rakentavaa kumppanuutta Yhdysvaltojen kanssa. Siksi on tärkeää, että varaudumme, vaikutamme ja toimimme yhdessä Eurooppana. Maanantaina pidetty kauppaministerien ylimääräinen kokous oli hyvä osoitus Euroopan unionin päättäväisyydestä. Tänään myöhemmin julkaistavat uudet vastatullit ovat konkreettinen esimerkki siitä, kuinka Euroopan unioni ei ole kauppapolitiikassa mikään lastu laineilla vaan vahva toimija. Samalla on aivan keskeistä, että jatkamme hallituksena työtä, jotta Suomen talous on entistä vahvempi kohtaamaan riskejä ja epävarmuuksia. Säilytetään toivo ja usko parempaan tulevaisuuteen. Vaikka maailmalla on nyt monia samanaikaisia haasteita, me suomalaiset ja eurooppalaiset pysymme yhdessä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-09T14:04:52,2025-04-09T14:14:03,Hyväksytty,1.1 2025_37_5,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Kiitokset pääministerille. — Ja nyt ne, ketkä haluavat käyttää vastauspuheenvuoron, voivat painaa V-painiketta ja nousta seisomaan. — Edustaja Koskinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_6,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Salissa löytyy varmaan laaja yhteisymmärrys siitä, että Euroopan unionin pitää toimia yhdessä, nopeasti ja tehokkaasti. Mutta pienen maan, kuten Suomen, ongelmana on tietysti se, että kauppapolitiikka on unionin toimivallassa, ja meidän pitää pystyä varmistamaan, että Suomen edut tässä yhteisessä eurooppalaisessa linjassa toteutuvat. Onko hallituksella nyt selvä käsitys siitä, mitä reittiä ja mitä poikkeuksellisia toimia käyttäen pystytään tämä vaikutusvalta nopeasti muuttuvassa tilanteessa turvaamaan siten, että nämä Euroopan unionin puolesta esitettävät vastatoimet ja neuvottelutarjoukset ottavat huomioon myös Suomen kaltaisen maan edut?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-04-09T14:14:15,2025-04-09T14:15:06,Hyväksytty,1.1 2025_37_7,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Kaikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_8,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On välttämätöntä, että tätä kauppasodan tikittävää aikapommia puretaan nyt päättäväisesti. Euroopan unioni on siihen meille paras väline, ja hallituksen täytyy tietysti olla aktiivinen, jotta ratkaisuun päästään mahdollisimman nopeasti. Kauppasodasta on iso vahinko Euroopalle ja maailmantaloudelle, totta kai myös Suomelle. Tilanne alleviivaa myös sitä, että viimeistään nyt on tärkeää, että kansallisin toimin tehdään se, mitä voidaan, kasvun aikaansaamiseksi. Talouskasvu on ollut liian heikkoa jo pitkään muutenkin. Kasvutoimia on odotettu. Olette sanoneet, että kehysriihessä asiaan palataan. Odotamme todella, että viimeistään nyt syntyy jytäkkä paketti, millä saadaan Suomen pyöriä pyörimään ja etenkin pienten ja keskisuurten yritysten asemaa helpotetaan. Kun olette tehneet joitakin päätöksiä, joilla kasvua on hidastettu, niin haluan poimia yhden sieltä: voitteko ajatella, että esimerkiksi kotitalousvähennyksen leikkauksen peruisitte tässä kehysriihessä? Se olisi osaltaan edesauttamassa talouden kasvua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2025-04-09T14:15:06,2025-04-09T14:16:14,Hyväksytty,1.1 2025_37_9,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_10,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Demokratiaa haastetaan globaalisti, ja kun tiedämme, että demokraattisten yhteiskuntien menestyksen kulmakivi on ollut taloudellinen vauraus, jonka rakentamisessa tietysti vapaakaupalla on ollut aivan keskeinen rooli, niin on todella tärkeää, että Euroopan unionina onnistumme vakuuttamaan Yhdysvallat siitä, että vapaakauppa on myös tulevaisuudessa oikea tie edetä, jotta pystymme rakentamaan kestävää tulevaisuutta ja näyttämään suuntaa myös demokratian vahvistamiseksi maailmassa. On ollut todella hienoa nähdä, kuinka pääministeri Orpo on pystynyt vahvistamaan suhteen komission puheenjohtaja von der Leyeniin niin, että Suomen yhteydenpito komissioon on todella mutkatonta ja myös pienen maan ääni tulee EU-tason päätöksenteossa kuulluksi. On todella tärkeää, että siinä missä Suomi tukee tiiviisti komissiota, me kaikki EU-maat olemme myös tässä yhtenä rintamana ja neuvottelut Yhdysvaltain kanssa voivat onnistua. Kiitos pääministerille ja koko hallitukselle tästä hyvästä työstä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-04-09T14:16:14,2025-04-09T14:17:22,Hyväksytty,1.1 2025_37_11,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Puisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_12,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos, pääministeri, tästä ilmoituksesta. Tämä tulee juuri oikeaan aikaan ja nopeasti tässä valitettavassa kehityskulussa, mikä nyt on kauppapolitiikan kiristymisessä ja tulli-ilmoituksissa ja liittyy läheisesti myös tämän päivän toiseen aiheeseen eli teollisuuspolitiikkaan. Kauppapolitiikan kiristyminen ja tullit aiheuttavat kyllä melkoisen oikosulun nyt tähän kansainväliseen järjestelmään, ja sitä paremmalla syyllä nyt on tärkeätä miettiä näitä meidän toimia ja, kuten pääministeri ilmoitti, nimenomaan meidän oman talouden kestävyyttä, kasvupolitiikkaa ja teollisuuspolitiikkaa. Meidän on varmaan hyvä miettiä myös, miten nämä tariffit tulevat laajemminkin vaikuttamaan kansainväliseen kauppaan. Monet yritykset ovat esimerkiksi hajauttaneet tuotantoaan moniin maihin — mikä vaikutus sillä on esimerkiksi yrityksiin, jotka ovat tehneet tätä Kiina plus yksi ‑hajautusta? Esimerkiksi Vietnamiin tehtiin 46 prosentin tariffit. On monta asiaa, mitä pitää miettiä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-04-09T14:17:22,2025-04-09T14:18:38,Hyväksytty,1.1 2025_37_13,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_14,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos pääministerille ilmoituksesta ja kiitos myös siitä, että painotatte niin selväsanaisesti EU:n yhtenäisen ja määrätietoisen toiminnan merkitystä. Kiitos myös ministeri Taviolle, jolta olen kuullut samansuuntaisia viestejä. Ei niin paljon kiitoksia ministeri Rydmanille, joka on väläytellyt kahdenvälisiä erillisneuvotteluita ohi EU:n. Se on tässä tilanteessa aivan väärä ja haitallinen viesti, vaikka tarkoitus olisi kuinka hyvä. Ymmärrän toki sen, että jäänmurtajista kannattaa kauppaa käydä myös tässä vaikeassa kauppapoliittisessa tilanteessa. Yhtenäisten ja vahvojen vastatoimien lisäksi pitää nyt kiireesti hakea korvaavia markkinoita. Yhdysvaltain kaltaista markkinaa ei sellaisenaan pysty kokonaan korvaamaan, mutta koska valtaosa maailmantaloudesta on edelleen Yhdysvaltain ulkopuolella, niin mahdollisuuksia on. Kuulisinkin mielelläni hallitukselta, miten näette mahdollisuuden hyödyntää näitä korvaavia markkinoita. Entä miten näette pakottamistoimien vastaisen EU-välineen eli ACI:n merkityksen ja mahdollisuudet osana EU:n vastatoimia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-04-09T14:18:38,2025-04-09T14:19:48,Hyväksytty,1.1 2025_37_15,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_16,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valitettavasti tänään tämä Donald Trumpin hasardius ei ole varmastikaan tullut kenellekään yllätyksenä, mutta viimeistään nyt näemme, mitä tapahtuu, kun oikeistopopulistit saavat näin laajasti ja näin mittavaa valtaa. Tämä kauppapolitiikkaan liittyvä protektionismi on jatkoa sille politiikalle, jolla Trump on monella tavalla halunnut sulkea ovia yhteistyöltä ja rajoja ihmisiltä jo ennen tätä. Nyt kun rajat sitten suljetaan myös kauppapolitiikan keinoin, niin tämä kokonaisuus alkaa hahmottua myös laajemmin. Eilen Helsingin Sanomien puheenjohtajatentissä puolueet nostivat esiin laajasti sosiaalisen median ongelmat yhtenä demokratian haasteena. Tätäkin ongelmaa Donald Trump on syventänyt läheisellä yhteistyöllä maailman rikkaimman miehen kanssa, joka omistaa maailman törkyisimmän somealustan, X:n. Yhtenä kohdennettuna vastatoimena tälle Trumpin aloittamalle protektionismille olisikin nähdäkseni digi- ja somejättien verottaminen ja muutenkin laajempi ja tarkkarajaisempi sääntely, jota olemme peräänkuuluttaneet jo ennen tätä, mutta nyt näitä toimia tarvittaisiin erityisen kipeästi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-04-09T14:19:48,2025-04-09T14:20:59,Hyväksytty,1.1 2025_37_17,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Wickström., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_18,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Ensiksi haluan kiittää pääministeriä tästä ilmoituksesta. On todella hienoa, että näin nopealla aikataululla myöskin eduskuntaa informoidaan tästä hyvin haastavasta tilanteesta, jossa me koko Eurooppana tällä hetkellä olemme. On myöskin todella tärkeää, että tässä toimitaan tiiviissä yhteistoiminnassa juuri Euroopan unionin muiden maiden kanssa, ja siitä myöskin kiitos pääministerille, että te olette ollut aktiivisesti yhteydessä myöskin EU-komissioon. Se, minkä myöskin halusin tässä nostaa esiin, on se, että on ollut todella tärkeää, että koko hallituskauden ajan hallitus on määrätietoisesti halunnut lähteä myöskin kehittämään meidän omaa taloutta ja ennen kaikkea on halunnut myöskin houkutella tänne lisää erilaisia investointeja. Tässä pääministeri ilmoituksessaan nosti esiin juuri nämä puhtaan siirtymän investoinnit, ja olisi kiinnostavaa kuulla, että kun Suomeen on mahdollista tulla usean miljardin edestä erilaisia puhtaan siirtymän investointeja, niin onko näihin liittyen tullut mitään signaaleita, mitään peruutuksia tai epävarmuutta näitten tulli-ilmoitusten jälkeen, mitä Yhdysvalloilta on tullut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-04-09T14:20:59,2025-04-09T14:22:08,Hyväksytty,1.1 2025_37_19,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Östman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_20,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun me elämme myrskyisiä aikoja, on tärkeää pysyä rauhallisina eikä tehdä päätöksiä paniikissa. Aivan niin kuin pääministeri sanoi, meidän pitää tietysti varautua kaikin tavoin mutta kuitenkin niin, että säilytetään toivo ja usko parempaan tulevaisuuteen, vaikka maailmalla on nyt monia samanaikaisia haasteita. Talouskasvu ja elintason nousu eivät ole itsestäänselvyyksiä. Sekä ennen 90-luvun lamaa että sen jälkeen Suomen talouskasvu oli kehittyneiden maiden nopeimpia. Keskeinen tekijä 90-luvun lamavuosien jälkeiselle menestykselle oli myös itse lama ja lamasta toipuminen. Se aikaansai luovan tuhon prosessin, rakennemuutoksen, jossa resurssit allokoituivat uudelleen tehokkaampaan asentoon. Lama myös pakotti tekemään myöhempään talouskehitykseen vaikuttaneita isoja ratkaisuja. Uskon, että hallitus on toimintakykyinen ja kykenee tekemään oikeita ja mittasuhteiltaan hyviä ratkaisuja haasteista riippumatta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-04-09T14:22:08,2025-04-09T14:23:25,Hyväksytty,1.1 2025_37_21,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_22,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Kiitos, pääministeri Orpo, ilmoituksesta. USA:n presidentti Trumpin tullien päämäärä on varmaan saada tuotantoa USA:han, ja siksi nämä tullit on nostettu. Nyt näkyy jo monta yritystä, jotka ovat ilmoittaneet, että he siirtävät tuotantonsa USA:han, mikä on hälyttävä merkki, koska silloinhan näitä tulleja ei voi alkaa poistamaan. Niin kuin me näimme pörssikurssien alasmenossa, yhtiöiden kuten Ponsse ja Harvia, joilla on tuotantoa USA:ssa, pörssikurssit eivät ole laskeneet. Tässä on ilmeisesti niin, että meidän suomalaisten pitää nyt pitää huolta itsestämme ja meidän yrityksistämme, ja kysynkin hallitukselta: jos nämä tullit jatkuvat pitkään ja USA:n markkinat menevät kiinni, niin mitkä ovat hallituksen toimenpiteet?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-04-09T14:23:25,2025-04-09T14:24:32,Tarkistettu,1.1 2025_37_23,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_37_24,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Epävarmuus maailmalla on suurta, niin kuin pääministeri Orpo totesi, ja kuten sanoitte, kauppasodissa ei ole voittajia. On tärkeää jatkaa keskustelua niin Yhdysvaltojen kuin muidenkin maiden kanssa ja etsiä järkevää neuvottelutulosta. Vanha viisaus opettaa ja neuvoo hyväksymään ne asiat, joita emme voi muuttaa, rohkeutta muuttaa niitä asioita, joita voimme, ja vielä viisautta erottaa nämä toisistaan. Tämä siis haastaa meitä tekemään Suomessa myös itse yhä enemmän. Kysyisin teiltä, valtiovarainministeri Purra: Miten te näette tämän tilanteen, tämän kauppasodan vaaran, nämä tullit? Minkälainen vaikutus niillä on meidän kotimaan orastavaan kasvuun ja toisaalta myös siihen, onko meillä valmiutta tehdä vielä enemmän kasvutoimenpiteitä, joita nyt on suunnitteilla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-04-09T14:24:33,2025-04-09T14:25:34,Hyväksytty,1.1 2025_37_25,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_26,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Ensiksi haluan kiittää pääministeriä ilmoituksesta. Ehkä tässä kohtaa on tärkeää pitää pää kylmänä ja pyrkiä neuvottelemaan, koska loppupeleissä tuskin on kenenkään etu, että tämä kauppasota ainakaan tästä laajenisi. Mutta haluaisin kysyä pääministeriltä — kun on ollut erilaisia arvioita siitä, mitkä itse asiassa Euroopan unionin alueella nämä meidän sisäiset kaupan esteet ovat — kuinka suuret tavallaan tosiasialliset tullit ne muodostavat meidän sisämarkkinoille. Kun me ollaan nähty nyt komissiolta avausta, että tätä sääntelyä lähdetään purkamaan, niin mikä on teidän arvionne tällä hetkellä siitä, kuinka hyvin komissio on tässä työssään onnistunut? Onko se käynnistynyt kuten on odotettu, ja ollaanko siinä ottamassa kenties uusia askeleita nyt, kun huomataan, että globaalilla tasolla kaupankäynti saattaa ehkä vaikeutua, ja pyritäänkö sitten vastaavasti Euroopan sisällä helpottamaan sitä, että vähintäänkin meidän sisämarkkinat toimisivat tehokkaasti, jotta myös suomalaiset yritykset menestyisivät huolimatta tästä globaalista tilanteesta? Painotan, että julkisen talouden vahvistaminen ja sen kestävyyskyvyn turvaaminen on äärimmäisen tärkeätä, niin että me voidaan myös varautua näihin globaaleihin sokkeihin, mitä aina silloin tällöin tulee. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-04-09T14:25:34,2025-04-09T14:26:41,Hyväksytty,1.1 2025_37_27,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_28,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä näköpiirissä oleva tai, voi sanoa, käynnistynyt kauppasota tulee epäilemättä Suomen kannalta erittäin hankalaan tilanteeseen. Meillä on tässä parin vuoden aikana ollut erittäin heikko työllisyyskehitys, talouskehitys, [Sheikki Laakson välihuuto] ja nyt tässä tilanteessa vielä ei voi kuin toivoa, että EU:ssa yhdessä löydetään riittävät vastatoimet. Totta kai mahdollisuus neuvotteluun pidetään auki, mutta yhtä tärkeää on se, että nyt näitä sisämarkkinoiden esteitä puretaan ja EU lähtee aktiivisesti solmimaan uusia kauppasopimuksia. Arvoisa pääministeri, teen yhden ehdotuksen: toivoisin, että jatkaisitte kotimaassa vihreiden investointien kannustimen voimassaoloa ensi vuodesta lähtien. Tämän voisitte kehysriihessä tehdä. Ehkä lopuksi totean, että kyllä pitäisin erittäin tärkeänä, että kaikkien hallituksen ministereiden viesti olisi tässä selvä. Jos ministereiltä kysytään, pitääkö Suomen lähteä tekemään kahdenvälisiä sopimuksia eikä sitoa itsensä EU-linjaan, niin jos vastaus on ilman muuta, niin kuin kuulimme ministeri Rydmanilta [Puhemies koputtaa] tässä viime viikolla, niin kyllähän se nyt hiukan poikkeaa siitä, mitä pääministeri tuossa äsken sanoi. Onko hallitus tässä yhtenäinen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-04-09T14:26:41,2025-04-09T14:28:07,Tarkistettu,1.1 2025_37_29,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_37_30,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin tämä kauppasodan alku tuli todella, todella ikävään paikkaan meidänkin kannaltamme. Omassa puheenvuorossanne, arvoisa pääministeri, te nostitte esille ansiokkaasti normien purun. Meillähän on kaksi ongelmaa. Toinen on Euroopan unioni, joka on se isompi ongelma. Sieltä tulee meille kaikenlaisia direktiivejä ja määräyksiä, joista moneen voimme vaikuttaa. Asetuksina tuleviin emme voi juurikaan vaikuttaa. Kotimainen lisä tähän normien purkuun: Normeja tehdään tässä maassa, ministeriössä sorvataan koko ajan lisää. Esimerkkinä voi sanoa hyvän ystäväni yritystoiminnassa tarvittavan luvan. Lupa viipyi lupakäsittelyssä 16 vuotta, niin että ei tämäkään nyt ihan oikein mennyt. Arvoisa pääministeri, kannustan teitä ja koko hallitusta siihen, että alatte ihan oikeasti purkaa näitä normeja, koska meillä on valtava määrä investointeja tulossa tähän maahan. Yritykset ovat valmiina, mutta kun ei tule lupia, niin mitään ei pysty tekemään, kun ei ole lupaa ruveta rakentamaan uutta yritystä tai parantamaan entistä yritystä. Toivon, arvoisa pääministeri ja koko hallitus, että puututte tähän ihan oikeasti. Tämä on kotimainen homma eikä maksa juurikaan mitään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-04-09T14:28:07,2025-04-09T14:29:16,Hyväksytty,1.1 2025_37_31,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_32,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Me emme tätä päätöntä kauppasotaa tilanneet, mutta siihen täytyy vastata fiksusti ja määrätietoisesti. EU:n yhtenäisyys, EU:n toimintakyky, EU:n kilpailukyky, toimivat sisämarkkinat ja kumppanuudet ovat tässä avainasemassa, ja tämä on se viesti, jonka Suomesta täytyy tietysti myös EU:hun ja jäsenmaihin lähteä. Pääministeri mainitsi tässä yhtenä Suomen kasvun tekijänä tutkimuksen ja kehityksen. Nehän ovat ihmisistä kiinni: tarvitaan osaavia ihmisiä niitä tekemään. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ei ole ainoastaan käynnistänyt kauppasotaa. Hänen hallintonsa on myös hyökännyt vapaata tiedettä ja sen toimintaedellytyksiä kohtaan Yhdysvalloissa. Tutkijat ovat tämän huomanneet: tiedelehti Naturen kyselyssä 1 600 vastaajasta kolme neljäsosaa pohti lähtöä Yhdysvalloista. Tämä on tuhannen taalan — tai tuhannen euron — paikka tarttua tilaisuuteen ja kutsua fiksut ihmiset tekemään tutkimusta ja kehitystä tänne Suomeen. Olisin kysynyt hallitukselta: Mitä te teette tämän eteen? Tässä on kyse tieteen edellytyksistä, rahoituksesta, viestistä siitä, että tiede ja sivistys ovat tärkeitä arvoja ja niiden vapaus on kiistattoman tärkeää, ja lisäksi tietysti myös sujuvasta maahanmuuttoprosessista. [Puhemies koputtaa] Mitä näiden eteen mahdollisesti tehdään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-04-09T14:29:16,2025-04-09T14:30:37,Hyväksytty,1.1 2025_37_33,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_34,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vastatoimien on todellakin oltava järkevästi kohdennettuja ja harkittuja, ja kauppasodassa kaikki häviävät. Kohdennetuilla toimilla EU voi osoittaa vahvuutensa, ja näitä tulisi vasemmiston mielestä kohdentaa yhdysvaltalaisiin suuryhtiöihin, joilla on kytköksiä Trumpin hallintoon, kuten Teslaan ja suuriin digijätteihin. Arvoisa puhemies! EU:n on oltava yhtenäinen. Ei ole järkevää lähteä solmimaan kahdenvälisiä diilejä Trumpin kanssa, kuten ministeri Rydman on ehdottanut. Mutta, arvoisa puhemies, arvoisa pääministeri Orpo, kannattaako tällaisessa epävarmassa tilanteessa harjoittaa talouspolitiikkaa, joka heikentää tavallisten suomalaisten asemaa valtavilla leikkauksilla toimeentuloon ja palveluihin? Eikö juuri nyt ole aika pikemminkin vahvistaa hyvinvointivaltion turvaverkkoja kuin heikentää niitä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-04-09T14:30:37,2025-04-09T14:31:35,Hyväksytty,1.1 2025_37_35,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_36,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kauppasota on todella valitettava, jos tällainen nyt sitten tulee voimalla päälle. Sen takia onkin tärkeää, että Suomi pitää nimenomaan tämän oman pesän kunnossa, ja mielestäni juuri oikeita toimia on tehty sen eteen. Taloutta sopeutetaan, työmarkkinoita joustavoitetaan, sääntelyä puretaan ja nyt etsitään uusia kasvutoimia. Itse asiassa, arvoisa puhemies, haluaisin nostaa tuon edustaja Hoskosen mainitseman norminpurun. Pääministeri, mainitsitte sen, että 300 normia tullaan purkamaan. Itse asiassa todennäköisesti pääsemme paljon suurempaankin tavoitteeseen, siellä on kohta 200 kasassa. Mielestäni voisi kehysriihessä nostaa kunnianhimoa siinä suhteessa, että etsitään vaikka 400 uutta normia purettavaksi kokonaisuudessaan. Sipilän hallituskaudella tehtiin lähes 400, ja mielestäni tämä hallitus voi mennä siinäkin kunnianhimossa Sipilän hallituksen yli.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-04-09T14:31:35,2025-04-09T14:32:28,Hyväksytty,1.1 2025_37_37,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Polvinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_38,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos pääministerille tästä ilmoituksesta. Eurooppa ja Suomi toimivat yhdysvaltalaisilla digitaalisilla alustoilla, ja toivoisin, että tämä kauppasota ei johtaisi siihen, että näitten digitaalisten alustojen osalta verotusta tai järjestelyjä tapahtuisi. Kysyisin pääministeriltä nyt: milloin Eurooppa pyrkii näissä alustoissa digitaaliseen autonomiaan, koska kauppasodan pitkittyessä tämä meidän riippuvaisuus Yhdysvalloista voi olla meille kallis?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-04-09T14:32:28,2025-04-09T14:33:04,Hyväksytty,1.1 2025_37_39,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Tuppurainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_40,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Trumpin ilmoitus tulleista on mieletön aie, ja pahimmillaan edessä on kaoottinen kauppasota, kujanjuoksu, jossa ei voittajia ole. Tähän mielettömyyteen meidän ei pidä lähteä mukaan, vaan EU:n on toimittava yhtenäisenä ja asetettava vastatoimet maltillisesti ja ennen kaikkea haettava vapaakauppasopimuksia Yhdysvaltojen ulkopuolelta, esimerkiksi Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta, ja jotta tässä onnistumme, pääministeri Orpo, EU:n on kyettävä toimimaan vahvasti ja yhtenäisesti. Tässä ilmoituksessa on kysymys hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa. On erikoista, että hallituksenne elinkeinoministeri on päinvastoin vaatinut, että Suomen on neuvoteltava kahdenvälisesti Yhdysvaltojen kanssa. Mistä siinä oikein neuvoteltaisiin? Tavaravaihtosopimuksista? On erittäin tärkeää, että Suomesta lähtee viesti, että nimenomaan EU on kauppapolitiikassa se toimija ja EU toimii vahvasti ja yhtenäisesti. On pakko kysyä, pääministeri: onko teillä tässä hallituksenne tuki?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-04-09T14:33:04,2025-04-09T14:34:16,Hyväksytty,1.1 2025_37_41,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Honkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_42,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! ”Törmäys on pahempi kuin covid-pandemian alkaessa.” Näin minulle kuvasi eräs yrittäjä, joka harjoittaa aika merkittävää liiketoimintaa Yhdysvaltoihin — siis yritysten kohtaama törmäys. On aivan selvää, että kyllähän tämä talouden kasvua tulee entisestään heikentämään. Siksi onkin hyvä, että EU tässä toimii jämäkästi, ja toivon todella, että tällaista mainittua eriseuraisuutta Suomen hallituksen sisällä tässä asiassa ei ole. Arvoisa puhemies! Henkilöyrittäjien, siis yksinyrittäjien, vireille pannut konkurssit saavuttivat 2000-luvun ennätyksen tammikuussa. Tämä kertoo karua kieltään siitä, kuinka tämä talouden taantuma on edennyt nyt ihan sinne ruohonjuuritasolle, ja tämä näkyy toki monessa muussakin. Siksi toivonkin ja pyydänkin, että hallitus nyt ohjaisi näitä kasvutoimenpiteitä myös niille pienille yrityksille ja myös mikroyrityksille, ei pelkästään suurille yrityksille, niin kuin hallitus tähän asti on tehnyt.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-04-09T14:34:16,2025-04-09T14:35:26,Hyväksytty,1.1 2025_37_43,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_44,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Presidentti Trump toimii näissä tulliasioissa kuin norsu posliinikaupassa. Ajattelen, että valitettavasti hän taitaa ymmärtää päätöstensä seurauksista yhtä paljon kuin tämä norsu. Kiina on jo arvovaltasyistä lähtenyt sylipainiin norsun kanssa. Vahinkoja syntyy lisää, ja niitä syntyy enemmän. EU:n ei pidä nyt lähteä eskaloituvaan nokittelukilpailuun USA:n kanssa. On kaikesta huolimatta pyrittävä järkevään neuvotteluratkaisuun. Tämä on Suomen linja, ja hyvä niin. Rouva puhemies! Ei unohdeta Ukrainaa. On kulunut kuukausi siitä, kun Yhdysvallat ja Ukraina saavuttivat yhteisymmärryksen 30 päivän tulitauosta. Kuinka paljon presidentti Trump on puheistaan huolimatta painostanut Venäjää tällaiseen tulitaukoon?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-04-09T14:35:26,2025-04-09T14:36:39,Hyväksytty,1.1 2025_37_45,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Otetaan tässä välissä vielä edustajat Immonen, Skinnari ja Kemppi, ja sen jälkeen pääministeri. — Edustaja Immonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_46,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nämä turvallisuus- ja kauppapoliittisen toimintaympäristön muutokset heijastuvat huomattavasti myös teollisuuspolitiikkaan, ja Suomella on pitkä ja arvostettu osaaminen puolustusteollisuuden parissa. Sekä Nato-jäsenyys että valmisteilla oleva Euroopan puolustusmekanismi, molemmat, mahdollistavat myös Suomelle uusia mahdollisuuksia kasvattaa tuotantoa puolustusteollisuudessa luoden uusia teollisuuden työpaikkoja meille Suomeen. Jo nyt puolustusteollisuuden positiivinen kasvukehitys näkyy omassa maakunnassani Keski-Suomessa puolustusteollisuuden investointien kasvaessa. Arvoisalta hallitukselta kysyisin: millaisilla toimenpiteillä suomalaista puolustusteollisuutta tuetaan tässä haastavassa tilanteessa myös tulevaisuutta ajatellen? Käytän myöskin tilaisuutta hyväkseni ja kiitän myös ministeri Rydmania siitä, että myöskin te edistätte kauppasuhteita tärkeimmän kauppakumppanimme eli Yhdysvaltojen kanssa. Nyt jos koskaan on oltava mukana kaikissa niissä neuvottelupöydissä, jotka voivat tuoda meille uusia investointeja, ja EU:han ei [Puhemies koputtaa] niistä meidän jäänmurtajista neuvottele, vaan Suomi neuvottelee niistä ihan itse. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2025-04-09T14:36:47,2025-04-09T14:38:06,Hyväksytty,1.1 2025_37_47,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Skinnari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_48,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri, te olette aitiopaikalla Euroopan unionissa Suomen pääministerinä katsomassa sitä, miten Eurooppa suuntautuu tässä tilanteessa muualle maailmaan. Minä odotin vähän enemmän teidän ilmoitukseltanne, miten Intia-kauppasopimus etenee, Mercosur, miten me syvennetään olemassa olevaa Japania, Koreaa, ja se on mielestäni teidän asia, koska nyt kauppa, turvallisuus, talous, teknologiat, kaikki, nivoutuvat yhteen tässä uudessa maailmassa ja paluuta vanhaan ei ole. Ehkä teidän positiivisuudestanne myös kotimaan osalta, kun sanoitte, että Suomeen syntyy nyt teollisuutta, korkean jalostusarvon työpaikkoja kymmeniätuhansia: ehkä tässä katsomme maailmaa vähän eri tavalla, mutta minun mielestäni datakeskukset, tuulipuistot, vetypuistot eivät ole korkean jalostusarvon teollisia kokonaisuuksia. Esimerkiksi Ruotsi ei tee niitä, koska heillä on teollisuutta. Miten te, pääministeri, jatkatte sitä niin, että Suomeen aidosti syntyy korkean teollisuuden työpaikkoja, niitä kymmeniätuhansia työpaikkoja, [Puhemies koputtaa] koska nyt näin ei käy?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2025-04-09T14:38:06,2025-04-09T14:39:23,Hyväksytty,1.1 2025_37_49,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_50,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lämmin kiitos pääministerille mahdollisuudesta keskustella tästä kauppapolitiikan muuttuneesta tilanteesta ja Yhdysvaltojen tullipolitiikasta. Keskusta pyysi tätä pääministerin ilmoitusta kauppasodasta ja sen mahdollisuudesta viime kyselytunnilla, ja saimme sen jo hyvin pian — lämmin kiitos siitä. Tämä valuminen kohti kauppasotaa on kerrassaan surullista. Pienen Suomen etu ei tietenkään ole se, että suuret maat käpertyvät sisäänpäin, ja totta kai rakennamme toimintaa, jolla pyrimme tekemään päinvastaista. Haluaisin nostaa esiin kaksi huomiota: Toinen liittyy EU:n sisämarkkinoiden vahvistamiseen. Erityisesti Japani on puhunut talouden turvallisuudesta ja rakentaa vahvasti vientiä. Millä tavalla me voisimme vahvistaa EU:n sisämarkkinaa ja vahvistaa EU:n omavaraisuutta ja toisaalta sisämarkkinan vientiä? Toinen tulokulma liittyy kasvuun, kasvua tukeviin toimiin. Voisiko hallitus tämän myötä esimerkiksi laajentaa investointitukea yrityksille koskemaan myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-04-09T14:39:23,2025-04-09T14:40:37,Hyväksytty,1.1 2025_37_51,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Pääministeri Orpo, kaksi minuuttia. — Valitettavasti meillä on vain tunti aikaa, ja sen vuoksi nyt on lyhyet puheenvuorot.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_52,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Loistavia kysymyksiä. Tekisi pitkästikin mieli kommentoida, mutta otan muutaman nyt. Ensinnäkin lähdettiin liikkeelle edustaja Koskisen kysymyksestä: miten toimimme EU:ssa, miten pidämme huolta Suomesta? Nyt kun esimerkiksi näitä tänään myöhemmin julkaistavia tariffeja julkaistaan, me ollaan oltu tiiviisti vaikuttamassa niiden sisältöön ja rakennettu niitä Suomen kannalta myönteisempään, parempaan suuntaan. Edustaja Tynkkynen kysyi tästä ACI-välineestä. Toivottavasti sitä ei tarvitse käyttää, eli se on väline, joka EU:lla on ikään kuin takataskussa ja joka antaa vielä paljon vahvemmat ja laajemmat oikeudet pakotetoimiin kolmansia maita kohtaan. EU:ssa toimitaan todellakin tällä hetkellä, uuden komission aloittaessa edelleen työtään, tosi voimakkaasti kilpailukyvyn parantamiseksi: sisämarkkinoiden esteiden purkaminen, pääomamarkkinaunioni keskeisimpinä ja monia muita töitä. Norminpurku: komissiolla on todella kunnianhimoiset tavoitteet. Esimerkiksi pk-yritysten osalta tavoitellaan 35 prosentin norminpurkua, tämä yhtenä esimerkkinä. EU panostaa todella paljon kauppasuhteisiin, ja nyt tämän Trumpin ilmoituksen myötä ja näiden tariffien myötä tätä kiihdytetään vielä entuudestaan. Mercosurin viimeistely: Skinnarin mainitsemat Japani, Intia ja niin edelleen maat ovat kaikki työlistalla, ja odotan niiltä myöskin tuloksia. Suomi toimii näiden kaikkien samojen otsakkeiden alla. Me panostetaan meidän vientiin, me uudistetaan Business Finlandia. Houstoniin avataan muuten edustusto, joka on siellä keskellä Yhdysvaltojen markkinaa, koska me tarvitsemme myöskin Yhdysvaltojen markkinoita. Eli me tehdään todella paljon töitä. Sitten tehdään tämä selväksi: hallituksen linja on täysin yhtenäinen. Te kysytte tämän varmaan kymmenen kertaa tulevien hetkien aikana, mutta näin siis on. Meillä on selkeät linjaukset EU-ministerivaliokunnasta. Ministeri Rydman ei ole ottanut EU-kauppapoliittiseen linjaan mitään eriävää mielipidettä, totesi vain, että meillä on neuvotteluita käynnissä Yhdysvaltojen kanssa myöskin muista asioista, joilla ei ole mitään tekemistä tariffien kanssa, kuten esimerkiksi jäänmurtajakysymykset. [Puhemies koputtaa] Minä toivon, että tästä ei tarvitse puhua. Hallitus on tehnyt selkeät linjaukset, ja olemme yhtenäisiä. Mutta kuten totesin, minulla jäi paljon kysymyksiä vastaamatta. Jatketaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-09T14:40:39,2025-04-09T14:43:17,Hyväksytty,1.1 2025_37_53,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Valkonen poissa. — Sitten edustaja Kaunisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_54,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Voidaan sanoa, että 80 vuotta Yhdysvaltain johdolla rakennettu kansainvälinen monenkeskinen yhteistyö ja kauppa on romuttumassa vain muutamassa kuukaudessa. Toisaalta voidaan myös sanoa, ettei tämä murentuminen kiihtyneestä vauhdista huolimatta ole täysin uusi ilmiö. Kun maailma muuttuu vauhdilla, niin keskeistä on keskittyä niihin asioihin, joihin voimme itse vaikuttaa. Suomen täytyykin varmistaa oma kilpailukykynsä, oma turvallisuutensa keskellä äärimmäisen haastavaa aikaa, ja tämä tehtävähän ei ole helppo eikä välttämättä kauhean kiitollinenkaan. Tämä tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että hallituksen aloittaman työn pitää jatkua, ja sen pitäisi mielellään jatkua pitkäjänteisesti niin, että suomalaisen kannattaa aina valita työ ja yrittäjyys. Tämä on se pohja, millä me voidaan varmistaa se, että osana EU:ta meillä on rooli, kun kauppaa tehdään, ja me olemme siinä kaupanteossa tasaveroinen osapuoli.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2025-04-09T14:43:30,2025-04-09T14:44:41,Hyväksytty,1.1 2025_37_55,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Vähämäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_56,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Kunnioitettu puhemies! Nämä tullit Yhdysvalloissa toimivat käytännössä tällaisen kaavamaisen laskelman mukaan: vähintään kymmenen joka maalle, mutta muutoin kahdenvälisen kauppataseen alijäämä jaettuna volyymilla jaettuna kahdella. Aivan todella kaavamainen laskelma, millä kukin maa sai oman tulliluvun. No, minkä takia Yhdysvallat halusi näin tehdä? Kenties siinä on Yhdysvaltojen itsensä halu solmia uusia kahdenvälisiä sopimuksia, päivittää niitä. Miksi, sitä en osaa sanoa. Kenties siksi, että saavat edullisempia sopimuksia tai palauttavat valmistusta kotimaahan. Itse asiassa luulen, että isompi halu siellä on heikentää omaa valuuttaa suhteessa muihin valuuttoihin, koska heidän täytyy kuitenkin uusia valtionlainoja aika paljon, ja pitkät valtionlainathan tässä sitten totta kai halpenevat. Itse asiassa olen sitä mieltä, että vain EKP voi tehdä vastaavia toimia sopivalla tavalla: kohtuullista keventämistä ja kohdennettuja finanssipoliittisia elvytystoimenpiteitä sekä aktiivista kanssakäymistä muitten keskuspankkien kanssa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2025-04-09T14:44:41,2025-04-09T14:45:56,Hyväksytty,1.1 2025_37_57,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Kumpula-Natri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_58,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä, pääministeri, että toitte tämän keskustelun tänne näin nopeasti, sillä näyttää siltä, että kansainvälinen järjestys ei vain turvallisuudessa vaan nytten myös kauppa‑ ja talouspolitiikassa saattaa murentua nopeasti. EU:ssa meidän täytyy olla yhtenäisiä, ja meidän kauppasopimuksia voidaan tehdä loppuun. Niitä on jo valmiina komission puolelta, Mercosur meillä on pitkällä Intian kanssa, Australian kanssa olisi melkein valmista. Se pallo on neuvoston puolella ja Euroopan parlamentin puolella osassa näistä. Tullit ovat tyhmiä kuin tiilikasa, ja se osuu myös omaan nilkkaan. Tämä selonteko, minkä nyt, pääministeri, ilmoituksena annoitte, on hallituksen toimista, ja ajattelen, että olisitte voinut tuoda tänne vielä jotain uutta, miten hallitus suojelee suomalaista kenttää. Nyt on kuitenkin ilmassa ja tämän päivän uutisissa, että datakeskuksissa maine meni jo. Ja se ei kovasti tähän paperiin kuulu, että kansalaisilla on helpompi työtä vastaanottaa, kun meillä on työttömyysturvaa heikennetty, ja tätä verkostoa, jossa me pärjäämme ja olemme turvassa, tarvitsisi vahvistaa. Viimeinen kysymys: [Puhemies koputtaa] te ette tainnut mainita strategista autonomiaa, ja se olisi hyvin tärkeätä EU-tasolla terveydessä, energiassa ja [Puhemies: Aika!] ennen kaikkea digitaalisessa tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Miapetra Kumpula-Natri,807,2025-04-09T14:45:56,2025-04-09T14:47:22,Hyväksytty,1.1 2025_37_59,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_60,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos pääministerille pääministerin ilmoituksesta. Todella tämä kauppasota on todella paha ratkaisu tässä kohtaa. Mutta pakko on tuoda esiin tällaista asiaa, kun keskusteltiin ministeri Rydmanin tavasta toimia, niin kun äsken puhuttiin, että Yhdysvaltojen kanssa pitää toimia EU:n kautta yhtenäisesti, niin kuitenkin äsken edustaja Skinnari taas vaati, että pääministerin kuuluu nyt ottaa hanskat kouraan ja lähteä sitten Korean ja Japanin ja Intian kanssa neuvottelemaan. [Välihuuto vasemmalta] Eikö tämä sama asia toimi silloinkin, niin että sielläkään ei voitaisi käydä kahdenkeskisiä tapaamisia ja kauppakumppanuuksia tai muitakaan hieromassa? Kyllähän tämä tarkoittaa nimenomaan sitä, että kaikki konstit pitää tässä kohtaa ottaa. Ei se tarkoita, että me tehdään ohi niitä sopimuksia, vaan pakkohan meidän on totta kai pitää huoli siitä eikä vain odottaa, että joku EU hoitaa meidänkin puolesta kaikki hommamme. Vai olenko väärässä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2025-04-09T14:47:22,2025-04-09T14:48:31,Hyväksytty,1.1 2025_37_61,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Limnell., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_62,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Jarno,Limnell,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Luulen, että aika monelle meille on historiasta tuttu analogia, että välillä tapahtuu viikossa enemmän kuin vuosikymmenissä. Nyt tuntuu, että näitä viikkoja tässä tällä hetkellä eletään, ja kyllähän näillä talousasioilla on myöskin vahva turvallisuuspoliittinen ulottuvuutensa. Mutta jotta ei synkistellä liikaa, niin onhan meillä tässä paljon mahdollisuuksia. Hieman niin kuin edustaja Immonen viittasi tuossa aikaisemmin, niin kun katsoo, mikä markkina Euroopassa ja maailmassa tällä hetkellä kasvaa, mihin meillä on osaamista ja missä meillä on oikeasti isoja kasvun elementtejä, niin kyllä me puhumme puolustusteollisuudesta — ja nyt laajasti ymmärtäen turvallisuusteknologiasta, kvanttiteknologiasta, seuraavan sukupolven tietoliikenneverkoista, avaruusteknologiasta. Meillä on huikeita kasvun mahdollisuuksia myös tässä tilanteessa. Jos sopii, niin elinkeinoministeriltä kysyisin tähän liittyen: miten näitä upeita turvallisuusteknologiaan liittyviä kasvun mahdollisuuksia hallitus edistää? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Jarno Limnell,1491,2025-04-09T14:48:31,2025-04-09T14:49:43,Hyväksytty,1.1 2025_37_63,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_64,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Donald Trump on saanut lyhyessä ajassa suurta vahinkoa aikaan niin kansainväliselle sopimusjärjestelmälle kuin maailmankaupalle. Tullit ja kasvava epävarmuus heikentävät talouskasvua ja lykkäävät investointeja. On todella tärkeää, että Suomi toimii osana Euroopan unionia eikä lähde sooloilemaan, koska kahdenvälisiin diileihin perustuva maailmanjärjestys johtaa aina siihen, että pienet jäävät lopulta pelinappuloiksi. Trumpin nousu on reaktio globalisaation ja vapaakaupan luomaan eriarvoisuuteen Yhdysvalloissa ja merkki siitä, että vapaakauppa vaatii rinnalleen myös esimerkiksi vahvaa työntekijöiden suojaa. Arvoisa puhemies! Kysyisin pääministeriltä: kun monet suomalaisyhtiötkin ja yhtiöt muualla Euroopassa ovat ilmoittaneet ainakin harkitsevansa tuotannon siirtämistä nyt Yhdysvaltoihin Donald Trumpin politiikan takia — mikä olisi tietysti erittäin vahingollista meille — niin mikä on viestinne niille yrityksille, jotka nyt tekevät tätä harkintaa ja mahdollisesti päätöksiä jo lähiaikoina?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2025-04-09T14:49:43,2025-04-09T14:50:51,Hyväksytty,1.1 2025_37_65,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_66,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Trumpin hallinto toimii todella rumasti niin kotimaassaan kuin myös ulkosuhteissaan. Trump pyrkii viemään maailmaa takaisin 1800-luvulle, ja Suomen on suhtauduttava tähän erittäin kriittisesti. Ei ole todellakaan järkevää lähteä solmimaan kahdenvälisiä diilejä Trumpin kanssa, kuten ministeri Rydman ehdotti. Nyt äsken, pääministeri Orpo, sanoitte, että Rydmanin linja on hallituksen linja, mutta miksi aiemmin mediassa korjasitte hänen lausuntojaan? EU:n on oltava yhtenäinen. Toivottavasti, pääministeri, olette hallituksessa tätä mieltä. Yhdessä olemme vahvempia kuin yksin. Toimia tulisi nyt kohdentaa yhdysvaltalaisiin suuryhtiöihin, joilla on kytköksiä Trumpin hallintoon, kuten Tesla ja suurimmat digijätit, kuten täällä edustaja Honkasalo aiemmin ehdotti. Tämä olisi tehokas toimi ja osuisi Trumpin lähipiiriin, näihin tekno-oligarkkeihin. Euroopan on vähennettävä taloudellista riippuvuutta Yhdysvalloista, ja nyt olisi tärkeää panostaa tutkimukseen, investointeihin, suomalaiseen työllisyyteen. Arvoisa hallitus, ettehän aio leikata tutkimuksesta, tieteestä ja koulutuksesta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-04-09T14:50:51,2025-04-09T14:52:07,Hyväksytty,1.1 2025_37_67,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Päivärinta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_68,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos pääministerille tärkeästä ilmoituksesta ja kiitos vaikuttavasta ja aktiivisesta vaikuttamisesta EU:ssa. Tässä on nyt hyvä ymmärtää, että kyse ei ole pelkästään tulleista. Kansainvälinen järjestelmä on murenemassa. Se on alkanut jo murentua, ja sääntöpohjaisuus on rapautumassa. Ja toden totta, maailma ja pelisäännöt ovat nyt totisesti muuttuneet. Yhdysvallat ei ole enää kansainvälisen vakauden ylläpitävä voima, vaan globaalin epävarmuuden lähde. Tämä Yhdysvaltojen tullitsunami 180 maalle iskee myös rajusti suoraan Suomeen ja koko Euroopan talouskasvuun ja vientiin. Häviäjiä tulevat olemaan kaikki. Siksi näitten geopoliittisten jännitteiden ja protektionismin ikeessä Suomen on rakennettava omia vahvuuksiaan entistä määrätietoisemmin. Meidän on saatava oma taloutemme kuntoon, kilpailukykymme kuntoon, ja se tarkoittaa talouden sopeuttamista ja uuden kasvun rakentamista, ja tähän työhön hallitus on sitoutunut — ja toden totta, me ymmärrämme strategisen autonomian merkityksen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-04-09T14:52:07,2025-04-09T14:53:22,Hyväksytty,1.1 2025_37_69,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Mäkinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_70,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni ei ole liioiteltua sanoa, että maailman kauppapolitiikka elää nyt keskellä surullista, täysin kyllä itse aiheutettua ennalta-arvaamatonta turbulenssia, kun USA asettaa lähes kaikille maille korkeat tuontitullit. Tällä hetkellä näyttää uhkaavasti siltä, että ajaudumme kohti globaalia kauppasotaa. Pääministeri tässä aikaisemmin mielestäni kuulosti ehkä olosuhteet huomioiden poikkeuksellisenkin positiiviselta ja toiveikkaalta tämän tilanteen kehittymisen osalta, mutta kyllä minä ikävä kyllä aika vakavasti pidän Euroopan taantumaa ja myös Suomen tulevaa taantumaa ihan todennäköisinä. Kasvutoimia tässä suomalaisessa yhteiskunnassa ei nyt viimeisen kahden vuoden aikana ole saatu aikaiseksi. Kymmenettuhannet ihmiset Suomessa ovat joutuneet kohtaamaan työttömyyden, ja hallitus on ajautunut tähän entistä kurjistavaan leikkauskierteeseen. Minun kysymykseni koskee nyt nimenomaan kotimaisen kysynnän vahvistamista. Joko hallitus on nyt valmis tukemaan tavallisten suomalaisten ostovoimaa? Mielestäni se olisi äärettömän tärkeää, [Puhemies koputtaa] jotta tulevan laman vaikutukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2025-04-09T14:53:22,2025-04-09T14:54:41,Hyväksytty,1.1 2025_37_71,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Riipi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_72,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tilanne on tosiaan hyvin vakava, ja erityisesti meidän vientiteollisuudelle ja sen alihankintaketjuille tämä tulevaisuudennäkymä on nyt melko hankala. Toivon todella, että siellä kehysriihessä nyt panostetaan niihin kasvutoimiin ja laajasti niin, että myöskin täältä oppositiosta esiin nousseet asiat nostetaan esille. Mutta ehkä se minun kysymykseni koskee nyt myöskin edustaja Skinnarin esiin tuomaa uutta ajattelua ja meidän vienninedistämistyötä. Me tiedämme, että siellä on tapahtunut nyt aika paljon muutoksia, uudelleenorganisointia. Onko meidän vienninedistämisjärjestelmä tällä hetkellä nyt aidosti iskussa, ja näettekö, että tämä uusi tilanne tullien myötä voisi tarkoittaa sitä, että meidän viennin edistämisen painopisteitä nyt myöskin tarkasteltaisiin uudestaan tässä uudessa tilanteessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-04-09T14:54:41,2025-04-09T14:55:42,Hyväksytty,1.1 2025_37_73,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Meriluoto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_74,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Laura,Meriluoto,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdysvalloilla on historiallisesti ollut tärkeä rooli maailmantalouden kysynnän ylläpitäjänä. Trumpin hallinnon ennakoimaton politiikka on kuitenkin osoittanut, että taloudellista riippuvuutta Yhdysvalloista on vähennettävä. Suomen talouden merkittävin ongelma on jo pitkään yritysbarometrien mukaan ollut liian vähäinen kysyntä, ja tätä kysyntäongelmaa on yhä vaikeampi ulkoistaa ulkomaille, emmekä voi rakentaa talouskasvuamme vain viennin varaan. Nyt jos koskaan tarvitsemme kotimaista ja eurooppalaista kysyntää. Hallitus on haitannut tätä kotimaista kysyntää esimerkiksi heikentämällä pienituloisten ostovoimaa ja korottamalla arvonlisäveroa. Niinpä kysyisinkin teiltä, arvoisa pääministeri: aiotteko arvioida aiempia päätöksiänne uudelleen nyt, kun tilanne maailmalla on näin rajusti muuttunut?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Laura Meriluoto,1523,2025-04-09T14:55:42,2025-04-09T14:56:37,Hyväksytty,1.1 2025_37_75,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Poutala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_76,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Mika,Poutala,Kansanedustaja,KD,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Iso kiitos pääministerille ilmoituksesta ja asian nostamisesta keskusteluun. Epävakaat olosuhteet ovat elinkeinoelämälle vaikea vastus. Heittoisat olosuhteet aiheuttavat ymmärrettävää huolta myös suomalaisille piensijoittajille. Liki kahdesta miljoonasta suomalaisesta piensijoittajasta valtaosa on nähnyt omistuksensa heikkenevän viime päivinä. Puhun varmasti koko salin puolesta, kun sanon, että tässä talossa kuulemme huolenne ja teemme parhaamme, jotta Suomessa ja Euroopassa yrittäminen, investoiminen ja sijoittaminen kannattavat jatkossakin ja voisimme pian jättää talouden turbulenssin taaksemme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Mika Poutala,1495,2025-04-09T14:56:38,2025-04-09T14:57:20,Hyväksytty,1.1 2025_37_77,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Harakka., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_78,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Muinaiset suomalaiset käyttivät kiertoilmaisuja, kuten ”kontio”, ”mesikämmen” ja ”otso”, kun eivät halunneet härnätä karhua. Näin Suomen pääministerikin onnistui tekemään tullikriisistä ilmoituksen mainitsematta Donald Trumpin nimeä ääneen. Sekä tämä tullikiristys että Venäjän myötäily ovat osoittaneet, että valitettavasti Trumpin hallinto ei ole luotettava kumppani. Ja vaikka saisimmekin jonkinlaisen kaupanteon käyntiin, niin mikäänhän ei takaa, että sovitusta pidetään kiinni. EU:n on siis itsenäistyttävä, osoitettava strategista autonomiaa. Siksi jäinkin odottamaan pääministeriltä konkreettisia vaihtoehtoja tilanteessa. Jos Yhdysvaltain osuus on kuitenkin viennistämme rajallinen, niin mille muille markkinoille on syytä suuntautua? Jäin odottamaan, miten hyödynnämme Saksan investointi-innon. Jäin odottamaan, miten vahvistamme kauppasuhteita Intiaan, muualle Aasiaan. Ette varmaan halua antaa sellaista kuvaa, ettei Suomi ole mitenkään valmistautunut kauppasodan vaaraan. Ja voitteko vakuuttaa, että EU ei suuntaa vastatoimiaan esimerkiksi puuntuontiin, [Puhemies koputtaa] mikä voisi johtaa Suomelle erityisen vahingollisiin vastatulleihin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-04-09T14:57:20,2025-04-09T14:58:38,Hyväksytty,1.1 2025_37_79,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_80,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitos myös pääministerille ilmoituksesta ja nopeasta reagoinnista. Maailman myrskyissä pieni maa ei voi turvautua yksin itseensä. Suomi tarvitsee kauppaa, ja maailma tarvitsee Suomelta osaamista, teknologiaa ja puhdasta tuotantoa. Siksi kansainvälinen kauppa on meille elintärkeää. Meidän vahvuutemme on vienti. Me valmistamme, jalostamme ja kehitämme, mutta ilman markkinoita emme voi menestyä. Siksi tarvitsemme vakautta, ennakoitavuutta ja selkeitä sääntöjä. Emme voi olla kauppapolitiikassa muiden pelinappulana. Meidän on oltava aktiivinen toimija. Se on perusta kestävälle kasvulle. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-04-09T14:58:39,2025-04-09T14:59:32,Hyväksytty,1.1 2025_37_81,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_82,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä presidentti Trumpin tullipolitiikka on vaarallista uhkapeliä maailmantaloudelle. Kun tällä hetkellä Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen tullimuuri on ylittänyt jo 100 prosenttia, niin varmasti moni miettii, että mites tässä kaikessa pienelle Suomelle käy. Senpä takia on ensisijaisen tärkeätä, että Euroopan unioni toimii tässä tilanteessa vahvana niin suhteessa Yhdysvaltoihin kuin myös suhteessa niihin toimenpiteisiin, joilla me pystymme täällä nyt vihdoin myös niitä sisämarkkinoiden esteitä purkamaan ja hakemaan myös uusia kauppakumppaneita globaalisti. Tässä toivon, että Suomi on erityisen aktiivinen. Mitä tulee sitten kotimaan toimenpiteisiin, niin on totta kai toivottavaa, että nyt myös yritysten epävarmuutta voidaan lievittää. Senpä takia olisi tärkeää, että kehysriihessä hallitus nyt päättäisi, että tätä vihreiden investointien investointikannustinta jatketaan myös ensi vuonna, jotta luomme sellaista näkymää myös investointeihin yrityksille, jota he nyt kaipaavat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-04-09T14:59:32,2025-04-09T15:00:42,Hyväksytty,1.1 2025_37_83,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Edustaja Yrttiaho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_84,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meriteollisuus työllistää Suomessa kymmeniätuhansia ihmisiä, ja sen liikevaihto on lähes kahdeksan miljardia euroa, viennin osuus tästä yli 90 prosenttia. Merkittävin alan toimija on suuria risteilijöitä rakentava Turun telakka. Sen omistaa edelleen saksalainen Meyerin perhe, jonka telakkatoiminta Saksassa tosin otettiin syksyllä valtion haltuun. Turun telakalla neuvotellaan nyt neljännen Icon-luokan aluksen rahoituksesta. Tilaajana on amerikkalaisvarustamo. Tilaaja maksaa lähtökohtaisesti tullit, mutta tietenkin se käytännössä pyrkii neuvottelemaan ne sisälle sopimukseen toimittajan maksettavaksi. Kauppahinta siis nousee, ja Suomen valtion vientiluottoyhtiö Finnveran riskivastuille haetaankin nyt eduskunnalta neljän miljardin korotusta, vaikka itse asiassa käyttämättäkin on vielä yli neljä miljardia. [Puhemies koputtaa] Pääministeri Orpo, miten varaudutte tullien vaikutukseen suomalaiseen meriteollisuuteen ja Turun telakan toimintaan? [Puhemies koputtaa] Onko syytä olla huolissaan työpaikkojen ja vientitukiin käytettävien verovarojen suhteen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-04-09T15:00:42,2025-04-09T15:02:14,Hyväksytty,1.1 2025_37_85,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Vielä edustaja Lyly, ja sen jälkeen otetaan muutaman ministerin vastaus. — Edustaja Lyly.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_86,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pienen maan etu on avoimet rajat, ja nyt kun tämä tulli on tässä pöydällä voimakkaasti, niin se tarkoittaa sitä, että meidän pieni, orastava kasvu uhkaa loppua käytännössä käsiin. Sen vuoksi on hyvä, että tässä nytten pääministeri toimii ja yrittää EU:n kanssa hakea ratkaisua, mikä on tässä ainut oikea tie. Ei me tässä eriseuraisuutta kaivata EU:n sisällä. Kysyisin nyt sellaisesta asiasta, joka liittyy näihin pullonkauloihin, joihin pääministeri tuossa puheenvuorossaan viittasi energian osalta. Meillä on erittäin isot pullonkaulat verkoissa ja myös tuotannossa. Mitä tässä aiotaan tehdä, niin että me oltaisiin omavaraisia ja meillä olisi puhdas energia, monipuolinen tuotantotapa ja sitten edullinen hinta, koska sähköä tarvitaan käytännössä kaikessa, jos meinataan pärjätä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-04-09T15:02:14,2025-04-09T15:03:22,Hyväksytty,1.1 2025_37_87,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Otetaan ministerit Tavio ja Rydman, molemmille minuutti, ja sen jälkeen pääministeri. — Ministeri Tavio.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_88,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Ville,Tavio,Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Kiitos, rouva puhemies! Olin tosiaan maanantaina EU:n kauppaministerikokouksessa, ja päällimmäisenä siitä voi sanoa, että se tunnelma oli hyvin yhtenäinen. Toisaalta täytyy olla valmis myös vastatoimiin, jos neuvottelut eivät etene — tai nythän ne eivät ole vielä edes alkaneet — jos ei päästä neuvottelemaan syystä tai toisesta. Tänään EU:ssa on tarkoitus päättää vastatoimien ensimmäisestä vaiheesta vastauksena näihin aiempiin teräs‑ ja alumiinitulleihin, ja tämä paketti tulee koskemaan muun muassa kulutustuotteita. Suomi on tehnyt aktiivisesti vaikuttamistyötä sen puolesta, että siihen tuotelistalle ei päädy meidän elinkeinoelämämme kannalta eräitä keskeisiä valmistavan teollisuuden tuotantopanoksia ja teknologiatuotteita. Mikäli komission esitys tänään hyväksytään meidän vaikuttamistyömme mukaisesti, niin listalta on poistettu tällaisia Suomelle keskeisiä tuotteita 59 miljoonan euron arvosta. Hallitus jatkaa tätä vaikuttamistyötä varmistaakseen meille tärkeiden vientisektoreiden suojaamisen myös jatkossa. [Vasemmalta: Hyvä!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2025-04-09T15:03:26,2025-04-09T15:04:42,Hyväksytty,1.1 2025_37_89,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Ministeri Rydman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_90,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Wille,Rydman,Elinkeinoministeri,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen linja on täysin yhtenäinen: kauppapolitiikka kuuluu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Ja mitä tulee näihin tullikeskusteluihin Yhdysvaltain kanssa, ne käydään EU-tasolla ja Suomi toimii osana yhteistä EU-rintamaa. Kun te, edustaja Tynkkynen, väititte, että minä olisin väläyttänyt kahdenvälisiä tullineuvotteluita Yhdysvaltain kanssa, te todennäköisesti puhuitte vasten parempaa tietoanne, mikä ei tähän saliin yleensä kuulu. Sen sijaan varsinainen uutinen tässä keskustelussa on ollut se, että vasemmisto-oppositio ei tunnu olevan edes tietoinen siitä, että Suomi paraikaa käy kahdenvälisiä neuvotteluita Yhdysvaltain kanssa mahdollisista merkittävistä jäänmurtajakaupoista. Kyllä, me käymme niitä tällä hetkellä. Me emme aio keskeyttää niitä. Iso uutinen on se, että ilmeisesti vasemmisto-oppositio on sitä mieltä, että kun Trump on asettanut tällaisia tulleja, niin meidän pitäisi keskeyttää nämä jäänmurtajaneuvottelut. [Timo Harakka: Kuka niin sanoi?] Tämähän se varsinainen uutinen on. Te olette täällä sanoneet [Timo Harakka: Kuka sanoi?] usein eri suin, että Suomen ei pidä käydä kahdenvälisiä neuvotteluita, ja viitanneet siihen, mitä minä olen sanonut. Ja minä olen puhunut [Puhemies: Minuutti on kulunut!] nimenomaisesti näistä jäänmurtajakaupoista. [Puhemies koputtaa — Timo Harakka: Sanokaa nimi! — Miapetra Kumpula-Natri: Älä syytä oppositiota!] — No, tämä on vähän sitä, kun huudellaan päälle eikä kuunnella. Ei ole ihme, [Puhemies koputtaa] että menevät sanat sekaisin siellä ja täällä. [Puhemies koputtaa] Mutta yhtä kaikki, olennaista tässä on se, [Puhemies koputtaa] että me emme eskaloi tätä asiaa, [Puhemies koputtaa] kuten edustaja Zyskowicz hyvin viisaasti sanoi. Ja me, [Puhemies koputtaa] toisin kuin te, pidämme huolta siitä, [Puhemies koputtaa] että myös tämä jäänmurtajaraide [Puhemies koputtaa] kulkee hyvin ja saamme ne kaupat myöskin loppuun asti riippumatta näistä tulleista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2025-04-09T15:04:46,2025-04-09T15:06:26,Hyväksytty,1.1 2025_37_91,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Pääministeri Orpo, olkaa hyvä. [Petteri Orpo: Kolme?] — Joo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_92,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin aloitan tuosta edustaja Mäkisen puheenvuorosta. En todellakaan ole positiivinen tämän tilanteen kanssa. Olen erittäin huolissani, todella huolissani siitä, jos tämä kauppasota roihahtaa, jos neuvottelutuloksia ei löydy, kuinka vakavat vaikutukset sillä voi olla Euroopalle, Suomelle, meidän kodeille. En todellakaan ole tämän suhteen positiivinen, mutta halusin tuoda esiin sen, että meillä on todella valtavia mahdollisuuksia tällä hetkellä. Meillä on niitä vahvuuksia ja sitä osaamista, mitä maailma tarvitsee. Meillä on siis suunnittelupöydillä, kuten tiedetään, kymmenien ja kymmenien miljardien edestä erilaisia investointisuunnitelmia. Osasta on tullut uutisia ihan viimeisten viikkojen ja päivien aikana, esimerkiksi 800 miljoonaa tuulivoimaan, joka lähtee nyt todella liikkeelle. Ne ovat juuri sitä, mikä sitten taas pistää toisia investointeja liikkeelle, kun sitä puhdasta energiaa on tarjolla. Mutta nopeasti muutamia asioita: Siis Suomi toimii EU:n kautta kauppapolitiikassa. EU on nyt yhtenäinen ja vahva. Tässä ei ole ollut edes sitä yhtä soraääntä, joka normaalisti on. Kauppapolitiikka yhdistää nyt kaikkia, hyvä niin. Tulee olemaan voimakas vastaus Yhdysvaltojen tariffeille, ja ne tullaan julkistamaan mitä todennäköisimmin hyvin pian, mutta niissä on embargo, ja ne eivät tässä vaiheessa ole vielä julkisia, mutta heti kun ne on julkaistu ja päätetty, ne tuodaan tietenkin tietoon. Voimakkaasti toimitaan sen kautta. Ensisijaisesti niillä näytetään, että Eurooppa on tosissaan. Näytetään presidentti Trumpille, että Eurooppa on tosissaan, ja ensisijaisesti halutaan päästä neuvottelupöytään ja löytää järkevä ratkaisu. Meidän ehdotuksemme lähtee siitä, että poistetaan tullit kokonaan Yhdysvaltojen ja Euroopan väliseltä kaupalta, mikä olisi kaikkien etu. Sen pitäisi houkuttaa myöskin Yhdysvaltoja, koska silloin me muodostamme jättiläismäisen vapaakauppa-alueen esimerkiksi suhteessa Kiinaan. Kauppapolitiikassa Mercosuria viimeistellään, Intiaa viimeistellään, monia muita kauppasopimuksia on EU-pöydällä. Ne ovat erittäin tärkeitä, ja niillä on tällä hetkellä toisissa maissa tilausta, koska joka paikassa ollaan Yhdysvaltojen muuttuneesta politiikasta huolissaan, ja siksi nyt kannattaa edetä, takoa, kun rauta on kuumaa. Suomi omalla kahdenvälisellä työllään edistää kauppaa nyt kaikkialle. Me ollaan siihen merkittävästi panostettu: vienninedistämismatkoihin, Business Finlandin uudistamiseen ja niin edelleen. No, sitten on viimeisenä kilpailukyky, joka on sitten kuitenkin kaikki kaikessa. Mihin tahansa tämä kauppapolitiikka maailmalla asettuu, niin Euroopan pitää olla kilpailukykyinen ja Suomen pitää olla kilpailukykyinen. EU:ssa komission prioriteetti on kilpailukyvyn parantaminen, sisämarkkinat, pääomamarkkinaunioni, byrokratian purku, muun muassa. Suomen hallituksen pääprioriteetti on kilpailukyvyn parantaminen. Niitä töitä me tehdään, ja niistä me olemme jo osasta samaa mieltä, osasta eri mieltä, mutta se on meidän tavoitteemme. Meillä on yhteinen tavoite tässä, ja — tämä on nyt sitten viimeinen, edustaja Lylylle — sen yksi keskeinen elementti on puhdas energia ja siihen perustuva puhdas siirtymä, puhdas teollisuus, puhdas yhteiskunta. Me voidaan pärjätä, mutta jos tämä kauppasota roihahtaa, niin sen vaikutukset voivat olla järisyttäviä. Kukaan ei sitä halua. Ja viestini suomalaisille yrityksille — vielä edustaja Mäkysen hyvä kysymys — on se, että älkää hötkyilkö, nyt ei ole aika mennä tähän Trumpin painostukseen ja siirtää toimintoja Yhdysvaltoihin, [Puhemies koputtaa] vaan nyt pitää odottaa, nyt pitää tukea eurooppalaisia toimijoita.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-09T15:06:33,2025-04-09T15:10:17,Hyväksytty,1.1 2025_37_93,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilanteessa>>>Pääministerin ilmoitus PI 3/2025 vp,Kiitokset pääministerille., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_94,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan, jolle puolustusvaliokunnan, sivistysvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan on annettava lausunto. Elinkeinoministeri Wille Rydmanin kymmenen minuutin esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään yksi ryhmäpuheenvuorokierros, jossa puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Myös muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Tässä vaiheessa keskusteluun varataan enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos puhujalistaa ei ehditä käydä tässä ajassa loppuun, niin asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa. Ministeri Rydman, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_37_95,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Wille,Rydman,Elinkeinoministeri,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Historia ei päättynyt Berliinin muurin murtumiseen, ei Neuvostoliiton hajoamiseen eikä Euroopan yhdentymiseen. Vapautuva kansainvälinen kauppa synnytti keskinäisriippuvuuksia, mutta keskinäisriippuvuudet eivät tuoneet maailmalle rauhaa. Demokraattisten yhteiskuntien lisääntynyt taloudellinen riippuvuus itsevaltaisesti johdetuista maista päinvastoin vahvisti diktatuureja ja kavensi omaa kansainvälistä liikkumatilaamme. Länsimaissa tuudittauduttiin uskoon, että demokratian, ihmisoikeuksien ja vapaan markkinatalouden maailmanlaajuinen voittokulku olisi vääjäämätöntä ja että länsimaiset ihanteet olisivat esikuva, jota muunlaiset yhteiskunnat lopulta tulisivat jäljittelemään ja jonka perusperiaatteet omaksumaan. Totuus kuitenkin oli, että länsimaiden ulkopuolella ihailtiin vaurauttamme ja teknologista etumatkaamme, ei yhteiskuntiamme sinänsä. Vapautuva maailmankauppa vaurastutti näitä maita ja sai monet niistä saavuttamaan myös teknologisen kyvykkyytemme. Tämä ei useimmiten kuitenkaan johtanut noiden yhteiskuntien demokratisoitumiseen, vaan päinvastoin niiden valvontakoneistojen ja autoritäärisen otteen tiukentumiseen. Länsimaiden hegemonian maailmassa on haastanut ja haurastuttanut ennen kaikkea Kiinan nousu. Kiinan menestyksekäs eteneminen kohti tavoitettaan nousta maailman johtavaksi valtioksi on saanut Yhdysvallat etsimään vastausta tähän järjestelmätason haasteeseen. Kaikesta on jälleen tullut geopolitiikkaa — ja talous on tuon geopoliittisen valtataistelun ytimessä. Presidentti Trumpin viime viikolla asettamat rajut tullit ovat järkyttäneet markkinoita, mutta ne ovat lopulta vain uusin luku jo aiemmin alkaneessa kehityksessä. Vapaakaupan periaatteita on nakerrettu jo pidemmän aikaa niin Kiinassa, Yhdysvalloissa, Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Valtion rooli teollisuuspolitiikassa on kasvanut. Euroopassa se on tapahtunut milloin pandemian, milloin sodan ja milloin ilmastotoimien verukkeella, muualla taas avoimemmin oman kotimaisen teollisuuden suojaamiseksi.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2025-04-09T15:11:24,2025-04-09T15:14:14,Hyväksytty,1.1 2025_37_96,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Noora,Fagerström,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä kiittää hallitusta tämän päivän tärkeästä teollisuuspoliittisesta selonteosta. Kyseessä on historiallinen hetki: ensimmäistä kertaa meillä on hallitus, joka on päättänyt ottaa kunnianhimoisen ja strategisen otteen kansalliseen teollisuuspolitiikkaan. Samalla tämä selonteko kertoo paljon hallituksen talouspolitiikan linjasta. Tämän vaalikauden tärkein tavoite on ollut pelastaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja sen palvelut. Haaste ei ole ollut pieni. Suomen talous ei ole kasvanut 17 vuoteen. Samaan aikaan julkiset menot ovat paisuneet ja julkinen talous on ajautunut vaarallisen velkaantumisen kierteeseen. Näistä lähtökohdista Orpon hallitus on tehnyt rohkeat päätökset: yhdeksän miljardin euron sopeutustoimet, joiden ansiosta velkasuhteen ennustetaan kääntyvän laskuun hallituskauden loppuun mennessä. Nämä toimet ovat olleet välttämättömiä hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. Arvoisa puhemies! Me kokoomuslaiset tiedämme, että suomalaisen hyvinvoinnin perusta on työnteko ja yrittäminen. Siksi me kokoomuksessa olemme aina halunneet sitä, että meidän kotimainen teollisuutemme menestyy. Vain elinvoimainen yksityinen sektori turvaa laadukkaiden julkisten palvelujen rahoituksen: varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja vanhustenhoivan. Vain kilpailukykyinen vientiteollisuus pitää valot päällä ja säilyttää asuntojen arvon kaikkialla Suomessa. Siksi tämä selonteko on niin tärkeä. Kokoomuksen eduskuntaryhmän on helppo yhtyä selonteossa esitettyyn analyysiin teollisuuden muuttuvasta toimintaympäristöstä ja niihin tavoitteisiin, joilla suomalaista teollisuutta voidaan vahvistaa. Globaali tilanne on muuttunut. Geopoliittiset jännitteet ja tukikilpailu vaativat, että rakennamme omia vahvuuksiamme entistä määrätietoisemmin. Hallitus on jo tarttunut toimeen, ja tässä on muutamia esimerkkejä: Teollisen mittakaavan puhtaan siirtymän investointikannustin voi houkutella jopa yli kymmenen miljardin euron investoinnit Suomeen. Lisäksi lupaprosesseja on lähdetty sujuvoittamaan ja siirtymä kohti yhden luukun mallia etenee. Olemme vahvistaneet kasvuyritysten rahoitusta. Tesiä pääomitetaan yhteensä 300 miljoonalla eurolla, ja sen strategia on päivitetty palvelemaan paremmin teollisuuden kasvua. Tiede ja tutkimus ovat myös teollisuuspolitiikan keskiössä: t&k-panostukset nostetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Infrastruktuuriin panostetaan kolmella miljardilla eurolla. Hallitus myös huolehtii, että Fingrid ja Gasgrid pystyvät investoimaan energiansiirtoverkkoihin tulevaisuuden tarpeet huomioiden. Hallitus myös panostaa voimakkaasti kotimaiseen puolustusteollisuuteen. Osaavasta työvoimasta huolehtiminen on myös ratkaisevaa. Hallitus on mahdollistanut paikallisen sopimisen kaikenkokoisissa yrityksissä. Työn verotusta kevennetään erityisesti pieni‑ ja keskituloisille — työtulovähennystä korottamalla. Itsekin yrittäjänä koen nämä uudistukset elintärkeiksi suomalaisen yrityskentän kannalta. Arvoisa puhemies! Nämä toimet ovat jo alkaneet kantaa hedelmää. Vahva teollisuuspolitiikka kotiuttaa nyt uusia isoja investointeja kotimaahan, kuten 800 miljoonan akkutehtaan Kotkaan ja 200 miljoonan TNT-tehtaan Poriin. Myös suomalaisten suuryritysten tilauskannat ovat nousussa, ja elinkeinoelämä näkee horisontissa valoa. Keskuskauppakamarin kyselyn mukaan yritysten odotukset talouden kehityksestä ovat parantuneet merkittävästi syksystä. Silti lisää toimia tarvitaan. Myöhemmin tässä kuussa pidettävässä hallituksen puoliväliriihessä tehdään uusia toimia kotimaisen teollisuuden, viennin ja kasvun hyväksi. Arvoisa puhemies! Toimintaympäristö muuttuu nopeasti myös kansainvälisesti. EU on parhaillaan uusimassa omaa teollisuuspolitiikkaansa, ja pääministeri Petteri Orpolla on ollut siinä keskeinen rooli. Komission alustavat linjaukset ovat lupaavia: painopisteet talouden kilpailukyvyssä ja Euroopan turvallisuudessa ovat juuri oikeita — ja ne ovat myös Suomen etujen mukaisia. Siirtymä kohti puhtaampaa teollisuutta luo uutta perustaa ja tulevaisuutta EU:n kilpailukyvylle tarjoten samanaikaisesti ratkaisuja puhtaan siirtymän sekä taloudellisen kestävyyden haasteisiin. Toisaalta uhkiakin on. Kuten pääministeri äskeisessä ilmoituksessaan totesi, Yhdysvaltojen tullitoimet muodostavat vakavan riskin niin Suomen kuin koko Euroopan talouskasvulle ja viennille. Euroopan on vastattava näihin haasteisiin yhtenäisesti ja päättäväisesti. Mahdollinen kauppasota voidaan vielä välttää. Tärkeintä on toimia Euroopan unionin kautta tavalla, joka suojaa niin suomalaisten kuin eurooppalaisten etuja ja tukee neuvottelujen jatkumista. Arvoisa puhemies! Teollisuus on avainasemassa taloutemme elpymisessä ja Suomen tulevaisuuden turvaamisessa. Siksi hallituksen teollisuuspoliittinen linja on oikea ja sitä on helppo tukea.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Noora Fagerström,1490,2025-04-09T15:19:57,2025-04-09T15:25:11,Hyväksytty,1.1 2025_37_97,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Edustaja Puisto, perussuomalaisten eduskuntaryhmä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_98,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Me suomalaiset olemme rakentaneet kotimaatamme osaamisella ja ahkeruudella. Yhtenä tärkeänä rakennuspalikkana on tänään käsiteltävä teollisuuspoliittinen selonteko. Selonteossa painottuu hyvin se, että investoinneilla on keskeinen merkitys teollisuudellemme ja sen uudistumiselle, liiketoiminnan arvonlisän kasvattamiselle ja pitkän aikavälin kilpailukyvylle. Hallitus on tehnyt ja tekee monipuolisia toimia. Keskeisiä kokonaisuuksia ovat muun muassa luvitusprosessien sujuvoittaminen, suurten teollisten investointien verohyvitys sekä valtion pääomasijoitusyhtiö Tesi, joka sijoittaa suorilla ja rahastosijoituksilla startup-yrityksiin sekä skaalautuvan kasvun scaleup‑ ja teollisiin yrityksiin. Hallitus antaa Tesille huomattavasti aikaisempaa suuremman teollisuuspoliittisen tehtävän, johon kuuluu muun muassa kilpailukykyisen korkean arvonlisän toimialojen luominen, teollisen mittakaavan hankkeiden vauhdittaminen ja yksityisen pääoman katalysointi. Kohtuuhintainen, toimitusvarma energia ja siten monipuolinen energiajärjestelmämme on Suomen teollisuuden ja koko kansantalouden kulmakiviä. Menestyvä sinivalkoinen teollisuus synnyttää hyvinvointiyhteiskuntaa rahoittavia uusia työpaikkoja. On hyvin merkityksellistä, että Suomessa on puhdasta energiaa ja teollisuutta ja että yrityksemme hyödyntävät bio‑ ja kiertotalouden mahdollisuudet ja tarjoavat ratkaisuja maihin, joissa osaamisellamme on kysyntää ja ympäristötoimilla suurinta vaikuttavuutta. Perussuomalaiset näkevät, että kilpailukykyiset energia‑ ja logistiikkakustannukset ovat teollisuudellemme välttämättömyys. Mikäli emme huolehdi teollisuuden suotuisista edellytyksistä, teollisuus katoaa käsistämme tai siirtyy muualle. Suomalainen teknologia ja tehtaanpiippu ovat mitä parhainta ilmastopolitiikkaa. Selonteon painopistealue on turvata hyvin toimivat logistiset yhteydet ja infrastruktuuri teollisen toiminnan kehittämiselle ja eri puolilla maata sijaitsevien resurssien täysipainoiselle hyödyntämiselle. Arvoisa puhemies! Kuten selonteossa tuodaan esiin ja kuten ministeri hyvin luonnehti, teollisuuspolitiikka elää ajassa. Viimeaikaiset kriisit sekä pitempiaikaiset kehityskulut, kuten digitalisaatio ja erityisesti geopoliittisten jännitteiden kasvu, ovat muuttaneet voimakkaasti talouden toimintaympäristöä. Markkinoiden avoimuutta painottavan politiikan rooli on pienentynyt, huolestuttavastikin, valtiontukien ja protektionismin lisääntyessä. Suomi pienenä kansantaloutena sekä tiukassa julkisen talouden tilanteessa ei voi toimia kuten monet suuremmat valtiot. Sen sijaan korostamme kasvun hakemista korkealla osaamisella, laadulla ja luotettavuudella. EU:n tulee edistää teollisuuden uudistumista ja samalla jättää riittävästi tilaa teknologisille innovaatioille sekä pyrkiä kaiken keskellä vaalimaan toimivia sisämarkkinoita ja kilpailupolitiikkaa. Monessa mielessä EU on jäänyt takamatkalle, ja aiemmin tehty sääntely on haitannut innovatiivisten yritysten toimintaedellytyksiä. Tässä ajassa korostuu yleisestikin kansallisen edun asettaminen talous‑ ja elinkeinopolitiikan perustaksi. Painopisteinä ovat nousseet paitsi omavaraisuus ja toimitusvarmuus myös interventionistiset politiikkatoimet, joilla pyritään entistä selvemmin niin sanotusti vetämään kotiinpäin. Investointeja tarkastellaan yhä enenevissä määrin geopolitiikan ja turvallisuuden näkökulmista. Onkin välttämätöntä, että erityisesti huoltovarmuuden kannalta tärkeitä toimintoja sekä merkittäviä tuotantotekijöitä tarkastellaan tästä näkökulmasta kriittisesti. Hyvät edustajat! Näissä vaativissa olosuhteissa suomalaisella teollisuudella on kuitenkin huomattavan paljon tarjottavaa. Vahva osaamispohja yhdistettynä laadukkaaseen tutkimus‑ ja teknologiainfrastruktuuriin on valttikorttejamme. Nato-jäsenyys puolestaan luo uusia mahdollisuuksia huipputason puolustus‑ ja teknologiateollisuudellemme. Meillä on vahvaa osaamista useissa murrosteknologioissa, kuten mikroelektroniikassa, kvanttiteknologioissa, langattomissa tietoverkoissa, suurteholaskennassa ja tekoälyssä sekä uusien materiaalien, bioteknologian sekä energiateknologioiden aloilla. Monet näistä teknologisista murroksista ovat nopeita, tapahtuvat samanaikaisesti ja vieläpä toisiinsa yhdistyen. Teknologian käytön ja kansainvälisen kaupan politisoituminen ja blokkiutuminen lisäävät haasteita ja myös teollisuus‑ ja teknologiapolitiikan koordinaation tarvetta. Tuoreet selvitykset kertovat, että suuret suomalaisyritykset näkevät toimintaympäristössään jälleen orastavia positiivisia merkkejä ja kysynnän virkoamista niin kotimaassa kuin ulkomailla. Valitettavasti tummia pilviä on, kuten maailmaa ravistelleet tullitoimet viimeisen viikon aikana. Perussuomalaiset katsovat, että annettu teollisuuspoliittinen selonteko on onnistunut ja auttaa vastaamaan haasteisiin ja moniin mahdollisuuksiin. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-04-09T15:25:14,2025-04-09T15:30:28,Hyväksytty,1.1 2025_37_99,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Edustaja Viitala, sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_100,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Kiitos ministerille tärkeän selonteon esittelystä. Puhumme tänään Suomen teollisuuspolitiikasta. Se tarkoittaa puhetta Suomen tulevasta menestyksestä. Suomi tarvitsee pitkän, selkeän teollisuuspoliittisen katseen.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-04-09T15:30:38,2025-04-09T15:31:12,Hyväksytty,1.1 2025_37_101,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Teollisuuspolitiikassa ei ole kyse vain kasvuluvuista vaan myös suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisesta. Sekä hallitus että keskusta ovat yhtä mieltä siitä, että kestävä kasvu on välttämätöntä, mutta tarvitsemme rohkeampia ja konkreettisempia toimia kasvun saavuttamiseksi. Hallitus on kaksi vuotta nukkunut ruususenunta kasvupolitiikan saralla. Pääsiäisen jälkeen hallituksen on puoliväliriihessä viimein herättävä tilanteen vakavuuteen. Keskituloisten verotus on kulutusverot huomioiden kireimmillään kymmeneen vuoteen, työttömyys suurinta yhdeksään vuoteen ja konkurssien määrä korkeimmillaan 28 vuoteen. Nyt on ensinnäkin ryhdyttävä panostamaan myös pienempien yritysten toimintaedellytyksiin, ei ainoastaan pörssijätteihin, kuten hallitus tekee, onhan meidän yrityksistä, alkutuotanto mukaan lukien, 96 prosenttia alle kymmenen hengen yrityksiä. Tarvitsemme aidosti kannustavan investointiympäristön. Keskustan mallissa yhteisöverotusta kehitetään Viron mallin suuntaan: yrityksen sisään jätettäviä voittoja verotetaan kevyemmin, mikä rohkaisee investointeihin ja kasvuun. Hallituksen ajaman investointiverohyvityksen taas tulisi olla paljon nykyistä matalammalla rajalla, jotta pienemmätkin yritykset pääsisivät hyötymään, kuten esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Tanskassa on. Mutta hallituksen ei pitäisi tehdä asioita, jotka vaikeuttavat yrittäjien elämää. En voi esimerkiksi ymmärtää, miksi hallitus lisäsi sääntelyä tuomalla maatilojen biokaasulaitoksille todentamisvaatimuksen, jonka mukaan todentaminen tehdään Energiavirastolle. Tämä on täysin tarpeetonta. Eivätkö raportit kahdelle eri virastolle jo ennestään riitä? Keskustan mielestä luvituksesta on tehtävä hidasteen sijaan Suomen kilpailukykytekijä. Tavoitteeksi pitää asettaa, että meillä on Euroopan nopein luvitusprosessi vuoteen 2027 mennessä. Tarvitsemme takuuajat käsittelyille ja yhden luukun palvelumallin. Nyt pitää käynnistää suursiivous hallinnon tehostamiseksi ja turhan sääntelyn purkamiseksi. Hallituksen tekemät korotukset lupamaksuihin eivät edistä tätä. Suurin muutos olisi ajattelutavan muuttaminen: sääntely ei saa olla itsetarkoitus, vaan sen tehtävä on auttaa ja viedä yrityksiä eteenpäin. Arvoisa puhemies! Alueellinen epätasapaino uhkaa Suomen kehitystä. Hallituksen politiikka on osoittautumassa kovaksi keskittämisen politiikaksi. Tarvitsemme määrätietoista aluepolitiikkaa, kuten keskustan esittämää itäisen Suomen erityistalousalueen kokeilua. Tämä kymmenen vuoden kokeilu tarjoaisi yrityksille yhteisöveron huojennuksia, investointien korkeampaa hyvitystä sekä alueellisia koulutus‑ ja innovaatiopanostuksia. Tällaiset erityistalousalueet eivät ainoastaan tasapainota aluekehitystä vaan myös luovat kasvua ja työpaikkoja koko Suomeen, myös sinne, missä väestö ikääntyy ja työvoima vähenee. Koko Suomen asia on myös turvallisuuspoliittinen kysymys. Arvoisa puhemies! Elintarviketeollisuus tarvitsee käytännön tukea, jotta se voi myydä tuotteitaan enemmän ulkomaille ja lisätä tuotantoaan. Tämän hallituksen selonteko ohittaa. Selkeä ohjelma investointien tukemiseksi ja sääntelyn keventämiseksi auttaisi suomalaisia yrityksiä menestymään kansainvälisesti ja parantamaan vaihtotasettamme. Me ostamme elintarvikkeita seitsemällä miljardilla ja myymme kahdella. Tässä olemme menneet koko ajan huonompaan suuntaan. Olemme saaneet aikaan viiden miljardin negatiivisen vaikutuksen vaihtotaseeseen. Näin ei voi jatkua. Kotimaisten raaka-aineiden jalostusasteen nostaminen ja alan uudet keksinnöt luovat myös uusia työpaikkoja ja vähentävät tuontiriippuvuutta. Jos haluamme kasvattaa vientiä, tarvitaan valtion aktiivista tukea ruokavientiohjelmien toteutukseen sekä yritysten vientiosaamisen kehittämiseen. Tänä aamuna voimaan astuneet USA:n tuontitullit asettavat vakavan haasteen suomalaiselle teollisuudelle. On välttämätöntä, että Suomi reagoi aktiivisesti EU-tasolla ja pyrkii estämään tullien haitalliset vaikutukset. Arvoisa puhemies! Teollisuuspolitiikkamme ei voi olla ponnetonta toiveajattelua. Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa yritykset uskaltavat investoida ja työllistää koko Suomessa. Lisäksi kasvaville yrityksille tulee turvata rahoitus eri tilanteissa. Yritysten rahoitukseen tulee saada vakautta ja jatkuvuutta. Tässä tarvitaan niin kotimaisia rahoittajia kuin Euroopan unionin investointipankkia. Keskustan linjaus on selkeä: suunniteltu Suomessa, valmistettu Suomessa, omistettu Suomessa. Tämä on kestävä tie kohti parempaa huomista kaikille suomalaisille. Keskusta on puolue, joka sanoo ”kyllä” kestävälle talouskasvulle. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-04-09T15:36:32,2025-04-09T15:41:53,Hyväksytty,1.1 2025_37_102,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten edustaja Tynkkynen, vihreä eduskuntaryhmä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_103,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen hyvinvointi rakennettiin teollisuuden varaan. Sahat ja konepajat, tekstiilitehtaat ja valimot tahkosivat suomalaisille työtä ja tuloja. Maamme teollisen nousun kruunasi Nokian poikkeuksellinen menestys. Sitten notkahti. Liikevaihdolla mitattuna teollisuudella meni finanssikriisistä toipumiseen toistakymmentä vuotta. Nyt Suomi on uudelleen teollistettava. Suomi on uudelleen teollistettava, jotta voimme tehdä oman, reilun osamme ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Mutta Suomi on uudelleen teollistettava myös taloutemme takia. Teollisuuden vihreä siirtymä voi tuoda maahamme kymmenien miljardien eurojen investoinnit, tuhansia työpaikkoja ja miljardien verotulot. Suomella on onneksi käsissään monta valttikorttia. Meillä on verraten puhdas ja edullinen sähkö, suhteellisen sujuva luvitus sekä nopeahko pääsy sähköverkkoon. Koskaan tilanne ei kuitenkaan ole niin lupaava, etteikö sitä politiikalla voisi pilata. Hallitus onnistui jo hyydyttämään investointeja vesittämällä liikenteen jakeluvelvoitteen. Kotimaisten biopolttoaineiden tilalle saatiin fossiilisia tuontipolttoaineita — ja enemmän ilmastoa kuormittavia päästöjä. Nyt hallituksen aikeet uhkaavat painaa lisää jarrua uudelleenteollistamiselle. Suomeen on vireillä tuulivoimahankkeita liki 200 miljardin euron edestä, mutta investoijia hermostuttavat puheet kiinteistöverotuottojen rohmuamisesta pois sijaintikunnilta. Tämä romuttaisi tuulivoiman hyväksyttävyyden. Toinen suuri uhka on hallituksen kaavailema kansallinen lisäsääntely tuulivoiman sijoittamiselle. Tämä kotikutoinen investointijarru voisi hyydyttää tuulivoimahankkeet isosta osasta maata. Vihoviimeistä myrkkyä investoinneille olisi repiä ilmastolaki auki ja romuttaa Suomen hiilineutraaliustavoite. Hyvä hallitus, kuunnelkaa suomalaista elinkeinoelämää, niin kuin viimeksi tänään Elinkeinoelämän Keskusliittoa. Älkää nyt tyrikö uudelleenteollistamista tempoilulla ilmastopolitiikassa. Arvoisa puhemies! Selonteko tunnistaa sinänsä hyvin vihreän siirtymän mahdollisuudet. Se on kuitenkin hipihiljaa siitä, miten siirtymästä tehdään oikeasti vihreää. Kaivos, joka avataan kahdesti suojellulle suolle, ei ole vihreä. Tuulipuisto, joka uhkaa metsäpeuraa, ei ole vihreä. Akkumateriaalitehdas, joka pilaa Itämeren vettä, ei ole vihreä. Hallitus on vesittänyt ympäristöohjausta investointien vauhdittamisen nimissä. Mutta jos hintana on luonnon köyhtyminen ja ympäristön pilaaminen, investoinneilta katoaa kansalaisten hyväksyntä. Se ei ole teollisuudenkaan etu. Ministeri Mykkänen esitti viime töikseen kahden uuden julkisen tuen myöntämistä yhdelle vanhalle sähköntuotantomuodolle. Tämä tarkoittaisi korotusta sekä suomalaisten veroihin että sähkölaskuihin. Elinkeinoelämä ja asiantuntijat tyrmäsivätkin nämä kalliit, tehottomat ja kilpailua vääristävät yritystuet lähes yksimielisesti. Suomen sähkö kuuluu Euroopan puhtaimpiin ja halvimpiin juuri vapaiden markkinoiden ansiosta. Jos poliitikot lähtevät käsiohjaamaan markkinoita, riskit ovat hyötyjä suurempia. Silti ministeri Multalan mukaan näitä uusia yritystukia selvitellään hallituksessa yhä. Kun on kyse yritystuista, kokoomuksen viesti tuntuu olevan: rahaa on. [Kokoomuksen ryhmästä: Ei ole!] Jos teillä tosiaan on jossain pussukassa ylimääräisiä miljardeja, kannattaisiko ne sittenkin ohjata vanhan teknologian ja suuryritysten sijaan uuden teknologian ja startup-yritysten vauhdittamiseen? Arvoisa puhemies! Selonteko kuvaa teollisuuspolitiikkaa varsin onnistuneesti mutta kapeasti. Siksi loppuun on hyvä pysähtyä sen ääreen, miten teollisuus liittyy yhteiskuntaan laajemmin. Koulutus peruskouluista korkeakouluihin takaa teollisuudelle osaavan työvoiman. Insinööri voi keskittyä työhönsä, kun hoivakodin ansiosta ei tarvitse koko ajan murehtia, onko iäkäs äiti taas kaatunut kotona. Päiväkoti pitää perheen lapsista hyvää huolta, kun vanhemmat ovat töissä tehtaalla. Vahvaa teollisuutta tarvitaan rahoittamaan vahvaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Mutta vahva hyvinvointiyhteiskunta puolestaan mahdollistaa vahvan teollisuuden.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-04-09T15:41:58,2025-04-09T15:46:51,Hyväksytty,1.1 2025_37_104,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten edustaja Jokelainen, vasemmistoliiton eduskuntaryhmä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_105,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Jessi,Jokelainen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen teollisuuspoliittisesta selonteosta huokuu totaalinen realismin puute. Selonteko on täynnä suuria sanoja puhtaasta siirtymästä, osaavasta työvoimasta ja korkean jalostusasteen viennistä. Käytännön politiikka onkin sitten jotain ihan muuta, sillä tämä selonteko on täysin irrallaan hallituksen omasta politiikasta. Arvoisa puhemies! Selonteossa puhutaan puhtaan siirtymän avaamista mahdollisuuksista, mutta tämä sama hallitus on leikannut kovakätisesti rahoitusta ilmasto‑ ja ympäristötoimilta, poistanut kunnilta velvoitteen ilmastosuunnitelmien laatimiseksi ja halpuuttanut saastuttamista. Selonteossa muun muassa murehditaan sitä, miten Suomeen saisi riittävästi osaavaa työvoimaa. Tässä jos missä hallituksen tulisi katsoa peiliin. Tämä hallitus on leikannut ammatillisesta koulutuksesta. Tämä hallitus on lakkauttanut aikuiskoulutustuen. Tämä hallitus on poistanut työnantajien koulutusvähennyksen. Ja tämä hallitus on heikentänyt opiskelijoiden toimeentuloa. Yhä useampi opiskelija joutuu nyt tekemään töitä opintojen ohella, jos töitä ylipäätään saa, mikä viivästyttää heidän valmistumistaan. Ja nyt sama hallitus miettii, mistäköhän sitä osaavaa työvoimaa saataisiin Suomeen. Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa myös muualta. Me vasemmistossa emme unohda, että se oli tämä hallitus, joka heti alkutaipaleellaan nousi kansainvälisiin uutisiin rasismikohuillaan. Tämä arvomaailma on myös näkynyt hallituksen politiikassa, kun maahanmuuttoon on tehty useita kiristyksiä. Ihmisten on yhä vaikeampi tulla Suomeen opiskelemaan, tekemään töitä, rakentamaan uutta elämää. Hallitus on itse kivittänyt oman tiensä osaavan työvoiman lisäämiseksi. Arvoisa puhemies! Tunnistetaan virtahepo olohuoneessa. Hallituksen talous‑ ja työllisyyspolitiikka on totaalisesti epäonnistunut. Hallitus tavoittelee edelleen 100 000:ta uutta työllistä. Tällä hallituskaudella tähän mennessä on tullut noin 50 000 työtöntä lisää. Huonoja uutisia taloudesta on tullut kerta toisensa perään jo ennen Trumpin aloittamaa kauppasotaa. Miten suomalaiset voivat luottaa tämän hallituksen kykyyn toteuttaa vahvaa teollisuuspolitiikkaa? [Oikealta: Hyvin, erittäin hyvin!] Arvoisa puhemies! Strateginen teollisuuspolitiikka edellyttää vahvaa visiota. Hallituksen visiossa palkkoja poljetaan ja työvoimaa kuritetaan niin paljon kuin mahdollista. Suomen ei kuulu olla sellainen maa, joka voi kilpailla maailmalla pelkällä työvoiman halpuuttamisella ja kurjistamisella. Laadulla kilpailu taas edellyttäisi panostuksia muun muassa koulutukseen ja osaamiseen. Arvoisa puhemies! Suomalaisille on nyt tarjolla myös toisenlainen visio. Vasemmiston visiossa me panostaisimme kotimaiseen kysyntään. Parantaisimme pieni‑ ja keskituloisten ostovoimaa, jotta talouden rattaat pysyisivät liikkeessä. Vasemmiston visiossa työntekijät tunnistetaan voimavarana. Heidän koulutukseensa, osaamiseensa ja hyvinvointiinsa panostetaan. Vasemmiston visiossa myös toteutetaan sellaista politiikkaa, jolla aidosti parannetaan Suomen laatukilpailukykyä. Maailmanmarkkinoille viedään tuotteita, joissa näkyy suomalainen korkea osaaminen. Vasemmiston visiossa siirtymä ei ole vain puhdas vaan myös oikeudenmukainen. Julkaisemme ensi viikolla kasvupaperin, jossa näkyy tämä visio hyvinvoivasta Suomesta, kestävästä kasvusta ja vahvasta teollisuuspolitiikasta. Hallituksenkin kannattaa tutustua siihen. Voisitte oppia jotain toimivasta teollisuuspolitiikasta.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Jessi Jokelainen,911824,2025-04-09T15:46:56,2025-04-09T15:51:07,Hyväksytty,1.1 2025_37_106,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Edustaja Ingo, ruotsalainen eduskuntaryhmä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_107,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Christoffer,Ingo,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomella on edessään suuria haasteita, mutta myös suuria mahdollisuuksia. Epävarmuuden, muutosten ja teknologisen kehityksen maailmassa tarvitsemme rohkeaa ja määrätietoista teollisuuspolitiikkaa. Tässä ei ole kyse vain koneista, tehtaista ja luvuista, vaan ihmisistä, hyvinvoinnista ja meidän yhteisestä tulevaisuudestamme. Suomalaisyritykset ovat kuitenkin menettäneet jalansijaa kansainvälisessä kilpailussa. Maamme teollisuuteen ei ole tehty tarpeeksi investointeja, tuottavuus kasvaa hitaasti, ja ulkomaankauppa on ollut pitkään alijäämäistä.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Christoffer Ingo,911821,2025-04-09T15:51:14,2025-04-09T15:52:05,Hyväksytty,1.1 2025_37_108,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Mika,Poutala,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Taloudessa on viime aikoina ollut valitettavan vähän myönteisiä merkkejä. Maailmankauppa on jatkuvassa muutoksessa, ja geopoliittinen tilanne on kehittynyt suuntaan, jota emme vielä muutama vuosi sitten olisi osanneet kuvitella. Yhdysvaltojen tullipolitiikka edellyttää nyt EU:lta ketterää ja yhtenäistä toimintaa. Myöskään kauppapolitiikassa päätöksiä ei saa tehdä Euroopan päiden yli, vaan Euroopan on toimittava itse vahvasti ja yhtenäisesti. Suomen talous on vahvasti riippuvainen viennistä, ja teollisuuden haasteet näkyvät koko kansantaloudessa. Bruttokansantuotteen kasvu on jäänyt kansainvälisesti jälkeen, ja yritysrakenteemme on keskittynyt kovin harvoihin suuriin toimijoihin. Vuonna 2019 sadan suurimman viejän osuus oli lähes 60 prosenttia koko viennistämme, mikä on selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Pk-yritysten rooli viennissä ja globaaleissa arvoketjuissa on meillä vähäinen. Vain alle 10 prosenttia suomalaisista yrityksistä vie tuotteitaan ulkomaille. Suuri osa arvonlisästä syntyy muutamilla hitaasti kasvavilla aloilla, ja ulkomaiset sijoitukset Suomeen ovat jääneet vähäisiksi. Tarvitsemme päätöksiä, jotka vauhdittavat kasvua ja luovat edellytyksiä velkasuhteen taittamiseksi. On kyettävä vauhdittamaan vientivetoista kasvua, jotta voimme tasapainottaa julkista taloutta. Teollisuuspoliittinen selonteko tarjoaa hyvän katsauksen keskeisistä tavoitteista ja toimista, joilla pyritään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Se tuo esiin myös hallituksen jo käynnistämät toimet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Keskeistä on etenkin investointien edellytysten parantaminen, yksityisen rahoituksen tehostaminen sekä panostusten lisääminen tutkimukseen ja innovaatioihin. Myös puhtaan siirtymän sekä bio‑ ja kiertotalouden alueilla meillä on merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Yksi suurimmista haasteista on osaavan työvoiman saatavuus, mikä nousee esiin myös selonteossa. Työmarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan välillä on yhä suuri kuilu. Työvoiman saatavuus on pitkälle tulevaisuuteen merkittävin tekijä yritysten kasvulle ja Suomeen tehtäville investoinneille. Työuria on pidennettävä alusta, lopusta ja keskeltä. On huolehdittava työhyvinvoinnista ja jaksamisesta. Tarvitsemme lisää joustavuutta työmarkkinoille ja kannustinloukkujen purkamista. Näiden eteen hallitus tekee parhaillaan töitä. Jotta voimme reagoida oikein jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa, tarvitsemme selkeän ja ajantasaisen kokonaiskuvan. On tärkeää vauhdittaa perinteisten alojen uudistumista ja samalla luoda otollisemmat kasvuolosuhteet uusille toimialoille. Suomi tarvitsee uusia yrityksiä — myös suuret yritykset ovat joskus olleet pieniä. Hallitus helpottaa näiden ensimmäisten kasvun askelten ottamista muun muassa purkamalla työllistämisen esteitä. Kuten selonteossa todetaan, teollisuuspoliittisissa toimissa on tärkeää tunnistaa alueelliset vahvuudet ja osata hyödyntää niitä. Useat teollisuudenalat ovat paikkasidonnaisia esimerkiksi logistiikan, raaka-aineiden tai työvoiman saatavuuden vuoksi. Kuntien ja alueiden elinvoiman ytimessä ovat työllisyyden ja yrittäjyyden edellytykset. Erityisesti pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on suuri kasvupotentiaali. Yrityksille suunnattujen palvelujen — kuten lupien, kaavoituksen, infrastruktuurin, työllisyyspalvelujen ja koulutustarjonnan — on oltava alueiden tarpeiden mukaisia. Myös yhteistyö eri toimijoiden kesken on tärkeää. Hyvistä liikenneyhteyksistä on huolehdittava, jotta kasvumahdollisuudet voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Arvoisa puhemies! Suomen historiasta löytyy hienoja kasvutarinoita, Nokia ehkä kirkkaimpana esimerkkinä. Menneestä on kuitenkin otettava myös opiksi. Liiallinen riippuvuus yksittäisistä aloista tai toimijoista on riskialtista. Meidän on jatkuvasti uudistuttava ja sopeuduttava muuttuviin olosuhteisiin. Oikeilla valinnoilla ja investoinneilla tulevaisuuden kasvuun voimme varmistaa, että Suomi säilyy kilpailukykyisenä ja elinvoimaisena maana myös tulevaisuudessa.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Mika Poutala,1495,2025-04-09T15:56:26,2025-04-09T16:01:23,Hyväksytty,1.1 2025_37_109,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Kiitoksia. — No niin, halutaanko käydä lyhyttä keskustelua? Eli kaikki ne, jotka haluavat osallistua debattikeskusteluun, voivat painaa V-painiketta ja nousta seisomaan. Lähdetään nyt ensiksi näistä ryhmäpuheiden pitäjistä. — Fagerström ei taida olla paikalla. — Puisto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_110,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tosiaan ministerille tästä selonteosta. Me oltiin talousvaliokunnan kanssa muutama viikko sitten Tukholmassa päivän vierailulla. Se oli hyvin mielenkiintoinen vierailu monessakin mielessä. Yksi asia, minkä he nostivat esille, oli se, että he katsovat hyvin kiinnostuneesti Suomea myös tekoälyn suhteen ja sen soveltamisessa teollisuudessa. Yksi asia, mikä minua erityisesti kiinnostaa Ruotsissa, on se, miten he ovat pitkäjänteisesti kehittäneet pääomamarkkinoita ja oikeastaan koko kansa tai suuri osa on mukana osakesijoittamisessa, mikä auttaa heidän pääomamarkkinoidensa kehitystä, ja sitten he ovat onnistuneet aivan loistavasti esimerkiksi tuomaan uusia yrityksiä hyvin markkinoille ja listautumaan. Heillä on jopa yhtä paljon listautumisia kuin monella Keski-Euroopan maalla yhteensä. Kysyisin ministeriltä, kun nyt on myös se finanssialan kasvustrategia valmistelussa: [Puhemies koputtaa] mitä toimia siellä on?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-04-09T16:01:44,2025-04-09T16:02:57,Hyväksytty,1.1 2025_37_111,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Tässä on tosiaan 23 puheenvuoron pyytäjää, ja he kaikki saavat puheenvuoron, enempää ei oteta. Sen jälkeen mennään sitten puhelistalle. — Edustaja Viitala.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_112,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten jo ryhmäpuheissa tuli hyvin esiin, teollisuuspoliittinen selonteko jäi kovin laihaksi. Selonteko oli lähinnä listaus olemassa olevista asioista, mutta konkreettiset uudet avaukset siitä jäivät puuttumaan. Suomi tarvitsee pitkän ja selkeän teollisuuspoliittisen katseen, jossa panostetaan korkean jalostusasteen vientituotteisiin. Nyt pitää katsoa rohkeasti eteenpäin ja tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Suomen tulee olla vihreämmän teollisuuden suunnannäyttäjä, korkeamman tuottavuuden ja lisäarvon maa, jossa ihmisillä on työpaikkoja. Selonteon sisältö tosiaan kaipaisi konkretiaa, ja se jäi toimenpiteiltään kevyeksi. Toivottavasti sisältö kuitenkin hyödynnetään mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Kysynkin, arvoisa ministeri: mitkä ovat hallituksen kolme tärkeintä tekoa Suomen viennin edistämiseksi tässä hetkessä, kun olemme muun muassa puhuneet tästä kauppasodan varjosta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-04-09T16:03:09,2025-04-09T16:04:16,Hyväksytty,1.1 2025_37_113,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mehtälä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_114,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelin tiivistää tämän vastauspuheenvuoron kolmeen asiaan: rahoitus, sääntely ja verotus. Itsellänikin yrittäjänä jatkuvasti tulee vastaan rahoitusten saanti yrityksiin, oli sitten kysymys alkutuotannosta tai pienyrittämisestä. Tällä hetkellä rahoitusten saanti on jopa suurin uhka yritysten kehittymiselle. Sitten toinen asia, tämä sääntely: Niin kuin tässä jo hyvin tuli esille, Ruotsissa muun muassa ei vaadittu tätä biokaasulaitosten todentamista, kun Suomessa tuntuu, että se on aivan ehdoton ja se on välttämätön. Ruotsissa sitä vastaavaa ei tarvitse yritysten tehdä. No, sitten kolmantena vielä tämä verotus: kyllä minä sitä edelleen ihmettelen, miksi rajattiin näin valtavan suureksi tämä investointiverohyvitys, koska meillä nämä suuret EU-jäsenmaat lähtevät aivan eri periaatteilla tässä asiassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-04-09T16:04:16,2025-04-09T16:05:25,Hyväksytty,1.1 2025_37_115,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_116,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! ”On sekä ilmaston että talouden etu, että Suomi pitää kiinni ilmastolaista ja sen hiilineutraaliustavoitteesta vuodelle 2035. Päästöjä täytyy vähentää kaikilla sektoreilla.” Näin ei lausunut Greenpeace eikä Elokapina eikä Satu Hassi, vaan näin kirjoitti Elinkeinoelämän keskusliitto tämänpäiväisessä kannanotossaan. Kannanotossa todetaan myös: ”EK:n resepti ilmastotavoitteiden saavuttamiseen on vihreiden investointien vauhdittaminen, ei toimintaympäristön ennakoitavuuden horjuttaminen. Tavoitteiden muuttaminen olisi isku Suomen uskottavuudelle, pitkäjänteisyydelle ja edelläkävijäbrändille.” Kun edustaja Puisto piakkoin ottaa vastaan vastuullisen tehtävän elinkeinopolitiikasta vastaavana ministerinä, niin kysyisin teidän näkemystänne: kannattaisiko hallituksen kuunnella tätä elinkeinoelämän vakavaa viestiä tosissaan ja ottaa se vastaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-04-09T16:05:25,2025-04-09T16:06:28,Hyväksytty,1.1 2025_37_117,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Haluaako ryhmäpuheen pitäjä Jokelainen pitää seuraavaksi puheenvuoron? [Jessi Jokelaisen välihuuto] — Okei, seuraavaksi edustaja Ingo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_118,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Christoffer,Ingo,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Arvoisa puheenjohtaja! Ensinnäkin haluan kiittää hallitusta hyvästä selonteosta.,Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Christoffer Ingo,911821,2025-04-09T16:06:40,2025-04-09T16:06:59,Käsitelty,1.1 2025_37_119,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Mika,Poutala,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille selonteon ohjaamisesta. Selonteossa nousee esiin pk-yritysten alhainen osuus Suomen viennistä. Vain kymmenen prosenttia kaikista Suomen yrityksistä edes osallistuu vientiin, ja tätä todellisuutta hallitus luonnollisesti pyrkii monin keinoin muuttamaan. Yksi keino on edistää vientiä sekä yritysten kasvua. Yhä useammalla pk-yrityksellä tulee olla mahdollisuus ja tarvittava tuki viedä tuotteitaan ja palvelujaan ulkomaille. Samalla edistämme myös suomalaista työllisyyttä ja luomme Suomeen toivottua kasvua. Mutta ehkä semmoinen kysymys: onko tähän joitain uusia ajatuksia, millä saisimme yhä useamman yrityksen innostumaan viennistä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Mika Poutala,1495,2025-04-09T16:07:48,2025-04-09T16:08:44,Hyväksytty,1.1 2025_37_120,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Kiitoksia. — Ja sitten edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_121,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitoksia hallitukselle ja ministerille selonteosta ja tämmöisen teollisuuspoliittisen keskustelun mahdollistamisesta eduskunnassa. Olemme talousvaliokunnassa jo itse asiassa useamman vuoden ajan käyneet teollisuuspolitiikkaa omana asiana läpi, mutta on hienoa, että nyt myös hallitus tähän keskusteluun on lähtenyt. Tässä selonteossa on tunnistettu alueelliset vahvuudet liittyen toimintaympäristön analyysiin, mutta näiden vahvuuksien vahvistamiseen ei juurikaan nyt tästä selonteosta löydy konkreettisia toimenpiteitä. Alueiden erikoistuminen eri teollisuuden ja teknologian aloille on tosi luonnollista ja tärkeää. Toisaalta meillä valmistellaan jatkuvasti erilaisia kansallisia kasvustrategioita eri toimialoille, mutta nekin jäävät aika ylätasolle eivätkä välttämättä ota tätä alueellista näkökulmaa kovin vahvasti huomioon. Miten ministeri näkisi tämmöisen valtion vahvemman kumppanuuden alueiden kanssa ja toisaalta näissä toimialastrategioissa vahvemman alueellisen näkökulman ja ehkä myöskin resursoinnin siihen, että alueiden vahvuuksia pystyttäisiin nykyistä paremmin rakentamaan ja vahvistamaan teollisuuspolitiikalla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2025-04-09T16:08:44,2025-04-09T16:09:57,Hyväksytty,1.1 2025_37_122,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Päivärinta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_123,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Teollisuus ei ole enää vain talouspolitiikkaa. Se on turvallisuuspolitiikkaa, se on huoltovarmuutta, ja se on omavaraisuutta. Meidän on kyettävä vastaamaan globaaliin kilpailuun, jota käydään investoinneista, tuotannoista, raaka-aineista ja osaajista. Siksi me hallituksessa sujuvoitamme lupaprosesseja, joustavoitamme työelämää, panostamme merkittävästi t&k:hon ja puolustukseen. Mutta me emme voi rakentaa meidän tulevaisuuttamme, jos meiltä puuttuvat investoinnit, riskinotto ja uskallus investoida. Tämä investointipuute on Suomessa, mutta se on myös koko Euroopassa. Haluaisin nostaa esiin myös sen ongelman, että Suomessa liian usein parhaat yhtiömme myydään, ennen kuin ne ehtivät edes kasvaa globaaleiksi. Siinä samalla me myydään kotimainen päätösvalta ja verotulot, ja me tarvitsemme nimenomaan pääomaa ja kotimaista omistajuutta. Teollisuus todella on enemmän kuin koneita ja tehtaita. Se on tahdonilmaus siitä, että Suomi rakentaa itse, innovoi itse ja rahoittaa tulevaisuudessa hyvinvointinsa itse, sillä kukaan muu ei pelasta Suomea kuin me itse.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-04-09T16:09:57,2025-04-09T16:11:13,Hyväksytty,1.1 2025_37_124,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Skinnari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_125,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Teollisuuspolitiikka, ajankohtainen aihe. Tietysti kun katsoo Suomea, niin kymmeneen vuoteen meidän 20 suurinta yritystä eivät ole kasvaneet ollenkaan, ja kun inflaation ottaa mukaan, ne ovat supistuneet. Tämä on todellisuutta. Investointeja toki on, mutta ne on tehty seiniin, ei osaamiseen, ei siihen arvonmuodostukseen niin kuin muualla Suomessa. Tähän minusta kannattaa pysähtyä, ja valitettavasti tämäkään selonteko ei minun mielestäni tunnista tosiasioita. Jos Teollisuussijoitus on se tapa tehdä teollisuuspolitiikkaa, niin me ollaan pilkun väärällä puolella. Me puhutaan kymppimiljoonista, muutamista sadoista, kun muut tekevät miljardeilla. Arvoisa ministeri, miten tästä nyt saisi niin sanotusti kalun, että tällä pääsisi eteenpäin? Miksi te ette kysynyt yrityksiltä — niiltä 20 suurimmalta, pk-yrityksiltä, pieniltä kasvuyrityksiltä — koska minä uskon, että silloin tämä selonteko olisi ollut aivan erinäköinen? Miksi te ette tehnyt niin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2025-04-09T16:11:13,2025-04-09T16:12:20,Hyväksytty,1.1 2025_37_126,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_127,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus puhuu puhtaasta siirtymästä, osaavasta työvoimasta ja korkean jalostusasteen viennistä, mutta hallituksen toimet eivät kyllä ole samasta maailmasta, valitettavasti. Tämä hallitus on leikannut rahoitusta ilmasto‑ ja ympäristötoimilta sekä halpuuttanut saastuttamista. Selonteossa pohditaan, miten Suomeen saisi riittävästi osaavaa työvoimaa, mutta hallituksen oma koulutuspolitiikka on ollut surkean heikkoa. Hallitus on lakkauttanut aikuiskoulutustuen ja leikannut ammatillisesta koulutuksesta. Te olette heikentäneet opiskelijoiden toimeentuloa sekä tehneet maahanmuuttoon useita kiristyksiä. No, mistä sitä osaavaa työvoimaa sitten näiden jälkeen saadaan? Teidän talous‑ ja työllisyyspolitiikkanne on totaalisesti epäonnistunut. Tavoittelitte 100 000:ta uutta työllistä, mutta 50 000 uutta työtöntä on tullut tilalle. Suomen ei pidä olla maa, joka kilpailee maailmalla työvoiman halpuuttamisella ja kurjistamisella. Suomen pitäisi investoida korkeaan jalostusasteeseen, koulutukseen, osaamiseen, tutkimukseen, tieteeseen ja laatuun.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-04-09T16:12:20,2025-04-09T16:13:30,Hyväksytty,1.1 2025_37_128,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_129,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että tämä teollisuuspoliittinen selonteko on täällä, koska se on yksi niitä kulmakiviä siinä, että Suomi tässä hyvinvointiyhteiskuntaa pystyy pitämään yllä, ja tämä on tärkeä osa. Ehkä parasta tässä selonteossa on sivulla 28 tämä Suomen teollisuuspolitiikan swot-analyysi ja siellä tämä nelikenttäkuvio, missä on avattu siitä keskiöstä, mitä on nytten tärkeitä asioita. Kysymykseni liittyy tähän analyysiin tästä lähtökohdasta, puheenvuorossa käyn tätä sitten muuten läpi. Tästä lähtökohdasta kysyn arvon ministeriltä: Nyt kun katsotaan näitä tekijöitä täällä, niin tämä uhkakori on täällä nyt sitten valtavasti kasvanut painopisteiltään, jos katsoo näitä asioita. Tulkitsetteko te samalla tavalla, ja onko jotain muuta, jota tässä nyt viime päivien aikana tähän koriin, tähän analyysiin olisi pitänyt ottaa lisää?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-04-09T16:13:30,2025-04-09T16:14:35,Hyväksytty,1.1 2025_37_130,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_131,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hallitukselle ja ministerille tästä hyvästä selonteosta. Suomen vauraus rakentuu osaamiseen, yrittäjyyteen ja ennen kaikkea vientiin. Vientiteollisuutemme on se moottori, joka tuo hyvinvointia koko maahan, työpaikkoja, verotuloja ja tulevaisuudenuskoa. Tänä taloudellisesti ja muutoinkin haastavana aikana on hyvä, että meillä on hallitus, joka satsaa siihen, että tämä äärimmäisen tärkeä vientiteollisuuden moottori saadaan jälleen uuteen kukoistukseen. Arvoisa puhemies! Meidän tuleekin keskittyä investointien vauhdittamiseen, sujuvaan luvitukseen ja kilpailukykyiseen logistiikan ja energian hintaan. Lyhytnäköinen Suomen kilpailukykyä heikentävä ilmastopolitiikka on ilmastollekin huono ratkaisu. Parasta ilmastopolitiikkaa ovat nimenomaan suomalaisen teknologian vienti ja puhdas teollisuus. Kun yrityksemme tarjoavat ratkaisuja maailmalle, kiittää myös ilmasto. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-04-09T16:14:35,2025-04-09T16:15:38,Hyväksytty,1.1 2025_37_132,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_133,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että teollisuuspolitiikasta puhutaan, mutta Suomen kannattaisi keskittyä omiin vahvuuksiinsa. Nythän meillä vetyä on rakennettu, ja vetytehtaita tuntuu olevan joka niemessä ja notkossa, ja tuntuu, että puhdasta vetyterästä, hiilitöntä terästä, ovat kaikki paikat täynnä, vaikka eihän näin ole. Ne ovat vain kuvitelmia jossakin. Se, mitä meillä Suomessa tapahtuu tällä hetkellä hiljaa, salaa ja suureksi vahingoksi meille, on metsäteollisuuden hiljainen alasajo. Nyt kuntavaalikampanjan aikana olen kiertänyt eri puolilla Suomea puhumassa. Hienoja tilaisuuksia, mutta se ei ollut se anti. Anti oli siellä, kun ajelin suomalaisia teitä pitkin ja katselin niitä valtavia puuvarastoja, jotka kaikki eivät mene sellutehtaille eivätkä sahoille vaan polttoon. Me poltamme tulevaisuuttamme kaasuna taivaalle, teemme valtavaa vahinkoa, ja olen esimerkiksi demareille puhunut kymmeniä kertoja, vasemmistolle yleensäkin — totta kai kaikille muillekin — että näinkö me ajamme Suomen teollisuuden selkärangan nurin, koska se tukee meidän metalliteollisuutta, kemianteollisuutta, energiateollisuutta, sähköteollisuutta. Täällä levitellään käsiä ja tanssitaan ilmastohumppaa, ja Suomi menee alamäkeen kolinalla. Energia maksaa, ja jotakinhan tässä on ruvettava tekemään, että tähän järki löytyisi. Näin ei yksinkertaisesti voi jatkaa. Tai sitten tulee nälkä, ja sitähän kukaan ei halua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-04-09T16:15:38,2025-04-09T16:16:57,Hyväksytty,1.1 2025_37_134,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten vielä yksi ryhmäpuheenvuoron pitäjä, edustaja Fagerström.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_135,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Noora,Fagerström,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! On syytä korostaa, että tämä teollisuuspoliittinen selonteko on historiallinen. Orpon hallitus ottaa vakavasti Suomen talouden haastavan tilanteen, mikä näkyy niin tässä selonteossa kuin hallituksen politiikassa kokonaisuudessaan. Hallitus haluaa turvata sen, että koko Suomi ja sen teollisuus pysyvät kehityksessä mukana myös Kehä kolmosen ulkopuolella. Suomi on viime aikoina saanut kotiutettua huomattavan suuria teollisuusinvestointeja, joista on syytä olla ylpeä. [Timo Harakka: Kuten? — Ville Skinnarin välihuuto] Tämä on osoitus siitä, että talouden suunta on kääntymässä parempaan päin. Vanhat reseptit eivät Suomessa toimi, ja siksi Orpon hallitus ottaa niskalenkkiä näivettyneestä talouskasvusta. Panostamme kasvuun ja tki-toimintaan sekä sopeutamme valtiontaloutta yhdeksällä miljardilla eurolla siksi, että tulevilla sukupolvilla olisi toimivat sote-palvelut ja laadukas koulutus.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Noora Fagerström,1490,2025-04-09T16:17:01,2025-04-09T16:18:00,Hyväksytty,1.1 2025_37_136,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kumpula-Natri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_137,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme tärkeän keskustelun parissa. Silloin kun hallitus tätä valmisteli, se kutsui myös eri puolueet evästämään sinne näitä kasvuehdotuksia, ja se työ tehtiin vakavasti myös SDP:ssä — en näitä lue tästä paperista. Sen takia varmaan eduskunnan käsittely tässä on hyvin tärkeää. Mutta tässä alkuun, kun tämä lähetetään käsiteltäväksi eduskuntaan, tulee olo, että epävarmuus on myrkkyä, ja tässä pitäisi olla vastaus siihen, että epävarmuutta ei ole. Kuitenkin meidän kasvualoiksi on tunnistettu vihreä ja puhdas siirtymä, digitaaliset kyvykkyydet, ja sitten meidän on pakko huolehtia yhteyksistä. Kävimme vierailulla Tanskassa Kööpenhaminassa ja Ruotsissakin toisen valiokunnan kanssa, ja siellä on aika tiiviit yhteydet Eurooppaan, senkin takia, että globaalitalous pettää, ja meilläkin 58 prosenttia talousviennistä menee sinne. Onko meillä yhteydet olemassa ja kunnossa siihen tahtiin kuin pitää? Ja vielä toinen kysymys digitalisaatiosta: mihin sen laittaisi? Sitä ei ole avainkysymyksissä eikä tavoitteissa mainittu ollenkaan. Jos me jäämme yleisesti digitalisaatiosta yrityksissä jälkeen, niin ihan varmasti jäämme jälkeen kilpailijoistamme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Miapetra Kumpula-Natri,807,2025-04-09T16:18:00,2025-04-09T16:19:16,Hyväksytty,1.1 2025_37_138,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Harakka., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_139,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän selonteon taustallahan on teollisuuspoliittinen strategia, jonka tekeminen vei sitten puolet tästä hallituskaudesta. Harmillisesti myös se taustaraportti on lähinnä luetteloa hallituksen toimista ja joitain lisätoiveita, mutta ei mitään reippaita avauksia eikä mitään konkretiaa. Vertailukohta edelliseen hallitukseen on aika paljonpuhuva. Maailman kunnianhimoisin hiilineutraalisuustavoite oli vahva ja itse asiassa maailmallakin suurta huomiota herättänyt nimenomaan elinkeinopoliittinen strategia. Se avasi uusia mahdollisuuksia ja uusia markkinoita. Sen edistäminen ei olisi ollut mitenkään mahdollista ilman Elinkeinoelämän keskusliiton ja Etelärannan suurta ja vahvaa tukea. Kaikki ne kymmenien miljardien eurojen suunnitelmathan, joita pääministeri edellisessä kohdassa mainosti, ovat syntyneet juuri näistä avauksista, tämän strategian ansiosta, mutta tämän hallituksen poukkoilu ilmastotaloudessa on nyt johtanut siihen, että nämä investoinnit uhkaavat jäädä piippuun. Nesteen tilanne ja osakekurssin syöksy kertovat kaiken olennaisen. Näyttää valitettavasti siltä, että ympäristöministeriö ja liikenne‑ ja viestintäministeriö eivät ole osallistuneet lainkaan tämän strategian tekoon. Miksi kärkiteknologiat ylipäätään jäävät niin mahdottoman pienelle maininnalle, kun ottaa huomioon, että Suomella on johtava asema maailmassa kvantti‑, 6G‑ ja suurteholaskennan aloilla? Miksi näistä ei synny sitä klusteria, sitä ekosysteemiä, joka on Suomen tulevaisuuden talouskasvun aivan ytimessä? Miksi tämä loistaa poissaolollaan [Puhemies koputtaa] näistä papereista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-04-09T16:19:16,2025-04-09T16:20:53,Hyväksytty,1.1 2025_37_140,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Aalto-Setälä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_141,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Pauli,Aalto-Setälä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille ja kiitos tästä keskustelusta teollisuuspolitiikasta ja kauppapolitiikasta tänään. En näe sitä lainkaan niin synkkänä kuin edustaja Harakka näkee. Itse asiassa monta kymmentä vuotta yrityksiä johtaneena olen sitä mieltä, että mitä vähemmän valtio määrää niitä kohteita, joista se kasvu syntyy, sen parempi. Kyllä tässä on nostettu juuri oikeat asiat: kilpailukyvyn vahvistaminen, [Timo Harakka: No hyvinhän se menee! — Miapetra Kumpula-Natri: Hyvin menee!] aineettomat investoinnit, vientiteollisuuden tukeminen — ne ovat kaikki asioita, joihin me voidaan täällä vaikuttaa ja joilla on sitten merkitystä yrityksille — sen infran rakentaminen, jolla voidaan rakentaa uutta liiketoimintaa. Sen sijaan sitä pidän kyllä hyvänä nostona ja tärkeänä asiana, että näihin puhtaisiin investointeihin on lähdetty tämä investointituki rakentamaan, ja kysynkin ministeriltä, että toivottavasti sitä pystytään jatkamaan. Kun edustaja Harakka ei muistanut yhtään investointia, [Timo Harakka ja Ville Skinnari pyytävät vastauspuheenvuoroa] mitä on tullut, niin autanpa vähän tässä muistissa sillä lailla, että Kotkaan suunnitellun akkumateriaalitehtaan investointiarvo on noin 800 miljoonaa euroa, Googlen Muhos noin miljardi euroa toteutuessaan, Forcit Oy:n TNT-tehdas 200 miljoonaa Poriin, viime viikolla ruotsalainen energiayhtiö OX2 700 miljoonaa Etelä‑ ja Keski-Pohjanmaalle. [Puhemies koputtaa] Eivät nämä ihan hukkaan ole menneet eivätkä ihan pikku rahoja, vai mitä, edustaja Harakka? [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Pauli Aalto-Setälä,1504,2025-04-09T16:20:53,2025-04-09T16:22:11,Hyväksytty,1.1 2025_37_142,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Tähän edustaja Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_143,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minun nyt täytyy vähän ihmetellä tätä logiikkaa, että edustaja tässä vastusti sitä, että valtiolla on jonkinlaista mukaantuloa näihin suunnitelmiin, mutta samalla sitten kiittelitte näistä investointi‑ ja ilmastotuista. [Pauli Aalto-Setälän välihuuto — Ville Kauniston välihuuto] Mistähän ne mahtavat tulla, jolleivät sitten julkiselta sektorilta? Sitä juuri tarkoitin, että meidän kunnianhimoinen ilmastotavoitteemme loi uusia markkinoita. Mihin niitä puhtaita teknologioitakaan sitten myydään, jollei niille ole syntynyt kysyntää sitä kautta, että meillä on tiukat ilmastonormit, joita totta kai tämä ilmastokriisi vaatii ja ansaitsee ja joissa Eurooppa ja Suomi ovat ja voivat olla aivan kärkijoukoissa? Tämän tärveleminen tällaisella poukkoilulla, joka liittyy monenlaiseen lainsäädäntöön ja sen vesittämiseen ja esimerkiksi viime aikoina sitten epävarmuuteen siitä, mikä on datakeskusinvestointien, joita vielä kuukausi sitten juhlittiin, verokohtelu, on ihan myrkkyä. [Pauli Aalto-Setälä pyytää vastauspuheenvuoroa] Meidän täytyy huolehtia vakaasta investointiympäristöstä ja siitä markkinasta, jossa me voimme olla maailman huippua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-04-09T16:22:12,2025-04-09T16:23:22,Hyväksytty,1.1 2025_37_144,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Kiitoksia. — Aalto-Setälä tähän vielä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_145,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Pauli,Aalto-Setälä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämähän on hauskaa. Kiitoksia, edustaja Harakka, ilmeisesti provosoiduitte kommentistani. Sanoin äsken, että nämä puhtaan siirtymän investoinnit ovat olleet hyvä ratkaisu. Se on iso, siihen mahtuu valtavasti erilaisia teknologioita. Te taas odotatte hallitukselta yksittäisiä liiketoimintoja ja yksittäisiä yksityiskohtia. [Miapetra Kumpula-Natri: Miten niin? — Timo Harakka pyytää vastauspuheenvuoroa] Eihän selonteon tehtävä siihen ole vastata millään muotoa. Kyllä nämä ovat todellisia investointeja, mitä äsken luettelin, ja ne liittyvät nimenomaan ilmastolaista kiinni pitämiseen, joka avaa tämän valtavan kokonaismarkkinan. Te tahallaan ymmärrätte väärin, mitä äsken sanoin. Minusta tämä on hyvä alku. Tällaistahan täällä ei ole tehty ollenkaan. Marinin hallitus ymmärtääkseni ei koskaan tällaista selontekoa saanut aikaan. Nyt meillä on se tässä käsittelyssä, me käydään hyvää keskustelua, ja osa kommenteista on ihan fiksujakin ollut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Pauli Aalto-Setälä,1504,2025-04-09T16:23:23,2025-04-09T16:24:13,Hyväksytty,1.1 2025_37_146,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Sitten vielä Harakka, ja sitten mennään näihin debatteihin vielä, mitkä ovat jääneet tänne.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_147,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän me varmasti olemme samaa mieltä edustaja Aalto-Setälän kanssa siitä, että tämä ilmastomarkkina ja puhtaan teknologian markkina on sekä planeetan kannalta että Suomen kannalta äärimmäisen tärkeä ja hyödyllinen. Siihen tarvitaan valtion strategista ohjausta, ei niin, että meillä on jonkinlaisia pistemäisiä kohteita, joita valtio panee paremmuusjärjestykseen. Sitähän minä nimenomaan tässä arvostelin, että on luettelomaisesti näitä pisteitä sen sijaan, että olisi vedetty viivoja niitten pisteiden väliin ja todettu, mistä syntyvät ne arvoketjut, mistä syntyvät ne ekosysteemit, jotka ruokkivat toinen toisiaan esimerkiksi näitten kärkiteknologioiden osalta. Miten 6G voisi liittyä kvanttiteknologiaan, miten se voi liittyä Kajaanissa olevaan Euroopan tehokkaimpaan supertietokoneeseen, miten se liittyisi näiden datakeskusten kokonaisuuteen, joka voi tuottaa Suomelle sellaista arvonlisää, jota molemmat tavoittelemme? Mutta se, että Eurooppa ja Suomi pitävät kiinni näistä kunnianhimoisista ilmastotavoitteistaan, luo meille kilpailuedun, ja siksi Suomen etu on se, että myöskään Euroopan unioni [Puhemies koputtaa] ei vesitä eikä lipsu näistä ilmastotavoitteista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-04-09T16:24:13,2025-04-09T16:25:29,Hyväksytty,1.1 2025_37_148,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Nyt täällä on vielä yhdeksän alkuperäistä debattipuheenvuoron pyytäjää, ja ne siis ovat täällä ja kaikki ne saavat. Sitten ministeri saa vastata debatin jälkeen, mikäli haluaa, ja sitten mennään puhujalistalle. — Debatti jatkuu. Edustaja Strandman.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_149,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ministeri! On tärkeää, että teollisuuspolitiikasta puhutaan juuri nyt täällä salissa. Suomen vaihtotase on ollut negatiivinen jo 2010-luvun alusta alkaen, ja julkinen talous on ollut alijäämäinen, mikä näkyy Suomen velkaantumiskehityksessä. Fakta on, ettei Suomi veroinensa, palkkakuluinensa tai sääntelyjensä takia houkuttele sijoittajia. Lisäksi EU:n päästökaupat nostavat kaiken energian hintaa ja rajoittavat sijoitushaluja sekä kansalaisten ostovoimaa. Hallitus pyrkii kuitenkin teollisuuspoliittisella strategialla tukemaan vientiä ja kasvua. Hallituksen toimilla julkinen talous pyritään saamaan selkeään kasvuun ja tasapainoiselle kehityksen tielle myöskin byrokratiasääntelyä ja luvituksia keventämällä. Kilpailukykyä on lähdetty parantamaan muun muassa työmarkkinatoimilla. Tarvitsemme myös korkean jalostusarvon omaavaa kehittämistä juurikin vientiin. Haluan nostaa pienyrittäjyyden esiin näissäkin keskusteluissa, sillä pienyrittäjyys on maassamme vahvuutta ja erityisesti maamme eri alueilla. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-04-09T16:25:45,2025-04-09T16:26:56,Hyväksytty,1.1 2025_37_150,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_151,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen eduskunnalle antama teollisuuspoliittinen selonteko ja sen analyysi Suomen teollisuuspolitiikan ja kasvun kipupisteistä lienee oikea, mutta esitetyt uudet toimet jäävät kyllä riittämättömiksi. Orpon hallituksen toimet ovat omalta osaltaan hankaloittaneet markkinoiden toimintaympäristöä, aiheuttaneet epäluottamusta ja kaaosta työmarkkinoilla sekä vieneet kasvulta edellytyksiä. Arvoisa puhemies! Turvallisuusympäristön muutos ja Nato-jäsenyys ovat luoneet uusia mahdollisuuksia Suomen puolustus‑ ja teknologiateollisuudelle. Sehän on hyvin perinteisesti protektionistista alaa huoltovarmuussyistä. Yhteishankintojen tekeminen EU:n sisällä voisi olla suomalaiselle puolustusteollisuudelle mahdollisuus. Miten te näette, ministeri Rydman, voisiko Suomi joillain toimin edistää EU:n toimia Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan vahvistamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-04-09T16:26:56,2025-04-09T16:28:04,Hyväksytty,1.1 2025_37_152,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen ja sen jälkeen Kallio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_153,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Kiitos ministerille erinomaisesta esittelystä. Pohjois-Suomi: Suomen mahdollisuudet nousevat tässä työssä aivan erityiseen rooliin. Siellä ovat ne voimavarat, joita puhdas siirtymä tarvitsee: puhdas energia, kriittiset raaka-aineet ja kasvava kiinnostus kansainvälisiltä sijoittajilta. Pelkkä potentiaali ei kuitenkaan yksin riitä. Meidän on tehtävä se näkyväksi ja houkuttelevaksi. Tässä tarvitaan logistiikkaa, osaavaa työvoimaa ja vahvaa yhteyttä myös läntisiin naapureihimme Ruotsiin ja Norjaan. Tuo yhteys on edelleen alihyödynnetty. Sen avulla voimme rakentaa pohjoisen teollisen keitaan, joka palvelee koko Euroopan puhdasta ja digitaalista siirtymää. Arvoisa ministeri, kysyn: minkälaisiin toimenpiteisiin olette ryhtyneet pohjoisen ohjelman toteuttamiseksi? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-04-09T16:28:04,2025-04-09T16:29:08,Hyväksytty,1.1 2025_37_154,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_155,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä itäisessä Suomessa vakuuskysymys on noussut esteeksi yritysten kehittämiselle ja myös omistajanvaihdoksille. Se, mikä lännessä ja etelässä kelpaa vakuudeksi, ei meillä enää välttämättä kelpaakaan. Sama on pankkien osalta: sitä, mitä pankit lännessä ja etelässä rahoittavat, ei meillä välttämättä enää rahoitetakaan. Tilanne on sama lähes toimialaan katsomatta, ja se pätee yritystoimintaan, mukaan lukien maa‑ ja metsätalous, mutta pätee myös asuntoihin ja omakotitaloihin. Tämäkin osaltaan vauhdittaa tätä nykyistä keskittämispolitiikkaa. Yksittäisetkin suuret investoinnit ovat toki tärkeitä, mutta niitä ei itäiseen Suomeen juurikaan ole näköpiirissä. Meille paljon merkittävämpää on suurempi joukko pienempiä investointeja, joihinka mahdollisimman suuri määrä pk-yrityksiä pääsisi mukaan, ja tähän hallitukselta odotetaan toimenpiteitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-04-09T16:29:08,2025-04-09T16:30:02,Hyväksytty,1.1 2025_37_156,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_157,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme nyt hallituksen teollisuuspoliittista selontekoa, jonka pitäisi viitoittaa suuntaa Suomen teollisuuden tulevaisuudelle. Teollisuuspolitiikka on mitä suurimmissa määrin kasvupolitiikkaa. Suomen kasvupolitiikan tulisi tähdätä talouskasvun edistämiseen, työllisyyden parantamiseen, kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä sosiaaliseen kestävyyteen. Mikäs tilanne on Itä-Suomessa? Pk-yritysbarometrissä noin 40 prosenttia pohjoissavolaisista pk-yrityksistä tavoittelee kasvua. Pääministerinkin aiemmin kehuma itäisen Suomen ohjelma ei pahimmillaan tarjoa seudulle paperia kummempaa. Esimerkiksi Keski-Savossa Varkaudessa tällä hetkellä hallituksen päätöksillä virastoja lakkautetaan ja sosiaalisen kestävyyden osalta heikennystä on tulossa myös sairaalatoiminnan lakkautuessa ympärivuorokautisen päivystyksen osalta. Arvoisa elinkeinoministeri, miten hallitus huomioi tulevassa kehysriihessä teollisuus‑ ja kasvupolitiikan vahvistamisen Itä-Suomessa ja esimerkiksi Varkauden seudulla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-04-09T16:30:02,2025-04-09T16:31:04,Hyväksytty,1.1 2025_37_158,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten vielä kolme: edustajat Jukkola, Wallinheimo ja Eskelinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_159,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hallitukselle tästä selonteosta, joka ottaa huomioon koko Suomen. Suomi elää viennistä, ja siihen tämä selonteko vastaa hyvin. Meidän taloutemme, hyvinvointimme ja kilpailukykymme ovat tiiviisti sidoksissa ulkomaankauppaan, ja erityisesti teollisuuden viennillä on tässä keskeinen rooli. Vienti mahdollistaa työllisyyden ja investoinnin mutta myös varmistaa, että yritykset pystyvät kilpailemaan globaaleilla markkinoilla. Tähän hallitus on vastannut hyvin. Olemme saaneet useita konkreettisia teollisuuspoliittisia toimia, jotka tukevat viennin kasvua ja vientiyritystemme kilpailukykyä, kuten esimerkiksi puhtaan siirtymän investointikannustimen. On selvää, että nämä toimet luovat pohjan, jonka varassa voimme kohdata tulevaisuuden haasteet ja pysyä kilpailukykyisenä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-04-09T16:31:07,2025-04-09T16:32:21,Hyväksytty,1.1 2025_37_160,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_161,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ottamatta kantaa siihen, kuka on oikeassa ja kuka väärässä, on mielestäni tärkeää, että täällä puhutaan teollisuuspoliittisesta selonteosta, ja pääsääntöisesti täällä esitetyt kysymykset ministerille ovat olleet hyviä. Itse olen monta kertaa miettinyt sitä, että monta kertaa nämä meidän teollisuusklusterit keskittyvät tiettyihin aloihin: vaikka Vaasassa energiateollisuus, Keski-Suomessa on metsäbioklusteri, Oulussa on ict-klusteri ja näin poispäin. Monta kertaa nämä ovat kiinni yksittäisestä yrityksestä tai yksittäisestä ihmisestä, ja jotenkin toivoisi, että valtiolla voisi olla tässä suurempi rooli, varsinkin kun teknologia tulee todennäköisesti kehittymään paljon enemmän seuraavina vuosina, niin että tämä kiertoaika nopeutuu. Jotenkin toivoisi, että valtiolla voisi olla suurempi osuus nyt tässä, että tämmöisiä innovaatioklustereita syntyisi enemmän nyt sitten eri paikkoihin. Hiukan olen huolissani siitä, pystytäänkö me vielä tekemään tätä vai jääkö se silti yksittäisten yritysten tai ihan ihmisten harteille. [Timo Harakka: Hyvä puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-04-09T16:32:21,2025-04-09T16:33:31,Hyväksytty,1.1 2025_37_162,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Kiitoksia. — Vielä edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_163,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvä, että teollisuuspolitiikasta keskustellaan. Muutamia huomioita. Edustaja Mäkinen nosti alueiden vahvuudet esille, ja kun itsekin luin näitä osioita, niin Itä-Suomesta on todettu, että rajan sulkeutuminen on vaikuttanut Itä-Suomeen. Mitään toimenpiteitä täällä ei... Kyllä me ymmärretään, että se on vaikuttanut. Edustaja Strandman totesi, että korkea palkkataso on se Suomen kilpailukyvyn ongelma. Swotissa lukee, että Suomen osaajien alhainen palkkataso on etu. Ei kai tämä strategiaryhmä nyt ihan huvikseen ole kirjoittanut sitä. Tästä voitaisiin työmarkkinakeskustelu käynnistää. Toinen on sitten tämä meidän energiainfra, jota on pidetty vahvuutena. Totuus on, että me kuljetaan 5—10 vuotta jäljessä meidän energiaverkkojen rakentamisessa. Se on se pullonkaula, niin kuin pääministerikin sanoi. Itä-Suomessa ei ole 5—10 vuoteen näkyvissä 450:tä, ja sama tilanne alkaa olla Länsi-Suomessa nytten tällä hetkellä, kun sinne on paljon rakennettu. Ja kolmas asia sitten: On se erikoista, että tässä ei logistiikasta ja liikenteestä puhuta mitään. Nehän ovat aivan avainkysymys. Meidän logistiset kustannukset ovat teollisuudessa viennissä noin 13—16 prosenttia, ja meidän tieverkko rapistuu, ratojen välityskyky alkaa olla jo teollisuuden kuljetusten esteenä, ja vesiliikenteestä ei puhuta mitään. Ehkä tämä nyt pitäisi edes LJS 12:ssa, parlamentaarisessa liikennetyössä, mainita, että tämmöistä ollaan tekemässä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-04-09T16:33:31,2025-04-09T16:35:08,Hyväksytty,1.1 2025_37_164,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten ministerille viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_165,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Wille,Rydman,Elinkeinoministeri,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustajien Viitala ja Harakka puheenvuoroissa havaittiin, että tässä strategiassahan on listattuna paljon sellaisia toimenpiteitä, joita on jo tehty. Toisaalta Harakka päivitteli, että hallituksella kesti kaksi vuotta tämän strategian laatiminen. No, voi tietysti olla niin, että edellisen hallituskauden aikana tehtiin niin, että ensin laadittiin strategia ja vasta sen jälkeen lähdettiin toimimaan, mutta tällä hallituksella on olennaisesti ketterämpi ja joustavampi tapa tehdä asioita. Meillä kun lähdettiin laatimaan teollisuuspoliittista strategiaa, niin sitä mukaa kun tuli esille tarpeellisia toimenpiteitä ja ideoita, niin niitä lähdettiin viemään jo eteenpäin. [Timo Harakka: Ei se ole strategia!] Esimerkiksi tämä investointikannustin, joka on jo päätetty silloin viime kehysriihessä, oli sellainen idea, joka itse asiassa syntyi nimenomaisesti tämän teollisuuspoliittisen strategian valmistelun yhteydessä, mutta sitä ei suinkaan hillottu odottamaan sitä, että strategia joskus valmistuu, vaan sitä lähdettiin viemään jo eteenpäin. Tästä strategiasta itse asiassa käy nimenomaisesti hyvin ilmi se, että hallitus tekee koko ajan ja on paljon jo tehnyt ja tekee yhä enemmänkin. Ihmettelin myöskin sitä, että edustaja Harakka väitti, että kvantti loistaa poissaolollaan, vaikka nimenomaisesti kvantti on ollut yhtenä meidän teollisuuspoliittisena kärkihankkeenamme [Timo Harakka pyytää vastauspuheenvuoroa] esimerkiksi siten, miten yritys IQM:ään ollaan sijoitettu ja sitä kautta pystytty tukemaan kvantin kehitystä Suomessa ja suomalaista kärkiosaamista sen puitteissa. Tavallaan tähän keskeiseen puoleen liittyy myöskin edustaja Puiston kysymys siitä, miten finanssialan kasvustrategia etenee. Se tullaan luovuttamaan minulle vasta toukokuussa, mutta tässäkin me olemme toimineet sillä tavoin, että jotta pystymme hyödyntämään kaiken sen työn, mitä sen puitteissa on tehty, niin nämä toimenpide-esitykset itse asiassa ovat meillä käytössä jo puoliväliriihessä. Emme suinkaan jää odottamaan näitä asioita, vaan silloin kun tulee tarpeellisia ideoita, niin lähdemme joustavasti, voimakkaasti niitä eteenpäin viemään. Ehkä edustaja Viitalalle, kun hän kyseli viennin edistämisen tärkeistä asioista: itse asiassa tällä hetkellä varmaankin suurin potentiaali liittyy nimenomaisesti näihin jäänmurtajakauppoihin, joista käydään nimenomaisesti kahdenvälisiä keskusteluita Yhdysvaltain kanssa, vaikka jotkut pitivät semmoista kovin pahana täällä edellisen keskusteluaiheen yhteydessä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2025-04-09T16:35:12,2025-04-09T16:37:54,Hyväksytty,1.1 2025_37_166,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos ministerille seikkaperäisestä vastauksesta, jossa kuitenkin oli vähän omituinen tulkinta siitä, että en olisi tarpeeksi arvostanut kvanttiteknologian osuutta tässä selonteossa. Se on todellakin mainittu sivulla 20 osana niitä kärkiteknologioita, joissa Suomi on maailman huippua. No, tämä luettelo ei todellakaan ole mikään uutinen, saatikka sitten, että siitä voisi mitenkään päätellä, millä tavalla Suomi aikoo luoda sen ekosysteemisen klusterin, jossa suurteholaskenta, kvantti, 6G — nämä kaikki huippuluokan teknologiat — liittyvät yhteen. Millä tavoin luodaan niitä tapoja, joilla esimerkiksi pk-yritykset hyödyntävät digitalisaatiota? Millä tavoin ne hyödyntävät suurteholaskentaa ja pääsevät tekoälyyn kiinni? Ei sanaakaan näistä varsinaisista toimenpiteistä, joten kyllä nyt on niin, että olen iloinen siitä, jos Suomen valtio on havainnut kvantin ja investoinut siihen, mutta ei teillä näytä mitään erikoisempaa suunnitelmaa sen osalta olevan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-04-09T16:41:54,2025-04-09T16:43:09,Hyväksytty,1.1 2025_37_167,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Ja sitten vielä Skinnari, minuutti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_168,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri, kyllä te olette kuunnelleet edunvalvojia mutta ette yrityksiä, ja se näkyy kyllä tästä paperista, koska samaan aikaan olette lisänneet väylämaksuja, kustannuksia, tuotte ratkaisuna Teollisuussijoituksen. Eiväthän nämä yritykset tarvitse Teollisuussijoitusta, se on pääomasijoittaja. Finnvera: palaute siitä, että ei tule vakuuksia, takuita ottaa viennin riskejä — kaikki tämä on palautetta suomalaisilta yrityksiltä, ja toivon, että otatte sen vakavasti, koska edelleenkin Suomen talouskasvu oli miinus 0,2 prosenttia vuonna 24. Ja viennin edistäminen: Edellinen hallitus perusti keskellä koronaa vientinyrkin, otti muut Pohjoismaat mukaan. Nyt te olette kaksi vuotta pohtineet, millainenkohan järjestelmä Suomella tulisi olla. Eihän millään muulla maalla olisi varaa tähän kaikkeen, [Puhemies koputtaa] mutta teillä ilmeisesti on.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2025-04-09T16:43:09,2025-04-09T16:44:14,Hyväksytty,1.1 2025_37_169,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"No niin, ja sitten mennään puhujalistaan. — Edustaja Lyly.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_170,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin täällä on tullut todettua, on hyvä, että tämä teollisuuspoliittinen selonteko on täällä meillä käsittelyssä. Kun katsotaan näitä meidän viime vuosia 23 ja 24 bkt:n kehityksessä, niin ne ovat miinusmerkkisiä bruttokansantuotteen osalta. Tälle vuodelle on luvattu pientä kasvua, ja nyt sitten tällä tullipolitiikalla sekin pieni, orastava kasvu leikkaantuu. Eli kyllä töitä tarvitaan, että me saadaan tässä aikaiseksi sellaisia asioita, joilla me saadaan tehtyä tänne työllisyyttä. Tätä kautta myöskin teollisuuden vienti ja palveluiden vienti mahdollistavat meille tämän hyvinvointiyhteiskunnan. Tämä on sitä ydinasiaa kuitenkin kaiken kaikkiaan. Ja sekin, kuinka paljon tässä tehdään työtä yhdessä yli vaalikausien, on tässä tärkeää, niin kuin ryhmäpuheenvuorossamme tuli esille. Oli myös hyvä, että pääministeri Orpon ilmoitus oli tässä samaan aikaan tämän kokonaisuuden alla. Siinä johdateltiin tähän aiheeseen todella, todella hyvin. Tämä on ylätason strategia, ja täällä on tietyllä tavalla konkretiaa yritetty kirjoittaa näihin harkinnassa oleviin asioihin, mutta olisi pitänyt olla enemmän niitä asioita, joilla vastataan näihin swotin uhkiin ja mahdollisuuksiin. Niitä minä toivoin, koska tämä on hyvä taulukko ja nämä painopisteet ovat täällä muuttuneet nyt vielä viimeistenkin päivien aikana. Sen takia kysyin sitä tuossa puheenvuorossa. Se, mitä tässä nyt sitten ajattelin vielä, rouva puhemies, kysyä, liittyy tähän, kun meidän iso asiamme on tämä, että me pystymme pitämään osaavasta työvoimasta huolta ja meillä säilyy osaava työvoima. Tässä raportissa, kun minä katson tätä kohtaa ”Varmistamme osaavan työvoiman saatavuuden”, on kuitenkin sellaisia toimenpiteitä, jotka lyövät vähän ristiin tätä tavoitetta. Ensinnäkin täällä puhutaan siitä, että parannamme jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia ja sitä tehdään, mutta samalla on lopetettu esimerkiksi aikuiskoulutustuki, joka on juuri tähän liittyvä asia, jolla pitäisi yrittää tehdä asioita. Sitten täällä puhutaan siitä, että panostetaan yritysten itsensä toteuttamaan ja kustantamaan henkilöstökoulutukseen. Siihen ei täällä ole toimenpiteitä, ja sen osalta panostuksia pitäisi olla. Eli tätä osaamiseen panostamista täällä pitäisi olla enemmän. Sitten meillä on Suomessa 326 000 työtöntä, joista korkeakoulutettuja on entistä suurempi määrä, niin että sielläkin on sitä osaamispotentiaalia, jota meidän pitäisi hyödyntää. Mielestäni strategisella tasolla nämä kokonaisuudet jäävät tässä hyödyntämättä. Sitten työmarkkinoista minä voisin tietenkin sanoa — kun täällä sanotaan, että ollaan tehty joustavat työmarkkinat — että nämä työmarkkinat on sekoitettu ja se meidän vahvuus ennustettavuudesta ja muusta on viety nyt tällä yksipuolisella politiikalla. Se meidän pitäisi saada takaisin ja se luottamus, jolloin me pystyttäisiin tekemään ennakoivia ratkaisuja. Tässä on monta asiaa, joihin voisi vielä puuttua. Puhun vielä tästä energiasta, koska energiakokonaisuus on meillä niin keskiössä kaikessa tässä, mitä me teemme täällä Suomessa. Energian omavaraisuus, puhdas siirtymä, sähköverkon pullonkaulat ja tämäntyyppiset asiat pitäisi viedä eteenpäin. Ne ovat kymmenen vuoden investointeja, ja niissä lupa‑ ja muut prosessit vievät kauan aikaa. Tälle alueelle pitäisi saada toimenpiteitä, koska siellä tehdään näitä asioita, jotka liittyvät tähän. Se, mikä täältä myös jäi puuttumaan, on se, että kun meidän teollisuustuotanto on käytännössä business-to-business — eli Kalmar ja Sandvik tuottavat tämmöisiä investointituotteita — niin meillä on aika vähän semmoista teollisuutta, joka menee suoraan kuluttajille. Se osio tästä mielestäni puuttuu. Siihen osioon olisi pitänyt löytää myöskin alueita, joilla tätä vahvistettaisiin. Arvoisa rouva puhemies! Varmaan vielä seuraava puheenvuoro täytyy pyytää, jäi niin paljon kesken. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-04-09T16:44:26,2025-04-09T16:49:40,Hyväksytty,1.1 2025_37_171,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_172,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen talous ei ole kasvanut lähes 20 vuoteen. Samaan aikaan valtion menot ovat paisuneet, velkaantuminen on kiihtynyt ja teollisuuden kansainvälinen kilpailuasema on heikentynyt. Siksi tämä teollisuuspoliittinen selonteko on käsissämme aivan oikeaan aikaan. Selonteko antaa meille pitkäjänteisen strategian suomalaisen teollisuuden kasvun tukemiseksi. Teollisuus on yhä hyvinvointimme kivijalka. Siksi sen toimintaympäristöön vaikuttaminen ei ole vain talouspolitiikkaa, se on koko Suomen tulevaisuuden rakentamista. Selonteko vastaa niihin kysymyksiin, jotka aikamme meille asettaa: Miten saamme lisää investointeja? Miten nostamme jalostusarvoa ja tuottavuutta? Miten uudistamme perinteisiä ja rakennamme uusia vientialoja? Arvoisa rouva puhemies! Pohjois-Suomen mahdollisuudet nousevat tässä työssä aivan erityiseen rooliin. Siellä ovat ne voimavarat, joita puhdas siirtymä tarvitsee: puhdas energia, kriittiset raaka-aineet ja kasvava kiinnostus kansainvälisillä sijoittajilla. Pelkkä potentiaali ei kuitenkaan yksin riitä, meidän on tehtävä se näkyväksi ja houkuttelevaksi. Tässä tarvitaan logistiikkaa, osaavaa työvoimaa ja vahvaa yhteyttä myös läntisiin naapureihimme Ruotsiin ja Norjaan. Tuo yhteys on edelleen alihyödynnetty. Sen avulla voimme rakentaa pohjoisen teollisuuden keitaan, joka palvelee koko Euroopan puhdasta ja digitaalista siirtymää. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus ei ole jäänyt odottamaan. Se on tehnyt merkittäviä päätöksiä investointien edistämiseksi. Panostamme puhtaan siirtymän investointeihin, kasvuyritysten tukemiseen, energiainfraan sekä koulutukseen. Meillä on useita isoja investointeja liikkeellä: datakeskushankkeita, akkumateriaalitehtaita, vetyteollisuutta ja tuulivoimaa. Meidän tärkein tehtävämme on varmistaa, että nämä eivät jää yksittäisiksi tähdenlennoiksi vaan ovat osa pidempää menestystarinaa. Se edellyttää ennakoitavaa sääntelyä, sujuvia lupaprosesseja ja vahvaa panostusta osaamiseen. Arvoisa rouva puhemies! Kansainvälinen toimintaympäristö muuttuu, USA ja Kiina kilpailevat. EU:n sisämarkkinoiden jännitteet ja blokkiutumisen uhka pakottavat meidät puolustamaan omaa kilpailukykyämme entistä määrätietoisemmin. Siksi tämä selonteko ei ole vain analyysi vaan myös tiekartta, yhteinen suunta, joka perustuu vahvuuksiimme mutta näkee myös haasteemme rehellisesti. Kannatan selontekoa ja toivon, että eduskunta voi sen pohjalta rakentaa laajaa yksimielisyyttä teollisuuden tulevaisuudesta. Meillä on nyt mahdollisuus. Tehdään siitä myös menestys, yhdessä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-04-09T16:49:50,2025-04-09T16:53:44,Hyväksytty,1.1 2025_37_173,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_174,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä salissa joku viikko sitten hyväksyttiin hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä. Se on mainittu täällä useampaan kertaan. Siinähän on tämä 50 miljoonan euron raja, josta on todettu kanssa moneen kertaan, että me ei päästä tuolla itäisessä Suomessa sen piiriin eikä niitä valtakunnankaan tasolla kovin paljon tule. Se on äärimmäisen hyvä niille, jotka siihen pääsevät, mutta ne osuvat lähinnä tuonne Länsi‑ ja Etelä-Suomeen ja monasti myös sinne, missä näitä vihreän siirtymän investointeja on ja energiantuotantoa muutenkin. Jotta tuo verohyvitys olisi tuonut koko maahan elinvoimaa ja yrittäjyyttä lisää, se olisi ollut hyvä laajentaa näihin pieniin ja keskisuuriin. Oikeastaan, ministeri, otin ilolla vastaan sen, että mainitsitte tämän Finnveran, mutta on tullut vähän ristiriitaista tietoa. Kun taitaa olla tämmöinen lainsäädäntöhanke siellä menossa, niin on tullut tietoa, että tämä alueellisuus olisi putoamassa pois näistä Finnveralle asetetuista tavoitteista. Toivottavasti tämä ministerin vastaus tarkoittaa sitä, että se tieto ei pidä paikkaansa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-04-09T16:53:44,2025-04-09T16:55:02,Hyväksytty,1.1 2025_37_175,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_176,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies ja ministeri! Haluan tässä teollisuuspoliittisen selonteon keskustelussa nostaa esille osaavan työvoiman saatavuuden. Se tulee määrittämään maamme kasvua. Tavoitteena on vastata useiden teollisuudenalojen kohtaamiin haasteisiin osaavan työvoiman saatavuudessa. Koulutuksen laatua tulee parantaa ja nostaa koulutustasoa vastaamaan työelämän vaatimusten kasvua. Pohja osaamiselle luodaan perusopetuksessa, jotta perustaidot tulevat vahvoiksi, ja siihen nykyhallitus panostaa nyt merkittävästi. Julkisin varoin toteutettavan koulutuksen rinnalla kehitetään myös työnantajien itsensä toteuttamaa ja kustantamaa henkilöstön koulutusta. Osaajapulaan vastaamiseksi edistetään Suomessa jo asuvien henkilöiden työllistymistä ja työvoimatarjonnan lisäämistä sekä parannetaan työnteon kannusteita. Tämän rinnalla edistetään myös kansainvälistä rekrytointia. Maamme eri alueiden työvoimatarpeeseen tulee vastata sen alueen koulutuksella. Haluan korostaa myös yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjäksi oppimista, sillä sitä kautta saamme yrityksiimme jatkuvuutta. Nämä hallituksen toimenpiteet, joita tässä teollisuuspoliittisessakin ohjelmassa on mainittu, ovat perusteltuja ja tulevat viemään koulutuksella saatavaa osaamista työelämäämme. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-04-09T16:55:02,2025-04-09T16:56:35,Hyväksytty,1.1 2025_37_177,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_178,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen selonteosta ja politiikasta uupuvat täysin ne toimet, joilla Suomen teollisuutta saataisiin monipuolistettua, joilla vauhditettaisiin kasvua ja oikeasti tuettaisiin reilua siirtymää. Ministeri Rydman puhui avauspuheenvuorossaan uudesta aikakaudesta, mutta se ei valitettavasti näy hallituksen teollisuuspolitiikassa ollenkaan. Hallituksen teollisuuspolitiikassa vain jaetaan joitakin verohuojennuksia samaan aikaan, kun leikataan koulutuksesta ja kuritetaan työntekijöitä. Nyt tarvitaan panostuksia ja myös julkisia investointeja. Niitä tulisi kohdentaa erityisesti ahdingossa oleville aloille, kuten rakentamiseen, mutta hallitushan lakkautti juuri ARAnkin toiminnan. Lisäksi innovaatiot edellyttäisivät reipasta panostamista korkeakouluihin ja perustutkimukseen, mitä hallitus ei valitettavasti tee riittävästi. Arvoisa puhemies! Talouden tulisi palvella ihmisiä ja hyvinvointia, ei päinvastoin. Hallituksen kysyntää heikentävä talouspolitiikka on pahentanut monia Suomen talouden ongelmia. Viime vuosina Suomen kulutuskysyntä on vähentynyt, vienti tyrehtynyt ja investointien määrä romahtanut. Vuonna 2024 Suomen talouskasvu oli kymmenenneksi huonointa koko maailmassa. Vaikka tätä huonoa kasvua selittää osittain tietenkin Venäjän kaupan romahdus ja korkeiden korkojen vaikutus Suomeen, oikeistohallituksen talouspolitiikalla on kiistatta ollut talouskasvua heikentävä vaikutus. Leikkaamalla erityisesti pienituloisilta hallitus on syövyttänyt kokonaiskysyntää, sillä pienituloisten ihmisten raha ei jää tilille makaamaan vaan menee suoraan kulutukseen. Suomen talouskasvu pohjautuu kotimaiseen kysyntään, mutta oikeistohallitus on heikentänyt sitä, kun se on leikannut pienituloisilta ja heikentänyt palkkoja. Viime aikoina esillä olleissa kasvun resepteissä on se ongelma, että ne nojaavat vanhanaikaisiin käsityksiin kasvusta. Ne eivät siis palvele Suomen todellista kasvumallia, joka perustuu kotimaiseen kysyntään. Esimerkiksi lisärahan jakaminen rikkaille ei tutkimusnäytön valossa vahvista talouskasvua. Menneisyyteen katsovan nostalgian sijaan on päivitettävä kasvutoimet tälle vuosisadalle. Arvoisa puhemies! Ongelman ydin on, että hallitus on keskittynyt työn tarjonnan lisäämiseen miettimättä tarpeeksi työn kysyntäpuolta, joka on Suomen talouden perimmäinen ongelma. Työlle on luotava kysyntää. Tulisi vauhdittaa sellaisia investointeja, jotka myös lisäävät työn kysyntää eli luovat uusia työpaikkoja. Työn kysynnän kasvattamisen lisäksi Suomen tulisi panostaa työllisyyspalveluihin, koulutukseen ja työvoiman liikkuvuuteen työllisyyden edistämiseksi. Työttömille tarjottava koulutus edistää tutkimusten mukaan työllistymistä. Se edellyttää työllisyyspalveluiden resurssien lisäämistä ja palveluiden järkevämpää kohdentamista, mikä tarkoittaa muun muassa resurssien lisäämistä työttömien yksilöllisiä tarpeita vastaaviin palveluihin ja myös palkkatukityöllistämiseen, mitä hallitus on heikentänyt. Työvoiman liikkuvuuteen voitaisiin kannustaa panostamalla kohtuuhintaiseen asuntorakentamiseen kasvukeskuksissa ja perumalla hallituksen työmatkavähennykseen tekemät leikkaukset. Hallitus on leikkaamassa myös liikkuvuusavustusta, jolla tuetaan työllistymistä toiselle paikkakunnalle. Tätä etuutta pitäisi päinvastoin kehittää. Arvoisa puhemies! Selonteossa myös pohditaan, miten Suomeen saisi riittävästi osaavaa työvoimaa. Tämä hallituksen koulutuspolitiikka onkin ollut surullisen heikkoa. Hallitus on lakkauttanut aikuiskoulutustuen ja leikannut ammatillisesta koulutuksesta. Hallitus on myös heikentänyt opiskelijoiden toimeentuloa sekä tehnyt maahanmuuttoon useita kiristyksiä. Hallituksen talous‑ ja työllisyyspolitiikka on totaalisesti epäonnistunut: tavoiteltiin 100 000:ta uutta työllistä, mutta tuli tilalle 50 000 työtöntä lisää. Suomen ei pidä olla maa, joka lähtee kilpailemaan maailmalla työvoiman halpuuttamisella ja kurjistamisella, vaan Suomen pitäisi investoida korkeaan jalostusasteeseen, koulutukseen, osaamiseen, tutkimukseen, tieteeseen ja laatuun. Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä Suomen vientiä määrittävät pääasiassa matalamman jalostusasteen hyödykkeet. Tilalle tarvitaan korkean jalostusasteen tuotteita. Sitä varten tarvitaan aktiivista teollisuuspolitiikkaa kuten myös julkisia investointeja ja valtion strategista osaomistajuutta keskeisissä yhtiöissä. On panostettava aloihin ja tuotteisiin, joissa Suomessa on korkeaa osaamista ja joissa valtiokin pystyy sijoituksillaan nopeuttamaan kasvua. Monta muutakin toimea olisi listalla, mutta aika loppuu kesken. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-04-09T16:56:37,2025-04-09T17:01:58,Hyväksytty,1.1 2025_37_179,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Riipi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_180,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama huomio tähän sinällään ansiokkaaseen selontekoon. Ehkä sellainen yleinen huoli siitä kysymyksestä, jota käsiteltiin tuossa pääministerin ilmoituksessa kauppasodasta ja siitä pohjatilanteesta: pieni huoli on siitä, että toivottavasti nyt tältä strategialta ei tipahda pohjaa pois, ja ehkä kysymys myös siitä, mitä ikään kuin tämän varautumisen osalta on nyt mietitty, jos kauppasota nyt tästä vahvistuu ja se alkaakin vaikuttamaan meidän vientiin nykyistä paljon enemmän. Hyvä, että tässä strategiassa on tunnistettu OECD:nkin laaja määritelmä teollisuudesta ja pyritty ihan selkeästi pois tällaisesta pelkästään perinteisestä tavaratuotantoon perustuvasta teollisuudesta. Mutta olisin toivonut, että tässä olisi ollut vielä vahvemmin näkökulma ja laajempi ajattelu siitä, mikä on esimerkiksi palveluviennin ja digitalisaation rooli sitten tässä meidän teollisuuskentässä. Ne ovat kuitenkin niitä kasvavia aloja ja niitä tulevaisuuden murrostrendejä, joihin meidän pitäisi panostaa entistä enemmän. Täällä on tullutkin puheenvuoroissa nyt esille se, että myöskin se on heikkous, että pienet ja kasvuhaluiset yritykset ovat liian vähällä huomiolla. Me ymmärrämme sen, että meidän viennin selkäranka perustuu isoihin yrityksiin, mutta se tulevaisuus perustuu niihin pieniin, ja kyllä meidän tulevaisuuteen pitäisi tässä strategiassa katsoa huomattavasti voimakkaammin. Erityisesti näitä ratkaisuja sinne rahoituksen pullonkauloihin pitäisi lähteä voimallisemmin etsimään. Olisin toivonut, että tuolla toimenpiteissä olisi selkeämpiä panostuksia myöskin tänne. No, työvoiman saatavuus on ihan oikein tunnistettu, mutta toimenpiteet kyllä nyt laahaavat vähän perässä. Minun mielestä se esimerkki oli tänään tuossa, kun täysistunto alkoi ja äänestimme taas yhdestä laista, jonka me oppositiossa hävisimme ja joka käytännössä esimerkiksi meidän Lapin matkailuyritysten byrokratiaa tulee lisäämään ja vaikeuttamaan yritysten toimintaedellytyksiä. Siellä pitäisi mennä ihan täysin toiseen suuntaan, ja tämä on hankala yhtälö. Liikenteen ja logistiikan rooli on myös noussut esille. Se on ehkä liian sivussa, koska kuitenkin se on se tausta ja tukiranka koko meidän teolliselle kilpailukyvylle. Raskaan liikenteen byrokratian karsiminen, liikenneyhteyksien parantaminen: niitten roolia olisi voinut nostaa vahvemmin esille. Ja lopuksi matkailu: Kyllä minä näen, että se on teollisuudenala tänä päivänä, ja olisi suotavaa, että sitä ei lokeroitaisi enää sinne yhteen pieneen Visit-toimialaan vaan nostettaisiin se vahvasti osaksi meidän teollista ja elinkeinostrategiaa tulevaisuudessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-04-09T17:01:58,2025-04-09T17:04:59,Hyväksytty,1.1 2025_37_181,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen poissa, edustaja Kumpula-Natri poissa. — Edustaja Suhonen, olkaapa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_182,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme nyt hallituksen teollisuuspoliittista selontekoa, mutta Itä-Suomen näkökulmasta tämä selonteko jättää paljon kysymyksiä ja liian vähän vastauksia. Meillä Itä-Suomessa — alueella, joka on kärsinyt rakennemuutoksista, saavutettavuushaasteista ja väestön vähenemisestä — tarvittaisiin juuri nyt konkreettisia ja kohdennettuja teollisuuspoliittisia toimia. Niitä tässä paperissa ei ole juuri nimeksikään. Selonteossa puhutaan teollisuuden vihreästä siirtymästä ja investoinneista, mutta missä ovat keinot, joilla varmistetaan, että myös Itä-Suomi pääsee kiinni siihen potentiaaliin, joka alueella olisi käytettävissä? Potentiaali on valtava: bioenergiaa, kiertotaloutta, puhdasta vettä ja osaamista. Meillä on koulutusorganisaatioita, teknologiaosaamista ja ihmisiä, jotka ovat valmiita töihin. Mutta ilman toimivaa infraa, ilman investointeja liikenne‑ ja tietoliikenneyhteyksiin, ilman alueellista tasa-arvoa tukevia päätöksiä, ilman koulutukseen satsaamista jää Itä-Suomi jälleen kerran taka-alalle. Arvoisa elinkeinoministeri, jälleen kerran. Selonteko puhuu yleistasolla, mutta siinä ei näy todellista tahtoa tukea alueita, jotka eivät automaattisesti houkuttele pääomasijoituksia tai globaaleja toimijoita. Hallitus puhuu strategisista investoinneista, mutta missä ovat strategiset investoinnit Pohjois-Savoon, Pohjois-Karjalaan tai vaikkapa Kainuuseen? Missä ovat tukitoimet niille pk-yrityksille, jotka pyörittävät Itä-Suomen elinkeinoelämää? Arvoisa rouva puhemies! Sympatiaa ja empatiaa Itä-Suomi on saanut sylikaupalla. Itäisen Suomen ohjelma on julkistettu. Ohjelmaa on kauan odotettu, ja odotusarvot olivat itse ohjelmaa kohtaan suuret. Ohjelmassa on varsin erinomainen huomio, joka kuuluu seuraavasti: ”Itäisen ja pohjoisen Suomen ohjelmia koskevan asettamispäätöksen mukaan molemmissa ohjelmissa tulee esittää tiiviisti ja konkreettisesti toimia, joilla voidaan lisätä kestävän kasvun mahdollisuuksia ja uusia investointeja sekä vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja alueiden elinvoimatekijöitä.” Kirjaus on lupaava. Konkretiaa todellakin odoteltiin ohjelman osalta ja odotetaan edelleen tulevissa päätöksissä. Tämänhetkisen tiedon mukaan ohjelma voi pahimmillaan jäädä pelkäksi paperiksi. Ohjelmassa ei ole konkreettista vaikuttavuutta, yksityiskohtaisia esityksiä ja ratkaisuja. Arvoisa rouva puhemies! Varkauden seutu pärjää siihen nähden, mitä hallitus on jättänyt tekemättä puuttuvan tuen osalta tai tehnyt lakkauttaessaan valtion virastoja toisensa perään ja sokerina pohjalla lakkauttamalla Varkauden ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalasta. Sama kohtalo on Ylä-Savon Iisalmella, joka myös tekee alueena kovaa teollisuuspoliittista tulosta kuten Varkauskin. Varkauden seudun viennin arvo vuonna 2023 oli 823 miljoonaa euroa, mikä tekee siitä suurimman Pohjois-Savon seudulta. Vuosina 2010—2023 energiateknologian viennin kasvu alueella oli keskimäärin 2,3 prosenttia vuodessa, ja vuonna 2023 energiateknologian vienti nousi 10,2 prosenttia. Itä-Suomessa Varkauden seutu on siis vahva elinkeinoelämän, teollisuuden ja työllisyyden tukiranka. Vaikka luvut ovat komeat viennin arvolla mitattuna, hallitus ottaa valtavan riskin, kun ei konkreettisesti tue Itä-Suomen teollisuutta, vientiä ja sitä kautta työllisyyttä. Arvoisa hallitus! Jos halutaan aidosti koko Suomen menestyvän, on teollisuuspoliittisessa selonteossa otettava huomioon myös alueellinen todellisuus. Teollisuus ei kasva pelkissä metropoleissa. Tarvitsemme kohdennettuja kannusteita, investointien riskien tasaamista ja aluekehityksen huomioimista osana teollisuuspolitiikkaa. Arvoisa rouva puhemies! Itä-Suomi ei tarvitse pelkästään myötätuntoa. Se tarvitsee mahdollisuuksia. Nyt esitetyllä linjalla hallitus valitettavasti jättää ne tarjoamatta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-04-09T17:05:15,2025-04-09T17:09:14,Hyväksytty,1.1 2025_37_183,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_184,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hallitukselle teollisuuspoliittisen selonteon tuomisesta eduskuntaan. Olemme eduskunnassa jo viime vuodet olleet aloitteellisia talousvaliokunnassa ja niin sanottujen omien asioiden muodossa käyneet paljon teollisuuspoliittista keskustelua. Nyt saamme vihdoin mahdollisuuden käydä sitä myös hallituksen kanssa — kiitos ministerille ja hallitukselle siitä. Suomen teollisuuspolitiikka on pitkään ollut hyvin reaktiivista ja jälkijättöistä. Viimeistään pandemian jälkeen nähtyyn käänteeseen ei ole reagoitu viime hallituskaudella riittävästi, ja myös tässä selonteossa näkyy työ‑ ja elinkeinoministeriön vastentahtoisuus ottaa aktiivinen rooli teollisuuspolitiikassa. Ensimmäinen ja tärkeä kysymys on, miksi teollisuuspolitiikka on taas hyväksyttävää ja jopa tarpeellinen osa talouspolitiikkaa. Strategian tavoitteena on kasvuhakuisten, työllistävien ja vientiin tähtäävien yritysten kasvu sekä työpaikkojen säilyminen Suomessa. Tavoite on sinänsä hyvä ja kaunis mutta ei itse asiassa tuo Suomen olemattomaan teollisuuspolitiikkaan sen enempää suuntaa kuin kunnianhimoa. Olennainen kysymys on, miksi Suomi tekee teollisuuspolitiikkaa. Teemmekö sen vastataksemme muuttuneeseen ympäristöön eli reaktiivisesti rakentaaksemme suhteellisia kilpailuetuja valituilla aloilla vai ratkaistaksemme yhteiskunnallisia ongelmia ja sen kautta luoden liiketoimintaa? Tämä hieman teoreettiseltakin vaikuttava kysymys on hyvin olennainen, kun suunnitellaan teollisuuspolitiikan käytännön toimenpiteitä ja myöskin tätä strategiaa. Itse näen, että pienenä maana Suomen teollisuuspolitiikan tavoitteena on oltava myöskin globaalien yhteiskunnallisten ongelmien ratkominen maailman johtavalla teknologialla ja osaamisella. Tällaisia ongelmia voivat olla niin väestön ikääntyminen, ilmaston lämpeneminen, luonnon monimuotoisuuden heikentyminen kuin eriarvoisuuden kasvukin. Suomella on jo useita vahvuuksia ja kärkiyrityksiä, ja ratkomme jo globaaleja kriisejä. Kysymys kuuluu: miten teemme tätä vielä strategisemmin tulevaisuudessa? Selonteossa on kuvattu analyyttisesti ja ihan hyvinkin paikoittain teollisuuspolitiikan ja geopolitiikan muutosta viime vuosina. Sen sijaan toimenpiteet ovat varsin pistemäisiä ja hajanaisia. Uskoisin, että tämä johtuu tästä puutteellisesta tavoitteenasettelusta mutta myös siitä, että ideologisuudessaan hallitus ei ole varma, näkeekö se valtion teollisuuspolitiikan toimijana vai esteenä, joka on vain siivottava sivuun. Todellisuudessa tällaista keskustelua ei kannattaisi edes käydä. Valtioiden rooli on vahvistunut ja vahvistuu tulevaisuudessakin. Selonteossa kannetaan huolta Suomen tuottavuuden heikosta kehityksestä. Tämä on oikea ja aito huoli, mutta harmittavasti tähänkään ei juuri tarjota konkretiaa tuottavuuden parantamiseksi. Matti Pohjolan viime vuonna julkaistun artikkelin mukaan Suomen ongelmana ei ole, kuten usein esitetään, investointien ja pääoman puute vaan pikemminkin kokonaistuottavuuden heikko kasvu ja korkean tuottavuuden pääoman puute. Pääomavaroittain tarkastellen Ruotsin ylivoima on syntynyt ict-pääomasta, tietokoneista, ohjelmistoista ja tietokannoista. Sen lisäksi Joel Kaitila Jyväskylän yliopistosta on todennut, että Suomessa on 90-luvun jälkeen kilpailukykystrategiassa painopiste muutettu aktiivisesta teollisuus‑ ja innovaatiopolitiikasta kustannuskilpailukykyä korostavan kapean kilpailukyvyn edistämiseen. Maailman muuttuessa tämä strategia on viimeistään 2020-luvulla ajanut seinään ja näkyy nyt Suomen jälkeenjääneisyydessä useilla teknologia-aloilla, tki-toiminnassa ja ennen kaikkea osaamistasossa. Onkin oikeastaan jopa uskomatonta, että hallitus antaa eduskunnalle selonteon teollisuuspolitiikasta, mutta selonteko jää erittäin kapeasti työ‑ ja elinkeinoministeriön pistemäisiin toimiin. Kun teollisuuspoliittisen strategian keskeisin toimi on vuoden voimassa oleva verovähennys, voidaan puhua korkeintaan teollisuuspoliittisesta operaatiosta tai ehkä parhaimmillaankin taktiikasta. Tällainen liikenne‑ ja viestintäministeriön tai opetus‑ ja kulttuuriministeriön toimet täysin ulkopuolelle jättävä selonteko on vähintäänkin vaillinainen, ja ymmärrän toki, että tässä on kyse ministeriöiden välisistä reviirikamppailuista, jotka häiritsevät myös tehokasta tki-politiikkaa Suomessa, mutta pienellä Suomella ei ole varaa tällaiseen kuppikuntaisuuteen ja siiloutuneisuuteen. Selonteon suurin puute on, että vaikka se puhuu osaavan työvoiman saatavuudesta, se ei mainitse sanallakaan koulutustason nostoa. Koulutustason nosto on vaikuttavin ja tärkein yksittäinen toimi tuottavuuden kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä ja yritysten tki-toiminnan kiihdyttämiseksi myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. On käsittämätöntä, että yliopistoja ja ammattikorkeakouluja ei mainita selonteossa kertaakaan. Alueellisten vientiyritysten rinnalla ne ovat myös paras tae Suomen teollisuuden tulevaisuudelle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2025-04-09T17:09:21,2025-04-09T17:14:42,Hyväksytty,1.1 2025_37_185,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Jukkola. — Samalla muistutan, että tämä on aikarajoitettu asiakohta, eli 17.40 siirrymme sitten seuraavaan. — Nyt edustaja Jukkola.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_186,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tänään käsiteltävä teollisuuspoliittinen selonteko on merkittävä käännekohta Suomen talouspolitiikassa. Se on osoitus siitä, että meillä on nyt hallitus, joka on valmis ottamaan strategisen ja pitkäjänteisen otteen teollisuuden tulevaisuudessa. Haluan kiittää hallitusta tästä työstä. Se ei ole syntynyt helpoissa oloissa. Suomen talous ei ole kasvanut 17 vuoteen, velkaantuminen on ollut hallitsematonta ja geopoliittinen tilanne Euroopassa vakava. Yhdysvaltain epävarmat talouslinjaukset ja maailmanpolitiikan kiristyminen asettavat lisäpaineita vientivetoiselle taloudellemme. Silti tässä tilanteessa hallitus on tehnyt sen, mikä on ollut välttämätöntä. Taloutta on sopeutettu vastuullisesti ja samalla on tehty merkittäviä päätöksiä kasvun ja vientiteollisuuden edellytysten vahvistamiseksi. Uskon, että näiden toimenpiteiden myötä Suomen talous voi vähitellen kääntyä vakaalle ja kestävälle kasvu-uralle. Arvoisa puhemies! Haluan korostaa erityisesti puhtaan siirtymän investointien merkitystä länsirannikolle. Länsi-Suomen vientirannikko on koko maan kannalta keskeinen alue niin kansainvälisen turvallisuuden kuin talouden tai huoltovarmuudenkin näkökulmasta, ja sen potentiaali on huomattava. Alueella on jo nyt tehty paljon työtä sen eteen, että tämä niin kutsuttu vientirannikko saadaan toimimaan saumattomana kokonaisuutena. Paikallisten toimijoiden sitoutuminen ja halu yhteistyöhön yli maakuntarajojen on vahvaa. Tätä tahtotilaa meidän on tuettava myös valtakunnan tasolla. Esimerkkinä tästä kehityksestä viime viikolla ruotsalainen energiayhtiö OX2 ilmoitti 700 miljoonan euron investoinneista kahteen tuulivoimapuistoon Keski-Pohjanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle. Tämä ei ole yksittäinen tapaus vaan osa laajempaa murrosta, johon rakentuu uusiutuvan energian ja vientiteollisuuden tukikohta. Alueella yhdistyvät vahva paikallinen energiantuotanto, toimintakykyiset satamat sekä koulutus‑ ja tutkimusosaaminen eli kaikki edellytykset teollisuuden kasvulle ja puhtaan siirtymän toteuttamiselle, mistä hyötyy koko Suomi. Arvoisa puhemies! Elinvoiman vahvistaminen on nyt avain kaikkeen. Se on talouden kasvun, hyvinvointivaltion kestävyyden ja koko Suomen tulevaisuuden perusta. Haluan vielä tässä vaiheessa kiittää hallitusta investointihyvityksen toteuttamisesta. Se on ollut konkreettinen ja oikea-aikainen työkalu, jolla Suomi on voinut vastata kansainväliseen kilpailuun investoinneista. Kiitos kuuluu myös suomalaisille yrityksille, jotka ovat määrätietoisesti tehneet työtä investointien kotouttamiseksi näissä haastavissa oloissa. On ollut rohkaisevaa nähdä, että investointeja tehdään nyt laajasti eri puolilla Suomea. Juuri tästä syystä on niin tärkeää, että teollisuuspoliittinen strategia on tehty huolellisesti ja näkemyksellisesti. Strategialla on merkitystä vain, jos se johtaa tekoihin, ja tässä hallitus on ottanut ensimmäiset askeleet oikeaan suuntaan. Mutta tämä on vasta alkua. Meidän on jatkettava päättäväisesti ja painettava kaasua entistä kovempaa ja varmistettava, että Suomi myös tulevaisuudessa on houkutteleva ja kilpailukykyinen paikka investoida, yrittää ja työllistää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-04-09T17:14:44,2025-04-09T17:19:26,Hyväksytty,1.1 2025_37_187,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäkinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_188,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pidän tervetulleena sitä, että pääsemme täällä eduskunnassa tämän teollisuuspoliittisen selonteon kautta keskustelemaan kansantaloutemme kasvun ja vahvistumisen kannalta hyvin keskeisestä asiasta, suomalaisen teollisuuden tulevaisuuden kehitysnäkymistä ja tarvittavista kehittämistoimista. Suomen kehitysnäkymät ovat olleet pitkään alavireiset. Teollisuutemme ei ole pystynyt uudistumaan samaa tahtia kuin monet kilpailijamaamme. Talous ei käytännössä ole juuri kasvanut 2000-luvun aikana. Kyse on ollut pitkälle nimenomaan vientiin iskeneistä ulkopuolisista sokeista, jotka ovat värittäneet viimeistä kahta vuosikymmentä. Rahoitusmarkkinoiden luottamuksen murentuminen syksyllä 2008 johti maailmantalouden totaaliseen lamautumiseen seuraavana vuonna. Suomessa kriisi merkitsi poikkeuksellisen syvää viennin ja kokonaistuotannon pudotusta vuonna 2009, joskin tuolloin voimakkaat elvytystoimet lievensivät iskua. Vuonna 20 iski pandemia ja lopulta vuonna 22 Venäjän hyökkäyssodan käynnistämä energiakriisi. Tällä hetkellä kauppapolitiikka elää ennalta arvaamattoman sokin keskellä, kun Yhdysvaltojen maailman maille asettamat tuontitullit ovat käynnistäneet kauppasodan. Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos, teknologinen murros ja kansainvälinen kilpailu pakottavat meitä uudistumaan, ei huomenna vaan jo tänään. Suomi elää nyt ajassa, jossa me todella tarvitsemme strategisen pitkän linjan teollisuuspoliittisen ohjelman, joka tarjoaa konkreettisia avauksia ja toimenpiteitä, jotta suomalaiselle vientiteollisuudelle kyetään aidosti luomaan edellytyksiä ja kannusteita uudistua ja säilyttää kilpailukykynsä globaaleilla, nopeasti muuttuvilla markkinoilla. Me tarvitsemme ohjelman, jonka kautta teollisuuspolitiikalla voidaan ratkaista olemassa olevia haasteita, joihin yhteiskunnassa ja yhteiskunnissa tarvitaan ratkaisuja. Selonteon analyysi Suomen teollisuuspolitiikan ja kasvun kipupisteistä on oikean suuntainen, mutta esitetyt uudet toimet jäävät sisällöllisesti laihoiksi. Olemassa olevat vahvuudet ja potentiaali on tunnistettu verrattain hyvin, mutta toimet niiden konkreettiseen hyödyntämiseen jäävät yhä puuttumaan. Selonteko on täynnä yleisluontoisia tavoitteita ja linjauksia, mutta ehdotettavat käytännön toimenpiteet ovat epäselviä. Mielestäni yksi keskeinen puute on geopoliittisesti viisaan vihreän siirtymän tuomien mahdollisuuksien aliarviointi. Toiseksi, teollisuus ei uudistu ja kehity ilman osaajia. Meillä on jo nyt huutava työvoimapula. Sitä ei paranneta leikkaamalla koulutuksesta ja osaamisesta tai vaikeuttamalla työperäistä maahanmuuttoa. Suomi tarvitsee osaajia niin omasta maasta kuin maailmalta, jos haluamme pysyä kehityksen kärjessä. Kolmanneksi, me emme voi keskittyä liikaa suuryrityksiin, vaan todellisen kasvun ja innovaatioiden moottorit, pk-yritykset, on otettava paremmin huomioon. Edelleen: logistiikkaan ja liikenne‑ ja energiainfraan on kiinnitettävä enemmän huomiota. Ja lopulta terve investointiympäristö on ennen kaikkea vakaa ja ennustettava. Tätä on tuettava politiikkatoimin. SDP on esittänyt lukuisia toimenpiteitä, jotka keskittyvät talouskasvun nopeaan elvyttämiseen ja luottamuksen palauttamiseen suomalaiseen yhteiskuntaan. Tätä me nyt todellakin tarvitsisimme. SDP:n kasvutoimissa korostuvat nimenomaan investointien vauhdittaminen, rakennusalan elvyttäminen, luottamuksen palauttaminen työmarkkinoille sekä pitkän aikavälin kasvurahoituksen vahvistaminen. Tämä selonteko on hyvä alku, mutta se tarvitsee vielä paljon enemmän ollakseen teollisuuspoliittinen strategia, joka loisi aidosti suuntaa tulevaisuudelle ja kansainvälisesti entistä kilpailukykyisemmälle suomalaiselle vientiteollisuudelle. Hallituksella on sirpalemaisia toimenpiteitä mutta ei visiota tai poliittisesti strategista ohjausta. Entistä tärkeämmäksi nousee se, että Suomessa ollaan strategisesti hereillä uusista vientimarkkinoista ja kumppanuuksista. On alati muistettava, että Suomi toimii osana muuttuvaa, joskus hyvin arvaamatontakin maailmanjärjestystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2025-04-09T17:19:33,2025-04-09T17:23:59,Hyväksytty,1.1 2025_37_189,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Paasi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_190,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Martin,Paasi,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen talouden kannalta kaikista olennaisinta on se, miten paljon maailmantalouden tekemisistä tapahtuu Suomen rajojen sisäpuolella. Mikäli tämä osuus kasvaa elikkä Suomen osuus maailmantaloudesta kasvaa, meillä menee hyvin. Jos se pysyy paikallaan, meillä menee huonosti. Talous kasvaa lisätekemisen lisäksi tuottavuudesta elikkä siitä, että aikaansaadaan Suomen rajojen sisäpuolella enemmän parempaa vähemmällä, toisin sanoen paremman tuottavuuden kannalta. Elikkä on osittain sitä, että tehdään enemmän, ja sitten toisaalta sitä, että tehdään enemmän parempaa vähemmällä. Enemmän ja tuottavampaa tekemistä puolestaan syntyy, kun Suomeen investoidaan. Silloin kun tänne investoidaan, hankitaan uusia asioita uudella rahalla, uusinta teknologiaa ja siihen ihmiset tekemään ja sitten siitä tuottamaan uusia palveluita tai tuotteita, tämä on se, mitä kautta talous ylipäätänsä kasvaa. Tällä hetkellä Suomeen investoidaankin erityisen paljon, ja siinä on taustana tekoälyn megatrendi maailmalta. Sitä mukaa kun ihmiskunta ottaa tekoälyn käyttöönsä, se vaatii julmetun määrän lisää muun muassa datahalleja. Täällä tänään ollaan kuultu, että datahallit ovat huono investointi, mutta niin kuin tässä aikaisemmin totesin, se, että Suomeen saadaan lisää tekemistä, lisää tuottavaa tekemistä, ei voi olla huono juttu Suomelle. Datahalleja Suomeen tulee sen takia, että meillä on paljon puhdasta sähköä. Microsoftilla, Googlella ja Amazonilla on yritystasolla tavoitteena olla hiilidioksidineutraaleita viiden tai kymmenen vuoden sisään, jopa hiilinegatiivisia. Se, että meillä on puhdasta sähköä Suomessa, on ensimmäinen asia, joka johtaa siihen, että me ylipäätänsä päästään näitten yritysten tutkalle. Mutta sekään ei riitä. Sen lisäksi Suomessa on paljon laskentaosaamista elikkä me osataan suunnitella tehokkaimpia siruja, mitä maailmasta löytyy, ja meillä on myöskin kokoomme nähden todella vahvaa kvanttitietokoneosaamista. Myös nämä asiat liittyvät ihmiskunnan tekoälyn käyttöön ottamiseen, koska tekoäly vaatii, kuten tiedetään, todella paljon laskentakapasiteettia. Ylipäätänsä meillä Suomessa on nytten tässä tuhannen taalan paikka. Meillä on toisaalta puhdasta sähköä tarvitsevia toimijoita, ja toisaalta meillä on tiekartta Suomen puhtaan sähköntuotannon tuplaamiseksi vuoteen 2035 mennessä. Kun pidämme huolen siitä, että tämä tiekartta pysyy ja kehittyy entisestään, niin se mahdollistaa paitsi sen, että Suomi ottaa täyden hyödyn tekoälyn jalkautumisesta ihmiskuntaan, myöskin sen, että me voidaan pystyttää vetyteollisuuden siivellä tulevat biobensatuotannot ja vihreän teräksen tuotanto. Kaikki tämä on vihreää siirtymää mutta ennen kaikkea Suomen talouskasvun ydintä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Martin Paasi,911825,2025-04-09T17:24:04,2025-04-09T17:28:31,Hyväksytty,1.1 2025_37_191,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Ehdimme ottaa vielä kaksi puheenvuoroa ja vielä ministerin vastauksen sitten, ja nämä kaksi ovat tästä seuraavat Skinnari ja Eskelinen. — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_192,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Maailma on tosiaan muuttunut, ja tämä uusi maailma vaatii myös meiltä täällä eduskunnassa ehkä uudenlaisia tapoja tehdä asioita. Sen takia minä olen ehkä vähän kyseenalaistanutkin tätä selontekokulttuuria kaiken kaikkiaan — eikä se liity vain tähän teollisuuspoliittiseen selontekoon — koska ne eivät mitenkään edes voi elää tässä ajassa. Arvoisa puhemies! Kuten tänään on puhuttu, niin positiivinen pitää olla. Nytkin eilen iloittiin, että vienti on lähtenyt kasvuun, ja minä oikein pysähdyin, että mistäköhän se tulee, koska minä en nähnyt sille mitään syytä, mutta sitten minä ymmärsin, että tasan vuosi sitten olivatkin muuten nuo lakot, eli tietysti nollasta on tultu ylöspäin. Tämäkin kertoo sen, että joskus on pakko katsoa niitten uutisten taakse, missä me oikeasti olemme. Me Suomessa puhutaan paljon valtiontaloudesta mutta aika vähän kansantaloudesta, ja minusta tämä on tänään hyvä keskustelu, niin kuin edellä puhunutkin sanoi, että yritetään kasvattaa sitä bkt:tä. Minäkin toivotan datakeskukset aina tervetulleiksi, jos niistä oikeasti syntyy jotain lisäarvoa, mutta toistaiseksi sitä ei ole pystytty näyttämään. Tähän liittyen, kun puhutaan nyt geopolitiikkaa ja logistiikkaa, minä mainitsin tuossa jo äsken, että on vain lisätty näitä logistiikan ja satamien ja väylien kustannuksia, ja se on pois kilpailukyvystä. Samaan aikaan tämä selvitys ei mitenkään tuo esille esimerkiksi itä—länsi-liikennettä Ruotsiin ja Norjaan, sitä, miten tulee joitain isoja strategisia avauksia, jotka kiinnostaisivat globaalia teollisuutta, miten Eurooppaan pääsee, vaikka selvitys tosin mainitsee sanan logistiikka. Miten tämä selvitys liittyy vaikka Risto Murron työryhmään, jota odotettiin pitkään ja paljon? Tuleeko tästä joitain yhteisiä toimenpiteitä? Kello käy. Milloin tämän kauppasodan keskellä TEMin ja UM:n yhteinen Team Finland ‑malli alkaa toimia, ja miten se noteeraa tämän maailman muutoksen? Eli se, miten tästä syntyy konkretiaa, on oikeastaan minun kysymykseni, koska jos on strategia, selonteko, niin siihen kuuluvat myös toimenpiteet ja tavoitteet. Ja edelleen toistan sen, että minun mielestäni tämä on varmaan edunvalvojien tekemä paperi, mutta jos ajattelee suomalaisia suuria yrityksiä, keskisuuria, pienempiäkin, niin jos minä katson nyky-Nokiaa, se on edelleen puolet meidän tki:stä, työllistää tuhansia ihmisiä. Sen voisi tuplata. Mutta kuinka paljon esimerkiksi nyt Oulun tai Tampereen osalta tällä selonteolla todetaan, että hei, nyt meidän pitää panostaa, jotta me ollaan edelleen maailman johtavia? Kysymyksessä on kuitenkin meidän ainoa systeemitason globaali menestyjä, joka pelaa ihan omassa kokoluokassaan edelleen. Ja sitten tämä Teollisuussijoituksen ja Finnveran roolien toistaminen: kyllä se pk-yrittäjä Seinäjoella miettii, mitä mä sillä Teollisuussijoituksella teen, en mä oo myymässä mun firmaa vaan tarviin pankista rahaa, lainaa. Kun pääomasijoittaja edellä mennään sanomaan, että hei, me muutetaan ja kehitetään Suomen teollisuuspolitiikkaa, niin näillä skaalautumisluvuilla per vuosi kyllä aikamoisen loikan saa Tesi tehdä yhdessä yksityisen sektorin kanssa. Ja Finnverankin pitäisi ymmärtää se oma roolinsa erityisyhtiönä eikä liikepankkina. Se palaute on aika julmaa, mitä tulee vientitakuista tai ylipäätään siitä, että nyt tarvittaisiin kumppania, joka auttaisi. Edelleen Suomi yrittää kasvaa organisaatiot edellä, ei ratkaisut edellä. Arvoisa puhemies! Koronan keskellä me perustettiin ulkoministeriössä vientinyrkki, joka me tehtiin vain ja ainoastaan yhdessä yritysten kanssa. Mentiin sinne, missä on kasvua, luottamusta, kauppaa ja erityisesti luottamusta, ja sitähän maailma nyt kysyy. Ei sitä tehty selvityksillä tai työryhmillä vaan sillä, mitä yritykset halusivat, että nyt tehdään. Ja puhemies, pohjoismainen yhteistyö puuttuu tästä täysin. Yhteiset investoinnit, yhteinen energiainfra, verkot, Nokian ja Ericssonin mahdollinen yhteinen tki — sillä on globaalistikin merkitystä. Esimerkiksi minä matkustin paljon pohjoismaisten ministereiden kanssa. Miksi? Me ollaan yhdessä maailman kymmenenneksi suurin talous, ja meillä jos kenellä on luottamusta. Eli kyllä tässä pitäisi hakea nyt sitä luottamuksen koalitiota, ottaa G7-maista Japani, Korea, Kanada — ne ovat meidän todellisia ystäviämme, joihin voidaan luottaa. Eli puhemies, näihin kysymyksiin tämä ei vastaa. Mutta toivoa on. Saksa alkaa nousta, luottamus kasvaa. Minä toivon, että nyt ulkoministeriö ja TEM laittavat ihmiset maailmalle sinne, missä sitä luottamusta ja kasvua on. Niin teki Tanska ja niin teki Irlanti meidän kokoluokassa, ja katsokaa heidän talouslukujaan, katsokaa heidän ilmapiiriään ja yritysyhteistyötään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2025-04-09T17:28:41,2025-04-09T17:34:00,Hyväksytty,1.1 2025_37_193,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Kiitos. — Edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_194,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvää keskustelua reilu kaksi tuntia on ollut, ja Suomella todellakin on mahdollisuuksia erityisesti täällä vihreän teknologian, vihreän siirtymän ja puhtaan energian puolella ja energiateollisuudessa. Selonteko on todellakin tarpeellinen analyysi teollisuuspolitiikasta ja kasvun edellytyksistä. Luulen, että tässä salissa oli huomattavasti korkeammat odotukset erityisesti tästä sisällöstä. Tässä tavallaan uudet avaukset ja uudet toimet jäävät hyvin laihoiksi. Aineistoissahan on myös sitten swot-analyysi teollisuuspolitiikasta, ja aika hyvin siellä minun mielestäni on kuvattu niitä asioita, mitkä meillä teollisuuspolitiikassa ovat vahvuuksia: juuri vakautta ja ennustettavuutta, korkeaa osaamista ja koulutettua työvoimaa sekä kohtuuhintaista energiaa ja tki-rahoitusta. Ehkä näistä nyt sitten, minkä aiemminkin totesin, on isoin este varsinkin näille meidän paljon energiaa tarvitseville datakeskuksille ja vetylaitoksille, joita on pöydällä ja rakentumassa, se, että me tarvitaan energiaverkkoihin, siirtoverkkoihin, paljon pullonkaulojen ratkomista, ja Itä-Suomesta uupuu neljäsataaviisikymppinen kokonaan. Kun tiedetään, että se aikajänne on 5—10 vuotta, me kuljetaan jälkijunassa hurjasti, niin kuin tuossa suurjännitetyöryhmänkin raportissa on todettu. Toinen on sitten tämä työvoiman saatavuus, ja tietysti ne päätökset, mitä ulkomaisen työvoiman osalta tässä viime viikkoina on tehty, eivät ainakaan paranna tätä tilannetta. Kun tämä maailmantilanne rauhoittuu ja lähdetään oikeasti kasvuun, niin kyllä meillä tulee... Tässä ovat vähän unohtuneet nämä työvoimahaasteet, mitä meillä työvoimapolitiikassa oli tämän hallituskauden alussa, mutta ne ovat siellä odottamassa välittömästi, kun kasvu lähtee liikkeelle. No sitten tämä Itä‑ ja Pohjois-Suomi. Niin kuin totesin, niin siellä on vain kirjauksia strategioista ja ohjelmista, ja niin kuin täällä on useampi todennut, niin puolitoista vuottahan tässä on odotettu nyt sitä Itä-Suomi-ohjelmaa, niitä toimenpiteitä. Katsotaanpa nytten, sopiihan tuota epäillä — budjettiriihessä on 40 eri esitystä Murron työryhmän ja 28 Itä-Suomen työryhmän paperissa — mistä se raha löytyy, jotta edes jotain saataisiin näistä liikkeelle. Toinen on tietysti tämä, että täällä on tämä liikennepolitiikka ja liikenneinfra, mikä on meidän logistiikan näkökulmasta aivan välttämätöntä, sivuutettu kokonaan. Parhaillaan olevan lausuntokierroksen jälkeen meillä parlamentaarinen liikennetyöryhmä on syksyllä tuomassa saliin sitä liikennepolitiikan pitkää linjausta, ja kyllähän se niin olennaisesti liittyy tähän teollisuuspolitiikkaan [Puhemies koputtaa] ja Suomen kasvuun, että jospa siihen rahoitusta löytyy.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-04-09T17:34:02,2025-04-09T17:37:20,Hyväksytty,1.1 2025_37_195,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten ministeri, enintään viisi minuuttia. — Sitten mennään seuraavaan asiaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_196,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Wille,Rydman,Elinkeinoministeri,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Erityisesti edustaja Skinnarin pohdintoja hämmästelin kyllä pitkin matkaa. Hän tosiaan kertoi useampaan otteeseen, että yrityksiltä ei ole kysytty näkemyksiä tätä teollisuuspoliittista strategiaa varten vaan pelkästään edunvalvojilta ja että tämä on edunvalvojien tekemä paperi. No, millaisia ovat sitten nämä edustaja Skinnarin kuvaamat edunvalvojat? Ne ovat sellaisia kuin Energiateollisuus ry, Elinkeinoelämän keskusliitto, Kemianteollisuus, Metsäteollisuus, Teknologiateollisuus. Niin, nämä ovat todellakin edunvalvojia. Ne ovat näiden yritysten ja toimialojen edunvalvojia. Emme varmaankaan odota liian paljon, jos odotamme ja oletamme, että nämä toimialajärjestöt myöskin pystyvät yritysten viestiä välittämään. Kaiketi on kuitenkin niin, että on nimenomaisesti järkevää, kun tällaista teollisuuspoliittista strategiaa tehdään, että emme poimi yksittäisiä yrityksiä vaan poimimme nimenomaisesti toimialoja edustavat järjestöt, joiden toivomme näiden yritysten viestin myöskin välittävän, ja epäilemättä juuri näin on tapahtunut. Ihmettelin edustaja Skinnarin puheenvuorossa myöskin väitettä, että datakeskuksista ei ole osoitettu olevan taloudellisia hyötyjä — aikamoinen väite. Itse näkisin kyllä, että tällaiset miljardiluokan investoinnit, jotka työllistävät Suomessa ja sitä paitsi tuovat Suomeen keskeistä nykyaikaista länsimaista infrastruktuuria, ovat ihan jo geostrategisestikin hyödyllisiä ja merkittäviä juttuja. Ylipäätäänkin katson, että kyllä ne investoinnit, mitä Suomeen tulee, toivotetaan tervetulleiksi. Toki tietysti toivomme kaikkia muitakin hankkeita kuin pelkästään datakeskuksia, ja totta kai tässä joudutaan verotuksellisia kysymyksiä ja sähköjärjestelmääkin arvioimaan. Edustaja Harakka piti sitkeästi kiinni siitä, että kvanttiin ei panostettaisi tai että se olisi vain maininnanomainen juttu. Minusta tämä on kummallista, kun keskeisimpiä ja kirkkaimmin teollisuuspoliittisia päätöksiä, mitä tässä nyt aivan viime aikoinakin on tehty, ovat olleet nimenomaisesti valtion tekemät sijoitukset Teollisuussijoitus Oy:n kautta kvanttiyhtiö IQM:ään, joka on maailman johtavia kvanttifirmoja ja jonka kautta osaltaan rakennamme suomalaista teollisuuspolitiikkaa kvantin puolella. Useampikin edustaja, muun muassa Kallio, Suhonen ja Eskelinen, viittasi Itä-Suomen kysymyksiin. Täytyy todeta kyllä se, että Itä-Suomen edustajat aika aktiivisesti unohtavat sen, miten valtavan Itä-Suomi-painotteinen on se jako, minkä Suomi tekee Euroopan aluekehitysrahaston kautta ja jota kautta panostetaan nimenomaisesti elinkeinoelämään Itä-Suomessa. Jotkut nostivat esille myöskin Itä-Suomeen kohdistuvat strategiset investoinnit. Esimerkiksi edustaja Suhonen totesi, että missä ovat investoinnit Kainuuseen. No, herranen aika, Kainuussahan on kaikista kovimmat kasvuluvut tällä hetkellä, ja siitä on kehittynyt nimenomaisesti datateollisuuden ja tietoyhteiskunnan monella tapaa aivan keskeinen ekosysteemi, joka houkuttelee tietyntyyppisiä investointeja puoleensa. Loppujen lopuksi se on tapahtunut aika lailla myöskin alueen omien vahvuuksien tiedostamisella ja niiden määrätietoisella hyödyntämisellä, mikä on myöskin hyvä menestysresepti itse kullekin alueelle, ei vähiten Etelä-Suomelle. No, sitten näistä erilaisista poliittisista toimenpiteistä: Esimerkiksi investointihyvitystä jotkut kritisoivat, että se kohdistuu vain niihin yli 50 miljoonan euron investointeihin. Toisaalta meillä on sitten tämä tukimuotoinen ja teollisuuspoliittinen varaus, johon on ollut hakukin käynnissä ja jossa kohteena ovat sitten yli 30 miljoonan euron investoinnit. Sitten juuri tänään käsiteltiin työllisyyden ja yrittäjyyden ministerityöryhmässä mittelstand‑ tai midcap-strategia, joka keskittyy vielä pienemmän kokoluokan yrityksiin. Meillä on lukuisia toimenpiteitä vähän erikokoisiin investointeihin, vähän erikokoisiin yrityksiin. Sitten oli edustaja Mäkysen puheenvuorossa sellainen eriskummallinen väite, että TEM, työ‑ ja elinkeinoministeriö siis, tekisi vastentahtoista teollisuuspolitiikkaa. No, kyllä me teemme hyvin aktiivista teollisuuspolitiikkaa. Toki ne taustat, joita tämän aktiivisen teollisuuspolitiikan taustalla on, eivät ole erityisen iloisia. Kyllä me tietysti mielellämme näkisimme pikemminkin vähäisen valtion roolin kuin laajenevan valtion roolin, mutta toisaalta tiedostamme sen, että kun me elämme tällaisessa kilpailuympäristössä, niin silloin meidän pitää sitten elää sen ehdoilla. Edustaja Lyly ja osittain edustaja Riipikin viittasivat näihin muuttuviin uhkakuviin. Juuri niihin reagoimme, ja siinä esittelypuheenvuorossani kannustinkin myöskin eduskuntaa tämän selonteon käsittelyssä reagoimaan myös niihin nopeasti muuttuviin olosuhteisiin, joiden keskellä elämme. Edustaja Lohikosken puheenvuorosta totean vain sen, että jos salissa olisi ollut faktantarkistaja, joka olisi kilauttanut kelloa joka kerran, kun kuulee paikkansapitämättömän väitteen, niin aikamoinen kilinä olisi salissa sen puheenvuoron aikana kaikunut. [Pia Lohikoski: Kiitos hienoista perusteluista!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2025-04-09T17:37:27,2025-04-09T17:42:54,Hyväksytty,1.1 2025_37_197,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"No niin, tässä vaiheessa keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_37_198,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 5 käsittelyä. Keskustelu jatkuu. — Edustaja Perholehto poissa. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_37_199,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänä päivänä oli kaksi harvinaisen mielenkiintoista asiaa yhtä aikaa. Pääministerin ilmoitus tullien muuttamisesta aiheutuneesta vaarasta, mikä Suomen taloudelle aiheutuu: Yhdysvaltain presidentin uusi politiikka on sellaista, että siitä en minä ainakaan ole päässyt vielä jyvälle, minne päin ollaan menossa. Tilanne on hankala mutta toivottavasti selviää. Mutta sitten tämä teollisuuspoliittinen strategia. Tämä keskustelu on ollut erittäin mielenkiintoista, ja se, mistä minä olen todella huolissani — ihan aidosti, arvoisat kollegat, tavattoman huolissani — on se, että meillä on lähdetty tähän ilmastopolitiikkaan mukaan sillä keinoin, että me ruvetaan tekemään vetyä. Sillä tehdään sitten kaikki asiat hienosti, me tehdään valtavasti energiaa. Onko kukaan tutkinut, millä sitä vetyä tehdään? Valtavalla sähkömäärällä: hyötysuhde on vain 30 prosenttia. Meillä tällä hetkellä ei ole mitään mahdollisuutta tehdä vetyä, kun ei ole sähköä. Pikkuinenkin muutos tuulimyllyjen toiminnassa, vähän tuuli tyytyy, niin välittömästi sähkön hinta on 50 senttiä kilowattitunnilta. Kuvitteleeko joku sillä hinnalla jotakin tässä maassa vielä tehtävän? Sitä paitsi jos sitä sähköä sattuisi olemaan, niin meillä eivät siirtolinjat riitä enää. Elikkä on aivan tyhjän päällä koko meidän poliittinen tavoite siitä, mikä ilmastopolitiikan pitäisi olla. Se ei perustu tosiasioihin vaan perustuu toiveisiin, että meillä on kohta vetyterästehtaita ja kaiken maailman vetysysteemejä. Ei ole, kun ei ole sähköä eikä rahaa eikä siirtolinjoja — muuten se on jo valmis. Mutta se, mikä me ollaan unohdettu täysin, on tämä metsäteollisuuden nykyinen tilanne. Meillä ensinnäkin kaikki Suomen hyvinvointi, mitä viimeisen sadan vuoden aikana on rakennettu, on perustunut metsätalouteen, metsien tuottoon ja metsässä kasvavan puun jalostamiseen. Se on tuonut tähän maahan metalliteollisuuden. Kuten kaikki tiedämme nämä Ponsset ja John Deeret sun muut, valtava määrä metalliteollisuutta on puun varaan rakennettu. Sitten energiateollisuutta: se tekee valtavasti energiaa, kun puuta jalostetaan. Sähköä samoin. Kemianteollisuuteen tulee raaka-ainetta, kun sellua keitetään. Se liuos, mikä sieltä yli jää sellunkeitossa, jalostetaan moniksi tuotteiksi, ja emme ole sillä tiellä edes kunnolla alussa. Tämä kaikki halutaan nyt heittää tämän ilmastohumpan takia ihan mönkään, koska me poltamme sen turpeen vihan takia valtavat määrät arvokasta runkopuuta. Tuhoamme omaa elintasoamme ja ihan sinisilmäisesti väitämme tekevämme ilmastopolitiikkaa. [Tuomas Kettunen: Perussuomalainen ilmastohumppa!] Ei minkään näköistä järkeä koko hommassa ole. Ja katsokaapa sitten, mitä tapahtui: Helsinki ylpeilee nyt, kun pantiin viimeinen kivihiilivoimalaitos kiinni. Millä se korvataan? Italiasta ajetaan jätettä tähän maahan valtavat määrät, [Tuomas Kettunen: Juuri näin!] ja Helsinki teki semmoisen yhdensuuntaisen... Se on varmaan se vihreä siirtymä — nyt minä sen keksin. Arvoisa puhemies! Kysymys on vihreästä siirtymästä. Helsinki siirsi sen jätesatamansa Helsingin alueelta pois tuonne Valkon satamaan Loviisan puolelle. Sillä siirrettiin se valtava löyhkä, ja en tiedä, tuleeko ensi kesänä rotat jo mukaan siinä samassa laivassa. Se valtava löyhkä siirrettiin Loviisan puolelle. Tämä on se nykyaikainen vihreä siirtymä. Menikö kaikki ihan oikein? Sitä paitsi tämän jätehomman hoitaa Italiassa eräs järjestö, joka ei maksa ollenkaan veroa. Ei tarvinne nimeä mainita, olen lukenut lehdestä monta artikkelia sitä koskien. Sitten leikitään muka ilmastoneutraalia. Voi hyvänen aika! Jos me haluamme tämän maan todella ilmastoneutraaliksi, niin pidetään kiinni metsien tuotosta, sen jalostamisesta ja ennen kaikkea siitä, että puuta myydään, sitä jalostetaan ja myydään vientituotteeksi maailmalle. Ajatelkaapa, kun lähipäivinä ja lähikuukausina toivon mukaan Ukrainan sota saadaan loppumaan, mikä valtava rakentamisbuumi alkaa Euroopassa. Silloin tarvitaan suomalaisen metsäteollisuuden tuotteita valtavat määrät — totta kai lankkua ja lautaa, mutta puutaloja ja vaikka mitä. Puusta voi tehdä niin monta miljoonaa asiaa kuin haluamme tehdä. Nyt se härskisti poltetaan, kun vihreillä on tämä vihreä siirtymä. Energiasiirtymää on kyllä toteutettu Helsingissä tyylikkäästi Loviisan Valkon satamaan, mutta mitä muuta on tapahtunut? Valtava määrä ihmisiä työttömäksi joutuu, ja pahoin pelkään, arvoisat kollegat, että meillä ollaan kohtapuoliin tilanteessa, että sellutehtaita ja sahoja pannaan kiinni. Kun puut poltetaan, niin ei niitä sahoja ja sellutehtaita seisoteta turhan panttina. Sitten tämä datakeskusvillitys: Nyt ovat tulleet datakeskukset muka pelastamaan Suomen talouden — höpö höpö. Ne ottavat sen halvan sähkön, jota ydinvoimalla tehdään, ja sitten tavallinen suomalainen maksaa valtavan rahan siitä sähköstä, joka on juuri edullisesti myyty Googlelle. Joku sanoi, että maksavat ne kovan hinnan — eivät varmasti maksa kovaa hintaa, kun ovat neuvotelleet edullisen hinnan. Se firma viepi Suomesta kaikki voittonsa pois, ja jos joku kuvittelee Googlelle pärjäävänsä vaikka välimiesoikeudessa Yhdysvalloissa, niin kannattaa kokeilla. Siellä on sata maailman huippujuristia teitä vastassa, jos Suomi meinaa perangoida verojaan sieltä. Ei onnistu. Elikkä kun me teemme tällaista energiapolitiikkaa, ilmastopolitiikkaa ja teollisuuspolitiikkaa, niin totuus on jäänyt kyllä liian pienelle huomiolle tässä asiassa. Toivon, arvoisat kollegat, että alamme puhua asioista oikeilla nimillä. Jos me hukkaamme tämän metsäteollisuuden, niin sen jälkeen kaikki on mennyttä. Siinä menee monta muuta, ja toivon, että sitä päivää ei koskaan Suomeen tule. Tämän eduskunnan pitää kokea nyt herätys ja ymmärtää, mistä tässä on kysymys. Tällä menolla ei kerta kaikkiaan voi enää jatkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-04-09T18:54:55,2025-04-09T19:00:20,Hyväksytty,1.1 2025_37_200,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Edustaja Immonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_201,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Selonteko teollisuuspolitiikasta. Tässä hetkessä on syytäkin pysähtyä ja tarkastella sääntöpohjaisen länsimaisen demokratian tilannetta teollisuuden näkökulmasta. Realiteettien tunnistamisen jälkeen on vain nostettava katse ylös, siirrettävä pessimismi syrjään ja keskityttävä mahdollisuuksiin. Niitä avautuu, kun toisia sulkeutuu. Hyviä asioita ja mahdollisuuksia on löydettävissä, jos niin haluamme. Esimerkiksi Suomen varsin tuore Nato-jäsenyys luo edelleen uusia mahdollisuuksia ja tilaisuuksia suomalaiselle puolustus‑ ja teknologiateollisuudelle. Tälläkin hetkellä suomalainen puolustusalan yritys Patria rakentaa verkostojaan ja tekee jo yhteistyötä useamman Nato-maan kanssa esimerkiksi sotilasajoneuvojen yhteishankinnoissa ja niiden valmistamiseksi ja rahoittamiseksi yhteishankkeena. Tällaiseen suomalaisvetoiseen yhteistyöhön ovat jo nyt liittyneet esimerkiksi Latvia, Ruotsi ja Saksa. Naton kautta syntyvät verkostot ovat keskeisiä myös pk-yrityksille, joita iso osa suomalaisen puolustusteollisuuden toimijoista edustaa. Tarvitsemmekin lisää Patrian kaltaisia kansainvälistymistä edistäviä isoja yrityksiä, jotka aukoivat pienemmille yrityksille latua kansainvälisiin neuvottelupöytiin. Tämän hallituksen hallitusohjelman linjauksilla onkin erittäin hienosti viitoitettu sitä suuntaa, joka mahdollistaa talouskasvua myös puolustusteollisuuden alalla. Puolustusteollisuuden vahvistuva rooli Euroopassa on siis merkittävä mahdollisuus. Naton lisäksi myös Euroopan unioni on vahvistamassa omaa resilienssiään puolustusteollisuuden osalta. Euroopan unionin valtiovarainministerit kokoontuvat tällä viikolla Varsovassa keskustelemaan Euroopan puolustusmekanismihankkeesta. Puolustusmekanismin tavoitteena on luoda raamit puolustusrahastolle, joka kohentaisi unionin strategisen teollisuuden omavaraisuutta ja kriittisten alojen kilpailukyvyn tilannetta. Näinä epävarmoina aikoina Euroopan yhtenäisyys ja jäsenvaltioiden yhteiset työkalut ovat merkittävä tekijä myös lisäämään vakautta ja sitä turvallisuutta. Arvoisa puhemies! Turvallisuus‑ ja kauppapoliittisen toimintaympäristön muutokset heijastuvat merkittävästi myös teollisuuspolitiikkaan. Merkille pantavaa on myös se, että Suomella on pitkä ja arvostettu osaaminen ja kokemus puolustusteollisuuden parissa. Sekä Nato-jäsenyys että nyt valmisteilla oleva Euroopan puolustusmekanismi avaavat molemmat Suomelle uusia mahdollisuuksia kasvattaa tuotantoa puolustusteollisuuden puolella luoden samalla myöskin teollisuuden työpaikkoja Suomeen. Jo nyt puolustusteollisuuden positiivinen kasvukehitys näkyy ainakin omassa kotikunnassani ja maakunnassani Keski-Suomessa puolustusteollisuuden kymmenien miljoonien arvoisina investointeina. Samalla lisäksi tulee myöskin työpaikkoja. Haluan tässä yhteydessä kiittää ministeri Rydmania hienosti valmistellusta selonteosta, joka avaa meille hyvin tilannetta tässä hetkessä ja aivan oikeutetusti ylläpitää tarpeellista keskusteluamme täällä eduskunnassa. Aivan kuten selonteon viimeisessä luvussa on todettu, teollisuuspolitiikka elää ajassa. Tämän selonteon ja siitä johdetun keskustelun myötä myös me päättäjät osaamme elää oikeilla käsityksillä tässä ajassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2025-04-09T19:00:26,2025-04-09T19:04:22,Hyväksytty,1.1 2025_37_202,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Edustaja Polvinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_203,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen edustaja Hoskosen kanssa monesta asiasta tässä salissa ollut samaa mieltä, mutta keskustan linjan avaaminen näistä datakeskuksista oli minulle hieman yllättävää. Nimittäin esimerkiksi Haminassa Googlella on töissä 400 työntekijää ja uudet investoinnit ovat tuomassa 100 työntekijää lisää. Nämä datakeskusten työpaikathan ovat hyvin paljon sellaisia työntekijävaltaisia, että duunari saa töitä, ja sitä kai me koko Suomi tässä halutaan, että ihmiset työllistyvät. Keskustan linja näyttää myöskin Kainuun osalta kovin haastavalta, jos datakeskuksia ei haluttaisikaan, koska esimerkiksi XTX tuolta Briteistä on investoimassa 1,1 miljardia euroa Kainuuseen ja työt tontilla on jo aloitettu sekä Google on ostanut sieltä valtavan alueen maata, johon he tekisivät jättimäisiä investointeja mahdollisesti tulevaisuudessa, ja niitä työpaikkoja me todella Kainuussa tarvitaan. Datakeskuksissahan on myös ehkäpä edustaja Hoskosenkin pankkitilin tiedot, [Hannu Hoskosen välihuuto] ja sieltä haetaan palveluja muun muassa pankkien tiskille ja mobiililaitteisiin, joita sitten käyttävät kansalaiset. Datakeskuksistahan löytyvät myös vaikkapa meidän kaikki junaliikenteeseen, tieliikenteeseen liittyvät tiedot. Kaikki tämä eduskunnan tieto, mitä täällä käsitellään, on datakeskuksissa. Datakeskukset eivät ole mitään kryptolouhimoita tai mitään jonninjoutavia kioskeja, joissa joku muu toimii, vaan ne ovat sellaisia paikkoja, joissa suomalaisten asioita ja kriittistä infraa pidetään yllä. Myöskin turvallisuusnäkökulmasta pidetään yllä tärkeitä informatiivisia asioita, joita käytämme tekoälyllä. Mutta, arvoisa puhemies, itse tähän selontekoon: Ensimmäinen teollinen vallankumoushan oli 1800-luvun alussa, ja se loi pohjaa 1700—1800-lukujen vaihteen laajalle yhteiskunnalliselle, taloudelliselle ja teknologiselle muutokselle Britanniassa. Keksittiin muun muassa höyrykone. Toinen teollinen vallankumous, sähkö‑ ja polttomoottorit, nosti Saksan ja Yhdysvallat johtaviksi teollisuusmaiksi, mikä nosti koko Euroopan asemaa globaalissa kentässä. Kolmas vallankumoushan tuli sitten mikropiirien ja globaalin kaupan myötä ja nosti myöskin Kiinan maailman johtavien talouksien joukkoon. Elämme jo uusinta teollista murrosta, tekoälyn aikaa, jossa tekoälymallit muuttavat kokonaisia teollisuudenaloja lopputuotteista teollisiin prosesseihin ja logististen mallien uudistamiseen. Ehkä avaavin esimerkki on autoteollisuuden uudistuminen. Teslasta tuli hetkessä Euroopan myydyin auto Y-mallin myötä. Miksi? Tekoälymallinnettujen, radikaalien, koko toimialaa mullistavien muutosten kautta — raaka-aineista lopputuotteisiin saakka mallinnettu tekoälyllä. Katsotaanpa Kiinaa: pelkästään yksi autovalmistaja on lanseerannut 129 automallia muutamassa vuodessa — kaikki tämä tekoälyavusteisella toiminnalla. Kun rinnalle otetaan eurooppalainen autoteollisuus, niin olen pahoillani, aika on tainnut ajaa ohi jo. Takamatka on todellinen haaste, koska Eurooppa ei kykene ottamaan askelta jo käynnissä olevaan teollisuuden murrokseen. Siksi arvostan Suomen hallituksen linjaa, jossa tekoälyn laskentaan panostetaan, jopa 250 miljoonaa euroa uuteen supertietokoneeseen Kajaaniin, jo olemassa olevan LUMI-supertietokoneen jatkoksi, mikä on yhä Euroopan nopein tietokone. Siinä on rautaa, laskentatehoa, jolla Suomi saadaan laskettua uudelle ajalle. Voisi sanoa, että supertietokoneiden laskentateho on kuin formula-auto: kaikki tietävät, että nopeutta riittää, mutta kuka sitä ajaisi ja miten? Tähän hallitus on myös vastannut. Tämän vuoden maaliskuussa Kainuun datakeskusekosysteemi valittiin datatalouden kasvuohjelman pilotiksi, jossa se on pihvi. Se pihvi siis on se, että se mahdollistaa Suomen aseman tämän uuden aikakautemme isossa jaossa eli saadaan yrityksiä tuotteiden, palvelujen ja liiketoimintojen kehittämiseen tekoälyn avulla. Jos tässä asiassa kuulostan korkealentoiselta, niin muistutan aiemmin mainitsemastani esimerkistä autoteollisuudessa. Tämä on se polku, mitä globaali johtajuus vaatii, ja me Euroopassa olemme perässä. Valtiontalous on haastavaa. Olen vahvasti kritisoinut sitä, kuinka 17 vuotta Suomi on elänyt velaksi, mutta tätä teollista murrosta arvioidessa velan suuruus voi olla jopa toissijainen verrattuna siihen, kuinka olemme asemoineet itsemme Suomena tähän teolliseen murrokseen. Yhdysvalloissa varakkain yksi prosentti omistaa saman varakkuuden kuin mitä keskiluokka yhteensä. Me näemme, kuinka vauraus valuu yksiin käsiin kiihtyvällä tahdilla. Siksi Suomen tulee olla yksi heistä. On saatava maahamme kasvavia yhtiöitä ja tuotteita, joita ei vielä ole nostettu tähän uuteen aikakauteen. Uusia nokiota syntyy nyt kiihtyvään tahtiin, ja yhdenkin teollisen sektorin voittaminen globaalissa juoksussa olisi Suomelle välttämätöntä. Kävin Oulussa kuuntelemassa kaksoiskäyttötuotteiden kehittymistä ja muun muassa 6G-teknologiaa ja totesin, että kyllä Suomella on osaamista. Haluan kuitenkin muistuttaa siitä, että vaikka me osataan, niin yksi vakava uhka on siinä, että jäämme reservaatin asemaan, osaavan henkilöstön reservaatin asemaan. On vakava asia, että kun Suomessa kehitetään tuotteita, [Puhemies koputtaa] niin innovaatiot ostetaan ulkomaille. Kun katsomme globaalia varallisuutta, niin muutaman sadan miljoonan hinta ei ole ongelma ostaa mahdollinen kriittinen pala havitellessa globaalia johtajuutta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-04-09T19:04:25,2025-04-09T19:10:07,Hyväksytty,1.1 2025_37_204,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Edustaja Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_205,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Maailma on tällä hetkellä kauppasodan kynnyksellä. Arvaamattoman Yhdysvaltain hallinnon ja presidentti Trumpin tuontitullit ovat ajaneet maailmanmarkkinat kaaokseen. Mittavat tuontitullit ovat erittäin valitettavat. Ne luovat epävakautta globaaleille markkinoille, ja riskinä on protektionismin kierre. EU itsessään muodostaa noin 450 miljoonan kuluttajan sisämarkkinat, Suomenkin viennistä merkittävä osa suuntautuu EU-maihin, ja kuuluuhan kauppapolitiikka yksinomaan Euroopan unionin toimivaltaan. Ratkaisut kauppakysymyksiin tulisi löytää neuvottelemalla. Arvaamattoman USA:n vastapainoksi EU:n tulee myös valmistautua oikeasuhtaisiin vastatoimiin ja ottaa huomioon vaikutukset eurooppalaisille yrityksille ja kuluttajille. Sisämarkkinoiden esteitä tulee purkaa ja EU:n kilpailukykyä vahvistaa. Suomessa kansallisella tasolla on tehtävä toimia markkinoiden ja kuluttajien luottamuksen palauttamiseksi. Tarvitaan toimia ostovoimaa ja luottamusta vahvistaaksemme. Minkälaisia kansallisia toimia kansalaisten ostovoiman turvaamiseksi voimmekaan odottaa kasvuriihestä? Arvoisa puhemies! Käsittelyssämme oleva valtioneuvoston eduskunnalle antama teollisuuspoliittinen selonteko ja sen analyysi Suomen teollisuuspolitiikasta ja kasvun kipupisteistä on oikea, mutta esitetyt uudet toimet jäävät riittämättömiksi. Orpon hallituksen toimet ovat omalta osaltaan hankaloittaneet markkinoiden toimintaympäristöä, aiheuttaneet epäluottamusta ja kaaosta työmarkkinoilla sekä vieneet kasvun edellytyksiä. Alueellinen eriarvoistuminen ja todellisten panostusten puute esimerkiksi Itä-Suomeen lisäävät entisestään toimintaympäristön haastetta perinteisellä itäisellä teollisuusalueella. Turvallisuusympäristön muutos ja Nato-jäsenyys ovat luoneet uusia mahdollisuuksia Suomen puolustus‑ ja teknologiateollisuudelle, joka perinteisesti on hyvin protektionistista huoltovarmuussyistä. Yhteishankintojen tekeminen EU:n sisällä voisi olla suomalaiselle puolustusteollisuudelle mahdollisuus. Ylipäätään on tärkeää edistää EU:n toimia tässä asiassa. Arvoisa puhemies! Teollisuuden ja kasvun tärkein tekijä on osaavan työvoiman saatavuus. Ennen viime eduskuntavaaleja kerrottiin koulutuksen olevan erityissuojeluksessa, mutta nyt kahden vuoden aikana osaavan työvoiman saatavuutta ja suomalaisten osaamistasoa on hallitus romuttanut koulutusleikkauksin ja hankaloittamalla uudelleenkoulutusta. Ammatillisen koulutuksen leikkaukset ovat myös yksi toimi, millä osaavan työvoiman saatavuutta on heikennetty. Hallituksen leikkaukset ovat vaikuttaneet myös oppivelvollisuuskoulutukseen, koska oppilaitokset ovat joutuneet irtisanomaan ja lomauttamaan opetushenkilöstöä ja supistamaan koulutustarjontaa, sillä oppivelvolliset ja aikuisopiskelijathan opiskelevat samoissa ryhmissä. Tekoälyn ja muiden murrosteknologioiden laajamittainen hyödyntäminen vaatii kansainvälistä ja korkeakoulutettua työvoimaa sekä julkishallinnolta sääntelyä ja ripeää kehittymistä niin murrosteknologioiden käyttöä mahdollistavalta kuin niihin liittyviä riskejä rajaavalta näkökulmalta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-04-09T19:10:16,2025-04-09T19:14:12,Hyväksytty,1.1 2025_37_206,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_207,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tekoälystä tässä vielä muutama sana. Nyt tuossa edustaja Polvinen toi tosi vahvasti esiin tätä tekoälyasiaa, mikä on hyvä. Tämä on kuitenkin tulevaisuuden kannalta aivan varmasti aivan keskeinen tekijä siinä, ketkä tulevat menestymään ja ketkä eivät tule menestymään. Olen kuullut arvioita, että tulevaisuudessa on vain yrityksiä, jotka käyttävät tekoälyä jollain tavalla prosesseissaan tai tuottavuudessaan, koska ne yritykset, jotka eivät käytä, ovat tippuneet kilpailussa pois. Mutta tähän tekoälyyn liittyy sellainenkin seikka, että kun emme oikein tiedä vielä varmuudella, miten maailma ja esimerkiksi työnteon tavat tulevat muuttumaan, niin sitten niihin tekoälyn mahdollisuuksiin kuitenkin suhtaudutaan positiivisesti. Mutta aina tämmöiset teknologiset murrokset etenevät aika epätasa-arvoisesti. Elikkä miten tässä pystytään varmistamaan se, että tekoälyn hyödyt ja vaikutukset jakaantuvat eri väestöryhmissä niin, että kukaan ei jää siinä paitsioon ja kaikilla ihmisillä olisi kyvykkyyttä ottaa tämä tekoäly sillä tavalla haltuun eri toiminnoissa? Eli näin historiassa on ollut, että aina teknologiset murrokset ovat jossain määrin tuoneet sitä epätasa-arvoa. Tämä on vain yksi näkökanta. Mutta haluan ehkä käyttää tähän loppuun vielä semmoisen kannustavan pienen puheenvuoropätkän siitä, että tänään itse asiassa käydään Suomen menestymisen kannalta äärimmäisen tärkeätä keskustelua. Vaikka tässä on kritiikkiä tältäkin puolen salia jonkun verran tullut ja itsekin olen sitä esittänyt, niin kuitenkin löydän tässä paljon asioita, mistä me löydetään toisemme. Meidän on pakkokin löytää, koska me emme Suomessa reunamarkkinana tule koskaan pärjäämään, jollemme löydä toisiamme teollisuuspolitiikassa ja koulutuspolitiikassa. Kyllä minulla on vahva tahtotila siihen, että näiden tämän päivän keskustelujen jälkeen täällä on niitä yhteisiä teemoja hyvin löytynyt. Yksi asia, mitä ehkä olen ihmetellyt tässä, ja toivonkin, että tämän päivän keskustelu edesauttaa sitä, on se, että me puhuttaisiin enemmän teollisuuspolitiikasta. Minä olen täällä kaksi vuotta nytten ollut, ja minä olen ehkä hieman yllättynyt siitä, että tämä aihealue on jäänyt vähän kevyelle käsittelylle siihen nähden, kuinka ratkaiseva tämä on meidän tulevaisuuden kannalta. Se eritoten minua miellyttää tässä keskustelussa. Ja vielä kiitos ministerille, että hän on tämän selonteon tuonut saliin ja tähän käsittelyyn. Näillä eväillä päätän tässä vaiheessa, ja kiitos kaikille keskustelijoille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-04-09T19:14:12,2025-04-09T19:17:11,Hyväksytty,1.1 2025_37_208,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Edustaja Harakka poissa. — Edustaja Kaunisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_209,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä on Kouvolan oma poika tyytyväinen, kun puhutaan teollisuudesta koko ilta. Tämä on hieno hetki ihmiselle, joka tulee Suomen teollisuuden maakunnasta. Meillä ne tehtaanpiiput, ne ovat kunniamerkkejä, ja niistä ollaan ylpeitä. [Tuomas Kettunen: Hyvä, edustaja Kaunisto, hyvä!] Ja vielä hienompaa on, kun saadaan keskustelu kunnolla lentämään, niin täällähän iskee kipinää niin kuin siellä kuuluisassa kouvolalaisessa metalliverstaassa. Tämä on hienoa. Tiedättehän te sen kipinöiden ja työn tuoksun, sehän tulee tässä ihan nenään, kun seisoo täällä pöntössä. Se tuoksu on muuten suomalaista osaamista, se on suomalaista ahkeruutta ja menestystä, ja sitä muuten tämän hallituksen teollisuuspoliittinen selonteko nimenomaan rakentaa. Kyllä on hieno päivä. Teollisuus on Suomen selkäranka. Se ei ole vain koneita ja tehtaita, vaan se on työtä, toimeentuloa ja tulevaisuutta. [Vesa Kallio: Kunnon tupailtapuhe! — Tuomas Kettunen: Hyvä!] — Näin se menee, edustaja Kettunen, kyllä lämmittää. [Välihuutoja] — Jatketaan rauhallisemmalla otteella, niin edustajatkin rauhoittuvat, ei saada ihan hulabaloota tähän. Yksi teollinen investointihan voi tarkoittaa siis suurimmillaan satoja uusia työpaikkoja, välillisesti tuhansia. Kun se tehdas rakennetaan Kotkaan tai Poriin, se tuo elinvoimaa koko alueelle: kahviloille, kouluille ja asuntomarkkinoille. Teollisuus ei muuten pysähdy paikalleen. Se kehittyy, puhdistuu ja kasvaa. Siksi hallituksen panostukset tutkimukseen, infraan ja osaamiseen ovat aivan ratkaisevia. Meidän on varmistettava, että suomalaiset työntekijät ja yritykset voivat menestyä globaaleilla markkinoilla nyt ja tulevaisuudessa. Tätä työtä tehdään tänään. Työllisyyden tukeminen on myös hyvinvointiyhteiskunnan tukemista. Vain työ luo kestävää kasvua ja varmistaa palveluja ympäri Suomen. Tähän kaikkeen hallitus panostaa teollisuuskärjellä. Ehkä tässä vielä jatkaisin sen verran keskustelua, kun on noussut aika paljon esiin tätä itäisen Suomen ahdinkoa — ja se on aivan totta — että kyllä yksi sellainen keskeinen avain, kun puhutaan teollisuudesta ja teollisista investoinneista ja Itä-Suomen elinvoimasta ja menestyksestä, keskittyy tuulivoiman ja energian ympärille. Tämä on kyllä sellainen kysymys, missä kehotan hallitusta ottamaan voimakasta poliittista johtajuutta, millä me varmistetaan se, että energiantuotantoa on myös itäisessä Suomessa, koska ne on täysin sidottu tänä päivänä, puhdas energia ja teolliset investoinnit, yhteen. [Tuomas Kettunen: Juuri näin!] Tämä on kysymys, missä luonnollisesti on merkittävä rooli Puolustusvoimilla siinä, miten me pystytään turvaamaan tutkajärjestelmän toiminta ja isänmaan turvallisuus, mutta nämä asiat pitää nykyisellä teknologisella kehityksellä pystyä ratkaisemaan. Se vain vaatii sen, että asiaan otetaan sellainen ote, että asioita myös tapahtuu. — Minä lopetan tähän. Kiitoksia. [Tuomas Kettunen: Hyvä puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2025-04-09T19:17:12,2025-04-09T19:20:53,Hyväksytty,1.1 2025_37_210,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_211,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän suorastaan keskustalaista tupailtapuhetta muistuttaneen puheen, jopa sen ylittäneen jälkeen on tietysti ehkä hieman haastavaa puhua, mutta tästä itäisestä Suomesta vielä pari sanaa. Ministeri Rydman tänään jälleen kerran, mikä on toistunut aika monta kertaa täällä salissa, toi vähän niin kuin ratkaisuksi meille sitä, että kun te saatte jo niitä EU:n aluekehitysrahoja niin paljon, niin ettekö te ole tyytyväisiä. Tämä logiikka on hieman outo, koska ne rahathan ovat niitä rahoja, jotka meille kuuluvat joka tapauksessa. Ne ovat meidän ansiosta tulleet, ja ne kuuluvat meille, ja ne ovat normaaliaikana, ja nyt, kun on tämä Venäjän aiheuttama kriisi, ei niillä rahoilla voida korjata semmoista, johonka ne eivät ole tarkoitettuja ja johonka ne eivät auta. Tällä samalla logiikalla voisi ajatella niin, että jos meillä ei olisi tätä Venäjän aiheuttamaa kriisiä, jos me ei oltaisi tässä pakotepolitiikassa mukana ja jos meillä ei olisi raja kiinni, niin meiltähän voisi sitten ottaa pois varmaan sitä rahaa. Ja ehkä kummallisinta on, että meille tulee tätä palautetta sitten myös meidän oman alueen edustajilta. Mutta varmasti löydetään itäiseen Suomeen joitain ratkaisuja, ja jos ei tämän hallituskauden aikana, niin sitten seuraavana. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-04-09T19:20:53,2025-04-09T19:22:13,Hyväksytty,1.1 2025_37_212,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Edustaja Kettunen. [Tuomas Kettunen: Pitää mennä ihan pönttöön! — Vesa Kallio: Pistä paremmaksi! — Jenna Simula: Tupailtaottelu, anna mennä! Äänestetään, kumpi oli parempi! Ei paineita!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_213,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Rouva puhemies! Hyvät edustajat! — Joo, ei todellakaan paineita. — Edustaja Kauniston todella hyvä puheenvuoro innoitti minutkin ihan tänne puhujapönttöön, ja täytyy kyllä kiittää virkeästä ja innostavasta puheenvuorostanne. Toivon teille, edustaja Kaunisto, ja koko Kouvolalle pelkkää menestystä. Tuossa oli semmoista oikeaa potkua, mitä tarvitaan tässä ajassa ja varsinkin niin, että päästään uudelle kasvun tielle. Maakunnissa sitä kasvua tehdään. Edustaja Viitala toi tuossa omassa puheenvuorossaan esille, että melko kevyelle on jäänyt tämmöinen teollisuuspoliittinen keskustelu ja teollisuuspoliittinen selonteko, jotenka itsekin tervehdin ilolla tätä paperia. Tässä on paljon hyvää. Mutta nyt täytyy ihan kommentoida, kun näitä tulevaisuuden aloja täällä on lueteltu, muun muassa nämä datakeskukset, ja kun edustaja Polvinen ansiokkaasti omassa puheenvuorossaan toi esille ja vähän kyseenalaisti, onko se keskustan linja, mitä edustaja Hoskonen näistä datakeskuksista toi esille. Linjoja varmasti nyt muodostetaan, ja linjaa pitää käydä myös sen suhteen, mistä tulevaisuudessa nämä suuret energiasyöpöt, datakeskukset, saavat energiansa. Kun puhutaan tästä uusiutuvasta energiasta, puhtaan siirtymän energioista, kuten tässä hallituksen tekemässä selonteossakin sivulla 37 kohdassa 5.5 on lueteltu, niin kyllä minun mielestäni eduskunnan ja puolueitten pitää käydä linjakeskustelua myös siitä, mistä muualta me saadaan energiaa näihin tulevaisuuden investointeihin, teollisuusinvestointeihin niin sinne metsäteollisuuden suuntaan, niin kaivannaisteollisuuden suuntaan kuin myös näitten datakeskuksien suuntaan. Niin kuin edustaja Kaunisto tuossa Itä-Suomen tilannetta toi esille, nämähän on laitettu yhteen, puhtaan energian investoinnit ja nämä datakeskukset ja teollisuus. Ja kun sinne itäiseen Suomeen ei voida rakentaa tällä hetkellä tuulivoimaa, niin sitten pitää käydä keskustelua myös ydinvoimasta ja ydinvoiman rakentamisesta. Puolueitten suunnalta todella vähälle on jäänyt keskustelu esimerkiksi pienydinvoimaloista. Kokoomuksen väistynyt ympäristöministeri antoi tämmöisenä läksiäislahjana sen, että kyllä Suomeen yksi iso ydinvoimala vielä sopii rakentaa. Miksi hän ei puhunut pienydinvoimaloista ja niitten kehittämisestä? Niitä muualla maailmalla tällä hetkellä mietitään ja niihin etsitään ratkaisuja. Edustaja Polviselle täytyy sanoa, kun te peräänkuulutitte keskustan linjaa, että kyllä harmittaa se, että maan hallituksen linja on tällä hetkellä hyvin poukkoilevaa varsinkin verolainsäädännön osalta. Ihan päivän uutinen, kahdeksan tuntia vanha uutinen, otsikolla ”Synkkä arvio datakeskuksista: ’Suomi menetti maineensa’” — tämä on Kauppalehden juttu, missä tuodaan esille, että Suomi putosi jo pois datakeskusinvestointien kärkipaikalta. Tähän maahan on suunnitteilla ja on jo rakennettu: täällä on esimerkiksi Google tuotu esille, Microsoft rakentaa kolmea datakeskuskampusta Etelä-Suomeen, ja muitakin investointeja on tulossa. Mutta nyt kun maan hallitus on poistamassa datakeskuksilta niitä koskevan veroedun, niin kyllähän tämä aiheuttaa synkkiä pilviä näitten isojen investointien suuntaan. Tässä lehtijutussa tuodaan esille Business Finlandin suunnalta, että tämmöinen puskista tullut veropäätös on jo muuttanut tilannetta sen suhteen niin, että nyt nämä toimijat miettivät, kannattaako sittenkään Suomeen rakentaa datakeskuksia. Kyllä, niin kuin edustaja Polvinen toi esille, datakeskuksetkin työllistävät. Google hyvänä esimerkkinä siellä Haminassa: 400 työpaikkaa ja tulossa lisäinvestointeja ja 100 uutta työpaikkaa lisää. Samaa me toivomme myös sinne pohjoiseen Suomeen, Kainuun suuntaan, mihinkä on suunnitteilla datakeskuksia myös Googlen toimesta. Nämä työpaikat ovat nyt arvokkaita. Toivoisinkin nyt maan hallitukselta, että kun te haette niitä kasvun toimenpiteitä ja edellytyksiä, niin älkää tehkö näin poukkoilevaa verolainsäädäntöä, että jos te edellisessä kehysriihessä vuosi sitten ilmoititte, että makeisveroa nostetaan, niin te vuoden päästä ilmoitatte, että no eipä nostetakaan mutta nostetaan sitten datakeskuksien ja kaivospuolen energiaverotusta. Tämä on hyvin poukkoilevaa lainsäädäntöä, ja juurikin teollisuus ja varsinkin vientiteollisuus toivoo ja haluaa ennakoitavuutta myös päätöksentekijöitten suunnalta, että päätöksentekijät tekevät pitkälle meneviä päätöksiä, eikä niin, että poukkoillaan varsinkin verolainsäädännön suunnalla. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-04-09T19:22:25,2025-04-09T19:28:12,Hyväksytty,1.1 2025_37_214,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_215,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lämmittää ajatus, että kun itse olen työskennellyt ydinvoimalaitoksissa 12 vuotta, niin juuri puhuttiin alla pienydinvoimalaitoksista. Voin sanoa, että ne voisivat olla ratkaisu isojen kasvukeskusten lämmitysongelmiin. Sentyyppisiä moduulivoimalaitoksia varmasti jossain tulevaisuudessa tulee, niin että sitä pitäisi tehdä. Täällä edustaja Hoskonen puhui puunpoltosta, ja ne vähentäisivät samalla sen tarvetta, ja se olisi sinänsä hyvä ratkaisu. Uskon, että semmoiseen suuntaan mennään. Se on sitä omaa varautumista ja omaa monipuolista energiantuotantoa, mistä tässä kyselyssäkin mainitsin. Se, minkä takia pyysin tämän puheenvuoron vielä, liittyy siihen, että kun meillä on korkea työttömyys tällä hetkellä, niin miten me saadaan se kääntymään toiseen suuntaan ja miten me se resurssi voidaan ottaa paremmin käyttöön. Ja sitten kun katsotaan, minkälaisia työvälineitä meillä itse asiassa on, missä meillä ovat ne resurssit, niin jos hirveästi pelkistää, niin kasvukeskuksissa on, voisiko sanoa, osaamismassaa aika paljon ja siellä on sitä vääntövoimaa, jolla pystytään tekemään sitä. Sitten maaseudulla on todella hyvät ja hienot raaka-ainereservit, ja sitä osaamista on niillä alueilla tosi paljon. Miten tätä pakettia rakennetaan yhteen? Jollain tavalla siihen liittyvää strategiaa pitäisi miettiä enempi, koska meillä on eri paikoissa vähän eri resursseja, ja se on sellainen kokonaisuus. Sitten kun katsotaan näitä keskuksia, niin miten yliopistot, joissa on tätä osaamispotentiaalia — ja siellä on tavallaan sitä tulevaisuuden strategista osaamista — kytketään mukaan voimakkaammin kuin aikaisemmin? Kun katsoin tätä ohjelmaa, selontekoa, niin näissä osallistujissa ei ollut ainakaan mainittu yliopistoja. Kaikkia muita siellä oli, mutta yliopistoja ja korkeakouluja siinä ei ollut. Arvoisa rouva puhemies! Vielä tästä tki-panostuksesta, johon me satsaamme todella voimakkaasti. Meillä oli yrittäjätapaaminen, ja kysyin, paljonko tki-panostuksia tehdään ja paljonko pienet ja keskisuuret yritykset ovat yhteydessä korkeakouluihin. Noin 90 prosenttia niistä sanoi, että ei ole yhteyksiä, ja noin 10 prosenttia, vähän reilu, oli sellaisia, joilla oli yhteydet korkeakouluihin. Tämä vaan tarkoittaa, että tki-puolella meidän pitäisi laventaa sitä aluetta voimakkaasti, ja sieltä me saataisiin tätä uutta kasvua aikaiseksi. Sitten edustaja Eskelinen hyvin kuvasi tässä tätä liikenne‑ ja logistiikkajuttua. Minä sanoisin, että jos joku elinvoiman kehittämiseen liittyvä hanke, joka olisi koko Suomen hanke, liittyisi esimerkiksi päärataan, päärataan niin, että se menisi täältä Helsingistä Tampereen ja Oulun kautta Narvikin satamaan saakka, niin sitä kehityspolkua pitäisi viedä voimakkaasti eteenpäin. 60 prosenttia bkt:stä on sen radan varrella, noin karkeasti ottaen. Tämä olisi semmoinen toimenpide, jota kannattaisi viedä eteenpäin. Siinä mielessä sen osalta toivoisi, että saadaan ratkaisuja aikaiseksi. Se olisi meille elinvoimarata, se olisi meille huoltovarmuusrata, se olisi Nato-rata, ja sitten siellä olisi valtameren rannassa satama, josta pääsee maailman merille. Arvoisa rouva puhemies! Vielä yksi semmoinen ajattelun aihe: Kun me puhutaan teollisuudesta ja teollisuuspolitiikasta, niin pitääkö meidän ajatella sitä vähän laveammin? Onko peliteollisuus teollisuutta? Minusta tämäkin on hyvä kysymys. Me aina ajatellaan, että se on koneita ja laitteita, mutta peliteollisuus on hyvinkin sellainen alue, joka voisi meillä olla tähän teollisuuteen kuuluva. Ja sitten tamperelaisena vielä täytyy sanoa, että meillä on tapahtumateollisuus. Meillä työskentelee 5 000 ihmistä tapahtumateollisuuden ympärillä, ja se on myös tämmöinen aika iso toimiala, jossa synnytetään työtä ja elämyksiä ja muita. Se on jo niin prosessuaalista toimintaa, että siitä voisi kuvitella, että myös se on teollisuutta. Toivoisin, että me ajattelemme tätä teollisuuspolitiikkaa vähän laveammin kuin tehtaina ja tämäntyyppisinä asioina. Se on minun viestini tässä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-04-09T19:28:15,2025-04-09T19:33:35,Hyväksytty,1.1 2025_37_216,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_217,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään tässä tärkeässä teollisuuspoliittisessa keskustelussa metsäteollisuus on jäänyt vähälle huomiolle. Suomi elää metsästä. Metsät ovat olennainen osa identiteettiämme, talouttamme ja hyvinvointiamme. Maamme maapinta-alasta 75 prosenttia on metsää. Metsäteollisuus on yksi merkittävimmistä Suomen teollisuudenaloista. On äärimmäisen hienoa tulla maamme metsäisimmästä maakunnasta, Etelä-Savosta, jossa on merkittävää saha‑ ja vaneriteollisuutta. Pölli liikkuu ja jalostuu. Tämä edellyttää teiden ja ratojen kunnossapitoa ja myös poikittaisliikennettä. Esimerkiksi Ristiinan Pelloksen tehtaalle yhdessä vuorokaudessa 100 kilometrin säteeltä 120 rekkaa tuo pölliä. Se on merkittävää. Metsäteollisuus on Suomen vientiveturi ja koko kansantalouden tukipilari. On varmistettava, että metsäteollisuuden kasvu ja investoinnit pysyvät Suomessa. Tarvitsemme sujuvampaa lupakäsittelyä, kaavoitusta, kohtuullista verotusta ja vakaita energiahintoja. Vastuullinen metsänkäyttö on Suomen vahvuus, ei heikkous. Meidän on puolustettava oikeuttamme hyödyntää omia luonnonvarojamme kestävällä tavalla eikä alistuttava ulkopuoliseen ohjaukseen, joka vaarantaa teollisuuden kilpailukyvyn. Ilman vahvaa metsäteollisuutta Suomi ei kasva eikä synny uusia työpaikkoja. Metsäteollisuus työllistää suoraan 40 000 työllistä ja välillisesti 100 000 ihmistä. Teollisuuspolitiikassa on asetettava suomalainen työ, osaaminen ja kasvu etusijalle. Vuonna 2023 metsäteollisuuden tuotteita vietiin 12 miljardilla eurolla. Kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on kovaa, ja tämän vuoksi yritysten toimintaympäristöstä ja kilpailukyvystä on pidettävä huolta. Metsäteollisuudessamme kehiteltävät uudet innovaatiot ja tuotteet ovat menestysvaltteja. Arvoisa rouva puhemies! Suomi menestyy vain, jos se uskaltaa seistä omien vahvuuksiensa takana, ja metsä on yksi niistä tärkeimmistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-04-09T19:33:38,2025-04-09T19:36:30,Hyväksytty,1.1 2025_37_218,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Edustaja Polvinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_219,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Edustaja Lyly lähtikin jo pois täältä huoneesta, mutta ajattelin sanoa sen verran Lylylle, kun hän nosti tämän pelialan ja peliteollisuuden, että on huomioitava, että globaalisti peliteollisuus on jo musiikki‑ ja elokuva-alaa suurempi, joten hänen huomionsa oli hyvä, ja olisin vielä halunnut muistuttaa siitä, että tämä hallitus satsaa Kajaanin pelialaan yli miljoona euroa. Sieltä on tullut jo menestyksekkäitä pelejä, ja peliteollisuus on siellä vahvinta Suomessa. Sitten tähän energia-asiaan, kun edustaja Kettunen mainitsi näistä datakeskusten energiasyöpöistä: On hyvä huomata, että Suomessa Fingridin mukaan tällä hetkellä on jo kaksi gigawattia vapaata energiaa käytettävissä, eli ei tässä energia heti ole loppumassa. Täytyy verrata aina myös tuonne terästeollisuuteen, kun siellä yksi terästehdas voi olla kymmenen tai kahdenkinkymmenen datakeskuksen kokoinen energiankuluttaja. On hyvä laittaa asiat siinä mielessä mittakaavaan, ja suosittelen eduskuntaryhmiä kuulemaan myös Fingridiä ja näitä energiayhtiöitä sekä datakeskustoimijoita siitä, miten mittakaavat todella lopulta ovat asettumassa, kun datakeskuksia Suomessa kehitetään. Minusta edustaja Viitala nosti hyvän noston tästä, kuinka tasapuolisesti teollinen kehitys kohtelee eri maita ja ihmisiä. Tämä datakeskus—tekoäly-yhdistelmällä kehitetty teollisuus, missä Jenkit, USA, ja Kiina menevät jo rinta rinnan vauhdilla Eurooppaa karkuun tässä asiassa, aiheuttaa sen tilanteen, että jos Eurooppa ei tähän lähde mukaan, niin meillä ei ole edes varaa keskustella siitä, onko se eettisesti oikeata, onko se tasapuolista. Euroopan pitää olla tässä kilpailussa mukana ja näyttää suuntaa, kuinka vielä päästään kilpailemaan näistä teollisista ratkaisuista ja lisäarvosta tälle maailmalle. Voi olla se tilanne, että esimerkiksi Saksan autoteollisuus vapauttaa työntekijöitä vapaaksi tuonne Saksaan esimerkiksi niin paljon, että siellä yhteiskunta joutuu koville siinä, mihin nämä työntekijät laitetaan, jos ei päästä teollisuudessa samaan juoksuun. Joten jos me halutaan päästä keskustelemaan siitä, mikä on tekoälyn käytön etiikka ja mikä on ihmisen arvo siinä maailmassa, mitä tekoäly mahdollistaa, niin kyllä meidän täytyy ensimmäisenä päästä tähän teollisuuden juoksuun kiinni, tai muuten meillä on niin paljon myöskin työttömiä suomalaisia, että heidän kohtalostaan joudutaan käymään keskustelua, kuka voi elättää ja kenet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-04-09T19:36:30,2025-04-09T19:38:58,Hyväksytty,1.1 2025_37_220,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Edustaja Kaunisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_221,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Polvinen hienolla tavalla on nostanut tässä keskustelussa esiin teknologian kehitystä ja tekoälyn merkitystä. Tänään yhdessä asiantuntijakuulemisessa olen tekoälystä ollut kuulemassa, ja asiantuntijan lausunto oli siinä mielessä raaka, että hän sanoi, että ei vieläkään ymmärretä vähääkään sitä, miten paljon tekoäly tulee muuttamaan maailmaa. Itse väitän jonkin verran ymmärtäväni, ja voin vain kuvitella, mitä se todellisuus sitten on. Tässähän se ongelma tulee, että jos se on Yhdysvalta‑ ja Kiina-vetoista, niin silloin sen sijaan, että me oltaisiin itse pelaajia, me ollaan pelikenttä, ja silloinhan tällainen strateginen autonomia, turvallisuuskysymys, kilpailukyky, ne kaikki romahtavat siinä. Eli kyllä on päivänselvää, että Euroopan pitää tässä saada aivan uusi vaihde silmään — ja sen muuten pitää tapahtua jo eilen. Tässä on ollut erinomaisia puheita, ja haluan niistä osaan tarttua. Edustaja Lyly nosti hyvällä tavalla tätä pienydinvoimaa, ja hänen kommenttinsa itse asiassa oli täysin kohdillaan. Ehkä sen verran lisään, että täytyy todeta, että hallitusohjelmassa nimenomaan pienydinvoiman rooli on tunnustettu ja tunnistettu ja siihen halutaan panostaa, mutta tämä kysymys on myös sellainen asia, joka ei saa olla hallituskauden mittainen kehityskulku, vaan siinä pitää olla tulevienkin hallitusten vahvasti mukana. Datakeskuksista täällä on keskusteltu paljon, ja itse todella toivon, että löydetään oikeanlainen verotuksellinen kannuste näille datakeskuksille ja investoinneille Suomeen. Itse en ehkä pidä datakeskusinvestointia täydellisenä investointina, mutta olen nyt valitettavasti sitä mieltä, että meillä Suomessa ei niin suurta runsauden juhlaa ole, että voisi täysin alkaa eitä sanomaan, kun kyllä samaan aikaan täällä on faktoja lueteltu siitä, että datakeskusinvestointien merkitys on työllistävänä toimena suuri niin rakennusvaiheessa kuin itse siinä vaiheessa, kun se pyörii. Ja datakeskusten kohdalla on sanottava esimerkiksi nyt kaakosta, Haminasta, johon Google on noin viidellä miljardilla investoinut, että halutaan tai ei, se on myös puolustuspolitiikkaa. Kun yhdysvaltalainen jättiyhtiö on investoinut Suomen maaperään niin valtavat summat, niin kyllä, on myös puolustusta se, että Suomi on maa, johon ulkomaalaiset toimijat haluavat investoida merkittävällä tavalla. Aika alkaa sen verran loppumaan, että ehkä lopetan tämän puheenvuoron tähän ja jatkan verotuksesta sitten seuraavassa. [Tuomas Kettunen: Se olisikin kyllä hyvä!] — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2025-04-09T19:38:58,2025-04-09T19:41:42,Hyväksytty,1.1 2025_37_222,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_223,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Rouva puhemies! Kiitoksia edustaja Kaunistolle hyvästä puheenvuorosta. Toivonkin, että jatkatte vielä siitä veropolitiikasta. Mielellämme kuulemme, miksi te olette nostamassa veroja varsinkin tämmöisten datakeskuksien suuntaan energiaveron osalta. Puhemies! Ihan vain kolme kohtaa tästä selonteosta: 5.5 ”Hyödynnämme puhtaan siirtymän sekä bio‑ ja kiertotalouden mahdollisuudet” — otsikko, sivu 37. Strategisena toimena edistetään biokaasupohjaista ravinnekierto‑ ja lannoitetuotantoa. Maatalouden energiasektorin parlamentaarinen työryhmä laatii kansallisen strategian, joka tähtää tuontiriippuvuuden vähentämiseen ja kansallisen huoltovarmuuden vahvistamiseen. Tämä nyt tänne selontekoon, mutta kun hallitus on istunut kaksi vuotta, niin kyllä ihmettelen suunnattomasti, kun tänne on vielä kirjattu, että biokaasuohjelmaa päivitetään ja sen avulla tuetaan alan investointeja ja sääntelyn sujuvoittamista. Miksi te ette ole tehneet näitä toimenpiteitä jo nyt? Kaksi vuotta te olette istuneet hallitusvastuussa ja varsinkin perussuomalaisten suunnalta on puhuttu biokaasun edistämisestä, mutta toimenpiteet kyllä ovat jääneet tekemättä, jotenka toivomme, että vielä edes vaalikauden loppuun näitä toimenpiteitä tehdään, kun se on vielä kirjattu tänne teollisuuspoliittiseen selontekoon. 5.6 ”Panostamme logistiikkaan, infrastruktuuriin ja teollisiin keskittymiin”, sivu 39. Logistiikkaa ja infrastruktuuria vahvistetaan kansainvälisen saavutettavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta. No, onko tätä saavutettavuutta juuri se, että 400 miljoonaa euroa veronmaksajien rahaa laitetaan Turun tunnin juna ‑hankkeeseen? Tämäkö on se toimenpide tässä teollisuuspoliittisessa ohjelmassa? No, täällä sanotaan myös, että teollisten keskittymien kehittämisohjelma yhdistää logistiikka‑, energia‑ ja materiaalivirtoja sektorirajat ylittäviksi synergioiksi. No, toivoisimme, että tämä 400 miljoonaa olisi laitettu olemassa olevan infran korjauksiin eli korjausvelan vähentämiseen rata‑ ja tieverkolla. Ja sitten vielä kolmannen kohdan otan tästä: 5.7 ”Varmistamme osaavan työvoiman saatavuuden”, tämä on sivulla 41. Tavoitteena on työvoiman saatavuuden varmistaminen kehittämällä koulutusjärjestelmää. Ammatillista koulutusta ja jatkuvaa oppimista pyritään kehittämään vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Rouva puhemies, 120 miljoonaa euroa leikattiin ammatillisesta koulutuksesta. Nämä selonteon tavoitteet ovat ristiriidassa siinä, mitä hallitus on jo tehnyt ja mitä tulee tekemään. Onkin kyllä hyvin epäilyttävää, että kun työvoiman saatavuuteen laitetaan tämmöisiä linjauksia, niin sitten toimenpiteet ovat päinvastaisia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-04-09T19:41:42,2025-04-09T19:44:50,Hyväksytty,1.1 2025_37_224,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_225,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olin jo luovuttamassa. — Täällä on erinomainen keskustelu ollut tänään. Tämä on poikkeuksellisenkin mielenkiintoista. Tuossa oli tuore uutinen, moni on varmaan nähnyt, että Amazon ostaa isolta tuulivoimayhtiöltä koko sen tuotannon, ja sitten siinä uutisessa oli, että he eivät ole rakentamassa esimerkiksi datakeskusta tänne. Tämä on oikeastaan vähän tämmöinen: Minulta kysytään usein, mitä mieltä minä olen jostakin asiasta, ja minä olen aika usein sanonut, että kansanedustajan työssä ei ole useinkaan kyse siitä, mitä mieltä minä olen, vaan siitä, miten nämä asiat näyttäytyvät kansalaisille ja tietysti varsinkin oman alueen äänestäjille ja ihmisille siellä. Tätä olisi syytä tarkastella. Tämähän ei ole nyt ensimmäinen tämmöinen tapaus, että iso toimija ostaa jonkun ison tuulivoimayhtiön koko tuotannon. Me edustaja Hoskosen kanssa aina välillä vähän ollaan ehkä janan ääripäissä, mutta se kuuluu keskustalaiseen kulttuuriin — on se huoli siitä, kuka sitä sähköä tuottaa, missä sitä tuotetaan, kuka sen ostaa ja kenelle se on käytettävissä, kun me ei kuitenkaan olla omavaraisia. Me ollaan teoriassa omavaraisia, mutta me joudutaan varautumaan ja joudutaan käyttämään myös tuontisähköä. Miten tämä kokonaisuus rakennetaan? Siinä mielessä edustaja Kaunisto otti äärimmäisen hyvin esille sen, että meillä pitäisi olla pidemmän aikavälin suunnitelma ja näkymä ja strategia, tämmöinen parlamentaarisesti luotu, jotta tässä olisi jatkumoja. Eihän tämä yhteiskunta kestä sitä, että neljän vuoden välein aina rajoitin hakkaa jompaankumpaan reunaan. Täytyy olla ennustettavuutta siinä, miten tämä yhteiskunta, niin tavalliset kansalaiset kuin yritykset ja muut, pystyy toimimaan. Lääketeollisuus on oikeastaan hyvä esimerkki. Maailmalla on aika vähän näitä, ja ne myyvät raa’asti lääkkeet sille, joka eniten maksaa. Ettei meille tässä sähkössä käy sitten samalla tavoin. Toinen ääripää ovat sitten ne yksittäiset kansalaiset, miten he kokevat sen hyväksyttävyyden. Nämä ovat aika lailla tunteita herättäviä. Me voidaan sanoa, ovatko ne järkiperäisiä vai eivät, mutta joka tapauksessa monet tämmöiset herättävät tunteita, erityisesti tähän vihreään siirtymään liittyvät investoinnit. — Kiitos, ei muuta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-04-09T19:44:50,2025-04-09T19:47:10,Hyväksytty,1.1 2025_37_226,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Edustaja Kaunisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_227,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt mennään edustaja Kettusen toivomaan veropolitiikkaan vähän syvemmin. — Pohjalle on todettava se, että kun hallitus vastuullisesti rakentaa investointiympäristöä, Suomen kilpailukykyä ja julkisen talouden kestävyyttä, niin yhdeksän miljardin sopeutuksessa väkisinkin joudutaan tekemään toimia, jotka eivät ehkä aina ole kaikkein kivoimpia ja jotka ovat ehkä jopa jossain määrin sellaisia, jotka estävät kasvua, koska näinhän helposti käy, mutta pitkällä aikavälillä toki ne helpottavat Suomen oloa ja menestystä ja sitä kautta luovat sitä kasvua. Mutta datakeskusten kohdalla tämä sähköveron huojennushan, joka on ollut tällä hetkellä käynnissä, on itse asiassa aika hyvä kysymys. Siinä on periaatteessa kyllä kahta ihan perusteltavaa kulmaa. Datakeskusten suurin insentiivi investoida Suomeen on meidän kylmä ilma sekä puhdas energia, suhteellisen suuri määrä edullista energiaa, sähköä. Tässähän tietyllä tavalla voidaan myös ajatella niin, että tällainen sähköveron huojennus on turha tuki siinä vaiheessa, kun me pystytään tarjoamaan luonnollinen toimintaympäristö, hyvä toimintaympäristö datakeskuksille. Mutta itse toki olen sitä mieltä, että olisi varmasti syytä tutkia, jos siihen huojennusmekanismiin pystyttäisiin rakentamaan sellainen kokonaisuus, missä hukkalämmön käyttö kaukolämpöjärjestelmään mahdollistaisi tämän sähköveron hyvityksen. Tällä saataisiin siitä kuviosta kaikki louhijat sun muut, jotka eivät ehkä niinkään yhteistä hyvää niin samalla tavalla tee. Mutta ylipäänsä tämä verotuskysymys on aika mielenkiintoinen. Toinen esimerkki, mistä hallituksen päätöksistä en ole niin tyytyväinen, on väylämaksun puolituksen poistaminen. Se nousi täällä jo keskustelussa esiin, miten se vaikuttaa Suomen kilpailukykyyn. Se on pieni palanen sitä. Mutta tässä ollaan siis ihan ytimessä suomalaisten verotuksesta ja siitä, millä tavalla se lasketaan. Suomessa valtiovarainministeriö laskee sen. Kyllä esimerkiksi väylämaksujen puolituksen poistaminen tuo valtion kassaan suoraan laskennallisesti 30—40 miljoonaa, mutta meillä ei yksinkertaisesti Suomessa osata laskea tai haluta laskea dynaamisia vaikutuksia, mitä se itse asiassa hyödyttää, että meillä on esimerkiksi kilpailukykyinen väylämaksu, tai yleisesti verotuksen alennus. Se, millä me pystytään alentamaan veroja — puhutaan yhteisöverosta, puhutaan vaikka perintöverosta, työn verotuksesta, mistä vain — jos me ei suostuta dynaamisia vaikutuksia ottamaan mukaan siihen keskusteluun, niin mehän ollaan tilanteessa, missä me ei ikinä päästä veroja alentamaan, mikä on kuitenkin aivan keskeistä kasvupolitiikkaa. Me voidaan katsoa tällä hetkellä vaikka Yhdysvaltoihin, Teksasiin, joka imee siis Yhdysvalloissa investointeja hurjalla tavalla nimenomaan sen takia, että he ovat veropoliittisesti tehneet kannusteet matalalla verotuksella sinne. Tämä itseäni huolestuttaa, millä me saataisiin Suomessa pitkällä aikavälillä tämä asia korjattua niin, että dynaamiset vaikutukset [Puhemies koputtaa] osattaisiin ottaa mukaan. — Anteeksi, kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2025-04-09T19:47:10,2025-04-09T19:50:32,Hyväksytty,1.1 2025_37_228,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,Voi jatkaa puhujakorokkeella. — Edustaja Polvinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_229,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta alkaa olla hyvin pureskeltu täältä eduskunnasta. Pidin tuosta edustaja Kauniston ajatuksenjuoksusta liittyen datakeskusten verotukseen, että juuri verotus on se, millä voidaan säädellä sitä, mikä on Suomelle toivottu investointi ja mikä ei. Datakeskustoimiala on hyvin moninainen: se ei ole vain yhdenlaista datakeskusta, vaan niitä on monenlaisia. Mutta haluan vielä korjata edustaja Kettuselle tästä biokaasuun investoimattomuudesta tai Suomen takamatkasta: Joskus on hyvä mennä kauas, että näkee lähelle. Lokakuussa 2024 Puolangalle ilmoitettiin työ‑ ja elinkeinoministeriön eli hallituksen ohjaamana 5,6 miljoonaa euroa investointitukea. Tämä on Kainuuseen valtavan suuri summa. Tämä on valtavan suuri summa Puolangalle ja Puolangan tulevaisuudelle, ja olen tosi tyytyväinen siitä, että voin tuoda näitä hyviä esimerkkejä täältä meidän yhteisestä kotimaakunnastamme, jonne hallitus on investointeja ohjannut. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+5.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-04-09T19:50:33,2025-04-09T19:51:38,Hyväksytty,1.1 2025_37_230,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 23/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Meillä on myöskin tässä ministeri Rydman esittelijänä. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_37_231,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Wille,Rydman,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 23/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsillä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion vientitakuista annettua lakia siten, että erityisriskinoton enimmäisvastuumäärä nostettaisiin 8 miljardista eurosta 12 miljardiin euroon. Lainmuutos nostaisi erityisriskinoton osuutta yhtiön kokonaisvastuista, mutta lainmuutoksella ei nostettaisi vienti- ja alusluottojen valtuuden enimmäismäärää 33:a miljardia euroa eikä vientitakuiden ja suojausjärjestelyjen yhteenlaskettua enimmäismäärää eli 38:aa miljardia euroa. Valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj:n vuoden 2024 tilinpäätöksen mukaan vientitakuiden ja erityistakausten kokonaisvastuut olivat konsernitasolla 21,1 miljardia euroa käsittäen nostetut ja nostamattomat vastuut sekä sitovat tarjoukset. Vientitakuiden osuus oli 20,7 miljardia euroa ja erityistakausten osuus 0,4 miljardia euroa. Nostettujen vientiluottojen sopimuskanta oli vuoden 2024 lopussa 10,2 miljardia euroa. Valtion vientitakuista annetun lain mukaan lasketut kokonaisvastuut olivat 16,7 miljardia euroa. Finnveran toimintaan liittyvät valtion takaus- ja takuuvastuut olivat 32,1 miljardia euroa ollen valtion suurin takaus- ja takuuvastuukokonaisuus. Finnveran vastuissa erityistä riskiä aiheuttavat toimialakohtaiset ja asiakaskokonaisuuskohtaiset keskittymät. Erityisesti alus- ja telakkateollisuuden keskittymäriskit ovat merkittävät. Vientitakuulain 1 §:n mukaan vientitakuutoiminnan tarkoituksena on vahvistaa Suomen taloudellista kehitystä edistämällä vientiä ja yritysten kansainvälistymistä. Vientitakuulain 3 §:n mukaan vientitakuu voidaan myöntää tavaroiden, palveluiden tai immateriaalioikeuksien vientiin tai ulkomaille suuntautuviin investointeihin tai sellaisiin kotimaahan suuntautuviin investointeihin, joiden tarkoituksena on edistää vientiä. Vientitakuulla katetaan vientihankkeisiin liittyvistä kaupallisista ja poliittisista riskeistä johtuvaa tappion vaaraa. Vientitakuu kattaa kaupalliset ja poliittiset riskit sekä valtion maksuriskin, kun ulkomainen valtio on luotonsaaja tai takaaja. Vientitakuulla voidaan korvata viennistä tai viennin rahoituksen järjestämisestä syntyvä tappio, jos sopimusosapuoli, sitoumuksen antaja tai edunsaaja, joka on muu kuin takuun ottaja, rikkoo sopimus- tai sitoumusvelvoitettaan tai tulee maksukyvyttömäksi tai jos sopimusosapuolista, sitoumuksen antajasta tai edunsaajasta riippumaton poikkeuksellinen seikka estää tätä täyttämästä sopimus- tai sitoumusvelvoitettaan. Tällainen seikka voi olla säädös, viranomaisen päätös tai toimenpide taikka ylivoimainen este. Yhtiön viennin rahoituksen enimmäisvaltuuksia on korotettu vuosina 2014, 2016, 2019 ja 2022 rahoituksen voimakkaan kysynnän vuoksi. Vuoden 2020 alusta voimaan tulleilla lakimuutoksilla vienti- ja alusluottojen valtuuden enimmäismäärä on nostettu 33 miljardiin euroon ja vientitakuiden ja suojausjärjestelyjen yhteen laskettua enimmäismäärää on nostettu 38 miljardiin euroon. Valtion erityisrahoitusyhtiö voi myöntää vientitakuun erityisriskinottona, kun vientiin tai ulkomaille suuntautuvaan investointiin tai sen rahoitukseen liittyvä riski on niin suuri, että tavanomaisen riskiarvioinnin perusteella vientitakuuta ei voitaisi myöntää. Kyse on siten yhtiön toimintaan nähden poikkeuksellisesta riskinotosta. Vientitakuun myöntäminen tällaisena erityisriskinottona edellyttää ministeriön päätöstä siitä, että vientitakuun myöntämiselle on tärkeitä elinkeinopoliittisia tai kilpailukykyyn liittyviä perusteita. Kesäkuussa 2023 voimaan tulleella lakimuutoksella vientitakuulain 6 §:ssä tarkoitettujen erityisriskinoton vientitakuiden takuuvastuuta korotettiin 5 miljardista eurosta 8 miljardiin euroon. Mainitulla lakimuutoksella pyrittiin parantamaan yhtiön mahdollisuuksia toteuttaa elinkeinopoliittista tehtäväänsä viennin edistämiseksi ja yritysten kansainvälistämiseksi. Erityisriskinottoon liittyvää päätöksentekomenettelyä selkeytettiin ja lisäksi korkean riskin maita koskevasta valtuusmenettelystä luovuttiin. Nyt käsillä olevassa hallituksen esityksessä tätä rajaa nostettaisiin 8 miljardista 12 miljardiin euroon. Korotus liittyy yhtiössä meneillään oleviin rahoitusneuvotteluihin ja niissä esiintyvään erityisriskinoton tarpeeseen. Huomattava osa yhtiön luototuksesta eli noin puolet 21,1 miljardin euron vastuukannasta kohdistuu alus- ja telakkasektorille. Alaa on tutkimuskirjallisuudessa pidetty suhdanneherkkänä toimialana. Kansainvälisen kaupan epävarmuustekijät heijastuvat erityisesti pitkäkestoisiin, suuriin investointihankkeisiin. Toimialalla on myös tutkimuskirjallisuuden mukaan globaalia ylikapasiteettia, jota on vaikea sopeuttaa lyhyellä aikavälillä. Erityisesti alusluottojen osalta on kuitenkin huomattava, että alusten valmistuksella on merkittäviä kerrannaisvaikutuksia, jotka ulottuvat koko kansantalouteen. Esimerkiksi telakkateollisuuden tilauskannon kasvu lisää välituotteiden kysyntää, jolla on vaikutusta talouden kehitykseen laajemmin. Teollisuudenhaara ylläpitää myös tärkeää teknologista osaamista. Meriteollisuus ry:n mukaan alalla toimii noin 1 100 yritystä, jotka työllistävät noin 25 000 henkeä. Alan vuosiliikevaihto on noin 7,7 miljardia euroa, ja viennin osuus on tyypillisesti yli 90 prosenttia. Finnvera osallistui vuonna 2024 Meyer Turun Icon 3 -aluksen noin miljardin euron rakennusaikaiseen rahoitukseen. Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmistelussa yhtiötä koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus, josta täällä tänäänkin on paljon puhuttu ja jolla on tarkoitus edelleen vahvistaa yhtiön vientiä tukevaa roolia ja viennin edistämisen rakenteita. Kokonaisuudistuksessa valmisteltavan lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2026. Käsillä oleva hallituksen esitys on kuitenkin päätetty valmistella kiireellisenä tästä kokonaisuudistuksesta riippumatta erityisriskinoton tarpeiden kasvaessa lähiaikoina. Lainmuutos on tarkoitus saattaa voimaan 1.6.2025. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+6.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2025-04-09T17:43:25,2025-04-09T17:49:30,Hyväksytty,1.1 2025_37_232,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 23/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kaunisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_233,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 23/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun puhutaan teollisuuspolitiikasta, niin nythän me ollaan sitten teollisuuspolitiikan toimenpiteiden äärellä. Tämä kokonaisuushan, mitä ministeri meille esitteli äsken erittäin selvällä pikapuheella, on aivan keskeistä politiikkaa tähän hetkeen. Vientitakuulain erityisriskinoton enimmäismäärätakuuvastuuta nostettaisiin 8 miljardista 12 miljardiin. Riskinotto luonnollisesti kasvaa, kun Suomen vientiä yritetään kasvattaa. Finnveralla on aivan kriittisen tärkeä rooli suomalaisille yrityksille viennin rahoituksen palveluiden tarjoajana. No, siinä on puolensa ja puolensa, mutta kun me ollaan tilanteessa, missä markkinarahoituksen saanti on etenkin rahoituslaitosten sääntelyn kiristyttyä vaikeutunut entisestään, niin tämä on tapa toimia siinä — ja ihan oikein näin. Itselleni tulee tietenkin ensimmäisenä mieleen tällaisessa kokonaisuudessa, että kun maailma muuttuu niin vauhdikkaasti, niin olemmeko jo myöhässä Trumpin tariffien aiheuttaman paineen takia. Mutta ennemmin ehkä haluan ajatella niin, että tämä on osoitus siitä, että toimet ovat aktiivisia ja koko ajan oikeaan suuntaan vieviä. Siinä mielessä mielellämme kyllä talousvaliokunnan käsittelyssä tulemme tätä asiaa käymään tarkemmin läpi. Selvää on se, että olemme tilanteessa, jossa tarvitaan riskinottoa, jotta suomalainen teollisuus ja suomalainen vienti kasvavat ja menestyvät, ja kiitos siitä ministeri Rydmanille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+6.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2025-04-09T17:49:30,2025-04-09T17:51:18,Hyväksytty,1.1 2025_37_234,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Esittelijänä on ministeri Essayah. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_37_235,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys metsästyslain muutoksesta on saatu nyt sitten eduskuntaan. Muutoksilla toteutetaan hallitusohjelman suurpetopolitiikan linjausta ja luodaan edellytyksiä suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen järjestämiselle Suomessa. Hallitusohjelman mukaisesti suurpetopolitiikka on hoidettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen kestokyvyn. Esitettävät metsästyslain muutokset ovat osa toimia kohti tasapainoisempaa suurpetopolitiikkaa, jossa kannanhoidollinen metsästys on mahdollista. Kansallisen lainsäädännön lisäksi tullaan päivittämään kannanhoitosuunnitelmat, ja hallituksen esityksellä vahvistetaan riistahallinnon keinoja perustella suurpetojen kannanhoidollisia lupapäätöksiä aiempaa pitävämmin. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys perustuu juridisen asiantuntijatyöryhmän työhön ja sen laatimaan yksimieliseen raporttiin. Työryhmä perehtyi tarkasti suurpetojen kannanhoidollista metsästystä koskevaan oikeuskäytäntöön. Tämän asiantuntijatyöryhmän työstä voi todeta, että kun sama työryhmä teki pohjatyötä vahinkoperusteisen poikkeusluvan asetuksen muuttamiseen, niin tämän asetuksen perusteella, joka siis astui viime kesänä voimaan, vahinkoperusteisesti ja turvallisuusluvilla on tämän voimaantulon jälkeen voitu poistaa jo 17 sutta sekä neljä koirasudeksi todettua eläintä, jotka ovat aiheuttaneet vaaraa, ja aiemmin vastaavina ajanjaksoina näitä tämäntyyppisiä poistoja on pystytty tekemään vain muutama vuodessa. Karhun ja suden ja ilveksen kannanhoidolliset poikkeusluvat ovat tuomioistuimessa kaatuneet siihen, että tuomioistuimessa ei ole hyväksytty päämäärää, jonka direktiivi edellyttää, eli se direktiivin 16 artikla ja sen ykköskohdan alakohta e. Tämä oli juuri asiantuntijatyöryhmän keskeisin huomio. Hallituksen esityksen mukaan maa- ja metsätalousministeriö saisi valtuudet asettaa päämäärän suurpetojen kannanhoidolliselle metsästykselle lajikohtaisesti ja kannanhoitoalueittain. Tällä hetkellä suurpetojen kannanhoidollisten poikkeuslupien päämäärä kuvataan poikkeuslupapäätöksissä Suomen riistakeskuksen käyttämän harkintavallan rajoissa. Asetetulla päämäärällä olisi siis jatkossa vahvempi juridinen selkänoja. Ministeriön asetuksessa päämääriä voitaisiin tarkastella ja täsmentää vuosittain kulloinkin käytössä olevan parhaan tiedon pohjalta. Kyseessä ei olisi yleinen kannanhoidollisen metsästyksen päämäärä vaan nimenomaisesti lajeittain ja lajien kannanhoitoalueittain määritelty päämäärä. Tällä muutoksella pyritään ottamaan huomioon sekä EU:n tuomioistuimen että Suomen korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytäntö. Ministeriön asetuksella vahvistettaisiin myös kannanhoitoalueet, jotka määriteltäisiin nykyistä tarkemmin lajikohtaisissa hoitosuunnitelmissa. Arvoisa puhemies! Metsästyslakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan lupaharkinnassa voidaan ottaa huomioon lajikohtaiset hoitosuunnitelmat, joiden toimenpiteillä puolestaan otetaan huomioon luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun luontodirektiivin 2 artikla. Taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen vaatimusten ottaminen huomioon sisältyy luontodirektiiviin, mutta tämä näkökulma ei juurikaan näy oikeuskäytännössä. Saman artiklan kaksi muuta, luonnonsuojelua korostavaa kohtaa sen sijaan on otettu huomioon. Alueelliset ja paikalliset erityispiirteet sisältyvät myös artiklaan. Lakimuutoksella pyritään siihen, että myös mainittujen tavoitteitten tarkastelu otetaan mukaan kannanhoitosuunnitelmien kautta. Näillä muutoksilla vahvistetaan kannanhoitosuunnitelmien merkitystä. Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voitaisiin siis jatkossa asettaa lajin suotuisan suojelutason viitearvo, jonka avulla voidaan arvioida poikkeamisen vaikutus suotuisan suojelutason säilyttämiseen tai saavuttamiseen. Suotuisan suojelutason viitearvo kuvaa populaatiokokoa, jolla lajin suotuisa suojelutaso olisi turvattu Suomessa pitkällä aikavälillä, ja viitearvon määrittäminen liittyy luontodirektiivin 17 artiklan mukaiseen raportointiin, ja komissio on laatinut viitearvon määrittämiseen tarkemmat ohjeet. Lajikohtaista tarkastelua, aloitetaan tuosta karhusta: Elikkä esimerkiksi lausunnolle tänään aamupäivällä lähteneessä karhukannan hoitosuunnitelmassa me olemme komission ohjeiden mukaisesti määrittäneet, että karhukannan suotuisan suojelutason viitearvo olisi 1 400 karhua. Karhukanta oli viime kesänä Luken arvion mukaan noin 2 100—2 250 yksilöä. Suomen karhukannan on raportoitu olevan suotuisalla suojelun tasolla kaikilla raportointijaksoilla aina ensimmäisestä luontodirektiivin mukaisesta raportoinnista lähtien. Karhukanta kasvaa tällä hetkellä todella voimakkaasti, noin 20 prosentin vuosivauhdilla, koska karhun kannanhoidollinen metsästys on estynyt. Vielä karhun aiheuttamat turvallisuusongelmat ovat pysyneet kohtuullisina mutta runsastuvat nopeasti, mikäli tilannetta ei saada korjattua. Ja me emme tahdo Romanian tielle — siellähän me tiedämme, että karhukannan holtiton runsastuminen on johtanut useiden ihmisten kuolemiin vuosittain ja useiden kymmenien vahingoittumiseen karhun hyökkäyksissä. Karhun ihmisarkuuden ylläpitäminen tukee myös karhun suojelua ja osaltaan turvaa sen, että yleinen suhtautuminen lajiin säilyy myönteisenä. Arvoisa puhemies! Sitten suden suojelutasosta: Susi kiinnostaa ja puhututtaa tässä salissa ja julkisessa keskustelussa suurpedoista varmaankin eniten. Vaikuttamistyömme EU:ssa on ollut erittäin tuloksekasta, ja suden suojelutasoa alentava luontodirektiivin liitteen muutos on etenemässä nyt ripeästi. Tietenkin edellytyksenä oli se, että ensin saimme EU-pöydistä tarpeeksi yksimielisen päätöksen siitä, että Bernin sopimusta pystyttiin muuttamaan, ja onnistuimme sitten saamaan myöskin EU:n ulkopuolisia maita siihen, että Bernin sopimuksessa tuo liitesiirto tehtiin. Nyt komission oma arvio on, että liitteen muutos voisi tapahtua jo ennen kesää. Tuolla viime neuvostokokouksen aikana kuulin parlamentin käytäviltä, että siellä käytetään nyt tämmöistä niin sanottua fast track ‑menettelyä, jolloinka todellakin voisi olla niin, että komission aloite tulee sillä nopeutetulla menettelyllä. Tarvittava määräenemmistö on tietojemme mukaan esityksen takana, ja tämä saattaisi tapahtua jo ennen kesää, mahdollisesti toukokuussa. Luontodirektiivin liitteen muutos tarkoittaa myös sitten muutoksia tähän kotimaiseen sääntelyyn, koska suden kohdalla sovellettaisiin jatkossa artiklan 16 mukaisten poikkeuslupien sijasta artiklaa 14. Tämähän muuttaisi tilanteen hyvinkin merkittävällä tavalla. Nyt eduskuntaan tuotua 41 §:ää ei silloin suden osalta tarvitsisi soveltaa. Voisimme poistaa suden ympärivuotisen rauhoituksen, ja sudelle voitaisiin säätää metsästysaika. Luvat olisivat pyyntilupia eivätkä poikkeuslupia, ja sääntely vastaisi euroopanmajavan sääntelyä. Mainittakoon, että suotuisan suojelutason viitearvolla olisi edelleenkin merkitystä. Sen sijaan vanhentuneen sääntelyn mukaiset oikeustapaukset eivät enää pätisi. EU-lainsäädännön muutos toisi siis aivan toisenlaisen mahdollisuuden kansallisille, joustaville ratkaisuille. Arvoisa puhemies! Metsästyslain muutokseen tuli huomattavan runsaasti lausuntoja — muistaakseni oliko 250 vai 260, kahlasin ne suurin piirtein kaikki läpi — ja voittopuolisesti ne tukivat esityksen tavoitteita kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi. Kaikesta päätellen voi sanoa, että lakimuutosta ja ratkaisua kaivataan ja odotetaan kipeästi. Lausunnoissa oli useita toiveita, jotka menivät huomattavasti tätä yhden pykälän muutosta koskevaa esitystä laajemmalle metsästyslain muuttamiseen. Ymmärrän toki hyvin nämä kasvaneet odotukset, kun useiden hallituskausien pituisen turhautumisen jälkeen vihdoinkin alkaa tapahtua, mutta on selvä, että tällä aikataululla kaikkiin näihin lausunnoissa esitettyihin toiveisiin ei pystytty vastaamaan, mutta näitä on hyvä tarkastella jatkon kannalta. Tahdon vakuuttaa sen, että kaikki nämä palautteet, mitä siellä on kerrottu, on otettu huomioon ja todellakin jatkotarkastelua voidaan niitten pohjalta myös tehdä, vaikka tällä aikataululla kaikkeen ei pystytty vielä vastaamaan, koska hyväkin hanke voi kaatua siihen, että ei kyetä rajaamaan sitä tehtävää. Ja niin kuin tuossa totesin, niin karhun kohdallahan kysymys on myöskin siitä aikataulutuksesta. Tällä aikataululla — jos saamme täällä eduskunnassa... tietenkin eduskunta käyttää tähän sen ajan, minkä tarvitsee — olisi mahdollista aloittaa karhun kannanhoidollinen metsästys 20.8., kun karhun metsästysaika alkaa. Joten näillä alkusanoilla jään odottamaan teidän kommenttejanne ja yritän mahdollisuuksien mukaan olla täällä kuuntelemassa tätä keskustelua. Tämä on yksi oman ministeriöni keskeisimpiä uudistuksia, mitä tällä hallituskaudella tehdään, ja voisin sanoa, että vihdoinkin. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-04-09T17:51:35,2025-04-09T18:01:07,Hyväksytty,1.1 2025_37_236,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Kiitokset ministerille esittelystä. — Ja koska on näköjään halukkuutta debattiin, niin ne, jotka haluavat käyttää minuutin mittaisen puheenvuoron, voivat painaa V-painiketta ja nousta seisomaan. — Edustaja Simula. [Jenna Simula: Arvoisa puhemies... — Eduskunnasta: Mikrofoni!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_237,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kokeillaan uudelleen. Kiitos ministerille hallituksen esityksen esittelystä. Todellakin hallituksella on yhteinen tahtotila tässä asiassa, ja itse asiassa suurin osa eduskunnasta, ylipäänsäkin meistä kansanedustajista, kannattaa sitä, että suurpetoja metsästetään. Kansalaiset ovat odottaneet aivan liian pitkään sitä, että susia pystyttäisiin metsästämään kannanhoidollisesti. Me kaikki tiedetään, että tilanne on päässyt aivan liian pitkälle. Meillä on koulukyytejä sen vuoksi, että sudet liikkuvat lasten koulutiellä. Meillä on elinkeinoja uhattuna. Muun muassa lammastilallisten toiminta on vaikeutunut huomattavasti siksi, että sudet hyökkäävät jatkuvasti sinne lampaiden kimppuun. Moni on joutunut jopa lopettamaan sen takia oman elinkeinonsa. Koiralla metsästys on uhattuna. Näen, että on todella tärkeää, että nämä muutokset saadaan nyt voimaan ja ne tullaan käsittelemään valiokunnassa huolellisesti. Mutta yritetään pitää aikataulusta kiinni, [Puhemies koputtaa] että saataisiin se karhunmetsästys käyntiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2025-04-09T18:01:29,2025-04-09T18:02:51,Hyväksytty,1.1 2025_37_238,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,Edustaja Kinnari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_239,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Teemu,Kinnari,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos ministerille esittelystä. — Tämä metsästyslain 41 §:n muutos on kauan odotettu esitys, ja sitä on valmisteltu ministeriön ja ministerin johdolla huolellisesti. Käytännössä tilanne, jossa kaikki suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on ollut käytännössä jo pidempään pysähdyksissä, on täysin kestämätön, ja siihen haetaan nyt ratkaisuja näillä muutoksilla, joita on kuultu. Hyväksyttävä päämäärä, viitearvot, on ollut yksi keskeinen puute, ja kuten ministeri tässä juuri kertoi meille, tähän kannanhoitosuunnitelmaan on nyt sitten karhun osalta tämä viitearvo määritetty. Olen ymmärtänyt... ja oikeastaan kysymys kuuluukin — elikkä tämähän on keskeinen osa tätä asiaa — miten nyt ilveksen ja suden osalta tämä vastaava työ etenee, koska niitä tietysti myös toivotaan pikapuoliin saatavaksi. Kysymys ministerille: miten tämä asia etenee? Ja kiitos siitä vaikutustyöstä, mitä Euroopan unionin päässä tehdään. Se on tärkeää. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Teemu Kinnari,1510,2025-04-09T18:02:51,2025-04-09T18:04:02,Hyväksytty,1.1 2025_37_240,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_241,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Esityksen tavoitteena on toimeenpanna suurpetotyöryhmän loppuraportissa ehdotettuja toimia suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi. Tänään viimeksi oli kokenut metsästäjä yhteydessä omalta alueeltaan ja totesi, että nyt on aika saada asiaan parannusta. Eli nimenomaan siellä meidänkin alueella on ilveksiä, susia ja toisinaan jopa karhuja, jotka liikuskelevat ihan sitten ihmisten elinympäristössä, ja sehän tietysti on iso vaaratekijä. Kokenut metsästäjä on todennut jo aiemmin sen, että kohta voi sattua jotain ikävää, jos asioita ei saada parempaan suuntaan. Elikkä siten totean, että suurpetojen kannanhoidollinen, järkevä petopolitiikka on kannatettavaa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-04-09T18:04:02,2025-04-09T18:04:43,Hyväksytty,1.1 2025_37_242,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,Edustaja Oinas-Panuma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_243,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En aivan kaikesta ole hallituksen kanssa samaa mieltä, mutta kannanhoidollisen metsästyksen suhteen kyllä olen samaa mieltä ja todella toivon, että tämä laki etenisi ja ennen muuta toimisi. Mutta valitettavasti tämän lakiesityksen ongelmia ei ole korjattu sillä tavalla kuin niitä olisi tarvinnut sen edellisen kierroksen ja lausuntojen jälkeen, ja vaikuttaa siltä, että tälläkään lakiesityksellä ei pystytä kannanhoidollista metsästystä aloittamaan sillä tavalla kuin me haluaisimme, tai ainakin ilveksen ja suden osalta todennäköisesti tullaan menemään valituskierteeseen. Toivon tosiaan, että valiokuntatyöskentelyssä tätä voidaan tarkentaa, jotta tämä myös saataisiin toimivaksi. Tuntuu, että taidatte tiedostaa tämän itsekin, koska hallituksen esityksessä halutaan arvioida sen vaikutuksia, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys olisi jatkossakin estynyt. Eli taidatte tiedostaa itsekin, että tämmöinen mahdollisuus siellä on. Ministeri Essayah, minun mielestäni kysymys on: Voitko taata, että meillä tosiaan päästään kannanhoidollisesti ilvestä, sutta ja karhua pyytämään, ja minkä takia te tuotte tavallaan keskeneräisen lakiesityksen meille? Minkä takia lakiesitykseen ei ole otettu huomioon tullutta palautetta esimerkiksi KHO:lta, Metsästäjäliitolta ja MTK:lta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-04-09T18:04:43,2025-04-09T18:05:54,Hyväksytty,1.1 2025_37_244,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_245,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä metsästyslain muutoksella Orpon hallitus haluaa mahdollistaa suurpetojen, kuten suden, kannanhoidollisen metsästyksen. Tämä esitys on luonnonsuojelun kannalta ongelmallinen ja EU:n luontodirektiivin vastainen. Susi on Suomessa erittäin uhanalainen laji, niitä on arviolta vain noin 300 yksilöä. Luonnonvarakeskuksen tieteellisen pohjatyön perusteella voidaan arvioida, että elinvoimainen susikanta Suomessa olisi pienimmillään noin 500 sutta. On erittäin epätodennäköistä, että susikanta pääsisi kasvamaan suotuisalle tasolle, jos suden metsästystä helpotetaan. Edelliset kannanhoidollisen metsästyksen kokeilut johtivat susikannan romahtamiseen ja salametsästyksen lisääntymiseen. Muutoksessa erityisen huolestuttavaa on, että jatkossa suden suotuisan suojelutason viitearvot säätäisi asetuksella maa- ja metsätalousministeriö käytännössä poliittisesti. Tämä on vastoin tieteeseen pohjaavaa päätöksentekoa, joka on välttämätöntä luontokadon pysäyttämiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-04-09T18:05:54,2025-04-09T18:06:55,Hyväksytty,1.1 2025_37_246,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_247,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen suurpedoilla on korvaamaton rooli luonnon ekosysteemeissä. Julkisessa keskustelussa esiintyvä suurpetovihamielisyys on erittäin surullista luonnonsuojelun kannalta. On totta, että susiin liittyvät uhkakuvat ovat tietyillä alueilla Suomessa realistisempia, ja näihin huoliin on tietysti vastattava. Mutta samaan aikaan on totta, että ei ole olemassa yksiselitteisiä tieteellisiä todisteita siitä, että suurpetojen metsästys lisäisi niiden ihmisarkuutta. [Naurua perussuomalaisten ryhmästä — Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Esimerkiksi Euroopan komission selvityksessä todettiin, että susien tappaminen ei ole tehokas keino ennaltaehkäistä susien aiheuttamia vahinkoja. Ymmärryksen lisääminen sekä asianmukaisilla välineillä varautuminen ovat ensisijaisia keinoja, joilla suurpetoihin liittyvät ongelmat tulee ratkaista. Hallitus aikoo helpottaa suden metsästystä, vaikka susi on Suomessa yhä äärimmäisen uhanalainen laji. Viime keväänä koko Suomessa oli arviolta noin 300 sutta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-04-09T18:06:55,2025-04-09T18:08:03,Hyväksytty,1.1 2025_37_248,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,Edustaja Simula., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_249,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eihän se ongelma ole se, kuinka monta sutta meillä on Suomessa, vaan ongelma on se, että ne sudet ovat siellä lasten kouluteillä. Ongelma on se, että ne sudet ovat siellä niiden lampaitten kimpussa. Ongelma on se, että ne ovat tuolla Kirkkonummella lenkkeilijöiden tiellä. Se ei ole suden etu eikä suomalaisten etu, että suurpedot ovat siellä, missä ihmiset ovat. Ne kuuluvat metsiin, ja jokainen suomalainen kunnioittaa luontoa. Meille kaikille metsästäjille on äärimmäisen tärkeää, että metsästetään eettisesti sillä tavalla, että ei esimerkiksi metsästetä mitään lajia sukupuuttoon. Kyse ei ole siitä, että haluttaisiin tappaa kaikki suurpedot pois Suomesta, vaan kyse on siitä, että halutaan palauttaa se ihmisarkuus niille eläimille. Esimerkiksi karhuhavainnot Joensuussa ihmisten pihoilla ovat lisääntyneet huomattavasti sen jälkeen, kun karhua ei ole metsästetty.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2025-04-09T18:08:04,2025-04-09T18:09:05,Hyväksytty,1.1 2025_37_250,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,Edustaja Ingo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_251,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Christoffer,Ingo,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Värderade fru talman! Den föråldrade rovdjurslagstiftningen har haft ett bästföredatum som har gått ut för länge sedan. Vi talar om tusentals rivna får och hundratals rivna jakthundar. Landets producenter och jägare har redan länge väntat och efterfrågat stamvårdande jakt, och nu har vi äntligen fått ta emot ett lagförslag i rätt riktning för behandling här i riksdagen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,sv,Christoffer Ingo,911821,2025-04-09T18:09:07,2025-04-09T18:09:35,Hyväksytty,1.1 2025_37_252,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tutkitusti metsästys lisää susien ihmispelkoa, se on fakta. Sudet toki kuuluvat luontoon, mutta ne eivät kuulu ihmisten pihoille, kouluteille, ja siitä on meillä tietoa, että vanhemmat aivan aiheellisesti pelkäävät päästää syrjäisillä alueilla lapsiansa yksin pihoille, yksin kouluteille, ja nykyään tilanne on se, että ei tarvitse olla niin kovin syrjäinenkään alue. Esimerkiksi Pirkanmaalta, omasta maakunnastani, on havaintoja, joissa sudet ovat lähteneet seuraamaan aikuista ihmistä ja koiraa ihan lähellä asutusta. Vaalikaudella 2011 ympäristöministeri vastasi täällä muistaakseni suullisella kyselytunnilla, miten suurpetojen kanssa pitää toimia, kun niitä tapaa, ja hän vastasi, että niiden kanssa pitää oppia elämään. Minulle jäi hieman epäselväksi, miten se tapahtuu pikkulasten kanssa lähellä kotipiiriä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-04-09T18:10:15,2025-04-09T18:11:24,Hyväksytty,1.1 2025_37_253,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,Edustaja Polvinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_254,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tätä lakiesitystä on odotettu. Maakunnissa, Suomessa, metsästäjien ja maalla asuvien puolesta tätä on odotettu kymmeniä vuosia. Parikymmentä vuotta ainakin siitä on kulunut, kun tätä lakia oltaisiin jo voitu säätää edellisten hallitusten toimesta. Mikään ei ole sitä estänyt, mutta sitä pontta ei eduskunnasta aiemmin ole löytynyt, ja nyt hallitus tuo tämän esityksen — kiitos, ministeri Essayah, siitä. Suurpetopolitiikan historia on Suomessa kovin hankala ja haasteellinen, ja toivon nyt, että tämän muutoksen myötä pääsemme kannanhoidolliseen metsästykseen suurpetojen osalta. Olen toiveikas lain etenemisen suhteen, mutta haluan nostaa yhden asian eli tämän oikeusprosessin, jonka käsittelyssä tullaan käymään läpi valitukset. Laista tehdään pitävä, mutta jos oikeusprosesseissa ei mennä sitä vauhtia kuin Ruotsissa, että laki määrittää kiireellisyyden, niin on mahdollista, että lain toimeenpano siirtyy. [Puhemies koputtaa] Ja kuten tiedämme, hallinto-oikeus aiemmin on tehnyt päätöksen jo aikaisemman lain mukaan, [Puhemies koputtaa] että näillä laeilla ei voida edetä, niin että nyt nämä uudet lait pitäisi saada vauhdikkaasti eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-04-09T18:11:24,2025-04-09T18:12:47,Hyväksytty,1.1 2025_37_255,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,Edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_256,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia ministerille ahkeroinnista. Tätä on joku kerta tässä talossa yritetty, ja nyt otetaan askel eteenpäin. Suurpetotilanne on karannut aivan käsistä. Karhujen osalta sen kertoo nämä luvut: 220 karkotusta vuonna 24, edellisenä vuotena puolet vähemmän, ja sehän johtuu siitä, että Pohjois-Karjalassa vuosina 22—24 ei ole karhua metsästetty ja kanta on kasvanut aivan valtavasti. Ne tulevat, kun se ihmisarkuus uupuu, ja metsästys on se ainut, millä sitten se saadaan. Ministerille kysymys: Kun tässä on vähän tämän kannanhoidon määrittelyn osalta luottamus kateissa metsästäjillä ja Luonnonvarakeskuksella ja riistanhoitoyhdistyksillä, niin miksi suurpetotyöryhmä ei sitten tähän määrittelyyn — heidän toimeksiannossaan käsittääkseni se oli — ottanut kantaa? Tämän luottamuksen palauttaminen on tärkeää, jotta me saadaan ne metsästäjät mukaan määrittelemään sitä kantaa sitten vuosittain.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-04-09T18:12:48,2025-04-09T18:13:55,Hyväksytty,1.1 2025_37_257,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,Edustaja Viljanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_258,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn täällä lausuttuihin kiitoksiin ministerille asian edistämisestä. Tämä todellakin on askel oikeaan suuntaan. Mutta aivan yhtä lailla yhdyn edustaja Ingon äsken esittämään näkemykseen, jossa todettiin, että tässä prosessissa valiokunnalle jää vielä täsmentämisen varaa. Valiokunnan pitää työskentelyssään täsmentää ja täydentää tätä esitystä. Huomionarvoista on se, että muutoksia lakiin on valmisteltu pitkään ja esimerkiksi korkeimman oikeuden lausunnossa tähän lakiesitykseen liittyen on todettu, että tämä lakiesitys ei sinällään todennäköisesti vielä mahdollista kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista, ja tältäkin osin tätä lakiesitystä pitää vielä täsmentää, jotta kannanhoidollinen metsästys suden osalta saadaan käyntiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2025-04-09T18:13:55,2025-04-09T18:15:06,Hyväksytty,1.1 2025_37_259,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,Edustaja Jukkola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_260,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! On tärkeää, että hallitus on tarttunut tähän suurpeto-ongelmaan ja lähtenyt hakemaan tähän ratkaisua. Meistä suurin osa tunnistaa tämän ongelman niin hallituksen kuin opposition riveissä. Kansalaisten turvallisuus on ensisijainen prioriteetti, ja meillä on vastuu huolehtia siitä, että luonnossa liikkuminen ja maaseudulla asuminen on turvallista kaikille, huomioiden myös maaseudun elinkeinot ja kotieläintilojen tuomat huolet. On kohtuutonta, että suomalaiset joutuvat pelkäämään omalla pihallaan. On kohtuutonta, että lapsia kuljetetaan taksilla kouluun pelon vuoksi, jota villieläimet, kuten sudet ja karhut, aiheuttavat. Meillä on oltava lainsäädäntö, joka vastaa kansalaisten oikeustajua ja turvaa heidän elämänlaatuaan. Tämä lakimuutos ei tarkoita, että susia tai karhuja hävitetään, vaan että kannanhoidollinen metsästys toteutetaan suunnitelmallisesti ja vastuullisesti. [Puhemies koputtaa] Lakiesitys tullaan käsittelemään huolellisesti maa- ja metsätalousvaliokunnassa [Puhemies koputtaa] kaikkia oleellisia sidosryhmiä kuullen. [Puhemies: Aika on kulunut!] Valiokunnalla on myös valmius linjata viitearvojen kriteereitä mietinnössään, [Puhemies: Vastauspuheenvuoro on minuutin mittainen!] mikäli se asiantuntijakuulemisten ja poliittisen harkinnan perusteella... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-04-09T18:15:06,2025-04-09T18:16:39,Hyväksytty,1.1 2025_37_261,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_262,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että ministeri tuo tämän lakiesityksen tänne käsittelyyn. Todellakaan täällä ei näköjään haluta edes ymmärtää sitä, mikä valtava vaara näistä suurpedoista on. Enossa oli tässä viime kesänä tilanne, jossa susi meni navettaan sisälle ja söi sieltä ison vasikan ja tappoi sen siinä kaikkien nähden, ja sitten meillä täällä viisastellaan, onko siitä vaaraa ihmisille. Ilomantsissa on ollut lyhyellä aikaa kaksi läheltä piti -tilannetta, jossa pieni koulutyttö oli menettää henkensä. Täällä vain naureskellaan ja viisastellaan, että ei siitä ole vaaraa. Kuinka moni teistä, hyvät vihreät kansanedustajat ja vasemmiston kansanedustajat, lähettäisi oman lapsenne koulutielle odottamaan taksia, kun edellisenä iltana pihamaalla on seisonut susi? Ja ne tulevat pihalle tänä päivänä kuin koiralauma. Ne eivät ollenkaan mitään pelkää enää, ihmistä. Tämä on kamalaa, kamalaa itsekeskeistä ajattelua. Susikanta on aivan valtavasti kasvanut. Näkyyhän se täällä Etelä-Suomessa, kun ihmisiä seuraavat ja tulevat pihoihin asumaan. Sutta pitää metsästää, että ihmispelko palaa ja sudet eivät uskalla tulla pihalle. Sama koskee karhuja. Tällä menolla jos jatkamme, niin kuka meistä sitten menee esittämään surunvalittelut perheelle, joka on lapsensa menettänyt? Pitäähän tähän joku inhimillisyys olla meilläkin. Me tiedämme, miten tässä käy, ellemme toimi. [Puhemies koputtaa] Toivon ministerille menestystä ja onnea, että tämä menee läpi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-04-09T18:16:39,2025-04-09T18:17:55,Hyväksytty,1.1 2025_37_263,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_264,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitokset myös ministerille erinomaisesta asian hoidosta ja esittelystä. Kun kansalaiset kokevat, että heitä kuunnellaan ja lainsäädäntö toimii, vähenee myös laiton toiminta, kuten salametsästys. Kannanhoidollinen metsästys on osa vastuullista luonnonvarojen hallintaa. Sen kautta pidetään yllä niin ihmisten kuin eläinten välistä tasapainoa. Tämän hallituksen toimesta työtä asian eteen tehdään myös EU:ssa. Suurpetojen suojelu pohjautuu EU:n luontodirektiiviin sekä kansalliseen lainsäädäntöömme. Näiden mukaan ahman, ilveksen, karhun ja suden metsästys on lähtökohtaisesti kielletty, mutta onnistuneen vaikuttamisemme ansiosta on EU:ssa alettu valmistella suden suojeluaseman muuttamista täysin rauhoitetusta lajista suojelluksi lajiksi. Tämä tulee tuomaan turvaa niille alueille, joilla sudet aiheuttavat turvattomuutta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-04-09T18:17:57,2025-04-09T18:19:10,Hyväksytty,1.1 2025_37_265,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_266,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitän ministeriä tämän lakiesityksen esittelystä. Nostaisin täällä esiin tämän luonnonsuojelun ja luontokadon, mikä täällä tuli aikaisemmissa puheenvuoroissa esiin. Kuten tiedämme, perinnemaisemat ovat Suomen uhanalaisimpia luontotyyppejä, ja niillä elää jopa neljäsosa uhanalaisimmista lajeista, Kysyisinkin nyt ministeriltä: Kun laidunnus suurpetotilanteen vuoksi on näillä luonnonlaitumilla estynyt, niin parantaako tämä esitys onnistuessaan myös luontokatotilannetta? Eli estämmekö luontokatoa myös tällä esityksellä, kun mahdollistamme jälleen laiduntamisen näillä laitumilla? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Petri Huru,1467,2025-04-09T18:19:10,2025-04-09T18:20:11,Hyväksytty,1.1 2025_37_267,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Nyt meillä alkaa valitettavasti tähän käytettävissä oleva aika loppua. — Elikkä ministerille viimeinen puheenvuoro, ja jos voitte tiivistää kolmeen minuuttiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_268,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kinnari kysyi tästä, mikä on sitten aikataulu suden ja ilveksen osalta. Kannanhoitosuunnitelma on tulossa suden osalta syksyllä ja sitten ilveksen osalta vuoden 26 alussa. Tosiaan, niin kuin tuossa totesin esittelypuheenvuorossa, tämän suden kohdaltahan, jos asiat tuolla EU-parlamentissa etenevät ja neuvoston puolella, silloin pääsemme hyvin nopeasti myöskin siinä lainsäädännöllisesti eteenpäin. No sitten on tietysti huomioitava, että näissä lajeissa on tämä niin sanottu kuusivuotistarkastelu, ja nyt tämä tuleva kesähän on siltä osin myöskin tärkeä, että nyt tehdään sitten tämä tarkastelu näitten suurpetojen osalta. No, edustaja Oinas-Panuma nosti esille tämän korkeimman hallinto-oikeuden huomion, että sitä ei oltaisi huomioitu. Nimenomaisesti tätä on lausuntokierroksen jälkeen muutettu siltä osin kuin mitä korkein hallinto-oikeus otti esille, mutta samalla edustaja Viljaselle: korkeimman hallinto-oikeuden lausunnossa oli selkeästi — jos sen lukee, niin huomaa — sellainen väärinymmärrys, että on kuviteltu, että me teemme sellaisen lainsäädännön, jossa on yksi päämäärä kaikelle metsästykselle, ja näinhän ei ole, vaan nimenomaisesti tämä päämäärä määritellään alueellisesti. Vielä sitten Oinas-Panuma nosti esille tämän, miksi on tehty tämä vertailu siihen, että jos muutosta ei tapahtuisi. No, yleensäkin lainsäädännössä tulee tehdä vertailu siihen nähden, mikä olisi tilanne, jos ei tehtäisi tätä lakimuutosta. Eli sillä on nimenomaisesti pyritty kuvaamaan, että jos me nyt jatkamme tätä rataa, mitä tällä hetkellä, niin mitä meillä on sitten edessä. Se ei tarkoita ollenkaan epäluottamusta siihen, etteikö tämä laki mene eteenpäin ja etteivätkö tapahdu nämä muutokset, vaan juuri sitä, että ihmiset ymmärtäisivät, mitä siitä seuraa, jos mitään ei tehdä. No sitten vielä edustajat Elo ja Lohikoski nostivat esille... Ensinnäkään tämä ei ole luontodirektiivin vastainen. Nyt tässä nostetaan nimenomaan tämä direktiivi kokonaisuudessaan esille, elikkä taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset vaatimukset otetaan nyt huomioon. Niitä ei ole aiemmin vastaavalla tavalla tuotu esille. Toisaalta myöskin sitten tämä suotuisan suojelutason viitearvohan nimenomaisestikin sitten takaa sen, että laji ei kuole sukupuuttoon. Esimerkiksi Saksan vihreä maatalousministeri nimenomaan perusteli Saksan myönteistä kantaa tähän muutokseen sosiaalisella hyväksyttävyydellä. Täällä oli erittäin hyviä puheenvuoroja useilta edustajilta liittyen siihen, että nimenomaan näillä muutoksilla varmistetaan se, että meillä se sosiaalinen hyväksyttävyys säilyy ja loppupeleissä se vahvistaa näitten suurpetojen suojelua. Toisaalta edustaja Huru sanoi hyvin, että tässähän on vielä myöskin se mahdollisuus, että tähän luonnon diversiteettiinkin tällä saadaan silloin parannuksia. [Petri Huru: Juuri näin! — Krista Mikkosen välihuuto — Petri Huru: Vähennetään luontokatoa!] Täällä myöskin edustaja Eskelinen nosti esille tämän viitearvon määrittelyn. Siitä löytyy tuosta hallituksen esityksen selvityksestä aika hyvät, tarkatkin selvitykset, miten se tehdään, mutta voimme jatkaa näistä vielä sitten keskustelua varsinaisten puheenvuorojen aikana. Edustajat Jukkola, Hoskonen, Hänninen, erittäin hyviä huomioita lain tarpeellisuudesta. Tuntuu, että olemme tästä kyllä kohtuullisen yksimielisiä, että näitä muutoksia tähän petopolitiikkaan tarvitaan ja ne parhaimmillaan oikein tehtynä nimenomaisesti varmistavat ja vahvistavat sen, että meidän Suomen upeiden suurpetojen suojelu säilyy mutta se tehdään sillä tavalla, joka huomioi myöskin nämä taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset vaatimukset ja sosiaalisen hyväksyttävyyden tässä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä lienee meidän kaikkien yhteinen päämäärä. [Petri Huru: Juuri näin! — Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!] — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-04-09T18:20:17,2025-04-09T18:24:18,Hyväksytty,1.1 2025_37_269,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,Kiitokset ministerille. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_37_270,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 7 käsittelyä. Keskustelu jatkuu. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_37_271,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Kiitos, rouva puhemies! Tämän metsästyslain käsittelystä tuli jostain syystä mieleen vanha piirrossarja Elmeristä ja Repe Sorsasta, mutta koetetaan nyt pysyä asiassa. — Siis sanoin näin itselleni. Suomessa on toimijoita, jotka haluavat kieltää suurpetojen metsästyksen. Nämä toimijat tulevat myös jatkossa valittamaan kaikista myönnetyistä suurpetojen kaatoluvista. Hallituksen esitys metsästyslain muuttamiseksi ei ole estämässä näiden valitusten menestymistä oikeuskäsittelyssä. Lakiesitys ei asiantuntija-arvioiden mukaan mahdollista suden eikä ilveksen kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista. [Tuomas Kettunen: Ohhoh!] Hallituksen esitys on laadittu siten, että myös karhun kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat todennäköisesti kaatuvat niistä tehtävien valitusten myötä. Kaikista suurpetojen kaatoluvista tehdyistä valituksista päätökset saadaan todennäköisesti vasta loppuvuodesta 2026. Samalla suurpetojen aiheuttamat ongelmat kasvavat nopeasti. Arvoisa puhemies! Oleellista on vain se, mitä maa- ja metsätalousministeriön ja ministerin lakiesityksessä tosiasiallisesti lukee. Korkeimman hallinto-oikeuden lausunnossa hallituksen esityksestä korostuvat kannanhoidollisen metsästyksen sallitun päämäärän määrittämisen lisäksi alueellisen kannanhoidollisen tarpeen määrittämisen periaatteet ja reunaehdot sekä suotuisan suojelutason turvaavan viitearvon määrittämisen periaate. Korkeimman hallinto-oikeuden tekemissä päätöksissä on nähty, että oikeuslaitos ei huomioi lain perusteluja tai kannanhoitosuunnitelmien kirjauksia, koska niillä ei nykyisellään ole oikeudellisia vaikutuksia. Tähän tarvitaan parempi lakimuutos, joka mahdollistaa paremmat päätökset. Nämä vaatimukset eivät täyty yhden pykälän muotoilulla, vaan lakiin tulee sisällyttää uusia pykäliä — kiitos eräille edustajille hallituspuolueista, jotka tähän suuntaan jo täällä viittasivat. Jotta kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat kestävät oikeuskäsittelyissä, tulee niitä ohjaavien oikeusohjeiden olla yksiselitteisiä ja tarkkarajaisia. Tämä ei toteudu tällä hallituksen esityksellä. Lakiesityksessä on annettava selkeästi perusteet suden suotuisan viitearvon, kannanhoitoalueiden ja kannanhoitosuunnitelmien laatimisen määrittämiseen. Arvoisa puhemies! Metsästystä ja sitä kautta kansalaisten turvallisuutta ja oikeuksia edustavien järjestöjen mukaan lakiesitystä tulee täydentää seuraavilla kirjauksilla: Laissa tulee määritellä kannanhoitosuunnitelmien juridinen asema. Laissa tulee huomioida kannanhoidolliseen metsästykseen liittyvät sosioekonomiset perusteet Bernin sopimuksen mahdollistamalla tavalla. Sosioekonomiset perusteet tarkoittavat, että suurpetojen poistamisen lupia käsiteltäessä myös ihmiset, heidän turvallisuutensa ja mahdollisuus elinkeinon ja metsästyksen harjoittamiseen huomioidaan lupapäätöksiä tehtäessä. Lakiin tulee tehdä oma pykälä suurpetojen viitearvojen määrittelylle. Tämän pykälän pohjalta maa- ja metsätalousministeriön tulee antaa viitearvoa koskeva asetus. Suurpetojen viitearvojen määrittely tarkoittaa periaatetta, jonka perusteella maa- ja metsätalousministeriö asettaa suurpetolajin kannan suotuisan suojelutason määrittelylle numeerisen arvon. Tämä on välttämätöntä, jotta suden kannanhoidollinen metsästys on mahdollista. Lisäksi suurpetojen poistamisen ja kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupia koskevat valitukset tulee käsitellä kiireellisinä kolmen viikon kuluessa valituksen antamisesta. Esimerkiksi Ruotsissa tällainen menettely on jo tällä hetkellä. Arvoisa puhemies! Mikäli ministeriö luottaa siihen, että suden kannanhoidollinen metsästys tulee kuntoon EU:n luontodirektiivin liitesiirrolla, on tälle luottamukselle vaikea löytää pohjaa. Ruotsissa suden suotuisan suojelun taso ollaan laskemassa 170 yksilöön, mikä lasketaan syksyllä. Suomessa on Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan noin 300 sutta kevättalvella. Vertailukelpoinen arvio: Suomessa on siten lähemmäksi 500 yksilöä. Silti ministeriö perustelee lakiesityksessä, että Suomen susikanta on riittämätön susien geneettisen elinvoiman varmistamiseksi. Geenivirtojen kannalta Ruotsi on eristäytynyt alue yhdessä Norjan kanssa. Meillä on pitkä itäraja, jonka yli tulee Suomeen kymmeniä susia vuosittain. Arvoisa puhemies! Mikäli riittäviä muutoksia ei saada nyt tehtyä, tulee hallituksen sitoutua metsästyslain avaamiseen uudelleen ja käsittelyyn eduskunnassa tämän vuoden syksyllä. Muussa tapauksessa suden mahdollisen EU-liitesiirron edellyttämiä muutoksia ei saada tehtyä lakiin riittävän nopeasti. Tämä tulee kirjata maa- ja metsätalousministeriön lainsäädäntösuunnitelmaan pikaisesti. Samassa yhteydessä on syytä pohtia, onko tarpeen rajata erilaisten järjestöjen valitusmahdollisuuksia, kuten on tehty muun muassa rakentamislain yhteydessä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-04-09T19:52:05,2025-04-09T19:56:49,Hyväksytty,1.1 2025_37_272,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_273,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys, jolla halutaan mahdollistaa suurpetojen kannanhoidollinen metsästys. On tärkeää tarkastella huolella, mitä tämä lakimuutos tarkoittaa luonnon monimuotoisuudelle ja suurpetojen suojelulle. Hallituksen esitys metsästyslain 41 §:n muuttamiseksi antaa maa- ja metsätalousministeriölle laajat valtuudet säätää asetuksella suurpetojen metsästykseen annettavien poikkeuslupien päämäärästä ja alueesta sekä suotuisan suojelutason viitearvoista. Näiden muutosten seurauksena ministeriö voisi määrittää suurpetojen suotuisan suojelutason viitearvot käytännössä poliittisesti. Tämä on luonnonsuojelun periaatteiden vastaista. Tämä esitys on ongelmallinen etenkin erittäin uhanalaisen suden suojelun kannalta. Susikanta ei ole Suomessa suotuisalla suojelun tasolla. Luonnonvarakeskuksen laaja selvitys vuosina 2020—2022 arvioi, että elinvoimainen susikanta olisi vähimmillään noin 500 yksilöä. Vuonna 2024 susia arvioitiin olevan Suomessa noin 300 yksilöä. Hyvä päätöksenteko perustuu tutkittuun tietoon. Jos annamme ministeriölle vallan määrittää suojelutason viitearvot, avaamme oven poliittiselle harkinnalle tilanteissa, joissa luonnon monimuotoisuuden suojelu vaatisi faktapohjaista, tieteeseen perustuvaa päätöksentekoa. Tämä ei ole EU:n luontodirektiivin hengen mukaista. Arvoisa puhemies! Kannanhoidollinen metsästys, jota nyt pyritään helpottamaan, ei ole suden kannalta oikea keino hallita konflikteja. Edelliset kannanhoidollisen metsästyksen kokeilut johtivat susikannan romahtamiseen ja salametsästyksen lisääntymiseen. Meillä on toimiva järjestelmä vahinkojen korvaamiseksi, ja nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa vahinkoperusteiset poikkeusluvat, joiden saamista on myös helpotettu. Ei ole perusteltua avata ovea laajamittaiselle metsästykselle, kun tiedämme, että susikanta ei ole suotuisalla suojelutasolla. Luontodirektiivi edellyttää ensisijaisesti luonnon monimuotoisuuden suojelua. Taloudelliset ja sosiaaliset seikat voivat täydentää mutta eivät syrjäyttää tätä päämäärää. Hallituksen esitys pyrkii luomaan tilaa juuri näiden muiden seikkojen korostamiselle, vaikka niiden painottaminen lupaharkinnassa on ristiriidassa luontodirektiivin tarkoituksen kanssa. Arvoisa puhemies! Sudella, kuten muillakin suurpedoilla, on tärkeä roolinsa ekosysteemien huipulla. Ne estävät muita nisäkäskantoja kasvamasta liian suuriksi ja pitävät yllä saalislajien kantojen elinvoimaisuutta. Ihmisen ei pitäisi horjuttaa lajien muodostamien monimutkaisten ekosysteemien tasapainoa, sillä seuraukset voivat olla arvaamattomia ja peruuttamattomia. Luonnonvarakeskuksen mukaan yksi suurimmista syistä Lounais-Suomen susikannan kasvuun on valkohäntäpeurojen lisääntynyt määrä. Tähän on vaikuttanut niiden talviruokinta, joka olisi perusteltua lopettaa kantojen hillitsemiseksi. Tappaminen toimii huonosti petovahinkojen ehkäisyssä. Useissa tutkimuksissa on todettu, että kotieläinvahinkojen määrä voi jopa kasvaa metsästyksen seurauksena. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että susien laumadynamiikka häiriintyy ja ravinnonhankinta vaikeutuu. Arvoisa puhemies! Ymmärrän ihmisten huolia ja pelkoja, mutta niitä ei pidä lietsoa. Sen sijaan tärkeintä on löytää kestävät ratkaisut ihmisen ja suden rinnakkaiseloon. Sitä varten tarvitsemme tutkimusta ja tutkittuun tietoon perustuvaa viestintää sekä tiivistä, avointa vuorovaikutusta tutkijoiden, eri sidosryhmien ja susista huolestuneiden kansalaisten välillä. Arvoisa puhemies! Vielä kiinnitän huomiota tämän hallituksen esityksen valmisteluprosessiin. Tätä esitystä ei ole valmisteltu hyvän hallintotavan mukaisesti. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Luonnonsuojelujärjestöt eivät ole olleet mukana esitystä valmistelleessa suurpetotyöryhmässä, vaan siellä ovat olleet edustettuina pääosina metsästystä ajavat tahot. Tämä on valitettavaa, sillä tällainen valmistelu ei johda tasapainoiseen ja eri näkökulmia aidosti huomioivaan lainsäädäntöön. Esityksen käsittelyä leimaa myös kiireen tuntu. Kiireellisesti käsiteltävien esitysten aikataulusta johtuen lausuntoaika oli tavanomaista lyhyempi, kolme viikkoa. Eduskuntakäsittelylle on varattu aikaa muutama viikko. Vihreiden kanta on, että tätä hallituksen esitystä ei pidä viedä eteenpäin, koska se on vakavassa periaatteellisessa ristiriidassa Suomen luontotavoitteiden ja velvoitteiden kanssa. Tämän esityksen edistämisen sijaan tulisi käynnistää valmistelu suurpetojen suojelun siirtämiseksi maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön, koska kyse on luonnonsuojelusta ja luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta eikä riistanhoidosta. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-04-09T19:56:52,2025-04-09T20:02:05,Hyväksytty,1.1 2025_37_274,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Kiitoksia. — Siellä oli kaksi henkilöä, Strandman ja Rasinkangas, ja sitten otetaan vielä Kettunen. Nämä kolme, mutta sitten jatketaan. — Strandman.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_275,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on välttämätöntä suomalaisen maaseudun elinvoiman ja ihmisten turvallisuuden kannalta sekä suurpetojen ihmisarkuuden säilyttämiseksi. Sudet, karhut ja ilvekset kuuluvat Suomen luontoon, mutta on tunnustettava tosiasiat suurpetokantojen lisääntymisestä. Niille ei löydy luontomme ravintoketjussa saalistajaa, joten ihmisen on puututtava niiden määrään. Metsästäjät pitävät suurpetokannat hallinnassa, kun heille tässä salissa saadaan lainmukaiset oikeudet. Tämä lakiesitys on kannatettava, ja se on nyt saatava valiokunnassa pikaisesti eteenpäin, jotta elokuussa 2025 voidaan aloittaa karhunmetsästys ja myöhemmin suden ja ilveksen metsästys. Kysyn ministeriltä: kuinka näihin mahdollisiin valituksiin reagoidaan tämän lain puitteissa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-04-09T20:02:21,2025-04-09T20:03:21,Hyväksytty,1.1 2025_37_276,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, vastauspuheenvuoro, ja sitten vielä Kettunen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_277,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos hallitukselle ja ministerille, että tämä petoasia on vihdoinkin edistymässä. Monet lammas- ja porotilalliset ja karjatilalliset ovat elinkeinonsa kanssa erittäin huolissaan nykyisestä suurpetojen suojelutasosta. Perheet ovat peloissaan lastensa puolesta, lemmikkien menetykset tuottavat suurta surua. Kannanhoidollinen metsästys ei tarkoita sitä, että suurpedot tulisi hävittää kokonaan, vaan kannanhoidollisella metsästyksellä halutaan turvata se, että sudet ja karhut välttelevät ihmistä eivätkä tunkeudu pihoille ja lenkkipoluille. Tätä esitystä on helppo kannattaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-04-09T20:03:21,2025-04-09T20:04:00,Hyväksytty,1.1 2025_37_278,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,Ja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_279,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Ihan ensimmäiseksi täytyy kiittää, että ministeri Essayah on kuuntelemassa myös vielä illalla tätä lähetekeskustelua tärkeän lain osalta. Otin vastauspuheenvuoron, kun edustaja Elo tuossa toi esille, että tätä lakia on valmisteltu kiireellä. Näinhän tätä kyllä on tehty. Ja mitä tulee tähän lausuntoaikaan, niin se on ollut normaalia lyhyempi, mutta siitäkin huolimatta näitä lausuntoja annettiin määräaikaan mennessä yli 200, mikä kertoo aiheen vakavuudesta. Mutta kysyn nyt ministeri Essayahilta: Milloin oikeasti suurpetojen kannanhoidollinen metsästys voi alkaa Suomessa? Alkaako suden kannanhoidollinen metsästys tällä lainsäädännöllä tämän vuoden syksyllä? Kysyn myös siksi, että on myös annettu ymmärtää, että tämä esitys ehkä hieman parantaa tätä nykytilaa mutta ei tuo varmuutta suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseen. Sen vuoksi tämä kysymys on hyvin validi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-04-09T20:04:00,2025-04-09T20:05:12,Hyväksytty,1.1 2025_37_280,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,Kiitoksia. — Sitten mennään puhujalistaan. Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_281,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Kiitos, kunnioitettu puhemies! Turvallisuus on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä asioista. Se tarkoittaa turvaa kotona, koulutiellä ja luonnossa. Nyt käsittelyssä oleva lakiesitys vastaa tilanteeseen, jossa tämä turvallisuus on monella alueella horjunut, ei vain tunteena vaan myös arjen huolena. Arvoisa rouva puhemies! Sudet ja karhut liikkuvat yhä useammin lähellä ihmisasumusta. Tämä on aiheuttanut paljon pelkoa ja jopa rajoittanut ulkoilua. Meidän poliitikkojen tärkein tehtävä on varmistaa ihmisten turvallinen arki. Siksi hallitus tuo nyt eduskuntaan lakiesityksen, joka mahdollistaa kannanhoidollisen metsästyksen selkeämmin ja suunnitellusti. Esityksessä otetaan huomioon paikalliset olosuhteet, elinkeinot ja ihmisten arjen turvallisuus. Kyse ei ole suurpetojen hävittämisestä vaan hallitusta ja järkevästä kannanhoidosta. Arvoisa rouva puhemies! Hyväksyttävä ja oikeudenmukainen suurpetopolitiikka lisää myös eläinten suojaa. Kun kansalaiset kokevat, että heitä aidosti kuunnellaan ja lainsäädäntö toimii, vähenee myös laiton toiminta, kuten salametsästys. Kannanhoidollinen metsästys on osa vastuullista luonnonvarojen hallintaa. Sen kautta pidetään yllä ihmisten ja eläinten välistä tasapainoa. Tämän hallituksen toimesta työtä asian eteen tehdään myös EU:ssa. Suurpetojen suojelu pohjautuu EU:n luontodirektiiviin sekä kansalliseen lainsäädäntöömme. Näiden mukaan ahman, ilveksen, karhun ja suden metsästys on lähtökohtaisesti kielletty, mutta onnistuneen vaikuttamisemme ansiosta on EU:ssa alettu valmistella suden suojeluaseman muuttamista täysin rauhoitetusta lajista suojelluksi lajiksi. Tämä tulee tuomaan turvaa niille alueille, joilla sudet aiheuttavat turvattomuutta. Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä yhdistyvät tutkimus, kokemus ja selkeä poliittinen tahto. On korkea aika päivittää suurpetopolitiikka vastaamaan nykypäivän todellisuutta. Kannatan lakiesitystä ja pidän sitä tärkeänä osana turvallisemman arjen rakentamista. — Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-04-09T20:05:17,2025-04-09T20:08:30,Hyväksytty,1.1 2025_37_282,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_283,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ilmoittaudun vapaaehtoiseksi kannanhoidolliseen susipassiin, jos siihen lupa herkiää ja tämä laki etenee. Me ollaan vihdoin saatu käsiimme kauan odotettu ja kovasti odotettu kannanhoidollisen metsästyksen esitys. Toivon todella, että hallitus onnistuu tässä tavoitteessaan. Kannanhoidollista metsästystä on koetettu saada toimimaan jo pitkään. Toimia on tehty aiemmillakin kausilla, ja viime kaudella on muun muassa hyväksytty lausumat, jotka velvoittavat jatkamaan lainvalmistelua kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi. Se on nyt sitten konkretisoitunut. Myös nykyisen hallitusohjelman kirjaukset ovat tässä suhteessa hyvät. Valitettavasti tämä lakiesitys tosin ei tämmöisenään todennäköisesti tule mahdollistamaan tätä kannanhoidollista metsästystä riittävästi. Täällä salissa on tänään mainittu useamman kerran näistä puutteista. Maa- ja metsätalousvaliokunnan kantahan tässä asiassa nähdäkseni on aika selvä, mutta toivon, että se tulee näkymään myös valiokuntakäsittelyssä ja konkretisoituu pykälämuutoksiksi lakiin, koska mikäli tämä esitys tämmöisenään etenee, niin todennäköisesti se menee törmäyskurssille EU-lainsäädännön kanssa ja aiheuttaa todennäköisesti valituskierteen ainakin suden ja ilveksen kohdalla. [Tuomas Kettunen: Ohhoh!] Ja tämähän meidän pitäisi pystyä ehdottomasti välttämään. Jo aiemmin lausuttuja puutteita ei ole valitettavasti korjattu tässä lakiesityksessä. Esimerkiksi KHO:n, Metsästäjäliiton ja MTK:n kriittisiä lausuntoja ei ole riittävästi huomioitu. Kysymys kuuluu: miksi? Nyt tarvitaan johtajuutta ja voimakasta poliittista ohjausta, mikäli tämä laki halutaan maaliin, ja kyllähän tämä halutaan. Esimerkiksi Metsästäjäliitto on ulostuloissaan esittänyt erittäin hyviä tarkennuksia. Mallia pitäisi ottaa Ruotsin suunnasta. Näen itse, että tärkeitä, huomioitavia asioita on useampia, mutta mainitsen niistä neljä. Ensinnäkin kannanhoitosuunnitelmien juridisen aseman määrittely: suunnitelma tarvitsee juridisen statuksen, jotta sillä olisi merkitystä. Toisena, sosioekonomisten seikkojen huomioiminen pitäisi kirjata lakiin. Silloin myös elinkeinon ja metsästämisen harjoituksen merkitys huomioidaan lupia myönnettäessä. Kolmantena, viitearvojen määrittelylle pitää saada oma pykälä, jonka mukaan maa- ja metsätalousministeriö antaa viitearvoa koskevan asetuksen. Ja neljäntenä, suurpetojen poistamisen ja kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvista tehdyt valitukset pitää käsitellä kiireisesti kolmessa viikossa, samoin kuin tehdään Ruotsissa. On hyvä, että suden suojelustatusta on tuolla EU:ssa tarkasteltu, mutta me ei voida tuudittautua ainoastaan siihen, vaan tarvitaan myös kansallista lainsäädäntöä. Arvoisa puhemies! Suurpeto kuuluu totta kai Suomen luontoon, mutta tällä hetkellä meidän suurpetotilanne on erittäin hankala ja kestämätön, ja kannat ovat nousussa. Susireviirit ovat lisääntyneet, ja itärajalta susia tulee Suomeen entistä enemmän, koska todennäköisesti sitä kantaa ei siellä toisella puolella hoideta sillä tavalla kuin ennen. Tällä on todennäköisesti vaikutusta myös geenien puhtauteen. Pohjoisessakin petoeläimet pääsevät hyvin näppärästi Suomen puolelle. Kasvaneet petokannat koettelevat erityisesti porotaloutta ja lammastaloutta. Täytyy muistaa, että poronhoito on Suomen vanhin elinkeino ja poronhoitoalue kattaa 36 prosenttia Suomen pinta-alasta. Poronhoitoalueillahan petoja saa jo nykyisellään poikkeusluvilla kaataa, kun kriteerit täyttyvät, mutta sillä, että tämä kannanhoidollinen metsästys saataisiin muuallekin päin Suomea, olisi varmasti positiivista vaikutusta etenkin poronhoitoalueen eteläosiin, näin ensisijaisesti. Sillä voitaisiin myös vähentää porovahinkoja, joita tällä hetkellä tulee valitettavan paljon meidän epäonnistuneen petopolitiikan seurauksena. Siinä on kyse nimenomaan korvauksista, ei toimeentulosta, joten elinkeinon kannalta tämä olisi äärimmäisen tärkeää saada etenemään. Voimakas petokantojen kasvu vaikuttaa myös luonnon monimuotoisuuteen, niin kuin täällä on puhuttu. Poro esimerkiksi tutkitusti estää lämpenevässä ilmastossa pensittymistä, pelastaa lajeja ja viilentää ilmastoa. Tärkeää monimuotoisuustyötä tekevät myös lampaat, jotka hoitavat meidän perinnemaisemia eli perinnebiotooppeja, ja yhä useampi lammas joutuu nykyisellään pedon suuhun. Vaikutus elinkeinoon, jalostukseen ja yksittäisiin lammastiloihin on ollut surullinen, etenkin kun otetaan huomioon, minkälaiseen tilaan meidän lammastalous on jo muutenkin ajettu. Kasvaneet petokannat vaikeuttavat myös metsäpeuran suojelua. Kyllä kysymys kuuluu myös siitä, mitä tapahtuu esimerkiksi naalin suhteen sikäli, mikäli nämä petomäärät lisääntyvät tuolla pohjoisessa — ja sitä kautta ketut, jotka valtaavat naalien elintilaa. On mukavaa, että petopolitiikka on alkanut kiinnostaa näin laajasti. Meille pedot ovat olleet kyllä arkea jo kauan, mutta on hienoa, että silmät tuntuvat avautuneen laajemmin yhteiskunnassa, vaikka se useamman metsästyskoiran hengen vaati — ja sen yhden ponin Saksassa. Arvoisa puhemies! Toivon todella, että nyt löytyy poliittinen johtajuus ja halun lisäksi kyky lunastaa lupaukset suurpetojen kannanhoidollisesta metsästyksestä. Teillä on, arvoisa hallitus, tähän aivan mainio hallituspohja, hyvät kirjaukset, joten toivottavasti käytätte niitä hyväksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-04-09T20:08:36,2025-04-09T20:13:52,Hyväksytty,1.1 2025_37_284,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaunistola, poissa. — Edustaja Strandman.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_285,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen metsästäjänä valmiina karhunkaatoon elokuun 20. päivä tätä kuluvaa vuotta eli jo neljän kuukauden kuluttua. Tämä vihdoin käsittelyssä oleva hallituksen esitys eduskunnalle metsästyslain muuttamisesta on erittäin tärkeä ja hyvä. Esityksessä on kyse lain muuttamisesta siten, että sillä pyritään helpottamaan suurpetojen kannanhoidollista metsästystä. EU-tuomioistuimen ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut ovat estäneet aiemmin käytössä olleet poikkeusluvat kannanhoidolliseen metsästykseen, koska hyväksyttävää päämäärää ei ole kyetty osoittamaan riittävän täsmällisesti. Lakimuutoksen tavoitteena on vahvistaa lainsäädäntöä siten, että kannanhoidollinen metsästys voisi jälleen alkaa. Keskeisin muutos on, että metsästyslakiin lisätään mahdollisuus ottaa lupaharkinnassa huomioon hoitosuunnitelmat ja niissä asetetut päämäärät alueellisesti. Maa- ja metsätalousministeriölle annetaan valtuus määritellä nämä päämäärät asetuksella. Me perussuomalaiset olemme johdonmukaisesti edistäneet sitä, että suurpetokantoja hallitaan suunnitelmallisesti ja paikalliset olosuhteet huomioiden. Olemme myös tuoneet vahvasti esille kasvaneiden suurpetokantojen aiheuttamia ongelmia ja vahinkoja, joita ovat muun muassa susien tappamat metsästyskoirat, kotieläimet ja lammastilallisten elinkeinotoiminnan menetykset sekä pikkuoppilaiden koulumatkojen turvattomuus. Me perussuomalaiset vaadimme, että kaatolupia myönnetään riittävästi ja päätöksenteossa kuullaan aidosti alueen ihmisiä, ei ainoastaan kaupunkikeskuksista käsin. Suomi on laaja maa, ja siksi myös suurpetopolitiikan on oltava paikallisiin olosuhteisiin sopivaa, ei EU:n vaan suomalaisten ehdoilla. Kasvavat petokannat aiheuttavat huolta etenkin maaseudulla. Ihmisten pelkoja ei saa vähätellä. Kannanhoidollinen metsästys on vastuullista luonnonvarojen hallintaa. Monilla alueilla sosiaalinen kantokyky on jo ylittynyt ja pitkään on jatkunut tilanne, jossa kansallista lainsäädäntöä ei ole saatu muutettua suurpetojen metsästyksen mahdollistamiseksi. Tämä on nakertanut monien uskoa järjestelmään ja viranomaisten kykyyn suojella kansalaisia susi- ja petovahingoilta. Arvoisa rouva puhemies! Suurpetopolitiikassa tarvitsemme maalaisjärkeä ja vastuuta. Suojelemisen rinnalla on uskallettava hallita kantoja ihmisten, elinkeinojen ja koko maaseudun elinvoiman puolesta. Metsästäjät odottavat nyt, että tämä asia saadaan hoidettua. Karhukanta kasvaa voimakkaasti. Nyt on varmistettava, että tehdään kaikki sen varmistamiseksi, että suurpetojen metsästys saadaan alkuun erityisesti karhun osalta elokuussa 2025. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-04-09T20:14:00,2025-04-09T20:17:23,Hyväksytty,1.1 2025_37_286,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vornanen poissa. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_287,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille hyvästä esityksestä. Käsittelemme hallituksen esitystä metsästyslain muuttamisesta. Esityksellä pyritään helpottamaan suurpetojen kannanhoidollista metsästystä suden, karhun ja ilveksen osalta. Suomessa ei ole loputtomasti tilaa petokantojen kasvulle. Kun sudet ja karhut lähestyvät asuinalueita ja ihmisiä, ne muodostavat turvallisuusuhan. Pedot eivät kuulu pihoille, joten niiden on opittava jälleen välttelemään ihmisiä, ja se tapahtuu kannanhoidollisen metsästyksen avulla. Kyse ei ole siitä, että suurpedot tulisi hävittää kokonaan, vaan siitä, että kannat saadaan hallintaan. Arvoisa rouva puhemies! Petopolitiikassa on aivan liian pitkään menty suojelu edellä. Ongelmat petoalueilla ovat valtavat. Poronhoitoalueella vahinkoja tulee enenevässä määrin ja pedot ovat ajautuneet jopa poroaitauksiin tappaen poroja. Myös vasomassa olleiden porojen vasahävikki on suuri vasojen joutuessa petojen suuhun. Mielestäni tässäkin asiassa kannanhoidollinen metsästys tulisi enemmän nähdä ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä ja huoltovarmuuden kannalta tärkeänä kuin suorastaan antaa petojen tehdä vahinkoja, jotka sitten aiheuttavat yhteiskunnalle turhia taloudellisia haittoja ja kustannuksia. Metsästäjien rakkaat koirat ovat joutuneet suurpetojen uhriksi. Suurpedot ovat pihapiireissä tappaneet myös kotieläimiä ja lemmikkejä. Olemme saaneet lukea myös lohduttomia uutisia raadelluista lammaskatraista. Vuosittain puhutaan sadoista eläimistä. Eilen katsottuani myöhäisuutiset en voinut kuin hämmästellä. Nyt ollaan jo kehitelty karhuturvallisia jäteastioita. Tähänkö on tultu, että ihmisten tulee suojautua karhuilta kotipihoillaan? On käsittämätöntä, että valtio käyttää miljoonia euroja veronmaksajien varoja vahingonkorvauksiin porotaloudelle ja kotieläinkorvauksiin, kun asia voitaisiin pitkälti korjata metsästyksen avulla. Arvoisa rouva puhemies! Lausuntopalautteessa tärkeimpien tahojen osalta on suhtauduttu lain tavoitteisiin hyvin, mutta myös esitetty huoli lain riittävyydestä. Nämä lausuntopalautteen huomiot on otettava tosissaan, ja eduskuntakäsittelyssä tulee varmistaa, että suurpetojen metsästys saadaan alkamaan jo tämän vuoden, 2025, syksyllä. Petopolitiikka on ollut retuperällä jo pitkään, ja on hienoa, että vihdoin on vastuullinen hallitus, joka tekee kaikkensa leväperäisen petopolitiikan korjaamiseksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-04-09T20:17:29,2025-04-09T20:20:16,Hyväksytty,1.1 2025_37_288,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki poissa. — Edustaja Simula., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_289,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Silloin kun luonnonsuojelua tehdään sillä tavalla kuin suurpetojen suhteen on tehty, niin se tekee hallaa luonnonsuojelulle ja sen hyväksyttävyydelle eli ylipäänsä luonnonsuojelulle itselleen. Se on oppitunti, mikä on valitettavasti monilta luonnonsuojelijoilta jäänyt käymättä. He eivät ole edelleenkään ymmärtäneet sitä, että tämä suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on äärimmäisen tärkeää sen eteen, että meillä ei petovihaakaan Suomessa olisi. Olen jo pidemmän aikaa ollut huolissani karhun osalta siitä, käykö karhulle samalla tavalla kuin sudelle, eli on sitten tätä vihaa ja hyvin aggressiivista asennoitumista sitä itse eläintä kohtaan, kun vikahan on meissä ihmisissä. Vuosikausia on kyllä keskusteltu täällä salissa siitä, että suurpetoja täytyy voida metsästää, mutta toimia sen eteen ei ole tehty. Nyt tehdään, ja hallitus tekee kaiken sen eteen, että saavutetaan se yhteinen päämäärä: että suurpetojahdit saadaan käyntiin. Se koskee niin sutta, karhua kuin ilvestä, ihan niitä kaikkia. Keskustelu vain totta kai ymmärrettävästi on pyörinyt sen suden ympärillä, koska sudenmetsästys on niin pitkään ollut jäissä, ja se sama tilanne ei todellakaan saa käydä karhulle. Kuten aiemmissa puheenvuoroissa on tuotu esille, se karhutilannehan on täysin kestämätön. Romania on äärimmäisen hyvä, järkyttävä esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, jos karhunmetsästys kielletään. Sen jälkeen ihmisiä on raadeltu karhujen toimesta, ihmisiä on kuollut näihin karhuhyökkäyksiin, ja ei me tällaista haluta Suomeen, joten pidän vähän huolestuttavanakin sitä kehitystä, että sosiaalisessa mediassa on jopa naureskeltu hellyttäville karhuille, jotka pyörivät ihmisten pihoissa ja pyrkivät paljuun, jossa edellisenä päivänä ovat ihmiset kylpeneet. Ei se ole suurpedolta sellaista käytöstä, mitä toivoisi. Viime kaudella epäiltiin ja sanottiin, että EU-suunta ei voi muuttua, että ei siihen voi vaikuttaa. EU-vaikuttamistyötä on tehty, ja siellä asiat etenevät, mutta hallitus ei ole mennyt missään vaiheessa EU:n taakse, vaan me tuomme näitä kansallisia toimia. Ja kuten sanottu, käymme tämän esityksen valiokunnassa huolellisesti lävitse ja asiantuntijoita kuulemme, ja hallitus todellakin tekee kaikkensa sen eteen, että ne suurpetojahdit saadaan käyntiin. Ei tänne kukaan huvin vuoksi tuo näitä hallituksen esityksiä, vaan kyllä se todellinen tahtotila on se, että se myös näyttäytyy sitten ja menee konkretiaan, niin että nähdään, että nyt saadaan sitten lupia ja ne kestävät ne valitukset. Se on yhteinen tahtotila, ja sitä kohti mennään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2025-04-09T20:20:21,2025-04-09T20:23:41,Hyväksytty,1.1 2025_37_290,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_291,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Antti,Kangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään hallituksen esitystä 21/2025, jonka tavoitteena on mahdollistaa suurpetojen kannanhoidollinen metsästys Suomessa uudelleen liian pitkän tauon jälkeen. Esitys vastaa kentältä tulevaan viestiin: nykyinen tilanne on kaikella tapaa kestämätön. Kannanhoidollinen metsästys on viime vuosina pysähtynyt lähes kokonaan. Karhu-, susi- ja ilveskantojen sääntely perustuu tällä hetkellä poikkeuslupiin, joita hallinto-oikeudet ovat toistuvasti kumonneet EU-oikeuteen vedoten. Tämän seurauksena suurpetokannat ovat kasvaneet, niiden ihmisarkuus on heikentynyt ja viranomaisten, erityisesti poliisin, resurssit ovat äärirajoilla monin paikoin. Esimerkiksi suurriistavirka-apu on vaarassa murentua, kun metsästäjät eivät pääse harjoittamaan tehtäviään tai kouluttamaan koiriaan. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on välttämätön, ja suunta on oikea. Esitys tuo lupaharkintaan lisää läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa sen, että metsästyksessä voidaan huomioida myös taloudelliset ja sosiaaliset näkökulmat, kuten luontodirektiivi ja Bernin sopimus edellyttävät. Samalla esitys antaa maa- ja metsätalousministeriölle valtuudet säätää alueellisista saalismääristä ja kannanhoidon päämääristä. Tässä keskustelussa on syytä huomioida myös Euroopan unionin käynnissä oleva sääntelymuutos. Euroopan komissio on juuri maaliskuussa ehdottanut suden siirtämistä luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V. Tämän muutoksen myötä susi säilyisi suojeltuna, mutta jäsenvaltioille avautuisi enemmän harkintavaltaa sen kannanhoitoon. Tämä muutos etenee jopa alun perin arvioitua nopeammin, sillä on puhuttu paljon fast track -linjasta. Tämä on merkittävä signaali. EU ei enää sulje ovea metsästykseltä, vaan se avaa sitä, kunhan suojelutaso säilyy. Komission esitys tukee hallituksen linjaa ja antaa viestin siitä, että Suomella on tilaa toimia järkevästi ja vastuullisesti jo nyt. On siis oikea hetki valmistautua kansallisesti siihen kehityssuuntaan, johon koko Eurooppa on menossa. Arvoisa puhemies! Meillä on nyt tilaisuus palauttaa metsästykselle sen paikka vastuullisena osana luonnonvarojen hoitoa. Kyse ei ole vain metsästyksestä vaan laajemmasta yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä, turvallisuudesta ja luottamuksesta viranomaisiin. Kannanhoidollinen metsästys ei ole vastakkain suojelun kanssa. Se voi olla osa sitä, kun se tehdään tieteeseen, suunnitelmiin ja kestävyyteen nojaten. Lain säätäminen ei saa jäädä missään tapauksessa symboliseksi. Meidän tehtävämme on tehdä siitä vahva ja toimiva: turvataan samalla luonnon monimuotoisuus ja maaseudun elinvoima. Valiokunnalla tulee olemaan merkittävä rooli lain säätämisessä, ja kuulemiset onkin laajennettu hyvin laajoiksi, jotta kaikki mahdolliset näkökulmat saadaan esiin. Lopuksi haluaisin antaa hieman kritiikkiä Luonnonvarakeskukselle. Luonnonvarakeskuksen kanta-arvioiden pitäisi perustua tieteeseen. Mutta kuten hyvin moni maaseudulla asuva tietää, ahmojakaan ei ole kuin yksi viiden kilometrin säteellä, vaikka riistakamerat tallentaisivat useita ahmoja samaan kellonaikaan kylällä. Sama on suden kannan määrittelyssä. Luke sanoo, että Suomessa on 300 yksilöä, ulkomailla vieraita puhuttaessa ulkomaiset vieraat nauravat meidän susikannan määrittelylle. Suhtaudunkin siten kriittisesti nykyiseen kantamäärittelyyn ja toivon, että myös Luonnonvarakeskus toimii kannan määrittelyssä vastuullisesti ja että dna-näytteet ja kerätty data susikannasta otetaan myös huomioon kannan määrittelyssä jatkossa entistä paremmin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Antti Kangas,1535,2025-04-09T20:23:46,2025-04-09T20:28:12,Hyväksytty,1.1 2025_37_292,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_293,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puheenjohtaja! Muutamia huomioita tästä hyvästä keskustelusta. Kiinnitin huomiota tuohon Vesa Kallion puheenvuoroon, ja valiokunnan on kyllä syytä noita huomioita käydä läpi. Itse myös kyllä epäilen, että valitusprosessit syksyllä ovat tuttua tavaraa taas, ikävä kyllä. Karhukannan osalta yhtään metsästämätöntä syksyä ei enää kärsisi. Se kanta on kasvanut niin valtavasti. Ihmettelen tuota vihreitten kritiikkiä [Mikko Lundén: Niin mekin!] ja epäilyä kannanhoidollisen metsästyksen toimimattomuudesta. Kun muistellaan, niin koko 2000-luvun alkupuolen kymmenet oli karhun ja ilveksen osalta kannanhoidollista metsästystä ja samaan aikaan ilves- ja karhukanta kaksinkertaistui. Aivan älyttömiä väitteitä. Kyllä meillä siitä kokemusta on, ja nuo luvut osoittavat sen tällä hetkellä hyvin. Positiivista on, niin kuin ministeri itsekin totesi — vai tuliko se salista — että nyt häirikkösusien poisto toimii. Muistan, että kun kolme vuotta sitten vai kaksi vuotta sitten Tohmajärvellä lammastilalle hyökättiin, niin kolme kuukautta taisi se yhden suden poistaminen kestää luvituksella. Mutta nyt tämä toimii joustavasti ja nopeasti, ja nyt Keski-Karjalassakin puolenkymmentä on poistettu. Siitä ehdoton kiitos. Itselläni on kyllä suurin toive se, että syksyllä karhujahtiin päästäisiin, nimittäin moni metsämies on tällä hetkellä telakalla, he lopettivat metsästyksen — harmi, kun on tämmöinen hieno harrastus. Se karhunmetsästys on yleensä ollut syksyn ykkösasia, kun metsämiehet lähtevät liikkeelle. Toivotaan, että nyt kaikki tehdään, mitä tehtävissä on, ja syksyllä sitten päästäisiin karhumetsälle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-04-09T20:28:14,2025-04-09T20:30:20,Hyväksytty,1.1 2025_37_294,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Siponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_295,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin nyt käsittelyssä on tämä metsästyslain muutos ja muutokset kannanhoidolliseen metsästykseen liittyen. Tietenkin tuolta omalta kotiseudultakin ovat varsin tuttuja nämä tapaukset, kun metsästyskoiria on mennyt susille perheissä. Tämä aiheuttaa pelkoa tuolla maaseudulla, varsinkin kun pimeässä odotellaan näillä susialueilla koulukyytejä, ja tiedetään tapaukset lammastiloilta, jopa karjatiloilta, joten on hyvä, että tämä esitys on nyt vihdoin saatu tänne eduskuntaan. Mutta aivan niin kuin tänään on täällä keskustelussa jo kuultu, kyllähän tämä esitys tällaisenaan vaatii muutoksia. Jos näin edetään tällä esityksellä, niin kyllä se valitettavasti näyttää edelleen todennäköiseltä, että sen enempää suden kuin ilveksenkään kannanhoidollinen metsästys ei lähde liikkeelle. Mitä tulee tähän karhuun, niin täällä on jo päivämääriä lyöty lukkoon, milloin karhua aletaan metsästää, mutta kyllä tässä iso riski on vielä näittenkin poikkeuslupien kaatumisesta, niin kuin on täällä tänään esitetty. Tietenkin hyvä kysymys tässä vaiheessa on se, minkä takia tänne saliin tuodaan sitten tällainen esitys, missä on paljon puutteita ja mikä jättää paljon vielä kysymysmerkkejä siitä, saadaanko todella tämä toivottu kannanhoidollinen metsästys liikkeelle. Tässä vaiheessa tietysti täytyy antaa toivoa ja voimia sinne valiokuntakäsittelyyn, että siellä saadaan tarvittavat muutokset vielä aikaiseksi. Ja mitä muutoksia tähän nyt tarvitaan? Käyn niitä vielä lyhyesti läpi. Tämän kannanhoitosuunnitelman juridisen aseman määrittely: nämä suunnitelmat tarvitsevat juridisen statuksen, jotta niillä olisi todellista merkitystä. Toisena, sosioekonomisten seikkojen huomioiminen kannanhoidollisen metsästyksen perusteena tulee kirjata vielä nykyistä vahvemmin tähän lakiin. Sitten nämä viitearvot: viitearvoille tarvitaan omat pykälät, joiden mukaan sitten maa- ja metsätalousministeriö antaa viitearvoa koskevan asetuksen. Ja sitten vielä viimeisenä, kun täälläkin on käytetty Ruotsia mallina monessa asiassa, niin kyllä tässä asiassa kelpaa Ruotsista ottaa mallia. Suurpetojen poistamisen tai kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupia koskevat valitukset tulee käsitellä kiireellisenä kolmen viikon kuluessa valituksen antamisesta — tässä esimerkkiä Ruotsista. Ja lopuksi, arvoisa rouva puhemies: EU:ssa on todellakin tässä suurpetopolitiikassa päästy askel oikeaan suuntaan, mikä johtunee tästä komission puheenjohtajan ikävästä tapauksesta, kun poni meni susille. On hyvä, että EU:ssa liikutaan oikeaan suuntaan, mutta ei meidän missään nimessä kannata täällä Suomessa jäädä odottamaan EU-lainsäädäntöä vaan pitää säätää oma lainsäädäntö kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistavaksi. Mikäli emme saa tätä omaa lainsäädäntöä kuntoon, niin nämä EU:n mahdolliset lievennykset eivät muuta tilannetta paremmaksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-04-09T20:30:28,2025-04-09T20:34:25,Hyväksytty,1.1 2025_37_296,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Polvinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_297,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvää suomen kielen päivää! Kun suomen kieli eteni sukupolvelta toiselle runonlaulun avulla, niin silloin metsästettiin. Metsästys on monelle meille väljään asutun seudun asukkaalle ja toisillekin suomalaisille enemmän kuin harrastus. Se on elämäntapa. Vasemman laidan ääni kuuluu: kuuluuko kulttuuri kaikille? Ei ole kuulunut. Älkää viitsikö, metsästyskulttuuri on ollut pannassa Suomessa jo parikymmentä vuotta niin, että se olisi toiminut oikein. Kulttuurillista seikkaa ei ole tuotu sen takia esille, koska kulttuurimäärärahoja halutaan ohjata sinne, missä metsästäjää ei näy. Nyt aika muuttuu. Edustaja Kettunen, toit esille, että tämä lakiesitys on tullut kiireellä. Tämä on tullut liian hitaasti. 20 vuotta teillä, keskusta, on ollut aikaa tuoda tämä laki tänne eduskuntaan, että tältä suurpetopolitiikan täydeltä epäonnistumiselta olisi vältytty. [Mikko Lundénin välihuuto] Nyt ministeri Essayah on toiminut tämän asian kanssa niin ripeästi kuin on voinut tällaisen monimutkaisen lainsäädännön osalta, mikä on näin vaikuttavaa. Päätös siitä, että edelliset hallitukset eivät ole korjanneet tätä Ruotsin mallin mukaisesti, on ollut valinta. Se on ollut poliittinen valinta, joka on osoittanut suomalaisille sen, että vihervasemmisto pystyy EU:ta keppihevosena pitämällä pitämään maaseudun ihmiset kyykyssä. Nyt tähän tulee muutos. On aluepoliittinenkin valinta edistää metsästystä. Tulen Kainuusta, jossa suurpetojen aiheuttamat ongelmat ovat olleet valitettavasti aivan järjettömän politiikan seurausta. Nyt tärkeää on, että suotuisan suojelutason määrittäminen tehdään tarkasti ja harkiten, ja on tärkeää, että olemassa olevan susikannan määrittäminen tulee tehdä oikein. Olen Lukelle maininnutkin siitä, kun heillä on kartassa tyhjiä aukkoja, että siellä on nolla sutta heidän laskennassaan, ennen kuin sieltä tulee yhtään kappaletta. Sanotaan tiedoksi, että kun vaikka Kuhmon Lammasjärvestä kaloja pilkitään, niin se on aina viimeinen kala, joka tulee pinnalle, koska yhtään kalaa ei järvessä ole, jos niitä ei ole todettu. Olen huolissani siitä, että onhan meillä Suomessa sellainen taho, joka pystyy arvioimaan suomalaisen suurpetokannan oikein. Ja tämä Venäjän kasvava vaikutus: Venäjän susikannan kasvava vaikutus suomalaiseen susikantaan on jo todettu, eli tällä hetkellä susia tulee Venäjältä Suomeen enemmän kuin koskaan. Nyt Luonnonvarakeskuksen on otettava huomioon tämä muutos edellä mainitun tyhjien aukkojen arvioinnin lisäksi. On tullut mieleen sekin, löytyisikö rinnakkaista organisaatiota, joka voisi tämän saman datan pohjalta, mitä Lukelle on kerätty, arvioida sitä, että onhan niin, että Luken arviot ovat paikkansapitäviä. On tärkeää, että hallinto-oikeudesta, josta aikaisemmin tänään jo mainitsin, tulee lausunto maa- ja metsätalousvaliokunnalle siitä, että tämä laki kestää valitukset. Toivon, että tässä eduskunnassa ei lakia määritettäisi tai päätettäisi ennen kuin korkein hallinto-oikeus on antanut lausunnon siitä, että laki on pitävä. Ja kuten aiemmin tänään mainitsin, se prosessi, kuinka nopeasti valitukset tullaan käsittelemään ennakkopäätöksen ja myöskin hallinto-oikeuden osalta niin, että valitukset tulevat hylätyiksi, on tärkeää tässä talossa määrittää. Olen hämmästellyt sitä, että aiemmin ne luvat, mitkä on myönnetty ja joista on valitettu, on laitettu toimeenpanokieltoon. Se ei ole välttämätön toimi nytkään tulevien valitusten osalta. Ja kun tämä eduskunta niin laajasti vaikuttaa olevan tämän lakimuutoksen kannalla, niin on tärkeää huomioida se, että näiden valitusten merkitystä tulee tarkastella vähän toisella näkökulmalla ja mahdollisesti olla laittamatta niitä toimeen, mutta se on tuomiovallan asiaa. Haluan sanoa näin Kuhmossa syntyneenä ja kainuulaisena, että metsäpeura on erittäin olennainen asia tätä keskustelua. Meillä Venäjän puolella olevassa samassa susikannassa, mikä Suomessa on, on kymmeniätuhansia yksilöitä, mutta metsäpeura on WWF:n sivujenkin mukaan silmällä pidettävä laji, ja jos joutuu lajista valitsemaan, niin kyllä niitä susia tuonne itärajan taakse mahtuu, mutta metsäpeuroja meillä on kovin paljon vähemmän ja metsäpeurasta on pidettävä huolta. Olen tyytyväinen siitä, että Suomi ollaan asettamassa erilaisiin alueisiin näitten kannanhoidollisten metsästysten aloittamisten ja määrittämisten suhteen, koska meillä on hyvin erilaisia ominaisuuksia maassamme, muun muassa tämä metsäpeurakanta, kuten myöskin porotalous. Toivotan tässä maa- ja metsätalousministeriölle ahkeraa työtä ja onnea tämän lain edistämisen parissa, minkä eteen uskon ministerin tehneen todella paljon töitä, ja kiitos tässä ministeri Essayahille siitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-04-09T20:34:29,2025-04-09T20:40:21,Hyväksytty,1.1 2025_37_298,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Kiitoksia. — [Markku Siponen pyytää vastauspuheenvuoroa] Edustaja Kiuru, Pauli poissa, edustaja Immonen poissa. Kannattaa ottaa puheenvuoro, niin mennään sillä. — Edustaja Kettunen. [Tuomas Kettunen: Paikalla!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_299,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Syvä kiitos siitä, ministeri Essayah, että olette kuuntelemassa tätä lähetekeskustelua. Se on todella arvokasta, ja toivottavasti vielä pääsette vastaamaan myös kysymyksiin, koska debatin aikana itse en päässyt debattiin matkaan. Tässä on muutama kysymys vielä ministerille. Myös täytyy kiittää hallitusta siitä, että olette saaneet hallitusohjelmakirjauksiin asianmukaisesti suurpetokysymykset. Mutta totta kai me toivomme opposition suunnalta, keskustan toimesta, että hallitus myös noudattaa näissä suurpetokysymyksissä oman hallitusohjelmansa kirjausta ja tuo eduskuntaan esityksen, jolla turvataan kaikkien suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen harjoittaminen myös jatkossa. Eduskunta on sitoutunut tähän jo viime vaalikaudella, ja kiitän silloisia edustajia, jotka olivat oppositiossa ja tukivat sitä, että saimme asianmukaiset lausumat metsästyslain muuttamisen osalta. Mutta minun mielestäni tämä on tietyllä tavalla epäonnistuminen hallitukselta, että eduskuntaan tuodaan nyt esitys, joka kenties korkeintaan ainoastaan hieman parantaa tätä nykytilaa mutta ei tuo semmoista varmuutta suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseen kuin mitä tässä puheenvuoroissa on aikaisemmin tuotu esille, että neljän kuukauden päästä päästäisiin karhua metsästämään. Ehkä se olennainen kysymys on nyt ministeri Essayahille, että onhan nyt niin, että kaikkien suurpetojen, mukaan lukien suden, kannanhoidollinen metsästys voidaan aloittaa tämän lakiesityksen myötä heti ensi syksystä alkaen. Ja ministeri Essayahille toinen kysymys: jos näin ei tapahdu, niin mitä sitten tehdään? Puhemies! Kun tässä on käyty keskustelua, että tätä on kiireellä tuotu, niin ihan ensimmäiseksi täytyy huomioida se, että tämä käsittelyyn tullut hallituksen esitys ei sisällä tarvittavia muutoksia metsästyslainsäädäntöön. Esitys ei ole oleellisesti muuttunut helmi—maaliskuussa annettujen lausuntojen jälkeen. Lakiesitys ei edelleenkään mahdollista suden eikä ilveksen kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista. Tähän esitykseen sisältyy suuri riski, että myös karhun kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat tulevat kaatumaan oikeudessa. Tässä esityksessä on puutteita. On valitettavaa, että hallitus tuo eduskuntaan esityksen, jossa ei ole otettu huomioon lausunnonantajien esittämää kritiikkiä ja huolta lakiesitykselle asetettujen tavoitteiden vesittymisestä, ja hallitus on perustellut valmistelun puutteellisuutta kiireellä ja kiireellisyydellä. Lausuntoaika tämän lain osalta oli normaalia lyhyempi, mutta niin kuin tuossa jo aikaisemmassa puheenvuorossani sanoin, siitäkin huolimatta lausuntoja annettiin määräaikaan mennessä yli 200 kappaletta — hienoa, että tähän on lausuttu näin voimakkaasti. Tämän esityksen lyhyttä valmisteluaikaa perustellaan muun muassa sillä, että kyseessä on laajuudeltaan suppea esitys, jossa ehdotetaan muutettavaksi vain yhtä pykälää. No, miksi hallitus tuo eduskuntaan suppean ja puutteellisen esityksen? Paljon perustellumpaa olisi ollut ottaa tarvittaessa jopa pieni aikalisä ja toteuttaa lakiin kaikki tarvittavat muutokset. Puhemies! Edustaja Siponen tuossa jo toikin ne neljä kohtaa, mitkä kannattaa nyt ottaa huomioon, kun maa- ja metsätalousvaliokunta tätä lakiesitystä käsittelee, ja olen siitä iloinen, että valiokunnan puheenjohtaja Simula myös kuuntelee tätä lähetekeskustelua. Vielä kertauksen nimissä ne neljä kohtaa, mitkä kannattaa siellä valiokunnassa käydä tarkkaan lävitse. Me toivomme, että hallituspuolueitten edustajilta löytyy nyt valiokunnassa tahtoa tehdä nämä esitykseen tarvittavat muutokset, ja ne kuuluvat seuraavasti: 1) Kannanhoitosuunnitelmien juridisen aseman määrittely. Suunnitelmat tarvitsevat juridisen statuksen, jotta niillä olisi todellista merkitystä. 2) Sosioekonomisten seikkojen huomioiminen kannanhoidollisen metsästyksen perusteena tulee kirjata vielä nykyistäkin vahvemmin lakiin. Sosioekonomisilla seikoilla tarkoitetaan, että suurpetojen poistamisen lupia käsiteltäessä myös ihmiset, heidän turvallisuutensa ja mahdollisuus elinkeinon, metsästyksen, harjoittamiseen tulee huomioida lupapäätöksiä tehtäessä. 3) Viitearvojen määrittelylle tulee tehdä oma pykälänsä, jonka mukaan maa- ja metsätalousministeriö antaa viitearvoa koskevan asetuksen. 4) Suurpetojen poistamisen tai kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupia koskevat valitukset tulee käsitellä kiireellisinä kolmen viikon kuluessa valituksen antamisesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-04-09T20:40:51,2025-04-09T20:46:53,Hyväksytty,1.1 2025_37_300,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_301,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on siis hallituksen esitys metsästyslain muuttamiseksi. Tätä esitystä on odotettu jo pitkään, ja se on tärkeä askel oikeaan suuntaan. Kyse on metsästyslain 41 §:n muuttamisesta siten, että se mahdollistaisi jälleen kannanhoidollisen metsästyksen suden, karhun ja ilveksen osalta vastuullisesti, suunnitelmallisesti ja laillisesti kestävin perustein. Me perussuomalaiset olemme johdonmukaisesti ajaneet tämänkaltaista muutosta niin hallituksessa kuin oppositiossakin. Meille tämä ei ole mikään uusi vaatimus vaan osa pitkäjänteistä työtä sen eteen, että myös maaseudulla asuvien suomalaisten arki ja turvallisuus otetaan vakavasti. Arvoisa rouva puhemies! On selvää, että suurpetokantojen hallinta on välttämätöntä, ei pelkästään luonnon tai metsästyskulttuurin kannalta vaan ennen kaikkea ihmisten turvallisuuden vuoksi. Karhuja nähdään pihoilla, susia koulujen lähistöllä, metsästyskoiria, kotieläimiä ja tuotantoeläimiä menetetään. Esimerkiksi kotikaupungissani Salossa ihan muutama päivä sitten sudet ovat tulleet todella tiheästi asutuille paikoille ja koulun pihalle. Myöskään lammaslaitumet eivät ole Salossa säästyneet susilta. Sudet ovat raadelleet ja tappaneet useita ja useita kertoja lampaita, joten tilanne on myös kotikaupungissani täysin kestämätön. Ja todellakaan Salo ei ole valitettavasti ainut paikkakunta, missä näin tapahtuu. Tämä hallituksen esitys antaa kuitenkin mahdollisuuden tarttua näihin ongelmiin. Se tuo metsästyslakiin uuden mahdollisuuden huomioida alueellisesti hoitosuunnitelmat ja niiden mukaiset päämäärät. Tällä pyritään siihen, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys voisi alkaa jälleen. Arvoisa rouva puhemies! Tämän esityksen hyvästä tarkoituksesta huolimatta on aivan pakko mainita, kun yritän olla rehellinen kansanedustaja-kauppias, ja kun arvoisa ministerikin on vielä paikalla, pitää sanoa, että emme voi kuitenkaan sulkea silmiä sen puutteilta. Kriittiset palautteet, kuten korkeimman hallinto-oikeuden, Metsästäjäliiton ja poliisiviranomaisten huomiot, on otettava erittäin vakavasti, kun esitys menee valiokunnan käsittelyyn. Esityksen on oltava sellainen, että se todella huomioi nykytilanteen ja turvaa jatkossa aidosti kannanhoidollisen metsästyksen. On esimerkiksi varmistettava, että lakiesitys sisältää riittävän selkeän määrittelyn, jonka nojalla poikkeuslupa voidaan myöntää. Lisäksi on pakko todeta, että asetusluonnosten puuttuminen lausuntokierrokselta oli vakava puute. Kansalaisille ja päättäjille on pystyttävä näyttämään konkreettisesti, mitä tämä laki tarkoittaa käytännössä. Arvoisa rouva puhemies! Toivon todella ja tiedän, että valiokunta ottaa esitykseen annetut palautteet vakavasti huomioon sen viisaassa käsittelyssä ja tekee kaikkensa, jotta suurpetojen metsästys voi alkaa vuonna 2025 suunnitelmallisesti, hallitusti ja lain sallimissa rajoissa. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies. [Tuomas Kettunen: Hyvä puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-04-09T20:47:01,2025-04-09T20:49:39,Hyväksytty,1.1 2025_37_302,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Simula., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_303,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Syksyllä 2020 sutta koskenutta kansalaisaloitetta käsiteltäessä luettelin niitä metsästyskoiria, joita silloin oli suden suuhun mennyt, ja sen jälkeen joka ikinen vuosi niitä metsästyskoiria on mennyt yhä enenevässä määrin vain lisää suden suuhun. Koulukyytien määrä on kasvanut entisestään, lammastilallisten määrä on vähentynyt, susivahinkojen määrä on kasvanut. Koiralla metsästäminen on vaikeutunut huomattavasti niillä paikoin, missä susia on paljon, ja erityisesti siellä, missä sudet ovat itse asiassa oppineet tappamaan näitä koiria. Mitä pidempään tilanne jatkuu, sitä enemmän vaikeutuu se koiralla metsästäminen. Niitä hyviä hirvikoiria ei kasva puussa, karhukoirista puhumattakaan. Eli jos karhunmetsästys on todella pitkään jäissä, niin sitten meillä ei kohta ole ollenkaan niitä karhukoiria koulutettuina täällä ja valmiina sinne jahtiin sitten, kun jahti jossain vaiheessa saadaan käyntiin, joten on äärimmäisen tärkeää, että mahdollisimman pian saadaan nämä kaikki suurpetojahdit käyntiin. Koiralla metsästys on osa suomalaista metsästyskulttuuria, ja ylipäänsäkin sitä suomalaista metsästyskulttuuria tulee varjella ja edistää, ja näin hallitus tekee. Mutta loppuun vielä haluaisin tästä omaisuuden puolustamisesta muutaman sanan sanoa, kun todella monilla metsästäjillä ja suomalaisilla on aivan väärä käsitys siitä, että omaa omaisuutta ei saisi puolustaa, ja se on aivan vääränlainen käsitys todellakin. Jos metsässä metsästäjä on koiran kanssa ja kohtaa suden, joka on hyökkäämässä tai hyökännyt sen koiran kimppuun, niin siltä sudelta saa puolustautua, sen suden saa ampua. Se on pakkotila. Näistä ei ymmärtääkseni tuomioitakaan ole koskaan tullut. Ne kyllä tutkitaan asianmukaisesti, kuten kuuluu — ja kuuluukin tutkia nimenomaan ripeästi, ei niin, että aseet jäävät pitkäksi aikaa poliisin haltuun, vaan tulee tutkia todella ripeästi, palauttaa ne aseet sille metsästäjälle, ettei tule tarpeettomia katkoksia siihen syksyn metsästykseen. Mutta todellakin omaa omaisuutta saa suojella, oli kyse sitten metsästyskoirasta tai esimerkiksi niistä lampaista, karjasta tai muusta omaisuudesta, jota suurpeto uhkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2025-04-09T20:49:41,2025-04-09T20:52:22,Hyväksytty,1.1 2025_37_304,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Siponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_305,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuossa edustaja Lundén jo poistui — siinä oli vähän semmoista tervettä kritiikkiä tätä lakiesitystä kohtaan. Ehkä tätä samaa olisin myöskin edustaja Polviselta odottanut, koska tiedän, että olette hyvin näihin asioihin perehtynyt, mutta en tuossa puheenvuoroa kuunnellessani oikein mitään kriittistä löytänyt tätä lakiesitystä kohtaan. Kun nyt käydään kuitenkin lähetekeskustelua, niin eikö juuri nyt olisi hyvä hetki evästää valiokuntaa lain puutteista? Toivoisinkin, kun tässä on hallituspuolueiden edustajia ja ministeri paikalla — kiitoksia minunkin puolestani ministerille, että olette täällä vielä iltamyöhään paikalla — näkemystä näihin neljään kohtaan, mitkä edustaja Kettunenkin toi tuossa äsken esille: kannanhoitosuunnitelmien juridisen aseman määrittely, sosioekonomisten seikkojen huomioiminen kannanhoidollisen metsästyksen perusteena tulee kirjata vielä nykyistä vahvemmin siihen lakiin, nämä viitearvot tarvitaan ehdottomasti ja sitten nämä poikkeuslupien kiireellisinä käsittelyt Ruotsin mallin mukaan. Toivoisin näihin näkemystä. Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa ministeri, menen tuossa viikonloppuna käymään Pielaveden torilla. Tiedän, että siellä esimerkiksi Laukkalan—Sulkavan Erämiehet odottaa tietoa tästä kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta. Kun täällä on kerrottu, että nyt lakiesitys tulee, kannanhoidollinen metsästäminen voidaan aloittaa, niin toivoisin nyt ministeriltä arvion siitä, milloin alkaa suden kannanhoidollinen metsästys, milloin alkaa ilveksen kannanhoidollinen metsästys ja milloin alkaa karhun kannanhoidollinen metsästys. Luulen, että tämä on se tieto, mitä esimerkiksi metsästäjät ympäri Suomea nyt kaipaavat. [Tuomas Kettunen: Kyllä!] — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-04-09T20:52:30,2025-04-09T20:54:27,Hyväksytty,1.1 2025_37_306,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Polvinen ja sitten ministeri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_307,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Niin, siitä kritiikistä tuossa edustajakollega kyseli. Olen käynyt paljon somessa keskustelua metsästäjien kanssa ja voin sanoa, että kritiikkiä on tullut aika paljonkin. Tämä kritiikki on toimitettu jo valmisteluvaiheessa ministeriöön, ja varmasti tässä salissa edellisissä puheenvuoroissa on tullut selväksi, että olen huolissani siitä, kuinka tämä oikeusprosessin juoksutus näitten valitusten osalta onnistuu. Metsästäjäliitot Suomesta ja Ruotsista pitivät täällä eduskunnassa meille tilaisuuden, jossa kävimme läpi sitä Ruotsin mallia: kuinka tätä Ruotsissa oikeusasteissa keskitetään yhteen hallinto-oikeuteen ja siellä läpimenoaika näille valituksille on niin nopea, että niillä ei ole vaikutusta itse metsästykseen. On paljon kysytty siitä, että voiko näitä valituksia estää tulemasta, mutta itse olen nähnyt, että ei voi, vaan on tärkeää, että se putki, se prosessi siitä poikkeusluvasta valittamisessa on nopea. Kun aiemmin tässä salissa tuli tuolta vasemmasta laidasta puhetta siitä, että susien ihmisarkuus ei lisääntyisi metsästämällä, niin ajattelin siitä vielä parisen sanaa sanoa: Kyllä tavallaan koen, että aika kauas on menty siitä realismista, mitä tuolla maaseudulla koetaan. Metsästäminen on aina ollut tapa karkottaa petoja alueilta, ja kyllä ne ovat oppineet. Toista on tämä haaskaruokinnan tuoma ihmisarkuuden väheneminen, kun säännöllisesti ollaan viety parikymmentätuhatta kiloa eläinperäistä jätettä metsään mönkijöillä. Ääni kuuluu jo kaukaa, kun mönkijät tulevat paikalle ja sen jälkeen suurpedot tulevat ruokailemaan. Kyllähän ihminen on Suomessa opettanut myöskin suurpetoja siihen, että ne eivät ihmistä pelkää ja toivon, että tämä haaskalain käsittely tulisi kanssa piakkoin tänne eduskuntaan, jottei tämä ihmisarkuuden lisääminen jäisi yksin tämän metsästyksen varaan. Kyllä minä toivon, että metsästäjät ja tämän asian ympärillä kiinnostuneet ihmiset saavat sen aikataulutuksen tästä luvituksesta ja oletetuista valituksista ja niiden käsittelystä ja siitä, kuka päättää ja miten, että pääsisimme varmuuteen siitä, että meillä on näkymä, joka varmasti poliitikoilla ja varsinkin ministerillä on, mutta se näkymä myös tänne, että voimme kertoa kansalaisille siitä ajoituksesta, että he voivat uskoa tähän asiaan vahvemmin. Voin sanoa, että suurimmalla osin ollut yleistä se kritiikki, että ”ei tämä koskaan tule onnistumaan, kun tämä ei ole koskaan onnistunut”. Näin pitkä aika on vienyt uskoa, että ei usko ennen kuin näkee. Minä ymmärrän niitä ihmisiä, jotka näin sanovat, koska tämä on todella suuri muutos ja tämä on todella kaivattu muutos. Me ollaan tekemässä historiallista muutosta täällä eduskunnassa, ja kyllä minä luotan siihen, että tämä eduskunta siihen pystyy. Ja ministeri on kovasti tämän eteen töitä tehnyt ja ollut aina kuulolla, kun on asiasta haluttu keskustella. [Puhemies koputtaa] Mutta tälle yleiselle näkemykselle kansalaisten suuntaan voisi vielä ehkä tehdä pienen kirkastuksen vaikka tänään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-04-09T20:54:28,2025-04-09T20:57:48,Hyväksytty,1.1 2025_37_308,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,Kiitoksia. — Otetaan vielä Oinas-Panuma ja sitten ministeri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_309,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Inspiroiduin tässä edustaja Polvisen puheenvuoron aikana vielä nopsaan pyytämään puheenvuoron. Puhuitte vasemmalta laidalta tulleesta palautteesta tästä ihmisarkuudesta, että metsästäminen ei sitä vähentäisi, ja olen kyllä kanssanne aivan samaa mieltä. Aiemmin täällä on myös pidetty monta puheenvuoroa ja viitattu siihen, että ihmiset eivät nyt uskaltaisi ulkoilla tai lähteä lenkille tai muuta semmoista. Se varmasti on jokaisen oma kokemus, mutta toivoisin myös, että me ei myöskään lähdettäisi pelottelemaan, koska kyllähän Suomi edelleen on äärimmäisen turvallinen maa lenkkeillä hyvinkin laajalla alueella. Toivon tosiaan, että tämä lakiesitys alkaa edetä. Just tuossa hoksasin, että olen varmaan eduskunnan ainoa kansanedustaja, jolta on mennyt suden suuhun sekä poro että lammas, että silleen tätä omakohtaista kokemusta löytyy. Haluan vielä omasta puolestani kiittää, että ministeri on ollut täällä kuuntelemassa meidän evästyksiä ja terveisiä. Sillä on kyllä meille edustajille tosi iso arvo, että kun tänne saliin tullaan tuomaan niitä näkemyksiä, huolia ja murheitakin, niin ministeri haluaa ne todella myös kuulla — kiitos siitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-04-09T20:57:50,2025-04-09T20:58:54,Hyväksytty,1.1 2025_37_310,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"No niin, kiitoksia. — Sitten ministeri Essayah ja enintään viisi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_311,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Kiitokset todellakin edustajille erittäin hyvistä, monipuolisista puheenvuoroista. Tuossa oli pieni debattikin, jossa muutamia kysymyksiä sitten vielä esitettiin. Pyrin näitä nyt käymään tässä läpi. Ensinnäkin tässä aika usein esitettiin tämä kysymys siitä, turvaako laki, että kannanhoidollinen metsästys kestää oikeudessa. No, tietenkään maa- ja metsätalousministeriö ei pysty oikeusministeriötä paimentamaan sillä tavalla, että esimerkiksi meidän oikeusjärjestelmä muuttuisi vaikka sellaiseksi, että meillä ei saisi tehdä valituksia tai jotain tällaista, koska tämänkin tyyppisiä ajatuksia täällä on heitetty. Mutta lähden siitä, että kukin näistä luvista varmasti arvioidaan oikeudessa aina erikseen, onko lupa perusteltu, mikäli siitä valitetaan. Ja tietysti täytyy lähteä siitä, että tässä laissa nyt nimenomaisesti näihin perusteluihin annetaan niitä eväitä. Silloinhan, vaikka valitettaisiin, niin jos huomataan, että meillä on ensinnäkin karhu suotuisalla suojelun tasolla, meillä löytyy alueellinen päämäärä ja meillä löytyvät myöskin alueelliset perustelut ja löytyvät tarvittavat perustelut näille luville, niin miksi silloin sellainen valitus kantaisi. Elikkä on tärkeää huomata, että laki vahvistaa hyvin monella tavalla näitä mahdollisuuksia perustella lupia. Elikkä tässähän tuodaan esille se, että on nämä alueelliset perustelut, alueelliset päämäärät, viitearvo, sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset vaatimukset, ja siinä mielessä voi sanoa, että tässä on juurikin annettu niitä eväitä siihen, että pystytään alueellisesti päämäärät määrittelemään ja myöskin sitten todellakin nämä viitearvot ja alueelliset perustelut tuomaan esille. No, sitten näistä metsästysajoista kysyttiin. Ensinnäkin 20.8. alkaa karhunmetsästys, ja nyt tämä kannanhoidollinen suunnitelma on tänään laitettu lausunnoille. Sitten sen lisäksi meillä syksyllä tehdään suden kannanhoidollinen suunnitelma. Sudenmetsästysaikahan ei ole vielä syksyllä, vaan sehän menee sitten seuraavalle talvelle. Sitten sen lisäksi meillä on ilves, jonka kannanhoidollinen suunnitelma tehdään silloin 26 alkuvuodesta. Täällä edustaja Elo moitti tätä työryhmää ja sanoi, että siellä ei ole ollut monipuolista edustusta. Tässä suurpetotyöryhmässä oli nimenomaan parasta mahdollista juridista osaamista, mitä Suomesta löytyy tältä alalta, ja ympäristöministeriö oli myöskin siinä edustettuna. Pidän todella tärkeänä, kun mietitään, mitä tässä on saatu aikaiseksi, että kuten sanoin tuossa aikaisemmin, tämän samaisen työryhmän työn pohjalta — ja työryhmähän jätti yksimielisen mietinnön — tehtiin muun muassa nämä vahinkoperusteiseen poikkeuslupaan liittyvät asetukset, joilla — niin kuin täällä esimerkiksi edustaja Eskelinen toi hyvin esille — on nyt 17 sutta poistettu, 17 sutta. Aikaisemmin yksi—kaksi saattoi olla tällä vahinkoperusteella. Se osoittaa sen, että tämä juridinen työryhmä on tehnyt hyvää työtä. Minulla ei ole mitään syytä epäillä, etteikö tämän työryhmätyön pohjalta tehtyjen lainmuutoskirjausten avulla voitaisi tässä asiassa edetä, koska meidän pitää ymmärtää se, että me mennään todella kapeasta rakosesta, kun meillä toisella puolella ovat ensinnäkin nämä oikeuden antamat päätökset niin Suomessa kuin myöskin sitten ne, mitä on annettu EU-oikeudesta, ja sitten toisaalta meillä ovat olleet niin nämä Bernin sopimuksen kuin luontodirektiivin antamat rajat, joita on pystytty sitten muuttamaan. Siinä mielessä voi sanoa, että kyllä, tässä on tosiaankin tehty historiallisia muutoksia. Kun aloitin ministerinä, niin sanottiin, että ei ole koskaan Suomesta yritetty muuttaa näitä, meillä ei ole neuvostoon viety näitä asioita. Ja nyt kun niitä on viety, niin niitä saatiin muutettua. Ja Bernin sopimuksesta sanottiin, että koskaan ette saa sitä muutettua, ja se on muutettu. Eli kyllä näitten asioitten eteen pitää tehdä tosi paljon töitä ja pitää pystyä vaikuttamaan EU-pöydissä, että asioita saadaan muutettua. No, sitten ehkä vielä näistä viitearvoista, joita on täällä kanssa nostettu esille. Suotuisan suojelutason viitearvo voidaan määrittää kullekin lajille ministeriön asetuksella. Viitearvoa koskeva muutos tuotiin lakimuutokseen mukaan hallitusryhmien toiveesta, vaikka asiantuntijatyöryhmän esityksestä se itse asiassa puuttui. Ministeriön asetus tästä viitearvosta tulee perustumaan nimenomaan tutkimukselliseen pohjatyöhön sekä päätöksentekijän valintaan riskitasosta komission ohjeita noudattaen. Tämä valittu linja, tutkimuksellisen pohjan ja poliittisen päätöksenteon yhdistelmä, on se kaikkein kestävin, ja se ottaa kaikkein kattavimmin huomioon niin luonnonsuojelun kuin sosioekonomisten seikkojen kokonaisuuden, ja myöskin ratkaisujen on oltava perusteltuja, tietopohjaisia ja kestäviä. Sitten vielä toistan sen, mitä totesin tästä sudesta aikaisemmin, elikkä sen, miksi tämä aikataulullisesti menee tällä tavalla. Niin kuin minä sanoin, on mahdollista, että me saadaan tällä niin sanotulla fast trackillä nyt aikaiseksi tämä suden liitemuutos EU:ssa jo tämän kevään aikana. Sitä myöten ministeriö pystyy tekemään vielä uuden metsästyslain muutoksen, jonka yhteydessä on sitten mahdollista tuoda metsästyslakiin nyt puuttuva, direktiivin 2 artiklan mukainen tavoitepykälä, jota täällä on kysytty. Tässä yhteydessä siis voimme esittää tuotavaksi sinne lain tasolle myös artiklan 3 kohdan sosiaalisten, taloudellisten ja kulttuuristen vaatimusten ottamisen huomioon. Nyt tätä käsillä olevaa esitystä ei tästä syystä ollut mielekästä viivyttää, vaikka tällaisia toiveita esitettiin, ja tämä näkökulma on tässä esityksessä lakipykälään tuotu niin vahvasti kuin se tässä vaiheessa on juridisesti mahdollista. Kun täällä on paljon ollut ajatuksia siitä, mitä kaikkea näihin pykäliin olisi pitänyt tuoda, niin täytyy sanoa, että erilaisilla lisäsääntelyillä me oltaisiin hyvin helposti luotu lisää valituskelpoista byrokratiaa, ja lopputulos ei todennäköisesti olisi ollut se, mitä toivottiin. Eli koska me ollaan ajettu meidän petopolitiikka sellaiseen juridiseen konkeloon, niin sieltä ulos pääseminen on myöskin vaatinut parhaita mahdollisia juridisia asiantuntijoita. Tämä työryhmän työ on ollut äärimmäisen tärkeää, ja siltä pohjalta tätä lainsäädäntöä on nyt tehty. Minä ainakin itse toivon, että hyvässä yhteistyössä jatketaan, koska kun minä kuuntelen tämän salin keskustelua, niin on aivan selvää, että meillä on aivan yhteinen päämäärä. Täällä on ehkä ihan muutamia edustajia, joilla on ehkä vähän toisenlainen ajatus asiasta, tai ehkä he eivät näe tätä asiaa aivan samalla tavalla, mutta hyvin yleisesti voisi sanoa, että meillä on täällä hyvin yhteinen päämäärä. Siinä mielessä tässä tehdään varmasti yhteistyötä tämän asian eteenpäinviemiseksi ja todellakin, niin kuin tuossa totesin, päästään sitten myöskin tässä kannanhoidollisessa metsästyksessä eteenpäin. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+7.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-04-09T20:58:00,2025-04-09T21:06:00,Hyväksytty,1.1 2025_37_312,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp>>>Lakialoite LA 25/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 3/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Edustaja Lyly, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_37_313,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp>>>Lakialoite LA 25/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta 198/2024 ja valiokunnan mietintö 3/2025. Esittelen nyt työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtajana valiokunnan mietinnön koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta. Esitykseen sisältyy muutoksia yhteistoimintalakiin ja myös teknisluonteisia korjauksia. Tavoitteena on työllistämisen esteiden purkaminen ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen. Esitysten yhteydessä valiokunta on käsitellyt lakialoitteeseen 25/2023 sisältyvän lakiehdotuksen. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta katsoo, että yhteistoimintalain muutokset tukevat pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia sopeuttaa toimintaansa muuttuvissa olosuhteissa ja vähentävät niiden hallinnollista taakkaa. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä teknisin muutoksin. Yhteistoimintalain soveltamisalaa koskeva raja nostettaisiin 20:stä säännöllisesti vähintään 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin, yhteisöihin ja sivuliikkeisiin. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kannattaa soveltamisalan nostoa EU-sääntelyn mahdollistamalle tasolle ja sen myötä hallinnollisen taakan merkittävää keventämistä pienissä yrityksissä. Valiokunta yhtyy asiantuntijalausunnoissa toistuneeseen näkemykseen, että ehdotettu soveltamisala on jokseenkin vaikeaselkoinen. Valiokunta toteaa vaikeaselkoisuuden johtuvan yhteistoimintalain taustalla vaikuttavien useiden EU-direktiivien vaatimusten yhteensovittamisesta esityksen tavoitteiden kanssa. Saamiensa asiantuntijalausuntojen perusteella valiokunta toteaa myös, etteivät EU-sääntelyn asettamat soveltamisalan rajat ole kaikilta osin selviä. Valiokunta pitää sääntelyn sujuvoittamisen ja yritysten hallinnollisen taakan keventämisen kannalta perusteltuna, että ehdotetun soveltamisalasäännöksen toimivuutta seurataan tarkasti ja että sääntelystä johtuvia vaatimuksia arvioidaan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan uudelleen. Yhteistoimintalain vaatimuksia muutosneuvottelujen vähimmäisajoista lyhennetään puolella kahdesta viikosta seitsemään päivään ja kuudesta viikosta kolmeen viikkoon. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää neuvotteluaikojen lyhentämisen vaikutuksia merkittävinä. Yrityksille neuvotteluaikojen lyhenemisestä syntyvien säästöjen voidaan katsoa edistävän yritysten työllistämismahdollisuuksia ja pienten yritysten toimintaedellytyksiä. Valiokunta toteaa myös, että yhteistoimintalaissa säädetyn neuvotteluvelvoitteen tarkoitus on käsitellä muutoksen perusteet, vaihtoehdot ja vaikutukset yhdessä työnantajan ja työntekijöiden kanssa. Lisäksi lakiesityksessä ehdotetaan jatkuvan vuoropuhelun toimintaperiaatteen säilyttämistä myös säännöllisesti 20—49 työntekijää työllistävissä yrityksissä tai yhteisöissä. Vuoropuhelua koskevia menettelytapoja ehdotetaan kuitenkin kevennettäviksi merkittävästi nykyisestä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta katsoo, että vuoropuhelun vähimmäistason turvaamiseksi ja siten paikallisen sopimisen mahdollistamiseksi ehdotettu kevennetyn vuoropuhelun velvoite on perusteltu. Valiokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen 198/2024 sisältyvän lakiehdotuksen. Lisäksi päätösehdotuksena on, että eduskunta hylkää lakialoitteeseen 25/2023 sisältyvän lakiehdotuksen. Päätös ei ole yksimielinen, vaan mietintöön sisältyy yksi hylkäysehdotuksen sisältävä vastalause. — Tässä esittely.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+8.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-04-09T18:24:45,2025-04-09T18:29:34,Hyväksytty,1.1 2025_37_314,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp>>>Lakialoite LA 25/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2025 vp,Kiitokset mietinnön esittelystä. — Sitten edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_315,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp>>>Lakialoite LA 25/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tänään puhumme yt-lain muutoksista, ja valitettavasti joudun toteamaan, että hallituksen esitys edustaa jälleen kerran yksipuolista vallankäyttöä työelämässä. Esityksen ytimessä on esimerkiksi neuvotteluaikojen puolittaminen ja työnantajan vallan lisääminen, ja tätä sanotaan tasapainoiseksi uudistukseksi. Ei, tämä on selkeä heikennys työntekijöiden oikeuksiin. Yt-neuvottelut eivät ole byrokraattinen rasite, kuten usein väitetään. Ne ovat työntekijöiden viimeinen mahdollisuus vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Kun työpaikka on vaarassa, neuvottelujen kesto on keskeinen osa oikeudenmukaisuutta. Lyhentämällä tätä aikaa hallitus ottaa työntekijöiltä pois aikaa valmistautua, esittää vaihtoehtoja ja tulla kuulluksi. Onko tämä sitä osallistavaa ja vastuullista työelämää, jota meille on luvattu? Lisäksi on syytä kysyä, kuka tästä hyötyy. Työnantaja voi nyt nopeammin viedä läpi irtisanomisia, lomautuksia tai rakennemuutoksia ilman todellista velvoitetta neuvotella tasavertaisesti. Työntekijöiden ääni hukkuu, ja työpaikoille syntyy epävarmuuden kulttuuri. Tämä ei rakenna luottamusta, tämä lisää pelkoa. Arvoisa hallitus, te väitätte tavoittelevanne toimivampaa ja ennakoitavampaa työelämää, mutta todellisuudessa kavennatte neuvotteluoikeuksia ja horjutatte sopimusyhteiskuntaa. Työntekijöiden asemaa ei pidä heikentää silloin, kun he ovat haavoittuvimmillaan. Kysynkin, miksi työntekijän kuuleminen, osallistuminen ja vaikutusmahdollisuus eivät teille kelpaa. Miksi työnantajan asemaa pitää vahvistaa työntekijän kustannuksella? Tämä yt-lain muutos ei ole uudistus, se on askel taaksepäin. Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä on kysymys myös yhteistoimintalain soveltamisrajan nostamisesta 20 henkilöstä 50 työntekijän yrityksiin. Tämä ei ole pelkkä tekninen muutos. Tämä on selkeä ideologinen valinta, joka kaventaa työntekijöiden oikeuksia. Yt-laki on ollut keino varmistaa, että työntekijöillä on ääni niissä tilanteissa, jotka vaikuttavat suoraan heidän toimeentuloonsa ja työoloihinsa. Nyt hallitus aikoo rajata kokonaan tämän vaikutusmahdollisuuden pois sadoiltatuhansilta työntekijöiltä. Heidän oikeutensa osallistua työpaikkansa muutoksiin, saada tietoa ja esittää vaihtoehtoja ollaan viemässä osin kokonaan pois. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Se tarkoittaa, että yritys, jossa työskentelee vaikkapa 45 henkilöä, voi jatkossa tehdä laajoja henkilöstöön vaikuttavia päätöksiä ilman mitään neuvotteluvelvoitetta — ei tietoa, ei vuoropuhelua, ei vaikutusmahdollisuuksia. Tämä ei ole nykyaikaista työelämäpolitiikkaa, tämä on paluu menneeseen. Arvoisa hallitus, te puhutte luottamuksesta ja yhteistyöstä työmarkkinoilla, mutta samalla te toimitte juuri päinvastoin. Yhteistoimintalain soveltamisen rajaaminen isompiin yrityksiin viestii suomalaisille ahkerille työntekijöille: ”Teidän äänenne ei ole tärkeä, te ette ansaitse osallistua.” Tämä ei rakenna luottamusta, tämä murentaa sitä. Kysynkin teiltä, arvoisa hallitus: Miksi työntekijän oikeus tulla kuulluksi riippuu yrityksen koosta? Miksi 49 työntekijän yrityksessä työntekijä ei ansaitse samoja oikeuksia kuin yrityksissä, missä on 51 työntekijää? Tämä esitys on epäoikeudenmukainen, tarpeeton ja vahingollinen. Siksi se on torjuttava. Lopuksi on vielä muistutettava siitä, mitä arvoisa työministeri totesi tähän käsittelyssä olevaan yt-lain muuttamiseen liittyen Ylen haastattelussa marraskuussa 2024: ”Vaikka irtisanominen voi tapahtua hieman nopeammin, myös työllistyminen tapahtuu nopeammin.” On jälleen kysyttävä, missä todellisuudessa hallituksen edustajat ja ministerit ovat. Työttömyys vain kasvaa, ja työttömän turva tuntuu olevan työministerin mainitseman piilotyöpaikan varassa, valitettavasti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+8.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-04-09T18:29:41,2025-04-09T18:33:30,Hyväksytty,1.1 2025_37_316,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp>>>Lakialoite LA 25/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_317,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp>>>Lakialoite LA 25/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yhteistoimintalain uudistuksesta on vasta reilut kaksi vuotta, ja uusien käytäntöjen tiedottamisessa ja muotoutumisessa menee aikansa, kun niitä työpaikoille viedään ja niistä tulee yrityksen arkea. Tämä lakiesitys on tuotu nyt tänne ilman tämän juuri tehdyn muutoksen vaikutusten selvittämistä, ja nyt sitä taas muutetaan hyvin radikaalisti. Mutta tässä Orpon—Purran hallitus toimii hallitusohjelmansa mukaisesti ja jatkaa edelleen yksipuolista työntekijöiden aseman heikentämisen linjaa. Tässä esityksessä noin 6 400 yritystä putoaa yt-lain soveltamispiiristä pois, 191 000 työntekijää taas putoaa neuvotteluvelvoitteen piiristä pois. Esityksen lyhyemmät neuvotteluajat koskevat kaikkia yrityksiä siitä 50:stä ylöspäin, joihin yhteistoimintalakia sovelletaan. Tämä muuttaa neuvottelutilanteita huonompaan suuntaan, kun muutoksien, töiden järjestelyjen ja työntekijöiden työsuhteiden käsittelyyn tarvittaisiin kunnolla neuvotteluaikaa. Muutosneuvotteluissa irtisanottaville työntekijöille on aina kyse taloudellisesta palkanmenetyksestä, varsinkin nyt, kun neuvotteluaikoja lyhennetään puoleen aikaisemmasta. Lisäksi on kyse myös inhimillisestä huolesta, jonka nopea ja odottamaton muutos taloudelliseen tilanteeseen tuo. Esitetyt muutokset hyödyttävät vain ja ainoastaan työnantajia. Kun palkkakulut pienenevät, työntekijöille muutokset ovat ainoastaan heikennyksiä. Kaikki muutoksen kustannukset tulevat heidän kustannettavakseen. Lyhennetyt neuvotteluajat puolitetaan seitsemään päivään ja kolmeen viikkoon. Se tarkoittaa käytännössä, että sisältöneuvotteluja muutostilanteessa ei pystytä kunnolla käymään. Muutosneuvottelut jäävät kiireessä pintapuolisiksi ja vajaiksi. Lyhennetyillä neuvotteluajoilla ei pystytä kunnolla informoimaan henkilöstöä eikä neuvottelemaan henkilöstön edustajan kanssa perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista. Erityisen tärkeää on, että henkilöstön edustajalla olisi aikaa käydä läpi ja etsiä vaihtoehdot henkilöstön kanssa. Asialliset ja perusteelliset neuvottelut pitävät sisällään hyvät taustatiedot, lisäselvitysmahdollisuudet ja laskelmat. Myös riittävät valmistautumisajat osapuolille ovat tärkeitä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen pääsemiseksi. Nämä lyhennetyt neuvotteluajat ovat ongelmallisia myös, jos on useita henkilöstöryhmiä. Erityisesti neuvotteluresurssit työnantajapuolella jäävät ongelmaksi, koska yhtäaikaisiin neuvotteluihin ei ole mahdollisuuksia. Vaikutusarvio työntekijäpuolelle, palkansaajille, on yli 50 työntekijän yrityksissä keskimäärin 2 154 euron palkkatulojen menetys. Hallituksen esityksessä itsessään on nämä laskettu. Ja sitten jos on 30 henkilötyöpäivää, palkan pienentyminen on keskimäärin 4 300. Isoista summista on kysymys. Myöskin soveltamisrajan muutos tekee tästä ongelmallisen, ja tuossa äsken esittelyssä jo kuvasin sitä, että tämä rajan muuttaminen ei ole ihan ongelmatonta, koska tässä kevennetyssä mallissa tulee muutoksia tämän 20 ja 49 henkilön välillä. Hallinnollinen taakka ja tasa-arvokysymykset ovat jääneet täällä taka-alalle, erityisesti tasa-arvokysymykset. Niitä täällä ei ole selvitetty, jälleen kerran, ja hallinnollinen taakka tulee yritykselle semmoisista asioista, joissa puhutaan siitä, että pitäisi selvittää yrityksen kehitysnäkymiä, taloudellista tilannetta, työpaikalla sovittavia sääntöjä, käytäntöjä, toimintaperiaatteita, työntekijöitten käyttötapoja ja henkilöstön rakenteita ja henkilöstön osaamistarvetta, osaamisen kehittämistä, työhyvinvoinnin edistämistä — nämä ovat hallinnollista taakkaa yrityksessä. Ihmettelen todella suuresti. Nämähän ovat niitä asioita, joilla yritys pärjää tulevaisuudessa. Sen vuoksi tässä ollaan menossa työelämässä täysin väärään suuntaan, ja tämä lakiesitys on tässä mielessä tosi huono palkansaajien kannalta, ja sen vuoksi esitän, että lakiesitykseen sisältyvä vastalause hyväksyttäisiin, mutta erityisesti, että keskustelun kuluessa käsittelyn pohjaksi otettaisiin vastalauseen mukaisesti lakialoite 25/2023 ja siihen sisältyvä lakiehdotus. Tätä ehdotan tässä saman tien.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+8.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-04-09T18:33:39,2025-04-09T18:39:18,Hyväksytty,1.1 2025_37_318,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp>>>Lakialoite LA 25/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2025 vp,Edustaja Jokelainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_319,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Jessi,Jokelainen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp>>>Lakialoite LA 25/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä on kyse työntekijöiden irtisanomissuojan ja toimeentulon heikentämisestä. Esityksellä leikataan 24 miljoonaa euroa vuodessa irtisanottavien työntekijöiden palkoista, kun irtisanomista nopeutetaan. Yksilötasolla tämä voi johtaa tuhansien eurojen taloudelliseen menetykseen. Suomessa on käynnissä valtava irtisanomisaalto, ja oikeistohallituksen epäonnistuneen politiikan myötä työttömyys edelleen kasvaa. Tässä tilanteessa hallitus tuo nyt meille esityksen, jonka myötä yhä useamman työntekijän palkanmaksu voidaan lopettaa kuin seinään. Tämä lisää merkittävästi taloudellista epävarmuutta, kun myös työttömyysturvaa on heikennetty rajusti ja omavastuupäiviä lisätty. Suomessa työntekijöiden irtisanominen tuotannollisista ja taloudellisista syistä on jo ennestään useimpia verrokkimaita helpompaa ja halvempaa. Kollektiivisen irtisanomissuojan heikentäminen on jälleen yksi askel poispäin pohjoismaisesta työmarkkinamallista. Kun jatkossa yt-lakia ei enää sovellettaisi alle 50 henkeä työllistävissä yrityksissä, tämä heikentäisi paitsi työsuhdeturvaa myös laajemmin henkilöstön asemaa. Suomessa henkilöstöllä on jo ennestään heikommat vaikutusmahdollisuudet kuin muissa Pohjoismaissa, ja myös tässä suhteessa Suomi erkanee väärään suuntaan pohjoismaisesta mallista. Kuten hallituksen omassa esityksessä on todettu, yhteistoiminnalla on havaittu tutkimuksissa myönteinen vaikutus tuottavuuteen ja työn laatuun. Siksi hallituksen tapa tarkastella yhteistoimintaa yksinomaan hallinnollisena taakkana on ideologinen ja kansantaloudelle haitallinen. Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys on jälleen yksi työllisyystoimi, joka ei työllistä. Hallituksen omassakin esityksessä todetaan, että empiirisen tutkimuksen perusteella työllisyysvaikutus on lähellä nollaa. Hallitus siis jatkaa työntekijöiden aseman kurjistamista, vaikka näillä toimilla luvatusta 100 000 työpaikasta ei ole merkkiäkään. Tällä hetkellä hallituksella on matkaa 100 000 työllisen tavoitteeseen noin 150 000, eikä tälläkään esityksellä suunta ole muuttumassa. Työsuhdeturvan heikentäminen ei kuitenkaan pääty tähän, vaan myöhemmin keväällä hallitus on tuomassa esityksen irtisanomissuojan heikennyksestä, jonka myötä työntekijän irtisanomiseen ei tarvita enää painavaa syytä. Näyttää siltä, että meillä ei Suomessa ole työministeriä vaan työttömyysministeri. Kaikki tänne tuotavat esitykset lisäävät työelämän epävarmuutta, heikentävät työntekijöiden asemaa ja romuttavat työttömäksi joutuvien toimeentuloa. 100 000 työpaikkaa luvattiin, saatiinkin vain lisää irtisanomisia ja työttömiä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+8.aspx,fi,Jessi Jokelainen,911824,2025-04-09T18:39:22,2025-04-09T18:42:03,Hyväksytty,1.1 2025_37_320,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp>>>Lakialoite LA 25/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2025 vp,Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_321,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp>>>Lakialoite LA 25/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä on hyvä jatkaa edellisen puhujan teemalla, eli kyllä nyt suomalaista työelämää viedään todellakin väärään suuntaan. Hallitus lupasi satatuhatta uutta työpaikkaa, mutta nytten meillä on menty aivan väärään suuntaan: meille on tullut lisää työttömiä, ja silti helpotetaan ja nopeutetaan irtisanomista — tämä on jotenkin tosi kummallista politiikkaa. Kyllä nyt pitäisi ne paukut laittaa siihen, että ei tarvitsisi niitä henkilöitä irtisanoa, niin että saataisiin sitä kasvua, saataisiin työpaikkoja. Miksi tätä yhteistoimintalakia nyt sitten pitää muuttaa? Tulee taas jälleen kerran mieleen, että pelataan vain elinkeinoelämän pussiin tätä hommaa. Kuitenkin tämä vaikuttaa lähes 200 000 ihmiseen ja yli 6 000 yritykseen, jotka putoavat pois yt-lain velvoittamasta yhteistoimintamenettelystä. Nämä ajat, kun neuvotteluajat puolitetaan seitsemään päivään ja kolmeen viikkoon, eli neuvotteluajan lyhentäminen voidaan hinnoitella ihan rahaksikin, mitä se sitten tarkoittaa, kun tässä nopeutuvat nämä menettelytavat. Myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n arvion mukaan muutokset tekevät yhteistoimintalaista sekavan ja vaikeasti sovellettavan erityisesti 20—49 työntekijää työllistävissä yrityksissä. Tästä itse asiassa päästäänkin siihen minun yhteen pelkooni ja huoleeni, siihen, kyetäänkö näitä yt-menettelyjä käymään aidosti siellä kentällä yrityksissä. Tämä ei ole mikään suora epäluottamuslause ammattitaidon puutteeseen, mutta valitettavasti on havaittavissa, että yhteistoimintamenettelyä ei tälläkään hetkellä oikein osata kaikissa yrityksissä laillisin menoin käydä. Minä pelkään, että tässä tulee lisää sentyyppistä toimintaa, että mahdollisesti joudutaan punnitsemaan eri oikeusasteissa, onko asiat käsitelty oikealla tavalla. Kyllä nämä kokonaisvaikutusarvioinnitkin, jotka tästä jälleen puuttuvat, tässä on ihan hyvä vielä nostaa kertaalleen keskusteluun. Tässä yhteydessä on hyvä peräänkuuluttaa tosiaan niitä aitoja työmarkkinatoimia, sitä aitoa kasvua, jotta meidän ei tarvitsisi joutua siihen tilanteeseen, että pitää ihmisiä irtisanoa. Eli jollain tavalla minä haluaisin tämän keskustelun kääntää mieluummin siihen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+8.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-04-09T18:42:03,2025-04-09T18:44:27,Hyväksytty,1.1 2025_37_322,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp>>>Lakialoite LA 25/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2025 vp,"Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_323,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp>>>Lakialoite LA 25/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin tämä on taas yksi näitä hallituksen esityksiä, missä heikennetään työelämää ja lisätään myös neuvottelutilanteiden epätasa-arvoa työntekijöiden ja työnantajien välillä. Tietysti hämmästystä herättää myös se, että tätä yhteistoimintalakia uudistettiin kokonaisuudessaan vain reilu kaksi vuotta sitten, ja tämmöinen poukkoileva lainsäädäntö — tietysti me kaikki sen tiedämme — on varsin huonoa ja haitallista toimijoille. Esimerkiksi nyt, kun uudistuksen myötä uutena käytäntönä tähän yhteistoimintalakiin tuli velvollisuus käydä jatkuvaa vuoropuhelua henkilöstön kanssa, sehän on juuri sitä, millä me parannamme työelämän sujuvuutta ja työoloja. Se on sekä yritysten että työntekijöiden yhteinen etu, mutta valitettavasti tätä tässä nyt heikennetään. No, sekään ei ole tietysti mitään uutta, että tässäkään lainsäädännössä ei sukupuolivaikutuksia ole arvioitu. Valitettavasti tämän hallituksen lakiesityksissä tämä on ollut usein esiintynyt puute, eikä sinänsä tietysti ihme, koska aika monet näistä työelämänkin lainsäädännöistä, mitä hallitus on tehnyt, heikentävät nimenomaan naisten asemaa työmarkkinoilla. Ehkä siksi ei ole haluttu näitä vaikutuksia arvioida, jotta se ei tule niin selvästi esiin. Todellakin tämän lain mukaan nyt lähes 200 000 työntekijää putoaa yt-lain velvoittamasta yhteistoimintamenettelystä. Sen lisäksi esimerkiksi nämä lyhyemmät neuvotteluajat koskevat kaikkia yrityksiä. Kummastelin itsekin hieman tätä perustelua, että tätä halutaan tehdä sen takia, että hallinnollista taakkaa kevennetään, kun kaikki kuitenkin tiedämme, että nimenomaan se vuoropuhelu henkilöstön kanssa on niitä asioita, jotka vaikuttavat yrityksen menestymiseen henkilöstön omien kehittämistarpeiden ja tulevaisuudennäkymien osalta. Tämä esitys myös heikentää tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuutta työelämässä työnantajien ja palkansaajien välillä. Myös se on tietysti huono asia, jos ajatellaan työelämää yleisesti tai yksittäisen yrityksenkin menestymistä. Lisäksi ihmettelen kyllä todella sitä, että nyt jatkossa näitä kehittämissuunnitelmia ei tarvitsisi tehdä alle 50 työntekijän yrityksissä, kun se on ollut juuri se väline, jolla on voitu paremmin esimerkiksi huomioida työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista tai ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn huomioon ottamista. Tämä todellakin olisi koko yrityksen etu, ja nyt tästäkin luovutaan. Tässä totean samalla, että myös vihreät yhtyy tähän vastalauseeseen, mikä on yhdessä sd:n, vihreiden ja vasemmiston kanssa tehty.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+8.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-04-09T18:44:27,2025-04-09T18:47:35,Hyväksytty,1.1 2025_37_324,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp>>>Lakialoite LA 25/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_325,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp>>>Lakialoite LA 25/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kuten aiemmassa puheenvuorossani toin esille, hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta tarkoittaa jälleen sitä, että työntekijältä viedään ja paljon viedäänkin. Vaikutusmahdollisuudet heikkenevät, ja iso asia on se, mitä tapahtuu pahimmillaan suoraan työntekijän ansiotasolle. Asiantuntijalausunnossa Teollisuusliitto toteaa, että neuvotteluaikojen puolittaminen vaarantaa vakavalla tavalla neuvotteluiden tarkoituksen ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien toteutumisen. Erityisesti lyhyemmän neuvotteluajan osalta työntekijöillä on jatkossa käytännössä mahdotonta ehtiä luoda sellaisia varteenotettavia vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka voisivat tulla työnantajan harkittaviksi. Neuvotteluaikoihin esitetyt muutokset tarkoittavat käytännössä merkittävää tulonsiirtoa työntekijöiltä työnantajille. Metalliteollisuuden työntekijän säännöllisen työajan ansion keskiarvo on noin 3 000 euroa kuukaudessa. Mikäli kuuden viikon neuvotteluaika lyhennetään kolmeen viikkoon, tarkoittaa tämä käytännössä kyseisillä ansiotuloilla yhteensä 2 250 euroa pienempiä ansioita työntekijälle. Työttömyyden pitkittyessä ansiosidonnaiseen tehtyjen heikennysten takia työntekijän asema verrattuna aiempaan on jo nyt huomattavan paljon heikompi ja heikkenee entisestään. Ottaen huomioon nyt esillä olevat muutokset neuvotteluvelvoitteen poistamisesta pienemmissä yrityksissä sekä neuvotteluaikojen lyhentämisestä, muutokset ovat palkansaajan näkökulmasta täysin kohtuuttomat. Kyseessä ovat yksittäisen palkansaajan näkökulmasta useiden tuhansien eurojen heikennykset entiseen verrattuna. Harva palkansaaja on kykenevä varautumaan ansiotason radikaaliin heikentymiseen työttömyyden kohdatessa. Arvoisa rouva puhemies! Edellä kerrotun vuoksi kannatan edustaja Lylyn tekemää aikaisempaa esitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+8.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-04-09T18:47:45,2025-04-09T18:49:37,Hyväksytty,1.1 2025_37_326,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp>>>Lakialoite LA 25/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_37_327,37/2025,2025-04-09,14.00,21.06,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp>>>Lakialoite LA 25/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tulin tälle oikealle puolelle, jos paremmin kuuluisi tämä huoli, mikä meillä tässä lain säätämisessä tällä hetkellä on. Ensinnäkin kaikkein tärkein asia on — kun ajatellaan, että on yhteistoimintaa tämmöisissä tilanteissa, joissa on 20—49 ihmistä töissä ja tulee joku muutostilanne — että silloinhan juuri tarvittaisiin sitä neuvottelua, kun sitä asiaa käydään läpi. Hyvin toimivissa yrityksissä tämä ei ole mikään ongelma, mutta sellaisissa, joissa sitä ei oikein tehdä, silloin laki on perälautana ja sitä kautta saadaan niitä ratkaisuja paremmin tehtyä. Nyt se lain turva viedään tässä kokonaan pois, ja se on tässä erittäin ikävä ja ongelmallinen asia. Sitten jos katsotaan tämän soveltamisen osalta, niin nyt kun meillä on lyhennetyt neuvotteluajat, seitsemän päivää ja kolme viikkoa, ja pitäisi käydä neuvottelut niin, että tulee käytyä läpi perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot — nämä kaikki pitäisi käydä siinä neuvotteluaikana läpi — niin jos niitä ei käydä läpi riittävästi, tulee helposti tulkintaongelmia siitä, onko nyt tehty yt-lain mukaiset tarkoituksenmukaiset neuvottelut vai onko tämä vain ollut neuvotteluaika, ja sitten työnantaja päättää, että nyt on käyty perusteellisesti läpi. Tämä johtaa siihen, että työntekijäpuoli joutuu viemään näitä asioita oikeuteen ja hakemaan oikeuden kautta tätä perustetta — turhaa lisätyötä. Tämä on todella sellainen asia, joka haittaa tilannetta. Sitten tässä on mielenkiintoinen asia ollut se, että kuulemisissa juuri tämmöisistä 20—49 työntekijän yrityksistä, joissa on ulkomaalaista omistusta, tuotiin esiin erityisesti se, että sellaisissa yrityksissä noudatetaan mieluummin sitä lakia kuin mitään sopimuksia. Se antaa paljon tukevamman selkänojan siellä yrityksessä käsitellä näitä asioita, ja sillä lailla ne ovat pystyneet käymään tätä hyvin läpi. Tämä on tässä mielessä semmoinen näkökohta, joka pitää tässä tuoda myöskin esiin. Sitten tämä soveltamisongelma tuli tuossa jo käsiteltyä. Sitten nämä kansainväliset velvoitteet: tässä on myöskin selkeästi sellainen tilanne, että yritetään nyt venyttää tätä kansainvälistä tulkintaa niin, että tällaisia muutoksia voitaisiin täällä tehdä, ja siihen meillä vastalauseessa on myöskin otettu kantaa, ja näin ei pitäisi tehdä. Sitten tuo lakialoite, joka tässä nyt esitetään hyväksyttäväksi, on allekirjoittaneen tekemä lakialoite henkilöstön edustuksesta yrityksen hallitukseen ja hallintoon, ja se tarkoittaa sitä, että 25 henkilön yrityksissä olisi henkilöstön edustaja hallituksessa, ja nykyinen raja on 150. Itselläni on erittäin hyvä kokemus siitä, että silloin kun Tampereella olin pormestarina, niin Tampereen kaupungin tytäryhtiöissä oli kaikissa henkilöstön edustus 20 henkilöstä ylöspäin, ja siitä on vain hyviä kokemuksia. Hallituksen puheenjohtajat ja omistajat ovat olleet tyytyväisiä, että näin on. Sinne tulee aina sellaista osaamista hallituksen käsittelyyn, jota siellä muuten ei ole. Eli meidän pitäisi viedä henkilöstöä osallistavampaan suuntaan, ja nyt tämä hallituksen linja on, että mitä vähemmän henkilöstön kanssa tarvitsee neuvotella, niin sen paremmin yrityksissä tuntuu menevän heidän näkövinkkelisstään. Tämä on täysin väärä suunta, ja toivoisin, että täällä oikeallakin puolella aletaan kuunnella sitä huolta, mikä työpaikoilla on. Siellä menestytään vain tekemällä yhdessä, neuvottelemalla yhdessä ja hakemalla yhdessä ratkaisuja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2025+8.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-04-09T18:49:46,2025-04-09T18:54:22,Hyväksytty,1.1 2025_38_1,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalle olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. On toivottavaa, että kukin kysymys on osoitettu yhdelle paikalla olevalle ministerille.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_38_2,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Edustaja Heinäluoma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_38_3,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus kokoontuu kautensa puolivälitarkasteluun 12 päivän päästä. Ensi viikolla eduskunta on istuntotauolla, joten tänään pidettävä kyselytunti on viimeinen ennen hallituksen puoliväliriihen päätöksiä. Tämä puoliväliriihi on erityisen merkityksellinen sen takia, että hallitus on kertonut aikovansa tehdä suuria leikkauspäätöksiä niin terveydenhuoltoon kuin koulutukseenkin. Tällä viikolla olemme saaneet tietää, että satojen miljoonien lisäleikkauksia on jälleen tiedossa ja kokonaisuudessaan säästetään jopa 1,6 miljardia euroa. Summat ovat valtavia ja sisällöt mysteeri. On oikein, että suomalaiset tietävät, mistä hallitus aikoo nämä mittavat leikkaukset tehdä. Pääministeri Orpo, voitteko kertoa suomalaisille nyt viimeisellä kyselytunnilla ennen hallituksenne kehysriihtä, mistä näitä lisäsäästöjä haetaan?", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2025-04-10T16:01:18,2025-04-10T16:02:29,Hyväksytty,1.1 2025_38_4,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_5,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Riihiprosessihan menee niin, että tulemme saamaan sinne riiheen mennessä valtiovarainministeriön tuoreimman ennusteen, joka näyttää sitten sen talouden tilan, mistä budjettia lähdetään suunnittelemaan sinne kehyskaudelle. Tällä hetkellä ajatus siitä on, että suuria muutoksia ei kuitenkaan tule tapahtumaan ja että kehyksen sisällä sinänsä hallitus pystyisi pysymään. Mutta sitten on aina uusia tarpeita, niin kuin tässäkin salissa on laajasti tuotu esille tarve löytää kasvutoimia. Jos ja kun niitä tehdään, ne pitää tietenkin pystyä kehyksen sisältä rahoittamaan. Mielestäni mihinkään sen tyyppiseen, joihinkin valtaviin uusiin leikkauksiin, ei olla tässä menossa, vaan ennen kaikkea mennään kasvuriiheen hakemaan toimia, joilla me saadaan Suomeen työllisyyttä ja talouden kasvua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-10T16:02:29,2025-04-10T16:03:28,Hyväksytty,1.1 2025_38_6,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. Totean samalla, että koska useimpien ryhmien kysymykset koskettelevat samaa teemaa, käsittelemme ne kaikki tässä samassa yhteydessä. — Edustaja Heinäluoma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_7,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä nyt olisi jo aika luopua tästä kiertelystä ja kaartelusta. Tämä on viimeinen kyselytunti ennen puoliväliriihtä. Ihmettelen, että kun hallitus on aikaisemmin ylpeillyt leikkauslistoillaan oikein saksien kanssa, niin nyt te piilottelette näitä leikkauspäätöksiä. Huoli on herännyt siitä, kohdistuvatko nämä leikkaukset ihmisten arkeen. Kunnissa tehtävät työt liittyvät meidän arjen palveluihin. Kuntien rahoituksella on vaikutusta siihen, kuinka paljon ammattilaisia varhaiskasvatuksessa on ja kuinka suuret luokkakoot ovat. Kuntia on jo kuritettu tämän hallituksen toimesta kuntien valtionosuuksien indeksien jäädyttämisen kautta. Tämä on tarkoittanut vyönkiristyksiä jo aikaisemmin vaikeassa asemassa oleville. Suomalaiset ansaitsevat tietää, mistä hallitus on aikeissa leikata. Pääministeri Orpo, aiotteko kohdistaa näitä uusia leikkauksia perusopetukseen, ammatilliseen koulutukseen [Puhemies koputtaa] vai kenties varhaiskasvatukseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2025-04-10T16:03:50,2025-04-10T16:05:04,Hyväksytty,1.1 2025_38_8,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_9,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin me saadaan se lähtötilanne käsiimme riihen alle. Sen jälkeen hallitus kokoontuu riiheen neuvottelemaan kehyskauden budjeteista, ensi vuoden budjetista ja siitä sitten seuraaville vuosille. Ja niin kuin olen todennut, niin me ollaan tehty yhdeksän miljardin sopeutus, suoria säästöjä lähes kuusi miljardia, ja niistä pidetään kiinni ja me pysytään aika hyvin kehyksessä, joten valtavia paineita millekään suurille lisäsäästöille tässä tilanteessa ei ole, ja siksi haluaisin vähän rauhoittaa mieltä. Mutta myöskin tosiasia on se, että nämä prosessit menevät niin, että ei ole vielä mitään päätöksiä, ei ole mitään listoja, vaan ne tehdään siellä riihessä kahden viikon päästä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-10T16:05:06,2025-04-10T16:05:57,Hyväksytty,1.1 2025_38_10,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_11,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tästä kokonaisuudesta teiltä ei oikein tarkempia vastauksia näytä saavan, niin kysytään täsmällisempi kysymys: Olette kertoneet, että ajatte vanhusten kotihoitoon leikkauksia, säästöjä, niin että ikäihmisten luokse tulevia hoitajia korvataan digitalisaatiolla, ehkä joillain roboteilla. Ja, arvoisa puhemies, me olemme täällä kuulleet, kuinka ministeri Juuso on perustellut Orpon—Purran hallituksen leikkauksia vanhusten kotihoitoon muun muassa sillä, että vanhukset saavat olla yksin rauhassa, kun hoitajat eivät ramppaa heidän luonaan niin usein eivätkä häiritse heitä. Arvoisa pääministeri, oletteko te ihan aikuisten oikeasti koko porukka samaa mieltä tästä asiasta ministeri Juuson kanssa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2025-04-10T16:06:03,2025-04-10T16:07:05,Hyväksytty,1.1 2025_38_12,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_13,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Me ollaan ihan oikeasti, aikuisten oikeasti, sitä mieltä, että me haluamme turvata suomalaisille vanhuksille [Vasemmalta: Leikkaamalla!] ja tuleville vanhuksille hyvät palvelut. Nythän on kyse siis koko tämän hyvinvointialueiden rakentamisen kokonaisuudesta, sen rahoituksesta ja siitä, miten se saadaan parhaalla mahdollisella tavalla toimimaan. Kyllä minä haluaisin mieluummin antaa toivoa siitä, että nämä asiat ovat menossa parempaan suuntaan. Talous on selkeästi kokonaisuutena lähtenyt kääntymään hyvinvointialueilla nyt parempaan suuntaan, ja myöskin palvelut kokonaisuutena alkavat nyt toimimaan paremmin. Nämä menevät parempaan suuntaan, ja se koskee myöskin vanhustenpalveluita. Meillä on eri puolilta Suomea erinomaisia esimerkkejä siitä, miten on onnistuttu. Suomessa tehdään muistaakseni 39 miljoonaa kotikäyntiä vanhusten luo, mikä on todella tärkeää työtä, ja vanhusten määrä tulee lisääntymään tuhansilla, kymmenillätuhansilla seuraavien vuosien aikana. Tarvitaan tuhansia ihmisiä lisää hoivaan. Jos me käytämme nykyaikaista teknologiaa, jolla vapautetaan ihmistyötä ihmisten kohtaamiseen, [Puhemies koputtaa] sellaiseen, missä voidaan käyttää teknologiaa, niin minusta se on viisasta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-10T16:07:05,2025-04-10T16:08:24,Hyväksytty,1.1 2025_38_14,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_15,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus, teille on yritetty nyt kaksi vuotta kertoa, että se, mitä te teette, ei toimi. Lisäämällä köyhyyttä ei saada lisää työtä, leikkaamalla koulutuksesta ei vauhditeta talouskasvua, ja leikkaamalla sosiaali- ja terveyspalveluista ei kehitetä palveluita. Ei, vaikka te kuinka väittäisitte, niin leikkaukset lapsilta, vanhuksilta ja vammaisilta ovat vain leikkauksia, eivät mitään kehittämistoimenpiteitä. Te olette myös nyt kaksi vuotta kertoneet, että te teette tämän kaiken talouden vuoksi, mutta samaan aikaan me täällä kaikki tiedämme, että ei taloudella mene yhtään sen paremmin eikä velkaantuminen ole loppunut. Mutta ne ihmiset, joilta te olette leikanneet ja joilta te leikkaatte, ovat maksaneet tästä arjessaan kovaa hintaa. Kaikki se kärsimys on ollut täysin turhaa, kun ei edes taloudella mene sen paremmin. Kysynkin, arvon pääministeri: Aikooko teidän hallituksenne todella jatkaa tätä samaa politiikkaa myös seuraavat kaksi vuotta, vai olisiko nyt jo aika muuttaa suuntaa? Voisitteko vielä harkita, että peruisitte ne kaavailemanne lisäleikkaukset soteen ja koulutukseen? Eikö se olisi reilua?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-04-10T16:08:26,2025-04-10T16:09:30,Hyväksytty,1.1 2025_38_16,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_17,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikan tämä iso kuva, kun siitä varmaan kysyitte, perustuu siihen lähtökohtaan, että me saadaan julkinen talous terveemmälle pohjalle, velkaantumisen tahti hidastumaan ja reaalitalous kasvuun, jotta me voimme turvata suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Tämä on se, mikä on kirjoitettu hallitusohjelmaan, ja sinne lukuisat toimenpiteet. Me ollaan viety määrätietoisesti eteenpäin sekä kasvutoimia, työllisyyttä tuovia toimia että sitten julkista taloutta tervehdyttäviä toimia eli myöskin säästämistä. Ja ei ole mitään muuta tietä. Maa on todella vaarallisesti velkaantunut edelleen, meidän ympärillä maailma on sekaisin, Ukrainassa soditaan, Trump virittelee kauppasotaa. Maailmalla talous ei kasva tällä hetkellä. Meidän täytyy kuitenkin jatkaa määrätietoista työtä sen eteen, että julkinen talous saadaan terveeksi ja että Suomessa on taloudessa kasvua. Siksi me kokoonnumme kasvuriiheen ja me teemme vielä lisää toimia, joilla Suomeen saadaan investointeja, työtä ja kasvua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-10T16:09:30,2025-04-10T16:10:36,Hyväksytty,1.1 2025_38_18,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Meriluoto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_19,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Laura,Meriluoto,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen keskeinen uskonkappale on ollut, että työllisyys paranee sosiaaliturvaa leikkaamalla ja työntekijöitten asemaa heikentämällä. Tällä olette perustelleet niitä valtavia sosiaaliturvaleikkauksia, joilla lisäätte eriarvoisuutta ja köyhyyttä yhteiskunnassamme ennennäkemättömällä tavalla. Luvatuista 100 000 uudesta työpaikasta ei kuitenkaan näy jälkeäkään, vaan tähän tavoitteeseen on nyt matkaa 150 000 työpaikkaa. Silti jatkatte samalla linjalla ja olette nyt päättäneet kiristää työttömiin kohdistuvia sanktioita. Jatkossa jo yksittäisestä inhimillisestä virheestä seuraisi työttömyysturvan menettäminen määräajaksi. Kun sanktioita kiristetään, yhä useampi tippuu toimeentulotuen varaan ja palveluiden ulkopuolelle. Ei tämä tule työllistämään ainoatakaan ihmistä, vaan ainoastaan syrjäyttämään. Kysyisin hallitukselta: uskotteko te oikeasti tällaisten toimien lisäävän työllisyyttä, vai olisiko aika kokeilla esimerkiksi kannustamista vaikkapa palauttamalla työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Laura Meriluoto,1523,2025-04-10T16:10:40,2025-04-10T16:11:51,Hyväksytty,1.1 2025_38_20,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Työministeri Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_21,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Arto,Satonen,Työministeri,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tämä asia on vasta valmistelussa ihan alkuvaiheessa. Tästä ei ole vielä minkäänlaista konkreettista esitystä. Mutta kyllä minä ajattelen sillä tavalla, että kun työnhakija ja TE-virkailija ovat keskenään sopineet, että esimerkiksi tiettyjä työpaikkoja haetaan, niin jos niitä työpaikkoja ei hae, niin siitä voi seurata sanktio, koska kyllä se on velvoittava molemmille osapuolille. Tai jos henkilölle on osoitettu joku koulutus, joka edistää hänen työllistymistään, eikä hän osallistu siihen koulutukseen, niin onko teidän mielestä todellakin niin, että siitä ei saisi seurata minkäänlaista sanktiota? Korostan sitä, että nämä sanktiot, jotka nyt ovat vireillä, ovat lievemmät kuin mitä ne olivat ennen vuotta 2022, jolloin niitä kevennettiin, ja ajatuksena on nimenomaan se, että tässä ei sanktioida ketään, joka noudattaa niitä ohjeita, jotka on annettu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-04-10T16:11:51,2025-04-10T16:12:59,Hyväksytty,1.1 2025_38_22,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_23,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valitettavasti näyttää siltä, että tämä Suomen suunta ei oikein tunnu nyt kääntyvän näillä keinoilla. Näiden jo aiemmin päätettyjen lisäleikkausten — joista vieläkään todellakaan kaikkia yksityiskohtia ei ole kerrottu vaan suurin osa on hämärän peitossa — taustallahan on epäonnistuminen, itse asiassa Euroopan mittakaavassa kaikista heikoiten, tässä tärkeimmässä eli kasvussa ja työllisyydessä. Nyt jälleen, kun mennään puoliväliriiheen, joudumme täällä keskustelemaan lisäleikkauksista. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen arvioi maanantaina Iltalehdessä, että puhutaan sadoista miljoonista. Pääministeri Orpo, luulenpa, että en edelleenkään saa teiltä vastauksia, mihin nämä leikkaukset kohdistetaan, mutta kysytäänpä nyt näin päin, jotta voitte nyt vakuuttaa ja helpottaa näitä huolia, että kertokaa: Onko niin, että hallituksen missään valmistelupöydissä ja ministereiden työryhmissä ei ole pöydällä mitään kuntiin kohdistuvia rahoitusleikkauksia tai -vähennyksiä? [Puhemies koputtaa] Voitteko luvata, että kehysriihestä ei tule mitään uusia säästöjä, jotka vaikuttavat kuntiin? Helpottakaa meidän huolta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-04-10T16:13:01,2025-04-10T16:14:21,Tarkistettu,1.1 2025_38_24,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_38_25,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Siis budjettiriihen neuvottelut käydään, kun me tiedämme perustat kunnolla sille, mikä on talouden ennuste ja mikä on talouden tila. [Välihuutoja] Me ollaan tehty yhdeksän miljardin sopeutukset tähän asti [Timo Harakka: Ette ole tehneet!] — me olemme tehneet yhdeksän miljardin sopeutukset — ja me viemme niitä eteenpäin. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Lähtökohta on se, että me olemme suunnilleen kehyksessä. Yksi siihen vaikuttava asia on muun muassa se, että hyvinvointialueiden talous on kääntynyt parempaan suuntaan, mikä helpottaa tilannetta. Kun me saamme sen kokonaiskuvan, niin sen jälkeen me tiedämme, joudummeko me tekemään vielä sopeutustoimia. Voi olla, että mittaluokka on joitakin satoja miljoonia, mutta 90 miljardin kokonaisuudesta se on kuitenkin suhteellisen pieni osuus, varsinkin kun vertaa siihen, että vuosi sitten olimme tilanteessa, jossa me jouduimme erittäin vaikean maailmantalouden tilanteen takia sopeuttamaan lisää kolme miljardia jo aikaisemmin tehdyn kuuden päälle. Me ollaan nyt paljon paremmassa tilanteessa tässä, ja me emme kokoonnu mihinkään leikkausriiheen, vaan me kokoonnumme kasvuriiheen tekemään ja harkitsemaan muun muassa niitä toimenpiteitä, joita tekin olette ehdottaneet. [Antti Lindtman: Hyvä!] Ero on vain se, että me joudutaan ne rahoittamaan, toisin kuin te.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-10T16:14:24,2025-04-10T16:15:38,Hyväksytty,1.1 2025_38_26,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_27,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä monta kertaa hallituspuolueitten edustajat puhuvat hyvinvointialueista hyvin pilkalliseen sävyyn. On vähän niin kuin sanottu, että sinne laitetaan valtavasti liikaa rahaa ja on niin tuhansia miljoonia kaadettu sinne lisää. Puhemies, on syytä muistuttaa, että kun puhumme hyvinvointialueista, niin silloin puhutaan juuri vanhusten asumispalveluista, omaishoidosta, lastensuojelusta, perheitten tukemisesta, siitä, että pääsee perusterveydenhuollossa lääkärin vastaanotolle. Aina kun leikataan ja alirahoitetaan hyvinvointialueita, se on pois omaishoidosta, se on pois lapsilta ja perheiltä ja turvallisesta ikääntymisestä. Herra pääministeri, kaikki asiantuntijat Suomessa ovat sanoneet, että tulisi antaa hyvinvointialueille hieman lisää peliaikaa, pari vuotta lisää peliaikaa, alijäämien kattamiseen, jolloinka he voisivat rauhassa uudistaa sitä palvelurakennettaan. Kyllä keskustakin kannattaa palvelurakenteen uudistamista ja tuottavuuden lisäämistä siellä palveluissa, mutta nyt hyvinvointialueet paniikki- ja pakkosäästävät ja vähentävät ja keskittävät palveluita. Haluankin nyt, puhemies, kysyä pääministeriltä: Onko hallituksella tässä ihan tarkoituksellinen tavoite keskittää palveluita [Puhemies koputtaa] ja viedä pienemmistä kunnista ja maaseudulta palvelut isompiin kaupunkeihin? [Välihuutoja] Siksikö alijäämien kattamiselle, pääministeri, ei anneta lisää aikaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-04-10T16:15:42,2025-04-10T16:17:02,Hyväksytty,1.1 2025_38_28,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä. Kysymys oli esitetty pääministerille.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_29,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan mielelläni vastaan. — Kaikki asiantuntijat eivät sano, että kaikki alueet tarvitsevat lisäaikaa. Tämä on ensimmäinen lähtökohta. Toinen on se, että hallituksella on aina lakiin perustuva velvollisuus huolehtia, että ihmiset saavat heille kuuluvat peruspalvelut. Eli jos joku hyvinvointialue ei kykene siihen taloudellisista syistä tai ei saa niitä palveluita pelaamaan, sen alueen kanssa ryhdytään tekemään tehostetusti töitä yhdessä, mahdollisesti arviointimenettely, autetaan aluetta sekä taloudellisesti että niissä toiminnallisissa järjestelyissä, niin että palvelut saadaan pelaamaan. Jos se vaatii sen, että sen prosessin myötä annetaan lisää aikaa tai lisää rahoitusta, niin silloin se tehdään. Mutta ei meillä ole varaa siihen, että me otettaisiin tällainen automaatti, että kaikille nyt vain lisää aikaa, kun ei sitä tarvita. Jos katsoo vaikka Vantaata—Keravaa tai Länsi-Uuttamaata, joilla on saatu hommat pelaamaan, talous on saatu terveeseen suuntaan ja ennen kaikkea palvelut pelaamaan, niin tämä on tehtävissä. Haluan kertoa suomalaisille, että tämä on tehtävissä, vaikka kuinka pelottelette.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-10T16:17:02,2025-04-10T16:18:19,Tarkistettu,1.1 2025_38_30,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_38_31,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensi viikolla Suomi hiljentyy pääsiäistä edeltävään hiljaiseen viikkoon, mutta maamme hallituksen hiljaiset viikot ovat kestäneet jo toista kuukautta. Suut ovat supussa, kun olisi pitänyt tulla eduskunnan eteen kertomaan, mistä te aiotte leikata. Eduskunnalle ja Suomen kansalle olisi pitänyt kertoa. Sen me viime viikolla kuulimme ministeri Juusolta, että vanhusten kotihoidosta kyllä ollaan valmiita leikkaamaan. Tänään ministeri Juuso ei ole täällä vastaamassa, koska me olemme kuulleet, että hän on lomalla. Huoli on, puhemies, että hallitus on tekemässä riihessä vielä lisää leikkauksia, vaikka Suomi rämpii todella syvällä. Työttömyys kasvaa, ja ihmiset ovat omassa arjessaan todella tiukilla. Monet miettivät, miten raha riittää elämiseen. Ja se, millä Suomi aiemmin on aina noussut, on koulutus ja osaaminen. Kysymys, pääministeri, teille on — mihin te ette äsken vastannut: Aiotteko te vielä leikata kunnilta, jotka keskeisellä tavalla vastaavat tämän maan koulutuksesta ja kasvatuksesta ja kulttuurista? Onko oikein tässä ajassa leikata kunnilta ja koulutuksesta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-04-10T16:18:24,2025-04-10T16:19:41,Hyväksytty,1.1 2025_38_32,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Opetusministeri Adlercreutz, olkaa hyvä. [Tytti Tuppurainen: Pääministeri!]", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_33,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Se, minkä tiedämme, on tietenkin se, että meillä OKM:llä on se 75 miljoonan sopeutuspaine, ja siihen kysymykseen olen teillekin toistuvasti vastannut, joten te tiedätte vastauksen siihen kysymykseen. Nyt me mennään puoliväliriiheen. Vastaus tähän kysymykseen annetaan sitten niihin aikoihin, ja sitten annetaan kaikille toimijoille aikaa valmistautua, itse asiassa poikkeuksellisen paljon ottaen huomioon, että yleensä tällaiset päätökset annetaan vasta syksyllä. Mutta kun tiedämme, että tilanne on tukala tietenkin monessa paikassa, niin pyrimme antamaan hieman enemmän varoaikaa. Mitään muita päätöksiä ei tällä hetkellä ole. Tiedämme tämän päätöksen ison kuvan, ja käymme kiinni niihin detaljeihin parhaillaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-04-10T16:19:41,2025-04-10T16:20:38,Hyväksytty,1.1 2025_38_34,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_35,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen leikkaukset hyvinvointialueille ovat monella tavalla surullisia, ja tästä yksi esimerkki: Usealta hyvinvointialueelta on paljastunut vakavia epäkohtia sosiaalityöhön liittyen. Sosiaalityöntekijät kertovat, että joutuvat kantamaan virkavastuuta päätöksistä, joita eivät ole itse saaneet tehdä. Asiakasohjausryhmät ovat heidän mukaansa evänneet taloudellisista syistä palveluita, joita työntekijät ovat pitäneet välttämättöminä asiakkaan hyvinvoinnin kannalta. Tämä ei ole vain työntekijän jaksamisen näkökulmasta murentavaa, vaan myös asiakkaan oikeusturvaa ja hyvinvointia uhkaavaa. Aluehallintovirasto on todennut, että nämä käytännöt ovat lainvastaisia, ja silti kentältä kuuluu, että käytäntöön ei ole tullut muutosta. Monet työntekijät pelkäävät työnsä puolesta, mutta ennen kaikkea asiakkaidensa puolesta, sitä, että ennaltaehkäisevät palvelut evätään ja perheet ajautuvat lastensuojelun piiriin vasta, kun kriisi on päällä. Olisin kysynyt vastuuministeri Juusolta tätä, mutta nyt kun hän ei ole paikalla, niin kysyisin, arvoisa pääministeri: Aiotteko ohjata hyvinvointialueita varmistamaan, että sosiaalityöntekijöille kuuluva päätösvalta myös käytännössä säilyy heillä [Puhemies koputtaa] ja että lainvastaiset käytännöt lopetetaan viipymättä? [Puhemies koputtaa] Ja aiotteko tehdä nämä lastensuojeluun liittyvät leikkaukset, jotka tulevat vain murentamaan alueiden tilannetta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-04-10T16:20:40,2025-04-10T16:22:01,Hyväksytty,1.1 2025_38_36,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä. Kysymys oli esitetty pääministerille.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_37,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Toivoisin, että tähän voisi sosiaaliturvasta vastaava ministeri jatkaa. [Välihuutoja — Antti Kurvinen: Juuso! — Puhemies koputtaa] Totean vain sen, että ministeri Juuso, katsoin tämän vielä, on pyytänyt vuosilomapäivän tälle päivälle muistaakseni jo 6.3. [Puhemies Jussi Halla-aho: Edustaja Kurvinen! — Olkaa hyvä, pääministeri.] Meillä yleisohje on se, että kyselytunteja aina priorisoidaan, mutta hän on pyytänyt tämän jo aikanaan vapaaksi, ja kunnioitin sitä toivetta. [Krista Kiuru: Siis oliko tuo vastaus tähän kysymykseen?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-10T16:22:05,2025-04-10T16:22:34,Hyväksytty,1.1 2025_38_38,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri oli niin lyhyt vastauksessaan, että annan vielä puheenvuoron ministeri Grahn-Laasoselle. Olkaa hyvä. [Krista Kiuru: Ei se kuulu lainkaan Grahn-Laasosen vastuulle!]", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_39,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan ministeri Juuso vastaa palveluista, mutta aluehallintoviraston moitteet tietysti pitää ottaa alueilla erittäin vakavasti ja lakia pitää noudattaa. Se, mikä sitten on tosiasia meillä tänä päivänä, on se, että meidän palveluissamme esimerkiksi henkilöstöpula joillain alueilla vaikeuttaa esimerkiksi sosiaalityössä, eli paikat eivät ole valitettavasti kaikkialla täyttyneet. Tätä tarvetta vastaavasti meidän pitää pystyä myös esimerkiksi lisäämään koulutusmääriä sosiaalityöntekijöille, ja näin on viime vuosina tehtykin. Lastensuojelua uudistetaan myöskin kokonaisuudistuksen kautta. Siinä tavoitteena pitää olla se, että asiantuntijoiden, meidän sosiaalityöntekijöiden, aikaa vapautetaan paperityöstä, juridisista perusteluista ja tästä tietokoneella vietettävästä ajasta asiakastyöhön ja auttamaan perheitä aidosti. Eli tehdään järkevämmin tämä lainsäädäntö sellaiseksi, että se vapauttaa ammattilaisten aikaa huolehtimaan lapsista ja perheistä entistä paremmin. Kysyjän kanssa olemme siitä samaa mieltä, koko hallitus, että ennaltaehkäiseviä palveluja täytyy Suomessa vahvistaa, jotta pystytään esimerkiksi sijoituksia vähentämään. Se on inhimillinen suunta ja myös lastensuojelun kokonaisuudistuksen tavoite.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-04-10T16:22:43,2025-04-10T16:23:57,Hyväksytty,1.1 2025_38_40,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vikman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_41,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Orpon hallitus sai edelliseltä hallitukselta perinnöksi vaarallisesti velkaantuvan Suomen ja heikentyvän työllisyyden. [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] Hallitus on nyt määrätietoisesti tasapainottanut julkista taloutta. Emme perusta velalle ja toiveajattelulle, vaan työnteolle ja yrittämiselle, jotta Suomi nousee. [Välihuutoja] Samalla olemme panostaneet merkittävästi turvallisuuteen, peruskouluun sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Yksistään tänä vuonna hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa 2,2 miljardia, siis 2 200 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin Marinin hallitus panosti sote-palveluihin. Me turvaamme laadukkaat palvelut suomalaisille myös tulevaisuudessa. Arvoisa valtiovarainministeri, voisitteko vielä kerrata, miksi hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja on niin tärkeää laittaa kuntoon?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2025-04-10T16:24:04,2025-04-10T16:25:08,Hyväksytty,1.1 2025_38_42,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_43,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä vanhenevassa Suomen yhteiskunnassa meidän sote-menot tulevat edelleen merkittävästi joka vuosi nousemaan. Tämä johtuu väestön vanhenemisesta ja palvelutarpeen kasvusta, koska hoito ja hoiva lisääntyvät väestön vanhetessa. Tämä olisi jo itsessään ihan riittävän haastavaa, mutta meidän yhtälön toinen puoli on myös haastava. Meillä samaan aikaan työikäisen väestön määrä vähenee. Meidän pitää olla entistä tarkempia siitä, mihin me veroeurot käytämme. Vastaavasti tässä maassa on ollut hyvin heikkoa talouden kasvua. Mikäli se olisi ollut parempaa, me emme olisi näin suurissa ongelmissa. Meidän valtio on erittäin merkittävällä tavalla velkaantunut, myös kuntasektori ja hyvinvointialueet. Tämä yhtälö on hankala. Paitsi että me tarvitsemme talouden kasvua, meidän täytyy kyetä hillitsemään kustannusten kasvua kaikkialla siellä, missä me kykenemme. Tällä hetkellä hyvinvointialueiden ja soten paineiden lisäksi meihin kohdistuu merkittäviä puolustukseen, varautumiseen ja resilienssiin kohdistuvia tarpeita, ja maailma ympärillämme myrskyää koko ajan enemmän ja enemmän. [Puhemies koputtaa] Suomi kyllä pärjää, mutta meidän pitää olla tarkkoja talouden kanssa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-04-10T16:25:08,2025-04-10T16:26:27,Hyväksytty,1.1 2025_38_44,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_45,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri puhuu täällä toivosta, mutta ilmeisesti minulla ja kokoomuksella on eri sanakirja, koska minun sanakirjassani toivon synonyymi ei ole leikkaus. Te olette leikkaamassa 100 miljoonaa edelleen sosiaalihuollosta. Ette lupauksistanne huolimatta ole kertoneet, mihin nämä leikkaukset kohdistuvat, mutta minäpä kerron: vaihtoehtoja näille leikkauskohteille ovat lastensuojelu, mielenterveystyö, päihdetyö tai jälleen kerran vanhukset ja vammaiset ihmiset. Ennen eduskuntavaaleja perussuomalaiset Riikka Purran suulla lupasivat, että pienituloisilta leikkaaminen ei käy. Pääministeri Orpo on sanonut tämän hallituskauden aikana, että keneltäkään ei vaadita kohtuuttomuuksia. Nyt me saamme lukea lehdistä, että nämä leikkaukset, joita te olette tehneet, ovat ajaneet ihmisiä kadulle itsetuhoajatuksiin ja näkemään nälkää. Tämä ei ole opposition viesti, vaan tämä on järjestöjen viesti, jonka me voimme uutisista lukea. Pääministeri Orpo, miten tämä on toivon luomista ihmisille? Miten te perustelette nämä uudet leikkaukset niille ihmisille, jotka seisovat tuolla leipäjonoissa ja joilta te olette leikanneet jo?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-04-10T16:26:31,2025-04-10T16:27:44,Hyväksytty,1.1 2025_38_46,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_47,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Se vain on niin, että jos julkinen talous ei ole terveellä pohjalla ja jos velkaantuminen lähtee käsistä, niin tämä hyvinvointiyhteiskunta ei pysty huolehtimaan heikompiosaisistaan. [Vasemmalta: Entä työttömyys?] ”Vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä”, sanoi joku muinoin teidän puolueestanne. Se vain on niin, että meidän korkomenot jo pelkästään nousevat sellaista tahtia, että jos me emme saa samaan aikaan velkaantumisen tahtia hiljenemään, velkaantumista taittumaan ja reaalitaloutta kasvuun, niin meidän hyvinvointiyhteiskunta on umpikujassa, samaan aikaan kun meillä on valtavat tarpeet lisätä meidän turvallisuuteen ja puolustukseen liittyviä menoja. Ja viime kädessä vain niin, että me saadaan tähän maahan talouden kasvua ja julkinen talous on terve, me pystytään tulevina vuosina ja tulevina vuosikymmeninä pitämään huolta näistä ihmisistä, kaikista heikoimmistakin. [Välihuutoja vasemmalta] Ei ole mitään muuta tietä, ja tämä muutos on ollut tehtävä. Tämä on ollut tehtävä. [Vasemmalta: Kertokaa se kodittomille ihmisille! — Sata uutta työtöntä joka päivä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-10T16:27:44,2025-04-10T16:28:49,Hyväksytty,1.1 2025_38_48,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eloranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_49,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lapsiasiavaltuutettu kuvaa tänään julkaistussa vuosikertomuksessaan hälyttävää kuvaa lasten ja nuorten tilanteesta. Lapsiköyhyys on kasvanut, nuorten huumekuolemat ja itsemurhat ovat lisääntyneet nopeasti, ja lasten väkivalta- ja ryöstörikollisuus on raaistunut. Hallituksen leikkaukset, jotka ovat lisänneet lapsiköyhyyttä sekä heikentäneet perheiden toimeentuloa ja palveluita, pahentavat entisestään huolestuttavaa tilannetta. Suunnitellut leikkaukset lastensuojeluun tulevat pahimpaan mahdolliseen aikaan. Jo joka kuudennesta 13—15-vuotiaasta lapsesta on tehty lastensuojeluilmoitus, mutta monilla alueilla apua joutuu jonottamaan. On vaikea käsittää, että tässä tilanteessa lastensuojelu on hallituksen leikkausten kohteena. Kysyn hallitukselta: mihin tulevat kohdistumaan hallituksen tulevat 75 miljoonan leikkaukset opetus- ja kulttuuriministeriöön? On suuri huoli siitä, että nämä tulevat leikkaukset heikentävät kouluyhteisöjen ja harrastustoiminnan mahdollisuutta tukea lasten ja nuorten kasvua ja lapsivaltuutetun kuvaamiin hälytysmerkkeihin vastaamista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2025-04-10T16:28:56,2025-04-10T16:30:11,Hyväksytty,1.1 2025_38_50,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_51,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Tähän kysymykseen olen toki muutaman kerran vastannut. Kun huoli oli perustellusti peruskoulun arki, se harrastustoiminta, niin voin kyllä sanoa, kuten aikaisemmin olen todennut, että peruskoulun rahoitukseen ei näillä leikkauksilla kosketa. Mutta tietenkin omassa ministeriössäni on toki paljon muitakin aloja. Se on kohtalaisen laaja spektri ja iso budjetti. Kun me tätä kokonaisuutta arvioimme ja sitä parhaillaan teemme — vastauksen tähän kysymykseen saatte sitten detaljoidummin aikanaan — niin arvioimme tietenkin, mihin aikaisemmin on kohdistettu leikkauksia. Tiedämme, että niitä on kohdistettu vaikka ammatilliseen koulutukseen, kulttuurialaan ja niin edelleen, ja sitten pyrimme tämän tiedon pohjalta saamaan aikaan tasapainoisen kokonaisuuden. Peruskoulun rahoitusta vahvistamme tällä kaudella 200 miljoonalla. Oppimisen tukea vahvistetaan, mikä on erityisen tärkeää nimenomaan tästä esille nostamastanne näkökulmasta. [Puhemies koputtaa] Lisätään tunteja, poistetaan kännykät, lisätään tasa-arvorahoitusta 50 miljoonaa. Nämä ovat kaikki hienoja panostuksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-04-10T16:30:11,2025-04-10T16:31:30,Hyväksytty,1.1 2025_38_52,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_53,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Pääministeri Orpo, puhuitte äsken, että säästätte yhdeksän miljardia, mutta kun siinä säästössä lukee kaksi miljardia ja 100 000 uutta työllistä, niin en vain ymmärrä sitä, mikä se laskennallinen työllisyys on, joka tulee joskus tulevaisuudessa. Kun nyt on tullut 50 000, melkein 100 000 uutta työtöntä, niin silloin pitäisi olla miinus kolme tai miinus neljä miljardia siellä budjetissa. Eikö se raha näy siellä budjetissa, vai onko siellä budjetissakin laskennallisia rahoja? Puhutte koko ajan, että teillä on 500 asiaa, jotka edistävät talouskasvua, mutta kun sitä talouskasvua ei näy missään. Välillä syytätte edellistä hallitusta, välillä syytätte Ukrainan sotaa, mutta itse olette täydellinen ja kaikki asiat on niin hyvin hoidettu kuin mahdollista — mutta talouskasvua ei vain näy. Miten te meinaatte hoitaa tämän talouskasvun, kun koko ajan tulee lisää konkursseja ja lisää työllisyyttä? [Vasemmalta: Työttömyyttä!] — Työttömyyttä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-04-10T16:31:32,2025-04-10T16:32:49,Tarkistettu,1.1 2025_38_54,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_38_55,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat, hyvä oppositio, oletteko oikeasti huomanneet, mitä meidän toimintaympäristössämme tapahtuu? Saksassa, meidän keskeisellä vientimarkkinalla, on ollut kolme vuotta vakava taantuma. Nyt meillä on kauppasota tässä päälle alkamassa, joka luo epävarmuutta. Meidän raja Venäjälle on kiinni, mikä aiheuttaa merkittäviä vahinkoja Itä-Suomeen. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Syy on aina muualla!] — Tämä on totta. En minä näitä keksi mistään, vaan tämä on se toimintaympäristö, jossa me elämme. Mutta mikä on parasta, niin tästä kaikesta huolimatta Suomen talous lähti viime vuoden lopussa kasvuun — hauraaseen, mutta lähti kasvuun. Maanantain Kauppalehdessä oli kysely pk-yrityksille: tulevaisuudenusko oli korkeampaa kuin pitkiin aikoihin. Investoinneista on ilmoitettu Suomeen. Tämä on kääntymässä, tämä on lähtemässä parempaan suuntaan. Edustaja Harkimo, se tulee niiden investointien kautta, se tulee sen kautta, että yrityksillä on uskoa kasvattaa yritystä ja palkata ja että ne saavat tilauksia maailmalta. Me emme elä missään umpiossa, eikä meillä ole sellaista riemua enää kuin ehkä joillakin hallituksilla, että otetaan lisää velkaa ja elvytetäänpä velaksi. [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-10T16:32:51,2025-04-10T16:34:10,Hyväksytty,1.1 2025_38_56,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_57,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eilen vietettiin suomen kielen päivää. Perussuomalaisten mielestä vanhuksilla on oikeus suomenkieliseen hoitoon. Oppositio on vaalien vuoksi haluton tunnustamaan tekemänsä sote-uudistuksen virheet. Olemme joutuneet korjaamaan edellisen hallituskauden jälkiä. Teemme myös sen, mihin ei aiemmin kyetty: lasten ja nuorten terapiatakuu toteutuu, ja nuoret pääsevät hoitoon helposti, nopeasti ja maksuttomasti. Palautamme edellisen hallituksen leikkaamia Kela-korvauksia, jotta kansalaiset saavat paremmin esimerkiksi gynekologi- ja hammashoitopalveluja, sekä määräämme vuokralääkäreille kattohinnat. Lisäksi hallitus antaa tänä vuonna reilusti yli 2 000 miljoonaa euroa lisää rahaa hyvinvointialueille. Arvoisa pääministeri, voisitteko kertoa Suomen kansalle, miten lisäpanostukset sosiaali- ja terveyspalveluihin vahvistavat hyvinvointiyhteiskuntaa, [Puhemies koputtaa] jotta jokaisen suomalaisen palvelut turvataan tulevaisuudessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2025-04-10T16:34:18,2025-04-10T16:35:38,Hyväksytty,1.1 2025_38_58,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_59,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nimenomaan juuri tästähän siinä on kyse, että hyvinvointialueet tarvitsevat rahan suomalaisten tärkeimpien palveluiden, sosiaali- ja terveyspalveluiden, järjestämiseen. Siksi edellisen hallituksen rahoitusmallin mukaisesti olemme lisänneet sen 2 200 miljoonaa euroa hyvinvointialueille, jotta ne pystyvät toteuttamaan tämän tärkeän tehtävänsä. Se rahoitusmalli toimii niin, että kun siellä on ollut alijäämää, niin se lisätään sitten tulevan vuoden budjettiin, jotta ne tulot alkaisivat olla tasapainossa niiden menojen kanssa. [Aki Lindén: Eikö olekin hyvä malli?] Silloin kun tämä pikkuhiljaa saadaan kuntoon kovalla työllä, jota tehdään joka päivä hyvinvointialueilla, niin tämä apparaatti saadaan toimimaan. Vielä kerran toistan sen, että nyt tämä isossa kuvassa on kääntynyt: sekä palvelut että talous ovat lähteneet parempaan suuntaan. Sitähän me kaikki haluamme. Siksi te teitte sote-uudistuksen viime kaudella, jotta me turvaamme palvelut. Nyt me olemme rakentaneet siitä toimivampaa mallia. Me olemme tehneet siitä toimivampaa mallia, [Puhemies koputtaa] ja te ette saa 2 200 miljoonan lisäyksestä leikkausta, vaikka kuinka siitä puhuisitte viikosta ja päivästä toiseen ja vaikka kymmenen kertaa kysytte samalla kyselytunnilla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-10T16:35:38,2025-04-10T16:36:59,Hyväksytty,1.1 2025_38_60,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_61,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Se ei vain tuolla hyvinvointialueilla lohduta, kun niitä terveysasemia laitetaan niin kovalla vauhdilla kiinni ja palveluita karsitaan. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Esimerkiksi itse tulen Pirkanmaalta, joka on vahvasti kokoomusjohtoinen hyvinvointialue, ja siellä on todella rankalla kädellä palveluita ajettu alas. Siitäkin huolimatta, että hallitus sanoo, että lisää rahaa tulee. Ei, vaan hyvinvointialueilla olisi nimenomaan tarvittu aikaa vastata siihen, mitä ministeri Grahn-Laasonen hyvin totesi, ennalta ehkäisevään työhön. Silloin olisi ajan kanssa katsottu, kannattaako nyt täältä ottaa vai siirrettäisiinkö tänne, jotta se ihmisten palveluketju toimii. Tällä hetkellä ne palveluketjut eivät tuolla hyvinvointialueilla toimi. Arvoisa pääministeri, koska teiltä vastausta ei tule kuitenkaan siihen ajan lisäämiseen, niin kysyn kasvutoimista: Te romutitte ja vähensitte kotitalousvähennystä. Me keskustassa haluamme vahvistaa kotitalousvähennystä myös hoiva-alalla ja siivousalalla. Voisitteko pohtia tätä keinoa siellä kasvuriihessä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-04-10T16:37:01,2025-04-10T16:38:14,Hyväksytty,1.1 2025_38_62,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_63,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kasvutoimista meille tuli yli tuhat ehdotusta, ja me käymme niitä tällä hetkellä läpi. Me haemme sieltä ne parhaat ja vaikuttavimmat, missä saadaan panostetulle eurolle eniten vastinetta kasvun ja työllisyyden parantamiseksi. Samaan aikaan meillä on lukemattomia asioita pöydällä, norminpurkua ja sitä, että tehdään asioita fiksummin, joilla voidaan saada aikaan kasvua, liikettä ja dynamiikkaa. Siis meillä on vaikka kuinka paljon keinoja. Kotitalousvähennys on yksi lukuisista veropohjaan liittyvistä asioista, ja jos en väärin muista, niin viime kaudella keskustakin taisi olla sitä heikentämässä — jos en ihan väärin muista. Joka tapauksessa kotitalousvähennys on edelleen olemassa, mutta me katsomme jokaiselle eurolle, jonka me käytämme kasvutoimiin, että sillä on paras mahdollinen tuotto, koska meille on aina tärkeää pitää veronmaksajan puolta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-10T16:38:14,2025-04-10T16:39:13,Hyväksytty,1.1 2025_38_64,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_65,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oppositiopuolueet ovat viikosta toiseen luoneet mielikuvan itselleen ja kansalle, että nyt hallitus on tekemässä uusia, merkittäviä ja isoja leikkauksia. Wikipedian mukaan populismi voidaan määritellä poliittisen viestinnän tyyliksi, jossa ollaan lähellä kansaa ja asennoidutaan vallanpitäjiä vastaan. Pääministeri ja koko hallitus valmistautuvat kasvuriiheen. On totta, että se on samalla tämän hallituksen väliaikariihi. Nyt kun oppositio peräänkuuluttaa hallitukselta tietoa tulevan väliaikariihen päätöksistä, joista siis hallitus ei ole vielä päättänyt, niin haluaisin kysyä pääministeriltä: Muistatteko aikaisemmilta hallituskausilta, missä ovat olleet sekä vasemmisto- että keskustajohtoiset hallitukset, jotka ovat myös valmistautuneet väliaikariiheen, miten he ovat toimineet? Ovatko he ilmoittaneet useita viikkoja etukäteen ennen väliaikariihtä sellaisista asioista, joista he eivät ole päättäneet? [Naurua]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-04-10T16:39:15,2025-04-10T16:40:27,Hyväksytty,1.1 2025_38_66,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_67,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olette aivan oikeassa, että tässä mennään ihan normaalijärjestyksessä. Mutta jos vanhoja riihiä muistelee, niin tulipa mieleeni sellainen kuva viime puoliväliriihestä, jossa hallitus seisoi ylpeänä Säätytalon portailla ja toimittaja kysyi, paljonko joudutaan ottamaan uutta velkaa tämän tähden. Kukaan ei tiennyt, paitsi onneksi Matti Vanhanen pelasti silloin tilanteen. Me tiedämme eurolleen, missä mennään. [Välihuutoja] Me teemme vastuullisesti politiikkaa, ja me tulemme katsomaan kokonaisuuden, jossa on kasvutoimia ja pysytään kehyksessä, koska se on veronmaksajien kannalta aivan oleellista, että me emme tuhlaa veronmaksajien rahoja. Meidän on pakko saada kasvua aikaan nyt, ja siihen meillä on hyviä eväitä, ja olen varma, että me saavutetaan hyviä tuloksia — kesken kauden. Se on poikkeuksellista. Hallitus on toimintakykyinen ja rohkea ja vastuullinen ja tekee päätöksiä, joita Suomi ja Suomen tulevaisuus tarvitsevat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-10T16:40:29,2025-04-10T16:41:29,Hyväksytty,1.1 2025_38_68,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Anna-Kristiina Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_69,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen talouden kasvu on ollut pitkään heikkoa. Venäjän oikeudettoman hyökkäyssodan jatkuminen Ukrainassa, Yhdysvaltain institutionaalinen rapautuminen ja kauppasodan jatkuvan uhan vaikutukset ylläpitävät osaltaan epävarmuutta ja kasvattavat toki investointitarpeita etenkin puolustukseen. Kaikki tämä lisää paineita entisestään julkista talouttamme kohtaan. Me ollaan tässä salissa nyt toista viikkoa puitu hallituksen vuoden valmistelemia ja pimittämiä sote- ja koulutussäästöjä. 12 päivän päästä — vain 12 päivän päästä — hallitus kokoontuu kehysriiheensä linjaamaan tulevien vuosien uusista säästöistä. Kokonaissäästöarvio on mittava, puhutaan mahdollisesti sadoista miljoonista. Arvoisa pääministeri, mitä säästöjä kasvuriihestä on odotettavissa, sairaalaverkkokarsintaa vai amisten alasajoa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-04-10T16:41:34,2025-04-10T16:42:44,Hyväksytty,1.1 2025_38_70,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_71,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä tuntuu olevan uusi tapa, että sama kysymys esitetään peräjälkeen. — Siis ei ole odotettavissa nyt mitään jättiläismäisiä säästöjä, koska hallituksen yhdeksän miljardin sopeutustoimet ovat pohjalla ja niitä viedään määrätietoisesti eteenpäin. Kun me saadaan luvut valtiovarainministeriöltä, ennuste ja siihen perustuvat laskelmat, niin me nähdään, missä tilanteessa ollaan, ja sen pohjalta lähdetään sitten rakentamaan kokonaisuutta. Mielestäni hallitus on hyvin suoraselkäisesti kertonut, mitä ollaan tekemässä. Me ei oikeasti olla piiloteltu sen yhdeksän miljardin sisällä sitä, millaisia säästöjä ja sopeutustoimia on jouduttu tekemään. Ne ovat aika poikkeuksellisen kokoisiakin vielä Suomen historiassa. Me tullaan jatkamaan ihan samalla linjalla. Meidän tavoitteemme on se, että suuriin säästöihin ei enää pitäisi mennä, vaan ennemmin pystytään keskittymään kasvutoimiin, mutta se on totta, että kasvutoimetkin yleensä maksavat, ja niiden rahoittaminen on se, mitä me joudumme erityisesti miettimään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-10T16:42:47,2025-04-10T16:43:52,Hyväksytty,1.1 2025_38_72,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_73,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on vajaan kahden vuoden taipaleensa aikana tehnyt rajuja leikkauksia koulutukseen, sosiaaliturvaan, sosiaali- ja terveyspalveluihin, kulttuuriin. Listaa voisi jatkaa aika pitkälle. [Ben Zyskowicz: Mistäs vihreät leikkaisivat?] Kuten edustaja Koskela mainitsi, moni ihminen on joutunut kohtuuttomaan asemaan, ja kuten edustaja Virta muistutti, Suomen talous ei ole tällä kääntynyt nousuun. [Ben Zyskowicz: Mistä te leikkaisitte?] Uskon sinänsä, että niitä päätöksiä puoliväliriiheen ei ole vielä tehty. Niitä varmaan vielä valmistellaan. Se on sitten toinen kysymys, kuinka paljon sitä valmistelua on täällä avattu. [Sanna Antikainen: Kuinka edellinen hallitus avasi? Ei lainkaan!] Mutta se, mitä te varmasti tiedätte, on se arvopohja, jolta te ne päätökset teette. Minun silmiini tämä hallitus politiikallaan on kylmä, kyyninen ja konservatiivinen. Ja näin ajattelee myös moni suomalainen teidän omien puolueidenne pettynyt äänestäjä yhtä lailla. Pääministeri Orpo, voisitteko te kuvailla, millä arvopohjalla te lähdette leikkaamaan suomalaisilta lisää?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-04-10T16:43:55,2025-04-10T16:45:00,Hyväksytty,1.1 2025_38_74,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_75,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen arvopohja ja ennen kaikkea tavoitteet hyvin peilaavat tätä aikaa: Ensimmäinen suuri tavoite on pitää Suomi turvassa, vahvistaa Suomen puolustusta tässä vaikeassa ajassa, jossa meidän itänaapurimme hyökkää neljättä vuotta Ukrainassa. Se vaatii isoja panostuksia. Sen me teemme. Isänmaan turvallisuus, ihmisten arjen turvallisuus — me tullaan panostamaan sisäiseen turvallisuuteen ja rajaturvallisuuteen. Toinen on tulevaisuus, mihin me pistetään rahaa — miljardi euroa tutkimus- ja kehitystoimintaan ja peruskoulun kehittämiseen 200 miljoonaa. Me todellakin haluamme, että meidän lapsilla ja nuorilla on hyvä koulutus, jolla he voivat rakentaa omaa elämäänsä Suomessa. Sitten seuraava on hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen. Ilman sitä, että me saadaan tämä meidän sote-palvelujärjestelmä pelaamaan, me emme pysty pitämään huolta meidän vanhuksista emmekä avun tarpeessa olevista. Ja neljäs on sitten se kaikkein tärkein: Suomi elää ja pysyy hyvinvoivana maana vain työn ja yrittämisen kautta. Työ ja yrittäminen on se, [Puhemies koputtaa] mikä erityisesti liimaa meidän hallitusta, ja me tulemme tekemään kaikkemme, että suomalaisilla on töitä, ostovoimaa ja hyvinvointia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-10T16:45:00,2025-04-10T16:46:20,Hyväksytty,1.1 2025_38_76,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_77,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tuolla vaalikentillä, ‑teltoilla ja ‑toreilla opposition edustajat esittävät kauhukuvia siitä, miten hallitus äskettäin päätti säästää lastensuojelun asiakkailta, säästää vammaisilta ja säästää vanhusten kotihoidosta. Me kaikki täällä salissa — myös siellä — tiedämme, mitä nämä päätökset konkreettisesti tarkoittavat. Esimerkiksi lastensuojelussa tehdään niin järkeviä päätöksiä, että Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtaja kehui niitä A-studiossa. Myös vammaispalvelulaissa tehdään sitä, mitä Marinin hallitus jo yritti ja mitä Invalidiliitto kannatti, eli että vammaispalvelulaki olisi vammaisille tarkoitettu erityislaki ja sitten jos ihminen ei kuule tai ei näe tai hänen on vaikea liikkua, kun hän on vaikka 95-vuotias, niin hän kuuluu sosiaalihuoltolain piiriin. Ministeri Grahn-Laasonen, voitteko vielä avata näitä asioita, kun täällä tuntuu olevan kuitenkin niin paljon väärää käsitystä? [Suna Kymäläinen: Totta kai omilta ministereiltä kannattaa aina kysyä kysymyksiä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-04-10T16:46:24,2025-04-10T16:47:39,Hyväksytty,1.1 2025_38_78,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_79,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Pääministeri kuvasi edellisessä puheenvuorossaan sitä arvopohjaa ja toisaalta toimintaympäristöä, että me vahvistamme turvallisuutta ja me turvaamme hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden palveluja vastuullisella talouspolitiikalla. Tämän hallituksen vahva linja on se työn linja, jolla varmistetaan se, että meidän palvelut ovat kestävästi rahoitettuja. Sen lisäksi me teemme sellaista hyvin käytännönläheistä politiikkaa, jossa me pyrimme esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluja ja sosiaalihuoltopalveluja kehittämään siihen suuntaan, että esimerkiksi ammattilaisten aikaa vapautetaan siihen varsinaiseen asiakastyöhön eli ihmisten kohtaamiseen ja että nämä resurssit, joita meillä käytetään hyvinvointialueillakin 26 miljardia, käytettäisiin mahdollisimman viisaasti ja hyvin turvaamaan palvelujen laatua. Yksi esimerkki ovat nämä lastensuojeluun kohdistetut säästötoimet: Mitä ne käytännössä tarkoittavat? Tässä on tehty esimerkiksi sellainen ratkaisu, että jos on kaksi vierekkäistä lastensuojeluyksikköä, niille voidaan järjestää yhdessä yöaikainen päivystys — mielestäni järkevää resurssien käyttöä. Voidaan vapauttaa sitten vastaavasti ammattilaisia ja heidän aikaansa muualle. [Puhemies koputtaa] Toinen ratkaisu, mikä siinä tehtiin, on se, että lastensuojelulaitoksissa mitoitus on lapsikohtainen, [Puhemies koputtaa] eli jos on seitsemän paikkaa ja niistä vain kolme on täynnä, niin aikuisia on kolmen lapsen verran eikä sen teoreettisen maksimin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-04-10T16:47:43,2025-04-10T16:49:00,Hyväksytty,1.1 2025_38_80,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_81,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä pääministeri kertoi, että kokoonnutte kasvuriiheen. Tämä on hyvä uutinen, mutta huono asia on se, että se tapahtuu lähes kaksi vuotta liian myöhään. Keskusta on pitänyt jo pitkään esillä kasvutoimien tarpeellisuutta, ja hyvä, että vihdoin hallitus ottaa tästä onkeen, mutta sitä hämmästelen, että koulutukseen, joka on tärkeä kasvutoimi, kohdistuu suuria leikkauksia. Pääministeri kertoi äsken, että koulutuksesta pidetään huolta. Kyllä, jos valitsee oikean koulutusväylän, mutta ammatillisesta leikataan 120 miljoonaa euroa, siitä huolimatta, että kokoomus lupasi, että koulutus on erityissuojeluksessa, ja perussuomalaiset aikoivat tehdä duunarialojen arvonpalautuksen. Ja tämä on kiitoksena siitä, 120 miljoonan leikkaukset. Mutta tämäkään ei vielä riitä, sillä lisää leikkauksia on tulossa. Niin kuin on kuultu, 75 miljoonaa on sinne ministeriön alalle tulossa leikkauksia, ja tässä kuntavaaleja kohti kun mennään, niin kyllä ihmiset, kuntapäättäjät, ansaitsevat tietää, mihin nämä 75 miljoonan lisäsäästöt tulevat kohdistumaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-04-10T16:49:06,2025-04-10T16:50:19,Hyväksytty,1.1 2025_38_82,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_83,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Edustaja Lindtmania lainatakseni olo on kuin päivä murmelina, kun samaa kysymystä esitetään, mutta se on tärkeä kysymys. [Krista Kiuru: Sitten olisi paras vastata!] Ammatillisen koulutuksen sopeutukset, 120 miljoonaa, tarkoittavat, että tänä vuonna rahoitus on samassa tasossa kuin se oli toissa vuonna. Mutta 120 miljoonaa on paljon rahaa. Se kohdistetaan heihin, joilla on jo yksi tutkinto eli jotka tekevät toista tai kolmatta tutkintoa. Sitä opiskelijavuosimäärää leikataan 66 000:sta 55 000:een, ja kyllä se tietenkin vaikuttaa asioihin. Samaan aikaan kuitenkin korjataan se keskeinen ongelma, mikä tarkoittaa, että tällä hetkellä ministeriöstä ohjataan hyvinkin tarkasti, mitä opetusta saa missäkin tarjota, mikä tarkoittaa, että meillä on suuri kohtaanto-ongelma työmarkkinoilla. Jotkut koulutetaan työttömyyteen, joitain viedään käsistä. Kun nyt toiminnanohjauskokeilun ja vahvan yritysdialogin kautta annetaan mahdollisuus keskustelemalla paikallisen elinkeinoelämän kanssa pohtia, mitä koulutusta me täällä tarjoamme ja mitä kannattaa kouluttaa, [Puhemies koputtaa] niin saadaan sekä tuottavuus, työllisyys että opiskelijatyytyväisyys nousuun.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-04-10T16:50:21,2025-04-10T16:51:40,Tarkistettu,1.1 2025_38_84,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_38_85,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin puoliväliriiheen on vain 12 vuorokautta, ja me emme vieläkään tiedä, miten nämä leikkaukset tullaan kohdentamaan. [Välihuutoja oikealta — Sanna Antikainen: Tiedätte 12 päivän päästä! — Puhemies koputtaa] Kuntiin ollaan suuntaamassa myös leikkauksia. Täällä on kuultu, että perusopetuksesta ei oteta, ja vuorotellen kerrotaan, mistä ei nyt oteta, mutta se 75 miljoonaa sieltä tullaan jostain leikkaamaan, ja emme ole saaneet vastausta. Haluan kysyä nyt ministereiltä: Ei kai hallitus suunnittele muutoksia varhaiskasvatuslakiin, joka juuri viisi vuotta sitten hyväksyttiin sellaisena, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus varhaiskasvatukseen, joka on se pohja siihen, että koulupolulla sitten pärjätään, ja nimenomaan täysipäiväiseen varhaiskasvatukseen? Tämähän on myös edellytys sille, että vanhemmilla on mahdollisuus käydä töissä ja hankkia myös kokopäivätyötä. Lasten varhaiskasvatus on se keino, jolla me pystymme varmistamaan sen, että lapsi pärjää tulevaisuudessa. [Puhemies koputtaa] Ollaanko rajoittamassa lasten varhaiskasvatusoikeutta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-04-10T16:51:43,2025-04-10T16:53:02,Hyväksytty,1.1 2025_38_86,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_87,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Mitään sellaista tässä ei olla suunnittelemassa. Sen sijaan vahvistetaan koko sitä koulutuspolkua varhaiskasvatuksen alusta peruskoulun kautta toiselle asteelle. Varhaiskasvatus on äärimmäisen tärkeää. Tiedämme sen positiiviset vaikutukset. Tiedämme, että kun siihen osallistuu, pärjää paremmin koulussa. Siksi parhaillaan arvioidaan sitä kaksivuotista kokeilua ja katsotaan, mitä tuloksia sieltä tulee. Ja koska haluamme kehittää koko peruskoulua, niin arvioidaan parhaillaan niitä oppimistuloksia ja katsotaan, saadaanko sieltä vielä jotain sellaista uutta tietoa, jolla voidaan jatkaa tätä kehittämistä vahvasti loppukauden myös. Halutaan lisätä osallistumisastetta varhaiskasvatukseen. Erityisesti se on haaste maahanmuuttajataustaisissa perheissä, ja katsotaan, että olisi äärimmäisen tärkeää niin kieltenopetuksen kuin kotouttamisenkin kannalta, että saadaan nämäkin perheet vahvasti varhaiskasvatukseen mukaan. [Suna Kymäläinen: No niin, hyvä vastaus!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-04-10T16:53:06,2025-04-10T16:54:06,Hyväksytty,1.1 2025_38_88,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_89,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllähän nyt tosiasia on näistä kokoomuksen iltasaduista huolimatta se, että talouskasvu on ennätyksellisen matalalla, konkurssit kasvavat, työttömyys kasvaa ja suomalaisilla yrityksillä menee todella huonosti. Kasvuriihi on todellakin tarpeen. Tässä tulevassa kasvuriihessä toivon mukaan muistatte myös pieniä ja mikroyrityksiä, joihinka muuten ne työpaikat Suomessa syntyvät. Tähän asti olette muistaneet pääasiassa suuria yrityksiä. Useat näistä kasvutoimenpiteistä ja ‑hankkeista, kuten tämä Kela-maksukokeilu ja sitten muun muassa Turun tunnin juna, olette sanoneet rahoittavanne muun muassa valtion omaisuuden myyntituotoilla. Haluaisin kysyä hallitukselta — jos vaikka pääministeri kommentoisi: nyt kun olette ilmoittaneet, että rahoitatte nämä teidän kasvutoimenpiteenne myymällä valtion tuottavaa omaisuutta, esimerkiksi valtion sijoitussalkusta osakkeita, niin katsotteko, että tällaisessa maailmanmarkkinatilanteessa on edelleenkin järkevää rahoittaa näitä kokoomuksen lempihankkeita myymällä osakkeita?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-04-10T16:54:10,2025-04-10T16:55:28,Hyväksytty,1.1 2025_38_90,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Strand, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_91,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Joakim,Strand,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,Arvoisa puhemies! Vastuullinen omistaja ei tietenkään spekuloi millään pörssiyhtiöiden myynneillä eikä niiden ajankohdilla. [Antti Kurvinen: Onko hallitusohjelma spekulointia?],Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2025-04-10T16:55:32,2025-04-10T16:55:41,Hyväksytty,1.1 2025_38_92,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_93,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, eivät ihmiset ole tyhmiä. Kyllä he huomaavat omassa arjessaan, kun heidän palveluistaan leikataan ja heidän toimeentulostaan leikataan. Me kohdataan näitä ihmisiä vaalikentillä, ja he ovat hätääntyneitä, ja monet itkevät, kun eivät tiedä, miten pärjätä omassa arjessaan. Ennen eduskuntavaaleja jokainen hallituspuolue lupasi, että koulutuksesta ei leikata, mutta sitten leikattiin ammatillisesta koulutuksesta, aikuiskoulutustuki lakkautettiin ja vapaasta sivistyksestä leikattiin, ja mikä pahinta, opiskelijat, 18—24-vuotiaat nuoret, ovat teidän omienkin arvioiden mukaan se ryhmä, jolta leikataan kaikkein eniten. [Ben Zyskowicz: Opiskelijatko ovat niitä kaikkein köyhimpiä?] Arvoisa puhemies! Nyt korkeakoulukentällä on todella suuri huoli, että seuraavaksi te leikkaatte korkeakouluilta, tieteeltä ja tutkimukselta. Arvoisa pääministeri Orpo, voitteko nyt eduskunnan edessä luvata, ettei korkeakouluilta, tieteeltä ja tutkimukselta leikata?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-04-10T16:55:48,2025-04-10T16:57:03,Hyväksytty,1.1 2025_38_94,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_95,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tämä nyt kaiken kaikkiaan on taas niin uskomatonta. Tässä käydään jokainen yhteiskunnan lohko läpi ja pelotellaan leikkauksilla. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Oletteko taas unohtaneet sen, missä tämä maa on, millaisen perinnön teidän hallituksenne jätti meille? [Välihuutoja vasemmalta] Pysyviä menoja oli lisätty miljarditolkulla, alijäämää oli valtavasti, ja tätä maata oli pakko lähteä pelastamaan. Meidän oli pakko lähteä tervehdyttämään taloutta ja tekemään niitä uudistuksia, mitkä olivat jääneet ikiajat sitten tekemättä — kuten paikallinen sopiminen, jota kahdeksan vuoden aikana hallitusvastuussa keskusta ei saanut toteutettua. [Miapetra Kumpula-Natri: Paljonko on tullut lisätyöpaikkoja?] Siis tämä oli oikeasti se tilanne, ja sen takia tämä on aivan kohtuutonta, kun te käytte joka ainoan läpi ja syytätte ja pelottelette tulevilla leikkauksilla, kun teillä on tiedossa ne samat luvut siitä, missä Suomi menee. Te tiedätte ne miljardit, jotka meillä menee pelkästään korkomenoihin tänä päivänä vuodessa. Siksi me joudumme tekemään tiukkaa talouspolitiikkaa, ja siksi me olemme joutuneet tekemään säästöjä, mutta me tehdään samaan aikaan kaikkemme, jotta Suomeen saadaan talouskasvua ja työtä ihmisille, [Puhemies koputtaa] niin että mahdollisimman monen ihmisen kannattaisi ottaa työpaikka vastaan mieluummin kuin elää sosiaaliturvalla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-10T16:57:03,2025-04-10T16:58:19,Hyväksytty,1.1 2025_38_96,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_97,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri, te lupasitte eduskunnalle ja ihmisille, että kerrotte, mistä te vaalien jälkeen leikkaatte, ja sen takia me olemme täällä peränneet sitä, ja täällä on useissa puheenvuoroissa perätty nimenomaan arvoista. Me saimme tämän väännön puitteissa teiltä tiedon, että te leikkaatte ainakin vanhuksilta, vammaisilta ja lastensuojelulta. Tämä arvovalinta ei meille käy, ja sen takia me pelkäämme, mitä vaalien jälkeen kehysriihessä tapahtuu, jos te jatkatte tätä teidän politiikkaa, jota te olette harjoittaneet kaksi vuotta. Jos te katsotte ihmisten arkea, työttömien määrä on lisääntynyt, 70 000 ihmistä on tullut työttömäksi. Vaikka te leikkaisitte näiltä työttömiltä lapsikorotukset ja vaikka kuinka laitatte heidät ahtaalle, niin se ei saa heitä työllistymään. Te tiputatte ne satatuhatta ihmistä toimeentulotuelle ja Kelan tuille. Tai sitten se, että leipäjonot kasvavat ja asunnottomuus kasvaa. Tämä on sitä teidän politiikkanne seurausta, jossa jaatte ihmisiä voittajiin ja häviäjiin. [Puhemies koputtaa] Mitä, pääministeri, sanotte näille ihmisille, joiden hyvinvointi heikkenee teidän politiikan seurauksena?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2025-04-10T16:58:25,2025-04-10T16:59:44,Hyväksytty,1.1 2025_38_98,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_99,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys SKT 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minua pelottaisi enemmän se, jos te pääsette valtaan, [Naurua oikealta] koska aidosti se velkaa ja veroja -linja ei enää toimi. Se on mahdotonta. [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] Velkaa ja veroja — sen tien päässä on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan romahtaminen. Ei sen jälkeen voi enää, jos ei ole tervettä taloutta, pitää huolta ihmisistä. Tämä jatkuva vääristely... Lastensuojelusta me emme ole nyt leikanneet, emmekä vammaisilta. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Päinvastoin me nimenomaan rajaamme vammaispalvelut vammaisille ihmisille, niin kuin he ovat itsekin toivoneet. Tämä ei ole leikkaus. [Välihuutoja] Lastensuojelussa me muutamme normeja niin, ettei tarvita henkilöstöä vahtimaan tyhjiä huoneita, vaan henkilöstö mitoitetaan sen mukaan, paljonko siellä on avun ja tuen tarpeessa olevia nuoria. Toivon, että tämä meni nyt perille ja kaikki kuulevat tämän teidän jatkuvan vääristelyn ja pelottelun. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-10T16:59:44,2025-04-10T17:00:52,Hyväksytty,1.1 2025_38_100,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 11/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 2/2025 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Keskustelu. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Vestman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_38_101,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 11/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on tosiaan perustuslakivaliokunnan mietintö valtioneuvoston oikeuskanslerin vuoden 23 kertomuksesta, ja mietintö on yksimielinen. Muille valiokunnille varattiin mahdollisuus lausua oikeuskanslerin kertomuksesta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut perustuslakivaliokunnalle lausunnon kertomuksesta. Lausunnossa käsitellään muun muassa oikeuskanslerin roolia hyvän lainsäädäntötavan toteutumisen valvonnassa ja tartuntatautilainsäädäntöön liittyvää valmistelutyötä. Hyvin vakiintuneen käytännön mukaisesti perustuslakivaliokunta ei ole kertomusta käsitellessään erikseen arvioinut oikeuskanslerin yksittäisiä ratkaisuja tai kannanottoja. Valiokunta on painottanut laillisuusvalvonnan riippumattomuutta eikä siten ole pitänyt myöskään valtiosääntöisesti aivan asianmukaisena, että eduskunnan erikoisvaliokunnat käsittelisivät perustuslakivaliokunnalle antamissaan lausunnoissa yksittäisiä kanteluratkaisuja. Puhemies! Oikeuskanslerin kertomusta on uudistettu niin rakenteeltaan kuin sisällöltäänkin. Uudistuksessa oikeuskanslerin ratkaisukäytännön julkaisemisen painopistettä on siirretty oikeuskanslerin verkkosivuille ja Finlexin tietokantaan, joista ratkaisuja voidaan tehokkaasti hakea erilaisin hakuehdoin. Perustuslakivaliokunnan mielestä uudistus on perusteltu ja kertomus kuvaa hyvin oikeuskanslerin ja Oikeuskanslerinviraston toimintaa. Kertomukseen sisältyvät oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin puheenvuorot. Oikeuskansleri Pöysti käsittelee puheenvuorossaan laillisuusvalvontaa kansallisen turvallisuuden ja oikeusvaltioperiaatteen yhteensovittamisessa. Puheenvuorossa kuvataan muun muassa, miten kansallisen turvallisuuden suojaaminen hallitusvaltaa käyttävien valtioneuvoston ja tasavallan presidentin toiminnassa on oikeuskanslerin laillisuusvalvonnan kohteena. Apulaisoikeuskansleri Puumalainen käsittelee puheenvuorossaan laillisuusvalvonnan rakenteellista näkökulmaa erityisesti laillisuusvalvojien tehtävienjakouudistuksen jälkeen. Kertomusvuosi 2023 on ensimmäinen kokonainen toimintavuosi, jolloin tehtävienjakoa toteutettiin nykyisen lainsäädännön mukaisesti. Tehtävienjako on vähentänyt oikeuskanslerin käsittelemien kanteluiden määrää joissakin asiaryhmissä. Laillisuusvalvonta saattaa tällaisissa tapauksissa suuntautua pikemminkin niiden vaikuttavien ja oikeuksien toteutumisen edellytyksenä olevien rakenteellisten edellytysten arviointiin eikä niinkään yksittäisten tapahtumien arviointiin. Arvoisa puhemies! Kertomuksessa käsitellään myös lainvalmisteluun kohdistuvaa laillisuusvalvontaa. Tähän liittyen valiokunnan mietinnössä on käsitelty erityisesti kahta kysymystä: hallituksen esityksissä esitettyjä kannanottoja perustuslakivaliokunnan lausunnon pyytämisestä ja ruotsinkielisiä säädöstekstejä. Perustuslakivaliokunta on viime aikoina useamman kerran kiinnittänyt huomiota hallituksen esitysten laatimisohjeisiin. Niiden mukaan, jos lakiehdotuksen perustuslainmukaisuudesta tai suhteesta ihmisoikeussopimuksiin on epäselvyyttä, esityksen suhdetta perustuslakiin koskevaan jaksoon on otettava säätämisjärjestysarvion jälkeen omaksi kappaleekseen nimenomainen lausuma, jonka mukaan on suotavaa, että esitys saatetaan perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi. Lausumaa ei näiden ohjeiden mukaan kirjoiteta, ellei esityksen arviointi perustuslakivaliokunnassa ole aidosti tarpeen tulkintaongelman takia. Valiokunta on korostanut, että muissa kuin ohjeissa mainituissa epäselvyystilanteissa tällaista lausumaa ei tulisi sisällyttää perusteluihin. Oikeuskansleri on lainvalmisteluun kohdistuvassa laillisuusvalvonnassa tuonut esiin myös, että perustuslakivaliokunnan käsittelyn tarpeellisuutta arvioitaessa on samalla tarpeen nostaa esille ne perustuslain tulkintakysymykset, joihin perustuslakivaliokunnan kannanotto olisi aikaisempi tulkintakäytäntö huomioon ottaen tarpeellista. Perustuslakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan sanottuun seikkaan on kiinnitetty korostuneesti huomiota kertomusvuonna ja sen jälkeenkin, mitä valiokunta pitää perusteltuna. Oikeuskanslerin kertomuksessa on käsitelty kysymystä ruotsinkielisiin lakiehdotuksiin sisältyvistä virheistä. Tehdyssä selvityksessä on kertomuksen mukaan ilmennyt, että suomen- ja ruotsinkielisten lakiehdotusten vastaavuudessa oli ainakin ajoittain merkittäviä puutteita. Kysymys näytti olevan monin osin rakenteellisista ongelmista, joihin yksittäisen esittelijän oli ilmeisesti mahdotonta vaikuttaa. Oikeuskansleri kiinnitti valtioneuvoston ja sen ministeriöiden vakavaa huomiota perustuslaista johtuvaan velvollisuuteen huolehtia siitä, että eduskunnalle annettavat suomen- ja ruotsinkieliset lakiehdotukset vastaavat toisiaan ja että edellytykset tähän turvataan ministeriöiden lainvalmistelussa. Perustuslakivaliokunta painottaa mietinnössään kielilain ja myös Ahvenanmaan itsehallintolain noudattamisen tärkeyttä lainvalmistelussa. Valiokunta kiinnittää huomiota myös riittävien ja asianmukaisten käännöspalvelujen tärkeyteen. Puhemies! Perustuslakivaliokunnan kannanottoehdotuksena on, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+7.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2025-04-10T17:02:25,2025-04-10T17:08:23,Hyväksytty,1.1 2025_38_102,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 11/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_103,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 11/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oikeuskanslerin tehtävä on suomalaisen oikeusvaltion kannalta perustavanlaatuinen. Hän valvoo valtioneuvoston ja tasavallan presidentin toiminnan lainmukaisuutta ja toimii koko hallinnon laillisuusvalvonnan ylimpänä viranomaisena yhdessä eduskunnan oikeusasiamiehen kanssa. Oikeuskanslerin virka on osa sitä oikeudellista selkärankaa, johon yhteiskuntamme vakaus ja luottamus rakentuvat. Kansalaisten on voitava luottaa siihen, että julkinen valta toimii oikeudenmukaisesti ja laillisesti. Siksi oikeuskanslerin toimintaa on tarkasteltava säännöllisesti — ei epäluulosta, vaan siksi, että avoimuus ja seuranta ovat tärkeä osa toimivaa demokratiaa. Arvoisa herra puhemies! Kertomuksessa on tuotu esiin monia ajankohtaisia ja oikeusvaltion kannalta merkityksellisiä teemoja. Yksi niistä on lainvalmistelun valvonta, erityisesti perustuslain kansainvälisten velvoitteiden ja kielilainsäädännön noudattaminen. Oikeuskansleri on kiinnittänyt huomiota esimerkiksi siihen, että suomen- ja ruotsinkielisten lakiehdotusten välillä on ollut eroavaisuuksia johtuen rakenteellisista ongelmista, joihin yksittäisen esittelijän on ilmeisen mahdotonta vaikuttaa. Tämä osoittaa vastuullisuutta ja halua kehittää järjestelmää entistä eheämmäksi. Arvoisa herra puhemies! Vuodelta 2023 annettu oikeuskanslerin kertomus osoittaa, että virasto on hoitanut tehtävänsä huolella, vakaasti ja ammattitaitoisesti. Kertomus tuo esiin keskeiset havainnot valvonnasta sekä uudistuksia viraston työssä. On ilahduttavaa todeta, että perustuslakivaliokunta ei ole nähnyt kertomuksessa huomautettavaa. Tämä on vahva osoitus toiminnan laadusta ja johdonmukaisuudesta. Kertomus on asiantunteva, selkeä ja hyvin jäsennelty. Se osoittaa, että suomalainen laillisuusvalvonta on vahvalla pohjalla. Meillä on syytä olla ylpeitä siitä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-04-10T17:08:28,2025-04-10T17:11:11,Hyväksytty,1.1 2025_38_104,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 11/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman on poissa. — Ledamot Löfström, varsågod.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_105,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 11/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2025 vp,"Tack, ärade herr talman! Justitiekanslerns årsberättelse är en viktig påminnelse om den centrala roll som rättssäkerhet och språkliga rättigheter spelar i vår demokrati. Att lagstiftning håller hög kvalitet och är tillgänglig på båda nationalspråken är en grundläggande del av rättsstaten. Det här tog också ordförande Heikki Vestman mycket tydligt upp i sitt utmärkta anförande. Justitiekanslerns granskning visar på återkommande brister i lagstiftningsarbetet, där de svenskspråkiga lagförslagen ofta håller lägre kvalitet än de finskspråkiga. Lagtexter kan innehålla direkta översättningsfel, sakna granskning eller avvika från den finska versionen. Det är särskilt oroande att viktiga lagförslag, såsom lagen om småbarnspedagogik, har behandlats utan att den svenska versionen granskats. Laggranskningen ska vara den sista kvalitetskontrollen men kringgås alltför ofta med hänvisning till brådskande ärenden. Den svenskspråkiga laggranskningen har också mindre resurser än den finskspråkiga laggranskningen, trots att det så klart finns lika mycket arbete kring lagstiftningen på båda språken.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+7.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2025-04-10T17:11:23,2025-04-10T17:12:41,Tarkistettu,1.1 2025_38_106,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 11/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvoston oikeuskanslerin työ on tärkeää, kun hän valvoo virkansa puolesta valtioneuvoston toiminnan lainmukaisuutta ja samoin tasavallan presidentin toiminnan lainmukaisuutta. Vuosien saatossa on noussut aina esille lainvalmistelun taso, mutta oletteko kokenut virkauranne aikana oikeuskanslerina tämän olevan kasvava ongelma vai vähenevä ongelma? Ja nyt kun olette jäämässä pois, kun ilmoituksenne mukaan olette siirtymässä toisiin tehtäviin, oletteko tämän virkauranne aikana ollut tyytyväinen siihen, mikä Suomessa on tämä laillisuusvalvonnan taso? Sehän on oikeusvaltion yksi tärkeimpiä tehtäviä, että meillä laillisuusvalvonta toimii, ja sitten valtion virkamiehet näin ollen toimivat Suomen lakien mukaan, mikä on virkamiehelle velvollisuus perustuslakimme mukaan.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-04-10T17:16:29,2025-04-10T17:17:21,Hyväksytty,1.1 2025_38_107,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 11/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_108,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 11/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies, hyvä oikeuskansleri, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Haluan alkuun kiittää teitä, oikeuskansleri Tuomas Pöysti, tekemästänne tärkeästä ja vaikeasta työstä. Jos oikein muistan, niin teidät nimitettiin tehtävään vuoden 2018 alussa, tai aloititte silloin tehtävässä, ja jos katsomme näitä vuosia siitä hetkestä tähän päivään, niin onhan teidän kaudelle mahtunut täysin poikkeuksellisia ja oikeudellisesti hyvin hankalia asioita ratkottavaksi. Kiitos — olette selviytynyt niistä isänmaan kannalta kiitettävällä tavalla. Korona, aivan poikkeuksellinen tilanne — jouduttiin miettimään uudenlaisia ratkaisuja ja hyvin nopealla aikataululla tekemään erittäinkin vaikeita puntarointeja eri asioiden välillä. Ja sitten tietysti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä Venäjän aggressiot meitä, Eurooppaa ja muita maita kohtaan ovat laittaneet meidät aivan uudenlaiseen tehtävään. Haluan kiittää teitä ja toivottaa voimia tärkeään uuteen tehtäväänne. Oikeastaan luin tätä oikeuskanslerin kertomusta vuodelta 2023 uudelleen nyt vähän peilaten tähän hetkeen, missä tänään elämme. Tämä oikeuskansleri Tuomas Pöystin puheenvuorokirjoitus otsikolla ”Oikeuskanslerin laillisuusvalvonta kansallisen turvallisuuden ja oikeusvaltioperiaatteen yhteensovittamisessa” on kirjoitus, jonka kyllä kannustan ihan jokaista kansanedustajaa lukemaan, ja kyllä muitakin. Tässä on loistava lainaus meidän tasavallan presidentin valtiopäivien avajaispuheesta 7. helmikuuta 2024, jolloin Sauli Niinistö sanoitti naapurimaamme Venäjän toiminnasta suomalaiselle oikeusvaltiolle syntyvän ongelman osuvasti. Lainaus Tuomas Pöystin kirjoituksesta ja presidentin puheesta: ”Lait ovat olleet suomalaisten miekkana ja kilpenä vuosisatojen ajan. Nyt tätä miekkaa pyritään kääntämään meitä itseämme vastaan. Venäjä käyttää ihmisiä välineenä tarkoituksenaan heikentää Suomen rajaturvallisuutta, horjuttaa sisäistä järjestystä ja synnyttää eripuraa. Haaste on kuitenkin kova ja kahtalainen: miten turvaamme lakeihin, ja miten taas turvaamme niitä? Voi olla, että poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellista ajattelua. Samalla laillisen järjestyksen ydin on varjeltava.” Pöysti jatkaa, että ”tätä varjelua on jouduttu oikeuskanslerin laillisuusvalvonnassa kertomusvuonna ja sen jälkeen useampaan kertaan pohtimaan”. Täällä kirjassa myöhemmin kuvataan myös sitä, miten aina ”eduskunnan enemmistön luottamusta nauttivalla hallituksella on oikeus esittää eduskunnan arvioitavaksi myös kiistanalaisiakin, muutosta aikaisempaan perustuslain tulkintakäytäntöön ja perustuslakiin sisältäviä esityksiä. Ikävät ja vaikeatkin asiat tulevat näin lainvalmistelussa ja eduskunnassa lainsäädäntömenettelyssä pohdittaviksi. Julkinen vallankäyttö, valtiollinen voimankäyttö mukaan lukien, ei tällöin perustu mielivaltaan, vaan demokraattisesti valmisteltuun lakiin ja siihen perustuvaan harkintaan. Vallankäytöllä ja oikeusjärjestyksellä on näin aina demokraattinen perusta ja asianmukainen oikeudellinen muoto”, kirjoitetaan tässä puheenvuorossa. Samaan asiaan palataan myös myöhemmin otsikolla ”Perusoikeuksien ja kansallisen turvallisuuden yhteensovittaminen” sivulla 74, jossa kuvataan sitä tilannetta, joka maassamme oli siis 2022 jälkeen vuoteen 2023 tultaessa. Tämä pohdinta päättyy siihen, että kerrotaan, että sisäministeriö on helmikuussa 24, eli reilu vuosi sitten, päättänyt uuden lainsäädäntöhankkeen käynnistämisestä — ja kyse on siis rajaturvallisuuslaista, johon tässä viitataan. On käyty läpi nykyisen keinovalikoiman riittävyyttä ja sitten sitä, miten tähän tilanteeseen on pystytty vastaamaan. Arvoisa puhemies! Meidän vastuulla on huolehtia rajojemme, mutta myös Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta. Hallituksen perusteltu lähtökohta on, että kansallinen turvallisuus asetetaan etusijalle. Rajaturvallisuuslaki on siis nykytilanteessa ollut välttämätön, ja se on sitä myös jatkossa. Muilla keinoin ei pystytä puuttumaan tällaiseen vaikuttamiseen, mitä olemme Venäjän toimesta kohdanneet. Päätöstä siitä, ketkä Suomeen saapuvat, ei voi luovuttaa Venäjän käsiin, ja meidän on varauduttava siihen, että välineellistetty maahantulo voi saada nykyistä vakavampia ja vaikeampia muotoja maastorajalla. Eli tässä varaudutaan lainsäädännöllä poikkeukselliseen ja vakavaan tilanteeseen, jota EU-säännökset ja kansainväliset sopimukset eivät toistaiseksi tunne, ja tätä tulkintaa on joutunut oikeuskansleri tekemään, mutta myös puheenjohtaja, edustaja Heikki Vestmanin johtama perustuslakivaliokunta. Perustuslakivaliokunta viime vuonna tätä rajaturvallisuuslakia säädettäessä totesikin, että oikeusvaltiollakin on oikeus ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka ovat vaaran torjumiseksi välttämättömiä, vaikka ne näyttäisivätkin olevan ristiriidassa ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Näitä uhkia eivät sopimukset nimittäin tunnista. Suurissa kansallisen turvallisuuden kysymyksissä meillä on onneksi ollut Suomessa varsin laaja yhteisymmärrys, ja kun viittasin näihin oikeuskansleri Pöystin kaudelle osuneisiin poikkeuksellisen vaativiin ja vaikeisiin asioihin, koronaan mutta nyt myös Venäjän hyökkäyssotaan, niin on ollut arvokasta, että tässä salissa on löytynyt laaja yhteisymmärrys näille asioille. Me olimme viime kaudella oppositiossa, kun korona meitä koetteli, ja me annoimme kyllä hyvin tukea niille kovillekin ratkaisuille, jotka ehkä jossain tilanteessa olisivat voineet joutua toisenlaiseenkin arviointiin. Mutta siinä hetkessä ei ollut käytettävissä jälkiviisautta, siinä hetkessä oli toimia tehtävä, ja niitä toimia meidän demokraattinen järjestelmä pystyi erinomaisella tavalla tekemään. Uskon, että myös tästä oikeuskansleri Tuomas Pöystin kausi jää hienosti historiaamme.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-04-10T17:17:31,2025-04-10T17:25:04,Hyväksytty,1.1 2025_38_109,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 11/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_110,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 11/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisa herra oikeuskansleri! Hyvät kansanedustajat! Aivan kuten edustaja Heinonen, haluan aluksi kiittää teitä työstänne oikeuskanslerina, kun olemme kuulleet, että siirrytte uusiin tehtäviin. Oikeudellisesti erittäin hankalia ja poikkeuksellisia asioita on tullut toimikaudellanne eteenne, kuten juuri korona-aika ja siihen liittyvät vaikeat, oikeudellisesti haastavat ratkaisut. Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunnan nyt käsittelyssä olevassa mietinnössä lainataan hallituksen esitysten laatimisohjeita — luen nyt sitaatin PeVin mietinnöstä: hallituksen esitysten laatimisohjeiden mukaan, ”jos lakiehdotuksen perustuslainmukaisuudesta tai suhteesta ihmisoikeussopimuksiin on epäselvyyttä”, silloin on otettava hallituksen esitykseen sen säätämisjärjestysperusteluiden loppuun omaksi kappaleeksi lausuma, että hallitus pitää suotavana, että tämä esitys lähetetään perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi. Siis ”jos lakiehdotuksen perustuslainmukaisuudesta tai suhteesta ihmisoikeussopimuksiin on epäselvyyttä”. Perustuslakivaliokunta tässä mietinnössä korostaa, että muissa kuin näissä tilanteissa perustuslakivaliokunnan lausuntoa ei tulisi pyytää hallituksen esityksen perusteluissa. Ymmärrän hyvin tämän perustuslakivaliokunnan näkökohdan, koska perustuslakivaliokunta on tämän talon työllistetyin valiokunta. Joka viikko tästä salista lähtee eri valiokuntiin lakiesityksiä, joista hallituksen ja puhemiesneuvoston ja eduskunnan mielestä tulee pyytää perustuslakivaliokunnan lausunto. Miten on mahdollista, että jatkuvasti eduskuntaan, tämän hallituksen aikana, edellisen hallituksen aikana ja seuraavan hallituksen aikana, tulee esityksiä, joiden ”perustuslainmukaisuudesta on epäselvyyttä”? Miten meillä on jatkuvasti hallituksia, jotka kolkuttelevat perustuslainmukaisuuden rajoja niin pitkälle, että joudumme katsomaan, että siinä on epäselvyys lain perustuslainmukaisuudesta ja lakiesitys pitää lähettää perustuslakivaliokuntaan lausunnolle? Tämähän on aivan sairas tilanne. Miten meillä voi jatkuvasti olla täällä hallitusten esityksiä, jotka kolkuttelevat perustuslainmukaisuuden rajoja? Olen puhunut tästä aikaisemminkin, ja jatkan puhumista, koska tämä on aivan järjetön tilanne. Miten Suomessa hallitukset toistensa perään antavat esityksiä, jotka sillä tavoin ovat arveluttavia suhteessa perustuslakiin ja perustuslainmukaisuuteen, että tämän epäselvyyden vuoksi ne pitää lähettää perustuslakivaliokuntaan? Ei tässä ole mitään järkeä. Ja totta kai tässä on taustalla jo vuosia jatkunut ylikireä perustuslain tulkinta. Se on se perimmäinen ongelma tässä asiassa. No niin, tämä oli yleistä oppia, ja sitten tulee konkretiaa: Nimittäin kun hallitus antoi esityksen, jolla rajoitettiin kännykän käyttöä kouluissa, siinä kymmenen sivua — tämä ei ole liioittelua, vaan sananmukaisesti kymmenen sivua — pohdittiin sitä, mikä on tämän esityksen suhde perustuslakiin ja ennen kaikkea perusoikeuksiin. Loukataanko sananvapautta, loukataanko omaisuudensuojaa, loukataanko yksityisyydensuojaa, loukataanko yhdenvertaisuutta, loukataanko lasten oikeuksien sopimusta, loukataanko vammaisten oikeuksien sopimusta? Kymmenen sivua, ja se säätämisjärjestysperustelu ei päätynyt siihen, että tämä pitää lähettää perustuslakivaliokuntaan. Mutta saamani selvityksen mukaan Oikeuskanslerinvirasto katsoi, että se tulee lähettää perustuslakivaliokuntaan, ja niinpä siihen lisättiin virke, vai oliko kappale, jossa katsottiin, että pitää lähettää perustuslakivaliokuntaan muun muassa omaisuudensuojan kannalta. Etten sanoisi, että naurettavaa. Vastustin alun perin koko esityksen lähettämistä perustuslakivaliokuntaan, koska mielestäni siinä ei ollut mitään perustuslaillisesti epäselvää. Mutta pitää sanoa, että olen erittäin tyytyväinen siihen, että Oikeuskanslerinvirasto edellytti tai toivoi — en tiedä, mikä on oikea ilmaisu — tällaista klausuulia ja että se lakiesitys lähetettiin perustuslakivaliokuntaan, sillä perustuslakivaliokunta antoi tästä hallituksen esityksestä aivan erinomaisen lausunnon, yksimielisesti aivan erinomaisen lausunnon. Sen jälkeen, kun kymmenen sivua oli hallituksen esityksessä pyöritelty sitä, mitä kaikkia perustuslaillisia näkökohtia ja perusoikeuksiin liittyviä ongelmia tähän liittyykään, niin perustuslakivaliokunta — joka on Suomessa ylin perustuslakia tulkitseva elin ilmeisesti kaikkien mielestä, apulaisestanne en ole ihan varma — yhdellä sivulla, yhdellä sivulla, ratkaisi tämän asian, ja yhdellä virkkeellä, joka kuuluu näin: ”Perustuslakivaliokunnan mielestä ehdotetussa sääntelyssä ei ole kyse perusoikeuksia rajoittavasta tai niihin puuttuvasta sääntelystä.” Erinomainen juttu, että virastonne halusi tämän asian PeViin, koska saatiin perustuslakivaliokunnalta käänteentekevä lausunto. Kun tämä kertomus, jota nyt käsittelemme, oli lähetekeskustelussa, kysyin teiltä, herra oikeuskansleri, oletteko virastossa miettineet, mikä on perusoikeusrajoitus, koska meillä on sitten oppi ja doktriini siitä, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon ja mitä pitää tarkalleen katsoa, kun on kyseessä perusoikeusrajoitus. Sanoitte silloin, että tätä ei erikseen ole pohdittu. No, nyt perustuslakivaliokunta tässä käänteentekevässä lausunnossa on todennut, että tämä ei ainakaan ollut perusoikeusrajoitus. Toivon todella, että te siellä virastossa, koska olette merkittävä perustuslain tulkitsija, te ja teidän apulaisenne ja virastonne ja kaikki ministeriöt, luette tarkkaan tämän perustuslakivaliokunnan lausunnon, joka muuten perustui professori Tuomas Ojasen hyvään valiokunnalle antamaan lausuntoon. Kaksi muuta professoria pyöritteli sivukaupalla näitä perusoikeuspulmia, aivan kuten hallituksen esitys. Eli toivon, että se luetaan perusteellisesti, ja uskon, että nyt vähän terveempi kehitys siitä, mitä kaikkea pidetään perusoikeusrajoituksena, seuraa tästä perustuslakivaliokunnan lausunnosta.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+7.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-04-10T17:25:13,2025-04-10T17:33:21,Hyväksytty,1.1 2025_38_111,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 11/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_112,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 11/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tästä edustaja Zyskowiczin arvokkaasta puheenvuorosta on hyvä jatkaa. — Perustuslakivaliokunnassa olemme kiinnittäneet tällä vaalikaudella ainakin pariinkin otteeseen lausunnoissamme huomiota siihen, että meille on lähetetty käsittelyyn asioita, joista sitten on oikeastaan asiantuntijoidenkin näkemysten perusteella päädytty toteamaan, että tässä ei nyt ole valtiosääntöisesti punnittavia näkökohtia lainkaan. Käsitykseni mukaan tästä ovat myös ministeriöiden kansliapäälliköt keskustelleet ja tällaista lainsäädäntötyön ja lainvalmistelun kehittämistä valtioneuvostossa ja ministeriöissä ollaan viemässä eteenpäin. Se on kyllä todella tarpeen. Tässä oikeuskanslerin perustuslakivaliokunnalle antamassa lausunnossa — kävimme muuten erittäin hyvän keskustelun useista asioista tässä kuulemisessa — olette kiinnittäneet huomiota muun muassa näiden hallituksen lakiehdotusten yhteisvaikutusten arviointiin, ja tämä on ollut tämänkin hallituksen aikana esillä, eikä ole ensimmäistä kertaa. Siis kun perustuslakivaliokunta nyt sitten arvioi — sillä kertaa aiheesta — näitä perusoikeusvaikutuksia ja olette nostaneet esille, että myös muita vaikutuksia tulisi arvioida, niin tässä tietysti tulee esille se, että tällä vaalikaudella, ja varmasti aikaisemminkin, useita kokonaisuuksia pilkotaan erillisiin hallituksen esityksiin. Tietysti vaalikauden alussa esimerkiksi nämä tietyt sosiaaliturvaa koskevat esitykset johtuivat ihan siitä, että hallitusneuvotteluissa kesti aika pitkään. Vaalit ovat nykyään huhtikuussa, ja ihan aidosti sen uuden hallituksen budjettivalmistelun poliittisella ohjauksella tulee aika kiire. Tämä on mielestäni ihan ymmärrettävä asia ja isompi asia kuin vain lainsäädäntövalmistelullinen asia. Mutta sitten esimerkiksi nämä lukuisat — varmaan toistakymmentä — ulkomaalaislain muutosesitykset on käsitelty tällä vaalikaudella perustuslakivaliokunnassakin [Ben Zyskowicz: Kaikki, kaikki!] — kaikki, kaikki — ja osassa sitten on ollut jotain ja näin, en mene siihen tässä. Yleensäkin, olivat hallitukset sitten minkälaisia hyvänsä ja tekivät minkälaisia lainsäädäntöuudistuksia hyvänsä, olisi varmasti tulevaisuudessa hyvä, että pyrittäisiin kokoamaan samaan kokonaisuuteen kuuluvia uudistuksia yhteen hallituksen esitykseen. Se helpottaisi perustuslakivaliokunnan työtä, ja uskon, että se myös helpottaisi Oikeuskanslerinviraston harjoittamaa ennakollista valvontaa, koska kyllä tämä säädösvalmistelun heikkenevä laatu, joka nyt koskettaa tiettyjä ministeriöitä, on tämän kertomuksenkin mukaan työllistänyt Oikeuskanslerinvirastoa todella paljon. Tämä on asia, jota kyllä pitäisi nyt ja tulevaisuudessa sitten kehittää, jotta viime kädessä se meidän tärkein tavoite, [Puhemies koputtaa] eli hyvän lainsäädännön ja kansalaisten oikeuksien varjeleminen, onnistuu.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+7.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-04-10T17:33:21,2025-04-10T17:36:44,Hyväksytty,1.1 2025_38_113,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 11/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_114,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 11/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeuskanslerin kertomuksessa on ihan hyvin koottu omaksi jaksokseen eräitä havaintoja liittyen laillisuusvalvontaan eri hallinnonalojen työssä kuin myös valtioneuvoston kokonaisuudenkin osalta. Tähän viitaten sivut 22 ja 23 tuolla kertomuksessa käsittelevät oikeuskanslerin roolia ulko- ja turvallisuuspoliittisen päätöksenteon valmistelussa: ”Oikeuskansleri on selventänyt kirjallisessa kannanotossaan sitä, milloin oikeuskanslerin on perusteltua perustuslaissa säädetyn tehtävänsä nojalla osallistua TP-UTVAn tai UTVAn kokoukseen” — elikkä siis tasavallan presidentin ja hallituksen keskeisten ministerien yhteiskokoukseen. ”Osallistuminen laillisuusvalvonnan edellyttämässä laajuudessa tarkoittaa yleensä osallistumista silloin, kun käsittelyssä on linjausta varten valtiosääntöisesti merkittävää oikeudellista kannanottoa edellyttävä asia. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi viime vuosina poikkeusolojen toteaminen, Naton liittymisprosessin menettelytavat, huomattavan ja periaatteellisesti merkittävän oikeudellisen kannanoton tai tulkinnan tarve päätettäessä Suomen osallistumisesta kansainvälisen avun antamiseen, pyytämiseen tai kansainväliseen yhteistoimintaan taikka poikkeuksellisen turvallisuustilanteen edellyttämien poikkeusluonteisten eli perusoikeuksia rajoittavien toimivaltuuksien käyttäminen (rajavartiolain 16 §:n mukaisten rajoitustoimien ja kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämisen käyttöönotto). Varsinkin poikkeusolojen toteamisen ja hallitusvallan poikkeuksellisten toimivaltuuksien käyttämistä koskevissa asioissa laillisuusvalvonnallisen arvion ja kannanoton esittäminen UTVAssa ja TP-UTVAssa on salassapidon ja kyseisen valmistelu- ja yhteistoimintafoorumin tosiasiallisen arvovallan turvaamisen kannalta perusteltua ja suositeltavaa. Tällä vältetään esimerkiksi siellä linjatun asian palauttaminen oikeudellisten puutteiden johdosta sinne tasavallan presidentin esittelystä tai valtioneuvoston yleisistunnosta. TP-UTVAn tai UTVAn valmisteleva linjaus ei oikeudellisesti sido eikä pidäkään sitoa ylimmän laillisuusvalvojan kannanottoa asiasta päätettäessä, mutta käytännössä TP-UTVAn ja UTVAn linjausten on perusteltua olla oikeudellisesti huolella harkittuja.” No, tämä kuvaus on ihan hyvä täydentämään sitä kansalaistenkin tietämystä siitä, miten tällaisia vaikeita asioita päätetään ja miten varsinaisen päätöksenteon valmistelua tehdään valtioneuvoston piirissä. Viime vuosina on ollut todella hankalia, ennennäkemättömiä asioita niin koronapandemian ympärillä kuin sitten ulkoisen turvallisuustilanteen muuttuessa Venäjän hyökkäyssodan takia. Sitten on ollut valmistautuminen Naton jäsenyyteen ja sen ensimmäisten kuukausien ja vuosien kokemukset. Nythän tässä on sellainen vähän hankalakin tilanne, että Natossa tehdään vuosikymmeniin isoimpia päätöksiä ja Suomi ja Ruotsi uusina jäsenmaina ovat esimerkiksi ensimmäistä kertaa Naton syvällisen puolustussuunnittelun kohteena tai osallisina siinä, samalla kun todella pyritään periaatteessa kaksinkertaistamaan, tai ehkä enemmänkin, Naton eurooppalaisten jäsenmaiden puolustuskykyä tämän kierroksen aikana. Samaan aikaan Suomessa ei ole sellaista lainsäädäntöä Naton osalta kuin Euroopan unionin osalta tehtiin tietoisesti hyvissä ajoin — ehkä tarkimmin Euroopan unionin maista on säännelty, miten eduskunta ja sen valiokunnat osallistuvat päätöksenteon valmisteluun eri vaiheissa ja sitten myöskin tietysti tekevät sitä lainsäädännön harmonisointia, kun päätöksiä Euroopan unionissa on tehty. No, nyt tässä vaiheessa Natossa tehdään puolustuksen ja turvallisuuden osalta sen kaltaisia päätöksiä, jotka ovat rinnastettavissa siihen päätöksien kauaskantoisuuteen ja suureen merkitykseen kuin mitä Euroopan unionissa tehdään vuosittain. Kun tässä tilanteessa ei ole sitä erityislainsäädäntöä, niin entistä isompi huoli on myös siitä, että parlamentti, eduskunta, pääsee oikeaan aikaan vaikuttamaan siihen, minkälaisiin kantoihin ja päätöksiin Natossa ja sen elimissä Suomen puolesta sitoudutaan. Samalla korostuu sitten myös oikeuskanslerin rooli tuossa valmistelussa, kun pitää siellä sitten muistuttaa myös niistä oikeudellisista rajoista, joita tällaisessa tilanteessa valtioneuvoston sisäisessä päätöksenteossa ja valmistelussa on ja jotka tulevat suoraan perustuslaista, kun sitä juuri Natoon sopeutettua kansallista lainsäädäntöä ei ole siitä, miten siellä tehtävät päätökset tuotaisiin eduskunnan ja sen valiokuntien käsittelyyn. Tämän kevään aikana testataan sitä, onko hallituksella riittävää ennalta-arviointikykyä siihen, että asiat todella tuodaan eduskuntaan. Suuri osa niistä on luottamuksellisia, eli ne eivät ole julkisia, mutta ne pitäisi kuitenkin perustuslain edellyttämällä tavalla tuoda tiedoksi eduskuntaan sen keskeisille valiokunnille, ja siellä käytävän keskustelun kautta saadaan myös evästystä siihen, mihin hallitus aikoo tuolla Naton sisäisen päätöksenteon vaiheissa sitoutua. Tärkeimmät vaiheet tulevat ehkä sitten jo julkisiksikin, siis ennen lopullista päätöksentekoa, mutta kun nämä juuri ennennäkemättömän haastavassa vaiheessa tehtävät ratkaisut sisällöltään pitkälti määräytyvät näistä aiemmista vaiheista, jotka eivät ole julkisia eivätkä ole nyt lainsäädännön edellyttämänä suoraan tänne eduskuntaan tuotavia, niin sen hallituksen ja valtioneuvoston toiminnan on nyt sitten tapahduttava pitkälti tämmöisen parlamentaarisen vastuun piirissä ja toisaalta perustuslaista tulevien oikeudellisten rajojen puitteissa, niin että sieltä oikea-aikaisesti ja oikeassa laajuudessa asiat tuodaan eduskunnan ja sen valiokuntien käsittelyyn. Tässä mielessä kannustan oikeuskansleria ja Oikeuskanslerinvirastoa tähän asiaan kiinnittämään huomiota. Tietysti olisi hyvä, että ministeriössäkin hiukan vauhditettaisiin tätä Nato-aikaan sopeutettavan lainsäädännön valmistelua, ja siihen sitten palataan tietysti normaalissa järjestyksessä hallituksen esitysten kautta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+7.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-04-10T17:36:47,2025-04-10T17:44:19,Hyväksytty,1.1 2025_38_115,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 11/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Vestman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_116,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 11/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustajakollegoiden erinomaisista puheenvuoroista. Niihin kaikkiin on helppo yhtyä. — Olen samaa mieltä edustaja Heinosen kanssa siitä, että kaikkien kansanedustajien ja muidenkin, joita kiinnostavat oikeusvaltiollisuuteen liittyvät ajankohtaiset polttavat kysymykset, olisi syytä lukea tästä kertomuksesta oikeuskansleri Pöystin puheenvuoro ”Oikeuskanslerin laillisuusvalvonta kansallisen turvallisuuden ja oikeusvaltioperiaatteen yhteensovittamisessa”. Tämä puheenvuoro sisältää erittäin arvokasta ja syvällistä ajattelua juuri tämän hetken kiperimmistä oikeusvaltiollisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Itse haluan vielä nostaa esille tässä kertomuksessa olevan jakson, joka koskee taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien ja hallituksen säästölakien ennakkovalvontaa. Tässä osassa on todettu, että oikeuskanslerin näistä säästölaeista antamien lausuntojen keskeinen asia oli perusoikeuksien rajoitusedellytysten täyttyminen ja sen arviointi, ja tässä on käsitelty muun muassa kysymystä näille rajoituksille asetetusta hyväksyttävän perusteen vaatimuksesta. Tältä osin haluan kiinnittää huomiota perustuslakivaliokunnan varsin tuoreeseen lausuntoon, jossa perustuslakivaliokunta nosti esille tällä vaalikaudella hallituksen esityksissä olleita säätämisjärjestysperusteluja koskien sosiaalisia perusoikeuksia. Tässä lausunnossa perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota siihen, että näitä säästölakeja on arvioitu tällaisen heikennyskiellon ja siihen kytkeytyvän perusoikeuksien yleisiin rajoitusedellytyksiin perustuvan arvioinnin perusteella ja toisaalta sitten että perustuslakivaliokunta ei kuitenkaan viimeaikaisessa käytännössään ole soveltanut kansallisen perustuslain puitteissa tämäntyyppistä arviointia, vaan sen sijaan soveltanut arviointia siitä, turvaako ehdotettu sääntely muutoksen jälkeenkin perustuslain 19 §:n mukaiset oikeudet, arvioimalla esimerkiksi sosiaalietuuksien tasoa perustuslain 19 §:n 2 momentin kannalta. Toivon, että tämä perustuslakivaliokunnan lausunto tuolla valtioneuvostossa ja erityisesti sosiaali- ja terveysministeriössä huomataan ja jatkossa nämä säätämisjärjestysperustelut tältä osin saataisiin parempaan jamaan. Lopuksi, puhemies, haluan vielä minäkin lausua suuret kiitokset teille, hyvä oikeuskansleri Pöysti, teidän työstänne suomalaisen oikeusvaltion eteen ja aivan erityisesti tietysti valtioneuvoston sekä hallinnon ja muun julkisen vallankäytön laillisuuden varmistamisen eteen ja myös siitä syvällisestä oikeudellisesta ajattelusta, jota olette tuonut tähän suomalaiseen keskusteluun oikeusvaltiosta ja ajankohtaisista siihen liittyvistä teemoista.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+7.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2025-04-10T17:44:22,2025-04-10T17:48:06,Hyväksytty,1.1 2025_38_117,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 11/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Oikeuskansleri Pöysti, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_118,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Tuomas,Pöysti,Valtioneuvoston oikeuskansleri,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2023>>>Kertomus K 11/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Kiitoksia näistä puheenvuoroissa esille nostetuista tärkeistä huomioista. Ilahtuneena panin merkille myöskin, että laillisuusvalvonta nauttii luottamusta. — Perustuslakivaliokunta on mietinnössään jälleen kerran kiinnittänyt huomiota valtioneuvoston oikeuskanslerin laillisuusvalvonnan kannalta olennaisiin ja tärkeisiin asioihin, ja me otetaan tietysti nämä viestit vakavasti ja kehitetään ja suunnataan laillisuusvalvontaa sen mukaisesti. Tässä mietinnössään perustuslakivaliokunta vakiintuneen käytännön mukaisesti muistuttaa painottaneensa ylimmän laillisuusvalvonnan riippumattomuutta. Totean tässä yhteydessä, että ylimmän laillisuusvalvonnan riippumattomuus on tuomioistuinten riippumattomuuden ohella ja rinnalla yksi suomalaisen oikeusvaltion ja sille rakentuvan demokratian pilareista. Molemmat ovat tärkeitä. Tärkeää on samoin vallanjako-opin kunnioittaminen, ja varsinkin perustuslakikontrollissa, jota Oikeuskanslerinvirastossakin harjoitetaan, ja myöskin lain soveltamisessa muuten, pitää antaa tilaa lainsäätäjälle toimia, pitää antaa tilaa värikkäällekin yhteiskunnalliselle debatille, pitää antaa tilaa myöskin erimielisyyksille. Hyvässä perustuslaillisessa järjestyksessä lukuisat kysymykset kuuluvat poliittisen keskustelun piiriin ja demokraattisen päätöksenteon piirissä ratkaistaviksi. Ne eivät siis ole perustuslakikysymyksiä tai lainsoveltamiskysymyksiä. Näin ylläpidetään myöskin sitten jokaisen luottamusta ja kokemusta siitä, että valtio huolehtii omasta tehtävästään ja riittävästä arvokkuudesta siinä, sekä myöskin kunkin toimijuuden mahdollisuudesta. Suomi on vahva oikeusvaltio, ja lainvalmistelussa pääosin on laadukasta toimintaa, mutta se tilanne on kirjava, liiankin kirjava. Myöskin se toinen pää, missä on näitä laadullisia puutteita, on havaintojeni mukaan määrällisesti lisääntynyt. Viime vuonna, tulevassa kertomuksessa, jo 21 prosenttia valtioneuvostossa käsitellyistä asioista johti korjaaviin toimenpiteisiin. Ennakollinen säädösvalvonta ja muu lainvalmistelun laillisuusvalvonta on yksi oikeuskanslerin painopistealueista, ja ymmärsin niin, että perustuslakivaliokunta pitää perusteltuna suuntaa sen suhteen, että pyrimme vaikuttamaan siihen, että perustuslakivaliokunnalle tuodaan arvioitavaksi vain niitä esityksiä, jotka perustuslakivaliokunnan perustuslaissa säädetyn tehtävän mukaan sinne kuuluvat, ja jota roolitusta lainvalmisteluohjeissa myöskin täydennetään. Perustuslakivaliokuntahan voi täyttää tehtävänsä vain, jos se pystyy keskittymään oleellisiin asioihin. Siksi onkin tarpeen nostaa selvästi esille ne kysymykset, jotka vaativat perustuslakivaliokunnan kannanottoa, ja näin tehtäessä myöskin havaitaan se, jos joku kysymys ei ole perustuslakikysymys. Tästäkin, eli näennäisistä perustuslakiongelmista, on niin perustuslakivaliokunnan työssä kuin oikeuskanslerin käytännössä saatu esimerkkejä. Yhtenä viimeisimmistä oli edustaja Zyskowiczin mainitsema kännykkäkieltoasia. Kyllä, minä toivoin, tai siis edellytin, että se saatetaan perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi. Siinä esityksessä itsessäänhän ei ollut sinänsä mitään sellaista, miksi se olisi sinne kuulunut, mutta ottaen huomioon, että asiaan oli rakentunut aika mittava, mielestäni näennäinen perustuslakikysymys, tämä asia kuului sinne linjattavaksi. Valtioneuvosto on lainvalmistelusta vastaava valtioelin, jolle kuuluu lakien valmistelu perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ja EU-oikeuden mukaisiksi ja sen osoittaminen, että näin on tehty, ja toki eduskunnan luottamusta nauttivalla valtioneuvostolla on oikeus myöskin hyväksyttävillä argumenteilla esittää tulkintakäytännön muuttamista. Aiotaan jatkossakin pyrkiä sitten ennakollisessa valvonnassa siihen, että järjestelmällisemmin katsotaan, että tämä toteutuu ja perustuslakivaliokunnalle tulee niitä kysymyksiä, jotka sinne aidosti kuuluvat. Tähän liittyy myöskin vaikuttaminen rakenteellisiin kysymyksiin, joista hyvänä esimerkkinä oli tämä ruotsinkielisiä säädöstekstejä koskeva kysymys. Me aiotaan jatkossakin näitä käsitellä, ja se täytyy todeta, että se oli aika työläs projekti, mutta tämmöistä työtä täytyy tehdä. Arvoisa puhemies! Olen saanut omalla kaudellani palvella isänmaata poikkeus- ja poikkeuksellisissa oloissa, ja nyt suurvaltapolitiikan mannerlaattojen liikkuessa. Perinnöksi haluan jättää sen, että olennaista juridiikassakin on nähdä asioiden konteksti, sillä lainoppi ja laillisuusvalvonta, joka ei ymmärrä asioiden viitekehystä, menettää merkityksensä, mutta meidän on samalla Suomessa pidettävä kiinni siitä, mikä perustuslaillisuudessa ja demokratiassa ja samalla isänmaan vapaudessa on arvokasta, olennaista ja tärkeää. On osoittautunut, että tähän on kykyä Suomessa, mutta jatkossakin tämä edellyttää sitä, että yhteiskuntaamme uudistetaan ja sen taloudellisten, sosiaalisten sekä turvallisuutemme suorituskykyjen perustaa turvataan jatkossakin. Isänmaan vapaus ja demokratia vaativat sen instituutioiden vakaata kehittämistä ja vakaata ylläpitämistä, ja vastauksena kysymyksiin: Suomi on tänään ja on tulevaisuudessakin oleva vahva oikeusvaltio, mutta tähän lainsäädännön laatuun meidän täytyy jatkossakin kiinnittää huomiota ja saada se tasaisemmaksi. — Arvoisa puhemies, kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+7.aspx,fi,Tuomas Pöysti,903,2025-04-10T17:48:10,2025-04-10T17:54:33,Hyväksytty,1.1 2025_38_119,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi rahankeräyslain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Edustaja Jäntti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_38_120,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Aleksi,Jäntti,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rahankeräyslain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Alkuun totean, että tämä lakialoite on valmisteltu yhteistyössä eduskunnan Ukraina-ystävyysryhmän puheenjohtajiston kanssa ja sen on allekirjoittanut lisäkseni 131 kansanedustajaa, mikä tarkoittaa lähes kahta kolmasosaa kansanedustajista. Aloitteen painoarvoa mielestäni lisää myös se, että allekirjoittajia on kaikista eduskuntaryhmistä. Lakialoitteessa ehdotetaan rahankeräyslain 6 §:n 3 momenttiin lisäystä siten, että rahankeräys saadaan järjestää itsenäiselle valtiolle ja sen kiinteänä osana toimiville laillisille osille muuhun kuin aseiden ja ampumatarvikkeiden tai näihin suoraan rinnastettavien materiaalien hankintaan edellyttäen, että kyseinen valtio on Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan tai kansainvälisen oikeuden tarkoittaman laittoman aseellisen hyökkäyksen kohteena ja oikeutettu näin kollektiiviseen puolustautumiseen ja valtioneuvosto on todennut asian. Lakialoitteella ei pyritä siis muuttamaan itse yleishyödyllisyyden määritelmää, josta säädetään rahankeräyslain 2 §:ssä. Yleishyödyllisyys on lähtökohtainen edellytys rahankeräysluvalle. Muutoksen tavoitteena on selkiyttää olemassa olevaa lainsäädäntöä ja mahdollistaa Suomen kansalaisyhteiskunnan nykyistä laajempi laillinen tuki laittoman hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle valtiolle. Aloitteella pyritään varmistamaan myös, että suomalaiset voivat tukea tehokkaasti Venäjän hyökkäystä vastaan taistelevaa Ukrainaa. Arvoisa puhemies! Venäjän hyökättyä kansainvälisen oikeuden vastaisesti Ukrainaan Suomen valtio on tukenut Ukrainaa ja sen asevoimia monin eri tavoin. Myös julkisen vallan ulkopuolisten toimijoiden halukkuus tukea hyökkäyksen kohteeksi joutunutta maata on ollut erittäin korkea. Rahankeräyslain muuttamisesta jätettiin viime vuoden lopulla kirjallinen kysymys sisäministeri Rantaselle, ja vastauksessaan hän toteaa, että on selvää, että Ukrainaa on voitava tukea sekä valtiovallan toimesta että vapaaehtoisena kansalaistoimintana. Nykytilanteessa Suomen laintulkinta rajoittaa kuitenkin kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksia tukea kansainvälisen oikeuden perusteella laittoman hyökkäyksen kohteeksi joutunutta itsenäistä valtiota, vaikka sillä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan mukaan on oikeus kollektiiviseen puolustautumiseen. Rahankeräyslakia sovelletaan Suomessa niin tiukasti, että avustusjärjestöillä ei ole nykytulkinnan mukaan oikeutta kerätä varoja tai lahjoittaa materiaalia esimerkiksi sotilaallisille toimijoille. Parhaan mahdollisen puolustuskyvyn varmistamiseksi on tärkeää, että julkisen vallan ulkopuolisilla toimijoilla olisi riittävät edellytykset toimittaa apua nopeasti ja kohdennetusti. Rahankeräyslainsäädännön tarkoituksena on aina ollut tukea yleishyödyllisten yhteisöjen ja säätiöiden varainhankintaa niiden harjoittamaa yleishyödyllistä toimintaa varten. Nykyisessä lainsäädännössä tästä perusperiaatteesta säädetään rahankeräyslain 6 §:ssä, jonka mukaan luvanvarainen rahankeräys saadaan järjestää varojen hankkimiseksi yksinomaan yleishyödylliseen toimintaan. Rahankeräyslain 2 § sisältää yleishyödyllisen toiminnan määritelmän. Laissa yleishyödyllisellä toiminnalla tarkoitetaan toimintaa yleistä sosiaalista, sivistyksellistä tai aatteellista tarkoitusta varten taikka muuta yleistä kansalaistoimintaa. Samansisältöiset rahankeräyslainsäädännön perusperiaatteet lain tarkoituksesta ja sallitusta rahankeräystarkoituksesta sisältyivät myös aikaisempaan, vuonna 2006 säädettyyn rahankeräyslakiin ja vuonna 1980 säädettyyn rahankeräyslakiin. Vaikka yleishyödyllisen toiminnan määritelmää voidaan lain perusteluiden mukaan pitää muotoilultaan suhteellisen avoimena, sen soveltamiskäytäntöä voidaan pitää hyvin vakiintuneena. Rahankeräyksiä ei ole mahdollista järjestää valtion lakisääteisten tehtävien rahoittamiseksi. Rahankeräyslailla oikeus rahankeräyksiin on rajattu eräin poikkeuksin yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille. Tämä mahdollistaa kansalaisyhteiskunnan toiminnan rahoittamisen julkisin rahankeräyksin ja rahankeräyksillä hankittujen varojen suuntaamisen yleishyödylliseen toimintaan. Tätä jakoa korostavat tuoreet hallinto-oikeuden päätökset, joiden mukaan Ukrainan asevoimien materiaalisessa tukemisessa ja kouluttamisessa ei ole kyse yleishyödyllisyydestä vaan toiminnasta, joka kuuluu valtion lakisääteisiin, budjettivaroin rahoitettaviin tehtäviin. Ongelmana on erityisesti se, että rahankeräyslain 2 §:ssä yleishyödyllisyys on määritelty tulkinnanvaraiseksi eikä 6 §:ssä ole säädetty poikkeusta, joka mahdollistaisi laittoman hyökkäyksen kohteeksi joutuneen maan laajan tukemisen kansalaisyhteiskunnan toimesta. Avustusjärjestö voi kerätä varoja esimerkiksi ambulanssien hankintaan, mutta niiden lahjoittaminen rintamalla toimiville lääkintämiehille ei ole sallittua. Suomessa tulisi olla mahdollisuus toimia samalla tavoin kuin monissa muissa EU-maissa, joissa kansalaisilla ja järjestöillä on laajemmat oikeudet tukea itsenäisen valtion puolustusvoimia ja humanitaarista toimintaa konfliktialueella oikeutetussa puolustustaistelussa. Arvoisa puhemies! Suomella on vahva perinne vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta kriisiaikojen tukitoimintoihin. Historiallisesti esimerkiksi Lotta Svärd -järjestö ja muut vapaaehtoiset maanpuolustusorganisaatiot ovat tukeneet Suomen puolustusta monin eri tavoin. Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan mahdollistaisi vastaavaa kansalaisaktiivisuutta tilanteessa, jossa Suomen itsenäisyys tai turvallisuus olisi uhattuna. On kohtuutonta, että suomalaiset eivät voisi sodan syttyessä Suomessa kerätä rahaa esimerkiksi omien sotilaidensa tukemiseen. Nykyinen laintulkinta tarkoittaa, ettei rahankeräyksellä voitaisi hankkia edes Suomen puolustusvoimille, reserviläisille tai varusmiehille suojavälineitä tai ensiaputarvikkeita. Lainsäädännön on oltava linjassa kansalaisten oikeustajun ja kansallisen turvallisuuden tarpeiden kanssa ja siis mahdollistettava myös vapaaehtoinen tuki maanpuolustukselle. Useissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa kansalaisilla ja järjestöillä on mahdollisuus tukea Ukrainan asevoimia rahankeräyksillä. Tämän mahdollistamiseksi kyseisten maiden lainsäädäntöä on joko tulkittu Suomea väljemmin tai muutettu vastaamaan paremmin nykyistä turvallisuuspoliittista tilannetta. Suomen nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista ensiaputarvikkeiden lahjoittamista hyökkäyksen kohteeksi joutuneen valtion asevoimille. Suomen ei tule olla poikkeus Euroopan maiden joukossa. Lakialoitteen yhtenä keskeisenä tavoitteena onkin saattaa sääntelymme vastaamaan verrokkimaiden lainsäädäntöä. Arvoisa puhemies! Tämän lakialoitteen mukainen lisäys lainsäädäntöön takaisi, että humanitaarinen ja maanpuolustuksellinen tuki voidaan katsoa lailliseksi osaksi rahankeräyslain tarkoittamaa toimintaa silloin, kun kohdemaa on kansainvälisen oikeuden mukaan hyökkäyksen kohteena. Lakimuutos selkeyttäisi keräysten lainmukaisuutta ja poistaisi nykyisen tulkintaepävarmuuden. Samalla mahdollistettaisiin Suomen kansalaisten ja järjestöjen nykyistä laajemmat mahdollisuudet osallistua demokraattisten arvojen puolustamiseen. Julkisessa keskustelussa huolena on esitetty, että rahankeräyslain avaaminen voisi mahdollistaa rahan keräämisen myös laillisesti ja eettisesti ongelmallisille konfliktien osapuolille. Aloitteessa ongelma on ratkaistu rajaamalla muutos tarkoin. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta hyväksyy lakiehdotuksen rahankeräyslain 6 §:n muuttamisesta siten, että lisätään rahankeräyslain 6 §:n 3 momenttiin uusi kohta seuraavasti: ”Rahankeräys saadaan järjestää itsenäiselle valtiolle ja sen kiinteänä osana toimiville laillisille osille muuhun kuin aseiden ja ampumatarvikkeiden tai näihin suoraan rinnastettavien materiaalien hankintaan edellyttäen, että kyseinen valtio on Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan tai kansainvälisen oikeuden tarkoittaman laittoman aseellisen hyökkäyksen kohteena oikeutettu näin kollektiiviseen puolustautumiseen ja valtioneuvosto on todennut asian.”",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+8.aspx,fi,Aleksi Jäntti,1513,2025-04-10T17:55:18,2025-04-10T18:04:05,Hyväksytty,1.1 2025_38_121,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rahankeräyslain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_122,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi rahankeräyslain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Elämme epävakaita, monessa suhteessa synkkiä ja oikeastaan vähän hullujakin aikoja, ja moni kantaa nykyään huolta siitä, onko yhteiskuntamme jakautumassa ja ovatko näkemyksemme erkaantumassa huolestuttavan kauaksi toisistaan. Sen takia on hyvin arvokasta välillä muistaa, miten paljon meillä on yhteistä ja miten me pystymme tekemään yhteistyötä yli rajojen. Niin kuin edustaja Jäntti edellä totesi, tämän lakialoitteen on tosiaan allekirjoittanut kaksi kolmasosaa tästä eduskunnasta, ja aloitteella on kannattajia kaikista kymmenestä eduskuntaryhmästä, siis kaikista eduskuntapuolueista ja sen ohella edustaja Timo Vornasen eduskuntaryhmästä. Tämä poikkeuksellisen laaja kannatus osoittaa ensinnäkin tietysti tukea tämän lakialoitteen ajamalle muutokselle, jotta rahankeräyslakia voitaisiin päivittää ja Ukrainan tukemista nykyisestään helpottaa, mutta laaja tuki alleviivaa toki myös sitä, miten vankkumatonta ja yksimielistä tämän talon tuki Ukrainalle laajemminkin on. Se on vankkumatonta ja yksimielistä salin vasemmalta laidalta vihreiden ja keskustan kautta oikealle laidalle ja hallitus- ja oppositiopuolueissa aivan yhtä lailla. Sen takia haluan käyttää tästä puheenvuorosta kohtuullisen siivun kiittämiseen. Ensinnä haluan kiittää toki edellä puhunutta kollegaani, eduskunnan Ukraina-ryhmän toista puheenjohtajaa, edustaja Jänttiä, joka on tehnyt suurimman työn tämän lakialoitteen eteen. Haluan kiittää edustaja Perholehtoa, joka valmisteli Ukraina-ryhmälle myös edustaja Jäntin puheenvuorossa mainitun kirjallisen kysymyksen tästä samasta aiheesta. Haluan kiittää muita aloitteen ensimmäisiä allekirjoittajia kaikista eduskuntaryhmistä, siis edustajia Antikainen, Savola, Furuholm, Ollikainen, Östman, Harkimo ja Vornanen. Ja haluan luonnollisesti kiittää kaikkia niitä kansalaisia, jotka ovat nostaneet nykyisen rahankeräyslain epäkohtia julkisuuteen ja sitä kautta antaneet meille kansanedustajille sytykettä ja sanoisinko myös terveellistä painetta lainsäädännön päivittämiseen. Kiitos siis Your Finnish Friends ja muut toimijat. Olen ollut eduskunnassa riittävän kauan muistaakseni, että rahankeräyslain laajemmasta uudistamistarpeesta on keskusteltu hyvinkin pitkään, vuosikymmenestä toiseen. Edellisellä kierroksella kun olin eduskunnassa, vuonna 2014 jätettiin lakialoite, jossa esitettiin, että rahankeräysluvista luovuttaisiin kokonaan ja samoin yleishyödyllisyysvaatimuksesta. Nyt tässä lakialoitteessa ei ole kyse tämänkaltaisesta rahankeräyslain laajasta kokonaisremontista, vaan hyvin kohdennetusta paikkauksesta, jolla halutaan raivata Ukrainan tukemisen tiellä olevia pahimpia esteitä mahdollisimman yksimielisesti ja toivottavasti myös mahdollisimman nopeasti. Keskusteluun rahankeräyslain laajemmasta uudistamisen tarpeesta on varmaankin syytä palata toisessa yhteydessä. On ehkä hyvä tässä mainita vain lyhyesti, että kansainvälisessä vertailussa tällainen rahankeräyslupiin perustuva järjestelmä on aika poikkeuksellinen, ja oikeastaan lähes kaikissa keskeisissä läntisissä Suomen verrokkimaissa on rahankeräysten sääntely järjestetty paljon yksinkertaisemmalla ja vähemmän raskaalla tavalla. Perusongelma nykylaissa ja sen tulkinnassa on tosiaan ollut se, että rahan kerääminen ilmeisenkin tärkeisiin ja erittäin laajasti tässä yhteiskunnassa kannatettuihin kohteisiin Ukrainassa on tulkittu lain vastaiseksi, ja haluan tässä yhteydessä täsmentää, että en arvostele tässä riippumattomia viranomaisia ja oikeuslaitosta, mutta jos lainsäätäjän tahto on jäänyt epäselväksi viranomaisille ja oikeuslaitokselle, niin sitten on meidän lainsäätäjien tehtävä täsmentää sitä lain tasolla, jotta myös lain tulkinta vastaa sitä, mitä on alun perin tavoiteltu. Käytännössä nämä ongelmat ovat tulleet vastaan muun muassa tässä edustaja Jäntin mainitsemassa esimerkissä, että rahaa haluttaisiin kerätä siihen, että lähetettäisiin ambulanssi rintamalle auttamaan ihmisiä, mutta myös vaikkapa siinä tilanteessa, että jos Ukrainaa puolustaa suomalainen vapaaehtoinen ja tälle vapaaehtoiselle haluttaisiin rahankeräyksen avulla järjestää tukea, joka voi auttaa pärjäämään siellä rintamalla ja säilymään hengissä, vaikka ei kyse olisi aseellisesta tuesta, niin siltikään lain tulkinnan mukaan tämä ei käytännössä olisi mahdollista tai olisi vähintäänkin hyvin hankalaa. Tämä kaikki on johtanut siihen aika erikoiseen epäsuhtaan, että olemme olleet tilanteessa, jossa Suomen valtio käyttää — aivan oikein, ja sitä vankkumatta tuen — satoja miljoonia euroja veronmaksajien rahoja Ukrainan tukemiseen mutta sitten jos Suomen kansalainen on halunnut vapaaehtoisesti omasta pussukastaan tukea näitä samoja käyttötarkoituksia Ukrainassa, niin sen lainsäädäntö onkin tehnyt hyvin vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi. Tämän lain tiukkuuden ohella ongelmana on ollut myös sen tulkinnan epäselvyys, ja sen takia rajanvetoa on jouduttu toistuvasti hakemaan niin Poliisihallituksesta kuin hallinto-oikeudesta asti. Jos nyt lakialoite tässä talossa hyväksytään, niin kuin itse uskon, tämä ongelma saadaan vihdoin käytännössä pois päiväjärjestyksestä. Rahaa ei siis edelleenkään voisi kerätä aseelliseen tukeen, mutta lakialoitteen ansiosta suomalaiset voisivat tukea Ukrainaa nykyistä selvästi helpommin ja paremmin. Ukrainaa tukevat yhdistykset eivät joutuisi käyttämään niin paljon aikaansa ja energiaansa Poliisihallituksen ja oikeuden kanssa vääntämiseen. Samalla tällä lakialoitteella me eduskunnassa osoitamme vankkumatonta ja yhtenäistä tukeamme Ukrainalle, ja samalla, enkä tätäkään vähättelisi, me osoitamme, että pystymme tässä talossa tekemään yhteistyötä yli rajojen rakentavasti ja hyvässä hengessä silloin kun niin päätämme toimia.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+8.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-04-10T18:04:10,2025-04-10T18:10:29,Hyväksytty,1.1 2025_38_123,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rahankeräyslain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_124,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rahankeräyslain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vapaus, turvallisuus ja oikeus puolustaa itseään ovat arvoja, joiden puolesta Ukrainassa taistellaan tänäkin päivänä. Nämä ovat arvoja, jotka ovat myös meille suomalaisille tuttuja. Näitä arvoja me olemme valmiita puolustamaan. Tahdon kiittää edustaja Jänttiä tästä lakialoitteesta. Kiitos, se on vahva viesti siitä, että suomalainen yhteiskunta seisoo Ukrainan rinnalla, ei ainoastaan valtiona vaan kansalaisyhteiskuntana, yksittäisinä ihmisinä, järjestöinä ja yhteisöinä. Tämä aloite on kaivattu ja tarpeellinen. Arvoisa rouva puhemies! Aloitteessa esitetään, että rahankeräyslakiin lisätään kohta siten, että kansalaisilla olisi mahdollisuus tukea laittoman hyökkäyksen kohteeksi joutunutta valtiota, kuten Ukrainaa. Apua voisi kohdistaa esimerkiksi ensiapuvälineisiin tai lääkinnälliseen tukemiseen puolustusrintamalla. Tänään on valitettavasti niin, että Suomessa ei voida järjestää rahankeräystä, jonka tuotto toimitetaan rintamalla toimiville lääkintämiehille, vaikka kyse olisi ambulansseista tai sidetarpeista. Tämä ei vastaa suomalaista oikeustajua eikä nykyistä turvallisuusympäristöä. On oltava selvää, että jokaisella tulee olla oikeus auttaa, tukea vapautta ja seistä demokraattisten arvojen takana myös henkilökohtaisesti. Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakialoite ei avaa porttia mihin tahansa. Se on tiukasti rajattu. Aloitteessa on määritelty, millaiselle valtiolle rahankeräys voidaan järjestää ja mihin rahallinen tuki voidaan käyttää. Tämä rajaus on oikeudenmukainen, harkittu ja selkeä. Ukraina taistelee paitsi omasta vapaudestaan myös meidän vakaudestamme. Se puolustaa Eurooppaa, demokratiaa ja oikeusvaltiota. Meidän velvollisuutemme on mahdollistaa auttaminen, ei rajoittaa sitä. Kannatan lakialoitetta ja pidän sitä tärkeänä ja merkittävänä viestinä siitä, että Suomi seisoo vakaasti vapauden ja demokratian puolella aina kansalaisista lähtien. — Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-04-10T18:10:36,2025-04-10T18:13:44,Hyväksytty,1.1 2025_38_125,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rahankeräyslain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Perholehto., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_126,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi rahankeräyslain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnä kiitos edellä puhuneille kollegoille erinomaisista puheenvuoroista. Yritän olla toistamatta kaikkea, mitä olette jo sanoneet. — Silloin kun Venäjä käynnisti laajan hyökkäyssotansa Ukrainassa, moni suomalainen halusi heti alkupäivistä saakka auttaa. Yhä edelleen, useampi vuosi sen jälkeen, he ovat niin tehneet, eikä se tahto ole ollenkaan laantunut, vaan päinvastoin palaa yhä vahvempana edelleen. On ollut valtavan hienoa täällä eduskunnassa nähdä, että myös me voimme yhdistää voimamme ja tiivistää rivimme silloin kun löytyy sellaisia asioita, joiden kanssa työskennellä, ja sekä tämä edellä jo puheenvuoroissa mainittu kirjallinen kysymys että myös tämä lakialoite ovat kyllä aidosti oikeasti konkreettisia ja positiivisia merkkejä siitä. Eräs kollega kysyi taannoin minulta, mikä sai lähtemään mukaan tähän lakialoitteeseen ja minkä takia olen ollut kiinnostunut asiasta. Vastaus oli perin helppo, nimittäin sain viime syksynä mahdollisuuden käydä ihan konkreettisesti katsomassa, millä tavalla vapaaehtoiset tekevät tätä rahankeräystyötä Suomessa, millä tavalla he kuukausia valmistautuvat täällä, ja lopulta meitäkin silloin useampi kymmentä ihmistä lähti reilu 1 500 kilometriä avustussaattuetta kuljettamaan Helsingistä aina Puolan rajan yli Ukrainaan. Kyllä siinä itse tajusi sen, että me voidaan puhua hyvin paljon tässä eduskuntasalissa, ja meidän tarvitseekin puhua, niin että se osaltaan vahvistaa sitä, että Ukrainan asia pysyy esillä ja se otetaan riittävän vakavasti, mutta kyllä se, mitä nämä vapaaehtoiset ihmiset tekevät kuukaudesta ja vuodesta toiseen, on jotakin, mikä ansaitsee kyllä huomattavan paljon enemmän vielä kiitosta. Juuri sen takia ajattelen, että lainsäätäjinä meidän tehtävämme ja myös minusta vastuumme on tukea heitä, ja siihen yksi konkreettinen tapa on nimenomaisesti poistaa lainsäädännöstä sellaiset esteet, jotka tarpeettomalla tavalla rajoittavat kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksia tukea sellaista valtiota, kuten Ukraina, joka puolustautuu nyt laittoman hyökkäyksen kohteena. Kuten täällä on käyty läpi, lakialoitteella ehdotetaan lisäystä rahankeräyslain 6 §:n 3 momenttiin siten, että rahankeräys olisi mahdollista valtiolle, joka on laittoman aseellisen hyökkäyksen kohteena, silloin kun kyse on muusta kuin aseista tai niihin suoraan rinnastettavasta materiaalista. Ehtoja siinä on niin ikään myös todettu, kuten se, että valtioneuvosto on todennut tilanteen. Jotenkin ehkä pähkinänkuoressa voisi todeta niin, että kaikessa yksinkertaisuudessaan tavoitteena on tällä lakialoitteella selkeyttää nykyistä lainsäädäntöä ja mahdollistaa laillinen, tehokas tuki Ukrainalle. Kuten edustaja Jäntti taisi puheenvuorossaan todeta, tällä hetkellä Suomen lainsäädäntöhän on aika poikkeuksellinen siinä mielessä, että muissa EU-maissa ei ainakaan minun tietoni mukaan tällä tavalla rajoiteta mahdollisuutta tukea Ukrainan puolustusta ja Ukrainan puolustajia. Nimenomaan tämä Poliisihallituksen tiukka tulkinta, joka itsessään ei toki ole varmasti heidän syynsä, kuten edustaja Tynkkynenkin tässä hyvin ansiokkaasti kävi läpi, on tosiaan saattanut johtaa sellaisiin tilanteisiin, joissa myös sitten ruuan kerääminen, ambulanssien toimittaminen ja muu vastaava on estynyt, ja se on varmasti aika konkreettinen ääriesimerkki tilanteesta, jossa laki tai sen tulkinta ei enää sellaisenaan palvele tarkoitustaan. Lopuksi oikeastaan haluan sanoa sen, mikä nousi myös esiin, kun nimiä tähän lakialoitteeseen kerättiin, ja se liittyy siihen, että tämä aloitehan ei missään nimessä avaa ovia millekään epämääräisille toimijoille ja epämääräisille rahankeräyksille. Se ei salli ase- tai räjähdehankintoja, eikä missään nimessä tue sellaisia valtioita tai hyökkääjiä, jotka toimivat laittomasti. Ennen muuta tämä lakialoite takaa sen, että ihmisillä, jotka haluavat auttaa, on mahdollisuus tehdä se laillisesti, ja se ei varmastikaan ole liikaa vaadittu. Siksi toivon, että kun täällä on jo yli 130 edustajaa löytänyt yhteisen sävelen tässä asiassa, lakialoite saa ripeän ja asianmukaisen käsittelyn täällä eduskunnan päässä ja toivottavasti näkyy myös sitten mahdollisimman pian konkreettisina muutoksina rahankeräyslain puolella.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+8.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-04-10T18:13:55,2025-04-10T18:18:54,Hyväksytty,1.1 2025_38_127,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rahankeräyslain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_128,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rahankeräyslain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kolmatta vuotta jatkuva Venäjän täysimittainen hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on ollut jatkuva ja räikeä rikos kansainvälistä oikeutta, ihmisarvoa ja koko Ukrainan valtiota ja eritoten sen kansaa vastaan. Venäjän hyökkäys on järjestelmällinen tuhoamiskampanja. Venäjän joukot ovat syyllistyneet lukuisiin sotarikoksiin, kuten esimerkiksi siviilikohteiden järjestelmälliseen pommittamiseen kodeista kouluihin ja sairaaloihin. Butšassa, Irpinissä, Mariupolissa ja lukemattomissa muissa paikoissa on todistettu joukkohautoja, kidutuskammioita, raiskauksia ja summittaisia teloituksia. YK:n tutkimusten mukaan lapsia on kaapattu ja pakkosiirretty Venäjälle tarkoituksena tuhota ukrainalainen identiteetti juuriaan myöten. Energialaitosten ja viljavarastojen tuhoaminen on osa Venäjän laskelmoitua strategiaa käyttää nälkää, kylmää ja pelkoa aseena. Kylmä, laskelmoitu raakuus on paljastanut, mitä Venäjän hallinto todella on: imperialistinen rikollisjärjestelmä, joka halveksii ihmiselämää, kansainvälistä oikeutta ja koko sivistynyttä maailmaa. Kun tämä sota on näin totaalinen, myös tukemme Ukrainalle on oltava yhä selkeämpää ja vankempaa. Arvoisa puhemies! Edellä kuvasin sitä taustaa, miksi tämä aloite on tarpeen. Tämän lakialoitteen tavoitteena on selkeyttää nykyistä lainsäädäntöä ja mahdollistaa Suomen kansalaisyhteiskunnan nykyistä laajempi laillinen tuki laittoman hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle valtiolle, tässä tapauksessa Ukrainalle. Monen muun Euroopan maan kansalaisyhteiskunta kykenee tukemaan Ukrainaa tällä hetkellä laajemmin kuin Suomen kansalaisyhteiskunta tällä hetkellä. Aloitteella pyritään varmistamaan, että suomalainen kansalaisyhteiskunta voi halutessaan tukea tehokkaammin Venäjän hyökkäyssotaa vastaan puolustautuvaa Ukrainaa. Kerrottakoon, että aseellisen tuen antaminen jäisi edelleen Suomen valtion tehtäväksi, kuten kuuluukin. On huomattava, kuten edellä on tuotu esille, että lakialoite myös antaisi laajemmat oikeudet kansalaisyhteiskunnalle tukea Suomea, mikäli me joskus joutuisimme hyökkäyksen kohteeksi. Tämä on historiallinen ja vahvasti symbolinen teko, ei ainoastaan siksi, että se antaa halukkaille suomalaisille paremmat mahdollisuudet osallistua konkreettisesti Ukrainan auttamiseen, vaan siksi, että se näyttää Moskovaan, että me emme horju, ja se näyttää Kiovaan, että me emme ole unohtaneet. Arvoisa rouva puhemies! On ollut hienoa nähdä, että aloitteessa on kansanedustajia mukana yli puoluerajojen. Tämä kertoo siitä, että Ukrainan tukeminen ei ole poliittinen suunta tai leima vaan suomalainen arvovalinta. Itse näen, että tämä aloite Suomen valtion ja muun kansalaisyhteiskunnan tarjoaman avun lisäksi on vähintä, mitä me voimme tehdä samaan aikaan, kun ukrainalaiset maksavat vapaudestaan verellään. Kiitän Ukrainan ystävyysryhmän puheenjohtajistoa yhteistyöstä aloitteen valmistelussa. Erityisesti kiitos, Your Finnish Friends ry ja kaikki te muut vapaaehtoiset, jotka autatte Ukrainaa ja ukrainalaisia vapaaehtoisesti joko kansalaisyhteiskunnan kautta tai jotkut jopa aseellisesti, loukkaantuen ja pahimmillaan oman henkensä menettäen. Kiitos teille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+8.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-04-10T18:18:59,2025-04-10T18:23:28,Hyväksytty,1.1 2025_38_129,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rahankeräyslain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_130,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi rahankeräyslain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on todella hieno ja merkittävä lakialoite, ja kuten täällä aiemmat puhujat ovat todenneet, tämä on saanut poikkeuksellisen laajan tuen kansanedustajilta. Ylitse 130 kansanedustajaa taisi muistini mukaan tämän allekirjoittaa, itsekin olen tämän allekirjoittanut, ja keskustan eduskuntaryhmässä tämä sai erittäin myönteisen vastaanoton ja erittäin paljon allekirjoituksia. On tärkeää, että me tarkennamme nyt hyvin pikaisella ja joutuisalla aikataululla rahankeräyslakia sillä tavalla, että Ukrainan puolustamiseen voi varoja kerätä Suomen kansan karttuisista käsistä, joissa paljon lämpöä ja empatiaa on ukrainalaisille, jotka taistelevat oman vapautensa lisäksi myös läntisten arvojen ja pienten valtioitten itsemääräämisoikeuden puolesta. Rouva puhemies! Haluan yhden uuden näkökulman ottaa tähän keskusteluun esille. Meidän ei ollenkaan pidä ottaa, arvoisa puhemies, itsestäänselvyytenä sitä, että Suomen eduskunnassa on yksimielinen tuki Ukrainan puolustautumiselle ja tuki sille, että Ukrainalla on oikeus itsenäisyyteensä, vapauteensa ja itse suunnittelemaansa tulevaisuuteen. Ei tarvitse mennä kovin kauaksi Euroopassa meidän lähialueille, missä on se tilanne, että parlamentissa on tästä eri näkökulmia ja myötäillään Venäjän kantoja. Tästä meidän pitää todella voimakkaasti pitää kiinni. Puhemies! Oli todella hieno asia, että kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vieraili eduskunnassa ja tapasi esimerkiksi meitä eduskuntaryhmien puheenjohtajia, niin me saatoimme kertoa viestinä niin hallituksesta kuin oppositiosta, että meillä on täysin yksimielinen tuki Ukrainan puolustautumiselle ja vapaudelle. Tämä on yksi esimerkki siitä, miten hieno maa Suomi on, ja kaikista niistä lukemattomista meidän poliitikkojen ja puolueittemme puutteista huolimatta meillä on todella hienosti toimiva poliittinen järjestelmä ja kansanvaltainen poliittinen järjestelmä. Tämä laajasti allekirjoitettu lakialoite on siitä yksi merkki.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+8.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-04-10T18:23:29,2025-04-10T18:25:34,Hyväksytty,1.1 2025_38_131,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rahankeräyslain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Savola., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_132,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi rahankeräyslain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä rahankeräyslain 6 §:n muuttaminen on saanut edustajien keskuudesta hyvin vahvan puollon. Kaksi kolmasosaa eduskunnasta on allekirjoittanut tämän lakialoitteen. Se tarkoittaa sitä, että se pitää silloin ottaa vakavasti, viedä eteenpäin ja toteuttaa. Suomalaiset haluavat tehdä hyvää, ja siihen pitää antaa mahdollisuus. Pitää antaa mahdollisuus tukea eri kautta Ukrainaa, pitää antaa mahdollisuus tehdä näitä keräyksiä, ja nyt kun on havaittu epäkohtia, niin eduskunta siihen jämäkästi puuttuu, ja tässä Ukraina-ystävyysryhmä, johon itsekin saan varapuheenjohtajana kuulua, on ottanut aloitteen, ja saimme jokaisessa eduskuntaryhmässä suosion näihin allekirjoituksiin ja sitä kautta tuotua sen tänne saliin. Nyt aloitteelle toivotaan ripeää etenemistä. Arvoisa rouva puhemies! Suomi on tukenut Ukrainaa sotilaallisesti, Suomi tukee Ukrainaa humanitäärisesti ja myöskin vapaaehtoisen työn kautta. 28 tukipakettia, yli kolme miljardia euroa sotilaallista apua Ukrainaan on valtavan iso määrä, ja meillä ollaan hyvin yhtenäisiä oltu myös siinä, että me halutaan Ukrainaa sotilaallisesti tukea, sotilaallista materiaaliapua antaa ja koulutusapua antaa. Tämä lähti viime vaalikaudella käyntiin, ja sitä on nykyinen hallitus jatkanut. Kun tätä tarkastellaan kansainvälisellä mittarilla, niin me olemme suhteessa bruttokansantuotteeseen siinäkin aivan kärkisijoilla. Suomi tukee Ukrainaa nyt, ja Suomi tukee Ukrainaa jatkossa niin kauan kuin tarve on. Sen me olemme monet toistaneet. Tätä vapaaehtoista toimintaa tehdään hyvin monella eri keinolla. Omalla kotiseudullani on henkilöitä, jotka tekevät näitä materiaalikeräyksiä, siis ihan tämmöisiä humanitäärisen avun keräyksiä, perheille ruoka-apua, pikkulapsille vaatteita, hygieniatarvikkeita ynnä muuta. Ja se on muuten valtavan arvokasta työtä, mitä tuolla tehdään. Se ansaitsee vähintään kiitokset, ja se ansaitsee kyllä varmasti myös isommat kiitokset sen jälkeen, kun tuo sota jossain vaiheessa loppuu. Arvoisa rouva puhemies! Meillä pitää olla kaikilla tavoitteena, että tuo sota saadaan loppumaan ja kestävä rauha Ukrainaan. Tuo kestävä rauha voi syntyä vain siten, että Ukraina pystyy rauhanehdot neuvottelemaan ja ne hyväksymään ja me pystymme takaamaan Ukrainaan rauhan myös pitkällä aikatähtäimellä. Siinä tarvitaan Eurooppaa, siinä tarvitaan Yhdysvaltoja, siinä tarvitaan Ukrainaa, ja Venäjän pitää myöskin sitoutua tai heidät pitää pakottaa sitoutumaan siihen, että rauha pitää jatkossakin olla. Arvoisa rouva puhemies! Erinomainen lakialoite. Kannatan sitä, ja toivon ripeää etenemistä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+8.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2025-04-10T18:25:36,2025-04-10T18:28:33,Hyväksytty,1.1 2025_38_133,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rahankeräyslain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Peltonen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_134,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Eemeli,Peltonen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi rahankeräyslain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! 24. helmikuuta 2022 Venäjä aloitti oikeudettoman hyökkäyssodan Euroopassa rauhanomaista Ukrainaa vastaan, ja tätä järkyttävää sotaa olemme nyt joutuneet jo yli kolmen vuoden ajan Euroopassa ja maailmalla todistamaan. Tuki Ukrainalle on Euroopassa ja varsinkin täällä Suomessa ollut vahvaa alusta lähtien, ja hyvä niin. Tämä lakialoite yhdeltä osin, rahankeräyslakia muuttamalla, purkaa jälleen yhden esteen siltä annettavalta tuelta ja mahdollistaa esimerkiksi vapaaehtoisten kansalaisten kontribuution Ukrainan tueksi, mikä onkin hyvin tärkeää ja entistä tärkeämpää konfliktin ja sodan pitkittyessä. Tässä edellisessä puheenvuorossa edustaja Savola mielestäni hyvin koskettavasti kuvasi sitä, miten kansalaiset hänen paikkakunnallaan ovat vapaaehtoisesti lähteneet liikkeelle ukrainalaisten tueksi, jotka sotaa ovat tänne Suomeenkin paenneet, ja tätä samaa välittämisen voimaa ja vapaaehtoista kansalaisten aktiivisuutta olen saanut myös omalla paikkakunnallani Järvenpäässä todistaa. Vastaanotimme 700 Ukrainasta sotaa paennutta heti pian sodan käynnistyttyä, ja myöskin meidän paikkakunnallamme paikalliset toimijat yhdessä kaupungin kanssa ovat merkittävällä tavalla tukeneet ja auttaneet heitä asettumaan Järvenpäähän siinä vaikeassa tilanteessa, jonka he ovat kohdanneet, ja kun he asettuvat sitten tänne Suomeen, ja heille kaiken tuen annamme. Kun Euroopassa on viime vuosina sodan pitkittyessä noussut näitä ääniä, joissa tukea Ukrainalle on ryhdytty kyseenalaistamaan ja epäilemään sen tarvetta ja tarpeellisuutta, on aivan erityisen tärkeää, että me huolehdimme siitä, että meidän tukemme pysyy vahvana, emme horju siinä ja annamme kaiken tuen Ukrainalle niin kauan kuin sille on tarvetta. Tämä lakialoite, kuten tässä keskustelussa on erinomaisen hyvin tullut esiin, on saanut tukea kaikista eduskuntaryhmistä hyvin laajasti. Toivon itsekin sille ripeää käsittelyä täällä eduskunnassa, jotta saamme tältäkin osin mahdollistettua tukea Ukrainalle.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+8.aspx,fi,Eemeli Peltonen,1496,2025-04-10T18:28:36,2025-04-10T18:30:53,Hyväksytty,1.1 2025_38_135,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rahankeräyslain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Jäntti., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_136,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Aleksi,Jäntti,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rahankeräyslain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lakialoitteen esittelypuheenvuorossa en vielä osoittanut kiitoksia kaikille niille tahoille, jotka kiitokset ansaitsevat, ja niinpä käytän nyt tämän puheenvuoron muun muassa vielä siihen, että kiitän kaikkia niitä tahoja, jotka ovat tätä asiaa edistäneet, kaikkia edustajakollegoita, jotka ovat aloitteen allekirjoittaneet, ja myöskin kaikkia teitä, jotka tänään olette tähän keskusteluun osallistuneet. Tämä lakialoite on mielestäni tärkeä paitsi sen sisällön osalta myöskin siitä syystä, että tämä on minusta erinomainen esimerkki siitä, kuinka suomalainen kansalaisyhteiskunta parhaimmillaan toimii. Elikkä aktiiviset kansalaiset ovat olleet yhteydessä kansanedustajiin ja osoittaneet selkeän epäkohdan lainsäädännössä, ja sitten suhteellisen nopeasti kuitenkin ollaan tässä pisteessä, että meillä on lakialoite ja myöskin hyvin vankka tuki eduskunnassa sen uuden lain säätämiselle. Vaikka tässä nyt on ollut vähän mutkia matkassa ja tämä ei ole ehkä ihan kaikkein suoraviivaisimmin tähän pisteeseen edennyt, toivon, että jatkossa, kun tämä lähtee tästä valiokuntakäsittelyyn, eteneminen on rivakampaa, ja sitä tietenkin tukee 132 edustajan selkeä osoitus tämän lain voimaansaattamiseksi. Mikäli eduskunta lopulta päätyy tämän lain säätämään ja tekemään muutoksen rahankeräyslakiin, niin se on voitto paitsi Ukrainalle myöskin suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle ja meidän demokratialle ja sen toimivuudelle. [Mikko Savola: Erittäin hyvä puheenvuoro!] ", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+8.aspx,fi,Aleksi Jäntti,1513,2025-04-10T18:30:56,2025-04-10T18:32:50,Hyväksytty,1.1 2025_38_137,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Vaalirahoituksen valvonta vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa - Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus >>>Kertomus K 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 3/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Nyt jatketaan 4.4.2025 pidetyssä täysistunnossa keskeytettyä tarkastusvaliokunnan mietinnön TrVM 3/2025 vp käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Peltonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_38_138,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Eemeli,Peltonen,Kansanedustaja,SD,Vaalirahoituksen valvonta vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa - Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus >>>Kertomus K 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Toimiva ja tehokas vaalirahoituksen valvonta on erittäin tärkeä osa avointa, toimivaa ja myöskin reilua demokratiaa. Meillä täällä Suomessa vaalirahoituksen valvonta lainsäädännössä on sangen toimivalla tavalla rakennettu, hyvä malli, ja saamme olla siitä kansainvälisestikin vertailtuna ylpeitä. Nämä Valtiontalouden tarkastusviraston kertomukset vaalirahoituksen valvonnasta ovat kuitenkin tärkeä mahdollisuus tässä eduskunnan suuressa salissa ja tarkastusvaliokunnassa pysähtyä arvioimaan sitä, löytyisikö meidän vaalirahoituksen valvonnasta ja vaalirahoituksen järjestämisestä myöskin kehittämiskohteita. Vaikka meillä on erittäin toimiva ja tehokas vaalirahoituksen valvonta kansainvälisesti arvioituna Suomessa, niin kyllä mielestäni näitä kehittämiskohteita vaalirahoitusjärjestelmästämme ja erityisesti sen valvonnasta edelleen löytyy, ja haluan tässä keskustelussa jälleen yhden ehdotuksen tästä kehittämisestä esiin nostaa. Meillähän on Suomessa nyt näin alue- ja kuntavaalienkin alla jälleen ajankohtaista vapaaehtoisten ennakkoilmoitusten tekeminen ehdokkaiden vaalirahoituksesta, ja se onkin ollut erittäin hyvä tapa ehdokkaille kertoa avoimesti ennen vaaleja, miten he ovat oman vaalirahoituksensa järjestäneet, millaisia summia keränneet ja miten sen vastaavasti sitten kampanjassaan aikoneet käyttää. Tämä on ollut tärkeää, jotta äänestäjät voivat arvioida ennen lopullista äänestyspäätöstään sen, millaisilla kampanjoilla ja millaisilla tavoilla varoja keräten ehdokkaat ovat vaalityönsä järjestäneet. No se kehityskohde, jota itse, arvoisa puhemies, tähän kokonaisuuteen ehdottaisin, olisi se, että nämä vapaaehtoiset vaalirahoituksen ennakkoilmoitukset muutettaisiin pakollisiksi kaikille ehdokkaille. Se epäkohta tällä hetkellä nimittäin on, että aika lailla kaikissa vaaleissa näitä ennakkoilmoituksia myös jätetään paljon tekemättä. Tämä on tietysti haaste myöskin äänestäjien kuluttajansuojalle, kun äänestäjät eivät kaikkien ehdokkaiden osalta voi arvioida tehdyn ennakkoilmoituksen muodossa sitä, miten tätä vaalirahoitusta on kerätty ja vaalirahoitusta on käytetty. Jos kaikkien ehdokkaiden täytyisi tämä ennakkoilmoitus tehdä, se varmasti lisäisi myöskin sitä äänestäjien tuntemaa ja kokemaa kuluttajansuojaa, ja he pystyisivät aidosti arvioimaan myös tämän vaalirahoituspuolen ennen kuin tekevät sen tärkeän äänestyspäätöksen ja käyttävät sen ainutkertaisen äänensä kulloisissakin vaaleissa. Tämän kehittämiskohteen olen näissä vaalirahoitukseen liittyvissä keskusteluissa tässä salissa muutaman kerran tehnyt, ja olen huomannut, että aika monessa muussakin ryhmässä tätä samaa ajatusta on kannatettu ja samansisältöisiä ehdotuksia tehty. Pitäisin tärkeänä, että tässä asiassa tällä vaalikaudella päästäisiin konkretiaan ja tekemään tähän asiaan liittyvä lainsäädäntömuutos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+9.aspx,fi,Eemeli Peltonen,1496,2025-04-10T18:33:17,2025-04-10T18:36:28,Hyväksytty,1.1 2025_38_139,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Vaalirahoituksen valvonta vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa - Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus >>>Kertomus K 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 3/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_140,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Vaalirahoituksen valvonta vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa - Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus >>>Kertomus K 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen tällä vaalikaudella saanut työskennellä eduskunnan tarkastusvaliokunnassa jäsenenä, ja täytyy sanoa, että se on erittäin hyvähenkinen valiokunta. Sehän on hieman erilainen valiokunta kuin poliittiset sektorivaliokunnat. Siellä pyritään yksimielisyyteen vähän samalla tavalla kuin ulkopolitiikkaa hoitavissa valiokunnissa tai perustuslakivaliokunnassa. Tehtävänä on arvioida valtion verorahojen käyttöä ja tiettyjä muita asioita, joihin yhtenä kuuluvat nämä vaalirahoitus- ja puoluerahoitusasiat. Ne ovat meillä aina säännöllisesti siellä esissä, ja nyt tällä kertaa sitten on Euroopan parlamentin vaaleja koskeva kertomus ja arviointi käsillä. Voi todeta, että asiat ovat Suomessa hyvin. Ei ole mitään valtavia epäkohtia VTV eli Valtiontalouden tarkastusvirasto tai tarkastusvaliokunta omissa kuulemisissaan huomannut. Edustaja Peltonen käytti hyvän, rakentavan puheenvuoron. Olemme tietyissä muissa lausunnoissamme ottaneet esille sen, että vaalirahoituslainsäädännössä on tiettyjä kehittämistarpeita, esimerkiksi se, että lainojen antajien nimet pitäisi julkistaa, jos se ei ole pankki tai muu normaali rahoituslaitos. Varmasti järkevää huoltoa ja tarkennuksia vaalirahoituslainsäädäntöön kannattaa tehdä. Arvoisa puhemies! Haluan sen näkökulman tuoda tähän keskusteluun, kun me käymme kunta- ja aluevaalit sunnuntaina, että on hyvä muistaa, aina kun sääntelyä tehdään puolueisiin, poliittiseen toimintaan ja vaaleihin, että kaikki vaalit ovat valtava kökkätyö ja valtava talkootyön näyte ja meidän pitää myös pitää huoli siitä, että kynnys asettua ehdolle ja kynnys koota listoja ja olla puoluetoiminnassa eivät kasvaisi kohtuuttoman suuriksi. Itse aina vähän kannan huolta, kun vaaditaan kauhean tiukkoja tarkastuksia ja byrokratiaa ja lippulappuja ja kontrollia ja valvontaa — varmasti hyvällä tahdolla — että se saattaa nostaa entisestään kynnystä lähteä mukaan politiikkaan. Valitettavasti kaikkien puolueiden ehdokasmäärät tippuivat näissä kunta- ja aluevaaleissa, ja se on kyllä huono asia. Pidetään kuitenkin sillä tavalla sellainen tietty maalaisjärki mukana puolue- ja vaalirahoituspykälissä, että ei ole pelkoa tavallisten ihmisten vaikkapa lähteä kuntavaaleihin tai aluevaaliehdokkaaksi sen takia, että pelätään näitä vaalirahoitusilmoituksia ja niiden kontrollia. Aika paljon itsekin olen joutunut antamaan kansanvalistusta ehdokkaille, jotka ovat olleet kyllä, voi sanoa, aika jännittyneitä tai tärinässä näitten ilmoitusten kanssa. Pidetään tässä sellainen maalaisjärki. Puhemies! Kun tämä on nyt viimeinen puheenvuoroni ennen kunta- ja aluevaaleja tässä salissa, niin haluan kiittää nyt kaikista puolueista kaikkia ehdokkaita, ketkä ovat lähteneet tähän valtavaan vaaliin mukaan, näitä tuhansia, tuhansia ihmisiä. Demokratia ei ole itsestäänselvyys. Kansanvalta ei todellakaan ole itsestäänselvyys. Se on sama asia kuin fyysinen kunto tai parisuhde: jos sitä ei huolla, niin se saattaa rapistua ja heikentyä. Se, että on lähdetty ehdolle ja käydään vaaleja ja makkaraa ja kahvia tuolla tarjotaan toreilla ja kauppojen pihoilla ja pidetään tupailtoja — se on demokratian huoltamista. Kiitos siitä kaikille puolueille ja kaikille ehdokkaille. Pidetään suomalaisesta kansanvallasta huolta.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+9.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-04-10T18:36:28,2025-04-10T18:39:46,Hyväksytty,1.1 2025_38_141,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Vaalirahoituksen valvonta vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa - Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus >>>Kertomus K 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 3/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Savola., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_142,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Vaalirahoituksen valvonta vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa - Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus >>>Kertomus K 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 3/2025 vp,"Rouva puhemies! Tästä edustaja Kurvisen puheenvuorosta on hyvä jatkaa. — Demokratia on upea asia, ja on upea asia, että Suomi on vapaa maa, missä on oikeus asettautua ehdolle ja on oikeus tavoitella luottamustehtäviä, on se sitten kuntatasolle, aluetasolle, tänne eduskuntaan tai europarlamenttiin, minkä vaalirahoitusvalvontaraporttia tässä nyt katsotaan. Kaikki ehdolla olevat ovat kansanvallan sankareita. Edustaja Peltonen nosti esiin lainsäädännön muutostarpeet tai mahdolliset muutostarpeet siitä, tulisiko ennakkoilmoitus olla lain mukaan säädettynä pakolliseksi. Tuossa kun itse tein ennakkoilmoituksen kuntavaaleissa, niin huomasin, että aika pieni määrä ehdokkaista oli lopulta sen tehnyt. En tiedä, onko siinä sitä arkuutta ja ujoutta, mitä edustaja Kurvinen mainitsi, vai onko siinä se, että ei oikeastaan ole tietoa tai velvoitetta. Uskon, että tässä on vähän näitä kaikkia yhdessä. Ehkä meidän niin kuin nyt ensisijaisesti tulisi kannustaa meidän omien puolueitten väkeä sen ennakkoilmoituksen tekemiseen. Se pitää sanoa, että pienissä kunnissahan tuo tarkoittaa käytännössä sitä, että 99 prosentilla on se täppä siellä, että se on alle 800 euroa, mitä koko kampanjaan käytetään. Isommissa kunnissa, kaupungeissa ja aluevaaleissa varmasti rahaa sitten on voitu käyttää enemmän. Joka tapauksessa kynnystä pitää madaltaa siihen, että ihmiset sen täyttävät ja ehdokkaat sen täyttävät, ja varmasti media vallan vahtikoirana sitten tekee niistä omat tilastonsa, kuinka paljon tätä täytetty on. Tämä on ensisijainen keino ennen kuin lainsäädäntöä ja byrokratiaa tähän lisätään. Muuten sanon, että on kyllä hyvä, että meillä tätä vaalirahoitusta valvotaan, siitä raportoidaan ja kansalaiset saavat sen kuvan, kuinka paljon kukin on kampanjaan kerännyt rahaa, käyttänyt omaa rahaa ja ylipäätään käyttänyt rahaa. Kynnyksen siihen, että lähtee ehdolle, on oltava pieni, ja Suomessa me sen onneksi olemme mahdollistaneet. Kaikki lähtee aina perustasolta: kunta, alue, sitten tänne eduskuntaan ja europarlamenttiin. Ja miksei joskus vaikkapa edustaja Kurvinen voi pyrkiä presidentiksikin. [Antti Kurvinen: Savolakin on hyvä vaihtoehto!]", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+9.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2025-04-10T18:39:46,2025-04-10T18:42:14,Hyväksytty,1.1 2025_38_143,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Vaalirahoituksen valvonta vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa - Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus >>>Kertomus K 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 3/2025 vp,"No niin, kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Peltonen.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_38_144,38/2025,2025-04-10,16.00,18.45,Eemeli,Peltonen,Kansanedustaja,SD,Vaalirahoituksen valvonta vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa - Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus >>>Kertomus K 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On helppoa yhtyä edustaja Kurvisen arvioon tästä eduskunnan tarkastusvaliokunnan roolista ja sen työn merkityksestä täällä eduskunnassa, tässä talossa. Nämä tarkastusvaliokunnan mietinnöt ovat usein erittäin arvokkaita, ja ne pitävät sisällään tärkeitä kehityskohteita, joilla saataisiin näitä yhteisiä asioita ja lainsäädäntöä kehitettyä parempaan suuntaan. Harmillista on kuitenkin se, että aika usein, kun tarkastusvaliokunta ottaa jonkin asian vaikka omana asianaan tutkittavaksi ja tekee painavia suosituksia, kovin kauan menee siihen, että kulloinenkin maan hallitus sitten ottaa näitä suosituksia agendalleen ja panee niitä toimeenpanoon täällä eduskunnassa. Mieleeni muistuu vaalikaudelta 2015—2019, kun sain tässä talossa hieman erilaisessa roolissa työskennellä, tarkastusvaliokunnan erittäin painava mietintö kotoutumisen kehittämisestä. Tämä tässä talossa, tarkastusvaliokunnassa tehty raporttihan oli aivan yksimielinen, ja siinä oli kymmeniä suosituksia siitä, miten Suomessa pystyttäisiin kuntien ja valtion yhteistyöllä kehittämään kotoutumista. Ne suositukset olivat siis kaikkien puolueiden vahvasti tukemia, mutta vielä tähänkin päivään mennessä näistä suosituksista moni on toteuttamatta ja toimeenpanematta, ja vielä pian kymmenen vuoden jälkeenkin tämän mietinnön valmistumisesta on edelleen ajankohtaista kannustaa niitä toimeenpanemaan. Mitä tulee tähän ennakkoilmoitusten vapaaehtoiseen tekemiseen, joka edellisissä puheenvuoroissa nousi esiin, niin olen samaa mieltä siitä, että puolueiden pitäisi kyllä omia ehdokkaitaan kannustaa tekemään näitä ilmoituksia vapaaehtoisesti, jo ennen kuin lainsäädäntöä lähdetään toiseen, pakottavaan suuntaan muuttamaan. Totta kai näin täytyy tehdä. Pitäisin hyvänä esimerkiksi sitä, että kun puolue joka tapauksessa joutuu keräämään nämä ehdokassuostumukset ehdokkailta, niin tässä samassa yhteydessä tehtäisiin selväksi se, että puolue pitää painavasti perusteltuna sitä, että kukin ehdokas tekisi tämän ennakkoilmoituksen, ja näin tehtäisiin siinä ehdokkaaksi lähtemisen yhteydessä jo selväksi, että kukin puolue siellä paikallistasolla ja aluetasolla edellyttää, että tämä ennakkoilmoitus sitten tehdään. Näinhän se on, että jos vapaaehtoisesti nämä asiat toimisivat ja tulisivat kuntoon, niin silloin lainsäädäntöä ei tarvitsisi lähteä kehittämään sellaiseen suuntaan, jossa asetetaan pakkoa mitään tehdä. Mutta, arvoisa puhemies, koska epäilen sitä, kun tähänkään mennessä ei ole tapahtunut niin, että vapaaehtoisuus olisi toiminut, niin pysyn edelleen kannassani ja näkemyksessäni siitä, että kyllä tämä ennakkoilmoituksen tekeminen pakolliseksi kannattaisi säätää. ", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2025+9.aspx,fi,Eemeli Peltonen,1496,2025-04-10T18:42:14,2025-04-10T18:44:59,Hyväksytty,1.1 2025_39_1,39/2025,2025-04-11,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp>>>Lakialoite LA 25/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 3/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 9.4.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Lauri Lyly on edustaja Timo Suhosen kannattamana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseen mukainen lakialoitteeseen 25/2023 vp sisältyvä lakiehdotus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_39_2,39/2025,2025-04-11,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 3/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu. Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_39_3,39/2025,2025-04-11,13.00,13.29,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 3/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Liikenneturvallisuus on noussut kevään aikana yhä useammin keskusteluun, valitettavista syistä. Onnettomuudet, laiminlyönnit ja ajoneuvojen tekniset puutteet muistuttavat meitä siitä, että turvallisuus ei synny sattumalta. Se rakentuu lainsäädännöstä, valvonnasta ja selkeistä pelisäännöistä. Arvoisa puhemies! Tämä lakikokonaisuus on tärkeä askel kohti turvallisempaa liikennejärjestelmää. Esityksessä muutetaan ajoneuvolakia, rikosrekisterilakia ja muita siihen liittyviä lakeja niin, että ajoneuvojen korjaus- ja huoltotyöhön pääsevät käsiksi vain luotettavat ja taustoiltaan puhtaat toimijat. Tämä on aivan olennainen asia, kun kyse on ajoneuvojen turvallisuusjärjestelmien tiedoista ja käyttöoikeuksista. Tämä tuo luottamusta sekä asiakkaille että yhteiskunnalle. Esityksessä puututaan myös kuljetusalan hyvämaineisuuden arviointiin ja riskiyritysten tunnistamiseen. Kun kyse on tavara- ja henkilöliikenteestä, on oltava varmuus siitä, että toimijat noudattavat sääntöjä ja että rikkomuksista koituu seuraamuksia. On hyvä, että jatkossa myös työsuojeluviranomaisen havainnot otetaan huomioon riskiarvioissa. Arvoisa puhemies! Katsastus- ja yksittäishyväksyntätoimintaa koskevissa muutoksissa Liikenne- ja viestintävirastolle annetaan paremmat välineet taustojen tarkistamiseen. Oikeus saada tietoja sakkorekisteristä täydentää kuvaa siitä, millaisten toimijoiden käsissä liikenteen turvallisuus lopulta on. Tämä on tarkkarajaista mutta tarpeellista. Valiokunta on mietinnössään kiinnittänyt huomiota myös pelastustoimintaan. Sopimuspalokuntien rooli on elintärkeää. On oikein, että heidän ajoneuvohankintoihinsa liittyvää verokohtelua selvitetään ja turvataan. Tämän osalta työ jatkuu vielä. Arvoisa puhemies! Nämä muutokset ovat teknisiä mutta vaikutuksiltaan merkittäviä. Ne eivät näy kansalaisille heti, mutta ne lisäävät luotettavuutta, läpinäkyvyyttä ja ennen kaikkea turvallisuutta. Kannatan hallituksen esitystä ja kiitän valiokuntaa huolellisesta työstä. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-04-11T13:03:09,2025-04-11T13:05:47,Hyväksytty,1.1 2025_39_4,39/2025,2025-04-11,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 3/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_39_5,39/2025,2025-04-11,13.00,13.29,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä lainsäädäntö parantaa meidän liikenteen turvallisuutta. Edustaja Hänninen käytti hyvän puheenvuoron tuossa edellä, ja kysehän tässä on näistä teknisistä kysymyksistä, autohuoltojen ja näiden näkökulmasta. Meidän tulee tehdä kyllä määrätietoisesti toimia turvallisemman liikenteen puolesta. Tämänkin talven ja nyt ihan lähipäivien aikana olemme saaneet lukea ja kuulla huolestuttavia suru-uutisia tien päältä nuorten onnettomuuksista, joissa on erilaisia syitä taustalla. Aika usein menemme sen taakse, että kerrotaan, että liiallinen tilannenopeus oli syy onnettomuuteen, mutta kyllä tosiasiallinen syy löytyy aina siitä ratin ja penkin välistä. Meillä on valitettavasti liikenteessä myös sellaisia kuljettajia, joiden ei siellä pitäisi syystä tai toisesta olla. Mikä sitten on esimerkiksi näiden 17-vuotiaiden nuorten korttien tulevaisuus? Itse en lähtisi niitä ainakaan kieltämään. Se on tärkeä osa harvaan asutussa maassa, kun nuoret käyvät esimerkiksi ammattikoulussa tai lukiossa tai sitten harrastustensa parissa. Eli itse puolustan järjestelmää, jossa 17-vuotiaan korttiin voi saada poikkeusluvan tiettyjen ehtojen täyttyessä, mutta itse olisin valmis lisäämään siihen koulutusta. Esimerkiksi ajoharjoitteluradat, liukkaan kelin radat, ovat tällä hetkellä tilanteessa, että ne tästä maasta poistuvat, jos niille ei tule tämäntyyppistä käyttöä. Olen sitä mieltä, että esimerkiksi näiden nuorten saamien korttien yhteydessä olisi hyvä lisätä sitä ammattilaisten, autokoulun opettajien, antamaa opetusta ja myös liukkaan kelin ajoharjoitteluradoilla annettavaa opetusta. Se olisi seuraava askel turvallisemman liikenteen puolesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2025+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-04-11T13:05:47,2025-04-11T13:08:03,Hyväksytty,1.1 2025_39_6,39/2025,2025-04-11,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_39_7,39/2025,2025-04-11,13.00,13.29,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaan liikenne- ja viestintävaliokunnassa olemme käsitelleet tätä hallituksen esitystä, ja mietintö on nyt ensimmäisessä käsittelyssä täällä suuressa salissa koko eduskunnan ollessa koolla. Olen varma, että voimme hyvillä mielin yksimielisesti hyväksyä tämän lain sisällön. Kyse on lähinnä jossain määrin tietysti teknisluontoisesta, kuten EU-lainsäädännöt usein ovat, EU-lainsäädännön toimeenpanosta. EU-lainsäädännöllähän varmistetaan se, että riippumattomilla huoltamoilla on käytettävissään riittävästi ajoneuvojen valmistajien antamaa tietoa ajoneuvojen kriittisistä turvallisuuteen vaikuttavista teknisistä tekijöistä. Kun tietysti tällainen ajoneuvojen turvallisuuteen vaikuttava tekninen tieto on esimerkiksi rikollisten näkökulmasta erittäin kiinnostavaa, niin tällä lainsäädännöllä nyt toimeenpannaan se, että näiden riippumattomien korjaamoiden, jotka tätä RMI-tietoa voivat ajoneuvovalmistajilta saada, on pystyttävä tällaisen SERMI-sertifikaatin saamiseen, ja sen edellytykseksi säädetään nyt sitten puhdas rikosrekisteri. Tämä koskee sekä näitä huoltamoyrityksiä että sertifioituja työntekijöitä. Tämä varmasti lisää noin yleensä tällaista rikostorjuntaa Suomessa ja Euroopan unionissa, että puhdasta rikosrekisteriä alan toimijoilta edellytetään. Varmaan tässä tänään, kun perjantain täysistuntoja usein monet nuoret tulevat seuraamaan, viesti, jonka haluaisin välittää kaikille, on se, että rikos ei kannata. Tekemällä rikoksia voi tie nousta pystyyn, tässä tapauksessa vaikkapa auton huoltoalalla. Näin ollen kannattaa aina miettiä asioita ja sitä omaakin tulevaisuutta eteenpäin ennen kuin ryhtyy sellaiseen tekoon, joka voi sitten vaikka tämän lainsäädännön perusteella viedä niitä uramahdollisuuksia. Mutta, arvoisa puhemies, siis kaiken kaikkiaan hyvä lainsäädäntö, joka estää rikollista toimintaa Suomessa ja Euroopassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2025+8.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-04-11T13:08:03,2025-04-11T13:10:39,Hyväksytty,1.1 2025_39_8,39/2025,2025-04-11,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_39_9,39/2025,2025-04-11,13.00,13.29,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esitys on oikein erinomainen, ja onkin helppo ymmärtää, miksi valiokunta on päätynyt tässä yksimieliseen mietintöön asian osalta. Edustaja Autto nosti äsken esiin tämän rikosasian nuorille, ja nyt kun täällä on tänään paljon ihmisiä lehtereillä, niin tämä näyttää myös sen, että eduskuntatyö ei ole aina riitelyä, vaan myös yksimielisyyttä löytyy. [Eduskunnasta: Erinomainen puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2025+8.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-04-11T13:10:39,2025-04-11T13:11:05,Hyväksytty,1.1 2025_39_10,39/2025,2025-04-11,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_39_11,39/2025,2025-04-11,13.00,13.29,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä edustaja Koposen puheenvuorosta on hyvä jatkaa. Niin kuin täällä on moni kollegoista jo todennut hyvin, tässähän on kyseessä yksimielinen liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö. Tämänhän me yksimielisesti koko eduskuntana viemme sitten eteenpäin, ja aikanaan nämäkin säännökset tulevat voimaan. Varsinkin tänä aikana, kun paljon enemmänkin korostuvat eri ryhmien väliset mielipide-erot erilaisissa kysymyksissä, on hienoa, että meillä on myös sellaisia asioita, joita voimme yksituumaisesti tässä salissa tukea ja viedä eteenpäin. Kun tässä tapauksessa nyt tätä EU:n puiteasetusta täytäntöönpannaan Suomen osalta kansallisella sääntelyllä, niin tällähän nyt viime kädessä nimenomaan parannetaan liikenteen turvallisuutta. Tässähän ne kaksi keskeisintä muutosta liittyy juuri siihen, että toisaalta erilaiset huoltamotoimijat saisivat paremmin tietoja, mitkä liittyvät ajoneuvojen turvallisuuteen, ja sitä kautta he pystyvät tekemään omat hommansa paljon paremmin, jotta he ylläpitävät sitten sitä kautta myös näiden ajoneuvojen turvallisuutta, kun ne jälleen liikenteeseen menevät. Toisaalta mahdollistetaan tiedonsaantioikeus viranomaisille heistä, jotka ajoneuvojen turvallisuudesta vastaavat siellä huoltamoissa. Tämä liittyy nimenomaan siihen kysymykseen, minkä tässä esimerkiksi edustaja Autto nosti hyvin esille, että sitäkin kautta katsotaan, että he, jotka työskentelevät näiden ajoneuvojen parissa, ovat sitten rehellisiksi ja kuuliaisiksi todettuja kansalaisia ja sieltä taustalta ei ainakaan hirveästi mitään rötöstelyä löydy. Senpä takia, arvoisa puhemies, on hyvä todeta, että vaikka monesti tällaiset muutokset vaikuttavat hyvin teknisiltä ja, joku voisi jopa sanoa, hieman tylsähköiltä, niin silti näilläkin kaikilla muutoksilla on vakaa aikomus palvella sitä keskeisintä tavoitetta, joka tässäkin tapauksessa on liikenteen turvallisuus, ja tätä kautta edistetään nyt sitä. On hienoa, että tätä yhteistyössä Euroopan unionin alueella on tehty. Ja kun tätä puitesopimusta aikanaan on yhdessä muiden maiden kanssa tehty, niin nyt sitten tätä kansallisesti tässä pannaan täytäntöön ja viedään säädökset meidän omaan säädöskokoelmaan. Sitä kautta sitten huolehdimme omalta osaltamme siitä, että turvallisuus myös tieliikenteen asioissa näiltä osin paranee. Oikein hyvä esitys.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2025+8.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-04-11T13:11:05,2025-04-11T13:13:37,Hyväksytty,1.1 2025_39_12,39/2025,2025-04-11,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_39_13,39/2025,2025-04-11,13.00,13.29,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan tätä hyvää hallituksen esitystä ja kiitän valiokuntaa hyvästä työstä ja yhteistyöstä tässä yhteydessä. 17-vuotiaiden liikenneonnettomuudet ovat viime vuosina puhuttaneet, varsinkin nuorten kuljettajien ja autoissa olleiden menehtyneiden ja loukkaantuneiden henkilöiden takia. Nämä ovat niin surullisia ja niin järkyttäviä tapahtumia ja menetyksiä, ja jotenkin täytyy sanoa, että turhia menetyksiä. Ja kuten edustaja Heinonen puheenvuorossaan jo totesi aikaisemmin, niin mietin sitä, että kyllä ajokoulutukseen pitää panostaa entistä enemmän ja huomioida hyvä opetus varsinkin nuorten kohdalla ja tietysti kaikkien, jotka ajokorttia haluavat. Ajo-opetukseen pitää kiinnittää huomiota. Mahdollisuudet liukkaalla kelillä hallita autoa on valtavan tärkeää myös, ja sen on ehdottomasti kuuluttava myös ajo-opetuksen piiriin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2025+8.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-04-11T13:13:37,2025-04-11T13:14:58,Hyväksytty,1.1 2025_39_14,39/2025,2025-04-11,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 3/2025 vp,"Kiitoksia. —Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_39_15,39/2025,2025-04-11,13.00,13.29,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Otin puheenvuoron todetakseni, että tämä liikenneturvallisuuteen liittyvä lakiesitys on hyvä esimerkki siitä yksituumaisuudesta, joka usein täällä talossa vallitsee. Meillä on yksimielinen valiokunnan mietintö ja hyvin todennäköisesti tulee olemaan yksimielinen täysistunto. Joskus jossakin valiokunnassa on hyvin tulehtunut tilanne ja joku valiokunnan jäsen saattaa lausua julkisuuteen, että tämä on hyvin sairas työyhteisö ja epäterve ja muuta. Siitä voi suuri yleisö saada sellaisen käsityksen, että tavanomaista eduskuntatyössä olisi se, että valiokunnissa riidellään, jarrutetaan, tapellaan. Tämähän on täysin väärä mielikuva. Valtaosin ja normaalisti valiokuntatyö on hyvin asiallista, yhteistyöhenkistä. Jos ollaan eri mieltä asioista, niin kuin usein ollaan, niin oppositio saattaa todeta sen erimielisyytensä niin, että ei voi yhtyä valiokunnan enemmistön kantaan, mutta ei siitä tehdä mitään show’ta tai numeroa. Samoin on täällä suuressa salissa: totta kai kyselytunti ja tuollaiset hyvin, sanoisiko, kiihkeät keskustelut täällä salissa kuuluvat asiaan, mutta ei sekään kerro siitä, että valtaosista asioista olisimme kiihkeästi eri mieltä, puhumattakaan, että se kertoisi siitä, että kansanedustajat sitten, kun siirtyvät tästä tuonne käytäville ja kuppilaan ja työhuonesiipeen, siellä jatkaisivat jollain tavoin poliittista kiistelyä asioista. Halusin tämän sanoa, koska valitettavasti joistakin yksittäisistä tilanteista yksittäisessä valiokunnassa, nyt viime aikoina sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, on syntynyt kovin virheellinen käsitys siitä, mikä henki täällä eduskunnassa noin yleisesti ottaen vallitsee. Ja jos ajatellaan kyselytunteja, niin niissä on tarkoituskin, että edustajat ja puolueet tuovat esiin omia näkemyksiään, haastavat hallitusta. Ne voivat olla hyvinkin kipakoita, mutta eivät nekään kerro mitään siitä, että me täällä oikeasti olisimme toistemme kurkussa tai tukassa kiinni. Yhdessä ja hyvässä yhteistyössä pyrimme isänmaan asioita hoitamaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2025+8.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-04-11T13:14:58,2025-04-11T13:17:48,Hyväksytty,1.1 2025_39_16,39/2025,2025-04-11,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja muistutan edustajia, että keskustelemme hallituksen esityksestä laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_39_17,39/2025,2025-04-11,13.00,13.29,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin kannatettava laki, ja tässäkin laissa sivutaan turvallisuutta. Sen verran jatkan tuosta Zyskowiczin puheenvuorosta, että kun meillä on 17 valiokuntaa, niin kaikki ne valiokunnat ja jaostot, joissa olen saanut 14 vuoden aikana olla, ovat hyvin yhteistyökykyisiä. Tällä hetkellä se on erittäin tärkeätä, kun turvallisuudesta puhutaan. Omissa valiokunnissani — puolustusvaliokunnassa ja tiedusteluvalvontavaliokunnassa — on hyvin ratkaisukeskeinen, yhteistyökykyinen ilmapiiri. Näihin ajokorttiasioihin. Olen myös itse huolestunut siitä, miten näitä onnettomuuksia on tullut, ja se on meillä kaikilla tiedossa. Se on ihan kehitysfysiologinen ja psykologinen fakta, että nuoren ihmisen aivotoiminnot eivät ole kehittyneet vielä sillä tavalla kuin aikuisilla. Kehitys jatkuu noin 25 ikävuoteen. Eli näiden poikkeuslupien kanssa pitää olla hyvin varovainen ja kriittinen, ja kun niitä myönnetään — olen sitä mieltä, että niitä voidaan myös jatkossa myöntää — niin pitää olla suurta harkintaa ja ehkä joitain rajoituksia tarkemmin, mihin aikaan, millä nopeuksilla ja missä niillä ajoneuvoilla saa ajaa. Turvallisuudesta on kysymys.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2025+8.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-04-11T13:17:48,2025-04-11T13:19:09,Hyväksytty,1.1 2025_39_18,39/2025,2025-04-11,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi patruunoiden komponenttien viennin luvanraisuudesta sekä ampuma-aselain ja rikoslain 46 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 7/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu. Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_39_19,39/2025,2025-04-11,13.00,13.29,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi patruunoiden komponenttien viennin luvanraisuudesta sekä ampuma-aselain ja rikoslain 46 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 7/2025 vp,"Kunnioitettu puhemies! Aseiden käyttöön liittyy aina turvallisuus. Tämä koskee niin hallussapitoa, käyttöä kuin kansainvälistä vientiä. Jokaisella valtiolla on velvollisuus huolehtia siitä, etteivät sen alueelta peräisin olevat materiaalit päädy vääriin käsiin, erityisesti nyt, kun Euroopassa käydään sotaa. Arvoisa puhemies! Tänään käsiteltävänä oleva lakikokonaisuus on tärkeä osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa ja kansainvälistä vastuunkantoa. Uusi laki tekee patruunoiden komponenttien viennistä luvanvaraista silloin, kun kyse on viennistä Euroopan unionin tullialueen ulkopuolelle. Tavoitteena on estää pakotteiden kiertäminen ja varmistaa, että Suomesta ei suoraan eikä edes välillisesti päädy ampumatarvikkeiden osia Ukrainaa vastaan käytettäväksi. Tämä on tärkeä viesti. Me emme hyväksy naapurimaamme toimintaa, raakalaismaista hyökkäyssotaa Ukrainassa emmekä salli, että meidän kauttamme tuetaan sitä. Arvoisa puhemies! Säännöstelyllä luodaan selkeä toimintaympäristö kaikille, niin viranomaisille, valmistajille kuin käyttäjille. Lupamenettely varmistaa, että jokainen vientitapaus arvioidaan tarkasti. Samalla se vahvistaa siviiliturvallisuutta ja tukee Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteita. Vienti on edelleen mahdollista, mutta se tapahtuu valvotusti ja harkitusti. On tärkeää myös todeta, että laki ei rajoita metsästäjien tai urheiluampujien oikeuksia normaalissa henkilökohtaisessa käytössä. Kyse on viennistä, ei kotimaisesta toiminnasta. Arvoisa puhemies! Tämä on ajassa kiinni oleva esitys. Se täydentää olemassa olevia EU-pakotteita ja tuo Suomen lainsäädännön niiden tasolle. Lakiesitys on myös linjassa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen kannan kanssa. Suomi tukee Ukrainaa ja puolustaa sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä. Pidän esitystä tärkeänä osana turvallisempaa ja vastuullisempaa Suomea. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2025+10.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-04-11T13:20:16,2025-04-11T13:23:00,Hyväksytty,1.1 2025_39_20,39/2025,2025-04-11,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi patruunoiden komponenttien viennin luvanraisuudesta sekä ampuma-aselain ja rikoslain 46 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jukkola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_39_21,39/2025,2025-04-11,13.00,13.29,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi patruunoiden komponenttien viennin luvanraisuudesta sekä ampuma-aselain ja rikoslain 46 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan aluksi kiittää hallitusta ja sisäministeriötä tästä esityksestä, joka on huolellisesti valmisteltu ja keskeinen askel maamme turvallisuuden ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi. Tässä esityksessä on kyse patruunoiden ja komponenttien viennin luvanvaraisuudesta. Kyse ei ole hallinnollisesta yksityiskohdasta vaan yhdestä turvallisuuspoliittisesta ratkaisusta. Kun Venäjä jatkaa laitonta hyökkäyssotaansa Ukrainassa, meillä on velvollisuus varmistaa, että kansalliset sääntelymekanismit ovat ajan tasalla ja mahdollisimman aukottomia. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä täydennetään olemassa olevia pakotejärjestelmiä ja ehkäistään sitä, että kriittisiä puolustukseen liittyviä komponentteja päätyisi niin sanotusti vääriin käsiin. Suomalainen puolustusteollisuus ja siihen liittyvät vientiyritykset toimivat kansainvälisesti vaativassa toimintaympäristössä. On tärkeää, että luomme pelisäännöt, jotka ovat selkeät, oikeudenmukaiset ja samalla tukevat yritystemme kilpailukykyä. Tämä esitys tekee juuri sitä. Se tuo selkeyttä mutta ei aseta kohtuuttomia esteitä lailliselle liiketoiminnalle. Erityisen tärkeää on huomioida, että lupaprosessi on sujuva ja toimiva, jotta ei synny tarpeettomia viiveitä yritysten viennille. Huoltovarmuuden näkökulmasta ampumatarvikkeiden ja niiden komponenttien hallinta on kriittistä. Meidän on huolehdittava, että Suomella on jatkossakin kyky huolehtia oman turvallisuutensa vaatimista resursseista ja tuotantoketjuista. Tämä esitys tukee tätä tarvetta ja osoittaa, että hallitus ottaa vakavasti huoltovarmuuden, kokonaisturvallisuuden ja kansainvälisten pakotejärjestelmien toimeenpanon. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2025+10.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-04-11T13:23:00,2025-04-11T13:25:16,Hyväksytty,1.1 2025_39_22,39/2025,2025-04-11,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi patruunoiden komponenttien viennin luvanraisuudesta sekä ampuma-aselain ja rikoslain 46 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_39_23,39/2025,2025-04-11,13.00,13.29,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi patruunoiden komponenttien viennin luvanraisuudesta sekä ampuma-aselain ja rikoslain 46 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 7/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Venäjän raakalaismainen sota Ukrainassa on jatkunut jo neljättä vuotta, ja on totta, että pakotteiden kiertämistä tapahtuu. Aika usein saamme tietoa myös siitä, että venäläisissä järjestelmissä on länsimaista teknologiaa ja sitten on erilaista kaksikäyttötuote- ja asevientiä ja patruunavientiä — kierretään näitä pakotteita — ja on hyvä, että tätä lainsäädäntöä nyt tiukennetaan ja vahvistetaan. Oma asiansa on sitten tähän luvanvaraisuuteen liittyen meidän oma puolustusteollisuuden vientimme, joka nyt myös nojaa osittain tähän Ukrainan auttamistilanteeseen. Me olemme päättäneet merkittävästä, 660 miljoonan euron kokonaisuudesta meidän omalle puolustusteollisuudelle, ja sillä autetaan nimenomaan Ukrainaa. Sen yksi ajatus on myös se, että myös me olemme sitten puolustusteollisuuden markkinoilla mukana muiden maiden tehdessä hankintoja oman puolustuksensa vahvistamiseksi. Tässä pidän välttämättömän tärkeänä, että meidän kriteerit ovat yhteneviä muiden Euroopan maiden kanssa, muiden länsimaiden kanssa. Ja haluan tätä meidän pääministeri Petteri Orpon hallitusta kiittää siitä, että tällä kaudella me olemme noudattaneet näissä samoja sääntöjä muiden Euroopan maiden kanssa, emme siis tiukempaa, vaan olemme olleet samalla viivalla näiden luvitusten kanssa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2025+10.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-04-11T13:25:16,2025-04-11T13:26:53,Hyväksytty,1.1 2025_39_24,39/2025,2025-04-11,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle merten biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla tehdyn, Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaisen sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi merensuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 9/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 6/2025 vp","Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Ensin päätetään ympäristövaliokunnan mietinnön YmVM 6/2025 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja kirjallisesta poikkeuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_39_25,39/2025,2025-04-11,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Seuraava täysistunto,Tämä täysistunto on päättynyt. Hyvää viikonloppua ja hyvää kansanvallan juhlaa!, ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2025+15.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_40_1,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2024>>>Kertomus K 7/2025 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään tarkastusvaliokuntaan. Tämän asian yhteydessä esitellään myös päiväjärjestyksen 4. ja 5. asia ja sallitaan niistä keskustelu. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Edustaja Sirén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_40_2,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2024>>>Kertomus K 7/2025 vp","Arvoisa puhemies! Esittelen nyt tosiaan eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomukset koskien eduskunnan, Valtiontalouden tarkastusviraston ja Ulkopoliittisen instituutin tilien ja hallinnon tarkastusta viime vuodelta eli vuodelta 2024. Eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan tilisäännön mukaan eduskunta valitsee keskuudestaan kolme tilintarkastajaa ja kullekin heille henkilökohtaisen varajäsenen. Eduskunnan valitsemat kolme tilintarkastajaa valitsevat neljännen tilintarkastajan, joka on ammattitilintarkastaja, ja myös hänelle varajäsenen. Tälle kuluvalle toimikaudelle 2024—2027 eduskunta valitsi tilintarkastajiksi allekirjoittaneen, puheenjohtajan, lisäksi edustaja Joona Räsäsen sekä edustaja Veijo Niemen. Neljäs tilintarkastaja valittiin kilpailutuksen kautta, ja kilpailutuksen perusteella uudelle neljävuotiskaudelle tilintarkastajaksi valittiin BDO Oy. Arvoisa puhemies! Eduskunnan tilintarkastajien tehtävänä on tarkastaa eduskunnan ja sen virastojen tilit ja hallinto. Tarkastus koskee siis eduskunnan kansliaa, eduskunnan oikeusasiamiestä sekä Valtiontalouden tarkastusvirastoa ja Ulkopoliittista instituuttia. Talouden tarkastuksessa tilintarkastajat ovat käyneet läpi tilikauden aikaista kirjanpitoa sekä tilinpäätöstä ja saaneet katsauksia toiminnan ja talouden kehityksestä. Hallinnon tarkastuksessa eduskunnan tilintarkastajat ovat perehtyneet kansliatoimikunnan päätöksiin ja kuulleet virastojen johdon edustajia näiden toiminnasta. Näin on selvitetty muun muassa toiminnan lainmukaisuutta. Tilintarkastajat ovat saaneet katsauksia muun muassa toiminta‑ ja taloussuunnitelmasta ja tulossuunnitelmasta sekä niiden seurannasta, tietohallinnon kehittämishankkeiden etenemisestä sekä tietoturvariskeistä ja niiden hallinnasta. Arvoisa puhemies! Seuraavaksi esittelen yksitellen eduskunnan, Valtiontalouden tarkastusviraston ja Ulkopoliittisen instituutin tilinpäätöksistä ja toimintakertomuksista eduskunnan tilintarkastajien antamat lausunnot. Ensin eduskuntaa koskien: Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat eduskunnan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot eduskunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Valtiontalouden tarkastusvirastoa koskien lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat viraston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia. Ulkopoliittista instituuttia koskien lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta: Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat viraston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot Ulkopoliittisen instituutin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2025-04-22T14:03:47,2025-04-22T14:07:46,Hyväksytty,1.1 2025_40_3,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2024>>>Kertomus K 7/2025 vp","Kiitoksia, edustaja Sirén. — Edustaja Koponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_40_4,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2024>>>Kertomus K 7/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos eduskunnan tilintarkastajien puheenjohtaja Sirénille kertomuksen esittelystä. Tänään meillä on tosiaan käsittelyssä todellinen herkkupala eli eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2024, ja mikä parasta, kaikki täsmää. Hallintojohtaja on tehnyt työnsä säntillisesti. Tilinpäätös on moitteeton, ja toimintakertomus suorastaan laulaa yhteisymmärryksessä numeroiden kanssa. Tilintarkastajan lausunnosta tulee ilmi, ettei ole löytynyt olennaisia virheitä. Puhemies! Kaikki on kunnossa. Kertomuksen sisältöä ei ole tarpeen riitauttaa, ja tästä on hyvä jatkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-04-22T14:07:48,2025-04-22T14:08:31,Hyväksytty,1.1 2025_40_5,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2024>>>Kertomus K 7/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_40_6,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2024>>>Kertomus K 7/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustaja Sirénille asian esittelystä, muun muassa eduskunnan rahankäytön esittelystä. Me kansanedustajat saamme varmaan itse kukin aika paljon palautetta siitä, miten eduskunnassa yhteisiä varoja käytetään, siis ihan tämän talon pyörittämiseen. Pidän itse erittäin hyvänä sitä, että tämä talo on lähtenyt myös osaltaan esimerkkiä näyttämään. Tämä talo on tehnyt merkittäviä säästöjä omaan hallintoonsa. Se varmasti tulee näkymään erilaisissa toiminnoissa, mutta hyvin oleellista on se, että kun vaadimme muilta säästöjä ja vaadimme niukkuutta tai tarjoamme niukkuutta, niin silloin myös itse pitää esimerkkiä noudattaen toimia, ja tässä eduskunta on hyvällä tavalla toiminut. Toki aina tässäkin talossa, kun kohtuupitkään on täällä saanut olla, on hyvä miettiä, mitä voidaan tehdä järkevämmin, mitä voidaan tehdä uudella tavalla. Muistan, kuinka täällä aikanaan muillakin kuin edustaja Zyskowiczilla oli korkeat paperipinot pöydillä. Nyt olemme siirtyneet paljon digiaikaan, joka sitten on taas tuonut toisaalta sen palautteen, että siellä te vain niitä tietokoneita ja puhelimia räpläätte. Me niistä kuitenkin isolta osin tänä päivänä nämä kokousmateriaalit, täysistuntomateriaalit läpi käymme. Se on ollut yksi järkeistämisen paikka. Uskallan sanoa, että ne paperivuoret, mitä tänne ennen jaettiin, vielä kymmenen vuotta sitten, eivät ihan ilmaiseksi tänne pöydille tulleet. Tämä digitalisaatio on varmasti itse itsensä kustantanut monet kerrat. Haluan, arvoisa puhemies, yhden asian nostaa vielä esille, ja se on kasvava kansainvälistymistyö. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että eduskunnalla on riittävät määrärahat esimerkiksi siihen tiedonvientiin, mitä erilaiset delegaatiot eduskunnasta eteenpäin vievät. Voin nostaa esille vaikkapa puolustusvaliokunnan ja sen tietämyksen, mitä eri maiden parlamenteilla on vaikkapa Venäjästä ja Venäjän itärajasta ja tapahtumista siellä. Aika usein saamme törmätä kansainvälisissä kontakteissa siihen, että tätä uhkaa eivät meidän eurooppalaiset EU-maakollegat parlamenteissa tiedä eivätkä tunnista, ja on erittäin tärkeää, että me tätä myös osaltamme eteenpäin viemme. Mutta kiitos hyvästä työstä edustaja Sirénille ja kaikille tähän työhön tarttuneille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-04-22T14:08:31,2025-04-22T14:11:19,Hyväksytty,1.1 2025_40_7,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2024>>>Kertomus K 7/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_40_8,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2024>>>Kertomus K 7/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Haluan myös osaltani kiittää edustaja Siréniä sekä myös edustaja Räsästä ja edustaja Niemeä siitä tärkeästä työstä, jota he eduskunnan tilintarkastajina tekevät. Suomi on niin hyvä yhteiskunta kuin se on siksi, että meillä on niin vahva luottamus Suomeen: suomalaiset luottavat toisiinsa, ja suomalaiset luottavat yhteiskunnan instituutioihin. Tässä mielessä tietysti eduskunta on se kaikkein tärkein esimerkin antaja siitä, että instituutio, joka säätää lait, joita me sitten kaikki noudatamme, myös omassa toiminnassaan tarkoin lakia noudattaa. On todella tärkeä asia, että tässä nyt tämän voimme myös tästä tilintarkastuskertomuksesta ja myös Valtiontalouden tarkastusviraston ja Ulkopoliittisen instituutin tilintarkastuskertomuksista nähdä, että näin toimitaan. Edellä edustaja Koponen ja edustaja Heinonen hyvin puhuivat näistä asioista, joten en tämän pitempään puhu, vaan haluan vain kiittää kaikkia asianosaisia siitä, että tällä tilintarkastajien työllä pidämme vahvaa luottamusta yllä myöskin eduskuntainstituutioon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-04-22T14:11:19,2025-04-22T14:12:44,Hyväksytty,1.1 2025_40_9,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2024>>>Kertomus K 7/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_40_10,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2024>>>Kertomus K 7/2025 vp","Arvoisa puhemies! Olen itse tarkastusvaliokunnan jäsen. Silloin kun olin ennen eduskuntakautta siellä varsinaisessa työelämässä — jos näin voin sanoa — niin itseäni kiinnosti kovin paljon talousarvioiden ohella myös tilinpäätös ja tilintarkastus ja korostin usein, että ne ovat saman asian toinen puoli. Täällä eduskunnassa olen havainnut sen, että verrattuna siihen, kuinka valtavan paljon energiaa ihan aiheesta käytämme talousarvion käsittelyyn, talousarvioaloitteisiin, ja teemme eri puolueissa siinä yhteydessä politiikkaa, niin sitten kun tulee tilinpäätöksen aika, niin hyvin harva on salissa ja aika vähällä keskustelulla se menee. No, nyt tämä on tilintarkastuskertomus, eikä tässä varsinaisesti käsitellä kaikkia asioita. Eduskunta on siinä mielessä yksi kirjanpitovirasto valtion 70 virastosta, ja kuten kertomuksesta nähtiin, asiat on asiallisesti täällä hoidettu, ja se on hyvä asia. Haluaisin kuitenkin muistuttaa siitä, että kun me puhumme taloudesta, siitä, miten eduskunnan taloutta hoidetaan, niin kyllä se toiminnan sisältö on myös vielä tärkeämpi asia. Jos nyt tekisi viime vuodelta aivan tällaisen ylitiukan tiivistelmän siitä, mitä Suomessa eduskunnan vallassa olevien asioiden osalta tapahtui, niin voidaan sanoa, että talous ei kehittynyt hyvin — tarkoitan siis nyt koko Suomen valtiontaloutta. Itse asiassa se kehittyi erittäin huonosti, nollakasvua. Sitten toinen asia: työttömyys kasvoi 50 000:lla, ja valtionvelkaa otettiin kymmenen miljardia lisää. Eli tämä oli tietyllä tavalla se ydinsaldo siitä, mitä eduskunta sai niin sanotusti aikaiseksi. Mutta nyt tämä tilintarkastus kohdistui tietysti eduskunnan omaan toimintaan. Sieltä nostaisin erillisenä kysymyksenä esille kiitetyn työterveyshuoltomme, jonka lääkärivirkojen täytössä on ymmärtääkseni ollut vaikeuksia, ja on keskusteltu mahdollisesta ulkoistamisesta ja muusta. En sinänsä ota siihen kantaa, mutta haluaisin todeta, että niin hyvä työterveyshuolto kuin täällä eduskunnassa meillä on niin kansanedustajilla kuin viranhaltijoilla, sellainen kansanterveys- eli terveydenhuolto pitäisi olla kaikilla suomalaisilla. Siinä on huutava ristiriita, miten me pääsemme täällä palveluun: hyvin nopealla yhteydenotolla minne tahansa erikoislääkärille, magneettitutkimukseen ja kaikkeen tällaiseen, mistä suomalaiset muuten voivat tällä hetkellä vain unelmoida. Tämä ihan omana kommenttinaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-04-22T14:12:44,2025-04-22T14:15:26,Hyväksytty,1.1 2025_40_11,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2024>>>Kertomus K 7/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_40_12,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2024>>>Kertomus K 7/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Alkuun kiitoksia tilintarkastajien puheenjohtajalle, edustaja Sirénille. Jäsenenä olen tyytyväinen siihen perusteelliseen työhön, mitä me teemme. Olen tähän asiaan perehtynyt jo viime kaudella, kun itse olin silloin tilintarkastajien puheenjohtajana. Mehän olemme arvoisalle puhemies Halla-aholle nämä tilintarkastuskertomukset eduskunnan, VTV:n ja UPIn taholta luovuttaneet jo aiemmin. Meillä oli jo aamulla edustaja Sirén esittelemässä nämä meille tarkastusvaliokunnassa, ja tämän viikon kokouksissa, huomisen ja torstain kokouksissa, varmistamme vielä, että tarkastusvaliokunta saa tehdä tarpeellisia kysymyksiä paitsi BDO:n ammattitilintarkastaja Tiina Lindille myöskin hallintojohtaja Rauhiolle ja tarkastuspäällikkö Erkki Kurikalle, eli teemme mahdollisimman tarkkaa työtä näissä asioissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+3.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-04-22T14:15:26,2025-04-22T14:16:31,Hyväksytty,1.1 2025_40_13,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 157/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 9/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 9/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu. Hallintovaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_40_14,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 157/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallintovaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä, jossa ehdotetaan muutettavaksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annettua lakia ja seitsemää muuta lakia. Esityksessä ehdotetaan muutoksia viranomaisten tietojenvaihdon tehostamiseksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi ja kansallisen turvallisuuden suojelemiseksi sitä vakavasti uhkaavalta toiminnalta. Esityksellä pannaan täytäntöön myös luottolaitosdirektiivi siltä osin kuin täytäntöönpano koskee rahanpesurekisterin tietojen luovuttamista Finanssivalvonnalle ja Euroopan keskuspankille tilanteissa, joissa Euroopan keskuspankki toimii pankkivalvojana. Esityksen tavoitteena on tehostaa tietojenvaihtoa Suomessa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi. Lisäksi tavoitteena on varmistaa suojelupoliisille riittävä tiedonsaanti kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi sitä uhkaavalta toiminnalta. Ehdotettujen muutosten tavoitteena on vaikuttaa ennakoivasti kokonaisturvallisuuteen. Lisäksi ehdotetulla sääntelyllä vähennetään sääntelyn tulkinnanvaraisuutta ja selkeytetään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen toimijoiden toimintaympäristöä. Perustuslakivaliokunta antoi hallintovaliokunnalle lausunnon, joka sisälsi valtiosääntöoikeudellisen huomautuksen. Hallintovaliokunta ehdottaa tämän johdosta useampia muutoksia ehdotettuihin lakeihin. Kokonaisuutena arvioiden hallituksen esityksen tavoitteet ovat nykyinen turvallisuusympäristö huomioiden erittäin tärkeitä. Arvoisa puhemies! Esityksessä Rahanpesun selvittelykeskuksesta annetun lain 3 §:n 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 18 kohta, jonka mukaan rahanpesurekisteriin voidaan tallettaa henkilön poliittinen mielipide tai uskonnollinen vakaumus, jos tallettaminen on asian käsittelyn kannalta välttämätöntä. Lisäksi pykälän 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 19 kohta, jonka mukaan rahanpesurekisteriin voidaan tallettaa henkilön etninen alkuperä, jos sen tallentaminen on asian käsittelyn kannalta välttämätöntä. Hallintovaliokunta toteaa, että Rahanpesun selvittelykeskuksesta annetun lain 2 §:ssä on Rahanpesun selvittelykeskuksen tehtäväksi säädetty terrorismin rahoittamisen estäminen, paljastaminen, selvittäminen ja tutkintaan saattaminen. Toimintaympäristö, jossa Rahanpesun selvittelykeskus käsittelee erilaisia henkilötietoja, on järjestäytynyt, vakava ja kansainvälinen rikollisuus. Erityisiä henkilötietoja käsitellään pääasiassa selvitettäessä tapauksia, jotka koskevat tietoverkkoavusteisia petoksia, katujengejä, hybridiuhkia, terrorismin rahoittamista ja kansallista turvallisuutta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ilmoitusvelvolliset ilmoittavat Rahanpesun selvittelykeskukselle, minkälainen epäilty terroristinen toimija on kyseessä ja esimerkiksi sen, mitä ideologiaa tai poliittista ääriliikettä kohdehenkilö kannattaa. Etnisen alkuperän tallentaminen rahanpesurekisteriin voi olla välttämätöntä esimerkiksi silloin, kun henkilön epäillään osallistuneen tietyn terroristiryhmän toimintaan, jossa etnisyys on toimijoita vahvasti yhdistävä tekijä. Ilmoitukset tallentuvat rekisteriin automaattisesti. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuonna 2024 epäilyttävän liiketoiminnan ilmoituksia vastaanotettiin yhteensä yli 50 000 kappaletta. Valiokunta tuo mietinnössään esiin, että rahanpesurekisteriin kohdistuvien tietojen katseluista ja luovuttamisesta jää aina merkintä rahanpesurekisterin lokijärjestelmään, johon kohdistetaan laillisuusvalvontaa Rahanpesun selvittelykeskuksen, keskusrikospoliisin, Poliisihallituksen ja tietosuojavaltuutetun toimesta. Valiokunta ehdottaa kuitenkin ehdotettuihin 3 §:n 3 momentin 18 ja 19 kohtaan vielä täsmennyksiä. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys sisältää useita toisistaan poikkeavia tiedonsaantioikeuksia, tietojen luovuttamisoikeuksia ja oma-aloitteisia tietojen luovuttamisoikeuksia koskevia säännöksiä. Perustuslakivaliokunta kiinnittää hallintovaliokunnalle antamassaan lausunnossa huomiota siihen, että esityksen verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 18 ja 19 §:ssä, Finanssivalvonnasta annetun lain 71 §:ssä ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 20 b §:ssä säädettäväksi ehdotettuja tiedonluovutussäännöksiä ei ole sidottu tarpeellisuus- tai välttämättömyyskriteeriin perustuslakivaliokunnan vakiintuneessa tulkintakäytännössään edellyttämällä tavalla. Perustuslakivaliokunnan mielestä esityksessä esitetyt, lähinnä voimassa olevassa lainsäädännössä omaksuttuihin sääntelytapoihin kiinnittyvät perusteet poikkeamiselle valiokunnan vakiintuneesta tulkintakäytännöstä eivät ole valtiosääntöoikeudellisen arvioinnin kannalta vakuuttavia. On myös ongelmallista, että osa ehdotetuista säännösmuotoiluista vaikuttaa olevan itsessään ristiriidassa esityksen perusteluissa niihin soveltuvista kriteereistä esitetyn kanssa. Perustuslakivaliokunta kiinnittää valtioneuvoston huomiota valtioneuvoston piirissä laadittuihin hallituksen esitysten laatimisohjeisiin, joiden mukaan hallituksen esitykset on valmisteltava perustuslain mukaisiksi ja esityksessä myös kerrottava, millä perusteilla säännösten katsotaan olevan sopusoinnussa perustuslain kanssa. Hallintovaliokunta yhtyy tähän perustuslakivaliokunnan huomioon. Perustuslakivaliokunta toteaa, että esityksen 3. lakiehdotuksen 18 ja 19 §:ää, 4. lakiehdotuksen 71 §:ää ja 8. lakiehdotuksen 22 b §:ää on muutettava siten, että viranomaisten tietojensaantioikeus ja tietojen luovuttamismahdollisuus liitetään joko jonkin tarkoituksen kannalta tarpeellisiin tietoihin, jos tarkoitetut tietosisällöt on pyritty luettelemaan laissa tyhjentävästi, tai jos tietosisältöjä ei ole lueteltu, sisällytetään sääntelyyn vaatimus tietojen välttämättömyydestä jonkin tarkoituksen kannalta. Tällaiset muutokset ovat edellytyksenä 3., 4. ja 8. lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Hallintovaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan näkemykseen ja ehdottaa mietinnössään täsmennyksiä tietojensaantioikeuksia ja tietojen suojamahdollisuuksia koskeviin säännöksiin. Arvoisa puhemies! Rahanpesun selvittelykeskuksesta annettuun lakiin ehdotetaan säännöstä, jonka mukaan rahanpesurekisteriin tallennetut tiedot poistetaan rahanpesurekisteristä viimeistään sen kalenterivuoden lopussa, jolloin on kulunut kymmenen vuotta merkinnän tekemisestä, kuitenkin siten, että mikäli vastaanotetut tiedot on sisällytetty selvittelykokonaisuuteen, tiedot poistettaisiin viimeistään sen kalenterivuoden lopussa, jolloin on kulunut kymmenen vuotta selvittelykokonaisuuden avaamisesta. [Puhemies koputtaa] Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan todennut, että hallintovaliokunnan on vielä syytä tarkastella, ovatko näin pitkät säilytysajat tarpeen, ja rajoittaa erityisesti arkaluonteisten henkilötietojen säilytysaikoja, jollei kymmenen vuoden säilytysaika ole välttämätön säilytyksen tarkoituksen kannalta. Hallintovaliokunta toteaa saamaansa selvitykseen perustuen, että ehdotetut pitkät säilytysajat ovat välttämättömiä, sillä Rahanpesun selvittelykeskuksen tehtävän luonteen johdosta nimenomaan yksittäistapauksellisesti käsiteltäviin erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvat tiedot ovat välttämättömiä koko käsiteltävän tapauksen elinkaaren ajan. Epäilyttäviä liiketoimia koskevat ilmoitukset, joissa tapauskohtaisesti on erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja, tulevat käyttökelvottomiksi, jos ilmoituksen eheyteen puututaan poistamalla tietoja, jotka ovat välttämättömiä ilmoituksen tarkoituksen kannalta. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä mietinnöstä ilmenevin huomioin ja muutosehdotuksin. Mietintö on yksimielinen. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+6.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-04-22T14:17:31,2025-04-22T14:25:28,Hyväksytty,1.1 2025_40_15,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 157/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_40_16,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 157/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 9/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Maailma ympärillämme on muuttunut. Turvallisuusuhat eivät aina näy kadulla. Ne kytkeytyvät myös rahavirtoihin, verkostoihin ja anonyymeihin toimijoihin. Juuri siksi meidän on pysyttävä valppaina. Tänään käsiteltävänä oleva lakikokonaisuus on tärkeä. Se lisää valppautta rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen ehkäisemisessä. Arvoisa herra puhemies! Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen on keskeinen osa kokonaisturvallisuuttamme. Tämä esitys selkeyttää sääntelyä, parantaa viranomaisten tiedonsaantia ja mahdollistaa aikaisempaa tehokkaamman torjunnan. Samalla se vahvistaa suojelupoliisin mahdollisuuksia ennalta estää vakavaa turvallisuutta uhkaavaa toimintaa. Nykyisessä maailmantilanteessa emme voi sallia, että yksikään euro Suomessa tukee epävakautta, väkivaltaa tai järjestäytynyttä rikollisuutta suoraan tai välillisesti. Arvoisa herra puhemies! Tiedonvaihdon esteet ovat olleet osa ongelmaa. Nyt niitä puretaan. Esitys varmistaa, että suojelupoliisi saa tarvittavat tiedot muun muassa Verohallinnolta, Finanssivalvonnalta ja muilta viranomaisilta. Samalla Rahanpesun selvittelykeskuksen toimintaa selkeytetään, ja sen rekisterin käyttöä täsmennetään myös tietosuojan näkökulmasta. Viranomaisten yhteistyön tiivistäminen ei ole vain tehokkuutta, se on välttämättömyyttä. Rikollisuus ei tunne rajoja, eikä se toimi siiloissa. Ei pidä myöskään meidän viranomaisten toimia siiloissa. Yhteistyössä on voimaa, ja meidän on osattava hyödyntää sitä. Arvoisa puhemies! Terrorismi ei ole kaukainen ilmiö. Se on osa tämän ajan vakavimpia uhkia, ja se kytkeytyy usein rahoitukseen. Varautuminen on nyt ajankohtaisempaa kuin ehkä koskaan tällä vuosituhannella. Tässä tilanteessa kansallinen lainsäädäntö ei saa jäädä jälkeen. Meillä ei ole varaa heikkouksiin. Hallintovaliokunta on tehnyt ansiokasta työtä lakiesityksen kehittämiseksi. Tietojen luovuttamisen kriteerit, tietosuojan ja oikeusturvan näkökulmat on otettu tarkasti huomioon. Tätä kokonaisuutta on työstetty huolellisesti, ja se näkyy — kiitos siitä. Arvoisa herra puhemies! Turvallinen Suomi ei synny itsestään. Se rakennetaan harkituilla päätöksillä, vastuullisella lainsäädännöllä ja viranomaisyhteistyöllä, joka toimii. Tämän esityksen hyväksyminen on vahva viesti siitä, että Suomi ottaa turvallisuutensa tosissaan erityisesti silloin, kun se liittyy rahaliikenteisiin. Meidän poliitikkojen tärkein tehtävä on varmistaa kansalaistemme turvallinen arki. Kannatan lakiesitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-04-22T14:25:35,2025-04-22T14:29:20,Hyväksytty,1.1 2025_40_17,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 157/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_40_18,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 157/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 9/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Harmaan talouden torjunnalla on tärkeä merkitys myös rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä. Viranomaisten tiedonvaihtoa tulee kehittää harmaan talouden tunnistamiseksi ja torjunnan tehostamiseksi. Käsittelyssä olevalla esityksellä me teemme juuri näin. Esityksessä ehdotetaan kahdeksaan lakiin muutoksia viranomaisten tietojenvaihdon tehostamiseksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä ja kansallisen turvallisuuden suojelemiseksi. Harmaan talouden toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin ja uusiin ilmiöihin ei voi esimerkiksi vain poliisiviranomainen vastata, vaan tarvitaan yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Nykypäivänä toimintaa haastavat myös epävirallisten pankkien kaltaiset rahansiirtojärjestelmät eli hawalat. Nämä hawalat ovat yleisiä Lähi-idässä, Pohjois- ja Koillis-Afrikassa sekä Etelä-Aasiassa. Hawala-järjestelmällä on taustansa islamilaisessa perinteessä ja oikeudessa. Hawala-järjestelmässä rahaa siirretään maasta toiseen, kun käytettävissä ei ole virallista ja toimivaa pankkijärjestelmää. Tässä eivät päde normaalit pankkitoimintaa koskevat sääntelyt, muun muassa asiakkaan tunnistaminen ja rahan alkuperän selvittäminen. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen vaatii viranomaisyhteistyötä. Tietojenvaihdon esteiden poistaminen rikostorjunnassa on yksi Petteri Orpon hallituksen tärkeistä kirjauksista. Rahanpesulain mukaan ilmoitusvelvollisiin kuuluu laaja joukko eri toimialojen elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä. Tällaisia toimialoja ovat muun muassa pankki- ja sijoitustoiminta, virtuaalivaluutan tarjoaminen, kiinteistönvälitys, perintä, kirjanpito ynnä muut toimialat. Epäilyttävästä liiketoiminnasta tehdyistä havainnoista sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen ilmiöistä on vaihdettava tehokkaammin tietoa viranomaisten ja ilmoitusvelvollisten välillä. Tällöin mahdollisuudet rikollisen toiminnan estämiseen ja havaitsemisen selvittämiseen paranevat. Arvoisa puhemies! Tietojenvaihdon nopeus on tärkeää myös rikoshyödyn takaisin saamiseksi. Rahanpesurikoksissa pestävän rahan alkuperä on selvitettävä, jotta rikoksen tehnyt voi saada tuomion. Esitys on hyvä ja tärkeä askel oikeaan suuntaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+6.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-04-22T14:29:26,2025-04-22T14:32:10,Hyväksytty,1.1 2025_40_19,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 157/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_40_20,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 157/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Heti aluksi haluan sanoa, että kannatan tätä mietintöä niillä muutoksilla, jotka hallintovaliokunnan puheenjohtaja tässä esitteli. Jotta ei puheenvuorostani syntyisi väärää käsitystä, niin me olemme todella tekemisissä vakavien asioiden kanssa, niin kuin täällä edellä puheenvuoron käyttäneet ovat puhuneet: rahanpesu, rikollisuus, terrorismi. Mutta. Sitten tulee se mutta, miksi pyysin puheenvuoron. Olen nyt kuusi vuotta ollut eduskunnassa, ja sinä aikana kollegoiden kanssa vapaamuotoisessa keskustelussa usein keskustelu on mennyt siihen, että me olemme täällä PEP eli poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä. Monta kertaa tuntuu siltä, että tiettyjen EU-direktiivien pitkät hännät, hyvää tarkoittavien direktiivien pitkät hännät, ulottuvat sitten sellaisiin lillukanvarsiin, joissa oikeasti on kysymys vain byrokratiasta ja tietyllä tavalla haitasta, monessa mielessä. En lähde kertomaan esimerkkejä, mitä muut kollegat ovat kertoneet vaikkapa siitä, minkälaisiin tilanteisiin he ovat huonekalukaupassa joutuneet. Mutta omalta kohdaltani voin kertoa, että silloin vuonna 2019, kun olin taloyhtiöni hallituksessa, tämä PEP-menettely johti siihen, että eräästä Varsinais-Suomen pienestä maaseutusäästöpankista löytyi sitten 500 euroa rahaa, jonka oli aikanaan, vuosikymmeniä aikaisemmin, sinne silloisen taloyhtiömme hallitus tallettanut, ja ei se olisi sieltä koskaan tullut esille, ellei olisi käynyt ilmi, että taloyhtiön hallituksessa istuu henkilö, joka on PEP. Eli nyt kysynkin tässä valiokunnan puheenjohtajalta, jos hän haluaa vastata: oliko teillä tämä asia ja tähän liittyvä keskustelu ollenkaan esillä, ettei nyt käy niin, että vanhaa sanontaa käyttääkseni niin sanotusti lapsi menee pesuveden mukana? Vähän toinen senkaltainen asia, joka nyt ei siis liity tähän, on kestävyysraportointi, jonka kanssa nyt suuret yritykset ovat tuskailleet. Se on kyllä varsinainen konsulttien kultakaivos, kun tilinpäätöksen lisäksi joudutaan tekemään moninkertainen määrä kestävyysraportointia. Siinäkin on erittäin hyvistä ja tärkeistä asioista kysymys, mutta se työmäärä on usein aivan valtava. Eli tämä oli kysymykseni: tulivatko nämä pienet haitat esille tärkeää asiaa käsiteltäessä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+6.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-04-22T14:32:13,2025-04-22T14:34:41,Hyväksytty,1.1 2025_40_21,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 157/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_40_22,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 157/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Edustajalla oli erinomainen kysymys ja hyvä tarttuminen tämmöiseen pieneen nyanssiin, joka tässä salissa varmasti on monelle tuttu. Olen ihan täysin samaa mieltä. Valiokunnan keskusteluja en ikävä kyllä koskaan avaa, se on periaatteeni, niin kuin varmasti edustaja ymmärtää. Mutta todellakin halusin vastata tähän ihan sen takia, että itse olen kiinnittänyt huomiota tähän samaan asiaan, että onko nyt kaikki mietitty aivan loppuun saakka tämän kohdalla. Niin kuin edustaja kertoi oman pienen esimerkkinsä, niin kyllä se tahtoo olla niin — tänä päivänä nyt ei enää käteistä rahaa hirveästi tarvitse — että jos nyt vaikka jollain matkalla Forexista pikkuisen käy muutaman kympin ottamassa, niin kyllä siinä tulee semmoinen vähän niin kuin rauhallinen mieli, kun siinä jonossa seisoo. Eli kyllä nämä vaikuttavat asioihin, mutta ei tästä sen enempää. Kiitos kuitenkin kommentista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+6.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-04-22T14:34:41,2025-04-22T14:35:35,Hyväksytty,1.1 2025_40_23,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp>>>Lakialoite LA 25/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu. Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_40_24,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp>>>Lakialoite LA 25/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys yt-lain numero 198/2024 muuttamisesta mielestäni vie yhteistoimintalain kehittämistä väärään suuntaan. Tässäkin on taustalla se, että yhteistoimintalakia uudistettiin kokonaisuudessaan reilu kaksi vuotta sitten ja sinne lisättiin vuorovaikutusta, vuoropuhelun lisäämistä, joka edistää henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia asioissa, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaa. Edellisten lakimuutosten vaikutuksia ja hyötyjä ei ole vielä pystytty arvioimaan, ja nyt jo tehdään uutta muutosta, joka vie yhteistoimintalakia huonompaan suuntaan. Tässä on, arvoisa puhemies, monta sellaista heikentävää kohtaa, jotka olisi pitänyt jättää tekemättä. Ensinnäkin yhteistoimintalain soveltamisalan nosto 20:stä 50:een pudottaa noin 6 400 yritystä yhteistoimintalain piiristä pois, ja se tarkoittaa, että 191 000 työntekijää putoaa yt-lain velvoitteista ja yhteistoimintamenettelystä pois. Sitten toinen iso uudistus tässä koskee yhteistoimintaneuvottelujen neuvotteluaikoja, jotka ovat tärkeitä erityisesti silloin, kun puhutaan henkilöstön muutosneuvotteluista. Näissä muutosneuvotteluissa nykyiset neuvotteluajat ovat olleet kaksi viikkoa ja kuusi viikkoa, ja niitä lyhennetään nytten puoleen eli seitsemään päivään ja kolmeen viikkoon. Tämä tarkoittaa sitä, että silloin, kun näitä neuvotteluja käydään, aina irtisanottaville ja muutoksen kohteena oleville työntekijöille siinä on kyse palkanmenetyksistä, työpaikan menetyksistä useissakin tapauksissa, ja sitten, kun neuvotteluajat ovat olleet lyhyempiä, näitä perusteita ja vaikutuksia ja vaihtoehtoja ei pystytä kunnolla käsittelemään. Tämä tilanne tarkoittaa sitä, että työntekijät ovat tässä lyhyemmillä neuvotteluajoilla myöskin tämän muutoksen maksuhenkilöitä. Neuvotteluajat ovat senkin takia tärkeitä, että siellä pitää nämä kaikki näkökulmat ja niiden perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot käydä kunnolla lävitse. Sitten henkilöstön edustajan pitäisi pystyä käymään myös oman henkilöstöryhmänsä kanssa nämä asiat läpi, jolloin pystytään viemään niitä kunnolla eteenpäin ja pystytään löytämään eri vaihtoehdot, jotka voisivat olla vähän pienempiä ja henkilöstön kannalta parempia. Sitten, jos on useita henkilöstöryhmiä, on myöskin aika hankalaa yhteensovittaa näitä neuvotteluja noihin neuvotteluaikoihin. No sitten henkilöstömäärän putoaminen on erittäin iso osa tätä muutosta. Sen osalta täytyy sanoa, että olisi järkevää, että lainsäädäntö olisi ollut edelleen 20—49 työntekijän yrityksissä muun muassa sen vuoksi, että kuulemisissakin tuli esiin se, että silloin kun on laki taustalla, niin esimerkiksi ulkomaalaisomisteiset yritykset uskovat enempi lakia kuin sopimuksien velvoitteita. Tästäkin syystä tämä olisi ollut aika tärkeää. Mutta ennen kaikkea tärkeää on se, että 20—49 työntekijää työllistävissä yrityksissä pitää käsitellä asioita, jotka koskevat henkilöstöä. Sitten täällä on useasti viitattu hallinnolliseen taakkaan. Kun sitä hallinnollista taakkaa avaa, sitä, ovatko yritykselle hallinnollista taakkaa nämä asiat, joissa pitää käydä läpi yrityksen ja yhteisön kehitysnäkymiä, taloudellista tilannetta, työpaikoilla sovellettavia sääntöjä, käytäntöjä, toimintaperiaatteita ja työvoiman käyttötapaa, henkilöstörakennetta, henkilöstön osaamistarvetta, osaamisen kehittämistä, työhyvinvoinnin ylläpitämistä ja edistämistä ja niin poispäin. Nämä putoavat nyt tästä käsittelystä pois. Tämä on iso kysymys, voivatko nämä olla hallinnollista taakkaa, ja fiksuissa yrityksissä nämä hoidetaan kyllä niin, että näissä ei pitäisi olla ongelmaa. Nyt tämä laki on suojannut myöskin kaikkia muita yrityksiä. Tässä muutamia esimerkkejä siitä, minkä takia ehdotamme, että tämä lakiesitys hylätään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+7.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-04-22T14:36:09,2025-04-22T14:41:21,Hyväksytty,1.1 2025_40_25,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp>>>Lakialoite LA 25/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_40_26,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp>>>Lakialoite LA 25/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Nyt toisessa käsittelyssä oleva yhteistoimintalain muuttamiseen liittyvä lakimuutos on tuttua jatkumoa hallituksen linjalle, jossa duunaria, sitä ahkeraa suomalaista työntekijää, moukaroidaan merkittävillä työelämän heikennyksillä. Hallituksen esitykset ovat hallituksen kielellä ”tarvittavia työelämän uudistuksia”. On vaan kummallista, että nämä pakolliset uudistukset sattuvat lujaa siihen työntekijään. Milloin perustuslain mukaista lakko-oikeutta rajataan, milloin paikallista sopimista lisätään niin, että yleissitovat työehtosopimukset murenevat, milloin vientivetoisella palkkamallilla isketään valtakunnansovittelijalle pakkopaitaa päälle tai milloin leipomoalan työntekijöiltä viedään pahimmillaan lakipäätöksellä 10 000 euron vuosiansiot — toki tämän ilmeisesti se hallituksen kielellä sanottu ”ay-mafia” on saanut sovittua työehtosopimusneuvotteluissa takaisin, mutta voidaan toistaiseksi vain arvailla, mitä vastaavasti ovat leipomoalan työntekijät menettäneet pahimmillaan, koska aina ne työehtosopimusneuvottelut ovat kaupankäyntiä, ja hallitus on tukevasti asettunut sinne työnantajan puolelle, ja jäljet ovat valitettavasti sen näköiset. Nyt käsittelyssä oleva yt-lain muutos hallituksen kielellä ”keventää hallinnollista taakkaa”. On aikoihin eletty. Lainmukaiset neuvottelut, joissa siis työntekijöiden edustajat ja työnantajan edustajat pyrkivät löytämään yhteistä tahtoa kussakin muutostilanteessa, ovatkin hallituksen kielellä ”hallinnollinen taakka”. Arvoisa herra puhemies! Kyseessä on vakava työntekijöitä koskeva lakimuutos, joka jälleen vaikuttaa myös tulopuolelle heikentävästi. Lyhyemmät neuvotteluajat tarkoittavat, että irtisanomisaika alkaa nopeammin. Neuvotteluaikoihin esitetyt muutokset tarkoittavat siis käytännössä merkittävää tulonsiirtoa työntekijöiltä työnantajille. Metalliteollisuuden työntekijän säännöllisen työajan ansion keskiarvo on noin 3 000 euroa kuukaudessa. Mikäli kuuden viikon neuvotteluaika lyhennetään kolmeen viikkoon, tarkoittaa tämä käytännössä kyseisillä ansiotuloilla yhteensä 2 250 euroa pienempää ansiota työntekijöille. Hallituksen esityksen myötä työntekijöiden työsuhdeturvaa ja muutosturvaa heikennetään entisestään. Heikennetyn ansiosidonnaisen ja työnantajan nopeasti katkeavan palkanmaksuvelvollisuuden yhdistelmä siirtää kohtuuttomasti työttömyyteen tai lomautukseen liittyviä riskejä julkiselta vallalta ja työnantajilta työntekijöiden kannettaviksi. Esityksen tarkoituksena on ainoastaan palkansaajien aseman heikentäminen suomalaisessa yhteiskunnassa. Näyttöä siitä, että esitetyt muutokset lisäisivät merkittävästi työllisyyttä, ei ole. Esitys ei ole lainkaan tasapainoinen tai kohtuullinen ottaen huomioon kansantaloudelle tulevat hyödyt ja työntekijöihin kohdistuvat heikennykset. Arvoisa herra puhemies! Asiantuntijalausunnoissa olemme myös kuulleet, että yt-neuvotteluaikojen puolittuessa on suuri riski siitä, että yt-neuvottelut jäävät useammin ristiriitaisiksi ja täten eri oikeusasteissa yt-neuvottelujen erimielisyyttä joudutaan käsittelemään useammin kuin aiemmin. Arvoisa hallitus, te teette jälleen suuren virheen, kun moukaroitte suomalaisia duunareita heikentäen taas lakimuutoksella heidän mahdollisuuksiaan pärjätä työelämässä, kuten maassamme on vuosikymmenet totuttu pärjäämään. Tämä on surullista, mitä teette työmarkkinoille, työntekijöille ja sopimus‑ ja luottamusyhteiskunnalle. Arvoisa herra puhemies! Tästä johtuen, arvoisa puhemies, kannatan edustaja Lylyn tekemää hylkyesitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+7.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-04-22T14:41:33,2025-04-22T14:45:16,Hyväksytty,1.1 2025_40_27,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp>>>Lakialoite LA 25/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_40_28,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp>>>Lakialoite LA 25/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisen palkansaajan asemaa heikennetään jälleen. Tämä on nykyhallituksen aikana jo liiankin tuttu tilanne. Nyt tulisi muuttaa suuntaa ja keskittyä työpaikkojen tukemiseen ja työllisyyden parantamiseen — tulisi panostaa siihen, että yritysten ei tarvitsisi irtisanoa henkilöitä. Se antaisi tukea aidolle talouskasvulle. Työllisyys on heikentynyt rajusti, ja silti helpotetaan ja nopeutetaan irtisanomisia. Se on kyllä huono yhtälö. Taas ollaan tilanteessa, jossa lakimuutos hyödyttää työnantajia ja heikentää palkansaajan asemaa. Tämä lakimuutos vaikuttaa lähes 200 000 ihmiseen: niin moni jää pois yt-lain velvoittamasta yhteistoimintamenettelystä. Lisäksi kun neuvotteluaikoja lyhennetään, se vaikuttaa negatiivisesti yhteistoimintamenettelyyn päätyneiden palkansaajien ansioihin. Myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n arvion mukaan muutokset tekevät yhteistoimintalaista sekavan ja vaikeasti sovellettavan erityisesti juuri 20—49 työntekijää työllistävissä yrityksissä. Taisinkin itse asiassa jo tämän asian ensimmäisessä käsittelyssä tuoda esiin uhkakuvia ja pelkoja siitä, kyetäänkö yt-menettelyjä aidosti käymään kaikissa yrityksissä. Huoleni on se, että tälläkin hetkellä meillä tässä maassa on tilanteita, joissa yhteistoimintamenettelyyn päädytään ja osaamista ei löydy menettelyjen käymiseen lainmukaisesti. Tämmöinen pelko on lisääntymään päin, mikäli helpotetaan yhteistoimintamenettelyvelvoitteita työnantajille. Esitys todennäköisesti lisää silloin oikeustapauksia siitä, onko muutosneuvotteluiden asiat käyty riittävän perusteellisesti läpi. Arvoisa puhemies! Tässä ihan muutamia asioita, joiden vuoksi tätä lakimuutosta ei tulisi hyväksyä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+7.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-04-22T14:45:26,2025-04-22T14:47:44,Hyväksytty,1.1 2025_40_29,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp>>>Lakialoite LA 25/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sirén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_40_30,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp>>>Lakialoite LA 25/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lienee perusteltua palauttaa mieliin, mistä tässä esityksessä todellisuudessa oikein on kysymys. Tässä todellakin on yksi tämän hallituksen keskeinen uudistus, joka on osa kokonaisuutta, jolla halutaan uudistaa työelämän lainsäädäntöä. Ja miksi sitä halutaan uudistaa? Siksi, että saisimme purettua työllistämisen esteitä ja erityisesti pk-sektorilla vahvistettua pienten ja keskisuurten yritysten toiminta- ja kasvuedellytyksiä. Nämä ovat uudistuksia, joita hallitus katsoo Suomen juuri nyt tarvitsevan. Tarvitsemme kipeästi talouskasvua ja näin ollen kasvuedellytyksiä yrityksille. Yhteistoimintalain uudistaminen on tarpeellista myös siksi, että yhteistoiminnan toteuttamistavat vaihtelevat varsin paljon yritysten koosta, rakenteesta, tilanteesta riippuen. Pienemmissä yrityksissä yhteistoiminta on usein vapaamuotoisempaa, eikä ole tarkoituksenmukaista hirveän tiukasti sitä lailla säätää. Nämä nyt toteutettavat muutokset parantavat yritysten kykyä reagoida muutostilanteisiin nykyistä nopeammin. Lisäksi ne keventävät hallinnollista taakkaa, kuten edellä todettiin. Tämä koskee ennen kaikkea pienempiä yrityksiä. Yritysten kustannusten on arvioitu näiden muutosten myötä vähentyvän vuositasolla yli 33 miljoonaa euroa. Esityksen keskeiset sisällöt lyhyesti kertauksena: Ensinnäkin lain soveltamiskynnystä nostetaan vähintään 50 työntekijää säännöllisesti työllistäviin. Lisäksi tietyt kevennettyä vuoropuhelua ja muutosneuvotteluita koskevat velvoitteet myös jatkossa koskevat kuitenkin 20—49 työntekijää työllistäviä työnantajia. Toinen keskeinen sisältö tässä muutoksessa on se, että muutosneuvotteluiden vähimmäisaika puolitetaan, eli neuvotteluaikoja lyhennetään puolella. Jatkossa vähimmäiskesto olisi siis joko kolme viikkoa tai seitsemän päivää riippuen neuvotteluissa käsiteltävistä asioista ja yrityksen tai yhteisön henkilöstömäärästä eli yrityksen koosta. Uutena asiana lisäksi säädetään työvoimapalveluiden selvittämiselle varattavasta ajasta. Arvoisa puhemies! Lienee hyvä myös muistuttaa, että yhteistoimintalain uudistaminen toteutetaan kahdessa vaiheessa. Nyt käsittelyssä on tämä ensimmäinen vaihe, jossa toteutetaan yhteistoimintalain uudistamisen ensimmäinen osuus. Toisessa vaiheessa hallitus arvioi muutostarpeita henkilöstön hallintoedustusta koskevien yhteistoimintalain säännösten osalta, ja tähän liittyy valiokunnan varapuheenjohtaja Lylyn ensimmäisenä allekirjoittama lakialoite, jota valiokunnassa olemme käsitelleet tämän hallituksen esityksen yhteydessä. Henkilöstön edustusta koskevaa lainsäädäntöä todellakin arvioidaan erikseen, ja tämä on toinen osa tätä yhteistoimintalain uudistamista. Tästä on selvityshenkilön raportti valmistunut tänä vuonna, ja tarkoitus on, että nyt kevään aikana näitä kehittämisehdotuksia tarkastellaan kokonaisuutena koskien henkilöstön edustusta. Tähän asiaan siis palaamme lähiaikoina. Arvoisa puhemies! Koska olin itse estynyt tämän hallituksen esityksen ja valiokunnan mietinnön ensimmäisestä käsittelystä, niin haluaisin tässä yhteydessä kiittää valiokuntaa. Me kävimme tämän käsittelyn yhteydessä laajat ja hyvin perusteelliset kuulemiset ja monipuolisesti, kattavasti kuulimme. Näin mietintö on hyvin perusteellisesti valmisteltu. Kiitokset myös varapuheenjohtaja Lylylle mietinnön esittelystä ensimmäisessä käsittelyssä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+7.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2025-04-22T14:47:56,2025-04-22T14:52:55,Hyväksytty,1.1 2025_40_31,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp>>>Lakialoite LA 25/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskela, Minja, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_40_32,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp>>>Lakialoite LA 25/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on kyse työntekijöiden irtisanomissuojan ja toimeentulon heikentämisestä. Työministeri Arto Satonen väitti marraskuussa eduskunnan kyselytunnilla, että tällä esityksellä kevennetään yritysten hallinnollista taakkaa 33 miljoonalla eurolla, myös edustaja Sirén viittasi tähän samaan äskeisessä puheessaan. Todellisuudessa on kuitenkin niin, että tästä summasta suurin osa koostuu palkkakustannuksien leikkaamisesta eikä niinkään hallinnollisesta taakasta. Suomessa on tällä hetkellä käynnissä ja on ollut jo pidempään käynnissä valtava irtisanomisaalto, ja tämän esityksen myötä yhä useamman työntekijän palkanmaksu voidaan lopettaa hyvin pikaisestikin. Tämä lisää merkittävästi taloudellista epävarmuutta, kun myös työttömyysturvaa on heikennetty rajusti ja omavastuupäiviä on lisätty. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on kyse jälleen yhdestä hallituksen esityksestä, jota perustellaan työllisyydellä, mutta joka ei lisää työllisyyttä. Sen sijaan tämä esitys leikkaa monien irtisanottavien työntekijöiden toimeentulosta jopa tuhansia euroja pois. Esityksessä on todettu työsuhdeturvan heikentämisestä, ja lainaan nyt hallituksen esitystä: ”Tutkimustulokset sääntelyn tiukkuuden vaikutuksista työllisyyteen eivät tue tulkintaa sääntelyn keventämisen työllisyyttä parantavasta vaikutuksesta.” Sen sijaan on niin, että yhteistoiminnalla on havaittu tutkimuksissa myönteinen vaikutus tuottavuuteen ja työn laatuun, mistä syystä on vaikea ymmärtää, miksi tätä esitystä tuodaan, mutta tämä hallitus on toki tuonut useita esityksiä, jotka ovat heikentäneet työntekijöiden asemaa, ja se on ristiriitaista myös sen vuoksi, että työntekijöiden aseman jatkuva heikentyminen on haitallista myös hallituksen tavoitteleman kasvun näkökulmasta. On nimittäin niin, että kotimaista kulutuskysyntää vahvistamalla voidaan vaikuttaa myönteisesti kasvuun. Palkkojen leikkaaminen sen sijaan on päinvastainen toimija, ja niin tässäkin esityksessä valitettavasti tapahtuu. Tämän hallituksen toteuttamat lukuisat työntekijöiden hyvinvointiin, oikeuksiin ja järjestäytymiseen heikentävästi vaikuttavat esitykset ovat sellainen kokonaisuus, että se tulee edellyttämään sitä, että jossain vaiheessa toteutetaan laaja paketti, joka tuo mittavan esityskavalkadin sellaisista toimista, jotka sitten vahvistavat työntekijöiden asemaa, kun sitä on nyt niin mittavasti heikennetty. Vasemmistoliitto on sitoutunut siihen, että ennen eduskuntavaaleja toteutamme tällaisen esityksen pakettina, eli että miten voidaan toimia tämän hallituksen heikennyksiä vastaan niin, että vastaavasti parannettaisiin työntekijöiden asemaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+7.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-04-22T14:52:59,2025-04-22T14:55:54,Hyväksytty,1.1 2025_40_33,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp>>>Lakialoite LA 25/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_40_34,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp>>>Lakialoite LA 25/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tässä käsitellään henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja nyt kun me ollaan täälläkin aika paljon puhuttu siitä, kuinka ihmiset työllistyvät, jos työpaikka menee alta, niin siellä on osaaminen aina ollut erittäin korkealla tilanteessa. Jos yrittäjältä kysytään siitä, mitkä ovat työllistämisen suurimmat esteet, niin se on osaamisen puute, ja sitä pitäisi pystyä parantamaan koko ajan työsuhteen aikana. Tässä on osana tämä kehittämissuunnitelma, jossa käydään henkilöstön osaamistarpeita ja yrityksen kannalta niitä osaamistarpeita, ja niitä pitäisi säännöllisesti käsitellä. Nyt alle 50 henkilön yrityksissä tätä ei enää systemaattisesti käydä, ja tämä on iso puute. Tavallaan se tuo sen tilanteen, että henkilöstön osaamiseen ei kiinnitetä sitä huomiota, mitä tarvittaisiin, ja työuran aikaista osaamista ei pidetä yllä. Tämä pikkuhiljaa rapauttaa sitä, ja taas tulee uusia, vaikeimmin työllistettäviä ihmisiä, kun työpaikkoja menee alta. Tämä on yksi osa tätä, ja tässä tilanteessa, jossa eniten tarvittaisiin vuoropuhelua työelämässä, nyt ollaan sitä vähentämässä systemaattisesti. Tämä on todella huono suunta. Arvoisa puhemies! Tässä on myöskin kansainvälinen ulottuvuus, että yhteistoimintalaki on yksi meidän työelämän peruslaeista, jota tulisi noudattaa, ja tätä tukee myös EU-lainsäädäntö, johon yhteistoimintalakikin hyvin keskeisesti perustuu. Siellä ideana on, että työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia pitäisi lisätä, kuulemista pitäisi vahvistaa ja työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua pitäisi edistää, ja tämä ajattelu kuuluu kiinteänä osana myöskin EU-perussopimuksiin. Nyt tässä me viedään Suomea ihan toiseen suuntaan kuin täällä kansainvälisesti meitä edellytetään, ja siinä mielessä tämä polku, jota tässä nyt ollaan tekemässä hallituksen toimesta systemaattisesti, on huono suunta. Arvoisa puhemies! Odotan mielenkiinnolla, kun tässä lakiesityksessä oli allekirjoittaneen tekemä hallintoedustukseen liittyvä muutosehdotus, jolla oltaisiin pudotettu hallintoedustuksen raja 150:stä 25:een, eli henkilöstön edustus olisi yhtiöitten hallituksissa ja sitä kautta olisi sitä vuorovaikutusta tuotu lisää. Se olisi ollut hyvä uudistus tässä. Nyt tähän eivät hallitus ja hallituspuolueet olleet valmiita, mutta tämä olisi pitänyt viedä. Minulla itselläni oli kokemus Tampereen pormestariajalta, että kaikkien tytäryhtiöitten hallituksiin henkilöstöehdotus laitettiin, ja siitä oli vain erittäin positiivisia käsityksiä. Meillä oli raja 20, ja tässäkin mielessä voin sanoa kokemuksesta, että tämä oli hyvä asia tässä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+7.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-04-22T14:55:55,2025-04-22T14:59:03,Hyväksytty,1.1 2025_40_35,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp>>>Lakialoite LA 25/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_40_36,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp>>>Lakialoite LA 25/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yhteistoimintalakia uudistettiin kokonaisuudessaan vasta vähän reilu kaksi vuotta sitten, ja me kaikki tiedämme sen, että uusien käytäntöjen tiedottamisessa ja muotoutumisessa menee oma aikansa ennen kuin niistä tulee luonteva osa yritysten arkea. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa jätetyssä vastalauseessa todetaan: ”Edellisten lakimuutosten mahdollisista hyödyistä ja haitoista yrityksille ja työntekijöille ei ole ehditty vielä tehdä tutkimusta eikä tätä koskevaa tietoa ole hallituksen esityksessä. Esitys ei siis riittävästi arvioi lain nykytilaa eikä ota huomioon esitettyjen muutosten mahdollisia sukupuolivaikutuksia.” Tässä on käytetty edellä hyviä puheenvuoroja, ja kyllä ikäväkseni joudun toteamaan, että jälleen kerran meillä on käsittelyssä hallituksen esitys, jolla puhtaasti yksipuolisesti heikennetään nimenomaan työntekijöiden asemaa. Tämä lakimuutos koskettaa yli 190 000:ta työntekijää ja noin 6 400:aa yritystä, jotka siis putoaisivat yt-lain velvoittaman yhteistoimintamenettelyn ulkopuolelle. On ihan selvää, että jos ajatellaan esimerkiksi sitä, että neuvotteluajan lyhentyminen yli 50 työntekijän yrityksissä tarkoittaisi palkansaajalle yli 2 000 euron palkkatulojen menetystä, niin kyllähän se selkeä heikennys silloin on. Pidän erittäin huolestuttavana yhtä lailla sitä tosiasiaa, että nämä muutokset, joita tässä lakiesityksessä nyt esitetään tehtäväksi, nimenomaan hankaloittavat pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Miksi näin? Koska tässä esityksessä tuodaan esille se, että muutokset tulevat lisäämään soveltamisongelmia. Ne tekevät yhteistoimintalaista sekavan ja vaikeasti sovellettavan erityisesti 20—49 työntekijää työllistäville yrityksille, ja tämä on nimenomaan Elinkeinoelämän keskusliiton oma arvio siitä, minkälaiseksi tämä tilanne tulisi kehittymään. Me tiedämme sen, että nimenomaan pk-yrityksille, pienille ja keskisuurille yrityksille, irtisanomistilanteet ovat niitä, joista useimmiten ne suurimmat ongelmat koituvat silloin, jos näitä irtisanomisia lähdetään riitauttamaan. Ja kyllä, jos nämä tulkinnat ja menettelyt ovat sekavat, se tarkoittaa nimenomaan sitä, että entistä useammin oikeuskäytäntöjen kautta sitten haetaan selvyyttä siihen, onko asianmukaisesti menetelty vai ei, ja tiedetään sekin, että yleensä juuri pk-yritykset ovat niitä, joille tämä on erityisen työlästä, raskasta ja usein myös hyvin kallista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+7.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2025-04-22T14:59:03,2025-04-22T15:02:16,Hyväksytty,1.1 2025_40_37,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp>>>Lakialoite LA 25/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_40_38,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp>>>Lakialoite LA 25/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tässä ollaan useassa puheenvuorossa jo kuultu se tosiasia, että tässä taas hallitus moukaroi työntekijöitä heikentämällä heidän asioitaan merkittävästi tällä yt-lain muutoksella. Tuli mieleen tuosta aiemmasta, edustaja Koskelan hyvästä puheenvuorosta se, että ministeri Satonenhan on aiemmin tätä lakimuutosta kommentoinut julkisesti — kun nyt nämä neuvotteluajat puolittuvat, se tarkoittaa käytännössä sitä, että pahimmillaan työntekijän irtisanominenkin toteutuu nopeammin — niin, että kun työ loppuu nopeammin, niin henkilö myös työllistyy nopeammin. Tämä perustelu tietysti oli aika kummallisen kuuloinen, koska me tiedetään, että tässä maassa tällä hetkellä on kymmeniätuhansia työttömiä, jotka hakevat ahkerasti töitä, mutta sitä työtä ei vain löydy. Sen takia tämän ministerin kommentin halusin tässä vielä tuoda muistiksi meille kaikille siitä, mikä on todellisuus taas hallituksella ja ministereillä siitä tosiasiallisesta tilanteesta ja elämästä. Elikkä näyttää ja kuulostaa valitettavasti siltä, että ministerit ja hallitus eivät elä tässä todellisuudessa eivätkä tässä maailmassa, valitettavasti. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+7.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-04-22T15:02:17,2025-04-22T15:03:32,Hyväksytty,1.1 2025_40_39,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi aikuiskoulutustuesta>>>Lakialoite LA 5/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_40_40,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi aikuiskoulutustuesta>>>Lakialoite LA 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Toivottavasti tälle lakiesitykselle käy paremmin kuin tuolle äskeiselle lakiesitykselle, joka tuossa aiemmin kaatui ensimmäisessä käsittelyssä. Lakiesitykseni koskee aikuiskoulutustukea, kun meillä viime vuonna lakkautettiin aikuiskoulutustuki. Tämä esittämäni lakimalli kohdistuu nytten paremmin kuin se aikaisempi malli. Se on joustavampi osa-aikaiseen opiskeluun ja sillä pystytään vastaamaan vielä paremmin työelämän tarpeita, mitä meillä on vastassa. Se vahvistaa työelämässä tarvittavaa osaamisen kehittämistä. Tässä on kaksi ulottuvuutta. Pisimmän tuen koulutustaustasta riippumatta saisivat sellaiset henkilöt, jotka opiskelevat työvoimapula-ammatteihin tai ‑aloille. Siellä voi olla korkea-asteen opiskelijoita, siellä voi olla toisen asteen opiskelijoita, mutta se käytännössä on toinen tie. Toiset pisimmän tuen saajat olisivat toisen asteen tai matalamman koulutustason omaavat opiskelijat. Näiden aikuiskoulutustuki olisi enintään 320 päivää. Se on noin 15 kuukautta niin kuin se vanha aikuiskoulutustuki. Näillä päivillä halutaan osoittaa se, että voidaan opiskella päivä viikossa tai viisi päivää kuukaudessa, neljä päivää kuukaudessa ihan työn ohessa, mutta tämä mahdollistaa myöskin täysiaikaisen opiskelun. Muissa tapauksissa tuki olisi lyhyempi, enintään 120 päivää. Tämä on noin 5,5 kuukautta, kun se aikaisemmin oli noin 6 kuukautta. Tämä tavallaan avaisi sen tien, että kaikilla olisi mahdollisuus aikuiskoulutustuella opiskella. Tämä tuo sen asian, josta erityisesti oli kritiikkiä, että tämän aikuiskoulutustuen avulla on opiskeltu aiemmin sellaisiin ammatteihin, joista ei työllistytä niin hyvin, mutta tässä nyt, kun tämä on ohjattu niin, että työvoimapula-ammatit ja ‑alat olisivat niitä, joihin tätä pitempää tukea saisi, se vie sitä kritiikkiä tosi paljon pois ja tukee sitä, että tämä yhteisesti rahoitettu tuki kohdentuisi vielä paremmin. Sitten jos se kohdentuu myöskin matalan osaamisen omaaville henkilöille, niin se heidän työmarkkina-asemansa paranee sitä kautta. Miten nämä työvoimapula-ammatit ja ‑alat määriteltäisiin? Työllisyysrahasto määrittelisi kerran vuodessa työvoimaviranomaisten kanssa työvoimapula-ammatit, ja siten pystyttäisiin aina seuraavan vuoden alat ja ammatit määrittelemään, mihin pitemmän opiskelun saisi tällä tuella. Se tuottaa sen, että silloin pystytään hakemaan myöskin se kokonaisuus, että me saadaan erittäin motivoituneita ammattilaisia opiskelemaan. Aikuiskoulutustuen tärkein asia on oikeastansa ollut se, että kun työntekijä itse on voinut valita työssä ollessaan sen alan, mihin haluaisi omaa osaamistaan viedä ja kehittää, niin se motiivi on tosi korkealla tasolla tällaisessa tilanteessa, ja aikuiskoulutustuki on ollut siinä erittäin hyvä väline. Edellisessä aikuiskoulutustuessa on yli 30 000 ihmistä vuodessa päivittänyt tällä tavalla osaamisensa, ja siinä mielessä tämä aikuiskoulutustuki on erinomainen väline. Aikuiskoulutustuen osalta Työllisyysrahasto olisi tämän tuen jakajana, ja se rahoitettaisiin pienellä työttömyysvakuutusmaksuosuudella puoliksi yritysten ja palkansaajien toimesta. Olen laskenut, että tämä työttömyysvakuutusmaksun suuruus olisi 0,14—0,17 prosenttiyksikköä työttömyysvakuutusmaksuun, ja se jaettaisiin puoliksi palkansaajalle ja puoliksi työnantajalle niin, että se olisi 0,07—0,08 prosenttiyksikköä vakuutusmaksussa. Tämä on hyvin pieni osuus. Lisäksi vanhaan, edelliseen malliin nähden yrittäjien työttömyysvakuutus, yrittäjien aikuiskoulutustuki, vahvistuisi tätä kautta. Aikaisemmin yrittäjät saivat aikuiskoulutustukea vain perusosan, ja tällä palattaisiin aika lailla siihen tilanteeseen, mikä palkansaajillakin on, että se oma ansio vaikuttaa siihen aikuiskoulutustuen määrään. Tässä mielessä myöskin yrittäjät saisivat vähän paremman aikuiskoulutustuen. Työllisyysrahasto on tässä erittäin hyvä toimija ollut, ja sen vuoksi sitä kannattaa tässä hyödyntää. Myös työmarkkinaosapuolten kokemus siellä Työllisyysrahaston hallinnossa voisi katsoa sitä, että tämä aikuiskoulutustuki kehittyisi vuosien varrella siihen suuntaan kuin se kulloinkin nähdään. Erittäin ongelmallisena näen, että yleensä tämä aikuiskoulutustuki lopetettiin. Se olisi pitänyt kohdentaa esimerkiksi tällä mallilla, mitä tässä lakiesityksessäni esitän, ja sillä tavalla oltaisiin saatu säilytettyä tämä erinomainen opiskelumuoto. Arvoisa puhemies! Tämän on allekirjoittanut iso määrä kansanedustajia, ja toivon, että tämä lakiesitys tulee täällä salissa aikanaan sitten hyväksyttyä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+8.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-04-22T15:04:00,2025-04-22T15:10:39,Hyväksytty,1.1 2025_40_41,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi aikuiskoulutustuesta>>>Lakialoite LA 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_40_42,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi aikuiskoulutustuesta>>>Lakialoite LA 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Hallitus on lakkauttanut aikuiskoulutustuen, ja se oli paha virhe. Tilanteessa, jossa maamme tarvitsee työntekijöitä, jotka kouluttautuvat ja parantavat näin työmarkkina-arvoaan, aikuiskoulutustuen lakkauttaminen oli suorastaan älytöntä. Edustaja Lylyn tekemä lakialoite laiksi aikuiskoulutustuesta on erittäin tervetullut. Aikuiskoulutustuki on edelleen tarpeellinen väline parannettaessa suomalaisten työntekijöiden osaamista työelämässä. Sen avulla pystytään vastaamaan työelämän muuttuviin osaamisen kehittämisen tarpeisiin ja jo olemassa olevan tietotaidon edistämiseen. Aiemmin voimassa olleen aikuiskoulutustuen käyttäjiä on ollut vuosittain yli 30 000. Tämän lakialoitteen uudistettu aikuiskoulutustukimalli motivoi ja tukee omaehtoista ammatillisen osaamisen kasvattamista ja työmarkkinakelpoisuuden edistämistä. Tukimalli mahdollistaa opiskelun myös matalamman tulotason työntekijöille. Aikuiskoulutustuen rahoitus hoituisi edelleen työmarkkinaosapuolten pienellä työttömyysvakuutusmaksuosuudella. Tämä jakaantuu puoliksi palkansaajille ja työnantajille. Työllisyysrahasto hoitaisi edelleen tuen maksatuksen. Se on hoitanut aiemminkin maksatuksen erinomaisesti vähällä byrokratialla. Uuden aikuiskoulutustukimallin myötä Orpon hallituksen esittämä kymmenen miljoonan euron määräraha sosiaali- ja terveysalojen koulutuksiin on tarpeeton. Uudella aikuiskoulutustukimallilla pystyttäisiin paremmin kohdentamaan koulutukseen annettavaa tukea. Arvoisa herra puhemies! Hallituksen olisi pitänyt aikuiskoulutustuen lakkauttamisen sijaan päivittää tuki järkevämpään malliin, ja tämä edustaja Lylyn tekemä lakialoite on erittäin kannatettava juuri nimenomaan tältä osin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+8.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-04-22T15:10:50,2025-04-22T15:12:41,Hyväksytty,1.1 2025_40_43,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi aikuiskoulutustuesta>>>Lakialoite LA 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_40_44,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi aikuiskoulutustuesta>>>Lakialoite LA 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aikuiskoulutus on kokonaisuudessaan ollut hallituksen erityisen hyökkäyksen kohteena. Aikuiskoulutustuki on lakkautettu ilman mitään korvaavaa mallia. Ammatillisen koulutuksen leikkaukset kohdistettiin erityisesti aikuiskoulutukseen, vapaasta sivistyksestä on leikattu kovasti ja työnantajan koulutusvähennys on poistettu. Hallitus lakkautti aikuiskoulutustuen ilman mitään tietoa korvaavasta mallista. Nyt hallituksella olisi mahdollisuus tarttua valmiiseen esitykseen. Edustaja Lylyn ansiokas, lakiesityksen esittämä malli on joustava, nykyaikainen ja kustannustehokas, ja lisäksi se on kohdennettu erityisesti työvoimapula-aloille. Käsiteltävänä oleva edustaja Lylyn lakialoite vastaa työmarkkinoilla olevaan kovaan uudelleenkouluttautumistarpeeseen. Jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä työelämä vaatii entistä enemmän oman osaamisen kehittämistä ja uudelleenkouluttautumista työntekijöiltä, ja tämä lakiesitys vastaa hyvin erityisesti työvoimapula-alojen koulutustarpeisiin. Aikuiskoulutustuki ei ole vain tukimuoto, vaan se on myös väline, joka mahdollistaa suomalaisten työntekijöiden kilpailukyvyn ylläpitämisen ja työmarkkinoilla pysymisen sekä pärjäämisen. Lakiesityksessä esitetty tuki on suunniteltu erityisesti tukemaan siirtymiä aloille, joilla työvoimapula uhkaa jo koko toimialan kestävyyttä. Työllisyysrahasto määrittelee vuosittain yhdessä viranomaisten kanssa alat ja ammatit, joihin tuki voidaan kohdentaa pidempikestoisena. Tämä tekee järjestelmästä tarkoituksenmukaisen ja työmarkkinoiden kannalta tehokkaan. Esityksen mukainen tuki parantaisi myös yrittäjien asemaa. Myös yrittäjät voisivat saada aikuiskoulutustuen ansio-osaa, kunhan tulonmenetys on todennettavissa. Tämä joustavoittaa tukea ja ottaa huomioon yrittäjyyden luonteeseen kuuluvan tulojen vaihtelun. Myös julkisen talouden näkökulmasta esitys on hyvin kustannustehokas. Arvioiden mukaan se tuo 20—50 miljoonan euron vuosittaiset säästöt verrattuna aikaisempaan tukimalliin. Rahoitus perustuu edelleen pienimuotoiseen työttömyysvakuutusmaksuun, joka jaetaan työntekijöiden ja työnantajien kesken. Tuen hallinnointi säilyy kevyenä, kiitos Työllisyysrahaston tehokkaan toiminnan. Arvoisa puhemies! Kun aiempi tukimuoto lakkautettiin, jäi yli 30 000 vuosittaista käyttäjää vaille tätä mahdollisuutta. Nyt meillä on mahdollisuus korjata tilanne, mutta samalla asioita voidaan myös tehdä paremmin. Tämä esitys on vastaus työelämän jatkuvaan muutokseen, osaamisen ylläpitämisen tarpeeseen ja yksilön oikeuteen kehittyä. Siksi kannatan lakialoitetta, ja toivon, että tämä sali jakaa saman näkemyksen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+8.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-04-22T15:12:50,2025-04-22T15:16:05,Hyväksytty,1.1 2025_40_45,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi aikuiskoulutustuesta>>>Lakialoite LA 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_40_46,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi aikuiskoulutustuesta>>>Lakialoite LA 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Petteri Orpon hallitus lakkautti työministeri Satosen johdolla aikuiskoulutustuen viime vuoden elokuussa. Hallituksen retoriikka painottaa työllisyyttä ja osaamisen kehittämistä, mutta miten nämä tavoitteet on mahdollista saavuttaa, jos ihmisiltä viedään konkreettisesti keinot osaamisensa päivittämiseen? Miten me voimme puhua työelämässä vaadittavasta elinikäisestä oppimisesta, jos valtio vetäytyy vastuustaan juuri silloin, kun ihmiset vastaantuloa eniten tarvitsevat? Päätös lakkauttaa aikuiskoulutustuki oli vakava isku paitsi yksittäisille kansalaisille myös koko Suomen osaamis- ja työelämäkehitykselle. Päätös oli lyhytnäköinen, sillä on selvää, että suomalaisessa yhteiskunnassa työntekijöiden mahdollisuus uudistaa omaa osaamistaan on aivan kriittinen tekijä, jotta työelämän kehityksessä olisi mahdollista pysyä kiinni. Aikuiskoulutustuki ei ollut etuoikeus, vaan se oli nimenomaan mahdollisuus tuhansille työssäkäyville aikuisille kehittää osaamistaan, jotta voisi pärjätä alati muuttuvassa työelämässä. Se tarjosi myös mahdollisuuden kouluttautua uudelle alalle, jos työskentely omalla aikaisemmalla alalla oli käynyt mahdottomaksi. Päätös kohtelee kaltoin erityisesti niitä, jotka eivät ole voineet opiskella nuorena tai ovat päätyneet aloille, joilla ei ole enää tulevaisuutta. Päätös iski kipeästi juuri siihen ryhmään, jonka työmarkkina-asema oli jo lähtökohtaisesti heikko. Arvoisa puhemies! Aikaisempaa aikuiskoulutustukimallia kritisoitiin muun muassa siitä, että se mahdollisti työntekijöille siirtymän toiselle alalle, pois esimerkiksi hoitoalalta. Tosiasiallisesti etuudesta saatavat hyödyt olivat kuitenkin siitä aiheutuneita haittoja suuremmat. SDP painotti alusta lähtien, että tukea ei tule missään tapauksessa lakkauttaa vaan sitä on kehitettävä. Kritisoimme päätöstä erityisesti siksi, että hallitus ei työministerin lupauksista huolimatta tuonut minkäänlaista korvaavaa menettelyä aikuiskoulutustuen tilalle. Aikuiskoulutustuen rahoitus ei sanottavammin rasittanut valtion kukkaroa, koska se toteutettiin työntekijöiden ja työnantajien maksuilla. Hallitus esitti, että kyseeseen voisi tulla lainaperusteinen malli, jossa työntekijä ottaisi lainaa tarvittavan osaamisen päivittämiseksi. On selvää, ettei tämä ole tavallisille palkansaajille taloudellisesti mahdollista. Perheellisellä, asuntovelkaisella suomalaisella ei tällaiseen ole yksinkertaisesti varaa. Lakialoitteessa esitetään uutta aikuiskoulutustukea, joka pääosin vastaa aikaisempaa järjestelmää. Oleellista kuitenkin on, että sitä on kehitetty ja parannettu monilta osin. Uudessa mallissa tukimenot laskisivat 20—50 miljoonaa euroa riippuen tuensaajien lukumäärästä ja tuen saamisen kestosta. Kehitetyn mallin myötä erillistä 10 miljoonan euron kohdennusta sosiaali- ja terveysalojen koulutukseen ei tarvittaisi. Lakiesityksessä kuvattu malli lisäisi merkittävästi sekä joustavuutta että tuen sopivuutta osa-aikaiseen opiskeluun. Uusi malli ohjaisi tuen käyttöä entistä vahvemmin nimenomaan työvoimapula-ammatteihin ja -aloihin. Tämä varmistettaisiin sillä, että Työllisyysrahasto määrittelisi yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa vuosittain nämä kyseiset alat, joille tuen kohdentaminen olisi perusteltua. Tuki parantaisi matalan koulutustason omaavien, peruskoulutason ja toisen asteen koulutuksen varassa työskentelevien, mahdollisuuksia parantaa osaamistaan ja asemaansa työmarkkinoilla. On myös huomionarvoista, että yrittäjien mahdollisuuksia saada aikuiskoulutustukea vahvistettaisiin. Mielestäni tätä ei ole syytä väheksyä. Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee toimivan aikuiskoulutustuen, joka aidosti tarjoaa vastauksia niin kohtaanto-ongelmaan kuin yleensä työn tuottavuuden ja talouden kasvun haasteisiin. Tämän asian tulisi olla meidän yhteinen yli hallitus—oppositio-rajojen. Toivon todella, että hallitus suhtautuu tehtyyn lakialoitteeseen sen ansaitsemalla vakavuudella.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+8.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2025-04-22T15:16:18,2025-04-22T15:21:23,Hyväksytty,1.1 2025_40_47,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi aikuiskoulutustuesta>>>Lakialoite LA 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_40_48,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi aikuiskoulutustuesta>>>Lakialoite LA 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Viime viikolla sain tietää, paljonko nyt tätä nykyistä aikuiskoulutustukea, joka on lakkautettu, on käytetty. Nytten viimeisenä vuonna siihen tuli semmoinen huippu, että noin 200 miljoonaa euroa suuruusluokaltaan tulee tämä aikuiskoulutustuki olemaan vuonna 24. Normaalisti se siihen käytettävä raha on ollut 170—180 miljoonaa euroa kaiken kaikkiaan, ja tässä mielessä se vaan kertoo siitä, että tarve on erittäin, erittäin iso. Erityisesti tämä tarve on monilla ammateilla ollut semmoinen, että tämä on ollut väylä, jolla on esimerkiksi erikoistuttu. Opettajat ovat erikoistuneet tämän aikuiskoulutustuen avulla jatko-opiskelujen kautta, tätä hyödyntäen, ja sitten esimerkiksi paloesimiehet palolaitoksilla ovat käyttäneet tätä opiskellessaan esimiesasemaan, ja niin poispäin. Täällä on tämmöisiä luonnollisia polkuja, miten tätä on hyödynnetty. Sitten täällä on myöskin sellainen tilanne, että nyt kun matalapalkkaisten opiskelua työn ohessa on todella vaikeata suorittaa ja lähteä opiskelemaan, heillä ei ole varaa ottaa opintolainaa ja lähteä siitä vaikka perheellisenä opiskelemaan, niin tämä aikuiskoulutustuki on tarjonnut pienen väylän siinä tilanteessa lähteä opiskelemaan. Tämä on ollut osa tätä isoa mahdollisuutta päivittää omaa osaamistaan, mikä on kuitenkin työelämän ehkä kaikkein suurin haaste meillä tällä hetkellä — kuinka pidetään olemassa olevan työvoiman osaaminen oikealla tasolla ja riittävän korkealla ja sitten tulevaisuuteen nähden vastataan niihin haasteisiin, joita siellä osaamisen osalta on tulossa. Tämä on ollut, kun lukumääriltään puhutaan yli 30 000:sta, todella merkittävä kokonaisuus. Sitten vielä tässä on jätetty pois ammattitutkintostipendi, kun sen merkitys ei ole niin suuri. Noin 12 miljoonaa vuodessa käytettiin siihen. Kun Orpon hallitus esittää, että 10 miljoonaa laitettaisiin sosiaali‑ ja terveysalojen koulutukseen kohdennetusti, niin jokainen tietää, että kun puhutaan 10 miljoonasta ja on käytetty 170—180 miljoonaa, niin se ei korvaa missään tapauksessa sitä tarvetta ja sitä, mitä tätä kautta on saatu aikaiseksi. Siinä mielessä tämä polku on parempi tätä kautta. Ja sitten tämä kohdentuminen on tuonut nykyiseen tilanteeseen sen 20—50 miljoonan säästön. Toivoisin todella tälle lakiesitykselle tukea täältä eduskunnasta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+8.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-04-22T15:21:23,2025-04-22T15:24:39,Hyväksytty,1.1 2025_40_49,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi aikuiskoulutustuesta>>>Lakialoite LA 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_40_50,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi aikuiskoulutustuesta>>>Lakialoite LA 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana siitä, miten voidaan tehdä säästöjä tai lisätä tuottavuutta. Tuottavuutta voidaan lisätä monella eri tavalla, ja tässä itse asiassa käsitellään juuri yhtä sellaista tapaa. Jatkuvan elinikäisen oppimisen tulisi olla tietenkin kannustettavaa. Jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen eivät ole vain yksilön etu, vaan ne ovat välttämättömiä koko yhteiskunnan hyvinvoinnin ja taloudellisen menestyksen kannalta, koska korkeampi koulutustaso lisää kuitenkin innovaatioiden määrää sekä motivaatiota. Työelämä muuttuu tosiaan niin kiihtyvällä vauhdilla, että hyvin harva enää tulee työhön sillä tavalla, että eläköityy siitä samasta työstä tai ammatista. Elikkä uudelleenkouluttautuminen tulee tulevaisuudessa olemaan aivan välttämätöntä lähes alalla kuin alalla. Ja vaikka ala ei edes vaihtuisi, niin osaamistarpeet tulevat joka alalla vaihtumaan ja muuttumaan kiihtyvällä vauhdilla. Jos itse asiassa vähän peilaan tätä asiaa vielä edelliseen asiakohtaan, missä käsiteltiin sitä, että yhteistoimintalakia muutetaan siten, että neuvotteluajat lyhenevät, niin tässähän on juuri yksi työkalu kumoamaan hiukan sitä haittavaikutusta, joka siinä tulee ihmisille, jotka mahdollisesti menettävät työnsä. Kun aikajänne reagoida siihen ja päästä uuteen työhön kiinni lyhenee, niin mikäli henkilöt ovat aikuiskoulutustuen turvin osaamistaan työssä ollessaan kehittäneet, he pääsevät oikeasti aidosti nopeammin siihen uuteen työhön käsiksi. Eli tämä on ihan merkityksellinen seikka tuomaan vähän tasapainoa esimerkiksi siihen edellisessä asiakohdassa käsiteltyyn yt-lain menettelyyn. Eli tällainen näkökanta vielä tähän keskusteluun. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+8.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-04-22T15:24:39,2025-04-22T15:26:38,Hyväksytty,1.1 2025_40_51,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite perusopetuslain 14 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 8/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan. — Keskustelu. Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_40_52,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite perusopetuslain 14 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme lakialoitetta, joka esittää perusopetuslain 14 §:n muuttamista siten, että opetussuunnitelman perusteiden laatimisessa olisi entistä vahvemmin noudatettava perusopetuslaissa määriteltyjä valtakunnallisia tavoitteita ja avuksi otettaisiin monitieteellinen ohjeistus. Tämä muutos vahvistaisi opetuksen laatua ja varmistaisi, että perusopetuksessa käytettävät menetelmät ja sisällöt perustuvat tieteelliseen tutkimukseen ja tukevat lasten ja nuorten oppimista sekä hyvinvointia. Perusopetuslain yleiset tavoitteet painottavat oppilaiden kasvua ihmisyyteen, eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä tarpeellisten tietojen ja taitojen hankkimiseen. Opetus on myös väline tasa-arvon edistämiseen ja oppilaiden mahdollisuuksien takaamiseen koulutuksessa koko maan alueella. Näitä tavoitteita ei voida saavuttaa ilman, että opetussuunnitelmat perustuvat tutkittuun tietoon ja tukevat oppilaiden kehityksellisiä tarpeita. Lakialoitteen keskeinen sisältö on vaatimus tieteeseen perustuvien Käypä opetus -suositusten lisäämisestä perusopetussuunnitelmien perusteisiin. Näiden suositusten tarkoituksena olisi tarjota kouluille konkreettisia ohjeita ja malleja esimerkiksi opetusmenetelmien, oppimisympäristöjen ja digitaalisten välineiden käytön osalta. Kuten aloitteessa tuodaan esille, tutkimukset osoittavat, että erityisesti kehittyvät aivot ovat herkkiä oppimisympäristöjen ja menetelmien vaikutuksille. Liiallinen digitaalisten laitteiden käyttö voi häiritä keskittymistä, mieleen painamista ja oppimistuloksia. Siksi on tärkeää, että digilaitteita käytetään opetuksessa harkiten ja vain silloin, kun ne aidosti tukevat oppimista. Aloite myös huomauttaa Suomen Pisa-tulosten laskusta, mikä on selkeä signaali siitä, että meidän tulee kiinnittää huomiota opetuksen laatuun ja vaikuttavuuteen. Käypä opetus -suositusten avulla voisimme vastata tähän haasteeseen luomalla yhdenmukaisemmat käytännöt, jotka perustuvat tutkittuun tietoon ja tukevat oppimistulosten paranemista. Haluan korostaa, että lakialoitteen tavoite ei ole rajoittaa opettajien pedagogista vapautta vaan tarjota heille tutkittuun tietoon perustuvia työkaluja ja tukea heitä tärkeässä työssään. On meidän kaikkien vastuulla varmistaa, että Suomen koulutusjärjestelmä pysyy maailman kärjessä ja tarjoaa lapsille ja nuorille parhaan mahdollisen alun elämälle. Arvoisa puhemies! Käypä opetus -suositukset toimivat samoin opetuksessa kuin Käypä hoito -suositukset terveydenhuollossa: ohjaavana periaatteena kouluille opetuksen suunnitteluun. Niitä hyödyntäisivät kaikki koulun ammattilaiset. Käypä opetus -suosituksilla meillä olisi mahdollista tieteeseen perustuen ohjata kouluja valitsemaan lasten oppimisen ja aivoterveyden kannalta parhaita olosuhteita ja menetelmiä. Ne olisivat riippumattomia ja perustuisivat kehityspsykologiseen, neuropsykologiseen, kasvatustieteen, neurotieteen, nuorisopsykiatrian ja monitieteelliseen tutkimukseen. Käypä opetus -suositusten lisääminen Opetushallituksen toimesta opetussuunnitelman perusteisiin takaisi oppilaille laadukkaan ja tieteeseen perustuvan opetuksen Suomessa sekä kääntäisi perusopetuksen oppimistulosten laskukäyrän jälleen nousuun. Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite on askel oikeaan suuntaan. Se ei pelkästään vahvista perusopetuslain tavoitteiden toteutumista vaan myös varmistaa, että jokainen suomalainen lapsi saa laadukasta, tasa-arvoista ja tieteeseen perustuvaa opetusta. Toivon, että eduskunta suhtautuu tähän aloitteeseen vakavasti ja tukee sen etenemistä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+9.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-04-22T15:26:55,2025-04-22T15:31:19,Hyväksytty,1.1 2025_40_53,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite perusopetuslain 14 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_40_54,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Lakialoite perusopetuslain 14 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Seppäsen aloite on varsin tärkeä ja samassa linjauksessa sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa eli peruspalvelujen merkitystä korostava. Aloitteessa ehdotetaan, että Opetushallituksen tulee luoda sekä lisätä opetussuunnitelman perusteisiin terveydenhuollon Käypä hoito ‑ohjeiden tapaan niin sanotut Käypä opetus ‑suositukset, jotka perustuvat riippumattomaan tutkimustietoon. Aloite on saanut kannatusta yli puoluerajojen. Aloite vastaa moniin perussuomalaisten tunnistamiin ongelmiin peruskoulussa. Ideologiset painotukset korvaavat opettajan auktoriteetin, turvalliset ja toimivat oppimisympäristöt sekä selkeät rakenteet, joita lapsi tarvitsee. Epätieteellinen woke-hömppä ja digilaitteiden sekä kännyköiden liikakäyttö ovat ongelmia, joihin meillä ei pienenä maana ole varaa. Kaikki nämä virheet näkyvät oppimistuloksissamme. Perussuomalaisten mielestä tarvitaan paluu toimiviin ja tutkittuihin rakenteisiin ja opetusmenetelmiin. Tarvitaan paluu perusasioihin, joilla suomalainen koulu aikanaan nousi maailman huipulle. Rajat ovat rakkautta. Vaatimustason ylläpitäminen on viisautta. Koulujen ja oppilaitoksien toimintakulttuureihin tulee kiinnittää huomiota enemmän. Olen varsin huolestuneena seurannut maamme eri alueiden koulujen polarisoitumista ja jopa saman kunnan alueella. Käypä opetus ‑suositusten lisääminen Opetushallituksen toimesta opetussuunnitelman perusteisiin takaisi oppilaille laadukkaan ja tieteeseen perustuvan opetuksen Suomessa sekä kääntäisi perusopetuksen oppimistulosten laskukäyrän jälleen nousuun. Käypä opetus -suositukset toimisivat samoin opetuksessa kuin Käypä hoito ‑suositukset terveydenhuollossa: ohjaavana periaatteena kouluille opetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Niitä hyödyntäisivät kaikki koulun ammattilaiset. Käypä opetus ‑suosituksilla meidän olisi mahdollista tieteeseen perustuen ohjata kouluja valitsemaan lasten oppimisen ja aivoterveyden kannalta parhaita olosuhteita ja menetelmiä. Ne olisivat riippumattomia ja perustuisivat kehityspsykologiseen, neuropsykologiseen, kasvatustieteen, neurotieteen, nuorisopsykiatrian ja monitieteiseen tutkimukseen. Mainitut suositukset voisivat koskea esimerkiksi seuraavia asioita: opetustilojen laatu ja käyttö, lasten aivotutkimukseen perustuva ruutuaika ja digiopetus, muistin rakentuminen, toiston tärkeys uuden oppimisessa, ryhmien koot, opetusmenetelmät lapsen kehityspsykologisen tason perusteella ja lasten aivoterveyden suojeleminen. Pidän tätä lakialoitetta erittäin hyvänä, mutta samalla tässä tulee aina tarkastella, ettei tämä lisää opetushenkilöstön työmäärää. Yhteiskunnassamme on nyt menossa toimintatapa, jossa perusopetukseen ja kouluihin kaadetaan monia haasteita. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+9.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-04-22T15:31:23,2025-04-22T15:35:01,Hyväksytty,1.1 2025_40_55,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite perusopetuslain 14 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_40_56,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite perusopetuslain 14 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Seppäselle tästä erinomaisesta lakialoitteesta. Suomen Pisa-tulokset ovat romahtaneet. Puhelimet ja älylaitteet vievät koululaisten mielenkiinnon ja tuhoavat keskittymiskykyä. Nyt täytyy toimia. Tämä hallitus on kieltämässä puhelinten käytön oppitunneilla ensi lukuvuoden alusta lähtien. Luku- ja kirjoitustaitoa on saatava parannettua. Digitaalisen sisällön kanssa on pidettävä järki mukana ja käytettävä riittävästi myös perinteisiä opetusvälineitä ja painettuja kirjoja. Kuten edustaja Strandman juuri totesi, totean aivan samoin: Perussuomalaisten mielestä tarvitaan paluu toimiviin ja tutkittuihin rakenteisiin ja opetusmenetelmiin. Tarvitaan paluu perusasioihin, joilla suomalainen koulu aikanaan nousi maailman huipulle. Kuten Strandman totesi, minäkin totean: Rajat ovat rakkautta. Vaatimustason ylläpitäminen on viisautta. Lukeminen ja kirjoitustaito ovat kaiken opiskelun perusta. Käsin kirjoittamisesta ja sen hyödyistä on paljon tutkittua tietoa, varsinkin hyödyistä, mutta silti näppäimistökirjoittamista lisätään koko ajan kouluissa, ja se askarruttaa. Kaunokirjoitusta oli, kun olin itse kansakoulussa, aika kauan sitten. Siellä kirjoitettiin musteella ja pelättiin, ettei vain mustetahra tule paperiin. Pidin kovin tästä aineesta. Kaunokirjoitettiin tosiaan musteella, ja minulla oli kaunokirjoituksesta kymppi. Jos menisin nyt kouluun ja siellä olisi kaunokirjoitusta, arvosanani olisi korkeintaan kuusi — nimittäin niin paljon on tullut käytettyä näppäimistöä ja hyvin vähän kirjoitettua viime vuosina, että se kädentaito hiipuu. Tämä on sellainen asia, mitä meidän lapset ja tulevat aikuiset eivät saa läpikäydä. Heidän kädentaitojaan pitää lisätä ja arvostaa myös kirjoitustaitoa. Keskittymiskyvyn puutteista on puhuttu aika paljon koskien lapsia ja nuoria ja opiskelua. Digilaitteet eivät lisää rauhallisuutta oppimisympäristöön, joten huoli kasvaa, jos perinteistä kynä-paperilinjaa ollaan pikkuhiljaa jopa tyystin poistamassa. Perusopetuksen oppimistulokset ovat heikentyneet, ja tämä laskukäyrä on saatava nousuun. Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys lisäisi lasten oppimisedellytyksiä. Siksi kannatan lämpimästi tätä lakiesitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+9.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-04-22T15:35:06,2025-04-22T15:38:33,Hyväksytty,1.1 2025_40_57,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite perusopetuslain 14 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_40_58,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Lakialoite perusopetuslain 14 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 8/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olemme tärkeän asian äärellä. Edustaja Sara Seppäsen tekemä aloite Käypä opetus ‑suositusten lisäämisestä opetussuunnitelman perusteisiin on erittäin tärkeä, ja olen sen myös itse allekirjoittanut. Arvoisa puhemies! Suomalainen koulu on pitkään ollut kansainvälisesti arvostettu. Se nousi huipulle yksinkertaisilla mutta toimivilla periaatteilla: opettajan auktoriteetti, selkeät rakenteet, vaatimustason ylläpitäminen ja ennen kaikkea tieteeseen ja käytännön kokemukseen perustuvat menetelmät. Näistä periaatteista on valitettavasti viime vuosina lipsuttu. Tilalle on tuotu ideologisia kokeiluja, kuten seinättömät luokat ja inkluusio. Digihuumassa on unohtunut se tärkein eli lasten ja nuorten oppiminen sekä hyvinvointi. Nämä näkyvät selkeänä romahduksena oppimistuloksia mittaavissa Pisa-tutkimuksissa. Näistä heikentyneistä oppimistuloksista kantaa nyt vastuuta toinen aste eli ammattikoulut ja lukiot. Tämä siis tarkoittaa, että meiltä pääsee peruskoulusta oppilaita, joilla ei ole riittäviä perustaitoja toiselle asteelle. Lähtökohdan pitää olla se, että kun peruskoulusta valmistuu, tulee osata lukea, laskea ja kirjoittaa. Kun perustaidot ovat hallussa, se myös motivoi nuorta toiselle asteelle. Varsinkin tässä ajassa, jossa väestö ikääntyy, on tärkeää huolehtia, että jokainen nuori valmistuu tulevaisuudessa johonkin ammattiin. Arvoisa puhemies! Tutkittu tieto osoittaa nyt huolestuttavaa kehitystä. Liiallinen digilaitteille altistuminen heikentää lasten keskittymiskykyä, lisää levottomuutta ja kuormittaa aivoja tavalla, joka ei tue oppimista. Tätä tukee moni kansainvälinen ja kansallinen tutkimus neuropsykologian ja kasvatustieteen alalta. Lisäksi koulujen työrauha on heikentynyt ja kiusaaminen on lisääntynyt ja raaistunut tässä digiajassa. Nämä ongelmat, kiusaamisten selvittelyt ja digilaitteitten väärinkäytöksiin puuttuminen, lisäävät opettajan työtä ja vievät aikaa siitä varsinaisesta työstä eli opettamisesta. Rajoja tarvitaan, jotta lapsi voi keskittyä, aivot voivat levätä ja opettajalla on mahdollisuus opettaa. Työrauha on tärkeä niin oppilaille kuin opettajillekin. Käypä opetus ‑suosituksilla voimme palauttaa kouluihin sen, mikä toimii. Samalla tavoin kuin terveydenhuollossa käytettävät Käypä hoito -suositukset nämä pedagogiset suositukset ohjaisivat kouluja rakentamaan toimivia, terveellisiä ja oppimista tukevia ympäristöjä, ei sen mukaan, mikä on muodissa, vaan sen mukaan, mikä on todennetusti tehokasta. Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset uskomme, että jokaisella lapsella on oikeus rauhalliseen, jäsenneltyyn ja turvalliseen oppimisympäristöön sekä normaaliin arkirytmiin. Kuten aloitteessa todetaan, Käypä opetus ‑suositusten lisääminen takaisi oppilaille laadukkaan ja tieteeseen perustuvan opetuksen Suomessa sekä kääntäisi perusopetuksen oppimistulosten laskukäyrän jälleen nousuun. Arvoisa puhemies! Tämä on juuri se suunta, jota suomalainen koulu nyt tarvitsee. Lapsillamme ei ole aikaa odottaa. Tämä aloite on tärkeä, ja kannatan sitä. Kiitos vielä aloitteen tekijälle, edustaja Seppäselle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+9.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-04-22T15:38:37,2025-04-22T15:42:08,Hyväksytty,1.1 2025_40_59,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite perusopetuslain 14 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Huhtasaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_40_60,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Lakialoite perusopetuslain 14 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite on erittäin hyvä. Meillä erityislasten, erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä kasvaa koko ajan, ja se on saatava taittumaan toiseen suuntaan. Meidän aivot eivät ole tottuneet tämmöiseen jatkuvaan ja näin valtavaan ärsykemäärään. Tästä on todella paljon tutkimustietoa, että kuinka paljon se häiritsee meidän keskittymiskykyä, kuinka paljon se aiheuttaa muuta kuormitusta, mielenterveysongelmia, ja koko ajan tutkimusta tulee lisää. Sen takia tähän on tartuttava nyt, koska me tiedämme jo, että tämä on nuorille liian haitallista. Liikakäyttönä ja väärinkäytettynä se sopii joillekin lapsille ja nuorille vielä vähemmän kuin toisille. Ihminen on kuitenkin psykofyysinen kokonaisuus. Esimerkiksi tämmöistä hienomotoriikkaa on äärimmäisen tärkeää harjoitella, eli kun kirjoittaa asioita, ne jäävät paremmin muistiin, ne jäävät paremmin pitkäkestoiseen muistiin, ja sitä kautta myös lapsi pystyy keskittymään ja oppii paremmin. Muistan jo aikoinaan, kun itse opiskelin OKL:ssä, että siellä harjoiteltiin esimerkiksi pallon kiinni ottamista, ja siinä vaiheessa, kun lapsi pystyy ottamaan pienen pallon kiinni, niin silloin se käsialakin paranee. Me ollaan ehkä unohdettu tosiaan se, kuinka hyvä koulu meillä on ollut ja kuinka ne perusasiat, mitä siellä on opetettu ja semmoinen monipuolinen aivojen toiminta ja keskittyminen ja kaikki, mikä siihen vaikuttaa, niin että nämä ovat semmoisia asioita, mitä pitää uudestaan nostaa. Nyt kun meillä on tutkimustietoa ja nyt me saadaan tämmöisiä käypiä hoitoja — mitä yleensä terveyskeskuslääkärit käyttävät, mutta tämä on erittäin hyvä termi tähänkin — niin kannatan tätä aloitetta. Me varmistamme tällä tavalla, että nuorten keskittymiskyky ehdottomasti paranisi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+9.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2025-04-22T15:42:09,2025-04-22T15:43:59,Hyväksytty,1.1 2025_40_61,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite perusopetuslain 14 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_40_62,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite perusopetuslain 14 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 8/2025 vp,"Kiitos teille kaikille edustajille, jotka olette täällä keskustelemassa tästä aloitteesta. Meidän perusopetussuunnitelman perusteet, jotka laaditaan aina noin 10 vuoden välein, ovat kestäneet hyvin aikaa. Siellä on monilta osin hyviä asioita ja tavoitteita, ja Suomen menestys on ollut hyvällä tasolla pitkään. Kuitenkin opetussuunnitelman perusteet jättävät hyvin avoimeksi sen, miten esimerkiksi oppimistilat tai vaikka nämä menetelmät, digiopetuksen tuntimäärät, pitäisi määritellä. Eli kouluilla on täysi vapaus, opettajilla täysi vapaus, määritellä näitä, ja olemme nähneet tässä monenmoista kehitystä: juuri nämä avoimet oppimistilat tai sen, että käsin kirjoittamisesta on luovuttu, vaikka kaikki tutkimustieto viittaa siihen, että se nimenomaan hyödyntää oppimista — tai vaikkapa kuten edustaja Strandman nosti tässä esille tämän kertaamisen tärkeyden, sen, että uuden oppiminen vaatii kertaamista ja vaatii sitä, että tehdään ihan oikeaa työtä sen oppimisen eteen. Sen vuoksi olisi tärkeää, että me saisimme tällaiset monitieteelliset ohjeistukset. Nimittäin jos tässä ajassa ajatellaan vaikkapa psykologian tutkimusalaa, niin erittäin voimakkaasti siellä otetaan huomioon tällä hetkellä vaikkapa neurotiede, ja nyt meidän pedagogiikka, pedagoginen tutkimus, kasvatustiede, on jäänyt ikään kuin tämän monitieteellisyyden ulkopuolelle. Opetussuunnitelman perusteissa ei oteta monitieteellisesti huomioon sitä, miten se oppiminen tapahtuu. Siellä on toki kehityspsykologinen näkökulma, mutta yhä enemmän tämä aika, joka sisältää digiä, sisältää monenlaista muuta haastetta, tarvitsisi nimenomaan tämäntyyppisiä suosituksia lastenlääkäreiltä, neurologeilta ynnä muilta asiantuntijoilta. Ja silloin kun nämä suositukset perustuisivat riippumattomaan tieteelliseen tietoon niin, että siellä on monitieteellisesti kaikki nämä alat edustettuina, voisimme saada hyvät ohjeistukset sitten perusopetussuunnitelman perusteita laadittaessa sinne käytäntöön.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+9.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-04-22T15:43:59,2025-04-22T15:46:43,Hyväksytty,1.1 2025_40_63,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite perusopetuslain 14 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_40_64,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Lakialoite perusopetuslain 14 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän tästä erinomaisesta aloitteesta edustaja Seppästä. Ja on varsin hienoa, että täällä perussuomalaiset edustajat ovat tästä merkittävästä asiasta ja koulutuksesta sekä erityisesti perusopetuksesta keskustelemassa tänään. Koulutus kasvattaa niin henkistä kuin aineellista hyvinvointia. Voi olettaa, että laadukas opetus ja koulutus vahvistavat jatkossakin Suomen kilpailukykyä, kansantaloutta ja valtiontaloutta. Perusopetuksen tavoite Suomessa on perusopetuslain mukaan tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen on oltava tasalaatuista ympäri Suomen, ja nämä Käypä opetus -suositukset vastaavat erityisesti tähän haasteeseen. Haluan nostaa tässä yhteydessä esille erityisesti koulujen arjen. Koulujen toimintakulttuurit arjessa ovat merkityksellisiä. Toimintakulttuuri tarkoittaa yhteisesti sovittuja sääntöjä, toimintatapoja, eri yhteistyötahojen ja koulun henkilöstön opetus- ja ohjauskäytänteitä ja erityisesti koulujen ilmapiiriä. Monialaisen yhteistyön ja opiskeluhuollon on käytänteiden ja tiedonsiirron osalta oltava selkeitä. Hallintoprosessit kaipaavat tarkastelua. Johtajien tuen johtamiseen käytettävä työaika ja vaikuttamismahdollisuudet resursseihin ovat yhteydessä siihen, kuinka maassamme koulut toimivat. Sen vuoksi on tärkeää, että myös johtamisessa Käypä opetus -suositukset ovat maassamme yhteneväiset. Arvoisa puhemies! Mitä perusopetuksella halutaan kasvattaa, kehittää ja opettaa lapsillemme ja nuorillemme? Meidän on tarkasteltava jatkuvasti sitä, sisältääkö nykyinen perusopetuksen opetussuunnitelma niitä taitoja, joita tulevaisuuden työelämässä on ennakoitu tarvittavan. Tällaisiksi taidoiksi OECD on listannut esimerkiksi luovan ongelmanratkaisun, sosiaaliset ja tunnetaidot, monilukutaidon sekä toimijuuden. Tulevaisuuden taidot ovat olleet keskeisesti esillä suomalaisessa perusopetuksessa viimeisimmästä, vuonna 2014 tehdystä, perusopetuksen opetussuunnitelman päivityksestä lähtien. Opetushallituksen laatima opetussuunnitelman perusteet -dokumentti kertoo ne asiat, joita perusopetuksessa tulee opettaa. Opetuksen järjestäjät eli pääasiassa kunnat tekevät perusteiden pohjalta omat kunta- ja koulukohtaiset opetussuunnitelmat. Näissä paikallisissa opetussuunnitelmissa ilmoitetaan keinot, joilla Opetushallituksen asettamiin tavoitteisiin päästään. Tämän vuoksi on tärkeää Käypä opetus -suosituksien ottaminen meidän maassamme käyttöön. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Laadukas ja kaikille saatavilla oleva koulutus on ollut pitkään yksi Suomen menestystarinan kulmakivistä, ja toivottavasti se on sitä myös jatkossa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+9.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-04-22T15:46:45,2025-04-22T15:50:37,Hyväksytty,1.1 2025_40_65,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite perusopetuslain 14 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja vielä edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_40_66,40/2025,2025-04-22,14.02,15.52,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite perusopetuslain 14 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 8/2025 vp,"Kiitoksia perussuomalaisille vahvasta edustuksesta täällä salissa. Kun keskustellaan perusopetukseen liittyvistä asioista, niin meitä on täällä runsain mitoin paikalla — ei näyttäisi olevan muista puolueista laisinkaan. Kiitos, edustajat Elomaa, Huhtasaari, Strandman ja Rasinkangas. Nostan tässä lopuksi vielä aivotutkimuksesta väitelleen psykologian tohtorin Mona Moisalan huomion liittyen lapsiin ja nuoriin. Tämä kuuluu seuraavasti: ”Lasten ja nuorten kehittyvien aivojen oppimisrauha pitää taata. Meillä on paljon tutkimustietoa siitä, miten älylaitteet oppimistilanteessa voivat häiritä mieleen painamista, heikentää oppimistuloksia ja rikkoa keskittymiskykyä. Varsinkin keskittymiskyvyn kehittyminen vaatii pitkäjänteistä älyllistä ponnistelua rauhallisessa ympäristössä, jossa digilaitteet eivät taistele oppijan huomiosta.” Koska me nyt hallituksen esityksen mukaisesti olemme kieltämässä älylaitteiden käytön oppitunneilta, on tämä siis yksi askel kohti parempaa oppimisympäristöä, kohti parempia oppimistuloksia, mutta tarvitsisimme myöskin laajemmin tarkastelua tämän aivoterveyden osalta, ja sen vuoksi nämä Käypä opetus ‑suositukset voisivat olla siihen yksi keino. Suomen Pisa-tulokset ovat laskeneet vuodesta 2015 lähtien erittäin jyrkästi, ja Suomen koulutustason on katsottu olevan laskevalla trendillä jo 2000-luvun alkuvuosista lähtien. Mikäli me haluamme pysäyttää tämän kehityksen, on nyt toimittava ja tarkasteltava, mitkä ne ongelmakohdat ovat ja mitkä lääkkeet niihin sitten tepsivät. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2025+9.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-04-22T15:50:39,2025-04-22T15:52:38,Hyväksytty,1.1 2025_41_1,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 198/2024 vp>>>Lakialoite LA 25/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 3/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 22.4.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Lauri Lyly on edustaja Timo Suhosen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään. — Selonteko ruotsiksi, kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_41_2,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Esittelijänä ministeri Grahn-Laasonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_41_3,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus esittää Kela-korvausten valinnanvapauskokeilun aloittamista 65 vuotta täyttäneille suomalaisille. Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslakiin ja toimeentulotuesta annettuun lakiin väliaikaisia muutoksia, joilla kokeilu toteutettaisiin. Esityksen tavoitteena on kehittää Kela-korvausjärjestelmää, vahvistaa asiakkaiden valinnanvapautta ja perusterveydenhuollon palveluiden saatavuutta sekä keventää julkisen terveydenhuollon kuormitusta. Esityksellä halutaan edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia hyödyntää yksityistä terveydenhuoltoa, nopeuttaa ensikontaktia yleislääkärin kanssa ilman erillistä hoidon tarpeen arviointia sekä tarjota asiakkaille aikaisempaa parempi mahdollisuus vaikuttaa hoitopaikkaan ja lääkärin valintaan. Esitys mahdollistaa asiakkaalle käyntien keskittämisen tutulle lääkärille, mikä vahvistaa hoidon jatkuvuutta. Arvoisa puhemies! Hallitus esittää, että 65 vuotta täyttäneet pääsisivät yksityiselle yleislääkärille julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun suuruisella omavastuulla eli noin 28 eurolla. Omavastuuosuuden ylittävä määrä korvattaisiin Kela-korvauksilla palveluntuottajalle. Yleislääkärin määräämistä kokeiluun kuuluvista laboratoriotutkimuksista ja näytteenotosta korvattaisiin puolet Kelan vahvistamasta enimmäishinnasta. Kokeilu kattaa ikäryhmälle yleisimmin määrätyt tutkimukset, kuten esimerkiksi verikokeita, virtsatutkimukset, EKG:n ja keuhkokuvan. Kela vahvistaa luettelon korvattavista tutkimuksista erikseen. Esityksen ehdotuksiin sisältyy hintakatto, jolla määriteltäisiin, kuinka paljon esityksen mukaiset vastaanottokäynnit ja tutkimukset voisivat enintään maksaa. Hintakaton tarkoituksena on estää hintojen nousu ja varmistaa, että asiakkaan maksettavaksi jäävät kustannukset ovat kohtuulliset. Yleislääkärin vastaanottokäyntien ja tutkimusten enimmäishintojen perusteista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Kela määrittelisi ja vahvistaisi lääkärinpalkkioiden sekä hoidon ja tutkimuksen enimmäishinnat sekä luettelon korvattavista lääkärinpalkkioista ja lääkärin määräämistä tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä sekä niiden korvaustaksoista. Korvauksen edellytyksenä olisi palveluntuottajan ja Kelan välinen sopimus. Korvauksen voisi saada yksityisen lääkärin vastaanottokäynneistä ja tutkimuksista enintään kolme kertaa kalenterivuodessa. Kokeilu alkaisi syyskuussa, ja korvauksen voisi saada kahdesta käynnistä loppuvuonna 2025. Arvoisa puhemies! Useissa lausunnoissa nostettiin esiin, että omavastuuosuuden huomioiminen toimeentulotuen menona helpottaisi kaikkein pienituloisimpien osallistumista kokeiluun ja parantaisi yhdenvertaisuutta. Lausuntopalautteen perusteella tämä muutos toteutettiin esitykseen. Esityksen vaikutuksista saatuja tietoja voidaan hyödyntää tulevaisuudessa Kela-korvausten kehittämisen lisäksi myös omalääkärimallien kehittämisessä. Nyt vielä lyhyesti tämän kokeilun kustannuksista: Vuonna 2025 kokeilu lisäisi Kela-korvausmenoja arviolta noin 28,8 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus olisi noin 14,8 miljoonaa euroa. Vuosina 2026 ja 2027 Kela-korvausmenojen arvioidaan kasvavan kokeilun seurauksena vuosittain noin 86,5 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on noin 44,5 miljoonaa euroa vuodessa. Yhteensä valtion rahoitusosuus koko kokeilun ajalta on arviolta 103,8 miljoonaa euroa. Tietenkin nämä ovat arvioita, eli niihin liittyy epävarmuuksia, jotka on hyvin huomioitu tässä hallituksen esityksessä ja myöskin hallituksen taloudellisessa varautumisessa ja Kela-korvausten kokonaispotissa. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.9.2025. Sairausvakuutuslain muutokset olisivat voimassa vuoden 2027 loppuun asti ja toimeentulotukilain muutokset 29. helmikuuta 2028 asti. Näillä sanoilla odotan jo mielenkiinnolla keskustelua tästä tärkeästä aiheesta, jolla pyrimme parantamaan 65 vuotta täyttäneiden suomalaisten perusterveydenhuollon palvelujen saatavuutta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-04-23T14:03:28,2025-04-23T14:07:56,Tarkistettu,1.1 2025_41_4,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Kiitoksia. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä] — No niin, ajattelinkin, että tuleeko keskustelua. Otetaan jonkin aikaa tässä nyt debattia. Täällä oli kaksi — Lindén ja Heinonen — jotka olivat jonottaneet, ja otetaan heille vastauspuheenvuorot, ja sitten mennään muihin. Painakaa V-painiketta ja nouskaa seisomaan. Käytämme aikaa tähän debattiin niin kauan kuin tarvitsee. — Lindén.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_41_5,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin kyllä mielelläni käyttänyt tästä ihan sen jo ennen kello 11:tä hyvissä ajoin varaamani perusteellisen puheenvuoron, mutta siihen varmasti löytyy aika. [Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko: Myöhemmin, kiitos.] Me olemme sitä mieltä, että tällä samalla rahalla, eli 87 miljoonalla eurolla per vuosi, saataisiin vaikuttavampaa ja kustannustehokkaampaa hoitoa käyttämällä tämä rahoitus muulla tavalla. Emme vastusta yksityissektorin käyttöä, vaan se on erinomainen alihankintaorganisaatio, mutta me saisimme esimerkiksi 350 omalääkäriä maahan tällä rahalla, ja silloin hoidon jatkuvuus toteutuisi ja raha jakaantuisi sillä tavalla kuin hyvinvointialueiden rahoitus nyt jakaantuu niin että oikeasti huomioidaan ikääntyneen väestön osuus. Esimerkiksi Etelä-Savon alue saisi kaksi kertaa enemmän rahoitusta sillä tavalla kuin niin, että me katsomme esimerkiksi nykyistä sairausvakuutuskorvausten alueellista jakautumaa, tai terveyskeskusten palkkatyönä toteutettuna me saisimme kaksinkertaisen määrän hoitokäyntejä verrattuna tähän [Puhemies koputtaa] — sata euroa per käynti — kalliiseen järjestelmään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-04-23T14:08:27,2025-04-23T14:09:41,Tarkistettu,1.1 2025_41_6,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_41_7,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan alkuun kiittää Kela-korvauksien kasvattamista voimakkaasti vastustanutta SDP:tä siitä, että te lopulta tuitte äänestyksessä maaliskuussa pääministeri Petteri Orpon hallituksen esitystä, jolla gynekologi-, suuhygienisti- ja fysioterapiakäyntien sekä hammashoidon ja mielenterveyspalveluiden Kela-korvauksia parannettiin. Vielä edellispäivänä te annoitte ihmisille kuvan, että te tätä vastustatte, mutta lopulta te tätä onneksi tuitte — ette kuitenkaan sitä tärkeää päätöstä, joka ministeri Grahn-Laasosen johdolla tehtiin, että myös hedelmöityshoidot palautettiin tänne Kela-korvausten piiriin Marinin hallituksen ne poistettua. [Krista Kiuru: Mutta ei kaikille!] Pidän tätä erittäin tervetulleena, että 65-vuotiaat pääsevät nyt terveyskeskusmaksulla yksityiselle puolelle, sillä 65 vuotta täyttäneet eivät tyypillisesti enää ole terveydenhuollon piirissä [Ben Zyskowicz: Työterveyshuollon! — Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] eivätkä toisaalta voi saada sairauskuluvakuutustakaan, ja lisäksi 65-vuotiaat ovat usein pitkään jonoissa. [Vasemmalta: Mikseivät kuulu sote-järjestelmän piiriin?] — Korjataan: työterveyshuollon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-04-23T14:09:42,2025-04-23T14:10:59,Tarkistettu,1.1 2025_41_8,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Kiitoksia, aika. — Seuraavaksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Kiuru. [Eduskunnasta: Mikki päälle! — Timo Heinonen: Ei tarvitse! — Naurua]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_41_9,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on hyvä, että täällä puututaan myös siihen, että Heinonen äsken sanoi, että yli 65-vuotiaat eivät ole sote-järjestelmän piirissä — kai sillä tarkoitettiin sentään työterveyshuoltoa. Itse ajattelen, että kyllä rahaa on. Tänään on selvinnyt, että rahaa on. Sehän on hyvä uutinen, koska olen ajatellut, että sotessa säästetään niin kovasti ja rahaa ei ole mihinkään. Mutta tänään ministeri käy kertomassa, että ei ole ongelmaa. Te ette puhunut yhtään talouspolitiikasta puheenvuorossanne. Se on suorastaan hämmästyttävää, koska te teette sen joka istunnossa systemaattisesti ja sanotte, että rahaa ei ole. Mutta tähän on rahaa. Se on hyvä uutinen. Se on hyvä uutinen, että 100 miljoonaa on varaa käyttää enemmän rahaa. Saman hoitomäärän sijasta me saisimme kaksinkertaisen vaikuttavuuden, kun tämä raha olisi annettu hyvinvointialueille, missä he olisivat koordinoineet sen, että ihmiset olisivat päässeet hoitoon kaksinkertaisesti tällä investoinnillanne. Mutta te ette halua sitä, vaan te halusitte ideologisesti valita, että tämä täytyy ostaa ulkoa, ja se on kyllä erikoinen valinta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-04-23T14:11:10,2025-04-23T14:12:23,Tarkistettu,1.1 2025_41_10,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,Ja seuraavaksi edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_41_11,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokuntaan ei ole vielä saapunut näitä asiantuntijalausuntoja, eikä meillä ole vielä aloitettu kuulemisia, mutta tämä lakiesitys on ollut jo niin paljon julkisuudessa esillä, että tietyt asiantuntijatahot ovat jo kovasti osallistuneet tähän keskusteluun. Yksi sellainen on Lääkäriliitto, joka on ollut myös kuulemisissa mukana, kun hallitus on tätä esitystä valmistellut. Tiivistettynä tästä lakiesityksestä voi kertoa tämän Lääkäriliiton kannan, että se ei ole kovin myönteinen. Kaiken hoidon jatkuvuuden a ja o on se, että sillä on myös vaikuttavuutta, ja tämä malli ei Lääkäriliiton mukaan sitä tue. Lääkäriliitto on esittänyt, että nämä rahat, joita mahdollisesti tosiaan se yli 100 miljoonaa euroa käytetään kaikkinensa, tulisi kohdentaa tämän omalääkärimallin valmisteluun ja jalkauttamiseen. Kysyisinkin tosiaan valmistelevalta ministeriltä: mitä ajatuksia tämä Lääkäriliiton näkemys teissä herättää?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-04-23T14:12:24,2025-04-23T14:13:33,Tarkistettu,1.1 2025_41_12,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_41_13,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen Kela-korvausmalli, mitä tällä hetkellä käsittelemme, on valitettavasti huono esimerkki siitä, mitenkä rahaa käytetään huonosti ja tehottomasti. Niin kuin tässä edellä edustaja nosti esille, tämä on lausuntokierroksella nostanut todella kriittisiä puheenvuoroja siitä, että tämä kyseinen malli ei tule parantamaan hoitojonoja, ei tule helpottamaan hoitoonpääsyä juuri niillä aloilla ja niitten ihmisten näkökulmasta, ketkä eniten sitä hoitoa tarvitsisivat. Mallin suurin ongelma on se, että meillä on tällä hetkellä pitkät hoitojonot, mutta ne hoitojonot ovat julkisella puolella. Ne eivät ole yksityisellä puolella, ne ovat julkisella puolella. Ja jos mietitään sitä, ketä tämä Kela-korvausjärjestelmä tässä hallituksen esityksen muodossa helpottaa, niin se tulee helpottamaan niitä ihmisiä, ketkä käyttävät jo yksityisen terveydenhuollon palveluita, eli heitä, keillä on jo nyt varaa käyttää niitä palveluita. Tämä on se keskeisin ongelma, minkä takia itse tätä nykyistä hallituksen esitystä tulen vastustamaan. Olisinkin kysynyt arvoisalta ministeriltä: THL on useita kymmeniä vuosia nostanut esille sitä, että suomalaisten hyvinvointierot, terveyserot ovat kasvaneet merkittävästi, ja THL on yksi niistä asiantuntijaorganisaatioista, jotka ovat kritisoineet tätä hallituksen mallia siitä, että tämä ei tule auttamaan ihmisten terveyden näkökulmasta asiaa. Miksi te ette tuoneet esitystä, jossa terveyserot olisivat kaventuneet, [Puhemies koputtaa] eivät kasvaneet?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-04-23T14:13:33,2025-04-23T14:14:59,Tarkistettu,1.1 2025_41_14,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Pekonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_41_15,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa ministeri, minusta tämä teidän esityksenne on hieman kummallinen. Ensin te pidensitte hoitotakuuta kahdesta viikosta jopa kolmeen kuukauteen ja veitte samalla rahat sieltä hyvinvointialueilta, ja sitten te huolestuitte ihmisten hoitoonpääsystä ja päätätte nyt ohjata kaikki yli 65-vuotiaat yksityiselle lääkärille. No, miksi pidän tätä tilannetta kummallisena? No siksi, että asiantuntijoiden mukaan tämä ei edistä omalääkärimallia, josta itse puhuitte äsken hyvin kauniisti ja josta olette puhuneet, ja me kaikki täällä varmasti kannatamme tätä omalääkärimallia. Mutta tämä esitys ei myöskään edistä hoidon jatkuvuutta, mikä taas on nimenomaan tärkeää ikääntyvien ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Ja ylipäätään tämä lausuntopalaute, mitä tämä esitys on saanut, on aika tyrmäävä. Arvoisa ministeri, minulla olisikin ollut kaksi kysymystä: Kenen lausunnot painavat eniten, kun te teette näitä päätöksiä hallituksen esityksistä? Ja oletteko te aikeissa romuttaa julkisen perusterveydenhuollon kokonaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-04-23T14:14:59,2025-04-23T14:16:11,Tarkistettu,1.1 2025_41_16,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi valiokunnan varapuheenjohtaja Laiho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_41_17,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin suuri kiitos, ministeri Grahn-Laasonen ja Orpon hallitus, tästä esityksestä, että satsataan ikäihmisiin. Yli 65-vuotiaat pystyvät käymään yksityislääkärillä, yleislääkärillä, maksimissaan kolme kertaa vuodessa. He voivat valita sen lääkärin, jonka luona käyvät, ja sitä kautta myös hoidon jatkuvuus on varmistettu. Tähän malliin sisältyy myös hintakatto, eli nämä välisummat eivät mene kenenkään muun kuin sen asiakkaan hyväksi ja Suomen veronmaksajien hyväksi. 70 euroa on hintakatto, sen enempää ei voi siitä pyytää, ja tähän on sisällytetty myös labrakäyntejä, jotka ovat selvästi edullisempia kuin normaaliyksityiskäynnillä. [Aki Lindénin välihuuto] Hoitoonpääsyä tällä parannetaan. Totta kai se helpottaa samalla myös kaikkien hoitoonpääsyä. Ja kyllähän, jos ajatellaan, että on esimerkiksi ikääntyneet vanhemmat, se helpottaa omaisten tilannettakin, että voi viedä sitten omaisensa juuri sinä aikana sille lääkärille, mikä parhaiten perheelle sopii.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2025-04-23T14:16:11,2025-04-23T14:17:25,Tarkistettu,1.1 2025_41_18,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_41_19,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meille perussuomalaisille on erityisen tärkeää, että olemassa olevat resurssit riittävät siihen, että suomalaiset saavat tarvitsemansa hoidon ajoissa, joustavasti ja laadukkaasti. Meidän lähtökohtamme on se, että ihmisten ei pidä jäädä odottamaan apua — etenkään ikäihmisten, joiden terveydentila voi heikentyä nopeasti. Tämä esitys tuo konkreettisen vaihtoehdon, joka helpottaa hoitoonpääsyä, keventää julkisen sektorin taakkaa ja vahvistaa ennaltaehkäisevää hoitoa. Haluankin kysyä oppositiolta: ei kai ole nyt mitään järkeä vastustaa tätäkin — siis vastustaa sitä, että yli 65-vuotias voi päästä lääkäriin ilman kuukausien jonotusta, [Aki Lindén: Saako vastata, kun kysyttiin?] vai vastustatteko sitä, että palvelua tarjotaan julkisen hinnalla mutta yksityisen puolella, kun julkinen ei kykene vastaamaan kysyntään? Toivottavasti muutatte tässä mielenne.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-04-23T14:17:25,2025-04-23T14:18:17,Tarkistettu,1.1 2025_41_20,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Päivi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_41_21,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto todellakin tarvitsee järkevää ja tasapainoista kumppanuutta yksityisten palveluntuottajien kanssa, ja tämä yli 65-vuotiaille suunnattu Kela-korvauskokeilu mahdollistaa sujuvamman pääsyn lääkärin vastaanotolle, samoin parantaa valinnanvapautta ja on siksi erittäin tervetullut uudistus. Tämä kokeilu myös keventää painetta julkisessa terveydenhuollossa: purkaa niitä hoitojonoja sitä kautta, että osa potilaista pystyy hyödyntämään yksityistä sektoria, jolloin aikaa ja resursseja vapautuu muille. Kokeilun kautta voidaan myös edistää hoidon jatkuvuutta, kun potilaalla on mahdollisuus päästä saman lääkärin vastaanotolle, minkä merkitys korostuu erityisesti vanhemman väestön keskuudessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-04-23T14:18:19,2025-04-23T14:19:23,Tarkistettu,1.1 2025_41_22,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Merinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_41_23,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Olisin kysynyt: miten te näette, että kun nyt on tullut näitä päätöksiä, missä Kela-korvauksissa siirretään rahaa enemmän yksityisten palveluihin, niin onko tässä riskinä se, että myös työvoima siirtyy mukana yksityiselle puolelle? Hyvinvointialueilla on jo valmiiksi lääkäripulaa ja hoitajapulaa, ja nyt näitä päätöksiä on tullut aika monta tässä parin vuoden aikana. Sitten toinen kysymys, minkä olisin kysynyt: Miten te näette tämän lain siltä osin, että kaikilla paikkakunnillahan meillä Suomessa ei todellakaan ole näitä yksityisiä terveyspalveluita, kaikissa pienemmissä kunnissa ei ole lähimaillakaan. Onko tämä tasa-arvoinen niille ihmisille, jotka asuvat esimerkiksi maaseudulla? — Tuommoiset kysymykset. Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-04-23T14:19:23,2025-04-23T14:20:19,Hyväksytty,1.1 2025_41_24,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_25,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskusta kyllä kannattaa erilaista kokeilukulttuuria, sitä, että me voitaisiin yhteiskunnassa kokeilla enemmänkin erilaisia ratkaisuja. Siinä mielessä tietenkin tässä on myönteistä se, että nyt kokeillaan. Mutta kun sain pari viikkoa sitten vierailla Lääkäriliiton hallituksessa ja kävimme myös tästä hyvin perusteellista keskustelua, avointa keskustelua, niin ymmärrän myös sen aika voimakkaan kritiikin, jota tulee tätä kohtaan asiantuntijoiden puolesta. Se yksi peruste on se, että vaikka tässä nyt on tämä kolme kertaa, niin tämä ikäluokka on juuri se, joka tarvitsee monesti moniammatillista tiimiä tuekseen. Tässä on vain yleislääkärikäynnit. Edelleen, vaikka tässä Kela-korvataan näitä tutkimuksia, laboratoriotutkimuksia ja kuvantamista, niin se taso on vain puolet ja jää erittäin kovia kustannuksia. Tieto ei liiku näitten yksityisten ja hyvinvointialueiden välillä samalla lailla. Tässä tulee monia ongelmia. Olisin itse nähnyt kyllä paljon parempana sen, että oltaisiin valtion tasolla lähdetty voimakkaammin kannustamaan omalääkärimallin ja ammatinharjoittajakokeilun käyttöönottoon koko Suomessa. Nyt tämä menee [Puhemies koputtaa] vähän niin kuin väärään suuntaan, valitettavasti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-04-23T14:20:20,2025-04-23T14:21:42,Hyväksytty,1.1 2025_41_26,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Valtola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_27,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiesitys on erittäin hyvä, ja itse otan tämän suurella innolla vastaan tuolla sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä. Kyseessähän on siis kahden vuoden kokeilu, jolla katsotaan, miten tämä saadaan toimimaan. Erityisen mielenkiintoista siellä on katsoa, miten tämä hintakatto, joka koskee tätä vastaanottokäyntiä, sekä sitten kova kilpailutus verikokeisiin ja tutkimuksiin pitävät hinnat kurissa. Sitten yksi hyvä asia, mikä tässä lakiesityksessä on myös mukana, on se, että labrojen puhelinsoitto kuuluu tähän samaan hintaan, eli tässä on hyvin selkeä paketti. Oikeastaan tärkein kommentti tähän, kun täällä nousi taas, ketkä Kela-korvauksia käyttävät: Eivät ne ole pelkästään hyvätuloiset. Jos me katsomme viime vuodelta ensimmäisiä kuutta kuukautta, [Puhemies koputtaa] niin alle 23 000 euroa ansaitsevat käyttivät Kelan omavastuuosuuksiin saman verran kuin ylin tuloviidennes eli yli 50 000 euroa ansainneet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-04-23T14:21:42,2025-04-23T14:23:06,Hyväksytty,1.1 2025_41_28,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hamari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_29,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys on tavallaan ymmärrettävä siinä mielessä, että ihmisten todellakin on päästävä hoitoon, mutta haluaisin nostaa näitä lausuntopalautteita. Ne ovat olleet hyvin kriittisiä. Kritiikin kohteet ovat esimerkiksi, että tavoitetta julkisen perusterveydenhuollon kuormituksen vähentämisestä ei tällä mallilla voida toteuttaa, hoidon jatkuvuus ei parane, hoidon kustannusvaikuttavuus ei parane — eikö sen pitäisi olla meidän tavoite yhdessä? —, hoito pirstoutuu eri järjestelmien kesken nykyistäkin enemmän ja hoidon eri ammattilaisia ei hyödynnetä eli moniammatillisuus ei toteudu. Suomessahan on muun muassa maailman parhaat sairaanhoitajat — miten tätä on otettu tässä esityksessä huomioon? — ja suuri osa avoterveydenhuollon käynneistä tapahtuu juuri sairaanhoitajien vastaanotolla. Olisinkin kysynyt ministeriltä: Miten näette tässä tämän hoidon jatkuvuuden vaarantumisen? Mitä tapahtuu sitten tämän esityksen määräajan jälkeen? Ja myös tämä monisairaiden näkökulma, eli esimerkiksi diabeetikot: he eivät tule tästä hyötymään, koska silloin hoitava lääkäri ei heidän asiaansa tunne, jos joka kerta mennään eri paikkaan. Eli myöskin olisin tukenut omalääkärimallia tämän esityksen sijaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-04-23T14:23:07,2025-04-23T14:24:24,Hyväksytty,1.1 2025_41_30,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_31,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille tämän asian esittelystä. Tämän tarkoituksenahan on parantaa perusterveydenhuollon saatavuutta, purkaa hoitojonoja, vahvistaa asiakkaiden valinnanvapautta ja keventää julkisen terveydenhuollon kuormitusta Kela-korvauksia kohdentamalla. Esitys tukee hallitusohjelman kirjauksia, jotka korostavat perusterveydenhuollon kehittämistä ja hoitojonojen purkua. Ajatuksena on siis, että yli 65-vuotiaat pääsevät yksityiselle yleislääkärille terveyskeskuksen asiakasmaksun hinnalla. Miksi tätä vastustetaan? Tuntuu, että tämä on täysin ideologista yksityisen toimijan vastustamista, vaikka tästä hyötyvät kaikki. Kyllä tosiasia on se, että julkinen sektorimme ei yksin tästä taakasta selviä vaan yksityinen on otettava talkoisiin mukaan. On syytä huomata, että mitä nopeammin väki saadaan vastaanotolle ja tutkittavaksi, sitä suuremmalla todennäköisyydellä suurempia vaivoja voidaan ennaltaehkäistä, ja se on kaikki kalliimmasta erikoissairaanhoidosta pois. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-04-23T14:24:24,2025-04-23T14:25:37,Hyväksytty,1.1 2025_41_32,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_33,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys on vajavainen hallitusohjelman tavoitteiden toteutumiseksi, mihin tässä äsken viitattiin. Ensinnäkään tämä Kela-korvauskokeilu ei sisällä hoidon tarpeen arviointia, joka julkisella puolella toteutetaan terveydenhuoltolain mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että palveluihin ohjautuminen toteutuu eri tavalla kuin julkisella puolella. Itse lakiesityksen vaikutusarvioinnissakin todetaan, että yksityissektorin toiminta on vahvasti lääkärivetoista. Tämän seurauksena lääkärin hoidettavaksi tulee ihmisiä, jotka julkisella puolella hoidettaisiin muiden ammattilaisten toimesta, kuten sairaanhoitajien. Hallituksen esityksen tavoite asiakkaiden valinnanvapaudesta on kokeilussa ehkä toteutunut, mutta asiakas ei ohjaudu tehokkaimmalla tavalla oikeaan aikaan oikealle ammattilaiselle: sairaanhoitajalle, fysioterapeutille, psykiatriselle sairaanhoitajalle, psykologille tai sosiaalityöammattilaiselle. Esityksemme mukaan kokeilun piiriin ei kuulu muiden ammattilaisten palveluja, mistä seuraa päällekkäistä toimintaa. Päällekkäisyyttä tulee lisäämään myös rajatut mahdollisuudet diagnostiikkaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-04-23T14:25:37,2025-04-23T14:26:42,Hyväksytty,1.1 2025_41_34,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_35,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä Kela-korvausmalli ohjaa valtion varoja jälleen yksityiselle sektorille mutta ei kuitenkaan paranna terveydenhuoltojärjestelmämme perusongelmaa elikkä julkisen perusterveydenhuollon resurssipulaa. Asiantuntijalausunnot olivat kriittisiä: hoito pirstaloituu, moniammatillisuus heikkenee, ja on vaara, että henkilöstö siirtyy yksityiselle puolelle. Tämä malli on tehoton, kallis ja jopa eriarvoistava. Se lisää alueellista ja sosiaalista terveyseroa. Sen sijaan olisi mahdollista, että voisimme kaksinkertaistaa vastaanottokäynnit samalla rahalla vahvistamalla terveyskeskusten omalääkärimallia ja hoitotiimejä, ja tässä olisi se todellinen ratkaisu hoidon jatkuvuuteen ja vaikuttavuuteen. Haluaisin kysyä ministeriltä: miksi hallitus ei käyttänyt näitä satoja miljoonia euroja siihen, mitä asiantuntijatkin suosittelivat, eli perusterveydenhuollon vahvistamiseen julkisella puolella?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-04-23T14:26:42,2025-04-23T14:27:52,Hyväksytty,1.1 2025_41_36,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Koskela, Minja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_37,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On hieman erikoista kuulla näitä puheenvuoroja sieltä hallituspuolueiden edustajilta siitä, että tässä olisi kyse jostain ideologisesta yksityisen toiminnan vastustamisesta, [Ben Zyskowicz: Mistäs sellaisia päätelmiä tehdään?] kun itse asiassa tämä teidän esityksenne on nimenomaan ideologista suhteessa tämän yksityisen terveydenhuollon käyttöön. Nimittäin, jos kuunnellaan asiantuntijoita, nousee esiin kolme huomiota: Ensinnäkin se, että Lääkäriliiton toiminnanjohtaja on ilmoittanut jo aikaa sitten Helsingin Sanomissa, että tämä malli on huono sekä potilaalle että lääkärille. Se johtuu siitä, mistä tullaan tähän toiseen asiaan, eli siitä, että tämä ei takaa hoidon jatkuvuutta, mikä on asiantuntijoiden mukaan kaikkein tärkeintä silloin, kun näitä hoitoketjuja suunnitellaan. Kolmas ongelma on se, että silloin kun siirretään rahaa yksityiselle, sinne siirtyy myöskin hoitohenkilökuntaa, ja kun äsken ministeri totesi, että tämä keventää julkisen terveydenhuollon kuormitusta, niin tämäkään ei toteudu, koska kuormitus lisääntyy, kun sitä hoitohenkilökuntaa on julkisella vähemmän. Iso ongelma tässä on kuitenkin se ideologinen kokonaiskuva, missä hallituksella on laittaa satoja miljoonia euroja yksityiseen hoitoon samaan aikaan, [Puhemies koputtaa] kun julkiselta leikataan. Tämä ei ole [Puhemies: Kiitoksia!] kokonaisuuden kannalta järkevää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-04-23T14:27:52,2025-04-23T14:29:09,Hyväksytty,1.1 2025_41_38,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_39,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tartun ihan tuohon viimeiseen. Tässä on kyse siis noin 100 miljoonasta eurosta, ei vuositasolla vaan yhteensä, ja hyvinvointialueille, niin kuin tiedätte, tänä vuonna on annettu 2,2 miljardia [Välihuutoja vasemmistoliiton ryhmästä] — miljardia — enemmän kuin viime vuonna. Mutta siihen, kun edustaja Forsgrén sanoi, että tämä ei lyhennä hoitojonoja, ja edustaja Pekonen sanoi, että kaikki menee sinne yksityisille: kai tästä nyt sen voi päätellä, että osa hoitojonoissa olevista 65 vuotta täyttäneistä ihmisistä menee sinne yksityiselle, ja silloin se lyhentää niitä hoitojonoja, mikä on hyvä asia. Mutta en näe tätä mitenkään ongelmattomaksi asiaksi. Kyllä sen takia tässä on kokeilu, jotta kokeilun tulosten valossa voidaan arvioida tätä jatkamista. Ongelmia liittyy: Tämä ei sovi kaikille. Me emme halua, että henkilöstö siirtyy julkiselta lisää yksityiselle ja niin edelleen. Otetaan tämä kokeilu, katsotaan hyvät ja huonot kokemukset ja päätetään sitten jatkosta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-04-23T14:29:10,2025-04-23T14:30:21,Hyväksytty,1.1 2025_41_40,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_41,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jos rahaa on, niin onhan se tietysti kiva, että pääsee muutaman kerran 28 eurolla yksityiselle lääkärille. Mutta jos otetaan varjopuolet huomioon, niin tämä vie pohjaa rahoitukselta, omalääkäritoiminnasta, hoidon jatkuvuudesta. Se ohjautuu vääjäämättä — ainakin edellinen uudistus, onko näin, ohjautui — suhteutettuna väestöpohjaan pääasiassa Westendiin. Onhan se tietysti hyvä, että jos kaikki rahat ovat osakkeissa, niin saa vähän lisärahaa, että pääsee lääkärille käymään, mutta mielestäni se porukka ei tarvitsisi enää lisää Kela-korvauksia. Kaiken hyvän päälle sitten tämä lääkäreitten siirtyminen julkiselta puolelta yksityiselle puolelle tulee aiheuttamaan lisää haasteita. Se tulee aiheuttamaan haasteita harvaan asutulla alueella mutta myös yleisesti koko Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-04-23T14:30:24,2025-04-23T14:31:31,Hyväksytty,1.1 2025_41_42,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_43,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa puhemies ja arvoisa ministeri! On hieno asia, että tätä terveydenhuoltoasiaa nyt viedään eteenpäin, ja onhan se mahtavaa, että 65 vuotta täyttäneet pääsevät sitten sinne yksityisellekin tarvittaessa tuolla julkisen hinnalla. Kyllä se kuitenkin helpottaa sitä ruuhkautumista kovasti. Tässäkinhän tulee se hintakatto, joka on hyvä asia, ja niin kuin edustaja Zyskowicz nosti esille, tämä on kokeilu. Nähdään niitä hyviä ja huonoja puolia tässä, mutta pidän kyllä tärkeänä, että tämmöinen uudistus on tulossa. Se on erityisen tärkeä tämmöisille ihmisille, jotka tosiaan tarvitsevat niitä palveluita, mutta kun he eivät tahdo päästä tuonne julkiselle puolelle, niin pystyvät menemään yksityiselle puolelle. Erittäin tervetullut uudistus, kiitos siitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-04-23T14:31:31,2025-04-23T14:32:13,Hyväksytty,1.1 2025_41_44,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_45,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Toimiva julkinen sektori ja siinä rinnalla joustava yksityinen sektori lienee kuitenkin monien meistä mielestä se paras malli. Jos me katsomme, niin kuin tarkastusvaliokunnassa olemme tarkastelleet, potilaiden jakautumista iän mukaan, niin perusterveydenhuollossakin me näemme, että kun 65 vuotta tulee ikää, niin heidän määränsä lisääntyy voimakkaasti siellä julkisen terveydenhuollon perusterveydenhuollossa. Näin ollen tämä on erittäin hyvä ja kiitetty. Lämmin kiitos ministerille tästä esityksestä, että nyt 65-vuotiaat pääsevät sillä samalla rahalla myös yksityisen puolen vastaanotolle. Tässä on kolme käyntiä vuodessa. Sen lisäksi laboratoriot, ja puhelun kautta kokenut yleislääkäri voi hoitaa hyvin pitkälle jo tässä ajassa potilaiden asioita eteenpäin. Olisin halunnut kysyä sitä, että kun nyt 1.9. tämä tulee voimaan ja sanoitte, että tarvitsee olla erillinen sopimus toimijan ja Kelan välillä, niin onko selkeästi nähtävissä, että tämmöisiä sopimuksia on tulossa? Ja toinen kysymys: [Puhemies koputtaa] Erittäin hyvältä kuulosti se, että perustoimeentulotuella olevat voisivat saada [Puhemies: Aika!] tämän omavastuun sinne. Onko tämäkin toteutumassa 1.9. alkaen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2025-04-23T14:32:14,2025-04-23T14:33:34,Hyväksytty,1.1 2025_41_46,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_47,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitushan tähän mennessä tai kokonaisuudessaan pistää 545 miljoonaa euroa Kela-korvauksiin. Se on aikamoinen arvovalinta tilanteessa, jossa hyvinvointialueilta leikataan satoja miljoonia ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluista ja sen lisäksi leikataan myös ihmisten toimeentulosta. On kummallista, että sitä rahaa löytyy, kun on kyse näistä terveysjäteistä. Tässä hallituksen esityksessä on kyse jälleen kerran silmänkääntötempusta, joka ikään kuin verhoillaan tämmöiseen kauniiseen retoriikkaan siitä, että edistetään sitä, että ikäihmiset pääsevät helposti lääkäriin. Siitähän tässä ei ole kyse, ja tuntuu kummalliselta, että hallituspuolueiden edustajat eivät edes ole tutustuneet näihin kriittisiin lausuntoihin, joissa tätä kritisoidaan erittäin voimakkaasti ja ollaan sitä mieltä, että tämä panostus pitäisi sen sijaan pistää sinne julkiseen perusterveydenhuoltoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-04-23T14:33:34,2025-04-23T14:34:36,Hyväksytty,1.1 2025_41_48,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kvarnström., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_49,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Halvempi lääkärikäynti yksityisellä puolella voi varmasti kuulostaa houkuttelevalta, mutta tähän kokeiluun liittyy vakavia ongelmia. Kyseessä on malli, jossa rahaa käytetään tehottomasti, kun lääkärikäynti ei edellytä hoidon tarpeen arviointia, kuten edellytetään silloin, kun joku soittaa terveyskeskukseen. Julkisen perusterveydenhuollon työtaakan keventäminen on tietenkin sinänsä hyvä tavoite. Tämä kokeilu voi kuitenkin pahentaa henkilöstöpulaa julkisella puolella, ja lisäksi esitys on ristiriidassa omalääkärimallin toteuttamisen kanssa. Tällä hetkellä kehitetään ympäri Suomea uusia palvelumalleja, ja tässä tilanteessa ajankohta tällaiselle määräaikaiselle kokeilulle on ongelmallinen. Jos hallitus todella olisi kiinnostunut hoitoonpääsyn parantamisesta, parempi ratkaisu olisi ollut säilyttää kahden viikon hoitotakuu sen sijaan, että sitä pidennettiin kolmeen kuukauteen yli 100 miljoonan euron leikkausten kera.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Johan Kvarnström,1398,2025-04-23T14:34:36,2025-04-23T14:35:43,Hyväksytty,1.1 2025_41_50,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Väyrynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_51,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tämä on erittäin tervetullut kokeilu, nimenomaan kahden vuoden kokeilu, ja tuossa oikeastaan edustaja Forsgrén kiteytti kaikista parhaiten sitä, minkä takia tämä on tervetullut. Elikkä jonot ovat tällä hetkellä julkisella puolella, eivät yksityisellä puolella, ja olen monta kertaa kertonut sen esimerkin, että kun katsoo esimerkiksi omalta kotiseudultani Jyväskylästä, niin siellä on seuraavalle päivälle lähes poikkeuksetta toistasataa yleislääkäriaikaa yksityisellä puolella vapaana — ja ne itse asiassa menevät yhden päivän hoitotakuuseen. Täällä on paljon puhuttu hoitotakuusta, ja etenkin oppositio on yhteismitallistanut kolmen kuukauden hoitotakuun siihen, että odotellaan kolme kuukautta sitä hoitoonpääsyä. Nyt kun meillä on tilanne, jossa päästään vuorokaudessa, niin eikö tämä teille kelpaa? Toinen asia: Kun puhutaan näistä asiantuntijalausunnoista ja on viitattu etenkin Lääkäriliittoon, niin siihen todellakin kannattaa tutustua, edustaja Honkasalo. Siellä on kaksi perustetta: toinen on se, että tässä on hintakatto ja tämä ei ole houkutteleva ammatinharjoittajille, ja toinen on se, että tämä vie työntekijävirran julkiselta yksityiselle. Nämä molemmat eivät toteudu, eli kumman te valitsette niistä? [Puhemies koputtaa] Se lausunto on aika ristiriitainen itsensä kanssa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-04-23T14:35:43,2025-04-23T14:36:55,Hyväksytty,1.1 2025_41_52,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_53,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lausuntopalaute hallituksen esityksestä oli hyvin kriittinen. Jos tämän esityksen tavoitteena on julkisen perusterveydenhuollon kuormituksen vähentäminen, sitä ei kyllä tällä valmistellulla esityksellä voida saavuttaa. Tällä esityksellä hoidon jatkuvuus tai kustannusvaikuttavuus ei parane, vaan hoito pirstoutuu eri järjestelmien välillä entistä enemmän. Hallituksen esitys on ristiriidassa omalääkäri- ja omatiimimallien kanssa ja kiihdyttää henkilöstökatoa julkiselta puolelta, mikä entisestään vain lisää ostopalvelujen tarvetta. Esityksellä alueellinen ja väestön eriarvoisuus lisääntyy sekä pitkäaikaissairaiden ja monisairaiden hoito heikkenee. Arvoisa ministeri, vastaatte salkullanne myös tasa-arvosta. Esityksen ikärajaa kritisoi niin yhdenvertaisuusvaltuutettu kuin vanhusasiavaltuutettu, ja esityksen on todettu lisäävän alueellista eriarvoisuutta. Mitä te heille vastaatte?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-04-23T14:36:55,2025-04-23T14:38:08,Hyväksytty,1.1 2025_41_54,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_55,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys on erittäin hyvä. Tavoitteena on parantaa perusterveydenhuollon saatavuutta, purkaa hoitojonoja, vahvistaa asiakkaiden valinnanvapautta ja keventää julkisen terveydenhuollon kuormitusta kohdentamalla Kela-korvauksia. Kela-korvausmallia uudistetaan vaiheittain, ja tämä esitys on osa sitä tiekarttaa, joka sisältää aiemmat uudistukset, kuten hedelmöityshoidot, suuhygienistin ja fysioterapeutin korvaukset. Yli 65-vuotiaat pääsevät tämän kokeilun turvin yksityiselle yleislääkärille terveyskeskuksen asiakasmaksun hinnalla eli 28 eurolla. Tällä halutaan lyhentää julkisen terveydenhuollon jonoja. Vastustaako oppositio tätäkin? Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja nopea hoitoonpääsy vähentävät erikoissairaanhoidon tarvetta tai nopeuttavat erikoissairaanhoitoon pääsyä, kun tarve kartoitetaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-04-23T14:38:08,2025-04-23T14:39:08,Hyväksytty,1.1 2025_41_56,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Kiitoksia. — Otetaan vielä kaksi puheenvuoroa ja sen jälkeen ministerin vastaus, edustajat Päivärinta ja Kosonen. — Päivärinta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_57,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Uskomatonta! Tämä on ihan uskomatonta, ettei oppositiossa kannateta edes sitä, että ikäihmisten terveyspalveluihin pääsy nopeutuu ja yhdenvertaisuus lisääntyy. [Aki Lindén: Kyllä kannatetaan mutta ei tällä tavalla!] Tiedättekö te mitä? Kyselyjen mukaan 59 prosenttia suomalaisista kannattaa tätä hallituksen kokeilua. 59 prosenttia suomalaisista on teidän kanssa eri mieltä. Ja voin kertoa senkin, että valtavan iso joukko 65-vuotiaita odottaa tällä hetkellä, milloin tämä kokeilu käynnistyy ja milloin he pääsevät yksityislääkärin vastaanotolle 28 eurolla, mutta te ette haluaisi heitä sinne päästää. [Aki Lindén: Vielä suurempi joukko haluaisi päästä terveyskeskukseen!] Te haluaisitte, että he jonottaisivat ideologisista syistä samojen seinien sisälle. Kun täällä on nyt monta kertaa kuultu, että julkisella puolella on jonoa ja sinne yksityiselle pääsee tunnissa kahdessa tai tämän päivän aikana, niin tämäkö teille ei käy? Olisi kyllä kiva kuulla, miksi te ette halua meidän ikäihmisille kunnon hoitoa ajoissa silloin, kun sitä tarvitaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-04-23T14:39:13,2025-04-23T14:40:26,Hyväksytty,1.1 2025_41_58,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,Edustaja Kosonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_59,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puheenjohtaja! Tässä esityksessä on neljä ongelmaa, joihin mielelläni tässä nyt sitten tartun. Hallituksellahan on todella hyvä ajatus tästä omalääkärimallin kehittämisestä, mutta tämähän todella on ristiriitainen sen omalääkärimallin kehittämisen suhteen, jossa juuri hoidon jatkuvuus ja tehokkuus on todettu monessa eri maassa toimivaksi. Kun saataisiin julkiselle puolelle sieltä kautta organisoitu omalääkärimalli, niin voisimme saada myös niitä kaivattuja säästöjä, joita täälläkin kaivataan, ja hoitohenkilökunta, niin kuin tässä on todettu, siirtyy sinne yksityiselle puolelle. Erikoinen valinta hallitukselta. Juuri 65-vuotiaat tarvitsevat sitä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteyttä, joka olisi julkisella puolella mahdollista saada, ja he pääsisivät saman tien sitten myös erikoissairaanhoidon palveluihin. Alueiden epätasa-arvosta täällä on puhuttu paljon. Esimerkiksi Etelä-Savo tulee olemaan tässä iso kärsijä. Ja sitten ihmettelen tätä, että täällä puhutaan 87 miljoonasta pienenä rahana tässä kohtaa, mutta sitten kun puhutaan vaikka 75 miljoonasta, jotka teillä on juuri siellä käsittelyssä OKM:n hallinnonalalta ja jotka leikkaatte, niin se ei sitten olekaan, kun se on tärkeä, iso raha, [Puhemies koputtaa] joka pitää ottaa sieltä pois.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-04-23T14:40:26,2025-04-23T14:41:51,Hyväksytty,1.1 2025_41_60,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Ja sitten ministerin vastaus, enintään viisi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_61,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos kansanedustajille kommenteista ja puheenvuoroista. Pyrin vastaamaan niistä mahdollisimman moneen. Tämän esityksen tarkoituksena on parantaa 65 vuotta täyttäneiden suomalaisten perusterveydenhuollon palvelujen saatavuutta, siis hoitoonpääsyä. Tämä ei ole pätkääkään julkiselta sektorilta pois. Me vahvistamme julkisen terveydenhuollon rahoitusta tulevina vuosina ikääntyvän väestön palvelutarpeen kasvusta johtuen joka vuosi. Kaikkiaan hyvinvointialueiden rahoitus on noin 26 miljardia. Yli kahdella miljardilla sitä on tänäkin vuonna kasvatettu, ja se on tärkeää. Eli julkinen terveydenhuolto on valtaosaltaan se kanava jatkossakin meidän ikääntyvän väestön terveydenhuollon palvelutarpeisiin vastaamaan. Tämä esitys, tämä kokeilu, on sen lisäksi, sitä täydentävä. Se helpottaa hoitoonpääsyä, se ottaa käyttöön uusia keinoja, uusia mahdollisuuksia meidän ikääntyvän, 65 vuotta täyttäneen eläkeläisväestön perusterveydenhuollon palvelujen saatavuuden parantamiseksi. Kysymykseni kuuluukin, miten SDP tällaista esitystä vastustaa, miten salissa olevat keskustalaisetkin tätä vastustavat, vaikka se on kokeilu, jossa voidaan päästä tilanteeseen, jossa useampi pääsee nopeammin lääkäriin. [Aki Lindén: Kunpa saisi vastata!] Te näette täällä myöskin ongelmana, esimerkiksi keskustan puheenvuoroissa on nähty, heikkoutena sen, että tähän ei sisälly hoidon tarpeen arviointia. Yleisimpiä saamiani palautteita 65 vuotta täyttäneiltä eläkeläisiltä on se, että on vaikea päästä läpi terveyskeskukseen. Voi esittää kysymyksen, onko menty jopa liian pitkälle siinä portinvartijuudessa niin että lääkäriin on kerta kaikkiaan Suomessa todella vaikea päästä. Jos tällä kokeilulla voidaan kokeilla sitä, että olisikin mahdollisuus päästä nopeammin ja suoremmin yksityiseen terveydenhuoltoon julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla, niin kuinka tällaista kokeiluakin täällä salissa vastustetaan? Tosin täytyy sanoa, että on vaikea tietää, mikä SDP:n linja milloinkin on voimassa. Viime kerrallakin nimittäin Kela-korvausten osalta kävi niin, että täällä salissa samat SDP:n edustajat vastustivat kovasti ja suurisanaisesti koko hallituskauden yksityisiä Kela-korvauksia ja niiden kehittämistä ja korottamista ja sitten, kun tuli äänestyksen hetki vaalien alla, painoittekin kannatusta tälle Kela-korvausten korottamiselle, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] ja totesitte vielä, edustaja Lindén, suunnilleen niin, että kun tämä kuitenkin hyödyttää ihmisiä, niin SDP sitten kääntyi tälle linjalle. Arvelen, että tässä saattaa nyt käydä samalla tavalla. Eli hallitus on tehnyt hyvän kokeilun, jossa 65 vuotta täyttäneiden hoitoonpääsyä ja lääkäriin pääsyä nopeutetaan tällä Kela-korvauskokeilulla. Jäämme seuraamaan, mikä teidän lopullinen äänestyskäyttäytymisenne tässä asiassa sitten on. Mutta vakavasti sanoen kuitenkin haluan sanoa, että hallituksella on tavoite ja tarkoitus, että rakennamme myöskin tasa-arvoisempia ja yhdenvertaisempia Kela-korvauksia. Eli tähän on tuotu hintakatto, jolla varmistetaan se, että hyöty tulee asiakkaalle, että se on veronmaksajien näkökulmasta vastuullinen ja uudenlainen malli, jossa vastataan siihen kritiikkiin, jota täälläkin salissa on esitetty, että valuvatko Kela-korvaukset hintoihin. Näin ei voi nyt päästä käymään, koska tähän Kela-korvausmalliin on rakennettu hintakatto. [Aki Lindén: Joka on erittäin kallis!] Mikäli se kokeilun perusteella toimii, niin sitä voidaan tietysti myöskin hyödyntää laajemmin Kela-korvausten kehittämisessä tulevaisuudessa asiakkaiden, suomalaisten, parhaaksi. Tässä mallissa ei myöskään voi periä erillisiä toimisto- ja vastaanottomaksuja. Tästä on tullut kritiikkiä kansalaisilta, ja ymmärrän hyvin sen, ja tähänkin kritiikkiin on vastattu. Lisäksi tässä on lisätty yhdenvertaisuutta siten, että nämä Kela-korvaukset olisivat useamman saatavilla. Kun täällä on puhuttu siitä, ketkä Kela-korvauksista hyötyvät, niin tässä mallissa tämä hintakatto varmistaa sen, että veronmaksajien rahoja käytetään vastuullisesti, ja tämä kiinteä omavastuu, 28 euroa, joka on sama kuin julkisessa terveydenhuollossa, huolehtii siitä, että nämä käynnit ovat saavutettavia yhä useammalle. Ja nyt vielä, kun tähän tehtiin lausuntopalautteen pohjalta se muutos, että tämä omavastuu huomioidaan myöskin perustoimeentulossa, se huolehtii siitä, että kaikkein pienituloisimmat, perustoimeentulotuen varassa olevat ihmisetkin voivat tätä mahdollisuutta hoitoonpääsyssä käyttää. Muutama huomio vielä olisi: Tässä kysyttiin siitä, onko riskinä, että useampi lääkäri siirtyy julkiselta yksityiselle. Tämä perustuu nyt virka-arvioon, ja vaikutusarviot on virkavastuulla tehty. Esityksen ei arvioida vaikuttavan suurissa määrin terveydenhuollon henkilöstön halukkuuteen siirtyä julkiselta sektorilta yksityiseen terveydenhuoltoon. Kokeilun määräaikainen kesto ehkäisee henkilöstösiirtymien tapahtumista julkiselta sektorilta yksityiselle sektorille. Alueellisesta tasa-arvosta kysyttiin myöskin. Sitä on esityksessä analysoitu. Siihen ehkä sellainen lisähuomio, mikä ei tässä keskustelussa tullut esille, että meillä on jo merkkejä siitä, että eri puolille Suomea on myöskin syntynyt Kela-korvausten kehittämisenkin seurauksena tämmöisiä yksittäisiä perhelääkäreitä, esimerkiksi Sievin omalääkärimalli. Yksittäinen ammatinharjoittaja siellä on lähtenyt toimimaan, ja näitä vastaavia esimerkkejä tämmöisestä sotealan pienyrittäjyydestä meillä on ollut erilaisissa lehtiotsikoissa, ja mielestäni se olisikin ihan toivottava suunta: lisää perhelääkäreitä Suomeen. No, viekö tämä omalääkärimallilta jotenkin pohjaa? Ei vie. Itse asiassa tämä siltaa ja mahdollistaa omalääkärimallin kehittämistä. Syynä on muun muassa se, että tässä kokeilussa ehdottomana vahvuutena on, että omalääkärin voi valita ja voi asioida myös samalla lääkärillä uudestaan, eli tulee omalääkärimallin elementti tähän. Lisäksi tällä kokeilulla voidaan kehittää ja päästäänkin kehittämään myös sitä yksityisen ja julkisen rajapintaa, joka on kieltämättä kehittämisen kohteena tärkeä. Meillä on tänä päivänä jo ihan normaali käytäntö se, että asiakkaat, jotka ovat työterveyden piirissä, saattavat joutua, jos siellä esimerkiksi havaitaan jotakin vakavampaa, siirtymään sitten julkiselle puolelle [Puhemies koputtaa] erikoissairaanhoidon asiakkaaksi. Tämä on arkipäivää, näin tapahtuu ihmisten elämässä. Miten me saamme siitä sujuvamman siirtymän niin, [Puhemies koputtaa] että ei tarvitse teettää päällekkäisiä uusia tutkimuksia vaan pystytään toimimaan yhä paremmin ja sujuvammin ja tietoa myöskin liikuttamaan näiden sektoreiden välillä asiakkaiden parhaaksi? Erinomainen kokeilu. Tämä on kokeilu. Kokeillaan sen hyödyt, mahdolliset heikot kohdat [Puhemies koputtaa] ja kehitetään tätä meidän järjestelmää eteenpäin. Se on kaikkien etu. [Aki Lindén: Vastauspuheenvuoro! Nimeni mainittiin kaksi kertaa!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-04-23T14:41:52,2025-04-23T14:48:37,Hyväksytty,1.1 2025_41_62,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_41_63,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. — Keskustelu. Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_41_64,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On erityisen valitettavaa, että ministeri ei ole enää paikalla, mutta toki ymmärrän, että keskustelun jakautuessa tällä tavalla kahteen osaan se ei ole useinkaan mahdollista. — Käyn tässä läpi eräitä tähän lakiesitykseen liittyviä tärkeitä asioita, ja aivan ensimmäisenä haluan todeta, että ongelma tässä ei ole se, että tässä hyödynnetään yksityistä tuotantoa terveydenhuollossa, vaan ongelma tulee siitä, millä tavalla se käytännössä tehdään. Kuvaan tätä niin konkreettisesti ja toivon mukaan ymmärrettävästi kuin osaan: Hyvinvointialueet, joilla on julkiset terveyskeskukset, ovat nyt tilanteessa, jossa, kuten kaikki tiedämme, hyvinvointialueiden rahoitus on erittäin tiukalla. On tehty lainsäädäntömuutoksia, joilla rahoitusta on vähennetty, muun muassa terveyskeskuksien toiminnasta 126 miljoonaa vuosien 2024 ja 2025 budjeteissa sekä useita muita vastaavia lakimuutoksia, ja myös tämän tiukan talouden tasapainotusvelvoitteen takia alueet tekevät voimakkaita omia säästötoimenpiteitä. Tästä seuraa se, että hyvinvointialueilla lukuisat tärkeät toiminnot, kuten vammaispalvelut, vanhustenhuolto, syöpäpotilaiden hoito, mielenterveysasiakkaat, lastensuojelu ja terveyskeskusasiat, käyvät tietyllä tavalla tiukkaa kilpailua siitä, mikä niiden rahoitusosuus hyvinvointialueiden yleiskatteellisesta rahoituksesta on. Eli tässä on voimakas budjettirajoite. Nyt rinnalle luodaan järjestelmä, jolla on tarkoitus tuottaa samantyyppisiä palveluita, joita terveyskeskukset tuottavat — tällä hetkellä nimittäin terveyskeskusten viidestä miljoonasta lääkärikäynnistä kaksi ja puoli miljoonaa kohdistuu nimenomaan yli 65-vuotiaisiin ja alle 65-vuotiaisiin vastaavasti toinen kaksi ja puoli miljoonaa, mikä käy ilmi tilastoista tässä hallituksen esityksessä. Nyt kun tässä rinnalla hyödynnetään sairausvakuutusjärjestelmää ja yksityistä terveydenhuoltoa sellaisella tavalla, että siellä korvataan suoriteperusteisesti palveluita, mikä on aivan erilainen rahoitusjärjestelmä kuin budjettirahoitus, johon liittyy aina tällainen voimakkaampi rajoite, syntyy tilanne, jossa jokaisesta käynnistä yksityisellä terveydenhuollolla tuottaja saa sata euroa käynniltä — 28 euroa potilaalta ja 72 euroa Kelalta — ja rinnalla on järjestelmä, jossa on voimakas budjettirajoite, jossa koko ajan haetaan säästöjä. Uskoisinpa jopa, että on suuri houkutus ajatella, että kun nyt yli 65-vuotias väestö saisi terveyskeskuskäynnin hinnalla yksityiseltä sektorilta samoja palveluita, niin silloin niitä jopa ehkä aktiivisesti pyritään sinne siirtämään. Tämähän näkyy tässä hallituksen esityksessä. Siellä on kuvattu, että arvio on, että yksityisen sektorin yli 65-vuotiaiden käynnit lisääntyvät 850 000 kappaletta ja vastaavasti yli 65-vuotiaiden julkiset käynnit vähenevät 650 000. Eli tämä on mielenkiintoinen laskelma, sillä nettolisäys yli 65-vuotiailla olisi vähän yli 200 000 käyntiä. Silläkö sitten jonot poistuvat? Käytännössä tämä siis tarkoittaa — se sanotaan suoraan, ja itselläni on tuossa sitaattejakin, mutta nehän ovat itse asiassa luettavissa suoraan hallituksen esityksestä — että tarkoitus on nimenomaan siirtää käyntejä julkiselta sektorilta yksityiselle sektorille. Tarkoitus siis ei ole se, että julkinen sektori tuottaisi sen määrän käyntejä kuin se nyt tuottaa ja sen lisäksi yksityinen sektori tuottaisi esimerkiksi Kela-korvattuna miljoona käyntiä enemmän, jolloin oikeasti käyntien yhteismäärä merkittävästi lisääntyisi, vaan tarkoitus on siirtää käyntejä julkiselta sektorilta yksityiselle sektorille. Eiväthän jonot silloin lyhene, jos tällä tavalla tapahtuu. No, nyt sitten kun puhutaan miljoonasta lisäkäynnistä yksityisellä sektorilla, niin eivät ne ole ne siellä tällä hetkellä täyttämättömät ajat, joihin täällä on usein viitattu — joista muuten merkittävä osa on jo nyt täyttynyt itse maksavista asiakkaista, toki eivät kaikki, sen saman päivän tai ainakin saman viikon aikana. Kyllähän tämä siirto voi toteutua vain sillä tavalla, että merkittävä henkilöstösiirtymä tapahtuu sieltä julkiselta puolelta yksityiselle sektorille. Jos me esimerkiksi vertaamme sitä, millä alueilla tällä hetkellä asuu eniten yli 65-vuotiasta väestöä — siellä on edustettuna Kainuu, siellä on edustettuna Etelä-Savo — siihen, miten tällä hetkellä jakautuu Kelan korvaamien yksityislääkärikäyntien määrä, mistä on lukuisia taulukkoja tässä hallituksen esityksessä... Jouduin toki itse laskemaan sieltä yhteen, mikä oli yli 65-vuotiaiden Kela-korvattujen käyntien määrä yksityisellä yleislääkärillä: se oli 209 000, muistaakseni kuviossa 13. Niistä esimerkiksi 4 000 toteutui Etelä-Savossa, eli käytännössä kaksi prosenttia. Jos sama rahoitus, 87 miljoonaa euroa, jaettaisiin hyvinvointialueille sillä tavalla, että jokainen saisi niillä kriteereillä, joilla alueet nyt saavat rahan, niin Etelä-Savo saisi kolme ja puoli prosenttia tästä 87 miljoonasta eurosta eli kaksi kertaa enemmän rahaa, ja silloin se kohdentuisi paljon paremmin yli 65-vuotiaaseen väestöön kuin tämä nykyinen malli, joka käytännössä tuo rahaa eniten pääkaupunkiseudulle ja Turun ympäristöön. Tietysti nyt ajatellaan, että sitten syntyy valtava määrä niitä uusia yksityislääkäripalveluja, mutta ministerihän itsekin täällä totesi, että tuskin nyt kokeilun aikana tapahtuu mitään merkittävää siirtymää. No, täällä lausuntopalautteessa todetaan, että on selkeästi aliarvioitu tätä henkilöstösiirtymän määrää. Eli summa summarum, mahdollisesti jatkan vielä toisella puheenvuorolla, mutta tässä vaiheessa haluan todeta, että meille sosiaalidemokraateille, joita paljon syyllistettiin tuossa ministerinkin puheenvuorossa, ei ole ongelma se, että me käytämme yksityissektoria, vaan se tulisi tehdä eri tavalla — ei suoriteperusteisesti kilpaillen toisaalta budjettirajoitteen piirissä olevan hyvinvointialueen kanssa, vaan niin, että me esimerkiksi järjestämme tämän 87 miljoonaa omalääkärimallin mukaisesti, [Puhemies koputtaa] jolloin saamme yhteensä 350 omalääkäriä eri puolille Suomea hyvinvointialueiden kautta. — Kiitoksia. [Tuomas Kettunen: Asiantunteva puheenvuoro! Tätä olisi voinut kuunnella pidempään!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-04-23T16:13:42,2025-04-23T16:21:18,Hyväksytty,1.1 2025_41_65,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_66,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Haluan alkuun kiittää Kela-korvausten kasvattamista voimakkaasti vastustanutta SDP:tä siitä, että se tuki lopulta äänestyksessä maaliskuussa pääministeri Petteri Orpon hallituksen esitystä gynekologi-, suuhygienisti- ja fysioterapiakäyntien sekä hammashoidosta ja mielenterveyspalveluista maksettavien Kela-korvausten parantamisesta. Vaikka sosiaalidemokraatit julkisuudessa kiivaasti vastustivat ja vielä äänestystä edeltävänä päivänä sosiaalisen median eri kanavissa viestittivät, että he vastustavat tätä ja tämä on väärin, niin äänestyksessä puheenjohtaja Lindtmanin johdolla sosiaalidemokraatit äänestivät yhdessä hallituspuolueiden sekä vihreiden ja keskustan kanssa Kela-korvausten korottamisen puolesta. [Aki Lindén: Miksi puhutte sosiaalidemokraateista?] Samaan aikaan maaliskuussa eduskunta hyväksyi myös toisen esityksen, jossa palautimme pääministeri Sanna Marinin hallituksen Kela-korvausten piiristä poistamat hedelmöityshoidot. Tätä esitystä SDP kuitenkin vastusti tuolloin vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa. Arvoisa puhemies! Nyt kannattaa jokaisen 65 vuotta täyttäneen kuunnella tarkasti: Te siis oppositiossa vastustatte, että seniorit pääsisivät hoitoon nopeammin. [Aki Lindénin välihuuto] Te olette oppositiossa täysin vieraantuneet tavallisten ihmisten arjesta. Vaalitentit itse asiassa paljastivat, etteivät vihreiden ja vasemmiston puheenjohtajat edes tiedä, paljonko julkisen puolen asiakasmaksu on. Te ette tiedä, koska teillä on työterveys, johon pääsette nopeasti ja jossa voitte valita suoraan lääkärin ilman hoidon tarpeen arviointia. Nyt kun vastaavaa palvelua tarjotaan mahdolliseksi 65 vuotta täyttäneille, te vastustatte sitä. Meidän tavoitteemme on, että 65-vuotiaat pääsevät jatkossa, siis tämän kokeilun kautta, yksityiselle lääkärille samalla terveyskeskusmaksulla, enintään 28 eurolla. Kokeilussa 65 vuotta täyttäneet voisivat hakeutua yksityislääkärin vastaanotolle niin, että asiakkaan itse maksettava osuus olisi enintään julkisen perusterveydenhuollon lääkärikäynnistä perittävän asiakasmaksun verran, ja tämä lisää hoitoonpääsyä tulotasosta riippumatta. Mallin ytimessä ovat nimenomaan asiakkaiden tarpeet. Kokeilussa käynnit yleislääkärin vastaanotolla yksityisellä puolella korvattaisiin niin, että tuo omavastuu olisi siis sama kuin julkisen terveydenhuollon asiakasmaksu. Itse pidän tätä nyt esitettyä Kela 65 -kokeilua hyvin kohdennettuna, sillä 65 vuotta täyttäneet eivät tyypillisesti ole enää työterveyshuollon piirissä eivätkä toisaalta voi saada sairauskuluvakuutusta. Tuoreen kyselytutkimuksenkin mukaan yli puolet 65 vuotta täyttäneistä koki lääkärille pääsemisen tänä päivänä hankalaksi. Itse voisin ajatella, että tulevaisuudessa tätä Kela 65 -kokeilua voisi laajentaa toiseen vastaavaan kokonaisuuteen, esimerkiksi suun terveydenhuoltoon. Hyvinvointiala HALIn toimitusjohtaja Sanna Aunesluoma kirjoitti hyvin jokin aika sitten: ”Hoitoonpääsy ei tule helpottumaan lähivuosina, koska väestömme ikääntyy ja tarve sosiaali- ja terveyspalveluille kasvaa. On siis elintärkeää, että kokeilemme erilaisia malleja palvelujen järjestämiseen. Kela 65 -malli on erinomainen esimerkki tällaisesta kokeilusta: se on tarkkaan rajattu kohderyhmän, keston ja sisällön osalta, eivätkä sen kustannukset Kela-korvauksina ole kuin arviolta alle promillen alueiden terveydenhuoltomenoista vuodessa.” Asiakas maksaisi siis yksityiselle palveluntuottajalle saman verran kuin julkisen puolen asiakasmaksu on, ja lisäksi asiakkaalle korvattaisiin myös osa lääkärin määräämien tutkimusten kustannuksista, esimerkiksi verikokeita, EKG:tä, keuhkokuvaa, virtsatutkimusta ja niin poispäin. HALIn tuoreessa kansalaiskyselyssä lähes kolme neljästä 65 vuotta täyttäneestä aikoi varmasti tai todennäköisesti hakeutua yksityiselle lääkärille Kela 65 -kokeilun turvin. Esimerkiksi vuonna 24 Kela maksoi 65 vuotta täyttäneille korvauksia noin 200 000 yleislääkärikäynnin verran. Koska kokeilussa asiakas maksaa siis lääkärikäynnistä suhteellisen pienen omavastuun, kokeilun ansiosta yhä useamman pienituloisen on mahdollista päästä yksityisen yleislääkärin vastaanotolle. Myös hintakattoa itse asiassa tässä pilotoidaan nyt ensimmäistä kertaa Kela-korvauksissa, ja myös Kela on pitänyt hyvänä sitä, että kokeilussa testataan niin lääkärinpalkkioiden kuin tutkimusten hintakattojen toimivuutta. Julkisuudessa on esitetty, että jatkossa olisi mahdollista, että hintakattoa laajennettaisiin myös muihin Kela-korvauksiin. Kokeilu antaa mahdollisuuden kehittää Kelan yksityisen sairaanhoidon korvausjärjestelmää osana terveydenhuollon palvelujärjestelmää ja lisätä sen vaikuttavuutta. Tästä näkökulmasta kannatettavia ovat erityisesti palveluiden hintakattoa ja asiakkaan omavastuuta koskevat ehdotukset. Esityksen mukaan omavastuusumma voitaisiin ottaa huomioon myös toimeentulotukea myönnettäessä. Tämä on myös myönteinen asia. Aunesluoma kirjoitti myös: ”Kokeilut ovat oiva tapa kehittää terveydenhuoltoa. Kokeiluissa voi syntyä onnistumisia, mutta eteen voi myös tulla ratkaistavia asioita. Niihin on hyvä puuttua matalalla kynnyksellä ja tehdä tarvittaessa korjaavia liikkeitä. Tärkeintä on, että kansalaiset kokevat pääsevänsä lääkäriin, kun sairaus yllättää.” Arvoisa puhemies! Itse pidän tätä erittäin tervetulleena uudistuksena ja kokeiluna, ja katsotaan, miten se arjessa lähtee toimimaan. Toivottavasti mahdollisimman moni yli 65-vuotias tämän myötä pääsee nopeammin hoitoon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-04-23T16:21:19,2025-04-23T16:28:28,Hyväksytty,1.1 2025_41_67,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_68,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Lindénille Etelä-Savon esimerkin esille nostamisesta. Meillä ei tosiaankaan näitä yksityisiä lääkäripalveluja kovinkaan hyvin ole saatavilla. Kiitos myös edustaja Heinoselle, hän oivallisesti kertasi ministerin esittelypuheen keskeiset osat. Se, mikä tässä on hyvää, on todellakin se, että tämä on kokeilu. Kokeiluja pitäisi käyttää enemmänkin. Kun täällä on vähän semmoinen työnjako, että hallituspuolueiden edustajat käyvät läpi ne hyvät puolet, niin opposition edustajalle osuu se rooli, että sitten on joitain kriittisempiä huomioita. Erityisesti nostan niitä hyvinvointialueiden antamista lausunnoista tähän esitykseen liittyen. Tässähän on taustalla hallitusohjelman kirjaus perusterveydenhuollon saatavuuden parantamisesta ja hoitojonojen purkamisesta, ja nämä ovat erittäin hyviä ja kannatettavia asioita. Mutta tämä kokeilu, esitys on hieman vajavainen, jotta nämä hyvät kirjaukset sitten toteutuisivat. Ensinnäkään tämä Kela-korvauskokeilu, ja tämäkin on tuotu moneen kertaan esille, ei sisällä hoidon tarpeen arviointia, joka julkisella puolella toteutetaan terveydenhuoltolain mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että palveluihin ohjautuminen toteutuu eri tavalla julkisella ja yksityisellä puolella. Tämän lakiesityksen vaikutusarvioinneissa todetaan, että yksityissektorin toiminta on vahvasti lääkärivetoista ja tämän seurauksena lääkärin hoidettavaksi tulee ihmisiä, jotka julkisella puolella todennäköisesti hoidettaisiin muiden ammattihenkilöiden toimesta, kuten sairaanhoitajien. Eli tämä valinnanvapaus toteutuu, mutta asiakas ei ohjaudu tehokkaimmalla tavalla oikeaan aikaan oikealle ammattilaiselle: sairaanhoitajalle, fysioterapeutille, psykiatriselle sairaanhoitajalle, psykologille tai sosiaalityön ammattilaiselle. Esityksen mukaan kokeilun piiriin ei kuulu muiden ammattilaisten palvelua, mistä seuraa päällekkäistä toimintaa. Päällekkäisyyttä tulevat lisäämään myös rajatut mahdollisuudet diagnostiikkaan. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen mukaan yksityislääkäri ei voi määrätä kaikkia tarpeellisia laboratoriokokeita ja tutkimuksia vaan potilas joutuu hakeutumaan julkisen palvelun piiriin saadakseen nämä tarvittavat tutkimukset. Yleislääkärihoidon jatkuvuuden tiedetään vähentävän sairaalahoitoon joutumista ja ennenaikaisen kuoleman riskiä. Nyt hallituksen esittämä Kela-korvausmalli ei ikävä kyllä edistä hoidon jatkuvuutta. Esityksen tavoitteeksi mainittu julkisen terveydenhuollon kuormituksen keventäminen toteutuisi vain tilanteissa, joissa lääkärikäynti olisi niin sanottu episodimainen kertakäynti eikä vaadi hoidon jatkuvuutta. Hoidon jatkuvuus, mitä on tuotu moneen kertaan täällä esille, on erityisen suuressa roolissa yli 65-vuotiailla. Tästä on lähipiiristä itsellänikin viimeisenkin viikon ajalta vähän liikaakin kokemuksia. Tältä osin hallituksen esitys voi pahimmillaan heikentää heidän hoitoaan. Arvoisa puhemies! Julkisen puolen perusterveydenhuollon kiireettömällä lääkärin vastaanotolla hoidetaan yleensä useampaa kuin yhtä potilaan asiaa. Hallituksen esityksen kiinteä 100 euron hinta 20 minuutin vastaanotosta ohjaa käyttöä siten, että vastaanotolla hoidetaan yksittäisiä asioita, mikä johtaa helposti useampiin käynteihin. Tämä tarkoittaa käytännössä, että hoitojonojen lyhenemistä ei tapahdu. Raha kyllä kuluu, mutta hyödyt eivät samalla tavoin toteudu. Hyvinvointialueilla on kehitetty toimintaa siten, että potilas saa aina palvelua parhaalta ammattilaiselta ja lääkärin vastaanottoa edeltävästi otetaan tarpeelliset tutkimukset — korostaen: tarpeelliset tutkimukset. Tämän myötä yhdellä käynnillä pystytään hoitamaan enemmän ja paremmin potilaan asioita. Mikäli yli 65-vuotias käyttää sekä hallituksen esittämän kokeilun mukaisia yksityisiä palveluita esimerkiksi kolme kertaa että sen lisäksi julkista perusterveydenhuoltoa, joutuu hän maksamaan kuudesta käynnistä. Vastaavassa tilanteessa julkisella puolella peritään vain kolmelta käynniltä maksu, minkä jälkeen perusterveydenhuollossa lääkärin vastaanotto on asiakkaalle maksuton. Arvoisa puhemies! Edellisen lisäksi suuri ongelma hallituksen esityksessä on, että se ohjaa ja ajaa lääkäreitä julkiselta puolelta yksityiselle sektorille, mikä tämäkin on tuotu täällä esille ja mitä on arvioitu myös hallituksen esityksessä. Eli tämä osaltaan rapauttaa julkista terveydenhuoltoa. Rahaa kuluu, mutta ongelmat pahenevat. Erityisesti tämä korostuu alueilla, joilla on jo valmiiksi isoja rekrytointihaasteita ja samaan aikaan niukin yksityissektorin lääkäriresurssi. Maailma on erilainen espoolaisen Teslan ratin takaa kuin puumalalaisen Toyotan tuulilasista katsottuna. Tätä näköalaeroa hallituksen esitys kasvattaa tällä esityksellä. Arvoisa puhemies! Suora lainaus lopuksi erään hyvinvointialueen lausunnosta: ”Lääkärille pääsy ei yksistään ratkaise ongelmia potilasryhmällä, jossa tarvitaan laaja-alaisesti eritasoisia ja eri ammattilaisten tuottamia terveys- ja sosiaalipalveluja. Jonon purkuun perusterveydenhuollossa se ei myöskään tuo ratkaisua, koska se voi tuottaa päällekkäistä työtä. Jos halutaan kehittää yksityisen sairaanhoidon korvausjärjestelmää osana terveydenhuollon palvelujärjestelmän kokonaisuutta, tulee toteuttaminen tehdä tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa tavalla, joka kannustaa yksityistä toimijaa kokonaisvastuuseen hoitoonsa ohjautuvista potilaista. Esitetty malli on hyvin keskeneräinen. Hallituksen esityksen mukainen Kela-korvausmalli ei ole kannatettava.” — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-04-23T16:28:32,2025-04-23T16:34:15,Hyväksytty,1.1 2025_41_69,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Edustaja Päivi Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_70,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto tarvitsee järkevää ja tasapainoista kumppanuutta yksityisten palveluntuottajien ja myös kolmannen sektorin kanssa. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö sotejärjestelmässä voi tuoda merkittäviä etuja, kuten tehokkuuden lisäämistä, palvelujen monipuolistumista, se voi vahvistaa kansalaisten valinnanvapautta ja myös tuoda potkua innovaatioihin. Yhteistyön onnistuminen edellyttää toki selkeitä sääntöjä ja valvontaa, jotta voidaan varmistaa, että palvelut ovat laadukkaita, tasa-arvoisia ja kestäviä. Yritysten ohella myös kolmannen sektorin toimijat, kuten sosiaali- ja terveysjärjestöt, ovat keskeisiä kumppaneita. Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä sitä, että ei ikään kuin ideologisista syistä vastusteta esimerkiksi tätä kokeilua, jossa vahvistetaan yli 65-vuotiaiden valinnanvapautta terveyspalveluissa. Tämä yli 65-vuotiaille suunnattu Kela-korvauskokeilu mahdollistaa sujuvamman pääsyn lääkärille, se parantaa valinnanvapautta ja on tervetullut uudistus. Kokeilussa käynti korvattaisiin niin, että omavastuuosuus olisi enintään julkisen perusterveydenhuollon lääkärikäynnistä perittävän asiakasmaksun suuruinen, ja korvattaville vastaanottokäynneille vahvistettaisiin enimmäishinnat ja korvaustaksat, ja korvaus lääkärinpalkkiosta voitaisiin maksaa enintään kolmesta lääkärikäynnistä kalenterivuodessa. On toki selvää, että kokeiluun liittyy epävarmuustekijöitä ja tarkemmat vaikutukset nähdään vasta kokeilun myötä, mutta juuri siksi tätä kokeilua tarvitaan. Toivoisin myös salin vasemmalta laidalta hiukan ennakkoluulottomampaa ajattelua tähän kokeiluun nähden. [Aki Lindén: Omalääkärimalli!] — Sitäkin tarvitaan, myös omalääkärimallia tarvitaan. [Aki Lindén: Se juuri tarvitaan!] Huomioitavaa on, että tämä malli ei ole helpotus pelkästään ikäihmisille vaan onnistuneen kokeilun kautta olisi mahdollista sujuvoittaa myös laajemmin koko terveydenhuoltojärjestelmää. Ikäihmisillä on usein monia sairauksia ja säännöllinen hoidon tarve. Tällä hetkellä meillä todellakin on haasteena jo usean vuoden jatkuneet julkisen terveydenhuollon pitkät jonot, jotka voivat pahimmillaan viivästyttää diagnooseja ja hoitoa. Kokeilun avulla iäkäs potilas voi päästä nopeammin lääkärin vastaanotolle, mikä voi myös lisätä potilaan turvallisuudentunnetta ja parantaa hoidon ennakoitavuutta. En myöskään haluaisi aliarvioida tätä valinnanvapauden mahdollisuutta, sitä, että potilas voi itse valita lääkärinsä. Kokeilun tavoite on myös keventää painetta ja hoitojonoja julkisessa terveydenhuollossa. Kun osa potilaista hyödyntää tämän myötä enemmän yksityistä sektoria, vapautuu enemmän aikaa ja resursseja muille, erityisesti niille, joilla ei ole mahdollisuutta valita. On tietysti selvää, että parhaiten tämä ehdotettava korvausmalli soveltuu tarkkarajaisten yksittäisten terveysvaivojen hoitoon. Pitkäaikais- ja monisairaiden ikäihmisten sairauksien hoito jatkossakin varmasti toteutuu parhaiten juuri julkisten palveluiden piirissä, mutta kokeilun kautta voidaan myös edistää hoidon jatkuvuutta, kun potilaalla on mahdollisuus päästä saman lääkärin vastaanotolle, minkä merkitys korostuu erityisesti vanhemmalla väestöllä. Kela-korvauskokeilu voi myös tukea alueellista yhdenvertaisuutta. Monilla alueilla yksityinen vaihtoehto voi tuoda kaivattua joustavuutta palveluihin. Tämä kokeilu ei tokikaan ratkaise kaikkia ongelmia, mutta se on yksi lisä parantaa potilastyytyväisyyttä ja valinnanvapautta, turvallisuudentunnetta palveluiden suhteen. Itse ajattelen, että kyllä tämä esitys edistää myös senioriväestön yhdenvertaisuutta työikäisen väestön kanssa, jolla on usein joustava pääsy työterveyshuollon palveluihin. Nyt joustavampi pääsy palveluihin, valinnanvapaus, tarjoutuu tämän kokeilun myötä paremmin myös yli 65-vuotiaille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-04-23T16:34:19,2025-04-23T16:39:56,Hyväksytty,1.1 2025_41_71,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_72,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Arvokas ikääntyminen ei tarkoita vain pitkiä elinvuosia, se tarkoittaa elämää, jossa on apu saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan. Terveys ja hoitoonpääsy on ihmisoikeutemme ja perusoikeutemme. Suomessa on yli 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta. He ovat usein ihmisiä, joiden oikeus työterveyshuoltoon on päättynyt ja jotka elävät niukalla eläkkeellä. Samaan aikaan heidän terveydenhuollon tarpeensa kasvaa. Meidän on varmistettava, että he eivät jää hoitoa vaille siksi, ettei pääsy lääkärille onnistu kohtuullisella ajalla tai hinnalla. Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että yli 65-vuotiaat voivat saada Kela-korvauksen yleislääkärin vastaanotosta yksityisessä terveydenhuollossa. Omavastuu olisi enintään julkisen sektorin asiakasmaksun suuruinen. Tämä helpottaa hoitoonpääsyä ja keventää julkisen sektorin kuormaa. Tärkeää on myös se, että mukaan pääsee vain sellainen yksityinen palveluntuottaja, joka tekee Kelan kanssa sopimuksen enimmäishinnoista ja suorakorvauksista. Näin varmistetaan, että asiakas ei maksa ylimääräisiä toimistomaksuja tai piilokuluja. Arvoisa herra puhemies! Lääkärille pääsy ei saa olla kiinni lompakon paksuudesta. Tämä kokeilu asettaa hintakaton, joka takaa, että valinnanvapaus ei tarkoita vain varakkaiden mahdollisuutta vaan todellista vaihtoehtoa aivan kaikille. Myös tutkimusten osalta esitys menee oikeaan suuntaan. Osa lääkärin määräämistä perustutkimuksista olisi myös korvattavia. Ja tärkeä huomio: myös toimeentulotuen piirissä olevien omavastuuosuudet otetaan huomioon tukipäätöksissä. Tämä tuo oikeudenmukaisuutta. Arvoisa herra puhemies! Tämä on osa laajempaa suunnitelmaa. Hallitus on tehnyt päätöksiä Kela-korvausten kehittämisestä vaiheittain. Olemme palauttaneet korvauksia ja laajentaneet niitä myös naistentautien ja synnytysten erikoisaloille sekä mielenterveyspalveluihin. Tämä esitys jatkaa johdonmukaisesti sitä työtä. Kyse ei ole vain palveluista, kyse on siitä, millaisena yhteiskuntana kohtelemme ikääntyvää väestöämme. Annamme heille oikeuden valita ja tuemme heitä pääsemään hoitoon silloin, kun tarve on. Arvokkaan ikääntymisen pitää olla enemmän kuin tavoite, sen pitää näkyä teoissa. Kannatan esitystä lämpimästi. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-04-23T16:40:05,2025-04-23T16:43:53,Hyväksytty,1.1 2025_41_73,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman on poissa. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_74,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä, jonka myötä yli 65-vuotias voi tämän myötä mennä yksityiselle yleislääkärille ja maksaa saman verran kuin terveyskeskuksessa. Tämä on erittäin tärkeä uudistus eläkkeelle jääneille 65-vuotiaille, jotka muutoin jäävät työterveyshuollon ulkopuolelle. Yksityisen yleislääkärin vastaanottokäynnit määräytyvät siten, että omavastuu on enintään julkisen perusterveydenhuollon asiakasmaksun suuruinen. Korvaus on kolmesta käynnistä kalenterivuodessa. Lääkärin määräämät tutkimukset ja näytteiden otot korvataan 50-prosenttisesti, ja näille vahvistetaan enimmäishinnat eli kattohinnat Kelan toimesta. Tämän hallituksen esityksen tarkoituksena on helpottaa ja ennen kaikkea nopeuttaa hoitoonpääsyä, lyhentää jonoja ja parantaa arjen palveluita erityisesti iäkkäämmille suomalaisille. Arvoisa puhemies! On tärkeää ymmärtää, että tämä esitys auttaa ihmisiä pääsemään nopeammin hoitoon ja oikea-aikaisesti. Kun vaivat tutkitaan ja hoidetaan ajoissa, vältytään isommilta ongelmilta myöhemmin. Näin saadaan ihmisille nopeammin apua ja samalla säästetään rahaa, kun erikoissairaanhoidon tarve vähenee. Ajoissa annettu hoito on paitsi oikein potilasta kohtaan, se on myös hyvä tapa käyttää verovaroja. Samalla esityksen avulla kevennetään julkisen sektorin painetta. Tämä hallituksen esitys perustuu hallitusohjelman kirjauksiin, joissa korostetaan perusterveydenhuollon kehittämistä ja hoitojonojen purkua. Kyseessä on siis vapaaehtoinen valinta 65 vuotta täyttäneille, jos haluaa päästä nopeammin lääkäriin hoitoon. Arvoisa puhemies! Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. päivänä syyskuuta tänä vuonna, ja kyseessä on kaksivuotinen kokeilu. Onkin hyvä tarkastella kokeilujakson aikana, miten esitys konkreettisesti toimii, ja tarvittaessa tehdä muutoksia siten, että esitys tukee tosiasiallista tarkoitustaan. Kela-korvausmallia uudistetaan vaiheittain, ja tämä esitys on osa tiekarttaa, joka sisältää aiemmat uudistukset, esimerkiksi hedelmöityshoidot, suuhygienistin ja fysioterapeutin korvaukset. Tämä esitys on erittäin tärkeä erityisesti ajatellen työterveyshuollon ulkopuolelle jääviä ja eläköityviä. Kannatan tätä esitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-04-23T16:43:55,2025-04-23T16:46:28,Hyväksytty,1.1 2025_41_75,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_76,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys, jolla ehdotetaan väliaikaisia muutoksia sairausvakuutuslakiin sekä toimeentulotuesta annettuun lakiin. Tämän esityksen tavoitteet ovat selkeät: parantaa perusterveydenhuollon saatavuutta erityisesti iäkkäille suomalaisille, purkaa hoitojonoja, vahvistaa valinnanvapautta terveydenhuollossa sekä keventää hyvinvointialueiden kuormitusta. Hyvinvointialueet ovat erilaisia, ja niillä on omien hyvien, toimivien käytäntöjen lisäksi erilaiset haasteet. Nämä haasteet tulevat osaltaan siitä, minkälainen väestö alueella asuu ja miten työvoimaa on saatavilla terveydenhuollon työtehtäviin. Esimerkiksi monella työikäisellä on käytössään työterveyshuollon palvelut, kun toisella alueella saattaa asua enemmän ikääntyneitä eikä perusterveydenhuoltoon ole saatu välttämättä tarpeeksi työvoimaa. Tämä luo haasteita ja erilaisia tarpeita, joihin meidän täytyy pystyä vastaamaan. Ennaltaehkäisy on tärkeässä roolissa oikeastaan minkä tahansa ikäisen hoidossa. Ennaltaehkäisy kuitenkin korostuu erityisesti ikääntyneiden hoidossa, sillä iän myötä toipuminen hidastuu. Mikäli hoitoon ei pääse ajoissa, iäkäs voi mennä nopeastikin heikkoon kuntoon. Suuremmassa kuvassa se kuormittaa myös erikoissairaanhoitoa sekä vanhustenhoitoa, puhumattakaan siitä, mitä heikko terveydentila tekee yksilölle ja hänen läheisilleen. Arvoisa puhemies! Hallitus onkin ryhtynyt toimiin näiden asioiden ratkaisemiseksi. Nyt käsittelyssä olevan esityksen keskiössä ovat yli 65-vuotiaat suomalaiset, jotka saavat mahdollisuuden käydä yksityisellä yleislääkärillä saman asiakasmaksun hinnalla kuin julkisessa terveydenhuollossa. Tämä on merkittävä ja konkreettinen parannus meidän vanhustemme arkeen. Kun lääkäriin pääsylle on tarve ja vastaanottoaikaa ei esimerkiksi ole tarpeeksi nopeasti saatavilla sieltä omasta terveyskeskuksesta, vanhuksella olisi mahdollisuus valita lääkärikäynti yksityiseltä puolelta. Tämä esityksen malli mahdollistaa kolme korvattavaa käyntiä vuodessa, ja samalla tuetaan lääkärin määräämien tutkimusten ja hoitojen korvaamista. Kaikki tämä tapahtuu selkein pelisäännöin: Kela vahvistaa enimmäishinnat, ja palveluntuottajien on sitouduttava Kelan ehtojen mukaiseen suorakorvausmenettelyyn ilman lisämaksuja potilaalle. Tärkeintä on se, että hoitoon pääsee ja tämän esityksen vaikutukset kohdistuvat suoraan ihmisten arkeen, sinne, missä hoitoonpääsy on tällä hetkellä hidasta ja vaikeaa. Tavoitteena on, että se olisi jatkossa nopeaa ja sujuvaa. Arvoisa puhemies! Meille perussuomalaisille on erityisen tärkeää, että olemassa olevat resurssit riittävät siihen, että suomalaiset saavat tarvitsemansa hoidon ajoissa, joustavasti ja laadukkaasti. Meidän lähtökohtamme on se, että ihmisten ei pidä jäädä odottamaan apua, etenkään ikäihmisten, joiden terveydentila voi heikentyä nopeasti. Tämä esitys tuo konkreettisen vaihtoehdon, joka helpottaa hoitoonpääsyä, keventää julkisen sektorin taakkaa ja vahvistaa ennalta ehkäisevää hoitoa. Haluankin kysyä oppositiolta: Ei kai ole mitään järkeä vastustaa tätäkin, siis vastustaa sitä, että yli 65-vuotias voi päästä lääkäriin ilman kuukausien jonotusta? [Aki Lindén: Sitä parempaa mallia voi kannattaa!] Vai vastustatteko sitä, että palvelua tarjotaan julkisen hinnalla mutta yksityisen puolella, kun julkinen ei kykene vastaamaan kysyntään? [Aki Lindén: Miksi ei kykene?] Tämä esitys ja malli ei ole täydellinen, eikä tällä ratkaista kaikkia niitä haasteita, joita meillä on ratkottavana terveydenhuollon osalta. Tämä on kuitenkin alku, ja me emme voi jäädä odottamaan täydellistä mallia, vaan meidän on toimittava nyt, kun hoitojonot ovat kasvaneet ja resurssit ovat äärimmäisen tiukassa ympäri Suomen. Haluan myös muistuttaa, ettei tämä esitys ole ainoa, jolla helpotamme hoitoonpääsyä. Olemme tehneet muitakin Kela-korvausmuutoksia, joiden avulla suomalainen pääsee tuettuna sellaisiin palveluihin, mitä julkinen terveydenhuolto ei pysty tuottamaan riittävästi. Näitä palveluita ovat hedelmöityshoidot, gynekologikäynnit sekä suuhygienistin ja fysioterapian palvelut. Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan korostaa sitä, että tämä esitys ei vie pois mitään nykyisestä järjestelmästä. Päinvastoin, se lisää mahdollisuuksia päästä hoitoon ja tuo joustavuutta, kun julkinen ja yksityinen terveydenhuolto täydentävät toinen toistaan. Tämä esitys mahdollistaa nopeamman ja sujuvamman hoidon erityisesti niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-04-23T16:46:33,2025-04-23T16:51:14,Hyväksytty,1.1 2025_41_77,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, poissa. — Edustaja Hamari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_78,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä me haluamme, että tässä maassa ihan joka ikinen ja jokaisen ikäinen ihminen saa palvelutarvettaan vastaavaa hoitoa. Emme tätä esitystä ideologisesti vastusta vaan siksi, että samalla rahalla saisi enemmän toisella tavalla toteutettuna ja julkisten varojen käyttö pitäisi miettiä hyvin tarkkaan, mihin se laitetaan. Näitä summia ja lääkärikäyntien määriä tuli jo edustaja Lindénin puheenvuorossa tässä aikaisemmin. Kyllä tässä nyt on käynyt niin, että jos joku asia kuulostaa liian hyvältä, niin todennäköisesti se ei ole totta. Tämä hallituksen esitys kieltämättä kuulostaa asiakkaille hyvin houkuttelevalta, mutta en kuitenkaan näe sitä järkevänä, koska tälle ei ole pohjaa, ei kestävää tulevaisuutta eikä asiantuntijoiden lausuntopalautekaan tue sitä. Tämä olisi helpompi ymmärtää, jos samaan aikaan vahvistettaisiin perusterveydenhuoltoa, mutta sen sijaan esimerkiksi hoitotakuulta nyt vietiin pohja ja myöskin rahat pois. Jos perusterveydenhuoltoa samaan aikaan vahvistettaisiin, niin sitten tämä olisi jonojen purkuun ehkä helpompi ymmärtää. Mutta missään nimessä emme vastusta sitä, että kaikki tässä maassa saavat hyvää hoitoa. Ja juurikin yli 65-vuotiaat, jotka eivät sitten enää ole työterveydenhuollon piirissä, ovat yksi tärkeä ryhmä. Mutta juurikin, kuten sanottu, lausuntopalautteenkin perusteella tämä esitys on epäuskottava, ja tässä on jo ollut useita hyviä puheenvuoroja siitä. Tämä suunniteltu järjestelmä on kallis, ja on vahva syy uskoa siihen, että hoitojonot ja paine eivät tästä helpotu, vaan esitys kohdistuu jo entuudestaan yksityisen sektorin palveluita käyttäville henkilöille. Näin ollen se kokeilu ei täyttäisi sille myöskään julkilausuttuja tavoitteita. Entä mitä tapahtuu sitten tämän kokeilun jälkeen? Mitä työvoimalle tapahtuu? Millä tavalla tämä moniammatillisuus on otettu tässä huomioon, kun kuitenkin suuri osa avoterveydenhuollon käynneistä toteutuu sairaanhoitajalla? Tässä on minusta ihan kriittisesti esitetty, muun muassa Diabetesliiton lausunnossa, juuri nämä monisairaat. Ehkä meidän kannattaisi panostaa nimenomaan niihin diabeteshoitajiin ja näihin erikoissairaanhoitajiin siellä julkisessa terveydenhuollossa. Mutta nyt tämä vaarantuu, koska tämä iso rahasumma ohjataan näihin käynteihin. Arvoisa hallitus, haluaisin teille sanoa, että päätöksiä pitäisi tehdä tutkittuun tietoon nojaten ja asiantuntijoita kuullen. Siellä on monta muutakin hyvää lausuntopalautetta. Muun muassa Suomen Sairaanhoitajat näkee yhteiskunnallisesti tämän esityksen kokeilun sijaan taloudellisempana ja turvallisempana ja vaikuttavampana vaihtoehtona sen, että julkista perusterveydenhuoltoa vahvistettaisiin ja tehostettaisiin tämän kokeilun sijaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-04-23T16:51:20,2025-04-23T16:54:22,Hyväksytty,1.1 2025_41_79,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Berg poissa. — Edustaja Väyrynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_80,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Muutama huomio, mitkä tuossa minuutin debatissa jäivät mainitsematta. Tämä on erittäin tervetullut esitys, ja monesti tässä keskustelussa nytten unohtuu se, että tämä on todellakin kokeilu, jota seurataan ja jonka tuloksia seurataan — puhutaan kahden vuoden kokeilusta nimenomaan. Itse asiassa olisin edustaja Kallion äskeistä puheenvuoroa siinä mielessä vähän ehkä haastanutkin, kun hän sanoi, että hallituksen esityksessä jotenkin otetaan kantaa siihen, että tässä työvoima siirtyy mahdollisesti yksityiselle puolelle. Kyllä hallituksen esityksessä sanotaan ihan selkeästi, että ”koska esitettyjen muutosten on tarkoitettu olevan voimassa määräaikaisesti, ei esityksen arvioida aiheuttavan merkittävästi henkilöstön siirtymistä julkiselta sektorilta yksityiselle sektorille”. Että kyllä tämä on hallituksen esitykseen sisäänkirjoitettu. Minä luulen, että edustaja Kallio luki hyvinvointialueitten pelkoa, jossa kyllä esitettiin se mahdollisuus. [Aki Lindénin välihuuto] Ja mitä Lääkäriliiton kritiikkiin tulee, mihin viittasinkin jo tuossa, niin hehän hyvin vahvasti kritisoivat tätä esitystä, mutta niin kuin sanoin, niin heillä oli vähän niin kuin varmistettu se kritiikki, että osuu ihan varmasti kohdilleen. He sanoivat, että tämä ei oikein houkuta ammatinharjoittajia, koska siellä on hintakatto, ja sitten he sanoivat seuraavassa lauseessa, että tämä on vähän hankalaa, koska tämä aiheuttaa sitä siirtymistä julkiselta yksityiselle puolelle. Se ei oikein ehkä ole sitten tämmöistä uskottavaa yhteiskunnallista keskustelua, koska näitä molempia ei tapahdu. Se on ihan selvä asia. Ja se, miksi minä uskon, että tätä liikehdintää ei kovin suuresti tule tapahtumaan, on se, mihin itse asiassa edustaja Lindénkin viittasi, että niitä aikoja on siellä päiväsaikaan vapaana ja tämä ikäryhmä on nimenomaan varmaan se, kenelle ne päiväajat sopivat. Minun mielestäni on erittäin perusteltua pyrkiä siihen, että me saadaan käytettyä se resurssi, mitä siellä on, ja lisäksi kohtuuhinnalla. Eli tähän tulee se hintakatto, 28 euroa käynti, joka on minun mielestäni erittäin perusteltu ja tervetullut esitys. Siinä mielessä en myöskään allekirjoita sitä kritiikkiä, että tämä menee heille, ketkä käyttävät ennestäänkin yksityisiä palveluita. Se voi tehdä sen sellaiselle potilaalle, joka on käyttänyt työterveyspalveluita ja siirtyy eläkkeelle, ja siinä minä en näe mitään pahaa. Silloin pystytään jatkamaan tutulla lääkäriasemalla tuttujen ammattilaisten parissa, enkä katso, että se on millään lailla sinänsä kritisoitava asia. No sitten yksi asia, mikä tässä on paljon pyörinyt keskusteluissa. Itse asiassa taisi olla Helsingin Sanomien Vieraskynässäkin ehkä viikko sitten — Lääkäriliitto tässäkin asialla — kritisoitiin tätä mallia, ja siinä oli yksi tämmöinen aika lailla suoraankin sanottu, mikä ajatus tässäkin salissa on pyörinyt, että ikään kuin 65-vuotiaat olisivat automaattisesti monisairaita ja jollakin lailla toimintakyky romahtaisi siinä. Mutta kun minä katsoin tässä vastikään helsinkiläisille tehtyä kyselytutkimusta, niin kyllä yli 65-vuotiaista — ja tässä puhutaan kaikista yli 65-vuotiaista, ei ole rajattu mihinkään alaikäluokkiin, vaan kaikki yli 65-vuotiaat — 56 prosenttia kokee terveytensä hyväksi ja 59 prosenttia elää niin, että heillä ei ole mitään koettua toimintakyvyn rajoitetta. Eli he elävät ihan samanlaista elämää kuin nuoremmatkin ihmiset. Heillä on ihan yhtä lailla yksinkertaisia, yhdellä käynnillä hoidettavia vaivoja kuin nuoremmillakin ihmisillä, ja semmoiseen tilanteeseen tämä sopii oikein hyvin ja on itse asiassa tervetullutta. Niin kuin edustaja Forsgrén sanoi alkuvaiheessa, meillä on julkisella puolella jonoja, yksityisellä puolella ei ole. Meillä on nyt tällä hetkellä keino, millä me pystytään kokeilun varjolla katsomaan, saadaanko me siirrettyä sieltä jonoista jonkin verran potilasmassaa sinne yksityiselle puolelle, missä on resursseja, jolloin tämä ajaa siihen, että sinne päästään nopeasti. Ja jos minä esimerkiksi vastikään käytyä SDP:n vaalikampanjaa oikein ymmärsin, niin yksi keskeisiä asioita on nopea hoitoonpääsy. Te puhuitte hoitotakuusta, mutta se oli varmaan vahinko, koska se ei sinänsä kuulu aluevaaleihin, ja uskoisin, että te tarkoititte hoitoonpääsyä. Kun pidennettiin hoitotakuu kolmeen kuukauteen, niin täällä on tullut lukemattomia puheenvuoroja siitä, että nyt potilaat odottavat kolme kuukautta hoitoonpääsyä. No, te haluatte kahteen viikkoon sen hoitotakuun, jolloin minä oletan, että teidän ajatuksenne on, että se kaksi viikkoa on se aika, minkä potilaat sitten odottavat. Teidän retoriikastanne minä olen näin käsittänyt. [Aki Lindén: Maksimi, maksimi!] — Ei se silloin ollut, kun puhuttiin kolmen kuukauden hoitotakuusta, edustaja Lindén. Te tiedätte ihan hyvin teidän puoleltanne tulleet puheenvuorot. — Nyt meillä on tilanne, jossa käytännössä se odotusaika on yhden vuorokauden. Minä en oikeasti ihan näe, mikä tässä on ongelma. Kohtuuhinta, kohtuuaika, ja me saadaan jonoja lyhennettyä. Siinä mielessä antaisin tälle ainakin mahdollisuuden. Ja sitten vielä tässä on hintakatto, jota esimerkiksi edellisessä esityksessä, mitä te yksimielisesti kannatitte, ei ollut. Eli me ollaan siinäkin mielessä kehitetty tätä, että tässä on todella se hintakatto, että ne hinnat eivät karkaa. Täysin en ymmärrä tätä kritiikkiä, mikä tästä tulee. [Aki Lindénin välihuuto] Minä odotan tätä mielenkiinnolla, ja niin kuin edustaja Zyskowicz sanoi tässä aikanaan, niin tätä seurataan: seurataan tuloksia, katsotaan, mitä tapahtuu, ja reagoidaan. Itse toivotan erittäin tervetulleeksi tämän kokeilun. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-04-23T16:54:28,2025-04-23T17:00:24,Hyväksytty,1.1 2025_41_81,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen poissa. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_82,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään. Se ei ole minun oma tarkoitukseni, mutta tarkoitin tällä äskeisellä sanalla sitä, että kun on 50 vuotta työskennellyt terveydenhuoltojärjestelmän eri tehtävissä ja on tullut nähtyä, miten se toimii — mitkä asiat siellä kannustavat ja mitkä asiat jarruttavat esimerkiksi palvelutuotantoa — niin siitä olen käytännössä tehnyt sen johtopäätöksen, jota tässä itse olen kaikkein eniten korostanut monien muiden asioiden ohella, joihin sinänsä tekisi mieli ottaa kantaa, ja se liittyy tähän suoritepalkkaukseen. Olen nähnyt, miten terveyskeskuspäivystykset toimivat silloin, kun palkkaus oli lääkäreillä suoritekohtainen virkaehtosopimukseen perustuen. Siis täysin julkisilla lääkäreillä maksettiin jokaisesta käynnistä, kun potilas tutkittiin. Ei ollut mitään jonoja siellä terveyskeskuksen päivystyksessä. Meitä oli neljä lääkäriä Turun terveyskeskuksessa päivystämässä, ja me odotimme asiakkaita samalla tavalla kuin tällä hetkellä Kauppatorilla taksit odottavat asiakkaita. Ja sitä mukaa kuin asiakkaita tuli, me vuorotellen heitä katsoimme. Palkkaus perustui suoritepalkkaukseen. Nyt kun luodaan järjestelmä, missä yksityistä sektoria rahoitetaan suoritepalkkauksella, 100 eurolla jokaiselta käynniltä, oli se sitten viiden minuutin käynti tai kahden minuutin käynti, niin kyllä se kone käy. Aivan niin kuin Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen Lääkärilehdessä sanoi, kun tästä oli kirjallinen keskustelu, että kyllä ne ajat tulevat täyttymään, aivan niin kuin tässä edustaja Väyrynenkin sanoi, mutta Aaltonen jatkoi: ”Mitä tässä kokeillaan? Entä sitten, kun kokeilu on loppu, aiotaanko tämä malli laajentaa koko Suomen terveydenhuoltoon? Silloin meillä olisi maailman kallein terveydenhuoltojärjestelmä.” Kannattaa lukea sellainen kirja — toki jo muutaman vuosikymmenen takaa — kuin Lee Iacoccan kirja Autoelämäkerta. Hänhän oli se tunnettu Chrysler-yhtymän konkurssin partaalta nostanut, aikaisempi Fordin varatoimitusjohtaja, josta amerikkalaiset olivat innoissaan tekemässä jopa sitten presidenttiä, niin kuin siellä julkisuuden henkilöistä helposti tehdään. Hän kuvaa juuri sellaista terveydenhuoltojärjestelmää, joka autoteollisuuspaikkakunnalla Detroitissa silloin oli, ja hän kritisoi voimakkaasti yksityislääkärijärjestelmää. En nyt toki ulkoa muista, mutta siinä oli tämäntyyppisiä viittauksia, että ei niin pientä vaivaisenluuta tai varvasongelmaa olisikaan, etteivätkö Detroitin ortopedit olisi vuolleet kultaa sillä rahoitusmallilla, joka oli autoteollisuuden terveydenhuollossa eli suoriteperusteinen korvaus. Tämä suoriteperusteisuus on sillä tavalla ylivoimainen kiihoke. Nyt voidaan sanoa, että eikö tämä sama voitaisi ottaa julkisella sektorilla käyttöön. Se on ollut julkisella sektorilla käytössä. Tietyssä vaiheessa tapahtui niin, että tuolla Pohjois-Pohjanmaalla Siikalatvan terveyskeskus, joka oli ulkoistettu Mehiläiselle, päätti perustaa Oulun kaupungin keskelle Siikalatvan terveyskeskuksen, jota operoi Mehiläinen. Se oli minusta nerokas malli, sanon sen suoraan, koska se tarkoitti käytännössä sitä, että jokainen oululainen olisi voinut mennä sinne terveyskeskukseen, jota operoitiin ja pyöritettiin siis käyntikohtaisella korvauksella. Ja sitten se raha, jonka siinä Siikalatva tavallaan perii asiakkailta, olisi lähetetty sinne Oulun kaupungille maksettavaksi. No, tämä menee nyt tällaisiin nyansseihin, mutta haluan tällä vain kertoa, että olen niin paljon nähnyt tätä terveydenhuoltojärjestelmän toimintaa, että kun meillä on malli, jossa on jumalaton rahoituksen puute tällä hetkellä ja jossa eri sektorit, vammaiset, vanhukset, lastensuojelu, terveyskeskusasiakkaat kilpailevat hyvinvointialueiden rahoituksesta ja on tiukka budjettirajoite — ja koko ajan vain sanotaan, että säästäkää, säästäkää, vähentäkää, suljetaan toimipisteitä — ja rinnalle luodaan järjestelmä, jota rahoitetaan periaatteessa ilman rahoituksen ylärajaa suoritekohtaisella korvauksella, niin kyllähän sen tietää ihan, mitä siinä tapahtuu. No, sitten muutamiin eri asioihin, mitä itse tässä hallituksen esityksessä oli. Täällä aiemmassa keskustelussa edustaja Valtola, jolla taitaa olla seuraava puheenvuoro, viittasi siihen, että ei tässä yksityisessä terveydenhuollossa ja Kela-korvausjärjestelmässä mitään ongelmia tämän tulonjaon suhteen ole. Tuolla hallituksen esityksessähän on kokonainen sivu, joka on otsikoitu niin, että missä näitä tulonjakovaikutuksia selvitetään. Olen itse tähän kirjannut ylös vain yhden suoran ja lyhyen sitaatin sieltä: ”Yksityislääkärikäyntejä henkeä kohti oli systemaattisesti sitä enemmän, mitä suurituloisemmista oli kyse.” No, nyt haluan olla reilu ja rehellinen: Tämähän liittyy järjestelmään, jossa omavastuu on suuri. On ilman muuta selvää, että kun omavastuu on pieni eli samansuuruinen kuin terveyskeskuksessa, niin tämä tullee muuttumaan. Toki siinä on sellaisia ongelmia, että niistä laboratoriotutkimuksista kuitenkin joudutaan maksamaan se 50 prosentin maksuosuus ja siitä voi tulla aika iso lasku, vaikka kattohinnat ovat 4 ja 14 euron välillä, thoraxissa eli röntgenkeuhkokuvassa muistaakseni 97 euroa ja EKG:ssä 47 euroa. Entä jos tarvitsee jonkun muun laboratoriokokeen kuin ne 14, jotka siinä on lueteltu? Silloin ilmeisesti kuitenkaan eivät nämä vastaavat periaatteet ole käytössä. Pitääkö silloin kääntyä terveyskeskuslääkärin puoleen, jotta saisi sieltä maksutta sen? Eli myös tässä arvioinnissa, joka on tiivistetty tähän hallituksen esitykseen, on aika paljon arvioitu sitä, että tämä saattaa tietyiltä osin lisätä eri järjestelmien päällekkäisyyttä, jota nytkin on, mutta jatkossa mahdollisesti olisi vielä enemmän. Kyllä tämä koko uudistuksen idea tiivistyy sinne sivuille 41—42, ja sieltä on tämä suora sitaatti, jonka olen tainnut jo täällä aiemminkin esittää. Hallituksen esityksessä esitetään arvio, että julkisesta tuotannosta vähentyisi, siis julkisesta tuotannosta vähentyisi, kokeilun aikana 624 233 yli 65-vuotiaiden käyntiä — mielenkiintoinen laskelma siis yhden tarkkuudella — ja yksityisessä tuotannossa lisääntyisi 884 709 käyntiä. Tämähän on se idea, eli tässä siirretään potilaita, ja eihän tämä siirto onnistu pelkästään niillä nyt tyhjinä olevilla ajoilla, vaan tämä vaatii nimenomaan merkittävää henkilöstön siirtoa. Jälleen kerran tähän lopuksi, jotta oma tarkoituksemme ei jäisi epäselväksi: Olemme valmiit käyttämään alihankkijana yksityistä sektoria. Tällä samalla rahalla saataisiin 350 omalääkäriä, jotka toimisivat ammatinharjoittajina, hyvinvointialueelle, tai terveyskeskuksen palkkatyönä tällä saataisiin kaksi miljoonaa lääkärikäyntiä eli kaksi kertaa enemmän kuin mitä nyt tällä kalliilla mallilla aiotaan tuottaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-04-23T17:00:25,2025-04-23T17:07:57,Hyväksytty,1.1 2025_41_83,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Valtola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_84,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä yli 65-vuotiaiden Kela-kokeilu on hyvä lakiesitys nimenomaan sen takia, että tässä pääsemme kokeilemaan aivan uusia ulottuvuuksia yksityislääkärikäyntien Kela-korvausten osalta. Näissä edellisissä puheenvuoroissa tuli jo esille tämä määräaikaisuus, varsinkin jos tämä ei sitten pysyvänä jatku, ja se tulee tarkoittamaan sitä, että lääkäreiden työvoimaa ei juuri siirtyisi julkiselta puolelta yksityiselle puolelle. [Aki Lindén: Toivotaan niin!] Tässä on myös hyvin tiukka tämä hintakatto, mihin palaan myöhemmin tässä puheenvuorossani. Mutta oikeastaan, kun mennään niihin käytännön asioihin, kun tämä toivottavasti syksyllä astuu voimaan, niin tässähän on äärettömän tärkeää tiedottaminen, että kaikki yli 65-vuotiaat tietävät, mihin nämä Kela-korvauksen kautta tarjottavat käynnit sopivat ja mihin ne eivät ole parhaimmillaan. Täällä on puhuttu edellisessä puheenvuorossa siitä, minkä verran on laskettu, että tämä vähentäisi käyntejä julkiselta puolelta, että tämä vähentäisi eli toisi sinne tilaa uusille käynneille. [Aki Lindén: No eiväthän ne silloin vähentyisi!] — No ei, mutta siellä resurssit saadaan kohdennettua paremmin. Tämän esityksen käynnit eivät sovi optimaalisesti monisairaille yli 65-vuotiaille, joilla on vaatimus tästä hoidon jatkuvuudesta ja ehkä sitten verikokeiden osalta laajoista seurannoista ja tämmöisistä pitkäaikaisista seurannoista. Mutta yli 65-vuotiaissa on paljon itsensä terveeksi tuntevia, ehkä yhden sairauden kanssa eläviä verenpainepotilaita tai korkeasta kolesterolista tai muista yksittäisistä perussairauksista kärsiviä, joihin tämmöinen yksittäinen Kela-korvauskäynti sopii, esimerkiksi taudin diagnostiikkaan tai hoidon arvioon, erittäin hyvin. Jos katsotaan sitä laboratoriokokeiden kirjoa, joka tähän lakiesitykseen on listattu, niin niiden laboratoriokokeiden perusteella ja sydänfilmin ja keuhkokuvan perusteella voidaan esimerkiksi helposti diagnosoida täysin pitävästi verenpainetauti, sokeritauti, kilpirauhasongelmat ja erilaiset akuutit infektiot. Näissä laboratorionäytteissä on myös tiukat hintakilpailutukset, ja näistä hallituksen esityksen mukaan tulee hyvin selkeät hinnat myös asiakkaiden tietoon. Laboratorionäytteenottomaksu on 30 euroa, joka asiakkaalle maksaa maksimissaan 15 euroa; verenkuva 6 euroa, asiakas maksaa 3 euroa; elektrolyytit ja kreatiini 12 euroa, josta asiakas maksaa 6 euroa; tulehdusarvo asiakkaalle 3 euroa; maksa-arvo asiakkaalle 2 euroa; kolesterolipaketti yhteensä 16 euroa, josta asiakas maksaa 8 euroa; sydänfilmi asiakkaalle 23,5 euroa ja keuhkokuva 48,5 euroa asiakkaalle. Eli käytännössä tämä tarjoaa valinnanmahdollisuuden hoitaa omia sairauksiaan joko yksityisellä tai julkisella puolella, mutta tiedottaminen tämän kokeilun käytännöistä on äärettömän tärkeää. Mielenkiintoista on tosiaan nähdä, miten tämä lähtee toimimaan, mutta ennen tätä lain voimaantuloa ja käytännön prosessien käynnistymistä on todella mielenkiintoista nähdä, miten SDP tulee tämän lakiesityksen kohdalla tässä salissa äänestämään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-04-23T17:08:05,2025-04-23T17:12:56,Hyväksytty,1.1 2025_41_85,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hamari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_86,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tämä seuranta on erittäin tärkeää kyllä, mikä tässä on tullut esille, että arvioidaan sitten näitä vaikutuksia, päästiinkö niihin tavoitteisiin, mitä tässä on. Edelleen jatkan näistä lausunnoista. Myös Suomen Sairaanhoitajat on esittänyt huolen siitä, lisätäänkö tämän mallin mukaan nyt siis lääkärikäyntejä tarpeettomasti. Kuitenkin tosiaan suuri osa asioista hoituu sairaanhoitajan vastaanotolla. Huomioitavaa on myös se, että mahdollisesti tässä kokeilussa nyt sitten ne niin sanotusti — jos tällaista sanaa voi käyttää — helpommat asiakkaat siirtyisivät sinne yksityiselle puolelle. Tämä tarkoittaisi sitten sen hoitotaakan ja ehkä vielä iäkkäämpien, monisairaampien ja paljon palveluita tarvitsevien, heikossa asemassa olevien asiakkaiden asiointia julkisten palveluiden piirissä. Vaikutusarviointia olisi pitänyt tehdä myös muuhun henkilöstöön. Eli jos niitä käyntejä halutaan siirtää, niin kyllähän se tarkoittaa lisää työtunteja siellä yksityisellä puolella. Mitä se sitten tarkoittaa, jos ei puhuta vain lääkäreistä, muulle henkilökunnalle? Ja jos ajatellaan myös tätä julkisen terveydenhuollon veto- ja pitovoimaa, mistä myöskin paljon puhutaan, niin sitä ei kuitenkaan siellä julkisella puolellakaan olisi varaa enää yhtään heikentää. Me ollaan nyt yksi iso uudistus — yksi Suomen suurimpia uudistuksia, soteuudistus — saatu juuri tehtyä, ja olisi todellakin aika nyt vakiinnuttaa sitä toimintaa ja tehdä pitkäjänteistä työtä julkisen perusterveydenhuollon parantamiseksi. Ja kuten aikaisemmassa puheenvuorossakin sanoin, tämä esitys olisi helpompi ymmärtää, jos niitä panostuksia oikeasti tehtäisiin nyt myös sinne terveyskeskuksiin. On helppo olla samaa mieltä Suomen sairaanhoitaja- ja lääkäriliittojen kanssa, että kun käytetään yhteisiä rahoja terveydenhuollossa, se pitäisi tehdä niin, että se terveyshyöty on mahdollisimman suuri, ja tällä esityksellä näin ei nyt ole. Missään nimessä ei pitäisi unohtaa näitä soteuudistuksen tavoitteita ja käyttää tämmöisiä pikavoittoja. Tosiaan diabeetikot ovat yksi ryhmä, jota ei ole riittävällä tavalla otettu huomioon tässä. Diabetesliitto toi lausunnossaan esiin, että arvioituja vaikutuksia ei ole juuri lainkaan pohdittu pitkäaikaissairaiden ja monisairaiden näkökulmasta. Yhdyn tässä Diabetesliiton näkemykseen, että hoidon tarpeen arvioinnin puuttuminen kokeilussa vaarantaa kokeilun vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta, ja juuri niistä meidän pitäisi puhua siellä julkisellakin puolella. Ja ylipäänsä, kun julkista rahaa käytetään, sillä pitää olla vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta, joten nämä kolme yksittäistä käyntiä sitten voivat hoitopolkuja ja hoidon jatkuvuutta ja sujuvuutta heikentää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-04-23T17:13:00,2025-04-23T17:16:15,Hyväksytty,1.1 2025_41_87,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Väyrynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_88,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Sen verran on pakko ottaa kiinni tähän edustaja Hamarin sinänsä hyvään puheenvuoroon äsken, että tämä vähän ehkä osoittaa nyt, että kun meitä syyllistetään ideologisesta toiminnasta — minä koen näin — niin meidän lakiesitystä syytetään ideologiseksi ehkä vähän ideologisin perustein. Minä en ihan ymmärrä sitä logiikkaa: jos meillä on tilanne, että meiltä lähtee vaikka satatuhatmäärin niitä kevythoitoisia potilaita julkiselta puolelta sinne yksityiselle, niin minä en kerta kaikkiaan näe sitä, millä logiikalla se on jotenkin huono asia niille raskashoitoisille potilaille, ketkä ovat siellä julkisella puolella, koska se kuitenkin vapauttaa resursseja heidän hoitamiseensa. Minä olen pahoillani, minä kovasti arvostan teidän mielipiteitä ja muuta, mutta tässä tulee hyvin vahvasti läpi se tavallaan ideologinen aspekti, mistä meitä ihan valtavasti nyt tämän asian yhteydessä syytetään, koska tässä on aidosti se ajatus, niin kuin ollaan koko ajan avoimesti tuotu esiin ja niin kuin edustaja Lindénkin sanoi, että sieltä siirtyy sitä potilasmassaa aika paljon. Se on tavoite. Ja jos se tapahtuu, niin ei se ole heiltä pois, ketkä sinne jäävät, vaan se suuntaa niitä resursseja entistä paremmin sen raskashoitoisen potilasmassan hoitoon, ketkä sitä resurssia taatusti tarvitsevat. Toinen asia, mikä on tässäkin keskustelussa toistuvasti vilahdellut, on tämä hoitotakuuasia. Minä en nyt malta siihenkään olla ottamatta kantaa ehkä osittain senkin takia, että teitte niin vahvasti kampanjaa sen ympärillä. Tässä äsken taas vilahti se, että me jollakin lailla romutettiin hoitotakuu ja hoitoonpääsy, mutta minä edelleen muistutan siitä, että hoitotakuu kiristettiin kahteen viikkoon kolmesta kuukaudesta tälle hallitukselle tilanteessa, jossa henkilökuntavirta on ollut pidemmän aikaa sinne yksityiselle puolelle, jossa on ollut sitä yliresursointia, ja meillä ovat hyvinvointialueet kamppailleet sen kantokykynsä kanssa. Minä vähän ihmettelen ehkä sitä semmoista itsekritiikin puutetta, että on neljä vuotta menty sillä kolmella kuukaudella ja se nyt muuttuu yhtäkkiä sitten romuttamiseksi, hoitoonpääsyn heikentämiseksi, jollakin tavalla epäinhimilliseksi toiminnaksi. Minä tarkoituksella sanoin äsken, että hoitotakuulla ja hoitoonpääsyllä on aivan olennainen ero. Hoitotakuu on se maksimi, se on se tietty turva, mikä me taataan, mutta — niin kuin edustaja Lindén omassa välihuudossaan totesi — hoitoonpääsy on aivan eri asia kuin hoitotakuu. Monet hyvinvointialueet ovat jo osoittaneet sen, että he pyrkivät siihen kahteen viikkoon, ja tällä me pyritään ja me päästään siihen jopa yhteen päivään, kahteen päivään, muutamaan vuorokauteen, koska siellä sitä resurssia on. Se kokeilu pitää seurata ja katsoa, mitkä ne vaikutukset ovat. Ei siellä ruveta väkisin päätä seinään lyömään. Jos on huonot tulokset, niin sitten korjataan. Mutta minä olen erittäin positiivinen tämän suhteen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-04-23T17:16:15,2025-04-23T17:19:19,Hyväksytty,1.1 2025_41_89,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_90,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelin vielä kolme asiaa tässä ottaa esiin. Niistä pari on suoraan vastauksia esille nousseisiin asioihin, ja aloitan tästä viimeisimmästä: En minäkään usko, että se, että laissa lukee joku tietty kuukausi- tai viikkomäärä, yksin on ratkaiseva asia, mutta tehän tiedätte, että lainsäädäntö menee niin, että siihen liittyy resurssi. Kun hoitotakuuta pidennettiin kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen, poistettiin terveyskeskuksilta — itse asiassa tietysti yleiskatteellisesta rahoituksesta, mutta se oli juuri tällä tiukemmalla hoitotakuulla ohjattu siihen terveyskeskustoimintaan — 126 miljoonaa euroa, ja se on erittäin merkittävä summa. Nyt kun tätä lähdette kiistämään, niin haluan todeta, että itse olen täällä kuullut vaikka kuinka monta kertaa, että te toteutitte terapiatakuun, jolla tulee lapsille ja nuorille nopea pääsy hoitoon, ja 25 miljoonaa euroa laitettiin siihen. Eihän siihen laitettu, kun yleiskatteelliseen rahoitukseen laitettiin 25 miljoonaa lisää, siihen 26 000 miljoonaan, mutta sillä terapiatakuusäännöksellä ohjattiin sitä rahoituksen pakollista käyttöä siihen tarkoitukseen. Aivan sama tässä oli hoitotakuulainsäädännön idea syksyllä 22, kun eduskunta sen yksimielisesti tässä salissa hyväksyi, että annettiin lisää rahaa 126 miljoonaa euroa, ja se sitten päätettiin yrittää ohjata siihen kohteeseen juuri tällä tiukennetulla hoitotakuulla. Sehän, mikä käytännön hoitoonpääsy on, vaihtelee ihan tavattomasti, ja tässä keskustelussa menevät helposti sekaisin kiireellinen hoito, kiireetön hoito ja ennalta suunnitellut käynnit, joita tämä hoitotakuu ei koske ollenkaan. Jos nyt sovitaan potilaan kanssa, että tulette kuuden kuukauden päästä diabeteksen kontrollikäynnille, niin eihän se ole hoitotakuun piirissä, vaan se koskee nimenomaan sitä kiireetöntä, uutta hoidon tarvetta, mikä on hoitotakuun piirissä, joka on käytännössä noin 40 prosenttia terveyskeskuslääkärin työmäärästä. Jos siitä otetaan merkittävä rahoitusosuus pois, niin se näkyy välittömästi sitten käytännön tilanteessa siellä kentällä, edellyttäen että hyvinvointialueet ottavat sen siitä kohteesta pois. Jos on fiksuja hyvinvointialueita, jotka haluavat silti, vaikka yleiskatteellisesta rahoituksesta vähennetään 126 miljoonaa, säilyttää rahoituksen perusterveydenhuollolla entisellään ja ottavat muualta sen rahoituksen pois, niin sehän on hieno asia. Siihen meillä ei ole kellään varmaan mitään kriittistä sanottavaa. No, sitten toinen kommentti asiaan, mistä emme ole täällä lainkaan puhuneet, eikä sitä kukaan ole oikeasti kysynytkään, mutta haluan sen tähän keskusteluun tuoda: Mistä tämä Kela-korvaus tulee? Sehän tulee nyt puoliksi valtion budjetista. Aikaisemmin kaksi kolmasosaa tuli valtion budjetista, mutta viime syksynä tätä sosiaaliturvan rahoituksen kanavointia muutettiin, ja nyt tulee puolet valtion budjetista. Sinne se on tarkoitus saada myymällä valtion omaisuutta. No, en ota kantaa, kuinka järkevää se tällä hetkellä on, kun pörssikurssit ovat mitä ovat, enkä siihen, mitä myydään, mutta siitä tulee puolet. Ja toinen tulee sieltä palkansaajien ja eläkeläisten sairaanhoitomaksusta, joka on osa sosiaaliturvamaksua. Nyt kun itse tarkistin juuri veroilmoitukseni, niin kuin moni muukin varmaan, niin siellähän se sairaanhoitomaksu oli. Minun ikäluokassani se oli 1,46 prosenttia koko palkka- ja eläkesummasta. Vastaavasti sitten alle 68-vuotiailla se on tällä hetkellä 1,06, ja se oli vuosi sitten 0,51. Eli itse asiassa me olemme laittaneet palkansaajat itse maksamaan tämän järjestelmän. Tietysti siitä voi tehdä kaksi johtopäätöstä: joko niin, että sitten ihmiset ajattelevat, että no, sitten pitää jotain saadakin, kun otetaan enemmän rahaa — eli se sairaanhoitomaksu kaksinkertaistui vuodesta 24 vuoteen 25 —, mutta vastaavasti sitten voidaan sanoa, että ei tämä tule vain jostain Kelalta vaan se tulee siis sieltä palkansaajilta ja eläkeläisiltä sinne Kelaan, ja sieltä se sitten on tarkoitus ohjata. Lopuksi sitten vielä se kolmas asia: Täällä on niin usein ilkuttu tai yritetty jonkunnäköistä mystistä kritiikkiä esittää siitä, että me kannatimme sairausvakuutuskorvauksia gynekologisten ja iensairauksien hoitoon. Kun itse olen ollut myötävaikuttamassa tämän päätöksen syntyyn, niin voidaan sanoa, että siinä tilanteessa me arvioimme, että kun me olimme jo syksyllä budjettikäsittelyssä hävinneet äänestyksen siitä, että hyvinvointialueilla olisi enemmän rahaa käytössään kuin niillä on, niin me olimme käytännön tilanteessa, jossa jouduimme miettimään, laitetaanko 17 miljoonaa enemmän gynekologikorvauksiin ja 11 miljoonaa suun terveydenhuollon ienasioihin. Ne kaksi muuta osaa siitä, sen pienen mielenterveysosan ja ne kaksi muuta, olisimme jo muutenkin hyväksyneet, mutta otimme sitten sen kannan, että ne voidaan tässä hyväksyä. [Timo Heinosen välihuuto] Tämä sairausvakuutuksen asioiden käsittelyhän täällä eduskunnassa on ollut hyvin mielenkiintoinen. Kun nykyinen hallitus lähti liikkeelle sillä, että luodaan kokonaan uusi malli, jonka piti ensiksi olla sellainen, että yleislääkärin sairausvakuutuskorvauksia korotetaan mutta yleislääkäriltä vain yleislääkärin lähetteellä voi päästä erikoislääkärille ja silloin vasta tulee sairausvakuutuskorvaus myös siihen, niin sehän todettiin jo lausuntokierroksella ihan mahdottomaksi. Sitten tuli tämä yleinen nosto kahdeksasta eurosta kolmeenkymppiin, minkä hintalappu oli 60 miljoonaa vuodessa. Sehän todettiin, että se meni niin sanotusti ihan harakoille, siis siinä mielessä, että se ei lisännyt niitä käyntejä. Toki voidaan sanoa, että onhan se palvelun käyttäjälle miellyttävämpää saada kolmekymppiä kuin kahdeksan euroa korvausta, mutta se ei lisännyt käyntejä eikä vaikuttanut millään tavalla julkisen puolen jonoihin. Ja sitähän ei olla millään lailla purettu. Vaikka nyt todetaan, että ollaan siirrytty hintakattoon, niin näiltä osin on voimassa tämä ilman hintakattoa oleva malli, ja se tulee neljän vuoden aikana maksamaan neljä kertaa 60 miljoonaa, 240 miljoonaa, puolet koko siitä potista. No, sitten tuli tietenkin tämä hedelmöityshoitokysymys. Se oli kaksi ja puoli miljoonaa, ja siinähän se kiista koski sitä, että me olisimme halunneet itse asiassa laajemmin sen. Ja nyt tämä on uusi asia. Me konkreettisesti suhtaudumme tähän uuteen asiaan niin, että me arvioimme tätä, ja meidän mielestä tämä sama raha olisi kustannusvaikuttavammin käytettävissä potilaiden hyväksi muulla tavalla kuin tällä tavalla, mutta sen olen jo tässä aikaisemmissa puheenvuoroissa pariinkin kertaan todennut.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-04-23T17:19:21,2025-04-23T17:26:19,Tarkistettu,1.1 2025_41_91,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Valtola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_41_92,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä tästä potilassiirtymästä julkiselta yksityiselle puolelle. Nyt pitää ottaa huomioon se, että liittyen tähän yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeiluun hyvinvointialueilta ei poisteta yhtään euroa rahoitusta. Eli käytännössä, kun sieltä siirtyy laskelmien mukaan 624 000 hoitotapahtumaa, hyvinvointialueilla on edelleen entiset resurssit käytettävissä siihen, mitä ne näiden tapahtumien tilalle tuovat. Tämähän on se asia, mitä oppositio on paljon vaatinut, että kun poistetaan alueilta normeja, niin sinne pitäisi myös jättää se rahoitus. Tässä kokeilussahan näin osittain tapahtuukin, eli sillä tavalla tämä tulee myös helpottamaan hyvinvointialueiden taloutta ja toimintaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-04-23T17:26:23,2025-04-23T17:27:34,Hyväksytty,1.1 2025_41_93,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_94,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä olen kuunnellut nyt sitä, mitä tehdään ideologisista syistä ja mitä ei tehdä, ja edellä hetki sitten edustaja Lindén yritti kovasti selittää demarien Kela-korvaussekoilua. [Aki Lindénin välihuuto] Katsoin tässä, että Instagram-päivityksessä 18. maaliskuuta SDP vaalimainosti äänestäjille: ”SDP:n mielestä on epäreilua kasvattaa pääasiassa yksityistä terveysbisnestä hyödyttäviä Kela-korvauksia.” Katsoin vielä Instagramista oikein tällaisen vaalikonegraafin, mikä on jaettu ja mitä on mainostettu oikein rahallisesti: ”Verovaroja ei tule käyttää yksityisen terveysbisneksen voittojen kasvattamiseen — täysin samaa mieltä, katso osuvin vaihtoehto.” No, se on sosiaalidemokraatit. No, mitä sitten päivää myöhemmin, 19.3., sosiaalidemokraatit täällä tekivät? Puheenjohtaja Lindtman laittoi joukot ruotuun, ja Kela-korvausten kasvattamista voimakkaasti vastustanut SDP äänesti lopulta äänestyksessä maaliskuussa pääministeri Petteri Orpon hallituksen esityksen puolesta, jossa gynekologi-, suuhygienisti- ja fysioterapiakäyntien sekä hammashoidon ja mielenterveyspalveluiden Kela-korvauksia parannettiin. SDP:n edustajat äänestivät yhdessä hallituspuolueiden sekä vihreiden ja keskustan kanssa Kela-korvausten korottamisen puolesta. Samaan aikaan maaliskuussa eduskunta hyväksyi myös toisen esityksen, jossa palautimme aikanaan Marinin hallituksen hedelmöityshoidoilta poistamat Kela-korvaukset. [Aki Lindénin välihuuto] Tätä esitystä SDP vastusti yhdessä vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa, eli he vastustivat Kela-korvausten palauttamista hedelmöityshoitoihin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-04-23T17:27:34,2025-04-23T17:29:46,Hyväksytty,1.1 2025_41_95,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,Edustaja Hamari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_96,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Emme me edelleenkään hyväksy sitä, että julkisilla varoilla yksityisten voittoja kasvatetaan. [Timo Heinonen: Äänestitte niiden puolesta!] Minusta tässä nyt kyllä edustaja Lindén ihan hyvin kuvasi sen, miksi näin tapahtui. Eli syksyllä hävisimme sen, ja joskus on valittava sitten huonoista vaihtoehdoista paras, ja tässä sitten kävi näin. Eikä ehkä ole järkevää kinastellakaan siitä, onko joku asia nyt sitten ideologista vai ei, vaan meidän pitäisi täällä huolehtia lainsäädännöstä ja budjetista ja siitä, että julkisia varoja tosiaankin käytetään niin, että ihmiset saavat palveluita parhaalla mahdollisella, kustannustehokkaalla tavalla. Se meidän kritiikki tässä esityksessä siis koskee sitä, että tällä samalla rahalla olisi saatu enemmän lääkärikäyntejä ja sillä olisi saatu enemmän sitä terveyshyötyä, vaikuttavuutta, kun tämä olisi tehty toisella tavalla. Hoidon jatkuvuus on yksi kustannusvaikuttavimpia tapoja tuottaa perusterveydenhuollon palveluita, ja tämä puuttuu täysin tästä mallista. Hoidon jatkuvuuden hyödyistä on vahvaa tieteellistä näyttöä, ja parhaimpia tapoja toteuttaa tätä on juurikin tämä omatiimimalli, tai kutsutaan sitä sitten omahoitaja- tai omalääkärimalliksi — oikeasti olisi ollut kannattavaa sitä toteuttaa näin ja rahat käyttää siihen. Mutta harmillisesti tällä esityksellä mentäisiin vain kauemmas tästä omatiimimallista ja omalääkärimallista ja ollaan suorastaan ristiriidassa sen asian kanssa. Jokainen puolue kuitenkin myös ennen aluevaaleja kannatti tätä omatiimi- tai omalääkärimallia. Myös moniammatillisuuden elementti puuttuu tästä esityksestä. Monien pitkäaikaissairauksien, kuten diabeteksen — olen monesti tämän maininnut — seurannassa hyödynnetään tyypillisesti moniammatillisuutta, ja tämä esitys ei yksinkertaisesti tue sitä. Vahvistamalla perusterveydenhuoltoa voitaisiin sinne palkata diabeteshoitajia, haavahoitajia ja muita erikoistuneita sairaanhoitajia, muun muassa. Kaiken tämän valossa ja lausuntopalautteenkin perusteella olisi järkevää tarkastella tätä asiaa yhteisen hyvän nimissä uudestaan ja käyttää nämä aika rajalliset varamme fiksuimmalla mahdollisella tavalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-04-23T17:29:46,2025-04-23T17:32:12,Hyväksytty,1.1 2025_41_97,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_98,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä nyt olin jo ajatellut lopettaa osaltani keskustelun, mutta joutuu käyttämään näitä korjauspuheenvuoroja. Eli äskeiseen edustaja Heinosen puheenvuoroon viittaan nyt näillä korjauksilla. Kun hän aikaisemmassa puheenvuorossaan sanoi, että hän kannattaisi kovasti tämän laajentamista myös suun terveydenhuoltoon samalla tavalla kuin nyt sitten tässä hallituksen esityksessä tätä laajennetaan sinne, voisiko sanoa, ei- suun lääketieteeseen, niin se oli Sipilän hallitus, joka leikkasi suun terveydenhuollon sairausvakuutuskorvaukset 140 miljoonasta eurosta vuodessa tasolle 40 miljoonaa euroa. Niin suurta sairausvakuutuskorvausten leikkausta ei koskaan ole Suomessa aikaisemmin tapahtunut. [Välihuuto kokoomuksen ryhmästä] Nämä ovat itselleni tärkeitä asioita. Sairausvakuutus on ollut semmoisena omana mielenkiinnon kohteena ehkä osittain sen takia, että lääkärinä suuntauduin jo varsin nuorena tämmöisiin järjestelmäasioihin potilastyön ohella. Työskentelin teollisuuspaikkakunnilla — tarkoitan nyt erityisesti Poria ja jossain määrin myöhemmin Turkua — joissa oli hyvin voimakas sairauskassajärjestelmä, joka on hyvin mielenkiintoinen. Tässäkin hallituksen esityksessä, siellä lopussa, viitataan vaikutuksiin sairauskassoihin. Ne ovat järjestelmiä, joissa paljon Kelaa laajemmin korvataan yksityisen palvelun käytöstä. Aikanaan suurteollisuudessa se todellakin saattoi kattaa jopa perheenjäsenet, silmälasit, fysioterapian ja muuta. Se oli täydentävää niissä oloissa, jolloin julkinen terveydenhuolto, varsinkin julkinen terveyskeskusjärjestelmä, oli vielä hyvin kehittymätön. Tästä tullaan siihen, että sairausvakuutusjärjestelmä sinänsä on ihan järkevä järjestelmä. Jos katsomme eurooppalaisia terveydenhuoltojärjestelmiä tai niiden rahoitusjärjestelmiä, niin meillä on oikeastaan kaksi mallia: meillä on sairausvakuutusjärjestelmä ja sitten meillä on tämä verorahoitteinen järjestelmä. Ja eräänlaista veroahan on se erillinen sairausvakuutusmaksukin, joka peritään sairausvakuutuksen rahoittamiseksi. Nyt se Suomen ongelma on ollut se, että meidän sairausvakuutusjärjestelmä on jäänyt jonkinnäköiseksi jäänteeksi tähän rinnalle. No, jäänne se ei tietenkään ole lääkekorvausten osalta. Sehän on 1,8 miljardia, millä me lääkkeitä korvaamme. Mutta tämä hoitopalvelujen korvaaminen on vaihdellut eri hallitusten aikana. Esimerkiksi kun usein tässä syyllistetään Marinin hallitusta, niin minä ilmaisen sen saman asian niin, että me siirsimme 60 miljoonaa euroa sairausvakuutusjärjestelmästä ikääntyneiden hoivaan, koska sinne tarvittiin se 250 miljoonaa lisää rahaa, jota kaikkea ei ollut saatavissa suinkaan millään velalla — mistä täällä usein sitä hallitusta syyllistetään — vaan järjestelmän sisältä. Näitä leikkauksia ja lisäyksiä ovat eri hallitukset tehneet, mutta olennaisinta kai on se vaikuttavuus eli se, mitä rahalla saadaan aikaiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-04-23T17:32:12,2025-04-23T17:35:19,Hyväksytty,1.1 2025_41_99,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,Edustaja Heinonen, ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_100,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olemme tässä jo pitkään käyneet keskustelua. — Minulla on vielä yksi kysymys edustaja Lindénille, joka täällä vahvasti on nyt pitänyt opposition ääntä esillä: [Aki Lindén: Vastaan mielelläni!] Arvoisa edustaja Lindén, tuletteko te äänestämään Kela 65 -kokeilun puolesta, vai tuletteko te vastustamaan yli 65-vuotiaiden pääsyä hoitoon julkisen puolen terveyskeskusmaksulla, 28 eurolla? Kun tästä viimeinen äänestys tässä salissa on, tuletteko te tukemaan lopulta 65-vuotiaiden oikeutta päästä tällä maksulla yksityiselle puolelle, vai vastustatteko sitä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-04-23T17:35:19,2025-04-23T17:36:11,Hyväksytty,1.1 2025_41_101,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,Edustaja Väyrynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_102,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Niin kuin oikeastaan edustaja Valtolakin jo sanoi, nämä rahathan eivät lähde pois hyvinvointialueilta, vaan nämä ovat rahoja, joilla me yritetään saada lisää palveluita meidän kansalaisille. Tässä en nyt kerennyt ennen omaa puheenvuoroani katsoa huomiselta Jyväskylästä kuin yhden yksityisen puolen toimijan, mutta ennen kello 16:ta on huomiselle 55 yleislääkärin aikaa vapaana. Jos meillä on olemassa tilanne, että meillä eivät kysyntä ja tarjonta kohtaa, niin en ymmärrä, mikä siinä on perustavaa laatua oleva virhe, että me yritetään saada ne kohtaamaan, silloin kun me tehdään se niin, että omavastuu on sama kuin julkisella puolella, meillä on samalla lailla koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia ja siellä on hintakatto. Tämän minä myönnän, kun täällä on koko ajan keskusteltu tästä, että se isoin tekninen ongelma siinä on ollut liittyen näihin tutkimuksiin: miten ne sinne sisällytetään, minkä hintaisia ja mitkä tutkimukset. Sitä on mietitty aika pitkään, ja siinäkin on päästy mielestäni aika lailla järkevään ratkaisuun ja kohtuuhintaiseen ratkaisuun. Mutta siellä on päiväsaikaan yhdessä yksikössä, yhdessä kaupungissa 55 aikaa huomiselle tyhjänä. Eikö meidän kannata meidän kansalaisten terveydenhuoltoon ja hyvinvointiin pyrkiä satsaamaan se? Minua häiritsee hirveän paljon retoriikka, jossa puhutaan, että nytten kasvatetaan terveysjättien tasetta, ikään kuin me suoraan sen potilaan ohi vain ohjattaisiin rahaa kassaan eikä ajateltaisi ollenkaan, että me saadaan palveluita meidän kansalaisille. Suomalaiset, meillä koulutetut, erittäin ammattitaitoiset ammattilaiset tarjoavat terveydenhuollon palveluita meidän kansalaisille kohtuuhinnalla ja älyttömän lyhyellä odotusajalla. Ja kuten sanoin, hyvä uutinen SDP:lle on, että edelliseen kannattamaanne esitykseen verrattuna tässä on se hyvä puoli, että tässä on hintakatto. Teidän on paljon turvallisempi nytten äänestää tämän puolesta kuin edellisellä kerralla. Suosittelen ainakin harkitsemaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-04-23T17:36:11,2025-04-23T17:38:23,Tarkistettu,1.1 2025_41_103,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_41_104,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensiksi edustaja Väyryselle: Kyllä minä tiedän tämän tilanteen. Kuulin sen jo muutama vuosi sitten eräässä työterveyshuoltotilaisuudessa Turussa, jossa oli puhujana Kimmo Räsänen, joka muistaakseni toimii Itä-Suomen yliopistossa työterveyshuollon professorina, kun hän kertoi, mikä tilanne oli ollut sinä aamuna Kuopiossa yksityisellä sektorilla, näitä tyhjiä aikoja. Tämä tilannehan on sama tässä, kun on Suomen suurin lääkärikeskus ihan meidän vieressä. Olen käynyt päiväaikana Kampin keskuksessa Terveystalossa ja ottanut kännykällä kuvankin — se nyt kerrottakoon tässä — täysin tyhjistä käytävistä, joilla ei yhtään potilasta istunut 50 huoneen... [Lotta Hamarin mikrofoni avautuu, jolloin puhujan mikrofoni sulkeutuu — Lotta Hamari: Anteeksi! — Puhemies: Mikrofoni!] ...tiettyyn kelloaikaan. Nyt herää kysymys. Onhan tämä järjestelmänä ihan älytön. Nyt tässä edustaja Väyryselle minä heittäisin jatkokysymyksen: kertokaa huomenna illalla, moniko niistä ajoista täyttyi sen huomisen päivän aikana. Tuskin ne tyhjäksi jäivät. Jos on niin, että ne täyttyivät tai melkein kaikki täyttyivät, silloinhan on kysymys vain siitä, mikä tapahtui tässä jo aiemman Kela-korvauksen nostossa, että me rahoitamme asiakkaan puolesta sitä yksityislääkärikäyttöä enemmän kuin mitä aikaisemmin rahoitettiin. Mutta jos ne ajat nyt jäävät tyhjäksi tällä hetkellä, niin onhan se nyt älytöntä, että juuri korkeasti koulutetut lääkärit istuvat siellä ja ilmeisesti kuitenkin, jos katsoo verotilastoja, ansaitsevat tavattoman hyvin sillä, että joka toinen aika on tyhjä. Eikö se silloin kerro siitä, että maksut ovat varsin kalliita? Itse pidän tätä sadan euron automaattista korvausta erittäin kalliina, en ollenkaan edullisena, koska tällä hetkellä yleislääkärikäynnin hinta on usein ollut seitsemän- ja kahdeksankympin välissä, ja sitten siihen on tullut niitä kaikkia toimistomaksuja päälle. Kyllä tässä ollaan tultu nyt juuri näitä terveysjättejä vastaan ihan hulppeasti, kuten kun lausuntokierroksella lisättiin myös niitä laboratoriotutkimuksia ja nostettiin niiden korvauksia. Tässä joudutaan tilanteeseen, jossa yksityisen sektorin ei tarvitse muuta kuin sanoa, että ei me muuten näillä liksoilla tätä tehdä, ja sitten me automaattisesti lisäämme. Näinhän tapahtui labroissa, että niitä korvauksia parannettiin, kun yksityinen sektori ilmoitti, että eihän heidän kannata muuten tähän lähteä mukaan. Minusta tämä satanen käynniltä on erittäin hyvä korvaus. Mutta sitten tähän Heinosen kryptiseen kysymykseen. Mehän käsittelemme tämän sosiaali- ja terveysvaliokunnassa huolellisesti, ja jos katson tätä lausuntopalautetta, mikä lausuntokierroksella annettiin, niin minä puolestani ennakoin, että me tulemme saamaan niin kriittisen palautteen siellä asiantuntijoilta, että kokoomus ja perussuomalaiset ja muut hallituspuolueen jäsenet tulevat siihen johtopäätökseen, että eihän tässä järjestelmässä nyt ole mitään järkeä, ettekä te kannata tätä enää sen jälkeen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-04-23T17:38:23,2025-04-23T17:41:37,Hyväksytty,1.1 2025_41_105,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,Edustaja Hamari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_106,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan pyytää anteeksi: painoin vahingossa mikrofonipainiketta, kun piti pyytää puheenvuoroa — klassinen moka. Mutta haluaisin kysyä itse asiassa nyt kollegoilta täällä näin: jos toimitte siellä julkisella puolella julkisen puolen lääkärinä, niin mitä tämä esitys teidän mielestänne tekee sitten sille pitovoimalle, jos näin kävisi, että ne helpommat hoidettavat siirtyisivät ja monisairaampia mahdollisesti jäisi sitten sinne julkiselle puolelle, missä et voi valita, ketä hoidat? Olen erään toimialueen ylilääkäreiltä kuullut, että näin todellakin joskus käy, että siellä yksityisellä voi valita, että minä en hoida tiettyjä potilaita, hoidan vain näitä potilaita. Eihän meillä tämmöistä mahdollisuutta siellä julkisella puolella ole. Siellä hoidetaan kaikki ne potilaat, ketkä sinne tulevat. Tätä mietin hyvin paljon, kuinka se pitovoima ja ne työolot sitten siellä julkisella puolella terveyskeskuksissa säilyvät. [Aki Lindén: Tämä tekee entistä raskaammaksi sen työn siellä!] — Entistä raskaammaksi tulee työ siellä julkisella puolella. Sitten ehkä myös tätä pohdin, kun tässä on nyt monesti argumentoitu sitä, että siellä yksityisellä niitä käyntejä on: No, miksi emme sitten, jos siellä on sitä resurssia, palkkaisi niitä lääkäreitä sinne meidän perusterveydenhuoltoon julkiselle puolelle niin että sinnekin pääsisi hoitoon? Eli jos meillä on se yleiskatteellinen raha mutta sitä lainsäädännöllä pystyisimme ohjaamaan, kuten te terapiatakuulla teitte, ja esimerkiksi tämä hoitotakuu toimisi myös näin, niin silloin me saataisiin nimenomaan sitä perusterveydenhuoltoa vahvistettua. Sitä hiukan mietin, että jos siellä nyt on sitten löysää, niin ehkä meidän pitäisi tehdä jotakin toisin. Tämä esitys ehkä ei ole sellainen, mitä nyt kannattaisi julkisilla verovaroilla tehdä, koska olemme tässä kuulleet, että me saisimme enemmän sillä, jos toimisimme toisin. Totta kai hoitoonpääsy on erittäin tärkeää, ja ymmärrän erittäin hyvin asiakkaan näkökulmasta, että se on hyvin houkutteleva, mutta yhteisiä varoja pitäisi käyttää vaikuttavasti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-04-23T17:41:38,2025-04-23T17:43:50,Hyväksytty,1.1 2025_41_107,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,Edustaja Väyrynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_108,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä menee jo ehkä vähän otsikon ohi, mutta nautin tästä suuresti. Tämä on hyvää terveyspoliittista keskustelua. En tiedä, kuinka paljon rouva puhemies nauttii, mutta jatketaan hetken aikaa vielä. Edustaja Hamari osui ihan ytimeen. Siis tämä on semmoinen asia, mitä teidän olisi pitänyt tehdä jo edellisellä kaudella, elikkä pitää nimenomaan keskittyä siihen, mikä on syynä, että meillä on ollut se virta sinne yksityiselle puolelle, eikä vain ihmetellä sitä. Se ei onnistu sillä, että palkataan heidät vaan takaisin — sitä on taatusti moni ylilääkäri ja pomo yrittänyt koko ajan — vaan meidän pitäisi keskittyä siihen, millä me saadaan se julkisen puolen vetovoima takaisin. Ja nyt pitää... [Aki Lindénin välihuuto] — Anteeksi, edustaja Lindén, minä hetken aikaa puhun. — Meidän pitää miettiä se, millä me se tehdään. Ja toinen asia, mikä pitää muistaa: me ei voida tehdä ainoastaan yhtä asiaa kerrallaan, vaan meidän pitää miettiä lyhytjänteisiä ratkaisuja, millä tietyt pullonkaulat puretaan, tietyt hoitovelat puretaan, mutta meidän täytyy, juuri niin kuin tekin sanoitte, koko ajan käydä läpi sitä työtä ja miettiä, miten me kehitetään tätä järjestelmää eteenpäin — että me ei valita jompaakumpaa niistä. Esimerkiksi äsken tässä laitettiin tämä meidän Kela-korvausmalli jollakin lailla vastapainoksi omalääkärimallille. Eihän tämä ole omalääkärimallista millään lailla pois. Se työ jatkuu koko ajan, mutta tässä menee todella kauan, että me saadaan se toimimaan tässä maassa uudestaan sillä lailla, että se on todellakin kansallinen ratkaisu. Meidän täytyy tehdä sitä työtä pitkäjänteisesti mutta samalla miettiä, miten me pystytään tällä hetkellä se hoidon tarve täyttämään, ja silloin meidän täytyy keksiä tämmöisiä ratkaisuja. Nämä ovat lyhytjänteisiä mutta nimenomaan tähän tarpeeseen erittäin tärkeitä. Monesti puhutaan, että on kolmenkin tason ratkaisuja: meillä pitää koko ajan olla lyhyen tähtäimen ratkaisuja, jolloin me puretaan jonoja, sitten on semmoisia niin sanottuja keskipitkän tähtäimen ratkaisuja, ja sitten meidän pitää ajatella vielä sitä, miten me tulevina vuosina, vuosikymmeninä kehitetään meidän järjestelmää. Mutta ongelma nimenomaan tässä meidän keskustelussa on aina se, mihin minäkin syyllistyn monta kertaa, että me ajatellaan vain sitä yhtä keinoa ja me ajatellaan, että nyt kun me keskitytään hetken aikaa tähän keinoon, niin se on ainoa tapa, millä tämä järjestelmä joko saadaan jalkeille tai sitten tuhotaan. Mutta ei se tarkoita sitä, ettei me mietittäisi koko ajan, miten me saadaan kehitettyä julkista puolta, jos me tehdään näitä toimia tällä hetkellä tuonne ja oikeasti ajatellaan, että tällä hetkellä se tilanne on se, että siellä on sitä kapasiteettia ja silloin meidän kannattaa sitä sen aikaa käyttää, kun sitä siellä on. Ja kun kysyitte tästä vetovoimasta, niin se on hyvä, että meillä on ammattilaisille erilaisia paikkoja tarjolla. Jotkut haluavat tehdä kevyesti, jotkut haluavat tehdä osa-aikaisesti, jotkut haluavat tehdä yhden tai kaksi päivää tai neljä päivää viikossa. Osa taas elää siitä, että he saavat tehdä sitä vaativaa työtä, missä on kaikki mahdollinen semmoinen oikein niin kuin selviämistaistelu. Meillä on erilaisia ammattilaisia, ketkä nauttivat erilaisista työoloista, ja siinä mielessä sekin voi olla rikkaus, että meillä on tarjolla ammattilaisille erilaisia tapoja ja erilaisia paikkoja tehdä töitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-04-23T17:43:50,2025-04-23T17:46:42,Tarkistettu,1.1 2025_41_109,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_41_110,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lindén, te ette vastannut kysymykseeni, mutta minä voin vastata teidän puolesta: sosiaalidemokraatit tulevat äänestämään tässä salissa lopulta sen puolesta, että 65-vuotiaatkin pääsevät normaalin terveyskeskusmaksun suuruudella yksityisen lääkärin vastaanotolle. Itse uskon, että lopulta te tulette tässä salissa painamaan jälleen kerran vihreää nappia Kela-korvausten parantamisen ja korottamisen kohdalla, kun kyse on ikäihmisistä ja yli 65-vuotiaista ihmisistä. Me tulemme sen näkemään lähikuukausina, kumpi on oikeassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-04-23T17:46:42,2025-04-23T17:47:31,Hyväksytty,1.1 2025_41_111,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_112,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän keskusteluun, minkä edustaja Heinonen otti esille, en nyt enää lähde. Mutta sanon tähän keskusteluun, kun edustaja Väyrynen tässä kysyi — ja hän pohti sitä — millä tavalla me saadaan julkisen sektorin vetovoimaa parannettua, että se on hyvä kysymys. Ja olen iloinen, että kokoomuksen taholta nostetaan se, että halutaan julkiselle sektorille lisää vetovoimaa. Minulla on siinä käytössä vain oma kokemukseni ja sitten se, mitä olen lukenut ja nähnyt muualla tapahtuvan. Ihan lyhyesti siitä omasta kokemuksesta: Jostain Kuntalehden numerosta vuodelta 89 löytyy kuva — taitaa olla kansikuva — jossa seison nuorena johtavana terveyskeskuslääkärinä vähän onnettoman näköisenä Porin pääterveysaseman edessä, ja otsikko kai on: ”Lääkärit eivät tule terveyskeskuksiin”. 18 virkaa 40:stä oli tyhjänä. Kahden vuoden päästä ne olivat kaikki täynnä. Ja se, mitä me teimme, oli tämä omalääkärijärjestelmän käyttöönotto, ja se ei perustunut korkeampaan palkkaan. Ansiotaso nousi jonkun verran, mutta itse asiassa suoritteiden määrä per lääkäri nousi vielä enemmän. Mutta se oli nimenomaan se työn hallinnan parempi organisointi niin että jokaisella oli omat potilaat eikä pitänyt vain jostain suuresta kuormasta päivittäin katsoa, mitä tänään tehdään. Nyt kaikki tämä kokemus, mitä vaikkapa sosiaali- ja terveysvaliokunta... Kun aloitin siellä syksyllä 2019, kävimme Tanskassa katsomassa, ja sen jälkeen olen käynyt siellä muissa ominaisuuksissa parikin kertaa. Siellähän yleislääkärit ovat omalääkäreitä. Siellä eivät suuret firmat, mitkään terveystalot, mehiläiset tai muut, saa ollenkaan toimiakaan siinä perusterveydenhuollossa. He ovat yksinäisyrittäjiä, he ovat ammatinharjoittajia. Toki heillä voi olla ryhmävastaanottoja, mutta jokainen tekee itse sopimuksen sen alueen kanssa. Se on muuten mielenkiintoista, mitä Tanskassa — tämäkin on osaltani nyt pieni sivuhyppäys tässä, kun Tanskan mainitsin — nyt on tapahtumassa. Siellä organisaatiorakennetta terveydenhuollossa muutetaan niin, että viiden alueen sijasta tulee neljä — yhdistetään Sjellannin eli pääkaupunkiseudun väestö yhdeksi alueeksi, jossa on kaksi ja puoli miljoonaa asukasta — mutta niiden alle tulee uudet terveyslautakunnat, 17 kappaletta. Eli tavallaan he desentralisoivat. Rahaa tulee valtiolta niille neljälle alueelle, mutta ne neljä aluetta allokoivat ne sitten tällaisille terveyslautakunnille, joita tulee olemaan 17. Se on erittäin mielenkiintoista ja tuo minulle mieleen Suomen ervat ja meidän nykyiset YT-alueet ja hyvinvointialueet. Että olisiko seuraava askel tässä uudistuksessa se, että rahoitus menisikin sinne YT-alueille ja sieltä sitten katsottaisiin sitä laajempaa kokonaisuutta ja sitten hyvinvointialueet toimisivat ikään kuin niiden alla? Mutta tämä on siis Tanskan uudistuksen hallinnollinen sisältö. — Kiitoksia tässä vaiheessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-04-23T17:47:31,2025-04-23T17:50:55,Hyväksytty,1.1 2025_41_113,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Meille esittelee tämän ministeri Ranne. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_41_114,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2025 vp,"Kiitoksia. — Arvoisa puhemies! Esittelyssä on hallituksen esitys liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta. Tämä koskee julkisesti tuettujen kuljetuksien tietopohjan kehittämistä. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti liikenteen palveluista annettua lakia. Kokeilulailla mahdollistetaan julkisesti tuettujen henkilökuljetuksia koskevan tiedon kokoaminen yhteen paikkaan. Kokeilun aikana Liikenne- ja viestintävirasto Traficom keräisi tietoa Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueiden järjestämisvastuulla olevista sosiaalihuolto-, vammaispalvelu- ja terveydenhuoltolain mukaisista kuljetuksista. Tietoa kerättäisiin myös saman alueen Kela-sairausvakuutuslain perusteella korvattavista kuljetuksista eli niin sanotuista Kela-matkoista. Julkisesti tuetun henkilöliikenteen kokonaiskustannukset yhteiskunnalle ovat yli 1,2 miljardia euroa vuodessa. Sosiaali- ja terveystoimen kuljetuksien osuus on tästä noin neljännes. Kuljetuksien kustannukset nousevat koko ajan, mikä yhdessä muun julkisen talouden tilanteen kanssa aiheuttaa painetta niiden järjestämistavan kehittämiselle. Kokonaisuudessaan julkisesti tuettuja kuljetuksia järjestetään usean eri toimijan toimesta, ja niitä koskeva tieto on hyvin sirpaleista. Kokeilulailla kootaan sosiaali- ja terveystoimen kuljetuksia koskevaa tietoa samaan paikkaan, jotta kuljetuksien järjestämisestä saadaan parempi kokonaiskäsitys. Tietopohjan avulla on mahdollista laatia ja arvioida tarkempia kehittämissuunnitelmia siten, että kuljetuspalvelut voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Tällä esityksellä ei kuitenkaan muuteta kuljetusten nykyistä järjestämistapaa, eikä se näy kuljetuksia käyttävän asiakkaan arjessa. Kokeilun tuloksia voidaan hyödyntää myös kansallisella tasolla, sillä kokeilualue kattaa sekä maaseutu- että kaupunkimaisia alueita. Kokeilun tuloksista on tarkoitus laatia väliraportti vuonna 27 ja loppuraportti vuonna 2028. Kuljetusten kehittäminen on välttämätöntä, jotta kuljetuspalvelut voidaan turvata myös tulevaisuudessa etenkin haja-asutusalueilla. Kokeilulailla kerättävällä tiedolla olisi mahdollista laatia ja arvioida myöhemmässä vaiheessa tarkempia kehityssuunnitelmia todelliseen tietoon perustuen. Tällä kokeilulla mahdollistetaan tulevaisuuden julkisesti tuettujen kuljetuspalvelujen hyvä ja kattava kattavuus ympäri Suomen. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+4.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-04-23T14:49:11,2025-04-23T14:51:57,Hyväksytty,1.1 2025_41_115,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2025 vp,Kiitoksia. — Puhujalistaan. Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_116,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Suomen laaja maantiede ja harva asutus asettavat liikkumiselle erityisvaatimuksia. Pohjoisessa, jossa välimatkat ovat pitkiä ja väestö ikääntyy nopeasti, on toimivilla ja saavutettavilla kuljetuspalveluilla aivan erityinen merkitys. Hallituksen esitys liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta on tärkeä ja vastaa tähän tarpeeseen. Esitys mahdollistaa alueellisesti rajatun kokeilun, jossa kerätään tietoa julkisesti tuetuista henkilökuljetuksista Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla. Tämä on erinomainen valinta. Juuri näillä alueilla kuljetustarpeet ovat suuria ja matkakorvaukset korkeita. Arvoisa rouva puhemies! Kokeilun tavoite on selkeä: muodostaa luotettava tietopohja, joka antaa vastauksia siitä, miten kuljetuksia voidaan jatkossa järjestää tehokkaammin ja taloudellisemmin tinkimättä palveluiden laadusta tai saavutettavuudesta. On tärkeää, että erityisryhmien, kuten vammaisten ja iäkkäiden, liikkumistarpeet huomioidaan jatkossakin täysimääräisesti. Tietoa kerätään viranomaisrajat ylittäen. Se kattaa sosiaalihuollon, vammaispalvelut, terveydenhuollon ja Kela-matkat. Näin voidaan ensimmäistä kertaa tarkastella, missä määrin samat ihmiset käyttävät eri järjestelmien tukemia kuljetuksia, ja löytyykö näiden yhdistämisestä selkeyttä tai parannuksia palveluun. Arvoisa puhemies! Tämä kokeilu ei muuta nykyistä palvelun järjestämistapaa. Sen sijaan se luo pohjan myöhemmälle kehittämiselle ja paremmille päätöksille. Julkinen liikenne ja tuetut kuljetukset ovat yhteiskuntamme peruspalveluja, mutta niitä tulee kehittää viisaasti ja tietoon perustuen. Pohjois-Suomen näkökulmasta kyse on paitsi liikkumisesta myös osallisuudesta. Ilman toimivaa kuljetusta ei ole pääsyä palveluihin, harrastuksiin tai yhteisöihin. Siksi jokainen askel kohti sujuvampaa ja järkevämpää organisoitua kuljetusjärjestelmää on askel kohti yhdenvertaista Suomea. Kannatan hallituksen esitystä. Se on käytännöllinen, harkittu ja tulevaisuuteen katsova. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-04-23T14:51:59,2025-04-23T14:54:44,Hyväksytty,1.1 2025_41_117,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_118,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti liikenteen palveluista annettua lakia. Esityksessä lailla säädettäisiin alueellisesti rajatusta kokeilusta, jonka tarkoituksena on muodostaa tietovaranto tietyistä julkisesti tuetuista henkilökuljetuksista. Tietovarannon avulla olisi mahdollista jatkossa kehittää henkilökuljetuksia todelliseen tietoon perustuen ja siten luoda paremmat edellytykset kuljetusten turvaamiselle myös jatkossa. Kokeilun toteuttamiseksi esitetään tietojensaantioikeutta Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueiden järjestämisvastuulla olevista sosiaalihuolto-, vammaispalvelu- ja terveydenhuoltolain mukaisista kustannuksista. Tietojensaantioikeus koskisi myös niitä kokeilualueella tehtäviä kuljetuksia, jotka Kela korvaa sairausvakuutuslain perusteella. Tämä kokeilu ei muuttaisi kuljetusten nykyistä järjestämistapaa, vastuuta tai rahoitusta. Tietojen toimittamista varten säädettäisiin myös rajapintojen toteutusta koskevasta avustuksesta välityspalvelujen tarjoajille. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys liittyy Orpon hallituksen hallitusohjelmaan kirjattuun tavoitteeseen kehittää julkisesti järjestettyjä liikennepalveluita siten, että palvelujen järjestämiseen suunnatuista resursseista saadaan mahdollisimman suuri lisäarvo. Julkinen sektori käyttää vuosittain yli miljardi euroa julkisen henkilöliikenteen tukemiseen. Liikennepalvelujen tarve ja siten niihin liittyvät kustannukset kasvavat koko ajan. Palvelujen turvaaminen jatkossakin edellyttää järjestämistapojen kehittämistä. Tämä puolestaan edellyttää ensimmäiseksi nykyistä kattavampaa tietopohjaa julkisesti tuetuista kuljetuksista elikkä parempaa kuvaa niiden tosiasiallisesta kysynnästä ja tarjonnasta, koska näitä tietoja ei toistaiseksi ole saatavilla kootusti. Kattavamman tietopohjan avulla olisi mahdollista kehittää julkisesti tuettuja kuljetuksia ja laskea erilaisten kehittämismallien säästöpotentiaali todelliseen tietoon perustuen. Tietopohjan avulla on mahdollista esimerkiksi arvioida potentiaalia kuljetusten yhdistämiseksi sekä mahdollisuuksia kutsu- ja joukkoliikenteen parempaan hyödyntämiseen. Valtio, hyvinvointialueet ja kunnat käyttävät tällä hetkellä tosiaan yli miljardi euroa vuodessa ihmisten liikkumisen tukemiseen. Liikkumispalveluiden tarve ja sitä myötä niihin liittyvät julkisen sektorin kustannukset kasvavat kuitenkin kaiken aikaa, eikä kaikilla kuljetuksia järjestävillä tahoilla ole riittäviä resursseja uusien liikennepalveluiden tai toimintamallien kehittämiseen. Toiminnan kehittäminen vaatii tuekseen tarkkoja tietoja kuljetusten nykytilanteesta. Tiedot yhteiskunnan korvaamista kuljetuksista ovat kuitenkin hajautuneet eri viranomaistahoille ja muille kuljetuksia järjestäville organisaatioille. Puutteet kuljetuksia koskevien tietojen kattavuudesta ja tietojärjestelmistä on laajasti tunnistettu. Kokeilualueeksi on valikoitunut Pohjois-Suomen yhteistyöalue, jossa tehdään jo nykyisin yhteistyötä hyvinvointialueiden välillä. Alue kattaa sekä maaseutu- että kaupunkimaisia alueita, mikä mahdollistaa kokemusten ja tiedon saamisen erityyppisistä alueista. Lisäksi ehdotetulla alueella Kelan korvaamat matkat ovat pisimmät ja asiakaskohtainen korvaus suurin, jolloin todellisen säästöpotentiaalin laskemisen ennakoidaan olevan mahdollista. Tämä alueellinen kokeilu ja tuleva tietopohja mahdollistaa liikennepalveluiden kehittämisen alueilla sektorirajat ylittäen. Arvoisa puhemies! Tietopohjan kerääminen eri toimijoiden tukemista matkoista on hyvin kannatettavaa. Eri hankkijoiden, liikennemuotojen ja yritysten sirpaleisesta kentästä yleiskuvaa laajemman datan saaminen on toistaiseksi ollut mahdotonta. Sikäli kokeilu on hyvä alku eri kuljetuspalveluiden tietopohjaiselle kehittämiselle huomioiden, että julkisilla varoilla ostetaan palveluja yli miljardilla eurolla vuodessa. Kustannusten noustessa, väestön ikääntyessä ja palveluverkon keskittyessä nämä kustannukset tulevat kasvamaan tulevaisuudessa. Tietosuojasta on totta kai huolehdittava, koska pelkästään kuljetustyypistä, sijainneista ja avustustarpeista pystyy yksilöimään tietoa. Siksi on tärkeää, että Traficom käsittelee ainoana raakadataa ja tuottaa julkiseksi tiedoksi anonymisoitua tietoa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+4.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-04-23T14:54:53,2025-04-23T15:00:04,Hyväksytty,1.1 2025_41_119,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_120,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys laiksi liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta on tärkeä askel kohti julkisesti tuettujen henkilökuljetusten kehittämistä. Esityksessä ehdotetaan alueellista kokeilua, jonka avulla kootaan kattava tietovaranto esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden kuljetuksista. Tämä tieto mahdollistaa palvelujen kehittämisen ja kustannustehokkuuden parantamisen. Tämä kokeilu, joka toteutetaan tuolla Pohjois-Suomessa, missä on pitkät välimatkat ja toisaalta hyvät yhteistyörakenteet, luo hyvät puitteet tälle kokeilulle. Tämä on tärkeä panostus hallitusohjelman tavoitteeseen lisäarvon tuottamisesta julkisille liikennepalveluille. Esitys ei muuta nykyisiä vastuita vaan luo pohjan tietoon perustuville kehitysratkaisuille, kuten kuljetusten yhdistämiselle ja joukkoliikenteen paremmalle hyödyntämiselle. Kannatan tätä esitystä, sillä se on välttämätön julkisten varojen tehokkaamman käytön ja parempien palveluiden turvaamisen näkökulmasta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+4.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-04-23T15:00:05,2025-04-23T15:01:22,Hyväksytty,1.1 2025_41_121,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_122,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kunnioitettu ministeri! Hankkeen taustalla on maan hallituksen ohjelmaan kirjattu tavoite kehittää julkisesti järjestettyjä liikennepalveluita siten, että palvelujen järjestämiseen suunnatuista resursseista saadaan mahdollisimman suuri lisäarvo. Valtio, hyvinvointialueet ja kunnat käyttävät tällä hetkellä yli miljardi euroa vuodessa ihmisten liikkumisen tukemiseen. Liikkumispalveluiden tarve ja sitä myötä niihin liittyvät kustannukset kasvavat kuitenkin kaiken aikaa. Jotta ihmisten liikkuminen voidaan turvata, jatkossa palveluiden järjestämistä on kehitettävä. Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltu hallituksen esitysluonnos laiksi liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta. Hallituksen esityksellä tehtäisiin tarvittavat lakimuutokset, jotka mahdollistavat tiettyjen julkisesti tuettujen henkilökuljetuksia koskevien tietojen toimittamisen Liikenne- ja viestintävirastolle. Nykyisin tiedot ovat hajautetusti eri toimijoiden hallussa. Kyseessä olisi alueellinen kokeilu, ja kokeilulailla tavoitellaan parempaa tietopohjaa ja käsitystä julkisesti tuettujen kuljetuksien järjestämisestä. Tietopohjan avulla on mahdollista laatia ja arvioida tarkempia kehittämissuunnitelmia siten, että kuljetuspalvelut voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Tietopohjan mahdollistamiseksi hankkeessa toteutettaisiin alueellisesti rajattu kokeilu, jossa tietyistä julkisesti tuetuista henkilökuljetuksista toimitettaisiin kuljetusta, kysyntää, tarjontaa ja toteuttamista koskevia tietoja. Kokeilu koskisi Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueita ja näiden alueiden Kela-kuljetuksia. Liikenne- ja viestintäviraston tehtävä olisi muodostaa tilannekuva ja tietopohja näistä alueen julkisesti tuotetuista kuljetuksista ja yhdistää tiedot muuhun virastolla olevaan tietoon. Alueellisesti rajatusta kokeilusta säädettäisiin väliaikaisesti voimassa olevalla lailla. Kokeilu katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, koska sen avulla voitaisiin saada nykyistä kattavampi käsitys tiettyjen keskeisten henkilökuljetusten todellisista kustannuksista ja todeta niiden järjestämiseen liittyvä säästöpotentiaali. Kokeilun perusteella voitaisiin jatkossa myös tarkentaa kuljetuksista toimitettavien tietojen määrittelyä ja toimitustapaa sekä ylipäänsä saada oppia tiedon toimittamiseen ja hyödyntämiseen liittyvistä käytännön ratkaisuista. Kokeilu on erittäin tärkeä, jotta kuljetuksista saadaan niin taloudellisesti kuin asiakaslähtöisesti tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta. Kannatan tätä esitystä, ja kiitos ministerille tämän valmistelusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+4.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-04-23T15:01:23,2025-04-23T15:04:36,Hyväksytty,1.1 2025_41_123,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kilpi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_124,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kuuden vuoden mittavan kansanedustajaurani aikana olen nyt oppinut huomaamaan sellaisen asian, että nämä haasteet ja tehtävät, joita meillä täällä vastaan tulee, tahtovat jatkuvasti vain monimutkaistua ja vaikeutua. Ne tulevat myöskin hyvin yllättävinä asioina meille täällä esille. Tämä asettaa kyllä hyvin mielenkiintoiseen asetelmaan tämän meidän työmme täällä, jossa pitää monia asioita katsella uudella tavalla ja erilaisesta näkökulmasta kuin ennen — se on ratkaisevan tärkeätä. Äärimmäisen tärkeässä asemassa tässä asiassa ovat myöskin erilaiset kokeilut, joiden kautta voidaan hakea niitä uudenlaisia tapoja tehdä ja toimia. Tässä nyt sitten tietenkin samalla, kun kaikennäköisiä muitakin myllerryksiä ympäristössä on riittämiin, Suomeakin riivaavat ne perustavaa laatua olevat megatrendit, useatkin sellaiset, jotka myöskin tuovat haastetta näihin asioihin. Ehkä päällimmäisenä voitaisiin mainita kaupungistuminen ja kestävyysvajekin, kun väki vanhenee ja tekevät kädet sitten vähenevät, työssäkäyvien määrä vähenee. Tietenkin myöskin talouden haasteet ovat varsin rajuja ja monimutkaisia. Nämä maailmanpoliittisetkin myllerrykset, mitä on, kyllä reilusti järkyttävät ja järkähtelevät täällä ja liikehtivät niin nopeasti, että ne eivät voi olla vaikuttamatta niihin asioihin, millä tavalla me ne ajatellaan ja miten järjestetään ihan peruspalveluita täällä ja millä tavalla me julkista taloutta yritetään sitten myöskin elvyttää. Mutta siitä huolimatta meidän pitää niistä peruspalveluista pitää huolta. Meidän on pidettävä Suomi liikkeellä ja myöskin ihmiset liikkumassa, sillä se on myöskin ihan perustuslaillinen oikeus, että päästään liikkeelle. Myös liikennettä on kehitettävä kokonaisvaltaisesti, ja tämmöisen todellisen ja todennetun tiedon hyväksikäyttö tässä asiassa on ratkaisevan tärkeässä roolissa eli se, millä tavalla me tietoa sitten hyväksikäytetään yhä paremmin näitten palveluitten järjestämisessä, ja kuinka saadaan esimerkiksi juurikin julkisen liikenteen palveluita sillä tavalla, että ne sitten palvelevat tarkoitustaan mahdollisimman hyvin, niin että kysyntä ja tarjonta kohtaavat mahdollisimman hyvin. Kannatan tätä esitystä kyllä lämpimästi. Näin puoliväliriihen tiimoilta tullaan tämän eduskuntakauden puoleenväliin, ja haluankin tässä kohtaa kiittää ministeriä erittäin hyvästä yhteistyöstä, mitä meillä on tuolla liikenne- ja viestintävaliokunnassa ollut. Toivon, että se myös oikein hyvänä tästä eteenkin päin jatkuu, ja uskon, että näin tapahtuu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+4.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-04-23T15:04:36,2025-04-23T15:07:51,Hyväksytty,1.1 2025_41_125,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_126,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys, jonka avulla voitaisiin kerätä tietoa esimerkiksi Kela-kyydeistä ja vammaispalveluiden kuljetuksista yhteen paikkaan eli Liikenne- ja viestintävirastolle. Tällä hetkellä nämä tiedot ovat hajallaan eri viranomaisilla ja toimijoilla. Kyseessä olisi kokeilu, ja sen avulla pyritään saamaan selkeämpi kokonaiskuva siitä, miten julkisesti tuettuja kyytejä järjestetään ja mitä ne maksavat. Kokeilu koskee Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueita. Arvoisa puhemies! Kun tietoa on paremmin saatavilla, voidaan kuljetuspalveluita kehittää ja ongelmakohdat korjata. Näin varmistetaan paremmat palvelut myös tulevaisuudessa. Kiitos ministeri Ranteelle tästä hyvästä ja tärkeästä esityksestä. Kannatan tätä esitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+4.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-04-23T15:07:52,2025-04-23T15:08:50,Hyväksytty,1.1 2025_41_127,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_128,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtajana voin yhtyä ministerille sanottuihin kiitoksiin hyvästä työstä ja hyvästä yhteistyöstä. Tässä on käyty hyvää keskustelua. Me olemme harvaan asuttu maa, meidän väestö vähenee tällä hetkellä monilla alueilla. Muistan itse, kun tässä salissa olemme vaikkapa postipalveluista oman vajaan 20 kansanedustajavuoteni aikana puhuneet, että aikanaan oli kovaa keskustelua siitä, että pitää varmistaa, että viitenä päivänä joka paikkaan posti jakaa, ja tänä päivänä olemme hyvin erilaisessa tilanteessa. Siinä on tapahtunut teknologista muutosta mutta myös sitä, että paperimateriaalin painaminen on vähentynyt. Kun valtiovarainvaliokunnan kanssa tapasimme esimerkiksi Kuntaliittoa, niin meillä tulee tulevaisuudessa olemaan isot haasteet siinä, miten me eri palvelut pystymme takaamaan eri puolilla maata asuville suomalaisille. Saattaa olla, että jollain alueella asuu yksi perhe tai yksi pariskunta tai jopa yksi ihminen, ja hänenkin palveluistaan pitää vastata. Tässä on kyse liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta. Tämä on alueellinen kokeilu, jossa tavoitellaan julkisten liikennepalveluiden yhdistämistä, varmistamista. Niin kuin tässä esille on tullut, me käytämme tällä hetkellä noin miljardin julkisella puolella näihin kuljetuksiin rahaa valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien toimesta, ja se summa ei tule tulevaisuudessa vähenemään, vaikka ehkä ihmiset näiden kuljetusten piirissä vähenevätkin. Matkat kuitenkin säilyvät varsin pitkinä. Tässä on kyse henkilökuljetuksista — Kela-kuljetukset, vammaiskuljetukset — mutta itse toivon, että tämän kokeilun myötä voitaisiin päästä myös pohtimaan sitä, voisiko meillä tulevaisuudessa olla vähän niin kuin kaupunkiseuduilla on: Ei täällä ole eroteltu julkisessa liikenteessä, miten metroa käytetään tai linja-autoa käytetään. Siellä samassa metrossa ja linja-autossa kulkevat niin koululaiset, päiväkotiin menevät, töihin menevät, ikäihmiset kuin monet muut. Silloin meidän kannattaisi miettiä, että me voisimme yhdistää näitä sotekuljetuksia, Kela-kuljetuksia, vammaiskuljetuksia koulukuljetusten kanssa, ikäihmisten palveluliikenteen kanssa, ruokapalveluiden kanssa, jotka esimerkiksi tulevat tulevaisuudessa vaatimaan yhä enempi kuljetuspalveluita. Mutta niin kuin tuossa edellä nostin esiin, esimerkiksi kirjaston, postin ja tämäntyyppisten palveluiden osalta voi olla tulevaisuudessa järkevää miettiä, voisimmeko näitä yhdistää ja taata ja varmistaa sen palvelun sitä kautta. Tämä on erittäin tervetullut uudistus ja kokeilu, ja tällaisia maamme tarvitsee lisää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-04-23T15:08:50,2025-04-23T15:11:54,Hyväksytty,1.1 2025_41_129,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2025 vp,Kiitoksia. — Haluaako ministeri vastata? Olkaa hyvä. Enintään kolme minuuttia., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_130,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti. Kiitän ensinnäkin myöskin edustajia ja valiokunnan jäseniä erittäin hyvästä keskustelusta. Meillä on ollut hyvä yhteistyö, ja se varmasti jatkuu. Tämä esitys oikeastaan kertoo hyvin paljon siitä, millä tavalla hallitus nyt toimii. Eli me keräämme tietoa, jotta voimme varmistaa, että päätöksenteko menee oikeaan suuntaan — ei tunteita ja tunnelmia vaan tietoa. Tavoitteena on tietenkin, että meillä on tehokkaammin rahat käytettynä, kun me niitä julkisesti tuettuja kuljetuspalveluja tässä maassa liikutamme, eli suomalaisten tarpeeseen koko Suomeen sitä, mitä täällä tarvitaan. Tässä nousi esiin tietosuoja. Siihen kiinnitetään tietenkin erityisen tarkasti huomiota, koska nykypäivänä tämä on hyvinkin pyhä asia. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+4.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-04-23T15:11:59,2025-04-23T15:12:59,Hyväksytty,1.1 2025_41_131,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle SOLAS-yleissopimuksen liitteeseen, MARPOL-yleissopimuksen I pöytäkirjaan ja painolastivesiyleissopimuksen liitteeseen tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laeiksi merilain 6 luvun 12 a §:n ja väylämaksulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 20/2025 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Esittelijänä ministeri Ranne.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_41_132,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle SOLAS-yleissopimuksen liitteeseen, MARPOL-yleissopimuksen I pöytäkirjaan ja painolastivesiyleissopimuksen liitteeseen tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laeiksi merilain 6 luvun 12 a §:n ja väylämaksulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 20/2025 vp","Kiitoksia, arvoisa puhemies! Nyt kansainvälisille vesille, eli meillä on täällä esittelyssä SOLAS-yleissopimuksen liitteeseen, MARPOL-yleissopimuksen ensimmäiseen pöytäkirjaan ja painolastivesiyleissopimuksen liitteeseen liittyviä lakimuutoksia ja esityksiä. Eli kyseessä on Safety of Life at Sea ‑yleissopimus ja Prevention of Pollution from Ships ‑yleissopimus, eli olemme kansainvälisen lainsäädännön kanssa tekemisissä. Tässä esitetään muutoksia merilakiin ja väylämaksulakiin, ja lisäksi esitetään eräiden Kansainvälisessä merenkulkujärjestö IMOssa sovittujen kansainvälisten velvoitteiden hyväksymistä ja voimaansaattamista. Ensinnäkin, Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä hyväksyttiin viime vuonna sopimusmuutoksia, joilla selkeytetään merelle kadonneiden konttien ilmoittamista. Näiden muutosten johdosta merilakiin ehdotetaan tarvittavaa kansallista sääntelyä. Toiseksi, Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä hyväksyttiin viime vuonna myös painolastivesiyleissopimuksen muutoksia. Näillä muutoksilla tarkennetaan sähköisten painolastivesipäiväkirjojen käyttöä. Ne eivät edellytä kansallisia säädösmuutoksia mutta tulevat saattaa voimaan lailla, koska muutokset kuuluvat lainsäädännön alaan. Kolmanneksi, sopimusmuutoksista erillisenä ehdotuksena esityksessä ehdotetaan, että väylämaksulakiin tehtäisiin muutama lakitekninen muutos liittyen eurooppalaisen merenkulkualan yhdennetyn palveluympäristön perustamisesta eli niin sanotusta EMSW-asetuksesta johtuvien vaatimusten täyttämiseen. Konttiraportointiin liittyvät muutokset kohdistuvat ensisijaisesti alusten päälliköiden raportointivelvollisuuksiin tilanteissa, joissa omasta aluksesta katoaa kontteja mereen tai jos omasta aluksesta havaitaan jostain toisesta aluksesta pudonneita kontteja. Lippuvaltion tai rantavaltion viranomaisiin kohdistuvia vaikutuksia voidaan pitää vähäisinä, sillä tietojärjestelmä, jolla raportointi Kansainväliselle merenkulkujärjestölle tehdään, on jo olemassa. Ei ole myöskään odotettavissa, että raportointi tulisi tehtäväksi kovin usein. Viimeisin tiedossa oleva Itämerellä tapahtunut Suomen lipun alla olevalle alukselle tapahtunut konttien putoaminen mereen tapahtui vuonna 2010. Silloin oli kyse Gotlannin lähettyvillä olevasta merialueesta. Painolastivesiyleissopimuksen muutosten myötä viranomaisille aiheutuu vähäinen lisätaakka sähköisen painolastivesipäiväkirjan hyväksynnästä. Toisaalta hallinnollisen taakan voidaan olettaa hieman vähenevän satamavaltiotarkastusten osalta. Samoin alusten henkilökunnan hallinnollisen taakan voidaan olettaa pienenevän. Väylämaksulakiin säädettävällä uudella pykälällä Tullin mahdollisuudesta hyödyntää väylämaksun oikaisuvaatimusasiassa automaattista ratkaisemista tiettyjen edellytysten täyttyessä arvioidaan olevan positiivisia vaikutuksia Tullin toimintaan. Tämän arvioidaan mahdollistavan Tullissa ihmistyön suuntaamisen yksinkertaisemmista asioista monimutkaisempiin ja harkintaa vaativiin tapauksiin. Kyseessä olevan automaattisen ratkaisemisen hyödyntämisellä voidaan arvioida olevan myönteisiä vaikutuksia myös väylämaksun ilmoittaville toimijoille. Kun yksinkertaisempia oikaisuvaatimusasioita voidaan automatisoida, Tullissa voidaan keskittää ihmistyötä monimutkaisempiin ja harkintaa vaativiin tapauksiin, mikä saattaa nopeuttaa myös manuaalisten asioiden käsittelyä. Käsittelyn nopeutumisella taas on myönteinen vaikutus myös väylämaksun ilmoittavien toimijoiden oikeusturvaan. Lisäksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi väylämaksulakiin uusi pykälä, jonka mukaan Tullin tulisi hakemuksesta rekisteröidä ilmoituksia antava taho talouden toimijoiden rekisteröinti- ja tunnistejärjestelmään ja myöntää tälle niin sanottu EORI-numero. Merenkulun tiedonhallintajärjestelmässä ilmoituksia antavia tahoja on rajallinen määrä, joista merkittävällä osalla on jo EORI-numero heidän antaessaan muita ilmoituksia Tullille. Näin ollen velvoitteesta kertaluontoisesti rekisteröidä toimija Euroopan unionin tarkemman ilmoitussääntelyn täyttämiseksi ei arvioida muodostuvan merkittävää työmäärää Tullille ja se voitaisiin hoitaa nykyisin resurssein. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+5.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-04-23T15:13:24,2025-04-23T15:17:44,Hyväksytty,1.1 2025_41_133,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle SOLAS-yleissopimuksen liitteeseen, MARPOL-yleissopimuksen I pöytäkirjaan ja painolastivesiyleissopimuksen liitteeseen tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laeiksi merilain 6 luvun 12 a §:n ja väylämaksulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 20/2025 vp","Kiitoksia. — Mennään puhujalistalle. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_134,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle SOLAS-yleissopimuksen liitteeseen, MARPOL-yleissopimuksen I pöytäkirjaan ja painolastivesiyleissopimuksen liitteeseen tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laeiksi merilain 6 luvun 12 a §:n ja väylämaksulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 20/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä tehdään pääasiallisesti YK:n alaisen kansainvälisen meriturvallisuusjärjestön IMOn SOLAS-sopimuksen liitteeseen sekä MARPOL-sopimukseen eli meren pilaantumisen ehkäisyyn liittyvään pöytäkirjaan muutoksia, jotka viedään kansalliseen lainsäädäntöön ja hyväksytään. SOLAS-muutoksilla, jotka koskevat ihmishengen turvallisuutta merellä, parannetaan alusten paloturvallisuutta luopumalla tietyistä aiemmin määritellyistä poikkeuksista sekä säätämällä uusia vaatimuksia paloturvallisuusjärjestelyille. Muutostarpeet ovat syntyneet miin sähkökäyttöisten kuin muiden vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen lisääntyessä. Muutosten myötä kaikkien alusten palontorjuntajärjestelmät tehostuisivat. Lisäksi uusien alusten rakenteellisille vaatimuksille tulisi jatkossa lisävaatimuksia. Uusien vaatimusten täyttämisestä koituvia taloudellisia kustannuksia voidaan pitää kohtuullisina ottaen huomioon jatkossa saavutettu turvallisuustaso. Hallituksen esityksessä esitetään myös lisättäväksi päällikön raportointivelvoitteisiin velvoite ilmoittaa alukselta mereen kadonneista konteista sekä samalla velvoite ilmoittaa muista alukselta havaituista meressä ajelehtivista konteista. Katoava kontti voi ajelehtiessaan sijainnista riippuen aiheuttaa vaaraa muulle merenkululle, jolloin oikea-aikaisen tiedon välittäminen pudonneesta kontista edistää merenkulun turvallisuutta. Jokaisella mereen putoavalla kontilla on negatiivisia vaikutuksia meriympäristölle. Lisäksi tällä hallituksen esityksellä muutetaan päällikön ilmoitusvelvollisuuksia lisäämällä merilakiin uusi 2 momentti, joka laajentaisi ilmoitusvelvollisuutta ilmoittaa myös mereen kadonneista konteista. Aluksen päällikköä edellytettäisiin ilmoittamaan määritellyt tiedot aina lippuvaltiolle ja lähimmälle rantavaltiolle, ei vain silloin kun alus on Suomen merialueella. Kansainvälisten sopimusten esitykset parantavat merenkulun turvallisuutta ja suojelevat meriluontoa. Väylämaksulain muutos tukee EU-laajuisen digitaalisen tietojärjestelmän käyttöönottoa, joka on pakollista. Esitykset ovat lakiesityksinä luonteeltaan hyvin teknistä toimeenpanoa ja siten kannatettavia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+5.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-04-23T15:17:47,2025-04-23T15:20:29,Hyväksytty,1.1 2025_41_135,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle SOLAS-yleissopimuksen liitteeseen, MARPOL-yleissopimuksen I pöytäkirjaan ja painolastivesiyleissopimuksen liitteeseen tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laeiksi merilain 6 luvun 12 a §:n ja väylämaksulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 20/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Aalto-Setälä poissa. — Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_136,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle SOLAS-yleissopimuksen liitteeseen, MARPOL-yleissopimuksen I pöytäkirjaan ja painolastivesiyleissopimuksen liitteeseen tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laeiksi merilain 6 luvun 12 a §:n ja väylämaksulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 20/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tänään käsittelyssä on hallituksen esitys, joka koskee kolmen tärkeän kansainvälisen merenkulun sopimuksen muutosten hyväksymistä ja voimaansaattamista. Näillä muutoksilla parannetaan alusten paloturvallisuutta, selkeytetään ilmoitusvelvollisuuksia mereen kadonneista konteista ja torjutaan haitallisten vieraslajien leviämistä alusten painolastivesien mukana. Samalla sujuvoitetaan väylämaksulainsäädäntöä ja varmistetaan Suomen merenkulun digitaalisten järjestelmien yhteensopivuus EU-sääntelyn kanssa. Esitys on merkittävä askel niin merenkulun turvallisuuden kuin ympäristönsuojelun parantamisessa. Kansainvälisen yhteistyön ja digitalisaation avulla voimme vähentää hallinnollista taakkaa, parantaa meriturvallisuutta ja edistää vastuullista merenkulkua. Kannatan lämpimästi esityksen hyväksymistä. — Kiitos, ministeri Ranne.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+5.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-04-23T15:20:34,2025-04-23T15:21:33,Hyväksytty,1.1 2025_41_137,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle SOLAS-yleissopimuksen liitteeseen, MARPOL-yleissopimuksen I pöytäkirjaan ja painolastivesiyleissopimuksen liitteeseen tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laeiksi merilain 6 luvun 12 a §:n ja väylämaksulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 20/2025 vp",Kiitoksia. — Haluaako ministeri tähän enempää? — Keskustelu on päättynyt., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_138,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ilmailulain, liikenteen palveluista annetun lain ja yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2025 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Tässäkin esittelijänä ministeri Ranne.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_41_139,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ilmailulain, liikenteen palveluista annetun lain ja yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2025 vp","Arvoisa puhemies! Meillä on lähetekeskustelussa hallituksen esitys laeiksi ilmailulain, liikenteen palveluista annetun lain ja yhteistoimintalain muuttamisesta. Esityksen pääasiallisena tavoitteena on parantaa ilmailun turvallisuutta. Esityksellä edistetään hallitusohjelman kirjausta liikennekuolemien nollatavoitteesta. Esitys on kansallista liikenneturvallisuustyötä ohjaavan liikenneturvallisuusstrategian mukainen ja kytkeytyy Euroopan ilmailun turvallisuussuunnitelmaan. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ilmailulakia, liikenteen palveluista annettua lakia ja yhteistoimintalakia. Esityksessä ehdotetaan, että ilmailulakiin ja lakiin liikenteen palveluista lisättäisiin säännökset Liikenne- ja viestintäviraston oikeudesta ilmoittaa työnantajalle tai toimeksiantajalle, kun esimerkiksi lentomiehistön tai lennonvarmistushenkilöstön luvan, lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen tai terveydentilatodistuksen peruutustoimenpiteisiin on ryhdytty tai niiden voimassaolo on keskeytetty. Näin voitaisiin välittömästi estää tilanne, jossa tehtävään soveltumattomaksi katsottava henkilö pääsisi normaaliin työvuoroonsa ilma-aluksen ohjaamossa, matkustamossa tai lennonjohdossa. Nykytilassa lähtökohtana on, että työnantaja saa tiedon työntekijältä itseltään, sillä hänellä on velvollisuus ilmoittaa kelpoisuutensa heikkenemisestä. Nykytilanne ei huomioi tilannetta, jossa työntekijä ei syystä tai toisesta tee tätä ilmoitusta. Tällainen tilanne voi syntyä, jos henkilöllä ei esimerkiksi ole sairaudentuntoa. Ilmailulakiin lisättäisiin lisäksi säännökset työnantajan oikeudesta velvoittaa sen palveluksessa oleva ilma-aluksen miehistöön kuuluva työntekijä tai lentoturvallisuuteen vaikuttavaa tehtävää maaorganisaatiossa suorittava työntekijä puhalluskokeeseen sen selvittämiseksi, onko työntekijä alkoholin vaikutuksen alaisena työajalla tai välittömästi ennen työajan alkua. Lisäksi laissa ehdotetaan säädettäväksi henkilötietojen käsittelystä puhalluskokeiden yhteydessä. Yhteistoimintalakiin lisättäisiin viittaus ilmailulakiin puhalluskoetta koskien. Ilmailulakiin ja liikenteen palveluista annettuun lakiin lisättäisiin myös säännökset, joiden nojalla Liikenne- ja viestintävirasto voisi puuttua lentoturvallisuuteen vaikuttavaan toimintaan, joka ei edellytä lupaa tai ilmoitusta. Virasto puuttuisi tällaiseen toimintaan joko antamalla huomautuksen tai varoituksen taikka viime kädessä rajoittamalla toimintaa tai kieltämällä sen toistaiseksi tai määräajaksi. Ilmailulain lentoestelupaa koskevaa sääntelyä muutettaisiin siten, että lentoestelupahakemukseen olisi liitettävä selvitykset lentoesteen vaikutuksista käytössä oleviin lentomenetelmiin sekä lentopaikkojen lentoesterajoituspintoihin. Näistä selvityksistä voitaisiin periä kohtuullinen korvaus. Lisäksi tehtäisiin eräitä muita täsmennyksiä lentoestelupaa koskevaan sääntelyyn. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.9.2025",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+6.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-04-23T15:21:59,2025-04-23T15:25:14,Hyväksytty,1.1 2025_41_140,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ilmailulain, liikenteen palveluista annetun lain ja yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2025 vp","Kiitoksia. — Seuraavaksi puhujalistaan. Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_141,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ilmailulain, liikenteen palveluista annetun lain ja yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ilmailulakia, liikenteen palveluista annettua lakia ja yhteistoimintalakia. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että ilmailun turvallisuutta edistettäisiin lisäämällä ilmailulakiin ja lakiin liikenteen palveluista säännöksiä oikeudesta ilmoittaa työnantajalle tai toimeksiantajalle, kun esimerkiksi lentomiehistön tai lennonvarmistushenkilöstön luvan, lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen tai terveydentilatodistuksen peruutustoimenpiteisiin on ryhdytty tai niiden voimassaolo on keskeytetty. Näillä toimenpiteillä voitaisiin välittömästi estää tilanne, jossa tehtävään soveltumattomaksi katsottava henkilö pääsisi normaaliin työvuoroonsa ilma-aluksen ohjaamoon tai matkustamoon. Ilmailulakiin lisättäisiin tällä esityksellä säännökset työnantajan oikeudesta velvoittaa palveluksessaan olevia ilma-aluksen miehistöön kuuluvia työntekijöitä tai lentoturvallisuuteen vaikuttavaa tehtävää maaorganisaatiossa suorittavia työntekijöitä puhalluskokeeseen sen selvittämiseksi, onko työntekijä alkoholin vaikutuksen alaisena työajalla tai välittömästi ennen työajan alkua. Esityksessä ilmailulain lentoestelupaa koskevaa sääntelyä muutettaisiin siten, että lentoestelupahakemukseen olisi jatkossa liitettävä selvitykset lentoesteen vaikutuksista käytössä oleviin lentomenetelmiin sekä lentopaikkojen lentoesterajoituspintoihin. Näistä selvityksistä jatkossa voidaan periä kohtuullinen korvaus. Viranomaisen tiedonluovutusoikeuden laajentamista voidaan pitää perusteltuna matkustajien ja muiden liikenteessä liikkuvien turvallisuuden näkökulmasta. Liikenne- ja viestintävirastossa on tullut eteen konkreettisia tilanteita, joissa oikeus luovuttaa tieto lupakirjan tai lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen peruutukseen johtavien toimenpiteiden käynnistämisestä olisi ollut tarpeen saada välitettyä henkilön työnantajalle heti ja ilman tämän erillistä pyyntöä, kun viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet hänen olevan soveltumaton ilma-aluksen ohjaamoon. Ilmailulain lentoestelupaa koskeva sääntely muuttui 2023, mutta uuden sääntelyn soveltamisen aikana on ilmennyt sääntelyn täsmennystarpeita. Lentoestelupaa koskevaa sääntelyä ehdotetaankin esityksessä muutettavan uudelleen siten, että lentoestelupahakemukseen tulisi liittää Suomessa toimivien lentomenetelmäsuunnittelijoiden ja asianosaisen lentopaikan pitäjän selvitykset haetun esteen vaikutuksista. Lisäksi säädettäisiin, että edellä mainituista selvityksistä voitaisiin periä kohtuullinen korvaus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+6.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-04-23T15:25:14,2025-04-23T15:28:16,Hyväksytty,1.1 2025_41_142,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ilmailulain, liikenteen palveluista annetun lain ja yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Perholehto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_143,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ilmailulain, liikenteen palveluista annetun lain ja yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Ajattelen, että varmaan nämä muutokset ovat sinällään ihan kannatettavia. Kuten ministerikin totesi, ilmailuala on hyvin turvallisuuslähtöinen. Silti jo ennen valiokuntakäsittelyä muutama huomio: Ensinnä on hyvä huomata, että onneksi ilmoitustarve lupien keskeyttämisestä tai perumisesta etenkin tämmöisissä kiireellisissä vaarantumistilanteissa on ollut aika harvinaista, kuten myös päihtymisepäilyt, etenkin silloin, jos niiden taustalla olisi piittaamattomia tai varsinkaan pahantahtoisia aiheita. Eli sinälläänhän meillä lentoliikenteessä tilanne on jo nykyisin kohtuullisen turvallinen. HE sisältää itsessään tietty aika ääriesimerkin. Siellä on mainittuna Germanwingsin onnettomuus, jossa perämies lensi matkustajakoneen vuorta päin. Hänen mielenterveyshaasteistaan ei ollut välittynyt tieto työnantajalle. Eli näin ollen ei tietenkään ole myöskään niin, että riskit olisivat olemattomia. Eli valvonnan uskottavuuden kannalta nämä ovat varmaan ihan tärkeitä lisäyksiä, etenkin alkoholi- ja päihtymystilan arvioinnin mahdollistava puhalluskoe. Kuitenkin lausuntokierroksella on jo esitetty huomioita muun muassa koskien muutosten oikeasuhtaisuutta ja henkilötietojen käsittelyä, ja varmaan ainakin nämä ovat seikkoja, joita liikenne- ja viestintävaliokunta osaltaan käsittelee myöhemmin. Moni lausunnonantaja korosti tähän päihteettömyysvaatimukseen liittyen ennen muuta myös sitä, että päihteiden käyttöä pitäisi ennaltaehkäistä, keskittyä siihen, että ohjataan hoitoon. Tämän takia pidän kyllä hyvänä, että ministeriö tätä esitystä täsmensi jo ennen kuin hallituksen esitys varsinaisesti annettiin, koska se, että puhalluskoe toteutetaan ennen työvuoron alkua eikä työvuoron jälkeen, on kahdesta syystä merkittävää: ensinnä siksi, että nimenomaan työntekijän työkuntoisuutta tarkastetaan siinä tapauksessa, ja toisaalta siksi, että siinä ei sitten vielä ole kyse rikosasiasta ja ilmailujuopumuksesta, jos sieltä positiivinen tulos tulee ja se puhallus on tehty ennen työvuoron alkua. Ehkä lopuksi kuitenkin haluaisin, puhemies, kiinnittää huomiota vielä siihen seikkaan, että kuten monessa muussakin sääntelyssä, tässä keskitytään hyvin paljon alkoholiin ja siihen, että jos henkilö on alkoholin vaikutuksen alaisena, niin hän ei ole työkuntoinen, ja tietenkin tämä sama haaste koskee myös kaikkia muita päihdyttäviä aineita. Tässä hallituksen esityksessä ei ole sisällä sellaisia seikkoja, jotka mahdollistaisivat huumausainetestauksen, ja varmaan myöhemmässä valmistelussa on syytä katsoa, että kyllähän tämä liikenneturvallisuus edellyttää myös muuta kuin alkoholista vapaata toimintaa. Toivon, että tämä on ehkä sellainen asia, jota sekä valiokunta osaltaan että myös ehkä ministeri ja ministeriö voivat jatkossa sitten tarkastella.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+6.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-04-23T15:28:16,2025-04-23T15:31:28,Hyväksytty,1.1 2025_41_144,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ilmailulain, liikenteen palveluista annetun lain ja yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_145,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ilmailulain, liikenteen palveluista annetun lain ja yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kunnioitettu ministeri! Hallitus esittää muutoksia ilmailulakiin ja lakiin liikenteen palveluista. Uudistuksessa säädettäisiin Liikenne- ja viestintäviraston oikeudesta ilmoittaa henkilön työnantajalle tai toimeksiantajalle, jos virasto on ryhtynyt toimenpiteisiin alaisen suhteen, esimerkiksi lupakirjan tai lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen peruuttaminen, muuttaminen, rajoittaminen tai voimassaolon keskeyttäminen taikka lentoturvallisuuteen vaikuttavassa tehtävässä toimimisen kieltäminen. Virasto olisi oikeutettu tekemään ilmoituksen myös, jos se muutoin katsoo ilmoittamisen olevan tarpeen lentoturvallisuuden varmistamiseksi. Säännös koskisi vain sellaista henkilöstöä, jolla on Liikenne- ja viestintäviraston myöntämä henkilölupa, eikä kaikkia ilmailulain momentissa tarkoitettuja lentoturvallisuuteen vaikuttavia tehtäviä suorittavia henkilöitä. Lisäksi virasto voisi antaa huomautuksen, varoituksen tai kieltää henkilöä osallistumasta toimintaan, joka vaikuttaa lentoturvallisuuteen, myös sellaisissa tilanteissa, kun kyseiseen toimintaan ei vaadita lupaa tai ilmoitusta. Nykyisellään voidaan puuttua vain luvan- tai ilmoituksenvaraiseen toimintaan. Liikenne- ja viestintäministeriö ja Liikenne- ja viestintävirasto ovat arvioineet, että esitettävät muutokset tulisi saattaa voimaan viipymättä, koska ilmailu on turvallisuuskriittinen ala. Lisäksi hallitus ehdottaa puhalluskoetta, tavoitteena ilmailualan turvallisuuden varmistaminen. Nykyisellään koko ilmailualan miehistöltä vaaditaan päihteettömyyttä lentoturvallisuuteen vaikuttavissa tehtävissä työskennellessä. Tavoitteena on selkeyttää työsuhteen osapuolten asemaa ja varmistaa asianmukaisten menettelytapojen käyttäminen puhalluskokeita toteutettaessa. Ilmoitusoikeuden osalta tavoitteena on vahvistaa Liikenne- ja viestintäviraston toimenpiteiden vaikuttavuutta, kun työnantaja voisi saada tiedon peruutustoimenpiteiden käynnistämisestä välittömästi ja heti tiedon saatuaan tehdä päätöksen, voidaanko henkilö ottaa työvuoroon. Tiedonsaannin jouduttamisella voisi lähtökohtaisesti olla suuri merkitys turvallisuudelle. Lupakirjan tai kelpoisuuden peruutusprosessin eri vaiheisiin kuulemisineen kuluu vähintään viikkoja, ja on mahdollista, että asianosainen omalla toiminnallaan viivästyttää prosessia esimerkiksi tiedoksisaantia välttelemällä. Esitetty muutos ei lisäisi viranomaisten työmäärää tai loisi uudenlaisia resurssitarpeita, eikä muutoksesta koituisi lentoturvallisuudesta vastaavalle viranomaiselle uusia kustannuksia. Liikenne- ja viestintäviraston mahdollisuudesta ilmoittaa työnantajalle voisi syntyä vähäisiä säästöjä poliisille esimerkiksi tilanteissa, joissa asianosaisia henkilöitä ei enää tarvitsisi tavoittaa peruutettavan tai jo peruutetun lupakirjan tai lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen haltuun saamiseksi. Kokonaisuutena muutoksen kustannusvaikutukset viranomaisille on esityksen valmistelussa arvioitu vähäisiksi. Esitys on kannatettava. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+6.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-04-23T15:31:29,2025-04-23T15:34:47,Hyväksytty,1.1 2025_41_146,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ilmailulain, liikenteen palveluista annetun lain ja yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Mäkinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_147,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ilmailulain, liikenteen palveluista annetun lain ja yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa ministeri! Ilmailu on perustavanlaatuisella tavalla korkean turvallisuuden ala, jossa vastuullinen toiminta korostuu kautta linjan. Sen eri tehtäviin hakeudutaan usein pitkien ja vaativien koulutuspolkujen kautta. Jatkuva koulutus ja toiminnan arviointi pitävät tärkeällä tavalla yllä ammattilaisten kyvykkyyttä. Turvallisuuden takaamiseksi lainsäädäntöä on kuitenkin tarkasteltava aika ajoin mahdollisten päivitystarpeiden osalta. Nyt käsittelyssä olevat lakiesitykset pyrkivät vahvistamaan ja tukemaan ilmailualan korkeaa turvallisuuskulttuuria, ja ne ovat luonteeltaan varmistavia. Nykytilassa työnantajalla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta velvoittaa puhalluskokeeseen henkilöä, jolla laissa edellytetään täyttä päihteettömyyttä lentoturvallisuuden vuoksi. Lisäksi henkilöä ei voida yksittäistapauksessa velvoittaa puhalluskokeeseen ilman epäilyä rikoslain 23 luvun 6 §:n mukaiseen ilmaliikennejuopumukseen syyllistymisestä. Nykytila on ongelmallinen siviili-ilmailun päihteettömyyden valvomisen kannalta. Nykytilassa puhalluskokeita on voitu toteuttaa vain henkilöstön vapaaehtoisuuteen perustuen. Laissa ei säädetä työnantajan oikeudesta velvoittaa lentoturvallisuuteen vaikuttavissa tehtävissä työskentelevää henkilöstöä puhalluskokeeseen, mikä on tunnistettu merkittäväksi puutteeksi siviili-ilmailun turvallisuuteen liittyvässä sääntelyssä sekä aiheeseen liittyvien lainsäädäntöön perustuvien velvoitteiden noudattamiseksi. Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaankin, että ilmailun turvallisuutta edistettäisiin lisäämällä ilmailulakiin ja lakiin liikenteen palveluista säännökset Liikenne- ja viestintäviraston oikeudesta ilmoittaa työnantajalle tai toimeksiantajalle, kun esimerkiksi lentomiehistön tai lennonvarmistushenkilöstön luvan, lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen tai terveydentilatodistuksen peruutustoimenpiteisiin on ryhdytty tai niiden voimassaolo on keskeytetty. Näin voitaisiin välittömästi estää tilanne, jossa tehtävään soveltumattomaksi katsottava henkilö pääsisi normaaliin työvuoroonsa ilma-aluksen ohjaamossa tai matkustamossa. Lisäksi ilmailulakiin lisättäisiin säännökset työnantajan oikeudesta velvoittaa sen palveluksessa oleva ilma-aluksen miehistöön kuuluva työntekijä tai lentoturvallisuuteen vaikuttavaa tehtävää organisaatiossa suorittava työntekijä puhalluskokeeseen sen selvittämiseksi, onko työntekijä alkoholin vaikutuksen alaisena työajalla tai välittömästi ennen työajan alkua. Arvoisa puhemies! Mielestäni nämä täsmennykset ovat ainakin lähtökohtaisesti kannatettavia, ja olen varma siitä, että vastuuvaliokunta tulee kyllä näihin kiinnittämään vielä erityisesti huomiota, mutta minäkin kiinnitin huomiota siihen, ettei tässä kokonaisuudessa kuitenkaan pureuduta laajemmin päihteiden käyttöön ja sääntely koskee vain näitä puhalluskokeita. Olisin kysynyt ministeriltä, onko ministeriössä keskusteltu tästä rajauksesta, kun kuitenkin tiedostetaan, että ongelma on tätä hyvin paljon laajempi, ainakin siviiliväestössä yleensä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+6.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2025-04-23T15:34:47,2025-04-23T15:38:01,Hyväksytty,1.1 2025_41_148,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ilmailulain, liikenteen palveluista annetun lain ja yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_149,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ilmailulain, liikenteen palveluista annetun lain ja yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys sisältää tärkeitä muutoksia, jotka parantavat lentoturvallisuutta ja selkeyttävät sääntelyä. Kiitos, ministeri Ranne, tästä esityksestä. Tämä esitys antaa Liikenne- ja viestintävirastolle oikeuden ilmoittaa työnantajalle tilanteista, joissa lentoturvallisuuden kannalta kriittisen henkilön kelpoisuusasiakirjat keskeytetään. Lisäksi työnantajille annetaan valtuudet puhallutuskokeisiin lentoturvallisuuden takaamiseksi. Nämä toimet ovat välttämättömiä ilmailun turvallisuuden ylläpitämiseksi ja riskien minimoimiseksi. Samalla lentoestelupien sääntelyn tarkentaminen ja mahdollisuus puuttua lentoturvallisuutta vaarantavaan toimintaan antavat viranomaisille paremmat työkalut valvoa ja varmistaa turvallisuutta. Esityksellä edistetään vastuullista ja luotettavaa ilmailualaa, mikä hyödyttää niin matkustajia kuin alan toimijoitakin. Tämä lakiesitys on erittäin hyvä ja kannatettava.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+6.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-04-23T15:38:01,2025-04-23T15:39:10,Hyväksytty,1.1 2025_41_150,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ilmailulain, liikenteen palveluista annetun lain ja yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_151,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ilmailulain, liikenteen palveluista annetun lain ja yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2025 vp","Arvoisa puhemies! Jatkan vielä hetken tästä hallituksen esityksestä liittyen ilmailulakiin. Hallituksen esityshän liittyy oleellisesti hallitusohjelman liikennekuolemien nollatavoitteeseen. Ilmailulain 143 §:ään esitettävällä lisäyksellä viranomaisen oikeudesta ilmoittaa toimenpiteiden aloittamisesta työnantajalle on potentiaalisesti hyvin merkittävä liikenneturvallisuutta edistävä vaikutus. Oikeus ilmoittaa henkilön työnantajalle tai toimeksiantajalle lupakirjan tai todistuksen peruuttamisesta koskisi oleellisimmin matkustajalentokoneiden ohjaamossa toimivia liikenne- ja ansiolentäjiä sekä matkustamomiehistöä. Henkilölupien peruutuksia ja keskeytyksiä koskeva viranomaisen oikeus ilmoittaa asiasta työnantajalle voi tiedonkulkua nopeuttamalla jopa estää riskitilanteiden syntymisiä. Riskitilanteiden potentiaaliset seuraamusvaikutukset voivat puolestaan olla monenlaisia vähäisestä tapahtumasta aina huomattavan vakavaan onnettomuuteen. Omalta osaltani haluan osoittaa tuen edustaja Perholehdon näkemykselle, jota myös edustaja Mäkinen tuki tuossa kysymyksillään, että tätä testausta ulotettaisiin myös muihin päihdyttäviin aineisiin alkoholin lisäksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+6.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-04-23T15:39:10,2025-04-23T15:40:41,Hyväksytty,1.1 2025_41_152,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ilmailulain, liikenteen palveluista annetun lain ja yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2025 vp","Kiitoksia. — Haluaako ministeri kommentoida? Enintään 3 minuuttia, kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_153,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ilmailulain, liikenteen palveluista annetun lain ja yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitoksia hyvistä nostoista. Päihdetestaus on meillä jatkossa työn alla. Eli tässä valmistelussa arvioitiin, että huumausainetestauksen osalta siihen liittyisi laajoja selvitystarpeita liittyen testaukseen, liittyen koetulosten käsittelyyn ja myöskin rikosoikeudellisiin seuraamuksiin, ja tämän takia tämä edellyttää oman prosessinsa kyllä. Tällä hetkellä vain terveydenhuollon ammattihenkilöstö voi ottaa sen huumausainenäytteen. Eli kyllä tämä on tiedostettu, ja on hyvä, että tässäkin salissa tästä keskustellaan. Eli sääntelyssä, jolla mahdollistettaisiin testaaminen siellä työpaikalla huumausainepikatestillä ja muun kuin terveydenhuollon ammattilaisen suorittamana, on hyvin paljon kysymyksiä, joita meidän täytyy selvittää perusteellisesti ihan erillisissä hankkeissa. Ja tietenkin, kun meillä on tavoitteena nolla liikennekuolemaa, tälläkin käsittelyssä olevalla esityksellä pystytään, niin kuin täällä mainittiinkin, estämään niitä onnettomuuksia ja riskitilanteita tosiasiallisesti. Tätä työtä jatketaan, ja jatketaan myös yhteistyötä. — Kiitoksia. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+6.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-04-23T15:40:45,2025-04-23T15:41:59,Hyväksytty,1.1 2025_41_154,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kyberturvallisuuslain ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta.>>>Hallituksen esitys HE 27/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Tässäkin esittelijänä ministeri Ranne. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_41_155,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kyberturvallisuuslain ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta.>>>Hallituksen esitys HE 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on täällä käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kyberturvallisuuslain ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta. Tieto- ja viestintäteknologia on keskeinen osa nykyaikaista yhteiskuntaa ja sen kriittistä infrastruktuuria. Yhä useammat palvelut ja toiminnot ovat kasvavassa määrin riippuvaisia viestintäverkkojen ja tietojärjestelmien luotettavasta toiminnasta. Viestintäverkkojen ja tietojärjestelmien kyberturvallisuuteen voi kohdistua monenlaisia riskejä. Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta on tärkeää kasvattaa kyberturvallisuuden tasoa viestintäverkoissa ja kaikissa tietojärjestelmissä. Erityisen tärkeää se on silloin kun kysymys on yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisimmistä palveluista ja niiden toiminnan jatkuvuudesta. Tämän esityksen tarkoituksena on täydentää Euroopan unionin kyberturvallisuusdirektiivin eli NIS kakkosen sekä kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä annetun CER-direktiivin täytäntöönpanoa Suomessa. Hallituksen esityksen ja sen taustalla olevien direktiivien tavoitteena on vahvistaa kyberturvallisuuden ja häiriönsietokyvyn tasoa yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisimmissä organisaatioissa. Muun ohella tavoitteena on vähentää kyberhäiriöiden määrää sekä välttää kyberturvallisuuteen liittyvien poikkeamien aiheuttamia vakavia häiriöitä yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisimmissä palveluissa. Esityksellä ehdotetaan kyberturvallisuuslakiin ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annettuun lakiin niiden soveltamisalaa koskevia täydennyksiä sekä eräitä teknisiä muutoksia. Esityksen tavoitteena on toteuttaa lainsäädäntömuutokset, jotka ovat tarpeen kyberturvallisuuslain ja tiedonhallintalain kyberturvallisuuteen liittyvien velvoitteiden soveltamiseksi tulevaisuudessa myös niihin toimijoihin, jotka määritetään kriittisiksi toimijoiksi yhteiskunnan kriittisen infran suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ehdotetun lain nojalla. Nyt ehdotettava hallituksen esitys liittyy eduskunnassa käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen laiksi yhteiskunnan kriittisen infran suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi. Esitysten välinen yhteys olisi tarpeen ottaa huomioon myös hallituksen esityksen 205/24 käsittelyn yhteydessä. Ehdotukset vastaisivat vähimmäistasoa siitä, mitä NIS 2 ‑direktiivi ja CER-direktiivi edellyttävät kyberturvallisuutta koskevien velvoitteiden ja niiden valvonnan tasosta kriittisille toimijoille. Hallituksen esitys on valmisteltu virkatyönä liikenne- ja viestintäministeriössä yhteistyössä sisäministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa. Pidämme erittäin tärkeänä, että kyberturvallisuutta, tietoturvaa ja tietosuojaa vahvistetaan jatkossakin yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä toimialoilla yhteistyössä eri toimijoiden välillä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+7.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-04-23T15:42:32,2025-04-23T15:45:43,Hyväksytty,1.1 2025_41_156,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kyberturvallisuuslain ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta.>>>Hallituksen esitys HE 27/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_157,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kyberturvallisuuslain ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta.>>>Hallituksen esitys HE 27/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitän ministeri Rannetta erinomaisesta esittelystä ja työstä. Kiitos. Turvallisuus ei ole vain fyysisiä rajoja tai näkyviä uhkia. Yhä useammin se on sitä, mitä tapahtuu tietoverkoissa, järjestelmissä ja palveluissa, joita arjessamme käytämme — tapahtumia, joihin kiinnitämme huomiomme vasta kun järjestelmämme ei toimi. Ja on totta, että jos nämä kaatuvat, kaatuu moni muukin asia ympärillämme. Arvoisa rouva puhemies! Tänään käsiteltävä lakiesitys tähtää siihen, että yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeiset palvelut pysyvät pystyssä myös poikkeustilanteissa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi liikenteen, terveydenhuollon, julkisen liikenteen ja lääkkeiden jakelun kaltaisia toimintoja. Näissä palveluissa ei ole varaa katkoksiin. Esityksen mukaan tulevaisuudessa kaikki toimijat, jotka määritellään yhteiskunnalle tärkeiksi, velvoitetaan huolehtimaan paremmin järjestelmiensä kestävyydestä. Tämä tarkoittaa ennakointia, valvontaa ja toimintasuunnitelmia häiriöiden varalle. Arvoisa rouva puhemies! Maailmantilanne on epävakaa. Häiriöitä syntyy, ja niitä myös luodaan tarkoituksella. Siksi meidän on nyt oltava askel edellä. Tähän asti osa tärkeistä palveluista on jäänyt velvoitteiden ulkopuolelle, erityisesti pienemmät yritykset, tietyt liikenteen toimijat ja esimerkiksi lääkealan jakelutahot. Tällä esityksellä tuo puute nyt korjataan. Turvallisuus on meidän jokaisen tehtävä. Kyse ei ole hallinnon paisuttamisesta. Kyse on siitä, että myös pienempi toimija, jolla on suuri merkitys yhteiskunnan toimivuudelle, osaa varautua häiriöihin. Näin kansalaisten luottamus palveluihin säilyy silloin kun normaali ei toimi. On tärkeää, että viranomaiset tekevät yhteistyötä, jakavat tietoa ja tukevat toimijoita ennakkoon. Näin vältetään yllättävät katkokset ja suojataan niitä, joiden arki on riippuvainen toimivista palveluista. Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä kiteytyy yksi asia: Varautuminen on tämän päivän vastuullisuutta. Se ei aina näy ulospäin, mutta sen vaikutus tuntuu heti, jos sitä ei ole tehty. Tämä on tärkeä askel vakaamman ja luotettavamman ja turvallisemman yhteiskunnan puolesta. — Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-04-23T15:45:49,2025-04-23T15:49:03,Hyväksytty,1.1 2025_41_158,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kyberturvallisuuslain ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta.>>>Hallituksen esitys HE 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_159,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kyberturvallisuuslain ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta.>>>Hallituksen esitys HE 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä saatettaisiin kyberturvallisuuslain sekä julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain soveltamisalaa koskemaan sellaisia yhteisöjä, jotka määritetään yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ehdotetun lain nojalla. Tällä esityksellä täydennettäisiin kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin sekä kyberturvallisuutta koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin kansallista täytäntöönpanoa. Tieto- ja viestintäteknologia sekä niihin liittyvät palvelut ovat keskeinen osa nykyaikaista yhteiskuntaa ja sen kriittistä infraa. Kehittyneet tieto- ja viestintäteknologiset ratkaisut mahdollistavat uusia innovaatioita, toimintatapoja ja palveluita yhteiskunnassa. Samaan aikaan yhä useammat palvelut ja toiminnot ovat kasvavassa määrin riippuvaisia viestintäverkkojen ja tietojärjestelmien luotettavasta toiminnasta. Viestintäverkkojen ja tietojärjestelmien kyberturvallisuuteen kohdistuu monenlaisia riskejä, jotka toteutuessaan aiheuttavat häiriöitä ja haittoja erilaisten syy-yhteyksien seurauksena. Häiriön tai haitan toteutuminen voi olla seurausta tahattomasta vahingosta tai tahallisesta oikeudettomasta teosta, jonka taustalla olevat motiivit vaihtelevat. Tämä lakiesitys on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ehdotetun lain kanssa. Suomi on maana ja tietoyhteiskuntana riippuvainen viestintäverkkojen ja tietojärjestelmien toiminnasta ja näin ollen myös haavoittuvainen niihin kohdistuville häiriöille. Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta on tärkeää kasvattaa kyberturvallisuuden tasoa niin viestintäverkoissa kuin tietojärjestelmissä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+7.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-04-23T15:49:05,2025-04-23T15:51:22,Hyväksytty,1.1 2025_41_160,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kyberturvallisuuslain ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta.>>>Hallituksen esitys HE 27/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_161,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kyberturvallisuuslain ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta.>>>Hallituksen esitys HE 27/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kunnioitettu ministeri! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kyberturvallisuuslakia ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annettua lakia. Esityksellä saatettaisiin kyberturvallisuuslain sekä julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain soveltamisala koskemaan sellaisia yhteisöjä, jotka määritetään yhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeiksi kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ehdotetun lain nojalla. Esityksellä täydennettäisiin kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskevan EU-direktiivin kansallista täytäntöönpanoa. Hallitusohjelman mukaan kyberturvallisuutta ja sitä koskevaa yhteistyötä viranomaisten ja elinkeinoelämän välillä vahvistetaan, hallitus parantaa tietoturvaa kriittisillä toimialoilla ja EU-lainsäädännön toimeenpanon yhteydessä vältetään kansallista lisäsääntelyä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ehdotetun lain kanssa. Arvoisa rouva puhemies! Kyberturvallisuus on kansallista turvallisuutta. Geopoliittinen tilanne erityisesti itäisen naapurimme suhteen on merkki siitä, että turvallisuudesta ei voi joustaa. Kyberturvallisuuden vahvistaminen on osa kriisinkestävyyttä ja itsenäisyyttä sekä mahdollistaa Suomen itsemääräämisoikeuden sekä itsenäisyyden. Perussuomalaiset ovat jo pitkään painottaneet kyberpuolustuksen merkitystä puolustuksessa. Kyberhyökkäykset voivat pahimmillaan lamaannuttaa koko yhteiskunnan ja sen kriittiset toiminnot. Tieto‑, energia- ja huoltovarmuussektorit ylipäätään ovat merkittävässä asemassa. Kyberhyökkäyksen lopputulema voi olla aivan yhtä vahingollinen kuin perinteisenkin sodankäynnin. Esityksellä on vähäinen vaikutus kyberturvallisuuslakia valvovien viranomaisten tehtävämäärään. Kustannukset julkiselle ovat arvioiden mukaan vähäiset. Yritysten osalta ei ole kustannuksia, paitsi niille yrityksille ja yhteisöille, joita esitys koskee. Vaikutukset yritysten osalta riippuvat pitkälti siitä, kuuluvatko ne jo valmiiksi kyberturvallisuusvelvoitteiden soveltamisalaan. Niille yrityksille, jotka tulevat kriittiseksi määrittämisen takia uusina organisaatioina kyberturvallisuuden soveltamisalaan, olisi esityksellä taloudellisia vaikutuksia. Esityksellä olisi myönteisiä vaikutuksia tietoyhteiskunnan kehitykseen, sillä se edistäisi tietoturvallisuuden palvelujen ja käytänteiden käyttöönottoa ja siten loisi kysyntää tällaisille palveluille sekä kyberturvallisuuden ammattilaisille. Kyberturvallisuustason parantuminen vähentäisi palvelujen käytössä esiintyviä häiriöitä ja edistäisi yleistä luottamusta digitaalisiin palveluihin. Esityksellä arvioidaan olevan yhteiskunnan häiriöttömän toiminnan edistämisen kautta myönteisiä vaikutuksia kansalaisten turvallisuudelle. Esitys edistää yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten toimijoiden kykyä sietää kyberhäiriöitä, millä parannetaan kansalaisten turvallisuutta erityisesti silloin, kun toimialassa tai palvelussa kyse on kansalaisten turvallisuuteen vaikuttavista, yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiseen infrastruktuuriin liittyvistä toiminnoista. Kiitän ministeri Rannetta tämän asian tuomisesta tänne saliin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+7.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-04-23T15:51:24,2025-04-23T15:55:10,Hyväksytty,1.1 2025_41_162,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kyberturvallisuuslain ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta.>>>Hallituksen esitys HE 27/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_163,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kyberturvallisuuslain ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta.>>>Hallituksen esitys HE 27/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyberturvallisuus ei ole pelkkä tekninen kysymys. Kyberhyökkäys voi pahimmillaan olla yhtä tuhoisa kuin aseellinen hyökkäys, jos se lamauttaa energiajakelun, tietoverkot tai muun kriittisen infrastruktuurin. Hallituksen esityksellä kyberturvallisuuslain ja tiedonhallintalain muuttamisesta vastataan muuttuneeseen turvallisuusympäristöön. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kyberturvallisuuslakia ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annettua lakia siten, että niiden soveltamisala ulotettaisiin koskemaan myös sellaisia yhteisöjä, jotka on määritelty osaksi yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria. Me perussuomalaiset tuemme tätä esitystä, koska se vahvistaa Suomen kriisinkestävyyttä, itsenäisyyttä ja suojaa meitä ulkoisilta vaikuttamisyrityksiltä. Geopoliittinen tilanne on epävakaa, ja kyberuhat ovat yhä monimuotoisempia. Vahva kyberturvallisuus suojaa yhteiskuntaa, ei vain viranomaisten järjestelmiä vaan myös tavallisten suomalaisten arkea. On tärkeää, että viranomaisilla on ajantasaiset työkalut suojautua kyber- ja hybridivaikuttamiselta. Lainsäädännön tulee tukea viranomaisten ja muiden toimijoiden kykyä torjua kyberuhkia ilman tarpeetonta byrokratiaa. Perussuomalaiset painottavat, että Suomen tulee panostaa entistä vahvemmin kyberpuolustukseen. Olemme nyt osa Natoa, se antaa meille mahdollisuuden kehittää osaamistamme ja varautumistamme entistä korkeammalle tasolle. Meidän on varmistettava, että viranomaisprosessit tukevat nopeaa ja tehokasta reagointia hybridioperaatioihin ja kyberhyökkäyksiin. Kannatan tätä kansalaisten tietoturvan, Suomen itsenäisyyden ja yhteiskunnan toimintakyvyn turvaamista ja sitä parantavia lakeja. Tämä lakiesitys ansaitsee kyllä vahvan tuen tässä salissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+7.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-04-23T15:55:10,2025-04-23T15:57:30,Hyväksytty,1.1 2025_41_164,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kyberturvallisuuslain ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta.>>>Hallituksen esitys HE 27/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäkinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_165,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kyberturvallisuuslain ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta.>>>Hallituksen esitys HE 27/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kyberturvallisuuslakia ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annettua lakia, jonka kautta on tarkoitus toimeenpanna kansallisella tasolla käytäntöön EU:n kyberturvallisuusdirektiivien mukaista sääntelyä, niin kutsuttua CER-direktiiviä ja NIS 2 -direktiiviä. Niiden tarkoituksena on vahvistaa EU:n yhteistä ja sen jäsenvaltioiden kansallista kyberturvallisuuden tasoa yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisillä toimialoilla näiden toimijoiden häiriönsietokykyä vahvistamalla. Molemmat direktiivit ovat EU-lainsäädännön vähimmäissääntelyä, mikä tarkoittaa käytännössä, että kansallinen liikkumavara koskee lähinnä toimintaa valvovien viranomaisten nimeämistä ja seurausten määrittelyä. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys tarkoittaa suomeksi, että nyt säädettäisiin lailla yhteiskunnan kriittiseksi katsomien yritysten ja organisaatioiden kuulumisesta kyberturvallisuuslain mukaisten vaatimusten alaisuuteen kyberturvallisuudesta huolehtimisen, valvonnan ja raportoinnin osalta. Samalla viranomaisille annettaisiin mahdollisuus ohjata ja asettaa myös seurauksia mahdollisten laiminlyöntien johdosta. Tätä lakia on odotettu jo hyvä tovi. Kaiken kaikkiaan tällaista lainsäädäntöä voidaan pitää kannatettavana, jollei jopa välttämättömänä, sillä kyberturvallisuus on yksi keskeinen yhteiskunnallisen turvallisuuden ja vakauden pilari. Ympäröivä maailma ja toimintaympäristö on muuttunut entistä epävakaammaksi, ja meidän on myös Suomessa tehtävä kaikki mahdollinen kyberturvallisuuden vahvistamiseksi myös niin sanotusti siviilitoimijoiden keskuudessa yhteiskunnan vahvasti läpileikaten. Esimerkiksi kyberrikollisuuden tai hybridivaikuttamisen yleistyminen ja osin arkipäiväistyminen edellyttävät koko yhteiskunnalta uudenlaisia toimia sen aiheuttamiin uhkiin ja haasteisiin vastaamiseksi. Arvoisa puhemies! Haluan osaltani kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin: Nyt käsillä olevan sääntelyn toimeenpano käytännössä riippuu pitkälle eri viranomaisten todellisesta kyvystä valvoa lainsäädännön piiriin kuuluvia toimijoita. Prosessien tulisi olla selkeitä ja kustannustehokkaita, eikä niiden tule vaikeuttaa yritysten ja organisaation varsinaista toimintaa. Esitän erityisen huolenaiheeni koskien kuitenkin näitä resursseja, koska olen vähän huolissani siitä, että samaan aikaan kun valvontaa harjoittavien viranomaisten ja viranomaisorganisaatioiden resursseja leikataan, niin uusia lisätehtäviä tullaan kuitenkin osoittamaan, ja valiokunnan kuulemisissakin on todettu, että tätä pidetään aika lailla kestämättömänä yhtälönä. Toivon tältä osin, että tähän asiakokonaisuuteen kiinnitetään sen ansaitsema huomio ja suhtaudutaan siihen sillä vakavuudella, jolla tulee, koska olen aivan vakuuttunut siitä, että läheskään kaikkea sitä, mitä kyberturvallisuuden edistämiseksi tässä yhteiskunnassa tulee tehdä, ei vielä ole tehty.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+7.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2025-04-23T15:57:30,2025-04-23T16:00:57,Hyväksytty,1.1 2025_41_166,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kyberturvallisuuslain ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta.>>>Hallituksen esitys HE 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_167,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kyberturvallisuuslain ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta.>>>Hallituksen esitys HE 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden takaamisessa meillä on yksi kansainvälisestikin arvostettu, täysin ainutlaatuinen valtti. Se on niin sanottu PTR-yhteistyö, jossa poliisi, Tulli ja Raja ovat pystyneet aivan poikkeuksellisella tavalla yhteiseen tietojenvaihtoon, tilannekuvaan, johtojärjestelmien joustavaan siirtämiseen, jopa johtovastuiden siirtämiseen sekä yhteisten resurssien käyttöön tilanteen niin vaatiessa, ja juuri tämän ansiosta tuo joulupäivänä pysäytetty Eagle S ‑laiva oli erinomainen esimerkki tästä aivan ainutlaatuisesta viranomaisyhteistyöstä. Jo edellisellä hallituskaudella tavoitteena oli saada tämä samantapainen niin sanottu kyber-PTR voimaan myöskin digitaalisessa ympäristössä ennakoiden sitä, että digi- ja dataverkot ovat erityisen hyökkäyksen kohteena ja myöskin datasisällöt haavoittuvaisia, jolloin valtioneuvoston periaatepäätös jo kesältä 21, eli siis neljän vuoden takaa, tunnisti tietoturvan, tietosuojan parantamisen tarpeet näillä yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla ja luetteli 37 toimenpidettä. Tämä eri viranomaisten tiivistetty yhteistyö ja tietojenvaihto tuotiin sitten eduskuntaan, jotta Kyberturvallisuuskeskus, poliisi ja Puolustusvoimat voisivat samaan tapaan kuin poliisi, Tulli ja Raja toimia joustavasti yhteistyössä tilanteen niin vaatiessa, mutta valitettavasti tämä esitys jäi tänne eduskunnan valiokuntiin ja raukesi. Olisi ollut hyvä saada tämä niin sanottu kyber-PTR tai viranomaisten tiivistetty yhteistyö voimaan jo kansallisella lainsäädännöllä ennen kuin EU teki NIS 2- ja CER-lainsäädännöt, joita tässä nyt pannaan täytäntöön, koska meillä olisi varmasti ollut tässä hyvää kokemusta ja olisimme varmaan voineet myöskin Euroopan unionia auttaa siltä osin, että oltaisiin saatu varmuudella tarkoituksenmukaisimmat ja tehokkaimmat lainsäädännöt. Nyt tilanne on se, että pannaan toimeen useita kuukausia myöhässä tällaista yhteensovittamista CER-direktiivin ja NIS 2 ‑direktiivin osalta kansallisella tasolla. Tämä ei ole lainkaan yhtä kunnianhimoinen kuin tämä meidän kansallinen alkuperäinen suunnitelma oli, mutta totta kai on erittäin kannatettavaa, että viranomaisten joustava yhteistyö ja tietojenvaihto mahdollistuvat, ja myöskin se, että kriittisten toimialojen luettelo tässä laajenee asianmukaisesti. Yhdyn edustaja Mäkisen huoleen siitä, että tyypilliseen EU-lainsäädäntötapaan esitetään paljon uusia velvoitteita ja vaatimuksia kansallisille viranomaisille ja sitten jää kansallisille toimijoille liikkumavaraksi ainoastaan myöntää käytännössä resurssit näille uusille tehtäville. Jo lausuntovaiheessa on esitetty huolta siitä, onko mahdollista, että varmasti nämä uudet tehtävät tulevat tiukoissa valtiontalouden raameissa sitten toteutetuiksi. Tämä on erittäin tärkeä kysymys. Ennen kaikkea Energiavirasto on esittänyt huolenaiheita — kun he odottavat, että heillä saattaa resurssit jopa vähetä — pystyvätkö he omalta osaltaan nämä vaatimukset täyttämään, ja tietenkin Kyberturvallisuuskeskus ylisummaan sekä Traficomin kaikki toiminnot ovat jo pitkään olleet kestokyvyn rajoilla, joten pyydän ministeriä vakuuttamaan meidät kaikki siitä, että kyberturvallisuuden edistäminen ei jää siitä kiinni, että nämä tärkeät toimijat eivät saa tarvitsemiaan resursseja, ja kuulisin mielelläni, minkälaisia lisäresursseja kyberturvallisuuteen olette esittänyt.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+7.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-04-23T16:00:59,2025-04-23T16:05:34,Hyväksytty,1.1 2025_41_168,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kyberturvallisuuslain ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta.>>>Hallituksen esitys HE 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja ministeri Ranne, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_169,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kyberturvallisuuslain ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta.>>>Hallituksen esitys HE 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin totean, että Suomen kyberturvallisuusstrategiahan uudistettiin viime vuonna ja se saatiin varsin mallikkaana ulos sieltä. Tämän osalta voisi todeta myös sen, että Euroopassa on seurattu meidän kyberturvallisuuskehitystä hyvin tiiviisti ja me olemme myöskin vuorovaikuttaneet sinne suuntaan. Me olemme varsinainen mallioppilas tässä, vaikkakin resurssimme voisivat olla paremmat. Meillä on tälläkin hetkellä Traficomin alaisuudessa Kyberturvallisuuskeskus, jota tullaan ihailemaan ympäri Eurooppaa, vähän laajemminkin. Meillä on liikenne- ja viestintäministeriössä kyberturvallisuusjohtaja, ja uusi apulaiskyberturvallisuusjohtajakin aloitti juuri. Eli tarvitsemme tietenkin jatkuvaa kehittämistä kyberturvallisuuden sektorilla, ja voin todeta, että omalla hallinnonalallani, Traficomilla, ei ole ainakaan pienennetty resursseja, jotka ovat liittyneet tähän, ja toki haemme koko ajan mahdollisuuksia. Nytkin meillä on riihi tuolla vielä edelleen käynnissä. Ehkä muutama sana vielä turvallisuusviranomaisten välisestä yhteistyöstä. Eli voi hyvinkin todeta, että liikenne- ja viestintäministeriö on varsinainen turvallisuusministeriö, ja me olemme tiivistäneet yhteistyötämme niin poliisin, Tullin kuin Rajan ja esimerkiksi supon kanssa tämän hallituskauden ajan. Meillä on myöskin ihan uusia yhteistyön toimintatapoja, ja yhteys on varsin tiivistä. Jaamme kyllä huolen siitä, että maailma on muuttunut. Meillä on ”cyber as a crime”, meillä on todella vaarallisia liikkeitä, ja tietenkin Suomen täytyy tässä koko verkkoturvallisuusasiassa pyrkiä parempaan. Sisäministeriön kanssa teemme myöskin erittäin tiivistä yhteistyötä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+7.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-04-23T16:05:40,2025-04-23T16:07:41,Hyväksytty,1.1 2025_41_170,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kyberturvallisuuslain ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta.>>>Hallituksen esitys HE 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_171,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kyberturvallisuuslain ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta.>>>Hallituksen esitys HE 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille vastauksesta ja näistä vakuutuksista siitä, että huolehditaan asianmukaisista resursseista näille viranomaistoimijoille. Toinen asia kokonaan on se, että se heikoin lenkki kyberturvallisuudessa saattaa kuitenkin olla yksityisellä sektorilla, jossa vastaavia velvoitteita, varsinkaan näitten kaikkein kriittisimpien alojen ulkopuolella, ei ole ehkä systemaattisesti asetettu niin mallimaa Suomessa kuin muuallakaan Euroopassa. Siksipä meillä oli ensimmäisenä Euroopassa käytössä kyberturvallisuusseteli, melko vaatimattomalla summalla eli muistaakseni kuuden miljoonan euron edestä haettavana isoille ja pienille yrityksille selkeitä avustuksia siten, että ne joutuivat itse maksamaan suurimman osan näistä kunnianhimoisista kyberturvallisuuden parantamishankkeistaan, mutta kuitenkin valtio tuli siinä vastaan. Tämä oli jo melko lailla aikaisemmin kuin kyberturvallisuuskeskus ENISA lähti omaa rahoitusmalliaan rakentamaan, ja Euroopassa ihaillen katsottiin tätä, että pystyttiin näin konkreettisesti auttamaan yrityksiä, huolehtimaan siitä, että ne eivät ole kyberturvallisuuden heikoin lenkki. Ja jotain tämän avustuksen tarpeesta kertonee se, että ne hakemukset täyttyivät päivissä — enintään puolitoista viikkoa kesti se, että ne kaikki oli jo jouduttu myöntämään. Siksi kysymys ehkä kuuluu, kannattaisiko tätä jo olemassa olevaa mallia, jo hyväksi havaittua mallia, jo tarpeelliseksi havaittua mallia ja kansainvälisesti arvostettua mallia jatkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+7.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-04-23T16:07:41,2025-04-23T16:09:50,Hyväksytty,1.1 2025_41_172,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kyberturvallisuuslain ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta.>>>Hallituksen esitys HE 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Haluaako ministeri Ranne vielä vastata? — Olkaa hyvä, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_41_173,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kyberturvallisuuslain ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta.>>>Hallituksen esitys HE 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyesti: Tähän voi todeta, että kun meillä on nyt tämä päivitetty kyberturvallisuusstrategia ja niukat resurssit, niin tietenkin me tarkastelemme sitä, mikä olisi se tehokkain tapa saada parannettua sitä yksityisen puolen kyberturvallisuutta. Kaikki mahdollisuudet ovat meillä tässä käytettävissä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+7.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-04-23T16:09:50,2025-04-23T16:10:22,Hyväksytty,1.1 2025_41_174,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain, sijoituspalvelulain ja Finanssivalvonnasta annetun lain 50 o §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 30/2025 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_41_175,41/2025,2025-04-23,14.00,17.51,Wille,Rydman,Elinkeinoministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain, sijoituspalvelulain ja Finanssivalvonnasta annetun lain 50 o §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 30/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Käsiteltävänä on tosiaan hallituksen esitys laeiksi kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain, sijoituspalvelulain ja Finanssivalvonnasta annetun lain 50 o §:n muuttamisesta. Ehdotetuilla laeilla pantaisiin kansallisesti täytäntöön rahoitusvälineiden markkinoita koskevan MiFID-direktiivin muutokset. Kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annettuun lakiin esitetään muutoksia määritelmiin, täsmennyksiä säännellyn markkinan toiminnan järjestämisvaatimuksiin, kaupankäynnin lyhytaikaisen keskeyttämisen perusteiden julkistamiseen, hyödykejohdannaisten ja päästöoikeusjohdannaisten hoidon valvontaan ja niillä kauppaa käyvän kauppapaikan raportointivelvollisuuteen, osapuolten luokitteluun ja seuraamusmaksuun. Lisäksi esitetään yksittäistä tarkennusta positiolimiittien valvontaan, kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annettuun lakiin, jolla täydennettäisiin aiempaa rahoitusvälineiden markkinoita koskevan direktiivin täytäntöönpanoa koskien finanssialan ulkopuolisen yhteisön hyödykejohdannaispositioita. Sijoituspalvelulakiin esitetään muutoksia toimeksiantojen huolellista toteuttamista koskeviin säännöksiin sekä seuraamusmaksuun. Direktiivimuutosten lisäksi esitetään muutosta pörssin toimilupa- ja sääntöjen vahvistamismenettelyyn. Keskeiset muutosehdotukset liittyvät siihen, että MiFID II ‑direktiivissä säädetään säännellyille markkinoille sekä MTF- ja OTF-kaupankäynnin järjestäjille nimenomainen velvollisuus huolehtia konsolidoidun kaupankäyntitiedon tarjoajalle toimitettavien kaupankäyntitietojen laadusta. Komissio esittää myös sanktioita MiFIR-asetuksen säännösten toimeenpanon tehostamiseksi. Uutena sanktioituna säännöksenä on lisätty MiFIRin uusi 39 a ‑artikla, jossa kielletään toimeksiantojen reitittäminen maksua vastaan tietylle toteutuspaikalle. Muut muutosehdotukset liittyvät kaupankäynnin väliaikaisen keskeyttämisen perusteisiin ja niiden julkistamiseen sekä täsmennyksiin hyödykejohdannaisposition ja päästöoikeuspositioiden valvontaan. Seuraamusmaksujen osalta päivitetään direktiivin viittaukset asetukseen vastaamaan asetuksen muutoksia. Esityksessä ehdotetaan lisäksi pörssin toimilupamenettelyn ja sääntöjen vahvistamismenettelyn siirtämistä valtiovarainministeriöstä Finanssivalvonnan tehtäväksi. Ehdotus virtaviivaistaa menettelyjä ja vähentää valtiovarainministeriön ja pörssin hallinnollista taakkaa. Esitykseen sisältyvät lait on tarkoitus saattaa voimaan 29. syyskuuta kuluvaa vuotta. Arvoisa puhemies! Toivon esityksen saavan eduskunnalta myönteisen vastaanoton.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2025+8.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2025-04-23T16:10:39,2025-04-23T16:13:19,Hyväksytty,1.1 2025_42_1,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. On toivottavaa, että kukin kysymys on osoitettu yhdelle paikalla olevalle ministerille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_42_2,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 61/2025 vp,"Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_42_3,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 61/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Alussa hallituksella oli sakset, mutta nyt hallitus on löytänyt runsaudensarven. Viimeiset kaksi vuotta Suomen kansalle on sanottu, että rahat on loppu, ja on vain leikattu silmittömästi, mutta nyt sitä rahaa on. Sitä rahaa on ennennäkemättömän massiivisiin veronalennuksiin maamme hyvätuloisille ja varakkaille. [Eduskunnasta: Ja duunareille!] Sen sijaan, että hallitus aidosti pitäisi kiinni finanssipolitiikan tavoitteistaan taittaa valtion velkaantuminen, hallitus käynnisti ennennäkemättömän verotulojen kulutusjuhlan. [Välihuutoja oikealta] Ja tämän riihen uutinen oli se, että hallitus on käytännössä antanut periksi eikä enää yritäkään päästä tavoitteeseensa taittaa valtion velkaantuminen. [Timo Heinonen: Aika!] Nämä hallituksen tekemät veronkevennykset kasvattavat... [Puhemies: Kysymys!] Niin, pääministeri Orpo, [Puhemies koputtaa] nämä kasvuvaikutukset ovat vähintäänkin epävarmoja. Vieläkö te pidätte kiinni valtion velkaantumisen taittumisesta?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-04-24T16:01:28,2025-04-24T16:02:48,Hyväksytty,1.1 2025_42_4,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 61/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_5,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 61/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä pidämme. [Vasemmalta: Sitten joskus!] Ja sitten seuraavaksi: ensimmäiset vajaa kaksi vuotta hallitus on pelastanut Suomea ja laittanut perustaa kuntoon edellisen hallituksen holtittoman rahankäytön jäljiltä, [Aki Lindén: Tulokset on näkyvissä!] jossa pysyviä menoja kasvatettiin miljardeilla ilman ajatustakaan, mistä ne tulevat. Nyt mennään seuraavaan vaiheeseen. Nyt otettiin rytmin muutos, koska Suomi tarvitsee sen. Meidän tilanteemme on erittäin vakava. Toimintaympäristö, maailmantalous, ei auta. Meidän täytyy tehdä jykeviä toimia, jotta se runsaudensarvi, se suomalainen työ ja yrittäminen, saadaan kukoistamaan. Juuri äsken luin tänne tullessani Suomen Yrittäjien tiedotteen, jossa he kiittivät hallitusta, että nämä toimet ovat oikeita, [Välihuutoja vasemmalta — Hälinää — Puhemies koputtaa] nämä kannustavat työntekoon ja investointeihin Suomeen. Hallitus tekee hyvää politiikkaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-24T16:02:48,2025-04-24T16:03:42,Hyväksytty,1.1 2025_42_6,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 61/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän teemaan liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. Totean samalla, että kaikkien ryhmien ennalta ilmoittamat kysymysaiheet käsittelevät tätä samaa aihetta, joten käsittelemme ne yhdessä. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_7,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 61/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiasiassa te suuntaatte veronkevennyksiä hyvin tehottomasti ja unohditte kasvurahoituksen, [Eduskunnasta: Duunarit!] unohditte suomalaiset pienyrittäjät ja itsensätyöllistäjät, ja ennen kaikkea te unohditte ne kovaa työtä tekevät tavalliset suomalaiset keskituloiset, [Hälinää] joidenka verotuksen te olette jo kiristäneet korkeimmalle tasolleen kymmeneen vuoteen. Tosiasia on, että siinä kun hyvätuloiset ja varakkaat saavat valtavat, massiiviset veronalennukset, tavalliset suomalaiset palkansaajat jäävät taas kerran mopen osaan. Otetaan esimerkki: Esimerkiksi ammattiliitto OAJ:hin kuuluvan opettajan, joka tienaa kuukaudessa 4 000 euroa, verot kevenevät kuukaudessa vain viisi euroa — [Eduskunnasta: Ei pidä paikkaansa!] vain viisi euroa. Sen sijaan, jos jostakin ministeristä tulisi Kelan pääjohtaja, joka tienaa 20 000 euroa, hänen veronsa kevenisivät vuodessa lähes 10 000 euroa. [Välihuutoja] Tämä on se totuus oikeistohallituksen veropolitiikasta. Pääministeri Orpo, eikö nyt kahden vuoden epäoikeudenmukaisten leikkausten ja heikennysten jälkeen [Puhemies koputtaa] olisi ollut tavallisen suomalaisen palkansaajan vuoro?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-04-24T16:04:01,2025-04-24T16:05:19,Hyväksytty,1.1 2025_42_8,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 61/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_9,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 61/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Tuppurainen, minun on hyvin vaikea ymmärtää, mistä te puhutte. [Timo Harakka: Näköjään!] Tämä hallitus tekee pieni- ja keskituloisille työtulovähennyksen kautta, lisättynä lapsikorotuksella, tällä kaudella 1,25 miljardin veronalennukset — [Välihuutoja oikealta] 1,25 miljardin veronalennukset tavalliselle suomalaiselle työssäkäyvälle miehelle ja naiselle, lapsiperheitä tukemaan. Tämä hallitus laskee työntekijän verotusta, ja te sanotte, että se on väärin, koska myös ylempiä marginaaleja lasketaan. Tämä toimi ylempien marginaalien laskemiseksi Ruotsin tasolle on aito kasvutoimi, jolle paitsi valtiovarainministeriö myös monet ekonomistit kykenevät laskemaan itserahoitusosuuden, eli dynaamisia vaikutuksia. [Välihuutoja vasemmalta] Ne tulevat rahoittamaan itse itseään, jolloin uuden työn tekeminen, lisätyötuntien tekeminen, on tehokkaampaa. Samaan aikaan tämä laajalle tuloskaalalle työntekijöille kohdistettu veronkevennys hyödyttää kaikkia. Palkansaajan ostovoima paranee. [Vasemmalta: Viisi euroa! — Aki Lindén: Ja velka vähenee! — Oikealta: Niin väheneekin!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-04-24T16:05:19,2025-04-24T16:06:31,Hyväksytty,1.1 2025_42_10,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2025 vp,"Edustaja Kalli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_42_11,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus päätti kehysriihessään yhteisöveron alentamisesta yhtenä keskeisenä kasvutoimenpiteenä. Suurimman hyödyn tästä saavat kaikkein suurimmat yritykset. Yhteisöveron alennuksesta yli puolet kohdistuu nimittäin suuryrityksille, joita on kaikista yrityksistä noin 0,1 prosenttia eli tuhannesosa yrityksistä. Keskusta asettaisi mieluummin pienet ja keskisuuret yritykset etusijalle, sillä juuri nämä yritykset luovat kaikkialle Suomeen uusia työpaikkoja ja uutta kasvua. [Oikealta: Kauanko te olette olleet hallituksessa?] Näille yrityksille hallitus ei nyt valitettavasti tarjoile juuri mitään. Merkittävä osa yksinyrittäjistä ja pienyrittäjistä on elinkeinonharjoittajia ja henkilöyhtiöitä, jotka eivät hyödy yhteisöveron alennuksesta. Yrittäjävähennystähän hallitus ei esitä parannettavaksi. Keskusta pitää suurena pettymyksenä myös sitä, että päätitte pitää kiinni kotitalousvähennyksen rajuista leikkauksista. Kotitalousvähennyksen parantaminenhan loisi nimittäin uutta työtä ja yrittäjyyttä ja alentaisi myös suomalaisten verotusta. [Puhemies: Kysymys!] Valtiovarainministeri Purra, eikö nyt olisi kasvun kannalta viisasta parantaa kotitalousvähennystä [Puhemies koputtaa] välittömästi?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.2.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-04-24T16:06:31,2025-04-24T16:07:49,Hyväksytty,1.1 2025_42_12,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_13,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen puoliväliriihestä, jonka kasvuriiheksi nimitimme, [Antti Kurvinen: Velan kasvuriihi!] ulos tullut pakettimme on erittäin hyvä. Olen aivan vakuuttunut siitä, että se on sitä myös keskustan mielestä. [Antti Kurvinen: Velka kasvaa!] Samaan aikaan ymmärrän, että meitä on helppo kritisoida jostakin asiasta, mitä me emme ole tehneet, mutta jos te katsotte tätä kokonaisuutta, niin tiedän, että keskustalaista sieluakin se hivelee, mitä tämä hallitus saa aikaiseksi. Juuri hetki sitten huomasin, että mikro- ja pienyrittäjät kertoivat, kuinka tyytyväisiä he ovat siihen, että hallitus tulee korjaamaan yrittäjän YEL-järjestelmään kohdistuvat ongelmat. Tämä on yksi merkittävimmistä ongelmista, joista me olemme kuulleet ja jotka kohdistuvat hyvin monenlaisiin pienempiin yrittäjiin. Vastaavasti yhteisöveron merkittävän kahden prosenttiyksikön alennuksen hyödyt kyllä menevät myös laajemmin yhteiskuntaan. Osaa kasvutoimista, jotka liittyvät yhteisöveron alennukseen, saadaan todennäköisesti odottaa — erilaisia investointipäätöksiä — mutta totta kai tästä on hyötyä laajemmin yhteiskunnalle, kuten näistä muistakin meidän päättämistämme kasvutoimista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-04-24T16:07:49,2025-04-24T16:09:02,Hyväksytty,1.1 2025_42_14,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä. [Puhuja palaa takaisin paikalleen]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_15,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! [Aki Lindén: Kannattaa liikkua täällä ympäriinsä, niin saa puheenvuoron!] — Tepsihän se. [Naurua] Hallituksen kaikkein kallein yksittäinen toimi on valtava 830 miljoonan yhteisöveron alennus. Julkisen talouden kestävyyden vaarantavia veronalennuksia perustellaan kasvuvaikutuksilla, mutta tällä toimella niitä ei juuri ole verotutkimuksen huippuyksikön ja OECD:n mukaan. Tästä teidän toimestanne lasku jätetään seuraavalle hallitukselle. Yhteisöverohelpotus ei kohdennu kasvuyrityksille, niin kuin on aiemmin todettu, vaan esimerkiksi finanssialalle, jonka maksama yhteisövero olisi laskenut tänä vuonna 130 miljoonaa euroa. Etu valuu siis osinkona varakkaille ja ulkomaille. Lisäksi kunnille on tulossa lähes 200 miljoonan euron lisälasku tästä, jos hallitus ei kompensoi yhteisöveron alennusta. [Ben Zyskowicz: Kun se kompensoi!] Miksi halusitte pahentaa velkaantumista tuhlaamalla 830 miljoonaa asiantuntijoiden tehottomana pitämään toimeen? [Antti Kurvinen: Kohtalaisen hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.2.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-04-24T16:09:02,2025-04-24T16:10:07,Hyväksytty,1.1 2025_42_16,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_17,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Miten saada vasemmisto-oppositio puhumaan velkasuhteesta ja julkisen talouden tilasta? Alentamalla verotusta. [Vasemmalta: Oho! — Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] Se on aina hyvä lääke siihen. Tämä hallitus pitää huolta finanssipoliittisista tavoitteistaan velkasuhteen vakauttamiseksi vaalikauden loppuun. On hyvä huomata, että tästäkin puoliväliriihestä me tulimme myös sopeutustoimilla: jouduimme kiristämään joitakin veroja, toisaalta löytämään edelleen uusia säästöjä ja tekemään muita ratkaisuja, jotta tämä kokonaisuus pysyy tasapainoisena. Oppositiopuolueet ovat pitkään aivan oikeutetustikin vaatineet kasvutoimia hallitukselta. Me olemme niitä hallitusneuvotteluista asti laatineet, ja tästä puoliväliriihestä tulimme uusien osalta ulos. Niihin kaikkiin liittyy totta kai riskejä tässä maailmanajassa. Tiedämme, että epävarmuudet globaalissa taloudessa, Euroopassa, kauppasodan uhka lisäävät meidän haasteita. Omasta mielestäni ne alleviivaavat tarvetta tehdä nyt rohkeita ratkaisuja. [Sheikki Laakso: Rohkeus on rohkeutta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-04-24T16:10:10,2025-04-24T16:11:11,Hyväksytty,1.1 2025_42_18,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_19,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tuloveron alentaminen kiihdyttää yksityistä kysyntää, ja uskon, että se luo edellytykset myös talouskasvulle. [Oikealta: Hyvä aloitus!] Se on järkevä toimi tässä tilanteessa. [Ben Zyskowicz: Tähän kannattaa lopettaa! — Naurua] Mutta sitten — arvoisa puhemies, jos saan jatkaa kuitenkin [Puhemies: Olkaa hyvä!] — tässä on mukana kuitenkin joitakin minusta hyvin erikoisia toimia, kuten se, että ruuan arvonlisäveroa puoli prosenttiyksikköä tiputetaan. Siitä ei oikein hyödy kukaan, ja se on aika kallis, ja sen takia ihmettelen sitä. Sitten siellä on erikoinen pöytäkirjamerkintä, jossa todetaan, että ”hallitus toteuttaa kiinteistöveron arvostamisuudistuksen siten, että uudistus on kohtuullinen kiinteistöjen omistajille”. Meillä on paljon perheitä, jotka asuvat omakotitalossa, pihalla on trampoliini, pyörät katoksessa, aamulla lähdetään töihin ja päiväkotiin, ja he maksavat tavallisesta omakotitalosta tuhat euroa kiinteistöveroa. Ja nyt hallitus linjaa, että kohtuullinen korotus on se, että se nousee kolminkertaiseksi, [Keskustan ryhmästä: Oho! — Kokoomuksen ryhmästä: Missä ajassa? — Puhemies koputtaa] eli 3 000 euroa maksetaan tulevaisuudessa kiinteistöveroa. [Puhemies: Kysymys!] Arvoisa valtiovarainministeri, onko teidän mielestänne tämä näille tavallisille suomalaisille perheille kohtuullista kiinteistöveron korotuspolitiikkaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.2.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-04-24T16:11:11,2025-04-24T16:12:33,Hyväksytty,1.1 2025_42_20,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2025 vp,"Kiitoksia. — Muistutan kaikkia edustajia minuutin aikarajasta. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_21,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 62/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensimmäinen yllätys on se, että keskusta siis vastustaa ruuan arvonlisäveron laskua — niinkö? [Sanna Antikainen: Näin on nähtävä! — Välihuutoja] Olen samaa mieltä, että 0,5 prosenttia laskua on sangen vähän, mutta laskua se kuitenkin on. [Markus Lohi: Kukaan ei hyödy siitä!] Vastaavasti tästä 14 prosentin kannasta löytyvät myös rehut, ravintolapalvelut, lääkkeet ja niin edelleen. Mielestäni tämä arvonlisävero alaspäin, varsinkin sen jälkeen, kun jouduimme tekemään yleiseen kantaan sen ison korotuksen, on varsin hyvä toimi. Parempaan suuntaan, kun verot menevät alaspäin, ainakin minun mielestäni. Mitä tulee kiinteistöverouudistukseen, niin sitähän useampi hallitus on tosiaan yrittänyt tehdä siinä onnistumatta. Tarpeita kuitenkin on. Meillä tähän liittyy selkeitä paineita sen suhteen, että kokonaisuutta pitäisi saada oikeudenmukaisemmaksi. Se tarkoittaa sitä, että joillakin vero tulee nousemaan ja joillakin laskemaan, mutta hallitus tekee tämänkin riittävän kohtuullisesti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-04-24T16:12:33,2025-04-24T16:13:36,Hyväksytty,1.1 2025_42_22,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 63/2025 vp,"Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_42_23,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 63/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aikamoisen sopan olette keittäneet, pääministeri Orpo. Ensin hankkiuduitte vallan kahvaan pelottelemalla valtion velkaantumisella ja lupaamalla, että velaksi eläminen loppuu, ja myös lupaamalla, että koulutus on erityissuojeluksessa. No, viimeiset kaksi vuotta olette surutta leikanneet koulutuksesta, lapsiperheiltä, vammaisilta, vanhuksilta ja opiskelijoilta, koska on pakko ja rahaa ei ole — mutta nyt sitä rahaa sitten onkin, nimittäin näihin suuryrityksiä ja suurituloisia suosiviin miljardiluokan veronalennuksiin. Perustelette näitä toimia kasvulla, vaikka tutkimusnäyttö toimien vaikutuksista on hataraa ja asiantuntijat varoittelevat, että velkaantuminen jatkuu. Törkeyden huippu on se, että nyt te perustelette näillä omilla veropäätöksillänne lisäleikkauksia esimerkiksi koulutukseen, vaikka juuri koulutus ja osaamistason nosto olisivat talouden kehityksen ja kasvun kannalta kaikkein olennaisimpia kysymyksiä. Ei ihme, että halusitte pimittää koulutusleikkaukset vaalien yli. [Puhemies: Kysymys!] Jälkiä nimittäin siivotaan muun muassa kunnissa, joissa vastavalitut valtuutetut joutuvat päättämään, leikataanko kouluilta vai päiväkodeilta. [Puhemies: Edustaja Hyrkkö!] Pääministeri Orpo, eikö teitä hävetä pettää lupauksenne kerta toisensa jälkeen?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-04-24T16:13:36,2025-04-24T16:14:57,Hyväksytty,1.1 2025_42_24,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 63/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_25,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 63/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen keskeinen lupaus on se, että me laitamme Suomen talouden kuntoon, [Välihuutoja vasemmalta] ja se nyt vain on niin, että meidän talous on erittäin vakavassa tilanteessa ja jos me emme tee mittavia kasvutoimia, joista verotus on kaikkein jykevin työväline, niin me emme saa tätä kääntymään. Teidän lääkkeenne olisi ilmeisesti se, että istutaan käsien päällä ja voivotellaan. [Vasemmalta: Eikä ole!] Se ei ole se, miten Suomi tästä käännetään. Meidän täytyy saada Suomessa ihmiset tekemään töitä, yrittämään ja investoimaan. Siksi me teemme nämä ratkaisut, ja me tehdään nämä vastuullisesti niin, että me sopeutamme miljardilla ja me laskemme dynaamiset vaikutukset niin kuin valtiovarainministeriön virkamiehet ne laskevat. Me emme niitä keksi, vaan me nojaudumme niihin. Sen lisäksi me hyödynnämme valtion tasetta, jotta tämä väliaika pystytään pitämään velkaantuminen kurissa. Jos me emme tee nyt merkittäviä toimia, joilla me saamme tähän maahan talouden kasvua, työtä, yrittämistä, ihmisiä ahkeroimaan ja heille palkinnon siitä, että he tekevät töitä ja yrittävät, niin tämä ei, kuulkaa, käänny. [Puhemies koputtaa] 20 vuotta — 20 vuotta me olemme kituuttaneet ilman talouden kasvua. Nyt olemme niin vakavassa paikassa, että tämä vaatii jykeviä toimia, [Puhemies koputtaa] ja tämä hallitus uskaltaa tehdä. [Välihuutoja vasemmalta — Suna Kymäläinen: Ministereiden palkkojen pitää kasvaa, se on selvä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-24T16:14:59,2025-04-24T16:16:19,Hyväksytty,1.1 2025_42_26,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 63/2025 vp,"Kiitoksia, pääministeri. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_27,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 63/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Katsoin tässä juuri tällä hetkellä voimassa olevia verotaulukoita, ja ne kertovat sen, että marginaalivero, joka — niin kuin kaikki tiedämme — on lisätulosta laskennallisesti maksettavan veron määrä suhteessa siihen lisätuloon, on Suomessa tällä hetkellä korkeimmissa tuloluokissa 58,2 prosenttia. Nyt antamanne tiedotteen mukaan te aiotte laskea sitä 52 prosenttiin. Tämä tarkoittaa yli 200 000 euron vuosituloissa kuuden prosenttiyksikön veronalennusta — toistan: kuuden prosenttiyksikön veronalennusta. Se on aivan käsittämätöntä. Eikö tämä ole sitä, jota kutsuttiin voodoo-taloudeksi silloin markkinaliberalismin huuhaa-aikoina, kun ajateltiin, että kun rikkaille annetaan oikein reilut veronalennukset, niin siitä tippuu murusia sitten köyhimpien pöydille ja kaikki hyötyvät? [Juho Eerolan välihuuto] Mutta tämä oppihan todettiin aivan virheelliseksi. Arvoisa valtiovarainministeri Purra, kun nostitte kätenne, oletteko ollut jossain voodoo-talouden kurssilla? [Naurua — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-04-24T16:16:19,2025-04-24T16:17:28,Hyväksytty,1.1 2025_42_28,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 63/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä. [Hälinää — Puhemies koputtaa]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_29,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 63/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ruotsissa muuan demarijohtoinen hallitus teki tällaisen rohkean päätöksen selvästi Suomea ennen, ja siellähän arvioitiin, että tämä itserahoitusosuus on 80—120 prosenttia. [Eduskunnasta: Voodoo-demari!] Mielestäni se, kun te sosiaalidemokraatit ajattelette, että siitä ei kohdistu hyötyä kaikille, mikäli myös suurituloiset ihmiset saavat hyötyä, on vähän väärä lähestymistapa, mikäli me pyrimme lisäämään tähän maahan kasvua. Ymmärtäisin tämänkin, mikäli samaan aikaan keskituloisille ja pienituloisille ei kohdistuisi hyötyä, mutta tämä hallitus tekee 1,25 miljardin veronalennukset [Eduskunnasta: Velaksi!] pieni- ja keskituloisille, [Aki Lindénin välihuuto] sen lisäksi monia muita hyviä toimia. Tämä ylimpien marginaalien lasku 52:een on tutkimuskirjallisuuden, ekonomistiarvioiden ja myös kansainvälisen arvion perusteella toimiva kasvutoimi. [Juho Eerola: Luotamme tieteeseen!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-04-24T16:17:30,2025-04-24T16:18:31,Hyväksytty,1.1 2025_42_30,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2025 vp,"Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_42_31,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kestävä kasvu syntyy osaamisesta, koulutuksesta ja tutkimukseen panostamisesta. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Hallitus, te leikkaatte juuri näistä kasvun eväistä. Te leikkaatte kunnilta, joiden tärkein tehtävä on lasten ja nuorten koulutus. Te leikkaatte nyt myös korkeakouluilta. Viime vuodet te selititte, että oli pakko leikata pienituloisilta, mutta nyt rikkaimpien ja suuryritysten verotusta voidaankin keventää tuntuvasti. Rahaa on, kun EK pyytää, miljardikaupalla. Pääministeri Orpo, teidän päätöksillänne nyt kaikkein hyvätuloisimmat saavat jopa 10 000 euroa veronalennusta vuodessa, ja samaan aikaan köyhyys, työttömyys, jopa asunnottomuus [Juho Eerola: Kuuntelitteko edellisen vastauksen?] ovat kasvaneet Suomessa teidän leikkauspolitiikkanne takia. Mitä sanottavaa, pääministeri, teillä on työpaikkansa tai kotinsa menettäneille ihmisille tai heille, jotka seisovat leipäjonossa lastensa kanssa?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.4.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-04-24T16:18:31,2025-04-24T16:19:40,Hyväksytty,1.1 2025_42_32,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_33,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä se hallituksen viesti on suomalaisille se, että me teemme välttämättömiä rohkeita uudistuksia, joilla Suomi saadaan kasvun tielle, saadaan uskoa tulevaan, saadaan kotitalouksille enemmän rahaa käyttöön heidän palkastaan. Ihmettelen, mihin on hävinnyt se vasemmistolainen työväenliike, joka halusi duunarille enemmän rahaa käteen. Te vastustatte veronkevennyksiä — tosin puheenjohtaja Lindtman kyllä vaati niitä vielä hetki sitten. Nyt te haukutte näitä. Mutta se vain on, hyvät edustajat, niin, että kestävällä tavalla me pidämme huolta suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta vain sillä, että Suomessa on yritystoimintaa, tänne tulee investointeja, täällä kannattaa tehdä töitä, ahkeroida ja siitä palkitaan. Siksi veropolitiikka on se työkalu, jota me tässä käytämme vastuullisesti valtiovarainministeriön virkamiesten lahjomattomalla laskennalla, ja me uskomme siihen, kuten valtiovarainministeriökin arvelee, että tämä on merkittävä kasvusysäys. Me saamme tällä hetkellä paljon viestejä yrittäjiltä, niin mikroyrittäjiltä, startupeilta kuin pk-yrittäjiltä, että me teemme nyt oikeita ratkaisuja. Tämä antaa uskoa tulevaan. Ja jos yrittäjä menestyy, niin suomalaisilla on töitä, [Puhemies koputtaa] ja kun on töitä, niin on verotuloja, millä me voimme pitää huolta [Puhemies koputtaa] koulutuksesta ja ihmisten palveluista. [Välihuuto vasemmalta] — Niin on.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-24T16:19:40,2025-04-24T16:21:04,Hyväksytty,1.1 2025_42_34,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_35,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Siinä pääministeri on oikeassa, että me täällä oppositiossa olemme todella kantaneet huolta tavallisen suomalaisen keskituloisen verotaakasta, [Perussuomalaisten ryhmästä: Se kevenee!] koska tämän hallituksen päätöksillä se on nostettu korkeimmalle tasolle ainakin kymmeneen vuoteen. [Ben Zyskowicz: Eikö ole hyvä, että korjataan!] Ja nyt todella, kun tuli tämä kehysriihi ja oli tiedossa, että on mahdollista, että veronkevennyksiä tulee keskituloisille, se tietysti herätti toiveita, koska ei Suomi nouse, elleivät suomalaiset pärjää, suomalaiset ahkerat keskituloiset pärjää. Arvoisa puhemies! Olemme hetki sitten saaneet lisää tietoa teidän päätöstenne todellisista vaikutuksista suomalaisten kukkaroihin. Veronmaksajat on julkaissut tarkat luvut, mitä tämä tarkoittaa, ja todella on niin, että jos tähän otetaan ne teidän päätöksenne, mukaan lukien esimerkiksi järjestäytyneisiin opettajiin iskevä veronkiristys, niin se todella tarkoittaa, että 4 000 euroa ansaitsevalle opettajalle käteen jää 5 euroa kuukaudessa [Puhemies: Kysymys!] ja ministereiden tuloluokkaan 5 000 euroa vuodessa. [Puhemies koputtaa] Arvoisa pääministeri, onko tämä oikeudenmukaista, kun kaiken tämän te rahoitatte velkarallia jatkamalla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-04-24T16:21:04,2025-04-24T16:22:28,Hyväksytty,1.1 2025_42_36,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_37,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jos muistan oikein, niin valtiovarainministeriön taulukossa noin 4 000 euron kuukausituloilla käteen jäävä tulo kasvaa 300 euroa vuodessa. [Välihuutoja vasemmalta] Mutta nyt vielä tähän kokonaisuuteen: Pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään miljardilla eurolla. Pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään miljardilla eurolla kaikissa tuloluokissa. [Ben Zyskowicz: Yli!] — Yli, aivan oikein. — Oikein pienituloisten osalta kyse on siitä, että kun pienistä tuloista Suomessa ei paljon veroa makseta, niin sieltä ei voi kauheasti keventääkään. Mutta kaikkiin tuloluokkiin tehdään veronkevennyksiä, ja tämä on mielestäni oikeaa politiikkaa. Ihmisille jää enemmän käteen heidän omasta työstään. Tämä on arvovalinta, niin kuin joku sieltä huuteli. Tämä on arvovalinta, uskotaanko tulonjakopolitiikkaan vai työhön ja yrittämiseen. Jos uskoo tulonjakopolitiikkaan mutta ei tee mitään sen eteen, että olisi tuloja, niin kohta ei ole tuloja eikä myöskään mitään, mitä jakaa. [Timo Harakka: Se on tulonsiirtopolitiikkaa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-24T16:22:28,,Hyväksytty,1.1 2025_42_38,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_39,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2025 vp,"Arvoisa puhemies! ”Jos minä olen jotenkin vihainen, niin se johtuu siitä, että te ette välitä siitä, millainen tulevaisuus meidän lapsilla on ylivelkaantuneessa maassa.” Arvoisa puhemies! Näin te, pääministeri Orpo, julistitte eduskunnassa oppositiojohtajana hetkeä ennen kevään 2023 eduskuntavaaleja, ja totesitte todellakin, että hallitusohjelma oli kasvupaketti, mutta valitettavasti tulostaulussa ovat tällä hetkellä kasvaneet vain verot, velka, työttömyys ja konkurssit. Vuosi sitten teitte — voi sanoa, että paniikissa — veronkorotuksia, ja nyt oli sitten veronalennusten vuoro. Ja eilen tämän puoliväliriihipaketin yhteydessä nähtiin, että edelleen uhkaa suorastaan velkapommi: tämän vuosikymmenen lopulla 12,6 miljardia euroa vuodessa. [Keskeltä: Järkyttävää!] Voi sanoa todellakin, että ei tullut kasvuriihi vaan velan kasvuriihi. [Puhemies: Kysymys!] Arvoisa puhemies! [Puhemies koputtaa] Vastaako tämä syvenevä velkakierre käsitystänne [Puhemies koputtaa] velaksi elämisen lopettamisesta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.4.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-04-24T16:23:42,2025-04-24T16:25:01,Hyväksytty,1.1 2025_42_40,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_41,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan ensimmäiseksi suosittelen lukemaan meidän riihen päätökset. [Välihuutoja vasemmalta — Antti Kurvisen välihuuto] Ihan kaikille niitä suosittelen. Me tehtiin todella mittava kasvupaketti. Siinä oli se Murron työryhmän työ pohjalla, niistä on iso osa otettu suoraan sisään. [Antti Kurvinen: Velan kasvupaketti!] Sen lisäksi on tehty paljon muuta — paljon muuta, jolla tuetaan esimerkiksi vaikkapa keskustapuolueelle erittäin tärkeää Itä-Suomen kasvua. Me tuetaan yrittäjyyttä, me tuetaan tavallisia kotitalouksia, että heille jää enemmän palkastaan käteen. [Vasemmalta: Viisi euroa!] Me tehdään lukemattomia uudistuksia. Katsokaa, perehtykää niihin. Kun minä kutsuin ennen tätä riihtä oppositiopuolueet kertomaan omista ehdotuksistaan, niin ne ovat tämän kokoinen [Puhuja havainnollistaa kokoa käsillään] verrattuna siihen, mikä on se iso paketti, mikä sieltä nyt tuli. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Siellä on samoja ehdotuksia, sieltä löytyy muun muassa Lindtmanin kasvurahasto, mutta se on yksi rivi meidän lukemattomista riveistä. Perehtykää, katsokaa. Luodaan uskoa ja toivoa siihen, että työtä tekemällä ja yrittämällä Suomi kääntyy, ja se on se viesti, jonka me haluamme lapsille lähettää, että me haluamme pitää huolta [Puhemies koputtaa] siitä, että Suomessa on tulevaisuudessakin hyvinvointia ja se perustuu [Puhemies koputtaa] työhön, yrittämiseen ja kasvuun. [Välihuutoja — Pia Lohikoski: Mutta ei koulutukseen!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-24T16:25:01,2025-04-24T16:26:21,Hyväksytty,1.1 2025_42_42,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_43,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Viime hallituskaudella pandemiavuonna, kaikista pahimpana pandemiavuonna, Suomi velkaantui noin 13 miljardilla eurolla. Te olitte oppositiossa huutamassa: ”Nyt on aika lopettaa velkaantuminen.” Niin te sanoitte eduskuntavaaleissa. No, viime vuonna te velkaannuitte yli 12 miljardia euroa, yli neljä prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Nyt ennen kuntavaaleja sanoitte, että kuinka reilua on luvata liikoja. Sen kysymyksen voisi esittää teille, arvoisa pääministeri. Te lupasitte lopettaa velkaantumisen. Nyt te velkaannutte vuosi toisensa jälkeen pandemiatasolla. [Vasemmalta: Ilman pandemiaa!] Samaan aikaan olette perustelleet sitä, että nyt on pakko leikata pienituloisilta ja työttömiltä. Heiltä tulee erittäin epätoivoisia viestejä. Arvoisa pääministeri, ymmärrättekö, että työttömät, [Puhemies koputtaa] joilta olette leikanneet, kokevat erittäin epäoikeudenmukaiseksi, että annatte yli 5 000 euron veronalennuksen omalle tuloluokallenne?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.4.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2025-04-24T16:26:21,2025-04-24T16:27:23,Hyväksytty,1.1 2025_42_44,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_45,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tulee mieleen lausahdus: ”Kukas puhuukaan?” Muistan ne talousopit, joissa velalla ei ole väliä ja korkotaso on nolla, niin ei kun otetaan vaan ja reippaasti, lisätään pysyviä menoja, [Krista Kiuru: Nyt on otettu!] niin kuin viime hallituksessa tehtiin miljardikaupalla. Sen takia, kun samaan aikaan jäivät uudistukset tekemättä, meidän talous on niin vaikeassa tilanteessa, plus siihen maailmantalouden haasteet päälle. [Timo Harakka: Siksi lisää velkaa!] Me emme lisää velkaantumista näillä päätöksillä, mutta me luomme mahdollisuuden kasvulle, talouden kasvulle, työlle — ainoa keino, millä Suomi tästä nousee. Tämä maa ei tällä teidän voivottelemisellanne ja ei-linjallanne nouse tästä mihinkään, mutta me teemme, koska se on välttämätöntä, jotta me saamme sen velkaantumisen katkeamaan, ja siihen on ainut tie se, että meillä on enemmän tuloja. Edellisten hallitusten peruja kolme ja puoli miljardia ovat pelkästään korkomenot tänä vuonna — kolme ja puoli miljardia. [Timo Harakka: Onneksi panitte sen kuntoon!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-24T16:27:23,2025-04-24T16:28:31,Hyväksytty,1.1 2025_42_46,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_47,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Riihipaketin suurista veronkevennyksistä hyötyvät ylivoimaisesti eniten suurituloiset sekä suoraan korkeimpien marginaaliveroasteiden laskemisen kautta että epäsuorasti yhteisöveron laskun kautta, ja pienituloisimmat jäävät taas tästä ilosta osattomiksi, koska veronkevennykset toteutetaan työtulovähennyksen avulla. Hallitus julkisti myöhään eilen illalla kohtuullisen tuhdin paketin erilaisia papereita, mutta niistä ei käynyt ilmi sitä, onko hallitus arvioinut näitten päätöstensä yhteisvaikutuksia suomalaisten tulonjakoon ja jos on, niin minkälaiset ne ovat. Itsestäni vaikuttaa siltä, että hallituksen kasvuriihestä tuli hallituksen eriarvoisuusriihi. Pääministeri Orpo, kysyisinkin teiltä: milloin julkistatte, kuinka paljon riihen päätökset kasvattavat suomalaisten tuloeroja?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.4.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-04-24T16:28:34,2025-04-24T16:29:32,Hyväksytty,1.1 2025_42_48,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_49,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 64/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Riihen jälkeen alkaa normaali valmistelu sitä lopullista esitystä varten, joka tuodaan eduskunnalle, ja siihen pyritään tuottamaan kaikki tarvittava tieto ja materiaali eduskunnan käsittelyä varten. [Eduskunnasta: Siis ette tiedä?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-24T16:29:36,2025-04-24T16:29:51,Hyväksytty,1.1 2025_42_50,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Heikki Autto kok)>>>Suullinen kysymys SKT 65/2025 vp,"Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_42_51,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Heikki Autto kok)>>>Suullinen kysymys SKT 65/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomalainen työntekijä on taatusti osansa tehnyt näissä talouden isoissa talkoissa vuodesta toiseen ja sinnikkäästi ja tunnollisesti. Silti kovasta työnteosta on viime vuosina jäänyt turhan vähän käteen. Meillä Suomessa on yksi maailman jyrkimmistä veroprogressioista. Jo tavallisella keskitulolla verottaja vie jokaisesta ansaitusta lisäeurosta yli puolet. Nyt hallitus tekee tähän historiallisen suunnanmuutoksen. Työn verotusta kevennetään tämän hallituksen toimesta puolitoista miljardia euroa. Se on enemmän kuin mikään hallitus tässä maassa vuosikymmeniin. [Krista Kiurun välihuuto] Yli miljardi tästä kevennyksestä kohdistuu pieni- ja keskituloisille, tavallisille suomalaisille, jotka pitävät tämän maan talouden pyörät pyörimässä. [Aki Lindénin välihuuto] Hallitus lähettääkin nyt koko Suomeen selvän viestin: työnteko ja yrittäjyys kannattavat, Suomeen on viisasta investoida. Arvoisa puhemies! Haluaisin kuulla valtiovarainministeri Purralta arviointia näiden historiallisten veropäätösten vaikutuksesta ihmisten arkeen ja Suomen talouden kasvunäkymiin. [Välihuutoja vasemmalta]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.5.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-04-24T16:29:56,2025-04-24T16:31:11,Hyväksytty,1.1 2025_42_52,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Heikki Autto kok)>>>Suullinen kysymys SKT 65/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_53,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Heikki Autto kok)>>>Suullinen kysymys SKT 65/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomessa tosiaan verojärjestelmä — paitsi, että siinä on jyrkkä progressio — jakaa, siinä on tulonjaollisia tarkoituksia, ja niin kuuluu ollakin. On aivan oikeudenmukaista, että hyvätuloiset osallistuvat enemmän kuin pienituloiset. Tästä me pidämme kiinni. Mutta samaan aikaan Suomen verojärjestelmässä jo varsin kohtuullisilla tuloilla, alemmassa keskiluokassa, verojen osuus on noussut niin suureksi, että se paitsi ei kannusta työntekoon, sillä on aika vaikeaa vaurastua, se myös on kasvun este, mitä ylemmäksi mennään. Ja siellä ylemmissä tuloluokissa tämä on näkynyt muun muassa siinä, että esimerkiksi joidenkin lääkäreiden ei välttämättä kannata tehdä enempää töitä. Heidän kannattaa jopa lyhentää työviikkoa, [Aki Lindén: Lääkäri mainittu!] vaikka meillä olisi paljon tarvetta juuri näille tuottaville työtunneille. Se, että tämä hallitus pystyy historiallisesti alentamaan verotusta kaikilla työntekijöillä tuloluokasta riippumatta, on erittäin hienoa. Totta kai se näkyy nimenomaan arjessa. Palkansaajan ostovoima, joka on parantunut koko hallituskauden siitä kuopasta, [Puhemies koputtaa] johon se valitettavasti kriisivuosina tippui, nousee entistä enemmän, ja tämä on tietenkin hyvä asia paitsi yksityiselle kulutukselle myös laajemmin meidän taloudelle. [Aki Lindén: Lääkärikunta kiittää!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-04-24T16:31:13,2025-04-24T16:32:34,Hyväksytty,1.1 2025_42_54,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 66/2025 vp,"Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_42_55,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 66/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Veronkevennykset vauhdittavat varmasti talouskasvua, mutta yhdestä verosta olisin kysynyt ministeri Purralta: kun laskette ruuan arvonlisäveroa 0,5 prosentilla, joka on noin sata miljoonaa euroa, ja jos katsotaan, että kahvipaketin hinta on kahdeksan euroa, niin siitä arvonlisäveron lasku on kolme senttiä, ja nämähän menevät jo kustannuksiin ruokakaupoissa, niin miten te pidätte huolen, että tämä kolme senttiä näkyy näissä ruuan arvonlisäveron alennuksissa?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.6.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-04-24T16:32:34,2025-04-24T16:33:16,Hyväksytty,1.1 2025_42_56,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 66/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_57,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 66/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mikäli me olisimme vastaavasti korottaneet arvonlisäveroa tai jotain muuta, [Vasemmalta: Jälleen!] niin te todennäköisesti olisitte kritisoineet sitä. Olen pahoillani siitä, että alennus tähän 14 prosentin kantaan, johon kuuluvat ruoka, ravintolapalvelut, lääkkeet, rehut ja niin edelleen, on vain 0,5 prosenttiyksikköä. Olisi tietenkin hienompaa, mikäli se olisi enemmän, mutta todellakin tämänkin fiskaalinen vaikutus ei ole vain sata miljoonaa, vaan 150 miljoonaa. Eli tällaiset pienetkin prosenttiyksikkömuutokset tarkoittavat isoja rahoja siinä kokonaisuudessa. Meidän mielestämme verojen lasku on kaikkineen hyvä asia. Tietenkin on parempi, mikäli ne alaspäin mennessään myös näkyvät hinnoissa, mutta siinäkään tapauksessa, että ne eivät sinne kokonaisuudessaan mene, eivät ne mihinkään häviä. Yksinkertaisesti se, että valtion verokarhu vie vähemmän, on meidän mielestämme positiivinen asia. [Timo Harakka: Tässä alijäämätilanteessa? — Aki Lindén: Mihinkä se velka unohtui?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.6.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-04-24T16:33:16,2025-04-24T16:34:10,Hyväksytty,1.1 2025_42_58,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2025 vp,"Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_42_59,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on suomalaisten kotimaa. Meidän tehtävämme on pitää tämä maa turvallisena ja elinkelpoisena myös tuleville sukupolville. Hallitus päätti eilen puoliväliriihessä lukuisista työntekoa ja yrittäjyyttä tukevista toimista. Hallitus iski työn verotukseen suurella, yli miljardin euron veroalemoukarilla siten, että verotus kevenee painottuen merkittävästi pieni- ja keskituloisiin duunareihin. [Välihuutoja vasemmalta] Erityisesti hyötyvät lapsiperheet, siis lapsiperheet, [Antti Kurvisen välihuuto] kun työtulovähennyksen lapsivähennys peräti tuplataan — tuplataan. Työntekijälle jää jatkossa enemmän palkastaan käteen. Sitä, mitä halutaan enemmän, on verotettava vähemmän, eli työntekijälle jää jatkossa enemmän palkastaan käteen. [Piritta Rantanen: Vitonen!] Tämä on meidän perussuomalaisten linja. Arvoisa pääministeri Orpo, miten arvioitte hallituksen eilisten ja jo aiemmin [Puhemies koputtaa] tekemien päätösten vaikuttavan talouden kasvuun sekä suomalaisten [Puhemies koputtaa] työllisyyteen ja hyvinvointiin?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.7.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-04-24T16:34:10,2025-04-24T16:35:30,Hyväksytty,1.1 2025_42_60,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_61,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri tässä ollaan nyt sen asian ytimessä. Hallitus uskoo vakaasti siihen, että näillä veroratkaisuilla plus lukemattomilla muilla kasvua, yrittämistä, työntekoa, osaamista vahvistavilla uudistuksilla Suomen talous kääntyy kasvuun. [Timo Harakan välihuuto] Me vakaasti uskomme siihen, että alemmat verokannat kannustavat investoimaan Suomeen. Siinä tällä yhteisöveron alennuksella on todella merkittävä vaikutus. Ja kun me tiedämme, että tällä hetkellä Suomeen harkitaan kymmenien miljardien investointeja, niin me toivomme, että tämä tuo siihen vielä lisävauhtia. Sen, että työn verotusta kevennetään, kuten moneen kertaan olen sanonut, uskon kannustavan ihmisiä ensinnäkin tekemään enemmän töitä, ponnistelemaan, olemaan ahkeria, ja siitä jää enemmän käteen. Sitähän me haluamme, ottaa mahdollisimman vähän ihmisten omista rahoista pois ja että ihmisille jää enemmän käteen, minkä jälkeen he voivat tehdä enemmän valintoja. Tämä on yksiselitteisesti meidän linjamme. Ja kysymykseen vielä vastaus: minä ja hallitus uskomme siihen, että näillä päätöksillä Suomessa on enemmän työtä, Suomessa on enemmän hyvinvointia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.7.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-24T16:35:33,2025-04-24T16:36:44,Hyväksytty,1.1 2025_42_62,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_63,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri, tosiasia siis on, että teidän johdollanne tällä hetkellä tavallisen suomalaisen verotus on kireimmillään kymmeneen vuoteen, joten eikö olisi luullut, että nyt kun veronkevennyksiä tehdään, niin nimenomaan olisi sen tavallisen palkansaajan, tavallisen opettajan, tavallisen hoitajan, tavallisen pienen yrittäjän vuoro? [Hälinää — Puhemies koputtaa] Mutta mitäpä kävi? Tavalliselle suomalaiselle jäi vain muruja. Me olemme kuulleet täällä, että kun te hehkutatte tätä suurta veronalennusta keskituloisille, se tarkoittaa esimerkiksi opettajille viittä euroa kuussa samaan aikaan, kun ministeritasolla veroalea tulee 5 000 euroa vuodessa. [Välihuutoja oikealta] Puhemies! Pääministeri, minä nyt hieman ihmettelen, että mistä te oikein löydätte nämä rahat näihin jättiveronkevennyksiin kaikkein suurituloisimmille, kun vähän aikaa sitten näitä rahoja ei pitänyt olla ollenkaan, ei missään. Mistä te nämä rahat taioitte, kun samaan aikaan olette kertoneet, että te leikkaatte lisää vaikkapa vanhuksilta, vammaisilta, lastensuojelusta? Mistä te, pääministeri, nyt taioitte nämä lisärahat suurituloisten veronkevennyksiin? [Ben Zyskowicz: No, lukekaa kehyspaperit!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-04-24T16:36:44,2025-04-24T16:37:54,Hyväksytty,1.1 2025_42_64,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2025 vp,"Kiitos. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_65,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin taas ensimmäinen korjaus: me emme leikkaa vammaisilta. [Hälinää] Muutoinkaan tässä riihessä me emme tehneet uusia leikkauksia, lisäleikkauksia hyvinvointialueille tai sosiaali- ja terveyspalveluihin, [Pia Viitasen ja Krista Kiurun välihuuto — Puhemies koputtaa] vaan päinvastoin, jos katsoo koko tätä suunnittelujaksoa, näiden päätösten lisäksi me suuntaamme kolme miljardia enemmän rahaa hyvinvointialueiden rahoitukseen vuoden 29 tasolla eli tällä samalla jaksolla. Me haemme tämän, koska meidän väestö ikääntyy, [Krista Kiurun välihuuto] mutta me pystymme tekemään myöskin nämä veronkevennykset niin, että velkaantuminen ei niistä johtuen kasva. Me olemme tehneet muualle sopeutustoimia ja veronkiristyksiä, joilla me rahoitetaan sitä. Sen lisäksi esimerkiksi tämä ylimpien marginaalien laskeminen, jos joku, kuten tutkimuskirjallisuus ja vaikka Ruotsin esimerkki näyttävät, rahoittaa itse itsensä. [Timo Harakka: Kokonaan?] Tämä meidän budjettimme perustuu nimenomaan valtiovarainministeriön lahjomattomien virkamiesten laskelmiin, [Puhemies koputtaa] ja siksi tämä paketti on vastuullinen kokonaisuudessaan. Me emme lisää velkaantumista tällä, mutta me annamme Suomelle mahdollisuuden ja tien kasvaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.7.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-24T16:37:54,2025-04-24T16:39:19,Hyväksytty,1.1 2025_42_66,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_67,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kasvu tulee toden totta tuplata. Pikavipit vain harvoin tekevät ihmistä rikkaaksi, ja uskon, että myöskään Suomea pikavipit eivät tee rikkaaksi. Arvoisa puhemies! Kokoomus lupasi ennen vaaleja, että koulutuksesta ei leikata. Nyt olemme kuitenkin todistaneet leikkauksia vapaaseen sivistystyöhön, ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluihin tässä viimeisimmässä paketissa. Te olette myös lopettaneet aikuiskoulutustuen. Suomessa on ammatillisessa koulutuksessa 11 000 opiskeluvuotta vähemmän teidän päätöstenne seurauksena. Olette pyrkineet todistelemaan pitkin vaalikautta, että koulutus on erityissuojeluksessa. Suojeluksessa näyttää kuitenkin olevan vain Turun tunnin juna. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Te heikennätte kuntien edellytyksiä järjestää varhaiskasvatusta ja perusopetusta leikkaamalla kuntien valtionosuuksista. Arvoisa pääministeri, mistä osaajat löytyvät yrityksille tulevaisuudessa? [Puhemies koputtaa] Muun muassa Kauppakamari on aiemmin ilmaissut vakavan huolensa osaajien löytämisestä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.7.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-04-24T16:39:19,2025-04-24T16:40:35,Hyväksytty,1.1 2025_42_68,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2025 vp,Kiitoksia. — Tämä kysymys taitaa kuulua opetusministeri Adlercreutzin tontille. — Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_69,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! On totta, että osana tätä pakettia kuntien valtionosuuksia leikataan hieman. Totta on myöskin, että kokonaisuudessaan kuntien taloutta vahvistetaan huomattavasti. [Välihuutoja] Totta on myös se, että peruskouluun tuodaan 200 miljoonaa vuositasolla lisää rahaa, eikä siihen yleiskatteelliseen kasaan, vaan esimerkiksi osana oppimisen tuen uudistusta ohjataan sitä hyvinkin tehokkaasti ihan perille sinne kouluun asti. [Välihuutoja vasemmalta] Tässä riihessä ei koskettu peruskoulutuksen rahoitukseen. Sitä vahvistetaan pitkin kautta. Tunnistamme toiseen asteeseen kohdistetut leikkaukset, ja niitä tässä ei nyt tehty. Sen sijaan uudistetaan, kehitetään ja parannetaan ammatillista koulutusta. Heihinkään, jotka kuuluvat oppivelvollisuuden piiriin, ei ole kohdistettu leikkauksia myöskään ammatillisen koulutuksen osalta. Kun saadaan toiminnanohjauksen kokeilu hyvin liikkeelle [Puhemies koputtaa] — ja olen iloinen siitä, että moni on ollut siitä kiinnostunut — uskon, että senkin kautta saadaan entistä parempia tuloksia myöskin ammatillisesta koulutuksesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.7.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-04-24T16:40:35,2025-04-24T16:41:57,Hyväksytty,1.1 2025_42_70,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_71,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En todella tiedä, minkälaisia pääsiäismunia hallituksella oli, kun yhtäkkiä sitä rahaa onkin. Vielä kaksi viikkoa sitten tässä salissa te sanoitte, että on vain pakko leikata vanhuksilta, vammaisilta ja lapsilta — kun on vain pakko. Kaksi vuotta te olette kertoneet, että velkalaivan kääntämiseksi on pakko leikata koulutuksesta, kulttuurista, kansalaisjärjestöiltä ja niin edespäin. Miltähän nyt tuntuu siitä sote-järjestön työntekijästä, joka teidän tekemienne uusien leikkauspäätösten myötä menettää työnsä, tai siitä opettajasta, kun te valtionosuuksista leikkaamalla leikkaatte suomalaisista kouluista ja kun hänen ryhmässään on tämän jälkeen vielä yksi lapsi enemmän — koska hallitukselle kaikkein tärkeintä tuntuikin olevan turvata vain kokoomuksen kannattajille oma vappumiljardi tai pari? [Välihuutoja oikealta] Totta kai työn verotuksen keventäminen ja yrittäjyyden verotuksen keventäminen on kannatettava tavoite, mutta ei velaksi, eikä varsinkaan silloin, kun hallituksenne ottaa velkaa historiallisen paljon. Kysynkin arvon pääministeriltä: mikä on teidän viestinne nyt niille suomalaisille vanhuksille, vammaisille tai lapsille, joiden palveluista — palveluista — te olette leikanneet tämän pakon edessä, [Puhemies koputtaa] kun tätä pakkoa ei näköjään koskaan ollutkaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.7.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-04-24T16:41:57,2025-04-24T16:43:11,Hyväksytty,1.1 2025_42_72,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_73,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin sopeutukset jatkuvat. Ei se tarve ole hävinnyt mihinkään saada meidän julkista sektoria tasapainoon ja saada meidän aivan liian suureksi tai kalliiksi meidän kantokykyymme nähden kasvanutta julkista sektoria pienemmäksi ja tehokkaammaksi. Se on aivan välttämätöntä, jotta me pystymme turvaamaan vanhusten palvelut ja koulutuksen myöskin tulevaisuudessa. [Välihuutoja vasemmalta] Se on aivan välttämättömyyttä. Mutta ihan yhtä välttämätöntä on se, että me huolehdimme rahoituksesta, ja toistan itseäni, mutta kun se ei synny tähän maahan mistään muualta kuin työstä ja yrittämisestä. [Timo Harakka: Omistamisesta!] Siksi me tuemme työtä ja yrittämistä [Timo Harakka: Ja omistamista!] niillä uudistuksilla ja niillä veronkevennyksillä, mitä me tehdään. Yksinkertaisesti me emme voi olla tekemättä nyt mitään. Jos katsotte, millainen on maailma meidän ympärillä ja missä tilanteessa Suomen talouskasvu tämän kaiken keskellä on, niin meidän on pakko tehdä enemmän. Se on meidän velvollisuutemme niiden lasten ja niiden vanhusten vuoksi, joiden palveluista me haluamme jatkossakin pitää kiinni.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.7.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-24T16:43:14,2025-04-24T16:44:19,Hyväksytty,1.1 2025_42_74,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_75,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2025 vp,"Arvoisa puhemies! SDP teki viime kaudella kaikki ratkaisunsa aina velaksi. [Välihuutoja vasemmalta] Velkaa velalle, vasemmistohallituksen pienimmätkin kiistat ratkaistiin aina uudella velalla. [Aki Lindénin välihuuto] Nyt näin ei toimita. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Nyt näitä toimia, jotka eilen on päätetty, ei tehdä velaksi. Kiitos siitä. [Välihuutoja vasemmalta] Katsoinko, arvoisa puhemies, oikein, että hallituksen veroratkaisu keventää pieni- ja keskituloisten verotusta enemmän kuin tämä SDP:n vaihtoehto olisi tehnyt? [Antti Lindtman: Katsoitte väärin!] Myös lapsiperheiden työtulovähennys tuplataan. Duunarille siis eilisten päätösten jälkeen jää enemmän käyttöön rahaa. Miksiköhän tämä ei kelpaa entiselle työväenpuolue SDP:lle? Tässä on nyt kovin todennäköisesti tahatonta väärinymmärrystä. [Eveliina Heinäluoma: Kyllä!] Ministeri Purra, voisitteko vielä kerran kerrata, miten paljon tämä hallitus kohdentaa työn verotuksen kevennyksiä pieni- ja keskituloisille? [Juha Mäenpää: Miljoonina, kiitos!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-04-24T16:44:19,2025-04-24T16:45:32,Hyväksytty,1.1 2025_42_76,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_77,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jo hallitusohjelmassa me teemme työtulovähennyksen kautta pieni- ja keskituloisiin kohdistuen veronalennuksia noin puolen miljardin verran. Näitäkin kokonaisuuden osia on edelleen tulossa seuraaville kahdelle vuodelle. Näiden lisäksi teimme puoliväliriihessä merkittävät uudet veronkevennykset pieni- ja keskituloisille. Tämä kokonaissumma nousee tosiaan sinne 1,25 miljardiin euroon, kun otetaan huomioon lapsikorotus, joka kohdistuu työssäkäyville lapsiperheille. Tämä laskee työn verotusta kaikissa tuloluokissa, ja tämä on erinomainen asia. Mitä tulee sitten niihin ylimpiin marginaaleihin, joita me myös laskemme, tämä on alleviivaten kasvutoimi, koska uskotaan, että tämä tulee rahoittamaan itse itsensä, jos ei kokonaan, niin ainakin osittain. Tätä tukevat sekä tutkimuskirjallisuus, valtiovarainministeriön arvio että esimerkiksi kokemukset Ruotsista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.7.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-04-24T16:45:35,2025-04-24T16:46:39,Hyväksytty,1.1 2025_42_78,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskela, Minja, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_79,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on nyt kaksi vuotta paasannut, että on pakko leikata ja että velkalaiva on käännettävä. Ja mitä te sitten teette? Te tarjoilette rikkaille suomalaisille mittavan veronalennuspaketin. Suurituloisten verotuksen laskeminen maksaa valtiolle satoja miljoonia euroja, mutta rahaa on. Ja sitten se velka: Kääntämisen sijaan velkalaiva on päätetty pysäyttää yhdeksi vuodeksi satamaan, jonka nimi on Valtion Eläkerahasto. Velkasuhteen kasvun väliaikainen pysähtyminen maksetaan siis ottamalla pikavippi Eläkerahastosta. Vuoden 27 jälkeen velkaantuminen jatkuu. [Timo Harakka: Silmänkääntötemppu!] Teidän kannaltanne tämä sattuu kätevästi heti hallituskauden loppuun. Kysyisin pääministeriltä: miten on mahdollista, että teidän skenaariolaskelmissanne rahaa ei ole koskaan, jos kyse on pienituloisista, mutta rahaa on aina, jos puhutaan rikkaiden veronalennuksista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.7.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-04-24T16:46:39,2025-04-24T16:47:45,Hyväksytty,1.1 2025_42_80,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_81,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä maassa ei pystytä pitämään huolta pienituloisista ja heikommista ihmisistä, jos ei maan talous ole kunnossa. Maan talous saadaan kuntoon vain sitä kautta, että julkisesta taloudesta pidetään hyvää huolta, ja sillä, että yksityinen talous, yksityinen sektori vetää hyvin ja ihmisillä on töitä. Se on ainut tapa saavuttaa kestävä hyvinvointiyhteiskunta ja pitää yllä korkeaa elintasoa Suomessa. Kun me teemme tämän veroratkaisun, johon ihan oikeasti uskomme — että se tuo maahan kasvua ja kasvusysäyksen — niin se vaatii sen, että siihen on rakennettu siltarahoitus, niin kuin kansliapäällikkö Majanen eilen totesi. [Vasemmalta: Silmänkääntötemppu! — Välihuutoja vasemmalta] Ja koska me uskomme siihen, että ne investoinnit Suomeen tulevat, että täällä kannattaa yrittää, että tänne syntyy työpaikkoja, [Krista Kiurun välihuuto] niin minua niin kovasti kiinnostaisi kuulla, mikä on se vasemmistoliiton tai SDP:n vaihtoehto tälle kaikelle. Sitä ei ole täällä kahteen vuoteen kuultu. [Välihuutoja vasemmalta] Te kyllä kerrotte, mitä me olemme kaksi vuotta sanoneet, mutta minä en ole kuullut mitään muuta kuin haukkumista, ei-sanoja ja päätösten perumista. [Puhemies koputtaa — Tytti Tuppurainen: Väitättekö, että ette tiedä?] Mitään vaihtoehtoa tälle ei ole tehty, mutta meillä ei ole sitä onnea, että me voisimme vain seistä tumput suorana, [Puhemies koputtaa] vaan me teemme rohkeitakin ratkaisuja, jotta Suomi saadaan nousuun ja [Puhemies koputtaa] kasvuun ja kukoistamaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.7.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-24T16:47:45,2025-04-24T16:49:07,Hyväksytty,1.1 2025_42_82,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2025 vp,"Kiitoksia, pääministeri. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_83,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä hallituksen aloittaessa luvattiin 100 000 uutta työpaikkaa ja että velalla eläminen lopetetaan. Nyt me ollaan täällä kuultu siitä, kuinka paljon velkaa tässä otetaan, edelleen 12 miljardia vuodessa, ja se näyttää jatkuvan tästä eteenpäin. Ja entä ne 100 000 uutta työpaikkaa? Minä katson tämän päivän työttömyyslukuja: tällä hetkellä 320 000 työtöntä työnhakijaa. Arvoisa pääministeri, nyt kun katsotaan näitä verojen kevennyksiä, tuollaisia kohdennuksia, niin kuinka monta uutta työpaikkaa syntyy näillä toimenpiteillä, mitä hallitus on juuri nyt tehnyt, ja milloin ne syntyvät? — Kiitos. [Timo Harakka: Päästäänkö lähtötilanteeseen?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.7.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-04-24T16:49:08,2025-04-24T16:50:06,Hyväksytty,1.1 2025_42_84,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2025 vp,"Kiitoksia. — Työministeri Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_85,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Arto,Satonen,Työministeri,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä kysymys. Tätä on tietysti tarkasteltu, kun näitä veronkevennyksiä on tehty, ja valtiovarainministeriön arvio on se, että 10 000 työpaikkaa syntyy tällä veronkevennyksellä. Täytyy ottaa se asia tässä nyt huomioon, mihin myös valtiovarainministeri viittasi aikaisemmin, että mehän ollaan semmoisessa tilanteessa, että ihmisten ostovoima nyt kasvaa. Palkat nousevat enemmän niillä sopimuksilla, jotka on tähän mennessä tehty, kuin mitä inflaatio kasvaa, ja samaan aikaan myöskin korot ovat tulleet alaspäin, mikä on erityisen tärkeää tietysti asuntovelallisten kannalta. Eli ihmisillä on tällä hetkellä — keskituloisilla ihmisillä ja varsinkin tämän ratkaisun jälkeen — huomattavasti enemmän rahaa käytettävissä, mutta tässä on tällainen henkinen lukko siihen, koska tämä maailmantilanne on niin vaikea ja on epävarmuutta, niin että meidän on käännettävä tämä henkinen lukko kasvuksi, ja sitä tällä uudistuksella nyt tehdään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.7.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-04-24T16:50:06,2025-04-24T16:51:15,Hyväksytty,1.1 2025_42_86,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_87,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2025 vp,"Puhemies! Arvoisa pääministeri, te sanoitte, että uskotte siihen, että näillä toimenpiteillä saadaan Suomi kasvuun. Jokainen tulee autuaaksi omalla uskollaan, ja siltä vaikuttavat nyt nämä puheet tänään. [Välihuutoja oikealta] Myös me keskustassa todella toivomme, että näillä toimenpiteillä saadaan sitä toivottua kasvua, johonka te uskotte, aikaiseksi. Kaikella kunnioituksella, kaikki asiantuntijat eivät kyllä usko. Esimerkiksi ekonomisti Roope Uusitalo vaikutti hyvin epäileväiseltä ja näin myös monet muut asiantuntijat. [Juho Eerola: Epäilevä Tuomas!] Nyt kun tässä ei vielä saatu vastausta tähän kiinteistöverokysymykseen — siis siihen, että aiotte sallia kiinteistöveron korottamisen jopa kolminkertaiseksi, siis ahkerille suomalaisille keskituloisille, jotka asuvat omakotitalossa — niin voisitteko nyt vastata tähän: aiotteko sallia kiinteistöveron jopa kolminkertaistuvan? Toisekseen, aiotteko kompensoida kunnille nämä syntyvät verotulomenetykset, vai tarkoittavatko [Puhemies koputtaa] nämä teidän puoliväliriihen päätökset sitä, että uudet kuntapäättäjät ovat [Puhemies koputtaa] teidän veronkorotusten alihankkijoita ja keskituloisten kunnallisverot nousevat?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.7.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-04-24T16:51:15,2025-04-24T16:52:37,Hyväksytty,1.1 2025_42_88,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_89,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tästä kiinteistöverouudistuksesta: Kun pyritään tähän arvostukseen vastaamaan, niin tämä kolminkertainen, joka on laitettu sinne lukoksi, nimenomaan maltillistaa tätä verotusmuutosta. [Antti Kurvinen: Onko kolminkertaisuus maltillistamista?] Te voitte kysyä teidän oman puolueenne viime kauden valtiovarainministeriltä Saarikolta, joka on varmasti ollut tekemisissä tämän saman uudistuksen kanssa valtiovarainministeriössä, [Antti Kurvivinen: Me pysäytimme sen! — Anne Kalmarin välihuuto] koska sitä todellakin sieltä on yritetty saada useita hallituskausia ulos, mutta siihen liittyy erilaisia herkkyyksiä, joita te nyt oppositiosta nostatte esille. [Antti Kurvisen välihuuto] Kyllä Suomessa nämä kiinteistöjen arvostukset ja tämä verotusjärjestelmä ovat hyvin vanhentuneita, ja se aiheuttaa sen, että ne eivät ole kohdillaan. Ne eivät ole myöskään vertailukelpoisia toisiinsa. Ja tämä hallitus pyrkii kiinteistöverouudistuksen tuomaan sellaisena, että se on kaikille riittävän hyvä. [Antti Kurvinen: Kolminkertainen! — Anne Kalmarin välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.7.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-04-24T16:52:40,2025-04-24T16:53:36,Hyväksytty,1.1 2025_42_90,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_91,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Antti,Kangas,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen politiikka hyödyttää valtavasti pieni- ja keskituloista, tavallista työtä tekevää ihmistä. [Vasemmalta: Vitonen!] Kansa saa vuodessa veroetua jopa 1 250 miljoonaa euroa, siis tämä paljon täällä puhuttu pieni- ja keskituloinen kansanosa. Opposition mielestä pieni- ja keskituloiset työntekijät eivät siis ilmeisesti ansaitse tätä. Yhteisöveron alentaminen 18 prosenttiin tuo yrityksille ennennäkemättömästi investointivaraa, ja pienet yritykset varmasti myös käyttävät tämän varan investointeihin, jotka taas hyödyttävät yhteistä julkista taloutta. Arvoisa pääministeri, hyödyttääkö tällainen politiikka erityisesti tavallista työtä tekevää ahkeraa kansaa vai jotain muuta kansanosaa kuitenkin? [Suna Kymäläinen: Ministereitä esim.!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.7.aspx,fi,Antti Kangas,1535,2025-04-24T16:53:36,2025-04-24T16:54:33,Hyväksytty,1.1 2025_42_92,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_93,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Minna Reijonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 67/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olipa kerta kaikkiaan oivallinen kysymys, kiitos siitä. [Eduskunnasta: Olipa kyllä!] Kyllä nimenomaan nämä veropäätökset hyödyttävät tavallista suomalaista palkansaajaa: 1,2 miljardia veronkevennyksiä pieni- ja keskituloisille, niin että enemmän jää rahaa käteen. Ja kun siihen todellakin otetaan päälle vielä nämä asiat, mitä ministeri Satonen kuvasi — palkankorotukset, alempi korkotaso, matalampi inflaatio — niin ostovoima kasvaa tällä hetkellä. Mutta ennen kaikkea se hyöty tulee sitä kautta, että kun tekee töitä ja se työ kannattaa ottaa myöskin vastaan, niin siitä jää enemmän käteen ja ihminen voi silloin vaikuttaa siihen omaan pärjäämiseensä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.7.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-24T16:54:35,2025-04-24T16:55:22,Hyväksytty,1.1 2025_42_94,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2025 vp,"Ledamot Andersson, varsågod.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.8.aspx,sv,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_42_95,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Otto,Andersson,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Kohta 18 vuotta on kulunut ilman, että meillä Suomessa olisi kunnon talouskasvua. Lisäksi maailmanpolitiikan tilanne on epävarma ja Eurooppaa kohtaa kauppasota. Talous on myös psykologiaa, ja nyt päätetyt toimet antavat vahvan signaalin Suomen talouskasvulle. Hallitus ehdottaa työn verotuksen kevennystä pieni- ja keskituloisille noin 650 miljoonan edestä. Esimerkiksi tutkija Vesa Vihriälä totesi eilen, että ”ansiotulon verotuksen kevennys on parhaasta päästä esiteltyjä kasvutoimia”. SDP:n esittämä kritiikki työn verotuksen keventämisestä on hämmentävä. Viime syksynä te esititte oppositiopolitiikkana noin puolen miljardin veronkevennyksen työn verotukseen juuri pieni- ja keskituloisille. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kyllä!] Tämän te olisitte tehneet muun muassa korottamalla työtulovähennystä ja sen lapsikorotusta. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kyllä!] Nyt hallitus tekee näin ja vielä enemmän. Missä on siis vika? [Välihuutoja — Laura Huhtasaari: Missä kiitos?] Pitääkö teidän mielestänne kiristää verotusta vai alentaa? [Puhemies koputtaa] Kysyisin pääministeriltä: onko niin, että eilen päätetyt toimet [Puhemies koputtaa] antavat vahvan signaalin Suomen talouskasvulle? [Suna Kymäläisen välihuuto]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.8.aspx,fi,Otto Andersson,1189,2025-04-24T16:55:22,2025-04-24T16:56:43,Hyväksytty,1.1 2025_42_96,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2025 vp,"Muistutan kaikkia edustajia siitä, että kyselytunnilla kansanedustajat esittävät ministereille kysymyksiä. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_97,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan myöskin siihen ensimmäiseen kysymykseen. Minulle ei ole selvinnyt SDP:n verolinja, koska se vaihtelee. [Timo Harakka: Paraskin puhuja!] Se ilmeisesti on päivästä kiinni, ollaanko veronkorotusten puolella vai niitä vastaan. Mutta niin useaan kertaan kuin se tässä on todettu, tällä veroratkaisulla me haluamme antaa sysäyksen suomalaiseen talouteen, joka ei ole lukuisista uudistuksista huolimatta tässä maailmantilanteessa lähtenyt riittävällä tavalla kasvuun. Viime vuoden lopulla taloutemme alkoi kasvaa heiveröisesti, mutta nyt esimerkiksi kauppasodan uhka heikentää taas näkymiä. Me tarvitsemme välttämättä tällaisia toimia, jotka antavat uskoa ja jotka saavat yritykset liikkeelle, ja niihin investoreihin, jotka miettivät Suomeen sijoittumista, jotka tekevät ne investointipäätökset, esimerkiksi tämä yhteisöveron kahden prosenttiyksikön alennus on täsmätoimi. Katsokaa läpi ne kaikki uudistukset, joita meidän eiliset päätökset pitävät sisällään. Verratkaa niitä [Puhemies koputtaa] vaikka Murron työryhmään tai vaikka jopa omiin esityksiinne, niin löydätte paljon tuttua. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.8.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-24T16:56:48,2025-04-24T16:58:08,Hyväksytty,1.1 2025_42_98,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2025 vp,"Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_99,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen iloinen siitä, että hallituspuolueet ovat tutustuneet meidän esittämäämme työn verotuksen keventämispakettiin pieni‑ ja keskituloisille. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ole hyvä!] Vielä iloisempi olisin, jos te olisitte olleet valmiit viemään sitä aidosti eteenpäin, koska nythän ongelma, arvoisa puhemies, on se, että te kerrotte vain osan totuudesta. [Eveliina Heinäluoma: Kyllä! — Perussuomalaisten ryhmästä: Kuten te yleensä!] Meillä on samat luvut kuin teillä keskituloisen verotuksesta, josta te sanotte, että esimerkiksi opettajan osalta kevennys on 300 euroa vuodessa, mutta te jätätte kertomatta, että te otatte näiltä järjestäytyneiltä opettajilta siitä pois rahaa, niin että käteen jää vain viisi euroa. Arvoisa puhemies! Se, mikä on vielä käsittelemättä, on se, että oliko niin, että te poistitte myös tämän työhuonevähennyksen, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kyllä!] jota opettajat ovat saaneet puolikkaana nostaa. Tämähän tarkoittaa sitä, että keskituloinen opettaja näiden teidän kaikkien päätöstenne jälkeen maksaa ensi vuonna kireämpää veroa. [Puhemies koputtaa] Pääministeri Orpo, eikö se verokarhu malttanut pitää näppejään irti opettajan lompakosta tälläkään kertaa? [Ben Zyskowicz: Entä jos hän vielä pyöräilisi? — Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.8.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-04-24T16:58:11,2025-04-24T16:59:36,Hyväksytty,1.1 2025_42_100,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_101,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen kehysriihen päätöksistä (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 68/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eihän tämä nyt pidä paikkaansa. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Edelleenkin, koska me suuntaamme ne veronkevennykset kaikkiin tuloluokkiin [Suna Kymäläinen: Nyt tuli väärää totuutta!] ja niillekin, joilla on ollut tämä ay-jäsenmaksu, heidänkin osaltaan tämä jää plussalle — tämä jää plussalle. Mitä tulee yleiseen veropolitiikan linjaan, pidän erittäin järkevänä sitä, että me vähennämme aukkoja veropohjassa, vähennyksiä, ja laskemme verokantoja. Tämä on hyvää veropolitiikkaa. Sillä me pystymme sitä kaikkein tärkeintä eli työtulon verotusta keventämään. Tämä on hyvää politiikkaa eikä se, että meillä on paljon aukkoja eli vähennyksiä, ja tätä linjaa hallitus noudattaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+2.8.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-04-24T16:59:36,2025-04-24T17:00:30,Hyväksytty,1.1 2025_42_102,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu. Sisäministeri Rantanen, olkaa hyvä. [Hälinää — Puhemies koputtaa]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_42_103,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä ehdotetaan muutettavaksi poliisilakia, henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettua lakia ja tietoliikennetiedustelusta siviilitiedustelussa annettua lakia. Esityksessä ehdotetaan lisäksi osaltaan vastaavalla tavalla muutettavaksi sotilastiedustelulakia rikostiedon luovuttamista koskien. Vuonna 2019 voimaan tulleen siviili- ja sotilastiedustelua koskevan lainsäädännön säätämisen jälkeen Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi ja pysyvästi. Ehdotuksen mukaan poliisilaissa selkeytetään niin sanottua palomuurisääntelyä eli siviilitiedustelumenetelmän käytön avulla saadun rikosta koskevan tiedon luovuttamista rikostorjuntaan. Lisäksi selkeytetään siihen liittyvää henkilötietojen käsittelyä. Voimassa oleva säätely on osoittautunut käytännössä tulkinnanvaraiseksi. Edelleen tarkistetaan tietojen luovutusta kansainvälisessä yhteistyössä. Esitys perustuu hallitusohjelmakirjaukseen, jonka mukaan hallitus uudistaa tiedustelulainsäädännön palomuurisääntelyä siten, että se mahdollistaa poliisin toiminnan suuntaamisen ja riittävän laajasti tiedon luovuttamisen poliisille ja muille viranomaisille, joilla on toimivaltuudet konkreettisesti puuttua suojelupoliisin havaitsemaan kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan. Arvoisa puhemies! Totean, että palomuurisääntelyssä kysymys on keskeisesti tiedustelumenetelmän käytön avulla saadun rikosta koskevan tiedon luovuttamisesta rikostorjuntaan. Esitys sisältääkin yhtäältä osin teknisiksi katsottavia tarkennuksia ja toisaalta uutta sääntelyä. Uutta on, että ehdotuksen mukaan suojelupoliisille sallittaisiin tiedustelumenetelmän avulla saadun kansallista turvallisuutta vaarantavia rikoksia eli maanpetosrikoksia, valtiopetosrikoksia ja terrorismirikoksia koskevan rikostiedon luovuttaminen toimivaltaiselle viranomaiselle siihen katsomatta, mikä on kyseisistä rikoksista säädetty ankarin rangaistus. Suojelupoliisi saisi aina ilmoittaa jo tehdystä tai vielä estettävissä olevasta rikoslain 12, 13 ja 34 a luvussa rangaistavaksi säädetystä maanpetosrikoksesta, valtiopetosrikoksesta ja terrorismirikoksesta ja luovuttaa rikosta koskevaa tietoa toimivaltaiselle esitutkintaviranomaiselle. Kyseisissä rikoslain luvuissa rangaistusasteikot vaihtelevat elinkautisesta vankeusrangaistuksesta sakkoon. Rikosten rangaistusasteikot ilmentävät tekojen vakavuutta syyllisyyden näkökulmasta, mutta eivät välttämättä teon vahingollisuutta ja vaarallisuutta kansallisen turvallisuuden suojaamisen tai oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen suojaamisen näkökulmasta. Lisäksi ehdotetaan uutta poliisilain 5 a luvun 44 a §:ää, jonka mukaan suojelupoliisi saa ilmoittaa tietyistä rikoksista ja luovuttaa rikosta koskevaa tietoa kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi ja muuksi toimivaltaisen viranomaisen toiminnan suuntaamiseksi. Tarkoituksena on erityisesti lisätä tiedonantomahdollisuuksia tiedusteluviranomaiselta niille toimivaltaisille viranomaisille, jotka vastaavat uhkien realisoituessa niihin annettavasta toiminnallisesta vasteesta niin operatiivisen kenttätoiminnan, rikostutkinnan kuin uhkien ennalta estämisen saralla. Totean, että tällöin tietoa ei saa käyttää esitutkinnassa salaista tiedonhankintakeinoa tai pakkokeinoa koskevan vaatimuksen tai päätöksen perusteena tai näyttönä rikosasiassa. Rajoitukset liittyvät oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan oikeuden takaamiseen ja tiedustelun suojaamiseen. Ehdotetut säännökset lisäävät kuitenkin mahdollisuuksia turvallisuusviranomaisten yhteisen tilannekuvan kehittämiseen ja uhkien torjuntaan. Kuten voimassa olevassa laissakin, tiedustelumenetelmän käytön avulla saatua tietoa saa aina luovuttaa syyttömyyttä tukevaksi selvitykseksi tai hengelle, terveydelle tai vapaudelle aiheutuvan merkittävän vaaran taikka huomattavan ympäristö-, omaisuus- ja varallisuusvahingon estämiseksi. Sääntely sisältää, kuten nykyisinkin, mahdollisuuden siirtää suojelupoliisin päällikön päätöksellä määräajaksi rikoksesta ilmoittamista, mikäli se on välttämätöntä kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi tai hengen ja terveyden suojaamiseksi. Arviointikriteereinä on lisäksi otettava huomioon kansallisen turvallisuuden lisäksi rikoksen selvittämisen tai sen estämisen merkitys yleisen ja yksityisen edun kannalta. Rikosta koskevan tiedon käyttöä tuomioistuimessa koskee poliisilain 5 a luvun 44 c §, joka vastaa teknisin muutoksin voimassa olevaa pykälää. Arvoisa puhemies! Esityksellä selvennettäisiin, että tiedustelumenetelmän avulla saadun muun tiedon kuin rikosta koskevan tiedon luovuttamiseen ei sovellettaisi palomuurisääntelyä vaan muita poliisilain tai henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain säännöksiä myös siinä tapauksessa, että luovutuksen saajana olisi rikostorjuntaviranomainen. Kyse on poliisilain 5 a luvun 55 §:n ja poliisin henkilötietolain 50 §:n sääntelystä. Palomuurisääntely koskee vain tiedustelumenetelmän käytön avulla saatua rikosta koskevaa tietoa. Ehdotetuissa pykälissä painotetaan sitä, että rikosta koskevan tiedon ja rikokseen liittyvän henkilötiedon luovuttamisesta rikostorjuntaan säädetään toisaalla. Suojelupoliisi voi luovuttaa tietoja kansainvälisessä yhteistyössä ulkomaan turvallisuus- ja tiedustelupalveluille. Ehdotuksessa yhtenäistetään poliisilain 57 §:n ja poliisin henkilötietolain 51 §:n sääntelyä. Suomen Nato-jäsenyyden myötä tarkistetaan poliisilain ja poliisin henkilötietolain säännöksiä siten, että suojelupoliisin kansainväliseen yhteistyöhön liittyvä tiedonvaihto tehostuu tältäkin osin. Poliisin henkilötietolain puitteissa tiedon luovutus on mahdollista myös kansainväliselle rikospoliisijärjestö Interpolille sekä sellaiselle Euroopan unionin virastolle ja toimielimelle, jonka tehtäviin kuuluu kansallisen turvallisuuden suojaaminen, oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen tai rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa Europolia. Poliisilain sääntelyä koskien muun tiedon kuin henkilötiedon kansainvälistä luovuttamista tarkistettaisiin vastaavalla tavalla. Arvoisa puhemies! Tiedusteluviranomainen hankkii tietoa kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi, valtionjohdon päätöksenteon tukemiseksi ja muiden viranomaisten lakisääteisiä kansalliseen turvallisuuteen liittyviä tehtäviä varten. Kansallisen turvallisuuden, yhteiskunnan kokonaisedun kannalta ja vakavimpien uhkien ja niihin mahdollisesti liittyvien rikosten ennalta estämisen kannalta on välttämätöntä, että toimivaltainen viranomainen voi saada mahdollisimman laajasti tietoa niistä uhista, joita vastaan se voi antaa suojaa. Rikollisiin tekoihin toiminnallisen vasteen antaa ja rikokset tutkii pääosin poliisi ja joissakin tapauksissa muu rikostorjuntaviranomainen, kuten Rajavartiolaitos, Tulli tai Puolustusvoimat. Vaikka kansallisen turvallisuuden uhkiin liittyy pääsääntöisesti ulko- ja turvallisuuspoliittinen elementti, niitä voidaan usein käsitellä myös rikoksina erityisesti niiden realisoituessa. Arvoisa puhemies! Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Totean, että palomuurisääntely on aikanaan säädetty perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella, kuten myös henkilötietoja koskeva sääntely. Tässä esityksessä on osin kyse uudesta sääntelystä tietojen luovutuksen suhteen, ja ehdotetulla sääntelyllä suojataan perusoikeuksia laajemminkin. Hallitus katsoo, että lakiesitykset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Esityksellä toteutetaan osaltaan hallitusohjelman strategista kokonaisuutta ”Turvallinen ja kriisinkestävä oikeusvaltio — Kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä vahvistetaan”.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-04-24T17:01:40,2025-04-24T17:10:58,Hyväksytty,1.1 2025_42_104,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_105,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Turvallisuuden takaaminen on meidän poliitikkojen tärkein tehtävä, kaikki muu rakentuu sen varaan. Se ei ole itsestäänselvyys, että voimme kulkea kaduilla luottavaisesti, käyttää palveluita ilman pelkoa ja luottaa viranomaisiin. Se on seurausta määrätietoisesta työstä, joka alkaa tästä salista. Arvoisa puhemies! Tänään käsiteltävänä oleva lakiesitys vahvistaa sitä työtä, jota Suomi tekee oman turvallisuutensa eteen muuttuneessa maailmassa. Turvallisuuttamme horjuttavat uhkat eivät tule enää vain rajamme takaa, ne ovat monimuotoisia, vaikeasti tunnistettavia ja liikkuvat verkossa, vaikutusyrityksissä ja harmaalla alueella. Meidän on taattava oikean tiedon sujuva liikkuminen viranomaiselta toiselle. Lain ei tule olla esteenä tutkinnalliselle työlle erityisesti silloin, kun kyse on vakavimmista uhista, kuten maanpetoksesta, terrorismista tai valtiopetoksesta. Arvoisa herra puhemies! Nyt selvennetään niin sanottua palomuurisääntelyä, varmistetaan, että kun suojelupoliisi tai sotilastiedustelu havaitsee uhan, tieto voi siirtyä oikealle viranomaiselle ajoissa ja selkeästi. Silloin viranomaiset voivat toimia, estää rikoksia, suojella ihmisiä ja turvata yhteiskuntaamme. Esitys ei laajenna tiedusteluvaltuuksia, mutta se tekee nykyisestä sääntelystä ymmärrettävämpää ja käytännössä toimivampaa. Tiedon siirtymiselle asetetaan selkeät rajat. Tavoitteena ei ole, että kuka tahansa viranomainen voisi käyttää mitä tahansa tietoa. Tavoitteena on tiedonvaihdon avulla ohjata toimintaa oikeaan suuntaan. Se voi estää vahinkoja, ennen kuin ne tapahtuvat. Arvoisa herra puhemies! Suomi on nyt osa läntistä puolustusliittoa. Turvallisuusympäristömme on yhteinen. On tärkeää, että tiedonvaihto toimii myös Naton ja EU:n suuntaan tarpeellisella tavalla. Esitys mahdollistaa luottamuksellisen yhteistyön kansainvälisten toimijoiden kanssa. Tämä ei ole lisäys, vaan vastuuta. Se on vastuun kantamista yhteisestä turvallisuudesta. Toimiva lainsäädäntö tuo tehokkuutta ja turvaa. Kun sääntöjä voidaan tulkita selkeästi, viranomaiset voivat tehdä työnsä ilman epäröintiä, ja silloin myös suomalaiset voivat luottaa heihin. Tämä esitys vahvistaa Suomen kykyä suojata itseään ja turvata arki kaikille meille. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-04-24T17:11:02,2025-04-24T17:14:36,Hyväksytty,1.1 2025_42_106,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_107,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi kohtaa vakavia uhkia, kuten hybridivaikuttamista ja ulkovaltojen laitonta tiedustelua. Niihin uhkiin on pystyttävä reagoimaan ajoissa. Puhemies! Tämä hallituksen esitys helpottaa viranomaisten työtä selkeyttämällä niin sanottua palomuurisääntelyä. Jos tiedusteluviranomainen saa tietoa vakavasta rikoksesta, tieto voidaan jatkossa siirtää suoremmin rikostutkintaan. Näin voidaan estää rikoksia jo ennen kuin ne tapahtuvat. Puhemies! Viranomaisten välisen tiedonsiirron toimiminen sujuvasti on turvallisuuden näkökulmasta aivan ehdottoman tärkeää. Perussuomalaisille Suomen ja suomalaisten turvallisuus on tärkein asia, ja sisäministerinä rautainen Rantanen hoitaa tehtäväänsä erinomaisesti — kiitos työstäsi ja tästä hyvästä esityksestä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+4.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-04-24T17:14:37,2025-04-24T17:15:27,Hyväksytty,1.1 2025_42_108,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp,"Kiitoksia. — Muistutan edustajia siitä, että salissa teitittelemme toisiamme. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_109,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme esitystä eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi. Esitys on laaja kokonaisuus, joka koskee poliisilakia, henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettua lakia, tietoliikennetiedustelusta siviilitiedustelussa annettua lakia sekä sotilastiedustelulakia. Kiitos ministeri Rantaselle asian esittelystä. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus uudistaa tiedustelulainsäädännön palomuurisääntelyn siten, että se mahdollistaa poliisin toiminnan suuntaamisen ja riittävän laajasti tiedon luovuttamisen poliisille ja muille viranomaisille, joilla on toimivaltuudet konkreettisesti puuttua suojelupoliisin havaitsemaan kansallista turvallisuutta vakavasti vaarantavaan toimintaan. Hallitus jatkaa määrätietoista työtä kansallisen turvallisuuden parantamiseksi siis myös tämän esityksen kautta. Elämme ajassa, jossa ulkovaltojen vaikuttaminen ei tunne rajoja. Olemme Euroopassa saaneet tottua terrorismin ja hybridivaikuttamisen kaltaisiin vakaviin ja vaarallisiinkin ilmiöihin. Nyt annetaan viranomaisille sellaisia työkaluja, joilla tällaisiin uhkiin voidaan vastata entistäkin nopeammin ja tehokkaammin. On kuitenkin hyvä huomata, että esitys ei laajenna tiedusteluviranomaisten tiedustelutoiminnan toimivaltuuksia vaan selkeyttää ja varmistaa jo olemassa olevan tiedon järkevän käytön. Esityksessä on turvattu oikeudenmukainen oikeudenkäynti ja kansalaisten yksityisyys. Esimerkiksi luottamuksellisen viestin suojaan ei tehdä mitään heikennyksiä. Arvoisa puhemies! Nato-jäsenyyden myötä tiedonvaihto muiden Nato-maiden kanssa on keskeinen osa yhteistä turvallisuuttamme. Suojelupoliisille mahdollistettaisiin jatkossa henkilötiedon luovuttaminen Natolle. Kansainvälisten uhkien aikana myös kansainvälinen yhteistyö korostuu. Uhkien ennaltaehkäiseminen on avainsana. Meidän on pystyttävä reagoimaan uhkiin ennen kuin kaikkein pahin skenaario toteutuu, mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+4.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-04-24T17:15:29,2025-04-24T17:18:12,Hyväksytty,1.1 2025_42_110,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_111,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi elää uudenlaisten uhkien aikakautta. Hybridivaikuttaminen, terrorismi ja ulkovaltojen laiton tiedustelu eivät kunnioita valtioiden rajoja. Muun muassa näihin uhkiin vastaaminen vaatii ajantasaista lainsäädäntöä ja viranomaisille konkreettisia työkaluja. Tässä esityksessä on kyse viranomaisten valtuuksien selkeyttämisestä. Käytännössä palomuurisääntely, eli tiedustelussa saadun rikostiedon hyödyntäminen rikostorjunnassa, on osoittautunut epäselväksi ja vaikeaksi tulkita. Tämä on ollut ongelma paitsi suojelupoliisille myös niille viranomaisille, joiden tehtävänä on estää ja selvittää vakavimmat rikokset. Esityksellä varmistetaan, että kun suojelupoliisi saa tietoa vaikkapa maanpetoksesta tai terrorismista, tieto voidaan siirtää toimivaltaisille viranomaisille ajoissa. Näin mahdollistetaan ennalta ehkäisevä reagointi. Arvoisa puhemies! Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden raja on hämärtynyt. Yhteiskuntaa häiritsevät ilmiöt voivat alkaa ulkoa tai ulkoisen tahon vaikuttamana mutta näkyvät meillä sisäisenä levottomuutena, rikoksina ja järjestyshäiriöinä. Tiedusteluviranomaisen on saatava välittää tämä tieto niille, joilla on keinot puuttua tilanteeseen. Arvoisa puhemies! Esitys on oikein erinomainen, ja kannatan muutenkin laajempaa yhteistyötä viranomaisten välillä tiedonjaossa. Moni ongelma selviäisi, kun liiallinen byrokratia ei olisi tiellä. Esitys toteuttaa myös osaltaan hallitusohjelmaa kohti turvallista ja kriisinkestävää oikeusvaltiota. Kiitos sisäministeri Mari Rantaselle tästä erinomaisesta esityksestä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+4.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-04-24T17:18:14,2025-04-24T17:20:16,Hyväksytty,1.1 2025_42_112,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Werning, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_113,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän ministeriä erittäin hyvästä ja perusteellisesta esittelystä. Hallituksen esitys poliisilain 5 a luvun muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi liittyy vakaviin kysymyksiin: kansalliseen turvallisuuteen, oikeusvaltion periaatteisiin ja yksilön perusoikeuksiin. Esityksen keskiössä on niin sanottu palomuurisääntely eli se, millä edellytyksillä siviilitiedustelun keinoin hankittua tietoa voidaan luovuttaa rikostorjuntaviranomaisille. Tämä sääntely on ollut käytännössä tulkinnanvaraista, ja siitä on annettu toisinaan toisistaan poikkeavia viranomaiskannanottoja. On selvää, että epäselvyydet tällaisen sääntelyn kohdalla ovat riski niin yksilön oikeusturvan kuin kansallisen turvallisuudenkin näkökulmasta. Arvoisa puhemies! On myönteistä, että hallitus toteuttaa eduskunnan aiempaa tahtotilaa ja tuo nyt pöydälle tarkennettuja ja täsmällisempiä säännöksiä. Suojelupoliisin ja sotilastiedustelun mahdollisuus luovuttaa vakavia rikoksia — terrorismia, maanpetoksia ja valtiopetoksia — koskevaa tietoa viranomaiselle on perusteltu, kun kyse on kansallisesta turvallisuudesta ja sitä uhkaavista tilanteista. On hyvä, että tämä tehdään nyt oikeudellisesti kestävällä tavalla palomuuria heikentämättä mutta selkeyttämällä sen soveltamista. Arvoisa puhemies! Samalla on tärkeää alleviivata se, mitä esityksessä ei tehdä. Tällä ei laajenneta tiedusteluviranomaisten toimivaltuuksia eikä mahdollisteta salaisesti hankitun tiedon käyttöä rikosprosessin todisteluina. Tämä on tärkeä oikeudenturvatakuu, joka turvaa perustuslaissa suojattua oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja yksityiselämän suojaan. Myös kansainvälinen yhteistyö saa uudenlaisen perustan erityisesti Nato-jäsenyyden myötä. On erittäin tärkeää, että suojelupoliisi voi tehokkaasti vaihtaa tietoa sellaisille tahoille, joiden tehtäviin kuuluu yhteisen turvallisuuden edistäminen. Tämä vahvistaa paitsi Suomen omaa turvallisuutta myös meidän kykyämme olla luotettavampi kumppani osana kansainvälistä yhteisöä. Arvoisa puhemies! On selvää, että tässä ajassa, jossa turvallisuusympäristö muuttuu nopeasti ja uhkakuvat ovat monimuotoisia, on lainsäädännön kyettävä vastaamaan tilanteeseen. Samalla on pidettävä kirkkaana mielessä oikeusvaltion periaatteet, toimivaltuuksien rajat, valvonta ja kansalaisten perusoikeuksien suoja. Tämä esitys on askel oikeaan suuntaan, selkeyttä, tarkkarajaisuutta ja oikeudellista kestävyyttä kohti. Pidän hallituksen esitystä kannatettavana ja odotan hallintovaliokunnan käsittelyn alkamista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+4.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-04-24T17:20:20,2025-04-24T17:23:36,Hyväksytty,1.1 2025_42_114,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_115,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministeri Rantaselle esityksen esittelemisestä. Hyvin kannatettava hallituksen esitys tässä on käsittelyssä. Kun vuonna 2019 tiedustelulainsäädäntöä sotilas- ja siviilitiedustelun osalta muutettiin, eduskunta joutui muuttamaan perustuslakia, ja syy siihen, miksi perustuslakiin piti kajota ja miksi se herätti niin paljon keskustelua, oli siinä, että olimme huolissamme siitä, että ihmisten yksityisiä tietoja urkitaan ja on mahdollisuus massavalvontaan, ja tämäntyyppisiä uhkia esitettiin. Sen takia lainsäädäntöä haluttiin muuttaa hyvin tarkasti ja varmistua siitä, että asiat hoidetaan prikulleen niin kuin ne pitää hoitaa: tiedustellaan ja hoidetaan tiedustelua, mutta ei mennä ihmisten yksityisyyteen tarpeettomalla tavalla silloin, kun siihen ei ole mitään syytä. Tämä laki on aivan linjassa siihen turvallisuustilanteen muuttumiseen, mikä meillä tällä hetkellä on, ja itse asiassa nämä tiedustelulait tulivat voimaan, voisi sanoa, aika lailla viime tingassa. Massavalvontaa käsittääksemme ei ole, ja tiedusteluviranomaiset noudattavat lakia prikulleen niin kuin sitä pitää noudattaa. Tämä on se käsitys ja kokemus, mikä minulla on kuuden vuoden työskentelyn jälkeen tiedusteluvalvontavaliokunnassa, jossa valvomme sitä, että tiedusteluviranomaiset tekevät työtä juuri siten, miten laki edellyttää. Tässä nyt vastataan niihin vaatimuksiin, mitä turvallisuustilanne edellyttää, mutta mitään massavalvontariskiä en näe tässä, ja viranomaiset hoitavat tehtäviään säntillisesti myös jatkossa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-04-24T17:23:38,2025-04-24T17:25:35,Hyväksytty,1.1 2025_42_116,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kokko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_117,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun maahan on luotu aikanaan kattava tiedustelulainsäädäntö, on hyvä, että vastuullinen hallitus tarkkailee sitä erittäin säännönmukaisesti ja että lainsäädäntöön tehdään muutoksia silloin, jos löytyy näitä pullonkauloja, niin kuin nyt ilmiselvästi on löytynyt, että muun muassa tietojenvaihto sotilas- ja siviilitiedusteluviranomaisten ja muitten viranomaisten välillä ei välttämättä ole niin sujuvaa näitten uusien uhkien torjumiseksi. Kuten tässä on puheenvuoroissa hyvin jo todettu, tämä ei lisää tiedusteluviranomaisten valtuuksia, vaan lähinnä selkeyttää, mitkä ne toimivaltuudet ovat näitten monenlaisten uhkien torjunnassa. Siinä mielessä täytyy kyllä hallitukselle esittää kiitokset tästä nopeasta toiminnasta, ja erityisesti kun tässä on tietojenvaihdossa otettu myös tämä kansainvälinen ulottuvuus mukaan, Nato-jäsenyyden tuomat muutokset, Euroopan unioni, ne monet kansainväliset yhteydet, missä Suomen viranomaiset, tavalliset sekä nämä tiedusteluviranomaiset, ovat yhteydessä, niin sekin tietojenvaihto ja viestintä on erittäin selkeätä. On hyvä, että tässä suhteessa kansallinen turvallisuus asetetaan aina kaiken muun edelle, ja ainakin tässä lakiesityksessä ja muutoksessa se on hyvin selkeästi esillä. Joten kiitokset tässä suhteessa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+4.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-04-24T17:25:36,2025-04-24T17:26:55,Hyväksytty,1.1 2025_42_118,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_119,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lopultakin tähänkin lakiin saadaan muutos, ja siitä pitää antaa iso kiitos ministeri Rantaselle. Tämä on aivan keskeinen seikka, joka on tullut esiin viranomaisten kuulemisissa, että tietoja ei voi välittää viranomaisten välillä, ja se estää järkevän toiminnan monesti. On nimittäin niin, että tämä laki ei yhdenkään lainkuuliaisen kansalaisen tai jopa maailmankansalaisen asioihin vaikuta millään tapaa, mutta tämä vaikuttaa niiden elämään, jotka pyrkivät tekemään rikoksia tai vaikuttamaan negatiivisesti kansalliseen turvallisuuteen tai jopa merkittävästi vaarantamaan sitä. Eli tavan kansalaisen ei pidä olla huolissaan, mutta rikollisten ehkä pitää olla tämän jälkeen huolissaan, ja siihen tällä kaikella pyritään. Uskon, että tällä on tämän salin ulkopuolella myöskin kansalaisten laaja luottamus sen suhteen, että viranomaisten pitää voida jakaa tarpeellista tietoa eikä vain ikään kuin seurata rikoksen syntymistä vierestä tekemättä mitään, mikä on kestämätöntä myöskin moraalin kannalta. Ja miksi tämä on erityisen tärkeää? Siksi, että suomalaiset viranomaiset toimivat täsmälleen niin kuin laissa lukee, ja jos laki estää sen tiedon luovuttamisen, vaikka kokisi itse, että olisi järkevää sitä luovuttaa, niin sitä ei tehdä. Siksi lain pitää olla täsmällistä ja sitä tulee korjata silloin, kun se on aiheellista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+4.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-04-24T17:26:55,2025-04-24T17:28:09,Hyväksytty,1.1 2025_42_120,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_121,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan edustaja Kokon puheenvuoron innoittamana. Kun lait tulivat voimaan 2019, niin sen jälkeen olemme vuonna 2023 liittyneet Natoon, ja tämä tietysti muuttaa sitä, miten käsittelemme ja suhtaudumme tiedustelutietoon. Meillä on nyt läheisemmät suhteet kumppanimaihin, ja niiden kanssa tietoa voidaan vaihtaa. No, tämä ei tietenkään poista sitä näkökulmaa, että mitään massavalvontaa tai epäasiallista toimintaa ei saa olla, ja siksi meillä on esimerkiksi tiedusteluvalvontavaltuutettu, jolla on myös edelleen tässä muuttuneessa Nato-tilanteessa oikeus saada kaikki tarvitsemansa tieto tiedusteluviranomaisilta työnsä tueksi, jotta hän pystyy valvomaan asianmukaista laillista käyttöä. Sama oikeus on myös tiedusteluvalvontavaliokunnalla. Tässä hallituksen esityksessä, kun puututaan nyt sitten näihin epätarkkuuksiin, tämä on nyt ihan, voisi sanoa, tarpeellista korjausta niihin asioihin, jotka tässä matkan varrella sitten luonnollisesti tulevat esiin. Esimerkiksi tämä Nato-päätös on semmoinen asia, johon olemme muun muassa puolustusvaliokunnassa ottaneet mietinnössä kantaa, miten tiedustelutietoon ja sen käsittelyyn täytyy suhtautua. Olennainen kysymys on se, kuka omistaa tiedon, ja Suomessa suomalaisilla viranomaisilla on oikeus tähän tietoon.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-04-24T17:28:09,2025-04-24T17:29:56,Hyväksytty,1.1 2025_42_122,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Rantanen, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_123,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 5 a luvun muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 29/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tästä hyvästä keskustelusta. Ensinnä täytyy todeta se, että kun nämä tiedustelulait tulivat voimaan 2019, niin voi varmaan sanoa, että aika lailla kreivin aikaan ne saatiin meillä voimaan, ja se on erinomaisen hyvä asia. Kun katsotaan tilannetta nyt kuusi vuotta myöhemmin, niin olisipahan aika kurja asia, jos ei niitä olisi voimassa. Mutta tietysti sitten samaan aikaan on sanottava, että tämä kuusi vuotta on ollut hyvin pitkä aika meidän turvallisuusympäristössämme, ja sitä suuremmalla syyllä on tietenkin syytä arvioida hiukan laajemminkin tätä meidän tiedustelulakia, ja näinpä on, että tämä palomuurisääntelyn korjaaminen, joka siis viime kaudella tuli hyvin ilmi — ja jos jotakuta kiinnostaa, niin tämä tiedustelulainsäädännön selontekohan asiantuntijalausuntoineen on erittäin mielenkiintoista luettavaa — on todella tämä ensimmäinen asia, mitä korjataan. Mutta meillä on käynnissä hanke, jossa katsotaan myös hiukan laajemmin meidän tiedustelulainsäädäntöä, onko siellä jotakin sellaista, mitä meiltä uupuu peilaten tähän nykyiseen turvallisuusympäristöön, onko joitakin sellaisia toimivaltuuksia, joita pitää täsmentää tai lisätä, ja nyt tätä työtä tehdään myöskin ministeriössä. Tämä on erittäin tärkeä lainsäädäntö saada korjattua ja sitä kautta tiedon luovutusta parannettua myöskin meidän viranomaisille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-04-24T17:30:10,2025-04-24T17:31:47,Hyväksytty,1.1 2025_42_124,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annetun lain, verotusmenettelystä annetun lain ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 30 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 25/2025 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_42_125,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annetun lain, verotusmenettelystä annetun lain ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 30 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 25/2025 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on esitys viranomaisten tekemien pankkitiedustelujen sähköistämisestä ja keskittämisestä. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annettua lakia, verotusmenettelystä annettua lakia ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettua lakia. Esityksen tavoitteena on keskittää saldo- ja tilitapahtumatietoja sekä arvopaperitietoja koskevat kyselyt yhteen järjestelmään. Keskitettynä järjestelmänä toimisi pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmä, josta on nykyisin mahdollista saada tilin asiakkuutta koskevia tietoja. Järjestelmään muodostetaan uusi toiminnallisuus, jonka avulla viranomaiset voivat tehdä kyselyjä kohdennetusti niihin tileihin, joiden yksityiskohtaisia tapahtumatietoja ne tarvitsevat tehtäviensä hoitamiseksi. Viranomaisten nykyiset toimivaltasäännökset mahdollistavat laajan pääsyn tilitapahtumatietoihin. Sen sijaan käytännöt tietojen kyselyyn ovat suurelta osin manuaalisia ja sitä kautta tehottomia. Nykytilanteessa viranomaiset tekevät viranomaistehtävässä tarvitsemiaan saldo- ja tilitapahtumatiedusteluja hyvin erilaisilla menettelytavoilla ja erilaisia käsittelytapoja noudattaen. Osa viranomaisista on rakentanut kahdenvälisiä rajapintoja tiedonluovuttajien kanssa, mutta osa pyytää tiedot esimerkiksi sähköpostin välityksellä. Tietojen manuaalinen käsittely ei myöskään takaa hyvää tietosuojaa, eikä nykyisiä pankkitiedustelun käytäntöjä voi pitää yksilönsuojan, tietosuojan eikä rikoshyödyn jäljittämisen ja pois ottamisen kannalta hyvänä tai kestävänä ratkaisuna. Nykyinen käytäntö, jossa tietopyynnöt eroavat muodoltaan ja menettelytavoiltaan sekä tietosuojan ja tietoturvan osalta toisistaan, aiheuttaa lisäksi epätietoisuutta ja päällekkäisiä kustannuksia sekä viranomaisissa että yksityisellä sektorilla. Esityksen mukaisten tietojen saaminen pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä poistaisi tarpeen rakentaa ja ylläpitää useita erilaisia rajapintoja viranomaisten ja tiedonluovuttajien välillä. Viranomaisten toiminnan digitalisointi ja toiminnan resurssien tarkoituksenmukainen kohdentaminen puoltavatkin sitä, että tilitapahtumatiedot olisi mahdollista saada yhden keskitetyn järjestelmän kautta. Esityksellä ei muodosteta uusia toimivaltuuksia, vaan käyttöoikeus järjestelmän kautta tehtäville kyselyille perustuu viranomaisten olemassa oleviin tiedonsaantioikeuksiin. Esitys muuttaa ainoastaan tiedon luovuttamistapaa, jolla viranomaiset saavat tarvitsemiaan tietoja. Keskittämällä kaikki viranomaisen saldo- ja tilitapahtuma- ja arvopaperitietoja koskevat kyselyt yhteen ja samaan järjestelmään yhdenmukaistetaan tilitapahtumatietoja koskeva käsittelysääntely ja varmistetaan tietoturvallisempi tapa käsitellä viranomaistehtävässä tarvittavia henkilötietoja. Muutoksen myötä tilitapahtumatiedot tuodaan viranomaisten saataville tarkan laillisuusvalvonnan mahdollistavan, tietosuojan kannalta koherentin teknisen työkalun avulla sen sijaan, että kukin viranomainen ratkaisee menettelytapoja ja tietosuojaa koskevat kysymykset omista lähtökohdistaan käsin. Viranomaisten tarpeet saldo- ja tilitapahtumatietojen saamiseksi liittyvät esimerkiksi rikosten torjuntaan liittyviin tehtäviin, rahanpesun estämiseen ja selvittämiseen, siviilitiedustelutehtäviin, sotilastiedusteluun, ulosoton toimeenpanoon ja verotukseen liittyviin tehtäviin. Tilitapahtumatiedot tarjoavat ratkaisevan tärkeitä tietoja edellä mainittujen tehtävien hoitamiseen. Tilitapahtumat ovat erityisesti rikosepäilyä koskevan näytön ja todistelun kannalta oleellisia kohdennettaessa rikosvastuuta ja etsittäessä osallisia epäiltyyn rikokseen tai selvitettäessä henkilön yleistä varallisuutta, tuloja ja menoja. Niiden nopea saaminen on ensiarvoisen tärkeää viranomaistehtävissä. Hallituksen tavoitteena on vahvistaa rikostorjuntaa, estää rahanpesua ja tehostaa erityisesti rahanpesuun liittyvää rikoshyödyn takaisinsaamista sekä torjua harmaata taloutta. Esitys tukee edellä mainittuja tavoitteita erityisesti siten, että tietoa luovuttavan luotto- ja maksulaitoksen tulee toimittaa viranomaisten pyytämät tiedot viipymättä mutta viimeistään seuraavan pankkipäivän kuluessa. Erityisesti rahanpesun estämistä ja rikostutkintaa vaikeuttaa nykytilanteessa se, että luotto- ja maksulaitokset toimittavat viranomaisille tilitapahtumatietoja eri muodoissa, jotka eivät välttämättä ole valmiita analysoitavaksi. Useimpien vakavia rikoksia koskevien tutkintojen rajat ylittävä luonne ja erilaiset muodot, joita tilitapahtumatietojen toimittamiseen käytetään, ja niistä johtuvat vaikeudet tietojen käsittelyssä vaikeuttavat myös toimivaltaisten viranomaisten välistä tietojenvaihtoa ja rajat ylittävien rikostutkintojen kehittämistä. Kun vastaukset tilitapahtumakyselyihin saadaan yhdenmukaisessa analysoitavassa muodossa, niitä pystytään hyödyntämään tehokkaammin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen ja niiden esirikosten torjunnassa sekä rikoshyödyn jäljittämisessä ja pois ottamisessa, jotka ovat olennainen osa rikosvastuun toteutumista. Tilitapahtumatietojen toimittaminen esityksen mukaisessa määritellyssä muodossa parantaa myös siten tätä kautta rikostutkinnan suorittamista. Arvoisa puhemies! Lakien on tarkoitus tulla pääosin voimaan viimeistään tämän vuoden lopussa, mutta saldo- ja tilitapahtumatietojen kyselyoikeus järjestelmän kautta olisi mahdollista saada kesäkuussa 2026. Koska kyseessä on muutos, joka vaatii tietoa luovuttavilta luotto- ja maksulaitoksilta järjestelmämuutoksia, tilitapahtumatietojen ajallisen keston toimittamisvelvollisuuteen tulisi siirtymäaika.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+5.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-04-24T17:32:27,2025-04-24T17:38:52,Hyväksytty,1.1 2025_42_126,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_42_127,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ulkomaalaislakiin on kuluvalla vaalikaudella tehty useita muutoksia, joilla on otettu hallitusohjelman mukaisesti käyttöön EU:n määritelmä-, menettely- ja paluudirektiivien mahdollistamia tiukennuksia. Käsiteltävänä olevassa esityksessä ehdotetaan muutoksia muun muassa turvapaikkapuhuttelupöytäkirjan tarkastamista, kansainvälistä suojelua saaville myönnettäviä matkustusasiakirjoja ja karkottamispäätösten täytäntöönpanoa koskevaan ulkomaalaislain sääntelyyn. Ehdotetuilla muutoksilla pyritään tehostamaan kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusmenettelyä ja kielteisen päätöksen saaneiden maasta poistamista. Tavoitteena on myös osaltaan estää turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöä. Lisäksi alkuperämaahan matkustamisen vaikutusta suojeluaseman lakkauttamiseen selkeytetään. Hallintovaliokunta pitää esityksen tavoitteita kannatettavina. Hallintovaliokunta on useissa yhteyksissä korostanut tehokkaan palautusjärjestelmän merkitystä muuttoliikkeen hallinnassa. Valiokunta pitää turvapaikkajärjestelmän toimivuuden ja myös sen uskottavuuden kannalta erittäin tärkeänä, että kansainvälistä suojelua koskevien päätösten yhteydessä tehtävien karkottamis- ja käännyttämispäätösten täytäntöönpanoon sovelletaan jatkossa samaa menettelyä, mikä mahdollistaa etenkin uusintahakemusten yhteydessä nykyistä nopeamman täytäntöönpanon. Valiokunta pitää perusteltuna, että turvapaikkaprosessin painopistettä siirretään hallitusohjelman mukaisesti nykyistä vahvemmin turvapaikkapuhutteluun. Valiokunta toteaa, että ehdotettu sääntely mahdollistaa joustavuuden turvapaikkapuhuttelupöytäkirjan tarkastamisessa. Pöytäkirja voidaan jatkossa jättää joissain tilanteissa kokonaan tarkastamatta puhuttelutilaisuudessa. Näin voidaan saadun selvityksen mukaan menetellä esimerkiksi silloin, jos jo puhuttelussa on selvää, että hakijalle tullaan myöntämään turvapaikka. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tarkoituksena on noudattaa jatkossa pääsääntöisesti menettelyä, jossa hakijan kanssa käydään puhuttelun päätteeksi läpi ne osat pöytäkirjasta, joilla voidaan katsoa olevan merkitystä turvapaikkapäätöksen kannalta. Pöytäkirja tarkistetaan näissä tilanteissa vain olennaisin osin, mikä mahdollistaa Maahanmuuttoviraston puhutteluajan nykyistä paremman allokoinnin. Arvoisa puhemies! Pöytäkirja voidaan myös nykyiseen tapaan käydä hakijan kanssa kokonaan sanasta sanaan läpi puhuttelun lopuksi. Näin on tarkoitus saadun selvityksen mukaan menetellä etenkin alaikäisten ja haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden puhutteluissa sekä nopeutetussa menettelyssä tutkittavien hakemusten osalta. Valiokunta katsoo, että Maahanmuuttovirastolla on kansainvälisen suojelun määrittävänä viranomaisena asiantuntemusta arvioida, milloin turvapaikkaperusteita on selvitetty päätösten tekemisen kannalta riittävästi, ja riittävä osaaminen valita, mitä sääntelyn mahdollistamaa menettelyä pöytäkirjan tarkastamisessa kussakin tilanteessa jatkossa käytetään. Ehdotetun lainsäädännön vaikutuksia prosessin sujuvuuteen, hakijoiden oikeusturvaan ja hallintotuomioistuinten työmäärään on kuitenkin syytä seurata. Karkottamispäätösten täytäntöönpanokelpoisuutta koskevaa sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi niin, että karkottamispäätökset voidaan tietyissä kansainvälisen suojelun hakemiseen liittyvissä tilanteissa panna täytäntöön nykyistä nopeammin. Tarkoituksena on, että sääntely on yhdenmukaista käännyttämispäätösten täytäntöönpanokelpoisuutta koskevan sääntelyn kanssa. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että maastapoistamispäätösten täytäntöönpanoa koskevaa sääntelyä selkeytetään. Valiokunta toteaa myös, ettei EU-lainsäädännössä ole palautuspäätöksen täytäntöönpanokelpoisuuden näkökulmasta merkitystä sillä, onko kyse käännyttämisestä vai karkottamisesta. Myöskään kansallisessa lainsäädännössä ei ole syytä säännellä näitä tilanteita perusteettomasti eri tavoin. Valiokunta toteaa, että uusintahakemustilanteissa ei muutoksen jälkeen tarvitse tehdä jokaisen kielteisen turvapaikkapäätöksen yhteydessä uutta maastapoistamispäätöstä, vaan myöhempiin perusteettomiin hakemuksiin tehdyt päätökset voidaan panna täytäntöön aiemman lainvoimaisen maastapoistamispäätöksen nojalla. Päätöksen täytäntöönpanoa näissä tilanteissa ei ole enää mahdollista lykätä tekemällä valitus. Perusteettomat uusintahakemukset eivät enää jatkossa keskeytä käynnissä olevaa maasta poistamista. Hallintovaliokunta pitää myös muita esityksessä ehdotettuja ulkomaalaislain muutoksia kannatettavina. Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintöön jätettiin kaksi vastalausetta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+6.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-04-24T17:39:20,2025-04-24T17:44:21,Hyväksytty,1.1 2025_42_128,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Werning, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_129,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme nyt hallituksen esitystä ulkomaalaislain muuttamisesta, jossa muun muassa esitetään, että Maahanmuuttoviraston ei enää tarvitsisi tarkistaa turvapaikkapuhuttelupöytäkirjaa puhuttelun päätteeksi. Tämä on herättänyt laajaa ja aiheellista huolta. Hallituksen esityksessä kyllä tunnistetaan, että turvapaikkapuhuttelu on ehkä koko suojeluprosessin tärkein vaihe. Silti esitys ehdottaa luopumista nykyisestä käytännöstä, jossa puhuttelussa laadittu pöytäkirja käydään heti läpi hakijan kanssa. Käytännössä tämä on ollut keskeinen osa oikeusturvaa, mahdollisuus varmistaa, että puhuttelussa kirjatut asiat vastaavat hakijan kertomusta, tulkki on ymmärtänyt oikein ja virheet voidaan korjata heti. Asiantuntijakuulemisessa tätä esitettyä muutosta on kritisoitu laajasti ja painokkaasti muun muassa oikeusministeriön, Helsingin hallinto-oikeuden ja Suomen Asianajajaliiton taholta. On arvioitu, että pöytäkirjan tarkastuksen poistaminen siirtäisi käytännössä vastuuta viranomaiselta oikeusavustajille, kasvattaisi kustannuksia oikeusministeriön hallinnonalalla ja ennen kaikkea heikentäisi hakijan oikeusturvaa. Tämä ei ole vain teoreettinen riski. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta heti, virheet ja väärinymmärrykset voivat tulla esiin vasta valitusvaiheessa, jolloin niiden korjaaminen on monimutkaisempaa, hitaampaa ja myös kalliimpaa. Tämä taas heikentää koko prosessin laatua ja pidentää käsittelyaikoja, täysin päinvastoin kuin on hallituksen tavoite nopeuttaa ja tehostaa prosessia. Arvoisa puhemies! Me sosiaalidemokraatit pidämme tärkeänä, että turvapaikkapuhuttelupöytäkirjaa ei tarvitse tarkistaa mekaanisesti aina kokonaisuudessaan. Sen sijaan esitämme, että Maahanmuuttovirastolle annetaan harkintavaltaa tarkastaa pöytäkirja vain niiltä osin kuin sillä on merkitystä päätöksen kannalta. Tämä mahdollistaisi sujuvamman prosessin esimerkiksi silloin, kun hakemuksen lopputulos on ilmeinen tai kun hakijan asema ei edellytä erityistä huolellisuutta. Heikommassa asemassa olevien kohdalla, kuten alaikäisten lasten, pöytäkirja voitaisiin jatkossakin tarkistaa kokonaisuudessaan. Lisäksi ehdotamme, että mikäli pöytäkirjaa ei tulkita kokonaan heti puhuttelun jälkeen, hakijalle toimitetaan pöytäkirjan jäljennös ja annetaan mahdollisuus toimittaa korjauksia ja lisäyksiä määräajassa, esimerkiksi kahden viikon kuluessa. Näin turvataan edelleen oikeus vaikuttaa omassa asiakirjassaan kirjattuun sisältöön. Arvoisa puhemies! Näin ollen esitän, että lakimuutos hyväksytään muutoin mietinnön mukaisena, mutta 97 a §:n 4 momentti muutetaan seuraavasti. Teen seuraavan pykälämuutosehdotuksen, joka kuuluu näin: ”Turvapaikkapuhuttelusta laaditaan pöytäkirja. Puhuttelun päätyttyä pöytäkirja tulkitaan hakijalle sellaisten seikkojen osalta, jotka ilmeisesti voivat vaikuttaa turvapaikkapäätökseen, tai kokonaisuudessaan, mikäli se on tarpeen olennaisten väärinymmärrysten ehkäisemiseksi tai hakijan erityisen haavoittuvan aseman vuoksi. Hakijalle ilmoitetaan mahdollisuudesta tehdä pöytäkirjaan välittömästi korjauksia tai lisäyksiä. Mikäli pöytäkirjaa ei tulkita puhuttelun päätyttyä turvapaikanhakijalle kokonaisuudessaan, hakija saa puhuttelun jälkeen pöytäkirjasta jäljennöksen heti tai mahdollisimman pian puhuttelun jälkeen ja hänelle annetaan kahden viikon määräaika toimittaa pöytäkirjaan muita lisäyksiä tai korjauksia. Määräaika voi olla pidempi, jos asian laatu sitä vaatii.” Arvoisa puhemies! Tämä pykälämuutosehdotus vastaa asiantuntijoiden esiin nostamiin huoliin, huomioi oikeusturvan, mahdollistaa hallinnollisen tehokkuuden ja auttaa vähentämään virheitä ja valituksia myöhemmässä vaiheessa. Esitän, että eduskunta hyväksyy tämän pykälämuutosehdotuksen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+6.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-04-24T17:44:29,2025-04-24T17:49:12,Hyväksytty,1.1 2025_42_130,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_131,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksellä pyritään tehostamaan kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusmenettelyä ja kielteisen päätöksen saaneiden maasta poistamista, estämään turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöä, ja lisäksi alkuperämaahan matkustamisen vaikutusta suojeluaseman lakkauttamiseen selkeytetään. Tällä esityksellä hallitus vie jälleen eteenpäin maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä, jotka ovat linjassa hallitusohjelman ja perussuomalaisten tavoitteiden kanssa. Kyse ei ole kosmeettisista muutoksista. Kyse on järjestelmän väärinkäytön estämisestä, palautusten tehostamisesta ja hallinnon resurssien järkevämmästä käytöstä. Perussuomalaiset ja hallitus ovat tehneet kuluvalla vaalikaudella ulkomaalaislakiin jo useita tärkeitä muutoksia, joilla on otettu hallitusohjelman mukaisesti käyttöön EU:n määritelmä-, menettely- ja paluudirektiivien mahdollistamia tiukennuksia. Tämä on muuttanut maahanmuuttopolitiikkaa kestävämmälle pohjalle. Suomalainen yhteiskunta on tunnettu oikeudenmukaisuudesta mutta myös siitä, että sääntöjä noudatetaan. Tämä lakiesitys on osa hallituksen määrätietoista linjaa palauttaa uskottavuus turvapaikkajärjestelmään ja lopettaa sen järjestelmällinen hyväksikäyttö. Me perussuomalaiset olemme ajaneet tätä esitystä ja tulemme jatkossakin ajamaan vastaavia uudistuksia, jotka palauttavat maahanmuuttopolitiikan järjen äärelle. Me teemme, muut selittelevät ja peittelevät tosiasioita maahanmuutosta. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä tulee loppu turvapaikkajärjestelmän hyväksikäytölle. Uusintahakemuksilla ei enää voi venyttää laittomasti oleskelua maassa. Kielteisen päätöksen saanut poistuu maasta. Turvapaikkajärjestelmä ei voi olla laittoman maassa oleskelun vaihtoaitio. Puhuttelupöytäkirjojen tarkastus tulee joustavammaksi, jolloin resursseja vapautuu olennaiseen ja oikeusturva säilyy. Tämä vähentää hallinnollista työtä ja kustannuksia. Jos jo puhuttelussa käy selväksi, että turvapaikka myönnetään tai evätään, ei tällöin ole järkeä käyttää resursseja byrokraattisiin muodollisuuksiin. Nyt mennään siis asia edellä. Nopeat ja vaikuttavat karkotukset tulevat mahdollisiksi. Tällä muutoksella katkaistaan hyväksi havaittu tapa viivyttää poistamista uusintahakemuksin. Turva-aseman lakkautusta selkeytetään. Jos voi matkustaa takaisin kotimaahan, ei lähtökohtaisesti tarvitse suojelua. Ei ole loogista myöntää suojelua henkilölle, joka lomailee vainoa aiheuttavassa maassa. Perussuomalaiset ja hallitus lunastavat lupauksensa. Tämä esitys on jatkoa useille kiristyksille tällä vaalikaudella. Me emme vain puhu vastuullisemmasta maahanmuuttopolitiikasta, me toteutamme sen askel kerrallaan. Uusintahakemuskierre on nyt katkaistu. Turvapaikka ei ole ikiliikkuja. Kielteinen päätös tarkoittaa lähtöä. Tämän lain tarkoitus ei ole heikentää oikeusturvaa, vaan se nimenomaan torjuu väärinkäytöksiä. Pöytäkirjat jäävät edelleen hakijalle tarkistettavaksi, ja ääni- ja videotallenteet säilyvät. Tässä siis puretaan byrokratiaa, ei oikeuksia. Myöskään Ruotsissa tai Norjassa pöytäkirjaa ei tarkisteta puhuttelun päätteeksi. Tämä esitys on erittäin kannatettava.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+6.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-04-24T17:49:15,2025-04-24T17:53:01,Hyväksytty,1.1 2025_42_132,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_133,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys on pääsääntöisesti hyvä ja kannatettava. Pidän myös tämän hallituksen esityksen tavoitetta turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttamisesta ja tehostamisesta kannatettavana, mutta kuten edustaja Werning äsken puheenvuorossaan kuvasi, tätä ei minun eikä meidän ryhmämmekään mielestä tule tehdä tavalla, joka heikentää prosessin kokonaislaatua tai hakijan oikeusturvaa tai kasvattaa kustannuksia muualla julkisessa hallinnossa. Turvapaikkapuhuttelupöytäkirjan tarkastamista koskeva hallituksen esityksen muutos ei siten ole kannatettava. Hallintovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa muun muassa oikeusministeriö, Helsingin hallinto-oikeus ja Suomen Asianajajaliitto ovat kritisoineet voimakkaasti tätä muutosta, ja niin kritisoimme myös me SDP:n ryhmässä. Eli kannatan edustaja Werningin tekemää muutosesitystä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+6.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-04-24T17:53:04,2025-04-24T17:54:09,Hyväksytty,1.1 2025_42_134,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vigelius, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_135,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä koskien ulkomaalaislain muutoksia on ynnätty yhteen useita eri ulkomaalaislain muutoksia. Ensimmäinen niistä koskee turvapaikkaprosessia eli turvapaikkapuhuttelua, siitä tehtävää pöytäkirjaa ja sen tarkastamista turvapaikanhakijalle. Absurdeimmillaan tämä on tarkoittanut, että suomalaiset viranomaiset ovat joutuneet sanasta sanaan selostamaan, lukemaan, tulkkaamaan läpi jokaisen pöytäkirjan turvapaikanhakijalle itselleen, vaikka se ei ole ollut tarkoituksenmukaista. Tältä osin turvapaikkaprosessia joustavoitetaan ja siten haetaan tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta tähän turvapaikkajärjestelmään ja -prosessiin. Toisena keskeisenä muutoksena on karkotusten toimeenpano. Eli kun Suomessa tehdään karkotuspäätöksiä ja toisaalta käännytyspäätöksiä — tosiasiassa molemmissa on kyse siis maasta poistamisesta — niin valitettavasti tämä meidän tapamme Suomessa jaotella nämä maastapoistamispäätökset käännytyksiksi ja karkotuksiksi on johtanut tilanteeseen, jossa pystytään hyväksikäyttämään tätä järjestelmää jälleen kerran, esimerkiksi jo maastapoistamispäätöksen saatuaan, hakemalla uusintahakemuksen kautta uudelleen turvapaikkaa. Siten esimerkiksi karkottamispäätöstä on pystytty lykkäämään hakemalla uudelleen turvapaikkaa kerta toisensa jälkeen. Tällä muutoksella pyritään tämäkin porsaanreikä tukkimaan, joka on pitkälti meidän itse itsellemme aiheuttama ongelma, koska jaottelua karkottamisten ja käännyttämisten välillä ei olisi tarpeenmukaista tehdä meidän lainsäädännössämme. Monissa maissa tällaista erottelua ei tehdäkään, vaan kyseessä on aina maasta poistaminen. Kolmantena keskeisenä seikkana — erityisesti tällaisena osin käytännönläheisenä, mutta myös symbolisesti tärkeänä eleenä ja lakimuutoksena — on se, että jos esimerkiksi somalialainen on Somaliaa paossa Suomessa, hakee meiltä suomalaisilta turvaa kotimaastaan Somaliasta, niin on hieman absurdia ja suomalaisia kohtaan epäoikeudenmukaista, että tämä ihminen voi kuitenkin perheineen lomailla Somaliassa, josta he turvaa hakevat Suomessa. Tämä ei käy minun järkeeni, tämä ei ole käynyt monien suomalaisten järkeen, ja nyt Suomen hallitus muuttaa lainsäädäntöä ja selkeyttää sitä selvästi siten, että jatkossa, jos suojelua saanut ihminen turvautuu oman kotimaansa suojelukseen — esimerkiksi Somaliaa paossa ollut somalialainen lähtee lomareissulle Somaliaan — katsotaan, että hän ei ole enää turvan tarpeessa. Silloin häntä voidaan myös Suomen osalta sanktioida. Kolme aivan keskeistä muutosta, joita tehdään tämän saman ulkomaalaislain muutoksen yhteydessä, ja kaikki ehdottoman hyviä suomalaiselle maahanmuuttopolitiikalle.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+6.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-04-24T17:54:11,2025-04-24T17:57:26,Hyväksytty,1.1 2025_42_136,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_137,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on todellakin monia hyviä puolia, ja keskustan osalta tätä esitystä tuemme. Tässähän, niin kuin nyt jo edellä hyvin kuultiin, turvapaikkapuhuttelun prosessia pyritään tehostamaan. Se on ollut hyvin raskas prosessi, ja mielestäni nämä nyt tehtävät muutokset eivät kyllä kenenkään oikeusturvaa vaaranna. Toivon, että tulevaisuudessa näitä turvapaikkaprosesseja ja ylipäätänsä oleskelulupaprosesseja ja muitakin voitaisiin teknologialla nopeuttaa merkittävästi esimerkiksi tekoälyä hyödyntämällä. Mielestäni tästä tulisi avata suomalaisessa yhteiskunnassa ihan avoin keskustelu, niin kuin tietysti koskien kaikkea muutakin julkisen hallinnon päätöksentekoa, ja tietenkin niin, että oikeusturvanäkökohdat siinä otetaan huomioon ja pystytään hoitamaan. Mitä tulee sitten näihin muihin esityksiin, niin olen siinä edellisten puhujien kanssa samalla linjalla, että nämä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden maasta poistamiset ja niiden tehostaminen ovat kyllä aivan keskeinen asia. Tämä on demoralisoinut meidän turvapaikkajärjestelmäämme ja myöskin sitonut todella paljon viranomaisten resursseja. Meillä on satoja poliiseja, jotka hoitavat näitä ulkomaalaisasioita, ja yhden karkotettavan henkilön poistaminen sitoo todella monen poliisin työajan jopa useiksi päiviksi, ja tämä on mielestäni todella kohtuutonta. Ei ole tämän turvapaikkajärjestelmän alkuperäinen tarkoitus ollenkaan, että tällä tavalla sitten työllistetään tilanteessa, jossa turvapaikkaa ei oikeasti tarvitse, kun Suomeen sitä ei ole myönnetty. No, sitten vielä tämä asia: olen kyllä täysin samaa mieltä siitä, että jos on hakenut turvapaikkaa maan epävarmoihin tai vaarallisiin oloihin vedoten ja sitten käy lomamatkalla kyseisessä maassa, niin mielestäni se kyllä kertoo sen, että silloin ei ole turvapaikan tarpeessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+6.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-04-24T17:57:26,2025-04-24T18:00:05,Tarkistettu,1.1 2025_42_138,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_42_139,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta. Maahanmuuttopolitiikka menee perussuomalaisten ansiosta tällä kaudella merkittävästi paljon parempaan suuntaan. Käsittelyssä olevalla ulkomaalaislain muutoksella tehostetaan kansainvälisen suojelun prosesseja ja yksinkertaistetaan hakemusmenettelyjä, nopeutetaan karkottamispäätösten toimeenpanoa ja estetään suojelun saaneiden henkilöiden lomamatkat kotimaahansa. Arvoisa puhemies! Maalaisjärjelläkin ajateltuna on käsittämätöntä, että ihminen, joka pakenee maasta vainoa ja tarvitsee turvaa toisaalla, voisi yhtäkkiä käydä lomailemassa kotimaassaan, josta on sitä vainoa paennut. Tällöin on katsottava, ettei henkilö todellisuudessa tarvitse enää turvapaikkaa ja suojelua, vaan hän käyttää asemaansa väärin. Nyt tähän epäkohtaan tulee muutos, kiitos hallituksen. Tämäkin muutos on osa hallituksen tekemää hallittua maahanmuuttopolitiikkaa, joka edistää maamme sisäistä turvallisuutta. Esitys vie maahanmuuttopolitiikkaa oikeaan suuntaan, ja tämä on kannatettava esitys. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+6.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-04-24T18:00:05,2025-04-24T18:01:18,Hyväksytty,1.1 2025_42_140,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_141,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Myös minä haluan kiittää tätä lakia siitä, että se tuo meidän maahanmuuttopolitiikkaa oikeudenmukaisempaan suuntaan. Nykyisellään tosiaan on niin, että turvapaikkapuhuttelu saattaa kestää koko päivän, ja sitten siinä päivän päätteeksi luetaan tulkin avustuksella sanasta sanaan koko pöytäkirja, joka on saatu aikaiseksi, ja jokainen ymmärtää, että se ei välttämättä ole mitenkään tarkoituksenmukaista aina. Siksi on hyvä, että tähän tulee viranomaisharkintaa. Se, että on pelkoja siitä, että sitä ei käydä läpi riittäviltä osin tai sitä ei ole mahdollista korjata, on mielestäni väärin, koska nykyiselläänkin sitä voi korjata jälkikäteen: vaikka se luetaan sanasta sanaan, sitä ei ole estetty, ja mikäli jälkikäteen ilmenee, että siellä on merkittäviä puutteita, niin monesti koko prosessi joudutaan aloittamaan alusta, ja varmasti yksikään viranomainen ei sitä halua. Siksi haluaisin uskoa ja luottaa siihen, että niillä turvapaikkapuhuttelijoilla on paras tietämys siitä, mitä on järkevää missäkin tilanteessa tehdä, ja tämä laki mahdollistaa sen harkinnan tekemisen jatkossa, ja siitä tässä tämän turvapaikkapuhuttelun osalta on päällimmäisenä kysymys. Sitten toinen seikka, mikä liittyy tähän matkustamiseen siihen maahan, josta turvaan on hakeutunut: On aivan selvää ja ollut pitkään selvää, että ei voi hakea turvaa, jos on valmis lähtemään lomamatkalle siihen maahan, jota vastaan sitä turvaa hakee. Tämä on ollut epäkohta, joka on tässä maassa aidosti turvaa tarvitsevienkin osalta ollut huono ja ikään kuin leimannut kaikkia, myöskin niitä, jotka aivan aiheellisesti tähän maahan ovat tulleet hakemaan turvaa, ja siksi on hyvä, että tämä korjataan. Mutta kaikkein tärkein asia tässä on tämä palauttamisen tehostaminen. Tästä viranomaiset ovat sanoneet, että tämä on se suurin este, joka estää tehokkaan palauttamisen. Nykyisellään on ollut niin, että viranomaiset valmistelevat palauttamista pitkään, ja siinä kohtaa, kun lentokentälle mennään saatettuna, niin ilmoitetaan, että ”haen jälleen uutta turvapaikkaa”, jolloin prosessi keskeytyy ja alkaa alusta. Ihan konkreettisesti kerron, mitä se käytännössä tarkoittaa. Nykyisellään se tarkoittaa sitä, että jokainen käsittely siitä uudesta turvapaikkapäätöksestä on erikseen noin seitsemän kahdeksan kuukautta. Jatkossa tapahtuu niin, että sen ensimmäisen kerran jälkeen, kun siitä on tullut lainvoimainen päätös ja lähdetään sinne lentokentälle toisen kerran ja ilmoitetaan, että hakee turvapaikkaa, kestää noin kuusi—kahdeksan viikkoa maksimissaan, että voidaan panna toimeen se aikaisempi päätös, ja silloin sitä ei voi enää kentällä muuttaa vaan siihen koneeseen myöskin noustaan. Eli tämä on se konkreettinen ero tähän nykytilanteeseen, ja jokainen ymmärtää, että siinä on merkittävä muutos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+6.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-04-24T18:01:18,2025-04-24T18:03:53,Tarkistettu,1.1 2025_42_142,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_42_143,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lehtinen hyvin kuvasi aivan konkreettisella tasolla, millaisesta muutoksesta on kyse, siis puhutaan kuukausien erosta siitä aiemmasta järjestelmästä tähän uudistuvaan järjestelmään, jossa kyllä edelleen on tiettyjä puutteita, siis siinä, että todella siellä lentokentällä ja lentokoneessa voi edelleen jättää uusintahakemuksen kerta toisensa jälkeen. Tämä on ihan koko EU:n laajuinen ongelma ja ylipäätään länsimaiden ongelma suhtautumisessa turvapaikkajärjestelmään, jossa useiden ja useiden, parhaimmillaan tusinan turvapaikkahakemuksen ja turvapaikkakäsittelyn ja jopa tusinan kielteisen päätöksen jälkeenkin ihminen voi jättää vielä uusia turvapaikkahakemuksia, vaikka on täysin selvää, että se johtaa hylkäävään, kielteiseen päätökseen. Siitä huolimatta oikeus hakea turvapaikkaa on käytännössä rajoittamaton, siis siitä huolimatta, että tusinan hylsyä on jo saanut. Tämä on sellainen iso ongelma, mitä pitäisi alkaa käsittelemään eurooppalaisellakin tasolla laajemmin, eli minkä takia me hirttäydymme näihin kansainvälisiin sopimuksiin ja niistä tehtyihin tulkintoihin näin voimakkaasti, että me emme pysty näkemään käytäntöä ja konkretiaa, vaan me ajattelemme näitä asioita pelkästään teoreettisina kysymyksinä, vaikka samanaikaisesti esimerkiksi se on ihan käytännön ongelma, jos meille saapuu, kuten on viime vuosina saapunut, keskimäärin miljoona turvapaikanhakijaa Euroopan unionin maihin. Jokaisen hakemuksia käsitellään parhaimmillaan sitten se kymmenenkin kertaa, ja sitten ollaan sormi suussa, kun viimeinen kielteinen päätös on tehty, mutta siitä huolimatta palautuksia, karkotuksia, käännytyksiä ei saada sujumaan. Kuten tässä edellä kävi ilmi, nämä ulkomaalaisasiat työllistävät poliisia hyvin paljon. Paitsi että poliisi vastaa siitä yleisestä turvallisuudesta ja järjestyksestä yhteiskunnassa, he vastaavat myös rikosten torjunnasta, ehkäisystä mutta myös nimenomaan näistä ulkomaalaisten maasta poistamisista ihan konkreettisella käytännön tasolla, kun näitä ihmisiä koetetaan saada haaviin — pahimmillaan tietyissä tapauksissa heitä laitetaan säilöön juuri siksi, että pystytään takaamaan käännyttämisprosessi tai karkottamisprosessi. Ja siitä huolimatta, kun on sidottu useiden, useiden poliisien työpanos saman henkilön taluttamiseen sinne lentokoneeseen asti ja sen takaamiseen, että maasta poistaminen saadaan vihdoin täytäntöön, siinäkin kohtaa heidän työpanoksensa mitätöityy, kun turvapaikkahakemus jätetään ties monennenko kerran. Nämä ovat niitä epäkohtia, joita askel askeleelta meidän pitää yhteiskunnassa purkaa, ja tämä lakimuutos on ensimmäinen osa sitä ketjua, josta toivon, että se hiljalleen alkaa paitsi Suomessa myös Euroopassa vetämään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+6.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-04-24T18:03:53,2025-04-24T18:06:58,Hyväksytty,1.1 2025_42_144,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_145,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin vielä sanoa muutaman sanan siitä, että erityisen vaikeata tässä lainsäädännössä on monesti tämä termien ymmärtäminen, mitä tarkoittaa käännyttäminen, mitä tarkoittaa karkottaminen. Kehottaisinkin kaikkia kyllä lukemaan hallintovaliokunnan mietinnön tästä asiasta, koska siellä nämä termistöt on varsin hyvin avattu, ja ihan tarkoituksenmukaisesti. Nyt kun jatkossa sekä karkottaminen että käännyttäminen maasta poistamisen osalta tarkoittavat samaa asiaa, niin haluan vielä korjata äskeisen kertomani: Eli nykyisellään kun tilanne on se, että se uusintakäsittely kestää seitsemän kahdeksan kuukautta, niin jatkossa sen maasta poistamisen kestäminen lainvoimaisen päätöksen pohjalta ei ole kuusi—kahdeksan viikkoa — tarkistin muistiinpanoistani — vaan se on kaksi viikkoa. Eli nykyisen seitsemän kahdeksan kuukauden sijasta kahden viikon päästä maasta pitää lähteä, ja vaikka sen uusintahakemuksen jättää, niin se ei estä maasta poistamista, vaan se käsitellään sitten myöhemmin sen poistamisen jälkeen. Eli tässä se konkreettinen ero on, mutta halusin vielä korjata tämän oman virheeni viikkojen määrästä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+6.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-04-24T18:06:58,2025-04-24T18:08:01,Hyväksytty,1.1 2025_42_146,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Esittelypuheenvuoro, valiokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Koponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_42_147,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys sisältää kolme perusopetuslain muuttamiseen liittyvää asiakokonaisuutta eli puhelinten ja muiden mobiililaitteiden käytön rajoittamisen koulupäivän aikana, liikunnallisen elämäntavan edistämisen esi- ja perusopetuksessa sekä aluehallintoviraston valvontatoimivallan lisäämisen koulujen laillisuusvalvonnassa. Keskityn esittelypuheenvuorossani erityisesti mobiililainsäätelyyn ja käyn kahden viimeksi mainitun asiakokonaisuuden vain lyhyesti läpi esittelypuheenvuoron lopussa. Puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan perusopetuslakiin lisättäväksi säännös, jonka mukaan oppilas ei saa käyttää puhelinta tai muuta mobiililaitetta oppitunnin aikana, lukuun ottamatta niiden käyttöä opettajan luvalla oppimistarkoitukseen taikka rehtorin tai opettajan luvalla henkilökohtaiseen terveydenhoitoon. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi opetuksen järjestäjän velvollisuudesta hyväksyä järjestyssäännöt, joilla tulee määrätä puhelimien ja muiden mobiililaitteiden säilytyksestä oppituntien aikana sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä työpäivän aikana muulloin kuin oppitunneilla. Ehdotuksen tavoitteena on parantaa oppilaiden keskittymistä opetukseen ja koulun muuhun toimintaan sekä vahvistaa opetukseen osallistuvan oikeutta turvalliseen opiskelijaympäristöön. Puhemies! Sivistysvaliokunta on kuullut laajasti asiantuntijoita, ja valiokunnalle esitetty tutkimustieto puoltaa vahvasti laitteiden käytön rajoittamista koskevaa sääntelyä. Erityisesti aivoterveyteen liittyvät näkökohdat ovat tämän lapsia ja nuoria koskevan lakiehdotuksen käsittelyn yhteydessä erityisen merkityksellisiä. Mobiililaitteiden runsaalla käytöllä on suuria vaikutuksia myös lasten ja nuorten mielenterveyteen. Liiallinen ärsyketulva voi johtaa ylikuormitukseen, jonka seurauksena ilmenee stressiä ja uupumista. Osa nuorista pystyy säätelemään älylaitteiden käyttöä, mutta lieveilmiöt, kuten levottomuus, unihäiriöt, väsymys ja keskittymisongelmat, ovat asiantuntijoiden mukaan huolestuttavan yleisiä. Tämä kaikki vaikuttaa puolestaan heikentävästi oppimiseen. Puhemies! Valiokunta on tätä esitystä koskevan käsittelyn aikana kuullut Polvijärven koulun 9. luokan ja Helsingin Vuoniityn peruskoulun 8. luokan oppilaita. Valiokunta piti kuulemisia onnistuneina ja sai niistä arvokasta tietoa koulujen nykyisistä käytännöistä ja oppilaiden näkemyksistä mobiililaitteiden käytön rajoituksista. Valiokunnan mietintö sisältää tarkemman yhteydenvedon näistä kuulemisista. Voimassa olevan perusopetuslain 3 a §:n mukaan perusopetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Säännös perustuu YK:n lapsen oikeuksia koskevaan yleissopimukseen, jonka mukaan kaikessa viranomaistoiminnassa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu, mikä velvoittaa suojelemaan lapsia muun muassa väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Lapsen edun ensisijaisuus on perusopetuksen järjestämisen ja toteuttamisen läpileikkaava oikeusperiaate. Käsiteltävänä olevan lakiehdotuksen osalta lapsen etu linkittyy erityisesti sivistyksellisten oikeuksien toteuttamiseen ja turvalliseen oppimisympäristöön. Puhemies! Sivistysvaliokunta on pitänyt tässä vaiheessa tarkoituksenmukaisena, että lakiin lisätään säännökset mobiililaitteiden käytön rajoittamisesta oppituntien aikana ja että käytöstä muulloin kuin oppitunneilla, mikä kattaa muun muassa välitunnin, ruokailun ja siirtymiset paikasta toiseen, määrätään oppilaitosten järjestyssäännöissä. Opetushallitus päivittää parhaillaan aiemmin laadittua järjestyssääntöohjetta ja mobiililaiteopasta. Sivistysvaliokunta on todennut mietinnössään pitävänsä tärkeänä, että ohjeessa korostetaan mahdollisuutta määrätä käyttökielto myös koko koulupäivän ajaksi. Asiaa on hyvä tarkastella ikäsidonnaisesti. Valiokunta pitää tärkeänä, että koulun opettajat ja muu henkilökunta sekä oppilaat ja heidän huoltajansa osallistetaan järjestyssääntöjen laatimiseen. Tällöin mobiililaitteiden käyttörajoitukset muun koulupäivän kuin oppituntien osalta sekä mobiililaitteiden säilyttämistä koskevat linjaukset voidaan määrittää koulukohtaisesti tarkoituksenmukaisimmaksi katsotulla tavalla. Järjestyssääntöjen laatimisen yhteydessä on myös hyvä antaa oppilaille, huoltajille ja opettajille tietoa mobiililaitteiden käytön hyödyistä ja haitoista. Puhemies! Vielä muutama sana perustuslakivaliokunnan lausunnosta. Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että sen mielestä ehdotetussa sääntelyssä ei ole kyse perusoikeuksia rajoittavasta tai niihin puuttuvasta sääntelystä, vaan ensisijaisesti kysymys on perustuslain 16 §:ssä turvattujen sivistyksellisten oikeuksien toteuttamisesta perustuslain 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Perustuslakivaliokunnan mielestä ehdotetussa sääntelyssä ei ole kyse perusoikeuksia rajoittavasta tai niihin puuttuvasta sääntelystä. Lisäksi valiokunnan mielestä on selvää, ettei perusoikeussuojaa edes nauti sellainen oppimistarkoitukseen tai terveydenhoitoon liittymätön mobiililaitteiden käyttö, joka häiritsee opetusta tai oppimista. Myöskään sääntely mobiililaitteiden käytön rajoittamisesta työpäivän aikana muulloin kuin oppitunneilla ei muodostu ongelmalliseksi. Lakiehdotuksen 29 §:n 4 momentin mukaan oppilas saa käyttää mobiililaitetta oppitunnilla lupaan perustuen oppimistarkoitukseen tai henkilökohtaiseen terveydenhoitoon. Voimassa olevan perusopetuslain 31 §:ssä puolestaan säädetään, että vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät erityiset apuvälineet. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että ehdotetun 29 §:n 4 momentin ja voimassa olevan perusopetuslain 31 §:n sääntelyn välinen suhde jää esityksen perusteella varsin epäselväksi. Tämän perusteella sivistysvaliokunta ehdottaa 29 §:n 4 momentin täydentämistä siten, ettei synny epäselvyyttä mahdollisuudesta käyttää puhelinta tai mobiililaitetta 31 §:ssä tarkoitettuna apuvälineenä oppitunnin aikana, kun terveydelliset tai toimintakykyyn liittyvät syyt, eli esimerkiksi diabetes tai kuulovamma, sitä vaativat. Puhemies! Esitys ei poissulje digitaalisen osaamisen tärkeyttä, eikä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa asetettuja tavoitteita oppilaiden digitaalisen osaamisen kehittämiselle ole tarkoitus tässä yhteydessä muuttaa. On tärkeää, että lapset ja nuoret oppivat toimimaan vastuullisesti myös digiympäristössä ja että he oppivat taidot mobiililaitteiden turvalliseen ja hyvinvointia tukevaan käyttöön. Kuten jo puheenvuoron alussa totesin, nyt käsiteltävänä olevan lain tarkoituksena on parantaa oppilaiden keskittymistä opetukseen ja koulun muuhun toimintaan sekä vahvistaa opetukseen osallistuvan oikeutta turvalliseen opiskeluympäristöön. Arvoisa puhemies! Lopuksi esittelen vielä lyhyesti kaksi muuta esityksen asiakokonaisuutta. Ensimmäisenä aluehallintovirastojen toimivalta koulujen laillisuusvalvonnassa. Perusopetuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että aluehallintovirastot voivat jatkossa ottaa myös oma-aloitteisesti tutkittavaksi, onko perusopetuslaissa tarkoitettu opetus järjestetty lain mukaisesti. Lisäksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset aluehallintovirastojen käytettävissä olevista sanktioista. Esityksen tavoitteena on parantaa oppilaiden oikeusturvaa ja vahvistaa oppilaiden oikeutta saada esiopetusta ja perusopetusta lainsäädännön tarkoittamalla tavalla. Sivistysvaliokunta katsoo, ettei lasten oikeuksien toteutumisen tule olla pelkästään huoltajien osaamisen ja aktiivisuuteen pohjautuvan kantelumenettelyn varassa, kuten nykyisin, ja ehdottaa aluehallintovirastojen valvontatoimivaltaa koskevan sääntelyn hyväksymistä muuttamattomana. Puhemies! Sitten vielä liikunnallisen elämäntavan edistäminen. Sivistysvaliokunnan saamassa asiantuntijalausunnossa on todettu, että väestön liian vähäinen liikkuminen on yksi keskeisistä suomalaisen yhteiskunnan haasteista ja että tutkimusten mukaan vain noin kolmannes lapsista ja nuorista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Perusopetuslain opetuksen tavoitteita koskevaan 2 §:ään ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan esi- ja perusopetuksen tulee edistää liikunnallista elämäntapaa. Ehdotetulla sääntelyllä halutaan vahvistaa liikunnan merkitystä esiopetuksessa ja koulujen toimintakulttuurissa ja kokonaisvaltaisena elämäntaitona. Sivistysvaliokunta pitää erittäin kannatettavana, että liikunnallisen elämäntavan edistäminen lisätään osaksi perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteita. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että Opetushallitus tulee konkretisoimaan liikunnallisen elämäntavan tavoitteen toteutumista esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Puhemies! Sivistysvaliokunnan mietintö sisältää yhden vastalauseen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-04-24T18:08:29,2025-04-24T18:17:40,Hyväksytty,1.1 2025_42_148,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Kiitokset esittelystä. — Sitten edustaja Garedew. — Edustaja Garedew, sen verran sanon tässä välissä, että otetaan teidän puheenvuoronne, ja kun tässä oli nyt useampia vastauspuheenvuoropyyntöjä, niin sen jälkeen sitten pieni debatti. — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_149,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tätä hetkeä on odotettu. Jo oli aikakin. Koulujen kännykkäkielto kirjataan nyt lakiin. Perussuomalaiset ovat vaatineet tätä jo pitkään. Tällä hallituskaudella sitä alettiin vihdoin valmistelemaan, ja ensi syksynä lakimuutos astuu viimein voimaan. Uudet lakipykälät tuovat kouluille ja opettajille vahvemman selkänojan puuttua mobiililaitteiden käyttöön oppitunneilla. Tähän saakka rajoittaminen on ollut pelkästään koulujen omien järjestyssääntöjen varassa. Onneksi jotkut fiksut koulut ovat jo puuttuneet kännyköiden käyttöön ennakoiden. Esimerkiksi Polvijärvellä alkoi viime syksynä kännykätön lukuvuosi. Jo syyskauden aikana välituntien kerrotaan vilkastuneen ja oppituntien työrauhan parantuneen. Tämänkaltaisista kokeiluista on saatu paljon positiivisia tuloksia. Ne ovat osoittaneet, että puhelimen käytön laaja rajoittaminen kouluaikana on täsmälleen oikea toimenpide, ei pelkästään työrauhan vaan myös turvallisuuden näkökulmasta. Puhelimilla on nimittäin esimerkiksi salakuvattu muita oppilaita ja opettajia ja näitä kuvia ja videoita on julkaistu ilman lupaa. Nyt toteutettavassa lakimuutoksessa puhelimen ja muun mobiililaitteen käyttö olisi pääsääntöisesti kielletty oppitunnilla. Se olisi sallittua vain oppimistarkoitukseen tai oppilaan terveydenhoitoon. Rehtorille ja opettajille tulee nyt oikeus ottaa laite haltuunsa, jos oppilas pitää sitä tunnilla esillä silloin, kun siihen ei ole annettu lupaa. Lisäksi koulujen tulee järjestyssäännöissään määrätä, miten puhelimia saa käyttää ja missä ne säilytetään koulupäivän aikana. Itse olen vahvasti sitä mieltä, että kännykät tulee pitää poissa lasten käsistä myös välitunneilla ja ruokailuissa, ei pelkästään oppitunneilla. Toivon, että koulut tulevat näin linjaamaankin. Monissa muissa maissa varsinkin alakouluille on jo laajempia lakisääteisiä kieltoja, esimerkiksi Ranskassa, Italiassa ja Kanadan Ontariossa. Myös Ruotsi aikoo tiukentaa lainsäädäntöään niin, että mobiililaitteet kiellettäisiin 1.—9.-luokkalaisilta myös välituntien aikana. Sivistysvaliokunnan mukaan Opetushallitus päivittää parhaillaan järjestyssääntöohjetta ja mobiililaiteopasta. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että ohjeessa korostettaisiin mahdollisuutta määrittää kännykkäkielto koko koulupäivän ajaksi. Lasten mobiililaitteiden käytön rajoittaminen on erittäin tärkeää, koska pelit ja sosiaalisen median sovellukset on suunniteltu sellaisiksi, että ne aiheuttavat riippuvuutta. Tekoälyasiantuntija Mikko Alasaarelan mukaan TikTok aiheuttaa samankaltaista riippuvuutta kuin uhkapelaaminen. Peleistä saatava välitön palkinto ja mielihyvä heikentävät lasten pitkäjänteisyyttä, mitä taas opiskelussa vaaditaan. Paljon ruutuaikaa päivässä on yhteydessä suppeampaan sanavarastoon ja lisääntyneisiin tarkkaavaisuuden häiriöihin. Lisäksi se vaikuttaa negatiivisesti vuorovaikutus‑ ja tunnetaitoihin sekä tylsyyden sietokykyyn. Ruutuaika vähentää luonnollisesti liikkumista. Onkin tosi erinomaista, että tällä lakimuutoksella lisätään samalla myös liikunnallinen elämäntapa osaksi esi‑ ja perusopetuksen tavoitteita. Muiden haittojen lisäksi sosiaalinen media on toki jo itsessään erittäin vaarallinen ympäristö: Koulukiusaaminen on osittain siirtynyt verkkoon. Pahimmillaan teot ovat luokiteltavissa nöyryytysväkivallaksi, jonka hallitus on onneksi myös jo kirjannut rikoslakiin rangaistuksen koventamisperusteena. Valtaosa seksuaalisen hyväksikäytön ensikontakteista ja huumekaupasta tapahtuu sosiaalisen median alustoilla, esimerkiksi Snapchatissa ja Telegramissa. Nuori ei ole ainoastaan riskissä joutua rikoksen uhriksi, vaan hän saattaa päätyä tai tulla värvätyksi tekemään rikoksia, esimerkiksi ostamaan tai myymään huumeita tai toteuttamaan väkivaltarikoksia. Myös ääriryhmät levittävät siellä propagandaansa. Arvoisa puhemies! Rakkaus on rajoja. Tämä lakimuutos on ehdottomasti lastemme etu ja tärkeä toimi turvallisuuden, koulurauhan ja oppimisrauhan palauttamiseksi. Samalla totean, että mobiililaitteiden kieltäminen oppituntien aikana on vasta ensimmäinen askel, joka täytyi saada kiireellisesti eteenpäin. Sivistysvaliokunta on lisännyt mietintöönsä myös lausuman, joka edellyttää tämän kiellon sekä muiden maiden laajempien kieltojen vaikutusten seuraamista. Eilen päättyneessä kehysriihessä linjattiin, että opetus‑ ja kulttuuriministeriö tekee tämän selvityksen vuoden 2026 loppuun mennessä sekä ryhtyy tarvittaessa jatkotoimenpiteisiin selvityksen pohjalta. Arvoisa puhemies! Oma vahva toiveeni on, että sen myötä myös välitunneille saataisiin voimaan valtakunnalliset kännykkärajoitukset vaihtelevien paikallisten käytäntöjen tilalle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-04-24T18:17:46,2025-04-24T18:24:03,Hyväksytty,1.1 2025_42_150,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Pidetään tässä vaiheessa nyt pieni lyhyttahtinen keskustelu. Elikkä ne edustajat, jotka haluavat käyttää puheenvuoron, voivat nousta seisomaan ja painaa V-painiketta. — Ensimmäisenä edustaja Strandman.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_151,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Haluan erityisopettajana nostaa tässä kännykkäkeskustelussa esille erityisesti sen, että mobiililaitteita voidaan käyttää koulussa terveydenhoidon lisäksi myös oppilaiden yksilöllisten tarpeiden tukemiseen, toimintakyvyn ylläpitämiseen ja oppilaan tuen tarpeisiin apuvälineinä, esimerkiksi kommunikoinnin tukemiseen ja digitaalisina apuvälineinä. Oppilas saattaa tarvita mobiililaitetta vammasta aiheutuvan toimintarajoitteensa vuoksi. Kehitys- ja puhevammainen oppilas tarvitsee digitaalisia apuvälineitä esimerkiksi tiedonkäsittelyyn helpotetussa muodossa sekä toiminnanohjaukseen. Näkövammaiset oppilaat tarvitsevat puhelinta tai muuta mobiililaitetta apuvälineenä koulussa liikkumiseen tai näkemiseen. Esitys ei estä edellä mainittujen apuvälineiden käyttöä. Lisäksi perusopetuslain 31 §:n nojalla vammaisella tai muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät erityisapuvälineet, ja nämä on tässä esityksessä huomioitu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-04-24T18:24:15,2025-04-24T18:25:35,Hyväksytty,1.1 2025_42_152,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp",Edustaja Valtola., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_153,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys on erittäin kannatettava. Niin kuin täällä esittelypuheenvuorossa ja puheenvuoroissa on tullut esille, jo oli aikakin saada tämmöinen lainsäädäntö voimaan. Ehkä tuolla valiokuntakäsittelyssä suurin anti, mikä toivottavasti leviää myös valiokunnan ulkopuolelle, on nämä terveydelliset arviot mobiililaitteiden käytön ja niihin liittyvien addiktoivien ohjelmien haitallisuudesta meidän nuorille. Siihen nähden tämä oppitunteja koskettava kielto on aivan paikallaan. Itse toisaalta näen sen, että lapset osallistuessaan järjestyssääntöjen tekemiseen koulupäivän muuhun aikaan oppivat myös näiden laitteiden vastuullista käyttöä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-04-24T18:25:35,2025-04-24T18:26:40,Hyväksytty,1.1 2025_42_154,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp",Edustaja Eloranta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_155,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! Vaikka hallitusta ei kokonaisuutena voi kovasti hyvästä koulutuspolitiikasta kehua, niin tässä kohtaa täytyy antaa kyllä hallitukselle kädenojennus siitä, että hyvä, että tämä esitys on tullut eduskuntaan, ja hyvä, että nyt sitten tosiaan koulun oppitunneilla ei jatkossa puhelimia nähdä. Aika paljon jäi itseäni harmittamaan se, että ei menty vähän pidemmälle tässä, niin kuin monet, useat maat, esimerkiksi Espanja, Iso-Britannia ja Italia, ovat tehneet, eli he ovat tehneet tämän täyskiellon, ettei koko koulupäivän aikana pidetä puhelimia. Esimerkiksi itse kuulin juuri, että Australiassa on ollut tämä täyskielto, ja siellä raportoitiin 87 prosenttia vähemmän keskittymisvaikeuksia ja 81 prosentilla olivat oppimistulokset parantuneet. Minä toivon, että Suomessakin mennään tähän suuntaan aika pian. Monta kertaa voidaan ajatella, että no okei, se riittää, että oppitunnilla ei ole, mutta asiantuntijat ovat meille valiokunnassa kertoneet, että aivot menevät ikään kuin semmoiseen ylikierrostilanteeseen, jos se on siellä välitunnilla käytössä, ja sitten on vaikea lähteä keskittymään siellä tunnilla. Toivottavasti keskustelu aiheesta jatkuu, ja hyvä, että otetaan nyt tämä ensimmäinen askel.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2025-04-24T18:26:40,2025-04-24T18:27:53,Hyväksytty,1.1 2025_42_156,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp",Edustaja Kosonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_157,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tämä on odotettu esitys. Harmilliseksi toki jäi se, että välitunnit ja ruokailut — se koko koulupäivä — eivät ole nyt kuitenkaan kännykättömiä. Sen takia olemmekin tehneet vastalauseen ja pykälämuutosehdotuksen, jonka tässä nyt esitän. Me perustelemme tätä, että myös näiden välituntien ja ruokailujen pitäisi olla lain alla, ei järjestyssääntöjen alla, neljällä asialla. Ensinnäkin tässä on hyvää liikunnallisen elämäntavan lisääminen, mutta liikunnallisuus voi jäädä pieneksi, jos sitä kännykkää siellä välitunneilla sitten räpläillään. Toiseksi opettajille ja koulun henkilökunnalle on helpompaa valvonta, kun on koko koulupäivä tämän kännykättömyyden alla. Kolmanneksi kansainvälisissä esimerkeissä ei ole muuta kuin näitä kokopäivän kieltoja. Ja sitten neljänneksi kasvokkain kohtaaminen on kyllä arvokasta myös välitunneilla. Siksi olisimme toivoneet hallitukselta tämmöistä laajempaa kieltoa, [Puhemies koputtaa] mutta nythän te voitte sitten äänestää halutessanne tämän mukaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-04-24T18:27:53,2025-04-24T18:29:14,Hyväksytty,1.1 2025_42_158,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp",Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_159,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos tosiaan sekä hallitukselle siitä, että on tämä esitys, että valiokunnalle hyvästä käsittelystä. Me kuultiin paljon asiantuntijoita, ja he nostivat oikeastaan järjestään näitä huolia, joita kasvaneesta ruutuajasta tulee. On aivojen kehitykseen ihan selkeitä vaikutuksia, keskittymisvaikeuksia, unen laatuun ja määrään vaikutuksia, sosiaalisiin suhteisiin vaikutuksia, mielialaan vaikutuksia. Tämän vuoksi myös itse kannatan tätä, että kiellettäisiin jo tässä kohtaa välitunnit ja ruokailut eli se koko koulupäivä rauhoitettaisiin. Tämä on tietysti pikaratkaisu, mitä kouluissa tehdään. Me tarvitaan sitä algoritmien parempaa säätelyä. Someriippuvuus on sekä aikuisten että lasten ja nuorten haaste. Algoritmien säätelyssä taas EU olisi se oikea taho toimimaan. Meidän pitäisi saada sinne nyt täältä eduskunnasta selkeä viesti ja painetta lähetettyä. Seurataan kansainvälisiä esimerkkejä mahdollisimman nopeasti ja rauhoitetaan nyt ainakin nämä koulupäivät tässä kohtaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-04-24T18:29:14,2025-04-24T18:30:25,Hyväksytty,1.1 2025_42_160,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp",Edustaja Ollikainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_161,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Ärade fru talman! Det är en väldigt fin och bra sak att propositionen kring förbud av användning av mobiltelefoner nu kom till riksdagen, men ändå så att man kan använda mobiltelefoner i undervisningssyfte eller också i andra fall som rektorn eller läraren godkänner. Det är också viktigt att se den andra sidan av myntet, att det finns en möjlighet att använda mobiltelefoner för just undervisningssyfte, förstås på ett jämlikt och bra sätt.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2025-04-24T18:30:25,2025-04-24T18:30:57,Hyväksytty,1.1 2025_42_162,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaiset ovat jo pitkään ajaneet tätä kännykkäkieltoa kouluihin, ja nyt olemme täällä salissa keskustelemassa tästä sivistysvaliokunnan mietinnöstä. Kuulemiskierros oli erittäin laaja, monipuolinen ja hyvä. On erittäin tärkeää, että me viimeistään tässä vaiheessa puutumme tähän suomalaisten lasten aivoilla meneillään olevaan kokeeseen, joka aiheuttaa erittäin paljon haittoja. Toki tämä ongelma mobiililaitteiden käytön osalta on paljon laajempi kuin vain se koulupäivän aikainen, mutta me voimme täältä eduskunnasta käsin lainsäädännöllä vaikuttaa ainoastaan siihen, mitä siellä koulupäivän aikana tapahtuu. On aivan selvää aivotutkijoiden näkökulmasta, että mobiililaitteiden käytöllä on negatiivisia vaikutuksia keskittymiseen ja oppimiseen. — Jatkan seuraavissa puheenvuoroissa lisää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-04-24T18:31:47,2025-04-24T18:33:03,Hyväksytty,1.1 2025_42_163,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp",Edustaja Hiltunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_164,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Pia,Hiltunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tämä laki tosiaan on mielestäni tasapainoinen, ja tässä on valiokunnassa kuultu laajasti asiantuntijoita ja asianosaisia. Kiinnitin myös huomiota siihen, että oli myös joitain asiantuntijoita, joilla ei varsinaista suoraa kosketusta koulumaailmaan tällä hetkellä ehkä ollutkaan. Kyse on tosiaan siitä, että laki velvoittaa kouluja järjestyssääntöjen kautta, ja meillä on paljon esimerkkejä siitä, kuinka tämä kännykkälainsäädäntö toimii. Useassa kunnassa ei tule muutoksia sen osalta, mutta niissä, joissa tämä ei toimi, on hyvä, että tämä nyt vahvistaa ja velvoittaa kouluja toimimaan sen mukaan, että oppilailla on se työrauha. Mitä tulee välitunteihin ja ruokailuihin, niin koulujen järjestyssäännöthän koskevat koko koulupäivää. Siinä määrätään myös välitunneista ja ruokailuista, ja siksi näen, että tämä järjestyssäännöillä rajaaminen ja rajoittaminen on aivan riittävä toimi tässä vaiheessa. Ja totta kai valiokunnassa yhdessä hyväksymämme ponsi on hyvä, jolla seurataan tilannetta ja tehdään myöhemmin tarvittavat muutokset.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Pia Hiltunen,1534,2025-04-24T18:33:03,2025-04-24T18:34:13,Hyväksytty,1.1 2025_42_165,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp",Edustaja Siponen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_166,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Todellakin, kiitos tämän esityksen tuomisesta tänne eduskuntaan. Se ehdottomasti saa meiltäkin tuen. Mutta tietenkin, jos ajattelee sitä omaakin koulutaustaa tuolta yläkoulusta ennen tätä eduskuntaa, puhelimet olivat tuntien aikana siellä puhelinparkissa, ja eihän tämä lakimuutos nyt siihen, tällaisiin kouluihin, oikeastaan tuo mitään uutta. Kun täällä äsken edustajan puheenvuorossa tuotiin esille nämä terveydelliset näkökulmat, niin jos olisi haluttu terveydellisiin näkökulmiin lasten liikuttamiseen liittyen esimerkiksi välitunneilla panostaa, niin kyllä tämä ehdottomasti olisi kannattanut viedä sitten jo suoraan näitten kansainvälisten esimerkkien mukaisesti koskemaan koko koulupäivää. Siitä syystä kannatan lämpimästi tätä Kososen tekemää vastalausetta ja pykälämuutosesityksiä. Kyllä meidän linjamme on ehdottomasti se, että kouluihin tarvitaan vähemmän ruutuaikaa ja tilalle erityisesti välitunteja ajatellen enemmän liikuntaa ja kasvokkain kohtaamisia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-04-24T18:34:13,2025-04-24T18:35:27,Hyväksytty,1.1 2025_42_167,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp",Edustaja Koponen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_168,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Suomalaisten oppimistulokset ovat laskeneet, työrauha kouluissa heikentynyt, ja yhä useampi nuori kärsii keskittymisvaikeuksista. Käsittelyssä olevan lain voimin otetaan harppaus oikeaan suuntaan, kun mobiililaitteiden käyttöä rajoitetaan oppitunneilla. Puhemies! Kansainväliset tutkimukset tukevat kännykkäkieltoa. Useat kansainväliset tutkimukset osoittavat, että jo yli yhden tunnin päivittäinen kännykän käyttö koulupäivän aikana heikentää merkittävästi oppimistuloksia. Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaisoppilaat kokevat digilaitteiden häiritsevän oppitunteja enemmän kuin muualla keskimäärin. Tämä näkyy erityisesti matematiikan oppimisessa, jossa oppilaidemme tulokset ovat laskeneet hälyttävästi. Jos ja kun haluamme nostaa Suomen takaisin oppimisen kärkimaaksi, tarvitsemme kouluissa selkeät rajat kännyköiden käytölle. Siksi onkin hienoa, että nyt tämä mobiililaitekielto saadaan voimaan. Tämä tulee olemaan yksi oikeansuuntainen teko saada oppimistulokset jälleen nousuun. Ja kun täällä on sanottu, että tämä ei tuo joihinkin kouluihin mitään lisää, niin minun mielestäni tämä tuo kaikkiin kouluihin tasa-arvoa lapsille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-04-24T18:35:27,2025-04-24T18:36:35,Hyväksytty,1.1 2025_42_169,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp",Edustaja Keto-Huovinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_170,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Uudistus antaa opettajille paremmat mahdollisuudet keskittyä kaikista olennaisimpaan eli opettamiseen, eikä heidän aikansa kulu häiritsevään puhelimen käyttöön puuttumiseen, mikä on monen oppilaankin mielestä asia, joka häiritsee heidän keskittymistään, kun toistuvasti kielletään sitä puhelimen käyttöä joltain oppilaalta. Eli tällä on positiivisia vaikutuksia myös oppilaiden keskittymiseen oppitunneilla ja myös koulujen työrauhaan. Tämä on nähty vahvasti niissä kouluissa, joissa tämä on tehty jo, joissa puhelimen käyttöä on rajoitettu. Omassa kotikunnassani Mäntsälässä puhelimen käyttöä on rajoitettu jo järjestyssäännöissä ja menty osin nyt tätä lainsäädäntöä pidemmälle, koska muun muassa välitunnit on katsottu oppimistilanteiksi. Välitunneilla opetellaan nimenomaan niitä sosiaalisia taitoja ja sitä liikunnallista elämäntapaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2025-04-24T18:36:35,2025-04-24T18:37:34,Hyväksytty,1.1 2025_42_171,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp",Edustaja Kokko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_172,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva esitys on enemmän kuin tervetullut, mikäli haluamme vahvistaa koulurauhaa ja ennen kaikkea opettajien mahdollisuuksia puuttua siihen häiritsevään mobiililaitteiden käyttöön. Tässä mielessä kyllä kiitokset sivistysvaliokunnalle varsin laaja-alaisesta ja monipuolisesta selvityksestä. Se, olisiko nyt syytä ottaa isompi askel näiden kansainvälisten esimerkkien mukaisesti, on varmaan tietysti pohdinnan arvoinen kysymys, mutta onhan tämä hyvä askel siihen koulurauhan turvaamiseen niistäkin näkökulmista, joista tässä on jo puheenvuoroja käytetty, mitkä liittyvät lasten ja nuorten yliaktiivisuuteen, liialliseen ruutuaikaan ja kiusaamiseen, mitä siellä pystyy tapahtumaan ihan niitten oppituntienkin aikana. Se tietysti on varmasti hyvä tiedostaa, että eihän tämä mikään hokkuspokkuskeino ole nostaa Suomen oppimistulokset taas sinne maailman kärkeen, vaan siihen kyllä entistä vahvemmin liittyy panostaminen lasten ja koululaisten hyvinvointiin sekä muun muassa siihen, että ne opetusryhmät ovat riittävän pienet, jotta se yksilöllinen opetus pystytään takaamaan ja sitä kautta turvaamaan myös se opetusrauha.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-04-24T18:37:34,2025-04-24T18:38:50,Hyväksytty,1.1 2025_42_173,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp",Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_174,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kaikki oleellinen on täällä tullut sanottua ja kuultua — kännykät eivät kuulu oppitunneille — eikä siitä sen enempää. Samaan aikaan on kuitenkin muistettava kaikki ne lapset, joilla ei ole sen enempää oppitunneilla kuin varsinkaan siellä välitunneilla kavereita. Heidän suuri ongelmansa ei ole se kännykkä vaan jotain paljon pahempaa ja murheellisempaa: heillä ei ole ystäviä, he ovat yksinäisiä ja liian usein myös kiusattuja. Aika usein, kun me täällä ratkaistaan joku ongelma, tai kuvitellaan, että on ratkaistu, se työ ei lopu siihen, vaan edestä löytyy seuraava asia. Arvoisa puhemies! Me emme itse saa mennä kännykän taakse, vaikka täällä aika usein sitä kyllä teemme, ja varsinkin tuolla valiokunnissa aika usein nolottaa asiantuntijoiden kannalta, kun välillä lähestulkoon kaikki meistä edustajista ovat siellä kännykän takana. Mutta me ei saada mennä kännykän taakse piiloon näiden lasten ja nuorten osalta, joilla saattaa ainut ystävä olla se kännykkä tai löytyä sieltä kännykästä. Se on monasti opittu kotoa tai jopa opetettu kotoa. Jos jo lastenvaunuissa nähdään, kun isä tai äiti on koko ajan sillä kännykällä, niin kyllä se varmaan tarttuu sieltä, ja tähän ongelmaan meidän kaikkien on tartuttava seuraavaksi. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-04-24T18:38:50,2025-04-24T18:40:05,Hyväksytty,1.1 2025_42_175,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp",Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_176,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni tämä laki on malliesimerkki siitä, mihin tämä sääntö-Suomi on mennyt. Opettajat ja rehtorit eivät uskalla itse päättää siitä, mikä lapsille on hyväksi ja mikä on opetukselle hyväksi ja mitä voitaisiin tehdä, koska joku lapsi saattaa vedota perustuslailliseen oikeuteen siinä, että hänellä on oikeus kantaa kännykkää, tai joku vanhempi saattaa suuttua. Siksi näköjään on niin, että jokainen tällainen maalaisjärjellä ymmärrettävä asia, joka pitäisi kieltää, pitää tuoda eduskunnan kautta ja säätää siitä laki. Ollaanhan me silloin turmion tiellä. Ei minulle itselleni tullut aikanaan mieleenkään, että minulla olisi oikeus kantaa puhelinta mukanani, vetää sitä johtoa siellä perässä tai tuoda Super Mario mukaan kouluun ja sanoa opettajalle, että et sinä tälle mitään voi, kun minulla on tähän perustuslaillinen oikeus. [Naurua] Onhan tämä Suomenmaa nyt ihan hölmöksi mennyt, jos meidän pitää kaikesta säätää laki erikseen, mahdollisimman tiukkana ja mahdollisimman pitkälle. En voi ymmärtää tätä koko lainsäädäntöä tässä kohtaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-04-24T18:40:05,2025-04-24T18:41:04,Hyväksytty,1.1 2025_42_177,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp",Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_178,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset valiokunnalle erinomaisesta valmistelusta. Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja keskittymistä tukeva. On faktaa, että liiallinen kännyköiden käyttö kouluissa aiheuttaa häiriöitä, vaikeuttaa keskittymistä ja on heikentänyt oppimistuloksia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että työrauha on monissa kouluissa heikentynyt ja älylaitteiden runsas käyttö häiritsee opiskelua. Edustaja Lehtinen tuossa totesi, että kaikesta meidän pitää näköjään lakiin määritellä, vaikka rehtoreilla on paljon valtaa omissa kouluissaan. Hallituksen esityksen myötä puhelinten käyttö oppitunnilla sallitaan vain oppimistarkoitukseen tai terveydellisistä, hoidollisista syistä. Tämä muutos vahvistaa lasten ja nuorten oikeutta rauhalliseen ja turvalliseen oppimisympäristöön, hyvä niin. Kannatan hallituksen esitystä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-04-24T18:41:04,2025-04-24T18:42:14,Hyväksytty,1.1 2025_42_179,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp",Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_180,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitän hallitusta tästä lakiesityksestä kännyköiden ja mobiililaitteiden kieltämiseksi oppituntien ajaksi. Lapset ja nuoret viettävät tänä päivänä muutoinkin liikaa aikaa mobiililaitteiden kanssa, joten on hyvä, että kouluaika ja varsinkin oppitunnit rauhoitetaan niiltä. Kaksi tuntia päivittäistä ruutuaikaa ylittyy reilusti suurimmalla osalla lapsia ja nuoria. Liiallinen ruutuaika näkyy koulussa häiriökäyttäytymisenä, väsymyksenä sekä näyttäytyy ärsytyskynnyksen alentumisena, jolloin myös altistuu helpommin fyysiselle väkivallalle. Meillä on oppilaita, jotka jäävät kotiin koulupäivän ajaksi, kun kännykkä on ollut unikaverina, ja nuoret kertovat pelaavansa aamuun saakka. Tämän vuoksi aamulla ei jaksakaan lähteä kouluun, vaan jäädään kotiin nukkumaan. Osalla nuorista on toki muitakin syitä, miksi jäädä kotiin, kuten kiusaamista tai kännykkään tulleita uhkailuja, eikä oppilas halua tai uskalla mennä kouluun. Kutsun heitä koulupudokkaiksi. Tällä voi olla kohtalokkaat seuraukset selviytymisessä nuoren oppimisen kannalta, jos jää paljon jälkeen opetuksesta. Huomioitavaa on, että koulu ei voi olla yksin vastuussa lapsen kännykän käytöstä vaan lapsen kännykän käyttöä tulee rajoittaa, valvoa ja opastaa ennen kaikkea vanhempien taholta kotoa käsin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-04-24T18:42:14,2025-04-24T18:43:35,Hyväksytty,1.1 2025_42_181,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp",Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_182,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni edustaja Lehtinen nosti tässä ihan oleellisen asian esille. Kyllähän tämä hullu ajattelu omaisuudensuojasta tai perusoikeudesta kännykän käyttöön koulussa on mennyt aivan yli. Pitääkö meidän yksitellen kieltää erilaisia asioita laissa? Mielestäni ei pitäisi. Mutta nyt kun työrauhaa ja koulurauhaa halutaan vahvistaa, niin on erittäin perusteltua, että tämä kännykkäkielto tuodaan ja mahdollistetaan, ja eilen puoliväliriihessähän päätimme, että tätä seurataan ja on valmius tehdä vielä tällä vaalikaudella tiukennuksia, jos se ei toimi. Tämä on hyvää oppia myös sille, että kännyköitä ei räplätä tulevaisuudessa myöskään työpaikoilla. Niitä voidaan käyttää toki työssäkin erilaisiin tehtäviin, materiaalien käyttöön tai muuhun. Toisaalta kouluilla on myös yksi tehtävä, näiden laitteiden vastuullisenkin käytön opettaminen, ja sitäkin tämä lainsäädäntö tulevaisuudessa mahdollistaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-04-24T18:43:35,2025-04-24T18:44:42,Hyväksytty,1.1 2025_42_183,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp",Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_184,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kieltämättä on valitettavaa, että olemme joutuneet Suomessakin siihen tilanteeseen, että perustuslakia ja perusoikeuksia tulkitaan jopa niin absurdeilla tavoilla, että kännykän näpräily tunnilla voisi olla lapsen perusoikeus, kun itse ajattelisin, että lapsen perusoikeus siellä koulussa tulisi olla nimenomaan oppia, saada niitä oppeja koko elämänsä varrelle, ja toisaalta suojata hänen aivokehitystään niiltä mobiililaitteiden vaikeilta ja valitettavimmilta piirteiltä, joita tässä viimeisen ehkä 10—20 vuoden aikana on alkanut ilmetä enenevissä määrin teknologisen kehityksen myötä. Kuitenkin tälle valitettavalle puolelle on myös sitten se kauniimpi puoli eli se, että lainsäätäjä kykenee täällä eduskunnassa säätämään lakeja, jotka turvaavat sitä oppimista ja koulutusta. Siis siitä huolimatta, että absurdeja tulkintoja on tehty perusoikeuksista, täällä eduskunnassa me pystytään viemään läpi kännykkäkiellon kaltaista maalaisjärkistä lainsäädäntöä ja siten turvaamaan sekä koulujen arkea että näiden koululaisten oppimista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-04-24T18:44:42,2025-04-24T18:45:51,Hyväksytty,1.1 2025_42_185,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Nyt mennään varsinaiseen puhujalistaan, mutta sitä ennen muistutan, että kun tässä debattivaiheessa tuli sekä vastalause-esitys että kannatus, niin ne pitää tehdä vielä sitten niissä varsinaisissa puheenvuoroissa, koska lyhyttahtisessa ei voi esityksiä tehdä. — Elikkä seuraava varsinainen puheenvuoro on edustaja Koposen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_186,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tällä esityksellä saadaan tosiaan kouluihin myös liikunnallinen elämäntapa osaksi opetuksen perustaa. Välitunnit kestävät koko peruskoulun aikana yhteensä noin 2 000 tuntia ja liikuntatunnit 600 tuntia. Tämä osoittaa hyvin, että jos haluamme lasten liikkuvan enemmän, välitunnit ovat avainasemassa. Liikunta vähentää useiden tutkimusten mukaan masennusta ja ahdistuneisuutta. Samaan aikaan liikunta nostaa itsetuntoa ja vaikuttaa positiivisesti oppimiseen. Puhemies! Puhelimet ovat paitsi keskittymistä häiritsevä tekijä myös kiusaamisen väline. Salakuvat ja nöyryytysvideot ovat tulleet, ikävä kyllä, osaksi raaistuvaa kiusaamista. Opettajat eivät voi valvoa kaikkea, ja valitettavasti monet lapset ja nuoret joutuvat jatkuvan digikiusaamisen kohteeksi myös koulupäivän aikana. Kun kouluissa on selkeä linja, jossa kännyköiden käyttöä rajoitetaan koko koulupäivän ajan, voidaan vähentää myös näitä ongelmia. Puhemies! Onneksi hallituksen esitys mahdollistaa kännyköiden käytön rajoituksen myös välitunneilla ja muilla siirtymillä. Tätä mahdollisuutta tulee myös kuntien ja koulujen käyttää. Sivistysvaliokunnan mietinnössä on myös seuraava lausumaehdotus: ”Eduskunta edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö tekee selvityksen mobiililaitteiden käyttöä koskevien rajoitusten vaikutuksista Suomessa ja ulkomailla vuoden 26 loppuun mennessä sekä ryhtyy tarvittaessa jatkotoimenpiteisiin selvityksen pohjalta.” Puhemies! Jo nykyisen tutkimusnäytön perusteella on mielestäni selvää, että tulevaisuudessa tulee säätää vielä velvoittavammin, ihan lainsäädännön tasolla, että välitunnit ja muut siirtymät ovat kännykkävapaita. Puhemies! Perussuomalaiset esittivät kännykkäkieltoa kouluihin jo silloin, kun se ei ollut suosittua, ja nyt saamme vihdoin asian lainsäädäntöön, hyvä niin. On myös hienoa, että muut eduskuntapuolueet ovat nähneet vallitsevan todellisuuden ja voimme laajassa yhteisymmärryksessä viedä asiaa nyt eteenpäin. Ja aivan kuten täällä on aikaisemminkin jo puheissa sanottu, kodin ja koulun välinen yhteistyö on tässä asiassa tärkeää sekä myös perheiden ottaminen mukaan tähän kännykkäasiaan ja lasten ohjaaminen vähempään käyttöön tässä asiassa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-04-24T18:46:11,2025-04-24T18:48:32,Hyväksytty,1.1 2025_42_187,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp",Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_188,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tänään käsittelemme sivistysvaliokunnan mietintöä perusopetuslain muuttamisesta puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käytön osalta. Älypuhelimien tultua markkinoille se alkoi näkyä pian myös nuorten arjessa niin vapaa-ajalla kuin koulussakin. Kännykät näkyvät lasten ja nuorten arjessa monella tapaa. Nuoret ovat löytäneet somen maailmankaikkeuden. Kännykkä mahdollistaa nuorille kuin tarjottimella kaiken mahdollisen, jos sen käyttöä ei valvota: väkivaltaa, K18-pelejä, K18-aikuisviihdettä sekä anonyymialustoja, kuten Snapchat, Telegram ja Signal. Näiden sovellusten kautta on helppo kiusata ja lähettää ikäviä viestejä anonyymisti. Anonyymialustojen kautta tehdään myös sähkötupakka-, nuuska-, huumausaine- ja muita päihdekauppoja. Yhä näkyvämpää nuorten keskuudessa on myös kouluaikana tapahtuva kaupanteko kännyköiden avulla. Arvoisa puhemies! Kännykän avulla on koulupäivän aikana tehty niin oppilaisiin kuin koulun henkilökuntaankin kohdistuneita videotallenteita ja muun muassa otettu valokuvia salaa. Näitä on sitten päätynyt sosiaaliseen mediaan erilaisin muokkauksin ilman asianosaisen lupaa, muun muassa tekoälyn avulla tehtyjä meemejä. Nuorten suosikkialustoja somessa on myös TikTok. Eri puolilla Suomea on sosiaalisessa mediassa levinnyt erilaisia tappeluvideoita ja nöyryytysvideoita, joita nuoret jakavat. Näitä väkivaltaa esittäviä videoita on tavattu myös alakouluikäisten puhelimista, ja ne ovat aikuistenkin silmissä järkyttävää katsottavaa. Arvoisa puhemies! Nykyinen hallitus on menossa tämänkin lakiehdotuksen osalta oikeaan suuntaan, jotta oppitunneille saataisiin lisää työrauhaa. Kännykän käyttö oppitunneilla on jatkossa siis kiellettyä ilman perusteltua terveydellistä syytä. Esityksessä mahdollistetaan kännyköiden rajoitus myös välitunneille ja muille koulupäivän siirtymille. Onkin tärkeää, että kunnat ja koulut ottavat tämän lain antaman mahdollisuuden käyttöön ja näin kieltävät kännykän käytön koko koulupäivän ajaksi turvaten oppilaiden oppimista ja työrauhaa. Arvoisa puhemies! Mobiililaitteiden käyttö ei ole ongelma, jos niiden käyttöä lasten ja nuorten osalta opastetaan ja valvotaan sekä pidetään huolta terveestä arkirytmistä. Tämä ei siis ole yksin koulujen eikä lainsäätäjän tehtävä, vaan tämän kaiken pitää lähteä jo kotoa käsin. Hallituksen esitys on askel oikeaan suuntaan, jotta kouluihin saadaan palautettua oppimisrauha ja sitä kautta oppimistulokset nousuun. Tämä esitys on erittäin kannatettava. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-04-24T18:48:34,2025-04-24T18:51:29,Hyväksytty,1.1 2025_42_189,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp",Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_190,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää huomioida, että mobiililaitteiden käytön rajoittaminen ei ole pelkästään käytännöllinen toimenpide, vaan se liittyy myös lasten ja nuorten aivoterveyteen ja hyvinvointiin. Asiantuntijat ovat nostaneet esille monia haittoja, joita liiallinen mobiililaitteiden käyttö voi aiheuttaa, kuten vähentynyt kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus, fyysisen aktiivisuuden väheneminen sekä aivojen ylikuormittuminen. Ihmisaivojen kehitys jatkuu varhaisaikuisuuteen asti, joten aivoterveyteen liittyvät näkökohdat ovat tämän lapsia ja nuoria koskevan lakiehdotuksen käsittelyn yhteydessä erityisen merkityksellisiä. Tästä syystä on todella tärkeää, että lapsia ja nuoria suojellaan liialliselta ja haitalliselta kuormitukselta. Lisäksi on huomioitava, että mobiililaitteiden käyttö voi vaikuttaa merkittävästi nuorten mielenterveyteen. Asiantuntijalausunnoissa on tuotu esiin, kuinka jatkuva ärsyketulva, jota älylaitteet tuottavat, ylikuormittaa keskeneräistä keskushermostoa. Tämä voi johtaa stressiin, uupumukseen ja keskittymisongelmiin, jotka vaikuttavat negatiivisesti oppimiseen. Nuorten itsesäätelytaidot eivät ole vielä täysin kehittyneet, ja siksi emme voi jättää mobiililaitteiden käytön vastuuta pelkästään heille itselleen. Valiokunta on korostanut, että aivoterveys on tärkeä osa lasten ja nuorten hyvinvointia, ja tästä syystä mobiililaitteiden käytön rajoittaminen on perusteltua. Rajoituksilla pyritään suojelemaan kehittyvien aivojen hyvinvointia ja edistämään terveellisempiä elintapoja. Esityksellä ei ole tarkoitus estää digitaalisten taitojen kehittämistä, päinvastoin. Kouluissa tarjotaan edelleen mahdollisuus opiskella digitaalisia taitoja, mutta se tapahtuu hallitusti ja ohjatusti niin, että se tukee oppimista eikä vie huomiota pois siitä. Lapsen etu on perusopetuksen järjestämisessä aina etusijalla. Tämä lakiuudistus on askel kohti turvallisempaa ja terveellisempää koulumaailmaa, jossa oppilaat voivat keskittyä opiskeluun ja hyvinvointiinsa ilman mobiililaitteiden aiheuttamia häiriöitä ja stressiä. Kouluilla ja etenkin juuri kuntavaaleissa valituilla valtuutetuilla onkin tärkeä rooli siinä, että omissa kunnissaan huolehtivat siitä, että kuntiin saadaan yhtenäisiä koulukohtaisia järjestyssääntöjä, joissa on mahdollista myös kieltää tämä välituntiaikainen puhelinten käyttö. Sivistysvaliokunta katsoo, että koulupäivän aikana tulisikin olla säännökset mobiililaitteiden käytön rajoittamisesta oppituntien aikana, eli kuten tässä lakiesityksessä esitetään, ja että koulujen järjestyssäännöissä voitaisiin määritellä, miten mobiililaitteiden käyttöä käsitellään muuna aikana, kuten välitunneilla ja ruokailuissa. Asiantuntijalausunnoissa on kuitenkin tuotu esille, että vaikka välitunnilla mobiililaitteiden käyttö voi vaikuttaa houkuttelevalta, se voi heikentää aivoterveyttä ja estää oppilaita palautumasta edellisistä oppitunneista. Lisäksi vaikka puhelimen käyttö voi tuntua helpolta välineeltä yksinäisyyden lievittämiseksi, se ei ole pitkäaikainen ratkaisu sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutuksen kehittämiseen. Valiokunta piti myös tärkeänä, että lapset ja nuoret osallistuvat lainsäädännön valmisteluun ja että heidän näkemyksiään kuullaan päätöksenteossa. Yhteistyö koulujen, kotien ja muiden osapuolten välillä on olennaista digitaalisten hyvinvointikysymysten käsittelyssä, ja Opetushallituksen rooli tässä yhteistyössä on erittäin tärkeä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-04-24T18:51:45,2025-04-24T18:56:11,Hyväksytty,1.1 2025_42_191,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp",Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_192,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelman mukaisesti on erittäin tärkeää, että liikunnallinen elämäntapa lisätään osaksi esi- ja perusopetuksen tavoitteita. Muutoksen avulla pystytään edistämään tavoitetta vahvistaa liikunnan merkitystä esiopetuksen ja koulujen toimintakulttuurissa sekä siten vahvistamaan lasten ja nuorten liikkumista esiopetuksen ja koulupäivän aikana. Tavoitteiden saavuttaminen kuitenkin edellyttää, että lainsäädännön muutoksen jälkeen tehdään myös tarvittavat muutokset ja riittävän vahvat konkreettiset kirjaukset esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin erityisesti koulujen liikunnallisen toimintakulttuurin kehittämiseksi. Esi- ja perusopetuksella on keskeinen merkitys lasten ja nuorten liikkumisen ja liikunnan edistämisessä erityisesti vähän liikkuville lapsille ja nuorille. Lasten ja nuorten arki kuluu pitkälti kouluissa sekä kodin ja koulun välisillä matkoilla, minkä vuoksi koulupäivän aikaisella liikkumisella ja liikunnalla sekä koulumatkan kulkutavalla on tärkeä merkitys lasten ja nuorten kokonaisaktiivisuuteen. Liikunnan opetuksella ja liikuntakasvatuksella sekä koulujen liikunnallisella toimintakulttuurilla on tärkeä merkitys lasten ja nuorten liikunnallisen ja aktiivisen elämäntavan kehittymiselle. Siihen vaikuttavat myös merkittävästi meidän aikuisten esimerkki ja asennoituminen. Viime vuosina liikunnallisen toimintakulttuurin rakenteita on kouluissa myös osin purettu. Samaan aikaan koronapandemian seurauksena tarve oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseen liikunnan keinoin on entistä suurempi. Toimintakulttuurin muutos vie aikaa, joten myös jatkossa on tärkeää jatkaa pitkäjänteistä työtä perusopetuksen liikunnallistamisen tukemiseksi ja kehittämiseksi. Perusopetuksen aikana on 2 000 välituntia ja 600 tuntia liikuntaa. Tämän vuoksi välituntien liikunnallistamisen tulee olla toimi, jolla tätä tavoitettamme edistetään. Koulupäivän aikaisen liikkumisen hyödyistä on vahvaa tutkimusnäyttöä. Riittävä fyysinen aktiivisuus on edellytys lasten ja nuorten normaalille kasvulle ja kehitykselle sekä hyvinvoinnille. Fyysisen aktiivisuuden lisääminen on yksi keskeinen keino, jolla voidaan parantaa lasten ja nuorten oppimistuloksia. Reipas liikunta, hyvä fyysinen kunto ja hyvät motoriset taidot ovat myös yhteydessä hyvään koulumenestykseen lapsuudessa ja nuoruudessa. Erityisesti koulupäivän aikainen liikkuminen on hyödyllistä oppimistulosten näkökulmasta. Lisäksi liikunnallinen elämäntapa edistää kouluissa yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja viihtyvyyttä. Myös juuri budjettiriihessäkin korostettu harrastamisen Suomen malli tukee liikunnallisen elämäntavan toteutumista ja hyvän fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn ylläpitoa. Juuri valitut uudet kuntien valtuutetut ovatkin tässä merkittävässä roolissa pohtiessaan ja tarkastellessaan siellä myös koulujen ja oppilaitoksien liikunnallistamista, ja toivon tähän erityistä huomiota. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-04-24T18:56:16,2025-04-24T19:00:03,Hyväksytty,1.1 2025_42_193,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp",Edustaja Keto-Huovinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_194,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Perusopetuslain muuttaminen siten, että puhelimien ja mobiililaitteiden käyttöä voidaan rajoittaa oppitunneilla, on tärkeä uudistus ja merkittävä askel kohti turvallisempaa ja rauhallisempaa opiskeluympäristöä. Tulevaisuudessa puhelimen käyttö oppitunnin aikana sallitaan vain tiettyihin laissa säädettyihin tarkoituksiin, kuten oppimistarkoitukseen tai terveydenhoitoon. Uudistus hyödyttää kaikkia osapuolia. Se antaa opettajille lainsäädännöllisen selkänojan kännyköiden pois ottamiseen. Opettajilla on paremmat mahdollisuudet keskittyä opettamiseen, eikä aika kulu siihen, että joutuu toistuvasti kieltämään jotain oppilasta käyttämästä kännykkää, ja yhtä lailla kännykkäkielto vahvistaa lasten ja nuorten oikeutta turvalliseen ja rauhalliseen opiskeluympäristöön sekä lisää oppilaiden yhdenvertaisuutta. Muutos tulee vaikuttamaan positiivisesti keskittymiseen oppitunneilla ja parantaa koulujen työrauhaa. Tämä on nähty jo niissä kouluissa, joissa puhelinten käyttöä on rajoitettu. Viittasin jo aiemmin keskustelussa oman kotikuntani Mäntsälän koulujen järjestyssääntöihin, joissa on menty osin lakiesitystä pidemmälle. Tänään Wilmaan jo kilahti viesti, jossa kerrottiin perusopetuslain muutoksesta ja sen voimaantulosta sekä kysyttiin vanhemmilta kantaa laajempaan kieltoon myös yläkoulun osalta. Toivonkin, että koulut käyttävät mahdollisuuden järjestyssäännöissä laajentaa kieltoa oppituntien ulkopuolelle. Kännykkäkiellon myötä koulunkäynnistä tulee toivottavasti monelle myös mielekkäämpää. Oppimisen ja opetuksen laatu paranevat, mikä on kaikkien etu. Positiiviset vaikutukset eivät toivon mukaan rajoitu vain kouluaikaan vaan näkyvät myös koulun ulkopuolella lasten ja nuorten parempana keskittymiskykynä, pienempänä ruutuaikana, liikunnallisuuden lisääntymisenä, kiusaamisen vähentymisenä ja vahvempina sosiaalisina suhteina. Arvoisa rouva puhemies! On huomionarvoista, että tieto- ja viestintäteknologian käyttö opetuksessa ei ole kiellettyä, vaan päinvastoin digitaalisten välineiden käyttöä ja digitaalisten taitojen harjoittelua tullaan edelleen tukemaan osana opetussuunnitelmaa. Digitaidot ovat vahvasti nykyaikaa, eikä tavoitteena tämän lain myötä ole jättää uutta sukupolvea kehityksen kelkasta. Koulujen tulee jatkossakin antaa tarpeelliset järjestyssäännöt puhelimien ja mobiililaitteiden säilytyksestä koko koulupäivän ajaksi mukaan lukien välitunnit ja ruokailu. Näin voimme varmistaa, että oppilailla on tarvittaessa myös mahdollisuus hoitaa henkilökohtaisia asioitaan. Uudistus on tärkeä askel kohti parempaa oppimisympäristöä, ja yhdessä me voimme luoda kouluja, joissa opiskelu on turvallista ja keskittyminen mahdollista ilman pinnistelyä. Samalla muutos vähentää laajemminkin haittavaikutuksia, joita puhelinten käytöllä on lasten ja nuorten elämässä. Tutkimusten mukaan kännykkä on yksi syy sekä levottomaan käytökseen oppituntien aikana että lisääntyneisiin lasten ja nuorten mielenterveyden pulmiin. Ruutuaika lisää keskittymisvaikeuksien, tunne-elämän häiriöiden ja ylivilkkauden riskiä jo 5-vuotiailla lapsilla. Pelkästään pulpetilla oleva puhelin heikentää keskittymistä opiskeluun. Kyllähän se puhelin siinä pöydällä vilkkuen häiritsee meistä ihan jokaista ja vaatii vähintäänkin kurkistamaan, mitä siellä on. Sosiaalisen median nopeat ja lyhyet sisällöt muuttavat myöskin aivojen toimintaa, ja erityisesti nuorten kehittyville aivoille liiallisen kännykän käytön vaikutukset ovat voimakkaimpia. Aivot tottuvat nopeaan tahtiin, jolloin pitkäjänteisiin ja tylsempiin asioihin, kuten kokeiden lukuun, on todellakin paljon vaikeampi keskittyä. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden lausunnoissa onkin kuvattu laajasti mobiililaitteiden runsaasta käytöstä aiheutuvia haittavaikutuksia. Valiokunnalle esitetty tutkimustieto puoltaa vahvasti laitteiden käytön rajoittamista koskevaa sääntelyä. Aivoliitto ry on laatinut tutkimusnäyttöön perustuvia suosituksia lasten, nuorten ja huoltajien älypuhelimien käytölle. Suositusten tavoitteena on auttaa lapsia, nuoria ja ennen kaikkea huoltajia rajaamaan koko perheen älypuhelimien käyttöä ja siten suojata aivoja liialliselta ja vahingolliselta kuormitukselta. Koska lasten ja nuorten itsesäätelytaidot ovat vasta kehittymässä, ei vastuuta mobiililaitteiden käytöstä voi jättää yksin heille. Meillä aikuisilla on vastuu lasten ja nuorten hyvinvoinnin edellytysten luomisesta. Välillä se tarkoittaa päätöksiä, joista ei saa heiltä itseltään kiitosta ihan saman tien. Olen kuitenkin varma siitä, että moni tulee kiittelemään tekemäämme päätöstä tulevaisuudessa, sillä jo nyt moni lapsi ja nuori tunnistaa puhelimen käytön ongelmat ja kannattaa kännykkäkieltoa. Nyt tehtävillä päätöksillä on kauaskantoisia vaikutuksia, ja tämä on oikea päätös. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2025-04-24T19:00:09,2025-04-24T19:05:21,Hyväksytty,1.1 2025_42_195,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp",Edustaja Eloranta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_196,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi tätä hallituksen esitystä, joka rajoittaa mobiililaitteiden käyttöä peruskouluissa erityisesti oppituntien aikana. Tämä on tärkeä askel lasten ja nuorten hyvinvoinnin sekä oppimistulosten parantamiseen, joiden laskua olemme nyt 2000-luvun alusta katselleet. Uskon, että tässä puhelimen käytön rajoittamisessa voi olla yksi alku sille, että saamme niitä oppimistuloksiakin nousemaan. Rajoitus tuo kouluun rauhaa, jossa oppiminen voi tapahtua ilman jatkuvia häiriötekijöitä, niin kuin tänä päivänä helposti tuppaa olemaan. Tutkimus- ja asiantuntijalausunnot ovat yksiselitteisiä. Liiallisella älylaitteiden käytöllä on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia lasten keskittymiskykyyn, aivoterveyteen ja yleiseen jaksamiseen. Erityisesti lapsen keskeneräinen hermosto, joka itse asiassa kasvaa aina 25-vuotiaaksi asti, ei kestä jatkuvaa ärsyketulvaa, ja seurauksena on sitten levottomuutta, unihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia ja pahimmillaan vakavaa uupumusta. Arvoisa puhemies! Oppiminen vaatii rauhaa, aikaa ja pitkäjänteisyyttä. Tätä ei tue se, että älypuhelin värisee taskussa jatkuvasti. Meidän on luotava oppilaille ympäristö, jossa he voivat keskittyä rauhassa ilman jatkuvaa digihälyä. Esitys ei kuitenkaan kiellä teknologian käyttöä oppimisessa vaan mahdollistaa sen hallitun ja opettajan johdolla tapahtuvan käytön, ja juuri näin sen pitää ollakin. Haluan nostaa esiin erityisesti sivistysvaliokunnan lausumaesityksen, eli valiokunta edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää mobiililaitteiden käyttörajoitusten vaikutuksia niin Suomessa kuin ulkomailla vuoden 26 loppuun mennessä. Tämä on ihan vastuullista ja kauaskantoista politiikkaa. On tärkeätä, että me perustetaan meidän päätökset tutkittuun tietoon. Toki sitä tutkittua tietoa olisi jo nytkin aika paljon olemassa, mutta arviointi sitten ensi vuonna mahdollistaa sen, että voidaan seurata, miten tämä lakimuutos on vaikuttanut, ja miettiä niitä jatkotoimia. On tärkeätä, että tätä arviointia tehdään, ja uskon, että me tullaan olemaan — toivottavasti hyvinkin pian — tilanteessa, että uskalletaan tehdä se seuraava askel elikkä kieltää puhelimen käyttö koko koulupäivän ajaksi mukaan lukien välitunnit ja ruokailut. Olisi tosiaan ollut mukavaa ottaa tämä askel jo nyt monien kansainvälisten esimerkkien mukaan. Tästähän on todella hyviä esimerkkejä maailmalta. Tuossa jo debattipuheenvuorossani kerroinkin, että tosiaan esimerkiksi Australiassa on ollut nytten jo jonkin aikaa käytössä tämä täyskielto. Siellä kun haastateltiin tuhatta opettajaa, niin he kertoivat — 87 prosenttia opettajista vastasi näin — että keskittymisvaikeuksia on oppilailla selvästi vähemmän kuin aikaisemmin, ja myöskin oppimistulokset olivat opettajista 89 prosentin mielestä parantuneet. Nämä ovat juuri asioita, joiden kanssa me täällä Suomessakin painiskelemme. Joka tapauksessa asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että mobiililaitteiden jatkuva käyttö myöskin tauoilla estää oppilaita palautumasta kognitiivisesti ja fyysisesti. Välituntien olisi tarkoitus tukea oppilaiden hyvinvointia ja sosiaalisia suhteita ja terveellistä kehitystä, mutta tänä päivänä se mobiililaitteiden käyttö vie aikaa sosiaaliselta, tärkeältä vuorovaikutukselta ihmisten välillä ja myöskin liikunnalta, jotka ovat keskeisiä tekijöitä oppilaan kokonaisvaltaisessa kehityksessä. Ja mitä siihen yksinäisyyteen tulee, niin jotkut ovat ajatelleet, että jos oppilas on yksinäinen, niin se on helppoa, kun voi sitten katsoa puhelinta, mutta asiantuntijat valiokunnan kuulemisissa ovat kertoneet, että mobiililaitteiden käyttö esimerkiksi välitunneilla mieluumminkin vähentää sitä yhteisöllisyyttä ja loppuviimeksi sitten lisää yksinäisyyttä. Elikkä on tärkeää, että ne puhelimet ovat kaikilta pois ja sitten opetellaan sitä yhdessä olemista. Asiantuntijat myös varoittavat, että mobiililaitteiden käyttö tauoilla, niin kuin välitunneilla, voi johtaa oppilaan aivojen jatkuvaan kuormittumiseen, mikä heikentää keskittymiskykyä ja oppimista sitten seuraavalla tunnilla. Lisäksi mobiililaitteet voivat toimia kiusaamisvälineenä ja lisätä nuorten eristäytymistä. Välitunnit ovat tärkeitä hetkiä, jolloin oppilaat voivat rentoutua ja harjoitella sosiaalisia taitoja kasvokkain. Arvoisa puhemies! Lasten ja nuorten aivot tarvitsevat suojaa. Se ei ole mielipide, vaan se on tosiasia, ja koska nämä itsesäätelytaidot, joista monet edustajat ovat täällä hienosti todenneet, ovat vielä kehittymisvaiheessa, silloin se vastuu digilaitteiden käytöstä ei voi olla yksin lapsilla. Meidän tehtävämme lainsäätäjinä ja myöskin vanhempina siellä kotona on antaa selkeät ja toimivat työkalut, joilla sitten luodaan turvallinen ja oppimista tukeva koulupäivä. Haluaisin vielä huomauttaa, että tällä esityksellä ei puututa digitaalisten taitojen opetukseen, päinvastoin se selkeyttää roolia. Elikkä oppiminen teknologian avulla tapahtuu koulun välineillä ja opettajan ohjauksessa, ja se on myöskin tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen ja ennen kaikkea pedagogisesti kestävä askel. Mutta tosiaan tämä on askel kohti parempaa koulupäivää ja parempia oppimistuloksia. Kannatan esitystä ja toivon, että koko eduskunta näkee tässä hyvän mahdollisuuden suojella lapsia ja parantaa niitä oppimistuloksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2025-04-24T19:05:28,2025-04-24T19:10:53,Hyväksytty,1.1 2025_42_197,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp",Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_198,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat! Perusopetuslain muuttaminen on käsittelyssä tänään meillä sivistysvaliokunnan mietinnön pohjalta. Mietin itse, minkälaisella asenteella tähän keskusteluun tulisin — toisaalta tyytyväisenä ja toisaalta vähän surullisena. Tyytyväisenä siinä mielessä, että tämä lainsäädäntö on täällä ja me saamme kännykät nyt kouluissa kuriin, mutta toisaalta vähän surullisena, että me joudumme lainsäädännön kautta tällaisia asioita ratkaisemaan. Tämähän nousi, jos oikein muistan, oikeuskanslerin ratkaisuissa esille. Kyse oli lasten perusoikeuksista, omaisuudensuojasta ja siitä, että koulut eivät voi puuttua näihin tilanteisiin niissä tapauksissa, joissa kaikki lapset vanhempineen eivät ole yksituumaisia. Meillä aika monessa koulussa on tämä pystytty hoitamaan järjestyssääntöjen kautta, ja siihenkin täällä salissa silloin, kun tätä lainsäädännön tekemistä vastustettiin, viitattiin, että ei ole mitään ongelmaa. Ei olekaan niissä kouluissa, joissa vanhemmat ovat yhdessä näitä pystyneet ratkomaan, mutta ongelma on syntynyt välittömästi siinä tilanteessa, kun joku perhe on sanonut, että meidän Maijalla tai meidän Timolla tai Jaakolla on kyllä perustuslaillinen oikeus käyttää kännykkäänsä koulussa ja se on hänen omaisuudensuojansa piirissä. Joskus hieman pilke silmäkulmassa taisin tuossa edustajakollega Zyskowiczille sanoa, kun tästä puhuimme, että onhan tämä erikoista ja kyllä meidänkin poika joutui Muksumäkeen päiväkotiin mennessään ottamaan kurahousut pois. Ei häneltä kysytty sitä, miten hän kokee omaisuudensuojan siinä ja miten hän kokee perusoikeudet. Jos meidän lapsi olisi halunnut olla kurahousuissa, niin kaipa oikeuskansleri olisi sanonut, että se on hänen päätöksensä. No, ei ollut, ja siinä pystyttiin tekemään päiväkodissa ihan oikeita ratkaisuja. Tai kouluissa tehdään koko ajan niitä ratkaisuja, että on kengätön koulu, kouluissa jätetään kengät aulaan ja ollaan sisäkengissä tai sukkasillaan. Ei siitäkään ole tehty tällaista show’ta kuin tästä jouduttiin tekemään. Itse toivon, että me pystyisimme palaamaan sellaiseen vähän maalaisjärjen yhteiskuntaan. Samaan aikaan täällä edustaja Wallinheimon johdolla puretaan normeja — paljonko niitä on purettu tällä kaudella, useita satoja — ja me teemme toisella kädellä sitten tämäntyyppistä välttämätöntä uutta lainsäädäntöä ja normitusta, minkä pitäisi mieluumminkin tulla ihan sieltä perusajattelusta, että kyllä, koulussa pitää voida kieltää ja rajoittaa tätä. Meillähän on ollut näin jo kauan — silloin kun itsekin opettajana toimin — että tällaiset vaaralliset, puukot ja muut, ovat olleet niin kuin selkeitä. Nyt en tiedä, mitä tässä seuraavaksi tapahtuu, mitä tulee. Omassa nuoruudessani tai lapsuudessani oli Tamagotcheja. Kyllä nekin voitiin silloin kieltää. Eivät täällä edustaja Zyskowicz ja nyt jo edesmennyt edustaja Kimmo Sasi joutuneet pohtimaan lainsäädäntöä Tamagotchien kieltämiseksi. Se oli luonnollista, että Tamagotchit eivät kuuluneet omaisuudensuojaan eivätkä minun perusoikeuksiini. Tamagotchit jäivät kotiin, kun minä menin kouluun. Ja näin kyllä olisi pitänyt kännyköidenkin suhteen voida toimia. Tässä on kyse työrauhasta, koulurauhasta, mutta niin kuin täällä edellä kuulimme, esimerkiksi edustaja Eloranta sosiaalidemokraateista piti mielestäni erinomaisen puheenvuoron tästä kiusaamiskysymyksestä. Ne ovat osa tämän päivän vakavinta kiusaamista, jota tapahtuu toki koulupäivien ulkopuolellakin, ja kiusaamisen kohteena saattavat olla myös opettajat, joista olemme netissä nähneet ison määrän erilaisia videoita, joita on kuvattu kouluissa tai tunneilla. Pidin myös erinomaisen hyvänä edustaja Keto-Huovisen analyyttistä puheenvuoroa tästä asiasta ja niistä näkökulmista, joita valiokunnankin käsittelyssä on esillä ollut. Itse ajattelen niin, että on hyvä, että me nyt pakotettuina teemme tämän lainsäädännön. Täällä on tämä seurantaponsi, johon viittasin myös kehysriihen päätöksissä, ja siinä arvioidaan nyt sitten, miten tämä malli toimii, onko tarve siirtyä täyskieltoon, onko tarve tehdä tiukennuksia. Itse kuitenkin toivon, että myös tietynlaisen poikkeamisen mahdollisuus tässä säilyy, kerran puhelimet tulevat olemaan tulevaisuudessakin osa suomalaista yhteiskuntaa, haluamme tai emme, ja silloin on hyvä, että me opetamme koulussa siihen, että puhelinta ei esimerkiksi työelämässä ole oikeus koko aikaa vilkuilla, jos ei se kuulu sen työn tekemiseen. Ja uskon, että on aika vaikeaa sen jälkeen, kun itsellänikin on vaikeus pitää kännykkä taskussa edes tämän puheen ajan, etten kurkista, kuka siellä laittaa viestiä [Ville Kauniston välihuuto] — äänestäjät todennäköisesti kiittävät — mutta se tilanne on vain se, että me elämme koko ajan niin siinä kännykässä kiinni, että on hyvä opettaa sitä. Toisaalta hyvä on myös opettaa sitä, miten kännykkää voidaan käyttää vastuullisesti työnteossa — ja tässäkin salissa. Haluan sanoa sen, kun itsekin saan palautetta, että te kurkitte koko ajan niitä kännyköitä: Kyllä, täällä ei enää ole niitä metrin mittaisia paperipinoja, joita oli vielä kymmenen vuotta sitten. Iso syy on se, että meillä on digilaitteet, joihin nämä materiaalit tulevat. Mutta myönnän myös sen, että joskus saatan kyselytunnin aikana katsoa myös jotain muuta, varsinkin silloin, kun oppositiolta tulee kaikista kiivainta arvostelua. Mutta haluan loppuun oikeastaan todeta sen, että on tärkeätä, että tämä lainsäädäntö tehdään, opetetaan vastuulliseen käyttöön myös kouluissa. Yksi malli saattaa tulevaisuudessa olla se, että on vaikkapa yksi välitunti, jolloin sitä puhelinta saa käyttää, tai voi olla tilanne, missä tarvitaan täyskielto niin, että koko koulupäivä rauhoitetaan puhelimilta. Eli tämä esitys on hyvä ja tervetullut, erittäin tarpeellinen työrauhan, koulurauhan ja kiusaamisen hillitsemisen vuoksi kouluissa, ja toivottavasti tämä vie suomalaista yhteiskuntaa tulevaisuudessakin eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-04-24T19:11:00,2025-04-24T19:18:08,Tarkistettu,1.1 2025_42_199,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp",Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_42_200,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Heinonen edellisessä puheenvuorossa puhui myös yleisestä kehityksestä, ja ajattelen myös niin, että me ollaan oltu aika sokeita sille, kuinka isosti teknologia ja some-maailma muuttavat meidän yhteiskuntaa. Meidän täytyy tässä kohtaa vähintään — meillä on tieteellinen tutkimustieto käytössä — todeta se, että nämä somejätit eivät ajattele meidän lasten ja nuorten parasta, eivät he ajattele edes meidän aikuisten parasta, vaan he tekevät bisnestä, ja niillä, ketkä sinne sisältöä syöttävät, on myös omat agendansa. Se ei ole meidän lasten ja nuorten hyvinvoinnin suojelua suurimmalta osalta, ja sen takia se säätelyn tekeminen on aivan välttämätöntä. Siitä yksi keino on tämä koulupäivän aikainen vapauttaminen, lasten ja nuorten päivän rauhoittaminen, mutta me todella tarvitaan enemmän ja lisää sitä algoritmisäätelyä. Me ollaan nähty useissa vaaleissa jo ympäri maailmaa — tämä ei ole mitenkään suomalainen ongelma — miten somemaailma vaikuttaa meidän demokratiaan ja vaaleihin. TikTok on nuorten paljon käyttämä kanava, joka ei ole suostunut eurooppalaista säätelyä noudattamaan. Nyt valitettavasti viime aikoina myös Meta on päätynyt samaan ratkaisuun, että tehtyä säätelyä ei noudateta, mikä tarkoittaa minun mielestäni ja näkökulmastani sitä, että me tarvitaan entistä vahvempia sanktioita ja viime kädessä sitten näiden eri somealustojen kokonaan kieltämistä, jos nämä sanktiot eivät tehoa, mutta tähän me todella tarvitaan yhteistä EU-linjaa. Isossa-Britanniassa on nostettu esiin huoli etenkin siitä, miten TikTokissa etenkin nuorille miehille tämä algoritmi tuottaa tämmöistä Andrew Taten tekemää ja tyyppistä aggressiivisuuteen lietsovaa sisältöä, ja sen vaikutukset ovat näkyneet jo tilastollisesti poikien väkivaltaisuuden kasvuna. Ranska taas teki tämmöisellä skinnytok-tunnisteella tehdyistä sisällöistä EU:lle kantelun, koska nämä ovat selkeästi altistaneet erityisesti tyttöjä ja nuoria naisia anoreksialle ja laihduttamiselle. Eli näitä työkaluja jonkun verran jo on parlamenteilla ja mailla käytössä EU:n suuntaan, mutta liian hitaita tässä ollaan. Me ei voida luottaa siihen nuorten itseohjautuvuuteen. Nämä meidän valiokunnassa kuulemat nuoret olivat aika rehellisiä ja suoria sen suhteen, että he itse yrittävät kontrolloida somensa käyttöä, mutta turhautuvat siihen, että harvoin kykenevät siihen, ja yhtäkkiä onkin hurahtanut tunti tai pari somessa, ja tämä koski nyt tietysti ensisijaisesti vapaa-aikaa. Niiden koulujen, joissa tämä kielto oli otettu jo käyttöön, nuoret, joita kuulimme, olivat tyytyväisiä siihen, että kielto oli käytössä, ja ainakin se koulupäivä oli rauhoittunut.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-04-24T19:18:09,2025-04-24T19:21:26,Tarkistettu,1.1 2025_42_201,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp",Edustaja Siponen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_42_202,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Täällä on monia hyviä puheenvuoroja käytetty tänään, ja todellakin edustaja Kosonen ja myöskin muita valiokunnasta oli mukana tässä vastalauseessa. Tämän vastalauseen ensimmäiset virkkeet kuuluvat näin: ”Kannatamme puhelimen käytön rajoittamista oppitunnin aikana. Nykyinen käytäntö on kirjavaa.” Oikeastaan viittaan tässä myöskin tähän edustaja Koposen täällä aiemmin käyttämään puheenvuoroon siitä, että tämä laki tarvitaan, koska tällä hetkellä ne säännökset ovat kirjavia. Tämä on totta, mutta se hieman ontuu siinä, kun Koponenkin toi sitten esille välituntien osalta tämän kännyköitten kiellon tarpeen. Tietystihän tästä hyvin on johdettavissa, että näitten välituntien, ruokailujen ja muun koulupäivän osalta meillä on nyt tällä lakiesityksellä odotettavissa kirjavaa käytäntöä ympäri Suomea. Oikeastaan meillä oli sitten johtoajatus myöskin siinä, että olisi toivottu, että tätä esitystä olisi viety vähän pidemmälle ja myöskin sinne välituntien, ruokailujen suuntaan ja pystytty siellä myöskin tuomaan yhtenäisiä käytäntöjä. Täällä oli myöskin edustaja Keto-Huovisella todella hyviä puheenvuoroja, kun hän toi esille näitä esimerkkejä, joita me tällä hetkellä jo tiedämme ympäri Suomea, että on tehty näitä kännyköitten kieltoja koko päivän ajaksi ja siitä on saatu hyviä kokemuksia. Jos poimin tästä meidän vastalauseesta vielä pääkohtia: Todellakin tässä hallitus esittää, että välitunneilla, ruokailuissa ja muuna kouluaikana kännyköiden käytöstä tulisi laatia järjestyssäännöt, jotka säätelevät kännyköiden käyttöä. Todellakin tässä on riskinä, että näemme erilaisia kirjavia käytäntöjä ympäri Suomen koulupäivän osalta, ja tästä syystä olisi kannattanut jo nyt laajentaa tätä kännykkäkieltoa. Toki tässä on oltava aina se poikkeus opettajan harkinnan mukaan esimerkiksi terveydellisten syiden vuoksi, ja on selvää, että tarvittaessa lapsen ja nuoren on saatava yhteys esimerkiksi äitiin, isään tai huoltajaan. Tämä tietysti tapahtuisi opettajan luvalla. No, täällä on tuotu esille myöskin tuossa edellisessä Hopsun puheenvuorossa hyvin sosiaalisen median vaikutuksia lapsiin ja nuoriin, niin kuin monessa muussakin puheenvuorossa, ja kyllähän nämä kansainväliset esimerkit esimerkiksi Euroopasta tällä hetkellä osoittavat, että kyllähän tämä nyt täällä Suomen eduskunnassa säädettävä malli on vähän kummallinen ja poikkeuksellinen. Esimerkiksi Ruotsihan on nyt säätämässä, nimenomaan muuttamassa omaa lainsäädäntöänsä siihen suuntaan, että ne kännykät kiellettäisiin koko koulupäivän aikana. Niin kuin tiedetään, puhelimen näytön jatkuva tarkkailu vie kaiken huomion, ja tietenkin välituntien osalta se tarkoittaa sitä, että kyllähän meistä jokainen, joka tuolla kouluissa on vieraillut, näkee, mitä lapset ja nuoret tällä hetkellä pääosin välitunneilla tekevät. Minä uskoisin, että meillä eduskunnassa on myöskin yhteinen tahtotila, että saataisiin lapset ja nuoret välitunneilla enemmän kohtaamaan kasvokkain, keskustelemaan, käymään sosiaalista kanssakäyntiä, ja tietysti äärimmäisen tärkeä asia on se liikunnan lisääminen myöskin niille välitunneille, mikä tukisi tätä liikunnallista elämäntapaa, joka myöskin on täällä lakiesityksessä mukana. Tässä vastalauseessa tuodaan esille, että karkean laskelman mukaan välitunteja on peruskoulun aikana yli 2 000 tuntia ja sillä, mitä välituntien aikana tehdään, voi olla myöskin suuri merkitys sille lapsen ja nuoren kehittymiselle. Tähän liikunnalliseen elämäntapaan vielä lisään, että tämäkin on hyvä, että se on siellä esityksessä mukana, mutta kyllähän tämä jää hieman, eikä hiemankaan vaan aika, abstraktiksi esitykseksi, ja konkretia on sieltä hyvin, hyvin vähissä. Tietenkin jos ajatellaan konkretiaa, koulupäivän liikunnallistamista, niin kuin edellisessä liikuntaselonteossa tuotiin esille, niin koulujen liikuntatunteja, liikuntatuntien määrää, pitäisi myöskin lisätä. Hieman harmittaa, että hallitus ei tähän mahdollisuuteen tarttunut, koska liikuntatunnit ovat kuitenkin hyviä lasten liikuttamisen kannalta. Ne ovat varsin suosittuja, ja niistä on todella isolla osalla oppilaista myönteiset kokemukset, ja sillä olisi pystytty yhtenäisesti myöskin lasten liikuntaa lisäämään. Toki on hyvä, että tämä harrastamisen Suomen malli säilyy, ja kiitos siitä, että tässä riihessä taisi tulla sinne myöskin vähän lisää panostuksia, se on hienoa. Sitä keskustan johdolla aikanaan oltiin tuomassa ja täällä eduskunnassa viemässä eteenpäin, ja siitä kiitos, että hallitus tätä myöskin edistää ja sitä viedään yli hallituskausien, tehdään tästä mallista entistä parempi — siitä myöskin kiitos. Arvoisa rouva puhemies! Näillä sanoilla teen esityksen tästä vastalauseesta 1 ja siihen liittyvästä pykälämuutoksesta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-04-24T19:21:32,2025-04-24T19:27:27,Hyväksytty,1.1 2025_42_203,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp",Edustaja Kosonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_204,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! Puhun tässä keskustelussa ensiksi vähän TikTokista ja yleensä somen haitoista, koska tämä perusopetuslain muutos nyt kuitenkin kännykkää aika paljon sivuaa — se tärkein kohta — ja on helppo nähdä, minkälaisilta virtuaalisilta päihteiltä meidän pitäisi myös lapsiamme suojella. Suojelemmehan me heitä myös muunlaisilta päihteiltä. Tästä ei ole mitään suoraa syy—seuraus-tutkimusta olemassa, mutta voidaan nähdä ihan käyristä, milloin on TikTokin käyttö länsimaissa kasvanut ja milloin ovat taas länsimaissa Pisa-tulokset romahtaneet. Nämä käyrät kulkevat aivan eri suuntiin, jostain syystä. TikTokissa on tietysti myös näitä vaarallisia haasteita, jotka leviävät, ja ne vaikuttavat pahasti keskittymiskykyyn — valtavia dopamiiniruiskeita sieltä lapset ja aikuisetkin saavat, ja näillä myös voi olla vaikutuksia ihan yhteiskuntarauhaan. Siksi olenkin ehdottanut, että TikTok ja yleensä tämmöiset somealustat tulisi kieltää kyllä kokonaan, koska niitten EU-säätely ei itse asiassa toimi. Se on nähty nyt aika lailla. Joissain maissa niitä kieltoja jo on olemassa. Kannatan, arvoisa puhemies, edustaja Siposen tekemää vastalauseen sisältämää pykälämuutosehdotusta. Tämä kännykättömyys tulisi todellakin olla myös välitunneilla ja ruokatunneilla eli koko koulupäivän ajan. Tämä olisi paljon selkeämpi sääntö. Hyvä, että nyt hallitus sitten kuitenkin selvittää, voisiko se olla mahdollista. Minusta tuossa asiantuntijakuulemisessa tuli kyllä erittäin kirkkaasti selväksi, että sitä asiantuntijatkin kannattavat, ja olisi myös liikunnallisen elämäntavan suhteen arvokas asia, että välitunnit jätettäisiin liikkumiselle ja semmoiselle henkilökohtaiselle kohtaamiselle kännyköiden räpläämisen sijaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-04-24T19:27:28,2025-04-24T19:30:01,Hyväksytty,1.1 2025_42_205,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp",Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_206,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Lapset ja nuoret ensin. Lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta on ehdottoman tärkeää, että kouluissa voidaan keskittyä oppimiseen ilman häiriötekijöitä. Hallituksen esitys koulujen kännykkäkiellosta on merkittävä uudistus, joka tukee oppimista, parantaa työrauhaa ja antaa opettajille paremmat mahdollisuudet keskittyä opettamiseen. Opettajien ei jatkossa tarvitse käyttää aikaansa puuttuakseen kännyköiden häiritsevään käyttöön, vaan he voivat keskittyä varsinaiseen tehtäväänsä, lasten ja nuorten oppimisen tukemiseen. Arvoisa rouva puhemies! Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja keskittymistä tukeva. Liiallinen kännyköiden käyttö kouluissa aiheuttaa häiriöitä, vaikeuttaa keskittymistä ja heikentää oppimistuloksia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että työrauha on monissa kouluissa heikentynyt ja älylaitteiden runsas käyttö häiritsee opiskelua. Hallituksen esityksen myötä puhelinten käyttö oppitunneilla sallitaan vain oppimistarkoitukseen ja terveydenhoidollisista syistä. Tämä muutos vahvistaa lasten ja nuorten oikeutta rauhalliseen ja turvalliseen oppimisympäristöön. Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakimuutos ei estä teknologian hyödyntämistä opetuksessa, vaan se selkeyttää pelisääntöjä ja varmistaa, että digitaalisia laitteita käytetään hallitusti ja opetusta tukevalla tavalla. Lisäksi koulujen järjestyssääntöjä koskevat vaatimukset varmistavat, että säännöt ovat yhtenäiset ja selkeät koko maassa. On tärkeää, että jokainen oppilas saa mahdollisuuden oppia rauhassa ja keskittyä koulutyöhön ilman ylimääräisiä häiriötekijöitä. Nyt on oikea aika laittaa oppimistulokset kasvuun. Kannatan hallituksen esitystä. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-04-24T19:30:01,2025-04-24T19:32:18,Hyväksytty,1.1 2025_42_207,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp",Edustaja Kokko poissa. — Edustaja Garedew., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_208,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, että kännyköiden käyttöä rajoitetaan kouluissa, tällä perusopetuslain muutoksella vahvistetaan myös aluehallintovirastojen laillisuusvalvontaoikeuksia. Avien valtuuksia koskeva päätös on oikeansuuntainen —kiitos siitä — vaikka omasta mielestäni se saisi olla vahvempi. Tähän mennessä koulujen toiminnan valvonta on ollut vanhempien valitusten varassa. Avit ovat saaneet valvoa oma-aloitteisesti kyllä varhaiskasvatusta mutta eivät kouluja. Nyt aluehallintovirasto voi ottaa myös perusopetuksen järjestäjän oma-aloitteisen valvonnan kohteeksi, mikäli virastolla on perusteltu syy epäillä, ettei opetusta järjestetä perusopetuslain ja normien mukaisesti. No, mikä tämä perusteltu syy sitten voisi olla? Hallituksen esityksessä mainittiin, että perusteltuna syynä voitaisiin pitää esimerkiksi sitä, että aluehallintoviraston tietoon on huoltajilta tullut huolenilmaisuja opetuksen järjestämisestä. Mutta esityksen tavoitteena on myös parantaa aluehallintovirastojen asemaa valvontaviranomaisena esimerkiksi tilanteissa, joissa mediasta nousee esiin epäkohtia opetuksen järjestämisessä. Tämä jälkimmäinen oikeus on hyvä asia ja parannusta tämänhetkiseen lainsäädäntöön. Muilta osin olisi äärimmäisen tärkeää varmistaa, ettei jatkossakin käytännössä vaadita ensin vanhempien yhteydenottoa aviin, että avi saa tarvitsemansa perustellun syyn. Siinä tapauksessa asiantila ei juurikaan muuttuisi nykyisestä. Vaikka hallituksen esityksessä puhutaan opetuksen valvonnasta, niin aluehallintoviraston valvontaoikeus ulottuu opetuksen lisäksi myös laajasti oppilaan muiden oikeuksien varmistamiseen. Näitä oikeuksia ovat esimerkiksi turvallinen opiskeluympäristö, vapaus ja koskemattomuus, osallisuus, tasa-arvoinen kohtelu sekä lapsen edun ensisijaisuus. Lisäksi oppilailla on muun muassa oikeus saada opetussuunnitelman mukaista maksutonta opetusta, opiskelu- ja terveydenhuoltoa, maksuton kouluruoka, tarvittaessa koulumatkaetu sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Jätin viime vuonna avin valvontaoikeuden laajentamista koskevan toimenpidealoitteen, jossa asiaa tarkastellaan erityisesti koulukiusaamisen näkökulmasta. Vaikka opettajilla on virkavelvollisuus puuttua kiusaamiseen tarvittavalla tavalla, tämä ei käytännössä läheskään aina valitettavasti toteudu. Koulujen säännölliset tarkastukset auttaisivat varmistamaan opettajien ja rehtoreiden aktiivisen ja tehokkaan puuttumisen aivan jokaiseen kiusaamistilanteeseen viipymättä. Valvontavastuun säilyttäminen vanhempien harteilla voi aiheuttaa koulun ja huoltajien välien tulehtumista. Lisäksi se on lasten vanhemmille kuormittavaa ja voimavaroja vaativaa. Erityisesti koulukiusattujen tai neuropsykiatrisesti oireilevien lasten vanhemmat ovat jo valmiiksi kovilla, eikä heidän tulisi joutua lisäksi taistelemaan lapsilleen kuuluvien perusoikeuksien puolesta. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että aveille tulee tosiasialliset ja riittävät valvontavaltuudet ottaa tätä taakkaa kantaakseen. Olen myös toisessa aloitteessani esittänyt, että eduskunta ryhtyisi toimenpiteisiin lainsäädännön tarkentamiseksi opettajien ja rehtoreiden kiusaamiseen puuttumisen määräaikojen, kriteerien, vastuunjaon, kiusaajan velvollisuuksien sekä laiminlyönnin seuraamusten osalta. Eli jos kiusaamiseen ei puututa nopeasti ja tehokkaasti, pitää opettajille ja rehtoreille koitua siitä seuraamuksia. Nyt käsiteltävän lakimuutoksen myötä perusopetuslakiin lisätään säännöksiä myös aluehallintovirastojen käytettävissä olevista sanktioista. Kiusaamisessa ja kouluväkivallassa kyse on niin vakavasta lasten terveyden ja hyvinvoinnin vaarantumisesta, että sen kitkemiseksi tarvitaan myös tällaisia järeämpiä keinoja. Arvoisa puhemies! Lapsemme viettävät merkittävän osan lapsuudestaan ja nuoruudestaan peruskoulussa. Meidän aikuisten ja yhteiskunnan on pystyttävä takaamaan, että kouluympäristö on jokaiselle lapselle turvallinen ja hyvinvointia edistävä ympäristö. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-04-24T19:32:24,2025-04-24T19:38:04,Hyväksytty,1.1 2025_42_209,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp",Edustaja Kaunisto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_210,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Täällä on pidetty valtava määrä hyviä puheenvuoroja, ja siinä mielessä en lähde niitä toistamaan. Totean, että kännykkäkielto oppituntien aikana on äärimmäisen kannattavaa, ja vaikutuksiahan on kerrottu jo useampia täällä: oppirauhan parantuminen, opettajien aseman selkeytyminen, turvallinen oppiympäristö, ylipäänsä keskittymiskyvyn parantuminen ja niin edelleen, niin edelleen. Ja kyllä on ihan aiheellista pohdinta myös siitä, miksi tätä kieltoa ei laajenneta välitunneille. Välitunneilla kuitenkin ennen kaikkea pystyttäisiin kännykättömässä ajanvietossa kohentamaan sitä liikunnan roolia, ja liikunta ja ylipäänsä yhdessä vietetty aika ovat mitä parhainta yhteisöllisyyden rakentamista. Se on kuitenkin sellainen sosiaalinen taito, mitä olisi ihan hyvä meidän jokaisen oppia, etenkin kun me suomalaiset tuppaamme olemaan vähän sellaisia helposti omissa oloissa olevia. Ehkä tästä ne minun omat pointtini, jotka haluaisin nostaa vähän niin kuin ulkopuolelta. Ensinnäkin se, mitä täällä vähän on sivuttukin: aikuisten vastuu. Siis aikuisten vastuu on aivan keskiössä, kun puhutaan lasten ja nuorten kännykän käytöstä. Kyllä se täytyy tässä yhteydessä sanoa, että vaikka tiukkana oleminen näissä asioissa ei aina ole välttämättä kaikkein hauskinta, niin vanhemmuuden ei kuulukaan aina olla hauskaa. Se on valitettavasti näin, ja tiedän sen itse hyvin tässä oravanpyörässä pyörivänä, hyvin usein hyvin väsyneenä ihmisenä. Vanhemmuus on rankkaa hommaa, mutta en vaihtaisi sitä mihinkään. Toinen, mikä vanhempien vastuuta tietyllä tavalla sumentaa ja mitä me aikuiset ei ehkä ymmärretä, on se maailma, missä meidän lapset ja nuoret elävät sen sosiaalisen median kautta. Se viestitulva on jatkuva, se ärsykkeiden määrä on jatkuva. Itse olen katsonut lapsena puoli yhdeksän uutiset, ja se on ollut se kiinnityskohta maailman hurjiin, ikäviin asioihin, ja nykyään ne ikävät asiat tulevat sieltä kännykän ruudulta jatkuvalla syötöllä lapsen silmille, ja sekään ei kyllä ole tervettä. Viimeisenä pointtina nostan tämän, että vaikka tiedän, että tässä lakiesityksessä ei digitaitoja ja teknologiaa olla millään tavalla hylkäämässä, niin kyllähän se on ihan valtavan vaikea tasapainoilu, kun me tiedetään, miten teknologia tulee ohjaamaan kehitystä. Ennen kaikkea tekoäly tulee muuttamaan maailmaa, joten kun samaan aikaan me varmistetaan se, että meidän lapset pystyvät viettämään aikaa ilman kännykkää, niin millä me pystytään varmistamaan myös se, että he pysyvät siinä teknologian aallonharjalla, koska on aivan päivänselvää, että se on jo turvallisuuskysymys, että me suomalaiset olemme digitaidoissa ja tekoälyn kehityksessä maailman parhaita eikä jäädä jälkeen? Mutta tämä on vaikea yhtälö, enkä sitä dilemmaa yhtään vähättele.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2025-04-24T19:38:06,2025-04-24T19:41:20,Hyväksytty,1.1 2025_42_211,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp",Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_212,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tämä tekoäly on sillä tavalla kinkkinen juttu, että se tulee niitä algoritmeja ja sisältöjä tekemään myös jatkossa, ja ne tulevat olemaan entistä tehokkaampia ja me ihmiset entistä alttiimpia sitten. Jotenkin itse ajattelen, että kyllä ne taidot ja tiedot karttuvat siellä toisella asteella, viimeistään yläkouluiässä, ja oikeasti nämä valinnat, joita nyt yhä useammat vanhemmat tekevät, että hankkivat alakouluikäisille lapsille kännykkätyyppisiä kelloja tai näitä vanhoja nokioita, ovat ihan hyviä vaihtoehtoja. Ei ole kenelläkään varmasti kännyköitä tarkoitus kieltää kokonaan, mutta se, että se somekoukuttavuus pystyttäisiin sieltä lapsilta ja nuorilta ehkäisemään, on tärkeätä. Sen takia tämä vanhempien ja myös lasten ja nuorten tiedonsaanti näistä haitoista on oleellista, ja neuvoloilla voisi olla siinä paljon nykyistä isompi rooli. Me kuulemisissa kuultiin, että joillain kunnilla on jo tämmöisiä aktiivisia kampanjoita, muun muassa Lappeenranta oli yksi, joka on ollut tässä edelläkävijä, ja näitä pitäisi ehdottomasti yleistää. Kaikilla kasvatusalan ammattilaisillakaan ei ole tätä viimeisintä tutkimustietoa, ja voin sanoa, että itsellänikin tässä, kun asiaan perehtyi, tieto karttui koko ajan ja riskit tulivat entistä kirkkaammin näkyviksi. Mutta vielä muutama sana tästä esityksen toisesta osasta eli tästä liikunnan ja liikunnallisuuden lisäämisestä: Tavoite on todella hyvä, koska kuten täällä monessa puheenvuorossa on todettu, se lasten ja nuorten koulussa viettämä aika ja koulumatkoilla viettämä aika on iso osa heidän päiväänsä. Näiden vähän liikkuvien lasten ja nuorten osalta tieto oli se, että päivittäisestä reippaasta liikkumisesta 42 prosenttia toteutuu siellä koulupäivän aikana. Mutta semmoisia käytännön asioita, jotka tähän liittyen valiokunnan keskustelussa nousivat esiin, oli, että koulumatkaan pitäisi kannustaa, siihen arkiliikuntaan, muuten kuin niin, että vanhemmat joutuvat kuljettamaan. Tässä esimerkiksi osa kunnista tekee pienille alakoululaisille tämmöisiä kategorisia pyöräilykieltoja, ja niistä voisi ehkä luopua, ja vanhemmat voisivat itse harkita, kykeneekö lapsi pyöräilemään matkoja. Liikkuva koulu -rahoituksen jatko oli toinen, josta kannettiin huolta. Eli siellä on ollut todella hyviä keinoja siihen, miten sitä välituntiliikuntaa on aktivoitu. Isommat oppilaat ovat järjestäneet tanssivälkkiä, tai siellä on ollut nuorisotyöntekijä ohjaamassa sitä liikuntaa, välinevuokraamo on ollut käytössä, tai tämmöinen leikkivuokraamo, josta on saanut välituntiliikuntavälineitä. Eli kaikki nämä keinot, positiiviset, kannustavat keinot käyttöön. Yksi huoli, jonka oppilaat nostivat esiin, on se, että he haluaisivat pelata koulun kentällä myös välkillä, mutta sinne ei pääse, kun sinne ei pysty järjestämään valvojaa. Eli nämä koulun valvontasäännöt ja niiden korvaamiset olisivat myös tärkeitä tekijöitä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-04-24T19:41:20,2025-04-24T19:44:41,Hyväksytty,1.1 2025_42_213,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp",Edustaja Garedew., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_214,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! Näin keskustelun päätteeksi haluan sanoa todella suuret ja lämpimät kiitokset. Todella äärimmäisen hyviä ja tarpeellisia nostoja ja puheenvuoroja, mitä olemme saaneet täällä kuulla. Tämä on aika yksimielinen ja yksiselitteinen, kuten valiokunnalle on esitetty laajoja älypuhelimen liiallisen käytön seuraamuksia, ja niillä on merkittäviä negatiivisia vaikutuksia. En lähde niitä nyt toistamaan, sillä täällä on upeasti ne koottu monessa puheenvuorossa ja kerrottu, mitä vaikeuksia ja haittoja älypuhelimen liiallisesta käytöstä on. Mutta haluan tuoda tähän päätteeksi tämmöisen noston näiden tunnettujen haittojen ja vaarojen vuoksi. Minusta olisi koulujen kännykkärajoitusten lisäksi tärkeää luoda tällaiset valtakunnalliset ruutuaikasuositukset lapsille ja nuorille. Lappeenrannan kaupunki ja Aivoliitto ovat tehneet tätä varten jo hyvää pohjatyötä, ja sivistysvaliokunnan mietinnössäkin viitataan tähän ja todetaan seuraavaa: ”Koska lasten ja nuorten itsesäätelytaidot ovat vasta kehittymässä, ei vastuuta mobiililaitteiden käytöstä voi jättää yksin heille.” Elikkä olisi myös vapaa-ajalle suunnattu tämmöinen valtakunnallinen ruutuaikasuositus. Se, minkä takia nämä ovat hyvin tärkeitä, on se, että lastensuojelulaitoksetkin tarvitsisivat nämä suositukset tähän pohjaksi, minkä perusteella he voisivat sitten rajoittaa laitoksissa asuvien nuorten digilaitteiden käyttöä. Nythän on tilanne se, että siellä he saavat käyttää näitä digilaitteita ympäri vuorokauden enemmän kuin ehkä kotona. Tästä itse asiassa olen tehnyt erillisen toimenpidealoitteen. Olen myös ehdottanut, että lasten suojelemiseksi sosiaaliseen mediaan säädettäisiin korkeampi, 15 vuoden ikäraja ja sille myös kunnollinen valvonta. Täällä tulikin erinomainen puheenvuoro varsinkin näistä TikTokin haitoista ja vaikutuksista, mikä on yksiselitteistä. Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä nostoista erityisesti vanhempien vastuusta. Meidän aikuisten tulee kantaa vastuu lapsistamme ja nuoristamme. Tässä teknologian kehityksessä vaaditaan myös yhteiskunnallisia ja kollektiivisia linjauksia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+7.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-04-24T19:44:44,2025-04-24T19:47:23,Hyväksytty,1.1 2025_42_215,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 14/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei ehditä käydä läpi, niin asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Valtuuskunnan puheenjohtaja, edustaja Kaunisto, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_42_216,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tavoite on puhua suhteellisen lyhyesti, koska puoli tuntia olisi kiva käyttää aikaa siihen, että voimme keskustella Etyjistä eikä vain kuunnella minun monologiani. Tähän on syytä myös todeta, että kyllähän me Etyjin kohdalla olemme periaatteessa siinä tilanteessa kuin vuosi sittenkin, eli Venäjä on se jarru, joka tämän järjestön kehitystä ja mahdollisuuksia jarruttaa huolestuttavalla tavalla. Että siinä mielessä puhe ei varmasti viime vuodesta ihan hirveästi eroa. Kun nyt luemme Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön valtuuskunnan vuoden 24 kertomusta, niin näemme, miten valtavasti kansainvälinen järjestelmä on muuttunut ja muuttuu koko ajan. Etyj täyttää tänä vuonna 50 vuotta, mutta sen ajamat periaatteet — kuten kansainvälisten sääntöjen, ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioittaminen sekä laaja-alainen kokonaisturvallisuus — eivät ole menettäneet merkitystään, päinvastoin ne ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Valitettavasti juuri nämä periaatteet ovat viime vuosina joutuneet tosiaan vakavaan koetukseen. Keskiössä on edelleen siis Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainaan. Etyj on muistuttanut, että mikään, mikä koskee Ukrainaa, ei voi tapahtua ilman Ukrainaa, ja mikään, mikä koskee Eurooppaa, ei voi tapahtua ilman Eurooppaa. Etyjin perusta on ajatus kokonaisturvallisuudesta, ei vain sotilaallisesta vaan myös taloudellisesta ja inhimillisestä turvallisuudesta. Kestävä rauha on mahdollista vain, jos kaikki osapuolet sen hyväksyvät, mutta se vaatii myös vastuunkantoa. Venäjän on vastattava teoistaan Ukrainassa sekä taloudellisesti että moraalisesti. Ilman vastuuta ei ole sovintoa, ilman sovintoa ei ole kestävää rauhaa. Samanlainen logiikka pätee myös Gazassa, josta Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puolella on keskusteltu useaan otteeseen. Israelilla on oikeus puolustautua, mutta kansainvälisen oikeuden sääntöjä ei sovi unohtaa ja siviilejä on suojeltava. Arvoisa puhemies! Viime vuosi oli vaalien supervuosi, ja vaalitarkkailu on Etyjin ydinosaamista, etenkin siis parlamentaarisen puolen. Vaalien rehellisyyteen kohdistuvat epäilyt ja vaalivaikuttaminen rapauttavat demokratiaa. Etyj järjesti vuonna 24 useita vaalitarkkailumissioita, joissa Suomen valtuuskunta oli Pohjois-Makedoniassa, Moldovassa, Georgiassa ja Yhdysvalloissa mukana. Esimerkiksi Georgian vaalit, joiden tulos on johtanut siihen, että oppositio tällä hetkellä boikotoi parlamenttia, olivat puheenaiheena hyvin paljon. Georgian sisäpoliittinen tilanne on muutenkin ollut esillä yleiskokouksen keskusteluissa, ja hallitsevaa puoluetta on useasti kehotettu korjaamaan demokraattisen järjestelmän vinoumia. Suomen delegaatio on ollut vaalitarkkailussa aktiivinen, yhtenä esimerkkinä Yhdysvaltain presidentinvaalit. Tämäkin tarkkailu muistutti, kuinka monella tavalla demokratia voi toimia ja miten tärkeää on, että vaaleja tarkkaillaan avoimesti ja puolueettomasti. Demokratia ei ole täydellistä, mutta toistaiseksi se on toimivin malli, jonka maailma tuntee. Jo se, että vaaleissa ei ole huomautettavaa, on hyvä ja tärkeä uutinen itsessään. Arvoisa rouva puhemies! Yleiskokous käsitteli vuonna 24 myös tekoälyn vaikutuksia niin sodankäyntiin kuin yhteiskuntiin laajemmin. Uudet teknologiat tuovat suuria mahdollisuuksia mutta myös uusia riskejä. Meidän on ymmärrettävä nämä riskit ja rakennettava yhteisiä sääntöjä, joilla niitä hallitaan ilman, että nitistämme kehityksen ja innovaation polkuja. Luonnollisesti myös hybridivaikuttaminen ja pakotteiden vaikuttavuus olivat myös esillä. Suomen vahvuudet muutoksen keskellä ja resilienssin vahvistamisessa kiinnostavat maailmalla. Tätä kiinnostusta on myös syytä hyödyntää. Arvoisa puhemies! Etyj on ollut Venäjän aiheuttamana vaikeuksissa konsensuksen puutteen vuoksi. Pientä valoa on näkyvissä. Järjestölle valittiin loppuvuodesta uusi pääsihteeri, ja ensi vuoden puheenjohtajaksi tulee Sveitsi. Tämä on hyvä merkki jatkuvuudesta. Suomi on ollut Etyjin parlamentaarisella puolella aktiivinen toimija. Parlamentaarisen puolen puheenjohtaja, edustaja Pia Kauma on tehnyt erinomaista työtä, ja Suomi ulkoministeri Elina Valtosen vahvalla otteella johtaa parhaillaan koko järjestöä. Suomen valtuuskunta laatii Porton kesäistuntoon meriturvallisuutta käsittelevää ehdotusta, ja järjestämme tilaisuuden, jossa julistetaan Etyjin 50-vuotista taivalta ja painotetaan monenvälisyyden ja diplomatian merkitystä. Suomi siis näkyy ja kuuluu. Loppuun totean, että itse näen Etyjin periaatteiden olevan edelleen erittäin voimassa, ja niin kauan kun niitä puolustetaan, on toivoa paremmasta ja vakaammasta maailmasta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+8.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2025-04-24T19:47:51,2025-04-24T19:53:17,Hyväksytty,1.1 2025_42_217,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 14/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_218,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Euroopan turvallisuus ei ole itsestäänselvyys. Se on jatkuvaa työtä ja yhdessä tekemistä. Maailmanpoliittisen tilanteen ailahdellessa huomataan, kuinka tärkeä yhtenäinen Eurooppa on. Yhteistyö tuo meille turvaa. Juuri nyt tuo työ on tärkeämpää kuin vuosikymmeniin. Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssämme oleva kertomus Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan toiminnasta osoittaa, että olemme keskellä murrosta. Sääntöihin perustuva maailmanjärjestys on murenemassa. Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainassa on vienyt meidät uuteen aikakauteen, jossa sanat, sopimukset ja diplomatia joutuvat kerta toisensa jälkeen koetukselle. Tästä huolimatta, tai juuri siksi, Suomi on ollut aktiivinen ja näkyvä. Me emme ole vetäytyneet, vaan olemme johtaneet. Toimintamme on ollut selkeää. Me olemme valmiita kantamaan vastuuta. Arvoisa rouva puhemies! Yhteisen turvallisuuden keskiössä on Ukrainan tukeminen. Tuki ei saa hiipua, vaikka sota jatkuu. Ukraina puolustaa omia rajojaan, mutta samalla se puolustaa eurooppalaista järjestystä, ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta. Siksi tukemme Ukrainalle on yksiselitteinen, ja sen pitää pysyä sellaisena. Sodan keskellä meidän on katsottava eteenpäin. Jälleenrakennus ei ole vain taloudellista, se on poliittista ja moraalista vastuuta. Kestävällä rauhalla on oltava vahva perusta: oikeudenmukaisuus ja toipuminen. Arvoisa rouva puhemies! Euroopan turvallisuuteen vaikuttavat monet muutkin tekijät, kuten ilmastonmuutos, maahanmuutto, disinformaatio ja teknologian nopea kehitys. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön työ ei rajoitu vain aseisiin ja rajoihin, se on myös arvojen, oikeuksien ja demokratian puolustamista. Näiden heikkeneminen yhdessä maassa on riski koko alueelle. Siksi yhdessä työskentely on edelleen arvokasta. Meidän pitää vahvistaa parlamentaarista vuoropuhelua. Siksi myös Suomi jatkaa työtään ei sivusta seuraten vaan etulinjassa. Arvoisa rouva puhemies! Yhteisen turvallisuuden rakentaminen ei ole nopeaa eikä helppoa, mutta se on välttämätöntä. Jokainen kokous ja jokainen lausunto ovat yksittäisinä pieniä mutta sitäkin tärkeämpiä tekoja vakaamman Euroopan puolesta. Suomi on näyttänyt, että pieni maa voi olla suuri toimija. Meidän on jatkettava samalla tiellä: yhdessä, päättäväisesti ja vastuullisesti. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-04-24T19:53:20,2025-04-24T19:57:12,Hyväksytty,1.1 2025_42_219,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 14/2025 vp,Edustaja Mikkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_220,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjillä on kuluvana vuonna juhlavuosi, sillä järjestön perustana toimiva Helsingin päätösasiakirja Helsinki Final Act täyttää 50 vuotta tänä vuonna, 2025. Etyjin merkitys kylmän sodan päättymiselle ja Euroopan yhtenäistämiselle on ollut merkittävä, sillä se on vahvistanut toisen maailmansodan jälkeisessä maailmassa luotua sääntöperustaista maailmanjärjestystä sekä kokonaisturvallisuuteen perustuvaa ajattelutapaa. Se on vaikuttanut Euroopan vapautumiseen ja avautumiseen sekä länsimaalaisen liberaalin aikakauden alkamiseen. Etyjin olemassaolon aikana ei olla vältytty sodilta tai kriiseiltä, mutta myönteinen vire ja usko kansainvälisiin sopimuksiin ovat edesauttaneet sitä, että vaikeatkin tilanteet on saatu ratkaistua niin vuoropuhelun kuin kokonaisvaltaisen turvallisuusajattelun keinoin. Dialogilla ja monenkeskisellä yhteistyöllä on suuri merkitys, kun halutaan taklata globaaleja haasteita ja varmistaa turvallinen tulevaisuus. Viimeisten kymmenen vuoden aikana kehitys on ollut päinvastaista ja sopiminen kansainvälisen diplomatian avulla on muuttunut yhä monimutkaisemmaksi. Viimeistään Venäjän vuonna 2022 aloittama brutaali hyökkäyssota Ukrainassa on aiheuttanut vakavan iskun myös sääntöperusteiselle maailmanjärjestykselle. Uusi epävakauden aikakausi aiheuttaa huolta osallistujavaltioissa, mutta se myös korostaa entistä enemmän Etyjin, Euroopan neuvoston ja muiden kansainvälisten järjestöjen merkitystä rauhan ylläpitämisessä. Vain laajalla yhteistyöllä on mahdollista rakentaa kestävää rauhaa. Niin Euroopan neuvoston kuin Etyjin istunnoissa nousi viime vuonna vahvasti esiin Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama kärsimys Ukrainalle ja sen kansalaisille, sanktioiden toiminta, jälleenrakennus, poliittiset vangit ja toisinajattelijoiden tilanne sekä tekoälyn haasteet. Tekoälyä koskevia päätöksiä on tehtävä yhdessä, jotta tekoäly on turvallista, eettistä, läpinäkyvää, käyttäjälähtöisesti suunniteltua sekä hyödynnettävää. Digitalisaation lieveilmiöihin, kuten lapsiin kohdistuvaan haitalliseen sisältöön ja hybridivaikuttamiseen, on puututtava. Viime vuosina teknologia on kehittynyt paljon, ja sitä on hyödynnetty myöskin muun muassa vaaleissa yhä enemmän. Tämän myötä vaaleihin on tullut uusia, merkittäviä elementtejä. Sosiaalinen media ja verkkoalustojen algoritmit vaikuttavat äänestyspäätökseen entistä enemmän, ja samalla disinformaatio vaikeuttaa luotettavaa tiedonsaantia. Myös tekoälyä hyödynnetään esimerkiksi vaalikampanjoinnissa yhä yleisemmin. Vaalitarkkailu on Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen tärkeimpiä ja näkyvimpiä toimintoja. Vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit ovat yksi demokratian peruskivistä, johon Etyjin jäsenvaltiot ovat sitoutuneet muun muassa Kööpenhaminan asiakirjassa. Vaaleissa kansalaiset voivat suoraan vaikuttaa poliittisiin voimasuhteisiin ja osoittaa luottamustaan demokraattiseen järjestelmään. Vaalitarkkailijoille vaalit tarjoavat aina mahdollisuuden tarkastella kansanvallan tilaa ja tutustua jäsenmaiden poliittisiin järjestelmiin sekä kulttuuriin. Yleiskokouksen vaalitarkkailuoperaatioita edeltää aina vaaleja käyvän maan kutsu tulla tarkkailemaan vaaleja. Yleensä vaalitarkkailuoperaatiot tehdään yhteistyössä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen, Euroopan parlamentin ja Naton parlamentaarisen yleiskokouksen kanssa. On myös muistettava se, että vaalipäivän tarkkailu tarjoaa vain ohuen otoksen maan demokratian tilasta ja on vain osa vaalitarkkailuoperaatiota. Vaalitarkkailuunhan liittyy myöskin seurantaa ja arviointia ennen vaaleja ja niiden jälkeen sekä suositusten antamista vaaliprosessin kehittämiseen. Arvoisa puhemies! Minulla oli etuoikeus osallistua viimeaikaisista vaaleista ehkä puhutuimpien, Georgian parlamenttivaalien, tarkkailuoperaatioon Euroopan neuvoston valtuuskunnan osana niin Tbilisissä kuin Gorissa. Vaalit järjestettiin poliittisesti hyvin polarisoituneessa ja jännitteisessä ympäristössä, jota leimasivat epäluottamus valtaa pitävän Georgialainen unelma ‑puolueen ja opposition välillä sekä pitkään maassa jatkuneet mielenosoitukset. Maan vaaliviranomaisten mukaan vaalit voitti venäjämielinen Georgialainen unelma ‑puolue 54 prosentin kannatuksella. Oppositio ei kuitenkaan hyväksynyt tätä vaalitulosta. Ehdokkaat pystyivät kampanjoimaan pääosin vapaasti, vaikka repivä kampanjaretoriikka ja ‑kuvasto olivat kaikkialla läsnä. Georgialainen unelma ‑puolue esitti kampanjassaan avoimesti muun muassa maan opposition kieltämistä kokonaan ja kehysti vaalit valinnaksi rauhan ja sodan välillä. Oppositiopuolueet puolestaan kuvasivat vaaleja kansanäänestyksenä Georgian geopoliittisesta suuntautumisesta. Polarisoitunut mediaympäristö ja yksityisten tiedotusvälineiden hyödyntäminen poliittiseen propagandaan johtivat myöskin puolueelliseen uutisointiin. Tämä jos mikä heikentää äänestäjien valmiutta tehdä valistunut äänestyspäätös. Vaalipäivä kaikkineen oli järjestetty pääosin hyvin, ja suurimmassa osassa äänestyspaikkoja äänestämisen raportoitiin sujuneen hyvin. Vaalipäivänä kuitenkin vallitsi jännittynyt ilmapiiri, ja äänestäjien painostuksesta raportoitiin laajasti. Myös ääntenlaskennassa havaittiin puutteita. Georgian tilanne on monelta osin huolestuttava, ja sen myönteiseksi edistämiseksi tarvitaan sujuvaa ja aktiivista parlamentaarista diplomatiaa. Maailmanjärjestyksessä on siirrytty multilateralismista moninapaiseen maailmaan, jossa kansalliset intressit menevät kansainvälisen yhteisymmärryksen edelle. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöä, Euroopan neuvostoa sekä muita oikeusvaltioperiaatteita, ihmisoikeuksia ja rauhaa puolustavia organisaatioita tarvitaan enemmän kuin vuosikymmeniin. Kiitos Etyjin Suomen valtuuskunnalle aktiivisesta työstä Euroopan paremman huomisen eteen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+8.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-04-24T19:57:20,2025-04-24T20:04:39,Hyväksytty,1.1 2025_42_221,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 14/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Seppänen poissa. — Edustaja Kokko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_222,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Varmasti Etyjin edustamat arvot ovat nyt entistä enemmän tarpeen Euroopassa. Oikeastaan varmaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin kylmän sodan päättymisen jälkeen nämä yhteiset arvot, jotka pohjautuvat demokratiaan, liberaaliin länsimaiseen demokratiaan, ovat uhattuina erityisesti Venäjän valloituspolitiikan seurauksena, joten siinä mielessä on hyvä kuulla, niin kuin tämä toimintakertomuskin osoittaa, että niistä ongelmista, mitä Etyjin parissa on ollut parin viime vuoden aikana nimenomaisesti siitä, että Venäjä on jäsenenä onnistunut halvaannuttamaan monessa suhteessa ihan virkakunnan nimityksiä, budjetin hyväksymisiä, puheenjohtajan valintaa, on päästy eteenpäin ja Etyj on osoittanut, että sillä on edelleen toimintakykyä näitten demokratian perusarvojen puolustamisessa. Oikeastaan edustaja Mikkonen hyvin jo puheenvuorossaan kuvasi sitä, mitenkä oikeastaan se Etyk-prosessi 70-luvulla käynnisti sen kehityksen, joka ehkä sitten huipentui 1980-luvun lopulla Itä-Euroopan vapauttamiseen, ja ehkä ennen kaikkea se kolmas kori päätösasiakirjassa, joka pohjautui kansalaisjärjestöjen toimintavapauksiin, kansanvaltaisuuden kehittämiseen, oli oikeastaan sitten se ensimmäinen askel siihen, että rautaesirippuun saatiin murtumakohtia ja sitten nämä yhteiset arvot onnistuivat vapauttamaan Itä-Euroopan. Mutta myöskin se tärkeä periaate, mikä Etykissä luotiin ja mitä edelleen toivoisi Euroopassa noudatettavan, on linjaukset rajojen muuttumattomuudesta Euroopassa, tai ainakin siitä, että niitä ei sotilaallisella voimalla ja voimapolitiikalla pystytä muuttamaan, mistä nyt on saatu ikäviä todisteita Venäjän taholta, varsinkin nyt, kun Yhdysvallat näyttää entistä enemmän liittoutuvan Venäjän kanssa Ukrainaa vastaan näitten viimeaikaisten rauhanneuvotteluidenkin suhteen — jos niitä edes aidosti sellaisiksi voi kutsua. Etyjillä on useita toimintalinjoja, mitkä vahvistavat demokratiaa ja vapautta Euroopassa, mutta ehkä se, mikä on itsellenikin se tärkein näkökulma, liittyy nimenomaisesti näihin vaalitarkkailuoperaatioihin ja niiden turvaamiseen. Siinä mielessä on hyvä, että toimintakertomuksessakin on todettu, että Suomen valtuuskunnan viesti yleiskokoukselle on ollut ydintoiminnoista selvä, että muun muassa vaalitarkkailusta ei saa leikata. Oikeastaan se on se keino, millä me pystymme kansainvälisesti edesauttamaan kunkin jäsenmaan ihan tavallisten kansalaisten demokraattisten oikeuksien toteutumista ja sitä kautta myös oikeusvaltion kehittymistä jäsenmaissa, joissa ei välttämättä se demokratian kunnioittaminen ole niin vahvasti geeneissä, joten siinä mielessä on hyvä, että Suomen valtuuskunnan jäsenetkin ovat tähän aktiivisesti tarjonneet tukea, kuten tästä toimintakertomuksesta voi nähdä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+8.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-04-24T20:04:47,2025-04-24T20:07:58,Hyväksytty,1.1 2025_42_223,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 14/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Skinnari poissa. — Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_224,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kaunisto valtuuskunnan puheenjohtajana hyvässä esittelypuheenvuorossaan esitteli kattavasti valtuuskuntamme toimintaa yleisemmin. Keskityn puheessani enemmän työhöni Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajana, jossa tehtävässä olen ollut vuoden 2023 heinäkuusta lähtien. Siinä roolissani edustan yleiskokousta erilaisissa tapaamisissa ja vierailuilla ympäri Etyjin aluetta, johon kuuluu 57 maata. Niistä vajaa puolet on EU-maita. Tämä toimintakertomus koskee viime vuotta, jonka jälkeenkin on tapahtunut paljon. Vuonna 2024 työn painopisteinä olivat erityisesti Venäjän hyökkäyssota ja Ukrainan tukeminen, Etyjin perusperiaatteiden tärkeyden korostaminen ja demokratian vahvistaminen sekä Länsi-Balkanin, Etelä-Kaukasuksen ja Keski-Aasian alueiden kehityksen tukeminen. Olemme käyneet keskustelua myös Israelin ja Hamasin välisestä sodasta, palestiinalaisten tilanteesta sekä sodan vaikutuksista Etyj-alueella. Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen suurin vahvuus on sen tarjoama alusta keskustelulle ja parlamentaariselle diplomatialle. Tilanteessa, jossa Etyjin alueella käydään sotaa, demokraattiset arvot ovat uhan alla ja sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä kokee jatkuvia kolahduksia, on monenkeskisen yhteistyön ja dialogin merkitys entistäkin suurempi. Erityisen suuri on tällaisten järjestöjen merkitys pienille Suomen kaltaisille maille, koska tätä kautta pääsemme osallistumaan myös Euroopan turvallisuutta ja meitä itseämme koskevaan päätöksentekoon. Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajana olen korostanut dialogin tärkeyttä myös ja erityisesti niiden maiden kanssa, joiden kanssa olemme perustavaa laatua eri mieltä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä. Suurin osa työstäni tapahtuu matkoilla parlamentaarisen yleiskokouksen osallistujamaihin. Aloitin kertomusvuoden matkalla Yhdysvaltoihin, jossa tapasin kongressiedustajia ja ajatushautomoiden edustajia ja olin Yhdysvaltain Helsinki-komission kuultavana aiheena Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Oli tärkeää varmistaa, että Yhdysvallat jatkaa tärkeää tukeaan Ukrainalle, ja valmistella parlamentaarisen yleiskokouksen osallistumista Yhdysvaltain presidentin- ja yleisvaalien vaalitarkkailuun. Yhdysvaltain vaalitarkkailuoperaatio marraskuussa 2024 oli suurin Etyjin vaalitarkkailuoperaatio koko järjestön historiassa. Mukana oli 167 tarkkailijaa yli 40 maasta. Helmikuussa matkustin myös Ukrainaan yleiskokouksen Ukrainan parlamentaarisen tukiryhmän kanssa. Tapaamisissamme keskustelimme Venäjän tekemistä sotarikoksista Ukrainassa, sotarikoksia käsittelevän erityistuomioistuimen perustamisen tarpeesta sekä Ukrainasta Venäjälle pakkosiirrettyjen lasten palauttamisesta. Heitä ukrainalaiset arvioivat olevan yli 19 000. Myös hyökkäyssodan sosiaaliset, taloudelliset ja humanitääriset vaikutukset nousivat esiin keskusteluissamme. Ukrainan tukeminen on ollut ja on edelleen muutenkin agendalla yleiskokouksen kaikessa työssä, mukaan lukien työssäni puheenjohtajana. Lähi-idän tilanteeseen tutustuin puolestaan matkallani Israeliin ja Länsirannalle syyskuussa. Vaikka Israel on vain Etyjin partnerimaa, parlamentaarikot ovat pitäneet tärkeänä, että myös Lähi-idän sota on yleiskokouksen agendalla, koska kaikki sodat ovat tavalla tai toisella sidoksissa toisiinsa ja niillä on vaikutuksia myös Etyj-alueelle. Maltalla ministerineuvoston kokouksessa vuoden lopulla Etyjin osallistujamaiden ulkoministereille puolestaan korostin, että Etyjin tulee olla valmis auttamaan Ukrainaa rauhan saavuttamisen jälkeenkin esimerkiksi rauhansopimuksen täytäntöönpanossa, sen toteutuksen valvonnassa sekä luottamusta lisäävien toimien vahvistamisessa. Nostin esiin myös poikkeuksellisen suuren määrän vaalitarkkailuoperaatioita vuonna 2024. Vaaleja on käyty useissa Etyjin osallistujamaissa hyvin polarisoituneessa tilanteessa, ja vaaleissa esiintyy uusia vaalivaikuttamisen tapoja. Etyj käyttää vaalitarkkailussa hyvin tarkkoja menetelmiä, tieteellisiä menetelmiä ja toimintatapoja, mutta uusien vaalivaikuttamisen tapojen myötä myös näitä menetelmiä on päivitettävä nykypäivään. Lisäksi on tärkeää tukea maita vaalijärjestelmän puutteiden korjaamiseksi myös vaalien jälkeen, jotta edistystä todella myös tapahtuu. Kertomusvuonna osallistuin myös antisemitismikonferenssiin Maltalla, turvallisuuspoliittiseen Leinsweiler-seminaariin Berliinissä, turvallisuutta tekoälyn aikana käsittelevään konferenssiin Lissabonissa, Krim-foorumiin Riikassa ja parlamentaarista diplomatiaa käsittelevään konferenssiin Aşgabatissa, Turkmenistanissa, vain muutamia mainitakseni. Etyj ja Etyjin parlamentaarinen yleiskokous, arvoisa puhemies, on erityisesti nykyisessä turvallisuustilanteessa merkityksellinen ja tärkeä. Etyjin perusperiaatteista, erityisesti alueellisesta koskemattomuudesta, on pidettävä kiinni. Tänä vuonna, kun järjestö täyttää 50 vuotta, on Suomi Etyjin puheenjohtajamaa. Työmme vakauden ja rauhan eteen Euroopassa ja Etyj-alueella jatkuu.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+8.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2025-04-24T20:08:05,2025-04-24T20:13:58,Hyväksytty,1.1 2025_42_225,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 14/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kaunisto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_226,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia edustaja Kaumalle erittäin kattavasta kuvauksesta hänen työstään Etyjin parlamentaarisen kokouksen puheenjohtajana. Itse haluaisin nostaa ehkä tässä vaiheessa keskusteluun, koska esittelypuheenvuorossa hyvin paljolti oli niitä asioita, mitä olisin muutenkin nostanut esiin, tämän eduskunnan kansainvälisen puolen toiminnan. Se ei ehkä aina ole se torin kulmassa ihmisiä eniten kiinnostava ja innostava, mutta sen osuus, sen rooli, on aivan keskeinen, kun puhutaan kansanedustajan työstä. Se, että meillä on valmius edustajina hakea ymmärrystä, näkemystä kansainvälisen työn kautta, kyllä tukee Suomen mahdollisuuksia monella tasolla. Me emme elä umpiossa siinä mielessä. Siitä esimerkkinä on, jos otetaan Etyjin kautta, vaalitarkkailumissio Yhdysvalloissa presidentinvaaleissa viime syksynä. Kyllä, toki se vaalitarkkailu on se kaikkein tärkein, mutta se kaikki muu informaatio, mitä siinä ympärillä edustajille, valtuuskunnan jäsenille, rakentuu, on vähintäänkin yhtä arvokasta kuin se itse vaalitarkkailu. Esimerkkinä otan sen, että Yhdysvalloissa vaalimainonnasta, joka on siis jo aikoja sitten jyrkentynyt mutta jyrkkenee koko ajan vastakkainasettelun kautta, lähes sata prosenttia on negatiivista, vastustajan haukkumista niin sanotusti. Tämä on sellainen suuntaus, missä kyllä ihan suosittelen meidän kaikkien olevan tarkkana. Heillä on todistettu näin, että negatiivinen mainonta herättää voimakkaammin tunteita, ja sillä osoitetaan se oman ehdokkaan hyvyys, kun kaveria haukutaan. Se on kyllä huolestuttava kehitys. Toinen, mikä Yhdysvalloissa oli aika selkeästi vaalien aikana havaittavissa, oli nimenomaan äänestäjien fiilikset, se tunnelma, mikä on, mitkä asiat liikuttivat yhdysvaltalaisia vaaliuurnille, koska kyllä sekin on sanottava, että se analyysi, joka ehkä suomalaisessa ja eurooppalaisessa mediassa oli Yhdysvaltojen vaaleihin liittyen, oli aika ohutta. Onneksi nyt pikkuhiljaa olemme siinäkin pääsemässä syvemmälle, mutta luonnollista olisi se, että mitä paremmalla analyysillä kohtaamme uuden, vanhan presidentin, sitä valmiimpia me kaikki suomalaiset ollaan. Yhtenä esimerkkinä vielä loppuun totean sen, että viikonloppuna alkaa Tadžikistanissa kenttämissio, joka on jälleen kerran osoitus sellaisesta Etyjin työstä, mikä on aivan keskeistä. Tadžikistan on osittain Kiinan vallanhimon kohteena, osittain Venäjän, ja Euroopallakin on pieni rooli, ja on erittäin tärkeää nähdä Keski-Aasian dynamiikkaa ja sitä, missä maailmanrauhaa osittain rakennetaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+8.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2025-04-24T20:14:00,2025-04-24T20:17:21,Hyväksytty,1.1 2025_42_227,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 14/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_228,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Etyjin työ on todella tärkeää, kuten täällä on useammassa puheenvuorossa todettu. Meillä tällä hetkellä maailmanlaajuisesti haastetaan niin demokratiaa kuin multilateraalista yhteistyötä, ja Etyj puolustaa näitä molempia ja toki omalta osaltaan myös edustaa näitä molempia. Etyjissä on useampi komitea tässä parlamentaarisessa kokouksessa. Niistä yhdessä käsitellään demokratiaa, ihmisoikeuksia ja humanitäärisiä kysymyksiä, ja myös ihmisoikeudet ja linja niihin ovat valitettavasti tässä maailmantilanteessa heikentyneet ja linja koventunut. Pakolaisten tilanne on useissa Etyjin osallistujavaltioissa heikentynyt, ja tähän pitäisi pystyä tarttumaan. Etyj on antanut paljon suosituksia siitä, kuinka ihmisoikeuspuolustajiin, toisinajattelijoihin ja toimittajiin kohdistuviin hyökkäyksiin voitaisiin puuttua ja niitä torjua, ja toki myös näitä Etyjin perusarvoja ja YK:n peruskirjaa pitää vahvemmin puolustaa. Minulla on vähän vastaavanlainen toive kuin tässä edustaja Kaunistolla, että ainakin meidän Suomena pitää näyttää esimerkkiä siinä, että meillä osallistuminen meidän Etyj-toimintaan on vahvaa. Sitä se on kyllä tähän asti ollutkin, mutta meillä on myös haasteita eduskunnan säästötarpeiden osalta. Ja Etyjillä on toisaalta haasteita oman rahoituksensa osalta, ja siinä muun muassa Luxemburgin valtio on tullut vastaan. Etyjissä on tietenkin käsitelty viime aikoina todella paljon Ukrainan tilannetta, mutta myös Gazan tilannetta. Ukrainan osalta tukevia projekteja on käynnissä jo yli 20 — on käsitelty muun muassa siviilivankien asemaa ja kaapattuja lapsia. Gazan osalta taas on ollut välillä hajaannusta, mutta on kuitenkin painotettu sitä, että Israelin pitäisi luopua sotilaallisesta voimankäytöstä ja siviilien asemaa ja humanitäärisen avun perillepääsyä pitäisi vahvistaa. Viimeisenä vielä näistä vaalitarkkailuista, joihin itsekin olen varajäsenenä päässyt nyt osallistumaan, useampaan. Niiden tärkeys tässä demokratiaa murentavassa maailmassa on todella oleellinen. Ehkä voisi sanoa niin, että jos Suomen alue- ja kuntavaaleissa olisi ollut tarkkailuoperaatio, niin me oltaisiin saatettu saada huomautus kyllä tästä, että meillä on aluevaaleissa yli neljä prosenttia äänistä hylättyjä eli yli 80 000 ääntä päätyy roskakoriin. Siinä kohtaa varmasti muikkarit saisimme, vaikka meillä ei täällä tarkkailuoperaatiota ole ollutkaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+8.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-04-24T20:17:21,2025-04-24T20:20:31,Hyväksytty,1.1 2025_42_229,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Aikaraja on tullut täyteen, mutta otetaan vielä edustaja Kokko.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_230,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 14/2025 vp,"Kiitokset, arvoisa puheenjohtaja! Ehkä edustaja Kauniston hyvä puheenvuoro sai itsenikin innostumaan, ja myös vähän edustaja Hopsun puheenvuoro, siihen, mikä sen parlamentaarisen diplomatian tärkeys on. Vaikka se ei tosiaan siellä toreilla herätä keskustelua muuta kuin yleensä silloin, kun on iltapäivälehtien otsikot siitä, missä kansanedustajat ovat verorahoilla matkustaneet, niin nimenomaan siitäkin huolimatta pidettäisiin näitten säästöpaineiden ohella huolta siitä, että sekä kansanedustajilla näissä kansainvälisissä toimielimissä että myös sitten ihan valiokunnilla olisi mahdollisuus käydä tätä vuoropuhelua kollegoidensa kanssa kansainvälisesti. Ne ovat yleensä hyvinkin avartavia keskusteluita ja vievät myös sitä Suomen viestiä vahvasti eteenpäin. Tähän edustaja Hopsun toteamukseen siitä, että alue- ja kuntavaaleissa ei olisi ollut tarkkailuoperaatioita Suomessa: itse asiassa Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi järjesti tarkkailuoperaation Suomeen. Olen itse edustanut Suomea vuodesta 2007 lähtien kuntakongressissa ja suorittanut itsekin vaalitarkkailuoperaatioita nimenomaan niihin paikallis- ja aluevaaleihin. Juuri tämä kunta- ja aluehallintokongressi on itse asiassa ainoa kansainvälinen elin, joka nimenomaisesti näitä paikallis- ja aluevaaleja tarkkailee. Olin itse asiassa kongressin kokouksissa ja hallituksessa varsin äänekäs sen suhteen, että toivoin, että kongressi olisi aktiivinen Suomen suuntaan ja myös että Suomi lähettäisi virallisen pyynnön tulla tarkkailemaan meidän alue- ja paikallisvaaleja, koska korostin muun muassa Strasbourgin keskusteluissakin, että ensimmäistä kertaa meillä aidosti järjestetään kahdet vaalit yhtä aikaa ja se saattaa aiheuttaa Suomessa ehkä jonkinlaisia ongelmia, koska tähän ei ole totuttu. Kuten nyt on nähty, niin yli neljä prosenttia äänistä on hylätty, josta merkittävä osa johtuu siitä, että ihmiset ovat sekoittaneet nämä kaksi äänestyslappua keskenään. Siinä mielessä kyllä mielenkiinnolla odotan sitten ihan virallista raporttia Euroopan neuvoston kongressilta, miten he näkevät nämä vaalit Suomessa, varsinkin kun ne olivat sellaiset vaalit, jotka Euroopassahan ovat hyvinkin tavanmukaisia, että on useita vaaleja kerralla, ja myös se, että aluehallinnot valitaan paikallistasojen kanssa samanaikaisesti vaaleilla. Siinä mielessä varmasti tämä raportti tarjoaa opittavaa meille kaikille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+8.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-04-24T20:20:31,2025-04-24T20:22:44,Hyväksytty,1.1 2025_42_231,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 4/2025 vp. — Keskustelua. Edustaja Keskisarja, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_42_232,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Teemu,Keskisarja,Kansanedustaja,PS,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minun nuoruudessani 1960-luvulla Yle esitti ainoalta tv-kanavaltaan sarjaa nimeltä Käytöskukka — ikätoverit, muistatteko? Alkeellinen animaatio, piirrokset kuin lapsen liidulla, jaksot muutaman minuutin mittaisia, päähenkilöinä pikkupossut Hinku ja Vinku. Kohtauksissa oli huonoa käytöstä ja selkokielinen opetus: noin ei saa tehdä. Käytöskukassa oli myös vieraileva tähti nimeltä Suursyömäri. Hinku ja Vinku puuhasivat jotain hyödyllistä, Suursyömäri säntäsi esiin, aukaisi kitansa ja hotki eväät. Hyi! Tänään Yleisradio itse on suursyömäri, yksi maailman ahnaimpia julkisen palvelun medioita. Ennen tv-lupamaksulta välttyi kansalainen, joka ei toosaa töllöttänyt. Esimerkiksi vanhoillislestadiolaiset olivat vapaat Ylen syntisten ohjelmien rahoituksesta. Kun lupatarkastaja rimputti ovikelloa, luvattomat eivät ehkä muutenkaan avanneet. Ikävää, että protestoimisen mahdollisuus poistui. Nykyisinhän Yle-verosta pääsee eroon ainoastaan tulottomuudella. Kun olet töissä tai kohtalaisella eläkkeellä, kustannat Ylen propagandakoneistoa. Sen opinkappaleita ovat tsoukkiherännäisyys, supisuomalaisuuden kammo, rasisminvastainen itseinho, ilmakehäkiihko ja sateenkaari-industrialismi. Suursyömäri-Yle on isompi kuin muut tiedotusvälineet yhteensä. Siksi sananvapaus surkastuu ja kilpailutilanne kieroutuu perverssiksi. Pienyrittäjät tekevät omin avuin nettiin itsenäisiä, aidosti riippumattomia asiaohjelmia, Olemme kaikki käyneet niissä. Mitäs niitä on? Ivan Puopolo, Puheenaihe, Hildén ja Kaira, Keijocast, Kuuntelija-podcast. Nuo yrittäjät ansaitsevat leipäänsä tosi pieninä palasina seuraajilta, lahjoittajilta, mainoksista, ja vähintään yksityishenkilöinä he maksavat Yle-veroa tuhat kertaa tuhdimmalle kilpailijalleen. Suursyömäri-Yle vetää Hinkun ja Vinkun muruset naamariin. Suursyömäri-Yle ei poimi käytöskukkia. Parlamentaarinen työryhmä laittoi tauon budjetin paisutukseen ja samalla suojeli esimerkiksi maakunnallisia toimintoja. Suursyömäri laihduttaa jotakin, mutta ei suinkaan ulkomaisia realityjä eikä brändiään ilmaisena Netflixinä — nuo pahiten rassaavat mainoskanavia. Jaa-a, aiemmin ovat monet, monituiset kansanedustajat rummuttaneet tämän kansalaisaloitteen puolesta eduskunnassa. Varsinkin somessa on helppo meuhkata Yleä vastaan. Sääli, että sali on näin tyhjä ratkaisun hetkellä — yleisöstä viis, mutta seikalla on väliä käsittelyn kannalta. Jos ainutkaan kollega ei nyt ilmaise minulle tukeaan, aloite raukeaa ilman äänestystä. Pyydän vain yhtä kannattajaa. Sillä pääsemme huomenna painamaan nappia ”jaa” tai ”ei” omantunnon mukaan. Liekö liikaa vaadittu? Ehkä, mutta minun omatuntoni on puhdas. Taistelen hävityn asian puolesta, ja kaadun saappaat jalassa. Arvoisa puhemies! Esitän Yle kuriin nyt -kansalaisaloitteen hyväksymistä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+9.aspx,fi,Teemu Keskisarja,1498,2025-04-24T20:23:04,2025-04-24T20:27:45,Tarkistettu,1.1 2025_42_233,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_42_234,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kansalaisaloitteessa on joitain väitteitä, joista nostan esille yhden. Siinä hyvin alkupuolella lukee, että Ylen toiminta ei täytä kansalaisten tahtoa. Aloitteessa tätä väitettä ei millään lailla määritellä eikä kerrota, millä tavoin Yle toimisi kansalaisten tahdon vastaisesti tai mikä on se kansalaisten tahto, joka Ylen pitäisi täyttää. Joulukuussa 24 julkistetussa Uutisarvostukset-tutkimuksessa yli puolet suomalaisista nimesi Ylen Suomen ykkösuutistoimijaksi ja se sai eniten mainintoja kaikissa ikäryhmissä. Yleen ilmoitti luottavansa yli 80 prosenttia vastanneista. Seuraavina tulivat Hesari 66:lla ja STT 62 prosentilla. Tähän peilaten aloitteen väite kansalaisten tahtotilasta ei täytä määritelmää kansalaisten tahdosta. Arvoisa puhemies! Lienee kaikille selvää, että vapaassa länsimaisessa demokratiassa yhtä yhtenäistä kansan tahtoa on kutakuinkin mahdotonta määrittää. Samalla tavoin kaikkea, mistä ei tykkää, ei vaan nyt voi kieltää, luojan kiitos — vaikka Luojalla nyt tässä ei sinänsä mitään tekemistä ole, pahoittelen. Minäkin haluaisin kieltää monia asioita ja ilmiöitä, ja joskus tulee joku henkilökin kohdalle tai vastaan, että voi kun hänet voisi jollain lailla kieltää, mutta en ole Juudakseksi ruvennut vielä. Ymmärrän, ettei se ole mahdollista, ja hyvä niin. — Hyvää yötä kaikille, myös edustaja Keskisarjalle.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+9.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-04-24T20:27:48,2025-04-24T20:29:19,Hyväksytty,1.1 2025_42_235,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_236,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Digitalisaatiokehityksen myötä eskaloitunut media-alan murros on vaikuttanut merkittävästi mediamarkkinan palvelukehitykseen ja kansainvälistymiseen, kuluttajakäyttäytymiseen sekä mainosmarkkinoiden muuttumiseen. Kotimaiset toimijat joutuvat kilpailemaan paitsi keskenään myös suurten kansainvälisten toimijoiden kanssa, mikä haastaa entisestään kotimaisen median toimintaedellytyksiä. Mediakentän monipuolisuus ja moniäänisyys on tärkeää. Yhdyn liikenne- ja viestintävaliokunnan näkemykseen, että parlamentaarisen Yle-työryhmän mietinnössään tekemät arviot ja ehdotukset Yleisradion rahoituksesta, tehtävistä ja muusta sääntelystä ovat asianmukaisia. Käsittelyssämme olevassa kansalaisaloitteessa on tuotu esille, että nykyinen Yleisradion rahoitusta ja tehtäviä koskeva yksimielisyyteen perustuva parlamentaarinen päätöksentekomalli tekee Yleisradiota koskevan sääntelyn muuttamisen ja päätösten tekemisen erittäin vaikeaksi. Aloitteen mukaan Yleisradiota koskevien muutosten tekeminen olisi yksimielisyysvaatimuksesta johtuen vaikeampaa kuin perustuslain muuttaminen ja saadun selvityksen mukaan pienikin oppositioryhmä pystyisi halutessaan estämään päätösten tekemisen. Haluan oikaista tämän aloitteen väärän käsityksen parlamentaarisesta päätöksenteosta. Parlamentaarinen asioiden työryhmävalmistelu ja sen perinne perustuvat edustukselliseen demokratiaan, jossa vaaleissa valitut eri eduskuntaryhmien kansanedustajat pohtivat ja valmistelevat yhdessä yhteiskunnallisesti erittäin merkittäviä kysymyksiä. Menettelytapaa on käytetty yleisesti myös muilla toimialoilla, ja parlamentaarisen valmistelun on katsottu vahvistavan päätöksenteon ja valmistelun legitimiteettiä. Lainsäädännössä tai alemmanasteisessa sääntelyssä ei edellytetä yksimielisyyttä Yleisradiota koskevassa parlamentaarisessa valmistelussa ja päätöksenteossa. Kyse on eduskuntaryhmien kesken vakiintuneesta menettelystä Yleisradion rahoituksesta ja tehtävistä päätettäessä. Saatujen selvitysten mukaan menettelyllä on katsottu olevan päätöksenteon pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta yli hallituskausien edistäviä sekä Yleisradion riippumattomuutta tukevia vaikutuksia. Kansalaisten luottamus Yleisradion toimintaan on korkealla tasolla, ja siihen viitaten markkinatutkimusyritys Norstatin syksyllä 2024 toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan 82 prosenttia suomalaisista pitää Yleisradion uutisia luotettavina. Yleisradion lakisääteisenä tehtävänä on tuoda monipuolinen ja kattava julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Yleisradion tehtävät ovat erittäin tärkeitä muun muassa kansallisen kulttuurin ja identiteetin, kansallisen yhtenäisyyden ja erilaisten erityisryhmien tarpeiden, demokratian toteutumisen ja muun muassa huoltovarmuuden kannalta. Yleisradion alueellisella toiminnalla on keskeinen merkitys, sekä Yleisradion rooli huoltovarmuuden kannalta. Myös Yleisradion julkisen palvelun tehtävää ja rahoitusta arvioinut parlamentaarinen työryhmä kiinnitti huomiota Yleisradion huoltovarmuuteen liittyviin tehtäviin ja piti mietinnössään ensisijaisen tärkeänä, että Yleisradion valtakunnallinen ja maakunnallinen uutistoiminta ja lähetykset turvataan monimuotoisen tiedonvälityksen varmistamiseksi. On myös syytä huomioida, että Yleisradio on oikeudelliselta muodoltaan osakeyhtiö, mikä asettaa omalta osaltaan vaatimuksia Yleisradion toiminnalle. Arvoisa puhemies! Turvallisuuspoliittisen tilanteen muututtua on tärkeää, että Yleisradio ja muut mediat pystyvät huolehtimaan luotettavan ja ajankohtaisen tiedon tuottamisesta ja jakamisesta, kansalaisten henkisen kriisinsietokyvyn tukemisesta ja informaatiovaikuttamisen tunnistamisesta sekä sen torjumisesta. Muuttuneessa maailmantilanteessa ja jatkuvasti muuttuvassa digitaalisessa tietoympäristössä kriittisen medialukutaidon tarve korostuu entisestään internetissä lisääntyneen mis- ja disinformaation sekä hybridivaikuttamisen aikana. Ylellä ja muulla kotimaisella medialla on erittäin tärkeä rooli luotettavan mediaympäristön ja korkeatasoisen journalismin turvaajana. Luotettavaa, riippumatonta ja monipuolista tiedonvälitystä tarvitaan. Yle julkisen palvelun mediayhtiönä tarjoaa lakisääteisesti palveluja yhdenvertaisesti kaikille. Tarjoamalla monipuolista tietoa, yleissivistystä ja kansalaisten osallisuutta tukevia kokemuksia yleisradiotoiminta tukee demokratiaa ja edistää keskinäistä ymmärrystä sekä kansalaisten yhdenvertaisuutta mediankäyttäjinä muuttuvassa yhteiskunnassa. Olkoon Yle jatkossakin strategiansa mukaisesti kaikille yhteinen, jokaiselle oma. Ylellä on myös keskeinen merkitys kotimaisen kulttuurin edistäjänä sekä luovan alan työllistäjänä. Yle taltioi muun muassa kantanauhalle suomalaisten kulttuuriperimää tulevia sukupolvia varten. Näinä epävarmuuden aikoina kulttuuriperimän, demokratian ja sananvapauden näkökulmasta on riippumattoman, moniäänisen, lokaalisti ja globaalisti läsnä olevan laadukkaan median toimintaedellytykset turvattava.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+9.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-04-24T20:29:28,2025-04-24T20:35:28,Hyväksytty,1.1 2025_42_237,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Seppänen poissa. — Edustaja Garedew., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_238,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yle on saatava kuriin. Olen kansalaisaloitteen kanssa täysin samaa mieltä, kiitos siitä. Parlamentaarisen työryhmän sekä hallituksen toimesta näitä samoja tavoitteita on lähdetty työstämään monella tapaa. Ensinnäkin, Yle on aivan järkyttävän kallis. Ylen rahoitus per asukas on Suomessa noin 15 prosenttia suurempi kuin Tanskassa ja noin 27 prosenttia suurempi kuin Ruotsissa, vaikka Suomi on maista velkaantunein. Tämän suitsemiseksi parlamentaarinen työryhmä päätti jäädyttää Ylen rahoituksen vuoden 2024 tasolle kolmen vuoden ajaksi. Lisäksi Ylen maksama vero nostettiin 10 prosentista ylempään alv-kantaan. Näiden myötä syntyi noin 200 miljoonaa euroa säästöä vuoteen 2028 mennessä. Mutta mielestäni tämä ei riitä. Leikkauksia on jatkettava. Tämä on hyvä alku, mitä hallitus on jo tehnyt. Toisekseen, Yle ei ole puolueeton, kuten sen tulisi olla. Siitä todistavat lukemattomat esimerkit, kuten se, että toimittajia on koulutettu aktivistien toimesta. Yle suoltaa jatkuvalla syötöllä ilmastoideologiaa — eikä kumma, että ilmastoahdistus ja ‑hysteria vain lisääntyvät tässä kansassa. Palkitun hengellisen Pisara-ohjelman tilalle on saatu arabiankieliset uutiset. Tämä kertoo Ylen arvoista paljon, puhumattakaan siitä, millä tavalla Yle sanoittaa Israelia koskevat uutisointinsa: esittäen usein palestiinalaiset ainoastaan viattomina uhreina eikä totuudellisesti sodan aloittajina ja julmina terroristeina. Siis on woketusta, poliittista vaikuttamista ja Pillupäiväkirjoja, jatkuvaa seksuaalivähemmistöjen ylimitoitettua esille tuomista ja normalisointia sen sijaan, että se keskittyisi päätehtäviinsä eli uutisten välittämiseen, kriisitiedotukseen ja suomalaisen kulttuurin edistämiseen. Ja — kuten parlamentaarisessa työryhmässä mukana ollut edustaja Vigelius ansiokkaasti on nostanut aiemmin esiin — kun Yle sitten joutui näiden sopeutustoimien kohteeksi, niin se ensimmäisenä kohdisti mielenosoituksellisesti leikkauksia nimenomaan uutistoimintaan. Näin toimittiin siis siitäkin huolimatta, että myös parlamentaarinen työryhmä piti mietinnössään ensisijaisen tärkeänä Yleisradion valtakunnallisen ja maakunnallisen uutistoiminnan turvaamista. Kolmanneksi, Yle ei myöskään ole ollut riittävän avoin. Siis hallituksen juuri eduskunnalle antamassa lakiesityksessä Yle-lakiin lisätään uusi pykälä, joka vaatii Yleä julkaisemaan aktiivisesti tietoa omasta toiminnastaan ja taloudestaan. Yle on tekemisistään kansalaisille tilivelvollinen. Julkisella rahalla tapahtuvan toiminnan on oltava läpinäkyvää. Ehkä tämän lakimuutoksen myötä Ylellä ei enää kehotettaisi esimiehiä varaamaan nopeasti tulevalle vuodelle konferenssimatkoja maailmalta, jotta saataisiin rahaa kulumaan, eikä johtoryhmälle hankittaisi uutta öky-Bemaria omalla kuljettajalla. Arvoisa puhemies! Suomalaiset ansaitsevat Yleltä luotettavaa uutisointia ja vastuullista taloudenpitoa. Yleisradion toimiin tulee puuttua. Kansallisen median tuottajan tärkeimmät ominaisuudet ovat puolueettomuus, riippumattomuus ja luotettavuus. Siksi tätä Ylen sekoilua tulisi suitsia, Ylen tulisi osallistua enemmän säästötalkoisiin ja Ylen tekemisiä tulee vahtia tarkemmin. Ylen tehtävä on lisätä demokratiaa, ei olla poliittinen vaikuttaja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+9.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-04-24T20:35:38,2025-04-24T20:40:39,Hyväksytty,1.1 2025_42_239,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_240,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kansalaisaloite Ylen laittamisesta kuriin vaatii, että Yle osallistuu tiukempiin taloudellisiin sopeutustoimiin ja että Ylen lakisääteiset tehtävät rajataan tarkemmin vastaamaan kansalaisten tahtoa sekä tarpeita. Aloitteen mukaan Ylellä on liian vahva taloudellinen asema sekä laveasti määritellyt julkisen palvelun tehtävät. Lisäksi aloitteessa tuodaan esiin, että Ylen parlamentaarinen päätöksentekomalli tekee Yleisradiota koskevan sääntelyn muuttamisen ja päätöksenteon erittäin vaikeaksi ja jopa vaikeammaksi kuin perustuslain muuttamisen. Valiokunnan mietinnössä huomautetaan, että parlamentaarista päätöksentekoa käytetään yleisesti myös muussakin päätöksenteossa ja niiden valtasuhteet pohjautuvat lopulta edustukselliseen demokratiaan. Lainsäädännössä itsessään ei vaadita yksimielisyysperiaatetta, vaikkakin Ylen kohdalla tämä on muodostunut perinteeksi. Perinteistä voi siis luopua, jos hallitus näin päättää. Erinäisten tutkimuksien mukaan enemmistö suomalaisista kannattaa Yleisradiolta tehtäviä leikkauksia tässä taloustilanteessa. Liikenne‑ ja viestintävaliokunta ei kuitenkaan puolla kansalaisaloitteen hyväksymistä tässä tilanteessa, koska Yleisradion rahoituksesta sekä sääntelystä tulee eduskuntaan käsittely tämän kevään aikana. Valiokunta ottaa näihin yksityiskohtaisemmin kantaa käsittelyjen yhteydessä. Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn henkilökohtaisesti kansalaisaloitteen henkeen ja tarkoitukseen. Yleisradion tehtävät ovat liian laveat ja budjetti järkälemäinen. Missään verrokkimaassa ei käytetä per kansalainen näin paljon rahaa valtiollisten radioiden toimintaan. Lisäksi Yle on tuottanut erittäin kyseenalaista materiaalia nimenomaan heidän lavean ohjeistuksensa ansiosta. Jatkossa on toivottavaa, että Ylen toiminta on läpinäkyvää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+9.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-04-24T20:40:45,2025-04-24T20:42:54,Hyväksytty,1.1 2025_42_241,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kokko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_242,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä taloustilanteessa, missä Suomi on, ja kun katsoo sitä velkaantumistahtia vuositasolla, niin on ihan ymmärrettävää, että on tullut tällainen kansalaisaloite, jossa hyvin vahvasti puututaan Ylen rahoitukseen ja nimenomaisesti siihen, mitenkä sieltä voitaisiin saada säästöjä aikaan. Ehkä tässä olisi hyvä muistaa se parlamentaarinen sopu, jonka parlamentaarinen Yle-työryhmä viime vuonna sai aikaan. Kuten tiedetään, alkusyksystä saavutettiin pitkällisten neuvotteluiden jälkeen yhteisymmärrys, jonka kaikki eduskuntapuolueet hyväksyivät pois lukien Liike Nyt. Siinä ennen kaikkea ydin parlamentaarisessa sovussa on nimenomaisesti se, mikä liittyy tähän kansalaisaloitteeseenkin, että Yleisradion lakisääteinen indeksi jäädytettiin vuosina 25—27 määräaikaisesti ja Ylen alv nousee 1.1.2026 alkaen 10:stä 14 prosenttiin. Näiden säästötoimien vaikutusten ennakoidaan olevan noin 66 miljoonaa euroa jo vuonna 2027, ja indeksijäädytys laskee kumuloituvana Ylen rahoitustasoa myös tulevaisuudessa, vaikka indeksikorotuksiin palataan. Lisäksi parlamentaarisessa sovussa tehtiin kirjauksia muun muassa huoltovarmuuden lisäämisestä, avoimuuden lisäämisestä sekä ulkopuolisten ostojen lisäämisestä kotimaisilta tuotantoyhtiöiltä. Lisäksi indeksijäädytys vietiin jo syyskaudella läpi eduskunnassa osana budjettia, ja tehtäväkirjaukset on tarkoitus käsitellä nyt kevään aikana. Tämän seurauksena Yle aloitti viime vuoden lopulla päätöksen pohjalta mittavat yt-neuvottelut, jotka päättyivät tammikuun lopulla, ja näillä arvioidaan saatavan 27 miljoonan euron kustannussäästöt yhtiön henkilöstömäärän vähentyessä 309 henkilöllä. Tuolloin toimitusjohtaja Ylä-Anttila ennusti, että näitä yt-neuvotteluita tulee vielä entistä enemmän. Mutta toisaalta tässä kansalaisaloitteessa on sitten ehkä tämmöinen lievästi sanottuna Yhdysvalloista tuontitavarana tuotu kulttuurisotaelementti, jossa nimenomaan — kuten tässäkin aikaisemmassa parissa puheenvuorossa on kuultu — aika rajuja hyökkäyksiä on muun muassa vapaata tiedonvälitystä vastaan. Ymmärrän hyvin sen, että eivät kaikki Ylen ohjelmat maistu kaikille. Voin itsekin sanoa, että jos saisin päättää Ylen ohjelmasisällöstä, niin se olisi hyvin toisenlainen, hyvin toisenlainen: urheilua ei olisi ollenkaan, ja historiadokumentteja ja henkilökuvia politiikan suurmiehistä riittäisi maailman tappiin asti. Eli moni suomalainen, joka tälläkin hetkellä varmaan mäkihyppyä ja hiihtoa arvostaa erittäin paljon, on tyytyväinen, että minä en ole päättämässä Ylen ohjelmatarjonnasta tai siitä politiikasta. Ja ehkä nimenomaisesti se Ylen vahvuus ei ole pelkästään siinä vapaassa tiedonvälityksessä vaan myös tässä monipuolisessa kulttuurituotannossa, että Yle pystyy nostamaan esille, toki verorahoitteisesti, sellaisia kulttuurimuotoja, toimintoja, tapoja, asioita, joilla ei ole välttämättä kaupallista merkitystä. Se, ovatko ne yhtä arvokkaita: minun mielestäni ovat. Aina se, millä ei ole kaupallista arvoa, ei välttämättä tarkoita, että se olisi yhteiskunnallisesti vähempiarvoisempaa. Nyt en käytä sitä termiä, mitä edustaja Garedew käytti tästä yhdestä ohjelmasarjasta, jossa nyt viitataan naisen alapäähän, mutta täytyy kyllä ihmetellä, että tämä 2 500 euroa maksanut ohjelma, jota on kerran Yle Areenassa esitetty — en ole varma, näkyykö se siellä edelleen — aiheuttaa tällaisen keskustelun, että sen varjolla ollaan melkein koko julkisrahoitteinen Yleisradio-yhtiö laittamassa vasaran alle kokonaisuudessaan. Siinä mielessä täytyy ihmetellä, luullaanko täällä todellakin, että Ylen ohjelmistossa ei ole mitään muuta kuin tällaista tiettyihin kansanryhmiin liittyvää ohjelmaa, josta sitten eivät tiettyjen puolueiden edustajat pidä. Siinä mielessä kyllä itse arvostan Yleisradiota — niin kuin suurin osa suomalaisistakin arvostaa, kun katsoo näitä kyselytutkimuksia — että muun muassa, kuten edustaja Mikkonen puheenvuorossaan nosti hyvin esille, Ylen uutistarjonta, ei pelkästään maakunnallinen vaan myös valtakunnallinen, nauttii suurta luottamusta suomalaisten keskuudessa. Se on usein arvioitu kaikista riippumattomimmaksi ja tasapuolisimmaksi uutislähteeksi, mikä suomalaisilla voi olla. Tähän päälle vielä Yle Areena, Elävä arkisto, se laaja kulttuuri- ja tallennustehtävä, joka Yleisradiolla on, varmasti kyllä palvelevat kokonaisuudessaan kansakunnan kokonaisetua. Toivon, että nyt kun tämä asia saadaan käsiteltyä myös tässä kansalaisaloitteen muodossa, tähän asiaan ei siinä suhteessa enää palata, että ryhdytään tässä salissa nimenomaan Yleisradion asemaa, sen roolia suomalaisessa yhteiskunnassa, heikentämään poliittisilla päätöksillä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+9.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-04-24T20:43:04,2025-04-24T20:48:35,Hyväksytty,1.1 2025_42_243,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_42_244,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät miehet ja naiset! Lapsuudessani minä katsoin 70-luvulla Rosvo-Rudolfia ja muistan elokuvan Pilvikallion vauhtikisat, joka oli lapsille tarkoitettu. Vanhemmat katsoivat Lauantaitansseja, ja sitten tuli semmoinen sarja kuin Pieni talo preerialla. Voin niin kuin omalta historialta ajatella, että silloin se Yle oli mielestäni kaikista arvostettavin. Toki tämä Pieni talo preerialla oli ulkomainen sarja, mutta se oli kuitenkin sisällöltään semmoinen ihan kaikille meille sopiva. Edustaja Keskisarja sanoi tuossa, että Yle-verosta pääsee eroon tulottomuudella. Pitää lisätä siihen, että myös kuolemalla siitä pääsee eroon. Muuten se on välttämätön maksettava ja siitä ei eroon pääse, vaikka ei televisiota edes omistaisi. Lunttasin hieman edustaja Vigeliuksen aikaisempaa päivitystä, ja siellä puhuttiin kaikenlaisista ohjelmista. Siellä on erilaista sateenkaarihumppaa, Sugarbabe, Sokerideittailu, Koukussa strippaukseen, sitten siellä on ilmastoahdistuksesta, ja edustaja Garedew taisi mainita Pillupäiväkirjat. Tämä kaikki on mielestäni ihan sairaalloista, että julkisin verovaroin tällaista roskaa esitetään kotimaisilla kanavilla. Siellä pitäisi olla kotimaista urheilua, esimerkiksi jääkiekon lisäksi painia, yksilölajeja. Nämä yksilölajit ovat valitettavasti jääneet hyvin pitkälti pois näistä ohjelmistoista. Suomalaista kulttuuria toivoisin, suomalaista historiaa. Esimerkiksi voisi olla sotahistoriaa tai ajoneuvokulttuuria tai ihan mitä tahansa, joka kulttuuriin liittyy. Minun mielestä se kuuluisi Ylen tehtäviin. Vuonna 23 muistaakseni oli 3 362 yleläisen keskipalkka yli 5 000 euroa, johtajan palkka 326 600 euroa, uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajan palkka 204 000 euroa, ja ainakin 11 oli yli 100 000 tienaavaa Ylen jonkinlaista johtajaa. Ei kenelläkään Ylen johtajalla kuulu olla 300 000:n palkka. Se taitaa olla enemmän kuin pääministerillä ja moninkertaisesti vielä. Onko kaksi- vai kolminkertaisesti, en osaa sitä sanoa. Edustaja Keskisarja teki esityksen ja mielestäni totesi siinä, että taistelee sen puolesta, että on kuitenkin tulossa häviö. Minä itse armeijan koulutuksen perusteella ajattelen näin, että ei tähän Yle kuriin nyt -kansalaisaloitteen hyökkäykseen kannata hukata ruutia, koska tämä hyökkäys ei etene mihinkään täällä salissa. Yle kuriin nyt -kansalaisaloitteen henki on aivan loistava, ja mielestäni kovaa kurinpitoa Yle kyllä tarvitseekin. Tämä parlamentaarinen ryhmä, joka tässä tätä Yleä työsti, niin he ymmärtääkseni säästöjä tehdessä esittivät, että nämä aluetoimitukset ja muut jätetään rauhaan. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että ne säästöt, mitä Yle tekee ja mitä siellä pitää enemmän tehdä, pitää tehdä kaikesta tällaisesta roskaohjelmistosta, mitä on. Ei näistä aluetoimituksista kuulu ottaa lanttiakaan pois. Näin ollen kunnioitan liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnössä lausuttua. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+9.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-04-24T20:48:40,2025-04-24T20:53:59,Tarkistettu,1.1 2025_42_245,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kangas., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_42_246,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Antti,Kangas,Kansanedustaja,PS,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olemme nyt keskustelemassa kansalaisaloitteesta Yle kuriin nyt, ja olen aloitteen perusasioista täysin samaa mieltä. Elinkeinoelämän valtuuskunnan arvo‑ ja asennetutkimuksen mukaan 40 prosenttia suomalaisista arvioi, että Ylen uutiset painottuvat tiedonvälityksessä selkeästi vasemmistolaiseen näkökulmaan. Tutkimus on julkaistu hiljattain tänä keväänä. Tästä lienee jokaisen helposti pääteltävissä se, mitä mieltä ylipäänsä olen Yleisradion rahoituksesta. Tilanne on täysin kestämätön etenkin tällaisessa taloustilanteessa, missä valtiontalouden alijäämä huitelee toisellakymmenellä miljardilla. Demokraattisessa valtiossa kokonaan valtiorahoitteisen toimijan olisi kyettävä noudattamaan aitoa puolueettomuutta siitäkin huolimatta, että joutuisi kertomaan toimittajan omaan poliittiseen agendaan sopimattomia, epämiellyttäviä asioita. Onneksi Yleisradion avoimuuteen ollaan nyt viimeinkin panostamassa, ja hallitus tulee pakottamaan Yleisradion kertomaan todellisesta kulurakenteestaan jatkossa. Tällöin julkinen keskustelu pääsee aidosti paneutumaan siihen, minne rahaa syydetään, ja kuten tiedetään, kyllähän sitä Ylellä sitten syydetäänkin. Jo aiemmin tämä hallitus jäädytti Ylen rahoituksen indeksin ja nosti Ylen 14 prosentin arvonlisäverokantaan. Nämä ovatkin hallitukselta historiallisen hyviä päätöksiä. Tällä hetkellä tuntuu sille, että pienikin kajoaminen Yleisradion rahoitukseen maksatetaan aivan erinomaisilla maakuntatoimituksilla tai vaikka suosituilla lastenohjelmilla tai jollain Kesäillan valssin tyylisellä, hyvin suositulla koko kansan ohjelmalla, siis sillä, mitä kansalaiset aidosti arvostavat poliittiseen näkökantaan katsomatta. Se on nyt se, mistä Yle leikkaa ikään kuin kostoksi siitä, että rahoitukseen kajotaan. Yleisradiolla on kuitenkin vielä mahdollisuus parantua vasemmistolaiselta mädätykseltä, mikä sinne on pesiytynyt vuosien kuluessa, mutta tähän tarvitaan laajaa poliittista tahtoa ja valtavaa painetta kansalta. Tämä kansalaisaloite on aivan erinomainen väline kertomaan kansan tahdosta. Yleisradion on muutettava toimintatapojaan. En kuitenkaan voi kannattaa kansalaisaloitetta tällaisenaan, vaan yhdyn liikenne‑ ja viestintävaliokunnan yksimieliseen kantaan, mutta siitä huolimatta haluan antaa valtavat kiitokset kansalaisaloitteen tekijöille. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+9.aspx,fi,Antti Kangas,1535,2025-04-24T20:54:07,2025-04-24T20:57:17,Hyväksytty,1.1 2025_42_247,42/2025,2025-04-24,16.00,20.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yle kuriin nyt!>>>Kansalaisaloite KAA 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 4/2025 vp,"Koska edustaja Keskisarjan ehdotusta ei ole kannatettu, esitys raukeaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_43_1,43/2025,2025-04-25,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 24.4.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Paula Werning on edustaja Saku Nikkasen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_43_2,43/2025,2025-04-25,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 24.4.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Markku Siponen on edustaja Hanna Kososen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hyväksytään vastalauseen mukaisena.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_43_3,43/2025,2025-04-25,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 157/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 9/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu. Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_43_4,43/2025,2025-04-25,13.00,13.29,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 157/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Maailma ympärillämme on muuttunut, eikä kaikkia turvallisuusuhkia voi enää havaita kaduilla. Kun maailma myllertää, on rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen tärkeä turvallisuusteko. Nykyisessä maailmantilanteessa emme voi sallia, että yksikään euro Suomesta tukee epävakautta, väkivaltaa tai järjestäytynyttä rikollisuutta. Tämä lakiesitys selkeyttää sääntelyä, parantaa viranomaisten tiedonsaantia ja mahdollistaa aiempaa tehokkaamman rikollisen toiminnan torjunnan. Turvallinen Suomi ei synny itsestään. Se rakennetaan harkituilla päätöksillä, vastuullisella lainsäädännöllä ja viranomaisyhteistyöllä, joka toimii. Terrorismi ei ole etäinen uhka, se on ajankohtainen uhka ja riski. Nyt on oikea aika vahvistaa varautumista. Tämä esitys on konkreettinen teko turvallisen arjen puolesta. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2025+10.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-04-25T13:05:27,2025-04-25T13:06:42,Hyväksytty,1.1 2025_43_5,43/2025,2025-04-25,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 157/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_43_6,43/2025,2025-04-25,13.00,13.29,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 157/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallintovaliokunnan mietintö, ja tämän hallituksen esityksen tarkoituksena on tehostaa tietojenvaihtoa viranomaisten sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain mukaisten valvojien välillä. Laeilla edistetään pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmakirjauksia sen varmistamiseksi, että suojelupoliisi saa tehtävänsä kannalta tarpeelliset tiedot poliisilta, vero- ja ulosottoviranomaisilta ja muilta viranomaisilta, ja kirjausta siitä, että hallitus poistaa tietojenvaihdon esteitä rikostorjunnasta. Petteri Orpon hallitusohjelmassa on monia kirjauksia liittyen rikostorjunnan tehostamiseen ja sen vaikuttavuuden lisäämiseen ja myös järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, ja kaikki hallituksen toimet ja esitykset ovat erittäin kannatettavia. On hienoa, että turvallisuusteema on yksi tämän hallituksen päätavoitteista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2025+10.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2025-04-25T13:06:42,2025-04-25T13:07:50,Hyväksytty,1.1 2025_43_7,43/2025,2025-04-25,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 157/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_43_8,43/2025,2025-04-25,13.00,13.29,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 157/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa on tehty hiljattain tärkeä uudistus siitä, että suojelupoliisin roolia on muutettu tiedusteluviranomaiseksi, joka pystyy entistä paremmin tuottamaan tietoa kansallisen turvallisuutemme varmistamiseksi mutta myös ennalta estämään erilaisia muodostuvia uhkia. On todella tärkeää, että näillä aikanaan tehdyillä tiedustelulakihankkeilla pystyttiin saamaan supolle tällainen vahvempi toimivalta täyttää tehtävänsä suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden takaamisessa. Nyt tehtävillä parannuksilla viranomaisten keskinäiseen tiedonvaihtoon, tiedonsaantioikeuksiin ja myös suojelupoliisin tiedustelutoiminnan parantamiseen pystytään torjumaan niin terroristisia kuin muitakin suomalaista yhteiskuntaa koskevia uhkia. Tämä on todella ensiarvoisen tärkeää. Turvallisuus on se peruskallio, jolle kaikki muu hyvä yhteiskunnassa rakentuu, ja siksi on tärkeää, että määrätietoisesti ja hyvin yksituumaisesti, kuten tämä hallintovaliokunnan mietintökin on tehty, voidaan suomalaisen yhteiskunnan turvallisuutta parantaa. — Kiitos hallintovaliokunnalle mietinnön ripeästä laatimisesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2025+10.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-04-25T13:07:50,2025-04-25T13:09:33,Hyväksytty,1.1 2025_43_9,43/2025,2025-04-25,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 157/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_43_10,43/2025,2025-04-25,13.00,13.29,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 157/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 9/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on tosiaan kyse viranomaisten välisen tiedonkulun ja tiedonvaihdon edistämisestä, jotta voidaan ennalta estää ja selvittää törkeitä rikoksia. Tiedän, että hallituksen piirissä ja hallitusohjelman pohjalta on hanke tai jopa hankkeita, joilla pyritään nimenomaan parantamaan viranomaisten välistä tiedonkulkua yhtäältä rikosten ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi eli rikosvastuun toteuttamiseksi, ja toisaalta pyritään myös viranomaisten välistä tiedonkulkua parantamaan, jotta ihmisiä — vaarassa olevia ihmisiä tai avun tarpeessa olevia ihmisiä — voidaan paremmin auttaa ja heidän tilannettaan parantaa ja ennalta ehkäistä heihin kohdistuvia riskejä. Kovasti toivon, että hallitus ripeästi etenee myös näissä muissa viranomaisten väliseen tiedonkulkuun ja sen lisäämiseen liittyvissä asioissa ja hankkeissa, ja kovasti toivon, että ylikireät tietosuojatulkinnat, joita Suomessa valitettavan yleisesti sovelletaan, eivät estäisi viranomaisten välistä tiedonvaihtoa — siis tiedonvaihtoa vaitiolovelvollisten viranomaisten välillä — rikosten estämiseksi, rikollisten kiinni saamiseksi ja ihmisten auttamiseksi. Aivan yhtenä ajankohtaisena esimerkkinä mainitsen, että meillä tällä hetkellä hallitus valmistelee eduskunnalle esitystä, jolla ainakin törkeiden rikosten kyseessä ollen voitaisiin käyttää passirekisteriin ja myös ulkomaalaisten rekistereihin sisältyviä biometrisiä tietoja, jotta voidaan syyllisiä saada kiinni ja rikosvastuu toteutumaan. No, eivätkös tätä vastusta ja kritisoi nytten tietosuojavaltuutettu ja monet muut korkeat juristit? Toivon todella, että asetettaisiin etusijalle se, että uhrit ja heidän kärsimyksensä saavat tietynlaista oikeutta niin, että pahantekijät saadaan kiinni. Nythän poliisi voi katsoa vanhojen tekijöiden rekisteriä, mutta sormenjälkien haltijaa ei voi katsoa esimerkiksi passirekisteristä. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2025+10.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-04-25T13:09:33,2025-04-25T13:12:39,Hyväksytty,1.1 2025_43_11,43/2025,2025-04-25,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 45/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. — Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_43_12,43/2025,2025-04-25,13.00,13.29,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 45/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme tehneet lakialoitteen elintarvikelain muuttamisesta, jotta Suomessa ei voisi enää energiajuomia myydä alle 18-vuotiaille. Tästä asiasta, energiajuomien käytöstä ja niiden vaikutuksesta, on itse asiassa nyt ihan tuoretta tutkimustietoa, joka ei suoraan tässä lakialoitteen tekstissä nyt ole, mutta näen, että tässä esittelyssä on mahdollista myös tätä uutta tietoa kertoa. Jyväskylän yliopistossa väitöskirjatutkija Maija Puupponen on tehnyt tutkimusta energiajuomia käyttävistä nuorista. Nämä tulokset ovat kyllä todella sellaisia, että toivon, että tässä eduskunnassa laajemmin, kun tämä lähtee sitten tuonne valiokuntakäsittelyyn, otetaan myös tämä tieto vakavasti: Eli nämäkin nuoret, jotka käyttävät siis energiajuomia jopa harvemmin kuin viikoittain, nukkuvat vähemmän ja raportoivat myös ongelmallisesta sosiaalisen median ja päihteiden käytöstä yleisemmin kuin ne nuoret, jotka eivät käyttäneet energiajuomia. Niillä, jotka viikoittain käyttävät energiajuomia, on yleistä alhainen koulumenestys ja terveyden lukutaito, ja sitten heillä on myös tämä perheen valvonta hyvin vähäistä. Tässä tutkimuksessa tuli ilmi myös, että tyttöjen viikoittainen energiajuomien käyttö on lähes kaksinkertaistunut vuosien 2014 ja 2018 välillä, eli tämä on koko ajan kasvava ongelma, jos me emme erityisesti tee sille jotain. Tämä on aivan turha riskitekijä nuorten arjessa, kun tällä hetkellä sallimme energiajuomien oston ja sitä kautta myös sen käytön. Joitakin näitä raportoituja ongelmia, mitä energiajuomien käyttö tämmöisille nuorille tuo yleisimmin, on se, että heillä on esimerkiksi päänsärkyä, vatsa- ja selkäkipuja, alakuloisuutta, ärtyneisyyttä, pahantuulisuutta, hermostuneisuutta, huimausta ja nukahtamisvaikeuksia. Energiajuomia käyttävät nuoret nukkuvat vähemmän, ja viikoittaiskäyttäjillä riski nukkua vähän oli yli kaksinkertainen verrattuna ei-käyttäviin nuoriin. — Tämä oli taas väitöskirjatutkija Maija Puupposen tutkimuksien tuloksista. Erityisestihän näissä energiajuomissa se ongelma on kofeiini, ja se vaikuttaa elimistöön useita tunteja. Pitää huomioida, että tuommoisen nuoren, kasvavan lapsen voi olla myös vähän vaikea arvioida sitä, kuinka kauan se kofeiini siellä elimistössä vaikuttaa, koska keskushermostoon vaikuttavalla kofeiinilla voi olla se vaikutus jopa seuraavaan päivään, tietysti sitäkin myötä, että se seuraavan yön uni todella huonontuu. Tässä lakialoitteessa on sanottu näistä energiajuomien kofeiinimääristä, että tämmöisessä yhdessä tölkissä voi olla kofeiinia jopa 110 milligrammaa, mutta itse asiassa tämäkin tieto on nyt vähän korjaantunut, eli jopa 300 milligrammaa voi yhdessä tölkissä olla, ja kaikista energiajuomista kolmanneksessa on 170—300 milligrammaa siinä yhdessä annoksessa eli tölkissä sitä kofeiinia, ja sehän vastaa montaa kuppia kahvia jo, ja sillä on valtava vaikutus. Kun on tutkittu, että 50 kilogrammaa painavalla nuorella päivittäinen noin 15 milligramman annos kofeiinia ei yleensä aiheuta haittavaikutuksia, niin mietitäänpä sitten, jos tämmöinen 50 kiloa painava nuori vetää sen 300 milligrammaa, ja se on siis vain yksi tölkki. Kun keräsin näitä nimiä, niin aika moni kysyi sitä, miksi tämän myyntikiellon ikäraja on tämä 18 vuotta. Sillä ei oikeastaan ole mitään muuta selitystä kuin se, että se ei voi olla oikeastaan kuin 18 vuotta. Ei ole mitään muuta määrettä sille mahdolliseksi, koska tämän kofeiinin voi verrata alkoholiin tai ihan mihin tahansa muihin päihteisiin, ja siellähän meillä on 18 vuotta, ja se on aivan tutkimustiedon tulosta, miksi se on se 18 vuotta, ja siksi tässäkin lakialoitteessa se on se looginen raja. Puolassa, Latviassa ja Liettuassa on tätä myyntikieltoa alle 18-vuotiaille kokeiltu, ja siellä on se siis olemassa. Tälle on tullut paljon tukea esimerkiksi Vanhempainliitosta ja vanhempainyhdistyksistä eri puolilla Suomea, ja myös kauppiaat ovat toivoneet lainsäädäntöön suoraan sitä myyntirajaa. Tällä hetkellähän nämä käytännöt vaihtelevat ympäri Suomen, ja kaupat tekevät, kuinka hyvälle tuntuu, ja sehän on sitten tietyille kaupoille myyntivaltti, kun alaikäisille myyvät näitä energiajuomia, vaikka on suositeltua, että ei myytäisi alle 18-vuotiaille. THL ja WHO ovat näin suosittaneet. Mutta tämmöiset suositukset eivät kyllä tuolla kaupan alalla sitten päde, niin että se on pakko pistää lakiin. Mutta toivon, että tämä laki saa vastuullisen ja perinpohjaisen käsittelyn ja nämä huolet ja tämä vaikutus yleensä ihan koulurauhaankin ymmärretään. Meillä oli täällä juuri äsken äänestyksessä perusopetuslaki, jossa kännykän käyttöä suitsitaan. Tämä on yksi asia, mikä voi luoda sitä työrauhaa ja keskittymiskykyä, että ei anneta lapsille kofeiinia ja energiajuomia. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2025+11.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-04-25T13:13:12,2025-04-25T13:20:30,Hyväksytty,1.1 2025_43_13,43/2025,2025-04-25,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 45/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_43_14,43/2025,2025-04-25,13.00,13.29,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 45/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lastemme hyvinvointi on yhteiskunnan tärkein sijoitus tulevaisuuteen. Siksi on syytä suhtautua vakavasti siihen, mitä nuoret kuluttavat, myös silloin kun kyse on virvoitusjuomista. Energiajuomat eivät ole harmittomia tuotteita, vaan juomia, joilla on tutkitusti vaikutuksia lasten ja nuorten terveyteen, jaksamiseen ja jopa oppimiseen. Arvoisa herra puhemies! Energiajuomien käyttö on lisääntynyt nuorten keskuudessa huolestuttavalla tavalla. Vuoden 2023 kouluterveyskysely osoittaa, että yhä useampi nuori juo energiajuomia säännöllisesti tai jopa päivittäin. Kofeiini ja muut piristeet vaikuttavat nuorten elimistöön herkemmin kuin aikuisten elimistöön. Ne voivat aiheuttaa sydämentykytystä, unettomuutta, ahdistusta ja ärtyneisyyttä. Lisäksi ne voivat haitata oppimista ja keskittymistä koulussa. Opiskelu on lastemme tärkein työ, ja siksi oppimiseen keskittyminen on turvattava kaikin keinoin. Arvoisa herra puhemies! Tässä salissa meidän tehtävämme on toimia silloin kun vanhempien, koulujen ja yksittäisten kauppiaiden keinot eivät enää riitä. Tämä lakialoite, joka kieltäisi energiajuomien myynnin alle 18-vuotiaille, on perusteltu ja oikea-aikainen. Se antaa lapsille ja nuorille suojan, jota he nyt tarvitsevat. Tämä ei ole ideologinen kysymys, vaan päätös tulee tehdä terveys ja kasvatus edellä. Lainsäädännön tarkoitus on tukea perheitä ja kouluja kasvatustehtävässä, ei heikentää sitä. Kun toiset kauppiaat kieltävät myynnin ja toiset eivät, on syntyvä tilanne epäreilu niin nuorille kuin vanhemmille. Arvoisa herra puhemies! Useat EU-maat ja Maailman terveysjärjestö WHO suosittavat rajoituksia energiajuomien myymiseen nuorille. Meidän ei tarvitse odottaa sitä, että olisimme viimeisiä tässä asiassa. Meillä on mahdollisuus toimia nyt perustuen tutkittuun tietoon, nuorisotyön kokemuksiin ja arjen havaintoihin. Tässä asiassa ei ole mitään epäselvää. Energiajuomien terveysriskit ovat todellisia. On meidän vastuumme suojella lastemme terveyttä. On järkevää, että yhteiskunta asettaa samankaltaiset ikärajat energiajuomille kuin se on asettanut esimerkiksi alkoholille ja nikotiinille. Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää aloitteen tekijöitä huolellisesti perustellusta ja hyvin laaditusta lakiesityksestä. Tämä on esimerkki siitä, miten parlamentaarinen työ voi edistää kansanterveyttä ja nuorten hyvinvointia. Kannatan lämpimästi aloitetta. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2025+11.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-04-25T13:20:30,2025-04-25T13:24:01,Hyväksytty,1.1 2025_43_15,43/2025,2025-04-25,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 45/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman on poissa, edustaja Kallio on poissa. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_43_16,43/2025,2025-04-25,13.00,13.29,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 45/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme edustaja Kososen lakialoitetta energiajuomien kieltämisestä alaikäisiltä. — Energiajuomat eivät ole tavallisia virvoitusjuomia. Ne sisältävät suuria määriä kofeiinia. Tölkillisessä energiajuomaa voi olla jopa kuusin- tai seitsemänkertainen määrä kofeiinia kuin tölkillisessä limsaa. Nuoren elimistö ei käsittele kofeiinia samalla tavalla kuin aikuisen: sen liiallinen käyttö voi johtaa uniongelmiin, sydämentykytyksiin, pahoinvointiin sekä muihin terveydellisiin ongelmiin. Lisäksi kofeiini aiheuttaa riippuvuutta, ja sen vieroitusoireet, kuten päänsärky ja ärtyneisyys, voivat häiritä nuoren arkea. Energiajuomien sokerin ja happamuuden yhdessä on todettu vaurioittavan nuoren hammaskiillettä. Haittoina ovat muun muassa hampaiden vihlominen ja niiden heikentynyt ulkonäkö. Sokeripitoisten energiajuomien liiallinen käyttö on altistanut myös hampaiden reikiintymiselle. Nuoret käyttävät energiajuomia halutessaan virkistää väsynyttä oloaan. Koulut ovat pääsääntöisesti kieltäneet energiajuomien tuonnin kouluun ja niiden nauttimisen koulupäivän aikana. Koulujen järjestyssäännöissä tämä kielletään, ja hyvä niin. Koulupäivään voi energiajuomien nauttimisella olla negatiivisia vaikutuksia sokeritasapainon muuttuessa yllättäen. Maksuton kouluruoka on koulujen opetussuunnitelman mukaista ruokailukasvatusta, ja sillä on merkittävä osa nuorten hyvinvoinnin ja päivän energiantarpeen tyydyttämisessä. Valitettavasti monet nuoret korvaavat jopa päivittäisen aamupalan tai kouluruuan nauttimalla energiajuomaa. Itse olen nähnyt tätä koulupoliisin roolissa, ja ymmärrän, miksi tästä ollaan huolissaan. Arvoisa puhemies! Lainsäädännön tekeminen yksiselitteiseksi ja kaikille samaksi olisi viisasta myös kauppojen kannalta. Tällä hetkellä, kun rajoitus ei tule lainsäädännöstä, on tilanne kaupoille epäselvä. Monet kauppaliikkeet ovat kuitenkin itsenäisesti rajanneet energiajuomien myymistä siten, että alle 15- tai 16-vuotiaille niitä ei myydä. Kiitos edustaja Kososelle asian nostamisesta keskusteluun. Itse kannatan tätä aloitetta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2025+11.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-04-25T13:24:03,2025-04-25T13:26:38,Hyväksytty,1.1 2025_43_17,43/2025,2025-04-25,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 45/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_43_18,43/2025,2025-04-25,13.00,13.29,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 45/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva edustaja Kososen lakialoite on erittäin ajankohtainen. On todettu, että koko EU:n alueella energiajuomien käyttö on lisääntynyt nuorison keskuudessa, ja WHO sekä meillä THL ovat keskustelleet, pitäisikö niiden myyntiä rajoittaa. Osa kaupoista on rajoittanut, mutta koska lainsäädäntö on niin epätasainen, niin tässä ei ole semmoista selkeyttä tullut. Olin ajatellut, että tuon tämmöisen uuden näkökulman, mutta edustaja Rasinkangas ottikin jo tätä esille. Esittelytekstissä on erinomaisesti kuvattu näitä terveysriskejä, mutta olisin tuonut, kuten Rasinkangaskin, näkökulman hampaiden vaurioitumisesta. Sokeri ja happamuus vaurioittavat erityisesti hammaskiillettä, ja kiillehän on se hampaiden uloin kerros, joka ei uusiudu. Ennen joulua on tehty väitöskirjatutkimus, jossa on todettu, että nuorilla on paljon alkavia kariesvaurioita, joka kolmannella on hampaiden eroosiota ja tätä erosiivista kulumista 15—17-vuotiailla pojilla lähes puolella liittyen muun muassa virvoitusjuomien käyttöön. Näitä lukuisia terveyteen vaikuttavia tekijöitä ja myös sitten ehkä meidän oppimistuloksiin ja tämmöiseen käyttäytymiseen ylipäätään liittyvää heikennystä on tullut virvoitusjuomien kautta, energiajuomien kautta, joten kannatan erityisesti tätä lakialoitetta, ja toivottavasti tämä etenee. Myös ikärajoitus on perusteltu ihan hyvin tässä Kososelta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2025+11.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-04-25T13:26:38,2025-04-25T13:28:42,Hyväksytty,1.1 2025_43_19,43/2025,2025-04-25,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 45/2024 vp,"Kiitoksia. — Pian alkavan suuren valiokunnan kokouksen johdosta joudumme nyt keskeyttämään tämän asian käsittelyn ja keskustelun, mutta niitä jatketaan muussa yhteydessä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_43_20,43/2025,2025-04-25,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Seuraava täysistunto,Tämä täysistunto on päättynyt. Hyvää viikonloppua!, ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_44_1,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 26/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään puolustusvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Häkkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_44_2,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Antti,Häkkänen,Puolustusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 26/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Turvallisuus on kaiken perusta toimintamme eri osa-alueilla niin puolustushallinnossa kuin muissakin turvallisuusviranomaisissa. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta Puolustusvoimissa [Hälinää — Puhemies koputtaa] ja Rajavartiolaitoksessa sekä eräiksi muiksi laeiksi. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kokonaan uusi laki, joka koskee vaarallisten aineiden kuljetusta tiellä ja ilma-aluksessa sekä kappaletavaran kuljetuksessa Suomen vesialueilla ja Suomen vesialueiden ulkopuolella. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.9.2025. Hallituksen esityksen tarkoitus on luoda yhtenäinen kokonaisuus Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen suorittamien vaarallisten aineiden maa-, ilma- ja merikuljetusten vaatimuksista. Tavoitteena on ehkäistä ja torjua vahinkoa ja vaaraa, jota vaarallisten aineiden kuljetus Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa saattaa aiheuttaa. Esityksessä on otettu huomioon kuljetuksia koskevat kansainväliset sopimukset. Tämä hallituksen esitys sisältää säännökset [Hälinää — Puhemies koputtaa] esimerkiksi eri kuljetusosapuolten vastuista, viranomaisten tehtävistä, toimivaltuuksista ja pätevyysvaatimuksista sekä vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyviin turvauhkiin varautumisesta ja turvatoimista. Esityksessä ehdotetaan, että Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle nimettäisiin turvallisuusneuvonantaja, joka ohjaisi vaarallisten aineiden kuljetusten turvallisuuteen liittyvää toimintaa. Esityksessä ehdotetaan säännöksiä vaarallisten aineiden kuljetusten valvontaa ja lain rikkomista koskeviin seuraamuksiin. Esitys sisältää säännökset myös toimimisesta valmiuden kohottamisen eri tilanteissa. Esityksen pääasialliset vaikutukset kohdistuvat Pääesikunnan teknilliselle tarkastusosastolle osoitettaviin uusiin tehtäviin. Teknillinen tarkastusosasto valvoo vaarallisten aineiden kuljetusta ja siihen liittyvien määräysten noudattamista Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa. Esitys on valmisteltu puolustusministeriössä yhteistyössä Pääesikunnan, Rajavartiolaitoksen sekä muiden viranomaisten, yritysten ja sidosryhmien kanssa.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+9.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2025-04-29T14:01:33,2025-04-29T14:04:04,Hyväksytty,1.1 2025_44_3,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 26/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_4,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 26/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä puolustusministeri Häkkänen, kiitos tämän asian esittelystä. Tässä on siis kyse vaarallisten aineiden kuljetuksista ilma- ja tieliikenteessä. Lainsäädäntö korvaa vanhaa lainsäädäntöä Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen osalta ja määrittelee vastuita tavoitteena torjua myös vahinkoja. Niin kuin puolustusministeri kertoi, turvallisuusneuvonantajat tulisivat ohjaamaan ja valvomaan tätä toimintaa. Oma kysymykseni oikeastaan liittyy siihen, miten tämä suhtautuu meidän omiin kansallisiin kuljetuksiin, joissa ovat toimijoina meidän omat Puolustusvoimat, ja toisaalta sitten esimerkiksi DCA-sopimuksen kautta maahamme tuleviin kansainvälisiin, yhdysvaltalaisiin, kalustoon ja joukkoihin tai muihin Nato-maakumppaneihin: eli onko tämä siinä mielessä kaiken kattava lainsäädäntö? Ja miten näiden turvallisuusneuvonantajien toimivaltuudet — kun epäilen, että tämä koskee kaikkia näitä kuljetuksia Suomessa — ulottuvat esimerkiksi yhdysvaltalaiseen kalustoon?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+9.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-04-29T14:04:04,2025-04-29T14:05:24,Hyväksytty,1.1 2025_44_5,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 26/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_6,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 26/2025 vp,"Kiitos, arvokas herra puhemies! Turvallisuus rakentuu yksityiskohdista myös silloin, kun puhutaan kuljetuksista. Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen vaarallisten aineiden kuljetuksessa panokset eivät ole pelkästään teknisiä, ne ovat osa kansallista turvallisuutta ja valppautta. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen tavoitteena on varmistaa, että vaarallisten aineiden kuljetukset voidaan toteuttaa turvallisesti ja tehokkaasti kaikissa olosuhteissa niin normaaliaikana kuin poikkeusoloissakin. Samalla sääntely päivitetään vastaamaan perustuslain ja kansainvälisten velvoitteiden vaatimuksia. Kuljetuksissa ei ole kyse vain logistiikasta: niissä liikutetaan osia, jotka mahdollistavat puolustuskyvyn, kuten polttoaineita, suojavarusteita ja ammuksia. Näiden kuljetusten on toimittava nopeasti ja varmasti myös silloin, kun yhteiskunta kohtaa kriisin — ja aivan erityisesti silloin. Arvoisa puhemies! Uusi laki tuo selkeyttä ja yhtenäisyyttä. Se kokoaa yhteen sääntelyn, joka aiemmin oli hajallaan. Samalla siirretään valvonta niille, joilla on siihen paras osaaminen, eli Puolustusvoimille itselleen. Tämä on välttämätöntä, koska kuljetukset voivat sisältää salassa pidettävää tietoa tai poiketa tavanomaisista siviilivaatimuksista. Esitys sisältää myös vaatimukset turvallisuusneuvonantajista, ajoluvista ja kuljetusten varautumissuunnitelmista. Näin vähennetään onnettomuusriskien todennäköisyyttä ja vaikutuksia. Myös ympäristönsuojelu ja perusoikeudet on otettu esityksessä huomioon. Arvoisa herra puhemies! Maailma on muuttunut. Meidän on varauduttava tilanteisiin, joissa aikaa ei ole jäädä pohtimaan vaihtoehtoja. Tämän lain myötä varautuminen ei jää puolitiehen. Tämä esitys luo edellytykset sille, että Puolustusvoimat voi toimia tässä ajassa turvallisesti ja uskottavasti. Se vahvistaa Suomen kokonaisturvallisuutta. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+9.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-04-29T14:05:24,2025-04-29T14:07:47,Hyväksytty,1.1 2025_44_7,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 26/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_8,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 26/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa. Hallituksen esityksessä säännellään vaarallisten kuljetusten osapuolten vastuita ja viranomaisten tehtäviä sekä valtuuksia. Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle nimettäisiin turvallisuusneuvonantajat, jotka ohjaisivat vaarallisten aineiden kuljetuksen toimintaa. Tavoitteena on ehkäistä ja torjua vahinkoja sekä vaaroja, joita vaarallisten aineiden kuljetus voi aiheuttaa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. Ehdotettu sääntely vahvistaa valmiuttamme toimia nopeasti ja turvallisesti kaikissa tilanteissa sekä tukee yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden ja maanpuolustuksen tavoitteita. Esityksen taustalla on Suomen muuttunut turvallisuusympäristö, jossa hybridivaikuttaminen, kyberuhat ja nopeat tilannekehitykset ovat yleistyneet. Kasvaneet ja vaikeasti ennakoitavat turvallisuusriskit edellyttävät, että Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen kuljetustoiminta erityisesti vaarallisten aineiden osalta voidaan toteuttaa luotettavasti, oikea-aikaisesti ja tehokkaasti kaikissa olosuhteissa. Lisäksi uudella sääntelyllä varmistetaan yhteensopivuus Naton vaatimusten ja käytäntöjen kanssa, mikä vahvistaa Suomen kykyä osallistua kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön. Lakiehdotuksella olisi merkittäviä vaikutuksia kansalliseen turvallisuuteen ja maanpuolustukseen. Esitys tukee Puolustusvoimien lakisääteisiä tehtäviä, kuten Suomen puolustamista ja kansallisen toimintavapauden turvaamista. Vaarallisten aineiden kuljetukset ovat keskeinen osa puolustusjärjestelmän suorituskykyä normaalioloissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Myös siviilikumppaneiden kuljetuskapasiteetti on tärkeässä roolissa etenkin kriisitilanteissa. Lakiehdotus mahdollistaa oikea-aikaisen ja resurssitehokkaan vaarallisten aineiden kuljetustoiminnan kaikissa turvallisuustilanteissa tukien samalla puolustuskykyä ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Arvoisa puhemies! On äärimmäisen tärkeää, että tarkastelemme kaikkia toimiamme ja varaudumme huolellisesti ja hyvin yksityiskohtaisestikin maamme turvallisuus aina pääasianamme. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+9.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-04-29T14:07:52,2025-04-29T14:10:37,Hyväksytty,1.1 2025_44_9,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 26/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_10,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 26/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä, joka koskee vaarallisten aineiden kuljetusta Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa. Tämä esitys on hyvä askel kohti turvallisempaa ja vastuullisempaa toimintaa näissä tärkeissä viranomaisissa. Tavoitteena on siis säätää laki, joka kattaa vaarallisten aineiden kuljetuksen tiellä ja ilma-aluksessa sekä kappaletavarakuljetuksen Suomen vesialueilla ja niiden ulkopuolella. Tämä laki pyrkii ehkäisemään ja torjumaan vahinkoa ja vaaraa, joita vaarallisten aineiden kuljetus saattaa aiheuttaa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. Tämä laki auttaa varmistamaan, että vaarallisten aineiden kuljetus ei aiheuta tarpeettomia riskejä ja että viranomaiset voivat keskittyä tehtäviensä suorittamiseen ilman ylimääräistä huolta turvallisuudesta. Tältäkin osin Orpon ja Purran hallitus pyrkii lisäämään turvallisuutta, kuten kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+9.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-04-29T14:10:39,2025-04-29T14:11:47,Hyväksytty,1.1 2025_44_11,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 26/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_12,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 26/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Nyt lähetekeskustelussa oleva hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa ja siihen liittyviksi laeiksi on tarpeellinen. Esityksellä säädettäisiin uusi laki vaarallisten aineiden kuljetuksista Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa. Laki sisältäisi säännökset eri kuljetusosapuolten vastuista sekä viranomaisten tehtävistä ja toimivaltuuksista. Tarkoituksena on taata Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen sujuva toiminta kaikissa olosuhteissa. Tavoitteena on myös saattaa sääntely vastaamaan kaikilta osin perustuslain vaatimuksia. Arvoisa herra puhemies! Nyt annettu esitys täydentää sotilaspuolella viime kaudella Marinin hallituksen tekemää, siviilipuolen kuljetuksia koskevaa vaarallisten aineiden kuljetuslain kokonaisuudistusta, jota oli yritetty saada maaliin yli kymmenen vuoden ajan. On sääntelyn ajantasaistamisen ja perustuslain vaatimusten toteuttamisen kannalta hyvä, että asiat saadaan nyt myös Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen suorittamien kuljetusten osalta maaliin, jotta voidaan ehkäistä vahinkoa ja vaaraa, joita vaarallisten aineiden kuljetus saattaa aiheuttaa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle myös näissä kuljetuksissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+9.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-04-29T14:11:48,2025-04-29T14:13:01,Hyväksytty,1.1 2025_44_13,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 26/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_14,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 26/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut. Hybridivaikuttaminen, kyberuhat ja nopeat tilannekehitykset ovat lisääntyneet. Kasvaneet ja vaikeasti ennakoitavat turvallisuusriskit edellyttävät, että Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen kuljetustoiminta erityisesti vaarallisten aineiden osalta toteutetaan luotettavasti ja tehokkaasti kaikissa olosuhteissa. Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevalla lailla säädettäisiin vaarallisten aineiden kuljetuksesta maalla, merellä ja ilmassa, tarkemmin tieliikenteessä, vesikuljetuksessa Suomen vesialueilla ja niiden ulkopuolella sekä ilma-aluksilla. Laki määrittelee kuljetusosapuolten vastuut sekä viranomaisten tehtävät ja toimivaltuudet. Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle nimetään turvallisuusneuvonantajat, jotka ohjaavat vaarallisten aineiden kuljetuksien turvallisuutta. Lakiesityksen keskeiset vaikutukset kohdistuvat Pääesikunnan tekniselle tarkastusosastolle, joka saa uusia tehtäviä. Teknillinen tarkastusosasto valvoo vaarallisten aineiden kuljetusta ja määräysten noudattamista Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa. Näin varmistetaan turvallisuus, kun vaarallisia aineita kuljetetaan. Arvoisa puhemies! Lain tavoitteena on ehkäistä ja torjua vahinkoja ja vaaroja, joita vaarallisten aineiden kuljetus voi aiheuttaa ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle. Lisäksi uudella sääntelyllä varmistetaan myös yhteensopivuus Naton vaatimusten ja käytäntöjen kanssa, mikä tukee Suomen osallistumista kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön, joka on tässä ajassa ensisijaisen tärkeää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+9.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-04-29T14:13:01,2025-04-29T14:14:50,Hyväksytty,1.1 2025_44_15,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 26/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_16,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 26/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsillä on hallituksen esitys vaarallisten aineiden kuljetuksesta Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa — varsin kannatettava, iso kokonaisuus, merkittävä sellainen. Vaarallisten aineiden kuljetus on toimintaa, johon voi varautua, ja olen kiitollinen siitä, että hallitus tuo tämän esityksen saliin näin varhain. Kiitos hallitukselle myös puolustustarviketeollisuuden tosissaan ottamisesta. On selvää, että puolustusteollisuutta on ajettava ylös, ja nyt kun liikenneministeri on paikalla, erityisesti haluan kiittää esimerkiksi tästä valtatie 12:n investoinnista. Puolustustarviketeollisuuden edistämisessä on tietenkin kyse paitsi logistiikasta, tämänkaltaisesta ymmärryksestä liikenteen tarpeille, myös yritysten tukemisesta näiden investointien kohdalla, jotka voivat olla summaltaan merkittävän suuria. Myös yritysten kilpailukyky on oleellista, ja kilpailukyvyn osalta voisi harkita parempia investointitukia pienille yrityksille, jotta investointeihin saataisiin vauhtia. Meillä muun muassa Kanta-Hämeessä on kymmenkunta puolustustarviketeollisuuden yritystä, ja huomaan, että hallitus edistää puolustustarviketeollisuuden nousua. Se on varmasti yhteinen tavoite.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+9.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-04-29T14:14:50,2025-04-29T14:16:12,Hyväksytty,1.1 2025_44_17,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 26/2025 vp,"Kiitoksia. — Puolustusministeri Häkkänen, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_18,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Antti,Häkkänen,Puolustusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 26/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän huomioista. — Ensinnäkin tästä, onko DCA-sopimus tai muut kansainvälisen kytkennän sopimukset huomioitu tässä: kyllä on. Tällä lailla on siis tarkoitus nyt todellakin mahdollistaa rauhan aikana mutta myös jännitteisissä tilanteissa turvallinen toiminta, ja logistiikka on viime kädessä näin isossa maassa keskeinen osa meidän turvallisuuden järjestelyä, että kyetään nopeasti toimimaan, järjestämään paikasta toiseen kriittistä materiaalia. Se, että siihen on jo hyvissä ajoin varauduttu huolellisesti, tarkoittaa sitten sitä, että pitää olla myös lakipykälien kunnossa. Olen tyytyväinen ja uskon, että valiokunnassa käydään vielä asia perusteellisesti läpi. Tämä on huolellisesti ja hyvin valmisteltu paperi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+9.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2025-04-29T14:16:15,2025-04-29T14:17:17,Hyväksytty,1.1 2025_44_19,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eurooppalaista medianvapausasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 32/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu. Liikenne- ja viestintäministeri Ranne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_44_20,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle eurooppalaista medianvapausasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 32/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Meillä on lähetekeskustelussa hallituksen esitys eurooppalaista medianvapaussäädöstä täydentäväksi lainsäädännöksi. Medianvapaussäädöksen tavoitteena on turvata mediapalvelujen moniarvoisuus ja riippumattomuus EU:n alueella sekä vahvistaa mediapalvelujen sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa koskevat yhteiset säännöt. Medianvapaussäädöksen taustalla on tietyissä EU:n jäsenmaissa havaittu kehitys, jossa median vapaus ja riippumattomuus ovat heikentyneet merkittävästi. Suomessa, kuten myös muissa Pohjoismaissa, median vapaus ja riippumattomuus ovat vuorostaan kansainvälisesti tarkasteltuna korkealla tasolla. Säädös on pääosin suoraan sovellettavaa oikeutta mutta sisältää myös jäsenmaille eräitä velvoitteita täydentää sääntelyä kansallisessa lainsäädännössään. Medianvapaussäädös sisältää monilta osin kokonaan uudenlaista sääntelyä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Säädöksen kansallisessa täytäntöönpanossa on pyritty hyödyntämään kansallinen liikkumavara ja minimoimaan kansallinen lisäsääntely kotimaisen media-alan nykyinen toimintaympäristö huomioiden. Säädös velvoittaa jäsenmaita säätämään mediamarkkinoilla tapahtuvien yrityskauppojen vaikutusten arvioinnista liittyen median moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen. Lisäksi asetus velvoittaa jäsenmaita säätämään viranomaistehtävistä, jotka koskevat säädöksen velvoitteiden noudattamisen valvontaa jäsenmaissa. Hallituksen esityksen tavoitteena on toimeenpanna kansallisesti edellä mainitut velvoitteet. Mediamarkkinoilla tapahtuvien yrityskauppojen arvioinnin osalta esityksessä ehdotetaan, että jatkossa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom arvioisi mediamarkkinoilla tapahtuvien yrityskauppojen vaikutuksia median moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen. Selkeyden vuoksi tämä arviointi kohdistettaisiin sellaisiin yrityskauppoihin, jotka ylittävät kilpailulaissa säädetyt yrityskauppavalvonnan liikevaihtorajat ja jotka näin ollen arvioidaan myös kilpailuoikeudellisesta näkökulmasta. Kansallisesti on pidetty tärkeänä, ettei sääntelyllä estetä tai hidasteta media-alalla tapahtuvien yrityskauppojen toteutumista, mutta vuorostaan edistetään yleistä tietoisuutta yrityskauppojen vaikutuksista median moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen itsenäisyyteen. Lisäksi esityksellä säädettäisiin Traficomin tehtäväksi noudattaa säädöksen mukaisten velvoitteiden noudattamista Suomessa. Tähän liittyen viraston tehtäväksi tulee muun muassa perustaa avoin tietokanta, josta on jatkossa saatavilla tietoa Suomessa toimivien mediayhtiöiden omistuksista. Lisäksi säädös velvoittaa muun muassa viranomaisia ja muita julkisia tahoja, kuten kuntia ja julkisomisteisia yhtiöitä, julkaisemaan tiedot, jotka koskevat niiden mediayhtiöiltä ostamaa mainos- tai ilmoitustilaa. Suomessa tämä niin sanottu valtion mainonta on huomattavasti vähäisempää kuin monissa muissa EU:n jäsenmaissa. Valmistelussa tavoitteena on ollut toimeenpanna nämä uudet velvoitteet niin, että ne asettavat kansallisille toimijoille mahdollisimman vähän uusia raportointirasitteita. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+10.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-04-29T14:18:03,2025-04-29T14:21:19,Hyväksytty,1.1 2025_44_21,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eurooppalaista medianvapausasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_22,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle eurooppalaista medianvapausasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 32/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kiitokset myös ministerille esittelystä ja erinomaisesta valmistelusta. Eurooppalainen sääntely tuo yhteiset pelisäännöt myös mediamarkkinoille. Tänään käsittelemme eurooppalaista mediavapaussäädöstä täydentävää kansallista lainsäädäntöä. Tavoitteena on varmistaa, että mediamarkkinoiden toiminta on avointa, kilpailukykyistä ja moniarvoista. Traficomille annettavat uudet tehtävät ovat osa tätä kokonaisuutta. Traficom arvioi jatkossa yrityskauppojen vaikutuksia median moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen. Lisäksi Suomeen perustetaan julkinen omistustietorekisteri, jossa kerrotaan mediapalveluiden omistussuhteista ja valtion mainosrahoista. Tämä on tärkeä uudistus, jolla pyritään torjumaan mediakentän keskittymistä ja varmistamaan, että yleisöllä on aidosti vaihtoehtoja. Median moninaisuus ei ole este vaan ehto vapaan yhteiskunnan toiminnalle. — Kiitoksia, arvoisa herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+10.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-04-29T14:21:20,2025-04-29T14:22:45,Hyväksytty,1.1 2025_44_23,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eurooppalaista medianvapausasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_24,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle eurooppalaista medianvapausasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 32/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä tosiaankin toimeenpannaan kansallisesti eurooppalaista medianvapausasetusta. Asetuksen tavoitteena on turvata mediapalvelujen moniarvoisuus ja riippumattomuus sekä vahvistaa mediapalvelujen sisämarkkinoiden toimintaa koskevat yhteiset säännöt. Asetuksen keskeisenä tavoitteena on estää esimerkiksi Unkarissa nähty kehitys, jossa epädemokraattinen valtio ottaa tiedotusvälineet käytännössä haltuunsa ja pyrkii tällä tavoin kontrolloimaan niiden toimintaa, käytännössä estämään kansalaisilta avoimen ja monipuolisen tiedonsaannin. Asetuksessa puututaan myös muihin ongelmiin, kuten omistusten läpinäkymättömyyteen, mediayhtiöiden keskittymiseen, valtion ostamaan mainostilaan mediasta, lähdesuojan murtamisyrityksiin, mediayritysten journalististen sisältöjen julkaisemisen rajoittamiseen sekä julkisen palvelun median riippumattomuuteen kohdistuviin vaikutusyrityksiin. Laki antaisi Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille tehtävän arvioida, miten mediamarkkinoilla tapahtuvat kilpailulain mukaiset liikevaihtorajat ylittävät yrityskaupat vaikuttavat tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen. Traficomin tehtäväksi säädettäisiin asetuksen velvoitteiden noudattamisen valvonta Suomessa. Osana valvontaa Traficomille säädettäisiin tehtäväksi perustaa kansallinen avoin tietokanta, joka sisältää tietoja muun muassa tiedotusvälineiden omistuksista. Viranomaisille, julkisille toimijoille ja mediapalvelun tarjoajille esitetään velvoitetta ilmoittaa Traficomille, kun valtion mainontaa koskevat tiedot on julkaistu. Arvoisa puhemies! Vaikka asetuksessa julkituotu tavoite on turvata mediapalvelujen moniarvoisuus ja riippumattomuus, voidaan perustellusti kysyä, millä tavoin se vaikuttaa kansalliseen itsemääräämisoikeuteen ja kuinka paljon se lisää viranomaisvalvontaa. Hallituksen ehdotukseen sisältyy uusi laki mediamarkkinoiden valvonnasta sekä useita merkittäviä muutoksia tiedotusvälineitä koskevaan sääntelyyn. Medianvapausasetus velvoittaa jäsenmaat säätämään kansallisesti menettelyt mediayrityskauppojen vaikutusten arvioimiseksi. Suomessa arviointivastuu annettaisiin Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille, joka tarkastelisi yrityskauppojen vaikutuksia lehdistön moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen itsenäisyyteen. Kritiikkiä on esitetty siitä, että näin ollen olisi kyse valvonnasta, joka pahimmillaan voisi uhata vapaata markkinataloutta ja median autonomiaa. Asetus tuo mukanaan velvoitteita viranomaisille, kunnille ja julkisomisteisille yhtiöille raportoida mainos- ja ilmoitusmenoistaan, ja vastaavasti myös mediatoimijoiden tulee ilmoittaa valtion mainonnasta saaduista tuloista, ja kaikki tiedot kerätään Traficomin perustamaan kansalliseen tietokantaan. Kritiikkiä on herättänyt erityisesti valvonnan keskittäminen yhdelle viranomaiselle sekä se, että julkisen vallan ja median välisten rahavirtojen avoimuutta säädeltäisiin Brysselistä käsin. Asetus vaatii myös kansallista sääntelyä yleisradioyhtiöiden johtohenkilöiden valinta- ja erottamiskriteereistä. Suomessa tämä tarkoittaa muutoksia Yle-lakiin. Vaikka hallitus toteuttaa nämä parlamentaarisen työryhmän pohjalta, asetuksen kautta EU vaikuttaa suoraan kansalliseen mediapolitiikkaan, erityisesti julkisen palvelun median rakenteisiin. Arvoisa puhemies! Vaikka tavoitteena on medianvapauden turvaaminen, voi asetuksen käytännön toteutus johtaa ikävä kyllä pahimmassa tapauksessa jopa päinvastaiseen. Kun kansalliset viranomaiset velvoitetaan valvomaan ja rekisteröimään median rahoitusta ja omistajuutta EU-säädösten mukaisesti, kasvavat hallinnollinen taakka ja valvonnan määrä. Kansallisten medioiden toimintavapaus, omistuksen järjestelyt ja journalistinen linja voivat jatkossa joutua EU-perusteisen tarkkailun kohteeksi. Esitys herättääkin perustellun kysymyksen: Suojeleeko unioni todella medianvapautta, vai ottaako se siitä yhä enemmän ohjaksia omiin käsiinsä? Onko Euroopan unionista tulossa tai tullut portinvartija sille, mitä vapaalla medialla tarkoitetaan? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+10.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-04-29T14:22:52,2025-04-29T14:27:05,Hyväksytty,1.1 2025_44_25,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eurooppalaista medianvapausasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_26,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle eurooppalaista medianvapausasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 32/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Medianvapaus on demokratian keskeinen tukipilari. Hallituksen esitys eurooppalaisesta medianvapaussäädöksestä perustuu komission asetusehdotukseen, jonka tarkoituksena on poistaa median sisämarkkinoita ja mediapalvelujen tarjoajia koskevia ongelmia. Ehdotuksen tarkoituksena on suojella median moniarvoisuutta ja itsenäisyyttä EU:ssa sekä varmistaa, että julkiset ja yksityiset mediayhtiöt voivat nykyistä helpommin toimia EU:n sisämarkkinoilla huomioiden media-alan murroksen ja digisiirtymän. Medianvapautta koskeva säädösehdotus on osa EU:n pyrkimyksiä edistää demokraattista osallistumista, disinformaation torjumista sekä median vapauden ja moninaisuuden tukemista Euroopan demokratiatoimintasuunnitelman mukaisesti. Arvoisa puhemies! Euroopan komissio ajaa eurooppalaista medianvapaussäädöstä, jolla vahvistetaan eurooppalaisen median vapautta. Medianvapauden edistämistä on helppo kannattaa aina mutta erityisesti näinä taantumuksen aikoina, jolloin esimerkiksi Unkarissa medianvapautta rajataan. Me poliitikot olemme kyllä ahkeria sisällöntuottajia, mutta annetaan median tehdä vapaasti työnsä ja poimia meidänkin sisällöstä se, minkä haluavat, vapaasti. Medianvapaus on olennainen osa demokratiaa. Medianvapausasetus on hyvin tervetullut säädös, jonka tehtävänä on parantaa median riippumattomuutta ja suojella mediaa erilaiselta painostukselta, jota valitettavasti on nyt nähty myös EU-maissa. Sananvapautta, median riippumattomuutta päättäjistä sekä toimituksellista valtaa sisällöstä on suojeltava myös Suomessa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+10.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-04-29T14:27:07,2025-04-29T14:29:05,Hyväksytty,1.1 2025_44_27,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eurooppalaista medianvapausasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_28,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle eurooppalaista medianvapausasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 32/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä lainsäädäntöä arvioitaessa ei tasan tarkkaan vielä tiedä, mitä pitäisi ajatella, koska, niin kuin näissä puheenvuoroissa käy ilmi, tavoitteet ovat sinänsä hyviä ja tällä puututaan nyt niihin rikkomuksiin ja räikeisiin epäkohtiin, mitä on esimerkiksi tuolla Unkarissa tapahtunut, mutta sitten, jos arvioidaan, mitä tämä Suomen kaltaisen valtion osalta tarkoittaa, niin lisää sääntelyä, ehkä jollakin tavalla myöskin sitä turhaa viranomaisvalvontaa, ja varmasti tällä voi olla vaikutuksia myös mediakenttään ja markkinoihin. Ymmärrän, että varmaan ministeriössäkin on yritetty katsoa, että mahdollisimman kevyesti tämä voitaisiin toteuttaa ja että tämä ei rajoittaisi suomalaisia toimijoita liikaa, jotta pystytään huolehtimaan moniäänisestä mediasta myöskin jatkossa. Tämä on myöskin vähän ristiriitainen siltä osin, että EU pyrkii nyt purkamaan sääntelyä ja uusi komissio on tämänkin tavoitteekseen asettanut mutta nyt sitten se rakentaa sääntelyä sääntelyn päälle. Se, mitä jäin itse miettimään, on tämä yrityskauppojen osalta tehtävä kirjaus ja valvonta ja nämä rajat eli vielä se, mihin ne perustuvat, ja oikeastaan se, että kun Suomessakin mediakenttä on keskittynyt — meillä on enää muutama iso toimija, ja valitettavasti paikallislehtiä tuolla on tuntunut lahdattavan — niin miten voidaan estää sitten tällaiset kaupat. Nythän tämä laki ei estä niitä. Tämä valvova viranomainen vain puuttuu tähän ja katsoo, että tässä nyt on isot kaupat kyseessä. Mutta estoa ei ole. Toisaalta joidenkin lehtien kannalta se voi olla myöskin ihan hyvä asia, että kaupat toteutuvat. Silloin syntyy isompia yhtiöitä, jotta tiedonvälitys ympäri Suomen kulkee. Haluaisin kuitenkin kysyä ministeriltä: kun meillä oli tämä Ylen parlamentaarinen työryhmä ja siellä kirjattiin mietintöön, että meidän pitää Suomessa palauttaa jonkinlainen jakelutuki näille paikallismedioille, niin eteneekö tämän valmistelu nyt millä aikataululla?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+10.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-04-29T14:29:05,2025-04-29T14:31:34,Hyväksytty,1.1 2025_44_29,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eurooppalaista medianvapausasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_30,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle eurooppalaista medianvapausasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 32/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edellä tuli ilmi, niin tässä tosissaan on kyse tästä medianvapaussäädöksestä, jota myös sitten kansallisesti täydennetään. Säädöksen tavoitteet ovat erinomaisia, kuten edellä kävi ilmi, mutta totta kai, kun puhutaan mediasta ja valvonnasta, kuten edustaja Kallio edellä totesi, siihen liittyy aina duubioita sen suhteen, miten se sitten lopulta toteutetaan. Mutta ehkä nostan tässä kaksi seikkaa Suomen näkökulmasta, eli tämä digijättien kasvava asema ja valta sekä nämä yrityskaupat mediakentällä, jotka sitten keskittävät tätä toimintaa tietyille toimijoille. Näiden digijättien kaitseminen on tärkeää, ja tämä säädös tuo siihen nyt pieniä toimia. Pyritään edistämään esimerkiksi näiden kansainvälisten toimijoiden ja kotimaisen median dialogia. Yritetään löytää yhteisiä pelisääntöjä siitä, että sekä näillä isoilla toimijoilla että meidän kotimaisilla pienemmillä toimijoilla on tasapuolinen mahdollisuus eri medioissa näkyä. Siinä, minkä liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Ovaska nosti esiin näistä yrityskaupoista, tästä median keskittymisestä, niin tosissaan nämä liikevaihtorajat, jotka on siihen asetettu, ovat aika korkeita. Monet kaupathan eivät niin kuin mene tämän tarkastelun piiriin. Toistan myös sen, että osa näistä kaupoista on ihan tarkoituksenmukaisia säilyttäen sen yhden maakuntalehden vaikka sitten jossain päin Suomea. Mutta ehkä itse lähestyisin tätä yrityskauppojen keskittymisen teemaa enemmän sillä, että näiden kiveen hakattujen summien sijaan pitäisi olla joitain kriteereitä, joita tarkastellaan, että miten se sitten vaikuttaa siihen mediakenttään. Nyt kun puhutaan 100 miljoonasta ja kymmenestä miljoonasta, niin pienet toimijat eivät näihin lukuihin tule yltämään. Vielä lopuksi lisäisin sen, että tässäkin esityksessä — olen tätä asiaa monet kerrat täällä salissa toitottanut — Liikenne- ja viestintävirastolle tulee lisää tehtäviä ja samaan aikaan valtionhallinnosta edelleen leikataan. Nyt esityksessä on, että me pystyttäisiin nykyisillä resursseilla hoitamaan nämä tulevat, uudet tehtävät, mutta on pakko todeta, että kyllä se huolta herättää näiden virastojen sisällä, että kun rahat lähtevät ja samaan aikaan tehtäviä tulee, niin mikä on niiden tosiasiallinen tulevaisuus ja kyky näistä tehtävistä huolehtia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+10.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-04-29T14:31:34,2025-04-29T14:34:40,Hyväksytty,1.1 2025_44_31,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eurooppalaista medianvapausasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_32,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eurooppalaista medianvapausasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 32/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä, joka koskee eurooppalaista medianvapaussäädöstä täydentävää lainsäädäntöä. Esityksen tavoitteena on moniarvoisempi ja riippumattomampi mediaympäristö Suomessa ja Euroopassa. Tässä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki, joka koskee mediamarkkinoiden valvontaa. Tämän lain tarkoituksena on antaa kansallista säätelyä, joka täydentää eurooppalaista medianvapaussäädöstä. Tässä esityksessä Liikenne- ja viestintävirasto saisi tehtäväkseen arvioida mediamarkkinoilla tapahtuvien yrityskauppojen vaikutuksia tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen. Tämä arviointi koskisi yrityskauppoja, jotka ylittävät kilpailulain mukaisen ilmoituskynnyksen. No, nämä lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 8. elokuuta tänä vuonna, ja niiden avulla pyritään varmistamaan, että nämä mediayhtiöt voivat toimia EU:n sisämarkkinoilla entistä helpommin huomioiden tämän media-alan murroksen ja digisiirtymän. Koska tässä esityksessä nyt tulee lisää tehtäviä liikenne- ja viestintäministeriölle tämän valvontatehtävän muodossa ja sen järjestämisessä, niin kysyisin ministeriltä: miten näette tämän tehtävän järjestämisen, ja onko tässä vaaraa byrokratian lisääntymisestä sitten tämän esityksen myötä?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+10.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-04-29T14:34:40,2025-04-29T14:36:21,Hyväksytty,1.1 2025_44_33,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eurooppalaista medianvapausasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä. Edustaja Aittakumpu on poissa. Edustaja Perholehto. Edustaja Perholehtokin on poissa. — Ministeri Ranne, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_34,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle eurooppalaista medianvapausasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 32/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä nostoista. Ensin tähän resurssikysymykseen: Me ollaan arvioitu, että tässä on kyse kuitenkin suhteellisen pienestä resurssitarpeesta, lisätarpeesta henkilötyövuosissa, eli pari kolme, ja tämä pystyttäisiin kyllä hoitamaan. Mutta olen aivan samaa mieltä siitä, että Traficom alkaa olla äärirajoillansa. Erityisesti kyberturvallisuuteen liittyen on tullut valtavasti uusia tehtäviä, ja toki pidämme tästä ääntä ja teemme kaikkemme, että resurssit olisivat riittävät. Me puhutaan kuitenkin kansallisesta turvallisuudesta hyvinkin vahvasti. Sitten näitä muita esiin nostettavia asioita: Kaikki tietävät tämän ison kehityksen: taloudelliset syyt, media-alan murros kokonaisuudessaan ovat ajaneet pieniä yrityksiä pois. Tietenkin me jatkamme myöskin keskustelua esimerkiksi sanomalehtipuolella jakelutuesta, joka on ollut meillä esillä useissa yhteyksissä, ja tapaamisiakin tähän liittyen ollaan sopimassa. Kaikki tietenkin toivoisimme, että voisimme tukea, ja tässä taloudellisessa tilanteessa on aika haastavaa lähteä tällä tavalla yksiselitteisesti. Mutta sitä ei ole siis lyöty lukkoon, ei ole päätetty mitään. Tämä keskustelu jatkuu. Sitten jos mietitään tätä, millä lailla me lähdettiin rajaamaan tätä, että mitkä nyt sitten yrityskauppoihin liittyen Traficom ottaisi tutkittavakseen, niin siellähän arvioitiin tosiaan myös sellaisia yrityskauppoja, jotka eivät ylittäisi kilpailulain mukaista liikevaihtorajaa, mutta taas tultiin siihen, missä kulkee se koko ja miten tämä lisäisi tehtäviä ja miten lisäisi byrokratiaa. Tähän päädyttiin kuitenkin ja todettiin, että tämä esitys, mikä meillä on, on selkeä sekä viranomaisten että yrityskauppoja suunnittelevien mediayhtiöiden näkökulmasta. Sitten edustaja Kallio otti esiin tämän, että miksi juuri Traficom. Kyllä medianvapaussäädöksen mukaan siellä mediamarkkinoilla tapahtuvien yrityskauppojen vaikutusten arviointi tulisi erottaa kilpailuoikeudellisesta arvioinnista ja mediaviranomaisen tulisi osallistua vaikutusten arviointiin. Eli tämä on siellä taustalla ollut, että miksi ei Kilpailu- ja kuluttajavirastolle. Ehkä tässä lyhyesti voin todeta, että tietenkin me aina, niin kuin tässäkin, yhdessä virkamiestemme kanssa olemme hakeneet ratkaisua, joka olisi mahdollisimman kevyt Suomelle ja jossa ei tulisi mitään ylimääräisiä uusia, itse itsellemme keksimiä tehtäviä. Kannustan teitä tietenkin hyvään jatkotyöskentelyyn siellä valiokunnassa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+10.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-04-29T14:36:35,2025-04-29T14:39:28,Hyväksytty,1.1 2025_44_35,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eurooppalaista medianvapausasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja vielä edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_36,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle eurooppalaista medianvapausasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 32/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tosiaan vain peräänkuulutan jakelutuen puolesta, joka siellä ryhmässä parlamentaarisesti sovittiin, kuten sovittiin lukuisat säästötkin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+10.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-04-29T14:39:33,2025-04-29T14:39:48,Hyväksytty,1.1 2025_44_37,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Ranne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_44_38,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Meillä on lähetekeskustelussa hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta. Lakia ehdotetaan esityksellä muutettavaksi siten, että lakiin lisättäisiin Ylen toiminnan ja talouden avoimuutta koskevat säännökset, täsmennettäisiin Ylen varautumiseen liittyvää tehtävää ja joustavoitettaisiin Ylen hallintoneuvoston jäsenmäärää. Nämä muutokset perustuvat parlamentaarisen Yle-työryhmän mietintöön, joka julkaistiin syyskuussa 2024. Hallitus esittää, että muutokset tehtäisiin lakiin siten kuin ne ovat työryhmän mietinnössä esitettyinä. Lailla toimeenpantaisiin samalla eurooppalaisen medianvapausasetuksen velvoitteet koskien julkisen palvelun median riippumattoman toiminnan suojatoimia. Asetus edellyttää, että kansallisesti tulisi säätää yleisradioyhtiöiden toimituksellisesta päätöksenteosta vastaavien johtohenkilöiden valintaa ja erottamista koskevista kriteereistä ja menettelyistä. Asetuksen toimeenpanemiseksi tältä osin lakiin ehdotetaan uutta 6 d §:ää, jossa säädettäisiin Ylen vastaavien toimittajien valinnasta ja erottamisesta. Esitetyn sääntelyn mukaan vastaavan toimittajan valinnan tulisi perustua riittävään ja monipuoliseen kokemukseen toimitustyöstä sekä toimitustyötä tekevän organisaation johtamisesta. Vastaavan toimittajan erottaminen ei puolestaan saisi perustua siihen, että vastaava toimittaja on käyttänyt hänelle kuuluvaa toimituksellista päätösvaltaa. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi samalla teknisiä muutoksia. Esityksen tavoitteena on erityisesti lisätä Yleisradion toiminnan avoimuutta. Avoimuusvelvoitteen myötä yhtiön toiminnasta ja varojen käytöstä tulisi olla saatavilla tietoa monipuolisesti ja yksityiskohtaisesti. Ylen toiminnan ja talouden avoimuuden sekä varojen käytön tehokkuuden valvonta kuuluisi hallintoneuvostolle parlamentaarisen työryhmän linjaamalla tavalla. Hallintoneuvosto on paljon vartijana. Eurooppalaisen medianvapausasetuksen toimeenpanon tavoitteena on parantaa Ylen vastaavien toimittajien riippumattomuutta ja itsenäisyyttä sekä ehkäistä ja estää epäasiallista vaikuttamista toimitukselliseen päätöksentekoon. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+11.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-04-29T14:40:19,2025-04-29T14:42:37,Hyväksytty,1.1 2025_44_39,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyytääkö edustaja Seppänen vastauspuheenvuoroa? — Olkaa hyvä, minuutti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_40,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää hallitusta siitä, että Yleisradion roolia ja rahoitusta koskeva keskustelu on viimein avattu avoimesti ja rehellisesti. On tärkeää, että myös Yle ymmärtää olevansa vastuussa veronmaksajille, ja tämä hallituksen esitys vie kehitystä oikeaan suuntaan. Yleisradion poliittinen puolueettomuus on tärkeä periaate, mutta se ei ole täysin toteutunut. Veronmaksajien rahoja ei pidä käyttää valtion omistaman median puolueellisuuden ylläpitämiseen. Kansalaisten täytyy voida luottaa siihen, että Yleisradio tarjoaa monipuolista ja objektiivista sisältöä ilman ideologista painotusta. Tämän vuoksi on tärkeää, että hallitus ottaa huomioon kansalaisten huolen Yleisradion puolueettomuudesta. Kiitos hallitukselle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+11.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-04-29T14:42:48,2025-04-29T14:43:45,Hyväksytty,1.1 2025_44_41,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2025 vp,"Kiitoksia. — Myönnän vielä kolme vastauspuheenvuoroa, ja sitten menemme listalle. — Edustaja Päivärinta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_42,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! On todella erittäin tärkeä ja kauan kaivattu muutos, että Yle-lakiin nyt saataisiin ja lisättäisiin Yleisradion toiminnan ja talouden avoimuutta koskevat säännökset. Ylen toiminta rahoitetaan kansalaisilta ja yrityksiltä kerättävällä verolla. Veronmaksajilla on totta kai oikeus tietää, miten ja mihin Yleisradio heiltä saamansa varat käyttää. Julkista palvelua voi ja tulee toteuttaa tehokkaasti. Senhän pitäisi olla ihan itsestään selvää, että Yleisradio käyttää sille suunnatut varat tarkoituksenmukaisesti ja läpinäkyvästi. Ylen on myös toiminnallaan edistettävä sananvapautta, korkeatasoista journalismia ja median monimuotoisuutta. Tämän avoimuutta koskevan sääntelyn johdosta Ylen tulee siis nyt jatkossa eritellä yhtiön osasto- ja yksikkökohtaisia kustannuksia, kertoa niistä laajemmin ja eritellä yksityiskohtaisemmin myös henkilöstökulut sekä sisältöjen, jakelun ja digitaalisen palvelukehityksen kustannukset. Näin ei ole aikaisemmin ollut, ja tämä on erittäin tärkeä muutos. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+11.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-04-29T14:43:46,2025-04-29T14:44:57,Hyväksytty,1.1 2025_44_43,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_44,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos tosiaan ministerille ja valmistelijoille, että saatiin tämä Ylen parlamentaarisen työryhmän valmistelema lakipaketti nyt täydennettynä vielä näillä medianvapauslisäyksillä ja pienillä teknisillä muutoksilla. On ollut huomattavaa myös, että tätä avoimuuden lisäämistä ovat kannattaneet myös monet lausunnonantajat — enkä tarkoita vain lausunnonantajia, joilla on jotakin hampaankolossa Yleä kohtaan, vaan yleisestikin — että kun yleisradioyhtiö näin suurena toimijana meidän mediakenttää osaltaan hallitsee ja vaikuttaa, niin arvioidaan, että se saattaa auttaa ja lisätä sitten myös muuta mediakenttää, että Yle on avoin ja kertoo, mitä hankintoja siellä tehdään ja miten siellä palvellaan kansalaisia. Tässä laissa ei myöskään puututa siihen, mitä ohjelmia Yle tuottaa — joskus joku on niitäkin halunnut karsia tai joitain palveluita lisätä — vaan tässä katsotaan, että perustehtävät ovat ajan tasalla. Yksi, minkä haluan myös mainita vielä, on huoltovarmuus ja siihen liittyvät, Ylelle annetut tehtävät. Se on tärkeä lisäys, kiitos siitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+11.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-04-29T14:44:57,2025-04-29T14:46:03,Hyväksytty,1.1 2025_44_45,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_46,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tosissaan loistava juttu, että tämä parlamentaarisen työryhmän mietintö lisättynä medianvapaussäädöksellä on vihdoin täällä. Kun täällä oli huolta avoimuudesta, niin kyllä sen lisääminen päätettiin tässä kompromissineuvottelutuloksessa, mutta mielestäni yksi hyvä tapa arvioida kansalaisten tyytyväisyyttä Yleen on arvioida sitä näiden kyselyiden pohjalta, ja edelleen sekä tyytyväisyys että luottamus ovat hyvin korkealla tasolla. Se kertoo siitä, että Ylessä on onnistuttu tekemään oikeita asioita, oli se sitten joidenkin mielestä tarpeeksi avointa tai ei. Sellainen toivomus vielä, kun tätä keskustelua nyt sitten käydään tämän työryhmän mietinnön ja medianvapaussäädöksen puitteissa, että se keskustelu pysyisi siinä ja niissä raameissa. Yritetään tehdä sitten tästäkin lakiesityksestä niin hyvä kuin mahdollista. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+11.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-04-29T14:46:05,2025-04-29T14:47:03,Hyväksytty,1.1 2025_44_47,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten palaamme puhujalistalle. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_48,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on oikea linja. Tällä hallituksen esityksellä Yle laitetaan kertomaan avoimemmin toiminnastaan ja varojensa käytöstä kansalaisille. Tietoja Ylen toiminnasta ja kansalta kerättyjen verorahojen käytöstä on pidetty liikaa pimennossa, ja siksi tämä hallituksen esitys on todella tarpeellinen. Ylen avoimuuden lisääminen auttaa käymään avointa ja tosiasioihin pohjautuvaa keskustelua Ylen toiminnasta ja rahojen käytöstä. Ylen toimintaahan pyöritetään veroeuroilla, ja näitä euroja tulee käyttää vastuullisesti ja tasapuolisesti. Hallituksen esityksen säännöskohtaisissa perusteluissa todetaan, että avoimuusvelvoitteen myötä yhtiön toiminnasta ja varojen käytöstä olisi saatavilla tietoa monipuolisesti ja yksityiskohtaisesti ja että tämä johtaa siihen, että yleisö- ja sidosryhmien mahdollisuudet arvioida Yleisradion resurssien käyttöä paranisivat yhtiön toiminnan avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääntymisen myötä. On aika saada ryhtiä ja tervettä järkeä myöskin Ylen toimintaan. Ei voi olla niin, että Yle olisi ikään kuin pyhä lehmä, johon ei saa koskea ja jonka toimintaa ei saisi arvioida. Nyt Ylen toimintaan onkin saatu ja tämän esityksen myötä saadaan entisestään lisää ryhtiä, avoimuutta ja tervettä järkeä. Arvoisa puhemies! Ei ole oikein, jos koko kansaa edustavan eduskunnan alainen laitos, koko kansan Yleisradio, verovaroin rahoitettava tiedonvälittäjä, on pahasti vasemmalle vinksallaan. Ylen vasemmistolaisuus ei ole pelkkä perussuomalaisten näkemys, se on tutkittu tosiasia, sillä Elinkeinoelämän valtuuskunta, Eva, julkaisi 25. maaliskuuta Taloustutkimuksella teettämänsä tutkimuksen, jonka mukaan peräti 40 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Yle on uutistoiminnassaan vasemmalle kallellaan. Sen sijaan vain viisi prosenttia oli sitä mieltä, että Ylen tiedonvälityksessä korostuu oikeistolainen näkökulma. Huomattavaa on, että niin vasemmistoliiton kuin SDP:nkin kannattajista suurempi osa oli sitä mieltä, että Ylen tiedonvälityksessä painottuu enemmän vasemmistolainen kuin oikeistolainen näkökulma. Suomalaisista useampi katsoi, että Ylen uutistoiminnassa painottuu vasemmistolainen näkökulma enemmän kuin vasemmiston Kansan Uutisten ja SDP:n Demokraatti-lehden kohdalla. Yle oli suomalaisten mielestä medioista vasemmistolaisin. Tämä on suorastaan pysäyttävää, kun Ylen jos minkä tulisi olla riippumaton, poliittisesti sitoutumaton, tasapuolinen ja tosiasioihin pohjautuva tiedonvälittäjä. Tämän Evan tutkimuksen virhemarginaali on koko väestön tasolla 2—3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan, ja vastaajat edustivat koko maan 18—79-vuotiasta väestöä, pois lukien Ahvenanmaa. Tuo aineisto oli painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen säännöskohtaisissa perusteluissa todetaan myös, että käytännössä Yleisradio voisi tämän esityksen myötä edistää toimintansa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä esimerkiksi avaamalla yhtiön osasto- ja yksikkökohtaisia kustannuksia nykyistä laajemmin, erittelemällä nykyistä yksityiskohtaisemmin yhtiön henkilöstökulut sekä sisältöjen, jakelun ja digitaalisen palvelukehityksen kustannuksia. Tiedot tulisi julkaista helposti vastaanottajien saataville, kuten esimerkiksi Yleisradion verkkosivuille. Esitys sisältää myös muita tärkeitä Yleä koskevia muutoksia, jotka koskettavat huoltovarmuutta. On tärkeää, että tiedonvälitys toimii kaikissa oloissa. Ylelle tulee nyt velvoite varautua tv- ja radiotoiminnan lisäksi myös muun tiedonvälityksen hoitamiseen poikkeusoloissa. Arvoisa puhemies! Aloitimme tänään liikenne- ja viestintävaliokunnassa asiantuntijoiden kuulemiset tästä hallituksen esityksestä. Luotan siihen, että käymme valiokunnassa esityksen tulevina viikkoina tarkasti läpi. Toivon, että mikäli tarvetta ilmenee, vielä tarkennamme lakiehdotusta, jotta lakimuutokset varmasti toteuttavat hallituksen esityksen erittäin hyvät ja tärkeät tavoitteet. On koko kansan etu riippumatta vaikkapa kansalaisen poliittisesta suuntautumisesta, että Yle on riippumaton, sitoutumaton, tasapuolinen ja koko kansaa palveleva tiedonvälittäjä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+11.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-04-29T14:47:13,2025-04-29T14:52:03,Hyväksytty,1.1 2025_44_49,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Garedew, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_50,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yleisradio on valitettavasti osoittanut kerta toisensa jälkeen, että sen tekemisiä on välttämätöntä valvoa tarkemmin. Nyt eduskunnalle annetussa hallituksen esityksessä Yle-lakiin ehdotetaan lisättäväksi avoimuutta koskevia säädöksiä. Lisäksi siinä muun muassa laajennetaan Ylen varautumiseen liittyvää tehtävää poikkeusoloissa, lisätään joustavuutta Ylen hallintoneuvoston jäsenten lukumäärään sekä toimeenpannaan EU:n medianvapausasetuksen vaatimuksia. Yle velvoitetaan jatkossa antamaan avoimemmin julkista tietoa toiminnastaan ja taloudestaan. Tähän sisältyy se, että esimerkiksi henkilöstökustannuksista täytyy tuottaa tietoa kaikkien saataville. Kansalaisten on hyvä olla tietoisia esimerkiksi Ylen toimitusjohtajan jättipalkan kehityksestä. Vuonna 2024 toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttilan kiinteä kokonaispalkka luontoisetuineen oli 349 744 euroa. Mutta eihän se tietenkään vielä riittänyt. Siihen päälle piti vielä maksaa 27 127 euroa tulospalkkiota. Muille johtoryhmän jäsenille palkkoja, luontoisetuja ja tulospalkkioita maksettiin yhteensä lähes kahden miljoonan euron verran. Ylelle tässä ilmainen vinkki, mistä sopeuttaminen olisi kannattanut aloittaa: johtoryhmän palkoista. Jospa näitäkin älyttömiä summia alettaisiin laajemmin kyseenalaistaa, kun Yle alkaa tuottaa julkisempaa tietoa taloudestaan. Nythän nämä luvut löytyvät Ylen vuosikertomuksesta, mutta tuskin kovin moni plärää sitä aamukahvia juodessaan. Toki myös iltapäivälehdet nostavat näitä silloin tällöin otsikoihin. Ylen budjetista löytyy kyllä muutakin viilattavaa. On aivan käsittämätöntä, miten Suomessa Ylen toimintaan on upotettu merkittävästi enemmän rahaa per asukas kuin sen kansallisiin verrokkimediayhtiöihin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa. Nyt pitää todella ottaa muista mallia ja tehostaa toimintaa. Kuten lakiehdotuksessa todetaan, avoimuuden lisäämisellä voi olla myönteisiä vaikutuksia sille, miten Yle täyttää julkisen palvelun tehtävänsä, kunhan tietoja oikeasti julkaistaan siten, että ne ovat yleisön näkökulmasta helposti saavutettavissa ja ymmärrettävässä muodossa. Juuri näin: nyt tarvitaan aitoa avoimuutta ja selkeää tiedottamista. Yle on sen suomalaisille velkaa. Tähän lakiesitykseen sisältyvillä EU:n medianvapausasetuksen muutoksilla parannetaan vastaavien toimittajien vapautta päättää vastuullaan olevasta sisällöstä ilman, että heidän tarvitsee pelätä irtisanotuksi tulemista. Toivottavasti tämä kannustaisi Yleä jatkossa miettimään paremmin, kannattaako toimittajia läksyttää siitä, että jossain ohjelmassa näkyy liikaa heteromiehiä, tai irtisanoa juontajia, jotka paljastavat joutuneensa pakotetuksi monimuotoisuuskoulutuksiin. Arvoisa puhemies! Yle nauttii vielä pitkälti suomalaisten luottamusta, mutta edellä mainitut kohut eivät ole omiaan lisäämään sitä. Kansallisen yleisradion tulee olla aidosti riippumaton ja puolueeton. Avoimuuden ja totuudellisuuden tulisi olla itsestään selvää, mutta koska näin ei selvästi ole ollut, niin on hyvä, että sitä on nyt lähdetty hakemaan tämän hallituksen esityksen kautta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+11.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-04-29T14:52:08,2025-04-29T14:56:34,Hyväksytty,1.1 2025_44_51,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_52,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät miehet ja naiset! Meillä on täällä käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta. On hyvä, että olemme saaneet tämmöisen lakiesityksen. Tämä oikeasti tarkoittaa sitä, että haetaan semmoista avoimempaa tiedotusta Ylen varojen käytöstä. Yle-varathan kerätään veroina meiltä kaikilta, ja niistä ei oikein pääse eroon kuin kuolemalla. Tämä toiminta vaatii ryhtiä, ja minä uskon, että siihen saadaan nyt ryhtiä tällä lainsäädännön muutoksella. Mielestäni Ylen tärkein tehtävä on toimia huoltovarmuuden takaajana siinä vaiheessa, jos joku kriisi koittaa — he hoitavat sitten kriisiajan tiedottamista. Ylen toimintaa rahoitetaan kansalaisilta ja yrityksiltä kerättävällä verolla, minkä vuoksi yhtiön toimintaan kohdistuu avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen liittyviä korostuneita odotuksia. Avoimuusvelvoitteen myötä yhtiön toiminnasta ja varojen käytöstä olisi saatavilla tietoa monipuolisemmin ja yksityiskohtaisemmin kuin aiemmin. Yleisön ja sidosryhmien mahdollisuudet arvioida Ylen resurssien käyttöä paranisivat yhtiön toiminnan avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääntymisen myötä. No, nämä palkathan ovat olleet julkisia, mitä Ylessä on maksettu, ja ne ovat olleet ihan kohtuuttoman suuria. Nyt kun luin, että Yleisradion johtaja on jäämässä eläkkeelle, niin mielestäni tämän palkan voisi tiputtaa ihan suoraan yhteen kolmasosaan. [Jouni Ovaskan välihuuto] Palkka on ollut tällä hetkellä noin kolme- ja puolisataatuhatta euroa vuodessa, ja on täysin kohtuutonta toimia Yleisradion toimitusjohtajana tämmöisellä palkalla. Minä luulen, että tästä salista jokainen meistä voisi toimia siellä tuolla palkalla ja samoilla tuloksilla — ehkä sisältö voisi muuttua, tietenkin siihen suuntaan, mistä tämä päätoimittaja tai johtaja olisi. Jos edustaja Rintamäki valittaisiin, niin silloin Yle ei ehkä enää olisi toimituksellaan vasemmalle kallellaan niin paljon kuin se nyt on. Elikkä Evan tutkimuksen mukaan 40 prosentin lukemalla ihmiset katsovat, että se on vasemmalle kallellaan, ja se ei ole mitään ihan suoranaista fiksuutta tässä journalismin maailmassa, koska journalismi kärsii ja siellä mielipiteet ja arvot ehkä sitten kääntävät niitä uutisia enemmän sinne vasemmalle myönteiseksi. Avoimuusvelvoite voi lisätä Ylen, yleisön ja muun yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta, millä voi olla myönteisiä vaikutuksia Ylen toimintaan julkisen palvelun tehtävien täyttämisessä. Myönteisten yhteiskunnallisten vaikutusten syntyminen edellyttää, että Yle julkaisee tiedot siten, että ne ovat yleisön kannalta helposti saavutettavia ja ymmärrettäviä. No, mihin sitä rahaa siellä Ylessä on sitten käytetty? Tuossa edustaja Garedew aikaisemmin mainitsi tuon, että siellä on ollut muun muassa monimuotoisuuskoulutusta. En tiedä, miten kallista se on ja keneltä se on tilattu, mutta kuitenkin itse haluaisin, että Yle olisi jatkossa enemmän semmoinen, joka keskittyy suomalaisuuteen, suomalaiseen urheiluun, suomalaiseen kulttuuriin, ja että vähemmälle jätetään ne seksuaalissävytteiset ohjelmat. Siellä on ollut kaikenlaista sateenkaarihumppaa, Sugarbabe-ohjelmaa, sokerideittailua, Koukussa strippaukseen ‑ohjelmaa. Ei tällaista enää pidä sallia, vaan meidän pitää eheyttää Yle, meidän pitää tuoda sinne kotimaisuutta, kotimaista urheilua. Kotimainen urheilukin kaipaa näkyvyyttä, se helpottaa urheilijoiden sponsorien saantia. Tämä on tärkeä juttu, että Yle toimii meidän omien kansalaisten etujen mukaisesti. Arvoisa puhemies! Tässä olivat nämä huomiot, mitä halusin tähän esittää. Mutta siis haluan vielä korostaa, että arvostan sitä Ylen kriisiajan valmiutta ja sitä, mikä on heidän tehtävänsä sen suhteen. Yle on tosi tärkeä meille, mutta se pitää tervehdyttää ja se pitää eheyttää, jättää tämä kaikki monimuotoisuus ja tämmöinen sateenkaarihumppa pois sieltä ja nostaa näitä perinteisiä suomalaisia arvoja. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+11.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-04-29T14:56:44,2025-04-29T15:02:27,Hyväksytty,1.1 2025_44_53,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_54,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies, kunnioitettu ministeri! Yle velvoitetaan hallituksen esityksellä avaamaan toimintansa sekä taloutensa eduskunnan vaatimusten mukaisesti. Esityksen mukaan Ylen tulee julkaista aikaisemmin salassa pidettyä tietoa taloudestaan sekä toiminnastaan. Avoimuutta koskevan sääntelyn vuoksi Ylen tulisi jatkossa koota, analysoida ja tuottaa tietoa yhtiön osasto- ja yksikkökohtaisista kustannuksista aiempaa laajemmin. Ylen tulee jatkossa esimerkiksi eritellä yksityiskohtaisemmin henkilöstökulut sekä sisältöjen, jakelun ja digitaalisen palvelukehityksen kustannukset, se, mihin rahaa menee ja miksi. Arvoisa puhemies! Yleisradio on lähes 600 miljoonalla eurolla vuodessa veronmaksajien rahalla pyörivä monoliitti. Ylen toiminta rahoitetaan veroilla. Tämän vuoksi yhtiön toimintaan kohdistuu avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen liittyviä korostuneita odotuksia. Yleisradion toiminnan pitää olla avointa ja läpinäkyvää. Yleisradion verrattain suuri budjetti verrattuna muihin verrokkimaihin indikoi, että varoja ei käytetä tehokkaasti. Esimerkiksi Ruotsissa SVT:n rahoitus oli 76 euroa per asukas vuonna 2022, kun taas Suomessa 106 euroa. Hallitus jäädyttää Ylen indeksikorotukset, jotka tuovat tarvittavaa jarrua Ylen kustannusten kasvuun. Ylen tarjonta- ja toimintamallit ovat aiheuttaneet ihmetystä kansalaisissa. Indeksijäädytysten jälkeen Yleisradio on poistanut valikoimastaan suosittuja ohjelmia, kuten esimerkiksi Arto Nybergin. Yle on myös tuottanut viime vuosien aikana materiaalia, joka on enemmänkin kyseenalaista, esimerkiksi Pillupäiväkirjat, Osta mun pikkarit tai Sinkut paljaana. Arvoisa puhemies! Veronmaksajien rahoilla ylläpidetyn Ylen toimintaa tulee valvoa erityisen tarkasti, ja tämä hallituksen esitys pitää huolen siitä, että kaikki Ylen sisäinen rahankäyttö sekä toiminta tulevat kaikkien nähtäville. Kiitän ministeri Rannetta jälleen erinomaisesta työstä tähänkin asiaan liittyen, jotta maamme eri toimintoja liikenteen ja viestinnän osalta saadaan kuriin, ja näin pystymme ohjaamaan yhteisiä varojamme tehokkaasti ja avoimesti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+11.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-04-29T15:02:31,2025-04-29T15:05:37,Hyväksytty,1.1 2025_44_55,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_56,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ylen tehtäviä ovat tasa-arvon, suomalaisen kulttuurin, suvaitsevuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Jos näiden edistäminen on jonkun mielestä perin vasemmistolaista, niin olen entistä ylpeämmin vasemmistolainen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Tänään käsittelyssämme on hallituksen esitys, joka tosissaan koskee tätä Yleisradion toimintaa. Tässä taustalla on tämä parlamentaarisen työryhmän laatima mietintö, jonka eteen nähtiin vaivaa 33 kokouksen verran, eli kiitos vaan työryhmän veteraaneille. Esitystä taustoittaa myös tässä äsken käsittelyssä ollut Euroopan unionin medianvapaussäädös, jonka tavoitteita on suojella median vapautta ja moniarvoisuutta jäsenvaltioissa. Pyritään estämään juuri poliittista puuttumista journalismiin, esimerkkinä. Tämän esityksen tavoitteena on muun muassa lisätä Yleisradion toiminnan ja talouden avoimuutta, päivittää sen huoltovarmuustehtävää sekä tarkentaa vastaavien toimittajien nimittämistä ja erottamista koskevaa sääntelyä. Arvoisa puhemies! Nykyisessä, epävakaassa turvallisuusympäristössä ja nopeasti kehittyvässä teknologiakentässä riippumattoman median asema korostuu entisestään. Samoin korostuu moniäänisen ja maantieteellisesti kattavan median merkitys täällä Suomessa. Näiden tavoitteiden eteen on tehtävä jatkuvasti määrätietoista työtä myös tässä salissa. Tässä kohtaa on ehkä hyvä painottaa Ylen korostunutta roolia huoltovarmuuden suhteen. Lisään siihen nyt vielä sen, että ihmisten pitää olla Ylen piirissä jo ennen kuin Ylen tehtäviä tarvittaisiin esimerkiksi poikkeusoloissa — siksi tämä laaja ohjelmatarjonta. Parlamentaarinen työryhmä käynnisti tosissaan tämän toiminnan Ylen tehtävien ja rahoituksen päivittämiseksi. En nyt palaa tässä siihen työryhmän prosessiin, mutta selkeätä oli, että siinä työryhmässä oli erilaisia intohimoja Ylen suhteen. Minun mielestäni se alleviivaa tämmöisen parlamentaarisen päätöksenteon välttämättömyyttä, että näitä eri näkökulmia saadaan sitten sovitettua ja Ylen toiminta pysyy vakaana ilman suuria äkkikäännöksiä. Tämä käsittelyssä oleva esitys tosissaan tähtää siihen Ylen toiminnan ja talouden avoimuuden vahvistamiseen, joka tässä nousi aikaisemmissakin puheenvuoroissa esiin. Tällainen avoimuuden lisääminen ei nyt ole millään tavalla lähtökohtaisesti ongelmallinen, etenkään kun sitä kritiikkiä täältä salistakin Yleä kohtaan tulee. Mutta sitten on kuitenkin tärkeätä todeta se, että tämmöinen avoimuuden lisääminen tai rahoituksen vähentäminen ei ylipäätään ratkaise niitä rakenteellisia haasteita, joita meillä mediakentällä on. Lisään myös sen, että tämän avoimuuden ei pidä johtaa siihen, että Yleisradio olisi jotenkin jonkun erityisvalvonnan kohteena jatkossa. Kuitenkin puhutaan riippumattomasta mediasta. Mutta siinäkin valiokunta tulee tekemään erinomaista työtä, ja löydetään ne oikeat pykälät sinne. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on otettu huomioon myös Euroopan medianvapaussäädöksen vaatimukset erityisesti vastaavien toimittajien nimittämistä ja erottamista koskevien kriteerien osalta. Nämä säännökset tullaan käsittelemään hyvin tarkasti myös valiokuntakäsittelyssä, koska on itsestään selvää, että toimittajalla tulee olla mahdollisuus tehdä työtään riippumattomasti ja kriittisesti meitä vallankäyttäjiä mutta myös muita instansseja kohtaan. Suomessahan me ollaan hyvällä tolalla tässä asiassa, ja pidetään se jatkossakin. Tämä medianvapaussäädös korostaa lisäksi, että julkisen palvelun median rahoituksen on oltava riittävää, kestävää ja ennakoitavaa. Kansallisessa laissa ei kuitenkaan nyt kirjata erillistä säännöstä tästä asiasta. Suomessa Yleisradion rahoituksen ennakoitavuus ja toiminnan jatkuvuus ovat perustuneet tähän parlamentaariseen päätöksentekoon. On selvää, että siitä on tärkeätä pitää kiinni myös jatkossa. Mutta on sitten kuitenkin syytä nostaa esiin se huomio, että esimerkiksi Yleen nyt tehdyt rahoitusleikkaukset on jouduttu toteuttamaan tosi lyhyessä ajassa ja eiväthän ne kivuttomasti ole menneet. Tämä tietenkin herättää kysymyksiä pitkäjänteisyyden ja ennakoitavuuden toteutumisesta, ja tämä on yksi asia, mihin valiokunta tulee varmasti ottamaan tiukan linjan valiokuntakäsittelyssä. Arvoisa puhemies! Luottamus Yleisradioon on edelleen korkealla tasolla, ja on tärkeätä, että tämä luottamus säilyy. Vastuu on tietenkin Yleisradiolla, että he jatkavat sitä hyvää työtä, jota he ovat tehneet tähän asti, mutta myös meidän poliitikkojen sanoilla ja teoilla on merkitystä siinä. Minä toistan nyt vielä sen toivomuksen, että tätäkin asiaa käsiteltäisiin mietinnön ja medianvapaussäädöksen puitteissa eikä lähdettäisi nyt puhumaan liikaa uusista tehtävistä ja rahoituksen leikkaamisesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+11.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-04-29T15:05:41,2025-04-29T15:11:04,Hyväksytty,1.1 2025_44_57,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ranne, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_58,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti: Tämä mahdollistaa meidän kaikkien nähdä se, mitä se Yle on syönyt ja mitä se Yle tekee. Avoimuus on paitsi talouden kannalta myös uskottavuuden ja luotettavuuden kannalta äärimmäisen tärkeä asia. Hallintoneuvosto on, kuten tuossa esittelypuheenvuorossani totesin, paljon vartijana, ja nyt tietenkin avoimuusvelvoitteen tarkempi ohjaus ja valvonta kuuluvat sille. Tämä esitys mahdollistaa siis avoimuuden toteuttamisen julkisuuslain periaatteiden mukaisesti. Tässä on valtavan suuria positiivisia mahdollisuuksia. Varautuminen on taloudellisesti pieni mutta tärkeä osuus Ylen tehtävästä. Tämä on tietenkin tärkeää, että saadaan tähän yksityiskohtaisempi selvyys. Tietenkin tämä on tärkeää tässä ajassa. Sitten palkkioista voin todeta sen, että yhtiön hallitushan loppupeleissä niistä päättää. Sen, niin kuin kaikkien valtionyhtiöiden, tulee noudattaa meidän omistajapoliittista periaatepäätöstä ja toimia sen mukaisesti. Kiitoksia tästä keskustelusta, ja valiokunnassa jatkatte sitten.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+11.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-04-29T15:11:11,2025-04-29T15:12:35,Hyväksytty,1.1 2025_44_59,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2025 vp,"Kiitoksia. — Keskustelulle tässä vaiheessa varattu aika on päättynyt. Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään, ja sitä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_44_60,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2025 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 11 käsittelyä. — Ja siellä enimmäisenä edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_44_61,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Keskustelemme tänään viestinnän avoimuudesta, luotettavasta tiedonvälityksestä ja toimivasta demokratiasta. Kyse on kuitenkin myös turvallisuudesta. Nämä esitykset liittyvät syvästi turvalliseen arkeen. Ne liittyvät siihen, että suomalaiset voivat luottaa saamaansa tietoon ja siihen, että verorahoja käytetään avoimesti ja vaikuttavasti. Arvoisa rouva puhemies! Yleisradiolain uudistus on avoimuutta ja vastuullisuutta. Yleisradio on julkisen palvelun media, jonka rahoitus perustuu meidän veronmaksajien varoihin ja rahoihin. Siksi on aivan oikein, että Ylelle asetetaan aiempaa tiukemmat vaatimukset avoimuudesta. Uudistus velvoittaa Yleisradion julkaisemaan laajempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa toiminnastaan ja taloudestaan. Tämä ei ole pelkästään hallinnollista raportointia. Kyse on siitä, että kansalaisilla ja edustajillamme on mahdollisuus arvioida, miten julkista valtaa käytetään eli mitä resursseilla saadaan aikaan ja kuinka vaikuttavasti. Uusi laki tuo Yleisradion hallintoneuvostolle entistä selkeämmän tehtävän valvoa varojen käytön tehokkuutta ja avoimuutta. Tämä on tärkeä signaali siitä, että läpinäkyvyys ja vastuullisuus eivät ole vain päämäärä, ne ovat myös keino rakentaa luottamusta julkiseen mediaan. Arvoisa rouva puhemies! Vastaavien toimittajien asema on edellytys toimitukselliselle riippumattomuudelle. Toinen merkittävä uudistus on vastaavien toimittajien aseman vahvistaminen. Uudessa sääntelyssä määritellään läpinäkyvät valinta- ja erottamismenettelyt niille henkilöille, joilla on toimituksellista päätösvaltaa. Tämä on selvä viesti. Suomessa ei hyväksytä toimitukselliseen työhön kohdistuvaa epäasiallista vaikuttamista. Kyse on journalismin vapauden turvaamisesta, siitä, että journalistit voivat tehdä työnsä ilman pelkoa ulkopuolisesta painostamisesta. Toimiva ja riippumaton media ei ole itsestäänselvyys. Se on asia, jonka puolesta on tehtävä työtä jatkuvasti. Arvoisa rouva puhemies! Sananvapaus ja riippumaton media eivät ole vain periaatteita. Ne ovat osa suomalaisten arjen turvallisuutta. Ne takaavat sen, että vallanpitäjiä voidaan arvostella, että väärinkäytöksiä voidaan paljastaa ja että kansalaiset voivat muodostaa mielipiteensä vapaasti ja tietoon pohjautuen. Tänään käsiteltävänä olevat hallituksen esitykset eurooppalaisesta medianvapaudesta sekä Yleisradiosta parantavat suomalaisen yhteiskunnan läpinäkyvyyttä ja kriisinkestävyyttä. Ne luovat edellytykset sille, että journalismi voi jatkossakin toimia kansanvallan ja luottamuksen kivijalkana. Demokratia ei toimi ilman riippumatonta mediaa, ja media ei voi toimia ilman luottamusta. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies, ja toivotan kaikille aivan erinomaista vappua.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+11.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-04-29T17:09:12,2025-04-29T17:13:25,Hyväksytty,1.1 2025_44_62,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_63,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2025 vp,"Kiitos, rouva puhemies! Täällä on jo hyvin monessa puheenvuorossa käyty läpi se, mistä tässä esityksessä on kyse, niin että sitä on turha enää toistaa. Se, mitä tässä joutuu paljon pohtimaan, on se, mitä toin jo aiemminkin tänään esille tässä Yle-keskustelussa, että me ei kaikki tykätä siitä kaikesta, mitä Yleltä tulee. Mutta on käynyt myös ilmi, että ne ovat eri asioita aika monelle meistä: toiset tykkäävät toisesta ja toiset toisesta. Ehkä sen voi nähdä positiivisesti jopa niin päin, että silloin Yle on varsin onnistunut, kun sieltä löytyy kaikille jotakin semmoista, mistä me ei pidetä. Semmoinen on aika mahdoton tilanne, että kaikki, mitä sieltä tulisi, olisi semmoista, josta me kaikki tykättäisiin. Ja kun tässä on sitten tämä julkisen median ja kaupallisen median... Kaupallisesta mediasta täällä ei ole puhuttu, mutta se on kuitenkin se toinen puoli tässä tiedonvälityksessä. Ja edelleen puolustan Yleä siinä mielessä, että me tarvitaan vahva, totta kai avoin ja monipuolisesti uutisoiva ja monipuolista tarjontaa tarjoava julkinen media ja Yle. Se, mitä tässä nyt on käynyt ikävällä tavalla tämän prosessin myötä, on ollut se, että maakuntatoimituksia on sitten karsittu. Tässä aukesi vähän Ylen johdolle — tai ainakin näyttää siltä, että aukesi Ylen johdolle — mahdollisuus sitten kurittaa niitä maakuntatoimituksia. Itse ajan yleensä aina tiistaiaamuna junalle, ja nyt kello 6.30:n maakuntauutiset lakkasivatkin tulemasta, niitä ei nyt tule — ihan pienenä esimerkkinä. Mutta oikeastaan se, mistä alun perin halusin tässä puhua, on se, että yksi tärkeimmistä asioista tässä lakiesityksessä on tämä Ylen huoltovarmuustehtävän päivittäminen. Sehän liittyy myös siihen, että teknologia on kehittynyt ja se laajentaa tätä Ylen varautumisvelvoitetta koskemaan televisio- ja radiotoiminnan lisäksi tätä muuta tiedonvälitystä. Tässä on taustalla tosiaan se nykyinen toiminta ja teknologian kehittyminen, niin kuin jo totesin. Samalla tarkennettaisiin, että Yleisradion velvollisuus välittää viranomaistiedotuksia säädetään valtioneuvoston asetuksella. Näinä aikoina me ei oikein tiedetä, mitä tässä mahdollisesti voi olla tulossa, niin että tämä on äärimmäisen tärkeä asia siinä. Ja se, mitä edelleen haluan korostaa ja mitä on muissakin puheenvuoroissa tullut esille, on se, että tämä perustuu täysin tähän parlamentaariseen Yle-työryhmään, joka teki yksimielisen esityksen, ja nyt tällä laitetaan sitä voimaan. Ottaen huomioon tämän eurooppalaisen medianvapausasetuksen, mitä myös on tänään täällä käsitelty, siinä mielessähän tämä lakiesitys ei sisällä mitään kovin ihmeellistä ja uutta eikä aiheuta sen suurempaa draamaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+11.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-04-29T17:13:26,2025-04-29T17:16:11,Hyväksytty,1.1 2025_44_64,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Polvinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_65,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Media on kuin tasavallan vapauden torvi. Median tehtävä on valvoa, varoittaa ja vaatia, mutta jos vallan vahtikoira alkaa itse himoita valtaa, se muuttuu pedoksi, joka puree herraansa eikä enää puolusta kansaa. Valta ilman vastuuta on tyranniaa. Media ei ole itse hallitsija vaan kansan silmä ja korva, ja sen tulee pysyä uskollisena tehtävälleen. Tänään käsiteltävässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Yleisradio Oy:stä annettua lakia. Lakiin lisättäisiin Yleisradion toiminnan ja talouden avoimuutta koskevat säännökset. Avoimuutta koskevien säännösten tavoitteena on lisätä Yleisradion toiminnan julkisuutta. Lainmuutos lisäisi Yleisradion velvollisuuksia julkaista toimintaansa ja talouteensa liittyviä tietoja yleisölle, Suomen kansalle. Tämän lakiesityksen toteutuessa vallan vahtikoira, joka on irronnut riippumattomuuden talutusnuorastaan, palautetaan hihnaansa niillä periaatteilla, joilla Yle on itse omaa median tekemistään perustellut. Yksi niistä periaatteista on Journalistin ohjeissa kohdassa ”Tietojen hankkiminen ja julkaiseminen”: ”7. Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.” Onko Yle tätä toteuttanut? Kun lakiesityksessä jo aiemmin esiin tuomani kohta — ”Avoimuutta koskevien säännösten tavoitteena on lisätä Yleisradion toiminnan julkisuutta. Lain muutos lisäisi Yleisradion velvollisuuksia julkaista toimintaansa ja talouteensa liittyviä tietoja yleisölle.” — koskettaa sitä, että Ylen toiminta tarvitsee suitset täältä eduskunnasta, että Yle itse on avoin toiminnassaan, ja kun se pitää säätää lailla, niin pidän sitä kuvaavana, ettei Yle tällaisena mediana, joka korostaa journalistista vapautta, ole ollut luotettava itsessään. Journalistisessa ohjeessa lukee myös kohdassa 2 seuraavasti: ”Toimituksellista sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.” Ja kyllä, tutkitusti tämä omasta mielestään riippumaton media on jutuillaan palvellut vasemman laidan tarpeita, sitä suuntaa, mistä poliittinen tuki ja rahoitus on ollut varminta ja mistä Ylen toimintaa ei ole haluttu avoimesti haastaakaan. Esityksen mukaan rahoitus ja toiminta avataan, ja Yle tulee toimimaan toivon mukaan paremmin uskollisena journalistiselle ja sivistävälle tehtävälleen. Ja lopuksi — jos toivoa niin sopisi: Vähemmän vihervasemmistolaista humppaa, Mustaa Marskia, enemmän oikeita, riippumattomia uutisia, Avaraa luontoa, urheilua, suomalaisuuden historiaa, sivistystä jonninjoutavien alapääpäiväkirjojen sijasta. Ja erityisesti: lisää koko Suomen asioiden käsittelyä, myöskin maakunnan terveisiä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+11.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-04-29T17:16:15,2025-04-29T17:19:43,Hyväksytty,1.1 2025_44_66,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Perholehto poissa, edustaja Päivärinta poissa, edustaja Seppänen poissa. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_67,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yle saa vuosittain lähes 600 miljoonaa euroa suomalaisten veronmaksajien rahaa. On siis korkea aika, että kansalaisilla on oikeus tietää, mihin tuo raha todella menee. Tämä parlamentaarisen ryhmän päätökseen perustuva esitys on askel oikeaan suuntaan, kun se vaatii Yleä avaamaan talouttaan ja toimintaansa aiempaa tarkemmin ja avoimemmin. Arvoisa puhemies! Avoimuus ei saa jäädä pelkäksi sanahelinäksi, ja Ylen hallintoneuvoston tehtävä on pitää siitä kiinni. Yle ei ole mikään erillinen kupla, vaan koko kansan media. Sen pitää palvella kaikkia suomalaisia ohjelmasisällöllisesti sekä alueellisesti, kattaen koko Suomen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+11.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-04-29T17:19:53,2025-04-29T17:20:47,Hyväksytty,1.1 2025_44_68,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_44_69,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi. Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi kansainväliseen terveyssäännöstöön tehdyt muutokset siltä osin kuin ne kuuluvat Suomen toimivaltaan. Muutoksien hyväksyminen antaisi kansainväliselle yhteisölle paremmat välineet ehkäistä ja torjua pandemioita ja muita vastaavia terveysuhkia. Kansainvälinen yhteistyö on olennaisen tärkeää torjuttaessa pandemioita ja muita laaja-alaisia terveyshätätilanteita, jotka eivät lähtökohtaisesti tunne rajoja ja edellyttävät yhteisiä toimia. Covid-19-pandemian seurauksena WHO:n jäsenvaltiot arvioivat, että kansainvälistä sääntelykehystä pandemioihin ja muihin terveysuhkiin varautumiseksi tulisi vahvistaa. WHO:n jäsenvaltioiden oli mahdollista tehdä IHR:n muutosehdotuksia WHO:n pääjohtajalle syyskuun 2022 loppuun mennessä, ja jäsenvaltiot toimittivatkin yhteensä yli 300 ehdotusta IHR:n muuttamiseksi. IHR:n muutosehdotuksia varten perustettu hallitustenvälinen työryhmä käsitteli muutosehdotuksia yhteensä kahdeksassa eri kokouksessa, minkä jälkeen neuvotteluja jatkettiin vielä yleiskokouksen aikana perustetussa epävirallisessa neuvotteluryhmässä. WHO:n yleiskokous hyväksyi muutokset 1.6.2024. Suomi osallistui kaikkiin hallitustenvälisen työryhmän kokouksiin paikan päällä Genevessä. Lisäksi Suomi osallistui EU:n koordinaatioihin sekä kokousviikkojen aikana että kokousten välissä. Suomi kommentoi myös kirjallisesti EU:n kantamatriiseja, joihin kerättiin EU:n jäsenvaltioiden näkemyksiä muutosehdotuksista EU:n yhteistä kannanmuodostusta varten. Suomi muun ohella korosti IHR:n merkitystä olemassa olevana kansainvälisenä lainsäädäntökehyksenä ja toi esiin tarpeen päivittää IHR ajan tasalle samalla kuitenkin varmistaen sen toimivuus ja se, ettei tekstiä avata neuvotteluille muilta kuin tarvittavilta osin. IHR:n hyväksytyt muutokset vastaavat Suomen kantaa ja niitä tavoitteita, joita Suomi ajoi neuvotteluissa. Arvoisa puhemies! Pääsääntöisesti muutokset IHR:ään tuovat kansallisesti muutoksia terminologiaan, ja lisäksi jäsenvaltioiden tulee nimetä uusi IHR-viranomainen. Käytännössä Suomessa tällä nimeämisellä ei ole odotettavissa merkittäviä käytännön vaikutuksia. Uudeksi IHR-viranomaiseksi hallitus ehdottaa sosiaali- ja terveysministeriötä. THL jatkaisi IHR-yhteysviranomaisena, kuten tähänkin saakka. Säännöstöön lisätty uusi 44 a artikla määrää perustettavaksi uuden koordinoivan rahoitusmekanismin, joka voisi lisätä rahoitustarpeita tilanteissa, joissa jo olemassa olevat rahoitusmekanismit osoittautuisivat tilanteeseen ja tarpeeseen nähden riittämättömiksi. Rahoitusmekanismi ei kuitenkaan luo sopimusosapuolille uusia sitovia rahoitusvelvoitteita. Arvoisa puhemies! IHR:ään tehdyt muutokset edistävät osaltaan kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden toteutumista, velvoitteiden, joita Suomi on muutoinkin sitoutunut noudattamaan ja edistämään. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+12.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-04-29T15:13:10,2025-04-29T15:16:23,Hyväksytty,1.1 2025_44_70,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_71,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on esitys, jossa ehdotetaan hyväksyttäväksi Maailman terveysjärjestö WHO:n terveyssäännöstön muutoksia eli IHR-sopimusta siltä osin kuin se kuuluu Suomen päätösvaltaan. Liian moni ei ole koskaan kuullutkaan tästä WHO:n IHR-sopimuksesta. Vakuutan kuitenkin teille, että tämä on tärkeä aihe, joka tulee varmasti vaikuttamaan meihin kaikkiin seuraavan mahdollisen pandemian koittaessa. Siksi koen tärkeäksi puhua tästä ja tuoda ilmi tähän sopimukseen liittyvät ongelmat. Arvoisa puhemies! Mikäli Suomi hyväksyy IHR-sopimuksen muutokset, muuttaisivat ne perustavanlaatuisesti suhtautumistamme pandemioihin, kansanterveyteen ja kansalliseen itsemääräämisoikeuteen. Muutoksethan on jo hyväksytty WHO:ssa, ja nyt on kyse siitä, hyväksyykö vai hylkääkö Suomi nämä. Me emme voi ennustaa tulevaa, mutta meidän täytyy aina huolehtia siitä, että tilanteessa kuin tilanteessa meillä on kansallinen itsemääräämisoikeus omaa maatamme koskevissa asioissa. Ensimmäinen huolenaiheeni liittyy pandemiahätätilan määritelmään. IHR-sopimuksen uudessa versiossa pandemiahätätila voitaisiin julistaa pelkän uhan mahdollisuuden perusteella, ilman että olisi tarkkoja kriteerejä sairastuvuuden tai kuolleisuuden tasosta. Vaikka sosiaali- ja terveysministeriö vakuuttaa, että hätätilan kriteerit sisältävät terveydenhuollon kestokyvyn ylittymisen vaaran, käytännössä hätätila voitaisiin julistaa vaikka suhteellisen harmittoman taudin perusteella, kuten historia osoittaa. Muistamme hyvin vuoden 2009 sikainfluenssan, jonka jälkikäteen todettiin olleen yhtä vakava tauti kuin tavallinen kausi-influenssa. Silti WHO julisti siitä kansainvälisen hätätilan. Vuonna 2022 apinarokko oli toinen esimerkki: viisi kuollutta maailmassa riitti WHO:n pääjohtajalle hätätilan julistamiseen asiantuntijakomitean suosituksesta huolimatta. Onko tämä se taso, jolla haluamme kansainvälisiä hätätiloja julistettavan? Arvoisa puhemies! Toinen huoleni koskee terveystuotteiden suosituksia pandemiahätätilassa. WHO:n pääjohtaja voisi antaa suosituksia esimerkiksi rokotteiden käytöstä, ja tässä kohdassa sosiaali- ja terveysministeriökin myöntää, että kaupallisten intressien riski on todellinen. Koronapandemian aikana WHO toimi toistuvasti tavalla, joka suosi kaupallisia tuotteita, jotka eivät pohjautuneet parhaaseen tieteelliseen näyttöön. Esimerkiksi Pfizerin varapääjohtajan tunnustus, ettei heidän koronarokotteensa estänyt tartunnan leviämistä, paljastui vasta EU-parlamentin kuulusteluissa, ei WHO:lta. Miksi emme saaneet tätä tietoa ajoissa, vaikka WHO väitti toimivansa parhaan tieteellisen näytön varassa? Kolmantena huolenaiheena pidän sitä, että WHO:n suosittelemat terveystuotteet voisivat sisältää geeniterapiaa ja solutuotteita. MRNA-rokotteet voidaan lukea geeniterapiatuotteiksi, ja niistä on aiheutunut moninkertaisesti haittavaikutuksia verrattuna perinteisiin rokotteisiin. Lisäksi on epäilystä rokotteiden sisältämästä dna-kontaminaatiosta. Miten voimme luottaa siihen, että jatkossa WHO suojelisi kansalaistemme terveyttä eikä rahoittajiensa kaupallisia intressejä? Myös WHO:n rooli oikean ja väärän tiedon määrittelijänä herättää vakavaa huolta. Koronapandemian aikana WHO itse tuotti mis- ja disinformaatiota muun muassa väittäessään, että rokote ehkäisee tartuttamista. Samaan aikaan eriävää tietoa sensuroitiin WHO:n ja internetjättien toimesta riippumatta sen tieteellisestä paikkansapitävyydestä. Moni varmasti muistaa, että jos mainitsit sosiaalisessa mediassa mitään koronasta pandemian aikana, varsinkin valtavirrasta poikkeavaa ajatusta, niin somealusta saattoi sensuroida julkaisun tai virheellisesti väittää, että julkaisu sisältää disinformaatiota. Jos tämä sama linja jatkuu, vaarana on, että kriittinen tieteellinen keskustelu tukahdutetaan ja vain kaupallisia ja poliittisia intressejä tukevat näkemykset sallitaan. Arvoisa puhemies! Sitten on vielä tämä taloudellinen puoli: Vaikka sosiaali- ja terveysministeriö vakuuttaa, että WHO:n ja IHR:n rahoitus tulee olemaan vapaaehtoista, niin pandemia-ajan kokemukset osoittavat, että niin kutsutut vapaaehtoiset sitoumukset muuttuvat nopeasti painostukseksi lisärahoitukseen. Lopuksi on syytä huomioida WHO:n rahoitusrakenne, sillä vain pieni osa WHO:n rahoituksesta tulee jäsenvaltioilta. Iso osa rahoituksesta tulee erilaisilta säätiöiltä ja yrityksiltä. Entinen WHO:n pääjohtaja Margaret Chan totesi jo vuosia sitten, että WHO toimii rahoittajiensa toivomusten mukaisesti. Tätä kutsutaan mielestäni yleensä sanalla korruptio. Kuinka siis varmistamme, että Suomen kansallinen etu säilyy, kun päätöksiä tehdään näin rahoittajavetoisessa ympäristössä? Arvoisa puhemies! Tämä WHO:n IHR-sopimuksen hyväksyminen ei ole mikään tekninen yksityiskohta tai vähäpätöinen sopimusmuutos. Ihmisten täytyy ymmärtää, että se on valtava muutos, joka koskisi suoraan suomalaisten terveyttä, perusoikeuksia, taloutta ja sananvapautta. Näillä perusteilla, joita olen tuonut tässä ilmi, olen vahvasti sitä mieltä, ettei Suomi voi hyväksyä WHO:n IHR-sopimuksen muutoksia ilman perusteellista kriittistä arviointia ja kansallisen itsemääräämisoikeuden ehdotonta puolustamista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+12.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-04-29T15:16:26,2025-04-29T15:22:12,Hyväksytty,1.1 2025_44_72,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_73,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kulkutautien ehkäiseminen ja torjunta on äärimmäisen tärkeää. Tämän esityksen kohdalla mietin sitä, tiedämmekö aivan varmasti, mihin kaikkeen olemme ryhtymässä, jos hyväksymme nämä kansainväliseen terveyssäännöstöön ehdotetut muutokset. Onko Suomessa, saati Euroopassa tai laajemmin sen ulkopuolella, vielä käyty riittävästi läpi näitä korona-ajan tapahtumia, mitä silloin tapahtui ja mitä seurasi niistä toimenpiteistä, joita silloin niin Suomessa kuin muualla maailmassa tehtiin? Luulen, että eduskunnassakin olisi syytä vielä käydä tarkemmin ja laajemminkin läpi näitä korona-ajan tapahtumia ja niiden päätöksien seurauksia, joita teimme. Ainakin siitä seurasi valtavasti velkaa, jota nyt maksamme ja jolla on kansalaisille seurauksensa, kun velkojen ja korkojen maksun takia joudumme nyt leikkaamaan erilaisista asioista. Korona-ajan läpikäyminen auttaisi torjumaan kulkutauteja vastaisuudessa ja myös arvioimaan esimerkiksi tällaisten nyt käsillä olevien uusien ehdotettujen toimenpiteiden, kuten näiden WHO:n terveyssäännöstöön tehtävien muutosten, tarpeellisuutta, kohtuullisuutta ja järkevyyttä. Jos seuraava kulkutauti uhkaa, meidän tulee olla viisaampia, ja uskon, että jo olemmekin, mutta luulen, että meillä vielä olisi paljon opittavaa siitä, mitä olemme tähän mennessä Suomessa ja muualla tehneet. Arvoisa puhemies! Mielestäni olennaista on se, että me Suomessa huolehdimme suomalaisista, suomalaisten terveydestä, suomalaisten ja Suomen taloudesta ja myös Suomen itsemääräämisoikeudesta myös näissä kulkutautien torjuntaan liittyvissä asioissa. Suomen tulee itse kyetä kaikissa tilanteissa päättämään kulkutautien ehkäisyyn ja torjuntaan liittyvistä toimista ja niihin liittyvistä rahojen käytöistä. Toivon, että tämä hallituksen esitys käydään valiokunnissa tarkasti ja avoimen rehellisesti läpi ja että asiantuntijakuulemiset ovat riittävät.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+12.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-04-29T15:22:16,2025-04-29T15:24:26,Hyväksytty,1.1 2025_44_74,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_75,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri, hyvät miehet ja naiset! WHO on pandemian jälkeen useiden vuosien ajan työstänyt kahta rinnakkaista kansainvälistä sopimusta, WHO:n pandemiasopimusta ja IHR-sääntömuutoksia eli kansainvälisen terveyssäännöstön muutoksia. Nämä sopimukset liittyvät toisiinsa, mutta julkisuudessa ne on usein sekoitettu toisiinsa. Tiivistetysti: pandemiasopimuksessa sovitaan periaatteista, IHR-sääntömuutoksissa käytännöistä. Nyt hyväksyttäväksi esitetään WHO:n yleiskokouksessa viime toukokuussa hyväksytyt IHR-sääntömuutokset, jotka koskevat pandemian hallinnan konkreettisia toimia. WHO:n molemmat sopimukset ovat herättäneet maailmalla laajaa keskustelua ja kritiikkiä, mutta ne ovat olleet myös useiden valtiollisten sopimusosapuolten osalta vastatuulessa. Suomessa IHR-sopimus on edennyt tähän vaiheeseen päätöksentekoa vailla laajempaa julkista keskustelua, eli ollaan menty niin sanotusti sammutetuin lyhdyin. Tässä vaiheessa onkin syytä läpivalaista sitä, mistä sopimuksen suhteen on kiistelty ja mihin on edetty. Kansalaisilta on tullut runsaasti palautetta ja huolta siitä, mihin sopimuksilla sitoudutaan ja mitä on jatkossa odotettavissa. Koronapandemian aikaiset pakkotoimet ja rokotepassit ovat edelleen hyvässä muistissa, eikä luottamus pandemian hallinnan toimien järkevyyteen ole täysin palannut. Haluan muistuttaa tässä myös siitä hoitajien pakkorokottamisesta, joka viime hallituksen toimesta tehtiin. Arvoisa puhemies! Mikä WHO:n pandemiatoimiin liittyvissä sopimuksissa on huolestuttanut? Sopimusten aiemmissa versioissa esitettiin muun muassa huomattavaa päätösvallan keskittämistä pandemian julistamisessa ja pandemiatoimissa WHO:lle sekä hämärrytettiin kynnystä julistaa pandemia tai terveyshätätila. Jos nämä ehdotukset olisivat menneet läpi sellaisinaan, olisi sopimukseen liittynyt huomattava riski mielivaltaisesta hätätilojen tai pandemioiden julistamisesta. Tämä puolestaan olisi mahdollistanut toimia, jotka olisivat voineet hyödyttää suhteettomasti kansainvälistä lääketeollisuutta ja muita terveystuotteiden tuottajia. WHO:n aiempi toiminta ei ole herättänyt luottamusta tässä suhteessa. Hyvässä muistissa on edelleen sikainfluenssan pandemiaksi julistaminen, jossa WHO oli alentanut ennen julistamista pandemian määritelmää. Pandemiaan nojaten päästiin käynnistämään laajat kansainväliset rokoteohjelmat, joiden aiheuttamista rokotehaitoista jouduttiin pitkällisiin korvausprosesseihin Suomessakin. Noin 200 suomalaista sai korvauksia rokotteesta aiheutuneesta narkolepsiasta. Kesällä 2022 WHO:n pääsihteeri julisti terveyshätätilan apinarokosta vastoin WHO:n oman asiantuntijaryhmän käsityksiä. Huoli WHO:n ongelmallisista toimista hätätilojen ja pandemioiden hallinnassa ja intressisidonnaisista tulkinnoista ei siis ole tuulesta temmattu, vaan perustuu aiempiin näyttöihin. Tähän väliin yritän omin sanoin kertoa ihmettelyni siitä, kun viime hallituskaudella oli valtioneuvoston papereissa sellainen lause — itse asiassa minulla on täällä se valtioneuvoston tutkimuskatsaus covid-19:ään — että ”ivermektiini estää sars-cov-2-viruksen replikaation in vitro”. Lainaan täältä lauseen: ”Toisin sanoen, syyhypunkin hoitoon käytettävä lääke ivermektin estää tehokkaasti sars-cov-2-viruksen replikaation in vitro.” Elikkä jos tämä on ollut meidän valtioneuvoston papereissa, niin tuliko sitten WHO:sta tieto, ettei tätä saa käyttää, vai miksi tätä alettiin kutsumaan hevosen matolääkkeeksi? Jollakin lailla tulee mieleen, että tässä on joku lääketeollisuuden intressi ollut kyseessä, koska tätä ei sallittu. Niin kuin tiedossamme on, osa ihmisistä käytti tätä ja hyvin tuloksin, ovat sanoneet, että siitä oli apua. Tiedän jopa lääkärin, joka sitä vaikeaan koronaan söi salaa kotona ja parani sillä. Arvoisa puhemies! Valitettavasti täysin puhtain paperein WHO ei selvinnyt myöskään menettelystä, jolla IHR-sopimus toukokuussa 24 hyväksyttiin. WHO:n omien sääntöjen mukaan viimeisin versio sopimuksesta olisi pitänyt olla tarjolla osapuolilla neljä kuukautta ennen yleiskokousta. Sopimusta kuitenkin muuteltiin kokoukseen saakka, jossa se lopulta hyväksyttiin hyvin epämääräisten paikalla tapahtuneiden järjestelyjen saattelemana ilman äänestystä. Sopimus tavallaan salakuljetettiin kokouksessa läpi sopivalla hetkellä, jolloin osallistujien valppaus siihen nähden oli herpaantunut ja monet merkittävät toimijat olivat jo lähteneet kokouksesta. WHO:n toimintamalli sopimuksen käsittelyssä ei herätä minun luottamustani. Laajan kansainvälisen vastustuksen ja kritiikin seurauksena IHR-sääntömuutoksia työstettiin useita vuosia ennen lopullista hyväksyntää, ja sopimuksen jyrkimmät esitykset ovat loiventuneet huomattavasti. IHR-sääntömuutoksille rinnakkainen WHO:n pandemiasopimus on tällä hetkellä lieventynyt ilmaisultaan huomattavasti, mihin lienee vaikuttanut USA:n ja Argentiinan irtisanoutuminen WHO:sta, mikä puhuu myös omaa kieltään sopimusten ongelmista. IHR-sääntömuutosten sisältö ei ole edelleenkään ongelmaton. Sen suhteen tulisi edelleen kiinnittää huomiota velvoitteisiin ja sitoumuksiin, joita sopimuksessa tehdään, niiden kustannuksiin sekä sopimuksesta irtautumisen menettelyihin. Miten Suomi voi irtautua tarvittaessa sopimusmuutoksista, jos niistä aiheutuu odottamattomia ongelmia? Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Teen tämmöisen esityksen, vaikka tässä nyt ei esittää saakaan, mutta toivottavasti tämä huomioidaan siellä meidän ministeriöissä: Esitän, että Suomi tekee varauman IHR-sopimukseen niiltä osin kuin se on ristiriidassa perustuslakimme ja oman lainsäädäntömme kanssa. Varauma valtiosopimuksessa on seuraavanlainen: miten tahansa muotoiltu tai nimitetty yksipuolinen selitys, jonka valtio antaa allekirjoittaessaan sopimuksen tai sitoutuessaan siihen ja jonka tarkoituksena on valtiosopimuksen tiettyjen määräysten oikeudellisten vaikutusten poistaminen tai muuttaminen sovellettaessa niitä tähän valtioon. — Arvoisa puhemies, kiitän.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+12.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-04-29T15:24:28,2025-04-29T15:32:25,Hyväksytty,1.1 2025_44_76,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Garedew, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_77,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi kuuluu, valitettavasti, YK:n alaiseen Maailman terveysjärjestö WHO:hon, joka on nyt uudistamassa pandemioiden torjumista koskevia sopimuksiaan. Nyt nämä muutokset on tuotu myös eduskunnan käsiteltäviksi. Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi kansainväliseen terveyssäännöstöön tehtävät muutokset. Näitä on valmisteltu eri tahojen toimesta jo pitkään. Suomi on painottanut neuvotteluissa, että jäsenmaiden toimivaltaa tulee kunnioittaa ja että säännöstön muutoksista ei saa koitua uusia sitovia taloudellisia velvoitteita. Oma mielipiteeni on, että nämä muutokset elikkä IHR-sopimus tulee hylätä kokonaisuudessaan. Niihin sisältyy aivan liian monia riskejä kontrollointiin, ylilyönteihin ja taloudellisiin kustannuksiin. Esimerkiksi säännöstöön uutena lisättävästä pandemiahätätilan määritelmästä puuttuu nyt aivan kokonaan kriteeri sille, kuinka paljon taudin on täytynyt aiheuttaa kuolleita tai sairastuneita, ennen kuin pandemiahätätila voidaan julistaa — pelkän uhan perusteella siis. Tämä altistaa jatkossa samankaltaiselle mielivaltaisuudelle, mitä nähtiin viimeksi vuonna 2022, kun WHO:n pääjohtaja julisti apinarokon kansainväliseksi terveyshätätilaksi täysin vastoin oman asiantuntijakomiteansa mielipidettä ja vaikka siihen mennessä tautiin oli maailmanlaajuisesti kuollut ainoastaan viisi henkilöä — uskomatonta toimintaa. Terveyssäännöstö sisältää myös todellisia taloudellisia riskejä sille, että tiettyjä lääkkeitä ja rokotteita aletaan suositella hätäisesti ilman riittävää puolueetonta tieteellistä tietoa niiden todellisista hyödyistä, saatikka sitten haittavaikutuksista ja riskeistä. Lääkeyhtiöille tämä sopii tietenkin mainiosti, ja heillä onkin varmasti lobbauskoneistot valmiiksi hiottuina odottamassa, koska ne pääsevät käärimään voitot jäsenvaltioiden lääkeostoista. Yhtenä vaarallisimmista riskeistä näen WHO:lle myönnettävän oikeuden määritellä, mikä on disinformaatiota ja mikä ei. On käsittämätöntä, ettei koronapandemiasta opittu sen vertaa, että ymmärrettäisiin, millaista kahtiajakoa ja cancelointia silloin aiheutettiin sillä, että sallittiin vain yksi oikea mielipide ja kaikki muu julistettiin kysymättä salaliittoteorioiksi. WHO ja sen myötä kotimaiset asiantuntijamme esimerkiksi levittivät vahvasti sanomaa siitä, että rokottautumalla suojaat läheisesi. Koronapasseilla kansalaiset jaettiin hyviin ja pahoihin ihmisiin. Rokottamattomia sairaanhoitajia potkittiin pihalle. Meni pitkään WHO:lta myöntää, että itse asiassa rokote ei estänytkään tartuttamasta ja ihmisten syyllistäminen olikin ollut perusteetonta. Neljäs epäkohta tässä on sitten se taloudellinen puoli. Vaikka sopimus ei sisältäisikään pakottavia velvoitteita, niin on itsestään selvää, että paine tulee olemaan kova. Suomen oman varautumisen ja WHO:n erinäisten suositusten toimeenpanon lisäksi länsimaiden odotetaan varmasti tukevan kehittyviä maita taistelussa tautia vastaan. YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea on jo 25 vuotta sitten korostanut yleiskommentissaan, että sopimusvaltioilla on erityinen velvollisuus tarjota kansainvälistä apua ja yhteistyötä erityisesti kehitysmaiden tukemiseksi. Pandemian hetkellä vallassa olevat ovat avainasemassa. Löytyykö rohkeutta sanoa ”ei”, vai tullaanko suomalaisten rahaa taas haaskaamaan johonkin, mistä ei loppujen lopuksi ole edes mitään hyötyä? Arvoisa puhemies! Maailman terveysjärjestön ehdotuksiin tulisi suhtautua suurella varauksella, eikä näitä esitettyjä muutoksia tulisi hyväksyä. Kaikki, mikä näyttää hyvältä, ei välttämättä ole sitä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+12.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-04-29T15:32:29,2025-04-29T15:37:58,Hyväksytty,1.1 2025_44_78,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_79,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että tämä laki saa näin hyvän, ansiokkaan lähetekeskustelun, todellakin, koska tuntuu, että tämä esitys, mitä nyt parhaillaan käsittelemme täällä salissa, on kovin ristiriitainen. Itse suhtaudun näihin asioihin vähän, sanotaanko, järkevämmin. Uusia tauteja ja viruksiahan meille tulee joka päivä, joka vuosi tulee lisää erilaisia viruksia ja emme tiedä koskaan, mikä niistä on todella tappava tai mikä on vähemmän tappava, tai joku virushan voi olla harmitonkin, että sitä ei edes huomata. Koronastakin kannattaa huomata se, että emme sillä hetkellä, kun ruvettiin toimimaan, todella tienneet, mitä tapahtui. Ihmisiähän kuoli paljon, ja mikä sitten oli oikea toimintatapa. Mitä olisi sitten tapahtunut, ellemme olisi toimineet? Sitten olisi jälleen uudet käräjät olleet sen jälkeen. Mutta hyvä, että nyt tämä lakiesitys on täällä, ja suosittelen, että asiantuntijavaliokunta, erikoisvaliokunta, joka tästä antaa mietinnön, käy tämän huolella läpi ja kuulee asiantuntijoita, että mitä tässä pitää tehdä tai mitä pitää jättää tekemättä. Se on tärkeää. Ja lopuksi, arvoisa puhemies, vielä kiitän edustaja Mäenpäätä. Minulle selvisi hänen puheensa aikana eräs tärkeä asia, mitä olen ikäni ihmetellyt. Hän puheessaan puhui hyvin tästä aineesta ivermektiini, tai mikä sen aineen nimi olikaan, ja nyt minulle selvisi, mikä on se hevoskuuri. Nyt minä sen tiedän, ja tämä helpottaa loppuelämää paljon — kiitän siitä. [Naurua]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+12.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-04-29T15:38:00,2025-04-29T15:39:24,Hyväksytty,1.1 2025_44_80,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_81,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Myös minä pidän erittäin hyvänä sitä, että eduskunnalla on mahdollisuus käydä tämä juurta jaksain läpi ja saada vastauksia myös esillä olleisiin kysymyksiin. Hallituksen tavoitteena on tietenkin huolehtia suomalaisten terveydestä. Tämä IHR-säännöstö on yhteistyön perusta, ja se kattaa toimia rajat ylittäviin terveysuhkiin varautumiseksi ja vastaamiseksi. Koronapandemia oli esimerkki siitä, että virukset ja terveysuhat eivät tunne valtion rajoja vaan kansainvälistä terveysyhteistyötä ihan välttämättä tarvitaan. Tämän IHR:n tarkoituksena on ehkäistä, torjua ja hallita tartuntatautien leviämistä kansainvälisesti. Tämä säännöstö on erittäin tärkeä, ja sen kehittäminen on myöskin perusteltua. Mikä on Suomen arvio lopputuloksesta? Nämä muutokset vastaavat Suomen kantaa, jonka tietysti viime kädessä aina eduskunta määrittää. Edellä kuvattuja tavoitteita, joita Suomi ajoi neuvotteluissa, pidimme välttämättöminä ja tärkeinä. IHR:n muutoksilla muun muassa vahvistetaan kansainvälistä terveyshätätilannevalmiutta ja varautumista sekä vastetta. Näistä muutoksista ei koidu jäsenmaille uusia sitovia rahoitusvelvoitteita. Muutokset kunnioittavat jäsenvaltioiden toimivaltaa muun muassa terveyspolitiikan määrittelyssä ja varautumisessa mutta toisaalta myös tunnistavat jäsenvaltioiden vastuun varautumisessa. Siirretäänkö IHR:llä toimivaltaa WHO:lle? Voimassa oleva IHR tai nyt siihen neuvotellut muutokset eivät anna WHO:lle valtuuksia määrätä mitään terveydenhuoltotoimenpiteitä — esimerkiksi ulkotilat, muut rajoitukset, rokotukset — vaan IHR:n mukaan WHO voi tukea sopimusvaltioita ja koordinoida vastatoimia kansanterveysuhan aikana mutta vain sopimusvaltion niin pyytäessä tai sen hyväksyessä WHO:n avuntarjouksen. Päätäntävalta Suomessa toteutettavista vastatoimista säilyy jatkossakin Suomessa. Ja niin kuin totesin, IHR ei luo jäsenvaltioille uusia sitovia rahoitusvelvoitteita. Tässä edustaja Mäenpään puheenvuorossa nousi esiin muun muassa myöskin tämä pandemiasopimus, joka on todella eri asia mutta liittyy toki tähän kokonaisuuteen. WHO:n jäsenvaltiot pääsivät sopuun myöskin pandemiasopimuksesta 16.4.2025, ja se on tarkoitus hyväksyä WHO:n yleiskokouksessa toukokuussa. Pandemiasopimuksen tavoitteena on vahvistaa kansainvälistä varautumista pandemioihin ja muihin terveysuhkiin. Kun WHO:n yleiskokous oletettavasti on hyväksynyt pandemiasopimuksen, kukin WHO:n jäsenvaltio käsittelee ja sitoutuu siihen valtiosääntönsä mukaisesti. Eli myös pandemiasopimuksesta laaditaan aikanaan hallituksen esitys, joka lähetetään julkiselle lausuntokierrokselle ennen kuin se sitten annetaan eduskunnalle lopullisesti hyväksyttäväksi, ja siinäkin kohdassa tosiaan eduskunta kaiken tarvittavan tiedon saa. Pandemiasopimusluonnos sisältää kirjauksen siitä, ettei sopimuksella siirretä kansainvälistä toimivaltaa WHO:lle vaan kansallinen toimivalta säilyy edelleen jäsenvaltioilla. Ja vielä hyvin lyhyesti: Edustaja Aittakumpu nosti esiin, että tarvitaan lisää tietoa, riippumatonta tutkimusta koronapandemiasta ja siitä, mitä siitä voitiin oppia, mitä mahdollisia virheitä tehtiin, eli läpikäyntiä siitä. Tällainen riippumaton tutkimushanke on käynnissä. Sitä hanketta johtaa Turun yliopisto, ja siinä on laaja tutkijajoukko. Näitä tuloksia tulemme sitten saamaan tästä tutkimuksesta — olikohan ensi vuoden aikana, tarkistan vielä tämän aikataulun tälle tutkimushankkeelle — tällä hallituskaudella. Mutta se on hallituksen ohjelmassa, että riippumattomana tällainen tutkimus tehdään, ja se on tärkeätä. Samaan aikaan tällä hallituskaudella on myöskin tarkoitus uudistaa tartuntatautilakia. Se tulee sitten aikoinaan eduskunnan käsiteltäväksi, ja siinä pyritään myöskin ottamaan opiksi koronapandemiasta ja katsomaan läpi niitä asioita, [Puhemies koputtaa] mitä voidaan jatkossa tehdä paremmin, mikäli vastaavaa tulemme kokemaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+12.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-04-29T15:39:27,2025-04-29T15:43:41,Hyväksytty,1.1 2025_44_82,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain sekä rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 28/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Oikeusministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_44_83,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain sekä rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 28/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämän esityksen tarkoituksena on tehdä komission aloittaman rikkomusmenettelyn edellyttämät muutokset kansalliseen lainsäädäntöön. Rikkomusmenettely koskee eurooppalaista pidätysmääräystä koskevaa puitepäätöstä, joka vuonna 2004 pantiin Suomessa täytäntöön niin sanotulla EU:n luovuttamislainsäädännöllä. Tässä laissa on kyse rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta, jossa toisessa valtiossa oleva henkilö voidaan luovuttaa pyynnön esittäneeseen valtioon joko syytetoimenpiteitä varten tai vapausrangaistuksen täytäntöönpanoa varten. Esitys sisältää ehdotukset, joita pidetään tarpeellisina komission Suomelle esittämien vaatimusten johdosta. Esitys on kiireellinen, sillä komissiolle on ilmoitettu säädäntömuutosten tulevan voimaan nyt tämän kevään aikana. Keskeisimmät esityksen muutosehdotukset koskevat Suomen kansalaisen luovuttamista toiseen maahan. EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan jäsenvaltion omia kansalaisia koskeva sekä siellä vakinaisesti asuvia ja oleskelevia koskeva sääntely eivät lähtökohtaisesti saa poiketa toisistaan. Nyt on tilanne se, että mikäli Suomessa asuva Suomen kansalainen on kieltäytynyt luovutuksesta toiseen maahan, häntä ei ole voinut luovuttaa, koska kyseessä on ehdoton kieltäytymisperuste. Tästä johtuen esityksessä ehdotetaan komission menettelyn vaatimalla tavalla, että kun kyse on henkilön luovuttamisesta vapausrangaistuksen täytäntöönpanoa varten, luovuttaminen Suomesta muutettaisiin harkinnanvaraiseksi myös Suomen kansalaisten osalta. Esityksen mukaan luovuttamisen edellytykset olisivat jatkossa tältä osin samat Suomen kansalaisten ja Suomessa vakinaisesti asuvien ja oleskelevien osalta. Tähän lakiesitykseen on kirjattu, että muilta kuin Suomen kansalaisilta edellytettäisiin kuitenkin pääsääntöisesti viiden vuoden asumista tai oleskelua laillisesti Suomessa. Tästä johtuen myös esityksen 21 §:ään on lisätty, että poliisilla on oikeus saamansa selvityksen tueksi tarkistaa luovutettavaksi pyydetyn maassa oleskelun pituutta ja laillisuutta koskevat tiedot ulkomaalaisasioiden asiankäsittelyjärjestelmästä ja keskusrikospoliisi toimittaa tästä asiakirjat toimivaltaiselle syyttäjälle. Tämä on tietysti tärkeää siksi, että kun arvioidaan sitä, onko henkilö ollut laillisesti Suomessa, niin tämä voidaan tarkistaa sitten asiakirjoista ja rekisteristä, jotta tuomioistuinkin voi tehdä harkintaansa sen pohjalta. Siltä osin kuin laissa on kyse luovuttamisesta syytetoimenpiteitä varten, esityksessä ehdotetaan, että luovutettavan henkilön Suomeen palauttamista koskevan ehdon asettaminen muutettaisiin samalla tavalla harkinnanvaraiseksi Suomen kansalaisten osalta. Esityksen mukaan palauttamista koskevat ehdot olisivat jatkossa samat sekä Suomen kansalaisten että Suomessa vakinaisesti asuvien ja oleskelevien osalta. Muilta kuin Suomen kansalaisilta edellytettäisiin tässäkin tilanteessa vähintään viiden vuoden asumista ja oleskelua laillisesti Suomessa. Tuomioistuimen harkitessa näitä edellytyksiä luovuttaa henkilö ja palauttamisehdon asettamista keskeistä olisi, että henkilön jäämisen Suomeen voitaisiin katsoa parantavan luovutettavaksi pyydetyn mahdollisuuksia sopeutua uudelleen yhteiskuntaan hänelle tuomitun rangaistuksen päättyessä taikka muusta erityisestä syystä. Selvänä voidaan pitää, että Suomen kansalaisten osalta edellytysten täyttyminen olisi tavanomaista, joten muutoksella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia nykyiseen käytäntöön. Voidaan olettaa, että henkilö, joka on Suomen kansalainen, on hyvin sopeutunut yhteiskuntaan lähtökohtaisesti. Tarkoitettu sääntely merkitsisi muutoksia myös Suomessa vakinaisesti asuvia koskevaan sääntelyyn, mutta tämän henkilöryhmän osalta myös voimassa oleva sääntely on ollut harkinnanvaraista. Ehdotuksissa olisi pääosin kyse voimassa olevan oikeuskäytännön saattamisesta lain tasolle. Esitystä koskeva lausuntopalaute kohdistui tiettyihin rajoitettuihin kysymyksiin. Pääosin esityksen sisältöön suhtauduttiin lausunnoissa myönteisesti. Lausuntopalautteen johdosta esitykseen lisättiin lause, joka sallii joustoa Suomessa vakinaisesti asuville ja oleskeleville asetettuun viiden vuoden asumisedellytykseen. Jouston pois jättäminen olisi yksittäisissä tapauksissa voinut muodostua kohtuuttomaksi. Lain on tarkoitus tulla voimaan rikkomusmenettelyn vuoksi mahdollisimman pian. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+13.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-04-29T15:44:09,2025-04-29T15:49:29,Hyväksytty,1.1 2025_44_84,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain sekä rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 28/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_85,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain sekä rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 28/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On aivan erinomaista, että Euroopan unionin koko alueella on yhtäläiset säännöt näiden rikokseen syyllistyneiden ihmisten luovuttamisasiassa. On aivan yhtä hyvä sekin, että Suomi voi harkita omien kansalaistensa luovuttamista tällaisessa tilanteessa, että onko tarvetta luovuttaa vai eikö ole — se on tärkeää. Euroopan unionihan on tunnetusti alue, jonne paljon ihmisiä haluaa tulla ja saada oleskeluluvan ja sitten parhaimmillaan joissakin tapauksissa jäädä tänne asumaan Suomen kansalaisina. Se on totta kai aika monelle tavoite, mutta tässäkin pitää olla kriittinen ja huomata se, että kaikille ei ovia voida avata, ja se toinen asia, että jos täällä syyllistyy rikokseen, miten heidät poistetaan tästä maasta, niin kuin ovat voimassa olevat lainsäädännöt olemassa jo tällä hetkellä. Toivon, että tämä lakiesitys etenee nopeasti valiokuntakäsittelyssä ja saa hyvän mietinnön, ja niin kuin ministeri esitti omassa puheessaan toivomuksen, toivon itsekin sitä, että valiokunta käy tämän huolella läpi ja toteaa, jos tässä on joitakin kriittisiä kohtia, ja käy ne huolella läpi, ja saamme järjestelmän, joka on yhtenäinen Euroopan unionin alueella. Tässä asiassa ei kannata poiketa siitä, mikä yleinen käytäntö on.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+13.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-04-29T15:49:32,2025-04-29T15:50:44,Hyväksytty,1.1 2025_44_86,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain sekä rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_87,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain sekä rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 28/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän ministeriä tämän lakiesityksen esittelystä. Aivan kuten edustaja Hoskonenkin tuossa totesi, on tärkeää, että me saamme Suomen lainsäädännön yhtenäiseksi ja että pystymme täyttämään nämä EU:lta tulevat velvoitteet. Kokonaisuutenahan tämä esitys on varsin tekninen mutta tuntuu kaikin tavoin tarpeelliselta. Nämä tavoitteet ovat hyvät, se, että parannetaan rikollisten luovuttamisen tehokkuutta ja myöskin oikeudenmukaisuutta, ja se, että tätä kaikkea myöskin kohdellaan eri maissa samalla tavalla ja että Suomen lainsäädäntö on tosiaan yhteensopiva näitten EU-säädösten kanssa. Näiden muutosten osalta toivon, että ne osaltaan myöskin parantavat rikosprosessien sujuvuutta ja myöskin oikeusvarmuuden lisäämistä siinä, että kansalaiset voivat kokea eri tilanteissa, että heitä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja että säännöt ovat kaikille samat. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+13.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-04-29T15:50:44,2025-04-29T15:51:44,Hyväksytty,1.1 2025_44_88,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Adlercreutz ei näytä olevan vielä paikalla. Ministeriä paikalle odottaessamme siirrymme edustajien puheenvuoroihin. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+14.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_44_89,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on väkiluvultaan varsin pieni maa, mutta silti meillä julkinen sektori, voisi sanoa, on kaikkea muuta kuin pieni. Tuoreimpien tietojen mukaan Suomessa on yhteensä ja täsmälleen 4 237 julkisen hallinnon organisaatiota. Valtionhallinnossa erilaisia organisaatioita on 419. Julkisen hallinnon organisaatioissa tehtiin vuonna 2023 yhteensä 510 201 henkilötyövuotta. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan julkinen sektori ylitti viime vuonna ensimmäistä kertaa 700 000 työntekijän rajan. On syytäkin kysyä, tarvitaanko näin valtavaa julkista koneistoa hallitsemaan näin pientä kansaa. Monet julkisen puolen työtehtävistä ovat äärimmäisen tärkeitä, kuten opettajien, hoitajien, lääkäreiden, pelastushenkilöstön ja poliisin tehtävät, mutta ongelma on se, että julkiselle puolelle on vuosikymmenten aikana lisätty jatkuvasti myös sellaisia tehtäviä, jotka eivät ole välttämättömiä. Näitä tehtäviä on lisätty muun muassa ilmastonmuutoksen torjunnan, pride-ideologian, rajat kaikille täysin auki ‑maahanmuuttopolitiikan ja kaikenlaisten mukavien mutta ei-välttämättömien toimintojen rahoittamiseksi. Arvoisa puhemies! Julkista hallintoa eli valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden hallintoa pyöritetään suomalaisilta kerätyillä verorahoilla. Julkisen puolen tehtävien karsiminen on välttämätöntä. Siksi tämä hallituksen esitys vaikuttaa hyvin tarpeelliselta ja oikean suuntaiselta. Ehdotuksena on, että virastojen määrää vähennetään. Nykyiset opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kymmenen virastoa yhdistetään viideksi suuremmaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on virastorakenteen yksinkertaistaminen ja päällekkäisen hallinnon vähentäminen. Meidän on tehtävä tehokkaammin ja karsittava kaikesta, mikä ei ole välttämätöntä. Uudistuksella vastataan osaltaan valtion julkisen talouden kestävyysvajeeseen ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle kohdistettuihin 29,8 miljoonan euron pysyviin säästöihin. Tietohallintoa ja tukitoimintoja pyritään keskittämään ja vähentämään virastojen sisäistä päällekkäisyyttä. Arvoisa puhemies! On selvää, että aina kun jostakin leikataan, se koskettaa jotakin tai joitakin, mutta yhteisiä verorahoja ei kuitenkaan voi jakaa miltei sokeasti ja surutta. On täysin kestämätöntä ja väärin vetää linjaa, jossa julkista hallintoa paisutetaan ilman rehellistä arviointia siitä, mikä on tarpeellista ja välttämätöntä ja voisiko veronmaksajien rahaa säästää tekemällä paremmin, kuten tässä esityksessä nyt on tavoitteena, että esimerkiksi päällekkäisyyksiä karsitaan. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on siis hyvinkin oikean suuntainen, ja toivoisin myöskin kriittistä tarkastelua tässä esityksessä mainitun Opetushallituksen toiminnan suhteen Opetushallituksen ideologisista painotuksista ja viraston paisuneesta roolista, joka ei vastaa tasapuolisen, puolueettoman ja tehokkaan viranomaisen roolia. Opetushallituksen rooli ei ole tähänkään mennessä ollut pelkästään asiantuntijavirasto, vaan se päättää muun muassa opetussuunnitelmien perusteista, osallistuu säädösvalmisteluun ja jakaa laajoja valtionavustuksia. Vuonna 23 se jakoi avustuksia noin 168,5 miljoonaa euroa. Opetushallituksen julkaisut ja ohjeistukset ovat olleet paikoin hyvin vasemmistolaisesti sävyttyneitä, ja ne ovat korostaneet seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyviä teemoja tavalla, joka ylittää neutraalin viranomaistoiminnan rajat. Vai mitä sanotte esimerkiksi siitä, että Opetushallituksen verkostakin tällä hetkellä löytyvän opettajien ohjeen mukaan ”sukupuolen moninaisuudesta voi jakaa ikätasoisesti tietoa lapsille kertomalla esimerkiksi, että joillain pojilla on pimppi”? Kansainvälistymisen ja EU-hankkeiden varjolla Opetushallitus on ajanut monikulttuurisuuspolitiikkaa, joka ei ole linjassa kansallisten prioriteettien tai paikallisten tarpeittemme kanssa. Opetushallituksessa johtokunnalla ja pääjohtajalla on roolinsa, mutta käytännössä poliittinen ohjaus jää vähäiseksi, mikä mahdollistaa virastolle omanlaisen agendan ajamisen. Opetushallituksen ohjeet varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteisiä juhlia ja uskonnollisia tilaisuuksia koskien ovat toistuvasti julkisuudessa esillä, koska koulujen rehtorit ja muu henkilökunta kokevat ne epäselviksi. Tämän takia monissa kouluissa ei uskalleta pitää esillä suomalaiseen kulttuuriin satoja vuosia kuuluneita kristillisiä perinteitä, kuten vaikkapa jouluevankeliumia, vaikka sille ei ole mitään esteitä. Kristillisiä viitteitä pelätään kouluissa niin paljon nykyään, että perinteisiä tiernapoikiakin näkee kouluissa yhä harvemmin. Tästäkään huolimatta Opetushallitus ei ole tarkentanut ohjeistustaan. Miksi? Eikö Opetushallituksen nimenomaan pitäisi pitää suomalaisen sivistyksen, historian, suomalaisen kulttuurin ja suomalaisten arvojen puolta? Vaikuttaa siltä, että intoa on enemmän kansamme ulkopuolelta tulevien niin sanotun monikulttuurisuuden eli kansallemme vieraiden arvojen esiin tuomiselle ja niiden nostamiselle entisten arvojen tilalle. Viime maaliskuussa Opetushallituksen työryhmä ehdotti islamin uskonnon lisäämistä ylioppilaskirjoituksiin. Tarvitaan siis paitsi hallinnon karsimista myös sellaista hallintoa, joka keskittyy ydintehtäviinsä ja joka ajaa Suomen ja suomalaisten asiaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+14.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-04-29T15:53:13,2025-04-29T15:59:12,Hyväksytty,1.1 2025_44_90,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman on poissa. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+14.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_91,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Opetus- ja kulttuuriministeriön virastouudistus on iso ja merkittävä. Tänään haluan nostaa esiin muutamia keskeisiä huomioita ja myös huolia liittyen suunnitteilla olevaan Taide- ja kulttuurivirastoon. Tämä uusi virasto yhdistäisi Taiteen edistämiskeskuksen, Taiken, ja Kansallisen audiovisuaalisen instituutin, KAVIn, toiminnot. Muutos on merkittävä, ja sen onnistumiseen liittyy paljon odotuksia mutta myös perusteltuja huolia. Toiseksi taidetoimikuntalaitoksen rakenteeseen on tulossa merkittäviä muutoksia. Taiteen määrärahojen jakaminen keskitetään uuteen taide- ja kulttuurineuvostoon, ja tämä korvaisi nykyiset valtion ja alueelliset taidetoimikunnat sekä taideneuvoston. Alueellisten taidetoimikuntien lakkauttaminen on herättänyt huolta erityisesti alueellisen asiantuntemuksen, yhdenvertaisuuden ja taiteen autonomian säilymisestä. Tämä huoli on otettava vakavasti varsinkin nyt, kun hallituksen kulttuurileikkaukset iskevät juuri kulttuurin alueelliseen saavutettavuuteen. Ehdotettu rakenne keskittäisi päätösvaltaa pienemmälle joukolle kuin nykyään. On ensiarvoisen tärkeää, että taide- ja kulttuurineuvostossa on jatkossa mukana taiteen tekemisen ja tekijyyden asiantuntemusta. On hyvä, että lausuntokierroksen jälkeen hallituksen esitykseen lisättiin taiteen ja kulttuurin keskeisten tahojen kuuleminen neuvostoa asetettaessa. Uudistukseen liittyy myös asiantuntijapankin perustaminen. Tämä pankki koostuisi asiantuntijoista, joista kootaan hakukohtaisesti paneelit tukemaan tämän neuvoston päätöksentekoa. On tärkeää, että keskeisimmät taiteilijajärjestöt voisivat nimetä suoraan edustajia tähän asiantuntijapankkiin, jotta täällä sitten asiantuntemus olisi mahdollisimman vahvaa ja kattavaa. Lausuntokierroksella nousi myös vakavia huolia taiteen poliittisen ohjauksen lisääntymisestä. Päätöksenteon täytyy säilyä taide- ja kulttuurikentän oman asiantuntemuksen varassa ja pysyä riittävän etäällä poliittisesta vaikuttamisesta. Yksi keskeisistä heidän esille nostamistaan huolista on ollut vertaisarvioinnin säilyminen. Vertaisarviointihan on taiteen autonomian ja riippumattomuuden perusta. Lausuntopalautteen ansiosta vertaisarvioinnin periaate kirjattiin lakiin, ja tämä on kiistatta askel oikeaan suuntaan. Tästä voi kiittää hallitusta. Toivotaan, että tämä tällaisena pysyy. Lopuksi haluan nostaa esiin vielä erään huolen. Uuden viraston tehtäväkentästä ollaan poistamassa maininta taiteilijoiden toimeentuloedellytysten edistämisestä. Tämä kirjaus olisi kyllä erittäin tärkeä, ja sen säilyttäminen olisi selkeä signaali taiteilijoiden työn arvostuksesta ja tuesta. Muutos on aina mahdollisuus, mutta se on myös hetki, jolloin meidän pitää pitää huolta siitä, että taiteen autonomia, asiantuntemus ja alueellinen tasavertaisuus eivät vaarannu. Toivon, että tässä uudistustyössä kuunnellaan tarkasti kentän ääntä ja varmistetaan, että uudesta rakenteesta tulee aidosti taiteen ja kulttuurin edistämisen väline, ei sen kaventaja. Ihan lopuksi on pakko kommentoida edellistä puheenvuoroa, että edellinen puhuja ei lainkaan puhunut tästä käsillä olevasta aiheesta. Toivoisin puhemieheltä tarkkaavaisuutta. [Hannu Hoskonen: Pekka puhui asiaa!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+14.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-04-29T15:59:20,2025-04-29T16:03:52,Hyväksytty,1.1 2025_44_92,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Ingo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_93,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Christoffer,Ingo,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä OKM:n virastouudistus on tervetullut muutos, joka keventää päällekkäistä hallintoa ja selkeyttää virastorakennetta, kun ministeriön hallinnonalan kymmenen nykyistä virastoa vähennetään viiteen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+14.aspx,fi,Christoffer Ingo,911821,2025-04-29T16:03:56,2025-04-29T16:04:19,Tarkistettu,1.1 2025_44_94,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan uudistaminen sinänsä on positiivinen asia. On tärkeää, että hallintoa kevennetään, mutta nyt esimerkiksi kun olen seurannut tuota aluehallintoviraston uudistusta, kun Tampereelle ollaan tekemässä sitä valtavaa virastoa, jolle sallitaan sitten myös omatoiminen valitusoikeus asioissa, niin sehän johtaa täydelliseen umpikujaan, kun meillä ovat nyt jo hallinto-oikeudet täynnä valituksia ja viranomaiset tappelevat hallinto-oikeuksissa keskenään. Se on kyllä, voisin sanoa, ajattelemattomuuden äärimmäinen riemuvoitto, jos niin tehdään. Toivon, että kulttuuripuolella näytetään esimerkkiä. Kuten edustaja Pekka Aittakumpu omassa puheenvuorossaan hyvin luetteli nuo viranomaisten määrät, mitkä Suomessa ovat, ei tämmöinen kansakunta tuommoista hallintoa tarvitse, ei varmasti tarvitse. Toivon, että tämä kulttuuripuoli näyttää nyt esimerkkiä, miten tämä homma hoidetaan, ja kun niitä veronmaksajien rahoja käytetään, niin käytettäköön ne sitten vaikka siihen varsinaiseen kulttuuriin, vaikka nyt musiikin tai minkä tahansa taiteenalan eteenpäinviemiseen, eikä hallintoon. Sitä hallintoa on pakko keventää. Ei tämmöinen viiden tai lähes kuuden miljoonan kansakunta tarvitse satojatuhansia virkamiehiä sen tautta, ei varmasti tarvitse. Toivotaan, että tämä ensimmäinen nyt käsittelyssä oleva lakiesitys, jolla kulttuuripuoli ja sivistyspuoli lähtevät tälle kiviselle tielle kulkemaan, onnistuu ja mietinnöstä tulee hyvä ja hallinto kevenee, koska muuta vaihtoehtoa tällä kansakunnalla ei ole, jos meinaamme nuo velat maksaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+14.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-04-29T16:05:33,2025-04-29T16:07:07,Hyväksytty,1.1 2025_44_95,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp,"Kiitoksia. — Haluaako edustaja Hänninen sanoa jotain tähän? — [Juha Hänninen: Haluan, kiitoksia, arvoisa puhemies! Jos sopii, niin käytän tähän vielä puheenvuoron.] — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_96,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp,"Sivistyshallinto on suomalaisen yhteiskunnan kivijalka. Se luo pohjan koulutukselle, kulttuurille, tieteelle ja taiteelle, lopulta tätä kautta myös hyvinvoinnille, tasa-arvolle ja talouden kasvulle. Jos haluamme vahvistaa tätä perustaa, meidän on kyettävä uudistumaan. Siksi hallitus vie nyt määrätietoisesti eteenpäin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta. Tämä uudistus ei ole hallinnon uudelleenjärjestelyä huvin vuoksi. Sen ytimessä on yksinkertainen kysymys: miten voimme varmistaa ja miten varmistamme, että jokainen veronmaksajien käyttämä euro käytetään mahdollisimman vaikuttavasti ja tehokkaasti? Siksi uudistus on välttämätön osa myös valtiontalouden kokonaiskuvaa. Arvoisa rouva puhemies! Tähän mennessä hallinnonala on muodostunut vuosikymmenten aikana kerrostuneista rakenteista, joista osa on päällekkäisiä, eri kokoisia tai tehtävänkuvaltaan pilkottuja. Meillä on ollut yksitoista virastoa, joiden tehtävinä on ollut hoitaa erilaisia asioita. Yhtymäkohtia on ollut, mutta aina yhteistyötä ei ole löytynyt. Tällainen rakenne ei enää palvele kansalaisia eikä vastaa tämän päivän yhteiskunnallisiin haasteisiin. Siksi yhdistämme nyt kymmenen virastoa viideksi selkeäksi kokonaisuudeksi. Näin selkeytämme sivistyshallintoa ja parannamme yhteistyötä toimijoiden välillä. Arvoisa rouva puhemies! Tällä rakenteiden selkeyttämisellä on kolme keskeisintä tavoitetta: Ensinnäkin puretaan turhaa sääntelyä ja hallinnollista päällekkäisyyttä. Kun virastojen määrä vähenee ja tehtävät järjestellään uudelleen, voidaan myös keventää hallinnon taakkaa. Vähemmän byrokratiaa on enemmän aikaa varsinaiseen työhön. Toiseksi ohjaus ja johtamisen selkeyttäminen on tärkeä tehtävä. Vahvistamme valtion rahoituksen strategista ohjausta. Virastoja on helpompi johtaa. Yhteiset tavoitteet ja toimintatavat tulevat näkyvämmiksi ja avoimemmiksi. Tämä tukee paitsi virastojen omaa vaikuttavuutta myös koko sivistyshallinnon kykyä reagoida ja uudistua. Kolmanneksi veronmaksajien rahat käytetään jatkossa vaikuttavammin ja tehokkaammin. Isommat virastot mahdollistavat laajemman työnjaon, tehokkaamman resurssinkäytön sekä hallinnon ja tukipalveluiden keskittämisen ilman, että palvelut kärsivät tai alueellinen saatavuus heikkenee. Arvoisa puhemies! Olemme tehneet uudistusta laajassa yhteistyössä henkilöstön, virastojen ja sidosryhmien kanssa. Tämä ei ole vain rakenneuudistus, vaan se on myös kulttuurin muutos. Meidän tehtävämme on varmistaa, että jokainen euro palvelee sivistystä, ei hallintoa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+14.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-04-29T16:07:13,2025-04-29T16:10:31,Hyväksytty,1.1 2025_44_97,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan, jolle maa- ja metsätalousvaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Tämän meille esittelee ministeri Multala. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_44_98,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp","Arvoisa puhemies! Käsillä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annettua lakia sekä kumottavaksi uusiutuvan polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetusta laista komission tietokantaa koskeva säännös. Ehdotetuilla laeilla pantaisiin kansallisesti täytäntöön päivitetyn uusiutuvan energian direktiivin kestävyyskriteereitä koskevat muutokset. Kestävyyden osoittamista edellytettäisiin jatkossa direktiivin mukaisesti aiempaa pienemmiltä kiinteitä biomassapolttoaineita käyttäviltä laitoksilta. Kestävyyslain soveltamisalaa alennettaisiin 20 megawatista 7,5 megawattiin sähköä, lämmitystä tai jäähdytystä tuottavien laitosten osalta. Muutos koskisi noin 70:tä laitosta. Samalla kiristetään kasvihuonepäästövähenemää koskevia vaatimuksia siten, että kaikkien sääntelyn piirissä olevien laitosten tulee täyttää kasvihuonepäästövähenemää koskevat vaatimukset, kun aiemmin vaatimus koski vain uusia, vuoden 2021 jälkeen toimintansa aloittaneita laitoksia. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen valmistelussa on otettu huomioon työ- ja elinkeinoministeriön asettaman kestävyyskriteerityöryhmän laatiman raportin ehdotukset kestävyyskriteerien kansallisesta täytäntöönpanosta. Työryhmän työ painottui metsäbiomassaa koskevien vaatimusten arviointiin, sillä niihin kohdistui direktiivissä suurimmat muutokset. Työryhmä katsoi, että Suomi täyttää uudet metsäbiomassalle säädetyt maatason kriteerit. Direktiivin edellyttämät tiukennetut metsäbiomassaa koskevat maatason kestävyyskriteerit otetaan huomioon panemalla ne täytäntöön sellaisenaan kestävyyslakiin. Kriteerien täyttyessä maatasolla kestävyyden osoittamiseksi riittää, että osoitetaan metsäbiomassan tulevan Suomesta. Lisäksi esityksessä mahdollistetaan, että kansallista kestävyysjärjestelmää voidaan käyttää myös muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden kestävyyskriteerien osoittamiseen. Tämä laajennus tukee sähköstä valmistettujen polttoaineiden hyväksymistä uusiutuviksi polttoaineiksi. Sähköpolttoaineiden kestävyyskriteerit liittyvät ennen kaikkea polttoaineen kasvihuonepäästövähenemään sekä sähkön uusiutuvuuteen. Samalla lain nimike ehdotetaan muutettavaksi ”laiksi eräiden polttoaineiden kestävyyskriteereistä”, jotta se vastaisi paremmin lain soveltamisalaa. Viimeiseksi esityksessä täydennetään lainsäädäntöä komission tietokantaa koskevilla säädöksillä. Tietokannan tarkoituksena on parantaa uusiutuvien polttoaineiden jäljitettävyyttä Euroopan unionissa. Tietokannan soveltamisala on laajentunut nestemäisistä ja kaasumaisista liikenteen polttoaineista kaikkiin nestemäisiin ja kaasumaisiin uusiutuviin polttoaineisiin. Sen vuoksi sääntelyä on tarkoituksenmukaista keskittää kestävyyslakiin. Samassa yhteydessä esityksessä ehdotetaan sääntelyn päällekkäisyyden välttämiseksi kumottavaksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentti, jossa tällä hetkellä säädetään jakelijoiden raportointivelvollisuudesta komission tietokantaan. Esitykseen sisältyvät lait on tarkoitus saattaa voimaan 21. toukokuuta 2025. Arvoisa puhemies! Toivon esityksen saavan eduskunnalta myönteisen vastaanoton. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+15.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-04-29T16:10:46,2025-04-29T16:14:16,Hyväksytty,1.1 2025_44_99,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Strandman poissa. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_100,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp","Arvoisa puhemies! Me tosiaan käsitellään tätä hallituksen esitystä biopolttoaineita ja näitä muita uusiutuvia polttoaineita koskevien lakien muuttamiseksi, ja tämä pohjaa RED kolmonen ‑direktiivin kestävyyskriteereitä koskevaan sääntelyyn ja sen kansalliseen täytäntöönpanoon. Itse ajattelen, että tämän esityksen tavoite eli se, että varmistetaan, että Suomessa kulutetut biopolttoaineet ja bionesteet ja biomassapolttoaineet sekä nämä muut eli nämä RFNBO-polttoaineet on tuotettu kestävällä tavalla, on hyvä tavoite, mutta tässä hallituksen esityksessä tämä toteutus ei nyt kuitenkaan ole täysin onnistunut. Ajattelen, että on valitettavaa, että tämä esitys, joka voisi olla aidosti askel kohti kestävää energiapolitiikkaa, ei sitä ole. Tässä jälleen kerran luonto- ja luonnonvarapolitiikka alistetaan tällaisten teollisten intressien palveluun. Tässä on ongelmia erityisesti tämän metsäbiomassan kestävyyskriteerien osalta, eikä tämä myöskään ratkaise tätä Suomen yhtä isoimmista ympäristöpoliittisista haasteista, joka liittyy metsienkäyttöön ja puunkäyttöön liittyviin ongelmiin. Sen lisäksi näitä huolia on kyllä nostettu tässä jo aikaisemmissa vaiheissa esille. Esimerkiksi WWF on omassa lausunnossaan nostanut näitä esille ja tuonut esille myös näitä eriäviä näkemyksiä siellä valmisteluvaiheessa. Mutta näistä huomioista muutama nosto: Ensinnäkin nämä metsäbiomassan kestävyysvaatimukset ovat täysin riittämättömiä. Tässä esityksessä tosiaan nyt nojaudutaan tähän hallituksen hiljattaiseen periaatepäätökseen, joka sitten käytännössä kuitenkin sallii näitä vanhojen ja luonnontilaisten metsien eli arvokkaiden metsien hakkuita eli ei rajoita sitä metsäbiomassan käyttöä tosiasiallisesti kestäviin lähteisiin, mikä ehdottomasti pitäisi tehdä. Sen lisäksi tässä ei riittävästi turvata hiilinielujen säilymistä. Me tiedetään, että Suomessa hiilinielut ovat täysin hälyttävässä tilassa, ja tätä puun käyttöä energiaksi pitäisi rajata, ja jos sitä ei tehdä, niin me vaarannetaan meidän ilmastotavoitteet. Ja kolmanneksi tässä esityksessä ei varmisteta tämän kaskadiperiaatteen toteutumista eli sitä, että puunkäyttöä tulisi ohjata näihin pitkäkestoisiin ja korkeamman jalostusasteen tuotteisiin ennen tätä energiakäyttöä, eli myös tämä pitäisi korjata. Me vasemmistoliitossa haluamme, että kun bioenergiaa käytetään, se on aidosti kestävää, mutta nythän tällä hetkellä niin ei ole. Eli me tarvittaisiin tällainen esitys, jossa nämä puutteet olisi korjattu, niin että me aidosti yhdistetään meidän ilmastositoumukset ja ympäristövastuu sitten kestävään energia- ja polttoainekäyttöön. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+15.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-04-29T16:14:16,2025-04-29T16:18:02,Hyväksytty,1.1 2025_44_101,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_102,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys on todellakin ajankohtainen. Todellakin suomalaisen energiapuun käyttö on varmasti kestävää. Sitten mitä tulee näihin edustaja Kivelän mainitsemiin hiilinieluihin, niin onhan se naurettavaa väittää niin, kun Luonnonvarakeskuksen tutkimuksissa on moneen kertaan todettu, että ne ovat täyttä falskia ja että ne eivät ollenkaan pidä paikkaansa. Nasan uusi, tuleva tutkimus tulee todistamaan kiistatta sen, että Suomen metsät, kokonaisuudessaan Suomi, on valtava hiilinielu. Tämä on tehty sen tautta päästöksi, että tietyt aatteelliset ryhmät pääsevät käymään yksityisen omaisuuden kimppuun näillä erilaisilla Euroopan unionista tulevilla säännöillä ja sen mukaan jopa pahimmillaan ilmastoprofessoriksikin itseään tituleeraava Ollikainen pääsee sitten niitä 7—8 miljardin euron päästöoikeuksia ostamaan vaikka Romanialta, jolla ei ole metsiä ollenkaan. Onhan tässä nyt aikoihin eletty, kun tämmöisiä puheita kuulee eduskunnassa. Kun edustaja Kivelä vielä kaiken lisäksi totesi, että nyt on päästy hiilensidonnassa, siis tässä ympäristönsuojelussa, uudelle tasolle, niin helsinkiläisenä kansanedustajana tiedätte, mitä teidän ilmastopolitiikkanne on. Italiasta tulee valtava määrä jätettä Suomeen, aivan hirvittävää moskaa, jonka päästöt, mitä te päästätte tänne ihmisten ilmaan pääkaupunkiseudulla, ovat aivan käsittämättömät. Joku teidän kannattajistanne on sanonut minulle, että eihän siinä mitään, kun siellä on hyvät suodattimet ja hyvät kattilat. Arvoisat edustajakollegat, semmoista suodatinta näissä teollisuuden putkissa ei ole, että se pysäyttää kaikki päästöt, niitä ei vaan ole. Ihminen ei ole vielä täydellistä konetta tehnyt. Ainut täydellinen kone, jonka tiedän toimivan, on pitkä puuvartinen vasara, jolla naula kyllä menee lankkuun, että paukahtaa. Se on täydellinen kone. Ei ole mitään muita semmoisia. Minkä takia te kerrotte ihmisille väärää tietoa ja sitten näillä erilaisilla biologisilla perusteilla muka keksitte, että emme ole ilmastoneutraali teidän väitteiden mukaan. Oikeasti olemme hiilineutraaleja ja hiilinegatiivisia, jos lasketaan rehellisesti. Oikaistaan ne väärät päästöt ja sitten tämä valtava puhallus, mikä on menossa parhaillaan, tämä Helsingin voimalaitos, joka toimi Vantaan Energian nimellä tuolla Vantaan kaupungin puolella, joka sitten tuohon Valkon satamaan toimittaa ne Italian jätteet — joka ei varmasti ole koskaan hiilineutraali, hirvittävä ilmaston pilaaja. Ja sitten kun tiedätte... Toivottavasti ministeri osaavana ja taitavana ihmisenä lähtee tutkimaan sitä hommaa, millä tavalla te teette tätä hommaa, kun siellähän on jäte-erän myyjänä semmoinen osapuoli, joka ei täytä varmasti harmaan talouden mitään meidän hyväksymiämme sääntöjä. Toivon, että te puututte tähän, koska suomalaisten veronmaksajien rahat eivät sinne saa mennä. Jos Ilomantsin kunta vaikka jossakin tehtävässään rikkoisi näitä sääntöjä, niin takuulla koko kunnan luottamusjohto ja virkamiesjohto olisi siinä tutkimuksen alla. Toivomme, että ministerit puuttuvat tähän tällaiseen epäkohtaan, joka on minusta sekä ilmastopoliittisesti että harmaan talouden torjunnassa aivan ykkösasia tässä maassa ja Suomen pääkaupungissa. Toivon, että te toimitte. Tässä on selitelty jo ihan riittävästi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+15.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-04-29T16:18:02,2025-04-29T16:21:22,Hyväksytty,1.1 2025_44_103,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_104,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp","Arvoisa puhemies! Lyhyesti tähän edustaja Hoskosen puheenvuoroon, kun tässä otitte myös kantaa omaan puheenvuorooni: Tuossa olisi aika paljon asioita, joihin tarttua, mutta ehkä nyt oleellisesti ja tähän hallituksen esitykseen liittyen haluaisin kuitenkin huomauttaa siitä, että kyllä se niin on, että kaikki biomassan käyttö ja kaikki bioenergia ei ole kestävää. Sekään ei ole kestävää, että arvokkaita metsiä kaadetaan ja sitten käytetään energiapolttoon. Me ainakin vasemmistoliitossa katsotaan, että uusiutuvan energian ja biomassan käyttö ei saa tapahtua luontoarvojen kustannuksella ja tietenkin myös ilmastovaikutukset pitää ottaa huomioon. Eli ei ole niin, että bioenergian käyttö automaattisesti olisi ilmastoteko tai ympäristöteko, vaan väärin toteutettuna itse asiassa se kiihdyttää ilmastokriisiä ja pahentaa luontokatoa. En myöskään pidä hirveän asiallisena sitä, että tätä Vantaan Energian jätepolttolaitosta nostetaan joka ikiseen keskusteluun, mitä me täällä käymme ympäristöpolitiikasta, mutta samaan aikaan toki on niin, että se on enemmistöomisteisesti Vantaan omistama, vaikka toki Helsingin kaupungillakin siihen on osuus. Itse toivoisin, että jos ministeri, joka esittelitte tämän lakiesityksen, haluaisitte kommentoida näitä huolia, mitä itse nostin ensimmäisessä puheenvuorossani esiin, ja sitä kritiikkiä, jota on nostettu myös esimerkiksi ympäristöjärjestöjen toimesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+15.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-04-29T16:21:22,2025-04-29T16:23:20,Hyväksytty,1.1 2025_44_105,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_106,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Vielä lyhyesti tästä uusiutuvuudesta ja puhtaasta energiasta ja Suomen metsistä: Tehän olette omilla vaatimuksillanne, arvoisa edustajakollega Kivelä, vaatineet, että me emme saa polttaa kotimaista turvetta, joka uusiutuu, ja nyt kun sitten sen turpeen saitte loppumaan näillä väärillä luvuilla ja virheellisillä päästötiedoilla, ainakin tilapäisesti, niin sitten on pakotettu polttamaan arvokasta runkopuuta ja tekemään valtavan vahingon Suomen metsäteollisuudelle ja metsätaloudelle. Tällä tavalla Suomen kansantalous ajetaan polvilleen. Me velkaannumme jo tällä hetkellä noin 13 miljardin euron vuositahtia, joka on aivan käsittämätön luku. Sitten kun nostetaan ilmastopolitiikassa esille epäkohta, mitä te ajatte kuin käärmettä pyssyyn, te tulette tänne sanomaan, että ei saisi puhua tästä Italiasta tulevasta muoviroskasta, joka on aivan valtava epäkohta. Arvoisa ministeri, ymmärrän, että te paheksutte sitä, että nostan esille tämän ongelman, joka on aivan valtava. Sitten siihen liittyvä harmaan talouden tukeminen Italiassa on teko, jota minä en ikinä voisi hyväksyä. Olenkin ihmetellyt, minkä takia Suomen viranomaiset, ympäristövirastot, jotka tekevät tarkastuksia metsiin ja erilaisilla maatiloilla käyvät katsomassa, rikotaanko päästökauppaan liittyviä ja erilaisia ympäristönormeja vaikka lietelannan suhteen, eivät puutu tähän ympäristön pilaamiseen ja ennen kaikkea harmaan talouden tukemiseen. Ostetaan sellaiselta porukalta tavaraa, joka varmasti ei maksa minnekään veroja. Nämä ovat suoraan lehtiartikkeleista lukemiani totuuksia, ja toivon, että ministeri puuttuu tähän. Eihän tällaista menoa voi sallia. Sitten kun edustaja Kivelä täällä vielä puhui, että se on Vantaan puolella, niin kannattaa muistaa, arvoisa edustajakollega Kivelä, että Suomen valtio on tukenut tätä voimalan rakentamista niin, että muistaakseni 70 tai 80 miljoonaa euroa on mennyt ympäristötukea — tai mitähän tukea se nyt olikaan — sinne voimalaitoksen rakentamiseen, ja 40 prosenttia on Helsingin kaupungin rahaa. Kyllähän tässä totuudellakin pitää joku arvo olla, tai sitten eduskunta menettää uskottavuutensa, koska kaiken julkisen toiminnan tulee perustua lakiin ja lakia on tarkoin noudatettava ja sen lain takana on aina totuus. Tämmöisillä puolivillaisilla puheilla te yritätte tätä ympäristön pilaamista täällä puolustella. Ei se voi pitkään kestää pimeässä. Kyllä jonkun viranomaisen on tähän tilanteeseen puututtava ja ihmisille taattava puhdas elinympäristö, jotta heidän ei tarvitse niellä Italiasta tuotujen valtavien jätemäärien päästöjä. Jos ne keuhkoihin menevät, niin varsinkin pienille lapsille se on tuhoisaa. Sen me kaikki tiedämme.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+15.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-04-29T16:23:20,2025-04-29T16:25:59,Hyväksytty,1.1 2025_44_107,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp","Kiitoksia. — Haluaako ministeri vastata näihin? — Olkaa hyvä, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_108,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa nyt käytiin aika paljon muita asioita kuin mitkä varsinaisesti liittyvät tähän itse esitykseen. Mutta muutama vastaus erityisesti edustaja Kivelän esittämiin kysymyksiin. Tässä todellakin tämän hallituksen esityksen taustalla on ollut työryhmä, jonka mukaan Suomi täyttää EU:n päivitetyn uusiutuvan energian direktiivin, tämän RED III ‑tason, maatason, kestävyysvaatimukset. Ja kyllä, toki joitakin kestävyyden osa-alueita voitaisiin vielä kehittää, mutta ne eivät nyt kuulu tähän esitykseen. Sitten toisaalta myöskin tämä työryhmän mielipide on muilta osin ollut yksimielinen, paitsi ainoastaan Suomen luonnonsuojeluliitto on esittänyt tähän eriävän mielipiteen. Eli käsitys on hyvin laajalti ollut kuitenkin yksimielinen. Tässä pöydällä nyt on sitten tämä esitys nimenomaan RED III ‑direktiivin täytäntöönpanosta, ja toki sitten tämän päälle tulee keskustella, ja teemmekin sitä työtä sitten tässä, mihin muutenkin edustaja Hoskonenkin viittasi, tässä ilmasto- ja ympäristötyössä. Teemme muun muassa nyt keväällä käynnissä olevan energia- ja ilmastostrategian valmistelun yhteydessä tätä työtä ja tulemme sitten päättämään sen yhteydessä myös lisäisistä toimista. Totta kai jokaisella puolueella varmasti on erilaisia näkemyksiä siitä, mitä toimia pitäisi edistää. Mutta se ehkä tähän keskusteluun nyt vielä, että täytyy huomata, että... Tai nostona nyt vaikkapa puoliväliriihen päätöksistä, että yhtenä asiana siellä linjasimme, että jäteveroa tullaan laajentamaan, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että pyrkisimme siihen, että jatkossa polttoon ohjautuisi sellainen jäte, joka on aidosti kierrätyskelvotonta. Tämä on tietysti hyvä tavoite, jolla pyrimme sitten saamaan aikaan myös kiertotalousliiketoimintaa Suomeen ja aidosti sitä materiaalien kierrättämistä parantamaan. Samaan aikaan on hyvä huomata, että tällä hetkellä jätteenpoltolla on merkittävä rooli, sanotaan, ehkä tällaisena välivaiheen ratkaisuna siinä, että pystymme tuottamaan kaukolämpöä monissa kaupungeissa kuitenkin kohtuullisen kustannustehokkaasti. Ja nyt tiedän sen, että joissakin näissä laitoksissa suunnitellaan myös esimerkiksi piipusta tulevan hiilidioksidin talteenottoa, mikä on tietysti hyvä asia sitten myös päästöjen kannalta. Eli moninaisia toimia tapahtuu jo nyt, mutta olemme myös lisäämässä ohjauskeinoja siihen, että polttoon ohjautuisi vain sellaista jätettä, joka kannattaa polttamalla hävittää, eli se olisi ikään kuin loppusijoituspaikka entistä vahvemmin. — Kiitos, tässä nämä kommentit tähän esitykseen tässä vaiheessa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+15.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-04-29T16:26:03,2025-04-29T16:28:51,Hyväksytty,1.1 2025_44_109,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteista. — Keskustelua. Edustaja Hänninen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_44_110,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp","Kiitos, arvokas rouva puhemies! Hallituksen esitys kännykkäkiellosta on nyt käsittelyssä. Tämä lakimuutos ei estä teknologian hyödyntämistä opetuksessa, vaan se selkeyttää pelisääntöjä ja varmistaa, että digitaalisia laitteita käytetään hallitusti ja opetusta tukevalla tavalla. Lisäksi koulujen järjestyssääntöjä koskevat vaatimukset varmistavat, että säännöt ovat yhtenäiset ja selkeät koko maassa. On tärkeää, että jokainen oppilas saa mahdollisuuden oppia rauhassa ja keskittyä koulutyöhön ilman ylimääräisiä häiriötekijöitä. Nyt on oikea aika laittaa oppimistulokset kasvuun. Kannatan hallituksen esitystä. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+17.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-04-29T16:29:38,2025-04-29T16:30:29,Hyväksytty,1.1 2025_44_111,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 212/2024 vp>>>Toimenpidealoite TPA 2/2023 vp, 4, 47/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 3/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Strandman poissa., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_112,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laeiksi kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 6 §:n ja valtion virkamieslain 8 ja 35 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 6/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 18. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ja keskustelua. Ensin edustaja Kiuru, Pauli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_44_113,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 6 §:n ja valtion virkamieslain 8 ja 35 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Helsingin Sanomat kirjoitti viime syksynä 16. marraskuuta erikoisesta tapauksesta. 68-vuotias kunnallisneuvos ja Pellon eläköitynyt kunnanjohtaja Eero Ylitalo päätti hakea Kyyjärven kunnanjohtajaksi. Ikänsä vuoksi häntä ei olisi voitu kuitenkaan valita virkaan. Lakiin kirjattua eroamisikää pidetään uudelle työnhakijalle kelpoisuusiän ylärajana. Uudeksi työntekijäksi julkiselle puolelle ei siis voida valita, jos henkilö on saavuttanut laissa määritellyn eroamisiän, ei, vaikka molemmat osapuolet näin haluaisivat. Samassa virassa määräaikaisesti jatkaminen on kuitenkin yhteisesti sopien mahdollista. Tämä asettaa työnhakijat eriarvoiseen asemaan. Eihän tässä ole mitään järkeä. Arvoisa puhemies! Monet eläke- ja eroamisiän saavuttaneet kokevat terveytensä, voimiensa ja motivaationsa sellaisiksi, että he haluaisivat jatkaa työuraansa nykyisen tai toisen työnantajan palveluksessa. Pitkän osaamisen ja kokemuksen hyödyntäminen on mielekästä sekä omasta että yhteiskunnan näkökulmasta. Viranhaltijoilla ja virkamiehillä on nykyisin rajatummat mahdollisuudet jatkaa työuraansa verrattuna yksityisen sektorin työntekijöihin. On myös hyvä muistaa, että kunnissa ja kaupungeissa johtajaksi voidaan valita pormestari, jolle ei ole asetettu yläikärajaa eroamiselle tai kelpoisuudelle. Pormestari tekee käytännössä samaa vaativaa johtamistyötä kuin kunnan- tai kaupunginjohtaja. Yläikärajoja ei ole määritelty myöskään esimerkiksi pääministerille tai presidentille. Tavoite työurien pidentämisestä on laajasti hyväksytty. Asiasta on mainintoja myös eri hallitusohjelmissa nykyiseltä ja edellisiltä vaalikausilta. Julkisen talouden kestävyys, huoltosuhde ja eläkejärjestelmän kantokyky ovat yleisesti käytettyjä ja hyväksyttäviä perusteluja pidemmille työurille. Arvoisa puhemies! Tässä aloitteessa esitetään lakia kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta ja valtion virkamieslakia muutettavaksi siten, että niin sanotun eroamisiän ylittäneetkin voitaisiin kaikissa tilanteissa ottaa määräaikaiseen virkasuhteeseen. Ehdotetuilla muutoksilla ei ole vaikutusta eläkeiän alkamisen ajankohtiin. Lakimuutokset eivät velvoittaisi jatkamaan virkasuhdetta eläkeiän eivätkä varsinkaan eroamisiän jälkeen, mutta ne antaisivat siihen nykyistä joustavammat ja tasa-arvoisemmat mahdollisuudet. Se olisi sekä työntekijän, työnantajan että yhteiskunnan edun mukaista. Vastaisuudessakin virkasuhteen jatkaminen perustuisi osapuolten keskinäiseen sopimukseen. Muutos vähentäisi myös tarpeetonta byrokratiaa. Arvoisa puhemies! Lakialoitteeni koskee työelämän ikäsyrjintää yhdestä kapeasta näkökulmasta. Työelämän ikäsyrjintä on kokonaisuudessaan laaja ja viheliäinen ongelma. Lakimuutoksien lisäksi tarvitaan asenteiden muuttamista. Työnantajat niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla voivat poistaa ikäsyrjintää myös vapaaehtoisilla päätöksillään. Suomalainen ikäsertifikaattihanke on edennyt pilottivaiheeseen. Vapaaehtoisuuteen perustuva ikäsertifikaatti korostaa mukaan hyväksyttyjen työantajien vastuullisuutta henkilöstöpolitiikassaan. Ikäsertifikaattia on vienyt sinnikkäästi eteenpäin toimittaja ja yrittäjä Ira Hammermann ja työryhmänsä, jossa olen saanut olla mukana. Kansainväliset kokemukset ikäsertifioinnista osoittavat, että ikäsertifioitujen organisaatioiden veto- ja pitovoima kasvavat niin työntekijöillä, asiakkailla kuin muilla sidosryhmillä. Mukaan haluavat organisaatiot löytävät lisätietoa osoitteesta ikasertifikaatti.fi. Toinen kannustava esimerkki on Reetta Rajalan aloittama 55 Rise and Shine ‑liike. Se on nostanut ikäsyrjinnän näkyvästi keskusteluun. Liike on sitoutunut poistamaan yli 55-vuotiaiden työllistymisen esteitä ja muuttamaan asenteita kokeneita työntekijöitä kohtaan myönteisemmiksi. Liikkeestä löytyy lisätietoa osoitteesta 55riseandshine.fi. Selvityshenkilö Jari Lindströmin tuoreessa Konkarit töihin ‑loppuraportissa on esitelty keinoja torjua työelämän ikäsyrjintää ja poistaa iäkkäämpien henkilöiden työllistymisen esteitä. Toivon suosituksien etenevän kokeiluihin ja lainsäädäntöön. Arvoisa rouva puhemies! Työelämän ikäsyrjintä on poistettava. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+18.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-04-29T16:31:23,2025-04-29T16:37:16,Hyväksytty,1.1 2025_44_114,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laeiksi kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 6 §:n ja valtion virkamieslain 8 ja 35 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_115,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laeiksi kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 6 §:n ja valtion virkamieslain 8 ja 35 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Pauli Kiurun tekemä hyvä aloite on kyllä todella uraauurtava, ja toivon, että se menestyy ja valiokunnat käsittelevät sitä huolella. Nimittäin totuushan on esimerkiksi lääketieteen puolella... Olen ihan itse kokenut sen hyvän tuurin, että kun olin eräässä kriittisessä tilanteessa erinomaisen lääkärin hoidettavana ja selvisin siitä uhkaavasta tilanteesta täysin puhtain paperein, niin ilman sitä ammattitaitoa, millä tämä jo eläkeiän ohittanut taitava kirurgi hoiti sen työnsä, henkeni ei olisi pelastunut. Toivoisin, että tässä maassa otettaisiin huomioon tämä ihmisten taidon ja tiedon valtava määrä, minkä ihmiset ovat oman työuransa aikana hankkineet, esimerkiksi lääketieteessä tai missä tahansa, vaikka nyt kunnanjohtaja taikka joku diplomi-insinööri tai joku muu, joka on hoitanut tehtäviä ja jolla työintoa olisi vielä jäljellä. Luin juuri hiljattain maailmankuulun aivokirurgin Juha Hernesniemen muistelmat, kirjan nimi oli Aivokirurgin muistelmat. Olin siitä hieman surullinen, kun tiesin, minkä takia hän joutui lähtemään tästä maasta ulkomaille leikkaamaan: sen takia, kun ikä tuli Suomessa täyteen eikä saanut enää kirurgina toimia. Hän kiersi ympäri maailmaa leikkaamassa ihmisiä ja pelasti ihmishenkiä muualla kuin täällä kotimaassa. En tiedä, mikä tässä on oikea ratkaisu, mutta toivoisin, että eduskunnassa otetaan vakavasti tämä tilanne, koska siitä huippuosaamisesta, mikä tässä maassa eläköityvillä tai eläköityneillä ihmisillä on, ainakin osa pitää saada käyttöön. Juuri tämä lukemani kirja, Aivokirurgin muistelmat, kuvasi sitä ammattitaidon tasoa ja sitä huippuosaamisen tasoa, mitä kyseinen lääkäri omalla urallaan edusti ja joutui sitten poistumaan maasta, kun ei enää työtä saanut Suomessa tehdä. Tämä on sitä pahimman lajin aivovientiä, mitä olen koskaan nähnyt. Toivon, että tämä otetaan vakavasti. Tunnen aika paljon ihmisiä omassa tuttavapiirissäni, sukulaisissani, myös läheisissäni, jotka haluaisivat edelleen töitä tehdä, mutta ikärajoite tulee vastaan, ja kun sitten toisaalta kaikkialla valtion virallisessa toiminnassa puhutaan, että työuria pitäisi jatkaa, niin tämä iskee aika pahasti korvalle. Toivon mukaan edustaja Pauli Kiurun loistava aloite saa nyt asianmukaisen käsittelyn ja tästä saataisiin jonkunnäköinen järkevä ratkaisu aikaiseksi, koska sitä työosaamista ja taitoa ja tietoa, mitä näille ihmisille on työuran aikana kertynyt, ei kyllä mielestäni saisi heittää hukkaan, vaan sitä pitäisi hyödyntää järkevästi ja viisaasti ja näiden ihmisten omaa tahtoa kuullen. — Ei muuta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+18.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-04-29T16:37:16,2025-04-29T16:39:51,Hyväksytty,1.1 2025_44_116,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laeiksi kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 6 §:n ja valtion virkamieslain 8 ja 35 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_117,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 6 §:n ja valtion virkamieslain 8 ja 35 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 6/2025 vp,"Kiitos, arvokas puhemies! Kiitän myös edustaja Hoskosta erinomaisesta puheenvuorosta. Ei ihmistä mitata sillä numerolla, mikä se ikä on, vaan sillä, mitä hän osaa ja mitä hän tietää ja mikä on kunto. Eli ne ovat ne arviointiperusteet, ja ikä ei saa olla este näissä asioissa. Mutta käsiteltävänä on lakialoite eli edustaja Kiurun lakialoite, ikätasa-arvoa työelämään. Pätevä henkilö on voitava palkata iästä huolimatta näihin julkisen puolen tehtäviin. Julkisella puolella se ei ole tällä hetkellä kaikissa tapauksissa mahdollista. Eroamisikä on tulkittu kelpoisuusiän ylärajaksi uudelle viranhakijalle. Ehdotetuilla lakimuutoksilla ei ole vaikutusta eläkeiän alkamisen ajankohtaan. Muutos vähentäisi byrokratiaa. Lakimuutokset eivät velvoittaisi jatkamaan virkasuhdetta eläkeiän eikä varsinkaan eroamisiän jälkeen. Kysymys ei ole laajasta ongelmasta, mutta pelkästään tasa-arvon ja ikäsyrjinnän näkökulmasta kyseinen tilanne ei ole toivottava. Muutos olisi sekä työntekijän, työnantajan että yhteiskunnan edun mukaista. Vastaisuudessakin virkasuhteen jatkaminen perustuisi osapuolten väliseen sopimukseen. Kannatan tätä erinomaista edustaja Kiurun lakialoitetta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+18.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-04-29T16:39:51,2025-04-29T16:41:28,Hyväksytty,1.1 2025_44_118,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laeiksi kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 6 §:n ja valtion virkamieslain 8 ja 35 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 6/2025 vp,"Edustaja Kiuru, Pauli.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_119,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 6 §:n ja valtion virkamieslain 8 ja 35 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos edustajakollegoille kannustuksesta. Tämä on aika vaikea asia, mutta sen ymmärtämistä helpottaa, kun hahmottaa, että on kolme eri ikää: eläkeikä, eroamisikä ja kelpoisuusikä. Ja mitään pakkoahan tässä ei kenelläkään ole. Tämä perustuu keskinäiseen sopimukseen, jos joku haluaa eroamisiän jälkeen jatkaa töitä toisen työnantajan palveluksessa määräaikaisena. Otan tähän loppuun Helsingin Sanomien jutusta muutaman sitaatin. Tämä on siis julkaistu 16. päivä marraskuuta viime syksynä, ja tässä työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen sanoo, että hänen mielestään julkisen puolen lainsäädäntöä pitäisi tältä osin muuttaa. ”Ei ole mitään järkeä, että jos löytyy pätevä henkilö ja olisi määräaikainen ja terve, niin yli 68-vuotiasta ei voida palkata” — ja nimenomaan uutena työntekijänä. Ja sitten Ylitalo, joka tässä oli sitä kunnanjohtajan tehtävää hakemassa, sanoo, että on harmi, ettei kokeneiden virkamiesten näkemystä ja kokemusta voida hyödyntää lakipykälän takia. Hän myös ihmettelee sitä, että pormestareita koskevat eri säännöt.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+18.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-04-29T16:41:28,2025-04-29T16:43:12,Hyväksytty,1.1 2025_44_120,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laeiksi kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 6 §:n ja valtion virkamieslain 8 ja 35 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 6/2025 vp,Kiitoksia. — Ja vielä edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_121,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laeiksi kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 6 §:n ja valtion virkamieslain 8 ja 35 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 6/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Lyhyesti vielä tähän edustaja Kiurun viimeksi sanomaan puheenvuoroon. Ihan mielessäni nousi semmoinen esitys, että kun valiokunta käsittelee tätä, varmaan sosiaali- ja terveysvaliokunta, niin tässähän olisi valiokunnalla oivallinen mahdollisuus ottaa kantaa siihen, kun meillä on moni nuori valmistuva lääkäri, joka lähtee lääkärintointaan hoitamaan vaikka pieneen terveyskeskukseen. Siellä terveyskeskuksissa on todellinen ongelma siinä, että tältä aloittelevalta lääkäriltä puuttuu se vahva, ohjaava käsi siitä työstä. Tällainen pitkään lääketiedettä harjoittanut osaava, taitava lääkärihän, jolla on pitkä, rautainen kokemus, olisi tämmöiselle nuorelle, juuri laillistetun lääkärin paperit saaneelle ihmiselle aivan erinomainen opettaja siinä käytännön työssä. Eihän sen jo virallisen eläkeiän saavuttaneen henkilön tarvitsisi olla enää kovin pitkään töissä, mutta vuoden verran vaikka opastaisi niitä juuri valmistuneita nuoria lääketieteen lisensiaatteja omaan työhönsä ja olisi heille tukena ja turvana ja henkisenä tukena siinä asiassa, kun he uuden työn aloittavat siellä terveyskeskuksessa. Silloin saataisiin tämä kaikki tietotaito talteen ja niitä uusia lääkäreitä harjaannutettua työhön. Toivon, että tämä huomioidaan, koska tämä on se todellinen ongelma, minkä takia juuri valmistuneet lääkärit eivät lähde maakuntiin, koska he pelkäävät sitä suurta vastuuta, mikä heille ehkä yksin jäisi. Mutta vanhemman, viisaan, kokeneen lääkärin tukemana he olisivat erinomaisessa elämänkoulussa ja ennen kaikkea harjoittamassa kuntalaisten eduksi sitä omaa työtään, minkä he ovat opiskellen saavuttaneet.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+18.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-04-29T16:43:12,2025-04-29T16:44:59,Hyväksytty,1.1 2025_44_122,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laeiksi kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 6 §:n ja valtion virkamieslain 8 ja 35 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Pauli.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_123,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 6 §:n ja valtion virkamieslain 8 ja 35 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä jäi äsken sanomatta: meillä on kaksi eri keinoa lähestyä tätä ikäsyrjintäasiaa työelämässä. Toinen on lainsäädännön kautta, ja sitä työtä teemme täällä eduskunnassa. Se on hidas työ, mutta sitä on pakko tehdä. Lainsäädäntömuutokset tietysti tapahtuvat aika hitaasti, ja monesti saattaa mennä yksi, kaksikin vaalikautta ennen kuin asia saadaan hallitusohjelmaan ja sitä kautta eteenpäin. Toinen liittyy sitten asenteisiin. Toki lainsäädäntö ohjaa myös asenteiden muuttumista, mutta asenteet ylipäätään muuttuvat aika hitaasti, ja tällä puolella mainitsemani liikkeet ovat tehneet hyvää työtä. Olen tyytyväinen muun muassa sellaisesta ilmiöstä, jossa eri yritykset ovat kesätöihin alkaneet palkata varttuneita työntekijöitä. Esimerkiksi kauppiaat palkkaavat eläkkeellä olevia varttuneita ihmisiä. Heidän kokemustensa mukaan moni näistä työntekijöistä on aivan erinomainen ja motivoitunut ja todella tyytyväinen siitä, että pääsee sosiaaliseen yhteisöön takaisin, saa hieman lisätuloja eläkkeen jatkoksi ja kokee esimerkiksi asiakaspalvelutyön miellyttävänä. Olettaisin, että esimerkiksi kauppias Lundénilla saattaisi tähän asiaan olla omia kokemuksia, miten työyhteisössä varttuneet ovat pärjänneet.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+18.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-04-29T16:44:59,2025-04-29T16:46:39,Hyväksytty,1.1 2025_44_124,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laeiksi kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 6 §:n ja valtion virkamieslain 8 ja 35 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_125,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laeiksi kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 6 §:n ja valtion virkamieslain 8 ja 35 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ja kiitos edustaja Kiurulle tästä loistavasta lakialoitteesta. No, itse asiassa minulla on henkilökohtaisia kokemuksia. Eräs minun työntekijäni lähti pari vuotta takaperin eläkkeelle, ja näinäkin päivinä ollaan nyt viikoittain tekemisissä kumminkin. Hän käy muutaman kerran kuukaudessa meillä työskentelemässä, välillä vähän harvemminkin. Mutta oikeastaan haluan painottaa sitä, mitä edustaja Hoskonen ja kumppanit sanoivat tässä just, että tämmöiset ehkä hiukan iäkkäämmät työntekijät ovat oikeasti valtava voimavara. He ovat koko sen uran olleet duunissa, on se sitten ollut kaupassa tai lääkärinä tai muuta vastaavaa, se kokemus on ihan valtavaa. Meillä on tuolla ns. reservissä ihan valtava potentiaali koskien näitä hiukan eläkkeellä olevia työntekijöitä. Ehdottomasti kannatettava lakialoite, ja tahdon kiittää edustaja Kiurua tästä. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+18.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-04-29T16:46:39,2025-04-29T16:47:29,Hyväksytty,1.1 2025_44_126,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laeiksi kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 6 §:n ja valtion virkamieslain 8 ja 35 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_127,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laeiksi kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 6 §:n ja valtion virkamieslain 8 ja 35 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ei ollut tarkoitus tässä kohti puheenvuoroa pitää, mutta oli niin mielenkiintoinen keskustelu. Ehkä vähän uusi näkökulma siihen: Julkisella puolellahan on nykyään helpompi jo eläkkeellä olevien päästä töihin esimerkiksi sote-puolella, ja kaikillahan, esimerkiksi lääkäreillä, ei ole tällaisia rajoitteita, että se ikä tekisi sen. Nyt onneksi on se tilanne, että joka kykenee voi esimerkiksi osa-aikaiseen työhön päästä sinne töihin. Yksi asia tietysti, joka ei suoraan tähän lakialoitteeseen liity, on sitten tämä eläkeläisten verotus. Kannustaako se toiselta puolelta sitten tekemään niitä töitä, jos se eläkeläisen verokortti on yli 50 prosenttia, vaikka kokonaistulot eivät nouse, verrattuna tavalliseen palkansaajaan? — Kiitos, ei muuta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+18.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-04-29T16:47:29,2025-04-29T16:48:19,Hyväksytty,1.1 2025_44_128,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laeiksi kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 6 §:n ja valtion virkamieslain 8 ja 35 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_129,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laeiksi kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 6 §:n ja valtion virkamieslain 8 ja 35 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tästä edustaja Kallion puheenvuorosta haluan sanoa, että minun lähisukulainen, erittäin lähisukulainen, on eläkkeellä, mutta hän käy tekemässä kerran kaksi kuukaudessa yhdessä hoivalaitoksessa töitä, ja vaikka hänkin myöntää, että se verotus on todella kireä hänen kohdallaan, niin silti hän tykkää, että jotain muutakin hänen elämässään on. Totta kai elämä on rikasta, mutta hän tykkää kumminkin, että elämässä on jotain muutakin, joten hän tekee työtä eläkkeen ohella. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+18.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-04-29T16:48:19,2025-04-29T16:48:59,Hyväksytty,1.1 2025_44_130,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 45/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 19. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Nyt jatketaan perjantaina 25.4.2025 täysistunnossa keskeytettyä lähetekeskustelua. — Siellä on ensimmäisenä puhujana edustaja Hänninen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_44_131,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 45/2024 vp,"Kiitos, arvokas rouva puhemies! Useat EU-maat ja Maailman terveysjärjestö WHO suosittavat rajoituksia energiajuomien myymiseen nuorille. Meidän ei tarvitse odottaa, että olemme viimeisiä tässä asiassa. Meillä on mahdollisuus toimia nyt perustuen tutkittuun tietoon, nuorisotyön kokemuksiin ja arjen havaintoihin. Tässä asiassa ei ole mitään epäselvää. Energiajuomien terveysriskit ovat todellisia. On meidän vastuullamme suojella lastemme terveyttä. On järkevää, että yhteiskunta asettaa samankaltaiset ikärajat energiajuomille kuin se on asettanut esimerkiksi alkoholille tai nikotiinille. Tämä on oiva esimerkki siitä, miten parlamentaarinen työ voi edistää kansanterveyttä ja nuorten hyvinvointia. Kannatan lämpimästi aloitetta. — Kiitos, arvokas puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+19.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-04-29T16:49:16,2025-04-29T16:50:20,Hyväksytty,1.1 2025_44_132,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 45/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_133,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 45/2024 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Otsikko Lääkärilehdestä: ”Energiajuomia käyttävillä nuorilla ilmeni monenlaisia oireita”. Artikkeli kertoo Jyväskylän yliopistossa tehdystä tutkimuksesta liittyen yläkoululaisten energiajuomien käyttöön, jonka johtopäätöksenä oli, että energiajuomien säännöllinen käyttö kytkeytyy useisiin epäsuotuisiin terveystekijöihin. Eroja terveystottumuksissa todettiin jo silloin, kun nuoret käyttivät energiajuomia harvemmin kuin viikoittain. Keskeiset tutkimuksen tulokset olivat, että energiajuomia säännöllisesti käyttävät yläkoululaiset kärsivät muun muassa uniongelmista, päänsärystä ja alakuloisuudesta. Nämä samaiset nuoret nukkuivat vähemmän ja kokivat, että heillä on ongelmia sosiaalisen median sekä päihteiden käytössä, enemmän kuin ne nuoret, jotka eivät käyttäneet energiajuomia. Erityisesti viikoittain energiajuomia käyttävät nuoret kokivat terveytensä olevan heikkoa sekä muuta oireilua. Näitä oireita olivat päänsärky, vatsa- ja selkäkivut, alakuloisuus, ärtyneisyys, pahantuulisuus, hermostuneisuus, huimaus ja nukahtamisvaikeudet — kuulostavat tosin oireilta, joista itsekin kärsin, mutta se johtuu ihan jostain muusta kuin energiajuomista, ehkä tästä työstä. Energiajuomia säännöllisesti käyttävät nuoret jättivät myös aamupalan muita yleisemmin syömättä, nukkuivat vähemmän sekä kokivat saamansa unen riittämättömäksi. Tutkimuksen mukaan energiajuomien käytöllä havaittiin myös yhteys päihteiden käyttöön, eli nämä nuoret yleensä myös tupakoivat, käyttivät alkoholia, nuuskasivat ja käyttivät kannabista moninkertaisesti yleisemmin kuin nuoret, jotka eivät käyttäneet energiajuomia. Vähäiselle liikunnalle ja viikoittaiselle energiajuomien käytölle tutkimuksissa ei löytynyt yhteyttä. Tämä näkyy myös kansainvälisissä tutkimuksissa. Sen sijaan energiajuomien satunnaisella käytöllä ja liikunta- tai urheilusuorituksilla näyttää olevan yhteyttä toisiinsa. Tätä tutkijat arvioivat selittävän energiajuomien markkinointi, jolla kannustetaan käyttämään näitä juomia juuri liikunnan ja urheilun yhteydessä tuomatta esille niiden ilmiselviä haittavaikutuksia. Arvoisa puhemies! Edustaja Kososen tekemä lakialoite on perusteltu ja tarpeellinen. Nuoret tarvitsevat varsinkin tällaisina maailmanaikoina apua ja opastusta siinä, miten he välttyvät energiajuomien käyttöön kytkeytyviltä päihteiden käytöltä, uniongelmilta, hermostuneisuudelta, ärtymykseltä ja alakuloisuudelta. Kun energiajuomien valmistajat eivät kykene ottamaan vastuuta näiden ongelmien aiheuttamisesta, on lainsäätäjän tehtävä suojella nuoriamme niiltä. Kannatan lämpimästi edustaja Kososen tekemää lakialoitetta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+19.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-04-29T16:50:26,2025-04-29T16:53:12,Hyväksytty,1.1 2025_44_134,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 45/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_135,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 45/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia edustaja Kososelle erinomaisesta aloitteesta, jota olen itsekin omalla allekirjoituksellani tukenut. — Todellakin nämä energiajuomat ihmisen elimistöön vaikuttavat niin kuin edustaja Kallio äsken omassa puheenvuorossaan kuvasi, ja nimenomaan vaaravyöhykkeessä kaikkein pahiten ovat nuoret, jotka käyttävät energiajuomia pysyäkseen pirteänä. Kaikki me sen tiedämme, että varsinkin kasvuiässä olevalle nuorelle se riittävä yöuni ja lepo yleensä ja hyvä ravinto ovat se tae, jolla hän rakentaa omaa terveyttään vanhempaa ikää varten. Jos sitten jo nuorena käytetään tällaisia kemiallisia aineita, jotka tekevät hänestä tekopirteän, niin se aiheuttaa, kuten tiedämme, levottomuutta kouluissa ja vaikka missä, kun kone käy ylikierroksilla, ja sen jälkeen seuraus voi olla ihan mitä tahansa. Se näkyy muun muassa erittäin vaarallisina liikenneonnettomuuksina tuolla teillämme, kun ajetaan miten sattuu. En sano, että tällaiset juomat olisivat siihen nimenomaan syynä, mutta varmaan yksi osatekijä siihen, että ihmiset eivät riittävästi nuku, ja sitten kun käytetään erilaisia aineita, niin jälki on sitten sen näköistä. Toivottavasti tämä aloite saa hyvän käsittelyn valiokunnassa ja tulee hyväksytyksi, koska tämä energiajuomien aiheuttama ongelma Suomessa on todella todella vakava ja mitä nuoremmat niitä käyttävät, sen vaarallisempaa se on. Toivon, että aloite menestyy ja saadaan läpi eduskunnasta hyväksyttynä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+19.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-04-29T16:53:12,2025-04-29T16:54:54,Hyväksytty,1.1 2025_44_136,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 45/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_137,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 45/2024 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Maailmaan mahtuu eri mielipiteitä, ja tänne saliinkin mahtuu erilaisia mielipiteitä. Tässä tulee yksi mielipide: Eli tänään meillä olisi käsittelyssä edustaja Kososen tekemä lakialoite, joka koskee energiajuomien myyntikieltoa alle 18-vuotiaille. Tämä lakialoite tuo esille näkemyksiä energiajuomien haitoista sekä ehdotuksia siitä, miten nuoria voisi suojella paremmin energiajuomien terveydelle haitallisilta vaikutuksilta. Energiajuomat sisältävät piristäviä aineita, kuten kofeiinia, guaranaa ja tauriinia. Vaikka niiden sokeripitoisuus ei ole niin korkea kuin tavallisissa limuissa, niiden vaikutukset ovat merkittävästi haitallisempia. Yksi 3,3 desilitran energiajuomatölkki voi sisältää jopa 160 milligrammaa kofeiinia, mikä on huomattavasti enemmän kuin monissa muissa kofeiinipitoisissa juomissa, kuten kahvissa tai kolajuomissa. On toki selvää, että kofeiini vaikuttaa erityisesti lapsiin ja nuoriin voimakkaammin kuin aikuisiin. Sen liikakäyttö voi aiheuttaa unihäiriöitä, sydämentykytystä, levottomuutta ja jopa riippuvuutta. Ruokavirasto suosittelee alle 18-vuotiaille enintään 50:tä milligrammaa kofeiinia päivässä, mutta energiajuomien kautta monet nuoret ylittävät tämän rajan huomattavasti. Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan energiajuomien käyttö on kasvanut nuorten keskuudessa merkittävästi vuodesta 15 lähtien. Kouluissa energiajuomat on usein kielletty niiden aiheuttamien keskittymisvaikeuksien vuoksi, mutta tämä ei yksin riitä rajoittamaan niiden kulutusta. Arvoisa rouva puhemies! Osa kaupoista on asettanut omia, vapaaehtoisia ikärajoja energiajuomien myyntiin. Minulla on aika vahvat siteet muun muassa energiajuomiin, koska edustamani yritys myy niitä kohtalaisesti. Olemme yhdessä henkilökunnan kanssa tehneet päätöksen, että emme myy energiajuomia alle 15-vuotiaille. Nuorten on näistä rajoituksista huolimatta helppo saada haltuunsa energiajuomia, vaikka niiden myynti olisikin rajattu tietyn ikäisille. Halusin kuulla nuorten mielipiteitä tähän asiaan liittyen, ja 16-vuotias Isabella kertoi minulle näin: ”Minusta se, että alle 18-vuotiaille ei myytäisi kaupassa energiajuomia, on turhaa, koska nuoret hankkivat niitä kuitenkin jotain toista kautta. Sitä paitsi energiajuomien kohtuullinen käyttö ei aiheuta vakavia terveysongelmia, joten esimerkiksi se, että alaikäiset saavat ostaa kaupasta vain yhden energiajuoman, olisi hyvä tapa toimia, koska yksi energiajuoma ei ole vaarallinen. Moni nuori juo myös kahvia, joka sekin on haitallista sen kofeiinipitoisuuden takia, ja sitä löytyy melkeinpä jokaisen ihmisen kodista. Ja jos energiajuomat kielletään, niin lapset ja nuoret alkavat juomaan enemmän limonadeja, jotka eivät myöskään ole sen parempi vaihtoehto.” Haluan kiittää Isabellaa tästä mielestäni hyvästä ja rohkeasta mielipiteestä, sillä oma henkilökohtainen mielipiteeni on myös se, ettemme voi alkaa liikaa rajoittamaan asioita. Energiajuomia myydään paljon ympäri Suomea, ja niiden myynnillä kerätään myös veropottia valtion kassaan. Se, että energiajuomat olisi kielletty alle 18-vuotiailta, on näennäisesti hyvä muutos, mutta toimisiko se oikeasti? En usko, että nuoret lopettaisivat energiajuomien juomista, vaan he hankkisivat ne vain muuta kautta. Myös vanhempien tehtävä on valvoa lastensa energiajuomien kulutusta ja kertoa niihin liittyvistä asioista. Arvoisa rouva puhemies! Haluan kuitenkin kiittää edustaja Kososta hyvästä lakialoitteesta, vaikka en sitä kannatakaan, sillä siinä on tuotu paljon esille myös myyntirajoitusten hyviä puolia. Kaikkien toiveena varmasti on se, että jos ja kun energiajuoma juodaan, se tehdään vastuullisesti. Arvoisa rouva puhemies! Tahdon toivottaa teille ja kaikille eduskunnassa työskenteleville ja myös kaikille talon ulkopuolella oleville oikein hauskaa vappua. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+19.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-04-29T16:54:58,2025-04-29T16:58:23,Hyväksytty,1.1 2025_44_138,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 45/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kosonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_139,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 45/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan heti edustaja Lundénin ajatukseen siitä, että tämä olisi näennäisesti hyvä muutos mutta että nuoret hankkisivat juomat muuta kautta. Jos tähän ajatukseen lähdetään muissakin päihteissä, niin silloinhan meidän pitäisi vapauttaa alkoholia ja tupakkaa ja nikotiinia, nuuskaa, ehkä kaikenlaisia huumeitakin, koska nuorethan pystyvät hankkimaan näitä päihteitä muutakin kautta. Eli ihan aukoton tuo ajatus ei mielestäni ole, vaikka tähän saliin toki kaikenlaisia ajatuksia saa mahtuakin. [Mikko Lundén: Nimenomaan!] Vielä tähän haluaisin tuoda näkökulmaa sen esittelypuheenvuoroni lisäksi nimenomaan koulujen työrauhan puolesta. Eli meillä on ollut täällä perusopetuslain muutos, jossa kännyköiden käyttö kielletään oppituntien ajalta, ja sitten järjestyssääntöjen kautta tulee varmaan olemaan kieltoa oppilaille myös välituntien ja ruokatuntien aikana kännyköiden käytön osalta. Mutta tämä energiajuoma on yksi asia, mikä kyllä myös vaikuttaa koulujen työrauhaankin. Vaikka kouluissa olisi kielletty energiajuomien juominen tai mukana pito, niin eihän se sitä kofeiinin hallussapitoa sinänsä kropassa estä, jos ja kun nämä nuoret vaikka aamupalaksi juovat näitä juomia sitten ennen kouluun tuloa. Tällä on keskushermostoon vaikutuksia, nimenomaan kofeiinilla. Erityisesti se ongelma on just tässä, kuten edustaja Kalliokin hyvin kertasi niitä vaikutuksia. Mutta ehkä vielä nostaisin tästä nukahtamisongelmat ja unen laadun ongelmat. Kun tiedetään, että lasten ja nuorten aivot nimenomaan lepäävät ja kehittyvät sen unen aikana, niin jos kofeiinia on elimistössä, niin silloin myös heidän aivojensa kehitys kyllä muuttuu ja ei kehity niin hyvää vauhtia kuin olisi toivottavaa, koska nuorten ja lasten elimistössä se kofeiini pysyy paljon kauemmin kuin meidän aikuisten. Tämä energiajuomien myyntikielto alle 18-vuotiaille on nimenomaan sen takia, että saataisiin kauppoihin yhteneväiset säännöt siitä, kuinka Suomessa tulee toimia, ja että saataisiin selkeä viesti lapsille ja nuorille ja myös heidän vanhemmilleen siitä, että kofeiini ja nämä juomat eivät ole lapsille sallittuja eivätkä ole hyväksi. Nyt tämä viesti meidän päättäjien osalta voi jäädä epäselväksi, jos me emme tätä lakialoitetta saa eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+19.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-04-29T16:58:23,2025-04-29T17:01:30,Hyväksytty,1.1 2025_44_140,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 45/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_141,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 45/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Energiajuomat eivät ole tavallisia virvoitusjuomia, ne sisältävät suuria määriä kofeiinia. Tölkillisessä energiajuomaa voi olla jopa kuusi tai seitsemän kertaa enemmän kofeiinia kuin tölkillisessä limsaa. Nuoren elimistö ei käsittele kofeiinia samalla tavalla kuin aikuisen, ja sen liiallinen käyttö voi johtaa uniongelmiin, sydämentykytyksiin ja pahoinvointiin sekä muihin terveydellisiin ongelmiin. Lisäksi kofeiini aiheuttaa riippuvuutta ja sen vieroitusoireet, kuten päänsärky ja ärtyneisyys, voivat häiritä nuoren arkea. Energiajuomien sokerin ja happamuuden on yhdessä todettu vaurioittavan nuoren hammaskiillettä. Haittoina ovat muun muassa hampaiden vihlominen ja niiden heikentynyt ulkonäkö. Sokeripitoisten energiajuomien liiallinen käyttö on altistanut myös hampaiden reikiintymiselle. Nuoret käyttävät energiajuomia halutessaan virkistää väsynyttä oloaan. Koulut ovat pääsääntöisesti kieltäneet energiajuomien tuomisen kouluun, ja niiden nauttiminen koulupäivän aikana on kielletty koulujen järjestyssäännöissä. Energiajuomien nauttimisella voi olla negatiivisia vaikutuksia myös koulupäivään sokeritasapainon muuttuessa yhtäkkiä. Maksuton kouluruoka on koulujen opetussuunnitelman mukaista ruokailukasvatusta, ja sillä on merkittävä osa nuorten hyvinvoinnin ja päivän energiantarpeen tyydyttämisessä. Valitettavasti monet nuoret korvaavat jopa päivittäisen aamupalan tai kouluruuan nauttimalla energiajuomaa. Arvoisa puhemies! Lainsäädännön tekeminen yksiselitteiseksi ja kaikille samaksi olisi viisasta myös kauppojen kannalta. Tällä hetkellä, kun rajoitus ei tule lainsäädännöstä, on tilanne kaupoille hieman epäselvä. Monet kauppaliikkeet ovat kuitenkin itsenäisesti rajanneet energiajuomien myymistä siten, että alle 15- tai 16-vuotiaille niitä ei myydä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+19.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-04-29T17:01:30,2025-04-29T17:03:37,Hyväksytty,1.1 2025_44_142,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 45/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_143,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 45/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä otti vähän korvaan tämmöinen sanonta, että ei yhdestä energiajuomasta ole haittaa. Tämä kertoo ehkä siitä, että se lapsen tai nuoren ajatus ei ole vielä kehittynyt kovin pitkälle. [Mikko Lundén: On se!] — Mutta mihinkä suuntaan? Se on sitten eri asia, mihin se on kehittynyt. Ja sitten se, että jos saisi ostaa, jos ymmärsin oikein, yhden juoman yhdestä kaupasta: Aika monessa paikkaa on helppo mennä siihen toiseen kauppaan, tai jos aamupäivällä käyt ja iltapäivällä käyt, niin ei siellä kassalla kukaan muista eikä ole kontrolloimassa sitä, montako sieltä on käyty ostamassa. Se on totta, että sitä saa joka tapauksessa, mutta — niin kuin edustaja Kosonen hyvin toi esille — jos siihen vedotaan, niin me voidaan sitten antaa periksi oikeastaan melkein missä tahansa. Olen itse sanonut täällä muiden asioiden yhteydessä, että kaikkea, mistä ei tykkää, ei voi kieltää, ja se on juuri näin. Itse jos saisin päättää, niin kieltäisin näiden myynnin kokonaan. Monastihan, kun menee johonkin markettiin, kauppaan, niitä on valtavia määriä. Siis mistä keksitäänkään niin suurta määrää tarjolle erilaisia juomia, joita ihminen sinänsä ei tarvitse mihinkään?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+19.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-04-29T17:03:39,2025-04-29T17:04:51,Hyväksytty,1.1 2025_44_144,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 45/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Pauli.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_145,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 45/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensin anteeksipyyntöni Rasinkankaalle virheellisestä näppäimistön käytöstä. Olin varaamassa puheenvuoroa, mutta painoinkin mikrofonia, jolloin vahingossa katkaisin edustajakollegan puheenvuoron. Energiajuomista: Käyttöä joissain yhteyksissä on perusteltu suorituskyvyn parantamisella. Otan tuohon nyt oman esimerkin 80—90-luvuilta ammattilaisurheilijana. Osallistuin triathlonkilpailuihin. Suoritukset kestivät yli kahdeksan tuntia yhtäjaksoisesti ilman kahvitunteja tai ruokatunteja — yli kahdeksan tuntia yli 30 asteen lämpötilassa, syke keskimäärin 150. Se, mitä siihen tarvittiin, oli tietysti harjoitus, mutta siihen tarvittiin myös nestettä ja energiaa, mutta energiajuomilla siinä käsiteympäristössä, missä sitä tässä yhteydessä käsitellään, ei ollut merkitystä. Ehkä pikemminkin päinvastoin liian makeina juomina niiden vaikutus on negatiivinen, ja ne ainesosat, mitkä siinä ovat mukana, eivät sinänsä olisi suoritusta parantaneet. En lähde kieltämään tai moralisoimaan minkään aineen käyttöä sinänsä, mutta siihen perusteeseen, että ikään kuin jaksaisi jotain suoritusta paremmin, on se sitten työsuoritus tai urheilusuoritus: kyllä ne tekijät lähtevät ihan muista osatekijöistä kuin joistain kemiallisista reaktioista, jotka perustuvat esimerkiksi energiajuomaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+19.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-04-29T17:04:51,2025-04-29T17:06:56,Hyväksytty,1.1 2025_44_146,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 45/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_147,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 45/2024 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ihan tähän loppuun vielä lyhyesti. Minä ymmärrän kaikki nämä teidän pointit. Ne ovat ihan oikeasti ihan totta ne pointit, mutta minulle vähän särähti korvaan, että ruvetaan jo joihinkin huumeisiin vertaamaan energiajuomaa. Se on minun mielestäni aika kaukaa haettu toisesta asiasta. Sitten minä tahtoisin kyllä sanoa tämänkin vielä, että minun mielestäni edustaja Kallio on kohtuuton, sillä kun minä siteerasin sitä nuorta, niin minä en puhu hänen kehityksestään yhtään mitään. Minä voin hänet pyytää vaikka tänne käymään, niin voitte keskustella tämän kyseisen nuoren kanssa. Hän on erittäin fiksu nuori. Minun mielestäni se oli vähän kohtuutonta sanoa, että jos meillä tämmöinen ajatusmaailma on tässä, että jos nuori sanoo tällä tavalla asioita, niin se ei olevinaan voi pitää paikkaansa tai jotain muuta vastaavaa. Minun mielestäni se meni vähän niin kuin riman alle. Mutta tosiaankin haluan vielä painottaa, että minä ymmärrän teidän pointit tässä asiassa, mutta minä en itse henkilökohtaisesti ymmärrä sitä, että kielletään kaikki, niin maailmasta tulee parempi paikka ja kaikilla on hyvä olla ynnä muuta. Tässä voidaan ruveta kohta kieltämään vaikka mitä asioita vaan, että eletään pumpulissa ja ollaan niin kuin että kaikki vaan pois ja ei tehdä mitään, mikä olisi haitallista jollekin tai jotain. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+19.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-04-29T17:06:56,2025-04-29T17:08:03,Hyväksytty,1.1 2025_44_148,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 45/2024 vp,Kiitos. — Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_44_149,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta >>>Lakialoite LA 45/2024 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Joo, pahoittelen, ei ollut yksittäistä henkilöä tarkoitus millään lailla vähätellä tai loukata, mutta sen verran on tutkijan taustaa yliopistolta, että totean, että yksittäisten henkilöiden kokemusten ja kommenttien kautta ei kannata kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tehdä. Tutkimustieto on aika selkeä osoittajana ja täyttää kaikki validin ja reliaabelin tutkimuksen vaatimukset, ja niiden pohjalta tehdään. Me löydetään jokainen yksittäisiä kommentteja, joita me käytetään itsekin varmaan täällä aina välillä. — Mutta tämä asia on varmaan nyt ainakin omalta kohdaltani loppuun käsitelty. Energia alkaa olla jo aika vähissä. [Naurua]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+19.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-04-29T17:08:03,2025-04-29T17:08:52,Hyväksytty,1.1 2025_44_150,44/2025,2025-04-29,14.00,17.21,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Seuraava täysistunto,"Kiitän tästä päivästä ja istunnosta, ja toivotan kaikille oikein hyvää vappua. Tämä istunto on päättynyt.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2025+22.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_45_1,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia, ja jos puhujalistaa ei ehditä käydä tässä ajassa loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa. Ministeri Ikonen, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_45_2,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kyseessä olevassa esityksessä hyvinvointialueiden rahoituslain muuttamisesta ehdotetaan muutoksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rahoitukseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen rahoituksen määräytymistekijöihin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rahoitusta koskevan ehdotuksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti kannustaa hyvinvointialueita panostamaan asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden kannalta keskeisiin ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Alueiden HYTE-toimet näkyvät ensimmäistä kertaa rahoituksessa vuonna 2026, kun HYTE-rahoitus jaetaan tästä lähtien kullekin alueelle lasketun HYTE-kertoimen perusteella. Hallitusohjelman mukaisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rahoitusosuutta nostettaisiin. Korotus olisi tässä vaiheessa maltillinen eli nykyisestä yhdestä prosentista yhteen ja puoleen prosenttiin sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta. Lausuntopalautteessa tämä ehdotus sai laajan kannatuksen. Korotus rahoitettaisiin laskemalla asukasmäärän ja palvelutarpeen osuuksia kumpaakin 0,25 prosenttiyksikköä. Lisäksi asetuksessa säädettäisiin tarkemmin rahoituksen määräytymisen perusteena olevan HYTE-kertoimen indikaattorien laskentatavasta siten, että kaikilla alueilla on kannuste kehittää asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtäävää toimintaa ja toimenpiteitä. Lausuntopalautteen perusteella myös HYTE-kertoimen tuloindikaattorin tavoitearvioista säädettäisiin asetuksessa, joka laitetaan vielä erikseen lausunnoille. Esityksen tavoitteena on myös parantaa rahoituksen kohdentumista alueille palveluitten järjestämisen edellytykset turvaten. Tässä tarkoituksessa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen määräytymistekijöihin tehtäisiin päivitys terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon laskennallisten kustannusten mukaisiin painotuksiin. Tämä päivitys on tehtävä lakisääteisesti vähintään kolmen vuoden välein. Päivitys perustuisi hyvinvointialueiden vuoden 2023 tilinpäätösten mukaisiin kustannustietoihin. Tarkoituksena on, että rahoitus kohdentuisi alueittain paremmin näiden sektorien aiheuttamien kustannusten mukaisesti. Lisäksi esityksellä pyritään parantamaan sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijöihin perustuvan rahoituksen ennakoitavuutta. Tarvetekijöiden perusteella jaetaan noin 80 prosenttia soten rahoituksesta. Erityisesti tietopohjan ongelmista johtuva palvelutarvekertoimien suuri vuosikohtainen vaihtelu on vaikeuttanut alueilla toiminnan ja talouden suunnittelua. Rahoituksen ennakoitavuuden parantamiseksi aluekohtaiset tarvekertoimet ehdotetaan otettavaksi huomioon kahden vuoden tietojen perusteella. Esimerkiksi vuoden 2026 tarvekertoimet laskettaisiin vuosien 2022 ja 2023 tietojen perusteella laskettujen tarvekertoimien keskiarvona. Keskiarvon käyttäminen tasaisi tarvekertoimien vuosittaisen vaihtelun vaikutusta rahoitukseen. Lisäksi tarvekertoimien tietopohjan luotettavuuden kehittämistä jatketaan yhteistyössä valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä hyvinvointialueiden kanssa. Esitykseen sisältyy lisäksi pelastustoimen riskikerrointa koskevia tarkennuksia. Pelastustoimen riskikertoimen määrittämisessä käytettävien tekijöiden ja niiden painokertoimien tarkistamisella tavoitellaan sitä, että riskikerroin huomioisi paremmin kansalliset, alueelliset ja paikalliset tarpeet ja onnettomuus- tai muut uhat. Voimassa olevan lain mukaan pelastustoimen riskikertoimen määrittämiseksi hyvinvointialue jaetaan yhden neliökilometrin suuruisiksi ruuduiksi. Riskiluokkaan I ja II kuuluvien ruutujen painokertoimesta ehdotetaan säädettäväksi lain tasolla. Riskiluokkaan III ja IV kuuluville ruuduille sijoittuville riskikohteille ja niissä harjoitetulle toiminnalle voitaisiin asetuksella säätää erilaisia painokertoimia 1—5 kohteen ja toiminnan aiheuttamaa palvelutarvetta määrittävien riskien mukaisesti. Asetusluonnos laitetaan tältä osin vielä lausuntokierrokselle kevään aikana. Arvoisa puhemies! Esitykseen sisältyy lisäksi väliaikainen muutosehdotus, jolla toteutettaisiin kevään 2024 julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvä valtiontaloudellinen säästötoimenpide, kertaluontoinen siirtymätasausten leikkaus vuosina 2026 ja 2027. Säästönä tavoitellaan 15:tä miljoonaa vuonna 2026 ja 20:tä miljoonaa vuonna 2027. Säästötoimenpide on pyritty kohdentamaan siten, että siitä aiheutuvat vuosikohtaiset muutokset eivät millään alueella muodostuisi liian suuriksi suhteessa palveluiden järjestämisen edellytyksiin ja alijäämän kattamisvelvoitteeseen. Siirtymätasauslisää saavien alueiden taloustilanteet vaihtelevat suuresti, ja näin ollen myös siirtymätasauslisän merkitys lakisääteisten palveluiden järjestämiseksi riittävän rahoituksen turvaamisen kannalta vaihtelee alueittain. Väliaikaisesti voimassa oleva muutos koskisi tämän vuoksi vain niitä siirtymätasauslisää saavia hyvinvointialueita, joilla siirtymätasauksen vähennys ei vaarantaisi lakisääteisten palveluiden järjestämiseksi riittävää rahoitusta ottaen huomioon laskennallisen rahoituksen kehitys ja toteutuneet kustannukset. Tämä tilanne koskisi käytännössä vain Helsingin kaupunkia. Helsingin kaupungin sote- ja pelastustoimen palveluihin saama rahoitus on ollut uudistuksen ensimmäisten vuosien tietojen perusteella muita alueita paremmin turvattua. Tätä selittävät ennen kaikkea Helsingin kaupungin erityispiirteet muihin hyvinvointialueisiin verrattuna. Esimerkiksi Helsingillä ei ole ollut ennen uudistusta muita kuntia vastaavaa kannustetta sote- ja pela-kustannusten minimointiin, minkä vuoksi Helsingin siirtymätasauslisä on varsin korkea. Helsingillä ei ole ollut myöskään alkuvuosina suuria muutoskustannuksia. Helsingin kaupungin tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä vuosina 2023 ja 2024. Kaupungilla ei ole siten vuosilta 23—24 tilinpäätöksessä kertynyttä alijäämää, joka olisi katettava vuoden 26 loppuun mennessä. Tästä huolimatta koko maan tasolla tehtävä rahoituksen jälkikäteistarkistus lisää muiden alueiden tekemän alijäämän vuoksi näiltä vuosilta Helsingin kaupungille laskennallista rahoitusta noin 150 miljoonaa euroa vuodelta 25 ja lisää myöskin arviolta noin 140 miljoonaa euroa vuonna 2026, eli näiltä osin Helsingin rahoitus kasvaa. Muilla siirtymätasauslisää saavilla alueilla kertynyttä alijäämää vuosilta 23—24 on yli 500 euroa asukasta kohden, paitsi Pohjanmaalla noin 380 euroa asukasta kohden, joten rahoituksen riittävyyden näkökulmasta leikkauksen kohdentaminen niille ei olisi perusteltua. Tämän vuoksi siirtymätasauslisän väliaikainen leikkaus kohdistuisi käytännössä vain Helsinkiin, jolla siirtymätasauslisän porrastusta nostettaisiin 24 eurolla asukasta kohden vuonna 26 ja 30 eurolla asukasta kohden vuonna 27. Helsingin kaupungin siirtymätasauslisä olisi leikkauksen jälkeenkin muita alueita huomattavasti suurempi eli vuonna 26 noin 100 miljoonaa euroa ja vuonna 27 noin 90 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Nyt kyseessä olevassa esityksessä ehdotetut muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen rahoituksen määräytymisperusteisiin vaikuttaisivat aluekohtaisen rahoituksen kohdentumiseen vuonna 26. Vuonna 26 alueiden rahoitus koko maan tasolla on noin 27,1 miljardia euroa. Rahoitus kasvaa vuodesta 25 noin 870 miljoonaa euroa. Siten esityksessä ehdotetuista muutoksista huolimatta jokaisen alueen rahoitus kasvaisi vuonna 26 vuoteen 25 verrattuna. Ehdotetut muutokset hieman tasaisivat kasvun aluekohtaista vaihtelua. Esityksessä ehdotettujen muutosten jälkeenkin myös Helsingin rahoitus kasvaa vuonna 26 vuoteen 25 verrattuna arviolta 3,8 prosenttia. Tämä on enemmän kuin koko maan tasolla keskimäärin; muualla se on 3,7 prosenttia keskimäärin. Siten kokonaisuutena arvioituna myöskään Helsingin kaupungin palveluiden järjestämisen edellytysten ei arvioida vaarantuvan. Totean vielä, että hallitusohjelman mukainen rahoitusmallin kehitystyö jatkuu. Kolmannen vaiheen rahoituslakiesitys on tarkoitus antaa eduskuntaan ensi keväänä siten, että muutokset tulisivat voimaan vuonna 2027. Tällöin tarkastellaan erityisesti tarvemallin ja olosuhdetekijöiden päivitystarpeita sekä arvioidaan siirtymätasausmallin toimivuutta. Rahoitusmallin jatkokehittämisessä pidetään kiinni tarveperusteisuudesta. Hallitusohjelman mukaisesti kaikessa valmistelussa muutosten vaikutuksia arvioidaan kokonaisuutena ja alueittain varmistaen, että asukkaiden peruspalvelut ja kielelliset oikeudet turvataan. — Kiitoksia. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-05-06T14:02:06,2025-05-06T14:10:48,Hyväksytty,1.1 2025_45_3,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Tässä on nyt tarvetta debatille näköjään jonkin verran, elikkä otetaan. Edustaja Harjanne saa ensimmäisen debattipuheenvuoron, mikäli näin toivoo. Täällä on etukäteen pyydettyjä puheenvuoroja, ja siksi annan ne tässä debatin alussa. Meillä on muuten niin vähän aikaa tähän. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_4,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tartun tähän Helsingin erillisrangaistukseen: mielivaltaista, perusteetonta, älytöntä, irvokasta logiikkaa. Nämä eivät ole omia sanavalintojani, vaan kokoomuslaisten nykyisen ja tulevan Helsingin pormestarin, Juhana Vartiaisen ja Daniel Sazonovin, sanavalintoja. Hekin sentään ymmärtävät, että rankaisemalla taloudenpidosta tuhotaan kannustimet alueilta, ei vain Helsingissä vaan kaikkialla. Täällä on nyt paikalla vastuuministeri, mutta helmikuussa pääministeri Orpo totesi Demokraatin haastattelussa: ”Teemme ratkaisut lausuntokierroksen jälkeen, ja tehdään Helsingin kannalta hyvä malli.” Haluaisitteko avata, arvoisa ministeri, miten tätä ratkaisua on pohdittu? Onko joku muukin malli ollut jossain vaiheessa tässä pohdinnassa, vai onko tässä yksinkertaisesti klassinen Orpon hallituksen sumutus käynnissä, jolla vain haluttiin olla sotkematta kuntavaaleja, ja koko ajan on ollut tarkoitus erikseen rangaista Helsinkiä? Ja nyt haluaisin vielä kuulla senkin, miksi tämä hallitus niin kovasti Helsinkiä vihaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-05-06T14:11:14,2025-05-06T14:12:27,Hyväksytty,1.1 2025_45_5,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Seuraavaksi vastauspuheenvuoro, edustaja Sarkomaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_6,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edellisen hallituksen tekemä hyvinvointialueiden rahoitusmalli oli monin tavoin keskeneräinen, ja on mainiota, että nykyinen hallitus sitä yrittää korjata, [Välihuutoja vasemmalta] mutta tässä lakiesityksessä on paha valuvika. Me hallitusohjelmassa sovimme, että kannusteita pitää tulla lisää, eli enemmän eikä vähemmän. Tämä tähän esitykseen sisältyvä kertaluontoinen kahden vuoden leikkaus Helsingille on perusteltu sillä, että Helsinki ainoana alueena pystyi tasapainottamaan taloutta eli saavuttamaan ne talouden tavoitteet, jotka hallitus oli erityisesti asettanut, [Aino-Kaisa Pekonen: Ohhoh!] ja pidän tätä isona valuvikana. Mielestäni tämä on asia, joka eduskunnan pitää uudelleen arvioida. [Veronika Honkasalon välihuuto] Kysyn ministeriltä: ettekö te ole huolissanne siitä, että kun rangaistaan niitä alueita, jotka kykenevät tasapainottamaan taloutensa ja turvaamaan samalla palvelut, niin tämä ei sitten vaikuttaisi muihin hyvinvointialueihin ja rapauttaisi sitä työtä, jota parhaillaan tehdään — eli uudistetaan palveluita ja samalla yritetään hillitä kustannuksia? Toivon, että tähän vastaatte. Pidän välttämättömänä, että eduskunta tämän valuvian arvioi, ja toivottavasti saamme sen myöskin korjattua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2025-05-06T14:12:28,2025-05-06T14:13:45,Hyväksytty,1.1 2025_45_7,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Vielä ennakkoon pyydetty puheenvuoro tässä vähän poikkeuksellisesti ohi vastauspuheenvuorolistan, edustaja Koskela, Minja. — Jos vielä joku ei ole pyytänyt sitä normaalia vastauspuheenvuoroa, niin sen saa siis painamalla V-painiketta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_8,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Sarkomaan väite rahoituslain uudistamisesta ja korjaamisesta ei kyllä kestä merivettä. Hallitus ei ole tähän mennessä onnistunut uudistamaan soterahoituslakia tasapainoiseen eikä kokonaisvaltaiseen suuntaan. Hallitus on lyönyt kerta toisensa jälkeen pöytään leikkauksia, joilla alueiden on ollut mahdotonta ennakoida, ja lopputulos on ollut tilkkutäkki, jolla ei ole mitään tekemistä palveluiden laadun eikä kokonaisuuden kehittämisen kanssa. Mutta tähän nyt käsiteltävään kokonaisuuteen sisältyy lisäksi 35 miljoonan euron erillisleikkaus Helsingin kaupungille. Tämä leikkaus on aivan päätön, ja se on erittäin huonosti perusteltu. Helsinki on tehnyt sotessa ylijäämää hallituksen toiveiden mukaisesti, ja nyt hallitus päättää leikata Helsingiltä, koska se on toiminut kuten hallitus alueita edellyttää tekevän. Minun on hyvin vaikea ymmärtää, miten alijäämäisiä alueita voitaisiin kannustaa tekemään ylijäämäisiä tuloksia, kun lopputulos on tämä, että jos teet ylijäämää, sinulta leikataan. Tässä ei ole alueilla mitään hyvää vaihtoehtoa: jos teet alijäämää, leikataan, jos teet ylijäämää, leikataan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-05-06T14:13:55,2025-05-06T14:15:07,Hyväksytty,1.1 2025_45_9,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,Edustaja Heinäluoma., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_10,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on todella härski ryöstöretki helsinkiläisen veronmaksajan kukkarolle — siis Helsinki, joka on hoitanut sotetalouttaan vastuullisesti ja juuri niin kuten tämä soterahoitusmalli on edellyttänyt. Nyt sitten hallitus toimii epäjohdonmukaisesti ja vie tämän 35 miljoonan euron potin Helsingiltä kokonaan pois. En ymmärrä tätä logiikkaa, joka tässä hallituksella on. Tämähän välittää täysin väärän viestin myöskin kaikille muille alueille: vaikka tekisitkin niin kuin rahoitusmalli edellyttää ja hallitus toivoo, niin siitä huolimatta sinulta voidaan ja alueilta voidaan viedä rahat pois. Toivoisin kyllä, että ministeri perustelee meille, miten te näette tämän epäjohdonmukaisuuden, ja miten te perustelette helsinkiläisille, kun kokoomuslaiset kansanedustajatkin täällä ovat vastustaneet tätä niin vaalien alla kuin näköjään nyt vaalien jälkeenkin? [Puhemies koputtaa] Oletteko te todella valmiit romuttamaan tämän rahoitusmallin johdonmukaisuuden? [Juha Mäenpään välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2025-05-06T14:15:07,2025-05-06T14:16:29,Hyväksytty,1.1 2025_45_11,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_12,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Näinhän me uumoilimme ennen kunta- ja hyvinvointialuevaaleja, että vaikeita päätöksiä tuodaan sitten vaalien jälkeen tänne istuntoon ja niistä tarkemmin kerrotaan. Minusta se ei ole reilua toimintaa. Ja vaikka en ole Helsingistä, niin kyllähän tuo esimerkki, minkä tämä Helsingin toiminta aiheuttaa, on huono esimerkki muille alueille, jotka haluavat pistää talouttaan kuntoon, eli jos talous menee kuntoon, niin onko siellä sitten lisäleikkaukset edessä muillakin alueilla. Väite siitä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannusteita rahoituksessa lisätään, on mielestäni erittäin ylimitoitettu. Mielestäni tämä rahoituslain toimivuuden [Puhemies koputtaa] — no niin — [Puhemies: Aika!] arviointi ei tässä toteudu oikealla lailla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-05-06T14:16:29,2025-05-06T14:17:52,Hyväksytty,1.1 2025_45_13,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,Vastauspuheenvuorot ovat minuutin mittaisia. — Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_14,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Arvoisa puhemies! HYTE-kertoimen nosto on kyllä tarpeellinen toimenpide vahvistamaan ennaltaehkäisyyn panostamista, mutta toisaalta hallituksen tekemät aivan todella mittavat leikkaukset järjestötoimintaan johtavat aivan päinvastaiseen suuntaan, ja kannan niistä suurta huolta. Samoin tämä keskustelussa jo esiin noussut leikkaus Helsingiltä, joka on onnistunut pitämään taloutensa kunnossa, on täysin kummallinen viesti muille alueille. Oikeastaan haluankin kysyä, koskeeko tämä sama jatkossa muita mahdollisesti ylijäämää tekeviä alueita, että sieltä sitten leikataan. Rahoitusmalli kokonaisuutena kaipaa kyllä uudistamista. Siellä on tarvekertoimien suuri vaihtelu ja puuttuva tietopohja, jotka jo mainittiin. Olen itse sitä mieltä, että tarvekertoimien painoarvoa pitäisi harkita uudestaan, se on tällä hetkellä esimerkiksi ikäihmisten palveluissa liian suuri. Eli muutostarpeita on paljon, mutta nyt hämmästelen näitä järjestöleikkauksia ja Helsingille kohdistuvaa leikkausta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-05-06T14:17:52,2025-05-06T14:19:04,Hyväksytty,1.1 2025_45_15,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,Edustaja Pekonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_16,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä on tosiaan käsittelyssä täällä jälleen yksi soterahoitusta leikkaava esitys, joka kohdistuu nyt tällä kertaa Helsinkiin. Tämä 35 miljoonan euron leikkaus soterahoituksesta vastaa esimerkiksi noin 300 000:ta terveyskeskuslääkärikäyntiä tai 230:tä paikkaa lastensuojelun sijaishuollossa. Ei mikään pieni leikkaus. Tällä hallituksella on ollut rahaa jakaa avokätisesti yksityiseen terveydenhuoltoon satoja miljoonia euroja, mutta julkisesta terveydenhuollosta te ette piittaa tuon taivaallista. Tämä hallitus on jääräpäisesti kieltäytynyt antamasta lisäaikaa hyvinvointialueille laittaa taloutta kuntoon huolehtien suomalaisten terveydestä, ja nyt kun Helsingissä hyvinvointialue on kyennyt rimaa hipoen siihen, mitä hallitus on vaatinut, niin hallitus rankaisee siitäkin. Moni varmaan nyt ajattelee, että kyllä rikkaalta Helsingiltä voi leikata, mutta minä haluan muistuttaa, että tässä ei ole kysymys nytten Helsingin leikkauksista [Puhemies koputtaa] vaan 700 000 suomalaisen sotepalveluista. [Eveliina Heinäluoma: Emme me ole rikkaita!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-05-06T14:19:04,2025-05-06T14:20:17,Hyväksytty,1.1 2025_45_17,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,Edustaja Wickström., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_18,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Jos katsotaan tätä hallituksen esitystä, niin tässä on ollut hyvänä lähtökohtana se, että sitä HYTE-kerrointa halutaan lähteä kasvattamaan, koska ideana on nimenomaan se, että me saadaan myöskin hyvinvointialueilla toimintaa siirrettyä vahvemmin juuri hyvinvointia vahvistavaan ja ennalta ehkäisevään työhön. Sitten on tietenkin itse pakko todeta ja nostaa esiin se — kun tulen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta, jossa on ollut tosi vahva tahti myöskin sopeuttaa ja huolehtia taloudesta, ja kun on puhuttu myöskin Helsingistä — että olisi toivottavaa, että se viesti alueille olisi se, että kun hallitusohjelmasta löytyy myöskin tarkka linja siitä, että halutaan pitää kiinni näistä tiukoista talousehdoista, niin sen pitäisi myöskin olla linjan kaikkialtaan. Sen takia nyt seuraavan rahoituslakimuutospaketin yhteydessä, minkä hallitus tuo esiin, viestin pitäisi olla se, että kannattaa huolehtia taloudesta, eikä saa mennä sellaiseen tilanteeseen, että niiltä alueilta, jotka hyvin pärjäävät, lähdetään vielä lisäleikkauksia tekemään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-05-06T14:20:17,2025-05-06T14:21:25,Hyväksytty,1.1 2025_45_19,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,Edustaja Laiho., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_20,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Arvoisa puhemies! HYTE-kertoimen noston painoarvo on erittäin kannatettava. Meidän tulee tehdä sellaisia ennalta ehkäiseviä toimia, joilla pystytään sotemenoja hillitsemään, eli tämä on erittäin hyvä asia. Tärkeätä on nyt myös jatkossa, että ne mittarit, mihin tämä perustuu ja millä perustein tämä HYTE-kerroin määräytyy, ovat oikeat ja kaikilla on ennakoitava tieto siitä, miten ne määräytyvät. Tässä on kehitettävää varmasti jatkossa. Se, että tässä nyt otetaan ne tiedot kahden vuoden osalta, on hyvä asia. Itsekin kritisoin tätä siirtymätasausleikkausta Helsingin osalta, koska se heikentää ennustettavuutta ja antaa väärän insentiivin ja viestin alueille, että kannattaa tehdä sopeutuksia ja yrittää saavuttaa parempaa talouden tilaa, jolloin myös voi tehdä alueella sitten enemmän. Toivoisin, että tähän vielä täällä eduskunnassa kiinnitetään huomiota erityisesti. [Eveliina Heinäluoma: Sen voi perua!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2025-05-06T14:21:25,2025-05-06T14:22:40,Hyväksytty,1.1 2025_45_21,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_22,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ehdin jo perua tuon vastauspuheenvuoron, mutta tuossa kun edustaja Harjanne ja muut helsinkiläiset tätä asiaa kovasti nostivat esiin helsinkiläisen näkökulmasta, että 35 miljoonaa leikataan sieltä, niin en voinut välttyä. Tämä nyt ei suoraan tähän asiaan liity, mutta sehän on totta, että tuolta läpi Suomen nuoria ihmisiä muuttaa tänne Helsingin alueelle, ja sitä kautta täällä se tilanne on varmaan parempi. Täällä on terveystilanne parempi, on nuorempia ihmisiä, on vähemmän vanhempia ihmisiä. Kun te helsinkiläisinä kritisoitte tätä kovasti, niin pitäisikö tänne Suomeen ehkä tehdä semmoinen kasvattajaseuramaksu, että Helsinki alkaisi maksamaan niille kunnille, jotka kouluttavat niitä nuoria siellä ja lähettävät tänne, [Veronika Honkasalo: Helsinki nyt jo maksaa!] yhä suuremmalla osuudella, [Puhemies koputtaa] kun te nyt näin tätä asiaa kritisoitte?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-05-06T14:22:41,2025-05-06T14:23:55,Hyväksytty,1.1 2025_45_23,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,Edustaja Nikkanen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_24,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän soterahoituksen suurin ongelma ei ole se, että Helsingin hyvästä taloudenpidosta rangaistaan, vaan se, että tässä esityksessä ei edelleenkään tartuta siihen suurimpaan ongelmaan eli hyvinvointialueiden alijäämiin ja niiden kattamisvelvollisuuteen ja sen kattamisvelvollisuuden pidentämiseen. En ymmärrä, miksi hallitus ei tätä viestiä ole sieltä kentältä kuullut. Hyvä asia tässä esityksessä on tämä HYTE-kerroin, niin kuin tässä on jo tullut todettua. Kannustankin kovasti, että siihen entisestään enemmän pitäisi lisää panostusta ja painotusta keskittää. Mutta sitäkään ei voi tehdä samaan aikaan leikkaamalla peruspalveluista ja siitä hoitoonpääsystä, mistä te olette jo leikanneet aivan liikaa. Esimerkiksi meidän alueella perusterveydenhuollosta terveysasemia on lakkautettu, yöpäivystykseen ja vaativaan leikkaussalitoimintaan pääsyä on Salossa heikennetty. Ei samaan aikaan voi tehdä ennaltaehkäisyä ja leikata peruspalveluista. [Puhemies koputtaa] Ennaltaehkäisyn hedelmät ovat vasta tulevaisuudessa poimittavissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-05-06T14:23:55,2025-05-06T14:25:12,Hyväksytty,1.1 2025_45_25,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_26,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käyty keskustelu sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta on minua vähän hämmentänyt sen takia, koska minusta meidän suomalaisten pitää kaikkien suomalaisten puolesta taistella ja pitää huoli siitä, että maa on asuttuna. Tulen tuolta syrjäalueelta Ilomantsista, kotikunnastani. Meiltähän leikattiin tämän tarvevakioidun laskelman mukaisesta rahasummasta yli 50 miljoonaa Pohjois-Karjalasta pois, ja sitten ihmetellään meillä päin, miksi asiat ovat näin. Jos olisimme saaneet sen tarvevakioidun laskelman mukaisen rahoituksen, niin kaikki terkkarit toimisivat normaalisti, ei mitään ongelmaa, mutta kun yli 50 miljoonaa tällaiselta alueelta vuodessa leikataan, niin aivan varmasti näkyy: terveyskeskuksia lakkautetaan, palveluja poistetaan. Kannattaa meidän kaikkien muistaa tässä, asuttakoon sitten vaikka Kauniaisissa taikka Utsjoella: me olemme samoja suomalaisia, meidän on kannettava väestövastuu tässä maassa jokaisesta ihmisestä, myös vahvimmasta heikoimpaan ja toisinpäin. Sen pienen ihmisen, joka kaipaa vaikka jalkaleikkaukseen, kun jalka on rikki, pitää päästä leikkaukseen, olkoon hän sitten se Kauniaisissa asuva tai Rovaniemellä tai Ilomantsissa, missä vaan. Me olemme vastuussa näistä ihmisistä, se on kunnia-asia meille. Älkäämme hajottako Suomea [Puhemies koputtaa] tämmöisellä pikkupolitikoinnilla, jolla ei ole mitään muuta arvoa kuin turhaan mennyt aika.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-05-06T14:25:12,2025-05-06T14:26:26,Hyväksytty,1.1 2025_45_27,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_28,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Arvokas puhemies! Näillä rahoitusmallin muutoksilla ei tavoitella tässä hetkessä tapahtuvia säästöjä, vaan niillä on suoria vaikutuksia siihen, miten hyvinvointialueet pystyvät vastaamaan asukkaidensa tarpeisiin. Rahoituksen täytyy ohjata tekemään oikeita asioita. On tärkeämpää keskittyä ennaltaehkäisemään, hoitamaan ajoissa ja estämään ongelmien syventymistä. Kuten kaikissa muutoksissa, on huomioitu valtiontalouden tasapaino sekä alueellinen oikeudenmukaisuus. Lakisääteisten palvelujen järjestämisen edellytykset eivät vaarannu millään alueella. Aluekohtaiset vaikutukset jäävät vuoden 2026 osalta pieniksi, ja kaikkien alueiden rahoitus kasvaa absoluuttisesti. Tavoitteemme on kestävä, kannustava ja vakaa järjestelmä. Hyvä niin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-06T14:26:26,2025-05-06T14:27:31,Hyväksytty,1.1 2025_45_29,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,Edustaja Riipi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_30,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minä ymmärrän hyvin Helsingin huolen, mutta ehkä tässä olisi hyvä ajatella myöskin koko maata ja meidän sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmää. Me ollaan pitkälti tunnistettu ja tunnustettu, että meillä on tässä järjestelmässä, sen rahoituksessa valuvikoja, ja silloin kun on valuvikoja, niin pitäisi keskittyä minun mielestäni sen muotin korjaamiseen. Nyt se iso haastehan on tässä, että tässä ei muottiin kosketa, että tehdään pientä hienosäätöä ja muun muassa se siirtymätasausjärjestelmä jää sinne jonnekin ensi vuoteen. Se tarkoittaa sitä, että käytännössä nämä isot ongelmat jäävät seuraavan hallituksen ratkottaviksi. Toivoisin, että oltaisiin otettu kunnianhimoisempi ratkaisu ja katsottu niitä oikeita valuvikoja koko maan osalta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-05-06T14:27:31,2025-05-06T14:28:22,Hyväksytty,1.1 2025_45_31,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,Edustaja Kumpula-Natri., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_32,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En kuullut vieläkään ministeriltä järkiperusteluja siihen, että hyvinvointialueiden rahoitusten tasapainotusta olisi voinut kattaa useamman vuoden aikana. Tästä teille antoi viimeksi tammikuussa suosituksen talouspolitiikan arviointineuvosto, ja tätä johdetta ette halunneet ottaa. Sen sijaan tähän rinnalle tuli vielä käsittämätön taloutensa hyvin hoitaneen Helsingin riisto. 35 miljoonan leikkaus oli esityksessä, jonka jälkeen piti olla kuulemiskierros, ja mitään ei tapahtunut. Tämä itsepäisyys, härkäpäisyys suoraan sanottuna, alkaa käydä meidän hyvinvointipalvelujen laadukkaan tuottamisen ja laadukkaaseen uuteen järjestelmään siirtymisen kustannukseksi. Leikkaus väärään aikaan käy kalliimmaksi myöhemmin. 260 lastensuojelun hoidon tai kymmenientuhansien terveyskeskuskäyntien leikkaaminen Helsingiltä ei ole pieni leikkaus, ja sen takia 35 miljoonaa tuntuu kyllä väärillä taskuilla käyneeltä leikkaukselta. Helsingissä väestö kasvaa vuosittain, joten on aivan kohtuullista, että rahaakin tulee pikkuisen lisää [Puhemies koputtaa] myös valtion kautta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Miapetra Kumpula-Natri,807,2025-05-06T14:28:22,2025-05-06T14:29:35,Hyväksytty,1.1 2025_45_33,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,Edustaja Koulumies. [Eveliina Heinäluoma: Vastauspuheenvuoro Helsingin uudelta kaupunginvaltuutetulta!], ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_34,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Terhi,Koulumies,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aiemmin, kun sosiaali- ja terveyspalvelut olivat vielä kuntien vastuulla, mikä oli minun mielestäni hyvä, valta järjestää palvelut ja vastuu järjestää niihin rahoitus olivat kaikki samoissa käsissä, eli valta ja vastuu olivat samalla taholla, ja se tuottaa tervettä toimintaa. No, tämä Marinin hallituksen sote irrotti vallan ja vastuun toisistaan, ja nyt rahoitus kiertää valtion kassan kautta, ja sitten se jaetaan edelleen sieltä tämmöisillä hämärillä ja aika aluepoliittisilla tarverahoitusarvioilla. Nyt me nähdään tämän lopputulos, ja minä pidän isona ongelmana sitä, että sellaiselta alueelta, niin kuin nyt Helsingiltä, otetaan rahoitusta pois, kun se on hoitanut taloutensa vastuullisesti. Tämä kannustinongelma tulee näkymään varmaan tulevaisuudessa myös muilla hyvinvointialueilla. Kuka enää haluaa järjestää vastuullisesti näitä palveluita ja järjestää taloutta vastuullisesti, jos siitä tällä lailla rangaistaan? [Eveliina Heinäluoma: Juuri näin!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Terhi Koulumies,1389,2025-05-06T14:29:35,2025-05-06T14:30:41,Hyväksytty,1.1 2025_45_35,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_36,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on niin laaja, kaikki puolueet kattava rintama tämän Helsinki-epäkohdan korjaamiseksi, että uskon, että se tulee hoidetuksi, enkä sen takia nyt puutu tässä yhteydessä siihen. Tässä on minusta nyt tehty pari ihan hyvää ehdotusta: tämä HYTE-kertoimen nosto puoleentoista prosenttiin, vaikka ne kriteerit on aina vaikea määritellä, ja toinen on se, että otetaan tarvevakioinneissa kaksi vuotta huomioon. Sama ongelmahan oli sairaanhoitopiireillä aikanaan, kun katsottiin vain edellisen vuoden rahoitusta, kun olisi voitu katsoa kahta tai kolmea. Mutta niin kuin täällä on muutamassa puheenvuorossa nostettu esille, se iso kysymys on ratkaisematta. Eli ensimmäisenä vuotena, kun sote alkoi, inflaatio oli suuri ja kunnat olivat alimitoittaneet vuoden 22 budjetit, joiden piti siirtyä vuodelle 23. Siitä tuli viiden prosenttiyksikön suuruinen gäppi, kuoppa, joka oli 1,4 miljardia. Sama toistui 1,2 miljardin suuruisena seuraavana vuonna. Ja vaikka näistä saadaan kompensaatio nyt tälle vuodelle ja ensi vuodelle, niin se koko neljä vuotta jää niin merkittävästi vajaaksi, että sen takia alueilla on tehty aivan vääränlaisia leikkauksia ja toimenpiteitä, [Puhemies koputtaa] ja tämä jäi nyt kokonaan tässä vaiheessa ratkaisematta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-05-06T14:30:41,2025-05-06T14:31:55,Hyväksytty,1.1 2025_45_37,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_38,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän hallituksen esityksen tavoitteena on kannustaa koko Suomen hyvinvointialueita asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, parantaa rahoituksen kohdentumista ja ennakoitavuutta sekä toteuttaa julkisen talouden suunnitelmassa linjatut siirtymätasausten kertaluontoiset säästöt vuosina 2026 ja 2027. HYTE-rahoitusosuuden nosto toimii yhtenä keinona hillitä pitkäaikaisia sotekustannuksia. Rahoitusmallin tarkastus, kuten palvelutarvekertoimien laskenta kahden vuoden keskiarvoilla, parantaa rahoituksen ennakoitavuutta ja oikeudenmukaista kohdentumista. HYTE-kertoimen korotus kannustaa hyvinvointialueita tiivistämään erityisesti yhteistyötä kuntien kanssa. Hyvinvointialueiden ja kuntien HYTE-rahoituksen yhteensovittaminen on siis keskeistä, jotta toimet eivät päällekkäisty tai jää vajaiksi. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-05-06T14:31:55,2025-05-06T14:32:59,Hyväksytty,1.1 2025_45_39,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,Edustaja Kvarnström., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_40,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Tämän esityksen muutosten tarkoituksena on kannustaa hyvinvointialueita edistämään asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä, ja sehän on hieno tavoite. Tässä esityksessä on sekä kannatettavia että ongelmallisia esityksiä, mutta tavoite olisi paremmin saavutettavissa ilman hallituksen leikkauksia sotepalveluihin. Tässä esityksessähän on mukana leikkauksia, ja ne kohdistuvat paitsi Helsinkiin myös koko rahoitusjärjestelmän uskottavuuteen. Hallitus sanoo jokaisesta soteleikkauksesta, että suhteessa kokonaisuuteen leikkaus on pieni, mutta kokonaisuudessaan hallituksen linja kaikkine leikkauksineen on kuitenkin kova isku julkisille sosiaali- ja terveyspalveluille. Juuri asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen olisi helpompaa, jos hallitus priorisoisi sotesektoria. Nyt alueiden taloudellinen tilanne on niin vaikea, että ennaltaehkäisevä työ ja varhainen hoito eivät toteudu riittävästi kaikkialla, ja tähän hallitus ei hakenut ratkaisuja puoliväliriihessä, ei ollut rahaa tähän. Suurituloisille oli kuitenkin varaa antaa suuria veronkevennyksiä, ja se on arvovalinta ja epäoikeudenmukainen sellainen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Johan Kvarnström,1398,2025-05-06T14:32:59,2025-05-06T14:34:10,Hyväksytty,1.1 2025_45_41,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_42,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen kuusi vuotta ollut helsinkiläinen kansanedustaja, ja aika harvoin helsinkiläiset edustajat täällä puhuvat Helsingin puolesta, ja mielestäni tässäkin keskustelussa olisi hyvä huomata se, että nyt puhutaan Helsingin lisäleikkauksesta, joka koskee myös ihan koko maata. Tämä antaa todella huonon signaalin. Ministeri sanoi, että tällä 35 miljoonan lisäleikkauksella ei ole kielteisiä vaikutuksia Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Siis miten voi sanoa tällaista? 35 miljoonaa euroa. Edustaja Pekonen täällä sanoi, että se on noin 300 000 terveyskeskuslääkärikäyntiä tai 230 paikkaa lastensuojelun sijaishuollossa. Nämä ovat aivan todella suuria summia, ja sen lisäksi on hyvä muistaa myös se, että Helsinki päärahoittaa HUSia, eli nämä iskevät myös suoraan HUSin toimintaan. Mutta ei hätää — ei ole kielteisiä vaikutuksia ilmeisesti nyt sitten tällä lisäleikkauksella.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-05-06T14:34:10,2025-05-06T14:35:21,Hyväksytty,1.1 2025_45_43,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,Edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_44,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueet ovat taloudellisissa vaikeuksissa, ja meilläkin ovat yt:t ja palveluverkkouudistukset käynnissä. Sinänsähän tämä on aika kosmeettinen muutos, ja kannatan sitä hyvinvointikertoimen nostamista, mutta en ole ollenkaan varma noitten kriteereitten toimivuudesta ja siitä, ovatko ne kannustavia sitten tekemään oikeasti. Kyllä tällä HYTE-työllä olisi aidosti saavutettavissa säästöjä terveydenhuollon puolella, ja kun tähän vielä kumppanina liittyvät kunnat yhtä olennaisesti. No, sitten tähän isoon kuvaan: Ministeri sanoi, että rahoituslain seuraava vaihe on tulossa, ja toivottavasti on tulossa tähän malliin, mikä kohtelee epäoikeudenmukaisesti erityisesti Lappia ja Pohjois-Karjalaa. Meille jää vuonna 29 siitä 81 miljoonan siirtymätasauksen vähennyksestä pysyvästi yli 50 miljoonaa Lapille ja Pohjois-Karjalalle hoidettavaksi. Ja kun tiedetään niitten alueitten tilanne, niin kyllä nyt toivoisin, että siinä seuraavassa rahoituslain vaiheessa [Puhemies koputtaa] nyt ihan aidosti otettaisiin tämä asia esille. [Puhemies: Aika!] Helsinki on pieni murhe tässä kokonaisuudessa, mutta ymmärrän täysin tämän Helsingin puheenvuoron. [Eveliina Heinäluoma: Ihan hyvä huomio loppuun!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-05-06T14:35:21,2025-05-06T14:36:39,Hyväksytty,1.1 2025_45_45,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,Edustaja Sarkomaa., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_46,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Palaan vielä tämän periaatteen rikkomiseen, että kannustettaisiin tasapainottamaan taloutta. Se rikotaan tällä kahden vuoden kertaluontoisella säästöllä, joka eduskunnalle esitetään Helsingille laitettavaksi. Kun näin tämän ensi kertaa, ajattelin, että tässä on kyllä tullut tapaturma ministerille. Odotin kyllä lausuntokierroksen jälkeen, että tämä korjattaisiin. Eli tämä lähettää aivan väärän viestin hyvinvointialueille, joita pitäisi nyt kannustaa tasapainottamaan taloutta ja samalla turvaamaan palveluita. [Aino-Kaisa Pekonen: Juuri näin! — Veronika Honkasalo: Mitä aiotte tehdä?] Mielestäni on tärkeää, että tämä saataisiin nyt tästä korjattua. En yhtään ole puhunut tässä vielä, mitä vaikutuksia tällä on Helsinkiin. Totta kaihan sillä on vaikutuksia, ja erityisen huolissani olen siitä, että HUS on tehnyt valtavat sopeuttamistoimet, aivan merkittävät, [Aino-Kaisa Pekonen: Kyllä!] ja saanut taloutensa tasapainoon, ja nyt tämä leikkaus vaikeuttaa HUS-kuntayhtymän rahoittamismahdollisuuksia Helsingin osalta. Tästä kannan myöskin huolta. Todellakin pidän tärkeänä, että tämä rahoitusmalli ei ole sellainen, [Puhemies koputtaa] että sääntöjä muutetaan kesken pelin. [Puhemies koputtaa] Se ei ole reilua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2025-05-06T14:36:39,2025-05-06T14:37:55,Hyväksytty,1.1 2025_45_47,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_48,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sinänsä HYTE-kertoimen kasvattaminen on positiivinen asia täällä rahoitusjärjestelmän sisällä. Tosiasia on kuitenkin se, että tämä siirtää vain toisista rahoituskohteista eli tästä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeesta pudottaa sitä 0,25 prosenttia ja asukasmääräkerrointa 0,25 prosenttia, eli rahaa jaetaan täällä rakenteen sisällä. Sinänsä tämä on ihan oikea suunta, tämä tuo siihen sitä kannustavuutta, mutta miten nämä mittarit, jotka täällä ovat — näitä on yksitoista mittaria, joilla tätä HYTE-kerrointa arvioidaan — kuinka hyvin ne ohjaavat sitä rahoituksen käyttämistä sitten jatkossa? Se on minusta aika iso kysymys. Sitten tämä suuruusluokka. Täytyy muistaa, että kun tässä puhutaan noin puolesta prosentista, niin se on ehkä noin 130—140 miljoonaa euroa, mitä siirretään täällä rahoituksen sisällä. Siitä kokoluokasta tässä [Puhemies koputtaa] nyt puhutaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-05-06T14:37:55,2025-05-06T14:39:13,Hyväksytty,1.1 2025_45_49,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Täällä on vielä kaksi pyydettyä vastauspuheenvuoroa, ja sen jälkeen ministerin vastauspuheenvuoro. Tässä tuli niin paljon viestiä. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina. [Aki Lindén: Aika yksisuuntaista!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_50,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen tavoitteena oli tosiaan kannustaa hyvinvointialueita edistämään asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä päivittää rahoituksen määräytymisperusteita. Kuten täällä edellä puhuneet kollegat ovat hyvin todenneet, ei taloutta hyvin hoitaneen Helsingin rahojen vienti esimerkkinä kannusta meitä muita alueita juurikaan huolehtimaan aluetaloudesta. Kollega Kvarnström totesi oikein hyvin, että tämä esitys on leikkaus soterahoitusjärjestelmän uskottavuudelle. Hyvinvointialueiden rahoitusta pitäisi arvioida kokonaisuutena, jotta pystyttäisiin paremmin arvioimaan vaikutukset. Soterahoituksen laskentaperusteiden tulisi aina olla läpinäkyvät ja ennustettavammat. Yhden tekijän HYTE-kertoimen muuttamisen sijaan tulisi arvioida hyvinvointialueiden rahoitusta kokonaisuudessaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-05-06T14:39:13,2025-05-06T14:40:16,Hyväksytty,1.1 2025_45_51,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_52,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kun tätä keskustelua on kuunnellut, niin kyllähän suurin uutinen on se, että mikäli ne hallituspuolueiden edustajat Helsingistä ja Uudeltamaalta, ketkä täällä ovat puheenvuoroja käyttäneet, pitävät sanansa, niin tämä Helsingin leikkaushan kaatuu. Jos kaikki todella pitävät sanansa, mitä tässä salissa on nyt sanottu, niin tämä lisäleikkaus Helsingillehän kaatuu. Olisikin nyt hyvä tietää vastuuministeriltä, minkälaisia korvaavia toimenpiteitä hallitus on suunnitellut sille, että tätä 35 miljoonan euron säästöä ei tulla saavuttamaan, koska luotan kyllä hallituspuolueiden kollegoihin, että pidätte varmasti sanastanne kiinni ja tulette kaatamaan tämän esityksen opposition tuella. Tämä on siksikin tärkeätä, että ei voi olla niin, että me lähetämme viestin juuri heille, jotka hoitavat asiansa vastuullisesti, että ensimmäisenä, kun tulee tiukka paikka, valtion käsi on teidän taskuissanne. Minä en tule Helsingistä, tulen läntiseltä Uudeltamaalta, enkä toivo, että kun me hoidamme hommamme vastuullisesti, niin seuraavaksi hallituksen käsi on meidän taskussamme, [Aino-Kaisa Pekonen: Nimenomaan! — Puhemies koputtaa] Mutta olen kiitollinen siitä, että hallituspuolueiden edustajat täällä näemmä kaatavat [Puhemies: Aika!] tämän esityksen. [Eveliina Heinäluoma: Hieno uutinen!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-05-06T14:40:16,2025-05-06T14:41:28,Hyväksytty,1.1 2025_45_53,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Ministeri Ikonen, viisi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_54,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on paljon puhuttu rahoituksen kannustavuudesta, ja haluan sanoa, että hallituksessa meidän kaikkein tärkein tehtävämme tässä rahoitusmallin uudistamisessa on ollut tähän asti se, että me lisäämme rahoitusmallin kannustavuutta, ja kannusteita on tullut lisää. Me olemme tuoneet tänne eduskuntaan jo aikaisemmassa vaiheessa omavastuun, jolla kannustetaan hillitsemään kustannuksia. Nyt kaikkein tärkein asia tässä esityksessä on HYTE-kertoimen kasvattaminen. Kannustamme terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tällä esityksellä. Kannusteet säilyvät myöskin Helsingillä. Helsingin nykyisestä rahoituksesta ei leikata tässä. Helsinki saa vain vähän vähemmän lisää, mutta Helsinki saa jopa enemmän lisää kuin suhteessa muut alueet, eli tämä on hyvä muistaa myöskin tässä uudistuksessa. [Veronika Honkasalo: Ohhoh!] Kyse ei myöskään ole tässä yksittäisessä kertaleikkauksessa rahoitusmallin pysyvästä muutoksesta, vaan erillisestä kertaluontoisesta säästöstä, joka on tullut tavallaan tämän rahoitusmallin päälle. [Eveliina Heinäluoman välihuuto] Toivon, että tämäntyyppisiä erillisiä säästöjä ei tähän rahoitusmalliin jouduta jatkossa tekemään. Tämä keskustelu osoittaa sen, että sellaisen kohdentaminen alueiden välillä on erittäin vaikeaa, kun meidän pitää katsoa koko maan tasoa. [Eveliina Heinäluoman välihuuto] Kyse on siis väliaikaisesta muutoksesta vuosille 26 ja 27, joka ei ole 35 miljoonaa vuositasolla, vaan se on 15 miljoonaa vuonna 26 ja 20 miljoonaa vuonna 27. Tässä ei esitetä muitten alueitten siirtymätasauksia muutettavaksi. Täällä kysyttiin sitä, oliko lausunnoilla — kyllä, lausunnoilla oli myöskin vaihtoehto siitä, että näitä leikkauksia olisi tehty myöskin muilta siirtymätasauslisää saavilta alueilta. Sitä arvioitiin, ja siihen oli alueitten mahdollista lausua, ja tässä johtopäätöksessä otettiin huomioon myöskin alueitten lausuntopalaute. Mutta ottaen huomioon muitten siirtymätasauslisää saavien alueitten tilanteet ja alijäämien kattamisvelvollisuus 26, niiltä ei ole rahoituksen riittävyyden näkökulmasta perusteltua leikata lisää tätä rahoitusta. [Eveliina Heinäluoma: Ja millä perusteella Helsingiltä sitten?] Helsinki on tehnyt uudistuksen alkuvuosina, molempina vuosina, ylijäämää noin 30 miljoonaa euroa, [Veronika Honkasalon välihuuto] eli rahoitus on ylittänyt palveluitten kustannukset. On hyvä tosiaan palauttaa mieleen se, että Helsingin rahoitus on ollut turvattua suhteessa muihin alueisiin. Tässä Helsingin mallihan erottuu muista alueista siinä, että tämä järjestämisvastuu on säilynyt kaupungilla, eikä silloin ole syntynyt muita alueita vastaavia muutoskustannuksia esimerkiksi tässä yhteydessä. [Eveliina Heinäluoma: Sekö on se peruste leikata?] Siirtymätasaus on myöskin muita alueita suurempi, koska Helsingillä ei ollut vastaavaa kannustinta minimoida kustannuksia kuin ehkä muilla alueilla on ollut. [Veronika Honkasalo: Miten niin? — Eveliina Heinäluoman välihuuto] Myöskin muitten alueitten tekemän alijäämän vuoksi laskennallinen rahoitus Helsingille kasvaa tämän jälkikäteistarkistuksen vuoksi mittavasti, vaikka Helsingillä itsellään ei ole katettavaa alijäämää. Näillä muilta siirtymätasauslisää saavilla alueilla on vuoden 26 loppuun katettavaa alijäämää yli 500 euroa asukasta kohti, tai Pohjanmaalla vähän vähemmän, mutta kuitenkin yleisesti tätä mittaluokkaa. Eli Helsinki on ainoa ylijäämää tehnyt alue ja saa siitä huolimatta mittavan osuuden jälkikäteistarkistuksesta. Eli jos me otetaan huomioon se, että Helsingin tilinpäätös on ollut noin 30 miljoonaa euroa ylijäämäinen sekä 23 että 24, eli yhteensä ylijäämää on tehty 60 miljoonaa, ja muilla alueilla on ollut alijäämää, niin Helsingille tästä johtuen, kun katsotaan tätä jälkikäteistarkistusta, kohdistuu jälkikäteistarkistuksessa tänä vuonna noin 150 miljoonaa euroa lisää rahoitusta ja vuonna 26 arviolta noin 140 miljoonaa lisää rahoitusta, [Sari Sarkomaan välihuuto] ja ehdotettu leikkaus on tähän verrattuna mittakaavaltaan varsin maltillinen. Ja jos me suhteutetaan tämä vielä Helsingin saamaan kokonaisrahoitukseen, joka on 3,1 miljardia eli 3 100 miljoonaa euroa, niin tämä säästö on noin 0,5 prosenttia vuonna 26. [Veronika Honkasalo: Ne on lillukanvarsia! — Eveliina Heinäluoman välihuuto] Lisäksi ehkä vielä tuon tähän sen, että se, mikä kuvaa tätä Helsingin parempaa tilannetta, on menojen kasvutahti. Rahoitusmalli ei kannusta Helsinkiä samanlaiseen kustannusten hillintään kuin muuta maata. Jos me katsotaan koko maan tasolla, sotemenojen kasvu, pois lukien Helsinki, on talousarvioitten mukaan tänä vuonna keskimäärin noin 2,5 prosenttia, ja tässä aluekohtaisia eroja toki on, mutta Helsingin talousarvion mukaan kasvu tänä vuonna on 8,9 prosenttia plus sitten tämä 40 miljoonan ylijäämä. Eli Helsingissä rahoitus ja kertynyt ylijäämä mahdollistaisivat sen, että sotemenot kasvaisivat lähes 9 prosenttia myöskin vuonna 26, [Veronika Honkasalo: Helsinki kasvaa!] ja tämä perustuu tähän julkisen talouden suunnitelman rahoituksen riittävyyden arviointiin. Haluan sanoa tällä, että Helsingin rahoitus ei vaarannu tästä huolimatta, että tällainen nipistys tässä tehdään. Joka tapauksessa Helsingin rahoitus tulee kasvamaan. Tämä rahoitusmalli kannustaa myöskin Helsinkiä jatkossakin, [Eveliina Heinäluoma: Ei kannusta!] ja tätä rahoitusmallia on kehitetty kannustavaan suuntaan. Eli tämä kokonaiskuva on tosi tärkeä olla tässä mukana. [Veronika Honkasalo: Mikä kokonaiskuva?] Tämä on harmillinen tilanne Helsingille, mutta tämä on koko maan tasolla arvioituna se järkevin asia. Mutta luotan, että nyt kun tämä lakiesitys lähtee täällä arvioitavaksi, niin eduskunta arvioi sen omalta osaltaan ja tekee omat johtopäätöksensä sitten siitä. Kun täällä vielä, lopuksi, on nostettu näitä muita tarpeita tämän rahoitusmallin uudistamiselle, niin tässä on vielä tarpeita, ja tämän rahoitusmallin kehittäminen jatkuu. Me ollaan tosiaan silloin aikaisemmin tuotu tämä omavastuu, ja nyt tuotiin tämä HYTE-kerroin, tuli tämä terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon painotusten lakisääteinen päivitys. Tässä on mukana se palvelutarvekerrointen huomioon ottaminen kahden vuoden tasolla ja sitten pelastustoimen riskikertoimen tarkennus. Nämä ovat niitä sisällöllisiä muutoksia, mitä tuotiin nyt. Sitten vielä kolmannessa vaiheessa me tullaan arvioimaan tarvemallia ja olosuhdetekijöitten päivitystarpeita ja siirtymätasausmallin [Puhemies koputtaa] toimivuutta kaikkiaan, eli rahoitusmallin uudistaminen jatkuu edelleen. — Kiitoksia. [Veronika Honkasalo: Millä tavalla tämä on koko maan etu?]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-05-06T14:41:36,2025-05-06T14:47:32,Hyväksytty,1.1 2025_45_55,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,Kiitokset ministerille. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_45_56,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 4 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Harjanne poissa. — Edustaja Sarkomaa., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_45_57,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan käsittelyssä on hyvinvointialueiden rahoitusta koskevan lain muutos. Hyvä, että hallituspuolueet ovat hereillä, kun oppositio näyttää ainakin osin väsähtäneen, kun ei salissa ollut vihreiden puheenvuoroa. Ihan aluksi totean, että hallituksen ja eduskunnan aivan keskeinen tehtävä on tukea hyvinvointialueiden onnistumista erittäin haastavassa tehtävässä. Meidän on kyettävä turvaamaan yhdenvertaiset ihmisten tärkeät palvelut ja samalla hillitsemään kustannusten kasvua. Tässä maan hallitus on tehnyt hyvää työtä. Hallitusohjelmassa taitaa olla useita kymmeniä sivuja hyvinvointialueiden tukemiseksi ja tässä tehtävässä onnistumiseksi, ja ministeri Ikonen on tehnyt ahkeraa työtä ja tuonut eduskuntaan hyviä lakiesityksiä, joita olemme vieneet sitten eteenpäin. Edellisen hallituksen luoma rahoitusmalli on monin tavoin keskeneräinen. Valtiovarainvaliokunnassa käsittelimme sitä yli hallitus—oppositio-rajojen ja nostimme esille sen ongelmat. Yksi keskeinen ongelma on se, että kannusteet ovat hyvin vähäiset, josko melkein olemattomat, hyvinvointialueille tehdä asioita paremmin. Korjaustoimia siis tarvitaan, ja sanonkin, että kun tämä lakiesitys tuli kaikilta osilta tietooni, sanoin ja sanon tässäkin, että se oli kyllä pettymys. Eli tähän käsittelyssä olevaan lakiesitykseen sisältyvät Helsingin pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitukseen ylimääräiset leikkaukset, joita aikaisemmin ei soterahoitukseen tällä tavalla ole tehty. Eli tässä leikattaisiin terveydenhuollon rahoitusta Helsingiltä ensi vuonna 15 miljoonaa ja seuraavana vuonna 20 miljoonaa euroa, eli ne ovat kertaluontoisia leikkauksia. Se, mikä tässä on erityisen ongelmallista mielestäni, on se, että tätä leikkausta perustellaan sillä, että Helsingin kaupunki teki ainoana sotealueena ylijäämää viime ja edellisvuonna. Tätä esitystä on kyllä mahdoton niellä purematta, jos silloinkaan. Hyvästä taloudenpidosta rankaiseminen on aivan täysin väärä viesti. Jos on niin, että talouden tasapainottamisesta seuraa leikkauksia, niin se on kyllä omiaan jarruttamaan välttämätöntä kustannusten hillintää, ja haittavaikutus tai ainakin riski siihen kasvaa, koska tämä vaikuttaa jokaiseen hyvinvointialueeseen. Sitä tässä pyydän myöskin ministeriä miettimään, ja pyysin aikaisemmin käydyssä debattikeskustelussakin. Kun kuulin tästä lakiesityksen kohdasta ensimmäistä kertaa, ajattelin, että onkohan tässä nyt tehty ministeriössä työtapaturma tai vahinko. Olen nyt sitä mieltä, että kun tämä lausuntokierroksen jälkeen edelleen tuli tällaisena, niin nyt olisi viisasta ja välttämätöntä eduskunnan vielä kerran tätä arvioida, eli kannusteita pitäisi lisätä eikä vähentää. On myös todettava, että jos tämä periaate on hankala ja täysin lähestulkoon mahdoton hyväksyä, että hyvästä työstä rangaistaan, niin kyllähän näiden lakiesityksen siirtymätasauksen kertaluontoisten säästöjen taloudelliset vaikutuksetkin ovat Helsinkiin merkittävät, niin ettei niitä missään nimessä pidä vähätellä. Erityisesti kannan huolta myös siitä, että leikkaus vaikuttaisi myös Helsingin mahdollisuuksiin rahoittaa HUS-yhtymän toimintaa riittävästi. HUS on juuri tehnyt erittäin merkittävät sopeuttamistoimet, jotta saisi taloutensa tasapainoon, ja nyt myös epäsuorasti tässä HUSia rangaistaan. Eli on hyvin tärkeää ja vahva viestini on, että hyvinvointialueiden on voitava luottaa siihen, että hyvä taloudenpito kannattaa aina ja siitä ennemmin palkitaan kuin rangaistaan. On kannatettavaa, että rahoituksen määräytymistekijöitä esitetään muutettavaksi siten, että aluekohtaisten palvelukertoimien laskennassa tiedot otetaan kahdelta viimeiseltä vuodelta huomioon ja siten nämä määräytyvät keskiarvoina. Tätä kannatan tässä esityksessä. Sen sijaan haluan kiinnittää huomiota pelastustoimen riskikertoimeen: Sen laskentaperusteet herättävät kysymyksiä. Tämä on ollut aiemminkin esillä, mutta on tärkeää eduskunnassa käydä vielä läpi, perustuvatko nämä aidosti alueen onnettomuusriskeihin. Tämä on tärkeää käydä läpi. Jos katsoo esimerkiksi Helsingin tilannetta, niin tilanne on hyvin haastava, ja ennen kuin nämä viedään asetuksesta lakiin, on tärkeää, että tätä tarkastellaan. Hyvä, että sisäasiainministeriössä on tähän liittyvää tutkimusta ja tämä asia katsotaan ja toivottavasti saadaan paremmin kohdilleen. No, käsittelyssä olevassa esityksessä on myöskin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perusteella kohdennettava rahoituksen nostaminen, eli se nostetaan prosentista puoleentoista prosenttiin. Tämä tavoite, että kannustetaan hyvinvointialueita edistämään terveyttä ja hyvinvointia, on hyvä, mutta se, mikä eduskunnan on syytä käydä läpi ja myöskin valtiovarainvaliokunnan kunta- ja hyvinvointi- ja terveysjaostossa, on tämä HYTE-kertoimen noston rahoitus, onko se tehty tarkoituksenmukaisella tavalla ja kannustaako se kaikkia alueita. Mielestäni tulisi myös pohtia, että kun katsotaan näitä HYTE-indikaattoreita, niin katsotaanko siinä absoluuttisia toteutumia vai suhteellisia muutoksia. Eli tämä malli, joka tähän on rakennettu, on todella tärkeää myöskin läpivalaista. En nyt sano, onko se hyvä vai huono, mutta arvioida se pitää, ja paljon se herättää myöskin kysymyksiä. Rahoitusmalli on kovin monimutkainen, ja on tärkeää, että se käydään läpi. Lähetekeskustelussa suoranaista kantaa ehkä en vielä ota tähän absoluuttiseen tai suhteelliseen tarkasteluun. Puhemies! On aivan olennaista, että rahoitusmallin muutoksella ja muilla käytettävillä ohjauskeinoilla saadaan hyvinvointialueet ja tietenkin myös kunnat vahvistamaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Jos ministeri olisi paikalla — mutta tämä venyi tänne iltaan, ja ymmärrän, ettei ole — olisin kysynyt, millaisia lisätoimia on tässä vielä tulossa. Ihan lopuksi totean hyvinvointialueiden rahoitusmallista, että se ei eduskunnankaan useasti toistaman kannan mukaan ota riittävästi huomioon yliopistollisten sairaaloiden kustannusrakennetta eikä valtakunnallisesti keskitettyjä vastuita. Tähän viitataan hallitusohjelmassa, että näitä on luvassa tarkastella, ainakin hallitusohjelman mukaan. Näihin ovat myöskin valtiovarainvaliokunta ja sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnittäneet huomiota, viimeksi budjettimietinnössä ja siitä annetussa lausunnossa. Nostan esille ihan viimeisenä sen, että HUS kantaa merkittävimmän vastuun koko Suomen vaativammasta hoidosta, kuten lasten sydänkirurgiasta ja elinsiirroista, [Puhemies koputtaa] ja tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että yliopistollisten sairaaloiden rahoitusta katsotaan niin, että se on oikeudenmukainen suhteessa niiden vastuisiin. Alleviivaan sitä, että eduskunta on tähän vakavaa huomiota kiinnittänyt ja myöskin hallitusohjelmassa tämä on mainittu. Eli toimenpiteitäkin näiden osalta on varmasti luvassa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2025-05-06T19:22:51,2025-05-06T19:30:35,Hyväksytty,1.1 2025_45_58,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Edustaja Koskela poissa, edustaja Strandman poissa. — Edustaja Kallio. [Aki Lindén: Edustaja Sarkomaalla oli hyvä puheenvuoro! — Juha Hänninen: Kuten aina! — Aki Lindén: Tällä kertaa ainakin!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_59,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt on tosiaan käsittelyssä hyvinvointialueiden rahoituslain uudistus, mutta jotta saadaan perspektiiviä siihen, mistä nyt puhutaan, on hieman syytä kerrata tähän mennessä tapahtunutta: Tähän saakkahan hallitus on keskittynyt hyvinvointialueiden rahoituksen leikkaamiseen. Tämän seurauksena hyvinvointialueet ovat joutuneet heikentämään erityisesti lähipalveluja, mikä on näkynyt muun muassa perusterveydenhuollossa. Vaikka heikennysten juurisyynä ovat hallituksen toimet, syyllisiksi on haluttu leimata hyvinvointialueiden päättäjät. Tässä tosin kummastusta herättää myös se, että hallituspuolueiden edustajat ovat olleet eri mieltä täällä salissa ja hyvinvointialueilla. Rattaita löytyy samasta tallista siten useampia. Rahoitusleikkauksiin liittyy myös se, että hallitus on siirtänyt hyvinvointialueiden ohjausvallan suurelta osin valtiovarainministeriöön, ministeriöön, jossa ei ole minkäänlaista sotealan substanssiosaamista — malliesimerkki purramaisesta politiikasta, missä ihminen on siirretty sivurooliin. Hallitus on myös sivuuttanut talouspolitiikan arviointineuvoston näkemykset. Arviointineuvoston mielestä hyvinvointialueiden alijäämän kattamisaikaa tulisi pidentää, koska alijäämät johtuvat monien ulkoisten syiden aiheuttamasta alimitoitetusta rahoituksesta vuosille 23—24. Vaikka hallituspuolueissa kaikki ongelmat sysätään hyvinvointialueiden päättäjien syyksi, on hallitus itse rapauttanut toistuvasti hyvinvointialueiden itsehallintoa. Tästä räikein esimerkki on yöpäivystyksen järjestämisen kieltäminen laissa luetelluissa sairaaloissa. Velvoite yöpäivystyksiin ei poistunut, mutta hallitus puuttui toteuttamistapaan. Nyt käsittelyssä olevaa lakiesitystä tarkemmin analysoimalla voi nähdä, ettei se puutu kaikista keskeisimpään kysymykseen: millä tavoin siirtymäkauden tasausjärjestelmästä päästään pysyvään, kestävään ja oikein mitoitettuun rahoitukseen? Vai jättääkö hallitus senkin asian hoitamisen seuraavalle hallitukselle? Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueiden rahoituslaki on erittäin vaativa ja laaja kokonaisuus. Se tehtiin valtakunnan parhaimman asiantuntijatietämyksen perusteella. Samalla jokainen vähänkään arkijärjellä varustettu tiesi, että rahoitusmallin toimivuutta joudutaan tarkastelemaan hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymisen jälkeen. Samalla tavoin myös siirtymätasausmallin toimivuutta ja vaikutuksia on arvioitava uudistuksen voimaantulon jälkeen, ja tämä tarve on todettu myös hallitusohjelmassa. Tämän vuoksi on hämmentävää, ettei hallitus ole paneutunut rahoituksen siirtymäjärjestelmän toimivuuteen niin, että sitä arvioitaisiin kokonaisuutena. Tähän velvoittaa myös oikeuskanslerin tuore ratkaisu kahden hyvinvointialueen kanteeseen. Sen sijaan hallitus tekee sirpalemaisesti yksittäisiä linjauksia päivityksistä ja päivittämättä jättämisistä. Tästäkin näyttää tulleen enemmän politiikanteon väline kuin politiikantekemisen kohde. Arvoisa puhemies! Oikeuskanslerin tehtävä on valvoa hallituksen toiminnan lainmukaisuutta. Oikeuskansleri antoi huhtikuussa ratkaisunsa Etelä-Karjalan ja Satakunnan hyvinvointialueiden tekemään kanteluun hyvinvointialuelaissa säädetystä määräajasta alijäämän kattamiseen. Hyvinvointialueiden kantelun mukaan alijäämän kattamisvelvoite on ristiriidassa hyvinvointialueiden lakisääteisten ja alueen asukkaiden tarpeiden näkökulmasta riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvelvollisuuden kanssa. Oikeuskansleri esittää päätöksessään hallitukselle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle käsityksensä tarvittavista jatkotoimista, joissa mainitaan muun muassa seuraavat toimet: hyvinvointialueiden rahoituksen turvaaminen ja tietopohjan parantaminen, hyvinvointialueiden rahoituslain 11 §:n mukaisen lisärahoituksen tarpeen arviointi nykyisen lainsäädännön mukaisena, ja kolmantena, jos rahoituksen riittävyyteen liittyy systeemisiä ongelmia, voidaan harkita myös hyvinvointialueen alijäämän kattamista koskevan hyvinvointialuelain 115 §:n sisältöä ja määräaikoja, ja tässä harkinnassa on perusteltua ottaa huomioon perusoikeuksien toteutumisen turvaaminen yhtenä painavana näkökohtana. Voidaan perustellusti kysyä vastuuministeriltä: millä tavoin hallitus vastaa näihin oikeuskanslerin esityksiin? Tähän mennessä hallitus on keskittynyt lähinnä rahoitusleikkauksiin sekä yksittäisiin, hajanaisiin, pieniin uudistuksiin ilman kokonaisuuden tarkastelua ja ymmärrystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-05-06T19:30:46,2025-05-06T19:35:18,Hyväksytty,1.1 2025_45_60,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_61,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka on vahva sosiaali- ja terveydenhuolto, joka takaa hoidon oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti kaikille. Tämän periaatteen turvaaminen edellyttää toimivaa ja kestävää rahoitusjärjestelmää. Nyt käsiteltävä hallituksen esitys laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta tähtää juuri siihen, että palvelut turvataan ja järjestelmän vakautta vahvistetaan. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus ehdottaa hyvinvointialueiden rahoituslakiin muutoksia, joilla vahvistetaan rahoitusmallin kannattavuutta ja kannustavuutta ja kohdentavuutta. Esityksen taustalla on tavoite hillitä kustannusten kasvua mutta samalla turvata perustuslain mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Keskeinen muutos koskee hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kohdennettavan rahoituksen osuuden kasvattamista. Muutoksen tavoitteena on kannustaa hyvinvointialueita pitkäjänteisiin toimiin, joilla ennaltaehkäistään sairastavuutta, vähennetään palvelutarvetta ja parannetaan alueellista vaikuttavuutta. Tällainen ennakoiva työ on pitkällä aikavälillä sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevää. Hoitoonpääsyn turvaaminen ja varmistaminen on tärkein tehtävämme. Arvoisa rouva puhemies! Näillä rahoitusmallin muutoksilla ei tavoitella tässä hetkessä tapahtuvia säästöjä, vaan niillä on suoria vaikutuksia siihen, miten hyvinvointialueet pystyvät vastaamaan asukkaidensa tarpeisiin. Rahoituksen täytyy ohjata tekemään oikeita asioita. On tärkeämpää keskittyä ennaltaehkäisemään, hoitamaan ajoissa ja estämään ongelmien syvenemistä. Kuten kaikissa muutoksissa, tässä on huomioitu valtiontalouden tasapaino sekä alueellinen oikeudenmukaisuus — lakisääteisten palvelujen järjestämisen edellytykset eivät vaarannu millään alueella. Ajankohtaiset vaikutukset jäävät vuoden 2026 osalta pieniksi, ja kaikkien alueiden rahoitus kasvaa absoluuttisesti. Tavoitteenamme on kestävä, kannustava ja vakaa järjestelmä. Arvoisa rouva puhemies! Uudistuksilla pyritään myös parantamaan rahoitusmallin ennakoitavuutta ja vakautta. Tämä tukee hyvinvointialueiden omaa suunnittelua ja pitkäjänteistä kehittämistä. On tärkeää, että rahoitusjärjestelmä tukee vaikuttavaa johtamista ja kannustaa toimiviin ratkaisuihin. Menojen kasvattamista ei tule palkita. Kuten olemme todenneet, kustannusvaikuttavuus on nostettava keskiöön. Tämä hallituksen esitys on askel kohti vahvempaa, kestävämpää ja vaikuttavampaa sotejärjestelmää. Muutokset ovat maltillisia, mutta niiden suunta on oikea. Meidän velvollisuutemme on turvata ja varmistaa hoitoonpääsy. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-06T19:35:30,2025-05-06T19:39:34,Hyväksytty,1.1 2025_45_62,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_63,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jälleen tulee vähän numeroita: Ensinnäkin tämä rahoituksen ohjaaminen näillä välineillä, mitä tässä nyt on — ajattelin tässä jonkin verran käydä läpi, onko tämä iso vai pieni muutos hyvinvointialueitten osalta. Edustaja Kallio puhui hyvin tästä alijäämän kattamisen problematiikasta, ja en nyt siihen puutu. Se on yksi niistä isoista asioista, jotka olisi pitänyt miettiä kanssa tässä yhteydessä. Nämä muutokset HYTE-kertoimen osalta ovat kannatettavia, mutta täytyy muistaa, että tässä vain siirretään hyvinvointialueitten rahoituksen sisällä painopistettä hieman, ja kohta käyn niitä lukusarjoja läpi. Tarveharkinta tulee varmasti tässä jatkossakin tarkastelun kohteeksi, niin kuin ministeri Ikonen tässä meille kertoi, ja varmaan ne kriteeristöt tulevat laajenemaan tästä noin 120—130:stä. Se on hyvä asia, se tulee vielä tarkemmaksi. Sitten jos tätä meidän hyvinvointikertoimen muutosta tässä verrataan esimerkiksi kuntien rahoituksen hyvinvointikertoimen ja VOSin kautta tulevaan rahoitukseen, niin kunnat saavat tänä vuonna noin 111 miljoonaa euroa HYTE-kertoimen kautta ja ensi vuonna noin 116 miljoonaa euroa, ja jos me katsotaan, paljonko puolitoista prosenttia täällä kokoluokassa on, niin se on noin 400 miljoonaa euroa, mistä tässä kokonaisuudessa puhutaan. Mitä tämä tilanne sitten noin ohjausmielessä tarkoittaa? Kun katsotaan tätä sivulla 10 olevaa luetteloa, jossa täällä katsotaan 11:tä erilaista kriteeriä sille, kuinka paljon tätä käytetään, ja tämä on yleiskatteellista rahaa, niin jollain tavalla tästä lakiesityksestä puuttuu se, kuinka hyvin siellä hyvinvointialueilla käydään läpi nämä kriteeristöt, jotka ohjaavat sitä rahoituksen käyttöä. Ne kriteerit ovat täällä, mutta sitten se, miten sitä sisältöohjausta tässä tehdään. Sitten jos tätä lakiesitystä katsotaan, kuinka isoja muutoksia hyvinvointialueilla tarkoittavat nämä painopisteen ja sitten nämä HYTE-kertoimen muutokset, niin kuitenkin puhutaan aika pienistä euromääristä noin henkilötasolla mutta myöskin miljoonatasolla, niin että ne muutokset hyvinvointialueitten välillä eivät ole kovin isoja. Jos sitten käydään, arvoisa rouva puhemies, näitä muutoksia, niin tämä 0,25 prosenttia pienennetään sosiaali- ja terveyshuollon palvelutarpeen prosenttimäärästä, joka on nyt 79,156, ja se putoaa 78,995:een, ja asukasmäärä putoaa 13,046:sta 12,790:een. Eli nämä ovat näin pieniä muutoksia. Ja jos puhutaan, paljonko yksi prosenttiyksikkö täällä rahoituksen sisällä tarkoittaa muutosta, niin jos meillä on 26 000 miljoonaa tässä näin, se prosentti on 260 miljoonaa. Eli sellaista rahoituksen siirtoa täällä yhdellä prosentilla tehdään, ja nyt kun täällä on puolen prosentin siirto yhdestä prosentista puoleentoista, niin se siirto on noin 120—130 miljoonaa, mitä painopistettä täällä muutetaan — ihan hyvään suuntaan, mutta se ei ole niin merkittävä kuin täällä välillä tulee esiin. Se, mikä tässä painopisteessä on isompi muutos, liittyy näihin sosiaali- ja terveyshuollon laskennallisten kustannusten perusteisiin: Aikaisemmin terveydenhuollosta osuus oli 58,86 prosenttia, ja nyt tässä uudessa on terveyshuolto 55,284, eli noin kolmen ja puolen prosentin luokkaa se on pienempi, ja taas vastaavasti vanhustenhuollossa nousua tulee vähän reilu 1,4 prosenttia ja sosiaalihuollossa vähän reilu 2,1 prosenttia. Eli painopistettä siirretään täällä järjestelmän sisällä suurempia lukuja näitten laskennallisten kustannusten perusteiden kautta, ja se tulee siirtämään sitä monessa kohtaa enemmän kuin tämä HYTE-kertoimen muutos. Molemmat on alun perinkin ajateltu, että näitä tarkastellaan, ja tämä laskennallisten kustannusten perusteiden muutos tapahtuu kolmen vuoden välein, ja se on hyvä. Tämän järjestelmän pitää elää, ja on tarkoitettu, että tätä pitää ajantasaistaa ja viedä eteenpäin. Siinä mielessä luulen, että täällä ovat aika monet samaa mieltä siitä, että kun tätä päivitetään, ehkä me saadaan tästä vielä parempi järjestelmä. Itse se iso rakenne, jossa keskimääräinen asukasta kohti tuleva soterahoitus on jotain siellä 4 600 euroa per asukas — pienimmillään se on Länsi-Uudellamaalla noin 3 900 euroa per asukas, ja suurimmillaan 5 800 euroa per asukas se on Lapissa — kertoo, että tämän perusta ja isot summat ovat siellä, mutta tämä painopisteitten hienosäätö on nyt tässä lakiesityksessä sisällä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-05-06T19:39:38,2025-05-06T19:45:41,Hyväksytty,1.1 2025_45_64,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,Edustaja Siponen poissa. — Edustaja Gebhard., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_65,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Elisa,Gebhard,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sitä en kyllä kerta kaikkiaan ymmärrä, minkälaisen viestin hallitus arvelee lähettävänsä alueille tästä Helsingin tilanteesta. Tästähän tulee todella merkittävä ennakkotapaus. Olen hyvin pettynyt siihen, että ministeri Ikonen täällä aikaisemmassa puheenvuorossaan vähätteli tämän leikkauksen vaikutuksia helsinkiläisille. Ensinnäkin tällä rahalla saa satojatuhansia terveyskeskuslääkärikäyntejä, ja hallituksen mielestä se ei muka vaaranna helsinkiläisten palveluita. Toisaalta, jos tämä 35 miljoonan säästö on ministerin mielestä vähäpätöinen, miksi hallitus sitten ottaa riskin ja pilaa täydellisesti oman maineensa ja luotettavuutensa kaikkien alueiden silmissä? Hallitus haluaa kannustaa tai pikemminkin pakottaa alueita tiukkaan taloudenpitoon ja kipeisiin leikkauksiin ihmisten palveluista, mutta samalla sen viesti on, että jos alueet onnistuvat tässä taloudenpidossa, sakset odottavat. Eikä Helsinginkään tilanne ole mikään autuas, päinvastoin. Tietysti me haluaisimme panostaa siihen, että jokaisen helsinkiläisen sotepalvelut ja hoitoonpääsy toimivat. Tiukka taloudenpito on tietysti vaatinut kompromisseja Helsingissäkin, mutta Helsingissä on voitu täysin perustellusti luottaa siihen, että sotetaloudesta huolen pitäminen kannattaa, vaan ähäkutti, eipäs kannata, terveisin hallitus. Enkä nyt varsinaisesti ymmärrä, miksi me olemme ylipäänsä keskustelemassa tällaisesta esityksestä, kun eihän se saa myöskään hallituspuolueiden riveistä kannatusta — ei ole pokkaa puolustaa tätä helsinkiläisten sotepalveluista ryöväämistä, ja toisaalta moni hallituspuolueiden kansanedustajakin on avoimesti sanonut vastustavansa tätä esitystä. Eli eiköhän siis lähdetä perumaan tämä järjetön leikkaus helsinkiläisiltä. Kysyisin ministeriltä — mikäli hän olisi paikalla — aikooko ministeri tässä pakittaa, koska täällä on niin murskaavaa kritiikkiä omistakin riveistä tullut tätä esitystä kohtaan. Toki mikäli tätä ei peruta, tämä sitten oletettavasti kaatuu äänestyksessä, kun ei tälle tunnu olevan tukea edes hallituspuolueiden kansanedustajilta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Elisa Gebhard,1488,2025-05-06T19:45:55,2025-05-06T19:48:31,Hyväksytty,1.1 2025_45_66,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_67,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on käyty minusta erittäin hyvää keskustelua ja aika lailla yksituumaista kritiikkiä esitetty tätä lakiesitystä kohtaan. Toisaalta on todettu, että tässä on myös hyviä kohtia, ja niistäkin ollaan oltu aika lailla yksimielisiä. Itse nyt päätin eräitä kohtia nostaa tässä esille. Ne ovat nousseet pääsääntöisesti jo aiemmassa keskustelussa, mutta tarve ei varmasti poistu sillä, että yhden kerran asioista sanotaan. Ihan ensimmäinen asia on se, että itse asiassa tässä HYTE-kertoimessahan, eli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimessa, joka nousee yhdestä prosenttiyksiköstä puoleentoista, on tietyllä tavalla aika pieni muutos, mutta kuten debattiosuudessa sanoin, se on oikeansuuntainen ja toivottavasti kannustaa sitten hyvinvointialueilla niihin tekoihin, joilla sitä väestön terveyttä vaalitaan ja sairauksia ehkäistään. Sen, että siitä ehkäisytyöstä saa rahaa tietyillä kriteereillä, tiedän käytännössä haasteelliseksi, koska lähtökohdanhan pitäisi olla sellainen, että nimenomaan se alueella tehty työ palkittaisiin, ei se, että jollakin alueella jo nyt valmiiksi on terveempi väestö kuin jollakin toisella alueella, vaan nimenomaan palkitaan siitä muutoksesta, joka sitten saadaan toiminnalla aikaiseksi. Myös hyvä uudistus on tämä, että tarveperusteisuudessa olevissa tekijöissä, mikä on tietenkin se, joka 80-prosenttisesti vaikuttaa koko tähän suureen rahoitukseen, otetaan huomioon kahden vuoden keskiarvo, koska niissä tilastoissa esiintyy kuitenkin vuositason vaihtelua ja alueet tarvitsevat kuitenkin vakiintuneen näkemyksen rahoituksesta. Se perusongelma, joka jää ratkaisematta, niin kuin täällä moni muukin on todennut, on tietenkin se, että kun me käynnistimme soteuudistuksen käytännössä vuonna 2023, niin se oli täysin poikkeuksellinen vuosi — oli korkea inflaatio syistä, jotka kaikki tiedämme, ja ennakkorahoitus jäi sitten alle sen, mikä oli todellinen tarve alueilla. Mitään tuhlailua ei esiintynyt, vaan ihan oikeasti ne rahat menivät, jotka väestön palvelutarve aika niukastikin tulkittuna edellytti, mutta se rahoitus, joka perustui sitten kuntien jo vuonna 21 laatimaan arviointipohjaan koskien vuoden 22 budjetteja ja myös tähän indeksiin, oli riittämätön. Nyt kysymys, joka on noussut esille ja joka on se suurin ongelma ja joka itse asiassa selittää niitä mielestäni vääriä ratkaisuja, joita eri puolilla Suomea on jouduttu pakon edessä tekemään, ja johon hallituksen olisi pitänyt puuttua, on juuri se, että kun me tarkastelemme neljää vuotta vuodesta 23 vuoteen 26, niin vain kahdelle vuodelle niistä tulee se rahoitus, joka alueilla oikeasti tarvitaan, eli nyt meneillään olevalle vuodelle 25 ja vuodelle 26, koska nyt maksetaan se jälkikäteistarkastus niistä edellisten vuosien alijäämistä. Mutta koska se raha tarvitaan tämän vuoden toiminnan pyörittämiseen ja ensi vuonna ensi vuoden toiminnan pyörittämiseen, niin silloin meillä oikeasti jää käytännössä se yhteenlaskettu 2,6 miljardin yhteinen alijäämä kattamatta, tai sitten jos se raha käytettäisiin niiden kattamiseen, niin meillä olisi nyt tänä vuonna liian vähän rahaa ja ensi vuonna liian vähän rahaa. Tämän vaatiminen alueilta niiden omilla leikkaustoimenpiteillä on kohtuutonta. Siinä on tietysti alueiden välillä suurta eroavuutta, niin kuin tiedämme, mutta siihen en nyt tässä puutu. Toinen asia, johon tässä on viitattu ja johon debattipuheenvuorossa en ehtinyt itse puuttua, mutta edustaja Kallio nosti sen hyvin tärkeän asian esille, oli oikeuskanslerin perusteellinen arviointi tästä, jossa selkeästi osoitettiin, että sosiaaliset, sivistykselliset ja taloudelliset perusoikeudet perustuslakimme mukaan menevät edelle ja sitten rahoituksen täytyy perustua siihen tarpeeseen. Se ei tarkoita avointa valtakirjaa tuhlailuun — tosin en ole sellaista kuullut täällä väitettävänkään, mutta välillä keskustelu saa semmoisiakin sävyjä — vaan se tarkoittaa juuri sitä, että alueilla tehdään vakavasti tehokkuutta ja tuottavuutta, mutta kun on kuitenkin kysymys niin valtavasta erosta, kuten äsken totesin, yhteensä 2,6 miljardista, niin ei sitä voida oikeastaan ratkaista pelkillä säästö- ja tehostamistoimenpiteillä. Edustaja Lyly nosti hyvin esille tämän, mikä on ehkä jäänyt vähemmälle tässä aiemmassa keskustelussa tänään päivällä, että terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja muiden sosiaalipalveluiden rahoitussuhteet muuttuvat tässä. Se muutos perustuu siihen, että meillä on tehty tiettyjä lakimuutoksia, joissa rahoitus lisääntyy ihan tarpeen mukaisesti vanhustenhuollossa enemmän kuin esimerkiksi terveydenhuollossa. No, tällähän ei sinänsä ole ihan suoraa vaikutusta sinne hyvinvointialueille, koska tämä rahoitus on yleiskateellista, mutta tämä on se tapa, miten se rahoitus kootaan sitten kuitenkin siellä alueilla. Viimeisenä nostan tässä esille asian, josta ei nyt vielä olla juuri puhuttu, ja se onkin aika monimutkainen: Siellä esitetään 35 §:ään muutosta koskien tätä siirtymätasausta. En lähde sitä tässä jäljellä olevan yhden minuutin aikana edes sen käytännöllisemmin avaamaan, mutta epäilen, että se muutos ei ole oikein hyvä, ja se täytyisi nyt käydä läpi huolella valiokuntakäsittelyissä. Aikaisemmin tietty rahoitus on seurannut siitä, että jos siirtymätasauksessa niin sanotut miinusmerkkiset siirtymät yhteenlaskettuna ovat suuremmat kuin plusmerkkiset, niin tämä välys on korvattu alueelle. Nyt siitä luovuttaisiin, ja täytyy arvioida sen merkitys, mikä se kaiken kaikkiaan on. Niin kuin sanoin, tässä on hyviä aineksia. Tuohon Helsinki- ja HUS-keskusteluun puutun nyt vain niiltä osin, että on totta, mikä täällä on sanottu, että vaikka Helsinki on varakas kaupunki ja sillä on erilaiset taloudelliset mahdollisuudet kuin muilla, Helsingin rahoitusosuuden leikkaaminen heijastuu HUSiin, ja koska meillä ei voida hoitaa suomalaisia HUSissa eri periaatteilla siitä riippuen, mistä he tulevat, niin itse asiassa se heijastuu sillä tavalla kaikkien suomalaisten hoitoon.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-05-06T19:48:40,2025-05-06T19:55:49,Hyväksytty,1.1 2025_45_68,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_69,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä kun nyt on lähetekeskustelussa ollut tämä hyvinvointialueitten rahoituksesta annetun lain muuttaminen, niin totta kai keskeiseen rooliin on noussut tänään keskustelussa tämä Helsinkiä koskeva 35 miljoonan euron leikkaus. On ihan aiheellistakin käydä keskustelua siitä näkökulmasta paljon, koska se on merkittävä asia tietysti. Mutta koska itse tulen tuolta periferiasta Pohjois-Savosta, [Aki Lindén: Keskeltä Suomea!] niin haluan muistuttaa edustajia siitä, mitä hyvinvointialueiden rahoituslaki ja sitten se, kun tasapainotusaikataulusta ei ole joustettu, on tarkoittanut siellä Pohjois-Savossa: Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta tutkii omasta aloitteestaan Pohjois-Savon vanhustenhuollon tilaa. Hän on lähettänyt asiasta lausunto- ja selvityspyynnön Pohjois-Savon hyvinvointialueelle. Sakslin haluaa selvittää, millä tavoin Pohjois-Savossa turvataan ikääntyneille lain edellyttämät tarvetta vastaavat palvelut sekä kotiin että asumisyksiköihin. Esimerkiksi jono ikääntyneiden ympärivuorokautiseen asumiseen on ollut Pohjois-Savossa Suomen pisin. Lisäksi hoitajien määrää vähennetään ympärivuorokautisesta asumisesta viime vuoden puolella päättyneitten yt-neuvottelujen myötä, sillä eduskunnan päätöksellä henkilöstömitoitus laski 0,65:stä 0,6:een tämän vuoden alussa. Arvoisa rouva puhemies! Nimenomaan tämä kokonaiskuva sosiaali- ja terveyspalveluista ihan koko Suomenmaassa on hälyttävä. Näiden äsken kuvattujen asioiden, mitä toin esiin, lisäksi tänään on vielä tullut esiin sekin, että myös eduskunnan päätöksellä on ympärivuorokautisia päivystyksiä lakkautettu, äänestyspäätöksellä kolmen äänen enemmistön turvin, muun muassa Iisalmesta ja Varkaudesta. Niin että onhan tämä tilanne todella huolestuttava, valitettavasti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+4.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-05-06T19:55:49,2025-05-06T19:57:35,Hyväksytty,1.1 2025_45_70,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa. Ministeri Essayah, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_45_71,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Vesihuolto on välttämättömyyspalvelu, johon liittyy vahvoja ihmis- ja perusoikeus- sekä turvallisuusnäkökohtia. Toimiva vesihuolto on meille elinehto. Vesihuoltolain tavoitteena on varmistaa puhtaan talousveden saatavuus sekä terveyden ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen jätevesihuolto. Tämä edellyttää vesihuollon julkista omistajuutta mutta myös toimialan rakennemuutosta sekä vesihuollon toimintakyvyn ja omaisuuden nykyistä pitkäjänteisempää hallintaa. Näihin pyrimme vesihuoltolain muuttamista koskevalla hallituksen esityksellä. Hivenen tästä hallituksen esityksen taustasta: Vesihuollon toimintaympäristö on muuttunut vesihuoltolain säätämisen jälkeisten 25 vuoden aikana. Muuttunut turvallisuusympäristö, ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat sään ääri-ilmiöt sekä kasvava korjausvelka vaikuttavat alan toimintaan ja korostavat entisestään varautumisen ja suunnitelmallisuuden merkitystä. Vesihuoltolain muuttamisesta annetulla hallituksen esityksellä toimeenpannaan Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan vesihuollon toiminta turvataan ja vesivarat pidetään kansallisissa käsissä. Lisäksi esityksellä toimeenpannaan kansalaisaloitetaustainen eduskunnan Vesi on meidän -päätös, jonka mukaan eduskunta edellyttää sellaisen lainsäädännön valmistelemista, jolla varmistetaan kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen säilyminen kuntien omistuksessa ja määräysvallassa. Yhdyskuntien vesihuollosta valtaosa on nykyisin kuntien omistuksessa — taitaa nykyisellään olla noin parikymmentä yksityisomisteista vesihuoltolaitosta, jotka useimmiten ovat esimerkiksi erilaisten tuotantolaitosten tai tehtaitten yhteydessä. Myös asiakasomisteisilla vesihuolto-osuuskunnilla on merkittävä rooli keskitetyn vesihuollon palvelujen tuottamisessa. Huoltovarmuuden näkökulmasta julkisen omistuksen säilyttäminen vesihuoltosektorilla on tärkeää vesihuollon toiminnan turvaamiseksi. Tällä korostetaan kuntien vesihuollon järjestämisvelvollisuuden ja sen suunnitelmallisen ja huolellisen toteuttamisen merkitystä. Jatkossa kunnat eivät saa luopua vesihuolto-omistuksestaan muutoin kuin toisten kuntien hyväksi. Lisäksi vesihuoltoinfrastruktuuri on säilytettävä vesihuoltolaitosten omistuksessa. Kuntien vesihuollon omistuksen säilyttämisvelvollisuus merkitsee isoa rajoitetta perustuslain 121 §:ssä turvattuun kuntien itsehallintoon, mutta rajoitteille löytyy myös vahvat perusteet. Meidän on varmistettava, että vesihuollon kriittinen infrastruktuuri ei siirry yksityiseen omistukseen. Kansainväliset kokemukset osoittavat, että luonnollisena monopolina toimivan vesihuollon yksityistämiseen liittyy riskejä, jotka kohdistuvat muun muassa vesihuollon palvelutason heikkenemiseen ja asiakasmaksujen kohtuuttomaan kasvuun. Julkisen sektorin rooli kestävien vesihuoltopalvelujen turvaamisessa on keskeinen. Kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan sekä tarpeen mukaan ryhtyä toimenpiteisiin vesihuoltopalvelun saatavuuden turvaamiseksi. Tästäkin syystä on perusteltua, että kuntien nykyisen vesihuollon omistuksen säilyminen kunnilla varmistetaan. Hallituksen esityksellä kehitetään myös vesihuollon riskienhallintaa ja varautumista muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen vastaamiseksi. Vesihuollon varautumisella tavoitellaan häiriöttömiä ja toimintavarmoja vesihuoltopalveluja fyysisen ja kyberympäristön häiriötilanteissa sekä ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvissä sään ääri-ilmiöissä. Muutama sananen korjausvelasta: Vesihuoltolaitokset ja -verkostot ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittistä infrastruktuuria, ja vesihuollon palveluista ovat riippuvaisia kaikki kansalaiset sekä elintärkeät toiminnot, kuten terveydenhuolto ja elintarvikehuolto. Suomessa on turvallinen ja laadukas vesihuolto. EU-tutkimuksen mukaan Suomessa on EU-maista pienin riski hanaveden laatuongelmiin. Tästä haluamme pitää kiinni myös jatkossa yhteiskunnan, turvallisuustilanteen ja muun toimintaympäristön muuttuessa. Erinomaisen vesihuoltopalveluiden tason ylläpitoa haastaa ikääntyvä infrastruktuuri. Suuri osa talousvesi- ja jätevesiviemäriverkostosta on rakennettu 1960—80-luvuilla, ja suurimmissa kaupungeissa osa verkostosta on jopa yli sata vuotta vanhaa. Olemassa olevasta vesihuoltoinfrastruktuurista on tulossa käyttöikänsä päähän vuosi vuodelta suurempi osa. Tämän vuoksi saneeraustarve kasvaa voimakkaasti tulevina vuosina. Kokonaisinvestointitarpeen on arvioitu lähes kaksinkertaistuvan tulevina vuosina nykyisestä vuosittaisesta noin 400 miljoonasta eurosta. Lisääntyvä saneeraustarve edellyttää kunnilta ja vesihuoltolaitoksilta suunnitelmallista vesihuollon kehittämistä ja omaisuuden hallintaa. Korjausvelkaa on hoidettava suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti, jotta Suomessa maltilliset asiakasmaksut pysyvät jatkossakin asiakkaille kohtuullisina ja suurilta maksujen kertakorotuksilta vältytään. Tästä syystä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kunnille ja vesihuoltolaitoksille uusia vesihuollon kehittämistä ja omaisuuden hallintaa koskevia suunnitteluvelvoitteita. Esitetyillä lainsäädäntömuutoksilla toimeenpannaan hallitusohjelman tärkeää kirjausta vesihuollon toiminnan turvaamisesta. Meidän on pidettävä vesihuoltopalveluistamme ja ikääntyvästä infrastruktuurista entistä parempaa huolta. On tärkeää, että keskitetyn vesihuollon taloudelliset toimintaedellytykset turvataan niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Tämä edellyttää vesihuollon kehittämistä suunnitelmallisesti yhdyskuntakehityksen tarpeet huomioiden sekä vesihuollon liittämisvelvollisuutta ja keskitetyn vesihuoltopalvelun saatavuutta määrittävien toiminta-alueiden päivittämistä kunnissa. Tarkoituksenmukaiset ja ajantasaiset toiminta-alueet takaavat meille vahvat ja toimintakykyiset vesihuoltolaitokset. Tällöin yhteiskunta voi luottaa saavansa turvalliset ja toimintavarmat vesihuoltopalvelut myös jatkossa. Kiinteistöjen liittyminen vesihuoltoverkostoon vesihuoltolaitosten toiminta-alueella on edellytys keskitetyn vesihuoltopalvelun toteutukselle ja ylläpidolle. Esityksessä ehdotetuilla liittämisvelvollisuuden muutoksilla ei kuitenkaan aiheuteta kotitalouksille kohtuuttomia tilanteita. Tämä varmistetaan kiinteistön omistajan mahdollisuudella hakea vapautusta liittämisestä sekä asianmukaisilla siirtymäsäännöksillä. Lisäksi kunnan velvollisuutena on päivittää vesihuoltolaitosten toiminta-alueet vastaamaan keskitetyn vesihuollon tarvetta. Kuten sanoin aiemmin, esityksessä korostuvat vesihuollon perus- ja ihmisoikeuskytkennät. Tämä vahvistaa tarvetta arvioida vesihuoltolaitosten roolia perustuslain 124 §:n valossa julkista hallintotehtävää hoitavina tahoina. Esityksessä katsotaan, että vesihuoltolaitokset hoitavat julkista hallintotehtävää silloin, kun ne huolehtivat vesihuollosta kunnan vahvistamalla toiminta-alueella. Näin ollen rikosoikeudellista virkavastuuta ja hallinnon yleislakeja sovelletaan jatkossa vesihuoltolaitoksissa silloin, kun ne huolehtivat vesihuollosta kunnan vahvistamalla toiminta-alueella. Tällä vahvistetaan vesihuoltolaitosten asiakkaiden oikeusturvaa ja hyvän hallinnon periaatteitten toteutumista vesihuoltotoiminnassa. Esityksessä katsotaan kuitenkin, että asiakasomisteisten vesihuolto-osuuskuntien toiminta on niin erityislaatuista ja -luonteista, ettei rikosoikeudellista virkavastuuta uloteta asiakasomisteisten vesihuolto-osuuskuntien toimijoihin. Lopuksi haluan todeta vielä, että hallitus pitää suotavana, että perustuslakivaliokunta antaisi esityksestä lausunnon, koska siihen sisältyy edellä kuvaamani perustuslain 121 ja 124 §:ien osalta uudenlaista tulkintakysymystä. Tämä hallituksen esitys on ollut kahdella lausuntokierroksella, joiden välissä pyysin erillisen perustuslaillisen lisäselvityksen lakiesityksen jatkovalmistelulle. Hallituksen esitys on esimerkki esityksestä, jota on valmisteltu laajassa yhteistyössä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa ja jonka valmistelun yhteydessä on myös aidosti tarkasteltu sitä, miten me pääsemme parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen suomalaisessa yhteiskunnassa. — Kiitos. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-05-06T14:48:08,2025-05-06T14:57:32,Hyväksytty,1.1 2025_45_72,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,"Jos on tarvetta, käydään lyhyt vastauspuheenvuorokierros tässä, elikkä voitte painaa V-painiketta ja nousta seisomaan. — Edustaja Mikkonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_73,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten ministeri kertoi, todella tämä lakiesityshän perustuu viime kaudella olleeseen kansalaisaloitteeseen Vesi on meidän. Silloin eduskunta velvoitti, yksimielisesti muistaakseni, että meidän täytyy varmistaa se, että vesi pysyy julkisessa omistuksessa eikä sitä lähdetä yksityistämään. [Aino-Kaisa Pekonen: Aivan!] Mutta ministeri unohti tuossa kertoa, että itse asiassa hallituksen esitys, joka lähti lausuntokierrokselle, oli sellainen, että hallitus oli valmis yksityistämään vesihuoltoa siinä määrin, että 49 prosenttia omistuksesta olisi voinut olla yksityisillä toimijoilla. Olen iloinen siitä, että lausuntokierroksen jälkeen hallitus sitten muutti linjaansa, ja nyt varmistamme sen, kuten tässä kansalaisaloitteessakin haluttiin, että vesi todella on meidän ja vesiyhtiöt ovat julkisessa omistuksessa, sillä me tiedämme kokemuksista muista maista, että kun yksityistämistä on tehty, niin se on aiheuttanut suuria ongelmia ympäristöllisesti, mutta se on myös taloudellisesti ollut paljon kalliimpaa. Siinä mielessä olen iloinen, että esitys on tämän muotoisena, mutta todella hallituksen alkuperäinen tahtotilahan oli se, [Puhemies koputtaa] että 49-prosenttinen yksityinen omistus olisi sallittu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-05-06T14:57:46,2025-05-06T14:59:03,Hyväksytty,1.1 2025_45_74,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_75,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Se on juuri näin, eli oikeastihan tämä meni niin, että oikeistohallitus yritti vesittää eduskunnan päätöksen, kun lain ensimmäisessä versiossa oli edelleen mahdollisuus myydä jopa puolet vesilaitoksista. Ja kun me nostimme esille tämän ongelman täällä salissa, niin, ministeri Essayah, teidän asenteenne oli hyvin ylimielinen, enkä unohda tuota kyselytuntia viime syksyltä, millä asenteella te vastasitte esimerkiksi edustaja Meriluodon kysymykseen, kun hän tästä kysyi. Nyt on tietenkin erittäin hyvä, että tätä esitystä on korjattu. Tietenkin isoin kiitos tästä kuuluu Vesi on meidän ‑kansalaisaloitteen tekijöille ja kaikille niille, jotka tämän kansalaisaloitteen allekirjoittivat, mutta myös kaikille niille, jotka ovat antaneet kriittistä palautetta tästä hallituksen esityksestä. Tämä on jälleen kerran osoitus siitä, että kyllä täällä eduskunnassa voi vaikuttaa myös ihan täysistuntokeskusteluissa siihen, että asiat muuttuvat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-05-06T14:59:03,2025-05-06T15:00:14,Hyväksytty,1.1 2025_45_76,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_77,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Nyt käsitellään ilmeisesti tätä tekstiä, minkä ministeri tuossa ansiokkaasti esitteli. — Vesihuolto on myös osa kokonaisturvallisuutta. Se on kriittinen osa huoltovarmuutta ja turvallisuutta. Se on kansallinen voimavara, jonka hallinnan on pysyttävä meidän suomalaisten kotimaisissa käsissä. Juomaveden saatavuus, jätevesien käsittely ja vesijärjestelmän toimivuus ovat perusedellytyksiä niin tänään kuin poikkeustilanteessa. Tavoitteena on lisätä toimintavarmuutta ja selkeyttä. Lain kirjaukset parantavat vesihuollon suunnitelmallisuutta ja selkeyttävät toiminta-alueiden määrittelyä. Esimerkiksi kiinteistöjen liittämisvelvollisuus verkostoon määräytyy jatkossa kunnallisesti vahvistetun toiminta-alueen perusteella, ei enää pelkästään taajaman rajauksin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-06T15:00:14,2025-05-06T15:01:24,Hyväksytty,1.1 2025_45_78,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,Edustaja Eerola., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_79,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuossa tosiaan valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Mikkonen ja edustaja Honkasalo muistuttivat siitä, että hallituksen alkuperäinen esitys ei ollut ihan tällainen, mikä tämä on nyt. Korostan kuitenkin sitä, että alkuperäinenkin esitys — vaikkakin ehkä vesitetty esitys, niin kuin tuossa leikkisästi todettiin — olisi ollut kuitenkin parannus tähän aiempaan tilanteeseen, mikä meillä oli, eli se olisi ollut kuitenkin 49 prosenttia parempi kuin se aiempi esitys. No, hyvä kuitenkin, olen itsekin tyytyväinen, että nyt saatiin sata prosenttia parempi. Tämä esitys vesihuoltolain muuttamisesta on tärkeä ja kauan odotettu, ja se vahvistaa sen, mikä meille monelle suomalaiselle on ollut, ainakin olevinaan, itsestäänselvyys, että vesi kuuluu meille kaikille. — Tosiaan terveiset vaan kansalaisaloitteen tekijöille ja erityisesti Mielosen Joonalle sinne Kotkaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-05-06T15:01:24,2025-05-06T15:02:25,Hyväksytty,1.1 2025_45_80,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,Edustaja Kvarnström., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_81,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Kiitos ministerille esittelystä. Tämä hallituksen esitys on erittäin tärkeä ja tervetullut. Kunnalliset vesihuoltopalvelut muodostavat luonnollisen monopolin, joka koskee jotakin aivan perustavanlaatuista maailmassa ja elämässä. Veden tulee olla julkisessa, yhteisessä omistuksessa. Tämä on myös historiallista, sillä kyseessä on ensimmäinen kansalaisaloite, joka hyväksyttiin yksimielisesti ja joka nyt ollaan toteuttamassa. On ilahduttavaa, että hallitus lausuntojen perusteella teki ratkaisevan muutoksen. Ehdotuksen ydin on 4 c §:ssä. Siinä todetaan, että kunta ei saa myydä tai muulla tavoin luovuttaa omistustaan vesihuoltolaitoksesta, tukkuvesihuoltolaitoksesta tai vesihuolto-omaisuudesta muulle kuin toiselle kunnalle tai kunnan omistuksessa olevalle laitokselle. Ehkä voitaisiin lisätä: tai useamman kunnan yhdessä omistamalle laitokselle. Vesihuoltolaitoksen määritelmä on tässä tärkeä, koska se osoittaa, että kyse ei ole vain kunnallisista liikelaitoksista vaan myös kunnallisista vesihuoltopalveluista, jotka on organisoitu esimerkiksi yhtiömuotoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Johan Kvarnström,1398,2025-05-06T15:02:25,2025-05-06T15:03:37,Hyväksytty,1.1 2025_45_82,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_83,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin on hienoa, että tämä lakiesitys on tullut tässä muodossa eduskuntaan. Ehkä tämä historian tarkastelu, kuka tässä parhaiten toimi tai kuka oli erittäin hyvä toimija, ei ole viisasta. Pääasia, että lopputulos on hyvä ja kaikki olemme siihen tyytyväisiä. Muistan, kun edustaja Kalmari oli viime vaalikaudella maa- ja metsävaliokunnan puheenjohtaja, silloinhan tästä sitä mietintöä sorvattiin, mutta hän lausukoon omasta puolestaan, en lähde sanoja viemään hänen suustaan, mutta totean vain, että toivoisin, arvoisat edustajakollegat, että kun näitä tällaisia kansakuntamme kannalta välttämättömiä, aivan korvaamattomia raaka-aineita maasta löytyy, ne pidettäisiin kansallisessa päätöksenteossa. Olemmehan tehneet jo vahinkoa muun muassa myymällä luontaisia monopoleja, muun muassa sähkön jakeluverkkoja, mikä on aivan käsittämätön juttu, koska juttu on niin, että kun myydään tämmöinen luontainen monopoli, jota ei voi kukaan murtaa, ulkomaiselle rahastoyhtiölle, niin me kaikki tiedämme, mihin se johtaa. Se johtaa hillittömään rahastukseen, josta ei kukaan hyödy. Kaikki kärsivät. Siinä ollaan tasa-arvoisia, että kaikki me kärsimme siitä — jos tässä jotain hyvää on.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-05-06T15:03:38,2025-05-06T15:04:50,Hyväksytty,1.1 2025_45_84,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_85,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vesi on yksi elämän perusedellytyksistä ja puhdas vesi suomalaisten kallis ja rajallinen luonnonvara. Sen merkitys tulee korostumaan ilmaston kuumenemisen edetessä ja maailman muuttuessa entistä epävakaammaksi. On aivan keskeistä, että vesihuollon kaltainen kriittinen infra ja luonnollinen monopoli pidetään tiukasti julkisissa käsissä. Ulkomailta meillä on varoittavia esimerkkejä siitä, miten käy, jos näin ei toimita. Kuten täällä on todettu, luonnosvaiheessa hallitus oli vielä sallimassa vesihuollon osittaisen myynnin, ja se herätti laajaa kritiikkiä. Tässä täytyy sanoa, että onneksi sitä kriittistä palautetta kuuntelitte ja tästä aikeesta peruutitte. Kuten on myös todettu, tämän esityksen taustalla on Vesi on meidän -kansalaisaloite, jonka allekirjoitti 90 000 suomalaista, ja se hyväksyttiin tosiaan yksimielisesti täällä eduskunnassa. Ajattelen, että tämä on hyvä esimerkki ja osoitus myös siitä, että kansalaisvaikuttamisella on merkitystä. Täällä on hyvin nostettu esiin sitä, että nyt kunnilla on suuri vastuu myös vesihuollon korjausvelan hallitsemisesta, jotta kustannukset eivät nouse. [Puhemies koputtaa] Mutta tämä on todella tärkeä esitys tällaisena.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-05-06T15:04:50,2025-05-06T15:06:05,Hyväksytty,1.1 2025_45_86,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,Edustaja Pekonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_87,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minusta on hyvä, että tämä esitys on nyt täällä eduskunnassa. Erityinen, iso ja lämmin kiitos vasemmistoliiton aktiiveille, jotka käynnistivät aikoinaan tämän kansalaisaloitteen nimeltä Vesi on meidän. Niin kuin on tässä todettu salissa, lähes 90 000 suomalaista ja koko edellinen eduskunta antoivat myöskin tukensa tälle erittäin tärkeälle kansalaisaloitteelle, jonka pääviesti todella on se, että vesi on meidän kaikkien omaisuutta eikä sitä tule myydä eikä siitä pidä käydä kauppaa eikä tavoitella maksimaalista voittoa. Tosiaan, ministeri Essayah, te ette maininnut tuossa esittelypuheessanne, että lain ensimmäiseen versioon te jätitte edelleen mahdollisuuden myydä jopa puolet vesilaitoksesta. Kun me nostimme tätä huolta täällä esiin kyselytunnilla, niin te, ministeri Essayah, syytitte oppositiota vähän tyhmäksi. Kiitos siis oppositiolle ja myöskin lausuntonsa antaneille tahoille. Nyt tämä esitys on sen mukainen, mitä kansalaisaloitteen allekirjoittajat ja edellinen eduskunta edellyttivät.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-05-06T15:06:05,2025-05-06T15:07:17,Hyväksytty,1.1 2025_45_88,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,Edustaja Piisinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_89,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tällä esityksellä toimeenpannaan hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan vesihuollon toiminta turvataan ja vesivarat pidetään kansallisissa käsissä. Esitys on osa kansallista vesihuoltouudistusta. Esityksen mukaan lakiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan kunta ei saa myydä vesihuoltoon kohdistuvaa omistustaan eikä kunnan omistuksessa tai määräysvallassa oleva vesihuoltolaitos saa myydä vesihuolto-omaisuuttaan. Kunnalle säädettäisiin lisäksi etuosto-oikeus nykyisin yksityisessä omistuksessa olevien vesihuoltolaitosten ja niiden vesihuolto-omaisuuden kaupoissa. Tämä on merkittävä asia huoltovarmuuden kannalta. Kiitos hallitukselle ja ministerille sekä myöskin kansalaisaloitteen tekijöille erittäin hyvästä aloitteesta ja myöskin tämän tärkeän lain tuomisesta meille tänne eduskuntaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-05-06T15:07:18,2025-05-06T15:08:27,Hyväksytty,1.1 2025_45_90,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_91,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on kannatettava esitys, mikä täällä on tänään keskustelussa. Vesi on välttämättömyyshyödyke, ja puhdas vesi kuuluu kaikille. Siinä on myöskin turvallisuus, terveys, kaikki muutkin ulottuvuudet. Sitten tämän kokonaisuuden kannalta on myös tärkeätä huomata, että kun tämä on kuntien omistuksessa, julkisessa omistuksessa, niin kunnat voivat tehdä yli kuntarajojen yhteistyötä vesihuollon järjestämiseksi. Ja kun vesi on niin sanottu bulkkituote, niin mitä enempi vettä tehdään, sen halvempi yksikköhinta on. Kysyisinkin tässä yhteydessä myös ministeriltä: Onko tätä näkökulmaa tässä mietitty, määrän kasvattamista, kun tämä yhteiskunta omistaa vesihuollon, jolloin sitä saadaan halvemmalla tehtyä, mikä on myös asiakkaille tärkeä asia? Onko tämä näkökulma ollut tässä lainvalmistelussa mukana? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-05-06T15:08:27,2025-05-06T15:09:32,Hyväksytty,1.1 2025_45_92,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_93,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Maapallo kuivuu, ja vedestä kilpaillaan maailmassa, siitä käydään jopa sotia. Vesi on meidän kansallisomaisuutemme, ja vesihuoltoa ei tule antaa sijoittajien käsiin. Olen kiitollinen siitä, että keskustan edustajat, valtuutetut Jyväskylässä, Aila Paloniemi ja Kirsi Knuuttila, nostivat Jyväskylän keissin niin isoksi, että siitä tuli valtakunnan juttu ja siitä heidän taistelustaan tuli sitten seurauksena tämä kansalaisaloite. Näitä vahvoja naisia on riittänyt tässä ketjussa sen lisäksi, että on hienoa, että tämä kansalaisaloite tuli. Nimittäin tiedän jo kokemuksesta, että kun sitä mietintöä oltiin tekemässä, niin silloinkaan emme ministeriöstä tai muualtakaan oikein saaneet taustatukea. Nyt kiitän ministeri Essayahia siitä, että tämä alkuperäinen ministeriön esitys ei mennyt sellaisenaan läpi, vaan veitte sen nyt siinä muodossa, että vesihuolto pysyy, kuten eduskunta linjasi, julkisissa käsissä. [Puhemies koputtaa] Kiitos, ministeri Essayah, teille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-05-06T15:09:32,2025-05-06T15:10:51,Hyväksytty,1.1 2025_45_94,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_95,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Puhdas vesi on maamme arvokkainta omaisuutta, jota ei pidä antaa muiden päätettäväksi. Pohjavesivarantomme ovat ainutlaatuisia ja huoltovarmuutemme kannalta välttämättömiä. Tämä esitys on erittäin kannatettava. Meidän tehtävämme on turvata suomalaisille tulevaisuudessakin puhdasta, turvallista ja edullista vettä, ja se onnistuu vain, jos pidämme vesihuollon julkisessa omistuksessa ja omissa käsissämme. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-05-06T15:10:51,2025-05-06T15:11:33,Hyväksytty,1.1 2025_45_96,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,Edustaja Mikkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_97,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hienoa, että hallitus on tullut vesihuoltolain uudistusesityksessään Vesi on meidän ‑kansalaisaloitteen ja eduskunnan tahtotilan kannalle säilyttää vesilaitosinfra yksinomaan julkisyhteisöjen käsissä. Meidän on tilkittävä mahdollisuudet yksityistää vesilaitostoimintaa missään tilanteessa. Kyse on kuitenkin kriittisimmästä infrasta yhteiskunnassamme. On ehdottoman tärkeää säilyttää vesilaitosten omistus vain ja ainoastaan julkisessa omistuksessa. Vesilaitokset ja niihin liittyvä infra ovat kriittistä infraa, jonka tulee toimia kaikissa olosuhteissa. On ensiarvoisen tärkeää näinä koventuneen hybridivaikuttamisen aikoina, että vesihuollon toimintavarmuutta ja kyberturvallisuutta edistetään. Tämä lausuntopalautteen johdosta kiristetty hallituksen esitys vesihuoltolaista takaisi sen, että jatkossa kunnat eivät saa myydä tai muutoin luovuttaa vesihuoltoon kohdistuvaa omistustaan ollenkaan. Tämä on meidän kaikkien etu, sillä vesi on meidän.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-05-06T15:11:33,2025-05-06T15:12:52,Hyväksytty,1.1 2025_45_98,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,Edustaja Siponen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_99,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin on hyvä, että tämä vesihuollon toimintaa turvaava lakiesitys nyt on täällä eduskunnassa. On todellakin tärkeää, että vesivarat pidetään kansallisissa käsissä. Palaan vielä viime syksyyn. Kyllä meistä moni varmaan suunnilleen oli tippua penkiltä, kun tuli se ensimmäinen versio tästä lakiluonnoksesta, jonka mukaan siis jopa puolet tästä vesiomaisuudesta olisi voitu jatkossakin myydä sijoittajille, jopa ulkomaisille sijoittajille. Tietysti lausuntokierroksella, niin kuin täällä eduskunnassakin, tuli murskakritiikki tälle, ja kiitos siitä, että ministeri ja hallitus nyt korjasivat tämän lakiesityksen siihen muotoon kuin eduskunnan ja tämän alkuperäisen kansalaisaloitteen tahtokin oli. Vesi on sitä kriittistä infraa, tärkeää omaisuutta, pidetään se omissa käsissä. Ei tehdä samoja virheitä kuin on aikanaan tehty esimerkiksi sähköverkkojen kanssa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-05-06T15:12:52,2025-05-06T15:13:55,Hyväksytty,1.1 2025_45_100,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,Sitten mennään varsinaiseen puhujalistaan. Ministeri saa sitten lopuksi oman kommenttipuheenvuoronsa. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_101,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on vesihuoltolain muuttamista koskeva esitys. Esityksessä ehdotetaan vesihuoltolakiin muutoksia, joiden mukaan kunta ei saisi myydä vesihuoltoon liittyvää omistustaan eikä vesihuoltolaitoksen omistus saa siirtyä yksityiselle. Kunnalle annettaisiin etuosto-oikeus yksityisomisteisten vesihuoltolaitoksien kaupoissa. Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti olleet vastaan vesihuollon yksityistämistä, ja olemme korostaneet vesivarojen säilyttämistä kansallisessa omistuksessa tärkeänä osana Suomen itsenäisyyttä ja kansallista etua. Puolustamme vesihuollon julkista omistusta ja vastustamme sen yksityistämistä. Arvoisa rouva puhemies! Suomi on veden maa. Meillä on runsaasti puhdasta vettä, sellaista, jonka laatuun ja saatavuuteen ihmiset voivat luottaa. Puhdas vesi ei ole mikään pörssituote. Se on elämän perusedellytys ja kansallinen turvallisuuskysymys. Jos vedenjakelu, -puhdistus tai viemäriverkosto siirretään kansainvälisten sijoitusyhtiöiden haltuun, alkavat hinnat nousta, palvelut heiketä ja kotimainen päätösvalta katoaa. Meidän tehtävämme on turvata suomalaisille tulevaisuudessakin puhdasta, turvallista ja edullista vettä, ja se onnistuu vain, jos vesihuolto pysyy julkisessa omistuksessa ja omissa käsissämme. Vesilaitokset ja -putkistot ovat kriittistä infrastruktuuriamme, josta meidän on huolehdittava suunnitelmallisesti. Asiakasmaksut on pidettävä kohtuullisina. Vesi on maamme kultaa jokaiselle suomalaiselle, ja sen arvo tulee meidän pitää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-05-06T15:14:05,2025-05-06T15:16:20,Hyväksytty,1.1 2025_45_102,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,Edustaja Kallio poissa. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_103,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Äsken tuossa debatissa sain sanottua osan, mutta muutamaa asiaa tämän osalta vielä on tarpeen korostaa. Täällä on monessa puheenvuorossa tuotu esiin, kuinka elintärkeä välttämättömyyshyödyke vesi meille kaikille on. Se kokonaisuus täällä ymmärretään todella, todella hyvin. Mutta sitten tähän liittyy se, että tämä pitää myös tuottaa sillä tavalla, että se on puhdasta. Siihen kohdistuu erilaisia ulkoisia uhkia. Meilläkin Tampereella oli tässä muutamia kuukausia sitten vesitorneihin liittyviä murtoja, ja me epäiltiin, että siellä on tarkoituksella käyty. Eli tämmöisiä tapahtumia meillä tämän vesihuollon ympärillä joka tapauksessa on. Senkin vuoksi on viisasta, että julkinen puoli omistaa tämän ja vie tätä kaikille kansalaisille ja se pysyy kohtuuhintaisena. Ja se, mikä pitää sen kohtuuhintaisena, on se, että me huolehditaan tästä korjausvelasta, mikä siellä verkossa on, ja myös se, että meidän vesilaitoksemme, jotka tekevät puhdasta vettä, ovat sitten sellaisia, että niillä pystytään tuottamaan isoja määriä sitä vettä, koska silloin se litrahinta muodostuu alemmalle tasolle ja se on myös asiakkaille hyvä asia. Tämä aina unohtuu, kun me keskustelemme näistä vesihuollon ympärillä olevista asioista. Muun muassa me Tampereella yritämme kehittää tätä vesihuoltoa yli kuntarajojen ja viemme sitä siihen suuntaan. Sen vuoksi teimme vesilaitoksesta vesiyhtiön ja yritämme tätä kautta madaltaa sitä kynnystä, että muutkin kunnat siihen voivat osallistua. Nyt jaamme jo Pirkkalaan vettä ja vähän Kangasalan puoleen ja noin poispäin. Tämä on yhteinen asia ja siinä mielessä todella tärkeä asia. Siinä, mitä tässä pystytään jatkossa tekemään, toivoisi, että huoltovarmuutta ja korjausvelkaa jotenkin yhdessä katsotaan, miten niistä investoinneista pystyttäisiin huolehtimaan niin, että ne pystytään tekemään. Vaikka ne ovat kuntien käsissä, niin nämä investointitarpeet ovat aika isoja, ja niin kuin täällä ministerin esityksessä tuli, vanhimmat putket ovat sadan vuoden vanhoja ja niitten korjaaminen keskellä kaupunkia ei ole ihan halpaa tehtävää. Senkin vuoksi meidän pitää yrittää löytää siihen ratkaisuja, joilla näitä pystytään hoitamaan. Erittäin tärkeä lakihanke. Vesi on meidän ‑kansalaisaloite on ollut hyvällä asialla, ja täällä on helppo olla tätä tukemassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-05-06T15:16:20,2025-05-06T15:19:26,Hyväksytty,1.1 2025_45_104,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_105,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomessa puhdas vesi on ollut pitkään itsestäänselvyys. Se ei ole kuitenkaan sattumaa. Se on seurausta vastuullisesta päätöksenteosta ja järjestelmästä, joka on rakennettu pitkäjänteisesti palvelemaan koko yhteiskuntaa. Nyt käsittelyssä oleva esitys vesihuoltolain muuttamisesta on tärkeä askel tämän järjestelmän vahvistamisessa ja turvaamisessa muuttuvassa maailmassa. Esityksen keskiössä on se, että yhteinen omaisuus pysyy yhteisenä. Arvoisa rouva puhemies! Tämän hallituksen keskeinen viesti on selkeä: vesihuolto ei ole kauppatavaraa. Esityksen tavoitteena on varmistaa, että julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen säilyminen kuntien omistuksessa ja määräysvallassa edistää vesihuollon alueellista yhteistyötä ja rakenneuudistusta sekä parantaa vesihuoltolaitosten omaisuuden hallintaa. Tavoitteena on selkeyttää ja tehostaa vesihuollon toiminnan ja talouden valvontaa sekä parantaa yhteisesti vesihuoltolain toimivuutta. Tämä on suora vastaus Vesi on meidän -kansalaisaloitteen ja eduskunnan yksimielisen tahtotilan esille nostamiin huoliin. Arvoisa rouva puhemies! Vesihuolto on myös osa kokonaisturvallisuutta. Se on kriittinen osa huoltovarmuutta ja turvallisuutta. Se on kansallinen voimavara, jonka hallinnan on pysyttävä kotimaisissa käsissä. Juomaveden saatavuus, jätevesien käsittely ja vesijärjestelmän toimivuus ovat perusedellytyksiä niin tänään kuin poikkeusolosuhteissa ja -tilanteissa. Tavoitteena on lisätä toimintavarmuutta ja selkeyttä. Lain kirjaukset parantavat vesihuollon suunnitelmallisuutta ja selkeyttävät toiminta-alueiden määrittelyä. Esimerkiksi kiinteistöjen liittämisvelvollisuus verkostoon määräytyy jatkossa kunnallisesti vahvistetun toiminta-alueen perusteella, ei enää pelkästään taajamarajauksen mukaan. Tämä muutos tukee tehokasta verkostosuunnittelua ja resurssien kohdentamista oikeudenmukaisesti ja pitkäjänteisesti. Lakiuudistuksessa myös vesihuoltolaitosten talouden läpinäkyvyyttä ja maksujen oikeudenmukaisuutta parannetaan. Omistajatuloutuksen tulee perustua kestävään tasapainoon. Vesihuolto ei saa olla väline tulouttaa varoja kunnan muihin tarpeisiin vesiasiakkaiden kustannuksella. Arvoisa rouva puhemies! Tällä esityksellä hallitus vahvistaa vesihuollon toimintavarmuutta, kansallista omistajuutta ja kansalaisten luottamusta siihen, että kriittisiä peruspalveluja ei yksityistetä. Vesi ei ole sijoituskohde vaan kansallinen oikeus, etu, joka meidän on turvattava. Kuten kansalaisaloitteen nimi kiteyttää: vesi on meidän. Tämä laki varmistaa, että se myös pysyy meillä. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-06T15:19:28,2025-05-06T15:23:44,Hyväksytty,1.1 2025_45_106,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_107,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vesi ei kuulu sijoittajille vaan meille kaikille, ja siksi haluan kiittää erityisesti vielä Vesi on meidän ‑kansalaisaloitteen tehneitä vasemmistoliiton aktiiveja ja lisäksi tietenkin niitä kaikkia kymmeniätuhansia ihmisiä, jotka saivat tämän muutoksen aikaiseksi. Kansalaisaloite on arvokas instituutio, ja siksi tässä yhteydessä on syytä puhua myös demokratiasta. Istuva hallitus on nimittäin pääministeriä myöten antanut ministereille vapaat kädet haudata eduskunnan jo hyväksymiä kansalaisaloitteita, mikäli ministeri syystä tai toisesta kokee ne epämieluisiksi. Tämä on demokratian irvikuva ja kansan tahdon halveksuntaa. Myös tämän kansalaisaloitteen toimeenpano meinasi jäädä lakivalmistelussa puolivillaiseksi ja vesitetyksi. Lopulta opposition ja kansalaisyhteiskunnan paine sai hallituksen taipumaan. Vihdoin tämä esitys on nyt salissa siinä muodossa kuin mikä alkuperäisen aloitteen tarkoitus todella oli. Ja tosiaan muistan, että kun vielä viime syksynä vasemmistoliiton kansanedustaja Laura Meriluoto kysyi vastuuministeri Essayahilta, miksi lakiesitykseen on jätetty mahdollisuus vesihuollon osittaiseksi yksityistämiseksi, ministerin vastaus oli suoraan sanottuna ylimielinen ja hän syytti oppositiota siitä, että me emme vain ymmärrä asiaa. Tämän voi jokainen käydä vielä katsomassa YouTubesta erikseen, jos ei muista, miten asia todella meni. Kuitenkin on niin, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan. On kiitettävä hallitusta siitä, että se lopulta kuuli meidän kritiikkimme ja myönsi alkuperäisen lakiehdotuksen ilmeiset ongelmat. Vesihuolto on luonnollinen monopoli, ja sen yksityinen omistaminen on käytännössä lupa painaa rahaa kuntalaisten kustannuksella. Tämän tiedämme kokemuksesta sähkönsiirron osalta Suomessa ja vesihuollon osalta muualla Euroopassa. Kun aikoinaan kokoomusministerit vakuuttelivat, että sähköverkkojen myynti on hyvä asia ja turvallinen ratkaisu eivätkä siirtohinnat tule nousemaan, on hyvä, että näistä virheistä aletaan nyt myös vähitellen oppia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-05-06T15:23:44,2025-05-06T15:26:10,Hyväksytty,1.1 2025_45_108,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,"Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_109,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ilman vettä ei ole elämää. Meidän on pidettävä huolta erityisesti vesistöistämme, sillä puhtaan veden arvo nousee vielä kultaakin kalliimmaksi. Puhdas vesi, vesihuolto, on huoltovarmuutemme kannalta oleellisinta, ja kyse on kaikkein kriittisimmästä infrasta yhteiskunnassamme. Vesihuoltolakia on uudistettava niin, että se toteuttaa Vesi on meidän -kansalaisaloitteen sekä eduskunnan tahtotilaa vesi-infran säilyttämisestä yksinomaan julkisyhteisöjen käsissä, sekä on tilkittävä mahdollisuudet yksityistää vesilaitostoimintaa missään tilanteessa. Hienoa, että hallitus otti lausuntopalautteen vakavasti, tilasi perustuslaillisen selvityksen ja ehdottaa nyt lakiesitystä tiukennettavaksi siten, että jatkossa kunnat eivät saisi myydä tai muutoin luovuttaa vesihuoltoon kohdistuvaa omistustaan ollenkaan. On ehdottoman tärkeää säilyttää vesilaitosten omistus vain ja ainoastaan julkisessa omistuksessa. Vesilaitokset ja niihin liittyvä infra ovat niin kriittistä infraa, että sen tulee toimia kaikissa olosuhteissa. Kunnilla tulee olla päätösvalta vesilaitoksen toimintaan, kuten esimerkiksi hinnoitteluun tai infran korjaamiseen vaikuttaviin asioihin. Suomessa vesihuollon korjausvelka on kasvussa. Tuoreimman arvion mukaan vesihuollon kokonaisinvestointitarve kaksinkertaistuu lähivuosina nykyisestä noin 400 miljoonan euron vuositasosta. Korjausvelan selättämiseen tarvitaan suunnitelmallisuutta, johon myöskin vesihuollon pitkäjänteinen toiminta ja kestävä omaisuuden hallinta tähtäävät. Hallituksen esityksellä tehdään myös muutoksia vesihuollon toiminta-alueisiin sekä kiinteistöjen liittämisvelvollisuuteen. Jatkossa kiinteistöt tulisi lähtökohtaisesti liittää vesihuoltolaitoksen verkostoon vesihuoltolaitosten toiminta-alueilla. Siirtymäsäännöksin varmistettaisiin, että muutoksesta ei aiheutuisi kiinteistöjen omistajille kohtuuttomia tilanteita. Jatkossa vesilaitosten on myös laadittava omaisuudenhallintasuunnitelma, ja laki sisältää myös velvoitteita varautumissuunnitteluun. Sekin on ensiarvoisen tärkeää, sillä vesihuollon toimintavarmuutta ja kyberturvallisuutta on edistettävä näinä hybridivaikuttamisen aikoina. Tämä hallituksen kiristetty esitys vesihuoltolaista takaa sen, että jatkossa kunnat eivät saa myydä tai muutoin luovuttaa vesihuolto-omistusta ollenkaan. Se on meidän kaikkien etu. Vesi on meidän, ja siitä on jatkossakin pidettävä huolta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-05-06T15:26:10,2025-05-06T15:29:15,Hyväksytty,1.1 2025_45_110,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,"Edustaja Seppänen, ja sen jälkeen ministeri Essayah.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_111,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan muistuttaa täällä vasemmiston edustajia myös siitä, että edellisellä kaudella näiden vesihuoltoyhtiöiden myynti oli sataprosenttisesti mahdollista, [Välihuutoja vasemmalta] eli tämä hallitus on jo ensimmäisessä versiossaan tästä laista kiristänyt nimenomaan tätä myyntiä yksityisille toimijoille. Puhdas vesi on arvokkain luonnonvaramme. Tämä hallituksen esitys on hyvä askel kohti vesihuollon turvaamista ja vesivarojen pitämistä kansallisissa käsissä, kuten hallitusohjelmassa on linjattu. Esityksen keskeinen tavoite on estää kuntien vesihuolto-omaisuuden myynti yksityisille toimijoille. Tämä on tärkeää, jotta voimme varmistaa, että vesihuolto pysyy julkisessa omistuksessa ja hallinnassa. Kunnille säädetään etuosto-oikeus yksityisessä omistuksessa olevien vesihuoltolaitosten kaupoissa, mikä lisää kuntien mahdollisuuksia hallita paikallista vesihuoltoa. Lisäksi esitys edistää vesihuollon alueellista yhteistyötä ja rakennemuutosta. Tämä tarkoittaa, että vesihuoltolaitosten toiminta-alueita selkeytetään ja kiinteistöjen velvollisuutta liittyä laitoksen verkostoon täsmennetään. Näin varmistamme, että vesihuoltopalvelut ovat saatavilla kaikille kansalaisille tasapuolisesti ja tehokkaasti. Esityksessä on huomioitu vesihuollon talouden ylläpito ja maksujen kustannuskattavuus. Tämä on tärkeää, jotta vesihuoltolaitokset voivat toimia taloudellisesti kestävällä pohjalla ja tarjota laadukkaita palveluita ilman, että kustannukset nousevat kohtuuttomiksi. Erityisen merkittävää on, että esitys sisältää säännökset yhdyskuntajätedirektiivin kansalliseksi täytäntöönpanemiseksi, ja tämä tarkoittaa, että kaikki direktiivin edellyttämät taajamat sisällytetään vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen jäteviemäriverkostoon. Näin parannamme ympäristönsuojelua ja varmistamme, että jätevedet käsitellään asianmukaisesti. Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys on tärkeä askel kohti vastuullista ja kestävää vesihuoltoa. Se turvaa vesihuollon toiminnan ja varmistaa, että vesivarat pysyvät kansallisissa käsissä. Meidän tehtävämme on turvata vesi, tämä elintärkeä luonnonvara, suomalaisille ja pitää se suomalaisissa käsissä. Kiitän myös kansalaisaloitteen tekijöitä. Vesi on meidän. [Anne Kalmari: Kiittäkää Aila Paloniemeä!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-05-06T15:29:15,2025-05-06T15:31:45,Hyväksytty,1.1 2025_45_112,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,Ministeri Essayah. [Sari Essayah: Paljonko aikaa?] — Viisi minuuttia maksimissaan., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_113,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Aloitan noista edustaja Lylyn kysymyksistä. Siinä oli selkeät kysymykset, joihin liittyen on hyvä huomioida, että useat näistä ehdotetuista pykälistä ohjaavat nimenomaan siihen kuntarajat ylittävään yhteistyöhön. Siellä on muun muassa tästä alueellisesta yleissuunnittelusta, sitten siellä on siitä kunnan vesihuoltosuunnitelmasta. Eli kyllä tässä tavallaan myöskin tämä teidän mainitsemanne bulkkinäkökulma on esillä. Jos kunnat haluavat osakeyhtiömuotoisesti omistaa, niin se on edelleen mahdollista, mutta näitä osakkeita ei voi myydä eteenpäin, elikkä niiden pitää pysyä kunnan tai sitten kuntien yhteisessä omistuksessa. Siinä mielessä on tärkeää huomioida tämä näkökulma. Kunta voi myydä sitten tarvittaessa ainoastaan toiselle kunnalle. Toinen kysymys liittyi tähän kustannusvastaavuuteen. Varmaan aika moni täällä salissa ehkä yleisestikin jakaa sen huolen, että miten käy, kun nyt infrakustannukset ovat noin 400 miljoonaa ja voivat tulevaisuudessa jopa tuplaantua, minkä mainitsin tuossa, sen verran vanhoista vesijohtoverkoista meillä on kyse. Siellä vesipuitedirektiivi edellyttää sitä, että kustannukset katetaan nimenomaan näillä asiakasmaksuilla, elikkä siinä mielessä on äärimmäisen tärkeää, että tehdään ajoissa ne suunnitelmat siitä, millä tavalla tätä vesijohtoverkostoa pidetään yllä ja miten korjaukset ajoitetaan. Niitä ei ole varaa lykätä niin sanotusti tuonnemmaksi, jolloin olisi tilanne, jossa yhtäkkiä jouduttaisiin hyvin nopeasti suuriin korjauskustannuksiin, jotka jouduttaisiin sitten kattamaan asiakasmaksuilla. Siinä mielessä on tärkeää, että on suunnitelmallisuutta. Tähän suunnitelmallisuuteen täällä taisivat viitatakin edustajat Elo ja Anna-Kristiina Mikkonen. Elikkä tämä suunnitelmallisuus on tärkeää, ja tässä nyt vastavalitut valtuutetut kunnissa ovat siinäkin mielessä paljon vartijoina, että suunnitelmallisuus infrasta on olemassa, ja sitten myöskin, että pystytään määrittelemään nämä vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Sillä on myöskin iso merkitys sitten sen suhteen, niin kuin täällä edustaja Hänninen totesi, että toiminta-alue on tulevaisuudessa eri asia kuin taajama-käsite. Edustaja Kalmari muistutti hyvin tästä Jyväskylä-keissistä. On hyvä muistaa, että siellä todellakin nämä edustaja Kalmarin mainitsemat valtuutetut ja myöskin kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset olivat ainoat, jotka eivät halunneet lähteä Jyväskylässä yksityistämään. Ja kun ehkä täällä salissakin on esitetty taas jälleen kerran näitä väitteitä, niin on siinä mielessä hyvä pitää mielessä, että näitä yksityistäjiä on kuntatasolla löytynyt myöskin sieltä vasemmasta laidasta. Sitten on tärkeää huomioida se, mitä tässä puhuttiin tästä, että en olisi maininnut tämän toisesta lausuntokierroksesta. Nimenomaisesti sanoin tuossa esittelypuheenvuorossa, että näitten lausuntokierrosten välissä pyysin erillisen perustuslaillisen lisäselvityksen tämän lakiesityksen jatkovalmistelulle, ja sehän johtui nimenomaan siitä, että tämä asiantuntijatyöryhmä kuuli muun muassa Kuntaliittoa, joka erittäin kriittisesti on suhtautunut siihen, että kunnallista itsehallintoa ollaan tässä rajoittamassa, ja myöskin valtiovarainministeriö on ollut huolissaan näitten kustannusten kasvusta. Ja uskon, että nämä tahot tulevat varmasti myöskin täällä eduskuntakuulemisissa tuomaan nämä näkökulmansa esille. Sen tähden tämä lakiesityshän menee nyt itse asiassa pidemmälle kuin mitä eduskunnan lausumissa sanottiin. Eduskunnan lausumissahan puhuttiin siitä, että nykyisen kaltainen järjestelmä voisi säilyä. Nyt ei säily, tässä mennään pidemmälle. [Anne Kalmari: Se on hyvä!] Siinä mielessä toivon, että todellakin ymmärretään ja hahmotetaan, minkälaisesta prosessista tässä on kaiken kaikkiaan ollut kysymys. Edustaja Hoskonen ja taisi muutama muukin nostaa esille juuri nämä luonnolliset monopolit ja sen, miten tärkeää on oppia näistä asioista. Sen vielä totean edustaja Pekoselle, kun hän täällä sanoi, että olisin tyhmäksi haukkunut jotakuta: se ei kuulu kielenkäyttööni, en näin ole kyllä tehnyt. Toivon, että eduskunnassa nimenomaisesti perustuslakivaliokunta joutuu pari pykälää nyt tarkemmin tutkimaan ja antamaan niistä lausuntonsa. Me tietyllä tavalla teemme nytten uraauurtavaa lainsäädäntöä, mutta katson itse, että nämä perustelut, joihin pyysin myöskin nämä perustuslakiasiantuntijoitten näkemykset, ovat vahvat, nämä liittyvät vahvasti ihmis- ja perusoikeuksiin. Vesi on todellakin meidän, niin kuin täällä moni on puheenvuorossaan tuonut esille, ja sen tähden totean, että eduskunta tämän esityksen eteenpäin viedessään tekee omalla tavallaan historiallista lainsäädäntöä suomalaisessa lainsäädännössä, koska katsoo, että nämä oikeutukset ovat niin vahvoja, että niillä myöskin kunnallista itsehallintoa voidaan näiltä osin sivuuttaa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-05-06T15:31:47,2025-05-06T15:36:59,Hyväksytty,1.1 2025_45_114,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_45_115,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä asiakohtaa 5. Siinä keskustelu jatkuu. — Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_45_116,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olkoon tämä puheenvuoro kannustuksena siihen, että aina kannattaa tehdä kaikkensa silloin, kun tuntuu, että asia on tärkeä ja asiat eivät ole menossa oikeaan suuntaan. Kiitos Aila Paloniemelle, entiselle kollegallemme, ja Kirsi Knuuttilalle, jotka Jyväskylässä lähtivät taistelemaan Timo Koiviston esitystä vastaan — esitystä, joka olisi yksityistänyt vesihuollon. Tästä lähti liikkeelle kansalaisaloite ihan toiselta puolelta Suomea, kun tämä nousi julkisuuteen. Niinpä kansalaisaloite ”Vesi on meidän” tuli viime kaudella eduskuntaan. Se meidän valiokunnassamme käsiteltiin, ja vaikka lähes kaikki tahot hymisivät sitä, että ei tietenkään olisi hyvä asia, että vesihuolto joutuisi arabien käsiin — maailmassahan vedestä käydään jopa sotia, vesi on perusoikeus, vesi on osa kansallista huoltovarmuuttamme, se on ylpeyden aihe Suomessa — vaikka tästä oltiin vähän yksimielisiä, niin siitä huolimatta esimerkiksi Kuntaliitto, vesihuoltolaitosten edustajat, eritoten oikeusasiantuntijat olivat sitä mieltä, että ei tätä kansalaisaloitetta oikein voi hyväksyä, ja maa- ja metsätalousministeriöstä vastineemme ei ollut sentyyppinen, että tätä lakialoitetta olisi voinut hyväksyä. Mutta itse en voinut antaa periksi siinä, koska meillä oli selkeä tahtotila, enemmistö valiokunnassa silloin siitä asiasta, että nyt pitää pitää kiinni siitä, että vesihuolto ei luisu voitontavoittelun kohteeksi. Meillä on lukuisia esimerkkejä eri maista — on Etelä-Afrikasta, on Englannista — missä veden hinta on tullut aivan kohtuuttomaksi, kun se on luonnollinen monopoli, josta ei voi kilpailla, ja jos se yksityistetään, niin siitähän voi sitten periä ihan haluamaansa hintaa. Meillä on esimerkki sähköverkon myynnistä, Carunan esimerkki, mitä silloin tapahtuu, kun luonnollista monopolia hyväksikäytetään. No, kun tahtotila enemmistöllä oli valiokunnassa näin, niin aloin itse sitten taistelemaan sen puolesta, että se ministeriön vastine ei meille kelpaa, ja niin kauan kysyttiin vastineita. Muistaakseni kolmannella kerralla saatiin sitten vähän taustatukea siihen, että pystyttiin sitten se mietintö sorvaamaan sellaiseksi, että se antoi vaateet maan hallitukselle valmistella mahdollisimman ripeästi toimenpiteet sellaisen lainsäädännön valmistelemiseksi, jolla varmistetaan kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen säilyminen kuntien omistuksessa ja määräysvallassa. Pettymys oli melkoinen viime syksynä. Ministeri Essayah kertoi, että nyt 49 prosentin myyntimahdollisuus jälleen olisi tulossa. Silloinhan puolueemmekin hienosti lähti taistelemaan sitä vastaan, ja itsekin olin julkisuudessa tv:ssä sitten altavastaajana. Kokoomuksen edustajaa ja muun muassa Timo Koivistoa siellä etänä haastateltiin tästä esityksestä. Oli hienoa, että se paine kun tuli, niin ministeri Essayah laittoi sitten itsensä likoon ja meillä on tänä päivänä tällainen esitys täällä. No, vesihuoltolaki ei ole pelkkää sitä, kuka sen omistaa. Se on tärkein asia, että se pysyy julkisissa käsissä, mutta siellä on paljon tehtävää muun muassa sen vuoksi, että korjausvelka on suuri. Osa vesihuoltotoimijoista on varsin amatöörimäisiä. Siellä on osuuskuntia, joitten asema on turvattava, mutta kuitenkin silläkin puolella sitä ammattimaisuutta kaivataan. Vesihuollon järjestämistä ostopalveluin, tätä varsinaista teknologiaa ja muuta, tulee kehittää. Siellä on paljon mielenkiintoista päätettävää, jota toivon, että yhteisymmärryksessä valiokunnassa sitten hyvin viedään eteenpäin. Kiitos silloiselle eduskunnalle siitä, että yksimielisesti vaadimme tätä kansalaisaloitetta läpi vietäväksi, ja nyt se on tässä. Hyvä mieli. Kiitos, hallitus.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-05-06T19:57:58,2025-05-06T20:03:21,Hyväksytty,1.1 2025_45_117,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_118,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys laiksi vesihuoltolain muuttamisesta. Tänään puhumme siis puhtaasta vedestä ja vesihuollosta. Meillä Suomessa on etuoikeus elää maassa, jossa puhdas vesi on itsestäänselvyys, ja tällä käsittelyssä olevalla esityksellä varmistamme, että vesihuolto pysyy kansallisissa käsissä. Tällä hallituksen esityksellä suojataan vesivarannot yksityistämiseltä. Vesihuoltolakiin ehdotetut muutokset varmistavat, että kunnat säilyttävät määräysvaltansa vesihuollossa. Kriittistä infrastruktuuria ei voi enää myydä yksityisille yrityksille. Voimme nähdä, mihin se on johtanut esimerkiksi sähköverkkojen suhteen. Huoltovarmuuden turvaamiseksi vesi on tärkeää säilyttää julkisella puolella. Tämä esitys on myös linjassa sen kanssa, mitä perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti puolustaneet: vesihuollon tulee olla julkisen vallan ja suomalaisten omassa hallinnassa. Arvoisa puhemies! Lakimuutoksilla parannetaan myös vesihuollon kestävyyttä ja läpinäkyvyyttä. Kustannusvastaavuus, alueellinen suunnittelu ja varautuminen tuleviin kriiseihin vahvistavat koko järjestelmää. Samalla huolehditaan siitä, että jokaisella suomalaisella, myös haja-asutusalueilla, on oikeus turvalliseen ja toimivaan vesihuoltoon. Kunnan omistuksen säilyttäminen vesihuollossa on ympäristönkin kannalta hyvä ratkaisu. Se turvaa ympäristön kannalta kestävän toiminnan ja vähentää yksityistämisen aiheuttamia ympäristöriskejä. Arvoisa puhemies! Puhdas vesi on luonnonvara, kansalliskalleus eikä kauppatavara. Siksi vesihuollon on pysyttävä kansallisessa omistuksessa. Meillä ei ole varaa myydä luonnollista monopolia ulos, emmekä saa päästää sitä markkinavoimien armoille, vaan vesi on meidän. Kiitän kansalaisaloitteen tekijöitä. Kiitos ministerille huolellisesta valmistelusta esityksen suhteen ja koko hallitukselle tärkeän asian edistämisestä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-05-06T20:03:28,2025-05-06T20:05:45,Hyväksytty,1.1 2025_45_119,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,Edustaja Siponen poissa. — Edustaja Garedew., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_120,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt se on toteutumassa: valtavan tärkeä lakiuudistus, joka turvaa vesivarojemme pysymisen kansallisissa käsissä. Koko tämä jupakkahan lähti valitettavasti käyntiin juuri Jyväskylästä, jossa paikallisesta vesihuollosta vastaava Alva halusi laittaa yhtiön vähemmistöosuuden myyntiin yksityiselle taholle. Jyväskylän perussuomalaiset valtuutetut tietysti vastustivat jyrkästi myymistä, ja onneksi kaupunginhallituskin torppasi aikeet heti alkuunsa. Kohun myötä syntyi pian myös valtakunnallinen Vesi on meidän ‑kansalaisaloite, joka keräsi vaadittavat 50 000 allekirjoitusta vuorokaudessa ja meni läpi eduskunnassakin. Hienoa. Nyt tämä eduskuntaan tuotu hallituksen esitys sisältää muun muassa kolme tärkeää lisäystä vesihuoltolakiin: Ensinnäkin, lakiin lisätään säännös, jonka mukaan kunta ei saa myydä vesihuoltoon liittyvää omistustaan eikä kunnan omistuksessa tai määräämisvallassa oleva vesihuoltolaitos saa myydä vesihuolto-omaisuuttaan. Toiseksi, kunnalle säädetään etuosto-oikeus nykyisin yksityisessä omistuksessa olevien vesihuoltolaitosten ja niiden vesihuolto-omaisuuden kaupoissa. Ja kolmanneksi, jatkossa on mahdollista perustaa vain kunnan omistuksessa olevia vesihuoltolaitoksia tai asiakasomisteisia vesihuolto-osuuskuntia. On siis sanomattakin selvää, että kyse on huoltovarmuuden ja omavaraisuuden kannalta äärimmäisen merkittävästä asiasta. Nyt ollaan jo ihan viime metreillä tämän lainsäädännön kanssa, sillä hallituksen esityksen mukaan Suomessa on yhteensä 1 109 vesilaitosta, joista alle 20 on sellaisia osakeyhtiömuotoisia laitoksia, jotka ovat yli 50-prosenttisesti yksityisessä omistuksessa. Joissain näistä laitoksista yksityisyysosuus on jopa yli 90 prosenttia. Pääosin nämä laitokset ovat pieniä, muutamaa tuhatta asiakasta palvelevia laitoksia lukuun ottamatta yhtä teollisuuslaitoksen yhteydessä toimivaa jätevedenkäsittelylaitosta. Yksityiset omistajat ovat tyypillisesti yksityishenkilöitä, jotka ovat myös laitoksen asiakkaita, mutta myös paikallisia pankkeja, osuuskauppoja tai muita paikallisia yrityksiä sekä joissakin tapauksissa teollisuuslaitoksia. Lakimuutos varmistaa muun muassa sen, ettei kriittistä infrastruktuuriamme voitaisi myydä ulkomaalaisille, jotka saattaisivat käyttää sitä sitten hybridivaikuttamiseen tai painostuskeinona — tai käyttää suomalaisten vesiä rahasampona. Arvoisa puhemies! On siis erittäin tärkeää, että vesihuoltolakia nyt muokataan siten, että ulkomaiset ja yksityiset kaupalliset toimijat eivät jatkossa voi saada vesivarantojamme hallintaansa. Maailman puhtain hanavesi löytyy Suomesta ja kuuluu meille suomalaisille. Kiitos hallitukselle, joka turvaa nyt tämän.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-05-06T20:06:01,2025-05-06T20:09:44,Hyväksytty,1.1 2025_45_121,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mehtälä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_122,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Viime vaalikauden lopulla eduskunta teki yksiselitteisen linjauksen: suomalainen vesi ei ole kaupan. Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö oli yksimielinen, ja mitä luin tämän salin puheista, niin kaikkialla oli yksimielinen kanta, että vesi kuuluu kuntalaisille. Yli puoluerajojen oltiin siis sitä mieltä. Taustalla oli siis kansalaisaloite ”Vesi on meidän” ja kansalaisten selkeä viesti: puhdas vesi kuuluu kaikille, eikä sitä pidä myydä kansainvälisille sijoittajille. Kun viime syksynä hallitus lähetti lausunnolle esitysluonnoksen uudeksi vesihuoltolaiksi, se sai aikaan oikeutetun ihmetyksen: miten tämä on mahdollista? Luonnoksessa jätettiin edelleen mahdollisuus myydä jopa 49 prosenttia vesihuoltolaitoksesta. Se ei yksinkertaisesti täyttänyt eduskunnan tahtotilaa. Ei riitä, että enemmistö säilyy. Ei suomalainen vesi saa olla kansainväliselle rahastolle edes puoliksi kaupan. Lisäksi jos yksittäinen vieras taho omistaa 49 prosentin osuuden, se olisi käytännössä täysin määräävässä asemassa yhtiössä. Näin se vain toimii tämä rahapolitiikka. Me keskustassa ammuimme suunnitelmat alas heti. Ilman opposition jyrkkää vastustusta olisimme nyt eri tilanteessa. Kysyimme, eikö kokoomus oppinut mitään Caruna-sähköverkkoskandaalista. Aluksi hallituksesta todettiin, että kritiikki ei ole oikeutettua, 49 prosentin omistus ei vie määräysvaltaa. Unohtui täysin, mitä viime vaalikaudella oli puhuttu. Mutta nyt näemme, että hallitus on tehnyt tarpeelliset muutokset. Ehdotetun lakimuutoksen mukaan jatkossa kunnat eivät voisi myydä vesihuolto-omaisuuttaan. Tämä on oikein. Voidaan myös todeta, että oppositiosta vaikutettiin tehokkaasti. Arvoisa puhemies! On hyvä, että hallitus esittää nyt lakia, joka suojaa suomalaista vesihuoltoa paremmin, mutta työtä riittää vielä. Suurin ongelma on, että uudistus voi nostaa käyttäjien kustannuksia merkittävästi. Hinnat voivat nousta kaikkialla mutta erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Näin todetaan hallituksen esityksessä. Lakiesityksen perusteella kustannusten nousua on tosi vaikea arvioida. Toivon, että valiokuntatyössä tähän asiaan kiinnitetään erityistä huomiota. Loppuun totean, että puhdas vesi ei ole vain tärkeä luonnonvara, se on elinehto. Jos tässä asiassa lipsutaan, ollaan vaarallisella tiellä. Suomalaisen veden pitää nyt ja aina pysyä suomalaisten omistuksessa. Tästä ei voi nykyinen eikä mikään tuleva eduskunta lipsua. —Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-05-06T20:09:51,2025-05-06T20:13:08,Hyväksytty,1.1 2025_45_123,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo poissa, edustaja Antikainen poissa, edustaja Hoskonen poissa. — Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_124,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin tämä hallituksen esitys laiksi vesihuoltolain muuttamisesta on todella tärkeä ja tarpeellinen. Tämän historiahan menee sinne viime kaudelle, kun oli Vesi on meidän -kansalaisaloite, ja silloin viime hallitus alkoi työstämään sen pohjalta lakimuutosta. Muistaakseni silloin vuoden 22 loppupuolella perustettiin työryhmä, koska eduskunta oli yksimielisesti tämän kansalaisaloitteen hyväksynyt, ja tämä hallitus nyt sitten tämän lakiesityksen antoi. Mutta ehkä on hyvä huomioida, että se versio, minkä nykyinen hallitus ensin laittoi lausunnolle, ei suinkaan ollut sellainen, mikä meillä on nyt käsissä ja varmistaa sen, että nämä vesiyhtiöt ovat julkisessa omistuksessa, vaan siinä oli ajatus, että sallittaisiin, että 49 prosenttia omistuksesta voisi olla yksityisillä tahoilla. Olen todella iloinen siitä, että lausuntokierroksesta syntynyt keskustelu ja se julkinen paine, mikä tuli ja mitä myös täällä eduskunnassa opposition puolesta nostettiin, aiheuttivat sen, että nyt meillä on tämä lakiesitys, jossa halutaan varmistaa, että todellakin se vesi säilyy julkisessa omistuksessa eikä tätä vesihuoltoa päästetä sijoittajien temmeltämiskentälle, koska näitä esimerkkejähän on maailmalta. Esimerkiksi Berliinissä ja Pariisissa vesihuolto on yksityistetty ja sittemmin se on palautettu, koska siellä nähtiin, että virhe tehtiin. Myös Englannissa vesihuolto on yksityistetty, ja se on johtanut siihen, että siellä on ensinnäkin veden hinta paljon kalliimpaa — on arvioitu, että noin kolme miljardia kalliimpaa kuin se olisi muutoin — ja sitten toisaalta esimerkiksi tarpeellisia investointeja on jätetty tekemättä ja myös erilaista pilaantunutta vettä, jätevettä, on päästetty luontoon eri tavalla kuin julkisten tahojen käsissä olleilta vesiyhtiöiltä. Siinä mielessä se, että me pidämme veden julkisessa omistuksessa, on äärimmäisen tärkeää, koska vesihän on tietysti meille kaikille tärkeä perushyödyke ja meidän täytyy varmistaa se puhtaan veden saanti ja toisaalta huolehtia siitä, että jätevedet puhdistetaan asianmukaisesti niin, että niistä ei aiheudu minkäänlaista ympäristöhaittaa. Eli tässä kohtaa ehkä pikemminkin kuin hallitusta on syytä kiittää aktiivisia kansalaisia siitä, että tätä asiaa on pidetty esillä ja tätä on ajettu loppuun asti. Myös todellakin siinä kohtaa, kun hallitus meinasi jättää yksityisille sijoittajille mahdollisuuden tähän omistukseen, sitä painetta synnytettiin niin, että nyt meillä on lakiesitys, joka varmistaa sen, että vesi pysyy julkisissa käsissä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-05-06T20:13:19,2025-05-06T20:16:35,Hyväksytty,1.1 2025_45_125,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_126,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä meinasi tulla vesivahinko. Tässä oli vähän tämmöinen tyypillinen tilanne. Sinne kotikatsomoihin, jos siellä joku vielä jaksaa seurata: täällä ei ole enää vähään aikaan ollut yhtään hallituspuolueiden edustajaa paikalla, mutta tässä oli semmoinen tyypillinen tilanne, että varsinkin perussuomalaisilla oli semmoinen, mikä heidän tyylilleen aika uskollista on, että moni asia ei ole politiikan tekemisen kohde vaan politiikan tekemisen väline, ja kyllä tässä meinasi nyt vesivahinko tapahtua pahemman kerran tämän aiheen kohdalla. Mutta asiaan. Tällä hallituksen esityksellä siis toimeenpannaan hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan vesihuollon toiminta turvataan ja vesivarat pidetään kansallisissa käsissä, ja tässä se vahinko meinasi tapahtua. Orpon hallitusohjelman kirjaus perustuu edellisellä eduskuntakaudella valmistuneeseen kansalliseen vesihuolto-ohjelmaan ja Vesi on meidän -kansalaisaloitteeseen perustuvaan eduskunnan päätökseen. Riski kuntien omistamien vesihuoltoyhtiöiden tai niiden osuuksien myymisestä yksityisille sijoittajille sai aikaan kansalaisaloitteen, jossa vaadittiin lakiin kirjattavaksi kielto vesihuolto-omaisuuden myynnistä ulkopuolisille sijoittajille. Tänään on todettu täällä jo useampaan kertaan, miten edellinen eduskunta tämän asian kirjasi. No, syksyllä 24 asiasta heräsi laaja keskustelu, kun hallitus lähetti lausuntokierrokselle vesihuoltolain muutosesityksen, jossa jopa 49 prosenttia kunnan omistamasta vesihuolto-omaisuudesta olisi ollut edelleen mahdollista myydä ulkopuolisille sijoittajille. Esitykseen jätettiin yli 130 lausuntoa. Näiden lausuntojen ja kovan työn jälkeen tämä vesivahinko saatiin estettyä. Julkisen painostuksen seurauksena hallitus päätti muuttaa esitystä. Vesi on meidän -päätöstä toimeenpanevan kunnan vesihuollon omistusta koskevaan pykälään tehtiin lausuntopalautteen pohjalta merkittävä kuntien omistuksen säilyttämistä vesihuollossa koskeva muutosehdotus, joka laitettiin uudelle lausuntokierrokselle keväällä 25. Arvoisa puhemies! Jatkossa kunnat eivät voi myydä vesihuolto-omaisuuttaan. Ehdotettu sääntelyratkaisu rajoittaisi myös kokonaan kunnan omistuksessa olevien ja kunnan määräysvallassa olevien vesihuoltolaitosten mahdollisuuksia esimerkiksi vesihuolto-omaisuuden leasingjärjestelylle. Lisäksi ehdotettu sääntelyratkaisu estäisi pääasiassa yksityisessä omistuksessa olevien muiden kuin osuuskuntamuotoisten uusien vesihuoltolaitosten perustamisen. Poikkeuksena tästä ovat asiakasomisteiset vesihuolto-osuuskunnat, joita saisi jatkossakin perustaa. Ehdotuksen pääasiallinen vaikutus olisi se, että täysin yksityisomisteista, muuta kuin asiakasomisteista, vesihuoltolaitostoimintaa ei enää jatkossa olisi mahdollista perustaa. Perustuslain 22 § edellyttää julkiselta vallalta perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen turvaamista. Perustuslaissa julkisen vallan käsite kattaa valtion lisäksi myös kunnat. Vesihuollossa perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisen kannalta merkittävintä on kunnan järjestämisvastuu. Kunta vastaa viime kädessä riittävien keskitettyjen vesihuoltopalvelujen saatavuudesta ja määrittää yksilöiden talousveden ja viemäröinnin saannin toteutumista toiminta-aluepäätöksellä. Valtiolle jää kuitenkin viimekätinen vastuu perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisesta. Tämä varmistetaan vesihuoltolain säännöksillä vesihuollon järjestämisestä, huolehtimisesta ja vesihuollon maksuista. Lisäksi veden välttämättömyysluonteen vuoksi tilanteessa, jossa ihmisillä ei ole varaa maksaa vesilaskuja, laskujen maksamiseen voi saada toimeentulotukea. Arvoisa puhemies! Voimassa olevan vesihuoltolaitoksen määritelmän mukaisia vesihuoltolaitoksia on Suomessa noin 1 100. Lukumääräisesti eniten on osuuskuntia. Ne ovat usein pieniä, joten asukas- ja vesimäärinä ne eivät edusta suurinta ryhmää. Heikosti resursoitujen vesihuoltolaitosten suuren määrän on arvioitu olevan suurin yksittäinen syy vesihuoltosektorin haasteisiin. Osalla laitoksista mahdollisuudet järjestää toimintansa pitkäjänteisesti ja ammattitaitoisesti sekä varmistaa henkilö- ja taloudelliset resurssit vesihuoltopalvelujen järjestämiseksi eivät ole riittävät. Esitetyt muutokset tähtäävät siihen, että vesihuoltosektorin korjausvelka pienenee ja vesihuoltoinfrastruktuurin kunto paranee. Nämä tavoitteet ovat perusteltuja, ja koko ajan pahenevan korjausvelkatilanteen korjaamiseksi on välttämätöntä ryhtyä toimenpiteisiin myös lainsäädännön keinoin. Arvoisa puhemies! Esityksellä tehtäisiin muutoksia myös kiinteistöjen liittämisvelvollisuuteen. Velvollisuudesta liittyä vesihuoltolaitoksen verkostoon voidaan myöntää vapautus, mikäli liittämisen kustannukset muodostuisivat kohtuuttomiksi, vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella ja kiinteistön vesihuolto voidaan muuten hoitaa asianmukaisesti. Lisäksi liittämisvelvollisuudesta olisi mahdollista saada vapautus taajaman ulkopuolisella alueella tilanteessa, jossa liittämisen arvioidaan aiheutuvan ilmeisen kohtuuttomaksi vapautuksen hakijan elämäntilanteeseen tai sosiaaliseen suoritusesteeseen liittyvien tekijöiden vuoksi. Nämä vapautuksen kriteerit ovat todellisia ja ikävä kyllä arkipäivää jo isossa osassa Suomea. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-05-06T20:16:37,2025-05-06T20:21:58,Hyväksytty,1.1 2025_45_127,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitala poissa. — Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_128,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vesihuoltolakia. On hyvä, että hallitus kiristi esitystä lausuntopalautteen jälkeen. Ensimmäisellä lausunnolla ollut pykäläluonnos edellytti kunnilta määräysvallan säilyttämistä vesihuoltolaitoksiin. Ratkaisu olisi siten mahdollistanut kunnille vesihuoltoon kohdistuvasta omistuksestaan osittaisen luopumisen. Ratkaisuehdotusta ehdotetaan tiukennettavaksi siten, että jatkossa kunnat eivät saisi myydä tai muutoin luovuttaa vesihuoltoon kohdistuvaa omistustaan ulkopuolisille. Kuntien keskinäiset omistusjärjestelyt olisivat jatkossa sallittuja, jotta mahdollistetaan isompien ja tehokkaampien yksiköiden muodostuminen. Suomen vesihuollon korjausvelka on kasvussa. Tuoreimman arvion mukaan kokonaisinvestointitarve vesihuoltoon kaksinkertaistuu lähivuosina nykyisestä 400 miljoonan euron vuositasosta. Korjausvelan selättämiseen tarvitaan suunnitelmallisuutta, ja jatkossa laitosten on lain mukaan laadittava omaisuudenhallintasuunnitelma. Myös laitosten velvoitteita varautumissuunnitteluun tarkennetaan. Lisääntyvä suunnitelmallisuus turvaa vesihuollon toimintaedellytyksiä ja auttaa pitämään vesihuoltomaksut kohtuullisina ja tasapuolisina. Arvoisa rouva puhemies! Meillä on esimerkiksi Varkaudessa Keski-Savossa vesiyhtiö, joka tuottaa valtakunnallisesti huippulaatuista puhdasta vettä — sekä hinnaltaan kohtuullista, vielä alle valtakunnan keskitasonkin. Tämä lakiesitys onneksi takaa sen, että jatkossakin kyseinen yhtiö on omissa käsissä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-05-06T20:22:02,2025-05-06T20:23:35,Hyväksytty,1.1 2025_45_129,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_130,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiinnitän vielä kahteen asiaan huomiota. Edustajat Mehtälä ja Kallio nostivat esille hintakehityksen, ja mielestäni on hyvä, että tässä lainsäädännössä on otettu siihen kantaa. Sitä täytyy tarkemmin sitten katsoa valiokunnassa, mitä se on ikään kuin syönyt. 15 prosentin korotuksetkin, jos niitä pystyy tulemaan peräkkäin, ovat ihan liikaa. Toivon, että tämä tarkoittaa kokonaiskorotusta. Me tiedetään, että siellä sähkönjakelussakin näitä peräkkäisiä korotuksia on tullut, ja vaikka yksittäisessä kotitaloudessa se ei edes merkitsisi niin suurta roolia, niin sitten kaikille niille maaseudun toimijoille, jotka käyttävät paljon vettä, oli kyse sitten maatilasta tai vaikkapa sellaisista firmoista, jotka pullottavat vettä ja muuta, sillä on todella iso merkitys, mikä se veden hinta on. Sitten toinen asia, mikä ei tässä keskustelussa vielä ehkä tullut niin kovasti, on WTO:n investointisuoja. Jos tämä vesi olisi mennyt yksityisiin käsiin, niin sen palauttaminen olisi ollut todella vaivalloista ja kallista. Siksi on hyvä, että tämä päätös tehtiin nyt, kun vedellä vielä ei ole tehty bisnestä. Investointisuojahan tarkoittaa sitä, että kun sijoittajat erilaisiin maihin laittavat rahaa, niin on oltava oikeutus ja turva siitä, että esimerkiksi valtio ei ota sitten myöhemmin sitä bisnestä omiin käsin tai muuta lainsäädäntöä niin, että siltä investoinnilta sulaa ikään kuin pohja pois. No, veden kannalta tämä on, kun se on luonnollinen monopoli, todella vaarallinen asia — jos joku investoisi siihen veteen ja sitten sanoisi, että tällä oli tarkoitus tehdä kovaa bisnestä. Etelä-Afrikassa on käyty oikeutta nimenomaan siitä, saavatko nämä yksityiset tahot toimia veden monopoliasemassa ja tehdä sillä niin paljon bisnestä kuin sielu sietää. WTO:n investointisuojaa ei ehkä ihan tämäntyyppisiin ole tarkoitettu. Paremminkin esimerkiksi kaivospuolella tai muissa teollisissa investoinneissa tämä on hyvä kansainvälinen turva, mutta tässä tapauksessa se olisi voinut olla investoijien turva väärään suuntaan ja kansalaisten haitaksi. Vielä: mielestäni on hyvä, että kunnille tulee etuosto-oikeus niissä tilanteissa, missä osuuskuntia tai asiakasomisteisia vesihuoltolaitoksia myydään, niin että edelleenkin tämä rakennekehitys menee nyt oikeaan suuntaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+5.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-05-06T20:23:35,2025-05-06T20:27:04,Hyväksytty,1.1 2025_45_131,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annetun lain, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 3 ja 5 §:n sekä luonnonsuojelulain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2025 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan, jolle talousvaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Nyt keskustelu alkaa ministeri Multalan esittelypuheenvuorolla. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_45_132,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annetun lain, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 3 ja 5 §:n sekä luonnonsuojelulain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Käsillä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annettua lakia, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia sekä luonnonsuojelulakia. Ehdotetuilla laeilla pantaisiin kansallisesti täytäntöön päivitetyn uusiutuvan energian direktiivin lupamenettelyä koskevat artiklat. Lupaviranomaisia sitovat määräajat kattaisivat jatkossa sähköä tuottavien uusiutuvan energian laitosten lisäksi myös muun uusiutuvan energian tuotannon. Määräaikojen piiriin tulisivat uusina lämpöä tuottavat uusiutuvan energian tuotantolaitokset, biokaasu- ja biopolttoainelaitokset. Myös määräaikojen pituuksiin tehtäisiin direktiivin edellyttämiä muutoksia. Etukäteen tiedossa olevien lupamenettelyjen kokonaiskäsittelyaikojen odotetaan tuovan ennustettavuutta hankkeiden suunnitteluun ja siten edistävän uusiutuvan energian tuotantoa. Uusiutuvan energian yhteyspisteviranomaisen tulisi jatkossa varmistaa, että menettelyille säädettyjä määräaikoja noudatetaan. Tämän mahdollistamiseksi sen tulisi avustaa toimivaltaisia viranomaisia sopimaan yksittäisten menettelyjen käsittelyn ajankohdista sekä antaa hankkeiden toteuttajille ennakollista neuvontaa hankkeisiin liittyvistä menettelyllisistä seikoista. Uusiutuvan energian yhteyspisteviranomaisen tehtävä on tarkoitettu olemaan osa uuden Lupa- ja valvontaviraston laajempaa yhteyspisteviranomaisen toimintaa. Sitä koskevia säännösehdotuksia on eduskunnalle samaan aikaan annetussa hallituksen esityksessä laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, eli hallituksen esityksessä 41/2025. Mainitun esityksen tavoitteena on painottaa hankkeiden alkuvaiheen merkitystä lupamenettelyiden sujuvoittamisen kannalta. Arvoisa puhemies! Lainsäädäntöön lisättäisiin kokonaan uusi sääntelykokonaisuus uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueista uusiutuvan energian hankkeiden menettelyiden sujuvoittamiseksi. Nopean kehittämisen alueet nimettäisiin Lupa- ja valvontaviraston toimesta kuntien esitysten perusteella. Niitä saisi nimetä sellaisille alueille, joilla tietystä uusiutuvan energian tuotannon muodosta ei ole odotettavissa merkittäviä ympäristövaikutuksia. Nopean kehittämisen alueille suunniteltavien hankkeiden hallinnollinen taakka voisi vähentyä, sillä ne voisivat vapautua hankekohtaisen yva-menettelyn tai Natura-arvioinnin tekemiseltä. Niiden lupamenettelyihin myös sovellettaisiin normaalia lyhyempiä määräaikoja. Nopean kehittämisen alueelle suunniteltavien hankkeiden ympäristövaikutusten selvittäminen varmistettaisiin alueen nimeämispäätöksen yhteydessä tehtävässä ympäristövaikutusten arvioinnissa sekä itse alueelle soveltuvalla ennakoimattomien vaikutusten seulontamenettelyllä. Esitysten tekeminen olisi kunnille vapaaehtoista. Nopean kehittämisen alueiden on tarkoitus olla yksi mahdollinen työkalu kuntien käyttöön uusiutuvan energian hankkeiden sujuvoittamiseksi. Alkuvaiheessa nopean kehittämisen alueita on tarkoitus nimetä aurinkovoimalle, mutta jatkossa Lupa- ja valvontavirasto voisi nimetä niitä myös muille energiantuotantomuodoille. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annetun lain 7 §:n 4 momentti ja 14 a—14 h §:t sekä luonnonsuojelulain 35 §:n 4 momentti on kuitenkin tarkoitettu tulemaan voimaan samaan aikaan aluehallintouudistuksen ja YLP-HE:n säädösehdotusten kanssa 1.1.2026. Arvoisa puhemies! Toivon esityksen saavan eduskunnalta myönteisen vastaanoton.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+6.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-05-06T15:37:17,2025-05-06T15:41:39,Tarkistettu,1.1 2025_45_133,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annetun lain, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 3 ja 5 §:n sekä luonnonsuojelulain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2025 vp","Kiitokset ministerille esittelystä. — Sitten mennään puhujalistaan. — Edustaja Kallio. [Vesa Kallio: Arvoisa rouva puhemies! Oli oikea henkilö?] — Ainakin meidän listan mukaan, eikö näin. [Juha Hänninen: Minun listallani kyllä luki minun nimeni siinä ensimmäisenä, mutta niin... — Vesa Kallio: No, mutta jos mennään tällä?] — Listan mukaan me nyt joudutaan menemään, valitettavasti. [Juha Hänninen: Valitettavasti minulla oli kyllä puheenvuoro pyydetty tähän kohtaan, ja nyt ei enää ole!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_45_134,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annetun lain, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 3 ja 5 §:n sekä luonnonsuojelulain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2025 vp","Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen tavoitteena on nopeuttaa uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyitä ehdottamalla niille sitovia määräaikoja ja nimeämällä erityisiä uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueita, kuten tässä ministerin hyvässä esittelyssä kävi ilmi. Uusiutuvan energian yhteyspisteviranomaisen roolia lupamenettelyjen sujuvoittamisessa esitetään vahvistettavaksi. Yhteyspisteviranomaisen tärkein velvoite on varmistaa, että lupamenettelyn määräaikoja noudatetaan. Hallituksen esitys onkin valmisteltu osana ympäristöministeriössä käynnissä olevaa yhden luukun palvelujen hanketta, jossa kehitetään tulevan Lupa- ja valvontaviraston roolia hankkeiden sujuvassa etenemisessä. Uusiutuvan energian tuotantolaitoksien lupamenettelyjä koskevat sitovat määräajat laajennettaisiin koskemaan uusiutuvan energian voimalaitosten lisäksi myös muita uusiutuvaa energiaa tuottavia laitoksia. Sellaisiksi katsottaisiin ne laitokset, jotka käyttävät lähteenään pelkkää uusiutuvaa energiaa lukuun ottamatta käynnistys- ja varapolttoaineita. Arvoisa puhemies! Tuleva valtion Lupa- ja valvontavirasto nimeäisi uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueet kuntien esityksestä. Nopean kehittämisen alueita koskevien esitysten tekeminen olisi kunnille vapaaehtoista. Nopean kehittämisen alueilla sovellettaisiin lyhyempiä lupamenettelyjen määräaikoja. Lisäksi alueilla toteutettavat uusiutuvan energian hankkeet olisi mahdollista vapauttaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja Natura-arvioinnista. Lupa- ja valvontaviraston tulisi kuitenkin tarkastaa, että ympäristöarvioinneista vapautetut hankkeet eivät aiheuta erittäin todennäköisiä merkittäviä ja ennakoimattomia haittavaikutuksia. Alueen nimeäminen ei velvoittaisi maanomistajaa tai kunnan päätöksentekoa, ja alueille voitaisiin suunnitella ja sallia myös muuta toimintaa kuin uusiutuvan energian tuotantoa. Arvoisa puhemies! Uusi perustettava Lupa- ja valvontavirasto on valtakunnallinen, monialainen valtion virasto, jossa työskentelee noin 2 000 ihmistä. Jatkossa tämä virasto olisi vastuussa ympäristötoimialan asioiden, kuten ympäristölupien, käsittelystä ja valvonnasta, verrattuna nykytilaan, jossa toimivalta on jakautunut neljälle aluehallintovirastolle ja 13 ely-keskukselle. Uudistuksen toimeenpano ratkaisee, kuinka hyvin lupamenettelyjen sujuvoittaminen tosiasiassa onnistuu. Hallituksen on syytä ohjata aluehallinnon uudistamisen toimeenpanoa siten, että elinvoimakeskusten rooli yritysten kasvun mahdollistajana toteutuu. Elinvoimakeskusten tulee aidosti tukea maakuntien strategioita ja suunnitelmia. Paikallista päätösvaltaa pitää vahvistaa, mikäli halutaan, että toimilla on myös yleinen hyväksyntä. Tähän hallituksen esitys ei kuitenkaan vaikuta kovin vahvasti antavan tukevia toimenpiteitä, vaan jatkaa osaltaan keskittävää politiikkaa. Riski kasvaa, että päätöksiä tulevat enenevässä määrin tekemään viranomaiset, joilla ei ole välttämättä riittävää paikallistuntemusta ja jotka eivät tunne alueiden kehityskohteita ja kasvupotentiaalia. Vaikka uusi virasto toimii valtakunnallisesti, lupaviranomaisten on tunnettava elinkeinoelämän tarpeet myös paikallisesti. Aito alueellinen läsnäolo on edellytys laadukkaille ja saavutettaville viranomaispalveluille. Uudistuksen toimeenpano ei saa myöskään vaarantaa tai halvaannuttaa missään vaiheessa nykyisten ely-keskusten toimintaa. Arvoisa puhemies! Aluehallintouudistuksen yhteydessä hallitus esittää perustettavaksi yleisen edun valvontayksikön, joka toimisi valtion Lupa- ja valvontavirastossa. Käytännössä monet yleisen edun sisällä tapahtuvista ratkaisuista eivät kuitenkaan ole niinkään oikeudellisia, vaan myös aina poliittisia ja muita arvostuksia sisältäviä. Yleisen edunvalvontayksikön valitusmahdollisuuden pelkkä olemassaolo tullee jo itsessään vaikuttamaan lupamenettelyprosessin kulkuun, koska lupia myöntävän osaston on otettava huomioon se, että viraston toinen yksikkö voi tehdä päätöksestä valituksen. Vaikka nyt hallitus toisaalta on aivan järkevästi rajaamassa eri valtion virastojen keskinäisiä valitusprosesseja, valitukset uhkaavat nyt siirtyä viraston sisälle tai valituksen kaltainen tilanne syntyä viraston sisälle, jolloin prosessit eivät todellisuudessa välttämättä nopeudu riittävällä tavalla. Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoite on hyvä. Keskustan mielestä luvituksesta tulee tehdä Suomen kilpailukykytekijä asettamalla tavoitteeksi, että Suomessa on Euroopan nopein luvitusprosessi vuoteen 2027 mennessä. Tähän pääsemiseksi tarvitaan takuuajat käsittelyille ja todellinen siirtyminen yhden luukun palvelumalliin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+6.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-05-06T15:41:41,2025-05-06T15:46:51,Tarkistettu,1.1 2025_45_135,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annetun lain, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 3 ja 5 §:n sekä luonnonsuojelulain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2025 vp",Edustaja Riipi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_45_136,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annetun lain, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 3 ja 5 §:n sekä luonnonsuojelulain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tervehdin kyllä ilolla tätä uudistusta. Meillähän on tilanne tässä maassa, että luvituksen osalta hyvin moni hanke on hyvin pitkän prosessin takana. Aika kohtuuttomiakin määräaikoja tällä hetkellä meillä tuolla pohjoisessa esimerkiksi erilaisissa teollisissa hankkeissa on. Kaikki toimet, joilla pystytään vauhdittamaan niitä, ovat tärkeitä, mutta haluaisin ehkä tässä yhteydessä lyhyesti vain tuoda esille sen pienen huolen, joka luvituksen yksinkertaistamiseen ja vauhdittamiseen liittyy nimenomaan paikallisen hyväksyttävyyden näkökulmasta. Nythän meillä jo puhtaan siirtymän sijoittamisluvissa tietyt energiantuotantomuodot tippuivat ikään kuin sen kaavoitusmonopolin ulkopuolelle, ja pitäisin hyvin tärkeänä, että kunnallinen päätöksenteko, kaavoituksen kautta haettava paikallinen hyväksyttävyys, pidettäisiin myöskin edelleen vahvasti läsnä näissä. Vaikka luvitus vauhdittuu, niin jos sitä paikallista hyväksyttävyyttä ei eri hankkeilla ole, niin käytännössä ne eivät tule toteutumaan. Toivoisin, että tässä lain yhteydessä myöskin tämä tuotaisiin huomioon.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+6.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-05-06T15:46:52,2025-05-06T15:48:06,Tarkistettu,1.1 2025_45_137,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annetun lain, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 3 ja 5 §:n sekä luonnonsuojelulain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2025 vp","Edustaja Mäenpää, poissa. Edustaja Hoskonen, poissa. — Edustaja Mikkonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_45_138,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annetun lain, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 3 ja 5 §:n sekä luonnonsuojelulain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2025 vp","Arvoisa puhemies! Todella tämä käsittelyssä oleva laki on ehkä osa laajempaa kokonaisuutta siitä, miten nyt pyritään varmistamaan, että me pääsemme irti fossiilisista, saamme uusiutuvaa energiaa ja luvitus sen suhteen olisi sujuvaa. Mutta on tärkeää huomata, että lupamääräyksiä tällä lakiesityksellä ei muuteta, ja hyvä niin, koska samanaikaisesti meidän täytyy tietysti varmistaa, että se vihreä siirtymä, joka on tarpeen tehdä, todella on vihreää, tai että se puhdas siirtymä todella on puhdas, eikä aiheuteta sitten lisähaittaa luonnolle, koska tietysti luontokato ja ympäristön saastuminen ovat meille aivan yhtä suuria haasteita kuin ilmastokriisi, ja sen takia niillä toimilla, joita tehdään, tulisi aina varmistaa, että mennään samaan suuntaan. No, nyt tästä esityksestä — missä suunnitellaan perustettavan uusiutuvan energian tuotantolaitoksille näitä alueita, mihin ne voidaan sijoittaa niin, että on valmiiksi katsottu, että siellä ei aiheuteta merkittävää ympäristöhaittaa, ja siten voitaisiin luvituskin tehdä nopeasti — ajattelen, että tämä on ajatuksena erinomainen. Jos mietitään näitä alueita, mistä tässä puhutaan, elikkä tällaisia uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueita, niin halutaan varmistaa, että nämä alueet todellakin ovat sellaisia, missä ympäristöhaitat ovat pidempiä. Siksi tässä on suoraan sanottu, että näitä ei voida nimetä luonnonsuojelualueille, luonnontilaisille soille, suojelluille luontotyypeille, lintujen ja nisäkkäiden tärkeimmille muuttoreiteille eikä myöskään metsään tai ruoantuotannossa oleville pelloille. Ajattelen, että kun itse asiassa me nyt kaiken kaikkiaan tätä vihreää siirtymää teemme, niin olisi pitänyt paremmin varmistaa, että nämä ympäristövaikutukset todellakin kaikissa hankkeissa jäävät pieniksi, ja ottaa tämä samanlainen lähestymistapa oikeastaan koko ajan käyttöön. Nyt se on tulossa vasta tämän EU-lainsäädännön myötä tältä osin, ja hyvä niin, mutta tietysti on hyvä muistaa samanaikaisesti, että meille on EU:sta myös tullut asetuksia, joilla esimerkiksi kaivoshankkeille, akkumateriaalitehtaille ja muille monille uusiutuvan energian hankkeille on annettu tämmöinen nopeutettu menettely, ja valitettavasti hallitus on myös ottanut siinä käyttöön ne kaikki direktiivin antamat joustot ja asetusten mahdollistamat löysäilyt niin, että olemme tilanteessa, että näitä hankkeita mahdollisesti tehdään alueille ja tehdään sellaisia hankkeita, joille sallitaan esimerkiksi erinomaisessa kunnossa olevien vesistöjen pilaaminen. Mutta nyt sitten tässä lakiesityksessä, mikä on nyt käsittelyssä, on siis ajatuksena, että tuleva Lupa- ja valvontavirasto sitten näitä alueita tarkastellessaan seuloisi ikään kuin näitä hankkeita ja katsoisi, ovatko ne sellaisia, että ympäristöhaitat jäävät pieniksi. Oikeastaan tästä olisin halunnut ministeriltä kysyä, kun tässä lakiesityksessä tämä jää vähän epämääräiseksi siltä osin, että miten tämä seulonta sitten toteutetaan, koska sitten seulonnan perusteella katsotaan, tarvitseeko alueella tehdä ympäristövaikutusten arviointia tai Natura-arviointeja, joissa lähtökohtaisesti nämä nimetyt alueet ovat niistä vapaita. Mikä on se ajatus, millainen tämä prosessi tulee olemaan, ja mikä on se kynnys, mikä siihen on laitettu siitä, milloin kuitenkin näitä arvioita tulee tehdä, kun haitat ovat sen verran korkeat? Tämä vähän jää epäselväksi tässä lakiesityksessä. Tässähän myös todetaan, että etusijalla näille uusiutuvan energian tuotantolaitoksille tulisi olla jo ihmistoiminnan seurauksena muuttunut ympäristö ja esimerkiksi rakennetut ja keinotekoiset pinnat. Nämä ovat todella hyviä linjauksia, koska on selvää, että on paljon fiksumpaa rakentaa sellaisille alueille, jotka on jo otettu ihmistoiminnan käyttöön ja joissa ympäristö on jo muuttunut, kuin lähteä neitseelliselle alueelle tekemään hankkeita, koska kaikissa hankkeissa kuitenkin on omat ympäristövaikutuksensa ja tietysti tavoite on se, että ne vaikutukset aina jäisivät mahdollisimman pieniksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-05-06T15:48:15,2025-05-06T15:53:24,Tarkistettu,1.1 2025_45_139,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annetun lain, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 3 ja 5 §:n sekä luonnonsuojelulain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2025 vp","Ja sitten ministeri Multala, mikäli haluatte kommentoida keskustelua.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_45_140,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annetun lain, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 3 ja 5 §:n sekä luonnonsuojelulain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ehkä ihan lyhyesti vain, tässä muutamia pointteja nousi esiin. Ensinnäkin tästä huolesta, tulevatko nämä menettelyt todellisuudessa nopeutumaan tai onko meillä tätä alueellista asiantuntemusta: Sinällään koko tämän yhden yhtenäisen, yhden luukun palveluhankkeen ideahan on se, niin kuin tässä just edeltävässä puheenvuorossa edustaja Mikkonen totesi, että ikään kuin näistä ympäristövaatimuksista ei tingitä mutta sen sijaan sitä menettelyä sujuvoitetaan ja annetaan sille tiettyjä takuita, että meillä menettelyt ovat sujuvat, ja myös nämä määräajat laajenevat hankkeille, jotka tämän piiriin tulevat. Se tietenkin antaa tälle prosessille tiettyä tällaista, mitenkä sanotaan, ennustettavuutta. Kun samaan aikaan pidetään kuitenkin ympäristövaatimuksista kiinni, niin tämä jo osaltaan on omiaan vastaamaan siihen kysymykseen, mitä tässä vaikka edustaja Riipi sanoi, että myös tästä alueellisesta hyväksyttävyydestä voidaan pitää huolta. Eli ikään kuin huolehditaan prosessin sujuvuudesta, mutta prosessihan voi toki aina päätyä myös siihen, että esimerkiksi ympäristölupaa hankkeelle ei sitten saa. Tämäkin on aina se vaihtoehto, joka siellä päässä voi tietysti odottaa. Mutta joka tapauksessa prosessien ennakoitavuudesta ja sujuvuudesta pyritään tässä huolehtimaan. Kuten tässä edellä myös edustaja Mikkonen totesi, tämähän on todellakin monen hallituksen esityksen kokonaisuus, mihin liittyy tämä iso virastorakenneuudistus, joka ei ole minun esittelyssäni vaan ministeri Ikosen esittelyssä, joka täällä eduskunnassa on käsiteltävänä, mutta sitten itse asiassa tämä seuraava esitys myös liittyy tähän kokonaisuuteen eli tämä varsinainen yhden luukun palveluhanke. Sitten ehkä sellainen asia, mitä myöskään tuossa esittelypuheenvuorossa ei tullut varsinaisesti mainittua mutta mikä ehkä on hyvä nostaa esille: jos tulee näitä tällaisia hankkeita, jotka ovat vapautuneet yva-menettelystä tai Natura-arvioinnista, niin kuitenkin huolehditaan siitä, että jos lieventämistoimenpiteitä tarvitaan esimerkiksi ympäristövaikutuksiin liittyen, niin niistä huolehditaan varsinaisessa sova-menettelyssä, ja tämän yhteydessä myös yleisöllä on laajat osallistumisoikeudet. Eli huolehditaan siitä, että kuitenkin myöskin ihmiset pääsevät sanansa sanomaan näistä hankkeista joka tapauksessa, ja tämän vapautuksen piiriin päässeitä hankkeita on lisäksi tarkoitus todellakin tarkastella tämmöisten ennakoimattomien vaikutusten seulontamenettelyssä, jota koskevaan päätökseen voivat oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetyn lisäksi hakea muutosta valittamalla myös esimerkiksi ympäristöjärjestöt. Ehkä tämä tämän osalta, ja keskustelu jatkunee tuon seuraavan esityksen osalta samoista aihepiireistä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+6.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-05-06T15:53:27,2025-05-06T15:56:35,Tarkistettu,1.1 2025_45_141,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan, jolle talousvaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia, ja jos puhujalistaa ei ehditä käymään loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Tässä, ministeri Multalan puheenvuoron jälkeen, edustaja Hännisellä on ensimmäinen puheenvuoro. — Ministeri Multala, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_45_142,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsillä olevan hallituksen esityksen tavoitteena on kehittää ympäristöllisiä lupamenettelyjä koskevaa sääntelyä ja siten edistää yhden luukun mallin toteuttamiseen liittyviä hallitusohjelman kirjauksia. Esitys toteuttaa hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita vahvistaa investointiluvituksen sujuvuutta ja ennakoitavuutta Suomen kilpailuetuna vihreään siirtymään perustuvan talouskasvun edistämiseksi. Hallitusohjelmassa todetaan, että säädetään laki lupamenettelyistä yhdistämällä laki eräiden ympäristöllisten lupamenettelyiden yhteensovittamisesta ja muita yhden luukun mallia edistäviä lakeja. Hallituksen esitys kytkeytyy tiiviisti valtion aluehallinnon uudistukseen, jota koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle maaliskuussa 2025. Tämän uudistuksen myötä perustettava uusi valtion Lupa- ja valvontavirasto käsittelisi valtion toimivaltaan liittyvät ympäristöön vaikuttavat luvat ja muut menettelyt sekä valvoisi niitä 1.1.2026 alkaen. Muutos nykytilaan on merkittävä, sillä nykyisten ympäristöasioissa toimivien neljän aluehallintoviraston ja 13 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminta lakkaisi. Arvoisa puhemies! Lupa- ja valvontaviraston perustaminen ja nyt ehdotettava lupamenettelyn sujuvoittaminen muodostavat vaikuttavuudeltaan huomattavan kokonaisuuden, joka mahdollistaa aiempaa yhdenmukaisemman, tehokkaamman ja ennakoitavamman lupamenettelyn. Ympäristötavoitteista ei kuitenkaan tingitä. Lupien edellytyksiä ei muuteta, ja kansalaisten osallistumismahdollisuudet turvataan. Hallituksen esitys sisältää useita uudistuksia lupamenettelyiden sujuvoittamiseksi, jotka yhdessä edistävät merkittävällä tavalla ympäristöasioiden käsittelyä. Asiointi ja lupien haku tapahtuisi käyttäjälähtöisesti ja digitaalisesti yhden prosessin kautta. Lupamenettely johtaisi myös nykyistä useammin yhteen lupapäätökseen ja valitusmahdollisuuteen. Hallituksen esityksellä edistetään valtakunnallisesti yhtenäisiä toimintatapoja, vahvistetaan päätöksenteon asiantuntemusta, yhdenmukaistetaan menettelyitä ja lisätään päätösten ennakoitavuutta erityisesti lupamenettelyissä. Luvan hakijalla olisi mahdollisuus etukäteen keskustella lupamenettelyihin liittyvistä selvitystarpeista ja reunaehdoista sujuvan menettelyn turvaamiseksi. Lupa- ja valvontaviraston myötä eri viranomaisten välisen koordinaation tarve vähenee, mikä heijastuu esimerkiksi viranomaisten välisten lausuntomenettelyjen ja muutoksenhakutilanteiden vähentymisenä. Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan uutta lakia eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa. Lakiin sisältyisi lupa-asioiden käsittelyn sujuvuutta edistäviä säännöksiä, kuten viranomaisten antamaa ennakko-ohjausta, asiantuntemusta ja käsittelyaikojen arviointia. Tavoitteena on painottaa hankkeiden alkuvaiheen merkitystä lupamenettelyiden sujuvoittamisen kannalta. Kun viranomaisella ja hanketoimijalla on oikea tilannekuva, voidaan lupamenettelyt ohjata mahdollisimman aikaisessa vaiheessa oikeaan suuntaan. Esityksellä laajennettaisiin myös eräiden ympäristöön liittyvien lupa-asioiden yhteiskäsittelyä, millä vahvistetaan lähtökohtaa yhdestä viranomaisesta, yhdestä päätöksestä ja yhdestä muutoksenhausta. Uuteen lakiin sisältyisivät myös säännökset eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta. Esityksellä jatkettaisiin ja myös laajennettaisiin toimivaksi osoittautunutta vihreän siirtymän hankkeiden etusijamenettelyä lupa- ja muutoksenhakumenettelyissä. Etusijan piiriin lisättäisiin ydinvoimalaitokset sekä datakeskukset. Esityksellä myös yhdenmukaistettaisiin EU:n kriittisten raaka-aineiden asetuksesta, nettonollateollisuuden asetuksesta ja uusiutuvaa energiaa koskevasta RED III ‑direktiivistä aiheutuvia velvoitteita, kuten lupamenettelyiden määräaikojen seuraamista, kiireellistä käsittelyä ja menettelyitä koordinoivan yhteyspisteviranomaisen nimeämistä. Yhteyspisteviranomaiseksi nimettäisiin Lupa- ja valvontavirasto. Myös muuhun lainsäädäntöön esitetään menettelyiden sujuvuutta edistäviä muutoksia. Luonnonsuojelulaissa tarkoitettujen Natura-alueiden osalta Lupa- ja valvontavirastolla ei olisi enää tarvetta pyytää Natura-arvioinnista nykyisen kaltaista lausuntoa, mikäli se olisi itse samalla toimivaltainen lupaviranomainen. Muille viranomaisille annettavien lausuntojen osalta määräaikaa lyhennettäisiin kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen käsittelyn nopeuttamiseksi. Esityksellä tiivistettäisiin myös ympäristövaikutusten arvioinnin ja lupamenettelyiden välistä suhdetta. Yva-menettely pyrittäisiin entistä vahvemmin integroimaan lupamenettelyyn ja kohdistamaan arviointia erityisesti merkittäviin ympäristövaikutuksiin. Esityksellä toteutettaisiin myös hallitusohjelman kirjaus tuulivoimahankkeiden yva-rajan laskemisesta. Arvoisa puhemies! Kahden keskeisen ympäristöviranomaisen tehtävien yhdistäminen Lupa- ja valvontavirastoon mahdollistaisi esimerkiksi laajemman asiantuntemuksen hyödyntämisen alueesta riippumatta, osaamisen erikoistumisen, lupa- ja valvontamenettelyiden tiiviimmän yhteyden ja päällekkäisten prosessien vähentämisen. On kuitenkin niin, että vihreän siirtymän etusijamenettelyn jatkamiseen sekä EU-sääntelyyn perustuvien velvoitteiden toimeenpanoon liittyviin viranomaistehtäviin arvioidaan kohdistuvan erityisiä resurssitarpeita. Lupa- ja valvontaviraston resurssitarpeista on tarkoitus huolehtia nostamalla maksullisen ympäristö- ja vesitalousluvituksen kustannusvastaavuutta sekä tarvittavalla lisärahoituksella. Lupa- ja valvontaviraston aloittaessa toimintansa on luvituksen toimintakyvyn, yhteyspisteviranomaisen toiminnan ja etusijamenettelyn sujuvan jatkon varmistamiseksi arvioitu tarvittavan määräaikaista lisämäärärahaa erityisesti vuosille 2026 ja 2027, mikäli lupamaksuja ja kustannusvastaavuutta ei pystytä nostamaan riittävästi resurssien turvaamiseksi. Lisämäärärahan tarpeeksi on hallituksen esityksessä arvioitu 4,1 miljoonaa euroa vuodelle 26 ja 5,1 miljoonaa euroa vuodelle 27. Hallitus on sopinut varmistavansa Lupa- ja valvontaviraston riittävät resurssit ja lisärahoituksen syksyn talousarvion yhteydessä ottaen huomioon kustannusvastaavuuden nostamisen tilanteen ja sen arvioidut vaikutukset. Esitykseen sisältyvät lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2026 alussa yhdessä valtion aluehallinnon uudistusta koskevan lainsäädännön kanssa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+7.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-05-06T15:56:59,2025-05-06T16:04:01,Tarkistettu,1.1 2025_45_143,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp,Kiitoksia. — Sitten puhujalistaan. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_45_144,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen tavoitteena on tehdä Suomesta maailman toimivin valtio. Tavoitteena on maa, jossa asiointi on sujuvaa ja jossa lupaprosessit ovat ennakoitavia ja investointeja tukevia. Tässä työssä keskeinen askel on nyt käsiteltävänä oleva esitys ympäristöasioiden lupamenettelyjen uudistamisesta eli niin sanotun yhden luukun mallin toteuttaminen. Esityksen ytimessä on ajatus yhdestä valtakunnallisesta Lupa‑ ja valvontavirastosta, joka kokoaa yhteen tällä hetkellä hajautetusti eri aluehallintoviranomaisten hoitamia ympäristöasioiden lupatehtäviä. Näin asiakkaan ei enää tarvitse asioida usean viranomaisen kanssa, vaan asiointi tapahtuu yhdeltä luukulta alusta loppuun. Arvoisa rouva puhemies! Tavoitteena on purkaa päällekkäistä hallintoa ja tukea puhdasta kasvua. Tämä ei ole pelkkää hallintorakenteen viilausta vaan aitoa hallinnon sujuvoittamista. Lupaprosesseista poistetaan päällekkäisyyksiä, viranomaisten yhteistyö tehostuu, ja lupahakemuksiin liittyvä ennakko-ohjaus paranee. Lupamenettelyiden sujuvoittaminen tukee investointeja ja erityisesti puhtaan siirtymän hankkeita. Arvoisa rouva puhemies! Me emme ole unohtaneet emmekä ole unohtamassa ympäristöarvoja. Vaikka prosessia yksinkertaistetaan, lupien sisältö ja ympäristönsuojelun vaatimukset säilyvät ennallaan. Sujuvuuden rinnalla pidämme kiinni korkeasta ympäristönsuojelun tasosta, luonnon monimuotoisuudesta ja kansalaisten osallistumismahdollisuudesta. Tällä uudistuksella saadaan ennustettavuutta ja laatua päätöksiin. Yksi valtakunnallinen viranomainen lisää selkeyttä ja yhdenmukaisuutta. Hankkeiden toteuttajat saavat ajoissa tietoa siitä, mitä selvityksiä tarvitaan ja milloin päätöksiä voidaan odottaa. Tämä parantaa päätösten laatua ja vähentää tarvetta muutoksenhakuihin. Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys on konkreettinen osoitus siitä, miten hallitus purkaa turhaa sääntelyä, parantaa viranomaistoiminnan tehokkuutta ja luo edellytyksiä uusille investoinneille. Vähemmän byrokratiaa on enemmän järkeä. Yhden luukun mallilla mahdollistamme ympäristöasioissa selkeämmän, asiakaslähtöisemmän ja vaikuttavamman hallinnon ilman, että tingimme ympäristönsuojelusta. Sujuvat, nopeammat ja ennakoitavat lupamenettelyt ovat kaikkien etu, niin kansalaisten, yrittäjien kuin ympäristönkin. — Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-06T16:04:10,2025-05-06T16:08:04,Tarkistettu,1.1 2025_45_145,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_45_146,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksen tavoitteena on tosiaankin toteuttaa yhden luukun periaate ympäristöasioiden käsittelyssä uudessa Lupa- ja valvontavirastossa ja edistää lupa-asioiden käsittelyn yhdenmukaisuutta ja sujuvuutta. Lupamenettelyn sujuvoittaminen kytkeytyy tiiviisti valtion aluehallinnon uudistukseen. Muutos nykytilaan on merkittävä, sillä nykyisissä ympäristöasioissa toimivien neljän aluehallintoviraston ja 13 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminta lakkaisi. Ympäristönsuojelulain, vesilain ja luonnonsuojelulain mukaiset lupa-asiat sekä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tehtävät käsiteltäisiin yhdessä luukussa Lupa- ja valvontavirastossa. Arvoisa puhemies! Uuteen lakiin sisällytettäisiin lupa-asioiden käsittelyn sujuvuutta edistäviä säännöksiä, jotka koskevat esimerkiksi viranomaisten antamaa ennakko-ohjausta ja yhteistyötä, sähköistä asiointia, lupien yhteiskäsittelyä ja käsittelyaikojen arviointia. Tarkoituksena on painottaa etenkin hankkeiden alkuvaiheen merkitystä lupamenettelyn sujuvoittamisen kannalta. Kun viranomaisilla ja hanketoimijoilla on oikea tilannekuva, voidaan lupamenettelyt ohjata mahdollisimman aikaisessa vaiheessa oikeaan suuntaan. Myös ympäristövaikutusten arvioinnin ja lupamenettelyiden välistä suhdetta tiivistettäisiin ja hyvän menettelyn toteuttamisen vaatimuksia selkeytettäisiin. Hyvä menettely pyrittäisiin entistä vahvemmin integroimaan lupamenettelyyn ja kohdistamaan arviointia erityisesti merkittäviin ympäristövaikutuksiin. Arvoisa puhemies! Tällaisessa uudistuksessa, samalla tavoin kuten edellisessä asiakohdassa, toimeenpano ratkaisee, kuinka hyvin lupamenettelyn sujuvoittaminen todellisuudessa onnistuu. Tulkintojen selkeyttämiseksi ja yhtenäisen soveltamisen varmistamiseksi viranomaisohjeistukset ovat keskeisessä roolissa. Tätä voidaan aidosti edistää antamalla toiminnanharjoittajille mahdollisuus osallistua viranomaisohjeistuksen laatimiseen. Tällä voidaan varmistaa, että viranomaisohjeistus on riittävän toimialakohtaista. Tästä esimerkkinä voidaan pitää vaikkapa biokaasulaitoksia, jotka voivat olla hyvin erilaisia ja joiden teknologiat vaihtelevat. Teknologia myös kehittyy nopeasti, jolloin on tärkeää, että viranomaiset pysyvät tässä kehityksessä mukana. Ohjeistus tulee pitää myös ajan tasalla tekniikan kehittyessä, jolloin myös ohjeita tulee päivittää säännöllisesti. Arvoisa puhemies! Aluehallintouudistuksen yhteydessä hallitus esittää perustettavaksi yleisen edun valvontayksikön, joka toimisi valtion Lupa- ja valvontavirastossa. Pahimmillaan tämä voi tarkoittaa, että toisessa kerroksessa virastoa myönnetään lupia ja toisessa tehdään niistä valituksia. Hallituksen tuleekin ohjata ajamaansa aluehallinnon uudistamista niin, että elinvoimakeskusten rooli yritysten kasvun mahdollistajana toteutuu ja että organisaation sisäisten valitusmahdollisuuksien luomisen sijaan hallitus varmistaa, että uudella lupavirastolla on vahva neuvonnallinen ote. Se on varmasti kaikkien etu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+7.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-05-06T16:08:04,2025-05-06T16:11:05,Tarkistettu,1.1 2025_45_147,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, Mai.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_45_148,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme nyt esitystä ympäristöasioiden käsittelystä uudessa Lupa- ja valvontavirastossa. Nämä esityksen tavoitteet ovat paperilla hyvät: yhden luukun periaate, prosessien yhdenmukaisuus ja sujuvuus. Mutta kuten usein, yksityiskohdat ratkaisevat, kuinka hyvin tässä kokonaisuudessaan onnistutaan. Vasemmiston kanta on se, ettei ympäristölupaprosessien nopeuttaminen saa tapahtua ympäristönsuojelun kustannuksella. Hallitus nyt painottaa tässä esityksessä vahvasti hanketoimijoiden etua mutta ei yhtä painokkaasti yleisen edun eli ympäristön turvaamista. Jotta tämä prosessien sujuvoittaminen todella toteutuu, niin ympäristöhallinnolle on varattava siihen riittävät resurssit. Jos tätä henkilöstöä tai osaamista ei ole tarpeeksi, niin päätösten laatu heikkenee ja tästä seuraa sitten valituksia, ja tämä ruuhkauttaa tuomioistuimia ja hidastaa myös näitä hankkeita. Eli haluaisin korostaa, että tämä ei ole kenenkään etu. Arvoisa puhemies! Kansalaisten oikeus vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon on perusoikeus, ja on varmistettava, että ympäristöjärjestöillä säilyy selkeä ja vahva muutoksenhakuoikeus. Tätä ei pidä lakaista maton alle lupaprosessien nopeuttamisen varjolla. Myös me vasemmistossa haluamme toteuttaa ekologisen siirtymän, joka myös vahvistaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta, ja kyllä näemme myös, että Suomeen on totta kai investoitava ja on investoitava päästöttömyyteen, polttamattomuuteen ja uusiutuvaan energiaan. Mutta tämä vihreän siirtymän etusijamenettely ei saa tapahtua ympäristön kustannuksella, ja esimerkiksi tämä ei merkittävää haittaa ‑periaate on pidettävä kirkkaana mielessä kaikissa hankkeissa. Sitten taas nämä kaivos- ja kemikaalilupa-asiat säilyvät Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla kuitenkin. Kaivostoiminnan osalta on erityisen selvää, että ympäristönäkökulmia on vahvistettava ja kaivosluvan ehtona tulisi olla ympäristölupa, ja muutenkin nykyistä tiukempi ja myös entistä demokraattisemmin ohjattu kaivostoiminnan kehittäminen on välttämätöntä. Lopuksi: Vaikka tällä lakiesityksellä on sinällään hyvät ja kannatettavat tavoitteet, niin haluan tässä lähetekeskustelussa nostaa esiin sen, että ympäristöjärjestöjen huolena on, että luonnonsuojelua koskevien lakipykälien lieventäminen tai niistä poikkeaminen sekä mahdollisuus ympäristövaikutuksia tarkastelevista huolellisista selvityksistä ja varovaisuusperiaatteesta luopumiseen johtaa ympäristölainsäädännön tosiasialliseen heikkenemiseen. Tämän lakiesityksen arvioinnissa onkin mielestäni syytä vielä vahvemmin asettaa ympäristönsuojelu ja luonnon monimuotoisuus keskiöön. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+7.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-05-06T16:11:05,2025-05-06T16:14:17,Tarkistettu,1.1 2025_45_149,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mehtälä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_45_150,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen tärkeimpiä tavoitteita pitäisi olla se, että saamme Suomeen sujuvammat ja nopeammat lupaprosessit. Siihen on kirjauksia hallitusohjelmassakin, mutta nyt näyttää siltä, että käytännön toteutus vie meitä väärään suuntaan. Uuteen valtion Lupa- ja valvontavirastoon ollaan luomassa niin sanottu yleisen edun valvontayksikkö, jolla olisi oikeus valittaa viraston omista lupapäätöksistä. Tämä on lähtökohtaisesti erikoinen asetelma: toisella puolella virastoa käsitellään lupahakemuksia, ja toisella puolella samassa virastossa valitetaan niistä samoista päätöksistä. Tällaista järjestelmää on vaikea pitää selkeänä ja luottamusta herättävänä. Lisäksi pelkkä valitusoikeuden olemassaolo viraston sisällä voi jo ennalta vaikuttaa siihen, millaisia päätöksiä lupapuolella tehdään. Se ohjaa harkintaa ja voi luoda ylimääräistä varovaisuutta tai byrokratiaa, joka ei palvele kenenkään etua. Annetun päätöksen pitää olla sellainen, että siihen ei enää sama virasto puutu. Lisäksi on vielä sekin, että monet yleisen edun sisällä tapahtuvista ratkaisuista eivät olekaan niinkään oikeudellisia vaan myös poliittisia ja muita arvostuksia sisältäviä. Arvoisa puhemies! Mielestäni ei ole olemassa mitään objektiivista yleistä etua, on vain olemassa erilaisia perusteluja suuntaan ja toiseen. Käytännössä tämä yleisen edun valvontayksikön luominen ei muuta nykytilaa yhtään paremmaksi. Sipilän hallituksen aikana siirrettiin päätösvaltaa kuntiin muun muassa kotieläinlupa-asioissa vähän suurempien yksiköitten osalta. Mikä siitä oli seuraus? Tällä hetkellä kunnissa tehdyistä ympäristölupapäätöksistä ely-keskuksen ympäristöpuoli valittaa hallinto-oikeuteen. Tämä ei ollut edellisen uudistuksen tarkoitus, ja nyt uudistuksessa tilanne säilyy ennallaan, viranomaiset ovat vain saman katon alla. Lähtökohdan pitää ehdottomasti olla se, että virastosta tuleva päätös on yksimielinen ja sitä ei toinen saman viraston viranomainen enää voi kääntää. Eli kun se kuuluisa valkoinen savu nousee myönteisen ratkaisun merkiksi, niin asia on silloin päätetty. Mahdolliset valitukset käsitellään sitten hallinto-oikeudessa, kuten oikeusvaltioperiaate edellyttää. Arvoisa puhemies! Keskustan mielestä luvituksen pitää olla Suomen kilpailuvaltti. Tavoitteeksi pitää asettaa se, että meillä on Euroopan nopein luvitusprosessi vuoteen 2027 mennessä. Se ei toteudu rakentamalla viraston sisään sisäisiä valituskierroksia. Tarvitsemme yhden luukun mallin, emme kahta ovea vastakkaisiin suuntiin saman katon alla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+7.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-05-06T16:14:29,2025-05-06T16:17:32,Tarkistettu,1.1 2025_45_151,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_45_152,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yhden luukun malli ja ympäristöhallinnon yhtenäistäminen ovat sinänsä hyviä tavoitteita, joita myös viime kaudella edistettiin. Hyvin toteutettuna yhden luukun malli voi tehostaa ympäristötavoitteiden saavuttamista ja haitallisten ympäristövaikutusten minimointia, kun luvat tulevat käsiteltäviksi yhtä aikaa. Mutta se kuitenkin edellyttää, että ympäristötavoitteista ei tingitä vaan päinvastoin niitä tarvittaessa kiristetään siten, että voidaan varmistaa ympäristöhaittojen minimointi. Tässä meillä on Suomessakin vielä tehtävää muun muassa vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden osalta. Tässä hallituksen esityksessä lupien sujuvoittamista tarkastellaan kuitenkin erityisesti toiminnanharjoittajan näkökulmasta. Yhden luukun mallia ei pidä toteuttaa niin, että samaan aikaan kevennetään ympäristölupaan kohdistuvia vaatimuksia. Esityksessä korostuu ympäristövaatimusten lieventäminen tai niistä poikkeamisen helpottaminen ja lupaprosessien nopeuttaminen erityisesti hanketoimijoiden edun näkökulmasta. Samalla tässä aluehallintouudistuksessa ollaan kaventamassa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia, ja tätä ei todellakaan pidä tehdä. Toisin kuin täällä keskustan edustaja pidän todella tärkeänä sitä, että aluehallintouudistuksessa säilyy vahva yleisen edun valvonta. Sitä ei voi ulkoistaa kansalaisyhteiskunnalle, ympäristöjärjestöille, varsinkaan kun näiden valitusoikeuksia nyt ollaan kaventamassa. Tämä on todella, todella huono yhtälö ympäristön kannalta ja näin myös kestävän tulevaisuuden kannalta. Näin toteutettuna yhden luukun malli ei edistä ekologisesti kestävää taloutta. Arvoisa puhemies! Kestävyysmurroksen vauhdittamisen kannalta on tärkeätä, että viime hallituskaudella tehtyä vihreän siirtymän hankkeiden etusijaa ollaan jatkamassa, mutta tätä etusijaa ei voida toteuttaa ilman, että näistä tiukoista ympäristövaatimuksista pidetään kiinni, eikä toisaalta ilman, että lupaviranomaisille ja tuomioistuimille osoitetaan riittävät resurssit lupahakemusten käsittelyyn. Tätä nyt ei ole tapahtumassa, kun hallitus säästää myös ympäristöhallinnosta. Ministeri tässä totesi, että näin on luvattu tehdä. Tietysti hyvä, jos nyt sitten osoittautuu jatkokäsittelyssä, että näin todella on. Se ymmärrys, mikä itselläni on aluehallintouudistuksen käsittelystä, on se, että se huoli siellä on, että resurssit eivät ole riittävät vaan ne säästötavoitteet ovat siellä sisällä. Eli myös näistä säästöpaineista olen tässä todella huolissani, kun näin isoa, valtavaa uudistusta ollaan viemässä eteenpäin. Suomen valtti on nimenomaan se, että meillä on korkeatasoinen ympäristöhallinto ja ympäristölainsäädäntö, joka turvaa hyvän ympäristön ja myös ennakoitavan investointiympäristön, ja näistä ei pidä lähteä millään tavalla tinkimään. Päinvastoin just esimerkiksi kaivosten osalta niitä on tarpeen kiristää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+7.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-05-06T16:17:39,2025-05-06T16:20:43,Tarkistettu,1.1 2025_45_153,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eerola., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_45_154,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän ja oikeastaan myöskin tuon edellisen asiakohdan käsittelyssä ja etenkin näissä esityksissä tulee itselleni väkisinkin mieleen nämä Kotkan ja Haminan seudulle suunnitellut ja suunnitteilla olleet ja ehkä osin toteutumassakin olevat akkuteollisuuden hankkeet, niihin liittyvät lupahakemukset ja etenkin ne valitusprosessit, mitä vuosien saatossa niissäkin tehtiin. No, ei niistä sen enempää. Tässä esityksessä tosiaan, niin kuin on kuultu, tavoitellaan tätä lupakäsittelyn sujuvoittamista ja viranomaisvastuiden selkeyttämistä, ja ainakin omasta mielestäni se on oikein, jos se vaan toteutetaan järkevästi. On tärkeää, että näitä hankkeita, jotka edistävät puhdasta siirtymää ja Suomen energiaomavaraisuutta, saadaan liikkeelle ilman kohtuuttomia viiveitä. Samalla on myöskin sitten varottava, ettei tämä tehokkuus tule tarkoittamaan kansalaisten tai paikallisyhteisöjen oikeuksien minkäänlaista kaventamista. Tämä yhden luukun periaate ja sähköinen asiointi saattavat helpottaa asiointia, mutta ne eivät minun mielestäni saa sitten etäännyttää tätä päätöksentekoa liian paljon. Alueellisen osaamisen säilyminen on tässäkin uudistuksessa varmistettava. Lupaviranomaisten on tunnettava koko alueensa erityispiirteet, eikä päätöksiä saa tehdä kasvottomasti esimerkiksi justiinsa täältä Helsingistä käsin. Tällä etusijamenettelyllä on paikkansa, mutta mielestäni on valvottava, etteivät ne johda siihen, että pienemmät toimijat jäävät sitten tässä tilanteessa jalkoihin. Kaikki hakijat ansaitsevat aina yhdenvertaisen kohtelun. Tämä uudistus on, arvoisa puhemies, askel kohti sujuvampaa lupajärjestelmää, mutta sen on palveltava — niin kuin tässä on kuultu — sekä ympäristönsuojelun että myöskin kansalaisten oikeuksien tasapainoa. Se on käsittääkseni mahdollista, mutta vaatii poliittista valvontaa ja resursseja.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+7.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-05-06T16:20:43,2025-05-06T16:23:12,Tarkistettu,1.1 2025_45_155,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Aalto-Setälä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_45_156,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Pauli,Aalto-Setälä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Maailman parhaiten toimiva valtio, sanoi edustaja Hänninen äsken. Jos siihen lisää vielä, että puhtaan siirtymän suurvalta, niin se on erinomainen visio. Ja tämä, mitä me tänään käsitellään, on juuri sitä kohti menemistä. Suomella on todistetusti kilpailuetu puhtaan siirtymän investoinneissa, ja Suomeen kaavaillaan niitä ennätystahtia. EK:n hankeikkunan mukaan Suomeen on kaavailtu jo noin 290 miljardin edestä vihreitä investointeja — 290 miljardia. Oleellista näiden investointien toteutumisessa on sujuva luvitusprosessi, ja nyt kun juostaan luukulta luukulle ja odotellaan, niin se on tosi huono strategia saada tänne investointeja. Ongelma ei ole ainoastaan suuren mittakaavan teollisissa investoinneissa, vaan myös pienemmissä, pk-yritysten tekemissä investoinneissa. Sen sijaan, että luvanhakija joutuisi asioimaan useiden eri virastojen kanssa hankkeensa lupa-asioissa, jatkossa tietyistä ympäristöluvista vastaa koordinoidusti valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto eli LVV. Luvitusta sujuvoitetaan esimerkiksi uudessa rakentamislaissa ja tulevassa alueidenkäyttölaissakin. Vuodenvaihteessa voimaan tulleeseen rakentamislakiin tuli uutena asiana puhtaan siirtymän sijoittamislupa, joka vauhdittaa puhtaan energian investointien sijoittumista Suomeen. On hyvä huomata, että esityksellä ei muuteta lupien edellytyksiä. Luontoarvoista pidetään edelleen kiinni, ja niistä on syytä pitää kiinni. Ehdotuksilla ei myöskään muuteta valtion ja kuntien välistä tehtävänjakoa eikä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimivaltaa. Lisäksi tässä erinomaisen hyväksi ja toimivaksi osoittautunut vihreän siirtymän etusijamenettely jatkuu neljällä vuodella. Tämä koskee uusiutuvan energian hankkeita, joilla korvataan fossiilisten polttoaineiden tai raaka-aineiden käyttöä teollisuudessa, mikä meidän, hyvät edustajat, tulee tehdä lapsiemme ja lastenlastemme tähden. — Kiitos hyvästä työstä, ministeri Multala.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+7.aspx,fi,Pauli Aalto-Setälä,1504,2025-05-06T16:23:14,2025-05-06T16:25:29,Tarkistettu,1.1 2025_45_157,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Mikkonen, Krista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_45_158,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Elämme kolmoiskriisin aikaa. Meitä haastavat ilmastokriisi, luontokato ja ympäristön saastuminen. Siksi on tärkeää, että me teemme tämän vihreän ja puhtaan siirtymän, mutta kuten edellisessäkin puheenvuorossa totesin, niin meidän on varmistettava, että se todella on puhdas ja vihreä ja emme näitä muita kolmoiskriisin osa-alueita, luontokatoa ja ympäristön saastumista, kiihdytä silloin, kun torjumme ilmastokriisiä. Tästä yhden luukun lupa ‑laista, mikä on käsittelyssä, ajattelen, että se on periaatteessa erinomainen ajatus siinä, että pystymme toiminnanharjoittajille varmistamaan, että lupa on ennakoitava, se on yhdenmukainen ja se on sujuvaa ja myös se käsittely on toiminnanharjoittajan kannalta helppoa niin, että voi vain yhden viranomaisen kanssa toimia. Mutta valitettavasti tämä toteuttamistapa ei ole sellainen, jolla pystymme varmistamaan tämän siirtymän ekologisuuden. Tässä on sanottu, että sinänsä ei muuteta ympäristöluvan vaatimuksia, mutta kyllähän tässä todellisuudessa kevennetään ympäristölupaan kohdistuvia vaatimuksia, helpotetaan poikkeamisia ja myös kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia heikennetään. Tämä lakiesitys on tehty hyvin vahvasti toiminnanharjoittajien näkökulmasta, ja olisi ollut tärkeää ja perusteltua, että tässä olisi ollut selkeämpi tasapaino. Täällä joissain puheenvuoroissa puhuttiin siitä, että mikä se yleinen etu on ja miksi sellaista tarvitaan ja miten on kummallista, että meillä tässä isossa kokonaisuudessa, mihin tämäkin lakiesitys liittyy, elikkä tässä aluehallintouudistuksessa, tulee tämmöinen yleisen edun yksikkö. No, yleistä etua on vaikka monimuotoinen luonto tai puhdas vesi, josta me tänään puhuimme ja täällä kaikki salissa olivat sitä mieltä, että meidän täytyy varmistaa puhdas vesi ja miten tärkeää se on, kun puhuimme tuosta mahdollisten vesilaitosten yksityistämisestä. Sitä on se yleisen edun valvonta, ja valitettavasti olen huolestunut siitä, miten tämä hallitus tätä sinänsä tärkeää vihreää siirtymää vauhdittaessaan on lähtenyt tinkimään tästä yleisen edun ylläpidosta ja siitä meidän puhtaasta vedestä, siitä luonnosta. Nyt itse asiassa, kun ministeri on tässä paikalla, vaikka tähän lainsäädäntöön eivät tule mukaan nämä kaivoshankkeet, pitäisin erittäin tärkeänä, että nyt kun tämä kaivosbuumi on ehkä pian realisoitumassa — paljon on erilaisia hankkeita vireillä tai on etsintöjä menossa — niin hallitus varmistaisi, että meidän... — Menen pönttöön. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] Jatketaan pöntöstä, kun meni yli kolmen minuutin. — Todella, kun tämä kaivosbuumi on nyt mahdollisesti realisoitumassa, niin hallitus todella varmistaisi, että meillä on tiukat ehdot näille hankkeille, että me vaadimme sitä, että käytössä on paras mahdollinen teknologia, että näiden prosessien vesienkäsittely on kunnossa, että ne allasrakenteet ovat todellakin pitäviä, sillä valitettavasti meillä on esimerkkejä siitä, että näin ei tällä hetkellä aina kaikissa hankkeissa ole. Näkisin, että tämä ei ole millään tavalla ristiriidassa sen kanssa, että tällaisia hankkeita mahdollisesti haluammekin, jos ne sijoitetaan sellaisille paikoille, missä ympäristövaikutukset jäävät vähäisiksi, ja todella varmistamme näillä reunaehdoilla, että ne ovat vähäiset. Toinen huoleni liittyy tässä edustaja Eerolankin esiin nostamaan Kotkan hankkeeseen. Meillähän on nyt tilanne, että meillä ei ole esimerkiksi sulfaattipäästöille minkäänlaisia rajoituksia. Sen takia näitä lupia kun on viety sitten hallinto-oikeuteen katsomaan, ovatko ne todellakin ympäristön kannalta riittävän tiukkoja, niin hallinto-oikeudessa on annettu sitten päätöksiä, missä lupaehtoja on kiristetty niin tässä Kotkan—Haminan hankkeessa kuin sitten esimerkiksi Harjavallassa. Tämähän ei ole toiminnanharjoittajankaan kannalta millään tavalla järkevää, että se on saanut luvan ja sitten se lupa muuttuu. Tämä johtuu siitä, että meillä ei ole näitä kriteereitä lainsäädännössämme. Nämä kriteerit näille haitallisille aineille pitää ehdottomasti sinne saada, ja toivon todella, että ympäristöministeri ottaa tämän tehtäväkseen. Tiedän, että tässä on jääty odottelemaan, että jos EU:sta tulisi joitain yhtenäisiä kriteeristöjä, mutta näyttää siltä, että se viivästyy ja viivästyy, ja sen takia on tärkeää, että me kansallisesti asetamme nämä kriteerit, joilla me varmistamme todella meidän vesiemme puhtauden. Sitten vielä ihan viimeiseksi haluan kanssa nostaa nämä resurssit. Meillä on nyt iso haaste siinä, että meillä on näitä monenlaisia hankkeita, jotka tarvitsevat luvitusta. Me ollaan annettu monille erilaisille hankkeille erilaisia etusijamenettelyitä, jotka tulevat osittain EU-asetuksista, ja nyt meillä rupeavat olemaan kohta kaikki hankkeet etusijalla. Sehän tarkoittaa silloin sitä, että mikään ei aidosti ole etusijalla, jos ei ole resursseja tätä luvitusta hoitaa niin, että se todellakin on nopeaa, mutta samanaikaisesti täytyy tietysti pitää kiinni niistä vaatimuksista. Nyt kun tämä Lupa- ja valvontavirasto syntyy ja siihen menee olemassa olevia virastoja yhteen, se ei sinänsä ole säästölaki, mutta käytännössä se on, koska kaikilla näillä virastoilla, jotka menevät yhteen, on omat säästövaatimuksensa jo siellä pohjalla, ja silloin nämä resurssit, mitä tämä uusi virasto saa käytettäväkseen, ovat huomattavasti nykyistä pienemmät. Tämä on kyllä asia, joka hallituksen on syytä laittaa kuntoon, jos me haluamme, että nämä lupaprosessit ovat jatkossa sujuvia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+7.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-05-06T16:25:29,2025-05-06T16:32:11,Tarkistettu,1.1 2025_45_159,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_45_160,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies, hyvät miehet ja naiset! Meillä on käsittelyssä täällä uuden Lupa- ja valvontaviraston tavallansa synnyttäminen, ja pitää oikeasti sanoa, että tämä on varmaan tämän hallituksen paras esitys, että nämä laitetaan yhteen, ely ja avi. Asiakkaiden on ollut oikeasti vaikea hahmottaa, pitääkö heidän asioida elyssä vai avissa, ja nyt kun ne laitetaan yhteen, niin niistä tulee sellainen valtakunnallinen yhden luukun virasto, jonka toimintatapojen pitäisi olla läpi Suomen samat. Ja nyt tulee se kaikista paras kohta, mikä tässä on: Siellä on ollut paljon päällekkäisyyttä, ja lisäksi nämä ely ja avi ovat ristiin valittaneet toistensa päätöksistä. Se on ollut ihan järkyttävää. Siis en muista, oliko se liki kolmasosa vai neljäsosa valituksista, mitä siellä on käsitelty, jotka ovat olleet niiden keskenään ristiin tekemiä. [Krista Mikkonen: Ja valtaosa on menestynyt ja mennyt läpi!] Se on aivan käsittämätöntä, miten paljon virkamiehet ovat siellä itsellensä rakentaneet työtä valittamalla toisen virkamiehen päätöksestä. Nyt kun ne menevät saman katon alle, niin luulen, että ne eivät enää kehtaa valittaa niistä päätöksistä — jos eivät sitten henkilöinä rupea itse sieltä puskista niitä tekemään. [Sinuhe Wallinheimo: Kyllä ne valittavat!] Mutta kun edustaja Mikkonen vihreiden edustajana otti esille ihan oikeasti tärkeän asian, tuon vesien puhtauden, niin en malta olla mainitsematta sitä, että on käsittämätöntä — tämä puheeni nyt menee taas turpeeseen — että turvesuonkin luvittamiseen... Kävin noin kuukausi sitten Peräseinäjoella turvesuolla, jonka lupaa on käsitelty 16 vuotta. Se on aika pitkä aika. Toivotaan, että nyt saadaan nämä luvitukset toimimaan sillä lailla mallikkaasti, ettei tämmöisiä pitkiä venymiä tule enää tähän. Sitten kuitenkin kun puhuttiin siitä vesien puhtaudesta, niin tämä on käsittämätöntä, että turve on kauhea mörkö ja sitä ei saa käyttää, ja nyt kun vihreät kovasti tukevat tätä kaivosteollisuutta ja viime kaudella ymmärtääkseni laittoivat siihen paljon rahaakin, niin siellä ovat riskit ihan erilaiset siinä vesistön pilaantumisessa. Arvostan Mikkosen puhetta siitä, että hän oli huolissansa niistä, mutta se on ihan käsittämätöntä, kuinka suuri ero on siinä, jos turvesuolta menee saostusaltaiden läpi vettä johonkin jokeen, ja toisaalta siinä, kun aletaan kaivosteollisuuden jätevesiä puhdistamaan ja pitämään altaissa. Ne riskit ovat aivan erilaiset. Niin että mielestäni nämä asiat on vähän sekoitettu. Energiaturpeen nosto on vaikeaa. Samalla on vaikeutunut kuivike- ja kasvuturpeen nostaminen. Ne ovat kaikki meidän yhteiskunnalle tärkeitä. Tällä hetkellähän ihmetellään, kun ei ole naudanlihaa kaupassa, ja samanaikaisesti naudanlihan tuottajat tuskailevat, kun ei saa kuiviketurvetta. Ne ovat vain niin kuin pahiksiksi laskettu, ja kuitenkin lopputulos on nyt se, että jauhelihaa ei ole kaupassa. Kuivike ja kasvuturve ovat tärkeitä meidän ruuantuotannolle. Ne ovat taanneet meille meidän ruuantuotannon antibioottivapautta, ja sitä vasten meidän antibioottiresistenssimme ei ole heikentynyt, koska me ei olla jouduttu käyttämään näitä antibiootteja sillä tavalla kuin niitä käytetään muualla Euroopassa. Nyt kun sieltä vihreiden suunnasta tuli se esitys äsken: He ovat myös huolissaan siitä, että puuta hakataan aika paljon, ja minä olen ihan samaa mieltä. Puuta hakataan Suomessa paljon sen takia, kun turvetta ei saa nostaa. Puuta hakataan minunkin mielestäni ehkä vähän paljon, mutta se johtuu siitä, että kun turvetta ei saa nostaa, niin sitten jossakin välillä saattaa mennä ihan tukkimetsääkin hakkuri läpi, jotta saadaan pidettyä joku kylä lämpöisenä jossakin. Tämä heikentää meidän metsäteollisuuden asemaa. Puun hinta on noussut sen takia, kun siitä saa polttoon mennessä niin valtavan hinnan. Kyllä vesiasiat ovat tärkeitä, mutta joskus voisi ottaa silmät kauniiseen käteen ja miettiä, mitä kaikkea sitä on tässä tullut viime vuosien aikana tehtyä. Ei ole ihme, että täällä yhteiskunnassa on vaikeaa maataloudella ja sen kannattavuudella, kun kasvuturpeesta ja kuiviketurpeestakin on pulaa tällä hetkellä. — Arvoisa puhemies, kiitän tästä hetkestä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-05-06T16:32:16,2025-05-06T16:38:30,Tarkistettu,1.1 2025_45_161,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp,"Kiitoksia. — Otetaan vastauspuheenvuoro, edustaja Mikkonen. Sitten nämä kolme henkilöä, jotka täällä nyt ovat — Jukkola, Viitala ja Wallinheimo — otetaan tähän vielä, ja ministerin vastaus sitten, mutta sitten siirrytään seuraavaan asiaan. Eli jos tulee uusia, niin ne siirtyvät sitten tuonne loppuun. — Mikkonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_45_162,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Olin iloinen siitä, että edustaja Mäenpää myös nosti nämä vesien puhtaudet tähän esiin, koska se on todellakin kriittinen kysymys. Ehkä haluan sen verta korjata, että viime kaudella todellakin kaivoslakia tiukennettiin, mutta kuten tuossa äsken sanoin, niin näkisin kyllä tarpeellisena, että sitä tiukennettaisiin edelleen ja todella huolehditaan siitä, että nämä vesistövaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi ja myös sitten tämmöiset uudet toimialat, joita meille on nyt tulossa — vaikka nämä akkumateriaalitehtaat, joissa nämä sulfaattipäästöt ovat ongelma — todellakin nyt huomioitaisiin. Mutta tietysti, jos mietitään vesien puhtautta, niin kyllähän siinä sitten on hyvä huomioida myös ne turpeen valtavat vesistövaikutukset. Turpeen nosto on se yksi syy, miksi meillä ovat valitettavasti toisaalta vedet tummuneet, mikä aiheuttaa monenlaista ekologista vaikutusta, ja toisaalta meillä ovat esimerkiksi monet purot liettyneet ja järvet rehevöityneet. Tietysti nämä vaikutukset on sitten hyvä huomioida [Juha Mäenpään välihuuto] laajemminkin kaikista eri [Puhemies koputtaa] energiamuodoista, tietysti turpeen päästövaikutuksista nyt puhumattakaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+7.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-05-06T16:38:47,2025-05-06T16:40:04,Tarkistettu,1.1 2025_45_163,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp,Kiitoksia. — Tosiaan kolme puheenvuoroa. — Jukkola., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_45_164,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Suomi tarvitsee investointeja, me tarvitsemme teollisuutta, uusia työpaikkoja, mutta tällä hetkellä yksi merkittävä este investoinneille on oma toimintamme, hidas ja monimutkainen lupakäsittely. Yritykset näkevät luvituksen hidasteena, varsinkin tämä ennakoimattomuus näitten prosessien kestoista on yksi tekijä. Niitten on hankala jäädä Suomeen odottamaan vuosikausia ympäristölupaa, kun muut maat tarjoavat nopeutta ja ennustettavuutta. Tämä ei ole enää vain hallinnollinen ongelma, vaan tämä on uhka Suomen kilpailukyvylle, ilmastotavoitteille ja meidän hyvinvoinnille. Arvoisa rouva puhemies! Tähän hallitus vastaa tällä esityksellä, niin sanotulla yhden luukun mallilla. Uudistuksessa perustetaan valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto, joka kokoaa hajallaan olevat lupabyrokratiat yhteen. Prosessit nopeutuvat, turhat päällekkäisyydet poistuvat, ja asiakas saa palvelua yhdeltä viranomaiselta alusta loppuun. Tämä ei myöskään tarkoita ympäristönsuojelun heikentämistä. Lupien ehdot säilyvät ennallaan, mutta käsittely on sujuvampaa, selkeämpää ja ennustettavampaa. Yva-menettelyt, Natura-arvioinnit ja valvonta sidotaan tiiviisti osaksi lupaprosessia mutta yhdellä aikataululla, yhdellä päätöksellä. Tavoitteemme on yksinkertainen: tehdä Suomesta maa, jossa investoinnit eivät kaadu byrokratiaan vaan jossa hyvä ja vastuullinen hanke etenee ripeästi ja läpinäkyvästi. Tällä uudistuksella me rakennamme kilpailukykyisempää, puhtaampaa ja toimivampaa Suomea. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+7.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-05-06T16:40:06,2025-05-06T16:42:21,Tarkistettu,1.1 2025_45_165,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_45_166,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tästä on oikeastaan aika hyvä jatkaa samoilla askelmerkeillä, mitä edustaja Jukkola tuossa juuri toi esille, kun käsitellään merkittävää asiaa Suomen teollisuuden ja työpaikkojen kannalta. Me tarvitaan tässä maassa pitkäjänteistä teollisuuspolitiikkaa ja vielä mielellään yli hallituskausien, jotta me saadaan uusia investointeja ja säilytettyä nykyiset työpaikat. Vihreä siirtymä tuo meille niitä mahdollisuuksia, joista hyvänä esimerkkinä on muutama viikko sitten Harjavallassa avattu uusi puhtaan vedyn tuotantolaitos, joka toiminee hyvänä esimerkkinä. Tässä yksi selkeä, iso palikka on nimenomaan nämä lupamenettelyt ja niiden sujuvuus, niin että me näitä investointeja tänne saamme kotiutettua. Teollisuuden tulee uudistua tuottamaan korkeamman lisäarvon tuotteita. Niistä me saamme lisäarvoa enemmän tähän maahan, ja nämä lupamenettelyiden toimivuudet ovat siinä aivan avainasemassa. Tällä esityksellä turvataan niin sanottu yhden luukun periaate ja sujuvammat lupamenettelyt tulevassa Lupa- ja valvontavirastossa, ja tämä on kyllä hyvä asia. Se edistää näitten hankkeitten saamista tänne Suomeen ja sitä kautta suoraan talouskasvuun. Tämä on sen vuoksi mittaluokaltaan aika huomattava esitys. Huolena tässä kuitenkin ovat lupaviranomaisten riittämättömät resurssit. Hallitus on asettanut valtionhallinnolle yhä isoja säästötavoitteita, ja toivon, että nämä eivät sitten söisi sitä hyvää, mitä tämä esitys toisi tullessaan. Tämä uudistus ja leikkaukset eivät saisi johtaa siihen, että lupaviranomaisten resurssit erityisesti ympäristöpuolella olisivat riittämättömät. Elikkä haluaisin tähän loppuun vielä nostaa tämän resursointihuolen, mikä itselläni tässä vähän on, mutta hyvä asia muuten kaikin puolin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+7.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-05-06T16:42:21,2025-05-06T16:44:27,Tarkistettu,1.1 2025_45_167,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_45_168,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tämä hallituksen esitys on varmasti yksi tämän hallituksen tärkeimmistä hallituksen esityksistä. Tällä todellakin nopeutetaan sitä lupa- ja kaavoitusprosessia, mikä meillä on ollut kyllä selkeästi pullonkaulana tässä maassa jo vuosia. Jotenkin tuntuu kummalta ja on vaikea ymmärtää, miten juuri vihreät ovat ne, jotka tätä eivät sinänsä kannata. [Krista Mikkonen: Kannatamme me!] Tämä on kuitenkin merkittävä parannus: investointien luvitus helpottuu, byrokratia vähenee, ja ympäristöasioitten käsittely tehostuu yhdellä luukulla. Mielestäni nämä ovat justiin sitä puhdasta siirtymää ja tällä nimenomaan varmistetaan, että ilmasto- ja luontotavoitteet saavutetaan tehokkaammin ja järkevämmin olemassa olevin resurssein. Jotenkin tuntuu, että vihreiden pitäisi olla enemmänkin kiittämässä ensimmäisenä tätä, että saadaan tämmöinen hyvä laki, jossa ympäristöinvestointien eteneminen nopeutuu ja ympäristölupien prosessit selkeytyvät, mutta sen sijaan nähdään kyllä täällä pikkuisen mutinaa ja jarruttelua tämän suhteen. Vielä lisäksi, kun tämä uusi Lupa- ja valvontavirasto kokoaa nyt pirstaleisen järjestelmän yhteen ja tarjoaa yrityksille ennakoitavuutta ja nopeutta, niin eikö juuri tämä ole ollut vuosikausia vihreän politiikan ytimessä? [Krista Mikkonen: Sinä et kuullut minun alkupuheenvuoroa!] Kun sanoista ollaan siirtymässä tekoihin, olisi tietenkin rehellistä myös myöntää, että tämä on askel oikeaan suuntaan. [Krista Mikkonen: Minähän kehuin tätä alussa! — Välihuutoja vasemmalta]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+7.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-05-06T16:44:27,2025-05-06T16:45:55,Tarkistettu,1.1 2025_45_169,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp,"No niin, ja sitten vielä ministeri, olkaa hyvä, kolme minuuttia enintään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_45_170,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä varmaan on tehty suuntaan ja toiseen tulkintoja, jotka osittain pitävät paikkansa ja osittain eivät. Sinällään koen, että tämä esitys sai noin lähtökohtaisesti aika positiivisen vastaanoton tässä salissa. Ehkä oli joitakin huolenaiheita, ja niihin muutamia vastauksia tässä vaiheessa pyrin nyt sitten esittämään. Täällä erityisesti keskustan suunnalta esitettiin huolta siitä, että meillä tätä yleisen edun valvontaa edelleenkin Suomessa tehtäisiin ja nimenomaan tehtäisiin sitä tämän viraston puitteissa. Itse ajattelen niin, että meillä ihan perustuslaista tulee vaatimus tälle yleisen edun valvonnan toteuttamiselle riippumattomasti, ja nyt se on pyritty tässä esityksessä ratkaisemaan näin, että siitä huolehditaan jo sen lupaprosessin aikana eikä niin, että se jälkikäteen tulisi esimerkiksi vasta tuomioistuimen arvioitavaksi, mikä olisi taas yksi ennakoimaton asia siihen lupaprosessiin. Ajattelen, että tämä on nimenomaan juuri se tapa, jolla me voimme luoda sille prosessille ennakoitavuutta ja kuitenkin huolehtia siitä, että myös tästä yleisen edun toteutumisesta voidaan huolehtia. Siitä olen kyllä eri mieltä, kun täällä joku edustaja esitti, että tämmöistä ikään kuin yleistä etua ei olisi. Kyllä meidän pitää huolehtia myös siitä, että vaikka alueellisetkin päättäjät ikään kuin katsoisivat, että nyt tässä kaikki tulee huomioiduksi, niin kyllä meillä pitää olla nimenomaisesti myös tällaista valtakunnallisesti yhtenäistä arviointia, mikä tällä virastolla on se yksi päätavoite tämän yhden luukun tavoitteen lisäksi, että saadaan valtakunnallisesti yhtenäiset käytännöt paitsi luvitukseen — prosessien ennakoitavuutta luodaan tällä yhden luukun mallilla — myös tähän asiaan tästä yleisen edun arvioinnista. Se, mihin tässä ehkä viitattiin, oli varmaan se vanha, täällä eduskunnassa kaksi hallituskautta sitten ollut malli, jonka käsittely sinällään jäi kesken, eikä olisi ollut mitenkään selvää, että se sellaisenaan olisi voinut mennä eteenpäin tai että se silloin ajateltu malli, jossa nimenomaan yleisen edun valvonta olisi sitten pitänyt toteuttaa joillain muilla tavoin, olisi ollut yhtään sen sujuvampi. Itse näen, että nyt tässä on pyritty varmistamaan tasapainoisesti sekin, että tämä tulee arvioiduksi riippumattomasti, mikä on meidän joka tapauksessa tehtävä. Sitten mitä tulee tähän ympäristöluvitukseen sinällään, niin edelleenkin painotan, että tässä lakiesityksessä ei näitä luvan myöntämisen edellytyksiä muuteta. Tässä puhutaan nyt prosesseista, siitä, että nimenomaan saadaan niitä ennakoitavammaksi, saadaan myös toteutettua järkevämmin tätä lupakäsittelyä ja myös yritysten kannalta tietysti niin, että se on selkeämmin nähtävissä. Siinä edustaja Mikkonen on aivan oikeassa, että erityisesti näihin sulfaattipäästöihin liittyy vielä liikaa tulkintaepävarmuutta, ja sen vuoksi on tarpeen kyllä tätä tietoisuutta yhdenmukaistaa ja myöskin sitä ennakoitavuutta parantaa sen osalta. Tämä työ on käynnissä siellä Euroopan unionissa, mutta katsomme myös, onko tässä tarpeen myös kansallisesti edetä. Mutta joka tapauksessa on selvää, että tässä uudistuksessa tavoitteena on siis nimenomaan prosessien sujuvoittaminen, yhden luukun palvelu ja muutoksenhaunkin yksinkertaistaminen siinä mielessä, että tavoitteena on valtaosin yksi päätös, yksi ikään kuin valitus, ja se totta kai luo sitten ennakoitavuutta tähän meidän järjestelmään. Mutta sinällään niistä tärkeistä ympäristöedellytyksistä edelleen pidetään kiinni. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+7.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-05-06T16:45:59,2025-05-06T16:49:30,Tarkistettu,1.1 2025_45_171,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 9/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Saamani tiedon mukaan valiokunnan puheenjohtajalla ei ole mahdollisuutta tulla esittelemään, joten mennään suoraan tuonne puhujalistalle. — Edustaja Strandman poissa. — Edustaja Merinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_45_172,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ensimmäiseksi tämä alta pois: esitän, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen 1 sisältyvä lakiehdotus. Tupakkalaki eli toiselta nimeltään nikotiinipussilaki on kyllä ollut jonkinlainen eduskunnan toiminnan irvikuva. Tämähän on siis nyt toisella kierroksella. Tähän sisältyy piittaamattomuutta, asioiden junttaamista, vain yhden osapuolen asian ajamista. Joku kutsuisi jopa korruptioksi. Lain ensimmäisellä kierroksella asiantuntijoiden faktat jätettiin karusti huomioimatta. Tehtiin laki, jossa oli outoja makuja ja vaarallisen korkea nikotiinipitoisuus. Lain eteneminen kaatui, kun selvisi, että erään puolueen entinen puheenjohtaja ja senhetkinen ministeri oli junaillut oman paikkakuntansa nikotiinipussiyrityksen maut osaksi lakiesitystä. Muistutuksena vielä näitä legendaarisia makuja: inkivääri, rosmariini ja kaikkien suosikki puun maku. [Juho Eerola: Maistuu vähän puulta!] Lopulta Suomen presidentti jätti tämän lain vahvistamatta. Let's go ja toiselle kierrokselle tänä keväänä 2025. Uudet kuulemiset alusta loppuun, oikeata veronmaksajien varojen hyötykäyttöä. Rupesin miettimään tuossa kuulemiskierroksella, miksi me yleensä järjestämme toiset kuulemiset. Ja mitäpä vielä? No, nämä erikoiset maut jäivät pois, mutta kaikkia asiantuntijoiden faktoja vastaan edelleen pusseihin jätettiin tämä korkea vahvuus, joka on tosi vaikea selittää oikeasti, kun me selvitettiin tätä asiaa laajasti myös muiden Pohjoismaiden kanssa. Korkea vahvuus nopeuttaa etenkin nuorten koukuttumista nikotiiniin ja on hengenvaarallinen, jos vaikka lapsi kadulta poimii pussin ja laittaa suuhunsa — ja on hengenvaarallinen myös monille lemmikeille, esim. pienemmille koirille. No, tapahtuuko tällaista pikkulapsen suusta löytynyttä nikotiinipussia Suomessa kuinka usein? Myrkytystietokeskus kertoo, että näitä puheluita tulee useammin kuin joka toinen päivä. Joten lopuksi, jos lapsesi tai sinä itse kärsit näistä oireista — nämä ovat nikotiinimyrkytyksen oireita: vatsakipu, pahoinvointi, oksentelu, lisääntynyt syljen eritys, vapina, päänsärky, takykardia eli nopea rytmihäiriö, hypertensio, kohonnut verenpaine, vakavimmillaan pahemmatkin rytmihäiriöt tai kouristelu — kannattaa soittaa nopeasti terveydenhuollon palveluihin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-05-06T16:50:20,2025-05-06T16:53:49,Hyväksytty,1.1 2025_45_173,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_174,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme tosiaan tupakkalakia, joka koskee erityisesti nikotiiniin liittyvää lainsäädäntöä. Kuten tuossa aikaisemmassa puheenvuorossa nostettiin esille, olemme käsittelemässä tätä toista kertaa. Ensimmäinen kierroshan oli kyllä vallan erikoinen. Jätimme siinä käsittelyssä sosiaali‑ ja terveysvaliokunnassa vastalauseen, ja se on melkein täsmälleen samansisältöinen kuin tämä toisella kierroksella oleva. Se isoin haaste, mikä liittyi siihen aikaisempaan nikotiinilainsäädäntöön, on se, että laki myötäilee liikaa teollisuuden ja kaupan intressejä eikä keskity kuitenkaan niihin kansanterveyden tärkeisiin kysymyksiin ja lasten ja nuorten terveyteen. Tavallaan, vaikka tämä uusi versio on mennyt parempaan suuntaan elikkä näitä makuja on vähennetty — tosiaan tässä aikaisemmassa versiossa oli mentoli, minttu, tee, inkivääri, rosmariini ja puu, ja niiden osuutta on nyt vähennetty — tässä ei kuitenkaan olla tehty kokonaisvaltaisesti sellaisia ratkaisuja, jotka vähentäisivät sitä riippuvuutta ja miettisivät sitä, mitenkä erityisesti lasten ja nuorten osalta nikotiiniriippuvuutta vähennettäisiin. Nikotiinipussien ottaminen sääntelyn piiriin siltä osin kuin ne eivät ole nyt on kannatettavaa ja välttämätöntä. Hallituksen esitys on kuitenkin ristiriidassa tupakkalain tavoitteen kanssa, jonka mukaan tupakka‑ ja nikotiinituotteitten käyttö pyritään saamaan alle viiteen prosenttiin aikuisväestöstä vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi esitys on ongelmallinen kansanterveyden näkökulmasta, perustuslain 19 §:n 3 momentin mukaisesta julkisen vallan velvollisuudesta edistää väestön terveyttä sekä WHO:n tupakkatuotesopimusten velvoitteista, jotka painottavat nikotiiniriippuvuuden torjuntaa. Esityksen mukaiset makuainepoikkeukset ja nikotiinirajan korkeus aiheuttavat merkittävää haittaa nuorten terveydelle ja hyvinvoinnille. Erityisesti mentoli on ollut suosittu maku‑ ja lisäaine tupakka‑ ja nikotiinituotteissa. Tutkimukset osoittavat, että makuaineet, kuten mentoli, tekevät nikotiinipusseista houkuttelevia nuorille ja madaltavat kynnystä aloittaa niiden käyttö, mikä edistää uuden nikotiiniriippuvaisten sukupolven syntymistä. Tämä on täysin vastoin tupakkalain tavoitetta, joka pyrkii lopettamaan tupakka‑ ja nikotiinituotteiden käyttöä. Nyt kun valiokunnan puheenjohtaja ei ole paikalla, niin haluan tästä valiokunnan enemmistön yleisestä lausunnosta nostaa erittäin tärkeän kohdan, eli täällä kappale sivulla viisi sanoo koko valiokunnan suulla, että lähes kaikissa asiantuntijalausunnoissa katsottiin, että savuttomissa nikotiinituotteissa ei tulisi sallia mitään tunnusomaista tuoksua tai makua, koska kaikki tunnusomaiset tuoksut ja maut voivat vedota alaikäisiin. Etenkään mentolia, joka lisää elimistön nikotiiniriippuvaisuutta, ei asiantuntijoiden kuulemisten mukaan tulisi sallia. Eli täsmällisesti kaikki asiantuntijat olivat sitä mieltä, että juuri tämä mentoli, jonka hallitus on kaikista näistä mauista sallinut tähän viime metreillä, on se kriittisin. Jos hallitus väittää, että heitä kiinnostavat nikotiiniriippuvuus ja varsinkin lasten ja nuorten nikotiinihaasteet, niin tämä tuntuu erikoiselta, että juuri kaikista mauista tämä on jätetty sinne. Ja jos katsoo, mitä on tapahtunut lausuntokierroksella ja asiantuntijalausunnoissa, niin Matkailu‑ ja Ravintolapalvelut MaRa lausui, että savuttomissa nikotiinituotteissa on välttämätöntä sallia ainakin mentolin ja mintun maut mutta esityksessä ehdotettu tiukka makusääntely ohjaa suomalaisia hankkimaan muilla tavoin maustettuja nikotiinipusseja ulkomailta. Eli hallitus on siis kuunnellut yhtä ainutta lobbausosapuolta laatiessaan kansanterveyteen merkittävää lainsäädäntöä. Kyllä tämä kertoo hallituksen tahtotilasta siitä, kuka tässä maassa saa eniten äänensä kuuluviin, ja se ei kyllä tässä tapauksessa ollut kansanterveys. Nikotiinipussit houkuttelevat erityisesti nuoria ja sosioekonomisesti haavoittuvia ryhmiä, mikä lisää terveyseroja väestön keskuudessa. Erityisesti ammattikouluissa opiskelevien poikien keskuudessa nikotiinipussit ovat jo suosittuja, ja ilman tehokkaita rajoituksia nämä trendit tulisivat vain voimistumaan. Tämä on vastoin Suomen tavoitetta kaventaa väestön terveyseroja ja edistää hyvinvointia. Lisäksi esityksessä ehdotettu nikotiiniraja 16,6 milligrammaa grammassa on liian korkea ja vaarallinen erityisesti nuorten ja lasten terveydelle. Täällä on puhuttu myös siitä, että eläimille, jotka valitettavasti usein sitten maasta niitä nikotiinipusseja löytävät, se on todella haitallista mutta niin myös pikkulapsille, jotka myös saattaisivat löytää sitä maasta. Kansainvälisessä vertailussa esimerkiksi Hollannissa ja Belgiassa nikotiinipussit on kielletty kokonaan, ja monissa muissa maissa nikotiinimäärä on rajoitettu huomattavasti alemmalle tasolle, muun muassa 4—12 milligramman paikkeille, ja muun muassa THL suosittelee enimmäisrajaksi tätä 8:aa. Olinkin vähän hämmentynyt, koska vihreäthän oli ainut ryhmä sosiaali‑ ja terveysvaliokunnassa, joka esitti vastalauseessaan 8:aa milligrammaa. Ihmettelenkin rakkaita oppositiopuoluetovereita, mihinkä lähti nyt tämä linja, että esitettiin sitä 12:ta eikä sitten... [Kim Berg: Se on Pohjoismaiden linja!] — Mutta kuulkaas, Pohjoismaissakin pystytään tekemään Suomessa paremmin, kyllä voidaan kirittää niitä muita Pohjoismaita. — Halusin nyt tämän tässä sanoa, että vihreitten vastalauseessa on se 8, joka on se THL:n asiantuntijalausuntojen mukainen. Tähän lopuksi esitän vastalauseen 3 mukaiset pykälämuutokset.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-05-06T16:54:02,2025-05-06T16:59:48,Hyväksytty,1.1 2025_45_175,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_176,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on tupakkalain muuttaminen, jossa käsitellään nikotiinipussien myyntiä sekä maku- ja nikotiinipitoisuuden määrää Suomessa myytävissä tuotteissa. Jatkossa nikotiinipussien sallitut maut ovat vain mentoli ja minttu sekä nikotiinipitoisuus voi olla enintään 16,6 milligrammaa grammassa. Vähittäismyynti on luvanvaraista ja etämyynti kiellettyä. Pidän hyvänä, että sääntelyä tiukennetaan nyt kattavasti. Nämä esityksen toimet ovat selkeä viesti siitä, että emme hyväksy nikotiinituotteiden leviämistä lasten ja nuorten arkeen. Lisäksi huomioimme myös kansanterveydellisen näkökulman. Lainsäädännössä huomioidaan myös se, ettei laittomia markkinoita tuotteiden ympärille syntyisi. Arvoisa puhemies! Lainsäädäntö ei kuitenkaan yksin riitä nuorten osalta ehkäisemään nikotiinihaittoja. Vanhemmilla on keskeinen vastuu lastensa huolenpidosta ja valvonnasta sekä siitä, että niin tupakka- kuin muistakin nikotiinituotteista sekä päihteistä puhutaan kotona avoimesti. Valistus on tärkeä osa kasvatustyötä. On tärkeää, että näiden nikotiinituotteiden käyttöön puututaan alaikäisten kohdalla varhaisesti niin kotona kuin koulussa. Myös kouluilla ja oppilaitoksilla on tärkeä tehtävä. Tupakkalaki kieltää tupakkatuotteiden hallussapidon ja käytön kouluissa ja oppilaitoksissa, missä on alaikäisiä. Nikotiinipussien käyttö tulee ottaa kouluissa vakavasti, kun näitä esiintyy. Yhteistyö koulun ja kodin välillä onkin ensiarvoisen tärkeää, jotta voimme ehkäistä käyttöä tehokkaasti. Pidän tärkeänä myös sitä, että lain vaikutuksia seurataan tarkkaan, ja toivon, että tulevaisuudessa nikotiinirajaa voidaan pienentää edelleen muiden Pohjoismaiden linjaa seuraten. Tämä olisi järkevää myös kansanterveyden näkökulmasta. Pohjoismainen yhteistyö nikotiinirajojen harmonisoinnissa on tärkeää myös harmaan talouden ehkäisemiseksi. Arvoisa puhemies! Kannatan valiokunnan ehdotuksia lain nopeammasta voimaantulosta ja matkustajatuonnin selkeämmästä sääntelystä vain henkilökohtaiseen käyttöön. Meillä ei ole varaa viivytellä, kun kyseessä on myös lasten ja nuorten terveys. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-05-06T16:59:56,2025-05-06T17:02:24,Hyväksytty,1.1 2025_45_177,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_178,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus ottaa savuttomat tupakkatuotteet, eli tässä tapauksessa nikotiinipussit, tupakkalain soveltamisalan piiriin ja niiden myynti sallitaan noudattaen niille asetettuja sääntöjä. On sinänsä hyvä, että nikotiinipussit on hyväksytty markkinoille ja niiden ominaisuuksia aletaan säätämään. Nikotiinipussit tuotiin markkinoille korvaamaan nuuskan mutta myös tupakan käyttöä. Niiden yhtenä tarkoituksena on vähentää nuuskan tuontia Ruotsista. Paitsi, että nuuska on terveysvaikutuksiltaan nikotiinipusseja vaarallisempaa, myös siitä kerättävät verot menevät naapuriimme Ruotsiin ja välistä vedetyt rahat harmaaseen talouteen, pahimmassa tapauksessa järjestäytyneelle rikollisuudelle, vaikka toki myös yksityiset tuovat pienempiä eriä jatkuvasti rajan yli. Nikotiinipussit tarjoavat keinon hoitaa nuuska- tai muutakin nikotiiniaddiktiota tarjoamalla ainakin vähemmän haitallisen vaihtoehdon, vaikka eivät nämäkään mitään terveystuotteita ole. Arvoisa puhemies! Edellä mainituista seikoista harva on eri mieltä. Ne kivet, jotka kengässä hiertävät, ovat selkeästi nämä mainitut säännöt, jotka nikotiinipusseja säätelevät. Niistä tärkeimmät ovat nikotiinipussien maut ja nikotiinipitoisuudet. Kun lukee mietintöä, huomaa, että tässä käydään vähän sellaista huutokauppaa: vihreät haluavat miedointa, eli 8 milligrammaa grammassa, keskusta, SDP ja vasemmisto ovat 12 milligramman kannalla. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että hallituksen esittämä 16,6 milligrammaa grammassa on aivan liian korkea. [Aino-Kaisa Pekonen: Myrkyllinen!] On perusteltua ajatella, että korkeammat nikotiinipitoisuudet edistävät myös riippuvuuksien syntymistä, ja nikotiini, se on kuitenkin myrkky. Suurina pitoisuuksina se voi aiheuttaa muun muassa nikotiinimyrkytyksiä. Koska tällä esityksellä nyt kuitenkin mennään, niin olisi ainakin hyvä, että tilannetta pyrittäisiin seuraamaan ja tehtäisiin tarvittavia muutoksia, mikäli korkeiden pitoisuuksien havaitaan aiheuttavan ongelmia. Tässä tarvittaisiin yleispohjoismainen tai eurooppalainen linja, koska naapureistamme Virosta, Ruotsista ja Norjasta olisi edelleen saatavilla vahvempia nikotiinipusseja. Sama pätee myös näihin makuihin, sillä nyt Suomessa ollaan hyväksymässä vain kaksi makua, eli menthol ja minttu. On olemassa se vaara, että erityisesti rajojen tuntumassa asuvat henkilöt hakevat pussinsa mieluummin naapurimaista, jos maut ja tehot vastaavat paremmin omia mieltymyksiä. Tämä saattaisi aiheuttaa myös nuuskakaupan tapaiset harmaan talouden markkinat Suomeen. Sitä tuskin haluaa kukaan. Arvoisa puhemies! En näe näin tiukkoja makurajoituksia järkevänä. Ymmärrän näkemyksen, että hyvät maut saattavat houkutella nuoria nikotiinipussien pariin, mutta nuoret ovat tähänkin asti saaneet nuuskaa ja nikotiinipusseja pimeiltä markkinoilta todella runsain määrin. Verorahat pimeistä pusseista menevät naapurimaihimme, vaikka niiden pitäisi olla rahoittamassa suomalaista sotejärjestelmää ja nikotiinin käytöstä aiheutuvia haittoja. Toivon, että asiaa katsotaan myös tulevaisuudessa uudelleen, mikäli uhkakuvia alkaa toteutua. — Kiitos. [Ville Merinen: Hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-05-06T17:02:29,2025-05-06T17:06:22,Hyväksytty,1.1 2025_45_179,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Pekonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_180,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Kiitos, rouva puhemies! Aluksi heti kannatan edustaja Merisen tekemää ehdotusta, että esitys hyväksytään vastalauseen 1 mukaisesti. Joku täällä aikaisemmin huuteli, että miten se eroaa tuosta hallituksen esityksestä. Se eroaa sillä tavalla, että siinä on esitetty tätä nikotiinin milligrammarajaa 12 milligrammaan grammassa, ei makuja, ei lisäaineita, kuvalliset varoitukset siihen rasiaan ja 20 vuoden ikäraja. Arvoisa puhemies! On myös tietyiltä osin ihan hyvä, että tämä hallituksen esitys nyt etenee täällä eduskunnassa, koska pidän hyvänä, että nämä nikotiinipussit saadaan lain soveltamisalan piiriin. Pidän hyvänä myöskin sitä, että savuttomien nikotiinituotteiden käyttö kielletään päiväkotien ja esi- sekä perusopetusta, ammatillista koulutusta ja lukio-opetusta antavien oppilaitosten sisä- ja ulkotiloissa sekä leikkikentillä. Arvoisa puhemies! Kun kyse on lasten ja nuorten terveydestä, niin tällainen ”hyvä” ei riitä, vaan me tarvitsemme parasta mahdollista sääntelyä. Nämä nikotiinipussit eivät todellakaan ole mitään harmittomia pussukoita tai karkkeja. Ne ovat erittäin voimakkaita, riippuvuutta aiheuttavia tuotteita, jotka voivat olla myöskin hengenvaarallisia lapsille tai pienille eläimille. Tämä hallituksen esittämä 16,6 milligramman nikotiiniraja on yksinkertaisesti aivan liian korkea. Näissä hallituksen omissakin papereissa, omissa esityksissä todetaan, että yksi tällainen pussi voi tappaa hieman yli 30-kiloisen lapsen, ja tosiaan myöskin pienen lemmikin. Minusta on ensisijaisen tärkeää, että suojelemme kansanterveyttä ja etenkin lasten ja nuorten terveyttä, ja sen takia minusta olisi hyvä, että säätäisimme rajaksi korkeintaan tuon 12 milligrammaa grammassa tätä tuotetta. Tämäkin raja on erittäin korkea, kuten tuossa edustaja Forsgrén muuta oppositiota moitti, verrattuna moniin valiokunnan kuulemiin asiantuntijanäkemyksiin, mutta se on toisaalta samansuuntainen kuin naapurimaissamme tavoitellut rajat, ja siksi ehkä myöskin yksinkertaistaisi tätä kenttää. Arvoisa puhemies! Yksi tämän esityksen virhe on se, että tämä hallituksen esitys minun mielestäni aliarvioi makujen merkitystä. Nämä mentoli ja minttu eivät ole pelkästään makuja, nämä voivat olla ansa monelle nuorelle. Tutkimukset osoittavat, että nämä maut houkuttelevat nuoria kokeilemaan, ja myöskin sitten kun kokeillaan, helpommin jäädään koukkuun. Nämä tutkimukset myöskin osoittavat, että mentoli ja minttu saavat nämä tuotteet jotenkin tuntumaan hieman vaarattomammilta kuin mitä ne ovat. Mutta ne eivät todellakaan ole vaarattomia, ja sen takia minun mielestäni olisi ollut vastuullista kieltää kaikki maut ja kaikki lisäaineet, jotka nopeuttavat myöskin nikotiinin imeytymistä. Minä kannatan myöskin monen asiantuntijan ajatusta siitä, että näiden nikotiinituotteiden ikäraja nostettaisiin 20 vuoteen. Siinä, että 18-vuotiaat voivat ostaa vahvoja ja koukuttavia tuotteita, ei ole mitään hyvää, koska mitä myöhemmin nuoret aloittavat tällaisten tuotteiden käytön, sitä pienempi riski on ylipäätänsä kokeilla tai jäädä riippuvaiseksi. Tässä olisi minun mielestäni nyt oikea mahdollisuus tehdä päätös, joka aidosti parantaa nuorten hyvinvointia. Ja vielä, puhemies, totean, että nämä varoitustekstit eivät yksin riitä. Me tarvitaan pakkauksiin kuvalliset terveysvaroitukset, koska kuvat puhuvat kovempaa kuin sanat ja meillä on näyttöä myöskin siitä, että juuri kuvalliset varoitukset tehoavat erityisesti nuoriin. Minä pitäisin tärkeänä, että jatkossa lainvalmistelussa etusijalla olisi kansanterveys ja lasten suojeleminen eivätkä teollisuuden ja kaupan intressit. Vielä, puhemies, toivon, että saadaan valistusta nuorille nikotiinituotteista, erityisesti näistä nikotiinipusseista. En tiedä, kuinka moni teistä katsoi Yle Femmalta tai Teemalta Efter Nio -ohjelman, jossa toimittajat kokeilivat lääkärin valvonnassa näitä nikotiinipusseja — taisivat olla 11 milligrammaa, jos en ihan väärin muista — ja ne aiheuttivat toiselle näistä toimittajista juuri niitä myrkytysoireita, joita edustaja Merinen tuossa edellä kuvasi. Se kyllä vahvistaa, että kyse ei ole ihan terveellisistä tuotteista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-05-06T17:06:27,2025-05-06T17:11:58,Hyväksytty,1.1 2025_45_181,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Siponen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_182,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän tämä tupakkalain käsittely täällä eduskunnassa on ollut melkoinen taival. Ollaan nyt toista yritystä viemässä, ja tulee vain mieleen se ensimmäinen yritys, kun tätä lakia täällä eduskunnassa käsiteltiin ja alkoi näitä erilaisia suhmurointeja tämän lain valmistelussa paljastua. Me keskustalaiset ensimmäisen kerran jo silloin tuotiin esille, että tätä lakia ei pitäisi presidentin hyväksyä, ja siinä vaiheessa jotkut vähän hymähtelivät meille, että eihän tällaista ole tapahtunut juuri koskaan, mutta niin vain sitten asiat menivät siihen pisteeseen, että tasavallan presidentti joutui tämän lain käännyttämään takaisin eduskuntaan, ja hyvä niin. Täytyy myöntää se, että tässä on hyviäkin asioita, niin kuin tässä on aiemmissa puheenvuoroissa tuotu esille. Tämä lakiesitys on tuotu tänne, mutta ei tämä tällaisenaan missään nimessä meille keskustalaisille käy, ja tuon nyt sitten esille näitä epäkohtia tähän liittyen. Tosiaan osittain tämä vie oikeaan suuntaan kehitystä, mutta näille kaikille hallituksen esittämille yksityiskohdille ei ole löydettävissä minkäänlaisia terveyspoliittisia perusteluja, ja sen takia tätä ei voi tämmöisenään hyväksyä. Erityisesti olemme huolestuneita siitä, miten näitä uusia tupakkaa korvaavia tuotteita markkinoidaan nuorille. Tässä on jo käyty läpi tämän aikaisempaa käsittelyä eduskunnassa, enkä enää mene siihen, mutta totta kai se on huolestuttavaa, että viime vuoden loppupuolella tähän lakiesitykseen liittyen ilmeni tämä epäasiallinen vaikuttaminen, ja kyllä me pidetään erittäin huolestuttavana sitä, että tupakkalain valmistelussa ei ole pidetty keskeisenä kansanterveysnäkökulmaa vaan tähän sisältöön ovat aiemmin päässeet vaikuttamaan ne alan yritykset, joitten tavoitteena on edistää näitten terveydelle erittäin haitallisten tuotteiden myyntiä. Esitämme tässä keskustan vastalauseessa muutoksia, joilla voidaan erityisesti suojella nuoria tupakoinnin aloittamiselta ja vähentää tupakkatuotteiden käytöstä aiheutuvia haittoja ja syntyvää riippuvuutta ja parantaa kansanterveyttä pitkällä aikavälillä. Arvoisa rouva puhemies! Tähän nikotiinirajaan, joka siis tämän esityksen mukaan on 16,6 milligrammaa: Kuuntelin ilolla tässä perussuomalaisten puheenvuoroja, jotka kritisoivat tätä korkeaa nikotiinirajaa, mutta samaan aikaan sitten hämmästelen, että ilmeisesti kuitenkin aiotte tämän hyväksyä tässä lakiesityksessä. Täällä on vastalauseissa tuotu myöskin toisenlainen vaihtoehto, niin kuin tässä keskustan vaihtoehdossakin, ja tässäkin salissa ollaan peräänkuulutettu sitä pohjoismaista yhtenäistä linjaa. 12 milligrammaa olisi siinä kohtaa hyvä raja, ja tietysti heitän vielä sinne salin oikealle ladalle pohdittavaksi, olisiko kuitenkin järkevää mennä nyt jo sille pohjoismaiselle rajalle ja linjalle eikä tuoda tätä asiantuntijoidenkin erittäin haitallisena ja korkeana rajana näkemää 16,6:ta milligrammaa. Keskustan vastalauseessa esitetään nikotiinipitoisuudeksi 12:ta milligrammaa grammaa kohti. Perustelut ovat siihen tämä pohjoismainen linja ja tietysti se, että kun lasketaan tupakkatuotteiden nikotiinipitoisuutta, niin voidaan vähentää merkittävästi erityisesti nuorten ja näitten uusien tupakkatuotteiden käyttäjien riippuvuusriskiä. Nikotiiniannosten pienentäminen helpottaa myös tupakoinnin lopettamista, koska vieroitusoireet ilmenevät tällöin lievempinä. No sitten, arvoisa rouva puhemies, näihin lisäaineisiin ja makuihin: Niitä oli aiemmin pitkä pitkä rimpsu täällä eduskunnassa. En edes muista sitä pitkää listaa, mutta siihenkin on tullut nyt tässä esityksessä sitten parannusta, ja hallituksen esityksessä näihin savuttomiin nikotiinituotteisiin on sallittu makeat maut mentoli ja minttu, mutta näissä on se ongelma, että ne peittävät tupakalle ominaisen pahan maun ja voivat antaa virheellisen käsityksen tuotteen haitattomuudesta. Nämä lisäaineet voivat olla lisäämässä tuotteitten haittoja: esimerkiksi mentoli lisää nikotiinin imeytymistä verenkiertoon, vahvistaa nikotiinin vaikutusta käyttäjän aivoihin ja myös edesauttaa riippuvuuden syntymistä. Kyllä meidän mielestä erittäin tärkeä keino olisi makujen kieltäminen kaikista tupakkaa korvaavista tuotteista. Lisäaineiden ja makujen poistaminen vähentäisi myös tupakkatuotteiden houkuttelevuutta ja auttaisi niistä eroon pyrkiviä henkilöitä lopettamaan tupakoinnin aiempaa helpommin. Arvoisa rouva puhemies! Viimeinen osa tätä vastalausetta liittyy tähän ikärajaan: Tupakoinnin aloittaminen nuorena lisää merkittävästi riskiä pitkäaikaisen riippuvuuden syntymiseen ja vakavien terveyshaittojen kehittymiseen. Yli 90 prosenttia tupakoijista aloittaa tupakkatuotteiden käytön ennen 20 vuoden ikää, joten nykyistä korkeampi ikäraja nostaisi aloittamisen kynnystä ja vähentäisi merkittävästi uusia aloittajia. Tämän vuoksi ikäraja tupakkatuotteiden osalta tulisi nostaa 20 vuoteen. Esitän, että tämä lakiesitys hyväksytään keskustan esittämän vastalauseen 2 mukaisesti ja siihen liittyvine pykälämuutoksineen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-05-06T17:12:04,2025-05-06T17:18:19,Hyväksytty,1.1 2025_45_183,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,Kiitos. — Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_184,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät miehet ja naiset! Äskeisessä pykälässä meillä oli käsittelyssä elyn ja avin yhdistäminen, ja se oli mielestäni paras hallituksen esitys. Nyt täytyy sanoa, että tämä on kyllä ihan huonoimmasta päästä, jos ei huonoin. Elikkä meillä on käsittelyssä täällä tupakkalain muutos, joka rajaa nikotiinipusseja, niiden myyntiä, siitä, mitä se on tällä hetkellä. Vuonna 23 huhtikuussa Fimea vapautti nikotiinipussit myyntiin, ja minä uskon, että nikotiinipussien yhtenä pontimena on ollut se, että me saataisiin enemmän verotuloja Suomeen, etteivät meidän verotulot valuisi Ruotsiin nuuskan myynnin ja nuuskan sieltä haun johdosta. Nuuskaa on haettu, taitaa olla, parikymmentä vuotta Ruotsista, ja on kyllä armoton se määrä, mitä me ollaan menetetty niitä verotuloja, mutta ne haitat ovat olleet meillä täällä. Nyt kun pussit vapautettiin, niin olettamus oli, että ne verotulot tulevat tänne, ja ensimmäisenä vuonna niistä on tullut noin 150 miljoonaa Suomelle verotuloja, ja erään kauppiaan mukaan on oletettavaa, että se määrä on nyt tuplaantunut. Nämä nikotiinipussit ovat auttaneet ihmisiä eroon tupakasta, ja varmasti tupakan poltto on vähentynyt, eli tässä asiassa on hyviäkin puolia. No, tämä on semmoinen sekoitus. Tässä on ollut veronäkökulma, terveysnäkökulma, RKP on vaikuttanut tähän. Itse asiassa vuosikausia sitten puhuttiin aina keskustapuolueen siltarummuista: tähän hauskimman jutun kuulinkin, kun eräs keskustalainen sanoi, että nykyään siltarummun voi laittaa vaikka ylähuuleen. Sellainenhan oli kyllä se RKP:n veto siinä, että nämä tuotteet ja maut olivatkin sitten heidän lähipiiriltään, tai jotain muuta, mistä nämä maut olisi sallittu. Nyt kuitenkin nämä kuusi makua, joissa taisi olla mukana inkivääri ja rosmariini ja jotain muita, on nyt rajattu kahteen makuun elikkä mentoliin ja minttuun. Tuossa Postitalon kulmalla on semmoinen kioski, joka myy nikotiinipusseja. Arvioisin, että siellä oli noin 20 makua. No, kun sitä makua on joku oppinut käyttämään ja nyt kun se rajataan kahteen, tarkoittaa tämä sitä, että näistä verotuloistakin varmaan menetetään taas 90 prosenttia sillä tavalla, että se tuonti lähtee käyntiin Ruotsista tai joistain muista postimyyntifirmoista. Niitä tulee Facebookissa vastaan, ja sitä on helppo tilata. Minä olen itsekin kokeillut pari tuubia tilata — jotain Havaiji-makua se oli, siellä oli chili-Havaiji tai joku semmoinen. Elikkä makuja on monenlaisia, ja nyt kun se rajataan kahteen, tämä epäonnistuu minun mielestäni verotulojen hankkimisenkin kannalta. No, sitten minun pitää rehellisesti tunnustaa tässä, että minä käytän itse nuuskaa. Nuuska on tehty tupakasta, se on luonnontuote. Nyt nämä nikotiinipussit, mitä on, ovat pääosin kemiallisesti valmistettua synteettistä nuuskaa. Sitä voi jokainen miettiä, kumpiko on terveellisempää: tämmöinen niin sanottu luomunuuska vai teollisesti ja kemiallisesti valmistettu nikotiinipussin sisältö. Sitten tämä nikotiinipussi tavallaan on hiukan mauton, mutta kun sinne pannaan makuja ja se on valkoinen pieni pussi, niin ilmeisesti näin on käynyt, että näitä ovat pienet lapset saattaneet nielaista, ja siitä on tullut myrkytysoireita, ja se on oikeasti vaarallista. Sen takia olisi paljon parempi myydä vanhaa nuuskaa, koska se maistuu hieman kakalle, ja uskon, että hajukin on semmoinen, että kukaan pikkulapsi ei sitä laita suuhunsa. Eli minulla ei ole tästä oikein hirveästi mitään hyvää sanottavaa. Tästä on värikkäitä otsikkoja. Tässä on Keskisuomalaisesta: ”Asiantuntijat varoittavat nikotiinipusseista — Ihmiskoe on menossa”. Minä uskon, että... Se ei täällä jutussa ole, mutta siellä viitataan tähän, että mehän ei oikeasti vielä tiedetä, mitkä ovat tämän vaikutukset. Tämä on vähän sama kuin että tupakkaa on korvattu jollakin, onko se vape vai mikä on semmoinen, mitä höngitään. Sielläkin oli muistaakseni jotakin propyleeniglykolia tai jotakin ihmeellistä ainetta, joka saattaa olla haitallisempaa kuin itse tupakka. Minä uskon, että noin 10—15 vuoden päästä meitä saatetaan pitää ihan hulluina, että ei herranjumala, kuinka nuo ovat olleet aaseja, että ne ovat ruvenneet valmistamaan ja sallimaan myyntiä tällaiselle kemialliselle nikotiinille. Nikotiiniuudistus epäonnistui. Rahat valuvat Ruotsiin, haitat jäävät Suomeen. Tämä saattaa nyt toistua, mikä nuuskan myynnissä meillä kävi, että nuuskan myynti kiellettiin Suomessa, kun liityimme EU:hun, ja Ruotsi oli ainut maa, joka sen salli. Me oltiin niin uunoja, että me lähdettiin siihen mukaan, ja me ei olla korvattu sitä. Euroopan maat ovat senkin osanneet kiertää. Ne ovat nimenneet nuuskan purutupakaksi, ja sitä ruotsalaista nuuskaa myydään Euroopan maissa ihan samalla tavalla. Siellä vain purkin pohjassa lukee, että aseta hampaiden väliin, pureskele varovasti ja siirrä huulen alle. Mielestäni on ihan käsittämätön tämä esitys. Me menetetään verotulot, kuitenkin on terveyshaittoja, joista me ei edes tiedetä, mitä ne ovat. Tämä on pikkulapsille vaarallinen. Tämä saattaa veden mukana päätyä vesistöihin, ja siitäkin on jonkinlaisia mittauksia jo tehty. Arvoisa rouva puhemies! Tämä on huonoin esitys.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-05-06T17:18:27,2025-05-06T17:26:25,Hyväksytty,1.1 2025_45_185,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_186,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on jo käytetty erittäin hyviä puheenvuoroja nikotiinin haitoista. On todella valitettavaa, että hallituksen toimesta ollaan nyt säätämässä lakia, joka on vaarallinen erityisesti nuorten ja lasten terveydelle. Sinänsä nikotiinipussien ottaminen sääntelyn piiriin on välttämätöntä, ja siinä mielessä tämä laki on toki perusteltu, mutta sitä on vaikea ymmärtää, että hallitus tekee esityksen, jossa nikotiiniraja on yli kaksinkertainen verrattuna THL:n suositukseen, joka on kahdeksan milligrammaa. Täällä on tosiaan hyvin tuotu esiin sen vaarallisuus ja haitallisuus, joten kannatan edustaja Forsgrénin tekemää vastalause-esitystä numero 3, joka siis noudattaa tätä THL:n suositusta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-05-06T17:26:25,2025-05-06T17:27:18,Hyväksytty,1.1 2025_45_187,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Berg., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_188,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään jälleen hallituksen esitystä tupakkalain muuttamisesta savuttomien nikotiinituotteiden, erityisesti nikotiinipussien, sääntelyn osalta. Asia ei ole pieni eikä yhdentekevä. Kyse on lasten ja nuorten terveydestä, kansanterveydestä, sääntelyn uskottavuudesta ja myös siitä, millaisen linjan Suomi haluaa ottaa osana pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Hallituksen esityksellä pyritään ottamaan nikotiinipussit tupakkalain piiriin ja siten sääntelemään tuotteita, joiden myynti vapautui lääkelain tulkinnanmuutoksen myötä. Tätä voidaan pitää oikeasuuntaisena lähtökohtana. On itsestäänselvää, että nikotiinipussien kaltaiset tuotteet eivät voi jäädä sääntelyn ulkopuolelle. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä nikotiinipusseihin ehdotetaan enimmäisnikotiinipitoisuutta 16,6 milligrammaa grammassa. Tämä on korkea raja. Se on niin korkea, että hallituksen oman esityksen mukaan yksi tällainen nikotiinipussi voi olla hengenvaarallinen yli 30-kiloiselle lapselle. Se, että pakkaus ei vaadi varoitusmerkintää CLP-asetuksen mukaan, ei ole riittävä peruste päätyä näin korkeaan pitoisuuteen. Kyse on nimenomaan siitä, kuinka suuren riskin tämä asettaa lapsille ja nuorille sekä nikotiinimyrkytyksen että riippuvuuden näkökulmasta. Pidän perusteltuna, että raja olisi asetettu enintään 12 milligrammaan per gramma, kuten on esitetty myös Ruotsissa ja Ahvenanmaalla. Se olisi linjassa pohjoismaisten suositusten kanssa ja turvaisi paremmin kansanterveyttä. Norjassa ei ole hyväksytty lainkaan nikotiinipusseja markkinoille, ja Tanskassa valmisteilla olevassa lainsäädännössä nikotiinipitoisuutta ehdotetaan rajoitettavaksi 9 milligrammaan per pussi. Arvoisa puhemies! Pohjoismaiden hallitukset antoivat joulukuussa 2024 yhteisen kantansa kirjalliseen kysymykseeni nikotiinipussien sääntelyn yhdenmukaistamisesta Pohjoismaissa. Vastauksen mukaan yhtenäinen nikotiiniraja voisi suojella nuoria ja helpottaa sääntelyn valvontaa. Vastauksessa viitattiin myös tuolloin vielä valmistelussa olevan Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen raportin valmistumiseen. Maaliskuussa tänä vuonna valmistunut Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen raportti korosti samaa viestiä: sääntelyn harmonisointi olisi kansanterveydellisesti järkevää ja ehkäisisi rajakauppaa ja tuotteiden siirtymistä maasta toiseen sääntelyn porsaanreikiä hyödyntäen. Missä on nyt hallituksen pohjoismainen kunnianhimo? Meillä olisi tilaisuus olla aloitteellinen ja rakentaa yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa yhtenäistä linjaa, mutta sen sijaan hallitus valitsee nyt mallin, joka poikkeaa muista naapurimaista ja suosii vahvempia tuotteita. Arvoisa puhemies! Jätimme mietintöön vasemmistoliiton kanssa vastalauseen, jonka sisältö on pitkälti sama kuin aiemmin asian käsittelyn yhteydessä esittämämme kriittiset huomiot. Katsomme edelleen, että hallituksen esitys myötäilee liikaa teollisuuden ja päivittäistavarakaupan etuja ja ohittaa liian kevyesti asiantuntijoiden ja kansanterveysjärjestöjen näkemykset. Tämä tuli räikeällä tavalla esiin jo viime syksynä, kun kävi ilmi, että aiemmin ehdotettu makusääntely olisi saattanut suosia yhtä yksittäistä yritystä. Hallituksen esitys vedettiin tuolloin takaisin, mutta kuka kantoi poliittisen vastuun? Onko hyväksyttävää, että päihdepolitiikan linjauksista vastaavan ministerin ajama laki osoittautui virheellisesti valmistelluksi ja puolueelliseksi eikä asiasta vedetty mitään poliittisia johtopäätöksiä? Lisäksi katsomme, että tupakkalain ikäraja tulisi nostaa 20 vuoteen. Tämä olisi yksinkertainen ja tehokas keino ehkäistä nuorten nikotiinituotteiden käytön alkamista ja vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja. Ikärajan nostamista ovat esittäneet useat kansanterveysjärjestöt ja viranomaiset, ja se olisi linjassa myös WHO:n suositusten kanssa. Arvoisa puhemies! Meillä on nyt mahdollisuus tehdä päätöksiä, jotka vahvistavat kansanterveyttä, turvaavat lapsia ja nuoria ja vievät Suomea kohti pohjoismaista linjaa, ei siitä poispäin. Valitettavasti hallituksen esitys jää tässä vajaaksi. Me emme voi hyväksyä lakia, joka jättää liian korkean nikotiinirajan voimaan ja ohittaa asiantuntijoiden yksiselitteiset varoitukset. Siksi esitämme vastalauseessamme konkreettiset muutokset, jotka tukevat lasten ja nuorten terveyttä, edistävät sääntelyn selkeyttä ja rakentavat yhteistä pohjoismaista linjaa. Tässä salissa on nyt tehtävä arvovalinta: suojelemmeko lapsia ja kansanterveyttä vai myötäilemmekö edelleen kaupallisia intressejä? Meidän ryhmämme valinta on selvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-05-06T17:27:28,2025-05-06T17:33:37,Hyväksytty,1.1 2025_45_189,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_190,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä nyt käsittelyssä olevassa tupakkalaissa on paljon hyviä puolia. Tiedän, että esimerkiksi entiset opettajakollegani tuolla yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa tervehtivät ilolla tätä lakia, jolla pystytään sitten suitsimaan nikotiinipussien käyttöä ja myös sitten tätä sähkötupakointia oppilaitosten alueella. Kuten kollegoitten puheenvuoroista on käynyt esille, kyllä tässä käsittelyn aikana on ollut myös sitten tämmöisiä epätyydyttäviäkin asioita ja nimenomaan kansanterveyteen liittyviä asioita, joiden johdosta ei voi olla kannattamassa kuitenkaan täysin tätä lakia. Me emme ole muuttaneet näkemystämme siitä viime syksyn ensimmäisestä kierroksesta, jolloin esitimme tiettyjä seikkoja, joilla meidän mielestämme olisi tätä tupakkalakia voitu viedä parempaan suuntaan ja ennen kaikkea siihen suuntaan, että olisi pystytty suojelemaan meidän lasten ja nuorten terveyttä sillä tavalla, että olisi pystytty tätä tupakoinnin aloittamisikärajaa nostamaan sen verran korkealle, että olisi myös todennäköistä, että ei koskaan näihin tupakkatuotteisiin, mihinkään tupakkatuotteisiin jäisi sitten kiinni. Käyn lyhyesti, puhemies, läpi näitä seikkoja, joista me nyt olemme sitten eri mieltä. Keskustan kanta on se, että me emme olisi sallineet mitään lisäaineita emmekä mitään makuja. Nyt tässä vähentyi makuaineitten määrä siihen kahteen, mutta esimerkiksi nyt sallittavaksi esitettävä mentoli on pahimmasta päästä niitä, jotka aiheuttavat riippuvuutta. Me emme myöskään olisi sallineet näin korkeaa nikotiinipitoisuutta. Täällä on hyvin tuotu esille tämä vaarallisuus, että jos näitä jää tosiaan lojumaan pikkulasten ja lemmikkien ulottuville, niin nämä voivat jopa aiheuttaa hengenvaarallisen tilanteen. Mutta kaikkein painavimmin yritimme tässä valiokuntakäsittelyssä vaikuttaa tähän ikärajaan, ja tässä vaiheessa annan kyllä kiitoksen hallitukselle, että me saatiin sisällytettyä tähän mietintöön lupaus siitä, että kun seuraavan kerran avaamme tupakkalakia — tässä seuraavaksi on esimerkiksi parveketupakointiin liittyvä lakiesitys tulossa — niin silloin on hallituspuolueilla halua tarkistaa sitten tätä ikärajaa sinne 20 ikävuoteen. Siitä kiitos jo tässä vaiheessa. Näillä perusteilla kannatan edustaja Siposen jo aiemmin esittämää vastalausetta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-05-06T17:33:37,2025-05-06T17:36:25,Hyväksytty,1.1 2025_45_191,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eerola., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_192,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuossa muutama puheenvuoro sitten tosiaan edustaja Siponen piti puheenvuoron ja kritisoi ja ihmetteli sitä, miten perussuomalaiset tulevat menettelemään tässä asiassa, kun joka puheenvuorossa täällä kritisoidaan tätä esitystä, eli miten sitten äänestämme, äänestetäänkö heidän oman esityksensä mukaan sitten vai miten, mutta Siposelle tässä kerrottakoon, että kun hallituksessa ollaan ja hallituspuolueessa ollaan, niin silloin tietenkin äänestetään aina hallituksen esityksen puolesta, olkoon se kuinka huono tahansa, ja annetaan sitten näissä puheenvuoroissa kenties nuuskaa sille esitykselle. Viime kaudella, kun istuin tuossa varapuhemies Risikon paikalla, kuuntelin, kuinka suunnilleen joka kolmatta silloisen hallituksen esitystä keskustapuolueen edustajat täällä haukkuivat mutta sitten kuitenkin kiltisti äänestivät sen puolesta, tai jos eivät äänestäneet, niin sitten erotettiin ryhmästä tai jotain muuta väliaikaista rangaistusta tuli. Että näin se vain menee. Tällä esityksellä, arvoisa rouva puhemies, on ollut tarkoitus vastata ilmeiseen tarpeeseen, olkoonkin, että se sisältää monia merkillisiä kummallisuuksia, joita tässä on nyt ruodittu. Nikotiinipussit ovat tulleet markkinoille aika nopeasti ja osin sääntelemättä, ja nyt tätä asiaa ainakin yritetään korjata, ja hyvä niin. Tämä tupakkalain muuttaminen on tärkeä askel erityisesti nuorten suojelemiseksi ja harmaan kaupan rajoittamiseksi. Tässä esityksessä kielletään etämyynti ja se, että alaikäiset pitävät hallussa nikotiinipusseja, ja sitten asetetaan tiukat vaatimukset näille pakkauksille, mikä vähentää tuotteen houkuttelevuutta. Näitä makujakin nyt sitten vähennettiin niin, että poissa ovat lilja, ruusu ja kirsikkapuu. Perussuomalaiset tukevat linjaa, jossa näitä nikotiinipusseja ei kielletä kokonaan, mutta niitä säädellään tarkasti. Täyskielto taikka sitten liian tiukka sääntely voisi johtaa siihen tilanteeseen, että tuotteet siirtyisivät tällaiseen mustaan, pimeään tai harmaaseen talouteen, ja siitähän eivät tunnetusti hyödy muut kuin rikolliset. Tämän nikotiinirajan osalta tämä 16,6 on mielestäni vähän outo, mutta tämä valiokunnan ehdotus seurannasta ja mahdollisesta alentamisesta on sen sijaan järkevä — ehkä näin uskallan ajatella. Myös tämä matkustajatuonnin rajoittaminen henkilökohtaiseen käyttöön on selkeyttävä ja valvontaa helpottava ratkaisu. Nuorten suojeleminen on tärkeää, mutta se ei saisi johtaa sellaiseen säätelyyn, joka ohjaa laittomaan käyttöön. Tämä esitys pyrkii tältä osin tasapainoon, joten kannatan, kritiikistä huolimatta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-05-06T17:36:25,2025-05-06T17:39:36,Hyväksytty,1.1 2025_45_193,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sarkomaa., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_194,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva laki tuo savuttomat nikotiinituotteet tupakkalain sääntelyn piiriin, ja se on hyvä ja kannatettava asia. Jatkossa siis alle 18-vuotiaalle ei saa myydä eikä hän saa pitää hallussaan tai tuoda maahan mitään tupakan vastinetta. On mainiota, että tämä lakiesitys saadaan nyt maaliin. Erityisen tärkeänä pidän ja kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää, kuten koko hallitus, sitä, että ehkäisemme lasten ja nuorten nikotiinituotteiden käyttöä ja tuemme sitä työtä, mitä lasten ja nuorten kanssa tehdään esimerkiksi urheiluseuroissa, eli tuetaan sitä, etteivät alaikäiset tulisi nikotiiniriippuvaisiksi. Se on yksi tämän lain keskeinen tavoite. Ja tietenkin on mainiota, että esityksen myötä savuttomien nikotiinituotteiden käyttö on kielletty esimerkiksi esi- ja perusopetuksessa ja päiväkodeissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukio-opetusta antavissa oppilaitoksissa sisä- ja ulkotiloissa sekä leikkikentillä. Tämä antaa vahvaa tukea myöskin vanhempien vastuulle huolehtia lasten terveyden edistämisestä. On olennaista, kuten tässä mietinnössä on alleviivattu, että seurataan tämän sääntelyn toimivuutta ja tehdään sitten tarvittaessa muutoksia. On mainiota, että tämä hallitus on tarttunut tupakkalakiasiaan ja useita esityksiä on tullut. Maailma ei varmasti valmiiksi tule, ja tätä tarkkaa seurantaa itsekin tässä alleviivaan. Erityisesti haluan nostaa esille sen, että mietinnössä linjataan, että valtioneuvoston on aktiivisesti edistettävä kaikille Pohjoismaille sekä muille lähialueille yhteistä, mahdollisimman alhaista savuttomien nikotiinituotteiden nikotiinipitoisuutta sekä yhtenäistä sääntelyä, jolla sitten edistetään entistä paremmin kansanterveyttä. Mietinnössä painotetaan aivan oikein, että jatkovalmistelussa on edistettävä toimia, jotka vähentävät tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöä. Tuossa valiokunnan asiantuntijakuulemisessa nousi esille, että tupakkalain ikärajan nostaminen toimisi tehokkaana toimena nuorten aikuisten nikotiinituotteiden käytön aloittamisen vähentämiseksi. Siksi pidän tärkeänä, niin kuin tässä mietinnössäkin on, että tupakkalain jatkovalmistelussa ikärajan nostamista 20 vuoteen arvioidaan. Aivan erinomainen oli hallituksen puoliväliriihessä tekemä päätös nikotiinipussien, sähkösavukkeiden veron kiristämisestä. Se oli todellakin tervetullut, ja alkuvuodesta 24 nikotiinituote onkin otettu tupakkaverotuksen piiriin. Tuon tupakka- ja nikotiiniverotuksen kiristyksen odotetaan hillitsevän erityisesti nuorilla tuotteiden kysyntää. Tupakkalain uudistamistyössä savuttoman Suomen tavoittelua on jatkettava. Nostan esille asian, joka on erittäin tärkeä korjata: eli tupakkalaki suojaa tupakansavulta työpaikoilla ja julkisissa tiloissa mutta ei kotona. Koti on meille kaikille tärkeä paikka, jossa pitäisi saada olla rauhassa, mutta on ikävä tosiasia, että moni on kotonaan pakotettu kärsimään naapurin tupakansavusta. Tämä on täysin kohtuutonta ja täysin terveyspolitiikkamme vastaista. Nykyisin asuntoyhteisö voi siis kieltää tupakoinnin yhteisissä tiloissa, mutta asukkaiden parvekkeelle tai huoneistoon kiellon asettaminen on paljon vaikeampaa. Kunnan viranomainen voi taloyhtiön hakemuksesta tehdä päätöksen kiellon määräämisestä, jos tupakansavun kulkeutumista ei voida muilla keinoin estää. Mutta tämä vaatii hyvin pitkän ja kankean hakuprosessin ja on myöskin taloyhtiölle hyvin kallis, eikä siihen useinkaan ryhdytä, vaikka kaikki perusteet olisivat. Nostan esille sen, että maan hallitus on sitoutunut tarkemmin vaikeuttavien ja turhien säädösten karsimiseen ja hallituspuolueiden työryhmä on sopinut, että tupakointikiellon määräämisestä poistetaan edellytys kunnan päätöksestä ja kuulemisesta, ja tämä myös vahvistettiin puoliväliriihessä. Nostin tämän asian esille, kun viimeksi kävimme keskustelua tupakkalaista ja keskustelussa vastuuministeri Sanni Grahn-Laasonen hienosti näytti vihreää valoa tälle lakimuutokselle, jolla mahdollistettaisiin se, että taloyhtiön yhtiökokous todellakin voisi jatkossa enemmistöpäätöksellä kieltää häiritsevän tupakoinnin parvekkeella ja huoneistossa. Saamani tiedon mukaan tästä muutoksesta on esiselvitys tekeillä, ja toivomme, että saamme tämän lakiesityksen mahdollisimman pian eduskuntaan. Arvoisa puhemies! Totean, että savuton koti ei ole vain mukavuuskysymys, vaan kysymys on terveydestä ja turvallisuudesta. Tupakansavu on syöpävaarallinen seos, eikä sen pitoisuudelle sisäilmassa ole voitu asettaa turvallista rajaa. Passiivinen tupakointi aiheuttaa useita kansanterveydellisesti merkittäviä sairauksia sekä vahvistaa sairauksien oireita. Ja se, minkä totean lopuksi: passiivinen tupakointi on erityisen vaarallista lapsille ja raskaana oleville naisille. Siksi kiirehdin tuota uutta tupakkalakiesitystä, ehkä muitakin lakimuutoksia, muihin lakeihin tarvitsee pykäliä tehdä. Annan tukeni tälle tupakkalain mietinnölle ja toivon, että se saadaan mahdollisimman pian voimaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2025-05-06T17:39:40,2025-05-06T17:45:16,Hyväksytty,1.1 2025_45_195,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_196,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Kiitos, kunnioitettu puhemies! Tupakkatuotteiden myynnin alarajan nostaminen 20 ikävuoteen on kannatettava asia, vaikka sitä ei tässä varsinaisessa esityksessä ollutkaan. Meidän yksi tärkeimpiä tehtäviämme on suojella maassamme erityisesti lapsia ja nuoria. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tupakkalakia. Esityksellä toteutettaisiin hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan nikotiinipussit otetaan tupakkalain soveltamisalan piiriin ja niiden myynti sallitaan noudattaen niille asetettuja sääntöjä, joilla pyritään ehkäisemään nuorisokäyttöä, harmaata tuontia, harmaata taloutta ja laitonta kauppaa sekä torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta. Kyse on nuuskan kaltaisista tuotteista, jotka eivät sisällä tupakkakasvia, mutta sisältävät nikotiinia, ja jotka vastaavat käyttötarkoitukseltaan ja ulkoasultaan perinteistä suussa käytettäväksi tarkoitettua tupakkaa. Kaikkien tupakkavastikkeiden hallussapito ja maahantuonti kiellettäisiin alle 18-vuotiailta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian, ja kannatan tätä hallituksen esitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-06T17:45:16,2025-05-06T17:46:44,Hyväksytty,1.1 2025_45_197,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_198,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Erinäiset haittaverot, joihin tupakkatuotteet kuuluvat, ovat tarkkaa tasapainottelua. Toisaalta hinnat eivät voi olla liian matalat, jotta käyttö ei lisääntyisi, ja toisaalta eivät liian korkeat, jotteivät pimeät markkinat laittoman tuotteen osalta palaudu. Arvoisa rouva puhemies! Tupakkalain uudistuksella pyritään ehkäisemään nuorisokäyttöä ja laitonta kauppaa. Uudistuksella nikotiinipussien käyttö sekä hallussapito kielletään alle 18-vuotiailta lapsilta ja nuorilta. Hallituksen esitys tuo myös nikotiinipussit tupakkaverolain piiriin. Tämä nostaa nikotiinipussikiekkojen keskimääräistä hintaa 7—9 euron tienoille. Esityksessä on haasteita erityisesti nikotiinipitoisuuksien suhteen. Hallituksen strategia jatkaa Suomen pitkäaikaista linjaa tupakkatuotteiden suhteen: suoria kieltoja alaikäisille sekä pieniä ja maltillisia veronkorotuksia, jotta käyttö ja haitat vähenevät. On tärkeää, että savuttomien nikotiinituotteiden käyttö kielletään kaikissa lasten ja nuorten tiloissa. Esityksellä on tärkeä terveydellinen tahto. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-05-06T17:46:45,2025-05-06T17:47:58,Hyväksytty,1.1 2025_45_199,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Merinen poissa. — Edustaja Siponen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_200,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Vielä tarkennan tuota aiemmassa puheenvuorossa tekemääni esitystä, eli todellakin esitin, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseen 2 sisältämä lakiehdotus, jota sitten myöhemmin edustaja Mattila kannatti. Mutta tässä samassa yhteydessä voin vielä kommentoida tuota edustaja Eerolan puheenvuoroa varsin ystävälliseen sävyyn. Tässä nostin esille näitä perussuomalaisten puheenvuoroja ja muitakin puheenvuoroja, joissa tuotiin esille niitä samoja heikkouksia tässä esityksessä, mitä tässä keskustan vastalauseessa on. Tietenkin sen voi tulkita hieman myöskin vaikkapa kaksilla raiteilla ajamisena, kun täällä salissa kannatetaan [Mikko Lundénin välihuuto] näitä vastalauseen mukaisia ehdotuksia mutta sitten salissa äänestetään toisin. Tämä tietysti kuuluu asiaan. Muistelen, että edustaja Eerolan puheenjohtaja on tainnut joskus tässä salissa kutsua sitä myöskin ryhmäkuriksi ja on vastustanut sitä kovasti. Ei tästä sen enempää. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-05-06T17:48:04,2025-05-06T17:49:16,Hyväksytty,1.1 2025_45_201,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_202,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys, joka koskee tupakkalain muuttamista nikotiinipussien osalta, herättää kyllä monenlaisia kysymyksiä ja myöskin huolenaiheita. Vaikka esityksen tavoitteet nuorisokäytön ehkäisemiseksi ja laittoman kaupan torjumiseksi ovat tärkeitä, on syytä tarkastella myös kriittisesti näitä esityksen vaikutuksia ja toisaalta sitä toteutettavuutta. Ensinnäkin tämä nikotiinipussien myynnin luvanvaraisuus ja nikotiinirajojen asettaminen ovat toki askelia oikeaan suuntaan, mutta esityksessä ei ehkä ole riittävästi huomioitu valvonnan ja sääntelyn käytön toteutusta. Miten me varmistamme, että luvanvaraisuus todella estää alaikäisten pääsyn näihin tuotteisiin, ja onko valvontaviranomaisilla riittävät resurssit ja keinot valvoa näiden sääntöjen noudattamista? Toiseksi esityksessä sallitaan vain aikuisille tarkoitetut maut, kuten mentoli ja minttu. Toki tämä on ihan hyvä alku, mutta onko se riittävää? On olemassa riski siitä, että nuoret kuitenkin löytävät nämä tuotteet, ja kun se maku sieltä löytyy, mentoli tai minttu, niin kyllähän se nyt parempi on kuin se ihan tavallinen tupakan maku. En osaa näistä sanoa itse paremmin. En ole kokeillut enkä niitä meinaa kokeillakaan, mutta vähän huolissaan olen seurannut tätä keskustelua ja etenkin sitten myöskin näistä voimakkuusrajoista. Kuten täällä edellä kuulimme jossakin puheenvuorossa, niin Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa ollaan näitä rajoja laskemassa. Mutta tässä siis se, olisiko järkevämpää kuitenkin kieltää kaikki maut. Tämä toki tässä esityksessä on tällä mallilla. Ehkä hieman nolo oli myöskin se edellisen ministerin veivaus näiden makujen osalta. Tällaista ei pitäisi tapahtua meidän lainvalmistelussa. No, joka tapauksessa tässä on hyviäkin elementtejä. Mietin näitä siirtymäsäännöksiä, jotka voivat aiheuttaa vähän epäselvyyksiä, vaikeuttaa tätä lain toimeenpanoa, että ovatko nämä siirtymäajat riittävän selkeitä ja yksiselitteisiä, niin että kaikki osapuolet ymmärtävät, mitä heiltä sitten odotetaan. Tämä esitys etenee. Toivotaan, että pystymme jatkossa vielä jotenkin paremmin tarkastelemaan juurikin tätä, että mitä hyötyä, jos ajatellaan sieltä verotuksen näkökulmasta, ja toisaalta sitten näitä kansanterveydellisiä haittoja näiden osalta. Sanotaanko niin, että en ole täysin tyytyväinen tähän esitykseen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-05-06T17:49:16,2025-05-06T17:52:30,Hyväksytty,1.1 2025_45_203,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Merinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_204,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Teki mieli ottaa ihan puheenvuoro ja kiittää erityisesti perussuomalaisten riveistä tulleita reiluja puheenvuoroja, missä avoimesti pohdittiin. Minusta tuntuu, että tässä eduskunnan keskustelukulttuurissa aika harvinaista on, että me puhutaan omista esityksistämme jotenkin silleen inhimillisesti. Tuossa Mäenpää ja äsken te tosi kivasti otitte kantaa tähän asiaan. Asiat eivät vain ole aina niin yksipuolisia, että nyt kun ollaan oppositiossa ja hallituksessa, niin se oma juttu on vain huudettava ääneen. Silleenhän se nyt pääosin menee täällä, mutta on kivaa ja virkistävää kuulla tämmöisiä. Itse tuolla nuorten somealustoilla paljon aikaa viettävänä: Siellähän on tosi paljon keskustelua nuorten parissa tästä nikotiinipussihommasta. Varsinkin nuoret miehet tällä hetkellä vähän silleen trendinomaisestikin tekevät somea siitä, että he yrittävät lopettaa nikotiinipussien käytön. Kyllähän se on yllättävän kova tehtävä lopettaa nikotiinin käyttö. Kaikki, ketkä sen ovat tehneet, tietävät, että siihen sisältyy viikkojen huono olo, kaikenlaisia mielialavaikutuksia ja uneen ja fyysiseen kuntoon liittyviä asioita, ja se mieli yrittää väkisellä sanoa, että nyt pitäisi uudelleen ruveta käyttämään sitä tuotetta. Nythän meillä oli — ihan tässä muistaakseni kuukausi sitten — semmoinen uutinen, missä oli neurologia haastateltu, muistaakseni HUSin neurologia, joka sanoi, että he ovat nyt tunnistaneet tämmöisen uuden ilmiön, että 20—30-vuotiailla nuorilla miehillä on jopa aivoverenkierron häiriöitä liittyen nikotiinin runsaaseen käyttöön. Ehkä haluaisin vielä loppuun sanoa sen, että hirveästi kannustusta kaikille nuorille, ketkä yrittävät lopettaa nikotiinin. Pysykää kovana. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-05-06T17:52:30,2025-05-06T17:54:39,Hyväksytty,1.1 2025_45_205,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,Kiitos. — Edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_206,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Allekirjoitan kaiken, mitä edustaja tässä äsken sanoi. Kyllähän me kaikki varmasti toivoisimme nikotiinivapaata Suomea. Se ei vain ole tällä hetkellä ihan realismia, minkä takia meille tuli vähän yllättäen ja pyytämättä vuonna 23 huhtikuussa tämä Fimean tietynlainen vapauttaminen, jossa sitten jouduimme katsomaan siellä Säätytalolla, mitä teemme näille nikotiinipusseille. Mielestäni se, että tämä saaga saadaan pikkuhiljaa loppuun, on hyvä, koska tietyllä lailla me saadaan kuitenkin sääntelyn piiriin näitä nikotiinipusseja. Meillä on tälläkin hetkellä tuolla mitä tahansa makuja, jotka valitettavasti houkuttelevat monta nuortakin, plus sitten nämä nikotiinirajat, grammarajat, ovat todella korkeat. Nyt me saamme tämän sääntelyn piiriin ja sitten saamme tästä verotulojakin Suomeen. Tällä hetkellä todellakin tilanne on se, että siitä on saatu noin 150 miljoonaa vuodessa verotuloja, ja nämähän käytännössä tulivat ensimmäistä kertaa Suomeen. Tätä ennen sitä on haettu joko Ruotsista tai jostain muualta, mutta ensimmäistä kertaa saamme nyt myös verotuloja tästä Suomeen. En tiedä, tuleeko se toimimaan, että tässä nyt koetetaan esimerkiksi etämyyntiä kiertää, mikä tarkoittaisi sitä, että Ruotsistakaan ei saisi sitten netin kautta välittää, mutta sekin on hyvä yritys, joten voipi olla, että sitäkin kautta saamme verotuloja jäämään Suomeen. Tällä hetkellä tilanne on se, että noin 60 prosenttia näistä nikotiinipusseista on ostettu Suomesta ja 40 prosenttia on ostettu muualta. Selvää on, että nyt kun näitä makuja tullaan rajoittamaan entistä enemmän ja teemme veronostoja, niin todennäköisesti tämä tulee taas pyörähtämään sillä lailla, että epäilen, että alle puolet myydyistä tuotteista tulee Suomesta ja loput tulevat ulkomailta — olkoonkin, että silti me saamme näistä verotuloja. Hinta tulee olemaan kova, ja toivottavasti tämä itse asiassa hillitsisi nyt sitten tätä nikotiinipussien käyttöä Suomessa. Pääasia on nyt sitten se, että olemme saaneet nämä sääntelyn piiriin, pystymme nyt rajoittamaan tätä vähän ja sitä kautta pääsemään jollain lailla tämän ongelman päälle, mitä me emme ole pystyneet itse asiassa tekemään aikaisemmin. Joten aika näyttää, miten tässä tulee käymään, mutta se, että lainsäädäntö tulee ja siinä on selkeät pelisäännöt, on äärimmäisen hyvä asia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-05-06T17:54:39,2025-05-06T17:57:11,Hyväksytty,1.1 2025_45_207,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_208,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tänään käsittelemme siis hallituksen esitystä laiksi tupakkalain muuttamisesta. Haluan tuoda esiin hallituksen esityksestä vähemmän esillä olleen näkökulman, joka koskee nikotiinipussien myynnin sääntelyä tupakkalaissa. Ja kyllä, nyt tulee hivenen sitä toista puolta, mihin tässä keskustelussa on aika monta kertaa viitattu. Tahdon kiittää edustaja Meristä äskeisestä puheenvuorosta. Tässä tulee nyt kanssa minun henkilökohtainen mielipiteeni tähän asiaan. Ymmärtääkseni tässä lainvalmistelussa ei ole kuultu esimerkiksi yhtäkään kaupan alan toimijaa tai nikotiinipusseihin liittyvää yrittäjää. Kysynkin: miksi ei? Eivätköhän asiantuntijat ole kriittisiä lakia kohtaan, jos pyydetään asiantuntijoiksi vain heitä, jotka kannattavat esimerkiksi nikotiinipusseihin liittyviä rajoituksia. Puhumme kuitenkin nyt tuotteista, joita käytetään laajasti tällä hetkellä ja tullaan käyttämään jatkossakin, halusimme tai emme. On selvää, että nikotiinipusseista kertyy verotuloja valtiolle. Ja kyllä, meidän pitää suojella lapsia ja nuoria tupakka- ja nikotiinituotteiden haitoilta, mutta emme voi samalla sulkea silmiämme todellisuudelta vaan meidän pitää olla realistisia. Jos ja kun kieltämällä suurimman osan mauista siirrämme ostot ulkomaille, mitä jää jäljelle? Verotulot menetetään, mutta haitat jäävät Suomeen. Me tiedämme, että tuotteita saa yhtä helposti tilattua verkosta eri mauissa, eri vahvuuksilla ilman kotimaista valvontaa. Arvoisa rouva puhemies! Haluan myös kantaa huolta yrittäjyydestä. Jokainen tietää, missä taloudellisessa tilanteessa tämä maa on, ja se nyt vaan on kylmä fakta, että Suomi nousee tästä ahdingosta ainoastaan tukemalla suomalaisia yrittäjiä ja yrityksiä. Tämä nikotiinipussien makujen rajaaminen tulee varmasti vähentämään nikotiinipussien myyntiä, josta tulee kuitenkin Suomen valtiolle verovaroja. Uskallan väittää, että jos verrataan valtion kirstuun tulleita verotuloja tämän vuoden ensimmäinen kolmannes versus vuoden takaiseen, niin nikotiinipusseista saadut verot ovat varmasti merkittävästi elleivät jopa puolet lisääntyneet. No, tarkat luvut saamme varmaan joskus tietää. Nikotiinipussit ovat vähäkatteellisia tuotteita yrittäjille mutta monin kerroin tuottoisempia vähittäismyyjille kuin esimerkiksi tupakka, joka on vain ja ainoastaan valitettavasti palvelutuote. Silti näistä nikotiinipusseista saatu kate tuottaa summia, joilla yrittäjät ovat voineet palkata lisää työvoimaa kaupan alalle, puhumattakaan edelleenkin verotuloista valtiolle, jotka nyt valitettavasti uhkaavat poistua. Kysynkin: mistä korvaamme verotulot? Arvoisa rouva puhemies! Mielestämme me emme voi loputtomiin holhota ihmisiä. Tämä pätee niin moneen muuhunkin asiaan kuin kyseessä olevaan esitykseen. Tarvitsemme sääntelyä, joka on järkevää, realistista ja ennakoivaa — ei sellaista, että kielloilla siirretään ostot ulkomaille mutta ongelmat jäävät meille. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-05-06T17:57:17,2025-05-06T17:59:56,Hyväksytty,1.1 2025_45_209,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_210,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät miehet ja naiset! Käytin äsken puheenvuoron ja toin siinä näitä ongelmia esille. Itse haluan tarkentaa nyt vielä, että en siis toivo, että kukaan käyttäisi näitä tuotteita, se olisi parempi, kun nuoret eivät niitä käyttäisi ollenkaan, mutta kuten edustaja Lundén tuossa äsken toi esille, niin realismia on se, että niitä käytetään Suomessa joka tapauksessa. Jos me rajataan maut kahteen, niin se tarkoittaa sitä, että niitä muita makuja tilataan ulkomailta, sille me ei voida mitään. Me menetetään siinä ne verotulot, joilla niitä haittoja voidaan korjata tai vähentää tai terveyteen liittyviä asioita parantaa. Tämä on tosi mielenkiintoinen asia. Tässä on se veronäkökulma, on terveysnäkökulma. Sitten tähän on liittynyt, ehkä joku käytti täällä nyt tätä sanaa, korruptio sillä tavalla, että ne maut oli määritelty tietyiksi kuudeksi, jotka viittasivat vain yhteen yritykseen. Näitä makuja, minä arvioisin tosiaan, on 20, ja nyt kun ne rajataan kahteen, niin saattaa olla, että me menetetään verotuloista jopa 80 prosenttia, jopa 90 prosenttia. Eli tämä on vaikea asia, tämä on vaikea laki. Pitäisi ensin tietää tavoite, mitä me tavoitellaan. Tavoitellaanko me terveyttä? Jos me tavoitellaan terveyttä, niin nämähän pitäisi kieltää kokonaisuudessaan, mutta sitten se tuonti jatkuisi ulkomailta. Jos me tavoitellaan verotuloja, mikä sinänsä on tässä valtion taloustilanteessa minun mielestäni erittäin hyvä asia, koska haitat ovat täällä kuitenkin, niin tämä lakiesitys on verotulojen karttumisen kannalta huono. Tämä on tosi vaikea esitys. Tämä on jonkinlainen kompromissi, mikä on vaan muotoutunut tässä vuosien aikana. Tämä on vähän sama asia, että jos me haluttaisiin kieltää tämä kokonansa, niin miksei me kiellettäisi viinankin myyntiä. No, tiedetään, mihinkä kieltolaki johti. Tässä on ihan samat piirteet kuin kieltolain aikana. Sitä viinaa juodaan kuitenkin. Sitä tuodaan jostakin ihan samalla tavalla kuin tätä tuotetta tuodaan jatkossa varmaan Ruotsista tai muista maista, tätä on muissakin maissa. Verotulot me menetetään mielestäni tämän lain astuessa voimaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-05-06T18:00:04,2025-05-06T18:03:15,Hyväksytty,1.1 2025_45_211,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,Edustaja Siponen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_212,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tuossa edustaja Lundénin puheenvuorosta jäi mieleen, kun totesitte siinä, että ei ole kuultu kauppaa: Aloin ihan tarkistamaan näitä asiantuntijakuulemisia. Olin itse silloin ensimmäisellä kierroksella valiokunnassa, kun tätä käsiteltiin, ja silloin ensimmäisellä kierroksella ovat olleet Päivittäistavarakauppa ja Tupakkateollisuusliitto kuultavana. Varmaan heistä, ketkä ovat olleet valiokunnassa sitten toisella kierroksella, voi olla, että siinä oli ehkä vähän lyhyempi se kuultavien joukko, kun se asia käytiin toista kertaa läpi, mutta katsoin, että tasan vuosi sitten on Päivittäistavarakauppa ollut kuultavana. Mutta tähän vielä kommenttina, että minusta on hyvä, että tässä Lundén ja sitten myöskin Wallinheimo toivat esille näitä taloudellisia vaikutuksia kauppoihin, ja se on hyvä, että niitä nostetaan täällä myöskin esille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-05-06T18:03:15,2025-05-06T18:04:06,Hyväksytty,1.1 2025_45_213,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_214,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Jos aletaan oikein viilaamaan pilkkua, niin sanoin, että ”ymmärtääkseni”. En minä sanonut, että ei ole kuultu, vaan ”ymmärtääkseni”. Sen takia, kun minä en kuulu siihen valiokuntaan, niin minä en tarkalleen tiedä sitä asiaa, keitä kaikkia on kuultu, mutta ymmärtääkseni ei ole kuultu, koska minun tietojeni mukaan ei ollut riittävästi kuultu. Sitä minä haluan vain painottaa näitten asiantuntijoitten kuulemisessa, että minun mielestäni se on todellakin väärin, että 99,9 prosenttia on kuultu niitä, jotka vastustivat tätä asiaa. Ei voi kuulla koskaan ketään muuta. Sitten täällä selitellään paikalla ja pöntössä ja joka puolella, että ”asiantuntijoitten mukaan”. No totta kai se on sen mukaan, jos kaikki ovat sitä vastaan. Minusta tässä pitäisi kuulla puolin ja toisin. Se on ainakin minun mielipiteeni tästä asiasta. Minun mielestäni on älytön yhtälö se, että kaikki, ketkä niin kuin... Totta kai THL ja kumppanit ovat tätä vastaan, ja kaikkea muutakin ne ovat vastaan minun mielestäni. Niitä kuullaan siellä valiokunnissa, eikä esimerkiksi ketään kaupan alan yrittäjiä ynnä muita, tai nikotiinipussien myyjiä, näitä ei kuulla ollenkaan. Tätä minä tarkoitin. Sen takia minä pyydän anteeksi, mutta ”ymmärtääkseni”. Tätä minä ajoin takaa. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+8.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-05-06T18:04:08,2025-05-06T18:05:13,Hyväksytty,1.1 2025_45_215,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 4/2025 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on puolustusvaliokunnan mietintö PuVM 4/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_45_216,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksellä toteutetaan välttämättömiä Nato-jäsenyyden myötä tulleita muutostarpeita lainsäädäntöön. Muutoksilla varmistetaan, että Nato-yhteistyö voidaan toteuttaa tehokkaasti ja lainmukaisesti. Tarkoituksena on myös parantaa Puolustusvoimien kykyä vastaanottaa Naton tukea ja harjoitella yhteistyön puitteissa. Varmaan tärkeimpänä seikkana on asevelvollisten ja reserviläisten käyttö Nato-tehtävissä. Tässä asiassa on hyvä pitää selvänä seuraavat näkökulmat: Asevelvollisten suhteen säädökset perustuvat täysin vapaaehtoiseen suostumukseen. Vapaaehtoisten tehtävät eivät myöskään koske vaarallisia alueita, ellei kyse ole Suomen omasta sotilaallisesta puolustamisesta. Varusmiesten ja kertausharjoituksiin osallistuvien asevelvollisten palvelu ulkomailla ei muutu nykyisestä mihinkään. Asevelvollisuuslakia ehdotetaan muutettavaksi täten niin, että varusmiespalvelusta suorittava tai kertausharjoitukseen osallistuva asevelvollinen voitaisiin määrätä lyhytaikaiseen palvelukseen ulkomaille, mutta tämä määräys on kuitenkin suostumusperusteinen ja on rajoitettu vaarallisten tehtävien ulkopuolelle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+9.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-05-06T18:05:37,2025-05-06T18:07:01,Hyväksytty,1.1 2025_45_217,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 4/2025 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_218,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Haluan puolustusvaliokunnan jäsenenä tuoda tähän oman näkökulmani ja nostaa sieltä sen ehkä tärkeimmän asian esiin. Meillä on täällä ensimmäisessä käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle liittyen puolustusvoimista annettuun lakiin. Lisäksi on tarkoituksena muuttaa asiaan liittyen muitakin lakeja. Esityksellä toteutettaisiin pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaa, jonka mukaan hallitus arvioi Nato-jäsenyyteen liittyvät lainsäädäntömuutostarpeet ja käynnistää välittömästi niihin tarvittavat valmistelut. Lakimuutosehdotukset ovat olleet puolustusvaliokunnan käsittelyssä mietintöä varten, joten ajattelin kyseisen valiokunnan jäsenenä hiukan puhua aiheesta. Suuren yleisön kannalta huomio kiinnittyy varmasti lainkohtiin, jotka koskevat asevelvollisia. Puolustusvoimissahan on sekä palkattua henkilöstöä että palveluksessa olevia asevelvollisia. Asevelvolliset ovat taas joko a) varusmiespalvelusta suorittavia tai b) koulutuksen saaneita reserviläisiä. Vaikka Naton kannatus on vuoden 22 jälkeen ollut Suomessa korkeaa, on ollut myös kansalaisia, joilla on ollut aitoja huolia ja kysymyksiä puolustusliiton jäsenyyteen liittyen. Usein ne ovat liittyneet nimenomaan kysymyksiin varusmiesten ja reserviläisten tulevasta asemasta Nato-Suomessa. Onhan kyse meidän lähimmäisistämme, omasta isästä, veljestä, miehestä tai lapsesta. Nykyään luetteloon kuuluvat monessa perheessä toki myös naispuoliset henkilöt. Kansalaisten epävarmat ajatukset liittoutumisesta ovat voineet liittyä siihen, mihin asevelvollisia voidaan jatkossa Nato-jäsenyyden myötä lähettää. Pelkona mielessä on saattanut olla epämääräinen ajatus siitä, että varusmiespalvelusta suorittava perheenjäsen joutuu aivan yhtäkkiä Naton myötä vastoin tahtoaan esimerkiksi Turkkiin keskelle turkkilaisten ja kurdien aseellisia kahinoita. Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Olivatpa nämä edellä mainitut huolet ja kysymykset sitten kuinka yleisiä tai harvinaisia tahansa suomalaisten keskuudessa, niin mielestäni niihin tulee vastata asiallisesti ja avoimesti. Ja mikä olisi parempi paikka vastata niihin kuin hallituksen esitys, jossa osin näitä asioita käsitellään? Eli suomennettuna: jatkossakin reserviläiset lähtevät ulkomaille Naton joukkoihin vain ja ainoastaan vapaaehtoisuuteen perustuen samalla tavoin kuin on aikaisemmin lähdetty rauhanturvajoukkoihin tai kriisinhallintajoukkoihin. Puolustusvaliokunta toteaa ehdotetusta säännösmuutoksesta, että asevelvollisuuslain lähtökohta asevelvollisten palveluksesta ulkomaille säilyy ennallaan. Varusmiespalvelusta suorittavien ja kertausharjoitukseen osallistuvien asevelvollisten käyttäminen muuhun kuin Suomen sotilaalliseen puolustamiseen edellyttää edelleen nimenomaista suostumusta, siis vapaaehtoisuutta. Vaarallisiin tehtäviin asevelvollisia ei voida käyttää lainkaan silloin, kun kyse ei ole Suomen sotilaallisesta puolustamisesta. Lainaan vielä hieman ehdotettua lakitekstiä asiaan liittyen. Palveluksen järjestäminen ulkomailla: ”Varusmiespalvelusta suorittava tai kertausharjoitukseen osallistuva asevelvollinen voidaan määrätä lyhytaikaisesti palvelukseen ulkomaille, jos hän osallistuu nimenomaisen suostumuksensa mukaisesti Puolustusvoimista annetun lain 2 §:n 1 momentin 2 tai 4 kohdassa tarkoitettuun tehtävään eikä kyse ole Suomen sotilaallisesta puolustamisesta.” Lainaus toisesta kohdasta, 78 §: ”Palveluksessa olevan asevelvollisen määrääminen muuhun tehtävään kuin Suomen sotilaalliseen puolustamiseen. Tässä laissa tarkoitetussa palveluksessa oleva asevelvollinen voidaan palvelustehtävänään määrätä puolustusvoimista annetun lain 2 §:n 1 momentin 2—4 kohdassa tarkoitettuun muuhun kuin Suomen sotilaalliseen puolustamiseen liittyvään tehtävään. Palvelustehtävää suorittaessaan asevelvolliset eivät saa osallistua vaarallisten henkilöiden kiinniottamiseen, räjähteiden raivaamiseen, aseellista voimankäyttöä edellyttäviin tehtäviin eivätkä muihin 1—3 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä vastaaviin vaarallisiin tehtäviin.” Arvoisa puhemies! Edellä läpikäydystä käy hyvin ilmi, että aiemmin esittämäni kuvitteellinen tilanne varusmiespalvelusta suorittavien perheenjäsenien joutumisesta aivan yhtäkkiä Naton myötä vasten tahtoaan esimerkiksi Turkkiin keskelle turkkilaisten ja kurdien aseellista kahinaa on nimenomaan kuvitteellinen tilanne eikä todellisuutta. Sellaiseen ei suomalaisilla ole varaa. Toivottavasti hälvensin edes jonkun tätä keskustelua seuraavan pelkoja ja epäluuloja, jos sellaisia vielä jollakin kansalaisella on. Eli toistan vielä tämän ydinasian: jatkossakin reserviläiset lähtevät ulkomaille Naton joukkoihin vain ja ainoastaan vapaaehtoisuuteen perustuen. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+9.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-05-06T18:07:03,2025-05-06T18:13:22,Hyväksytty,1.1 2025_45_219,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 4/2025 vp,Edustaja Eerola., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_220,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä mietinnössä tosiaan käsitellään hallituksen esitystä, jonka tavoitteena on päivittää tätä meidän lainsäädäntöä Suomen Nato-jäsenyyden edellyttämällä tavalla. Tavoitteena on edelleen mahdollistaa tehokas ja laillinen yhteistyö Naton kanssa erityisesti ulkomaisen avun vastaanoton ja näitten yhteisharjoitusten osalta. Kuten tiedetään, niin Suomi on nyt osa puolustusliitto Natoa, ja se vaatii meiltä vastuullista ja entistä täsmällisempää lainsäädäntöä. Tämä käsiteltävänä oleva lakipaketti on välttämätön askel sen varmistamiseksi, että Suomen osallistuminen tämän liittokunnan toimintaan on tehokasta, laillista ja edelleenkin myös selkeästi säädeltyä. Mielestäni on tärkeää, että mietinnössä on säilytetty tämä selkeä periaate, jota puolustusvaliokunnan jäsen, edustaja Mäenpää tuossa seikkaperäisesti äsken kuvasikin, eli asevelvollisia voidaan lähettää ulkomaille ainoastaan heidän omalla suostumuksellaan ja silloinkin vain ei-vaarallisiin tehtäviin, ellei sitten ole kyse Suomen oman alueen puolustamisesta. Tämä on suomalaisen asevelvollisuusjärjestelmän kannalta ihan keskeinen luottamuskysymys. No, sitten reserviläisten osallistuminen Nato-tehtäviin on hieman toinen kysymys, joka vaatii vielä lisävalmistelua. On huolehdittava siitä, että lainsäädäntö ja palvelussuhteen ehdot tukevat tätä roolia selkeästi ja oikeudenmukaisesti. Pidän perusteltuna myös Puolustusvoimien turvaamistehtävien rajattua laajentamista, kunhan se tapahtuu tiiviissä yhteistyössä poliisin kanssa ja vain tilanteessa, jossa poliisi ei voi toimia. Eduskunnan rooli Nato-asioiden käsittelyssä on mietinnössä määritelty mielestäni viisaasti, eli kysymykset siirtyvät yhä selvemmin puolustuspolitiikan piiriin, jolloin puolustusvaliokunnalla on sitten päävastuu. Samalla on varmistettava perustuslakivaliokunnan esille nostama tiedonsaantioikeus, eli eduskunnalla on jatkossa oltava täysi pääsy tarvittavaan tietoon tämän asian tiimoilta. Arvoisa puhemies! Tämä käsiteltävänä oleva esitys ei mielestäni ole pelkästään ihan vain tekninen, vaan se kertoo siitä, miten Suomi toimii tässä uudessa asemassaan vastuullisena Nato-maana ja ennen kaikkea omista lähtökohdistaan omaa oikeusvaltioperiaatettaan kunnioittaen. Tietenkin kannatan tätä mietinnön pohjalta tehtyä hyväksymistä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+9.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-05-06T18:13:25,2025-05-06T18:16:34,Hyväksytty,1.1 2025_45_221,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 4/2025 vp,Edustaja Koskinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_222,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Itse tämä mietintö ja tässä käsiteltävät lainmuutokset ja muun muassa tuon eduskunnan tiedonsaannin korostaminen, jota edustaja Eerola edellä käsitteli, ovat saaneet laajan yksituumaisuuden taakseen. Tässä on vain mielenkiintoista, että puolustusvaliokunta on sitten lähtenyt jonkinlaiseen aluevaltaukseen tuolla yhdessä kohtaa — palaan siihen hetken kuluttua. Ulkoasiainvaliokunta totesi omassa lausunnossaan, että valiokunta yhtyy esityksen yleisarvioon, että Nato-jäsenyydellä on merkittäviä vaikutuksia puolustushallintoon ja puolustuspolitiikkaan. Samalla valiokunta korostaa, että Nato-jäsenyyden vaikutukset koskevat puolustuspolitiikan lisäksi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja Nato-asioiden kansallinen valmistelu edellyttää kokonaisvaltaista ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittista tarkastelua. Valiokunta korostaa tämän merkitystä erityisesti keskeisissä kansallista valmistelua ja päätöksentekoa edellyttävissä asiakokonaisuuksissa. Nopeassa muutoksessa olevassa turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössä ulko- ja turvallisuuspoliittisen arvioinnin merkitys korostuu entisestään, ja myös teknisissä kysymyksissä saattaa olla ulko- ja turvallisuuspoliittista merkittävyyttä. Ulkoasiainvaliokunta kiinnitti edelleen huomiota siihen, että hallituksen esityksessä on Puolustusvoimien tehtävien osalta todettu tarve päätöksenteon harkintaan tapauskohtaisesti kokonaisarviointiin perustuen. Valiokunta yhtyy huomioon kokonaisarvion merkityksestä ja katsoo myös tämän korostavan puolustuspoliittisen tarkastelun lisäksi ulko- ja turvallisuuspoliittisten näkökohtien huomioimista Natoon liittyvässä kansallisessa päätöksenteossa. Tämä oli siis ulkoasiainvaliokunnan linjausta ja vastaa sitä, mitä aikaisemmin Nato-sopimuksen käsittelyn yhteydessä on todettu eduskunnan osallistumisesta Nato-asioissa. Siellähän on käsittelyssä paljon paitsi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyviä myös esimerkiksi varautumiseen, meillä kansallisesti sisäministeriön toimialaan kuuluvia asioita ja eduskunnassa hallintovaliokunnalle kuuluvia asioita. On myös liikenne- ja viestintävaliokunnalle kuuluvia asioita mutta tietysti eniten ulkoasiainvaliokunnalle ja puolustusvaliokunnalle kuuluvia asioita. No nyt sitten yllättäen täällä puolustusvaliokunta on lähtenyt tarkastelemaan mietintönsä kappaleessa 22—25 asiaa siten, että Nato-asiat pitäisi keskittää puolustusvaliokunnalle ja että oikeastaan kaikki Natoon liittyvä on puolustuspolitiikkaa ja sen kautta puolustusvaliokunnalle kuuluvaa. Siellähän todetaan esimerkiksi: ”Valiokunta huomauttaa, että puolustusministeriö vastaa suurimmasta osasta valtioneuvoston Nato-asioiden valmistelusta” ja sitten, että: ”Puolustuspolitiikka tukee ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääriä. Suomen puolustuspolitiikan tavoitteena on Suomen turvallisuusympäristön ja voimavaroihin suhteutetun puolustuskyvyn ylläpitäminen, puolustuksen kehittäminen osana kokonaisturvallisuutta ja kansainvälisen puolustusyhteistyön syventäminen.” No, täälläkin esimerkiksi kansainvälisen puolustusyhteistyön syventäminen nimenomaan vaatii sitten valtiosopimuksia ja kokonaisarviointia ulkoasiainvaliokunnassa. Edelleen puolustusvaliokunta toteaa: ”Yhtäältä on tarkasteltava sitä, ovatko Nato-asiat ensi sijassa ulkopolitiikkaa vai puolustuspolitiikkaa ja toisaalta, millä valiokunnalla on johtoasema eduskuntaan tulevien Nato-asioiden käsittelyssä”. Täällä siis otetaan tällainen ennennäkemätön termi, että eduskunnassa pitäisi olla johtoasema jollakin valiokunnalla silloin, kun monessa valiokunnassa käsiteltäviä asioita on. Siinä edelleen puolustusvaliokunta toteaa: ”Korostuu se seikka, etteivät Nato-jäsenyyteen liittyvät päätökset enää ole, verrattuna aiempaan kumppanuusaikaan, erityisiä ulkopoliittisia signaaleja. Nato-asiat ovatkin suurimmaksi osaksi arkista puolustuspolitiikkaa Suomen osallistuessa Naton eri työryhmien ja komiteoiden toimintaan Brysselissä pääsääntöisesti puolustushallinnon virkamiesten toimesta.” Tähän huomautus, että tämä signaaliasia saattaa koskea esimerkiksi sitä, miten aiemmin kumppanuusaikana käsiteltiin erilaisia harjoituksia, Naton harjoituksiin osallistumista, mutta niiden osaltahan tällaista ei ole tietysti ollut enää lainkaan esillä jäsenyysaikana, ja on vaikea kuvitella, että jäsenyys olisi jotenkin rajaamassa niiden Natossa tehtävien päätösten ulkopoliittista merkitystä ja myöskin yleensäkin korkean tason päätöksiä Natossa, joka on poliittis-sotilaallinen yhteinen puolustusliitto. Yhteenvetona puolustusvaliokunta on todennut: ”Puolustuspolitiikan valmistelu ja päätöksenteko on pidettävä selkeästi yhdellä vastuutasolla eduskunnassa. Puolustusvaliokunnan tulee olla päävastuussa Nato-asioista silloin, kun käsittelyssä ovat selkeästi puolustuspolitiikan toimialaan kuuluvat Nato-kysymykset. Osallistumisessa Naton puolustukseen ja pelotteeseen on kyse nimenomaan puolustuspolitiikasta.” No, tässä voidaan taas tehdä vakava reunahuomautus, että tämän puolustuksen ja pelotteen rakentaminen Natossa on tärkeä osa sitä koko turvallisuuspoliittista ratkaisua, minkä takia me olemme siihen liittoon menneet. Sehän on äärimmäisen ulkopoliittinen kysymys, minkälaiseen pelotteeseen, puolustukseen osallistumme, minkälaisiin toimiin saamme Natolta apua ja minkälaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa harrastamme niin Naton jäsenenä kuin vaikkapa EU:n jäsenenä, jotta näihin äärimmäisiin puolustusliiton takaamiin apuihin ei jouduta turvautumaan. Kokonaisuutena tässä on aika outo sissitaktiikka käynnistetty. Meillä on ihan hyvin sujunut eduskunnassa tämä, että ulkoasiainvaliokunta ja puolustusvaliokunta hoitavat omilta rooteleiltaan keskeisiä Natoon liittyviä kysymyksiä, ja siinä ei kaivata ikään kuin alueen valtaamista yhä laajemmaksi tai jotain johtoaseman määrittelyä, vaan sitä, että hoidetaan Suomen etua ihan vakiintuneen työnjaon mukaisesti myös täällä eduskunnan valiokunnissa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+9.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-05-06T18:16:39,2025-05-06T18:23:46,Hyväksytty,1.1 2025_45_223,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Strandman poissa. — Edustaja Pekonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_45_224,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä käsiteltävänä olevassa esityksessä ehdotetaan muutoksia ulkomaalaislain sääntelyyn muun muassa turvapaikkapuhuttelupöytäkirjan tarkastamisen, kansainvälistä suojelua saaville myönnettävien matkustusasiakirjojen ja karkottamispäätösten täytäntöönpanon osalta. Keskeinen sisältö käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä on kansainvälistä suojelua hakevien oikeusturvan heikentäminen. Se jatkaa ulkomaalais‑ ja ihmisvihamielisten osauudistusten sarjaa, jota hallitus on viime vuodet toteuttanut. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan pöytäkirjan tarkastamisesta luopuminen turvapaikkapuhuttelun yhteydessä tulee lisäämään virheitä ja väärinymmärryksiä ja siten vaikeuttamaan mahdollista muutoksenhakuprosessia sekä lisäämään tuomioistuinkäsittelyiden todennäköisyyttä. Kyse on siis lisäyksestä hallinnolliseen kokonaistaakkaan ja toisaalta heikennyksestä puhuteltavien oikeusturvaan. Jatkossa puhuteltavan tulisi huolehtia pöytäkirjan tarkistamisesta itse jälkikäteen. Tämä edellyttää asiakirjan käsittelyä Maahanmuuttoviraston ulkopuolella mahdollisesti epäpätevien tai epäluotettavien tulkkien avustuksella ja tietoturvaltaan heikkojen viestimien kautta. Käytäntö edellyttäisi puhuteltavalta huomattavaa kyvykkyyttä toimia itselleen vieraalla kielellä ja vieraassa järjestelmässä vieläpä asiassa, joka saattaa olla hänen henkensä ja terveytensä kannalta ratkaiseva. Pöytäkirjan tarkistamisesta luopumisen lisäksi esitys sisältää muutoksia kansainvälistä suojelua koskeviin päätöksiin liittyvien karkottamispäätösten täytäntöönpanon nopeuttamiseksi sekä eräitä muita muutoksia, joiden sisältönä on kiristää eri tavoin kansainväliseen suojeluun liittyviä oikeuksia. Ollessaan osa sirpaleuudistusten sarjaa on ulkomaalaislain muutosten kokonaisvaikutuksia mahdotonta arvioida, eikä sitä ole tehnyt myöskään hallitus. On kuitenkin selvää, että yhdessä ja erikseen ne lisäävät todennäköisyyttä sille, että Suomi ei onnistu tunnistamaan kaikkia heitä, jotka kansainvälistä suojelua tarvitsisivat ja olisivat siihen oikeutettuja. Arvoisa puhemies! Ehdotan, että lakiehdotus hylätään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+10.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-05-06T18:24:29,2025-05-06T18:27:19,Hyväksytty,1.1 2025_45_225,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_226,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä ulkomaalaislain muuttamisesta. Maahanmuuttopolitiikka menee perussuomalaisten ansiosta tällä kaudella merkittävän paljon parempaan ja hallitumpaan suuntaan. Maahanmuuttopolitiikka siirtyy nyt pohjoismaisen tiukalle linjalle. Suomalainen yhteiskunta on tunnettu oikeudenmukaisuudesta ja lainkuuliaisuudesta. Periaatteena on ja pitääkin olla se, että jos tänne tullaan, täällä myös käyttäydytään maan tapojen ja lakien mukaisesti. Kuten jo asian ensimmäisessä käsittelyssä totesin, niin tällä ulkomaalaislain muutoksella tehostetaan kansainvälisen suojelun prosesseja ja yksinkertaistetaan hakemusmenettelyä, nopeutetaan karkottamispäätösten toimeenpanoa ja estetään suojelun saaneiden henkilöiden lomamatkat kotimaahansa. Nämä ovat erinomaisia esityksiä. Arvoisa puhemies! Ei ole oikein, että turvapaikkaa hakenut henkilö, joka pakenee kotimaansa vainoa, voisi yhtäkkiä lomailla siellä. Se osoittaa, ettei hän tarvitse suojelua vaan käyttää turvapaikka-asemaansa väärin. Tämän esityksen turvin myös tällaisiin väärinkäytöksiin hallitus puuttuu. Tämäkin muutos on osa hallituksen tekemää erinomaista turvallisuuspolitiikkaa, joka edistää maamme sisäistä turvallisuutta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+10.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-05-06T18:27:24,2025-05-06T18:28:49,Hyväksytty,1.1 2025_45_227,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_228,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta. Tällä hallituksen esityksellä heikennetään kansainvälistä suojelua hakevien oikeusturvaa. Tämä tosiaan kävi ilmi valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden lausunnoissa, ja siksi vihreät eivät voi tätä esitystä kannattaa. Totean myös sen, että on ongelmallista, että hallitus tuo näitä ulkomaalaislain uudistuksia eduskuntaan pieninä palasina, jolloin niiden kokonaisvaikutuksia on mahdotonta arvioida. Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Pekosen tekemää vastalausetta 2, jossa esitetään, että tämä lakiehdotus hylätään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+10.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-05-06T18:28:49,2025-05-06T18:29:39,Hyväksytty,1.1 2025_45_229,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_230,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! ”Suomi on suomalaisten turvapaikka”. Nuo neljä sanaa provosoivat osaa, sillä oikeus turvapaikkaan on mielletty maassamme lähinnä kehitysmaiden väestön rajoittamattomaksi oikeudeksi tulla ja jäädä Suomeen myös laittomia väyliä pitkin. Mitä tämän turvapaikkajärjestelmän törkeimpiin ja suurimpiin valuvikoihin tulee, maallikko voisi tosiaan luulla, että turvapaikka on tarkoitettu ihmisille, joilla ei yksinkertaisesti ole muuta vaihtoehtoa kuin paeta kotimaataan henkensä edestä. Voisi luulla, että turvapaikka myönnetään vain siinä tapauksessa, että paluu kotimaahan tarkoittaisi jälleen altistumista kotimaan vainolle tai hengenvaaralle. Voisi luulla, että tämä olisi turvapaikkajärjestelmän peruslogiikka, mutta näin ei kuitenkaan aina ole ollut. Suomessakin on vuosien ajan katsottu sormien läpi sitä, että suojelua saanut henkilö lomailee maassa, josta hän sanoo paenneensa kokemaansa vainoa. Esimerkiksi somaliperhe on voinut vierailla Somaliassa, kotimaassaan, jonka vainoa he nimellisesti ja virallisesti ovat paossa Suomessa. Jos ihminen kuitenkin aidosti pelkää tulevansa vainotuksi, miksi hän palaisi kotimaahansa vapaaehtoisesti? Miksi hän ottaisi sen riskin? Eikö vainoajilla olekaan sitä aitoa kiinnostusta heitä kohtaan, ja minne se vaino sitten on kadonnut? Pakeneminen jo määritelmällisesti edellyttää, että paikkaan ei voi palata. Palaaminen taas todistaa, että sinne voi palata. Jos paluu on mahdollinen jopa lomailumielessä, niin alkuperäinen pako ei ole voinut millään loogisella perusteella olla välttämätön vaan valinnainen, vapaaehtoinen. Tällöin pako ei ole puolestaan ollut hätätilanteesta johtuva suojeluhaku vaan esimerkiksi strateginen tai opportunistinen siirtyminen toiseen maahan, niin sanottua elintasosiirtolaisuutta. Tällaisissa tapauksissa ei ainoastaan hakijan oma kertomus menetä uskottavuuttaan vaan menetyksen kokee koko turvapaikkajärjestelmä, turvapaikkajärjestelmää kun ei luotu siirtolaiskanavaksi, sitä ei tarkoitettu ja luotu pysyväksi ja peruuttamattomaksi oikeudeksi jäädä maahan, saati sosiaaliturva-automaatiksi. Tämä leväperäinen suhtautuminen turvapaikkajärjestelmän väärinkäytölle johtaa siihen, että osa turvapaikkapäätöksistä ei perustu enää aitoon suojelun tarpeeseen. Tällöin suojelu ja sen tarve vääristyvät ja muuttuvatkin maahantulon mahdollistamiseksi vilpillisin keinoin. Jos järjestelmää ei valvota tarkasti ja väärinkäytöksiin ei puututa tehokkaasti, syntyy haitallinen kannustin: kannustin hakea turvapaikkaa ilman todellista suojelun tarvetta. Samalla kun järjestelmä kuormittuu perusteettomista hakemuksista, myös viranomaisten kyky erottaa aidosti suojelua tarvitsevat heikkenee. Lopulta järjestelmä alkaa toimia käytännössä maahantulon kanavana eikä viimesijaisena turvana hädässä oleville. Tästäkin meillä on niin Suomessa kuin Euroopassakin kokemusta. Vuodesta toiseen miljoonat hakevat EU:sta turvapaikkaa, ja enemmistö hakijoista ei sitä saa useankaan hakemuskierroksen jälkeen. EU:n alueelle heistä, laittomastikin maassa oleskelevista, jää silti moni, liian moni. Tähän asti monet viranomaiset ja poliittiset päättäjät ovat hyväksyneet järjestelmän hyväksikäytön hiljaa joko välinpitämättömyyttään, ideologista naiiviuttaan tai rasismisyytösten ja leimautumisen pelossa, mutta nyt sen sinisilmäisen politiikan arkkua naulitaan naula kerrallaan. Jos uhkaa ei ole, ei ole myöskään suojelun tarvetta. Tämä lakiuudistus panee täytäntöön sen, minkä olisi voinut luulla aina olleen itsestäänselvää: Jos voit lomailla maassa, jota väität pakenevasi, et tarvitse Suomesta suojelua tai turvapaikkaa. Eikä tätä voi loputtomilla uusintahakemuksilla muuksi muuttaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+10.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-05-06T18:29:49,2025-05-06T18:34:35,Hyväksytty,1.1 2025_45_231,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_232,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vasemmistoliiton puheenvuorossa todettiin, että tämä hallituksen esitys on jälleen kerran osoitus, epäsuora sitaattilainaus, ihmisvihamielisestä politiikasta. Eli siis onko se nyt ihmisvihamielistä politiikkaa Vasemmistoliiton mielestä, että hallitus esimerkiksi kiristää sitä, että jos tähän maahan on tullut turvapaikanhakija ja hän on saanut täältä turvapaikan ja sitten hän lomailee omassa kotimaassaan, siis siellä, mistä on hakenut turvaa Suomeen, niin sitten tämän perusteella peruutetaan tämä turvapaikka, sekö on nyt sitten ihmisvihamielistä politiikkaa? Nähdäkseni se ei ole ihmisvihamielistä politiikkaa, ja uskoakseni enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että se ei ole ihmisvihamielistä politiikkaa vaan se on järkevää politiikkaa suomalaisten ja Suomen kannalta. Siis koko järjestelmältä putoaa välittömästi pohja, jos me lähdetään liikkeelle siitä, että millä tahansa perusteilla voi hakea Suomesta turvaa ja sitten mennä lomailemaan sinne paikkaan, mikä on ollut niin vaarallinen, että siellä ei pystynyt olemaan, ja sitten se ei johda mihinkään toimenpiteisiin täällä kotimaassa, Suomessa. Totta kai sen pitää johtaa. Silloinhan ei ole kyse enää turvapaikan tarpeesta, jos pystyy lomailemaan siellä, mistä on apua lähtenyt aikoinaan hakemaan Suomeen. Nämä hallituksen uudistukset, mitä maahanmuuttopolitiikkaan tulee, eivät todellakaan ole ihmisvihamielistä politiikkaa, vaan ne ovat täysin järkevää politiikkaa, yleiseurooppalaista politiikkaa, mitä tehdään jo monissa muissa maissa. Toisaalta me ollaan nähty, mihin se — onko se sitten vasemmiston mielestä ihmisten kannalta positiivista politiikkaa — on johtanut esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa tai vaikka Britanniassa. No, se on johtanut siihen, että me ollaan nähty merkittävää yliedustusta erilaisissa rikostilastoissa näitten kehitysmaista tulleiden maahanmuuttajien osalta — raiskausrikoksissa, pahoinpitelyissä, väkivaltarikoksissa. Se on johtanut slummiutumiseen ja alueiden eriytymiseen, kaikkeen negatiiviseen kehitykseen, yliedustukseen sosiaaliturvassa. Ai niin, hups vaan, se on johtanut siihen muuten myös Suomessa. Pääkaupunkiseudulla tietyissä sosiaaliturvatukimuodoissa maahanmuuttajataustaisilla on merkittävä yliedustus. Ja totta kai se pahenee, mitä enemmän tänne tulee ihmisiä, koska ei mikään yhteiskunta kykene integroimaan niin isoja väestömassoja niin nopeassa ajassa kuin vasemmisto haluaisi. Ylipäätänsä se lähtöajatus siitä, että meidän pitää toimia jonain koko maailman sosiaalitoimistona, on hyvin mielenkiintoinen. Miksi ja millä resursseilla ja millä hinnalla, kysyn. Mehän tiedetään, että me eletään rajallisten resurssien maassa, ja nyt me tiedetään jo, ei pelkästään Suomesta vaan muualtakin Euroopasta, mihin se on johtanut, kun kehitysmaista on tullut merkittävissä määrin nopeassa ajassa todella paljon ihmisiä. Se on johtanut negatiivisiin lieveilmiöihin Suomessa. Jos sitä jatketaan, niin jossain kohtaahan meiltä loppuvat rahat ja jossain kohtaa myös suomalaisten kärsivällisyys alkaa loppumaan. Ja toisaalta, jos katsotaan erilaisia kyselytutkimuksia, aika moni suomalainen on hallituksen uudistuksista, mitä tulee maahanmuuttopoliittisiin uudistuksiin, samaa mieltä, paitsi vasemmisto. No, se on varmaan myös yleiseurooppalainen ilmiö, että te ette ole missään samaa mieltä näissä kysymyksissä, mutta ihmettelen, mihin se teidän linjanne perustuu. Perustuuko se kenties siihen, että on se niin kuin lähtökohtainen, sisäänrakennettu aatteellinen tarve auttaa kaikkia ja osoittaa solidaarisuutta ympäri maailmaa? Kysyisin vain, mihin se perustuu ja oletteko te pohtineet yhtään pidemmälle, että jos kaikkialle jaetaan vaan hyvää ja rahaa, niin jossain kohtaahan ne loppuvat, koska kuten sanoin aiemmin, me eletään rajallisten resurssien maailmassa, eikä meillä ole sellaiseen todellisuuteen varaa, mitä te haluaisitte edistää. Mutta joka tapauksessa hallituksen maahanmuuttopoliittiset kiristykset, mukaan lukien tämä, ovat jälleen kerran loistavia sekä Suomen että suomalaisten kannalta, ja niitä hallitus jatkaa määrätietoisesti, ja niitä pitää jatkaa myös tulevilla kausilla. Tämä linja, mitä nyt toteutetaan, on oikea suomalaisille ja pitkällä tähtäimellä vahvistaa myöskin tämän maan turvallisuutta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+10.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-05-06T18:34:43,2025-05-06T18:38:42,Hyväksytty,1.1 2025_45_233,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,Edustaja Eerola., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_234,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minulla ei alun perin ollut tähän asiakohtaan tarkoitus minkäännäköistä puheenvuoroa käyttää, mutta muutama edellä kuultu puheenvuoro provosoi ja inspiroi minut puhumaan ja muistelemaan aikoja, kun vuonna 1999—2011 työskentelin nimenomaan turvapaikanhakijoitten kanssa ja tulkkikeskuksessa ja vastaanottokeskuksessa ja sitten kotoutuksen parissa ja näin. Tämä ongelma, mikä tässä on nyt nostettu esille, on ihan todellinen, ja tämä oli jo silloin. Se, miksi itse aloin ajattelemaan näistä asioista näin niin kuin perussuomalaisittain, pohjautui siihen työkokemukseen, mikä minulla itselläni oli näitten henkilöitten kanssa. Eli henkilöt tulevat maasta x ja hakevat täältä turvapaikkaa, muuta oleskelulupaa ja saattavat olla jopa syömälakossa, uhata itsemurhalla, jos tulee käännytyspäätös, että ei voida palauttaa takaisin sinne maahan, siellä on niin kova hengenvaara. Mutta kas kummaa, sitten kun tulee se oleskelulupa, lähdetään saman tien lomailemaan sinne kotimaahan, mistä hetkeä aikaisemmin ollaan muka hengenhädässä paettu. Sitten saatetaan viettää siellä hyvinkin pitkiä aikoja, jolloin kaikki nämä tämmöiset kotoutustoimet, mitä aina peräänkuulutetaan, että kotouttamiseen pitäisi laittaa enemmän rahaa — minun mielestäni siihen ei tarvitsisi laittaa ollenkaan rahaa; kun mikään raha ei riitä, niin silloin yhtään mitään ei kannata laittaakaan — menevät ihan hukkaan jo tämän takia, kun nämä ihmiset viettävät kuukausitolkulla, jopa vuositolkulla aikaa niissä kotimaissaan, mihin muka eivät olleet voineet palata. Ennen kaikkea ehkä toivoisin, että siellä vasemmallakin laidalla salia, jos ette muuten ole huolissanne, niin olkaa huolissanne tyttöjen ja naisten oikeuksista. Näillä tytöillä jäävät ensinnäkin kaikki koulut käymättä, tai eivät nyt kaikki koulut, koska koraanikoulu tulee käytyä. Sitten ovat tämmöiset pakkoavioliitot, mistä tässäkin salissa ollaan paljon puhuttu, ja sitten myöskin ympärileikkaukset. Tämäntapaisten kohtaloitten vaara kasvaa, kun vanhemmat lähettävät lapsiaan sinne maahan, missä he eivät voi sitten itse asua. Tämä on ollut jotenkin minulle ihan absurdi ja järjetön asia ymmärtää, miten voi olla näin, että lomaillaan tai oikeasti jopa asutaan maassa, josta on paettu. Mutta nyt on hyvä. Kiitän hallitusta tästä asiasta ja kiitän hallintovaliokuntaa, että hallintovaliokunnan viisas enemmistö oli tähän päätynyt näin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+10.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-05-06T18:38:45,2025-05-06T18:41:28,Hyväksytty,1.1 2025_45_235,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_236,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä lakiuudistuksessa on kolme keskeistä muutosta, ja ilmeisesti näitä kolmea keskeistä muutosta kutsuttiin vasemmistoliiton edustajien puheenvuoroissa ihmisvihamielisiksi. Tämä on muotoilu, jota kuulin tänään aamulla alkajaisiksi eräältä vasemmistoliiton kollegalta ja tässä salissa nyt illan päätteeksi. Jos nyt puretaan, mitä se ihmisvihamielisyys konkreettisesti on: Ensimmäinen: Hallitus keventää turvapaikkaprosessia, siis käytännössä tehostaa sitä, koska turvapaikkapuhuttelun pöytäkirjoja ei enää tarvitsisi sanasta sanaan lukea tälle turvapaikanhakijalle vaan voidaan katsoa, mikä on tarkoituksenmukaista, mikä on tehokasta, mikä on aidosti välttämätöntä ja mikä on toisaalta turhaa. Eli hallitus keventää turvapaikkaprosessia. Toisena kohtana, mikä ilmeisesti niin ikään on ihmisvihamielistä: Hallitus tehostaa maasta poistamista. Siis tilanteessa, jossa ihminen on jo saanut päätöksen, että hänet tullaan käännyttämään, karkottamaan, kuitenkin joka tapauksessa maasta poistamaan, tähän asti näiden päätösten täytäntöönpanoa on pystytty lykkäämään ihan jo siitä syystä, että Suomi erottelee käännyttämiset ja karkotukset toisistaan. Näin ei toimita kaikissa Euroopan maissa. Se on johtanut Suomessa tilanteisiin, että järjestelmää voidaan hyväksikäyttää, lykätä maasta poistamisen täytäntöönpanoa vaatimalla oman hakemuksensa uudelleenkäsittelyä. Nyt tähän tartutaan tavalla, joka mahdollistaa maasta poistamisen tehokkaamman toteuttamisen. Äärimmäisen hyvää politiikkaa, juuri sitä, mitä tarvitaan sekä Suomessa että Euroopassa, kun meillä on valtavia ongelmia palauttaa kielteisiä päätöksiä saaneita, useitakin kielteisiä päätöksiä saaneita ihmisiä takaisin. Se on koko turvapaikkajärjestelmän peruste, että jokainen hakija ei saa turvapaikkaa ja ne, jotka eivät saa turvapaikkaa, pystytään palauttamaan tehokkaasti. Ja kolmantena keskeisenä, erityisesti periaatteellisesti ja symbolisesti tärkeänä muutoksena tässä lakiesityksessä, mikä ilmeisesti vasemmistoliitolle myös edustaa ihmisvihamielistä politiikkaa, hallitus tulee estämään ihan lainsäädännön tasolla sen, että kotimaassa ei noin vaan lomailla, jos ollaan Suomessa sitä kotimaata paossa ja täällä turvaa kotimaalta hakemassa. Kolme keskeistä muutosta suomalaiseen turvapaikkajärjestelmään ja maahanmuuttopolitiikkaan laajemmin edustavat ilmeisesti vasemmistoliitolle ihmisvihamielisyyttä, mutta minulle, perussuomalaisille ja Suomen hallitukselle tämä ilmentää tehokasta ja suomalaisystävällistä politiikkaa. Me pidämme huolta, että turvapaikkajärjestelmää ei väärinkäytetä, ja samalla pidetään huolta suomalaisista, suomalaisten turvallisuudesta ja Suomen taloudellisista resursseista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+10.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-05-06T18:41:28,2025-05-06T18:44:44,Hyväksytty,1.1 2025_45_237,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_238,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ei sitä kyllä liikaa voi korostaa, kuinka välttämättömiä ovat nämä maahanmuuttopolitiikan uudistukset, joita Suomi ja Suomen hallitus nyt vihdoin tekevät. Kyllähän meidän täytyy pystyä erottelemaan se. Ei me voida ajatella, että turvapaikkajärjestelmä on ikään kuin yksi joku siirtolaisuuden kanava, jota hyödynnetään, eli jos ei työperäisen puolelta päästä, niin sitten tullaan turvapaikkajärjestelmän kautta. Ja vaikka sinä et edes saisi turvaa eli toisin sanoen et olisi oikeutettu siihen turvapaikkaan, niin sitten lähdetään semmoisen valituskierrerumban kautta sellaiseen lopputulokseen, jossa tätä kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta Suomen on lähes mahdotonta karkottaa, koska se vaan pyörii siellä valitusrumbassa ympyrää vuosikaudet, mikä on johtanut Suomessakin siihen, että meillä on merkittävästi ollut ihmisiä, jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen, ja siitä huolimatta he ovat edelleen useiden vuosien jälkeen Suomessa, joissakin tapauksissa jopa kadonneet viranomaisilta. Siis sehän on suomalaisvihamielistä, veronmaksajavihamielistä politiikkaa, että me ollaan luotu maahanmuuttopolitiikkaan ikään kuin kanava ja järjestelmä, joiden kautta voi tulla ihmisiä ja joiden kautta he pystyvät hyväksikäyttämään tätä yhteiskuntaa, meidän maatamme ja meidän veronmaksajia siten, että tänne voi tulla millä tahansa ehdoilla eikä tarvitse edes lähteä pois. Ja sitten vielä se naurettavin kuriositeetti, että sinä voit saada Suomesta turvapaikan, ja heti kun sinä olet saanut sen, sinä voit lähteä lomailemaan sinne, mistä sinä olet apua hakenut. Totta kai tällaiset asiat pitää pystyä estämään lain tasolla. Mitä tulee näihin toimiin, mitä hallitus tekee, niin nämä ovat todella järkeviä uudistuksia. Kuten aiemmin tuossa pönttöpuheessa totesin, niin me ollaan nähty, mihin hallitsematon humanitäärinen maahanmuutto on johtanut. Se on johtanut ongelmiin, se johtaa sosiaalitukien yliedustuksiin tietyillä väestöryhmillä, rikostilastoihin, raiskaustilastoissa näkyy näitä — erilaisia ongelmia, jotka pitkällä aikavälillä eivät aiheuta mitään hyvää tälle yhteiskunnalle. On positiivista, että nyt pelisääntöjä selkeytetään ja ne ovat kristallinkirkkaat jatkossa kaikille, ja ennen kaikkea, että suomalaista veronmaksajaa ja suomalaista yhteiskuntaa ei jatkossa pidetä pilkkana. Se olisi ihmisvihamielistä, jos me jatkettaisiin tällä nykymenolla, jossa käytännössä millään säännöillä ei ole mitään merkitystä — voit tulla minkä kanavan kautta tahansa Suomeen ja sitten vielä pyörittää täällä jotain hakemus‑ ja valitusrumbaa vuosikaudet ja pitää pilkkana suomalaisia. Ei. Se olisi ihmisvihamielistä politiikkaa. Tämä politiikka, mitä hallitus tekee, ei ole ihmisvihamielistä vaan järkevää politiikkaa. Ja hyvät suomalaiset, toivon, että koskaan tässä maassa enää ei vasemmisto pääse määrittelemään sitä, miten maahanmuuttopolitiikkaa toteutetaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+10.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-05-06T18:44:45,2025-05-06T18:47:24,Hyväksytty,1.1 2025_45_239,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_240,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä muutama kysymys, minkä haluan osoittaa vasemmistoliiton suuntaan, joka on voimakkaimmin Suomessa vastustanut käytännössä jokaista tämän hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, koski se turvapaikanhakijoita, kiintiöpakolaisia, perheenyhdistämisiä tai jotain muuta maahanmuuton muotoa. Kysyn vasemmistoliitolta: ajatteletteko te, että oikeus hakea turvapaikkaa on rajoittamaton? Toisena kysymyksenä: ajatteletteko, että oikeus jäädä Suomeen turvapaikan hakemisen jälkeen on rajoittamaton? Nämä ovat sellaiset kaksi keskeistä kysymystä, jotka tulisi kysyä jokaisen maahanmuuttopoliittisen keskustelun aluksi, jota vasemmistoliiton tai ylipäätään poliittisen vasemman laidan kanssa käydään — onko aina oikeus tulla Suomeen, ja onko aina oikeus jäädä Suomeen — ja sen jälkeen voidaan mennä yksityiskohtiin. Jos ajatellaan, että aina on oikeus tulla Suomeen, niin varmasti tällaisesta mielenmaisemasta, kansainvälisten sopimusten kunnioittamisesta käsin voidaan ajatella, että kaikki Venäjän tänne puskemat, masinoimat ihmiset otetaan vastaan meidän prosesseihin, oli sillä minkälaisia poliittisia ja sisäpoliittisia seurauksia hyvänsä. Kaikki otetaan sisään, oli tilanne mikä hyvänsä, oli kyse spontaanista tai järjestetystä, välineellistetystä maahantulosta. Ja sen me olemme nähneet, kun täällä kyseistä lakia, siis lakia välineellistetyn maahantulon torjumiseksi, niin sanottua rajalakia tai käännytyslakia, on käsitelty. Vasemmistoliitto on johdonmukaisesti vastustanut. Mutta vielä mielenkiintoisempi kysymys kysyä on se, että jos Suomeen on kertaalleen päästy, oli se turvapaikanhakijana tai millä tahansa muulla oleskeluluvalla, onko aina oikeus jäädä Suomeen. Onko olemassa tilanteita, joissa syvin poliittinen vasen laita ajattelisi, että Suomesta pitäisi poistaa ihminen? En nimittäin muista kovin montaa puheenvuoroa vasemmistoliitosta, joissa olisi hyväksytty ihmisten poistaminen maasta, jos heillä ovat esimerkiksi työt loppuneet, jos heillä on se perheside katkennut, jonka perusteella he ovat tänne tulleet, jos heillä ovat opiskeluissa esimerkiksi jääneet tietyt rajat täyttymättä tai jos esimerkiksi siellä kotimaassa turvallisuustilanne on parantunut — tai vaikka ihminen olisi syyllistynyt täällä vakaviinkin rikoksiin, harvoin kuulen vasemmistoliitosta yhtäkään puheenvuoroa, jossa oltaisiin huolissaan siitä, että nämä ihmiset eivät poistu ja heitä ei saada poistettua maasta. Olisi ilo kuulla joskus vastauksia näihin kysymyksiin, koska maahanmuuttopoliittista keskustelua ei voida järkevästi käydä, jos emme tiedä sitä, mikä on ihmisten lähtökohtainen ajattelutapa. Onko se syvän ideologisen voimakas — kaikki tänne, rajat auki, rajattomasti — [Puhemies koputtaa] vai onko se pragmaattinen, jossa mietitään maan kantokykyä, turvapaikkajärjestelmän eheyttä ja toisaalta myös sitä, millaisia vaikutuksia sillä on meidän turvallisuudelle ja meidän yhteiskunnalle?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+10.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-05-06T18:47:24,2025-05-06T18:50:56,Hyväksytty,1.1 2025_45_241,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_242,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Vigelius esitti itse asiassa hyviä kysymyksiä. Harmikseni ne esitettiin tosin vasemmistoliiton suuntaan, mutta koska oletettavasti sieltä emme näihin vastauksia tule kuulemaan, niin pyrin itse pohdiskelemaan niitä. Minä jotenkin ajattelen itse tämän sinänsä myös mielenkiintoisena, koska vasemmistoliitto hyvin usein kritisoi — no, toki muukin salin vasen laita — näitä hallituksen maahanmuuttopoliittisia kiristyksiä milloin milläkin verukkeella. Mutta tavallaan se niin kuin periaatteellinen tausta siellä, mihin se raja vedetään teidän politiikassanne: Ovatko esimerkiksi kaikki tervetulleita tänne? Jos saa kielteisen päätöksen, pitäisikö senkin jälkeen saada jäädä Suomeen? Kuinka kauan saa olla vaikka työluvalla työttömänä Suomessa? Missä ne rajat menevät? Onko niitä rajoja edes ollenkaan? Mutta joka tapauksessa, mitä minä itse olen pohtinut, sehän on siinä mielessä nurinkurista, että vasemmisto ehkä voimallisemmin ainakin omien puheidensa tasolla kannattaa ja uskoo hyvinvointivaltion pyyteettömyyteen ja sen olemassaoloon. Se on puolustamisen arvoinen asia, ja näin uskoakseni hyvinvointiyhteiskuntaa puolustaa lähtökohtaisesti koko tämä sali, mutta se on hirveän huonosti yhteensovitettavissa laajamittaiseen humanitääriseen maahanmuuttoon, ja uskoakseni ehkä vasemmiston monet toimijatkin sen ymmärtävät mutta eivät sitä tietenkään ääneen pysty sanomaan syystä tai toisesta. Joka tapauksessa, jos me ajatellaan, että me ollaan nyt nähty, mihin nämä lukemat, mitä suurin piirtein Eurooppaan on tullut vähän maasta riippuen tai vaikka Suomeen humanitäärisiä maahanmuuttajia tai siirtolaisina muuten kehittyvistä ja kehitysmaista, ovat johtaneet — kuten on aiemmin kuvailtu, riippuvuuteen sosiaalituista, yliedustukseen, nettovaikutus julkiseen talouteen lähtökohtaisesti negatiivinen — niin ymmärretään varmaan se, että jos tämä väkimäärä tuplataan tai vaikka viisinkertaistetaan, niin meidän hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja vaan yksinkertaisesti pettää, ei kestä. Sitä vaan, että miten te ajattelitte yhteensovittaa tämän teidän maahanmuuttopoliittisen linjan, jossa siis autetaan kaikkia, jotka apua tarvitsevat, vailla mitään rajoitteita resursseista: miten se yhteensovitetaan tämän hyvinvointivaltion rahoituksen kanssa? Se on ehkä minun isoin kysymykseni. Tai onko teillä mitään ajatuksia siitä, että kun me ollaan nähty nämä lieveilmiöt, niin miten te itse puuttuisitte niihin? Minä en ole nähnyt. No okei, todetaan, että teidän ykkösargumenttinne on se, että lisätään kotoutumista ja lisää rahaa kotouttamiseen ja lisää näitä piirileikkejä ja lisää ties sitä sinun tätä, pitää kertoa Suomen lait. Kyllähän niiden nyt lähtökohtaisesti pitäisi olla ihan selviä, että joo, kun sinä kävelet tuolla kadulla, niin sinulla ei ole mitään oikeutta koskea toiseen ihmiseen, ja näin poispäin, mutta jostain syystä se ei vaan ole selvää. Olen ihmetellyt, miten te yhteensovitatte tämän teidän politiikkanne tähän vallitsevaan todellisuuteen, mitä maahanmuutosta on seurannut. Oletan, että vastauksia tähänkään ei saada kuten niin moneen muuhunkaan asiaan valitettavasti. [Vesa Kallion välihuuto]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+10.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-05-06T18:50:56,2025-05-06T18:53:59,Hyväksytty,1.1 2025_45_243,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_244,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä yksi näkökulma, minkä haluan tuoda tähän turvapaikkapoliittiseen keskusteluun, on se, että tämä on myös ennaltaehkäisevää ja varautuvaa lainsäädäntöä. Monesti puhutaan vasemmiston suulla ja itse asiassa myös poliittisessa keskustassa erityisen paljon ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista maailmassa. Jos me ajattelemme, että ilmastonmuutos tai erilaiset nälänhädät, kuivuus ja vastaavanlaiset ilmiöt voivat tulevaisuudessa pistää koviakin määriä ihmisvirtoja liikkeelle tuolta Afrikasta kehittyvistä maista, joissa väestö muutenkin kasvaa kovaa vauhtia — siis puhutaan moninkertaistumisesta tämänkin vuosisadan aikana — niin meillä saattaa olla suuret määrät ihmisiä, miljoonittain ihmisiä, liikkeellä. Kun vuosi sitten katsoin lukuja, niin käsittääkseni maailmanhistoriassa ei koskaan ole ollut niin suurta määrää kotinsa jättäneitä kuin mitä tällä hetkellä, ja myös kotimaansa jättäneiden määrä on ennätyksellisen korkealla tasolla. Jos me ajattelemme, että tässä samanlaisessa tilanteessa esimerkiksi Afrikan väkiluku tulee kasvamaan moninkertaiseksi tämän vuosisadan aikana, niin meillä on käsillämme mahdollisesti hyvin suuria siirtolaisvirtoja, joita alkaa ohjautumaan lähialueille, myös Eurooppaan meriteitse, maateitse ehkä myös meille vihamielisten valtioiden järjestäminä, kuten olemme nähneet Venäjän toimesta omalla itärajallamme ja toisaalta Valko-Venäjän toimesta Puolan, Baltian maiden rajoilla — puhutaan sielläkin viimeisen parin kolmen vuoden aikana noin 150 000 laittomasta rajanylitysyrityksestä. Oli kyse sitten spontaaneista tai järjestetyistä siirtolaisvirroista, näitä on varmasti edessä tulevina vuosikymmeninä. Jos meillä ei sen tilanteen varalta ole lainsäädäntö kunnossa sekä siellä rajalla, turvapaikkaprosessissa että sitten erilaisten oleskelulupien suhteen, niin meillä on vakava ongelma käsillämme, ja siinä kohtaa, kun maahan on tullut lyhyessä ajassa kymmeniätuhansia, pahimmillaan ehkä yli 100 000 turvapaikanhakijaa, on hyvin vaikea lähteä pikaisella tahdilla lainsäädäntöä muuttamaan ja järkevöittämään. Silloin meillä saattaa olla käsillä myös sisäpoliittinen kriisi, joka kaataa hallituksia ja joka saa oppositionkin sekaisin. Siksi on tärkeää etukäteen varautua siihen, että meillä on kunnossa rajaturvallisuus, niin että me voimme sulkea Suomen rajat, jos me niin päätämme, mutta että meillä myös on tehokas se turvapaikkaprosessi siltä osin kuin se on käytössä ja myös se lainsäädäntö, joka oikeuttaa tai ei oikeuta jäämään Suomeen. Kaikkien näiden osasten on oltava kunnossa pahimman varalta, ja siksi näitä lakiuudistuksia pala palalta, naula naulalta viedään [Puhemies koputtaa] täällä eduskunnassa läpi tämän hallituksen toimesta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+10.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-05-06T18:54:00,2025-05-06T18:57:19,Hyväksytty,1.1 2025_45_245,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_246,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä viimeinen näkökulma tähän maahanmuuttopoliittiseen keskusteluun, minkä vasemmistoliitto nosti väittäessään hallituksen politiikan — ja todennäköisesti osoittaen sormella perussuomalaisia — olevan ihmisvihamielistä politiikkaa. Sellainen näkökulma, että itse asiassa ei todellakaan. Jos ajatellaan sitä tiukkaa humanitääristä maahanmuuttopoliittista linjaa, mitä perussuomalaiset ajavat, niin ne, jotka siitä loppupeleissä Suomessa viime kädessä hyötyvät, ovat nähdäkseni hyvin pienituloiset ihmiset, joilla ei ole taloudellisia resursseja vaikuttaa siihen ilmiöön, joka syntyy. Otan esimerkin. Jos mennään nyt vaikka Ruotsiin, ajatellaan siellä alueita, jotka ovat eriytyneet hyvin voimakkaasti, jotka ovat gettoutuneet ja joissa poliisillakin alkaa olla vaikea toimia, niin ketkä niiltä alueilta muuttavat ensimmäisenä pois? No sieltähän muuttavat pois ne perheet ja ne ihmiset, joilla on taloudelliset resurssit siihen eli esimerkiksi mahdollisuus vaihtaa työpaikkaa, työskennellä etänä tai muuten merkittävästi varallisuutta, joka mahdollistaa esimerkiksi asuinpaikan vaihtamisen ja lapsille koulupaikan hakemisen jostain muualta kuin siltä alueelta, joka on alkamassa eriytyä. Tässä tapauksessahan viime kädessä sinne alueelle tuppaavat valitettavasti jäämään ne ihmiset, joilla ei ole esimerkiksi niitä taloudellisia edellytyksiä lähteä pois sieltä omasta kotipaikastaan, jonka alueen turvallisuuskehitys on heikentynyt. Tämä samahan on myös edessä Suomessa tietyillä alueilla. Jos katsotaan vaikka pääkaupunkiseutua tai muita suurempia kaupunkikeskittymiä, niin kyllä sielläkin nähdään jo, mitä vaikutuksia sillä on. Tiedetään, että Suomessa harjoitetaan jo koulushoppailua. Vanhemmat siirtävät omia lapsiaan pois tietyistä kouluista, joissa S2-oppilaiden osuus on merkittävä, tai muutetaan esimerkiksi tietyiltä Itä-Helsingin alueilta pois, muutetaan sitten Kirkkonummelle, Tuusulaan, Järvenpäähän, täältä Helsingistä pois. Ja sitten tietysti osa muuttaa tänne keskustaan, ne, joilla kaikista eniten on varaa. Tämäkö on sitä heikoimman puolella olemista, pienituloisen puolella olemista, että tieten tahtoen luodaan sellainen maahanmuuttopolitiikka, joka pitkällä tähtäimellä aiheuttaa lieveilmiöitä tähän yhteiskuntaan, ja sitten vain kaikki ongelmat, joita siitä syntyy, pyyhitään pois sillä, että pitää tehdä paremmin kotouttamista, pitää tehdä paremmin kotouttamista? No hyvin on mennyt — ei ole mennyt. Kun katsotaan ihan sama mitä maata Euroopassa, missä on systemaattisesti lyhyessä ajassa paljon ihmisiä tullut humanitäärisen maahanmuuton väyliä pitkin, niin ei ole onnistunut missään, koska integroiminen isojen massojen osalta lyhyessä ajassa on lähes mahdotonta, varsinkin kun tullaan täysin eri kulttuurista täysin erilaiseen yhteiskuntajärjestykseen ja maailmaan. Sen takia tiukka maahanmuuttopolitiikka on Suomessa ennen kaikkea sen pienituloisen ihmisen etu, jolla ei ole taloudellisia edellytyksiä rakentaa talon ympärille muureja tai muuttaa toiselle paikkakunnalle ja siirtää lapsiansa turvallisempaan kouluun. Se on eritoten pienituloisen suomalaisen etu. Tämä vasemmistolle tiedoksi. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+10.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-05-06T18:57:19,2025-05-06T19:00:20,Hyväksytty,1.1 2025_45_247,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2024>>>Kertomus K 12/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ensimmäisen puheenvuoron käyttää edustaja Wallinheimo. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_45_248,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2024>>>Kertomus K 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen nyt eduskunnalle Yleisradion hallintoneuvoston kertomuksen vuodelta 24. Tämä kertomus antaa kattavan kuvan Ylen julkisen palvelun toteutumisesta, sen luotettavuudesta, kehityksestä ja huoltovarmuudesta, jotka ovat suomalaiselle yhteiskunnalle keskeisiä. Yle on säilyttänyt asemansa yhtenä Suomen luotetuimmista instituutioista. Reuters-instituutin tutkimuksen mukaan 85 prosenttia suomalaisista pitää Ylen uutisia luotettavina ja viikoittainen tavoitettavuus ylittää edelleen 90 prosenttia. Ylen arvostus pysyy myös korkeana. Taloustutkimuksen mukaan Yle Areena sijoittuu Suomen kuudenneksi arvostetuimmaksi brändiksi ja Yle itse nousi sijalle 10. Mediabrändien arvostuksessa Yle ja Yle Areena säilyttivät kärkipaikkansa. Ylellä on, arvoisa puhemies, takana vilkas vuosi, johon sisältyy useita uudistuksia ja muutoksia yhtiön toimintaympäristössä. Ylen julkista palvelua kehitettiin, jotta se vastaisi nopeasti muuttuviin suomalaisen yleisön tarpeisiin. Vuosi 24 toi mukanaan merkittäviä harppauksia erityisesti digipalveluiden kehityksessä. Ylen digipalvelujen aktiivisten käyttäjien määrä kasvoi merkittävästi, mikä osoittaa, että Yle on kyennyt vastaamaan yleisön muuttuneisiin mediakäyttötottumuksiin. Digitaalisen kehityksen ohella huoltovarmuus on ollut yhä keskeisemmässä roolissa myös median kentässä. Tämä on elintärkeää suomalaisen yhteiskunnan toimivuuden ja kansalaisten turvallisuuden näkökulmasta. Vuoden aikana Yle hoiti huoltovarmuustehtävänsä muun muassa järjestämällä mittavan valmiusharjoituksen valtakunnallisen TIETO24-harjoituksen yhteydessä. Yle harjoitteli koko laajan tarjontansa ylläpitämistä kriisioloissa ja uutena avauksena esimerkiksi valmiutta tehdä uutislähetyksiä Ruotsista osana pohjoismaista varautumisyhteistyötä. Ylen tekoälyn käyttöä taas ohjaavat Ylen vastuullisen tekoälyn periaatteet, ja vuoden aikana yhtiö laati painopistealueet, jotta tekoälyä pystytään hyödyntämään toiminnan tukena entistä järjestelmällisemmin. Tekoälyn käyttöön liittyvistä lopputulemista vastaa aina ihminen. Arvoisa puhemies! Hallintoneuvoston tehtävänä on paitsi arvioida julkisen palvelun toteutumista myös varmistaa, että Yleisradio toimii avoimesti, läpinäkyvästi ja tehokkaasti. Olemme viime vuosina alkaneet korostaa näitä periaatteita entistä vahvemmin. On tärkeää, että Ylen toiminta ja päätöksenteko ovat selkeitä ja ymmärrettäviä koko yhteiskunnalle ja että julkisia varoja käytetään vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Arvoisa puhemies! Yleisradio on paljon muutakin kuin uutisia ja viihdettä. Se on kulttuurin vaalija, yhteiskunnallisen keskustelun mahdollistaja ja demokraattisen yhteiskunnan vahvistaja. Hallintoneuvosto tekee työtä sen eteen, että Yle pystyy täyttämään tämän laajan tehtävänsä laadukkaasti ja monipuolisesti myös tulevaisuudessa. Toivon, että tämä kertomus tarjoaa eduskunnalle hyvän perustan arvioida Yleisradion julkisen palvelun toteutumista ja kehitystä. Kiitän eduskuntaa hallintoneuvoston työn tukemisesta ja yhteistyöstä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+11.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-05-06T19:00:52,2025-05-06T19:04:39,Hyväksytty,1.1 2025_45_249,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2024>>>Kertomus K 12/2025 vp,"Kiitokset esittelystä. — Sitten edustaja Strandman, poissa, edustaja Seppänen, poissa. — Edustaja Eerola.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_250,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2024>>>Kertomus K 12/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset edustaja Wallinheimolle tämän hallintoneuvoston kertomuksen esittelystä. Tämä äsken esitelty hallintoneuvoston kertomus käsittelee siis, kuten todettua, Ylen toimintaa viime vuodelta. Tässä kertomuksessa painotetaan Ylen tehtävää kansanvallan, demokratian ja sitten vielä sananvapauden tukijana sekä edelleen kulttuurin moninaisuuden huomioimista. Vuonna 24 Yle saavutti edelleen aika laajan kattavuuden kansan keskuudessa, ja parlamentaarinen Yle-työryhmä esitti rahoituksen leikkauksia ja avoimuuden lisäämistä. Näitä nyt toimeenpannaan muun muassa säästöohjelmalla ja Yle-lain muutoksilla. Hallintoneuvoston mukaan tekstisisältöjen määrä on pysynyt lainmukaisena, mutta keskustelua herättävät edelleen Ylen toiminnan painopisteet, puolueettomuus sekä budjetin suuruus verrattuna muihin Pohjoismaihin. Yleisradio on koko kansan palvelija, tai ainakin sellainen sen pitäisi olla, ja juuri siksi sen toiminnalta on voitava edellyttää vastuullisuutta, avoimuutta ja kohtuullisuutta. On oikein hyvä, että parlamentaarisen työryhmän esitykset avoimuudesta ja rahoituksen tarkastelusta ovat edenneet, mutta liian monessa kohtaa olemme nähneet, kuinka Yle edelleen toimii ikään kuin ylivertaisena tai ”ylevertaisena” mediatoimijana jopa kaupallisia toimijoita syrjäyttäen. Perussuomalaiset pitävät tärkeänä, että Yle keskittyy ydintehtäviinsä eli tiedonvälitykseen, kriisiviestintään, kansalliskulttuurin vahvistamiseen eikä niinkään verovaroin tuotettuun woke-aktivismiin tai ulkomaisten viihdesarjojen hankintaan — tai jos nyt muutaman saksalaisen dekkarin hankkii, niin se sallittakoon. [Vesa Kallion välihuuto] On kohtuutonta, että Ylen säästötoimet on aloitettu juuri uutistoiminnasta, vaikka juuri uutisten ja tämäntapaisen kansalliskulttuurin vahvistamisen pitäisi olla Ylen varsinainen selkäranka. Yleisradiota tarvitaan tulevaisuudessakin, mutta pienemmällä rahalla ja paremmalla harkinnalla. Urheilua, uutisia ja Avaraa luontoa katson erittäin mielelläni. Samaten kuuntelen iltaisin tulevia monipuolisia musiikkiohjelmia, mutta somalin- ja arabiankielisiä uutisia olen toistaiseksi kuunnellut verraten vähän. — Kiitokset.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+11.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-05-06T19:04:51,2025-05-06T19:07:29,Hyväksytty,1.1 2025_45_251,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2024>>>Kertomus K 12/2025 vp,Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_252,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2024>>>Kertomus K 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun meillä on käsittelyssä Ylen hallintoneuvoston toimintakertomus, niin ajattelin ääneen ihmetellä sitä, että kun pitkällisen, pitkällisen väännön jälkeen Yle on saatu osallistettua omalta osaltaan tähän julkisen talouden sopeuttamiseen — eli sille on asetettu velvollisuudeksi noin taloudellisella puolella indeksijäädytykset ja toisaalta sen maksaman arvonlisäveron korotus, mikä reaalisesti vuoden 2027 tasossa vähentää Ylen nettorahoitusta noin kymmenellä prosentilla — niin mistä aloitetaan säästäminen. Pari kolme vuotta varmasti keskusteltiin Ylen säästöistä, ja siitä on tehty useita erilaisia kyselytutkimuksia, että suomalaiset ovat valmiina säästämään Ylestä. Ja myös sen jälkeen, kun säästöpäätöksiä oltiin tehty, niin silloinkin suurempi osa suomalaisista hyväksyi ne kuin vastusti niitä. No, kun Yle sitten aloitti poliitikkojen määräämät säästöt, eli poliitikot määräsivät määrät säästöille ja Yle päätti siitä, miten niitä tullaan kohdentamaan tulevina vuosina, niin ensimmäinen säästösatsi kohdistui nimenomaan uutispuoleen — uutispuoleen. Uutispuoli pitää sisällään Ylen sisältöihin ja palveluihin käytetystä budjetista noin kolmanneksen. Eli säästöjä, jotka ovat viimeisen vuoden tasossa ehkä nettomääräisesti noin kymmenen prosentin luokkaa, päätettiin ensimmäisenä säästää kuitenkin sieltä uutispuolelta, siis siitä huolimatta, että parlamentaarinen työryhmä, eli kaikki eduskuntapuolueet, jotka olivat neuvottelemassa, itsekin siellä olleena, kirjasivat näin — ja tämän pitäisi olla minusta velvoittavaa ohjeistusta Ylen suuntaan. Me siis kirjasimme: ”Työryhmä” — siis Ylen parlamentaarinen työryhmä — ”pitää myös ensisijaisen tärkeänä, että Ylen valtakunnallinen ja maakunnallinen uutistoiminta ja lähetykset turvataan monimuotoisen tiedonvälityksen varmistamiseksi.” Nämä olivat tiukimpia sanamuotoja, joita työryhmä esitti Ylelle ohjeistukseksi, miten toimeenpannaan niitä muutoksia, jotka poliitikot päättivät — ensisijaisen tärkeää, että turvataan valtakunnallinen ja maakunnallinen uutistoiminta ja lähetykset. Ensimmäisenä säästöpöydälle, giljotiiniin, meni uutispuoli. Täytyy sanoa, että en ole tyytyväinen siihen, miten Yle on säästönsä aloittanut. Niitä tullaan tekemään vielä tulevinakin vuosina, mutta alku ei todellakaan vastannut sitä, mitä poliittinen päätöksenteko, eduskunta, perussuomalaiset, hallitus ja toisaalta koko eduskunta Yle-työryhmässä [Puhemies koputtaa] Yleltä edellyttivät. [Anne Kalmari: Olisipa perussuomalaiset hallituksessa!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+11.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-05-06T19:07:30,2025-05-06T19:10:52,Hyväksytty,1.1 2025_45_253,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2024>>>Kertomus K 12/2025 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_254,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2024>>>Kertomus K 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun puhe on Yleisradiosta, niin Yleisradio on saanut veronmaksajien rahaa 600 miljoonaa euroa. Onkin hyvä, että tämä hallitus on lisännyt ja perännyt Ylen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä siitä, mihin ne veronmaksajien rahat todella sitten menevät. Tämä hallituksen esitys on erittäin hyvä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+11.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-05-06T19:10:54,2025-05-06T19:11:26,Hyväksytty,1.1 2025_45_255,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2024>>>Kertomus K 12/2025 vp,Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_256,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2024>>>Kertomus K 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuulin keskustasta välihuudettavan, että kunpa perussuomalaiset olisivat hallituksessa, ilmeisesti ivallisena välihuutona siihen, millaisia säästötoimia Yle itse päättää tehdä. Tahdon muistuttaa, edustaja Kalmari, että teidänkin edustamanne puolue oli siinä parlamentaarisessa ryhmässä päättämässä näistä säästöistä. Ymmärtääkseni täällä kuitenkin myös teidän puolueenne mutta laajasti eduskunta on sitä mieltä, että poliittisten päätöksentekijöiden ei pitäisi mennä Ylen sisälle päättämään leikkauksista, koska se nähtäisiin nimenomaan ongelmana, että poliitikot menevät sinne sahojen ja saksien kanssa päättämään, mikä on poliitikolle mieluista ja mikä ei ole poliitikolle mieluista. Jos te tätä käytätte kritiikkinä perussuomalaisia vastaan, niin minusta se on aika erikoista. Olisiko keskustan linja siis, jos keskusta olisi nyt hallituksessa, että se menisi Ylen johdolle sanomaan ja nimeämään, mitkä ohjelmat oikein leikattaisiin? Minä olen saanut kahdenlaista viestiä keskustan suunnalta liittyen Yleen ja Ylen säästöihin. Teidän vaihtoehtobudjetissanne jo tämän hallituskauden aluksi, kun oppositiossa teitte vaihtoehtobudjetin, taisi olla siellä yli sadan miljoonan leikkaukset Yleen. [Juho Eerola: Oho!] Voin sanoa, että se johtaisi melkoisiin säästötoimiin, koska se on enemmän kuin parlamentaarinen työryhmä pystyi yhdessä kaikkien puolueiden kesken sopimaan. Kuitenkin kun näistä säästöesityksistä on keskusteltu täällä suuressa salissa, niin itse asiassa keskustan riveistä on enemmän kritisoitu säästöjä kuin puolustettu niitä, mikä minusta näyttää kaksilla rattailla ajamiselta: siis vaihtoehtobudjeteissa esitellään, kuinkas me tasapainotamme julkista taloutta, säästämme sata miljoonaa Yleisradiolta, ja sitten saliin tulevat keskustalaiset ihmettelemään, [Sari Sarkomaan välihuuto] että onpas kamalaa, kun Yleltä nyt leikataankin ja ohjelmia lähtee. Se on minusta erikoista, ja varmasti edustaja Kalmari keskustasta voi kertoa, miten keskusta tämän asian hoitaisi. [Juho Eerola: Nyt kuullaan!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+11.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-05-06T19:11:26,2025-05-06T19:13:40,Hyväksytty,1.1 2025_45_257,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2024>>>Kertomus K 12/2025 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_258,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2024>>>Kertomus K 12/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ajattelin vain, että voisi viestiä perussuomalaisille hallintoneuvoston jäsenille — olen itsekin istunut Ylen hallintoneuvostossa — niitä linjauksia, mitä maan hallitus ja parlamentaarinen työryhmä ovat tehneet. Toki yksittäisiin ohjelmiin ei todellakaan voi puuttua, mutta esimerkiksi maakuntatoimituksiin ja alueelliseen sisältöön ja siihen, että koko Suomi näkyisi. Silloin, kun keskusta oli hallituspuolueena, vaikutimme siihen aika vahvastikin. [Sari Sarkomaan välihuuto] On tärkeää, että se visio, se strategia, ne arvot, mitä Yle allekirjoittaa, ovat julkisena palveluna kaikkien hyväksyttävissä, ja niihin toki voi vaikuttaa, vaikkei yksittäisiin ohjelmiin voikaan. Keskusta haluaa, että uutispalvelut ja myös alueelliset uutispalvelut säilyvät. Keskusta haluaa, että kansalle, joka rakastaa urheilua, näkyy urheilua. Me kaikki tiedämme, että ei ole kovin halpaa nykypäivänä ostaa näitä sopimuksia, ja respect meidän hallintoneuvoston puheenjohtajalle, joka varmaan yrittää parhaansa tässäkin, mutta jotenkin oli mielestäni vähän niin kuin surkuhupaisaa, että tässä salissa... Vaikka itse olemme päätöksenteossa mukana, niin ehkä tämä sali ei ole juuri se oikein vaikuttamisen paikka, vaan siellä hallintoneuvostossa esimerkiksi hoidetaan, että ne tehdyt linjaukset näkyvät.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+11.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-05-06T19:13:40,2025-05-06T19:15:38,Hyväksytty,1.1 2025_45_259,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2024>>>Kertomus K 12/2025 vp,Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_45_260,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2024>>>Kertomus K 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Kalmaria tästä täsmentävästä puheenvuorosta. Totean teille, että olen itse ollut Säätytalolla siinä pöydässä, jossa kirjattiin näitä Yleä koskevia hallitusohjelmakirjauksia. Sen lisäksi olen myös Ylen hallintoneuvostossa, ja olen ollut myös tässä parlamentaarisessa työryhmässä. Olen nähnyt tämän pari vuotta kestäneen prosessin aina tähän pisteeseen asti, ja voin vakuuttaa, että myös hallintoneuvosto on ollut sellainen elin, jossa olen voimakkaasti tuonut omia näkökulmiani ja ajatuksiani ja myös pyrkinyt viestimään sinne yhtiön johdolle ja hallitukselle, että sitä paperia, jonka kaikki puolueet ovat hyväksyneet, kunnioitettaisiin. Jos Yle, sen toimitusjohtaja, sen hallitus eivät noudata sitä, miten poliittinen päätöksenteko — siis heidän rahoittajansa ja heidän valvojansa — heitä on ohjeistanut, niin me voidaan kysyä, missä on se julkinen osa sitä julkista yleisradioyhtiötä. Jos kyseessä on yksityinen yleisradioyhtiö, niin silloin se ei ole minkäänlaisessa vastuussa tälle talolle, mutta jos se saa rahoituksensa täältä, ja jos meidän tehtävänä on valvoa sitä, ja kun meidän tehtävänä on vielä päättää sitä koskevista keskeisistä linjauksista, kuten rahoituksen kehityksestä, sitä koskevasta lainsäädännöstä ja myös sen valvonnasta, niin totta kai sen tulisi noudattaa sitä, mitä kaikki puolueet yhdessä linjaavat. [Anne Kalmari: Juuri näin!] Siksi minusta on erikoista, että se ei ole näkynyt siinä, miten näitä uudistuksia on toteutettu. Se huoli, minkä keskustan Kalmari toi esimerkiksi tästä maakunnallisesta toiminnasta, on minusta aivan aiheellinen, ja olen itsekin ihmetellyt sitä, miten työryhmän kirjaus — ensisijaisen tärkeä — voi johtaa siihen, että maakunnallista toimintaa aika isolta käsin lähdetään nyt muuttamaan. Jos kuitenkin tämän talon tahtona on se, että eräänlainen palomuuri politiikan ja julkisen yleisradioyhtiötoiminnan välillä pysyy, niin valitettavasti keinot puuttua siihen, jos yhtiön johto tekee toista kuin poliittinen johto, alkavat olemaan aika rajallisia. Mutta toivoisin, että tästä talosta löytyisi useammasta puolueesta halua sitten vaikka ravistella, jos yhtiön johto toimii toisella tavalla kuin talo tahtoo, koska niin laaja yksimielisyys oli lopulta niistä pitkälle neuvotelluista parlamentaarisen työryhmän mietinnön linjauksista, että niitä tulisi noudattaa prikulleen ja niin tarkasti kuin mahdollista. Jos esittää esimerkiksi yli sadan miljoonan säästöesityksiä Yleisradioon, kuten keskusta on esittänyt, niin sitten kyllä minusta poliittisen päätöksenteon pitäisi silti kyetä — ei ehkä yhtiön sisään antaa komentoja, mutta — julkiseen keskusteluun virittämään keskustelua siitä, [Puhemies koputtaa] mistä ohjelmaformaateista, isoista kategorioista, kymmenien miljoonien tasolla voitaisiin tinkiä. Sen perussuomalaiset ovat tehneet, mutta keskustan osalta en itse sitä ole nähnyt. Jos esittää säästöjä, on pystyttävä [Puhemies koputtaa] puhumaan myös niiden kohdennuksista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+11.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-05-06T19:15:38,2025-05-06T19:19:07,Hyväksytty,1.1 2025_45_261,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle SOLAS-yleissopimuksen liitteeseen, MARPOL-yleissopimuksen I pöytäkirjaan ja painolastivesiyleissopimuksen liitteeseen tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laeiksi merilain 6 luvun 12 a §:n ja väylämaksulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 20/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2025 vp","Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Ensin päätetään liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön LiVM 5/2025 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksista ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksista. — Keskustelu alkaa. Edustaja Eerola.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_45_262,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle SOLAS-yleissopimuksen liitteeseen, MARPOL-yleissopimuksen I pöytäkirjaan ja painolastivesiyleissopimuksen liitteeseen tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laeiksi merilain 6 luvun 12 a §:n ja väylämaksulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 20/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 5/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tässä nyt käsiteltävänä oleva esitys vahvistaa Suomen sitoutumista turvalliseen ja vastuulliseen merenkulkuun sekä on teknisesti ja sisällöllisesti myöskin erittäin tärkeä. Nämä kansainväliset sopimusmuutokset, kuten SOLAS ja MARPOL, parantavat paloturvallisuutta ja velvoittavat ilmoittamaan mereen pudonneista konteista erityisesti silloin, kun on kyse haitallisista aineista. Tämä ei ole pelkkää byrokratiaa byrokratian vuoksi, vaan konkreettista työtä meriympäristön ja merenkulun turvallisuuden puolesta. No, sitten samalla tässä esityksessä sujuvoitetaan väylämaksulakiin liittyvää tietojenkäsittelyä. Automatisointi ja sähköinen tiedoksianto voivat kuulostaa teknisiltä yksityiskohdilta, mutta käytännössä ne vähentävät viranomaistyötä ja parantavat palveluja. Sitten kun tässä sanotaan nämä väylämaksut, niin siitä saan todellakin aasinsillan tähän: Edustaja Mäenpää täällä aikaisemmin tänään puhui näistä nikotiinipusseista ja sanoi, että se on tämän hallituksen huonoin esitys, ja omasta mielestäni aikaisempi hallituksen päätös väylämaksujen puolittamisen päättämisestä ja korottamisesta täyteensä oli lähestulkoon myös, jos ei jopa vielä huonompi. Eli hallitusohjelmassahan alun perin päätettiin väylämaksujen puolittamisesta, että sen piti tulla pysyväksi. No, sitten vuosi sitten kuitenkin päädyttiinkin täydet 180 astetta toiseen suuntaan ja päätettiin nostaa ne täysimääräisiksi. Tämä on harmittanut minua erityisesti, kun tämä käytännössä koskettaa lähestulkoon pelkästään Hamina—Kotka-seutua, missä on Suomen suurin vientisatama, eikä se mihinkään muualle osu, niin että tämä on tällainen ikään kuin oma Oulaskangas. Mutta se siitä. Perussuomalaiset kuitenkin pitävät tärkeänä, että näitä kansainvälisiä sopimuksia toimeenpannaan muilta osin hallitusti, niin että suomalaiset merenkulun toimijat pysyvät mukana tässä kehityksessä mutta ilman, että tämä kustannustaakka kasvaa kohtuuttomasti. Vaikka tuossa nyt väylämaksuja muuten kritisoin, niin kannatan oikein erinomaisen hyvin tätä esitystä. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+12.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-05-06T19:19:34,2025-05-06T19:22:03,Hyväksytty,1.1 2025_45_263,45/2025,2025-05-06,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Seuraava täysistunto,Kiitoksia tästä päivästä ja oikein hyvää yötä!, ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_46_1,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. — Pieni hetki. Meillä on tekninen ongelma, jonka yritämme ratkaista. No niin, jatkamme asian 4 käsittelyä. Koska edustaja Hyrkön paneeli ei toimi toistaiseksi, pyydän, että kunkin äänestyksen yhteydessä edustaja Hyrkkö nousee seisomaan ja kertoo mikrofoniin, kuinka haluaa äänestää. Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 9/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 6.5.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Ville Merinen on edustaja Aino-Kaisa Pekosen kannattamana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen 1 sisältyvä lakiehdotus, ja edustaja Markku Siponen on edustaja Hanna-Leena Mattilan kannattamana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen 2 sisältyvä lakiehdotus. Lisäksi yleiskeskustelussa edustaja Bella Forsgrén on edustaja Tiina Elon kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hyväksytään vastalauseen 3 mukaisena.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_46_2,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Edustaja Merisen ehdotus ja edustaja Siposen ehdotus ovat samansisältöiset, joten niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_46_3,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_46_4,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,Arvoisa puhemies! Äänestän ”ei”., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+4.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,,,, 2025_46_5,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_46_6,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,Arvoisa puhemies! Äänestän ”ei”., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+4.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,,,, 2025_46_7,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 6.5.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Aino-Kaisa Pekonen on edustaja Tiina Elon kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_46_8,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_46_9,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 10/2025 vp,Arvoisa puhemies! Äänestän ”ei.”, ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+5.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,,,, 2025_46_10,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle muut valiokunnat voivat antaa lausunnon viimeistään 23.5.2025. Valtiovarainministeri Riikka Purran esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen varattujen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään yksi ryhmäpuheenvuorokierros, jossa puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Muut ennakolta varatut puheenvuorot käytetään ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä, ja niiden pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_46_11,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus lähti tekemään työtään keväällä 2023 hyvin erilaisen talouden tilannekuvan vallitessa. Tiedämme toki ja tiesimme tuolloin, että julkisen talouden haasteet ovat mittavat, mutta haasteiden vuori on matkan edetessä kasvanut. Emme kuitenkaan anna periksi. Olemme linjakkaasti kyenneet tarvittaessa tekemään uusia päätöksiä, myös lisää säästöjä. Valtiovarainministeriön arvion mukaan olemme edelleen pääsemässä tärkeimpään talouspoliittiseen tavoitteeseemme eli velkasuhteen vakauttamiseen hallituskauden loppuun mennessä. Velkasuhteen nousu saadaan taitettua mittavilla sopeutustoimilla julkiseen talouteen. Pelkkiä suoria säästöjä on melkein kuuden miljardin euron edestä. Monet niistä ovat olleet vaikeita mutta välttämättömiä. Valtion budjettitalouden tulot ovat vuosikymmenen lopulla edelleen noin 12 miljardia pienemmät budjetin menoihin nähden, eli valtiontalouden alijäämä on valtaisa sopeutustoimista huolimatta. Valtionvelka nousee lähelle 200:aa miljardia vaalikauden loppuun mennessä. Arvoisa puhemies! Vuosi sitten kehysriihessä ei ollut vielä näkymää maailmantalouden turbulenssista ja globaalista kauppasodan uhasta. Suomi on pieni avotalous, ja maailmantalouden laineet lyövät tännekin. Valtiovarainministeriön ennuste ennakoi kuluvalle vuodelle vain 1,3 prosentin talouskasvua. Lukua jouduttiin laskemaan heti, kun epävarmuus tulleista alkoi. 1,3 prosentin talouskasvu on vaatimaton. Suomi kasvoi aikoinaan 1990-luvulla noin viiden prosentin vuosivauhtia. Tuollaisista on sen jälkeen saanut lähinnä haaveilla, ja reaalinen kasvu on vuosikaudet ollut säälittävää, siis olematonta. On selvää, että mikään määrä leikkauksia ei auta, jos emme saa maata ripeämmän talouskasvun uralle. [Välihuutoja vasemmalta] Haastekerrointa lisää se, että maamme väestörakenne on epäterve, syntyvyys on liian alhaista. Alhainen syntyvyys näkyy muun muassa eläkemaksujen nousussa ja talouden tuotannon matalana tasona. Maahanmuutosta ei ole avuksi, ellei kyse ole korkean tuottavuuden ja hyvin integroituvan väestön maahanmuutosta. Sellaista Eurooppa ei ole valitettavasti isossa kuvassa saanut. Arvoisa puhemies! Tarvitsemme kasvua ja kasvua tukevaa talouspolitiikkaa. Nyt hallitus tekee sitä vielä huomattavasti lisää. Päätimme puoliväliriihessä reilusti yli miljardin euron kevennyksestä ansiotuloverotukseen. Valtaosa veronkevennyksestä painottuu pieni- ja keskituloisille. Nostimme myös työtulovähennyksen lapsikorotuksen kaksinkertaiseksi. Koko kaudella pieni- ja keskituloisiin ja lapsiperheisiin kohdistuu suuret, 1,25 miljardin euron veronalennukset. [Perussuomalaisten ryhmästä: Upeaa!] Samalla esimerkiksi liikennepolttoaineen hintaa auttavat pitämään kurissa veronalennukset ja selvästi edellisen hallituksen urasta alennettu jakeluvelvoite. Jopa ruuan arvonlisäveroa onnistuimme laskemaan, vähän, mutta laskemaan kuitenkin. Suuremmat ongelmat ruokaketjussa koskevat kuitenkin juuri nyt jauhelihahyllyillä nähtävää vuosikausia jatkunutta tuottajien aliarvostusta ja liian keskittynyttä kauppaa. Kotimainen ruuantuotanto ei ole tälle hallitukselle mikään ilmastohaitta. Vahvistamme alkutuottajan asemaa ja ruokaturvaa. Kotimainen ruoka on myös huoltovarmuutta ja turvallisuutta. Haluamme Suomeen lisää työtä ja lisää tehtyjä työtunteja. Työnteon tulee olla aina kannattavaa. Hallitusohjelmassa jo sovittujen veronalennusten kanssa ansiotuloveroja kevennetään yli puolitoista miljardia euroa vaalikauden aikana. Se on valtava summa lisää ostovoimaa työntekijöille. Samaan aikaan palkat nousevat reippaasti, inflaatio on taittunut, korot jatkavat laskuaan. Palkansaajan ostovoima siis paranee. Nyt noustaan siitä syvästä kuopasta, johon ostovoima viime hallituskauden aikana putosi. Ansiotuloverotuskokonaisuuteen kuuluu myös ylimpien rajaveroasteiden rajaaminen 52 prosenttiin. Marginaaliverotuksen ylin optimaalinen taso on IMF:n arvioissa enimmillään noin 44 prosenttia. Akateeminen tutkimus aiheesta pitää marginaaliverojen alennusta erittäin tehokkaana kasvutoimena. Lisätyöstä pitää jäädä riittävästi käteen. Lisääntynyt työ- ja kulutuskysyntä tukevat taloudellista toimintaa. Kansantalous on kysyntävetoinen järjestelmä. Suhdanne on edelleen heikko, ja pyrimme saamaan ansiotuloverojen kevennykset voimaan nopeasti kotimaista kysyntää tukemaan. On tärkeää muistaa, että veropolitiikka on myös arvopolitiikkaa. Ihmisten rahat ovat lähtökohtaisesti ihmisten omia rahoja. Valtio ottaa niitä itselleen jatkossa hieman vähemmän. Ansiotuloverotus säilyy Suomessa edelleen kovana ja tuloja voimakkaasti tasaavana. Verota vähemmän sitä, mitä haluat enemmän. Siksi hallitus laskee yhteisöverokantaa 18 prosenttiin. Tämä kannustaa yrityksiä investoimaan ja työllistämään. Vain yksityiset yritykset voivat luoda tähän maahan kestävää kasvua. Hallitus päätti myös isosta joukosta muita yrittäjyyttä helpottavia kasvutoimia. Esimerkiksi tappioiden verovähennysoikeutta pidennetään 25 vuoteen nykyisestä 10 vuodesta. Tästä on tullut paljon kiitoksia esimerkiksi startup-kentältä. Yrittäjien eläkejärjestelmään tehdään muutoksia siten, että eläkemaksu määräytyy nykyistä selkeämmin yrittäjän todellisten tulojen mukaan. Koko YEL-järjestelmä uudistetaan oikeudenmukaisemmaksi. Tästä kiittävät ennen kaikkea pienet yritykset ja mikro- ja yksinyrittäjät. Lisäksi suurten puhtaan siirtymän investointien tukemista jatketaan verohyvityksellä. Tulee erittäin voimakkaita kasvutoimia yrityskenttään, ja tässä oli vain pieni osa kaikista päättämistämme toimista. Myös perintöverotusta kohtuullistamme. Sen alarajaa korotetaan 20 000 eurosta 30 000 euroon ja lahjaveron alarajaa 5 000:sta 7 500 euroon. Myös perintöveron maksuajalta maksettavaa korkoa alennetaan. Arvoisa puhemies! Geopoliittinen tilanne pakottaa meidät kasvattamaan merkittävästi puolustusmenojamme. Suomi nostaa puolustusmäärärahojen tason vähintään kolmeen prosenttiin suhteessa bkt:hen vuoteen 2029 mennessä. Siitä lähtien puolustusmenot siis nousevat pysyvästi yli kolmella ja puolella miljardilla eurolla. Maantieteellemme emme voi mitään. Ulkoisen turvallisuuden lisäksi valtion ydintehtäviin kuuluu sisäinen turvallisuus. Poliisille esitetään kehyskaudella noin kahdeksan miljoonan euron tasoon nousevaa lisärahoitusta valmiusyksikön suorituskyvyn nostoon. Poliisin rahoitusta on lisätty jo aiemmin jengirikollisuuden torjuntaan, nuorisorikollisuuden torjuntaan, harmaan talouden ehkäisyyn, koulupoliisitoimintaan. Suojelupoliisille esitetään pysyvää noin kymmenen miljoonan euron lisäystä ennakoivan strategisen suorityskyvyn turvaamiseksi. Entä rakkaat rajamme? Vallitsevassa turvallisuustilanteessa Rajavartiolaitoksella on oltava välitön kyky toimia ja vaikuttaa kaikissa olosuhteissa. Rajavartiolaitokselle päätettiin lisäyksestä strategisen suorituskyvyn turvaamiseen. Arvoisa puhemies! Vallitsevassa suhdannetilanteessa teemme merkittäviä talouskasvua edistäviä investointeja. Valtuuksien ja määrärahojen yhteismäärää t&k-toimintaan nostetaan 1,2 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuoteen 2030 mennessä. T&k-panostukset ovat lähes 3,2 miljardia euroa ensi vuonna ja vielä enemmän sitä seuraavana. Nämä rahat tuovat aikanaan hedelmää uusina innovaatioina ja tuotteina maailmanmarkkinoille. Myöskään alueellista näkökulmaa ei unohdeta. Hallitus panostaa maakuntien liikenneyhteyksiin. Osana investointiohjelman rahoitusta esimerkiksi Savon rataan osoitetaan 42 miljoonan euron valtuus ja vastaavat määrärahat. Hallitus turvaa maakuntalentojen jatkumisen vuoteen 2028 saakka. Hallituksen investointiohjelmaa laajennettiin noin 3,5 miljardiin euroon. Nämä investoinnit rahoitetaan omaisuustuloilla. Infrahankkeita käynnistetään ympäri Suomen, teitä pannaan kuntoon ennätysmäärä, siltoja korjataan — aivan oleellisia perusasioita, jotka valitettavasti ovat päässeet Suomessa rapistumaan. [Tuomas Kettunen: Turun tunnin juna!] Arvoisa puhemies! Hallituksen finanssipoliittinen linja pitää. Veronkevennyksistä osa rahoitetaan karsimalla verotukia ja verovähennyksiä. Uusina toimina alkoholiverotus sidotaan indeksiin, virvoitusjuomaveroa korotetaan, nikotiinipussien ja sähkösavukkeiden verotusta kiristetään. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistetaan sekä työnantaja- että työntekijäpuolelta. Työttömyyskassamaksut säilyvät tulonhankkimiskuluina eli vähennettävinä. Sähköpyöriä ei enää tueta veronmaksajan rahalla. Kaavamainen työhuonevähennys poistetaan. Verotuksen vertailutietojen tarkastuksia tehostetaan sääntelyä kehittämällä. Osinkoverotuksen minimoiminen keinotekoisten osakevaihtojärjestelyiden avulla estetään. Tämä ratkaisu lopettaa holdingyhtiökikkailun listaamattomien verotuksessa. Suurta kannatusta kansan parissa saanut kaivosmineraalivero kiristyy nelinkertaiseksi edelliseen hallitukseen nähden. Sivuvirtojen verotus poistetaan samalla. Tällä kokonaisuudella, hyvä eduskunta, kokonaisveroaste laskee reippaasti hallituskauden kuluessa. Painopiste siirtyy työstä ja yrittämisestä haittoihin ja kulutukseen — oppikirjan mukaisesti. Valtiovarainministeriön ennusteessa eivät vielä näy puoliväliriihessä päätettyjen toimenpiteiden kasvuvaikutukset. Uskomme vahvasti, että työmarkkinoita joustavoittavat rakenteelliset toimet, verotuksen nettomääräinen keventyminen sekä suuri budjettitalouden sopeutus etupäässä menoleikkauksin ovat oikeaa ja tervettä talouspolitiikkaa. Kovenevassa kilpailussa meidän on pärjättävä pienemmällä valtiolla. On kuitenkin jo nyt selvää, että seuraavalle hallitukselle jää tehtäväksi vähintään yhtä suuri julkisen talouden sopeuttaminen. Arvoisa puhemies! Näissä oloissa hallitus antaa eduskunnalle selonteon julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026—2029.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-05-07T14:13:33,2025-05-07T14:24:16,Hyväksytty,1.1 2025_46_12,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Sitten siirrymme ryhmäpuheenvuoroihin. — Edustaja Valkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_13,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Terve talous on hyvinvoinnin perusta. Ainoastaan vahva yhteiskunta pystyy pitämään huolen kaikista. Suomen talous on pitkään ollut ison remontin tarpeessa. Valtio on ottanut velkaa joka vuosi vuodesta 2008, ja kansantalous on polkenut paikallaan. Lähes kaksi menetettyä vuosikymmentä on taloushistoriassa surullinen esimerkki — ja siihen mahtuu muuten aika monta hallituskautta. [Antti Kaikkonen: Olisipa kokoomus ollut hallituksessa!] Nyt taloutta vihdoin remontoidaan kunnolla. Orpon hallitus on tehnyt ja tekee historiallisia uudistuksia taloutemme perustuksiin. Muun muassa työmarkkinoita, sosiaaliturvaa ja investointien luvitusta on päivitetty tälle vuosituhannelle. Rakenneuudistusten ohella on myös leikattu valtion menoja eli pienennetty liian suureksi paisunutta julkista sektoria. Tämä on välttämätöntä talouden tervehdyttämiseksi. Mikään kansakunta ei ole koskaan leikannut tai verottanut itseään vauraaksi. Ongelmien ratkaisuun tarvitaan vääjäämättä aitoa talouskasvua — sitä, että suomalaiset yritykset pärjäävät maailmalla, investoivat ja työllistävät. Suomella on valtavat mahdollisuudet muun muassa kvanttiteknologiassa, puhtaassa siirtymässä, avaruudessa, matkailussa, datataloudessa, meriteollisuudessa, pelialalla ja monilla muilla aloilla. Suomessa on potkua, kunhan toimintaympäristö laitetaan kuntoon. [Johannes Koskinen: Hallitus on helpottanut potkuja!] Arvoisa puhemies! Remontti ei ole vielä valmis. Nyt kasvuriihessä pääkohteena oli verotus. Näin suurista kasvua ja työntekoa tukevista veromuutoksista ei Suomessa ole päätetty ehkä ikinä. [Antti Kurvinen: Velka unohdettiin!] Ensinnäkin, työn verotus kevenee jokaisella työssäkäyvällä suomalaisella. Hallituskauden aikana työnteon verotus kevenee noin 1,6 miljardilla eurolla vuositasolla, ja tämä kohdistuu pääosin pieni- ja keskituloisiin. Meneillään on työnteon kunnianpalautus. [Miapetra Kumpula-Natri: Väärä mainos!] Kevennykset helpottavat arkea. Kahden opettajan kaksilapsiselle perheelle jää yli tonni enemmän käteen vuodessa veronkevennysten vuoksi. [Veronika Honkasalo: Miten kehtaatte?] Kun ottaa huomioon myös nyt sovitut palkankorotukset ja laskevat korot, niin ostovoima kasvaa selvästi lähivuosina. [Veronika Honkasalo: Kuuluvatko liittoon?] Jotta ahkeruus olisi Suomessa kannattavampaa, ylin marginaalivero lasketaan 59 prosentista 52 prosenttiin. Vai onko teistä oikein, arvoisa vasemmisto-oppositio, että verokarhu vie lähes 60 prosenttia tienatusta lisäeurosta? Suurituloiset maksavat edelleen noin kaksi kolmasosaa kerätyistä tuloveroista. Toiseksi, yhteisöveroa lasketaan kahdella prosenttiyksiköllä. Tämä antaa kaikenlaisille, kaikenkokoisille yrityksille mahdollisuuksia kasvuun. Suomen houkuttelevuus investointien kohteena paranee, kun yhteisövero laskee Pohjoismaiden matalimmalle tasolle. Kotimaisilla pk-yrityksillä jää lisää rahaa kasvuun, kun verokarhu ei vie niin suurta osaa voitosta. Kaikki veropäätökset tehdään valtiontalouden kannalta vastuullisesti, ja kaikille on valtiovarainministeriön riippumattomasti vahvistama rahoitus olemassa. Hallitus sopeuttaa julkista taloutta enemmän kuin yksikään sitten 90-luvun. Arvoisa puhemies! Rohkeat päätökset ovat edellytys sille, että käännämme talouden kasvuun. Siinä vasta riski olisikin, ettei tehtäisi mitään vaan seurattaisiin hiljaa, kun tilanne pahenee. [Antti Kurvinen: Vääriä asioita, se on se ongelma!] Täytyy uskaltaa ryhtyä toimeen ja, kyllä, purkaakin aikansa eläneitä rakenteita. Silloin kun remontoidaan ja tehdään uutta, löytyy aina vastaansanojia. Sosiaalidemokraateilla vallitsee ikuinen vappu, jossa hallituksen kaikki tekemiset ovat surkeita ja kaikki huonot asiat säästä suhdanteisiin ovat hallituksen vika. Annatte ymmärtää, että talouden kuntoon laittaminen on mahdollista ilman vaikeita päätöksiä. Ei ole. Oma uskottava vaihtoehtonne loistaa poissaolollaan. Suomea ei rakenneta pelottelulla ja mielikuvilla vaan teoilla. [Perussuomalaisten ryhmästä: Eikä lakkoilemalla!] Arvoisa puhemies! Päätöksiä ei pidä tehdä suosion vaan suomalaisten takia. Olen täysin varma siitä, että suomalaiset säilyvät jatkossakin maailman onnellisimpana kansana, kunhan uskallamme uudistua. Kokoomuksen eduskuntaryhmä kiittää hallitusta rohkeista talouspäätöksistä kasvuriihessä. [Antti Lindtman: Rohkeasta velanotosta!] Yhteinen talomme pitää laittaa kuntoon. Remontti on kesken, nyt eivät hanskat saa pudota. [Vasemmalta: Rohkeaa velanottoa! — Ben Zyskowicz: Vasemmalla ollaan huolissaan velanotosta!]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2025-05-07T14:24:25,2025-05-07T14:29:43,Hyväksytty,1.1 2025_46_14,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja... [Hälinää — Puhemies koputtaa] — Rauhoittukaapa nyt. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_15,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Julkisen talouden suunnitelma kertoo hallituksen talouspolitiikan ison linjan tuleville vuosille. Me teemme määrätietoisesti työtä talouden suunnan kääntämiseksi parempaan päin. [Vasemmalta: Ei näytä siltä!] Vastuullinen taloudenpito ja liikenne- ja turvallisuuspanostukset ovat oikeaa politiikkaa, kuten myös veronkevennykset siellä, missä ne tehoavat. Me perussuomalaiset pidämme erityisen tärkeinä hallituksen uusia lisäpäätöksiä pieni- ja keskituloisiin sekä lapsiperheisiin painottuvista verojen alennuksista. Vastaavasti menoleikkaukset esimerkiksi kehitysapuun, maahanmuuttoon, Yleisradioon, julkishallintoon ja valtionavustuksiin ovat olleet oikein kohdennettuja toimia. Lähivuosien merkittävin menojen kasvu tapahtuu puolustusmenoissa. Hallitus on päättänyt nostaa puolustusmenot kolmeen prosenttiin bkt:stä vuoteen 29 mennessä. Meidän on välttämätöntä entisestään vahvistaa puolustuskykyämme ja pelotetta ulkoista uhkaa vastaan. Puolustuksesta emme voi tinkiä nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Siinä on kyse maamme alueellisen koskemattomuuden, itsenäisyyden ja suomalaisen elämäntavan turvaamisesta. Suomessa on paljon puolustamisen arvoisia asioita. Yksi sellainen on suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Suomi on ja sen tulee olla maa, jossa voi tehdä työtä ja työllistää, perustaa perheen ja toteuttaa itseään. Oppositiopuolueet ovat median välityksellä ja avustuksella esittäneet väitteitä, että hallitus pyrkisi heikentämään hyvinvointivaltiota. [Vasemmalta: Oho!] Tämä on vahingollista populismia ja kaukana totuudesta. Sosiaali- ja terveyspalveluihin panostetaan vuosittain lisää miljardeja. Koulutus on toinen iso panostus yhteiskunnalta. Suomessa jokainen kansalainen pidetään jatkossakin mukana yhteisessä veneessä. Hyvinvointivaltio on vahva tulevaisuudessakin. Kuitenkin hyvinvointi ja holhoaminen ovat kaksi eri asiaa. Meidän on uskallettava puhua siitä, kuinka laajan holhousvaltion tarvitsemme. Antaisimmeko sen sijaan kansalaisille nykyistä enemmän vapautta päättää omasta elämästään ja omasta rahankäytöstään sen sijaan, että verottaja vie jopa yli puolet pois palkasta ja valtio ohjaa rahoja kohteisiin, jotka eivät millään mittarilla ole välttämättömiä? Täytyy laittaa asiat tärkeysjärjestykseen: mitkä ovat valtion ydintehtäviä, jotka täytyy turvata, ja toisaalta, mistä on varaa säästää. Meidän perussuomalaisten mielestä hyvinvointivaltion palvelut pitää turvata ensisijaisesti Suomen kansalaisille. Hallituksen tekemät mittavat maahanmuuttopolitiikan kiristykset osaltaan vähentävätkin maahanmuutosta aiheutuvaa julkisen talouden kuormaa. Arvoisa puhemies! Maailmassa eletään erittäin epävarmoja aikoja. Haasteita aiheuttavat Venäjän käymä hyökkäyssota sekä globaali kauppasota. Onneksi näkyvissä on kuitenkin myös käännettä parempaan. Investoinnit ovat kasvussa, asuntorakentaminen elpymässä, kansalaisten ostovoima vahvistumassa, ja työllisyydenkin ennustetaan nousevan. Nostan tässä kuitenkin esiin kaksi keskeistä virhettä, jotka aiemmat hallitukset ovat tehneet. Ne ovat eurovaluutta ja ilmastolaki. Euroon liittymisen myötä Suomelta on puuttunut oman rahapolitiikan tarjoama jousto negatiivisen talouskehityksen oloissa. Muilla Pohjoismailla on käytössään oma valuutta, ja sen näkee niiden taloudesta. Ruotsissa marginaaliverojen kevennys [Hälinää — Puhemies koputtaa] oli kannattava taloustoimi. Myös Suomessa hallituksen tekemillä veronkevennyksillä tähdätään talouskasvuun ja lisäverotuloihin. Suomessa kuitenkin tarvittaisiin itsenäistä rahapolitiikkaa tukemaan hallituksen vero- ja työmarkkinapolitiikkaa. [Aki Lindén: Onko hallituksen linja tämä?] Euro on kiistatta ollut haitallinen Suomen kilpailukyvylle, ja se on yksi keskeinen syy liki 20 vuotta Suomessa jatkuneelle nollakasvulle. Nämä asiat huomioiden onkin käsittämätöntä, että oppositio vastustaa käytännössä kaikkia toimia, joilla hallitus on pyrkinyt lieventämään eurosta Suomelle aiheutuvaa heikkoa kilpailukykyä ja parantamaan kilpailukykyämme siihen suhteutettuna. Toinen aiemman hallituksen virhe oli Suomen sitominen tavoitteeseen olla hiilineutraali vuonna 2035. Tähän tavoitteeseen päästäksemme meidän täytyisi joko romahduttaa hakkuut eli Suomen talouden selkäranka tai merkittävästi nostaa asumisen, elämisen ja liikkumisen kustannuksia suomalaisille. Tämä ei meille perussuomalaisille käy, ja onneksi hallitusohjelmassa onkin tästä selvät kirjaukset. Arvoisa puhemies! Uskon ja toivon, että oppositiopuolueet lopulta tulevat perussuomalaisten järkilinjalle keskeisissä asioissa, aivan kuten ne ovat tulleet monessa muussakin asiassa, [Veronika Honkasalo: Perussuomalaisten järkilinja!] aina koulujen kännykkäkiellosta jalkaväkimiinojen palauttamiseen. Nythän näitä tuntuvat kaikki kannattavan. Toivon myös, ettei tässä salissa kuultaisi tänään vaikkapa, että yhteisöveron lasku on väärin. Suurin oppositiopuolue SDP on itse hallituksessa ollessaan laskenut merkittävästi yhteisöveroa, ja keskusta on omassa kasvupaperissaan esittänyt sille vielä tätäkin suurempaa laskua. [Antti Kaikkonen: Rakennemuutosta!] Pysykäämme siis rehellisyydessä ja kantakaamme yhteinen vastuu Suomesta ja suomalaisista.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2025-05-07T14:29:57,2025-05-07T14:34:46,Hyväksytty,1.1 2025_46_16,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä. [Hälinää — Puhemies koputtaa]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_17,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Miten kestävyysvaje muuttuu jakovaraksi? Hallituspuolueiden kunta- ja aluevaalitappion myötä. Näinhän tässä kävi. Hävittyjen vaalien jälkeen hallitus heitti kaikki taloustavoitteensa roskakoriin ja piti jakovarariihen omille eturyhmilleen. Notkuva noutopöytä katettiin yhteiskunnan raharikkaille. Tavallisille suomalaisille jätetään tylysti näiden bileiden laskun maksajan rooli. Hyvätkin päätökset jäävät tämän tosiasian varjoon: te pääsitte valtaan lupaamalla lopettaa velkaantumisen — siis lupaamalla lopettaa velkaantumisen — mutta tämäkin lupaus katosi Smolnasta savuna ilmaan. Arvoisa puhemies! Puoliväliriihen suurin uutinen on tosiaan se, että pääministeri Orposta on tullut todellisen velkalaivan kippari. Olette viemässä Suomea tukevasti EU:n tarkkailuluokan etupulpettiin. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen velkasuhde kasvaa tulevina vuosina jo 90 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Ylitämme joka vuosi EU:n sallimat rajat velkaantumiselle. Tämä hallitus velkaantuu jopa enemmän kuin se paljon haukuttu edellinen hallitus. Kaiken kukkuraksi hallitus otti mallia Kreikasta ja lähti kaunistelemaan tilikirjoja lunastamalla pikavipin Valtion Eläkerahastosta. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Mutta älkää, pääministeri, huoliko. Ette te päädy velkaennätyskirjaan yksin. Ministeri Purra jää nimittäin historiaan valtiovarainministerinä, joka on eniten kuitannut velkaa koko Suomen historiassa. [Vasemmalta: Ohhoh!] Pitääkö siis valtiovarainministeriä nimittää jatkossa velkahamstraajaksi? Arvoisa puhemies! Olin vilpittömän yllättynyt puoliväliriihen veropäätöksistä. Olisiko nyt vihdoin ollut tavallisen suomalaisen vuoro? [Veronika Honkasalo: Ei ollut!] Valitettavasti jouduin jälleen pettymään. Jakovarariihen suurimmat voittajat ovat kiistatta yhteiskunnan kaikista rikkaimmat. Heidän verotustaan hallitus keventää miljardiluokassa ja tietenkin velaksi. Pieni- ja keskituloisten veronkevennykset hallitus imuroi suurimmaksi osaksi takaisin uusilla veronkorotuksilla. Samaan aikaan kun esimerkiksi liittoon kuuluvan luokanopettajan tilipussi kasvaa alle viidellä eurolla kuukaudessa, niin hallituksen veropolitiikka hellii ministerin tuloluokkaa noin satakertaisella veronkevennyksellä — siis johtajille lähes satakertainen veronkevennys tavallisiin suomalaisiin verrattuna. Tätä ei voi käsittää, saati hyväksyä. Ikävät yllätykset eivät lopu tähän. Koska hallitus on hoitanut työllisyyttä surkeiten koko Euroopassa, kohdistuu työttömyysvakuutusmaksuihin merkittävä korotuspaine. Tämä uhkaa kääntää monen veronalennuksen kokonaan pakkasen puolelle. [Vasemmalta: Ei ole totta!] Jos näin käy, niin hallituksen veroale kohdistuu tosiasiassa vain yli 9 000 euroa kuukaudessa ansaitseville. Paljon mainostetusta veroalesta uhkaa tulla verohistorian suurin bluffi. Johtopäätös on selvä: Orpon hallitus on kyllä todella ärhäkkä verokarhu pieni- ja keskituloisille mutta vastaavasti höveli mesenaatti rikkaille ja ökyrikkaille. [Sari Sarkomaa: Se nyt ei pidä paikkaansa!] Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikalle on vaihtoehto. Veronalennusten on nyt kohdennuttava tavallisille suomalaisille. Heille pitää jäädä enemmän käteen. Emme tekisi veronkiristyksiä järjestäytyneille palkansaajille, mutta laittaisimme institutionaaliset sijoittajat verolle. Yleisen yhteisöveroalen sijaan olisi parempi antaa laajempi investointikannustin. Kannustetaan yrityksiä mieluummin laittamaan kuokka maahan kuin palkitaan laiskasta pääomasta nykyisiä omistajia. Puolen prosenttiyksikön arvonlisäveron alennus tuskin tulee kuluttajille näkymään. Parannetaan sillä rahalla mieluummin kotitalousvähennystä ja nostetaan yritysten arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa. Näin myös pienet yritykset hyötyisivät. Vahvistetaan myös kotimaista kasvurahoitusta miljardiluokassa ja panostetaan osaamiseen, kasvun tärkeimpään käyttövoimaan. [Sheikki Laakso: Miksette tehneet aikaisemmin?] Arvoisa puhemies! Moni suomalainen on nyt todella ihmeissään. Rahojen piti olla aivan loppu. Uhrauksia piti tehdä. Piti olla oikea aika lopettaa velkaantuminen. Nyt nämä suomalaiset kysyvät: menivätkö ihmisten uhraukset hukkaan? Hallituksen vastaus on jykevä: eivät ne hukkaan menneet, ne menivät lyhentämättöminä vuorineuvosten taskuihin.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-05-07T14:34:59,2025-05-07T14:40:23,Hyväksytty,1.1 2025_46_18,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. [Hälinää — Puhemies koputtaa] — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_19,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kaksi vuotta on Orpon hallitusta takana, kaksi vuotta kokoomuksen johdossa. On aika tehdä välitilinpäätöstä: ennätysmäärä konkursseja, kymmeniätuhansia uusia työttömiä, joka puolella yt-neuvotteluita, suljettuja terveysasemia, suljettuja vanhainkoteja, lomautettuja ja irtisanottuja hoitajia ja lääkäreitä. Tavalliset ihmiset ovat tiukoilla. Kulutusverot nousevat, vaikka inflaatio ja elinkustannusten nousu tuovat harmaita hiuksia jo valmiiksi. Arvoisa puhemies! Suomen suuntaa pitää muuttaa. Myös kansa näyttää haluavan muutosta — siitähän huhtikuun vaalien tulos kertoo, siitähän perussuomalaisten romahdus vaaleissa kertoo. Keskustan vaihtoehto on kiinni arjen todellisuudessa, jossa kodeissa ja työpaikoilla kautta maan eletään. Linjamme on selvä: tuplataan talouskasvu, ja tällä me pelastamme palvelut. Ollaan tavallisten ihmisten asialla. Tästä on vaihtoehdossamme kysymys. Suomi tarvitsee kaikenkokoisia yrityksiä, mutta näissä oloissa talouden kasvu kuitenkin tehdään pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Tämän vuoksi parantaisimme esimerkiksi kotitalousvähennystä ja yrittäjävähennystä. Kumpikin ratkaisu olisi tärkeä varsinkin noin 200 000:lle suomalaiselle yksinyrittäjälle. Toteuttaisimme investointihyvityksen myös pienemmille yrityksille. Käynnistäisimme erityistalousalueen itäisessä Suomessa. Viron tyyliin verottaisimme vähemmän yritykseen sisään jätettäviä voittoja kuin ulos jaettavia. Keskusta ei leikkaisi sosiaali- ja terveyspalveluista eikä koulutuksesta. Hoitoonpääsyn nopeuttamiseksi parantaisimme perusterveydenhuoltoa ja tekisimme totta oma- ja perhelääkäreistä. Antaisimme hyvinvointialueille paremmin aikaa laittaa taloutensa kuntoon, ja näin vältyttäisiin lähi- ja peruspalvelujen alasajolta, johon hallituksen politiikka on johtanut. Antaisimme alimman eläkeiän saavuttaneille osan työtuloista kokonaan verottomaksi, jos jatkaa hieman pidempään työelämässä. Tekisimme perhevapaista asteittain verottomia, sillä tiedämme kaikki, että nuorillapareilla ja pienten lasten vanhemmilla toimeentulo on usein niukempaa ja perheen perustamiseen liittyy ylipäätään monenmoista kulua. Herra puhemies! Olen pahoillani siitä, että nämä keskustan ideat eivät siellä hallituksen puoliväliriihessä kelvanneet. [Juho Eerola: Eikä kelvannut edellisenkään hallituksen! — Jenna Simula: Ette olleet siellä!] Hallituksen ja hallitusryhmien kovakorvaisuus hätkähdyttää. Suomen tarpominen lamassa ja työttömyydessä vaan jatkuu ja jatkuu, lähi- ja peruspalvelujen alasajo jatkuu ja jatkuu. Leikkaamalla kuntataloudesta, hyvä hallitus, te leikkaatte päiväkodeista, kouluista ja muutenkin koulutuksesta ja sivistyksestä. Velkaantuminen jatkuu ja kiihtyy. Pidän puoliväliriihen suurimpana virheenä ja vääränä arvovalintana sitä, että tuette nyt kaikista eniten kaikista suurituloisimpia ihmisiä ja kaikista suurimpia yrityksiä. Tästä kuvaava esimerkki on yhteisöveron alentaminen. Tämä toteutetaan velaksi, ja se hyödyttää tosiasiallisesti isoimpia, osakeyhtiömuotoisia yrityksiä, ja useiden arvioiden mukaan tästä hyötyvät eniten ulkomaiset sijoittajat osinkojen muodossa. Sen sijaan toiminimellä, kommandiittiyhtiöllä tai muuten henkilöyhtiöllä yrittävät, jotka ovat monet juuri niitä yksinyrittäjiä ja pienimpiä yrittäjiä, jäävät nuolemaan näppejään näissä teidän valinnoissanne. Näyttää siltä, että sekä kokoomus että SDP ovat hyvin nuivia pienyrittäjille. Ero on vain siinä, että SDP on tässä avoimempi, mutta kokoomus käyttää korulauseita. [Johannes Koskisen välihuuto] Sama pätee tuloverotuksen alennuksiin. Keskusta kannattaa tuloveron alentamista, mutta me kohdistaisimme ne pääosin keskituloisille. Hallitus kohdentaa tuloveronalennukset pääosin suurituloisille. Keskiluokka saa veronalennuksista enintään murusia, kun huomioidaan verovähennyksien poistot, mukaan lukien työhuonevähennyksen ja työsuhdepyörän vähentämisen poistaminen. [Sari Sarkomaan välihuuto] Näyttää siltä, että symboliksi Orpon hallituksen keskiluokkaa kurittavalle linjalle on muodostumassa opettajien kohtelu. Ensin perussuomalaiset leimasivat opettajat epäsopivasti ja tuhmasti käyttäytyviksi, [Jenna Simula: Älä höpötä!] ja nyt sitten kokoomus epäsuorasti kehottaa eroamaan opettajien ammattijärjestö OAJ:stä. [Välihuutoja] Näyttää siltä, hyvä hallitus, että valta on noussut päähän. [Vasemmalta: Pahasti!] Herra pääministeri, keskiluokan mitta alkaa olla täynnä. Keskusta vaalisi visusti oikeudenmukaisuutta tällaisina aikoina. Kokoomus kysyi vaalimainoksessa: ”Kukahan tämän sotkun selvittää?” Ja minä kysyn nyt: kukahan tämän sotkun selvittää? Ja, puhemies, minulla on siihen onneksi vastauskin olemassa: Kaikkosen keskusta selvittää. [Naurua — Perussuomalaisten ryhmästä: Tyhjällä paperilla!]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-05-07T14:40:43,2025-05-07T14:46:07,Tarkistettu,1.1 2025_46_20,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_46_21,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun maailma ympärillä myrskyää, Suomi-laivan kipparin ylivoimaisesti tärkein tehtävä on varmistaa, että suomalaiset pysyvät samassa veneessä. Onko tämä päässyt teiltä unohtumaan, pääministeri Orpo? Ei pääministeri voi heittäytyä risteilyisännäksi ykkösluokan matkustajille silloin, kun osa porukasta meinaa pudota yli laidan ja koko velkalaiva on muuttumassa sukellusveneeksi.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-05-07T14:46:13,2025-05-07T14:46:55,Hyväksytty,1.1 2025_46_22,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Laura,Meriluoto,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! ”Nyt on aika lopettaa velaksi eläminen”, kuului kokoomuksen iskulause viime eduskuntavaaleissa. Tämän lupauksen siivittämänä kokoomus pääsi muodostamaan nykyisen hallituksen, ja tähän julkilausuttuun tavoitteeseen etenkin perussuomalaiset ovat innolla tarttuneet. Kansalle on väitetty, että jotta velaksi eläminen saataisiin loppumaan, on aivan pakko leikata työttömiltä, pakko leikata sairailta, pakko leikata vanhuksilta ja vammaisilta, pakko leikata opiskelijoilta ja syrjäytymisvaarassa olevilta nuorilta. Valtiovarainministeri Purran mukaan tässä on nyt uusi normaali. Leikkausten kohteena olevien kansalaisten on pakko kärsiä ja hyväksyä tilanne, sillä muuten ei velkalaiva käänny. Arvoisa puhemies! Kahden vuoden ajan meille on kerrottu tarinaa siitä, kuinka näitä leikkauksia on pakko tehdä, koska Suomen rahat ovat loppu, kuinka laarin pohjaltakaan ei enää euroja löydy, vaikka kuinka on kaiveltu. Niinpä pari viikkoa sitten moni varmasti yllättyi, kun hallitus ilmoitti yömyöhään puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa, että Suomella on sittenkin rahaa. Yhtäkkiä sitä rahaa on miljardikaupalla jaettavaksi rikkaille ja suuryrityksille. Velkaantuminenkaan ei ole mikään ongelma, kunhan velkaa otetaan rikkaiden rikastuttamiseksi. Viimeistään tuon tiedotustilaisuuden myötä lienee käynyt kaikille selväksi, että Orpon ja Purran hallituksen politiikassa ei koskaan ole ollut kyse velkaantumisen taittamisesta tai hyvinvointivaltion pelastamisesta. Kyse on köyhiltä ottamisesta ja rikkaille antamisesta, julkisten palveluiden murentamisesta ja tulonsiirrosta yksityiselle sektorille, työntekijöiden aseman polkemisesta ja suuryritysten palvelemisesta. Hallituksen oikeistolaisen ideologian mukaan rikkaat ansaitsevat rikkautensa ja köyhät köyhyytensä. Viis siitä, että Suomessa on nyt 270 000 työtöntä ja vain 46 500 avointa työpaikkaa. Viis siitä, että Suomessa yhä useampi ihminen on nyt koditon hallituksen politiikan seurauksena. Ja viis siitä kasvavasta määrästä lapsia Suomen leipäjonoissa. Ehkä se on juuri sitä toimeliaisuutta, mitä hallitus pyrkii lisäämään. Arvoisa puhemies! Te taisitte hallituksessa kuvitella, ettemme osaisi laskea, millaisen loven miljardien veroalet tulevat Suomen talouteen jättämään, tai ettemme osaisi laskea, kuinka paljon ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poisto vähentää liittoon kuuluvien tuloja. Luulitte kai, ettemme osaa ynnätä, että jos koulutuksesta leikataan satoja miljoonia pysyvästi, eivät kertapanostukset tilannetta pelasta. Mutta kyllähän me osaamme. Siksi hallituksen politiikalle ei löydy sen enempää vasemmistoliiton kuin kansankaan tukea. Helsingin Sanomien tuoreessa kyselyssä vain joka viides kannatti yhteisten rahojen kaatamista Orpon ja Purran malliin rikkaiden taskuun. Jopa kokoomuksen kannattajista lähes kolmannes pitää hallituksen veronkevennysten kohdentamista vääränä. Arvoisa puhemies! Toisin kuin hallitus, me vasemmistoliitossa tunnistamme sen aidon hädän, mitä ihmiset kokevat arjessaan tämän hallituksen lukemattomien leikkausten seurauksena. Me ymmärrämme, etteivät 270 000 työtöntä voi kaikki mahtua 47 000 avoimeen työpaikkaan. [Ben Zyskowicz: Luvut ovatkin staattisia, eikö niin?] Tiedämme, ettei Suomea saada nousuun leikkaamalla koulutuksesta eikä Suomen velkaantumista saada taitettua leikkaamalla ensin pienituloisilta ja sitten jakamalla veronalennuksia rikkaille. Siksi me julkaisimme juuri oman vaihtoehtomme hallituksen niin kutsutuille kasvutoimille. Vasemmistoliiton kasvusuunnitelma pohjaa siihen periaatteeseen, että talouden pitää palvella ihmistä ja hyvinvointia, eikä toisinpäin. Suunnitelmamme perustuu muun muassa kotimaisen kysynnän vahvistamiseen, suhdanteita tasoittavaan finanssipolitiikkaan, tuottavuuden kasvattamiseen ja aktiiviseen teollisuuspolitiikkaan. Arvoisa puhemies! Nyt on aika lopettaa ihmisten eriarvoistaminen ja aika ryhtyä kulkemaan kohti uudenlaista taloutta, jonka keskiössä on ihmisten, luonnon ja ilmaston hyvinvointi. Toivon siis, että perehdytte huolella tarjoamaamme vaihtoehtoon. Vielä ehtii muuttaa suuntaa. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Laura Meriluoto,1523,2025-05-07T14:51:35,2025-05-07T14:56:37,Hyväksytty,1.1 2025_46_23,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Wickström, varsågod.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_24,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen kehysriihipäätökset ovat keskeisiä talouskasvun luomiseksi ja kansalaisten arjen parantamiseksi vahvemman ostovoiman kautta. Talous on myös psykologiaa, ja me tarvitsemme nyt luottamusta tulevaisuuteen. Ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä katsomme, että Suomi tarvitsee yhteiskunnallisen ilmapiirin, jossa yrittämiseen kannustetaan, halutaan palkata työntekijöitä ja investoida. Näin vahvistamme maamme hyvinvointia pitkällä tähtäimellä. Suomessa ei ole ollut kunnollista talouskasvua 18 vuoteen, ja siksi tarvitsemme nyt toimenpiteitä, joilla talouden rattaat saadaan pyörimään. Hallitus lisää työnteon kannustimia tuntuvilla tuloveroalennuksilla, ja nämä jakaantuvat oikeudenmukaisesti siten, että ne tuntuvat myös pieni- ja keskituloisten kukkaroissa. RKP on johdonmukaisesti korostanut sitä, että työnteon ja työn vastaanottamisen tulee aina olla kannattavaa. Sosiaalidemokraattien kritiikki tuloveroalennuksia kohtaan on hämmentävää, varsinkin kun puolue viime syksynä ehdotti tuloverotuksen keventämistä. Nyt kun hallitus alentaa palkansaajien verotusta jopa enemmän kuin SDP ehdotti, se ei kelpaa.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-05-07T14:56:50,2025-05-07T14:58:10,Hyväksytty,1.1 2025_46_25,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kestävä Suomi rakentuu nyt ja tulevaisuudessakin kannattavalle työlle ja yritystoiminnalle, osaamiselle ja perheiden hyvinvoinnille. Taloudellinen kasvu syntyy yrityksissä, ja hyvinvoinnin tulevaisuus rakennetaan perheissä. Kristillisdemokraattien keskeinen tavoite on, että Suomessa on jatkossakin turvallista tehdä työtä, yrittää, perustaa perhe ja vanheta. Luottamus on peruskallio, jonka varaan tulevaisuuden investoinnit niin kodeissa kuin yrityksissä voidaan rakentaa. Puoliväliriiheen käytiin maailmanpoliittisesti haastavissa lähtökohdissa, jotka luovat epävarmuutta globaaleille markkinoille. Tehtyjen päätösten tavoitteena on luoda kasvun edellytyksiä. Laajaa palveluverkkoa ja sosiaaliturvaa tarjoava hyvinvointiyhteiskunta ei pitkällä aikavälillä voi nojautua kasvavaan velkaan velan päälle. Hallitus on sitoutunut tekemään työnteosta ja yrittämisestä kannattavampaa sekä parantamaan suomalaisten ostovoimaa. Alhaisempi työn verotus jättää enemmän rahaa ihmisten arkeen. Ruuan ja lääkkeiden arvonlisäveroalennus vahvistaa ostovoimaa — ja suhteessa eniten pienituloisten, joilla ruoka ja lääkkeet muodostavat suuremman osuuden kulutusmenoista. Yhteisöveroa alentamalla kannustetaan työhön ja yrittämiseen sekä parannetaan yritystoiminnan kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Ylimmän marginaaliveron maltillistaminen on samaa kokoluokkaa kuin Ruotsin sosiaalidemokraattisen hallituksen toimesta tehty ratkaisu. Naapurimaan esimerkki osoittaa, että tällainen päätös edistää kasvua, vaikkakin pienellä viiveellä. Näillä toimilla synnytetään vaurautta, joka ylläpitää hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa. Lisäksi hallitus nostaa perintöveron alarajaa 30 000 euroon ja lahjaveron osalta 7 500 euroon. Näillä kevennyksillä tunnustetaan ihmisen elämäntyötä sukupolvelta toiselle siirtyvänä arvona. Kasvupakettiin sisältyy lukuisia tulevaisuustoimia: tekoälyn kehityksen tukeminen, kotimaisen ruuantuotannon turvaaminen, panostukset alkutuotantoon, biotalouteen ja ruokavientiin. Rakennamme kasvua koko Suomen alueelle — emme vain suuriin keskuksiin, vaan myös pieniin kuntiin ja maaseudulle. Eduskuntaryhmämme tavoitteet lapsiperheiden ja omaishoitajien aseman turvaamisesta toteutuivat. Meille oli tärkeää, että sosiaali- ja terveyspalveluihin ei kohdennettu leikkauksia. Omaishoidon tukien alarajoja ja perhehoidon palkkioita korotetaan. Pidän tärkeänä myös riihipäätöstä, jolla varmistetaan, että jokaisella tarvitsevalla tulee olla lakisääteinen oikeus hyvään saattohoitoon. Arvokas elämä viimeisiin hetkiin saakka kuuluu kaikille asuinpaikasta riippumatta. [Vasemmalta: Hyvä niin!] Mittavista talouden sopeutuksista huolimatta kotihoidon tuki on turvattu, lapsilisiä on korotettu, perusopetukseen ja oppimisen tukeen on osoitettu lisäresursseja ja lasten ja nuorten terapiatakuu on toteutettu. Lapsiperheiden verotus kevenee. Työtulovähennyksen lapsikorotus nousee 50 eurosta 105 euroon, ja asuntolainojen sääntelyn keventäminen helpottaa nuoria perheitä kodin hankinnassa. Harrastamisen Suomen malliin saadaan viiden miljoonan euron lisäpanostus, ja valmistavaa koulutusta vahvistetaan oppilaiden kielellisten valmiuksien tukemiseksi. Näitä viestejä tarvitaan, sillä syntyvyyden romahdusmainen lasku ja väestörakenteen muutos uhkaavat talouden kestävyyttä, työvoiman saatavuutta ja myös eläkejärjestelmää. Siksi on välttämätöntä edelleen vauhdittaa uusilla toimilla myönteistä väestökehitystä. Ja myös asennemuutosta tarvitaan. Jokainen vauva on tervetullut ja toivottu. Tarvitaan myös tukea yllätysraskauksissa, jotta yhä useammalle lapselle turvattaisiin oikeus elämään. Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee nyt toivoa ja luottamusta. Kristillisdemokraatit näkevät, että päätöksenteon ytimessä tulee olla vahva arvopohja: huolehdimme heikoimmista, tuemme perheitä, lapsia ja nuoria sekä arvostamme rehellistä työtä ja yrittämistä. Terveiden arvojen kalliopohjalle rakennettu yhteiskunta kestää myös maailman myrskyissä. [Aki Lindén: Kauniita sanoja, mutta tulokset ovat toista!]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-05-07T15:01:39,2025-05-07T15:06:53,Hyväksytty,1.1 2025_46_26,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_27,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Tuurilla ne seilaavat suuremmatkin laivat. Pääministeri Orpo ja valtiovarainministeri Purra, onko oikeasti niin, että teille tuli täysin yllätyksenä, että Suomessa on hyvätuloisia eläkeläisiä? Pääministeri on kertonut, että suurituloisten eläkeläisten veronalennuksia tarkastellaan uudelleen. Kyllä kai nämä tarkastelut olisi pitänyt miettiä huolellisemmin ennen kuin ne tuodaan julkisuuteen. Pääministeri on myös sanonut, että lääkärit tulevat tekemään viisipäiväistä työviikkoa. Voin kertoa teille uutisen: ei tule toteutumaan. Suo siellä, vetelä täällä. Julkisen talouden velkalaiva vuotaa pahasti. Kaikki ei vielä edes näy. Hyvinvointialueiden palkoista ja palkkaharmoniasta puuttuu miljardi euroa. Veronmaksajat maksavat, mutta eivät pääse hoitoon eivätkä saa vanhuuden hoivaa. Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomelta puuttuvat suunta ja tarina. Päättäjien tärkein tehtävä on luoda toivoa tulevaan. Olen erittäin huolissani siitä, että alle 30-vuotiaat suomalaiset eivät tutkimusten mukaan enää luota siihen, että saavat aikanaan heille kuuluvan eläkkeen. Tämä on aito hätähuuto meille päättäjille. Mitä meidän pitää tehdä, että nuorten luottamus palaa? Olen oikeistolainen ja kannatan lujasti markkinataloutta. Mutta näissä veronalennuksissa mentiin rajan yli. En voi mitenkään hyväksyä sitä epäoikeudenmukaisuutta ja kohtuuttomuutta, minkä Orpon ja Purran hallitus on tekemässä. On silti hyvä, että hallitus on tehnyt veronalennuksia. Ne olisi kuitenkin pitänyt kohdistaa enemmän keskituloisille, joilla tänä päivänä on vaikeata. [Vasemmalta: Samaa mieltä!] Heillä rahat eivät kohta riitä edes ruokaan. Työttömyys kasvaa, töitä ei löydy, ja korvauksia leikataan. Suomalaisten kokema eriarvoisuus kasvaa äärimmilleen, ja näin ei voi jatkua. Lopputulos on se, että ne työssä käyvät suomalaiset, joita tässä piti kannustaa, joutuvatkin maksajiksi. Keskituloiset suomalaiset ovat taloutemme selkäranka. Rikkaita ja hyvin toimeentulevia veronalennukset eivät kannusta kuluttamaan, koska heillä on jo kaikkea. Nämä veronalennukset ovat kohtuuttomia ja epäreiluja. Taloudellinen merkitys on mitätön, mutta moraalinen vaikutus on suuri. Yhteisöveroa olisi pitänyt alentaa viidellä prosentilla niin, että se tulee yrityksille, kun ne investoivat. Tarvitsemme uusia yrityksiä ja kannustusta niille, jotka pystyvät kasvamaan. Kotitalousvähennystä olisi pitänyt korottaa niin, että se olisi tuonut vauhtia kotien remontteihin ja apua vanhustenhoitoon. Kotitalousvähennyksen korotus olisi auttanut myös yksinyrittäjiä ja pienyrittäjiä, jotka hallitus on unohtanut kokonaan. Pienille yrityksille olisi pitänyt kohdistaa arvonlisäveron alennuksia. Hallitus yrittää peitellä ennätyksellistä velkaantumista vippaskonstein, jotka tulevat kalliiksi. Riihessä lainattiin miljardi euroa Eläkerahastosta, missä tuotto oli yhdeksän prosenttia. Hallitus olisi saanut 2,5 prosentin korolla saman verran rahaa. Nyt häviämme saman verran kuin yliopistoista leikataan. Onko tässä mitään järkeä? [Eduskunnasta: Ei ole!] Arvoisa puhemies! Jos haluamme saada Suomen talouden kuntoon, pitää se tehdä oikeudenmukaisesti. Nyt hallituksessa tehdyt päätökset jakavat yhä enemmän kansaa, ja se ei ole hyvä asia. Suunta on täysin väärä. Tarvitaan aivan uusia toimenpiteitä, jotka nostavat talouden kasvuun. Ja nämä päätökset pitää tehdä yhdessä ja oikeudenmukaisesti. Kaikkien pitää osallistua, mutta ihmisiä ei saa kohdella väärin. Kaikessa pitää välttää vastakkainasettelua. Vain se on oikea reitti saada Suomi takaisin jalkeille.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-05-07T15:06:56,2025-05-07T15:11:35,Hyväksytty,1.1 2025_46_28,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä. Kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_29,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia eduskunnalle keskustelusta. On pakko palata aiemmin sanomaani, miten saada SDP ja jopa vasemmisto puhumaan velasta: keventämällä veroja. [Vasemmalta: Ottamalla lisää velkaa!] Kuten täällä todettiin, niin meidän kasvupaketti puoliväliriihestä oli varmasti monille yllätys. Se, että kykenemme tekemään uusia veronalennuspäätöksiä yli miljardilla, yllätti monet. Me menimme kasvuriiheen, [Vasemmalta: Jakovarariihi!] tekin odotitte meiltä kasvutoimia, ja me todella teimme kasvutoimia. Tällä kaudella tulee pieni- ja keskituloisia ja lapsiperheitä painottaen 1,25 miljardilla työn verotuksen alentaminen. Nämä ylimmät marginaalit lasketaan 52:een, mikä tarkoittaa, että lisätulosta jää käteen 48 prosenttia. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Eli edelleen yli puolet menee valtion verokarhulle. Tämä sama on tehty Ruotsissa hyvin tuloksin. Tätä tukee akateeminen tutkimuskirjallisuus, valtiovarainministeriön arvio. Kyse ei ole siitä, että tehdään uutta tulonjakopolitiikkaa rikkaita suosien, vaan kasvutoimesta, jolle on hyvin laaja asiantuntijoiden tuki. IMF arvioi, että kannattava marginaaliveroasteen taso on noin 44 prosenttia. Tässä ei ole kyse mistään muusta kuin tästä. Samaan aikaan siellä ylimmissä tuloluokissa jätetään indeksit tarkistamatta, mikä nostaa tämän kustannuksen lyhyellä aikavälillä 350 miljoonaan — 350 miljoonaan, mikä erittäin todennäköisesti tulee ainakin osittain itse rahoitetuksi [Vasemmalta: Osittain!] verrattuna yli 1,25 miljardiin euroon pieni- ja keskituloisille kohdennettuja veronalennuksia. Tässä on hallituksen painotus. [Eduskunnasta: Rahaa on!] Arvoisa puhemies! Velasta puheen ollen: Te esititte, että velka, kun se kasvaa, on jotenkin erityisesti nyt tämän hallituksen toimenpiteiden syy. Paitsi että kasvuriihessä sopimallemme paketille on hoidettu rahoitus säästöillä ja tietyillä haittaverojen korotuksilla, meillä edelleen on tämä kokonaisuus, joka nyt koostuu kymmenen miljardin paketista. Me aiomme saavuttaa velkasuhteen vakauttamisen hallituskauden loppuun mennessä. Miksi velkaluvut ja alijäämäluvut ovat edelleen niin rumia? Uskon, että oppositiokin sen tietää, mutta kerron sen silti. Yksi syy, kaikkein tärkein syy, on tietenkin onneton talouskasvu. Se ei johdu hallituksen politiikasta vaan vaikeasta suhdanteesta. Se johtuu Venäjän hyökkäyssodasta, suljetusta rajasta, sulkeutuneesta kaupasta, meidän euroalueen oleellisten vientimarkkinoiden ankeasta kasvusta ja niin edelleen. Lisää menoja on jouduttu laittamaan kohteisiin nimeltä puolustus, turvallisuus ja Ukraina, sote- ja hyvinvointialueet ja valtion lainan korkomenot. Viime kaudella uskottiin, että korot eivät tule koskaan nousemaan ja tämä velanotto on halpaa, mutta tällä hetkellä Suomessa maksetaan valtion lainan korkomenoja enemmän kuin koko maan kaikkien kuntien peruspalveluiden valtionosuuksia yhteensä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Ajatelkaa, mikä summa velkakorkomenoja. [Välihuutoja vasemmalta] Ja nämä tulevat edelleen lisääntymään tulevina vuosina, puhutaan jopa viiden miljardin korkomenoista. Me pidämme finanssipoliittisista tavoitteistamme kiinni. [Juho Eerola: Aiemmin otetun velan korot!] Yksi huomio vielä: [Puhemies koputtaa] Ainakaan korkomarkkinat eivät ole olleet huolissaan puoliväliriihen päätöksistä. Päinvastoin näyttää, että siellä usko hallituksen toimiin on vahvistanut Suomen asemaa. Jatkan seuraavissa puheenvuoroissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-05-07T15:11:38,2025-05-07T15:15:42,Hyväksytty,1.1 2025_46_30,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja vielä pääministeri ministeri Orpo, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_31,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oppositio haukkui värikkäin ja tutun vääristelevin sanankääntein hallituksen esitykset. [Antti Kurvinen: Voi voi voi!] Vasemmisto-opposition keskeinen viesti ja vaihtoehto näyttää todella olevan kaiken haukkuminen plus sanominen kaikelle ”ei”, eli vaihtoehtoa sieltä sai hakea. Keskusta niitä luetteli, niistä löytyy aika moni meidän päätöksistämme. Hallituksen politiikka on alusta lähtien ollut täysin määrätietoista. Se perustuu työn linjaan, kestävään työhön ja yrittämiseen ja siihen perustuvaan talouden kasvuun. Talouden kasvu, suomalainen työ ja yrittäminen, on ainut kestävä tapa huolehtia hyvinvoinnista ja turvallisuudesta ja saada se velkaantuminen aidosti taittumaan ja päättymään. [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] Me olemme tehneet määrätietoisia toimia. Kun me kaksi vuotta sitten aloitettiin, niin meillä oli valtava urakka edessä, ja se työ on kesken. Suomea ei ollut uudistettu vuosikymmeniin riittävästi, [Vasemmalta: Ennätystyöllisyys!] ja talous ei ollut kasvanut noin 15 vuoteen. Kun me lähdimme liikkeelle, me teimme sopeutuksia — niitä on tehty nyt kymmenellä miljardilla — ja me olemme laittaneet talouden perustaa kuntoon: työmarkkinoita, sosiaaliturvaa. Me olemme panostaneet tutkimukseen ja kehitykseen, sujuvoittaneet luvitusta, luoneet pohjaa kasvulle. Vuosi sitten me päätettiin toisesta kasvupaketista, ja kun viime kesänä totesimme, että sekään ei riitä, käynnistimme Risto Murron johdolla kasvutyön. Nyt me kokoonnuimme kasvuriiheen päättäväisesti. Sitä varjostavat sota Ukrainassa, kiinni pysyvä itäraja, kauppasodan uhka ja yleinen epävarmuus. Nämä ovat pidätelleet kasvun käynnistymistä, joka on siitä huolimatta lähtenyt käyntiin. Käänne on tapahtunut — inflaatio on laskenut, ostovoima kasvaa, investointiuutisia saadaan — mutta me emme tyydy: me aloitamme seuraavan vaiheen eli rytmin muutoksen. Me haimme kasvuun vahvoja eväitä. Oli selvää, että pienillä liikkeillä me emme saa kasvua sysättyä liikkeelle. Siksi työn tekemisen ja lisätyön ottamisen pitää kannattaa aina. Siksi kevennämme tavallisten suomalaisten työn verotusta ja yrittämisen verotusta. Verotuksen pitää olla sellaista, että omasta työstä jää enemmän omaan käteen. Se vahvistaa suomalaisten ostovoimaa. Miljardin veronkevennyksestä 650 miljoonaa kohdistetaan pieni- ja keskituloisille. Me laskemme yhteisöveron 18 prosenttiin, jotta Suomeen saadaan investointeja ja jotta yrittäjät uskovat tulevaisuuteen Suomessa. Se parantaa suomalaisten yritysten kilpailuasemaa Euroopassa. Me teemme nämä veronkevennykset vastuullisesti. Me olemme osoittaneet niille rahoituksen. Me uskomme vakaasti siihen, että hallituksen määrätietoinen työn ja yrittämisen linja on ainut tapa saada Suomi pysymään hyvinvoivana maana, ainut tapa, jolla pystymme huolehtimaan ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluista, ainut tapa luoda tulevaisuutta ja huolehtia koulutuksesta, [Vasemmalta: Leikkaamalla!] puolustuksesta. Ei ole muuta tietä. Toivon, että kaikki tutustuvat niihin lukemattomiin kasvupäätöksiin, joita riihessä olemme tehneet, ja antavat myös arvoa sille rohkeudelle, jota hallitus pystyy puoliväliriihessään osoittamaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-05-07T15:15:44,2025-05-07T15:19:23,Hyväksytty,1.1 2025_46_32,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustajat voivat nyt pyytää vastauspuheenvuoroja nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta. — Edustaja Valkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_33,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Taas ei ole tiennyt, itkeäkö vai nauraako, kun on kuunnellut erityisesti sosiaalidemokraattien häpeilemättömän populistisia puheenvuoroja. Te annatte ymmärtää, että hallitus määrittäisi suhdannetilannetta, vaikka taloustieteen alkeetkin tietävä ihminen ymmärtää, että mikään hallitus ei tätä määritä. [Vasemmalta: Suhdannepolitiikka!] Samalla logiikalla odotan, että edustaja Räsänen sitten vuolaasti keväällä 2027, kun talous kasvaa ja työllisyys paranee, kehuu hallituksen hyviä toimenpiteitä. Tosin en jää pidättämään hengitystäni. Talouspolitiikassa fokuksen pitää olla rakenteissa, niin kuin tällä hallituksella on, ja nämä uudistukset, joita nyt tehdään työmarkkinoilla, sosiaaliturvassa, verotuksessa uusimpana, hyödyttävät Suomea kaikissa suhdannetilanteissa pitkällä aikavälillä. [Vasemmalta: Kuinka pitkällä?] Ja kuten valtiovarainministeri totesi, rahoitusmarkkinat ovat reagoineet hyvin myönteisesti näihin uusiin päätöksiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2025-05-07T15:19:27,2025-05-07T15:20:37,Hyväksytty,1.1 2025_46_34,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_35,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun täällä salissa välillä kuuluu näitä kauhistelevia huutoja leikkauksista, niin ihmettelen hieman tätä, että kun seuraavan hallituksen — me kaikki tiedämme — täytyy säästää vähintään saman verran kuin tämä hallitus on säästänyt, ehkä jopa enemmän, niin mistähän löytyvät eväät näihin säästöihin nykyisiltä oppositiopuolueilta. Ei ole oikein kuulunut tässä keskustelussa sellaisia eväitä. Keskusta sanoo, että tuplataan talouskasvu. No, minä sanon, että kielletään rikollisuus ja laitetaan työttömät töihin. Nämä ovat vähän samantyyppisiä toimia. [Ben Zyskowicz: Ei kun triplataan talouskasvu!] — Oliko se kolminkertaistaminen? Kotitalousvähennystä täällä julistetaan suureen ääneen. Kuitenkin on todettu, että se on varsin toimimaton verotuki. [Mikko Savola: Käsittämätön lausahdus!] On mielenkiintoinen tämä väite siitä, että on rahan kaatamista jonkun taskuun, kun ihmisiltä otetaan vähemmän heidän omista rahoistaan. Onko teidän mielestänne tilanne se, että ihmisen omaisuuden omistaa valtio ja ihminen itse saa valtiolta sen rahan, jonka itse omistaa? Tämä ajatushan on sosialismia. Minä periaatteessa kannatan ainoastaan kaivosveroa, ja se nousee toista kertaa tämän hallituksemme aikana.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2025-05-07T15:20:37,2025-05-07T15:21:41,Hyväksytty,1.1 2025_46_36,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_37,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ette te, hyvä hallitus, nyt näin helpolla pääse tästä teidän velkapetoksestanne. Siis koko viime kauden te huusitte täällä pää punaisena ja syytitte edellistä hallitusta velkaantumisesta — siis koko viime kauden syytitte kaikesta mahdollisesta — ja sitten te lupasitte lopettaa velkaantumisen. [Välihuutoja] Tämän kahden vuoden aikana, jonka te olette istuneet, ei velkaantuminen ole mihinkään loppunut, se on kiihtynyt, ja edelleen sieltä aitiosta te syytätte aina sitä edellistä hallitusta, kuinka se velkaantui niin hirveän paljon. Katsokaa nyt näitä teidän lukujanne ja ottakaa vastuu omista tekemisistänne. Valtiovarainministeriö kertoi juuri viime viikolla, että tämä hallitus tulee velkaantumaan enemmän kuin se edellinen hallitus. Te jäätte historiaan eniten velkaantuneena hallituksena Suomen historiassa, joten kantakaa nyt se vastuu. Ja kun, valtiovarainministeri, sanoitte, että kyllä velkasuhde pieneksi ajaksi vakautuu hallituskauden lopulla, niin eihän teidän oma ministeriökään usko siihen. Viime viikolla se juuri kertoi, että velkasuhde tulee pahenemaan [Puhemies koputtaa] joka vuosi tämän hallituksen aikana. Nyt on vihdoin se aika, kun teidän pitää [Puhemies koputtaa] ottaa vastuu omista päätöksistänne.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-05-07T15:21:41,2025-05-07T15:23:00,Hyväksytty,1.1 2025_46_38,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Ja nyt on se aika, kun puheenvuoro loppuu. [Naurua] — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_39,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Puoliväliriihessä, arvoisa hallitus, te teitte minusta pahan virheen. Te päätitte priorisoida suurimpia yrityksiä ja kaikista eniten tienaavia suomalaisia sen sijaan, että te olisitte tukeneet suurta suomalaista keskiluokkaa: poliiseja, opettajia, sairaanhoitajia, elinkeinonharjoittajana ja pienyrittäjänä toimivia ihmisiä. Te unohditte keskiluokan. Tämä näkyy teidän lukuisissa päätöksissänne puoliväliriihen osalta. Toinen asia, minkä, puhemies, haluan nostaa esille, on se, että mitään apuja ei tullut soteen, mitään apuja ei tullut hyvinvointialueille, ei rahaa, ei aikaa. Elikkä tämä sotekriisi jatkuu edelleenkin teidän hallituksen toimesta. Mutta nyt, puhemies, kysyisin taloudesta vastaavilta ministereiltä, pääministeriltä ja valtiovarainministeriltä, kolme kysymystä keskustan ehdotuksista: Miksi te ette parantaneet yrittäjävähennystä verotuksessa? Sipilän hallituksessa keskustan johdolla tämä tuotiin, jotta ero osakeyhtiöitten ja henkilöyrittäjien välillä ei repeäisi. Miksi te ette vie Viron veromallia eteenpäin yhteisöverossa? Teette yleisen kevennyksen. Ja miksi te ette ottaneet meidän ehdotustamme 4 000 euroa [Puhemies koputtaa] ja sen päälle tienaavien sivukulujen alentamisesta? Meillä olisi malli siinä paperissa, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] jonka te olette saaneet vaihtoehtobudjetissa, [Puhemies: Kiitoksia, edustaja Kurvinen!] marginaaliverojen kevennys keskiluokalle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-05-07T15:23:00,2025-05-07T15:24:19,Hyväksytty,1.1 2025_46_40,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_41,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, te puhuitte työn linjasta, ja toden totta, sillä työn linjallahan te olette perustelleet jos jonkinlaisia leikkauksia viimeisen kahden vuoden aikana — leikkauksia opiskelijoilta, leikkauksia myös muun muassa yksinhuoltajilta, jotka ovat jo töissä. Ja nyt tällä samalla perusteella te jaatte niitä veronkevennyksiä velaksi suurituloisille, myös muuten eläkeläisille. [Välihuuto vasemmalta: Kyllä!] Käviköhän teille tässä joku moka, voisiko olla niin? Ja voisiko, pääministeri Orpo, olla niin, että jos tässä kävi moka, niin ehkä niitä mokia on mahtunut tehdä matkanne varrelle muitakin? Vai mitä te itse tuumitte, kun luette uutisia kasvavista leipäjonoista tai luette viestejä ihmisten arjen ahdingoista? Koetteko te, että kaikki on mennyt todella putkeen? Koetteko, että olette onnistuneet pitämään kaikki suomalaiset samassa veneessä? [Ben Zyskowicz: Mites ne leipäjonot kasvoivat teidänkin aikana?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-05-07T15:24:19,2025-05-07T15:25:14,Hyväksytty,1.1 2025_46_42,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Meriluoto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_43,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Laura,Meriluoto,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus päätti tässä tulonjakoriihessään laskea roimasti kaikkein suurituloisimpien verotusta. Kun tavalliset suomalaiset kamppailevat esimerkiksi sosiaaliturvaleikkausten keskellä, hallitus antaa veronkevennyksiä kaikkein rikkaimmille. Päätöksenne laskea korkeinta marginaaliveroastetta hyödyttää vain yli 96 000 euroa vuodessa tienaavia. Ei siis ole mikään ihme, että kansalaisetkin ovat nämä päätöksenne jo tyrmänneet. Pääministeri Orpo ja ministeri Purra, onko teidän mielestänne oikein, että samaan aikaan kuin pienituloisilta leikataan ja hoitojonoissa odotetaan kuukausia, suurituloiset saavat lisää rahaa taskuihinsa? Eikö tämä jos mikä ole luokkapolitiikkaa? Suurituloisia kannustetaan veronkevennyksillä, pienituloisia leikkaamalla. Ei tätä maata ole rakennettu hyväosaisten etua ajamalla, eikä sitä sillä myöskään pelasteta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Laura Meriluoto,1523,2025-05-07T15:25:15,2025-05-07T15:26:19,Hyväksytty,1.1 2025_46_44,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Wickström, varsågod.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_45,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Suomessa ei ole ollut talouskasvua lähes 18 vuoteen. Nyt tämän hallituskauden aikana, ensimmäisen kahden vuoden aikana, hallitus on pystynyt viemään läpi täältä eduskunnasta lukemattoman määrän meidän työmarkkinoita parantavia uudistuksia, jotka ovat aivan välttämättömiä, ja tulokset näistä näkyvät muutaman vuoden kuluttua. Tilanne ei kuitenkaan ole helppo. Me tiedetään, että Suomen on jatkettava tukea Ukrainalle, puolustusmenot kasvavat ja maailman taloustilanteessa on todella turbulenttista tällä hetkellä. Kuitenkin tästä huolimatta hallitus teki liudan, lukuisia, kasvutoimia tämän kehysriihen yhteydessä. Me RKP:ssä ollaan todella tyytyväisiä siitä, että niistä 86 toimesta ja ehdotuksesta, jotka me esitettiin viime syksynä, yhdeksän myöskin saatiin läpi tämän kehysriihen yhteydessä. Tässä kritisoidaan myöskin sotelinjauksia. Nyt kehysriihen yhteydessä linjattiin, että hallitus esimerkiksi panostaa kertaluontoisesti valtakunnallisesti omalääkärimallin kehittämiseen, ja myöskin alempia omaishoidon tukia lähdetään nyt korottamaan. Eli tervetulleita linjauksia myöskin sotepuolelle [Puhemies koputtaa] tuli.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-05-07T15:26:19,2025-05-07T15:27:32,Hyväksytty,1.1 2025_46_46,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Päivi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_47,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin, myös sotepuolelle tuli arvokkaita lisäyksiä, toisin kuin edustaja Kurvinen täällä väitti. [Mikko Savola: Kurvinen oli oikeassa!] Muun muassa omaishoidon tuen osalta näitä pienimpiä palkkioita korotetaan. On kuitenkin noussut huoli siitä, että kun samanaikaisesti tämä kaavamainen työhuonevähennys poistetaan, niin sulaako ikään kuin tämä omaishoidon tukeen tehty vahvistus sitten tämän työhuonevähennyksen poiston vuoksi. Omaishoitajathan tekevät työnsä kotona, ja usein tämä omaishoitajan työ vaatii vielä enemmänkin kuin vain yhden huoneen. Kysynkin: voitteko tämän huolen, valtiovarainministeri, poistaa sillä, että vakuuttaisitte, [Puhemies koputtaa] että omaishoitajilla säilyy tämä työhuonevähennys, [Puhemies koputtaa] samalla kun kategorinen vähennys poistuu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-05-07T15:27:32,2025-05-07T15:28:49,Hyväksytty,1.1 2025_46_48,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_49,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Verojen kevennys on hyvä asia, ja myös yhteisöveron alennus on hyvä asia, jos olisimme tehneet ne vähän eri lailla. Yhtä asiaa ihmettelen tässä, ja se on näiden suurituloisten eläkeläisten veronkevennys. Onko oikeasti niin, että teidän valmistelu on niin huonolla tasolla, että te kaksi viikkoa sen jälkeen alatte ymmärtää, mitä te olette tehneet? Tämähän on ihan käsittämätöntä. Miten te ette tienneet tästä? Piti tulla Hesariin iso juttu siitä, että tämä on väärin. Sitten tajusitte ja annoitte seuraavana päivänä haastattelun: juu, tätä pitää kyllä tarkastella, tämä ei tullutkaan meidän mieleen. Mitä te meinaatte tehdä tälle asialle? Tämä on minun mielestäni tosi huonoa valmistelua. [Eduskunnasta: Samaa mieltä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-05-07T15:28:49,2025-05-07T15:29:48,Hyväksytty,1.1 2025_46_50,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_51,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tämän puoliväliriihen suurin uutinen on se, arvoisa pääministeri, että teidän suurin lupaus, pysäyttää velkaantuminen, eli se lupaus, joka teidät sinne ministeriaitioon ja pääministeriksi on vienyt... Päivästä toiseen te tässä salissa oppositioaikana väsymättä haukuitte edellistä hallitusta liiallisesta velkaantumisesta: [Ben Zyskowiczin välihuuto] velkalaiva seilaa, velkalaiva uppoaa, velkaralli on ennennäkemätöntä. Ei ollut huolta, vaikka siellä ministerit yrittivät kertoa teille koronasta ja energiakriisistä, mikään ei vaimentanut teidän kritiikkiä, kun te olitte huolissanne Suomen liiallisesta velkaantumisesta. Ja mitä nyt olemme saaneet lukea? [Antti Kurvinen: Näin siinä kävi!] Te tuotte tänne eduskuntaan esityksen, jonka papereissa lukee, että te esitätte, että nyt tämä teidän hallitus ei pysäytä velkaantumista, [Puhemies koputtaa] ei hidasta, vaan ottaa enemmän velkaa kuin se teidän kritisoima Marinin hallitus. [Puhemies koputtaa] Pääministeri, te olette suomalaisille selityksen velkaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-05-07T15:29:48,2025-05-07T15:31:08,Hyväksytty,1.1 2025_46_52,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_53,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Onhan se kieltämättä hämmentävää, että kaksi ensimmäistä vuotta, hallitus, teidän viestinne on ollut: säästöt, leikkaukset, veronkiristykset, jotta velkaantuminen loppuisi. Sitten tuli riihi, ja teillä päällimmäinen viesti onkin veronkevennysten ilosanoma. Velkaantumisen loppumisesta puhutte nyt selvästi vähemmän, ja se on tavallaan hyvin ymmärrettävää, sillä toden totta, ei velkaantuminen ole loppumassa eikä sinnepäinkään, valitettavasti. Arvoisa puhemies! Vaikka teidän paketissa on oikeitakin asioita, kyllä tässä päälle jää kysymys, onko tämä iso linja teillä kohdillaan. Tapanne keventää yritysverotusta suosii suuria yrityksiä, pienyritykset unohtuvat veronkevennyksissä. Tässä on väärä valinta. Entä tuloverot sitten? Kun tätä pakettia hieman raaputtaa, niin ei se pieni- ja keskituloiselle enää kovin hääppöiseltä näytäkään, kun otetaan huomioon nämä verovähennysten poistot, mitä teette. Se veronkevennysten hyöty haihtuu savuna ilmaan, mutta [Puhemies koputtaa] jos tulosi ovat yli kymppitonnin kuussa, massia tulee. Silloin tulee massia ja huolella. [Puhemies koputtaa] Eihän tämä nyt ihan oikein mennyt.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2025-05-07T15:31:08,2025-05-07T15:32:26,Hyväksytty,1.1 2025_46_54,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_55,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri Orpo, kyllähän tämä on käsittämätöntä, että te lupasitte suomalaisille, että velkaantuminen lopetetaan, ja nyt olemme saaneet kuulla, että tämä hallitus ottaa enemmän velkaa kuin esimerkiksi edellinen tai mikään hallitus aiemmin. Pääministeri, te olette kaksi vuotta täällä kertoneet meille, että on suorastaan pakko leikata pienituloisilta, on pakko leikata vanhuksilta, ihan vain sen vuoksi, että rahaa ei ole ja velkaantuminen pitää taittaa. [Ben Zyskowicz: Menot on liian suuret!] Mutta nyt sitä rahaa sitten löytyi. Sitä löytyi kaikkein varakkaimpien ja rikkaimpien veronalennuksiin. Ja pääministeri, se, mikä teidän on tärkeää huomata, on se, että nämä veronalennukset rikkaille te teette velkarahalla. Mutta samaan aikaan, kun te olette valmis jatkamaan velkarallia suurituloisten veronkevennysten mahdollistamiseksi, niin tavalliselle suomalaiselle, keskituloiselle, te ette saa aikaan kunnon veronkevennyksiä, vaan teette piiloveronkiristyksiä. Tavalliselle suomalaiselle jää vain muruja. Pääministeri, minä hivenen ihmettelen, että vaikka te jatkatte tätä velkarallia, niin siitä huolimatta te olette tavalliselle pieni- ja keskituloiselle suomalaiselle varsin äreä verokarhu. Miten tämä on mahdollista, pääministeri ministeri Orpo?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-05-07T15:32:26,2025-05-07T15:33:42,Hyväksytty,1.1 2025_46_56,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_57,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Mika,Lintilä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllähän totuus on se, että tämän riihen jälkeen tapahtui merkittävä suunnanmuutos, eli siitä saksia heiluttelevasta leikkuulautaprofiilista siirryttiin erittäin kovan riskin talouspolitiikkaan. Nyt tämä taloussuunnitelma on hyvin vahvasti sellainen, voisiko sanoa, toivotaan, toivotaan ‑suunnitelma. Siellä on selkeästi ongelmia ja riskejä, joista liian paljon rakentuu esimerkiksi kirjanpitokikkailuun / sammon ryöstöön, plus sitten se, mikä ottaa itselläni silmään, että dynaamiset vaikutukset verotuksessa on arvioitu erittäin korkealle, sieltä optimismin ylärajasta. On hyvin, hyvin epätodennäköistä, että ne tulevat toteutumaan. Eli tällaiset isot talouden palikat ovat nyt selkeästi tässä liikkuneet. Ja se, mitä oikeastaan tämän julkisen talouden suunnitelman jälkeen voi varmuudella sanoa, on se, että taloustilanne ei näillä toimilla parane. [Puhemies koputtaa] Vielä useat hallitukset joutuvat tekemään töitä Suomen talouden tasapainottamiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2025-05-07T15:33:42,2025-05-07T15:35:03,Hyväksytty,1.1 2025_46_58,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_59,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä hallitus, te räväytitte juuri miljardien loven valtion kassaan rahoittaaksenne toimia, joiden kasvuvaikutukset ovat heppoisia. Työllisyystavoitteet ovat mennyttä, töitä ei ole, ja käynnissä on historiallisen kova velkaralli. Kyllä tämä tilanne on, arvoisa puhemies, suoraan sanottuna melko hirveä. Puoliväliriihi oli tämän hallituksen konkurssihakemus, ja uskottavuutenne romahti. Valtionvelka kasvaa noin 43 miljardilla ensi vuodesta vuosikymmenen loppuun, ja tämä arvio perustuu oletukseen, että kauppasota hellittäisi pian. Kuka tällaisen arvion on tehnyt, ja mihin se perustuu? Arvoisa pääministeri, politiikassa päämäärätietoisuus on hyve, mutta jos se muuttuu kyvyttömyydeksi nähdä tehtyjä virheitä, saati korjata niitä, jälki on kestämätöntä. Oletteko valmis kantamaan vastuuta ja muuttamaan tämän konkurssipolitiikkanne suuntaa ja lopettamaan tämän uhkarohkean [Puhemies koputtaa] ruletin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2025-05-07T15:35:03,2025-05-07T15:36:18,Hyväksytty,1.1 2025_46_60,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_61,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Valtiovarainministeri Purra ja edustaja Valkonen kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa toistuvasti väittivät, että hallituksen veronkevennykset painottuvat pieni- ja keskituloisille. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!] Onko kuitenkin niin — ehkä te hallituksessa voitte auttaa — että jos palkansaaja tienaa 2 000 euroa kuukaudessa ja kuuluu ammattiliittoon, niin hän voittaa näistä hallituksen veronkevennyksistä 8 euroa vuodessa — 8 euroa vuodessa? Ja onko myös niin, arvoisa hallitus, että jos palkansaaja tienaa 16 000 euroa kuukaudessa, niin hän tienaa 5 700 euroa vuodessa lisää? [Ben Zyskowicz: Kuuluuko ammattiliittoon?] Nyt ehkä hallituksesta teidän vinkkinne on, että jos ei kuulu ammattiliittoon, niin siinähän säästää rahaa. Minulla on tarjota palkansaajille toisenlainen vinkki: jos eroaa kokoomuksen jäsenyydestä, niin säästää sen jäsenmaksun, niin kuin OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto on tehnyt, mutta samalla voi varmistaa, että kokoomus ei pääse harjoittamaan talouspolitiikkaa, joka pahentaa julkisen talouden alijäämää [Puhemies koputtaa] ja velkaantumista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-05-07T15:36:18,2025-05-07T15:37:35,Hyväksytty,1.1 2025_46_62,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_63,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olin valmistellut debatin ihan toisesta aiheesta, mutta kun valtiovarainministeri Purra mainitsi äsken tuolla puhujanpöntössä, että Suomessa syntyvyys on liian alhaista — mikä on toki asia, jonka kaikki tunnistamme — niin puhutaan sitten siitä. Nimittäin eilen, valtiovarainministeri, te kirjoititte viestipalvelu X:ssä, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kaikista synnyttäjistä on muita kuin suomalaisia 38 prosenttia ja tämä on teidän mukaanne huolestuttavaa. Ministeri Purra, ovatko nämä jotenkin vääränlaisia vauvoja, vai mikä tässä on huolestuttavaa? Ja onko tämä sitten taas toisaalta, pääministeri Orpo, sellaista puhetta, mitä te ja kokoomus jälleen olette valmiit katsomaan sormien läpi? Ministeri Purra, kun tässä puhutaan julkisen talouden suunnitelmasta ja kehysriihipäätöksestä, niin tämä kysymys liittyy tähän todella akuutisti. Mikäli te haluatte kasvua, niin kannattaisi ymmärtää realiteetit. Me tarvitsemme maahanmuuttoa, me emme tarvitse tänne muualta tulevien ihmisten vähättelyä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-05-07T15:37:35,2025-05-07T15:38:42,Hyväksytty,1.1 2025_46_64,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_65,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valtio velkaantuu tänä vuonna ainakin 12 miljardia euroa lisää. Se tarkoittaa, että nyt kun tämä kokous on kestänyt tunti neljäkymmentä minuuttia, on otettu kolme miljoonaa euroa lisää velkaa sinä aikana. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Aika hurjaa!] Mikään aikuinen hallitus ei tällaisessa tilanteessa alenna suurituloisten verotusta. Mikään vastuullinen hallitus ei alenna suurituloisten verotusta. Te kerrotte täällä mielellänne näitä lukuja, miten tämä veronalennus jakaantuu. Mutta vaikka 650 miljoonaa euroa menisi veronalennuksena 90 prosentille palkansaajista ja muista ansaitsijoista, niin 350 miljoonaa menee 10 prosentille, ja se aiheuttaa juuri sen, minkä ryhmäpuheenvuoromme pitäjä kollega Räsänen tässä kertoi, että sata kertaa suurempi on se veronalennus siellä 16 000 euron kuukausitulossa kuin siellä 2 000—3 000 euron tasolla. Mikään aikuinen hallitus ei toimi tällä tavalla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-05-07T15:38:42,2025-05-07T15:40:01,Hyväksytty,1.1 2025_46_66,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä. [Arto Satonen: Arvoisa puhemies! Mikään...] — Mikrofoni.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_67,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! — Pientä harjoittelua vielä. [Naurua — Vasemmalta: Tervetuloa!] — Ilman talouskasvua me emme kykene pitämään yllä tätä hyvinvointiyhteiskuntaa emmekä kääntämään työllisyyden kehitystä, ja sen takia nämä toimet, mitä nyt on tehty, ovat ihan välttämättömiä. Nyt täytyy huomioida se, mitä tässä nyt tapahtuu keskituloisten ostovoimalle, kun se asia on ollut täällä. Tässä on monta asiaa, jotka vaikuttavat. Ensimmäinen on se, että toisin kuin jotkut täällä luulivat, meillä ei ole mitään työmarkkinakaaosta, vaan valtaosa palkansaajista on tehnyt jo TES-sopimukset, joissa palkat nousevat noin kahta ja puolta prosenttia, ja kun inflaatio on alle prosentin, niin siitä nousee jo huomattava ostovoiman parannus. Samaan aikaan meidän korkotaso on laskenut erittäin paljon, mikä helpottaa asuntovelallisten asemaa. Ja kun tähän lisätään nämä veronkevennykset ja muistetaan vielä myöskin se lapsivähennys, joka erityisesti tulee niille työssäolijoille, joilla on lapsia, niin tavallisten suomalaisten ostovoima paranee todella merkittävästi ja sen avulla me saamme kotimaisen kysynnän ja työllisyyden kasvuun. Tämä on se kaiken lähtökohta, mistä nyt mennään eteenpäin, ja uskon kyllä, että hyvin nopeasti työllisyys lähtee kohenemaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-05-07T15:40:01,2025-05-07T15:41:32,Hyväksytty,1.1 2025_46_68,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_69,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kunpa olisikin noin kuin äsken kuulimme, mutta valitettavasti se resepti, jolla hallitus nyt yrittää leipoa talouskasvuaan, on kyllä melkoista uhkapeliä. On isot alijäämät ja velkaantumisen kasvu, se on varmaa, mutta toisaalta kasvun syntyminen on hyvin epävarmaa. Näin sanovat riihen tuloksia tulkitsevat talouden asiantuntijat. Kaikella kunnioituksella: eihän maan hallitus voi suhtautua politiikan tekemiseen hiekkalaatikolta tutulla ”älä tule paha kakku, tule hyvä kakku” ‑menetelmällä. Tällaisen ”toivotaan parasta, pelätään pahinta” ‑riskipelin sijaan olisi oleellista nyt tehdä ratkaisuja, jotka koetaan laajasti oikeudenmukaisiksi ja jotka pitävät sen laajan työtä tekevän pieni- ja keskituloisten suomalaisten joukon motivoituneena työn tekemiseen ja yrittämiseen. Ja nyt te unohdatte heidät. Kyllä sille tavalliselle hiekkalaatikon reunalla istuvalle perheelle uhkaa jäädä käsiin lopulta vain iso velkakakku. Kysyn teiltä, arvoisa pääministeri: miksi te ette kohdenna veroalea isommin sinne keskituloisille? [Puhemies koputtaa]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-05-07T15:41:32,2025-05-07T15:42:45,Hyväksytty,1.1 2025_46_70,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_71,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä keskustelu on aika mielenkiintoista. Silloin kun hallitus aloitti ja lähti vakauttamaan julkista taloutta, niin oppositio huusi, että te leikkaatte liian lujaa, nyt tarvitaan kasvutoimia. [Antti Lindtman: Kyllä!] Ja sitten kun todettiin, että velkaantuminen kiihtyy ja tarvitaan lisäpäätöksiä, niin te huusitte, että nyt tuli veromoukari [Pia Viitanen: Niin tuli!] ja suomalaiset verotetaan hengiltä, kokonaisveroaste kasvaa. Ja nyt kun tehtiin puoliväliriihessä toimia, jotka alentavat tavallisen suomalaisen palkansaajan ja lapsiperheiden verotusta ja keventävät yhteisöveroa yrityksille, jotta ne investoisivat Suomeen, niin te olette kauhean huolissanne, että väärin toimittu, väärin tehty, ei näin saa tehdä, mitä tälle maalle tapahtuu. Ajatelkaa nyt teidän omia puheitanne. Ne ovat täysin ristiriitaisia keskenään. Ja tiedoksi myös sosiaalidemokraateille, että tämä hallitus keventää pieni- ja keskituloisten verotusta enemmän kuin te omassa vaihtoehdossanne. [Antti Lindtman: Ei pidä paikkaansa!] Teidän vaihtoehtonne, mukaan lukien keskustan, perustuu täysin veronkorotuksiin. Ja pyytäisin myös pientä johdonmukaisuutta. Yhteisöveroalennuksen, jonka tämä hallitus tekee, sosiaalidemokraatit ovat toteuttaneet hallituksessa ja keskusta vaihtoehdossaan vielä isompana. Miksi te nyt kritisoitte sitä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-05-07T15:42:45,2025-05-07T15:43:54,Hyväksytty,1.1 2025_46_72,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_73,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus on kaikista suurimpien yritysten asialla, kaikista parhaintuloisten ihmisten asialla. Keskusta on ennen kaikkea keskiluokan asialla ja pienten ja keskikokoisten yritysten asialla. [Jenna Simula: Entä heikoimpien?] Mennäänpä tähän yhteisöveroon hetkeksi. Suomen suurimmat yhteisöveron maksajat ovat Osuuspankkiryhmä, Nordea Pankki ja Neste — upeita yrityksiä kaikki, arvostan niitä. Mutta kyllä kasvun kannalta olisi kannattanut niitä tuhansia avoimia yhtiöitä, toiminimiä, pieniä osakeyhtiöitä tukea eikä näitä kaikista suurimpia Suomen yrityksiä. Mutta ymmärrän, että suuri raha on se, minkä äärelle kokoomus kumartaa. Sen sijaan, arvoisa puhemies, kotitalousvähennys ollaan romutettu hyvin voimakkaasti tämän vuoden aikana. Mehän kuulimme jo kollega Mäkelältä, perussuomalaisten Jani Mäkelältä, että kotitalousvähennys on ihan tyhmä juttu ja sen saakin romuttaa. Keskusta on eri mieltä. Me parantaisimme kotitalousvähennystä. Kokoomus lupasi sitä vaaleissa mutta petti tässä lupauksen. Mutta kysyisin nyt, arvoisa puhemies: Kun puhutaan tavallisista ihmisistä, valtiovarainministeri Purra, niin mikä tämä kiinteistöveropuhallus on, kun te olette kirjanneet sinne pöytäkirjaan, että kiinteistövero voi nousta kohtuullisesti, kolminkertaiseksi? [Puhemies koputtaa] Mitä te tällä tarkoititte? Kiinteistöveron korotuksillako [Puhemies koputtaa] maksetaan nämä pankkien veronalennukset? [Ben Zyskowicz: Se on se sama kiinteistöverouudistus, jota teidän aikananne valmisteltiin!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-05-07T15:43:54,2025-05-07T15:45:14,Tarkistettu,1.1 2025_46_74,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia, edustaja Kurvinen, aika on käytetty. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_46_75,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Sehän se tässä ihmetyttää, että kun tämä hallitus, pääministeri, nyt päätti sitten ryhtyä Suomen historian suurimman velkalaivan kippariksi ja päätti jakaa kolmatta miljardia euroa veronkevennyksiä — siis kolmatta miljardia euroa uusia veronkevennyksiä — niin miten on mahdollista, että tästä potista ei riittänyt keskituloiselle opettajalle, järjestäytyneelle opettajalle, kuin murusia. Kun tässä vielä otetaan huomioon ensi syksynä tulevat työttömyysvakuutusmaksujen nousut, joiden taustalla on teidän hallituksenne petetty työllisyyslupaus, Euroopan heikoin työllisyyskehitys, niin tämähän tulee vetämään ison osan palkansaajista ensi vuonna miinuksen puolelle. Siitä palkasta jää kaikki nämä teidän kiristykset huomioiden [Puhemies koputtaa] vähemmän käteen, ja siitä huolimatta hallitus ottaa enemmän velkaa kuin edellinen hallitus. [Puhemies koputtaa] Pääministeri, kertokaa nyt, miten tämä on mahdollista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-05-07T15:45:14,2025-05-07T15:46:34,Hyväksytty,1.1 2025_46_76,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia, edustaja Lindtman. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_77,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kasvua saataisiin aikaan panostamalla koulutukseen, vihreään siirtymään ja luoviin ja muihin nouseviin aloihin sekä kasvattamalla työperäistä maahanmuuttoa. Nyt tällainen visio puuttuu kokonaan. Haetaan hyvin epävarmasti lisää kulutusta ja työntekoa satsaamalla veroporkkanaa korkeatuloisille. Kysyin tietopalvelulta veromuutosten sukupuolivaikutuksia, ja heidänkin tekemänsä analyysi vahvistaa, että kokonaisuudessaan lähes kolmasosa veromuutoksista kohdistuu kaikkein ylimmän tulodesiilin miehille. Verotuottoihin syntyy hallituksen toimesta yli kahden miljardin aukko, jota rahoitetaan uusien leikkausten lisäksi ottamalla miljardin euron laina Valtion Eläkerahastosta. Asiantuntijoiden mukaan se tulee selvästi tavanomaista lainanottoa kalliimmaksi. [Vasemmalta: Laiton toimenpide!] Valtio kattaa velkoja yleensä lainaamalla markkinoilta, mutta nyt vipataan eläkevaroista. Miksi tehdään tällaista kikkailua?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-05-07T15:46:34,2025-05-07T15:47:42,Hyväksytty,1.1 2025_46_78,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_79,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus pyysi eilen anteeksi. Kokoomus pyysi anteeksi mainoskampanjaa, jossa mainostettiin, että ammattiliittoon kuulumattomien työntekijöiden verotus kevenee enemmän kuin liiton jäsenten. Tämä onkin yksi kehysriihen ideologinen hyökkäys ay-liikettä ja sopimusyhteiskuntaa vastaan, kun verovähennysoikeuden poiston tarkoitus on heikentää järjestäytymisastetta ja sitä kautta murentaa meidän pohjoismaista työmarkkinamallia. Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt teiltä, pääministeri Orpo: Mitä te oikein pyydätte itse asiassa anteeksi? Pyydättekö te anteeksi näiltä järjestyneiltä työntekijöiltä, että käytte tällä tavalla heidän kukkarollaan? Jos teette näin, niin voisitteko perua tämän verovähennysoikeuden poiston? Vai pyydättekö te anteeksi vain sitä, että kerroitte tämän ideologianne ääneen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-05-07T15:47:42,2025-05-07T15:48:48,Hyväksytty,1.1 2025_46_80,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_81,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Mietin vain sitä, että ihan aidosti monet ihmiset, ikäihmiset ja köyhätkin ihmiset, ovat huolissaan Suomen velkaantumisesta ja talouden tasapainosta ja ovat suostuneet siihen, että heiltä vähästäkin otetaan ja maksetaan vaikka enemmän lääkkeistä. Näille ihmisille tämä hallituksen toiminta on valtava pettymys ja itse asiassa suuri bluffi. Täällä on puhuttu yhdeksän miljardin, jopa kymmenen miljardin, sopeutuksista. Valtiontalouden tarkastusviraston puolueeton tuomio on, että hallitus jää alle puoleenväliin tästä lupauksesta, 4,4 miljardiin, kaikkien leikkausten jälkeenkin, ja nyt valtiovarainministeriökin sitten esittää, että vain 0,5 miljardia on lopputulos kaikesta tästä kärsimyksestä. Miksi? Ennen kaikkea siksi, että yhdeksästä miljardista peräti kaksi miljardia nojasi tähän työllisyyden laskennalliseen kasvuun. Sen sijaan olette saaneet aikaan sata uutta työtöntä joka ikinen päivä, mukaan lukien viikonloput, ja lähes kymmenen konkurssihakemusta [Puhemies koputtaa] joka päivä, mukaan lukien viikonloput. Arvoisa pääministeri ja arvoisa valtiovarainministeri, [Puhemies koputtaa] suostutteko nyt siihen, että tämä 9—10 miljardin väitteenne ei pidä paikkaansa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-05-07T15:48:48,2025-05-07T15:50:12,Hyväksytty,1.1 2025_46_82,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia, edustaja Harakka. Pyydän edustajia kunnioittamaan minuutin aikarajaa. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_83,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitos, herra puhemies! Olen ollut tässä talossa noin 50 vuotta, mutta koskaan en ole kuullut SDP:n puhuvan näin paljon velkaantumisesta. [Naurua] Tämä on positiivista kehitystä tuossa puolueessa. Sitä en toki ymmärrä, miten velkaantumisen riski siitä pienenee, että nämä veronalennukset jaetaan eri tavalla. Hallitus verottaa vähemmän työtä ja yrittämistä ja enemmän haittoja ja kuluttamista. Aikaisemmin vihreät kutsuivat tätä vihreäksi verouudistukseksi, mutta nyt se ei vihreille kelpaa. Keskustan uutinen on se, että he ovat sitä mieltä, että on ihan oikein, että ihmisiltä otetaan noin 60 prosenttia heidän ansaitsemastaan lisäeurosta. Joka tapauksessa pitää sanoa, että oppositio tarkastelee tätä ennen kaikkea tulonjakovaikutuksena, mutta jos näin tehdään, niin pitkän päälle ei ole niitä tuloja eikä ole sitä jakoa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-05-07T15:50:12,2025-05-07T15:51:16,Hyväksytty,1.1 2025_46_84,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viljanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_85,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on paljon puhuttu veroista ja kohtuullisuudesta. Edustaja Kurvinen äsken jo viittasi hallituksen linjauksiin kiinteistöverouudistuksesta. Hallitus on linjannut, että se toteuttaa kiinteistöverouudistuksen, joka on kohtuullinen kiinteistönomistajille ja jossa voi vero nousta 20 prosenttia vuosittain seuraavan kahdeksan vuoden ajan, kuitenkin niin, että vero enintään kolminkertaistuu. Arvoisa hallitus, en ole vielä keksinyt, millainen on se kohtuullinen kiinteistöverouudistus, jossa kiinteistövero voi omistajalle kolminkertaistua. Toivon, että kuulen tämän tässä välittömästi. [Keskeltä: Tärkeä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2025-05-07T15:51:16,2025-05-07T15:52:08,Hyväksytty,1.1 2025_46_86,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_87,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Julkisen talouden tilaa ovat heikentäneet viimeisen 15 vuoden aikana väestön ikääntyminen, globaalit kriisit, Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset ja vaimea kotimainen talouskasvu. Mutta ei väestön ikääntymisestä pidä väestöä syyttää. Kyllä poliitikkojen on pitänyt osata laskea jo 80-luvulta lähtien, että Suomi ikääntyy. Suomi ikääntyy, ja ikäihmiset tarvitsevat hyvät palvelut ja hyvän hoidon. Keskusta, totesitte, että mitään hyvää ei tullut sotealueille [Antti Kurvinen: Ei!] — aivan uskomaton lause. Tuliko kuitenkin jotakin hyvää asukkaille, asiakkaille? Tuli työtuloverotuksen keventäminen, omaishoidon tuen alarajat, perhehoitoon panostetaan, saattohoitoa kehitetään ja tuodaan se lakiin, kotihoidon tuki. Ja terapiatakuu tulee — miten tärkeä asia. Tein vuonna 2020 toimenpidealoitteen ja kirjallisen kysymyksen aiheesta. Harmittaa, että te, edellinen hallitus, ette silloin sitä tuoneet. Kiitos tälle hallitukselle, että tuotte muun muassa terapiatakuun. [Antti Kurvinen: Vastauspuheenvuoro edelliselle hallitukselle! — Naurua]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2025-05-07T15:52:08,2025-05-07T15:53:22,Hyväksytty,1.1 2025_46_88,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_89,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Puutun nyt toiseen hallituksen päätavoitteeseen eli tähän työllisyyden hoitoon. Aloittaessaan hallitus lupasi 100 000 uutta työpaikkaa, ja nyt kun lukuja katsotaan, niin jokainen kuukausi on ollut huonompi kuin edeltävän vuoden kuukausi niin työllisyydessä, työpaikkojen määrässä kuin muussa. Tällä hetkellä on 320 000 työtöntä työnhakijaa, mikä on 34 000 enempi kuin vuosi sitten. Ja juuri nyt täällä, kun katsotaan näitä valtiovarainministeriön tilastoja vuodelta 2023, työllisyysaste on ollut 73,6, ja kun hallitus on luvannut 100 000 uutta työpaikkaa, niin tämän valtiovarainministeriön ennusteen mukaan 2029 päästään vasta tähän lähtötilanteeseen — 2029 päästään lähtötilanteeseen. Milloin tulevat ne 100 000 työpaikkaa, 2030-luvulla vai milloin, kysymys kuuluu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-05-07T15:53:22,2025-05-07T15:54:31,Hyväksytty,1.1 2025_46_90,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja pääministeri Orpo, neljä minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_91,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, ei meidän hallituksen politiikkaa tehdä missään umpiossa, eikä Suomen talous ole umpio. Opposition on helppo teeskennellä, että maailmantalouden tilanteella ei ole mitään tekemistä Suomen talouden ja sen kehityksen kanssa, mutta meillä ei ole sitä mahdollisuutta. [Aino-Kaisa Pekonen: Ei meilläkään ollut viime kaudella!] Maailman taloudellinen tila vaikuttaa tietenkin siihen toimintaympäristöön, mikä meillä on, meidän talouden kasvulukuihin, työllisyyslukuihin, mutta hallitus tarttuu tässä asiassa härkää sarvista ja tekee lisää toimia, yhä lisää toimia, talouskasvun aikaansaamiseksi. Me olemme toteuttamassa suuren osan Risto Murron asiantuntijatyöryhmän esityksistä, [Timo Harakan välihuuto] suurimman osan näistä esityksistä, ja me teemme näitä siksi, että me saamme Suomen talouden kestävään kasvuun. No, sitten tähän velkaantumiseen. Ilman niitä toimia, joita me olemme tehneet, me velkaantuisimme miljardeja enemmän. Ilman niitä rakenteellisia uudistuksia, tuottavuustoimia, joita me olemme tehneet julkiseen talouteen, velkaantuminen jatkuisi paljon korkeampana tulevina vuosina. Tämä on fakta, [Miapetra Kumpula-Natrin välihuuto] ja olen aivan varma siitä, että ne toimet, joita me olemme tehneet Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi, Suomen houkuttelevuuden lisäämiseksi investointiympäristönä, ja ne, mitä me teemme nyt riihen päätöksillä lisää, tulevat nostamaan Suomen talouden kasvuun. [Vasemmalta: Milloin?] Myöskin valtiovarainministeriön virkamiehet sanoivat omassa lausunnossaan, että he uskovat, että nämä päätökset tuovat kasvusysäyksen ja että ne ovat oikeansuuntaisia. Siksi he olivat mukana rakentamassa siltarahoitusta, joka mahdollisti tämän ratkaisun. [Miapetra Kumpula-Natrin välihuuto] Hyvä SDP, se tosiaan, että te olette huolissanne velasta, on uutinen. Se on hieno uutinen — hyvä, pitäkää linjanne. Mutta se, että SDP nyt tällä kertaa vastustaa palkansaajien veronkevennystä, nyt ei ole kyllä mikään uutinen. [Antti Lindtman: Ei, ei!] Te ennen vaaleja kannatatte veronkevennyksiä palkansaajille, mutta sitten vaalien jälkeen on taas paluu arkeen. Hyvä keskusta, minä luulin, että enempää te ette enää vasemmalle pääse, [Naurua] mutta se linja, minkä te olette valinneet suhteessa hallituksen talous-, työllisyys-, yrittäjyys- ja veropolitiikkaan, vie teidät yhä syvemmälle vasemmiston kainaloon. Tulkaa pois sieltä. [Vasemmalta: Mitä vikaa meissä on?] Se vaan on niin, että Suomen kestävä talous, suomalainen hyvinvointi, suomalaisten palvelut, suomalaisten tulevaisuus eivät voi rakentua mihinkään muuhun kuin työhön ja yrittämiseen — toistan tämän täällä aina: työn linjaan. Me uskomme siihen vakaasti, että jos me vähemmän verotamme työtä, niin tässä maassa tehdään enemmän työtä. Meidän mielestämme on täysin kohtuutonta, että joku joutuu maksamaan jopa 60 prosenttia tekemästään lisätyöstä. Onko se teidän mielestä oikein? [Miapetra Kumpula-Natri: Millä tulotasolla?] Ei ole, ja progressio takaa sen, että Suomessa hyvätuloiset osallistuvat, mutta pitää siinäkin joku tolkku olla. Ja kyllä, tämä erottaa meidät, hallituksen, opposition linjasta. [Miapetra Kumpula-Natri: Sano se tulotaso!] Ja me uskomme siihen, että jos yrittämistä ja investointeja verotetaan vähemmän, niin tässä maassa on enemmän investointeja, enemmän yrittämistä. [Eduskunnasta: Emme usko!] Jos te ette usko vaikka siellä keskustassa tähän, niin katsokaa, mitä on sanottu startupien suunnasta, mitä sanoo pk-yrityskenttä, mitä Suomen Yrittäjät, mitä on kertonut suomalainen teollisuus: kaikki kiittävät näitä päätöksiä. No, se voi harmittaa, että siellä ollaan tyytyväisiä, mutta kun siellä yrityksissä syntyvät ne suomalaiset työpaikat. [Timo Harakka: Ja osingot!] — Siellä syntyvät, kyllä, myöskin osingot, joita verotetaan, joilla rahoitetaan suomalaisten palvelut, ja, edustaja Harakka, te ette ole tätä koskaan ymmärtäneet [Hälinää — Puhemies koputtaa] ettekä näköjään ymmärrä vieläkään. [Naurua — Eduskunnasta: Tuo oli hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-05-07T15:54:34,2025-05-07T15:58:34,Hyväksytty,1.1 2025_46_92,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Annan vielä vastauspuheenvuorot sellaista pyytäneille ministereille, Marttiselle ja Multalalle. — Työministeri Marttinen, kaksi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_93,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Matias,Marttinen,Työministeri,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia, herra puhemies! Jos edustaja Satosella oli tuolla vielä mikin kanssa hieman ongelmia, niin täälläkin vielä harjoitellaan, hyvät kollegat, toista päivää nyt valtioneuvoston jäsenenä. Toivon eduskunnan kanssa erittäin vahvaa, tiivistä yhteistyötä näiden teemojen parissa, joista vastaan, koska kuitenkin talouskasvu ja työllisyys ovat asioita, jotka meitä yhdistävät. Uskon, että olemme niistä kaikki samaa mieltä. Keinoista voimme olla eri mieltä, mutta joka tapauksessa toivon, että voimme tehdä vahvaa yhteistyötä kaikkien ryhmien kanssa, koska kuitenkin isänmaan asiallahan tässä me kaikki olemme. Herra puhemies! Liittyen työllisyystilanteeseen ja työllisyyden kehitykseen on selvä asia, että nimenomaan kansainvälisen kaupan ja politiikan tilanne on osaltaan tuonut varjon myös Suomen ylle. Me tiedämme kaikki sen, että Suomi on erittäin vientivetoinen maa. Me elämme käytännössä täysin viennistä, ja tällä hetkellä epävarmuus on kansainvälisesti erittäin suurta. Tämän vuoksi maan hallitus päätti kevään kehysriihessä tehdä mittavan määrän uusia kasvua tukevia toimenpiteitä. Tänään on puhuttu paljon näistä muutamista suuremmista veroratkaisuista, mutta haluan kiinnittää huomiota myös siihen, että on sitten kyse ollut rahoituksen saannista, työmarkkinakysymyksistä tai muista asioista, puhutaan siis kymmenistä uusista kasvua tukevista toimenpiteistä. Niin kuin tuotiin jo esille, nyt on olennaista saada myös palautettua suomalaisten luottamusta talouteen, ja siinä siis korkojen lasku, reaaliansioiden nousu, palkkaratkaisut ja veronkevennykset päälle antavat erittäin vahvan kasvusysäyksen meidän kotimarkkinaan ja ennen kaikkea palvelualojen yrityksille vahvaa näkymää tulevaisuuteen. Työllisyys on lähdössä liikkeelle ja vahvistumaan. Tämä on muun muassa VM:n uusimman ennusteenkin pohjalta jo siis todettua. Tällä hetkellä meidän oleellisin tavoite on siis kaikilla toimenpiteillä vahvistaa talouden kasvua ja Suomen tulevaisuutta sitä kautta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-05-07T15:58:39,2025-05-07T16:00:51,Hyväksytty,1.1 2025_46_94,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi ministeri Multala., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_95,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan nostaa täällä muutamia asioita esille JTS-päätöksistä, joita täällä ei muuten kuin ehkä välillisesti ole käsitelty. Meillä on paljon potentiaalia Suomessa talouskasvun vauhdittamiseksi puhdasta energiaa hyödyntävässä teollisuudessa ja toisaalta ihan puhtaassa energiantuotannossa. Tätä puhdasta siirtymää me haluamme vauhdittaa, ja näitä päätöksiä myös teimme puoliväliriihessä. Muun muassa täällä myös opposition peräänkuuluttama verohyvityksen jatko on tässä listassa tärkeä. Myöskin tämä veropolitiikka, mitä teemme yhteisöverojen puolella, luo pitkäjänteistä näkymää, niin että Suomessa kannattaa yritysten panostaa, kannattaa myös tehdä voitollista toimintaa, ja sitä kautta tämäkin itsessään on asia, joka meillä luo edellytyksiä kannattavalle yritystoiminnalle myös energiantuotannossa ja teollisuudessa, joka koko ajan entistä enemmän siirtyy kohti fossiilivapautta. Sitten muutama päätös, jotka haluan mainita: Meillä on yksi haaste ollut tässä taantumassa se, että asuntorakentaminen on ollut pitkään hyvinkin alhaisessa tilanteessa. Toki korkeat korot ovat siihen vaikuttaneet, ihmisten epävarmuus tehdä tämmöisiä suuria hankintoja kuin on vaikkapa sijoitus uuteen omaan asuntoon. No, nyt me tuomme siihenkin vauhtia. Teimme päätöksiä puoliväliriihessä asuntorahoituksen helpottamiseksi. Perumme joitakin edellisen hallituskauden kiristyksiä asuntorahoituksen saatavuuteen. Mahdollistamme muun muassa asuntolainojen pidennyksen 30 vuodesta 35 vuoteen ja sen lainaosuuden noston 90 prosentista 95 prosenttiin. Tämä on niille aivan tavallisille perheille, jotka haluavat investoida omaan asuntoon, merkittävä helpotus siihen. Kun lasketaan sitä kuukausittaista erää, mitä siitä oman asunnon lainanlyhennyksestä tulee, niin tämä varmasti on omiaan vahvistamaan uskoa siihen, että uskalletaan tehdä päätös esimerkiksi oman asunnon ostamisesta. Muitakin päätöksiä tällä puolella tehtiin, mutta nyt ei ole aikaa niitä luetella.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-05-07T16:00:51,2025-05-07T16:03:06,Hyväksytty,1.1 2025_46_96,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi ministeri Purra, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_97,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Muita huomioita ja vastauksia: Sosiaalidemokraatit esittivät omassa vaihtoehdossaan tismalleen samanlaista pieni- ja keskituloisille painotettua työtulovähennystä, mutta huomattavasti vähemmän kuin mitä hallitus teki, eli sen vaikutus tässä tilanteessa olisi erilainen ja selvästi pienempi. Keskusta esitti omassa vaihtoehdossaan yhteisöveron alennusta viisi prosenttiyksikköä, minkä staattinen vaikutus olisi kaksi miljardia euroa. [Antti Kaikkonen: Rakennemuutosta!] Nyt te puhutte, että te kritisoitte tätä hallituksen kahden prosenttiyksikön laskua, jonka rahoituksesta myös on huolehdittu. Edustaja Räsänen, te viittasitte viime kauteen ja sen hallituksen velkaantumiseen. Täällä salissa ei viime kaudellakaan, kun puhuttiin koronaan liittyvistä menoista, energiakriisiin ja Venäjän hyökkäykseen liittyvistä menoista, hallitusta kritisoitu. [Timo Harakka: Eikö?] Tosin esimerkiksi koronatoimissa — nytkin voidaan niin arvioida — mentiin jossain määrin yli. Mutta se, mikä sen hallituksen virhe oli, mikä taas ei ole tämän hallituksen virhe, oli, että te lisäsitte miljardikaupalla myös muita menoja, osittain pysyviä menoja, ja toisekseen te ette säästäneet mistään. [Ben Zyskowicz: Juuri näin!] Kaikista, jotka vähänkään vaikuttivat säästöiltä, te peruutitte, ja tämä on se ero tähän hallitukseen. Me emme voi sille mitään, että tälläkin hetkellä on lukuisia ulkoisia šokkeja, jotka vaikuttavat siihen, että meidän talouskasvu on heikkoa, työttömyys on lisääntynyt [Antti Lindtman: Enemmän velkaa!] ja joudumme ottamaan enemmän velkaa — joiden syyt edellisessä puheenvuorossani luettelin, edustaja Lindtman. Nämä ovat samanlaisia ulkoisia vaikutuksia kuin myös korona ja energiakriisi. Sen vuoksi te voisitte erotella teidän kritiikissänne sen, mikä on aidosti hallituksen toimista johtuvaa ja mikä taas ei ole. [Antti Lindtman: Niin kuin te teitte viime kaudella!] Arvoisa puhemies! Edustaja Räsänen kysyi kaavamaisesta työhuonevähennyksestä ja sen poistumisesta ja siitä, miten tämä vaikuttaa omaishoitajiin. Todellakin tämä muiden kulujen perusteella tehtävä vähennys edelleen säilyy, siis todellisten kulujen mukaan, mutta omaishoitajat ovat voineet saada tästä kaavamaisesta työhuonevähennyksestä puolikasta. Hallitus tekee tämän esityksen niin, että omaishoitajiin ei kohdistu minkäänlaisia leikkauksia. Päinvastoin puoliväliriihessä kykenimme omaishoidon palkkiota todellakin nostamaan ja tekemään hyviä päätöksiä tältä osin. Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti näiden ylimpien marginaalien alentamisesta, joka täällä oppositiota kovasti puhututtaa. Todellakin sen kustannus, siis staattinen, samaan aikaan kun indeksikorotukset jätetään tekemättä, on noin 350 miljoonaa, mutta arvioiden mukaan tämä tulee itserahoitetuksi, jos ei kokonaan, niin ainakin osittain. Vastaava uudistus on tehty Ruotsissa sosiaalidemokraattien vaikutuksesta, ja siellä se on toiminut juuri sillä tavalla. Vastaavasti kun verrataan ylimpiä marginaaleja Suomessa meidän oleellisiin verrokkimaihin, tämä ei ole missään nimessä radikaali teko. Tämä olisi pitänyt tehdä jo aiemmin, mutta suomalaista progressiota on edelleen kiristänyt se, että myös tämä hallitus on kohdistanut merkittävästi toimia nimenomaan pieni- ja keskituloisiin, kuten pitää ollakin. Se on suhdannepoliittinen toimi, se on palkansaajan ostovoimaa parantava toimi, mutta ylimpien marginaalien saaminen maltillisemmaksi, 52 prosenttiin, on arvioiden mukaan kasvutoimi. Ja kun siellä kysyttiin, mille tulotasoille tämä vaikuttaa, niin uskokaa tai älkää, kun luin taas noita verotaulukoita, mitkä saavat välillä suorastaan hien valumaan, [Vasemmalta: Niin meilläkin!] tässä maassa rajaveroaste on yli 52 prosenttia jo kuukausipalkalla 4 640 eli insinöörin keskipalkalla. Jo tällä tulotasolla joudutaan maksamaan korkeampaa rajaveroastetta. Oletteko te sitä mieltä, että tämä on oikein?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-05-07T16:03:10,2025-05-07T16:07:21,Tarkistettu,1.1 2025_46_98,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Jatketaan debattia. — Seuraavaksi edustaja Hoskonen. — Mikrofoni. [Hannu Hoskonen: Anteeksi, yritän opetella, kuten tässä pari edeltäjää kertoi samalla tavalla.]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_46_99,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin, jos me haluamme budjettia tasapainoon, pitää kiinnittää enemmän tuohon menopuoleen huomiota. Meillä tällä hetkellä maksetaan valtavia kustannuksia näistä ilmastopolitiikan vääristä luvuista. Koettakaa nyt, hyvät ihmiset, ymmärtää se, mikä valtava määrä rahaa me dumpataan tuommoiseen asiaan, joka on meille ihan turha, kun olemme hiilineutraali maa. Katsokaapa, hyvät ystävät, kun tällä hetkellä Metsäteollisuus ilmoitti tehtaiden lomautuksista: Rauman uusi saha menee seisokkiin. Uimaharjun sellutehdas seisoo — ei tarvitse tuommoista vanhaa tehdasta kovin pitkään enää seisottaa, kun se pistää lapun luukulle lopullisesti. Siinä menevät sahat ja monet muut, voimalaitokset, kaikki. Samaan aikaan poltamme valtavat määrät arvopuuta kaasuna taivaalle. Joka ainoa motti tekee Suomen valtiolle tappiota. Vientitulot pienenevät, verotulot pienenevät, menot kasvavat, kun työttömyys maksaa enemmän. Tällä menolla meillä on puoli miljoonaa työtöntä kahden vuoden, kolmen vuoden kuluttua. Sitä me emme ollenkaan kestä. En halua ketään moittia, tässä olemme kaikki syyllisiä, mutta jos tosiasioita ei oteta todesta — meillähän on puhuttu, että tässä maassa on kohta vetytehtaita tai vaikka mitä vetyterästehtaita pilvin pimein — täällä ei ole kohta kuin datakeskuksia ja valtavan kalliita sähkölaskuja. Tätäkö me haluamme? Ei kai kukaan sitä halua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-05-07T16:07:33,2025-05-07T16:08:52,Hyväksytty,1.1 2025_46_100,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Peltonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_101,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Eemeli,Peltonen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus nostatti kuluvan kevään aikana korkealle kansalaisten odotukset suuresta kasvuriihestä. Kasvua hallituksen puoliväliriihessä toden totta saatiinkin mutta väärään paikkaan, nimittäin valtionvelkaan. Nyt hallitus on ottamassa enemmän velkaa kuin yksikään hallitus aiemmin tässä maassa, ja se on kyllä melkoinen ennätys. Hallitus rahoittaa tekemänsä, etenkin suurituloisimpia hyödyntävät veronkevennykset ennen kaikkea lisävelalla ja lisäleikkauksilla ja nojautumalla horjuvalla pohjalla oleviin kasvuodotuksiin. Pidän vastuuttomana myös sitä, että tässä suhdannetilanteessa hallitus lähti kehysriihessä tekemään lisää leikkauksia kunnilta, vain hetki kuntavaalien jälkeen. Nämä leikkaukset uhkaavat siirtyä kunnissa heikennyksiksi varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja jopa työllisyyspalveluihin, joita tässä työllisyystilanteessa todella paljon tarvittaisiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Eemeli Peltonen,1496,2025-05-07T16:08:53,2025-05-07T16:10:01,Hyväksytty,1.1 2025_46_102,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Harakka., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_103,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jokainenhan valitsee tyylilajinsa itse, joten en vastaa pääministerille menemällä henkilökohtaisuuksiin. Totean vain, että olen nostanut lähes 40 vuoden ajan omasta yrityksestäni osinkotuloja, tällä hetkellä varsin huojennettuun, noin seitsemän ja puolen prosentin verokantaan. Jos minua ei uskota, niin ehkäpä sitten uskotaan valtiovarainministeriön asiantuntijoita, joista viimeksi 2017 vero-osaston ylijohtaja Terhi Järvikare sitoi tämän korkeimpien ansiotulojen verotuksen nimenomaan osinkotulojen verotuksen kiristämiseen. Ja jo Etelärannassakin ihmetellään, miksi yhteisöveroa lasketaan ilman, että pääomatuloveroa kiristetään, kuten aina ennen on tehty. Risto Murron esityksessähän ei edes ollut tätä yhteisöveron alennusta kasvutoimena, joten se on aivan omaa keksintöä. No nyt jos yrityksestä saa rahaa 25 prosentin verokannalla, niin se asettaa investoinnin vastaavan tuotto-odotuksen aika kohtuuttomaksi, ja voi käydä niin, että tämä yhteisöveron alennus johtaa siihen, että investointien määrä laskee, toisin kuin te sanotte, eikä nouse.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-05-07T16:10:01,2025-05-07T16:11:20,Hyväksytty,1.1 2025_46_104,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Päivärinta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_105,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kyllä täytyy nyt ihmetellä tätä SDP:n veropopulismia. Tänään te olette tätä mieltä, viikko sitten olitte toista mieltä. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ei oltu!] Täällä SDP:n edustaja Räsänen on puhunut kuukaudesta toiseen, viimeksi tänään vuorineuvoksista, miljonääreistä ja ökyrikkaista, joita tulisi veromoukaroida hengiltä. Minä haluaisin nyt kysyä teiltä, keitä nämä vuorineuvokset ja miljonäärit ovat ja montako heitä on Suomessa: 10, 20? Vaikka heidät verotettaisiin hengiltä, niin ei niillä tuloilla kustanneta Suomen hyvinvointivaltion menoja. Kyllä se on ihan tavallinen keskiluokka, joka kustantaa leijonanosan hyvinvointivaltiomme kustannuksista, [Timo Harakka: Nyt vielä enemmän!] ja yritykset, joita te haluaisitte myös veromoukaroida lisää. Hallituksen kevennykset työn verotukseen eivät teille kelpaa, vaikka ne painottuvat nimenomaan pieni‑ ja keskituloisiin. [Antti Lindtman: No kun ei painotu!] Eivätkö he olekaan SDP:n mielestä niitä tavallisia suomalaisia, joista te täällä puhutte viikosta toiseen? Kuka on silloin tavallinen suomalainen? Verojen keventäminen ei muuten ole antamista — te sanotte, että me annamme rikkaille ja otamme köyhiltä. [Timo Harakka: Kuka sanoi?] Veron keventäminen ei ole antamista vaan vähemmän ottamista palkansaajan omasta omaisuudesta, itse tienaamistaan rahoista. [Puhemies koputtaa] On se kumma, etteivät sosiaalidemokraattien mielestä [Puhemies koputtaa] työmies ja työntekijä ole palkkaansa ansainneet. [Puhemies: Aika!] Meidän mielestämme on.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-05-07T16:11:20,2025-05-07T16:12:50,Hyväksytty,1.1 2025_46_106,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_107,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvää on se, että vihdoin kahden vuoden jälkeen puhutaan kasvusta tässä salissa. Siitä olen erittäin ilahtunut. Huonoa on tietenkin se, että hallituksen puoliväliriihessä Suomen velkahuolet heitettiin romukoppaan. Kyllä minäkin varmaan pääministerinä huutaisin, jos hallitukseni ainoa lupaus olisi heitetty romukoppaan. Riihen veronkevennykset ovat liian kalliita ja väärin kohdennettuja, ja on uskomatonta, että talouspuolueena esiintyvä kokoomus on siunannut tällaiset velkaluvut ja perussuomalaiset ovat tätä tukeneet. Keskusta vaati talouskasvun tuplaamista, ja olemme esittäneet vaihtoehtomme. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Purra tunnistaa — ja sanoititte selvästi — ratkaisun eli pienten yritysten tukemisen. Kuitenkaan tukea kokoomuksesta tähän tavoitteeseen ei ole löytynyt. Teidän lupauksistanne löytyy maininta kiinteistöveron kolminkertaistamisesta. Kysyin pieneltä, keskisuurelta leipomolta, ja heillä on 8 000 euroa kiinteistövero, keskikokoisella matkailuyrityksellä 11 000 kiinteistöveroa. [Puhemies koputtaa] Voivatko nämä kolminkertaistua? Sekö on ennakoitavaa veropolitiikkaa, jolla saadaan investointeja?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-05-07T16:12:50,2025-05-07T16:14:14,Hyväksytty,1.1 2025_46_108,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_109,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä parin vuoden aikana olen tottunut jo siihen, että opposition ratkaisu kaikkeen on lähinnä peruuttelu. Tämän kahden vuoden ajan oppositio on esittänyt hallitusta vähemmän säästöjä, hallitusta vähemmän työllisyystoimia, hallitusta vähemmän veronkevennyksiä [Miapetra Kumpula-Natri: Velkaa!] ja nyt hallitusta enemmän veroja suomalaisten maksettaviksi. Se, mikä minua kuitenkin edelleen ihmetyttää, on se, että se samainen oppositio, joka viime hallituskautena peri Sipilän hallitukselta liki tasapainoisen valtiontalouden [Mikko Savola: Se oli hyvä hallitus!] ja sen hallituksen aikana jätti tälle hallitukselle kuitenkin kroonisen, yli kymmenen miljardia joka vuosi velkaantuvan valtiontalouden, [Antti Lindtman: Ja ennätystyöllisyyden!] kritisoi, että nyt otetaan velkaa. Hyvä nykyinen oppositio, edellinen hallitus, mikä tahansa hallitus Suomessa ottaisi tällä hetkellä paljon velkaa, koska te jätitte valtavasti velkaantuvan valtiontalouden Suomelle. Vaikka yhtäkään uutta poliittista päätöstä ei olisi tehty, nykyinen hallitus ottaisi valtavasti velkaa teidän talouspolitiikkanne jäljiltä. [Timo Harakka: Kyllä, paitsi olisi ennätystyöllisyys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-05-07T16:14:14,2025-05-07T16:15:26,Hyväksytty,1.1 2025_46_110,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_111,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Purra, te perustelitte tätä ylimpien marginaaliverojen alentamista sillä, että ne maksavat itsensä takaisin, mutta kertoisitteko vielä eduskunnalle, millä aikajänteellä tämä takaisinmaksu tapahtuu? Oma käsitykseni nimittäin on se, että parhaimmillaankin siinä puhutaan vuosikymmenistä. Se ei, ikävä kyllä, paljon lämmitä, kun rahat vaikkapa puolustusmenojen kasvattamiseen tai ikääntyneen väestön hoitamiseen, EU:n tarkkailuluokan välttämiseen täytyisi löytää jo paljon aikaisemmin. On erittäin poikkeuksellista, että veropäätöstenne pohjalle on valikoitu toiveikkainta mahdollista tutkimuskirjallisuutta senkin uhalla, että se ei kestä kriittistä tarkastelua. Kasvutoimenne, joiksi niitä kutsutte, perustuvat varsin hataraan tutkimusnäyttöön näiden kalliimpien päätöstenne osalta, jotka muuten eivät perustu Murron raporttiin, vaan ne ovat tulleet aivan jostain muualta, kenties kokoomuksen puoluetoimiston kirjureiden kynistä. Pääministeri Orpo on luonnehtinut näitä julkisten alojen palkankorotuksia sanoilla ”haaste julkiselle taloudelle”, ja tätä minä kyllä syvästi ihmettelen, kun kyseessä ovat kuitenkin kriittiset alat, jotka pitävät meidän yhteiskuntamme pyörät pyörimässä. Miten voi olla, että suurituloisten veronalennukset [Puhemies koputtaa] menevät sukkana läpi mutta näiden ihmisten palkankorotukset ovatkin yhtäkkiä suuri haaste?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-05-07T16:15:26,2025-05-07T16:16:52,Hyväksytty,1.1 2025_46_112,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_113,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen talouspolitiikka ja sopeutustoimet ovat epäonnistuneet, siitä ollaan ainakin tällä laidalla samaa mieltä. Velkaantuminen jatkuu hurjaa vauhtia. [Timo Harakka: Se on totta!] Siihen on kaksi syytä: epäonnistunut kasvupolitiikka sekä työllisyyspolitiikan täydellinen epäonnistuminen. Ihmetystä erityisesti herättää, että kun EU-maiden työttömyysasteita vertailee, siellä ollaan edelleen historiallisen alhaisella tasolla ja monissa maissa jopa laskussa. Tästä kyllä voi aivan oikeutetusti arvioida, että todennäköisesti Suomen heikko työllisyyskehitys suurelta osin johtuu hallituksen toimenpiteistä, samoin kasvupolitiikan puuttumisesta. Olette repineet työmarkkinat täysin hajalle. Reformi, jota teette, on epäonnistunut, ja sillä on vaikutusta myös työllisyyspolitiikkaan. Ei repien ja riidellen suomalaista työelämää rakenneta. Olemme kaksi vuotta puhuneet kasvusta ja työllisyydestä, mutta vaikka miten rautalangasta on väännetty, niin ei hallitus ole meitä kuunnellut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-05-07T16:16:52,2025-05-07T16:18:07,Hyväksytty,1.1 2025_46_114,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_115,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Puhemies! Hallitus alentaa siis yritysten voitosta perittävää yhteisöveroa 18 prosenttiin. Se on Kroatian taso. Alemmas pääsee enää kuusi EU-maata: Unkari, Bulgaria, Irlanti, Kypros, Liettua ja Romania. Veroalen myötä voitonjakoon omistajille jää enemmän. Hinta muille veronmaksajille, siis lähinnä pieni‑ ja keskituloisille kansalaisille, on liki miljardi euroa. Se maksetaan uusilla leikkauksilla sosiaaliturvasta ja palveluista. Kun yhteisöveroa viimeksi alennettiin, luvattiin investointeja ja työtä. Samaa luvattiin jo työnantajien Kela-maksun poistolla ja sitten kiky-sopimuksella. Kasvua ei tullut. Nyt tämä hallitus on leikannut jo miljardeilla ja purkanut työelämäoikeuksia. Kaikki nämä toimet on tehty isojen yhtiöiden ja työnantajien eduksi. Luvattiin työtä ja kasvua, mutta työttömyys ja konkurssit — ne kasvavat. Vielä linjaatte, että sotilasmenoja lisätään jopa yli kolme miljardia. Näemme, että pieni‑ ja keskituloiset maksavat tämänkin laskun, mutta oletteko miettineet, missä kunnossa on tämän laskun jälkeen meidän yhteiskuntamme?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-05-07T16:18:07,2025-05-07T16:19:29,Hyväksytty,1.1 2025_46_116,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kumpula-Natri., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_117,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikkein vaikeinta on ymmärtää se, kun tässä sanotaan, että pieni‑ ja keskituloisiin painottaen tehdään tämä veroale. Minä en ymmärrä sitä, koska ajattelen, että 1 600 kuukaudessa tienaava on pienituloinen, ja hänelle tulee sataneljäkymppiä. Keskituloiselle — olisiko 3 600 — tulee kolmesataakuusikymppiä. Ja sitten täällä entinen toimittaja, joka osaa luvut, sanoo, että ei saa verottaa niitä suurituloisia. Jos on kymppitonnin tulot, jää jo 2 300, jos on 20 tonnia, jää 9 250, ja silti kokoomuksen mainostoimisto keksi, että tämä on pieni‑ ja keskituloisiin painotettu työn verottamisen alennus. [Sinuhe Wallinheimo: Niitä on, katsos, enemmän Suomessa!] Tätä on ihan mahdotonta suomalaisten ymmärtää, kun samalla se suomalainen työntekijä, joka on maksanut inflaation myötä kalliimpia laskuja, on kohdentunut leikkausten kohteeksi, kun on ollut pakko leikata. Onko tällaiseen veroaleen varaa? Ehkä valtiovarainministeri, kun käytte Brysselissä meitä edustamassa, kerrotte jo nyt, miten aiotte vastata tuohon 90 prosentin velka-asteeseen, johon tämä valtiovarainministeriön arvion mukaan meidät vie.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Miapetra Kumpula-Natri,807,2025-05-07T16:19:29,2025-05-07T16:20:49,Hyväksytty,1.1 2025_46_118,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_119,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ennen puoliväliriihtä 70 prosenttia kuntien talousjohtajista ennakoi kunnille heikkenemistä talousnäkymiin, ja he arvioivat, että seuraavan 12 kuukauden aikana he ovat sopeutusten edessä palveluiden osalta ja palveluverkon osalta. Tällaisessa tilanteessa ei pitäisi heikentää kuntien taloutta leikkaamalla valtionosuuksista jopa yli 75 miljoonaa euroa, ja yhteisöveron lasku tuo kunnille myös noin 200 miljoonan euron leikkaukset lisää. Olette luvanneet, että nämä kompensoidaan kunnille. Haluaisin tietää, miten tämä kompensointi aiotaan toteuttaa ja kohdentaa, ettei edessä ole merkittävä leikkaus perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen. Oleellista olisi, että kunnille kompensoidaan se tulo, mitä he ovat menettäneet, kuntakohtaisesti katsotaan tämä. Onko tämä toteutumassa tällä tavalla, vai onko tämä kiinteistövero mahdollisesti osa tätä kompensaatiota?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-05-07T16:20:49,2025-05-07T16:21:59,Hyväksytty,1.1 2025_46_120,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Razmyar., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_121,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kasvu syntyy ennen kaikkea osaamisesta ja koulutuksesta ja siitä tärkeästä inhimillisestä pääomasta, mitä tällä kansalla ja maalla on. Te toisella kädellä kyllä annatte mutta toisella kädellä sitten otatte ihan kunnolla, eli kyllä tässä kehysriihessä nyt valitettavasti jälleen nähtiin koulutusleikkaus. Te leikkaatte korkeakouluilta, aivan kuten tästä kuultiin, ja leikkaatte myöskin kuntien valtionosuuksista 75 miljoonaa, ja se jos mikä kohdistuu suoraan koulutukseen, perusopetukseen sekä varhaiskasvatukseen. Ja kyllä, arvoisa hallitus, niitä vaihtoehtoja on: luopumalla teollisuuden sähköistämisen tuesta, 150 miljoonaa. Tällä voisitte korvata esimerkiksi nämä 75 miljoonan leikkaukset. Sen lisäksi voitte korvata myös korkeakoulujen perusrahoitukseen kohdistuvat säästöt, jotka ovat erittäin lyhytnäköisiä eivätkä valitettavasti tätä maata, sen tulevaisuutta ja kasvua, vie eteenpäin. Vaihtoehtoja on, mutta olette tehneet selvästi oman arvovalinnan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2025-05-07T16:21:59,2025-05-07T16:23:03,Hyväksytty,1.1 2025_46_122,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kaikkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_123,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pari tarkennusta siihen, kun täällä keskustan linjojen väitettiin olevan sitä ja tätä. Emme ole esittäneet mitään kategorista yhteisöveron laskua vaikkapa 15 prosenttiin, vaan olemme esittäneet rakennemuutosta, että yhteisöverotusta viedään Viron veromallin suuntaan, jolloin yrityksien sisälle jätetyt voitot ovat kevyemmin verotettuja kuin sieltä ulos otetut, ja tämä kannustaa yrityksiä investoimaan ja kasvuun. Tämä ehdotus oli kyllä toimitettu hallitukselle, samoin kuin näkemyksemme korkeista marginaaliveroista. Niihinkin on perusteltua mielestämme puuttua, tähänkin me olemme tarjonneet omaa mallia hallitukselle. Mutta mittaluokasta ajattelemme, että ehkä kaikista suurituloisimmat saattaisivat pärjätä vähän pienemmilläkin veronkevennyksillä. Arvoisa puhemies! Yksi kysymys hallituksen suuntaan. Tämä työhuonevähennyksen heikennys on jäänyt vaille perusteluja, ja niitä haluaisin kuulla. Mistä siinä on kysymys? Miksi olette tekemässä tähän näin ison heikennyksen? Onko teillä jotain etätyöntekijöitä vastaan, vai mistä on kysymys? [Antti Lindtman: Yrittäjiä!] Vaikkapa uusi työministeri voisi tähän kenties vastata.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2025-05-07T16:23:03,2025-05-07T16:24:14,Hyväksytty,1.1 2025_46_124,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Valkonen. [Petri Honkonen aloittaa puheenvuoron] — Valkonen. [Petri Honkonen: Ai, anteeksi!] — Otetaanko sitten seuraavaksi Honkonen? Melkein sama. Mutta kuulkaas nyt: ensin Valkonen, sitten Honkonen, sitten Kosonen, ja sitten laitetaan Lindtman. [Naurua] — Valkonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_125,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuin kaksi marjaa. Suomi tarvitsee työtä ja yrittämistä. Mikään yhteiskunta ei voi vaurastua millään muulla kuin osaamiseen perustuvalla työnteolla. On surullista kuulla sitä ylenkatsetta erityisesti entiseltä työväenpuolueelta, sosiaalidemokraateilta, työntekoa kohtaan, suomalaisia ahkeria työntekijöitä kohtaan. Te puhutte vuorineuvoksista teidän värikkäissä populistisissa puheenvuoroissanne, mutta Suomessa ylimpään tulokymmenykseen kuuluu jo alle 6 000 euron kuukausituloilla. Siellä on insinöörejä, siellä on lääkäreitä, siellä on monia johtavia sairaanhoitajia, siellä on ihmisiä, jotka pitävät tämän yhteiskunnan pystyssä. Esimerkiksi henkilö, joka tienaa satatonnia vuodessa, on toki suurituloinen, mutta hän maksaa 41 000 euroa veroja meidän yhteiseen pottiin joka vuosi. Siinä ei ole mitään pahaa, että me kannustamme ihan kaikkia suomalaisia tekemään lisää töitä, menemään uralla eteenpäin ja samalla osallistumaan tämän yhteiskunnan pystyssä pysymiseen. Se on myös aivan ehdoton edellytys velkaantumisen taittamiselle, että me saadaan talous aivan uudenlaiseen kasvuun. Veroja korottamalla, leikkaamalla se ei ikinä onnistu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2025-05-07T16:24:19,2025-05-07T16:25:56,Hyväksytty,1.1 2025_46_126,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Honkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_127,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt kun tässä kuuntelee näitä kokoomuksen vastauksia ihan jo poistuneesta pääministeristä lähtien, niin kyllä herää kysymys, että oliko tämä nyt sittenkään kasvuriihi ja kasvupaketti vai oliko tämä kokoomuksen ideologinen veropaketti. Alan kallistua tämän jälkimmäisen puolelle, koska vaikka tässä pääministerikin puhui näistä Risto Murron työryhmän kasvutoimista, niin kyllähän nämä isot eurot, isoin potti, nyt tässä hallituksen riihipäätöksessä, JTS-päätöksessä, menevät ihan muihin kuin niihin asioihin, mitä Risto Murto esitti. Hän ei esittänyt tällaista yhteisöveroalea, vaan hän esitti siihen tk-komponenttia, jonka perusteella annettaisiin tätä — keskusta on esittänyt sitä, että jos sitä voittoa jätettäisiin sinne yritykseen, niin silloin verotus olisi keveämpää — ei tällaista totaalista buffaa, mikä nyt annetaan kaikista suurimmille yrityksille, ja on vaarana, että ne rahat valuvat ulkomaille eikä kasvua tule. Oikeastaan sama koskee vähän näitä muitakin veromuutoksia, mitä tässä esitettiin. Miksi hallitus asetti tämän Risto Murron työryhmän, kun ei kerran sitten haluttu näitä kasvutoimenpiteitä vaan tulikin tämmöinen ideologinen veropaketti, puhumattakaan, että pienet yritykset unohdettiin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-05-07T16:25:56,2025-05-07T16:27:13,Hyväksytty,1.1 2025_46_128,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kosonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_129,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hallituspuolueet ovat kovasti tässä korostaneet, että pieni‑ ja keskituloiset tulevat hyötymään näistä veronkevennyksistä, mutta eiväthän he todellisuudessa tule hyötymään, varsinkin jos on ollut työhuonevähennys ja varsinkin jos on ollut sitten vielä esimerkiksi työsuhdepyörä. Hallitusohjelmassa sanotaan kyllä, että hallitus edistää etätyön mahdollisuuksia, mutta eipä nyt sitten tässä takinkääntökasvuriihessä edistäkään, kun työhuonevähennys todella poistetaan. Hyvä kysymys edustaja Kaikkoselta: eli mitä teillä on etätöitä vastaan, etätyöntekijöitä vastaan? Tämähän osuu suoraan ihan niihin opettajiinkin, joista tässä on paljon keskusteltu jo tänään. Sitten tämä työsuhdepyörän poisto. Täytyykö nyt, jotta saa sitä työmatkakuluvähennystä, kaikkien ruveta autoilemaan? Siis hallitusohjelmassa on erittäin hyviä kirjauksia liikunnallisesta elämäntavasta ja liikkumisen lisäämisestä, ja tämä työsuhdepyörä on ollut juuri sitä järkevää ajankäyttöä ja järkevää liikkumista, kun on menty pyörällä töihin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-05-07T16:27:13,2025-05-07T16:28:33,Hyväksytty,1.1 2025_46_130,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_131,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on kuultu kauniita puheita työnteon merkityksestä ja siitä, kuinka pitää jäädä palkasta enemmän käteen työntekijälle. Nämä puheet voi kyllä allekirjoittaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho! Vau!] Mutta, arvoisa hallitus, miten on mahdollista, että kun te kolmatta miljardia jaatte veronkevennyksiä, niin sille keskituloiselle järjestäytyneelle opettajalle, kun kaikki teidän päätöksenne otetaan huomioon — myös tämä hyökkäys, jonka te olette nyt käynnistäneet opettajia, tekniikan akateemisia ja muita kohtaan Petteri Orpon johdolla, ja tämä teidän epäonnistuneen työllisyyspolitiikkanne johdosta aiheutuva työttömyysvakuutusmaksu — näille keskituloisille suomalaisille jää ensi vuonna, näiden teidän päätöstenne kokonaisuuden jälkeen, vähemmän käteen kuin tänä vuonna, [Timo Harakka: Vähemmän!] jää vähemmän käteen. Verorasitus nousee, kun te otatte kaikki nämä päätökset huomioon. Miten tämä nyt sopii tähän työnteon ylistykseen täällä salissa? Arvoisa puhemies! Vielä palaan tähän velkaantumiskysymykseen. Miten tämä on niin vaikeaa? En moiti, että pääministeri lähti salista, siellä on tärkeitä menoja, mutta noteeraan vaan, että hän ei vastannut tähän kysymykseen, miten on mahdollista, että se hallitus, jonka suuri lupaus oli lopettaa velkaantuminen, ottaakin nyt ennätysvelan ja jättää ennätyksellisen velkavuoren tuleville päättäjille. Miten se on mahdollista, ja miksi tähän on niin vaikea vastata?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-05-07T16:28:33,2025-05-07T16:30:08,Hyväksytty,1.1 2025_46_132,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_133,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Puoliväliriihen päätökset kertovat arvoista, siitä, että turvallisuus, kotitalouksien ostovoiman vahvistaminen ja velkasuhteen vakauttaminen ovat hallituksen tärkeimmät tavoitteet. Iloitsen suuresti koko Suomen turvallisuutta ja huoltovarmuutta parantavan sotilaallisen megahankkeen Pohjolan radan nytkähtämisestä eteenpäin. Hallitus esittää 20 miljoonaa euroa hankkeelle, jossa aloitetaan suunnittelu eurooppalaisen raideleveyden ulottamisesta Ruotsista Suomeen lähtien liikkeelle pohjoisesta Tornio-Haaparannalta kohti Kemiä. Tämä on historiallinen päätös. Kyse on sotilaallisen liikkuvuuden kehittämisestä, Suomen huoltovarmuuden parantamisesta ja vahvasta kokonaismaanpuolustuksesta. On kyse myös merkittävästä kasvua ja työllisyyttä vahvistavasta suurhankkeesta. Lapin matkailu, metsäteollisuus ja malmiteollisuus kiittävät. Tässä maailmanpolitiikan tilanteessa turvallisuus on meidän kaikkein tärkein tehtävä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-05-07T16:30:08,2025-05-07T16:31:23,Hyväksytty,1.1 2025_46_134,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_135,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Todella toivoisi, että tämä hallituksen huoli tavallisista suomalaisista keskituloisista välittyisi jotenkin sitten käytäntöön, koska tosiasiahan on, että kun nämä kaikki teidän veropäätöksenne ynnätään yhteen, niin esimerkiksi sille neljä tonnia tienaavalle luokanopettajalle, jos hän on OAJ:n jäsen, jää alle vitonen kuussa, siis alle vitonen kuussa näiden kaikkien päätösten jälkeen. [Timo Harakka: Jos ei pyöräile!] Ministeritason tuloilla olevalle henkilölle satakertainen veronkevennys tähän luokanopettajaan verrattuna. En usko, että siellä ministeritason tuloilla olevat ovat sata kertaa tärkeämpiä kuin tämä luokanopettaja. Sitten vielä, kun tämä luokanopettaja odottaa, että mitäköhän siellä kulman takana koittaa, niin siellähän koittaa se, että tästä Euroopan surkeimmasta työllisyyskehityksestä johtuen työttömyysvakuutusmaksut uhkaavat nousta. Jos näin käy, niin sehän vetää tämän koko homman miinukselle. Eli tosiasiallisesti käy niin, että tämän hallituksen veronalennuksista hyötyy tämän jälkeen ainoastaan henkilö, joka tienaa yli yhdeksän tonnia kuussa. Kyllä nyt olisi pitänyt veronkevennyksissä olla tavallisten suomalaisten vuoro. Ministeritason tuloilla elävät voivat odottaa kyllä hetken. [Antti Lindtman: Mihin ne insinöörit nyt unohtui?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-05-07T16:31:23,2025-05-07T16:32:41,Hyväksytty,1.1 2025_46_136,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kvarnström., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_137,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kilpailu on kovaa, mutta kaikkein käsittämättömin riihen ratkaisuista on hyvin mahdollisesti suuret koulutusleikkaukset. Jos leikataan koulutuksesta, niin ei voi olla kyse mistään kasvuriihestä. Hyvät ministerit, ettekö voisi edes harkita luopuvanne veronalennuksista omalle tuloluokallenne ja peruvanne koulutusleikkaukset? Ja oletteko kuulleet yhtäkään asiantuntijaa, joka suosittelisi korkeakoulujen perusrahoituksen leikkaamista kasvutoimena?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Johan Kvarnström,1398,2025-05-07T16:32:41,2025-05-07T16:33:15,Hyväksytty,1.1 2025_46_138,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Purra kuvasi hallituksen veropolitiikan linjaa sanomalla, että hallitus verottaa vähemmän sitä, mitä haluaa enemmän. No mitä hallitus tämän perusteella sitten haluaa enemmän? No selvästikin hallitus haluaa enemmän fossiilisia tuontipolttoaineita, vanhoja, paljon saastuttavia autoja ja oluen juomista. Vastaavasti hallitus verottaa enemmän muun muassa lääkkeitä, kirjoja ja joukkoliikennettä, jolloin on ehkä paikallaan kysyä, haluaako hallitus näitä sitten vastaavasti vähemmän. Valtiovarainministeri Purra myös sanoi, että nyt painopiste siirtyy työn ja yrittämisen verotuksesta haittojen verotukseen, ja sehän on kannatettava yleinen linja, mutta on syytä kysyä, että kun nyt vaikka yhteisöveroa kevennetään kauttaaltaan kaikilta yrityksiltä, niin eikö tässä julkisen talouden tilanteessa, kun sitä kasvua nimenomaan haetaan, niitä veronkevennyksiä kannattaisi kohdentaa niin, että ne toimivat kannustimina nimenomaan investointeihin ja vaikka startup-yrityksille sen sijaan, että jaetaan veronkevennyksiä kaikille yrityksille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-05-07T16:33:38,2025-05-07T16:34:50,Hyväksytty,1.1 2025_46_139,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäkinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_140,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on leikannut tähän mennessä kuntien valtionosuuksia noin 25 miljoonaa vuodessa. Kauden aikana tämä tekee 100 miljoonaa. Nyt te lisäätte kuormitusta 75 miljoonalla. Kuntatalous on suurissa vaikeuksissa jo nyt: suhdannetilanne ja kasvanut työttömyys kurittavat. Teidän on oltava tietoisia siitä, että nämä leikkaukset kohdistuvat suoraan varhaiskasvatukseen ja opetukseen, tukea tarvitsevien nuorten palveluihin ja työllisyyden hoitoon. Monin paikoin te pakotatte kunnat korottamaan veroja. Hallitusohjelmassa lupaatte, että hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille. Nyt maininta yhteisöveron laskun kompensoinnista puuttuu. Mikäli näin ei tehdä, tämä tarkoittaisi satojen miljoonien lisäleikkausta kaiken päälle. Arvoisa pääministerin sijainen, voitteko luvata, että pidätte kunnille antamastanne lupauksesta kiinni?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2025-05-07T16:34:50,2025-05-07T16:36:00,Hyväksytty,1.1 2025_46_141,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_142,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Näin pohjoiskarjalaisena kansanedustajana on kiitettävä hallituksen päätöksistä koskien Pohjois-Karjalaa, ja erityisesti kiitos valtiovarainministeri Purralle näiden edistämisestä. Fingridin 400 kilovoltin kantaverkkohanke käynnistyy Huutokosken—Kontiolahden osalta, ja kerrottakoon, että Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ykköshanke menee nyt vihdoin eteenpäin. Sitähän yritettiin jo viime kaudellakin, vaan mitään ei tapahtunut. Outokumpulaisena on mainittava Euroopankin mittakaavassa ainutlaatuinen GTK Mintec. Se saa 37 miljoonaa. Viime vuoden osalta se sai 18 miljoonaa investointeihin, ja sitä kuvattiin meilläpäin jättipotiksi, joten nyt on varmaankin kyseessä tuplajättipotti. Lieksanjoen siltaakin yritettiin jo viime hallituskaudella saada eteenpäin. No nyt vihdoin sen korjaamiseen ja uusimiseen saadaan 20 miljoonaa. Lisäksi näin pohjoiskarjalaisena on pakko sanoa, että erityisesti Rajavartiolaitoksen rahoituksen turvaaminen [Puhemies koputtaa] sekä omaishoitajien tuen korottaminen [Puhemies koputtaa] ovat meille erittäin tärkeitä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-05-07T16:36:00,2025-05-07T16:37:22,Hyväksytty,1.1 2025_46_143,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_144,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnä on todettava, että vasemmisto-opposition retoriikka täällä on todella hämmentävää. Esimerkiksi kun kuuntelin edustaja Lindtmanin puheenvuoroa, niin välillä hän tuntuu vastustavan näitä veronalennuksia ja välillä kannattavan, enkä oikein osaa ottaa selvää, mikä se SDP:n kanta loppujen lopuksi näihin veronalennuksiin on. Mutta tosiasiahan on se, että Marinin vasemmistohallitus jätti Orpon hallitukselle huomenlahjaksi ennätysvelkaisen valtiontalouden, [Hälinää] ja sitä on ollut aivan pakko remontoida. Ja aivan niin... [Hälinää] — Jos saan jatkaa. — Remonteissahan on yleensä monta vaihetta. Tämä vastuullinen hallitus teki heti alkuun sopeutussäästöjä, leikkaustoimia, yhteensä peräti yhdeksän miljardin euron edestä, [Timo Harakka: Ei pidä paikkaansa!] mutta koska mikään talous ei lähde kasvuun pelkästään leikkaamalla, niin täytyy siirtyä remontin toiseen vaiheeseen, ja me olemme juuri nyt siinä. Eli olemme tehneet veronalennuksia sillä tavalla, että ne on kohdennettu pääasiassa pieni‑ ja keskituloisille. [Aino-Kaisa Pekonen: Ei pidä paikkaansa!] Ja toisin kuin täällä on todettu, niin esimerkiksi kahden opettajan kaksilapsiselle perheelle jää yli 1 000 euroa vuodessa käteen veronkevennysten ansiosta. [Aino-Kaisa Pekonen: Ai jos kuuluu liittoon?] Arvoisa puhemies! On todella vaikea [Puhemies koputtaa] ymmärtää, miten tällaista voi vastustaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2025-05-07T16:37:22,2025-05-07T16:38:46,Hyväksytty,1.1 2025_46_145,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_146,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Se tiedotustilaisuus illalla, mitä hallitus piti riihen jälkeen, oli kyllä varsinaista ilosanoman julistusta, ja nyt vähän jälkitoimituksella on sitten tullut tietoa, että ei se nyt kovin iloinen varsinkaan keskiluokkaiselle suomalaiselle ja pienyrittäjälle ollutkaan. Muutama kysymys: Ministeri Essayah nosti tiedotustilaisuudessa esille tämän erityistalousalueen, ja vielä kun kaivelin sitten tuolta KD:n nettisivuilta, niin siellä luki, että uutena elinvoimaa vahvistavana toimena ehdotetaan muun muassa erityistalousalueen perustamista. Tämä olisi kyllä tosi hyvä juttu. Keskusta sekä EK ovat molemmat ajaneet tätä, mutta en löytänyt sieltä riihen kirjauksista kyllä tätä erityistalousaluetta. Voisiko pääministerin sijainen valaista, onko se tulossa ja minne se on tulossa ja millä aikataululla? Ja toisena nostan kyllä huolen kuntien tilanteesta ja myös tästä ristiriitaisuudesta. Eli sekä Kuntaliitto että hallituksen tiedotekin sanovat, että nämä päätökset kiristävät kuntataloutta, mutta silti ministeri toisensa perään kuitenkin julistaa julkisuudessa, että kuntatalous vahvistuu. Vahvistuuko se, vai kiristyykö se?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-05-07T16:38:46,2025-05-07T16:40:01,Hyväksytty,1.1 2025_46_147,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_148,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallituksessa on aloittanut uusi työministeri. Toivotan ministeri Marttiselle jaksamista haastavassa tehtävässä. Eilisessä STT:n uutisessa teidän ministeripestiinne liittyen oli otsikko, joka kuului seuraavasti: ”Tuore työministeri lupaa kuunnella myös palkansaajia.” Arvoisa työministeri Marttinen, tarkoittaako tämä lupaus, että kuuntelette myös palkansaajia, sitä, että esimerkiksi nyt suureen kohuun noussut ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistaminen olisi hallituksessa peruttavissa? Eilenhän saimme kokoomukselta jo anteeksipyynnön tähän verovähennysoikeuden poistoon liittyvästä, palkansaajia loukkaavasta asiattomasta mainoksesta. Eli tarkoittaako, arvoisa työministeri, teidän palkansaajien kuunteleminen tulevia korjaavia toimenpiteitä, koska edeltäjänne ei ollut valmis älyttömiä päätöksiä korjaaviin toimenpiteisiin? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-05-07T16:40:01,2025-05-07T16:40:56,Hyväksytty,1.1 2025_46_149,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Meriluoto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_150,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Laura,Meriluoto,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on jo tähän mennessä leikannut 120 miljoonaa euroa ammatillisesta koulutuksesta ja nyt leikkaa pysyvästi 65 miljoonaa euroa korkeakoulujen perusrahoituksesta. Tätä ei mikään kertaluontoinen panostus paikkaa. Leikkaukset kuntien valtionosuuksista ovat leikkauksia kuntien sivistyspalveluista, sillä nämä palvelut muodostavat valtaosan kuntien menoista. Te siis heikennätte merkittävästi esimerkiksi varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen rahoitusedellytyksiä. Leikkauksenne myös vaarantavat yhden tämän kauden tärkeimmistä uudistuksista eli oppimisen tuen uudistuksen. Sitten kuitenkin toistelette täällä sitä, että perusopetuksesta ei leikata. Tosiasiassahan tässä on kyse vain siitä, että laitatte vastavalitut kuntapäättäjät siivoamaan omia sotkujanne ja tekemään nuo perusopetusleikkaukset puolestanne.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Laura Meriluoto,1523,2025-05-07T16:40:56,2025-05-07T16:41:57,Hyväksytty,1.1 2025_46_151,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_152,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän kevään aikana Itä-Suomi on ollut kaikkien puheissa johtuen lähinnä kelta-mustasta keväästä, kun koko Itä-Suomi on toki voittaja KalPan ja SaiPan rinnalla — huimaa yhteisöllisyyttä, positiivista menestystä. Ja tätä samaa me odotimme Itä-Suomessa surullisen kuuluisalle Itä-Suomi-ohjelmalle, sitä, että riihestä saataisiin siihen vihdoinkin jotain konkretiaa. Mutta näin eteläsavolaisena kansanedustajana täytyy hämmästellä koko maakunnan unohtamista jälleen kerran. Puoliväliriihi paljasti muutenkin karulla tavalla sen, miten Orpon hallitus on valmis rikkomaan kaikki antamansa lupaukset. Kaksi vuotta on täällä kuunneltu, miten on välttämätöntä säälimättä leikata pienituloisilta, lapsiperheiltä ja eläkeläisiltä ja kyykyttää tavallista palkansaajaa lukuisilla työelämän heikennyksillä. Rahat ovat loppu, ja vaihtoehtoja ei ole, näinhän me ollaan kuultu. Nyt sitä rahaa sitten kuitenkin on veronkevennyksiin, kun Eläkerahastosta vähän vipataan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-05-07T16:41:58,2025-05-07T16:43:09,Hyväksytty,1.1 2025_46_153,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Savola., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_154,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Myönteistä: panostukset turvallisuuteen ja puolustusmäärärahoihin. Tuo 3 prosenttia bruttokansantuotteesta on perusteltua. Toki on varauduttava siihen, että tuo summa voi olla vielä isompi, kun Naton huippukokouksen linjaukset tulevat. Mutta sitten, arvoisa puhemies, tätä ongelmallisuutta: Sitä on tässä noussut esiin. Tuon työhuonevähennyksen poiston ongelmallisuudet nousivat jopa hallituspuolueista esiin. Sitten ovat nämä kasvuun ja työllisyyteen liittyvät tekijät, jotka koskettavat erityisesti pieniä yrityksiä. Veropolitiikka on kovin poukkoilevaa. Suomessa on nyt yksi Euroopan korkeimmista arvonlisäveroista, ja nyt tuo alempi arvonlisäverokanta, joka oli vielä viime vuonna 10 prosenttia, on tänä vuonna 14 prosenttia ja ensi vuonna 13,5 prosenttia. Miksi, arvoisa valtiovarainministeri, tämän teidän veropolitiikkanne pitää olla niin poukkoilevaa? Sama koskee suurituloisia eläkeläisiä. Siitä te teitte päätöksen, mutta nyt jo peruitte sen tai kenties perutte sen. Miksi myös tältä osin on niin poukkoilevaa ja näitä asioita ei voi selvittää etukäteen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2025-05-07T16:43:09,2025-05-07T16:44:24,Hyväksytty,1.1 2025_46_155,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_156,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihmettelen, jos keskustaa nyt harmittaa todella se, että muun muassa ruuan alvi laskee 0,5:llä. [Välihuutoja vasemmalta ja keskeltä] Se 0,5 totta kai on pieni alennus, mutta toisaalta täytyy muistaa, että yleisen alvin korotuksen kohdalla te piditte sitä 0,5:tä veromoukarina ja liian korkeana korotuksena. Nyt tämä alennus ei sitten kelpaa. Minusta se on hyvä ratkaisu. Pienemmälle huomiolle näissä veroalennuksissa ovat jääneet työssäkäyvät lapsiperheet, työssäkäyvät yksinhuoltajat. Itse asiassa tämän hallituskauden jälkeen lapsiperheille jää huomattavasti enemmän rahaa käteen, työssäkäyville lapsiperheille ja yksinhuoltajille myös. Ajatellaan, että lähtötaso on ollut se, että työtulovähennyksessä lapsiperheille on ollut nolla, kun tämä hallitus aloitti. Aiemmin korotettiin 50 euroon lapsiperheillä ja 100 euroon yksinhuoltajilla, ja nyt nämä summat tuplataan lapsesta. Eli hyvin merkittäviä alennuksia lapsiperheille, ja toivottavasti se auttaa heitä jaksamaan arjessa ja toisaalta myös luo edellytyksiä ja kannusteita sille, että Suomessa kannattaa perustaa perhe. Erittäin positiivisia uudistuksia hallitukselta, ja haluan niistä kiittää erityisesti perussuomalaista valtiovarainministeriä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-05-07T16:44:24,2025-05-07T16:45:31,Hyväksytty,1.1 2025_46_157,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_158,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin pitää kysyä valtiovarainministeri Purralta sitä, olenko minä ymmärtänyt väärin sen, kun täällä on puhuttu vain muutaman euron kevennyksestä noin 2 000 tienaavalle, että 2 000 tienaava liittoon kuuluva saa kaikkien näitten hallituskauden veronalennusten jälkeen yli 400 euroa kuitenkin vuodessa enemmän käteen. Olenko ymmärtänyt oikein? [Jenna Simula: Demareille pikkuraha!] Hyvä. Toisekseen itse asiassa mietin tätä ministeri Marttista. Itse asiassa uutinen tänään on se, että ministeri Marttista ei ole syytetty vielä tästä työllisyyden heikosta tilanteesta. [Naurua] Kaikesta muusta oppositio onkin suunnilleen hallitusta syyttänyt. [Eduskunnasta: Ei olla ehditty!] Älkää huoliko, ministeri Marttinen, sen aika voi tulla itse asiassa jo huomenna. Kun katsoo tätä opposition kritiikkiä, niin aikamoista on. [Timo Harakan välihuuto] Me olemme tehneet [Timo Harakan välihuuto — Puhemies: No niin!] noin yhdeksän miljardin sopeutukset tällä hallituskaudella, ja nyt olemme sen jälkeen aloittaneet kasvutoimet, joista tekin varmasti 90 prosenttia hyväksytte. Tietenkin käytte siihen 10 prosenttiin kiinni, mutta hiljaisesti 90 prosenttia hyväksytte. Seuraavassa puheenvuorossa aion listata ne kaikki, mitkä tulette hyväksymään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-05-07T16:45:31,2025-05-07T16:46:48,Hyväksytty,1.1 2025_46_159,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_160,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä kun kohta kolme tuntia tätä keskustelua on tullut seurattua, niin kyllä nyt, hyvä hallitus ja sen edustajat täällä laajaltikin, kannattaisi keskittyä niiden omien puheiden ja tekojen epäjohdonmukaisuuksiin, sillä kun te olette nyt hallitusvastuussa, turha sitä oppositioon tai edelliseen hallitukseen jatkuvasti on vedota. Te olette leikkauksillanne syöttäneet katkeraa kalkkia koko Suomen kansalle tässä viimeisen kahden vuoden aikana sillä verukkeella ja syyllä, että nyt on aika lopettaa velaksi eläminen. Katkeraa kalkkia saatiin eri puolilla Suomea, kun leikattiin yöpäivystyksistä, hoitoonpääsystä, koulutuksesta, kaikesta tästä. Miltä mahtaa nyt näistä ihmisistä tuntua, kun te yhtäkkiä viittaatte kintaalla velanhoidolle, vippaatte Eläkerahastosta ja annatte suurimmat verohelpotukset niille, joilla on jo kaikkein eniten? Samalla teette suomenennätyksen velanotossa. Eikö tämä nyt ole pahinta laatua vaalilupausten pettämisessä? Te, hyvä hallitus, olette selityksen velkaa Suomen kansalle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-05-07T16:46:48,2025-05-07T16:48:05,Hyväksytty,1.1 2025_46_161,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Sitten otetaan edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_162,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus osoittaa Savon radan kehittämiseen 42 miljoonan euron valtuuden. Hallitusohjelmassa tämä kyllä jo oli, ja se oli 50 miljoonaa, elikkä 8 miljoonaa on kadonnut johonkin. Myös Karjalan rata mainitaan hallitusohjelmassa, 215 miljoonaa. Voi kysyä, mitä sille nyt kuuluu — näitä rahoja ei myöskään näy. Kirjaukset itäisen Suomen investointien tunnistamisesta ja edistämisestä jäävät myös aika köykäisiksi, kun olisi erityisesti tarve pk-yritysten rahoituksille ja vakuuksille ja työvoiman saannille, Venäjästä johtuen aika pitkälti. Matkailu oli vahvasti mukana itäisen Suomen ohjelman valmistelussa, mutta se on pudonnut käytännössä pois. Siellä on pieni maininta Metsähallituksen luontomatkailun tukemisesta. Täällä tulikin jo aiemmin esille, että ministeri Essayah totesi puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa, että on tulossa itäiseen Suomeen tämmöinen erityistalousalue, ja kukaan ei kuitenkaan tunnu tietävän tästä sen enempää. Onko sellainen konkreettisesti tulossa? Milloin se tulee, mille alueelle ja mitä se tarkoittaa käytännössä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-05-07T16:48:05,2025-05-07T16:49:12,Hyväksytty,1.1 2025_46_163,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Otetaan vielä edustaja Piisinen ja sitten edustaja Harakka, ja sen jälkeen sitten kahdelle ministerille vastauspuheenvuorot. Sitten mennään hetkeksi aikaa puhujalistalle. Palataan debattiin, jos tarve vaatii. Ministeri Purra joutuu lähtemään, ja siitä syystä kiirehdin tässä nyt sitä, että hän saa puheenvuoron. — Siellä oli Piisinen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_164,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oppositiossa arvostellaan hallitusta ilman varteenotettavia vaihtoehtoja. Suomen talous ei ole kasvanut liki 20 vuoteen. Tämä hallitus asetti tavoitteekseen velkaantumisen vakauttamisen, keinoina neljällä miljardilla sopeutusta ja kahdella miljardilla kasvutoimia. Viime keväänä lisätoimista päätettiin kolmella miljardilla. Tämä ei kelvannut oppositiolle. Sitä vastustettiin voimakkaasti. Nyt kun puoliväliriihessä panostettiin veronkevennyksiin suomalaisen työntekijän ja yritysten hyväksi, sekään ei kelvannut. Moitittiin, että verotusta ei voida keventää vaan yritysten on kannettava enemmän vastuuta, vaikka yritykset ovat kamppailleet olemassaolostaan. Arvoisa puhemies! Suhdanteille hallitus ei mahda mitään, mutta on ymmärrettävä, että jos Suomen asiat saataisiin verottamalla kuntoon, niin eläisimme jo nyt paratiisissa. Sen vuoksi kasvua haetaan nyt työnteon ja yrittämisen kannusteilla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-05-07T16:49:12,2025-05-07T16:50:46,Hyväksytty,1.1 2025_46_165,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia.— Ja sitten vielä edustaja Harakka ja sen jälkeen ministeri., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_166,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minä pitäisin todella tärkeänä sitä, että tämä meidän keskustelu perustuisi samoihin lukuihin ja erityisesti niihin, jotka siis tämä sali on yksimielisesti hyväksynyt. Eli kun Valtiontalouden tarkastusvirasto teki eduskunnan pyynnöstä tarkastusvaliokunnalle arvion tästä kuuluisasta 9 miljardin sopeutuslupauksesta, joka on nyt kasvanut 10 miljardiin, niin se tuomio oli enintään 4,4 miljardia. Kun me olemme sen tässä salissa yksimielisesti hyväksyneet, niin miksi me emme puhuisi tästä luvusta? Voimme toki puhua myöskin valtiovarainministeriön uudesta ennusteesta, joka päätyi siihen, että JTS-kauden lopussa 29 se lopputulos onkin vain 0,5 miljardia — eli 5 prosenttia siitä, mitä täällä nyt kovasti lupaillaan sitä sopeutusta ja mihin nyt juuri äänestäjät ovat luottaneet, että sillä tämä hallitus kääntää velkaantumisen ja tasapainottaa talouden ja olisi siihen pystynyt. Sitten meidän pitäisi puhua enemmän [Puhemies koputtaa] pääomatulojen saajista, niistä kaikkein varakkaimmista suomalaisista eikä ainoastaan niistä suuripalkkaisista suomalaisista, sillä heidät on vapautettu näistä talkoista. Olisiko heidän aika tulla mukaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-05-07T16:50:46,2025-05-07T16:52:06,Hyväksytty,1.1 2025_46_167,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, viisi minuuttia, ministeri Marttinen, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_168,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yritän poimia niin paljon kysymyksiä kuin mahdollista. Ensinnä keskustalle tästä kiinteistöverouudistuksesta, jota te olette nyt kaksi viikkoa esittäneet, tätä röyhkeää populistista väitettänne, joka on jo aiemmin korjattu. Ei, hallitus ei tule kolminkertaistamaan kiinteistöveroa. Kyseessä on fiskaalisesti neutraali uudistus, joka on ollut teidänkin hallituksenne aikaan siellä valtiovarainministeriön pöydällä. Kyse on siitä, että maapohjien kiinteistöveroja oikeudenmukaistetaan kuntien sisällä, eli kuntalaisten tasavertaisuus kasvaa ja paranee niin, että maapohjien arvostus, tämä verotusarvo, saadaan vastaamaan nykypäivän muuttuneita kustannuksia ja hintatasoa. [Timo Harakka: Oikein!] Esimerkiksi täällä pääkaupunkiseudulla verotus kyllä todennäköisesti tulee kiristymään sellaisilla alueilla kuin Westend ja Eira. Toisaalta joillakin muilla alueilla sen lasku mahdollistetaan. Kyse on tästä, ja toivon nyt todella, että minun ei tarvitse tätä teille enää korjata, kun olen tehnyt sen jo moneen kertaan, myös tuolla median kautta. Edustaja Hyrkkö, kysyitte, millä aikataululla erilaiset kasvutoimet tulevat vaikuttamaan. Kyllä, se tästä tekee poliittisesti monille hallituksille vaivalloista, että näiden hyvien päätösten vaikutuksethan eivät näy välittömästi. Mikäli kärsitään vaikeasta suhdanteesta kuten nyt, niin monien rakenteellisten toimien ja kasvutoimien tulokset viivästyvät. Siitä, millä aikataululla esimerkiksi veronalennusten positiiviset toimet tulevat näkyviin, valtiovarainministeriö on julkaistuissa dokumenteissaan arvioinut näitä haarukoita, mutta ne tietenkin ovat epävarmoja. Jos katsotaan esimerkiksi Ruotsissa tapahtunutta ylimpien marginaalien alentamista, niin siitä alkoi vaikutuksia näkyä varsin nopeasti. — Palaan tuohon siltaratkaisuun tuon Valtion Eläkerahaston kautta vielä lopussa. [Vasemmalta: Hyvä!] Ostovoiman paraneminen: Täällä kysyttiin, onko julkisen puolen palkkaratkaisu kallis. No, onhan se kallis, jos sitä katsotaan sieltä julkisen talouden puolelta, mutta samaan aikaan työntekijä on ehdottomasti palkkansa ansainnut, ja juuri sen takia tällä hetkellä se ostovoima paranee, koska palkat nousevat reippaasti, joillakin sektoreilla todella reippaasti. Verotus alenee, korot ovat edelleen laskussa, ja inflaatio on taittunut, ja se takaa sen, että me nousemme, kuten olemme itse asiassa koko hallituskauden nousseet, sieltä ostovoimakuopasta, mutta nyt me nousemme entistä nopeammin. Edustaja Kumpula-Natri, sanoitte, että ette ymmärrä tätä painotusta, miten pieni‑ ja keskituloisten veroale on näin painotettu verrattuna ylimpiin marginaaleihin. No, minä vielä yritän tätä selittää. Jos katsotaan näitä staattisia kustannuksia, niin pieni‑ ja keskituloisille tämä hallitus painottaa veronalennuksia 3,6 kertaa, jopa nelinkertaisesti enemmän kuin mitä menee näiden ylimpien marginaalien laskemiseen. Jos sitten arvioidaan maltillisten dynaamisten vaikutusten kannalta, niin me keskitämme pieni‑ ja keskituloisille kymmenkertaisesti, jopa 12-kertaisesti enemmän veronalennuksia kuin mitä menee ylimpien marginaalien laskemiseen. Samaan aikaan pitäisi ehkä tästä pöntöstä... [Välihuuto] Toivon kuitenkin, että tässä salissa ymmärretään, miten meidän progressiivinen verotus toimii. Vastaavasti korkeammista tuloista se vero on aika paljon korkeampi kuin matalammista tuloista. 1 600 euroa kuukaudessa tienaava maksaa kuussa veroa 181 euroa, siis ennen näitä alennuksia, eli hän saa pitää noin 90 prosenttia omasta rahastaan. Vastaavasti 3 000 euroa kuukaudessa tienaava maksaa veroa jo lähes 800 euroa kuukaudessa ja saa pitää omasta rahastaan 75,6 prosenttia, kun taas 5 000 euroa kuukaudessa tienaava maksaa veroa jo niin paljon, että palkasta jää käteen vain 65,7 prosenttia. Tällä tavalla toimii meidän progressiivinen verojärjestelmä, [Timo Harakka: Kannattaa perustaa firma!] joten luonnollisesti veronalennuksetkin suhteutuvat siihen. Oli paljon puhetta liiallisen alijäämän menettelystä, EDP:stä. Kuten moneen kertaan on tuotu ilmi, tämä hallitus tekee jo suurempia sopeutustoimia kuin tässä alijäämämenettelyssä tarvittaisiin. Edustaja Tynkkynen, olen ymmärtänyt, että te ette taida pitää oluesta, kun sen veroista niin usein täällä mainitsette, mutta alkoholin verotus kaikkineen kiristyy, ja nyt uusina päätöksinä alkoholivero sidotaan myös indeksiin, joten myös oluen vero kiristyy. [Petri Honkonen: Se on hyvä päätös!] Kuntatalous, joka on parhaiten voiva julkinen sektori: Meillä on tavoitteena tasapainoinen tai lievästi alijäämäinen kuntatalous vuonna 27. Uudet tehtävät kompensoidaan täysimääräisesti, mutta kuntien välillä on voimakasta eriytymistä. Hallituksen toimet vahvistavat kuntataloutta keskimäärin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Ja vielä lopuksi, edustaja Wallinheimo: Minäkin tiedän, että oppositio ei oikeasti voi vastustaa veronalennuksia. Minä tiedän sen. Aikuisten oikeasti oppositio ei vastusta sitä, että palkansaajalle jää enemmän rahaa käteen. Yleensä ihmiset pitävät veronalennuksesta, ja sitten kaiken lisäksi, kun me löysimme näille vielä rahoituksen, se on aika hyvä kokonaisuus. Mutta, arvoisa puhemies, jos vielä tähän Valtion Eläkerahastoon, josta tuli useampi kysymys: [Puhemies: Olkaa hyvä!] — Kiitos. — Eli tämä siltaratkaisu, jolla varmistetaan se, että meidän alijäämät eivät nouse liikaa näiden kasvutoimien osalta. Valtion Eläkerahastosta todellakin tehdään tämä siltaratkaisu. Sieltä voidaan ottaa varoja budjettitalouden käyttöön, sillä nimestään huolimatta tämä Valtion Eläkerahasto on taloudellisessa mielessä puhdas valtion budjettitalouden puskurirahasto. Hallitus esittää sen varojen ylimääräistä hyödyntämistä kertaluontoisesti vuonna 27 hieman yli miljardilla eurolla. Ja, hyvä eduskunta, tätä valtion tasetta on tosiaan hyödynnetty aiemminkin budjettitalouden menojen kattamisessa, ja nyt teemme sen siltarahoituksena, jotta nämä veronalennusten dynaamiset vaikutukset ehtivät kuromaan valtiontalouden alijäämää kiinni. Kysehän on väliaikaisratkaisusta. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-05-07T16:52:09,2025-05-07T16:58:37,Hyväksytty,1.1 2025_46_169,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten ministeri Marttinen, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_170,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Matias,Marttinen,Työministeri,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Täällä edustaja Suhonen kysyi antamistani haastatteluista, että mitä tämä palkansaajien kuuntelu sitten merkitsee. Kyllä se tarkoittaa sitä, että olen jo itse asiassa tällä hetkellä, ennen kuin otin ministerin tehtävät vastaan, käytännössä hyvin laajasti tavannut palkansaajaliittojen johtoa, käynyt hyvin laajasti keskustelua heidän kanssaan eri toimialoja koskevista kysymyksistä. Voitte, monet hyvät kollegat, minut myös jo tuntea siitä, että olen tämänkin kauden aikana hakenut myös hyvin vaikeista, eri ryhmiä koskevista kysymyksistä laajasti kompromisseja. Koen olevani hyvin pragmaattinen myös päätöksentekijänä, elikkä aina vain, kun löytyy tapoja siihen, millä tapaa palkansaajaliikkeen kanssa voidaan löytää yhteinen ratkaisu, olen valmis kuulemaan ehdotuksia ja löytämään tietä eteenpäin. Samaan aikaan pidän täysin selvänä ja välttämättömänä, että jatkettuja työmarkkinauudistuksia tullaan viemään eteenpäin sillä tapaa, miten ne ovat hallitusohjelmassa taas vastaavasti sovittuja, mutta sielläkin on äärimmäisen tärkeää, että näitä asioita valmistellaan kolmikantaisesti, koska niin kuin tiedätte hyvin, niin sitähän kautta saadaan se hyvin tarkka työelämän ja kentän tuntemus kummaltakin puolelta ja voidaan taas vastaavasti katsoa sitten siinä lainvalmistelun yhteydessä, onko joitain muutos‑ tai täsmennystarpeita niitten ehdotusten mukaisesti. Totta kai tätä viestiä kuulen myös hyvin vahvasti. Arvoisa rouva puhemies! Nostan kaksi asiaa vielä hyvin lyhyesti esille: Ensinnäkin vielä korostan sitä, että tälle hallitukselle olennaista on huolehtia siitä, että jokaisen palkansaajan ostovoima kehittyy myönteisesti kaikilla tulotasoilla, koska sillä on myös erittäin vahvat vaikutukset meidän omaan talouteemme. Nostan vielä loppuun, rouva puhemies, esille hallintoedustuksen vahvistamisen, josta hallitus teki päätöksen tämän kevään kehysriihessä. Elikkä lähdemme nyt valmistelemaan lainsäädännön muutosta, jolla jatkossa vähintään 100 henkeä työllistävissä yrityksissä henkilöstön edustajalle täytyy varata paikka joko yhtiön johtoryhmästä tai hallituksesta. Ajattelen itse niin, että tämä on tärkeä osoitus siitä, että meidän työelämän kulttuuri muuttuu. On tärkeää, että työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia niissä omissa yrityksissä voidaan taas vastaavasti vahvistaa. Tämä on nyt semmoinen konkreettinen ja selkeä ensimmäinen asia, millä päästään eteenpäin, ja uskon, että tämä nauttii tässäkin salissa laajaa yhteistä kannatusta ja luottamusta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-05-07T16:58:41,2025-05-07T17:01:20,Hyväksytty,1.1 2025_46_171,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Ja nyt sitten ollaan siirtymässä puhujalistaan. — Elikkä varsinainen puheenvuoro, edustaja Päivärinta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_172,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Onhan se varsin karu fakta, ettei Suomen talous ole kasvanut reaalisesti yli 17 vuoteen. Miettikää: kokonainen sukupolvi on kasvanut maassa, joka ei ole vaurastunut, pelkästään velkaantunut. Orpon hallitus ei aio jäädä odottelemaan hetkeä, jolloin meillä ei enää ole valinnanvaraa, jolloin meiltä viedään oma päätösvalta. Siksi me panostamme kasvuun, osaamiseen ja nuoriin. Me haluamme, että yritykset kasvavat Suomessa eivätkä muualla. Neljän miljardin investointiohjelma, työmarkkinauudistukset, luvituksen sujuvoittaminen ja veroporkkanat vihreän siirtymän investointeihin ovat kaikki osa meidän kasvustrategiaamme, kuten on myös verotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa, jotta työnteosta jää enemmän käteen, jotta ihmiset ottavat vastuuta ja rakentavat tätä maata. Se on selvä. Ja kyllä me toki teemme myös säästöjä, ei siksi, että me haluaisimme leikata, vaan siksi, että jollemme nyt laita talouttamme kestävälle pohjalle, emme voi tulevaisuudessa rahoittaa yhtäkään niistä asioista, joita suomalaiset pitävät tärkeinä. Arvoisa puhemies! Eihän meillä olisi nykyistä velkataakkaa, jos yksi maailman kireimmistä verotuksista olisi riittänyt rahoittamaan meidän palvelumme. Vaikka verokarhu on kahmaissut lähes 60 prosenttia tienatuista lisäeuroista, ei sekään ole riittänyt. Himoverottamalla ja leikkaamalla Suomea ei todellakaan saada kukoistamaan. Me tarvitsemme kasvua. Siksi Orpon hallitus on ryhtynyt nyt rohkeisiin toimiin Suomen pelastamiseksi, vaikka oppositio on kyllä tehnyt kaikkensa, jotta hallituksen tekemät kasvutoimet ja uudistukset viskattaisiin tekemättömien poliittisten päätösten roskakoriin. Suomen on kyettävä vastaamaan globaaliin kilpailuun, jota käydään investoinneista, tuotannoista, raaka-aineista ja osaajista. Emme voi rakentaa tulevaisuuttamme, jos meiltä puuttuu investointeja. Liian usein parhaat yhtiömme myydään ennen kuin ne ehtivät kasvaa globaaleiksi. Samalla myydään kotimainen päätösvalta ja verotulot. Hallitus laskee nyt yhteisöveroa kahdella prosenttiyksiköllä. Näin juuri me vahvistamme kaikenkokoisten yritysten kykyä investoida, kasvaa ja palkata uutta työvoimaa. Kilpailukyky ja Suomen vetovoima myös näin lisääntyvät. Arvoisa puhemies! Tänään on puhuttu paljon valtion velkaantumisesta tässä salissa. Mutta voin kyllä sanoa sen, että valtionvelan korkomenot eivät olisi tällä hetkellä niin järeät, jos edellinen hallitus olisi leikannut edes jostakin, edes yhdestä asiasta. [Aino-Kaisa Pekosen välihuuto] Mutta kuulemma edellisen hallituksen tekemisistä ei saa puhua, sitä ei saa kuulemma edes mainita. Vuonna 2022, miettikää, korkomenot olivat vielä alle miljardi euroa. Nyt valtionvelan korkomenot ovat jo neljänneksi suurin menoerä budjetissamme, 3,2 miljardia euroa. Miettikää. Mutta tämä on kuulemma asia, jota ei saa mainita, jos oppositiolta kysyy. Suomessa julkisen velan suhde bkt:hen huitelee jo siis yli 80 prosentissa, kun Ruotsissa ja Tanskassa se on noin 30 prosenttia. Noissa maissa työmarkkinauudistukset, rakenteelliset uudistukset, on tehty jo aikaa sitten. Tuoreen Elinkeinoelämän keskusliiton yrityskyselyn mukaan valtaosa yrityksistä arvioi toisin kuin oppositio, että hallituksen päätöksellä keventää työn verotusta on myönteinen vaikutus talouskasvuun, kun palkansaajan ostovoima paranee, ja se luo positiivista uskoa siihen, että arjen työ kannattaa, ja sehän on aivan selvä asia. Hallituskauden aikana työnteon verotus kevenee siis vuositasolla yli puolellatoista miljardilla, ja tästä 1,2 miljardia kohdistuu nimenomaan pieni‑ ja keskituloisiin — pieni‑ ja keskituloisiin, juuri heihin, joista SDP on tänään toitottanut niin, että he haluavat puolustaa tavallista ihmistä. Pieni‑ ja keskituloinen jos joku on tavallinen suomalainen. On vähintäänkin myös oikeus ja kohtuus, että ylin marginaalivero lasketaan 59 prosentista 52 prosenttiin. Ja haluan vielä sanoa senkin, että Ruotsissa demarihallitus teki tämän, laski ylintä marginaaliveroa jo vuonna 2020. Ja kun nyt sieltä SDP:stä sanotaan, että kun me teemme samoin, niin marginaaliveron alennus vähentää työntekoa ja lisää loikoilua, niin se kertoo tietenkin enemmän SDP:stä kuin ahkerista suomalaisista. Kerrottakoon, että Ruotsin valtiontalouden tarkastusviraston mukaan tuo veronkevennys rahoitti itsensä pitkällä aikavälillä jopa 120-prosenttisesti, eli se vahvisti julkista taloutta, ja sen myös me teemme. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-05-07T17:01:40,2025-05-07T17:06:58,Hyväksytty,1.1 2025_46_173,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Edustaja Simula., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_174,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi, jota me perussuomalaiset rakennamme, on turvallinen kaduilla, kouluissa ja päiväkodeissa. Se on turvallinen itärajalla, turvallinen maalla, merellä ja ilmassa. Ilman sisäistä ja ulkoista turvallisuutta meillä ei ole mitään. Meidän Suomemme on suomalaisten turvapaikka. Panostamme turvallisuuteen ennennäkemättömällä tavalla tiukasta taloustilanteesta huolimatta. Toiset sen sijaan haluaisivat sokeasti syleillä maailmaa, jakaa tolkuttomasti suomalaisten verovaroja kehitysapuna ympäri maailman, ja onpa rahaa riittänyt aiemmin jopa italialaisten keittiöremontteihin. Me emme sellaista tuhlailua hyväksy. Me haluamme turvata suomalaisten ja Suomen tulevaisuuden. Tämä hallitus on tehnyt ja tekee sopeutuksia, jotta voimme turvata hyvinvointia myös tuleville sukupolville. Sopeutuksia tehdään esimerkiksi valtionhallinnosta, kehitysavusta, kotouttamisesta ja monista muista äärimmilleen paisutetuista kohteista. Heikoimpien turva on vahva julkinen talous, ja sitä me olemme koko kauden rakentaneet opposition haukuista huolimatta. Todellakin edellisen hallituksen jäljiltä riittää tehtävää. Kun Suomi viime vaalikaudella sukelsi kriisistä toiseen, silloinen hallitus ei reagoinut, ei peruuttanut niin kutsutuista tulevaisuusinvestoinneista tai muista menolisäyksistä, ei tehnyt minkäänlaisia säästötoimia, menoja ainoastaan lisättiin entisestään. Me toimimme toisin, nimittäin vastuullisesti. Kuuden miljardin euron sopeuttamistoimien lisäksi hallitus päätti kolmesta lisämiljardista. Sitä voidaan pitää poikkeuksellisena tekona suomalaisten palveluiden ja elämänmuodon turvaamiseksi. Leikkaamme pöhöttynyttä hallintoa, mutta panostamme esimerkiksi peruskouluun, oikeudenhoitoon ja poliisiin. Kiristämme maahanmuuttopolitiikkaa pohjoismaiseen malliin. Me panostamme ja keskitymme perusasioihin ja pidämme huolta siitä, että tässä maassa kannattaa tehdä työtä ja yrittää. Arvoisa puhemies! Oppositiota kuunnellessa ei voi välttyä ajatukselta, että te ette todellakaan tiedä, mitä te tekisitte, mikäli olisitte hallituksessa. Samaan aikaan kun huudatte, että valtio velkaantuu, peruisitte ainakin puheidenne perusteella kaikki hallituksen kasvutoimet ja leikkaukset. Hyvä oppositio, talouden sopeuttaminen ja velkasuhteen hoito jatkuvat ensi kaudellakin. Miten te hallituksessa sen tekisitte? Samalla tavoin kuin viime kaudella, eli rahaa on ja muusta viis. Tosiasiassa ette edes vaihtoehtobudjeteissanne ole peruuttaneet kaikista tämän hallituksen toimista, koska teidän ”reilumpi vaihtoehtonne” on vaihtoehdottomuus, tyhjät lupaukset ja vastuun pakoilu — onpa kerrassaan reilua. Otatte kansalaisilta äänet, heittelette tyhjiä papereita ja pakenette vastuuta jopa kuntavaaleissa. Te olette kuin maanpaossa sopeutuksilta nyt, mutta vastuunkannon aika tulee teillekin. Tiedätte sen itsekin, ettekä te peru ainoatakaan tekemäämme toimea, katsotaanpa vain. Historian valossa voi nimittäin arvata, että teidän vaihtoehtonne olisi ruokkia entisestään lempieläintänne verokarhua, nostaa työssäkäyvien verotusta ja kiristää autoilun kustannuksia muka ilmaston nimissä. Me laskemme työnteon verotusta, jotta suomalaisella jäisi enemmän rahaa käyttöönsä ja jotta työnteko olisi kannattavampaa. Duunari on palkkansa ansainnut. Jo aiemmin tällä kaudella olemme esimerkiksi laskeneet autoilun kustannuksia selvästi muun muassa polttoaineveroa keventämällä ja jakeluvelvoitetta maltillistamalla. Olemme tähän mennessä tehneet päätöksiä tiehankkeista jo 1 500 miljoonalla eurolla, mikä on tuplat siihen nähden, mitä Marinin—Saarikon hallitus teki koko kaudella. Arvoisa puhemies! Edelliskauden vihervasemmistohallituksen suomalaisten arkea kurjistavaan linjaan ja autoilijan rankaisemiseen on tullut siis selkeä muutos, ja sekös duunaripuoluetta harmittaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2025-05-07T17:07:03,2025-05-07T17:11:58,Hyväksytty,1.1 2025_46_175,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Edustaja Merinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_176,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tänään taas ajattelin pitää vähän erilaisen puheenvuoron pitkästä aikaa. Ajattelin, että kuinka te täällä pitempään olleet kansanedustajat olette jaksaneet tätä, kun meidän retoriikka on aina se, että teillä paha, meillä hyvä, te teette kaiken väärin, me tehdään kaikki oikein. Eikö se ole vähän tylsää jo? Ainakin minulla on kahdessa vuodessa jo alkanut tuntumaan, että voisipa olla jotenkin vähäsen monipuolisempaa tämä meidän keskustelu tässä Suomen eduskunnassa. [Aino-Kaisa Pekonen: On se ollut aikaisemmin! — Sinuhe Wallinheimo pyytää vastauspuheenvuoroa] Tässä on minulla paperillinen taas tätä samaa, mutta minä ajattelin, että antaa sen nyt olla. Lähinnä vain tuli mieleen taas tämän päivän keskustelun perusteella, että meidän pitäisi kyllä jotenkin monipuolistaa tätä touhua ihan oikeasti, vaikka se kuuluu talon tapoihin. Ja sitten minä rupesin miettimään heti, että no, miten minä voisin esittää tämän minun asiani silleen, että se olisi jotenkin erilaista — ainakin jättämällä nämä minun puheeni pois. Ehkä minä ajattelen silleen niin kuin kansalaisen kannalta, että se, mikä tämän päivän tai tämän kevään erikoisuus on ollut, on se, että meidän hallituksellahan oli tosi vahva linja, ja ihmiset näkivät varmaan, että valtiovarainministeri on semmoinen tiukka leikkaaja, ja häntä ehkä arvostettiinkin siinä. Ainakin minun sukulaiseni ovat sanoneet, että no, se on kova mutta se on reilu. Mutta nyt yhtäkkiä se sama kaava muuttuikin yön yli, ja nyt ei ole ihan sama puhe enää. Minä ymmärrän, että teidän tehtävänänne on nyt kieltää se, mutta oli tosi tiukkaa. Meidän oli pakko sulkea sairaaloiden päivystyksiä — ihan pakko, siis vielä muutama kuukausi takaperin, ja puhuttiin kymmenistä miljoonista euroista. Se oli vaikka Oulaskankaan ihmisille äärettömän kova paikka, ja edelleenkin ne ihmiset keräävät adressia, ja tuolla minun pöydälläni on uusia viestejä heiltä monia. Hoitajamitoitusta oli aivan pakko kiristää, ja nyt yhtäkkiä sitä rahaa on tämmöisiin tosi isoihin muutoksiin. — Tuossa on varmaan tiivistettynä se ongelma, mistä tänään me monet puhutaan täällä. Tästä tulee paljon viestiä ihmisiltä, että miten se yhtäkkiä muuttui niin isosti. Ovatko ne aikaisemmat ”pakko tehdä leikkauksia”, ”pakko kiristää” edelleen voimassa, ja miten ne voivat olla voimassa, jos meillä on yhtäkkiä varaa tämmöisiin muutoksiin, mitä nyt tapahtuu? Niin kuin minä otin tuohon retoriikkaan kantaa aluksi, niin eihän niihin ikinä tule vastauksia tällä eduskunnan keskustelutyylillä, mutta tuossa on semmoinen peruskansalaisen huoli. Ehkä minä en jatka tuota ränttäystä, niin tästä ei tule samanlaista puheenvuoroa kuten aina. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-05-07T17:12:06,2025-05-07T17:15:29,Hyväksytty,1.1 2025_46_177,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Edustaja Kalli., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_178,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskustalle selvää on, että Suomi ei nouse eikä palveluita pelasteta pelkillä veronkiristyksillä ja leikkauksilla. Näillä toimin Orpon hallituksen aikana ovat nimittäin kasvaneet vain työttömyys, konkurssit, velka ja verot. On siis hyvä, että hallitus viimein heräsi kasvun merkitykseen, mutta kysymys kuuluu: miten riihen päätökset lopulta vaikuttavat? Palautuuko luottamus tulevaisuuteen? Uskaltavatko perheet ja yritykset riihen päätösten jälkeen investoida? Arvoisa puhemies! Haluaisin vastata kysymyksiin ”kyllä”, mutta valitettavasti joudun toteamaan, että hyvin epävarmalta näyttää. Miksi? Aloitetaan ensin työn verotuksesta, joka oikein kohdennettuna on kyllä tehokas väline työn ja kasvun vauhdittamiseen, mutta valitettavasti Orpon hallitus toteuttaa nyt miljardin euron veronkevennyspaketin tavalla, jossa keskituloinen suomalainen ei nyt näytäkään juuri hyötyvän. Me keskustassa kysymme, onko tämä oikein, onko tämä järkevää. Meidän mielestämme ei. Kyllä tämän mittaluokan toimien pitäisi hyödyttää enemmän tavallisia työtä tekeviä ihmisiä. Pahimmillaan keskituloiselle palkansaajalle saattaa hallituksen päätösten jälkeen jäädä jopa nykyistä vähemmän käteen. Mikä kasvupaketti se sellainen on? Eikö tätä kannattaisi nyt arvioida uudelleen? Arvoisa puhemies! Entä sitten yrityksille ja yrittäjille kohdennetut veroratkaisut? Hallitus esittää kahden prosenttiyksikön kevennystä yhteisöveroon ja käyttää siihen lähes miljardi euroa. Valittu linja on erittäin kallis ottaen huomioon, että sen vaikuttavuus on myös asiantuntijoiden toimesta kyseenalaistettu. Suurimmat hyödyt kerää kourallinen isoja yrityksiä. Kyseessä onkin siis valtiontalouden näkökulmasta melkoinen uhkapeli. Vaihtoehtoja kyllä olisi. Keskustan oma malli yritysverotuksen uudistamiseen olisi sekä kustannustehokkaampi että vaikuttavampi. Olisimme verottaneet yrityksen sisään jätettäviä voittoja huomattavasti kevyemmin kuin ulos jaettavia. Tämän lisäksi me parantaisimme myös yrittäjävähennystä, koska suurin osa yrittäjistä jää nyt täysin yhteisöveroalennuksen ulkopuolelle johtuen yhtiömuodosta. Suuri pettymys on myös se, että hallitus ei peruuttanut aiemmasta kotitalousvähennyksen leikkauksesta, joka osuu suoraan arjen työhön ja yrittämiseen, esimerkiksi rakennus‑, siivous‑, hoiva‑ ja hoitoalan yrittäjiin. Kotitalousvähennys lisäisi työn kysyntää ja laskisi sitä hyödyntävien ihmisten verotusta. Se olisi varsin järkevää. Keskustan mielestä kotitalousvähennystä pitäisikin parantaa, ei heikentää. Arvoisa puhemies! Hallitus jättää myös mielellään kertomatta, miten tämä paketti rahoitetaan. Koulutuksesta ja kunnilta leikataan lisää, vaikka perusopetuksen ja koulutuksen piti olla erityissuojeluksessa. Käytännössä hallitus ajaa kuntia, kyllä, verojen kiristämiseen. Kiinteistöveron osalta hallitus väläyttää jopa kolminkertaistamista eli todella rajua veronkorotusta kotitalouksille. [Antti Kaikkonen: Voiko olla totta!] Onko tämä kohtuullista ja oikein? Keskustan mielestä ei. Vastuuton on myös hallituksen suunnitelma ottaa miljardin euron pikavippi Valtion Eläkerahastosta. Tämä on velanoton kiertämistä ja kalliiksi tulevaa tilastojen kaunistelua. Käsittämätöntä. [Antti Kaikkonen: Vippaskonsti!] — Vippaskonsti, kyllä. — Kun tähän lisätään hallituksen jo aiemmin päättämät toimet valtion omaisuuden mittavasta myynnistä sekä ARAn tyhjentämisestä, näyttäytyvät kokoomuksen muutaman vuoden takaiset arvostelut kehysten kiertämisestä hyvin kyseenalaisessa valossa. Arvoisa puhemies! Lopulta kysymys kuuluu: oliko tämä kasvuriihi vai sittenkin velkariihi? Sillä jos kasvua ei synnykään, olemme keventäneet veroja velkarahalla ja tulemme maksamaan siitä kovan hinnan. Mielestäni maan hallitus ei voi suhtautua talouspolitiikkaan kuin lapset hiekkalaatikolla. Sieltä meille kaikille tuttu loruhan kuuluu: ”Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku.” Hallitus siis toivoo hyvää kakkua mutta pelaa samalla kovaa uhkapeliä julkisella taloudella ja siten nyt hiekkalaatikolla oikeasti leikkivän sukupolven kustannuksella. Arvoisa puhemies! Jotta loppuun jotain hyvääkin: Haluan kiittää hallitusta viisaista päätöksistä Satakunnan liikenneyhteyksien parantamiseen liittyen. Maakuntalentojen turvaaminen ja rahoituksen osoittaminen henkilöjunaliikenteen käynnistämiselle Rauma—Kokemäki-välillä ansaitsevat kiitoksen. Toivottavasti tulevissa budjettineuvotteluissa rahoitusta osoitetaan viimein myös Satakunnan tiestön kehittämiseen. Tarpeita on.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-05-07T17:15:47,2025-05-07T17:21:13,Hyväksytty,1.1 2025_46_179,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_180,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Julkisen talouden suunnitelma tarjoaa hyödyllisen ja havainnollisen katsauksen julkisen talouden tilaan ja näkymiin, ja valitettavasti se tila ja ne näkymäthän eivät ole erityisen ruusuiset, niin kuin täältä suunnitelmasta voi lukea. Monet keskeiset, liki kaikki, julkiselle taloudelle asetetut tavoitteet uhkaavat nykymenolla jäädä hallitukselta saavuttamatta. Merkille pantavaa on myös se, että tämä synkkä kuvakin perustuu osittain ehkä katteettoman toiveikkaille oletuksille. Täällä suunnitelmassa todetaan, että oletuksena näissä laskelmissa on se, että kauppasota ei ylly ja toteudu nyt kaavaillussa laajuudessa vaan että se saadaan jollain konstilla ratkeamaan. Tästähän ei ole meillä valitettavasti vielä mitään takeita. Samoin täällä suunnitelmassa oletetaan, että palkankorotukset jäävät kohtuullisen alhaiselle tasolle. Sitä, miten nyt hiljattain tehty palkkaratkaisu tähän vaikuttaa, ei tietenkään tässä suunnitelmassa ole vielä pystytty avaamaan. Valitettavasti näitten julkisen talouden tavoitteiden saavuttamista vaikeuttaa aivan olennaisesti se, että hallitus omalla politiikallaan heikentää julkisen talouden tilaa monilta osin, ja sekin täältä julkisen talouden suunnitelmasta on luettavissa. Täällä muun muassa todetaan, että valtionhallinnon alijäämää heikentävät puoliväliriihen päätökset. Eli hallitus tietoisesti omilla päätöksillään hankaloittaa julkisen talouden ennestään tukalaa tilannetta. Pidän kuitenkin tässä julkisen talouden suunnitelmassa mielenkiintoisena sitä, mikä ei oikeastaan tässä edeltävässä monituntisessa keskustelussa näytä vielä nousseen alkuunkaan esille, että siinä käsitellään paitsi näitä talouden kovia lukuja myös meidän hyvinvointiyhteiskunnan ja kestävyyden kannalta olennaisia tietoja. Täältä julkisen talouden suunnitelmasta löytyy oma osio, jossa tarkastellaan hallituksen politiikan vaikutuksia hiilineutraaliuteen ja vihreään siirtymään, ja hallitus itse tässä JTS:ssä toteaa, että monet hallituksen omat päätökset kasvattavat Suomen päästöjä ja hankaloittavat vihreän siirtymän edistämistä. Vastaavasti täällä on hyvin mielenkiintoinen osio, jossa tarkastellaan hyvinvointialueiden taloustilannetta. Sinänsähän tässä salissa on moneen otteeseen keskusteltu, miten tukala tilanne monilla hyvinvointialueilla tällä hetkellä on, mutta on erittäin havainnollista ja hyödyllistä, että myös hallitus toteaa sen nyt tässä asiakirjassa ääneen. Hallitus täällä muun muassa toteaa, että selvityksen mukaan kaikilla hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungilla on kuitenkin todennäköisesti yksittäisiä lakisääteisiä sosiaali- ja terveyspalveluja, joiden järjestäminen on ilmeisen vaarantunut suhteessa lainsäädäntöön. Vastaavasti hallitus täällä myöntää, että alijäämien kattaminen hyvinvointialueilta edellytetyssä aikataulussa edellyttää useilla alueilla sopeutustoimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa lakisääteisten sosiaali‑ ja terveyspalveluiden järjestämisen. Ja vieläpä: ”On olemassa riski, että yksittäisillä alueilla sopeutusvaade muodostuu liian kovaksi ja valtion rahoitus ja lakisääteiset tehtävät eivät olisi kehyskaudella yhteensovitettavissa.” Tämä, kuten sanottu, on ollut sinänsä hyvin tiedossa, koska niin moni asiantuntija ja niin moni hyvinvointialue on tilanteesta toistamiseen varoittanut ja me oppositiossa tätä huolta olemme tänne eduskuntaan tuoneet, mutta on myös hyvä, että hallitus sen omassa asiakirjassaan näin selvästi toteaa. Arvoisa puhemies! Halusin ehkä vielä loppuun kiinnittää huomiota siihen, minkä takia jälleen kerran hallitus ja oppositio ovat niin eri linjoilla näistä veronkevennyksistä. Toki kyse on puhtaasta sisällöllisestä ja ihan arvoerostakin, mutta tätä keskustelua hankaloittaa se, että tässä salissa puhutaan hyvin eri luvuista. Kun puhutaan veronkevennysten kohdentumisesta eri ihmisryhmille, niin hallitus puhuu kokonaissummista valtiontalouden kannalta, oppositio taas tarkastelee asiaa yksittäisten palkansaajien käteen jäävän summan kannalta, ja näistä kahdesta eri näkökulmasta päätyy erilaisiin johtopäätöksiin. Vastaavasti hallitus haluaa laskea koko hallituskauden aikaisten veropäätösten yhteenlasketun vaikutuksen, kun taas oppositio on tällä kertaa puhunut puoliväliriihen veropäätösten vaikutuksista. Jälleen kerran tulos riippuu tästä tarkastelutavasta. Sitten jos vielä tähän kuvioon laskee mukaan erilaisten verovähennysten vaikutuksen tai, niin kuin osa oppositiosta tänään on tehnyt, tiedossa olevien työttömyysvakuutusmaksujen muutokset tulevaisuudessa, tulee yksi vaikeuskerros lisää. Ehkä sellainen toive meille kaikille tässä salissa on se, että yrittäisimme löytää yhteisen kielen, jolla puhua näistä päätöksistä, koska muuten vaarana on, että puhumme toistemme ohi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-05-07T17:21:19,2025-05-07T17:26:34,Hyväksytty,1.1 2025_46_181,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Edustaja Pekonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_182,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Täytyy todeta tuohon edustaja Merisen puheenvuoroon, kun hän kysyi, miten täällä pidempään olleet edustajat jaksavat tätä keskustelua: Itse täällä olen 14 vuotta ollut, ja ainakin itsestäni tuntuu, että keskustelukulttuuri on muuttunut. Kyllä aikaisemmin tuntui siltä, että niin oppositio‑ kuin hallituspuolueidenkin kansanedustajat pystyivät keskustelemaan, kuuntelemaan ja kuulemaan, mitä muut puhuvat, mutta kulttuuri on tällä kaudella muuttunut niin täällä täysistuntosalissa kuin myöskin tuolla valiokunnissa. Arvoisa puhemies! Mutta kun tätä julkisen talouden suunnitelmaa katsoo, niin voittajat ja häviäjät ovat selvästi näkyvillä. Terveysjättien voittoihin valuviin Kela-korvauksiin pumpataan lisää verorahoja. Osinkoja jaellaan, ja omistajat kiittävät. Nyt tämä hallitus leikkaa vammaisilta, vanhuksilta, lastensuojelusta ja sosiaalihuollosta. Jälleen kerran myöskin sote-järjestöiltä leikataan, ja tämä tehdään samalla, kun köyhyys, asunnottomuus, ruoka-avun tarve ja erilaiset sosiaaliset ongelmat on käännetty ihan tietoisella politiikalla kasvuun, ja vielä isketään siihen viimeiseen henkireikään, jonka järjestöt nimenomaan tarjoavat monille vaikeimmassa asemassa oleville ihmisille. Näiden uusien järjestöleikkausten taustalla on tietysti perussuomalaisten vihamielinen suhtautuminen näihin järjestöihin ja myöskin kansalaisyhteiskuntaan. Se ei ole uutta, mutta jossain määrin uutta on se, kuinka nykyinen perussuomalaisten puolue-eliitti suhtautuu pienituloisiin suomalaisiin. Kun ministerin avustaja haukkuu köyhiä luusereiksi ja toteaa, että se on ”omaa tyhmyyttä”, jos ei ole ruokaa, niin jokin on kyllä tässä suomalaisessa yhteiskunnassa muuttunut. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen sote-politiikka on katastrofaalista sekoilua, jota leimaavat jatkuva tempoilu ja myöskin epätietoisuus siitä, mitä seuraavaksi leikataan tai mitä hyvinvointialueilta seuraavaksi vaaditaan. Sosiaalihuoltoon kohdistuvista 100 miljoonan leikkauksista ei ole nyt yli vuodenkaan jälkeen kyetty edelleenkään sanomaan mitään. Miten tässä tilanteessa voidaan ylipäätään uudistaa palveluita pitkäjänteisesti? Tämän velkariihen — tai miksi sitä nyt sitten kutsutaan — suurimmat voittajat olivat tietenkin miljonäärivuorineuvokset, mutta nyt nämä voittajatkaan eivät ole tyytyväisiä. Tällä viikolla nimittäin mediassa eräs vuorineuvoksista jyrähti, kuinka nämä rikkaiden veronalennukset ovat aivan liian pieniä. Näin siis hallituksen taustajoukot todellakin ajattelevat. Mikään määrä uusia työttömiä, köyhiä tai asunnottomia ei ole liian suuri, sillä ainoastaan rikkaiden rikastumisella on merkitystä, ikään kuin rikkaat olisivat tässä yhteiskunnassa jonkinlainen vainottu ryhmä. Tämä on ihan käsittämätön ajattelutapa, ja tällaista röyhkeyttä hallitus päätti lähteä jälleen palkitsemaan. Puhemies! Vielä tähän loppuun en malta olla mainitsematta: Luin uutisista eiliseltä päivältä siitä, kuinka pääministeri Orpo kommentoi julkisen sektorin työntekijöiden palkkaratkaisua, ja hän totesi, että hoitajien palkankorotukset ovat kova haaste julkiselle taloudelle ja ”siitä täytyy vain selvitä”. Siis pääministeri ajattelee, että täytyy nyt vain selvitä siitä, että julkisen sektorin erittäin matalapalkkaiset hoitajat, opettajat, lastenhoitajat, poliisit, palomiehet saavat nämä palkankorotukset. Minusta nimenomaan nämä ammattiryhmät ovat palkankorotukset ansainneet. Mutta nämä veronalennukset, joita tämä velkariihi päätti, sen sijaan eivät olleet minkäänlainen uhka tai haaste julkiselle taloudelle pääministeri Orpon mielestä. Tätä, puhemies, ihmettelen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-05-07T17:26:37,2025-05-07T17:31:37,Hyväksytty,1.1 2025_46_183,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Edustaja Löfström., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_184,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Ärade fru talman! Finland måste få fart på tillväxten. Det är en ödesfråga för hela vårt välfärdssamhälles överlevnad. Besluten från regeringens halvtidsgranskning är väl avvägda och det som Finland behöver. De följer reformer som bland annat Sverige gjort redan för snart 20 år sedan och som vi också borde ha gjort tidigare. Finland har ökat statsskulden i över 15 år och har saknat tillväxt lika länge. Vi gick in i finanskrisen 2008—2009 tillsammans, sida vid sida med Sverige. Nu är läget ett helt annat. Sverige har haft tillväxt och har kunnat amortera på statsskulden till skillnad från oss. Det här gör att utrymmet i Finlands offentliga ekonomi är mycket snävt och att budgeten därför fortfarande är på minus. Att genomföra tillväxtåtgärder som kostar med den här bakgrunden får därför kritik från vissa håll. Samtidigt hade regeringen fått minst lika mycket kritik om man inte hade gjort någonting. Om man inte hade gjort någon större kursändring hade det slagit fast Finlands väg på ytterligare nedskärningar och skattehöjningar för att trygga den offentliga ekonomin, vilket skulle behövas på grund av den demografiska utvecklingen då vår befolkning åldras samtidigt som alldeles för få finländare bildar familj och skaffar flera barn. Att vi skulle få ett mer familje- och barnvänligt samhälle skulle också vara nödvändigt, något riksdagen är ett bra exempel på, där det inte är helt enkelt att kombinera att skaffa barn med att vara riksdagsledamot ifall den andra partnern inte stannar hemma då barnen är riktigt små. Det finns mycket i Finland som samhället kunde göra för att bli mer barnvänligt, och mycket handlar också om samhällets attityder för att kunna kombinera arbete med att skaffa barn och bilda familj. Det här är viktiga saker också för Finlands ekonomi på sikt. Ärade fru talman! Finland behöver tillväxt och få kakan att växa, vilket de andra nordiska länderna har lyckats med, för att komma ur den negativa spiralen med nedskärningar och skattehöjningar. Därför var besluten från regeringens halvtidsgranskning så viktiga. Regeringen sänker skatten på arbete för låg- och medelinkomsttagare. Det här stärker köpkraften, eftersom alla som arbetar får mer pengar kvar i plånboken. Det bör stärka förtroendet för ekonomin, stärka köpkraften samt skapa ett incitament att arbeta mera. Allt det här har positiv betydelse för ekonomin. Det går att ideologiskt argumentera att denna sänkning är fel, men Sverige har goda exempel av att sänka skatten på arbete, och deras högsta marginalskatt är samma som regeringen nu föreslår att den sänks till. Sveriges skattesänkningar under Sveriges regering, under Reinfeldts tid som statsminister, visade att skattesänkningarna på arbete kunde ge större intäkter än de kostade att genomföra. Därför har de socialdemokratiska regeringarna efteråt i Sverige inte höjt dem tillbaka. Sverige har också länge sedan, under Göran Perssons socialdemokratiska regering, slopat arvs- och gåvoskatten för att i stället gå in för en överlåtelseskatt. Jag är säker på att en sådan förändring också skulle betala sig tillbaka i Finland och hoppas ännu få se en sådan ändring någon gång, även om den inte kommer nu. Osäkerheten är i dag stor på grund av det turbulenta världsläget. Det går att argumentera att man då måste vara extra försiktig och bara vänta och se. Jag tror att det skulle vara fel. Det är i tider av omvälvning man måste ha självförtroende och mod att göra något man tror och hoppas kommer sätta fart på tillväxten och för att skicka en signal att vi tror på arbete, på företagande och på Finland. Vi har mer än 18 år utan tillväxt, och någonting måste göras. Finland måste få i gång tillväxten, det är en ödesfråga. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2025-05-07T17:31:40,2025-05-07T17:35:31,Hyväksytty,1.1 2025_46_185,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Minulla on täällä kirjoitettuna puhe, mutta minä ehkä ensin edustaja Merisen puheenvuoroa voisin kommentoida, että pikkasen arvostan sitä puhetta, minkä hän piti. Hän kertoi siitä ja hämmästeli sitä, onko takkia käännetty tai jotakin, kun on pakko säästää ja on ollut pakko leikata, ja nosti Oulaskankaan siinä esimerkkinä. Hän jotenkin toi esille, että on vain leikattu ja nyt sitten yhtäkkiä olisi suunta muuttunut ja nyt jaetaankin vain veronkevennyksiä, vaikka niihin ei olisi varaa. Minä itse arvostan näitä hallituksen ratkaisuja ehkä vielä enemmän kuin sitä, että Merinen sen puheenvuoronsa käytti eikä lähtenyt heittämään sitä lokaa, mitä tuolta oppositiosta on heitetty. Kuitenkin meillä on 18 vuotta talous ollut erittäin heikossa tilassa, ja me ei olla saatu kasvua, ja nyt kun me tehdään sitten tämmöisiä veronkevennysratkaisuja, joilla haetaan sitä kasvua, niin nekin ovat huonoja. Se on minun mielestäni ihmeellistä, että kuitenkin talousoppien mukaan yritetään tehdä Suomen hyväksi näitä ratkaisuja, että kulutus lisääntyisi ja kulutus kasvaisi. Ne ovat siinä mielestäni syynä. Voi olla, että kaikki ei onnistu, mutta se on tärkeintä, että ainakin tehdään joitain muutoksia, ja sinänsä ihmettelen sitä... Ruotsissa sosiaalidemokraatit ovat itse tehneet tällaisia samanlaisia ratkaisuja, mitä me nyt tehdään täällä Suomessa. Mutta menen tähän puheeseen. Arvoisa puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Meillä on täällä lähetekeskustelussa valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 26—29 eli niin sanottu JTS. Kyse on reilun 130 sivun mittaisesta tuhdista paketista, joten pituudesta ja eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenyydestäni johtuen ajattelin lähinnä keskittyä julkisen talouden suunnitelman puolustus‑ ja turvallisuuskohtiin. Ennen varsinaiseen asiaan menemistä haluaisin ottaa kuitenkin esimerkin maailmalta. Intian kerrotaan iskeneen myöhään tiistai-iltana 6.5. Suomen aikaa yhdeksään kohteeseen Pakistanissa ja Kashmirin alueella. Pakistan taas väittää pudottaneensa yöllä viisi Intian hävittäjää. Intian ja Pakistanin välit ovat kiristyneet äärimmilleen sen jälkeen, kun Kashmirissa Intian puolella tehtiin 26 turistia tappanut terroristi-isku huhtikuun lopulla. Tapahtumien välitön vaikutus suomalaisiin on se, että lentoyhtiö Finnair reitittää Aasiaan suuntautuvia lentojaan osin uudelleen kärjistyneen konfliktin takia. Arvoisa puhemies! Nostin Intian ja Pakistanin konfliktin keskusteluun muistuttaakseni, että kahakat, yhteenotot, selkkaukset, taistelut ja jopa sodat ovat edelleen laajassa mittakaavassa tarkasteltuna keskeinen osa ihmiskunnan arkea, elettiin sitten Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa tai muualla. Kyse ei ole vain Venäjän viimeisimmästä hyökkäyksestä Ukrainaan vaan siitä, että sotiminen on ihmisille ja kansoille ilmiönä jatkuva riesa. Joskus voi olla rauhallisempiakin aikoja, mutta yleensä jonkin ajan kuluttua jossain leimahtaa. Kuten edellä mainitun ymmärtää, ymmärtää myös sen, miksi Suomessakin pitää varautua riippumatta siitä, näyttäytyykö esimerkiksi itänaapurimme juuri sillä hetkellä uhkatekijänä. Arvoisa puhemies! Julkisen talouden suunnitelmassa tämä varautumisen merkitys on ymmärretty. JTS:ssä pelkästään sana ”puolustus” ilman taivutusmuotoja mainitaan 94 kertaa. Puolustusministeriön pääluokan määrärahoja korotetaan kehyskauden alun 6,3 miljardista eurosta vuoteen 29 mennessä 8,5 miljardiin euroon. Puolustusvoimien henkilöstölisäyksiin kohdennetaan lisämäärärahaa 18,5 miljoonaa euroa vuodelle 28 ja 37 miljoonaa euroa vuodelle 29. Naton läsnäolon vahvistamiseen Suomessa kohdennetaan lisämäärärahoja yhteensä 72,5 miljoonaa euroa jakautuen vuosille. — Arvoisa rouva puhemies, luulin, että tämä on seitsemän minuutin puheenvuoro. Saanko jatkaa tämän loppuun? Ei tässä pitkälti ole. [Toinen varapuhemies Tarja Filatov: No, jos ei mene kovin pitkään.] Lisäksi määrärahoihin sisältyy uusina menoina lisätalousarvioiden yhteydessä tehtyjä päätöksiä Ukrainaan luovutetun materiaalin kompensoimisesta Puolustusvoimille yhteensä 662 miljoonaa euroa vuosina 26—29. Puolustusministeriön hallinnonalan tk-toimintaan esitetään pysyvää lisärahoitusta yhteensä 3 miljoonaa euroa. Huomionarvoista on myös se, että niin ikään sisäministeriön hallinnonalalla varautumisen vahvistamiseksi lisäresursseja kohdistetaan poliisiin, Rajavartiolaitokseen sekä suojelupoliisin suorituskyvyn nostoon ja strategisen suorituskyvyn turvaamiseen. Rajavartiolaitokselle osoitetaan noin 13 miljoonaa euroa pysyvää lisäystä toimintakyvyn turvaamiseen, suorituskyvyn vahvistamiseen, materiaalihankintoihin ja tietojärjestelmän menoihin. Poliisin valmiusyksikön suorituskykyä vahvistetaan nostamalla tähän kohdennettua rahoitusta kehyskaudella siten, että se on noin 5 miljoonaa euroa vuodelle 26 ja nousee asteittain 8 miljoonaan euroon vuoteen 29 mennessä. Poliisin erikoisjoukkotoiminnan suorituskyvyn tulee vastata muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksia. Valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluvan Tullin toimintamenoihin osoitetaan kehyskaudella vuotuinen 1,1 miljoonan euron lisäys Virve 2 ‑järjestelmän käyttöönottoon ja operointiin. Edellä mainitut turvallisuuspanostukset ovat tarpeellisia. Erityisesti meille perussuomalaisille puolustus‑ ja turvallisuusasiat ovat aina olleet keskiössä. Haluaisin tähän lopuksi kiittää puolueemme ministereitä väsymättömästä työstään isänmaamme turvallisuuden hyväksi sekä kaikkien muiden puolueiden edustajia puolustusvaliokunnassa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-05-07T17:36:59,2025-05-07T17:44:02,Hyväksytty,1.1 2025_46_186,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Edustaja Nikkanen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_187,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Viimeiset kaksi vuotta olemme eläneet Suomessa, jota on johtanut pääministeri Orpon hallitus. Viime eduskuntavaaleissa he kovaan ääneen lupasivat, että kaikki muuttuu. Velkaantumisen piti loppua, verojen piti alentua, palvelujen piti parantua ja uusia työpaikkoja piti syntyä 100 000. Todellisuudessa työllisten määrä on tippunut tällä hallituskaudella 76 000:lla. On myös luvattu, että julkisen talouden tasapainottamisessa ei pienituloisilta leikata, koulutus olisi erityissuojeluksessa ja ettei keneltäkään vaadittaisi kohtuuttomuuksia. Oppositio on peräänkuuluttanut hallitukselta kasvutoimia. Hallitus on kertonut, ettei tällaisiin toimiin ole varaa, koska velanotto pitää keskeyttää, mutta nyt velanotolla ei sitten olekaan enää niin väliä. Pääministeri Orpo julisti kovin sanoin ennen eduskuntavaaleja, että nyt on oikea aika lopettaa velkaantuminen. Todellisuudessa Suomi velkaantuu tällä hetkellä nopeimmin koko EU:ssa. Valtiovarainministeri Purra jopa myönsi, että tämä hallitus velkaantuu enemmän kuin sen jatkuvasti haukkuma edellinen, Sanna Marinin hallitus. Kokoomus onkin osoittautunut velkarallin pitkässä sarjassa ykkösajajaksi, samalla kun perussuomalaiset ovat kartanlukijan paikalla lukeneet jatkuvasti erikoiskokeiden nuotteja väärinpäin. Näyttää kuitenkin siltä, että valitettavasti tämän rallisarjan voitto ei mene Suomeen — siitä kertovat kasvava velka, kasvava työttömyys ja kasvava julkisen talouden alijäämä. Viimeisin valtiovarainministeriön ennuste kertoo karua kieltä, että velkaantuminen tulee edelleen pahenemaan. Suurista puheista huolimatta pääministeri Orposta ja kokoomuksesta on tullut todellinen velkarallin mestari. Hallituksella oli puoliväliriihessään mahdollisuus muuttaa politiikan suuntaa. [Sinuhe Wallinheimon välihuuto] Puoliväliriihestä piti tulla kauan kaivattu kasvuriihi, mutta siitä tulikin todellinen jakovarariihi, jossa hallitus tuttuun tapaan tehtaili uusia etuja yhteiskunnan kaikista rikkaimmille. Moni myönteinenkin hallituksen päätös jää sen jalkoihin, että jälleen kaikista suurimman hyödyn saavat he, joilla on jo valmiiksi kaikista eniten, ja jälleen kaikista vähiten saavat he, joilla on valmiiksi kaikista vaikeinta. Tämä ei ole oikein, tämä ei ole reilua. Tämä on arvovalinta, jota on hyvin vaikea käsittää. Hallituksen kehysriihessä päättämät uudet veronkevennykset tarkoittavat esimerkiksi ministerien tuloluokassa vuosittain useita tonneja rahaa käteen, kun keskituloinen saa tyytyä huomattavasti pienempiin veronkevennyksiin. Ei ole oikein, että yhteiskunnan varakkaimmille tulee yli kymmenkertainen veronkevennys keskituloisiin verrattuna. Näyttää myös siltä, että tuleva työttömyysvakuutusmaksujen korotuspommi nollaa lähes kaikkien alle 9 000 euroa kuukaudessa tienaavien veroalen. Kasvutoimissa voisimme helpottaa yritysten aitoja investointeja tuntuvalla investointikannustimella. Voisimme myös helpottaa pienten yritysten tilannetta, jotta konkurssien uhka hälvenisi. Nyt esimerkiksi ruuan arvonlisäveron 0,5 prosentin lasku tuo kaupalle enemmän uudelleenhinnoittelun haittaa kuin se tuo kuluttajalle hyötyä ruokalaskuna. Myös koronan jälkeen alamaissa ollutta ravintola-alaa ja suomalaista ruokakulttuuria olisi voinut tukea. Valitettavasti kaiken tulonsa kuluttamiseen laittavat pieni‑ ja keskituloiset hyötyvät hallituksen veroalesta niin vähän, ettei siitä riitä kulutukseen asti, samalla kun poistettiin esimerkiksi ay-jäsenmaksun verovähennysoikeus ja oikeus työhuonevähennykseen. Ei siitä sitten enää riitä kulutukseen laitettavaksi. Petteri Orpon hallitus päätti kehysriihessä, että yritysten maksama yhteisövero laskee nykyisestä 20:stä 18 prosenttiin vuonna 27. Tavoitteena on saada lisää talouskasvua sekä yritykset investoimaan. Sen myötä valtion tuloihin tulee iso lovi. Verotulot pienenevät laskennallisesti noin 830 miljoonaa euroa. Yritysten maksaman yhteisöveron lasku ei ole tehokas tapa lisätä investointeja ja talouskasvua, sanovat myös useat taloustieteilijät. On suuri riski, että verotuloja tullaan menettämään lyhyellä aikavälillä todella merkittävästi. Yhteisöveron alennuksen tuomiin toivottuihin investointivaikutuksiin liittyy hyvin suurta epävarmuutta. Tehokkaampi keino olisi voinut olla kohdistetumpi tuki, esimerkiksi verovähennys investointeja tekeville yrityksille. Näin ei menetettäisi niin merkittävästi verotuloja. Arvoisa rouva puhemies! Suomi tarvitsee nyt suunnanmuutoksen. Se ei tule onnistumaan hetkessä, mutta yhdessä tehden se on mahdollista. Meidän yhteinen tehtävämme tulee nyt olla se, että palautamme Suomeen luottamuksen siitä, että kaikki tehdään jatkossa reilummin ja että elämme yhteiskunnassa, jossa kaikki suomalaiset halutaan pitää mukana. Nyt esitellyn puoliväliriihen toimista osa on oikeansuuntaisia ja jotkut ihan kannatettaviakin, mutta isossa kuvassa ne jäävät valitettavasti huonojen, epäoikeudenmukaisten ja tehottomien toimien jalkoihin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-05-07T17:44:06,2025-05-07T17:49:37,Hyväksytty,1.1 2025_46_188,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Edustaja Viljanen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_189,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olemme tänään puhuneet täällä kokonaisvaltaisesti taloudesta. Tässä puheenvuorossa nostan esille yhden kehysriihessä linjatun sektorin: suomalaisen ruuan ja maatalouden. Hallituksen julkaisemissa kehysriihilinjauksissa toistettiin hallitusohjelman kirjauksia kotimaisen ruuantuotannonkin osalta, ja valtiovarainministerikin nosti tänään esittelypuheenvuorossaan politiikan agendan kärkeen suomalaisen ruuantuotannon ja maatalouden kannattavuuden tärkeyden. Hyviä kirjauksia ja kauniita puheita onkin tällä vaalikaudella maatalouden osalta riittänyt, mutta toimia ja esityksiä näiden tahtotilojen toteuttamiseksi ei juuri ole hallitukselta näkynyt eikä kuulunut. Kysyä sopiikin: Milloin hallitus siirtyy puheista tekoihin kotimaisen ruuan ja kotimaisen maatalouden kannattavuuden parantamiseksi ja tuotannon jatkuvuuden turvaamiseksi? Milloin hallitukselta tulee esityksiä maaseutua ja ruuantuotantoa koskevista hallitusohjelmansa kirjauksista? Arvoisa puhemies! Kehysriihen saavutuksena siis uutisoitiin jo maaseudun osalta samoja asioita, jotka on uutisoitu ja luvattu jo hallitusohjelmassa. Mutta ainakin yksi muutos hallituksen kehysriihen linjauksissa hallitusohjelmaan verrattuna on. Kehysriihen kirjauksissa ei enää näy hallitusohjelmaan kirjattua kilpailulain uudistamista tuottajan aseman vahvistamiseksi elintarvikeketjussa. Hallitusohjelmassa tuottajan aseman vahvistamiseksi linjataan tarkasteltaviksi ja muutettaviksi niin elintarvikemarkkinalakia, hankintalakia kuin kilpailulakiakin. Nyt hallituksen puoliväliriihen uutisoinnissa ja kirjallisessa aineistossa kilpailulain uudistamista ei enää mainita, siis sitä uudistusta, jota hallitusneuvotteluissakin mukana olleet suomalaisen ruuan tulevaisuudesta huolissaan olleet neuvottelijat pitivät täysin välttämättömänä. Tätä välttämätöntä uudistusta ei siis enää hallituksen papereissa mainita, ja lieneekin selvää, ettei hallitus ole puuttumassa suomalaisen eli maailman kannattavimman elintarvikekaupan asemaan eikä siten ole tasapainottamassa elintarvikeketjua eikä ole merkittävästi vahvistamassa tuottajan asemaa. Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri oli tänään esittelypuheenvuorossaan huolissaan kauppojen nyt tyhjänä ammottavista jauhelihahyllyistä. Huoli on aivan oikea. Mutta ikävä kyllä hallitus ei nyt tee toimia kotimaisen ruuantuotannon, myöskään sen jauhelihan tarjonnan, turvaamiseksi. Hallitus ei ole saanut aikaiseksi esityksiä elintarvikeketjun tasapainottamiseksi, eivätkä hallitusohjelman hyvät kirjaukset niin sanotun kolmannen tarjoajan synnyttämiseksi markkinoille eli ruokaviennin lisäämiseksi ole edenneet. Eli kaupan ylivalta maassamme näyttää jatkuvan. Se puristaa elintarvikejalostajille ja sitä kautta tuottajille maksettavat eurot minimiin, alle tuotannon kannattavuusrajojen. Kaupan ylivallan takia nyt jauhelihahyllyt ammottavat tyhjinä, eikä tähän tilanteeseen näytä tulevan hallituksen suunnalta mitään helpotusta. Arvoisa puhemies! Jotain positiivistakin sektorille, maatalouteen, kehysriihestä tuli eli linjaus erillisen salmonellarahaston perustamisesta, ja tämä on hyvä päätös. Mutta kehysriihen päätöksessä todetaan myös: ”Hallitus aikoo omistajaohjauksen keinoin varmistaa, että kotimaisen ruuan osuus kasvaa julkisen sektorin hankinnoissa.” Eli kotimaisten elintarvikkeiden osuutta halutaan kasvattaa julkisissa hankinnoissa, joita tekevät etenkin kunnat ja hyvinvointialueet. Tämähän on sinänsä kannatettava linjaus. Mutta kun nyt hallitus jättää vahvistamatta hyvinvointialueiden taloutta ja jättää antamatta lisäaikaa hyvinvointialueille oman taloutensa tasapainottamiseen ja samalla leikkaa kuntien valtiolta saamaa rahoitusta, herää väistämättä kysymys, miten kotimaisen ruuan osuutta julkisissa hankinnoissa aiotaan vahvistaa. Tämä puheiden ja tekojen ristiriita on ammottava. Siihen odotamme hallitukselta vastausta. Ja vastausten lisäksi odotamme hallitukselta myös toimia. Maa‑ ja metsätalouden osalta riittäisi se, jos hallitus vihdoin alkaisi toteuttamaan omaa ohjelmaansa ja tekisi sen mukaisia päätöksiä ja esityksiä eduskunnalle.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2025-05-07T17:49:47,2025-05-07T17:55:07,Hyväksytty,1.1 2025_46_190,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_191,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen kasvuriihi osoittautui suureksi pettymykseksi. Suomen talouden vahvistumisen arviot ovat vähintäänkin epävarmoja. Hallituksen päättämät toimet tulevat talouskasvun sijaan johtamaan eriarvoisuuden kasvuun sekä Suomessa että globaalisti suurten kehitysyhteistyöleikkausten myötä, jotka tuntuvat kuuluvan hallituksen valikoimaan joka kerta. Jopa valtiovarainministeriö itse toteaa, että kasvuriihessä päätetyt toimet parhaimmillaankin johtavat tilanteeseen, jossa vaikutukset talouden tasapainoon ovat plus miinus nolla. Talousosaajana esiintyvä hallitus ei valitettavasti saanut merkittäviä eikä liian uskottavia kasvutoimia aikaan. Verohelpotuksia kattamaan tarvitaan lisää leikkauksia ja kallis miljardivippi valtion eläkerahastoista. Julkisen talouden kestävyyden kannalta eläkevaroihin kuuluvan sijoitusomaisuuden myyminen ei ole sen parempi ratkaisu kuin velanotto. Velan korkoa ja eläkevarojen sijoitustuottoa vertaamalla markkinoilta otettu laina näyttäisi halvemmalta. Kokonaisuuden kannalta pitkällä aikajänteellä pitäisi hakea parasta ratkaisua, ei vain hallituksen omien merkkipaalujen täyttämistä. Debattikeskustelussa äsken hyvin todettiin, että mikä ihmeen kasvuriihi se sellainen on, jossa koulutuksesta leikataan. Suomi on pieni maa, jonka kasvu ja menestys ovat nojanneet koulutukseen, vahvaan osaamiseen jo pitkään. Koska kävin debatissa läpi jo kuntien haasteita, niin nyt muutama sana korkeakouluista. Arvoisa puhemies! Korkeakoulujen perusrahoitukseen osoitettiin puoliväliriihen päätöksissä keskeisimmät koulutusleikkaukset. Tämä vaikeuttaa väistämättä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia tarjota korkeatasoista koulutusta. Korkeakouluihin jo aiemmin kohdennetut resurssileikkaukset viimeisen 15 vuoden ajalta tarkoittavat sitä, että ammattikorkeakoulut järjestävät tutkintokoulutuksen jo nyt noin puolet pienemmällä rahoituksella ja yliopistot kolmanneksen pienemmällä rahoituksella kuin vuonna 2011. Korkeakoulujen rahoitustilanne opiskelijamääriin suhteutettuna jo nykyisellään jää muista Pohjoismaista lähes kolmasosan, ja näiden uusien leikkausten jälkeen tilanne on entistä huonompi. Hallitusohjelmassakin on tavoitteena nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus Suomessa 50 prosenttiin, mikä vastaisi OECD-maiden keskitasoa, vuoteen 2030 mennessä. Päätetyt leikkausratkaisut haastavat tämän tavoitteen aivan merkittävästi. Meidän pitäisi päästä vähintään tähän 50 prosentin tasoon, omasta mielestäni tavoitella niitä koulutuksen huippumaita ja 60 prosentin tasoa korkeakoulutetuista. Mutta jotta päästäisiin edes tähän 50 prosenttiin, tarvittaisiin selkeä ylivaalikautinen suunnitelma, kuinka koulutustason nostoon päästään. Arvoisa puhemies! Hallituksen ehdottamat avoimen korkeakoulun maksulliset tutkinnot ovat iso periaatteellinen muutos koulutusjärjestelmäämme. En tiedä, onko hallitus tätä aivan näin vakavasti ja syvällisesti riihessä edes käynyt läpi ja pohtinut. Koulutuksen maksuttomuus on turvannut kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, ja näin soisin kyllä olevan jatkossakin. Hyvä avaus nopeuttamaan opiskeluihin pääsyä on avoimen korkeakoulun seteli, jota me vihreät olemme pitkään ehdottaneet ilman opiskelupaikkaa jääneille. Se pitäisi vain nyt sitten turvata rahoituksen puolesta, ettei se ole jälleen leikkaus perusrahoituksesta. Koulutustason nostoa ei saa tavoitella oppimistasoa madaltamalla. Se ei tuo Suomelle minkäänlaista kasvua ja menestystä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-05-07T17:55:09,2025-05-07T17:59:50,Hyväksytty,1.1 2025_46_192,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Edustaja Yrttiaho., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_193,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Orpon ja Purran oikeistohallituksen politiikka on ollut yllätyksetöntä. Työnantajien, omistajien ja muiden suurituloisten asemaa parannetaan, pieni‑ ja keskituloisille on tarjolla leikkauksia, toimeentulon kiristymistä, työntekijöiden aseman heikentämistä. Valtiontaloutta heikentää veronalennusten ohella valtaviin mittasuhteisiin yltävä asevarustelu. Tämä politiikka on jo ajanut Suomen talouden kierteeseen, josta sitä ei hevin ylös saa. Hallitus ei näytä edes yrittävän. Se jatkaa valitsemallaan linjalla ja entistä kovemmalla vauhdilla. Hallitus alentaa nyt yritysten voitosta perittävää yhteisöveroa 18 prosenttiin eli Kroatian tasolle. Alemmas pääsee enää kuusi EU-maata: Unkari, Bulgaria, Irlanti, Kypros, Liettua ja Romania. Veroalen tavoite on, että voitonjakoon omistajille jäisi enemmän. Hinta muille veronmaksajille, siis lähinnä pieni‑ ja keskituloisille kansalaisille, on liki miljardi euroa. Lisäksi hallitus alentaa myös ansiotuloveroja miljardilla. Suuria hyötyjiä tästäkin ovat valmiiksi kovatuloiset. Veronalennukset maksetaan leikkauksilla sosiaaliturvasta ja palveluista ja muun muassa ay-jäsenmaksun verovähennyksen poistolla. Kun yhteisöveroa viimeksi alennettiin, luvattiin investointeja ja työtä, dynaamisia vaikutuksia. Samaa oli luvattu jo työnantajien Kela-maksun poistolla ja sitten kiky-sopimuksella. Kaikki nämä toimet tehtiin etenkin isojen yritysten ja työnantajien eduksi. Kasvua ei tullut, mutta yhtiöt ja omistajat ovat saaneet vuosien kuluessa kymmenien miljardien edun. Tämä hallitus on leikannut palveluita ja sosiaaliturvaa jo miljardeilla ja purkanut työelämäoikeuksia. Taas on luvattu talouskasvua, mutta vain työttömyys ja konkurssit ovat kasvaneet. Puhemies! Työttömyysturvan, asumistukien ja muun sosiaaliturvan leikkaukset sekä terveysasemien, hoivakotien ja päivystysten lakkautukset — julkisten menojen leikkaukset on tehty, jotta omistajille ja suurituloisille jäisi enemmän jaettavaa. Leikkaukset ovat myös suoraa seurausta jättimäisistä sotilasmenojen lisäyksistä. Niiden kattamiseksi myös pienituloisten maksurasitusta, asiakasmaksuja ja arvonlisäveroja, on korotettu. Rahat on laitettu aseisiin. Suomen sotilasmenot olivat vielä viisi vuotta sitten noin kolmen miljardin euron tasolla. Nyt ne ovat yli kaksinkertaistuneet seitsemän miljardin euron tasoon. Suurin yksittäinen menoerä on F-35-hävittäjät. Ilman sotilasmenojen rajua kasvua monet leikkaukset olisi vältetty. Puhemies! Suomi tähtää jo Naton uuteen sotilasmenojen tavoitteeseen, jonka arvioidaan asettuvan jopa 3,5 prosenttiin bkt:stä nykyisen kahden prosentin sijaan. Puoliväliriihessään ja tässä julkisen talouden suunnitelmassa hallitus linjaa tavoitteeksi vähintään kolmen prosentin tason. Tavoitteet tarkoittavat Suomen vuosittaisten sotilasmenojen nostamista jopa yli kymmeneen miljardiin lähitulevaisuudessa. Kysyn, millä kaikki tämä maksetaan ja kuka sen maksaa ja missä kunnossa on sen laskun jälkeen tämä maa. On selvää, että velkaantuminen vauhdittuu, leikkaukset ja valtion omaisuuden myynnit jatkuvat, mutta se ei menojen katteeksi vielä riitä. Rahat nykyinen ja tulevat hallitukset polttavat nopeasti aseostoihin, jotka siis hyppäävät aivan uudelle tasolle. Siksi uudelle tasolle viedään myös leikkauspolitiikka. Puhemies! Hallitus itse asiassa osoitti jo puoliväliriihessä ja nyt tässä julkisen talouden suunnitelmassa, mistä kaiken maksaja tulevaisuudessa löytyy ja mistä rahat otetaan. Hallitus nimittäin on päättänyt ottaa Valtion Eläkerahastosta miljardi euroa uusiin veronalennuksiin ja menolisäyksiin. Pelkään, että tämä on vasta alkua. Valtion Eläkerahasto on pieni osa Suomen eläkejärjestelmää ja 275 miljardin euron eläkevaroja, jotka siis työntekijät ovat palkoistaan kartuttaneet. Kun Suomen julkinen talous ajetaan entistäkin heikommalle mitään tuottamattomilla sotilasmenojen lisäyksillä ja valtavilla veronalennuksilla omistajille ja suurituloisille ja velka kasvaa vauhdilla, on ilmeinen ja koko ajan kasvava riski, että valtio kahmaisee jatkossakin eläkevaroista ja aina vain syvemmältä. Varustelumenojen kasvun tiellä olemme ehkä piankin tilanteessa, jossa kymmeniä vuosia työtä tehneiden suomalaisten vanhuudenturva, palkoista maksetut eläkevarat, katoaa sodan susien nälkäiseen kitaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-05-07T17:59:54,2025-05-07T18:04:50,Hyväksytty,1.1 2025_46_194,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_195,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään puhumme julkisen talouden suunnitelmasta, emme siis pelkistä numeroista vaan myös hallituksen linjasta, jolla rakennamme kestävää kasvua, työtä ja yrittäjyyttä ja siten koko hyvinvointiyhteiskuntamme rahoituspohjaa. Tämän hallituksen kasvuriihen päätökset eivät ole sattumanvaraisia yksityiskohtia vaan osa johdonmukaista talouspolitiikkaa. Me ymmärrämme, että ilman kestävää kasvua ei ole hyvinvointia ja ilman investointeja ei ole kasvua. Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen linjassa näkyy selvästi yrittämisen, työnteon ja osaamisen arvostus. Tässä muutamia konkreettisia toimenpiteitä: Yhteisöveroa alennetaan 20 prosentista 18 prosenttiin vuoden 27 alusta. Tämä tuo Suomea lähemmäs kilpailijamaiden tasoa ja parantaa investointien houkuttelevuutta. Avainhenkilöiden lähdevero alennetaan 25 prosenttiin. Nimittäin osaajapula ei ratkea ilman rohkeita avauksia kansainvälisen työvoiman suuntaan. Paluumuuttajille luodaan verokannustin, jotta maailmalla hankittu osaaminen palaa takaisin Suomen hyödyksi. Yritysten tappioiden vähennysoikeus pidennetään 25 vuoteen. Tämä tuo ennakoitavuutta ja vakautta erityisesti kasvuyrityksille. Sukupolvenvaihdoshuojennuksia laajennetaan, jotta perheyritysten jatkuvuus turvataan myös alaikäisille perillisille. YEL-järjestelmää kehitetään, jotta maksut vastaavat yrittäjien todellisia tuloja ja yrittäminen on reilumpaa. Pääomasijoitustoimintaa ja rahoitusmarkkinoita arvioidaan kokonaisuutena, jotta kotimainen kasvu ei jää kiinni pääoman puutteesta. Arvoisa puhemies! Veropolitiikka on keskeinen osa julkisen talouden suunnitelmaa. Hallitus keventää nyt ansiotuloverotusta 525 miljoonalla eurolla vuonna 26 ja 650 miljoonalla vuodesta 27 alkaen. Marginaaliverotuksen yläpää lasketaan 52 prosenttiin. Tämä on selkeä viesti. Työnteosta pitää jäädä enemmän käteen. Samalla hallitus toteuttaa tarkkarajaisia muutoksia, jotka tasapainottavat kokonaisuutta. Perintöveron alarajaa nostetaan 30 000 euroon ja lahjaveron alarajaa 7 500 euroon. Asuntolainakattoa nostetaan ja laina-aikaa pidennetään, jotta omistusasuminen on saavutettavampaa etenkin nuorille. Arvoisa puhemies! Tulevaisuuden osaaminen varmistetaan nyt. Korkeakoulutettujen osuutta nostetaan kohti 50 prosenttia ja aloituspaikkoja lisätään erityisesti aloille, jotka tukevat talouskasvua. Kansainvälisten osaajien maahanmuuttoa sujuvoitetaan. Tämä ei ole ainoastaan koulutuspolitiikkaa, se on julkisen talouden kestävyyden vahvistamista. Lisäksi hallitus käynnistää elinvoimakeskusten kokeilun, kohdentaa 30 miljoonan valtuuden pk-yritysten t&k-toimintaan ja laajentaa investointiohjelmaa 300 miljoonalla. Fingridin 5,2 miljardin investointiohjelma ja Gasgridin kansallinen vetyverkko rakentavat energia- ja teollisuusinfrastruktuuria vuosikymmeniksi eteenpäin. Arvoisa puhemies! Tämä suunnitelma on rohkea. Se ei tyydy paikkailemaan vaan uudistaa rakenteita ja kannustaa kasvamaan. Hallitus on valinnut linjan, joka tukee yrittäjyyttä, osaamista ja työtä ja turvaa siten myös hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen pitkällä aikavälillä. Tämä on julkisen talouden suunnitelma, joka kantaa tulevaisuuteen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-05-07T18:04:56,2025-05-07T18:09:31,Hyväksytty,1.1 2025_46_196,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_197,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Talouspolitiikan suunnitelma vuodelle 2026 osoittaa, että hallitus on ottanut vahvoja askelia Suomen taloudellisen tulevaisuuden ja turvallisuuden takaamiseksi. Julkisen talouden suunnitelma heijastaa sitä arvomaailmaa, jota perussuomalaiset ajavat, ja vastaa suomalaisten huoliin taloudellisesta tulevaisuudesta sekä huolenpidosta. Arvoisa rouva puhemies! Turvallisuus on kaiken perusta. Hallitus nostaakin puolustusmenoja 3,6 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä ja nostaa puolustusbudjetin vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämä on vahva viesti siitä, että Suomi pitää huolta ulkoisesta turvallisuudesta ja ottaa vallalla olevan geopoliittisen tilanteen vakavasti. Samalla sisäisen turvallisuuden resurssit, kuten poliisin ja Rajavartiolaitoksen rahoitus, turvataan. Perussuomalaiset ovat laki- ja järjestyspuolue, ja nämä panostukset ovat välttämättömiä aikana, jolloin Eurooppa on entistä epävakaampi niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Tämä hallitus on myös työntekijöiden edunvalvoja. Työn verotuksen keventäminen noin miljardilla eurolla on suomalaisen kannalta oikeudenmukainen päätös. Tehdystä työstä pitää jäädä merkittävästi suurempi osa käteen ja erityisesti pienituloisille suomalaisille, jotka pitävät yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Alempien veroluokkien madaltamisen lisäksi yhteisöverokannan alentaminen 18 prosenttiin ja korkeimpien marginaaliveroasteiden lasku 52 prosenttiin tukevat yritteliäisyyttä ja työntekoa ja luovat uusia työpaikkoja. Nämä toimet ovat linjassa perussuomalaisten pitkäaikaisen tavoitteen kanssa, joka on, että ahkeruudesta tulee palkita. Tulevaisuuden osaamista vahvistetaan monilla koulutuksen ja t&k‑panostuksilla. Perusasioihin paneutuminen on tärkeää, jotta perusta, jolle tulevaisuutta voidaan rakentaa, on kunnossa. Arvoisa rouva puhemies! Valtion menojen hillintä osoittaa myös sitä vastuuta, jota tämä hallitus kantaa. Vuonna 2026 budjettitalouden alijäämä tulee olemaan seitsemän miljardia euroa ja valtionvelka nousee 191 miljardiin euroon, joka on noin 64 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vaikeita päätöksiä on tehtävä, jotta vältämme velkakierteen sekä pohjoismaisen Kreikan tien. Hallitus on onnistunutkin leikkaamaan menoja samalla turvaten perusturvan sekä välttämättömät palvelut. Viime hallituksen sosialistinen jakopolitiikka on tullut tiensä päähän. Lopuksi haluan tuoda esiin yleiseurooppalaisen ongelman. Vakausohjelma ja EU:n finanssipoliittiset puitteet rajoittavat liikaa kansallista päätösvaltaa, ja merkittävä osa Suomen lainsäädännöstä sekä talouteen vaikuttavista päätöksistä tehdään Euroopan unionissa. Brysselin sanelu erityisesti energiapolitiikan osalta ja yhteisvaluutan jäykkyys eivät palvele Suomen etua ja kurittavat tavallista suomalaista tavoilla, jotka usein jäävät pimentoon. Suomen tulee ensisijaisesti pitää kiinni omista eduistaan aivan kuten muutkin Euroopan valtiot. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen talouspolitiikka luo perustan turvalliselle ja työntekoa arvostavalle Suomelle. Perussuomalaiset tukevat hallituksen vastuullisia päätöksiä, jotka pitävät huolta tämän kansakunnan eduista ja tulevaisuudesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-05-07T18:09:36,2025-05-07T18:13:59,Hyväksytty,1.1 2025_46_198,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_199,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallituksen kasvu- ja työllisyyspolitiikka on täydellisesti epäonnistunut. Ensimmäisen kahden vuoden aikana kasvussa ovat olleet vain köyhyys, työttömyys, konkurssit ja velka. Nyt kun keskustelussa on hallituksen selonteko julkisen talouden suunnitelmasta 2026—2029, on hyvä pohtia sitä, mitkä ovat jo tehtyjen päätösten vaikutukset esimerkiksi juuri suunnitelmavuosina ja millä perusteella päätöksiä on tehty ja mikä odotusarvo päätöksillä on tulevaisuudessa. Hallitus on perustellut päätöksiään esimerkiksi työelämäuudistuksissaan tällä kaudella työllisyys- ja talousvaikutuksilla. Valtiovarainministeriö ei ole kaikkiin keskeisiin päätöksiin kuitenkaan voinut edes arvioida konkreettisia työllisyys- ja talousvaikutuksia. Toki valtiovarainministeriö on perustellut niin, että arkijärjellä voi olettaa, että talous ja työllisyys lisääntyvät, kun työntekijöitä koskevia lakimuutoksia hyväksytään reippaanlaisesti. Köyhyyden, kurjuuden ja työttömyyden lisääntyessä lakimuutosten myötä on toimia hallitus perustellut myös pakolla ja sillä, että valtionvelka pienentyisi. Tämäkään perustelu ei sitten pidä paikkaansa, kuten olemme huomanneet. Velka tällä hallituksella itse asiassa vain kasvaa, ja siinä rinnalla hallitus tekee miljardin pikavipin Valtion Eläkerahastosta. Arvoisa rouva puhemies! Lukuisia päätöksiä myös perustellaan sitten niillä kuuluisilla dynaamisilla vaikutuksilla. Itseäni askarrutti tämä dynaamisuus, ja halusin tarkistaa, mitä dynaamiset vaikutukset päätöksissä tarkoittavat eli mitkä ovat käytännössä ne konkreettiset dynaamiset vaikutukset Orpon hallituksen työmarkkinauudistuksissa. ChatGPT eli tekoäly antoi seuraavat vastaukset työelämäuudistusten dynaamisille vaikutuksille: ”Orpon hallituksen työmarkkinauudistuksilla, kuten paikallisen sopimisen lisäämisellä, lakko-oikeuden rajaamisella, työttömyysturvan heikennyksillä ja yt-lain muutoksilla, on useita dynaamisia vaikutuksia, jotka voivat ilmetä ajan kuluessa. Keskeiset mahdolliset vaikutusketjut ovat: 1. Työmarkkinoiden epätasapaino ja luottamuksen rapautuminen. Lyhyellä aikavälillä työntekijäpuolen epäluottamus kasvaa, työrauhahäiriöt ja konfliktit voivat lisääntyä. Pitkällä aikavälillä työmarkkinaosapuolten välinen yhteistyö heikkenee, mikä voi vaikeuttaa myös tulevia uudistuksia ja vähentää työmarkkinoiden joustavuutta. 2. Yritysten kilpailukyky ja investointihalukkuus. Hallituksen mukaan työmarkkinajäykkyyksien purku voi lisätä yritysten halua investoida ja työllistää. Dynaaminen vaikutus voi olla: lisääntynyt paikallinen sopiminen tuo joustavuutta, mutta ilman tasapainoista neuvotteluasemaa voi syntyä työehtojen polkemista, mikä voi heikentää tuottavuutta ja sitoutumista. 3. Työn tarjonta ja työvoiman liikkuminen. Työttömyysturvan porrastus ja tiukennukset voivat lyhyellä aikavälillä lisätä työn vastaanottamista. Dynaamisesti tämä voi johtaa heikommin koulutetun väestön siirtymiseen heikompiin töihin, mikä voi kasvattaa työssäkäyvien köyhien määrää ja lisätä tarvetta muulle sosiaaliturvalle. 4. Osaamistason kehitys ja tuottavuus. Jos työelämän turvaverkot heikentyvät, ihmiset saattavat välttää koulutusta tai riskinottoa työpaikan vaihtamisessa. Dynaamisena vaikutuksena ja seurauksena voi olla osaamistason jumiutuminen ja hitaampi tuottavuuden kasvu, mikä vaikeuttaa Suomen kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. 5. Alueellinen eriarvoistuminen. Paikallisen sopimisen vaikutukset voivat korostua eri tavoin suurissa kasvukeskuksissa ja pienillä työmarkkinoilla esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomessa. Dynaaminen seuraus voi olla työehtojen eriytyminen ja alueellisen veto- ja pitovoiman heikkeneminen tietyillä alueilla.” Arvoisa rouva puhemies! Edellä kuultiin siis tekoälyn tekemä arvio, mitä tarkoittavat köyhyyttä, työttömyyttä ja kurjuutta aiheuttavien päätösten dynaamiset vaikutukset. Toki tekoälyä emme edes tarvitse, kun katsomme meidän yhteiskunnallista tilaamme tällä hetkellä. Kaksi vuotta yhteisiä välttämättömiä palveluita ja pienituloisten lapsiperheiden, eläkeläisten ja työntekijöiden toimeentuloa on hallitus saksinut säälimättä, välillä jopa kameralle virnistellen. Kaikki tämä oli hallituksen mukaan välttämätöntä, ja sanottiin, että vaihtoehtoja ei ole ja että rahat ovat loppu. Arvoisa rouva puhemies! Näiden päätösten jälkeen on selvää, että hanskat ovat tippuneet ja hallitus ei tule saavuttamaan tavoitteitaan velkaantumisen taittamiseksi tai työllisyyden vahvistamiseksi — valitettavasti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-05-07T18:14:01,2025-05-07T18:18:48,Hyväksytty,1.1 2025_46_200,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Edustaja Wallinheimo, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_201,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy edustaja Suhoselle hieman antaa esimerkkiä dynaamisista vaikutuksista. Vuonna 2014 Suomi viimeksi laski yhteisöveroa 24:stä 20:een, silloinen sosiaalidemokraattien valtiovarainministeri Urpilainen sen teki. Ja mitä tapahtui? Se maksoi silloin 870 miljoonaa Suomelle saman tien, mutta samalla Suomen houkuttelevuus parantui muihin kilpailijamaihin katsottuna, ja sitä kautta itse asiassa saimme kahdessa vuodessa enemmän yhteisöveroa takaisin kuin sitä ennen. Eli me kahdessa vuodessa saatiin nämä dynaamiset vaikutukset takaisin siitä uudistuksesta, että kyllä näillä, esimerkiksi yhteisöveron laskulla on ihan oikeasti dynaamisia vaikutuksia, niin kuin monella muullakin toimella, mutta tietenkään me emme tiedä, missä taloudellisessa tilanteessa tai globaalissa suhdanteessa me tällä hetkellä olemme, mutta selvää on, että oikeissa olosuhteissa tämäntyyppisillä veroratkaisuilla on dynaamisia vaikutuksia, kuten kävi viimeksikin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-05-07T18:18:49,2025-05-07T18:19:59,Hyväksytty,1.1 2025_46_202,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Edustaja Lyly, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_203,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on vanhoja muisteltu. Muistan, kun Kela-maksut poistettiin yrityksiltä 2010: miljardi euroa. Tämä yhteisöveron lasku, mihin edustaja Wallinheimo viittasi, neljä prosenttiyksikköä, oli noin miljardi euroa suuruusluokaltaan. Sitten kilpailukykysopimuksen myötä maksuja siirrettiin yrityksiltä palkansaajille noin kahden miljardin euron edestä, ja on puhuttu, että nämä dynaamiset vaikutukset tuovat tähän kasvua. Tässä on nyt 16 tai 17 vuotta ollut niin, että kasvua ei ole ollut, ja nämä kaikki neljän miljardin toimenpiteet, jotka on tehty yritysten tilanteen parantamiseksi, eivät ole tuoneet sitä kasvua, mitä me tässä yritämme koko ajan perustella, ja tämä on se, joka näissä dynaamisissa vaikutuksissa aina jää huomiotta. Me ollaan jo kokeiltu näitä toimenpiteitä. Olisin kohdistanut tämän yhteisöveron laskun toisenlaisiin toimenpiteisiin: pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiin ja investointien tukemiseen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-05-07T18:20:00,2025-05-07T18:21:11,Hyväksytty,1.1 2025_46_204,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Edustaja Hoskonen, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_205,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pieneltä osalta otan osaa tähän keskusteluun liittyen näihin dynaamisiin vaikutuksiin. Sen olen elämäni aikana oppinut ja tuolla avoimilla työmarkkinoilla toimineena ja myös ammattiyhdistysliikkeessä osaltani toimineena, että se on ainakin varmaa, että verojen kiristäminen on kaikkein huonointa työllisyyden hoitoa. Jos veroja kiristetään, niin se iskee kaikista ikävimmin juuri siihen työllisyyteen, ja sitten jos veroja alennetaan — hyvä — se on asia, joka varmasti näkyy markkinoilla: ostovoima lisääntyy, ja rahaa käytetään. Tyypillinen ilmiöhän nähdään ennen joulua, kun ostetaan lahjoja. Jos veronpalautuksia tulee ja on rahaa liikkeellä, niin kyllä kauppa käy. Mutta tietysti pitää muistaa, että jos on kriisitilanne maassa, niin kuin nyt melkein on semmoinen tilanne, niin siinä tilanteessa verohelpotuksen antaminen totta kai auttaa niitä kriisissä olevia, mutta ei se sanottavasti lisää tätä talouden dynamiikkaa. Tässä on pieni ristiriita, mutta ymmärrän toki, että se iso totuus on, että verojen kiristäminen heikentää talouden tilannetta ja sitten verojen helpottaminen pikkuisen auttaa taloutta eteenpäin, mutta se riippuu niistä olosuhteista sillä hetkellä. [Puhemies koputtaa] Tärkeintä on, että pidetään Suomi kunnossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-05-07T18:21:11,2025-05-07T18:22:24,Hyväksytty,1.1 2025_46_206,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Edustaja Suhonen, vastauspuheenvuoro, ja sen jälkeen mennään puhujalistaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_207,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä kun viittasin omassa puheenvuorossani näihin dynaamisiin vaikutuksiin, niin on totta, että ne vaikutukset ovat arvioita, ja joillakin voi olla myönteisiä vaikutuksia, joillakin valitettavasti ei sitten voi ollakaan. Sitten myös se on tärkeätä havainnoida tässä vaiheessa, että hallitus on tehnyt valtavasti työmarkkinauudistuksia elikkä heikennyksiä, ja millekään näille heikennyksille ei ole tosiasiallisesti hallitus pystynyt edes laskemaan konkreettisia työllisyys- ja talousvaikutuksia. Ja sitten kun puhutaan vielä kustannuskilpailukyvystä tällä hetkellä Suomessa, niin jos yhteisöveron laskulla haetaan kustannuskilpailukykyyn parempaa tilannetta, niin onhan se vähän erikoista. Herää kysymys, minkälainen kustannuskilpailukykyongelma meillä tällä hetkellä Suomessa on, vai onko lainkaan. — Kiitos. [Lauri Lyly: Ei ole!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-05-07T18:22:24,2025-05-07T18:23:13,Hyväksytty,1.1 2025_46_208,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Edustaja Hoskonen, varsinainen puheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_209,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Julkisen talouden tilanne on todella huono. Mitä nyt tämä valtioneuvoston ja hallituksen pitämä puoliväliriihi kertoo, niin totta kai sen, että siihen tilanteeseen reagoidaan. Sitten on eduskunnan arvio ja valiokunnissa tapahtuva arvio siitä, onko tämä teko miten positiivinen tätä tarkoitusta eli talouden parantamista varten vai heikentääkö peräti tilannetta. Joka tapauksessa meidän on kiinnitettävä tulevina kahtena vuotena tähän huomiota. Tulojen lisäämiseen ei liene mahdollisuuksia tässä maailmantilanteessa. Sota Ukrainassa jatkuu, Euroopan tilanne on epävarma edelleen. Mitä tapahtuu itärajan takana, kukaan ei tiedä, ja mitä tapahtuu rapakon takana tuolla Yhdysvalloissa — siitä varsinkaan ei kukaan tiedä mitään. On niin paljon epävarmuutta, että sen varaan en kyllä rakenna, että Suomen talous lähtisi hurjaan kasvuun juuri nyt. Markkinoilla ei semmoisia odotuksia ole. Huolestuttavinta meillä on se, että meillä investoinnit Suomessa heikkenevät, ja ennen kaikkea yrityksiä menee konkurssiin. Suurten investointien pitäisi lähteä liikkeelle. Muun muassa tähän maahan ollaan rakennettu jo monta vetytehdasta ja valtavia vihreän teräksen tehtaita, ja vedyllä tehdään terästä. Muutahan meillä on, mutta meillä ei ole sähköä, millä tehdään vetyä. Ei ole siirtolinjoja, millä sitä sähköä siirretään, eikä ole niitä investoijia, jotka sen tehtaan panevat pystyyn, elikkä olemme rakentaneet tulevan kasvun pilvilinnojen varaan. Nämä mainitut tehtaat toki tulevat 20 vuoden kuluttua, mutta nykyhinnoilla ja näillä tekniikoilla ei tule. Niistä puhuminen on ihmisten harhaan johtamista. Meidän on saatava menotaloutta kuriin, ja paras keino saada menotaloutta kuriin ovat nämä ilmastonmuutoksen takia käyttöön otetut valtavat päästökaupan väärät luvut, jotka rasittavat meidän taloutta viidestä kymmeneen miljardia joka vuosi. Maksamme turhia päästökauppamaksuja joka vuosi niin paljon ja poltamme tilalla vielä — kun ei turvetta saa enää käyttää, se tahallaan tehtiin tietoisesti valheellisilla tiedoilla fossiiliksi — nyt tukkipuuta ja kuitupuuta hurjat määrät voimalaitoksissa. Tällä hetkellä isot metsäteollisuuden yhtiöt, kuten eilen saimme tietää: Metsä Group on pistämässä ilmeisesti Rauman sahaa seisomaan. Uutta valtavaa investointia seisotetaan sen tautta, kun ei sahaaminen enää kannata. Sama koskee montaa muutakin tehdasta. Ne ovat harkitsemassa, että ihmiset pannaan kilometritehtaille, lomautetaan, ja sitten tehtaat seisovat sen ajan, minkä yhtiö katsoo, onko kannattavaa käynnistää uudelleen tehdasta vai eikö ole. Tilanne on äärimmäisen huolestuttava. Yli 20 prosenttia meidän vientiteollisuuden tuloista tulee metsäteollisuuden tuotteista, ja sitten kylkiäisenä metalliteollisuus, energiateollisuus, kemianteollisuus ja moni, moni muu teollisuuden ala elää sillä, että metsäteollisuus toimii. Suomi pelaa nyt sellaista rulettia, mitä ei pitäisi pelata. Nämä päästökaupan väärät luvut on oikaistava heti — eihän se voi olla niin — kun nyt tulevina vuosina lasketaan päästökaupalle uusia ulottuvuuksia, muun muassa liikennepolttoaineisiin, mitä tulee vuoteen 28 mennessä, ja moneen muuhun asiaan. Kaikki nämä energian hinnannousun kustannukset tulevat suoraan kaikkiin palveluihin ja kaikkiin tavaroihin. Joka ainoaan tuotteeseen, joka ainoaan palveluun, mitä te, arvoisat kollegat ja arvoisat suomalaiset, käytätte, nostaa nouseva energian hinta takuuvarmasti niiden hintaa, ja markkinoilla hiljenee. Kävin viime viikonloppuna eräässä kunnassa ja tapasin pienyrittäjiä, joilla on muutamia ihmisiä töissä, ja kaikki sanoivat, että heillä on markkina täysin seis. Asiakkaita ei ole, ja tuloja ei tule. Elikkä pahoin pelkään, että niistäkin yrityksistä moni pistää työntekijät pakkolomalle, ja se on sillä selvä. Suomi köyhtyy, jos me emme puutu tähän köyhyysautomaattiin. Meidän on se itse tehtävä. Jos emme itse tätä ala tehdä, sen tekevät sitten markkinat kovimman kautta eli työttömyyden kautta. Ja tällaisen turhan kustannuksen, mitä me väärän ilmastopolitiikan takia maksamme, korjaaminen ei maksa mitään. Turhien kulujen poisto valtion budjetin menopuolelta on ilmaista korjaamista. Siinä ei tarvita mitään lisämenoja, vaan poistetaan ne väärät menot sieltä ja aletaan elää normaalia elämää. Annetaan metsäteollisuuden käydä, annetaan metalliteollisuuden kohota, annetaan energian hinnan laskea. Muuankin yritys — ihan kaksi päivää vanha juttu — meni nurin sen tautta, kun energialasku nousi niin valtavasti. Yritys meni nurin, ja työntekijät ovat kilometritehtaalla. Vieläkö me haluamme tätä arvotonta ilmastonäytelmää leikkiä? Ihmettelen, että demarit ovat tästä asiasta olleet ihan hiljaa. Pahoin pelkään, arvoisat rakkaat demarit, että meillä lähiaikoina isoja metsäteollisuuden yhtiöitä pannaan kiinni, koska meidän kaikkien edustajien kannattaa muistaa se, että metsäteollisuus ja metsäteollisuustuotteiden tuottaminen tässä maailmassa on jo kansainvälistä bisnestä. Meillä ei ole mitään etulyöntiasemaa enää. Me kilpailemme erittäin kovia vastustajia vastaan, ja meidän on oltava joka päivä hereillä. Jos turhia kustannuksia teemme, joudumme markkinoilta pois, ja sinne pääsy takaisin on lähes mahdotonta. Toivon, että metsäteollisuus voi hyvin ja tuottaa suomalaisille lisää kasvua. [Puhemies koputtaa] Se on se ainoa, oikea, kestävä tie.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-05-07T18:23:15,2025-05-07T18:28:44,Hyväksytty,1.1 2025_46_210,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_211,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpon kasvuriihestä tulikin eriarvoisuusriihi. Velkaantumisen taittamisen sijaan riihen seurauksena kasvaa yhteiskunnan eriarvoisuus. Samalla rapautetaan sitä luottamusta, jolle suomalainen yhteiskunta on rakennettu. Hallituksen leikkaukset osuvat erityisesti niihin, joilla on jo valmiiksi vaikeaa. Koulutusleikkaukset ovat paitsi epäoikeudenmukaisia myös lyhytnäköisiä. Osaamiseen panostaminen on ainoa kestävä tie ulos kriiseistä. Ilman vahvaa koulutuspohjaa ei synny kestävää kasvua. Hallitus on kahden vuoden ajan kertonut, että on pakko leikata. Nyt yllättäen löytyikin rahaa veronkevennyksiin, jotka on kohdistettu keventämään erityisesti kaikista rikkaimpien ja yritysten verotusta. On otettu rankalla kädellä köyhimmiltä ja annetaan avokätisesti rikkaimmille. Tämä ei herätä luottamusta vaan vahvan epäoikeudenmukaisuuden tunteen. Paitsi että hallitus leikkaa sosiaali- ja terveyspalveluista sekä koulutuksesta, leikataan samalla myös sosiaali- ja terveysjärjestöiltä sekä kehitysyhteistyöltä, eli niiltä toimijoilta, jotka tukevat heikoimmassa asemassa olevia sekä kotimaassa että globaalisti. Kehitysyhteistyöltä viedään näillä leikkauksilla pohja pois. Tämä on vakava signaali kansainväliselle yhteistyölle ja Suomen luotettavuudelle kumppanina globaaleissa kriiseissä ja niiden ratkaisemisessa. Täällä kotimaassa asunnottomuus lisääntyi vuonna 2024 ensimmäistä kertaa yli vuosikymmeneen. Hallitus tiesi asunnottomuuden, häätöjen ja muiden epävarman asumisen indikaattoreiden kasvusta valmistellessaan tätä julkisen talouden suunnitelmaa. Silti puoliväliriihessä ei tehty päätöksiä, joilla pysäytettäisiin asunnottomuuden lisääntyminen. Esimerkiksi asumisneuvonnan tai yleisen asumistuen leikkauksia ei peruttu. Orpon hallitus rikkoo perustavalla tavalla myös suomalaista sopimusyhteiskuntaa. Meillä on pitkään vallinnut sopimiseen ja oikeudenmukaisuuteen perustuva järjestelmä, jota nyt romutetaan. Esimerkiksi ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto ja vieläpä siihen liittyvä mainoskampanja osoittavat syvää ymmärtämättömyyttä siitä, mitä järjestäytyminen ja sopimusyhteiskunta merkitsevät suomalaiselle työelämälle ja hyvinvointivaltiolle. Olen myös erityisen surullinen ja pettynyt siihen, että julkisen talouden suunnitelma ei tarjoa juuri lainkaan ratkaisuja aikamme suurimpiin ongelmiin, ilmastokriisiin ja luonnon köyhtymiseen. Tämä on hälyttävää, kun tiedämme, että ilman monimuotoista ja elinvoimaista luontoa meillä ei ole taloudellisen kasvun eikä hyvinvoinnin edellytyksiä. Tältä hallitus sulkee silmänsä. Pieni valopilkku on, että kaivosveroa nostetaan. Sen taso jää kuitenkin edelleen riittämättömäksi. Ei ole mitään järkeä siinä, että myymme arvokkaat kriittiset mineraalimme pilkkahintaan. Sen sijaan kaivosyhtiöille on asetettava tiukat reunaehdot, jotta ympäristöhaitat pystytään minimoimaan. Samoin kiertotalouden edistäminen matelee. Jäteveropohjan laajentaminen on oikeansuuntainen askel, mutta mahdollisuuksia olisi ollut tehdä paljon enemmän. Esimerkiksi kierrätysteollisuus puhuu nyt päätetyn kymmenen miljoonan sijaan 200 miljoonan tasosta. On onnetonta, että hallitus jatkaa haitallisten ja säilyttävien yritystukien maksamista, vaikka vihreä verouudistus olisi avain kestävämpään talouspolitiikkaan. Vihreiden vaihtoehtobudjetissa olemme esittäneet kestävään tuotantorakenteen muutokseen ohjaavia lisäveroja ympäristöhaitoille ja ‑päästöille. Yhdestä päätöksestä haluan kiittää hallitusta. Kymmenen miljoonan euron panostus ruuantuotannon uusiin arvoketjuihin on äärimmäisen tervetullut. Niin solumaataloudessa kuin kasvipohjaisessa ruuantuotannossa on paljon myös vientipotentiaalia. Tässä toivottavasti päästään nyt rivakasti eteenpäin. Samaan aikaan hallituksella riittää kuitenkin rahaa myös ekologisesti ja eläinten hyvinvoinnin kannalta ongelmallisen ja kestämättömän sika-alan tukemiseen. Hallitus aikoo antaa kymmenen miljoonan euron tuen sika-alan salmonellarahastolle. Arvoisa puhemies! Tämä julkisen talouden suunnitelma ei vie Suomea kohti kestävää tulevaisuutta. Se murentaa yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, kansalaisten luottamusta ja mahdollisuuksiamme selviytyä tulevista ympäristökriiseistä, tai oikeastaan jo täällä olevista ympäristökriiseistä. Vastuu vahinkojen korjaamisesta ollaan työntämässä seuraavalle hallitukselle. Me vihreät jatkamme toisenlaisen vaihtoehdon tarjoamista: vaihtoehdon, joka sovittaa toimintamme planeetan ekologisiin rajoihin ja on sosiaalisesti oikeudenmukainen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-05-07T18:28:46,2025-05-07T18:33:53,Hyväksytty,1.1 2025_46_212,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Edustaja Fagerström., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_213,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Noora,Fagerström,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen talous ei ole kasvanut reaalisesti noin 17 vuoteen. Tämän vuoksi hallitus on ryhtynyt määrätietoisiin toimiin talouskasvun vauhdittamiseksi ja julkisen talouden pelastamiseksi. Nykyinen hallitus tekee sen, mitä aiemmat jättivät tekemättä. Yhdeksän miljardin euron sopeutustoimet ja kasvuriihen historialliset toimenpiteet on tehty siksi, että tulevilla sukupolvilla olisi laadukas koulutus ja toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut. Suomen on pidettävä huolta omasta taloudestaan ja panostettava työhön, yrittäjyyteen ja kasvuun. Kaikkeen emme voi vaikuttaa, mutta teemme sen, mikä on omissa käsissämme, eli huolehdimme siitä, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on olemassa nyt ja tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! Hallituksen kasvutoimenpiteet ovat vertaansa vailla. Hallitus alentaa työn verotusta hallituskauden aikana yhteensä noin 1,6 miljardilla eurolla painottaen pieni- ja keskituloisia. Ylimpiä marginaaliveroja lasketaan 59 prosentista 52 prosenttiin. Marginaaliverojen laskemisen hyödyt tulevat työnteon lisääntymisen kautta. Siksi kyseessä on kasvutoimi. Marginaaliveroasteen laskeminen voi rahoittaa itse itsensä jopa yli sata-prosenttisesti. Kun työnteko kokonaisuudessaan lisääntyy, myös valtion kassaan tulee lopulta enemmän rahaa. Näin on tehty naapurimaassamme Ruotsissa jo vuonna 2020, ja tulokset ovat puhuneet puolestaan. Näiden päätösten myötä kaikkien ihmisten palkasta jää enemmän käteen ja suomalaisten ostovoima paranee. Ahkeruudesta palkitaan, ja työnteosta tulee entistä kannattavampaa. Hallituksen linja on työn linja, ja työn verotusta alentamalla tämä linja näkyy suoraan ihmisten arjessa. Arvoisa puhemies! Kestävä kasvu syntyy yksityisiin yrityksiin. Nykyinen hallitus on hyvin yrittäjämyönteinen, mikä näkyy konkreettisesti tehdyissä päätöksissä. Yksi suurimmista hallituksen tekemistä kasvutoimenpiteistä on yhteisöveron alentaminen kahdella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin. Aiemmin yhteisöveroa on laskettu esimerkiksi vuonna 2014, kun verokantaa laskettiin neljällä ja puolella prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin. Nyt tehty päätös laskee Suomen yhteisöveron kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle ja keventää yritysten verotaakkaa. Koska Suomessa on jo muutenkin hyvin korkea verotus, on tämä uudistus yritysten kannalta elintärkeä. Kilpailukykymme on laahannut verrokkimaihin nähden, joten nyt on korkea aika muuttaa suuntaa ja kääntää Suomi kasvun tielle. On olemassa näyttöjä siitä, että yhteisöverokannan alentaminen vauhdittaa erityisesti pienten yritysten toimintaa ja aktiivisuutta. Lisäksi hallitus on myös valmis asettamaan YEL-tarkistuksille uuden siirtymäajan ja korjaamaan YEL-maksujen määräytymisperiaatteita vastaamaan paremmin yrittäjän todellisia tuloja. Myös yritysten tappioiden vähennysoikeuden pidennys 25 vuoteen 10 vuoden sijasta on tärkeä kasvutoimi, ja erityisesti startup-yhteisö on tätä asiaa pitänyt esillä jo pidemmän aikaa. Itse yrittäjänä iloitsen suuresti näistä päätöksistä, joilla kannustetaan yrityksiä investoimaan ja kasvamaan. Hallitus ei toteuta näitä kasvutoimia velaksi. Pidämme kiinni julkisen talouden kestävyydestä. Osa veroratkaisuista rahoitetaan huomioimalla toimien dynaamiset vaikutukset ja osa sopeutustoimilla. Arvoisa puhemies! Hallitus tekee kaikkensa, jotta Suomen talous saadaan kasvuun ja kestäville urille. Siksi on ensiarvoisen tärkeää tehdä muun muassa näitä edellä mainittuja toimenpiteitä. Ilman niitä Suomi näivettyy ja jää jälkeen kansainvälisessä kilpailussa. Emme voi jäädä odottamaan. Kasvun aika on nyt.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Noora Fagerström,1490,2025-05-07T18:33:55,2025-05-07T18:38:14,Hyväksytty,1.1 2025_46_214,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Edustaja Nieminen poissa. — Edustaja Mäkinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_215,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme tänään hallituksen selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 26—29. Näkymä vuosikymmenen vaihteeseen saakka näyttäytyy monella mittarilla tarkasteltuna synkältä. Velka kasvaa ensi vuodesta vuosikymmenen loppuun mennessä 43 miljardilla. Syitä tähän on etsitty niin yleisestä suhdanteesta kuin Ukrainan sodasta. Niiden taakse ei Suomen kansallista tilannetta tarkastellessa voida kuitenkaan paeta. Tosiasia on, että kuluneen kahden vuoden aikana maassamme on tietoisin politiikkapäätöksin syvennetty taantumaa ja kasvatettu työttömyyttä Euroopan huippulukemiin ja myös köyhyyttä. Te syvensitte omilla päätöksillänne lamaa, kun annoitte sen levitä rakennusalalta. Leikkasitte työttömyysturvaa aikana, jolloin työtä ei yksinkertaisesti ole, ja te romutitte kotimaista kysyntää. Mikä tähän johti? Hallituksen harjoittama talous- ja työllisyyspolitiikka unohtamatta eriarvoistavaa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. On todella sääli, että myös hyvät päätökset jäävät tämän tosiasian varjoon. Nyt kurjistamisen kierre on valmis. Velkaantuminen ei taitu, aitoihin kasvutoimiin ei ole panostuksia. Hallitus jakaa kansakuntaa voimakkaasti voittajiin ja häviäjiin romuttaen ihmisten luottamusta yhteiskuntaan. On käynyt selväksi, että tosiasiallisesti hyvinvointivaltiota ajetaan alas. Tämä tarkoittaa, että rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Se tarkoittaa satojen, jollei tuhansien, työpaikkojen menetystä. Se tarkoittaa, että terveyserojen kasvua, osaamistason laskua ja huono-osaisuuden periytymistä. Tätä ei voida hyväksyä, sillä se on taloudellisesti ja inhimillisesti yhteiskunnan vakauden näkökulmasta täysin kestämätöntä politiikkaa. Jos oikeistohallitus kuvittelee, että se on edes yhteiskunnan varakkaimpien etu, se on vakavalla tavalla väärässä. Arvoisa puhemies! Suomessa on nyt 320 000 työtöntä, yli 320 000. Heikompi tilanne on vain Espanjassa. 100 000 suomalaista tippuu köyhyyteen viimesijaisen toimeentulotuen varaan, ja tähän mennessä 13 000 uutta lasta ja nuorta joutuu kasvamaan lapsiperheköyhyydessä. Hyvä hallitus, Suomen tilanne on kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellisen huono, vaikka suhdanne Euroopassa on ollut kaikkialla sama. Tämä kertoo sen raadollisen tosiasian, että teidän talous- ja työllisyyspolitiikkanne on epäonnistunut. Arvoisa puhemies! Puoliväliriihen piti olla kasvuriihi, mutta mitä tapahtui? Nyt pelataan kansantaloudella uhkarohkeaa rulettia. Valtion asuntorahasto on ajettu alas, ja esimerkiksi täysin vastikkeeton, yleisen, suhdanneriippuvaisen yhteisöveron alennus rahoitetaan pikavippaamalla eläkkeistä. Minä ymmärtäisin toimet, jos ne saisivat tukea Valtiontalouden tarkastusvirastolta tai taloustieteen asiantuntijoilta, mutta kun eivät saa. Yhteisövero oli jo lähtökohtaisesti kilpailukykyinen, alempi kuin Ruotsissa. Veronalennuksesta saatava hyöty valuu pääosin suuryrityksille ja osinkojen kautta ulkomaille. Toimi olisi edes jotenkin puolustettavissa, jos se olisi sidottu esimerkiksi tk-toiminnan lisäämiseen tai investointeihin. Tällaisenaan yhteisöveron alennus jättää valtion kassaan lähes miljardin loven, mutta sitä paljon tarvittavaa kasvua se ei tuo. Huomioitakoon, että Suomessa on alennettu osinkoverotusta, alennettu yhteisöverotusta ja tehty kilpailukykysopimuksia. Ne eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. On pakko kysyä: miten ihmeessä te, hyvä hallitus, kuvittelette, että tällä kertaa tilanne olisi toinen? Suositteliko Murron työryhmä, jota te niin painotitte, tätä toimea? Ei suositellut. Arvoisa puhemies! Vetoan hallitukseen, että se käyttäisi valtaansa tämän katastrofikurssin kääntämiseen. Teiltä vaikuttaa puuttuvan täysin itseään korjaavat mekanismit. Hyvä hallitus, ottakaa se vastuu, mikä teillä on, vakavasti. Muuttakaa politiikkanne suuntaa. Se olisi oikea, isänmaallinen teko, josta myös tulevat sukupolvet kiittävät.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2025-05-07T18:38:26,2025-05-07T18:43:25,Hyväksytty,1.1 2025_46_216,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Edustaja Honkonen poissa. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_217,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Suomen talouden tilanne ja tila on vakava. Tämä ei ole pelottelua, vaan tosiasia. Suomen velkaantumista ei käännetä hetkessä, se vaatii vuosien työn. Tällä hallituskaudella aloitettua työtä on jatkettava myös tulevaisuudessa ja vähintään seuraavan hallituskauden verran. Meidän on katsottava peiliin. Velkaantuminen on ollut liian pitkään liian suurta. Nyt korot ovat nousseet ja velan hinta iskee kovaa. Pelkästään valtion korkomenot ovat neljässä vuodessa nelinkertaistuneet. Ne vievät jo liian suuren osan koko valtion budjetista. Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallitus ei ole jäänyt toimettomaksi. Olemme tehneet historiallisen sopeutuskokonaisuuden yhdeksän miljardin edestä. Se on päätös, jonka jokainen euro on punnittu ja perusteltu. Ilman sitä velka kasvaisi tälläkin hetkellä täysin hallitsemattomasti. On kuitenkin selvää, että sopeutukset yksin eivät riitä. Suomi ei nouse leikkaamalla vaan kasvamalla. Siksi hallitus on päättänyt tehdä rohkeita kasvutoimia. Näitä ei rahoiteta velalla vaan sopeutuksilla ja talouden paremmalla kasvulla. Me kevennämme työn verotusta 1,6 miljardilla. Yli miljardi tästä menee suoraan pieni- ja keskituloisille ihmisille. Tämä vahvistaa ihmisten ostovoimaa ja kannustaa tekemään työtä. Yhteisövero lasketaan 18 prosenttiin. Näin suomalaisille yrityksille jää enemmän varoja investointeihin ja työllistämiseen. Tämä tuo työtä, tuloja ja uskoa ja toivoa tulevaan. Arvoisa rouva puhemies! Kansainvälinen tilanne on muuttunut perusteellisesti. Nato-jäsenyyden myötä olemme osa lännen turvallisuusyhteisöä, ja se tarkoittaa myös vastuuta. Puolustusmenojen taso on nyt yli kaksi prosenttia bkt:stä, ja puoliväliriihen päätöksen mukaisesti nostamme sen kolmeen prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Kyse on pitkäjänteisestä investoinnista kansalliseen turvallisuuteen. On tärkeää ymmärtää, että jokainen euro puolustuskykyyn on sijoitus vakauteen. Vakaus on taas perusedellytys talouskasvulle, investoinneille ja työpaikoille. Siksi puolustusmenojen kasvu ei ole talouden ongelma vaan osa ratkaisua. Se tuo työtä kotimaasta ja vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa. Arvoisa rouva puhemies! Maailmantalous ei juuri nyt tarjoa turvaa. Sota Ukrainassa ja kauppasodan uhka vaikuttavat vientiin, jonka varassa Suomi elää. Maailmanpoliittinen tilanne ei tarjoa Suomelle vakautta, jonka perustalle talouskasvu ja parantunut työllisyystilanne voisivat asettua. Siksi on tärkeää, että laitamme oman taloutemme kuntoon. Emme voi jäädä vain odottamaan parempia aikoja. Talous on onneksi jo kääntynyt kasvuun. Ennusteiden mukaan kasvu jatkuu, joskin hyvin hitaasti. Investoinnit ovat lisääntymässä, työllisyys on tasaantunut, suunnanmuutos on alkanut. Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallitus uskaltaa tehdä sen, mitä aiemmat eivät tehneet. Me emme ole väistelleet vaikeita päätöksiä. Emme tee tätä omaksi iloksemme. Tämä tehdään siksi, että Suomi ja suomalaiset ansaitsevat talouden, johon voi luottaa. Meidän vastuullamme on rakentaa vakaampi tulevaisuus ei vain tätä vaalikautta varten vaan seuraavia sukupolvia varten ja heidän vuokseen. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-07T18:43:32,2025-05-07T18:48:43,Hyväksytty,1.1 2025_46_218,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Edustaja Peltonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_219,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Eemeli,Peltonen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomuksen johtaman neljän puolueen hallitus on ollut vallassa pian jo kaksi vuotta. Vaalikauden puoliväli mahdollistaa hallituksen politiikan arvioimisen suhteessa hallituksen itselleen asettamiin tavoitteisiin. Hallituskauden puolivälin rajapyykki kasvatti odotuksia myös hallituksen puoliväliriiheen, jossa perinteisesti hallitus arvioi sitä suuntaa, johon se on Suomea politiikallaan viemässä. Ennakolta hallitus pohjusti kevään kuluessa odotuksia suuresta kasvuriihestä. Kasvua sieltä saatiinkin, mutta valtionvelkaan. Hallitus aloitti kautensa kaksi vuotta sitten tekemällä kovia lupauksia. Ensi töikseen hallitus lupasi laittaa kautensa aikana valtion velkaantumisen kuriin ja luoda Suomeen 100 000 uutta työpaikkaa kautensa aikana. Moni kansalainen varmasti muistaa kokoomuksen viime eduskuntavaalien vaalipäivän suuret lehti-ilmoitukset, joissa luki: ”Nyt on oikea aika lopettaa velaksi eläminen.” Päivä päivältä on käynyt yhä selvemmäksi, että hallituksen asettamat tavoitteet ovat kaikkea muuta kuin toteutumassa. Velkaantuminen jatkuu ennätyskorkealla, ja työttömyydessä Suomi on tehnyt Euroopan ennätyksen. Työttömyys on pahentunut pääministeri Orpon hallituksen vahtivuorolla jopa yli 60 000 työttömällä. Velkaantumisen ja työttömyyden kasvaessa hallitus on pitänyt jääräpäisesti kiinni niistä lukuisista heikennyksistä, jotka se on jo tehnyt muun muassa peruspalveluihin, koulutukseen ja perusturvaan. Hallitus ei ole perääntynyt, vaikka lapsiperheköyhyys ja jopa asunnottomuus ovat lähteneet näiden leikkausten siivittämänä nousuun. Nämä ovat huolestuttavia tosiasioita hallituskauden varrelta. Hyvinvointivaltiomme kaksi kantavaa kivijalkaa, julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä koulutus, on nekin hallituksen toimesta laitettu kahdessa vuodessa todella koville. Hallitus on vähentänyt hyvinvointialueiden rahoitusta pidentämällä hoitotakuuta ja leikkaamalla ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoitusta. Samalla tärkeää työtä tekeviltä sotejärjestöiltä on leikattu tuntuvasti rahoitusta. Hallituksen tekemiä koulutusleikkauksia on erityisen vaikea ymmärtää, kun Suomen osaamistasoa pitäisi vahvistaa kasvun vauhdittamiseksi. Ammatillisen koulutuksen 120 miljoonan euron rahoitusleikkaus on näkynyt eri puolilla Suomea koulutuksen järjestäjien yhteistoimintaneuvotteluina, jotka ovat johtaneet jopa irtisanomisiin. Arvoisa puhemies! Hallituksen julkisen talouden suunnitelman käsittelyn yhteydessä on jälleen syytä todeta, että Suomen talouden isosta kuvasta olemme kaikki tässä salissa hyvin yksimielisiä. Valtion velkaantumista pitää hillitä ja taloutta tasapainottaa, mutta ne keinot, joilla esimerkiksi me sosiaalidemokraatit puuttuisimme valtion velkaantumiseen ja julkisen talouden pitkäaikaiseen epätasapainoon, poikkeavat merkittävästi hallituksen neljän puolueen tekemästä talouspolitiikasta. Me emme jaa hallituksen tekemiä arvovalintoja. Politiikassa on aina kyse arvovalinnoista. Erityisen tärkeitä arvovalinnat ovat silloin, kun taloudessa on tiukkaa ja ajat ovat vaikeita. Kun julkista taloutta pitää laittaa kuntoon, tärkein mittatikku on tehtyjen päätösten oikeudenmukaisuudessa. Vaikeat päätökset on helpompi hyväksyä ja ymmärtää niitä, jos ne tehdään reilusti. Moni odottikin, että pääsiäisen jälkeisessä puoliväliriihessään hallitus tekisi suunnanmuutoksen kohti oikeudenmukaisempaa talouspolitiikkaa. Näin ei kuitenkaan käynyt. Hallitus on viimeiset kaksi vuotta todistellut, että rahaa ei ole ja siksi esimerkiksi peruspalveluista, koulutuksesta ja kunnilta pitää leikata. Nyt hallituksen puoliväliriihessä rahaa sitten löytyikin etenkin suurituloisimpia hyödyttäviin veronkevennyksiin. Veronalennuksensa hallitus rahoittaa lisävelalla, lisäleikkauksilla ja hataralla perustalla olevilla kasvuodotuksilla, joiden toteutuminen jää sitten nähtäväksi. Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraatit olisivat toimineet toisin. Meidän vaihtoehdossamme olisimme esimerkiksi vahvistaneet työllisyyttä ja pienten yritysten asemaa korkeammalla kotitalousvähennyksellä ja nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa. Näitä toimenpiteitä Suomi tarvitsisi tässä ja nyt. Myös me keventäisimme pieni- ja keskituloisten tavallisten suomalaisten verotusta, institutionaaliset sijoittajat laittaisimme verolle, ja tehottoman yhteisöveroalennuksen sijaan rakentaisimme yrityksille aitoja kannustimia investoida. Myös listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus odottaa yhä uudistamista, jota on jo pitkään kaivattu myös asiantuntijoiden suunnalta. Aika näyttää, kuinka suuren loppulaskun hallituksen holtiton talouspolitiikka ja kehysriihen anti jättävät seuraavan hallituksen hoidettavaksi. Kyllä nyt tarvittaisiin suunnanmuutos, jotta tämä loppulasku ei lankeaisi tulevan eduskunnan selviteltäväksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Eemeli Peltonen,1496,2025-05-07T18:48:56,2025-05-07T18:54:39,Hyväksytty,1.1 2025_46_220,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Edustaja Sammallahti, poissa. — Edustaja Rintamäki.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_221,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelemme julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026—2029. Suunnitelma ulottuu jo siis kauas seuraavan hallituskauden puolelle. Nyt kun hallituskauden puoliväli on ohitettu ja katseet kääntyvät kohti kauden ehtoopuolta, on aika pohtia tulevaisuutta myös pidemmälle. Päällimmäisenä minut valtaa huoli. Millaista politiikkaa seuraava hallitus tekee? Mikä on seuraava hallituskokoonpano? Nämä ovat isoja ja merkittäviä kysymyksiä Suomen kansan tulevaisuuden kannalta. Myöskään seuraava hallitus ei pääse lepäämään laakereillaan, mitä tulee velkaantumisen taittamiseen. Seuraavan hallituskauden sopeutustarve saattaa olla jopa kymmenen miljardia euroa, siis jo suunnitellun yhdeksän miljardin päälle. On turha kuvitellakaan, että tuleva hallitus pystyisi palaamaan siihen samaan tilanteeseen julkisen rahan käytössä kuin mitä se oli viime hallituskauden aikana. Ennen kunta- ja aluevaaleja kuultiin puheita palveluiden pelastamisesta ja heitettiin ilmaan väitteitä siitä, että hyvinvointivaltiota ollaan romuttamassa. Palveluiden reilut pelastajat ovat olleet melko hiljaa vaalipäivän jälkeen, koska poppaskonsteja ei ole olemassa. Arvoisa puhemies! Opposition vastaus on ollut aikaisemminkin, että sopeuttaa ei tarvitse niin rajusti, jos saamme kasvua aikaan. Herää vain kysymys, millä sitä kasvua saadaan aikaiseksi. Se on selvää, että sitä ei verottamalla eikä nettonegatiivista maahanmuuttoa kiihdyttämällä saada aikaiseksi. Sen sijaan on helppo seistä uusien palkkaverotukseen liittyvien kevennysten takana. Ajatelkaa, yhteensä hallitus on nyt tehnyt päätökset, joilla pieni- ja keskituloisten veroja kevennetään 1,25 miljardilla eurolla. Tästä syystä on vähintäänkin erikoista, että tässä salissa ja toki mediassakin syytetään duunarien unohtamisesta, vaikka käymme sopeuttamistarpeista huolimatta viime hallitusta merkittävästi vähemmän työntekijän kukkarolla. Veronkevennykset juuri pieni- ja keskituloisille ovat edustamani puolueen tavoitteiden mukaisia. Oppositiostakin on kuulunut vaatimuksia palkkojen verotuksen alentamisesta, mutta nyt ilmeisesti tulipalo on väärin sammutettu. Ei veronalennuksia velaksi, kuuluu huuto. Maamme tilanne on se, että elämme sen 12 miljardia vuodessa velaksi ihan ilman näitäkin toimia. Arvoisa puhemies! Kerrataan vielä, mitä toimia on tehty polttoaineiden hintojen hyväksi. Tämä hallitus kevensi sekä polttoaineverotusta että jakeluvelvoitteen tasoa Marinin hallituksen hintapommin mitätöimiseksi. Kun tankkasin maanantaina auton bensan maksaessa euro kuusikymmentä senttiä litralta, muistelin aikaa, jolloin bensan hinta oli yli kaksi euroa. Minulla on tuolta ajalta tallessa kuitti, kun tankkasin dieseliä Land Cruiserin tankkiin ja hinta oli 165 euroa — ei naurattanut. Mutta maanantaina kieltämättä hymyilytti. Viime vuonna hallitus kertoi ottavansa raskaan liikenteen ammattidieselin käyttöön korvatakseen päästökaupan aiheuttamaa hinnannousua ammattiautoilijalle. Nyt tehtiin päätös, että ETS 2 ‑hyvitysjärjestelmää lähdetään valmistelemaan, jotta hyvitystä saataisiin myös tavalliseen autoiluun. Euroopan unionin yhteisen päästökaupan kokonaisuus ja sen kustannukset arvioitiin viime hallituskaudella, ja silloin oli vaikuttamisen paikka. Arvoisa oppositio, mitä te teitte silloin? No sitten, kenen eduksi nämäkin päätökset menevät? Aivan takuuvarmasti sen pienituloisen haja-asutusalueen ihmisen, jonka pitäisi päästä töihin, kauppaan, postiin ja pankkiin. Nämä ovat juuri niitä asioita, jotka vaikuttavat suoraan tavallisen kansalaisen arkeen. En hyväksy kritiikkiä tästä asiasta, vaan mielestäni olisi hyvä kuulla, mitä aiotte itse ensi kaudella tehdä polttoaineiden hinnoille. Palaatteko vanhalle tai vielä kunnianhimoisemmalle uralle jakeluvelvoitteen kanssa? Aloitetaanko maailman kunnianhimoisimmat ilmastotoimet, jotka käyvät tavallisen veronmaksajan kukkarolle? Elämme maailmanlaajuisesti herkkiä aikoja, mistä kertoo se, että uusia väkivaltaisia selkkauksia syntyy lähes viikoittain — viimeisin uutinen tältä aamulta. Sen vuoksi maamme puolustukseen on tärkeää satsata. Myös hallituksen tekemät päätökset turvallisuusviranomaisten resurssien vahvistamisesta ovat erittäin tarpeellisia. Omavaraisuus ruuantuotannossa pitää varmistaa, ja siksi hallitus huolehtiikin alkutuotannon toimintaedellytyksistä. Huoltovarmuudenkin kannalta tärkeä väyläverkon ylläpito on hallituksen prioriteettilistalla. Huolimatta kritiikistä tämä hallitus tekee toimia, mitkä on tehtävä tässä talouden tilanteessa. Emme tee tätä suosionkalastelumielessä, vaan siksi, että lapsillamme ja lastemme lapsilla olisi turvallinen ja vakaa maa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-05-07T18:54:45,2025-05-07T19:00:25,Hyväksytty,1.1 2025_46_222,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Edustaja Hiltunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_223,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Pia,Hiltunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Orpo kertoi täällä salissa aiemmin hallituksen tehneen kasvuriihessään rytmin muutoksen ja vetosi leikkauksissa jälleen välttämättömiin toimiin. Selkeä muutos onkin nähtävissä: Talouden tasapainottamisen tavoitteista on luovuttu, tuntuvat veronkevennykset velaksi nimenomaan rikkaimmille, leikkaukset korkeakouluille ja kunnille sekä muun muassa yhteisöveron alennus isoimmille yrityksille. Hyvinvoinnin edistämistä työmatkapyöräilyn suhteen ei myöskään jatkettu, työhuonevähennyksestä luovuttiin osittain ja ruuan hintaan tehtiin aiemman korotuksen päälle mitätön kevennys, jonka vaikutus kauppalaskuissakin jää erinäisten laskelmien mukaan minimaaliseksi. Puhemies! Suomen julkisen talouden tila on yhteinen asia, josta olisi hyvä kansalaisten eduksi löytää parlamentaarinen ja pidempi linja. Poukkoilu ei lisää kansalaisten uskoa eikä luo vakautta suunnitella tulevaa. Ikäväkseni joudun toteamaan kuitenkin, että hallituksen kasvun keinot ovat nyt olemattomat ja päätetyt toimet vievät Suomea valitettavasti väärään suuntaan. Siitä kertovat velan ja työttömyyden kasvu, jotka ovat ennätyskorkealla tällä hallituskaudella. Arvoisa puhemies! Yhteisöveron alennus on malliesimerkki päätöksestä, jonka hyödyt ovat erittäin epävarmat mutta haitat sitäkin varmemmat. Kuntien jo nyt tiukka talous nojaa merkittävästi yhteisöveroon. Kun tätä tulonlähdettä heikennetään, kunta- ja hyvinvointialueiden palvelut kärsivät. Varhaiskasvatus, perusopetus ja terveydenhuolto ajetaan entistä ahtaammalle, ja samalla peruspalveluiden heikentyminen osuu suoraan ihmisten arkeen. On vaikea saada kiinni ajatuksesta, mitä pääministeri tarkoittaa tulevaisuususkon ja edellytysten luomisesta tuleville sukupolville leikatessaan koulutuksesta ja nuorten toimeentulosta. Ihmettelen, eikö hallitus ymmärrä kasvun, koulutuksen ja osaamisen yhteyttä ja näe sitä inhimillistä pääomaa, mitä koulutus yksilöille tarjoaa. Suomi on menestynyt aina korkealla osaamisella, ja jo tehtyjen ammatillisen koulutuksen yli 100 miljoonan euron leikkausten lisäksi hallitus päätti nyt korkeakoulujen rahoituksen 120 miljoonan euron leikkauksesta sekä kuntien 75 miljoonan euron leikkauksesta. Koulutus on Suomen kilpailukyvyn ja kasvun ydin, ja korkeaan osaamiseen investoiminen on tehokkain tapa vahvistaa talouskasvua pitkällä aikavälillä kestävästi. Arvoisa puhemies! On totta, ettei kasvua ole ollut lähes 20 vuoteen. Oppimistulokset laskevat, lapsiperheköyhyys ja eriarvoisuus lisääntyvät, eikä osaamistason laskun syyksi tunnuta silti nyt keksivän juuri muuta kuin kännykät. Olen aidosti huolissani tästä kehityssuunnasta. Missä on se yhteistyö ja aito halu luoda kaikille ihmisille parempaa arkea ja toimivampaa yhteiskuntaa? Moni ihminen kokee tyytymättömyyttä hallituksen päätöksiin oikeutetusti. Veronkevennykset hyödyttävät eniten niitä, joilla menee jo muutenkin hyvin. Olen samaa mieltä työhön kannustamisesta ja verojen kohtuullistamisesta, mutta mielestäni kevennysten olisi pitänyt kohdistua vahvemmin pieni- ja keskituloisille, jotta ostovoiman kasvu näkyisi kulutuksessa. Mikäli työpaikkoja ei ole riittävästi, on hankala käskeä ihmisiä töihin. Kohtaanto-ongelma haastaa meitä siis edelleen. Samaan aikaan kuitenkin palveluiden heikentäminen ja koulutusleikkaukset osuvat erityisesti lapsiin, nuoriin ja tavallisin työssäkäyviin ihmisiin. Se on hallituksen arvovalinta. Tällainen kehitys uhkaa jakaa yhteiskuntaa yhä syvemmin eikä turvaa tulevaisuudenkaan kasvun edellytyksiä. Panostuksia olisi kaivattu myös enemmän pienten ja keskisuurten yritysten kasvun tukemiseen, sillä Suomessa 95 prosenttia yrityksistä kuuluu tähän kategoriaan. Arvoisa puhemies! Todellinen kasvu ei synny veronalennuksista vaan vahvasta osaamisesta, yrittämisestä, työstä, hyvinvoinnista ja laadukkaista peruspalveluista. Suomen menestys on aina perustunut kansalaisten yhtenäisyyteen ja siihen, että mahdollisuudet ovat olleet jokaisen ulottuvilla. Suomalaiset ansaitsevat päätöksiä, jotka katsovat pidemmälle kuin seuraavaan budjettivuoteen, ja päätöksiä, jotka luovat mahdollisuuksia, vahvistavat luottamusta ja rakentavat yhteistä tulevaisuutta oikeudenmukaisesti, jokaiselle.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Pia Hiltunen,1534,2025-05-07T19:00:27,2025-05-07T19:05:06,Hyväksytty,1.1 2025_46_224,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Edustaja Paasi poissa. Edustaja Seppänen poissa. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_225,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Puoliväliriihi paljasti karulla tavalla jälleen sen, miten Orpon hallitus on valmis rikkomaan kaikki antamansa lupaukset. Me olemme kaksi vuotta täällä kuunnelleet, miten on välttämätöntä säälimättä leikata pienituloisilta, lapsiperheiltä, eläkeläisiltä ja kyykyttää tavallista palkansaajaa lukuisilla työelämäheikennyksillä. Rahat on loppu, vaihtoehtoja ei ole. Tätä mantraahan me olemme kuulleet. Nyt rahaa sitten kuitenkin on, ja sitä löytyy jopa kaksi miljardia veronkevennyksiin Eläkerahastosta otetulla pikavipillä ja kasvavalla velkaantumisella. Hallitus puhui itse kasvuriihestä, mutta kasvutoimiksi keksittiinkin kummallinen veroale suurituloisille, jonka jälleen kerran maksavat pienituloiset ja keskiluokka. Hallituksen epäonnistuneen talouspolitiikan sekä rikkaiden ja yritysten veroalen maksajiksi löytyi tavallinen suomalainen palkansaaja. Hallituksen politiikan surullisena tuloksena on siis jälleen uusi aukko julkiseen talouteen ja tulevaisuudessa tarve lisäsäästöille, joilla heikennetään entisestään palveluja ja sosiaaliturvaa. Mikään muu ei kasva kuin velka, työttömyys ja konkurssit. Arvoisa puhemies! Hallitus heikentää työntekijöiden edunvalvontaa poistamalla verovähennysoikeuden jäsenmaksuista luoden lisää epävarmuutta ja painaen työehtoja alaspäin. Tällaisena kauppasodan uhkan ja yleisen epävarmuuden aikana meidän pitäisi vahvistaa turvaverkkoja ja panostaa työllisyyteen, ei heikentää niitä. Palkansaajaa, työläistä, on kyllä tällä hallituskaudella mätkitty ennennäkemättömällä tavalla. Hallitus on toimillaan aiheuttanut työmarkkinakaaoksen, jonka loppua ei näy: paikallinen sopiminen, vientivetoinen palkkamalli, lakko-oikeuden rajoittaminen, ansiosidonnaisen porrastaminen, työttömyysturvan suojaosan poistaminen, irtisanomisen helpottaminen ja muut työelämän heikennykset. Tämä hengästyttävä lista työelämän heikennyksiä tavalliselle palkansaajalle ja historiallisia muutoksia Suomen työmarkkinapolitiikassa on tämän kahden vuoden tilinpäätös. Kaikkein ristiriitaisin näistä puoliväliriihen ratkaisuista lienee kuitenkin nämä suuret koulutusleikkaukset. Kenen mielestä koulutusleikkaukset ylipäätään ovat kasvutoimi? Koulutukselle luvattiin erityistä suojaa, mutta nyt leikataan rajusti sekä varhaiskasvatuksesta että peruskoulusta valtionosuusleikkauksin ja korkeakouluilta. Tällä kaudella hallitus on jo aikaisemmin leikannut ammatillisesta koulutuksesta. Koulutus jos mikä olisi tulevaisuusinvestointi ja kasvun edellytys. Arvoisa puhemies! Hallituksen kasvuriihestä odotettiin myös viimein ratkaisua Itä-Suomi-ohjelman rahoitukseen, jota on jo vuositolkulla hinkattu ja papereita pyöritelty. Taas saimme ymmärrystä Itä-Suomen muuttuneeseen tilanteeseen ja toteamuksen ohjelman toimeenpanon aloittamisesta. Johan tässä on jo kaksi vuotta Orpon hallituksen aikana odotettu, että rahoitusta ja toimia alettaisiin alueellemme osoittamaan. Näin eteläsavolaisena kansanedustajana ei voi maakuntamme puolesta iloita, sillä mitään konkretiaa ei meille ole ohjelmaan löytynyt. Hallituksen aluepolitiikkaa kokonaisuudessaan voi kyllä hämmästellä. Siinä tuntuu olevan kompassin viikset sekaisin aikaisemmissakin budjeteissa, mutta Etelä-Savon alue loistaa hallituksen kartoissa edelleen mustana aukkona. Tänä keväänä Itä-Suomi on kyllä muutoin ollut kaikkien huulilla johtuen tästä kelta-mustasta keväästä, jossa koko Itä-Suomi on KalPan rinnalla voittajana. Huimaa yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemisen meininkiä ja positiivista menestystä luova kevät tuo Itä-Suomeen ennennäkemätöntä eloa, jonka jatkumista soisi Orpon hallituksenkin tukevan pikimmiten toimeenpannessaan Itä-Suomi-ohjelmaa. Arvoisa puhemies! Perusväylänpidon lisärahoitus laskee ensi vuonna 80 miljoonaa, ja korjausvelka kasvaa 5 miljardiin vaalikauden lopussa hallituksen päätöksillä. Orpon hallitus siirtää vastuun seuraavalle hallitukselle Liikenne 12:n päivityksen myötä. Hallituksen 4 miljardin investointiohjelma paisuu, vaikka ei ole mitään tietoa tai näyttöä, miten hallitus aikoo sen rahoittaa valtion omaisuustuloista. Arvoisa puhemies! Julkisen talouden suunnitelma ei ole kestävällä pohjalla, ja kaiken voisi tehdä reilummin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-05-07T19:05:25,2025-05-07T19:10:32,Hyväksytty,1.1 2025_46_226,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_227,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pari sanaa äsken perussuomalaisten edustajan käyttämästä puheenvuorosta polttoaineen hintaan liittyen. Tuntuu olevan hieman vajavainen käsitys siitä, mitä esimerkiksi jakeluvelvoite tarkoittaa. Jakeluvelvoite yksinkertaisuudessaan tarkoittaa sitä, käytämmekö fossiilisia tuontipolttoaineita vai käytämmekö kotimaista uusiutuvaa polttoainetta ja mikä tämä suhde tulee olemaan. Ja mitä hitaammin saamme kotimaista uusiutuvaa polttoainetta liikenteeseen, sitä todennäköisemmin myös se uusiutuva jae tulee sitten ulkomailta, ja sitä ei varmaan kukaan toivo. Mitä enempi ollaan ulkomaisen polttoaineen, oli se fossiilista tai uusiutuvaa, varassa, sitä todennäköisemmin se hinta määräytyy muualla kuin Suomessa ja varsinkaan tässä salissa. Arvoisa puhemies! Varsinaiseen aiheeseen: Hallitus osoitti puoliväliriihessään Savon radan kehittämiseen 42 miljoonan valtuutta. Tämä toimenpide tosin löytyi jo hallitusohjelmasta, jossa summa oli 50 miljoonaa, elikkä kahdeksan miljoonaa euroa katosi aiemmasta. Tämän Etelä- ja Pohjois-Savoa koskettavan radan saaman rahoituksen lisäksi Pohjois-Savo sekä muut naapurimaakuntamme menestyivät tiehankkeiden osalta varsin hyvin puoliväliriihessä. Mutta entäpä Etelä-Savo, jolla on Pohjois-Savon tavoin yksi ministeri ja vieläpä päähallituspuolueesta? Saldo oli pyöreä nolla, ei mitään: ei yhtään euroa hallitus löytänyt Etelä-Savon tiehankkeisiin. Arvoisa puhemies! Osana itäisen Suomen ohjelmaa hallitus osoitti Kuopioon poikkihallinnollisen toksikologisen osaamisen keskuksen. Kuulitte aivan oikein. Aivan ei agronominen tietämys riitä siihen, mistä on kyse, mutta kuulostaa joka tapauksessa toimenpiteeltä, joka hallituksen olisi pitänyt hoitaa aivan normaalina toimintanaan eikä myydä sitä meille osana itäisen Suomen ohjelmaa. Hallituksen lupaukset itäisen Suomen investointien tunnistamiseksi ja edistämiseksi ovat myös keveitä kirjauksia ilman yhtään euroa, kun tarve olisi erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tarvitsemalle rahoitukselle ja niiden vaatimille vakuuksille sekä työvoiman saannin turvaamiselle. Matkailu oli vahvasti mukana itäisen Suomen ohjelman valmistelussa, mutta sekin kuihtui virkamiesvalmistelussa ja hallituksen riihessä Metsähallituksen luontomatkailun tukemiseksi. Kaiken tämän jälkeen voidaan perustellusti kysyä ja suorastaan ihmetellä, miksi hallitus ei toteuta itäisen Suomen maakuntien ja esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton perusteltuja esityksiä itäisen Suomen ohjelman toteuttamiseksi. Tosin kasvava epäilys on ollut pitkin talvea, ettei EK:kaan ole sitoutunut omaan ohjelmaansa. Arvoisa puhemies! Hallituksen tekemän ansiotulojen veronkevennyksen vaikutusten yhdessä samanaikaisesti vähennykseen kohdistuvien leikkausten kanssa on jo monessa palkansaajataloudessa laskettu olevan joitain euroja ja nekin pahimmillaan jopa negatiivisia. Erityisen harmillista varsinkin meidän harmaan siirtymän maakuntien osalta oli, että hallitus ei löytänyt mitään kannustimia esimerkiksi työssäkäyvien eläkeläisten verotukseen tai ylipäätään parantanut eläkeläisten asemaa ja erityisesti pieneläkeläisten — arvovalinta sekin. Kun tähän lisätään hallituksen toimet kuntatalouden heikentämiseksi, on seurauksena monessa kunnassa kunnallisveron ja kiinteistöverojen nostaminen sekä leikkaukset peruskoululaisten ja varhaiskasvatuksessa olevien lasten palveluista. Ne viimeistään estävät hallituksen laskennallisten veronkevennysten paljon puhutut dynaamiset vaikutukset ja ylipäätään kuvitelmat veronkevennyksistä, jotka maksaisivat itse itsensä takaisin. Puoliväliriihessä nähtiin, että kokoomus sai läpi perussuomalaisten tuella kaikki pitkään ajamansa veropoliittiset tavoitteet. Tästä on tulossa jopa kahden miljardin aukko valtion kassaan. Lukuisat asiantuntijat ovat todenneet, että tähän veropolitiikkaan nojaava talouskasvu on enemmän kuin epävarmaa. Toki kaikki toivomme, että talouskasvu vauhdittuu. Arvoisa puhemies! Keskusta ei mittaa ihmisen arvoa hänen veronmaksukykynsä, koulutuksensa, asuinpaikkansa, ammattinsa tai minkään muun ihmistä hänen ulkopuoleltaan määrittävän seikan perusteella. Jokainen ihminen on lähtökohtaisesti arvokas. Tässä on iso ero meidän ja hallituspuolueiden välillä. Me keskustassa lähdemme siitä, että Suomessa on tehtävä politiikkaa, joka on jokaisen alueen ja jokaisen ihmisen asialla, ei vain suurten kaupunkien ja pääväylien varrella asuvien tai sinne ajettujen asialla tai vain suuryritysten etujen ajamista hallituksen tavoin. Ihmisellä on oikeus asua siellä, missä hän kokee olevansa kotonaan. Myös pienemmillä yrityksillä on merkitystä, koska ne mahdollistavat erityisesti itäisen Suomen ja Etelä-Savon kaltaisten alueiden selviytymisen ja olemassaolon. Yhteiskunnan tehtävä ei ole osoittaa ihmisille tämän asuinpaikkaa eikä hänen paikkaansa muutenkaan. Yhteiskunnan tulee auttaa ihmisiä löytämään paras paikka asua. Yhteiskunnan tulee luoda puitteet, joissa maailman onnellisimmaksi kansaksi vuosi toisensa jälkeen valittu kansa pystyy itsekin uskomaan omaan onnellisuuteensa. Tämä edellyttää nykyistä merkittävästi parempaa politiikkaa, parempaa ja oikeudenmukaisempaa politiikkaa, kaikilla politiikan osa-alueilla, koska jokainen poliittinen päätös vaikuttaa aina lopulta jossain kohtaa yksittäiseen ihmiseen, ja politiikassa on aina kyse ihmisistä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-05-07T19:10:34,2025-05-07T19:15:53,Hyväksytty,1.1 2025_46_228,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Edustaja Garedew., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_229,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on laatinut julkisen talouden suunnitelman vuosille 2026—2029. Tätä suunnitelmaa, kuten edellisiäkin, päivitetään aina vuosittain. Käytännössä julkisen talouden suunnitelma tehdään EU:n määräämänä. Suomi on kyllä osannut harjoittaa monivuotista taloussuunnittelua ihan ilman Brysselin määräyksiäkin, mutta silti EU:n piti päästä puuttumaan siihenkin. Hallituksen fokus on suunnitelman päivittämisestä riippumatta säilynyt samana: tehdä toimia, jotka tähtäävät valtiontalouden tervehdyttämiseen, luoda edellytykset kasvulle ja vahvistaa ostovoimaa. Näiden myötä hyvinvointi lisääntyy ja julkiset palvelut saadaan turvattua tulevaisuudessakin. Yksi merkittävimmistä kehysriihessä sovituista kokonaisuuksista on työn verotukseen liittyvät kevennykset. Perussuomalaiset ovat aina vaatineet, että työllä on tultava toimeen ja että työn tekemisen on oltava kannattavaa. Tämän tavoitteen eteen nyt tehdään noin miljardin euron veronkevennykset, joihin sisältyy myös perheellisiä hyödyttävän työtulovähennyksen lapsikorotuksen tuplaaminen. Eli jos olet työssäkäyvä vanhempi, sinulle tulee jäämään nykyistä enemmän palkasta käteen. Toinen erityisen tärkeä kokonaisuus liittyy turvallisuuteen. Se on koko ajan ollut hallituksen prioriteettilistan kärjessä. Tulevinakin vuosina jatketaan siis samalla linjalla: sisäiseen turvallisuuteen ja rajaturvallisuuteen panostetaan, rikollisuuteen, erityisesti jengirikollisuuteen, puututaan tehokkaammin, maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään väärinkäytösten ja kulujen hillitsemiseksi, ja puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta nostetaan kolmeen prosenttiin. Näihin satsaaminen on äärimmäisen tärkeä arvovalinta. Suomi, itsenäisyys ja suomalaiset ovat hallitukselle tärkeitä, ja niiden edun on mentävä muiden edelle. Tähän suomalaisten edun ensisijaisuuteen liittyy myös se, että hallitus on edelleenkin sitoutunut hallitusohjelmakirjaukseen siitä, ettei se omilla päätöksillään tai politiikkatoimillaan nosta kansalaisten arjen kustannuksia tai heikennä elinkeinoelämän kilpailukykyä tavoitellessaan tätä pähkähullua hiilineutraalisuutta. Tämän varmistamiseksi kehysriihessä tehtiin päätös toteuttaa selvitys ilmastolain vaikutuksista muun muassa Suomen kilpailukykyyn. Selvitys tulee sisältämään päästövähennystoimien kustannustehokkuuden sekä vertailun verrokkimaihin. Tämä selvitys on erittäin tärkeä, sillä ilmastotoimien kustannuksia ei olla koskaan laskettu. Tämä on tärkeä askel sitä kohti, että Suomessa voitaisiin käydä avointa taloudellista keskustelua ilmastotoimien järkevyydestä, ja etenkin niiden järjettömyydestä. Selvityksen valmistumista odotellessa hallitus jatkaa väyläverkoston kunnostamista, jotta kansalaiset pääsevät autoilemaan turvallisesti ja sujuvasti koko maan pituudella. Arvoisa puhemies! Moni ulkoinen tekijä on vaikeuttanut Suomen taloustilannetta. Näitä ovat esimerkiksi Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainassa, epäselvä tilanne kauppatullien kanssa sekä tärkeän vientimaamme Saksan taantuminen. Näistä ei kuitenkaan kannata lannistua. Varmaa on, että luovuttaminen ja peruutteleminen eivät koskaan tuo voittoa. Siksi ainoa suunta on eteenpäin ja laittaa suomalaiset etusijalle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-05-07T19:15:56,2025-05-07T19:20:53,Hyväksytty,1.1 2025_46_230,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Edustaja Siponen poissa, edustaja Sillanpää poissa. — Edustaja Werning.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_231,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2026—2029 määrittää hallituksen linjan siihen, miten tämä maa varautuu tulevaan taloudellisesti ja toiminnallisesti. Samalla se määrittää, millaisia painotuksia hallitus tekee sisäisestä turvallisuudesta. Nostan esiin erittäin vakavan epäkohdan: palo- ja pelastustoimen sekä väestönsuojelun jäämisen kehityslinjausten ulkokehälle. Nämä sisäisen turvallisuuden kannalta aivan keskeiset toiminnot eivät saa ansaitsemaansa painoarvoa tässä julkisen talouden suunnitelmassa. Puhemies! Sisäministeriön pääluokan määrärahoista vain kuusi prosenttia kohdentuu pelastustoimeen ja hätäkeskustoimintaan. Tämä on hälyttävän vähän. Vastaavasti esimerkiksi poliisitoimi saa lähes 60 prosenttia hallinnonalan rahoituksesta. Poliisin ja suojelupoliisin toiminnan vahvistaminen on toki perusteltua, mihin myös me sosiaalidemokraatit olemme sitoutuneet, mutta ei voi kuitenkaan olla niin, että samalla toinen keskeinen turvallisuuspalvelu jää toistuvasti ilman riittävää huomiota ja resursointia. Pelastustoimi ei ole pelkästään tulipaloja sammuttava viranomainen. Se on kriittinen osa kansallista kokonaisturvallisuutta. Se on ensimmäisenä paikalla, kun sattuu suuronnettomuus. Se vastaa väestön varautumisesta, evakuoinneista, pelastustyöstä ja vaarallisten aineiden torjunnasta. Se ylläpitää valmiutta esimerkiksi metsäpalojen, myrskyjen, tulvien tai laajojen liikenneonnettomuuksien varalta. Se myös toimii osana kansainvälistä pelastuspalvelua ja huolehtii väestönsuojelusta yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Arvoisa puhemies! On sanottava selkeästi: kun puhumme kokonaisturvallisuudesta, pelastustoimen rooli ei ole vähemmän tärkeä kuin poliisin tai Rajavartiolaitoksen, mutta sitä kohdellaan kehyslinjauksissa toissijaisena. Tämä on rakenteellinen epäkohta, joka hallituksen tulee korjata. Nyt hallitus esittää väestönsuojelun kehittämiseen noin 14 miljoonan euron investointia vuosille 2028—2029. Tätä sinänsä tervetullutta panostusta on kuitenkin tarkasteltava suhteessa kokonaisuuteen. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Kaksi vuotta ennen kehyskauden päättymistä, kun turvallisuusuhat ovat jo muuttuneet pysyviksi, panostetaan väestönsuojeluun mutta ei esimerkiksi pelastajien koulutusmääriin, ei varustetasoon, ei operatiiviseen valmiuteen. Sisäministeriön selvitys vuodelta 23 nostaa esiin suuria rakenteellisia haasteita pelastustoimessa. Pelastajien lisätarve on merkittävä, eikä koulutuskapasiteetti riitä, ei edelleenkään. Kustannuspaineita aiheuttavat varautuminen, väestönsuojelu, kansainvälinen yhteistyö ja teknologian kehittäminen. Ict-järjestelmät ovat osin vanhentuneita. Pelastusopiston tilanne on yhä vaikea, eikä siihen ole osoitettu uutta rahoitusta kehyskaudella. Kaikki tämä tarkoittaa, että hyvinvointialueilla pelastustoimen taso ja toimintakyky ovat vaarassa rapautua. Hallitus on siirtänyt vastuun pelastustoimesta hyvinvointialueille mutta ei ole varmistanut sitä, että alueet todella kykenevät tehtävänsä hoitamaan. Tällainen ratkaisu altistaa kansalaiset alueelliseen eriarvoisuuteen, ja se on vastoin koko hyvinvointivaltion perusajatusta. Arvoisa puhemies! Yhdenvertaisuus turvallisuudessa on kansalaisoikeus. Siksi pelastustoimea ei voida kohdella hallinnollisesti kulueränä vaan keskeisenä yhteiskunnan tukipilarina aivan kuten terveydenhuoltoa tai koulutusta. Meillä on jo nyt nähtävissä, että pelastustoimen kuormitus kasvaa. Ilmastonmuutoksen myötä äärioloilmiöt yleistyvät, väestön ikääntyminen lisää riskejä kodeissa, kybervaikuttaminen asettaa uusia haasteita yhteiskunnan varautumiselle. Emme voi jäädä odottamaan seuraavaa kriisiä ennen kuin reagoimme. Ennakoiva turvallisuus maksaa vähemmän kuin korjaava reagointi. Vielä nostan esille sen, että pelastusalan koulutus on kriisissä ja myös päällikkökoulutuksen jatkuvuus uhattuna. Pelastusopistolla on käynnissä yt-neuvottelut, ja säästöpaineet uhkaavat toimintaa. Pelastusopisto on jo nyt vähentänyt keskeisiä koulutuksia kuten vesisukellus- ja alipäällystökoulutusta. Nyt leikkaukset kohdistuvat opettajakuntaan, mikä uhkaa ennestään opetuksen laatua ja käytännönläheisyyttä. Myös sopimuspalokuntien koulutustarve kasvaa jatkuvasti. Johtamiskoulutus on edellytys operatiivisen toiminnan sujuvuudelle ja turvalliselle johtamiselle vaativissa tilanteissa. Päällikkökoulutuksen puute on vakava riski pelastusjärjestelmän toimivuudelle. Ilman osaavaa johtoa myös avunsaanti voi viivästyä, ja se heikentää kansalaisten turvallisuutta. Aika rientää, jotenka totean tähän lopuksi sen, että Pelastusopiston rahoitus on ehdottomasti turvattava. Etäkoulutuksen ja alueellisen yhteistyön mahdollisuuksia tulisi hyödyntää, ei ajaa alas elintärkeää koulutusta. Hallitus tekee tässä kohtaa hölmöjä säästöjä leikkaamalla Pelastusopiston rahoitusta, sillä hintalappu tulevaisuudessa tulee olemaan säästöä korkeampi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-05-07T19:20:56,2025-05-07T19:26:36,Hyväksytty,1.1 2025_46_232,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Edustaja Riipi poissa, edustaja Kokko poissa. — Edustaja Mehtälä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_233,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun hallitus kaksi vuotta sitten aloitti toimintansa, monella suomalaisella oli suuret odotukset. Hallitusohjelman 55 000 sanaa sisälsi hyviä kirjauksia ja tavoitteita. Hallituksen punainen lanka perustui siihen, että maahan saadaan talouskasvua, satatuhatta uutta työpaikkaa ja että velkaantuminen lopetetaan. Nämä olivat hienoja tavoitteita, joihin yhdyn täysin. Hallitusohjelmassa myös luvattiin tehdä merkittäviä parannuksia maatalouden tilanteeseen. Suora lainaus hallitusohjelmasta: ”Suomalainen maaseutu, maatalous ja metsät turvaavat kansalaisten hyvinvointia ja ovat koko yhteiskunnan peruspilareita.” Hyvä hallitus, nyt tilannetta peilataan niihin tavoitteisiin, joita te itse asetitte itsellenne, ja valitettavasti joudumme toteamaan, että julki lausutuista tavoitteista yksikään ei ole onnistunut. Ensimmäisenä, talouskasvua ei ole. Toisena, työttömyys on lisääntynyt, ei ole vähentynyt. Kolmantena, konkursseja on tehty ennätysmäärä. Neljäntenä, velkaantuminen kiihtyy koko ajan. Viidentenä, maatalouden osalta ei ole saatu aikaan yhtään mitään. Ja kuudentena, yrittäjien elämää on vaikeutettu. Minä tiedän, että ajat ovat vaikeat. Säästöjä on pitänyt etsiä, mutta millaisia ovat valinnat? Esimerkiksi lapsiperheiltä on leikattu useita erittäin tärkeitä etuisuuksia, kuten omistusasujien asumistuki, mikä osuu varsinkin lapsiperheisiin. Toisaalta soteleikkaukset ja varsinkin yöpäivystysten sulkeminen esimerkiksi Oulaskankaalla vaikeuttavat oleellisesti ihmisten, varsinkin lapsiperheiden ja vanhusten, elämää maakunnassa. Aluepolitiikassa pohjoinen ja itäinen Suomi ovat saaneet kauniita kirjauksia, mutta todellisuudessa palveluita karsitaan ja keskitetään. Nämä päätökset eivät vastaa kansalaisten oikeustajuun, varsinkaan nyt, kun hallitus on päättänyt tehdä yli kahden miljardin euron veronkevennykset. Arvoisa puhemies! Hallituksessa on kuitenkin yksi puolue, kokoomus, joka on merkittävällä tavalla hyötynyt tehdystä politiikasta. Kokoomus on saanut läpi liudan tärkeitä tavoitteita alkaen työmarkkinoista ja päätyen verotukseen, mutta mikä on perussuomalaisten rooli? Se näyttää olevan se, että kunhan maahanmuuttoon saadaan kiristyksiä, kaikessa muussa voidaan antaa kokoomukselle myöten. Arvoisa puhemies! Tarvitaan vaihtoehto, jolla saadaan talouskasvua ja toivoa koko maahan. Ensinnäkin investointeihin pitää kannustaa. Keskusta esittää investointiverohyvityksen laajentamista myös pienille ja keskisuurille yrityksille sekä mallia, jossa yrityksen sisään jääviä voittoja verotetaan kevyemmin kuin ulos jaettavia, niin sanottu Viron malli. Lisäksi työllistävän yrittäjän sivukuluja pitää alentaa ja veroluontoisia maksuja keventää, erityisesti nyt, kun Työllisyysrahasto ennakoi lisäkorotuksia maksuihin. Toiseksi, meidän on tehtävä arjesta helpompaa niille, jotka kantavat vastuuta. Esitämme vanhempainvapaiden verovapautta, kotitalousvähennyksen parantamista ja eläkkeellä työskentelevien verotuksen keventämistä. Tällaiset toimet ovat paitsi oikeudenmukaisia myös kasvua tukevia. Ja kolmanneksi, alueellinen eriytyminen pitää pysäyttää. Keskusta esittää kymmenen vuoden erityistalousaluetta Itä-Suomeen ja asettaa tavoitteeksi Euroopan nopeimman luvitusprosessin vuoteen 2027 mennessä. Luvituksen pitää olla kilpailuetu, ei este uudelle työlle. Arvoisa puhemies! Maatalouteen on hallitus esittänyt määrärahoja ilmastotoimiin, luontotyyppi- ja ekosysteemitiedon menetelmien kehittämiseen. Kuulitte aivan oikein: siis ilmastotoimiin, luontotyyppi- ja ekosysteemitiedon menetelmien kehittämiseen, ei sanallakaan ruoantuottajien tukemiseen osoitettuja määrärahoja. Tätä olisin viimeistään odottanut hallitukselta, kun kaupan hyllyt ovat tyhjinä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-05-07T19:26:47,2025-05-07T19:31:18,Hyväksytty,1.1 2025_46_234,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen poissa, edustaja Gebhard poissa, edustaja Razmyar poissa, edustaja Haatainen poissa, edustaja Viitala poissa, edustaja Mäkynen poissa, edustaja Lindén poissa. — Edustaja Lyly, paikalla, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_235,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Muutamia talouden ja työllisyyden näkymiin liittyviä lukuja, jotka kuitenkin ovat hallituksen keskeisimpiä tavoitteita olleet tässä viimeisenä parina vuotena. Hallitus lupasi aloittaessaan 100 000 uutta työpaikkaa. Tällä hetkellä työttömiä työnhakijoita on 320 000, avoimia työpaikkoja 46 000, pitkäaikaistyöttömiä 115 000. Työttömyys on kasvanut vuoden takaisesta yli 30 000:lla, avoimien työpaikkojen määrä on vähentynyt, pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut yli 23 000:lla. Kaikki menevät väärään suuntaan, kun puhutaan, että 100 000 uutta työpaikkaa pitäisi tulla. Nyt kun katsotaan, hallitus aloitti sellaisesta työllisyysasteesta kuin 73,6, ja tällä hetkellä liikumme työllisyysasteessa, joka on 71,7, eli pudonnut pari prosenttiyksikköä, ja nyt tässä kuopassa olemme vielä useita vuosia. Hallituksen ja valtiovarainministeriön suunnitelman ja ennusteiden mukaan hallitus tavoittaa sen työllisyysasteen, jonka se sai, kun lähti toteuttamaan tätä politiikkaansa, 2029. Silloin päästäisiin siihen tilanteeseen, jossa hallitus on aloittaessaan ollut, eli 73,6:een—73,7:ään. Mitään 100 000:ta työpaikkaa ei ole näkynyt, vaan työttömyyttä on ollut todella paljon. Näitä työmarkkinaleikkauksia on tässä todella paljon tehty. Ne ovat olleet voimassa useimmat jo puolitoista vuotta, vuosi sitten poistettiin lapsikorotukset ja eräitä muita tekijöitä, ja syksyllä poistettiin 20—25 prosenttia työttömyysturvan tasosta. Eli monia työttömyysturvaleikkauksia on tehty ja myös työttömyysturvaa on vaikeutettu, ja tällä perusteltiin, että useita kymmeniätuhansia työpaikkoja tulee näillä leikkauksilla. Ei ole tullut — ei ole tullut, eikä ole edes näkyvissä uusia työpaikkoja. Tämä tavallaan on tämä tilanne. Olisi pitänyt tehdä toisenlaisia toimenpiteitä. Sitten kun tämä liittyy myös valtiontalouteen, niin tälle 100 000 työpaikalle, joka tässä luvattiin, on laskettu kahden miljardin vaikutus talouden tasapainottamisessa. Tästä kuuluisasta yhdeksästä miljardista kaksi miljardia piti tulla tätä kautta. Ei tule tällä hallituskaudella, eikä taida tulla seuraavallakaan hallituskaudella. Siellä on jo yksi iso aukko, ja tämä tässä pitää todeta. Hallitus puhuu työn linjasta. Minusta hallituksen pitäisi puhua työttömyyden linjasta, koska se on tässä kokonaisuudessa näkyvissä. Kasvua ei enää kyllä rajoita työvoimapula. Täällä on työvoimaa kyllä tarjolla, kun vain olisi niitä avoimia työpaikkoja. Siksi politiikkaa pitäisi tehdä toisella tavalla. Nyt hallitus alensi yritysten veroja, yhteisöveroa kahdella prosenttiyksiköllä vuodesta 27 alkaen, ja laskee sille dynaamisia vaikutuksia aika isosti. Niitä laskuja on ollut aiemminkin, ja kasvua ei ole siitäkään ratkaisusta tullut 17 vuoden aikana. Eli tästäkin on kokemusperäistä tietoa, miten se on toteutunut. Kela-maksun poisto, yhteisöveron lasku, sosiaalimaksujen siirto: yhteensä neljä miljardia tehtiin tässä 17 vuoden aikana, ja se ei ole tuonut kasvua. Nyt taas kokeillaan samaa lääkettä ja ei päästä eteenpäin. Arvoisa rouva puhemies! Tämä työllisyyskehitys on siis mennyt huonosti, ja puhutaan, että tämä on suhdannetekijä. Eikö kotimaiseen suhdanteeseen, rakentamiseen tai muuhun tällaiseen tekijään olisi voinut tehdä suhdannepolitiikkaa, niin että työllisyys olisi parantunut? Sellaisia toimenpiteitä ei ole näkynyt. On vain leikattu asuntorahastoja, sopeutetaan valtion budjettiin niin, että vain erityisryhmien asumista tai kohtuuhintaista asumista ei rakennettaisi. Tämä politiikka on ollut todella huonoa, ja se näkyy meillä työttömyytenä ja monen ihmisen kotitaloudessa ja niin sanottuina dynaamisina vaikutuksina negatiiviseen suuntaan. Sen takia talous ei kasva ja kotimainen kulutus ei kasva. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-05-07T19:31:43,2025-05-07T19:37:06,Hyväksytty,1.1 2025_46_236,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen poissa, edustaja Bergbom poissa, edustaja Reijonen poissa, edustaja Eerola poissa, edustaja Kettunen poissa. — Eskelisen juuri sanoin poissa olleeksi, mutta jospa Eskelinen tulisi sieltä nyt kipin kapin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_237,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä lista menikin aika äkkiä ohi. [Puhuja on hengästynyt] Yritetään tasata hengitystä. Arvoisa rouva puhemies! Suomen talouskehitys on ollut huonoa jo pitkän aikaa, ja erityisesti nyt tällä hallituskaudella taantuma on ollut päällä. Julkisen talouden suunnitelma osoittaa, miten heikkoa talouskasvua hallituksen politiikalla saadaan aikaan. Kaksi vuotta olemme esittäneet — ja olisi perusteltua niitä tehdä — nopeavaikutteisia, jopa väliaikaisia, toimenpiteitä kasvun ja työllisyyden matalapaineen kääntämiseksi. Nyt sitten yritetään poukkoilemalla ja hyvin epäoikeudenmukaisella veropolitiikalla saada aikaan näitä elvytystoimia, jotka tulevat kyllä auttamattomasti jälkijunassa ja kohdentuvat monelta osin hyvin epäoikeudenmukaisesti. Suomi velkaantuu EU:n ennätysvauhtia ja on menossa EU:n liiallisen alijäämän menettelyn piiriin. Hallitus on jättämässä tulevalle eduskunnalle ennätyksellisen velkaperinnön. Veroratkaisuiden vaikutukset talouteen ovat monet talousasiantuntijat tyrmänneet, erityisesti epäuskottavan itserahoitusasteen osalta. Lisäksi taas tulevien lisäleikkausten negatiivisia dynaamisia vaikutuksia ei ole huomioitu. Nyt käsittelyssä oleva julkisen talouden suunnitelma on peilikuva hallituksen talouspolitiikasta, ja se ajaa Suomeen ennätysvelkaa, lähes 90 prosentin velkaa bkt:stä. Hallituksen työllisyystavoitteet ovat karanneet jo ajat sitten eivätkä ole toteutumassa miltään osin. Tällä hallituskaudella työllisyys ja työttömyys ovat jäämässä alemmalle tasolle kuin hallituksen aloittaessa kautensa. Työllisyyskehitykseen on luvattu käännettä hallituksen taholta, mutta työllisyystilanne heikkenee edelleen, ja avoimia työpaikkoja on ennätysvähän. Suomalaisten miesten työttömyysaste nousi alkuvuodesta Euroopan maiden korkeimmalle tasolle. Suomen työttömyysaste on OECD-maiden kolmanneksi korkein. Lukuina ilmaistuna työllisten määrä on pudonnut yli 50 000 ja työttömien määrä noussut yli 60 000. Lisäksi hallitus lupasi 100 000 uutta työpaikkaa. Vaikka taloussuhde ei ole suotuisa, se ei selitä poikkeuksellisen heikkoa kehitystä, sillä samaan aikaan EU-maiden työttömyysaste on edelleen historiallisen alhainen ja monissa maissa jopa laskussa. Tästä voi kyllä oikeutetusti arvioida, että todennäköisesti Suomen heikko työllisyyskehitys suurelta osin johtuu hallituksen toimista, epäonnistuneesta kasvupolitiikasta sekä epäonnistuneesta työllisyyspolitiikasta. Olemme esittäneet esimerkiksi nopeavaikutteisia toimenpiteitä ja niitten tuomista jo hallituksen alkukaudella, investointeja, erityisesti rakentamisen ja rakennusteollisuuden puolelle, jossa työllisyysvaikutus alihankintaketjuineen on merkittävä. Hallitus ei ole halunnut kuunnella opposition ehdotuksia, ja nyt olemme tässä tilanteessa. No, sitten Itä-Suomeen. Missähän mahtavat ne toimenpiteet Itä-Suomen hyväksi tässä riihiesityksessä olla? Kun luet tuota toimenpideohjelmaa ja vertaat riihiesitykseen, vaikea sieltä on löytää erityisiä toimenpiteitä, mitä ohjelmaan on kirjoitettu. On muutama pieni tierahoitus ja Savon rata, jotka olivat Väylän listoilla jo aiemminkin — sinänsä hyvä, että ne ovat tulleet rahoituksen piiriin, mutta ne ovat Väylän esityksenä olleet jo aikaisemmin. Lentoliikenteestä ei ota kyllä selvää ollenkaan. Perussuomalainen liikenneministeri puhuu aivan toista kieltä kuin pääministeri maakunnassa liikkuessaan, ja liikenne- ja viestintäministeriltä ei ole tullut esitystä maakuntalentojen jatkorahoituksesta eikä mallista. Myöskään Fingridin osalta ei löydy mainintaa siitä, mitä täällä edustaja Antikainen tänään totesi erityisesti Joroinen—Joensuu-välistä. Uskotaan, että se tulee, ja onhan siihen nyt sentään nimetty Itä-Suomi-lähettiläs, joka ei itsekään tällä hetkellä tiedä toimenkuvaansa. Toivottavasti toimenkuva jossain vaiheessa kirkastuu, kun riihessä puhutaan kumminkin Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmien toimeenpanon käynnistämisestä — mutta en tiedä, millä tavalla ne käynnistyvät ja millä ohjelmalla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-05-07T19:37:35,2025-05-07T19:43:17,Hyväksytty,1.1 2025_46_238,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Piisinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_239,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Teen tässä muutaman noston liikenne- ja viestintäministeriön alalta. Hallituksen investointiohjelmassa osoitetaan perusväylänpitoon 118 miljoonan euron lisämääräraha korjausvelan vähentämiseen vuodelle 2026. Investointiohjelmassa osoitetaan Savon radan nopeuden ja kapasiteetin noston toteutukseen 40,8 miljoonan euron valtuus vuodelle 26 ja vastaavat määrärahat vuosille 26—29. Liikennehankkeiden rahoitusta aikaistetaan yhteensä 190 miljoonalla eurolla vuodelle 2025 eli tälle vuodelle vuosilta 26 ja 27. Henkilöjunaliikenteen käynnistämiseksi Tampereen ja Rauman välillä osoitetaan kahden ja puolen miljoonan euron vuotuinen määräraha vuosina 2027—2029. Lisäksi hallitus käynnistää neuvottelut kaupunkien kanssa maakuntalentojen jatkosta. Arvoisa rouva puhemies! Vaikeista ajoista huolimatta hallitus pitää huolta koko valtakunnan väylistä ja liikenteestä, ja nämähän ovat myös niitä toimia, joilla vahvistetaan työllisyyttä. Kiitos, hallitus ja ministeri Ranne.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-05-07T19:43:20,2025-05-07T19:44:52,Hyväksytty,1.1 2025_46_240,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Norrback poissa. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_241,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Puoliväliriihessä hallitus ilmoitti ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistamisesta. Tämä on aiheuttanut kuohuntaa laajasti, ja minua lähestyi pitkäaikainen pääluottamusmies Itä-Suomesta, ja hän laittoi painavat terveiset seuraavasti: ”Pitkäaikainen pääluottamusmies Pohjois-Karjalasta ihmettelee: Kuten me kaikki tiedämme, perussuomalaisten puolueen alla on valtakunnallinen palkansaajajärjestö Peruspuurtajat. Ja nyt tämä ammattiyhdistysaktiivien puolueosasto on vedonnutkin voimakkaasti hallitukseen ja eritoten perussuomalaisiin saksikäsiministereihin ja kansanedustajiin sanoilla ’älkää poistako ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksujen verovähennysoikeutta’. Onhan tämä nyt todella erikoista seurattavaa, kun puolueen sisältä tulee erittäin voimakkaasti eriäviä lausuntoja kuin mitä julkisuuteen annetaan. [Miko Bergbomin välihuuto] Outoa veivaamista kaikkiaan, vai onko tarkoitus näpäyttää omiakin siinä samassa leikkaushuumassa? Peruspuurtajat toteavat kuitenkin viisaasti, että perussuomalaisten pitäisi puolustaa järjestäytyneitä työmarkkinoita eikä pyrkiä heikentämään tilaisuuden tullen. Perussuomalaiset lähtivät kuitenkin jälleen kokoomuksen tukipuolueeksi ja elinkeinoelämän heittopussiksi heikentämään ammattiyhdistysliikettä sekä näin ollen menettävät yhteytensä omaan kenttäänsä ja tavan kansalaisiin. Kunta- ja aluevaalitulos oli todella näyttävä myrskyvaroitus, josta ei Purra ottanut näköjään mitään opikseen, ja oikeastaan hyvä niin. Ajakoot perussuomalaiset kiville. Sitä tässä mietin, että onko lähihistoriassa ollut jotakin tuttua elementtiä, jota nyt on ilmassa. Siis pakitetaan taaksepäin Sipilän aikaan ja tarkastellaan sen aikaisia tekoja. Sipilä uhrasi sumeilematta perussuomalaisten Jari Lindströmin silloin, ja nyt tässä hetkessä taitaakin olla niin, että Orpo vastaavasti uhraa yhden toisen henkilön, joka on sokaistunut vallanhimolle ja vähät välittää omistaan ja puolueestaan. Onkohan pääluottamusmies osunut oikeaan ihmettelyissään?” Voin todeta, että kyseinen pääluottamusmies on osunut oikeaan ihmettelyssään ja moni muukin duunari, joiden puolella perussuomalaiset ovat väittäneet olevansa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-05-07T19:45:06,2025-05-07T19:47:34,Hyväksytty,1.1 2025_46_242,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Nieminen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_243,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Petteri Orpon hallitus on sopinut julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026—2029. Olemme hallituksessa tehneet linjauksia, jotka eivät ole helppoja mutta joita nykytilanne edellyttää. Meidän on katsottava eteenpäin, rakennettava vahvempaa Suomea, turvallisempaa, vakaampaa, kasvuhaluisempaa yhteiskuntaa. Päätöstemme ytimessä on kaksi keskeistä tavoitetta: Suomen talouskasvun vahvistaminen ja kansallisen turvallisuuden takaaminen. Samalla huolehdimme siitä, että julkinen taloutemme pysyy kestävällä pohjalla nyt ja tulevaisuudessa. Hallitus on sitoutunut siihen, että julkisen talouden alijäämä pysyy alle kolmessa ja puolessa prosentissa suhteessa bruttokansantuotteeseen jo vuonna 2025. Tämä tavoite viestii vastuullisuudesta ja vakaan talouspolitiikan jatkumisesta. Tavoitteena ei ole vain säästö vaan ennen kaikkea uudistaminen ja parempien edellytysten luominen yrittäjyydelle, investoinneille ja työnteolle kaiken sen geopoliittisen jännitteen keskellä, jossa kauppasodat saattavat olla jo osa tulevaisuutta. Tämä hallitus tekee sen, mitä edelliset eivät uskaltaneet. Se vakauttaa julkisen talouden ja luo perustan kestävälle kasvulle. Haluamme antaa vahvan viestin markkinoille ja tuleville sukupolville. Me emme jätä laskua muiden maksettavaksi. Arvoisa rouva puhemies! Verotuksen saralla hallitus on tehnyt merkittäviä linjauksia. Työn verotusta kevennetään noin miljardilla eurolla, mikä parantaa kannustimia työntekoon, tukee ostovoimaa ja lisää työllisyyttä. Samalla yhteisöverokantaa alennetaan 18 prosenttiin, mikä tekee Suomesta entistä houkuttelevamman investointiympäristön ja vahvistaa yritysten kasvun mahdollisuuksia. Me otamme suunnan, jossa aidosti työn tekemisestä ja yrittämisestä palkitaan. Työn verotuksen keventäminen lisää tosiaan ostovoimaa ja kannustaa opiskelemaan ja työllistymään jatkossa Suomessa. Ansiotulojen huippuverojen alentaminen tekee Suomesta houkuttelevamman korkean osaamisen ja investointien näkökulmasta. Ansiotuloverotuksen korkeimpia marginaaliveroasteita lasketaan myös 52 prosenttiin, ja tämä luo selkeyttä ja ennustettavuutta verotukseen ja luo kannustimia myös korkeasti koulutetuille ja asiantuntijatyötä tekeville osaajille. Arvoisa rouva puhemies! Nämä veropoliittiset ratkaisut eivät ole irrallisia toimenpiteitä vaan osa hallituksen kokonaisstrategiaa, jolla pyritään vahvistamaan talouden kestävyyttä ja kasvupohjaa. Niitä täydentävät panostukset puolustukseen: 3,6 miljardin euron lisäys vuoteen 2029 mennessä. Puolustusmenojen nosto on valinta, se on välttämättömyys tässä ajassa. Se on viesti, että Suomi kantaa vastuuta muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Samalla sisäisen turvallisuuden resursseja parannetaan merkittävästi. Panostamme sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen, ja haluamme pitää kansalaiset turvassa rajojemme sisällä ja ylläpitää luottamusta oikeusjärjestelmään. Lisäksi haluamme tukea kasvua. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitusta lisätään merkittävästi. Tavoitteena on nostaa rahoitus 1,2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 30 mennessä. Vuonna 26 t&k-panostukset ovat yhteensä lähes 3,2 miljardia euroa. Hallitus panostaa tulevaisuuteen. Arvoisa puhemies! Lopuksi: Suomi tarvitsee samanaikaisesti sekä vakautta että uudistuksia. Tämä selonteko on vastaus siihen tarpeeseen. Lista on todella kattava, ja se kannattaa myös opposition lukea ajatuksella. Meidän tehtävämme on katsoa yli horisontin. Päätökset, joita teemme nyt, eivät ole hetken ratkaisuja, ne ovat sijoituksia tulevaisuuteen — Suomeen, joka syntyy työstä, hyvinvoinnista ja turvaa meitä kaikkia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-05-07T19:47:44,2025-05-07T19:52:16,Hyväksytty,1.1 2025_46_244,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_245,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Maataloudesta joku sana, mutta sitä ennen liikenteestä, kun se nousi tässä esille. Viikonloppuna Väyläviraston edustaja kertoi, mitenkä itäisestä Suomesta voidaan siirtää kunnossapidon rahoja muualle Suomeen, koska Venäjän tilanteen takia liikennemäärät ovat vähentyneet, mutta hän lupasi kyllä, että turvallisuuden kannalta ihan pahimmat reiät ehkä paikataan. Näin ainakin Väylävirasto suhtautuu meidän puolen Suomeen, niin kuin on koko hallituksen suhtautuminen. Sitten tämä on ihan totta, että niin kuin kaikkien hallituskausien alussa, niin ensimmäisenä ja toisena vuonna panostetaan enempi niihin peruskorjauksiin, niin kuin nytkin, mutta sitten kahdelle viimeiselle vuodelle rahaa juurikaan ei ole. Ongelma on myös se, että ne viime kesänä ajetut kolmen sentin liurut ja luirut sinne pintaan ovat nyt jo ensimmäisen talven jälkeen rikki. Olisi tullut kaikkien kannalta edullisemmaksi ajaa sitä pelkkää hajua sinne, mistä niin paljon on puhuttu. Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousministeri on pitänyt vahvasti oman maakuntansa puolta muun muassa infrahankkeissa, mutta oman hallinnonalansa osalta varsin mittavat vaalilupaukset ovat lunastamatta. Maatalouden kannattavuus heikkenee entisestään, tilojen lopettamisvauhti ei osoita hidastumisen merkkejä, tuotanto keskittyy länteen ja siirtyy pois itäisestä Suomesta. Tukimaksatusten aikataulujen osalta kädet on nostettu pystyyn. Tilojen tarvitsemaan rahoitukseen tai vakuuksiin ei ole välineitä löytynyt. Petoihin ja valkoposkihanhiin liittyvä kansallinen valmistelu junnaa paikallaan ministeriöiden riidellessä keskenään. Perinnebiotooppialat ja luonnonlaitumet ovat hallinnon päätöksillä romahtaneet, eikä elintarvikemarkkinoiden tasapainottaminen ole edennyt puhumattakaan edelleen epäselväksi jäävästä hallituksen linjasta metsäpolitiikassa. Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt useita kyseenalaisia valintoja. Yksi niistä oli se, ettei kumpikaan päähallituspuolueesta uskaltanut ottaa maa- ja metsätalousministerin tehtävää, ja se kyllä näkyy nyt tässä. Niin perussuomalaisille kuin kokoomukselle ja myös KD:lle maatalous onkin ollut vain politiikan tekemisen väline, ei sen kohde. Sitä käytettiin äänien keräämiseen, ja ei ollut aikomustakaan tehdä aitoja toimenpiteitä maatalouden hyväksi. Se on kyllä käynyt tässä kahden vuoden aikana selväksi. Arvoisa puhemies! Hallituskaudesta on alle puolet jäljellä. Täällä nyt ministereitä ei ole enää pitkään aikaan ollut paikalla, mutta kysymys silti ministerille: onko odotettavissa jonkinlainen loppukiri, ja milloin se alkaa? Ja vielä yksi kysymys: miksi hallitusohjelmassa olevaa kilpailulain avaamista ei ole tehty? Ilman kilpailulain avaamista ei ole edes teoreettista mahdollisuutta päästä vaikuttamaan siihen, että tuottajahinnoista voitaisiin puhua avoimesti. On kestämätön tilanne, että viljelijät eivät voi keskustella siitä heille tärkeimmästä asiasta ilman, että siinä on tämmöinen sanktiouhka päällä. Olisi hyvä, että edes tästä hallitusohjelmakirjauksesta saataisiin joitakin tuloksia aikaiseksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-05-07T19:52:19,2025-05-07T19:55:21,Hyväksytty,1.1 2025_46_246,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_247,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan vielä hetken liikennepolitiikasta. Perusväylänpidon lisärahoitus laskee ensi vuonna 80 miljoonaa, ja korjausvelka kasvaa viiteen miljardiin vaalikauden lopussa tämän hallituksen päätöksillä. Orpon hallitus siis siirtää vastuun seuraavalle hallitukselle Liikenne 12 ‑päivityksen myötä. Hallituksen neljän miljardin investointiohjelma paisuu, vaikka ei ole mitään tietoa tai näyttöä, miten hallitus aikoo sen rahoittaa valtion omaisuustuloista. Talouden ennusteet ovat jo nyt synkistyneet muun muassa Trumpin tulliesitysten myötä. Mitään takeita ei ole, että vuonna 2026 valtionyhtiöiden kassasta, osingoista tai osakkeiden myynnistä saisimme mitään järkeviä tuloja. Vaihtoehdot hallituksen investointiohjelman neljän miljardin rahoitukselle ovat velkaantuminen tai näennäinen pikavippi jostain valtion säästöpossusta. Tämä ei ole fiksua taloudenpitoa hallitukselta, joka on tehnyt kehyspäätökset pysyvästä puolittamisesta tulevien hallitusten uusien hankkeiden kehittämisrahoihin talouden tasapainottamiseksi. Arvoisa puhemies! 200 miljoonan osuus tulee jo kehyksessä olevasta rahoituksesta, käytännössä hallituksen julkaisemasta listasta, joka koostuu perusväylänpidon rahoituksella tehtävistä pienistä alueellisista hankkeista, joiden päätösvalta on normaalisti Väylävirastolla, sekä pienistä kehittämishankkeista, joista tehdään varsinaiset budjettipäätökset myöhemmin talousarviokäsittelyn yhteydessä. Osa hankkeista on Väyläviraston Liikenne 12 ‑suunnitelman pohjalta tärkeiksi arvioimia, osassa on hieman riihestä sulle—mulle-ratkaisujen makua, vaikka arvokkaita hankkeita kaikki ovatkin. Kustannustason nousu ja pysyvän rahoituksen riittämättömyys ovat edelleen epätasapainossa huolimatta ministeri Ranteen iloitsemasta tieverkon päällysteiden korjausvelan kasvun hetkellisestä pysähtymisestä. Ilmeisesti näissä investoinneissa on panostettu asfaltin tuoksuun. Arvoisa puhemies! Yksi suosiotaan kovasti kasvattanut työsuhdematkailun muoto on nykyään työsuhdepyöräily, jonka veroedun hallitus poisti riihessään. Hallitus uskoo veroedun poistamisen lisäävän 47 miljoonaa euroa verotuloja vuonna 2026. Vaikka ei uskoisi työsuhdepyörinä matalalla kynnyksellä hankittavien sähköpyörien tukevan kansanterveyttä tai siirtävän työmatkaliikennettä pois auton ratista, niin ainakin polkupyöräkaupan se on pysäyttänyt juuri kesäsesongin alkaessa ja aiheuttanut näin ollen markkinahäiriön, joka ei tue talouskasvua alalla. Hallituksen puoliväliriihi ylipäätään oli hallituksen talouspolitiikan konkurssihakemus. Viimeisetkin velkatavoitteet heitettiin romukoppaan. Velkasuhteen kasvu ei taitu luultavasti edes vuodeksi. Alijäämät jatkavat tarkkailuluokkatasolla niin pitkälle kuin ennusteita riittää. Tärkein syy on hallituksen kasvu- ja työllisyyspolitiikan epäonnistuminen. Ensimmäisen kahden vuoden aikana kasvussa ovat olleet vain työttömyys, konkurssit ja velka. Hallitus laittaakin jälleen kerran pienituloiset ja keskiluokan maksamaan tämän epäonnistuneen talouspolitiikkansa sekä rikkaiden ja yritysten ison veroalen. Arvoisa puhemies! Jos tuntuvaa talouden ja työllisyyden kasvua ei tule, puolustusmenojen kasvattaminen tarkoittaa joko uusia säästöjä, veronkiristyksiä tai velanottoa. Tämä rahoitus tulee toteuttaa oikeudenmukaisesti siten, että maanpuolustustahto ei heikenny esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tai sosiaaliturvan jatkuvilla leikkauksilla. Meidän on syytä joka tapauksessa käydä keskustelua mahdollisista rahoituskeinoista, ja se keskustelu olisi syytä jo aloittaa, sillä valtavien menolisäysten rahoittaminen on jo itsessään suuri ongelma. Vielä suurempi ongelmahan siitä tulee, jos emme edes aloita keskustelua.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-05-07T19:55:28,2025-05-07T20:00:16,Hyväksytty,1.1 2025_46_248,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mehtälä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_249,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä julkisen talouden toimintasuunnitelmassa on hyvä ajatella sitä, mitä hallitus on tehnyt näiden kahden vuoden aikana. Nostan nyt esille kolme meille tärkeää asiaa: polttoaineen hinta, kotimaisen biokaasun kysyntä ja sitten maa- ja metsätalousasiat. Kun hallitus aloitti työnsä, oli lähtökohtana, että lasketaan polttoaineen hintaa, toiseksi edistetään kotimaisen biokaasun kysyntää ja kolmanneksi ei lisätä kustannuksia maa- ja metsätalouteen. No, nyt kun ollaan kaksi vuotta kuljettu ja ollaan suunnittelemassa jatkoa, niin mihin me olemme päätyneet? Ensinnäkin tämän polttoaineen hinnan osalta hallitus päätti luoda jakeluvelvoitteelle epätasaisen nousu-uran, mikä vaikuttaa siten, että vuonna 2028 jakeluvelvoite nousee yhdellä kertaa 37 prosenttia. [Miko Bergbomin välihuuto] Kun uusi hallitus aloittaa, niin on tällainen pommi odottamassa. No, polttoaineen hintaa ei ole laskettu. Tosiasiassa polttoaineen hinta on suhteessa korkeampi kuin kesäkuussa 2022, milloin se oli kalleimmillaan kaksi ja puoli euroa litra. Jos maailmanmarkkinahintoja verrataan tällä hetkellä, niin tämän hetken suhteutettu hinta on 1,20 euroa per litra. No, sitten tähän biokaasuun. Hallitus on päättänyt alentaa uusiutuvien polttoaineiden lisävelvoitetta, mikä heikentää dramaattisesti biokaasun kysyntää, ja samalla vetypolttoaineita ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Siinä mielessä minä ihmettelen tätä, että meillä olisi mahdollisuus tällä hetkellä tuottaa maatiloilla biokaasua, mikä ei vaadi minkäänlaisia ympäristöinvestointeja, ja tämä vaikeuttaa heikentävästi sen kysyntää. Ruotsalainen biokaasuala kiittää. Tällä hetkellä haapavetinen yritys tekee Ruotsiin biokaasulaitoksia kovaa tahtia ja suomalainen kärsii samalla tilanteessa. No, sitten näihin maa- ja metsätalouden asioihin. Tähän jakeluvelvoitteeseen liittyi tämä joustomekanismi, mikä tarkoitti sitä, että maanviljelijä voisi saada tuloja siitä, että tekee toimia, joita katsotaan maankäyttösektorin hyödyksi. No, ainoastaan prosentin verran — vaikka mahdollisuus on viiteen prosenttiin helpostikin — hallitus hyväksyi näitä toimia. Sitten tästä päästään vähän suurempaan ongelmaan: siihen, että viljelijä joutuu tekemään nämä toimenpiteet kaksinkertaisina. Kun normaalitilanteessa me voimme näistä toimista saada yksi yhteen ‑hyödyn, niin viljelijä joutuu tekemään ne tuplaten, ja tätä kerrointa kaksi ei valiokunnassa saatu muutettua, vaikka kovasti yritin perustella. Toinen asia on se, että kun nyt meillä nestekaasua korvataan joissakin teollisissa yrityksissä biokaasulla, niin sama tilanne sielläkin: joutuu tuplamäärän laittamaan biokaasua tähän nestekaasun korvaamiseen. Minusta tämä on terveelle järjelle täysin käsittämätön asia. No, sitten metsätalouspuolelle vielä. Jos siellä tehdään vastaavia toimenpiteitä, hiilensidonnan hyöty joudutaan laskemaan myös tuplana eli kaksinkertaisena työnä, vaikka todellinen vaikutus olisi mitattu ja todennettu. Minusta hallitusohjelma oli erittäin hyvä, ja julkisen talouden suunnitelmakin on hyvä, mutta sitten kun mennään näihin toimenpiteisiin, niin näissä on jotain ihmeellistä. Ei haluta nähdä sitä kokonaisuutta, ja sitten nämä toimet ovat monesti ristiriidassa hallitusohjelman kanssa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-05-07T20:00:30,2025-05-07T20:05:00,Tarkistettu,1.1 2025_46_250,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_46_251,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt on tosiaan käsittelyssä hallituksen välitilinpäätös, niin kuin ainakin oppositio on sen täällä ristinyt. Palautin mieleeni oikein katsomalla, mitä ensimmäisessä eduskuntapuheessani totesin täällä salissa. Käsittelin siinä itse asiassa laajemminkin meidän hyvinvointivaltion, hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta, sitä, kuinka on eletty velaksi, kuinka vaarallista se on ja kuinka yksittäiset leikkaukset aina yksitellen ammutaan alas sillä perusteella, että eihän tämä yksin riitä pelastamaan hyvinvointivaltiota. Totesin myös, että tämä sosialismin syöpä pitää tästä maasta leikata vihdoin irti ja veroja pitää lähteä alentamaan. Nyt jos palataan sinne hallitusohjelmaan, niin sen tavallaan runko rakentui sen varaan, että me ei voida jatkaa tätä velaksi elämistä, sen täytyy loppua. Me ei voida rahoittaa meidän hyvinvointiyhteiskunnan tärkeitä palveluita — peruskoulua, vanhustenhoivaa, sosiaali- ja terveyspalveluita laajemmin, tieverkon kunnossapitoa, Puolustusvoimia, poliisia — velaksi ikuisuuteen. Tilanne on, että olen itse ollut ala-asteella, kun viimeksi Suomi on saanut ylijäämäisen budjetin ja oikeastaan nauttinut pitkäaikaisesta talouskasvusta. Finanssikriisin jälkeen kaikki on ollut poissa, ja sitten ovat valheellisesti päättäjät vuodesta toiseen täällä käytännössä velaksi rahoittaneet kaikkia palveluita ja antaneet lupauksia suomalaisille. Tämän pitää loppua. Sen takia tehtiin merkittävä kuuden miljardin euron säästöohjelma, joka sisälsi hyvin vaikeita päätöksiä. Sen jälkeen, vuosi siitä eteenpäin, tehtiin kolmella miljardilla eurolla lisää toimia, jotta saataisiin taloutta vakautettua, ja nyt ollaan puoliväliriihessä, jossa entisestään haetaan uusia kasvutoimia, joilla saadaan talouskasvua tähän maahan, joilla saadaan pitkällä aikavälillä meidän hyvinvointiyhteiskunnan aivan keskeiset palvelut rahoitettua, koska ilman talouskasvua tämä peli on täysin menetetty. Me tiedetään se, kuinka haastava tilanne maailmalla tällä hetkellä on: on kauppasodan uhkaa, on Venäjän hyökkäys Ukrainaan, on itäraja kiinni. Nämä kaikki yhdessä vaikuttavat merkittävästi meidän talouteen. Nyt jos katsotaan näitä kokonaisuuksia, niin jos me ajatellaan, että meillä on yli yhdeksän miljardin euron sopeutusohjelma ja siihen päälle näitä tehtyjä toimia, niin isossa kuvassa siellä on kyllä kuitenkin löydetty tärkeisiin kohteisiin rahaa. Ajatellaan vaikka peruskoulua, 200 miljoonaa euroa sinne. No, lasten ja nuorten terapiatakuu, mistä viime hallitus paljon puhui, mutta ei pystynyt tekemään sitä: tämä hallitus teki sen. Poliisin määrärahoja lisätään, suojelupoliisin määrärahoja lisätään, Rajavartiolaitoksen rahoja lisätään, Puolustusvoimien rahoja lisätään. Ja mitä verotuksen puolella tehdään? On totta, että kulutusverojen puolelle on tullut korotuksia, mutta toisaalta, jos katsotaan, työn verottamisessa pieni- ja keskituloisten verotusta alennetaan hallituskauden aikana yli 1 200 miljoonalla eurolla eli 1,2 miljardilla eurolla, mikä tulee viimeisenä vuotena olemaan merkittävä vaikutus tavalliselle suomalaiselle palkansaajalle, useita satoja euroja enemmän käteen. No, sitten liikenteen puoli. Tässä maassahan on ollut trendinomaista, oikeastaan se on ollut vähän niin kuin hallitusneuvotteluitten lähtökohta, että bensaveroon korotus. Tämä hallitus ei tehnyt näin, vaan laittoi polttoaineveroon alennuksen ensimmäistä kertaa tietojeni mukaan tässä maassa, koskaan sen historiassa. Kukaan ei ainakaan pystynyt todistamaan, että näin olisi aiemmin toimittu. Eikä siinä vielä kaikki, myös ajoneuvoveron perusveroa laskettiin 50 miljoonalla eurolla. Eikä siinäkään vielä kaikki, 100 miljoonalla eurolla tulee sinne hiilidioksidiveroon alennusta, jota ei muuten vielä ole edes toimeenpantu. Eli autoilun hintaa on pyritty pitämään maltillisena, eikä autoilijaa ole laitettu maksumieheksi, kun julkista taloutta lähdetään vakauttamaan. Tärkeä toimi, joka tukee toisaalta myös tavallista palkansaajaa erityisesti maakunnissa tilanteissa, joissa pitää käyttää sitä autoa kulkeakseen töihin, ja tilanteissa, joissa ei ole varaa esimerkiksi ostaa sitä uudenkarheata sähköautoa tai Teslaa, joka nykyään on itse asiassa myös kielletty — ilmeisesti vasemmistoliiton mielestä niitä ei pitäisi tänne Eurooppaan tulla. Mutta joka tapauksessa merkittäviä toimia. No sitten marginaaliveroista. Ilmeisesti se on nyt ollut se kaikista kamalin asia. Kun puhuin aiemmin siitä, että se sosialismin syöpä pitää tästä maasta leikata irti, niin ajattelen niin, että on se kyllä perin kummallista, jos kaikista suurin kiukku syntyy siitä, että maan suurituloisilta viedään tienatusta eurosta enää vain vähän yli puolet pois. Onko se edes moraalisesti oikein, että yli puolet verotetaan jonkun ihmisen tuloista? Sitäkin sopii kysyä. Niin kuin täällä aiemmin kävi ilmi, IMF taitaa suositella, että 44 pitäisi olla tason. Nyt lasketaan 52:een, eli yli puolet viedään edelleen tienatuista rahoista. Hyvä kysymys — itse pidän sitä ehkä ihan järkevänä toimena. Vastaavan toimenhan ovat tehneet Ruotsin sosiaalidemokraatit, ja Tanskassakin alennettiin aiemmin marginaaliveroja, 2009 muistaakseni. Yhteisöveroalennus: Totean vain sen, että sosiaalidemokraatit ovat tehneet saman ratkaisun ollessaan hallituksessa Jutta Urpilaisen aikana ja keskusta omassa paperissaan esitti viiden prosenttiyksikön laskua yhteisöveroon. Nyt tämä hallitus esitti kahden prosenttiyksikön veronalennusta, ja se on järkevä toimi. Se kyllä sataa meidän koko talouskasvuun, koska kun yritykset pääsevät investoimaan tähän maahan, siitä hyötyvät myös pienyritykset, jotka työskentelevät alihankintaketjussa koko tämän maan elinkeinoelämässä. Nämä toimet vahvistavat talouskasvua. Nämä toimet tukevat sitä, että meillä on hyvinvointiyhteiskunta myös tulevaisuudessa, ja kiitän hallitusta siitä, että näitä ratkaisuja on nyt löytynyt. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-05-07T20:05:12,2025-05-07T20:10:48,Hyväksytty,1.1 2025_46_252,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Piisinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_253,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan tuosta Bergbomin erinomaisesta puheesta, mitä tulee Suomen turvallisuuteen. Poliisille kohdennetaan lisäresursseja harmaan talouden ehkäisyyn, koulupoliisitoimintaan sekä nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaan yhteensä 10,5 miljoonaa euroa vuosittain. Poliisin valmiusyksikön suorituskykyä vahvistetaan nostamalla tähän kohdennettua rahoitusta kehyskaudella siten, että lisäys on noin 5 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja nousee asteittain 8 miljoonaan euroon vuoteen 2029 mennessä. Suojelupoliisin rahoitusta lisätään vuosittain noin 10 miljoonalla eurolla strategisen toimintakyvyn turvaamiseksi. Arvoisa rouva puhemies! Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta hallitus ei leikkaa vaan panostaa lisää suomalaisten ja erityisesti koululaisten ja nuorison kasvatukseen ja turvallisuuteen, ja kiitos tästä kuuluu hallitukselle sekä ministeri Rantaselle. Kun täällä ei taida puheita olla enää minun jälkeeni, niin jatkan tästä seuraavalla: Nimittäin, arvoisa rouva puhemies, oikeusministeriön hallinnonala saa merkittäviä lisäpanostuksia suomalaisten turvallisuuden lisäämiseen niin ikään. Aserikosten rangaistuksia kovennetaan ja ehdottomien vankeusrangaistuksien ennakoidaan tällä tavoin lisääntyvän. Tämän johdosta Rikosseuraamuslaitokselle osoitetaan 8 miljoonaa euroa vuodelle 2026, 19,6 miljoonaa euroa vuodelle 2027 ja 24,1 miljoonaa euroa vuodesta 2028 alkaen. Lisäksi ehdonalaista vapautumista koskevia säännöksiä muutetaan siten, että henkilö voi olla ensikertalainen vain yhden kerran. Lähisuhdeväkivallan sovittelun kieltämiseen kohdennetaan tuomioistuimille ja syyttäjille yhteensä 2,2 miljoonaa euroa vuodessa. Arvoisa rouva puhemies! Vaikka vankien määrä näiden toimenpiteiden kautta epäilemättä lisääntyy jonkun verran, toivon kuitenkin, että tuomioiden koventuminen ja sovittelun kieltäminen omalta osaltaan myös ennaltaehkäisevät väkivaltaa ja rikoksia. Kiitos, hallitus ja ministeri Meri: olette tehneet merkittäviä päätöksiä suomalaisten turvallisuuden eteen, ja myös nämä taloudelliset panostukset ovat tarpeellisia ja perusteltuja.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-05-07T20:10:50,2025-05-07T20:13:37,Hyväksytty,1.1 2025_46_254,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_255,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä kun on käyty keskustelua siitä, millä näitä erilaisia toimia rahoitetaan, niin muistutan siitä, että puoliväliriihen yhteydessä hallitus teki päätöksen, itse asiassa jo kolmatta kertaa, kasvattaa sopeutustoimia kehitysavun puolelle. Eli kehitysapuun tuli jälleen kerran lisäleikkauksia 50 miljoonaa euroa varsinaisen kehitysavun momentille, ja siitä suuri kiitos hallitukselle. Itse asiassa näiden päätösten seurauksena hallituskauden aikana kehitysavusta otetaan jo yli 1 300 miljoonaa euroa. Se on muuten valtava raha, jos ajatellaan, että jos tätä kehitysavun sopeutusta ei tehtäisi, niin mistä otetaan 1 300 miljoonaa. Tätä muuten on kritisoitu demareista, tätä on kritisoitu vihreistä ja vasemmistoliitosta eritoten. No, keskustastakin käytiin jo kertomassa eräässä keskustelussa, että on kauheata, kun kehitysavusta perussuomalaiset leikkaavat. Mutta kysyn: mistä, jos ei sieltä? Sen pitäisi olla ensimmäinen kohde, mistä leikataan, aivan ensimmäinen. Kaiken rahan, joka menee tästä maasta ulos, pitäisi olla ensisijaisesti, ekana, leikkauskohteena lähtökohtaisesti, ja sen jälkeen vasta katsotaan, mitä otetaan kotimaasta, suomalaisilta. Tämän takia onkin tarpeen jatkaa näitä kehitysavun leikkauksia myös seuraavassa hallituksessa, koska me kaikki tiedetään se, että leikkaukset eivät tule tähän jäämään ja sopeutustoimet eivät tule jäämään tähän, joten on syytä katsoa kehitysapua myös seuraavina hallituskausina. Kun kehitysapuun on tosiaan tehty nämä yli miljardin euron leikkaukset, niin eihän se siihen jää. Siellä on tehty myös muita periaatteellisia päätöksiä. Esimerkkinä: jos maa ei ota omia kansalaisiaan vastaan, niin kehitysavun maksattaminen voidaan lopettaa. Tästä esimerkkinä: Somalian maaohjelman keskeyttäminen — erinomainen päätös ministeri Taviolta — aivan ja ainoastaan siitä syystä, että Somalian on ollut kovin vaikea ottaa heidän omia kansalaisiaan vastaan. Sitten lähtivät maaohjelmalta rahat. Ne ovat jäissä sen aikaa, että alkavat omat kansalaiset kiinnostamaan. Tai se, että kehitysapua ei makseta Venäjän liittolaisille, on myöskin erinomainen päätös hallitukselta. Toki nämä ovat myös päätöksiä, joiden olisi pitänyt olla aina, jo ennen tätä hallitusta, voimassa, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, ja nyt se tapahtuu perussuomalaisten vahtivuorolla. Mutta kuten aiemmin sanoin puheessani, niin kun aina yksittäisen leikkauskohteen kritisointi on niin helppoa, niin totean vain, että kun näitä kehitysapuleikkauksia on kritisoitu aika paljon ja nyt me tiedetään, että hallituskauden aikana kumulatiivisesti nämä säästöt ovat yli miljardi euroa, niin se on hyvin iso raha. Mistä se otetaan? Mistä otetaan yli miljardi euroa? Eipä tule heti mieleen kovin helppoja toimia, ei yksinkertaisesti tule. Todella hyvä leikkaus hallitukselta kaiken tämän synkkyyden keskelle.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-05-07T20:13:37,2025-05-07T20:16:22,Hyväksytty,1.1 2025_46_256,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Piisinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_257,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Osana hallitusohjelman mukaista investointiohjelmaa ehdotetaan Kela-korvausten uudistamiseen vuosille 26—27 valtionosuutena yhteensä 102 miljoonaa euroa. Kela-korvauksia voisi saada myös suuhygienistin ja fysioterapeutin suoravastaanotoista sekä hedelmöityshoidoista. Lisäksi yli 65-vuotiaiden Kela-korvauksiin perustuvaan valtakunnalliseen valinnanvapauskokeiluun ehdotetaan vuosille 26—27 valtionosuutena yhteensä 124 miljoonaa euroa. Kyseiseen ikäryhmään kuuluvat pääsisivät yksityisen yleislääkärin vastaanotolle omavastuulla, joka olisi julkisen terveydenhuollon asiakasmaksujen suuruinen. Valinnanvapauskokeilussa on tarkoitus parantaa palveluiden saatavuutta sekä keventää julkisen perusterveydenhuollon kuormitusta. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus tekee hyvää työtä suomalaisten terveyden eteen. Uskon, että kansalaiset ottavat etenkin valinnanvapauskokeilun hyvin vastaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-05-07T20:16:22,2025-05-07T20:17:32,Hyväksytty,1.1 2025_46_258,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_259,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä muutama sana yhteisöverosta, jonka laskua nyt on myös hyvin voimakkaasti kritisoitu sillä perusteella, että se valuu muun muassa pankkisektorilla toimiville yrityksille. Yllätys yllätys, se valuu suomalaisille yrityksille, mukaan lukien pankit, kaikennäköisille yrityksille. Mutta jos me ajatellaan yhteisöveroa, jota siis myös sosiaalidemokraatit ovat laskeneet ja myös keskusta omassa kasvupaperissaan laskisi, niin Suomihan on ollut aika kilpailukykyisessä asemassa siinä: ei se ollut mitenkään suhteellisesti hirveästi heikompi kuin monilla meidän kilpailijamailla. Mutta tässä analyysissä unohdetaan yksi keskeinen asia, nimittäin se, että mehän ollaan käytännössä kuin saari. Täällähän puhuttiin tänään muun muassa, että yhteisöveron lasku valuu Nesteelle. Se oli hyvä huomio, mutta mietitäänpä, että kun Neste viimeksi teki päätöksiä siitä, mihin investointi tehdään, niin hups vaan, sehän meni Rotterdamiin, eikös näin? Totta kai näissä yhtiöissä otetaan huomioon se kustannus, mitä syntyy, kun se tehdas perustetaan Suomeen tai se perustetaan Saksaan tai Ruotsiin tai Tanskaan. Kun ajatellaan vaikka Keski-Euroopan maita, niin eivät ole niin suuret kustannukset logistiikassa, kun ei tarvitse mennä meriteitse vaan voidaan viedä suoraan siellä, joten sen yhteisöveron on ihan syystäkin hyvä olla Suomessa pikkuisen alhaisemmalla tasolla, jotta me ollaan kilpailukykyinen maa suhteessa meidän kilpailijamaihin. Meillä täytyy olla silloin alempi yhteisövero käytännössä. Sitten jos se yhteisövero laskee ja investointien kannattavuuslaskelmat alkavat näyttämään paremmilta ja tänne maahan tehdään investointeja, niin niitä investointeja on silloin tekemässä myös se alihankintaverkosto, jossa on pk-sektorin toimijoita, jotka automaattisesti hyötyvät siitä. Silloinhan se raha joka tapauksessa jää tähän maahan kiertoon. Se menee sitten joko osinkotuloina, sitten se investoidaan johonkin muualle, tai sitten se menee näihin investointeihin, joista pk-sektori hyötyy. Parempi se raha on laittaa sinne markkinoille kiertoon kuin pitää täällä valtion taskussa — ellei lähtöajatus ole se, että valtio osaa käyttää sen rahan tehokkaammin kuin suomalaiset yritykset, suomalaiset työntekijät ja suomalaiset markkinat. Itse luotan tässä tapauksessa suomalaisiin yrityksiin enemmän kuin Suomen valtioon, ja sen takia tervehdin ilolla tätä yhteisöveron laskua. Siitä hyötyy koko suomalainen yrityskenttä. Keskusta on myös voimakkaasti kritisoinut sitä, että pienet yrittäjät ja mikroyrittäjät on täysin unohdettu. En pysty yhtymään tähän kritiikkiin. Jos katsotaan laajasti palautetta, joka on tullut sieltä kentältä, niin oliko esimerkiksi mikroyrittäjät, jotka kiittelivät sitä, että hallitus lähtee tekemään korjaustoimia tähän YEL-uudistukseen, jonka viime hallitus loi katastrofaalisella tavalla ja jossa esimerkiksi yksi mittari on ollut aiemmin liikevaihto. Jatkossa se korjataan niin, että ne YEL-maksut vastaisivat niitä yrittäjien todellisia tuloja. Tämä on fiksua. Toisaalta startup-kentälle 25 vuoden tappioiden vähentämisajan muuttaminen — todella positiivinen uudistus. Ja sitten nämä palkkaverojen laskemiset yhdessä vaikuttavat myös suoraan sinne pk-sektorille, koska moni yrittäjä nostaa myös ihan ansiotuloina sen palkkansa. Eli kyllä näistä hallituksen ratkaisuista hyötyy myös suomalainen pienyrityskenttä yhdessä kaikkien muiden kasvutoimien kanssa, mitä on tehty niin Tesiin, työmarkkinoiden joustavoittamiseen, investointien vauhdittamiseen — paljon, paljon uudistuksia. En lähtisi ihan hirveästi huutelemaan entisen hallituspuolueen edustajina, jos ainoat kasvutoimet ovat olleet elpymispaketti, eli italialaiset ikkunaremontit, ja bensaveron korottaminen. Tässä on vähän enemmän toimia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-05-07T20:17:32,2025-05-07T20:21:10,Hyväksytty,1.1 2025_46_260,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Nieminen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_261,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Palaan vielä tuohon työnteon kannustavuuteen, joka on vakavassa ristiriidassa nykyisen verotusjärjestelmän kanssa. Progressiivinen tuloverotus, joka nostaa marginaaliveroasteen korkeimmillaan yli 50 prosenttiin, ei pelkästään rankaise ahkeruudesta vaan myös vähentää kiinnostusta kouluttautua, tehdä lisätunteja tai ottaa vastaan vaativampia tehtäviä. Yhä useampi korkeasti koulutettu suomalainen, etenkin nuori, suuntaa jo ulkomaille parempien ansaintamahdollisuuksien ja matalamman verotuksen vuoksi. Tämä aivovuoto on todellinen ja vakava uhka paitsi työmarkkinoiden dynamiikalle myös Suomen osaamispohjalle ja kilpailukyvylle. On kestämätöntä, että yhteiskunta panostaa koulutukseen ja hyvinvointiin mutta ei pysty tarjoamaan riittäviä kannustimia pitää osaajat maassa. Hallituksen linjaukset, jotka painottavat työnteon kannustavuutta ja julkisen talouden vakauttamista, ovat oikeansuuntainen vastaus tähän haasteeseen. Tarvitsemme nämä verouudistukset, jotka eivät rankaise työnteosta vaan tosiaan palkitsevat siitä. Samalla on huolehdittava, että julkinen sektori pysyy tehokkaana ja kestävästi rahoitettuna ilman, että työn verotus karkottaa tekijänsä. Yli 50 prosentin verotus ei ole kohtuullista eikä kannustavaa, ja se on selkeä viesti työn ja yrittämisen arvostuksen puutteesta. Jos haluamme, että Suomi houkuttelee osaajia ja pitää kiinni omista kyvyistään, meidän on uskallettava tarkastella myös verotusta uudelta ja rohkealta pohjalta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-05-07T20:21:10,2025-05-07T20:22:47,Hyväksytty,1.1 2025_46_262,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Piisinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_263,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valtiovarainministeriö arvioi talouskasvun olevan 1,3 prosenttia vuonna 2025 ja noin 1,5 prosentin tuntumassa vuosina 26—29. Geopoliittinen epävarmuus ja kauppapoliittiset jännitteet ovat kuitenkin lisänneet huomattavasti epävarmuutta tulevaisuudennäkymiin. Julkisen talouden alijäämä syveni 4,4 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuonna 24. Talouden elpyvä suhdanne ja hallituksen päättämät sopeutustoimet pienentävät alijäämää vuodesta 2025 eli tästä vuodesta lähtien. Julkisen talouden tilaa ovat viimeisen noin 15—17 vuoden ajan heikentäneet väestön ikääntyminen, globaalit kriisit, Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset sekä vaimea kotimainen talouskasvu. Viime vuosina julkista velkaa ovat kasvattaneet myös suuret puolustushankinnat ja korkotason nousu, joka onneksi on nyt lähtenyt laskemaan. Valtiovarainministeriön kansantalousosasto ennustaa julkisyhteisöjen velan suhteessa bkt:hen olevan vuoden 29 lopussa lähes 90 prosenttia, kun se vuonna 2008 oli noin 35 prosenttia. Hallitus on hallitusohjelmassa ja keväällä 2024 päättänyt julkista taloutta yhteensä yhdeksällä miljardilla eurolla vahvistavista toimenpiteistä, joiden toimeenpanoon hallitus on sitoutunut. Julkisiin menoihin ja tuloihin suoraan vaikuttavien toimenpiteiden ohella on tärkeää huolehtia talouden kasvuedellytyksistä. Vahvempi talouskasvu hillitsee julkisen talouden velkaantumista, lisää velkakestävyyttä ja helpottaa väestön ikääntymisestä aiheutuvien menopaineiden sekä toimintaympäristön muutoksen vuoksi kasvavien puolustusmenojen rahoittamista pidemmällä aikavälillä. Hallitus tukee talouskasvua monin jo aiemmin päätetyin toimin, kuten toteuttamalla työllisyyttä lisääviä rakenteellisia uudistuksia, kohdentamalla t&k-rahoituslain mukaiset panostukset talouskasvun edellytyksiä tukeviin kohteisiin sekä toimeenpanemalla määräaikaisen investointiohjelman. Näiden lisäksi hallitus päätti puoliväliriihessään merkittävistä uusista toimista, jotka parantavat työnteon kannustimia, vahvistavat suomalaisten ostovoimaa sekä tukevat investointien ja yrittämisen edellytyksiä. Arvoisa rouva puhemies! Nämä toimet eivät kuitenkaan vielä riitä. Talouden kasvun ennakoidaan pysyvän tulevina vuosikymmeninä vaimeana, kun tuottavuuden kasvu pysyy vaimeana ja työvoiman määrä vähenee. Ennusteeseen pohjautuvan tarkastelun perusteella voidaan päätellä, että Suomen velkasuhteen kehityksen kääntyminen alenevalle uralle ilman lisätoimia on epätodennäköistä. Julkisessa taloudessa on mittava kestävyysvaje ilman tehokkaita toimia, jotka hidastaisivat menojen kasvua tai kasvattaisivat tulopohjaa. Nykyinen kokonaisveroaste ei riitä rahoittamaan menoja tulevaisuudessa. Julkisen talouden tulojen ja menojen välinen pysyvä epätasapaino uhkaa kasvattaa velkaantumisen hallitsemattomaksi pitkällä aikavälillä. Tämän välttämiseksi julkista taloutta tulee vahvistaa rakenteellisin uudistuksin, jotka kohentavat työllisyyttä ja talouskasvua lisäämättä julkisen talouden menoja, ja sitä juuri nyt tehdään. Arvoisa rouva puhemies! Oppositio on pitänyt kovaa meteliä jo päätetyistä uudistuksista ja vastustanut niistä monia kiivaasti, mutta kuten julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025—29 voidaan havaita, toimet ovat olleet välttämättömiä ja niitä tarvitaan vielä lisää. Toivotan hallitukselle ja ennen kaikkea valtiovarainministeri Purralle voimia jatkaa uudistuksia ja erityisesti taloutta ja talouskasvua vahvistavia toimia. Työllisyys ja yrittäjyys on saatava kasvuun. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-05-07T20:22:52,2025-05-07T20:27:32,Hyväksytty,1.1 2025_46_264,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_265,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt on tosiaan tehty hyvin merkittäviä kasvutoimia sekä lähtien jo sieltä hallitusohjelmasta ja viime riihestä että nyt puoliväliriihessä, ja nyt on toisaalta myöskin sitten alennettu yritysten verotusta yhteisöveron puolella, minkä valtiontaloudellinen vaikutus kiistatta on aika merkittävä. Nämä ovat myös semmoisia toimia, mitä julkisuudessa elinkeinoelämän eri tahot ovat hyvin voimakkaasti pyytäneet. Nyt hyvin nöyrästi pyydän, että myös elinkeinoelämä tekee kaikkensa sen eteen, että tähän maahan syntyy investointeja. Päätöksentekijät voivat luoda vain puitteita ja olosuhteita hieman paremmaksi sille, että tässä maassa voi syntyä työtä ja yrittämistä, mutta ei täältä eduskunnasta käsin rakenneta tehtaita, ei täältä eduskunnasta käsin tehdä innovaatioita, vaan ne syntyvät siellä markkinoilla, yrityksissä ja yliopistoissa. Eli nyt kannustan kyllä jokaista isänmaallista yritystä investoimaan ja luomaan kasvulle mahdollisuuksia. Tiedän, että maailmanmarkkinatilanne on haastava, tiedän, että se on riskinottoa, mutta ilman riskiä ei synny voittoa eikä synny kasvua, ja näin se vaan on. Nyt olisi tosi tärkeätä, että myös siellä tehdään kaikki tämän kasvun eteen, koska siinä on muutama pointti: Ensimmäinen on se, että jos me ei saada sitä talouskasvua, niin me ollaan todella suurissa vaikeuksissa. Sen jälkeen joudutaan tekemään huomattavasti ja vielä paljon vaikeampia toimia kuin nyt. Toiseksi siinä on semmoinen negatiivinen puoli, että silloin eritoten vasemmistolaiset toimijat pääsevät sanomaan, että veronalennuksista ei ole mitään hyötyä, vaan päinvastoin ne ovat aiheuttaneet sen, että tähän maahan ei synny talouskasvua. Ette tekään varmaan elinkeinoelämässä sitä halua, ja sen takia nyt kannustan, että nyt jokainen vielä kaivaa itsestään sen, mitä kaivettavissa on siellä yritysten johtoportaissa. Jos mietitään sitä, onko se investointi kannattavaa tehdä Suomeen vai tehdäänkö se jonnekin muualle, niin tehkää se Suomeen. Luottakaa siihen, että tähän maahan kannattaa tehdä investointeja, että tämä säilyy vakaana ympäristönä. Täällä maassa on päätöksentekijöitä, jotka haluavat huolehtia siitä, että teillä on mahdollisimman hyvät puitteet investoida tähän maahan, koska jos me emme saa talouskasvua, kuten totesin, me menetetään meidän hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja ja sitä kautta niin paljon tärkeitä asioita, jotka ovat sekä palkansaajapuolelle että elinkeinoelämän puolelle ja eläkeläisille, lapsille, nuorille, vanhuksille tärkeitä. En usko, että siitä hyötyy sitten kukaan, joten tehkää kaikki, mekin tehdään sitten.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-05-07T20:27:32,2025-05-07T20:30:09,Hyväksytty,1.1 2025_46_266,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Piisinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_46_267,46/2025,2025-05-07,14.00,20.32,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus panostaa vahvasti suomalaisten turvallisuuteen. Puolustusvoimille osoitetaan merkittävä määrä lisää varoja. Hallitus tavoittelee sitä, että Naton laskentatavan mukaiset puolustusmenot nousevat vuoteen 2029 mennessä vähintään kolmeen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Aiemmin päätettyyn tasoon nähden tämä tarkoittaa puolustusmenojen kasvua noin 600 miljoonalla eurolla vuoteen 2028 ja kolmella miljardilla eurolla vuoteen 29. Määrärahojen lisäykset mahdollistavat maavoimien kehittämisen ja Naton puolustussuunnittelun edistämisen. Lisäksi kompensoidaan Ukrainalle luovutettua materiaalia yli 600 miljoonalla eurolla neljän vuoden aikana. Vaikeista taloudellisista ajoista huolimatta hallitus ei tingi Suomen sotilaallisesta maanpuolustuksesta, ja vaikka olemme opposition kanssa täällä monesta asiasta eri mieltä, perusasioiden tulee olla kunnossa, ja niitä ovat itsenäinen Suomi ja vapaa Suomen kansa. Tästä olemme varmasti kaikki yhtä mieltä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2025+6.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-05-07T20:30:09,2025-05-07T20:31:35,Hyväksytty,1.1 2025_47_1,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää paikalla olevalle ministerille kysymyksen, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. On toivottavaa, että kukin kysymys on osoitettu yhdelle paikalla olevalle ministerille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_47_2,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 69/2025 vp,"Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_47_3,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 69/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri, nyt on käynyt niin, että tämä hallitus ei saavuta yhtäkään keskeistä tavoitettaan. Työllisyyttä on hoidettu surkeiten koko Euroopassa, ja hallitus velkaantuu enemmän kuin mikään muu hallitus Suomen historiassa. Näitä epäonnistumisia te olette täällä selitelleet ja, pääministeri, nyt te olette saanut vielä yhden asian lisää seliteltäväksi: Olette nimittäin mainostaneet, että veronkevennyksenne kohdistuvat pieni- ja keskituloisille, mutta tosiasiassa te annatte yli miljardin edestä veronkevennyksiä kaikista rikkaimmille ja kaikista varakkaimmille. Tavallinen ihminen, esimerkiksi opettaja tai insinööri, joutuu tyytymään muutamiin euroihin ja muutamiin kymppeihin. Ministerin tuloluokka saa päätöksillänne sata kertaa enemmän kuin opettaja, ja tämä ei kyllä SDP:n mielestä ole ollenkaan oikein. Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, onko oikein, että pääministerin tuloluokassa oleva hyötyy veronkevennyksistänne yli sata kertaa enemmän kuin opettaja?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.1.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-05-08T16:01:15,2025-05-08T16:02:28,Hyväksytty,1.1 2025_47_4,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 69/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_5,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 69/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun te aloititte tästä kokonaistalouspolitiikasta ja hallituksen toimista, niin silloin pitää aloittaa siitä, missä tilanteessa hallitus aloitti. Me saimme käsiimme vaarallisesti velkaantuneen maan, jossa olivat uudistukset jääneet tekemättä ja jossa talous ei ollut kasvanut 15 vuoteen. [Timo Harakka: Ennätystyöllisyys!] Me lähdettiin tekemään määrätietoista korjaustyötä, laittamaan perustaa kuntoon, luomaan edellytyksiä kasvulle ja työllisyydelle, ja ne me olemme totta vie tehneet. Meitä haastaa se, että maailmantalous ei kasva ja Euroopan talous ja meidän päämarkkinat ovat erittäin vaikeassa tilanteessa johtuen Venäjän hyökkäyssodasta. Tässä tilanteessa meidän vaikeudet ovat edelleen olemassa, mutta se politiikka, mitä me olemme tehneet, johtaa parempaan ja tulevaan vahvempaan talouden kasvuun. Mitä veropolitiikkaan tulee, niin suurin osa veronkevennyksistä kohdistuu pieni- ja keskituloisille [Välihuutoja vasemmalta] — suurin osa. 650 miljoonaa nyt tästä viimeisen noin miljardin paketista plus sata miljoonaa lapsiperheille, eli suurin osa pieni- ja keskituloisille. [Puhemies koputtaa] Mutta samaan aikaan me korjaamme sen, että meidän mielestämme ei ole oikein, että kukaan tässä maassa maksaa 60:tä prosenttia lisäansioistaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-05-08T16:02:30,2025-05-08T16:03:45,Hyväksytty,1.1 2025_47_6,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 69/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_7,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 69/2025 vp,"Puhemies, arvoisa pääministeri! Hallitus, käydäänpä nyt läpi, mitä ihan oikeasti tapahtuu: Te jätätte kertomatta, että näiden teidän veronkevennysten lisäksi te teette kostoveron järjestäytyneille palkansaajille ja poistatte muun muassa työhuonevähennyksen. Nämä toimet kurittavat muun muassa opettajia, kirjailijoita ja yksinyrittäjiä. Te rankaisette ahkeria, työtä tekeviä ihmisiä. Jo nämä toimet syövät monen veronkevennyksen, mutta mikä sieltä kulman takaa kurkistaa? Sieltä kulman takaa kurkistaa hallituksen surkeasta työllisyyspolitiikasta johtuva työttömyysvakuutusmaksujen korotuspommi. [Vasemmalta: Ohhoh!] Tämän seurauksena tavallinen suomalainen häviää ja veronkevennyksestä lopulta hyötyvät vain yli 100 000 euroa vuodessa tienaavat. Ministeri Purra, miten tässä näin kävi, että merkittävä osa palkansaajista jää ensi vuonna jopa pakkasen puolelle samaan aikaan kun teidän veronkevennyksistä hyötyvät eniten yli 100 000 vuodessa tienaavat?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.1.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-05-08T16:03:54,2025-05-08T16:05:03,Hyväksytty,1.1 2025_47_8,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 69/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_9,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 69/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensin täytyy korjata tämä opposition jatkuvasti välittämä valhe, jota myös eilen täällä kuuntelin, [Välihuutoja vasemmalta — Oikealta: Kuunnelkaa!] että työttömyyden kasvu Suomessa, talouden vaikea suhdanne, Venäjän rajan sulkeutuminen ja ylipäätänsä tästä koko tilanteesta aiheutuvat työllisyyden heikentyminen ja työttömyyden kasvu olisivat hallituksen toimien syytä. Työministeri voi varmasti tarkemmin vastata näihin yksityiskohtiin. Me olemme tehneet myös sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat esimerkiksi julkisella sektorilla aiheuttaneet irtisanomisia — tästä voimme olla samaa mieltä — mutta se yleinen talouden kasvun puute ja tämä heikkous, joka meillä reaalitaloudessa on ollut, eivät ole hallituksen toimien syytä. [Timo Harakka: Vielä ehditte pyytää anteeksi!] Työttömyysvakuutusmaksut välillä nousevat ja välillä laskevat, todellakin sen mukaan, millaista työllisyyskehitys on ollut. Tämä massiivinen veroale, jonka me kykenemme tässä tilanteessa tekemään velkaa lisäämättä ja jolle me olemme löytäneet rahoituksen, [Välihuutoja vasemmalta] hyödyttää työntekijöitä kaikilla tulotasoilla. Se on työhön ja yrittämiseen kohdistuva erittäin merkittävä veroale. [Vasemmalta: Te puhutte valheesta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-05-08T16:05:03,2025-05-08T16:06:15,Hyväksytty,1.1 2025_47_10,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 69/2025 vp,"Kiitoksia. — Muistutan niin ministeriä kuin edustajia, että me vältämme tässä salissa v-sanan käyttöä ja käytämme muita ilmaisuja. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_11,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 69/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, te olette kyllä nyt useamman selityksen velkaa. Siis todella sinne kaikista suurituloisimmille te olette jakamassa sata kertaa isommat veronkevennykset euromääräisesti kuin esimerkiksi sille tavalliselle opettajalle, järjestäytyneille opettajille, joiden kimppuun te olette nyt hyökkäämässä tällä ammattiyhdistysmaksun verovähennyksen poistamisella. Kolmatta miljardia jaatte uusia veronkevennyksiä, mutta siitä huolimatta moni tavallinen palkansaaja on tilanteessa, jossa he joutuvat tämän teidän epäonnistuneen työllisyyspolitiikan johdosta maksamaan ensi vuonna enemmän verorasitusta. Vähemmän jää rahaa käteen. Mutta kaikista suurin pommi, arvoisa pääministeri, on se, että kun te neljä vuotta arvostelitte edellistä hallitusta liian isosta velkaantumisesta — huolimatta koronasta, huolimatta energiakriisistä — niin nyt teidän johdolla tuotte eduskuntaan esityksen, [Puhemies: Ja kysymys!] jossa te esitätte enemmän velkaa. Pääministeri, miten on mahdollista, [Puhemies koputtaa] että kaiken tämän jälkeen te esitätte enemmän velkaa kuin teidän haukkumanne edellinen hallitus?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-05-08T16:06:30,2025-05-08T16:07:55,Hyväksytty,1.1 2025_47_12,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 69/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän edustajia kunnioittamaan minuutin aikarajaa. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_13,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 69/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aika moni muu on havainnut sen, että tämä maailma on edelleenkin ympärillämme aika sekaisin. Se ero viime hallituksen toimintaan oli se, että viime hallitus käytti miljardeja rahaa ja lisäsi miljardeilla pysyviä menoja tekemättä samaan aikaan uudistuksia, joilla oltaisiin saatu kasvua aikaan ja työllisyyttä, [Välihuutoja vasemmalta] ja se on se suuri ero. Tämä on se suuri ero. Me teemme samaan aikaan välttämättömiä sopeutustoimia jo kymmenellä miljardilla, mutta samaan aikaan me teemme massiivisen määrän kasvuun, työllisyyteen tähtääviä uudistuksia, joista Suomessa on haaveiltu, mutta nyt niitä tehdään. [Välihuutoja vasemmalta] Ja tavoitteena on vain ja ainoastaan se, että suomalaisilla on töitä, että yrittäjä uskaltaa yrittää, että yrittäjä uskaltaa investoida, palkata ihmisiä, ja kun ihmisillä on töitä, niin ihmisillä on palkkatuloja. Nyt ihmisten ostovoima kasvaa. Se kasvaa palkankorotusten ansiosta, matalampien korkojen ansiosta ja hallituksen veroratkaisujen ansiosta, ja näillä me haemme seuraavaa vaihdetta hallituksen tähän kauteen, ja se on kasvun ja tulevaisuuden rakentamisen aika. Me uskomme, että se tehdään suomalaisten työllä, yrittäjien yrittämisellä, suomalaisten kuluttamisella, palveluiden kysynnällä. Vain tällä se menee, [Puhemies koputtaa] ja tämä on se ero. Tätä te ette ymmärrä. Te uskotte julkiseen sektoriin, julkiseen rahankäyttöön, [Puhemies koputtaa] me uskomme yksityiseen sektoriin [Puhemies: Pääministeri!] ja ihmisten työntekoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-05-08T16:07:57,2025-05-08T16:09:18,Hyväksytty,1.1 2025_47_14,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 69/2025 vp,"Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_15,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 69/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Puoliväliriihen suurin virhe ja se suurin ongelma on se, että te valitsitte keskiluokan, keskituloisten ja pienyrittäjien ja pk-sektorin sijaan Suomen suurimmat yritykset ja kaikista suurimmat tulot omaavat suomalaiset. Te teitte sen valinnan, ja te teitte sen valinnan velalla. Tämä on se suurin ongelma. Erityisesti teidän hampaissanne ovat henkilöyhtiöiden kautta yrittävät: toiminimellä, avoimella yhtiöllä, kommandiittiyhtiöllä yrittävät. Heidän verorasituksensa pysyy nyt korkeampana kuin isojen osakeyhtiöitten, kuten vaikkapa Nesteen, verotus — hieno yhtiö Nestekin, mutta minä itse tukisin kyllä toiminimiyrittäjiä mieluummin kuin suurimpia suomalaisia valtionyhtiöitä. Toinen ryhmä ovat opettajat, jotka ovat teidän hampaissanne: opettaja, joka on käyttänyt työhuonevähennystä hyväkseen, opettaja, joka on ostanut työsuhdepyörän, ja muut keskiluokkaiset työsuhdepyörän käyttäjät. Heidän verotuksensa on kiristymässä tässä teidän toiminnassanne, ja te kehotatte heitä vielä eroamaan ammattiliitosta. Mutta kysyn nyt, puhemies, pääministeriltä: miksi ette kohdistaneet marginaaliverojen alennuksia keskituloisille, ja miksi te alennatte [Puhemies koputtaa] yleisesti yhteisöveroa, ette tee siihen rakenteellista muutosta, [Puhemies koputtaa] kuten vaikkapa Risto Murto esitti ja keskustakin on esittänyt Viron veromalleja?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.1.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-05-08T16:09:18,2025-05-08T16:10:37,Hyväksytty,1.1 2025_47_16,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 69/2025 vp,"Kiitoksia. Aika on käytetty. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_17,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 69/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aloitetaan siitä, että kun te nyt moititte tästä kahden prosentin yhteisöveron laskusta, jolla houkutellaan investointeja, niin te itse esititte sen laskua 15 prosenttiin. Tämä on oivallinen esimerkki siitä, että oppositiossa puheet ja teot, erityisesti tässä tapauksessa puheet, ovat täysin ristiriidassa keskenään. Ja mitä sitten tulee pienyrityksiin, niin yrittämisen kannalta aivan oleellista on se, että meillä on alhaiset verokannat ja ennustettava toimintaympäristö. Sitä me teemme tällä hetkellä. Yhteisöveron lasku on yrittämisen verotusta, ansiotuloverotus on pienyrittäjille, pk-yrittäjille aivan oleellinen vero ja sen alentaminen, ylimpien marginaalien alentaminen, on aivan oleellinen kannustin yrittäjille. Kannattaa mennä juttelemaan vaikka siellä kotiseudulla pk-yrittäjien kanssa, niin saatte tähän varmasti vahvistusta. Me ollaan tehty myöskin meidän riihipäätöksen yhteydessä lukemattomia muita toimia, joilla muun muassa pienyrittäjien eläkekysymyksiin haetaan parannusta ja moniin, moniin muihin asioihin. Otetaan vielä sekin, että startup-kenttä on ollut erittäin tyytyväinen hallituksen päätöksiin, pk-yrityskenttä [Puhemies koputtaa] ja Suomen Yrittäjät ovat kiittäneet näitä, mutta myöskin se meille tärkeä teollisuus on ollut näihin ratkaisuihin [Puhemies koputtaa] erittäin tyytyväinen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-05-08T16:10:37,2025-05-08T16:11:54,Hyväksytty,1.1 2025_47_18,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 69/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_19,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 69/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Te, pääministeri, neuvoitte, että kannattaa mennä juttelemaan yrittäjien kanssa. Minä olen yrittäjä — ei tarvitse mennä erikseen juttelemaan yrittäjien kanssa. Valtiovarainministeri Purra, te sanoitte eilen, että veronkevennysten myötä lisääntynyt kysyntä tukee kansantaloutta. Ihmettelen vain, miksi se kysynnän lisääminen kiinnostaa hallitusta ilmeisesti vain silloin kun kevennetään suurituloisten verotusta, mutta ei silloin kun kyse on pienituloisten kysynnästä. Te kevennätte suurituloisten verotusta merkittävästi, mutta samalla leikkaatte pienituloisten käteen jäävää tuloa, vaikka todennäköisimmin se pienituloisen käteen jäävä euro menee kotimaiseen kysyntään, kun se suurituloisen käteen jäävä euro voi mennä säästöihin tai ulkomaille. Miksi teille on tärkeää edistää kysyntää vain keventämällä suurituloisten verotusta, eikä huolehtimalla siitä, että pienituloisilla jää käteen enemmän?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.1.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-05-08T16:11:55,2025-05-08T16:12:56,Hyväksytty,1.1 2025_47_20,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 69/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_21,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 69/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jos katsotaan näiden meidän erittäin merkittävien veronalennusten fiskaalisia kustannuksia, niin pieni- ja keskituloisille tällä hallituskaudella — painotetusti pieni- ja keskituloisille — tehdään 3,6-kertaiset veronalennukset suhteutettuna tähän ylimpien marginaalien laskuun. Jos sitten katsotaan edes maltillisia dynaamisia vaikutuksia, niin puhutaan jo kymmenkertaisesta määrästä, ja se johtuu siitä, että näiden ylimpien marginaalien laskemisen uskotaan olevan ainakin osittain itsensä rahoittava, niin akateemisen kirjallisuuden, kansainvälisen vertailun — Ruotsissa sosiaalidemokraattien toimesta tällainen uskallettiin tehdä — kuin toisaalta myös valtiovarainministeriön virkamiesarvion mukaan. On aivan selvää, että merkittävistä veronalennuksistamme, eli 1,25 miljardia pieni- ja keskituloisille ja lapsiperheille, lapsikorotusta tukemaan, niin monilapsisille kahden vanhemman perheille kuin erityisesti yksinhuoltajaperheille... Nämä ovat erittäin merkittäviä asioita, ja en edelleenkään ymmärrä, miksi oppositio vastustaa veronkevennyksiä, [Puhemies koputtaa] joita te olette itsekin kasvutoimissa meille esittäneet. Me teemme nyt vain hieman suuremmat kuin te esititte. [Välihuutoja vasemmalta]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-05-08T16:12:59,2025-05-08T16:14:17,Hyväksytty,1.1 2025_47_22,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 69/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Gebhard, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_23,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Elisa,Gebhard,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 69/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän nyt vaikuttaa siltä, että hallituksen tavoite ei ollenkaan ole sopeuttaa julkista taloutta, vaan hallituksen tavoite on pikemminkin toteuttaa tulonsiirtoja kaikista rikkaimmille ihmisille. Mikään muu ei selitä sitä, että vielä hetki sitten hallituksen mielestä oli pakko leikata pienituloisilta, oli pakko leikata ihmisten hoitoonpääsystä ja kotihoidosta. Pääministeri Orpo, onko tämä painotus nyt teidän mielestä reilu? Olisiko voinut olla tavallisten ihmisten vuoro?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.1.aspx,fi,Elisa Gebhard,1488,2025-05-08T16:14:17,2025-05-08T16:14:54,Hyväksytty,1.1 2025_47_24,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 69/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_25,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 69/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edelleen siis noin puolentoista miljardin veronkevennyksistä 1,25 miljardia suunnataan pieni- ja keskituloisille [Miapetra Kumpula-Natri: Paljonko per henkilö?] ja lapsiperheille. Pienituloiset maksavat muutenkin paljon vähemmän veroja, ja siksi tämä silloin hyödyttää keskituloisia. Ja on erittäin tärkeää myöskin se, että maailman korkeinta progressiota, kireintä progressiota, kevennetään. On aivan oleellista, että tämä maa on myöskin sellainen, että täällä kannattaa opiskella, täällä kannattaa yrittää, täällä kannattaa ponnistella, että siitä saa palkinnon. Ja se, mikä erottaa vasemmiston ajattelun meistä, on se, kun kysyjä kysyy tulonsiirrosta, jos verotusta kevennetään. Se on vasemmistolaista ajattelua. Meille ne ovat ihmisten rahoja, ne ovat yritysten rahoja, joista me haluamme ottaa mahdollisimman vähän. Se ei ole tulonsiirto. Me jätetään siitä enemmän käyttöön, enemmän kulutukseen, jotta perhe [Juho Eerola: Voi pitää omat rahansa!] pärjää paremmin, jotta yrittäjä voi investoida.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-05-08T16:14:54,2025-05-08T16:16:02,Hyväksytty,1.1 2025_47_26,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 69/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_27,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 69/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä isossa kuvassa hallitus on tehnyt politiikassaan arvovalinnan, joka on päivänselvä: köyhiltä otetaan ja rikkaille annetaan. Mutta lisäksi, hallitus, te olette tehneet veropolitiikassanne silmänkääntötempun. Tavoite on saada ihmiset eroamaan ammattiliitoista ja siten laskea järjestäytymisastetta. Tästä on olemassa myös lukuja. Esimerkiksi Ilta-Sanomat raportoi huhtikuussa, että hallituksen päätösten jälkeen pienituloisen verotus kevenee nolla euroa — siis nolla euroa — sen jälkeen, kun ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poisto huomioidaan. Kokoomus paljasti kyllä korttinsa myös ihan itse kampanjassa, jossa te teitte numeroilla selväksi, että rahaa jää jatkossa enemmän käteen, jos luopuu liiton jäsenyydestä. Pääministeri Orpo, olisiko vihdoin aika myöntää, että kampanja ei ollut epäonnistunutta viestintää vaan täsmällinen kuvaus hallituksen tavoitteesta, joka on laskea järjestäytymisastetta mahdollisimman alas ja laittaa ay-liike polvilleen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.1.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-05-08T16:16:02,2025-05-08T16:17:10,Hyväksytty,1.1 2025_47_28,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 69/2025 vp,"Kiitoksia.— Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_29,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 69/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tuo oli puolueen tekemä yksi somekuva, jolla haluttiin vastata siihen toiseen väitteeseen, joka opposition suunnasta oli esitetty, että ei jää käteen kuin roposia sen jälkeen, jos tämä verovähennysoikeus poistuu. Se ei pidä paikkaansa. [Välihuutoja vasemmalta] Mitä tulee palkansaajaliikkeeseen, se on oleellinen osa suomalaista yhteiskuntaa, jolla on merkittävä historia hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa ja myös tulevaisuudessa. Palkansaajaliikkeellä on tärkeä tehtävä suomalaisen työelämän kehittämisessä, ja niin on myöskin jatkossa. Mutta veropolitiikka on toinen asia. Me haluamme, että se verokanta on alempi ja ihmiselle jää enemmän käteen. Hän voi itse päättää, liittyykö hän liittoon vai ei liity, mutta käteen jää enemmän, voi tehdä itse valinnan. [Sinuhe Wallinheimo: Valinnanvapaus!] Mutta palkansaajaliike tekee arvokasta työtä, ja tämä ei ole maalaamanne kaltainen operaatio. [Välihuutoja vasemmalta]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-05-08T16:17:10,2025-05-08T16:18:07,Hyväksytty,1.1 2025_47_30,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys SKT 70/2025 vp,"Edustaja Vestman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_47_31,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys SKT 70/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jokaisen suomalaisen tulee saada pitää entistä suurempi osuus omasta palkastaan, työnsä hedelmistä, itsellään. Orpon hallitus keventää pieni- ja keskituloisten verotusta yli miljardilla, ja kaikkiaan työn verotusta yli puolellatoista miljardilla. Tämä on historiallinen työnteon kunnianpalautus. Ahkeruudesta palkitaan. Keskituloisella liittoon kuuluvalla opettajapariskunnalla, jolla on kaksi alaikäistä lasta, jää tämän kauden lopussa yli tonni vuodessa enemmän käteen kuin Marinin hallituksen lopettaessa, siis yli tonni enemmän käteen. SDP on kutsunut näitä satojen eurojen kevennyksiä murusiksi. [Miapetra Kumpula-Natri: Veronmaksajain Keskusliitto!] Vain keskituloisen arjesta vieraantunut voi pitää satoja euroja murusina. Ministeri Purra, voitteko selventää oppositiolle, kumpi on enemmän, hallituksen 1 100 miljoonan euron kevennykset pieni- ja keskituloisten palkkaveroon vai SDP:n esittämä 500 miljoonan euron kevennys? [Mauri Peltokangas: Juuri näin!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.2.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2025-05-08T16:18:12,2025-05-08T16:19:21,Hyväksytty,1.1 2025_47_32,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys SKT 70/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_33,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys SKT 70/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Erinomaiseen kysymykseen hyvin yksinkertainen vastaus: hallitus keventää pieni- ja keskituloisen verotusta selvästi enemmän kuin mitä sosiaalidemokraatit edes oppositiossa vaihtoehdossaan meille tarjoilivat. [Oikealta: Ohhoh!] Tämä on totta, ja tiedän, että sitä ei saa kutsua sanalla, jonka vahingossa tuossa ensimmäisessä vastauksessani sanoin, mutta me pyrimme nimenomaan tuomaan esille tätä tosiasiaa, johon me olemme panostaneet. Paitsi että tämä hallitus korjaa julkista taloutta, me tavoittelemme velkasuhteen vakauttamista tässä vaikeassa tilanteessa, jossa talouskasvua ei juuri ole. Onneksi nyt näyttää paremmalta. Samaan aikaan me olemme tehneet kymmenen miljardin kokonaisuuden, jossa on sekä leikkauksia, säästöjä että veronkorotuksia ja rakenteellisia uudistuksia. Ja nyt me kykenemme tekemään erittäin merkittävän työhön ja yrittämiseen kohdistuvan veronalennuksen, joka tukee nimenomaan kulutuskysyntää. Se tukee sitä, että tässä maassa voitaisiin tehdä enemmän työtunteja niin, että ihmiselle jää hänen omasta rahastaan enemmän käteen. [Puhemies koputtaa] Tälle hallitukselle tämä ei ole kielteinen asia, vaan se on erittäin positiivinen asia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-05-08T16:19:21,2025-05-08T16:20:39,Hyväksytty,1.1 2025_47_34,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys SKT 70/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_35,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys SKT 70/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen veronkevennystarinassa pieni- ja keskituloisille palkansaajille on nyt vain sellainen ongelma, [Oikealta: Ei ole!] että siinä ei oteta huomioon sitä, mitä toisella kädellä otetaan pois. [Vasemmalta: Juuri näin!] Ay-jäsenmaksun vähennyksen poisto, työhuonevähennyksen poisto ja nyt sitten se ennätystyöllisyyden sulaminen, mikä tämän hallituksen aikana tapahtui, josta tuli ennätystyöttömyys, ja sen tuoma työttömyysvakuutusmaksujen korotus käytännössä vievät sen pieni- ja keskituloisten veronkevennyksen, mitä te nyt hehkutatte, kokonaan pois. No, sen sijaan sitten tarjoatte vaihtoehtoisesti yhteisöveron alennusta, joka on tunnetusti, tutkitustikin kohtalaisen heikko kasvutoimi. Miksi ette voisi esimerkiksi tätä toimea nyt muuttaa ja siirtää sitä vielä enemmän keskituloisten ja pienituloisten hyväksi ja kenties ehkä nostaa vielä kotitalousvähennystä, jolla tutkitusti saataisiin hyvinkin nopeasti kasvuvaikutuksia erityisesti pienyrityksille, rakennusalalle ja niin edelleen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.2.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-05-08T16:20:39,2025-05-08T16:21:52,Hyväksytty,1.1 2025_47_36,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys SKT 70/2025 vp,Ministeri Purra., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_37,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys SKT 70/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minulle ei ole tähän päivään mennessä selvää, mikä se sosiaalidemokraattien linja varsinaisesti on. [Vasemmalta: Ei tietenkään!] Vaihdellen ennen vaaleja te lupasitte kovasti veronalennuksia — nyt te vastustatte niitä veronalennuksia. Me teemme pieni- ja keskituloisille paljon suuremman veronalennuksen kuin mitä te esitätte — [Miapetra Kumpula-Natri: Per henkilö!] te vastustatte myös sitä. Me teemme kasvutoimena — me olimme kasvuriihessä, josta haettiin kasvutoimia — ylimpien marginaalien laskemisen samaan kuin se on esimerkiksi Ruotsissa, ja vielä se jää huomattavasti korkeammalle kuin monessa muussa verrokkimaassamme. Tämä tulee itse rahoittamaan itsensä ainakin osittain. Me teemme yhteisöveron alennuksen vuodesta 27 alkaen, joka tulee tukemaan investointien saamista Suomeen, yritysten kasvua, työpaikkojen ja työllisyyden lisääntymistä. [Timo Harakka: Seuraavaan hallitukseen!] Tässä maailmanajassa, jossa me elämme kauppasodan uhan, tullien uhan alla, meillä on Venäjä naapurissa, Ukrainassa käydään sotaa, maassa ei ole ollut reaalista talouskasvua 18 vuoteen. Sieltä on helppo huudella. Tämä hallitus kantaa vastuuta vaikeassa talouden tilanteessa, ja siitä huolimatta me kykenimme tähän kasvupakettiin, joka selvästi [Puhemies koputtaa] löi teidät ällikällä. [Miapetra Kumpula-Natri: Ei ole näkynyt sitä kasvua vielä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-05-08T16:21:55,2025-05-08T16:23:12,Hyväksytty,1.1 2025_47_38,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys SKT 70/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_39,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys SKT 70/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minä itse asiassa uskon, että toisenlaisissa olosuhteissa, toisenlaisella hallituskokoonpanolla, toisenlaisessa politiikan kokonaisuudessa jopa ylimpien tuloluokkien marginaaliveron alentaminen voisi olla ihan suosittu ja ymmärretty toimenpide. Haaste on siinä, että tämän kauden aikana te olette rajusti kepittäneet pienituloisia ja kylväneet eriarvoisuutta, eripuraisuutta ja epäluottamusta tähän yhteiskuntaan. Sellaisen jatkeena tämä yhdistettynä sellaisiin toimenpiteisiin, kuten yhteisöveron alennus, jolla ei ole odotettavissa mitään kummempia kasvubuustauksia, näyttäytyy epäreilulta, ja se on se, mikä lyö ihmiset ällikällä. Tästä olisin kysynyt: minkälaisia dynaamisia vaikutuksia olette arvioineet tälle kylvämällenne epäluottamukselle ja epätoivolle suomalaisissa, muita kuin ne, mitä nähdään joidenkin hallituspuolueiden kannatuksessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.2.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-05-08T16:23:12,2025-05-08T16:24:17,Hyväksytty,1.1 2025_47_40,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys SKT 70/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_41,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys SKT 70/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on se, että meillä on tulevaisuudessa kestävästi rahoitettu julkinen talous, että meidän suomalaisten ostovoima kasvaa, että meidän suomalaisten työllisyys vahvistuu. [Keskeltä: Miksi niin paljon velkaa?] Tässä maailman epävarmuudessa, missä nyt eletään — hankalassa suhdanteessa, sotien ja epävarmuuksien keskellä — hallitus tekee erittäin vaikeita ja pitkäkantoisia ratkaisuja, rakenteellisia uudistuksia, myöskin niitä välttämättömiä julkisen talouden säästöjä. [Antti Kurvisen välihuuto] Uudistamme sosiaaliturvaa. Huomenna julkistetaan ensi vaihe sosiaaliturvauudistuksesta yleistukimallilla. Mutta nämä kasvutoimet ovat ihan välttämättömiä, jotta lähes kaksi vuosikymmentä jatkunut onnettoman hitaan kasvun aika voitaisiin Suomessa kääntää ja saada lisää verotuloja, joilla rahoitetaan hyvinvointia, voitaisiin saada kasvua, joka rahoittaa meidän hyvinvointiamme. Tämä on se tarina, jota hallitus vie eteenpäin. Tämä on se vahva lupaus suomalaisille siitä, että me haluamme, että tämä maa on maailman onnellisin hyvinvointiyhteiskunta myöskin huomenna. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-05-08T16:24:25,2025-05-08T16:25:23,Hyväksytty,1.1 2025_47_42,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lapsiperheiden veronkevennyksistä (Onni Rostila ps)>>>Suullinen kysymys SKT 71/2025 vp,"Edustaja Rostila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_47_43,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Onni,Rostila,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys lapsiperheiden veronkevennyksistä (Onni Rostila ps)>>>Suullinen kysymys SKT 71/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tiedämme, ilman työtä ei synny hyvinvointia [Timo Harakan välihuuto] ja ilman lapsia edessä häämöttää suomalaisten sukupuutto. [Timo Harakka: Te todella tiedätte!] Työssäkäyvät vanhemmat kannattelevat tätä maata joka päivä kolmessa vuorossa: työpaikoilla, kodeissa ja vapaa-ajallaan. Heidän panoksensa Suomelle on korvaamaton. Tämä hallitus ensin palautti ja nyt kaksinkertaistaa lapsiperheiden verovähennyksen. [Oikealta: Kyllä, kyllä!] Kaksilapsiselle perheelle tämä tarkoittaa 420 euroa ja kolmelapsiselle perheelle 630 euroa vuodessa. [Juho Eerola: Onko nämä murusia?] Hallituksen aloittaessa vähennys oli tasan nolla euroa. Suunta on nyt oikea ja perussuomalaisten pitkän linjan mukainen. Kysynkin työministeriltä: millaisia kannustinvaikutuksia lapsivähennyksellä on?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.3.aspx,fi,Onni Rostila,1500,2025-05-08T16:25:23,2025-05-08T16:26:18,Hyväksytty,1.1 2025_47_44,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lapsiperheiden veronkevennyksistä (Onni Rostila ps)>>>Suullinen kysymys SKT 71/2025 vp,"Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_45,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys lapsiperheiden veronkevennyksistä (Onni Rostila ps)>>>Suullinen kysymys SKT 71/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Ja kiitoksia erittäin hyvästä kysymyksestä. Hallituksen politiikka tukee tällä hetkellä vahvasti kaikkien palkansaajien ostovoiman vahvistumista. Tiedämme hyvin myös sen, että työn verotuksen keventämisellä on myös nimenomaan positiivisia käyttäytymisvaikutuksia. Uskomme kyllä myös siihen, ja on arvioitukin valtiovarainministeriön toimesta, että työverotuksen keventämisellä on itse asiassa kohtalaisen merkittävätkin työllisyyttä lisäävät vaikutukset. [Vasemmalta: Ei pidä paikkaansa!] Samaan aikaan tällä hetkellä korkotaso laskee, palkankorotukset ovat tuleville vuosille nykyistä korkeammat, inflaatio on taas matalammalla tasolla. Ja kun otetaan kaikki tekijät huomioon, niin kyllä itse asiassa vaikka sen tavallisen suomalaisen lapsiperheen kannalta, jolla usein taitaa kuitenkin olla asuntovelkaakin vielä siinä kohtaa elämää, tulevat vuodet näyttävät selvästi positiivisemmilta kuin tällä hetkellä ne ovat näyttäneet. Meidän tehtävänä on luoda lisää luottamusta suomalaiseen yhteiskuntaan, lisää luottamusta talouteen, ja nämä tekijät osaltaan auttavat taas meidän talouden kasvuun lähtemistä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-05-08T16:26:18,2025-05-08T16:27:31,Hyväksytty,1.1 2025_47_46,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lapsiperheiden veronkevennyksistä (Onni Rostila ps)>>>Suullinen kysymys SKT 71/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kvarnström, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_47,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys lapsiperheiden veronkevennyksistä (Onni Rostila ps)>>>Suullinen kysymys SKT 71/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Ensinnäkin toivoisin, että valtiovarainministeri voisi olla niin nöyrä, että pyytäisi anteeksi tästä valhe-sanan käytöstä. [Hälinää — Välihuutoja oikealta] Tässä itse verokeskustelussa käsitykseni on, että ministereiden keskeisin perustelu on, että marginaaliveron alentaminen on sekä oikeudenmukaista että taloudellisesti järkevää, [Hälinää — Puhemies koputtaa] mutta kuten edustaja Harjanne hyvin toi esiin, jopa niiden, jotka haluavat alentaa sitä, pitäisi ymmärtää, kuinka epäoikeudenmukainen ajoitus näillä muutoksilla on juuri nyt, kuinka absurdi ajatus on alentaa suurituloisten ja varakkaimpien veroja aikana, jolloin pienituloiset, opiskelijat ja monet muut, kamppailevat arjessaan. Hyvät ministerit, oletteko ajatelleet, kuinka monta haitallista leikkausta voisitte estää jo pelkästään peruuttamalla edes puolet nyt suunnitelluista veronalennuksista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.3.aspx,fi,Johan Kvarnström,1398,2025-05-08T16:27:31,2025-05-08T16:28:40,Hyväksytty,1.1 2025_47_48,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lapsiperheiden veronkevennyksistä (Onni Rostila ps)>>>Suullinen kysymys SKT 71/2025 vp,"Kiitoksia. — Opetusministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_49,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys lapsiperheiden veronkevennyksistä (Onni Rostila ps)>>>Suullinen kysymys SKT 71/2025 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Me kuultiin tässä aikaisemmin, että veronalennukset keski- ja pienituloisille ovat periaatteessa oikein, mutta selvästi nyt sitten väärä hallitus tekee ne. Vihreiltä kuultiin, että marginaaliveron alennus on periaatteellisesti oikein, [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] mutta väärä hallitus tekee sen. Meillä ei ole sitä luksusta, että me voidaan pohtia, että kuka voisi joskus tehdä. Meillä on vastuu yrittää saada kasvua aikaiseksi, koska ainoastaan kasvulla voimme saada talouden suunnan kääntymään. [Vasemmalta: Leikkauksia koulutuksesta!] Tässä puhuttiin myöskin mielialasta. Talouskasvu on myöskin mielialasta kiinni: siitä, että näemme omat vahvuutemme, ymmärrämme, että Suomi on haastavassa tilanteessa mutta monet perusasiat ovat kunnossa. Meillä on koulutettu väestö, turvallinen maa, puhdasta luontoa. Meillä olisi syytä olla vähän enemmän uskoa itseemme kuin mitä oppositiolla näyttää olevan. [Veronika Honkasalon välihuuto] Eli minä pohdin opetusministerinä, että kun meidän oppilaat kuuntelevat tätä keskustelua, [Puhemies koputtaa] niin miten he uskaltavat rakentaa tulevaisuutta, jos näin vähän uskoa tulevaisuuteen löytyy eduskunnasta. [Välihuutoja vasemmalta]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-05-08T16:28:43,2025-05-08T16:30:07,Hyväksytty,1.1 2025_47_50,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys eläkeläisten veronkevennyksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 72/2025 vp,"Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_47_51,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys eläkeläisten veronkevennyksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 72/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Täällä on puhuttu paljon suurituloisten veronkevennyksistä, ja hallituksen puolelta sitä on motivoitu sillä, että nämä ihmiset, jotka tienaavat yli 10 000 ja 15 000, alkavat tekemään enemmän töitä. Yleensä tämmöiset ihmiset ovat myyntipäälliköitä tai toimitusjohtajia firmassa eivätkä varmaan tee enempää töitä, heillä ei vaan aika riitä siihen. Siellä istuu nyt aika monta ministeriä, jotka tienaavat just tämän verran. Mitenkäs te meinaatte tehdä enemmän töitä? Onko teillä joku sivubisnes tiedossa? [Naurua] Mutta kysyisin teiltä: Nytten kun te olette huomanneet, että eläkeläiset eivät pysty tekemään enempää töitä, niin te olette alkaneet miettimään sitä, että suurituloisilta eläkeläisiltä pitäisikin perua tämä heidän saamansa hyöty. Mitä te meinaatte tehdä eläkeläisille? Pääministeri, olitte sanonut, että se tuli vähän niin kuin yllättäen, että he eivät pystykään tekemään enempää töitä. [Naurua vasemmalta] Kertokaa minulle, mikä on [Puhemies koputtaa] eläkeläisten tilanne tulevaisuudessa: saavatko he veronalennuksen? [Ben Zyskowicz: No mikäs teidän kanta on?]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-05-08T16:30:07,2025-05-08T16:31:24,Hyväksytty,1.1 2025_47_52,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys eläkeläisten veronkevennyksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 72/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_53,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys eläkeläisten veronkevennyksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 72/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen keskeinen linja on työn linja, ja meidän primääritavoite näillä veropäätöksillä oli keventää työn verotusta, ja niin me olemme todellakin historiallisella tavalla tehneet. Uskomme myöskin edelleen, edustaja Harkimo, siihen, että myöskin paremmin tienaavia ihmisiä se motivoi tekemään enemmän mutta ennen kaikkea ihmisiä myöskin pyrkimään vastuullisempiin tehtäviin ja tekemään lisätöitä, ettei kenenkään tarvitsisi maksaa 50—60 prosentin marginaaliveroja tässä kokonaisuudessa. Mutta mitä tulee veropäätöksiin kokonaisuutena, niin me valmistelemme ne nyt normaaliin tapaan näiden riihipäätösten perusteella, ja niissä päätöksissä, sen valmistelun keskellä, katsomme myöskin muun muassa eläkeläisten verotukseen liittyvät asiat yksityiskohtaisemmin. Ei siellä mitään yllätyksiä tullut. [Timo Harakka: Sata uutta työtöntä joka päivä! — Eduskunnasta: Edelleen odotellaan!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-05-08T16:31:24,2025-05-08T16:32:23,Hyväksytty,1.1 2025_47_54,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys eläkeläisten veronkevennyksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 72/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_55,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys eläkeläisten veronkevennyksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 72/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä on suomalaisilla tämän hallituksen talouspolitiikan täyskäännöksen kanssa perässä pysymistä, todellakin. Ministeri Purra, kun te tässä aiemmin syytitte oppositiota muunnetun totuuden puhumisesta, niin kyllä te olette siinä pukki kaalimaan vartijana. Nimittäin kun juuri teidän hallituksenne lupasi lopettaa velaksi elämisen, lupasi laittaa talouden kuntoon, ja taisitte olla vielä te, joka lupasitte pitää pienituloisten puolta, niin suureksi hämmästykseksemme te olette tässä nyt puolustamassa suurituloisten veronkevennyksiä ja vieläpä velaksi, mikä johtaa siihen, että tämä hallitus tekee kyllä velkaantumisen suomenennätyksen. Ja suurituloisia suositaan: siinä, missä tavallinen suomalainen insinööri, opettaja, kaupanmyyjä saa vain murusia, vitosen kuussa, suurituloinen saa tuhansia euroja vuodessa. Ministeri Purra, te olette sanonut, että politiikkaan tarvitaan rotia. Mitä rotia teidän mielestänne on siinä, että vielä vipataan Valtion Eläkerahastosta, josta tätä velkaantumista peitellään? Minusta tästä puuttuu roti. Tämä on pikemminkin huti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.4.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-05-08T16:32:29,2025-05-08T16:33:38,Hyväksytty,1.1 2025_47_56,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys eläkeläisten veronkevennyksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 72/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_57,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys eläkeläisten veronkevennyksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 72/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustajalta tuli siinä niin monta muunnellun totuuden siementä, [Välihuutoja] että minuutissa en kykenisi niitä kaikkia korjaamaan, mutta aloitetaan sieltä alkupäästä. Hallituksen tärkein finanssipoliittinen tavoite on vakauttaa velkasuhde hallituskauden loppuun mennessä, ja me olemme edelleen saavuttamassa tämän tavoitteen valtiovarainministeriön arvioiden mukaan. [Välihuutoja] Me emme ole tehneet näitä veronalennuksia velaksi [Välihuutoja] — emme ole, vaan me olemme etsineet niille rahoituksen, [Puhemies koputtaa] kyllä, sekä suorilla säästöillä — olette niitä säästöjä ja verovähennysten peruuttamisia luetelleet täällä kyselytunnilla jo useita. Samaan aikaan me olemme kiristäneet muita veroja, esimerkiksi nikotiinipusseja, alkoholia [Timo Harakka: Arvonlisävero!] ja niin edelleen, haittaveroja. Me olemme keventäneet työn ja yrittämisen verotusta ja lisänneet haittaveroja, mikä on kai ihan oppikirjan mukainen toimenpide. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Kyllä, myös Valtion Eläkerahastoon liittyy siltaratkaisu, jolla pyritään varmistamaan se, että dynaamisten vaikutusten, koska ne näkyvät viiveellä, veronkevennys ei aiheuta välitöntä alijäämän kasvua. [Antti Kurvisen välihuuto] Me olemme huolehtineet tästä rahoituksesta. [Puhemies koputtaa] Me emme lisää velkaa näillä toimenpiteillä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.4.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-05-08T16:33:40,2025-05-08T16:34:53,Hyväksytty,1.1 2025_47_58,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työntekijöiden hallintoedustuksesta yrityksissä (Christoffer Ingo r)>>>Suullinen kysymys SKT 73/2025 vp,"Ledamot Ingo, varsågod.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.5.aspx,sv,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_47_59,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Christoffer,Ingo,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys työntekijöiden hallintoedustuksesta yrityksissä (Christoffer Ingo r)>>>Suullinen kysymys SKT 73/2025 vp,"Ärade talman! I SFP är vi nöjda med resultaten från halvtidsrian. Skattesänkningarna är centrala för att främja tillväxt och stärka människors vardag genom ökad köpkraft. Ekonomi är ju också psykologi, och nu levererar vi politik som skapar framtidstro. Genom att främja entreprenörskap och jobbskapande lägger vi grunden för en starkare välfärd i Finland.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.5.aspx,sv,Christoffer Ingo,911821,2025-05-08T16:35:00,2025-05-08T16:35:31,Hyväksytty,1.1 2025_47_60,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys työntekijöiden hallintoedustuksesta yrityksissä (Christoffer Ingo r)>>>Suullinen kysymys SKT 73/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle erinomaisesta kysymyksestä. — Tosiaan hallitus päätti kevään kehysriihen yhteydessä myös käynnistää lainmuutostyön työntekijöitten hallintoedustusta koskevan kysymyksen osalta. Tällä hetkellähän tämä hallintoedustus on rajattu siis 150 henkeä työllistävien yritysten osalta, ja nyt rajaa lasketaan sata henkeä työllistäviin yrityksiin ja työyhteisöihin. Samalla tullaan myös huolehtimaan siitä, että tämän työntekijöiden edustamisen täytyy tapahtua joko yhtiön johtoryhmässä tai yhtiön hallituksessa. Luonnollisesti päätös tehdään siellä yritystasolla, mihin tietysti me hallituksessa taas vastaavasti uskomme. Pidän erittäin merkittävänä sitä, että kun tämä hallitus on viimein laajentanut paikallista sopimista koskemaan koko yrityskenttää, niin siihen liittyen tämä on erittäin tärkeä, erottamaton osa, että samaan aikaan vahvistetaan merkittävällä tavalla palkansaajien vaikutusmahdollisuuksia oman yrityksen asioihin, koska he ovat kuitenkin se joukko ja ne osaajat, jotka luovat kasvua tähän maahan. [Puhemies koputtaa] Tulen asettamaan tämän lainvalmistelutyön viipymättä, ja pyritään siihen, että alkuvuonna, viimeistään kevään aikana, esitys on eduskunnassa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.5.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-05-08T16:36:09,2025-05-08T16:37:32,Hyväksytty,1.1 2025_47_61,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työntekijöiden hallintoedustuksesta yrityksissä (Christoffer Ingo r)>>>Suullinen kysymys SKT 73/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_62,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys työntekijöiden hallintoedustuksesta yrityksissä (Christoffer Ingo r)>>>Suullinen kysymys SKT 73/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy sanoa, että on ollut yllättävä käänne. Kyllä niin suuri paukku tuli sieltä kehysriihestä. Ei meinaa edes yksittäisenä kansanedustajana pysyä mukana, vaikka 18. vuosi on menossa. Nimittäin ennen vaaleja sillä viikolla ei ollut rahaa. Ei ollut rahaa. Rahaa ei ollut, ja sen takia piti tehdä niin epäoikeudenmukaisia päätöksiä, piti leikata kaikkein pienituloisimmilta, sairailta ja heikoimmilta ja työttömiltä yhteiskunnassa. Nyt ollaan tilanteessa, jossa alimman tulokymmenyksen kolme alinta luokkaa ovat ottaneet todella kovat säästöt kantaakseen tässä yhteiskunnassa. Sitä ei kovin oikeudenmukaiseksi voi sanoa. Mutta te siellä ministeriaitiossa kehtaatte kerta kaikkiaan esiintyä suomalaisten edessä niin, ettei tämä porukka saa minkäänlaista kohtuullista kompensaatiota mutta teidän porukalle tulee satakertaiset korotukset esimerkiksi opettajan hyötyyn nähden. Sitä ihmettelen, miten politiikassa näin pääsi käymään, että tämä ei ollut tiedossa ennen vaaleja. [Puhemies: Ja kysymys!] Kysynkin, pääministeri: pidättekö te tätä todella oikeudenmukaisena?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.5.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-05-08T16:37:32,2025-05-08T16:38:46,Hyväksytty,1.1 2025_47_63,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työntekijöiden hallintoedustuksesta yrityksissä (Christoffer Ingo r)>>>Suullinen kysymys SKT 73/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_64,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys työntekijöiden hallintoedustuksesta yrityksissä (Christoffer Ingo r)>>>Suullinen kysymys SKT 73/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Työn linja on ainut linja, millä me voidaan pitää Suomea oikeudenmukaisena, hyvinvoivana, turvallisena yhteiskuntana. Se, että me kevennämme työnteon verotusta kaikissa tuloluokissa, myös pienituloisilla, keskituloisilla, on osa sitä, että me haluamme tähän maahan enemmän työtä, enemmän työpaikkoja, ihmisille toimeentuloa ja sitä kautta mahdollisimman vähän ihmisiä elämään sosiaaliturvan varassa, jos on palkkatuloja. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Mutta muistutan vielä siitä kokonaisuudesta, mitä me oikeasti kaikkea muuta päätettiin. Me on päätetty, että kehyskauden aikana näiden hienojen veronkevennysten lisäksi me lisäämme kolme miljardia sosiaali- ja terveyspalveluihin, koska meidän väestö ikääntyy — suomalaisten tavallisten ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluihin. [Krista Kiurun välihuuto] Ja koska turvallisuustilanne on niin vaikea, niin me joudumme käyttämään 3,6 miljardia lisää rahaa tämän kehyskauden aikana meidän puolustuksen vahvistamiseen. [Anne Kalmari: Taitettu indeksi hyvinvoinnista!] Me ymmärrämme kaikki muut — paitsi ilmeisesti oppositio — sen, että kun samaan aikaan me joudumme pitämään näistä huolta ja meidän on saatava aikaan talouden kasvua, niin meidän pitää tehdä enemmän. Me emme voi vain istua käsien päällä, niin kuin te haluatte ilmeisesti tehdä, [Puhemies koputtaa] tai perua päätöksiä, vaan tehdään merkittäviä kasvupäätöksiä, ja me valitsimme verotuksen, [Puhemies koputtaa] suomalaisen työn ja yrittämisen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-05-08T16:38:46,2025-05-08T16:40:04,Hyväksytty,1.1 2025_47_65,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työntekijöiden hallintoedustuksesta yrityksissä (Christoffer Ingo r)>>>Suullinen kysymys SKT 73/2025 vp,"Kiitoksia, pääministeri. — Viimeinen lisäkysymys, edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_66,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys työntekijöiden hallintoedustuksesta yrityksissä (Christoffer Ingo r)>>>Suullinen kysymys SKT 73/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun minä tätä keskustelua kuuntelen, niin eihän tässä voi tulla mihinkään muuhun johtopäätökseen kuin siihen, että kaikkein rikkaimmat ja kaikkein varakkaimmat ovat tämän hallituksen erityissuojeluksessa. Hallitus jatkaa velkarallia, ja siitä huolimatta suurituloisille annetaan muhkeat veronkevennykset. Pääministeri, tosiasia on, että suurituloinen saa sata kertaa isommat veronkevennykset kuin opettaja. Eihän tämä nyt voi olla oikein, ei tämä voi olla oikein. [Vasemmalta: Ei voi, ei ole!] Mitä tulee SDP:hen, me olisimme antaneet jo tälle vuodelle puoli miljardia hallitusta enemmän veronkevennyksiä pieni- ja keskituloisille, jo tälle vuodelle. Se on SDP:n linja. Ja, puhemies, me emme SDP:ssä myöskään rankaisisi järjestäytyneitä palkansaajia lisäveron kiristyksellä eli tällä kostoverolla. [Oikealta: Se on varmaa!] Minulle tuli mieleen, ministeri Purra, että tällä te voisitte nyt edes hieman parantaa tilannetta, että te peruisitte tämän kostoveron järjestäytyneille palkansaajille ettekä tekisi veronkiristyksiä tätä kautta. Aiotteko perua tämän kostoveron, ministeri Purra?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-05-08T16:40:08,2025-05-08T16:41:19,Hyväksytty,1.1 2025_47_67,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työntekijöiden hallintoedustuksesta yrityksissä (Christoffer Ingo r)>>>Suullinen kysymys SKT 73/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_68,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys työntekijöiden hallintoedustuksesta yrityksissä (Christoffer Ingo r)>>>Suullinen kysymys SKT 73/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitushan teki pieni- ja keskituloisia painottaen puolen miljardin veronalennuspäätökset jo hallitusneuvotteluissa. Ja tähän päälle me olemme nyt puoliväliriihessä kyenneet lisäämään nimenomaan pieni- ja keskituloisia ja lapsiperheitä painottaen huomattavan summan lisää veronalennuksia, selvästi enemmän kuin sosiaalidemokraattien vaihtoehdossa. Me menimme puoliväliriiheen kasvuriihenä. Useita viikkoja, jopa kuukausia, täällä kyselytunnillakin olemme kuulleet sosiaalidemokraateilta, että nyt ei saa enää säästää, nyt pitää löytää kasvutoimia. Nyt samaan aikaan te sanotte, että kasvutoimien tekeminen nimenomaan veronkevennyksillä ei ole kuitenkaan se oikea tapa. Samaan aikaan te väitätte, että me teemme näitä velaksi tai me lisäämme alijäämää näillä toimilla, mutta se ei pidä paikkaansa, koska me olemme löytäneet niille rahoituksen. Mitä tulee verojärjestelmään noin yleisesti, niin siinä kannattaa tavoitella tietenkin mahdollisimman alhaisia kantoja, laajaa veropohjaa ja mahdollisimman vähän erilaisia vähennyksiä. Jos katsotaan, kuinka paljon tässä maassa on vähennyksiä, se tekee tätä koko verojärjestelmää [Puhemies koputtaa] huomattavasti monimutkaisemmaksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-05-08T16:41:19,2025-05-08T16:42:36,Hyväksytty,1.1 2025_47_69,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys kuntien tulevaisuudesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2025 vp,"Seuraava kysyjä. — Edustaja Hanna Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_47_70,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys kuntien tulevaisuudesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kunnilla on erittäin tärkeä rooli monen ihmisen elämässä. Niitä ovat esimerkiksi perusopetus, varhaiskasvatus, liikuntapalvelut, kulttuuripalvelut, liikenneväylät ja kunnallistekniikka. Kuntien tulevaisuus on kuitenkin tällä hetkellä yksi suuri kysymysmerkki. Kuntien väliset taloudelliset erot syvenevät, ja hallitus toden totta seuraa sitä vaan tumput suorina. Sehän jo tosin tiedetään, että päiväkodeista, kouluista ja ihmisten arjen palveluista joudutaan leikkaamaan, koska hallitus puoliväliriihessään päätti vähentää kuntien rahoitusta 75 miljoonaa euroa — sopivasti kuntavaalien jälkeen — ja perussuomalaiset sen kuin peesaavat tässäkin kokoomusta. Hallitus ei ole tehnyt myöskään mitään koko Suomen ja kaikkien sen alueiden elinvoiman eteen ja vahvistamiseksi. Turun tunnin juna toki putputtaa eteenpäin. [Suna Kymäläisen välihuuto] Kysynkin kuntaministeriltä: onko hallituksella ja kokoomuksella tarjota työnsä aloittaville päättäjille, saati tavallisille kuntalaisille, mitään muuta kuin leikkauksia, veronkorotuksia ja investointien lykkäyksiä, vai aikooko [Puhemies koputtaa] tämäkin kokoomusjohtoinen hallitus vähentää entisestään kuntien määrää?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.6.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-05-08T16:42:42,2025-05-08T16:43:59,Hyväksytty,1.1 2025_47_71,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys kuntien tulevaisuudesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_72,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys kuntien tulevaisuudesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jaan kysyjän näkemyksen siitä, että kunnat ovat hyvin keskeinen toimija meidän hyvinvointiyhteiskunnassa tulevaisuudessakin. Kunnat vastaavat varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, työllisyyden hoidosta, alueensa kehittämisestä, kulttuurista, liikunnasta, monista sellaisista elämän tärkeistä elementeistä. [Timo Harakka: Työllisyydestä!] Siksi tämä hallitus on pitänyt koko tämän kauden ajan kuntataloutta yhtenä sellaisena asiana, jota on varjeltu myöskin tässä. Vaikka on monesta paikasta jouduttu säästämään, olemme me tehneet esimerkiksi 200 miljoonan euron vahvistuksen perusopetukseen. [Suna Kymäläisen välihuuto] Haluamme turvata sen, että jokaisella lapsella ja nuorella on hyvät edellytykset tulevaisuuteen. Jos me katsomme esimerkiksi kahta edellistä budjettia, niin ne ovat olleet kuntataloutta vahvistavia. Vaikka tässä ensi vuodelle tehtiin tämä 75 miljoonan leikkaus, niin jopa Kuntaliitto totesi, että se ei ollut niin paha eikä vaikuta niin pahasti kuin mitä he pahimmillaan pelkäsivät. [Eveliina Heinäluoma: No tuli sieltä muitakin puheenvuoroja kyllä!] Kun me katsomme tätä koko kehyskautta, niin edelleenkin tämä kehyskausi tulee olemaan kuntataloutta vahvistava. Eli kyllä me pidämme huolta monella keinolla. Meillä on muun muassa Itä- ja pohjoisen Suomen ohjelmat. Me monella tavalla, erilaisilla välineillä, pidämme huolen siitä, että Suomi kehittyy tasapainoisesti koko valtakunnan tasolla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.6.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-05-08T16:44:02,2025-05-08T16:45:13,Hyväksytty,1.1 2025_47_73,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys kuntien tulevaisuudesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_74,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys kuntien tulevaisuudesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2025 vp,"Kunnioitettu puhemies! Työpaikat tulevat kunnissa eri puolilla Suomea sijaitseviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Kunnat saavat siitä verotuloja, joilla huolehtia asukkaiden palveluista. Kokoomuksen johdolla hallitus on kääntänyt selkänsä isolle osalle Suomea. [Eduskunnasta: Näin se on!] Puoliväliriihi osoitti, että kokoomus jakaa mannaa omille edunsaajilleen ja keskittää ihmisiä, palveluja ja työpaikkoja keskittämästä päästyään, ja perussuomalaiset peukuttavat vieressä. Suuntaa pitää muuttaa. Tavalliset yrittäjät, tavalliset ihmiset kunnissa koko Suomessa ansaitsevat paremman näkymän. Vaihtoehtoja on. Tarvitsemme itäisen Suomen erityistalousalueen kokeilua. Se tarjoaisi yrityksille esimerkiksi investointien korkeampaa hyvitystä sekä alueellisia koulutus- ja tutkimuspanoksia. Kysyn pääministeriltä: miksi suuryrityksiä nyt suositaan ja alueellinen keskittäminen jatkuu, vaikka nyt pitäisi nimenomaan tukea pienten ja keskisuurten yritysten pärjäämistä [Puhemies koputtaa] ja näin kehittää tasapuolisesti koko maata ja kaikkia kuntia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.6.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-05-08T16:45:20,2025-05-08T16:46:40,Hyväksytty,1.1 2025_47_75,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys kuntien tulevaisuudesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_76,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Wille,Rydman,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys kuntien tulevaisuudesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy kyllä todeta, että edustaja Kettunen elää jossain vaihtoehtotodellisuudessa, koska tuo ei kuvaa millään tavoin sitä politiikkaa, mitä hallitus tekee. Hallitus on tehnyt isot työmarkkinareformit, joiden johdosta paikallinen sopiminen on laajennettu kaikkiin yrityksiin, ja tämä hyödyttää elinkeinoelämää, pieniä ja keskisuuria yrityksiä kaikkialla Suomessa. Me olemme juuri linjanneet yhteisöverotuksen alentamisesta kahdella prosenttiyksiköllä, joka tukee yrityksiä kaikkialla Suomessa ja myös niitä pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Meillä on suurten teollisten investointien verokannustinjärjestelmä, joka hyödyttää niitä suurimpia yrityksiä, ja sitten meillä on lisäksi vielä vähän pienempiin investointeihin soveltuva tukimuotoinen investointikannustin, joka myöskin tukee näitä. Tämä hallitus on tehnyt yritysmyönteisempää politiikkaa kuin taatusti mikään hallitus aiemmin, ainakaan viimeisten vuosikymmenten aikana, [Vasemmalta: Tulokset puhuvat puolestaan!] ja se luo tulevaisuudelle erittäin hyvää pohjaa. Näemme jo kasvusta erittäin hyvää, valoisaa merkkiä. Totta kai uudistukset purevat aina viiveellä, mutta hyvältä näyttää, [Puhemies koputtaa] mitä tulee yrittäjyyden edellytyksiin Suomessa nyt ja tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.6.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2025-05-08T16:46:44,2025-05-08T16:47:57,Hyväksytty,1.1 2025_47_77,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys kuntien tulevaisuudesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_78,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys kuntien tulevaisuudesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiasia on näistä ministeri Rydmanin kauniista puheista huolimatta se, että esimerkiksi henkilöyritysten konkurssit ovat alkuvuonna olleet koko 2000-luvun ennätystasolla. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mistäköhän se johtuu?] Ja mitä kuntiin tulee, niin hallitushan on salaillut kuntavaalien alla näitä päätöksiään ja valmisteluitaan, ja nyt olisi todellakin korkea aika viimein kertoa, mitä siellä taustalla tehdään. Nythän hallitus valmistelee kuntien valtionosuusuudistusta, ja itse asiassa hallituksen talouspolitiikka kuntiin on johtamassa siihen, että tietyissä kunnissa opettajia irtisanotaan ja tietyissä kunnissa taas menee paljon paremmin ja taas siellä toisaalla kuntavero nousee tästä kokoomuksen verokarnevaalista huolimatta. Samaan aikaan ollaan esimerkiksi kuntien rakennusvalvontaan tekemässä tällaista uudistusta, joka tarkoittaisi sitä, että Keski-Suomessa rakennusluvat haetaan jatkossa Jyväskylästä. Eli ajetaan suoraan kokoomuksen ohjelmista kuntien keskittämistä, kuntien itsehallinnon heikentämistä. En voi ymmärtää, miten perussuomalaiset voivat tällaisen sallia. [Puhemies: Kysymys!] Kysyisin ministeriltä: milloinka kerrotte [Puhemies koputtaa] todella, miten aiotte tämän valtionosuusuudistuksen viedä läpi, ja turvataanko peruspalvelut [Puhemies koputtaa] kaikkialla vai ei? [Vasemmalta: Ydinkysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.6.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-05-08T16:47:57,2025-05-08T16:49:17,Hyväksytty,1.1 2025_47_79,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys kuntien tulevaisuudesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_80,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys kuntien tulevaisuudesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallitus kantaa huolta siitä, että kunnat ympäri Suomen selviävät. Ja kun kysyitte tästä valtionosuusjärjestelmästä, niin kyllä se meni rikki siinä viime hallituksessa, kun te teitte tämän soteuudistuksen. Vai mitä sanotte siitä, että meillä on kuntia, jotka saavat 2 500 euroa peruspalveluitten valtionosuutta per asukas, [Minja Koskela: Miksi te ette korjaa sitä?] ja toinen kunta saattaa maksaa 250 euroa per asukas valtiolle siitä, että he järjestävät palvelut. Mielestäni tämä lähtökohta ei ole kovin tasa-arvoinen. Eli meillä on hyvin rikki tämä järjestelmä. Meillä on selvityshenkilöitten työ, ja me olemme tehneet lisäselvityksiä. [Vasemmalta: Kaksi vuotta mennyt, mitään ei tehty!] Tavoitteena on tuoda tämä valtionosuusjärjestelmäuudistus mahdollisimman pian lausunnoille, niin että se saadaan vuonna 27 voimaan. Sen lisäksi me edistämme kuntien edellytyksiä. Me olemme purkaneet normeja, helpottaneet kuntien tekemistä, tuoneet sinne liikkumavaraa: 90 normia on purettu, ja 104 normia on edelleenkin arvioitavana. Haemme joustoa ja liikkumavaraa sinne kuntien talouteen. Lisäksi tunnistamme myöskin sen, että kunnat voivat erilaistua, kuntien tehtävät voivat olla erilaisia tulevaisuudessa. En minä näe mahdottomana sitä, että jos jossain tilanteessa kunnan talouden pelastaa [Puhemies koputtaa] se liitos, niin sitäkin voidaan tukea, mutta emme me ole mitään pakkoliitoksia tässä ajamassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.6.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-05-08T16:49:17,2025-05-08T16:50:35,Hyväksytty,1.1 2025_47_81,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys kuntien tulevaisuudesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_82,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys kuntien tulevaisuudesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meidän päättäjien yksi tärkeimmistä tehtävistä on varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori saa laadukasta koulutusta asuinpaikasta ja perheen varallisuudesta riippumatta. Hallitus lupasi ennen vaaleja, että koulutuksesta ei leikata. No, sittemmin on leikattu ammatillisesta koulutuksesta, korkeakouluilta ja määrätty lukukausimaksuja toiselle asteelle. Olette myös lopettaneet aikuiskoulutustuen. Vierailin eilen Vantaalla Aurinkokiven koulussa, ja kyllä siellä kaikki nämä toimet nousivat pinnalle keskusteluissa opettajakollegojen kanssa. No, seuraavaksi leikkaatte valtionosuuksia 75 miljoonalla. Nämä ovat suora leikkaus varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen ja yhdessä aikaisempien toimien kanssa johtavat tuhansien opettajien irtisanomiseen sekä koulujen lakkautuksiin. Pyritte myös laskemaan opettajien järjestäytymisastetta verovähennysoikeuden poistolla sekä poistatte työhuonevähennyksen, ja samaan aikaan täällä jotkut kansanedustajat syyttävät opettajia pervoilusta ja epäilevät opettajien ammattitaitoa. [Välihuutoja] Kysynkin, [Puhemies koputtaa] pääministeri Orpo, teiltä: mitä tarkoititte sillä, että koulutus on erityissuojeluksessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.6.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-05-08T16:50:43,2025-05-08T16:52:00,Hyväksytty,1.1 2025_47_83,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys kuntien tulevaisuudesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_84,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys kuntien tulevaisuudesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 74/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Opetusministeri voi varmasti täydentää. Jos katsotaan tätä kokonaisuutta, mitä me olemme tehneet — kymmenen miljardin säästökokonaisuus, sopeutustoimet — niin siihen nähden se, että me olemme pitäneet kiinni yliopistojen ja korkeakoulujen perusrahoituksesta lukuun ottamatta näitä viimeisiä, kuitenkin suhteessa pieniä leikkauksia, ja se, että me lisäämme 200 miljoonaa peruskouluun, se, että me laitamme miljardi euroa tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja innovaatiotoimintaan tässä maassa, se, että me olemme lisänneet aloituspaikkoja, kaikki nämä lukemattomat toimet plus sisällöllinen kehittäminen peruskoulussa useilla eri toimilla — nämä ovat sitä, mikä kertoo, että koulutus on suojeluksessa. Se on kaiken perusta, se on tulevaisuuden perusta. Kun otatte tämän kokonaisuuden huomioon, niin varmasti itsekin toteatte, että tämä pitää paikkansa. [Vasemmalta: Leikattu on!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.6.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-05-08T16:52:00,2025-05-08T16:53:00,Hyväksytty,1.1 2025_47_85,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen toimista Gazan tilanteessa (Fatim Diarra vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 75/2025 vp,"Seuraava kysymys. — Edustaja Diarra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_47_86,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Fatim,Diarra,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys hallituksen toimista Gazan tilanteessa (Fatim Diarra vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 75/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Yli 50 000 kuollutta — lapsia, nuoria, naisia, siviilejä, kokonainen kansa vaarassa kuolla nälkään, kun apua ei saada paikalle ajoissa. Pommitettuja sairaaloita, koteja, menetettyjä henkiä, valtava määrä inhimillistä kärsimystä ja tuhoa. [Vilhelm Junnilan välihuuto] Tämä on tilanne Gazassa tällä hetkellä. Silti moni vaikenee, silti moni valitsee olla hiljaa. Toki Gazan kauheudet on myös tiedostettu. Poliitikot ministereitä myöten ovat päivitelleet, että tilanne Gazassa on kammottava, hirvittävä, epäinhimillinen, mutta tämä päivittely ei yksinkertaisesti vain riitä. Nimittäin keinoja on. Päivittely ei pelasta henkiä. Asiantuntijat ovat todenneet meille, että Suomi voisi vaatia taloudellisia pakotteita Israelille ja kieltää asekaupan. Suomi voisi halutessaan tunnustaa Palestiinan valtion ja vaatia EU:n tasolla, että assosiaatiosopimus laitetaan tauolle, kunnes Israel alkaa kunnioittamaan kansainvälistä oikeutta. Kysynkin teiltä, pääministeri Orpo: mitä Suomen hallitus tekee palestiinalaisten kansanmurhan lopettamiseksi?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.7.aspx,fi,Fatim Diarra,1489,2025-05-08T16:53:06,2025-05-08T16:54:19,Hyväksytty,1.1 2025_47_87,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen toimista Gazan tilanteessa (Fatim Diarra vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 75/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_88,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen toimista Gazan tilanteessa (Fatim Diarra vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 75/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin Gazan tilanne on huolestuttava, se on järkyttävä tällä hetkellä. Ja se, mitä Suomi vaatii tällä hetkellä, on ensinnäkin, että on kiireesti palattava tulitaukoon. Nämä Israelin suunnitelmat laajentaa sotatoimia, palauttaa sotatoimet Gazaan pitää pysäyttää, humanitäärinen apu on saatava täysin avoimesti perille, ja kolmanneksi kaikki panttivangit on vapautettava. On aivan selvää, että Suomi toimii, hallitus toimii, kaikilla niillä rintamilla, missä me voimme: suoraan kahdenvälisesti EU:n kautta, ja YK:n kautta pyrimme vaikuttamaan näiden tavoitteiden mukaisesti. Ja toistetaan sekin, että Suomi on pitkään kannattanut kahden valtion mallia. Pyritään toimimaan sen eteen, että se päivä joskus nähdään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.7.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-05-08T16:54:19,2025-05-08T16:55:11,Hyväksytty,1.1 2025_47_89,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen toimista Gazan tilanteessa (Fatim Diarra vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 75/2025 vp,"Kiitoksia. — Tähän samaan aiheeseen liittyen edustaja Kontula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_90,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys hallituksen toimista Gazan tilanteessa (Fatim Diarra vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 75/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ongelmahan on nimenomaan siinä, että Suomi ei toimi. Israel on kieltänyt kaiken humanitaarisen avun Gazaan. Käytännössä kyse on ihmisten näännyttämisestä nälkään. Myös sotatoimet ovat jälleen kiihtyneet. Kansainvälisen tuomioistuimen päätös asettaa Israelin lisäksi myös muille YK:n joukkotuhontaa koskevan yleissopimuksen osapuolille, siis myös Suomelle, velvollisuuden estää kansanmurhaa. Tästä huolimatta Suomen linjana on ollut päättäväinen passiivisuus. Suomi jatkaa asekauppaa Israelin kanssa eikä ole tunnustanut Palestiinan valtiota. Suomi ei ole vaatinut pakotteita Israelin hallinnon edustajille tai edistänyt kauppapoliittisia keinoja EU:ssa. Kysynkin teiltä, pääministeri Orpo: miksi Suomi vaikenee nälkään, hypotermiaan ja lääketarpeiden puutteeseen tapetuista Gazan lapsista, puhumattakaan heistä, jotka on suunnitelmallisesti ammuttu, pommitettu tai poltettu elävältä telttoihinsa? [Ben Zyskowicz: Eihän Suomi vaikene!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.7.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-05-08T16:55:17,2025-05-08T16:56:29,Hyväksytty,1.1 2025_47_91,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen toimista Gazan tilanteessa (Fatim Diarra vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 75/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_92,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen toimista Gazan tilanteessa (Fatim Diarra vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 75/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ei Suomi eikä Suomen hallitus ole vaiennut näistä asioista. Me emme ole toimettomana. Me toimimme kaikilla niillä rintamilla, mitkä totesin, kahdenvälisesti suoraan alueen valtioiden kanssa EU:n puitteissa, joka on meidän kaikkein keskeisin viiteryhmämme, ja YK:n puitteissa, ja yksiselitteisesti on toimittu näiden periaatteiden mukaisesti, jotka sanoin. Sotatoimet on lopetettava, humanitäärinen apu on saatava perille, ja kaikki panttivangit on vapautettava. Tälläkin hetkellä ulkoministerimme on maailmalla, ja hän tekee joka päivä — niin kuin me muutkin, mutta erityisesti hän tekee joka päivä — töitä sen eteen, että ratkaisuja löydetään, samoin koko ulkopoliittinen johto tasavallan presidentin vedolla. Me olemme osallistuneet merkittävällä tavalla humanitääriseen apuun, ja sitä me jatkamme. Kaikki tehdään, mihin me pystymme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.7.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-05-08T16:56:31,2025-05-08T16:57:24,Hyväksytty,1.1 2025_47_93,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys passien voimassaoloajan pidentämisestä (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 76/2025 vp,"Seuraava kysymys. — Edustaja Räsänen, Päivi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_47_94,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys passien voimassaoloajan pidentämisestä (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 76/2025 vp,"Kiitos, herra puhemies! Hallitus teki puoliväliriihessä erinomaisen päätöksen passien voimassaoloajan pidentämisestä kymmeneen vuoteen. Vuonna 2006 siirryttäessä biometrisiin passeihin tuo voimassaoloaika lyheni viiteen vuoteen, ja silloin perusteluna oli se, että valmistajat eivät voineet taata pidempää aikaa toimintavarmuudelle. Mutta tekniikka on parantunut, ja useimmissa Euroopan maissa on jo voimassa passien pidempi aika, se kymmenen vuotta, mikä meilläkin oli aiemmin. Vuosi sitten kirjallisessa kysymyksessä juuri näillä perusteilla esitin passien voimassaoloajan pidentämistä. Lisäksi tämä helpottaa poliisin lupapalveluiden työtaakkaa, jonne on ollut välillä hyvinkin pitkät jonot, ja alentaa kansalaisille koituvia kustannuksia. Kysynkin: millä aikataululla tämä laki nyt saatetaan voimaan, ja pidennetäänkö samalla myös henkilökorttien voimassaoloaika kymmeneen vuoteen?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.8.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-05-08T16:57:43,2025-05-08T16:58:56,Hyväksytty,1.1 2025_47_95,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys passien voimassaoloajan pidentämisestä (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 76/2025 vp,"Kiitoksia. — Sisäministeri Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_96,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys passien voimassaoloajan pidentämisestä (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 76/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia erinomaisesta kysymyksestä. On totta, että hallitus kehysriihessään päätyi kirjauttamaan sen, että pidennämme passeja enintään sinne kymmeneen vuoteen, mikä itse asiassa on varmasti aika monelle kansalaisellekin mieleen, toki huomioiden nämä turvallisuuskysymykset — aivan niin kuin aiemminkin oli — niin että kaikki eivät välttämättä saa sitä pidempää passia, mutta tätä katsotaan sitten valmistelun yhteydessä. Tämä työ on jo käynnistynyt sisäministeriössä, ja pyrimme tietenkin mahdollisimman nopeaan lainsäädännön muutokseen. On tietysti selvää, että tässä täytyy hiukan kasata vielä selvityksiä, ennen kuin päästään eteenpäin, mutta ei ole mitään tarvetta aikailla tämän asian kanssa. Ja ehkä, arvoisa puhemies, tässä yhteydessä totean myös sen, kun tätäkin lähetystä kuuntelee ehkä useampi ihminen, että ei kannata jättää passin hakemista siihen, kunnes laki muuttuu, vaan jos passia tarvitsee, niin se kannattaa nyt hakea. Teemme työtä mahdollisimman nopeasti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+2.8.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-05-08T16:58:56,2025-05-08T17:00:09,Hyväksytty,1.1 2025_47_97,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Päiväjärjestyksen 4. asiana on ajankohtaiskeskustelu liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa. Ajankohtaiskeskustelun avaa keskustelualoitteen ensimmäinen allekirjoittaja edustaja Saku Nikkanen. Tämän jälkeen puhemies myöntää harkitsemassaan järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Vastauspuheenvuorot varataan täysistunnossa V-painikkeella. Keskusteluun osallistuu liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist. Keskusteluun varataan aikaa yksi tunti. — Edustaja Nikkanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_47_98,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää puhemiesneuvostoa tämän ajankohtaiskeskustelun mahdollistamisesta. Liikkumattomuuden torjunta ja liikunnan lisääminen yhteiskunnassamme ovat sekä kansanterveydellisesti että kansantaloudellisesti yksi tulevaisuuden merkittävimmistä haasteistamme. Kuten tiedämme, hyvällä fyysisellä kunnolla on kiistaton yhteys mielen hyvinvointiin, tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyyn sekä painonhallintaan. Listaa liikunnan myönteisistä vaikutuksista voisi jatkaa loputtomiin. Jos liikunnan myönteiset vaikutukset voisi tiivistää lääkekapseliksi, olisi se yksinkertainen ja ylivertainen ihmelääke. Liikkumattomuus aiheuttaa yli neljän miljardin euron kustannukset. Tämä arvio on kuitenkin varovainen, ja todelliset kustannukset saattavat olla huomattavasti suuremmat. Meidän on tunnistettava yhteinen vastuumme liikkumattomuudesta ja se, kuinka paljon ympäröivä yhteiskunta on muuttunut ja passivoinut ihmisiä. Emme voi sivuuttaa vastuutamme. Juhlapuheiden korulauseista on siirryttävä toimiin. Verovarojen käyttöä liikkumattomuuden torjumiseksi ja liikunnan edistämiseksi olisi perusteltua kasvattaa merkittävästi. Nykyisin panostukset ovat meillä verrattain pienet. Tämä on erityisen ongelmallista, koska olemme hyvinvointiyhteiskuntana sitoutuneet hoitamaan ihmiset sotepalveluissa, jotka ovat huomattavasti kalliimpia kuin ennaltaehkäisy. Sen sijaan, että panostaisimme riittävästi, jätämme suuren osan työstä vapaaehtoisten vastuulle. Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia niitä, jotka tekevät arvokasta valmennus- ja ohjaustyötä suomalaisten liikuttamiseksi päivittäin. Työnne on korvaamatonta, ja sitä ei voi — tai itse asiassa voi — rahassa mitata. Me emme voi seuratoiminnassakaan nojata yksin vapaaehtoisuuteen, sillä laadukas seuratoiminta ja sen kehittäminen vaativat myös euroja. Oleellinen tuki seuratyölle on myös se, että varmistamme olosuhteiden olevan harrastamiselle kunnossa koko Suomessa. Arvoisa puhemies! Kunnat ovat avainasemassa liikunnan edistämisessä. Koululiikunnan lisääminen olisi yksinkertainen tapa lisätä lasten ja nuorten liikkumista. Välituntien ja koulupäivien yhteyteen sijoitettujen harrastusten avulla on lisätty ja voidaan edelleen lisätä lasten ja nuorten aktiivisuutta. Myös enemmistö liikuntapaikoista on kuntien hallinnassa. Liikuntapaikkarakentamiseen tulisi pikemminkin kannustaa kuntia kuin leikata rahoituksesta. Liikunnallinen elämäntapa opitaan lapsuudessa. Siksi kodit, koulut ja urheiluseurat ovat keskeisessä roolissa sen edistämisessä. Vanhempien vastuuta ja esimerkkiä ei voi liikaa korostaa, mutta tässäkään ei pelkkä syyllistäminen auta. Perheiden liikuntaneuvonnassa voisivat neuvolat, päiväkodit ja koulutkin ottaa enemmän roolia. Lisäksi tiedämme, että harrastusten kustannukset ovat paikoin nousseet kohtuuttomiksi. On tärkeää varmistaa, että jokaisella lapsella on mahdollisuus löytää liikuntaharrastus. Liikuntayritysten ja ‑yrittäjien panos on huomattava, ja ala on voimakkaasti kasvava. Meidän tulisi pohtia enemmän yhteistyömalleja, joissa liikunta-alan yritykset voisivat olla mukana. Hyvä alku olisi esimerkiksi nostaa työntekijän verottoman liikunta- ja kulttuurisetelin enimmäismäärä vaikka 600 euroon. Lisäksi tämän edun käyttömahdollisuus tulisi laajentaa toiminimiyrittäjiin. Yksi vaihtoehto voisivat olla myös erilaiset verojen kautta käytettävät keinot. Tässä toimisi erinomaisesti motto ”verota vähemmän sitä, mitä haluat enemmän”. Nuorten miesten kutsunnoista on tulossa liikuntaan liittyviä interventioita, hyvä niin. Vastaavia hankkeita on ollut toki aiemminkin. Kutsuntojen laajentaminen nuoriin naisiin olisi tervetullut kehitys, jonka avulla liikuntaankin voisi tarjota tukea laajemmin. Passiivisuus on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä. Työkyvyn ylläpitoon on jo moni työnantaja herännyt, ja yhteiskunnankin tulisi tukea tätä entistä vahvemmin. Ikääntyessä toimintakyvyn säilyttäminen ja sosiaalinen kanssakäyminen korostuvat. Siksi kuntia ja hyvinvointialueita tulee kannustaa liikunnalliseen elämäntapaan esimerkiksi HYTE-kertoimen ja sen riittävän rahoituksen avulla. Liikunnan edistämiseksi ja liikkumattomuuden torjunnassa on tehty ja tehdään paljon hyviä yksittäisiä asioita. Edelleen kuitenkin johtajuus puuttuu, ja siksi liikkumattomuuden torjunnalle tulisi tarjota riittävät muskelit. Nämä muskelit löytyisivät esimerkiksi siitä, että johtaminen tapahtuisi valtioneuvoston kansliasta. Arvoisa puhemies! Liikkumattomuuden torjunnan ja liikunnan lisäämisen tulee olla meidän kaikkien asialistalla. Samalla tavoin kuin olemme yksimielisiä kansallisesta turvallisuudesta, meidän tulisi olla yksimielisiä liikunnan merkityksestä ja siihen tehtävien panostusten tärkeydestä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-05-08T17:01:25,2025-05-08T17:07:03,Hyväksytty,1.1 2025_47_99,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Muistutan, että edustajat voivat pyytää vastauspuheenvuoroja painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_100,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustajalle hyvästä keskustelualoitteesta. Todellakin tällä on merkittävät taloudelliset vaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan — siis liikkumattomuudella —, miljardiluokan vaikutukset, ja sen takia on erittäin tärkeää, että saisimme kansan liikkeelle. Sillä on myös vaikutusta siihen, miten ihmiset arkensa kokevat ja voivat, ja sitä kautta myös terveysvaikutuksia. Ministerille täytyy kertoa tarina. Tässä minulla oli eilen vierasryhmä Tampereelta. Koululaisia, kouluryhmä, tutustui eduskuntaan, ja sen jälkeen he tutustuivat Tahto-urheilumuseoon. Ja voi sitä liikunnan riemua, mikä heillä oli. He saivat siellä liikkua niillä välineillä, mitä sinne oli rakennettu. Aivan upeata: ketään ei tarvinnut käskeä liikkumaan, se tapahtui aivan luonnollisesti. Kysymykseni ja kannustukseni meille kaikille kuntapäättäjille, ministereille on se, miten liikuntapaikkoja kouluihin ja lähiliikuntapaikkoja saataisiin lisää. Mitä toimia hallitus on tehnyt tässä Suomi liikkeelle ‑ohjelmassa liikunnallisen elintavan, elämisen tavan lisäämiseksi tällä kaudella [Puhemies koputtaa] ja mitä on vielä suunnitteilla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-05-08T17:07:11,2025-05-08T17:08:29,Hyväksytty,1.1 2025_47_101,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_102,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Ennaltaehkäisevä työ liikunnan avulla säästää pitkällä aikavälillä terveydenhuollon menoja. Se on myös aina kannattavampaa niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Puhemies! Suomi maksaa liikkumattomuudesta yli 4,7 miljardia euroa vuodessa. Ennusteet ovat synkkiä. Vuonna 2040 vain kaksi prosenttia 50-vuotiaista on hyväkuntoisia. Tämä on uhka koko hyvinvointiyhteiskunnallemme. Ilman työkykyisiä ihmisiä ei ole myöskään yhteiskuntaa, joka kantaa. Puhemies! Liikkumattomuus on todellinen ongelma, johon on syytä herätä laajemminkin yhteiskunnassa. Lainsäätäjinä emme kuitenkaan pysty päättämään ihmisten ruokatottumuksista tai siitä, valitseeko hissin sijaan portaat. Lämpimästi kuitenkin kannustan liikkumaan. Siitä kiittävät fyysinen kunto sekä sen lisäksi myös mieli. Puhemies! Lasten liikkumattomuudesta pitää olla erityisen huolissaan. Hallituksen kännykkäkieltolain mahdollistama välituntien kännykkäkielto tulee saada koko Suomessa käyttöön, koska kännykät ovat vieneet välitunneilta leikit, sosiaaliset kohtaamiset ja liikunnat. Myös harrastamisen Suomen malliin pistetyt lisäeurot ajavat tätä asiaa oikeaan suuntaan. [Puhemies koputtaa] Tähän tarvitaan kaikkia puolueita.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-05-08T17:08:30,2025-05-08T17:09:45,Hyväksytty,1.1 2025_47_103,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Anna-Kristiina Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_104,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Väestön liian vähäinen liikkuminen on yksi yhteiskuntamme keskeisistä haasteista. Lapsista ja nuorista vain noin kolmannes, aikuisista neljännes ja ikäihmisistä harvempi kuin joka viides liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. On kyseessä tosiaan miljardiluokan kysymys yhteiskunnallemme. Liikunnan ja liikkumisen terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat merkittäviä ylipäätään julkisen taloudenkin kestävyyden kannalta. Liikuntahan olisi edullinen terveyden ja toimintakyvyn edistämisen keino, jota ei ole riittävästi vielä hyödynnetty. Tarvitaan riittävästi matalan kynnyksen liikuntapalveluita, arkiliikunnan mahdollisuuksia, jokaiselle lapselle ja nuorelle oikeus yhteen maksuttomaan harrastukseen sekä tukea järjestöille ja seurojen toimintaedellytyksille. Urheilu ja liikunta tarjoavat ja tuottavat elämyksiä ja lisäävät yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, kuten tämä keltamusta kevät on osoittanut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-05-08T17:09:45,2025-05-08T17:11:01,Hyväksytty,1.1 2025_47_105,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_106,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Arvoisa puhemies! UKK-instituutti on todella arvioinut, että liikkumattomuuden kokonaiskustannukset Suomessa vuositasolla ovat jopa 4,7 miljardia euroa. Puhutaan siis terveyden ja toimintakyvyn lisäksi myös kansantaloudellisesti isosta ongelmasta, joka vaikuttaa jopa meidän puolustuskykyymme. On myös tärkeää muistaa, että liikunta on sijoitus, ei kuluerä, ja olen hieman huolissani siitä, että tällä hallituskaudella liikuntapaikkarakentamisen määrärahat romahtavat jopa puoleen entisestä. Arvoisa puhemies! On tärkeää, että meillä on koko elämänkulun kattava liikunnan polku. Ehdotan myös, että liikuntatunteja harkitaan lisättäväksi kouluun. Ne ovat myös suosittuja oppilaiden keskuudessa. Lisäksi tämä Liikkuvat-ohjelmakokonaisuus ja Harrastamisen Suomen malli ovat hyviä toimenpiteitä, ja myös liikunnan lisääminen kutsuntoihin jatkossa on ehdottomasti kannatettavaa. Keskeistä on, että näitä toimenpiteitä tehdään yhdessä kuntien, alueellisten järjestöjen, liikunnan aluejärjestöjen ja paikallisten seurojen kanssa. Arvoisa puhemies! Meidän pitää tunnistaa, [Puhemies koputtaa] että liikkumattomuus on kansallisena hätätilana nähtävä asia, ja satsata siihen pitkällä tähtäimellä yli hallituskausien.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-05-08T17:11:01,2025-05-08T17:12:24,Hyväksytty,1.1 2025_47_107,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_108,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan yläkouluikäisistä vajaa kolmannes tytöistä ja vajaa neljännes pojista liikkuu vapaa-ajallaan korkeintaan tunnin viikossa, kun suositus olisi tunti päivässä. Vähän liikkuvien lasten ja nuorten päivittäisestä reippaasta liikunnasta jopa 42 prosenttia kertyy koulupäivän aikana. Moni lapsi koulussa haluaisi pelata futista välkällä tai jääkiekkoa tai korista, mutta sinne koulun kentälle tai saliin ei saa mennä, valvojia ei riitä sinne. Toisaalta moni haluaisi myös pyöräillä kouluun, mutta monessa kunnassa tämä taas on pieniltä lapsilta kielletty. Liikkuminen ja liikunta voivat tukea ja vahvistaa myös mielenterveyttä. Liikkuminen edistää yhteisöllisyyttä, ja sillä on havaittu positiivisia vaikutuksia oppimiseen. Liikunnan lisäämisestä hyötyisivät yhtä lailla kaiken ikäiset lapset ja nuoret lähtötasosta riippumatta. Mahdollisuuksia pitäisi olla arjessa, höntsäjoukkueissa, ei vain kilpatasolla. Hallitus, [Puhemies koputtaa] turvaatteko te rahoituksen Liikkuva koulu ‑ohjelman jatkoon, jotta välituntiliikuntaa voidaan lisätä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-05-08T17:12:24,2025-05-08T17:13:42,Hyväksytty,1.1 2025_47_109,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_110,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä hallituksen liikuntaleikkaukset heikentävät mahdollisuuksia huolehtia kansalaisten liikunnallisen elämäntavan edistämisestä ja ylläpitämisestä. Vaarana onkin, että liikuntaan kohdistuvat leikkaukset kertaantuvat kunnissa, jos sekä valtio että kunnat vähentävät liikunnan tukemista tulevina vuosina. Riihimäen uimahalli avattiin kevättalvella pitkän sulun jälkeen, ison perusparannuksen jälkeen, ja tuntui kuin koko kaupunki olisi henkeä pidätellen odottanut hallin remontin valmistumista, ja upea siitä kerta kaikkiaan tulikin. Ja vaikka kunnat vastaavatkin suurelta osin liikuntapaikkarakentamisen kustannuksista, niin valtion tuella on todella suuri merkitys, tai se voi olla jopa ehtona esimerkiksi peruskorjaushankkeen käynnistymiselle, ja näin oli myöskin Riihimäellä. Suomessa on paljon uimahalleja, jotka ovat peruskorjauksen tarpeessa. Kyse on myöskin liikuntapaikkojen monipuolisuudesta, ajanmukaisuudesta ja turvallisuudesta huolehtimisesta. Monissa kasvukeskuksissa on pulaa liikuntatiloista, kuten erilaisista sisäliikuntatiloista ja siten harjoitusvuoroista monissa lajeissa. Meillä ei taida olla varaa leikata liikunnasta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-05-08T17:13:42,2025-05-08T17:15:05,Hyväksytty,1.1 2025_47_111,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Ollikainen, varsågod.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_112,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Ärade talman! Inledningsvis vill jag tacka ledamot Nikkanen för det här initiativet. Vi har en väldigt viktig diskussion just nu här i salen. Det märks att många berörs av det här på alla nivåer, och här har ju kommunerna också en väldigt viktig roll. Den här orörligheten kostar oss miljarder varje år, och att vi rör på oss har förstås väldigt fina och bra effekter dels fysiskt men också psykiskt. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2025-05-08T17:15:05,2025-05-08T17:15:37,Hyväksytty,1.1 2025_47_113,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Mika,Poutala,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Liikkumattomuus on erittäin monisyinen asia, ja ei varmaan ole olemassakaan yhtä asiaa, millä voisimme tätä asiaa korjata. Haluan nostaa esiin myös yksinäisyyden lisääntymisen, mikä monesti voi myös lisätä liikkumattomuutta, koska ei ole sitä kaveria, kenen kanssa lähteä liikkeelle. Eduskunnassa monesti puhutaan ongelmista, mutta ehkä haluaisin itse nostaa esille myös sen toiminnan. Mitä jos me kansanedustajat voisimme toimia esimerkillisesti, nostaa sitä omaa liikkumista, jos semmoista on, toki, myös siellä sosiaalisessa mediassa esille ja näyttää, että mekin pyrimme liikkumaan enemmän ja tekemään sitä arkiliikuntaa? Voisimme olla esimerkillisiä myös siinä puheessa toinen toisiamme kohtaan. Äsken kun tässä kuuntelin kyselytuntia, niin ehkä se esimerkillisyys ei ole meidän paras valttimme, mutta jos kunnioittaisimme toinen toistamme hieman enemmän siellä kyselytunnilla ja lähtisimme sen jälkeen yhdessä liikkumaan, ja vielä kerrottaisiin siitä muille, niin ehkä tässä voisi olla esimerkillisyyttä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Mika Poutala,1495,2025-05-08T17:16:15,2025-05-08T17:17:25,Hyväksytty,1.1 2025_47_114,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaunistola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_115,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! On erittäin arvokasta, että käymme keskustelua siitä, miten voisimme lisätä suomalaisten liikkumista ja ennen kaikkea torjua liikkumattomuutta. Siksi itsekin tämän keskustelualoitteen olen allekirjoittanut. Kyse ei ole vain urheilusta tai liikunnasta, kyse on ihmisten tottumusten ja tapojen muuttamisesta, terveellisempien elämäntapojen edistämisestä kansallisesti. Muutokset eivät tapahdu itsestään, ne tehdään aktiivisella työllä asioiden eteen. Tulen itse Porista, joka on Suomen liikkuvin kunta viime vuodelta. Porissa tarjotaan tukea liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen kaikenikäisille. Harrastamisen Porin malli ja maksuton porilaislähtöinen nuorisopassi ovat tärkeitä paloja erityisesti lasten ja nuorten päivittäisen liikkumisen tukemisessa. Muitakin käytänteitä toki paljon löytyy. Onkin tärkeää, että valtio ja kunnat yhdessä tukevat ja etsivät aktiivisesti erilaisia tapoja ja hyviä käytänteitä, joiden kautta suomalaiset voisivat löytää liikkumisen ilon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-05-08T17:17:25,2025-05-08T17:18:37,Hyväksytty,1.1 2025_47_116,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_117,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Nikkaselle erittäin hyvästä keskustelualoitteesta. Liikunta-aiheesta yleensä puhutaan hyvin harvoin täällä istuntosalissa. Liikkumattomuuden ongelma on totta yhteiskunnassamme, ja siihen on monta syytä. Sen seuraukset ovat erittäin vahingollisia. Muistan, kun ammattilaisurheilijana olin, että kaikki kauhistelivat isoja lihaksiani ja sitä, kuinka nainen voi nostaa puntteja ja painoja. Tänä päivänä se on ihan tavallista, ja täälläkin monet edustajat käyvät punttisalilla, suomalaiset käyvät nostamassa puntteja, ja se painoharjoittelu on hyvin pidettyä. Me tarvitsemme jokaisen vahvan lihaksemme, kun tulemme korkeaan ikään. Siksi liikunnan riittävä määrä on saatava ihan lapsesta lähtien. Perheet mukaan, kouluihin enemmän liikuntaa, ja koko yhteiskunnan, kaikkien vauvasta vaariin, jokaisen, pitäisi liikkua enemmän. Nyt minä kysynkin ministeri Bergqvistiltä: personal trainerit joka kuntaan, [Puhemies koputtaa] monta tietysti isompiin kuntiin, ja sitten se, mitä täällä [Puhemies koputtaa] jo aikaisemminkin ehdotettiin: kouluun lisää liikuntaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-05-08T17:18:37,2025-05-08T17:20:01,Hyväksytty,1.1 2025_47_118,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Peltonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_119,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Eemeli,Peltonen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Liikunnallisen elämäntavan edistäminen, siinä kaikki lähtee läheltä. Olemme paljosta velkaa juuri paikallisille liikunta- ja urheiluseuroille, jotka liikuttavat kaikenikäisiä suomalaisia, olipa tavoitteena sitten oman kunnon ylläpitäminen hyvällä harrastuksella tai kasvaminen kohti urheilu-uraa. Seuratoiminnan järjestäminen ei olisi mahdollista ilman niitä useita vapaaehtoisia, jotka antavat liikunta- ja urheiluseuroissa kallisarvoista aikaansa yhteiseen hyvään. Suomalaisissa liikunta- ja urheiluseuroissa tehdään vuosittain jopa 50 miljoonaa tuntia vapaaehtoistyötä. Suuri kiitos kaikille vapaaehtoisille seuroissa. Kuntien vastuu ja velvollisuus on tukea paikallisia liikunnan ja urheilun toimijoita. Toivon, että kunnat muistavat tämän tärkeän roolinsa liikunnan edistäjinä myös tulevaisuudessa, kun pohdimme yhdessä kantavia ratkaisuja liikkumattomuuden haasteeseen. Tähän työhön toden totta tarvitaan kaikki toimijat tässä yhteiskunnassa mukaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Eemeli Peltonen,1496,2025-05-08T17:20:01,2025-05-08T17:21:12,Hyväksytty,1.1 2025_47_120,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitos. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_121,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustaja Nikkaselle erittäin tärkeästä aloitteesta. Liikunnan harjoittaminen kannattaa aloittaa pienenä. Perheenisänä olen kokenut sen, että omien lasten kanssa on lähdetty liikkumaan ihan pienestä pitäen. Mäenlasku oli juhlaa ja kesällä kävelyt ja marjassa käynnit, ja ennen kaikkea mentiin metsään polkuja tutkimaan, mitä siellä on, onko siellä muurahaisia tai onko jotain muutakin. Kun lapsesta asti pienelle ihmiselle opetetaan liikunnan riemut, niin liikunta jää hänelle elämäntavaksi. Nyt kun isoisänä olen saanut olla lastenlasteni kanssa, niin olen heidän pesäpallo-ottelujaan kiertänyt ja kannustanut heitä pelaamaan ja juoksemaan ja pelaamaan jalkapalloa ja ajamaan polkupyörällä. Se on hyvin yksinkertainen asia ja kovin edullinen. Arvoisa puhemies! Täällä on kaksi arvoisaa ministeriä paikalla, niin toivon, että huomioitte kuntien rahoituksessa, että annetaan kunnille semmoista rahaa, jolla voidaan liikuntapaikkoja kohentaa. Esimerkiksi kotikunnassani parhaillaan kunnostetaan uimahallia ja ostettiin keväällä uusi latukone, koska hiihto on saavuttanut erittäin suuren suosion, koska ladut ovat hyvässä kunnossa ja nuorilla ja ennen kaikkea vanhemmilla ihmisillä on helppo mennä, kun rakennetaan sellaisia hiihtolatuja, jotka ovat helppoja, eikä isoja mäkiä ole. On tärkeätä, että ihminen liikkuu ja nauttii siitä liikkumisesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-05-08T17:21:12,2025-05-08T17:22:28,Hyväksytty,1.1 2025_47_122,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_123,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisille luonto on tärkein liikuntaympäristö. Kaiken muun hyvän lisäksi luonto siis myös liikuttaa meitä. Onkin onnetonta, että hallitus on leikannut ulkoilu- ja retkeilyrakenteista niin kansallispuistoissa kuin retkeilyalueilla, kun nämä rakenteet juuri tekevät luonnossa liikkumisen helpoksi kaikille. Harrastamista hallitus on vaikeuttanut nostamalla liikuntapalvelujen arvonlisäveroa, leikkaamalla liikuntapaikkarakentamisesta ja pyöräteistä, ja tämä vaikeuttaa myös kuntien mahdollisuuksia edistää ihmisten liikkumista. Liikuntaharrastukset ovat tärkeitä, mutta niillä on mahdotonta korvata säännöllistä arkiliikuntaa, ja tästä näkökulmasta nostan esiin hallituksen päätöksen poistaa työsuhdepyörien verovapaaetu, mikä oli kyllä todella typerää ja lyhytnäköistä. Pidän arvokkaana hallituksen sinänsä tärkeää Suomi liikkeelle ‑ohjelmaa, mutta se ei riitä, jos samalla leikataan liikunnan edistämisestä toisaalla. Toivon hallitukselta tässä linjakasta päätöksentekoa. Lopuksi haluan kiittää edustaja Nikkasta tästä tärkeästä keskustelualoitteesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-05-08T17:22:28,2025-05-08T17:23:44,Hyväksytty,1.1 2025_47_124,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_125,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa liikkuminen on polarisoitunutta. Se tarkoittaa, että osa liikkuu todella paljon ja jotkut eivät sitten liiku lainkaan. Nyt näiden hallituksen leikkausten seurauksena on riski, että liikkumisesta tulee myös yhteiskuntaluokan kannalta jakava kysymys. Hallitus on tehnyt toimia, jotka kohdistuvat erityisen voimakkaasti pienituloisiin. Tällaisiksi voidaan laskea esimerkiksi liikuntapaikkarakentamisen määrärahojen leikkaus, seuratukien leikkaus ja myös liikuntapalveluiden arvonlisäveron korotus kymmenestä prosentista 14 prosenttiin. Suurella todennäköisyydellä nämä leikkaukset tulevat vähentämään suomalaisten liikkumista, ja se tulee maksamaan tälle yhteiskunnalle kansanterveydellisesti, se tulee maksamaan inhimillisesti ja se tulee maksamaan myös euroissa. Olen itse pohtinut tätä, ja kysyisinkin nyt ministeriltä: onko hallitus laskenut näiden liikkumiseen kohdistuvien leikkauksien kerrannaisvaikutukset ja kustannusvaikutukset?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-05-08T17:23:44,2025-05-08T17:24:48,Hyväksytty,1.1 2025_47_126,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jukkola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_127,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Suomessa toimii yli 8 000 urheiluseuraa, jotka liikuttavat lapsia, nuoria ja aikuisia, ja usein vielä vapaaehtoisvoimin. Tämä on kansallinen voimavara, jota emme saa unohtaa lainsäädännössä. Seurojen toimintaedellytykset on turvattava. Tarvitaan ohjaajia, valmentajia, koulutusta ja liikuntapaikkoja. Yritysten antamat sponsoritulot ovat elintärkeitä, jotta harrastamisen kustannukset pysyvät kohtuullisina. Kiitos myös kaikille yrityksille, jotka tukevat urheiluseuroja. Yhtenä esimerkkinä Lohtajan Veikot, jossa yhteisö, yritykset ja seura tekevät tätä yhteistyötä yhdessä. Tällainen toimintamalli ansaitsee tukea myös kansallisesti. Yrityksille voitaisiin tarjota verokannustin urheiluseurojen tukemisessa [Puhemies koputtaa] — pieni muutos, jolla olisi suuri vaikutus.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-05-08T17:24:48,2025-05-08T17:26:08,Hyväksytty,1.1 2025_47_128,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_129,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun eilen menin kotiin, niin lapinkoirani tervehti minua omat valjaat suussaan ja osoitti, että nyt lähdetään lenkille. Yksi koirani halusi lenkille, mutta kun on kaksi koiraa, niin varmasti on lähdettävä lenkille pari kertaa päivässä. Eläimet laittavat ihmiset liikkumaan. Arvoisa puhemies! Monet ikääntyneet ovat sisukkaita sissejä ihan loppuun saakka. He haluavat liikkua, mutta kun ikääntynyt kaatuu, niin liikuntakyky voi olla menetetty. Ja on todettu ja tutkittu, että yksi suurimpia pelkoja ikääntyneille on juuri se, että menettää liikuntakyvyn. Arvoisa ministeri, miten voisimme tukea sitä, että myös iäkkäät pääsisivät liikkumaan? On hienoa, että hallitusohjelmassa on kirjauksia muun muassa kuntoutuksen uudistamisesta ja monikanavarahoituksen säilymisestä. Liikuntakyvyn menetys heikentää myös ikääntyneen osallisuutta, lisää yksinäisyyttä ja lisää sairauksia. Eli miten voisimme tukea sitä, että myös ikääntyneet pääsevät liikkumaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2025-05-08T17:26:08,2025-05-08T17:27:19,Hyväksytty,1.1 2025_47_130,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_131,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Juuri julkistettu kansallinen terveysindeksi kertoo, millainen on suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden tila jokaisessa maamme kunnassa. Indeksiin kootaan tietoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kelan, Syöpärekisterin, Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen rekistereiden aineistoista. Tuorein kansallinen terveysindeksi on Pohjois-Savon kannalta huolestuttava, koska Pohjois-Savo on maamme sairain maakunta. Nyt kun me keskustellaan tässä liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä, niin koen, että on tärkeää huomioida tulevassa päätöksenteossa esimerkiksi vaikka valtionosuusuudistuksen kautta se, miten alueellisesti, vaikka sinne Pohjois-Savoon, saataisiin enemmän tukea ja rahoitusta siihen, että siellä voitaisiin enemmän harrastaa vaikka liikuntaa, urheilua ja vaikka kulttuuria. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-05-08T17:27:19,2025-05-08T17:28:08,Hyväksytty,1.1 2025_47_132,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_133,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Aihe on todella tärkeä, ja liikunnallinen elämäntapahan omaksutaan jo lapsena ja nuorena. Tämä harrastamisen Suomen mallihan, jonka ajatus on tarjota kaikille lapsille maksuton harrastus, usein liikuntaharrastus, on lähtöisin keskustan ohjelmatyöstä, ja on hienoa huomata, että se nauttii nyt näin laajaa poliittista tukea. Toivon, että sen resurssit myös tulevaisuudessa turvataan. Mitä tulee näihin resursseihin, niin kyllähän on tosiasia, että meillä on Suomessa laajalti todella hyvät mahdollisuudet liikkua, ja oikeastaan melkein kaikille, niin että ei se kyllä siitä jää kiinni. Meillä on myöskin, suurimmissa kaupungeissakin, luontoa todella lähellä, jossa voi liikkua. Eli loppujen lopuksi on kyse siitä liikunnallisesta elämäntavasta, ja vaikka me tietysti täällä mielellämme tuommekin esille sitä, että kaikki on kiinni siitä, mitä eduskunta päättää, niin suurin kysymys on tietysti se, kuinka kaikki suomalaiset vauvasta vaariin omaksuvat sen liikunnallisen elämäntavan ja ottavat vastuuta itse omasta terveydestään ja siitä, että liikkuvat enemmän. Se on tässä vanhenevassa maassa yhä tärkeämpää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-05-08T17:28:08,2025-05-08T17:29:21,Hyväksytty,1.1 2025_47_134,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_135,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset hyvästä keskustelualoitteesta. — Liikkumattomuus on erittäin suuri riski moniin sairauksiin — sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, ylipaino, ja lisäksi liikkumattomuus vaikuttaa myös aivoterveyteen ja mielenterveyteen erittäin vahvasti. Kysymys kuuluu, miten saisimme jokaisen kansalaisen jokaiseen päivään lisää liikettä ja lisää liikkumista. Varhaiskasvatuksessa liikutaan riittävästi. Kouluihin halutaan jokaisen koulupäivän yhteyteen, tuntien yhteyteen, välitunneille ja koulupäivän jälkeen enemmän liikuntaa, ja tämän toivoisi toteutuvan ei vain alaluokilla, vaan myös yläluokilla, toisella asteella, ammatillisessa koulutuksessa ja yliopistoissa. Miten saisimme koulupäivien ja opiskelupäivien lukujärjestysten yhteyteen myös liikuntaa ja liikettä enemmän? Entä sitten työikäiset? Lakisääteiset kahvitauot ja ruokatauot ollaan saatu työntekijöille. Saisimmeko jotenkin aktivoitua liikkumista enemmän myös jokaisen työpäivän yhteyteen? Ja entä ikäihmiset? Enemmän liikuntaa ja toimintakyvyn parantamista. [Puhemies koputtaa] Meillä on todella tekemistä siinä, miten jokainen kansalainen saataisiin enemmän liikkumaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2025-05-08T17:29:21,2025-05-08T17:30:40,Hyväksytty,1.1 2025_47_136,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_137,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoite kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä on erinomainen. Liikunta juurtuu elämäntavaksi jo lapsuudessa, ja siksi on todellakin tärkeää panostaa liikkumiseen varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Tärkeää on kuitenkin muistaa myös se, että urheiluseurat liikuttavat isoa joukkoa meidän lapsista ja nuorista. Ne tavoittavat yli puolet meidän nuorista. Kunnilla on mahdollisuus tukea liikunnallista elämäntapaa tarjoamalla seuroille veloituksetta käyttöön näitä liikuntatiloja, mutta valitettavasti joissakin kunnissa tämä kehityssuunta on ollut täysin toisenlainen. Kysyisinkin ministeriltä: miten voimme edistää kunnissa olevien matalan kynnyksen liikuntatilojen tarjoamista harrasteseurojen käyttöön veloituksetta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2025-05-08T17:30:41,2025-05-08T17:31:36,Hyväksytty,1.1 2025_47_138,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_139,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Liikkumattomuuden hinta suomalaisille, yhteiskunnalle on massiivinen, noin neljä miljardia euroa vuosittain. Nykyhallitus kuitenkin panostaa liikkumiseen muun muassa harrastamisen Suomen mallilla, Suomi liikkeelle ‑ohjelmalla ja liikunnallisen elämäntavan lisäämisellä perusopetukseen. Fakta on se, että julkisia toimia voidaan tehdä tiettyyn pisteeseen asti. Me voimme ja rakennammekin erinäisiä liikkumiseen kannustavia tiloja sekä ympäristöjä, mutta on täysin toinen asia, käyttävätkö kansalaiset näitä puitteita liikkumiseen. Jatkuvalla rahoituksen lisäämisellä liikkumattomuuden ongelmaa ei mielestäni ratkaista. Tietyt terveyttä edistävät verot voisivat hieman liikuttaa puntaria suuntaan tai toiseen, mutta suuressa kuvassa ratkaisujen on löydyttävä ihmisestä itsestään. Arvoisa puhemies! Suomalaisia tulee kannustaa liikkumaan vaikkapa lääkärin reseptillä, mutta loppupeleissä päätös pitää huolta omasta terveydestä ja hyvinvoinnista lähtee jokaisesta itsestään, vanhemman tuesta lapselleen, ikäihmisen toimintakyvyn huolehtimisesta, urheiluseuroista. Haluan erityisesti korostaa myös tämän salin asennetta ja esimerkin näyttämistä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-05-08T17:31:36,2025-05-08T17:32:53,Hyväksytty,1.1 2025_47_140,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_141,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin suuret kiitokset edustaja Nikkaselle hyvästä keskustelualoitteesta. Hyvinvointi koostuu monesta eri osatekijästä, ja aktiivisella elämäntavalla on iso merkitys kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille, se on ihan selvä. Pelasin itse jääkiekkoa Rauman Lukon junioreissa, ja olen aikuisiällä itse asiassa usein miettinyt sitä, että isoin oppi ei ollutkaan se luistelemaan oppiminen, vaan se, millä tavalla tämmöistä kokonaisvaltaista hyvinvointia voidaan ylläpitää koko elämänkaaren ajan. Koen, että tämä on ollut se isoin oppi siitä. Lisäksi joukkueessa urheileminen opetti sen, miten toimitaan toisten ihmisten kanssa, miten kunnioitetaan toisia ihmisiä — vähän sama, mihin edustaja Poutalakin tässä viittasi jo aiemmassa puheenvuorossaan. Tämä on se oppi, minkä itse joukkueurheilusta olen saanut. Aina ei kuitenkaan tarvitse harrastaa jonkun tietyn valmennusryhmän kanssa, vaan kaikki liikkuminen on tärkeää, ja haluan tässä korostaa nimenomaan sitä, että kaikki liikkuminen on sille ihmiselle itselleen tärkeää. Ja vielä kiitos näille kaikille vapaaehtoisille, keitä tässä maassa on, jotka talkootyönä mahdollistavat sen, että mahdollisimman moni nuori ja lapsi pääsee liikkumaan, [Puhemies koputtaa] ja mahdollistavat tällä tavalla terveellistä elämäntapaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-05-08T17:32:53,2025-05-08T17:34:15,Hyväksytty,1.1 2025_47_142,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaunisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_143,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olemme äärimmäisen tärkeän aiheen äärellä, ja sen me varmasti kaikki tässä salissa kyllä allekirjoitamme. On tärkeää, että hallitus on panostanut liikuntaan esimerkiksi harrastamisen Suomen mallin kautta. Valtiolla ja kunnilla on äärimmäisen tärkeä rooli, kun puhutaan ihmisten liikkumisen mahdollistamisesta, mutta me emme saa keskustelussa kuitenkaan viedä aikuisina sitä suuntaa siihen, että se olisi puhtaasti sieltä kiinni, että se olisi rahoituksesta kiinni. Niin kuin täällä on nostettu jo esiin, niin Suomessa liikkumismahdollisuudet ovat verrattain hyvät, pihapelit, luonnossa liikkuminen, lenkille lähteminen. Nämä ovat kaikki niitä viestejä, mitä meidän aikuisten pitäisi meidän lapsille ja nuorille antaa — ja ylipäänsä siinä aikuisten asenteessa, mihin kuuluu ”kuskaa, kokkaa ja kannusta”, se ”kannusta” tarkoittaa siellä urheilusuorituksessa onnistumisessa kannustamista mutta myös kannustamista sinne urheiluun ja liikuntaan osallistumiseen. Loppuun nostan vielä nämä vapaaehtoiset, ja toivoisin, että koska ilman vapaaehtoisia tässä maassa ei liikuta ollenkaan missään seuroissa, onko mahdollisuuksia, [Puhemies koputtaa] millä tätä vapaaehtoistoimintaa voidaan kannustaa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2025-05-08T17:34:16,2025-05-08T17:35:32,Hyväksytty,1.1 2025_47_144,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_145,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos aloitteen tekijöille. Tämä on erittäin tärkeä aihe. Me tiedetään, että Suomessa liikkumattomuus on kasvanut. Se on vakava, laajalti tunnustettu ongelma. Mutta olemmeko me jotenkin unohtaneet aivan perusasioita? Päivittäisen hyötyliikunnan edut ovat kiistattomat. Käveleminen, pyöräileminen, portaiden valitseminen ja päivittäiset valinnat ovat ne, jotka ratkaisevat. Vierastan ajatusta siitä, että asia jätetään politiikkatoimien varaan tai se olisi jotenkin yhteiskunnan ratkaistava. Yksilöillä on myös oltava vastuu omasta terveydestään ja valinnoistaan. Lapsi liikkuu ihan luonnostaan, myös välitunneilla, kun siihen on mahdollisuus. Me aikuiset pilaamme luonnollisen liikkumisen ilon, kuljetamme lapsia harrastuksiin ja kouluun ja kuvittelemme, että vain ohjatulla liikunnalla on merkitystä. Vain oikeanlainen elämäntapa tuo pitkäaikaisia ja kestäviä tuloksia, eli se, että ne päivittäiset valinnat ovat kunnossa. Istumatyö ja tämä vähäinen aktiivisuus [Puhemies koputtaa] näkyvät meidän terveydenhuollon kustannuksissa. Arvoisa ministeri, miten me [Puhemies koputtaa] voisimme kannustaa paremminkin tällaisiin terveisiin ja kestäviin elämäntapoihin tämän rahan jakamisen sijaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-05-08T17:35:32,2025-05-08T17:36:55,Hyväksytty,1.1 2025_47_146,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_147,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Herra puhemies! Itse ajattelen niin, että tämä on asia, josta meillä on varmaankin niin koko salin, hallituksen kuin oppositionkin kannalta yhteinen selvä näkemys siitä, kuinka tärkeää se on, ja haluankin kiittää edustaja Nikkasta tämän keskustelualoitteen tekemisestä. Käyn hieman lävitse koulun aikana tapahtuvia asioita nimenomaan niin, että alakoulussa olisi erittäin toivottavaa, että se liikunnan harrastaminen olisi mahdollista heti koulun jälkeen eikä vasta illalla, jotta säästyttäisiin tältä kuljetusrumbalta. Se nimenomaan mahdollistaisi enemmän myös pitkämatkalaisille sitä, että alakoulussa sitä liikuntaa pystyisi enemmän harrastamaan. Ajattelen niin, että yläasteella se nimenomaan eriytyy — ne, jotka liikkuvat paljon, liikkuvat todella paljon, ja sitten ovat ne, joilla se liikunta jää — ja siinä kohdassa meidän pitäisi pystyä koulussa jotakin tekemään enemmän, että saisimme kaikki mukaan erilaisiin liikunta-asioihin. Tässä puhuttiin myös näistä kutsunnoista, ja nimenomaan kaikkein pahin tiputus tulee siellä [Puhemies koputtaa] toisen asteen aikana. Mitä me voisimme tehdä enemmän nimenomaan näitten koulujen kautta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-05-08T17:36:55,2025-05-08T17:38:14,Hyväksytty,1.1 2025_47_148,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_149,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia, kunnioitettu puhemies! Olen varma, että olemme eduskunnassa tässä salissa täysin yksimielisiä liikunnan lisäämisestä. Me tiedetään kaikki, että liikunta on lääke erittäin, erittäin moneen vaivaan, mutta Suomen kansa on nyt huonommassa kunnossa kuin koskaan aikaisemmin sotien jälkeen, eli olemme äärimmäisen vakavan asian äärellä. Tässä eivät enää sanat riitä. Meidän vanhempien tärkeänä tehtävänä on näyttää erinomaista esimerkkiä lapsillemme ja lastenlapsillemme terveistä elämäntavoista ja liikunnasta. Kolme K:ta — veli löysi sieltä myös yhden toisenkin — kannustaa, kuljettaa ja kustantaa, se on meidän isien ja pappojen tehtävä ja mummujen ja äitien myös. Kyse ei ole urheilusta vaan koko liikunnallisesta elämäntavasta, ja liikkumattomuus näkyy arjessa, työkyvyssä, terveydessä, turvallisuudessa ja jopa taloudessa. Se maksaa Suomelle jopa viisi miljardia vuodessa, ja tälle rahalle varmasti olisi parempaakin käyttöä. Vai mitä, arvoisa ministeri?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-08T17:38:14,2025-05-08T17:39:26,Hyväksytty,1.1 2025_47_150,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_151,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! On todella tärkeää todellakin, että me täällä eduskunnassa käymme tästä asiasta aitoa ja rehellistä keskustelua, ja siitä erityiskiitos edustaja Nikkaselle. Me tarvitsemme ratkaisuja, jotka kannustavat liikkumaan, mutta emme voi mielestäni sysätä kaikkea vastuuta yhteiskunnalle. On myös uskallettava sanoa ääneen, että vastuu omasta hyvinvoinnista ja liikkumisesta alkaa lopulta meistä jokaisesta itsestä. Yleisen suosituksen mukaan aikuisen ihmisen pitäisi liikkua noin 7 000—10 000 askelta päivässä. Voisin vaikka esittää kysymyksen tähän kaikille arvoisille työkavereille: milloin sinä olet viimeksi liikkunut, ja näytätkö sinä tällä hetkellä esimerkkiä suomalaisille? [Sinuhe Wallinheimo: Näytän!] Otetaan mekin jokainen se oma vastuu liikunnasta. Voimme muuttaa yhdessä yhteiskuntaa terveellisemmäksi ja liikunnallisemmaksi, ja se muutos alkaa usein yhdestä ihmisestä, joka ottaa sen ensimmäisen askeleen. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-05-08T17:39:26,2025-05-08T17:40:27,Hyväksytty,1.1 2025_47_152,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Ymmärsinkö oikein, että ministeri Bergqvistin on poistuttava viiden minuutin kuluttua? [Sandra Bergqvist: Ei, voin jäädä!] — Selvä. Sitten jatkamme vielä keskustelua. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_153,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lundénin puheenvuoro kirvoitti katsomaan, että mikäs se tämän päivän askelten määrä oli — ja 6 571, eli vielä täytyy petrata tänä päivänä. Eiköhän se 10 000 tule täyteen. Haluan kiittää tässä edustaja Nikkasta erinomaisesta keskustelualoitteesta. Kaikki kollegat ovat käyttäneet niin hyviä puheenvuoroja, että ei minulle jäisi muuta kuin toistaminen tässä, ja siinä mielessä muutin tätä puheenvuoron sävyä niin, että alankin kehua teidän käyttämiänne puheenvuoroja. Edustajat Elomaa ja Juvonen, nostitte täällä esille ikääntyneet. Se oli aivan loistava asia. Sitten olin erityisen iloinen siitä — kun itse olen Porin kaupungin entinen kansanterveystyön ylilääkäri — että edustaja Kaunistola nosti täällä Porin kaupungin saavutukset, koska kunnathan tässä ovat aivan avainasemassa. Kyllä tämä on kansanterveyden kannalta äärettömän merkittävä asia. Mutta sitten kun mennään siihen, onko tämä yksilön vastuulla vai yhteiskunnan vastuulla, niin kyllä minä en ole sitä mieltä, että tämä kokonaan voisi olla yksilön vastuulla, koska me tiedämme, että yhteiskunta luo edellytykset. [Puhemies koputtaa] Tässä mielessä edustaja Koskelalla oli aivan erinomainen puheenvuoro siitä, että valitettavasti sosiaaliryhmittäiset erot ovat suuret [Puhemies koputtaa] ja yhteiskunnan eriarvoisuus näkyy myös liikkumisessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-05-08T17:40:27,2025-05-08T17:41:46,Hyväksytty,1.1 2025_47_154,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_155,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Nikkaselle kiitos tästä keskustelunavauksesta. Itse tietenkin liikuntatieteiden maisterina olen pitkään pohtinut, miten saataisiin varsinkin lapset ja nuoret enemmän liikkumaan. Yksi ehdotus itse asiassa voisi olla se, että me jollain lailla pystyisimme seuratyössä tulemaan taas enemmän sinne yleisseuratasolle, koska nyt kaikki seurat ovat ammattimaistuneet, ja mitä enemmän siellä on ammattilaisia töissä, harrastuksen kustannus nousee. Toinen ehdotus on se, kun itse asiassa yhtenäiskouluissa 7.—9.-luokkalaiset liikkuvat enemmän kuin taas sitten ala-asteet ja yläasteet erikseen, niin voisimmekin kehittää semmoista järjestelmää, jossa tulisi enemmän yhtenäiskouluja. Ja kolmas itse asiassa on se, miten liikuntapaikkarakentamisessa moduulirakentamista ei olla mietitty ollenkaan. Jos vaikka Kiuruvesi haluaa salibandyareenan, sen ei tarvitse olla sinne kiinteä rakennus, maksaa miljoonia, vaan sitä voitaisiin aina moduulisti vuokrata, vaikka joka vuosi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-05-08T17:41:47,2025-05-08T17:42:52,Hyväksytty,1.1 2025_47_156,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_157,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka liikkumattomuus on vakava ongelma, meillä on myös vahvuuksia, joiden varaan voimme rakentaa ratkaisuja. Suomi tunnetaan liikunnan ja urheilun maana, ja tämä antaa meille hyvät lähtökohdat edistää terveellisempiä elämäntapoja. Erityisesti lasten ja nuorten liikunnan edistämisessä avainasemassa ovat vanhemmat ja koulu. Myös urheiluseurat ja järjestöt tekevät arvokasta työtä. Kuitenkaan pelkkä ohjattu liikunta ei riitä. Myös vapaamuotoinen liikkuminen, kuten ulkoleikit ja kavereiden kanssa pelaaminen, ovat tärkeitä. Ne tukevat liikunnan iloa ja ehkäisevät ruutuaikaan uppoamista. Lapsena opittu liikuntaharrastus on tärkeä kannustin myös aikuisiän liikkumiseen. Liikunta ei ole vain fyysisen kunnon ylläpitämistä, se parantaa myös mielenterveyttä, vähentää stressiä ja tuo yhteen ihmisiä. Tärkeintä on liikkua omaksi iloksi, ei suorittamisen pakosta. Hallitus on huomioinut tilanteen ja käynnistänyt valtioneuvoston Suomi liikkeelle ‑ohjelman. Se ulottuu perusopetuksesta Puolustusvoimien kutsuntoihin. Arkiliikunnan lisääminen on jo iso askel parempaan. Nyt meidän tehtävämme on varmistaa, [Puhemies koputtaa] että nämä toimet näkyvät myös käytännössä. Ja ministeriltä kysyisin: onko tulevaisuudessa mahdollista [Puhemies koputtaa] lisätä ulkovälituntiliikuntaa myös yläasteikäisille, Liikkuva koulu -malli...",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-05-08T17:42:52,2025-05-08T17:44:15,Hyväksytty,1.1 2025_47_158,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitos. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_159,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Urheiluseurat kantavat suurimman osuuden liikunnallisesta elämäntavasta ja harrastamisesta. Noin puolitoista miljoonaa suomalaista on urheiluseuroissa, suuri osa nuoria. Kyllä se liikunnallinen kasvatus lähtee aika pitkälti sieltä kotoa. Kunnat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa. Kun itselläni on liikuntataustaa, niin aika paljon seuraan, minkälaisia malleja kunnissa on, ja kaikilla kunnilla ei ole mahdollisuutta seuroja avustaa eikä ohjaajapalkkioita eikä seniorikortteja ja muita antaa. Nyt tietysti vähän pelottaa, kun nämä valtionosuusleikkaukset ja suunnitellut OKM:n leikkaukset tulevat sinne liikunnan puolelle, 10 miljoonaa. Nämä kaikki kyllä kapsahtavat... Yleensä kunnissa koulutus ja varhaiskasvatus pidetään irti leikkauksista, ja kyllä se on vain se liikunta ja kulttuuri, mihin se potti yleensä tulee. Kun se liikunnan rahoitus on 0,01 prosenttia valtion budjetista, niin jos siitä 150 miljoonasta vielä otetaan 10 prosenttia pois, eihän tässä ole mitään järkeä. [Puhemies koputtaa] Tiedetään, mikä vaikutus tällä liikunnalla on. Meillä Joensuussa on [Puhemies koputtaa] ikäihmisten hikiagentit, mitkä pyörittävät ikäihmisten liikuntaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-05-08T17:44:15,2025-05-08T17:45:34,Hyväksytty,1.1 2025_47_160,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Väyrynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_161,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Liikunnan ja liikkumattomuuden taloudelliset ja kansanterveydelliset merkitykset varmaan kaikki tunnustavat ja tunnistavat, mutta ilmeisesti se ei ole riittänyt, kun katsoo tätä kehitystä viime vuosina. Tässä on viitattu jo puolustusvalmiuteen, ja jos katsoo varusmiesten kuntokäyrää ja painon kehitystä viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, niin liikkumattomuus on ihan selkeästi myös kansalliseen turvallisuuteen ja valmiuteen liittyvä asia. Siinä mielessä, kun ajatellaan, niin tämä on ehdottomasti semmoinen kokonaisuus, mihin pitää päästä lapsuudessa ja nuoruudessa kiinni. Tässä edustaja Honkonen käytti minun mielestäni hyvän puheenvuoron siitä, että kyllä tässä on paljon myös asenteilla, perheillä, merkitystä ja vaikutusta, ja siinä pitää tiettyä vastuuta ottaa. Se asia, mikä olisi ehkä ministerille ja mistä minä olen itse haaveillut liittyen koululiikuntaan, on se, voisiko jossain vaiheessa kokeilla, että me lisättäisiin todellakin sieltä ihan ensimmäisiltä luokka-asteilta esimerkiksi valinnaisuutta, jolloin kun meillä lapset menevät kouluun, he voisivat valita täysin omapäisesti joko liikuntaa tai urheilua, jotta me voitaisiin oikeasti sitten jokaiselle vähän hakea sieltä jotakin, niin ettei tarvitse kaikkien lähteä sinne tavoitteellisuuteen tai sitten kaikkien lähteä mihinkään tietynnäköiseen leikkipohjaisuuteen, vaan voitaisiin oikeasti lähteä sinne, [Puhemies koputtaa] mikä se lapsen luontainen haku on. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-05-08T17:45:35,2025-05-08T17:46:50,Hyväksytty,1.1 2025_47_162,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_163,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minunkin puolestani lämpimät kiitokset Nikkaselle tästä erinomaisesta keskustelualoitteesta. — Liikunnan ja liikkumisen terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat merkittäviä julkisen talouden kestävyyden kannalta, ja kuten on tuotu esille, väestön liian vähäisen liikkumisen yhteiskunnalliset kustannukset ovat vuositasolla miljardeja euroja. Hyvin tärkeää on se, että panostuksilla liikuntaan voidaan saavuttaa myös huomattavia parannuksia yksilöiden elämänlaatuun, vähentää yksinäisyyttä, lisätä sosiaalisia taitoja ja niin edelleen. On siis kaikkien etu, että kansalaisten liikkumista tuetaan. Aktiivisella yhteistyöllä kunnan, järjestöjen ja yritysten välillä on mahdollisuus tuottaa laadukkaita liikuntapalveluja. Järjestöjen rooli liikuttajina on korvaamattoman arvokas. Kysyisin ministeriltä: miten niiden toimintaedellytyksiä tuetaan hallituksen toimesta nyt, kun kuntien taloudellinen liikkumavara pienenee entisestään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2025-05-08T17:46:50,2025-05-08T17:48:01,Hyväksytty,1.1 2025_47_164,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_165,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä huomaa tulevansa vanhaksi, kun muistelee nuoruusvuosia, jolloinka ihan oikeasti tuli mentyä hiihtämällä kouluun ja pelattua lammen jäällä jääkiekkoa — joku kerta kyllä terveyskeskusreissukin siitä sitten seurasi. Tämä esimerkki on tullut täällä hyvin esille, ja uskallan sanoa, että kahden käden sahurin sormin voin laskea ne kerrat, kun olen esimerkiksi hissillä täällä kulkenut, elikkä se voi lähteä pienistä asioista, tai jäät vähän aikaisemmin bussista pois ja kävelet asunnolle ja toisinpäin. Mutta kuntien välillä on aika iso ero, kun asuu tuolla Helsingin Pajamäessä tai sitten kotona Mikkelin Anttolassa: Pajamäessä välillä peittyvät Vermon kuulutukset sen alle, kun lapset pelaavat jalkapalloa ja aika kiihkeät isät siellä kentän reunalla kannustavat, mikä ei välttämättä aina kuulosta kannustukselta. Elikkä on monenlaisia tekijöitä, jotka voivat heijastua siihen, miten lapset innostuvat ja kiinnostuvat siitä liikkumisesta, mutta se esimerkki on ehkä kaikista tärkein.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-05-08T17:48:01,2025-05-08T17:49:13,Hyväksytty,1.1 2025_47_166,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_167,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on ollut erittäin mukava kuunnella kollegoiden viisaita puheenvuoroja. Oikeastaan jäin vain sitten miettimään, että kyllähän tässä nyt jonkunnäköinen paradoksi todella on, että kun periaatteessahan edellytyksien Suomessa liikkumiseen ihan jokaisella meistä pitäisi olla tänä päivänä paremmat kuin koskaan aikaisemmin — siis oikeasti jos ajatellaan, niin tänä päivänä kuitenkin maailmankin mittakaavassa Suomessa moni asia on erittäin hyvin — niin silti liikkuminen on varsinkin tietyissä ikäryhmissä tietyillä ihmisillä vähentynyt entisestään. Tästä tulen siihen johtopäätökseen, mikä minusta aika hyvin summaa tämänkin salin keskustelua, että tämä ei ole joko—tai-kysymys, että onko tämä joko yhteiskunnan vastuulla tai pelkästään yksilön vastuulla, vaan varmaan enemmän sekä—että. Totta kai edellytyksien pitää olla sellaiset, että ihmiset voivat harrastaa liikuntaa laajasti, varsinkin sitä arkiliikuntaa, mutta sitten viime kädessä se, vedänkö minä nyt lenkkarit jalkaan ja lähden tästä salista mieluummin tekemään jotain muuta, lähtee meistä jokaisesta itsestämme. Ja kun katson salia, niin jotkut kollegamme [Puhemies koputtaa] ovat onneksi tämän päätöksen näköjään jo tänään tehneet. [Naurua]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-05-08T17:49:13,2025-05-08T17:50:34,Hyväksytty,1.1 2025_47_168,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_169,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja liikkumattomuuden kustannuksista ja liikunnan merkityksestä terveydelle ja hyvinvoinnille. Kuten useampi täällä on todennut, liikunnallinen elämäntapa opitaan lapsena, ja se tarkoittaa niin arkiliikuntaa kuin sitä mieleistä liikuntaharrastusta. On aivan keskeistä, että se asuinympäristö on niin turvallinen, että lapset ja nuoret voivat pienestä pitäen mennä kävellen ja pyörällä kouluun ja harrastuksiin. Täällä on puhuttu paljon esimerkistä, ja tässä valitettavaa on, että usein sitä turvattomuutta luovat ne vanhemmat, jotka kuskaavat niitä omia lapsiaan sinne kouluun tai päiväkotiin aivan siihen lähelle, kun muut lapset siellä sitten pyörillä tai kävellen liikkuvat. Eli sitä esimerkin voimaa, mitä täällä on peräänkuulutettu, tarvitaan. Haluan myös kiittää seurojen arvokasta työtä. Olen läheltä saanut itse seurata lapsen ja nuoren onnistumisen kokemuksia harrastuksen parissa, ja tässä tärkeä merkitys on osaavilla ja lapsen kehittymistä tukevilla valmentajilla. Lopuksi totean liikunnan ja hyvinvoinnin edistämisestä terveyden osalta: Liikuntaneuvonta ja liikuntareseptit ovat konkreettisia keinoja. Onko ministerillä kokemusta näiden toimivuudesta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-05-08T17:50:35,2025-05-08T17:51:51,Hyväksytty,1.1 2025_47_170,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_171,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä maassa käytiin juuri kuntavaalit, joiden aikana keskusteltiin tosin valitettavan vähän kulttuurista ja liikunnasta. Kunnat vastaavat suurilta osin liikuntapaikkarakentamisen kustannuksista, mutta valtion tuen merkitystä tässä työssä ei voi väheksyä. Itse toimin kuntapäättäjänä vauraassa Helsingissä, jossa on vasemmistoliiton johdolla onnistuttu tilkitsemään hallituksen leikkauksia kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla, mutta kaikki kunnat eivät pysty näitä hallituksen leikkauksia kompensoimaan. Harrastamisen hintaa on saatava alemmas, liikuntapalveluiden tarjontaa on lisättävä ja liikunta- ja liikkumisvaikutusten arviointia on kehitettävä. Tämä on myös valtakunnallinen työ, joten kysyisin: miten hallitus aikoo edistää näitä seikkoja, jotta kunnilla olisi paremmat edellytykset huolehtia liikunnasta ja liikuntapalveluista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-05-08T17:51:51,2025-05-08T17:52:47,Hyväksytty,1.1 2025_47_172,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Ollikainen, varsågod.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_173,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Oli kiva kuulla, että Joensuussa on hikiagentit, ja meillä on kanssa varmaan vähän vastaavaa toimintaa, kun on etsivää toimintaa ikäihmisten suhteen, käydään kotoa hakemassa liikkumaan. En tiedä sitten, miten perusoikeudet tässä toteutuvat, mutta kuitenkin on tullut kiitosta siitä, että on vähän patistettu henkilökohtaisella neuvonnalla liikkumisen osalta ikäihmisiä. Tähän liittyen hyvinvointialueilla on kanssa ensisijaisen tärkeä merkitys, ja tämä vuoropuhelu hyvinvointialueiden ja myös sitten kuntien välillä on tärkeää. Siihen liittyen meidän hyvinvointialueella on myös mietitty aika paljon sitä, mistä edustaja Tanus puhui, elikkä työikäisten liikkumista. Se unohtuu yleensä aika paljonkin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Mikko Ollikainen,1441,2025-05-08T17:52:47,2025-05-08T17:53:45,Hyväksytty,1.1 2025_47_174,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty monia, monia hyviä puheenvuoroja. On todella tärkeää, että saamme kaikki lapset ja nuoret liikkumaan enemmän, mutta meillä on todella vielä suurempi keski-ikäisten kansalaisten joukko ja vielä paljon, paljon suurempi ikäihmisten joukko, ja on tärkeää todella, että saamme myös nämä kansalaiset liikkumaan enemmän. Liikunnan lisääminen vaikuttaa terveyteen, se vähentää sairauspoissaoloja ja lisää hyvinvointia. Niin kuin tässä edustaja Ollikainen myös nosti esiin, minäkin haluaisin vielä alleviivata tätä työikäisten joukkoa: miten me saisimme työtä organisoitua paremmin, työnjohtoa kannustettua kiinnittämään enemmän huomiota liikkumiseen työpaikoilla sillä tavalla, että todellakin jokaiseen työpäivään voisi sisältyä jollakin tavoin enemmän sitä liikkumista. Ja samaten kunnissa ja hyvinvointialueilla: kuinka saamme ne ikäihmiset aktivoitua enemmän liikkumaan, koska me tiedämme, että se vaikuttaa suoraan toimintakykyyn ja parempi toimintakyky edesauttaa kyllä sitten paremmin selviytymään ikääntymisen tuomien haasteiden kanssa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2025-05-08T17:54:01,2025-05-08T17:55:23,Hyväksytty,1.1 2025_47_175,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Annan vielä vastauspuheenvuoron keskustelualoitteen ensimmäiselle allekirjoittajalle, edustaja Nikkaselle, ja sen jälkeen ministerillä on tilaisuus vastata. — Olkaa hyvä, edustaja Nikkanen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_176,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tuossa avauspuheenvuorossa en huomannut kiittää kaikkia teitä, hyvät kansanedustajakollegat — salista suurin osa taitaa olla allekirjoittanut tämän aloitteen. Kiitos myös tästä keskustelusta. On ollut tosi arvokasta huomata, miten hyvin te tiedätte ja tunnette liikunnan lisäämisen tarpeet ja liikkumattomuuden uhan. Varmaan onkin näin, että kyse ei olekaan siitä, ettemmekö tietäisi, vaan siitä, miten me tämän ongelman ratkaisisimme. Mutta näitä puheenvuorojakin kuunnellessa ja ministerinkin toimintaa seuratessa olen aivan varma siitä, että meillä on varmasti mahdollisuudet tämän ongelman taittamiseen. Siihen tarvitaan vain sitä vahvaa yhteistä tahtoa. Haluan myös kiittää ministeriä liikunnan puolustamisesta vaikeassa tilanteessa. Valtiontalous on hankalassa paikassa, ja silti olette pystynyt järjestöjen tuen ja myös liikuntapaikkarakentamista, vaikka siitä onkin leikattu, turvaamaan. Haluan myöskin toivottaa menestystä tulevalle ministerille tehtävässään, ja kun tiedän myös, että liikunta on hänelle äärimmäisen tärkeä asia, niin uskon, että liikunta tässä valtakunnassa on vahvoissa käsissä. — Kiitos kaikille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-05-08T17:55:23,2025-05-08T17:56:50,Hyväksytty,1.1 2025_47_177,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Bergqvist, neljä minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_178,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Sandra,Bergqvist,"Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri",,Keskustelualoite liikkumattomuuden torjumisesta ja liikunnan edistämisestä Suomessa>>>Keskustelualoite KA 18/2024 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Kiitos ensin edustaja Nikkaselle tästä hyvästä aloitteesta. Kuten huomaatte, ollaan hyvin samaa mieltä tästä asiasta. Liikkumattomuus on tosi vakava asia tällä hetkellä, ja se maksaa — no, se riippuu, keneltä kysytään — vähintään kolme miljardia euroa, jotkut jopa sanovat, että se on seitsemän miljardia euroa, jossain siellä välissä ainakin. Itse koen, että ymmärrys tästä liikkumattomuudesta on se tärkein tavoite meille nyt tällä hetkellä, koska niin isoja muutoksia on tapahtunut viime vuosikymmenten aikana. Te muistatte itse, kun te olitte lapsia, millä tavalla te silloin leikitte. Tänä päivänä lapset eivät liiku samalla tavalla, ja tämä on se suurin muutos. Tällä hetkellä me mennään autolla joka paikkaan, ja jos ei mennä autolla, niin mennään skuutilla. Istutaan päivät pitkät, ja sitten kun tullaan kotiin, niin istutaan kännyköiden kanssa ja pelataan, ollaan somettamassa ja tehdään kaikkia sentyyppisiä asioita. Me ei mennä ulos, me ei laiteta lenkkareita jalkaan ja mennä ulos samalla tavalla kuin aikaisemmin. Tämä on nyt yhteiskunnallinen haaste, tämä on poikkihallinnollinen haaste, ja sen takia teimme myös tämän Suomi liikkeelle ‑ohjelman tämän hallituskauden aikana. Se on poikkihallinnollinen ohjelma, ja sillä pyritään siihen, että kaikkien ministeriöiden pitäisi miettiä, mitä he voivat tehdä. Se ei voi olla vain OKM:n liikuntaosaston vastuulla, vaan tämä on koko yhteiskunnan vastuulla. Tiedetään myös se, että se vaikuttaa hyvin laajasti ja vakavasti ihmisiin, jos ei liikuta riittävästi. Tulee univaikeuksia, ei jakseta fokusoida, ei jakseta oppia kouluissa, työpaikoilla ja niin poispäin. Se lisää myös terveyshaittoja, ja sen takia se lisää myös tosi paljon näitä kustannuksia, mistä ollaan puhuttu tosi paljon. Harrastamisen Suomen malli on myös malli, mistä itse olen tosi ylpeä. Tämä aloitettiin jo viime hallituskauden aikana, ja nyt sitä jatketaan. Tähän saatiin nyt viisi miljoonaa lisää rahaa. Se on iso saavutus, koska se nousi 14 miljoonasta viidellä miljoonalla, ja nyt on entistä enemmän rahaa siihen. Tarkoitus on, että koulupäivän jälkeen kunnissa voi järjestää erilaisia harrastuksia, ja toivon, että tämä työ tehdään vakavasti yhdessä urheiluseurojen kanssa, koska tämä olisi win-win. Kun kunnat ostavat näiltä, niin saadaan myös se ammattitaito mukaan harrastuksiin. Mutta kun puhutaan harrastuksista ja liikkumisesta, niin ne ovat kaksi eri asiaa, ja tämä on tärkeä muistaa. Miksi esimerkiksi myös tässä talossa käytetään hissejä niin paljon, kun meillä on varmasti Suomen kauneimmat portaat? Tässä on yksi kysymys. Ja täytyy olla rehellinen: on se yleensä aika yksinäistä myös siellä tämän talon kuntosalilla alhaalla. Eli kyllä on tosi paljon kiinni myös siitä, millaisia esikuvia me aikuiset ollaan meidän lapsillemme. Valmentajat ovat kertoneet siitä, että lapset pelkäävät esimerkiksi hikoilua. Mistä se on tullut? Mistä se on tullut, että en jaksa mennä, en jaksa, minulla on niin paljon, minä en ehdi? Mistä se on tullut? Kyllä se on meistä itsestämme kiinni, myös siitä, että meidän pitäisi priorisoida myös meidän omaa hyvinvointia. Se tarkoittaa sitä, että pitäisi priorisoida se, että laitetaan ne kännykät sivuun ja mennään ulos lenkille, on se sitten koiran kanssa tai kaverin kanssa tai lasten kanssa. Tämä on tärkeä asia. Tästä liikuntapaikkarakentamisesta on puhuttu. Joo, sieltä on myös leikattu, mutta meidän pitäisi miettiä myös sitä, että jos maksetaan 600 000 euroa hankkeelle, joka maksaa yli 30 miljoonaa euroa, millainen vaikutus sillä on. Ei yhtään mikään, sanoisin, vaan meidän pitäisi paremmin priorisoida, mihin suunnataan näitä rahoja. Sitten vielä tästä drop out ‑ilmiöstä. Se on erittäin, erittäin iso asia. Kun lapset lähtevät yläkouluun, niin yleensä tapahtuu aika paljon muitakin asioita, ja sitten on myös näin, että ne vaatimukset ovat niin kovia, että lapset haluavat pitää hauskaa eivätkä välttämättä panostaa niin kovin, ja sitten syntyy tämmöinen iso drop out. Erityisesti tytöt ovat tässä vaarassa. Nyt kun puhutaan tästä liikkumattomuudesta, niin tässä on kyse myös turvallisuudesta. Minä toivon todella, että kaikki poikkihallinnollisesti ottavat tämän asian hyvin vakavasti, koska liikkumattomuus on sen verran haastava asia, että tulevaisuudessa meillä ei ole niitä turvallisuuden tekijöitä, jos me emme saa tätä liikkumattomuutta kuriin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+4.aspx,fi,Sandra Bergqvist,1406,2025-05-08T17:56:52,2025-05-08T18:02:25,Hyväksytty,1.1 2025_47_179,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Tämän esittelee meille valiokunnan puheenjohtaja Peltokangas. Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_47_180,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallintovaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta. Hallituksen esityksen mukaan oleskelulupa perhesiteen perusteella voidaan myöntää puolisolle vain, jos molemmat puolisot ovat vähintään 21-vuotiaita. Edellytystä ei kuitenkaan sovelleta Suomen kansalaiseen myönnettäessä oleskelulupa tämän puolisolle. Kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saaneen alaikäisen henkilön perheenjäsenelle oleskelulupa voidaan ehdotuksen mukaan pääsääntöisesti myöntää vain, jos tämän toimeentulo on turvattu. Kansainvälistä suojelua saaneen perheenkokoajan perheenjäsenelle ja muulle omaiselle oleskelulupa voidaan myöntää vain, jos perheenkokoaja on asunut Suomessa vähintään kaksi vuotta. Hallituksen esityksen mukaan kaikkien lisäedellytysten keskeisenä tavoitteena on edistää kotoutumista lisäämällä maahanmuuttajan omaa vastuuta kotoutumisestaan ja muuttamalla järjestelmää velvoittavammaksi. Lisäksi tavoitteena on pyrkiä täydentämään olemassa olevia keinoja kitkeä yhteiskunnallisesti ja yksilön näkökulmasta haitallisia ilmiöitä, kuten lasten käyttämistä maahantulon välineenä sekä pakko- ja lumeavioliittoja, ja tätä kautta edistää myös sisäistä turvallisuutta. Perheenyhdistämistä koskeva kansallinen politiikka ja lainsäädäntö saavuttavat tällä esityksellä myös verrokkimaiden yleiseurooppalaisen tason. Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutoksia, jotka perustuvat Suomea sitoviin kansainvälisiin velvoitteisiin. Näitä ovat alaikäisyyden määrittämiseen tehtävä muutos sekä kansainvälistä suojelua saaneen henkilön perheenjäsenen oleskeluluvan epäämistä kansanterveydellisen syyn nojalla koskeva muutos. Hallintovaliokunnan perustuslakivaliokunnalta saaman lausunnon mukaan lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta toteaa mietinnössään 21 vuoden vähimmäisikävaatimuksesta, että se vastaa siihen huoleen, joka liittyy iän perusteella erityiseen haavoittuvuuteen joutua hyväksikäytetyksi, jos hyvin nuori henkilö avioliiton perusteella saa oleskeluoikeuden Suomeen ja oleskeluoikeus on tällöin sidottu toiseen henkilöön. Valiokunta katsoo, että kyseessä on yksi keino muiden keinojen tueksi puuttua yhteiskunnan ja yksilön näkökulmasta erittäin haitallisiin ilmiöihin. Valiokunnan huomiota on kuitenkin tässä yhteydessä kiinnitetty lapsen edun huomioimiseen vähimmäisikävaatimusta koskevassa sääntelyssä. Valiokunta korostaakin mietinnössään, että lapsen edun arvioiminen ulkomaalaislain säännösten mukaan on osa perhesideperusteisen oleskelulupahakemuksen käsittelyä, kuten myös ulkomaalaislain mukainen perhesiteen perusteella tehdyn hakemuksen yhteydessä suoritettava harkinta. Vähimmäisikävaatimusta koskeva edellytys koskee vain puolisolle myönnettävää oleskelulupaa. Huoltajalla on edelleen voimassa olevan lain mukaan mahdollista saada oleskelulupa suhteessa lapseen ja lapsella suhteessa huoltajaansa. Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan toimeentuloedellytyksen palauttamista kansainvälistä suojelua saaneen alaikäisen henkilön perheenjäsenen ja muun omaisen oleskeluluvan edellytykseksi. Tavoitteena on, että muutoksella on ehkäisevä vaikutus lasten käyttämiseen maahantulon välineenä, eikä lapsia saapuisi maahan ilman huoltajaa. Hallintovaliokunta pitää tavoitetta tärkeänä. Toimeentuloedellytystä koskevan kategorisen poikkeuksen poistaminen alaikäisiltä lapsilta on yksi keinoista, joilla pyritään vähentämään kannustimia lasten hyväksikäytölle. Valiokunta toteaa, että toimeentuloedellytyksestä on jatkossakin mahdollista poiketa, jos lapsen etu tai poikkeuksellisen painava syy sitä vaatii. Arvoisa puhemies! Edellä totesinkin jo, että kansainvälistä suojelua saaneen perheenkokoajan perheenjäsenelle ja muulle omaiselle oleskelulupa voidaan ehdotuksen mukaan myöntää vain, jos perheenkokoaja on asunut Suomessa vähintään kaksi vuotta. Asumisaikaa koskevasta vaatimuksesta voidaan kuitenkin yksittäisissä tapauksissa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii. Hallituksen esityksen mukaan kahden vuoden asumisajan tavoitteena on edistää kotoutumista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esityksen taustalla olevana oletuksena on, että mitä korkeampi perheenkokoajan kotoutumisaste on ja mitä pidemmän aikaa hän viettää kohdemaassa, sitä paremmin ja tehokkaammin myös hänen perheenjäsenensä kotoutuvat osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Kotoutumisen lisäksi esityksen tavoitteena on pyrkiä ehkäisemään lumeavioliittoja, kun oleskelulupaa perhesiteen perusteella ei saa heti, kun perheenkokoaja saa oman oleskelulupansa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan edellytyksen vaikuttavuus on sidoksissa sen mahdollisimman laajaan soveltamisalaan. Arvoisa puhemies! Lapsen alaikäisyyden määrittämiseen ehdotetun muutoksen sisältönä on, että oleskeluluvan myöntäminen turvapaikan saaneen lapselle edellyttää, että lapsi on ollut alaikäinen sinä päivänä, jolloin perheenkokoaja jätti hakemuksen, jolla hänelle annettiin turvapaikka. Muutos perustuu Euroopan unionin tuomioistuimen perheenyhdistämisdirektiivin tulkintaa koskevaan ratkaisuun, joka koskee turvapaikkaa hakeneita pakolaisaseman saaneita perheenkokoajina toimivia vanhempia. Osa lausunnonantajista piti tässä yhteydessä lasten yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallisena, että eri suojeluasemasta riippuen alaikäisyys määritellään eri tavoin. Hallintovaliokunta toteaa mietinnössään saamaansa selvitykseen perustuen, että toissijaista tai tilapäistä suojelua saaneet henkilöt eivät kuulu perheenyhdistämisdirektiivin soveltamisalaan eikä edellä mainittu tuomioistuimen ratkaisu siten koske heitä, vaan he jäävät poikkeussäännöksen soveltamisalan ulkopuolelle. Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät myös kiintiöpakolaiset sillä perusteella, että he eivät tuomion mukaisesti hae turvapaikkaa pakolaisaseman saamiseksi. Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta nosti lausunnossaan esiin huomauttaneensa aiemmin painokkaasti, että perheenyhdistämistä koskevassa päätöksenteossa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen määräyksiin ja otettava huomioon ulkomaalaislain 6 §:n sääntely lapsen edusta, sekä painotti lapsen edun huomioon ottamista edelleen. Hallintovaliokunta toteaa mietinnössään, että esityksen vaikutusarviointiin sekä säätämisjärjestysperusteluihin sisältyy lapsen etua koskevat arvioinnit. Ehdotetut säännökset sisältävät elementtejä, joilla varmistetaan lapsen edun toteutuminen. Ehdotettu puolisoiden vähimmäisikävaatimus ei sisällä erillistä poikkeamisperustetta, mutta muutos ei vaikuta oleskeluluvan myöntämiseen lapsen ja huoltajan välillä. Toimeentuloedellytyksen lapsen edun mukaisuus on juuri sitä, että sääntelyn tavoitteena on estää lasten käyttämistä maahantulon välineenä. Tavoitteena sääntelylle on, että lapsia ei lähetetä yksin Suomeen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kyseistä ryhmää koskeva, voimassa olevan lain mukainen systemaattinen poikkeus toimeentuloedellytyksestä voi toimia kannustimena hyväksikäyttöön, ja siksi siitä ehdotetaan luovuttavan. Tapauskohtainen poikkeaminen toimeentuloedellytyksestä kuitenkin varmistaa lapsen edun toteutumisen. Tätä lähtökohtaa myös perustuslakivaliokunta on aiemmin korostanut vuonna 2016 antamassaan lausunnossa. Myös asumisaikavaatimuksesta on säädetty poikkeamismahdollisuus lapsen edun perusteella. Edellä todetun perusteella hallintovaliokunta katsoo, että valmistelussa on huomioitu lapsen asema ja etu. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+5.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-05-08T18:02:50,2025-05-08T18:11:11,Tarkistettu,1.1 2025_47_181,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,"No niin, kiitoksia. — Edustaja Hänninen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_47_182,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö. On tärkeää, että perheellä on mahdollisuus elää yhdessä turvallisesti, mutta yhtä tärkeää on, että tämä tapahtuu hallitusti ja oikeudenmukaisin edellytyksin. Nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamisesta on merkittävä askel tässä tasapainottelussa. Hallintovaliokunta on mietinnössään puoltanut lakiehdotuksen hyväksymistä sellaisenaan. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunta toteaa, että perheenyhdistämisen ehtojen tarkentaminen on osa laajempaa tavoitetta hallita maahanmuuttoa vastuullisesti ja lisätä kotouttamisen edellytyksiä. Lakiesityksessä ehdotetut muutokset, kuten puolisoiden vähimmäisikävaatimus, toimeentuloedellytyksen palauttaminen alaikäisten perheenkokoajien osalta sekä kahden vuoden asumisaikavaatimus kansainvälistä suojelua saaneille, ovat perusteltuja toimia. Esimerkiksi puolisoiden 21 vuoden vähimmäisikä on keino puuttua pakkoavioliittoihin. Hallintovaliokunta painottaa, että kyse on juuri haavoittuvimmassa asemassa olevien suojelusta, ei esteestä perhe-elämälle. On myös tärkeää huomata, ettei tämä edellytys estä huoltajaa saamasta lupaa suhteessa lapseen. Lapsen oikeus turvalliseen lapsuuteen perheensä kanssa on tärkeä ja toteutuu yhä vahvasti. Arvoisa rouva puhemies! Toimeentuloedellytyksen palauttaminen kansainvälistä suojelua saaneen alaikäisen perheenkokoajan perheenyhdistämiseen liittyen ei sulje ketään ulos automaattisesti. Lain mukaan voidaan jatkossakin tehdä poikkeuksia, jos lapsen etu tai poikkeuksellisen painava syy sitä vaatii. Valiokunta pitää tätä tärkeänä tasapainona, jossa suojellaan sekä lapsia että yhteiskuntaa hyväksikäytön riskeiltä. Samoin kahden vuoden asumisaikavaatimus ennen perheenyhdistämistä on tarkoitettu tukemaan kotoutumista. Valiokunta tuo esille, että mitä pidempään perheenkokoaja ehtii asettua Suomeen ja kotoutua ennen perheenyhdistämistä, sitä paremmin myös hänen perheensä myöhemmin kotoutuu. Tämä on käytännön havainto monesta maasta, ei pelkkää teoriaa. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta on tarkastellut esitystä myös lapsen edun ja perusoikeuksien näkökulmasta. Valiokunta pitää tärkeänä, että kaikissa säännöksissä on huomioitu mahdollisuus tapauskohtaiseen harkintaan. Näin voidaan varmistaa, ettei kukaan jää järjestelmän jalkoihin. Tämä lakiesitys on tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen. Meillä on vastuu huolehtia sekä perheiden oikeuksista että yhteiskunnan vakaudesta. Hallittu perheenyhdistäminen ei ole vain maahanmuuttopolitiikkaa. Se on osa, tärkeä osa, sisäistä turvallisuutta, kotoutumista ja järjestelmän kestävyyttä. Kannatan valiokunnan mietinnön mukaista esitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-08T18:11:20,2025-05-08T18:15:23,Hyväksytty,1.1 2025_47_183,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Peltonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_184,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Eemeli,Peltonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ulkomaalaislain muuttamiseksi tiukennetaan merkittävästi perheenyhdistämisen edellytyksiä. Me sosiaalidemokraatit emme hallintovaliokunnassa kannattaneet tämän lakiesityksen keskeisiä muutoksia, ja siksi jätimme valiokunnan mietintöön vastalauseen. Hallituksen esittämillä muutoksilla heikennetään merkittävästi muun muassa kotoutumista ja sen edellytyksiä, mikä ei ole Suomen etu. Hallituksen esityksen muutokset ovat valiokunnan asiantuntijakuulemisten perusteella monin tavoin kyseenalaisia etenkin yhdenvertaisuuden ja lapsen oikeuksien toteutumisen näkökulmasta. 21 vuoden vähimmäisikävaatimus asettaa alle 21-vuotiaat perheenyhdistämisessä eri asemaan iän perusteella ja vaikeuttaa heidän mahdollisuuttansa viettää perhe-elämää. Esitystä on perusteltu pakko- ja lumeavioliittojen estämisellä, mikä on sinänsä erittäin kannatettava tavoite. Uuden vähimmäisikävaatimuksen asettaminen kohdistuu kuitenkin kaikkiin eikä siitä ole mahdollisuutta aina poiketa silloin, kun on jopa ilmeistä, ettei lume- tai pakkoavioliitosta ole kyse. Ikäraja on hyvin ristiriitainen muuhun lainsäädäntöömme nähden. Alle 18-vuotias on lainsäädännön ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsi, kun taas 18 vuotta täyttänyt henkilö on täysi-ikäinen ja täysivaltainen. Tätä uutta ikärajaa ei riittävästi hallituksen esityksessä perustella näkemyksemme mukaan. Kansainvälistä suojelua saavien perheenkokoajien perheenyhdistämisessä otettaisiin käyttöön kahden vuoden asumisaikaedellytys ennen kuin perheenyhdistäminen olisi ylipäätään mahdollista. On huomattava, että kansainvälistä suojelua saavan henkilön perheenjäsenet todennäköisesti oleskelevat alueella, jonka suhteen perheenkokoajan on jo todettu olevan kansainvälisen suojelun tarpeessa mutta josta perheenjäsenet eivät ole päässeet poistumaan turvallisten tai laillisten reittien puuttuessa kokonaan. Arvoisa puhemies! Erityisen merkittävä muutos nykytilaan nähden on alaikäisen perheenkokoajan toimeentuloedellytysten asettaminen. Ulkomaalaislakiin esitetään muutoksia, joilla ainoastaan ilman huoltajaa maassa oleva alaikäinen pakolainen olisi yksiselitteisesti oikeutettu perheenyhdistämiseen ilman toimeentuloedellytystä. Tavoite ehkäistä lasten käyttämistä maahantulon välineenä on sinänsä kannatettava, mutta tätä on mahdollista edistää muillakin lainsäädännöllisillä keinoilla, ja on jo edistettykin. Ulkomaalaislakiin on viime vuonna hyväksytty säännös, jonka mukaan oleskelulupaa ei perhesiteen perusteella myönnetä, jos on perusteltua aihetta epäillä, että alaikäistä lasta on käytetty maahantulon välineenä. Tämä uusi muutos on siten jossain määrin päällekkäinen tämän eduskunnan jo säätämän lakimuutoksen kanssa. Näillä muutoksilla tehdään nykyisestä ulkomaalaislaista entistä sekavampi lakia soveltaville viranomaisille. Kannatettava muutos hallituksen esityksessä on, että lapsen alaikäisyyden määrittämistä koskevaa säännöstä muutettaisiin Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisun johdosta. Muutos selventää alaikäisyyden tulkintaa niissä tilanteissa, joissa perheenkokoajana toimivalle huoltajalle on annettu turvapaikka, mutta perheenyhdistämistä turvapaikan antamisen jälkeen hakevasta lapsesta on tullut täysi-ikäinen ennen turvapaikan antamista huoltajalle. Nämä muutokset ovat esityksessä perusteltuja, ja ne tulisikin totta kai tehdä Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisujen johdosta. Arvoisa puhemies! Edellä sanotun perusteella teen vastalauseen 1 mukaiset muutosesitykset, joiden mukaan lakiehdotus hyväksytään muutoin hallintovaliokunnan mietinnön mukaisena paitsi 38 a §, 39 §, 114 a § ja 115 § poistetaan ja 36 § ja 114 § hyväksytään muutettuna. Kiitän hallintovaliokuntaa hyvästä yhteistyöstä tämänkin lakiesityksen käsittelyssä, vaikka päädyimmekin tässä hyvin erimieliseen lopputulemaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+5.aspx,fi,Eemeli Peltonen,1496,2025-05-08T18:15:36,2025-05-08T18:20:24,Hyväksytty,1.1 2025_47_185,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_186,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus esittää monia muutoksia ulkomaalaislakiin tarkoituksenaan perheenyhdistämisen tiukentaminen. On aivan totta, että pakko- ja lumeavioliitot sekä lasten käyttäminen maahantulon välineenä voivat joissain tapauksissa olla ongelmia, joihin tulee luonnollisesti puuttua. Kuitenkin tälläkin kertaa hallitus sortuu esityksellään ylilyönteihin ja epätarkoituksenmukaisuuksiin. Lopulta oikeita ongelmia ei korjata, vaan pikemminkin aiheutetaan uusia ongelmia tai joskus peräti kohtuuttomiakin tilanteita. On hyvin kyseenalaista, että Suomen lainsäädännössä vakiintunut täysi-ikäisyyden raja, 18 vuotta, ei enää koskisikaan muualta tänne muuttaneita siltä osin, että oleskelulupa perhesiteen perusteella voitaisiin myöntää puolisolle vain, jos molemmat puolisot ovat vähintään 21-vuotiaita. Kansainvälistä suojelua saavien perheenkokoajien perheenyhdistämisessä otettaisiin käyttöön kahden vuoden asumisaikaedellytys ennen kuin perheenyhdistäminen olisi ylipäätään mahdollista. On kysyttävä, haluaako hallitus edistää tänne muuttaneiden kotoutumista miltään osin vai ainoastaan vaikeuttaa ihmisten tilanteita. Ulkomaalaislakiin esitetään myös muutoksia, joilla ainoastaan ilman huoltajaa maassa oleva alaikäinen pakolainen olisi yksiselitteisesti oikeutettu perheenyhdistämiseen ilman toimeentuloedellytystä. Muutoksia perustellaan erityisesti sillä, että näin ehkäistäisiin lasten käyttämistä maahantulon välineenä. Tavoite on sinänsä kannatettava, mutta meillähän on jo nyt ulkomaalaislaissa viime vuonna hyväksytty säännös, jonka mukaan oleskelulupaa ei perhesiteen perusteella myönnetä, jos on perusteltua aihetta epäillä, että alaikäistä lasta on käytetty maahantulon välineenä. Mitään lisäarvoa tämä muutos ei siis tuo mutta on omiaan aiheuttamaan kohtuuttomia tilanteita. Arvoisa rouva puhemies! Kannatan edustaja Peltosen tekemiä muutosesityksiä ja yhdyn myös kiitoksiin hallintovaliokunnan asiallisesta, asianmukaisesta ja hyvästä käsittelystä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+5.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-05-08T18:20:29,2025-05-08T18:22:36,Hyväksytty,1.1 2025_47_187,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_188,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on jälleen hallituksen maahanmuuton esitys, jolla luodaan maahamme oikeudenmukaisuutta ja turvallisuutta. Oleskelulupa perhesiteen perusteella voidaan myöntää puolisolle vain, jos molemmat puolisot ovat vähintään 21-vuotiaita. Edellytystä ei kuitenkaan sovelleta Suomen kansalaiseen myönnettäessä oleskelulupa tämän puolisolle. Kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saaneen alaikäisen henkilön perheenjäsenelle oleskelulupa voitaisiin pääsääntöisesti myöntää vain, jos tämän toimeentulo on turvattu. Kansainvälistä suojelua saaneen perheenkokoajan perheenjäsenelle ja muulle omaiselle oleskelulupa voidaan myöntää vain, jos perheenkokoaja on asunut Suomessa vähintään kaksi vuotta. Lapsen alaikäisyyden määrittämistä koskevaa säännöstä muutetaan Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisun johdosta. Lisäksi kansainvälistä suojelua saaneen henkilön perheenjäsenen oleskeluluvan epäämistä kansanterveydellisen syyn nojalla koskevaa säännöstä muutettaisiin Euroopan komission rikkomusmenettelyn johdosta. Tämä ehdotettu laki olisi tulossa voimaan jo ensi viikolla. Hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena sekä puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Arvoisa rouva puhemies! Tässähän on kyseessä se, että edellisen hallituksen avaamalle ankkurilapsi-ilmiölle laitetaan nyt stoppi. Me pistämme pisteen lasten välineellistämiselle. Toimeentuloedellytys kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saaneelle alaikäiselle palautetaan. Lapsen etu ei ole se, että hänet lähetetään yksin maahan avaamaan ovea muulle suvulle. Enää ei vedota lapsen etuun silloin, kun kyse on järjestelmän hyväksikäytöstä. Perussuomalaiset jättivät viime hallituskaudella muutoksesta vastalauseen esittäen tämän hylkäämistä, sillä muutos loi huomattavan vetovoimatekijän Suomelle sosiaalisesti tai taloudellisesti kestämättömälle, sosiaaliperusteiselle maahanmuutolle, kun yhä useampi lähettää lapsensa vaaralliselle matkalle saadakseen itse oleskeluluvan myöhemmin. Perussuomalaiset vaalivat suomalaisia arvoja. Asetamme vähimmäisiän puolisoille, jotta estetään pakkoavioliitot ja nuorten naisten hyväksikäyttö. Tämä ikäraja on suora toimi pakko- ja lumeavioliittoja vastaan. Tällä esityksellä tiukennamme jälleen edellisten hallitusten vastuutonta maahanmuuttopolitiikkaa. Asumisaikavaatimuksella edistämme kotoutumista lisäämällä maahanmuuttajan omaa vastuuta kotoutumisestaan ja muuttamalla järjestelmää velvoittavammaksi. Vasta kun ihminen on osoittanut halua ja kykyä elää osana suomalaista yhteiskuntaa, voidaan harkita perheenyhdistämistä. Me haluamme onnistunutta maahanmuuttoa, emme holtitonta perheketjua tukien varaan. Ikärajavaatimuksella ja toimeentuloedellytyksellä kitkemme yhteiskunnallisesti ja yksilön näkökulmasta haitallisia ilmiöitä, kuten lasten käyttämistä maahantulon välineenä sekä pakko- ja lumeavioliittoja, ja tätä kautta edistämme myös sisäistä turvallisuutta. Arvoisa rouva puhemies! Tämä on tärkeä askel, mutta ei viimeinen. Perussuomalaiset jatkavat maahanmuuttopolitiikan täysremonttia johdonmukaisesti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+5.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-05-08T18:22:39,2025-05-08T18:26:26,Hyväksytty,1.1 2025_47_189,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_190,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksellä ulkomaalaislain muuttamisesta edetään kohti vastuullisempaa ja oikeudenmukaisempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Esityksessä ehdotetaan, että oleskelulupa perhesiteen perusteella voitaisiin myöntää puolisolle vain, jos molemmat puolisot ovat vähintään 21-vuotiaita. Tämä muutos ehkäisee alaikäisten tai hyvin nuorten avioliittojen kautta tapahtuvaa maahanmuuttoa ja suojelee lapsia ja nuoria hyväksikäytöltä. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että kansainvälistä suojelua saaneen alaikäisen henkilön perheenjäsenelle oleskelulupa voitaisiin pääsääntöisesti myöntää vain, jos tämän toimeentulo on turvattu. Tämä edellytys tukee kotoutumista ja koko järjestelmän hyväksyttävyyttä suomalaisten silmissä. Näin olisi pitänyt aina ollakin, ja onneksi hallitus nyt ryhtyy toimeen. Esityksessä ehdotetaan myös, että kansainvälistä suojelua saaneen perheenjäsenelle ja muulle omaiselle oleskelulupa voitaisiin myöntää vain, jos perhe on asunut Suomessa vähintään kaksi vuotta. Tämä varmistaa, että perheenyhdistäminen tapahtuu vasta, kun perhe on vakiinnuttanut elämänsä Suomessa. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on erittäin tarpeellinen päivitys ulkomaalaislakiin, joka tukee hallitusohjelman tavoitteita ja vie Suomea naiivista maahanmuuttopolitiikasta kohti realistisuuden aikaa. Nyt loppuu ankkurilapsitoiminta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+5.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-05-08T18:26:30,2025-05-08T18:28:10,Hyväksytty,1.1 2025_47_191,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_192,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme jälleen kerran hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta. Esityksen mukaan oleskelulupa perhesiteen perusteella voitaisiin myöntää puolisoille vain, jos molemmat puolisot ovat vähintään 21-vuotiaita. Edellytystä ei kuitenkaan sovellettaisi Suomen kansalaiseen myönnettäessä oleskelulupa tämän puolisolle. On mielestäni täysin perusteltua, ettei Suomeen lähetetä ankkurilapsia, joiden perässä sitten tulee hetken päästä muita sukulaisia tai pahimmassa tapauksessa pakkonaitettu aviomies. Lasten hyväksikäyttämisen maahanmuuton välineenä on kerta kaikkiaan loputtava. Arvoisa puhemies! Kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saaneen alaikäisen henkilön perheenjäsenelle oleskelulupa voitaisiin pääsääntöisesti myöntää vain, jos tämän toimeentulo on turvattu. Mielestäni tämä on kohtuullinen vaatimus, että toimeentulokysymykset pohditaan jokaisen saapuvan henkilön kohdalla kuntoon ennen kuin heille myönnetään oleskelulupa. Kyllä tulijoilla on oltava pääasiallinen vastuu itsestään ja jälkikasvustaan eikä suomalaisella yhteiskunnalla. Meille ei pidä haalia rajojemme ulkopuolelta yhtään sosiaaliturvan varassa eläviä, omiakin on jo aivan tarpeeksi. Arvoisa puhemies! Kansainvälistä suojelua saaneen perheenkokoajan perheenjäsenelle ja muulle omaiselle oleskelulupa voitaisiin myöntää vain, jos perheenkokoaja on asunut Suomessa vähintään kaksi vuotta. Pitää olla myös niin, että perheenkokoajan pitää ensin itse kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan ja osoittaa olevansa sen luottamuksen arvoinen ennen kuin tuo sukunsa sen palveluiden piiriin. Kaksi vuotta kuulostaa lyhyeltä ajalta, mutta jos oikein halua ja kykyä löytyy, ihminen pystyy mihin tahansa. Arvoisa puhemies! Oppositiopuolueista haluan kiittää erityisesti keskustaa. Ette ole jättäneet vastalauseita, joten oletan teidän olevan hallituksen esityksen kannalla. Viime kaudella olitte poistamassa toimeentuloedellytystä alaikäiseltä perheenkokoajalta, joten ajatusten selkiintymistä on täytynyt tapahtua. Muut punavihreät sen sijaan jatkavat samaa vastuutonta maahanmuuttopolitiikkaa, joka tulisi Suomelle hyvin kalliiksi. Tämä esitys sen sijaan jatkaa juuri sillä maahanmuuttopolitiikkaa parantavalla linjalla, johon hallitus on ohjelmassaan sitoutunut. Kiitän myös hallintovaliokunnan puheenjohtaja Peltokangasta asian esittelystä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+5.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-05-08T18:28:10,2025-05-08T18:31:01,Hyväksytty,1.1 2025_47_193,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_194,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta. On korkea aika muuttaa perheenyhdistämisen ehtoja, jotta maahanmuutto pysyy hallinnassa ja jotta torjutaan järjestelmän väärinkäyttöä. Lasten välineellistäminen siten, että lapsi lähetetään yksin maahan, ei ole lapsen etu vaan pikemminkin järjestelmän väärinkäyttöä. Tätä ilmiötä kutsutaan ankkurilapsi-ilmiöksi, jota tällä esityksellä torjutaan. Nyt käsittelyssä olevan esityksen mukaan ehkäistään muun muassa pakkoavioliittoja, jotka eivät sovellu millään tavalla suomalaisen yhteiskunnan käsitykseen siitä, mikä on oikein. Arvoisa puhemies! Jatkossa oleskelulupa puolisolle voitaisiin myöntää vain, jos molemmat puolisot ovat täyttäneet 21 vuotta. Tässä siirrytään yleispohjoismaiselle linjalle, ja itse asiassa Tanskassa ja Norjassa tämä ikärajavaatimus on vielä kolme vuotta korkeampi. Alaikäisen kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saaneen henkilön perheenyhdistäminen edellyttäisi jatkossa sitä, että toimeentulo on turvattu. Tämä on todella tärkeä muutos, sillä Suomen taloudellinen tilanne ei yksinkertaisesti kestä sitä, että hallitsematon maahanmuutto lisää entisestään kustannuksia suomalaisen sosiaaliturvan kautta veronmaksajan harteille. Arvoisa puhemies! Tähän erinomaiseen hallituksen esitykseen oli salin vasemmalta laidalta jätetty kaksi vastalausetta, ja kyllä hämmästelen vihreiden ja vasemmistoliiton vastalauseessa esitettyjä väitteitä. Siellä oli esitetty väite, että tämä esitys olisi ulkomaalais- tai ihmisvihamielinen. Väite on tietenkin täysin perusteeton. Esitys ei ole mitenkään vihamielinen yhtään ketään kohtaan, vaan se on vastuullinen lähestymistapa hallittuun ja turvalliseen maahanmuuttopolitiikkaan. Tällä esityksellä suojataan ennen kaikkea suomalaisten etuja: sisäistä turvallisuutta, yhteiskuntarauhaa ja myös Suomen taloudellista kantokykyä. Suomeen on tervetullut laillisin keinoin, kun elää suomalaisen yhteiskunnan arvojen mukaan ja tuo myös osansa hyvinvointiyhteiskuntaamme verojen muodossa. Kiitän ministeri Rantasta hyvin valmistellusta esityksestä ja hallintovaliokuntaa hyvästä mietinnöstä. Kannatan lämpimästi tätä esitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+5.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-05-08T18:31:03,2025-05-08T18:33:41,Hyväksytty,1.1 2025_47_195,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöjärjestelmästä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 7/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 7/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelua. Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_47_196,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöjärjestelmästä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 7/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Aalto-Setälä ei välttämättä ilahdu nyt tästä minun puheenvuorostani, mutta tällaista tämä hallitus—oppositio-keskustelu välillä on. Arvoisa puhemies! Hallitus vaikeuttaa toimillaan asuntosäästämisen aloittamista esimerkiksi heikentämällä opiskelijoiden taloudellista asemaa ja heikentämällä opiskelumahdollisuuksia muun muassa toisen asteen koulutukseen kohdistuvilla leikkauksilla. Nämä toimet osuvat erityisesti kasvukeskusten ulkopuolisille alueille ja meille itäiseen Suomeen. Hallitus on aikaisemmilla päätöksillään siirtänyt opintotukea lainapainotteiseen suuntaan. Nyt tämä kehitys vaikeuttaa asp-lainan saamista. Suurella osalla opiskelijoista kaikki rahat menevät elämiseen, eli asp:n hyödyntäminen on entistä vaikeampaa. Hallitus toteaa itsekin esityksessään, että keskeiset syyt ensiasuntojen myöhempään hankintaan ovat juuri opintolainojen yleistyminen ja opintolainamäärien kasvu. Tätä kehitystä hallitus on pahentanut omilla päätöksillään. Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston asetuksella säädettävistä korkotukilainojen alueellisista enimmäismääristä tulisi keskustan mielestä luopua. Tämä myös yksinkertaistaisi asuntosäästöjärjestelmää lainansaajan näkökulmasta. Aluejaot ovat keinotekoisia eivätkä vastaa todellisuutta. Asunnon sijaintikuntaan perustuvat rajat eivät pysty ottamaan huomioon kunnan sisäisiä asuntojen hintaeroja tai markkinamuutoksia, saati laajempien alueiden hintaeroja tai hintojen markkinamuutoksia. Hintarajat ottavat lisäksi heikosti huomioon esimerkiksi erikokoisten huoneistotyyppien hintaerot. Asuntosäästöjärjestelmään sisältyvät säädökset koskien omarahoitusosuutta, vastaantulolainan suuruutta ja enimmäislaina-aikaa yhdessä pankkien suorittaman lainansaajan maksukyvyn arvioinnin ja vakuusarvioinnin kanssa ovat riittäviä keinoja ehkäisemään ylisuurien lainojen myöntämistä asuntosäästöjärjestelmästä. Arvoisa puhemies! Ehkä kuitenkin isoin ongelma on, että asp-laina ei ole kilpailukykyinen verrattuna markkinoilta saatavaan asuntorahoitukseen, mikä uhkaa tehdä koko järjestelmän turhaksi. Samaan aikaan osassa maata pankkien kiristyneet vakuus- ja rahoitusehdot estävät asuntojen hankinnan, mikä kiihdyttää entisestään hallituksen ajamaa politiikkaa ja lisää eriarvoisuutta alueiden välillä. Erityisesti tämäkin osuu itäiseen Suomeen. Voin kertoa esimerkin: Eräs nuori perhe sai pankista ennakollisen lainapäätöksen, ja he löysivät mieleisen talon, josta he olivat haaveilleet, ja menivät pankkiin. Kun pankissa kysyttiin, missä tämä talo on, niin heille ilmoitettiin, että me emme rahoita — se oli 25 kilometriä Mikkelistä Jyväskylän suuntaan, josta pendelöidään jatkuvasti molempiin suuntiin töihin. Mutta tämä on arkea meillä päin. Nykyistä asp-järjestelmää tulisi kehittää rohkeasti, jotta se auttaisi nuoria oikeasti pääsemään nopeammin kiinni omaan kotiin ja unelmiin koko maassa, ei vain kasvukeskuksissa. Omasäästöosuus tulee laskea viiteen prosenttiin, jolloin se olisi linjassa ensiasunnon ostajan lainakaton kanssa. Laina-ajan enimmäispituutta sekä valtiontakausaikaa tulee kasvattaa 35 vuoteen, mikä vuosiluku oli myös hallituksen puoliväliriihessä. Lisäksi lyhennysvapaiden sääntelyä tulee joustavoittaa. Nuorten kannalta hallituksen esityksessä erittäin hankalaa on se, että vaadittu asuntosäästämisen vähimmäisaika laskettaisiin jatkossa kuukausina vuosineljännesten sijaan. Nuorten tulovirta on opintojen ja töiden jaksottamisen vuoksi usein epätasaista, ja kvartaaleittain säästäminen saattaakin olla monelle nuorelle helpompaa. Nyt on kuultu uutisista esimerkiksi siitä, että kesätöiden hakijoissa on paljon myös vanhempaa väkeä, ei pelkästään opiskelijoita, mikä entisestään tätä problematiikkaa korostaa. Näyttää ehkä siltä, että pelätään, että asp-järjestelmästä tulisi liian suosittu, jos siihen tehtäisiin sellaisia parannuksia, mitä moni alan toimija sinne on esittänyt, jolloinka tämä esitys uhkaa vesittää koko asp-järjestelmän sen aidon kehittämisen sijaan. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys keskittyy enempi järjestelmän muuttamiseen hallinnollisesta näkökulmasta, ja ihminen jää siinä hieman sivurooliin. Sen takia tulemme toisessa käsittelyssä esittämään lakiehdotuksen hylkäämistä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+6.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-05-08T18:34:03,2025-05-08T18:38:28,Hyväksytty,1.1 2025_47_197,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöjärjestelmästä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Aalto-Setälä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_198,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Pauli,Aalto-Setälä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöjärjestelmästä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kollegani, erinomainen kansanedustaja Kallio kertoikin jo, mitkä asiat tässä voisivat olla pielessä. Minulla on ilo kertoa, ettei näin kuitenkaan ole. Hallitus haluaa helpottaa ensiasunnon ostamista ja siten edistää suomalaisten vaurastumista kehittämällä ja yksinkertaistamalla tätä asp-järjestelmää, koska vanha asp-lainsäädäntö on vaikeaselkoinen ja vanhentunut. Mitä kaikkea tällä nyt sitten ajetaan ja mitä tällä sitten saadaan? Selkeämpää lainsäädäntöä: kaikki asp-järjestelmää koskevat säännöt yhdistetään nyt yhteen lakiin ja asetukseen. Lisää joustavuutta: mahdollisuus valita korkotuki, valtiontakaus tai molemmat sekä neljän vuoden lyhennysvapaus, jos elämäntilanne sitä vaatii. Ikärajojen uudistus: Yläikäraja poistetaan, alaikäraja säilyy. Asuntosäästämisen voi siis aloittaa myöhemminkin kuin tähän asti. Säästöaika kuukausina: vuosineljänneksien sijaan säästöaika lasketaan kuukausissa, mikä helpottaa seurantaa. Vähemmän byrokratiaa: epäselvät tulkinnat ja Valtiokonttorin neuvontatarve vähenevät. Selkeä ja joustava järjestelmä lisää luottolaitosten ja lainanhakijoiden oikeusvarmuutta, jotta ei käy niin kuin edustaja Kallion kotiseudulla oli nuorelle käynyt. Esitys on mielestäni valmisteltu huolellisesti yhteistyössä kaikkien sidosryhmien kanssa, ja ympäristövaliokunnassa me pidimme laajasti esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+6.aspx,fi,Pauli Aalto-Setälä,1504,2025-05-08T18:38:30,2025-05-08T18:40:02,Hyväksytty,1.1 2025_47_199,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöjärjestelmästä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_200,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöjärjestelmästä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä, joka koskee uutta asuntosäästöjärjestelmää ja siihen liittyviä lakeja. Esityksen keskeinen tavoite on parantaa ensiasunnon ostajien mahdollisuuksia saada selkoa siitä, millaiseen tukeen he ovat oikeutettuja. Uusi laki kokoaa myös yhteen säännökset asuntosäästämisestä sekä siihen liittyvistä valtiontakauksista ja korkotuista. Tämä selkeyttää nykyistä monimutkaista lainsäädäntöä ja vähentää epäselviä tulkintatilanteita. Asp-järjestelmä, joka on ollut olemassa 1980-luvun alusta lähtien, on merkittävä nuorten ensimmäisen omistusasunnon hankintamahdollisuuksien parantamiseksi. Järjestelmä on kannustanut pitkäjänteiseen säästämiseen ja helpottanut ensiasunnon ostoa yli 40 vuoden ajan. Sen suosio on vaihdellut asuntomarkkinatilanteen mukaan, mutta erityisesti vaikeina aikoina, kuten 90-luvun laman ja finanssikriisin jälkeen, asp-järjestelmä on osoittautunut merkitykselliseksi. Esityksessä ehdotetaan myös muutoksia useisiin muihin lakeihin, kuten tulotietojärjestelmään ja positiiviseen luottorekisteriin liittyviin lakeihin. Tavoitteena on varmistaa, että ensiasunnon ostajat saavat tarvitsemansa tuen ja että järjestelmä toimii sujuvasti kaikkien osapuolten näkökulmasta. Asp-lainojen määrä ja osuus kaikista ensiasuntolainoista oli laskussa vuoteen 22 asti, mutta vuonna 23 joka neljäs asuntolaina oli asp-laina. Tämä esitys liittyy Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteeseen rakentaa yhteiskunta, jossa suomalaisilla on mahdollisuus hankkia omistusasunto työllään ja säästämisellään. Hallitus haluaa edistää asuntojen ja asuntorahoituksen riittävää tarjontaa sekä helpottaa ensiasunnon hankintaa. Nämä uudet lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. kesäkuuta 2026 alkaen. Kuten tässä kollega ympäristövaliokunnan keskustelua ja päätöstä mukaillen sanoikin, tämä oli laajasti kannatettu, ja uskon, että se myös täällä salissa saa kannatusta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+6.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-05-08T18:40:02,2025-05-08T18:42:29,Hyväksytty,1.1 2025_47_201,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöjärjestelmästä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_202,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöjärjestelmästä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän esityksen tavoitteena on asp-järjestelmän alkuperäiset lähtökohdat ja tavoitteet eli ensiasunnon ostajien tukeminen ja kannustaminen tavoitteelliseen säästämiseen, ja nämä ovat edelleen perusteltuja tavoitteita. Lainsäädännön uudistuksella pyritään siihen, että järjestelmä olisi asuntosäästäjille aiempaa ymmärrettävämpi ja luotonantajien näkökulmasta yksinkertaisempi soveltaa. Lisäksi tavoitteena on selkiyttää Valtiokonttorin tehtäviä ja vastuita ja keinoja niiden suorittamiseksi. Uusi lainsäädäntö myös vastaisi kieleltään ja lakiteknisesti nykyisiä vaatimuksia sekä asuntoluottoja ja takauksia koskevaa muuta lainsäädäntöä. Tällä esityksellä siis vähennetään byrokratiaa ja sääntelyä sekä suoraviivaistetaan nuorten mahdollisuuksia ensiasunnon ostamiseen. Tämä liittyy nykyhallituksen näkemyksiin siitä, että omalla työllä on mahdollista hankkia oma asunto. Tämä esitys on siten varsin kannatettava. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+6.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-05-08T18:42:30,2025-05-08T18:43:41,Hyväksytty,1.1 2025_47_203,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2025 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 11/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Meille tämän mietinnön esittelee valiokunnan puheenjohtaja Peltokangas. Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_47_204,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta, jolla pannaan täytäntöön vuonna 2022 annettu kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskeva niin sanottu CER-direktiivi. Lisäksi ulkomaanliikenteen satamien satamanpitäjille ehdotetaan säädettäväksi velvollisuus varmistaa tiettyjen työntekijäryhmien nuhteettomuus ja luotettavuus henkilöturvallisuusselvityksellä. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä käsiteltävänä olevasta mietinnöstä ilmenevin huomautuksin ja muutosehdotuksin. CER-direktiivin tarkoituksena on vahvistaa kriittisten toimijoiden kykyä vastata uhkiin, jotka vaarantavat yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta keskeisten palveluiden tuottamisen kansalaisille ja yrityksille. Muuttuneen turvallisuus- ja toimintaympäristön uhat, kuten eri keinoja yhdistelevä sabotaasitoiminta ja hybridivaikuttaminen, vaikuttavat samanaikaisesti useampaan Euroopan unionin jäsenvaltioon. Tällaiset toimet voivat häiritä merkittävästi sisämarkkinoiden toimintaa ja vaikuttaa yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin ja turvallisuuteen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuviin valtiollisiin uhkiin. Valiokunta pitää välttämättömänä, että kriittinen infrastruktuuri kyetään kaikissa olosuhteissa turvaamaan. Tämä edellyttää toimivaa viranomaisten välistä sekä viranomaisten ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että varautumista sekä häiriön- ja kriisinsietokykyä Euroopan unionin jäsenvaltioissa vahvistetaan. Hallintovaliokunta toteaa, että hybridiuhat ovat tarkoituksellisen moniulotteisia ja niiden vaikutukset ja torjuntavastuut voivat ulottua useiden kansallisten viranomaisten vastuulle. Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että näihin vaikuttamisyrityksiin varaudutaan poikkihallinnollisesti ja yhteiskunnan kaikilla tasoilla kokonaisturvallisuuden mallin mukaisesti. Turvallisuusviranomaisten ja muiden toimijoiden tiivis yhteistyö ja toimiva tiedonvaihto ovat välttämättömiä hybridiuhkien tehokkaassa torjunnassa. Hybridiuhkat näyttäytyvät realisoituessaan alkuvaiheessa yleensä sisäisen turvallisuuden toimialueella ja erityisesti poliisin ja Rajavartiolaitoksen toiminnassa, jotka toimivat ensivasteviranomaisina epäselvissä uhkissa ja tapahtumissa niin kauan kuin ne eivät ole tulkittavissa tai tunnistettu sotilaallisiksi uhiksi. Tämä voimassa olevan lainsäädännön mukainen toimivallan jako on näkynyt viime aikoina muun muassa merellisen infrastruktuurin vahingoittamistapauksissa Itämerellä. Ehdotettu sääntely koskee useita hallinnonaloja. Yleislailla yhteiskunnan kriittisen infran suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta täydennetään nykyistä sektorikohtaista sääntelyä. Ehdotetun lain mukaiset toimenpiteet, huoltovarmuustoiminta ja valmiuslain mukainen varautuminen täydentävät toisiaan. Hallintovaliokunta käsittelee mietinnössään turvallisuusympäristön muutosta, ehdotetun lain soveltamisalaa, CER-sääntelyn mukaista valtakunnallista suunnitelmaa ja kansallista riskiarviota sekä kriittisen toimijan tunnistamista ja kriittisen toimijan keskeisiä velvoitteita. Lisäksi valiokunta nostaa esiin tiedonsaantioikeuksia ja tiedonvaihtoa koskevia kysymyksiä. Mietinnössä kiinnitetään erityistä huomiota toimivaltaisia viranomaisia koskevaan sääntelyyn. Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että CER-direktiivin kansallisessa toimeenpanossa voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti olemassa olevia huoltovarmuusrakenteita. CER-direktiiviin perustuva lakiehdotus on kuitenkin osin lähtökohdiltaan ja periaatteiltaan erilainen kuin Suomen varautumis- ja huoltovarmuusjärjestelmä. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksestä eivät käy ilmi ehdotuksen vaikutukset valmisteltavana olevan huoltovarmuussääntelyn tai huoltovarmuusorganisaation toimintaan. Valiokunta kuitenkin korostaa, että Huoltovarmuuskeskuksen asemaa ja tehtäviä tarkastellaan parhaillaan käynnissä olevassa lainsäädäntöhankkeessa. Hallintovaliokunta ei pidä tarkoituksenmukaisena tehdä niihin muutoksia nyt käsiteltävänä olevan esityksen eduskuntakäsittelyn aikana. Ulkomaanliikenteen satamien henkilöturvallisuusselvityksiä koskevien muutosten tarkoituksena on ehkäistä sataman kriittisten tietojen käyttämistä valtion turvallisuutta vaarantaviin tekoihin tai järjestäytyneen rikollisuuden edistämiseen. Satamiin kohdistuva hybridi-, vakoilu- ja rikollisuusuhka on muuttuneessa turvallisuusympäristössä kasvanut aiempaa merkittävämmäksi. Europolin mukaan järjestäytynyt rikollisuus on saanut suurempaa jalansijaa Euroopan satamissa, mikä on johtanut erityisesti huumausaineiden salakuljetuksen merkittävään kasvuun. Valiokunta katsoo, että voimassa olevan lainsäädännön perusteella ei voida riittävällä tavalla huolehtia satamien turvallisuudesta nykyisessä toimintaympäristössä. Hallintovaliokunta pitää satamien turvallisuutta parantavia muutoksia erittäin tärkeinä. Hallintovaliokunta toteaa mietintönsä lopussa, että ehdotetun lainsäädännön toimeenpanossa tulee huolehtia siitä, etteivät kriittisten toimijoiden kustannukset tai hallinnollinen taakka tarpeettomasti kasva. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että etenkin uuden sääntelyn valvontaan osoitetaan riittävät resurssit. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+7.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-05-08T18:44:10,2025-05-08T18:50:16,Hyväksytty,1.1 2025_47_205,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_206,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Suomen turvallisuus nojaa siihen, että arjen perusasiat toimivat. Kyse on sähköstä, vedestä, liikkumisesta ja tiedonkulusta sekä siitä, että nämä järjestelmät kestävät, vaikka tulisi uhkia tai häiriöitä. Kyse on siitä, että olemme varautuneita, valmiita ja turvassa. Käsiteltävänä oleva laki tuo meidän varautumisemme tälle vuosikymmenelle. Se ottaa huomioon muuttuneen turvallisuustilanteen, uudet eurooppalaiset velvoitteet ja jatkuvasti kasvavat laaja-alaiset vaikuttamisen keinot. Tällä uudistuksella rakennamme parempaa kestävyyttä kriisejä vastaan. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta on antanut esityksestä mietinnön, jossa se kannattaa lakia, ja on tehnyt siihen perusteltuja tarkennuksia. Esimerkiksi kansallista riskiarviota on tarkoitus laajentaa niin, että siinä otetaan huomioon hybridiuhat, valtiollinen vaikuttaminen, paikkatiedon väärinkäyttö ja muut kasvavat riskit. Tämä on oikea ja välttämätön linjaus ajassa, jolloin laaja-alainen vaikuttaminen on läsnä arjessamme. Valiokunta myös korostaa, että kriittisen tiedon pitää liikkua viranomaisten välillä tehokkaasti, jotta esimerkiksi poliisi saa ajoissa tiedon uhkista ja voi toimia nopeasti. Tässä ei ole varaa tarpeettomaan hallintoon. Arvoisa rouva puhemies! Turvallisuus ei ole pelkkää puolustusta. Kokonaisturvallisuus on sitäkin keskeisempää. Se on sitä, että varmistamme huoltovarmuuden, pidämme yllä kriittisiä palveluita ja suojaamme niitä uhkilta ja häiriöiltä. Tämä laki tuo Suomen yhtenäisen Euroopan linjaamalle tielle, mutta samalla Suomi säilyttää oman ja vahvan järjestelmänsä. Erityisen tärkeää on, että kriittiset toimijat eri sektoreilla tunnistetaan ja velvoitetaan varautumaan. Hyvinvointialueet, vesihuolto, satamat, elintarvikejakelu ovat kaikki osa meidän arkeamme. Niiden on kestettävä mitä tahansa vastaan tuleekin. Arvoisa rouva puhemies! Turvallisuus on käytännön tekoja. Tämä laki antaa viranomaisille selkeät tehtävät ja pelisäännöt, määrittelee valvonnan ja mahdollistaa myös seuraamukset, jos joku laiminlyö varautumisen. Laki varmistaa, että tieto kulkee, yhteistyö toimii ja uhkiin voidaan reagoida tehokkaammin ja nopeammin. Tämä laki on osa turvallista tulevaisuutta. Hallintovaliokunta on tehnyt hyvää työtä, ja on oikein, että eduskunta tukee esitystä yksimielisesti. Meidän on huolehdittava siitä, että arki toimii myös silloin, kun kaikki ei mene suunnitellusti. Kannatan hallituksen esitystä ja hallintovaliokunnan mietintöä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-08T18:50:23,2025-05-08T18:54:06,Hyväksytty,1.1 2025_47_207,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_208,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän hallintovaliokunnan puheenjohtaja Peltokangasta asian esittelystä ja hallintovaliokuntaa tämän esityksen tuomisesta tänne saliin. Esityksen tarkoitus on panna täytäntöön kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskeva niin sanottu CER-direktiivi. CER-direktiivin tarkoituksena on vahvistaa kriittisten toimijoiden kykyä vastata uhkiin, jotka vaarantavat yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta keskeisten palveluiden tuottamisen kansalaisille ja yrityksille. Lisäksi ulkomaanliikenteen satamien satamanpitäjille säädettäisiin velvollisuus varmistaa tiettyjen työntekijäryhmien nuhteettomuus ja luotettavuus henkilöturvallisuusselvityksellä. Arvoisa rouva puhemies! Suomen satamat eivät ole vain liikenteen ja kaupan solmukohtia. Ne ovat osa kansallista turvallisuuttamme. Satamien kautta kulkee valtaosa tuonnistamme ja viennistämme. Satamat ovat portti Suomeen, ja siksi niissä työskentelevien luotettavuuden varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Maailma ympärillämme on muuttunut epävakaammaksi, ja uudet kriisit ovat usein ennakoimattomia. Me emme voi Suomessa enää rakentaa varautumista sen varaan, että kaikki sujuu aina suunnitellusti, emmekä voi elää maailmassa, jossa uhkat ovat poikkeuksia, vaan ajassa, jossa ne ovat todennäköisiä. Siksi meidän on vahvistettava häiriönsietokykyä kaikilla tasoilla sekä varmistettava, että suomalaiset ihmiset voivat luottaa veden, sähkön, liikenteen ja tiedon kulkevan myös silloin, kun maailma ympärillämme horjuu. Arvoisa rouva puhemies! Suomen turvallisuuspolitiikan ydin ei ole pelkkä kriiseihin reagoiminen. Turvallisuus perustuu kykyymme ennakoida uhkia. Nyt tehtävät päätökset yhteiskunnan häiriönsietokyvyn parantamiseksi ovat ennakoivaa ja vastuullista politiikkaa, jota nykyinen geopoliittinen todellisuus edellyttää. Vahva kriisinsietokyky syntyy valmistautumisesta ja kyvystä nähdä riskit ennen kuin ne toteutuvat. Suomi on pidettävä toimintakuntoisena ja ‑kykyisenä kaikissa oloissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+7.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-05-08T18:54:10,2025-05-08T18:56:51,Hyväksytty,1.1 2025_47_209,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_210,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys on taas yksi askel kohti yhteiskuntamme kriittisen infrastruktuurin suojaamista ja häiriönsietokyvyn parantamista. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki, joka panee täytäntöön kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskevan CER-direktiivin. Tämä direktiivi on osa laajaa pakettia, johon kuuluu myös uusi kyberturvallisuusstrategia sekä verkko- ja tietoturvadirektiivin päivitys. Esityksen myötä valtio saa entistä paremman näkymän yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta kriittisten toimijoiden varautumiseen. Tämä on erityisen tärkeää nykyisessä toimintaympäristössä, jossa uhkakuvat ovat moninaisia ja jatkuvasti muuttuvia. Direktiivi tuo uusia tehtäviä yhteensovittavalle ministeriölle, sektoriministeriöille ja viranomaisille, ja sen myötä kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä vahvistetaan erilaisia uhkakuvia vastaan. Esityksellä toteutetaan hallituksen hallitusohjelman kansallista turvallisuuden ja yhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistamista koskevaa strategista kokonaisuutta. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian, jotta voimme varmistaa näiden yhteiskuntamme elintärkeiden ja taloudellisten toimijoiden jatkuvuuden. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+7.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-05-08T18:56:53,2025-05-08T18:58:27,Hyväksytty,1.1 2025_47_211,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_212,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi. Esityksen tarkoituksena on panna täytäntöön kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskeva niin sanottu CER-direktiivi, jonka tarkoituksena on vahvistaa kriittisten toimijoiden kykyä vastata uhkiin, jotka vaarantavat yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta keskeisten palveluiden tuottamisen kansalaisille ja yrityksille. Myös satamien työntekijöiden rekrytointi joutuu syyniin. On oikein, että entistäkin tarkemmin määritellään ne kohteet, jotka ovat kriittisiä yhteiskunnan pyörimisen kannalta. Meillä jokaisella tulee varmasti mieleen paljon sellaisia asioita, jotka on turvattava tilanteessa kuin tilanteessa, ja monet ovat sellaisia, jotka eivät heti tule mieleen. CER-direktiivin soveltamisalaan kuuluu kaikkiaan 11 toimialaa: energia, liikenne, pankkiala, rahoitusmarkkinoiden infrastruktuuri, terveys, juomavesi, jätevesi, digitaalinen infrastruktuuri, julkishallinto, avaruus sekä elintarvikkeiden tuotanto, jalostus ja jakelu. Näistä energia ja liikenne on jaettu edelleen alasektoreihin. Direktiivi huomioi siis hyvin laajasti erilaiset toiminnot. Arvoisa puhemies! Lakiehdotus sisältää CER-direktiivin mukaisesti kriittisen toimijan tunnistamisen ja määrittämisprosessin, tunnistamiseen liittyvän yhteisen kriteeristön sekä velvoitteet kriittisille toimijoille parantaa häiriönsietokykyään ja valmiuksiaan tarjota keskeisiä palveluja vähintään direktiivin velvoitteiden vähimmäistason mukaisesti. Kriittisen toimijan määrittämisessä otetaan huomioon kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskeva valtakunnallinen suunnitelma ja kriittistä infrastruktuuria ja kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskeva kansallinen riskiarviointi sekä rajat ylittävä toiminta ja eurooppalainen yhteismitallisuus. Käytännössä kriittisen toimijan keskeiset velvoitteet liittyvät riskiarviointiin, häiriönsietokykyä koskevaan suunnitelmaan ja toimenpiteisiin häiriönsietokyvyn varmistamiseksi. Kriittisen toimijan on ehdotuksen mukaan suoritettava riskiarviointi tarvittaessa ja vähintään neljän vuoden välein. Laki myös velvoittaisi kriittisen toimijan ilmoittamaan valvovalle viranomaiselle, mikäli tulee sellaisia poikkeamia, joilla voi olla vaikutusta palveluiden tarjoamiseen. Arvoisa puhemies! Suomessa on suurin piirtein yhteneväinen näkemys tämäntyyppisistä turvallisuuteen liittyvistä asioista. Ilahduttavasti tässäkään mietinnössä ei ole havaittavissa vastalauseita. Osaamme kansakuntana olla myös yhtenä rintamana ja tarpeen tullen jättää politikoinnin pois asioissa, joissa se ei hyödytä mitään. Tästä on hyvä aina joskus muistuttaa, kun välillä tuntuu, että Suomessakin sekä mediassa että sosiaalisen median alustoilla jaetaan ihmisiä ankarasti kahteen leiriin. Meidän on kansakuntana hyvä käsittää, mitä Euroopassa on meneillään ja millaisen uhan itänaapurimme meille aiheuttaa. Suomen kansa on itsenäisyyden aikana osannut varautua tiettyihin uhkakuviin, mutta on huomattava, että uudella vuosituhannella uhat ovat muuttaneet muotoaan. Toki on viisasta varautua myös muihin uhkiin, mutta suurin ja merkittävin turvallisuusympäristön muutos liittyy nimenomaan Venäjään. Emme saa unohtaa yhteistä historiaamme. On oltava valveilla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+7.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-05-08T18:58:29,2025-05-08T19:02:44,Hyväksytty,1.1 2025_47_213,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_214,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on viime vuosina muuttunut nopeasti, ja emme voi enää erottaa ulkoista ja sisäistä turvallisuutta toisistaan. Meidän on tarkasteltava turvallisuutta kokonaisvaltaisesti eri uhkien ja ilmiöiden yhteyksiä ymmärtäen. Yhteinen tilannekuva ja tietoon perustuva toiminta ovat välttämättömiä niin strategisella kuin operatiivisellakin tasolla. Kokonaisturvallisuuden toimintamalli, eli viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisten yhteistyö, on suomalaisten kriisinkestävyyden kulmakivi. Tähänkin asiaan peilaten on hyvä, että valiokunnan mietinnöstä on saatu yksimielinen. Ehdotettu sääntely täydentää siis jo olemassa olevaa sektorikohtaista lainsäädäntöä sekä valmius- ja huoltovarmuuslakeja. Tavoitteena on suojata yhteiskunnan kriittistä infraa ja parantaa sen häiriönsietokykyä. Tämä koskee muun muassa energiaa, liikennettä, terveydenhuoltoa ja digitaalista infraa. On olennaista, että kokonaisuus toimii mahdollisimman hyvin yhteen EU-lainsäädännön kanssa. Näin varmistamme, että kriittiset toimijat kykenevät häiriötilanteissakin turvaamaan kansalaisille elintärkeitä palveluita. Arvoisa puhemies! Lakikokonaisuuteen sisältyy myös merkittäviä uudistuksia ulkomaanliikenteen satamien turvallisuuden osalta. Satamat ovat kriittisiä logistisia solmukohtia, joihin kohdistuvat hybridi-, vakoilu- ja rikollisuuden uhat ovat kasvaneet. Esityksessä ehdotetaan muutoksia turvallisuusselvityslakiin ja satamien turvatoimia koskevaan lakiin siten, että estetään satamien kriittisten tietojen päätyminen valtion turvallisuutta vaarantaviin tarkoituksiin. Satamat ovat turvallisuutemme kannalta erityisen tärkeitä, ja olemme hyvin riippuvaisia satamien kautta kulkevasta liikenteestä. Ne voivat myös olla sekä valtiollisten että ei-valtiollisten toimijoiden, mukaan lukien järjestäytyneiden rikollisryhmien ja terroristien, kiinnostuksen kohteena. Tällaiset toimijat voivat pyrkiä vaikuttamaan tavara-, materiaali- ja energiavirtoihin tai käyttää satamia vakoiluun tai salakuljetukseen. Arvoisa puhemies! Uudistuksessa turvallisuusselvitysten hakeminen keskitetään satamanpitäjille. Tämä tuo heille haasteita, ja se on hyvä tässä myös tuoda esiin. Muun muassa Suomen Satamat ry omassa lausunnossaan hallintovaliokunnalle tuo esiin sen, että satamanpitäjä ei tunne eikä oikein voikaan tuntea operaattoreiden tietojärjestelmiä sellaisella tarkkuudella, että he tietäisivät nimitasolla kaikki henkilöt, jotka pääsevät lastitietoja mietinnön kuvaamalla tavalla muuttamaan. Satamanpitäjä joutuu siis joka tapauksessa luottamaan työnantajan antamaan nimilistaan turvaselvitysten teettämistä varten. Tämä asia on tässä sellainen, minkä halusin kuitenkin tähän keskusteluun vielä tuoda, eli näiden satamanpitäjien haasteet tämän uuden lain kanssa, mikäli tämä hyväksytään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+7.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-05-08T19:02:52,2025-05-08T19:06:23,Hyväksytty,1.1 2025_47_215,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_216,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys, jonka tavoitteena on panna täytäntöön niin sanottu CER-direktiivi eli kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskeva EU-sääntely. Direktiiviä toimeenpannaan säätämällä yleislaki yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta. Samalla tarkennetaan turvallisuusselvityslakia sekä muuta asiaan liittyvää lainsäädäntöä. Arvoisa puhemies! Suhtaudun tähän lainsäädäntökokonaisuuteen myönteisesti. Suomi ei voi enää elää siinä harhassa, että yhteiskunta toimii aina vakaasti ja häiriöttä. Geopoliittinen todellisuus on muuttunut. Venäjän hyökkäyssota, hybridivaikuttaminen ja kasvava kyberuhka osoittavat, että varautumattomuus voi käydä kalliiksi. Tulevaisuuden kriisit ovat monimuotoisia ja usein vaikeasti ennakoitavia. Siksi meidän on keskityttävä ennakointiin, johon tämä laki antaa välineitä. Lain avulla vahvistetaan koko yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta kriittisten palveluiden häiriönsietokykyä — puhutaan muun muassa energiasta, logistiikasta, tietoverkosta ja terveydenhuollosta. Nyt esitetään selkeä kansallinen strategia, yhdenmukainen arviointikehikko ja toimivaltainen valvonta. Arvoisa puhemies! Pidän erityisen tärkeänä, että satamien osalta vahvistetaan myös henkilöturvallisuutta. Ulkomaanliikenteen satamat ovat portti Suomeen ja samalla mahdollinen haavoittuvuuden paikka. Kun työntekijöiden nuhteettomuus ja luotettavuus tarkistetaan, suljemme oven niiltä, jotka voisivat käyttää satamia hyväkseen vahingoittaakseen yhteiskuntaamme. Vahva kriisinsietokyky ei synny itsestään, se syntyy ennakoinnista ja valmistautumisesta, siitä, että me uskallamme nähdä todelliset riskit ja toimimme ennen kuin on liian myöhäistä. Arvoisa puhemies! Tämä lakipaketti on erittäin hyvä kokonaisuus. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+7.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-05-08T19:06:24,2025-05-08T19:08:28,Hyväksytty,1.1 2025_47_217,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Löfström., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_218,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2025 vp,"Ärade fru talman! Skyddet av vår kritiska infrastruktur och samhällets motståndskraft är frågor av yttersta vikt i en tid där säkerhetshoten blir allt mer komplexa och gränsöverskridande. Denna proposition och detta lagförslag är ett viktigt steg i genomförandet av det så kallade CER-direktivet och stärker vår beredskapslagstiftning inom flera sektorer som tidigare varit oreglerade. Det är nödvändigt, inte minst i ljuset av förändringar i vår säkerhetspolitiska omvärld och konkreta hot mot infrastruktur som vi sett i den så kallade hybridhotsmiljön.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+7.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2025-05-08T19:08:30,2025-05-08T19:09:20,Hyväksytty,1.1 2025_47_219,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2025 vp,"Kiitos, arvokas puhemies! Esityksessä tuli esille myös satamanpitäjän vastuu operaattoreiden henkilöstön turvallisuusselvityksestä, ja se rupesi vielä tässä mietityttämään. Parempi olisi, että operaattorit itse vastaisivat turvallisuusselvityksistään, kun tuntevat henkilöstönsä paremmin, mutta en tee tähän esitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-08T19:11:52,2025-05-08T19:12:25,Hyväksytty,1.1 2025_47_220,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_221,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Meillä on käsittelyssä hallituksen esitys laiksi kriittisen infran suojaamisesta. Tämä on mielenkiintoinen asia. Siihen liittyvät satamat tärkeinä kohtina, ja toinen on energia. Meillehän tuodaan energiaa huomattavia määriä satamien kautta Suomeen, ja on aika erikoinen tilanne, että esimerkiksi muutamia kuukausia sitten Helsingissä lämpöä tuottava voimala, joka on lämmittänyt Helsingin kaupunkia, suljettiin kivihiileltä, ja nyt tämä energia tuodaan tänne ulkomailta laivalla Inkoon satamaan, ja osa lämmityskäyttöön tarkoitetuista puupelleteistä saattaa tulla jopa Amerikoista asti. Suomessahan energia on hyvin paljon nyt sähköistynyt, ja mielestäni lämpöenergia kaupungeissa sähköistymisen myötä aiheuttaa yhä suurempia riskitekijöitä sen suhteen, miten kriisitilanteessa voidaan toimia. On totta, että sähköverkko on erittäin haavoittuva. Se tuotto ei ole sillä tavalla hajautunut, vaan ne linkittyvät toisiinsa verkon kautta, ja siten tämä antaa aivan uusia riskejä lämpöä tuottaviin laitoksiin isoihin kaupunkeihin. Eli jos Helsinkiin tuotavaa lämmitysenergiana käytettävää materiaalia tuodaan Inkooseen, niin tämä on vielä ok — se ei ole yksinomaan sähkön varassa, niin kuin monet lämpölaitokset siirtyvät sähköön — mutta se, mitä ihmettelen tässä CER-direktiivin energiaosiossa, mikä on mielestäni tunnistamatta, on se, että se energia, mitä Helsingissä käytetään lämpövoimalassa, tosiaan tulee ulkomailta laivalla. Tämä on nurinkurinen tilanne, kun meillä on kotimaassa energiaa yltäkyllin. Kotimaassa on turve-energiaa, ja siihen on valtavat määrät sidottu energiaa. Elikkä jos laivalla tuodaan Suomeen energiaa ja sieltä tankataan yksi rekka-auto lämmitysenergialla elikkä öljyllä, jota voidaan kuljettaa sitten kuorma-autolla, niin tämä ulkomailta tuotava yksi rekallinen lämmitysenergiaa voitaisiin korvata Suomessa kahdella rekalla hyvälaatuista energiaturvetta. Tällä hetkellä Suomessa sitä korvataan neljällä rekka-autolla puuhaketta. Elikkä meillä on kotimaassa mieletön määrä energiaa, mutta me ei käytetä sitä. Tämä on valitettava tilanne. Tämä on jonkinlaista vihreää hulluutta, ja tähän meidän pitäisi tämän CER-direktiivinkin kautta mielestäni pureutua. Meillä kävi täällä joku Naton korkea-arvoinen upseeri puhumassa, ja hän kertoi siitä, että sotilaallisen varautumisen lisäksi on ihan yhtä tärkeää varautua energian kotimaisuudella. Sellaisen yhteiskunnan, jolla on käyttää kotimaista, omavaraista energiaa, kriisinsietokyky on huomattavan paljon parempi kuin semmoisen, minne se tuodaan ulkomailta. Nyt meillä on tilanne se, että meillä on kotimaassa todella paljon energiaa, jota me ei käytetä tämän vihreän hulluuden takia, vaan me tuodaan energiaa ulkomailta öljyn muodossa, puuhakkeen muodossa, pelletteinä. Tämä on täysin mielipuolista, ja toivon, että tämän CER-direktiivin avulla me saadaan myös tämä kotimainen energia käyttöön. Toivottavasti tässä maassa on riittävästi päättäjiä, jotka heräävät tähän tilanteeseen ennen kuin on liian myöhäistä. Viime hallituskauden aikana romutettiin huomattava määrä turvekoneita. Niitä on vielä jäljellä, mutta on vaarana, että jos tällainen — no, ehkä minä voin sanoa sen — vihreä hulluus jatkuu, halutaan suojella kaikkia asioita ympäristön näkökulmasta, niin silloin meidän oman energian käyttö estyy. Tähän pitää saada muutos. Toivon, että edustaja Hänninen kokoomuksesta yhtyy tähän asiaan ja alkaa tukemaan tällaista kotimaisen energian käyttöä. Tämä varmistaa meidän huoltovarmuutta. Tämä varmistaa meidän omaa energiaa. Tämä täydentää kaikilla tavoin tätä CER-direktiiviä, ja toivon, että tämä asia huomioidaan tässä CER-direktiivin energiaosiossa. Satamista sen verran, että onhan tämä erikoinen asia, että meillä on semmoisia satamien liikennettä harjoittavia yhtiöitä — minulle on lähetetty kuvia sieltä — että satamassa on ulkomaisia rekkoja valtavat määrät. Niissä saattaa olla suomalaisia yhtiöitä, mutta myöskin huomattava määrä niistä on venäläisomisteisia yhtiöitä ja venäläistaustaisia kuljettajia. Toivottavasti näihin satama-asioihinkin saadaan jonkinlainen roti tässä maassa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-05-08T19:12:28,2025-05-08T19:19:52,Hyväksytty,1.1 2025_47_222,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_223,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2025 vp,"Kiitos, arvokas puhemies! Edustaja Mäenpää tuossa mainitsi nimen ja puhui turpeen lämpökäytöstä ja hyötykäytöstä. On ollut todellakin harmillista seurata, kuinka turve ajettiin tässä maassa alas. Se on meillä äänestetty, että se ei olisi uusiutuvaa energiaa. Ruotsissa se on uusiutuvaa energiaa. Huoltovarmuuden kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, että seuraavalla hallituskaudella, jos lähdetään tällä samalla kokoonpanolla liikkeelle, hoidetaan tuo turve uusiutuvaksi ja hyötykäyttöön ja varmistamaan meidän huoltovarmuuttamme. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-08T19:19:54,2025-05-08T19:20:39,Hyväksytty,1.1 2025_47_224,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 23/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 6/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 6/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Tämän mietinnön meille esittelee valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Puisto. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_47_225,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 23/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 6/2025 vp,"Hyvä puhemies! Hyvät edustajat! Esittelen talousvaliokunnan mietinnön koskien valtion vientitakuista annettua lakia. Erityisriskinoton enimmäisvastuumäärä nostettaisiin 8 miljardista 12 miljardiin euroon. Erityisriskinotto tapahtuu Finnveran rahoitus- ja takuutoiminnalle asetettujen kokonaisvaltuuksien puitteissa, joita ei tässä yhteydessä esitetä korotettavaksi. Näin ollen ehdotus ei lisää Finnveran kokonaisvaltuuksia mutta mahdollistaa kuitenkin vastuusalkun riskillisyyden lisäämisen. Vientitakuulain mukaisia Finnveran vienninrahoituksen enimmäisvaltuuksia on viime vuosina korotettu useita kertoja niin, että nykyisen sääntelyn mukainen vienti- ja alusluottojen valtuuden enimmäismäärä on 33 miljardia euroa ja vientitakuiden ja suojausjärjestelyjen yhteenlaskettu enimmäismäärä 38 miljardia euroa. Tästä enimmäismäärästä erityisriskinoton osuus on enintään 8 miljardia euroa. Finnveran toimintaan liittyvät valtion takaus- ja takuuvastuut ovat valtion suurin takaus- ja takuuvastuukokonaisuus. Finnvera voi myöntää vientitakuun erityisriskinottona, kun vientiin tai ulkomaille suuntautuvaan investointiin tai niiden rahoitukseen liittyvä riski on niin suuri, että tavanomaisen riskiarvioinnin perusteella vientitakuuta ei voitaisi myöntää. Tämä edellyttää ministeriön päätöstä siitä, että vientitakuun myöntämiselle on tärkeitä elinkeinopoliittisia tai kilpailukykyyn liittyviä perusteita. Ehdotuksen tavoitteena on Suomen viennin ja vientirahoituksen kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen sekä pyrkimys saada Suomeen yhä useampia suuria vientikauppoja. Kilpailukykyinen rahoitusjärjestelmä on nykyisessä maailmantilanteessa entistäkin tärkeämpi, ja Finnveran rooli vienninrahoituspalvelujen tarjoajana Suomen yrityksille on monen suuren vientikaupan osalta ratkaiseva. Erityisriskinottoa koskevan valtuuden nostamisella edistetään suomalaisten yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille, vientipohjan monipuolistumista sekä suomalaisen osaamisen ja suomalaisten teknologioiden kaupallista hyödyntämistä. Yksittäiset suuret vientikaupat voivat merkitä muun muassa huomattavaa määrää uusia työpaikkoja sekä edistää työpaikkojen pysyvyyttä vientiyrityksissä ja niiden alihankintaverkostoissa. Hyvät edustajat! Valiokunta toteaa saamiinsa asiantuntijalausuntoihin viitaten, että ehdotus merkitsee vientitakuutoimintaan liittyvien riskien lisääntymistä. Erityisriskinottoa koskevan osuuden korotus on huomattava. Lisäksi Suomen vientitakuukannan keskittyminen muutamalle toimialalle ja näiden toimialojen tietyille asiakkaille sekä muutamiin maihin lisää toiminnan riskillisyyttä entisestään. Erityisesti alus- ja telakkateollisuuden osuus vientitakuista on suuri. Keskittymisen seurauksena vain yhtä asiakasta tai toimialaa koskevan riskin realisoituminen aiheuttaisi mittavan tappion. Myös epävakaa maailmanpoliittinen tilanne todennäköisesti lisää riskien toteutumisen mahdollisuutta. Valiokunta korostaa, että rahoitus- ja takuupäätösten yhteydessä tulee toimia riskien minimoimiseksi ja niiden hinnoittelemiseksi asianmukaiselle tasolle. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kaikissa keskeisissä kilpailijamaissamme julkiset vienninrahoitusjärjestelmät nähdään tärkeinä vientiä edistävinä instrumentteina. Valtiot pyrkivät rahoitusjärjestelmiensä avulla turvaamaan omille yrityksilleen tasavertaiset kilpailuedellytykset kansainvälisillä markkinoilla. Lisäksi maailmantalouden kiristynyt tilanne, perinteisen teollisuuspoliittisen ajattelun vahvistuminen ja lisääntynyt valtiontukikilpailu lisäävät vientikaupan haasteita entisestään. Tämä korostaa toimivan ja kilpailukykyisen suomalaisen vienninrahoitusjärjestelmän keskeistä merkitystä. Toisaalta kansainvälisen kaupan laskeminen yhä suuremmassa määrin julkisten tukien varaan ja kiristyvä kansainvälinen tukikilpailu ovat ongelmallisia Suomen kaltaisen pienen avotalouden kannalta. Eduskunnan käsiteltäväksi on tulossa lähiaikoina hallituksen esitys Finnveraa koskevan lainsäädännön kokonaisuudistukseksi. Ehdotuksen tarkoituksena on entisestään vahvistaa yhtiön vientiä tukevaa roolia ja viennin edistämisen rakenteita. Valiokunta pitää Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta tärkeänä, että viennin rahoitusta ja Finnveran toimintaa koskevat ehdotukset muodostavat toimivan ja johdonmukaisen kokonaisuuden, joka vahvistaa Suomen vientikauppaa, varmistaa toiminnan osaavan ja huolellisen riskienhallinnan sekä ohjaa julkista rahoitusta taloutta uudistavaan ja tuottavuuskasvua lisäävään toimintaan. Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta pitää esityksen tavoitteita perusteltuina ja puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+8.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-05-08T19:21:04,2025-05-08T19:26:17,Hyväksytty,1.1 2025_47_226,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 23/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_47_227,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 23/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys vientitakuulain muuttamisesta on tärkeä askel suomalaisen viennin tukemisessa ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamisessa. Puhumme siis oikeastaan teollisuuspolitiikasta. Ehdotuksessa esitetään, että Finnveran erityisriskinoton enimmäistakuuvastuuta nostetaan nykyisestä 8 miljardista eurosta 12 miljardiin. Kuten esittelijä äsken totesi, tämä ei lisää Finnveran kokonaisvaltuuksia mutta mahdollistaa suurempien riskien ottamisen nykyisten valtuuksien sisällä. Suomen vientiteollisuus on kansantaloutemme selkäranka, ja suuret vientikaupat voivat synnyttää merkittävästi uusia työpaikkoja, vahvistaa kotimarkkinoita ja lisätä valtion verotuloja. Vientirahoitus on monessa tapauksessa se ratkaiseva tekijä, jonka ansiosta suomalainen yritys voi pärjätä tiukassa kansainvälisessä kilpailussa. Oma kotimaakuntani Satakunta on erityisen vientiriippuvainen, ja viennin edistäminen on tärkeää erityisesti Satakunnassa — miksei muissakin kunnissa myös. Arvoisa puhemies! On selvää, että riskit kasvavat. Finnveran erityisriskinoton osuus nousee lähes kolmannekseen koko vientitakuukannasta. Lisäksi vientitakuut keskittyvät vahvasti muutamille toimialoille, erityisesti telakka- ja alusteollisuuteen. Tämä korostaa riskienhallinnan merkitystä entistä enemmän, sillä yksittäisten toimialojen tai asiakkaiden ongelmat voivat heijastua laajasti. Valtion vastatessa viime kädessä mahdollisista tappioista on huolehdittava erittäin huolellisesta riskinarvioinnista ja riskien hinnoittelusta, ja julkisen rahoituksen kohdentaminen oikeisiin hankkeisiin on erityisen tärkeää. Tarkoituksena ei suinkaan ole yksityisen rahan korvaaminen, vaan tarkoitus on toimia vipuvartena, joka tukee ja edistää yksityisiä investointeja. Arvoisa puhemies! On muistettava, että lähes kaikissa kilpailijamaissamme julkinen vienninrahoitus on keskeinen osa teollisuuspolitiikkaa. Myös maailmantalouden nykyiset epävarmuudet ja kasvava valtiontukikilpailu edellyttävät Suomelta toimintakykyä ja reagointivalmiutta. Finnveran toimintaedellytysten turvaaminen on tässä avainasemassa. Tuleva kokonaisuudistus Finnveraa koskevassa lainsäädännössä antaa mahdollisuuden tarkastella viennin rahoitusta vieläkin kokonaisvaltaisemmin. On tärkeää, että muodostamme johdonmukaisen ja tulevaisuuteen katsovan järjestelmän, jossa riskit ja hyödyt ovat tasapainossa ja joka tukee suomalaisen osaamisen ja innovaatioiden vientiä erityisesti puhtaan siirtymän kaltaisilla strategisesti tärkeillä aloilla. Arvoisa puhemies! Korostan tähän loppuun vielä mietinnön yksimielisyyttä, joka on tämänkaltaisissa asioissa oikein hyvä asia, ja myös koko valiokuntaa hyvästä valiokuntakäsittelystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+8.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-05-08T19:26:26,2025-05-08T19:29:47,Hyväksytty,1.1 2025_47_228,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi veronkantolain sekä veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain 5 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. — Puhujalistaan. Edustaja Hänninen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_47_229,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi veronkantolain sekä veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain 5 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2025 vp,"Kiitos, arvokas rouva puhemies! Moni suomalainen täytti veroilmoituksensa huhtikuussa ja odottaa nyt veronpalautuksia tai jäännösveroja loppuvuodelle. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että verotus on mahdollisimman selkeää, ymmärrettävää ja oikeudenmukaista sekä kansalaisille että yrityksille. Hallitus on nyt tuonut eduskunnan käsittelyyn esityksen, jolla päivitetään veronkantolakia ja viivekorkosääntelyä. Tavoitteena on ennen kaikkea tehdä verojen maksamisesta yksinkertaisempaa ja vähentää ylimääräistä hallinnollista vaivaa. Tämä tulee näkymään erityisesti yritysten arjessa. Arvoisa rouva puhemies! Uudistuksessa otetaan käyttöön mahdollisuus maksaa useita veroja yhdellä viitenumerolla. Tämä on merkittävä parannus esimerkiksi osakeyhtiöille ja muille yhteisöille. Tähän asti veroja on täytynyt maksaa erikseen eri viitteillä, mikä on aiheuttanut virheitä ja lisäselvityksiä. Maksut kohdennetaan jatkossa verojen eräpäivän mukaisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan, mikä parantaa järjestelmän ennakoitavuutta ja ymmärrettävyyttä. Lisäksi palautukset eivät enää mene automaattisesti verojen suorituksiksi ennen maksuja, vaan maksut käsitellään aina ensin. Tämäkin vähentää turhaa epäselvyyttä ja parantaa veronmaksajan mahdollisuutta hallita omaa tilannettaan. Arvoisa rouva puhemies! Muutos ei koske vain yrityksiä. Tavallisille kansalaisille se näkyy selkeytenä, kun veronpalautus ei enää katoa jonnekin, vaikka on itse maksanut veronsa ajallaan. Tässäkin asiassa maksajan oma tahto ja järkevä järjestys ovat nyt keskiössä. Samalla luovutaan hyvityskorosta veron suoritukseksi käytetylle maksulle. Tämä vähentää pieniä teknisiä korkotapahtumia, jotka ovat olleet työläitä sekä verovelvollisille että Verohallinnolle ja usein aivan turhaan. Arvoisa rouva puhemies! Verotuksen tulee olla oikeudenmukaista, mutta sen pitää olla myös ymmärrettävää. Silloin kansalaiset voivat luottaa siihen ja hoitavat velvollisuutensa helpommin. Tällä esityksellä juuri siihen pyritään. Esitys on askel oikeaan suuntaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+9.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-08T19:30:12,2025-05-08T19:32:56,Hyväksytty,1.1 2025_47_230,47/2025,2025-05-08,16.00,19.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Seuraava täysistunto,Tämä täysistunto on päättynyt. Hyvää illanjatkoa., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_48_1,48/2025,2025-05-09,13.00,13.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 8.5.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Eemeli Peltonen on edustaja Saku Nikkasen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_48_2,48/2025,2025-05-09,13.00,13.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 4/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelua. Edustaja Kiuru, Pauli. [Hälinää — Puhemies koputtaa]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_48_3,48/2025,2025-05-09,13.00,13.29,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esitys on niin sanottu Nato-muutoslaki, ja hallitusohjelman mukaisesti näitä muutoksia tehdään, koska Naton jäsen olemme. On lukuisia lakeja, joihin täytyy tehdä tarkennuksia Nato-jäsenyyden vuoksi. Käsittelimme tätä hallituksen esitystä puolustusvaliokunnassa. Mietintö on yksimielinen, ja asiasta antoivat lausunnon perustuslaki- ja ulkoasiainvaliokunta. Otan tässä joitakin nostoja tästä mietinnöstä: Ensinnäkin varusmiesten ja kertausharjoituksiin osallistuvien osalta tilanne säilyy ennallaan. Heidän velvollisuutensa palvelukseen nimenomaan ulkomailla säilyy muuttumattomana. Myös jatkossa edellytetään asianomaisten suostumusta, siis tilanteessa, jossa varusmiehiä tai kertausharjoitukseen osallistuvia käytettäisiin muuhun kuin Suomen sotilaalliseen puolustamiseen. Sitten edelleen nostona: vaarallisiin tehtäviin asevelvollisia ei voida käyttää lainkaan, jos kyse ei ole nimenomaan Suomen sotilaallisesta puolustamisesta. Sitten kiinteistöjen ottaminen tilapäisesti käyttöön laajenee puolustuksellisessa tarkoituksessa. Tämä oli asia, johon myös perustuslakivaliokunta otti kantaa, piti sitä välttämättömänä ja syitä painavina yhteiskunnallisesta tarpeesta johtuen. Puolustusvoimillahan tämä oikeus on aikaisemmin ollutkin, mutta jatkossa mahdollisuus laajenee, koska puolustusyhteistyön ja Pohjois-Atlantin liiton yhteisten harjoitusten vuoksi ja muiden tarpeiden vuoksi tällainen muutos on syytä tehdä, että kiinteistöjä voidaan ottaa tilapäisesti käyttöön. Lopuksi, rouva puhemies, tiedustelusta: Nato-yhteistyön myötä 2019 voimaan tulleet tiedusteluoikeudet syvenevät, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että tiedusteluvalvontavaltuutetulla Suomessa on edelleen pääsy kaikkeen tarvittavaan tietoon. Mitään massavalvontaa ei siis tehdä. Puolustusvaliokunta korostaa tiedonsaantioikeutta valiokunnille täysimääräisesti, kun Nato-yhteistyötä tehdään. Siis valiokunnille ja ylipäätään eduskunnalle tietoa on saatava oma-aloitteisesti ja oikea-aikaisesti ministeriöistä, koska tämä koetaan erittäin tärkeäksi luottamuksen ja parlamentaarisen toimintatavan vuoksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2025+5.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-05-09T13:05:11,2025-05-09T13:08:28,Hyväksytty,1.1 2025_48_4,48/2025,2025-05-09,13.00,13.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Koponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_48_5,48/2025,2025-05-09,13.00,13.29,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esityksen tavoite on tosiaan päivittää lainsäädäntöä Suomen Nato-jäsenyyden vuoksi, jotta puolustusjärjestelyt ja yhteistyö Naton kanssa voidaan toteuttaa tehokkaasti ja lainmukaisesti. Puhemies! Pidän hyvänä, että asevelvollisten osallistuminen Nato-tehtäviin on mahdollista vain vapaaehtoisesti annetun suostumuksen perusteella. Tehtävät rajataan koskemaan vain muita kuin vaarallisia tehtäviä, ellei kyse ole Suomen omasta sotilaallisesta puolustamisesta. Puhemies! Esitys on oikein kannatettava, ja suuren valiokunnan puheenjohtaja Autto perkaa tätä kohta hieman tarkemmin vielä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2025+5.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-05-09T13:08:28,2025-05-09T13:09:05,Hyväksytty,1.1 2025_48_6,48/2025,2025-05-09,13.00,13.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_48_7,48/2025,2025-05-09,13.00,13.29,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 4/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Turvallisuusympäristömme on muuttunut pysyvästi: Suomi on nyt osa liittoumaa, jonka yhteinen puolustus on meidänkin puolustuksemme perusta. On tärkeää, että lainsäädäntömme vastaa tätä todellisuutta. Hallituksen esitys puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta on siksi välttämätön askel kohti yhteistä puolustusta. Arvoisa rouva puhemies! Tämän lakimuutoksen myötä Suomen puolustus selkiytyy osana liittokunnan yhteistä puolustusta. Puolustusvoimien tehtäväkenttään lisätään nyt nimenomaisesti Pohjois-Atlantin liiton yhteinen puolustus. Samalla täsmennetään, miten Puolustusvoimat voi pyytää ja vastaanottaa kansainvälistä apua sekä käyttää kiinteistöjä ja liikkumisen rajoituksia osana yhteisiä puolustustoimia. Puolustusvaliokunta on tarkastellut esitystä huolellisesti ja tehnyt siihen perusteltuja täsmennyksiä. Valiokunta toteaa, että vaikka laki mahdollistaa jo nyt yhteistyön Naton kanssa, on tärkeää, että yhteinen puolustus kirjataan selkeäksi osaksi Puolustusvoimain lakisääteistä tehtävää. Tämä tuo juridista selkeyttä ja tukee Puolustusvoimain käytännön työtä. Arvoisa rouva puhemies! Erityisen tärkeää on, että valiokunta tuo esiin asevelvollisten roolin. Varusmiehiä tai kertausharjoitukseen osallistuvia asevelvollisia ei voida käyttää vaarallisiin Nato-tehtäviin ilman nimenomaista suostumusta. Tämä on linjassa perusoikeuksien kanssa ja osoitus vastuullisesta sääntelystä. Myös kiinteistöjen käyttöä ja liikkumista koskevat säännökset saivat valiokunnassa huomiota. Tilapäinen käyttö mahdollistetaan puolustuksen ja harjoitustoiminnan tueksi, mutta samalla omaisuudensuoja ja liikkumisvapaus turvataan sääntelyn täsmällisyydellä. Tämä on hyvä tasapaino kansallisen turvallisuuden ja kansalaisoikeuksien välillä. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunta on kiinnittänyt erityistä huomiota myös siihen, että ulkomaalaisten joukkojen ja omaisuuden suojaaminen yleisellä alueella on toteutettava tiiviissä yhteistyössä poliisin kanssa. Puolustusvoimien tehtävien on oltava tarkkarajaisia ja selkeästi kohdennettuja. Samalla kuitenkin on tärkeää, että meillä on kyky suojata liittolaistemme toimintaa tilanteissa, joissa se on välttämätöntä. Haluan kiittää puolustusvaliokuntaa asiantuntevasta työstä. Mietintö osoittaa, että eduskunta on sitoutunut tekemään huolellista lainsäädäntötyötä, joka nojaa laillisuuteen ja turvallisuuteen. Meidän on oltava varautuneita, ja tämän lain päivittäminen on tärkeä osa sitä. Suomen turvallisuus perustuu kykyymme toimia yhdessä niin nyt kuin tulevaisuudessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-09T13:09:05,2025-05-09T13:12:29,Hyväksytty,1.1 2025_48_8,48/2025,2025-05-09,13.00,13.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_48_9,48/2025,2025-05-09,13.00,13.29,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Itse tähän lainsäädännön sisältöön ei itselläni ole muita huomioita kuin se, että tässä on syytä edetä juuri niin kuin puolustusvaliokunta omassa mietinnössään viitoittaa. Mutta enemmänkin silmääni sattui tuosta puolustusvaliokunnan mietinnöstä mielenkiintoinen pohdinta liittyen siihen, ovatko nämä Nato-asiat tänä päivänä ulkopolitiikkaa vai puolustuspolitiikkaa. Varmasti kaikki me ajattelemme, että sekä—että: totta kai kysymys on edelleen ulkopolitiikasta ja puolustuspolitiikasta. Mutta kun nyt verrataan siihen aikaan, kun me olimme vielä kumppaneita, nytten tätä, kun me olemme täysiä jäseniä, niin ihan ymmärrettävästi tässä puolustusvaliokunnan mietinnössä korostuu nyt enemmänkin puolustuspolitiikan rooli. Ne asiat, joita me Natossa teemme, ovat pitkälti puolustuspolitiikkaa. No, miksi tämä on merkityksellistä? Sehän liittyy juuri siihen, mitä asiaa myös puolustusvaliokunta tässä omassa mietinnössään käsittelee, eli kuka tässä talossa eli eduskunnassa vastaa viime kädessä näiden asioiden käsittelystä: ovatko nämä ulkoasiainvaliokunnan rootelia vai puolustusvaliokunnan rootelia? Puolustusvaliokuntahan tässä lähtee siitä, että juuri näistä edellä mainituista syistä — koska tästä Nato-kysymyksestä pitkälti on tullut enemmän puolustuspolitiikkaamme — puolustusvaliokunnan rooli korostuu. En ole asiantuntija arvioimaan, miten on järkevä menetellä, mutta huomaan vain, että tämä on varmaan sellainen asia, josta olisi ihan järkeväkin käydä keskustelua. Eduskunnan päässähän siitä asiasta, mikä valiokunta vastaa mistäkin asiasta, säädetään meillä niin työjärjestyksessä kuin toisaalta valiokuntaoppaassa. Olisikin varmaan syytä, että nyt sitten puhemiesneuvoston johdolla käytäisiin pohdinta siitä, onko syytä näitä käytäntöjä tässä talossa muuttaa, minkä valiokunnan pääasialliselle vastuulle jatkossa nämä Nato-asiat kuuluvat. Tässä yhdyn kyllä niihin huomioihin, joita puolustusvaliokunta on mietintöönsä kirjoittanut. Mutta sitten sanon sen, että minusta ei ole kuitenkaan hyvä asia se, että tätä muutosta siitä, mikä valiokunta käsittelee mitäkin asiaa, määritellään näissä yksittäisten valiokuntien mietinnöissä, koska sen jälkeen jokainen valiokunta totta kai omassa mietinnössään kirjoittaa, että heille pitää vielä antaa enemmän valtaa siitä ja tästä ja tuosta asiasta. Senpä takia olisi hyvä, että tätä asiaa hieman laajemmin nyt esimerkiksi puhemiesneuvosto sitten tarkastelisi, pitääkö tehdä muutoksia nykyiseen työjärjestykseen tai valiokuntaoppaaseen siltä osin, miten uudessa maailmantilanteessa, kun olemme nyt Naton jäseniä, näitäkin asioita tässä talossa käsitellään. Mutta yhdyn kyllä siihen, että tämä puolustusvaliokunnan huomio on nyt syytä noteerata tässä, kun tätä asiaa pohditaan jatkossakin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2025+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-05-09T13:12:29,2025-05-09T13:15:37,Hyväksytty,1.1 2025_48_10,48/2025,2025-05-09,13.00,13.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_48_11,48/2025,2025-05-09,13.00,13.29,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä kollegat ovat puhuneet hyvin tästä tärkeästä asiasta puolustusvoimista annetun lain muuttamisen osalta. Edustajat Kiuru ja Koponen ja Hänninen käyttivät hyvät puheenvuorot tämän mietinnön sisällöstä, ja haluan itsekin kiittää puolustusvaliokuntaa ripeästä ja perusteellisesta työstä mietinnön laadinnassa ja tietysti kiittää puolustusministeri Häkkästä siitä, että Nato-jäsenyyden juridisen kehikon lakihankkeita on viety ripeästi ja määrätietoisesti eteenpäin. On tärkeää, että lainsäädäntöpohja Suomen Nato-jäsenyyden osalta on kunnossa. Tässä taitavana tunnettu edustajakollega Räsänen myös pohdiskeli edellä hyvin sitä, onko tämä arkitodellisuudeksi muuttunut Nato-jäsenyys nyt Suomessa enemmän ulko- vai puolustuspolitiikkaa. Yhden sellaisen politiikkalohkon voin tässä myös mainita, jossa se on aivan keskiössä. Puolustuspolitiikastahan on tullut Suomen Eurooppa-politiikan keskeinen ydin. Tässä on tietysti tapahtunut viime vuosina aivan ilmeisistä syistä valtava muutos Suomen suhtautumisessa. Kun vielä EU:n edellistä perussopimusta uudistettaessa nimenomaan Suomi oli se maa, joka kaikkein vähiten halusi EU:lle minkäänlaista puolustusulottuvuutta, niin nyt tietysti Suomi on ehkäpä se kaikkein aktiivisin jäsenmaa siinä, miten Euroopan yhteistä puolustusta voitaisiin vahvistaa, ja juuri tänäänkin suuri valiokunta tulee käsittelemään esimerkiksi komission ReArm Europe ‑ehdotusta. No, totta kai, arvoisa rouva puhemies, Nato on käytännössä kuitenkin se puite, jossa myös eurooppalaisen puolustuksen vahvistamista tehdään, ja siksi tämä nyt käsittelyssä oleva puolustusvaliokunnan mietintö on tärkeä. Suomen oma puolustusratkaisu, jota kansainvälisesti suuresti arvostetaan, perustuu laajan reservin kouluttamiseen ja sitä kautta saatavaan kykyyn turvata koko maan puolustus. Tämä puolustusratkaisu tietysti meillä säilyy tulevaisuudessakin, ja uskon vahvasti, että muutkin Euroopan maat tulevat sen omaan käyttöönsä palauttamaan. Näinpä ollen, kun Suomessa asevelvollisilla on aivan keskeinen rooli puolustusratkaisussamme, on tärkeää, että kun nyt Suomen puolustus on osa yhteistä liittokunnan puolustusta, niin tämä asevelvollisten asema sitten osana tätä puolustusta myös lainsäädännöllisesti selkiytyy. Arvoisa rouva puhemies! Näillä muutamilla sanoilla toivotan hyvää Eurooppa-päivää kaikille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2025+5.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-05-09T13:15:37,2025-05-09T13:18:45,Hyväksytty,1.1 2025_48_12,48/2025,2025-05-09,13.00,13.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_48_13,48/2025,2025-05-09,13.00,13.29,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lämmin kiitos suuren valiokunnan puheenjohtaja Autolle hyvästä puheenvuorosta ja erityisesti sen sisällöstä. Tämän esityksen tarkoitus on päivittää lakia puolustuksesta Nato-jäsenyyden myötä, ja siitä haluan kiittää ministeriä, että tällaiset lait tuodaan ajoissa ja ennakoiden tänne taloon. Tarkennuksia tässä laissa tulee kansainväliseen apuun ja muun muassa kiinteistöihin, ja niitä totta kai on puitu varmasti valiokunnassa asianmukaisesti. Tuen vahvasti tätä kokonaisuutta. Pidän myös tärkeänä, että hallitus vie viime vaalikaudella päätettyjä laajoja, koko ikäluokkaa koskevia kutsuntoja eteenpäin. Tällä hallituskaudella niitä on päätetty tukea, ja niiden olisi jo pitänyt tulla voimaan. Toivon, että niitä voimakkaasti viedään eteenpäin. Nimittäin uskon, että ne myös osaltaan tulevat vahvistamaan puolustustahtoa ja sitä kautta koko ikäluokan osallistumista turvallisuuskysymyksiin. Kiinnostuksen kansainvälisiin tehtäviin tulee olla luonnollinen osa varusmiespalvelusta jo aivan alkumetreiltä asti, ja uskon, että myös tämä Nato-kysymys on sellainen, josta kutsunnoissa jo kannattaisi keskustella.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2025+5.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-05-09T13:18:45,2025-05-09T13:20:09,Hyväksytty,1.1 2025_48_14,48/2025,2025-05-09,13.00,13.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_48_15,48/2025,2025-05-09,13.00,13.29,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Räsänen puuttui hyvin ja aivan aiheellisesti käsittelyjärjestykseen ja vallanjakokysymyksiin: puhummeko puolustuspolitiikasta vai ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vai molemmista, ja kuka niitä käsittelee ja missä valiokunnassa? Itse asiassa ulkoasiainvaliokunta omassa lausunnossaan on tähän asiaan ottanut ainakin jossain määrin kantaa: 1) Valiokunta toteaa, että Nato-jäsenyydellä on merkittäviä vaikutuksia puolustushallintoon ja puolustuspolitiikkaan. No, tämä on itsestäänselvyys. 2) Valiokunta korostaa, että Nato-jäsenyyden vaikutukset koskevat puolustuspolitiikan lisäksi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Eli tullaan juuri siihen asiaan, mitä edustaja Räsänen nosti esille. Ja sitten johtopäätös numero 3: Nato-asioiden kansallinen valmistelu edellyttää kokonaisvaltaista ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tarkastelua. Otan tähän nyt käytännön esimerkin. Meillä on eduskuntaan tulossa esitys Ottawan sopimuksesta irtautumisesta. Itse näkisin, että ajuri siinä asiassa on puolustuspolitiikka. Se on puolustuspoliittinen ratkaisu tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Puolustusvoimilla pitää olla työkalut, edellytykset, lainsäädäntöpohja, varastot ja koulutus- ynnä muut asiat kunnossa, koska tiedämme, miten sodankäyntitapa on hieman erilainen kuin mitä esimerkiksi kymmenen vuotta sitten ajateltiin: massamainen jalkaväen käyttö, jalkaväkimiinojen käyttö ja näin poispäin. Sitä aseistusta tarvitaan, laki käsitellään täällä, ja näen, että se on puolustuspoliittinen ratkaisu. Mutta en kiistä sitä, että siinä on erittäin vahva ja merkittävä ulkopoliittinen näkökulma mukana, koska Ottawan sopimukseen on liittynyt laaja joukko maita ja sillä, miten Suomi tässä asiassa reagoi, on myös ulkopoliittisia vaikutuksia ja näkökulmia. Itse koen, että sitä on jossain määrin kyllä liioiteltu, että tällä mahdollisella Ottawan sopimuksesta irtautumisella olisi Suomen maineelle negatiivisia vaikutuksia. Itse asiassa ajattelen jopa niin päin, että tässä tilanteessa Euroopassa ja Natossa voidaan katsoa hyvällä sitä, että Suomi kantaa vastuun itärajastaan, ja tämän suuntaisia linjauksia tuntuu tulevan Baltian maista ja muun muassa Puolasta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2025+5.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-05-09T13:20:09,2025-05-09T13:22:51,Hyväksytty,1.1 2025_48_16,48/2025,2025-05-09,13.00,13.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_48_17,48/2025,2025-05-09,13.00,13.29,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä ja puolustusvaliokunnan varajäsenenä olen tässä aivan ehdottomasti sitä mieltä, että ensinnäkin erittäin tärkeätä on se, että Suomi on Naton täysjäsen, ja se, että meillä on USA:n kanssa kahdenvälinen DCA-sopimus. Ja kuten edustaja Kiuru tässä lausui, sehän oli meillä ulkoasiainvaliokunnassa mietinnössä ja lausunnossa, ja lausuimme siitä puolustusvaliokunnalle. Se on minun mielestäni pääasiassa tärkeätä, että se on myöskin molemmissa näissä valiokunnissa käsitelty. Nostan tässä ainoastaan yhden asian, kun itse olen tuolla Pirkanmaalla reserviläistoiminnassa paljon mukana ja olen myöskin Satakunnan lennostossa kotiuttamisjuhlissa ja sitten taas kutsuntalautakunnissa tuolla omassa kunnassani. Siellähän on varsin kovaa noussut esille nimenomaan tämä, voidaanko varusmiehiä ja reserviläisiä tulevaisuudessa tulla käyttämään Nato-tehtävissä muuallakin kuin omassa maassamme. Tämä on nyt ehdottoman tärkeää, ja hyvä, että se asia tulee tässä täysin selväksi. Elikkä ainoastaan vapaaehtoisuuteen perustuen voidaan komentaa Nato-tehtäviin muualla kuin Suomessa. Tietysti sillä kohtaa, jos oma Suomemme on uhattuna, on aivan luonnollista, että silloin kaikki osallistuvat puolustustoimiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2025+5.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-05-09T13:22:51,2025-05-09T13:24:16,Hyväksytty,1.1 2025_48_18,48/2025,2025-05-09,13.00,13.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Limnell., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_48_19,48/2025,2025-05-09,13.00,13.29,Jarno,Limnell,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä on ollut erittäin hyvää keskustelua. Kun lähtee tästä turvallisuusympäristön analyysistä liikkeelle, niin kyllä tässä tulee kieltämättä vähän mietittyä, elämmekö jossain määrin vähän menneessä ajassa, koska tällaiset dikotomiat, joiden kautta me tykätään asioita ajatella, eli laitetaan lokerikkoihin hieman mustavalkoisesti, eivät kyllä ainakaan minun mielestäni enää tämän päivän turvallisuusympäristöä vastaa. Esimerkiksi miten erotamme sodan ja rauhan välisen rajan? Mikä on sisäistä turvallisuutta, mikä on ulkoista turvallisuutta? Mikä on puhtaasti kansallista ja mikä on puhtaasti kansainvälistä turvallisuutta? Tämä edustaja Kiurun nostama esimerkki Ottawan sopimuksesta on minun mielestäni siinä varsin toimiva. Tätä keskustelua me varmasti tullaan kyllä jatkossakin tarvitsemaan. Kun tässä edellisessä puheenvuorossa puhuttiin vapaaehtoisuudesta, niin nostaisin myös kantahenkilökunnan esille, jonka keskuudessa, esimerkiksi upseeristossa, näistä asioista edelleenkin keskustellaan varsin aktiivisesti. Tähän edustaja Räsäsen tarpeellisesti nostamaan asiaan ulkoasiainvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan välisestä roolijaosta: Kyllä, tästä on meillä puolustusvaliokunnassa puhuttu ja minun mielestäni pitääkin puhua ja nimenomaan nyt tämän turvallisuusympäristön todellisuuden näkökulmasta. Mutta kyllähän tässä korostuu myöskin — mikä minun ymmärtääkseni toimii varsin hyvin — näiden kahden valiokunnan keskinäinen tiedonvaihto ja esimerkiksi yhteiskuulemiset tietyissä asioissa. Mutta uskon, että tähän kysymykseen me tullaan vielä palaamaan ja ehkä vähän määrittelemään uudelleenkin, mikä tämä tehtävä- ja vastuunjako näissä erilaisissa kysymyksissä on. Nostan vielä viimeisenä esimerkkinä nyt sodan ja rauhan välimaastossa tänäänkin tapahtuvan hybridivaikuttamisen. Sehän on niin sanotusti myöskin valiokuntarajat ylittävä vaikuttamisen ja politiikan aihe. Eli me eletään sellaisessa turvallisuusympäristössä, jossa on yhä vaikeampi lokeroida näitä asioita, ja silloin se tarkoittaa minun mielestäni myöskin vähän valiokuntien roolien uudelleenharkitsemista ja sitten toisaalta myöskin lisääntyvää yhteistoiminnan tarvetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2025+5.aspx,fi,Jarno Limnell,1491,2025-05-09T13:24:16,2025-05-09T13:26:59,Hyväksytty,1.1 2025_48_20,48/2025,2025-05-09,13.00,13.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Pauli.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_48_21,48/2025,2025-05-09,13.00,13.29,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 6/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä tähän vallanjakokysymykseen: Oikeastaan tässä yhteydessä kiitoksia jaan tasavallan presidentille, joka on Puolustusvoimain ylipäällikkö. Hänellähän ei ole perustuslaillista velvollisuutta tai muuta lainsäädännöllistä velvollisuutta pitää kokouksia tai tapaamisia yhdessä valiokuntien kanssa, mutta presidentti Stubbilla on tällainen tapa, ja se on mielestäni erittäin hyvä liike. Esimerkiksi puolustusvaliokuntana olemme tainneet olla viisi tai kuusi kertaa presidentin kanssa tapaamisessa, ja näissä tapaamisissa luottamuksellisessa ilmapiirissä presidentti voi avata ajatuksiaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja puolustuspolitiikasta, ja sitten vierailevat valiokunnat kukin vuorollaan — ulkoasiainvaliokunta, puolustusvaliokunta ja mahdollisesti muutkin valiokunnat — voivat kertoa niistä näkemyksistä, joita liittyy näihin asioihin. On erittäin tärkeätä, että instituutiot keskustelevat myös epämuodollisesti ja luottamuksellisessa hengessä asioista. Tämä on se tapa, jolla tätä yhteiskuntaa näissä tärkeissä asioissa viedään eteenpäin. Ja ei ole tietenkään sattuma, että näissä lausunnoissa ja mietinnöissä on korostettu eduskunnan ja valiokuntien tiedonsaantioikeutta valtioneuvoston ja ministeriön suunnista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2025+5.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-05-09T13:26:59,2025-05-09T13:28:28,Hyväksytty,1.1 2025_48_22,48/2025,2025-05-09,13.00,13.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Seuraava täysistunto,Tämä täysistunto on päättynyt. Toivotan kaikille oikein hyvää äitienpäivää ja viikonloppua!, ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_49_1,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain ja huoneistotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta sekä positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 §:n 2 momentin 12 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja lakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Oikeusministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_49_2,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain ja huoneistotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta sekä positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 §:n 2 momentin 12 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä ehdotetaan muutettavaksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja huoneistotietojärjestelmästä annettuja lakeja. Esityksen pääasiallisena tarkoituksena on mahdollistaa se, että huoneistotietojärjestelmästä siirretään tuohon positiiviseen luottotietorekisteriin taloyhtiölainojen osakaskohtaisia luottovastuita koskevia tietoja. Nämä ovat välttämättömiä tietoja luonnollisen henkilön luottokelpoisuuden arviointia varten. Positiivisen luottotietorekisterin keskeinen tavoite ja tarkoitus on pyrkiä ehkäisemään luonnollisten henkilöiden ylivelkaantumista. Rekisteriin on kohdistunut ja kohdistuu edelleen monia toiveita. Aikanaan vuonna 22, kun positiivisesta luottotietorekisteristä annettu esitys tuli eduskunnan käsittelyyn, tätä nyt käsittelyssä olevaa rekisterin tietosisällön laajennusta pidettiin kuitenkin kaikkein keskeisimpänä ja kiireellisimpänä luonnollisen henkilön luottokelpoisuuden arvioinnin näkökulmasta. Tätä kiirehdittiin muun muassa talousvaliokunnan mietinnössä ja lakivaliokunnan lausunnossa. Taloyhtiölainoihin liittyvät luottovastuut muodostavat edelleen merkittävän osuuden kotitalouksien veloista, ja kokonaisuutena kotitalouksien veloista noin kolme neljäsosaa liittyykin asumiseen. Tilanne on tilastojen valossa säilynyt positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain voimaantulon jälkeen lähes muuttumattomana. Nyt huoneistotietojärjestelmän kehitystyö on edennyt siten, että osakaskohtaisia luottovastuita koskevien tietojen siirtäminen positiiviseen luottotietorekisteriin tulee mahdolliseksi. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen valmistelussa on huomioitu se, että positiivinen luottotietorekisteri tarkoittaa laaja-alaista luottotietojen käsittelyä, johon liittyy myös riskejä tietosuojan kannalta. EU:n tuomioistuin on lisäksi joulukuussa 2023 ottanut kantaa luottotietojen arkaluontoisuuteen. Hallituksen esityksessä on tästä syystä arvioitu voimassa olevassa laissa säädettyjen suojatoimien riittävyyttä. Lakia on myös äskettäin muutettu siten, että luotonantaja saa tiedon luottotietoraportilla siitä, jos rekisteröity on kiistänyt itseään koskevien tietojen paikkansapitävyyden riippumatta siitä, mistä tietoryhmästä on kysymys. Tämä muutos, jota nyt käsitellään, tulee voimaan alkuvuodesta 2027. Sen lisäksi lakiin ehdotetaan nyt lisättäväksi luotonantajia koskeva velvollisuus tunnistaa luonnollinen henkilö ennen tietojen hakemista rekisteristä. Tämän muutoksen tarkoituksena on vähentää tietojen väärinkäytösriskejä. Oikeusministeriössä tämän lainsäädännön arviointi jatkuu edelleen. Tarkoituksena on lisäksi käynnistää ensi vuoden kuluessa positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain jälkiarviointi, kun rekisterin käytöstä on ehtinyt riittävästi kertyä kokemusta ja tietoa. Positiivinen luottotietorekisteri otettiin kuluttajaluottojen osalta käyttöön 1.4.2024. On kuitenkin tärkeää huomioida, että rekisterin tietosisältö ei ole vielä täysin valmis, vaan laajenee aiemmin annetun lain perusteella kattamaan luonnollisen henkilön elinkeinotoimintaa varten annetut luotot ensi keväänä eli keväällä 2026. Nyt ehdotettu taloyhtiölainojen osakaskohtainen luottovastuiden näkyminen positiivisessa luottotietorekisterissä voisi esityksen mukaan toteutua keväällä 2027. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä on kyse hankkeesta, jolle eduskunta myönsi jo kolmannessa lisätalousarviossa vuodelle 24 rahoitusta tämän rekisterin kehitystyötä varten. Huoneistotietojärjestelmän kehitystyö puolestaan tapahtuu maa- ja metsätalousministeriön johdolla EU-rahoituksella, johon liittyy määräaikoja. Niiden huomioimiseksi lakiehdotukset on tarkoitettu tulemaan voimaan marraskuun alussa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-05-13T14:01:24,2025-05-13T14:06:00,Hyväksytty,1.1 2025_49_3,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain ja huoneistotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta sekä positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 §:n 2 momentin 12 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_4,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain ja huoneistotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta sekä positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 §:n 2 momentin 12 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2025 vp,"Kiitos, arvokas herra puhemies! Taloutemme on vaikeassa tilanteessa. Siksi on tärkeää puhua myös laajemmin taloudellisen tiedon käytöstä ja sen luotettavuudesta. Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys 43/2025 koskee positiivisen luottorekisterin kehittämistä. Esityksessä kyse on kotitalouksien taloudellisen turvallisuuden vahvistamisesta. Arvoisa herra puhemies! Haluamme vahvistaa kansalaisten ja luotonantajien mahdollisuutta nähdä kokonaiskuva velkaantumisesta. Tämä koskisi myös asunto-osakeyhtiöiden lainojen osakaskohtaisia vastuita. Kun yhä suurempi osa kotitalouksien veloista koostuu yhtiölainoista, on tärkeää, että nämä tiedot ovat saatavilla luotettavasti ja ajantasaisesti. Kyse on siitä, että luotonantajalla on käytössään oikeat tiedot, kun arvioidaan, pystyykö asiakas hoitamaan velvoitteensa, ja ennen kaikkea siitä, että kansalainen voi itse saada yhdestä paikasta selkeän kokonaiskuvan omasta velkaantumisestaan. Toinen tärkeä muutos liittyy tietoturvaan. Esityksessä lisätään velvollisuus tunnistaa henkilö ennen kuin hänen tietojaan haetaan rekisteristä. Tämä on selkeä askel eteenpäin henkilötietojen suojelussa ja väärinkäytösten ehkäisyssä. On tärkeää, että tieto liikkuu hallitusti, turvallisesti ja vain heille, joilla siihen on perusteltu oikeus. Arvoisa herra puhemies! Esityksellä vastataan kansainvälisiin velvoitteisiin ja EU:n talouspoliittisiin suosituksiin. Samalla edistetään Suomen omaa kestävän kasvun ohjelmaa. On tärkeää, että ylivelkaantumista torjutaan ennalta. Nyt tarjoamme haasteeseen erinomaisen työkalun. Muutosten tavoitteena on parantaa tietojen kattavuutta, vahvistaa yksityisyydensuojaa ja mahdollistaa vastuullinen luotonanto. Näin tuemme samalla vakaita luottomarkkinoita ja kansalaisten taloudellista hyvinvointia. Arvoisa puhemies! Esityksellä on myös laajempi merkitys turvallisuuden näkökulmasta. Taloudellinen vakaus on osa yhteiskunnan häiriönsietokykyä. Kun tieto on luotettavaa ja päätöksenteko perustuu faktoihin, rakennamme samalla vahvempaa varautumista ja parempaa yhteiskunnan kestävyyttä. Tämä pätee myös taloudellisen tiedon käyttämiseen. Haluan kiittää valmistelijoita perusteellisesta työstä ja vastuullisesta lähestymistavasta. On tärkeää, että suuntaamme järjestelmämme kohti ajantasaisuutta, selkeyttä ja turvallisuutta. Näin luomme edellytyksiä [Puhemies koputtaa] paitsi yksilön hyvinvoinnille myös yhteiskunnan vakaudelle. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-13T14:06:03,2025-05-13T14:09:24,Hyväksytty,1.1 2025_49_5,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain ja huoneistotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta sekä positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 §:n 2 momentin 12 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_6,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain ja huoneistotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta sekä positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 §:n 2 momentin 12 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kunnioitettu ministeri! Hallituksen esityksellä ehkäistään ylivelkaantumista laajentamalla positiiviseen luottorekisteriin merkattavia tietoja eli esityksessä mainitut osakaskohtaiset taloyhtiölainat. Taloyhtiölainat kattavat 13 prosenttia kotitalouksien velasta. Tämä on merkittävä osuus kaikista kotitalouksien veloista. On luotonantajan kannalta erityisen tärkeää tietää kattavasti luotonsaajan taloudellinen tilanne. Esityksellä lisätään positiiviseen luottorekisteriin jatkossa tiedot taloyhtiölainojen osakaskohtaisista luottovastuista. Tiedot voitaisiin luovuttaa luotonantajille yksityishenkilön luottokelpoisuuden arviointia varten. Rekisteristä voitaisiin luovuttaa tietoja myös luottomarkkinoiden valvontaviranomaisille tarpeen niin vaatiessa. Arvoisa puhemies! Luotonantajilla on oikeus sekä velvollisuus tietää lainanhakijan kokonaisvaltainen taloudellinen tilanne. Pelkät omakohtaiset lainat ja niiden tiedot eivät riitä, jos luottoriskit on niin sanotusti piilotettu taloyhtiölainojen sisään. On myös erityisen tärkeää, ettei yhteiskuntaan muodostu luottoriskikuplia taloyhtiöiden lainojen ympärille, ja erinomaista, että tässä ylivelkaantumiseen puututaan. Kiitän ministeri Merta asian tuomisesta saliin. Tämä on kannatettava esitys. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+4.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-05-13T14:09:24,2025-05-13T14:10:59,Hyväksytty,1.1 2025_49_7,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain ja huoneistotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta sekä positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 §:n 2 momentin 12 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piisinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_8,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain ja huoneistotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta sekä positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 §:n 2 momentin 12 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi positiivisesta luottotietorekisteristä annettua lakia ja huoneistotietojärjestelmästä annettua lakia. Esityksen tarkoituksena on mahdollistaa se, että huoneistotietojärjestelmästä siirretään positiiviseen luottotietorekisteriin taloyhtiölainojen osakaskohtaisia luottovastuita koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä luonnollisen henkilön luottokelpoisuuden arviointia varten. Lisäksi positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain tarkoituksena on torjua ylivelkaantumista varmistamalla luotettavien luottotietojen saatavuus erityisesti luotonantotilanteessa luottokelpoisuuden arviointia varten ja parantamalla luonnollisten henkilöiden mahdollisuuksia hallita omaa talouttaan. Yhtiölainalla voidaan rahoittaa hyvin suuri osuus, jopa 70— 80 prosenttia, asunnon velattomasta hinnasta. Tällöin myyntihinta on puolestaan hyvin edullinen velattomaan hintaan nähden. Tällaisessa asunnon rahoituksen rakenteen muutoksessa on vaarana se, että asuntovelallisen kokonaiskuva omasta velkaantumisesta ja velanhoitorasitteesta hämärtyy. Positiivisesta luottotietorekisteristä annettu laki nykyisellään ei kata luonnollisen henkilön vastuulla olevia taloyhtiölainojen osakaskohtaisia luottovastuita koskevia tietoja, ja luotonantajat ovat tältä osin luotonhakijan itse antaman selvityksen varassa. Luotonhakijan luottokelpoisuuden asianmukaisen arvioinnin ja asuntovelallisen yhdenvertaisen kohtelun kannalta olisi tärkeää, että positiivinen luottotietorekisteri sisältäisi myös nämä tiedot. Nykytilassa epäkohdan muodostaa myös se, että taloyhtiölainasta seuraavan velkarasitteen ilmeneminen positiivisesta luottotietorekisteristä on riippuvainen tavasta, jolla yksittäinen osakas on katsonut tarkoituksenmukaiseksi suorittaa oman yhtiölainaosuutensa yhtiölle. Niin kauan kuin osakas lyhentää osuuttaan taloyhtiölainasta pääomavastikkeen kautta, ei taloyhtiölainaa tai sen lyhennystä koskevia tietoja ole saatavissa positiivisesta luottotietorekisteristä. Sen sijaan, jos osakas ottaa henkilökohtaista lainaa maksaakseen sillä pois oman osuutensa asunto-osakeyhtiön ottamasta lainasta, tulee luotonantajan ilmoittaa osakkaan henkilökohtaista lainaa koskevat tiedot positiiviseen luottotietorekisteriin. Voimassa oleva oikeustila on siten epätyydyttävä myös asunto-osakeyhtiöiden osakkaiden keskinäisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Sisällyttämällä positiiviseen luottotietorekisteriin asunto-osakeyhtiöiden lainojen osakaskohtaisia velkaosuuksia koskevat tiedot varmistettaisiin, että rekisteri on tietosisällöltään nykyistä kattavampi ja siten riittävä ja asianmukainen luonnollisen henkilön luottokelpoisuuden arvioinnin kannalta. Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys on perusteltu ja tarpeellinen. Luonnollisten henkilöiden velkamarkkina on monitahoinen kokonaisuus, ja asunto-osakeyhtiöiden yhtiölainat muodostavat siitä merkittävän osan. Nyt on syytä tuoda tämä osa näkyviin positiiviseen luottotietorekisteriin. Kiitos, ministeri Meri, tämän tuomisesta meille tänne eduskuntaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+4.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-05-13T14:11:04,2025-05-13T14:15:12,Hyväksytty,1.1 2025_49_9,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain ja huoneistotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta sekä positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 §:n 2 momentin 12 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Werning, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_10,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain ja huoneistotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta sekä positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 §:n 2 momentin 12 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän ministeriä lakiesityksen selkeästä esittelystä. Tänään käsittelemme hallituksen esitystä, jolla päivitetään positiivista luottotietorekisteriä siten, että siihen lisätään tiedot myös taloyhtiölainoista. Kyse on todella tärkeästä ja käytännönläheisestä muutoksesta, joka parantaa suomalaisten mahdollisuuksia hallita omaa talouttaan ja auttaa ehkäisemään ylivelkaantumista. Mikä tämä positiivinen luottotietorekisteri oikein on? Se on Verohallinnon ylläpitämä järjestelmä, johon kerätään tietoa ihmisten lainoista ja tuloista. Tiedot eivät jää pelkästään perinteisiin maksuhäiriömerkintöihin, vaan rekisteri kertoo kokonaiskuvan ihmisen luottotilanteesta, myös silloin, kun kaikki maksut on hoidettu hyvin ja ajallaan. Arvoisa puhemies! Moni suomalainen ei ehkä itse edes ajattele sitä, että taloyhtiölaina, joka otetaan esimerkiksi putkiremonttia varten, on todellisuudessa asunnon omistajan vastuulla. Se on kuin piilolaina. Se ei näy perinteisissä luottotiedoissa, mutta voi olla tuhansia tai jopa kymmeniätuhansia euroja. Kun tällaista tietoa ei ole saatavilla luotonantajalla, voi olla, että henkilö saa uutta lainaa lainan päälle, vaikka maksukyky ei enää sitä kestä. Se on riski niin yksilölle kuin koko rahoitusjärjestelmälle. Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan, että nämä taloyhtiölainojen omistusosuudet eli kunkin asunnonomistajan oma vastuuosuus saadaan siirrettyä huoneistotietojärjestelmästä positiiviseen luottotietorekisteriin. Tämä tekee velkaantumisesta näkyvämmän ja auttaa tekemään vastuullisempia päätöksiä niin yksilötasolla kuin pankkienkin osalta. Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä huomata, että eduskunnan talousvaliokunta on jo vuonna 2022 vaatinut ja kiirehtinyt tämän muutoksen toteuttamista, ja on erittäin hyvä, että hallitus vie tätä tärkeää asiaa eteenpäin. Me sosiaalidemokraatit kannatamme tätä esitystä. Lisäksi on hyvä, että samalla esityksellä parannetaan tietosuojaa esimerkiksi velvoittamalla pankit varmistamaan henkilöllisyys ennen tietojen hakemista rekisteristä. Näin vähennetään väärinkäytösten riskiä. Kaiken kaikkiaan kyse on konkreettisesta parannuksesta, joka tekee taloudesta läpinäkyvämpää ja turvallisempaa meille kaikille. Hyvin suunniteltu ja toteutettu positiivinen luottotietorekisteri on yksi keino torjua ylivelkaantumista ja tukea ihmisten mahdollisuuksia pitää taloutensa hallinnassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+4.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-05-13T14:15:20,2025-05-13T14:18:28,Hyväksytty,1.1 2025_49_11,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain ja huoneistotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta sekä positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 §:n 2 momentin 12 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_12,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain ja huoneistotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta sekä positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 §:n 2 momentin 12 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan hyvä, että tällainen luottorekisteri jalostuu ja tulee paremmalle tasolle ja voidaan aidosti seurata yksityisen henkilön tai jopa perheen velkaantumista — erittäin hyvä asia. Mutta kiinnittäisin pariin asiaan huomiota. Tämä tavallinen suomalainen veronmaksaja, joka on asuntonsa ostanut, on aikamoisessa puristuksessa, kun häntä toki seurataan, ja käytännössähän tänä päivänä maaseutupankeista lainan saaminen vaikka kodin korjaamiseen jossakin Ilomantsin korkeudella on lähes mahdotonta, ei sieltä saa mitään. Ei velkaantumista tapahdu, kun ei saa velkaa. Taloa pitää uusia, ja jos jollakin semmoinen eteen tulee eikä omarahoitusta ole, niin rahaahan ei tule. Pankkien luottovaatimukset on vedetty niin tiukalle, ei onnistu. Se, mikä tässä minua oikeastaan huvitti, arvoisa puhemies, oli tämä, että kun lukee tätä hallituksen esitystä — se on aivan hyvä esitys, ehdottomasti ministeri on oikeassa, siinä ei ole mitään moitittavaa, ja tämä rekisteri on tärkeä, kuten sanoin — niin Euroopan unionista on hauska yhteensattuma: ”Rekisterin taustalla on alun perin talouspolitiikan Euroopan unionin ohjausjakson eli EU:n vuotuisen talouspolitiikan koordinointimenettelyn puitteissa neuvoston Suomelle hyväksymät vuoden 2019 maakohtaiset suositukset, joissa esitettiin, että Suomi vahvistaa kotitalouksien velkaantumisen seurantaa ja perustaa luottorekisterijärjestelmän.” Hyvä, mutta kuka rupeaisi seuraamaan tätä komission toimintaa ja sitten tätä hulvatonta rahankäyttöä? Muistamme elvytyspaketin, jossa ei ollut mitään sääntöjä. Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuin, jossa muun muassa suomalaisia jäseniä on istunut aina, on nyt raportoinut, minne ne rahat menivät. Aivan järkyttävää rahankäyttöä, ei kukaan tunnu tietävän, missä rahat ovat ja kuka ne maksaa takaisin, ja pahoin pelkään, että ei maksa ollenkaan. Sitten kun tämä pieni asunnonostaja joutuu tämmöisten tapahtumien jälkeen, kun pankit vetävät tiukalle luottorajat, ei voi saada luottoja... Kuten äsken sanoin, Ilomantsin korkeudella talon korjuuseen pankkilainan saanti on lähes mahdotonta. Jo keskisuurissakin kaupungeissa, laitakaupungilla, kerrostalon korjaaminen ei onnistu, kun lainaa ei tule. Toimiihan se luottorekisteri tässä tapauksessa aivan oikein, mutta on pikkuisen kummallista tämä toiminta, että se pieni ihminen pannaan seinää vasten ja se todellinen iso mörkö on jossakin muualla. Ja mitä tulee vielä näihin isoihin mörköihin, niin nyt kun tätä ilmastopolitiikkaa on tanssittu ja energian hinnat on nostettu valtaviin pilviin, niin sähkölasku voi yhtenä vuonna olla kaksin—kolminkertainen, samoin kaukolämpölasku. Tällähän viedään siltä kotitaloudelta mahdollisuus yleensä maksaa mitään velkoja pois, saatikka sitten ostaa kotitalouteen jotain uutta. Kun me aina pientä veronmaksajaa kumutamme ihan oikeasti, niin pitäisikö meidän jonain päivänä ruveta vaatimaan näiltä isoilta toimijoilta, kuten Euroopan unionin komissio, jotain tolkkua tähän rahankäyttöön. Nythän sieltä on tulossa kohta SAFE-hanke meille rahoitettavaksi. En tiedä, hyväksytäänkö se. Mutta kun luen näitä ja kun pientä tavallista kodin rakentajaa tällä keinoin seurataan tarkasti — hyvä, että seurataan — niin toivon, että seuranta kiinnitetään sinne, mistä siitä todella olisi hyötyä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-05-13T14:18:30,2025-05-13T14:21:41,Hyväksytty,1.1 2025_49_13,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain ja huoneistotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta sekä positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 §:n 2 momentin 12 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_14,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain ja huoneistotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta sekä positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 §:n 2 momentin 12 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri, minäkin kiitän tästä lakiesityksestä. Pidän tätä erittäin tarpeellisena. Positiivisesta luottorekisteristähän säädettiin viime kaudella, ja nyt nämä tehtävät täydennykset tähän lainsäädäntöön ovat kannatettavia. Ylipäätään mielestäni hyvin tärkeää on jatkaa työtä kansalaisten ylivelkaantuneisuuden ehkäisyssä. Viime kaudellahan tehtiin myös muuta lainsäädäntöä, jolla pyrittiin konkreettisesti paitsi ennaltaehkäisemään ylivelkaantuneisuutta myös sitten helpottamaan vakavien velkaongelmien parissa kamppailevien kansalaisten elämää. Hyvin tärkeä lainsäädäntö oli esimerkiksi näiden vakuudettomien luottojen täysin poskettomia korkoja koskeva sääntely, puhuttiin niin sanotuista pikavipeistä. Erittäin tärkeää on jatkaa myös näitä tukevia toimenpiteitä, ja on esimerkiksi pidettävä huolta siitä, että Takuusäätiön toimintaedellytykset ovat kunnossa. Nämä ihmiset tarvitsevat myös esimerkiksi sosiaalista luototusta, ennalta ehkäisevää toimeentulotukea, tarvitaan myös talousohjausta ja neuvontaa, jotta nämä ongelmat eivät edelleen syvenisi. Haluan tuoda esille myös sen, että kyllä myös tämä perintökaari ja sen eteneminen edellyttäisivät edelleen myös lainsäädännöllistä selkeyttämistä. Mutta oikeastaan tämä ylivelkaantuneisuus, vaikka tämä kyseinen lainsäädäntömuutos on todella kannatettava, on Suomessa hyvin vakava ongelma. Viime vuonna esimerkiksi maksuhäiriömerkinnät räjähdysmäisesti kasvoivat. Niitä oli ennätykselliset kaksi miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää pelkästään viime vuonna. Kyllähän tämä kertoo siitä, että tässä yhteiskunnassa, kun köyhyys on kasvanut, pienituloisuus on kasvanut, myös ihmisten todelliset taloudelliset ongelmat uhkaavat kriisiytyä ja syventyä, ja esimerkiksi näissä ulosottotapauksissa, maksuhäiriömerkinnöissä korostuvat nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja päivähoidon asiakasmaksut. Eli kun me puhutaan tästä asiasta, niin puhutaan hyvin laaja-alaisesta, monisyisestä ongelmasta ja tarvitaan hyvin paljon toimenpiteitä paitsi nimenomaan tietenkin tähän vakavien velkaongelmien ennaltaehkäisyyn, mutta sitten myös niiden ihmisten elämäntilanteiden helpottamiseen ja auttamiseen, jotka näiden traagisten kriisien keskellä painiskelevat. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+4.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2025-05-13T14:21:41,2025-05-13T14:24:48,Hyväksytty,1.1 2025_49_15,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain ja huoneistotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta sekä positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 §:n 2 momentin 12 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_16,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain ja huoneistotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta sekä positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 §:n 2 momentin 12 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Positiivisen luottotietorekisterin tavoitteena on myös pystyä hallitsemaan talouttaan. Ylivelkaantuminen ja sen myötä ulosottoon joutuminen voi kestää jopa läpi elämän. Suurin osa ihmisistä yrittää hoitaa ulosottovelkansa paiskimalla kahtakin työtä, mutta pienipalkkaisilla velanmaksu voi kestää kymmeniä vuosia, koska velan pääoma vähenee niin hitaasti. Jokaisen lyhennyksen laskuun lisätään toimitusmaksuja ja isoja korkoja ja paljon muuta, joten se pääoma vähenee todella hitaasti. Minä tiedän, että ministeri Meri on paljon tutkinut, mitä voitaisiin tehdä ylivelkaantuneiden ja ulosotossa olevien ihmisten hyväksi, niiden, jotka todella haluavat ja yrittävät täysin palkein maksaa takaisin velkaansa, niin että olisi inhimillisempää heidän kohtelunsa. Tiedän, että pyritte siihen, ja kysynkin: Onko tiedossa jotain helpotuksia? Esimerkiksi jos ulosotto on kestänyt hyvin kauan ja korot ovat aika kovat — just mitä minä tässä aikaisemmin selitin, tämä pääoma kun lyhenee — niin onko tarkoituksena, että ihminen on koko ikänsä sitten siinä inassa? Vaikka hän onkin tehnyt sen velan, niin inhimilliset piirteet pitää ottaa huomioon. Joitakin vuosia sitten saatiin läpi se, että kun ihminen on maksanut velkansa kokonaan, niin se nimi ei velkaantuneiden listassa ole kahta, kolmea vuotta, vaan kuukaudessa se poistuu, mikä oli valtavan hyvä edistys. Nyt kysynkin tosiaan, onko jotain tulossa tai kehitteillä, jotta ylivelkaantuneilla ihmisillä, jotka hoitavat asiaansa ja yrittävät täysin maksaa, olisi inhimillisempää ja he huomaisivat sen, että kannattaa tehdä töitä ja kannattaa pyrkiä pääsemään puhtaille vesille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-05-13T14:24:48,2025-05-13T14:27:15,Hyväksytty,1.1 2025_49_17,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain ja huoneistotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta sekä positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 §:n 2 momentin 12 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_18,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain ja huoneistotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta sekä positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 §:n 2 momentin 12 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä lisäisin edellä käyttämääni puheenvuoroon sen, että kun tämä taloyhtiö perustetaan, rakennusyhtiö rakentaa kiinteistön, vaikka nyt kerrostalon, 20 asuntoa, ja siinä on sitten myyty ne asunnot isolla velalla ja korko nousee, niin siinähän käytännössä monessa tapauksessa, ikävä kyllä, käy niin, että ehkä kymmenen osakasta, asukasta pystyy maksamaan sen kohonneen koron, ja kun taloyhtiössä pahimmillaan on 80 prosenttia taloyhtiölainaa ja 20 prosenttia omaa rahaa tai omaa lainaa jostakin muualta, niin tässähän käy sitten sillä keinoin, että nämä, jotka pystyvät maksamaan, joutuvat pahimmissa tapauksissa kantamaan vastuun myös niistä kymmenestä, jotka eivät pysty. Nythän taloyhtiöitä on mennyt jo konkurssiin paljon. Kysynkin ministeriltä: onko näitä tapauksia varten olemassa jotakin lääkettä? Onhan aivan toivoton tilanne, että jos perhe on unelmoinut vaikka nyt kerrostaloasunnosta haluamallaan paikalla ja se sitten toteutuu, niin tämä katastrofi toteutuu sitten, niin kuin sanoin. Toinen asia on sitten tämä velkaantumisen murhenäytelmä. Suomi on nyt velkaantunut korviaan myöten, ja tämä nyt alkaa olla enempi maan tapa kuin se, että se on joku poikkeustilanne, että olemme velkaantuneita kaikki — Euroopan unionin rajat kohta paukkuvat yli — ja että olemme ylivelkaantuneita niin kamalan paljon. Toivoisin, arvoisa rouva ministeri, että kun te siellä hallituksessa istutte ja päätöksiä teette, päästäisiin jonain päivänä tässä energianhinnassa johonkin järkevään lukuun. Eihän tämä näin voi jatkua, missä nyt mennään. Viikonloppuna olin parissa yhteydessä ystäviin, jotka ovat metsäalan ammattilaisia, ja kyllä se viesti, mikä tulee suomalaisesta metsäteollisuudesta, on todella huolestuttava. Jos ne kauhuskenaariot toteutuvat, niin meillä on vaikeat vuodet edessä, ellei tähän sanomaani asiaan, kotimaisen energian tahalliseen hinnannousuun, päästä käsiksi. Tällä keinoin ei kerta kaikkiaan voi jatkaa. Semmoiset tuhannen euron sähkölaskut per kotitalous, kun sattuu ensi talvena se pakkaspäivä, voi hyvänen aika, silloin kyllä... Yhden kiireisen tiedän sillä hetkellä, hän on ulosottomies, käräjäoikeuden tuomari. Siellä on kyllä juttuja, mutta ne eivät valitettavasti tämän kansantalouden tilannetta paranna yhtään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-05-13T14:27:15,2025-05-13T14:29:38,Hyväksytty,1.1 2025_49_19,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain ja huoneistotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta sekä positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 §:n 2 momentin 12 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2025 vp,"Kiitoksia. — Keskustelulle tässä vaiheessa varattu aika lähestyy nyt loppuaan. Annan ministerille vastauspuheenvuoron, 3 minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_20,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain ja huoneistotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta sekä positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 §:n 2 momentin 12 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos siitä, että huomioitte sen, että tätä on pidetty ihan hyvänä laajennuksena. Edustaja Elomaalle totean, että kyllä meillä on useampiakin hankkeita oikeusministeriössä tähän liittyen, ja tämä tunnistettiin jo hallitusneuvotteluissa ja tuotiin esille sitä, että ylivelkaantumista ehkäistään, nimenomaan ylivelkaantumista. Sehän on normaalia, että ihmisillä on luottoja ja näin poispäin, mutta me tarkastelemme juuri sitä, onko jotakin parannettavaa velkajärjestelylainsäädännössä. Lisäksi meillä oli ja on edelleen määrärahoja eri ryhmien, erityisesti nuorten, taloudelliseen, oman elämänhallinnan opastukseen, jotta nuoret ymmärtäisivät, miten rahaa tulee käsitellä. Nuorillahan on paljon myös nettipelaamista, mikä on sitten aika haasteellista. Lisäksi tuossa puoliväliriihessä tuli kirjaus, että tarkastelemme sitä, että se pääoma tosiasiallisesti lyhenisi. Tulee paljon tietoa, että ihminen maksaa vain pelkkiä korkoja, ja ketäs se motivoi, kun se ei koskaan lyhene? Kysymys ei ole siitä, että velan saa anteeksi, totta kai ne kaikki korot maksetaan ja kaikki kulut maksetaan, mutta tulisi joku järki siihen ja että tekee mieli maksaa sitä lainaa. Sehän on kaikkien etu, koska sitten jos ihminen menettää halun ja kiinnostuksen maksaa ja masentuu sen perusteella, niin eihän sitten tosiaan kukaan velkoja saa minkäänlaisia rahoja. Me etsitään siihen nyt ratkaisua. Siihen on perinteisesti suhtauduttu vähän negatiivisesti, mutta maailmassa pitää keksiä uusia asioita, näin se menee, ja meillä on sen kanssa valmistelu meneillään. [Ritva Elomaa: Oikein hyvä!] Ja mitä tulee noihin edustaja Hoskosen puheenvuoroihin, niin ne nyt olivat enemmän ehkä muiden toimialaa, mutta mitä nyt tulee tuohon elvytyspakettiin, niin — mitenkäs minä nyt sen sanoisin — keskusta oli viime kaudella hallituksessa, kun se hyväksyttiin, ja olisipa teidän ryhmä kuunnellut teitä enemmän. Perussuomalaisethan sitä vastustivat täällä monta päivää, ja meitä sitten moitittiin siitä, että mitä te nyt täällä demokratiaa hidastatte. Te olette tässä aivan oikeassa, että siellä on kaikenlaisia ikkunaremontteja sitten rahoitettu. Mutta jos palaan tähän esitykseen, niin haluan tuoda vielä sen, mistä minulle tulee kirjallisia kysymyksiäkin. Meillä on tosiaan maaliskuussa tullut tiedote meidän sivuille siitä, että kun tulee paljon kysymyksiä, mitä varten täältä rekisteristä ei löydy toiminimiyrittäjien ja maatalousyrittäjien kaikkia tuloja, niin tämä johtuu siitä, että tämä oli alun perinkin tarkoitettu luonnollisten henkilöiden osalta näin ja tällä hetkellä ei ole semmoista tietopohjaa, josta näitä tietoja saisi, koska ne tulot siirretään verottajan tulotietojärjestelmästä ja siellä tiedot voivat olla käyttöajankohdasta riippuen 10—22 kuukauttakin vanhoja, kun se verotus valmistuu. Elikkä nyt on hyvä huomioida se, mistä on esimerkiksi myös tietosuojavaltuutettu huomauttanut ja mikä oikeusministeriössä tuotiin esille, että kuluttajansuojalaki edellyttää, että kun kuluttajan luottokelpoisuutta arvioidaan, niin silloin täytyy käyttää myös muita tietoja — se rekisteri ei poista velvoitteita selvittää niitä tietoja. Silti etsitään keinoja, miten tähän voitaisiin päästä, mutta tämä ei tarkoita sitä, että luotonantaja voisi sitten laistaa niistä velvoitteista, mitä hänellä on, velvoitteista selvittää ihmisen todelliset tulot. Eihän se saa olla esteenä, että sieltä rekisteristä ei niitä löydy. Sitten ne selvitetään muulla tavoin. Niin on aikanaankin selvitetty. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-05-13T14:29:41,2025-05-13T14:33:19,Hyväksytty,1.1 2025_49_21,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 3/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Edustaja Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_49_22,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Mika,Lintilä,Kansanedustaja,KESK,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä salissa päätettiin vuonna 1967 perustaa Sitra, jonka tehtäviin alusta asti on kuulunut tulevaisuuden kehitysvaihtoehtojen kartoittaminen. Tulevaisuustalon tarve on viime aikoina korostunut. Maailma on suuressa murroksessa, ja Suomi painii vaikeiden ongelmien parissa, jotka edellyttävät maaltamme uudistumista. Tällaisessa tilanteessa huomio keskittyy helposti vain akuuttien ongelmien ratkaisuun. Jotta Suomi voi pärjätä ja kehittyä, pitää pystyä nostamaan katse myös kauas: mitä pitää tehdä nyt, jotta tulevaisuudesta voisi tulla parempi? Sitä työtä Sitra tekee Suomen hyväksi. Vuonna 2024 Sitra teki yhden historiansa suurimmista suunnanmuutoksista. Kesäkuussa 24 Sitran hallintoneuvosto vahvisti uuden strategiansa. Uudessa strategiassa painottuu Sitran tehtävä edistää Suomen hyvinvointia ja talouden kasvua ja auttaa maatamme uudistumaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Sitra luo ymmärrystä taloutemme kestävän kasvun edellytyksistä ja kehittää ratkaisuja Suomen pitkän aikavälin kehityksen kannalta tärkeimpiin haasteisiin. Sitra uudisti vuonna 24 toimintamallinsa kokonaan. Tätä tukivat kevään 24 muutosneuvottelut, joissa vähennettiin johdon ja keskijohdon määrää ja organisoitiin toiminta kokonaan uudelleen. Sitran työn uudistus ja tehostaminen jatkuvat edelleen. Toinen muutosneuvottelukierros saatiin juuri päätökseen Sitran tukitoiminnoissa. Sen seurauksena arviolta enimmillään 29 tehtävää lakkaa. Irtisanottavien määrä täsmentyy lähiviikkoina. Puhemies! Sitran vahvuuksiin kuuluu vuosikymmenien aikana kertynyt käytännön kokemus suomalaisen yhteiskunnan kehittämisestä. Uudessa strategiassa korostuu Sitran rooli kumppanina muille. Tulevaisuuden kehityskulkujen tulkitsijana sekä muutoksen sparraajana ja rahoittajana se voi tarjota kumppaneilleen ja samalla Suomelle selkeää lisäarvoa. Lähivuosina Sitra aikoo kasvattaa merkittävästi rahoitustaan muille toimijoille. Tavoitteena on moninkertaistaa rahoitus vuonna 2026. Talouden kestävän kasvun vauhdittaminen ohjaa vahvasti kaikkea Sitran työtä ja valintoja. Tämä näkyy esimerkiksi paluussa tutkimus- ja kehitysaiheisiin. Vuonna 2024 Sitra käynnisti ja koordinoi keskustelua Suomen t&k-järjestelmän kehittämisestä ja strategisista valinnoista. Syksyllä toteutetut kokeilut osoittavat puolestaan, että julkishallinnon tuottavuutta on mahdollista lisätä esimerkiksi tekoälyn avulla. Vuonna 2024 Sitra testasi tekoälyä lainvalmistelijan työn apuna ministeriöiden kanssa. Kolme hyvinvointialuetta kokeili sitä sote-alan potilaskirjauksiin, jotka lohkaisevat tällä hetkellä ison osan lääkärien työajasta. Tulokset molemmista kokeiluista olivat verrattain lupaavia, ja jatkoa on luvassa. Sitran kansainväliseen työhön haetaan jatkossa kansainvälistä rahoitusta entistä enemmän. Tavoitteena on 80 prosentin ulkoisen rahoituksen osuus. Työ jatkuu niin kiertotalouden kuin myös terveysdatan aiheissa. Vuonna 2024 ulkopuoliset arvioijat tekivät riippumattoman arvion Sitran roolista ja strategisesta asemasta. Arvioinnin mukaan tarve Sitran tulevaisuuteen suuntautuvalle työlle on suurempi kuin pitkään aikaan. Tähän näkemykseen on erittäin helppo yhtyä. Kehitettävääkin toki löytyy. Hyvä uutinen on se, että suositukset on jo valtaosin huomioitu Sitran uudessa strategiassa ja työ Suomen parhaaksi tulee entistä enemmän keskittymään Suomen talouden kriittisiin kohtiin.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+5.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2025-05-13T14:33:53,2025-05-13T14:38:35,Hyväksytty,1.1 2025_49_23,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_24,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen itsenäisyyden juhlarahasto eli Sitra on eduskunnan alainen itsenäinen julkisoikeudellinen rahasto, joka keskittyy maamme tulevaisuuteen tähtääviin toimiin taloudessa ja hyvinvoinnissa. Sitra kuitenkin pyörii pääosin sijoitustuottojensa avulla. Puoliväliriihessä Sitran tuloutusta valtiolle lisättiinkin. Arvoisa puhemies! Sitra on toiminnassaan korostanut tavoitteellisuutta, ja tämän onkin oltava Sitran perustehtävä. Sitran hyvinä puolina ovat viime aikoina olleet taloudellisen kestävyyden sekä julkisen talouden tilan painotukset. Lisäksi Sitra on koostanut tekoälyn hyödyntämistä ja datan käyttöä tehokkuuden lisäämisessä. Sitra voi mielestäni jatkossa jättää vähemmälle erinäisten EU-, ilmasto- ja monikulttuurisuusteemojen ympärillä tekemisen. Sitran toiminnan pitää keskittyä Suomessa valtion ydintehtävien tukemiseen ja esimerkiksi huoltovarmuuden sekä kansallisen turvallisuuden takaamiseen omassa toiminnassaan. Tässä tilanteessa, jossa olemme ja jonka vakavuutta ei vielä täysin sisäistetä, pitäisi onnistua poistamaan kaikki ylimääräiset humpat pois Sitran sekä muiden julkisoikeudellisten rahastojen ja järjestöjen toiminnasta. Kaikella valtion toiminnalla ja julkisesti rahoitettavilla organisaatioilla tulee olla tavoitteet, vaikuttavuus, vastuullisuus ja tuloksellisuus. Maahamme tavoitellaan kasvua, ja Sitran tulee olla siinä vastuullisessa ja tuloksellisessa roolissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+5.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-05-13T14:38:36,2025-05-13T14:40:25,Hyväksytty,1.1 2025_49_25,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_26,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä, että Sitra on kokenut tällaisen strategisen muutoksen toiminnassa, että keskitytään Suomen talouden tärkeisiin asioihin. Ei ole monta vuotta aikaa siitä, kun oli tämä kotimaisen turpeen alasajo ja Sitra kunnostautui siinä kyllä levittämällä ihan täyttä potaskaa julkisuuteen. Voi sanoa, että kun kallispalkkaisia ihmisiä siinä talossa oli töissä silloin, niin siinä kyllä joutavan aika meni ihan hukkaan. Kun silloin esitettiin muun muassa kasvuturpeen tilalle osmankäämimurskaa, [Jaana Strandman: Just!] ihan vakavalla naamalla yli 10 000 euroa kuukaudessa ansaitsevien ”asiantuntijoiden” toimesta, niin kyllä minä silloin, kun sitä kuuntelin, ajattelin, että voiko tämä olla demokraattisessa valtiossa totta, että vielä ennen kaikkea eduskunnan valvoma Sitra, jonka eduskunta on rahoittanut aikanaan, kaikki tiedämme, osakelahjoituksella, joka sitten on nostanut arvoaan onnistuneesta talouspolitiikasta johtuen ja erään yhtiön hyvästä menestyksestä johtuen, sitten tekee tällaista toimintaa. Ja kyllä se niin kuin pikkuhiljaa kävi sydämelle, kun näki sen toiminnan, mihin Suomi menee. Nythän me näemme tämän seurauksen, mitä Sitra sai aikaan. Meillä on valtavan kallis energia. Ja kuten sanoin edellisen asian kohdalla puheenvuorossani, olen äärimmäisen huolissani suomalaisen metsäteollisuuden tilasta, kun on tämä Sitran masinoima valtava turpeen vihamielikampanja, jossa Sitran asiantuntijat tulivat julki valtavilla ulostuloillaan — ihan täyttä potaskaa. Toivon mukaan, nyt kun kuulin arvostamani edustaja Lintilän puheenvuoron, että siellä on käymässä tällainen, sanotaanko, suursiivous, niin toivottavasti tämä suursiivous sattuu näiden plasebotietojen levittäjien kohdalle, koska se tieto oli aivan käsittämätöntä. Vähänkin kansakoulubiologiaa ymmärtävä ihminen tiesi, että se on täyttä potaskaa koko homma. Ja nythän me näemme tämän homman, kun kotimainen metsäteollisuus menettää puuta, ja pahoin pelkään, että... No, tälläkin hetkellä arvokkaita, hienoja sahoja, sellutehtaita seisoo, kun puut poltetaan energiaksi, kun turvetta ei saa käyttää, ja tehdään valtavat ilmastopäästöt, joissa ei ole mitään muuta kuin vahinkoa koko ilmastopolitiikalle. Toivon, että tämän Sitran, kuten edustaja Lintilä hyvin kuvasi äsken omassa hyvässä puheenvuorossaan, suuntaa on vaihdettu. Sitran pitää keskittyä Suomen valtion elämän parantamiseen ja kohentamiseen ja lopettaa tällaiset moraaliposeeraukset, identifi... Korjaan: tällainen politiikka, joka korostaa heidän omaa erinomaisuuttaan — kuvaan sen suomen kielen sanoilla, että korostaa heidän omaa erinomaisuuttaan asiantuntijoina. Minun silmissäni se asiantuntijuus meni kyllä erään sieltä kovaa palkkaa nauttivan henkilön osmankääminmurskapuheissa aivan nolliin. Kyllä se jonkun aikaa kestää, ennen kuin se sieltä nousee. Kyllä luonnontieteellekin ja tosiasioille kannattaisi Sitrassakin pistää pikkuisen huomiota. Ei tuollaisilla kuukausipalkoilla voi potaskaa puhua.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-05-13T14:40:25,2025-05-13T14:43:30,Hyväksytty,1.1 2025_49_27,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_28,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sitran hallintoneuvoston puheenjohtaja Mika Lintilän jälkeen on mukava käyttää varapuheenjohtajana myös puheenvuoro ja helppoa luonnollisesti yhtyä puheenjohtaja Lintilän asian esittelyyn. Sitra on Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, ja sen työ kumpuaa siltä ajalta, kun itsenäinen maamme täytti 50 vuotta vuonna 1967, sattumoisin samana vuonna, kun olen itse syntynyt. Tuolloin ne ajat olivat Suomelle monella tavalla haastavat. Etsittiin keinoja kasvuun, etsittiin keinoja itsenäisen tasavallan perustehtävien ja roolin kasvattamiseen osana sodanjälkeistä Eurooppaa, ja pitkälti tältä samalta pohjalta Sitra toki tänäkin päivänä oman perustehtävänsä pohjalta ponnistaa. Voi sanoa, niin kuin asia käytännössä myös on, että Sitran perustaminen oli eduskunnalta lahja itsenäiselle tasavallalle, ja tällaisena lahjana tämä Sitra kaikkineen tulee tunnustaa. Sitran ansiot ovat laajat ja moninaiset. Niin kuin edustaja Lintilä totesi, ulkopuolisten arvioijien arviointi viime vuodelta oli monella tavalla erityisen kannustava. Se, että Sitran tehtävät nähdään edelleen tärkeinä ja ehkä tässä ajassa, viitaten vuoteen 67 Sitran perustamiseen, äärimmäisen tärkeänä, ehkä jopa tärkeämpänä kuin historiassa pitkään, pitkään aikaan. Se, millä tavalla luodaan kasvua, tuotekehittelyä, innovaatioita, pystytään toimimaan rahoittajana, kumppanina, yhteistyötoimijana erilaisten tulevaisuustalojen kanssa ja tulevaisuusajattelun päähautomona tai tämmöisenä generoijana, on todella tärkeää, koska vastaavanlaista toimijaa ei tästä tasavallasta löydy, jolla olisi taloudellisia edellytyksiä toimia niin monissa tehtävissä suomalaisen kasvun, teollisuuden, elinkeinoelämän, yksittäisten toimijoiden kanssa yhdessä. Sitä kautta haluan kanssa itsekin omasta puolestani korostaa tätä kumppanuuden roolin tärkeyttä ja myös Sitran strategian muutosta. Sitran pitää katsoa maailmaa, ei pelkästään Suomea, koska me emme elä missään tyhjiössä, vakuumissa, jossa uhka on ulkopuolella ja sisällä on vain kaikki mahdollisuudet, vaan niitä mahdollisuuksia on myös maamme rajojen ulkopuolella. Tekoäly, erilaiset kehityskulut, ihmisten muuttoliike, koulutus, sivistys — kaikki tämä kuuluu Sitralle ja tulkoon kuulumaan seuraavatkin 50 tai vaikkapa 200 vuotta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+5.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-05-13T14:43:30,2025-05-13T14:46:21,Hyväksytty,1.1 2025_49_29,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_30,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 3/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Nyt kun Sitran hallitus ja puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat oman hyvän esityksensä pitäneet, niin kiitän siitä tiedosta, mitä on tullut — tai hallintoneuvostoko se nyt on viralliselta nimeltään. Korjaan: Kun Sitran hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat antaneet hyvän selonteon siitä, missä Sitra nyt menee, otan sen hyvin ilolla vastaan, kun näinhän se olla pitää. Minä edelleen kauhulla muistelen niitä aikoja, kun Sitra oli silloin tämmöinen trollitehdas, josta työnnettiin suomalaisen energiateollisuuden niskaan semmoista soopaa, joka ei pidä koskaan paikkaansa. Minä toivoisin, että Sitra puuttuisi nyt tuumasta toimeen, kun tässä kaksi tärkeintä luottamushenkilöä on paikalla, puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Tämän totuuskomission perustaminen on selvitettävä — ei minulle, ei edustaja Hoskoselle tätä tietoa tarvita, minä tiedän sen jo. Selvittäkää metsäteollisuudelle, mitä vahinkoa Sitra teki Suomen metsäteollisuudelle. Tällä hetkellä palaa valtavat määrät tukkipuuta ja kuitupuuta kattiloissa tämän älyttömän ilmastopolitiikan takia, jota Sitra generoi silloin tietoisesti, [Jaana Strandman: Just niin!] ja minäkin sain siltä puolelta aikamoista palautetta. En nyt viitsi siteerata niitä, olkoon ne unohdettu jo, mutta eivät ne kaikki olleet edes painokelpoista tekstiä. Mutta ihmettelen vain suuresti, että Sitra hyökkäsi Suomen eduskunnan kimppuun. Se on minusta niin, niin vastenmielinen teko, että kyllä oli vaikea minun ymmärtää sitä tilannetta. Nyt näen metsäammattilaisena, mihin tilanteeseen Suomen metsäteollisuus on menossa ja kotimainen energia maksaa aivan älyttömästi. Jos joku ei usko minun puheita — en edellytä, että uskoisitte minun puheita — niin palaamme asiaan vaikka ensi joulukuussa. Kun on 30 astetta pakkasta, niin käydään sitten Sitran selonteko uudestaan läpi ja kutsutaan eduskuntaan, vaikka talousvaliokuntaan, Sitran asiantuntijat kuultaviksi. Esitänkin, että Sitran hallintoneuvosto kutsuu silloin kuultaviksi nämä kyseiset henkilöt Sitran hallintoneuvostosta, että miten meni niin kuin omasta mielestä. Muistan erään henkilön puheenvuorot silloin, kun minuakin arvosteltiin, kun minä nousin kotimaista metsäteollisuutta puolustamaan. Ei niistä hyvä mieli jäänyt, mutta ei kansanedustajan tarvitsisi hyvällä mielellä ollakaan — se on palkan luontainen veroton lisä, kun saa vähän korvilleen satikutia. Mutta kyllä totuutta kaikkien pitää kuitenkin rakastaa, koskee myös Sitraa. Kun kuulin silloin ne muutamat kommentit, niin ajattelin, että eihän tämä näin voi mennä, ja ihan oikeassa olin, ei voi mennä: se meni aivan paljon, paljon huonommin. Nyt kun aika etenee, niin minä tunnen suurta surua metsäkollegoiden puolesta, kun näen, missä tilanteessa suomalainen metsätalous ja metsäteollisuus ovat. Toivottavasti Sitra paneutuu tähän. Nyt kun teillä on uusi suunta otettu ja Suomen taloutta tukeva suunta, niin ottakaapa tämä metsäteollisuuden nykyinen tilanne ja Suomen metsätalouden nykyinen tilanne tärkeälle agendalle. Jos sitä ei tule, niin silloin en lähde ennustamaan, miten meidän käy, mutta toivon, että olen väärässä tässä ajatuksessa, jota en julki sano tänä päivänä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-05-13T14:46:22,2025-05-13T14:49:17,Hyväksytty,1.1 2025_49_31,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöjärjestelmästä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 7/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_49_32,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöjärjestelmästä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 7/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Asp-kokonaisuudesta on kysymys, ja me keskustassa olemme jonkun verran eri mieltä hallituksen kanssa tästä esityksestä. Hallitus vaikeuttaa nimittäin omilla toimillaan asuntosäästämisen aloittamista esimerkiksi heikentämällä opiskelijoiden taloudellista asemaa ja heikentämällä opiskelumahdollisuuksia muun muassa toisen asteen koulutukseen kohdistuvilla leikkauksilla ja myös korkeakoulutuksen leikkauksilla, ja nämä osuvat erityisesti sinne kasvukeskusten ulkopuolisille alueille. Opintotuesta on päätetty siirtyä lainapainotteiseen suuntaan, ja tämä todella vaikeuttaa asp-lainan saamista, koska suurella osalla opiskelijoista rahat menevät elämiseen, ja sitä kautta tämän asp:n hyödyntäminen on hankalaa. Sitten toki vielä hallituksen esityksenkin mukaan nämä keskeiset syyt ensiasuntojen myöhempään hankintaan ovat juuri näissä edellä mainituissa kohdissa. Tässä ongelmana on muun muassa se, että meidän mielestä näistä korkotukilainan alueellisista enimmäismääristä tulisi luopua. Nämä aluejaot ovat hyvin keinotekoisia eivätkä vastaa todellisuutta. Sijaintikuntaan perustuvat rajat eivät pysty ottamaan huomioon kunnan sisäisiä asuntojen hintaeroja tai markkinamuutoksia, ja ne eivät myöskään pysty ottamaan huomioon erikokoisten huoneistotyyppien hintaeroja. Sitten tähän asuntosäästöjärjestelmään sisältyvät säädökset koskien omarahoitusosuutta, vastaantulolainan suuruutta ja enimmäislaina-aikaa yhdessä pankkien suorittaman lainansaajan maksukyvyn arvioinnin ja vakuusarvioinnin kanssa ovat kyllä ihan riittäviä keinoja ehkäisemään näitten ylisuurien lainojen myöntämistä asuntosäästöjärjestelmästä. Tässä kokonaisuudessa suurin ongelma on se, että tämä asp-lainajärjestelmä ei ole enää ollenkaan kilpailukykyinen verrattuna markkinoilta saatavaan asuntorahoitukseen, ja tämä kyllä tekee tämän järjestelmän turhaksi. Tätä nykyistä järjestelmää meidän mielestä pitäisi kehittää todella rohkeasti, mikäli hallitus edes haluaa, että näitä tämmöisiä asp-lainoja saavat myös sellaiset, joilla se varallisuus ei ole niin vahvaa. Esimerkiksi omasäästöosuus pitäisi laskea viiteen prosenttiin ja sitten lainojen enimmäispituutta sekä valtiontakausaikaa tulisi kasvattaa 35 vuoteen. Sen takia me ehdotamme keskustassa, että nämä lakiehdotukset hylätään, ja minä ehdotan sitä nyt tässä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+6.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-05-13T14:49:35,2025-05-13T14:52:49,Hyväksytty,1.1 2025_49_33,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöjärjestelmästä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_34,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöjärjestelmästä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Viime viikolla ensimmäisessä käsittelyssä toin esille näitä meidän keskustan perusteluja tälle hylkäysehdotukselle, ja tilanne ei siitä ole kummemmaksi muuttunut, jotenka kannatan lämpimästi edustaja Kososen tekemää esitystä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+6.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-05-13T14:52:49,2025-05-13T14:53:17,Hyväksytty,1.1 2025_49_35,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöjärjestelmästä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Perholehto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_36,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöjärjestelmästä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 7/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Myös meidän ryhmämme on katsonut, että tämä hallituksen esitys asp-lainsäädännön uudistamiseksi on vähintään jokseenkin kunnianhimoton jatkumo tälle hallituksen valitsemalle asuntopoliittiselle linjalle, jossa on aika kovaa vauhtia ajettu alas sekä asuntorahasto että kohtuuhintaisen asuntotuotannon välineitä. Kuten edustaja Kosonen omassa puheenvuorossaan aika hyvin kävi läpi, niin tämä esitys asp-järjestelmästähän ei varsinaisesti paranna omasta kodista haaveilevien nuorten asemaa tai sisällä myöskään tosiasiallisesti konkreettisia kannustimia asuntosäästämiseen, mutta näidenkin haasteiden lisäksi ja ehkä myös niiden rinnalla erityisen suuri ongelma on se, että samaan aikaan hallitus on jo aiemmilla muilla toimillaan heikentänyt nuorten mahdollisuuksia päästä kiinni omistusasumiseen ja esimerkiksi poistanut aikamoisella kiireellä tämän ensiasunnon ostajien varainsiirtoverovapauden — itse asiassa vannoen samalla, että kun tämä ensiasunnon ostajien verovapaus poistetaan, niin kuitenkin nuorten mahdollisuus päästä kiinni omistusasumiseen turvataan nimenomaisesti tätä asp-lainsäädäntöä kehittämällä, ja nythän nähdään, että tämä lupaus on käytännössä vesitetty. Suurin osa ensiasunnoista hankitaan kasvukeskuksista. Niissä asumisen hinta on valmiiksi korkea. Kuitenkaan hallitus ei halunnut laskea tätä asp-lainan omarahoitusosuutta maltillisesti 10 prosentista 5 prosenttiin. Se olisi ollut yksi konkreettinen tapa helpottaa ensiasunnon ostamista erityisesti näissä korkean hintatason suurissa kaupungeissa. On ollut hyvin vaikea ymmärtää, miksi hallitus tätä vastusti. Toinen kysymys on nimittäin se, että samaan aikaan puoliväliriihessä päätettiin sekä nostaa muiden asuntolainojen enimmäiskestoa että nimenomaan hilata tätä asuntolainakattoa 90 prosentista 95:een. Tämä ehkä tuo vielä vahvemmin hallituksen esityksen sellaiseen valoon, jossa politiikka on yksinkertaisesti ristiriitaista eikä oikeastaan täytä sellaisia tavoitteita, joita sen olisi tarkoitus täyttää. Esityksessä on myös joitakin kannatettavia elementtejä mutta huomattavasti enemmän korjattavaa, ja teen sen vuoksi tämän vastalauseen 1 mukaisen lausumaehdotuksen, joka vielä ääneen luettuna kuuluu tosiaan näin: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus parantaa nuorten asemaa asuntomarkkinoilla kehittämällä asp-lainsäädäntöä edelleen ja palauttamalla ensiasunnon ostajan varainsiirtoverovapauden ensi tilassa.”", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+6.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-05-13T14:53:18,2025-05-13T14:56:10,Hyväksytty,1.1 2025_49_37,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöjärjestelmästä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_38,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöjärjestelmästä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Orpon hallitus on ajanut läpi useita päätöksiä, jotka ovat nuorten näkökulmasta heikennyksiä. Hallituksen työmarkkinamuutokset, massiiviset sosiaaliturvaleikkaukset, opiskelijoiden aseman ja työllisyystilanteen heikentäminen sekä toimimattomuus ympäristöasioissa vaikeuttavat kaikki nuorten tilannetta. Myös asuntomarkkinoilla hallitus on tehnyt päätöksiä, jotka kokonaisuudessaan heikentävät nuorten asemaa, ja näin on myös silloin, kun on kyse nuorten mahdollisuuksista omistusasumiseen. Eli ensimmäinen huomioni on, että kun tätä esitystä arvioidaan, niin meidän pitää samalla huomioida kokonaisuus ja eri muutosten vaikutukset: esimerkiksi jo tämä voimaan tullut ensiasunnon ostajien varainsiirtoverovapauden poisto, asumistuen leikkaukset, kohtuuhintaisen asumistuotannon muutokset sekä opintotuen lainapainotteisuuden jatkuva lisääminen. Hallitus ei siis ole ollut nuorten puolella, ja kaikki tämä heikentää erityisesti niiden nuorten mahdollisuuksia, joilla ei ole taloudellista turvaverkkoa omasta takaa. No sitten tästä kyseisestä hallituksen esityksestä asuntosäästöjärjestelmän eli asp-järjestelmän uudistamiseksi on todettava, että tässä on myös ihan kannatettavia uudistuksia, joiden avulla tästä asp-järjestelmästä ja asunnon hankkimisesta voidaan tehdä joustavampaa, ja on hyvä, että tätä järjestelmää selkeytetään, mutta samalla on kuitenkin todettava, että tämä uudistus olisi voinut ja sen olisi pitänyt olla kunnianhimoisempi. Sen päätavoitteena tulisi olla nuorten ja erilaisista lähtökohdista tulevien ihmisten mahdollisuuksien parantaminen asuntosäästämiseen heidän niin halutessaan eikä pelkästään suht tekninen sääntelyn yksinkertaistaminen. Asuntosäästäminen ja mahdollisuus omistusasumiseen on monelle tärkeä osa taloudellista itsenäistymistä ja turvaa, ja meidän on pidettävä huolta siitä, että tämä mahdollisuus on aidosti saavutettavissa eri lähtökohdista tuleville ihmisille, eikä vain niille, joilla on varaa esimerkiksi säästää tämä suuri omarahoitusosuus. Sen pitäminen tässä 10 prosentissa tosiaan estää monia nuoria pääsemästä kiinni omaan asuntoon ja siksi tämän osuuden laskeminen 5 prosenttiin olisi ollut maltillinen mutta hyvä toimi eriarvoisuuden vähentämiseksi erityisesti kasvukeskuksissa, joissa asuntojen hinnat ovat korkeinta. Sitten toinen on tämän lainan enimmäispituus, joka olisi voinut olla 30 vuoteen asti perusteltu. Ja koska aika loppuu, niin sanon vielä, että kolmantena on tämä ensiasunnon ostajien varainsiirtoverovapauden poisto, joka olisi palautettava. Eli tästä tosiaan meillä on tämä yhteinen vastalause ja lausuma, eli kannatan [Puhemies koputtaa] edustaja Perholehdon tekemää lausumaehdotusta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+6.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-05-13T14:56:10,2025-05-13T14:59:29,Hyväksytty,1.1 2025_49_39,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöjärjestelmästä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen on poissa. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_40,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöjärjestelmästä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 7/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä asp-järjestelmähän on tavoitteiltaan oikein hyvä: sillä halutaan tukea nuoria ensiasunnon ostajia ja helpottaa sitä ensiasunnon ostoa. Mutta on hyvin ikävää, että heti alkutöikseenhän hallitus teki juuri päinvastoin eli heikensi nuorten ensiasunnon ostajien mahdollisuuksia tähän unelman toteuttamiseen nimenomaisesti poistamalla tämän varainsiirtoverovapauden näiltä nuorilta ensiasunnon ostajilta. Se oli kerrassaan väärä liike, ja se oli hyvin ikävä täsmäveronkiristys ensiasunnon ostajille. Kun hallitus täällä nyt kovin anteliaasti näitä veronkevennyksiä ja veroaleja on jakamassa varsin hyvätuloisille ja suurituloisille, kaikkein rikkaimmille ja varakkaimmille, niin olisiko kuitenkin ollut järkevämpää tehdä sen suuntaista veropolitiikkaa, että olisi varainsiirtoverovapauden poisto nyt kumottu. Ja tässä on tämä erinomainen lausuma, mikä täällä sosiaalidemokraattien, vihreiden ja vasemmistoliiton vastalauseessa on ja missä esitetään tämän poiston kumoamista. Toivon todella, että tämä sali nyt ottaisi tästä sitten vaarin ja äänestäisi tämän hyvän lausuman puolesta. Katselin muutenkin tätä vastalausetta, jossa on erittäin hyviä huomioita, eli sitä, että tämän asp-järjestelmän uudistamisen olisi pitänyt olla kunnianhimoisempi: eli oman säästöosuuden laskeminen 5 prosenttiin, enimmäislaina-aika 30 vuoteen ja alueelliset enimmäismäärät olisivat olleet varsin perusteltuja uudistuksia, mitä tähän olisi saman tien otettu mukaan. Ja toden totta silloin kun hallitus teki nämä heikennykset tähän varainsiirtoverovapauteen, niin silloinhan perusteltiin, että nyt sitten asp-lainajärjestelmää kovasti kehitetään, mutta toisin valitettavasti kävi ja kunnianhimo jäi tästä sitten puuttumaan. Noin yleisesti, puhemies, tähän loppuun haluan kyllä sanoa, että tämähän on vaan vähän sellainen surullinen kuva siitä hallituksen kokonaisasuntopolitiikasta, jossa on tehty tällä kaudella täyskäännös. Täällä edustaja Perholehto esimerkiksi viittasi siihen, että koko Valtion asuntorahasto käytännössä tyhjennetään, laitetaan osaksi budjettia ja viedään tavallaan, ihan oikeasti, suhdannepoliittinen väline tulevaisuudesta sekä väline, jolla voidaan sitten rakentaa kohtuuhintaisia koteja ja peruskorjata niitä. Olemme esimerkiksi tuolla valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaostossa kuunnelleet parikin kertaa asiantuntijoita, ja kova huoli on tullut tästä erityisryhmien investointiavustuksen rajusta leikkauksesta, mikä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa esimerkiksi ei ole varaa enää tästä rahasta tukea opiskelija-asuntotuotantoa eikä muun muassa ikääntyvien asumista. Kyllä nuorille aika kova rätti naamaan tulee, kun samaan aikaan sitten varainsiirtoverovapaus poistettiin ensiasunnon ostajilta [Puhemies koputtaa] ja myöskin opiskelija-asuntojen tukemista heikennetään. Eli kovasti on tässä mielestäni korjaamisen varaa, puhemies. [Mai Kivelä: Juuri näin!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-05-13T14:59:35,2025-05-13T15:02:43,Hyväksytty,1.1 2025_49_41,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_49_42,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Tupakkalain muuttaminen on nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan. Meillä on vastuu puuttua nopeasti kehittyvään nikotiinituotteiden markkinaan ja erityisesti siihen, miten nämä tuotteet vaikuttavat lapsiin ja nuoriin. Tämä hallituksen esitys on vastaus uuteen ilmiöön, jossa niin sanotut nikotiinipussit ovat vapautuneet sääntelyn piiristä lääkelain tulkinnanmuutoksen myötä. Tämä on johtanut siihen, että nikotiinipusseja on voinut myydä ilman lupaa ja ilman käytännön valvontaa, ja juuri se on ollut riski, johon nyt on puututtava. Arvoisa herra puhemies! Lakiuudistuksen tarkoituksena on ihan selkeästi se, että sillä suojellaan lapsia ja nuoria. Nikotiini on myrkky ja erityisen haitallinen kehittyville aivoille. Lapsissa ja nuorissa on meidän tulevaisuutemme. Heille kuuluu oikeus kasvaa ilman riippuvuutta aiheuttavien aineiden vaikutusta. On erinomaista, että hallitus tuo nyt tupakkalain piiriin myös nikotiinipussit. Niille säädetään nikotiinirajat, makuja rajoitetaan, tuotteiden pakkausten ulkoasu yhdenmukaistetaan ja myynti tehdään luvanvaraiseksi. Etämyynti kielletään, ja alaikäisten hallussapito tehdään laittomaksi. Kaikki nämä toimet vahvistavat viestiä siitä, ettei nikotiinituotteilla ole asiaa meidän lastemme arkeen. Arvoisa puhemies! Terveysvaikutuksista on selkeä näyttö. Nikotiini aiheuttaa riippuvuutta, vaikuttaa haitallisesti mielenterveyteen, oppimiseen ja fyysiseen terveyteen. Kuten valiokuntakäsittelyssä todettiin, nikotiinimyrkytys voi olla hengenvaarallinen erityisesti pienille lapsille. On tärkeää, että nyt asetettava selkeä nikotiiniraja ja pakkausten minimikoko rajoittavat kaikkein vahvimpien tuotteiden markkinoillepääsyä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on tehnyt tärkeää ja vastuullista työtä tämän esityksen käsittelyssä. Valiokunnan esittämät lausumat vievät kokonaisuutta eteenpäin. On oikea linjaus, että valtioneuvoston on seurattava uuden sääntelyn toimivuutta erityisesti harmaatuonnin vähenemisen ja nuorison käytön näkökulmasta. Lisäksi on hyvä, että sääntelyn kehittämistä jatketaan pohjoismaisessa yhteistyössä ja että mahdollisuutta ikärajan nostamiseen tarkastellaan tulevaisuudessa. Ajatus päihteettömyyden edistämisestä lasten ja nuorten vapaa-ajalla on tärkeää. Siksi meidän on toimittava siten, ettei myöskään nuorten harrastustoiminta altista ketään päihteille. Arvoisa herra puhemies! Nikotiinipusseilla ei saa olla väylää lastemme elämään. Tämä lakimuutos sulkee sen väylän. Kannatan lämpimästi hallituksen esitystä. Suojellaan lapsia, heissä on se meidän tulevaisuutemme. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-13T15:03:11,2025-05-13T15:07:16,Hyväksytty,1.1 2025_49_43,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_44,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen nyt esittämä lakimuutos käsiteltävänä olevassa tupakkalaissa ohjaa kehitystä osittain oikeaan suuntaan, mutta osittain se on myös riittämätön. Opettajataustaisena kansanedustajana olen tyytyväinen, että kouluihin saadaan nyt kuitenkin keinoja puuttua sähkötupakointiin ja nikotiinipussien käyttöön. Kaikille hallituksen esityksen sisältämille yksityiskohdille ei ole kuitenkaan löydettävissä minkäänlaisia terveyspoliittisia perusteluja, ja sen vuoksi keskustan ryhmä ei voi hyväksyä lakiesitystä. Olemme myös huolestuneita siitä, miten uusia tupakkaa korvaavia tuotteita markkinoidaan nuorille. Keskusta pysyy edelleen viimesyksyisessä kannassaan, että käsiteltävään tupakkalakiin tulisi tehdä aidosti tupakkatuotteiden tai niitä korvaavien tuotteiden käyttöä vähentäviä toimia. Siksi esitimme viime syksynä ja esitämme edelleen lakiesitykseen muutoksia, joilla voidaan suojella nuoria tupakoinnin aloittamiselta, vähentää tupakkatuotteiden käyttöä, käytöstä aiheutuvia haittoja ja syntyvää riippuvuutta sekä parantaa kansanterveyttä pitkällä aikavälillä. Kertauksena, arvoisa puhemies: Keskusta ei olisi hyväksynyt mitään makuja eikä myöskään lisäaineita. Esimerkiksi nyt tämä menthol, joka on tässä lakiesityksessä mukana, on tiedostettavasti kaikkein vakavin riippuvuutta aiheuttava makuaine. Me emme myöskään olisi sallineet näin korkeaa nikotiinipitoisuutta, ja tässä viime viikon käsittelyssä kävi erittäin hyvin ilmi, kuten myös näissä asiantuntijakuulemisissa, että nämä voivat jopa aiheuttaa hengenvaarallisia tilanteita, jos pikkulasten tai lemmikkien suuhun nämä nikotiinipussit eksyvät. Keskustalla olisi myös ollut rohkeutta nostaa nyt jo kaikkien tupakkatuotteitten ostamisen, hallussapidon ja maahantuonnin ikäraja 20 ikävuoteen. Olemme olleet tosi tyytyväisiä tässä valiokuntakäsittelyssä, että hallituspuolueet ovat kyllä luvanneet sitten seuraavan tupakkalain käsittelyn tullessa tarkistaa tätä ikärajaa sinne 20 ikävuoteen. Tästä lupauksesta tulemme sitten kyllä pitämään kiinni, kun käsittelemme seuraavaksi tätä parveketupakointia. Mutta viime viikolla esitetyillä perusteilla vielä toistan sen, että meillä on jätetty vastalause, ja siinä oli myös sitten pykälämuutosesitykset.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+7.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-05-13T15:07:16,2025-05-13T15:10:02,Hyväksytty,1.1 2025_49_45,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas on poissa. — Edustaja Merinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_46,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Olen tästä aiheesta pitänyt jo monta puheenvuoroa, eli tällä kertaa vaan esitän meidän esityksen ja toivottavasti saan sille kannatuksen. Esitän vastalauseen 1 mukaisesti hyväksyttäväksi lausumaa, joka kuuluu seuraavasti: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto toimii aktiivisesti yhteistyössä muiden maiden kanssa nikotiinituotteiden sääntelyn kehittämisessä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen edistämiseksi.” — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+7.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-05-13T15:10:07,2025-05-13T15:10:45,Hyväksytty,1.1 2025_49_47,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_48,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Heti alkuun kannatan edustaja Merisen tekemää esitystä. Täytyy todeta, että valiokuntakuulemisessa useimmat asiantuntijat, jotka asiaan ottivat kantaa, eivät pitäneet näiden nikotiinipussien tässä esityksessä hyväksyttyä rajaa sopivana vaan esittivät tästä nimenomaisesti alempaa rajaa. Nämä nikotiinipussit ovat äärimmäisen vaarallisia, erittäin epäterveellisiä. Siksi katson, että tämä Merisen tekemä esitys tästä lausumasta on tärkeä, ja toivon, että eduskunta voisi sen yhteisesti hyväksyä. Meidän pitää pohtia myöskin tätä yhteistä pohjoismaista linjaa näiden nikotiinituotteiden osalta, ja näiltä osin nyt Suomi menee omaa latuaan ja ollaan siellä korkeimmassa luokassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+7.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-05-13T15:10:45,2025-05-13T15:11:49,Hyväksytty,1.1 2025_49_49,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_50,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Meillä on käsittelyssä erittäin vaikea lakialoite. Se on herättänyt ja kirvoittanut mielipiteitä moneen suuntaan, elikkä käsittelemme tupakkalain muutosta ja lähinnä nikotiinipussien osalta. Tässä on eri asioita, miltä kantilta tätä voi miettiä. Jos me mietitään terveyspoliittisesta näkökulmasta, niin silloinhan voisi ajatella, että meidän kannattaa kieltää ne kokonansa. Huhtikuussa 2023 Fimea vapautti nikotiinipussien myynnin Suomessa, ja nyt tällä esityksellä ollaan rajaamassa niitä kahteen eri makuun. No, se ei ole varmaan terveyspoliittisesta näkökulmasta tietenkään täydellinen, elikkä tällä hetkellä makuja on varmaan 20—30 eri makua, voi olla jopa 50 eri makua, ja varmasti kaikille on käyttäjiä. Nyt kun ne rajataan kahteen, niin me ei päästä siihen terveyspoliittiseen ideaalitilanteeseen, että ne olisivat kaikki kiellettyjä, mutta se ei ole kuitenkaan realismia, että kielletään ne kaikki — tai se on ehkä realismia, että ne kielletään kaikki, mutta se ei ole realismia, että toteutuisi Suomessa se asia, että nikotiinipussien käyttö sitten loppuisi. Nikotiinipusseja voi tilata ulkomailta, niitä voi hakea Ruotsista, ja tämä varmasti jatkossa sitten ohjaa niiden ostamista ulkomailta. Sitten jos ajatellaan talouspoliittisesti, niin mielestäni kaikki ne maut olisi pitänyt sallia täällä. Silloin me saataisiin se verohyöty tänne maahan niistä, eikä tuotto valuisi ulkomaille. Myös kun tiedetään, että niistä varmasti haittoja on, niin sillä, että me otettaisiin se kaikki veroraha tänne kotimaahan, me pystyttäisiin niitä haittoja ja mahdollisia vahinkoja, mitä niistä tulee, sillä rahalla paremmin hoitamaan. Sitten jos mennään tähän nikotiinipussiasiaan vielä syvemmälle, niin useimmat nikotiinivalmisteet, joita näissä pusseissa on, ovat synteettistä, kemiallisesti valmistettua nikotiinia, jonka pitkäaikaisesta käytöstä meillä ei ole vielä tuloksia eikä tietoja. Minulla itselläni on paheena, että minä käytän nuuskaa, joka on valmistettu tupakasta, joka on luonnontuote, ja minä uskon — tämä on nyt siis ihan puhdasta minun omaa uskomusta, minulla ei ole mitään näyttöä tästä eikä tieteellistä totuutta, enkä minä usko, että sellaista vielä onkaan olemassa — että tämä luonnontuote, tupakasta valmistettu vanha perinteinen nuuska, on turvallisempaa kuin nämä kemiallisesti valmistetut ja synteettiset nuuskat. Eli minun oma ajatus olisi, että jos saisin yksin tästä jonkinlaisena diktaattorina täällä päättää, niin minä sallisin nuuskan myynnin Suomessa. Siinä on vielä sellainen etu, että se vanha nuuska haisee pahalle ja maistuukin vähän pahalle, niin katoaa myös se riski siitä, mikä on noussut näitten nikotiinivalmisteiden, nikotiinipussien, kohdalla esiin, että niitä ovat pienet lapset pistäneet suuhunsa ja nielleet, ja se on voinut aiheuttaa heille myrkytysoireita. Lisäksi on hieman epäselvää, voiko tätä synteettisesti tai kemiallisesti valmistettua nuuskaa ja sen ”milligrammaa per gramma” sisältävän nikotiinin määrää edes verrata keskenään toisiinsa, kun tuntuu useiden käyttäjien palautteen perusteella, että ne ovat eriarvoisia, vaikka ne samassa taulukossa ilmoitetaankin. Arvoisa puhemies! Kyllä kai tämä etenee, niin kuin hallitus on esittänyt sen. Minä ymmärrän erilaiset huolet, mitkä ovat syntyneet eri puolueilla tästä, mutta valitettavasti me emme voi tätä kieltää — tai vaikka kieltäisimme sen myynnin kokonaan, niin tämä ilmiö jatkuu kuitenkin Suomessa. Tämä on vähän niin kuin kieltolain julistaminen, että kyllä Suomessa viina virtasi ja pontikkaa tehtiin, vaikka kieltolaki sen kielsi. Ihan samat piirteet tässä ovat edelleen, ja pidän mahdollisena, että nikotiinivalmisteiden tai nikotiinipussien ympärille varmaan syntyy vielä samanlainen järjestäytynyt rikollisuus kuin kieltolain aikana, että niitä sitten diilataan ulkomailta joitakin kanavia pitkin. Minun mielestä olisi pitänyt sallia nämä kaikki maut, mutta koska tämä on niin vaikea, moniulotteinen, monitahoinen asia, niin minä äänestän sen hallituksen esityksen puolesta. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-05-13T15:11:50,2025-05-13T15:18:15,Hyväksytty,1.1 2025_49_51,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Merinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_52,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Mäenpään puhe minun mielestäni hyvin avasi asiaa, monipuolisesti pohdit ehkä semmoista nykyajan haastetta. Jos me kaikki kielletään, niin minä ymmärrän sen terveysalan ihmisenä tosi hyvin, että se ei toimi. Netti on olemassa. Muistelin jopa tässä samalla, kun kuuntelin sinun puhetta — teidän puhetta — että itse kun olin nuori aikanaan Kuopiossa, niin silloin ei ollut nikotiinipusseja, mutta nuuska oli jo iso juttu. Sehän oli silleen, että tietyt tyypit ajoivat kaksi kertaa kuukaudessa Ruotsiin hakemaan nuuskaa ja sitten möivät auton perästä sitä kaikille mahdollisille, ja siinä ei valtio tainnut hirveästi hyötyä siitä. Minusta tuntuu, että tämmöinen samankaltainen ongelma on monissa asioissa tällä hetkellä, että ei me voida niitä enää täysin kieltää. Yritetään tehdä mahdollisimman hyviä lakeja, esimerkiksi vaikka tuo nettikasinojuttu, mikä on sitten seuraava. Ei voi vain rajoittaa nettikasinoja enää, koska netissä pääsee mihin vain. Tykkäsin tuosta puheenvuorosta. Itse ajattelin, kun me tietysti ollaan sosiaali- ja terveysvaliokunta, että siellä voi keskittyä näihin asioihin just sieltä terveyspuolelta. Se helpottaa ihan hirveästi, koska silloin sinä voit olla vähän puhdasoppisempi ja totta kai mahdollisimman kireän lain tehdä sen puolesta, kun se valiokunnan tarkoitus on vain ajaa terveyttä. Minusta se on ollut tosi selkeää. Mutta halusin vain sanoa, että oli hyvä, monipuolinen puhe. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+7.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-05-13T15:18:17,2025-05-13T15:20:07,Hyväksytty,1.1 2025_49_53,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_49_54,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perhe on yhteiskunnan perusta. Jokaisella on oikeus kasvaa ja elää turvassa perheensä kanssa. Hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamisesta tuo tarpeellisia tarkennuksia perheenyhdistämisen ehtoihin. Esityksen tavoitteena on yhdenmukaistaa Suomen perheenyhdistämisen käytäntöjä muiden EU-maiden kanssa sekä varmistaa, että perheenyhdistämisen edellytykset tukevat kotoutumista ja yhteiskunnan vakautta. Tärkeimpiä muutoksia ovat puolisoiden vähimmäisikävaatimus, alaikäisen perheenkokoajan toimeentuloedellytyksen palauttaminen ja kansainvälistä suojelua saaneen perheenkokoajan asumisaikavaatimus. Puolisoiden vähimmäisikävaatimuksella torjutaan pakkoavioliittoja ja varmistetaan, että perheenyhdistämistä hakevat aikuiset tekevät päätöksen omasta vapaasta tahdostaan. Toimeentuloedellytyksen palauttaminen alaikäisille perheenkokoajille ehkäisee tilannetta, jossa lapsia lähetetään yksin Suomeen perhesiteen perusteella tapahtuvan oleskeluluvan hakemiseksi. Tämä suojelee lapsia hyväksikäytöltä ja takaa, että heidän tilanteensa arvioidaan ensisijaisesti heidän etunsa näkökulmasta. Kahden vuoden asumisaikavaatimuksen käyttöönotto puolestaan antaa perheenkokoajalle aikaa kotoutua ja vahvistaa siteitään suomalaiseen yhteiskuntaan ennen perheenyhdistämisen mahdollista toteutumista. Arvoisa herra puhemies! Perhe-elämän suojeleminen on tärkeää, mutta samalla meidän on varmistettava, että perheenyhdistäminen tapahtuu hallitusti ja oikeudenmukaisesti. Tämä esitys tukee sitä, että perheenjäsenet voivat yhdistyä Suomessa silloin, kun edellytykset täyttyvät ja kotoutuminen voidaan varmistaa. On reilua, että maahan muuttavilla perheillä on mahdollisuus asettua Suomeen kestävällä tavalla ilman riskiä siitä, että perheenyhdistämistä käytetään väärin. Suomi on jo pitkään noudattanut tiukempaa linjaa kuin monet muut EU-maat, mutta nyt tehtävät muutokset tuovat meidät lähemmäs muita Pohjoismaita, kuten Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa, joissa vastaavia ehtoja on sovellettu jo aiemmin. Lapsen oikeudet ovat ensisijaisia, ja jokaisen päätöksen on tähdättävä siihen, että lapsen etu toteutuu mahdollisimman hyvin. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että perheenkokoajan on pystyttävä tarjoamaan lapselleen turvallinen kasvuympäristö ja riittävä toimeentulo. Perheenyhdistämistä ei tule nähdä keinona kiertää maahantulosääntöjä vaan aidosti tarpeellisena menettelynä perheiden yhdistämiseksi silloin, kun kaikki ehdot täyttyvät. Arvoisa herra puhemies! Perheenyhdistämisen sääntöjen selkeyttäminen tukee suomalaisen yhteiskunnan vakautta ja turvallisuutta. Hallittu maahanmuutto edellyttää sääntöjä, jotka kannustavat kotoutumiseen ja ehkäisevät järjestelmän väärinkäyttöä. Tämä hallituksen esitys vastaa niihin haasteisiin, joita perheenyhdistämiseen liittyy, ja varmistaa, että perheiden yhdistyminen Suomessa tapahtuu oikeudenmukaisin ja selkein perustein. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-13T15:20:41,2025-05-13T15:25:14,Hyväksytty,1.1 2025_49_55,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kontula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_56,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Viitaten edelliseen puheenvuoroon: Epäilen, uskoiko puhuja itsekään, mitä oli sanomassa. On älyllisesti epärehellistä vedota lapsen etuun ja perheiden yhdessä pysymiseen tilanteessa, jossa samaan aikaan on säätämässä toimeentuloedellytyksen ulottamista alaikäisiin, eli siis että Suomeen tulevan vieraskielisen, mahdollisesti vielä huonosti suomea osaavan henkilön, alaikäisen henkilön pitäisi samaan aikaan, kun hän suorittaa Suomessa oppivelvollisuuttaan, myös kyetä hankkimaan sellainen työ, jolla hän pystyy toimimaan perheenkokoajana ja tuomaan perheensä Suomeen saadakseen olla läheistensä kanssa. Ei kai kukaan kuvittele, että tämä on kohtuullinen edellytys, että tämä olisi lapsen etu, että tämä olisi perheiden parhaan ajattelemista. Ja hyvin heikolla sosiologisella mielikuvituksella täytyy olla varustettu, jos kuvittelee, että tämä myöskään kenenkään kotoutumista edistää. Arvoisa puhemies! Tämän lakiehdotuksen pääsisältönä on useita ihmispelkoisia ja lapsivihamielisiä muutoksia, joista yhtä tässä jo esittelinkin hieman. Alaikäisten estäminen elämästä perheidensä kanssa ei edistä kenenkään kotoutumista, ei niiden lasten kotoutumista eikä myöskään niiden vanhempien, jotka kantavat huolta lapsistaan, joko lapsesta yksin Suomessa tai lapsesta mahdollisesti jossain toisella puolella maailmaa odottamassa, että perheenkokoajan asumisaikaedellytys täyttyisi. No, näiden muutosten lisäksi, jotka sinällään toteuttavat hyvinkin linjakkaasti tätä hallituksen ulkomaalaisvihamielistä yleistä linjaa, bonuksena tässä paketissa on mukana myös Suomen kansalaisia haittaava kielto tai heidän perheoikeuksiaan rajoittava kielto. Nimittäin perheenyhdistämistä parisuhteen perusteella vaikeutetaan alle 21-vuotiaiden kohdalla myös silloin, kun kysymys on Suomen kansalaisen alle 21-vuotiaasta puolisosta. Tilanne on hämmentävä maassa, jossa kuitenkin ajatellaan, että 18-vuotias henkilö on kykenevä solmimaan avioliiton, perustamaan perheen ja päättämään omasta tulevaisuudestaan ja ihmissuhteista. Siitä huolimatta, jos nyt ajatellaan, että joku suomalainen, vaikka joku täällä salissa parhaillaan oleva, päättäisi avioitua EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevan ulkomaalaisen henkilön kanssa ja he alkaisivat odottaa lasta, niin mikäli tämä henkilö on 18—21-vuotias, heillä ei olisi mahdollisuutta yhteiselämään ennen kuin lapsen syntymän jälkeen, jolloinka sitten lapsen perusteella tämä perheenyhdistäminen onnistuisi. Tänä päivänä se, että molemmat puolisot osallistuvat perheen perustamiseen, kodin rakentamiseen ja yhteiseen odotukseen, on kuitenkin tärkeä osa perheoikeutta, ja tätä vaille nämä, myös sellaiset pariskunnat, joiden toinen osapuoli on Suomen kansalainen, Suomessa syntynyt, jatkossa sitten jäävät, kiitos tämän hallituksen. Vaikeaa nähdä tätä uudistusta missään muussa kehyksessä kuin kansainvälisten parisuhteiden vastaisuutena yleensä, ja tällaisella intressillä on historiassa sen verran huono kaiku, että ymmärrän, että sellaista ei ole hallituksen esitykseen suoraan kirjattu. No, tässä esityksessä on niin paljon huonoa, niin paljon korjattavaa seuraavalle hallitukselle, että ehdotan, että lakiehdotus hylätään siitä huolimatta, että kokonaisuus sisältää myös kaksi sinänsä myönteistä EU-oikeuden velvoitteen toimeenpanoa suomalaisessa lainsäädännössä. Näistä hallituksen tulee siinä tapauksessa, että viisas esitykseni nyt otetaan vakavasti ja eduskunta sen mukaisesti päättää, erikseen laatia uusi esitys. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+8.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-05-13T15:25:19,2025-05-13T15:30:04,Hyväksytty,1.1 2025_49_57,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas poissa, edustaja Antikainen poissa, edustaja Elo poissa. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_58,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lapsen etu ei ole se, että häntä pidetään erossa perheestään. Se ei myöskään edistä kenenkään kotoutumista — ei lasten, ei heidän vanhempiensa. Kahden lapsen äitinä voin vain kuvitella sen tuskan, mitä kokevat ne äidit ja isät, jotka joutuvat olemaan erossa lapsistaan. Hallituksen maahanmuuttopolitiikka tulee lisäämään näiden erossa toisistaan olevien perheiden määrää ja sitä vanhempien kokemaa tuskaa. Hallituksen maahanmuuttopolitiikka ei kurita vain muualta tänne muuttaneita vaan myös suomalaisia, jotka sattuvat rakastumaan ulkomaalaiseen. Meillä Suomessa ei omasta takaakaan synny mitenkään kehuttavaa määrää lapsia. Suomen tulevaisuus, tämän hyvinvointivaltion tulevaisuus, ei kestä sitä, että me pyrimme kaikin keinoin sulkemaan ihmiset tämän maan ulkopuolelle. Pikemminkin meidän pitäisi pyrkiä siihen, että jokaisen, joka tänne haluaa tulla rakentamaan elämäänsä, rakentamaan tätä yhteiskuntaa, perustamaan perheen ja rakentamaan Suomen tulevaisuutta, me toivottaisimme tervetulleiksi, tarjoaisimme mahdollisuuden tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Kannatan edustaja Kontulan hylkäysesitystä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+8.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-05-13T15:30:17,2025-05-13T15:31:50,Hyväksytty,1.1 2025_49_59,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_60,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Työperäinen maahanmuutto on varmasti keskeinen osa Suomen tulevaa menestyksen rakentamista, ja siksi hallituksen maahanmuuttopolitiikkaan tekemät uudistukset ovat tärkeitä ja järkeviä. Näillä maltillisilla uudistuksilla tuodaan suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa lähemmäs yhteispohjoismaista linjaa — linjaa, johon muissa Pohjoismaissa on ehkä päädytty jonkinlaisessa jo pakottavassa tilanteessa. Suomessa pystytään tätä linjanmuutosta tekemään tilanteessa, jossa meillä ainakin vielä toistaiseksi laajassa yhteiskunnallisessa kuvassa maahanmuuttoon liittyvät ilmiöt ovat olleet yhteiskunnallisesti hallittavissa. Koska näen niin, että työperäinen maahanmuutto on Suomelle tärkeää, on todella tärkeää, että maahanmuuttopolitiikka ylipäätään nauttii laajasti suomalaisten, niin täällä aina asuneiden kuin jo aiemmin tänne muuttaneiden ihmisten, tukea ja luottamusta. Ainakin itse olen saanut erityisesti maahanmuuttajataustaiselta väestöltä paljon kiitosta niistä maltillisista uudistuksista ja toimenpiteistä, joita hallitus maahanmuuttopolitiikassaan tekee. Tietysti jokainen yksittäinen lakimuutos voi olla sinänsä altis kritiikille, ja huomaan nyt, että esimerkiksi kun olemme jo tämän ensimmäisessä käsittelyssään sisällöltä päätetyn lain toisessa käsittelyssä, oppositio edelleen lain hyväksymistä vastustaa. Itse kannatan tämän lain hyväksymistä osana sitä kokonaisuutta, joka, uskon, tulee parantamaan Suomen maahanmuuttopolitiikkaa, tulee lisäämään maahanmuuton sosiaalista hyväksyttävyyttä, parantamaan maahanmuuttajien asemaa ja mahdollisuutta osana suomalaista yhteiskuntaa olla rakentamassa tälle maalle hyvää tulevaisuutta. Tämä on hyvä uudistus.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+8.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-05-13T15:31:53,2025-05-13T15:34:20,Hyväksytty,1.1 2025_49_61,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_62,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,"Kiitos, kunnioitettu puhemies! Vastaan edustaja Kontulan kommenttiin, kun mainitsi oikein nimen. [Anna Kontula: Ei maininnut nimeä!] Eli neljän tytön isänä ja neljän pikkuisen pappana olen kyllä perillä, mikä on lasten etu, ja joka tapauksessa tässäkin asiassa lapsen etu aina ensin. Se ei muutu. Se on hallituksen ja minun tahtotila. Näin varmistetaan, että perheiden yhdistyminen tapahtuu Suomessa oikeudenmukaisin ja selkein perustein, ja tämä on lasten etu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-13T15:34:20,2025-05-13T15:35:07,Hyväksytty,1.1 2025_49_63,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kontula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_64,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edelliseen puheenvuoroon sen verran, että eivätköhän lasten vanhemmat tiedä kuitenkin paremmin omien lastensa edun kuin jonkun pappa jostain, jos ei nyt satu samalla olemaan oma vanhempi. Näin ainakin meillä lähtökohtaisesti on meidän lainsäädännössä ajateltu. Autolle totean, että tämä vetoaminen yhteispohjoismaiseen linjaan on todella ongelmallista tilanteessa, jossa me ollaan palauttamassa toimeentuloedellytystä alaikäiselle tilanteessa, jossa meillä alaikäisillä on edelleen oppivelvollisuus. Eli Suomessa alaikäisten ihmisten pitäisi istua siellä koulunpenkillä, ja samanaikaisesti se, että sinä voit elää omien läheisten perheenjäsentesi kanssa, edellyttäisi, että sinä menisit palkkatöihin ja todennäköisesti kokoaikaisiin palkkatöihin, jos on tarkoitus sellaisella taustalla saada sellaiset tulot, joilla edes lähimmät perheenjäsenet on mahdollisuus tuoda Suomeen. Eli nämä vaatimukset ovat aivan kohtuuttomat, eikä muissa Pohjoismaissa tällaista edellytetä. Tämä on ihan suomalaisten oma keksintö. On äärimmäisen vaikea kuvitella, mikä olisi se tilanne, jossa vasta suomen kieltä opettelevan oppivelvollisen oma paras etu olisi se, että häneltä edellytetään kokoaikaista työskentelyä. Ei me suomalaislapsiltakaan millään lailla vastaavaa edellytetä ehtona sille, että saisi olla omien läheistensä kanssa samassa perheessä ja samassa maassa. Arvoisa puhemies! Tämä lakiin sisältyvä vähimmäisikävaatimus on sen verran erityinen ja uusi meidän lainsäädännössä, että haluan sitä vielä katsoa vähän tarkemmin. Eli parisuhteen perusteella myönnettävien perheenyhdistämisten ehtona olisi jatkossa 21 vuoden ikä sekä perheenjäsenen että perheenkokoajan osalta kaikissa muissa tilanteissa paitsi silloin, kun perheenkokoaja on Suomen kansalainen, eli kaikissa niissäkin tilanteissa, joihinka liittyy työperäistä maahanmuuttoa, opiskelujen takia jonkin näköistä siirtymistä, turismin takia, mitä vaan — kaikissa muissa tilanteissa paitsi silloin, jos se henkilö, joka toimii perheenkokoajana, on Suomen kansalainen. Muutosta on perusteltu pakkoavioliittojen estämisellä, mutta tähän sinänsä kannatettavaan tavoitteeseen pyritään keinolla, joka rajoittaisi merkittävällä tavalla nuorten parien mahdollisuutta yhteiselämään. Vuosittain Suomi myöntää joitakin satoja perhesideperustaisia oleskelulupia puolisoille niin, että päätöshetkellä jompikumpi osapuoli on alle 21-vuotias. Maahanmuuttoviraston mukaan päätösmäärien tätä tarkempi avaaminen on hankalaa, joten emme tiedä, kuinka monessa näistä luvuista perheenkokoaja on ollut vähintään 21-vuotiaan kanssa pariutunut Suomen kansalainen eikä näin ollen kuulu ryhmään, jota lakiesitys koskee, mutta mittakaavan tästä kuitenkin saa. Muissa tapauksissa lakimuutos nimittäin tarkoittaisi, että oleskelulupaa parisuhteen perusteella ei enää sitten saisi. Kyse on siis merkittävästä heikennyksestä tietyn ryhmän perusoikeuksiin. Näin siitä huolimatta, että avioliiton solmimisen alaikäraja on Suomessa edelleen 18 vuotta, ja tuolloin nuoren katsotaan saavuttaneen riittävän kypsyyden ja autonomian myös kantaakseen siitä vastuun. Lakiesityksessä kuitenkin lähdetään siitä, että puolisoiden passien leimojen perusteella tämä lähtökohta on syytä kyseenalaistaa. Yhteisen kodin perustamista voi joutua odottamaan jopa kolme vuotta, siis Suomen kansalainen voi joutua odottamaan jopa kolme vuotta, että saa perustaa yhteisen kodin laillisesti vihityn puolisonsa kanssa. Millainen sitten on ilmiö, jota rajoituksella pyritään hillitsemään? Lakiesitys ei anna vertailukelpoista vuosikohtaista lukua alle 21-vuotiaiden pakkoavioliittojen määrästä, vaan tyytyy viittaamaan melko summaarisiin ihmiskauppatilastoihin. Vuoden 23 loppuun mennessä, siis ilmeisesti vuosina 06—23, jolloin ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä ylipäätään on ollut olemassa, järjestelmässä on tunnistettu vähemmän kuin yhdeksän sellaista pakkoavioliittotapausta, jotka osuisivat päätettävänä olevan lakiesityksen alueelle. Tapauksia ei siis ole havaittu kaikkina vuosina lainkaan ja enimmilläänkin vain muutamia. Pakkoavioliitoissa on tietysti kyse piilorikollisuudesta, joten on luonnollista, että tarkkoja lukuja ei voida esittää, ja on todennäköistä, että ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään päätyvien määrä antaa vain arviohaarukan minimin. Annettujen tietojen valossa ilmiön mittakaava on kuitenkin sitä luokkaa, että siihen voitaisiin oikeasuhtaisemmin puuttua tapauskohtaisesti jo nykyisen lainsäädännön puitteissa sekä huolehtimalla sukupuolittuneen väkivallan vastaisten toimien saavutettavuudesta myös maahanmuuttajille. Silloin kun puhutaan ilmiöstä, jonka havaittu yleisyys on alle yksi vuodessa, on järkevää lainsäädännössä käyttää kohdennettuja toimia sen havaitsemiseen, tunnistamiseen, sen vastaiseen työhön. Sen sijaan ei ole järkevää ulottaa kokonaisiin ihmisryhmiin etenkään sellaisia toimia, jotka merkittävästi heikentävät ihmisten elämisen ehtoja tässä maassa. Eli olipas siinä tyhmä laki.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+8.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-05-13T15:35:09,2025-05-13T15:41:23,Hyväksytty,1.1 2025_49_65,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_66,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun tässä samassa, kun keskusteltiin näistä avioliitoista ja perheenyhdistämisestä ja sivutaan ankkurilapsia ja muuta, sieltä vasemmalta kovasti tulee sanottua, että lapsen etu ei ole se, että lapsi on perheestä erossa, niin ihmettelen sitä, että näitä lapsia kuitenkin lähetetään sieltä jostakin kaukaa hakemaan tällaista perheenyhdistäjän roolia tänne Suomeen. Sitten täällä edustaja Kontula kertoi, että opiskelujen keskellä pitäisi vielä hankkia varoja siihen, että pystyy kutsumaan perheensä tänne. Sitten tässä tuli puheenvuorossa esiin, että vanhemmat tietävät lapsensa edun kyllä paremmin ja että pitäisi lähimmät perheenjäsenet saada siihen mukaan. Toivoisin, että te miettisitte näitä samoja asioita silloin, kun kyseessä on huostaanotettu lapsi Suomessa, että millä tavoin hänen perheensä yhdistämistä mietitään ja yritetään saada eteenpäin. Toivoisin sieltä vasemman laidan, että käyttäisitte sen energian ensin näihin suomalaisiin lapsiin ennen kuin lapsiin, jotka on lähetetty tänne hankkimaan tällaista ankkuripaikkaa meidän sosiaaliturvaverkostoon.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+8.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-05-13T15:41:28,2025-05-13T15:43:23,Hyväksytty,1.1 2025_49_67,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kontula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_68,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin käsite ”ankkurilapsi” on pejoratiivinen käsite, jolla pyritään leimaamaan ihmisryhmää ilman, että tiedetään niiden oletusten paikkansapitävyyksiä, joihinka se perustuu. On aivan selvää, että tietyissä olosuhteissa vanhemmat voivat päättää lähettää lapsensa pois maasta. Näin esimerkiksi tuhannet ja taas tuhannet suomalaiset toisen maailmansodan aikaan tekivät. Ja me näimme siitä vuosikymmeniä sen jälkeen, kuinka vahingollista oli se, että Ruotsiin lähetetyt suomalaislapset joutuivat olemaan pitkiä aikoja erossa perheistään, ja kuinka vaikeita tragedioita tähän eroon liittyi jopa seuraavaan sukupolveen saakka. Meillä jos kellä pitäisi olla ymmärrys ensinnäkin siitä, että voi tulla vastaan tilanteita, joissa lapset on pakko lähettää turvaan. Meillä jos kellä pitäisi olla ymmärrys myös siitä, että silloin tässä tilanteessa ihmisten mahdollisuus pitää yhteyttä perheisiinsä on äärimmäisen tärkeä. Mitä tulee tähän Suomen lakiin ja vanhempien rooliin lapsensa parhaan edun tietäjänä, tähänhän perustuu ajatus siitä, että meillä vanhempi on lapsen ensisijainen huoltaja. Vaatii aina raskaita erityisiä hallinnollisia toimia, jos tämä huoltajuus halutaan siirtää jollekin toiselle taholle, pois vanhemmalta. Eli meillä laissa lähtöoletus on, että vanhempi tietää lapsensa edun ja todennäköisesti sitä pyrkii myös edistämään, ja sitten on poikkeustilanne, jos joudutaan menemään johonkin muuhun järjestelmään. Mitä tulee huostaanotettuihin lapsiin, olen itse tehnyt vuosikymmeniä erilaisia aloitteita ja töitä sekä heidän asioissaan että heidän vanhempiensa asioissa. Haluaisin tuoda tässä yhteydessä esiin, että meidän nykyinen, uusi lastensuojelulainsäädäntö itse asiassa on erittäin myönteinen huostaanotettujen tai muusta syystä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten vanhempia kohtaan. Meillä huomattavasti montaa muuta maata vahvemmin otetaan huomioon lasten mahdollisuus pitää yhteyttä vanhempiinsa myös niissä tilanteissa, joissa olen kuullut esimerkiksi monen perussuomalaisen vetäneen ulkoa käsin jo sellaisia johtopäätöksiä, että tämä suhde tulisi mieluummin hetimmiten katkaista. Ja se lähtee juurikin siitä oletuksesta, että myös monissa kansainvälisissä sopimuksissa taustaoletuksena on, että yhteys vanhempiin on lapsille äärimmäisen tärkeätä. No, sitten se tilanne, että lapset kodin ulkopuolelle sijoittamisen jälkeen sijoitettaisiin takaisin kotiin, on äärimmäisen vaikea, ja todellakin toivon, että poliitikot eivät sitä arviota pyri tekemään, koska silloin siinä kyllä tulee paljon huteja. Se vaatii sellaista paikallista olosuhteiden ymmärrystä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+8.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-05-13T15:43:26,2025-05-13T15:46:43,Hyväksytty,1.1 2025_49_69,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_70,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oli hyvä asia, että edustaja Kontula muistutti näistä Suomesta sodan aikana lähetetyistä lapsista, jotka lähetettiin turvaan sinne Ruotsiin. Oli hyvä, että muistutitte niistä. Siinähän sitten kävi sillä lailla, että kun Suomessa tuli rauhallista ja vaara oli ohitse, niin sitten ne lapset pääosin palautettiin tänne. Ymmärsinkö oikein, että rivien välistä tarkoititte sitä, että nämä, joita Suomeen on tullut tuolta ulkomailta, nyt kun siellä on rauhallista, pitäisi palauttaa kanssa sitten kotimaihinsa?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+8.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-05-13T15:46:46,2025-05-13T15:47:33,Hyväksytty,1.1 2025_49_71,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kontula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_72,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä oletushan ei pidä paikkaansa. Vaikka merkittävä osa lapsista sotien jälkeen, siis useiden vuosien Ruotsissa oleskelun jälkeen, palasi Suomeen, meillä myös jäi paljon lapsia Ruotsiin sen keikan seurauksena. Ja paljon oli myös perheitä, jotka yhdistyivät uudelleen vasta sitten suuren muuton aikaan 70-luvulla, kun meiltä lähdettiin paljon Ruotsiin seuraavassa aallossa, jolloinka lähti sitten niitä ihmisiä sinne töihin. Jos ajatellaan tilannetta tällä hetkellä vaikka Afganistanissa, niin jos minä olisin Afganistanissa pienen tytön äiti juuri nyt, kyllä tekisin kaikkeni, että edes lapseni pääsisi pois maasta, vaikka itse en sieltä pääsisikään. Ja ajattelisin ehkä, että olivat ne olosuhteet melkein millaiset tahansa, niin ne saattaisivat olla paremmat kuin se, että lapsi jää siihen maahan. Se ei tarkoita, ettenkö ajattelisi, että toivottavasti hänelläkin on mahdollisuus jonakin päivänä palata kotimaahansa ja elää siellä ihmisarvoista elämää, mutta nyt tässä tilanteessa sellaista mahdollisuutta, sellaista näkymää ei kerta kaikkiaan ole olemassa. Eivät meillä sotien ja muiden kauheuksien alta paenneet ihmiset läheskään aina palaa takaisin, mutta hyvin monet palaavat. Ja on oikeastaan hyvä, että tarinoita on erilaisia, niin että meillä, kun me tehdään lainsäädäntöä, on mahdollisuus myös katsoa erilaisia historian vaiheita, erilaisia ihmisiä, erilaisia tarinoita ja ymmärtää, että lopputulemat voivat olla erilaisia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+8.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-05-13T15:47:33,2025-05-13T15:49:16,Hyväksytty,1.1 2025_49_73,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi päästökauppalain ja energiavirastosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 7/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 7/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_49_74,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi päästökauppalain ja energiavirastosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 7/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Esittelen talousvaliokunnan mietinnön koskien päästökauppalakia ja Energiavirastosta annettua lakia. Ehdotuksen taustalla on EU:n päästökauppadirektiivin uudistus, joka toimeenpantiin Suomessa yleisen päästökaupan osalta vuoden 2024 alussa voimaan tulleella päästökauppalailla. Nyt ehdotetut muutokset liittyvät tarpeeseen päivittää ja selkeyttää kansallista sääntelyä komission antamien täytäntöönpanoasetusten sekä ohjeistusten myötä sekä korjata tiettyjä lain säännöksissä ilmenneitä teknisiä virheitä. Ehdotuksen keskeinen osa liittyy päästökauppadirektiivin uudistukseen sisältyneeseen niin sanottuun 95 prosentin sääntöön. Päästökauppadirektiivin mukaan yli 95 prosenttia kestävää biomassaa käyttävät laitokset suljetaan päästökaupan ulkopuolelle vuodesta 2026 lähtien. Päästökauppadirektiivissä ei säädetä siitä, miten säännöksen perusteella ulossuljettu laitos tulisi takaisin päästökaupan soveltamisalaan. Nyt tällä ehdotuksella selkeytettäisiin 95 prosenttia biomassaa käyttävien laitosten sääntelyä. Vuodesta 2026 päästökaupan ulkopuolelle suljetut laitokset tulisivat uudestaan päästökaupan piiriin, mikäli ne lisäisivät fossiilisen polttoaineen käyttöä. Ehdotettu sääntelyn selkeytys tehtäisiin päästökauppadirektiivin epäselvän sanamuodon sekä komission asiaa koskevan, kansallisesta tulkinnasta poikkeavan ohjeistuksen vuoksi. Sekä alan toimijat että Energiavirasto ovat pitäneet tarpeellisena selkeyttää sääntelyä tältä osin. Kansallisesti 95 prosentin sääntöä on tulkittu siten, että soveltamisalan ulkopuolelle rajatun laitoksen tulisi hakeutua uudestaan päästökaupan piiriin alittaessaan 95 prosentin rajan, ja nyt ehdotettu sääntely vahvistaisi tämän tulkinnan. Fossiilisen polttoaineen käyttö rajattaisiin enintään viiteen prosenttiin, jonka jälkeen laitos tulisi uudestaan päästökaupan hinnoittelun piiriin. Fossiilisen polttoaineen käyttöä ei siten voisi lisätä rajattomasti laitoksissa taakanjakosektorilla. Osalle laitoksista voisi toisaalta syntyä kannuste lisätä fossiilisen polttoaineen määrää ja alittaa 95 prosentin raja, jos laitoksen tavoitteena on päästä uudestaan päästökaupan piiriin. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella sääntelyn ja siihen nyt tehtävän selkeytyksen laitoskohtaiset vaikutukset vaihtelevat laitoksen koosta ja toiminnasta riippuen ja niiden arviointi on vaikeaa. Osa laitoksista hyötyy päästökaupan ulkopuolella olemisesta, koska hallinnollinen taakka järjestelmän piiriin kuulumisesta on suhteellisen korkea. Osalle laitoksista taas voi syntyä merkittävä taloudellinen vaikutus ilmaisjaon loputtua. Ehdotuksia on valiokunnan asiantuntijakuulemisessa pidetty oikeustilaa selkeyttävinä. Muutostarve on seurausta päästökauppadirektiivin epäonnistuneena pidetystä 95 prosentin säännöstä ja sen tulkintaan liittyvistä epäselvyyksistä. Kilpailuympäristön vääristymisen lisäksi 95 prosentin sääntö hämärtää toiminnanharjoittajien hiilidioksidin talteenoton ja sen varastoinnin ja jatkojalostamisen tulevaisuuden näkymää. Kysymys liittyy myös päästökauppajärjestelmää uudistettaessa mahdollisesti käyttöönotettaviin, teknisiä nieluja koskeviin taloudellisiin kannustimiin, joiden piiriin nyt päästökaupan ulkopuolelle suljettavat laitokset eivät jatkossa kuuluisi. Komissio on käynnistänyt päästökaupan uudistamisesta konsultaation, joka edeltää seuraavaa päästökauppajärjestelmää koskevaa uudelleentarkastelua kesällä 2026. Talousvaliokunta pitää tärkeänä arvioida tässä yhteydessä sääntelyn toimivuutta kattavasti ja korostaa, että Suomen tulee aktiivisesti vaikuttaa sääntelyn kehittämiseen siten, että päästökauppajärjestelmä kokonaisuutena toimii EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kustannustehokkaana ja teknologianeutraalina ohjauskeinona sekä edistää teknisten nielujen käyttöönottoa. Hyvät edustajat! Talousvaliokunta pitää hallituksen esitystä perusteltuna ja puoltaa yksimielisesti siihen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+9.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-05-13T15:49:36,2025-05-13T15:53:46,Hyväksytty,1.1 2025_49_75,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi päästökauppalain ja energiavirastosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_76,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi päästökauppalain ja energiavirastosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos talousvaliokunnan taitavaksi tunnetulle puheenjohtajalle, edustaja Puistolle tästä mietinnön hyvästä esittelystä. Tosiaan itse tämä kyseinen hallituksen esitys, jonka pohjalta mietintö on laadittu, on varsin teknisluontoinen, mutta tähän päästökaupan ja ylipäätään Euroopan unionin harjoittaman ympäristösääntelyn laajempaan kokonaisuuteen toivoisin voivani sanoa muutaman sanan tässä yhteydessä. Tämä viimeinen asia, jota puheenjohtaja Puisto myös omassa puheenvuorossaan korosti, että Euroopan tulee pystyä toteuttamaan ympäristöpolitiikkaansa ja esimerkiksi päästöjen vähentämistä osana kaikenlaisen saastuttamisen vähentämistä kustannustehokkaalla tavalla ja teknologianeutraalisti, on äärimmäisen tärkeä tavoite. Tätä tulee mielestäni Suomen aktiivisesti edistää ja korostaa nyt osana uuden komission työtä, jolla jossain määrin ehkä ollaan järkeistämässä niitä edellisen komission aikana aika pitkälle vietyjä sääntelyjä, jotka osaltaan ovat vaikuttaneet siihen, että Euroopan taloudellinen kilpailukyky suhteessa meille keskeisimpiin kilpailuasetelman tuoviin talousalueisiin, kuten Yhdysvaltoihin tai Kiinaan, ei ole ollut riittävä. Ajattelen vahvasti niin, että Euroopan tulee tässä hyvin vaikeassa geopoliittisessa tilanteessa edustaa maailmassa eräänlaista toivon majakkaa, mitä tulee demokratiaan, oikeusvaltioon, ihmisoikeuksiin, myös kestävään kehitykseen, mutta jotta Eurooppa voi näitä meille tärkeitä asioita edistää ja tuoda näitä asioita myös muiden maanosien asukkaiden saataville sitä kautta, että heidän maansa seuraavat Euroopan esimerkkiä, on todella tärkeää, että Eurooppa on sekä sotilaallisesti riittävän vahva että taloudellisesti riittävän kilpailukykyinen niin, että muut maat haluavat seurata esimerkkiämme. Siksi meidän tulee nyt kaikissa sääntelyissä olla vahvistamassa Eurooppaa ja Euroopan taloudellista kilpailukykyä, ja ovatpa ne sitten tällaisia tämän lainsäädännön kaltaisia pienempiä teknisiä asioita, eteenpäin vieviä asioita tai suurempia askeleita, niin niitä on nyt tärkeää määrätietoisesti tehdä. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+9.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-05-13T15:53:49,2025-05-13T15:56:47,Hyväksytty,1.1 2025_49_77,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_49_78,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2025 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Turvallinen arki ei ole itsestäänselvyys. Se perustuu siihen, että kriittiset toiminnot yhteiskunnassamme pysyvät käynnissä kaikissa tilanteissa, myös kriiseissä. Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys yhteiskunnan keskeisten toimintojen suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn vahvistamisesta on askel, joka on sekä ajankohtainen että välttämätön. Arvoisa herra puhemies! Pohjoisen Suomen näkökulmasta tämä lakiesitys on erityisen tärkeä. Meillä on pitkät välimatkat, harva asutus ja sääolosuhteet, jotka tekevät arjen sujuvuudesta haavoittuvampaa kuin etelämpänä. Puhutaanpa sitten sähköstä, vedestä, tietoliikenteestä tai liikenteestä, puhutaan nimenomaan elämän perusasioista, joiden turvaaminen on kokonaisturvallisuuden ydintä. Tämä esitys tuo varautumisen selkeästi osaksi lainsäädäntöämme. Meillä on nyt konkreettiset työkalut määritellä, mitkä toiminnot ja palvelut ovat kriittisiä ja miten niiden jatkuvuus turvataan. Arvoisa herra puhemies! On tärkeää, että tämä laki on myös linjassa Naton tavoitteiden kanssa. Meillä on nyt velvollisuus vahvistaa kriisinkestävyyttä paitsi kansallisesti myös osana läntistä puolustusyhteisöä. Pohjois-Suomen strateginen merkitys kasvaa tässä työssä jatkuvasti. Täällä sijaitsevat logistiikkareitit, varuskunnat ja tärkeät huoltoväylät, jotka ovat koko maan ja liittolaistemme kannalta kriittisiä. Laki mahdollistaa myös paremman kokonaiskuvan. Se antaa viranomaisille paremman näkymän siihen, miten eri toimijat varautuvat uhkiin. Vain sillä tavalla voimme varmistaa, että häiriöön ei jäädä yksin vaan koko ketju toimii yhdessä ja palautuu nopeasti. Arvoisa rouva puhemies! Haluan tässä yhteydessä kiittää hallintovaliokuntaa huolellisesta mietinnöstä. Valiokunta toi esiin tarpeen selkeään ohjaukseen, sektorikohtaiseen valvontaan ja kokonaisuuden yhteensovittamiseen. Tällä työllä mahdollistetaan se, että laki toimii myös käytännössä eikä vain paperilla. Tämä on kansallinen turvallisuusteko. Se tuo turvaa ihmisille myös siellä, missä lähin palvelu ei ole ihan kulman takana. Pohjoisessa on totuttu tekemään itse, mutta varautumisessa tarvitaan nyt yhteisiä sääntöjä ja yhteistä vastuuta. Tämä laki vastaa siihen tarpeeseen. Kannatan hallituksen esitystä. — Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+11.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-13T15:57:51,2025-05-13T16:01:35,Hyväksytty,1.1 2025_49_79,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2025 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_80,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Erityisenä turvallisuusteemojen asiantuntijana tunnettu edustaja Hänninen puhui edellä niin hyvin, että siihen ei ole paljon lisättävää, mutta haluan vain tuoda tähän keskusteluun nyt koko eduskunnan ollessa koolla omakohtaisen kokemuksen, jota pääsin kokousmatkalla tuolla Valenciassa Espanjassa todistamaan, kun koko Pyreneiden niemimaan pimentänyt sähkökatkos kohtasi myös Suomen valtuuskuntaa koolla olleessa EPP:n kongressissa. Oli todella hätkähdyttävää, kuinka nopeasti tietoliikenneyhteydet menetettiin tilanteessa, jossa sähkönjakelu keskeytyi. Mobiiliyhteyksistä puhelut yhdistyivät vielä jonkin aikaa sähkökatkon alkamisen jälkeen, mutta nettiyhteydet langattomien laajakaistareitittimien sammuttua katosivat hyvin nopeasti, ja myös tämä mobiililaajakaista lakkasi toimimasta käytännössä välittömästi. Tämä tietysti johti siihen, että moderni yhteiskunta käytännössä lamaantui. Tämä on varmasti kysymys, joka, kun se voi kohdata vaikkapa tuon Iberian niemimaan, voi kohdata myös minkä tahansa muun osan Euroopasta. Nyt tietysti tähän vuodenaikaan, kun sähkökatkos Espanjassa tapahtui, oli lämmintä ja valoisaa, mitään yleistä hätääntymistä ei tullut, vaikka oli epäselvää, kuinka kauan tuo sähkökatkos tulee kestämään. Voi vain kuvitella, kuinka vaikea tilanne olisi ollut, jos vastaavaa olisi tapahtunut täällä Pohjolassa vaikka koko Skandinavian niemimaalla talvella kylmään aikaan. [Tuomas Kettunen: Sen takia turvetta tarvitaan!] Ja siksi on tärkeää, että tehdään näitä lainsäädäntöuudistuksia, joilla pystytään varautumista ja valmiutta lisäämään erilaisten häiriötilanteiden varalle. Siksi, arvoisa rouva puhemies, on tärkeää, että nyt eduskunta voi yksimielisesti tässä toisessa käsittelyssä hyväksyä tämän jo aiemmin ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn lain mietinnön mukaisesti. Ja kiitos hallintovaliokunnalle ja lausunnonantajavaliokunnille hyvästä työstä asian suhteen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+11.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-05-13T16:01:38,2025-05-13T16:04:42,Hyväksytty,1.1 2025_49_81,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2025 vp,Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_82,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 205/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 11/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Hänninen tuossa toikin jo suurelta osin niitä asioita esille, joita itsekin ajattelin tässä puheenvuorossani tuoda esille. Nostan kuitenkin myös muutamia sellaisia asioita. Tietysti tämä kotivara, kotiturvallisuus tässä tilanteessa, jos esimerkiksi tämmöinen pitkä sähkökatko tulisi, on ensiarvoisen tärkeätä huomioida, mutta koko valtakunnan osalta muutamia asioita, mitkä meidän on ensiarvoisen tärkeätä huomioida: Jos tulee sellainen kriisitilanne, että tuo meidän Itämeri ei ole käytettävissä, on ehdottoman tärkeätä, että me saamme maantie‑ ja rautatieyhteydet ja jopa muutetulla raideleveydellä esimerkiksi tuonne Norjan Narvikiin, koska se on sitten ainoa reitti, mitä kautta huoltovarmuutta voidaan varmistaa. On ehdottoman tärkeätä, että saataisiin tämmöinenkin asia. Sitten ihan tuosta Pirkanmaalta esimerkki. Satakunnan Lennostostahan on tullut nyt Nato-yhteiskenttä. On aika tärkeätä huomioida se, että siellä on esimerkiksi suunniteltu suoraan tämän Naton harjoitusalueen viereen Tampereelta siirrettäväksi järjestelyratapiha myrkkyvaunuineen, tämän alueen naapuriin. Aika järjettömiä päätöksiä. Toivottavasti näihin kiinnitetään riittävästi huomiota, koska eihän tämmöinen voi missään tapauksessa enää sen jälkeen onnistua, kun se on Naton harjoitusalue, että tämmöiset myrkkyvaunut laitettaisiin samalle alueelle, mikä olisi ihan suoraan sitten tämmöinen tuhoamisen kohde, jos tulevat todella ikävät ajat. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+11.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-05-13T16:04:43,2025-05-13T16:06:21,Hyväksytty,1.1 2025_49_83,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Lakialoite LA 10/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia, ja jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käymään loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa. Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_49_84,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Lakialoite LA 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Olen ollut hieman huolissani Suomessa huoltovarmuudesta, ja aika paljon ne asiat, joihin minä täällä eduskunnassa puutun, liittyvät hyvin usein huoltovarmuuteen. Niitähän on monilla eri sektoreilla, mutta se, mistä olen ollut huolissani, on Huoltovarmuuskeskuksen rahoitus. Toivon, että tämä oma lakialoitteeni hieman muistuttaa muitakin päättäjiä tästä asiasta, että se on meille erittäin tärkeää, että me itse huolehdimme omasta huoltovarmuudestamme. Siihen liittyy energiaa, ruokaa, sotilaallisia kykyjä. Tämä Huoltovarmuuskeskuksen toiminta on jakautunut hyvin erilaisiin osa-alueisiin ihan kaikkialle meidän yhteiskuntaamme. Minä menen nyt tämän kirjoitetun puheen perusteella ja sitten lopuksi hieman ruodin vielä asioita. Arvoisa puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Meillä on täällä lähetekeskustelussa lakialoite, jonka olen valmistellut ja käsiteltäväksi jättänyt. Aiheena on huoltovarmuus ja sen rahoitus. Lakialoitteessa ehdotetaan sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamista siten, että huoltovarmuusmaksua korotetaan molemmissa sähköveroluokissa 0,013 sentistä kilowattitunnilta 0,039 senttiin kilowattitunnilta. Eli se maksu kolminkertaistuisi huoltovarmuusjärjestelmän taloudellisen pohjan turvaamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla toimiva Huoltovarmuuskeskus määrittelee huoltovarmuuden tarkoittavan varautumista mahdollisiin kriiseihin ja häiriötilanteisiin sekä jatkuvuuden hallintaa turvaamalla elintärkeät toiminnot, jotta yhteiskunta ja elinkeinoelämä toimivat ja ihmiset voivat turvallisesti elää arkeaan. Toimivat markkinat ja kilpailukykyinen talous ovat huoltovarmuuden perusta. Keskus huomauttaa, että markkinat eivät kuitenkaan välttämättä riitä ylläpitämään yhteiskunnan taloudellisia ja teknisiä perustoimintoja erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tämän vuoksi tarvitaan huoltovarmuustyötä, jolla varaudutaan ylläpitämään yhteiskunnan kriittiset toiminnot mahdollisimman normaaleina näissä tilanteissa. Suomessa huoltovarmuutta varmistetaan yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Huoltovarmuusajattelun, varautumisen ja valmiuden edistämisen juuret maassamme ulottuvat yli sadan vuoden taakse 1900-luvun alkuun. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisussa ”Huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain muutostarpeet” vuodelta 2024 kerrotaan, että huoltovarmuusmaksun tuotto on reaalisesti laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana yli neljänneksen. Se oli 2010-luvulla korkeimmillaan vuositasolla lähes 48 miljoonaa euroa. Tuotto on kasvanut ja laskenut riippuen eri energiatuotteiden ja sähkönkulutuksen määrästä. Tällä hetkellä tuotto on jo alle 40 miljoonaa euroa, ja valtiovarainministeriön ennusteita eri energiatuotteiden kulutuksesta käyttäen sen voidaan arvioida laskevan reiluun 32 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä. Julkaisun mukaan huoltovarmuusmaksun kertymä pienenee ennen kaikkea energiatehokkuuden parantuessa sekä kulutuksen siirtyessä matalamman huoltovarmuusmaksun ja huoltovarmuusmaksuttoman kulutuksen piiriin. Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko vuodelta 2022 toteaa, että Suomella on edelleenkin hyvin toimiva ja kansainvälisesti ainutlaatuinen huoltovarmuusjärjestelmä mutta muuttunut toimintaympäristö vaatii riittävien resurssien turvaamista sekä toimintamallin kehittämistä. Työ- ja elinkeinoministeriö onkin asettanut laaja-alaisen työryhmän valmistelemaan huoltovarmuuslainsäädännön uudistamista. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti tällä vaalikaudella toteutetaan lainsäädännön kokonaistarkastelu sääntelyn ajantasaistamiseksi. Työryhmän toimikausi on 15.1.24—31.12.25. Hallituksen esitys huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain muuttamiseksi on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2025. Lakityöryhmän asettamisen yhteydessä perustettiin myös rahoituksen alatyöryhmä, jonka tehtävänä on huoltovarmuusmaksun määräytymisperusteiden uudelleenarviointi ja säännösmuutostarpeet. Huoltovarmuuden turvaamisesta annetussa laissa säädetään huoltovarmuusmaksusta, joka kannetaan valmisteverotuksen yhteydessä sähköstä ja energiatuotteista osana kokonaisverotasoa. Nimestään huolimatta huoltovarmuusmaksu on vero. Huoltovarmuusmaksun tulot eivät kerry valtion budjettiin, vaan ne tuloutetaan suoraan Huoltovarmuuskeskuksen hoidossa olevaan valtion talousarvion ulkopuoliseen Huoltovarmuusrahastoon. Valtioneuvoston puolustusselonteossa vuodelta 24 muistutetaan, että huoltovarmuus on osa kokonaisturvallisuuden perustaa. Se käsittää väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömien kriittisten toimintojen, tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaamista sekä normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa että poikkeusoloissa. Muun muassa suojelupoliisin päällikön mukaan Suomessa eletään nyt kansallisen turvallisuuden kannalta vaarallisinta aikaa kylmän sodan päättymisen jälkeen. Siis elämme vaarallista aikaa. Vaara ei väisty, vaikka Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa päättyisi. Huoltovarmuuden ja sen taloudellisen pohjan turvaaminen onkin ensiarvoisen tärkeää Suomen turvallisuusympäristön ollessa heikentynyt perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti. Arvoisa puhemies! Vastustan sinänsä yleisesti ottaen verojen korotuksia, ja vaikka tämäkin on veroluontoinen maksu, niin huoltovarmuudesta huolehtiminen on kuitenkin kansakuntamme kivijalka. Ehdotuksessa korjataan teknologisista muutoksista johtuvia rahoituksellisia vinoutumia ja palataan tämän myötä oikeastaan lähemmäksi kohti aiempaa jo olemassa ollutta maksutasoa. Esimerkiksi sähkölämmitteisissä omakotitaloissa kyse on hintaluokaltaan muutamasta kymmenestä sentistä kuukaudessa. [Tuomas Kettunen: Liian kallista jo tällä hetkellä!] Eduskunta on muistanut erityisesti puolustus- ja turvallisuusviranomaisia kiitettävästi viime aikoina. Näin kuuluukin olla. Kuitenkin nyt edellä sanotusta käy ilmi: huoltovarmuudesta vastaavat tahot ovat tähän asti jääneet paitsioon. Toivottavasti tämä lakialoitteeni muistuttaa kansanedustajia asian tärkeydestä. Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kettunen ilmeisesti kuuluu erittäin maksukyvyttömään porukkaan, jos hän muutaman kymmenen sentin korotuksesta kuukaudessa sähkölämmitteisessä talossa alkaa tänne puhujapönttöön huutelemaan. [Tuomas Kettunen: Olen täällä köyhän kansan puolesta!] Haluan kuitenkin tässä vielä nostaa esille tämän, mistä tämä oikeastansa lähti liikenteeseen. Elikkä minä lähdin siitä, että sähköautoilijat maksavat nyt huoltovarmuusmaksua huomattavasti vähemmän kuin bensa-autoilijat. Elikkä bensa-autoilija maksaa 18 kertaa enemmän huoltovarmuusmaksua ajaessaan autolla tuolla maantiellä. Tämä on epätasa-arvoinen asia. Mutta siihen on niin vaikea löytää ratkaisua, [Puhemies koputtaa] miten näiltä sähköautoilijoilta kerättäisiin enemmän tätä huoltovarmuusmaksua, niin on parempi, kun nostetaan sitä kaikilta, ja etsiköön tämä työryhmä sitten tasa-arvoisemman kohtelun. Toivon, että tämä herättää päättäjät huomaamaan sen, että huoltovarmuusmaksu on jäänyt jo pitkään alenevaan kantaan. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+12.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-05-13T16:07:00,2025-05-13T16:17:00,Hyväksytty,1.1 2025_49_85,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Lakialoite LA 10/2025 vp,Kiitoksia. — Sitten seuraavaksi edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_86,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Lakialoite LA 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän lakialoitteen tavoitteena on muuttaa sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen sellaisena kuin se on laissa huoltovarmuusjärjestelmän taloudellisen pohjan turvaamiseksi. Huoltovarmuus on päivän sana. Huoltovarmuuskeskus määrittelee huoltovarmuuden tarkoittavan varautumista mahdollisiin kriiseihin ja häiriötilanteisiin sekä jatkuvuuden hallintaa turvaamalla elintärkeät toiminnot, jotta yhteiskunta ja elinkeinoelämä pysyvät toimivina ja ihmiset voivat turvallisesti elää arkeaan. Energiankulutuksen siirtyessä yhä enemmän sähköön ja sähkölaitteiden ollessa entistä energiatehokkaampia, huoltovarmuusmaksujen kertymä pienenee entisestään, koska sähkön huoltovarmuusmaksut ovat niin pieniä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kertymän määrä on pienentynyt reaalisesti jopa jo neljänneksen. Edustaja Mäenpää katsoo aloitteessaan, että huoltovarmuusjärjestelmän taloudellisen pohjan turvaamiseksi olisi luontevaa ja reilua paikata syntynyt rahoitusvaje sähkön huoltovarmuusmaksun nostolla. Kannatan lakialoitteen henkeä, sillä huoltovarmuudesta huolehtiminen korostuu erityisesti näin epävarmoina aikoina, kun maailmalla on turbulenssia ja erilaiset tahalliset ja tahattomatkin normaalista poikkeavat tilanteet saattavat yleistyä. Varautuminen vaatii myös sitä, että rahoituspohja on kunnossa. Kiitän edustaja Mäenpäätä tästä hyvin realistisesta lakialoitteesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+12.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-05-13T16:17:51,2025-05-13T16:19:34,Hyväksytty,1.1 2025_49_87,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Lakialoite LA 10/2025 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_88,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Lakialoite LA 10/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Minäkin haluan kiittää edustaja Mäenpäätä hyvästä lakialoitteesta ja tämän lakialoitteen kautta herätettävästä keskustelusta ja myös herättelemisestä meitä päättäjiä kohtaan ja päättäjien suuntaan. Edustaja Mäenpään lakialoitehan on näin, että tätä huoltovarmuusmaksua — elikkä tämähän on vähän niin kuin tämmöinen vero — nostettaisiin 0,013:sta 0,039 euroon. Elikkä kysehän on aika pienestä summasta, mutta haluaisin kysyä edustaja Mäenpäältä, kun minun täytyy, rouva puhemies, tunnustaa, että en ollut katsonut niitä lakipykäliä ja muutoksia/lisäyksiä, mitä edustaja Mäenpään lakialoitteessa on, oliko nyt näin, että ainoastaan sinne sähköntuottajien ja ‑toimittajien suuntaan tämä kyseinen huoltovarmuusmaksun korotus tulisi. Tosiaan tämä rahoitusmuotohan, mitä sinne Huoltovarmuuskeskuksen suuntaan rahoitukseen saadaan, on niin, että tämä huoltovarmuusmaksu kerätään, ja kun maksun piiristä puhutaan, niin siellä ovat energiayhtiöt, siellä ovat öljyn, maakaasun maahantuottajat ja jalostajat, esimerkiksi Neste. Tulisiko tämä maksun korotus myös sinne? Sitten myös tosiaan sähköntuottajat, ‑toimittajat. Tuossa käytin välihuutoa ja totesin, että kyllähän tämäkin on vähän niin kuin tämmöinen veronkorotus, eli näkyykö tämä miten isosti sitten siellä tavallisen kuluttajan arjessa? No, sähkön hintahan on ollut aika kohtuumatalalla tasolla, mutta kyllä me kainuulaiset sähkön siirtohinnasta maksamme aivan käsittämättömiä riistohintoja. Me maksamme joka kuukausi 40 euroa, vaikka me emme käyttäisi sähköä ollenkaan, sähkönsiirtomaksun kuukausimaksua ja siihen päälle vielä siirtomaksua. Minun mielestäni ennemmin tuolta suunnalta pitäisi lähteä etsimään vielä enemmänkin ratkaisuja siihen, miten näitäkin rahoja, mitä sähkönsiirtoyhtiöistä tänä päivänä menee ulkomaille, kun omistajia on ulkomailta lähtien, saataisiin esimerkiksi huoltovarmuusmaksujen paikkaamiseen. Mutta, rouva puhemies, edustaja Mäenpäältä todella hyvä keskustelun aloitus tämän lakialoitteen osalta. Ehkä minulla on vielä enemmän kysymyksiä, mutta toivottavasti edustaja Mäenpää pystyy tähän myös vastaamaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+12.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-05-13T16:19:34,2025-05-13T16:22:27,Hyväksytty,1.1 2025_49_89,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Lakialoite LA 10/2025 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_90,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Lakialoite LA 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kettusella meni luvut ihan oikein mutta yksiköt pikkuisen pieleen. Elikkä tämä sähkön kilowattihintaan kohdistuva korotus olisi 0,026 senttiä per kilowattitunti, ja se tarkoittaa sitä, että sähkölämmitteisessä talossa asuva perhe maksaisi keskimäärin muutamia kymmeniä senttejä kuukaudessa lisää. Elikkä tämä on hyvin pieni. Itse asiassa tuo on niin, mitä Kettunen esitti tuossa, että tämä tulee siis kuluttajan maksettavaksi tällä hetkellä, mutta voi olla, että jonkun sähköyhtiön olisi halvempaa maksaa se itse kuin lähettää niitä kirjeitä joka talouteen hinnanmuutoksista. Tämä on todella pieni vaikutus. Minä nyt tässä, kun mahdollisuus tuli, laskin tuossa ennen tänne saliin tuloa, että sähköautolla ajava henkilö maksaa huoltovarmuusmaksua tällä hetkellä 0,26 senttiä per sata kilometriä ja bensa-autolla ajava maksaa 4,7 senttiä per sata kilometriä. Tämä on laskettu keskimääräisellä henkilöautojen sähkön tai polttoaineen kulutuksella. Elikkä tämä on kuitenkin minun mielestäni väärin, että sähköautolla ajava ei maksa tätä huoltovarmuusmaksua siinä mittakaavassa kuin bensa-autolla ajava, vaikka he ajavat painavammilla autoilla, jotka kuormittavat maantietä enemmän. Mutta se peruste, miksi minä olen tähän lähtenyt, johtuu ainoastaan siitä, että Huoltovarmuuskeskukselle on tässä viime vuosien aikana koko ajan sälytetty lisätehtäviä ja heidän rahoituksensa on laskenut. En yhtään epäile, etteikö edustaja Hoskonen, joka saliin saapui, ottaisi Huoltovarmuuskeskuksen roolia tässä turpeen tuotannossa tai näissä asioissa esiin. Minä pidän kyllä tärkeänä, että tämä Huoltovarmuuskeskuksen rahoitus turvataan. Minun mielestäni menee liian pitkä aika siihen, jos joku työryhmä selvittää. Tätä rahoitusta pitäisi saada heti nostettua ylemmäs, että he pystyvät oikeasti turvaamaan meidän huoltovarmuutta eikä tarvitse puuttua sitten johonkin viljan varastoinnin riittävyyden alentamiseen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+12.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-05-13T16:22:27,2025-05-13T16:25:38,Hyväksytty,1.1 2025_49_91,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Lakialoite LA 10/2025 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_92,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Lakialoite LA 10/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Kiitoksia edustaja Mäenpäälle tästä selvennyksestä. Nyt minullakin meni mittasuhteisiin nämä luvut, tosiaan senttejä per kilowatti. Olen edustaja Mäenpään kanssa täysin samoilla linjoilla sen suhteen, että jos lisätehtäviä Huoltovarmuuskeskukselle lisätään ja tuotto laskee — oliko näin, edustaja Mäenpää, että se on alle 40 miljoonaa euroa vuositasolla — niin kyllä silloin pitäisi käydä juurikin tätä keskustelua. Toivonkin tälle teidän lakialoitteellenne menestystä. Olisin toivonut myös, että vielä olisi lisää lainsäädäntöä myös turpeen käyttöön huoltovarmuuspolttoaineena. Tuossa edellisessä pykälässä käytiin keskustelua siitä, kuinka Espanjassa tuli yhtäkkiä sähkökatkos ja lähes koko yhteiskunta taisi pimetä kesäaikaan, mutta entäpä sitten, jos meillä täällä kovilla paukkupakkasilla tapahtuisi samanlainen tilanne ja kun meidänkin näitä CHP-laitoksia siirretään tämmöisiksi sähkökattiloiksi, niin tuleeko siinä vaiheessa turvetta ikävä? Varmasti tulee. Ja uskon ja toivon myös, että tulevaisuudessa näitä CHP-laitoksia otettaisiin asianmukaisella vakavuudella huomioon ajatellen meidän huoltovarmuutta lämmön- ja sähköntuotannon osalta. Kiitoksia edustaja Mäenpäälle hyvästä lakialoitteesta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+12.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-05-13T16:25:38,2025-05-13T16:27:20,Hyväksytty,1.1 2025_49_93,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Lakialoite LA 10/2025 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_94,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Lakialoite LA 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia erinomaisesta aloitteesta. Todellakin Huoltovarmuuskeskuksen rahoitus on turvattava. Se on Suomelle erittäin halpa henkivakuutus ja aivan varmasti ainoa, mikä meillä on. Pitää muistaa, että vaikka Euroopan unioni tuntuu olevan kaikkia maailmoja syleilevä kaikkien asioiden korkein tietäjä ja taitaja, niin valtavan byrokratian keidashan se vain on käytännössä. Siitä alkuperäisestä ideastahan, jolla Robert Schuman perusteli Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamista, ei ole jäljellä enää kuin haalea muisto, jos sitäkään. Mutta Huoltovarmuuskeskuksen toiminta pitää turvata, että pystymme huoltovarmuutemme hoitamaan kaikissa olosuhteissa, olkoon kyseessä sitten ruoka tai energia. Nämä kaksi asiaa ovat todella akuutteja. Jos joku ei usko, miten tärkeitä asioita ne ovat, niin jätetään tänäpänä kokonaan syömättä ja sammutetaan sähköt talossa ja vesihanat kiinni, niin huomisaamuna ollaan kaikki samaa mieltä. Eli meidän pitää varmistaa nyt ensinnäkin se, että ruuantuotanto saadaan oikealle tasolle. Meillä on tällä hetkellä tilanne — jokainen olemme sen kokeneet — että jauhelihaa ei kaupasta enää saa. Jos saa, niin pitää mennä aamulla heti ovenkahvaan kiinni, kun kauppa aukeaa. Iltapäivällä, puolenpäivän jälkeen, on turha yrittää. Koskee isoja kaupunkeja ja myös pienempiä kuntia, joka paikassa sama ongelma. Toinen asia, energia: Tämä järjetön ilmastopolitiikka, joka ei perustu totuuteen. Ne väärennetyt päästöluvut, ne on todella väärennetty. Eduskuntaa on viety kuin litran mittaa, ihan väärään suuntaan. Siinä on ollut Sitra mukana, erilaiset ympäristöjärjestöt ja identiteettipolitiikka, jolla ovat jotkut nostaneet omaa egoaan ylöspäin, kun se on niin tärkeää, että on maailman pelastaja. Suomen metsät ovat valtava hiilinielu, eivät päästölähde, ja tällähän on perusteltu se, että kun turve on muka fossiili, mikä sekään ei pidä paikkaansa. Minä olen miettinyt, missä on suomalaisten yliopistojen luonnontieteen opetus, kun ei ymmärretä edes luonnontieteen perusasioita. Turvesuot kasvavat joka vuosi turvetta lisää, ja turvetta on kasvanut jääkauden jälkeen yli 80 miljardia kuutiota. Jos emme palaa oikeaan politiikkaan, elikkä lopeta — meidän on pakko lopettaa — tukkien ja kuitupuiden polttamista, niin tästä maasta kuolee metsäteollisuus pois. [Tuomas Kettunen: Juuri näin!] Ja sitten pahimmillaan, kun CHP-sähkö on lopetettu, kun turve kiellettiin tai tehtiin valtavan kalliiksi, menetimme noin 3 500 megaa talvisaikana kovalla pakkasella CHP-sähköntuotantotehoa. Elikkä kaksi kertaa Olkiluoto kolmosen ydinvoimalan verran sähköntuotantoa menetimme siinä, ja nyt sitten taivastellaan, että me perustetaan tänne vetyteräsfirmoja. Aivan täydellistä huuhaata, ihmisten harhaan johtamista. Erään outokumpulaisen maanviljelijän sanonta kaikuu korvissani, niin kuin hän sanoi, arvoisa rouva puhemies, siitä lopuksi karu esimerkki, mitä tämä ilmastopolitiikan vääryys on aiheuttanut. Kyseinen herra soitti minulle tässä toista vuotta sitten talvella, ja sanoi, että mitä hän tekee, kun hänen eläkkeensä on 980 euroa ja eilen tuli postissa sähkölasku 890 euroa. Hiljaiseksi vetää. Minä sanoin, että tämä on tämän järjettömän ilmastopolitiikan seuraus teidän kohdallanne. Hän toki yritti anoa [Puhemies koputtaa] siihen muutosta sähköyhtiöltä lakiin nojaten. Hyväksyikö sähköyhtiö, sitä en tiedä. Mutta joka tapauksessa... — Rouva puhemies, kiitoksia vinkistä. Tulen puhujakorokkeelle hetkeksi. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle — Tuomas Kettunen: Tärkeää asiaa! — Anne Rintamäki: Hyvä puhe tähän asti! — Tuomas Kettunen: Toivottavasti jatkuu!] Kiitoksia, kunnioitettu rouva puhemies! Siis tässä Outokummun tapauksessa, minkä esimerkin kerroin, kulminoituu, kärjistyy koko suomalaisen järjettömän ilmastopolitiikan lopputulos. Nyt toivottavasti ensi talvena meillä on sen verran säiden haltija suosiollinen, että selvittää tämän kaikille suomalaisille tekemällä kunnon pakkastalven, koska kovalla pakkasella ei niitä CHP-kattiloita pysty pyörittämään pelkällä puulla. Jäinen puu ei tuota lämpöä, puuta ei voi varastoida, ja kun ei turvetta ole. Turvehan on siitä hyvä polttoaine, että se kun kuivana saadaan aumaan, niin se säilyy kolme neljä vuotta siellä ihan kunnolla ja on toimintakykyinen aina. Kun se CHP-kattiloiden, jos niitä vielä jossakin jäljellä on — valitettavasti niitä turbiineja on sieltä poistettu jo — tuottama 3 500 megaa, mikä parhaina päivinä kovilla pakkasilla CHP-sähköä tuli, on nyt sitten menetetty tapaus, niin tästä kärsimme koko kansakunta. Voi sanoa, että se on tämän identiteettipolitiikan, sanoisinko samalla eräänlaisen täydellisen tietämättömyyden ja yliviisauden valtava hinta, minkä tämä kansakunta maksaa, ja siitä kärsivät kaikista pahiten lapsiperheet, pientä palkkaa saavat ja pientä eläkettä saavat ihmiset. He voivat pahimmillaan joutua myymään jopa talonsa pois, kun eivät pysty laskujaan maksamaan. Rouva puhemies! Lopuksi: Toivon, että huoltovarmuus Suomessa turvataan ja tehdään sellaista veropolitiikkaa ja ilmastopolitiikkaa, joka perustuu oikeisiin lukuihin, ei väärennettyihin lukuihin, joita Luonnonvarakeskus meille levittää. Ilman oikaisua tämä kansakunta on hukassa. Ja silloin siitä ei sitten nauti kukaan, ja toivon, että sitä päivää ei näe eduskunnassa kukaan meistä, vaan asiat korjataan jo ensi viikolla. Ei muuta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+12.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-05-13T16:27:20,2025-05-13T16:32:48,Hyväksytty,1.1 2025_49_95,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Lakialoite LA 10/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_96,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Lakialoite LA 10/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Sotilaana tiedän, että huoltovarmuusasiat täytyy hoitaa näin syvän rauhan aikana, eli viimeistään nyt — tai jos ollaan rehellisiä, niin eilen. Kannatan edustaja Hoskosen ja muidenkin paikalla olevien kollegojen esitystä turpeen nostamisesta jälleen uusiutuvaksi energianlähteeksi, se on täysin välttämätön asia. Ehkä sitten myös kollega Hoskosen kanssa seuraavassa hallituksessa hoidetaan tätä asiaa. Lähiruoka on ekoteko ja huoltovarmuusteko. Kannatan edustaja Mäenpään erinomaista lakialoitetta, ja toivon sille vahvaa menestystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+12.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-13T16:32:48,2025-05-13T16:33:36,Hyväksytty,1.1 2025_49_97,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Lakialoite LA 10/2025 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_98,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Lakialoite LA 10/2025 vp,"Rouva puhemies! Edustaja Hoskoselta jälleen kerran ansiokas puheenvuoro, ja toivon myös, että hallitusryhmätkin kuuntelevat tätä puheenvuoroa. Kiitän vielä edustaja Mäenpäätä, että olette tehneet tämän lakialoitteen, ja toivon tälle myös menestystä hallituspuolueitten suunnalla. Kuitenkin tästä huoltovarmuusrahastosta: Elikkä huoltovarmuuteen liittyviä asioita tällä rahastolla sitten hoidetaan. Siellä on juurikin polttoaineet, lääkkeet, siellä on huoltovarmuusvarasto, jossa on myös viljaa, kun puhutaan jokapäiväisestä ruoasta. Nythän me kuulimme, että tätä viljavarastoa onkin pienennetty, vaikkakin tämmöisessä ajassa toivoisimme, että näitä viljavarastoja nostatettaisiinkin pahan päivän varalle. Siellä on myös kehittämishankkeita, varautumiseen liittyviä sopimuksia, siellä on koulutukseen, tutkimus- ja yhteistyöhön liittyviä asioita. Sitten huoltovarmuuteen liittyviä asioita tuetaan tällä huoltovarmuusrahastolla, ja niin kuin kuulimme edustaja Mäenpäältä, tämä rahaston tuotto on vähentymään päin, ja varsinkin tässä ajassa pitäisi sitä rahaa huoltovarmuuteen liittyviin asioihin nostattaa, koska kyllä viisas yhteiskunta varautuu pahimman varalle. Mutta mitä tulee tähän sähkön hintaan ja sieltä otettavaan huoltovarmuusrahaan, mitä tämmöiseksi veroksikin voi sanoa, niin kyllä minä katsoisin myös tänne sähkönsiirtohinnoitteluun liittyvään toimintaan. Tänä päivänä minusta suomalaiset tuolla maakunnissa maksavat liian kovaa hintaa sähkönsiirtoon liittyvissä maksuissa. Jos tosiaan tästäkin rahasta osa menee tuonne ulkomaalaisille sijoittajille, niin kyllä meillä Suomessa pitäisi katsoa tarkasti, kuinka enemmänkin ohjautuisi tänne Suomeen sitä rahaa, jolla pystyttäisiin rahoittamaan esimerkiksi huoltovarmuusvarastoa. Rouva puhemies! Tämmöisillä lisäkommenteilla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+12.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-05-13T16:33:36,2025-05-13T16:36:04,Hyväksytty,1.1 2025_49_99,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Lakialoite LA 10/2025 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_100,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Lakialoite LA 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen yrittänyt pitää tätä huoltovarmuuskysymystä yllä, ja aivan kuten edustaja Hoskonen tuossa edellä kertoi, tämä liittyy myös turpeeseen, ja näitä ongelmia kasautuu, jos me suljemme silmämme ja luotamme tähän ilmastouskontoon, mikä täällä on. Tämä on hankala asia. Helsingistä lopetetaan polttoon perustuvia energiantuotantolaitoksia ja luotetaan sähkökattiloihin. Mikään ei varmasti kriisin tullessa ole niin helppo tuhota kuin sähköjärjestelmä. Sen takia meillä pitäisi olla polttoon perustuvia ja turpeeseen perustuvia lämpölaitoksia. Tuossa muutama kuukausi sitten kirjoitin Helsingin Sanomiin mielipidekirjoituksen, mutta te varmaan osaatte päätellä, mitä sille tapahtui — eihän niitä julkaista. Vaikka kansanedustaja kirjoittaa huoltovarmuudesta Helsingin Sanomiin mielipidekirjoituksen, niin näille viitataan kintaalla sen takia, kun ne eivät ole tämän ilmastouskon mukaisia. On totta, mitä edustaja Kettunen nosti esille, että siellä on lääkkeitä. Voisi sanoa, että Huoltovarmuuskeskus kuuluu meidän yhteiskunnan kaikille aloille. Meillä pitää olla kaikilla aloilla huoltovarmuutta, pitää olla lääkkeitä, pitää olla sidetarpeita. On asioita maanpuolustukseenkin liittyen, joihin Huoltovarmuuskeskuskin linkittyy sillä tavalla, että he ovat tiettyjä toimia ylläpitämässä siellä. Tämä on tosi tärkeä asia, ja kyllä minä ihmettelen, että täällä salissa ei asiaa huomata. Edustaja Hoskonen otti esille tämän, minä en tiedä, voisiko sanoa, jonkinlaisen ilmastokiiman, minkä vallassa tämä maailma on elänyt tai Suomi on elänyt pitkän aikaa. Kyllä tämä on ihan käsittämätöntä. Onneksi tähän on nyt nykyinen hallitus pikkuisen pureutunut, ja siellä aletaan tekemään jonkinlaista selvitystä. Tämä maailmahan menee ihan hulluksi, jos me aletaan kaikkia turvepeltoja ja muita täällä maassa rokottamaan ja verottamaan. Ne turvepellot ovat meille myös huoltovarmuustekijä, ja niistä saadaan aina kohtuullinen sato. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+12.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-05-13T16:36:04,2025-05-13T16:39:12,Hyväksytty,1.1 2025_49_101,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Lakialoite LA 10/2025 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_102,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Lakialoite LA 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän edustaja Mäenpäätä erinomaisesta puheenvuorosta. Teidän puheessanne äsken oli pieni virhe, ja haluan oikaista sen, että pöytäkirjaan jää oikeat tiedot. Kaikki teidän puheessanne oli asiaa. Helsinkihän lopetti tämän yhden voimalan tuosta läheltä, hiilivoimalan, ja siitä ovat nyt sitten Hesarit ja kaikki muut lehdet, valtakunnan media, riemuinneet, että nyt ei tehdä enää ilmastopäästöjä. Eihän Helsingissä tehdä, nehän tehdään Vantaalla, Vantaan jätevoimalassa. Helsinkiläinen vihreä siirtymähän tarkoittaa sitä, että kaikki se ongelma, mikä Italialla sen täysin laittoman jätteen kanssa — siis sellaisen jätteen, jonka alkulähteitä en lähde arvioimaan sen enempää, totean vain, että lähtöpäässä se kyseinen jätehuolto hoidetaan järjestelmän kautta, joka tuskin kovinkaan paljon on varoituksista innostunut, ei tarvinne muuta mainita. Ne ajetaan Loviisan kautta Loviisan Valkon satamaan. Luin Hesarista, tai oliko Iltalehdestä, uutisen, että kun Valkon satama ostettiin niin, että Helsinki omistaa 60 prosenttia, Loviisa 40, niin se oli kuulemma lehden tietojen mukaan helsinkiläisille hyvin sopiva ratkaisu. No, varmastihan se oli, kun se valtava löyhkä, mikä siinä satamassa on nyt, kun sieltä kaikki moskat Italiasta sinne ajetaan... Kuumana kesäpäivänä — no, voitte kuvitella, miltä tuntuisi asua jätevuoren vieressä tai kaatopaikan vieressä. Jokainen voi kuvitella, mitä se haju on. Sinne ajetaan kaikki Italian muovit ja muut jätteet poltettavaksi, ja muka päästötöntä energiaa. Pitäisi nyt jonkun tässä maassa pikkuhiljaa, edes ympäristöviranomaisen, Valtiontalouden tarkastusviraston taikka Suomen ympäristökeskuksen tai Suomen ympäristöministerin, puuttua tähän tilanteeseen. Jos minä kotona saunassa vahingossa polttaisin vaikka muovipussin, muovia poltan ja se menee yleiseen tietoon, niin se olisi putkareissu ja siitä tulisi aika rankka syyte. Tämmöistä täällä tehdään ja sitten väitetään tehtävän ilmastopolitiikkaa. Olkoon tämä varoittavana esimerkkinä siitä, mihin tämä suomalainen ilmastokeskustelu ja politiikka on mennyt. Eihän näin saa tehdä, että tuhoamme omaa elintasoamme, omaa luontoamme ja aiheutamme valtavaa vahinkoa meidän kansalaisille, koska he menettävät rahansa, pahimmillaan omaisuutensa, kun vuokrat nousevat, sähkölaskut nousevat. Olen erään yhteisön hallituksen puheenjohtajana vielä vähän aikaa, kun kuntapolitiikasta olen jäämässä pois, ja siinä kyseisessä yhteisössä energialasku edellisestä vuodesta viime vuoteen nousi 20 prosenttia. Se on iso tila, mitä lämmitetään, niin se on valtava rahanmeno, ja se tarkoittaa, että ne ihmiset, jotka siinä kyseisessä kiinteistössä asuvat ja saavat palveluja siellä, maksavat karmean kovaa hintaa jatkossa, kun pitäähän se talo lämmittää. Tätä on tämä suomalainen hurjuus tässä ilmastopolitiikassa, mutta tämä on aivan käsittämätöntä, kun valtakunnan media ei tähän puutu millään lailla. Toivon, että puuttuu, ja sen päivän kun näkisin, niin olisin paljon iloisemmalla tuulella sen jälkeisenä päivänä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+12.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-05-13T16:39:12,2025-05-13T16:42:21,Hyväksytty,1.1 2025_49_103,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Lakialoite LA 10/2025 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_104,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Lakialoite LA 10/2025 vp,"Kunnioitettu puhemies! Edustaja Hoskonen käytti jälleen kerran hyvän puheenvuoron ja nosti esille nämä ilmastotavoitteet. Nykyinenkin Petteri Orpon hallitus, missä perussuomalaiset ovat, on sitoutunut tähän hiilineutraalisuustavoitteeseen, että tämä yhteiskunta olisi hiilineutraali vuoteen 2035, ja on myös sitoutunut näihin ilmastolain tavoitteisiin. Mutta onneksi teillä siellä hallitusohjelmassa kuitenkin lukee, ettei metsien käyttöä rajoiteta, koska jos nyt lähdettäisiin metsien käyttöä rajoittamaan, niin sillä olisi kauaskantoiset, negatiiviset vaikutukset meidän kansantalouteen. Nimittäin jos metsien käyttöä lähdettäisiin rajoittamaan esimerkiksi Ilmastopaneelin vaatimilla hakkuiden vähentämistoimilla, niin muun muassa Sahateollisuus ry on tilannut tämmöisen selvityksen, että jos metsähakkuiden rajoittaminen nykyisestä runsaasta 70 miljoonasta kuutiometristä tiputettaisiin 55 miljoonaan kuutiometriin, niin sitten laskisivat kymmenen vuoden aikana puun myyntitulot 6 miljardilla eurolla, valtion tuloja häviäisi 5,5 miljardilla eurolla ja yrityksien maksamia palkkoja 7,5 miljardilla eurolla. Eli nytten kun puhutaan siitä, että valtiontalouskin pitää laittaa tasapainoon, niin kyllä nämä asiat pitäisi osata ja pystyä laittamaan mittasuhteisiin. Jos tämmöisiä kunnianhimoisia tavoitteita asetetaan, että vuoteen 2035 ollaan hiilineutraali yhteiskunta, mutta jos se alkaa näyttämään siltä, että metsien käyttöä pitäisi rajoittaa, niin sitten pitää pystyä myös miettimään muita ratkaisuja — tai sitten siirtää sitä tavoitetta pitemmälle tulevaisuuteen kuin se, että lähdetään omaa teollisuutta, varsinkin metsäteollisuutta, ajamaan alas. Puhemies! Minkä takia tämä liittyy tähän huoltovarmuuteen ja edustaja Mäenpään tekemään lakialoitteeseen? Toivoisin, että etsittäisiin ratkaisuja, millä saadaan lisää verotuloja valtiolle, lisää tuloa kansantalouteen, jotta pystytään sitten huoltovarmuuteen liittyviä asioitakin rahoittamaan. Puhemies! Otin tämän puheenvuoron edustaja Hoskosen puheenvuoron innoittamana.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+12.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-05-13T16:42:21,2025-05-13T16:45:02,Hyväksytty,1.1 2025_49_105,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Lakialoite LA 10/2025 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_49_106,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Lakialoite LA 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kettunen on osittain oikeassa tuossa, mutta haluaisin muistuttaa siitä, että kun katsotaan niitä puun hakkuumääriä, niin sieltä yhä enenevä määrä siitä hakatusta puusta on mennyt kattilaan ja on poltettu lämmöksi. Se on kasvanut — viimeiset, olisiko, viisi vuotta muistaakseni, milloin se määrä on kasvanut suuresti. Minun mielestäni se olisi Luontopaneelillekin varmaan syytä selventää, että se puuhakkeeksi menevä lämmitysenergian osa on myös hakkuuta siellä muun joukossa, ja tämän kun voisimme jättää tekemättä, niin ehkä me silloin voisimme hakata vähän vähemmän puuta. Turvetta pitäisi polttaa vain puolet siitä, mitä nyt poltetaan puuhaketta. Tämä on käsittämätön juttu. Me mennään vähän kauas tästä alkuperäisestä ajatuksesta, mutta meille voidaan öljyä ajaa jostakin laivalasteilla, pitkien matkojen takaa tuodaan laivalla, joka tuottaa päästöjä ja päästää mereen kaikkea kuraa varmaan välillä. Sitten se laiva tulee jalostamoon, sitten siitä tehdään öljyä. Ja kun yksi rekka öljyä ajetaan jonnekin lämmityskäyttöön, vaikka nyt sitten edustaja Kettusen kotikulmille Kuhmoon — siellä Kuhmon lähellä on varmaan jossakin turvesuo — niin se, kun lämmitysenergiana käytetään öljyä, se öljyrekka voidaan korvata kahdella rekalla turvetta. Nyt tällä hetkellä siihen menee neljä rekkakuormaa puuta. Vaikka itsekin olen sen takana, että puun hakkuumääriä ei tarvitse laskea, niin viisasta olisi kuitenkin käyttää turvetta, ettei me jouduta puuta polttamaan niin paljoa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+12.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-05-13T16:45:02,2025-05-13T16:47:32,Tarkistettu,1.1 2025_49_107,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Lakialoite LA 10/2025 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_49_108,49/2025,2025-05-13,14.00,16.50,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Lakialoite LA 10/2025 vp,"Rouva puhemies! Juurikin näin, niin kuin edustaja Mäenpää tuossa omassa puheenvuorossaan totesi, että kansantalouteen syntyy lisätuloja, kun se puu, kuitupuu, keitetään selluksi tai tyvitukkisahapuu vedetään sahalinjaston lävitse. Sieltä tulee kansantalouteen lisätuloa, ei sillä, että se kuitupuu tai tyvitukkipuu poltetaan savuna taivaalle. Meillä siellä omalla kotipaikkakunnallani itärajan pinnassa, erämaakaupunki Kuhmossa, on CHP-laitos, elikkä sahalaitoksen yhteydessä on lämpölaitos, joka käyttää polttoaineenaan sahalaitoksen sivuvirtatuotteita, ei mitään jätettä, vaan sivuvirtatuotteita, elikkä puunkuorta ja sahanpurua. Sieltä syntyy sitten lämpöä meille kuhmolaisille siihen taajama-alueelle, ja sitten siellä vielä turbiini pyörii — kun puhutaan CHP-laitoksesta, niin turbiini pyörittää vielä sähköä siihen kylkeen. Se on minun mielestäni hyvä systeemi. Olen edustaja Mäenpään kanssa ihan täysin samaa mieltä, että tosiaan metsähakkeen käyttö on lisääntynyt Suomessa. Ennen tätä julmaa hyökkäyssotaa, minkä Venäjä aloitti Ukrainan aroille, Venäjältä tuotiin myös meille metsähaketta aika runsaanlaisesti, mikä sitten näkyi myös meidän markkinoillamme. Mutta ei saa silti unohtaa tässä keskustelussa turvetta, koska kyllä huoltovarmuuspolttoaineena turvetta tarvitaan. Onneksi se on sinne hallitusohjelmaan kirjattu, että turvetta myös jatkossa käytetään, mutta odotin ja oletin, että sitä olisi ollut vielä enenevässä määrin, että turvetta oltaisiin voitu käyttää myös polttoaineena. Ja mitä tulee näihin hiilineutraalisuustavoitteisiin, niin kun me puhumme täällä tavoitteista ja puhumme hiilinieluista, elikkä metsistä, kaikesta siitä vihreästä, joka sitoo hiiltä tuolla metsissä, niin meidän pitäisi puhua myös teknisistä hiilinieluista, siitä, kuinka sinne CHP-laitoksen piipun päähän laitetaan filtteri, joka ottaa sitä hiilidioksidia sieltä käyttöön, ja näin maailma pelastuu. Minun mielestäni pitäisi puhua hiilinielujen lisäksi myös teknisistä hiilinieluista ja suomalaisesta osaamisesta, jolla me pystymme taklaamaan ilmastonmuutosta ja vastaamaan niihin tavoitteisiin, että ilmastoa pystytään sitten myös pelastamaan pitkälle tulevaisuudessa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2025+12.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-05-13T16:47:32,2025-05-13T16:50:29,Hyväksytty,1.1 2025_50_1,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Keskustelu asiasta päättyi 13.5.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Ville Merinen on edustaja Aino-Kaisa Pekosen kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaisen lausumaehdotuksen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_50_2,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 221/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 9/2025 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdystä lausumaehdotuksesta., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_50_3,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 12/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 13.5.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Anna Kontula on edustaja Saara Hyrkön kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_50_4,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöjärjestelmästä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 7/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 13.5.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Hanna Kosonen on edustaja Vesa Kallion kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään. Keskustelussa edustaja Pinja Perholehto on edustaja Mai Kivelän kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_50_5,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöjärjestelmästä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 7/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 7/2025 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdystä lausumaehdotuksesta., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_50_6,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain 12 ja 96 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 45/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_50_7,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain 12 ja 96 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 45/2025 vp,"Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Hallitus edistää energialinjaustensa mukaisesti Suomen asemaa ja kilpailuetua puhtaan energian edelläkävijänä. Hallituksen esityksellä eduskunnalle laiksi sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain 12 ja 96 §:n muuttamisesta hallitus vahvistaa ohjelmansa mukaisesti sähkönsiirtoverkon toimivuutta ja riittävyyttä energiamurroksen perustana ja Suomen keskeisenä kilpailuetuna. Esityksen päätavoitteena on edistää lisääntyvän sähköntuotannon ja kasvavan kulutuksen liittämistä kantaverkkoon ja suurjännitteiseen jakeluverkkoon. Arvoisa puhemies! Yhteiskuntamme sähköistyy nopeasti, ja eri teollisuudenalojen investointisuunnitelmat kasvattavat tarvetta sähköjärjestelmän kehittämiselle. Sähkön tuotannon ja kysynnän arvioidaan kasvavan voimakkaasti puhtaan siirtymän hankkeiden, vedyn lisääntyvän tuotannon ja esimerkiksi vihreän teräksen tuotannon vuoksi. Kantaverkkoyhtiö Fingridin kulutusennusteen mukaan sähkönkulutus voisi jopa kaksinkertaistua vuoteen 2035 mennessä. Fingridin eri skenaarioissa sähköntuotanto olisi vuonna 2035 noin 130—200 terawattituntia. Konsulttiyhtiö AFRYn ministeriölle laatiman, vuoteen 2040 ulottuvan arvion mukaan kehitys olisi hieman maltillisempaa, mutta AFRYnkin mukaan sähkönkulutuksen ja ‑tuotannon kasvu olisi voimakasta. AFRYn mukaan esimerkiksi tuulivoimakapasiteetti kasvaisi yli kolminkertaiseksi nykyiseen verrattuna vuoteen 2040 mennessä. Samanaikaisesti sähkönkulutus ja ‑tuotanto ovat eriytymässä yhä enemmän eri puolille Suomea. Tuotantokapasiteetti lisääntyy maa‑ ja merituulivoiman kasvun myötä erityisesti Pohjanmaan maakunnissa sekä Pohjanlahden rannikolla ja merialueella samaan aikaan, kun sähkönkulutus lisääntyy voimakkaasti Etelä-Suomessa. Tämä kehitys asettaa sähköjärjestelmämme ja sähköverkkomme aivan uuden tilanteen eteen. Suomesta on jo tullut vuositasolla omavarainen sähköntuotannon suhteen. Suuret sähkönkulutuskohteet, kuten kaukolämmön sähkökattilat, datakeskukset ja vedyntuotantolaitokset, rakentuvat huomattavasti nopeammin kuin on mahdollista rakentaa niiden tarvitsemia sähkönsiirtoverkkoja. Fingrid joutuikin ilmoittamaan alkuvuodesta Etelä-Suomessa kolmesta alueesta, joilla on muutaman vuoden ajan pakko rajoittaa uuden kulutuksen liittämistä kantaverkkoon. Siksi on tärkeää satsata nopeasti sähkönsiirtoverkkojen suunnitteluun ja rakentamiseen. Tällä hallituksen esityksellä poistamme pullonkauloja, joita lainsäädännössä ja viranomaiskäytännössä on tuotannon ja kulutuksen liittämisessä suurjänniteverkkoihin. Lisäksi hallitus on puoliväliriihessä linjannut muistakin satsauksista sähkönsiirtoverkkojen kehittämiseen. Pyrimme myös omistajapolitiikan keinoin kasvattamaan Fingridin lähivuosien 4 miljardin euron investointiohjelmaa 5,2 miljardiin euroon. Näin vahvistamme Suomen kilpailuetua puhtaan kasvun saralla ja huolehdimme siitä, etteivät sähkönsiirtoverkkojen pullonkaulat muodostu pullonkauloiksi myös teollisuuden ja puhtaan lämmöntuotannon investoinneille. Keskeistä on säilyttää Suomi myös yhtenä sähkökaupan hinta-alueena. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys saattaa vaikuttaa ensi lukemisella kovin lakitekniseltä. Sen on kuitenkin määrä tuoda merkittäviä muutoksia suurjänniteverkkojen toteuttamisen tunnistettuihin lainsäädännön pullonkauloihin. Esityksen keskeisenä tavoitteena on edistää järeimpien, 400 kilovoltin paikallisten ja alueellisten sähköverkkojen toteuttamista sekä sähköntuotannon ja ‑kulutuksen sijoittumista lähekkäin. Tämä poistaa paikallisten ja alueellisten teollisuushankkeiden sekä lämmöntuotannon sähköistämishankkeiden nykyisiä pullonkauloja sekä nopeuttaa niiden toteuttamista. Sähkön tuotantoa, kulutusta ja varastointia yhdistävät hybridiliittymät helpottavat verkon rakentamista sekä johtokatujen tarvetta ja säästävät siten paitsi sähköverkkoinvestointien kustannuksia myös ympäristöä. Jakeluverkonhaltijat saisivat mahdollisuuden operoida paikallisia ja alueellisia 400 ja 220 kilovoltin suurjännitteisiä jakeluverkkoja. Kantaverkonhaltija keskittyisi jatkossa valtakunnallisen yhteenliitetyn sähkönsiirtoverkon ja valtakunnan rajan ylittävien rajayhdysjohtojen kehittämiseen. Kantaverkonhaltijan vastuualueena olisi edelleen koko Manner-Suomi. Sen sijaan viimeisten kilometrien ja kymmenien kilometrien paikallisten ja alueellisten suurjänniteverkkojen rakentaminen tehostuisi, kun järeiden verkkojen operointiin avautuisi mahdollisuus muillekin toiminnanharjoittajille kuin kantaverkkoyhtiöille. Merituulivoiman hyödyntämisen edistämiseksi Fingridin vastuualueeseen lisättäisiin Suomen talousvyöhyke. Talousvyöhykkeen taloudellinen hyödyntäminen tuulivoiman tuotantoon otetaan tiukemmin omiin käsiimme, kun talousvyöhykkeeltä naapurimaihin kaavailtujen johtohankkeiden hankeluvitus annettaisiin varsinaisten rajajohtojen tapaan valtioneuvostolle. Sähkömarkkinalakiin lisättäisiin säännös, jonka perusteella jakeluverkonhaltijoille tulisi mahdolliseksi myös tuotantoa yhteen keräävien verkkojen tai verkon osien kehittäminen. Tämän ohella sähköntuottajat voisivat kuitenkin tietyin edellytyksin rakentaa ja operoida yhteisiä sähköntuotannon liittymisverkkoja ilman sähköverkkolupaa. Edellytyksenä olisi, että näitä sähköntuotannon liittymisverkkoja käytettäisiin samalla tavoin kuin yksittäisiä liittymisjohtoja eli sähkön syöttämiseen sähköverkkoihin. Sähkömarkkinalain sähköverkkotoiminnan luvanvaraisuutta koskevia säännöksiä muutettaisiin niin, että sähkön syöttäminen voimalaitoksesta erillisen linjan kautta suoraan käyttökohteeseen olisi ei-luvanvaraista verkkotoimintaa riippumatta siihen liitetyn voimalaitoksen koosta. Sähköjärjestelmän toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden turvaamiseksi ylisuurten liittymien liittämistä sähköjärjestelmään rajattaisiin tulevaisuudessa. Tämä on entistäkin tärkeämpää nyt, kun tulevaisuuden voimalaitoskokonaisuuksien sekä tuotantoa ja kulutusta käsittävien hybridiliittymien potentiaalisten tehojen nähdään voivan kasvaa jopa 2—3 kertaa suuremmiksi kuin mitä sähköjärjestelmä kestäisi tällaisten tehojen äkillistä putoamista verkosta. Vaikka vielä ei ole tiedossa, mikä tarkalleen aiheutti Espanjan, Portugalin ja osan Etelä-Ranskaa pimentäneen sähkökatkon, oli tapahtuma kuitenkin muistutus siitä, mitä seuraa, jos sähköjärjestelmän toimintavarmuus pettää. Arvoisa puhemies! On aiheellista selkeyttää suurten yksiköiden liittämistä, jotta pelisäännöt ovat selkeitä jatkossa sekä tuotannollisille että teollisille investoreille ja kantaverkkoyhtiölle ja sen kustannukset pääosin maksaville suomalaisille sähkönkäyttäjille. Hallituksen esityksellä mahdollistettaisiin joustavien liittymissopimusten solmiminen sähköverkoissa. Liittymisen aluksi vajaalla teholla mahdollistettavat joustavat liittymissopimukset nopeuttaisivat verkkoon pääsyä ja tehostaisivat verkkokapasiteetin käyttöä sillä aikaa, kun verkonhaltija vahvistaa verkkoaan. Pysyvänä ratkaisuna toteutetut joustavat liittymissopimukset vähentäisivät verkkojen investointitarvetta kohteissa, joissa täyden tehon liittyminen ei ole tehokas ratkaisu. Muutosten myötä verkon rakentamisen edellyttämä maankäyttö vähenisi. Rinnakkaisia 110 kilovoltin sähköjohtoja voitaisiin paikallisesti korvata yhdellä 400 kilovoltin sähköjohdolla. Muutokset kannustaisivat sähkönkulutuksen ja ‑tuotannon sijoittamiseen lähelle toisiaan. Muutoksilla pyrittäisiin myös hillitsemään sähköjärjestelmän välttämättömästä kehittämisestä sähkönkäyttäjille aiheutuvia kustannuksia. Muutoksilla olisi myönteisiä vaikutuksia puhtaan siirtymän toteutumiseen niiden nopeuttaessa ja helpottaessa uusiutuvan energian liittämistä verkkoon. Energiavirasto saisi valtuuden sähköverkkotoiminnan luvanvaraisuutta koskevan ennakkotiedon antamiseen. Valtakunnanrajat ylittävien sähköjohtojen ja maakaasuputkien hankelupien päätösvalta siirrettäisiin työ‑ ja elinkeinoministeriöstä valtioneuvoston yleisistunnolle. Arvoisa puhemies! Sähkönsiirtoverkot ovat Suomelle kuin mitä verisuonisto on ihmiselle. Ne kuljettavat elintärkeää sähköenergiaa koko maan pitämiseen elävänä ja toimivana. Siksi on tärkeää satsata niiden sääntely-ympäristön kehittämiseen. Hallituksen tavoitteena onkin saattaa hallituksen ehdotuksen sisältämä lainsäädäntö voimaan ensi tilassa sen jälkeen, kun eduskunta on sen hyväksynyt. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+6.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-05-14T14:06:51,2025-05-14T14:15:44,Tarkistettu,1.1 2025_50_8,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain 12 ja 96 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 45/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_50_9,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain 12 ja 96 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 45/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sähkö ei ole pelkkä tuote, vaan se on osa arjen toimivuutta, teollisuuden kilpailukykyä ja koko yhteiskunnan turvallisuutta. Siksi meidän on varmistettava, että sähköä on riittävästi — erityisesti silloin, kun sitä eniten tarvitaan — ja että se tavoittaa niin tehtaat kuin kotitaloudetkin luotettavasti. Tämän hallituksen esityksen tavoitteena on varmistaa, että Suomen sähköverkot kestävät tulevaisuuden kuorman. Energiamurros tuo mukanaan paitsi uusia puhtaan tuotannon muotoja myös aivan uudenlaisia kulutuspiikkejä. Meidän on oltava tähän valmiita. Arvoisa herra puhemies! Lakimuutokset liittyvät suurjännitteisiin verkkoihin eli siihen, miten sähköä siirretään isoilla linjoilla teollisuudelle ja muille suurille käyttäjille. Tähän asti vastuu on ollut pääosin Fingridillä, mutta nyt annetaan mahdollisuus myös paikallisille verkkoyhtiöille operoida näitä isoja linjoja. Tämä muutos keventää nykyistä taakkaa ja mahdollistaa samalla sen, että siirtoyhteyksiä voidaan kehittää nopeammin ja paikallisesti järkevämmin. Pienemmän verkon korvaaminen yhdellä isolla voi myös vähentää ympäristövaikutuksia. Arvoisa herra puhemies! Ehdotetut muutokset luovat myös paremmat pelisäännöt siihen, miten sähköntuotanto liitetään verkkoon. Tulevaisuudessa tuotantolaitosten ei enää tarvitse rakentaa omia johdonpätkiään, vaan sama linja voi palvella useita eri toimijoita. Tämä on järkevää ja kustannustehokasta ja helpottaa verkon suunnittelua. Lisäksi niin sanottu joustava liittymissopimus antaa mahdollisuuden aloittaa toiminta nopeammin, vaikka verkko ei vielä olisi täysin valmis. Tämä on tärkeä uudistus erityisesti uusille investoinneille, jotka eivät voi odottaa vuosia päästäkseen verkkoon — niille investoinneille, joita Suomi juuri nyt tarvitsee. Arvoisa herra puhemies! Kun sähköä kulutetaan enemmän, järjestelmä on kovilla, ja silloin on vältettävä sitä, että huipputehojen aikana kotitaloudet jäävät pulaan tai hinnat karkaavat käsistä. Arjen vakaus kulutuspiikeissä on tärkeä näkökulma myös kansallisen turvallisuuden kannalta. Sähkömarkkinoiden kehittäminen onkin osa huoltovarmuutta. Kriisin aikana tai kovan kysynnän hetkellä ei sovi, että järjestelmä sakkaa. Nyt tehtävillä muutoksilla varmistetaan, että kapasiteetti ei ole este investoinneille eikä kansalaisten sähkön saamiselle. Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys helpottaa uusien investointien syntymistä maahamme, parantaa sähkön toimitusvarmuutta ja tukee koko yhteiskunnan siirtymää puhtaaseen energiaan. Tavoitteena on, että mikään puhtaan sähkön tuotantoon tai käyttöön liittyvä hanke ei kaadu verkon kantokyvyn puutteeseen. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-14T14:15:50,2025-05-14T14:19:55,Hyväksytty,1.1 2025_50_10,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain 12 ja 96 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 45/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_11,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain 12 ja 96 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 45/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tiivistys lausuntopalautteen pohjalta: hallituksen esittämät muutokset lakiin eivät ole kaikilta osin riittäviä. Hallitus on sitoutunut oman ohjelmansa mukaisesti ilmastolain tavoitteeseen eli hiilineutraalisuuteen vuoteen 2035 mennessä. Hallitus näkee energiamurroksen suurena mahdollisuutena Suomelle ja esittää toimia sen edistämiseksi. Tässäkin kohtaa on syytä nostaa esille itäisen Suomen tilanne. Venäjän toimien vaikutukset ja nopeasti heikkenevä väestökehitys itäisessä Suomessa vaikuttavat koko Suomen turvallisuuteen. Suureen osaan maata syntyvät vihreät investoinnit eivät ulotu moneltakaan osin alueellemme. Näihin hankkeisiin sisältyy monia ratkaistavia asioita ja vastakkaisiakin intressejä, mutta ne ovat alueen elinvoiman kannalta tärkeitä. Ilman uusiutuvan energian tuotantoa meille ei tule myöskään uusia energiaintensiivisiä ja työvoimaa tarvitsevia yrityksiä. Näiden yritysten tulo mahdollistaisi nuorten työllistymistä, asettumista alueelle ja alueen elinvoiman palautumista. Ne voisivat mahdollistaa jäämisen kotiseudulle pysyvästi. Arvoisa puhemies! Sähköjärjestelmissä keskeistä ovat niiden toimivuus ja sähkön riittävyys. Tällä hetkellä arvioidaan, että sähköntuotanto tulisi kaksinkertaistaa seuraavien 15 vuoden aikana. Suomen hallitus on valmistellut energia‑ ja ilmastostrategiaa, jonka keskeisenä osana on teollisuuden puhtaan siirtymän ja cleantech-investointien edistäminen sekä uuden toiminnan houkutteleminen Suomeen. Hallituksen tavoitteena on tarjota yrityksille vakaat ja ennustettavat toimintaedellytykset. Ikävä kyllä hallituksen esitys sähkömarkkinalain muuttamiseksi ei ole riittävä näiden tavoitteiden toteutumiseksi. Energiaviraston valvontamallin muutos ei mahdollista verkkoyhtiöiden kykyä tehdä tarvittavia investointeja sähkömarkkinalain vaatimiin toimitusvarmuuteen ja siirtokapasiteettiin. Tästä seuraa, että verkkoyhtiöt joutuvat vähentämään toimitusvarmuusinvestointeja arviolta jopa viidenneksellä eivätkä ne saavuta toimitusvarmuusvaatimuksia asetettuun määräaikaan mennessä. Näillä investointien leikkauksilla on suuri vaikutus myös muihin toimialan yrityksiin, niiden mahdollisuuksiin työllistää, mikä heikentää erityisesti itäisen Suomen huoltovarmuutta ja sen myötä koko maan kokonaisturvallisuutta. Arvoisa puhemies! Ala tarvitsee parempaa ja selkeämpää ohjausta uudistettavalta sähkömarkkinalailta. Verkkoyhtiöt edellyttävät parempaa ohjausta sähkömarkkinalainsäädännöltä investointien mahdollistamiseksi. Sääntelyä tulee toteuttaa niin, että verkkoyhtiöt voivat aidosti hyödyntää tukirahoitusta investointien tekemiseksi. Toimiala itse on esittänyt seuraavia toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi: toimitusvarmuusinvestointien takarajan siirtäminen vuoteen 2040, mikä mahdollistaisi maltillisemman hinnoittelupolitiikan sähkönkäyttäjille; mahdollisten alituottojen kumuloidun määrän siirtäminen yli valvontajakson, mikä mahdollistaisi tasaisemman hinnoittelun asiakkaille; sähkömarkkinalainsäädännön selkeämpi ohjaus verkkoyhtiöille vihreän siirtymän ja turvallisuusinvestointien mahdollistamiseksi; sähköverkkosääntelyn toteuttaminen siten, että yhtiöt näkevät tukirahoituksen houkuttelevana investointien tekemiseksi; sähkömarkkinalain lakimuutoksen tulisi sallia yhteisten liittymisjohtojen rakentaminen kolmansien osapuolien toimesta kaupallisena toimintona; Fingridin uuden liittymishinnoittelumallin muuttaminen siten, että se kannustaa toimijoita sijoittumaan myös itäiseen Suomeen ja mahdollistaa teollisuuden kehittymisen siellä; Fingridin toiminnan rajoittaminen siten, ettei se voi omin päätöksin muuttaa aluerajauksia ottamatta huomioon vaikutuksia verkkoyhtiöiden toimintaedellytyksiin, ja jakeluverkkojen haltijan verkkojen kapasiteettitietojen julkisuuden rajaaminen, jottei tieto ole saatavilla esimerkiksi vihamielisille toimijoille, jotka suunnittelevat yhteiskunnan toimintojen lamauttamista. Kaikilla näillä toimilla olisi myönteinen vaikutus itäisen Suomen väestökehitykseen, elinvoimaan ja koko maan kokonaisturvallisuuteen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+6.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-05-14T14:20:01,2025-05-14T14:24:07,Hyväksytty,1.1 2025_50_12,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain 12 ja 96 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 45/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_13,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain 12 ja 96 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 45/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kunnioitettu ministeri! Sähkö on suomalaisen yhteiskunnan perustarve. Ilman vakaata ja halpaa sähköä suomalainen yhteiskunta palaa takaisin 1800-luvulle. Sähkön kysynnän ja tuotannon arvioidaan kasvavan merkittävästi vuoteen 2040 mennessä erityisesti vihreän siirtymän tarpeiden vuoksi. Energiamurros asettaa uusia vaatimuksia sähköverkolle. Hallituksen esitys sähkömarkkinalain uudistamiseksi vastaa näihin haasteisiin vahvistamalla sähköverkon kehittämistä, huoltovarmuutta ja teollisuuden kilpailukykyä. Esityksen taustalla on työ‑ ja elinkeinoministeriön suurjänniteverkkotyöryhmän ehdotukset. Tavoitteena on integroida kasvava sähköntuotanto ja sähkön kysyntä nykyiseen verkkoon tehokkaasti. Esitys tukee hallitusohjelman linjauksia. Se varmistaa kansallisesti tärkeiden teollisuuskeskittymien sähkönsiirron kohtuullisin kustannuksin, mikä houkuttelee investointeja Suomeen. Sähköä kuluttavien ja tuottavien suurinvestointien sijoittumista lähekkäin edistetään, jotta kantaverkon pullonkauloja voidaan vähentää. Esimerkiksi tuulivoimaloiden liityntäjohtojen kokoaminen jakeluverkkoyhtiöiden toimesta tehostaa verkon rakentamista ja vähentää turhien rinnakkaisten johtojen tarvetta. Tämä säästää paitsi kustannuksia myös luontoa, sillä keskitetyt liityntäjohdot vähentävät maankäytön tarvetta ja metsien raivaamista. Lisäksi esitys tuo joustavuutta liittymissopimuksiin sähkömarkkinadirektiivin mukaisesti. Joustavat sopimukset nopeuttavat liittyjien pääsyä verkkoon, kunnes verkon kapasiteetti mahdollistaa pysyvän liittymän. Jakeluverkon haltijoille annetaan mahdollisuus kehittää myös tuotantoa kokoavia verkkoja, ja sähköntuottajat voivat rakentaa yhteisiä liittymisverkkoja ilman erillistä verkkolupaa. Nämä muutokset tukevat erityisesti uusiutuvan energian, kuten tuulivoiman, nopeampaa käyttöönottoa. Arvoisa puhemies! Suomen talousvyöhyke siirtyy kantaverkon haltijan vastuulle, ja valtakunnan rajat ylittävien sähköjohtojen ja maakaasuputkien hankelupien päätösvalta siirretään valtioneuvoston yleisistunnolle. Tämä vahvistaa strategisten hankkeiden hallintaa ja huoltovarmuutta. Uudistuksen vaikutukset ovat merkittävät. Suurjännitteiset jakeluverkot palvelevat paikallisia tarpeita ilman valtakunnallisia vaikutuksia sähköjärjestelmän käyttövarmuuteen. Toisaalta jakeluverkkoyhtiöiden osaaminen ja taloudelliset resurssit voivat muodostua haasteeksi, sillä suurjänniteverkkojen rakentaminen on vaativaa. Esimerkiksi yhden 400 kilovoltin johdon investointi voi olla suuri pienemmille yhtiöille. Kuitenkin yhdellä korkeamman jännitteen johdolla voidaan korvata useita pienempiä johtoja, mikä vähentää kustannuksia ja ympäristövaikutuksia. Energiaviraston resurssitarpeet kasvavat uudistuksen myötä. Nämä investoinnit ovat kuitenkin välttämättömiä, jotta sähköverkko vastaa tulevaisuuden tarpeisiin. Vaihtoehtona olisi jatkaa nykysääntelyllä, mutta se ei ratkaisisi paikallisten verkkojen kehittämisen pullonkauloja. Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä haluan nostaa esille myös sähkönsiirtohinnat, jotka ovat eri puolilla maatamme ja jopa kunnan eri alueilla hyvin erisuuruiset. Mielestäni kansalaisiamme tässä voimakkaasti kasvavassa tarpeessa on kohdeltava tässä sähköasiassa tasapuolisesti ja turvattava sähkön riittävyys kestävällä hinnalla ja toimitusvarmuudella. Nykytilanteessa sähköntuottajat rakentavat omia liityntäjohtojaan, mikä johtaa päällekkäisiin investointeihin ja ympäristöhaittoihin. Esitetty uudistus on askel kohti tehokkaampaa, ympäristöystävällisempää ja kilpailukykyistä energiajärjestelmää. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on välttämätön Suomen energiamurroksen ja teollisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi sekä on myös huoltovarmuutemme tärkeimpiä asioita. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+6.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-05-14T14:24:12,2025-05-14T14:28:50,Hyväksytty,1.1 2025_50_14,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain 12 ja 96 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 45/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jari Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_15,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain 12 ja 96 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 45/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain muuttamisesta on tarpeellinen ja oikeansuuntainen. Energiakenttä on murroksessa, ja sähkön kysyntä kasvaa tulevina vuosina rajusti. Sähköverkon sääntelyä on päivitettävä, jotta siirtokapasiteetti saadaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Sähkönkulutuksen kasvu ei kuitenkaan kohdistu tasaisesti ympäri maata vaan erityisesti Etelä-Suomeen, jossa on suurin osa myös väestöstä, palveluista ja logistiikasta. Alueella sähköä myös käytetään eniten, mutta sitä ei tuoteta yhtä paljon kuin pohjoisessa. Tämä korostaa pohjois—eteläsuuntaisten siirtoyhteyksien merkitystä ja tuo mukanaan haasteita verkkokapasiteetin riittävyydelle. Arvoisa herra puhemies! Yksi kulutusta merkittävästi kasvattava tekijä ovat suurikokoiset datakeskukset, joita Suomeen on viime vuosina perustettu ja joiden määrä näyttää kasvavan edelleen. Yksi tunnettu esimerkki on Haminan datakeskus, jonka sähkönkulutus vastaa keskikokoista suomalaista kaupunkia. Haminan datakeskuksen energiankulutus on siis jo nyt samalla tasolla kuin esimerkiksi Lahden tai Hyvinkään kokoisella kaupungilla. Datakeskuksilla on toki myös positiivisia vaikutuksia: ne työllistävät etenkin rakennusvaiheessa ja tukevat digitaalista infrastruktuuria. Ne tuottavat kunnille myös kiinteistöveroa ja tuloa, mutta rakennusvaiheen jälkeen työllisyysvaikutukset ovat kyllä marginaalisia. Samaan aikaan ne aiheuttavat myös merkittäviä paineita sähköverkolle, ja niiden vaatimat verkkoinvestoinnit ovat mittaluokaltaan sellaisia, että ne heijastuvat väistämättä koko sähköjärjestelmään, myös kuluttajahintoihin ja muiden toimijoiden liittymismahdollisuuksiin. Lisäksi on huomioitava, että datakeskusten sijoittumista ohjaa puhdas liiketaloudellinen logiikka: keskukset valitsevat sijaintinsa sen mukaan, missä sähkö on halpaa ja sääntely ennustettavaa. Tämä voi johtaa tilanteisiin, joissa kansallista sähköverkkoinfrastruktuuria joudutaan muovaamaan ylikansallisten yhtiöiden tarpeiden mukaan, ei välttämättä suomalaisten kokonaisedun näkökulmasta. Samalla voidaan myöskin esittää kysymys, millaisena maana Suomi halutaan esittää myöskin maailmalla. On myös tärkeää pohtia datakeskuksiin liittyviä turvallisuusnäkökohtia. Kyse on kriittisestä infrastruktuurista, joka toimii osana globaalia digitaalista verkkoa. Sähkökatkot, kyberuhat tai ulkopuolinen häiriötoiminta voivat vaikuttaa eivätkä vain teknisiin järjestelmiin vaan myös yhteiskunnan toimintavarmuuteen. Sähkömarkkinalain muutos mahdollistaa joustavamman verkon kehittämisen ja helpottaa liityntöjä myös paikallisella tasolla. Tämä on kannatettavaa. Samalla on kuitenkin perusteltua varmistaa, että kaikessa kehittämisessä huomioidaan kokonaisuus — energiatarpeen jakautuminen, infrastruktuurin kuormitus, kustannusten oikeudenmukainen jakautuminen sekä huoltovarmuus ja turvallisuus — ja sitten kun tehdään johtokäytäviä, niin on myöskin hyvä huomioida maanomistajat ja omaisuudensuoja sitä kautta. Arvoisa herra puhemies! Tämä on askel kohti joustavampaa ja tehokkaampaa sähköverkkoa, mutta samalla meidän on pidettävä silmällä sitä, mihin suuntaan kehitys vie. Kun puhumme kymmenien tai satojen megawattien uusista kulutuskohteista, kuten datakeskuksista, on myös keskusteltava avoimesti siitä, kenen ehdoilla sähköjärjestelmää rakennetaan ja ketä se lopulta palvelee. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+6.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-05-14T14:28:57,2025-05-14T14:33:17,Hyväksytty,1.1 2025_50_16,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain 12 ja 96 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 45/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_17,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain 12 ja 96 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 45/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia maan hallitukselle. Tämä laki on hyvä, se on oikeansuuntainen askel järkeviin kantaverkkoihin, järkeviin siirtolinjoihin. Meillähän on ollut se tilanne, että jos esimerkiksi tuulipuistoja tulee vierekkäin, ei ole kyse siitä edes, että heitä velvoitettaisiin tekemään yhteiset siirtolinjat, vaan siitä, että he eivät ole voineet tehdä yhteisiä siirtolinjoja. Tämä on täysin järjetön suuntaus ollut. Me emme edes laske näitä metsäkatoalueita, joita näitten sähkölinjojen alle on tullut. Emme laske niitten ilmastovaikutuksia tai niistä ei ole ollut velvoitetta juurikaan korvata, jolloin on pirstottu suomalaisia metsiä aivan turhaan. Tämä lainsäädäntö osaltaan vähentää tätä pirstoutumista, vähentää todellista metsäkatoa, ja siksi se on erittäin hyvä. Aion tässä puheessa puhua kuitenkin muutenkin vähän näistä sähköverkoista. Edustaja Koskela tuossa nosti yhden merkittävän ongelman, sen ongelman, että vihreän siirtymän investoinnit tapahtuvat toisaalla, usein rannikkokaupungeissa etelässä, ja sitten sähköntuotanto tapahtuu muualla. Jotta emme olisi kuten Kongon tasavalta, jossa omistajien oikeuksia poljetaan ja bisnestä tehdään pelkästään yrittäjien ehdoilla, meidän tulisi miettiä tätä koko sähkönsiirtoasiaa uudelleen. Tilanne on se, että kun esimerkiksi tuulipuistoja tehdään, niihin kunta pääsee vaikuttamaan ja kuntalaiset pääsevät vaikuttamaan, mutta näihin johtokäytäviin, joita lunastuslailla lunastetaan, ei oikeastaan kunnalla ole minkääntyyppistä sananvaltaa. Joskus silloin, kun ne ovat puiston yhteydessä, voidaan vaatia esimerkiksi erilaisia asianmukaisia korvauksia ja vähän sanoa, että kaavapäätöstä, kaavaratkaisua, ei tule, jos tätä ei huomioida, mutta esimerkiksi kantaverkko menee juuri siitä, minne se on suunniteltu, olipa siellä kunnan kannalta esimerkiksi merkittävää matkailutoimintaa tai ei. Näin on käymässä esimerkiksi Konneveden kunnan kohdalla. Siksi mielestäni kuntien pitäisi pystyä vaikuttamaan sekä pienempiin, alle 400 kilovoltinkin linjoihin, mutta myöskin ihan siihen kantaverkkoon, jota nyt rakennetaan sitten, toista, ihan tämän kulutuksen ja sähköntuotannon epätasapainon vuoksi. Sen lisäksi lunastuskorvaukset olisi pitänyt ottaa jo tähän lunastuslakiin ehdottomasti mukaan. Olen tosi pahoillani, että juuri näitä nauhamaisia lunastettavia alueita eivät koske samat menettelyt kuin muuta maa-aluetta, niin että sitä arvoa voitaisiin määrittää muun lähellä tapahtuvan arvon mukaisesti. Vaadin, että tähän on tultava uusi, toinen lainsäädäntö. Sen lisäksi ylipäätään kannattaisi miettiä, mikseivät esimerkiksi nämä erilaiset datakeskukset voisi sijoittua sinne, missä sitä sähköä on. Jos eri yritykset, oli kyse sitten tuulivoimayhtiöistä, jotka tuottavat sähköä, tai näistä vihreän siirtymän investointien tai datakeskusten tai vastaavien yrityksistä, joutuisivat kustantamaan osan siitä kantaverkon hinnasta, paljon suuremman osan kuin mitä kaikki me veronmaksajina joudumme kustantamaan, niin silloin tässä olisi samantyyppinen insentiivi, kannuste, vähän kuin sote-alueilla pitäisi olla, että ei kannata keskittää niitä palveluja, jos taksimatkat joutuisi maksamaan se palvelunjärjestäjä, mutta nyt kun ne yleisesti maksetaan, niin keskittäminen on helpompaa. Nyt kun yleisesti maksamme näitten kantaverkkojen kustannukset ja niistä ei vielä makseta asianmukaisia korvauksia eivätkä kunnat voi siihen vaikuttaa, niin niitä vedetään aika mielivaltaisesti. Toivoisin myös tähän asiaan lainsäädäntömuutosta, mutta kiitän ministeriä ja maan hallitusta tästä esityksestä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+6.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-05-14T14:33:20,2025-05-14T14:38:23,Hyväksytty,1.1 2025_50_18,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain 12 ja 96 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 45/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_19,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain 12 ja 96 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 45/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että sähkönsiirtolinjat laitetaan ajan tasalle ja nykyaikaisiksi. Näin ollen tietenkin säästetään myös pinta-alaa. Mutta ongelma tässä valtavassa sähköbuumissa on, että kun nyt aletaan kaupunkeja lämmittää sähköllä lämmitettävillä kattiloilla ja sitten rakennetaan uusia datakeskuksia, jotka pahimmillaan syövät aivan valtavasti sähköä, tuommoisella 200 megan teholla voimia, niin sähköä tarvitseva datakeskus syö sähköä todella ison kaupungin verran. Otetaanpa yksi esimerkki, miten tyhjän päällä on suomalainen energiapolitiikka: Olkiluoto ykkönen tuottaa sähköä noin seitsemän terawattituntia, ja saman verran kakkonen, ja kymmenen terawattia tuottaa tämä kolmonen, joka on kaikkein suurin. Nyt kun katsotaan näitä tehoja, niin Inkooseen ollaan suunnittelemassa vetyterästehdasta, jonka sähköön tarvitaan yhdeksän terawattituntia. Kokkolaan sitten on tulossa tämä alumiinitehdas, joka tarvitsee valtavan määrän sähköä, sekin seitsemän terawattia. Koko Suomen sähkönkulutus vuonna 2024 oli 83 terawattituntia. Elikkä kaikkea tätä valtavaa sähkön lisäkulutusta, joka datakeskuksiin tulee, emme pysty toimittamaan. Datakeskukset eivät voi käyttää tuulivoimaa. Ne tarvitsevat sen tasaisen sähkön, joka tulee jatkuvasti tasaisesti, tasaisella teholla, hyvällä ja oikealla jännitteellä ja oikealla taajuudella, eli sähkön laadun pitää olla priimaa. Tuulimyllyillä ja aurinkokennoilla ja muilla tällaisilla ei pysty sitä tekemään kunnolla, ja sitten ne sanktiot ovat varmasti kovia, jos sähkön laatu ei ole hyvä. Nyt sitten, kun on hurahdettu tähän datakeskushommaan, niin kannattaisi kaikkien meidän muistaa, että ne ovat ulkomaisella pääomalla tehtäviä keskuksia. Halli toki, minne se tulee, rakennetaan kotimaisella, suomalaisella työvoimalla. Jos se tuottaa voittoa, niin kuin tietenkin tuottaa, niin se menee Suomesta pois varmasti, ja työvoimakin aika pitkälti varmasti tulee ulkomailta. Suomalaista työvoimaa siellä on kovin vähän. Jos joku siitä hukkalämmöstä nauttii, niin on muuten pikkuisen kallista hukkalämpöä, koska samaan aikaan kun me annamme tämän ydinvoiman, sähkön myymme edullisesti näille datakeskuksille — kuten Google tänne rakentaa, taitaa olla kolme tällä hetkellä rakenteilla — niin mistä, hyvät ystävät ja arvoisat kollegat, te saatte sitten sähkön näille meidän tavallisille suomalaisille yrityksille? Eivät datakeskukset tuota mitään lisäkasvua. Jos Suomi meinaa velkansa maksaa, niin meidän pitää luoda semmoista teollisuutta, joka luo uutta. Sen uuden kasvun varaan me voimme jotain rakentaa. Datakeskus ei tuota mitään uutta. Ystäväni kirjoitti siitä erään kolumninkin erääseen lehteen. Hän totesi, että siellä datakeskusten muistiyksiköissä pyörii pitkälti lähinnä pelejä ja aikuisviihdettä. Sitäkin sieltä varmaan löytyy. Mutta onko tässä mitään järkeä, että me palvelemme ulkomaisia yhtiöitä, jotka syövät meidän edullisen sähkön, ja sitten kotitaloudet maksavat aivan älyttömiä hintoja, kun talvella joudumme turvautumaan Nord Poolista ostettavaan sähköön? Tässä talossa olen muutaman kerran kertonut esimerkin eräästä pohjoiskarjalaisesta ihmisestä, joka soitti minulle reilu vuosi sitten talvella, että hänen eläkkeensä oli 980 euroa, ja kun sähkölasku oli paukahtanut edellisenä päivänä postissa, se oli 890 euroa — sen tautta, kun Nord Poolista ostetaan sitä piikkisähköä. Hänellä oli tämä pörssisähkö tietenkin, ikävä kyllä. Tämähän lopettaa Suomesta kaiken tuotannollisen toiminnan, kun sähkön hinta nousee tuollaisiin lukuihin. Tiedän yhden sahan muun muassa siltä talvelta, kun sahan johtaja sanoi, että ei heidän kannata sahata lankkua eikä lautaa eikä höylätä niitä eikä kuivata niitä, koska sähkön hinta on niin älytön. Saha seisoi. Ja yksi maanviljelijä sanoi myös, että kun hänellä on lehmiä, iso maatila, jossa on lypsyrobotit sun muut, niin ei pysty enää, ei kannata — pitäähän lehmät lypsää, totta kai ne pitää lypsää, mutta jokainen litra, minkä hän lypsää, tuottaa tappiota. Jos me kuvitellaan, että tällä datakeskushuumalla ja näillä valtavilla vetyterästehtailla tähän maahan tehtäisiin jotakin uutta, niin sillä me lopetamme tästä maasta sen tuotannollisen teollisuuden, joka luo uutta. Datakeskukset eivät luo mitään uutta. Olen erittäin huolissani tästä innosta, millä me näitä hommia tehdään. Kukaan ei tunnu kiinnostuvan siitä, kuka tämän sähkön tekee. Jos tehdään uusia ydinvoimaloita, siihen tarvitaan noin kymmenen vuotta aikaa luvitukseen, rakentamiseen ja kaikkeen siihen proseduuriin. Se kestää noin kymmenen vuotta. Kansakunta velkaantuu hurjan vauhdilla, eikä ketään tunnu kiinnostavan, saisimmeko käyttää nämä itse tuottamamme sähköt suomalaisten hyväksi eikä tukemaan jotain Googlea, joka ei kissan vertaa välitä suomalaisista. Kyllä me täällä tietysti Googlella voimme katsella auton hintoja ja vähän muutakin, päivän lehtiä, mutta ei niistä mitään elintasoa meille tule. Se on jossakin siellä Palo Altossa Yhdysvalloissa se pääpaikka, Yhdysvaltain länsirannikolla. Heidän miljardeikseen nämä menevät, eivät suomalaisten kukkaroon. Ihmettelen tätä intoa. Toivon, että jossakin laskutaitoa harrastettaisiin edes ilta-aikaan. Sitä hartaasti toivon.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-05-14T14:38:37,2025-05-14T14:44:05,Hyväksytty,1.1 2025_50_20,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain 12 ja 96 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 45/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jukkola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_21,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain 12 ja 96 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 45/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille ja hallitukselle tämän lain tuomisesta eduskuntaan. Tämä esitys ei ole pelkkää teknistä hienosäätöä. Tässä puhutaan siitä, millä ehdoilla Suomessa tuotetaan sähköä jatkossa ja kenelle hyödyt kuuluvat. Esitys mahdollistaa sen, että energiaa voidaan tuottaa, varastoida ja käyttää myös paikallisesti. Tämä on iso asia koko Suomelle ja erityisesti maaseudulle. Maatilat, pienyritykset ja kyläyhteisöt voivat yhdessä rakentaa energiayhteisöjä, joissa sähköä tehdään omaksi hyödyksi eikä aina pelkästään verkkoon vietäväksi. Tuulivoiman osalta on selvää, että hyötyjen on kuuluttava ennen muuta alueille, joilla voimalat seisovat, koska myös mahdolliset haitat, kuten siirtolinjat, tulevat näille samoille alueille. Tämä esitys tukee näin paikallista omistajuutta. Se tarkoittaa verotuloja, työpaikkoja ja investointeja sinne, missä energiaa tuotetaan. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla tämä on arkipäivää. Alueella on vahvaa osaamista energiantuotannossa, ja nyt tarjoutuu mahdollisuus viedä sitä eteenpäin niin, että hyöty jää entistä paremmin alueelle. Tuulivoimaa rakennetaan, biokaasuhankkeita kehitetään ja sähköä varastoidaan — juuri niitä ratkaisuja, joita tämä asetus tukee. Lisäksi esitys tukee huoltovarmuutta. Hajautettu tuotanto ja varastointi tekevät sähköjärjestelmästä vakaamman. Se on osa meidän kokonaisturvallisuuttamme, ja siihen pitää suhtautua sen vaatimalla vakavuudella. Tämä esitys, joka tukee myös yrittäjyyttä, vahvistaa maaseutua ja parantaa huoltovarmuutta, on siksi kannatettava.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+6.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-05-14T14:44:10,2025-05-14T14:46:23,Hyväksytty,1.1 2025_50_22,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain 12 ja 96 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 45/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_23,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain 12 ja 96 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 45/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yhteiskunnan sähköistyminen ei ole vähentymässä vaan päinvastoin. Hallitus esittää sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain muuttamista. Tämän esityksen tavoitteena on vastata kasvavaan sähkönkulutukseen ja ‑tuotantoon sekä varmistaa, että sähköverkkomme pystyy vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Esityksessä ehdotetaan muun muassa kantaverkon haltijavastuun laajentamista ja joustavien liittymissopimusten mahdollistamista. Tämä on tärkeää, jotta voimme integroida lisääntyvän uusiutuvan energian tuotannon ja varmistaa sähkön toimitusvarmuuden koko maassa. Sähkö on elinehto, ja huoltovarmuus on tämän päivän sana myös näiden sähköverkkojen osalta. Esitys tuo myös taloudellisia säästöjä verkkoyhtiöille ja edistää kilpailua sähköverkkopalveluissa. Lisäksi esitys tukee puhtaan siirtymän toteutumista ja vähentää verkon rakentamisen maankäyttöä, ja tästä luonto kiittää. Esitys vahvistaa kaiken kaikkiaan Suomen sähköverkkojen valmiutta kohdata tulevaisuuden haasteet.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+6.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-05-14T14:46:23,2025-05-14T14:47:40,Hyväksytty,1.1 2025_50_24,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain 12 ja 96 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 45/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_25,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain 12 ja 96 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 45/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys on todella hyvä. Edustaja Koskela toi täällä esille yhden semmoisen erityispiirteen Suomen sähköntuotannossa ja ‑kulutuksessa, mikä pitää kyllä ottaa vakavasti, ja se on se, että meillä on Etelä-Suomessa erittäin paljon kulutusta mutta vähän tuotantoa. Se raja voidaan ehkä vetää jonnekin Tampereen korkeudelle. Tärkeintä olisi nyt saada oikeasti kulutusta lisää Suomeen, ja datakeskukset ovat aivan erinomainen esimerkki siitä, mihin kannattaa investoida. Voi olla, että jonkun mielestä niissä on tietoturvaongelmia, mutta itsessään esimerkiksi TikTok ei ole vaarallinen. Jos datakeskuksia sijoitetaan sitten tuonne Itä-Suomen puolelle, ne lisäävät juuri sitä sähkönkulutusta, ja silloin kiinnostus sähköntuotannon lisäämiseen lisääntyy samalla kertaa. Eli mielestäni näitä ei pitäisi asettaa vastakkain eikä nähdä ikään kuin uhkakuvana, vaan näitä oikeasti pitää viedä eteenpäin. Se on Suomen etu, koska meillä on kylmä ilmasto, ja silloin se investointi meille on houkutteleva. Sähkön hinnassa meillä on yksihintajärjestelmä — päinvastoin kuin Ruotsissa — joka sekin on kuluttajien kannalta hyvä, ja Suomessa pitää nimenomaan pitää tämä yksihintajärjestelmä. Yksi asia, mikä näillä datakeskuksilla on ilman muuta, ja luulen, että asiantuntijat tietävät sen tarkemmin, on se, että he itse huolehtivat varavoimasta silloin kun sitä sähköä tarvitaan, ja meillä varastoidaan jo tänä päivänä sähköä aika isoihin ikään kuin akkukombinaatteihin. Tämä kehitys tulee jatkumaan, ja siinä pitäisi mielestäni, kuten edustaja Autto on useaan kertaan täällä maininnut, pitää yllä myös vesivoiman lisäämistä Suomessa. Siihen on eri mekanismeja olemassa, ja kansanedustajien ei kannata insinööreiksi ruveta, kun eivät siinäkään asiassa varmasti onnistu. Se, että me vastustetaan ja nähdään uhkakuvia näissä asioissa, ei edistä Suomen taloudellista hyvinvointia, eikä se edistä investointeja Suomeen. Mitä tulee siihen pelkoon, jota ehkä itsekin joskus olen esittänyt, että joutuvatko sitten alueen kansalaiset maksamaan sähkönsiirtomaksujen korotuksena sen, tehdään sähköverkon voimistamisia, niin minulla on se käsitys, että Fingrid pystyy hyvin ja oikeudenmukaisesti kohdentamaan sähkönsiirtorasituksen sille, joka paljon kuluttaa sitä sähköä. Mitä enemmän datakeskus kuluttaa sähköä, sitä enemmän se joutuu tyyppiluokituksen kautta maksamaan sähkönsiirrosta sähköyhtiölle, jolla sen jälkeen on sitten tietenkin rahaa investoida eteenpäin. Eli tämä on tämmöinen iso kokonaisuus, jota mielestäni Suomessa pitää viedä eteenpäin. On tärkeätä, että lainsäätäminen pysyy mukana tässä kehityksessä, ja sitähän tämä hallituksen esitys nytten toteuttaa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+6.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-05-14T14:47:40,2025-05-14T14:50:31,Hyväksytty,1.1 2025_50_26,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain 12 ja 96 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 45/2025 vp,"Kiitoksia. — Keskustelulle nyt varattu aika on päättymässä. Annan vastauspuheenvuoron ministerille, ja mikäli listalle jää pitämättömiä puheenvuoroja, niin keskustelua jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Multala, olkaa hyvä, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_27,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain 12 ja 96 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 45/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos keskustelusta. Varsinaisesti kysymyksiä esitykseen ei juurikaan tullut muuten kuin ehkä kommentteja ja kehuja, että on aivan oikeansuuntainen. Joitakin lisätoiveitakin toki esitettiin. Muutamiin näihin muihin keskustelunaiheisiin, joita tässä käytiin läpi: Edustaja Eestilä on aivan oikeassa siinä, että näillä datakeskuksilla on merkittävä rooli, kun sähköntuotantoinvestorit pohtivat, halutaanko tai kannattaako lisätä sähköntuotantoa Suomeen. Silloin sellainen kulutusta lisäävä investointi voi nimenomaisesti olla tämä laukaiseva tekijä siinä, että satsataan myös lisätuotantoon. Nyt tämä esitys sitten taas mahdollistaa sen, että näitä tuotanto‑ ja kulutusinvestointeja voi entistä helpommin asettaa toistensa lähelle, eikä tarvita niin pitkiä siirtymäverkkoja, ja toisaalta sitten näitä järeämpiä verkkoja voivat päästä rakentamaan myös muut kuin Fingrid eli paikalliset verkkoyhtiöt. Ja myöskin tiettyjä tällaisia, voi sanoa, sisäisiä verkkoja, josko niin kutsutaan, voi tehdä ilman tätä verkkolupaa, eli silloin voidaan tehdä ikään kuin myöskin näitä tuotanto‑ ja kysyntäinvestointeja tai vaikkapa varastoa ikään kuin saman liittymän sisälle ja sitten vain sieltä yksi liittymä rakentaa kantaverkkoon. Eli tämä mahdollistaa nimenomaisesti nyt monella tavalla sitä, että meillä ensinnäkin on järkevä sähköjärjestelmä niin tuotannon kuin kulutuksen osalta mutta sitten toisaalta myös näitä siirtoyhteyksiä voidaan rakentaa kustannustehokkaasti. Tuossa kun esittelin tätä esitystä, niin toin esille myös niitä muita asioita, mitä hallitus tekee, muun muassa skaalaa ylöspäin miljardilla Fingridin investointikykyä tulevien vuosien aikana, mikä osaltaan myös parantaa tätä siirtoverkkokokonaisuutta. Itse ajattelen myös niin, että on hyvä asia, että pohtisimme sitä, millä tavalla saisimme vielä kannustavammaksi tämän kohtelun suurten sähkönkuluttajien osalta — kuten vaikkapa datakeskuksen — erilaisia joustoja tarjoamalla ja hukkalämpöä hyödyntämällä tai niin, että rakennetaan toimintaa energiatehokkaasti ja voidaan siitä myös paremmin hyötyä. Se olisi ehdottomasti järkevää. Sitten kuitenkin mitä tulee vielä tähän esitykseen ja joihinkin niihin lisätoiveisiin, mitä tässä esitettiin, niin tässä on koko ajan huomioitava myös se, että vaikka sähköverkossa tehdäänkin tällaista tietynlaista vastuunjaon uudistamista, niin se on kuitenkin luonnollinen monopoli. Sen vuoksi täällä esimerkiksi nostetuissa ajatuksissa siitä, että olisi tämmöisiä kaupallisia verkkoja, näen kyllä riskejä, ja olen hieman ehkä yllättynytkin, että tällainen esitys sieltä keskustan suunnalta tuli. Ehkä en ihan syvällisesti ymmärtänyt sen lopullista tarkoitusta, [Anne Kalmarin välihuuto] mutta ajattelen, että tällä esityksellä nimenomaan me voimme varmistaa sen, että sähkönkäyttäjät — olivat ne sitten teollisuutta tai yksityisiä kotitalouksia — pystyvät kuitenkin huolehtimaan siitä, että näitä investointeja tehdään kustannustehokkaasti siten, että lopulliselle sähkönkäyttäjälle ne siirtokustannukset eivät kohtuuttomasti nouse. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+6.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-05-14T14:50:43,2025-05-14T14:54:13,Hyväksytty,1.1 2025_50_28,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 46/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, liikenne- ja viestintävaliokunnan ja sivistysvaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_50_29,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Wille,Rydman,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 46/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Työ‑ ja elinkeinoministeriö on valmistellut yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa hallituksen esityksen EU:n tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi. Asetuksen kansallinen täytäntöönpano on jaettu kahteen eri vaiheeseen, ja tässä esityksessä on kyse asetuksen täytäntöönpanon ensimmäisestä vaiheesta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta sekä muutettaviksi eräitä voimassa olevia lakeja liittyen esimerkiksi tuotteiden markkinavalvontaan ja sakon täytäntöönpanoon. Ehdotettavat lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 2. päivä elokuuta kuluvaa vuotta alkaen. EU:n tekoälyasetus tuli voimaan elokuussa 2024, ja sitä aletaan soveltaa vaiheittain. Asetus on lähtökohtaisesti suoraan sovellettavaa EU:n jäsenvaltioissa mutta edellyttää täydentävän kansallisen lainsäädännön antamista. Asetus velvoittaa jäsenvaltiot nimeämään toimivaltaiset markkinavalvontaviranomaiset tekoälyjärjestelmille, ilmoitetuista laitoksista vastaavat viranomaiset sekä keskitettynä yhteyspisteenä toimivan viranomaisen asetuksen tarkoituksia varten 2. päivä elokuuta kuluvaa vuotta mennessä. Lisäksi jäsenvaltioiden tulee säätää asetuksen rikkomisesta määrättävistä seuraamuksista samaan määräaikaan mennessä. Esityksessä nimettäisiin tekoälyjärjestelmiä koskevat toimivaltaiset viranomaiset ja säädettäisiin seuraamuksista tekoälyasetuksen edellyttämällä tavalla. Tekoälyjärjestelmien markkinavalvontatehtävät hajautettaisiin kymmenelle eri viranomaiselle usean eri ministeriön hallinnonalalla. Muun muassa tietosuojavaltuutetulle, Liikenne‑ ja viestintävirastolle sekä Turvallisuus‑ ja kemikaalivirastolle eli Tukesille esitetään tekoälyjärjestelmien markkinavalvontatehtäviä. Viranomaiset vastaisivat erityisesti suuririskisten tekoälyjärjestelmien, kiellettyjen tekoälykäytänteiden ja avoimuusvelvoitteiden kohteena olevien tekoälyjärjestelmien markkinavalvonnasta. Syynä markkinavalvontatehtävien hajauttamiselle usealle eri viranomaiselle on se, että nykyisin tuotteiden markkinavalvonta on myös hajautettu usealle viranomaiselle Suomessa. Ilmoitetuista laitoksista vastaavien viranomaisten tehtävät olisi myös hajautettu usealle eri viranomaiselle, koska kyseiset viranomaiset vastaavat myös nykyisin tiettyjä tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista. Liikenne‑ ja viestintävirastolle esitetään keskitetyn yhteyspisteen tehtävää tekoälyasetuksen tarkoituksia varten. Keskitetyn yhteyspisteen tehtäviin kuuluisi esimerkiksi tekoälyasetuksen toimeenpanoon liittyvä viranomaisyhteistyö ja sen koordinointi, yhteydenpito EU:n yhteistyöelimiin sekä tekoälyjärjestelmiä koskevan asiantuntijatuen tarjoaminen kansallisille viranomaisille. Esityksessä säädettäisiin viranomaisten toimivallasta määrätä seuraamuksia tiettyjen laissa yksilöityjen tekoälyasetuksen säännösten rikkomisesta. Seuraamukset voisivat kattaa markkinavalvonnan toimenpiteet sekä seuraamusmaksut. Esityksessä perustettaisiin tekoälyjärjestelmien valvonnan seuraamusmaksulautakunta Liikenne‑ ja viestintäviraston yhteyteen. Seuraamusmaksulautakunta koostuisi markkinavalvontaviranomaisten nimeämistä edustajista. Seuraamusmaksulautakunnalla olisi toimivalta määrätä seuraamusmaksut, joiden määrä ylittää 100 000 euroa. Yksittäiset toimivaltaiset viranomaiset määräisivät kuitenkin tämän määrän alittavat seuraamusmaksut. Tekoälyjärjestelmiä koskevan viranomaisvalvonnan alkaminen tekoälyasetuksen rikkomisesta varmistaa, että markkinoille tuotavat tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia ja kunnioittavat perusoikeuksia. Siten esitys voi johtaa luottamuksen vahvistumiseen tekoälyjärjestelmiä kohtaan. Esitys voi mahdollisesti vaikuttaa heikentävästi yritysten mahdollisuuksiin asettaa tekoälyjärjestelmiä markkinoille ja siten luoda yrityksille markkinoille tulon esteitä. Selkeän ja ennakoitavan oikeustilan voidaan kuitenkin toisaalta katsoa edistävän tekoälysektorin yritysten kilpailukykyä ja innovointia. Esityksellä lisätään usean eri viranomaisen valvontatehtäviä liittyen tekoälyjärjestelmiin. Uusien viranomaistehtävien on tunnistettu vaativan resursseja henkilötyövuosien lisäämiseen ja osaamisen kehittämiseen, valvontaa varten sekä tietojärjestelmien ja rekisterien kehittämiseen ja niiden ylläpitämiseen. Esityksen valmistelun aikana asianomaisilta viranomaisilta on pyydetty arvioita siitä, mihin ja missä määrin asetuksesta johtuvien valvontatehtävien katsotaan vaativan resursseja. Viranomaisten toimittamiin arvioihin liittyy edelleen merkittäviä epävarmuuksia johtuen muun muassa tekoälyasetuksen voimassaolon ja sen toimeenpanon aikaisesta vaiheesta. Tekoälyasetuksen soveltamisen alkaminen porrastetusti jaksottaa asetuksen kansallisen toimeenpanon vaikutuksia valtiontaloudelle. Esimerkiksi suuririskisten tekoälyjärjestelmien valvonta alkaa porrastetusti vuosina 2026 ja 2027, mikä antaa myös aikaa viranomaisille valmistautua tuleviin valvontatehtäviin. Sen sijaan viranomaisten antamaan ohjeistukseen ja neuvontaan panostettaisiin etupainotteisesti jo ennen valvonnan alkamista. Tekoälyasetuksen kansallisen toimeenpanon edellyttämät viranomaistehtävät rahoitetaan toimeenpanon ensivaiheessa olemassa olevia resursseja uudelleenkohdentamalla.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+7.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2025-05-14T14:54:49,2025-05-14T15:00:15,Hyväksytty,1.1 2025_50_30,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 46/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kumpula-Natri, olkaa hyvä. [Oras Tynkkynen pyytää vastauspuheenvuoroa] — Puhujalista on siinä määrin lyhyt, että emme nyt avaa debattia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_31,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 46/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos, ministeri, esittelystä. Itselleni tämä on odotettu päivä, kun kerkesin Euroopan parlamentin puolella osallistua asetuksen tekemiseen. Sehän tuli voimaan jo viime vuoden elokuussa, mutta siinä on monta käytännesääntöä, joista odotetaan vielä erikseen komission tarkentuvia ohjeita, ja sitten kansallinen toimeenpano, josta nyt tehdään tämä säätelypuoli viranomaistyöstä, kuka vastaa mistäkin. Tärkein viestini on, että tarvitsemme kasvuloikkaa kehittyvällä teknologialla, ja tekoälyn mahdollistaminen on yksi mahdollisuus saada kasvua myös Suomeen, kokonaiseen Eurooppaan. Pitkään aikaan ei ole otettu loikkia, kuten sähkön tulo tai automatisaatio, ja nyt on mahdollisuus johonkin uuteen. Euroopassa halusimme kuitenkin varmistaa, että markkinoille tulevat ja käyttöön otettavat tekoälyjärjestelmät eivät vaaranna ihmisen turvallisuutta, terveyttä tai perusoikeuksia. Teknologinen kehitys on todellakin niin nopeaa, että kaikista näistä nähdään myös jo esimerkkejä, mitä on käynyt, mitä olisi voinut paremmin tehdä. En missään nimessä enää jaksaisi keskustelua siitä, säädelläänkö vai ei. Siihen olen jo kyllästynyt, sillä näemme, että hyvä säätely, onnistunut hallinto, voi viedä eteenpäin kehitystä positiivisella tavalla. Hyvästä hallinnosta, josta esitetään toive, tämän hallituksen esityksen yleinen kohta on juuri se, miten meidän viranomaistoiminta asettuu tähän tekoälyasetukseen, jossa vaaditaan viranomaisilta myös neuvontaa pk-yrityksille, jotta tämä hallinto menisi sutjakkaasti ja tekoälyasetuksen noudattaminen toimisi. Siellä myös vaaditaan raporttien vastaanottoa, ja myöhemmin syksyllä saamme esityksen nyt lausunnolla olevista sandboxeista elikkä vähän sinne rajamaille osuvista mahdollisuuksista innovoida. Yleisesti olin aika kauhistunut, kun luin joskus netistä kaivamalla tiedon hallituksen kategoriamaisesta kirjauksesta talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, että EU:sta tuleviin hallinnon lisävaatimuksiin ei osoiteta resursseja. Sehän on aivan päätöntä. Tässä voidaan mennä tosi isosti pieleen, jos tekoälyneuvontaan ei osoiteta resursseja, jos tekoälyhallinnon ilmoituksiin ei osoiteta resursseja. Eli kaikki, mitä joudutaan tekemään tämänkin asetuksen takia, että ihmisillä on käytössä luotettava ja turvallinen tekoäly, jää jumittamaan hallintoon, ja sen riskin minimoimiseksi ajattelen, että meidän talousvaliokunnassa, joka päävaliokunnaksi tässä tulee, on tehtävä kaikkemme, että pienennämme sitä. Toki budjettikysymykset ovat erikseen, mutta hallintomallin tulee toimia. Se, että tällä voitaisiin varmistaa, että tekoälyjärjestelmiä kehitetään ja käytetään ihmiskeskeisellä ja luotettavalla tavalla, voidaan suojautua haitallisilta vaikutuksilta ihmisen terveyteen ja turvallisuuteen ja perusoikeuksiin, ei ole turhaa säätelyä, ja meidän täytyy yrittää selvitä kansallisesti niin hyvin, että me saamme Suomessa vielä muitakin maita reippaamman loikan tekoälyn hyödyntämiseen. Yksi kohta, joka itseäni kiinnostaa — ja olen ymmärtänyt, että hallitusohjelmassakin on sinne päin tehty — on tekoälyn mahdollinen käyttö julkisen sektorin päätöksenteossa reaaliaikaisesti. Enkä mitenkään odota, kun ministerin päivät ovat lehtitietojen mukaan kovin lyhyet kuten koko hallituksellakin ja tämä asia on isompi kuin yhden hallituskauden asia, koska se sivuaa läheisesti jo vaikkapa virkavastuuta ja montaa muuta, mutta tämän työn käynnistäminen olisi minusta Suomelle erinomaisen tärkeää: valtiosääntöoikeuden analysointi ja teknologian kehityksen pohtiminen ja muun eteenpäinvieminen, että jonain päivänä olisimme valmiita myös julkisessa päätöksenteossa hyödyntämään turvallisesti, luotettavasti uutta tekniikkaa. Itse insinöörinä ja pitkään tekoälyasioita harrastaneena joskus vertaan, mistä on kyse. Muistan vielä, kun yritykset ja yhdistykset pitivät strategiakokouksen, että otetaanko internetsivut käyttöön vai ei. Miettikääpä tänä päivänä jotain, mikä ei ole internetissä mitenkään. Tästä tulee meille työkalu, ja nyt tärkeää on, että tekoäly tulee joka paikkaan ja tulee oikealla tavalla. Arvoisa puhemies! Neuvonta ja hyvä hallinto, resurssit viranomaistoiminnan hyväksi toimimiseksi ovat oleellisia. Mikäli resurssit jäävät pahasti vajaiksi, hinta kertautuu tekoälyn käyttöönottamattomuutena, ja se rajoittaa kasvua, ei säätely itse.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+7.aspx,fi,Miapetra Kumpula-Natri,807,2025-05-14T15:00:26,2025-05-14T15:05:28,Hyväksytty,1.1 2025_50_32,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 46/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_33,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 46/2025 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Tekoäly on tullut jäädäkseen. Se auttaa meitä kirjoittamaan, laskemaan, kääntämään, suunnittelemaan, arvioimaan, ja se tekee sen usein nopeammin ja tehokkaammin kuin ihminen. Samalla sen käyttö tuo mukanaan kysymyksiä, joihin lainsäätäjän on vastattava ajoissa. Siksi on hyvä, että hallitus tuo eduskuntaan esityksen, jolla säädetään tekoälyn käytöstä ja valvonnasta Suomessa osana EU:n yhteistä asetusta. Arvoisa herra puhemies! Tämän esityksen taustalla on Euroopan unionin tekoälyasetus, joka tuli voimaan viime vuonna. Sen tarkoituksena on suojella ihmisten terveyttä, turvallisuutta ja perusoikeuksia. Asetus kieltää haitallisimmat tekoälyn käyttötavat, kuten järjestelmät, jotka voisivat seurata, manipuloida tai syrjiä ihmisiä. Lisäksi niin sanotuille korkean riskin järjestelmille, esimerkiksi viranomaistoiminnassa tai turvallisuudessa käytettävälle tekoälylle, asetetaan tiukemmat vaatimukset. On meidän tehtävämme varmistaa, että nämä säännöt toimivat myös Suomessa. Arvoisa herra puhemies! Suomessa valvonta on hajautettu eri viranomaisten kesken. Traficom toimii koordinoivana viranomaisena, mutta kukin toimialaviranomainen, kuten poliisi, Tulli tai Rajavartiolaitos, vastaa omasta alastaan. Tämä on järkevä ratkaisu siksi, että tekoäly ei ole yksi asia, vaan sillä on erilaisia käyttötarkoituksia aina terveydenhuollosta rikostutkintaan ja rajavalvontaan. Siksi on tärkeää, että myös toimialaviranomaisia koskeviin lakeihin lisätään säännökset, joiden avulla viranomaiset voivat käyttää sallittuja tekoälyratkaisuja esimerkiksi rikosten ennaltaehkäisyyn tai riskien arviointiin. Yhtä tärkeää on, että tekoälyn käyttöä valvotaan ja sen rajat ovat selvät. Arvoisa herra puhemies! Kun tekoälyä käytetään viranomaistyössä, se pitää tehdä avoimesti ja vastuullisesti. Tämän lain tarkoitus on auttaa rakentamaan luottamusta. Kyse ei ole tekoälyn vastustamisesta vaan laista, joka mahdollistaa tekoälyn käytön yhteiskuntamme ehdoilla ja meille sopivalla tavalla. Tekoälyn hyötyä ei saavuteta, jos sen käyttö tuntuu kansalaisista epävarmalta tai pelottavalta. Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys on osa sitä työtä, jolla rakennamme turvallista ja toimivaa digitalisaatiota maahamme. Se ei rajoita innovaatioita vaan ohjaa ne vastuulliseen suuntaan. Me tarvitsemme tekoälyä mutta vielä enemmän tarvitsemme selkeitä sääntöjä, jotka suojaavat niin yksilöä kuin yhteiskuntaamme. Kannatan hallituksen esitystä. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-14T15:05:35,2025-05-14T15:09:41,Hyväksytty,1.1 2025_50_34,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 46/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_35,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 46/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksen taustalla on toukokuussa 2024 Euroopan neuvoston hyväksymä tekoälyä ja ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota koskeva puiteyleissopimus. Sopimus on oikeudellisesti sitova. Sopimuksella ja sitä seuranneella asetuksella kielletään tietyt tekoälyyn liittyvät käytännöt ja määritetään suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä koskevat erityisvaatimukset ja toimijoiden velvollisuudet ja neuvonta. Tekoälyasetuksen toimeenpanon on tunnistettu vaativan resursseja henkilötyövuosien lisäämiseen ja osaamisen kehittämiseen valvontaa varten sekä tietojärjestelmien sekä rekisterien kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Viranomaisten arviot resurssitarpeesta ovat yhteensä noin viisi miljoonaa euroa vuodessa silloin, kun toiminta on täydessä käynnissä. Lisäksi kyvykkyyden rakentamisvaiheen kertakustannuksen arvioidaan olevan noin pari miljoonaa euroa. Asetuksella yhdenmukaistetaan säännöt yleiskäyttöisten tekoälymallien markkinoille saattamiseksi, avoimuutta koskevat säännöt tietyille tekoälyjärjestelmille sekä innovointia tukevat toimenpiteet erityisesti pk-yrityksille ja startup-yrityksille. Asetus sisältää myös säännöt markkinoiden seurantaa, valvontaa, hallinnointia ja täytäntöönpanoa koskien. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia, ja niissä on otettava huomioon pk-yritysten sekä startup-yritysten edut ja niiden taloudellinen elinkelpoisuus. Asetuksen 5 artiklassa tarkoitettuja tekoälyyn liittyviä käytäntöjä koskevien kieltojen noudattamatta jättämisestä voidaan määrätä hallinnollinen sakko, joka voi olla miljoonia euroja. Arvoisa puhemies! Asetuksen velvoitteiden täyttäminen voi aiheuttaa yrityksille kustannuksia ja hallinnollista taakkaa, mikä voi nostaa kynnystä tuoda markkinoille innovatiivisia tekoälyjärjestelmiä ja luoda uutta liiketoimintaa. Koska seuraamusmaksut voivat olla suuruudeltaan merkittäviä, säädettäisiin monijäsenisestä tekoälyjärjestelmien valvonnan seuraamusmaksulautakunnasta, joka sivutoimisena viranomaisena määräisi asiassa muutoin toimivaltaisen markkinavalvontaviranomaisen esityksestä seuraamusmaksun, joka on määrältään yli 100 000 euroa. Arvoisa puhemies! Tekoälyllä on monia mahdollisuuksia arjessamme. Tekoäly vaikuttaa elämäämme yhä enemmän. Se tuo samalla uhkia ja mahdollisuuksia turvallisuudelle, demokratialle, yrityksille ja työpaikoille. Tämän vuoksi tekoälyn käytössä ja sen hyödyntämisessä tulee määrittää vastuutaho ja valvonta sekä lainsäädäntö huolellisesti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+7.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-05-14T15:09:46,2025-05-14T15:13:07,Hyväksytty,1.1 2025_50_36,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 46/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_37,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 46/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä käsittelyssä olevalla asetuksella kielletään tietyt tekoälyyn liittyvät käytännöt sekä määritetään suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä koskevat erityisvaatimukset ja toimijoiden velvollisuudet. Arvoisa puhemies! Puhun nyt tekoälystä hieman käsittelyssä olevan asetuksen säädösten ulkopuolelta. Me elämme aikaa, joka on merkittävämpi murroskohta kuin ehkä yksikään aiempi teknologinen kehitys ihmiskunnan historiassa. Tekoälyn nopea nousu on ollut sen kaltainen, ettemme tiedä sen vaikutuksista ihmisiin ja yhteiskuntaan ja koko maailmaan. Tekoäly ei ole enää kaukaista tieteisdystopiaa, miltä se ainakin itsestäni vaikutti vielä muutamia vuosia takaperin. Se kirjoittaa, se säveltää, se analysoi, diagnosoi, se piirtää, se ohjelmoi ja paljon muuta. Mutta samalla kun tekoäly tuo tehokkuutta ja mahdollisuuksia, se tuo mukanaan myös huolia ja suuria kysymyksiä, joihin meidän vielä on miltei mahdoton vastata. Mitä tapahtuu ihmisen luovuudelle? Mitä tapahtuu oppimiselle? Mitä tapahtuu työpaikoille ja työmarkkinoille? Nämä ovat sellaisia kysymyksiä, joihin pitää kyetä valmistautumaan ja sopeutumaan. Arvoisa puhemies! Me tarvitsemme uutta teknologiaa turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Tarvitsemme tekoälyyn viisasta sääntelyä, jotta voimme pitää tilanteen hallinnassa, mutta samaan aikaan ei pidä ylisääntelyllä ohjata kaikkia teknologiayrityksiä ulos Euroopan alueelta. Tämä vaatii siis tasapainoilua näiden välillä. Kiitos ministerille tämän asian valmistelusta ja esittelystä, ja kannatan hallituksen esitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+7.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-05-14T15:13:17,2025-05-14T15:15:07,Hyväksytty,1.1 2025_50_38,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 46/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Polvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_39,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 46/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Teollinen vallankumous on vähitellen osoittanut tulemistaan. Vuosikymmenen ajan vallankumouksen aalto on näyttäytynyt isommalle yleisölle, kun autonvalmistaja Teslan Model 3:n, siis tekoälyn avulla mallinnetun auton, suosion ja varsinkin sen tehokkaan tuotantoketjun myötä vuonna 2017 uuden sukupolven tapa tehdä löi läpi. Kiina aloitti oman vahvemman autoteollisuutensa kehittämisen yhdessä Euroopasta hankittujen osaajien, digitalisaation ja tekoälyn mahdollistamana. Lopputuloksena on esimerkiksi se, että Kiinan teknologinen ja valmistustekninen osaaminen on keskeinen osa myös Japanista tunnettua Toyota-automerkkiä sähköautoissa. Kiina houkuttaa alan jättiläisetkin mukaansa. Tekoälyn vallankumous etenee kaikilla teollisuuden ja yhteiskuntien osa-alueilla. Sanoisin näin, että Suomella ja Euroopalla on enää kaksi vuotta aikaa hypätä kehitykseen mukaan. Viiden vuoden päästä on tilipäivä, että onko meillä hyvinvointivaltion ylläpitämiseen realiteetteja vai ei. Tämä on vakava kansakunnan kysymys. Sen rinnalla kasvaa tarve säilyttää perusoikeudet: turvallisuus ja yhteiskunnallinen hallittavuus. Tässä valossa hallituksen esitys, joka täydentää EU:n tekoälyasetusta kansallisella lainsäädännöllä, on tärkeä ja ajankohtainen. Tämä esitys on osa laajempaa kysymystä: kuka määrittelee tekoälyn pelisäännöt ja kenen ehdoilla? Suomella tulee olla selkeä ja vahva rooli siinä, miten kansainväliset, erityisesti EU:n säädökset sovelletaan osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Mutta, arvoisa puhemies, tähän liittyy myös riski, jota ei voi sivuuttaa. EU:n lainsäädäntö ja erityisesti komission ja viranomaistahojen tapa tulkita sitä voivat johtaa ylisäätelyyn. Se voi tukahduttaa suomalaisen innovaation, ja kansallinen liikkumavara kaventuu, jos viranomaisille annetaan enemmän valtaa kuin on tarkoituksenmukaista. Tekoäly on nopeasti kehittyvä teknologia, eikä mikään lainsäädäntö pysy välttämättä sen tahdissa täydellisesti mukana. Siksi meidän on varottava sitä, että emme rakenna Suomessa raskaampaa valvontaa, apparaattia, kuin on EU-asetuksen minimitarkoitus. On oltava tarkkana, ettei markkinavalvonta muutu innovaatiovalvonnaksi. Hallitusohjelman linja on aivan oikein. EU-säätelyn tulee olla mahdollistavaa, tasapainoista ja Suomen edun mukaista. Kansallisen lisäsäätelyn minimointi ei ole vain byrokratian vastustamista, se on suomalaisen kilpailukyvyn puolustamista. Tämä laki on tarpeellinen, jotta voimme hallitusti ottaa käyttöön tekoälyä Suomessa. Hallituksella on rohkeutta linjata tekoälypolitiikkaa, joka suojaa kansalaisia ja antaa mahdollisuuden rakentaa tulevaisuuden innovatiivisia ratkaisuja.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+7.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-05-14T15:15:14,2025-05-14T15:18:16,Hyväksytty,1.1 2025_50_40,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 46/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen on poissa. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_41,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 46/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Niin kuin ministeri kuvasi, tämä nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys on sinänsä aika viranomaispainotteinen, mutta niin kuin kollegat edellä haluan itsekin tarttua tilaisuuteen ja kosketella tekoälyä ja sen kehitystä vähän yleisemmin. Sinänsä kautta aikojen sääntelyn on ollut vaikeaa pysyä nopeasti kehittyvän teknologian perässä, semminkin kun eletään globaalisti kilpailluilla markkinoilla. Mutta oma näppituntumani on se, että tekoälyssä tämä haaste on aivan erityisen suuri. On erittäin vaikeaa lainsäätäjän löytää oikea tasapaino, jossa yhtäältä pitää mahdollistaa innovaatioiden kehittäminen ja käyttöönotto ja toisaalta huolehtia siitä, että riskejä ja haittoja onnistutaan minimoimaan. Varmasti vasta aika näyttää, kuinka hyvin siinä sekä EU:ssa että meillä kansallisesti onnistutaan. Kahteen näkökulmaan tekoälyn käyttöönotossa halusin tässä yhteydessä tarttua. Ensimmäinen liittyy tekoälyn kestävyyteen. Tiedämme, että tekoäly edellyttää valtavaa määrää datakeskuskapasiteettia, ja toisaalta datakeskusten käyttöönotto on yksi merkittävimpiä sähkönkulutuksen kasvun ajureita. Kansainvälisesti Kansainvälinen energiajärjestö, IEA, on arvioinut, että toisin kuin meillä Suomessa, jossa datakeskusten sähkönsaanti perustuu hyvin pitkälle puhtaaseen, kohtuuhintaiseen sähköön, maailmalla edelleen datakeskuksia tullaan myös tulevaisuudessa pyörittämään merkittävässä määrin fossiilisilla polttoaineilla, ja sen ilmastovaikutukset tietysti ovat merkittäviä. Meillä Suomessakin on esimerkkejä siitä, että datakeskuksia ei suinkaan rakenneta pyörittämään vaikka hyvinvointialueiden potilastietojärjestelmiä vaan vaikka louhimaan kryptovaluuttoja. Sen kaltaisen toiminnan hyöty yhteiskunnalle on nettona hyvin vähäinen, ellei jopa pakkasen puolella. Se saa ainakin itseni miettimään, miten me voisimme yhteiskuntana pyrkiä vauhdittamaan sellaisia datakeskuksia, jotka ovat selvästi yhteiskunnalle tarpeellisia ja hyödyllisiä, ja sitten ehkä katsomaan vähän tarkemmin niitä, joista tätä vastaavaa hyötyä ei ole. Toinen näkökulma liittyy luovaan työhön ja sen tekijöihin. Nämä nykyiset laajat tekoälymallit perustuvat isoihin aineistoihin, joista louhitaan tietoa, ja sitten hyödynnetään sitä näissä malleissa. Nämä aineistot — siis erilaiset tekstit, kuvat, musiikki — ovat siis jonkun tekemiä, eikä sitä aineistoa synny ilman tekijöitä. Riskinä on, että tekoälymallit hyödyntävät tätä tekijöiden tuottamaa työtä ilman asianmukaista korvausta ja tunnustusta, ja tämä on yksi sellainen iso haaste tekoälyn sääntelylle. Yhtäältä pitää totta kai mahdollistaa tekoälyn käyttöönotto, mutta pitää huolehtia myös siitä, että tekijät saavat työstään ansaitsemansa tunnustuksen ja korvauksen. Ehkä ministeri voi tätäkin kysymystä mahdollisesti kommentoida.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+7.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-05-14T15:18:23,2025-05-14T15:21:24,Hyväksytty,1.1 2025_50_42,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 46/2025 vp,"Keskustelulle tässä vaiheessa varattu aika on päättymässä. Annan nyt vastauspuheenvuoron ministeri Rydmanille. Jos listalle jää pitämättömiä puheenvuoroja, niin keskustelu jatkuu tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Rydman, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_43,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Wille,Rydman,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 46/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on käytetty monia hyviä puheenvuoroja, joissa on kuvattu tekoälyn merkitystä yhteiskunnallemme laajemminkin, ja kiitos kaikista niistä havainnoista, erittäin arvokkaita huomioita. Nostan itse esille vielä yhden ulottuvuuden, ja se on se, että kun elämme sellaista aikaa, jolloin kaikki on geopolitiikkaa ja teollisuus ja teknologia ovat yhtenä rintamana, jolla geopoliittista kilpailua käydään, niin itse asiassa tekoäly on eräs sen geopoliittisen kamppailun keskeisimmistä rintamalohkoista. Tässä tullaan juuri siihen kysymyksenasetteluun, jota edustaja Tynkkynen tuossa edellä ansiokkaasti kuvasi, eli meidän on löydettävä jollakin tavalla järkevä balanssi sen suhteen, missä kulkee innovaatioihin kannustamisen mutta toisaalta sitten turvalliseen käyttämiseen ja kehittämiseen liittyvän sääntelyn välinen raja. Ja tästä seuraakin oikeastaan se melkein kaikista vaikein kysymyksenasettelu. Nimittäin elämme tilanteessa, jossa Kiina on merkittävä tekoälykehittäjä, ja Kiina ei oikeastaan tässä tekoälykehityksessään paljoakaan tällaisia sääntelyllisiä kysymyksenasetteluita tai rajoja tunne vaan toimii aika lailla hyvin vapaasti piittaamatta erityisen voimakkaasti mistään tekoälyn kehittämiseen liittyvistä eettisistä säännöistä. Yhdysvallat tekoälyn kehittäjänä, myöskin merkittävänä maana sellaisena, on suhteellisen avoimen ja vapaan sääntelyn maa. Yritysten annetaan innovoida ja kehittää tekoälyä, ja sitten jos ongelmia jossakin vaiheessa havaitaan, niin sääntelyllä tullaan jälkikäteisesti mukaan, mikä tuntuu siellä olevan suhteellisen tietoinen valinta. Itse olen vähän huolissani siitä, säänteleekö Euroopan unioni itsensä tekoälykehityksen ulkopuolelle. Tässä nyt käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä on tietystikin kyse ennen kaikkea EU:n asetuksesta, joka on suoraan sovellettavaa oikeutta, ja tähän nimenomaiseen asetukseen liittyen teemme vain ne asiat, mitkä EU-sääntelyn puitteissa joka tapauksessa on tehtävä. Mutta itse kannan kyllä huolta siitä, ettemme vain omalla sääntelyllämme sääntelisi itseämme tämän merkittävän teknologisen kehityksen ulkopuolelle. Edustaja Kumpula-Natri nosti esille sen, että tässä vaiheessa näille valvontatehtäville ei ole osoitettu lisäresursseja. Toistaiseksi on katsottu, että katsotaan nämä olemassa olevien resurssien puitteissa, mutta on ihan hyvin mahdollista, että seuraavissa vaiheissa lisäresurssejakin tarvitaan. Valtionhallinnossa tekoälyä pyritään jo tuomaan mukaan, ja siihen on meillä toimenpiteitä ja myöskin uusien valmistelua käynnissä kaiken aikaa. Ja lyhyesti ehdin vain todeta edustaja Tynkkysen myöskin ansiokkaasti esille nostamaan kysymykseen, että tekoäly myöskin tuo hyvin konkreettisesti kysymykseen sen, mikä on tekijänoikeus ja mikä on teos. Onko useiden eri tekijöiden ja teosten pohjalta tekoälyn synnyttämä uusi teos itsenäinen teos, vai missä määrin se on aiemman pohjalle rakennettu teos, ja kenelle silloin tekijänoikeudet kuuluvat? Tässä siirrytään hyvin vaikeiden sekä lainsäädännöllisten että jopa taiteen filosofisten kysymysten äärelle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+7.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2025-05-14T15:21:35,2025-05-14T15:25:09,Hyväksytty,1.1 2025_50_44,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 46/2025 vp,Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_50_45,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 46/2025 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 7 käsittelyä. — Siellä on ensimmäisenä edustaja Rintamäki. Olkaapa hyvä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_50_46,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 46/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tekoäly valtaa alaa kaikkialla. Näemme jatkuvasti esimerkiksi kuva‑, video‑ ja tekstisisältöä, joka on tekoälyllä tuotettua. Tekoälyn kehitys on ollut niin nopeaa, että alkaa olla usein jo vaikea erottaa, mikä on tekoälyn luomaa ja mikä ei. Tekoäly on kuitenkin paljon muutakin kuin se, mitä me hauskoissa nettivideoissa näemme, ja siihen sisältyy myös paljon riskejä. Ei siis ole ihme, että tekoälyä tahdotaan myös säännellä ja rajoittaa joiltain osin myös EU-tasolla. Tässä esityksessä on kysymys EU:n tekoälyasetuksen kansallisesta sääntelystä, eikä kansallista liikkumavaraa tässä asetuksessa ole kovinkaan paljoa. Asetuksella kielletään tietyt tekoälyyn liittyvät käytännöt sekä määritetään suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä koskevat erityisvaatimukset ja toimijoiden velvollisuudet. Lisäksi asetuksella yhdenmukaistetaan säännöt yleiskäyttöisten tekoälymallien markkinoille saattamiseksi, avoimuutta koskevat säännöt tietyille tekoälyjärjestelmille sekä innovointia tukevat toimenpiteet erityisesti pk-yrityksille ja startup-yrityksille. Asetus sisältää myös säännöt markkinoiden seurantaa, valvontaa, hallinnointia ja täytäntöönpanoa koskien. Jäsenvaltioiden on nimettävä markkinavalvontaviranomainen, joka toimii keskitettynä yhteyspisteenä. Suomessa yhteyspisteenä toimii Traficom, mutta toimivaltaisia viranomaisia ovat myös tietosuojavaltuutettu, Tukes, työsuojeluviranomainen ja Fimea. Arvoisa puhemies! Sääntelyn rikkomisesta on aiheellista osoittaa myös hallinnollinen sakko, jotta olisi jonkinlainen pelote noudattaa sääntelyä. Sen määrästäkin on tässä tarkemmat säädökset, ja tässä sitä vähää kansallista liikkumavaraa voidaan käyttää. Työ‑ ja elinkeinoministeriön teettämässä selvityksessä on havaittu, että korkeita sanktiomaksuja pidetään myös uhkana ja byrokratia voi vaikeuttaa osaltaan tekoälyjärjestelmien tuomista markkinoille ja siten vaikeuttaa liiketoimintaa. Luonnollisesti hallinnollinen taakka kasvaa niin yrityksissä kuin valvovissa viranomaisissakin. Yritysten on oltava erityisen tietoisia siitä, mitä saa ja mitä ei saa tehdä. On ihan selvää, että erilaiset tekoälyjärjestelmät tulevat maailmanmarkkinoille, ja jos me emme niitä tee, joku muu ne kyllä tekee ja kenties löyhemmällä tai puutteellisellakin säätelyllä. On hyvä, että olemme EU:na tässä bisneksessä aidosti mukana, mutta tekoälyä ohjaavaa sääntelyä saisi tulla ihan maailmanlaajuisestikin. Meillä pitäisi olla joitain tiettyjä yhteisiäkin pelisääntöjä lähes rajattoman tiedonvälityksen aikakautena. Kannatan tätä hallituksen esitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+7.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-05-14T18:28:46,2025-05-14T18:32:13,Hyväksytty,1.1 2025_50_47,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 46/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen poissa. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_48,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 46/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat asetuksen tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä. Tämän asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että markkinoille tuotavat tai käyttöönotettavat tekoälyjärjestelmät eivät vaaranna ihmisten turvallisuutta, terveyttä tai perusoikeuksia. Tämän asetuksen myötä EU:n alueelle luotaisiin yhtenäiset säännöt tekoälyjärjestelmien tarjoamisesta ja käyttöönotosta. Sääntely keskittyy erityisesti haitallisiin tekoälyn käyttötapauksiin, jotka kiellettäisiin, ja tekoälyjärjestelmille asetettaisiin tiukennettuja vaatimuksia. Tekoälyn riskit ja sääntely ovat keskeisiä poliittisella agendalla koko maailmassa. Sääntelyyn on olemassa erilaisia lähestymistapoja. Tiettyjä tekoälysovelluksia on esimerkiksi kielletty joissain valtioissa, toisaalla on voitu nojautua olemassa olevaan sääntelykehykseen tai luoda omia sääntelykehyksiä tekoälylle. Voidaan myös omaksua olemassa olevan hyödyntämisen ja uuden luomisen yhdistävä lähestymistapa luoden jonkinasteista tekoälysääntelyä olemassa olevien viitekehysten rinnalle. On ensiarvoisen tärkeää, että kyberturvallisuutta edistetään näinä koventuneen hybridivaikuttamisen aikoina. Poliittisesti meidän on pohdittava tekoälysääntelyyn liittyen myös eettisiä kysymyksiä. Tekoälyä koskevia päätöksiä on tehtävä yhdessä Euroopassa ja koko maailmassa, jotta tekoäly olisi turvallista, eettistä, läpinäkyvää, käyttäjälähtöisesti suunniteltua sekä hyödynnettävää. Digitalisaation lieveilmiöihin, kuten lapsiin kohdistuvaan haitalliseen sisältöön ja hybridivaikuttamiseen, on puututtava. Viime vuosina teknologia on kehittynyt paljon ja sitä on hyödynnetty myöskin muun muassa vaaleissa yhä enemmän. Tämän myötä vaaleihin on tullut uusia merkittäviä elementtejä. Sosiaalisen median ja verkkoalustojen algoritmit saattavat vaikuttaa äänestyspäätökseen entistä enemmän, ja samalla disinformaatio vaikeuttaa luotettavaa tiedonsaantia. Myös tekoälyä hyödynnetään esimerkiksi vaalikampanjoissa yhä yleisemmin. Tarvitsemme siis Euroopan laajuista, jos ei jopa maailmanlaajuista tekoälysääntelyä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+7.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-05-14T18:32:13,2025-05-14T18:35:14,Hyväksytty,1.1 2025_50_49,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Simula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_50_50,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa puhemies! Esittelen nyt maa‑ ja metsätalousvaliokunnan mietinnön metsästyslain 41 §:n muuttamisesta. Hallituksen esityksen yhteydessä valiokunta on käsitellyt myös kaksi lakialoitetta, joita esitämme hylättäviksi. Tämä hallituksen esitys ja valiokunnan mietintö koskee suurpetojen metsästyksen mahdollistamista. Hallitusohjelman mukaan suurpetopolitiikkaa on hoidettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen kestokyvyn. Esitys pohjautuu suurpetotyöryhmän loppuraporttiin, joka julkaistiin viime vuoden marraskuussa. Esityksen tavoitteena on luoda edellytyksiä suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi, mikä on välttämätöntä, jotta voidaan estää laajempia sosiaalisia, ekologisia ja taloudellisia ongelmia, joita suurpetokannan kasvu aiheuttaa. Esityksessä lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan lupaharkinnassa voidaan ottaa huomioon myös riistaeläinlajeja ja niiden elinympäristöjen hoitoa koskevat hoitosuunnitelmat. Jatkossa maa‑ ja metsätalousministeriön asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä kannanhoidollista metsästystä koskevan poikkeusluvan päämäärästä ja alueesta, jota päämäärä koskee, sekä poikkeuksen kohteena olevan lajin suotuisan suojelutason viitearvosta. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana, mutta nostamme mietinnössä esille muutamia tärkeitä seikkoja. Mietintö sisältää kolme lausumaa ja kaksi vastalausetta. Asian käsittelyn aikana suden liitesiirto tiukasti suojellusta lajista suojelluksi lajiksi eteni pikavauhtia EU:ssa, ja tästä syystä edellytämme, että myös Suomessa aloitetaan rauhoituksen poistamiseen liittyvät muutokset, jotka tuodaan eduskunnan käsittelyyn pikaisesti jo alkusyksystä. Tämä tarkoittaa, että suden osalta tullaan soveltamaan eri pykälää eikä siis nyt muutettavaa metsästyslain 41 §:ää. Sutta ei liitesiirron myötä metsästettäisi poikkeus‑ vaan pyyntiluvin ja ympärivuotinen rauhoitus purettaisiin. Arvoisa puhemies! Valiokunta huomauttaa, että kaikki suurpetopopulaatiot ovat vahvistuneet Suomen EU-jäsenyyden aikana. Esimerkiksi karhu‑ ja ilveskannat ovat vahvistuneet silloinkin, kun lajeihin on kohdistunut kannanhoidollista metsästystä. Suurpetojen metsästyksen ollessa jäissä on varsin nopeasti havaittu suurpetojen epäsuotuisaa käytöstä ja ihmisarkuuden selvää vähenemistä. Suurpetojen pihakäynnit ja toisaalta susien aiheuttamat mittavat vahingot esimerkiksi lammas‑ ja poroelinkeinolle ovat valitettavasti arkipäivää Suomessa. Metsästys karhun osalta on tarkoituksena saada käyntiin jo elokuussa. Nykyisellä kasvuvauhdilla ilman kannanhoidollista metsästystä karhukanta todennäköisesti jopa kaksinkertaistuu alle kymmenen vuoden aikajänteellä. Suden, karhun ja ilveksen kannanhoidollinen metsästys on viime vuosina estynyt säännönmukaisten valitusten ja poikkeuslupapäätösten täytäntöönpanon estymisen vuoksi. Romaniassa karhunmetsästyksen kielto johti ihmishengen menetyksiin. Sille tielle Suomessa emme halua. Kannanhoidollisen metsästyksen estyminen on johtanut myös riistanhoitoyhdistysten suurriistavirka-apusopimusten irtisanomisiin. Poliisilla ei ole olemassa sitä resurssia, mitä vapaaehtoisten noin 30 000 metsästäjän joukko voi SRVA-toiminnallaan tuottaa. Valiokunta yhtyy näkemykseen, jonka mukaan tilanne on kestämätön kaikkien osapuolten kannalta. Kuten mietinnössä todetaan, kannanhoidollisen metsästyksen estyminen, kannan hallitsematon kasvu ja petojen ihmisarkuuden katoaminen uhkaavat suurpetojen esiintymisalueilla sisäistä turvallisuutta. Suurpetojen metsästyksen estyminen on myös vähentänyt metsästäjien työtä osana kanta-arvion määrittämistä, eli näytteiden kerääminen on vähentynyt. Julkisista varoista puolestaan ei ole löydettävissä resursseja vastaavaan toimintaan. Valiokunta pitää välttämättömänä, että suurpetojen kannanhoitosuunnitelmat päivitetään ja tässä yhteydessä muodostetaan tutkittuun tietoon perustuva käsitys kunkin suurpetolajin suotuisan suojelutason viitearvosta, jota koskevassa päätöksenteossa ja kannanhoidollisen metsästyksen päämääristä säädettäessä otetaan huomioon myös taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Valiokunta huomauttaa, että saamansa selvityksen mukaan pienimmän populaatiokoon määrittelyssä voidaan käyttää jo olemassa olevia ohjelmistoja, kuten esimerkiksi Vortexia, eikä tutkimuslaitosten ole tarvetta käyttää resursseja omien mallien luomiseen. Mietinnössä korostetaan sitä, että myös julkisilla tutkimuslaitoksilla on oma vastuunsa siitä, että niiden tuottama tieto on relevanttia ja että tieto palvelee yhteiskunnallista päätöksentekoa. Esimerkiksi kahden osapopulaation oletus susikannan tilan ja suotuisan suojelutason määrittelyssä ei tue sitä odotusta, joka susien vaikutuspiirissä elävillä kansalaisilla on hyväksyttävästä susikannan tilasta ja mahdollisuudesta kannan säätelyyn. Arvoisa puhemies! Mietintöön sisältyy siis kolme lausumaehdotusta. Valiokunta pitää tärkeänä, että eduskunta edellyttää suden rauhoituksen poistamiseen liittyvien säännösehdotuksien tuomista eduskunnan käsittelyyn heti 2025 syysistuntokauden alussa. Sen lisäksi esitämme, että eduskunta edellyttää maa‑ ja metsätalousministeriön valmistelevan viipymättä tarvittavat metsästyslain teknistä laatua ja selkeyttä palvelevat muutokset. Kolmanneksi esitämme, että eduskunta edellyttää maa‑ ja metsätalousministeriön seuraavan metsästyslainsäädännön toimivuutta ja jatkavan työtä sen eteen, että kannanhoidolliselle suurpetojen metsästykselle luodaan vakiintuneet puitteet. Arvoisa puhemies! Haluamme siis luoda vakiintuneet puitteet kaikkien suurpetojen metsästykselle koko Suomessa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2025-05-14T15:26:05,2025-05-14T15:32:50,Hyväksytty,1.1 2025_50_51,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kiitoksia. — Jari Koskela, olkaa hyvä. — [Vastauspuheenvuoropyyntöjä] — Menemme hetken ajaksi listaan ja sitten katsomme, onko debatille tarvetta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_52,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Käsiteltävänä oleva maa‑ ja metsätalousvaliokunnan mietintö metsästyslain 41 §:n muuttamisesta on kokonaisuudessaan kannatettava. Hallituksen esityksellä pyritään korjaamaan niitä vakavia käytännön ongelmia, jotka ovat estäneet suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen viime vuosina. Erityisesti valiokunnan perustelut siitä, että suurpetojen liialliset yksilömäärät aiheuttavat kasvavaa painetta maaseudun asukkaille, elinkeinoille ja yhteiskunnan turvallisuudelle, ovat oikean suuntaisia. On selvää, että nykytilanne, jossa hallittu metsästys on estetty lähes kokonaan oikeustulkintojen ja valituskierteiden vuoksi, ei voi jatkua. Valiokunta on aivan oikein nostanut esiin myös sen, että SRVA-toiminta eli suurriistavirka-apu on vaarassa romahtaa, jos metsästäjien mahdollisuudet vaikuttaa petokantoihin estetään. Myös se, että metsästyskoiraharrastus vaikeutuu ja vahinkoja tapahtuu yhä enemmän, on vakava seuraus kannanhoidollisen metsästyksen puutteesta. Arvoisa puhemies! Vaikka mietintö kokonaisuutena on perusteltu ja vie asioita eteenpäin, haluan kuitenkin korostaa erityisesti yhtä asiaa eli suden kannanhoidollisen metsästyksen välttämättömyyttä. Susi on tällä hetkellä merkittävä haaste maaseudun turvallisuudelle ja eläintuotannolle. Sudet juoksentelevat ihmisten pihoilla sekä lampaiden ja muun karjan sekä koirien perässä — eivätkä vain juoksentele vaan myös tappavat kohtuuttoman usein. Suden ihmisarkuus on heikentynyt huolestuttavan paljon. Tästä tulee toistuvasti, jopa päivittäin viestejä maakunnan asukkailta. On erinomaista, että EU-tasolla susi on siirtymässä tiukasta suojelusta pois, mutta tästä ei seuraa mitään, jos emme Suomessa tee kotiläksyjä. Maa‑ ja metsätalousministeriön on valmisteltava pikaisesti tarvittavat lainsäädäntömuutokset, joilla suden ympärivuotinen rauhoitus voidaan purkaa ja kannanhoidollinen metsästys aloittaa ilman valituskierteitä. Mikään ei enää estä meitä — paitsi omat toimenpiteemme tai niiden puute. Susien osalta kysymys on ihmisten oikeudesta elää turvassa omassa kodissaan. Ilman kannanhoidollista metsästystä susien määrä kasvaa edelleen, ja samalla lisääntyvät myös pelko, vahingot ja turvattomuus. Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset tukevat hallituksen esitystä ja erityisesti sen tavoitteita mahdollistaa suurpetojen metsästys kannanhoidollisista syistä, mutta painotamme erityisesti, että sudenmetsästyksen ei ole alettava vuosien päästä vaan jo ensi metsästyskaudella. Ministeriön on tuotava tarvittavat lakimuutokset eduskuntaan heti syysistuntokauden alussa. Tässä on kulunut jo aivan liian monta vuotta odotellessa, ja kansalaisilla ei ole enää aikaa odottaa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-05-14T15:32:59,2025-05-14T15:36:34,Hyväksytty,1.1 2025_50_53,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Elo. — Ja edustaja Elon puheenvuoron aikana muut edustajat voivat niin halutessaan pyytää minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_54,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa puhemies! Elämme keskellä ihmisen aiheuttamaa kuudetta sukupuuttoaaltoa. Tutkijoiden mukaan kuudes massasukupuutto voi saavuttaa huippunsa jo muutamassa vuosisadassa, mikäli lajikatokehitystä ei saada hidastettua. Luonnon köyhtyminen näkyy myös meillä Suomessa. Kysymys on siitä, että ihminen valtaa yhä enemmän tilaa luonnolta. Samalla heikkenee kykymme elää luonnon kanssa rinnakkain. On meidän vastuumme pysäyttää luonnon köyhtyminen Suomessa. Tämä koskee myös suurpetoja. Käsittelemme nyt metsästyslain muuttamista koskevaa hallituksen esitystä, jolla halutaan mahdollistaa suurpetojen kannanhoidollinen metsästäminen. [Petri Huru: Hyvä esitys!] On valitettavaa, että hallituksen esitys lähtee voimallisesti metsästyksen vapauttamisen näkökulmasta eikä huomioi lainkaan riittävällä tavalla suurpetojen merkittävää roolia ekosysteemeissä. Erityisen ongelmallinen tämä esitys on erittäin uhanalaisen suden osalta. Suden kanta Suomessa ei ole suotuisalla suojelun tasolla. Lisääntyvän metsästyksen ilmeisenä riskinä on Suomen susikannan romahtaminen. Näin kävi, kun kannanhoidollista metsästystä viimeksi kokeiltiin. Poronhoitoalueella, jossa susia saa metsästää, niitä ei käytännössä ole. Susiin kohdistuu Suomessa myös merkittävää salametsästystä, joka on osaltaan jarruttanut kannan kasvua. Toimiva ja tarkoituksenmukainen suurpetopolitiikka voi toteutua vain, kun kaikki asiaan vaikuttavat tosiasiat huomioidaan tasapainoisesti ja kaikki olennaiset asiantuntijatahot osallistetaan valmisteluun. Nyt näin ei valitettavasti ole tapahtunut. Arvoisa puhemies! Esityksessä ongelmallista on, että valtuudet suurpetojen suotuisaa suojelutasoa kuvaavan viitearvon määrittelyyn ollaan luovuttamassa maa‑ ja metsätalousministeriölle. Viitearvon määrittely on keskeinen lajien suojelua ja jopa niiden säilymistä Suomessa ohjaava päätös, jonka tulee perustua parhaaseen tutkittuun tietoon, eikä sitä tule määrittää poliittisesti. Samaan aikaan ministeriöön kohdistuu valtava paine asettaa tämä viitearvo mahdollisimman pieneksi ekologisista ja geneettisistä perusteista piittaamatta. Valitettavasti metsästyslain muutoksen valmistelu ei vakuuta, että päätös suotuisan suojelutason viitearvosta pystyttäisiin ministeriössä tekemään objektiivisesti tutkitun tiedon pohjalta. Lisäksi ongelmallista on, että ilves niputetaan haittoja ja sosiaalista hyväksyttävyyttä arvioitaessa yhteen suden ja karhun kanssa. Suomalaisten sietokyky ilvestä kohtaan on tutkitusti hyvä ja kasvanut viime vuosina. Ilveksen kannanhoidollisen metsästyksen perustelut ovat riittämättömät, sillä ne nojaavat esityksessä ainoastaan teoreettiseen ajatukseen siitä, että ilveskanta aiheuttaa kasvaessaan mahdollisesti samanlaisia ongelmia kuin karhukanta. Ilveksen vuosittain aiheuttamat haitat ovat yksilömäärään suhteutettuna varsin pieniä, eikä ilves aiheuta vaaraa ihmiselle. Arvoisa puhemies! Hallituksen suurpetopolitiikka keskittyy rauhanomaisen yhteiselon mahdollistamisen sijaan korostetusti luonnon monimuotoisuudelle tärkeiden suurpetojen metsästykseen ja kantojen voimakkaaseen rajoittamiseen. Yksi esityksen keskeisistä ongelmista on se, ettei se huomioi mitään muita suurpetopolitiikan keinoja vahinkojen ennaltaehkäisyssä kuin suurpetojen metsästämisen. Sekä sosiaalisen kantokyvyn että luonnon monimuotoisuuden kannalta aivan keskeistä on huomioida myös muut keinot tappamisen rinnalla. Suomessa on tehty ansiokasta työtä, jossa on selvitetty sekä vahinkojen ennaltaehkäisyä että ihmisen ja suurpetojen rinnakkaiselon helpottamista monilla eri keinoilla. Kun keskustelu ja muutokset petopolitiikassa keskittyvät vain metsästykseen, muut keinot, kuten kotieläinten ja metsästyskoirien suojaaminen pedoilta, jäävät sivuosaan. On selvää, että haittoja ja vaaraa aiheuttavat suurpedot on tarvittaessa voitava poistaa kohdennetusti. Tämä on jo mahdollista vahinko‑ ja turvallisuusperusteisilla poikkeusluvilla, ja näiden lupien myöntämistä hallitus on jo helpottanut. Perusteita suurpetojen metsästyksen helpottamiselle ei siis ole, vaan nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa jo haittaa aiheuttavien petojen metsästyksen kohdennetusti. Arvoisa puhemies! Salametsästys on merkittävä ongelma. Tästä karu esimerkki on Lapinlahdella paljastunut Suomen laajin salametsästysrikosten vyyhti, jossa yhteensä 26 henkilöä sai tuomion. Salametsästys vaikeuttaa luotettavien kanta-arvioiden tekemistä ja vaarantaa osaltaan luonnon monimuotoisuuden suojelun. Etenkin suteen kohdistuva salametsästys ja suoranainen petoviha ovat keskeinen ongelma susikannan suotuisan suojelutason saavuttamisen kannalta. Valiokunta käsitteli hallituksen esityksen yhteydessä myös edustaja Pitkon kanssa tekemämme lakialoitteen, jossa esitetään salametsästyksen rajoittamista lainsäädännön keinoin. Lakialoitteessa esitetään, että paljastunut salametsästys vaikuttaisi alueellisesti myönnettäviin poikkeuslupiin siten, että alueella, jolla todistettavasti tapahtuu salametsästystä, ei tulisi voida samaan aikaan harjoittaa poikkeuslupien perusteella harjoitettavaa metsästystä sen lajin osalta, johon salametsästys on kohdistunut. Arvoisa puhemies! Edellä todettuun viitaten esitän, että käsittelyyn otetaan vastalauseeseen 2 sisältyvä lakiehdotus.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-05-14T15:36:46,2025-05-14T15:42:22,Hyväksytty,1.1 2025_50_55,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kiitoksia. — Sitten siirrymme debattipuheenvuoroihin. Edustaja Jukkola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_56,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa puhemies! Hallituspuolueiden tahtotila on selvä: suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on saatava viipymättä käyntiin, sillä kansalaisten palaute ja huoli on kuultu. Haluan lausua kiitoksen hallitukselle hyvin hoidetusta ja päämäärätietoisesta vaikuttamistyöstä EU:n suuntaan. Euroopan parlamentin päätös muuttaa suden suojeluasema tiukasti suojellusta suojelluksi lajiksi on merkittävä linjamuutos. Suden tiukka suojelustatus on pitkään estänyt kannanhoidollisen metsästyksen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että alueilla, joilla susikanta on kasvanut yli sietorajan, ei ole voitu toimia ennakoitavasti tai riittävän nopeasti vaan vasta, kun vahinkoja on tapahtunut, mikä on ollut valitettavaa. Nyt tämä muutos tekee kannanhoidollisen metsästyksen jälleen mahdolliseksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-05-14T15:42:28,2025-05-14T15:43:43,Hyväksytty,1.1 2025_50_57,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_58,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kunnioitettu herra puhemies! Edustaja Jukkola totesi, että hallituspuolueitten tahtotila on selvä, mutta kysymys kuuluu: onko se tahtotila riittävän korkealla, kun puhumme tästä lainsäädännön muutoksesta? Kiitän maa‑ ja metsätalousvaliokuntaa mietinnöstä, mutta tässä etunimenikin pohjalta, kun etunimi on Tuomas, täytyy olla hieman epäilevä tuomas sen suhteen, että kysyn: kun tätä lainsäädäntöä nyt muutetaan, [Petri Huru: Onko ketunhäntä kainalossa?] niin onko se riittävästi muutettu niin, että kun nyt lähdetään hakemaan kannanhoidollisia metsästyslupia syksyn karhujahtiin, niin riittääkö tämä lainsäädäntö sitten siihen, että kun niistä luvista valitetaan, ne myös oikeusasteesta menevät lävitse?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-05-14T15:43:43,2025-05-14T15:44:41,Hyväksytty,1.1 2025_50_59,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Simula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_60,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kelläänhän ei ole sitä kristallipalloa, että mitä sitten tapahtuu, kun niitä lupia aletaan antaa — valitetaanko niistä, ja jos valitetaan, niin mitä sen jälkeen oikeus päättää — mutta se, että hallitus tekee systemaattisesti ja päämäärätietoisesti työtä sen eteen, että kaikkien suurpetojen kannanhoidollinen metsästys mahdollistetaan ja vakiinnutetaan koko Suomessa, on meidän tavoite, ja sitä kohti tässä mennään. Keskusta teki asiaan vastalauseen, joka on aika ristiriitainen. Yhtäältä siellä sanotaan, että viitearvot pitäisi määritellä suoraan lain tasolla, mutta sitten muutama kappale myöhemmin sanotaankin, että ne pitäisi säätää itse asiassa siellä asetuksessa. Eli ainakaan keskusta ei ole nyt ihan kartalla ollut tässä asiassa käsittelyn aikana, eli siellä sopii sitten epäileviä tuomaksia olla ihan kaikessa rauhassa. [Tuomas Kettunen: Tuomaita! — Anne Kalmari: Saako keskusta vastata?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2025-05-14T15:44:41,2025-05-14T15:45:49,Hyväksytty,1.1 2025_50_61,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_62,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa puhemies! Olen aikaisemminkin tässä salissa sanonut, että Suomessa erittäin uhanalainen susi on ennen kaikkea poliittinen eläin. Tällä tarkoitan sitä, että huolimatta siitä, kuinka vähän konkreettista vahinkoa susi aiheuttaa ihmiselle, sen saama huomio ei ole missään mittasuhteessa vahinkoihin. Tämä näkyi myös valiokunnan käsittelyssä, jossa nämä eläinoikeudelliset ja eläinsuojeluun liittyvät asiantuntijakuulemiset olivat erittäin pienessä vähemmistössä ja metsästäjien kanta oli se, joka jyräsi. Olisi tärkeää panostaa vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja muihin ratkaisuihin, ja painopistettä tulisi siirtää kannanhoidollisin perustein myönnettävistä poikkeusluvista vahinko‑ ja turvallisuusperusteisiin poikkeuslupiin. Tämä muutos nyt palvelee ensisijaisesti nimenomaan metsästäjien tarpeita, ja edustaja Elo pitikin tästä kokonaisuudesta erittäin hyvän puheenvuoron täällä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-05-14T15:45:50,2025-05-14T15:47:04,Hyväksytty,1.1 2025_50_63,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kiitoksia. — Ledamot Norrback, varsågod.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_64,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Tack, ärade talman! Regeringen vill agera nu — centerpartiet vill fortsätta diskutera och kanske sedan någon gång tycka att vi ska göra någonting. Till vänster hörde jag att det här skulle bara beröra jägarna och att det är jägarnas vilja som har kommit fram. Jag är inte jägare, men min vilja kommer fram här. Jag är företagare på landsbygden, jag lever på landsbygden, jag har haft barn på landsbygden. Jag har upplevt det här i verkligheten, inte bara på film. Jag vill tacka regeringen, jag vill tacka utskottets ordförande och utskottet för ett gediget arbete. Vi har gått genom den här saken väldigt noggrant. Det som hände var ju, precis som det kom fram, att i EU hände det saker när det gällde vargen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2025-05-14T15:47:04,2025-05-14T15:47:47,Hyväksytty,1.1 2025_50_65,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä metsästyslain muutos on sellainen, että sitä esimerkiksi kotiseudullani Salossa on odotettu hyvinkin pitkään. Eli kyllä meillä päin metsästäjät, maanomistajat, maanviljelijät ja lammastilojen tuottajat ovat tätä kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistavaa lainsäädäntöä odottaneet kovasti. Tämä esitys on oikean suuntainen ja toivottavasti myös riittävän tehokas metsästyksen mahdollistavana lakina. Tästähän Metsästäjäliitto on hieman tuonut huolta esiin, että ovatko tässä ikään kuin ne riittävät elementit metsästyksen toteuttamiseen, ja sen tietysti aika näyttää. Toivon erityisesti, että tätä lainsäädäntöä tietysti seurataan tarkasti, niin kuin tuossa mietinnössäkin on todettu, ja palataan sitten mahdollisesti asiaan, mikäli tämä ei sinänsä aja sitä asiaansa. Toivon myös, että siinä syksyisessä [Puhemies koputtaa] käsittelyssä ehkä voitaisiin vielä palata näihin Metsästäjäliiton huomioihin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-05-14T15:48:09,2025-05-14T15:49:29,Hyväksytty,1.1 2025_50_66,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_67,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Tack, ledamot Norrback, för en mycket tydlig taltur om vad det är fråga om.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,sv,Peter Östman,1141,2025-05-14T15:49:29,2025-05-14T15:49:39,Hyväksytty,1.1 2025_50_68,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Teemu,Kinnari,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Hyvää keskustelua käydään. — Nyt pitää muistuttaa myös siitä, että jos puhutaan kannanhoidollisen metsästyksen osalta karhusta ja ilveksestä ja siitä, mihin se on kaatunut viime aikoina, niin se on ollut hyväksyttävän päämäärän puuttuminen, ja nyt nimenomaan tällä lakiesityksellä halutaan tuottaa vastaus siihen. Ensisijaisesti tässä vaiheessa toivotaan ja nähdään niin, että tällä esityksellä mahdollistetaan karhun kannanhoidollinen metsästys syksyllä, ja samaan aikaan, kuten puheenjohtajan suulla tuotiin esille, syksyllä tuodaan sitten heti kauden alussa pöydälle tämä suden liitesiirto ja siihen liittyvä muutos, ja sehän on merkittävä muutos, kun se siirtyy pois sieltä 41 §:stä 10 §:ään. Tämä on todella iso muutos ja mahdollistaa ihan eri lailla tämän toiminnan. Ja kun katsotaan, mitä samaan aikaan karhun osalta on tehty nyt sitten asetuksessa ja hoitosuunnitelmassa, niin siellä on asetettu myös tämä viitearvo, ja tämähän ollaan tekemässä sitten kaikkien muiden osalta. Eli haetaan ne kaikki keinot, että me saadaan tämä toiminta vakiinnutettua. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Teemu Kinnari,1510,2025-05-14T15:50:40,2025-05-14T15:51:52,Hyväksytty,1.1 2025_50_69,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_70,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Susi kuuluu Suomen luontoon mutta ehdottomasti ei pihoihin eikä esimerkiksi karjasuojiin. Siksi tämä hallituksen esitys metsästyslain muuttamiseksi onkin erittäin tervetullut, jotta voidaan mahdollistaa tämä kannanhoidollinen metsästys. Nostan tähän näkökulman liittyen luontokatoon, josta oppositiossa osittain ollaan huolissaan. Tämä esitys itse asiassa parantaa jopa luonnon monimuotoisuutta, koska kuten tiedämme, perinnemaisemien luontotyypit ovat Suomen uhanalaisimpia luontotyyppejä ja lähes neljäsosa uhanalaisista lajeista viihtyy nimenomaan näillä luontotyypeillä. Nyt kun susiongelman takia monissa kohteissa on laiduntaminen estynyt, niin se pahimmillaan aiheuttaa jopa luontokatoa. Eli tällä esityksellä myös parannetaan tätä luontokadon tilannetta eli estetään sen syntymistä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Petri Huru,1467,2025-05-14T15:51:52,2025-05-14T15:53:07,Hyväksytty,1.1 2025_50_71,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_72,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Ei pidä antaa kuvaa, että tällä lainsäädännöllä voitaisiin ensi syksynä metsästää kannanhoidollisesti sutta tai ilvestä, ei todellakaan. Ei pidä antaa kuvaa, että tällä lainsäädännöllä voidaan ensi syksynä kannanhoidollisesti metsästää karhua tihentymäalueilla Satakunnassa, Keski-Suomessa. Ei todellakaan voida. [Sanna Antikainen: Ja te olitte kahdeksan vuotta tekemässä mitä?] Olen täysin samaa mieltä hallituspuolueitten kanssa siitä, että näille asioille pitäisi tehdä jotain, ja teillä oli paras mahdollinen hallitusohjelmakirjaus, kiitän siitä, mutta olisin toivonut, että olisitte noudattaneet sitä hallitusohjelmakirjausta. Ja jos ministeriön virkamiehet eivät halua tahtoanne noudattaa, ministerin tai viimeistään valiokunnan olisi pitänyt tehdä se. Meidän olisi pitänyt säätää suotuisan suojelutason arvot. Meidän olisi pitänyt laittaa se päämäärä niin selkeästi, että kun KHO totesi valiokuntakuulemisessa, että näillä spekseillä ei voi yhtään tietää, [Puhemies koputtaa] minkälaiset päätökset valituksiin tulevat, niin näin ei olisi käynyt, mutta ei.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-05-14T15:53:07,2025-05-14T15:54:26,Hyväksytty,1.1 2025_50_73,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Simula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_74,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa puhemies! Minun puolestani keskusta voi jatkaa ihan rauhassa sitä omien käsien päällä seisomista tai istumista, tai ihan miten vaan, seisokaa vaikka päällänne siellä, [Petri Huru: Tyhjä paperi!] koska näillä teidän ehdotuksilla, mitä te olette vastalauseessanne tehneet, ei metsästettäisi ihan varmasti ensi syksynä yhtään mitään. Ensinnäkin suden liitesiirto etenee. Hallitus on tehnyt kaksi vuotta vaikuttamistyötä EU:ssa, ja nyt se toteutuu. Ja se hallituksen esitys koskien sutta ja tätä liitesiirtoa tuodaan heti alkusyksystä eduskunnalle, jolloin päästään muuttamaan lainsäädäntö sellaiseksi, että sutta päästään metsästämään. Mutta tässä teidän vastalauseessanne te ehdotatte muun muassa näistä viitearvoista sellaista lisäystä, että se johtaisi siihen, että se tämänhetkinen karhun kannanhoitosuunnitelma, joka on jo julkaistu ja on lausunnoilla, ei pätisi, koska siinä olisi viitearvo teidän mielestänne määritelty väärin. Se on määritelty 1 400 karhuun, eikö se keskustalle kelpaa? [Tuomas Kettusen välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2025-05-14T15:54:26,2025-05-14T15:55:38,Hyväksytty,1.1 2025_50_75,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä. — Mikrofoni.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_76,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Edustaja Simula, lupaatteko, että ensi syksynä metsästetään kannanhoidollisesti karhua Satakunnassa, Keski-Suomessa, ympäri Suomen karhutihentymäalueilla tällä teidän lainsäädännöllänne? Lupaatteko sen? Lupaatteko?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-05-14T15:55:44,2025-05-14T15:56:02,Hyväksytty,1.1 2025_50_77,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Simula, olkaa hyvä. [Hannu Hoskonen: Nyt me sen kuulemme! — Anne Kalmari: Nyt kuullaan!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_78,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa puhemies! Vallan kolmijako-oppi: Tämä on eduskunta. Me olemme lainsäätäjiä. Me teemme täällä lakeja, joilla tähdätään tiettyyn tavoitteeseen. Sitten oikeus päättää siitä, kestävätkö ne luvat mahdolliset valitukset. Oikeus päättää, en minä, ei valiokunta, eivät ministerit. Jos se teille on uusi asia, niin sitten kannattaa mennä takaisin sinne perehdytyskursseille, mitä uusille kansanedustajille pidetään, kun tänne taloon pääsee. Mutta te olette, edustaja Kalmari, ollut kuitenkin jo pitkään täällä, joten tiedätte varsin hyvin, miten tämä prosessi etenee. Nyt kun päästään kokeilemaan sitä, toimiiko tämä lainsäädäntö karhun osalta, niin sitten sen jälkeen, jos ne valitukset menevät läpi ja luvat eivät oikeudessa kestä, jatketaan edelleen sitä lainsäädännön muuttamista, ihan samalla tavalla kuin me tehdään nyt sen liitesiirron osalta, eli tuodaan se hallituksen esitys, jolla päästäisiin sitten suttakin metsästämään. [Juha Hänninen: Erinomainen vastaus!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2025-05-14T15:56:03,2025-05-14T15:57:08,Hyväksytty,1.1 2025_50_79,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_80,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys muuttaa metsästyslakia on monella tapaa kestämätön [Petri Hurun välihuuto] niin ekologisesti, oikeudellisesti kuin eettisestikin. Tässä esityksessä tosiaan korostetaan vain tätä yhtä näkökulmaa eli metsästyksen mahdollistamista, mutta entä ne muut puolet, jotka myös on otettava huomioon: lajien suojelu, luonnon monimuotoisuus, eläinten oikeudet, Suomen ja EU:n sitovat tavoitteet? [Petri Huru: Tämähän parantaa luonnon monimuotoisuutta, perinnebiotyyppien suojelu mahdollistuu!] Nämä kaikki on sivuutettu. Tämä on suoraa jatkoa hallituksen hyvin luontovastaiselle linjalle, politiikkaa, jossa räikeästi viitataan kintaalla luonnonsuojelulle ja tutkitulle tiedolle. Erityisen räikeästi tämä näkyy halussa aloittaa Suomessa erittäin uhanalaisen suden metsästys. On myös aito vaara, että kun metsästys nähdään ainoana ratkaisuna, [Petri Huru: Ei se ole ainoa ratkaisu!] niin silloin ei panosteta niihin toimiin, jotka tutkitusti toimivat ja jotka mahdollistavat kestävällä tavalla ihmisen ja suurpetojen rinnakkaiseloa. On myös hyvä muistaa, että luonnonsuojelua ei tehdä pelkästään muita lajeja varten vaan myös ihmistä varten, koska me olemme täysin riippuvaisia kestävistä ekosysteemeistä. En missään nimessä kannata tätä esitystä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-05-14T15:57:12,2025-05-14T15:58:29,Hyväksytty,1.1 2025_50_81,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kiitoksia. — Ledamot Ingo, varsågod.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_82,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Christoffer,Ingo,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa puheenjohtaja! Ensinnäkin kiitos maa- ja metsätalousvaliokunnalle hyvästä mietinnöstä. Kun kuuntelee tätä keskustelua tänään, niin on se vähän outoa. Minä mietin, mitä tuottajat, metsästäjät ja maaseutuväki miettivät, kun sekä keskusta että vasemmisto ja vihreät vastustavat tätä erinomaista lakia, joka nyt on tuotu tänne eduskuntaan. Minä mietin itse, että tämä on nyt suuri askel oikeaan suuntaan. Tavoite on, että syksyllä metsästetään kunnolla, ja sitten syksyllä myös tuodaan tänne vielä parempi lakiesitys EU:n luontodirektiivin muuttamisen jälkeen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Christoffer Ingo,911821,2025-05-14T15:58:30,2025-05-14T15:59:14,Hyväksytty,1.1 2025_50_83,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa puhemies! Luontodirektiivi alun perin on erittäin järkevästi säädetty. Se pyrkii suojelemaan uhanalaisia eläimiä, mutta se selvästi osoittaa poikkeamat, milloin sitä voidaan ikään kuin lähteä poikkeusluvilla tai kannanhoidollisella metsästyksellä säätämään silloin, kun jossakin maassa esiintyy kohtuuttomia ongelmia. Me kaikki tiedämme, sen näkee jo lehtiä lukemalla, että suurpetoja — sekä ilveksiä, susia että karhuja — on Suomessa liikaa. Ne aiheuttavat jatkuvia ongelmia. Loppujen lopuksi tämä ratkaisu menee sillä tavalla, että ratkaisevaan rooliin nousevat Riistakeskuksen myöntämät poikkeusluvat ja kannanhoidollinen metsästys, sama kriteeri. Jos päämäärä ja perusteet ovat luontodirektiivin kanssa yhtäpitävät ja Suomen lainsäädännön kanssa yhtäpitävät, [Anne Kalmari: Juuri näin!] niin kuin ne pystyvät tänäkin päivänä olemaan ilman tätä lakia, niin silloin kannanhoidollinen metsästys etenee. Kiitän eduskuntaa tai lähinnä valiokuntaa, että täällä on kolme lausumaa, jotka edellyttävät, että lainsäädäntötyö jatkuu sekä suden osalta että niitten kriteereitten osalta, mitä esimerkiksi korkein hallinto-oikeus on tuonut esille. [Anne Kalmari: Juuri näin!] Työ jatkuu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-05-14T15:59:32,2025-05-14T16:00:50,Hyväksytty,1.1 2025_50_84,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_85,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos hallitukselle sekä maa‑ ja metsätalousvaliokunnalle, että tämä suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on vihdoinkin edistymässä. Monet lammas‑, poro‑ ja karjatilalliset ovat elinkeinonsa kanssa erittäin huolissaan nykyisestä suurpetojen suojelutasosta. Perheet ovat peloissaan lastensa puolesta, lemmikkien menetykset tuottavat suurta surua. Näitä uhkia ja menetyksiä ei voi vähätellä. Suurpetojen kanta on kasvanut, ja niiden reviirit ovat siirtyneet yhä lähemmäs asuinalueita. Myös petojen ihmisarkuus on selvästi vähentynyt. Kannanhoidollinen metsästys ei tarkoita sitä, että suurpedot kokonaan tulisi hävittää, vaan kannanhoidollisella metsästyksellä halutaan turvata se, että sudet ja karhut välttelevät ihmistä eivätkä tunkeudu pihoille ja lenkkipoluille. Arvoisa puhemies! Valiokunnan kolme lausumaa ovat erittäin tärkeät täsmennykset ja varmistavat sen, että kannanhoidollinen suurpetojen metsästys saadaan vihdoin kunnolla vauhtiin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-05-14T16:00:50,2025-05-14T16:01:56,Hyväksytty,1.1 2025_50_86,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Viljanen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_87,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on useaan kertaan jo viitattu nyt vallassa olevan hallituksen ohjelmaan ja sen kirjauksiin. Hallitusohjelman kirjauksethan antavat hallitukselle ja hallituspuolueille selkänojan toimia niin, että myös suden kannanhoidollinen metsästys saataisiin jälleen käyntiin. Valiokunnan enemmistö käsittääkseni omaa hyvin selkeän kannan, että myös sutta pitäisi päästä kannanhoidollisesti metsästämään, mutta tämä nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys jättää auki suden suotuisan suojelun tason. Sitä myöten jää auki se, koska päästään kannanhoidollisesti sutta metsästämään. Auki on myös se, ehditäänkö tätä koko säädöspohjaa saada tällä vaalikaudella valmiiksi, valitusajoista puhumattakaan, ja tämän takia me keskustassa jätimme vastalauseen tähän esitykseen. Tämä jättää asian täysin auki.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2025-05-14T16:01:56,2025-05-14T16:03:05,Hyväksytty,1.1 2025_50_88,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Simula., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_89,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa puhemies! En tiedä, mistä rautakiskosta se pitää vääntää, että käytännössähän tämä ei kosketa enää sutta. Myös edustaja Viljanen tietää sen varsin hyvin. EU:n liitesiirto suden osalta etenee, jolloin tämä ei, de facto, koske sutta, kun alkusyksystä tuodaan hallituksen esitys, jolla mahdollistetaan suden metsästys, ja se on sitten eri käsittelynsä. Tämä koskettaa nyt ilvestä ja karhua. Karhun kannanhoitosuunnitelma on jo valmis, ja siellä on se viitearvo, siellä ovat päämäärät. En tiedä, miksi asia ei nyt sitten keskustalle siltä osin kelpaa. Mitä tulee tähän suurpetojen ja ihmisen rinnakkaiseloon, niin täytyy sanoa, että metsästys on osa sitä rinnakkaiseloa, eli nimenomaan niin, että kestävästi metsästetään, eettisesti pidetään niistä suurpetokannoista huolta. Se on myös niitten suurpetojen itsensä etu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2025-05-14T16:03:05,2025-05-14T16:04:12,Hyväksytty,1.1 2025_50_90,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Östman., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_91,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ihmettelen vähän samalla tavalla kuin edustaja Simula, että millä kielellä meidän pitäisi puhutella keskustalaisia edustajia, että te ymmärtäisitte, mistä on kyse. [Petri Huru: Tyhjällä paperilla, menee parhaiten perille!] Siis mitä tulee tähän susiasiaan, niin se lakiesitys, täsmennetty ja tarkennettu lakiesitys, tuodaan alkusyksystä eduskuntaan. Kun edustaja Kalmari kysyi sitten, pystyttekö te lupaamaan, että syksyllä metsästetään sutta, niin sehän riippuu sitten meistä täällä eduskunnassa, [Anne Kalmarin välihuuto] miten nopeasti me käsittelemme, ja myöskin edustaja Kalmari voi vaikuttaa siihen valiokuntatyöskentelyssä. Eli päinvastoin kuin että jarrutetaan, niin että esitykset eivät menisi eteenpäin, me voisimme nopeasti sitten käsitellä asian, [Petri Hurun välihuuto] kun se tulee valiokunnan käsittelyyn. [Timo Heinonen: Siis jarruttaako keskusta? — Naurua]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-05-14T16:04:13,2025-05-14T16:05:08,Hyväksytty,1.1 2025_50_92,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_93,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa puhemies! Todellakaan keskusta ei jarruta, vaan meillä oli laki auki samaan aikaan, kun parlamentti päätti liitesiirron sudesta. Me olisimme voineet siirtää sen suden asian suoraan tänne, tehdä lakiin suotuisan suojelutason viitearvot, kuten esimerkiksi Ruotsissa on tehty, mutta ei. Me kaikki tiedämme sen jarrutustaistelun, mitä siellä ministeriössä tehdään — voimia ja viisautta teille, että saatte siellä päät käännettyä niin, että suden osalta se kannanhoidollinen metsästys alkaisi. Mutta se on nimenomaan poliittinen päätös. Meillä tämä päätös halutaan antaa Luonnonvarakeskukselle, mutta sen ei pidä perustua pelkkään tieteelliseen laskentaan, esimerkiksi genetiikkaan. Nimittäin meillä on eduskunnan lausumat viime kaudelta, ja niitä lausumia pitäisi pystyä tämän ylimmän päätöksentekotahon noudattamaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-05-14T16:05:08,2025-05-14T16:06:12,Hyväksytty,1.1 2025_50_94,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Norrback., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_95,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Se viime kauden lausuma oli minun mielestäni erittäin hyvä. Siellä oli joku ministeri, joka olisi voinut viedä sen eteenpäin jo silloin, mutta nyt viedään. [Naurua] Ja kyllä minäkin mietin, miksi keskusta nyt haluaa jarruttaa tätä esitystä niin voimakkaasti kuin ne haluavat. Tietysti opposition kuuluu jarruttaa ja yrittää kritisoida, mutta tässä en oikein ymmärrä. [Petri Huru: Juuri näin, vaalit meni jo!] Sitten siihen luonnon monimuotoisuuteen ehkä sen verran, että luonnonlaitumet ovat ainakin tutkimusten mukaan niitä parhaita luonnon monimuotoisuuden asioita, [Anne Kalmari: Mutta tämä ei koske sutta!] mitä me voidaan edistää. Ainakin omalta osaltani minulla on monta esimerkkiä, missä sitä nyt nimenomaan tämän suurpetopolitiikan mukaan on vähennetty aika paljon. Eli kyllä tämä monimuotoisuus on laajempi kuin se, mitä nyt sieltä vasemmalta on tullut esiin. — Kiitos. [Petri Huru: Juuri näin, hyvä puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Anders Norrback,1440,2025-05-14T16:06:12,2025-05-14T16:07:18,Hyväksytty,1.1 2025_50_96,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Kinnari., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_97,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Teemu,Kinnari,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Kohtuullinen määrä ehkä tarkoituksellisia väärinymmärryksiä, mutta sen verran tähän nyt täytyy sanoa, että valiokunnassa varmasti kaikille tuli selväksi, miten suden osalta toimitaan: nimenomaan niin, että se tuodaan viipymättä syksyllä. Me käsiteltiin 41 §:ää tuolla valiokunnassa. [Anne Kalmarin välihuuto] Kun susi siirretään sinne kymppipykälään, se on myös erityyppinen toimenpide kuin tämän 41 §:n päivittäminen, se tulee eri paikkaan laissa. Eli sinällään tässä on kohtuullinen määrä väärinymmärryksiä. Mitä tulee sitten puheenvuoroihin näistä petomääristä, niin palautan kuitenkin semmoisen mieleen sinne vasemmalle laidalle, että kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, niin ilveksen ja karhun osalta meillä oli noin 800 yksilöä, tänä päivänä ilveksiä 2 400, karhuja 2 200. [Petri Huru: Metsästyksestä huolimatta!] Samaan aikaan on tehty kannanhoidollista metsästystä, mikä tosin on nyt jumissa, mutta tämä määrä kasvaa aivan holtittomasti, jos ei tätä saada käyntiin. Tämä vain nyt infona. [Petri Huru: Juuri näin!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Teemu Kinnari,1510,2025-05-14T16:07:18,2025-05-14T16:08:27,Hyväksytty,1.1 2025_50_98,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Mai Kivelä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_99,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tämä on luontovihamielinen esitys, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei ole!] ja se uhkaa suurpetojen tulevaisuutta Suomessa. Se uhkaa luonnonsuojelun tavoitteita ja luontodirektiivin velvoitteita. Se on yksipuolinen, se on kiirehditty, ja se on puutteellisesti valmisteltu. Suurpedot eivät ole ekologisten ongelmien aiheuttajia, vaan ne ratkaisevat niitä. Ne ovat ekosysteemien avainlajeja, ja niiden kestämätön tappaminen voi romahduttaa tasapainoa. [Petri Huru: Kuka niitä on tappamassa kestämättömästi?] Silti tässä esityksessä metsästys nähdään ainoana keinona. [Petri Huru: Ei ole ainoa keino!] Missä on vaihtoehtojen punninta? Ei missään. Luonto ei ole mikään poliittinen pelinappula, eikä suurpetojen tappamista voi säätää poliittisin mieltymyksin. Meillä on vastuu sekä lajien suojelusta että toimivien keinojen edistämisestä, jotta näitä ongelmia voidaan aidosti ehkäistä. Kestävää suurpetopolitiikkaa pitää tehdä laajassa yhteistyössä eri intressit huomioiden sekä myös eri intressit yhteen sovittaen, ja niihin kuuluvat myös [Puhemies koputtaa] eläinten oikeudet ja luonnonsuojelu. Tämä hallituksen luontovastaisuus [Puhemies koputtaa] ei ole hyväksyttävää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-05-14T16:08:27,2025-05-14T16:09:48,Hyväksytty,1.1 2025_50_100,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Lahdenperä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_101,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa puhemies! Alkuun täytyy kiittää ministeriä ja hallitusta aktiivisesta vaikuttamistyöstä EU:n tasolla. EU-parlamentti hyväksyi 8.5. suden suojeluaseman muuttamisen tiukasti suojellusta lajista suojelluksi. Tämä muutos tulee muuttamaan sitä tapaa, jolla suden kannanhoidollinen metsästys kannattaa Suomessa mahdollistaa, ja se tulee vaatimaan uuden hallituksen esityksen metsästyslain muuttamisesta, joka huomioi EU:n luontodirektiivin liitesiirron. Ja kuten monesti tässä salissa jo on sanottu tämän tunnin aikana, suden osalta me palaamme syksyn alussa tähän asiaan uudelleen. Tärkeää tässä kohtaa on saada lakimuutos karhun osalta eduskunnasta ulos, jotta metsästys saadaan käyntiin heti syksyllä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-05-14T16:09:48,2025-05-14T16:10:39,Hyväksytty,1.1 2025_50_102,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_103,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Se keskeinen kysymys, mikä täällä on hyvin tullut esille, on, että kun näistä kaikista saaduista luvista tullaan joka tapauksessa valittamaan, niin miten niiden valitusten kanssa käy. Siinä on varmaan nyt se riskitekijä niin sisällöllisesti kuin ajallisestikin, milloin se toteutuu, ja varmaan kaikki, tai no, ei nyt ihan kaikki, mutta kaikki muut kuin siellä vasemmalla reunalla toivovat, että tämä etenee mahdollisimman nopeasti. Se tässä tietysti hieman hämmentää, että nyt totta kai, ymmärrettävästi teillä hallituspuolueissa on usko ja varmasti halu siihen, että se toteutuu, mutta aika moni alan toimija, esimerkiksi Metsästäjäliitto, suhtautuu varsin skeptisesti tähän. Jos vähän vielä tätä soppaa sekoittaa, niin tässä on myös akuutimpia muita kysymyksiä, joihinka hallitus joutuu vastaamaan, esimerkiksi se, miten Suomi aikoo valmistella susikannan kokoa koskevan vastauksen EU:n luontodirektiivin mukaisen suotuisan suojelutason kuusivuotisraportointiin jo tulevana kesänä. Tähän liittyy myös muita kysymyksiä, joihinka hallitus joutuu vastaamaan, ja toivottavasti niihin löytyy hyvät vastaukset. Siihen liitesiirron autuaaksi tekevään voimaan [Puhemies koputtaa] ei nyt kannata vielä ihan hirveästi panostaa, mutta toivottavasti löydetään yhteinen hyvä ratkaisu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-05-14T16:10:39,2025-05-14T16:11:58,Hyväksytty,1.1 2025_50_104,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_105,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Kivelälle toteaisin, että kyllähän jossain määrin joskus täytyy hyväksyä esimerkiksi susien vähentäminen ja lopettaminen. Kun itse tuolla itärajalla Kuhmon seudulla liikun, niin olen nähnyt siellä yhden metsäpeuran. Ja kun minä kysyn paikallisilta ihmisiltä, että miten te lapsena, näittekö täällä peuroja, niin nämä vanhat ihmiset, jotka ovat 75—80-vuotiaita, sanovat, että niitä oli silloin 70—80-päisiä tokkia. Nyt metsäpeura on paljon uhanalaisempi, paljon uhanalaisempi globaalisti kuin susi, [Hannu Hoskonen: Juuri näin!] ja sen takia susia siellä pitäisi järkevästi kannanhoidollisesti vähentää, että me suojelemme juuri tätä metsäpeuraa. Sehän on sitä suojelutyötä ja ikään kuin kantojen välistä hoitotyötä. Ei tämä ole pelkästään vain metsästystä. Tuon sen esille, arvoisa puhemies, että poronhoitoalueella ammuttiin vuoden 2018 jälkeen yli 200 sutta ja suden aiheuttamat porovahingot ovat kolminkertaistuneet. Kyllähän tämäkin osoittaa, että kyllä tässä on kyse isosta ongelmasta, ja se haittaa todella jo poroelinkeinoa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-05-14T16:11:59,2025-05-14T16:13:13,Hyväksytty,1.1 2025_50_106,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Polvinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_107,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Eestilän puheenvuorosta voisin jatkaa metsäpeuran osalta. WWF:n sivuilta löytyy lumileopardi, ja se on uhanalainen, 4 000—6 000 yksilöä. Metsäpeuroja on vähemmän. Susikanta tuolla itärajan takana on kymmeniätuhansia. Miten tässä salissa ei metsäpeura nouse suden edelle suojelussa tässä keskustelussa, vaikka metsäpeura on suomalaisten tärkeä laji? Sitä sanotaan suomenpeuraksi. Mutta tänään, kun tätä lakisarjaa aloitetaan käsiteltäväksi, on mennyt liian kauan, että tuomme tämän saliin, kun ajatellaan sitä, että keskusta oli 16 vuotta hallituksessa 2000-luvulla ja tällaista esitystä ei ole aiemmin tullut. Minä kysyisin, miten keskustalaiset nyt haluavat jarruttaa tätä lakiesitystä, kun ovat jarruttaneet sitä jo 16 vuotta tuolla hallituksessa ollessaan. Eikös olisi nyt aika löysätä ja suoda myöskin suomalaisille kansalaisille, metsästäjille ja väljään asutun seudun asukkaille tämä riemu, että päästään todellakin [Puhemies koputtaa] metsästämään kannanhoidollisesti näitä suurpetoja?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-05-14T16:13:13,2025-05-14T16:14:28,Hyväksytty,1.1 2025_50_108,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_109,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! On aivan hyvä, että tämä keskustelu käy vilkkaana, ja toivotaan, että menestytään ja se kannanhoidollinen metsästys alkaa. Susihan ei missään nimessä ole uhanalainen. Uralin länsipuolella olevalla alueella, mihin mekin kuulumme, on vähintään 50 000 harmaata sutta, joka on tämä oikea susi. Ennemminkin olisin huolissani näistä koirasusista, jotka ovat lainvastaisia elukoita tässä maassa. Ne ovat metsästyslain ja vieraslajien lain perusteella poistettavissa milloin vain. Ne ovat vaarallisia ihmisille. Ne tulevat pihoihin. Esimerkiksi Enon pitäjässä kotimaakunnassani susi meni, vai oliko koirasusi, pihattonavettaan sisälle ja tappoi siellä nuoren lehmävasikan ja söi sen sitten sen karjan nähden, kaikkien nähden. Karja seurasi vierestä, kun susi söi siellä vasikkaa. Samoin karhut asuvat pihoissa. Kuinka moni täällä etelässä asuva perheenäiti ajattelisi vievänsä lapsensa illalla vaikka ulos yksinään leikkimään, kun susi on edellisenä iltana syönyt naapuripihasta kaksi koiraa? Ei taida olla siinä jonossa paljon yrittäjiä. Toivon, että näemme tämän asian yli ja hoidamme asian niin, että kannanhoidollinen metsästys alkaa ja voimme turvata sen, että ihmisillä on turvallista elää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-05-14T16:14:28,2025-05-14T16:15:43,Hyväksytty,1.1 2025_50_110,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_111,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Keskustan kritiikin ymmärtäisi paremmin, jos keskusta ei olisi ollut hallituksessa viimeistä kahta kautta ja myös viimeisenä kahtena kautena teillä ei olisi ollut maa‑ ja metsätalousministerin salkkua eikä neljää vuotta pääministerin salkkua. Mitä tästä jäi jäljelle? Tyhjä paperi. Ette tehneet yhtään mitään. Mitä tulee suurpetojen aiheuttamiin vahinkoihin ja suoranaisiin vaaratilanteisiin, niin sanoisin vasemmistoliiton edustajille, että jos ette usko meitä täällä, niin menkää kysymään esimerkiksi oman kotimaakuntani Pohjois-Karjalan ihmisiltä. Varsinkin tänä keväänä meillä on ollut vaaratilanteita karhujen kanssa, ja tilanne alkaa olla oikeasti kestämätön. Tämä esitys on askel oikeaan suuntaan. Tässä tärkeintä on se lausuma, jossa velvoitetaan ministeriötä seuraamaan tämän lain toimivuutta, [Puhemies koputtaa] ja niin kuin on sanottu, heti syksyllä tulee [Puhemies koputtaa] tämä EU:n liitesiirto suden osalta, ja myös se on askel oikeaan suuntaan. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-05-14T16:15:43,2025-05-14T16:17:02,Hyväksytty,1.1 2025_50_112,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_113,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa puhemies! Haluan antaa kiitosta ministeri Essayahille ja valiokunnan puheenjohtaja Simulalle. Kannanhoidollinen metsästys toimi Suomessa pitkään. Nyt se ei ole toiminut valitusten takia, ja esimerkiksi sudet ja suurpedot eivät ole pysyneet kurissa. Mielestäni nämä valiokunnan tekemät esitykset ovat hyviä ja kannatettavia, parempi aikataulu niin, että syksyllä nämä tehdään. Myös EU:n toimet oikeastaan lähtivät liikkeelle vasta sen jälkeen, kun Ursula von der Leyenin ponin kimppuun sudet hyökkäsivät — hyvä, että edes siinä vaiheessa. Toivon, että myös valkoposkihanhien ja merimetsojen kohdalla edetään ja myös nämä Metsästäjäliiton huomiot otetaan vakavasti tätä lakia seurattaessa. Keskustaa kuunnellessa tulee vähän olo, että happamia, sanoi keskustalainen pihlajanmarjoista. Nyt näitä asioita tehdään. Edustaja Kettunen, te voitte olla rauhassa: pihahukkaset eivät enää kohtaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-05-14T16:17:02,2025-05-14T16:18:06,Hyväksytty,1.1 2025_50_114,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_115,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kunnioitettu rouva puhemies! Kiitoksia edustaja Heinoselle hyvästä puheenvuorosta. Olen siitä tyytyväinen, että hallitusohjelmakirjaukset suurpetoasioihin ovat asianmukaiset. Valiokunnan mietinnön kolme lausumaa ovat asianmukaiset. Näin tulee toimia. Minun epäilykseni ja minun hämmennykseni johtuvat siitä ja ovat heränneet erityisesti siitä, että tämä lakiesitys ei sisällä suojelutason viitearvoja. Keskusta on esittänyt näitä lakipykäliä, että suojelutason viitearvot kirjoitettaisiin Suomen lakiin, ja me tässä salissa päätetään siitä lainsäädännöstä, jos siihen tarpeeksi tahtotilaa on. Kysyn valiokunnan puheenjohtajalta, edustaja Simulalta: vääntäkää minulle rautalangasta vielä kertaalleen, [Petri Huru: Onko edustajalla ketunhäntä kainalossa?] miksi niitä suojelutason viitearvoja ei voida tässä salissa kirjata Suomen lakiin, niin että se olisi sitten tarpeeksi selkeä lainsäädäntö oikeusasteille, kun toitte esille [Puhemies koputtaa] tämän vallan kolmijako-opin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-05-14T16:18:06,2025-05-14T16:19:21,Hyväksytty,1.1 2025_50_116,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Simula., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_117,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Kuulemisissakin tuotiin varsin selkeästi esille, että vaikka ne viitearvot olisivat lakipykälissä, niin se ei edelleenkään tarkoita sitä, että varmuudella niitä kaikkia suurpetoja metsästettäisiin. Se ei ole mikään hopealuoti. Näin meille on kerrottu. [Tuomas Kettunen: Niinkö?] — Näin on kerrottu valiokunnassa. En oikeastaan ihan hirveästi pidä siitä, että täällä luodaan sellaista epäluottamusta yhä vain lisää. [Tuomas Kettunen: Ei, ei pidä paikkaansa!] Metsästäjät ovat erittäin pettyneitä meihin kaikkiin poliitikkoihin, enkä ihmettele sitä yhtään, kun tuota keskustan touhua olen katsellut. Sitten epäluottoa on myös viranomaisiin ja esimerkiksi Luonnonvarakeskukseen. Se luottamus palautuu ainoastaan sillä hetkellä, kun niihin suurpetojahteihin aidosti päästään. Sen eteen tässä tätä työtä koko ajan tehdään. Tämä on taas yksi askel eteenpäin, ja todella toivomme, että karhua päästään metsästämään elokuussa, koska tilanne on täysin kestämätön. Me ei tarvita [Puhemies koputtaa] mitään paljukarhuja. Joitakin ne voivat hirveästi naurattaa, mutta minua ei ainakaan naurata, kun karhut pyörivät ihmisten pihoilla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2025-05-14T16:19:21,2025-05-14T16:20:41,Hyväksytty,1.1 2025_50_118,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_119,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua nyt tässä seuranneena ei tästä millään saa luonnonsuojelukysymystä, että tässä helpotetaan metsästystä ja eläinten tappamista. [Perussuomalaisten ryhmästä: Entäs metsäpeurat?] Ehkä se kannattaa sitten ihan rehellisesti, avoimesti sanoa täällä. Pyysin puheenvuoroa vastatakseni Norrbackille:",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-05-14T16:20:41,2025-05-14T16:21:11,Hyväksytty,1.1 2025_50_120,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies — tack, ärade talman! Jag har inte sagt att någon inte förstår sig på landsbygden och så vidare. Jag har bara meddelat hur de som bor på den landsbygd där jag rör mig uppfattar saker. Man känner att man inte kan påverka sin egen livsomgivning eftersom det inte händer någonting. Man känner att man är maktlös när man måste ordna skolskjuts eftersom det rör sig vargar på vägen. Man känner sig maktlös för att man är utsatt för en fara som man inte kan påverka.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2025-05-14T16:21:59,2025-05-14T16:22:37,Hyväksytty,1.1 2025_50_121,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa puhemies! Sudet ovat osa suomalaista luontoa. Susikannan hallitsematon kasvu on kuitenkin viime vuosina aiheuttanut vakavia ongelmia erityisesti maaseudulla. Siksi tämä susiongelma on ratkaistava, ja sekä metsästyskulttuurin että turvallisuuden näkökulmasta on tärkeää, että pääsemme rajoittamaan olemassa olevan susikannan kokoa. Ihmiset ovat alkaneet pelätä lasten koulumatkoja, sudet ovat tappaneet kotieläimiä, ja metsästyskoirien kimppuun on hyökätty. Jos alueella on havaittu susia, en usko, että yksikään vanhempi haluaisi lähettää omaa lastansa kävelemään yksin bussipysäkille tai kouluun pidempää matkaa tiedostaen mahdolliset riskit. Kannanhoidollinen metsästys on myös osa vastuullista riistanhoitoa, ja se perustuu tietoon ja valvontaan. Luotan täysin siihen, että Suomi on kykenevä pitämään huolta sekä luonnosta että ihmisten turvallisuudesta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-05-14T16:23:12,2025-05-14T16:24:09,Hyväksytty,1.1 2025_50_122,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Viljanen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_123,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja käytti äsken puheenvuorossaan terminologiaa, että ”en ihan hirveästi pidä siitä”. Voisin siteerata valiokunnan puheenjohtajaa tältä osin, että en ihan hirveästi pidä siitä, että täällä nyt syytetään keskustaa sudenmetsästyksen viivyttämisestä, koska mehän nimenomaan pyrimme tässä uudistuksen yhteydessä saamaan pidemmälle meneviä päätöksiä aikaiseksi, jotta asiat menisivät joutuisammin eteenpäin. Tähän liittyen kysyisin: ovatko muun muassa nämä Metsästäjäliiton ja MTK:n esittämät muutosesitykset tai mielipiteet tähän lainsäädäntöön liittyen teidän mielestänne sitten olleet viivyttämistarkoituksella tehtyjä? Ja kun ratakiskosta on puhuttu, niin kysyisin tämmöisen ratakiskokysymyksen: koska se sudenmetsästys nytten Suomessa sitten alkaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2025-05-14T16:24:09,2025-05-14T16:25:20,Hyväksytty,1.1 2025_50_124,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Immonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_125,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Täällä salissa on kuultu tänään keskusteluja sieltä vasemmalta laidalta, että erilaisia intressejä muun muassa pitäisi yhdistää suurpetojen kannanhoidollisessa metsästyksessä. On yksi intressi, jota ei yhdistellä mihinkään. Se on turvallisuus, maan turvallisuus. [Välihuuto vasemmalta] Rajavartiolaitos aloittaa sen maan rajoilta, Puolustusvoimat sotilaiden osalta ja poliisi kaduilla. Intressi nimeltä ”turvallisuus”, kun laitetaan vaahtosammuttimen kokoista lasta koulutaipaleelle pihasta, jossa on sudenjälkiä, on sen lapsen osalta se ensisijainen asia, joka katsotaan ensin. Sitten tulevat muut asiat. Arvoisa puhemies! Tuossa valiokunnan mietinnön vastalauseessakin todettiin, että esitys ei pyri huomioimaan muita keinoja esimerkiksi vahinkojen ehkäisyssä kuin suurpetojen metsästyksen. Pitäisikö surullisenkuuluisien hanhipeltojen ohella osoittaa esimerkiksi susillekin omat metsät, jonne ne voidaan opastaa jollain ekologisella, kestävällä tavalla? Mielestäni jokainen kotipihasta viety lemmikkikoira, metsällä menetetty metsästyskoira tai aitauksessa kappaleiksi revitty lammas kertoo ihan toista tarinaa: onko kyse ekologisesta ongelmasta vai ei? Kiitos hallitukselle tästä valmistelusta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2025-05-14T16:25:20,2025-05-14T16:26:36,Hyväksytty,1.1 2025_50_126,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_127,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kiitos, arvokas puhemies! On tärkeää, että metsästystä voidaan jatkossa tehdä harkiten, hallitusti ja tavalla, joka huomioi taloudelliset, sosiaaliset ja alueelliset erityispiirteet. Samalla tulee turvata lajien suojelutaso. Nyt tehtävät muutokset mahdollistavat tämän kokonaisuuden paremman yhteensovittamisen. Erityisen tärkeää on, että laissa nyt selkeytetään poikkeuslupien edellytyksiä sekä hyödynnetään hoitosuunnitelmia, joiden avulla voidaan ennakoida ja arvioida kannan kokoa ja kannanhoidollisen metsästyksen vaikutuksia. Näin varmistamme, että ratkaisut eivät perustu vain yksittäisiin havaintoihin vaan laajempaan ymmärrykseen. Kannatan hallituksen erinomaista esitystä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-14T16:26:36,2025-05-14T16:27:40,Hyväksytty,1.1 2025_50_128,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Täällä on vielä neljä pyydettyä vastauspuheenvuoroa, ja mikäli sen jälkeen valiokunnan puheenjohtaja haluaa kommentoida, niin annan hänelle vastauspuheenvuoron, ja sitten mennään puhujalistaan. — Edustaja Strandman.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_129,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on välttämätöntä suomalaisen maaseudun elinvoiman ja ihmisten turvallisuuden kannalta sekä suurpetojen ihmisarkuuden säilyttämiseksi. Sudet, karhut ja ilvekset kuuluvat Suomen luontoon, mutta on tunnustettava tosiasiat suurpetokantojen lisääntymisestä. Niille ei löydy luontomme ravintoketjussa saalistajaa, joten ihmisen on puututtava niiden määrään. Metsästäjät pitävät suurpetokannat hallinnassa, kun heille tässä salissa saadaan lainmukaiset oikeudet. Tämä lakiesitys on kannatettava, ja se on vihdoin saatu valiokunnassa käsiteltyä ja tuotua tänne saliin, jotta elokuussa 2025 karhunmetsästys voidaan aloittaa ja myöhemmin suden ja ilveksen. Suden suojelustatuksen muutos EU:ssa tulikin juuri sopivaan aikaan. Ihmettelen suuresti keskustan vastalausetta asiaan. Heillä on ollut edellisillä hallituskausilla maa‑ ja metsätalousministerin salkut, ja he eivät ole tätä saaneet aikaiseksi, ja nyt kun tämä on tuotu tänne, niin se ei käy, vaan vedotaan viitearvoihin ja tulkintoihin. Arvoisa puhemies! [Puhemies koputtaa] Suurpetokantoja tulee hallita suunnitelmallisesti ja paikalliset olosuhteet huomioiden. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-05-14T16:27:40,2025-05-14T16:28:57,Hyväksytty,1.1 2025_50_130,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Lahdenperä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_131,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Haluaisin osaltani vielä muistuttaa erityisesti vasemmistoliiton edustajille siitä tosiasiasta, että esimerkiksi Varsinais-Suomessa on tällä hetkellä yksi Suomen tiheimmistä susialueista. Silloin on kysymys siitä, että meillä ei ole mitään laajoja erämaa-alueita, missä sudet olisivat, vaan lähtökohtaisesti ne ovat päivittäin pihoissa, koulureiteillä, luontopoluilla, taajama-alueilla. Näin ollen se turvattomuus, mistä täällä juuri on puhuttu, on varsin suurta, [Petri Hurun välihuuto] ja tämä keskustelu loukkaa osaltaan niitä ihmisiä, jotka asuvat Varsinais-Suomessa. Siellä asuu paljon ihmisiä, ja he kokevat päivittäin tätä niin sanottua susiuhkaa. Koulukyyteihin menee valtavasti pienillä kunnilla rahaa, niin että kyllä tämä lakiesitys on erittäin kannatettava.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-05-14T16:28:58,2025-05-14T16:29:58,Hyväksytty,1.1 2025_50_132,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_133,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! On tunnustettava, että hallittu kannanhoito on ainoa keino palauttaa ihmisarkuus näille pedoille ja ehkäistä vakavia vahinkoja ennalta. Kiitän valiokunnan puheenjohtaja Simulaa, ministeri Essayahia ja valiokuntaa perusteellisesta työstä ja pidän erityisen tärkeänä, että valmistelussa edetään viipymättä ja että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys saa vakiintuneet ja oikeudellisesti kestävät puitteet. Esitys huomioi EU:n luontodirektiivin. Nyt kun suden suojelustatus on siirtynyt tiukasti suojellusta suojelluksi, olemme tilanteessa, jossa on syytä valmistella pikaisesti säännösmuutokset suden rauhoituksen poistamiseksi. Hallitus onkin sitoutunut tuomaan nämä muutokset eduskunnan käsittelyyn heti syksyn 2025 istuntokauden alussa. Kansalaisille tämä viestii, että eduskunta kuulee maaseudun ääntä eikä jätä heitä yksin petopaineen alle. On myös suden, Suomen luontoon kuuluvan pedon, etu, että ihmisarkuus palautetaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-05-14T16:29:58,2025-05-14T16:31:10,Hyväksytty,1.1 2025_50_134,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_135,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Ajattelin, että pidän puheeni mahdollisimman lyhyenä, mutta tuolta vasemmistosta kuitenkin sen verran tuli tämmöistä puhetta, että tämä on luontovastaista. Tämähän ei ole millään tavalla luontovastaista. Kannanhoidollisella metsästyksellä suojellaan kotieläimiä ja erityisesti lapsia. Jollakin lailla tulee ikävä viime kaudella salissa ollutta vasemmiston edustaja Markus Mustajärveä. Hän varmaan olisi tiennyt sen vähän laajemman näkökulman tähän, mitä tällä suojelulla tai kannanhoidollisella metsästyksellä tarkoitetaan. On todella hyvä, että tämä asia etenee nyt, ja haluan kiittää hallitusta siitä, [Puhemies koputtaa] että ovat tehneet parhaansa tämän kannanhoidollisen metsästyksen eteenpäinsaattamiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-05-14T16:31:10,2025-05-14T16:32:31,Hyväksytty,1.1 2025_50_136,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Simula., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_137,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa puhemies! Alkuun täytyy kiittää värikkäästä keskustelusta. Välillä täällä päästään vielä tälleen ilta-aikaankin debatoimaan värikkäästi. Mutta selvennyksenä sanottakoon nyt tähän, että keskustahan ei esitä tässä omassa vastalauseessaan enää niitä viitearvoja suoraan lukuina lakiin. Eli edustaja Kettunen oli harhateillä senkin osalta. [Anne Kalmari: Ei, ne on esitetty jo!] Te esitätte perusteita, mutta te unohdatte sieltä sen toisen tavan, jota nyt on käytetty siihen karhun viitearvon määrittelyyn, eli se on siltä osin epäkelpo. Ja muutenkaan niitä viitearvoja ei voi hatusta vaan ottaa. Niiden täytyy valitettavasti kuitenkin olla sen EU-ohjeistuksen mukaiset, mutta siitä huolimatta siinä voidaan käyttää sitä poliittista harkintaa, ja sitä todellakin tullaan käyttämään. Susi siirtyy 41 §:stä 37 §:ään, joten edustaja Kalmarin väitteet siitä, että asia olisi voitu hoitaa tässä samassa rytäkässä jo nyt, eivät pidä paikkaansa. Se hoidetaan heti alkusyksystä. Kun te tiedotitte, että susijahti siirtyy hamaan tulevaisuuteen, niin se mielestäni on juuri sitä epäluottamuksen synnyttämistä ja pahentamista [Puhemies koputtaa] sinne metsästäjien suuntaan, kun se ei pidä paikkaansa. [Anne Kalmari: Laki oli auki, kyllä!] Kun laki on läpi alkusyksystä, kun se tänne tuodaan ja saadaan läpi, [Puhemies: Aika!] niin sitten tavoite on, että mahdollisimman pian päästään sinne susijahtiin. Se on tavoitteena.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2025-05-14T16:32:31,2025-05-14T16:34:08,Hyväksytty,1.1 2025_50_138,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Ja sitten varsinaiseen puhujalistaan. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_139,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään lakiesitystä, joka on merkittävä askel eteenpäin suomalaisen suurpetopolitiikan selkeyttämisessä ja ajantasaistamisessa. Kyseessä on esitys, jolla päivitetään metsästyslain 41 §:ää ja mahdollistetaan kannanhoidollinen metsästys entistä selkeämmin ehdoin. Tämän uudistuksen tarpeellisuudesta ei ole epäselvyyttä. Suurpetojen, erityisesti karhun ja suden, kannat ovat kasvaneet merkittävästi. Tämä on aiheuttanut huolta, jopa pelkoa, kansalaisissa. Metsästyslain päivityksellä tuodaan toimivammat puitteet näihin tilanteisiin puuttumiseksi. Suomalaista yhteiskuntaa ei saa ajaa pelkoon, vaan toimiin on ryhdyttävä ennakoitavasti. Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää, että metsästystä voidaan jatkossa tehdä harkiten, hallitusti ja tavalla, joka huomioi taloudelliset, sosiaaliset ja alueelliset erityispiirteet. Samalla tulee turvata lajien suojelutaso. Nyt tehtävät muutokset mahdollistavat tämän kokonaisuuden paremman yhteensovittamisen. Erityisen tärkeää on, että laissa nyt selkeytetään poikkeuslupien edellytyksiä sekä hyödynnetään hoitosuunnitelmia, joiden avulla voidaan ennakoida ja arvioida kannan kokoa ja kannanhoidollisen metsästyksen vaikutuksia. Näin varmistamme, että ratkaisut eivät perustu vain yksittäisiin havaintoihin vaan laajempaan ymmärrykseen. Arvoisa rouva puhemies! Haluan tässä yhteydessä kiittää maa- ja metsätalousvaliokuntaa huolellisesta ja perusteellisesta mietinnöstä. Valiokunta on arvioinut esityksen vaikutuksia monesta näkökulmasta, myös turvallisuuden ja poliisin resurssien kautta. Tämä on ollut tärkeä osa käsittelyä. Erityisesti valiokunnan lausumaehdotukset ansaitsevat kiitoksen. On perusteltua, että suden rauhoituksen poistamiseen liittyvät lainsäädäntöhankkeet tuodaan omana kokonaisuutena vasta syysistuntokauden alussa käsittelyyn, samoin valiokunnan vaatimus siitä, että metsästyslain selkeyttä parannetaan ja kannanhoidolliselle metsästykselle luodaan pysyvä toimintaympäristö ja vastuullista ja tulevaisuuteen katsovaa lainsäädäntötyötä. Arvoisa rouva puhemies! Tässäkin esityksessä kyse on turvallisuudesta. Kyse on siitä, että lasten ei tarvitse pelätä koulumatkallaan eikä karjanomistajien tarvitse menettää elinkeinoaan. Suurpetopolitiikassa on lainsäädäntö tuotava tähän päivään. Kannatan lämpimästi esitystä ja sen nopeaa voimaantuloa. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-14T16:34:17,2025-05-14T16:37:51,Tarkistettu,1.1 2025_50_140,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_50_141,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto ei voi kannattaa esitystä metsästyslain 41 §:n muuttamisesta. Esityksellä tavoitellaan yksinomaan metsästyksen edistämistä ja sivuutetaan luonnon monimuotoisuuden suojeluun liittyvät harkinnat. Tämän lisäksi koko esityksen perusta on EU-oikeudellisesti ongelmallinen. Metsästykselle tulee voida osoittaa niin kutsuttu hyväksyttävä päämäärä EU:n luontodirektiivin mukaisesti. Tätä velvoitetta ei voida ministeriön asetuksella kiertää. On kestämätöntä, että maa- ja metsätalousministeriölle annettaisiin valta määrittää metsästyksen tavoitteet ja jopa lajia koskevat suotuisan suojelutason viitearvot. Myös suotuisa suojelutaso on EU-oikeutta. Nyt päätöksistä, joiden tulee perustua parhaaseen tieteelliseen tietoon ja EU-oikeuteen, ollaan tekemässä poliittisia. Arvoisa puhemies! Aidosti kestävään suurpetopolitiikkaan tarvitaan kokonaisvaltaista tieteeseen nojaavaa lähestymistapaa, jonka laadinnassa on kuultu tasapuolisesti eri asiantuntijatahoja ja otettu huomioon eri intressit, myös luonnonsuojelu ja eläinten oikeudet. Hallituksen esitys ohittaa nämä perusvaatimukset. Suden osalta esitys on erityisen ongelmallinen. Susi on Suomessa yhä erittäin uhanalainen. Metsästyksen vapauttaminen tässä vaiheessa vaarantaa susikannan ja voi johtaa sen romahtamiseen. Täysin käsittämätöntä, mistä ei tänään vielä täällä ole keskusteltu, on myös se, että hallitus niputtaa ilveksen yhteen — samaan kategoriaan — suden ja karhun kanssa. Ilves aiheuttaa vain vähän haittoja, ja sen sosiaalinen hyväksyttävyys on korkea. Ilveksen kannanhoidollinen metsästys halutaan mahdollistaa täysin spekulatiivisin perustein ilman mitään oikeita perusteita. Yksikään suurpedoista ei aiheuta ekologisia ongelmia, toisin kuin hallitus väittää ja monet edustajat täällä tänään. Päinvastoin niillä on ekosysteemeissään korvaamaton ekologinen rooli. Niiden kannat myös säätelevät itse itseään. Suurpetojen poissaolo aiheuttaisi monisäikeisiä ekologisia ongelmia, joita ei ihmistoiminnalla kyetä paikkaamaan. Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Elon aiemmin tekemää ehdotusta käsittelyn pohjaksi.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-05-14T16:37:51,2025-05-14T16:40:36,Hyväksytty,1.1 2025_50_142,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Vornanen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_143,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Timo,Vornanen,Kansanedustaja,TV,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Aivan ensiksi haluan kiittää kaikkia niitä tahoja, jotka ovat vaikuttaneet tämän tärkeän asian etenemiseen. Olette tehneet erittäin arvokasta työtä, ja sillä alueella, mistä tulen — Pohjois-Karjala, Itä-Suomi — tätä esitystä on odotettu erittäin kauan. Sudet ja suurpedot eivät kuulu kotipihoihin, eivätkä ne kuulu lammasaitauksiin, se on aivan selvä asia. Moni elinkeinonharjoittaja, metsästäjä ja maaseudulla asuva on joutunut kärsimään liian pitkään heikosti toimivasta suurpetopolitiikasta. Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys ei ole toiminut. Lupajärjestelmä on ollut jäykkä ja auttamattoman hidas. Järeätkään aitaukset eivät ole välttämättä tuoneet suojaa koti- ja tuotantoeläimille, joita suurpedot ovat vahingoittaneet ja tappaneet tuhatmäärin. Tilanne on ollut sietämätön myös metsästyskoirien omistajille, ja pitkään koulutettuja perheenjäseniä onkin joutunut jatkuvasti susien saaliksi ennätyksellisiä määriä. Suurpetojen ihmisarkuus on vähentynyt, ja niitä on pyörinyt ihmisten kotipihoissa. Moni on joutunut aidosti pohtimaan, uskaltaako lapsia päästää yksinään ulos. Käytännössä vain aivan selvissä ja akuuteissa, ihmisten turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa poliisi on voinut antaa lopetusmääräyksen. Monet riistahallinnon myöntämät poikkeusluvat suurpetojen kaatamiseen on torpattu oikeusistuinten toimesta. Onneksi tänään käsittelemme lakiesitystä, joka muuttaa pelin henkeä oikeaan suuntaan — vihdoinkin siis hieman helpotusta sietämättömään tilanteeseen. Lakiesitys tarkoittaa myös alueellista tolkkua, sillä jatkossa huomioitaisiin, että suurpetotilanne on alueittain hyvin erilainen ja siten kantojen kokoa ja poikkeuslupien määrääkin on syytä tarkastella alueittain ympäri Suomen. Keskeistä on, että riistahallinto saa jatkossa lainsäädännöstä paremman selkänojan poikkeuslupien perustelemiseen, jolloin niitä ei jatkossa järjestelmällisesti torpata oikeusistuimessa. Viime aikoina asian tiimoilta on kuulunut myös muita erinomaisia uutisia, kun EU antoi hiljattain vihreää valoa suden suojeluaseman keventämiselle. Suden tiukka suojeluasema EU:ssa on ollut yksi keskeisimmistä esteistä suden metsästykselle. Voin kuitenkin vakuuttaa, että vielä tarvitaan paljon työtä, jotta suurpetojen kannanhoidollinen metsästys saadaan aidosti toimimaan. Tämä lakiesitys ja mainitut EU-toimet ovat askeleita oikeaan suuntaan, mutta ne eivät ratkaise suurpetojen aiheuttamia ongelmia. Meiltä kaikilta, joille suurpetojen kannanhoidon [Puhemies koputtaa] onnistuminen on tärkeää, vaaditaan edelleen kärsivällisyyttä. — Kiitoksia, rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Timo Vornanen,1522,2025-05-14T16:40:36,2025-05-14T16:43:55,Hyväksytty,1.1 2025_50_144,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_145,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Vornanen tuossa lopetti siihen, että tarvitaan kärsivällisyyttä. Niin juuri, sitä tässä suurpetoasiassa tarvitaan. — Kiitoksia hallitukselle oikeansuuntaisista esityksistä, mutta tosiasiahan on, että ne ovat aivan riittämättömät. Näillä esityksillä ensi syksynä ei ala suden, ei ilveksen eikä myöskään karhun kannanhoidollinen metsästys koko Suomen alueella tihentymäalueilla. Olisin suonut, että tämä asia olisi hoidettu, koska sillä olivat eduskunnan lausumat pohjalla — ylin päätöksentekoelin kansalaisaloitteen pohjalta päätti, että näin pitää tapahtua. Kiitos, että yritettiin ottaa askelia, mutta edes hallitusohjelman kirjauksia ei vielä noudatettu. Toivon, että näihin asioihin vielä palataan, ja tässäkin esityksessä on hyviä lausumia, hyviä, hurskaita toiveita. Suurpedot kuuluvat metsään, eivät pihapiiriin. Niitten luontainen ihmisarkuus on palautettava. Turvallisuutta maaseudulla tulee parantaa. Elinkeinon harjoittaminen ja kotieläinten laiduntaminen tulee mahdollistaa poistamalla petoja siellä, missä ne ovat ongelma. Poronhoitoa on pystyttävä harjoittamaan järkevällä tavalla ilman suurta porokuolleisuutta ja lisäkustannuksia esimerkiksi GPS-paikantimista. Ikiaikainen suomalainen metsästyskulttuuri, jossa koirat työskentelevät itsenäisesti etäällä ohjaajasta, on turvattava. Omaisuudensuojasta tulee voida huolehtia. Kannanhoidollisella metsästyksellä suurpetojen hyväksyttävyys paranee. Maailmassa on 2 500 metsäpeuraa ja noin 300 000 sutta. Voimme suojella harvinaista metsäpeuraa kannanhoidollisella metsästyksellä. Miksi sitten keskusta joutui jättämään vastalauseen tähän esitykseen valiokunnassa? Kyse on siitä, että tämä esitys ei ottanut huomioon niitä seikkoja, millä voisimme paremmin varmistaa oikeusasteissa kannanhoidollisen metsästyksen etenemisen. Poikkeuslupapäätösten periaatteellinen lähtökohta puuttuu laista. Hallituksen esityksessä poikkeuslupien periaatteellinen lähtökohta on kytketty vain poikkeuslupaharkintaan ja kannanhoitosuunnitelmiin, vaikka luontodirektiivi ja Bernin sopimus edellyttävät huomioimaan laajemmin myös taloudelliset, sosiaaliset ja alueelliset erityispiirteet. Huomionarvoista on, että edes korkein hallinto-oikeus ei pidä esitettyä viittauskäytäntöä hyvän lainvalmistelutavan mukaisena. Periaatteelliselle lähtökohdalle tulisi säätää oma pykälänsä metsästyslakiin. Kannanhoitoalueiden ja poikkeuslupien säätelyn osalta olisi oikeampi tapa säätää alueet suoraan asetuksella, jolloin ne ohjaisivat suunnitelmia. Metsästyslain 41 §:n sanamuotoa olisi syytä täsmentää, jotta se vastaisi tarkasti tarkoitettua säätelyä kannanhoitoalueista. Luontodirektiivin sanamuodosta käytetään epätarkkoja ilmauksia. Ne olisi tullut korjata tässä lainsäädännön yhteydessä. Elikkä meillä viitataan yksilöihin, jotka pitäisi selkeästi tunnistaa, kun direktiivi antaisi mahdollisuuden yksilöityihin eläimiin eli lauman poistamiseen, ja meillä ei tätä käytäntöä noudateta ihan tämän lainsäädännön sanamuotojen takia. Mutta kaikista tärkein asia on se, että emme määrittäneet tässä lainsäädännössä suotuisan suojelutason viitearvoa. Sillä on se merkitys, että kun se voidaan poliittisesti säätää, niin oikeusasteet joutuvat totta kai noudattamaan Suomen lainsäädäntöä, aivan kuten edustaja Simula tuossa vallan kolmijako-opista sanoi, mutta jos sitä viitearvoa ei ole määritetty, silloin tietysti luontotutkijoitten ajatukset siitä, onko tämä suotuisaa vai ei, ovat vallan päällä. Siksi, arvoisa puhemies, ehdotan, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen 1 sisältyvä lakiehdotus. Toivon, että kun tämä viitearvoasia ei nyt tässä laissa etene, niin se vielä määritellään jonain päivänä laissa, kuten muissakin maissa on tehty. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-05-14T16:44:00,2025-05-14T16:49:28,Hyväksytty,1.1 2025_50_146,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_147,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta liittyy hallitusohjelmaan, jonka mukaan suurpetopolitiikkaa on hoidettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen kestokyvyn. Suurpedoista aivan erityisesti susi on se, joka aiheuttaa kansalaisissa huolta. Sudet ovat aiheuttaneet valtavia tuhoja tappamalla koti- ja maatalouseläimiä, kuten koiria, nautoja, poroja ja lampaita, jopa hevostakin tuo peto on päässyt raatelemaan. Sudet ovat hakeneet koiria kotipihoista, ja metsästyskoiria on päätynyt suden suuhun. Susiaidoista huolimatta lammaskatrasta on surutta raadeltu surullisin seurauksin. Taloudelliset tappiot ovat olleet välillä todella suuria puhumattakaan inhimillisistä kärsimyksistä, kun esimerkiksi perheen rakas lemmikki joutuu suden suuhun. Myös haja-asutusalueiden lasten turvallisuus koulumatkoilla on huolettanut, kun sudet ovat levittäytyneet lähemmäksi ihmisasutusta. Moni jättää menemättä marjaan tai sieneen, jos alueella on nähty hukka. Itse ajattelen siten, että yhden suden saattaa aikuinen, terve ihminen saada kovalla metelillä luopumaan aikeistaan, mutta kun ne tulevat laumassa, ei siinä huuto paljon auta. Haja-asutusalueiden ihmisillä, joilla luonto ja luontokappaleet ovat lähellä, on jo pitkään ollut hätä ja usko koetuksella etenkin susien suhteen. Tarve kannanhoidolliselle metsästykselle on ollut selvä, mutta metsästystä ei ole voitu käynnistää poikkeuslupapäätöksistä tehtyjen valitusten sekä EU:n ja kansallisten tuomioistuinten, luontodirektiivin sekä metsästyslain 41 a §:n sisältämän poikkeussäännöksen suppean tulkinnan takia. Sitten kun suden siirto pykälästä toiseen saadaan tehtyä, suden ympärivuotinen rauhoitus poistuu. Arvoisa puhemies! Suurpetojen aiheuttamiin ongelmiin on jo korkea aika puuttua. Myös karhun ja ilveksen kannanhoidollinen metsästys on viime vuosina estynyt säännönmukaisten valitusten ja poikkeuslupapäätösten täytäntöönpanon estämisen takia. Oman alueeni lehdessä oli taannoin otsikko ”Alavudella 12 eri karhuhavaintoa viikonloppuna”. Riistanhoitoyhdistyksen alueella laskettiin viime syksynä, että talviunille kävi viisi emokarhua pentuineen, emoilla yhteensä vähintään kymmenen pentua. Kannanhoidollisen metsästyksen etuna on, että suurpedoille tulee ihmisen pelko ja siten ne hakeutuisivat kauemmaksi ihmisistä. Suurpetojen käytös muuttuu nopeasti ihmistä pelkäämättömäksi ilman metsästystä, sillä niillä ei ole luontaisia vihollisia. Arvoisa puhemies! Meillä on poliittisia voimia, jotka edelleen vastustavat suurpetojen kannanhoidollista metsästystä. On aivan pakko kysyä: kuinka vieraantuneita te olette maaseudun ihmisten arjesta? On täysin selvää, että täällä Helsingin keskustassa sudet tai karhut eivät tule vastaan, mutta tekisi aivan hyvää muuttaa hetkeksi itse asumaan alueelle, jossa esimerkiksi sudet ovat jokapäiväinen ongelma. Itse käyn Ähtärissä, jos tulee ylitsepääsemätön tarve nähdä susi. Toukokuussa vuonna 2008 Vaasassa liikkui uroskarhu. Se oli aikaisin aamulla liikenteessä, ja poliisi antoikin ihmisille kehotuksen pysyä sisätiloissa. Se oli muun muassa noussut päiväkodin aitaa vasten takajaloilleen ja nuuhkinut leikkipihaa. Lapset olivat olleet onneksi sisätiloissa ja heiluttaneet iloisesti ikkunasta nallelle. Koirien ja poliisien avulla karhua pyrittiin ohjaamaan pois taajamasta. Karhu säntäili vauhkoontuneena liikenteen seassa, mutta viimein metsästäjä onnistui kaatamaan sen. Siitä alkoi ankara spekulaatio lehtien palstoilla, että oliko tuo helluusennäköinen nalle oikeasti pakko tappaa. Tiedä sitten, olisiko tuossakin pitänyt olla ensin uhri, ennen kuin reaalielämästä vieraantuneet olisi saatu ymmärtämään, mistä tässä asiassa oli kyse. Ilves on kaunis mutta vaarallinen peto, jota en takapihalleni kaipaa. Ilveskanta on kasvanut Ylen artikkelin mukaan ja jopa kaksinkertaistunut kahdessa vuosikymmenessä. Sen katsotaan nyt olevan elinvoimainen laji, joten senkään kannanhoidosta ei tarvitse huolissaan olla. Lopuksi tahdon kiittää vielä hallitusta tästä lakiesityksestä sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Simulaa mietinnön esittelystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-05-14T16:49:30,2025-05-14T16:54:54,Hyväksytty,1.1 2025_50_148,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_149,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys metsästyslain muuttamiseksi on luontovihamielinen ja monella tapaa kestämätön. Kuten tässä vastalauseessamme hyvin tuodaan esille, tämä esitys on yksipuolinen. Se keskittyy yksinomaan metsästyksen edistämiseen ja jättää luonnonsuojelun ja lajien suojelun eli kokonaisuudessaan biodiversiteettikysymykset huomiotta. Käytännössä tässä yritetään nyt säätää lainsäädäntöä, joka toimii suoraan EU:n luontodirektiiviä ja sen tavoitteita vastaan, eli hallitus siis esittää, että metsästyksen päämäärän voisi jatkossa säätää maa- ja metsätalousministeriössä, siis poliittisesti asetuksella, mutta eihän näin voi edetä. Hyväksyttävä päämäärä on EU-oikeudellinen käsite, ei mikään ministeriön mielipide. Direktiiviä ei voi kirjoittaa uusiksi kansallisella asetuksella. Ja ketkä tästä päätöksenteosta halutaan jättää ulos? Luonnonsuojelujärjestöt, eläinsuojelijat, asiantuntijat, jotka voisivat tuoda tasapainoa tähän keskusteluun. Tutkittuun tietoon nojaaminen puuttuu täysin. Sen sijaan tämä esitys on rakennettu metsästäjien näkökulmasta, ja tämä ei ole hyväksyttävää lainvalmistelua. Arvoisa puhemies! Erityisen räikeästi tämän esityksen epäloogisuus näkyy suden kohdalla ja halussa aloittaa Suomessa erittäin uhanalaisen suden metsästys. On totta, että suden suojelua halutaan nyt laskea montaa kautta, mutta yhtä kaikki hallitus haluaa siis aloittaa Suomessa suden kannanhoidollisen metsästyksen, vaikka kanta on alle suotuisan suojelun eli kestävän tason. Luonnonvarakeskus on arvioinut, että kestävä susikanta olisi minimissään noin 500 yksilöä, ja nyt susia on vain noin 300. Tämä esitys ei siis nojaa asiantuntijoihin vaan on perusteetonta politikointia. Lajin elinvoimaisuutta ei kuitenkaan voi päättää poliittisesti, vaan sen on pohjauduttava asiantuntijoiden näkemykseen ja tutkittuun tietoon. Ja vaikka suden tappaminen esitetään ratkaisuna, niin tutkimukset osoittavat muuta. Yleinen kohdistamaton tappaminen ei ole kestävä tapa vastata näihin mahdollisiin konflikteihin, päinvastoin hajotetut laumat voivat lisätä ongelmia. Sen sijaan ennaltaehkäisevät toimet, kuten suojaukset ja yhteiselon tukeminen, ovat tutkitusti tehokkaampia. On myös muistutettava, että meillä on jo olemassa poikkeusluvat vahinko- ja turvallisuusperustein. Salametsästys ei myöskään ole loppunut metsästyksen sallimisella, vaan nämä molemmat tapahtuvat rinnakkain, eikä laitonta toimintaa muutenkaan voi perustella niin, että metsästys pitää muuttaa lailliseksi, jotta salametsästys loppuisi. Tässä ei myöskään tarjota riittäviä säännöskohtaisia perusteluita, mikä heikentää tämän lain tulkittavuutta ja toimeenpanoa, eli tämä valmistelu ei myöskään täytä hyvän lainsäädännön vaatimuksia. Lopuksi: kuten kaikki täällä ovat todenneet, suurpedot, myös susi, [Puhemies koputtaa] ovat osa Suomen luontoa, ja niiden säilyminen on meidän vastuullamme.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-05-14T16:54:54,2025-05-14T16:58:15,Hyväksytty,1.1 2025_50_150,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_151,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on välttämätöntä suomalaisen maaseudun elinvoiman ja ihmisten turvallisuuden kannalta sekä suurpetojen ihmisarkuuden säilyttämiseksi. Suurpedoille ei löydy luontomme ravintoketjusta saalistajaa, ja siksi ihmisen on puututtava siihen. Olen metsästäjänä valmiina aloittamaan karhunkaadon 20. päivä elokuuta tätä kuluvaa vuotta eli jo kolmen kuukauden kuluttua. Syksyllä 2025 tehdään myös työtä, että susi ja ilves saadaan metsästykseen kannanhoidollisesti ja tämän hallituskauden aikana. Tämä vihdoin käsittelyssä oleva hallituksen esitys eduskunnalle metsästyslain muuttamisesta on erittäin hyvä. Esityksessä on kyse lain muuttamisesta siten, että sillä pyritään helpottamaan suurpetojen kannanhoidollista metsästystä. EU-tuomioistuimen ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut ovat estäneet aiemmin käytössä olleet poikkeusluvat kannanhoidolliseen metsästykseen, koska hyväksyttävää päämäärää ei ole kyetty osoittamaan riittävän täsmällisesti. Lakimuutoksen tavoitteena on vahvistaa lainsäädäntöä siten, että kannanhoidollinen metsästys voisi jälleen alkaa. Keskeisin muutos on, että metsästyslakiin lisätään mahdollisuus ottaa lupaharkinnassa huomioon hoitosuunnitelmat ja niissä asetetut päämäärät alueellisesti. Maa- ja metsätalousministeriölle annetaan valtuus määritellä nämä päämäärät asetuksella. Me perussuomalaiset olemme johdonmukaisesti edistäneet sitä, että suurpetokantoja hallitaan suunnitelmallisesti ja paikalliset olosuhteet huomioiden. Olemme myös tuoneet vahvasti esille kasvaneiden suurpetokantojen aiheuttamat ongelmat ja vahingot, joita ovat muun muassa susien tappamat metsästyskoirat, kotieläimet, lammastilallisten elinkeinotoimen menetykset ja pikkuoppilaiden koulumatkojen turvattomuus. Me vaadimme, että kaatolupia myönnetään riittävästi ja päätöksenteossa kuullaan aidosti alueen ihmisiä, ei ainoastaan kaupunkikeskuksista käsin. Suomi on laaja maa, ja siksi myös suurpetopolitiikan on oltava paikallisiin olosuhteisiin sopivaa, ei EU:n vaan suomalaisten ehdoilla. Kasvavat petokannat aiheuttavat huolta etenkin maaseudulla. Ihmisten pelkoja ei saa vähätellä. Kannanhoidollinen metsästys on vastuullista luonnonvarojen hallintaa. Monilla alueilla sosiaalinen kantokyky on jo ylittynyt, ja pitkään jatkunut tilanne, jossa kansallista lainsäädäntöä ei ole saatu muutettua suurpetojen metsästyksen mahdollistamiseksi, on nakertanut monien uskoa järjestelmään ja viranomaisten kykyyn suojella kansalaisia susivahingoilta. Arvoisa puhemies! Suurpetopolitiikassa tarvitsemme järkeä, vastuuta ja maalaisjärkeä. Suojelemisen rinnalla on uskallettava hallita kantoja, ihmisten elinkeinojen ja koko maaseudun elinvoimaa. Metsästäjät odottavat nyt, että tämä asia saadaan hoidettua. Karhukanta kasvaa voimakkaasti: nyt on varmistettava, että tehdään kaikki sen varmistamiseksi, jotta suurpetojen metsästys saadaan alkuun. Juuri viime viikolla EU:ssa astui voimaan suden siirto EU:n luontodirektiivissä tiukasti suojellusta lajista suojelluksi lajiksi, ja tästä syystä edellytetään, että pikimmiten on aloitettava rauhoituksen poistamiseen liittyvät säännösmuutokset, jotka tuodaan eduskunnan käsittelyyn syksyn 2025 alussa. Arvoisa rouva puhemies! Metsästäjät tekevät arvokasta työtä suurpetojen kannanhoidollisessa metsästyksessäkin. Metsästäjät ovat avainasemassa kanta-arvion määrittämisessä ja tutkimusaineiston keräämisessä, ja heidän kanssaan tulee tehdä vahvaa yhteistyötä. Metsästäjien kokemusta, havaintoja ja näkemystä ei tule jättää tässä asiassa käyttämättä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-05-14T16:58:18,2025-05-14T17:02:58,Hyväksytty,1.1 2025_50_152,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Jukkola., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_153,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Haluan antaa kiitoksen hallitukselle hyvin hoidetusta, päämäärätietoisesta vaikuttamistyöstä EU:n suuntaan. Euroopan parlamentin päätös muuttaa suden suojeluasema tiukasti suojellusta suojelluksi lajiksi on merkittävä linjamuutos. Se ei olisi syntynyt ilman määrätietoista ja faktoihin perustuvaa edunvalvontaa. Se työ nyt kyllä kannatti. Nyt Suomella on enemmän liikkumavaraa huomioida oma kansallinen erityistilanne, luonnon lisäksi myös ihmiset, kotieläimet ja ennen kaikkea turvallisuus, kuten edustaja Immonen aikaisemmassa puheenvuorossa mainitsi. Suden tiukka suojelustatus on pitkään estänyt kannanhoidollisen metsästyksen. Tämä on tarkoittanut, että alueilla, joilla susikanta on kasvanut yli sietorajan, ei ole voitu toimia ennakoitavasti tai riittävän nopeasti. Nyt tämä muutos mahdollistaa jälleen kannanhoidollisen metsästyksen, mikä on tärkeää turvallisuuden, kotieläinten suojelun ja myös kansalaisen luottamuksen kannalta. Karhun kannanhoidollinen metsästys mahdollistuu tämän lain myötä syksyllä ja nyt käsittelyssä olevan esityksen mukaisesti. Suden osalta etenemme eri reittiä EU:n luontodirektiivin muutoksen myötä. Hallituksen esitys suden kannanhoidollisesta metsästyksestä on tarkoitus tuoda eduskuntaan syksyllä. Maa- ja metsätalousvaliokunta palaa tähän asiaan syyskaudella, kun esitys tuodaan käsittelyyn. Valiokunta on jo mietinnössään edellyttänyt, että hallitus valmistelee tämän perusteella tarvittavat muutokset metsästyslakiin. Arvoisa rouva puhemies! Tämä on esimerkki siitä, kuinka johdonmukaisella vaikuttamisella voidaan saavuttaa ratkaisuja, jotka kunnioittavat niin luontoa kuin ihmisten arkea. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-05-14T17:02:58,2025-05-14T17:05:18,Tarkistettu,1.1 2025_50_154,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_50_155,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Meillä on nyt käsittelyssä hallituksen esitys, joka on tervetullut ja kauan odotettu askel järkevän suurpetopolitiikan suuntaan. Esitys metsästyslain 41 §:n muuttamisesta mahdollistaa kannanhoidollisen metsästyksen kääntymisen kohti toimivampaa ja nimenomaan kansalaisten arkea huomioon ottavaa politiikkaa. Erityisesti susien kohdalla tilanne on karannut käsistä. Meillä on maaseudulla ihmisiä, jotka pelkäävät päästää lapsiaan bussipysäkille, sillä susia liikkuu pihoissa jopa keskellä päivää. Sudet raatelevat kotieläimiä hengiltä — lampaita, poroja, koiria — eikä voida puhua vain yksittäistapauksista vaan laajasta ja kasvavasta ongelmasta. Koiran kanssa metsästäminen, joka on monelle suomalaiselle elämäntapa ja osa kulttuuriperintöämme, on monilla alueilla käytännössä loppunut susien takia. Karhunmetsästyskin on ollut Suomessa jäissä jo liian pitkään. Tämä johtuu siitä, että luonnonsuojelujärjestöt ovat valittaneet poikkeusluvista ja oikeus on kumonnut nämä luvat. Nyt metsästyslailla luodaan puitteet sille, että Riistakeskuksen myöntämät luvat kestäisivät valitukset. Esimerkiksi Romaniassa karhunmetsästyskielto johti ihmisten kuolemiin. Kysyn tämän lain vastustajilta ja näitä valituksia tehtailevilta luonnonsuojelijoilta: Tätäkö te haluatte? Kuinka monta ihmistä pitää kuolla Kehä kolmosen ulkopuolella, ennen kuin teitä alkaisivat kiinnostamaan heidän terveytensä, turvallisuutensa ja jopa henkensä? Ja eivätkö teitä kiinnosta lainkaan kaikki ne suden suuhun kuolleet koirat? Tätä Romanian kaltaista tilannetta ei yksinkertaisesti saa syntyä Suomeen. Siksi on toimittava ripeästi, sillä jo lyhyessä ajassa karhujen käytös näyttää muuttuneen ja ihmisarkuus on lähtenyt häviämään. Tämä on ollut nähtävillä omassa kotimaakunnassani Pohjois-Karjalassa varsinkin tänä keväänä. Siis tätä lakia vastustaville edustajille sanon: Tervetuloa Kehä kolmosen sisäpuolelta kuulemaan oman kotimaakuntani ihmisten ahdinkoa. Toki ei tarvitse tulla Pohjois-Karjalaan asti, vaan lähempänäkin tämä ongelma on todellinen, mutta jos haluaa tulla Pohjois-Karjalaan, niin saa tulla — ja tämä kutsu on muuten aito kutsu. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys toteuttaa hallitusohjelmaa ja sen tavoitteita suurpetopolitiikan osalta, mutta ennen kaikkea se toteuttaa oikeudenmukaisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. On hyvä, että päätösvaltaa palautetaan sinne, minne se kuuluu, suomalaisille itselleen. Meidän on voitava säätää lakeja, jotka pitävät huolta kansalaisten oikeudesta elää turvallisesti. Perussuomalaiset ovat aina ajaneet sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää suurpetopolitiikkaa. Tämä esitys on askel kohti käytännönläheistä, reilua ja vastuullista metsästyslainsäädäntöä. Hallitusta voi kiittää siitä, että se osoittaa tukensa niille suomalaisille, joiden elämää susikannan ja muiden suurpetojen kasvu on jo liian pitkään vaikeuttanut. Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietinnön ponnet ovat tärkeä osa päätöksentekoa. Tässä kohtaa niitä on kolme: 1. ”Eduskunta edellyttää, että EU:n luontodirektiivin muuttamisesta aiheutuvat suden rauhoituksen poistamiseen liittyvät säännösehdotukset tuodaan eduskunnan käsittelyyn heti vuoden 2025 syysistuntokauden alussa.” 2. ”Eduskunta edellyttää, että maa- ja metsätalousministeriö valmistelee viipymättä tarvittavat metsästyslain teknistä laatua ja selkeyttä palvelevat muutokset.” 3. ”Eduskunta edellyttää, että maa- ja metsätalousministeriö seuraa metsästyslainsäädännön toimivuutta ja jatkaa työtä sen eteen, että kannanhoidolliselle metsästykselle luodaan vakiintuneet puitteet.” Suomeksi: Susiasia etenee vielä askeleen eteenpäin ensi syksynä EU:n liitesiirron vuoksi. Yleisesti tämän lain toimivuutta seurataan ja siihen tehdään tarpeen vaatiessa muutoksia. Kiitos hallitukselle, ministerille ja maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajalle sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan hallituspuolueiden edustajille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-05-14T17:05:22,2025-05-14T17:10:43,Hyväksytty,1.1 2025_50_156,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_157,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöä metsästyslain muuttamisesta. Esityksellä pyritään helpottamaan suurpetojen kannanhoidollista metsästystä suden, karhun ja ilveksen osalta. Esitys tulee todella tarpeeseen, koska nykytila suurpetojen osalta on karmiva. Kannat vain suurenevat, ja petojen ihmisarkuus on tipotiessään. Jo nyt petokantojen kasvu on johtanut raadeltuihin lammaskatraisiin, ja metsästyskoiria ja ihmisten rakkaita lemmikkejä on joutunut suurpetojen uhriksi, eli esimerkiksi sudet ovat tappaneet kylmästi koiria. Arvoisa puhemies! Petopolitiikassa on siis menty suojelu edellä aivan liian pitkään, ja ongelmat petoalueilla ovat kasvaneet valtaviksi. Poronhoitoalueella vahinkoja tulee enenevässä määrin, ja pedot ovat ajautuneet jopa poroaitauksiin tappaen poroja. Myös vasomassa olleiden porojen vasahävikki on suuri vasojen joutuessa petojen suuhun. Mielestäni tässäkin asiassa kannanhoidollinen metsästys tulisi nähdä enemmän ennalta ehkäisevänä toimenpiteenä ja huoltovarmuuden kannalta tärkeänä. Uskon kannanhoidollisen metsästyksen vähentävän myös salametsästystä ja suurpetoihin kohdistuvaa pelkoa ja vihaa, jonka nykyinen tiukka suojelutaso on ymmärrettävästi luonut. Nykyinen tiukka suojelulainsäädäntö suorastaan antaa petojen tehdä vahinkoja, jotka sitten aiheuttavat yhteiskunnalle turhia taloudellisia haittoja ja kustannuksia. Elinkeinonharjoittajan kannalta vahinkojen haitat ovat merkittäviä ja korvauskäytänteet ovat hitaita. Tämä aiheuttaa porotaloudessa luonnollisesti ahdinkoa päivittäisessä arjessa. Välillä kun on kuunnellut kannanhoidollisen metsästyksen vastustajia, on kuulostanut siltä kuin maaseudun elinkeinolla ei olisi minkäänlaista merkitystä eikä ihmisten turvallisuudella ja lemmikeillä mitään arvoa. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen käsittelyn aikaan astui voimaan suden liitesiirto EU:n luontodirektiivissä tiukasti suojellusta lajista suojelluksi lajiksi. Tästä syystä valiokunta edellyttää mietinnössään, että pikimmiten on aloitettava suden rauhoituksen poistamiseen liittyvät säännösmuutokset, jotka tuodaan eduskunnan käsittelyyn jo syksyn 2025 alussa. Maa- ja metsätalousvaliokunnassa on tehty tähän hallituksen esitykseen kolme tärkeää lausumaehdotusta, jotka tukevat perussuomalaisten tavoitteita suurpetojen kannanhoidollisen metsästämisen mahdollistamisessa. Lausumilla edellytetään suden rauhoituksen säännösmuutoksen lisäksi, että maa- ja metsätalousministeriö valmistelee viipymättä tarvittavat metsästyslain teknistä laatua ja selkeyttä palvelevat muutokset sekä seuraa metsästyslainsäädännön toimivuutta ja jatkaa työtä sen eteen, että kannanhoidolliselle metsästykselle luodaan vakiintuneet puitteet. Arvoisa puhemies! Kiitos ministereille ja valiokunnan puheenjohtajalle asian valmistelusta. Vihdoin on sellainen hallitus, jonka aikana saadaan edistettyä kannanhoidollista metsästystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-05-14T17:10:47,2025-05-14T17:14:08,Hyväksytty,1.1 2025_50_158,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_159,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä ensimmäisessä käsittelyssä olevassa esityksessä eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta on kyse siitä, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvattaisiin lainsäädännöllä ja että jo aloitettua työtä kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi jatketaan eduskunnan päätöksen mukaisesti. Kannatan hallituksen esitystä metsästyslain muuttamiseksi. Tämä lakimuutos on tärkeä askel tilanteessa, jossa suurpetojen kannan hallinta on tullut paikoin tärkeäksi myös ihmisten turvallisuuden näkökulmasta. Tilanne on ollut huolestuttava erityisesti Itä-Suomessa, missä ovat sudet ja karhut yhä useammin liikkuneet pihoissa, koulujen läheisyydessä ja taajamien reunamilla. Nämä eivät ole enää yksittäisiä havaintoja vaan lähes arkipäiväistyvä ilmiö, joka herättää aiheellista huolta paikallisissa asukkaissa. Nykyinen tilanne on kiristänyt myös paikallisten asukkaiden luottamusta viranomaistoimintaan. Lakimuutos, joka selkeyttää ja sujuvoittaa suurpetojen kannanhoidollista poikkeuslupakäytäntöä, antaa viranomaisille ja kansalaisille keinot hallita tilannetta ennen kuin ongelmat eskaloituvat enemmän vakaviksi turvallisuusriskeiksi. Tiedossa on valitettavasti myös se, että esimerkiksi suurriistavirka-apu on itäisessä Suomessa lähes lakannut johtuen suurpetotilanteesta — tilanteesta, jossa metsästyskäytössä olleita koiria on menetetty suden suuhun. Samoin hirvenmetsästys on kärsinyt, koska metsästyskäytössä olleita koiria ei ymmärrettävästä syystä uskalleta päästää enää metsään. Arvoisa rouva puhemies! Kannanhoidollinen metsästys ei ole suurpetovastaisuutta vaan osa vastuullista luontopolitiikkaa, jossa otetaan huomioon niin luonnon monimuotoisuus kuin ihmisten arki, turvallisuus ja elinkeinot. Esitetty lakimuutos ei poista suojelua vaan tuo hallintaan joustavuutta ja ennakoivuutta. Kannatan lämpimästi lakimuutosta ja uskon, että se palauttaa tasapainoa ihmisten ja suurpetojen rinnakkaiseloon erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen kaltaisilla alueilla, missä ongelmat ovat konkreettisia ja kasvavia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-05-14T17:14:21,2025-05-14T17:16:40,Hyväksytty,1.1 2025_50_160,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Polvinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_161,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! On erittäin lämmittävää, että suurpetopolitiikkaan liittyviä lakeja täällä eduskunnassa säädetään. Tällaisia esityksiä on odotettu tällä vuosituhannella 2000-luvun alusta jo lähes neljännesvuosisata, ja nyt tämä hallitus pääsee tuumasta toimeen. Tässä on ensimmäinen esitys siitä, kuinka hallitus laittaa täytäntöön sellaisia maaseudun unelmia, mitä ollaan kauan odotettu. Kiitos tälle hallitukselle ja kiitos maa- ja metsätalousvaliokunnalle asioitten järjestelystä sekä vastuuministeri Essayahille siitä, että asiat etenevät. Arvoisa puhemies! Käsittelyssämme oleva hallituksen esitys on keskeinen askel kohti järkevämpää ja oikeudenmukaista suurpetopolitiikkaa. Esitys tuo metsästyslain 41 §:ään muutoksen, joka mahdollistaa suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen tavalla, joka kestää oikeudenmukaisesti ja oikeudellisesti mutta myös ennen kaikkea ottaa huomioon ihmisen arjen ja alueellisen todellisuuden. Kyse on siitä, voivatko suomalaiset ihmiset elää turvassa kotipihoillaan. Kyse on siitä, saadaanko suurpetokantojen hallintaan takaisin järki ja vastuu vai jätetäänkö ne yksin oikeussalien ja ideologian varaan. Usein näyttää siltä, niin kuin tänäänkin kuultiin, että Kehä kolmosen sisäpuolelta ei täysin ymmärretä, millaista arkea me Kehä kolmosen ulkopuolella elämme: siellä, missä lapsi ei kävele kouluun, koska hänelle järjestetään kyyti — ei mukavuussyistä, vaan siksi, että karhu tai susi on nähty edellisenä iltana pihassa; siellä, missä kotieläimet eivät ole harrastus vaan osa toimeentuloa, ja pedon hyökkäys tarkoittaa tuhansien eurojen menetystä. Mutta kun näistä asioista puhutaan eduskunnassa, ne leimataan sieltä vihervasemmalta laidalta usein hysteriaksi tai pelon lietsomiseksi. Meidän poliitikkojen ja maaseudun ihmisten huoli mitätöidään. Meille maaseudun ihmisille sanotaan, että pitää vain oppia elämään luonnon ehdoilla, opetelkaa sitä. Se on meidän mielestämme loukkaavaa, ja se on irti todellisuudesta. Suojelu on tärkeää, mutta myös ihmisellä on oikeus omaan elinympäristöönsä. Suomi ei saa olla maa, jossa suurpedot määrittelevät, mihin ihminen voi mennä, milloin lapset voivat ulkoilla tai miten metsästyskulttuuri säilyy elävänä. Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä annetaan maa- ja metsätalousministeriölle valtuus säätää asetuksella poikkeuslupien päämäärästä, alueellisista tarkasteluista ja suotuisan suojelun viitearvoista. Tämä ei ole uhka luontodirektiiville, tämä on keino täyttää sen ehdot tarkasti ja juridisesti kestävästi. On myös tärkeää nostaa esiin biologinen todellisuus. Karhukanta on viime vuosina kasvanut yli 2 000 yksilöön, ja suden reviirien määrä on korkeampi kuin koskaan aiemmin nykyaikana. Ilveskanta on samalla tasolla kuin koskaan ennen EU:n aikana, silti suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on pysäytetty käytännössä kokonaan. Tässä olisi myös selityksen paikka edellisten hallitusten toimista. Miksi? Koska oikeuskaan ei ole hyväksynyt päämäärää poikkeusluville, niitä ei ole yksilöity riittävästi ja lainsäädäntötyötä ei edellisten hallitusten toimesta ole tehty. Nyt tämä hallitus korjaa tämän asian. On myös huomionarvoista, että Suomessa elää vähemmän metsäpeuroja kuin maailmalla uhanalaiseksi luokiteltuja lumileopardeja. Kysyin tänään tästä asiasta vasemmistolta kommentteja täällä salissa, mutta en niitä saanut siitä, miksi lumileopardeja harvinaisempi laji eli metsäpeura, suomenpeura, ei ole heille tärkeä eläin siinä missä susi, joita rajan toisella puolella on kymmeniätuhansia. Tämä metsäpeura, alkuperäinen suomalainen laji, on jäämässä siis suden suojelun jalkoihin. Suden ehdoton suoja uhkaa metsäpeuran vasomista, elämistä ja koko lajin säilymistä Suomessa ja maapallolla. Siitä huolimatta vihreä ideologia on valmis suojelemaan sutta millä hinnalla hyvänsä. Se ei kysy, mitä se maksaa alueelliselle luontokadolle tai suomalaiselle eläinkannalle. Kyse ei ole enää luonnonsuojelusta vaan yhdestä lajista, joka on nostettu kaiken muun yläpuolelle. Metsäpeura, koira, lammas, kotieläin tai lapsen koulutie eivät paina mitään, jos suojeluun suhtaudutaan ideologisesti eikä tasapainoisesti. Arvoisa rouva puhemies! Meillä ei ole varaa politiikkaan, jossa direktiivin tulkinta menee kaiken edelle tai suojelu menee kaiken edelle, myös alueellisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden edelle. On täysin kohtuullista, että poikkeuslupia voidaan myöntää alueellisesti, kunhan niiden vaikutukset perustellaan tieteellisesti ja suojelun taso säilyy. Korkein hallinto-oikeus on todennut, ettei ole poissuljettua, että sosiaalisista syistä, kuten karhukannan tihentymisen aiheuttaman ongelman takia, poikkeus voisi olla sallittu. Tämän esityksen ytimessä on juuri tuo: tuoda päätöksentekoon laillinen väline, jolla ihmiset saadaan takaisin osaksi luontopolitiikkaa. Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiesitys ei ole siirtymistä ääripäästä toiseen, vaan tämä on tasapainottava korjausliike, joka palauttaa hallinnan, vastuullisuuden ja oikeudenmukaisuuden suurpetopolitiikkaan. Perussuomalaiset kannattavat tätä esitystä, ja me teemme sen niiden ihmisten puolesta, joiden ääni on liian usein unohdettu Kehä kolmosen ulkopuolelle.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-05-14T17:16:49,2025-05-14T17:22:16,Hyväksytty,1.1 2025_50_162,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Immonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_163,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Vihdoinkin, ajattelee moni metsästäjä, marjastaja ja luonnon parissa aidosti elävä ihminen. Vihdoinkin metsästyslakiin on tarkoitus tehdä muutoksia ja puuttua suurpetojen ihmisarkuuden vähentymisestä ja hallitsemattomasta lisääntymisestä aiheutuviin haittoihin. Suurpetojen voimakkaasti kasvanut määrä ihmisasutuksen läheisyydessä vaikuttaa jo nyt maaseudulla lasten koulukyytien järjestämiseen. Täällä Helsingissä asuva kaupunkilaisluonnonsuojelija ei voi tietenkään helposti ymmärtää kannanhoidollisen metsästyksen tarvetta, kun hänen matkallaan lähikahvilaan se ainoa kosketuspinta elävään luontoon on talonmiehen istuttamat ruusut ja tulppaanit pihamaan betoniruukussa. Mutta valinta on sekin, että vihreiden ajatus on, että susia suojellaan ja samalla hyväksytään se, että puolustuskyvyttömät lampaat saadaan repiä kappaleiksi susilauman opettaessa nuorimpia jäseniään metsästämään. Sitä onkin kätevä harjoitella aitaukseen vangituilla puolustuskyvyttömillä kotieläimillä. Tähänkin asiaan ollaan siis nyt tekemässä muutosta. Tilanne on ollut jo pitkään huono, ja siitä arveluttava ansio kuuluu täällä salissa vihreille ja vasemmistolle, jotka valikoiden päättävät, minkä eläimen elämä on tärkeämpi kuin toisen. Lampaan tai koiran elämä ei ole merkityksellinen, vaan eri oikeusasteisiin eläinsuojeluaktiivit tehtailevat valituksia niistä metsästysluvista, joilla suurpetojen määrää olisi voitu pitää järkevissä rajoissa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan alueella poliisin määräämät karhun karkotukset kolminkertaistuivat edellisvuosien aikana. Poliisin tekemien suden karkotuspäätösten määrä lähes kaksinkertaistui viime vuonna sitä edeltäneeseen kolmeen vuoteen verrattuna. Kaikki suurpetokannat ovat vahvistuneet Suomen EU-jäsenyyden aikana. Karhu- ja ilveskantojen vahvistuminen on jatkunut myös aikana, jolloin lajeihin on jo kohdistunut kannanhoidollista metsästystä. Hallituksen esityksessä todetaan, että nykyisellä kasvuvauhdilla Suomen karhukanta tulee todennäköisesti kaksinkertaistumaan seuraavan seitsemän—kahdeksan vuoden aikana, jollei kannanhoidollista metsästystä voida jatkaa. Suurpedoista tehdyt pihahavainnot lisääntyivät viime vuonna yli 60 prosentilla sitä edeltäneestä vuodesta, tosin yllättäen eivät täällä Helsingissä, jossa kaikkein suurimpaan ääneen suurpetoja puolustetaan. Mutta uskallan väittää, että muualla Suomessa maaseudulla asuvat tai kesämökkeilijät eivät halua omasta kotipihastaan löytää yöllisiä suden tai karhun jälkiä lähettäessään lapsiaan koulutielle. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on tuotu esille, ettei poliisilla ole riittävää resurssia suurpetotehtävien itsenäiseen hoitamiseen. Vaikka hallitus panostaakin resursseja poliisin toimintaan, kuuluu poliisin keskittyä pitämään katumme turvallisina katujengeiltä ja jättää suurriistavirka-apu eli SRVA-toiminta alan ammattilaisille. SRVA-toiminnassa on mukana 30 000 metsästäjää, joille toiminta on entuudestaan tuttua, harjoiteltua ja ammattimaista. Valituskierteet suurpetojen metsästys- ja kaatoluvista ovat aiheuttaneet osaltaan sen, että useat riistanhoitoyhdistykset ovatkin nyt irtisanoneet suurriistavirka-aputoimintaa koskevia sopimuksiaan. SRVA-toimintaa tulee jatkossa tukea paremmin, ja siihen osallistuville on annettava riittävät toimintaedellytykset. Lisäksi tulee tunnistaa, että metsästäjät tekevät silloin työtä kaikkien turvallisuuden parantamiseksi. Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietinnön vastalauseessa todetaan, ettei esitys pyri huomioimaan mitään muita keinoja esimerkiksi vahinkojen ehkäisyssä kuin suurpetojen metsästyksen. Pitäisikö surullisenkuuluisien hanhipeltojen ohella osoittaa esimerkiksi susillekin omat metsät, jonne vihreät ja vasemmisto sitten näitä susia lempeästi opastavat jollain ekologisesti kestävällä tavalla? Vastalauseessa myös todetaan, ettei yksikään suurpedoista aiheuta ekologisia ongelmia. Olen eri mieltä. Mielestäni jokainen kotipihasta viety lemmikkikoira, metsällä menetetty metsästyskoira tai aitauksessa kappaleiksi revitty lammas kertoo ihan toisenlaista tarinaa siitä, oliko kyseinen suurpeto ekologinen ongelma sen kohteeksi joutuneelle perheelle. Edellinen hallitus ei tällaista asiaa olisi koskaan saanut aikaiseksi. Kiitos tälle hallitukselle ja valiokunnalle tästä esityksestä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2025-05-14T17:22:26,2025-05-14T17:27:46,Hyväksytty,1.1 2025_50_164,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_165,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kunnioitettu rouva puhemies! Hallituksen ja hallituspuolueitten tahtotila on selkeä ja selvä muutettaessa suurpetopolitiikkaa tässä maassa, ja hyvä niin. Olemme tyytyväisiä siitä, että hallitusohjelman kirjaukset ovat asianmukaiset ja mietintökin on asianmukainen ja mietintöön kirjatut kolme lausumaakin ovat oikeanmukaisia. Mutta nähtäväksi sitten jää, miten käy tulevana syksynä, päästäänkö kannanhoidollista metsästystä suurpetojen, karhun, osalta suorittamaan. Kun katsomme tuonne Itä-Suomen suuntaan, niin kyllä karhukanta on päässyt jo aikamoisiin mittasuhteisiin. Rouva puhemies! Tässä keskustelun aikana on tuotu esille se, että aikaisemmat hallitukset eivät olisi tehneet mitään suurpetotilanteen helpottamiseksi tai vahinkotilanteitten ratkaisemiseksi, mutta kyllä on, edellinen hallitus. Marinin hallituskaudella eduskunta käsitteli kansalaisaloitteen pohjalta suurpetoasiaa, ja vuonna 22 maa- ja metsätalousvaliokunnan päätösehdotus kuuluu näin: ”Eduskunta edellyttää kansalaisaloitteen pohjalta, että valtioneuvosto ryhtyy mahdollisimman nopeasti toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännön valmistelemiseksi, jolla täsmennetään metsästyslain 41 a §:n sääntelyä siten, että se vastaa suden suojelua koskevien poikkeusperusteiden osalta muiden rauhoitettujen lajien osalta vallitsevaa EU:n luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan poikkeusperusteiden tulkintaa sellaisena kuin se on vahvistettu EUTin oikeuskäytännössä. Tällainen sääntely sallii myös suden metsästyksen poikkeusluvan perusteella, jos siitä ei ole haittaa lajin suotuisan suojelutason säilymiselle tai sen saavuttamiselle.” Tämä ja sitten myös valiokunnan viisi eri lausumaa menivät jo viime vaalikaudella läpi. Rouva puhemies! Vaikka olemme etsineet täällä tässä talossa sellaisia lainpykäliä kannanhoidolliselle metsästykselle, että ne kestävät oikeusasteitten tulkinnan, niin siihen tavoitteeseen me emme ole päässeet, ja pelkään pahoin, että tämäkin esitys johtaa lopulta siihen, että kun sitten ruvetaan näitä kannanhoidollisia, esimerkiksi karhunmetsästyksen, lupia jakamaan ja niistä valitetaan, niin ne eivät kestä oikeusasteissa. Näin ollen ne jäävät sitten käyttämättä, mikä johtaa siihen tilanteeseen, että jos karhun kannanhoidollista metsästystä ei pystytä syksyllä harjoittamaan, niin vuonna 2026 on vieläkin hankalampi tilanne niin siellä itäisessä Suomessa kuin myös täällä muualla Suomessa, missä karhutihentymä on päässyt kasvamaan. Puhemies! Haluan vielä kerran painottaa sitä, että keskusta haluaa olla etsimässä ratkaisuja ongelmien ratkaisemiseksi. Me emme halua vastustaa emmekä jarruttaa lainsäädäntötyötä, mutta olemme jättäneet keskustan valiokuntaryhmän puolesta vastalauseen, missä muistutamme siitä, että tämmöinen hämmennys meillä on tällä hetkellä, jos tämä lakiehdotus ei sisällä suojelutason viitearvoa, jolloin metsästyksen voisi aloittaa, sillä kyllä asiantuntijakuulemiset ovat osoittaneet, että suojelutason viitearvon määrittäminen lain tasoisesti on keskeinen edellytys, jotta kannanhoidollista metsästystä voidaan harjoittaa. Puhemies! Edustaja Kalmari on tehnyt vastalauseen 1 mukaisen esityksen, ja kannatan sitä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-05-14T17:27:59,2025-05-14T17:32:53,Hyväksytty,1.1 2025_50_166,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Seppänen poissa. — Edustaja Polvinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_167,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Mukava kuulla täällä samalta paikkakunnalta eduskuntaan valitun edustaja Kettusen, kollegani Kuhmosta, puhuvan suurpetopolitiikan korjaamisen puolesta. Viime kaudella keskusta pyrki tuomaan tämän huolen esille siinä vaiheessa, kun tiesivät, että se on tämän hallituksen työmaa. Siellä hallitusneuvotteluissa ei keskustalaisia näkynyt, ja suurpetopolitiikan kohdalla heillä ei ollut mitään kantaa hallitukseen ja hallituslinjauksiin, niin että paperi oli siltä osin tyhjä. Harmittaa siinä mielessä, että ette ole nyt ratkomassa näitä ongelmia täällä hallituksen puolella, vaan siellä oppositiossa. Toivottavasti sitten syksyn aikana tulee myötätuulta näille seuraavillekin esityksille, jotka koskettavat esimerkiksi suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamista, koska tämä susikysymys tuolla itärajalla, niin kuin meillä Kuhmossakin, eniten puhututtaa. Vuonna 2023 Kuhmon kaupungissa suurpetotyöryhmä, joka muodostettiin toisen kerran Kuhmoon, pohti tätä suurpeto-ongelmaa. Siellä tulikin kyselyyn rutkasti vastauksia, 952, ja niistä oli kaksi kolmasosaa paikallisilta ja yksi kolmasosa ulkopaikkakuntalaisilta ja naisia oli kolmasosa ja miehiä kaksi kolmasosaa. Vastaajista, voisi sanoa näin leikkisästi tai paikallisestikin, taajamasta oli 48 prosenttia ja perukasta 52 prosenttia — kyselyssä oli, että oletko perukasta vai taajamasta, ja perukasta oli 52 prosenttia. Siellä 81 prosenttia vastaajista koki suurpetojen määrän liiallisena. Kysyttiin myöskin, mitä suurpetoja on liikaa. Vastaus oli, että liikaa oli karhuja, näin vastasi 44,6 prosenttia, liikaa ahmoja, 25,4 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä. Ilveksiä liikaa, vastasi 20,9 prosenttia, ja sitten suden kohdalla vastaajista 81,3 prosenttia vastasi, että susia on liikaa. Kyllä se kertoo siitä, että nämä suurpetokannat vain ovat räjähtäneet ajan saatossa käsiin ja sosiaalista hyväksyntää ei näin laajoille susikannoille ole. Muittenkin suurpetojen osalta varsinkin tuo karhukannan viimeaikainen kasvu vaikuttaa myös huomattavasti. Kun kysymys oli, että haittaavatko nämä suurpedot arkielämääsi, 70,7 prosenttia vastasi, että haittaa. Elikkä jos ajatellaan, että joku asia haittaa 70,7:ää prosenttia suomalaisista, kansalaisista, niin se on kyllä jo iso määrä vastaajista. Siinä kyllä kansanvallalla on paikka korjata tällaista huomattavaa haastetta. Siinä mielessä olen tyytyväinen, että Kuhmossa tämä kysely tehtiin, niin että myös sitten päästiin kuulemaan se kansalaisten mielipide. Eli jos jostain voidaan aloittaa tämä suurpetojen metsästys sosiaalisista syistä ja sosioekonomisista syistä, niin meillä on jo tuolla Kainuussa näyttöä yhden kunnan osalta, missä vastaukset ovat kiistattomat. Onko kysytty tarpeeksi paikallisten mielipiteitä, siihen 85,3 prosenttia on vastannut, että ei ole tai ei ole otettu [Puhemies koputtaa] huomioon, että kyllä heitä olisi parempi kuulla. — Jatkan seuraavassa puheenvuorossa. Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-05-14T17:32:56,2025-05-14T17:36:14,Hyväksytty,1.1 2025_50_168,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_169,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Rouva puhemies! Tästä on kyllä hyvä jatkaa. Kiitoksia edustaja Polviselle, kun ansiokkaasti luettelitte niitä tuloksia, mitä Kuhmosta ollaan saatu, ja juurikin tästä sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta. Ihmettelen hieman, että vasemmalla laidalla tämän keskustelun aikana edustaja Mai Kivelä totesi, että tämä lakiesitys on tehty vain metsästäjien näkökulmasta. Ei, vaan tämä on tehty maaseudun asukkaiden, maakuntien asukkaiden ja koko Suomenkin asukkaiden turvallisuuden näkökulmasta katsottuna. Me Kuhmossa olemme eläneet siellä suurpetojen keskellä, ja kyllä, suurpedot kuuluvat Suomen luontoon, mutta eivät ihmisten asutuspiiriin eivätkä tuotantoeläinten laitumien reunamille. Ne kuuluvat sinne metsään, ja jos suurpetoja on liikaa, niin sitten pitää pystyä kannanhoidollisesti niitä poistamaan. Nyt kun me olemme siellä itärajalla eläneet tätä todellisuutta jo pitemmän aikaa, niin nythän me luemme lehdistä, että siis päivittäin tulee näköhavaintoja ja tulee vahinkoilmoituksia suurpedoista. Eritoten susien osalta kyllä Satakunta ja Varsinais-Suomi ovat tällä hetkellä melkoisessa ahdingossa. Sen pohjalta juuri hallituksella on oikeanmukaiset tavoitteet, että petopolitiikka pitää saada asianmukaiseen kuntoon tässä maassa, niin että kannanhoidollisesti niin susia, karhuja kuin ilveksiä pystytään metsästämään. Puhemies! Sitten se toinen näkökulma, minkä me tuomme edustaja Polvisen kanssa sieltä itäisestä Suomesta, Kainuusta ja Kuhmosta, myös tähän keskusteluun esille — niin kuin edustaja Polvinen jo aikaisemmassa puheenvuorossa toi — on tämä metsäpeuran tilanne, suomenpeuran tilanne. Maailmassa metsäpeuroja on 2 500 peuraa, ja maailmassa on 300 000 sutta, ja kun siellä meillä itärajan pinnassa talvehtii tällä hetkellä 700 metsäpeuraa, viime talven luku, niin eikö meidän pitäisi olla huolissamme siitä peurakannasta, kun se joutuu aikamoiseen ahdinkoon petotihentymän kasvaessa, niin susien kuin myös karhun kannalta? Minun mielestäni se on tärkeää ottaa huomioon näissä keskusteluissa, niin ettei meille käy sitä tilannetta, että metsäpeura alkaa olemaan hyvinkin uhanalainen. Ja kun me emme tiedä yhtään, minkälainen kesä vasomisten osalta tulee olemaan, ja jos siellä on vielä petoja metsäpeuran vasomisalueilla, niin siitä pitäisi meidän olla myös hyvin huolissamme.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-05-14T17:36:14,2025-05-14T17:39:13,Hyväksytty,1.1 2025_50_170,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Polvinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_171,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kunnioitettu edustaja Kettunen tuossa toi esille vielä tämän huolen metsäpeurasta. Muistan, että kun Metsäpeuran puolesta ‑yhdistyksen reissulla olimme metsäpeuroja ja tätä kysymystä yhdessä tarkastelemassa, niin teimme siellä havaintoja jo yli kymmenen vuotta sitten siitä, että laji on vaarassa. Kun täällä salissa on kuunnellut tätä keskustelua, niin metsäpeuran puolesta tunnumme puhuvan vain me Kuhmosta valitut edustajat, joille tämä metsäpeura on läsnä. En tiedä, kuinka hyvin eduskunnassa tunnetaan laji metsäpeura, suomenpeura. Tämä vastakkainasettelu — sudet, suurpedot ja metsäpeura — ei meinaa nostaa keskustelua, vaikka kyllä tässä salissa varmaan tiedetään se, että metsäpeuroja on vain itärajan toisella puolella hiukan ja Suomessa loput, eli Suomi kantaa tällä hetkellä metsäpeurasta lajin vastuuta olla tällä maapallolla. Haluaisin kuulla niitä luonnonsuojelupuheenvuoroja myös täällä salissa tällaisen lajin puolesta, joka on harvinaisempi kuin lumileopardi. En malta olla ottamatta tässä esille sitä, kun meillä oli suurpetotyöryhmässä, jota silloin Kuhmossa vedin, jo toistakymmentä vuotta sitten paikallinen vihreän laidan edustaja, joka kävi näillä haaskaruokintapaikoilla. Minusta hän kauniisti sanoi, että oli ehkä viimeinen kerta, kun kävi katsomassa sen teollisen harjoituksen, kun siellä tätä eläinperäistä jätettä viedään vuosittain parikymmentätuhatta kiloakin sinne alueelle ja ne eivät välttämättä ole niin wildlifea sitten kuin voitaisiin kuvitella. Siksi myöskin kuhmolaiset, kun on kysytty, että onko haaskaruokintapaikkoja liikaa, ovat vastanneet niin, että 81 prosenttia eli neljä viidestä vastaa, että näitä on liikaa. Tämä tuo sellaista sosiaalista huolta ja epätasa-arvoa, että yrittäjät voivat tavallaan kesyttää eläimiä. Meillä kyllä muutama kaupallinen toimija sinne mahtuisi, mutta näitten haaskaruokintapaikkojen määrä on tavallaan meillä lähtenyt käsistä, ja tämä valvonta siitä puuttuu. Keskusta on osoittanut huolta tästä, mitä oikeuslaitos valitsee. Toki uskoisin oikeuslaitoksen toimivan lain hengen mukaisesti, mutta tämä kolmioppi toki tässä on huomioitava, että oikeuslaitosta ei voi täältä eduskunnasta ohjata, jos näitä kiireellisyysvaateita kirjoitetaan sisälle lakiin. Ruotsissahan kolmessa viikossa käsitellään valitukset näistä kaatoluvista, koska siellä on keskitetty tämä lupien ja valitusten käsittely yhteen luukkuun. Minusta se on todella toimiva järjestely, että vaikka kuinka valitetaan, niin tiedetään, että valittamisen määrällä ei voida häiritä sitä lopputulosta elikkä lakia horjuttaa sillä, että sitä rasitetaan niin paljon oikeuslaitoksen kautta, että oikeus ei toteutuisi. Minusta ehkä Suomessa olisi hyvä ottaa mallia siitä, että tällainen toistuva valittaminen, minkä me tiedetään tulevan, hoidettaisiin niin, että aikataulut olisivat sen verran lyhyet, että ne eivät käytännössä pystyisi haittamaan tätä suurpetojen metsästystä, kun näitä lupia myönnetään ja niistä valitetaan.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-05-14T17:39:13,2025-05-14T17:42:23,Hyväksytty,1.1 2025_50_172,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_173,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Rouva puhemies! Vielä on hyvä jatkaa tätä keskustelua, koska juurikin, kun salin vasemmalta laidalta annetaan tosiaan tämmöinen näkökulma, että tämä on vain metsästäjien näkökulmasta tehty lakiesitys, että susia, suurpetoja ylipäätänsä, päästään kannanhoidollisesti metsästämään, niin toivoisin, että myös vasemmalta laidalta vasemmistoliittokin ymmärtää sen aidon hädän, mitä maaseudun ihmisillä on tänä päivänä tämän kasvaneen suurpetotilanteen myötä. Monella paikkakunnalla joudutaan jopa etsimään ratkaisua siihen, että hommataan koulukyydityksiä petopolitiikan vuoksi, ei pelkästään pitkien välimatkojen vaan suurpetojen vuoksi. Tämä on semmoinen asia, joka on aidosti huomioitava kaikkien poliittisten puolueitten, kun puhutaan tässä maassa ihmisten turvallisuudesta ja turvallisuudentunteesta. Mutta sitten vielä tähän petopolitiikkaan muuten, ja tähän esitykseen. Tosiaan keskusta on tehnyt tähän vastalauseen. Kannamme huolta siitä, että kun tosiaan hallitusohjelman kirjaukset Petteri Orpon hallitusohjelmassa suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi ovat asianmukaisia, niin koemme, että tässä esityksessä ne on osin unohdettu, vaikka selkänoja myös meiltä keskustalta, oppositiosta, viitearvojen määrittämiselle olisi täydellinen. Mutta jos niitä viitearvoja ei nyt tule, niin toivon, että kun ne lausumaehdotukset on tehty ja kun syksyllä palataan aiheeseen, niin viimeistään silloin ne viitearvot ovat ihan kirjattuina Suomen lakiin, koska se antaisi selkeän lainsäädännön meidän oikeusasteillekin sitten, kun katsotaan, kuinka kannanhoidollista metsästystä suurpetojen osalta toimitetaan tässä maassa. Puhemies! Tämä on ollut hyvää keskustelua. Tämä on tämän maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön osalta ensimmäinen käsittely, ja toinen käsittelyhän meillä on sitten vähän myöhemmin, mutta jos tässä vielä keskustelua jatketaan, niin se minulle sopii, mutta toisessa käsittelyssä sitten käydään vielä tarkempi keskustelu, kun lakipykälistä ollaan äänestetty.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-05-14T17:42:23,2025-05-14T17:45:10,Hyväksytty,1.1 2025_50_174,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Polvinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_175,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Näin viimeisenä puheenvuorona omalta kohdaltani tähän asiaan tästä hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta: Tämä koko lakisarja suurpetopolitiikan muuttamisesta ei kosketa vain sitä, että joitain eläimiä tuolla ammuttaisiin, niin että saadaan tasapaino luontoon, vaan paljon terveisiä on tullut metsästäjiltä ja eränkävijöiltä siitä, että koirankopit tyhjenevät ja metsästysmajat tyhjenevät ja harrastus on loppu ja kulttuurin vaaliminen on vähenemässä, koska meillä on yli 20 vuotta pilattu ihmisten kulttuuria, elinvoimaa ja paikkaa, missä purkaa tuntojaan, niin kuin sanotaan, siellä metsästysmajoilla, pelata korttia illalla ja käydä läpi myöskin hirvenmetsästystä ja muuta, mikä liittyy tähän kuvioon. Täytyy sanoa näin suomalaisuuden päivän, Snellmanin päivän, jälkeisenä aikana, että suomalainen pisin kulttuurimuoto eli metsästys, keräily, runolaulun kanssa samoihin aikoihin alkaneena... Tällaista vahinkoa suomalaiselle kulttuuriyhteisölle tehdään. Sanotaan Kehä kolmosen sisäpuolelta, Kiasman kulmilta, että te ette voi tehdä sitä, mitä esi-isät ovat tehneet ja mikä on suomalaista ja suomalaisuutta parhaimmillaan. Kyllä minä pidän sitä säälinä, että sitä voidaan tuonne edes heitellä. Kyllä ne ihmiset kokevat, että heitä loukataan, kun he eivät voi jatkaa sitä perinnettä, mitä esi-isänsä ovat siellä harrastaneet. Se on hyvin arkinen ja koskettava asia, ja kun ajattelee varsinkin miespuolisia harrastajia, joita lajin parissa paljon on, niin se on niitä ainoita paikkoja, missä sitä yhteisöllisyyttä on syntynyt. Elikkä tässä sitten lopulta korjataan muitakin asioita kuin vain sitä, että tasapainotetaan luonnossa tapahtunutta suurpetojen määrän vääristymää suhteessa muihin eläimiin, ja myöskin sitä, että voidaan metsästyskoirilla harrastaa. Minusta olisi hyvä saada joskus sieltä vasemmasta laidasta, sieltä vihreästä laidasta myöskin vastakeskustelua siitä, kenellä on oikeus toteuttaa tässä maassa itseään ja millä tavalla: ovatko se eränkäynti ja se metsästyskulttuuri lopulta sitten jotenkin väärin? Lopultahan tällä sitä tukahdutetaan ajan saatossa, ja sitä on vahvasti myös tehty. Olen siitä tyytyväinen, että naispuolisia harrastajia on lajin pariin kuitenkin tulossa lisää, ja odotetaan, että nämä lakimuutokset viedään läpi, että pääsee sitten uudelleen tällainen yhteisöllinen asia järjestymään. Tämä on yksi osa sitä, että Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoimaa kehitetään: myös tällaisilla sosiaalisilla mahdollisuuksilla ja yhteisöllisillä mahdollisuuksilla halutaan ja saadaan niitä asukkaita takaisin tällaisten harrastusten pariin, mitä siellä Kiasman nurkilla ei välttämättä pysty itse harrastamaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-05-14T17:45:10,2025-05-14T17:47:57,Hyväksytty,1.1 2025_50_176,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_177,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Myös minun osaltani viimeinen puheenvuoro, mutta tämän puheenvuoroni innoitti edustaja Polvisen ansiokas puheenvuoro tähän loppuun juurikin tästä kulttuurin vaalimisesta, metsästyskulttuurin vaalimisesta. Kun me tässä talossa näitä Agenda 2030 -ohjelmapapereita tehdään, niin kyllä toivoisin, että se kulttuurin arvostus alueellisen tasa-arvon näkökulmastakin katsottuna metsästykseen ja metsästysharrastukseen, metsästyskulttuuriin liittyen huomioitaisiin tulevaisuudessa. Ja niin kuin edustaja Polvinen sanoi, olisi mukava käydä debattia myös vasemmistopuolueitten kanssa tästä asiasta katsottuna. Tähän liittyen: Kyllähän ihmisten sietokyky suurpetojen elinalueilla on ylittynyt, koska ilman kannanhoidollista metsästystä ei riittäviä keinoja suurpetokannan säätelemiseksi ole. Ja kyllä vakava huolenaihe, rouva puhemies, on, että metsästäjät eivät jaksa tehdä enää vapaaehtoistyötä esimerkiksi suurriistavirka-aputyönä, ja näin viranomaisten apuna sitten ei enää ole kokeneita metsästäjiä jatkossa, kun se turhautuminen kasvaa. Tämän lisäksi täytyy muistaa, kun puhutaan tästä kulttuurista, että kyllähän metsästäjät ovat luonnonsuojelijoita. He tekevät riistanhoitotyötä. Siellä, kuulkaa, nuolukiviä vaihdetaan hirvimiesten toimesta varmaan tälläkin hetkellä. Ruokitaan riistaa, pienriistaa, kun puhutaan linnunmetsästyksestä. Toivoisin, että nämäkin asiat otetaan asianmukaisesti tässä huomioon.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+8.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-05-14T17:47:57,2025-05-14T17:49:55,Hyväksytty,1.1 2025_50_178,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Puoluerahoituksen valvonta 2024 – Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus>>>Kertomus K 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 4/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 4/2025 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Ojala-Niemelä, esittelypuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_50_179,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Puoluerahoituksen valvonta 2024 – Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus>>>Kertomus K 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puheenjohtaja! Valtiontalouden tarkastusvirasto valvoo puoluelain tarkoittamaa tukea, vaalikampanjan kulujen ja rahoituksen ilmoittamista sekä näihin liittyvien asiakirjojen laatimista ja toimittamista koskevien säännösten noudattamista valvottavien yhteisöjen toiminnassa. Vuonna 24 valvottavia oli yhteensä 150, joista tarkastukset kohdistuivat yhteensä 36 valvottavaan. Tukisuorituksia ilmoitettiin viime vuonna tarkastusviraston ylläpitämässä verkkopalvelussa yhteensä noin 3,6 miljoonan euron edestä. Tarkastusten aikana ilmoitusrekisteriin lisättiin ajantasaisia ilmoituksia takautuvasti noin 963 000 euron edestä. Tarkastusviraston mukaan puoluerahoitusta koskevat ilmoitukset ovat täydennysten jälkeen olennaisilta osin oikein ja ne antavat tarkastettujen yhteisöjen saamasta tuesta olennaisilta osin oikeat tiedot. Tarkastusvirasto toimii myös puoluelain tarkoittaman valtionavustuksen eli puoluetuen valvojana. Valtionavustusta maksetaan eduskunnassa edustettuina oleville puolueille. Vuonna 24 tarkastusvirasto kohdensi ensimmäistä kertaa valtionavustuksen valvontaa eteenpäin siirrettyyn valtionavustukseen sekä Venäjän ja Valko-Venäjän vastaisiin pakotteisiin. Valtionavustuspäätöksen ehdoissa todetaan, että puolueen siirtäessä sille myönnettyä avustusta käytettäväksi muuhun kuin puolueen omaan toimintaan on puolueen tehtävä avustusta käyttävän tahon kanssa valtionavustuslain mukainen sopimus. Eduskuntapuolueet ovat siirtäneet useiden vuosien ajan osan puoluetuesta esimerkiksi puolueen lehteä julkaisevalle osakeyhtiölle, viime vuosina noin neljä miljoonaa euroa vuosittain. Valvonnassa selvisi, että puolueilla oli asianmukaiset menettelyt valtionavustuksen käytön valvontaan ja ne toteuttivat valvontatoimenpiteitä. Euroopan unioni on asettanut useita pakotteita Venäjää ja Valko-Venäjää vastaan Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa vuonna 22. Myös puoluetuen sopimusehtoihin on sisältynyt vuodesta 23 alkaen kirjaus siitä, että valtionavustusta saavan tahon tulee varmistua, ettei mitään varoja tai taloudellisia resursseja mene suoraan tai välillisesti pakoteluettelossa lueteltujen tahojen saataville tai hyödynnettäväksi. Tarkastuksessa saatujen tietojen mukaan puolueet tekevät yhteistyötä kotimaisten ja yleisesti tunnettujen tahojen kanssa, tekevät tarvittaessa tarkastuksia ja ovat myös edellyttäneet sopimuskumppaneiltaan erillisiä vakuutuksia siitä, että nämä eivät ole pakotteiden piirissä. Valiokunta pitää erittäin hyvänä sitä, että tarkastusvirasto on kohdentanut viime vuonna valtionavustuksen valvontaa kahteen erityiseen teemaan eli osakeyhtiöille eteenpäin siirrettyyn valtionavustukseen sekä Venäjän ja Valko-Venäjän vastaisten pakotteiden noudattamiseen. Valvonnassa saatujen selvitysten perusteella asiat on hoidettu hyvin, mitä valiokunta pitää myönteisenä tietona. Tarkastusvaliokunnan päätösehdotus: ”Eduskunta hyväksyy kannanoton kertomuksen K 10/2025 vp johdosta.” Valiokunnan kannanottoehdotus: ”Eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta.” — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+9.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-05-14T17:50:12,2025-05-14T17:53:55,Hyväksytty,1.1 2025_50_180,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Puoluerahoituksen valvonta 2024 – Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus>>>Kertomus K 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 4/2025 vp,Kiitokset esittelystä. — Ja sitten edustaja Jukkola., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_181,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Puoluerahoituksen valvonta 2024 – Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus>>>Kertomus K 10/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Puoluerahoituksen avoimuus on olennainen osa toimivaa demokratiaa. Puoluelain mukaan puolueilla ja puolueyhdistyksillä on velvollisuus toimia läpinäkyvästi rahoituksen suhteen. Tämän avoimuuden on katsottu lisäävän kansalaisten luottamusta poliittiseen toimintaan ja edistävän siten myös äänestysaktiivisuutta, kuten valiokunnan puheenjohtaja tuossa myös mainitsi. Samalla se toimii keinona ehkäistä korruptiota ja estää epäasiallista vaikuttamista puolueiden toimintaan. Valtiontalouden tarkastusvirasto hoitaa puoluerahoituksen valvontaa lain sille määräämänä tehtävänä. Valvonnan kohteena ovat puoluerekisteriin merkityt puolueet, niitten lähiyhteisöt sekä piiri‑ ja naisjärjestöt, jotka on mainittu valtionavustuspäätöksessä. Vuonna 24 valvottavia tahoja oli yhteensä 150. Valvonnassa saatujen selvitysten perusteella asiat on hoidettu hyvin, mitä valiokunta pitää myönteisenä tietona. Yhtenä huomiona pidän sitä, että puoluerahoitukseen on syytä kiinnittää huomiota jatkossakin mutta emme saa tehdä liian tiukkaa lainsäädäntöä täällä, koska se taas voisi vaikeuttaa ehdokkaaksi lähtemistä, mikä olisi demokratian toteuttamisen kannalta huono asia. Kynnys ehdokkaaksi mukaan lähtemiseen on syytä pitää jatkossakin mahdollisimman helppona. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+9.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-05-14T17:53:55,2025-05-14T17:55:50,Hyväksytty,1.1 2025_50_182,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2024>>>Kertomus K 7/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 5/2025 vp","Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 5/2025 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Keskustelu alkaa, ja jälleen edustaja Ojala-Niemelä, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_50_183,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2024>>>Kertomus K 7/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 5/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnan tilintarkastajat ovat antaneet tilintarkastuskertomuksensa eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2024. Valiokunta toteaa, että tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Tilintarkastajien lisäksi valiokunta kuuli eduskunnan hallintojohtajaa ja perehtyi eduskunnan sisäisen tarkastuksen havaintoihin. Ryhmäkansliarahan käytön ja kirjanpidon tarkastuksessa vuodelta 2023 sisäinen tarkastus havaitsi ryhmäkansliarahan käytön olleen lähes poikkeuksetta eduskuntaryhmistä annetun lain ja hyväksyttyjen periaatteiden mukaista. Valiokunta pitää hyvänä, että poikkeamien määrässä jatkui aleneva trendi. Poikkeamat liittyivät useimmiten kansanedustajien tapaamisilmoituksiin, joissa sisäinen tarkastus havaitsi jonkin verran periaatteiden vastaisia elementtejä. Valiokunnan mielestä on tärkeää, että tähän liittyvä eduskunnan kanslian antama ohjeistus eduskuntaryhmille ja yksittäisille kansanedustajille on selkeää ja yhdenmukaista. Lopuksi valiokunta toteaa, että eduskunnan tilintarkastajien lausunnon mukaan tilinpäätös ja toimintakertomus antavat eduskunnan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot eduskunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Tarkastusvaliokunnan päätösehdotus onkin, että eduskunta hyväksyy kannanoton kertomuksen K 7/2025 vp johdosta ja eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+10.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-05-14T17:56:20,2025-05-14T17:58:10,Hyväksytty,1.1 2025_50_184,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus Valtiontalouden tarkastusviraston tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2024>>>Kertomus K 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2025 vp","Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 6/2025 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Keskustelu alkaa. Edustaja Ojala-Niemelä, esittelypuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_50_185,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus Valtiontalouden tarkastusviraston tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2024>>>Kertomus K 8/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 6/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Eduskunnan tilintarkastajat ovat antaneet tilintarkastuskertomuksensa Valtiontalouden tarkastusviraston tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2024. Valiokunta toteaa, että tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Tilintarkastajien lisäksi valiokunta kuuli VTV:n pääjohtajaa ja talouspäällikköä. Tarkastusvirasto käytti sille myönnetyistä toimintamenomäärärahoista 13,6 miljoonaa euroa, ja lisäksi edelliseltä vuodelta siirtynyttä erää käytettiin kolme ja puoli miljoonaa euroa. Seuraavalle vuodelle siirtyy lähes neljä miljoonaa euroa. Siirtyvän erän suuruuteen on vaikuttanut strategiaan kytkeytyvien kehittämismenojen ja muiden palveluhankintojen, kuten digitalisaatiokehittämisen, siirtyminen. Vuoden 24 lopussa tarkastusviraston palveluksessa olevan henkilöstön määrä oli 150 henkilöä. Valiokunta pitää myönteisenä, että henkilöstön työhyvinvointi kokonaistyötyytyväisyydellä mitattuna on noussut verrattuna kahteen edelliseen vuoteen. Arviointiasteikolla 1—5 kokonaistyötyytyväisyyden keskiarvo oli 3,93 vuonna 2024. Valiokunta toteaa, että eduskunnan tilintarkastajien lausunnon mukaan tilinpäätös ja toimintakertomus antavat viraston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaiset oikeat ja riittävät tiedot Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia. Tarkastusvaliokunnan päätösehdotus onkin, että eduskunta hyväksyisi kannanoton kertomuksen K 8/2025 vp johdosta, ja valiokunnan kannanottoehdotus on, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta. ",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+11.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-05-14T17:58:37,2025-05-14T18:00:38,Hyväksytty,1.1 2025_50_186,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus Ulkopoliittisen instituutin tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2024>>>Kertomus K 9/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 7/2025 vp","Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Käsittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 7/2025 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Keskustelua, ja jälleen edustaja Ojala-Niemelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_50_187,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus Ulkopoliittisen instituutin tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2024>>>Kertomus K 9/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TrVM 7/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnan tilintarkastajat ovat antaneet tilintarkastuskertomuksensa Ulkopoliittisen instituutin tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2024. Valiokunta toteaa, että tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Tilintarkastajien lisäksi valiokunta kuuli Ulkopoliittisen instituutin apulaisjohtajaa. Instituutti käytti myönnetyistä määrärahoista 4,3 miljoonaa euroa ja lisäksi edelliseltä vuodelta siirtynyttä erää 0,3 miljoonaa euroa. Seuraavalle vuodelle siirtyi 0,7 miljoonaa euroa. Siirtyvän erän kasvuun vaikuttivat loppuvuonna varmistuneet ulkopuolisen rahoituksen hankkeet sekä onnistuneet säästötoimenpiteet. Säästöjä on syntynyt muun muassa matkakuluista. Valiokunta toteaa, että eduskunnan tilintarkastajien lausunnon mukaan tilinpäätös ja toimintakertomus antavat viraston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot Ulkopoliittisen instituution toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia. Tarkastusvaliokunnan päätösehdotus onkin, että eduskunta hyväksyy kannanoton kertomuksen K 9/2025 vp johdosta, ja valiokunnan kannanottoehdotus on, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+12.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-05-14T18:01:04,2025-05-14T18:02:34,Hyväksytty,1.1 2025_50_188,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tieliikennelain 33 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 11/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Edustaja Furuholm, olkaapa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_50_189,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi tieliikennelain 33 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 11/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä on lakialoitteeni, joka koskee tieliikennelain 33 §:n täsmentämistä siten, että moottoriajoneuvon ohittaessa polkupyöräilijän tai jalankulkijan ajoneuvon väliin on jätettävä vähintään puolentoista metrin etäisyys. Tämä lakimuutos on pieni mutta mielestäni merkityksellinen lisäys nykyiseen sääntelyyn. Se ei muuta tieliikennelain perusajatusta, jonka mukaan ohittaminen on tehtävä turvallisesti, mutta se tarkentaa sitä konkreettisesti mitaksi. Kysymys ehkä kuuluu, miksi tämä nyt sitten on tarpeen. No, se nykyinen ongelma Suomessa on siinä, että ohitusetäisyyksiä koskeva lainsäädäntö on liian epämääräinen. Laki edellyttää tällä hetkellä vain turvallisen välin pitämistä. Tämä jättää sitten liikaa tilaa tulkinnoille ja on myös koettu vaaralliseksi. Useimmiten autoilijan ja pyöräilijän kokema turvallinen väli poikkeavat toisistaan. Suojaamaton ja kevyempää kulkuneuvoa käyttävä tietenkin kokee tämän ihan eri tavalla kuin se autoilija. Myös Liikenneturvan tuoreet tutkimukset osoittavat, että suuri osa autoilijoista kokee pyöräilijän ohittamisen liian läheltä arkipäiväiseksi. Lisäksi moni myöntää itsekin ohittavansa pyöräilijän ilman riittävää turvaväliä tai nopeuden hidastamista. Näin ollen voimme todeta, että nykyinen muotoilu ei selkeästi ohjaa turvalliseen käyttäytymiseen liikenteessä. Tämä ongelma, mikä meillä on, aiheuttaa sen, että se tietenkin luo konkreettista vaaraa tienkäyttäjälle, se altistaa pyöräilijät ja jalankulkijat onnettomuuksille, mutta sitten sillä on tämmöinen vahva psykologinen vaikutus siinä mielessä, että tämmöinen turvattomuuden tunne liikenteessä vähentää kestävien ja aktiivisten liikkumismuotojen valitsemista. Eihän kukaan halua pyöräillä, jos pelkää jatkuvasti autojen viistävän kyynärpäätä. Myös jalankulkijat erityisesti haja-asutusalueilla ovat vaarassa, kun autoilijat eivät väistä riittävästi, ja liikenteen turvallisuus ja koettu turvallisuushan kulkevat käsi kädessä. Ehkä haluan painottaa tässä kohtaa sitä, että tämä laki on tärkeä ennen kaikkea siellä, missä pyöräteitä ei ole, eli puhutaan isojen kaupunkiseutujen ulkopuolisista alueista, missä joudutaan sitä piennarta käyttämään. No, ratkaisu tähän ongelmaan on sitten se, että lainsäädäntöä tarkennetaan. Tässä lakialoitteessa ehdotetaan seuraavaa lisäystä tieliikennelain 33 §:n 1 momenttiin: ”Ohitettaessa polkupyöräilijää tai jalankulkijaa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla välin on oltava vähintään puolitoista metriä.” Tämä täsmennys on mielestäni selkeä. Se tuo oikeusvarmuutta ja johdonmukaisuutta liikennesääntöihin. Tietenkään valvonta — kuten monissa muissakaan liikenteen pelisääntöjä koskevissa seikoissa — ei ole yksiselitteistä, mutta meillä on monenlaista teknologiaa käytössä, mitä voidaan sitten hyödyntää tämänkin asian varmentamisessa. Sitten varmaan joku ajattelee, että miksi juuri puolitoista metriä — tätä tukevat kansainväliset kokemukset, esimerkiksi Ranska, Espanja, Saksa, Belgia, Tšekki. Nämä kaikki maat ovat säätäneet tällaisen vähimmäisohitusetäisyyden lakiin. Siitä yleisestä standardista on muodostunut tämä puolitoista metriä, ja se on todettu turvalliseksi ja toimivaksi. Käytännössä tämä esitys mahdollistaa turvallisen ohituksen ilman, että se merkittävästi haittaa liikenteen sujuvuutta, eli se ei ole kolmea metriä sen takia, vaan on laskettu, että tuo puolitoista metriä on tarpeellinen eikä ollenkaan liioiteltu. Haluan painottaa sitäkin, että tässä ei ole nyt kysymys mistään autoilijanvastaisuudesta, vaan luodaan tämmöistä ymmärrettävää liikennekulttuuria kaikille. Sitten tietenkin toivomus on, että tällä lailla olisi semmoisia seurauksia, kun vähennetään onnettomuuksia, että tuetaan liikenteessä esimerkiksi meidän nollavisiota, jonka tavoitteena on se, että ketään ei siellä kuolisi, loukkaantuisi vakavasti. Tietenkin toivotaan, että tämä parantaisi pyöräilyn ja jalankulun turvallisuutta, kirkastaisi viestintää liikennesäännöistä ja tukisi ennen kaikkea kestävää liikkumista ja muuttaisi meidän liikennekulttuuria sellaiseksi, että jokaista tienkäyttäjää siellä huomioidaan. Tämä lainsäädännön selkeyttäminen helpottaisi myös valvontaa ja oikeudellista arviointia esimerkiksi liikenneturvallisuuden vaarantamista koskevissa rikosvastuukysymyksissä. Arvoisa rouva puhemies! Kyse on tosi pienestä lakiteknisestä täsmennyksestä, mutta selkeästä askeleesta kohti turvallisempaa, kestävämpää ja inhimillisempää liikennekulttuuria. Tämä on minun mielestäni monella tapaa järkiveto, kansainvälisesti koeteltu, liikenteen sujuvuuden huomioiva ja ennen kaikkea ihmisten turvallisuutta parantava toimenpide. Siksi toivon ja esitän tämän lakialoitteen hyväksymistä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+13.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-05-14T18:03:04,2025-05-14T18:08:30,Hyväksytty,1.1 2025_50_190,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tieliikennelain 33 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 11/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_191,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi tieliikennelain 33 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Furuholmille tärkeän lakialoitteen tekemisestä ja sen hyvästä esittelystä. Tänään eduskunnan liikuntaverkoston kokouksessa keskusteltiin siitä, että meidän pitäisi asettaa yhteiseksi tavoitteeksi liikuntamyönteinen yhteiskunta, ja minä ajattelen, että tämä lakialoite osaltaan myös sitä tukisi. Pyöräilijöiden ja autoilijoiden kohtaamiset ja vaaratilanteet ovat tosiaan lisääntyneet Suomen maanteillä, ja syy tähän on se, että pyöräilyn suosio on kasvanut, ja toisaalta tietysti se, että meillä on paljon näitä kapeita maanteitä. Kuten edustaja Furuholm totesi, niin tämä tosiaan on riski, ja se, missä tätä esitystä erityisesti tarvitaan, on siellä, kun se onnettomuusriski on suuri ohitustilanteissa nimenomaan silloin, kun on kapeat pientareet maanteiden varsilla. Täytyy olla erityisen tarkka, kun siellä pyöräilee tai sitten liikenteen keskellä on. Minä ajattelen, että meidän on tärkeätä ja perusteltua tosiaan ohjata myös lainsäädännöllä sitä, että ajoneuvolla ajavien on huomioitava kävelijät ja pyöräilijät näissä ohitustilanteissa. Kun liikenneympäristö on turvallinen, niin se houkuttaa ja mahdollistaa kaikkien liikkumisen. Kävely ja pyöräily ovat liikkumismuotoina monella tapaa edistämisen arvoisia. Ne kasvattavat kansanterveyttä, vähentävät ilmastopäästöjä ja lisäävät myös liikkujien vapautta. Tiedän, että myös esimerkiksi Pyöräliitto, joka on pyöräilijöiden edunvalvoja siinä mielessä, että tekee aloitteita, esityksiä ja työtä sen eteen, että meillä olisi pyöräilijöille turvallinen liikkumisympäristö kaikkialla, on tätä samaa asiaa jo esittänyt, ja tosi hyvä, että se tulee nyt myös tänne eduskunnan käsittelyyn. Eli toivon myös, että kun kyse on pienestä muutoksesta, niin tällainen muutos voitaisiin lakiin tehdä ja myös tältä osin osoittaa, että me halutaan edistää kävelyä ja pyöräilyä myös siellä, missä siihen eivät ole fasiliteetit ja pyörätiet ja infra vielä kunnossa. Tietenkin toivon, että se tavoite on meillä kaikilla, että se infra laitetaan kuntoon sillä tavalla, että tämä ei ole relevantti kysymys suurella osalla meidän tienpätkistä, mutta me tiedetään, että tällä hetkellä se tilanne on varsin toinen ja meillä on varsin iso korjausvelka maanteillä ylipäänsä. Sen takia toivon, että tälle löytyy laaja tuki tässä talossa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+13.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-05-14T18:08:30,2025-05-14T18:11:11,Hyväksytty,1.1 2025_50_192,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tieliikennelain 33 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 11/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Asell., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_193,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi tieliikennelain 33 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen myös yksi tämän lakialoitteen allekirjoittajista. Eli kannatan tätä edustaja Furuholmin lakialoitetta, jossa siis esitetään tieliikennelain täydentämistä selkeällä ja velvoittavalla säännöksellä pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden ohitusetäisyydestä. Kyse on ennen kaikkea liikenneturvallisuudesta ja siitä, että jokaisella tielläliikkujalla on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi. Tällä hetkellä tieliikennelaissa vaaditaan turvallista väliä, mutta se jää tulkinnanvaraiseksi, eikä ohjeistus yksin riitä, kuten Liikenneturvan kyselytutkimuskin osoittaa. Moni ohittaa pyöräilijän liian läheltä ja liian kovalla nopeudella. Tämä aiheuttaa paitsi suoraa vaaraa myös pelkoa, joka estää ihmisiä pyöräilemästä tai liikkumasta jalkaisin. Lakialoitteen ehdottama puolentoista metrin vähimmäisohitusetäisyys loisi selkeän normin, joka ohjaa liikennekäyttäytymistä ja antaa myös viranomaisille paremman työkalun puuttua vaaralliseen ajotapaan. Kuten täällä on tullut esille, samankaltaisia säädöksiä on jo käytössä useissa Euroopan maissa Saksasta Espanjaan ja Belgiasta Tšekkiin, eikä niitä ole pidetty liikenteen sujuvuuden esteenä. Päinvastoin selkeä sääntely lisää turvallisuutta ja luottamusta kaikkien tienkäyttäjien välillä. Vaikka itse olen pääosin autolla ja junalla kulkeva henkilö, niin olen myöskin konkreettisesti huomannut sen eräässä hyväntekeväisyysprojektissa, missä pyöräiltiin Tampereelta Pariisiin. Siinä tuli tuntumaa myöskin siitä eurooppalaisesta kulttuurista. Itse olin kyllä huomaavinani sen, että Euroopan läpi kun poljettiin polkupyörällä ryhmäajona, niin kyllä siellä oli erittäin hienovaraista se autojen käyttäytyminen ja ohitukset olivat semmoisia rauhallisia ja hyviä, ja se tietysti selittyy sillä, että siellä on lainsäädännössä näitä sääntöjä ja lakeja tähän asiaan liittyen. Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Furuholmin lakialoite tukee myös laajempia yhteiskunnallisia tavoitteitamme: päästöjen vähentämistä, kestävän liikkumisen edistämistä ja kansanterveyden vahvistamista. Mitä turvallisemmiksi pyöräily ja kävely koetaan, sitä useampi valitsee ne vaihtoehdoksi arjessaan. Se on investointi sekä ihmisten hyvinvointiin että ympäristöön. Siksi toivon, että eduskunta suhtautuu tähän aloitteeseen vakavasti ja viestii selkeästi, että turvallinen tila kuuluu jokaiselle tielläliikkujalle. Tämä on pieni mutta merkittävä askel kohti turvallisempaa ja inhimillisempää liikennekulttuuria. Kannatan lämpimästi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+13.aspx,fi,Marko Asell,970,2025-05-14T18:11:13,2025-05-14T18:14:13,Hyväksytty,1.1 2025_50_194,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tieliikennelain 33 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_195,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi tieliikennelain 33 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 11/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ennakoiva ajotapa sekä myönteinen suhtautuminen muihin tielläliikkujiin lisäävät pyöräilyn turvallisuutta sekä parantavat liikenteen ilmapiiriä. Furuholmin lakialoitteessa esitetään, että moottoriajoneuvon ja pyöräilijän tai jalankulkijan väliseksi vähimmäisohitusetäisyydeksi säädettäisiin puolitoista metriä. Pyöräilijän ohittaminen liian läheltä on aina vakava turvallisuusuhka, joka aiheuttaa pelkoa ja epävarmuutta ja altistaa onnettomuuksille. Liian läheltä ohittaminen vaikuttaa myös jalankulkijoiden turvallisuudentunteeseen varsinkin taajamien ulkopuolella teiden varsilla. Kansainväliset esimerkit osoittavat turvallisen ohittamisen olevan mahdollista ilman, että se merkittävästi haittaisi liikenteen sujuvuutta. Euroopassa pyöräilijöiden ohitusetäisyyksiä koskeva lainsäädäntö vaihtelee, vaikka puolitoista metriä on kansainvälisesti suositeltu ja turvalliseksi todettu ohitusetäisyys. Esimerkiksi Ranskassa ja Espanjassa vaaditaan Furuholmin aloitteen mukainen puolentoista metrin ohitusetäisyys. Turvallinen ohittaminen edistää sekä turvallisuutta että liikenteen sujuvuutta kaikkien tienkäyttäjien kannalta. Lakiin kirjattava ohitusetäisyys on pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden turvallisuuden parantamiseksi, lainsäädännön selkeyttämiseksi ja positiivisen muutoksen aikaansaamiseksi liikennekulttuurissa hyvin kannatettava. Furuholmin lakialoite tukee hallitusohjelman tavoitetta liikennekuolemien vähentämisestä ja Suomen tavoitetta nollasta liikennekuolemasta ja vakavasta loukkaantumisesta vuonna 2050. Olen itse allekirjoittanut Furuholmin lakialoitteen ja toivon sille positiivista etenemistä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+13.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-05-14T18:14:13,2025-05-14T18:16:18,Hyväksytty,1.1 2025_50_196,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tieliikennelain 33 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 11/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Furuholm., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_197,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi tieliikennelain 33 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 11/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ehkä kokemattomuuttani unohdin tosiaan kiittää kaikkia aloitteeni allekirjoittajia, joita täällä salissakin on nyt lisäkseni kolme kappaletta ja jotka pitävät hyviä puheenvuoroja asiasta. En nyt halua väittää missään nimessä, että tällä lakialoitteella ratkotaan kaikkia pyöräilijän turvallisuuteen liittyviä haasteita ja ongelmia, vaan osa sitä isompaa kuvaa on mielestäni se, että me olemme kaikki tähän visio 2050:een sitoutuneita. Se kertoo siitä, että meille liikenneturvallisuus on tärkeää. Pyöräilyä voi myös tämänhetkisen liikennepolitiikan kautta tarkastella, että mitä sen eteen ja sen turvallisuuden eteen tehdään. On selvää, että me elämme nyt aikaa, jolloin esimerkiksi sotilaallinen liikkuvuus on ehkä se ykkösasia, kun puhutaan liikennepolitiikasta, mutta siellä taustalla pitäisi silti tehdä edelleen työtä kestävien, aktiivisten kulkumuotojen eteen. Pidän esimerkiksi pyöräilyn ja kävelyn investointiohjelman alasajoa, jota tämä nykyinen hallitus on valitettavasti nyt kahden vuoden aikana tehnyt, toimena, joka ei johda liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tämän selitän sillä, että tässä investointiohjelman toimintaperiaatteessa on sellainen vivuttava vaikutus, että se on kannustanut kuntia tekemään turvallista, laadukasta liikenneinfraa, ja kun tätä valtion jakamaa tukea on pienennetty — ja uusimman tiedon mukaan tämä juuri julkaistu julkisen talouden suunnitelma pitää sisällään ajatuksen, että se jopa poistuisi joinain vuosina kokonaan eli olisi vain joka toinen vuosi rahaa jaossa — niin tämä tulee eittämättä johtamaan siihen, että esimerkiksi juuri niillä haja-asutusalueilla, joilla ei ole rakennettu laadukkaita, hyviä pyöräteitä kuten Turussa tai Helsingissä tai Tampereella, kannusteet puuttuvat näiden teiden rakentamiseen. Tämä johtaa eittämättä sitten siihen, että pyöräily on jatkossa entistä turvattomampaa tai yhtä turvatonta kuin se on nykyään. Eli tämä on iso kokonaisuus, millä liikenneturvallisuutta parannetaan ja etenkin näitten kevyempien kulkumuotojen käyttäjiä turvataan. Jos nyt lähdetään tästä liikkeelle, että tämä laki saataisiin voimaan, niin mielestäni sitten voitaisiin tarkastella yhdessä täällä salissa tarkemmin näitä muita kohtia, mitä tässä nyt mainitsin. Mutta meillä on paljon työtä tehtävänä, jos me halutaan tähän vision tavoitteeseen yltää.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+13.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-05-14T18:16:18,2025-05-14T18:19:23,Hyväksytty,1.1 2025_50_198,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tieliikennelain 33 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 11/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_199,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi tieliikennelain 33 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 11/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ajattelen myös, että tässä lakialoitteessa ei tosiaan ole kysymys autoilun ja pyöräilyn vastakkainasettelusta vaan siitä, että liikenneympäristö on kaikille turvallinen. Tosiaan se, että säädettäisiin lakiin auton ohitusetäisyydeksi 1,5 metriä, selkeyttäisi nykytilannetta ja parantaisi turvallisuutta, niin kuin tässä on hyvin edellä jo kuvattu. Ja totean tässä nyt, että itsekin toki siis allekirjoitin tämän lakialoitteen, jonka edustaja Furuholm on tehnyt. Liikenneturvallisuuden lisäksi pyöräilyn edistäminen on ratkaisu suomalaisten liian vähäiseen liikkumiseen, joka on yksi Suomen keskeisistä terveyskysymyksistä. Me tiedetään, että vain joka kolmannes lapsista ja nuorista ja neljännes aikuisista ja alle viidennes ikäihmisistä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Ilman arkiliikunnan merkittävää lisäämistä me ei tätä liikkumattomuushaastetta pystytä selättämään, ja siksi kävelyn ja pyöräilyn edistäminen niiden olosuhteita parantamalla on aivan äärimmäisen tärkeää. Nostan tässä vielä esiin myös nämä valtion investointiavustukset kävely‑ ja pyöräteihin. Ne ovat olleet tärkeä kannustin kunnille rakentaa niitä puuttuvia pyörätien ja kevyen liikenteen väylien pätkiä. Ne ovat olleet usein juuri niitä puuttuvia pätkiä siellä maanteiden varsilla, jotka parantavat erityisen paljon pyöräilijöiden turvallisuutta ja mahdollistavat myös esimerkiksi lasten itsenäisen liikkumisen haja-asutusalueilla. Minun täytyy sanoa, kun itse tulen täältä Espoosta, että meillä myös on Pohjois-Espoossa parikin tämmöistä rahoitusta odottavaa pätkää. Minä tavallaan ymmärrän sen, että kaupunki ei näihin yksin halua lähteä, koska ne ovat valtion teitä ja valtion kuuluisi siihen osallistua, mutta silti valtio ei sitä koko summaa maksa näissä avustuksissa, jolloin se on juuri tämä vivuttava vaikutus, että saamalla sen pienen osan, tuen, siihen, niin sitten saadaan niitä pyörä‑ ja kävelyteitä rakentumaan. Todella myös toivon, että tähän puoleen tässä talossa kiinnitetään huomiota ja voidaan löytää ne ratkaisut, millä saadaan myös lisää näitä turvallisia pyörä‑ ja kävelyteitä rakentumaan, niin ettei siellä pientareilla tarvitse polkea, tai pahimmassa tapauksessa lapsia ei uskalleta päästää yksin kävellen ja pyörällä liikenteeseen, koulumatkoille ja harrastuksiin, mikä sitten vähentää sitä arkiliikuntaa, joka on meille elintärkeää.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+13.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-05-14T18:19:24,2025-05-14T18:21:48,Hyväksytty,1.1 2025_50_200,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tieliikennelain 33 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 11/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_201,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi tieliikennelain 33 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Furuholmia tästä aloitteesta. Minun täytyy nyt häpeäkseni todeta, että jostain syystä en löytänyt nimeäni sieltä aloitteesta, mutta tuen kyllä henkisesti tätä kovasti. Minä lähinnä nyt mietin tätä valvontaa sikäli, mikäli tämmöinen menee eteenpäin, ja niikseen, että ongelmanahan ei ole tavallinen autoilija, joka noudattaa liikennesääntöjä hyvinkin orjallisesti, vaan meillä on sitten näitä ikääntyneitä kuskeja, sitten on muuten vain puusilmiä, jotka eivät ymmärrä, mitenkä pitää ajaa. Toiset eivät kunnioita pyöräilijöitä millään tavalla liikenteessä, ja sitten päihtyneet kuskit ovat aina se riskihomma siinä. Silloin tietysti, oli säännöt mitkä tahansa, huonostihan siinä käy. Että tämmöistä asiaa minä mietin, kun minä tätä aloitetta luin. Mutta joka tapauksessa minun mielestäni tämä on hyvin kunnianhimoinen aloite, ja olen valmis hyvinkin tukemaan tätä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+13.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-05-14T18:21:48,2025-05-14T18:23:02,Hyväksytty,1.1 2025_50_202,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tieliikennelain 33 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 11/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Furuholm., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_203,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi tieliikennelain 33 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos myös perussuomalaisille tuesta. En muista, oliko siellä allekirjoittaneissa perussuomalaisten puolueesta ketään, mutta nyt tuli ainakin henkinen tuki, ja otan sen sydämeeni. Tästä valvonnasta on pakko sanoa, että samalla tapaa, kuten tuossa pidemmässä puheessa sanoin, liikenteessähän on paljon lakeja, joiden valvonta on mahdotonta: räplääkö joku sitä kännykkää ajaessaan tai puhuuko siihen ja näin. Se tuottaa tietenkin omat haasteensa, mutta nykyään on näitä kameroita kojelaudoissa ja pyöräilijöillä myös kaikenlaista teknologiaa käytössään. Toivon tietenkin, että tässä nyt olisi se vahva viestinnällinen viesti sille autoilijalle, että älkää ohittako pyöräilijää missä kohtaa tahansa, vaan siinäkin on syytä käyttää harkintaa, löytää se oikea hetki sille, tarvittaessa hidastaa. Ehkä tämä on ollut se, mikä itseni on saanut tämän lakialoitteen valmisteluun, koska itse aktiivisena pyöräilijänä olen kokenut vaaratilanteita, ja usein se on, kuten tässä edustaja Elon puheenvuorossa nousi esiin, juuri tämä piennar, kun maantiet ovat kovin kapeiksi rakennettuja. Paras tapahan olisi rakentaa leveää infraa, kuten esimerkiksi, kun Espoosta lähtee vaikka Kirkkonummen suuntaan ja kohti Inkoota, tämä valtatie 51 on sellainen, missä on valtava piennar, ja siinä pyöräily on turvallista ja ei koe sitä tavallaan isomman, raskaamman kulkuneuvon tuottamaa uhkaa ja läsnäoloa millään tapaa. Eli tämä on tietenkin se tehokkain keino, tämä liikenneinfra. Kun tässä ovat nousseet kansanterveydellinen näkökulma ja ilmastopoliittinen näkökulma, jotka ovat tietenkin tärkeitä, niin haluan nyt vielä nostaa niin kuin elinkeinopoliittisena näkökulmana pyöräilyturismin. Hehän juuri pyöräilevät Turun saaristossa, Itä-Suomessa, Saimaalla, ja näissä monessakaan paikassa ei nimenomaan ole mitään erillistä pyöräilyinfraa vaan ajetaan siinä autotien piennarta pitkin kaikessa rauhassa. Näkisin itse, että tämä pyöräilyturismi olisi Suomelle semmoinen tulevaisuuden matkailukeino, mitä me voitaisiin tarjota. Meillä on poikkeuksellisen kaunista luontoa, meillä on sopiva sää siihen: kun esimerkiksi Etelä-Euroopassa voi olla 40 astetta, niin me emme täällä yllä sellaisiin. Juuri näiden pyöräilyturistien pyöräilyn mukavuus, kun me oppisimme liikennekulttuuriimme tämän lakialoitteen kaltaisen ohitusetäisyyden — uskon, että sekin tavallaan kannustaisi, kun se matkailu täällä pyörän selässä koettaisiin turvalliseksi. Eli tässä nyt vielä tämmöinen elinkeinopoliittinen näkökulma, koska niitä aina tarvitaan, että voi saada asioita eteenpäin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+13.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-05-14T18:23:02,2025-05-14T18:26:09,Hyväksytty,1.1 2025_50_204,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tieliikennelain 33 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 11/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_50_205,50/2025,2025-05-14,14.00,18.35,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi tieliikennelain 33 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 11/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia edustaja Furuholmille tästä aloitteesta. Liikenneturvallisuudesta ei koskaan puhuta liikaa. Tämä aloite tuli hyvin lähelle minua. Olen 70-luvulla ollut kuolonkolaripaikalla toteamassa, että koulukaverini jäi auton alle. Juurikin siellä alueella, missä minun kotimaisemani ovat, on valtatie 22, jonka varrella ei ole koko matkalla pyörätietä. Siinä lähellä on myöskin koulu, ja silloin varsinkaan pyöräteitä ei ollut senkään vertaa, jolloinka pyöräilijät joutuivat käyttämään valkoisen viivan pientareen puolta, joka oli todella kapea väylä ja näin ollen erittäin vaarallinen. Silloin siinä oli 100 kilometriä tunnissa nopeusrajoitus, nyt siinä on 80. Tämä on älyttömän tärkeä viesti kaikille autoilijoille juurikin siitä, että pyöräilijät ja etenkin pienet lapset ovat niitä eläviä hälytysmerkkejä siellä tienvarsilla, voivat tehdä äkkinäisiäkin liikkeitä. Ohittaminen on yksi semmoinen, mitä monta kertaa itse olen seurannut läheltä. Osa pyöräilijöistähän pyöräilee myös talvella, ja siellä pohjoisessa Oulun korkeudella, missä asun, meillähän on lunta talvisaikaan, ja välillä kauhulla katson, kun siellä rekkojen välissä nämä sinnikkäät pyöräilijät pyöräilevät. Toivoisin myös pyöräilijöitten käyttävän enemmän tämmöistä värillistä huomioliiviä, mikä myös autoilijoille näkyisi vähän paremmin. Se olisi myös tärkeä tietenkin muitten turvavarusteitten, kypärän ja muitten, lisäksi. Tämä on hyvä viesti autoilijoille, että pidetään riittävä etäisyys, kun lähdetään ohittamaan niin pyöräilijöitä kuin jalankulkijoitakin. Ja todella olen samaa mieltä kuin edustaja Furuholm, että kaikkialla ei ole niitä hienoja pyöräbaanoja tai pyöräteitäkään. Infra ei ole vielä joka paikkaan laajentunut, jotenka näin ollen näitä paikkoja on valitettavan paljon vielä, missä pyöräillään valtatien varressa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2025+13.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-05-14T18:26:10,2025-05-14T18:28:27,Hyväksytty,1.1 2025_51_1,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. On toivottavaa, että kukin kysymys on osoitettu yhdelle paikalla olevalle ministerille.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_51_2,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_51_3,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Viime viikon kyselytunnilla keskustelimme täällä hallituksen päättämistä veronalennuksista. Hallitushan päätti puoliväliriihessä muun muassa laskea yhteisöveroa kahdella prosenttiyksiköllä ja laskea korkeimpia marginaaliveroja. Näiden veronalennusten hyötyhän tosiasiallisesti kohdistuu yhteiskunnan kaikista rikkaimmille. Tuossa keskustelussa viime viikolla, ministeri Purra, te totesitte eduskunnan edessä, että nämä päätökset eivät lisää velkaa. Sanatarkasti totesitte: ”tämä massiivinen veroale, jonka me kykenemme tässä tilanteessa tekemään velkaa lisäämättä”. Mutta nyt kun katson näitä valtiovarainministeriön julkaisemia muistioita, niin nämä kyllä kertovat, että nämä teidän päätöksenne lisäävät velkaa joka vuosi tästä eteenpäin. Nyt kysyn teiltä, arvoisa ministeri: miksi annoitte väärää tietoa eduskunnan edessä?", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-05-15T16:01:19,2025-05-15T16:02:29,Hyväksytty,1.1 2025_51_4,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_5,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valitettavasti Suomen julkisen talouden velka on hirmuinen, ja se on edelleen viime vuosina myös tämän hallituskauden merkittävästä sopeuttamisesta huolimatta lisääntynyt. Tämän tärkein syy on tietenkin se, että meillä ei ole käytännössä talouskasvua. Meidän suhdanteemme on ollut hyvin vaikea. Talouden alho on entisestään syventynyt ja pitkittynyt. Samaan aikaan, vaikka me olemme tehneet säästöjä hyvin laajasti erilaisille sektoreille ja joutuneet myös korottamaan joitakin veroja, velka on edelleen kasvanut. Nämä puoliväliriihessä tehdyt toimet — kasvutoimet, veronalennukset — on rahoitettu tekemällä jonkin verran lisää veronkiristyksiä haittaveroihin, jonkin verran tekemällä suoria säästöjä, ja ne huomioivat niihin aiotut dynaamiset vaikutukset, joita valtiovarainministeriö virkavastuulla on arvioinut.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-05-15T16:02:29,2025-05-15T16:03:30,Hyväksytty,1.1 2025_51_6,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Räsänen, Joona, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_7,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri, kyllä te nyt jatkatte tämän muunnellun totuuden puhumista täällä eduskunnan edessä. En nyt käytä sitä kuuluisaa v‑sanaa, jota te viime kyselytunnilla käytitte, mutta kun katson nämä valtiovarainministeriön julkaisemat muistiot — siis sen ministeriön, jota te johdatte — niin nämä muistiot yksiselitteisesti toteavat sen, että nämä kehysriihen päätökset, joilla te laskette veroja yhteiskunnan kaikista rikkaimmille, lisäävät velkaa. Vaikka otettaisiin huomioon tämä teidän puhallus sieltä Valtion Eläkerahastosta, jonka te otatte näiden toimenpiteiden rahoittamiseksi, tai vaikka ottaisimme huomioon ne kaikki optimistisimmatkin dynaamiset vaikutukset, niin velka lisääntyy joka vuosi. Nyt kysyn teiltä uudestaan, ja toivon, että te vastaatte tähän kysymykseen: minkä takia te olette vieneet eduskuntaa harhaan tässä asiassa, kun sanoitte, että päätökset eivät lisää velkaa, mutta teidän oma ministeriönne todistaa, että nämä päätökset lisäävät velkaa? Nyt vaadin, että te vastaatte tähän kysymykseen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-05-15T16:03:42,2025-05-15T16:04:56,Hyväksytty,1.1 2025_51_8,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_9,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus istui kasvuriihessä juuri siitä syystä, että me lähes 17 vuotta jatkuneeseen käytännössä nollakasvun aikaan, reaalisen nollakasvun aikaan, saisimme muutoksia. Nämä veronalennukset eivät suinkaan keskity ainoastaan kaikkein rikkaimmille, kuten te väitätte. [Timo Harakka: Vastaus?] Ylimpien marginaalien laskeminen, joka näistä kasvutoimista on se kaikkein itserahoittavin elementti, on yksi osa niitä, mutta keski- ja pienituloisiin kohdistuu huomattavasti enemmän euromääräisiä veronalennuksia. Mikäli me emme saa tässä maassa aikaiseksi kasvua, johon hallitus näillä toimillaan pyrkii, meidän velkamme tulee entisestään kasvamaan huomattavasti lisää. Ainoastaan lisäämällä talouskasvua me saamme julkista taloutta sopeutettua oikeaan suuntaan. Samaan aikaan meidän ikääntymiskehityksen myötä meidän sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat edelleen voimakkaassa kasvussa, puhumattakaan turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvien menojen myötä. [Eduskunnasta: Voisitte vastata kysymykseen!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-05-15T16:04:56,2025-05-15T16:06:01,Hyväksytty,1.1 2025_51_10,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_11,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ollessani koululainen 80-luvulla televisiossa pyöri sarja ”V”, joka kertoi ulkoavaruuden vieraista. No, tulee mieleen, että tällä hallituksella on semmoinen kolmen v:n sarja, [Perussuomalaisten ryhmästä: Nyt on ihan pelleilyä!] nimittäin ”veronkevennykset varakkaimmille velaksi”. Ja melkoista tieteissepitystä se on, herra puhemies, kun, valtiovarainministeri Purra, teidän oma ministeriönne sanoo, että nämä veronkevennykset lisäävät velkaantumista, mutta te ette ole valmis sitä tunnustamaan. Te toistatte, että nämä niin sanotut dynaamiset vaikutukset, joilla veronkevennykset maagisesti rahoittaisivat itsensä takaisin, olisivat noin 60 prosenttia, mutta tosiasiassa tämä vaikutus olisi enimmillään 25 prosenttia. Valtiovarainministeri Purra, milloin te tunnustatte eduskunnan edessä, että nämä teidän kehysriihen veronkevennyspäätöksenne lisäävät valtion velkaantumista? Milloin te sanotte sen ison v-sanan ”valtionvelka”?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-05-15T16:06:07,2025-05-15T16:07:14,Hyväksytty,1.1 2025_51_12,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_13,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tuskin mitään v-sanaa olen tästä aitiosta niin paljon sanonut kuin ”valtionvelkaa”, josta tämä hallitus nimenomaan kantaa huolta. Meidän on välttämättä saatava talouskasvu käynnistymään, ja siihen pyritään myös näillä veronalennuksilla. Ainakin vielä ennen hallituksen puoliväliriihtä myös sosiaalidemokraatit kannattivat veronalennuksia, myös osana kasvutoimia. Samaan aikaan meillä täällä ei ole sitä luksustilannetta, että me kykenisimme tekemään veronalennuspäätöksiä tai lisämenoja ilman, että me osoitamme niille rahoituksen toisaalta kiristämällä verotusta muualta, säästämällä jostakin muualta ja samaan aikaan varmistamalla sen, että toimintaedellytykset tässä maassa investoinneille, työpaikkojen lisääntymiselle, työn tekemiselle ja yrittämiselle ovat tulevaisuudessa paremmat. Tähän me nimenomaan pyrimme, ja ainoastaan sitä kautta kasvavien menojen Suomessa me kykenemme saavuttamaan tilanteen, jossa tulot ja menot olisivat edes jokseenkin paremmassa tasapainossa. Hallituksen finanssipoliittinen tavoite on vakauttaa velkasuhde vaalikauden loppuun mennessä, ja me edelleen pidämme siitä kiinni. [Antti Lindtman: Ja siitä eteenpäin!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-05-15T16:07:14,2025-05-15T16:08:25,Hyväksytty,1.1 2025_51_14,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_15,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun katsoo tuota viime viikolla tuotua julkisen talouden suunnitelmaa, niin siinä kyllä kiinnittää aivan erityistä huomiota se, että hallitus on muuttanut hyvin radikaalisti suhtautumistaan julkisen talouden velkaantumiseen. Nimittäin vuosi sitten teidän julkisen talouden suunnitelmassa tavoitteena oli, että vuonna 2028 julkisen talouden velka olisi noin 84 prosenttia meidän kansantuotteesta. Nyt vuosi sen jälkeen, eli viime viikolla, velka on kasvanut 12 miljardia euroa ollen noin 88 prosenttia kansantuotteesta vuonna 28. Ero on aivan valtava. Velkalaivasta on esittämienne lukujen perusteella nyt pohjatappi irti, ja vesi valuu sisälle. Tällainen velkapolitiikka lopulta ajaa Suomen umpikujaan, ja me kaikki olemme siinä uppoavassa velkalaivassa. Ongelma on yhteinen, ja siihen pitäisi yhdessä löytää ratkaisuja. Nyt lukujen valossa te olette ikään kuin nostaneet henkisesti kädet ylös ja luovuttaneet velkaongelman edessä. Miten te teitte vuodessa näin radikaalin käännöksen suhteessa holtittomaan velkaantumiseen?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-05-15T16:08:29,2025-05-15T16:09:42,Hyväksytty,1.1 2025_51_16,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_17,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmassa on kirjaus velkasuhteen vakauttamisesta vaalikauden loppuun, ja me pidämme tästä kiinni. Toivottavasti edustajalta eivät ole jääneet huomaamatta tätä kansantaloutta kohdanneet uudet valtavat menotarpeet. Tämä hallitus on vasta tehnyt päätöksen puolustusmenojen nostamisesta, mikä tulee lisäämään puolustukseen laitettavia menoja lähes neljä miljardia pysyvästi. Samaan aikaan Natosta on todennäköisesti tulossa uusia päätöksiä, joissa edellytetään vielä suurempia summia. Samaan aikaan me olemme joutuneet tekemään säästöjä toisaalta, jotta me olemme kyenneet lisäämään hyvinvointialueiden rahoitusta. Tässä maassa näitä menotarpeita tulee tässä maailmanajassa ja toisaalta meidän yhteiskunnan kehityksessä noin muuten. Samaan aikaan se, mistä te yleensä puhutte, arvoisa oppositio, on ne meidän tekemämme menosäästöt, joita me olemme tehneet käytännössä jokaiselle sektorille. Katsokaa sitä menojen kehittymisen uraa: pysyvien menojen säästöjä, toisaalta sitä, että me emme ole lisänneet uusia harkinnanvaraisia menoja.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-05-15T16:09:45,2025-05-15T16:10:49,Hyväksytty,1.1 2025_51_18,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia.— Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_19,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisten ympärillä maailma myrskyää aika lujaa, ja silloin tulisi voida luottaa siihen, että laivan kapteenit tekevät kaikkensa, jotta jokainen voi pysyä mukana. Kyllä minä tässä keskustelussa mietin niitä suomalaisia, jotka tätä nyt seuraavat ja joilta on leikattu kuluneet kaksi vuotta tai joiden palveluun pääsyä on vaikeutettu, koska on ollut pakko, ja nyt sitten kävikin niin, että ensin siitä Suomi-laivasta heitettiin laidan yli ne pienituloiset ja seuraavassa satamassa todettiin, että no, lastataanpa lisää velkaa, veronkevennyksiä rikkaimmille. Se ei tunnu varmaan hirveän reilulta, ja minä olen sen takia siitä tosi huolissani, että kun nimenomaan se maailma myrskyää ja me tarvittaisiin kriisinkestävä yhteiskunta, yhteiskunta, jossa ihmiset luottavat siihen, että minä saan naapurista tukea, jos menee vaikeaksi oma elämä, luottavat siihen, että tulevaisuus on parempi. Mitä te nyt, arvon valtiovarainministeri, vastaatte sille suomalaiselle, vaikka pienituloiselle matalapalkka-alalla työskentelevälle yksinhuoltajalle tai vaikka oman kehitysvammaisen lapsensa omaishoitajana toimivalle suomalaiselle, jonka tuista on matkan varrella leikattu, palveluihin pääsyä on vaikeutettu, koska te olette kertonut, että on pakko, ja nyt hänen naapurinsa saa vielä vähän paremman Mersun siihen pihaan, kun veronkevennykset kasvavat? Mitä vastaatte hänelle, suomalaiselle? Miten kerrotte hänelle, että kyllä tämä hallitus haluaa pitää ihan jokaisen mukana, kun se ei [Puhemies koputtaa] ihan siltä näytä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-05-15T16:10:54,2025-05-15T16:12:10,Hyväksytty,1.1 2025_51_20,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_21,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kolme huomiota: Kohdistamamme veronalennukset esimerkiksi sinne työn tekemisen puolelle painottuvat pieni- ja keskituloisiin. [Sofia Virta: Ei pidä paikkaansa!] Ylimpien marginaalien lasku samalle tasolle kuin Ruotsissa on tehty aiemmin on nimenomaan kasvutoimi, joka taloustieteellisen arvion mukaan tulee hyvin pitkälle itse rahoittamaan itsensä. Toinen seikka: Tämä hallitus, kuten edellisessä vastauksessani kuvasin, on tehnyt säästöjä hyvin laajasti eri sektoreille. Tiedän, että täällä, ihan luonnollista, puhutaan erityisesti sosiaaliturvaan kohdistuvista säästöistä, mutta me olemme käytännössä tehneet niitä kaikkialle. Me olemme säästäneet säästöiltä sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden, ja nämä ovat ne painopistealueet. Sen sijaan esimerkiksi valtionhallintoon on kohdistettu merkittäviä säästöjä, kehitysapuun ja niin edelleen huomattavia säästöjä. Me todellakin pyrimme vähentämään näitä menoja, ja mielestäni olemme siinä myös onnistuneet. Mitä tulee sitten tähän kokonaisuuteen: Köyhän ja pienituloisen, heikompiosaisen paras turva on kestävä julkinen talous. Mikäli me ajamme seinään [Puhemies koputtaa] tämän taloutemme kanssa, [Välihuutoja] meillä ei ole mahdollista tulevaisuudessa pitää yllä [Puhemies koputtaa] hyvinvointiyhteiskunnan palveluita eikä etuuksia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-05-15T16:12:12,2025-05-15T16:13:28,Hyväksytty,1.1 2025_51_22,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_23,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus petti myös luonnon, ei ensimmäistä kertaa ja tuskin viimeistäkään. Moni odotti kehysriihestä uusia ilmasto‑ ja luontopäätöksiä, ja ennen neuvotteluja teille myös esiteltiin monia tarvittavia toimia, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] kuten maankäytön muutosmaksu, biomassan polton vero sekä ainakin minimissään se, ettei nyt metsätalouden verotusta kevennetä. Eikö ympäristölle haitallisten tukien karsimisen tässä tilanteessa pitäisi olla itsestäänselvyys? No, miten kävi? Hallitus jätti tekemättä ne päätökset, joilla taloutta ohjattaisiin ilmaston ja luonnon kannalta kestävään suuntaan. Päinvastoin nyt te valmistelette korotusta metsänomistajien metsävähennykseen — kymmenien miljoonien veronkevennys, joka lisää velkaa ja hakkuita. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Kysyisin ympäristöministeriltä: miksi te ette ota käyttöön tehokkaita ilmasto‑ ja ympäristötoimia, joilla voidaan samalla tasapainottaa taloutta ja toteuttaa kokoomuksenkin peräänkuuluttamaa aiheuttaja maksaa ‑periaatetta?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-05-15T16:13:32,2025-05-15T16:14:41,Hyväksytty,1.1 2025_51_24,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_25,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus tekee työtä luonnon ja ilmaston hyväksi. Meillä on valmistumassa tänä keväänä — puhun nyt keväänä myös siitä kesälle jatkuvasta eduskunnan kevätkaudesta — energia‑ ja ilmastostrategia, jonka puitteissa linjaamme niistä toimista, joilla me tavoittelemme hiilineutraaliutta vuonna 2035, mikä siis on tämä Suomen ilmastolaista tuleva tavoite. Samaan aikaan etsimme keinoja, joilla voimme paitsi vähentää päästöjä myös niin lisätä meidän hiilinieluja metsissä kuin käyttää uuden teknologian mahdollistamia keinoja esimerkiksi hiilidioksidin talteenotossa. Se on merkittävä uusi mahdollisuus saavuttaa päästövähennyksiä ja lisätä nieluja, sillä luonnolliset nielut tuskin tulevat riittämään. Muuten tämä työ kyllä etenee hienosti. Meillä ovat päästöt vähentyneet. Meillä esimerkiksi energiantuotanto on tällä hetkellä 95-prosenttisesti fossiilivapaata. Edistämme myös Euroopan unionin puitteissa kustannustehokkaita päästövähennyskeinoja, joita esimerkiksi tämä päästökauppa on nyt jo tällä hetkellä ollut. Näitä toimia todella linjataan tässä tämän kevään aikana.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-05-15T16:14:42,2025-05-15T16:15:52,Hyväksytty,1.1 2025_51_26,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_27,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Purra, te olette nyt se ministeri, joka kuittaa kaikkein eniten velkaa Suomen historiassa, ja minusta on varsin hämmentävää, että te täällä suureen ääneen puolustatte rikkaimpien ja varakkaimpien veronkevennyksiä tällä velkarahalla. Teillä on nyt ihan eri ääni kellossa kuin silloin ennen vaaleja, kun puhuitte lähinnä siitä, että pienituloisilta leikkaaminen ei teille käy — mutta nyt on eri ääni kellossa. Mutta, ministeri, paitsi että täällä kotimaassa te puolustatte rikkaiden veroalea velkarahalla, niin olen huomannut, että teillä näyttää olevan linja muuttunut myös Euroopan unionissa. Ministeri Purra, te olette tällä viikolla tiistaina Euroopan unionissa kääntynyt yhteisvelan puolelle. Teillä, ministeri, näyttää tässä yhteisvelkakysymyksessäkin nyt olevan sitten uusi linja. Puhemies! Minä kysyn teiltä, ministeri Purra: mitkä ovat perustelunne, miksi nyt olette asettunut EU:n yhteisvelan kannalle, ja miten olette päätynyt vaihtamaan kantaanne tässä asiassa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-05-15T16:15:55,2025-05-15T16:17:03,Hyväksytty,1.1 2025_51_28,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_29,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Huomaan, että aihe muuttui. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Minkä takia Suomi on sekä nostanut omia puolustusmäärärahojaan että tukee sitä, että Euroopan unionissa myös muut maat voivat varustautua? Kerron teille vastauksen, edustaja Viitanen: se on Venäjä, Venäjä, Venäjä ja vielä neljännen kerran Venäjä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Neljä veetä!] Tässä SAFE-instrumentissa ei lisätä Suomen vastuita, vaan ne perustuvat siihen, mitä teidän hallituksenne on keväällä 21 päättänyt. Kyse on rahoituskehyksen ja omien varojen katon väliin jäävästä liikkumatilasta, ja vastuut ulottuvat tähän. Kyseessä ei ole sellainen paketti, joka lisäisi Suomen vastuita. Päinvastoin: näitä puolustukseen ja turvallisuuteen liittyviä turvapaketteja tehdään siksi, että Suomen kaltaiset maat, jotka ovat täällä etulinjassa, kykenisivät reagoimaan tähän. Ja Suomen etu on se, että Eurooppa varustautuu. [Hälinää — Puhemies koputtaa]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-05-15T16:17:03,2025-05-15T16:18:10,Hyväksytty,1.1 2025_51_30,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_31,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On selvää, että tämä EU-rahoituspakettikin on yhteistä velkaa. Se on syytä myöntää, ja toivon, että perussuomalaiset nyt myöntävät sen, että he asettautuvat tämän taakse, koska puolustus sitä vaatii. Se päätös tullaan tekemään huomenna suuressa valiokunnassa. [Eduskunnasta: Yhteisvelkaa!] Viime päivinä on ollut paljon selittelyä siitä, miten veronkevennysten vaikutukset lasketaan. On myös paljon puhuttu siitä, mitkä ovat dynaamiset vaikutukset eli maksavatko nämä kevennykset sitten itse itsensä takaisin. Tässä on varmasti ollut paljon myös vahvasti poliittista ohjausta, että veronkevennyksiä pitää tehdä. Näin on oikein, kun mietitään esimerkiksi pieni- ja keskituloisten verotusta. Mutta tämä yhteisövero on nyt kysymys, josta monet ekonomistit pohtivat, oliko siinä järkeä. Miten te olette, arvoisa ministeri ja arvoisa hallitus, perustelleet näille talouden asiantuntijoille, jotka epäilevät, että tässä tilanteessa tätä ei olisi kannattanut tehdä? Miten te perustelette ekonomisteille, että tämä oli järkevää? [Perussuomalaisten ryhmästä: Esitittekö te itse enemmän?]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-05-15T16:18:15,2025-05-15T16:19:27,Hyväksytty,1.1 2025_51_32,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_33,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tähän puheenvuoron alkuun: On hyvä huomata, että Suomi on osana Euroopan unionia tukenut Ukrainaa jo useamman vuoden tismalleen samanlaisella tavalla eli kyseisillä rahoilla. Eli tässä ei sinällään ole mitään uutta. Mutta todellakin meille Suomen turvallisuus ja puolustus ovat aivan ensiarvoisen tärkeitä. Ymmärsin kysymyksen loppuosasta, että siinä esitettiin myös jonkin verran kritiikkiä valtiovarainministeriön virkamiehille, jotka siis virkavastuulla tekevät näitä arvioita. [Timo Harakka: Koskaan ei ole oma syy mikään!] Niihin ei liity poliittista ohjausta. Niihin ei liity poliittista mielipidettä. He ovat riippumattomia ja tuottavat näitä arvioita hallituksen tarpeisiin, niin tämän hallituksen kuin edellisen hallituksen ja kaikkien muidenkin hallitusten tarpeisiin, juuri siitä omasta lähtökohdastaan. Näitä arvioita ei ohjata. No, mitä tulee sitten yhteisöveroon ja siitä saavutettavaan hyötyyn, on hyvä muistaa, että tämä muutos astuu voimaan vasta vuonna 27. Tietenkin sillä pyritään siihen, että kun yhteisövero on huomattavan kilpailukykyinen verrattuna moniin meidän verrokkimaihin, [Puhemies koputtaa] se lisäisi Suomen saamia investointeja ja ylipäätänsä [Puhemies koputtaa] sitä talouden kasvupotentiaalia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-05-15T16:19:30,2025-05-15T16:20:44,Hyväksytty,1.1 2025_51_34,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_35,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Ministeri Purra, te viittasitte valtiovarainministeriön riippumattomiin virkahenkilöihin, jotka virkavastuulla tekevät tätä työtä. No, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen vielä helmikuussa sanoi Helsingin Sanomissa, että tuntuviin veronkevennyksiin ei ole varaa. [Krista Kiuru: No nyt on varaa!] Nyt muutama kuukausi myöhemmin niihin yhtäkkiä puoliväliriihessä olikin varaa, kun piti löytää rahaa antaa suurituloisille ja suuryrityksille. Te olette perustellut sitä täällä dynaamisilla vaikutuksilla, joitten toivotaan johtavan riittävän korkeaan itserahoitusasteeseen. Tämä on mahdollista vain, jos valitsee erityisesti tälle yhteisöverolaskulle sellaisen itserahoitusasteen, jolle on vaikea löytää tutkimuskirjallisuudesta mitään vankkaa perustelua. Mutta koska näihin arvioihin liittyy aina vääjäämättä epävarmuuksia ja riskejä, niin miten, ministeri Purra, arvioitte, tulisiko valtiovarainministeriön valmisteluissa paremmin tunnistaa nämä epävarmuudet ja yksittäisten lukujen sijaan käyttää joko vaihteluväliä tai esittää useita eri skenaarioita?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-05-15T16:20:47,2025-05-15T16:21:53,Hyväksytty,1.1 2025_51_36,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_37,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Luulen, että itse ministerinä ja poliitikkona pysyn sen ulkopuolella. Valtiovarainministeriön virkamiehet, ennusteita laativat henkilöt, varmasti pohtivat näitä ja itse osaavat tehdä päätöksiä, mikä kulloinkin on paras vaihtoehto. Noin yleisesti valtiovarainministeriön tekemät dynaamiset arviot ovat varsin konservatiivisia verrattuna esimerkiksi joihinkin eturyhmien tekemiin arvioihin, joten en lainkaan näe tässä yhteydessä huolta. Samaan aikaan on hyvä muistaa, että minäkään en olisi ollut valmis tekemään veronalennuksia, mikäli emme olisi toisaalta löytäneet säästöjä ja veronkiristyksiä, joilla kykenemme rahoittamaan nämä, koska nyt tällä hetkellä me pidämme kiinni meidän finanssipoliittisesta tavoitteesta velkasuhteen vakauttamiseksi. Juuri tähän on moni muukin ennen puoliväliriihtä viitannut. Samaan aikaan, mitä tulee vielä tähän yhteisöveron alennukseen, edellinen puhuja, edustaja Ovaska, unohtaa selvästi, että keskusta itse ehdotti siihen huomattavasti suurempaa kevennystä. [Keskustan ryhmästä: Ei pidä paikkaansa! — Markus Lohi: Väärä tieto!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-05-15T16:21:53,2025-05-15T16:23:01,Hyväksytty,1.1 2025_51_38,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_39,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä kovasti aina muistetaan, mitä on tulossa, mutta nyt me katsotaan näitten vuosien velanottoa, ja se on ollut todella korkealla tasolla. Minua kiinnostaa tietää ihan faktisena lukuna se, että nyt kun täällä puhutaan, että kasvua ei ole tullut moneen vuoteen ja tässä pari vuotta on oltu miinusmerkkisillä kasvuluvuilla, ja nyt arvioidaan, että tulee 1,3—1,5 prosenttia lähivuosina, niin paljonko näillä veronkevennysmuutoksilla, mitä tässä on tehty — yhteisöveron lasku ja marginaaliveron lasku — tulee sitten kymmenyksiä lisää näitten toimien johdosta, ja paljonko ne tuovat julkiseen talouteen rahaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-05-15T16:23:05,2025-05-15T16:24:00,Hyväksytty,1.1 2025_51_40,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_41,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällaisia arvioita on mahdotonta antaa, koska kokonaisuus on tietenkin hyvin monimutkainen. Valtiovarainministeriö ennusteissaan paitsi kykenee arvioimaan hallituksen tekemiä toimia myös ottaa tietenkin huomioon monia muita asiaan liittyviä seikkoja. Viimeisimmässä ennusteessa jouduttiin välittömästi Yhdysvaltain erilaisen tulleilla uhkailun tai näihin liittyvän epävarmuuden jälkeen laskemaan meidän kasvuennustetta. Edelleen, vaikka tilanne pahimmiltaan on lauennut lähemmäksi normaalia, tämä epävarmuus on erittäin suurta. Toisaalta se, mitä tapahtuu Ukrainassa — me tietenkin kaikki toivomme, että saadaan kestävä, oikeudenmukainen rauha ja sillä tulee olemaan hyvä vaikutus eurooppalaiseen kasvuun, ja toivottavasti Suomenkin. Toisaalta meidän tekemät kasvutoimet tulevat vaikuttamaan oikeaan suuntaan. Kokonaisuus perustuu ennusteille, ja näitä tietenkin kertovat eri instituutiot, kuten valtiovarainministeriö, Suomen Pankki, IMF ja komissio, joka tulee aivan pian omansa kanssa ulos. [Puhemies koputtaa] Ei tähän ole mitään yksiselitteistä vastausta antaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-05-15T16:24:03,2025-05-15T16:25:14,Hyväksytty,1.1 2025_51_42,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_43,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin täytyy korjata: Keskusta ei ole tavallanne esittänyt yleistä alennusta yhteisöveroon. Se on varsin kallis ja riskialtis. Olemme esittäneet rakennemuutosta Viron veromallin suuntaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Yrityksen makua!] Mutta itse asiaan: Palataanpa tähän velkakysymykseen. Nimittäin kun te ja hallitus ja oikeastaan varsinkin pääministeri Orpo aloititte, niin puheet olivat hyvin kovat: nyt loppuu velkaantuminen, nyt pannaan velkaantuminen kuriin, [Antti Kurvinen: Näin se oli!] nyt on oikea aika lopettaa velaksi eläminen. Nämä olivat puheet, mutta nyt kun kaksi vuotta on mennyt, niin ei ole loppunut velkaantuminen eikä oikeastaan sinnepäinkään — ei sinnepäinkään. Kaksi vuotta on mennyt, ja talous-, työllisyys- ja velkapolitiikkanne yhä selvemmin alkaa näyttää epäonnistuneelta, eikä tästä pääse enää sillä, että syyttää vain edellistä hallitusta. Kaksi vuotta valtaanne on jo mennyt. Epäonnistumisenne takia haluamme parempia selityksiä, ja keskusta aikoo tehdä tästä välikysymyksen. [Ben Zyskowicz: Taas!] Miten te itse selitätte tämän kaiken suomalaisille? Miten tässä voidaan olla? Lupasitte lopettaa velkaantumisen, mutta tahti on entistä pahempi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2025-05-15T16:25:16,2025-05-15T16:26:30,Hyväksytty,1.1 2025_51_44,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_45,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä maassa velka on todella hyvin korkealla. Se ei ole sitä vain valtiolla, vaan se on julkisessa taloudessa laajemmin. Kun katsotaan kokonaisuutta, niin kunnat voivat parhaiten, sen jälkeen hyvinvointialueet, ja valtio on hyvinkin velkaantunut. Ja samaan aikaan, kun meillä työikäisen väestön määrä vähenee, meillä ikääntyneiden määrä kasvaa. Kun meillä on tuottavuuskehitys huomattavan heikkoa — se 17 vuoden käytännössä tapahtunut nollakasvu — niin me tiedetään, että me tarvitaan vähän erilaisia keinoja kuin mitä edeltävät 17 vuotta on tehty. Senkin takia hallitus on kasvuriihessään lähtenyt siihen, että me kykenemme veroja alentamaan. Se, minkä takia velka on kehittynyt tällä tavalla tämän hallituksen aikana ja meidän sopeuttamistoimet eivät ole suoraan näkyneet vielä siinä kehityksessä, liittyy tietenkin erityisesti talouden suhdanteeseen, joka ei ole tämän hallituksen päätös. Tekin tiedätte hyvin, puheenjohtaja Kaikkonen, että erityisesti Venäjän tilanne, suljettu raja, meidän vientimarkkinan heikko kehitys vaikuttavat tähän. Ne eivät ole [Puhemies koputtaa] hallituksen toimien seuraus.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-05-15T16:26:30,2025-05-15T16:27:45,Hyväksytty,1.1 2025_51_46,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Partanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_47,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Karoliina,Partanen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Maailmantalous on todella myllerryksessä, ja Suomessa paineet ovat kovat. Väestö ikääntyy, meillä on työvoimapula, ja julkisen talouden velkaantuminen painaa harteillamme. Me haluamme luoda suomalaisille uskoa ja toivoa. Haasteiden edessä emme ole jääneet toimettomina katsomaan sivusta, vaan olemme tarttuneet todella rohkeasti toimeen. Hallitus on rakentanut vahvan perustan talouskasvulle. Työnteosta ja yrittämisestä on tehty kannattavaa. Tämä korostuu erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, jotka ovat taloutemme selkäranka. Työn verotuksen keventäminen tukee suomalaista työntekoa ja lisää kotitalouksien ostovoimaa. Yritysten verotaakan helpottaminen puolestaan luo edellytykset talouden kasvulle ja uusille työpaikoille, joita kipeästi tarvitsemme. Tehdyt päätökset antavat Suomelle mahdollisuuden uuteen nousuun. Arvoisa valtiovarainministeri Purra, miten hallituksen tekemät veronkevennykset ja yritysten kasvun tukeminen rakentavat kestävää talouskasvua Suomessa [Puhemies koputtaa] pitkällä aikavälillä, ja miten nämä päätökset tulevat näkymään [Puhemies koputtaa] suomalaisten arjessa? [Timo Harakka: Kuinka pitkä aikaväli on?]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Karoliina Partanen,1520,2025-05-15T16:27:48,2025-05-15T16:29:08,Hyväksytty,1.1 2025_51_48,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_49,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Harvemmin talouskasvua saadaan veroja kiristämällä. Valitettavasti tässä tilanteessa tämä hallitus on joutunut myös siihen turvautumaan, mutta onneksi puoliväliriihessä kykenemme tekemään nimenomaan työtä — tavallisia suomalaisia työntekijöitä — hyödyttäviä, yrityksiä hyödyttäviä ja yrittämistä hyödyttäviä veroratkaisuja eli melkoisen suuren veronalennuspaketin, joka samaan aikaan toisesta suunnasta myös rahoitetaan. Kun tämä yhdistetään kaikkiin muihin hallituksen tekemiin kasvutoimiin, niin puoliväliriihessä kuin aiemminkin, ja toisaalta meidän tekemiin merkittäviin rakenteellisiin uudistuksiin — yhtenä esimerkkinä esimerkiksi sinne työmarkkinoille paikallinen sopiminen, joka nimenomaan on pienempienkin yritysten mielessä — niin totta kai tämä on erittäin hyvä pohja siihen, että me saisimme tähän maahan ihan aitoa, reaalista yksityisen sektorin kasvua.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-05-15T16:29:11,2025-05-15T16:30:07,Hyväksytty,1.1 2025_51_50,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_51,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme tällä viikolla saaneet valiokunnissa kuulla asiantuntijoita ja heidän arvioitaan hallituksen riihipäätöksistä. Talousvaliokunnan kuulemisissa ylivoimaisesti epäsuosituimmaksi hallituksen päätökseksi on noussut yhteisöveron laskeminen 800 miljoonalla eurolla. Sitä on sanottu suoraan tuhlaamiseksi, jolla ei ole vaikutusta talouskasvuun. Tällä kannalla oli myös valtiovarainministeriö kehysriihtä ennen ja maaliskuussa julkaistussa muistiossaan. Myös hallituksen leikkausten talouskasvua heikentäviä vaikutuksia aliarvioidaan tutkijoiden mukaan. Yle onnistui löytämään myös virheen yhteisöveron vaikutusmuistiosta, ja valtiovarainministeriön viittaama tutkija irtisanoutui näistä arvioista ja sanoi, että tässä on tapahtunut väärintulkintaa ja hallitus on tehnyt vääriä johtopäätöksiä tutkimuksista. Arvoisa valtiovarainministeri, näettekö, että tämä syö uskottavuutta teidän politiikaltanne, että tulee tämmöisiä virheitä esiin? Aiotteko korjata näitä virheitä ja tuoda eduskunnalle uuden esityksen, jossa nämä virheet on korjattu ja jossa tällaista 800 miljoonan euron lahja-alennusta ei tehdä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2025-05-15T16:30:10,2025-05-15T16:31:22,Hyväksytty,1.1 2025_51_52,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_53,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tähän, mihin edustaja viittaa, on vastattu virkamiespuolelta. Kuten aiemmassa vastauksessani sanoin, näihin arvioihin tai virkakunnan tekemiin analyyseihin tai tutkimuskatsauksiin ei vaikuteta poliittisella tasolla — en minä ministerinä, ei kukaan muukaan hallituksesta. Ne ovat virkamiesten tekemiä, ja virkamiehet myös ovat tähän ongelmaan vastanneet — Lauri Kajanoja valtiovarainministeriöstä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-05-15T16:31:24,2025-05-15T16:31:51,Hyväksytty,1.1 2025_51_54,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Savola, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_55,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri, te viittasitte monta kertaa puolustukseen, puolustusmäärärahojen kasvuun, siihen tarpeeseen ja ylipäätään turvallisuuteen. Näin on. Me tarvitsemme enemmän rahaa, puolustusmäärärahoja, ja nyt ne linjaukset, mitä noin 3 prosentista hallitus on tehnyt, eivät välttämättä riitä. Haagin huippukokous, Naton huippukokous, tulee linjaamaan puolustusmäärärahatasosta. Se voi olla 3,5 prosenttia, se voi olla jopa 5 prosenttia, mikä tarkoittaa sitä, että me voimme joutua käyttämään jopa 13—15 miljardia euroa puolustukseen vuosittain. No, tämä raha pitää löytää. Eikö nyt olisi tarve etsiä tätä rahaa yhdessä, tehdä yhdessä Suomen selviytymissuunnitelma, koska tämä tarkoittaa yli vaalikausien menoa? Me esitimme keskustassa vuonna 23, että tekisimme yhteisen parlamentaarisen suunnitelman. Tätä esitti myös presidentti Niinistö. Ja nyt kysynkin teiltä: voisiko nyt tarttua edes tässä kysymyksessä — kun meillä on näin valtava haaste edessä ja tarve turvallisuuteen, puolustukseen — tähän, että me miettisimme tätä yhdessä hallituksen ja opposition kesken yli vaalikausien, [Puhemies koputtaa] kuinka me tämän asian hoidamme?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2025-05-15T16:31:53,2025-05-15T16:33:09,Hyväksytty,1.1 2025_51_56,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_57,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustajan kuvaamat tarpeet suomalaisessa ja miksei laajemminkin eurooppalaisessa puolustuksessa ja turvallisuudessa ovat juuri näin. Tämä erityisesti etulinjan mailla tulee kyseeseen, ja tarpeet ovat valtavat. Ja kun ne yhdistetään näihin muihin meidän yhteiskuntaa koskeviin tarpeisiin esimerkiksi ikääntyneiden hoidossa ja hoivassa, niin toivon, että kaikki puolueet tässä salissa ymmärtävät, että se edellyttää sitä, että julkisessa taloudessa kyetään uudelleen priorisoimaan. Samaan aikaan pitää kaikki panokset laittaa siihen, että saadaan talouskasvua aikaiseksi, jotta näitä merkittäviä tarpeita kyetään rahoittamaan. Jokainen puolue täällä salissa on vuorollaan vastuussa talous- ja finanssipolitiikasta. Tällä hetkellä se on tämä hallitus. Sen sijaan te olette oppositiossa käytännössä koko kauden arvostelleet kaikkia meidän toimiamme myös tähän kokonaisuuteen liittyen. [Anna-Kaisa Pekonen: Kyllä, näin on!] Me olemme kyllä kuulleet teitä esimerkiksi kasvutoimien osalta, kuten kaikkia muitakin tahoja, jotka niistä järkeviä toimia ovat esittäneet.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-05-15T16:33:12,2025-05-15T16:34:21,Hyväksytty,1.1 2025_51_58,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_59,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on puhuttu erilaisista v-sanoista. Itselleni tulee mieleen kolme v-sanaa opposition puheista tässä kyselytunnilla: valitatte vailla vaihtoehtoa. Se on koko teidän kritiikkinne kärki: vailla vaihtoehtoa. Politiikassa on pari ongelmaa. Kun demarit hallituksessa alentavat yhteisöveroa, se on hyvä asia. Kun tämä hallitus alentaa yhteisöveroa, se on huono asia. Kun keskusta kasvuohjelmassaan esittää yhteisöveron alennusta, se on hyvä asia. Kun tämä hallitus tekee sen, se on huono asia. [Antti Kaikkonen: Rakennemuutosta esitetään!] Kun demarit vaihtoehtobudjetissaan esittävät pieni- ja keskituloisille veronalennuksia, se on hieno asia. Kun tämä hallitus tekee tuplat siitä, se on huono asia eikä riitä. [Pia Viitanen: Me tekisimme enemmän!] Toivoisin edes jotain johdonmukaisuutta teidän politiikaltanne. Miksi ei voida olla edes onnellisia siitä, että nyt pieni- ja keskituloisten ostovoima kasvaa, toisin kuin teidän kautenne lopussa, jolloin se päätyi katastrofaaliseen tilaan? Haluaisin kysyä työministeriltä: mitä tarkoittaisi talouskasvulle pahimmillaan pienissä yrityksissä, jos opposition esittämiä veronkorotuksia laitettaisiin voimaan?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-05-15T16:34:25,2025-05-15T16:35:31,Hyväksytty,1.1 2025_51_60,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_61,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Edustaja ottaa esille erittäin tärkeän asian eli sen, että Suomen talouskasvu ja sen pohja perustuu pitkälti siihen, miten meidän pk-yrittäjät näkevät omat tulevaisuutensa taas vastaavasti Suomessa. Sen takia meidän hallituksen politiikan tavoitteena on antaa heille uusia työkaluja työllistää, kehittää omaa yritystoimintaansa, ja kyllä, myös yhteisöveron keventäminen on osa tätä tärkeää kokonaisuutta. Yrityksissä on erittäin merkittävä työllistämispotentiaali, ja uskonpa niin, että jokainen kansanedustaja täällä salissa arvostaa ja vaalii myös sitä, että alueilla paikallisesti nämä yrittäjät pärjäävät. Herra puhemies! Mikäli toimittaisiin niin, että suomalaisten pk-yrittäjien verorasitusta voimakkaasti lisättäisiin, niin nähdäkseni se johtaisi kyllä tilanteeseen, jossa heidän näkymänsä kehittää omaa yritystoimintaansa heikkenisi, ja tuskinpa kukaan heistä myöskään innokkaammin uusia työntekijöitä lähtisi palkkaamaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-05-15T16:35:31,2025-05-15T16:36:40,Hyväksytty,1.1 2025_51_62,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_63,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Te jätätte sellaisen velkavuoren, että sen yli ei pääse kukaan. Olette jäämässä historiaan hallituksena, joka on kasvattanut velkaa ennätysmäärän. Oletteko vihdoin valmiit tunnustamaan, että hyvätuloisia suosimalla ja köyhiltä leikkaamalla ei tämän maan julkinen talous kohene? Lisäksi väärin kohdennetut veronalennukset selvästikin on todettu asiantuntijoitten osalta tehottomiksi. Oletteko valmiit myöntämään, että hallituksen politiikalla ei velkaantumista taiteta ja politiikka tarvitsee nyt pikaisesti suunnanmuutoksen? Oletteko valmiita jopa tarkastelemaan uudestaan julkisen talouden suunnitelmaa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-05-15T16:36:45,2025-05-15T16:37:37,Hyväksytty,1.1 2025_51_64,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_65,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kerrotaan vielä syy sille, että nämä viimeiset kaksi vuotta ovat kehittyneet näin. Oleellisin syy: talouden suhdanne, talouskasvun puute, vientimarkkinoilla heikkouksia, Venäjän tilanne. [Mika Lintilän välihuuto] Lisämenot: puolustus, turvallisuus, Ukrainan tukeminen, hyvinvointialueiden tukeminen. Tässä ovat oleelliset syyt sille. Me pidämme kiinni meidän finanssipoliittisista tavoitteista velkasuhteen vakauttamiseksi vaalikauden loppuun. Kun edustaja Bergbom totesi tämän ”valitusta vailla vaihtoehtoa”, niin valitettavasti minun on oltava samaa mieltä. [Välihuutoja vasemmalta]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-05-15T16:37:37,2025-05-15T16:38:23,Hyväksytty,1.1 2025_51_66,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_67,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus, te olette perustelleet näitä veroaleja rikkaille dynaamisilla vaikutuksilla, ja se tarkoittaa sitä, että te odotatte, että nämä veronalennukset maksaisivat itseään takaisin. Viikonloppuna kuitenkin saimme lukea, että näitä laskelmia, joihin te perustatte oletuksen dynaamisista vaikutuksista, on tulkittu huolimattomasti. Eli tämä teidän poliittinen valintanne perustuu arvioon, jonka mukaan yhteisöveron laskeminen maksaisi itsensä noin 60-prosenttisesti takaisin. Tätä arviota te perustelette saksalaistutkimuksella, mutta tutkimuksen tehnyt professori on itse sanonut, että tutkimuksen päähavainnon mukaan itserahoittavuus on lähellä nollaa. Valtiovarainministeri Purra, ei 60 prosenttia, vaan lähellä nollaa. Ja ennen kuin te menette neljännen kerran tämän kyselytunnin aikana virkamiesten selän taakse piiloon omia poliittisia päätöksiänne ja valintojanne, niin kysyisin teiltä: miten on mahdollista, että rikkaiden veronalennuksiin löytyy aina dynaaminen vaikutus perusteena, mutta sitten kun puhutaan pienituloisilta leikkaamisesta, niin te ette ole valmiita tekemään edes kokonaisvaikutusten arviota?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-05-15T16:38:29,2025-05-15T16:39:44,Hyväksytty,1.1 2025_51_68,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_69,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Puhuitteko te nyt siis yrityksiin kohdistuvista veronalennuksista vai ylimpien marginaalien laskemisesta? [Välihuutoja] Ylimpien marginaalien laskemisessa, johon otaksun edustajan viittaavan tällä rikkaimpiin kohdistuvalla veronalennuksella, esimerkiksi Ruotsissa tämä itserahoitus on arvioiden mukaan 80—120 prosenttia. Sen sijaan tämä virkamiesarvio, johon te muun puheenvuoronne keskityitte, liittyy yhteisöveron alennukseen, [Minja Koskela: Kyllä, nimenomaan!] ja siihen olen jo vastannut. Tähän ei ole esitetty poliittista vaikutusta, vaan tämä perustuu virkamiesten tekemiin arvioihin. [Minja Koskelan välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-05-15T16:39:44,2025-05-15T16:40:25,Hyväksytty,1.1 2025_51_70,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_71,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Työllisyys ja talous kulkevat aina käsi kädessä, ja teidän tavoite on ollut 100 000 uutta työllistä, jolla piti tulla lisää rahaa ja vahvistaa taloutta kaksi miljardia. No, mikä on tilanne tällä hetkellä? Työttömiä on 60 000 enemmän kuin silloin, kun te aloititte. Julkisen talouden suunnitelmaa kun luetaan, niin huomataan, että vuoteen 29 mennessä meillä on edelleen työttömiä enemmän kuin silloin, kun tämä hallitus aloitti. Tämä on väärä suunta. Se aiheuttaa meidän yhteiskuntaan polarisaatiota, se aiheuttaa vastakkainasettelua, ja se tulee meille valtavan kalliiksi. Joten, valtiovarainministeri Purra: oletteko sitoutuneet vielä tähän 100 000 uuden lisätyöllisen tavoitteeseen, ja jos, niin mitä uusia toimia te aiotte tehdä? Ja mikäli te ette pääse tähän teidän tavoitteeseen, niin kyllä kiinnostaisi tietää, kuinka paljon sitten uutta velkaa lastataan meidän nuorten ihmisten niskaan tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-05-15T16:40:30,2025-05-15T16:41:30,Hyväksytty,1.1 2025_51_72,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_73,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Työministeri vastaa työhön liittyviin asioihin. Mutta kyllä valtiovarainministeriön laskennallinen arvio siitä, minkä verran rakenteelliset toimemme tulevat lisäämään työpaikkoja tai vahvistamaan julkista taloutta, on voimassa. Itse asiassa julkisen talouden vahvistamisen osuushan on noussut siitä, mitä hallitusohjelmassa on kirjattu. Sen sijaan esimerkiksi edellisen hallituksen tekemät rakenteelliset toimet eivät vahvistaneet julkista taloutta euron vertaa [Timo Harakka: Ennätystyöllisyys!] siitä huolimatta, että suhdanne oli noususuhtainen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-05-15T16:41:30,2025-05-15T16:42:05,Hyväksytty,1.1 2025_51_74,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_75,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Puhemies! Hallituksen veronalennuksilla yhtiöille, omistajille ja hyvätuloisille on valtava hintalappu. Vielä isompi on lasku sotilasmenojen lisäämisestä. Hallitus lisää niitä, kuten sanoitte, jopa neljä miljardia tavoitteena Naton korotetut vaatimukset. Miten tämä kaikki maksetaan? Velka kasvaa vauhdilla, kansalaisilta leikataan, omaisuutta myydään. Nyt hallitus on päättänyt ottaa Valtion Eläkerahastosta miljardi euroa veronalennuksiin ja menolisäyksiin. Valtion Eläkerahasto on toki pieni osa Suomen koko eläkejärjestelmää ja 275 miljardin euron eläkevaroja, mutta kun Suomen julkinen talous ajetaan entistäkin heikommille, on ilmeinen riski, että valtio kahmaisee jatkossakin eläkevaroista ja aina vain syvemmältä. Kysyn: Olemmeko veroalen ja varustelumenojen kasvun tiellä pian tilanteessa, jossa kymmeniä vuosia työtä tehneiden suomalaisten vanhuudenturva, suomalaisten eläkevarat, katoaa sodan susien nälkäisiin kitoihin? Lupaatteko jättää [Puhemies koputtaa] eläkevarat rauhaan? [Ben Zyskowicz: Turhaa pelottelua, edustaja Yrttiaho!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-05-15T16:42:11,2025-05-15T16:43:28,Hyväksytty,1.1 2025_51_76,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_77,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituksen ja, näkisin, tässä eduskunnassa hyvin laajasti jaettu ajatus on se, että Suomen turvallisuus ja puolustus ovat kaikissa oloissa ensiarvoisen tärkeitä. [Sanna Antikainen: Juuri näin!] Me emme tee puolustukseen liittyvien määrärahojen korotuksia siksi, että me pääsisimme tiettyyn prosenttiosuuteen, vaan siksi, että me suojaamme Suomea ja suomalaisia. Me keskitymme suorituskykyihin, siihen, että me voimme suojella tätä isänmaata, ja tämä hallitus pitää tätä kaikkein suurimmassa arvossa. Mitä tulee Valtion Eläkerahastoon, joka näin budjettitalouden näkökulmasta on käytännössä tällainen puskurirahasto, tähän on tehty siltaratkaisu, jolla pyritään vaikuttamaan siihen, että alijäämä ei kasva, ennen kuin näitä dynaamisia vaikutuksia saadaan. Tämä on kertaluontoinen ratkaisu. Sillä ei kajota ihmisten eläkkeisiin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-05-15T16:43:28,2025-05-15T16:44:36,Hyväksytty,1.1 2025_51_78,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_79,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Palaisin näihin eläkerahoihin. Kun olette ottaneet miljardilainaa sieltä, niin puhutte koko ajan, että laina on 12,5 miljardia — sehän on 13,5 miljardia. Mutta kysyisin teiltä, mikä se syy on, että sieltä kannattaa ottaa rahaa, kun viime vuonna se on tuottanut yhdeksän prosenttia ja edellisenä vuonna kahdeksan prosenttia korkoa, ja nyt te saatte itse 2,5 prosentilla, niin 50 miljoonaa te maksatte enemmän, kun te otatte sieltä [Eduskunnasta: Joka vuosi!] — joka vuosi. Mitä te maksatte korkoa sinne Eläkerahastolle, ja koska te olette sopineet, että te maksatte tämän takaisin? Koska tässähän ei ole mitään järkeä. — Ministeri Purra.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-05-15T16:44:39,2025-05-15T16:45:32,Hyväksytty,1.1 2025_51_80,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_81,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edellisessä puheenvuorossani kerroin, minkä takia tähän siltaratkaisuun on päädytty. Se on kertaluontoinen ratkaisu, jolla pyritään varmistamaan se, että ennen kuin näiden veronalennusten dynaamiset vaikutukset, jotka on arvioitu virkavastuulla, tulevat näkymään, alijäämä ei siltä osin lisäänny. Samaan aikaan me nostetaan Eläkerahastosta tehtävää tuloutusta, joka on myös varsin järkeenkäypää. Samaan aikaan on hyvä muistaa, että valtion tasetta noin laajemmin on ennenkin käytetty. Tämä ei ole poikkeuksellista. Samaan aikaan esimerkiksi hallituksen laajaa infrapakettia, jossa tehdään merkittäviä investointeja kaikkialle Suomeen, rahoitetaan valtion omaisuustuloilla.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-05-15T16:45:32,2025-05-15T16:46:23,Hyväksytty,1.1 2025_51_82,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_83,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sen verran täytyy korjata, että kyllä tämä on ensimmäinen hallitus, joka käyttää tätä valtion omaisuutta veronalennusten rahoittamiseen. Siitä olen samaa mieltä, että suhdanne on ollut heikko, mutta eikö juuri se perustelisi sitä, että kaikki veronkevennysvara olisi ohjattu sinne keskituloisille suomalaisille? Mutta sen sijaanhan tavalliselle järjestäytyneelle opettajalle verrattuna esimerkiksi suurituloisen ministerin tuloluokkaan tulee yksi sadasosa siitä, mitä sinne suurituloisimmille tulee euromääräisesti käteen. Ministeri Purra, te todella olette paljon puhunut velasta ja julkisesta taloudesta ja varoitellut tässä salissa. Siitäkin olen samaa mieltä. Mutta sen takia onkin niin suuri ihmetys, että te tuotte tänne eduskuntaan esityksen, jossa esitätte enemmän velkaa vaalikauden aikana kuin yksikään toinen teidän edeltäjänne — ennätysvelka, ennätyshuono perintö tuleville päättäjille. Ministeri Purra, palaan tähän ensimmäiseen kysymykseen: Viime kyselytunnilla totesitte, että te olette kyenneet tekemään nämä veronalennukset lisäämättä velkaa. Kun ette suostunut vastaamaan edustaja Räsäsen kysymykseen, [Puhemies koputtaa] kysyn näin: vieläkö seisotte tänään tämän lausunnon takana?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-05-15T16:46:28,2025-05-15T16:47:45,Hyväksytty,1.1 2025_51_84,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_85,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä ja valtion velkaantumisesta (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 77/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lylylle antamassani vastauksessa kuvasin niitä epävarmuuksia, joita meidän talouteen liittyy. Niitä on valtavasti. Niitä liittyy kauppasodan uhkaan, Venäjään, vientimarkkinan kehitykseen ja ylipäätänsä moniin seikkoihin, jotka eivät ole tämän hallituksen käsissä. Mutta ne seikat, joihin me voimme vaikuttaa, jotta tässä maassa tulevaisuudessa työn tekeminen olisi kannattavaa ja yrityksillä olisi mahdollisuus laajeta, investoida, kasvaa ja työllistää suomalaisia ihmisiä — näihin edellytyksiin me haluamme puuttua. Sen vuoksi me olemme tehneet näitä kasvutoimia, joilla tätä pyritään vauhdittamaan ja lisäämään kasvun edellytyksiä tähän maahan. [Eveliina Heinäluoma: Kyllä vai ei?] Ilman kasvun aikaansaamista meidän velkaan kohdistuu entistä suurempia nousupaineita näiden valtavien menojen edessä, ja tämä uskoakseni on myös teidän ajatuksenne. Me tarvitsemme tähän maahan kasvua. [Välihuutoja] ",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-05-15T16:47:45,2025-05-15T16:48:45,Hyväksytty,1.1 2025_51_86,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys luonnonsuojelusta ja kaivostoiminnasta (Hanna Holopainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 78/2025 vp,"Seuraava kysymys. — Edustaja Holopainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_51_87,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys luonnonsuojelusta ja kaivostoiminnasta (Hanna Holopainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 78/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut pysäyttämään luontokadon, mutta joka käänteessä luonto tuntuu olevan käytännössä alisteista muille intresseille. Luontoarvot voidaan ohittaa, vesien tilaa heikentää. Nyt viimeisimmäksi elinkeinoministeri Rydman on todennut, että kolminkertaisin perustein suojellun Viiankiaavan suojelun purkamiselle on kaikki edellytykset. Alueelle kaivostoimintaa suunnittelevan yhtiön omienkin selvitysten mukaan kaivostoiminta voisi aiheuttaa pohjaveden tason laskun ja jopa kuivattaa suon. Ympäristöministeri Multala, teillä on nyt näytön paikka. Luonto ei voi kerta toisensa jälkeen olla alisteista taloudelle. Kysynkin ympäristöministeri Multalalta: onko teille ympäristöministerinä hyväksyttävää, että kolminkertaisesti suojeltu suo voidaan uhrata kaivostoiminnalle?", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.2.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-05-15T16:48:54,2025-05-15T16:49:49,Hyväksytty,1.1 2025_51_88,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys luonnonsuojelusta ja kaivostoiminnasta (Hanna Holopainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 78/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_89,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys luonnonsuojelusta ja kaivostoiminnasta (Hanna Holopainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 78/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Mitä tulee tähän kyseiseen kaivoshankkeeseen, siinä ovat arvioinnit ja selvitykset vielä täysin kesken, eikä ole millään tavalla tässä vaiheessa mahdollista ottaa kantaa mahdollisiin hakemuksiin, joita meidän pöydällemme mahdollisesti tulee. Meillä on sinällään hyvinkin tiukat ympäristövaatimukset, mitä tulee kaivostoimintaan mutta myöskin muuten luonnonsuojeluun ja ympäristölupiin, ja näitä lupia tietysti vaaditaan myös tämänkaltaisiin hankkeisiin. Joka tapauksessa se, mistä tässä itse kaivoskysymyksessä on kysymys — esimerkiksi sen päätyminen tälle strategisten hankkeiden listalle — tarkoittaa sitä, että sen käsittelyä sinällään kiirehditään, mutta siltikään se ei tarkoita automaattisesti mitenkään sitä, että esimerkiksi ympäristöluvan vaatimuksista tingittäisiin. Tässä on ollut selvästikin myös väärinkäsitystä. Myöskään se, jos aikanaan päädyttäisiin tekemään päätöksiä suuntaan tai toiseen, ei tarkoita esimerkiksi luonnonsuojelusta luopumista kyseisellä alueella tai jollain muulla alueella. [Puhemies koputtaa] Mutta tämä asia tulee todennäköisesti aikanaan arvioitavaksi valtioneuvostolle.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.2.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-05-15T16:49:49,2025-05-15T16:51:05,Hyväksytty,1.1 2025_51_90,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys perhehoidon edistämisestä vanhuspalveluissa (Timo Vornanen tv)>>>Suullinen kysymys SKT 79/2025 vp,"Edustaja Vornanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_51_91,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Timo,Vornanen,Kansanedustaja,TV,Suullinen kysymys perhehoidon edistämisestä vanhuspalveluissa (Timo Vornanen tv)>>>Suullinen kysymys SKT 79/2025 vp,"Kunnioitettu puhemies! Kysymys vanhusten ja ikäihmisten hoivasta: Keskustelua iäkkäiden ihmisten hoidosta leimaa usein huoli siitä, ettei nykyistä palvelutasoa kyetä ylläpitämään taloudellisista syistä eikä varsinkaan tulevaisuudessa kyetä pitämään tasoa yllä. Pidän kuitenkin selvänä, ettei vanhusten elämänlaadusta voida enää tinkiä. Suuri joukko ikäihmisiä kokee yksinäisyyttä, mikä heikentää heidän elämänlaatuaan ja voi äkillisten sairauskohtausten tai kaatumisten myötä aiheuttaa hengenvaarallisia tiloja. Perhehoito, joka tarjoaa ratkaisun muun muassa yksinäisyyteen, jää usein liian vähälle huomiolle keskusteltaessa ikäihmisten palveluista. Laajemmin hyödynnettynä perhehoito tarjoaisi osaratkaisun moniin ikäihmisten hoidon haasteisiin. Se yhdistää monien eri palvelumuotojen parhaita puolia ja on lisäksi kustannustehokasta. Onkin käsittämätöntä, että perhehoitopaikat [Puhemies koputtaa] ovat monilla hyvinvointialueilla alikäytettyjä. Kysynkin arvoisalta ministeriltä: [Puhemies koputtaa] miten hallitus aikoo konkreettisesti edistää perhehoidon käyttöä osana ikäihmisten palveluita?", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.3.aspx,fi,Timo Vornanen,1522,2025-05-15T16:51:09,2025-05-15T16:52:34,Hyväksytty,1.1 2025_51_92,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys perhehoidon edistämisestä vanhuspalveluissa (Timo Vornanen tv)>>>Suullinen kysymys SKT 79/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_93,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys perhehoidon edistämisestä vanhuspalveluissa (Timo Vornanen tv)>>>Suullinen kysymys SKT 79/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ikääntyneen väestönosan kasvaessa meidän on käytettävä kaikki keinot, jotta voimme heistä huolta pitää. Perhehoito on yksi hoivan muoto, jota olen korostanut koko kahden vuoden ajan jokaisessa mahdollisessa tilanteessa. Se on Suomessa ollut mahdollista jo pitkään, ja perhehoidon korvauksetkin ovat kohtuullisen hyvät. Jostain syystä perhehoito ei kuitenkaan ole saanut kovin suurta suosiota tähän mennessä Suomessa, mutta olen huomaavinani, että se kyllä kasvaa koko ajan, ja perhehoitoa voidaan käyttää monenlaisissa tarkoituksissa, myöskin omaishoitajien vapaapäivien helpottamisessa: perhehoitaja voi tulla kotiin. Perhehoitoa voi käyttää lastensuojelussa, vammaisten hoivassa, ikäihmisten hoivassa — erittäin, erittäin suositeltava hoitomuoto. Sosiaali- ja terveysministeriö on tekemässä selvitystä perhehoidon kansallisesta toteutumisesta tällä hetkellä. Puoliväliriihessä teimme päätöksen siitä, että tilanteissa, [Puhemies koputtaa] joissa toimeksiantosuhteisten perhehoitajien hoitosuhde potilaaseen [Puhemies koputtaa] äkillisesti loppuu, olisi oikeutettu tiettyyn korvaukseen, jotta heidän taloudellinen tasapainonsa olisi turvattu.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-05-15T16:52:38,2025-05-15T16:53:59,Hyväksytty,1.1 2025_51_94,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys puolustusmenojen kasvattamisesta (Tomi Immonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 80/2025 vp,"Edustaja Immonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_51_95,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys puolustusmenojen kasvattamisesta (Tomi Immonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 80/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen historiallinen päätös nostaa puolustusmenot vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä tarkoittaa yli kolmen miljardin euron vuosittaisia lisäpanostuksia puolustukseen. Tämä on täysin perusteltua, koska Venäjä on kerta toisensa jälkeen osoittanut olevansa arvaamaton ja aggressiivinen rajanaapuri. Suomen onkin vahvistettava omaa puolustuskykyään realistisen uhkakuvan mukaan. On myös tärkeää, että hallitus valmistelee irtautumista jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Perussuomalaiset ovat aina korostaneet, että Ottawan sopimukseen liittyminen oli virhe. Jalkaväkimiinojen palauttaminen vahvistaa maamme puolustusta konkreettisella ja kustannustehokkaalla tavalla. Arvoisa puolustusministeri Häkkänen, miten arvioitte näiden panostusten vaikuttavan Suomen kokonaisturvallisuuden kehitykseen tulevina vuosina?", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.4.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2025-05-15T16:54:04,,Hyväksytty,1.1 2025_51_96,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys puolustusmenojen kasvattamisesta (Tomi Immonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 80/2025 vp,"Kiitoksia. — Puolustusministeri Häkkänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_97,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Antti,Häkkänen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys puolustusmenojen kasvattamisesta (Tomi Immonen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 80/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikki päätökset, mitä tällä hetkellä tehdään, tehdään pitkän aikavälin uhka-arvioon perustuen ja kansallisista lähtökohdista, kuten täällä hyvin valtiovarainministeri äsken kuvasi tätä. Me ei tehdä niitä ulkoa jonkun muun sanelemana, vaan meillä on itsenäinen arvio, toki osana liittokuntaa ja osana puolustuskumppanuuksia. Se arvio perustuu siihen, että Venäjä yhdessä heidän liittolaistensa kanssa tulee olemaan pitkään uhka useille Euroopan maille ja myös Suomelle. Sen takia nyt tehdään isoja panostuksia kalustohankintoihin, jotka ovat välttämättömiä. Ilmavoimien ja Merivoimien lisäksi Maavoimat laitetaan vielä vahvempaan iskuun, reserviläisjärjestelmää uudistetaan, jalkaväkimiinat otetaan takaisin, ja kaikki sellaiset päätökset, joita aiempina vuosikymmeninä ei ehkä nähtykään niin tärkeinä, nyt pistetään voimaan. Eli tehdään kaikki ne päätökset, joilla Suomen ja suomalaisten turvallisuutta vahvistetaan ja maksimoidaan meidän ennakkopidäke sille, että suomalaisille ei tapahdu mitään pahaa tulevaisuudessa. Rahaa tullaan käyttämään enemmän, mutta se käytetään mahdollisimman kustannustehokkaasti ja viisaasti, [Puhemies koputtaa] ja kaiken perustana pitää olla vahva talouskasvu. Sitä tarvitaan tulevaisuudessa. ",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.4.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2025-05-15T16:55:25,,Hyväksytty,1.1 2025_51_98,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys siviilipalveluksen kehittämisestä (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2025 vp,"Seuraava kysymys. — Edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_51_99,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys siviilipalveluksen kehittämisestä (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Venäjän brutaali hyökkäys on muuttanut todellakin myös Suomen turvallisuustilannetta dramaattisesti, ja niin kuin tässä on jo puhuttu, Suomi joutuu panostamaan puolustukseensa huomattavasti aiempaa enemmän. Tästä esimerkkinä ovat muun muassa nämä miljardien lisäpanostukset Puolustusvoimien kalustohankintoihin sekä Puolustusvoimien reservin määrän kasvattaminen yli miljoonaan sotilaaseen ikärajojen noston myötä ja niin edelleen. Hallitusohjelman mukaisesti kehitetään myös siviilipalvelusjärjestelmää tarkoituksenmukaisemmaksi ja niin, että kytketään se palvelus nykyistä selkeämmin kokonaisturvallisuuden toimintamalliin. Kysyisinkin ministeriltä: Millä tavoin nykyistä siviilipalvelusta kehitetään vastaamaan paremmin kokonaisturvallisuuden muuttuneisiin tarpeisiin? Voisiko nykyistä siviilipalvelusjärjestelmää kehittää esimerkiksi osaksi pelastustointa ja muutoinkin niin, että siviilipalveluksen läpikäyneilläkin on hyvät käytännön valmiudet toimia apuna yhteiskunnan erilaisissa häiriötilanteissa?", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2025-05-15T16:56:45,2025-05-15T16:57:58,Hyväksytty,1.1 2025_51_100,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys siviilipalveluksen kehittämisestä (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_101,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys siviilipalveluksen kehittämisestä (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 82/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle hyvästä kysymyksestä. Kuten edustaja totesi, olemme hallitusohjelmassa sopineet siitä, että siviilipalveluslainsäädäntöä lähdetään nyt uudistamaan. Minun on tarkoitus itse asiassa aivan lähiaikoina asettaa nytten tämä työryhmä valmistelemaan lainsäädännön uudistuksia, jotta ensi vuonna te saatte sitten eduskuntaan tämän lakikokonaisuuden taas vastaavasti käsittelyyn. Keskeinen asia, kun me puhumme kokonaisturvallisuudesta, on ottaa huomioon siinä kaikki yhteiskunnan osa-alueet, ja siviilipalvelusjärjestelmä ja sen toimivuus on tässä erottamaton osa. Näen itse niin — menemättä vielä tarkalleen ottaen yksityiskohtiin, koska haluan antaa nyt asiantuntijavalmistelulle tässä riittävästi rauhaa ja tilaa — että joka tapauksessa meidän järjestelmän täytyy tulevaisuudessa vielä vahvemmin kouluttaa siviilipalveluksen suorittaneita henkilöitä erilaisiin kriisitilanteisiin valmistautumisessa, ja uskon myös, että tämä muutos tulee vielä tekemään enemmän motivoivaksi myös palveluksen suorittamisen ja samalla kuitenkin palvelee meidän koko yhteiskuntaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.5.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-05-15T16:58:04,2025-05-15T16:59:10,Hyväksytty,1.1 2025_51_102,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys luovien alojen aseman vahvistamisesta (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys SKT 83/2025 vp,"Nästa fråga. — Ledamot Ollikainen, varsågod.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.6.aspx,sv,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_51_103,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys luovien alojen aseman vahvistamisesta (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys SKT 83/2025 vp,"Ärade talman! ”Nå jaa” — det råder KAJ-feber i Sverige och Finland och hela Europa för den delen också. Bastukulturens, Finlands, Österbottens och Vörås glada och genuina ambassadörer tar Europa med storm, och på lördag står de på scenen i Eurovisionsfinalen. Vi hoppas naturligtvis att Erika Vikman också uppträder i finalen på lördag. Vi hejar på henne också i dag i semifinalen.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.6.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2025-05-15T16:59:17,2025-05-15T16:59:50,Hyväksytty,1.1 2025_51_104,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Wille,Rydman,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys luovien alojen aseman vahvistamisesta (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys SKT 83/2025 vp,"Värderade talman! Det är faktiskt så att vi kan glädjas över det exceptionella läget att i år tävlar till och med två fina finländska artister i Eurovisionens sångtävling, och vi hoppas så klart att vi får en dubbelseger för Finland. Särskilt glädjande är så klart det att den finska bastukulturen främjas nu även under den svenska flaggan, vilket är särskilt glädjande. Och det stämmer också att riksdagen för tillfället behandlar den industripolitiska strategin, men utöver detta utarbetar regeringen en tillväxtstrategi för kreativa branscher. Den strategin kommer också att innehålla flera olika politiska åtgärdsförslag som sedan kommer att främja de kreativa branscherna.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+2.6.aspx,sv,Wille Rydman,1282,2025-05-15T17:00:41,2025-05-15T17:01:31,Hyväksytty,1.1 2025_51_105,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 5/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan, jolle muut erikoisvaliokunnat voivat antaa lausunnon viimeistään 5.12.2025. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Kertomuksen esittelee oikeuskanslerin sijainen, apulaisoikeuskansleri Puumalainen.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_51_106,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Mikko,Puumalainen,Kansanedustaja,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Valtioneuvoston oikeuskanslerin vuoden 2024 kertomuksen laatimisessa on jatkettu edelleen vuoden 23 kertomuksessa aloitettua uudistustyötä. Tavoitteena on aikaisempaa ajankohtaisempi, tiiviimpi ja havainnollisempi kertomus eduskunnan, valtioneuvoston ja muiden tahojen tarpeisiin. Olemme pyrkineet löytämään tasapainon yhtäältä kertomuksen valtiosääntöisen tehtävän ja toisaalta lähestyttävyyden välillä. Kertomus nähdäkseni täyttää näitä tehtäviä. Se on kattava kuvaus ”virkatoimistamme ja lain noudattamista koskevista havainnoista” mutta myös lukijaystävällisempi. Kertomuksen tiivistäminen on tullut mahdolliseksi myös verkkosivujemme uudistuttua, jolloin kaikkea tietoa ei tarvitse sisällyttää itse kertomukseen. Vuoteen 2023 verrattuna esimerkiksi vuoden 24 kertomuksessa on aiempaa vähemmän ratkaisujen selosteita eli niin sanottuja referaatteja. Ne ja toimenpideratkaisut löytyvät kuitenkin kaikki vaivatta verkkosivuiltamme ja päivittyvät sinne jatkuvasti. Valikoitujen ratkaisureferaattien ohella uudistetussa kertomuksessa pyritään kuvaamaan erilaisin teema-artikkelin toimintavuotta koskevia keskeisiä laillisuusvalvontahavaintoja ja ‑toimia. Kertomus sisältää tavanomaiseen tapaan oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin puheenvuorot. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti käsittelee omassa puheenvuorossaan digitalisaation vaatimuksia lainsäädännölle. Digitalisaation sääntelyyn liittyvät kysymykset ovat olleet laajasti myös laillisuusvalvonnan ja oikeuskanslerin työpöydällä — onhan oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen välisessä tehtäväjaossa oikeuskanslerille keskitetty digitalisaation ja automaation sääntelyn kehittämiseen ja käytön laillisuusvalvontaan liittyviä kysymyksiä. Arvioimme, miten oikeudelliset reunaehdot ja perus- ja ihmisoikeudet, hyvä hallinto ja oikeus oikeusturvaan silloin toteutuvat. Pöysti kirjoittaa, että digitalisaatiomyönteisellä lainsäädännöllä on yhtäältä perusteltua turvata perusoikeuksien ja hyvän hallinnon toteutuminen, toisaalta on tarpeen huolehtia siitä, ettei sääntelyn aiheuttama taakka muodostu kohtuuttomaksi ja aseta turhia esteitä innovaatioille ja tuottavuudelle. Digitalisaatiomyönteinen lainsäädäntö on riittävän yksinkertaista. Siinä yleis- ja erityislainsäädännön välinen suhde ja tarkoitukset sekä eri lakien väliset suhteet samoin kuin suhde Euroopan unionin lainsäädäntöön ovat selkeitä. Pöysti toteaa havaintoinaan, että rekisterikeskeisyys ja lainvalmistelun ja tietojärjestelmätyön eriytyminen ovat suomalaisen digitaalisen hallinnon kaksi ajankohtaista systeemiriskiä. Hän korostaakin puheenvuorossaan, että lain toimeenpanon ja yleensä perus- ja ihmisoikeuksien ja hyvän hallinnon vaatimukset tietojärjestelmille ja niiden kehittämiselle ja hankinnalle tulee arvioida ja yhdessä. Tarvittavat tietojärjestelmähankkeet tulee toteuttaa kiinteässä yhteydessä lainvalmistelun kanssa siten, että lainsäädännön toimeenpanolle hyvän hallinnon mukaisesti on myös tietojärjestelmien osalta tarvittavat edellytykset. Itse tarkastelin omassa puheenvuorossani ylimmän laillisuusvalvonnan itsenäisyyttä ja asemaa. Puheenvuoroni liittyi ajankohtaiseen kotimaiseen oikeuspoliittiseen keskusteluun, jonka aiheena on ollut perustuslain valvonta sekä perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen. Toki näitä kysymyksiä on laillisuusvalvonnassa aikaisemminkin pohdittu — viittaan esimerkiksi puheenvuorooni oikeuskanslerin kertomuksessa vuodelta 2012. Välittömänä herätteenä nyt oikeusyhteisössä käytävälle keskustelulle ovat olleet oikeuslaitoksen riippumattomuutta heikentäneet tapahtumat Puolassa ja Unkarissa mutta myös Venäjän aggressiiviset toimet. Laillisuusvalvojilla on olennainen rooli oikeusvaltion turvaamisessa. Oikeusvaltion toimivuutta ja suojaa pitää voida tarkastella kriittisesti myös siitä näkökulmasta, että se kestäisi epävakaammatkin ajat. Tällöin on kuitenkin hyvä myös tunnistaa ne myönteiset piirteet, jotka ovat suojanneet järjestelmäämme ja tehneet siitä vahvan. Niiden perustalle rakentaminen tekee järjestelmästämme myös entistä vahvemman. Oikeuskansleria koskeva kysymys kuuluu tässä keskustelussa, miten se pystyisi mahdollisissa uusissa ja haasteellisissa tulevaisuuden olosuhteissa parhaiten toteuttamaan tehtäväänsä oikeusvaltion turvaajana. Tuon puheenvuorossani esiin, että oikeuskansleri pystyy parhaiten toteuttamaan tehtävänsä oikeusvaltion turvaajana vain, jos se voi olla laillisuusvalvonnassaan itsenäinen ja riippumaton. Miten itsenäisyyttä ja riippumattomuutta sitten voitaisiin vahvistaa? Nostan puheenvuorossani seuraavia asioita esiin: Ensimmäiseksi, oikeuskanslerin asemaa perustuslaissa tulisi selkeyttää ja vahvistaa säätämällä, että oikeuskansleri on itsenäinen ja riippumaton. Yllättäen sellaista säännöstä perustuslaista ei löydy. Näinhän se on valtion käytännössä ollut, mutta tätä koskeva säännös perustuslaista todellakin puuttuu. Toiseksi, oikeuskanslerin tehtäviä tulisi selkeyttää. Perustuslain 108 §:n 2 momentissa säädetään: ”Oikeuskanslerin on pyydettäessä annettava presidentille, valtioneuvostolle ja ministeriöille tietoja ja lausuntoja oikeudellisista kysymyksistä.” Tämän tehtävän tarkentaminen ja sen suhde oikeuskanslerin laillisuusvalvontaan saattaisi olla tarpeen. Oikeuskansleri nimittäin ei ole hallituksen oikeudellinen neuvonantaja vaan sen toiminnan laillisuuden valvoja. Kolmanneksi, oikeuskanslerin asemaa suhteessa eduskuntaan tulisi tarkastella. Tämä koskee menettelyä, jossa perustuslakivaliokunta tai muu valiokunta arvioi oikeuskanslerin laillisuusvalvontaratkaisuja joko omasta aloitteestaan tai käsitellessään oikeuskanslerin kertomusta. Neljänneksi, oikeuskanslerin asemaa voisi vahvistaa säätämällä selkeästi siitä, että oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin virkamiesoikeudellinen irtisanominen on mahdollista vain tuomioistuimen päätöksellä. Keskustelu näistä kysymyksistä on nyt viriämässä. Viisas varautuu tuntemattomaan tulevaan. Korostan kuitenkin kertomuksessa olevassa puheenvuorossani, että lopputuloksena keskustelussa tulee olla laillisuusvalvonnan vahvistaminen, ei sen heikentäminen. Se on paras tapa turvata oikeusvaltio. Muutama havainto vielä toimintavuodesta. Oikeuskanslerin laillisuusvalvonnassa vuonna 2024 jatkettiin edelleen valvonnan ja sen vaikuttavuuden tehostamista sekä toiminnan kohdentamista aikaisempaa vahvemmin rakenteellisiin kysymyksiin. Jatkoimme myös vahvuuksiemme hyödyntämistä. Pystyimme valvomaan sekä ylintä päätöksentekoa valtioneuvostossa että hallinnon ja lainkäytön toimintaa. Pyrimme lähentämään näitä valvontatapoja ja luomaan olosuhteita, joissa ne voisivat ruokkia toisiansa. Tämä näkyy muun muassa omien aloitteiden määrän lisääntymisenä. Omia aloitteita vuonna 24 pantiin vireille 43 kappaletta. Vuonna 23 vastaava luku oli 24. Valtioneuvoston valvonnassa asiamäärät kasvoivat erityisesti säädösvalvonnassa, kun hallitusohjelman toteuttaminen lainsäädäntötyössä käynnistyi laajemmin. Säädösehdotuksista annettujen lausuntojen ja ennakkotarkastusten määrä nimittäin kaksinkertaistui vuodesta 23. Näin kuitenkin pyrittiin vaikuttamaan lainvalmistelun laatuun. Valtioneuvoston päätöksenteon ennakollisessa valvonnassa tarkastettiin lähes 1 500 valtioneuvoston yleisistunnossa ja 400 tasavallan presidentin esittelyssä käsiteltyä asiaa. Korjauspyyntöjä tehtiin lähes 400 eli 21 prosenttia asioista korjautettiin. Näistä korjauspyynnöistä 73 prosenttia koski oikeudellisia asioita. Luku on merkittävä. Lähes 400:ssa valtioneuvoston päätettäväksi esitettävässä asiassa oli virheellisyys, joka huomattiin oikeuskanslerin laillisuusvalvonnassa ja korjattiin. Hallinnon ja lainkäytön laillisuusvalvonnassa toimintavuonna tehostettiin kanteluiden käsittelyä mutta myös kohdennettiin huomiota oma-aloitteiseen laillisuusvalvontaan. Myös aikaisemmin vireille pantujen asioiden, kuten naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjunnan, laillisuusvalvontaa jatkettiin. Laillisuusvalvontakäyntejä tehtiin kaikkiaan 17. Niitä myös kytkettiin lähemmin muihin toimiin, ja ne myös johtivat omien aloitteiden vireillepanoon. Esimerkiksi tuomioistuinlaitoksen laillisuusvalvonnan käynneillä ja muussakin valvontatoiminnassa puututtiin käräjäoikeuksissa tapahtuvaan tuomioistuinharjoitteluun. Laillisuusvalvontakäynnit muutoin kohdistuivat muun muassa hyvinvointialueille, aluehallintovirastoihin, sosiaali‑ ja terveysministeriöön, sosiaaliturva-asioiden ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntiin, syyttäjäalueille sekä valtakunnansyyttäjän toimistoon. Lopuksi vielä pari sanaa työtilanteesta. Vuonna 24 valtioneuvoston oikeuskanslerille tehtiin hieman vajaa 2 000 kantelua ja kanteluita ratkaistiin noin 2 100. Edellisenä vuonna eli vuonna 23 luvut olivat noin 1 700 tehtyä kantelua ja noin 1 800 ratkaistua kantelua. Kanteluita siis tuli viime vuonna lisää, mutta niitä myös ratkaistiin enemmän. Myös kanteluasioiden käsittelyaikaa on kyetty lyhentämään. Vuoden 24 lopussa oli vireillä 12 yli yhden vuoden vireillä ollutta kantelua. Vuoden 23 lopussa sama luku oli 93. Oikeuskanslerinviraston työtilanne vuoden 24 lopussa on siis merkittävästi parempi kuin edellisenä vuonna asiamäärän selvästä kasvusta huolimatta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+3.aspx,fi,Mikko Puumalainen,,2025-05-15T17:03:00,2025-05-15T17:13:00,Hyväksytty,1.1 2025_51_107,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_108,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tänään käsittelemme oikeuskanslerin kertomusta vuodelta 2024. Haluan korostaa sen merkitystä paitsi lain noudattamisen ja hyvän hallinnon toteuttamisen myös koko yhteiskunnan vakauden ja kansalaisten luottamuksen näkökulmasta. Oikeuskanslerin tehtävänä on varmistaa, että julkinen valta toimii lainmukaisesti. Se on keskeinen osa oikeusvaltiota, osa sitä kivijalkaa, jolle luottamus kansalaisyhteiskuntaamme kohtaan rakentuu. Tässä ajassa, jossa turvallisuustilanne on jännittynyt ja yhteiskunnalliset paineet ovat suuret, tarvitsemme riippumattomia, vastuullisia ja johdonmukaisesti toimivia valvojia enemmän kuin koskaan. Kertomus osoittaa, että Oikeuskanslerinviraston työmäärä kasvoi jälleen. Silti työtä tehtiin tehokkaasti ja esimerkiksi kanteluiden käsittelyajat lyhenivät. Tämä kertoo vastuullisesta, hyvin johdetusta toiminnasta. On tärkeää, että myös kansalainen kokee, että oikeus toteutuu ja että epäkohtiin puututaan. Arvoisa herra puhemies! Kertomuksessa tuodaan ansiokkaasti esiin digitalisaation haasteita mutta myös mahdollisuuksia. Oikeuskanslerin ennakollinen säädösvalvonta esimerkiksi tekoälyä, automaatiota ja tietojärjestelmiä koskevassa lainsäädännössä on tärkeää, jotta järjestelmät palvelevat oikeudenmukaisesti. Virheellinen tieto digitaalisessa rekisterissä voi vaarantaa yksilön oikeusturvan. Siksi oikeellisuuteen ja korjattavuuteen on panostettava. Samalla on huomioitava kansainvälisen yhteistyön merkitys. Suomen aktiivinen rooli Pohjoismaiden ja Baltian oikeusasiamiesten yhteistyössä osoittaa, että oikeusvaltioajattelua rakennetaan yhteisesti ja yhdessä. Yhteistyö on tärkeää paitsi tietojärjestelmien valvonnassa myös esimerkiksi hybridiuhkien ja sananvapauden turvaamisessa. Arvoisa herra puhemies! Oikeuskanslerin laillisuusvalvonta on paitsi hallinnon sisäistä ohjausta myös kansalaisten oikeuksien puolustamista. Se on kansanvaltaisen järjestelmän tukipilari. Siksi oikeuskanslerin riippumattomuutta ja asemaa tulee vaalia ja kehittää. Lopuksi haluan kiittää oikeuskansleri Tuomas Pöystiä ja apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaista sekä heidän koko työyhteisöään tarkasta, vastuullisesta ja yhteiskunnan kannalta erittäin arvokkaasta työstä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-15T17:13:43,2025-05-15T17:17:13,Käsitelty,1.1 2025_51_109,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä. Edustaja Strandman on poissa. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_51_110,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen on tehnyt laillisuusvalvontakäyntejä hyvinvointialueille ja niiden toimintaa valvoviin aluehallintovirastoihin — ja kiitos, että olette tänään täällä paikalla. Näiden käyntien tarkoituksena on ollut selvittää, miten hyvinvointialueiden toiminta on käynnistynyt ja miten ne turvaavat sosiaali- ja terveyspalvelut, ja erityisesti on haluttu selvittää hyvinvointialueiden omavalvonnan ja niihin kohdistuvan viranomaisvalvonnan toimivuutta. Todellakin vuoden 24 alusta astui voimaan sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaa koskeva laki, ja sen tarkoituksena on vahvistaa palvelunjärjestäjän ja palveluntuottajan omaa vastuuta palvelujen laadusta, turvallisuudesta ja asianmukaisuudesta. Hyvinvointialueen valvontavelvollisuus koskee sen oman järjestämistehtävän sekä myös palveluntuotannon valvontaa. Palvelujen järjestäminen on sitä, että hyvinvointialue on vastuussa asukkaiden palvelutarpeen mukaisesta ja yhdenvertaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuudesta, ja alueella tulee olla riittävä osaaminen, toimintakyky ja valmius huolehtia terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tilanteista. Järjestämisvastuu toteutuu niin, että hyvinvointialue tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut itse, hankkii ne yksityiseltä sosiaali- tai terveyspalvelujen tuottajalta tai järjestää palvelut palvelusetelillä. Aluehallintovirastojen valvonnan painopiste on hyvinvointialueiden järjestämisvastuun täyttymisen valvonta ja omavalvonnan valvonta, ja valvontaviranomaiset valvovat hyvinvointialueiden omavalvontaa ohjaamalla ja edistämällä, muun muassa koulutuksin ja keskusteluin ja puuttumalla epäkohtiin, jos omavalvonta ei riitä. Ja tässä tullaan siihen aiheeseen, josta haluan puhua, eli juurikin tästä omavalvonnasta. Ei se omavalvonta aina ole niin helppoa, ja itsensä valvominen on vaikeaa. Ymmärrän ne vaikeudet, mitä hyvinvointialueilla on ollut omavalvonnan valvonnassa, niin kuin myös hyvinvointialueiden toimintojen järjestämisessä ja käynnistämisessä. Näillä käynneillä tämän kirjasen mukaisesti hyvinvointialueet ovat todenneet, että järjestämisvastuun valvonta on vaikeaa, ja hyvinvointialueilla pohdittiin, miten se tulisi järjestää. On todettu, että ohjauksen puute ja vähäiset resurssit aiheuttavat ongelmia omavalvontajärjestelmien ja omavalvontasuunnitelmien laatimisessa ja että hyvinvointialueet toivovat valvontaviranomaisilta enemmän ohjausta kuin voidaan antaa. Kysyisinkin teiltä, arvoisa apulaisoikeuskansleri: Miten te näette hyvinvointialueilla olevat riskit liittyen tähän omavalvontaan ja siihen, mitä siellä mahdollisesti jää valvomatta? Kun puhutaan potilasturvallisuudesta ja puhutaan siitä, että ihmisten tulee saada lain mukaiset palvelut, niin onko tässä vielä jotakin tehtävää, jota esimerkiksi lainsäädäntötasolla tulisi tehdä? Ymmärrän myös sen huolen, että informatiivinen ohjaus ei välttämättä tavoita hyvinvointialueilla kaikkia toimijoita. Tarvitaan jotakin kättä pitempää myös siellä, neuvontaa ja ohjausta, jotta omavalvonta saadaan toimimaan. Sitten mainitsen vielä tuosta digitalisaatiosta, josta edellinen puhuja hyvin jo puhui: Digitalisaatio on päivän sana, mutta kannan suurta huolta myös niistä ihmisistä Suomessa, jotka eivät hallitse digitaitoja, joilla ei ole tietokonetta tai joilla on ongelmia ymmärtää asioita. Selkokielisyys on tärkeää. Toivon, että digitalisaation keskellä huomioimme myös ne ihmisryhmät, jotka eivät välttämättä elä siellä digin keskellä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2025-05-15T17:17:25,2025-05-15T17:21:54,Käsitelty,1.1 2025_51_111,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_51_112,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia apulaisoikeuskanslerille hyvästä selonteosta vuodelta 2024. Olen monessa yhteydessä pohtinut itse tätä teidän ydintehtäväänne. Eli oikeuskanslerin tärkein tehtävä on tietenkin valvoa maan hallitusta, ministeriöitä ja tasavallan presidenttiä ja heidän toimiensa lainmukaisuutta. Se on se ydintehtävä. Mutta monessa yhteydessä perustuslakivaliokunnan jäsenenä olen pohtinut mielessäni sitä — ja kysynkin teiltä siitä, arvoisa apulaisoikeuskansleri — kun Euroopan unionihan työntää meille jatkuvasti kaiken maailman direktiivejä ja vaikka mitä lainsäädäntöesityksiä, ne tulevat U-kirjeinä ja milloin minäkin. Olen monesti miettinyt, missä menee se laillisuuden raja siinä mielessä, että mehän olemme luovuttaneet liittymissopimuksessa Euroopan unionille tietyn määrän valtaa mutta koko Suomen asioita ei ole luovutettu, vain tietty määrä on liittymissopimuksessa luovutettu. Missä menee muuten rajanveto? Onko koskaan pohdittu sitä oikeuskanslerin toimesta, pitäisikö meidän jonain päivänä sanoa, että ei, tämä kuuluu puhtaasti Suomen itsenäiseen toimivaltaan ja tästä emme lausu mitään? Minusta rupeaa tuntumaan tuolla perustuslakivaliokunnassa, että lähes joka ainoa asia tulee EU:n kautta, ja minä pidän osaa niistä asioista aivan kummallisina. Tilkkutäkkiä kudotaan, ja minä en näe siinä tulevan Suomen kannalta mitään lisäarvoa, että tällaisia asioita käsitellään, jotka mielestäni selvästi kuuluvat meidän kansalliseen päätöksentekoon. Onko tähän löydettävissä joku kultainen keskite? Minä en ole sitä itselleni saanut vielä selväksi.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-05-15T17:21:58,2025-05-15T17:23:36,Käsitelty,1.1 2025_51_113,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Alametsä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_51_114,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Alviina,Alametsä,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 5/2025 vp,"Arvon puhemies! Suomalaisten oikeusturvassa on vakavia haasteita esimerkiksi mielenterveysoikeuksissa. Tässä oikeuskanslerin kertomuksessa nousee esille esimerkiksi tilanne, jossa mielenterveyshoito puuttui Oulun päivystyksessä, ja toinen, jossa TYKSin psykiatria peri maksun Kelan psykoterapiaa edellyttävästä lääkärinlausunnosta. On hienoa, että tällaisiin ongelmakohtiin on hienoa, on tässä puututtu. Moni mielenterveyden oireita kokeva ei kykene ajamaan omia oikeuksiaan. On tärkeää, että laillisuusvalvontaa tässä tehostetaan, ja että se laillisuusvalvonta on oma-aloitteista ja sitä tehdään paljon. Potilaille pitäisi olla myös aina selvää, miten voi ilmoittaa ongelmakohdista ja olla yhteydessä vaikka potilasasiavastaavaan. Näin ei missään nimessä tällä hetkellä aina ole. Tämä hyvä mielenterveyshoito ylipäänsä on ihmisoikeus, jonka puutteet on korjattava. Kiitos, oikeuskansleri ja apulaisoikeuskansleri, työstänne näissäkin asioissa ja muu henkilökunta myös. Kuulen mielelläni lisää ajatuksia myös mielenterveyteen ja sen turvaamiseen liittyen osana laillisuusvalvontaa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+3.aspx,fi,Alviina Alametsä,911823,2025-05-15T17:23:36,2025-05-15T17:24:50,Käsitelty,1.1 2025_51_115,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_51_116,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tässä edustajat Juvonen ja Alametsä jo edellä viittasivat, täällä käsitellään myös sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta-asioita. Se on luonnollinen osa oikeuskanslerinkin valvontatyötä. En referoi sitä, mitä tässä kertomuksessa on, mutta yhden virkkeen kuitenkin suorana lainauksena: ”Esiin nousi hyvinvointialueiden vaikea tilanne palveluja koskevan lainsäädännön noudattamisessa vallitsevassa rahoitusvajeessa.” Tämä on se rakenteellinen taustaongelma sille, joka näkyy lukuisina, lukuisina erilaisina käytännön ongelmina siellä hyvinvointialueilla: liian pitkinä hoitojonoina erikoissairaanhoitoon, liian pitkinä hoitojonoina ja pääsynä ylipäätänsä perusterveydenhuollossa esimerkiksi lääkärin vastaanotolle, liian pitkinä odotusaikoina ympärivuorokautiseen hoivaan, joista kaikista on laissa säädetty. Tässä vain eräitä esimerkkejä, joita mainitsin. Tämän vuoden puolella, jota tämä kertomus ei nyt tietenkään koske, oikeuskansleri otti kantaa Etelä-Karjalan ja Satakunnan hyvinvointialueiden kirjelmään, jossa he kysyivät ja pohdiskelivat sitä, mitä lainsäädäntöä heidän pitäisi ensisijaisesti noudattaa: taata potilaille, asiakkaille siellä perustuslaissa turvatut erilaiset palvelut vai sitten tätä sote-rahoituslakia, jossa on tämä hyvin tiukka alijäämien kattamisvelvollisuusaikataulu vuoden 26 loppuun. Meillähän käydään tästä asiasta aivan jatkuvaa mediakeskustelua. Taisi olla toissa päivän Helsingin Sanomissa, kun oli verrattu kahta eri hyvinvointialuetta, heidän tilannettaan, ja tämän päivän, olisiko ollut Ylen tiedotuksessa tästä samasta aihepiiristä enemmän. Oma tulkintani on se sama tulkinta, joka oli itse asiassa jo aiemman lainsäädännön aikana, jolloin kunnat ja kuntien yhteisvastuussa kuntayhtymät vastasivat näistä palveluista. Kyllä lähtökohta oli silloin se, että perusoikeudet eli oikeus päästä hoitoon ja sitten se, miten se konkretisoituu erilaisissa erityislaeissa, on se lähtökohta. Se ei tarkoita sitä, että taloutta hoidetaan, miten sattuu. Ei niin kukaan ole tosin koskaan väittänytkään. Totta kai taloutta pitää hoitaa mahdollisimman tehokkaasti. Palveluiden yksikköhintojen tulee olla niin edulliset ja tehokkaat kuin mahdollista, mutta silti jos rahoitus kokonaisuutena ei ole riittävä ja se aiheuttaa sellaista palveluvajetta, joka ei ole lainmukainen, eli siis suoraan sanottuna laiton, niin silloin ensisijaista on kuitenkin se palvelun järjestäminen, ja budjetit menevät sitten enemmän tai vähemmän yli. Korostaisin, että tässäkin koko tämä vajekeskustelu itse asiassa edustaa noin viittä prosenttia hyvinvointialueiden kokonaisuudesta, [Puhemies koputtaa] ja se ei ole sellainen, jonka takia pitäisi polkea perusoikeuksia. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-05-15T17:24:50,2025-05-15T17:28:09,Käsitelty,1.1 2025_51_117,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_51_118,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa apulaisoikeuskansleri! Oikeusvaltion puolustaminen on äärimmäisen tärkeää. Siinä on kaksi tekijää, jotka kannattaa nostaa tämän puolustamisen rinnalle. Oikeusvaltio ei saa ajautua tuomarivaltioksi, siitä pitää pitää huolta, ja se ei saa liian vahvasti haastaa parlamentaarista autonomiaa. Tämä on tärkeää huomata sen takia, että eduskunta ei voi nojata päätöksissään yksiselitteisesti tutkimuksiin tai asiantuntijoihin. Sen täytyy noudattaa sitä tehtävää, mikä sen parlamentaarisen autonomian kautta on sille annettu, eli käyttää kokonaisvaltaista harkintaa, ja tätä selvästi haastetaan jatkuvasti tässä talossa. Mutta, arvoisa puhemies, kun täällä puhutaan hyvin sokeista pisteistä — eli sokeat pisteet näkyviksi — niin haluaisin apulaisoikeuskanslerin ja myös oikeuskanslerin huomion kiinnittää nyt Lapin tapahtumiin. Siellä tapahtuu aika erikoisia asioita. Viimeinen oli tämä: ”Saamelaiskäräjävaaleihin liittyvä esitutkinta on lopetettu.” Ja jos itse tulkitsen tätä uutista oikein, niin se tarkoittaa sitä, että on annettu epämääräisesti syntyneille YK:n päätöksille enemmän painoarvoa kuin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksille. Tämä on kyllä erikoinen juttu. Oikeusturva koskee kaikkia kansalaisia myös siellä Ylä-Lapissa, ja kaikki kunnia saamelaisille ja saamelaiskäräjille, mutta siellä on tapahtunut monia muitakin erikoisuuksia. Iäkäs saamelainen — ilmeisesti saamelainen — kalasti kiellettynä aikana, ja lain mukaan hänen olisi pitänyt maksaa noin 3 000 euron korvaus siitä laittomasti pyydetystä lohesta, joka oli ympäristövastuuperusoikeuden nojalla uhanalainen. Oikeus teki päätöksen, että tämä henkilö vapautetaan korkean iän vuoksi tästä tuomiosta. Tämä on kyllä erikoinen uutinen kaikille ikääntyneille hirvenmetsästäjille, jos tämä on se linja, koska ihmiset ovat lain edessä yhdenvertaisia. Ja edelleen kiinnitän apulaisoikeuskanslerin huomiota siihen, että kun Tenojoki on suljettu, niin tilannehan on nyt semmoinen käytännössä — jos apulaisoikeuskansleri kuuntelee — että kulttuuriin vedoten tietyt ihmiset saavat kalastaa yksityisellä vesialueella ja kalastusoikeuden omistajat katsovat rannalta saamatta kalastaa. Nyt kyllä toivoisin, että Oikeuskanslerinvirasto alkaa kiinnittää tähän huomiota, koska siellä alkavat jo muut kuin saamelaiset ihmiset kokea, että heidän oikeusturvansa ei toteudu. Nämä ovat semmoisia kysymyksiä — tässä ei ole kyse lainkaan siitä, että arvostellaan saamelaisia tai saamelaiskäräjien toimintaa — että kun ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, niin silloin meidän täytyy vakavasti suhtautua siihen, että me kunnioitamme perustuslain esitöitä 309/1993, muistaakseni sivu 65, jossa lukee, että nämä ryhmät eivät saa vaatia kulttuuriinsa vedoten sitä, että [Puhemies koputtaa] poiketaan suomalaisesta oikeusjärjestyksestä. Nyt ei ole perustuslain esitöitä ehkä tehty huolella edes korkeimmassa oikeudessa.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-05-15T17:28:09,2025-05-15T17:31:34,Käsitelty,1.1 2025_51_119,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Keskustelulle tässä vaiheessa varattu aika on nyt päättymässä. Annan vastauspuheenvuoron apulaisoikeuskanslerille, ja mikäli listaan jää pitämättömiä puheenvuoroja, keskustelua jatketaan myöhemmin tässä istunnossa. — Apulaisoikeuskansleri, olkaa hyvä, kolme minuuttia.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_51_120,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Mikko,Puumalainen,Kansanedustaja,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies, hyvät edustajat! Kiitän ensin edustaja Hännistä hänen ystävällisistä sanoistaan ja kannustuksesta. Toteaisin, että ajatukseni laillisuusvalvonnan merkityksestä oikeusvaltion kannalta on hyvin samansuuntainen kuin teillä, että luottamus on siinä aivan keskeinen elementti ja laillisuusvalvonta on juuri sen luottamuksen rakentamista ja turvaamista. Olemme ajatelleet tai ainakin itse olen ajatellut niin, että yhtäältä me valvomalla pidämme sitä luottamusta yllä, kun me tutkimme kanteluita ja teemme työtämme, ja sen kautta ikään kuin huollamme ja ylläpidämme oikeusvaltiota. Kun puhuin paljon tuosta oma-aloitteisesta työstä, mitä laillisuusvalvonnassa teemme, niin me näemme, että se on myöskin oikeusvaltion kehittämistä, että pyritään vastaamaan uusiin ilmiöihin ja tunnistamaan semmoisia katve- ja riskialueita, jotka eivät ehkä välttämättä tavanomaisten, esimerkiksi kantelumenettelyjen kautta tule näkyviin. Kysymys digitalisaatiosta ja ikään kuin sen hedelmien saavutettavuudesta on aiheellinen, ja voin sanoa, että se on jatkuvasti meillä mielessä, miten turvataan se, että ei synny uusia kahtiajakoja yhteiskuntaan sen perusteella, ketkä ovat siinä taitavia tai kykeneviä digitaalisten palveluiden käyttämiseen, ja niiden välillä, jotka eivät omaa ehkä ihan yhtä hyviä valmiuksia. Se on asia, jota pidämme koko ajan kyllä esillä ja tarkkaamme. Meillä on ollut kanteluratkaisuja siihen liittyen, mutta se on semmoinen kysymys, mitä myöskin lainsäädännön ennakkovalvonnassa seuraamme. Edustaja Juvosen kysymys koski omavalvontaa: Se on juuri näin. Juuri täsmälleen tästä syystä me olemme oma-aloitteisessa valvontatyössä pyrkineet seuraamaan paitsi sitä, miten hyvinvointialueiden toiminta ylipäänsä käynnistyy, myös sitä, miten he hahmottavat omavalvonnan ja miten he saavat sen toimimaan, koska siihen kohdistuu todella suuria odotuksia. Yhtäältä korostetaan sitä, että viranomaisvalvonta ei ole kaikki, ja näinhän, tästä on helppo olla samaa mieltä, mutta toisaalta ei se omavalvontakaan ole kaikki. Nämä kaksi ulottuvuutta pitäisi saada tasapainoon, ja ennen kaikkea hyvinvointialueilla pystyä rakentamaan järjestelmät, jotka ovat uskottavia ja kestävät ulkopuolisen kriittisen tarkastelun. Olen käynyt hiljattain seitsemällä hyvinvointialueella, ja jokaisessa on aiheena ollut omavalvonta ja sen järjestäminen, ja se, mitä olen kuullut, on ollut hyvin vaihtelevaa. [Arja Juvonen: Kyllä!] Se toki kuuluu itsehallinnon ajatukseen, että järjestetään se siten kuin se kullakin alueella koetaan tarpeelliseksi ja aiheelliseksi, mutta johtaako se sitten siihen, että ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa tai että niissä järjestelmissä on aukkoja, jotka eivät turvaa esimerkiksi asianmukaista hoitoonpääsyä tai muita palveluja? Kysymys siitä, mitä jää valvomatta: Olimme tuolla Lounais-Suomessa, ja siellä esimerkiksi kävi ilmi, että sikäläisellä hyvinvointialueella ei ollut tehty tiedonhallintasuunnitelmaa, koska oli koettu, että se on liian monimutkaista ja että pitää tehdä muuta. Totta kai on kiireellisempääkin tekemistä, mutta se ikään kuin koettiin alkuvaiheessa liian hankalaksi, mutta samalla luotiin kuitenkin tietosuojan ja tietoturvan kannalta hyvin ongelmallinen tilanne. Se on nyt onneksi korjaantunut — avi otti sen asian valvonnan alle, ja se korjaantui, mutta se oli hyvä esimerkki siitä, että sieltä tulee myös yllätyksiä vastaan. Edustaja Hoskosen kysymykseen tästä rajanvedosta: Kun me osana valtioneuvoston valvontaa arvioimme esimerkiksi sitä, täyttävätkö U- ja E-kirjelmät niille asetetut vaatimukset, niin yksi voisiko sanoa vakiokysymys on siellä se, että me arvioimme, onko valtioneuvosto arvioinut mahdollisen esityksen osalta, miten siihen toissijaisuusperiaate olisi sovellettavissa, ja myöskin arvioimme sitä, onko siinä riittävän selvästi tuotu esille, mikä on kansallinen liikkumavara ja miltä osin taas kysymys on esimerkiksi unionin toimivaltaan kuuluvasta asiasta, johon sitten ei voida meillä kansallisesti puuttua. Eli me emme tee sitä sisällöllistä arviointia, mutta me valvomme sitä, että valtioneuvosto tietää sen itse ja osaa sen myös viestittää eduskunnalle, joka sitten omassa toiminnassaan voi sen arvioida. Edustaja Alametsän kysymykseen ja kommenttiin mielenterveyshoidosta voi todeta, että erityisesti vuosina 22 ja 23 kysymys esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin pääsystä oli hyvin vahvasti esillä meidän työssämme, ja erityisesti olimme huolissamme siitä, miten lapset ja nuoret, ja myöskin lastensuojelun asiakkaat, selviytyivät koronapandemiasta. Analyysi oli kyllä valitettavasti vähän synkkä, ja se oli se, että aikaisempi ”hyvien aikojen” hoitovelka vain kasvoi ja tietyt asiat kroonistuivat. Toki korona myös pakotti omaksumaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa uusia toimintatapoja, jotka tietyllä tavalla myös tehostivat, niin että täysin negatiivinen se loppuanalyysi ei meillä ollut. Edustaja Lindénin kysymykseen tai kommenttiin liittyen rahoituskysymykseen: Oikeuskansleri Pöystihän on antanut varsin kattavan ratkaisun siihen, eikä sitä ole tässä yhteydessä syytä korostaa. Laillisuusvalvonta on sikäli tietynlaista tasapainoilua, että mehän valvomme sitä, että lakia noudatetaan, mutta joskus se lain noudattaminen voi olla vaikeata tai jopa mahdotonta, jos ei ole riittäviä resursseja, ja tämän arviointi on osa sitä laillisuusvalvonnan arviointia. Toki meidän lähtökohta on se, että viranomaisen täytyy selvitä lainmukaisista velvoitteistaan ja tulee järjestää toimintansa niin, että se onnistuu, mutta joskus tulee sitten se raja vastaan, että se ei olekaan sitten mahdollista ja täytyy vain hyväksyä se, että lakia on rikottu. Toki se voi johtaa nuhteisiin, ja se voi ehkä parhaassa tapauksessa johtaa sitten korjaaviin toimenpiteisiin. Edustaja Eestilän kysymykseen: Me omassa työssämme pyritään olemaan hyvin tarkkoja siinä, että me annamme tuomioistuimille sen tehtävän ja roolin, mikä niille perustuslain mukaan kuuluu, eli että me emme puutu itsenäisten tuomioistuimien ratkaisutoimintaan ja siihen kohdistuu laillisuusvalvonnallisia toimenpiteitä ainoastaan silloin kun lakia on ilmiselvästi rikottu tai harkintavalta on ylitetty. Meillä ajatus on se, että tuomioistuinlaitos korjaa omat virheensä, eli muutoksenhakujärjestelmä on sitä varten, että käräjäoikeuksien tuomiosta valitetaan hovioikeuteen ja sitten mahdollisesti myös korkeimpaan oikeuteen, ja se on se tyypillinen tapa korjata mahdollisia virheitä, joita tuomioistuinprosessissa tapahtuu. Mutta nuo Tenojoen kalastukseen liittyvät kysymykset ovat todella vaikeita, tunnustan sen. Me olemme olleet niiden kanssa tekemisissä sekä kanteluasioiden että sitten valtioneuvoston valvonnan yhteydessä. Se on ehkä malliesimerkki siitä, millaisia ongelmia ilmastonmuutos meillä aiheuttaa, koska meidän pitää silloin ikään kuin vielä lisätekijöitä pyrkiä yhteensovittamaan niin, että eri ryhmien intressit tulevat parhaiten turvatuiksi. [Puhemies koputtaa] Teidän viittauksenne siitä, että tämä ei ole yksinkertainen kysymys, on todella oikea, ja olen siitä samaa mieltä. Sekin on semmoinen asia, jota laillisuusvalvonnassa pyritään seuraamaan. — Uskoisin, että olen vastannut edustajien kysymyksiin.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+3.aspx,fi,Mikko Puumalainen,,2025-05-15T17:31:54,2025-05-15T17:41:20,Hyväksytty,1.1 2025_51_121,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2024>>>Kertomus K 2/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Valtuuskunnan puheenjohtaja, edustaja Väyrynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_51_122,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2024>>>Kertomus K 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Elämme aikaa, jota leimaavat haasteet ja epävarmuus. Sota Euroopassa, geopoliittiset jännitteet, demokratiaan kohdistuvat uhat, ilmastonmuutos ja taloudellinen epävarmuus koskettavat meitä kaikkia. Haastavissa olosuhteissa läheisten naapureiden ja ystävien merkitys korostuu. Pohjoismaat ovat Suomen tärkein sekä lähin viiteryhmä, ja pohjoismaisen yhteistyön merkitys on viime vuosina noussut entistä tärkeämmäksi. Yhteisten arvojen, vahvan luottamuksen ja tiiviin vuoropuhelun ansiosta pystymme yhdessä vastaamaan paremmin aikamme haasteisiin. Tasavallan presidentti Alexander Stubb nosti esiin tärkeän näkökulman puhuessaan Pohjoismaiden neuvoston teemaistunnossa eduskunnassa tänä keväänä. Hän korosti, että pohjoismainen luottamus ja hyvinvointivaltion perusta yhteisine arvoineen ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan. Demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet, sukupuolten välinen tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja kestävyys eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyyksiä. Niitä on suojeltava aktiivisesti, ja sen puolesta teemme työtä myös Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnassa. Käsittelyssämme tänään on siis Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan vuoden 2024 toimintakertomus. Olen saanut ilon luotsata valtuuskuntaa puheenjohtajan ominaisuudessa viime syyskuusta lähtien. Valtuuskunnan työskentely on ollut osaavaa, motivoitunutta, keskustelevaa ja hyvähenkistä — siitä suuri kiitos niin valtuuskunnan jäsenille kuin virkakunnallekin. Suomen valtuuskunta on osallistunut aktiivisesti neuvoston puheenjohtajiston, valiokuntien ja istuntojen työskentelyyn. Valtuuskunnan jäsenet ovat tehneet aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä vaikuttaakseen neuvoston kautta hallitusten toimintaan. Lisäksi valtuuskuntamme on kansallisella tasolla käynyt vuoropuhelua useiden ministerien kanssa ajankohtaisista pohjoismaisista kysymyksistä. Pohjoismaiden välisten rajaesteiden purkaminen oli myös viime vuonna konkreettinen ja keskeinen osa Suomen valtuuskunnan työtä. On tärkeää, että Pohjoismaiden neuvosto pitää rajaestekysymykset näkyvästi esillä poliittisessa keskustelussa ja viestii tämän myös hallitusten suuntaan. Viime vuonna huolta aiheutti kuitenkin Pohjoismaiden ministerineuvoston päätös rajaestetyön uudelleenjärjestelystä. Päätöksellä oli valitettavasti kielteisiä vaikutuksia etenkin Suomen kansalliseen rajaestetyön malliin, joka on jo vuosikausia ollut toimiva ja tarkoituksenmukainen. Valtuuskunta pitää tärkeänä, että Suomen hyväksi havaittu kansallinen malli voidaan tavalla tai toisella säilyttää osana tulevaa yhteistyötä. Viime vuosina on keskusteltu paljon pohjoismaisen yhteistyön jalkauttamisesta ja kytkennästä kansallisiin parlamentteihin. Tämä sisältyy myös Ruotsin kuluvan vuoden puheenjohtajuusohjelmaan. Entistä tiiviimpi yhteistyö ja vuoropuhelu eduskunnan valiokuntien kanssa on tämän suhteen ratkaisevaa. Pohjoismainen yhteistyö ei ole irrallinen osa ulkopolitiikkaa tai yksittäisten edustajien tehtävä. Sen tulisi heijastua laajasti kansalliseen poliittiseen keskusteluun ja lainsäädäntötyöhön. Haluankin esittää eräänlaisen haasteen, jossa eri valiokunnat sekä myös ne kansanedustajat, jotka eivät kuulu Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskuntaan, ottaisivat aktiivisen roolin pohjoismaisten kysymysten käsittelyssä. Meillä kaikilla on vastuu siitä, että pohjoismainen yhteistyö ei jää juhlapuheisiin vaan näkyy myös osana eduskunnan arkityötä. Arvoisa puhemies! Viime vuonna Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajana toimi Islanti, jonka puheenjohtajuuskauden ytimessä olivat arktisen alueen rauha ja turvallisuus. Tavoitteena oli ehkäistä sotilaallisia jännitteitä ja edistää rauhanomaista yhteistyötä kansainvälisillä areenoilla. Islannin puheenjohtajuusvuoden aikana painotettiin myös arktisen alueen hyvinvointia ja tulevaisuutta, informaatiovaikuttamisen torjuntaa sekä ympäristö- ja ilmastokysymyksiä. Neuvoston teemaistunto pidettiin ensimmäistä kertaa Färsaarilla. Islannin puheenjohtajuusvuoden teemoja mukaillen keskustelun ytimessä olivat turvallisuus, rauha ja varautuminen Pohjois-Atlantilla sekä pohjoismaisen ja kansainvälisen yhteistyön merkitys muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Esillä olivat myös Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien vaikutukset puolustusyhteistyöhön sekä arktisen alueen geopoliittinen asema. Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ovat olleet jo pitkään keskeisessä roolissa Pohjoismaiden neuvoston työssä. On tärkeää varmistaa, että hallitustenvälinen yhteistyö näillä alueilla pohjautuu myös vahvaan parlamentaariseen tukeen. Juuri tässä Pohjoismaiden neuvostolla on luonteva ja tärkeä rooli foorumina, jossa Pohjolan kansanedustajat voivat käydä avointa sekä rakentavaa keskustelua Pohjolan yhteisestä turvallisuudesta ja puolustuksesta. Islannin puheenjohtajuuskaudella arktisen alueen ohella Pohjoismaiden neuvoston ulkopoliittista agendaa on tänäkin vuonna vahvasti määrittänyt Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Neuvosto on tuominnut hyökkäyksen jyrkästi ja ilmaissut vahvan tukensa Ukrainalle. Kaikki yhteydet Venäjän ja Valko-Venäjän hallintoihin on jäädytetty, samalla tukien näiden maiden demokraattisia oppositiovoimia. Tämä painotus näkyi lokakuussa Reykjavíkissa järjestetyssä neuvoston täysistunnossa, jossa puhujina kuultiin Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyiä ja Valko-Venäjän demokratialiikkeen johtajaa Svjatlana Tsih’anouskajaa. Presidentti Zelenskyi kiitti Pohjoismaita tuesta Ukrainalle ja vetosi solidaarisuuden jatkamisen puolesta. Hän toi puheessaan esiin tärkeän viestin: Pohjoismaiden kunnioitus vapautta kohtaan kumpuaa siitä, että mailla on ollut mahdollisuus elää pitkään rauhan ja vapauden oloissa. Myös Ukrainalla on oikeus vapauteensa. Zelenskyin mukaan nyt onkin aika vahvistaa entisestään Ukrainan, Pohjoismaiden ja muiden länsimaiden välistä yhteistyötä. Svjatlana Tsih’anouskaja kiitti Pohjoismaita tuesta Valko-Venäjän demokratialiikkeelle ja vetosi solidaarisuuden jatkumisen puolesta. Hän painotti tarvetta ottaa valkovenäläiset mukaan NB8-yhteistyöhön sekä korosti koulutuksen ja median merkitystä vapaan ja demokraattisen tulevaisuuden rakentamisessa. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan työtä leimasi viime vuonna vahvasti Helsingin sopimuksen päivittäminen. Vuonna 1962 solmittu sopimus on pohjoismaisen yhteistyön oikeudellinen perusta. Muuttunut turvallisuustilanne sekä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys alleviivaavat sopimuksen päivitystarvetta. Päivitystyö käynnistyi vuonna 2023 neuvoston asettaman työryhmän toimesta. Työryhmän raportti valmistui huhtikuussa järjestettyyn teemaistuntoon, ja suositus Helsingin sopimuksen päivittämisestä hyväksyttiin yksimielisesti Reykjavíkin täysistunnossa. Suositus on nyt siirtynyt Pohjoismaiden hallitusten käsiteltäväksi. Neuvoston tavoitteena on päivittää Helsingin sopimusta sisällyttämällä siihen uusia artikloita muun muassa puolustus- ja turvallisuuspolitiikasta, siviiliturvallisuudesta, varautumisesta sekä yhteiskuntaturvallisuudesta. Myös ilmastokysymykset, rajaesteet sekä lasten ja nuorten asema tulee huomioida paremmin sopimuksessa. Lisäksi sopimustekstissä ehdotetaan pohjoismaisten arvojen, kuten demokratian ja ihmisoikeuksien, vahvistamista. Päivitystyö herätti keskustelua erityisesti Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin asemasta neuvostossa, sen puheenjohtajistossa sekä laajemminkin pohjoismaisessa yhteistyössä. Suomen valtuuskunta on suhtautunut myönteisesti itsehallintoalueiden osallistumismahdollisuuksiin ja pitänyt tärkeänä tasavertaisuuden edistämistä. Samalla olemme korostaneet oikeudellisen viitekehyksen antamia raameja suhteessa jäsenmaiden perustuslakeihin. Valtuuskunta pitää tärkeänä, että prosessi jatkuu rakentavassa hengessä ja että päivitetty sopimus vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä myös tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! Lopuksi lyhyt katsaus tulevaan. Suomen kannalta käynnissä on poikkeuksellisen merkittävä ajanjakso pohjoismaisessa yhteistyössä. Tänä vuonna johdamme Pohjoismaista ministerineuvostoa, ja vuonna 2026 siirrymme puheenjohtajaksi Pohjoismaiden neuvostossa. Kaksi peräkkäistä puheenjohtajuutta tarjoavat meille ainutlaatuisen mahdollisuuden vaikuttaa yhteiseen pohjoismaiseen suuntaan ja samalla vahvistaa sitä. Tuleva puheenjohtajuusvuosi edellyttää valtuuskunnan jäseniltä ja eduskunnalta merkittävää panosta. Kiitänkin jo tässä vaiheessa valtuuskunnan jäseniä sekä kansainvälisen osaston virkakuntaa puheenjohtajuusvuoden eteen tässä vaiheessa tehdystä työstä. Samalla toistan edellä esittämäni toiveen: kutsun myös ne kansanedustajat, jotka eivät kuulu Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskuntaan, vahvistamaan osaltaan pohjoismaista yhteistyötä. Tehdään tämä yhteistyö näkyväksi, ei ainoastaan sanoissa vaan myös konkreettisessa työssä eduskunnan valiokunnissa sekä kaikissa kansainvälisissä tehtävissä, joissa meillä on mahdollisuus vaikuttaa. Tämän suhteen meneillään on kahden vuoden erinomainen etsikkoaika. Se kannattaa hyödyntää täysimääräisesti. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+4.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-05-15T17:42:04,2025-05-15T17:51:10,Hyväksytty,1.1 2025_51_123,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2024>>>Kertomus K 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_124,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2024>>>Kertomus K 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pohjoismaat ovat meille suomalaisille enemmän kuin vain maantieteellisiä naapureita. Ne ovat tiivis osa arjen turvallisuutta, demokraattista vakautta ja merkittävää kansainvälistä yhteistyön kenttää. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus vuodelta 2024 osoittaa, että tämä yhteistyö on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Arvoisa puhemies! Kertomusvuoden keskiössä on ollut turvallisuus. Valtuuskuntamme osallistui vuoden mittaan moniin kokouksiin, joissa painopiste oli erityisesti kokonaisturvallisuudessa, varautumisessa ja puolustusyhteistyössä. Toiminnassa korostui myös Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä entisestään syventynyt yhteistyö. On meidän tehtävämme yhdessä pitää arktisen alueen turvallisuutta vahvasti esillä jatkossakin. Pohjoinen Suomi on osa tätä kokonaisuutta. Meidän huoltovarmuutemme, liikenneverkkomme ja yhteiskunnan toimintavarmuus liittyvät olennaisesti pohjoismaisiin ratkaisuihin. Suomi on ollut aktiivinen edistämään esimerkiksi huoltovarmuusverkoston perustamista ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuskomitean luomista. Valtuuskunnan käymissä keskusteluissa ovat lisäksi korostuneet jengirikollisuuden torjunta, varautumisyhteistyö sekä lasten ja nuorten aseman vahvistaminen. Näin kuuluu ollakin. Arvoisa puhemies! Pohjoismainen yhteistyö ei kuitenkaan rajoitu vain turvallisuuteen. Se ulottuu kulttuuriin, koulutukseen, ilmastoasioihin ja sosiaaliseen kestävyyteen. Tässä ajassa on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin tuoda esiin Pohjolan yhtenäisyys. Se tehdään panostamalla yhteisiin asioihin, vahvistamalla pohjoismaisia liikenneyhteyksiä. Erityisesti pohjoisessa vahvistamme koko alueen turvallisuutta ja elinvoimaa. Meillä on mahdollisuus rakentaa tulevaisuuden Pohjolaa, jossa turvallisuus, yhteinen arvopohja ja kestävä kehitys kulkevat käsi kädessä. Suomen on näytettävä esimerkkiä tässä työssä. Arvoisa herra puhemies! Pohjoismaiden neuvosto ei ole vain muodollinen areena, vaan se on konkreettinen väylä edistää suomalaisille tärkeitä tavoitteita. Suomen ääni on kuuluva myös tulevaisuudessa. Sen pitää myös olla vastuullinen ja rakentava. Yhteistyö vahvistaa sekä meidän omaa turvallisuuttamme että koko alueen vakautta. Kiitän Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskuntaa hyvin tehdystä työstä: kiitos, tästä on hyvä jatkaa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-15T17:51:18,2025-05-15T17:55:03,Hyväksytty,1.1 2025_51_125,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2024>>>Kertomus K 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_126,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2024>>>Kertomus K 2/2025 vp,"Ärade talman! Verksamhetsberättelsen för Finlands delegation i Nordiska rådet visar att det nordiska samarbetet är fortsatt väldigt relevant och att det samtidigt står inför viktiga vägval. Uppdateringen av Helsingforsavtalet är ett tydligt exempel. Det finns en bred insikt om att avtalet bättre behöver spegla dagens verklighet: ett förändrat säkerhetsläge och växande behov av samordning inom totalförsvar och beredskap. Samtidigt väcker processen viktiga frågor. Självstyrelseområdenas ställning i ett uppdaterat avtal måste hanteras med respekt för olika rättsliga ramar. Jag tror vi kan hitta en bra lösning som samlar och stärker den nordiska rösten. Det är också glädjande att se att det finns en stark nordisk betoning i vårt lands försvars- och utrikespolitik. Transportfrågorna är ett annat område där behovet av gemensamt tänkande växer. Diskussionen i Tórshavn visade att det finns ett tryck från flera håll att gå från nationella strategier till mera nordisk samordning, särskilt när det gäller grön omställning och infrastruktur kopplat till totalförsvaret.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+4.aspx,sv,Kim Berg,1443,2025-05-15T17:55:06,2025-05-15T17:56:47,Hyväksytty,1.1 2025_51_127,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2024>>>Kertomus K 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pohjoismaisen yhteistyön merkitys ja entisestään tiivistyvä yhteistyö ovat korostuneet viimeisinä vuosina. Pohjoismaiden yhdessä hyväksymä visio Pohjolasta maailman kestävimpänä ja integroituneimpana alueena vuoteen 2030 mennessä ohjaa työtä eteenpäin. Suomen agenda pohjoismaisessa yhteistyössä korostaa kokonaisturvallisuusajattelua sekä huoltovarmuus- ja varautumisyhteistyön merkitystä. Pohjoismaiden kriisinkestävyyttä tulee vahvistaa sekä edistää laaja-alaista varautumista erilaisiin siviilikriiseihin ja hybridiuhkiin. Liikenneinfrastruktuurin yhteiskehittämistä sekä rajat ylittävän liikkumisen fyysisiä ja aineettomia esteitä pohditaan aktiivisesti joka kokouksessa. Rajaestetyö on keskeinen osa Pohjoismaista yhteistyötä. Rajaestetyötä tehdään rajaestetyöryhmässä, joka kokoaa edustajat kaikista jäsenmaista ja valiokunnista. Tehtävänä on edistää yhteistyössä yksityishenkilöiden ja yritysten vapaata liikkuvuutta Pohjoismaissa. Rajaestetyön toimintamalli niin Suomessa kuin yhteispohjoismaisesti on nimeään myöten uudistumassa, ja muun muassa ennen julkisen rajaestetietokannan päivittäminen on täysin lopetettu. Rajaestetyö keskittyy Pohjoismaiden väliseen vapaaseen liikkuvuuteen ja rajaesteiden ennaltaehkäisyyn muun muassa EU-direktiivien toimeenpanon yhteydessä, maiden väliseen väestörekisteritietojen vaihtoon ja ammattipätevyyksien tunnustamiseen. Arvoisa puhemies! Muuttuneen maailmantilanteen johdosta pohjoismainen yhteistyö on saanut uusia ulottuvuuksia, sillä ennen turvallisuuspolitiikkaan liittyvät asiat olivat kiellettyjen puheenaiheiden listalla. Pohjoismaiden neuvoston viime vuoden jokaisen istunnon teemat liippasivat turvallisuutta ja varautumista. Reykjavíkin istunnossa oli merkittävä kansainvälispoliittinen ulottuvuus, kun vieraspuhujina toimivat Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Valko-Venäjän demokratialiikkeen johtaja Svjatlana Tsih’anouskaja. Valko-Venäjän demokratialiikkeen ja yhdistyneen siirtymähallituksen johtaja Tsih’anouskaja kiitti Pohjoismaiden antamasta tuesta Ukrainalle ja totesi Valko-Venäjän tarvitsevan Pohjoismaiden solidaarisuutta saadakseen maansa takaisin Euroopan tielle. Presidentti Zelenskyin puhe Ukrainan pakkosiirretyistä lapsista ja sodan kauhuista oli riipaisevaa kuultavaa. Ylipäätään Zelenskyin läsnäolo Reykjavíkin istunnossa sähköisti koko kokouksen. Islannin uuden ja äärimmäisen lähestyttävän presidentin Halla Tómasdóttirin tapaaminen ja keskustelu jäivät ikuisiksi ajoiksi mieleen. Maailman muuttuneessa turvallisuustilanteessa, Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien vaikutuksesta puolustusyhteistyöhön sekä Pohjois-Atlantin ja arktisen alueen geopoliittisen aseman entisestään korostuessa Pohjoismaiden neuvoston ja Suomen valtuuskunnan työtä leimasi viime vuonna pitkälti keskustelu Helsingin sopimuksen päivittämisestä. Sopimuksen päivittämistä pidetään välttämättömänä, jotta pohjoismainen yhteistyö pysyisi ajan tasalla ja heijastaisi pohjoismaisten yhteiskuntien ja yhteistyön kehitystä. Keskeisenä tavoitteena on, että Helsingin sopimukseen sisällytettäisiin sellaisia nykyisiä yhteistyöaloja, joita ei sopimuksessa ole huomioitu: erityisesti turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, siviiliturvallisuus, varautuminen ja yhteiskuntaturvallisuus. Helsingin sopimuksessa mainitaan oikeudellinen, sivistyksellinen, sosiaalinen ja taloudellinen ala sekä liikenne- ja ympäristönsuojelukysymykset, mutta sopimuksen sisältö ei kaikilta osin vastaa muuttunutta maailmantilannetta muun muassa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien osalta. Onhan tämä pohjoismaisen yhteistyön perustuslaki solmittu jo vuonna 1962, ja sitä on päivitetty viimeksi Ruotsin ja Suomen EU-jäsenyyksillä. Tällä hetkellä eriävät näkemykset koskevat kolmen pohjoismaisen itsehallintoalueen, Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin, asemaa Helsingin sopimuksessa ja pohjoismaisessa yhteistyössä. Grönlannin kysymys toki muutenkin on nyt maailmanpolitiikan keskiössä. Arvoisa puhemies! Suomen valtuuskunta on hyvin aktiivinen, ja jokaisessa kokouksessa käymme vuoropuhelua Suomen ministereiden kanssa ajankohtaisista pohjoismaisista kysymyksistä. Kirjallisia kysymyksiä olemme tehneet esimerkiksi koskien lääkkeiden merkintää, oikeutta työttömyyskorvaukseen lomautuksen tai irtisanomisen jälkeen, oikeutta omaishoitorahaan, oikeutta virkavapaaseen poliittisen luottamustehtävän hoitamiseksi, färsaarelaisten ajokorttien tunnustamista, pohjoismaista sosiaalipalvelusopimusta, rajojen yli tapahtuvia arvokuljetuksia sekä rajaesteiden ennaltaehkäisevää työtä. Lisäksi yksittäiset kansanedustajat ovat osoittaneet kysymyksiä hallituksille tai Pohjoismaiden ministerineuvostolle. Allekirjoittanut esitti kirjallisen kysymyksen työntekijöiden oikeuksien toteutumisesta Pohjoismaissa. Kysymys oli suunnattu Tanskan, Ruotsin, Norjan ja Islannin hallituksille. Siinä tiedusteltiin muun muassa toimenpiteistä, joita hallitus tekee pohjoismaisen työmarkkinayhteistyön tiivistämiseksi ja työmarkkinoiden rajaesteiden poistamiseksi. Pohjoismaiden alueellinen yhteistyö on uniikki järjestelmä, joskin yhteistyötä tulisi tiivistää entisestään puolustuksen osalta. Pohjoismaat ovat samalla Ukrainan suurimpia tukijoita ja toimivat esimerkkinä muille, sillä uhka täällä on yhä todellisempi. Pohjoismaisen yhteistyön malli korostuu entisestään, ja toimitaan toteuttaen visiota ”Pohjolasta maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä”.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+4.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-05-15T17:58:52,2025-05-15T18:05:19,Hyväksytty,1.1 2025_51_128,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2024>>>Kertomus K 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Pohjoismaat ovat Suomen lähin yhteistyökumppani ja viiteryhmä kansainvälisessä yhteistyössä, vaikka välillä tuntuu, että nimenomaan tämä Pohjola on hieman väheksytty alue. Viime vuosina yhteistyötä sekä neuvoston että valtuuskunnan kautta ovat ohjanneet hyvin vahvasti geopolitiikan liikkuvat mannerlaatat, mikä ei varmasti ole kovin suuri ihme. Samalla pidän kuitenkin valtavan tärkeänä muistuttaa, ettei Pohjoismaiden vahvuus ole koskaan rajoittunut pelkästään puolustuskykyyn, vaan ennen muuta meidän ikään kuin supervoimamme on ollut sellainen yhteiskuntamalli, joka pitää huolen ihmisistä ja pitää huolen ympäristöstä, puolustaa demokratiaa, kunnioittaa ihmisoikeuksia, rakentaa luottamusta, vaalii sivistystä ja niin edelleen. Näitä asioita pohdin aika paljon myös viime vuonna neuvoston täysistunnossa Reykjavíkissa. Siellä läsnä olivat Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Valko-Venäjän demokratialiikkeen johtaja Tsih’anouskaja. Ukrainan tilanteen tiedätte varmasti kaikki tässä salissa, ja varmasti senkin, mitä me voisimme sekä Suomena että Pohjolana ja esimerkiksi Euroopan unionissa enemmänkin tehdä. Mutta Valko-Venäjääkin voisi pohjoismaisella yhteistyöllä varmasti tukea, ja olen kyllä Suomen valtuuskunnan puolesta ollut hyvin iloinen, että meillä tämä on poikkipoliittisesti jaettua ajattelua. Nimittäin olen itsekin pitänyt esillä sitä, että kansalaisyhteiskunnan tila kaventuu ympäri maailmaa. Erityisesti esimerkiksi juuri Valko-Venäjä on tästä hyvin kouriintuntuva esimerkki, sillä sekä maan sisällä että maanpaossa toimivat riippumattomat kansalaisjärjestöt ja aktivistit ovat siellä hyvin ahtaalla. Yksi keino heidän tukemisekseen on ollut Students at Risk ‑ohjelma. Norjassahan sen kautta on myönnetty stipendejä tietääkseni ainakin noin 150 opiskelija-aktivistille, ja sen tärkeys, että Pohjoismaat jatkossakin pitäisivät esillä tämäntyyppisiä aloitteita, on valtavan suuri. Meillä on aidosti todella hyvä mahdollisuus tukea vainottuja opiskelijoita, auttaa heitä, auttaa kansalaisyhteiskuntia. Se on kyllä kysymys, josta toivon, että Suomen valtuuskunta jatkossakin pitää sitä esillä. Ministerineuvosto voisi edelleen arvioida uudelleen — ja olisi hyvä syykin arvioida — nimenomaan tätä ohjelmaa, käyttää sitä esikuvana ja katsoa, olisiko meidän mahdollista laajentaa tätä, saada tällainen vastaava koko Pohjolaan, koska yksimielisyyttä tästä ei ole vielä saatu. Tästä on keskusteltu Pohjoismaiden neuvoston kokouksissa, jonkin verran myös valiokunnissa, ja ehkä vielä jaksan uskoa siihen, että kun me suomalaiset vahvasti jatkamme vaikuttamista valtuuskuntana, niin jonakin päivänä tämäkin muutos saadaan sitten vielä aikaan.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+4.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-05-15T18:07:07,2025-05-15T18:10:13,Tarkistettu,1.1 2025_51_129,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2024>>>Kertomus K 2/2025 vp,"Elikkä nyt on tuo puoli tuntia tullut sitten täyteen, eli keskustelu ja asian käsittely keskeytetään ja asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen. — Pahoittelut, että en tiennyt, että edellinen asiakohta oli mennyt hieman pitkäksi.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_51_130,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2024>>>Kertomus K 2/2025 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 4 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Kokko poissa, edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina, poissa.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_51_131,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Esittelypuheenvuoro, edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_51_132,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle 14/2025 laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta. Esittelen nyt työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön 4/2025 näin varapuheenjohtajana puheenjohtajan ollessa estyneenä. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta on kyseessä. Työriitalaissa ehdotetaan säädettäväksi palkansaajien yhdistyksen velvollisuudesta huolehtia työtaistelua toimeenpannessaan työtaistelun rajauksella tai suojelutyöllä eräiden välttämättömien toimintojen turvaamisesta työtaistelun aikana. Työriitalakiin ehdotetaan myös säännöksiä työnantajan käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista huolehtimisvelvollisuuden vastaisen työtaistelun kieltämiseksi. Lisäksi työaikalakiin ehdotetaan uutta säännöstä hätätyöstä työtaistelun aikana. Esityksen tarkoituksena on varmistaa suojelutyön järjestäminen työtaisteluiden aikana. Osapuolten on jatkossakin ensisijaisesti neuvoteltava ja pyrittävä sopimaan työtaistelun aikana tarvittavasta suojelutyöstä. Mikäli sopimukseen ei kuitenkaan päästä, on työntekijöiden yhdistysten uuden lainsäädännön nojalla huolehdittava siitä, ettei työtaistelulla vaaranneta esimerkiksi ihmisten terveyttä, henkeä, ympäristöä, kansallista turvallisuutta tai muita esityksessä mainittuja yhteiskunnan kriittisiä toimintoja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työntekijöiden yhdistysten on rajattava kokonaan työtaistelun ulkopuolelle tietyt tehtävät tai toiminnot taikka vaihtoehtoisesti annettava riittävästi suojelutyötä. Jos työntekijöiden yhdistys ei noudata sille asetettua huolehtimisvelvollisuutta, työnantajalla on kriittisten toimintojen turvaamiseksi oikeus hakea työtaistelun kieltämistä väliaikaisesti tai kokonaan. Viimesijaisena keinona työnantaja voi käyttää hätätyötä kriittisten toimintojen turvaamiseksi. Hätätyön teettämisessä on kyse pakkotilaa lähentyvästä tilanteesta, jossa työtaisteluoikeuteen puuttuminen työnantajan päätöksellä on välttämätöntä vakavien vahinkoseuraamusten välttämiseksi. Valiokunta on tehnyt joitain muutoksia suhteessa hallituksen esitykseen. Muutokset liittyvät pääosin perustuslakivaliokunnan lausunnossa esitettyihin huomioihin. Valiokunta on muuttanut neuvotteluvelvoitetta koskevaa säännöstöä siten, että siitä käy selkeämmin ilmi suojelutyöstä neuvottelemisen ensisijaisuus ja velvoittavuus. Valiokunta on muuttanut työtaistelun väliaikaista kieltoa koskevaa säännöstä siten, että työtuomioistuimen on rajattava väliaikainen kielto koskemaan vain sellaisia työtaistelun piirissä olevia toimintoja, joiden hoitamista on pidettävä välttämättömänä vahinkoseuraamusten estämiseksi. Valiokunta on tehnyt vastaavan muutoksen myös työtaistelun kieltämistä koskevaan säännökseen. Lisäksi valiokunta on perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta täsmentänyt luetelmaa työtaistelun aikana suojattavista välttämättömistä toiminnoista. Valiokunta on mietinnön perusteluissa myös täsmentänyt hätätyötä koskevaa sääntelyä muun muassa hätätyöstä kieltäytymisen seuraamusten osalta. Mietintö sisältää sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnon mukaisen lausuman, joka edellyttää, että valtioneuvosto seuraa muun muassa sitä, turvaako sääntely riittävällä tavalla potilaiden ja asiakkaiden potilas- ja asiakasturvallisuuden työtaistelutilanteessa, mitä mahdollisia vaikutuksia sääntelyllä on työntekijöiden työtaisteluoikeuteen, toteutuvatko säädetyt huolehtimis- ja neuvotteluvelvoitteet lainsäädännön edellyttämällä tavalla sekä sitä, miten hätätyötä koskevia säännöksiä on sovellettu työnantajan toimesta. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö seuraa sääntelyn toimivuutta yleisellä tasolla. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä tarpeellisena ja kannatettavana. Valiokunta katsoo sääntelyn turvaavan työmarkkinoiden vakautta ja ennakoivuutta sekä varautumista erityistilanteisiin. Ratkaisujen etsiminen osapuolten kesken neuvottelemalla on jatkossakin aina ensisijaista. Suomessa ei ole aikaisemmin ollut yleislainsäädäntöä suojelutyöstä. Lainsäädännön puuttuminen on tosiaan johtanut valitettaviin tilanteisiin, joissa esimerkiksi potilasturvallisuuden varmistamiseksi on jouduttu kiireellä säätämään väliaikaista lainsäädäntöä. Tämän vuoksi nyt ehdotettava pysyvä lainsäädäntö on tarpeellinen. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella tehtävin muutoksin. Valiokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen 14/2025 sisältyvät 1. ja 2. lakiehdotuksen, joissa on valiokunnan muutosehdotukset, ja että eduskunta hyväksyy yhden lausuman, valiokunnan lausumaehdotuksen. Päätös ei ole yksimielinen, vaan mietintöön sisältyy kaksi hylkäysehdotuksen sisältävää vastalausetta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-05-15T18:10:43,2025-05-15T18:17:06,Käsitelty,1.1 2025_51_133,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,Kiitokset varapuheenjohtajalle esittelystä. — Ja sitten edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_51_134,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Työriitojen sovittelu on keskeinen osa toimivaa työmarkkinajärjestelmää ja kansallista vakautta. Nyt käsiteltävänä oleva lainsäädäntöuudistus vahvistaa tätä järjestelmää ja tuo kaivattua selkeyttä erityisesti työtaistelutilanteisiin, joissa kyse on välttämättömien toimintojen ja peruspalveluiden turvaamisesta. Uudistuksen tavoitteena on, että sopuratkaisuja haetaan ensisijaisesti neuvottelemalla. Kun neuvotteluteitse ei löydy ratkaisua, laki antaa työnantajalle mahdollisuuden hakea oikeudellisia keinoja, joilla voidaan turvata yhteiskuntamme kriittiset toiminnot, kuten potilaiden hoito, pelastustoimi, veden ja sähkön jakelu tai maanpuolustuksen tarpeet. Arvoisa rouva puhemies! On tärkeä huomata, että eduskunnan käsittelyssä työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on tehnyt mietintöön muutoksia, jotka parantavat esityksen tasapainoa. Lisäksi valiokunnan lausumaehdotus on tervetullut ja osoittaa, että eduskunta kantaa vastuuta paitsi kansalaisten turvallisuudesta myös työntekijöiden oikeuksien toteuttamisesta. Eduskunta edellyttää nyt, että valtioneuvosto seuraa sääntelyn toimivuutta erityisesti potilas- ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta. Samalla arvioidaan vaikutuksia työntekijöiden työtaisteluoikeuteen eli huolehditaan siitä, että neuvotteluvelvoitteet toteutuvat ja että hätätyötä koskevia säännöksiä ei käytetä perusteettomasti. Tämä on oikea linja. Näillä turvataan kriittiset palvelut mutta ei astuta työntekijöiden oikeuksien yli. Arvoisa puhemies! Uudistus antaa työnantajalle keinot poikkeuksellisiin tilanteisiin mutta vain viimesijaisina toimina silloin, kun muut keinot eivät riitä. Samalla se vahvistaa yhteiskunnan toimintakykyä kriittisissä tilanteissa ja antaa työmarkkinoille lisää ennakoitavuutta. Tämä uudistus on tasapainoinen ja oikea-aikainen. Se ei astu vastakkain työntekijän ja työnantajan oikeuksien kanssa vaan etsii ratkaisua, joka turvaa yhteisen edun ja meidän kaikkien turvallisen arjen. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-15T18:17:09,2025-05-15T18:20:17,Käsitelty,1.1 2025_51_135,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Edustaja Lyly, vastauspuheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_51_136,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus teki tällä esityksellään ongelman asiasta, joka ei ole ongelma ollut työelämässä. Siellä on sovittu suojelutyön rajoista keskenään sopien, ja se ei ole ollut erityisesti ongelma tällä vuosituhannella kuin kaksi kertaa, eli 25 vuoden aikana, ja ne molemmat ovat olleet terveyssektorilla. Nyt tämä laki on laajennettu hyvin laveaksi, ja siihen on vielä sotkettu hätätyö mukaan, joka on ennalta arvaamattomiin tilanteisiin tehty työaikalain osio, ja nyt se sotketaan tähän suojelutyön yhteyteen, jonne se ei kuulu. Eli tässä on tehty ongelma, itse aiheutettu ongelma, joka olisi voitu hoitaa paremmilla neuvotteluvelvoitteilla ja muilla tällaisilla asioilla, ja sitten tähän on sotkettu hätätyö mukaan. Eli mennään huonoon suuntaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-05-15T18:20:22,2025-05-15T18:21:30,Käsitelty,1.1 2025_51_137,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Edustaja Rantanen, vastauspuheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_51_138,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tässä tuli nyt monta väärää totuutta. Tässä sanottiin, että tämä selkiyttää tämän lain tulkintaa. Kyllä se on päinvastoin. Ja sanoitte vielä, että tämä tasapainottaa ja parantaa tämän vallitsevan tilanteen asioita. Se on kyllä niin, että tämä vahvistaa työnantajien asemaa ja heikentää nimenomaisesti työntekijöitten asemaa. Tätä ovat professoritkin kritisoineet siitä näkökulmasta, että tässä ei ole otettu mukaan työsulkuja, joita työnantajat voivat tästäkin eteenpäin tehdä, mutta tämä koskee kyllä nimenomaan sitä, että työntekijöitten lakko-oikeuksista huolehditaan. Meillä voi olla esimerkiksi tilanteita, joissa hyvinvointialueilla on vaikka lomautukset, ja sitten työnantaja vaatiikin, että teetetäänpä hätätyötä niillä työntekijöillä, jotka eivät ole lomautettuja. Tämä on erittäin ongelmallinen ja erittäin paljon työntekijöitten oikeuksia polkeva lakiesitys.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-05-15T18:21:30,2025-05-15T18:22:39,Hyväksytty,1.1 2025_51_139,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Jos edustaja Hänninen haluaa käyttää vastauspuheenvuoron, niin otetaan se tässä välissä ja sitten mennään puhujalistaan. Edustaja Suhosella on sitten seuraava varsinainen puheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_140,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Kiitoksia, arvokas puhemies! Minusta tässä asiassa ei ole ongelmaa eikä tästä kannata tehdä ongelmaa. Edelleenkin tämä pohja selkeyttää ja parantaa tätä kokonaisuutta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-15T18:22:39,2025-05-15T18:23:07,Hyväksytty,1.1 2025_51_141,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Edustaja Suhonen, varsinainen puheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_142,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Hännisen aiempi puheenvuoro oli kyllä varsin kummallinen, jos nätisti voisi todeta. Edustaja Hänninen oli sitä mieltä, että tämä lakiesitys parantaisi jotenkin työntekijöitten oikeuksia ja selkeyttäisi näin koko työntekijöitä koskevaa lakia liittyen tähän lakko- tai suojelutyölakikokonaisuuteen. Olen todella hämmentynyt teidän puheenvuorostanne, edustaja Hänninen. Arvoisa rouva puhemies! Tässä sitä jälleen olemme tilanteessa, jossa hallitus vie työntekijöitä kuin sitä kuuluisaa kuoriämpäriä. Tässä lakiesityksessä siis rajataan työntekijöiden lakko-oikeutta jälleen kerran. Suojelutyölaki sekä hätätyötä koskeva lakiesitys on hallitukselta puhtaasti ideologinen. Useat asiantuntijat ovat todenneet, että tälle lakiesitykselle ei ole tarvetta. Siellä työpaikoilla on päästy sopimaan lakkotilanteessa suojelutyöstä erinomaisesti. Itse olin paperiteollisuudessa töissä 21 vuotta ja 13 vuotta olin tehtaalla luottamusmiehenä sopimassa suojelutyöstä, ja koskaan, siis koskaan, ei ollut mitään ongelmaa, vaan yhdessä työnantajan kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä saatiin asioista sovittua. Myös sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi lakiesityksestä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle antamassaan lausunnossa seuraavaa: ”Esityksen mukaan suojelutyön tarjoamisessa työtaistelutilanteessa ei ole yleisesti ilmennyt merkittäviä ongelmia tai epäselvyyksiä. Suojelutyön antamatta jättäminen ei ole aiheuttanut vakavia vahinkoja, vaan niiden estämiseksi riittävästä suojelutyöstä on pääsääntöisesti saatu sovittua.” Arvoisa rouva puhemies! On myös erittäin kummallista, mutta toisaalta hallitukselta johdonmukaista, että se tekee käsittämättömiä esityksiä ja viittaa edellisen eduskuntakauden päätökseen, kuten tässäkin asiassa. Eduskunta hyväksyi edellisellä kaudella yksiselitteisesti sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössään esittämän lausuman: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää suojelutyötä koskevat kehittämistarpeet ja valmistelee tarvittaessa lainsäädäntöehdotukset, joilla suojelutyön järjestäminen turvataan ristiriitatilanteissa.” Varsinaista selvitystä ei asiassa siis ole tehty, vaan hallitus päätti suoraan ryhtyä säätämään asiassa lakia. Hallitus myös oma-aloitteisesti laajensi eduskunnan antamaa toimeksiantoa koskemaan muun muassa työaikalain hätätyötä koskevaa sääntelyä. Aivan käsittämätöntä, ja kuten totesin, ideologista, työntekijöitä kurittavaa politiikkaa hallitukselta jälleen kerran. Hätätyötä koskeva esitys on suorastaan pöyristyttävä. Lausuntopalautteessa ja asiantuntijakuulemisissa hätätyötä koskevaa sääntelyä on kritisoitu voimakkaasti ja arvioitu, että säännösehdotus on kansainvälisten sopimusten vastainen. Se johtaisi tilanteeseen, jossa työnantajat voivat yksipuolisesti määritellä työtaistelun rajat. Asiantuntijakuulemisten mukaan hätätyötä on usein käytetty perusteettomasti. Esimerkiksi vuonna 2022 hoitoalan työtaistelun aikana näkyi työnantajan houkutus teettää runsaasti hätätyötä perusteettomasti rikkoen johdonmukaisesti työntekijäjärjestön työtaistelutoimenpiteitä. Aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antaman selvityksen perusteella lähes kaikki hätätyön käyttämiset työtaistelutilanteessa on todettu perusteettomiksi, ja uhkana on, että väärinkäytökset lisääntyvät tämän lainsäädännön myötä. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksessa perussuomalaiset ovat kunnostautuneet kokoomuksen aisankannattajana, kun työntekijöitä on moukaroitu useilla lakimuutoksilla. Arvoisat perussuomalaiset, joita ei salissa — anteeksi, on yksi — arvoisa perussuomalainen, kysyn teiltä: eikö teitä vieläkään hävetä? — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-05-15T18:23:17,2025-05-15T18:27:22,Käsitelty,1.1 2025_51_143,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,Edustaja Oinas-Panuma., ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_51_144,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tuota edustaja Hännisen aiempaa hehkutusta kuunteli, niin tuli ihan semmoinen olo, että puhutaanko me oikeastaan edes samasta laista. Ehkä näkökulma oli vähän eri. Meillä kotipuolessa ruukataan aina joskus sanoa, että ehjää ei kannata korjata, ja tätä viisautta voisi tämänkin lain säätämisen osalta soveltaa niin, että huono laki kannattaa jättää kokonaan säätämättä. Tämä lakiesitys valmisteluineen on ehkäpä suttuisimpia ja suhmuroiduimpia lakeja tällä kaudella. Arvostan itse henkilökohtaisesti avointa päätöksentekoa, ja tässä asiassa en voi kyllä hallitusta avoimuudesta kiitellä. Tässä laissa on kyse suojelu- ja hätätyöstä ja lainsäädännöstä niihin liittyen. Me keskustassa ymmärretään tarve ja tausta, koska totta kai yhteiskunnan pitää olla turvallinen ja henki ja terveys huomioida aina, myös työtaisteluitten aikana. Suojelutyön osalta me voidaan tämän lain hyväksyä, mutta hätätyö on jo liikaa, ja me ihmettelemme sitä tapaa, jolla tämä toinen laki on valmisteltu. Jos käydään hieman taustaa läpi, niin eduskunnan vastauksessa viime vaalikaudella on hyväksytty seuraava lausuma: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää suojelutyötä koskevat kehittämistarpeet ja valmistelee tarvittaessa lainsäädäntöehdotukset, joilla suojelutyön järjestäminen turvataan ristiriitatilanteissa.” No, miten asian valmistelu sitten eteni? Hallituksen vuosikertomuksessa 22 todetaan: ”Työ- ja elinkeinoministeriö tulee käynnistämään selvityksen, jolla selvitetään tarve lainsäädännöllä turvata sellaisen suojelutyön toteutuminen työtaisteluiden aikana, joka on välttämätöntä ihmisen hengen ja terveyden suojelemiseksi taikka omaisuuden tai ympäristön vakavan vaarantumisen estämiseksi. Selvityksessä tullaan ottamaan huomioon työntekijöitten työtaisteluoikeuden käyttöä tasapainoisella tavalla turvaavat seikat.” No, sitten vielä viimeisin lainaus. Hallituksen vuosikertomuksessa 23 todetaan: ”Työ- ja elinkeinoministeriö tulee vuoden 24 aikana käynnistämään lainsäädäntöhankkeen, jonka tarkoituksena on turvata sellaisen suojelutyön toteutuminen työtaisteluiden aikana, joka on välttämätöntä ihmisen hengen ja terveyden suojelemiseksi taikka omaisuuden tai ympäristön vakavan vaarantumisen estämiseksi. Hankkeessa tullaan tasapainoisella tavalla huomioimaan työntekijöiden työtaisteluoikeuden käyttöön liittyvät tarpeet.” Nämähän ovat hirmuisen hyviä kirjauksia, mutta miten näitä sitten noudatettiin, niin kyllä aika heikosti. Tätä eduskunnan edellyttämää selvitystä ei ole tehty, vaan sen sijaan hallitus suoraan käynnisti lainsäädäntöhankkeen, ja tätä ei voi pitää asiallisena tapana toimia. Erityisesti toinen lakiehdotus, koskien työaikalain hätätyötä koskevan 19 §:n muuttamista, on jo valmistelun osalta lähtenyt täysin väärille jengoille. Hallituksen esityksen tavoitteena on täsmentää työaikalain mukaisen hätätyön ja uuden lainsäädännön keskinäistä suhdetta ja selkeyttää epäselvää oikeustilaa. Mutta mitä sitten tarkoitin, kun minä puhuin suttuisesta lainvalmistelusta? Keskustan työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaryhmä pitää hätätyötä koskevaa muutosta ongelmallisena, koska tämä säätelyehdotus tuotiin esitykseen mukaan lainvalmistelun loppuvaiheessa eikä hätätyötä koskeva lakiesitys ole ollut lausuntokierroksella, niin kuin olisi pitänyt. Epäselväksi on jäänyt myös, onko hätätyötä koskeva lakiesitys ollut mukana lainsäädännön arviointineuvostolle toimitetussa aineistossa, jonka perusteella arviointineuvosto on tehnyt lausuntonsa. Me pidetään tätä tapaa, jolla tätä lakia on valmisteltu, hyvin huolestuttavana. Lainsäädäntötyönhän pitäisi olla johdonmukaista ja laadukasta, ja hätätyöhön liittyviä muutoksia ei voi pitää ainoastaan teknisinä. Me pidetään siis hallituksen ensimmäistä lakiesitystä osin perusteltuna mutta ei tätä hätätyöosiota sitten. Hallituksen esityksestä ei myöskään käy ilmi, millä perusteella tietyt toiminnot katsotaan välttämättömiksi ja siten hätätyöllä turvattaviksi. Tässä on kokonaisuutena aika monta asiaa — tätä puhettahan voisi jatkaa loputtomasti — mutta kyllä meille keskustassa on tärkeää se, että välttämättömät palvelut turvataan myös työriitatilanteissa eikä potilasturvallisuus saisi kärsiä. Hallitus toteaa itsekin lakiehdotuksen ihmis- ja perusoikeuksia koskevassa arvioinnissa: ”Työtaisteluoikeuden rajoittaminen lähtökohtaisesti vahvistaa työnantajaosapuolen neuvotteluasemaa ja voi johtaa työehtojen heikentymiseen. Työlainsäädännön uudistaminen varmistetaan toimivalla kolmikantaisella valmistelulla, joka on tavoitteellista, ratkaisukeskeistä ja joka huomioi niin isot kuin pienetkin työpaikat.” Tämä olisi tärkeää meille jatkossakin muistaa. Ihan lopuksi, arvoisa puhemies! Surullisinta on se, miten hallitus on omilla toimillaan viimeisen kahden vuoden aikana saanut työmarkkinat niin sekaisin. Tätä saikkaamista ei jaksa enää kukaan. Suomalaiset haluavat tehdä töitä ja elää tavallista elämää. Lisäksi on muistettava, että ehdottomasti isoimmassa osassa yrityksiä menee hyvin. Siellä työnantajat ja työntekijät tekevät monesti myös hyvin samankaltaisia töitä. Suomen menestymisen tärkein edellytys on yhtenäinen kansa, yhteiskunnallinen eheys, ja tätä eheyttä ei pidä rikkoa kärjistämällä ja vastakkainasettelulla, jota tämä hallitus tekee jatkuvasti ja josta tämä esitys kaikessa ylimielisyydessään on valitettava esimerkki. Olisi viisaampaa olla kokonaan tekemättä lakia kuin tehdä huonoa lakia, ja siksi me tullaan toisessa käsittelyssä esittämään tämän toisen lakiehdotuksen hylkäämistä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-05-15T18:27:24,2025-05-15T18:32:36,Käsitelty,1.1 2025_51_145,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,Edustaja Viitala., ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_51_146,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tästä on oikeastaan samoilla askelmerkeillä hyvä jatkaa kuin edellinen puhuja, eli nytten ollaan säätämässä lakia sellaiseen asiaan, että ongelmaa ei oikeasti ole olemassa. Eli kyllä tässä yhteiskunnassa on aina pystytty sopimaan näistä asioista, ja tälle lakiesitykselle ei suoraan sanottuna ole mitään selkeää tarvetta. Suojelutyö on monissa työtaistelutilanteissa välttämätöntä, erityisesti ihmishenkien ja ihmisten hyvinvoinnin suojelemisen kannalta. Tämä tiedostetaan kyllä niin työnantajien kuin työntekijöiden puolella. Ja jos tätä mietitään, niin joitain yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta näistä on tosiaan aina päästy hyvin sopimaan. Itsekin olen omakohtaisesti tällaisia vastaavia tilanteita työelämässä läheltä todistanut, nähnyt, ja myös nähnyt niitä tilanteita, että on suojelutyötä teetetty perusteettomasti, mitä on sitten oikeusasteissakin käsitelty, ja on todettu, että niihin ei perusteita ollut. Eli näitä väärinkäytöksiä on työnantajapuolelta kyllä tässä maassa ollut. Jos tätä pohjoismaiseen malliin tässä vielä vähän peilataan, niin sieltähän näitä asioita on paljon kopioitu mutta tätä asiaa ei tietenkään ole sieltä työelämäasioista kopioitu, koska muissa Pohjoismaissa suojelutyökysymyksistä on sovittu työmarkkinajärjestöjen välillä niin sanotuin pääsopimuksin. Hallituksen pohjoismainen linja tarkoittaakin taas työntekijöiden ja työttömien oikeuksia heikentäviä asioita, eli valikoidaan juuri niitä, jotka tulevat palkansaajan asemaa Suomessa heikentämään hyvin yksipuolisesti. Näin on jatkuvasti toimittu. Hallitus tukee aina työnantajia hyödyttäviä uudistuksia, kuten nyt tässäkin tilanteessa, ja tasapuolisuuden näkökulmasta tämä on ongelmallinen. Sääntely ja sanktiot kohdistuvat vain työntekijäpuolen työtaistelutoimiin, mutta työnantajapuolen toimet, kuten työsulut, jäävät täysin lain soveltamisalan ulkopuolelle. Muistan itse kokeneeni vuonna 2005 tilanteen, jossa oltiin useita viikkoja työsulussa yhden päivän lakon jälkeen, ja edelleen tässä yhteiskunnassa moni muistelee, että metsäteollisuudessa oli seitsemän viikon lakko, vaikka tosiasiassa olikin seitsemän viikon työsulku kyseessä. Tällainen pieni muistelu tuli tuonne aivolohkoon tässä puhetta pitäessäni. No, yksi keskeinen puute esityksessä on tietenkin suojelu- ja hätätyöstä maksettavan lisäkorvauksen puuttuminen. Suojelu- tai hätätyöhön joutuminen voi aiheuttaa sille työntekijälle taloudellista vahinkoa esimerkiksi lastenhoidon järjestämisen takia. Lisäksi suojelutyöhön joutuminen myös rajoittaa perusoikeutta osallistua työtaisteluun. Myös työnantajan kynnys määrätä suojelu- tai hätätyöhön ilman aitoa pakottavaa tarvetta nousee merkittävästi, jos se aiheuttaa lisäkustannuksia. Korvauksen tulisi olla kyllä vähintään kaksinkertainen palkka, ellei työehtosopimuksessa ole sovittu korkeammasta korvauksesta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-05-15T18:32:44,2025-05-15T18:36:10,Käsitelty,1.1 2025_51_147,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,Edustaja Malm., ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_51_148,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä asialistan edellisissä kohdissa puhuttiin pohjoismaisesta mallista, ja kaikkia näitä työmarkkinoita murentavia esityksiä hallitus puolustelee sillä, että nämä ovat pohjoismaisen mallin mukaisia ja pohjoismaiseen malliin ollaan menossa. Ja jälleen meillä täällä salissa on käsittelyssä yksi hallituksen esitys, joka on niin kaukana pohjoismaisesta mallista kuin voi vain olla. Tämän kauemmaksi näillä esityksillä ei päästä. Kun pohjoismaista mallia sovelletaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, niin tällä Orpon—Purran hallituksella on kyllä mielessä vain ja ainoastaan se, kuinka pohjoismaisesta mallista päästään mahdollisimman pitkälle. Tämä lakiesitys on saanut paljon kritiikkiä sen laajuuden, epäselvyyden ja ylimitoituksen vuoksi. Esitetty lainsäädäntö rajoittaa perusoikeuksia laajemmin kuin mihin on tosiasiallinen tarve, ja eduskunnan edellyttämää selvitystä tästäkään ei ole tehty. Hallitus päätti suoraan ryhtyä säätämään lakia ilman asianmukaista selvitystä ja laajensi eduskunnan antamaa toimeksiantoa koskemaan myös työaikalain hätätyötä, kuten täällä edustaja Oinas-Panuma hyvin kuvasi. No, se pohjoismainen malli tässä suojelutyössä on unohdettu. Muissa Pohjoismaissa suojelutyökysymyksissä on sovittu niin sanotuin pääsopimuksin, mutta Suomessa hallitus asettuu johdonmukaisesti vahvemman puolelle ja suojelee työnantajapuolta purkamalla pala palalta pohjoismaista sopimusjärjestelmää, kuten tämäkin hallituksen esitys näyttää. Samalla hallitus on valmis koettelemaan työntekijöitä suojaavien kansainvälisten sopimusten rajoja toistuvasti. Tästäkin tässä salissa on kaksi vuotta puhuttu. Huolehtimisvelvollisuus, neuvotteluvelvollisuus ja väliaikainen kielto ovat keskeisiä elementtejä esitetyssä lainsäädännössä. Neuvotteluiden käymistä ei kuitenkaan edellytettäisi silloin, kun tuomioistuimelta haetaan työtaistelun välitöntä lykkäystä tai keskeyttämistä ilman vastapuolen kuulemista. No, kun tämäkin sitten halutaan sinne käräjäoikeuteen viedä ja samaan aikaan täällä tänäänkin hallituspuolueiden edustajat ovat kertoneet siitä, kuinka työpaikalla tiedetään varsin hyvin, mikä siellä on tilanne, niin voisi kuvitella, että työtuomioistuimessa tiedetään ne asiat, mitä työmarkkinoilla tapahtuu, mutta nyt tämäkin halutaan eriyttää. Arvoisa puhemies! Siksi tämä oikeuspaikkakysymys on myös keskeinen kysymys. Mikäli neuvotteluissa ja sovitteluissa ei päästäisi ratkaisuun, olisi oikea paikka riitojen käsittelyyn työtuomioistuin, jolla on kollektiivisopimisesta ja työmarkkinapuolista hyvä tuntemus. Työtuomioistuimeen olisi mahdollista synnyttää työsuojelukysymysten tietovaranto. Hätätyö ja sanktiot ovat myös osa esitettyä lainsäädäntöä. Palkansaajajärjestöjen lausuntojen mukaan lailla kavennetaan järjestäytymisvapautta ja lakko-oikeutta sekä siirretään lakkorajoja. No, eihän tämäkään ole ensimmäinen kerta tällä kaudella. Työtaisteluiden rajojen alistaminen työnantajan päätökselle ei ole yhteensopivaa ammatillisen järjestäytymisvapauden perusperiaatteiden kanssa. Suojelutyön ja hätätyön korvaukset puuttuvat tästä esityksestä, kuten edustaja Viitala kuvasi. Iso puute ja epäkohta hallituksen esityksessä on, että siitä puuttuu vähimmäiskorvaustaso suojelutyöstä ja hätätyöstä. Korvauksen tulisi olla vähintään kaksinkertainen summa. Mutta eihän se hätätyö varmaan sitten sitä oikeaa hätätyötä ole, jos hallitus siitä näin ajattelee. Oikealle hätätyölle ei ole tarvetta, jos sitä ei olla valmiita myöskään korvaamaan. Hallituksen toimet siis heikentävät työntekijöiden asemaa, alojen houkuttelevuutta ja työvoiman saatavuutta, mikä vaikuttaa myös sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen ja laatuun. No, kun tänään kuulimme täällä salissa erään hallituspuolueen edustajan suusta, että meillä on Suomessa työvoimapula, niin en tiedä, missä ne 100 000 työtöntä tällä hetkellä ovat, mutta ilmeisesti tämä lakiesitys auttaa myöskin tähän ongelmaan. Pariteetti on unohtunut kokonaan. Hallituksen esitys on pariteetiltaan epätasapainoinen eikä ota huomioon samassa suhteessa työnantajien työtaistelutoimia. Jälleen kerran hallitus tuo tänne esityksen, jossa työntekijä on jo lähtökohtaisesti altavastaavassa asemassa työnantajaan ja se altavastaajuus sen kuin syvenee. Tämän hallituskauden jälkeen on todennäköistä, että työnantajien ja työntekijöiden suhde on sellainen, että työntekijät ovat niin syvässä kuopassa, että sieltä ei pääse edes hakkua käyttämällä ylös. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-05-15T18:36:21,2025-05-15T18:41:04,Käsitelty,1.1 2025_51_149,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,Edustaja Rantanen., ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_51_150,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! SDP:llekin on erittäin tärkeää, että joka ikisen ihmisen hengestä ja terveydestä pidetään huoli myös työtaistelutilanteissa, mutta tätä lakia ei pidä hyväksyä. Tämän lain tavoitteena on hallituksen linjan mukaisesti vain ja ainoastaan rajoittaa työntekijöiden työtaisteluoikeutta ja heikentää työntekijöitten asemaa. Tavoitteena on rajoittaa työntekijöiden oikeutta pitää huoli siitä neuvotteluasemasta, jonka avulla tänäkin keväänä usealle työsopimusalalle ja sadoilletuhansille työntekijöille on saatu neuvoteltua yli seitsemän prosentin palkankorotukset tuleville vuosille. Viime kaudella valiokunta esitti ponnen, jonka mukaan suojelutyöasia pitää selvittää ja tehdä siihen tarvittaessa muutoksia. Asiaa ei ole selvitetty kuin kabineteissa Etelärannassa — liekö jossain on myös saunottu ja sovittu sitten siinä yhteydessä? Julkisuuteen saatujen sähköpostiviestien mukaan aihe on kyllä ollut tarkan vaikuttamisen kohteena ja kaikki työnantajien pyytämät asiat on kirjattu lakiin ja jopa toiveet on ylitetty. Tämän lain käsittelyn aikana on tullut selväksi, että työnantajat ja hallituspuolueiden edustajat ovat enemmän huolissaan teurastettujen porsaiden oikeusturvasta ja hyvinvoinnista kuin työntekijöitten oikeuksista. Kuulitte siis aivan oikein. Keskusteluissa on aidosti käyty läpi sitä, että hätätyötä pitää voida teettää, jotta teurastetut porsaat saadaan leikattua ja pakattua kaupan hyllylle saakka, jotta ketjuun ei tule häiriöitä. Mitään muita vaihtoehtoja ei kertakaikkisesti ole mahdollista kuin pakottaa työntekijät hätätyöhön, ja tästä maasta ei kuulemma sellaista määrää pakastimia löydy, etteikö työntekijöitä voida pakottaa työhön. Tämä kuvaa mielestäni tämän hallituksen ideologiaa aivan täydellisesti. Työntekijöillä ei ole olemassa mitään turvaa, saati oikeuksia. Kaikki voidaan perustella työnantajien omaisuuden ja oikeuksien puolustamisella, ja työntekijöiden oikeudet ja oikeus kieltäytyä hätätyöstä pitää estää kaikin keinoin. Näin tällä lailla onkin tehty. Tämä laki koskee vain työntekijöitä, ei työnantajien työsulkuja — niin kuin tässä jo useassa puheenvuorossa aiemmin on todettu — mihinkä professoritkin asiantuntijakuulemisissa ottivat kantaa ja kertoivat, että tämä on rakenteellisesti ongelmallisesti rajattu koskemaan vain työntekijöitä. Teurastettujen porsaiden leikkaamatta jättäminen ja pakkaamatta jättäminen ei voi aiheuttaa kansainvälisten sopimustenkaan mukaan välittömästi, konkreettisesti ja vakavasti vaaraa muiden perusoikeuksille, ja näin ollen työntekijöiden työtaisteluoikeutta ei saa vaarantaa tällaisissa tilanteissa. Meillähän on esimerkkejä siitä, kun esimerkiksi sähköntuotanto on häiriintynyt, ja kuulimme valiokunnan asiantuntijoilta, että esimerkiksi yhden laitteen tai yhden laitoksen vikaantuminen ei voi johtaa hengen ja terveyden uhkaamiseen. Siitäkin meillä on esimerkki, kun voimala on ollut vikaantunut viikoiksi, ja sekin on käytännössä osoittanut sen, että kenenkään henki ja terveys eivät sen vuoksi olleet vaarassa. Ja jos kyse olisi ollut työtaistelusta, niin uskonpa, että työnantajien mukaan henki olisi ollut hiuskarvan varassa. Kun sitten otetaan näitä käytännön esimerkkejä, mitä esimerkiksi omaisuudensuoja ja koneiden alas ajaminen käytännössä ovat tarkoittaneet, niin — niin kuin täällä jo parissa aiemmassakin puheenvuorossa todettiin — esimerkiksi paperiteollisuudessa tehtaat seisoivat työsulun aikaan monta viikkoa, ja toinen esimerkki on se, kun saman alan lakko kesti 112 päivää vuonna 2022, siis 112 päivää. Ja kun työsulku ja lakko olivat ohi, koneet käynnistettiin ja ne lähtivät tuottamaan paperia aivan niin kuin aikaisemminkin. Koneet ja laitteet eivät vaurioituneet, mutta näissä kuulemisissa se on ollut aivan pakko, että ne koneet pyörivät ja laitteet pyörivät, jotta kenenkään henki, terveys ja omaisuus ei vaarannu. Jos lakko ei välittömästi, konkreettisesti ja vakavasti vaaranna muiden perusoikeuksia, työtaisteluoikeutta ei saa vaarantaa. Surullista on, että hallitus tekee työntekijöiden oikeuksia polkevaa lainsäädäntöä kerta toisensa jälkeen. Aiemminhan näistä asioista on tässä yhteiskunnassa pystytty neuvottelemaan, siis työntekijät ja työnantaja ovat yhdessä sopineet, ei ole saneltu. Lakiesityksen mukaan työnantajan on jatkossa pyrittävä neuvottelemaan — ei siis edes ole pakko neuvotella, vaan siihen on pyrittävä. Hätätyö on siis työtä, jota on aiemmin viimesijaisesti erityisessä ennalta arvaamattomassa tilanteessa, kuten vaikka tulipalossa, voinut teettää työnantajan määräyksestä. Jatkossa jää vain nähtäväksi, kuinka työnantaja määrittelee sen, ketkä voivat osallistua työtaisteluun ja ketkä eivät. Ja jää vain nähtäväksi, minkälaisia tulkintoja tulemme näkemään siitä, milloin hätätyö on aidosti laillista teettää. Hätätyöhön määräämisen pitäisi ehdottomasti olla jonkun työriidan ulkopuolisen tahon toimesta tapahtuvaa. Hätätyön rooli on tässä laissa oikea sanelupolitiikan jalokivi, eikä ole sattumaa, että esimerkiksi aluehallintovirastojenkin, jotka valvovat tämän lain käytännön toteutumista, resursseista ollaan juuri käsittelyssä olevan julkisen talouden suunnitelman mukaan vähentämässä. Ei siis ole edes niitä valvojia kohta seuraamassa, kuinka tämä laki etenee. Meillä on useita esimerkkejä siitä, kuinka hätätyötä on jo aiemmin käytetty häikäilemättömästi työnantajien toimesta hyväksi. Esimerkiksi vankiloissa on hätätyön nojalla vaadittu normimiehitystä enemmän työntekijöitä työvuoroihin kuin normaalitilanteissa, ja tätä samaa ilmiötä on ollut myös sotesektorilla liikkeellä. Tämä laki on hätätyön osalta mutta myös kokonaisuus huomioiden sikamainen temppu työntekijöille ja heidän oikeuksilleen.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-05-15T18:41:12,2025-05-15T18:47:33,Käsitelty,1.1 2025_51_151,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,Edustaja Berg., ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_51_152,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys suojelutyön sääntelystä on poikkeuksellisen laaja, moniulotteinen ja ongelmallinen niin oikeudellisesti, työmarkkinapoliittisesti kuin perusoikeudellisestikin. Meillä Suomessa suojelutyön järjestämisessä ei ole ollut yleisiä tai toistuvia ongelmia. Suojelutyöstä on käytännössä aina pystytty sopimaan työtaistelujen yhteydessä. Vain kahdessa yksittäistapauksessa vuosina 2007 ja 2022 on jouduttu turvautumaan erityislainsäädäntöön sotealalla. Näistä ei kuitenkaan voi vetää johtopäätöstä, että koko työmarkkinakenttää pitäisi pysyvästi ja kattavasti säädellä tavalla, joka rajoittaa työntekijöiden oikeuksia ja siirtää valtaa merkittävällä tavalla työnantajille ja tuomioistuimille. Arvoisa puhemies! Tämä esitys ei ole syntynyt tyhjästä. Sen taustalla on vuoden 22 sotealan työtaistelu, jolloin eduskunta joutui hyväksymään poikkeuslain turvatakseen henkeä ja terveyttä koskevia välttämättömiä toimintoja. Tuolloin kuitenkin eduskunta oli yksimielinen siitä, että tällainen tilanne ei saisi toistua ja että hallituksen tulee valmistella jatkossa paremmin. Siksi vuonna 22 sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä eduskunta antoi selkeän lausuman: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää suojelutyötä koskevat kehittämistarpeet ja valmistelee tarvittaessa lainsäädäntöehdotukset, joilla suojelutyön järjestäminen turvataan ristiriitatilanteissa.” Mutta mitä tapahtui? Tuota selvitystä ei koskaan tehty. Hallitus ei toteuttanut eduskunnan yksimielistä pyyntöä. Ei työmarkkinajärjestöä kuultu riittävästi. Ei arvioitu eri alojen kokemuksia tai tarpeita. Ei tehty pohjoismaista vertailua, ei edes yritystä siihen. Hallitus siirtyi suoraan säätämään lakia ilman pohjatietoa, ilman laaja-alaista vaikutusarviointia, ilman toimijoiden aitoa osallistamista. Tätä voi hyvällä syyllä kutsua epädemokraattiseksi ja eduskunnan arvovaltaa vähätteleväksi menettelyksi. Arvoisa puhemies! Esityksen sisällöstä löytyy useita ongelmia, joihin muun muassa perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota. Ensinnäkin suojelutyötä koskeva 13-kohtainen luettelo on sääntelyteknisesti sekava. Se on samanaikaisesti liian laaja ja liian väljä ja osin myös liian yksityiskohtainen. Tämä yhdistelmä ei lisää oikeusvarmuutta vaan kasvattaa oikeusriitojen riskiä. Se tuo epävakautta työmarkkinoille sen sijaan, että tarjoaisi selkeyttä. Perustuslakivaliokunta huomautti aivan oikein, että sääntely ei täytä perusoikeusrajoituksilta edellytettävää täsmällisyyttä eikä tarkkarajaisuutta. Valiokunta edellytti, että luetteloa tulee tarkentaa, arvioida ILO-sopimusten soveltamiskäytännön näkökulmasta ja selkeästi erottaa välttämättömät palvelut muista. Tätä työtä ei tehty valiokuntakäsittelyssä. Tätä ei voi pitää minään muuna kuin poliittisesti tietoisena valintana ohittaa perusoikeuskysymykset. Arvoisa puhemies! Erityisen vakavana on pidettävä sitä, että tuomioistuimelle annetaan mahdollisuus keskeyttää tai lykätä työtaistelutoimi jo siinä vaiheessa, kun asia on vasta tullut vireille, ja jopa ilman vastapuolen kuulemista. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lakko voidaan määrätä keskeytettäväksi ennen kuin se on edes alkanut: ilman kuulemisia, ilman kunnollisia perusteluja, ilman selkeitä kriteerejä. Tämä heikentää työtaisteluoikeuden käytännön vaikutusmahdollisuuksia ja tuo täysin uudenlaisen riskin työmarkkinaosapuolten keskinäiseen neuvotteluasemaan. Päätökset tehtäisiin vieläpä yleisissä tuomioistuimissa, vaikka niillä ei ole asiantuntemusta työmarkkina-asioista. Paljon järkevämpää olisi siirtää toimivalta työtuomioistuimelle ja perustaa suojelutyöhön erikoistunut sovitteluelin. Näin olisi voitu rakentaa pysyvä ja osaava rakenne, joka todella turvaa välttämättömän suojelutyön mutta ei vaaranna työtaisteluoikeutta. Arvoisa puhemies! Olen puolessavälissä, joten jatkan seuraavassa puheenvuorossani.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-05-15T18:47:41,2025-05-15T18:52:57,Käsitelty,1.1 2025_51_153,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_51_154,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Miksi tämä ei ole ollut ongelma aiemmin, vaan juuri nyt hallitus haluaa tehdä tästä ongelman? Ay-liikkeen periaate työtaisteluja ilmoittaessaan on ollut erittäin selkeä: henkeä ja terveyttä ei uhata ja laitteita ei rikota, jos tätä pelkistää. Tämä on ay-liikkeen tilanne silloin, kun työtaisteluja ja työtaistelurajoja määritellään. Tämä on myös lakkojen hyväksyttävyyden kannalta erittäin tärkeä näkökohta. Nyt äsken juuri katsoin 2000-luvun työtaistelutilastoja. Vuodessa on työtaisteluja ollut 80:stä noin sataan ja viime vuosina nyt vähän enempi, mutta sanotaan, että sitä suuruusluokkaa. Tästä äkkiä laskien niitä on ollut tällä 2000-luvulla pyöreästi ottaen kaksituhatta, ja kahdessa tilanteessa on ollut ongelma. Tämä kertoo sen mittaluokan, missä tässä nyt juuri liikutaan, ja siinäkin tilanteessa tätä nyt tuodaan meille tänne esiin. Tämä eduskunnan lausuma vuonna 2022 oli sinänsä aiheellinen: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää suojelutyötä koskevat kehittämistarpeet ja valmistelee tarvittaessa lainsäädäntöehdotukset, joilla suojelutyön järjestäminen turvataan ristiriitatilanteissa.” Varsinaista selvitystä ei ole tehty, vaan hallitus päätti suoraan ryhtyä asiassa säätämään lakia. Tämän hallitus on oma-aloitteisesti laajentanut tämän tämmöiseksi lainsäädäntöhankkeeksi ja lisäksi vielä lisännyt tähän hätätyötä koskevaa sääntelyä. Eli tehtiin sellainen, jota ei olisi tässä vaiheessa vielä tarvinnut tehdä, vaan olisi ensin pitänyt selvittää nämä kehittämistarpeet. Pohjoismainen malli ei käynyt. Muissa Pohjoismaissa suojelutyökysymykset on sovittu pääsopimuksin tai keskinäisesti. Siellä on ymmärretty, että suojelutyön piiriä ei ole mahdollista riittävän täsmällisesti määritellä yleislailla koskemaan kaikkia aloja, vaan tarvitaan alakohtaista ja toimialoja koskevaa tietoa. Siksi suojelutyön tarpeet olisi annettava osapuolille, ja siellä olisi ammattitaito ja soveltamisalue tarkemmin määriteltävänä. Tämä unohtui tässä kokonaisuudessa. Lakiesityksessä ei myöskään anneta osapuolille toisinsopimismahdollisuutta, mikä on selkeä puute tässä tilanteessa. Tämä on tehty johdonmukaisesti, niin kuin kaikki tähän mennessä työelämää koskevat lainsäädäntöesitykset, työnantajapuolelle eli vahvemman puolelle. Tämä lakiesitys myös kuvaa sitä, että tässä palkansaajapuoli on vastustanut ja työnantajapuoli on kannattanut tämän lakiesityksen tekemistä. Eli mennään sellaisella alueella, että aina työnantajapuolen asemaa vahvistetaan. Tämä 8 d § on myös ylimitoitettu, kun on laajennettu hyvin lavealle tämä suojelutyön määritelmä. Siellä on noin 13 kohdan lista niistä asioista, joissa tätä pitää erityisesti tarkastella. Siinäkin mielessä voi sanoa, että kun tämmöinen lista on tehty, niin vääjäämättä tulee kysymykseen se, että entäs jos siinä listalla eivät olekaan kaikki alat ja kaikki asiat huomioitu. Jää katvealueita, ja tämäkin on tämän lainkohdan yksi ongelma. Tämä on tuotu siis myös ilman kunnollista valmistelua. Täällä aikaisemmin tuli esille tämä hätätyöhön liittyvä kohta. Se tuli lainvalmisteluun siinä yhteydessä, kun arviointineuvosto oli tästä lakiesityksestä antanut arvionsa. Se lisättiin siinä poliittisin perustein, ja se huononsi edelleen tätä lakia sen lisäksi, mitä se aikaisempi paketti oli. Se sotki tämän suojelutyön ja hätätyön keskenään. Hätätyön tunnuspiirre on se, että se on ennalta arvaamattomiin tilanteisiin tarkoitettu asia. Se on nimenomaan myrskyjen tai onnettomuuksien varalle: kun henkilökuntaa pitää saada, niin hätätyöllä sitä sitten haetaan. Eli tarvitaan tähän liittyvää lainsäädäntöä, ja se on myös useissa työehtosopimuksissa sovittu erikseen vielä. Tässä mielessä nyt tämä periaate on tässä myöskin murrettu tämän lain osalta. Arvoisa rouva puhemies! Minulla jäi niin monta asiaa tässä kesken, että jatkan seuraavassa puheenvuorossa.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-05-15T18:53:04,2025-05-15T18:58:38,Hyväksytty,1.1 2025_51_155,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_156,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä aiempien edustajien puheenvuorojen osalta on tullut esiin se, esimerkiksi keskustan edustaja Oinas-Panuma toi esille sen omassa puheenvuorossaan, mitenkä hallitus on sotkenut ja eikö jo riittäisi se, että työntekijöitten oikeuksia heikennetään useilla lakiesityksillä ja on heikennetty jo. Ja nyt edustaja Lyly tässä aiemmassa puheenvuorossaan myös kuvasi sitä kokonaisuutta, mitä tässä salissa on tämän kahden vuoden aikana tehty. Siis hallitus on tehnyt sitä, että nimenomaan työnantajan näkökulmasta niitä päätöksiä on ollut valmistamassa ja tekemässä, ja nimenomaan ne ovat kohdistuneet sitten heikentävästi sinne työntekijöitten puolelle. Ihan kertauksenomaisesti haluan tässä kohdassa vielä tuoda vähän sitä listaa esille siitä, että mitäs tässä on päätetty tämän kahden vuoden aikana. Elikkä täällä on jo päätetty aiempia heikennyksiä työntekijöitä koskien, lakko-oikeutta on rajoitettu, työntekijöille on asetettu lakkosakko, aikuiskoulutustuki on lakkautettu, vuorotteluvapaa on lakkautettu, paikallisen sopimisen uudistus, elikkä yleissitovuutta on heikennetty, vientivetoinen palkkamalli, eli valtakunnansovittelijan kädet on sidottu palkkaratkaisuista, leipomoalan työntekijöiltä yötyökorvaus on lailla poistettu, työmatkavähennyksen leikkaus, yt-lain piiristä on pudotettu lähes 200 000 työntekijää ja neuvotteluajat on puolitettu, ja tulossa on vielä työntekijöitä koskeva veronkorotus ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistosta sekä nyt tämä käsittelyssä oleva lakko-oikeuden lisärajaus suojelutyön ja hätätyön kautta. Erikoista tässä hallituksen työelämäpolitiikassa on nimenomaan juuri se, että se kohdistuu aina heikentäen, työntekijöitä koskevaksi heikennykseksi. Tässä vielä kummallisuutta herättää sekin, että kun puhutaan siitä, että ennen vaaleja puolueet ovat tuoneet omia kantojaan esille, niin esimerkiksi en voi olla jälleen viittaamatta perussuomalaisiin. Ennen eduskuntavaaleja te sanoitte olevanne työntekijöitten puolella. Te muun muassa olette vastanneet SAK:sta lähetettyyn Vaalistaja-kampanjan kysymykseen lakko-oikeuden rajoittamisesta niin, että ette halua olla rajoittamassa lakko-oikeutta siitä, mitä se silloin ennen tätä kautta oli, ja nyt tämä on jo toinen kerta, kun te olette lakko-oikeutta tällä lakiesityksellä nyt sitten rajaamassa. Eli kyllä tämä on todella mielenkiintoista ja arveluttavaa politiikkaa, miten se voi poiketa siitä, mitä vaaleissa luvataan ja mitä päätöksiä täällä hallitusvastuussa sitten ollaan tekemässä. Tämän halusin vielä muistutuksena tuoda, tämän listauksen, ja valitettavasti siellä on tulossa vielä paljon muitakin heikennyksiä työntekijöitä koskien sen lisäksi, että hallitus on leikannut vielä työttömiltä mitä suurimmissa määrin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-05-15T18:58:44,2025-05-15T19:01:39,Käsitelty,1.1 2025_51_157,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,Edustaja Viitala., ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_51_158,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan nostaa esiin myös työriitalain 8 d §:ään kirjatut tilanteet, että jos lisättäisiin suoraan siihen hätätyön perusteeksi, niin se olisi kyllä muutos, joka ansaitsee erityistä huomiota niin oikeudellisten kuin työelämän käytäntöjenkin näkökulmasta. Hätätyö on jo nykyisin säädelty työaikalaissa tiukasti rajattuna poikkeuksena, jolla pyritään turvaamaan tilanteet, joissa ennalta arvaamaton ja vakava uhka voi vaarantaa ihmisiä tai aiheuttaa merkittäviä vahinkoja. Nyt ollaan kuitenkin laajentamassa näitä perusteita tavalla, joka tuo mukanaan merkittävää epäselvyyttä ja tulkinnanvaraa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt aivan aiheellisesti huomiota siihen, että työsuojeluviranomaisen toimivalta hätätyön teettämisen rajoittamisessa ja lopettamisessa on ollut käytännössä epäselvä. Vaikka lainvastainen hätätyön käyttö on jo nyt työaikalain mukaan rangaistavaa, on työsuojeluviranomainen tuonut esiin, ettei poliisille ole juurikaan tehty ilmoituksia mahdollisista väärinkäytöksistä työtaistelutilanteissa, ja syynä tähän on nimenomaan ollut lainsäädännön epäselvyys ja epävarmuus siitä, olisiko työnantajalla ollut muita vaihtoehtoja. On siis todellakin perusteltua kysyä, miten lainsäädäntöä voidaan lähteä tiukentamaan ja ankaroittamaan tilanteessa, jossa nykyisenkään lain tulkinta ei ole selkeää. Onko tarkoituksenmukaista kirjata poikkeuslainsäädännön hätätyöperusteet suoraan työaikalakiin tilanteissa, joissa suojelutyöstä on käytännössä lähes poikkeuksetta kyetty sopimaan ilman tällaisia keinoja? Arvoisa rouva puhemies! Kyse ei ole nyt vain teknisestä muutoksesta, kun hätätyön perusteita laajennetaan ilman selkeää tarveharkintaa ja vaikutusarviointia. Vaarana on silloin se, että poikkeuksesta tulee käytäntö. Tällöin työntekijöiden oikeus työtaisteluun kaventuu käytännössä, ei pelkästään teoriassa. Työaikalain tarkoituksena ei ole toimia keinona rajoittaa työtaisteluoikeutta vaan suojella työntekijää kohtuuttomilta kuormituksilta äkillisissä ja poikkeuksellisissa tilanteissa. Tässä tilanteessa olisi ollut syytä kyllä arvioida tarkemmin, millaisia todellisia ongelmia nykyiseen hätätyösääntelyyn on liittynyt ja miten niitä olisi voitu ratkaista ilman, että samalla muutetaan työriitoihin liittyvää dynamiikkaa sillä tavalla, joka voi johtaa vastakkainasettelujen kärjistymiseen ja oikeusriitojen kasvuun. Ehdotettu muutos ei ole riittävän tarkkarajainen eikä perustu sellaiseen selvitykseen, jonka perusteella sen välttämättömyys voitaisiin osoittaa. Hätätyön sääntely on tarkoitettu viimeiseksi keinoksi eikä ennakolta määriteltäväksi väyläksi puuttua työtaisteluihin. Tämän vuoksi esitän vakavan huolen siitä, että nyt ehdotettu muutos saattaa avata oven laajemmille työmarkkinahäiriöille ja oikeudellisille epävarmuustekijöille, ja tätä tietä ei kannattaisi kyllä kulkea kevyin perustein. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-05-15T19:01:50,2025-05-15T19:05:07,Käsitelty,1.1 2025_51_159,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,Edustaja Malm., ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_51_160,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyseessähän on työ- ja tasa-arvovaliokunnan käsittelyyn kuuluva asia, ja siksi ajattelinkin hiukan nyt puhua tasa-arvosta, koska valitettavasti tasa-arvokin on sellainen käsite, joka viime aikoina on valiokunnan käsittelyissä unohtunut tasaisin väliajoin. Kun tähän mennessä suojelutyöstä on erikseen säädetty väliaikaisilla erityislaeilla ainoastaan sosiaali- ja terveysalalla, on hyvä huomata, että nyt ehdotettavan lainsäädännön voidaan odottaa vaikuttavan korostetusti näillä sektoreilla. Sote-sektorin naisvaltaisuus huomioiden olisi esityksen tosiasiallisiin tasa-arvovaikutuksiin tullut kiinnittää huomiota, minkä on myös tasa-arvovaltuutettu todennut. Hallituksen monet työelämään, sosiaaliturvaan ja sosiaali- ja terveyspalveluihin tekemät heikennykset ovat vaikuttaneet toistuvasti julkisen sektorin työntekijöihin. Toimenpiteiden vaikutukset näkyvät erityisesti naisvaltaisilla ja matalapalkka-aloilla. Hallitus puhuu paljon sote-alan veto- ja pitovoiman tärkeydestä, jotta voimme vastata tulevaisuuden kasvavan hoivan ja hoidon tarpeeseen, mutta kuitenkin samaan aikaan hallituksen toimet heikentävät työntekijöiden asemaa, sote-alan houkuttelevuutta ja työvoiman saatavuutta. Tällä tulee olemaan vaikutusta myös sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuteen ja laatuun. On surullista, että naisvaltaiset sote-alat, ja myöskin naisvaltaiset alat yleisesti ottaen, ovat unohtuneet hallituksen päätöksenteossa toistamiseen, ja tämä lakiesitys sinällänsä noudattelee kyllä tätä samaa kaavaa. No, tästä onkin helppo sitten rakentaa seuraavaan tasa-arvokysymykseen silta — toivottavasti parempi silta kuin se siltarahoitus, mistä tänään kyselytunnilla puhuttiin — nimittäin vientivetoiseen palkkamalliin. Vientivetoinen palkkamalli tämän lakiesityksen yhteydessä voi käyttäytyä varsin väärin, ja kun hallituksella on ollut kiire tuoda näitä esityksiä eduskuntaan ja myöskin kokonaisvaikutukset kerta toisensa jälkeen jäävät tekemättä, niin nythän tässä voi käydä niin, että tämä lainsäädäntö itsessään työnantajalle antaa mahdollisuuden — jopa houkuttelee — käyttämään työsulkua, että saadaan näin ollen ajettua palkankorotusvaateet alas lakon aikana. Tämähän on täysin mahdollista, koska nämä korvausperusteet esimerkiksi työnantajille tällä hetkellä eivät ole missään määrin sillä tavoin relevantteja, että ne tuntuisivat. Että jos joitakin vääryyksiä työmarkkinoilla tekee, niin lähinnä on vitsi se, että sitten muutaman euron maksaa pussistaan ja jatkaa samaan malliin. Myös työaikalain sanktiointi ei mielestämme ole relevantti peruste hätätyölle. Valiokunnan olisi pitänyt pystyä parempaan. Valitettavasti koko valiokunta ei halua lisätä neuvotteluelementtejä työmarkkinoille, jotta neuvottelukulttuurista tulevaisuudessa voitaisiin pitää kiinni. Kun suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja sen rakentuminen ovat aina rakentuneet neuvottelukulttuurille eli sille, että sovitaan eikä sanella, niin tämä jälleen kerran murentaa myös tätä kokonaisuutta. Neuvottelukulttuurista kiinnipitäminen on siis täysin mahdotonta tulevaisuudessa, samoin kuin siirrymme pois pohjoismaisesta mallista askel askeleelta, mutta varsin varmasti hallitus meitä siihen suuntaan haluaa viedä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-05-15T19:05:20,2025-05-15T19:09:10,Käsitelty,1.1 2025_51_161,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,Edustaja Rantanen., ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_51_162,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Piti kaivaa leijonavihko esiin, kun viimeksi oli työ- ja tasa-arvovaliokunnassa mörkövihko ja se aiheutti niin paljon haastavia päätöksiä työntekijöille, ja nyt yritämme leijonan lailla puolustaa työntekijöitten oikeuksia. Minäkin haluan vielä puhua erityisesti tästä hätätyöstä. Meidän kuulemisissamme professoreitten suustakin tuli niin, että yöunet ovat menneet, ja kyllä täytyy sanoa, että uskon, että aika monella työntekijällä ovat myös yöunet menneet, kun on näitä hallituksen esityksiä tässä pari vuotta saanut seurata. Ja professoritkin ovat kovasti tuumailleet, miten tämä nyt jatkossa oikein sitten menee. Ennalta ilmoitettu lakko ei voi professoreitten mukaan sellaisenaan olla peruste hätätyölle, ja täällä on monessa puheenvuorossa viitattukin siihen, mitä se hätätyö aidosti voi olla. Se huolihan työntekijäpuolella nyt liittyy nimenomaan siihen, että tätä hätätyön perustetta loivennetaan merkittävästi. Perustelut hätätyön teettämiselle viittaavat siis pakkotilaan, mutta hallituksen esityksessä näin ei kuitenkaan ole. Professoreittenkin mukaan nimenomaan tällä tavalla ajateltuna tämä on kyllä muutos tähän aiempaan lainsäädäntöön. Nyt tässä esityksessä hätätyötä verrataan säännölliseen työaikaan, ja kyllähän se on niin, että se on tarkoittanut nimenomaan poikkeamista työajan säännöksistä, ja onkin hyvin epäselvää, mitenkä tämä säännöllinen työaika sopii tällaisen lakiesityksen kanssa samaan. Erityinen huomio liittyy myös siihen, että tämän lain viimeisin versio ei käynyt lainsäädännön arviointineuvostossa lainkaan, ja onhan tämä myös esimerkki siitä, kuinka tällä hallituksella on ollut tapana näitä lakiesityksiään tuoda. On niin, että me kaikki suhtaudumme positiivisesti siihen, että suojelutyö säännellään. Kyse on kuitenkin siitä, millä tavalla tätä sääntelyä tehdään. Professoreittenkin mielestä olisi pitänyt harkita sitä, että valtakunnansovittelijan toimistoon olisi perustettu oma yksikkö, joka olisi näitä asioita sitten käytännössä toimeenpannut, ja nimenomaan niin, että ne riidat kuuluvat valtakunnansovittelijan piiriin, mutta sinne olisi tarvittu nimenomaan oma erillinen yksikkönsä tätä varten. Itse asiassa vastinekuulemisessa sitten ministeriön edustajakin perusteli, että tätä ei sen pidemmälle selvitetty, koska kustannuskysymys nousi heti esiin, että tämän oman erillisen yksikön perustaminen olisi ollut kuulemma liian kallista. On kuitenkin niin, että kun näistä työelämäasioista puhutaan, niin tarvitaan osaamista nimenomaisesti aina siitä spesifistä alasta, josta on kyse, ja nimenomaan siitä työmarkkinatoiminnasta. Nythän on niin, että sitten tätä laajaa osaamista ei hyödynnetä, vaan työnantaja voi yksipuolisesti näitä päätöksiä tehdä. Professoreitten kuulemisissa oli myös pohdintaa siitä, mikä työmarkkinaosapuolten rooli jatkossa on, että onko mahdollista ottaa kantaa työehtosopimuksissa näihin. Lakia kun lukee, niin lähtökohtaisesti se on hyvin pakottavaa, ja jääkin kysymykseksi, mistä sitten jatkossa voi sopia ja mistä ei. Professoreittenkin mukaan lainsäätäjä nyt tämän lain osalta omii konfliktit itselleen, ja riskit sitten menevät oikeuksien ratkaistaviksi. Minusta tämä, että omii konfliktit itselleen, kuvaa kyllä tätä erityisen hyvin. Oma kysymyksensä on vielä tämä hätätyön sanktiointi laissa. Saamiemme tilastojen mukaan kun on sitten väärin teetetystä hätätyöstä sanktioitu työnantajia, niin oliko siellä joku yksi pieni sakko jossakin kohtaa tullut, vaikka kymmeniä kertoja tätä hätätyötä oli lainvastaisesti jo aiemmin teetetty. Nämä riidat tulevat luultavimmin vain lisääntymään oikeusasteissa ja entisestään hidastamaan meidän oikeuksien ja oikeuden saamista. Siirtymäsäännösasia oli kokonaisuudessaan ehkä kaikkein mielenkiintoisin tässä. Tämä kertoi taas siitä edustaja Oinas-Panumankin aiemmin kuvailemasta suhmuroinnista. Tässähän kävi niin, että siirtymäsäännös koskee takautuvastikin alkaneita lakkoja, ja olipa niin, että virkamies ei pystynyt tai ei halunnut tätä virkavastuulla allekirjoittaa niin, että laki tulee takautuvasti voimaan, vaan senpä tekikin sitten ministeri Satonen omin pienin kätösin lähes viimeisenä tehtävänään, ennen kuin ministerin pesti vaihtui. Kyllä tämäkin kertoo omalta osaltaan siitä, että edes virkamiesten moraali ei kestänyt takautuvan lain allekirjoittamista, mutta ministeriltä sitä moraalia ei tarvinnut kysyäkään.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-05-15T19:09:15,2025-05-15T19:15:03,Käsitelty,1.1 2025_51_163,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,Edustaja Berg., ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_51_164,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan edellisessä puheenvuorossa kesken jäänyttä puheenvuoroani. Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva lakiesitys käsittelee myös hätätyötä tavalla, joka herättää laajaa huolta. Esityksen mukaan hätätyötä voitaisiin käyttää suoraan niissä tilanteissa, joissa suojelutyö ei toteudu. Ongelmana on, että tällöin työnantaja voi käytännössä yksipuolisesti määritellä, milloin lakko ei heidän mielestään turvaa toimintoja riittävästi, ja määrätä työntekijät töihin. Tällainen tilanne ei vastaa hätätyön alkuperäistä tarkoitusta, joka on tarkoitettu aidosti poikkeuksellisiin ja ennalta arvaamattomiin tilanteisiin. Nyt riski on, että hätätyötä käytetään keinona murtaa lakko. Tähän ei ole riittäviä oikeudellisia valvontamekanismeja, eikä esityksessä oteta kantaa esimerkiksi työntekijän korvausoikeuteen tällaisessa tilanteessa. Arvoisa puhemies! Juuri korvauksista haluan seuraavaksi sanoa sanasen. On käsittämätöntä, että esityksessä ei ole mitään mainintaa suojelu- tai hätätyöhön osallistuvien työntekijöiden vähimmäiskorvauksesta. Jos ihminen määrätään kesken lakon työvuoroon, ehkä lomalta, ehkä pois perheen parista, ei voi olla niin, että siitä ei seuraa kohtuullista korvausta työntekijälle. Korvauksen tulisi olla vähintään kaksinkertainen palkka, ellei työehtosopimuksessa muuta sovita. Tämä olisi oikeudenmukaista ja hillitsisi myös mahdollista lainsäädännön väärinkäyttöä. Arvoisa puhemies! Esitys on myös pariteettiperiaatteen vastainen. Se kohdistaa velvoitteet vain työntekijäpuolelle. Työnantajien työtaistelutoimet, esimerkiksi työsulut, jäävät täysin tarkastelun ulkopuolelle, vaikka ne voivat aiheuttaa aivan samanlaista haittaa yhteiskunnan toiminnoille. Tämä rikkoo työoikeuden keskeistä tasapainoperiaatetta. Suomen lainsäädäntö on tähän asti kohdellut työmarkkinaosapuolia tasapuolisesti. Nyt tästä periaatteesta ollaan luopumassa. Samalla esitys ei huomioi lainkaan suojelutyötä tilanteissa, joissa työnantaja lomauttaa tai irtisanoo henkilöstöä, kuten nyt tapahtuu hyvinvointialueilla. Kuka kantaa silloin työsuojeluvastuun? Tämä on valtava aukko lainsäädännössä. Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan muistuttaa: Tämä lakiesitys ei ole vain tekninen paketti, se on arvolatautunut linjanveto. Se kertoo, millaista työelämää haluamme rakentaa ja millaisena me näemme sopimusyhteiskunnan tulevaisuuden. Meillä olisi ollut mahdollisuus vahvistaa pohjoismaista sopimusperinnettä, antaa tilaa neuvotteluille, rakentaa pysyviä malleja suojelutyöhön yhdessä työmarkkinatoimijoiden kanssa. Sen sijaan hallitus valitsi, jälleen kerran, yksipuolisen sääntelyn, jonka pääasiallinen vaikutus on kaventaa työntekijöiden oikeuksia, lisätä epävarmuutta ja siirtää päätösvaltaa pois sopimusyhteiskunnasta. Arvoisa puhemies! Tämä laki ei ole tarpeellinen, se ei ole oikeasuhtainen, se ei ole pohjoismaisen sopimusyhteiskunnan mukainen, ja ennen kaikkea se ei lisää luottamusta työelämässä — päinvastoin tämäkin murentaa sitä. Siksi on vastuullista sanoa: tätä lakiesitystä ei tule hyväksyä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-05-15T19:15:13,2025-05-15T19:19:35,Käsitelty,1.1 2025_51_165,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_51_166,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kannattaa muistaa, mihin viitekehykseen tämä lakiesitys tulee. Kun työtaisteluilmoitus tehdään, niin se varo on yleensä 14 vuorokautta, ja sitä voidaan sitten vielä siirtää. Näitä neuvotteluja pitäisi tämän suojelutyön osalta käydä sinä aikana, ja ne pitäisi ratkaista ennen työtaistelun alkamista. Siinä mielessä tässä ensimmäisessä vaiheessa, kun työtaisteluilmoitus tehdään, käydään nämä lakkorajat lävitse, ja siinä yhteydessä työnantajapuolen pitäisi välittömästi reagoida, mitkä asiat pitää hoitaa ja missä on suojelutyön tarvetta. Erityisen tärkeätä on siinä vaiheessa, kun sitä työtaistelutilannetta ruvetaan käsittelemään, että se informaatio tulee oikeasti sieltä työnantajan puolelta, että täällä on vielä ongelmia, jos niitä ei ole siinä työtaisteluilmoituksessa jo selkeästi rajattu. Tämän lain toimivuuden kannalta on erityisen tärkeää, että tässä syntyy aito neuvottelu siinä tilanteessa ja työnantaja reagoi näihin työtaistelutoimiin ripeästi ja se prosessi lähtee liikkeelle ja siinä käydään sisältö varsin selkeästi läpi. Useimmat tilanteet tällä tavalla pystytään ratkaisemaan. Ja ainakin tähän asti on ollut se kokemus, että näistä ei juuri riitoja ole tullut, niin kuin jo aiemmin tuossa puheenvuorossani sanoin. Sitten tämä 8 d §:n laajuus: Tässä on 13-kohtainen lista, ja tässä ensimmäinen edellytys on, ettei työtaistelu välittömästi, konkreettisesti ja vakavasti vaarannu. Sitten on se 13 kohdan luettelo, jossa on ihmisen hengen ja terveyden turvaamiseksi tehohoitoa, päivystystä, ensihoitoa, synnytystä, sairauksien hoitoa, tutkimuksia, lääkehoitoa ja niin edelleen — se on aika pitkä litania. Sitten on kotihoitoa, asumispalveluita, lastensuojeluyksiköitä, sosiaalipäivystystä. Ja kolmantena on hälytystehtäviä, yleistä järjestystä ja niin poispäin. Nämä ovat sinne terveyden alueelle. Ja sitten tulee elinkeinotoiminnan jatkuvuuden edellytysten tukeminen: miten laitteet ja koneet ajetaan alas ja niitä pidetään yllä. Ympäristövahingot on täällä lueteltu, niitä kohteita. On eläinten hyvinvointi, mihin edustaja Rantanen tuossa viittasi. Sitten on alueellinen koskemattomuus, valtion ylimmän päätöksenteon toimivuus, sitten energian ja lämmön ja veden ja lääkkeiden saanti ja niin poispäin. On poliisin toiminta, rikosten ehkäisy ja selvittäminen, tuomioistuinlaitoksen toiminta, digitaalisen maksuliikenteen toimivuuden ja käteisen rahan saatavuuden turvaaminen, poliisin ja Puolustusvoimien toiminta ja näin poispäin. Tällä listalla on koko yhteiskunta lueteltu, ja on hyvä kysymys, mitä jää ulos tästä tilanteesta, kun tätä käsitellään. Sen vuoksi työtaisteluilmoituksen tekemisen yhteydessä pitää käydä tämä lista läpi siitä lähtökohdasta, ettei välittömästi, konkreettisesti ja vakavasti vaarannu noilla alueilla, ja tämä lista on tässä mielessä jonkin verran ongelmallinen. Mutta nämä neuvottelut ovat tässä tärkeä tilanne. Sen lisäksi, kun tämä huolehtimisvelvollisuus on langetettu käytännössä työntekijäpuolelle eli sen työtaisteluilmoituksen tekijälle, sitten työnantajalle tulee tämä neuvottelu ja haastaminen siinä tilanteessa näistä suojelutyön rajoista. Sitten tämän osalta tapahtuu prosessissa vielä se, että työtaistelua voidaan siirtää, jos näitä neuvotteluja ei ole saatu tehtyä, ja myöskin pysyvää siirtoa voidaan hakea. Sitten jos tässä prosessissa tapahtuu sellainen tilanne, että tämän 14 vuorokauden aikana ei pystytä sitä hoitamaan, niin sitten on myös se hätätyöedellytys olemassa. Ja siellä ei ole sitä edellytystä, että olisi joku myrsky tai joku muu vastaava ennalta arvaamaton syy taustalla. Eli tässä sotketaan tähän prosessiin nytten monia ulottuvuuksia. Siinä mielessä tämä prosessi on tehty nytten hyvin monimutkaiseksi. Tässä mielessä olisi ollut hyvä käsitellä myös tätä oikeuspaikkaa. Oikeuspaikka on sillä tavalla tärkeä, että kun tässä oikeuspaikka on nytten yleinen tuomioistuin, kansanomaisesti käräjäoikeus, niin voi kysyä, miten sinne syntyy semmoista osaamista suojelutyön sisällöstä ja muista, kun on yksittäisiä tapauksia siellä täällä Suomessa. Tämä oikeuspaikka olisi pitänyt viedä työtuomioistuimeen siitä syystä, että sinne olisi syntynyt tämmöistä osaamista. Se on myös kollektiivisopimisen paikka, ja siellä tiedetään osapuolten neuvottelutoiminta ja sisältöjen hakeminen ja noin poispäin. Tässä mielessä tämä oikeuspaikkakin on väärä. Ja erityisesti on vielä se, että nämä käräjäoikeudet ovat erittäin ruuhkaisia ja hakemusmäärät niissä vain kasvavat. Itse epäilen, että riitoja tulee näitten osalta vielä lisää, kun tämä lakiesitys tulee nyt sitten täältä todennäköisesti hyväksytyksi. Itse sanoisin, että tätä ei pitäisi viedä eteenpäin juuri näistä monista ongelmasyistä, joita tässä nyt luettelin. Arvoisa rouva puhemies! Minulla jäi vielä tässä semmoinen pätkä, että tämä aika ei enää riitä siihen. — Kiitos, jatkan seuraavassa.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-05-15T19:19:39,2025-05-15T19:26:11,Käsitelty,1.1 2025_51_167,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_51_168,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tänään olemme useissa hyvissä puheenvuoroissa tässä salissa kuulleet valitettavaa totuutta siitä, että itse tämä lakiesitys on varsin kummallinen ja tarvetta tehdä tätä muutosta ei siis edes olisi. Tämä esitys sinällään siis on myös työntekijöitten näkökulmasta erittäin haitallinen, koska tässä suoraan, kun nyt vedetään rajat suoriksi, voidaan todeta se, että lakko-oikeutta taas rajoitetaan. Onhan se nyt perustuslain näkökulmastakin aika tarkkaa sillä tavalla ajatellen, että tämmöistä perustuslaillista oikeutta ollaan tälläkin lakiesityksellä periaatteessa rajoittamassa, niin kuin olemme sitten eduskunnassa hyväksymällä tämän lain. Itse tämä lain valmistelu on myös saanut poikkeuksellista julkisuutta. Kuten Yle aiemmin tässä uutisoi, hoitajaliitto Tehy on tehnyt tästä asiasta huhtikuussa rikosilmoituksen, koska lain — siis tämän kyseisen lain, mitä nyt tässä käsitellään — valmisteluun liittyen on epäselvyyksiä ollut. Tehy on tehnyt siis huhtikuussa rikosilmoituksen, ja Tehy on pyytänyt poliisia selvittämään, ovatko työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet syyllistyneet lainvalmistelussa virkarikoksiin, ja poliisi on aloittanut asiassa esiselvityksen. En tietenkään ota kantaa henkilönä nyt siihen, mitä tuo mahdollisesti tuo tullessaan, mutta sen totean, että jos tämä lakiesitys sinällään on tosi kummallinen, niin kyllähän tämän lain valmistelukin on tosi kummallisesta kulmasta edennyt. Kuten on tullut monessa puheenvuorossa esiin, tämä hätätyötä koskeva esitys sinällään on tullut tavallaan mutkan kautta ja sivuovesta tähän esitykseen lisättynä, mikä on erittäin kummallista. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-05-15T19:26:13,2025-05-15T19:27:59,Käsitelty,1.1 2025_51_169,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_51_170,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä täytyy muistaa, että työtaistelutilanteessa työnantaja on riidan toinen osapuoli, ja tässä on perusongelmana se, että hallituksen esityksessä siirretään toiselle työriidan osapuolelle, eli työnantajalle, mahdollisuus yksipuolisesti määritellä, mikä on tapauksessa tarvittava hätätyö, tai määrittää työtaisteluun osallistuvat työntekijät ja määrätä työntekijät osallistumaan työhön. Tässä mielessä tässä mennään sellaiselle alueelle, joka on uusi, ja myös tällä lainsäädännöllä päästään vaikuttamaan työtaistelun lakkorajoihin. Se, mikä tässä vielä on hätätyönkin osalta ollut ongelma, on se, että nyt kun hätätyötä on käytetty työtaistelutilanteissa nykyisinkin aina silloin tällöin, niin esimerkiksi Tehyn työtaistelussa vuonna 22 tuolla Kaakkois-Suomessa sitä käytettiin aika monessa tapauksessa, ja siellä valtaosa niistä todettiin väärinkäytetyiksi. Tässä mielessä nämä hätätyöhön liittyvät sanktiot ovat niin pieniä, että se ei juurikaan estä työnantajaa sen osalta sitä käyttämästä. Sen vuoksi olisi ollut perusteltua, että tässä lainsäädännössä olisi määritelty hätätyöhön ja suojelutyöhön palkkamäärittelyt ja korvaukset, jotta myös se asia olisi hieman pistänyt työnantajaa miettimään, milloin kannattaa hätätyötä käyttää ja milloin ei, ja se täältä jäi pois. Muistan vain, että potilasturvallisuuslain yhteydessä taisivat perussuomalaiset vaatia kolminkertaista palkkaa ja kokoomuslaiset kaksinkertaista palkkaa, ja täällä lakiesityksessä ei ollut yhtään palkkaan mitään mainintaa, ja sen vuoksi siellä on iso puute. Palkka ja korvaus olisi tullut olla vähintään kaksinkertainen, ellei työehtosopimuksessa ole sovittu korkeammasta korvauksesta. Hätätyön osalta aika monessa työehtosopimuksessa on sovittu korvauksesta silloin, kun sitä tapahtuu. Tämä pariteettiperiaatteen unohtuminen on tässä lainsäädännössä erittäin iso puute, niin kuin täällä on tullut. Työnantajapuoli käyttää työsulkua, ja se voi määritellä työsulun, mutta siellä näihin liittyviä vaateita ei ole. Olisi ollut kohtuullista, että myös nämä henkeen ja terveyteen liittyvät asiat olisivat siellä myöskin olleet velvoittavana työnantajapuolelle, kun tätä kokonaisuutta katsotaan. Nyt sitä ei ollut. Arvoisa rouva puhemies! Erityisen hankalaa tässä on mielestäni se, että kun tässä ei käytetä sitä työmarkkinaosapuolten tietotaitoa hyväksi ja anneta kullekin sopimusalalle mahdollisuutta tehdä tästä sopimusalakohtaisia ratkaisuja ja saada sillä tavalla tehtyä näitä suojelutyöhön liittyviä rajauksia paremmin aloihin kohdistuvaksi, niin se on kokonaan tästä lainsäädännöstä jäänyt vähemmälle. Ja sitten osapuolet olisivat voineet keskenään jopa sopia tämmöisestä sovitteluhenkilöstä tai sovitteluelimestä, joka ratkoo näitä mahdollisia riitoja — sen tyyppinen ratkaisumalli, mitä edustaja Berg täällä toi esiin. Toinen vaihtoehto on, että se olisi sovittelutoimen yhteydessä, jolloin sitä pystyttäisiin siellä sitten käsittelemään. Samalla syntyisi semmoinen tilanne, että pystyttäisiin tällä sovittelutoimielimellä tai sovitteluhenkilön avulla ratkomaan niitä suojelutyöhön liittyviä asioita, ja niitä ei tarvitsisi viedä tuonne ruuhkaisiin käräjäoikeuksiin. Eli täällä on paljon tällaisia asioita, jotka olisi pitänyt tässä lakiesityksessä hoitaa toisella tavalla tai sitten jättää kokonaan toteuttamatta. Tulemme toisessa käsittelyssä ehdottamaan tämän ykkös- ja kakkoslakiehdotuksen hylkäämistä ja sitten muutamia ponsia tämän lakiesityksen liitteeksi. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-05-15T19:28:05,2025-05-15T19:32:38,Käsitelty,1.1 2025_51_171,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 6/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 6/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Edustaja Eerola taitaa olla valiokunnan puheenjohtajan roolissa. Esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_51_172,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 6/2025 vp,"Joo, kiitos, arvoisa rouva puhemies! Näin tosiaan taitaa olla, että tässä roolissa täällä puhutaan. Tässä esityksessä tosiaan on kyse sakon täytäntöönpanosta annetun lain ja 76 muun lain muuttamisesta. Sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa säädetään rahamääräisten seuraamusten ja eräiden muuhun omaisuuteen kohdistuvien seuraamusten täytäntöönpanosta, joista sitten huolehtii Oikeusrekisterikeskus. Tämän esityksen tavoitteena on selkeyttää ja sitten edelleen yhtenäistää sakon täytäntöönpanosta annetun lain nojalla täytäntöönpantavien seuraamusten täytäntöönpanosäännöksiä. Nyt olemassa olevassa tilanteessa erityisesti tämmöisten rangaistusluonteisten hallinnollisten seuraamusten täytäntöönpanoa koskevat säännökset on hajanaisesti ripoteltu useisiin eri lakeihin. Meillä tässä tavoitteena on nyt se, että sakon täytäntöönpanosta annetun lain nojalla näiden täytäntöönpantavien seuraamusten täytäntöönpanoa koskevat eri säännökset olisivat keskeisiltä osiltaan samansisältöiset ja edelleen sitten säädetty samassa laissa hyvinkin kattavasti, toisin kuin nykyään. Samalla sitten selvennetään eri viranomaisten vastuita tässä täytäntöönpanomenettelyssä. Näillä tehtävillä muutoksilla sitten pyritään siihen, että sujuvoitetaan ja yhdenmukaistetaan tätä täytäntöönpanomenettelyä eri seuraamuslajeissa. Arvoisa rouva puhemies! Sitten edelleen tämän esityksen mukaan summaarisessa sakkomenettelyssä luovutaan tästä rangaistusvaatimusmenettelystä. Tällä muutoksella edistetään ihmisten tämmöistä niin sanottua prosessuaalista yhdenvertaisuutta ja edelleen sujuvoitetaan tätä sakkomenettelyä. Lakivaliokunta mietinnössään pitää tämän esityksen tavoitteita hyvinkin kannatettavina. Tämän hallituksen esityksen ja edelleen saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää tätä esitystä erittäinkin tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä eräin huomioin ja muutamin muutosehdotuksin, eli lähinnä tällaisista teknisistä ja eräiden muiden eduskunnan käsittelyssä olleiden hallituksen esitysten yhteensovittamiseen liittyvistä syistä valiokunta ehdottaa myös muutamaa muutakin lakiesitystä. — Kiitokset.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+6.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-05-15T19:33:11,2025-05-15T19:36:33,Hyväksytty,1.1 2025_51_173,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 6/2025 vp,Kiitokset valiokunnan puheenjohtajalle esittelystä. — Ja sitten edustaja Rintamäki., ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_174,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Esityksen mukaan säännökset sakon täytäntöönpanosta annetun lain soveltamisalasta, seuraamusten täytäntöönpanokelpoisuudesta ja raukeamisesta sekä rahamääräisen saatavan perinnästä uudistettaisiin. Lisäksi uudistettaisiin rikosvahinkolain säännökset rikosvahinkokorvausten takautumisoikeudesta ja takaisinperinnästä. Näiden muutosten tavoitteena on yhtenäistää ja selkeyttää sääntelyä sekä parantaa viranomaisten edellytyksiä huolehtia sakon täytäntöönpanosta annetun lain nojalla täytäntöönpantavien seuraamusten täytäntöönpanosta. Samalla tehtäisiin muutoksia lakeihin, joissa on hajanaista sääntelyä erityisesti hallinnollisten seuraamusmaksujen täytäntöönpanosta. Lisäksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain säännökset henkilötietojen käsittelystä seuraamusten täytäntöönpanossa uudistettaisiin. Tavoitteena olisi parantaa sääntelyn yhteensopivuutta yleisen henkilötietosääntelyn kanssa. Esitys tukee perussuomalaisten tavoitteita julkisen sektorin byrokratian selventämiseksi. Sakkojen täytäntöönpanon selkeyttämisellä ja tehostamisella lisäämme kansalaisten luottamusta oikeusjärjestelmän tehokkuuteen sekä edistämme myös ihmisten prosessuaalista yhdenvertaisuutta. Lisäksi me luomme julkishallintoa tehokkaammaksi automatisoinnin kautta. Arvoisa puhemies! Mietinnöstä löytyi mielenkiintoinen kohta: ”Lakivaliokunta pitää sakon muuntorangaistusmenettelyn uudistamista koskevaa hanketta tärkeänä. Valiokunta muistuttaa, että eduskunta on vuonna 2014 hyväksynyt lausuman, jossa eduskunta edellyttää, että hallitus viipymättä selvittää mahdollisuudet keventää ja yksinkertaistaa sakon muuntorangaistusmenettelyä ja sitä edeltäviä vaiheita.” Ideana muuntorangaistuksessahan on se, että maksamatta jäänyt sakko voidaan muuntaa vankeusrangaistukseksi. Sakon muuntorangaistusmenettely on useissa selvityksissä todettu runsaasti useita viranomaisia työllistäväksi, ja se on edelleen valtaosin manuaalista. On tervetullutta, että menettelyä lähdetään nyt viimein valiokunnan lausuman mukaisesti yksinkertaistamaan ja keventämään. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+6.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-05-15T19:36:38,2025-05-15T19:39:39,Hyväksytty,1.1 2025_51_175,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite kauppakamarilaiksi ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Lakialoite LA 44/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa. Esittelypuheenvuoro, edustaja Malm.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_51_176,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Lakialoite kauppakamarilaiksi ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Lakialoite LA 44/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme nyt lakialoitetta Keskuskauppakamarin aseman täsmentämisestä. Tämän lakialoitteen tarve lähtee Keskuskauppakamarin muuttuneesta julkisesta roolista. Keskuskauppakamarin historia ulottuu vuoteen 1918, ja sillä on alueellisten kauppakamarien rinnalla ollut merkittävä rooli maamme elinkeinoelämän kehittämisessä. Viime vuosina Keskuskauppakamarista on kuitenkin tullut yhteen eduskuntapuolueeseen assosioituva puoluepoliittinen toimija, jonkinlaisen lobbausorganisaation ja puolueen ajatuspajan välimuoto, jonka toimitusjohtaja ohjeistaa päättäjiä kiihkeillä yöllisillä tviittiketjuilla. Keskuskauppakamari myös käyttää valtaa ja jakaa vaalirahoitusta ja kiertää julkisoikeudellista yhteisöä koskevaa vaalirahoituskieltoa kiertämällä rahat välikäden kautta. Arvoisa puhemies! Keskuskauppakamarilain mukaan Keskuskauppakamari on Suomen alueellisten kauppakamareiden yhteistyöelin. Lain nojalla Keskuskauppakamari myös kehittää koko maassa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja myöntää Suomen elinkeinoelämän tunnustuksena ansiomerkkejä. Keskuskauppakamarille on myös säädetty julkisoikeudellisia tehtäviä liittyen lunastuslautakuntien, välittäjäkoelautakunnan sekä kiinteistöarviointilautakunnan asettamiseen ja välittäjäkokeen järjestämiseen. Keskuskauppakamarilla on oikeus periä näihin liittyviä laissa säädettyjä maksuja. Keskuskauppakamari siis käyttää sille säädetyissä tehtävissä julkista valtaa. Me lakialoitteen allekirjoittaneet emme pidä yhteiskunnallista aktiivisuutta tai edes suoraa puoluepoliittisuutta itsessään huonona asiana. Se sopii kuitenkin hyvin huonosti yhteen julkisten tehtävien ja julkisen vallan käytön kanssa. Suomessa on vahvat perinteet puolueettomuudesta ja riippumattomuudesta julkisten tehtävien hoitamisessa, ja julkisten tehtävien hoitamisen pitäisi olla täysin puolueetonta — sen myös pitäisi näyttää puolueettomalta. Arvoisa puhemies! Puolueettomuus ja riippumattomuus eivät valitettavasti nykyisin toteudu Keskuskauppakamarin kohdalla. Se on kestämätöntä tilanteessa, jossa monien suomalaisten on pakko maksaa Keskuskauppakamarille laissa säädettyjä maksuja voidakseen hoitaa ammattiaan. Ei ole hyväksyttävää, että tällaista rahaa kierrätetään vaalirahaksi ehdokkaille eri vaaleissa. Siksi lakialoitteessa ehdotetaan säädettäväksi uusi kauppakamarilaki, jossa Keskuskauppakamarin nykyiset julkisoikeudelliset tehtävät ehdotetaan siirrettäväksi eri viranomaisille. Tarkoituksena on, että Keskuskauppakamarille tällä hetkellä kuuluvat julkiset tehtävät siirtyisivät työ- ja elinkeinoministeriölle, Uudenmaan ely-keskukselle sekä Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Ehdotettu uusi kauppakamarilaki sääntelisi edelleen alueellisia kauppakamareita ja niille osoitettuja lakisääteisiä tehtäviä ulkomaankaupan asiakirjojen vahvistamisessa. Keskuskauppakamari sen sijaan olisi jatkossa luonteeltaan puhtaasti yksityisoikeudellinen alueellisten kauppakamarien yhdistys. Ehdotettu muutos selkeyttäisi Keskuskauppakamarin nykyistä, jokseenkin erikoista asemaa. Keskuskauppakamarin roolin selkeyttäminen ja sille kuuluvien julkisten tehtävien siirtäminen viranomaisille palvelisi yhteisön luottamusta ja julkisen toiminnan puolueettomuutta. Ylipäänsä tämänkaltaisten julkisten tehtävien keskittäminen viranomaisille on perusteltu kehityssuunta, joka vahvistaisi myös toiminnan läpinäkyvyyttä ja tehostaisi virkavastuun kohdentumista. Arvoisa puhemies! Me aloitteen allekirjoittaneet arvostamme edelleen suuresti alueellisten kauppakamarien työtä ja niiden kykyä toimia riippumattomina ja puolueettomina koko Suomen hyväksi. Siksi lakialoitteen tarkoitus on myös suojella luottamusta niihin ja niiden julkikuvaan. Ehdotetussa uudessa kauppakamarilaissa alueelliset kauppakamarit eivät olisi enää lakisääteisesti sidottuja Keskuskauppakamariin vaan voisivat itse päättää, ylläpitävätkö ne Keskuskauppakamaria edelleen yhteistyöelimenään ja kuuluvatko siihen. Näitä muutoksia ei ehdoteta kevyesti, mutta me allekirjoittaneet katsomme, että julkisen vallankäytön puolueettomuuden suojeleminen sitä meiltä edellyttää.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+7.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-05-15T19:40:03,2025-05-15T19:44:31,Hyväksytty,1.1 2025_51_177,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite kauppakamarilaiksi ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Lakialoite LA 44/2024 vp,Edustaja Rantanen., ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_178,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite kauppakamarilaiksi ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Lakialoite LA 44/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin tässä edellä edustaja Malm kertoi, tämä on kyllä surullinen esimerkki siitä, kun puurot ja vellit menevät pahasti sekaisin eikä se oma työrooli enää oikein pysykään selvillä. Kun puhumme nimenomaan elimestä, jonka pitäisi olla puolueeton ja joka johtajansa puheenvuoroin on kyllä ihan kaikkea muuta kuin puolueeton, niin sen vuoksihan me tänään tätä lakialoitetta olemme täällä käsittelemässä. Niin kuin tässä edellä kuultiin, Keskuskauppakamarista ja alueellisista kauppakamareista säädetään kauppakamarilaissa, ja Keskuskauppakamarin pääasialliset tehtävät liittyvät nimenomaan toimimiseen alueellisten kauppakamarien yhteiselimenä ja alueellisten kauppakamarien tukemiseen niille kuuluvien tehtävien hoitamisessa, ja lain mukaan Keskuskauppakamarin tarkoitus on kehittää koko maassa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja myöntää esimerkiksi ansiomerkkejä. Jos on niin, että ay-liikettä on kritisoitu vaalirahan jakamisesta, niin eipä ole paljon puheita kuulunut siitä, kun Keskuskauppakamari kuitenkin on jakanut vaalirahoitusta EK:n perustaman Pro Markkinatalous ry:n kautta. On tietysti niin, että muodollisesti lakia ei rikota, koska Keskuskauppakamari ei itse tee niitä päätöksiä, mutta kyllä se on niin, että Keskuskauppakamari saa tuloja lakisääteisistä maksuista — siis lakisääteisistä maksuista — joita monet suomalaiset joutuvat maksamaan voidakseen harjoittaa ammattiaan, ja ei tällaisen rahan kiertäminen vaalirahoitukseksi kyllä ole sen lain hengen mukaista, eikä se ole muutenkaan sen hengen mukaista, mitä keskustelua vaikka vaalirahoituksesta tässä maassa on viime aikoina käyty. Kyllä meille demareillekin se Suomen kasvu on kaikkein tärkeintä, ja kyllä siinä elinkeinoelämän järjestöillä on oma keskeinen roolinsa. Niin kuin tässä edellä edustaja Malm sanoi, alueelliset kamarit tekevät tärkeää työtä ja toimivat tasapuolisesti ja puolueettomasti, mutta näyttää siltä, että aiemmin arvostetusta organisaatiosta on tullut häikäilemätön puoluepoliittinen toimija ja nimenomaan jonkinlainen ajatuspaja tai yhden puolueen lobbausorganisaatio, eikä voi olla niin, että tällainen toiminta voi jatkua. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja tuntuu toimivan kuin koulukiusaaja tai somekiusaaja, ja ei ole kyllä merkittävän, puolueettoman organisaation johtajan tehtävä toimia niin kuin nyt on tapahtunut.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+7.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-05-15T19:44:33,2025-05-15T19:47:30,Hyväksytty,1.1 2025_51_179,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite kauppakamarilaiksi ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Lakialoite LA 44/2024 vp,Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_180,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite kauppakamarilaiksi ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Lakialoite LA 44/2024 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Malmin lakialoite on kyllä enemmän kuin paikallaan. Keskuskauppakamarin toiminnasta ja tarkoituksista lukee verkkosivuilla seuraavaa: ”Keskuskauppakamari kehittää koko maassa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä hoitaa sille säädettyjä ja määrättyjä julkisia tehtäviä. Olemme koostaneet ratkaisuja Suomen uudistamiseksi kilpailukykyiseksi ja hyvinvoivaksi yhteiskunnaksi, joka toimii vastuullisesti ja kasvaa kestävästi.” Arvoisa rouva puhemies! Keskuskauppakamarin teksti siis kuvastaa sitä, että he toimivat vastuullisesti, ja kuinkas toimii sitten Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja, joka kirjoittaa sosiaalisen median alustassa seuraavaa: ”Tänäänkin on hyvä päivä erota SAK:n liiton jäsenyydestä ja liittyä YTK:n jäseneksi. Lakiuudistus tuo pian YTK:lle myös luvan välittää työnhakijoita. Suosittelen jatkossa kaikille yrityksille hakemaan työntekijöitä YTK:n jäsenistä tämän palvelun kautta.” Arvoisa rouva puhemies! Onhan tämä erikoista toimintaa kyseisen Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan sosiaalisessa mediassa. Eihän näin voi toimia eikä saa toimia tämmöisessä vastuullisessa instanssissa, niin kuin Keskuskauppakamari on, ja siten edustaja Malmin aloite on kyllä todella paikallaan ja perusteltu. Toki tietysti eihän kummallista ole tämä Keskuskauppakamarin johtavan henkilön kirjoittelu siitä, että suositellaan työntekijöitä eroamaan ammattiliitosta. Onhan tässä salissakin kuultu kokoomuksen puolelta puheenvuoroja, joissa on kehotettu samaa — elikkä siis sitä, että erotkaa liitosta. Olemme myös nähneet vasta viime viikolla kokoomuksen mainoksen, jossa he ilakoivat sitä, että jää enemmän rahaa käteen sille palkansaajalle, joka ei ole liiton jäsen. Toki pääministeri hienosti kyllä pahoitteli tätä mautonta mainosta, mutta kokoomuksen puheet tässä salissa ja Keskuskauppakamarin johtajan käyttäytyminen sosiaalisessa mediassa näyttävät olevan kyllä aika yksi yhteen, valitettavasti.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+7.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-05-15T19:47:30,2025-05-15T19:49:45,Hyväksytty,1.1 2025_51_181,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite kauppakamarilaiksi ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Lakialoite LA 44/2024 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_182,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Lakialoite kauppakamarilaiksi ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Lakialoite LA 44/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä Keskuskauppakamariin liittyvä lakialoite on erittäin hyvä muistutus siitä, että kaikilta järjestöiltä kuitenkin vaaditaan tiettyä linjausta siitä, mitkä ovat oikeasti niitten tehtäviä ja mitkä liittyvät sitten muuhun toimintaan. Tässäkin yhteydessä kun Keskuskauppakamari käyttää kuitenkin julkista valtaa ja on osa julkisen vallan toimijoita, nämä puurot ja vellit tässä ovat selvästi menneet sekaisin viime vuosina, ja erityisesti tämä näkyy Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan ulostuloissa, jotka ovat käytännössä yhden puolueen tviittejä tai muita huomioita ja toisten arvosteluja. Siinä mielessä tämä lakiesitys selkiyttää tätä tilannetta ja antaa sitten Keskuskauppakamarille mahdollisuuden toimia sellaisella alueella, mutta silloin heidän ei pitäisi tehdä mitään julkista tehtävää, joita heillä tällä hetkellä lain mukaan on. Elinkeinotoiminnan edistäminen ja siihen liittyvä järjestötoiminta on ihan hyvää ja kannatettavaa, ja jokaisella pitää olla mahdollisuus sellaiseen osallistua. Sitä, että sitten toimitusjohtaja Romakkaniemen tviiteillä arvioidaan muita järjestöjä, muun muassa SAK:ta, hyvin kuvaa se, kun hän kehottaa eroamaan järjestöstä. Meillä kuitenkin Suomessa lähtökohtaisesti on ollut se tilanne, että on sopimisen kautta yritetty asioita hoitaa, ja tässä kun Pohjoismaista aika paljon puhutaan, niin Ruotsissa he ovat nostaneet omaksi vahvuudekseen sen, että keskinäisesti sovitaan työpaikoilla asioita ja kunnioitetaan osapuolia, vaikka ollaankin eri mieltä, ja tehdään kuitenkin yhdessä sopien. Täällä yritetään nytten systemaattisesti viedä Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan ja sieltä tulevien viestien perusteella järjestäytymistä ja tämmöistä sopimisen kulttuuria alemmas, mutta tämä ehkä sopiikin myöskin hallituksen linjaan, koska tässä muun muassa ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeudella viestitään aivan samaa linjaa: yritetään viedä tätä tilannetta niin, että palattaisiin tämmöiseen yksilösopimiseen, ja sillä tavalla viedään Suomen työelämää hyvin eriarvoiseen suuntaan. Siinäkin mielessä tämä on semmoinen lakiesitys, joka muistuttaa myös Keskuskauppakamaria olemassaolosta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+7.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-05-15T19:49:45,2025-05-15T19:52:47,Hyväksytty,1.1 2025_51_183,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite kauppakamarilaiksi ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Lakialoite LA 44/2024 vp,Edustaja Lindén., ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_184,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Lakialoite kauppakamarilaiksi ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Lakialoite LA 44/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on kuultu erinomaisen hyviä ja perusteltuja puheenvuoroja tästä mainiosta lakialoitteesta. Halusin oman puheenvuoronikin käyttää ja aloitan sen lyhyellä siteerauksella. Jokainen ymmärtää tämän asian yhteyden, vaikka tässä puhutaan käytännössä eri järjestöstä: ”Tammikuun kihlaus on Suomen Työnantajain Keskusliiton 23. tammikuuta 1940 antama julistus, jossa se tunnusti ammattiliitot ja keskusjärjestö SAK:n neuvotteluosapuoliksi työmarkkinoita koskevissa kysymyksissä. Osapuolet sopivat, että vastedes pyritään löytämään yhteisymmärrys neuvotteluteitse. Julkilausuma luettiin Yleisradion iltauutisissa 23. tammikuuta 1940 ja julkaistiin seuraavana päivänä sanomalehdissä.” Luin tämän sen takia, koska viime aikoina jälleen, voidaan sanoa, kansainvälisesti tietyllä tavalla vaaran vuodet ovat käsillä. Me olemme täällä salissa todistaneet ammattiyhdistysliikettä vastaan suunnattuja voimakkaita arvosteluja ja hyökkäyksiä, ja nyt tässä yhteydessä puhumme tästä Keskuskauppakamarista ja erityisesti sen toimitusjohtajan toiminnasta siellä. Haluan tässä yhteydessä selvyyden vuoksi sanoa, että arvostan kauppakamaritoimintaa. Kauppakamarit ovat paikallisesti tärkeitä elimiä. Ne tarvitsevat myös yhteisen keskusorganisaation, mutta se, että keskusorganisaatiolla on sitten viranomaistehtäviä, lakisääteisiä tehtäviä, ja kuitenkin sen johdossa oleva ylin henkilö toimii käytännössä politrukkina hyvin monissa asioissa, ei ole esimerkiksi minulle itselleni mikään uusi asia. Muistan jo vuosien takaa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen yhteydessä käytyä keskustelua, jossa hän hyvinkin voimakkaasti tviittaili, ja joihinkin asioihin yritin joskus laittaa sitten vastinettakin näissä asioissa. Tiedän monia kokoomustaustaisia — siis kokoomuksen eduskuntaryhmän palveluksessa olleita — henkilöitä, jotka toimivat elinkeinoelämän järjestöissä ja tekevät sen erittäin fiksusti, tahdikkaasti. Heidän kanssaan on miellyttävä keskustella, ja he ovat niin kuin oikealla tavalla sisäistäneet sen tehtävän. Ihan konkreettisesti mainitsen tässä vaikka Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKALin taikka Suomen Autotuojat ry:n, ja lukuisia muita on. Mutta tässä olemme, niin kuin joku voisi varmaan sanoa, pahastuttaneet mielemme Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan menettelyistä, ja silloin joudumme vakavasti miettimään, tuleeko sitten yhteiskunnassa olla tällaisella organisaatiolla, jota käytetään näin puhtaasti puoluepoliittisiin tarkoituksiin, myös tällaisia viranomaistehtäviä, ja siihen liittyen tämä lakialoite on tehty. Erinomainen lakialoite.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+7.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-05-15T19:52:47,2025-05-15T19:55:42,Tarkistettu,1.1 2025_51_185,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite kauppakamarilaiksi ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Lakialoite LA 44/2024 vp,Edustaja Malm., ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_51_186,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Lakialoite kauppakamarilaiksi ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Lakialoite LA 44/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun nyt keskustellaan tästä kauppakamarilaista, niin on hyvä huomata se, että tämä perinteikäs yhdistys on viime vuosina muuttunut kyllä hullunkuriseksi ajatuspajaksi, joka valitettavasti kylvää riitaa ja eripuraa sekä täysin avoimesti ajaa puoluepoliittista agendaa, vaikka sen ei pitäisi olla mihinkään puolueeseen sitoutunut. Ja varsinkin kun sen toimintaa säätelee kauppakamarilaki, on sillä niitä lakisääteisiä tehtäviä tässä yhteiskunnassa, kuten olemme kuulleet. Miten on siis mahdollista, että tällainen toimija, joka hoitaa julkisia tehtäviä, voi samaan aikaan toimia politiikassa? Tätä on nyt syytä pohtia. Meidän mielestämme tämä ei voi mennä näin. Tässä menevät nyt ne tänään monesti kuullut puurot ja vellit täysin sekaisin. Siksi me päätimme esittää tähän tilanteeseen ratkaisun ja teimme tämän lakialoitteen, jotta voisimme selkiyttää Keskuskauppakamarin asemaa Suomessa, ja esitämme, että kaikki lakisääteiset tehtävät siirretään viranomaisille, kuten ministeriöille. Tämän muutoksen jälkeen sitten Keskuskauppakamarissa voidaan hyvillä mielin keskittyä siihen lobbaamiseen ja yritykset ja kansalaiset voivat luottaa siihen, että heidän lakisääteisiä tehtäviänsä hoitavat jatkossa viranomaiset ilman puoluepoliittista sanomaa.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+7.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-05-15T19:55:42,2025-05-15T19:57:18,Tarkistettu,1.1 2025_51_187,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi lapsiasiavaltuutetusta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tuttuun tapaan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa. Esittelypuheenvuoro, edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_51_188,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi lapsiasiavaltuutetusta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelen, että meillä aikuisilla on yksi tärkeä tehtävä, ja jos siinä onnistumme, tulemme ratkoneeksi niin kovin monta muutakin kriisiä vastuullisesti. Meidän tehtävämme on varmistaa, että tässä maassa on jokaisella lapsella ja nuorella edellytykset ehjään ja turvalliseen aikaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Jos asettaisimme tämän tavoitteen kaiken poliittisen päätöksenteon keskiöön, me tulisimme tehneeksi politiikkaa, joka on kestävää vuosikymmenten päähän. Me tulisimme panostaneeksi sisäisen turvallisuuden edellytyksiin, sillä turvallista lapsuutta ei ole, jos maassa ei ole turvallista. Me tulisimme panostaneeksi köyhyyden poistamiseen, sillä turvallista lapsuutta ei ole, jos emme onnistu poistamaan köyhyyttä. Me tulisimme panostaneeksi koulutukseen, julkisiin palveluihin ja hoitamaan taloutta vastuullisesti, sillä turvallisen lapsuuden edellytyksiä ei ole, jos emme kanna maan taloudesta huolta tavalla, jolla voimme turvata palvelut jatkossakin. Eikä turvallista lapsuutta ole tulevaisuudessa, jos emme torju ilmastokriisiä ja luontokatoa kunnianhimoisesti. Lapset ja nuoret eivät voi kuitenkaan itse saapua tänne pitämään puheenvuoroja, he eivät voi istua valiokuntahuoneissa, eivätkä he voi äänestää. Siksi on meidän tehtävämme pitää heidän puoltaan. Unicef julkaisi juuri tällä viikolla tutkimuksen, jossa Suomen sijoitus romahti rikkaiden maiden lasten hyvinvointivertailussa. Olimme aikaisemmin viiden parhaan joukossa, kun nyt olemme sijalla 17. Sen pitäisi pysäyttää ja herättää keskustelua siitä, miten ja miksi näin on. Epäonnistuimme erityisesti nuorten itsemurhien kohdalla, oppimistulosten kohdalla ja lasten ylipainoa mittaavien indikaattoreiden kohdalla. Nuorten itsemurhatilastojen kohdalla olemme kärkikolmikossa. Lapset ja nuoret kasvavat ajassa, joka on hyvin epävarmaa. Me tiedämme, että suhdannetilanne, työllisyystilanne, vaikuttaa moneen kotiin ja arkeen tänäänkin. Me tiedämme, että asuinalueet eriytyvät. Me tiedämme, että hyvinvointialueiden säästöt kohdentuvat lapsiperheiden palveluihin. Me tiedämme, että sosiaaliturvaleikkaukset syventävät lapsiköyhyyttä. Samaan aikaan meille kerrotaan, että lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut, että sosiaali- ja mielenterveyspalveluissa on ruuhkaa, että kuntien, koulujen, oppilashuollon puutteet ovat arkea. Meillä on siis ihan valtavasti tietoa, mutta ongelma on, että se on pirstaleista. Me tarvitsemme kokonaiskuvan tilanteesta, joka nivoo kaiken indikaattori- ja tutkimustiedon yhteen ja tuo sen lähelle päättäjiä. Juuri siksi esitän tässä lakialoitteessa, että Suomeen perustettaisiin lapsi- ja perhepolitiikan arviointineuvosto lapsiasiavaltuutetun toimiston yhteyteen. Aloite on valmisteltu yhdessä asiantuntijoiden kanssa, ja se olisi täysin toteutettavissa. Se voisi vaikuttaa siihen, että tässä maassa ei tehtäisi tempoilevaa lapsi- ja perhepolitiikkaa. Voisin kritisoida tätä hallitusta, mutta täytyy todeta, että kyllä nämä ongelmat ovat olleet jo pitkään olemassa. Se, että lapsiin ja nuoriin panostettaisiin aidosti ja yli hallituskausien, tuntuu olevan vähän jokaisen hallituksen haaste. Tahtoa ei tunnu olevan riittävästi. Meillä ei myöskään ole rakenteita, jotka varmistaisivat, että tutkittu tieto kantaa päätöksenteon läpi. Mutta meillä on näyttöä siitä, että riippumattomien toimielinten rooli voi olla merkittävä ja iso apu päätöksentekoon. Suomessa on talouspolitiikan arviointineuvosto, Suomessa on esimerkiksi ilmasto- ja luontopaneelit. Nämä toimivat vastaavasti riippumattomasti. Ne kokoavat tutkijoita ja tuottavat tietoa, joka ohjaa yhteiskuntaa ja päätöksentekoa. Olen sitä mieltä, että lapset, nuoret ja perheet ansaitsisivat vastaavan rakenteen varmistamaan, että tehtävä politiikka ja ne päätökset, joita tehdään, vahvistavat heidän oikeuksiaan ja takaavat hyvää elämää. Se ei olisi keneltäkään pois, mutta se hyöty voisi olla suurempi kuin osaamme tänään arvatakaan, myös euroissa. Arviointineuvosto koostuisi nimenomaan eri alojen tutkijoista. Se ei tekisi politiikkaa, mutta se toisi tietoa politiikan tueksi. Se tarkastelisi, mitkä toimenpiteet tutkitusti vahvistavat lasten ja perheiden hyvinvointia. Se rakentaisi siltoja lainvalmistelijoiden ja tutkijoiden välille ja tekisi päätöksenteosta ennakoivaa, ei reaktiivista. Ajattelen, että kun puhutaan lapsista ja nuorista ja perheistä, niin on kyse yhteisestä asiasta. On kyse Suomen tulevaisuudesta mutta myös nykyhetkestä. On kyse siitä, valitsemmeko tahtotilan tehdä työtä yhdessä yli hallituskausien, löytää yhteneväisyyksiä silloinkin, kun olemme eri mieltä yli puoluerajojen. Emmehän me halua, että lapset kasvavat maahan, jossa ihmiset jaotellaan puoluetaustan mukaan, tai maahan, jossa kadulla ei voisi tervehtiä ihmistä, jolla sattuu olemaan väärä puoluekirja. Parhaiten tätä voisimme osoittaa tekemällä sellaista politiikkaa, joka turvaa sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta, sitä, että kun me istumme kiikkustuolissa ja ehkä lapsenlapsenlapset tai naapurin lapset kysyvät, että teittekö te kaikkenne, että tässä maassa olisi hyvä meillä, niin me voisimme sanoa, että ainakin me yritimme tehdä oikein. Sillä niin kauan kuin lasten oikeudet jäävät vain sanoiksi papereille tai kauniiksi strategioiksi, ei niistä ole mitään hyötyä. Tarvitaan tekoja, tarvitaan kärsivällisyyttä, tarvitaan rohkeutta kuulla asiantuntijoita. Tarvitaan myös rohkeutta katsoa peiliin silloin, kun tehdään väärinpäin, ja tahtoa korjata suuntaa, sillä kaikki muu on kyllä pelkuruutta tai vastuun pakoilua, eikä siihen meillä ole varaa. Toivonkin, että voimme ottaa yhden askeleen eteenpäin kohti sitä, että lapset ja nuoret oikeasti tuodaan politiikanteon keskiöön muuallakin kuin vaalipuheissa, ja ottaa käyttöön lapsi- ja perhepoliittisen arviointineuvoston auttamaan meitä tekemään niitä kaikkein parhaimpia päätöksiä lapsia ja nuoria ja tulevaisuutta varten.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+8.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-05-15T19:57:44,2025-05-15T20:03:27,Hyväksytty,1.1 2025_51_189,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi lapsiasiavaltuutetusta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_190,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi lapsiasiavaltuutetusta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Suomen tulevaisuus rakentuu lapsuudessa. Jokaisen lapsen pitää saada kasvaa turvallisesti ja toiveikkaasti. Siksi meidän on tehtävä päätöksiä, jotka perustuvat tietoon eivätkä hetken mielijohteisiin. Tämän lakialoitteen tavoite on selkeä ja vastuullinen. Tavoite on vahvistaa lapsi- ja perhepolitiikan tietopohjaa ja varmistaa, että päätökset tehdään tutkittuun tietoon nojaten. Ehdotuksessa lapsiasiavaltuutetun toimiston yhteyteen perustetaan lapsi- ja perhepolitiikan arviointineuvosto. Sen tehtävänä olisi koota ja arvioida tutkimustietoa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista ja tuoda se päätöksenteon tueksi. Arvoisa rouva puhemies! Tiedämme, että suomalainen lapsuus ei ole kaikille samanlainen. Lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. Mielenterveysongelmat, yksinäisyys, harrastusten keskeytyminen ja perhe-elämän haasteet koskettavat yhä useampia. Samaan aikaan lapsia syntyy yhä vähemmän ja maamme huoltosuhde heikkenee. Tässä tilanteessa ei riitä, että toivomme parasta. Meidän on tunnistettava, mikä toimii ja mikä ei. Siksi arviointineuvosto olisi tärkeä lisä vaikuttavan lapsipolitiikan perustaksi. Arvoisa rouva puhemies! Nykyisessä laissa lapsiasiainvaltuutetusta on jo säädetty neuvottelukunnasta, joka tuo yhteen alan toimijat, mutta se ei tee tutkimusta, eikä sen tehtävänä ole arvioida politiikan vaikutuksia. Arviointineuvoston malli muistuttaa esimerkiksi talouspolitiikan arviointineuvostoa. Se on riippumaton, asiantuntijoista koostuva elin, joka kokoaa tietoa ja tarjoaa sitä avoimesti päättäjien ja yhteiskunnan käyttöön. Tämä olisi myös käytännön tuki lainvalmistelijoille. Se auttaisi yhdistämään tutkittua tietoa lainsäädännön tarpeissa ja auttaisi välttämään virheitä, jotka maksavat lapsille ja yhteiskunnalle paljon. Arvoisa rouva puhemies! Tämä ei ole iso muutos lainsäädäntöön, mutta sillä olisi iso merkitys suomalaiselle lapsuudelle aikana, jona syntyvyyden lasku on yksi yhteiskuntamme perustavanlaatuisimmista ongelmista. Ehdotetulle lakimuutokselle on selkeä tarve. Jos haluamme olla maa, jossa lapsilla on hyvä kasvaa, meidän pitää myös varmistaa, että heihin liittyvä päätöksenteko on perusteltua, arvioitua ja vastuullista. Kannatan lämpimästi tätä lakialoitetta. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-15T20:03:30,2025-05-15T20:06:49,Hyväksytty,1.1 2025_51_191,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi lapsiasiavaltuutetusta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina poissa. — Edustaja Holopainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_192,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi lapsiasiavaltuutetusta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos Sofia Virralle, joka on ollut toimeenpanemassa tätä hienoa aloitetta, jossa ehdotetaan, että Suomeen perustetaan lapsi- ja perhepolitiikan arviointineuvosto. Viime päivinä ja viime aikoina olemme saaneet yhä enemmän tutkittua tilastotietoa siitä, että suomalaisten lasten pahoinvointi on lisääntynyt, ja siitä on syytä olla huolissaan. Monessa perheessä on paljon tuen tarvetta, ja viesti on se, että yhä vaikeampi tätä tukea on saada. Meillä on jo ennestään Suomessa ollut paljon ylisukupolvista syrjäytymistä, ja kun nyt tämä nykyinen hallitus on viimeisen kahden vuoden aikana tehnyt hyvin rajuja talouden sopeuttamistoimia, niin näyttää siltä, että hyvin monet näistä toimista syventävät nimenomaan lapsiperheitten pahoinvointia entisestään ja yhä useampi perhe kamppailee selviytyäkseen esimerkiksi arjen menoista. Monessa perheessä joudutaan tinkimään jopa niistä kaikkein välttämättömimmistä menoista. Olen kuullut viestiä siitä, että Kelan kehotuksesta joudutaan etsimään uutta edullista asuntoa nopealla aikataululla. Jopa ruuasta monessa perheessä säästetään, puhumattakaan siitä, kuinka moni köyhässä perheessä elävä lapsi on joutunut viime aikoina luopumaan kenties omasta rakkaasta harrastuksestaan. Tiedämme, että tämä altistaa näitä lapsia sille, että he kärsivät yksinäisyydestä, ja vaikeuttaa heidän tilannettaan merkittävästi. Tässä aloitteessa on ehdotettu lapsi- ja perhepoliittisen arviointineuvoston perustamista, ja tosiaankin kannatan sitä lämpimästi. Se vahvistaisi tutkimustiedon asemaa lapsi- ja perhepoliittisessa päätöksenteossa. Kun me pystyisimme vahvistamaan sitä, että jo valmistelun aikana olisi mahdollista tarkemmin arvioida ennakollisesti eri toimenpiteitten vaikutuksia, niin voisimme välttää sen tilanteen, jossa me nyt olemme. Luulenpa, että näitä toimenpiteitten vaikutuksia joudumme hyvin kalliilla hinnalla tulevina vuosina korjaamaan, koska monen lapsen osalta tämä nykyinen lapsi- ja perhepolitiikka johtanee siihen, että heidän on vaikea elämässä selviytyä. Meidän pitäisi löytää keinoja, joilla me voimme varmistaa sen, että päätöksenteossa lapsi- ja perhepolitiikka on pitkäjänteistä, ja toisaalta vahvistamme sitä, että Suomi on hyvä paikka kasvattaa lapsista hyvinvoivia ja onnellisia kansalaisia.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+8.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-05-15T20:06:56,2025-05-15T20:09:36,Hyväksytty,1.1 2025_51_193,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi lapsiasiavaltuutetusta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2025 vp,Kiitoksia. — Haluaako edustaja Virta vielä sanoa loppupuheenvuoron ja kiittää kaikkia hyvistä puheenvuoroista?, ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_194,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi lapsiasiavaltuutetusta annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos keskustelusta. Nyt toivomme, että asia etenee. Hienoa kuulla, että tukea tuli sekä oppositio- että hallituspuolelta, ja näin sen pitäisikin olla. Välillä asiat riitelevät, mutta lapset ja nuoret ovat yhteinen asia, ja heidän äärellään ei toivottavasti riidellä vaan tehdään asioita paremmin. Toivon, että asia etenee.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+8.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-05-15T20:09:51,2025-05-15T20:10:13,Hyväksytty,1.1 2025_51_195,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite tehoeläintuotannon lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Lakialoite LA 4/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. Siellä meillä on listalla edustaja Kontula — ei paikalla. — Edustaja Kivelä. — Ai siellä, anteeksi! [Anna Kontula: Olin jo valmiina tulossa.] — Anteeksi, nimittäin en nähnyt, olitte siellä niin piilossa. Mutta ehdottomasti, olkaa hyvä, edustaja Kontula, jonka lakialoitteesta on kysymyskin.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_51_196,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite tehoeläintuotannon lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Lakialoite LA 4/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tässä edustaja Kontulan ja edustaja Kivelän yhteislakialoitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki tehoeläintuotannon lakkauttamisesta. Aloitteessa esitetään, että jatkossa tuotantoeläimiin sovellettaisiin samaa minimilainsäädäntöä kuin muihin ihmisen hoidosta riippuvaisiin eläimiin. Käytännössä tämä tarkoittaisi merkittäviä tiukennuksia näiden eläinyksilöiden pito-olosuhteisiin ja välillisesti muutoksia myös eläinperäisen tuotannon laajuuteen ja liiketoimintamalleihin. Samassa yhteydessä säädettäisiin tuontikielloista sellaisille eläinperäisille tuotteille, joiden kohdalla ei ole noudatettu vähintään edellä mainittuja hyvinvointikriteerejä. Muutoksesta koituvia kustannuksia ja tappioita korvattaisiin eläintuottajille. Esitykseen ehdotetaan viiden vuoden siirtymäaikaa. Erillislain lisäksi aloitteessa esitetään muutettavaksi lakia eläinten hyvinvoinnista. Muutoksilla sääntelyä tiukennetaan kieltämällä eräitä eläinten hyvinvoinnin kannalta haitallisia, eläintuotannolle ominaisia käytäntöjä ja poikkeuksia eläinten kohtelua koskevista velvoitteista. Lisäksi tässä yhteydessä laista poistettaisiin niin sanottuja rituaaliteurastuksia koskeva poikkeus. Eläinten hyvinvointia koskevasta laista poistettaisiin parsinavettoja, porsitushäkkejä ja tiineyshäkkejä koskevat poikkeus- ja siirtymäsäännökset 1.1.2030 alkaen. Esityksen ilmeisimmät vaikutukset liittyvät tietenkin ihmisen hoidosta riippuvaisten eläinten hyvinvoinnin lisääntymiseen Suomessa. Jatkossa tuotantoeläinten kohtelun minimiehtoja arvioitaisiin samoin perustein kuin muidenkin ihmisten hoidosta riippuvaisten eläinten, kuten lemmikkieläinten. Samoin on selvää, että lailla olisi merkittävä vaikutus suomalaisen maataloustuotannon rakenteeseen. Osa eläintiloista todennäköisesti jatkaisi, mutta niissäkin liiketoimintaperiaatteita olisi uudistettava. Eläimistä luopuvilla tiloilla muutokset olisivat vielä suurempia. On todennäköistä, että tuotantoeläinten määrä vähenisi rajusti ja tätä myöten myös eläintuotannon ympäristövaikutukset helpottaisivat. Tämä toisi huomattavaa helpotusta myös ympäristötoimiin muualla kuin eläintuotannossa. Lisäksi uudistus toisi merkittäviä kansanterveydellisiä turvallisuustekijöitä: zoonoosien riskit pienenisivät, antibioottiresistenssin riski pienenisi ja lisääntynyt kasvipainotteisuus ruuantuotannossa lisäisi kansallista ruokaomavaraisuutta. Lainsäädännön edellyttämistä muutoksista maksettavat korvaukset tarkoittaisivat toisaalta merkittävää taloudellista panostusta maaseudun rakennemuutokseen. Samalla ne todennäköisesti tukisivat sellaisia tuotannonaloja, jotka voivat korvata joiltakin osin nykyistä eläintuotantoa, sellaisia kuin kasviperäisten proteiinien tuotanto, soluviljely sekä sellainen ammatillinen eläintoiminta, joka on mahdollista eläinten tarpeita kunnioittaen. Esimerkkejä tästä voisivat olla perinnebiotooppien ylläpito, green care, matkailu, hiiliviljely, lampaanvilla sekä useimmat ei-tehotuotetut eläinperäiset elintarvikkeet siinä määrin kuin niille löytyy edelleen markkinoita. Arvoisa puhemies! Itse ajattelen, että suhde eläimiin on aikamme tärkeimpiä poliittisia kysymyksiä. Suomalainen poliittinen keskustelu ei ole vielä havahtunut siihen, kuinka isosta asiasta on kysymys, mutta aivan näinä aikoina me tulemme Suomessa, länsimaissa ja koko maailmassa määrittelemään ihmisen määritelmää ja ihmisen suhdetta muihin lajeihin uudestaan. Tämä on iso keskustelu, ja sillä on isot seuraukset sille, mitenkä meidän tulee yhteiskuntamme järjestää. Yksi aivan ilmeisimmistä, keskeisimmistä ja akuuteimmista kysymyksistä on, miten me kohtelemme sellaisia lajeja, joita nyt hyödynnetään eläintuotannossa ja joista merkittävä määrä on meidän läheisiä sukulaisiamme. Tässä esitetty muutos ei ole lainkaan niin iso kuin millaiselta se ensisilmäyksellä kuulostaa. Muutoksen suuruus vaikuttaa meistä niin merkittävältä siksi, että tässä talossa on totuttu niin varovaisiin ja pieniin uudistuksiin viime aikoina, mutta jos ajatellaan sitä kehitystä, kun Suomi aikanaan siirtyi eläintehotuotantoon, se oli nopea, radikaali ja vain osittain hallittua ja ohjattua. Siihen nähden tämä kehitys, jota me nyt esitämme, olisi kuitenkin paitsi parempaan suuntaan myös huomattavasti eheämpi kokonaisuus.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+9.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-05-15T20:10:43,2025-05-15T20:16:10,Hyväksytty,1.1 2025_51_197,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite tehoeläintuotannon lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Lakialoite LA 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Kivelä, Mai.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_198,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite tehoeläintuotannon lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Lakialoite LA 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Esitämme, että eläinten tehotuotanto lakkautetaan Suomessa. Tämä voi kuulostaa radikaalilta ja olisi toki iso muutos nykytilaan, mutta se on silti asia, joka pitää tehdä. Kuka voisi vilpittömästi ja perustellusti puolustaa äärimmilleen vietyä eläinten tehotuotantoa, teollista hyväksikäyttöä, jossa tuntevia olentoja kohdellaan biomassana ja teollisena raaka-aineena? Nykyisiä eläintehtaita ei voi yhteensovittaa yhteiskuntaan, jossa eläinten oikeuksia kunnioitetaan. Kyse on laillistetusta väkivallasta puolustuskyvyttömiä yksilöitä kohtaan. Tuntevien eläinten teollisen tuotannon legitimiteetti on voitava kyseenalaistaa, ja juuri sen me haluamme tehdä tänään. Eläinten tehotuotantoa ei voi myöskään perustella muilla kestävyysnäkökulmilla. Onkin selvää, että viimeistään ekologinen kriisi — jos siis siihen aiomme vastata — pakottaa eläinten tehotuotannon alasajoon. Eläimet ansaitsevat parempaa, ja poliitikkona haluan ottaa vastuun myös eläinten oikeuksista. Eläinten oikeuksien parantaminen ja eläinten tehotuotannon kyseenalaistaminen edistävät empaattisempaa ja kestävämpää yhteiskuntaa, joka on myös ihmisen etu. Arvoisa puhemies! Käsittelemme siis edustaja Kontulan ja minun tekemää lakialoitetta, joka ehdottaa tehoeläintuotannon lakkauttamista, ja on hienoa, että eduskunta tänään keskustelee ensimmäistä kertaa aiheesta. On aika puhua asiasta suoraan ja kohdata tehoeläintuotannon perustavanlaatuiset eettiset ongelmat. Aloitteessa esitetään, että tuotantoeläimiin sovellettaisiin samaa minimilainsäädäntöä kuin muihin ihmisen hoidosta riippuvaisiin eläimiin. Tämä tarkoittaisi merkittäviä parannuksia eläinten pito-olosuhteisiin ja muutoksia eläinperäisen tuotannon laajuuteen ja liiketoimintamalleihin. Nykymuotoinen tehoeläintuotanto ei olisi sallittua, mutta kaikki eläintuotanto ei kuitenkaan loppuisi, ja tuottajille myös korvattaisiin muutoksesta aiheutuvia kustannuksia. Tämä olisi iso kompensaatio, mutta ajattelemme, että koska asia on niin painava, on tämäkin perusteltua tehdä. Samalla säädettäisiin myös tuontikiellosta niille eläinperäisille tuotteille, joiden kohdalla ei ole noudatettu samoja hyvinvointistandardeja eläinten hyvinvoinnin osalta. Nykyään tiedämme eläimistä paljon enemmän kuin aikana, jolloin tehotuotanto sai alkunsa. Tutkittu tieto on lisännyt vaatimuksia eläinten parempaan kohteluun. Myös lainsäädäntö eläinten hyvinvointiin liittyen on tarkentunut, mutta samaan aikaan eläinten käyttö ruuan- ja muussa tuotannossa on lisääntynyt. Tilakoot ovat kasvaneet, ja tehokkuutta on lisätty myös eläinten hyvinvoinnin kustannuksella. Olemme siis hyvin ristiriitaisessa tilanteessa. Tiedämme eläinten tarpeista ja oikeuksista yhä enemmän. Myös ihmiset haluavat, että eläimiä kohdellaan hyvin, ja lainsäädäntö tavoittelee eläinten hyvää kohtelua, mutta silti eläimiä käytetään hyväksi yhä moninaisemmin tavoin ja yksilömäärissä eläinten kärsimys on lisääntynyt valtavasti. Eläimet kärsivät joka sekunti turkistarhoilla, broilerihalleissa, kanaloissa, kalankasvattamoilla, sikaloissa, navetoissa ja teurastamoilla. Arvoisa puhemies! Eläinten tehotuotannolle ei ole yksiselitteistä määritelmää. Jokainen silti ymmärtää, että kun eläimiä pidetään hyvin ahtaassa tilassa, liikkumista estetään, jalostetaan niin pitkälle, ettei oma keho kestä, tai ryhmäkoko voi olla kymmeniätuhansia yksilöitä tai kun elämä ylipäätään kestää vain muutamia viikkoja, niin silloin kyse ei ole millään kriteereillä eläinten luontaisesta elämästä eivätkä eläimet voi toteuttaa niiden luontaista käyttäytymistä tai elää luontaisessa elinympäristössään. Samaan aikaan me olemme myös hyvin kaukana meidän nykyisen eläinten hyvinvointilainsäädännön tavoitteista. Ei myöskään pitäisi olla niin, että talous aina menee eläinten oikeuksien edelle. Taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä sallitaan poikkeuksia lakeihin, jotka rajaavat eläinten hyväksikäyttöä. On myös hyvin ristiriitaista, miten samaa eläinlajia kohdellaan laissa eri tavalla riippuen siitä, miten ihminen haluaa eläintä käyttää. Esimerkiksi ketulle on eri hyvinvointivaatimukset eläintarhassa kuin turkistarhalla. Eläin on kuitenkin sama, ja sillä on edelleen samat tarpeet hyvinvointinsa osalta. Kyse on siis ihmisen lainsäädännön ristiriitaisuuksista ja epäloogisuudesta. Tehotuotannon trendi vain pahentaa tätä ja usein asettuu vastakkain niiden tavoitteiden kanssa, joilla pyritään saamaan aikaiseksi parannuksia eläinten hyvinvointiin. Tehoeläintuotanto on aiheuttanut eläinperäisten tuotteiden osuuden merkittävän kasvun, mikä taas on kytköksissä moniin ympäristö- ja kansanterveysongelmiin. Ekokriisiä ei voi ratkaista, jos emme tee vaadittavia kestävyystoimia myös eläintuotannon puolella. Arvoisa puhemies! Minun tavoitteeni on se, että eläinten oikeudet tunnustetaan lainsäädännössä ja yhteiskunnassa ja eläinten hyväksikäyttö kyseenalaistetaan. Valitettavasti nykylainsäädäntömme on pahasti epäonnistunut eläinten hyvinvoinnin turvaamisessa, ja tämän lakialoitteen takana onkin se, että keskustelu eläintehtaiden oikeutuksesta alkaisi myös eduskunnassa, ja tietenkin se, että eläinten asema yhteiskunnassamme aidosti paranisi. Perusteet eläinten tehotuotannon lakkauttamiselle ovat painavat. On aika tehdä muutos. On aika ottaa eläinten oikeudet ja ekologiset reunaehdot vakavasti. Tämä lakialoite pyrkii olemaan askel kohti oikeudenmukaisempaa ja eettisempää yhteiskuntaa, ja toivon tälle tietenkin mahdollisimman laajaa tukea ja ylipäätään sille, että kannamme politiikan tasolla vastuumme myös eläinten oikeuksien ja hyvinvoinnin parantamisesta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+9.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-05-15T20:16:17,2025-05-15T20:23:24,Hyväksytty,1.1 2025_51_199,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite tehoeläintuotannon lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Lakialoite LA 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kontula., ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_200,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite tehoeläintuotannon lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Lakialoite LA 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käytin edellisen puheenvuoron esitelläkseni itse lakialoitteen. Nyt haluan hiukan mennä taaksepäin ja pohjustaa sellaisia asioita, joita lakiteksti ei käsittele mutta jotka on hyvä ymmärtää silloin, kun näistä asioista puhutaan. Ajatus ihmisen erillisyydestä suhteessa muihin eläimiin on peräisin hellenistiseltä ajalta. Tärkein auktoriteetti, joka me tiedetään ja jota erityisesti länsimaisessa kulttuurissa on hyödynnetty, on Aristoteles, joka näki, että järki ja mieli ovat vain ihmisellä ja ihminen tässä suhteessa eroaa oleellisella tavalla muusta lajistosta. Aristoteles lähti siitä ajatuksesta, että tämä eroavaisuus ikään kuin oikeuttaa sen, että muut lajit ovat olemassa täällä ikään kuin ihmistä varten. No, Aristoteleen aikaanhan eläintutkimus ei ollut kauhean pitkällä, ja aika lailla ne tiedot, joihinka hän päättelynsä perusti, nojasivat erilaiseen folkloristiikkaan ja kiertäviin tarinoihin, ja tähän yhtä ja toista uutta tietoa on sen jälkeen tullut, mutta on merkittävää, että se perushierarkkinen asetelma ihmisen ja muiden lajien välillä on säilynyt siitä lähtien. Aristotelesta ja muita hellenistejä, jotka ajattelivat hyvin samalla tavoin, lukivat erityisesti Augustinus merkittävänä kirkkoisänä mutta myös monet muut varhaiskristilliset ajattelijat, jotka toivat sen erityisesti läntiseen kristilliseen perinteeseen mukanaan, ja tämä ajatusjuonne on ollut vuosisadasta toiseen pohjana sille, sellaiselle maailmalle, jossa muut lajit ovat olemassa ensisijaisesti tai yksinomaan ihmistä varten. No, niin kauan kuin ihmisen teknologinen kehitys oli vähän hitaampaa, siitä ei hirveitä katastrofeja päässyt syntymään, koska ihmisen kyky pitää kotieläimiä, domestikoida eläimiä ja käyttää eläimiä hyväkseen, oli yhtä lailla rajallinen kuin ihmisen muukin kyky vaikuttaa ympäristöönsä. Mutta teollisen yhteiskunnan kehittymisen myötä pääsi syntymään myös teollinen eläintuotanto eli teollisen logiikan tuominen eläinten käyttöön, ja tätä kautta määrällisesti ja keinollisesti moninkertaistui se riisto, hyväksikäyttö, sorto ja kärsimys, joita ihminen tuottaa muille lajeille oman lyhytnäköisen etunsa tähden. Historia olisi voinut mennä toisinkin. Me tiedetään helleenejä edeltävästä Mesopotamiasta ja muinaisesta Egyptistä, että näiden eläinsuhde todennäköisesti oli hyvin erilainen. Eläimet, erityisesti villit eläimet, miellettiin johonkin ihmisten ja jumalien välimaastoon hallitsemattomiksi ihmisten näkökulmasta ja joskus jopa jumalien sanansaattajiksi. Monet alkuperäiskansat puolestaan ovat mieltäneet ihmisen ja muiden eläinten välisen suhteen pikemminkin sukulaisuussuhteeksi ja painottaneet vahvasti keskinäistä riippuvuutta — ja kuinka ollakaan, tämmöinen ajattelutapa itse asiassa on huomattavasti lähempänä nykyistä tieteellistä ymmärrystä kuin se, mihinkä meidän yhteiskunnat ovat omaa eläinsuhdettaan nojanneet. Tiede nimittäin on viime vuosina kumonnut merkittävän osan Aristoteleen ja kumppanien oletuksista. Eläimillä on mieli. Hyvinkin kaukana ihmisestä olevat eläinmuodot, kuten hyönteiset, ilmeisesti tuntevat kipua, mahdollisesti myös kärsimystä. Monet tuotantoeläimet muistuttavat oleellisilla tavoin ihmistä. Ei esimerkiksi ole mitään syytä olettaa enää nykytiedon valossa, että kun lehmältä viedään vastasyntynyt lapsi, niin hänen tuskansa olisi yhtään sen erilaisempaa tai varsinkaan vähäisempää kuin mitä ihmisäidin tuska vastaavassa tilanteessa on. Osin myös tiedetään, että eläinten kyvyt ovat ylivertaisia suhteessa ihmiseen ja että tällainen asetelma, että ihminen on niin sanotusti luomakunnan kruunu, on myös tässä mielessä vanhentunut. Ei siis ole syytä liittää ihmiseen erillisyyttä muusta lajistosta, ei siinä merkityksessä, että ihminen olisi hierarkkisesti ylempänä, eikä siinä mielessä, että ihminen olisi jotenkin erityistapaus suhteessa muihin lajeihin. Arvoisa puhemies! Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta päätti vuonna 1807 kieltää orjakaupan koko imperiumin alueella. He eivät suinkaan olleet ensimmäisiä orjakaupan kieltäjiä, mutta tämä päätös muistetaan siitä, että se oli yksi kalleimmista poliittisista päätöksistä, joita on ikinä tehty. Suhteessa se oli moninkertaisesti, monisatakertaisesti, kalliimpi kuin se päätös, jota me tässä lakialoitteessa esitämme. Miksi britit tekivät poliittisen päätöksen, joka oli heille taloudellisesti mitä epäedullisin? Koska jotkut päätökset vain on pakko tehdä. Sitä päätöstä edelsi pitkä keskustelu orjien ihmisluonnosta, ensin siitä, voidaanko orjia pitää ihmisinä lainkaan, ja seuraavaksi siitä, voidaanko pitää heitä yhdenvertaisina suhteessa niihin ihmisiin, jotka eivät ole orjia ja jotka yleensä olivat erivärisiä. Nyt jälkeenpäin ajatellen se oli vain yksi päätös vuonna 1807, yksi päätös muiden joukossa. Mutta montako muuta päätöstä me tuolta ajalta muistamme? Moniko muu oli niin merkittävä, että se jäi historiaan? Moniko muu päätös, joita sen ajan poliitikot tekivät, oli sellainen, että jälkikäteen heidän arvoaan mitataan siinä, kuinka he tuossa äänestyksessä äänestivät?", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+9.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-05-15T20:23:28,2025-05-15T20:30:36,Hyväksytty,1.1 2025_51_201,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite tehoeläintuotannon lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Lakialoite LA 4/2025 vp,"Keskustelu on päättynyt. Asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. [Anna Kontula: Arvoisa puhemies! Täällä puhelistalla oli vielä edustaja Kivelä!] — Aa, se tuli varmasti just siinä vaiheessa. — Olkaa hyvä, edustaja Kivelä. Se tuli siinä vaiheessa, kun tänne tulevat vähän hidastetusti nämä. Mutta olkaa hyvä, Kivelä voi puhua.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_202,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite tehoeläintuotannon lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Lakialoite LA 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies, kiitos paljon! Oli tosiaan tarkoitus, että puheenvuoro olisi ollut varattuna jo hyvissä ajoin, oma mokani. — Mutta edustaja Kontulan puheenvuoroon liittyen haluaisin jatkaa vielä sen, että myös minä ajattelen niin, että eläinten laajamittainen hyväksikäyttö on yksi meidän aikamme suurimpia ongelmia, ja varmasti tulevaisuus sitten tulee arvioimaan sitä, miten me tässä onnistuimme. Lähtökohta on minullakin se, että eläimet ovat tuntevia, tietoisia yksilöitä, joiden hyvinvoinnilla on merkitystä ihan itsessään. Eläimillä on itseisarvo, niillä on tarpeita, ja siten niille myös kuuluu oikeuksia, jotka ovat eläimille relevantteja. Ajattelen, että lain lähtökohtaisesti tulisi suojella kaikkia yksilöitä mielivaltaiselta kohtelulta, myös eläimiä, ja samoin ajattelen, että perusteeton väkivalta heikompaa kohtaan on väärin, myös eläimiä kohtaan. Nämä eivät ole vain minun ajatuksiani. Jo nykyinen eläimiä koskeva lainsäädäntömme lähtee siitä, että eläimiä tulee kohdella hyvin ja eläimille kuuluu oikeus hyvään elämään. Olemme vain pahasti epäonnistuneet tämän tavoitteen toteuttamisessa ja sen turvaamisessa aidosti myös lain tasolla, ja sen takia mielestäni me nyt tarvitsemme lainsäädäntöä, joka aidosti rajoittaa sitä, miten eläimiä voi hyväksikäyttää. Eläinten näkökulmasta tämä on suhteellisen selvää, mutta minkälaisessa mittakaavassa eläinten käyttö esimerkiksi ruuantuotannossa tai muussa tuotannossa on edes ihmisen intressin näkökulmasta kestävää? Me tiedämme, että eläintuotanto kiihdyttää aikamme vakavimpia ympäristökriisejä ilmastokriisistä luontokatoon ja siten uhkaa myös ihmisen turvallisuutta ja mahdollisuuksia elää kestävästi. No, voimmeko rakentaa jotain kestävämpää tilalle? Kun eläinten tehotuotanto ei veisi suurinta osaa maataloustuista, maatalouden peltopinta-alasta, niin silloin kasvipohjaisen ruuan ja erityisesti kasvipohjaisten proteiinien osuus ruuantuotannossa kasvaisi. Myös soluviljelytekniikat sekä innovatiiviset kasviperäiset ratkaisut nousisivat vastaamaan kysynnän aukkoihin. Tässä Suomi on globaalisti vahva toimija, ja voisimme olla tässä edelläkävijä. Lopuksi sanon vielä, että huomasin, että tähän keskusteluun oli varattu useita puheenvuoroja, ainakin kahdeksan useasta eri ryhmästä, mutta kun tämä keskustelu alkoi, niin nämä kaikki puheenvuorot oli peruttu. Itse teen nyt sen johtopäätöksen, että tämä johtuu siitä, että ei ainakaan vasta-argumentteja näille meidän, minun ja edustaja Kontulan, esittämillemme ajatuksille ole. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+9.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-05-15T20:31:00,2025-05-15T20:34:27,Hyväksytty,1.1 2025_51_203,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite tehoeläintuotannon lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Lakialoite LA 4/2025 vp,"No niin, kiitoksia. — Haluaako edustaja Kontula vielä sanoa jotain?", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_204,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite tehoeläintuotannon lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Lakialoite LA 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Totean vain, että on laskettu, että mikäli meillä siirryttäisiin pois eläinperäisestä ruuasta globaalisti, niin pelkästään tällä yhdellä toimenpiteellä vaikutus olisi samansuuruinen kuin jos kaksi kolmasosaa kasvihuonekaasupäästöistä saataisiin pois. Tämä mittakaava on sitä luokkaa, että sellaisenkin ihmisen, joka ei ole kauhean kiinnostunut vielä eläinten oikeuksista, koska ei ole saanut riittävästi aikaa siihen perehtyä, tulisi vakavasti pohtia — kun kuitenkin tiedetään, että se ilmaston lämpeneminen on pysäytettävä — että eikö tämä nyt voisi olla pienimmän pahan tie.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+9.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-05-15T20:34:27,2025-05-15T20:35:25,Hyväksytty,1.1 2025_51_205,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi sairausvakuutuslain 5 luvun 8 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 13/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Asian esittelee meille edustaja Mehtälä. Olkaapa hyvä.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_51_206,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi sairausvakuutuslain 5 luvun 8 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen hyvinvointiyhteiskunta on millä tahansa mittarilla yksi maailman parhaista. Meillä on maksuton koulutus, kattava terveydenhuolto ja luotettavat instituutiot, mutta parhaassakin järjestelmässä on valuvikoja, pieniä ja suuria. Tämä lakialoitteeni pyrkii korjaamaan yhden näistä. Se on valtion mittapuulla pieni epäkohta, mutta yksittäiselle lapsiperheelle vaikutuksiltaan hyvin suuri. Mahtaako moni tietää, että Suomessa perhe voi joutua maksamaan Kela-korvattavista lääkkeistä jopa tuhansia euroja vuodessa — siis tuhansia euroja? Tämä johtuu siitä, että lääkekorvauksen vuosiomavastuu, niin sanottu lääkekatto, on henkilökohtainen. Tänä vuonna se on 633 euroa per henkilö. Jos esimerkiksi sekä yksi aikuinen että yksi lapsi perheessä tarvitsevat kalliita lääkkeitä, perheen vuosittainen kustannus on jo 1 266 euroa. Kolmella tai neljällä lääkkeitä tarvitsevalla perheenjäsenellä summa kipuaa jo 2 000—2 500 euroon. Tämä on kohtuutonta, ja näin todettiin jo vuonna 2013 sosiaali- ja terveysministeriön tilaamassa raportissa, mutta järjestelmää ei ole vieläkään korjattu. Suora lainaus sieltä sosiaali- ja terveysministeriön raportista: ”Lääkemenot voivat nousta kohtuuttomiksi kotitalouksissa, joissa on useita paljon lääkkeitä tarvitsevia henkilöitä.” Tämän ongelman korjaamiseksi tämä lakialoitteeni on ratkaisu. Lakialoitteessani ehdotan, että lääkekorvausten vuosiomavastuu laskettaisiin jatkossa yhteen huoltajan ja hänen alle 18-vuotiaiden lastensa osalta, aivan kuten terveydenhuollon maksukaton kohdalla jo nyt tehdään. THL:n tietojen mukaan tämä uudistus maksaisi valtiolle noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa — pieni summa, mutta perheille, joita se koskee, vaikutus on erittäin suuri. Moni lapsiperhe Suomessa on jo nyt suurissa vaikeuksissa erilaisten leikkausten ja hintojen nousun takia. Arvoisa puhemies! Monilapsisia perheitä on Suomessa vain vähän, mutta niissä avun tarve on usein suurin, ja siksi pienikin apu voi olla ratkaiseva. Meidän pitää nyt ottaa käyttöön kaikki keinot, joilla voidaan tukea lapsiperheitä tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Tämä lakialoite on sellainen keino. Se on kohdennettu, kustannustehokas ja valmis toteutettavaksi. Hallitusohjelmassa on todettu, että selvitetään maksukattoja koskevia selvitystarpeita. Tämä lakiuudistus vastaisi myös tähän. Kiitän kaikkia edustajia, jotka ovat aloitteen allekirjoittaneet, ja toivon sille laajaa tukea tässä salissa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+10.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-05-15T20:36:02,2025-05-15T20:39:30,Hyväksytty,1.1 2025_51_207,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi sairausvakuutuslain 5 luvun 8 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_208,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi sairausvakuutuslain 5 luvun 8 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 13/2025 vp,"Kiitos, kunnioitettu rouva puhemies! Kun lapsi sairastaa, vanhemmat tekevät kaikkensa hoidon onnistumiseksi. Hoitoonpääsy ei saisi riippua siitä, onko siihen varaa. Nyt käsittelyssä oleva lakialoite nostaa esiin juuri tämän kysymyksen: miten varmistamme, että jokaisella lapsella on mahdollisuus saavutettavaan ja tehokkaaseen hoitoon riippumatta perheen lompakon paksuudesta? Tässä lakialoitteessa ehdotetaan, että alle 18-vuotiaiden Kela-korvattavat lääkkeet laskettaisiin mukaan vanhemman vuosiomavastuuseen. Tämä on perusteltua ja kohtuullista. Jos perheessä on useampi sairas lapsi, lääkekulut voivat nousta korkeiksi. Kyse ei välttämättä ole edes erityiskorvattavista lääkkeistä. Nykyinen järjestelmä ei tunne perheen yhteistä kokonaisuutta vaan laskee maksukaton henkilökohtaisesti. Arvoisa rouva puhemies! Maksujen yhdistäminen olisi linjassa muun terveydenhuollon maksukattojärjestelmän kanssa. Siinä alle 18-vuotiailta perityt maksut voidaan jo nyt laskea yhteen huoltajan kanssa. Samaa periaatetta on perusteltua soveltaa myös lääkekorvauksiin. Valtiontalouteen uudistus olisi taloudellisesti pieni mutta vaikutus yksittäisten perheiden arkeen merkittävä. Tämä ei ole suuri uudistus hallinnollisesti, mutta se olisi sitäkin tärkeämpi viesti siitä, että ketään ei jätetä yksin — ei silloinkaan, kun lapsi tarvitsee lääkkeitä. Arvoisa rouva puhemies! Suomi poikkeaa Pohjoismaiden linjasta tässä asiassa. Ruotsissa lasten lääkkeet ovat maksuttomia, Norjassa suurin osa lääkkeistä alle 16-vuotiaille on maksuttomia, ja Islannissa on käytössä juuri tämänkaltainen yhteislaskentamalli. Meidän on aika ottaa askel samaan suuntaan kohti oikeudenmukaisempaa ja perheystävällisempää lääkekorvausmallia. Lääkkeet eivät auta, jos niitä ei saada. Tämä lakialoite on konkreettinen tapa varmistaa, että jokaisella suomalaisella lapsella on todellinen mahdollisuus saada tarvitsemansa hoito ajoissa ja ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lapsissa ja nuorissa on yhteiskuntamme tulevaisuus. Kannatan lämpimästi lakialoitetta. — Kiitos, arvokas puhemies.", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+10.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-15T20:39:35,2025-05-15T20:42:41,Hyväksytty,1.1 2025_51_209,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi sairausvakuutuslain 5 luvun 8 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki poissa, edustaja Kallio poissa, edustaja Hoskonen poissa. — Haluaako edustaja Mehtälä käyttää vielä puheenvuoron?", ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_51_210,51/2025,2025-05-15,16.00,20.44,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi sairausvakuutuslain 5 luvun 8 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 13/2025 vp,Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Hännistä. Hän toi vielä esille nämä pohjoismaiset erot tässä lääkekattoasiassa ja tämän Ruotsin mallin: siellä lasketaan alle 18-vuotiaat lapset vanhemman omavastuuosuuteen ja Norjassa alle 16-vuotiaat. Tämä Suomen malli sitten jatkossa seuraisi Ruotsin ja Norjan ja myös Islannin vastaavia. — Kiitos., ,Hyväksytty,3.7,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2025+10.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-05-15T20:42:55,2025-05-15T20:43:38,Hyväksytty,1.1 2025_52_1,52/2025,2025-05-16,13.00,13.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 14.5.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Anne Kalmari on edustaja Tuomas Kettusen kannattamana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen 1 sisältyvä lakiehdotus, ja edustaja Tiina Elo on edustaja Veronika Honkasalon kannattamana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen 2 sisältyvä lakiehdotus.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_52_2,52/2025,2025-05-16,13.00,13.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Ensin äänestetään edustaja Elon käsittelyn pohjaa koskevasta ehdotuksesta edustaja Kalmarin käsittelyn pohjaa koskevaa ehdotusta vastaan ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_52_3,52/2025,2025-05-16,13.00,13.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi päästökauppalain ja energiavirastosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 7/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_52_4,52/2025,2025-05-16,13.00,13.24,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi päästökauppalain ja energiavirastosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on yksi aikamme keskeisiä haasteita. Tämä hallituksen esitys päästökauppalain ja energiavirastosta annetun lain muuttamiseksi on hyvä esimerkki siitä, kuinka EU-tason päätökset vaativat kansallista päivitystä ja selkeytystä. Nyt tehtävillä muutoksilla varmistetaan, että Suomen sääntely vastaa ajantasaisesti EU:n päästökauppadirektiivin täytäntöönpanoasetuksia ja ohjeistuksia. Kyse ei ole suurista poliittisista linjanvedoista vaan tarkennuksista, joilla turvataan sääntelyn ymmärrettävyys ja tasapuolinen soveltaminen. On tärkeää, että päästöjen hinnoittelu toimii oikeudenmukaisesti ja ennakoivasti kaikille toimijoille, myös niille, jotka panostavat puhtaaseen teknologiaan ja uusiutuviin energialähteisiin. Arvoisa puhemies! Erityistä huomiota on herättänyt niin sanottu 95 prosentin sääntö, joka koskee biomassaa käyttäviä laitoksia. Tässä asiassa on esiintynyt epäselvyyksiä sekä EU-komission että kansallisen sääntelyn tulkintojen välillä. Nyt tehtävä muutos selkeyttää tilannetta ja estää sen, että laitokset voisivat lisätä fossiilisten polttoaineiden käyttöä ilman, että se toisi seurauksia päästöjen hinnoittelussa. Tämä on tärkeää sekä ilmastotavoitteiden saavuttamisen että kilpailuneutraliteetin kannalta. Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on perehtynyt asiaan huolellisesti ja pitää esitystä perusteltuna. Valiokunnan mukaan nyt tehtävät muutokset selkeyttävät oikeustilaa ja auttavat varmistamaan, että päästökauppajärjestelmä toimii kustannustehokkaana ja teknologianeutraalina ohjauskeinona. Meidän tulee myös jatkossa EU-tasolla edistää sitä, että päästökauppa ohjaa tehokkaasti päästövähennyksiin mutta ei vääristä markkinoita tai hidasta uusien ilmastoratkaisujen käyttöönottoa. Arvoisa puhemies! Hyvä sääntely on selkeää, oikeudenmukaista ja kannustavaa. Sellaista sääntelyä nyt päivitetään. Työ ilmastonmuutokseen vastaamiseksi on käynnissä. Kannatan lämpimästi hallituksen esitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2025+10.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-16T13:05:23,2025-05-16T13:08:09,Hyväksytty,1.1 2025_52_5,52/2025,2025-05-16,13.00,13.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi päästökauppalain ja energiavirastosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_52_6,52/2025,2025-05-16,13.00,13.24,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi päästökauppalain ja energiavirastosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hänninen puhui hyvin tästä mietinnöstä, jonka talousvaliokunta on laatinut hallituksen esityksen pohjalta. Osallistuin toki keskusteluun jo tuossa ensimmäisen käsittelyn yhteydessä, eikä minulla ole lisättävää lain sisältöön, joka silloin päätettiin. Kannatan ilman muuta mietinnön hyväksymistä nyt tässä toisessa käsittelyssä. Arvoisa puhemies! Jos sallitte, niin aivan muutama sana tästä EU-sääntelystä ja sen, sanoisinko, ajantasaistamisesta ja, voisi sanoa, paremman sääntelyn tarpeesta. Tosiaan tänään eduskunnan suuri valiokunta kokoontuu täysistunnon päätyttyä. Tuolloin on tarkoitus, kuten aina, tehdä kannanmuodostusta tärkeisiin asioihin, mutta yhtenä kokonaisuutena on kannanmuodostuksen kohteena tämä omnibussääntely, jolla EU-komissio lähtee nyt purkamaan näitä aiempina vuosina säädettyjä EU-lainsäädäntöjä, joilla on tarkoitus keventää yritysten raportointivelvollisuuksia ja sitä myötä parantaa Euroopan taloudellista kilpailukykyä niin, että olisimme sen kaltainen taloudellisesti menestyvä alue, että pystymme tietysti ennen kaikkea rahoittamaan oman turvallisuutemme ja toisaalta eurooppalaisten ihmisten hyvinvoinnin, mutta sen taloudellisen menestyksen kautta olisimme myös esimerkki muille maille siitä, että Euroopan esimerkkiä kannattaa seurata myös muissa yhteiskunnallisissa arvoissa, demokratiassa, oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa, ihmisoikeuksissa ja kestävässä kehityksessä. Aivan lyhyesti siis mainitsen, että nyt tässä ensimmäisessä niin sanotussa Omnibus I ‑paketissa, jossa ennen kaikkea siis pienten ja keskisuurten yritysten sääntelytaakkaa kevennetään, tämän sääntelyn keventämisen kohteena on kestävyysraportointi, toisaalta yritysvastuudirektiivi ja hiilirajamekanismi. Tämä hiilirajamekanismi nyt ennen kaikkea osaltaan liittyy tähän päästövähennystavoitteeseen — toki muutkin enemmän välillisesti, mutta hiilirajamekanismi suoraan — joka tässä nyt käsiteltävänä olevassa asiassakin on esillä. Lyhyesti, vain esimerkinomaisesti haluan sanoa, että nyt kun tuon lain soveltamisalaa ikään kuin pienennetään, niin raportointitaakkaa saadaan vähennettyä peräti 92 prosenttia ennen kaikkea pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä, mutta siitä huolimatta 99 prosenttia siitä alkuperäisen sääntelyn tavoitteesta eli siitä, että Eurooppaan tuotavan lähinnä teräksen hiilipäästöjä saadaan tämän sääntelyn piiriin, pystytään edelleen tavoittamaan. Elikkä tämä vain kuvaa sitä hyvän lainvalmistelun tarvetta myös Euroopan tasolle.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2025+10.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-05-16T13:08:11,2025-05-16T13:11:29,Tarkistettu,1.1 2025_52_7,52/2025,2025-05-16,13.00,13.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi päästökauppalain ja energiavirastosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_52_8,52/2025,2025-05-16,13.00,13.24,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi päästökauppalain ja energiavirastosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 7/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Edustaja Hänninen kuvasi hyvin tätä lainsäädäntökokonaisuutta päästökauppalain ja energiavirastosta annetun lain muuttamiseksi ja toi esille sen, miten näitä toimia, joita nyt tässä selkeytetään, on kaivattu ja miten hallitus ne on nyt tähän kokonaisuuteen tuonut. Olen edustaja Hännisen kanssa samaa mieltä siitä, että näitä toimia on tarvittu ja tällaisia päätöksiä pitää tehdä ajassa. Siinä tilanteessa, kun tilanne muuttuu, pitää uskaltaa reagoida, pitää uskaltaa tuoda muutoksia, ja nyt kun tilanne tälläkin kokonaisuudella on varsin nopeasti muuttunut ja tähän säteilevät monet globaalit kysymykset, niin pitää pystyä myös reagoimaan niihin. Yhdyn kyllä myös suuren valiokunnan puheenjohtajana tällä kaudella pitkään toimineen edustaja Heikki Autton puheeseen, jossa hän kuvasi tätä lainsäädäntöä mutta vähän laajensi tätä keskustelua. Näihin huomioihin on kyllä helppo yhtyä. Ei oikeastaan muuta kuin se, että toivon, että meidän hallituksella on jatkossakin tätä reagointikykyä niin, että tehdään nopeita, tarvittavia korjauksia silloin, kun tilanne sitä edellyttää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2025+10.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-05-16T13:11:29,2025-05-16T13:13:02,Hyväksytty,1.1 2025_52_9,52/2025,2025-05-16,13.00,13.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi päästökauppalain ja energiavirastosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_52_10,52/2025,2025-05-16,13.00,13.24,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi päästökauppalain ja energiavirastosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 7/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Itsessään laki on ollut hyvin tekninen päästökauppalain muutos, ja olemme käsitelleet sitä talousvaliokunnassa varsin asiallisesti ja yksimielisesti pystyneet sen kanssa etenemään. Sinällään olemme käyneet myös keskustelua siitä, että tämän lain sisältöön liittyy kyllä ongelmia ja ne nivoutuvat tähän päästökauppadirektiivin muutokseen, jonka mukaan yli 95 prosenttia kestävää biomassaa käyttävät laitokset suljetaan tämän päästökaupan ulkopuolelle. Käytännössä tämä pystyy luomaan sellaisen kannustimen, että jos laitos on 95 prosentin tasossa ja siitä nostaa ja tämä ei ole tarpeenmukaista, heidät suljetaan pois. Samalla Suomen taakanjakosektorin päästöt kasvavat, ja se on Suomelle haitallinen lopputulema, mutta myös tälle laitokselle haitallinen, mikäli he ovat tavoitelleet 100 prosentin biomassan käyttöä, uusiutuvan energian käyttöä. Tämä ei ole ongelmaton kokonaisuus, vaikkakin se on ollut yksimielinen, ja haluan nostaa tämän esiin tässä käsittelyssä. Nimittäin erityisesti biomassan osalta tuntuu siltä, että komissio ja Euroopan päätöksenteon pöydät eivät ole ihan ymmärtäneet, millä tavalla me pystymme Suomessa hyödyntämään biomassaa ja nimenomaan kiertotalouden hengessä pystymme sitä käyttämään uusiutuvana energiana.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2025+10.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-05-16T13:13:03,2025-05-16T13:14:45,Hyväksytty,1.1 2025_52_11,52/2025,2025-05-16,13.00,13.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi päästökauppalain ja energiavirastosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_52_12,52/2025,2025-05-16,13.00,13.24,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi päästökauppalain ja energiavirastosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 7/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Päästökauppa sinällään tuntuu kovin nykyaikaiselta ja hienolta järjestelmältä, mutta kun sukeltaa niiden lukujen sisälle, näkee sen kauheuden, mikä sinne on piilotettuna. Suomellahan ovat ne yli 15 miljoonan tonnin väärät päästöt laskettuna, ja olen kertonut moneen kertaan, mistä ne johtuvat. Plus siihen tulee sitten vielä se, kun emme saa laskea eduksi edes sitä, että kun soita on ojitettu se lähes viisi miljoonaa hehtaaria, niin sieltä on loppunut metaanin tuotanto. Sitäkään emme saa laskea meidän eduksemme. Elikkä 30 miljoonaa tonnia meitä vedetään linssiin tässä asiassa. Kun laskette ensi talvena, että hiilidioksiditonnin päästökauppahinta on vaikka 80 euroa tonni ja jos on 15 miljoonaa tonnia vääriä päästöjä tai 30 miljoonaa tonnia vääriä päästöjä, niin ollaan aivan kauheassa tilanteessa. Tämän takia, kun me turve tehtiin tahallaan fossiiliseksi, aivan tietoisesti... Turvettahan kasvaa paljon enemmän kuin sitä käytetään, 40 miljoonaa kuutiota joka vuosi, ja nyt sitten tuli Virosta tutkimus, että esimerkiksi kasvuturpeen ja kuiviketurpeen päästöluvut ovat täysin väärät, kun 30 prosenttia siitä maatuu eikä niistä tule mitään päästöjä. Elikkä väärillä luvuilla pelataan Suomen vahingoksi. Arvoisat edustajakollegat, meidän on pakko lähiaikoina tehdä päätöksiä, joidenka mukaan turve otetaan kotimaiseen energiapalettiin mukaan. Tällä hetkellä tukkipuuta ja kuitua poltetaan valtavat määrät Suomen vahingoksi. Kun päästökauppapuolella, arvoisa puhemies, tulee vielä vuonna 27 voimaan se, että liikennepolttoaineet menevät päästökaupan puolelle, ja sitten siihen lasketaan vielä mukaan pari muutakin vahinkoa, niin meillä voi olla tilanne vuonna 27, että uusi hallitus, kuka se onkaan sitten aikanaan, saa melkoisen huomenlahjan, kun polttonesteiden hinta voi nousta 70 sentistä yhteen euroon per litra. Sehän tarkoittaa suomeksi sitä, että tavallinen kansalainen ei pysty autolla enää ajamaan. Kyllä tieliikenteen luvut ainakin kaunistuvat — ei tule kolareita, eikä ole kyllä ruuhkiakaan. Kyllähän aina jokaisessa ikävässäkin asiassa, ja mitalissakin, on toinen puoli. Tällä päästökaupalla, kun ympäristöministeriö on antanut väärät luvut päästökauppalukuina Euroopan unionille ja sille päästökauppasysteemille, olemme tehneet Suomelle jättiläismäisen vahingon, täysin korvaamattoman vahingon. Tästä kärsivät varsinkin eläkeläiset ja pientä palkkaa saavat, vähätuloiset ihmiset. Maksamme sähköstä aivan älyttömiä hintoja ja kaukolämmöstä myös. Olen muutamassa organisaatiossa mukana ollut ja seurannut tilinpäätösten lukuja. Ne ovat ihan kammottavia. Tämän takia Suomella menee huonosti. Jos me haluamme tätä jatkaa, niin jatketaan vain, mutta olen aivan satavarma, että tälle hurjuudelle tulee loppu. Ei näin voi jatkaa. — Siitä huolimatta toivotan kaikille oikein hyvää viikonloppua, ja toivon, että saadaan ne väärät luvut oikaistua.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2025+10.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-05-16T13:14:45,2025-05-16T13:17:43,Hyväksytty,1.1 2025_52_13,52/2025,2025-05-16,13.00,13.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi päästökauppalain ja energiavirastosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_52_14,52/2025,2025-05-16,13.00,13.24,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi päästökauppalain ja energiavirastosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 7/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On totta, että päästökaupan tulisi olla sellaista, että se tunnistaa Suomen erityispiirteet, ja erityisesti metsäsektorin ja biomassan osalta tuntuu, että Euroopassa ei ihan ymmärretä, minkälainen käyttö Suomessa tähän on ympärille rakennettu. Tämän lain myötä osalle laitoksista voi syntyä kannuste lisätä fossiilisten polttoaineiden määrää ja täten alittaa tämä 95 prosentin maaginen raja, jos laitoksen tavoitteena on päästä uudestaan päästökaupan piiriin. Näin todetaan myös talousvaliokunnan yhteisessä lausunnossa. Ajattelen, että tämän vääränlaisen ohjausvaikutuksen eteen hallituksen tulee tehdä töitä, jotta ei vain käy niin, että me ikään kuin luovumme uusiutuvan energian tavoitteesta vain sen takia, että Euroopan tasolta asetetut mittarit ja meidän omat asetetut mittarit ohjaavat meitä väärään suuntaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2025+10.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-05-16T13:17:45,2025-05-16T13:18:55,Hyväksytty,1.1 2025_52_15,52/2025,2025-05-16,13.00,13.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi päästökauppalain ja energiavirastosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_52_16,52/2025,2025-05-16,13.00,13.24,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi päästökauppalain ja energiavirastosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 7/2025 vp,"Kunnioitettu puhemies! Suomen valtio saa päästökauppatuloja vuosittain noin 500 miljoonaa. Siitä puolet täytyy sitten kanavoida tiettyihin ilmastohankkeisiin, ja tyypillisesti Suomi on kanavoinut tällä hetkellä ilmeisesti kaikki päästökauppatulonsa. Tässä edustaja Hoskonen nosti esille sen, että liikenteeseen tulee päästökauppa ja se nostaa polttonesteiden hintoja, mutta haluaisin kiinnittää huomiota siihen, että totuus ei ole niin huolestuttava kuin edustajan mainitsema luku. Liikenteen päästökauppa tulee nostamaan polttonesteitten hintoja noin 16 sentistä 21 senttiin, ja tämähän on siis käytännössä sellaista tuloa, mikä tulee valtiolle. No, valtiohan, totta kai, pystyy sitten käyttämään tätä päästökauppatuloa myös liikenteestä vaikkapa siten, että tehdään ammattidiesel elikkä ammattiautoilijoitten dieseltuki, tai sitten vastaavia tukimuotoja pystytään tekemään tai mahdollisesti voidaan laskea polttonesteitten hintaa sillä, että liikenteen jakeluvelvoitetta edelleen kevennetään. Sen vaikutus on itse asiassa huomattava.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2025+10.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2025-05-16T13:18:55,2025-05-16T13:20:27,Hyväksytty,1.1 2025_52_17,52/2025,2025-05-16,13.00,13.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi päästökauppalain ja energiavirastosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_52_18,52/2025,2025-05-16,13.00,13.24,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi päästökauppalain ja energiavirastosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 7/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Vähämäki nosti hyvässä puheenvuorossaan esiin tärkeän näkökulman, joka kirvoitti minut ajattelemaan pitkäjänteisyyttä. Päästökauppahan itsessään on mekanismina sikäli kannatettava, että se tuo Suomelle tuloja ja toisaalta kirittää meitä kohti uusiutuvaa energiaa ja vähähiilistä järjestelmää. Mutta jos siitä järjestelmästä puuttuu pitkäjänteisyys, niin kuin minun nähdäkseni muun muassa tämän tänään keskustelussa olevan muutoksen myötä siitä puuttuu, niin silloin me ohjaamme myös väärään suuntaan. Näiden tulojen osalta on mahdotonta ennakoida, mitkä ne tulot ovat, jos nyt esimerkiksi yli 95 prosenttia biomassaa käyttävät laitokset, eli uusiutuvan energian osalta vähän parempaan pyrkivät laitokset, tiputetaan tämän järjestelmän ulkopuolelle. Sehän tarkoittaa sitä, että meidän saantimme itse asiassa heikkenee, kun nämä edelläkävijät, kärjessä olevat laitokset, nyt tippuvat sitten mittarien ulkopuolelle. Jos tämmöisiä muutoksia tapahtuu päästökauppaan, niin se tarkoittaa sitä, että on ihan mahdotonta ennakoida, mikä on Suomen saanti päästökaupan osalta. Se on myös väärä suunta sille, että pitäisi pyrkiä tekemään investointeja niin, että ne olisivat kilpailukykyisiä ja kannattavia. Jos tällaisia varjoja tulee ja toisaalta muutoksiakin, niin kuin nyt näemme, niin se aiheuttaa sen, että näitä investointeja ei silloin välttämättä uskalleta tehdä tai sitten kehitys hiilineutraaliin suuntaan ottaa takapakkia. Toivon, että tavoittelisimme pitkäjänteisyyttä tässä EU-vaikuttamisessa ja toisaalta kansallisessa lainsäädännössä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2025+10.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-05-16T13:20:27,2025-05-16T13:22:16,Hyväksytty,1.1 2025_52_19,52/2025,2025-05-16,13.00,13.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi päästökauppalain ja energiavirastosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_52_20,52/2025,2025-05-16,13.00,13.24,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi päästökauppalain ja energiavirastosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 24/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Vähämäelle hyvin ansiokkaasta puheenvuorosta ja myös edustaja Kempille. Edustaja Hoskonen nosti turpeen esille, ja nyt kun me puhumme päästökaupasta ja energiasta, niin turve on se, joka on nostettu syntilistalle, mutta meidän täytyy muistaa se asia, että jo huoltovarmuuden takia turpeen on oltava myös tulevaisuudessa meidän listoillamme. Varsinkaan kasvu- ja kuiviketurpeen sijalle ei ole vielä keksitty mitään, mikä korvaisi täysin ne. Niitähän nostetaan turpeennoston yhteydessä, ja jos jää kokonaan pois tämä turpeennosto, että pitäisi vain kuivike- ja kasvuturvetta nostaa, niin se ei ole enää kannattavaa. Se on ehdottoman tärkeää, että turvetta vielä tulee. Me sitten huolletaan myös meidän eläimiemme jalkoja, nimittäin kuiviketurve on ylitse muiden kaikkein parhain kuivike. En malta olla sanomatta, että nyt tämä viikonloppu on tosi tärkeä. Toivotaan Erika Vikmanille ja KAJ’lle huippusuoritusta ja huippusijoitusta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2025+10.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-05-16T13:22:16,2025-05-16T13:23:37,Hyväksytty,1.1 2025_52_21,52/2025,2025-05-16,13.00,13.24,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Seuraava täysistunto,Tämä täysistunto on päättynyt. Hyvää viikonloppua!, ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_53_1,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Asia lähetetään tarkastusvaliokuntaan, jolle muiden erikoisvaliokuntien on annettava lausunto viimeistään 30.9.2025. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään yksi tunti. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_53_2,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvosto antaa vuosittain eduskunnalle kertomuksen hallituksen toiminnasta ja valtiontalouden hoidosta, kuten perustuslaissa on säädetty. Vuosikertomus on valmisteltu yhteistyössä kaikkien ministeriöiden kesken valtioneuvoston kanslian johdolla. Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on turvata suomalainen hyvinvointi ja hyvinvointiyhteiskunnan tärkeät palvelut myös tuleville sukupolville. Se onnistuu vain, kun saamme talouden kestävälle uralle. Siksi hallitus on johdonmukaisesti ja määrätietoisesti vienyt eteenpäin uudistuksia, jotka vahvistavat Suomen kilpailukykyä ja parantavat edellytyksiä tarjota ja ottaa työtä vastaan. Toimintaympäristömme on vaativa. Venäjä jatkaa sotaansa Ukrainassa, ja sota painaa kasvunäkymiä koko Euroopassa. Turvallisuutemme edellyttää, että itäraja pysyy kiinni. Julkinen taloutemme voi edelleen huonosti huolimatta niistä mittavista sopeutustoimista, joita tämä hallitus on joutunut tekemään. En rohkene edes ajatella, miten heikko tilanne olisi, jos emme olisi tähän urakkaan tarttuneet. Kevään 24 kehysriihessä hallitus päätti lisätoimista, joilla julkista taloutta vahvistetaan 3 miljardilla. Jotta pääsemme tavoitteeseemme taittaa velkaantumisen kasvu vaalikauden loppuun mennessä, meidän on tehtävä entistä enemmän myös kasvua vauhdittavia toimia: Päätimme muun muassa verokannustimesta suurille, puhtaan siirtymän teollisille investoinneille. Kasvuyritysten pääomamarkkinan vahvistamiseksi päätimme Suomen Teollisuussijoitus Oy:n, Tesin, pääomittamisesta. Huolehdimme Fingridin ja Gasgridin investointikyvystä, jotta energiaverkot eivät muodosta pullonkauloja investoinneille missään päin Suomea. Teemme historialliset panostukset tutkimukseen ja kehitykseen. Valtion t&k-rahoitus kasvaa tästä vuodesta alkaen joka vuosi 280 miljoonalla vuoden 24 tasosta. Päätimme lisärahoituksesta yliopistoille tuhannen uuden tohtorin kouluttamiseksi. Syyskuussa 2024 asetin Varman toimitusjohtajan Risto Murron vetämään Kasvuriihi-hanketta. Sen toimeksiannoksi tuli löytää laajasti uusia keinoja kasvun vauhdittamiseksi. Ryhmä sai satoja ehdotuksia. Tässä yhteydessä haluan vielä kiittää myös eduskuntapuolueita ehdotuksista ja kasvutoimiin kirittävästä keskustelusta tässä salissa. Kasvun aikaansaaminen on yhteinen, koko Suomen asia. Murron ryhmän noin neljästäkymmenestä ehdotuksesta yli puolet löytyy nyt puoliväliriihessä päätetystä kasvupaketista. Tämä työn, yrittämisen ja investoimisen edellytyksiä parantava paketti täydentää hallituksen aiemmin tekemien kasvutoimien kokonaisuutta. Tavoitteemme on, että Suomesta tulee yksi Euroopan houkuttelevimmista maista investoinneille. Arvoisa puhemies! Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta huolehtiminen edellyttää tervettä taloutta. Venäjä muodostaa pitkäkestoisen uhan Suomelle ja koko Euroopalle. Tuemme horjumatta Ukrainaa, joka taistelee koko Euroopan puolesta. Vuoden 24 aikana avustimme Ukrainaa kehitystyön, humanitäärisen avun, materiaaliavun ja puolustustarviketuen muodossa noin 775 miljoonalla eurolla. Olemme tukeneet Ukrainan pyrkimystä EU:n ja Naton jäseneksi. Joulukuussa valtioneuvosto hyväksyi Suomen kansallisen Ukrainan jälleenrakentamissuunnitelman toisen osan. EU:ssa olemme osallistuneet päätöksentekoon Venäjä-pakotteista ja panneet niitä toimeen. Mutta myös riskit lähialueillamme ovat lisääntyneet. Venäjä on kohdistanut itärajallemme välineellistettyjä maahantulijoita. Olemme todistaneet Itämerellä useita vedenalaiseen infraan kohdistuneita vaurioita. Venäjän varjolaivasto muodostaa niin turvallisuus- kuin ympäristöriskin, joka vaatii meiltä varautumista. Heinäkuussa 24 saimme voimaan lain väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi. Tämä laki vahvistaa Suomen turvallisuutta. Nato-jäsenyytemme on asemoinut meidät entistä tiiviimmin osaksi eurooppalaista ja transatlanttista yhteisöä. Liittymisprosessin loppuunsaattamiseksi Suomi hyväksyi keväällä 2024 useita Naton jäsenyyttä ja toimintaa koskevia sopimuksia, keskeisimpinä joukkojen asemaa koskevan Nato-sofa-sopimuksen sekä Pariisin pöytäkirjan. Valtioneuvosto antoi kesäkuussa 24 eduskunnalle ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ensimmäistä kertaa puolustusliitto Naton jäsenenä. Nato-jäsenyyden ajan ensimmäinen puolustusselonteko hyväksyttiin joulukuussa. Me vahvistimme myös sisäistä turvallisuutta. Esimerkiksi poliisin määrärahatasoa nostettiin vuonna 24 noin 83 miljoonalla eurolla, mikä vastaa noin 10 prosentin lisäystä toimintamenoihin. [Timo Heinonen: Oikein!] Puhemies! Vuonna 24 keskityimme ennakkovaikuttamaan Euroopan unionin strategiseen ohjelmaan ja uuden komission ohjelmaan. EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen avaintavoitteet tammikuussa 2024. Valitut pääprioriteetit olivat Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen, Euroopan kokonaisturvallisuuden parantaminen ja puhtaan siirtymän sekä biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien edistäminen. Suomen tavoitteet sisältyvät hyvin sekä unionin strategiseen ohjelmaan että komission puheenjohtajana jatkavan Ursula von der Leyenin poliittisiin suuntaviivoihin. Suomen komissaari Henna Virkkunen sai johtavan varapuheenjohtajan tehtävän. Virkkusen vastuulla ovat teknologinen omavaraisuus, turvallisuus ja demokratia. Arvoisa puhemies! Syvensimme myös entisestään hyviä suhteita naapuriimme Ruotsiin. Suomen ja Ruotsin hallitukset kokoontuivat yhdessä Tukholmassa syyskuussa 2024. Hallitukset hyväksyivät julkilausuman, jonka tavoitteena on vahvistaa maidemme välistä yhteistyötä myös pohjoismaisella tasolla, sekä Euroopan unionissa että Natossa. Yhteistyön tiivistämisestä sovittiin lukuisilla eri alueilla, esimerkiksi siviili- ja sotilaallisen infrastruktuurin, rikostorjunnan sekä tutkimuksen ja kehityksen osalta. Kokouksen yhteydessä allekirjoitettiin yhteistyölinjaukset siviiliväestön suojaamisen yhteisestä suunnittelusta sekä huoltovarmuuden yhteisestä suunnittelusta. Arvoisa puhemies! Viime vuosi oli hallituksen ensimmäinen kokonainen vuosi. Se oli toimeenpanon vuosi. Hallitus antoi eduskunnalle esityksiä yhteensä 222, näistä kevätistuntokaudella 81 esitystä ja syysistuntokaudella 141 esitystä. Esityksillä muun muassa vahvistettiin peruskoulua parantamalla oppimisen tukea ja lisäämällä alaluokilla vuosiviikkotunteja äidinkielessä ja matematiikassa. Viime vuoden lopussa annoimme eduskunnalle opettajien ja monien oppilaidenkin toivoman esityksen mobiililaitteiden kieltämisestä oppitunneilla. Luokissa pitää olla rauha opettaa ja oppia. Me lisäsimme korkeakouluissa aloituspaikkoja. Parannamme hoitoon pääsyä kohdentamalla Kela-korvauksia vahvemmin sellaisiin lääkärikäynteihin, joita on heikommin saatavilla julkisessa terveydenhuollossa. Päätimme yli 65-vuotiaille suunnatusta kokeilusta, joka mahdollistaa yksityiselle yleislääkärille pääsyn julkisen hinnalla. Kokeilu käynnistyy syyskuussa. [Oikealta: Kuulostaa reilulta, hyvä!] Arvoisa puhemies! Kun tämä hallitus aloitti vajaat kaksi vuotta sitten, edessä oli vaativa tehtävä. Talous ei ollut reaalisesti kasvanut noin 15 vuoteen, uudistukset olivat jääneet tekemättä. Me olemme laittaneet talouden perustaa kuntoon. [Antti Kurvinen: Ennätyksellisesti velkaa!] Olemme tehneet säästöjä edellisen hallituksen jäljiltä, uudistaneet työmarkkinoita, sujuvoittaneet luvitusta, vahvistaneet osaamista ja panostaneet varmaan ja puhtaaseen energiaan. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Ratkaisut ovat olleet välttämättömiä ja oikeita. Hyvinvointi syntyy vain työstä ja yrittämisestä. Tämän kevään puoliväliriihessä teimme mittavia veropäätöksiä, joilla parannetaan työn ja yrittämisen edellytyksiä ja vahvistetaan suomalaisten ostovoimaa. Me uskomme, että näillä toimilla saamme aikaan tarvittavan sysäyksen kasvuun. Nämä ratkaisut ovat johdonmukaisia hallitusohjelman työn ja yrittämisen linjan kanssa. Kaikki toimet tähtäävät työllisyyden kasvuun ja velkaantumisen taittamiseen. Maailmantilanne sumentaa näkymiämme eteenpäin, mutta sitä suuremmalla syyllä meidän on tehtävä se, mikä on omissa käsissämme. Meidän on pidettävä huolta siitä, että Suomi on erinomainen paikka oppia, tutkia, tehdä työtä, yrittää ja investoida. Hyvät kollegat! Vaalikausi on vasta puolivälissä. Me tulemme jatkamaan töitä määrätietoisesti. Me saamme Suomen kasvun tielle. Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä kiittää eduskuntaa hyvästä yhteistyöstä vuonna 2024.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-05-20T14:01:37,2025-05-20T14:12:00,Hyväksytty,1.1 2025_53_3,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustajat voivat niin halutessaan pyytää minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Räsänen, Joona, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_4,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos pääministerille esittelystä, mutta kun yritin tuota vuosikertomusta lukea, niin te ette tainnut kertoa ihan koko totuutta. Katselin tuolta vuosikertomuksesta, että mitä tälle teidän tavoitteellenne velkaantumisen vähentymisestä on käynyt, koska ei tainnut olla viime vuonna oikea aika lopettaa velkaantuminen. [Antti Kurvisen välihuuto] Ei itse asiassa ollut edes oikea aika pitää velkaantuminen ennallaan, vaan viime vuonna tälle hallitukselle oli oikea aika kasvattaa velkaantumista. Tämä hallitus jääkin historiaan ennätyksellisenä velkahallituksena, ja se on kyllä aikamoinen saavutus. Jätitte, pääministeri, myös kertomatta, miten tämä teidän työllisyystavoite edistyy. Yritin sitäkin tuolta haeskella, ja kun hallituksella on ollut tämä tavoite tästä sadastatuhannesta uudesta työllisestä, niin miten te siinä olette edistyneet? Siitäkin itse asiassa paljastui, että työllisyys ei ole edes pysynyt samana, vaan viime vuonna työllisyys oli entisestään vähentynyt. Voisitteko, pääministeri, kommentoida, minä vuonna te ajattelette, että tämä teidän työllisyystavoitteenne toteutuu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-05-20T14:12:09,2025-05-20T14:13:20,Hyväksytty,1.1 2025_53_5,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Valkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_6,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vuosi 2024 jää suomalaiseen taloushistoriaan myönteisessä mielessä. [Välihuutoja vasemmalta] Silloin tehtiin niitä uudistuksia, joita tämä yhteiskunta olisi vuosikymmeniä kaivannut työmarkkinoilla, työrauhan pelisäännöissä, työnteon kannustavuudessa, julkisen talouden kuntoon laittamisessa, ja nämä uudistukset tervehdyttävät meidän yhteistä kotimaatamme vuosikymmeniä eteenpäin: uudistuksia, joita sosiaalidemokraattien jarrutuksesta ja jarrutuksen takia ei Suomessa ole tehty, vaikka on ollut ilmiselvää, että ne olisi pitänyt tehdä. Tämä on surullista ja edelleen hämmentävää, että suhdannetilanteesta annetaan näin huonoa kuvaa demarien puolesta: kaikki tietävät, että mikään hallitus ei määritä — ei tämä hallitus, viime hallitus, ei seuraava hallitus — suhdanteita, vaan poliitikkojen tulee keskittyä siihen, että Suomen rakenteet ovat pitkällä aikavälillä kunnossa. Tämä hallitus on tehnyt aivan häikäisevää, erinomaista työtä [Puhemies koputtaa] rakenteiden kuntoon laittamisessa. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2025-05-20T14:13:20,2025-05-20T14:14:33,Hyväksytty,1.1 2025_53_7,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_8,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä on kauniita puheita. Siis viime vuosi jää historiaan [Perussuomalaisten ryhmästä: Ostovoiman kasvusta!] kauniina vuotena, kun ennätystasoa oleva alijäämä meillä on taloudessa. 4,4 prosenttia oli julkisen talouden alijäämä viime vuonna, ja vuonna 2022, jota te haukuitte, se oli 0,8 prosenttia. Kumpi näistä alijäämäluvuista on parempi: se, että ollaan nollalla alkava vai nelosella alkava? Tämähän on järkyttävän huono luku. Minusta tosiasiat kannattaa tunnustaa politiikassa ensin. Ja sitten, kun sanotaan, että edellinen hallitus ei tehnyt mitään uudistuksia: [Timo Heinonen: No ei!] Tämä hallitus itse ilmoitti EU:lle hakiessaan lisää aikaa sopeutukseen, että tärkein uudistus, mikä Suomessa on tehty, millä saadaan talous kuntoon, on sosiaali- ja terveysuudistus, ja sen teki viime hallitus. Te olette EU:ssa eri mieltä, [Hälinää] ja kun tulette kotimaahan, te olette toista mieltä. Päättäkää, kumpaa mieltä te olette. Mikä se tärkein uudistus on, jonka varaan me laskemme, että me saamme? EU:lle te olette ilmoittaneet sote-uudistuksen, sen teki viime hallitus. Tämä hallitus on tehnyt hyviä työelämäuudistuksia, mutta talous menee nytten surkeaan suuntaan, ja siitä emme pääse mihinkään. [Timo Heinonen: Te valitsitte niistä kaikista huonoimman!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-05-20T14:14:33,2025-05-20T14:15:45,Hyväksytty,1.1 2025_53_9,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_10,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on tuolla lehterillä lapsia ja nuoria tänään seuraamassa täysistuntoa, ja haluan kiittää pääministeriä ja hallitusta siitä, että näinä vaikeina aikoinakin hallitus on kiinnittänyt huomiota siihen, että lapset ja nuoret ovat ne, jotka rakentavat tämän maan tulevaisuuden. [Minja Koskela: Ei pidä paikkaansa, ei pidä paikkaansa! — Puhemies koputtaa] — Jos olette sen verran hiljaa, että voin puhua. Maltatte kuunnella ja puhua sitten omalla ajallanne, jos puheenvuoron satutte saamaan. Viime vuonna tuli voimaan verotuksen lapsivähennys, ja nyt hallitus riihessään päätti vielä peräti kaksinkertaistaa sen. Tämä on tärkeä kädenojennus suomalaisten lasten äideille ja isille. Se tekee työnteosta yhä kannattavampaa ja huojentaa lapsiperheiden verotusta. Viime vuonna päätettiin myös lasten ja nuorten terapiatakuusta, joka tuli voimaan tämän toukokuun alusta. Se on tärkeää, koska yhä useampi lapsi ja nuori voi valitettavasti huonosti. On tärkeää, että lapset ja nuoret saavat apua. Pidän tärkeänä myöskin sitä, että perusopetuksen opetustunteihin lisättiin yksi tunti äidinkieltä ykkös—kakkosluokkalaisille ja kolmos—kutosluokkalaisille lisättiin myöskin tunti äidinkieltä. Nämä tuntilisäykset ovat tärkeitä, koska kaikki oppiminen lasten ja nuorten ja meidän aikuistenkin kohdalla lähtee siitä, että meillä on hyvä lukutaito ja että [Puhemies koputtaa] me osaamme äidinkielen kunnolla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-05-20T14:15:45,2025-05-20T14:17:03,Hyväksytty,1.1 2025_53_11,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_12,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Pääministeri Orpo, te sanoitte, että hyvinvointi syntyy vain työstä ja yrittäjyydestä, mutta kun katsoo tuloksia, niin tällä hallituskaudella Suomessa on vähemmän niin hyvinvointia, työtä kuin yrittäjyyttä. [Aino-Kaisa Pekonen: Kyllä!] Konkurssit nousseet vuosituhannen korkeimmalle tasolle, akateeminen työttömyys vuosituhannen korkeimmalla tasolla, miesten työttömyys koko EU:n korkeimmalla tasolla. Tänään tuli tuoreita tietoja pitkäaikaistyöttömyydestä, ja työ- ja elinkeinoministeriö arvioi, että pitkäaikaistyöttömyys saattaa nousta samalle tasolle tai lähelle sitä tasoa, mikä Suomessa oli 90-luvun laman jäljiltä. Täytyy, pääministeri Orpo, kysyä teiltä: kuinka huonoksi tilanteen pitää mennä, ennen kuin te pääministerinä vedätte johtopäätökset, että tältä hallitukselta ei onnistu hyvinvoinnin, työn ja yrittäjyyden lisääminen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-05-20T14:17:03,2025-05-20T14:18:02,Hyväksytty,1.1 2025_53_13,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskela, Minja, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_14,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olin valmistellut tämän debattipuheenvuoron aivan toisesta aiheesta, mutta koska edustaja Aittakumpu äsken täällä viittasi lapsiin ja siihen, mitä hallitus tekee lapsien hyväksi, niin täytyy nyt hieman korjata näitä äskeisiä puheita. [Pekka Aittakumpu: Se oli totta, mitä sanoin!] Jos otan kolme esimerkkiä: 17 000 uutta köyhää lasta tämän hallituksen päätöksillä. Nälkäisiä lapsia leipäjonoissa yksin ilman aikuista, järjestöt ovat raportoineet — edelleen tämän hallituksen politiikan seurauksia. Kolmas esimerkki: yksinhuoltajat ovat yksi niistä ryhmistä, jotka ovat kärsineet kaikkein eniten leikkauksista, joita tämä hallitus on toteuttanut. Se tarkoittaa, että yksinhuoltajien lapset ovat erityisen vaikeassa tilanteessa. Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen politiikan seurauksena lapset voivat Suomessa huonommin, ja se on tosiasia. Jos sitä ei kehtaa täällä ääneen sanoa, niin ainakin olisi syytä katsoa peiliin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-05-20T14:18:02,2025-05-20T14:19:04,Hyväksytty,1.1 2025_53_15,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_16,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun hallituspuolueiden edustajia tässä kuuntelee, niin tulee vähän mieleen, että sitä mukaa kuin vaikkapa nämä Suomen työllisyys- ja velkaluvut menevät alas, niitä yritetään kompensoida yhä mahtavammilla puheilla, niin että näiden välinen todellisuuskuilu sen kuin vain kasvaa. Edustaja Valkonen, viime vuosi varmasti jää historiaan, Suomen taloushistoriaan, mutta ei suinkaan hallituksen onnistumisesta vaan EU:n ennätyksellisimmästä velkaantumisen kasvusta, joka oli siis tämä valitettava ennätys Suomelle viime vuonna. Arvoisa pääministeri, te lupasitte, että nyt on oikea aika lopettaa velkaantuminen. Nyt sitten näyttää siltä, että olette tuonut julkisen talouden suunnitelman, jossa esitätte, että otatte enemmän velkaa kuin yksikään toinen hallitus. Tulee mieleen kysyä, kun näin semmoisen mainoksen, että kuinka reilua on luvata liikoja, [Puhemies koputtaa] mutta en sitä kysy. Mutta vielä tästä pitkäaikaistyöttömyydestä olisin kysynyt. Se on [Puhemies koputtaa] nousemassa erittäin korkealle tasolle. Miten aiotte siihen reagoida?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-05-20T14:19:04,2025-05-20T14:20:24,Hyväksytty,1.1 2025_53_17,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_18,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää pääministeri Orpoa asian esittelystä. Uudistuksia tarvitaan, ja onneksi niitä nyt viimein on tehty, sillä vain terve talous takaa meille hyvinvointipalvelut tulevaisuudessa. Ulkoiset tekijät ovat hidastaneet ja painaneet meidän orastavaa talouskasvua. Tarvitaan rytminmuutosta, ja kiitos, että sitä nyt haetaan. Työn verotusta kevennetään pieni- ja keskituloisiin painottaen. Myös yhteisöveron kevennys tulee tässä tilannetta parantamaan. Murron työryhmän esityksiä toteutetaan määrätietoisesti. Oppositio on kritisoinut velkaantumista jopa niin vahvasti, että vasemmisto-oppositio on tekemässä välikysymystä. [Antti Kurvinen: Keskustan välikysymys!] — Niin juuri, vasemmistopuolueet ovat tekemässä välikysymystä. — Kysyisin pääministeri Orpolta: miltä maamme velkaantuminen näyttäisi tai millainen se olisi tässä tilanteessa, jos olisimme jatkaneet SDP:n ja keskustan vasemmistohallituksen talouspolitiikan [Puhemies koputtaa] linjalla? [Antti Lindtman: Saisiko joku vaihtoehtoisen skenaariolaskelman?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-05-20T14:20:24,2025-05-20T14:21:37,Hyväksytty,1.1 2025_53_19,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_20,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olipa hyvä, että edustaja Heinonen otti tämän velkaantumisen esille. Pääministeri Orpo, kun te johditte kokoomuksen viime vaaleihin, se lupaus, minkä te annoitte Suomen kansalle, oli se, että Suomen talous laitetaan kuntoon, ja teillä oli sellainen komia herätyskello, missä luki, että nyt on oikea aika lopettaa velkaantuminen, mutta sitten kun teistä tuli pääministeri, niin ei ollutkaan enää oikea aika lopettaa velkaantuminen vaan kiihdyttää sitä sille tasolle, että, herra pääministeri, yksikään muu hallitus Suomessa ei ole ottanut niin paljon velkaa kun te otatte velkaa — siis aivan ennätyksellinen taso. Ei edellinen hallitus, ei edes Holkerin hallitus, ei mikään ole pystynyt samanlaiseen velkaantumiseen kuin te olette pystyneet. Taustalla tässä tietysti on voimakkaasti talouskasvun epäonnistuminen ja kasvupolitiikan epäonnistuminen. Teillä ei ole ollut mitään aitoja, voimakkaita toimia talouskasvun ruokkimiseen, ja puoliväliriihessä keskustan mielestä te teitte väärät valinnat, kun ette tukeneet keskituloisia, keskiluokkaa ja tukeneet pieniä ja keskikokoisia yrityksiä. Herra puhemies! Kun nyt nähdään, että teidän taloustavoitteenne ovat, pääministeri, karanneet täysin käsistä, niin minä kysyn teiltä: olisiko johtopäätösten aika? [Puhemies koputtaa] Suosittelen teitä hallituksessa miettimään johtopäätöksiä ja miettimään ehkäpä [Puhemies koputtaa] sinne presidentin puheille lähtemistä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-05-20T14:21:37,2025-05-20T14:22:55,Hyväksytty,1.1 2025_53_21,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_22,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vuosi 2024 jää myös historiaan vuotena, jolloin suomalaisten ostovoima alkoi kasvamaan katastrofaalisen sosialistihallituksen jäljiltä, eli sikälikin hallitus on kyllä toimintakykyinen tässä maassa. Hallituskauden aikana tehdään pieni- ja keskituloisiin painottuvia veronalennuksia yli miljardilla eurolla, lapsiperheiden verotusta kevennetään, lasten ja nuorten terapiatakuu toteutetaan, mistä vasemmisto puhuu mutta ei saa aikaiseksi — tämä hallitus toteuttaa. Peruskouluun laitetaan rahaa, oppimisen tukeen panostetaan, itäraja suljettiin, rajan poikkeuslaki säädettiin, maahanmuuttopolitiikkaa kiristettiin, kehitysavusta leikataan. Toimia riittää vaikka liukuhinnalta luetella tässä, mutta katson kyllä teidän peräänne. Jos katsotaan, mistä nyt velkaantuminen johtuu, kun se kiihtyy tällä hetkellä: siitä, että hallitus laittaa enemmän rahaa hyvinvointialueille kuin te ja laittaa enemmän rahaa puolustukseen kuin te. Näistäkö te leikkaisitte? Herätys! Jos katsoo teidän vaihtoehtopolitiikkaa, niin se muodostuu veronkorotuksista ja pienemmistä sopeutuksista. [Antti Kurvinen: Ei pidä paikkaansa! — Minja Koskela: Koulutusta leikkaamalla ilmeisesti käy!] Sekö on vaihtoehto tälle maalle? Kasvu ei käynnisty opposition toimilla, joilla tämä maa kuritetaan ja verotetaan hengiltä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-05-20T14:22:55,2025-05-20T14:24:02,Hyväksytty,1.1 2025_53_23,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_24,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos pääministerille asian esittelystä. — Tosiaan ero pääministerin puheissa talouden tilasta ja hallituksen toimista on aika merkittävä siihen mitattavaan todellisuuteen tämän maan taloudellisesta tilanteesta. Lisäksi katsantokanta on verrattain kapea — kestävä talous voi olla kestävä vain ilmaston ja luonnon asettamissa rajoissa. Näihin liittyen itse asiassa siinä hallituksen vuosikertomuksessa on ihan hyvää tilanteen kuvausta, minkälaisen tilanteen edessä ollaan ilmastonmuutoksen ja luontokadon edessä. Kaikki toimet käytännössä kuitenkin puuttuvat. Hallitus ei ole saanut aikaiseksi ilmasto- ja energiastrategiaa, ei kansallista luonnon monimuotoisuuden strategiaa, ja tunnetusti ei myöskään saanut eteenpäin vanhojen metsien suojelua millään tieteellisin kriteerein arvioiden hyväksyttävällä tavalla. Olisinkin kysynyt, pääministeri Orpo: mikä on teidän hallituksenne toiminnan suhde tieteelliseen tietoon ja sen ohjaavaan vaikutukseen politiikassa? Taloustieteilijätkin ovat viime aikoina kritisoineet varsin kovasti esimerkiksi sitä tapaa, jolla arvioitte dynaamisia vaikutuksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-05-20T14:24:02,2025-05-20T14:25:14,Hyväksytty,1.1 2025_53_25,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_26,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Arvoisa pääministeri, te sanoitte tuossa alkupuheenvuorossanne, että teidän tavoitteenne on turvata hyvinvointi tuleville sukupolville. Täytyy todeta, että minua oikeastaan suututtaa se, miten ristiriidassa nämä teidän puheenne ovat näihin tekoihin nähden, sillä kun katsotaan, mitä tämä hallitus on tehnyt, niin nämä teidän toimenne ovat lisänneet eriarvoisuutta, nämä teidän toimenne ovat lisänneet lapsiperheköyhyyttä ja tämä hallitus on lisännyt myöskin ihmisten toimeentulotukiriippuvuutta, ja nyt te olette leikkaamassa viimesijaisesta toimeentulotuesta entisestään. Arvoisa puhemies! Minua huolettaa se, että ihmisiltä tulee äärimmäisen surullista ja pelokasta viestiä. Ihmiset laittavat viestiä ja soittavat, pitääkö tämä paikkansa, että minun pitää jättää kotini tämän hallituksen päätösten myötä. Arvoisa pääministeri, mitä te vastaatte näille ihmisille, jotka nyt saavat Kelalta kirjeitä, kehotuksen muuttaa omasta kodistaan esimerkiksi toiselle paikkakunnalle tai toiselle puolelle kaupunkia, [Puhemies koputtaa] jotta heillä on varaa asua?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-05-20T14:25:14,2025-05-20T14:26:33,Hyväksytty,1.1 2025_53_27,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Perholehto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_28,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Reilun parin vuoden aikana täällä eduskunnassa vähintään yksi asia on käynyt selväksi, ja se on se, että hallituspuolueet eivät enää tunnu ymmärtävän, mikä on oikein ja mikä on väärin. Aika monta asiantuntijalausuntoa koko kauden aikana ja myös viime vuonna on valiokunnissa saatu käsitellä, ja hyvin monessa kohtaa yksiselitteinen kanta on ollut se, että hallituksen toimilla ei lisäänny talouskasvu, ei lisäänny ihmisten hyvinvointi, ei lisäänny se, että usko tulevaisuuteen vahvistuisi, vaan päinvastoin kasvussa ovat olleet konkurssit, köyhyys ja työttömyys. Se, että täällä kaikista tilastoista huolimatta vuodesta toiseen jaksetaan käydä kertomassa, että hallitus tekee niin erinomaista politiikkaa, on minusta vähintäänkin eriskummallista. En tiedä enää, valehteleeko se täällä ikään kuin retorisesti itselleen vai toisille, mutta kyllä minä toivoisin, että kun täällä käydään keskustelua viime vuodesta ja siitä, minkälaista politiikkaa on harjoitettu, niin se keskustelu perustettaisiin siihen, minkälaisia tuloksia sillä on saatu aikaan, [Puhemies koputtaa] ei siihen, mitä uskotaan, että tällä politiikalla joskus hamassa tulevaisuudessa voitaisiin saada aikaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-05-20T14:26:33,2025-05-20T14:27:50,Hyväksytty,1.1 2025_53_29,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_30,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitos, herra puhemies! Edustaja Tynkkynen tuntui yhtyvän siihen kokoomuksen näkemykseen, että kaikki taloudellinen hyvinvointi syntyy työnteosta ja yrittäjyydestä. Tämä on erinomainen asia. Tähän saakka vihreät ovat ajaneet esimerkiksi semmoisia ajatuksia, että työkykyinen ihminen saa itse päättää, elääkö hän työnteolla vai muiden työnteolla maksettavilla tuilla. Edustaja Koskela sanoi, että leipäjonoissa on nälkäisiä lapsia. [Minja Koskela: Kyllä! — Aino-Kaisa Pekonen: Näin on!] Jos lapsen huoltajat hakevat ne sosiaaliset turvat, jotka heille ovat tarjolla, ja käyttävät saatuja rahoja lasten kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla, niin Suomessa yksikään lapsi ei näe nälkää. [Aino-Kaisa Pekonen: Ei pidä paikkaansa!] Voisitte lopettaa tällaisen propagandan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-05-20T14:27:50,2025-05-20T14:28:59,Hyväksytty,1.1 2025_53_31,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_32,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! En lähde tähän velkakäsittelyyn sen syvemmin — siitä on kuultu hyviä puheenvuoroja — mutta totean vielä sen, että Suomi on kansainvälistymässä hurjaa vauhtia, meillä on paljon nuoria, jotka opiskelevat tällä hetkellä kieliä — ja pitää opiskella kieliä, suorastaan kannustan siihen — mutta se asia, mikä minua vaivaa koko ajan, on se, että eurooppalaisten valtioiden joukossa Suomi rakentaa valtavaa byrokratiakehtoa tänne Suomeen Euroopan unionin direktiiveihin ja kaikenlaisiin asetuksiin vedoten. Nuoret ovat valmistumassa kouluista, ja tänäkin keväänä moni vetää valkolakin päähänsä ja nauttii elämästä ja valitsee uraa, ja toivottavasti moni valitsee yrittäjän uran tai jonkun sellaisen työn, jossa hän voi toteuttaa itseään, omia taitojaan vapaasti ja tehdä ankarasti töitä isänmaan hyväksi. Ajattelin kysyä, että aiotteko te, arvoisa pääministeri, toimia niin, että tätä byrokratian valtavaa määrää aletaan purkaa. Sitähän alkaa olla jo... Jos maanviljelijän joku tuntee, niin tietää, että hänen työstään varmaan puolet menee byrokratian hoitoon, vaikka pitäisi olla aktiivinen pellolla ja vaikka navetassa hoitaa kotieläimiä taikka jotain muuta. Mutta tällainen byrokratian kasvattaminen ei kyllä kannata.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-05-20T14:28:59,2025-05-20T14:30:15,Hyväksytty,1.1 2025_53_33,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_34,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tässä maailmantilanteessa Suomen tulevaisuuden kannalta tärkein prioriteetti on turvallisuus. Huolestuttavaa tässä tilanteessa on nyt kuitenkin se, että vasemmistoliiton eduskuntaryhmän edustaja on vaatinut esimerkiksi puolustusmenojen leikkaamista. Ajattelen todellakin kauhulla sitä, että edellinen viherpunahallitus olisi ollut vallassa, kun Venäjä työnsi rajan yli miehiä hybridihyökkäyksen muodossa. Onneksi tämä hallitus sai ripeästi eteenpäin rajalain, jota muuten salin vasen laita vastusti. [Vasemmalta: Ei olisi ilman oppositiota mennyt läpi!] Sen jatko on nyt edelleen eduskunnassa pian käsittelyssä, ja toivottavasti sitä vastustaneet vihdoin tulisivat järkiinsä ja kuuntelisivat turvallisuuden asiantuntijoita [Aino-Kaisa Pekosen välihuuto] ja jopa niin, että gallupeja johtava SDP:kin olisi vihdoin Suomen turvallisuuden edessä yhtenäinen. Onko niin, edustaja Lindtman? [Puhemies koputtaa] Tuleeko koko SDP:n eduskuntaryhmä kannattamaan rajalain jatkoa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-05-20T14:30:15,2025-05-20T14:31:36,Hyväksytty,1.1 2025_53_35,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_36,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä vuosi 2024 jää historiaan myös siksi, että sen aikana, pääministeri Orpo, teidän johdollanne tehtiin päätökset, joilla tavallisen suomalaisen verotus nostettiin korkeimmilleen kymmeneen vuoteen, joten olisi luullut, että nyt, kun te löysitte yllättäen velkarahaa veronkevennyksiin, olisi ollut sen tavallisen suomalaisen vuoro. Mutta mitä vielä, pääministeri Orpo, te suuntaatte tätä velkarahaa, jota te löysitte riihessä, lisää kaikkein rikkaimpien ja varakkaimpien veronkevennyksiin. Esimerkiksi teidän tuloluokallanne saatte veronkevennyksiä yli 5 000 euroa vuodessa, kun esimerkiksi tavallinen opettaja saa noin viisi euroa kuussa. Onko tämä nyt oikeudenmukaista? Ei se ole. Ei ollut taaskaan tavallisen ihmisen vuoro. Tähän asti, ministeri Orpo, kaksi vuotta te olette tehnyt isoja leikkauksia pienituloisten toimeentuloon. Te olette tehnyt leikkauksia vanhustenhoivaan, hoitoonpääsyyn. Ja nyt te yllättäen löysitte rahaa rikkaimpien veronkevennykseen ja vielä velaksi. Onko tämä, pääministeri, teidän mielestänne vastuullista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-05-20T14:31:36,2025-05-20T14:32:44,Hyväksytty,1.1 2025_53_37,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_38,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensimmäisenä täytyy kommentoida edustaja Kurvisen puhetta. Se on kyllä mielenkiintoista, että te puhutte jo presidentin luokse menemisestä, [Antti Kurvinen pyytää vastauspuheenvuoroa] kun silloin kun teillä oli mahdollisuus itse lähteä kantamaan vastuuta, te ette suostuneet edes vastaamaan hallituksen muodostajan kysymyksiin. Mitä sitten tulee tähän yleiseen tilanteeseen, niin kun tämä hallitus aloitti, suhteessa muihin Pohjoismaihin meidän velka oli tuplasti korkeampi ja työllisyysaste alhaisempi. Se oli se lähtökohta, missä oltiin. Ja minkä takia siinä oltiin? Sen takia, että oltiin vuosikymmeniä oltu kyvyttömiä tekemään niitä uudistuksia työmarkkinoilla, jotka muissa Pohjoismaissa oli tehty. Se on kyllä iso tappio koko Suomelle, että Suomessa sosiaalidemokraatit ja heidän läheisjärjestönsä eivät ole kyenneet näkemään isoa kuvaa ollenkaan siinä laajuudessa kuin muiden Pohjoismaiden sosiaalidemokraatit ovat kyenneet. Sen takia siellä esimerkiksi on jo 25 vuotta sitten tehty niitä uudistuksia, mitä nyt on täällä tehty.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-05-20T14:32:44,2025-05-20T14:33:52,Tarkistettu,1.1 2025_53_39,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_53_40,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Se, mitä meillä tosiaan viime vuodesta käteen jäi, oli se, että meille jäi ennätyksellisiä määriä konkursseja, hirveän vaikea työllisyystilanne, kasvavaa lapsiperheköyhyyttä, velkaantumista, kasvun sijaan ehkä ennemmin kitukasvua. Siksi tuntuukin niin erikoiselta, että täällä saadaan viime vuosi kuulostamaan jotenkin aivan niin kuin mahtavalta ja mahtipontiselta. Olen itse vähän eri mieltä. Erityisesti mieltä surettaa ja korventaa ne meidän keskittyvät palvelut. Kun leikellään koulutuksesta ja sosiaali- ja terveyspalveluista, niin totta kai se keskittää meidän palveluita taas ja vaikeuttaa asioita näin ollen. Mutta se, mikä eniten häiritsee tämän hallituksen tavassa tehdä politiikkaa, on se lyhytjänteisyys, mitä tässä teette koko ajan. Kun mietitään vaikkapa sitä, että lähdetään leikkailemaan sosiaali- ja terveyspalveluista tai järjestöiltä, jotka tarjoavat tukea, tai koulutuksesta, niin se kaikkihan oikeastaan on velkaa tulevaisuuteen. Se voi tuntua nyt järkevältä, mutta me tiedetään kaikki, että se tulee tulevaisuudessa aivan äärimmäisen kalliiksi, siis järkyttävän kalliiksi, inhimillisesti ja rahallisesti. Ihmettelen, minkä takia te ette pyri parempaan. Milloin aletaan oikeasti katsomaan pitkälle tulevaisuuteen? Ja kyllä kiinnostaa myös kysyä pääministeriltä: milloin on se oikea aika lopettaa velaksi eläminen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-05-20T14:33:52,2025-05-20T14:35:06,Hyväksytty,1.1 2025_53_41,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piisinen, olkaa hyvä. [Puhuja katsoo tablettiaan] — Anteeksi, häipyi koko puhe täältä. [Eduskunnasta: Paperi on hyvä!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_42,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Hallituksen vuosikertomukseen on kirjattu paljon hyviä asioita. Perussuomalaiset tukevat hallituksen linjaa ja erityisesti niiltä osin, jotka tähtäävät kansallisen huoltovarmuuden, omavaraisuuden ja investointiympäristön parantamiseen. Lisäksi pidämme tärkeänä alkutuottajien aseman vahvistamista kotimaisen ruuantuotannon jatkuvuuden turvaamiseksi. Metsähallituksen roolia uusiutuvan energian ja ilmastosopeutumisen edistäjänä pidetään myönteisenä, kunhan metsien taloudellinen käyttö mahdollistetaan. Suurpetopolitiikassa puolue tukee kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamista ja pitää hallituksen lakivalmistelua oikeansuuntaisena. Luonnonsuojelupainotteinen maa- ja metsätalouspolitiikka ei saa vaarantaa maanomistajien oikeuksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-05-20T14:35:06,2025-05-20T14:36:28,Hyväksytty,1.1 2025_53_43,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_44,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikka ei ole luonut kasvua, eikä se rakenna luottamusta tulevaisuuteen, päinvastoin. Se syventää vastakkainasettelua ja kasvattaa tuloeroja. Samaan aikaan, kun leikataan pienituloisilta, hyvätuloiset saavat veronalennuksia. Eikö tämä ole juuri sitä, minkä kansalaiset kokevat epäoikeudenmukaiseksi, että heikoimmilta viedään ja hyväosaisille annetaan? Luottamus yhteiskuntaan ei synny sanelusta, vaan oikeudenmukaisuudesta ja yhteisestä vastuunkannosta. Hallitus sanoo tavoittelevansa sataatuhatta uutta työpaikkaa, mutta tosiasiassa olemme nähneet, kuinka työpaikkoja on menetetty erityisesti rakennusalalla, mihin ei reagoitu ajoissa. Työllisyystavoite karkaa kauemmaksi, ja samalla velkaantumistavoitteilta putoaa pohja. Kun hallitus heikentää työsuhdeturvaa ja lakkauttaa aikuiskoulutustuen, ei se luo työllisyyttä, se luo epävarmuutta. Työelämän ongelmat eivät ratkea sanelulla vaan yhteistyöllä, jota hallitus on järjestelmällisesti romuttanut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-05-20T14:36:28,2025-05-20T14:37:41,Hyväksytty,1.1 2025_53_45,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Päivärinta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_46,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos pääministerille ja kiitos koko hallitukselle sinnikkäästä uurastamisesta Suomen julkisen talouden tervehdyttämiseksi ja kipeästi kaivatun kasvun aikaansaamiseksi ja suomalaisten turvallisuuteen panostamisesta. Toki meidän urakkamme olisi ollut hitusen helpompi, jos edellinen hallitus ei olisi ylittänyt valtiontalouden kehyksiä surutta. [Vasemmalta: Kaksi vuotta ollut aikaa! Väsynyttä!] Jos te olisitte säästäneet tai leikanneet edes yhdestä asiasta, mutta sitä te ette tehneet. Te ette säästäneet, te ette leikanneet mistään. [Vasemmalta: Te halusitte lisää rahaa!] Ja voin kyllä kertoa teille, että nyt me maksamme siitä laskua. Valtionvelan korko on jo 3,5 miljardia, [Keskeltä: Te olette kaksi budjettia tehneet jo!] kun se vielä vuonna 2022 oli 0,8 miljardia. Kun täällä edustaja Koskela nyt puhui 17 000 köyhästä lapsesta, niin sanottakoon se teidän vaihtoehto: teidän vaihtoehtobudjetissanne tietopalvelun mukaan Suomeen olisi tullut 50 000 uutta työtöntä [Eduskunnasta: Ohhoh!] — 50 000 uutta työtöntä. Se ei ole meidän vaihtoehtomme. Meidän vaihtoehtomme on saada ihmisille [Puhemies koputtaa] työtä ja Suomeen kasvua ja ostovoimaa ja kilpailukykyä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-05-20T14:37:42,2025-05-20T14:38:59,Hyväksytty,1.1 2025_53_47,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Riipi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_48,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy tietenkin kehua hallitusta: onhan viime vuosi sillä tavalla merkittävä, että valtavasti jatkettiin edelleen sen Turun tunnin junan valmistelua. Mutta kyllähän se on niin, että niin politiikka kuin urheilukin ovat tuloslajeja, ja tulokset ovat kyllä nyt heikot niin siellä työllisyydessä, velkaantumisessa kuin myöskin ihmisten hyvinvoinnissa. Kun tuota urheilua katselin, eilistä jääkiekkopeliä, jossa tulos oli aika hyvä, niin tässä vähän tulee sellainen olo, että entä jos eilen olisikin ollut tappio 10—0 ja päävalmentaja olisi tullut selittämään, että oli hyvä peli, historiallinen peli. Kuulostaisi pikkasen omituiselta, mutta sellainen fiilis minulla itse asiassa tällä hetkellä on, selittelyn maku. [Ben Zyskowicz: Katoitteko pelin loppuun?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-05-20T14:38:59,2025-05-20T14:39:59,Hyväksytty,1.1 2025_53_49,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_50,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies, arvoisa pääministeri! Pääministerille erityinen kiitos siitä, että olette satsanneet rahaa sisäiseen turvallisuuteen ja poliisin määrärahoihin. Tänään se tuli taas karvaasti esille Pirkanmaalla Pirkkalassa Vähäjärven koululla, kun yksi oppilas puukotti kolmea muuta oppilasta — kahta lievemmin, mutta yhtä melko pahasti kaulaan. Jos tämä tilanne kävisi sillä tavalla, että meillä ei olisi esimerkiksi Tampereen pääpoliisiasemalla riittävästi hälytyspartioita, tässä voisi käydä vaikka kuinka huonosti — nimittäin Pirkkala on yksi niistä kunnista, missä ei ole ollenkaan poliisilaitosta. On erittäin tärkeätä myöskin kouluturvallisuuden kannalta, että satsataan riittävästi rahaa sisäiseen turvallisuuteen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-05-20T14:39:59,2025-05-20T14:40:49,Hyväksytty,1.1 2025_53_51,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitos. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_52,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen vuosikertomuksen esittelypuheenvuorossa pääministeri antoi varsin ruusuisen kuvan hallituksen politiikasta, ja samaan aikaan suomalaisten hätä on suuri. Tästä kertoo esimerkiksi Helsingin Sanomissa ollut mielipidekirjoitus Jaakko Putkoselta Varkaudesta, joka kuuluu seuraavasti: ”Herra presidentti, suurin huolenaiheeni on tämän kansan jakautuminen rikkaisiin ja entistä köyhempiin. Leipäjonot kasvavat, ihmiset hakevat apua seurakunnilta ja eri järjestöiltä. Lisääntyvä lapsiperheköyhyys on todella noussut voimakkaasti viime aikoina. Herra presidentti, pyydän ja toivon, että nostaisitte tämän asian esille puhuessanne kansakunnalle. Työtä tekevä kansa tarvitsee tukeanne. Järjestäytyneeseen ammattiyhdistysliikkeeseen kohdistuvat toimenpiteet eivät tue kansamme yhtenäisyyttä.” Arvoisa pääministeri, mitä haluatte vastata tälle kirjoittajalle, joka haluaa viestiä jo maamme presidentille hallituksen suomalaisia kurjistavista toimista? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-05-20T14:40:49,2025-05-20T14:41:41,Hyväksytty,1.1 2025_53_53,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_54,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisa pääministeri, otitte esille turvallisuuden esittelypuheessa. Meillä on hyvin kattava turvallisuusrakennelma. Meillä on EU ja Lissabonin sopimus, Naton jäseniä olemme nyt, JEF-yhteistyö, Nordefco eli pohjoismainen yhteistyö, DCA-sopimus, kahdenvälisiä sopimuksia, ja esimerkkinä vielä esimerkiksi tiedustelulait, jotka tulivat voimaan 2019. Onko meillä tässä turvallisuusrakenteessa jotain sellaista, jota vielä voitaisiin täydentää jollain mekanismilla, ja kuinka luonnehtisitte turvallisuustilannetta, kuinka turvallisena suomalaiset voivat tilannetta pitää tässä epävakaassa kansainvälisessä tilanteessa? Sitten vielä lainsäädäntöasioista: onko joitain konkreettisia lainsäädäntöhankkeita, jotka oleellisella tavalla liittyvät turvallisuuden parantamiseen? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-05-20T14:41:41,2025-05-20T14:42:51,Hyväksytty,1.1 2025_53_55,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_56,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nythän elämme sitä aikaa, että monessa koulussa opettajat tekevät arviointeja, ja, arvoisa pääministeri, teidän hallituksellenne kyllä tästä lukukaudesta on todettava, että edes sitä kuuluisaa vitosen pakettia ei kyllä pysty saamaan aikaiseksi vaan luokalle jäädään näillä näytöillä, ainakin mitä talouspolitiikkaan tulee. [Juho Eerolan välihuuto] Hallitus on kyllä monia sinänsä hyviä työelämäuudistuksia tehnyt, ja monia rakenteellisia uudistuksia on toteutettu, mutta kyllähän eniten ihmetystä herättää tämä totaalinen suunnanmuutos velassa. Teidän piti lopettaa velkaantuminen, arvoisa pääministeri, kuten sanoitte vielä vuosi sitten, kun kehysriihessä viime vuonna teitte lisätoimia, mutta nyt jokin muuttui vuoden aikana tähän kehysriiheen tultaessa ja velkahana aukesikin. Nyt olikin sitten piikki auki, ja päätettiin tehdä nämä yhteisöveroalet, joita yksikään taloustieteilijä ei toistaiseksi ole puolustanut — on ehkä joku taloustieteilijä, mutta ehdoton enemmistö taloustieteilijöistä on pitänyt sitä tehottomana, [Puhemies koputtaa] niin että se vain lisää velkaantumista miljarditolkulla tulevien vuosien aikana. [Antti Kurvisen välihuuto] Arvoisa pääministeri, kukahan sen tämänkin sotkun selvittää?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-05-20T14:42:51,2025-05-20T14:44:10,Hyväksytty,1.1 2025_53_57,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vigelius, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_58,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Koska oppositio ei anna hallitukselle juuri kiitosta mistään hyvistä päätöksistä, [Antti Kurvinen: Asiasta annamme, juuri annoimme! Honkonen antoi juuri äsken!] niin listaan nyt heidän puolestaan joitakin hyviä hallituksen päätöksiä: muun muassa työn verotuksen yli miljardin kevennykset painottuen pieni- ja keskituloisiin, lapsiperheiden tukemista, autoilun satojen miljoonien veronalennukset polttoaineveroon, ajoneuvoveroon, [Pia Viitasen välihuuto] jakeluvelvoitteeseen, säästöjen merkittäviä kohdennuksia toissijaisiin asioihin, kuten kehitysapuun yli 1,3 miljardin edestä. Yle on laitettu säästökuurille. Kriminaalipolitiikkaa tiukennetaan. Terapiatakuu astui voimaan tässä kuussa. Suomen kansalaisuuden ehtoja on kiristetty ja tullaan vielä kiristämään kahdessa osassa. Itäraja on suljettu, rajan poikkeuslaki viety läpi, turvapaikkapolitiikkaa kiristetty, pakolaiskiintiötä vähennetty, peruskouluun satsattu 200 miljoonaa, valtavia satsauksia poliisille, Rajalle, suojelupoliisille, myös ulkoiseen turvallisuuteen. [Johannes Koskinen: Ja työllisyyttä heikennetään!] Kun te vasemmistossa hallitusta sätitte ja vastustatte, monetko näistä päätöksistä [Puhemies koputtaa] te olisitte valmiit perumaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-05-20T14:44:10,2025-05-20T14:45:24,Hyväksytty,1.1 2025_53_59,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_60,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on hallituksen vuosikertomus viime vuodelta. Muistelen niitä puheita, joita täällä vuodenvaihteessa 23 käytettiin tästä vuodesta, mitä arvioidaan tässä, keskustelua siitä vuodesta. Siellä luvattiin, että 60 000—65 000 työpaikkaa syntyy niillä toimilla, työmarkkinaleikkauksilla, jotka tässä tehtiin. Tänään ilmestyivät juuri viimeisimmät tiedot ja ennusteet: 320 000 on tällä hetkellä työttömien määrä, ja ennuste on, että se kasvaa 350 000:een vuoden lopussa ja pitkäaikaistyöttömyys lähelle 140 000:ta. Näillä luvuilla tullaan 90-luvun huippuihin. Mitä hallitus aikoo tehdä niin, että me satsaamme tähän, että tehdään sellaisia työmarkkinaratkaisuja, joilla me tuemme työllistymistä ja työtä, niitä asioita? Näissä olisi ennen tehty työllisyysmäärärahoihin aika isoja korotuksia, [Puhemies koputtaa] jos olisi haluttu vaikuttaa työllisyyden kehitykseen. Nyt ei tehdä niitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-05-20T14:45:24,2025-05-20T14:46:42,Hyväksytty,1.1 2025_53_61,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaunistola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_62,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos myös pääministerille esittelystä. Haluaisin nostaa edustaja Niemen tapaan vuosikertomuksesta esiin erityisesti vahvat panostukset paitsi ulkoiseen myös sisäiseen turvallisuuteen. Poliisien operatiivista toimintakykyä vahvistettiin nostamalla poliisien määrärahatasoa noin 83 miljoonalla eurolla viime vuonna. Tämä vastaa noin kymmenen prosentin lisäystä toimintamenoissa. Määrärahoja kohdistettiin myös nuorten rikollisuuden ehkäisyyn ja torjuntaan, ja esimerkiksi koulupoliisitoimintaan on saatu lisäresurssia. Hallitus myös kasvattaa poliisien määrää hallituskauden loppuun mennessä 8 000:een. Samalla esimerkiksi vankilaverkoston parantamiseen panostetaan. Muun muassa vankiloiden turvatekniikkaan satsattiin myöntämällä reilun kuuden miljoonan euron lisärahoitus. Lisäksi esimerkiksi lakiuudistus lähisuhdeväkivallan sovittelusta pääsääntöisesti luopumiseksi vietiin maaliin. Tällä parannetaan erityisesti naisten turvallisuutta. [Puhemies koputtaa] Hallitus siis panostaa sisäiseen turvallisuuteen merkittävästi, kuten [Puhemies koputtaa] meidän nykytilanne vaatii. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-05-20T14:46:42,2025-05-20T14:48:02,Hyväksytty,1.1 2025_53_63,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_64,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on käsittelyssä vuoden 24 vuosikertomus, mutta sen jatkumo on kaikki päätökset täällä. Tämmöinen elämäni murmelina ‑olo on ollut vähän tämän itäisen Suomen ohjelman osalta. Se ei ole vielä tarjonnut meille mitään, mikä ei kuuluisi jo normaalistikin valtion hoidettavaksi. Siellä on tämmöinen kirjaus itäisen Suomen investointien tunnistamiseksi ja edistämiseksi, mutta euroja puuttuu, kun erityisesti tarvittaisiin pienille ja keskisuurille yrityksille rahoitusta. Erityisesti vakuuskysymys on äärimmäisen ongelmallinen, sekä työvoiman saanti, ja tämä pätee myös maatiloihin. Matkailu oli vahvasti mukana niin maakuntaliittojen esityksessä kuin monissa muissakin, mutta se katosi virkamiesvalmistelussa, ja riihessä se jäi Metsähallituksen luontomatkailun tukemiseksi. Kyllä tässä on pakko kysyä sitä, mikä siinä nyt on, että miksi tätä ohjelmaa ei voida aidosti viedä eteenpäin. Nyt Bromanille on jotakin esitetty sinne, mutta selvitysten aika on ollut ohi jo pitkään. Kysymys kuuluu: miksi itäisen Suomen ihmiset eivät ole hallitukselle yhtä arvokkaita kuin kaikki muut, varsinkin kasvukeskusten ihmiset? Näyttää todellakin siltä, että hallitus on kasvun tiellä, erityisesti se on itäisen Suomen kasvun tiellä. [Naurua vasemmalta ja keskeltä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-05-20T14:48:02,2025-05-20T14:49:17,Hyväksytty,1.1 2025_53_65,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_66,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos myös pääministerille vuosikertomuksen esittelystä. Hallituksen vuosikertomuksessa vuodelta 2024 on lukuisia erinomaisia kirjauksia hyvinvointia ja talouskasvua lisäävistä toimista. Hallitus on osoittanut vastuullisuutta teoillaan tässä vaikeassa tilanteessa. Kumipyörähallitus päällysti viime vuonna 4 000 kilometriä teitä pysäyttäen tiestön korjausvelan kasvun. Mielenterveyden haasteisiin vastataan terapiatakuulla, joka takaa alle 23-vuotiaille palvelut kuukaudessa. Koulujen kännykkäkielto vähentää digikuormaa, edistää koulujen työrauhaa ja sosiaalisia kohtaamisia ja tukee mielenterveyttä. Perusopetukseen panostetaan oppimisen tuen uudistuksella ja perustaitojen vahvistamisella, äidinkieltä ja matematiikkaa lisäämällä, jotta jokainen oppilas osaa lukea, laskea ja kirjoittaa. Arvoisa puhemies! Maahanmuuttopolitiikka muuttuu hallituksi, ilmastotoimet tehdään kilpailukykyä vaalien, ja kehitysavun leikkauksilla kevennetään suomalaisten taakkaa. [Puhemies koputtaa] Hallitus rakentaa turvallista ja hyvinvoivaa Suomea satsaamalla myös puolustukseen ja turvallisuusviranomaisten työhön. [Puhemies koputtaa] — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-05-20T14:49:17,2025-05-20T14:50:38,Hyväksytty,1.1 2025_53_67,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_68,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllähän tämä vuosikertomus talouden ja työllisyyden osalta aika karua ja surullista luettavaa on, kun tosiasia on se, että Suomessa köyhyys kasvaa koko ajan. Edustaja Zyskowicz, vihjauksenne köyhien lapsiperheiden vanhempien vastuuttomuudesta oli minusta kyllä aika ala-arvoinen ja suoraan sanottuna julma. [Ben Zyskowicz: Ei se ollut mikään vihjaus!] Tässä tilanteessa vastuullista olisi katsoa rehellisesti, miltä tulokset näyttävät. Toivon vakavasti, että teillä hallituksessa löytyisi kykyä itsekritiikkiin ja kykyä korjata tehtyjä virheitä siinä määrin kuin ne nyt korjattavissa vielä ovat. Suomi velkaantuu tällä hetkellä täysin hallitsemattomasti, ja te teitte juuri riihessä päätöksiä, jotka valtiovarainministeriön muistion mukaan pahentavat tilannetta entisestään. Arvoisa pääministeri, vakavasti kysyttynä: onko teillä kyky ryhdistäytyä ja tehdä korjausliike? Olemme ajautumassa tilanteeseen, jota ei seuraava eikä pahimmassa tapauksessa sitäkään seuraava hallitus saa kuntoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2025-05-20T14:50:38,2025-05-20T14:51:49,Hyväksytty,1.1 2025_53_69,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_70,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta kaksi lukemaa kertovat, missä tällä hetkellä ollaan: Työ- ja elinkeinoministeriö juuri kertoi, että pitkäaikaistyöttömyys on samalla tasolla kuin 1990-luvulla, elikkä me aletaan olemaan 90-luvun laman tilanteessa. Lisäksi, puhemies, nämä hallituksen paperit kertovat sen, että tällä talouspolitiikalla taloussuunnitelmakauden lopulla meillä nousee velkasuhde Suomessa lähes 90 prosenttiin meidän kansantuotteestamme. Aika pysäyttäviä lukemia. Täällä aiemmin kokoomuspoliitikot arvostelivat keskustaa, että miksi me emme ole tätä hommaa hoitamassa. Te, hyvät kokoomuslaiset, lupasitte hoitaa tämän homman kuntoon. Te totesitte, että nyt on oikea aika lopettaa velkaantuminen. Te totesitte, että nyt Suomen talous laitetaan kuntoon. Ja tilanne on se, että koko nämä kaksi vuotta ollaan menty alamäkeä taloudessa. Te ette voi loputtomiin syyttää edellistä hallitusta, arvoisa pääministeri ja hyvät kokoomuslaiset, te ette voi. Teillä on ollut kaksi vuotta aikaa hoitaa tätä hommaa. Miksi te ette ota keskustan 50:tä kasvukeinoa käyttöön, Viron veromallia ynnä muuta? Miksi te olette näin kovakorvaisia? Ja miksi te olette heittäneet kaiken finanssipoliittisen kurin [Puhemies koputtaa] pois ja otatte ennätysmäärän velkaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-05-20T14:51:49,2025-05-20T14:53:03,Hyväksytty,1.1 2025_53_71,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_72,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Edustaja Zyskowicz oli tietenkin aivan oikeassa. Hyvinvointi syntyy työstä ja yrittämisestä, ja se on yrittäjänä erittäin helppo myös itseni allekirjoittaa. Muun muassa juuri tästä syystä taannoin, kun vihreät olivat hallituksessa, tähän maahan otettiin sosiaaliturvaan käyttöön suojaosat, joitten tarkoitus on kannustaa ihmisiä [Pia Viitanen: Kyllä!] ottamaan vastaan työtä, alkuun varmasti osa-aikaista työtä ja vähän, ja siitä rakentaa sitten polkua kohti kokopäiväistä työtä ja avoimia työmarkkinoita. Vihreiden ajama uudistus sosiaaliturvan kehittämisessä perustulon suuntaan mahdollistaisi sen, että työn vastaanottaminen olisi käytännössä lähes aina kannattavaa. Mutta nyt hallitus monilta osin myös romuttaa näitä työnteon kannustimia, kuten tämä suojaosien poisto, ja sitä pidän hämmästyttävänä ja merkillisenä tilanteessa, jossa niitä kokoaikaisia työpaikkoja on kovin niukalti työmarkkinoilta työnhakijoiden saatavissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-05-20T14:53:04,2025-05-20T14:54:06,Hyväksytty,1.1 2025_53_73,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_74,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz, te kutsuitte propagandaksi sitä opposition kritiikkiä, kun me kerromme täällä sitä järjestöjen viestiä, että leipäjonoissa seisoo nälkäisiä lapsia ilman aikuisia. Tämä tilanne on valitettavasti totta tällä hetkellä. Te vastuutitte tästä näiden lasten huoltajia, ja toki teidän on näin tehtävä, koska te ette itse pysty kantamaan vastuuta oman politiikkanne seurauksista, mutta, edustaja Zyskowicz, tällä hetkellä lapsia elää Suomessa sellaisissa perheissä, joissa on sairauksia, köyhyyttä, nälkää, päihdeongelmia, ja myös näiden perheiden aikuiset, ne vanhemmat, tarvitsevat apua — ja sitä me kritisoimme, että niistä turvaverkoista te olette leikkaamassa, eli hyvinvointivaltion peruspilareista. Edustaja Päivärinta, on aivan totta, että me vasemmistoliitossa emme olleet valmiita leikkaamaan sosiaaliturvaa, [Ben Zyskowicz: Vaan lisäämään työttömyyttä!] ja siksi työttömyysluvut näyttävät meidän vaihtoehtobudjetissamme siltä, miltä ne näyttävät. Mutta kehottaisin teitä myös katsomaan tähän todellisuuteen, jossa tällä hetkellä eletään. [Susanne Päivärinnan välihuuto] Teidän politiikkanne seurauksena tällä hetkellä tilanne on se, [Puhemies koputtaa] että pitkäaikaistyöttömien määrä saattaa nousta jopa 90-luvun laman [Puhemies koputtaa] jälkeiseen ennätystasoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-05-20T14:54:06,2025-05-20T14:55:24,Hyväksytty,1.1 2025_53_75,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja vielä edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_76,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Tynkkyselle vastaan, että vihreät ajavat sellaista perustuloa, jossa ihminen, vaikka hänelle tarjottaisiin hänelle sopivaa työtä, saa siitä työstä kieltäytyä, eli hän saa itse valita, elääkö hän oman työnsä tuloksilla vai jonkun toisen ihmisen työn tuloksilla. Tämä ei kerro siitä, että ymmärrettäisiin, että työnteko ja yrittäjyys ovat kaiken taloudellisen hyvinvoinnin perusta. Edustaja Koskela, olen sitä mieltä, että kun perheissä käytetään yhteiskunnan antamia sosiaalisia tulonsiirtoja oikein, yksikään lapsi Suomessa ei näe nälkää eikä tuolla kaduilla juokse leipäjonoissa tai muutoin nälkää näkeviä lapsia. Haastan teidät ja median, joka näitä esimerkkiperheitä on kaivanut esiin, osoittamaan, että tämä asia olisi toisin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-05-20T14:55:24,2025-05-20T14:56:37,Hyväksytty,1.1 2025_53_77,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_78,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos keskustelusta. — Se minua tässä velka- ja talouden kasvu- ja työllisyyskeskustelussa häiritsee, että ihan kuin oppositio ei ymmärtäisi ollenkaan, missä maailmassa me eletään. Oletteko seuranneet, mitä viimeisen vuoden aikana tai vuoden 2024 aikana tai parhaillaan on tapahtunut Ukrainassa? Miten talouden kehitykseen, kun nyt puhutaan myöskin tämänhetkisestä tilanteesta, ovat Trumpin nopeat liikkeet kauppapolitiikassa vaikuttaneet? Mikä on näiden kaikkien vaikutus ollut Suomen taloudelliseen tilaan? Minusta se on käsittämätöntä, että te ette puhu tästä mitään. On ihan niin kuin me eläisimme jossain umpiossa, ihan niin kuin me eläisimme jossain umpiossa. [Välihuutoja keskustan ryhmästä] Eli tämä tilanne on entisestään pahentunut meidän toimintaympäristömme näkökulmasta tämän hallituksen kauden aikana, mutta se oli huono jo ennen sitä. Me sanoimme kyllä, [Hälinää — Puhemies koputtaa] että holtiton velkaantuminen pitää saada pysähtymään, se mikä on edellisen hallituksen jäljiltä. Kun te niitä lukuja siellä keskustassa luettelette, niin minä annan yhden luvun: neljä keskustalaista valtiovarainministeriä heittivät porukalla roskiin ensimmäisen kerran nyky-Suomen historiassa kehykset. Mistä mahdettiin tulla tähän? Lisättiin pysyviä julkisia menoja vasemmiston oppien mukaisesti ja keskustan kannattamana siihen, että julkista sektoria kasvatetaan, ja nyt meillä on liian raskas julkinen sektori. Ja vaikka me olemme leikanneet suoria leikkauksia viisi kuusi miljardia valtion budjetista eri puolilta, niin silti me velkaannumme. Jos me oltaisiin jatkettu teidän politiikalla, velkaa otettaisiin arvion mukaan neljä miljardia enemmän. [Antti Kurvinen: Jossittelua!] Me kerroimme ennen vaaleja, että tämä on vähintään kahden vaalikauden prosessi. Me perustimme sen valtiovarainministeriön virkamiesten näkemykseen. Me teimme kuuden plus kolmen miljardin sopeutusohjelman. Koska tilanne ympäristössä on vaikeutunut, me nopeutimme sitä, me teimme yhdeksän ja nyt vielä miljardin lisää, koska on välttämätöntä pitää huolta julkisesta taloudesta, saada tämä kova velkaantuminen hidastumaan. Ja sen me tulemme tekemään. Minä pistän nämä puheet mieleen, nimittäin hallituksen työ on puolivälissä. Ne uudistukset, mitkä me ollaan tehty, tulevat nopeuttamaan Suomen talouden kasvua. Ne tulevat vaikuttamaan korkeampina ja parempina työllisyyslukuina. Ne tulevat näkymään verotulojen kehityksessä. Ne tulevat näkymään siinä, että me pystymme pitämään huolta Suomen turvallisuudesta ja ihmisten palveluista. Käänne on tällä hetkellä tapahtumassa. Nytkin työllisyysennusteissa näkyy se, että työllisyys lähtee paranemaan. Työllisyys lähtee paranemaan, tällä hetkellä teollisuuden tilauskirjat ovat parempia kuin aikoihin. Viime tai edellisviikolla saimme ensimmäisen kerran uutisen siitä, että asuntorakentaminen on lähtenyt liikkeelle. Korkotaso on alhaalla, inflaatio alhaalla, työvoimaa on reservissä. [Antti Kurvinen: On on! — Välihuutoja vasemmalta] Meillä on siis niin paljon hyviä asioita, ja kun siihen pistää päälle nämä kasvutoimet, jotka hallitus on tehnyt... [Hälinää — Puhemies koputtaa] Jos te kiinnittäisitte edes sekunnin huomiota — ymmärrän opposition tavan tehdä töitä — ja jos te oikeasti katsoisitte vaikka siellä keskustassa, kuinka paljon siellä on sellaisiakin uudistuksia, joita te olette ajaneet, [Välihuutoja] ja jos te antaisitte niille jonkun arvon, niin silloin te päätyisitte siihen, että kyllä tässä on luotu yrittämiselle ja työnteolle perustaa, suomalaiselle yrittäjyydelle ja tulevaisuuden kasvulle. Siis jos sen vaihtoehtona, että paisutetaan julkista sektoria, hoidetaan asiat velalla ja veronkorotuksilla, on se, että uskotaan yksityiseen sektoriin, ihmisten kulutukseen, jätetään heille rahaa enemmän heidän palkastaan, jätetään yrityksille tilaa investoida, niin sillä tämä nousee, ja tämä on ero hallituksen politiikan ja vasemmiston politiikan välillä. Me uskomme dynaamiseen talouteen, ihmisten ahkeruuteen, työntekoon, yrittämiseen. Siksi me teemme sen rakenteellisen, suuren, systeemisen muutoksen, joka on hallitusohjelmassa ja nyt kasvuriihen päätöksissä ja jolla Suomi tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Teidän lääkkeestä minulla ei ole tietoa — tai ne, mitkä olen kuunnellut, eivät takuuvarmasti toimi. [Antti Kurvisen välihuuto] Jos täällä joku on uutinen, niin se on edelleenkin se, että oppositiolla ei ole mitään vaihtoehtoa politiikalle, muuta kuin se, ettei tehdä mitään, [Aino-Kaisa Pekonen: Meillä on vaihtoehto!] ei tehdä mitään, ollaan niin kuin ennenkin. Mutta sen tien päässä on seinä tai rotko. Ei niin voi jatkaa, [Aino-Kaisa Pekonen: Kuuletteko te meidän vaihtoehtoa?] ei niin voi jatkaa. Katsokaa päätökset, katsokaa kasvuriihen päätökset: panostuksia osaamiseen, yritystoimintaan, opiskeluun. On esimerkiksi se, että ne kymmenettuhannet nuoret, joilla ei ole opintopaikkaa, voivat opiskella 30 opintoviikkoa ilmaiseksi korkeakouluissa avoimella puolella. Siellä on lukemattomia hyviä toimia. Lukekaa niitä, luokaa uskoa ihmisille. Tämä kääntyy. [Oikealta: Kyllä! — Välihuutoja]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-05-20T14:56:38,2025-05-20T15:01:46,Hyväksytty,1.1 2025_53_79,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_53_80,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 10 käsittelyä. — Sieltä ensimmäisenä edustaja Räsänen, Joona — poissa. — Edustaja Hänninen paikalla. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_53_81,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Vuosi 2024 oli käänteentekevä monella tavalla. Hallitus on tarttunut määrätietoisesti Suomen tulevaisuutta määritteleviin kysymyksiin. Ratkaisuja on tehty turvallisuuteen, talouteen, sosiaaliturvaan ja julkisten palveluiden uudistamiseen. Vaikka haasteet ovat olleet moninaiset, on suunta ollut selvä: Suomea on vietävä eteenpäin kestävällä, vastuullisella ja pitkäjänteisellä tavalla. Ensinnäkin hallitus on aloittanut historialliset toimet julkisen talouden tasapainottamiseksi. Tämä on välttämätöntä, jotta voimme varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut myös tulevaisuudessa. Korkomenojen kasvu ja kansainvälisen talouden epävarmuudet pakottavat meidät nyt toimimaan eikä vasta sitten, kun on jo myöhäistä. Toiseksi hallitus on edistänyt työnteon kannattavuutta ja yrittämisen edellytyksiä. Veropolitiikka on suunnattu siten, että työn teko ja investoinnit Suomessa kannattavat. Samalla sosiaaliturvan uudistaminen on käynnistetty, jotta se tukee nykyistä paremmin työhön siirtymistä ja turvaa heikoimmassa asemassa olevat. Kolmanneksi hallitus on uudistanut sosiaali- ja terveyspalveluita varmistaakseen kansalaisten hoitoonpääsyn. Hyvinvointialueiden rahoitusta ja rakenteita on ryhdytty tarkastelemaan uudella tavalla. Tavoitteena on toimivammat ja saavutettavammat palvelut koko maassa. Arvoisa rouva puhemies! Myös turvallisuus on ollut hallituksen toimien ytimessä. Kokonaisturvallisuuden kehittäminen, huoltovarmuuden vahvistaminen ja puolustuksen resursointi ovat saaneet uutta painoarvoa muuttuvassa maailmantilanteessa. Olemme myös päivittäneet lakeja, joilla varmistetaan kriittisten toimintojen häiriötön sietokyky, oli kyse sitten tietojärjestelmistä, energiasta tai peruspalveluista. Samalla Suomea on rakennettu kohti parempaa tulevaisuutta. Lupaprosessien sujuvoittaminen, yhden luukun malli ja puhtaan siirtymän etusijamenettely ovat osa hallituksen kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa kasvu ja ympäristö kulkevat käsi kädessä. Näiden huolellisen valmistelun tuloksia olemme nyt kuluvalla kevätistuntokaudella käsitelleet. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen toimien punainen lanka on ollut selkeä: Suomea kehitetään taloudellisesti vahvemmaksi, sosiaalisesti oikeudenmukaisemmaksi ja turvallisesti vakaammaksi. Työtä on vielä paljon edessä, mutta suunta on oikea. Selvää kuitenkin on, että tämä hallitus ei arastele toimia Suomen, isänmaan, puolesta. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-20T17:05:27,2025-05-20T17:09:32,Hyväksytty,1.1 2025_53_82,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitanen poissa. — Edustaja Lyly paikalla, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_83,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen vuosikertomus viime vuodelta ei ole ihan noin ruusuinen kuin millaisen kuvan äskeinen puheenvuoro tuossa antoi, jos katsotaan tosiasioita siitä, mitä tässä ympärillä on tapahtunut: talous ei vedä, velkaantuminen jatkuu erittäin voimakkaana, ja työttömyys on historiallisen korkealla tasolla. Arvoisa rouva puhemies! Vähän reilu vuosi sitten tässä salissa, kun viime vuoden budjetista ja talousarviosta keskusteltiin — silloin puolitoista vuotta sitten syksyllä, marraskuun vaiheilla —, puhuttiin aika paljon tuolta puolelta salia, että 60 000—65 000 työpaikkaa 2024 tulee näitten toimien johdosta, kun tehdään näitä työmarkkinaleikkauksia, niin kuin me tällä puolella sanotaan, ja he puhuvat uudistuksista. Nämä työmarkkinaleikkaukset eivät ole nyt tuoneet niitä 60 000:ta—65 000:ta työpaikkaa, vaan tosiasiassa tilanne on mennyt huonompaan suuntaan. Työllisyysaste on huonontunut, työttömien määrä on kasvanut, ja tällä hetkellä työttömien määrä on 320 000. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on noussut. Tämänpäiväisen työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan se on nousemassa sinne noin 140 000:een. Eli todella huonoon suuntaan ollaan menossa. Silloin ollaan 1990-luvun synkimpien työttömyyslukujen tasolla, kun mennään sinne 140 000:een. Eli nämä luvut kertovat aivan muuta. Tässä korostetaan koko ajan, että tässä on suhdanne kyseessä. Sitten voi kysyä, voiko siihen suhdanteeseen Suomessa vaikuttaa millään tavalla. Kuluttajien luottamus on tällä hetkellä nolla, ja he eivät uskalla tehdä hankintoja ja muuta. Esimerkiksi asuinrakentamisen 30 vuoden keskiarvo on ollut noin 31 000—32 000 asuntoa vuodessa. Tällä hetkellä olemme 20 000:n—22 000:n luokassa, eli se on pudonnut niin valtavasti siitä aikaisemmasta tasosta. Rakentaminen olisi ollut yksi semmoinen asia, johon olisi pitänyt vaikuttaa. Toinen tämmöinen kuluttajien indikointi voisi olla vaikka se, mikä tässä vuosikertomuksessa myöskin näkyy: uusien autojen hankinta oli yli 90 000 pari kolme vuotta sitten, tällä hetkellä se on 74 000. Eli myös se kertoo omalta osaltaan tätä karua kieltä. Eli kaikella tavalla nämä mittarit, jotka tässä on, ovat menneet väärään suuntaan. Arvoisa rouva puhemies! Kun on puhuttu paljon tästä 100 000 työpaikasta, niin nyt on menty väärään suuntaan, ja myös tämänpäiväisen TEMin ennusteen mukaan työttömyys nousee vielä tästä 320 000:sta vuoden loppuun mennessä ja pysyy tämän hallituskauden ajan yli 300 000:ssa, tämän ennusteen mukaan. Eli kun hallitus sai 260 000 ihmistä olevan työttömyyden tason, niin nyt tämä hallitus on vielä huonontanut sitä tästä lähtötilanteesta, ja siinä mielessä ollaan todella vakavassa paikassa. No sitten jos katsotaan tätä tilannetta, että pitäisikö tässä tehdä työllisyysmäärärahoihin tai joihinkin muihin toimiin jotain korotuksia, että sitä työllisyyttä saataisiin aikaiseksi: niitä ei ole tässä näkynyt. Arvoisa rouva puhemies! Työllisyyspalveluiden siirto tämän vuoden alusta kunnille on ollut ihan oikea päätös, ja uskon, että jos työpaikkoja on, niin sillä tavalla saadaan ihmiset kyllä löytämään työ. Se vaatii nytten kunniltakin lisäpanostuksia, ja se olisi vaatinut myöskin valtiolta tukea siihen tilanteeseen, että kunnat voivat niitä panostuksia tehdä. Jokainen työpaikka pitää löytää, myös ne piilotyöpaikat, mistä niin paljon täällä puhutaan. Eli nyt katseen pitäisi olla työpaikkojen synnyttämisessä, uusien työpaikkojen löytämisessä, ja sitten sitä kautta me saadaan tätä kasvua aikaiseksi, kuluttajien luottamus palautettua ja päästäisiin vihdoinkin kasvun tielle. Nyt sitä ei näillä toimenpiteillä ole näkyvissä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-05-20T17:09:36,2025-05-20T17:15:13,Hyväksytty,1.1 2025_53_84,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_85,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallituksen vuosikertomusta käsitellessämme on tärkeää tuoda muutama havainto esiin. Hallituksen politiikka ei luo kasvua eikä rakenna luottamusta tulevaisuuteen. Päinvastoin, politiikka kärjistää vastakkainasettelua ja lisää tuloeroja yhteiskunnassamme. Hallituksen leikkauksiin ja työehtojen heikennyksiin perustuvalta politiikalta on pohja pudonnut pois, ja jäljet ovat nähtävissä työllisyyden heikkenemisessä. Kuten olemme useasta lähteestä kuulleet, hallituksen logiikka ja perustelut tekemälleen politiikalle ovat erittäin kyseenalaisia. Köyhät ja pienituloiset hallitus saa tekemään töitä, kun niiltä leikataan etuuksia ja pienennetään palkkaa. Hyvätuloiset saa tekemään töitä enemmän, kun niille lisätään etuja ja nostetaan palkkaa. Tämä on hallituksen ideologian ydin, valitettavasti. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen päätökset ovat siis lisänneet työttömyyttä, köyhyyttä ja epäluottamusta. Pahinta tässä hallituksen politiikassa on se, että asiantuntijoiden arvioiden mukaan lapsiperheköyhyys lisääntyy 17 000 lapsella ja nuorella. THL:n sivuilta löytyy raadollista tietoa esimerkiksi lastensuojelun kasvavasta tarpeesta. Vuonna 2024 lastensuojeluilmoitus tehtiin 115 000 lapsesta. Määrä kasvoi edellisvuodesta neljällä prosentilla. Ilmoitukset kohdistuivat useimmiten 13 vuotta täyttäneisiin lapsiin. Vuonna 2024 oli poikkeuksellista, että 0—2-vuotiaista lapsista tehtyjen ilmoitusten määrä nousi peräti 12 prosenttia ja 3—6-vuotiaista lapsista tehtyjen ilmoitusten määrä nousi 7 prosenttia. Lastensuojelun avohuollon asiakkaana oli 34 900 lasta vuonna 2024. Kiireellisesti sijoitettuna oli 4 900 lasta. Tyypillisintä kiireellinen sijoitus oli 16—17-vuotiailla lapsilla ja nuorilla. Arvoisa rouva puhemies! Tulen uusimaan aiemmin tekemäni keskustelualoitteen lastensuojelun tilanteesta. Meidän on käytävä vakava keskustelu tässä salissa lapsia ja nuoria koskevista tärkeistä asioista. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on sanonut useaan kertaan sen, että heidän tekemänsä päätökset, joissa huono-osaisuus lisääntyy, johtuvat siitä, että on pakko leikata, koska valtion velkaantuminen tulee taittaa, ja nämäkin perustelut ontuvat. Samaan aikaan, kun maamme velkaantuu lisää hallituksen päätöksillä, hyväosaisille tarjoillaan huikeita veronkevennyksiä. Niitäkin on hallituksen mielestä pakko tehdä. Arvoisa rouva puhemies! Tämä on hallituksen suunta, jossa köyhyys ja työttömyys lisääntyvät ja ovat ennätyslukemissa, valitettavasti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-05-20T17:15:22,2025-05-20T17:18:27,Hyväksytty,1.1 2025_53_86,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_87,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen vuosikertomus vuodelta 2024. Tässä yhteydessä onkin hyvä käydä läpi pieneltä osalta, mitä kaikkea hyvää hallitus on viime vuonna päättänyt ja tehnyt. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on mainion liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen sanoin kumipyörähallitus. Viime vuonna päällystettiin jopa 4 000 kilometriä tietä ympäri Suomea. Näin saatiin tiestön korjausvelan kasvu pysäytettyä. Työ jatkuu edelleen, ja tärkeitä tiehankkeita etenee koko ajan samalla huoltovarmuutta lisäten. Olemme edistäneet myös pienempiä hankkeita eri puolille Suomea, muun muassa valtateiden varsille esimerkiksi alikulkuja ja kevyen liikenteen väyliä, jotka parantavat tuntuvasti alueiden turvallisuutta. Arvoisa puhemies! Sitten hieman ikävämpi huomio, se, että mielenterveyden haasteet ovat todella suuri haaste koko Suomessa. Hopeareunuksen mielenterveyden haasteisiin tuo kuitenkin hallituksen aikaansaama terapiatakuu alle 23-vuotiaille lapsille ja nuorille. Laki terapiatakuusta astui voimaan nyt 1.5. eli tämän kuun alusta. Terapiatakuun myötä kuukauden sisällä hoidon tarpeen toteamisesta alle 23-vuotiaat pääsevät mielenterveyspalveluiden piiriin. Muutoinkin matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuutta on parannettu periaatepäätöksellä. Mielen haasteisiin vaikuttaa varmasti isolta osaltaan myös valtava digikuorma, jota saamme älylaitteista päivittäin. Onkin erinomaista, että hallitus vihdoin rajoittaa mobiililaitteiden käyttöä kouluissa. Tämä tulee lisäämään oppimista ja työrauhaa kouluissa, aitoja sosiaalisia kohtaamisia ja toivottavasti myös lisäämään liikkumista kouluissa. Tällä on eittämättä vahva vaikutus myös mielenterveyteen. Arvoisa rouva puhemies! Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus. Pelkästään kouluissa tehtävät rajoitukset eivät yksin riitä, vaan tarvitaan myös vapaa-aika ja vanhemmat mukaan. Siksi jokainen meistä vanhemmista voisi oman ruutuajan tarkkailun lisäksi asettaa rajoja älylaitteiden käytölle. Varsinkin pitkin yötä pelien pelaaminen ja esimerkiksi TikTokin selaaminen vaikuttavat seuraavaan päivään ja koulunkäyntiin hyvin merkittävästi. Näin ollen nuorten unen määrä jää pois ja vähäiseksi. Arkirytmi on siis monilla suoraan sanottuna pielessä. Selvitysten perusteella moni nuori on kokenut, että aamulla kouluun herääminen on vaikeaa ja väsyttää. Lisäksi moni jättää aamupalan kokonaan syömättä, joka pahimmillaan korvataan energiajuomalla. Tämä näkyy selkeästi myös kouluissa oppilaan keskittymisessä ja jaksamisessa koulupäivän aikana. Olen saanut tämän todistaa koulupoliisin tehtävissä harmillisen useasti. Nämä edellä mainitut arkirytmiä sekoittavat asiat ovat omiaan lisäämään myös nuorten pahoinvointia. Arvoisa puhemies! Perusopetuksen puolella näkyvät hallituksen vahvat panostukset taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Kesälomien jälkeen alkavalla lukukaudella kännykkäkiellon lisäksi astuu voimaan myös oppimisen tuen uudistus, ja perustaitojen vahvistamiseen tulee lisää tunteja kouluun. Vuositasolla nämä panostukset ovat oppimisen tuen osalta noin 100 miljoonaa euroa ja lisätuntien osalta reilu 20 miljoonaa euroa. Nämä ovat merkittäviä panostuksia, ja nyt kunnissa tuleekin olla tarkkana, että ne kohdistuvat oikein niille tarkoitettuihin kohteisiin. Lähtökohtana tulee olla, että kun peruskoulusta valmistuu, tulee jokaisen oppilaan osata lukea, laskea ja kirjoittaa. Tämä vahvistaa nuoren jatko-opintoihin ja ammattiin hakeutumista, ja tähän hallitus pyrkii näillä uudistuksilla. Arvoisa puhemies! Tässä muutamia hallituksen aikaansaannoksia. Paljon tehdään lisää kasvua lisääviä toimia, joilla Suomi saadaan nousuun ja talouskasvu käyntiin. Maahanmuuttopolitiikassa tehdään muutoksia hallitsemattomasta politiikasta pohjoismaiseen hallittuun politiikkaan, ja rajalaki on tärkeä osa tätä muutosta. Ilmastotoimien lähtökohtana on, että ne eivät saa heikentää Suomen kilpailukykyä eivätkä nostaa kansalaisten arjen kustannuksia. Perussuomalaisten ansiosta on myös leikattu merkittävästi kehitysavusta, jolla saadaan säästöpaineita pois suomalaisiin kohdistuvista leikkauksista. Suomen puolustukseen ja turvallisuuteen tämä hallitus on satsannut merkittävästi sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden vuoksi. Arvoisa puhemies! Työ isänmaan turvallisuuden sekä hyvinvoinnin eteen jatkuu edelleen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-05-20T17:18:30,2025-05-20T17:23:27,Hyväksytty,1.1 2025_53_88,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, poissa. Edustaja Oinas-Panuma, poissa. Ai, siellä on paikalla. Anteeksi, en huomannut.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_89,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallituksen keskittämisen kaava on julma, kylmä ja surullinen. Kaiken kurjuuden keskelle kaivattaisiin nyt kasvua ja tulevaisuususkoa, mutta näillä näivettävillä politiikkatoimilla se jää todella kaipuun tasolle. Mitä meille viime vuodesta sitten käteen jäi? Kiristynyt verotus, arvonlisäverojen korotus, jolla Suomi nousi toiseksi korkeimmalle tasolle EU:ssa. Kasvun sijaan kitukasvua, vesittyneet työllisyystavoitteet, nippu konkursseja, leikatut peruspalvelut, keskittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, koulut ja maakuntien suljetut leikkausosastot. Julmat leikkaukset järjestöille, jotka tekevät erittäin tärkeää ennaltaehkäisevää työtä. Sopeutukset sosiaali- ja terveyspalveluihin, siis sinne tavallisen ihmisen arkeen, vanhustenhoitoon, nuorten mielenterveysasioihin. Leikkaukset koulutukseen, jatkuvaan oppimiseen ja uudelleenkouluttautumiseen. En olisi arvannut, että kokoomuksen vahtivuorolla ja perussuomalaisten peesatessa keskituloisen, tavallisen suomalaisen verotus on kireimmillään 10 vuoteen. Nämä kaikki toimet näkyvät tällä hetkellä ihmisten arjessa ja valitettavasti varsin surullisella tavalla. Harmillisinta on, että Orpon hallituksen politiikka on niin hirmuisen lyhytjänteistä. Voihan se tuntua nyt helpolta leikata vaikkapa sieltä koulutuksesta tai sosiaali- ja terveyspalveluista, mutta valitettavasti nuo säästöt tulevat pitkällä aikavälillä järkyttävän kalliiksi. Totta kai hallitus on tehnyt menneenä vuotena myös hyviä asioita. Esimerkiksi pohjoisesta ohjelmasta olen antanut usein tunnustusta ja annan edelleen, samoin esimerkiksi tki-panostuksista. Mutta valitettavasti nämä yksittäiset hyvät asiat, joita hallitus tekee, hautautuvat sen surkeamman politiikan alle. Esimerkiksi terapiatakuu on hieno asia, mutta voisi sanoa, että se on niin kuin laastari avohaavaan, joka repeytyy yhä syvemmäksi koulutusleikkausten, järjestöleikkausten ja muitten, etenkin nuoriin, perheisiin ja työssä väsyneisiin kohdistuvien, leikkausten seurauksena. Kyse on nimittäin ennaltaehkäisystä, siitä, että niihin asioihin pystyttäisiin puuttumaan jo ennen kuin on edes välttämättä tarve sille terapialle. Arvoisa puhemies! Minä aivan vilpittömästi toivon, että olen väärässä, että hallituksen tekemät toimet sittenkin purisivat, kertaantuisivat hyvänä tulevaisuudessa, jotta kaikki nämä arkea surkeuttavat päätökset johtaisivat kuitenkin lopulta johonkin hyvään. Mutta valitettavasti mikään ei tällä hetkellä viittaa siihen, että näin olisi, että suunta olisi kääntynyt. Pitääkin kysyä: milloin on se oikea aika vihdoin lopettaa se velkaantuminen, jota vaalien alla lupailtiin? Keskustalla on tälle kaikelle vaihtoehto. Me olemme tehneet komean kasvupaketin ja mainiot vaihtoehtobudjetit, joissa arvovalinnat ovat erilaiset. Mikä sitten on keskustan ero esimerkiksi oikeistopuolueisiin? Me muistamme ihmisen. Meillä on perimässä se, että jokainen ihminen on samanarvoinen tässä yhteiskunnassa ja että jokaisella pitää olla samat mahdollisuudet pärjätä elämässä. No, mikä meidän eromme on sitten vasemmistopuolueisiin? Tietenkin se, että me ollaan talouden suhteen realistisia. Ja mikä on ero näihin molempiin edellä mainittuihin? Me ei olla isojen etujärjestöjen talutusnuorassa, emmekä me kannata missään tilanteessa keskittävää politiikkaa. No, mitä nyt sitten pitäisi tehdä? Listaus on aika pitkä, ja niitä on käyty täällä paljonkin läpi, mutta muutamia luetellakseni: investointiverohyvitys pienille ja keskisuurille yrityksille, veroluonteisten maksujen alentaminen, verovapaat vanhempainvapaat, Viron veromalli, eläköityvien tuloveron alennus, matkailualan kasvuohjelma, erityistalousalueet esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomeen, krääsävero, temuvero, ja tavoitteeksi Euroopan laadukkain ja nopein luvitusprosessi. Uskoisin, että tämmöisillä listauksilla voisi saada myös kasvua aikaan, ja tässäpä tarjoankin hallitukselle ihan ilmaisia täkyjä — olkaapa hyvät.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-05-20T17:23:31,2025-05-20T17:27:38,Tarkistettu,1.1 2025_53_90,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Perholehto poissa, edustaja Kokko poissa, edustaja Honkonen poissa, edustaja Kallio poissa, edustaja Lohi poissa. — Edustaja Lyly, paikalla, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_53_91,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Äskeisessä puheenvuorossa jäi kuntaosuus vähän vähälle, ja siitä ajattelin muutaman sanan sanoa, koska kysymys on viime vuoden toimintakertomuksesta ja viime vuonna piti tehdä kunnille myöskin valtionosuusuudistus, joka nyt sitten siirtyi tälle vuodelle tehtäväksi ja ehkä sitten 27 astuu voimaan. Se on kauan odotettu uudistus, ja se on hallituksen toimesta luvattu tehdä. Siinäkin yritetään katsoa sitten, miten niitä valtionosuuksia kuntien suuntaan oikeudenmukaisemmin jaettaisiin. Lisää rahaa luultavasti sieltä kokonaisuutena ei ole jaossa, vaan se jaetaan vähän uudella tavalla, mutta sitä odotetaan, koska siellä on selkeästi puutteita olemassa nykyisessä valtionosuusjärjestelmässä. Arvoisa rouva puhemies! Norminpurkutalkoitakin piti valtion tehdä aika paljon, ja sieltä kunnilta tuli paljon ehdotuksia, mutta tosiasiassa valtionosuusjärjestelmästä otettiin vähän reilu 20 miljoonaa vuositasolla pois ja norminpurku tuotti jonkun noin neljä miljoonaa euroa kaiken kaikkiaan. Eli nämä menot otetaan kyllä heti pois, ja nyt tälle vuodelle on ihan samanlainen tilanne. Se, mistä erityisesti olen huolissani, on se, että sitten on kuitenkin näitä muitakin toimenpiteitä, jotka vaikuttavat kuntatalouteen erityisen paljon, jotka liittyvät siihen, kuinka kuntien verotulot kasvavat. Se liittyy suoraan siihen, kuinka verot tulevat, ja se on työllisyyttä ja se on kasvua. Kunnilla onneksi on aika paljon työkaluja oman elinvoimansa rakentamiseen, ja tämä TE-palvelu-uudistus, joka siirtyi kunnille tämän vuoden alusta, oli hyvä asia ja antaa lisätyökaluja siihen työhön. Mutta joka tapauksessa kunnat tarvitsevat nytten aikaa tehdä näitä ratkaisuja. Sitten kun koko ajan täällä on puhuttu, että kuntatalous on varsin vahvassa tilanteessa, mutta tosiasia on kuitenkin, että jos katsotaan kuntatalouden kehitysarviota vuosille 25—29, niin kuntatalouden toiminnan ja investointien rahavirta on noin kahdeksan miljardia euroa miinuksella tällä jaksolla. Eli se kertoo siitä, että kunnilla ei tällä hetkellä mene mitenkään erityisen hyvin, ja tämä tulee näkymään varmasti kuntaveroissa jatkossa ja kuntien järjestämissä palveluissa, koska kuntien talous heijastuu kaikkiin näihin hyvin nopeasti. Toivoisin, että maa saisi talouskasvua aikaiseksi ja siten myöskin tätä kuntapuolen julkistaloutta saataisiin paremmin hoidettua. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-05-20T17:27:56,2025-05-20T17:31:05,Hyväksytty,1.1 2025_53_92,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_93,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2024>>>Kertomus K 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hienoa, että kunnat nousivat esille. Ihan innostuin itsekin siitä puhumaan. Tätä valtionosuusuudistustahan tosiaan odotettiin, ja sitä odotettiin, että se olisi tuotu jo viime vuonna, mutta valitettavasti nyt näyttää siltä, että tämä uudistus taitaa junnata. No, tietenkin pääasia on se, että se uudistus tehtäisiin mahdollisimman hyvin, että eipä sitä kannata ehkä kiireellä pilata. Kunnat vastaavat kuitenkin aika isosta osasta meidän Suomea ja ihmisten arkea. Kun puhutaan esimerkiksi meidän peruskouluista, toisesta asteesta, harrastamisesta ja siitä tuesta, mitä lapset ja nuoret saavat nuorisotoimesta, niin nehän ovat kaikki kuntien alla. Sitten kun täällä puhutaan monesti siitä, että kuntataloudessa menee tosi hyvin ja kyllä kunnilla on varaa ja kyllä kunnat pärjäävät, niin valitettavasti se ei tilastojen valossa näytä siltä, vaan kyllähän meillä kunnat eriytyvät tällä hetkellä, eli yhä isompi osa kunnista on taloudellisesti todella hyvässä tai todella huonossa asemassa, ja esimerkiksi nämä kriisikunnat tulevat varmaan tulevaisuudessa lisääntymään, ellei joitain muutoksia saada. Tämän takia olisikin äärimmäisen tärkeää, että se valtionosuusuudistus sitten oikeudenmukaisesti saataisiin toteutettua. Sitä mielenkiinnolla odotan. Tässä haluan muistuttaa myös siitä, että Suomen pinta-alasta noin 70 prosenttia on alle 10 000 asukkaan kuntia. Eli se on valtava osuus, mikä meidän kunnista on alle 10 000 asukkaan kuntia, ja ne ovat myös semmoisia, mitkä päätöksenteossa unohtuvat ja mitkä myös menneenä vuotena ovat unohtuneet. Puhuttiinpa me yksityisteistä, siitä, miten kunnilta leikataan, tai hyvinvointialueitten palveluitten supistamisesta, niin ne kaikki osuvat näihin alle 10 000 asukkaan kuntiin, jotka kuitenkin tuottavat sitten meille valtavan määrän vaikkapa luonnonvaroja, joista Suomi elää. Eli toivon, että hallitus tulevaisuudessa ehkäpä muistaisi myös näitä alle 10 000 asukkaan kuntia hieman enemmän ja meitä myös niistä asioista, joita me siellä kunnissa tuotamme.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+10.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-05-20T17:31:05,2025-05-20T17:32:51,Tarkistettu,1.1 2025_53_94,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_53_95,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on tuonut tänne saliin jälleen yhden työntekijöitä kyykyttävän lakiesityksen, jonka valmistelu on ollut täydellinen farssi — aivan täysi farssi jopa tämän hallituksen mittapuulla. Suomessa suojelutyön tarjoamisessa ei ole yleisesti ilmennyt merkittäviä ongelmia eikä epäselvyyksiä. Lakko-oikeutta on täällä osattu käyttää vastuullisesti lähes poikkeuksetta. Viime kaudella eduskunta kuitenkin edellytti, että valtioneuvosto selvittää suojelutyötä koskevat kehittämistarpeet. Mitään tällaista selvitystä ei olla tehty, eikä eduskunnan yksimielistä tahtoa olla näin ollen noudatettu. Sen sijaan työministeri Satonen päätti ottaa kuuman linjan Etelärantaan ja elinkeinoelämän lobbareille ja toteuttaa heidän tahtonsa jokaista sanamuotoa myöten. Laki ei tässä muodossa kiinnity hengen ja terveyden suojaamiseen, vaan sillä pyritään mahdollisimman laajasti rajoittamaan lakko-oikeutta juuri lobbareiden sanelun mukaisesti. Kuten sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi lausunnossaan, uudet hätätyötä koskevat säännösehdotukset lisättiin esitykseen lausuntokierroksen jälkeen ja ilman asianmukaista kuulemista ja kolmikantavalmistelua. Miten tässä näin kävi? Ylen tietojen mukaan Satonen lähetti työnantajapuolelle viestin, kuinka ”olisi hyvä varmaan käydä ihan sanamuotoja läpi”, kun esitystä työstetään. Kun muissa Pohjoismaissa suojelutyöstä on pyritty sopimaan työmarkkinajärjestöjen välillä, Suomessa työnantajajärjestöt ja lobbarit laitetaan kirjoittamaan hallituksen esityksiä. Tällä tavalla ei saavuteta mitään kestävää eikä mitään tuloksellista, kuten tämän hallituksen aikainen katastrofaalinen työllisyyskehitys osoittaa. Arvoisa puhemies! Pohjoismaisen työmarkkinamallin romuttaminen ja vihamielinen suhtautuminen järjestäytyneisiin työntekijöihin ei ratkaise ainoatakaan ongelmaa Suomen työmarkkinoilla. Se luo pelkästään uusia ongelmia, ja siitä tämä esitys on jälleen täydellinen esimerkki.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+11.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-05-20T15:02:10,2025-05-20T15:04:20,Hyväksytty,1.1 2025_53_96,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_97,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus teki ongelman asiasta, joka ei ollut ongelma. Ja miksi näin on? Suojelutyöasia on ay-liikkeelle aina kunnia-asia. Silloin kun työtaistelutoimenpiteitä laitetaan liikkeelle, siinä ensimmäisenä mietitään lakkorajat niin, että henkeä ja terveyttä ei uhata ja laitteita ei rikota — jos tätä hirveästi pelkistää. Tämä on ollut aina lähtökohtana, ja nyt kun meillä esimerkiksi 2000-luvulla, 2000—2023, on ollut noin 2 800 työtaistelua Tilastokeskuksen mukaan, niin sinä aikana kahdessa on ollut suojelutyöhön liittyviä ongelmia ja ne ovat olleet yhtä alaa koskevia. Nyt me teemme tällaisen lakipaketin, joka tulee ehkä yhdessä tuhannesta työtaistelutoimesta vastaan, ja siinä mielessä tässä ollaan kyllä hätävarjelun liioittelussa kaiken kaikkiaan tämän osalta. Tätä on pystytty sopimaan erittäin hyvin työnantajapuolen kanssa. Aina silloin, kun on huomattu, että suojelutyötarpeita on, ne on pystytty sopimaan, ja tämä on ollut sitä työmarkkinoiden yleistä käytäntöä. Arvoisa puhemies! Tässä on myös monia muita näkökohtia, jotka tähän suojelutyöasiaan vaikuttavat. Eduskunta edellytti, että valtioneuvosto selvittää suojelutyötä koskevat kehittämistarpeet ja valmistelee tarvittaessa lainsäädäntöehdotukset, joilla suojelutyön järjestäminen turvataan ristiriitatilanteessa. Tällaista selvitystä ei ole tehty, vaan hallitus meni suoraan tähän lakiesitykseen. Siinä mielessä olisi näillä perusteilla, mitä tuossa jo aiemminkin totesin, tullut aika selväksi, että olisi kannattanut viedä se sitä tietä eteenpäin, jossa osapuolten kanssa olisi löydetty tässä ratkaisu ja haettu, niin kuin muissakin Pohjoismaissa, sisältö siihen tilanteeseen, jossa suojelutyötarpeita on. Arvoisa puhemies! Tässä on myös lisätty aika paljon huolehtimisvelvoitteita palkansaajapuolelle. Työnantajapuolelle ei niinkään ole lisätty mitään velvoitteita. Tärkeätä olisi, että kun tällainen tilanne tulee nyt päälle tämän lakiesityksen myötä, niin työnantajapuoli lähtisi sitten oikeasti neuvottelemaan työntekijäpuolen kanssa suojelutyöstä ja siitä tarpeesta, koska työnantajapuolen nopea reagointi on tässä aivan välttämätön edellytys, jotta päästäisiin kunnon neuvotteluihin ja prosessiin tällaisessa tilanteessa. Sitten on kokonaan lukunsa se, että jos näissä neuvotteluissa ei päästä ratkaisuun, niin missä pitäisi tätä kyseistä kysymystä sitten ratkoa. Tässä on viety se asia yleisiin tuomioistuimiin, yleensä käräjäoikeuksiin, ja se on väärä paikka sinänsä, koska heillä ei tällaista osaamista ole suojelutyön yksityiskohdista ja suojelutyöhön liittyvistä näkökohdista. Oikeampi paikka olisi ollut viedä tällaisessa tilanteessa asia työtuomioistuimeen tai sitten sitä ennen jopa johonkin tämmöiseen osapuolten sovitteluelimeen tai sovitteluhenkilön ratkaistavaksi, jolloin vältyttäisiin näiltä oikeuskäsittelyiltä. Että täällä on tämäntyyppisiä ongelmia. Sitten on vielä lisätty tähän kokonaisuuteen hätätyökokonaisuus, joka sotkee vielä tätä tilannetta. Silloin kun tällaisessa tilanteessa ei päästä keskenään ratkaisuun ja tämä neuvotteluprosessi on kesken, niin sitten voidaan työnantajapuolelta ottaa hätätyötä käyttöön. Hätätyö sinänsä on tässä ihan väärä väline, koska hätätyö on toimenpiteenä sellainen, että se on ennalta arvaamattomiin tilanteisiin, kuten myrskyihin, onnettomuuksiin ja muihin tilanteisiin, tarkoitettu väline, jolla halutaan varmistaa toimintojen jatkuminen. Työtaistelutilanne ei ole ennalta arvaamaton syy. Tästä syystä olemme esittämässä lakiesitysten 1 ja 2 hylkäystä ja sitä, että hyväksyttäisiin neljä lausumaa: 1) ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin oikeuspaikkaongelman ratkaisemiseksi siten, että lainsäädännöstä seuraavat mahdolliset oikeustoimet siirretään yleisistä tuomioistuimista työtuomioistuimeen.” 2) ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin uuden suojelutyösovittelijaelimen perustamiseksi joko sovittelutoimen yhteyteen tai työmarkkinaosapuolten yhdessä sopimalla tavalla.” 3) ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimiin pariteettiperiaatteen toimeenpanemiseksi niin, että lainsäädäntö koskisi työntekijöiden lisäksi työnantajia ja työnantajien yhdistyksiä.” 4) ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin vähimmäiskorvaustason määrittelemiseksi suojelutyöstä ja hätätyöstä.” Tämäntyyppisiä lausumia ja sitten näitä kahta hylkäysehdotusta esitän. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+11.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-05-20T15:04:22,2025-05-20T15:10:16,Hyväksytty,1.1 2025_53_98,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_99,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Huomenna eduskunta ratkaisee, hyväksyykö se lakiesityksen, joka muuttaisi suojelutyötä koskevan sääntelyn luonteen perin pohjin. Kyse ei ole vain teknisestä järjestelystä, vaan kyse on koko työmarkkinajärjestelmämme perustasta, siitä, rakennetaanko yhteiskuntaa sopimalla vai säätämällä ylhäältä käsin. Meillä Suomessa suojelutyö on toiminut. Yleislainsäädäntöä on täydennetty tapauskohtaisesti vain kahdesti viime vuosikymmeninä. Kummassakin tapauksessa, vuosina 2007 ja 2022, kyseessä oli terveydenhuoltoala ja yksittäinen, ajallisesti rajattu konflikti. Kummassakin tapauksessa eduskunta päätti, ettei tällainen tilanne saa toistua ilman parempaa valmistelua. Annettiin selvityspyyntö, ei lainsäädäntövaltuutta. Mutta mitä teki hallitus? Se jätti selvittämättä ja ryhtyi suoraan säätämään. Tässä vaiheessa on selvää, että koko lakiesitys perustuu oletettuun, ei-todennettuun ongelmaan. Arvoisa puhemies! Lakiesitystä puolustetaan tarpeella turvata henkeä ja terveyttä uhkaavissa tilanteissa. Kukapa ei tätä tavoitetta allekirjoittaisi, mutta juuri siksi lainsäädännön tulee olla täsmällistä, tarkkarajaista ja oikeasuhtaista. Nyt käsiteltävä laki on kaikkea muuta. Se on liian laaja, se on kirjoitettu epäselvästi, ja se kohdistaa velvoitteet vain toiseen työmarkkinaosapuoleen, työntekijöihin. Työnantajan toimet, olipa kyseessä työsulku, lomautus tai muu toimenpide, jäävät kokonaan tarkastelun ulkopuolelle. Tämä ei ole neutraalia sääntelyä, vaan tämä on poliittista painostusta. Työoikeuden pariteettiperiaate eli osapuolten tasapuolinen kohtelu murennetaan tietoisesti. Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan tehnyt painavia huomioita. Se on kiinnittänyt huomiota sääntelyn väljyyteen, 13-kohtaisen suojelutyöluettelon epätarkkuuteen ja siihen, että esitys ei täytä perusoikeuksien rajoittamisen edellyttämää täsmällisyyden vaatimusta. Valiokunta jopa edellytti luettelon täsmentämistä ja ILOn kansainvälisten velvoitteiden mukaista arviointia. Näitä ei tehty. Myöskään lakiesityksen oikeussuojakeinot eivät ole tasapainossa: Tuomioistuimelle annetaan poikkeuksellinen valta keskeyttää työtaistelu jopa ennen sen alkamista ilman vastapuolen kuulemista. Tämä on oikeudellisesti poikkeuksellinen ja käytännössä hyvin ongelmallinen järjestely, joka tuo riskejä sekä oikeusvarmuuden että työmarkkinavakauden kannalta. Arvoisa puhemies! Lakiin on lisätty sääntelyä myös hätätyöstä. Näennäisesti kyse on täydentävästä keinosta suojelutyön turvaamiseen. Käytännössä siitä on vaarassa tulla väylä kiertää lakko-oikeutta: jos työnantaja voi yksipuolisesti katsoa suojelutyön olevan riittämätöntä ja määrätä työntekijät hätätyöhön ilman ulkopuolista arviointia, ollaan harmaalla alueella, jolla työntekijän perusoikeudet jäävät vaille suojaa. Ja silti koko laista puuttuu määräys siitä, miten työntekijälle korvataan tällaisesta työstä aiheutuva haitta. Ei mitään mainintaa vähimmäiskorvauksesta, eikä takeita kohtuullisesta kohtelusta. Ehdotus, että korvauksen tulisi olla vähintään kaksinkertainen palkka, ei ole liioiteltu, vaan se on oikeudenmukainen. Arvoisa puhemies! Meillä olisi ollut mahdollisuus tehdä toisin. Muissa Pohjoismaissa suojelutyöstä on sovittu pääsopimuksin työmarkkinajärjestöjen kesken. Hallitus olisi voinut koota osapuolet pöydän ääreen, määritellä yhdessä toimialakohtaiset tarpeet ja rakentaa kestävän mallin sopimiseen ja vastuullisuuteen pohjautuen. Sen sijaan valittiin yksipuolinen tie. Nyt hallitus esittää lakia, joka ei ole oikeasuhtainen, ei ole selkeä, ei ole tasapuolinen ja joka ei myöskään ole tarpeellinen. Arvoisa puhemies! Tämä ei ole vain yksittäinen laki. Tämä on linjavalinta. Sillä linjalla työmarkkinaosapuolten vastuu ja mahdollisuus sopia kaventuvat ja valtio ottaa itselleen sen vallan, joka aiemmin on kuulunut neuvottelupöytiin. Eduskunnan on nyt tehtävä selkeä valinta: hyväksymmekö pysyväksi lain, joka perustuu poikkeukseen mutta kohtelee sitä kuin sääntöä, vai sanommeko selvästi, että suojelutyö on liian vakava asia tehtäväksi huonosti valmistellulla, epätasapainoisella ja oikeuksia kaventavalla lainsäädännöllä? Arvoisa puhemies! Tätä lakiesitystä ei tule hyväksyä, mistä syystä kannatan edustaja Lylyn hylkäysesitystä ja lausumia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+11.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-05-20T15:10:20,2025-05-20T15:15:57,Tarkistettu,1.1 2025_53_100,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_53_101,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Suomalainen työmarkkinamalli on rikki. Sen rikkoi Petteri Orpon hallitus. Näin on tänään kuultu Teollisuusliiton valtuuston kokouksesta, ja valitettavasti se on tämän päivän ajankuva. Tässä on meillä nyt käsittelyssä niin sanottu suojelutyö- ja hätätyölaki, joka on ideologinen esitys, joka jälleen rajaa työntekijöitten lakko-oikeutta. Tämä esitys on ideologinen sillä perusteella, että olemme kuulleet useilta asiantuntijoilta, että tälle lakimuutokselle ei ole tarvetta. Hallituksen esityksessä myös suoraan myönnetään, että pääsääntöisesti nykyinen käytäntö on riittänyt turvaamaan välttämättömien tehtävien hoitamisen myös työtaistelutilanteissa. Hallitus siis jälleen kurittaa työntekijöitä olan takaa, ja minua kyllä edelleen hämmästyttää se, että duunaripuolueeksi itseään mainostava perussuomalaiset hyväksyvät jälleen yksituumaisesti työntekijöiden oikeuksia heikentävän lakiesityksen. Te, arvoisat perussuomalaiset, lupasitte ennen vaaleja, että olette työntekijöiden puolella. Te myös lupasitte SAK:n vaalissa ja kyselyssä, että työntekijöiden lakko-oikeus turvataan sillä tasolla, millä se oli ennen vaaleja. Nyt te jo toiseen kertaan petätte tämän lupauksen rajaamalla jälleen työntekijöiden lakko-oikeutta. On kyllä röyhkeää politiikkaa, hyvät perussuomalaiset. Arvoisa herra puhemies! Näillä edellä mainituilla perusteilla minä myös kannatan edustaja Lylyn tekemää lakiesitysten 1 ja 2 hylkäysesitystä sekä neljää lausumaesitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+11.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-05-20T15:16:00,2025-05-20T15:17:55,Hyväksytty,1.1 2025_53_102,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sirén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_103,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä suojelutyötä koskevassa lainsäädännössä on kysymys ennen kaikkea ennakoinnista, siis siitä, että varaudutaan hyvissä ajoin ennakolta mahdollisiin poikkeuksellisiin, vaikeisiin tilanteisiin. Tämä on siis kaikki toimialat kattava yleinen lainsäädäntö, jollaista on kaivattu ja joka on varsin laajasti tuettu ja kannatettu ajatus. Pitää paikkansa, niin kuin opposition puheenvuoroista on nostettu esille, että tämäntyyppistä lainsäädäntöä tullaan todennäköisesti tarvitsemaan äärimmäisen harvoin, mutta kysymys on nimenomaisesti siitä, että varaudumme ennakolta myös tällaiseen hyvin poikkeukselliseen tilanteeseen. Maailman myllerrys on sen suuntaista, että voi olla vaikea kovin hyvissä ajoin tietää, mitä erilaisia tilanteita edessämme onkaan. Me haluamme varmistaa, että yhteiskunnan toimivuuden, turvallisuuden, hengen ja terveyden kannalta kriittiset, keskeiset toiminnot Suomessa turvataan ihan kaikenlaisissa tilanteissa, ja tämä lainsäädäntö on osa tätä: jotta vältytään tilanteilta, joihin arvoisat kollegatkin ovat viitanneet, joissa kiireellisesti on jouduttu tuomaan eduskuntaan erillislainsäädäntöä tällaisissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Samalla, arvoisa puhemies, on tärkeää muistaa ja todeta, että työtaisteluoikeus on tärkeä perusoikeus ja se turvataan myös jatkossa. Kynnys työtaistelun rajoittamiseen tätä suojelutyötä koskevan lainsäädännön kautta on korkealla, ja sen turvaa erityisesti kolme keskeistä sanaa, jotka tässä laissa on määritelty, eli työtaistelu ei saa vaarantaa välittömästi, konkreettisesti, vakavasti niitä kriittisiä, keskeisiä, yhteiskunnan kannalta tärkeitä tehtäviä, joita tällä lainsäädännöllä halutaan suojata. Aikaisemmin tällaista yleislainsäädäntöä ei tosiaan Suomessa ole ollut, ja nyt myöskin lausuntonsa antaneet perustuslakivaliokunta ja sosiaali- ja terveysvaliokunta pitivät perusteltuna ja tarpeellisena, että tällainen yleislainsäädäntö suojelutyöstä laaditaan, koska aikaisemmin lainsäädännön puuttuminen on johtanut näihin muutamaan valitettavaan, hankalaan tilanteeseen, joissa, esimerkiksi hoiva-alan tilanteen ollessa kysymyksessä potilasturvallisuus on jouduttu varmistamaan kiireellisesti eduskuntaan tuodulla väliaikaisella lainsäädännöllä. Nämä tilanteet halutaan nyt jatkossa välttää ennakolta, ja siksi on tämä pysyvä lainsäädäntö nyt tänne eduskuntaan tuotu. Kysymys on nimenomaan siis siitä, että varmistamme välttämättömät toiminnot aivan kaikissa tilanteissa, selkeytetään nykyistä tilannetta. Nykyinen lainsäädäntö on, niin kuin varapuheenjohtaja Lylykin totesi, pääosin riittänyt, mutta on ollut näitä poikkeuksellisia tilanteita, joihin nyt ennakolta halutaan luoda lainsäädäntöä, jotta jatkossa ei tarvitse näitä erityislakeja tänne tuoda. Arvoisa puhemies! On noussut esiin tämä huolehtimisvelvollisuus, ja jatkossakin osapuolten on ensisijaisesti neuvoteltava. Myös tämän lainsäädännön myötä ensisijainen keino on hakea ratkaisuja neuvotteluteitse, mutta mikäli sopimukseen ei päästä, huolehditaan siitä, että työtaistelu ei vaaranna ihmisten henkeä, terveyttä, turvallisuutta, yhteiskunnan kriittisiä toimintoja. On noussut esiin myöskin tämä hätätyö osana kyseistä hallituksen esitystä. Hätätyö on aivan viimesijainen keino, jota työnantaja voi käyttää kriittisten toimintojen turvaamiseksi. Se on myös korkean ja monen kynnyksen takana, mutta aivan viimesijainen keino. Arvoisa puhemies! Puheenvuoroissa on noussut esille myöskin tämä prosessi, ja varsin tyypillisellä tavalla tätä esitystä on käsitelty. Taustalla on tämä lausuma, jonka eduskunta on aikaisemmin tehnyt ja edellyttänyt, että tarvittaessa lainsäädäntöä tarkennetaan. Tällä esityksellä hallitus vastaa myös tähän eduskunnan tahtoon, ja tätä esitystä on täällä hyvin kattavasti meillä valiokunnassa käsitelty. Saimme lausunnot sosiaali- ja terveysvaliokunnalta ja perustuslakivaliokunnalta, ja nimenomaan perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta on tehty joitakin tarkennuksia tähän hallituksen esitykseen. Kaksi muutosta oli ponnen takana ja lisäksi vielä muukin muutos sinne otettiin mukaan huolellisen harkinnan jälkeen. Kaikkinensa valiokunnassa kuulimme yli 40:ää asiantuntijatahoa, jos en aivan väärin muista, ja näitä huomioita on tarkasteltu ja asiallisesti, kattavasti tämä lainsäädäntö valiokunnassa käsitelty. Valiokunnan mietintöön sisältyy lausuma, joka on niin sanottu seurantalausuma. Sitä sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdotti, ja lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö seuraa sääntelyn toimivuutta yleisellä tasolla. Arvoisa puhemies! Tämä mietintö oli minun puheenjohtajakauteni viimeinen, joten samassa yhteydessä suuri kiitos valiokunnan jäsenille yhteistyöstä viimeisen kahden vuoden aikana. Erityinen kiitos varapuheenjohtaja Lylylle, jonka kanssa yhteistyö on ollut sujuvaa, asiallista myös näiden hankalien, vaikeampien kokonaisuuksien, monimutkaisten kokonaisuuksien keskellä, joissa meillä on ollut täysin erilaiset lähtökohdat ja näkemykset. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+11.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2025-05-20T15:18:04,2025-05-20T15:25:02,Hyväksytty,1.1 2025_53_104,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma,", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_105,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ajattelen niin, että olisi viisaampaa olla tekemättä lakia kuin tehdä huonoa tai turhaa lakia. Keskusta ymmärtää taustan tälle lakiesitykselle hyvinkin, ja ymmärrämme myös, että yhteiskunnan pitää olla turvallinen ja toimiva kaikissa erilaisissa tilanteissa ja olosuhteissa, mutta ehkä hallitus on nyt ottanut käyttöön aika järeät konstit. Kun tämän lainsäädännön tavoite on ollut selkeyttää epäselvää oikeustilaa, niin mitä enemmän tätä lakia on päässyt möyhimään ja asiantuntijoita kuulemaan, sitä enemmän tuntuu siltä, että tämä lakiesitys ei ole lainkaan niin yksiselitteinen kuin sen pitäisi olla. Keskustan työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaryhmä pitää hätätyötä koskevaa muutosta ongelmallisena. Sääntelyehdotus tuotiin esitykseen mukaan lainvalmistelun loppuvaiheessa, ja hätätyötä koskeva lakiesitys ei ole ollut lausuntokierroksella. Epäselväksi meille on jäänyt myös se, onko tämä hätätyötä koskeva lakiesitys ollut mukana lainsäädännön arviointineuvostolle toimitetussa aineistossa, jonka perusteella arviointineuvosto on tehnyt lausuntonsa. Me pidetään hallituksen esityksen valmistelutapaa huolestuttavana. Sitä on kritisoitu täällä salissa jo aiemmin, edelliselläkin käsittelykerralla. Lainsäädäntötyön pitää olla johdonmukaista ja laadukasta, ja hätätyöhön liittyviä muutoksia ei voi pitää vain teknisinä muutoksina. Siksi hätätyötä koskevasta lainsäädännöstä olisi pitänyt järjestää lausuntokierros ja suorittaa asiaosaisten kuulemiset riittävän tiedon saamiseksi. Eduskunta myös edellytti selvitystä, mutta selvityksen sijaan me oikeastaan saatiin tämä lakiesitys. Hallituksen esitys on suojatyön osalta meidän nähdäksemme perusteltu, mutta hätätyön osalta laki ei ole tasapainossa eivätkä sitä koskevat säännösehdotukset ole riittävän tarkkarajaisia. Ongelmallista on, että hallituksen esityksestä ei selviä, millä perusteella tietyt toiminnot katsotaan välttämättömiksi ja siten hätätyöllä turvattaviksi. Summaten keskusta hyväksyy siis ensimmäisen lain suojelutyön osalta, ja esitämme hylkyä tuohon toiseen lakiin eli hätätyön suhteen, joten, arvoisa puhemies, edellä olevan perusteella esitän keskustan vastalauseen 2 mukaiset muutosesitykset, eli esitämme toisen lain eli niin sanotun hätätyölain hylkäämistä. Ja vielä ennen kuin päätän tämän puheenvuoroni, haluan myös meidän valiokuntaryhmän puolesta kiittää puheenjohtajaa oivallisesta valiokunnan luotsaamisesta ja toimivasta yhteistyöstä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+11.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-05-20T15:25:05,2025-05-20T15:27:17,Hyväksytty,1.1 2025_53_106,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_107,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva lakiesitys suojelu- ja hätätyöstä ei vastaa siihen tarpeeseen, mitä tässä yhteiskunnassa tarvitaan. Yksinkertaisesti suomalaisilla työmarkkinoilla ei ole tarvetta näin rajuun esitykseen. Suojelutyö ja hätätyö on monissa työtaistelutilanteissa tärkeätä, mutta niissä on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta aina päästy sopuun oikein hyvin osapuolten kesken ja asiat on saatu sovittua, koska ihmishenkien ja ihmisten hyvinvoinnin suojeleminen on yhteinen intressi. Ei siitä juuri ole ongelmaa ollut. Tämä hallituksen esitys tuntuukin olevan hyvin poliittinen, ja tätä samaa ideologiaa me valitettavasti olemme tässä salissa jo kahden vuoden ajan nähneet valtavan paljon, elikkä yksipuolista lainsäädäntöä tehdään palkansaajien asemaa heikentääkseen. Jos vielä muutama sana pohjoismaisesta työmarkkinamallista: Myös siitä on puhuttu valtavan paljon tässä parin vuoden aikana ja sieltä on tänne paljon kopioitu asioita, mutta nytten kyllä tämän lain yhteydessä sieltä on unohdettu kopioida asiaa. Nimittäin muualla Pohjoismaissa suojelutyökysymyksissä on sovittu työmarkkinajärjestöjen välillä niin sanotuin pääsopimuksin, ei ole tarvinnut viedä tällä tavalla lakiin. Itse asiassa vielä toisin esiin myös sen tilanteen, että tätä hätätyötä on kuitenkin väärinkäytetty myös suomalaisilla työmarkkinoilla. Olisinkin toivonut, että väärinkäyttötilanteisiinkin pyrittäisiin puuttumaan sitten tarkemmin ja paremmin. Eli kokonaisuudessaan tätä lakia ei tulisi kyllä säätää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+11.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-05-20T15:27:17,2025-05-20T15:29:02,Hyväksytty,1.1 2025_53_108,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_109,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Herra puhemies! Tosiaan toisessa käsittelyssä on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä muutettavaksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annettua lakia ja työaikalakia. Kiitoksia edustaja Oinas-Panumalle hyvästä puheenvuorosta. — Ihan ensimmäiseksi, ettei unohdu, tulen kannattamaan tätä edustaja Oinas-Panuman tekemää esitystä elikkä tätä vastalauseen 2 mukaista esitystä. Niin, puhemies, tässä on suojelutyö ja hätätyö käsittelyssä. Ja minkä takia tässä olemme? Tosiaan viime vaalikaudella eduskunta laittoi lausumia, tahdonilmaisuja siitä, että tulee selvittää, että miten sitä suojelutyötä kehitetään. Kokonaisuudessaan nytten, kun käydään tätä lakiesitystä 1 läpi, elikkä suojelutyötä, niin tässähän ehdotukseen liittyvät valiokunnan mietinnön muutokset ja korjaukset sekä tarkennukset ovat tarpeellisia ja ne selkiyttävät nyt tätä lakiesitystä suojelutyön osalta, mutta on kuitenkin, puhemies, huomioitava, että tässä eduskunnan vastauksessa, EV 105/2022, on hyväksytty seuraava lausuma, siis viime vaalikaudella: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää suojelutyötä koskevat kehittämistarpeet ja valmistelee tarvittaessa lainsäädäntöehdotukset, joilla suojelutyön järjestäminen turvataan ristiriitatilanteissa.” No, hallituksen vuosikertomuksessa 2022 — tänään käsittelemme tässä salissa viime vuoden hallituksen vuosikertomusta — todetaan, että ”työ- ja elinkeinoministeriö tulee käynnistämään selvityksen, jolla selvitetään tarve lainsäädännöllä turvata sellaisen suojelutyön toteutuminen työtaisteluiden aikana, joka on välttämätöntä ihmisten hengen ja terveyden suojelemiseksi taikka omaisuuden tai ympäristön vakavan vaarantamisen estämiseksi. Selvityksessä tullaan ottamaan huomioon työntekijöiden työtaisteluoikeuden käyttöä tasapainoisella tavalla turvaavat seikat.” Tämä on siis hallituksen vuosikertomuksesta vuodelta 2022. No, hallituksen vuosikertomuksessa 2023 todetaan: ”Työ- ja elinkeinoministeriö tulee vuoden 24 aikana käynnistämään lainsäädäntöhankkeen, jonka tarkoituksena on turvata sellaisen suojelutyön toteuttaminen työtaisteluiden aikana, joka on välttämätöntä ihmisten hengen ja terveyden suojelemiseksi taikka omaisuuden tai ympäristön vakavan vaarantumisen estämiseksi. Hankkeessa tullaan tasapainoisella tavalla huomioimaan työntekijöiden työtaisteluoikeuden käyttöön liittyvät tarpeet.” Siis tämä on hallituksen vuosikertomuksesta vuodelta 2023. Tätä eduskunnan edellyttämää selvitystä nyt ei ole tehty, vaan se on suoraan käynnistetty lainsäädäntöhanke. Tätä ei kyllä voi pitää asiallisena menettelytapana. No, sitten tämän toisen lakiesityksen, elikkä hätätyö, 19 §:n muuttamisesta. Se on sen sijaan jo valmistelun osalta lähtenyt väärille jengoille. Puhemies, hyvät edustajat, me olemme lukeneet lehdistä, että tämä lainsäädäntötyö hätätyön osalta on saanut ihan värikkäitäkin käänteitä. Tässä esityksessähän ehdotetaan muutettavaksi työaikalain hätätyötä koskevaa 19 §:ää niin, että hätätyötä saisi teettää myös, jos työriitalain 8 d § 1 momentin 1—8 tai 11 kohdassa tarkoitettujen toimintojen keskeytymisestä johtuvan hengen, terveyttä, omaisuutta, ympäristöä, eläinten hyvinvointia tai kansallista turvallisuutta koskevan vahinkoseurauksen uhka on siinä määrin välitön, ettei sen aiheuttamista voida mainituissa laeissa säädetyillä eikä millään muillakaan kohtuullisilla keinoin välttää. Muutoksen tavoitteena on, että hallitus tämän esityksen mukaan täsmentää työaikalain mukaisen hätätyön ja uuden lainsäädännön keskeistä suhdetta ja selkeyttää epäselvää oikeustilaa. No, keskusta pitää hätätyötä koskevaa muutosta hyvin ongelmallisena. Sääntelyehdotus on lainvalmistelun loppuvaiheessa tuotu mukaan tähän esitykseen, eikä hätätyötä koskeva lakiesitys ole ollut lausuntokierroksella. Epäselväksi on myös jäänyt se, onko hätätyötä koskeva lakiesitys ollut mukana lainsäädännön arviointineuvostolle toimitetussa aineistossa, jonka perusteella arviointineuvosto on tehnyt lausuntonsa. Pahoittelen, puhemies, pitkä puheenvuoro, mutta puheenvuoroni alussa tuli selväksi, että kannatan tätä edustaja Oinas-Panuman tekemää esitystä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+11.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-05-20T15:29:15,2025-05-20T15:34:47,Hyväksytty,1.1 2025_53_110,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. Vielä jäi puolitoista minuuttia varaakin. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_111,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän myös valiokunnan puheenjohtajaa hyvästä yhteistyöstä — ja myöskin ryhmän puolesta sama kiitos, koska vaikka meillä on ollut erittäin vaikeita asioita tässä parin vuoden aikana käsittelyssä, niin silti asiat ovat olleet asioita ja me ollaan pystytty niitä käsittelemään erittäin hyvässä hengessä. Välillä vähän on ollut tiukempaa keskustelua, mutta kyllä tämä työskentely on ollut erittäin hyvää. Sillä tavalla me olemme saaneet kuulla riittävän määrän asiantuntijoita. Siihen on lähdetty, että kaikki oleelliset asiat halutaan tuoda siihen pöytään, ja se on ollut tässä mahdollista. Olen tykännyt myös siitä ajattelusta, että erilaisia näkökohtia pitää tulla. Tässä lakiesityksessä ja mietinnössä, niin kuin aikaisemmissakin, on ollut se ongelma, että kaikki ne eivät ole tahtoneet välittyä mietinnön sisältöön. Hyvässä lainvalmistelussa pitäisi niiden kaikkien näkökohtien olla siellä ja sitten vetää niistä jonkunlainen johtopäätös. Mutta nyt on menty tällä tavalla, että aika tiukasti hallituksen esitysten mukaisesti mennään. Tämä lakiesitys on ollut myös sellainen, niin kuin aikaisemmatkin työelämään liittyvät lakiesitykset, että työnantajat ovat tätä erityisesti kannattaneet ja työntekijäpuoli on vastustanut yksiselitteisesti. Tämä on ollut se jako, mikä näissä työelämälaeissa on tällä hetkellä ollut. Siinä mielessä toivoisin jatkossa parempaa tasapuolisuutta, että molemmat osapuolet pääsisivät niitä sisältöjä paremmin rukkaamaan. Myös asiantuntijat olivat varsin kriittisiä hätätyön osalta. Siitä myös perustuslakivaliokunta antoi huomautuksen, että olisiko tämä nyt syytä tässä yhteydessä käsitellä. Ainakin kysymyksen tasolla sitä laitettiin meidät pohtimaan. Se, minkä takia myös pyysin puheenvuoron, arvoisa puhemies, liittyy siihen, että tämä työriitalain kokonaisuus on aika ylimitoitettu. Täällä on 13 kohtaa. En nyt niitä käy tässä lukemaan, mutta ne käsittelevät enemmän kaikkia alueita ja kaikkia aloja käytännössä. Siitä, mitä täällä ei ole lueteltu, tietenkin tulee kysymys: onko niin, että jos ei ole täällä lueteltu, niin sitten se on katvealueella ja siihen ei näitä sääntöjä käytetä? Tämä on yksi ongelma näissä lakiesityksissä, kun tehdään yleislainsäädäntöä ja sitä yritetään kirjoittaa todella laveasti. Siinä mielessä olisi ollut viisasta, että tämä olisi viety osapuolten välillä neuvotellen eteenpäin ja sitä kautta haettaisiin ratkaisuja. Itse epäilen, että tämä myös tuo aika paljon lisää riitoja, koska täällä tämä yleinen oikeusastetie on nyt tässä avattu. Minä veikkaan, että niitä tapauksia tulee olemaan. Se, mikä tässä on huonoa, on se, että kun se on käräjäoikeudessa, niin tämmöistä oikeuskäytäntöä ei pääse syntymään. Kun jokainen tapaus on yksityiskohtainen ja se pitäisi jotenkin viitekehykseen laittaa, niin sen pitäisi olla ehkä senkin takia työtuomioistuimessa, että syntyisi tämmöinen oikeuskäytäntö näihin kysymyksiin, jos näitä nyt sitten tällä tavalla halutaan viedä eteenpäin. Sitten perusongelmana tässä on se, että työnantajapuolella eli toisella riidan osapuolella on mahdollisuus yksipuolisesti määritellä, mikä on tapauksittain tarvittava hätätyö, ja määrätä osallistuvat työntekijät työhön. Täällä on annettu yksipuolinen oikeus toiselle osapuolelle, ja myöskin se on tässä sellainen kohta, jonka tasapuolisessa lainsäädännön kehittämisessä ei kuuluisi näin olla näinkin herkässä tilanteessa kuin työtaistelun sisällä olevan työn teettämisessä. Arvoisa puhemies! Täällä on myös tämä iso kysymys: suojelu- ja hätätyökorvaukseen puuttuminen tästä esityksestä. Silloin, kun oli potilasturvallisuuslain esitys täällä talossa käsittelyssä aiemmin keväällä 22, puhuttiin kokoomuksen johdolla kaksinkertaisesta korvauksesta ja perussuomalaisten johdolla kolminkertaisesta korvauksesta sellaisessa tilanteessa. Nyt, kun tämä lakiesitys on täällä ja vähän samasta asiasta puhutaan, ei ole minkäänlaista esitystä tässä. Olisinkin toivonut, että täällä olisi vähintään kaksinkertainen korvaustaso tämmöiseen työhön osallistumisesta. Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi tässä puheenvuorossani: Merkittävä asia on myös se, että tässä työmarkkinaosapuolilla eli liitoilla olisi kummallakin puolella pitänyt olla oikeus sopia toisin tämän lain sisällöstä. Tämä on nyt pakottavaa lainsäädäntöä. Tämä on sillä tavalla huono, koska se alakohtainen tuntemus on siellä parempi, ja sitten jos halutaan alakohtaisia ratkaisumekanismeja rakentaa, niin myöskin toisinsopimismahdollisuus olisi tässä lainsäädännössä pitänyt ehdottomasti olla. Eli täällä lyödään nyt semmoista lainsäädäntöä Suomeen, joka on todella jäykistävää työmarkkinatoimintojen kannalta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+11.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-05-20T15:34:52,2025-05-20T15:40:41,Hyväksytty,1.1 2025_53_112,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu. Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_53_113,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys metsästyslain muuttamiseksi, jolla halutaan mahdollistaa suurpetojen kannanhoidollinen metsästys, sivuuttaa suurpetojen korvaamattoman ekologisen roolin ekosysteemeissä. Tämän esityksen myötä hallituksen suurpetopolitiikka keskittyy rauhanomaisen yhteiselon mahdollistamisen sijaan korostetusti luonnon monimuotoisuudelle tärkeiden suurpetojen metsästykseen ja kantojen voimakkaaseen rajoittamiseen. On valitettavaa, että hallitus keskittyy korostetusti metsästykseen ja kantojen rajoittamiseen, vaikka ihmisen ja suurpetojen rinnakkaiseloa voidaan helpottaa myös muilla keinoin. Siksi vihreät eivät voi tätä esitystä kannattaa. Meillä on vastuu siitä, että suurpedot eivät ole Suomessa uhanalaisia ja että niiden kannat säilyvät elinvoimaisina. Se edellyttää sitä, että suurpetojen kantojen annetaan kasvaa suotuisalle suojelun tasolle, joka perustuu parhaaseen tutkittuun tietoon. On myös tärkeää, että metsästyksen rinnalla ensisijaisena vaihtoehtona vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja estämiseen huomioidaan muut keinot. Suomessa suurpetojen salametsästys on edelleen mittava ongelma, jonka kitkemiseksi on pystyttävä tekemään enemmän. Siksi esitin lakiesityksen ensimmäisessä käsittelyssä hyväksyttäväksi edustaja Jenni Pitkon kanssa tekemämme lakialoitteen salametsästyksen kitkemiseksi. Se ei valitettavasti tullut hyväksytyksi. Arvoisa puhemies! Koska tämä lakiesitys ei tue luonnon monimuotoisuuden vahvistamista eikä riittävällä tavalla turvaa erityisesti äärimmäisen uhanalaisen suden säilymistä osana Suomen luontoa, ehdotan, että lakiesitys ja valiokunnan mietinnön mukaiset lausumaehdotukset hylätään. Lisäksi teen edustajille toimitetun mukaiset kolme lausumaehdotusta: Ensimmäinen: ”Eduskunta edellyttää hallitusta seuraamaan tarkasti suurpetojen tieteelliseen tietoon pohjaavan suotuisan suojelutason kehitystä ja ryhtymään välittömästi toimeen, mikäli muutokset metsästysluvissa johtavat suotuisan suojelutason säilymisen tai saavuttamisen vaarantumiseen.” Toinen: ”Eduskunta edellyttää hallitusta huomioimaan suurpetojen kannanhoitosuunnitelmissa metsästyksen rinnalla muut vahinkojen ennaltaehkäisyn keinot ja panostamaan niiden kehitykseen siten, että lievemmät keinot ovat ensisijaisia metsästykseen nähden.” Ja kolmas: ”Eduskunta edellyttää hallitusta lisäämään suurpetojen kannanhoitosuunnitelmien laadinnan yhteydessä keinoja salametsästyksen ennaltaehkäisyyn sekä estämiseen ja tarvittaessa tehostamaan toimia, mikäli salametsästys ei vähene.”", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+12.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-05-20T15:41:02,2025-05-20T15:44:01,Hyväksytty,1.1 2025_53_114,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_115,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tämän esityksen julkilausuttuna tavoitteena on helpottaa suurpetojen metsästystä, ja tätä tavoitellessaan hallitus on täysin sivuuttanut paitsi luonnon monimuotoisuuden suojelun myös EU-oikeuden toteutumiseen liittyvät harkinnat. Kansallisella lailla tai ministeriön asetuksella ei voida ohittaa EU:n luontodirektiivin vaatimuksia suurpetojen suojelemiseksi. Siksi esitys, jossa maa- ja metsätalousministeriö saisi oikeuden säätää metsästyksen niin kutsutusta hyväksyttävästä päämäärästä tai määrittää lajin suotuisan suojelutason viitearvon, ei yksinkertaisesti kestä oikeudellista tarkastelua. Suotuisa suojelun taso ei ole poliittinen kysymys. Se on tieteellinen arvio lajien pitkän aikavälin säilymismahdollisuuksista koko valtakunnan alueella. Tällä lakiesityksellä vaarannetaan esimerkiksi suden suotuisan suojelutason saavuttaminen. Ja vaikka on totta, että suden suojelua nyt heikennetään jo toista kautta, muistutan, että susi on Suomessa erittäin uhanalainen ja metsästyksen vapauttaminen tässä vaiheessa voi johtaa ja suurella todennäköisyydellä johtaakin susikannan romahtamiseen — jos esimerkiksi katsotaan poronhoitoalueita, joissa susi on lisääntyvänä lajina käytännössä kokonaan hävitetty. Arvoisa puhemies! Suomessa myönnetään jo nykyisin poikkeuslupia suurpetojen kaatamiseen vahinko- ja turvallisuusperustein. Tämä on toimiva tapa, ja tätä on myös helpotettu nyt, ja näin voidaan ongelmiin vastata kohdennetusti mutta myös vastata luontodirektiivin vaatimuksiin. Esimerkiksi susi ei ole tappanut Suomessa ihmistä yli 140 vuoteen, eli metsästyksen vapauttaminen suden, karhun ja ilveksen osalta ei perustu mihinkään todelliseen uhkatasoon. Suurpetojen kantojen kasvu ei ole ainoa syy kasvaviin ihmiskohtaamisiin, vaan taustalla vaikuttaa ennen kaikkea se, kun ihmiset pirstaloivat villieläinten elinympäristöjä hakkuiden ja muun maankäytön seurauksena ja näin kaventavat lajien liikkumismahdollisuuksia. Metsästyksen vapauttaminen ei ratkaise näitä juurisyitä. Sen sijaan me tarvitsemme kunnianhimoista luonnonsuojelupolitiikkaa ja panostusta ennaltaehkäiseviin keinoihin. Suurpedot kuuluvat Suomen luontoon. Meidän tulee edistää petopolitiikkaa, joka nojaa tutkittuun tietoon ja oikeudelliseen kestävyyteen ja tähtää luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Esitys, jonka yksinomainen tavoite on metsästyksen lisääminen ja jonka valmistelussa on sivuutettu monet keskeiset tahot, ei ole oikea tie. Siksi vasemmistoliitto vastustaa tätä lakiesitystä. Kannatan näitä edustaja Elon tekemiä esityksiä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+12.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-05-20T15:44:03,2025-05-20T15:47:00,Hyväksytty,1.1 2025_53_116,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_117,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Kun petokeskustelua seuraa, niin se on valitettavan kärjistynyttä ja, voisi sanoa myös, todellisuudesta vieraantunutta, ja täytyy sanoa kyllä, että edellistä puheenvuoroa kuunnellessani olin hyvin monesta asiasta eri mieltä. Meidän porukka on löytänyt viime viikon aikana seitsemän tapettua poroa, karkeasti raato per päivä, ja kyllähän se aika karmealta tuntuu. Jos en olisi täällä salissa, niin saattaisin käyttää kyllä karkeampaakin kieltä. Näistä viisi seitsemästä oli kolmen kilometrin päässä aidoista, alle kolmen kilometrin päässä sieltä, missä niitten virallisen turvapaikan pitäisi olla. Kun niitä raatoja käy katsomassa, niin kyllä se aika hiljaiseksi vetää. Siellä on syötynä turpaa, kieli, palanen lapaa ja loput jätetty lojumaan. Siellä on syntymäisillään olevia vasoja mahassa. Se on meidän arkea, se on meidän todellisuutta ja valitettavan kaukana tästä salista. Tämä ei ole pelottelua, tämä on meidän arkea petojen kanssa. Yksikin raato löytyi pikkuisen päälle kilometrin päästä meidän kotiovelta. Siinä valuu hukkaan vuosien jalostustyö, sukupolvien ketju ja elämäntapa, poroelämäntapa. Petopaine poronhoitoalueelle etelästä ja idästä on valtava, ja olisi korkea aika saada suurpetojen kannanhoidollinen metsästys toimimaan juuri tämänkin takia. Sen takia haluankin kiittää hallitusta siitä, että te tuotte vihdoin esityksen kannanhoidollisesta metsästyksestä. Iloinen olen myös siitä, että pitkällinen EU-vaikuttaminen on tuottanut tulosta ja vihdoin susi on siirretty tuohon toiseen suojelustatukseen. Kotieläintuhot, vaikutus elinkeinoihin, metsästykseen, vaikutukset peura- ja naalikantoihin ja luonnon normaaliin kiertoon ovat tällä hetkellä tämän petokannan vuoksi hyvin surullisia. Vihreitten ja vasemmiston iloksi ja sitten meidän elinkeinoista ja petokannoista kiinnostuneitten suruksi täytyy kuitenkin todeta, että on hyvin epätodennäköistä, että näillä laeilla varsinaisesti päästäisiin sitä kannanhoidollista metsästystä aloittamaan sillä tavalla kuin me haluttaisiin. Valitettavasti näihin lakeihin ei ole tehty niitä esityksiä ja tarkennuksia, joita olisi tarvittu ja joita esimerkiksi korkein hallinto-oikeus ja Metsästäjäliitto ovat tuoneet esille, ja pahoin pelkään, että tässä ovat edessä valituskierros ja jäissä olevat luvat. [Tuomas Kettunen: Ohhoh!] Toivon, todella toivon, olevani väärässä. Tarkemmin asiaa olen avannut jo aiemmin, kun tästä aiheesta on täällä salissa keskusteltu. Kyse on poikkeuslupapäätösten periaatteellisista lähtökohdista, kannanhoitoalueitten ja poikkeuslupien sääntelystä, luontodirektiivin sanamuodoista ja suotuisten suojelutavoitteitten viitearvoista. Keskusta vaatii, että kannanhoidollinen metsästys mahdollistetaan kaikille suurpedoille, karhulle, sudelle ja ilvekselle, ja katsoo myös, että hallituksen esitykset tässä suhteessa ovat riittämättömiä. Tällä lailla karhunpyyntiin voitaneen päästä ehkä hetkeksi, mutta kyllä susi on vielä varsin pitkässä kuusessa. Kannustan hallitusta jatkamaan työtä kannanhoidollisen metsästyksen hyväksi, ja jään odottamaan susipassiin pääsyä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+12.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-05-20T15:47:02,2025-05-20T15:50:05,Hyväksytty,1.1 2025_53_118,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_119,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos vielä kerran hallitukselle sekä maa- ja metsätalousvaliokunnalle, että tämä suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on vihdoinkin edistymässä. Monet lammas-, poro- ja karjatilalliset ovat elinkeinonsa kanssa erittäin huolissaan nykyisestä suurpetojen suojelutasosta. Perheet ovat peloissaan lastensa puolesta. Metsästyskoirien ja lemmikkien menetykset tuottavat suurta surua. Näitä uhkia ja menetyksiä ei voi vähätellä. Suurpetojen kanta on kasvanut, ja niiden reviirit ovat siirtyneet yhä lähemmäs asuinaluetta. Myös petojen ihmisarkuus on selvästi vähentynyt, mistä ollaan aidosti huolissaan. Arvoisa puhemies! Hämmästelin jo lakiesityksen ensimmäisessä käsittelyssä, kuinka irti maakuntien todellisuudesta joidenkin edustajien puheenvuorot olivat. Suomi on pitkä maa, ja näin ollen myös luonto- ja eläinolosuhteet vaihtelevat todella paljon. Haluan vielä kerran erikseen korostaa, että kannanhoidollinen metsästys ei tarkoita sitä, että suurpedot kokonaan tulisi hävittää, vaan kannanhoidollisella metsästyksellä halutaan turvata se, että sudet ja karhut välttelevät ihmistä eivätkä tunkeudu pihoille ja lenkkipoluille. Ei kai kukaan halua odottaa sitä yhtäkään tapausta, että suurpeto tappaa ihmisen. Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunnassa on tehty tähän hallituksen esitykseen kolme tärkeää lausumaehdotusta, jotka tukevat perussuomalaisten tavoitteita suurpetojen kannanhoidollisen metsästämisen mahdollistamisesta. Lausumilla edellytetään, että maa- ja metsätalousministeriö valmistelee viipymättä tarvittavat metsästyslain teknistä laatua ja selkeyttä palvelevat muutokset sekä seuraa metsästyslainsäädännön toimivuutta ja jatkaa työtä sen eteen, että kannanhoidolliselle metsästykselle luodaan vakiintuneet puitteet. Valiokunta edellyttää mietinnössään, että on pikimmiten aloitettava suden rauhoituksen poistamiseen liittyvät säännösmuutokset, jotka tuodaan eduskunnan käsittelyyn jo tämän vuoden syksyn alussa. Tätä esitystä on odotettu kuin kuuta nousevaa, ja vihdoin saadaan askel eteenpäin kohti suurpetojen kannanhoidollista metsästystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+12.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-05-20T15:50:08,2025-05-20T15:52:34,Hyväksytty,1.1 2025_53_120,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_121,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Kun täällä eduskunnassa on tullut istuttua jo vuodesta 2011 saakka, on tullut saaneeksi valtavat määrät erilaista kansalaispalautetta valtavasta määrästä erilaisia aiheita, ja yksi eniten kansalaisia tässä vuosien saatossa huolettaneista aiheista on ollut tämä suurpetotilanne — sähköpostia on tullut lähes yhtä paljon kuin Gazan tilanteesta nyt viime aikoina. Nämä ihmisarkuutensa unohtaneet sudet ja karhut, ilveskin, ovat käyneet vuosi vuodelta röyhkeämmiksi. Ne tulevat asumusten lähelle ja koulumatkan varrelle ja vievät koirat, kissat ja muut kotieläimet jopa pihapiiristä. Näitä huolestuneita yhteydenottoja, sähköposteja ja muita viestejä, olen saanut joka puolelta Suomea, myös kotiseudultani Kaakkois-Suomesta, missä nämä pedot ovat kautta aikojen tulleet itärajan yli. Tehkää nyt jotakin siellä eduskunnassa, on ollut näiden kansalaisten viesti, ja nyt sitten viimenään tehdään. Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan nimittäin metsästyslain muutosta suurpetojen, kuten suden ja karhun, kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi. Tämän esityksen mukaan Suomen riistakeskus voisi myöntää poikkeuslupia, jos tietyt edellytykset täyttyvät, ja lupaharkinnassa otettaisiin huomioon näitten riistaeläinlajien hoitosuunnitelmat. Lisäksi esitetään asetuksenantovaltuutta, jonka avulla määritellään suotuisan suojelutason viitearvot suurpetojen metsästyksen säätelemiseksi. Tämä esitys perustuu osittain asiantuntijaryhmän työhön, ja tavoitteena on edistää suurpetokannan hallintaa ottaen huomioon luontodirektiivi. Valiokunta kannatti tätä esitystä. Kiitokset valiokunnalle ja Simulan joukkueelle sinne. Olen seurannut tätä suurpetotilannetta monissakin Euroopan maissa ja olen huomannut, että suurimmaksi osaksi se on niin, että maissa, joissa suden ja karhun kannanhoidollinen metsästys on ollut sallittua, näitten jalojen eläinten kanta on vahvempi kuin Suomessa. Ja mistä tämä sitten johtuu, niin se johtuu siitä, että näissä maissa sudet ja karhut ovat säilyttäneet luontaisen ihmisarkuutensa, mikä täällä Suomessa niiltä on jo kadonnut, ja tästä syystä ne eivät tule pihoille vaan elävät omilla asuinsijoillaan erämaissa. Näin toivon tilanteen jatkossa olevan myöskin Suomessa. Täällä vihreitten ja vasemmistoliiton puheenvuoroissa vedottiin EU:hun, mutta kuitenkin Euroopan unionissa on esimerkkejä siitä — vaikka Ruotsissa, ihan meidän naapurissa — että on pystytty sallimaan suden ja karhun metsästys, tiukasti säädellyllä tavalla kuitenkin. Ruotsi on osannut tulkita ja soveltaa EU:n luontodirektiiviä ja sen liitteen sääntöjä paljon meitä joustavammin ja on onnistunut luomaan metsästykselle tietyt säännöt ja poikkeuslupakäytännöt, jotka ovat olleet kuitenkin näiden EU-säännösten mukaisia, mihin täällä vedottiin. Huomautettakoon myös sitten se, että tämän asian käsittelyn aikana, kun tämä asia siellä valiokunnassa oli — valiokunnan jäsenet Eestilä ja kumppanit tietävät varmaan paremmin — tuli voimaan suden liitesiirto tässä EU:n luontodirektiivissä, jolloin se siis siirtyi tiukasti suojellusta lajista vain suojelluksi lajiksi, ja tästä syystä sitten edellytetään, että pikimmin on aloitettava rauhoituksen poistamiseen liittyvät sääntömuutokset, jotka sitten tuodaan eduskunnan käsittelyyn ensi syksynä 25. Edustaja Oinas-Panuma piti hyvän puheenvuoron ja kannusti hallitusta tekemään paremmin, kun emme ole vielä tehneet riittävästi. Aina voisi tehdä paremmin, mutta jos olisin ilkeä, niin tässä vaiheessa muistuttaisin viime kaudesta, jolloin keskusta oli hallituksessa eikä tehnyt tämän asian suhteen yhtään mitään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+12.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-05-20T15:52:38,2025-05-20T15:57:19,Hyväksytty,1.1 2025_53_122,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_123,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Herra puhemies! Tämän edellisen puheenvuoron jälkeen on kyllä helppo jatkaa ja aloittaa vastauksilla siihen, että viime vaalikaudella keskusta ei olisi tehnyt mitään: Kyllä teki. Kansalaisaloitteen pohjalta muutettiin metsästyslain 41 §:ää. Ja kiitokset siitä muuten kuuluu myös nykyiselle hallituspuolueelle perussuomalaisille, ja osa kokoomuksenkin edustajista viime kaudella oppositiossa tuli tukemaan sitä, että lainsäädäntöä kansalaisaloitteen pohjalta muutettiin. Eli kyllä, Marinin hallituskin on tehnyt oman osansa metsästyslain muuttamiseksi, mutta ei sekään riittänyt. Tämän asian ensimmäisen käsittelyn — nyt tämä on toinen käsittely — aikana olin vähän epäilevä tuomaskin tämän asian osalta, niin kuin edustaja Oinas-Panumakin omassa puheenvuorossaan toi esille: että käyhän nyt niin, kun tätä lakia muutetaan, että niitä suurpetojen kannanhoidollisia metsästyksiä päästään sitten harjoittamaan Itä-Suomessa karhun osalta jo tulevana syksynä, elokuun 20. päivä, kun karhunmetsästys alkaa, ja suden osalta sitten vuodenvaihteessa 2026. Ensimmäisessä käsittelyssähän keskusta teki pykälämuutosesityksiä sen osalta, että nämä suotuisan suojelutason viitearvot kirjattaisiin ihan Suomen lakiin. Me lainsäätäjät tässä salissa olisimme ihan lakipykälinä laittaneet ne suotuisan suojelutason viitearvot. Keskusta teki ihan lakialoitteenkin tämän asian osalta, ja sehän oli siellä maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyssä, kun tätä lakia olette mietintöön sorvanneet. Me esitimme, keskusta esitti, että ihan Suomen lakiin kirjataan, että suotuisa suojelutaso suden osalta on 300 sutta, suotuisa suojelutaso karhun osalta 1 400 karhua, ilveksen osalta 870 ilvestä ja ahman osalta 700 eläintä — no, Suomessa on noin 400 ahmaa tällä hetkellä, niin että sinne on vielä matkaa, mutta susien osalta, jos kesällä 2023 on laskettu mukaan sudenpennut, 500 sutta Luonnonvarakeskuksen ennustemallin arvion mukaan on vuonna 23. Mikähän mahtaa olla tämänhetkinen tila susien osalta? Karhuja meillä Suomenmaassa on tällä hetkellä se 2 100. Mikähän mahtaa olla se todellinen luku? Sen pohjalta, kun me lainsäätäjät olisimme hyväksyneet jo ensimmäisessä käsittelyssä tämän keskustan tekemän esityksen, että suotuisan suojelutason viitearvot kirjataan lakiin, olisin ollut paljon toiveikkaampi sen suhteen, että se olisi ollut selvä tahtotila sitten, kun näistä kannanhoidollisen metsästyksen luvista valitetaan. Sitten olisi katsottu suoraan, rouva puhemies, näitä lakipykäliä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+12.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-05-20T15:57:19,2025-05-20T16:00:34,Hyväksytty,1.1 2025_53_124,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_125,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tällä seuraavalla puheenvuorolla puolustan parlamentaarista autonomiaa. Sehän meidän kansanedustajien tehtävä on tässä salissa. Silloin kun on yhteiskunnallisia ongelmia, niin meidän täytyy se ongelma ratkaista, ja siinä suhteessa edustaja Kettunen on oikeassa, että tämä viitearvo tai pienin mahdollinen populaatio, joka on elinkelpoinen, pitää poliittisesti määritellä. Sitä eivät tutkijat voi tehdä. Täällä nostettiin salametsästys esiin. Siitä on tälläkin hetkellä oikeudenkäyntejä, aika ikäviäkin, menossa. Oma käsitykseni on se, että jos ihmiset eivät hyväksy sekä päättäjien että virkamiesten että jopa poliisin toimintaa, niin seurauksena on tietyn näköinen niskurointi ja salametsästys. Eli kaikkein järkevin tapa estää salametsästystä minun mielestäni on päättäjien ratkaisut, jotka mahdollistavat kannanhoidollisen metsästyksen, koska silloin nämä ihmiset, jotka nyt ovat tyytymättömiä koko järjestelmään, hyväksyvät sen, koska heidän äänensä on tullut kuulluksi. Ja kai se nyt jokaiselle selvää on, että ne ihmiset, jotka näistä asioista siellä maakunnissa kärsivät, ovat hieman eri asemassa kuin Helsingissä näitä toisenlaisia kantoja esittävät ihmiset, joita ne asiat eivät häiritse. Eli kysymyshän on viime kädessä politiikasta, ja ainahan tiede ja politiikka ovat ristiriidassa keskenään ja jatkuvassa jännitteisyydessä. Arvoisa puhemies! Se toinen näkökulma, jota tuon tässä keskustelussa esille, kuuluu seuraavasti: ”Tutkimuskirjallisuudessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että tieteellisen tiedon hyödyntäminen poliittisessa päätöksenteossa jää aina puutteelliseksi, koska tutkimustulokset ovat luonteeltaan epävarmoja, kiistanalaisia, muuttuvia ja ristiriitaisia.” Joten edustaja Kettunen on tässäkin oikeassa, että kukaan meistä, ei tutkijoista eikä kukaan tiedä, kuinka paljon suurpetoja Suomessa kutakin lajia tällä hetkellä on. ”Jos siis yhteiskunnan etu ja tutkimustulokset ovat ristiriidassa, poliittisessa päätöksenteossa yhteiskunnan kokonaisetu painaa aina enemmän. Poliittisessa päätöksenteossa tärkeintä on aina tarkoituksenmukaisuusharkinta, ei totuudellisuusharkinta kuten ehkä tutkimustyössä.” Arvoisa puhemies! Jatketaan edelleen sillä, mitä täällä sanotaan kansanedustajan roolista: ”Kansanedustajien rooliin kuuluu asioiden politisointi, mutta tutkijan ei tule asiantuntijaroolissa ryhtyä tilapäispoliitikoksi. Jos tutkija omaksuu tämän roolin, vaarana on manipulaatio. Yhdysvalloissa on näyttöä siitä, kuinka tiedemiehet ovat ryhtyneet tilapäispoliitikon roolissa ajamaan omaa henkilökohtaista etuaan tai tieteenalansa etua. Tiedemiehet pystyivät manipuloimaan päättäjiä suunnitelman toteuttamiseen ja varmistamaan siten omalle tutkimustyölleen rahoituksen. Myös eduskunnassa esitetyistä asiantuntijalausunnoista paljastuu usein tieteen ulkoisia arvoja, poliittisia tavoitteita ja tiedepoliittista vallankäyttöä.” Juuri tämä tiedepoliittinen vallankäyttö on sitä, mitä meidän pitää yhdessä täällä vastustaa, ja kansanedustajat on valittu sen takia eduskuntaan, että ratkaisevat näitä ongelmia. Samoin kuin täällä edustaja Eerola sanoi, että hän tuli eduskuntaan 2011 ja on kuullut näitä juttuja joka vuosi, niin itse tulin samana vuonna, ja ehkä me jo jossain määrin olemme kyllästyneitä tämän saman asian pyörittämiseen joka syksy ja joka kevät, ja se kansalaisten ikään kuin epäusko, että tämä järjestelmä ei pysty tätä asiaa ratkaisemaan, on todella kovalla koetuksella. Mitä tulee tähän valiokunnan mietintöön, niin minunkin mielestäni siellä on kolme hyvää lausumaa, joissa sitten otetaan kantaa juuri siihen, minkä edustaja Eerola nosti esille, että suden suojelutasoa muutettiin suojelukseen liittyväksi, ja sen takia me joudumme joka tapauksessa uusia pykäliä sitten valiokunnassa pohtimaan. Ja myös tältä osin, mitä liittyy tähän kannanhoidolliseen metsästykseen, teemme lisää työtä, eli se on kirjoitettu sinne mietintöön, ja jos eduskunta hyväksyy tämän mietinnön, niin silloin se on eduskunnan tahto, ja näin tullaan sitten menettelemään.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+12.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-05-20T16:00:36,2025-05-20T16:05:11,Hyväksytty,1.1 2025_53_126,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kaleva., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_127,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Atte,Kaleva,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä on pidetty hyviä puheenvuoroja, ja on tärkeää tuoda esiin se, että kun puhutaan tutkimustuloksista tai tutkijoista ja tutkijoiden mielipiteistä, arvioista, niin silloin tämä lausunto saa sellaisen painavamman leiman kuin silloin, kun puhutaan poliitikon mielipiteistä. Jos ajatellaan, että poliitikon mielipiteet ovat häilyviä eivätkä perustu mihinkään faktoihin, niin tutkijoiden mielipiteet aina perustuisivat faktoihin. No, jos tutkija argumentoi tieteellisesti, niin silloinhan se perustuu faktoihin, mutta ongelma tulee silloin, jos on kyseessä tämmöinen niin sanottu taisteleva tutkija, tai niin kuin jotkut puhuvat villapaitatutkijoista, eli on tällainen poliittinen agenda, joka ajaa sen tutkijan mielipiteitä, ja sitten hän tähän tutkijanviittaan pukeutuneena lausuu tämän mielipiteensä olettaen, että se ikään kuin saisi painoarvoa siitä, että hän on tieteellinen tutkija, vaikka se ei perustu mihinkään faktoihin. Tätä on nähty usein esimerkiksi Lähi-itään liittyvissä kysymyksissä, tätä on nähty suurpetoihin liittyvissä kysymyksissä. Tämä on aivan eri asia täällä Helsingissä. Minä olen helsinkiläinen kansanedustaja, asun Kampissa 15 minuutin kävelymatkan päässä — no, 17 minuuttia kävelen tästä kotiin. On aivan eri asia minun lausua omia mielipiteitäni, että ”joo, kyllä meillä pitää nyt olla valtavasti susia täällä, kun ne ovat niin ihania ja ne kuuluvat Suomen luontoon”, kuin jos ajatellaan sitä porukkaa, joka asuu siellä haja-asutusalueella, maaseudulla, joka joutuu pelkäämään sitä, uskaltaako lähettää lapset kouluun, uskaltaako päästää lapsia tai koiraa ulos. Se todellisuus, missä nämä ihmiset elävät, on täysin toinen kuin se todellisuus, missä me tuolla Kampissa elämme. Tässä täytyy ymmärtää se, että kun me tehdään näitä poliittisia päätöksiä täällä ja me tehdään tätä poliittista harkintaa, meillä ei ole mitään tietoa siitä, niin kuin edustaja Kettunen täällä ja muutkin totesivat, kuinka paljon meillä oikeasti niitä eläimiä, yksilöitä siellä metsissä kulkee. Meillä on jonkunnäköisiä arvioita siitä. Mutta jos me tehdään sitä erilaisiin poliittisiin ideologioihin perustuen, niin silloin kyllä mennään hakoteille, ja kyllä meidän täytyisi tässä katsoa, että jos vaarana on se, että Suomen luonnon monimuotoisuus hiukan häiriintyy siitä, että meillä ei ole 300:aa sutta vaan 290, mutta meillä on väkeä, joka ihan aidosti, oikeasti joutuu pelkäämään lastensa, kotieläintensä ja oman turvallisuuden puitteissa, niin kyllä tämä punninta silloin minun vaakakupissani kääntyy siihen, että ei voi olla niin, että kukaan Suomessa joutuu pelkäämään. Kyllä se turvallisuus on tärkeää. Eli kyllä tässäkin kannattaisi semmoinen maalaisjärki ja kaupunkilaisjärki yhdistää. Ne eivät ole vastakkaisia asioita keskenään, vaan ne voidaan kyllä hyvin yhdistää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+12.aspx,fi,Atte Kaleva,1481,2025-05-20T16:05:12,2025-05-20T16:07:39,Hyväksytty,1.1 2025_53_128,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_129,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kunnioitettu rouva puhemies! Edustaja Kaleva, kiitoksia erinomaisesta puheenvuorosta. Koko puhe oli täyttä asiaa, ja varsinkin se loppu, että maalaisjärki ja kaupunkilaisjärki voidaan yhdistää tässä asiassa. Tässä ei pidä laittaa vastakkain luonnonsuojelua tai muita asioita, koska nyt kun varsinkin vihreitten ja vasemmistoliiton puheenvuoroissa tuodaan esille, että tämä lainsäädäntö on tehty vain ja pelkästään metsästäjien ehdoilla, niin kyse ei ole siitä, vaan tämä on tehty Suomen kansalaisten turvallisuuden ehdoilla. Minä olen ihan täysin samaa mieltä vihreitten puheenvuoron ja vasemmistoliiton puheenvuoron kanssa siitä, että suurpedot kuuluvat Suomen luontoon. Juurikin sinne ne kuuluvat, mutta eivät ihmisten pihapiiriin, eivät kaupunkien lähialueille tai etenkään kaupunkialueille, eivät tuotantoeläinten aitauksien viereen, eivätkä varsinkaan aitauksien sisäpuolelle. Tästä nyt on kyse, kun tätä lainsäädäntöä muutetaan. Rouva puhemies! Otin tämän puheenvuoron sen vuoksi, että kiitän edustaja Kalevan ja edustaja Eestilän ansiokkaita puheenvuoroja ja muistutan ja painotan, että keskusta tukee myös tämän maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön ansiokkaita lausumia. Ja niin kuin edustaja Eestilä on ansiokkaasti jo tämän mietinnön käsittelyn ensimmäisessä keskustelussa todennut, työ jatkuu. Niin se työ jatkuu, koska nyt on seurattava, miten ensinnäkin tämä lainsäädäntö toimii, ja kun syksyllä EU:sta tulee meille lisää vipuvartta sen suhteen, että saadaan suurpetoasioita kuntoon, niin sen edellyttämällä tavalla hallituksen hallitusohjelman mukaisesti on toimittava. Rouva puhemies! Hieman harmittaa tietenkin se, että olisin toivonut, että olisimme saaneet jo ensimmäisessä käsittelyssä tietenkin pykälät näitten suotuisan suojelutason viitearvojen osalta kirjattua Suomen lakiin, mutta kun nyt niitä ei ole tehty, niin toivon, että sitten syksyllä, kun palaamme asiaan — kun palaamme tähän asiaan — olisi myös hallituksen esityslistalla se, että ne viitearvot kirjataan poliittisesti, politiikalla ja parlamentaarisella päätöksenteolla lakiin.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+12.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-05-20T16:07:39,2025-05-20T16:10:20,Hyväksytty,1.1 2025_53_130,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_131,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa puhemies! Jos ajatellaan, että Suomessa sattuisi olemaan vaikka 2 000 karhua, niin tietysti täytyy esittää kysymys, mihin me tarvitsemme 2 000 karhua. Minulle se ei ole vielä selvinnyt. Kyllä minä ymmärrän luonnon monimuotoisuuden, mutta jos itse arvioisin, mihin viitearvoon meidän pitäisi pyrkiä, koska ne ovat kesyjä ja pyörivät pihoissa ja aiheuttavat turvattomuutta, niin minun mielestäni Suomessa voitaisiin hyvin tehdä päätös, että täällä on 800—1 000 karhua. Ne riittäisivät minulle. En tiedä, kuka tarvitsee enemmän. Kysymys on siitä, että ne kuuluvat luontoon ja niitä pitää siellä olla, mutta ne eivät kuulu sitten pihoilla pyörimään ja aiheuttamaan turvallisuusvajetta. Arvoisa puhemies! Otan esille yhden asian, jota väheksytään, ja se on oman kielen ja kulttuurin harjoittaminen. Me tiedämme, että perustuslain 17 §:ssä aivan selvästi lukee, että saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan, mutta se, joka viitsii tutkia perustuslain esitöitä, huomaa, että kyllä se sama oikeus kuuluu kaikille — ei se ole pelkästään näille ryhmille. Se tulkinta on väärä. Se kuuluu suomalaisille, ruotsinkielisille ja perussuomalaisille. Kaikille kuuluu oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Se on niin väärin ymmärretty, että tämä on pakko nyt nostaa eduskunnassa esille. Metsästyskulttuuri ja kalastuskulttuuri ovat vanhimpia kulttuureja, mitä Suomessa on ollut olemassakaan, ja jos ihmisiltä estyy metsästäminen, nimenomaan esimerkiksi Kettusen kotiseudulla Kuhmossa... Eihän siellä ole Kansallisoopperaa eikä ole balettia eikä mitään muitakaan semmoisia viihdykkeitä kuin mitä Etelä-Suomessa, ja tämä metsästys on heidän kulttuuriaan, ja monet siihen intomielisesti satsaavat ja kasvattavat koiriaan. Koirilla metsästäminen on Suomessa kulttuuria, mutta se ei yksin ole syy, miksi pitäisi ampua, eli eihän se oikeuta vielä ampumaan karhuja, ilveksiä ja susia, mutta se on tavallaan positiivinen asia, joka pitää ottaa huomioon. Luontodirektiivi määrittelee tämmöisen kolmiportaisen ikään kuin koeponnistuksen — se on siellä komission ohjeissa — että jos on riittävästi eläimiä eikä ole muuta tyydyttävää keinoa eikä se ole vaara suotuisalle suojelun tasolle, niin silloin vilkkuu vihreä valo, ja nyt se ei ole vilkkunut, vaikka kaikki nämä kolme selvästi täyttyvät Suomessa. Ja kun tähän lisätään, että on oikeus harjoittaa omaa kulttuuriaan ja kun metsästys nimenomaan on esimerkiksi Itä-Suomessa aivan ylivoimaisesti vanhimpia kulttuureja ja yhteisöt kehittyvät ja yhteisöllisyys kehittyy metsästysmajojen ja muun tämmöisen seuratoiminnan kautta, niin on se käsittämätöntä, että meillä ei tälle kulttuurille anneta arvoa [Tuomas Kettunen: Totta!] mutta sitten saatetaan tähän 17 §:ään antaa tietyille ryhmille niin paljon arvoa, että he saavat kalastaa, vaikka laki sen kieltää ja asetus sen kieltää. Onhan tämä erikoinen ristiriita, ja pakko se on nyt tässäkin salissa esille tuoda. [Tuomas Kettunen: Hyvä puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+12.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-05-20T16:10:20,2025-05-20T16:13:36,Hyväksytty,1.1 2025_53_132,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_133,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Pohjois-Pohjanmaalta kotoisin olevana en voi käsittää tässä salissa aiemmin kuultuja ideologisia puheenvuoroja siitä, että ihmisten pitäisi vain sopeutua rinnakkaiseloon suurpetojen kanssa. Kannanhoidollinen metsästys on ainoa oikea keino palauttaa suurpedot sinne, minne ne kuuluvatkin, metsään, kauemmas ihmisasutusalueista, ja palauttaa ihmisarkuus takaisin. Meidän ei todellakaan tarvitse odottaa sitä yhtäkään tapausta, missä ihmishenki menetetään karhun tai suden vuoksi. Tuntuu käsittämättömältä, mitä ne muut keinot ovat. Paukkupatruunalla näitä susia ei valitettavasti kauemmas häädetä. Toivon, että todellakin nyt toteutuu maaliin asti tämä kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen, jolla me saadaan nämä suurpedot oikeasti aisoihin, ja todellakin se, että ne eivät tunkeudu ihmisten pihapiiriin, ja ihmisten turvallisuudentunne palautetaan takaisin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+12.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-05-20T16:13:36,2025-05-20T16:14:51,Hyväksytty,1.1 2025_53_134,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kaleva., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_135,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Atte,Kaleva,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Ei voi kyllä olla mitään muuta kuin täysin samaa mieltä edustaja Eestilän puheenvuoron kanssa tästä, että perustuslain säätäjä on nimenomaan esitöissä tuonut esiin tämän, että ei voi olla niin, että jotain kulttuuria suositaan sillä tavoin, että syrjitään joitain muita, vaikka se sitten olisikin niin päin, että vähemmistön nojalla syrjitään enemmistöä. Ei se näin voi olla. Kyllä se perustuslaki on tässä aivan täysin selvä. Tässä on ansiokkaita puheenvuoroja käytetty hyvin, ja edustaja Rasinkangas käytti aivan ansiokkaan puheenvuoron. Tuntuu siltä, että olisi ikään kuin tämmöinen vääränlainen vastakkainasettelu tässäkin luotu. Tässäkään kysymyksessä vastakkainasettelu ei tuo mitään hyvää. Ei ole niin, että meillä on metsästäjät ja sitten on luonnonsuojelijat, jotka ikään kuin vastakkaisesti ajattelisivat asioista. Metsästäjät tässä vielä ikään kuin leimataan. No, sanon tässä nyt sen suoraan: Itse kuulun näihin luonnonsuojeluihin. En harrasta metsästystä. Vaimoni kyllä metsästää, ja syön mielelläni lihaa, mitä hän metsästää, mutta en itse harrasta. Olen enemmän luonnonsuojelija, joutunut Helsingin valtuustosalissa useita kertoja taistelemaan lähiluonnon puolesta Helsingissä — ja valitettavasti vihreitä vastaan, niin hullulta kuin se kuulostaakin. Siellä tämä asetelma on ollut tämä. Mutta tämä vääränlainen vastakkainasettelu ei johda mihinkään hyvään. Ei ole niin, että metsästäjät, niin kuin tietyt tahot heitä haluavat freimata, olisivat jotenkin niin äärettömän pahoja, että he pyrkisivät ikään kuin saattamaan sukupuuttoon kaikkia lajeja täällä ja tuhoamaan luontoa vain sen takia, että he saisivat ammuskella ympäriinsä. Tunnen paljon metsästäjiä just vaimoni harrastuksen kautta, ja meillä on Pohjois-Satakunnassa kesämökki. He ovat kaikki luonnonsuojelijoita, he kaikki pyrkivät siihen, että säilytetään sitä luontoa. He käyttävät sitä hyväkseen, he metsästävät siellä, käyttävät metsänantimia, vedenantimia, niin kuin siitä lähtien, kun ihmisiä on ollut olemassa, näin on tehty ja toimittu. Se on vanhinta kulttuuria, aivan kuten edustaja Eestilä täällä sanoi, mitä ihmissuku on harrastanut. Tavallaan se kuva, joka annetaan, että nyt täällä jotenkin metsästäjät pyrkisivät siihen, että hävitetään karhut kokonaan tai sudet tai suurpedot kokonaan Suomesta, ja ikään kuin haluttaisiin tuhota sitä luontoa, on täysin väärä kuva. Ja on tärkeää tässä salissa tuoda — myös näin helsinkiläisenä kansanedustajana täytyy tuoda — se esille. Tällaisen kuvan antamista pitää välttää. Vastakkainasettelu ei tässäkään johda mihinkään hyvään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+12.aspx,fi,Atte Kaleva,1481,2025-05-20T16:14:51,2025-05-20T16:17:08,Hyväksytty,1.1 2025_53_136,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_137,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Todellakin edustaja Eestilä käytti hyvin perustellun puheenvuoron viitaten aivan oikein perustuslain kohtaan erittäin ansiokkaasti — kiitoksia siitä. Tämä suurpetojen kannan kasvu on todella niin valtava, että se aidosti muodostaa ihmisille todellisen vaaran. Olemme nähneet sekä päivän lehdissä että iltapäivälehdissä videoita, samoin lehdissä kirjoitteluja, miten karhut asuvat suorastaan pihoissa tänä päivänä. Moni ajattelee, että ihanaa, kun nallekarhu käy katsomassa minun mansikkamaani laidassa. Henkilö, joka menee sinne katselemaan ja kuvaamaan, on välittömässä hengenvaarassa. Se karhu on niin arvaamaton eläin. Voi olla todella niin, että se lähtee karkuun, mutta jos sillä sattuu olemaan pennut siinä mansikkapenkin toisella puolella, elikkä tämä ihminen jää niiden pentujen ja emän väliin, hän on välittömässä hengenvaarassa. Tätä ei haluta edes tunnustaa tässä maassa. Toinen on sitten nämä sudet. Sudet asuvat pihamailla. Ne asuvat pihapiireissä, tulevat kuin kotiin. Miksi? On kaksi syytä: niitä on niin paljon, ne tulevat ruoan etsintään, ja toinen on sitten se, että on paljon koirasusia, jotka ovat menettäneet luontaisen ihmisen pelon. Kuten kaikki kansanedustajat tietävät ja pitäisi vihreidenkin tietää ja luontojärjestöjen tietää, metsästyslain ja lain vieraslajeista mukaan koirasusi on aivan yhtä lainsuojaton eläin kuin villiminkki tai supikoira. Meillä on Suomessa menty aivan äärimmäisyyksiin siinä, ettei ymmärretä, mistä tässä on kysymys. Kysymys on aidosti ihmisten hengenvaarasta. Ja toinen asia, missä nämä luonnonsuojelijoina itseään pitävät henkilöt menevät kyllä todella harhaan: Kun petokannat kasvavat, niin se tarkoittaa sitä, että metsissämme elävän elämän monimuotoisuus pikkuhiljaa häviää. Sudet ovat tappaneet meidänkin seudulta. Nyt kun tuli ilveksiä paljon ja susia on, niin käytännössä meiltä ovat jänikset hävinneet. En ole metsäjänistä nähnyt päättyneenä talvena, [Juho Eerolan välihuuto] vaikka aika paljon kuitenkin metsissä hiihtelen edelleen — vaikka työni puolesta en siellä nyt käykään, mutta ilokseni hiihtelen. Yhden metsäjäniksen viime talvena näin — yhden. Niitä suurpetoja on niin valtavan paljon, että ne tappavat ja syövät kaikki muut eläimet. Tämän takia, arvoisa rouva puhemies, tämän lain tulee tulla voimaan sillä keinoin, että lakiin pitää eduskunnan merkitä tarkasti kannat, paljonko saa vuodessa metsästää, ihan kappalemääräisesti. Ihmettelen, että Luonnonvarakeskus edelleen tyrkyttää sitä 300:aa. Se on aivan naurettavaa. Pidän sitä hyvin loukkaavana eduskuntaa kohtaan, että meille syötetään jatkuvasti väärää tietoa, ikään kuin eduskunnalle niin voisi tehdä, ja vielä veronmaksajien rahoilla. Veronmaksajat ovat maksaneet rahaa valtion kassaan, ja sitten näillä rahoilla maksetaan Luonnonvarakeskuksen virkamiesten palkat, ja he katsovat oikeudekseen levittää meille väärää tietoa. Jonkun korkea-arvoisen viranomaisen pitäisi kyllä puuttua tähän peliin. Väärän tiedon levittäminen virassa olevalta on aivan varmasti peruste antaa vaikka lopputili. Eihän tästä tule enää mitään, kun ihmisten terveys vaarannetaan tietoisesti. Mutta toivon, että laki menestyy, ja ennen kaikkea, että ihmisten henki ja terveys turvataan, samoin elinkeinojen onnistuminen maaseudulla. Metsästys kuuluu äärimmäisen tärkeänä osana suomalaiseen perinteeseen. Se on ikiaikainen nautintaoikeus, [Puhemies koputtaa] se kannattaa meidän kaikkien muistaa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+12.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-05-20T16:17:08,2025-05-20T16:20:34,Hyväksytty,1.1 2025_53_138,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_139,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Elikkä meillä on täällä metsästyslain muuttaminen, ja sinne tulee suurpetojen kannanhoidollinen metsästys. Tämä on loistava asia, ja haluan tukea tätä asiaa. Edustaja Eestilä otti tuossa esiin, että perustuslaissa on oikeus omaan kulttuuriin, ja nosti metsästys- ja kalastuskulttuurin tässä esiin. Aivan yhtä tärkeää on, että edustaja Kettunen voi harjoittaa omaa kulttuuriaan ja keskustalaista kulttuuriaan [Tuomas Kettunen: Kiitos!] ja kritisoida tätä meidän hyvää lakiesitystä olemalla samaa mieltä, mutta sitten snobbailemalla ja tarjoamalla sinne joitakin omia juttujansa. Se on myös teidän kulttuuria, ja yhtä lailla teillä on oikeus pitää tätä perustuslain suomana oikeutena. [Tuomas Kettusen välihuuto] On tämä käsittämätön homma, että edustaja Kaleva nosti nämä ideologiset päätökset esiin. Se on ihan käsittämätöntä. Olisiko noin neljä—viisi vuotta sitten, kun Luken ihmiset sanoivat, että Suomessa on 200 sutta, niitä on tasan 200. Se oli varma tieto. Sitten kuitenkin Jalasjärvellä jäi auton alle ihan muutaman viikon välein kaksi sutta. Onhan se ihan matemaattinen mahdottomuus, että Jalasjärvellä jää auton alle yksi prosentti Suomen susista. Se kertoo minun mielestäni ihan täysin, että nämä luvut ovat olleet silloin ihan hatusta vedettyjä, ja niin ne ovat varmaan nytkin. Minun henkilökohtainen kantani on, että kaikille, mitkä tulevat ihmisten ilmoille, ei muuta kuin lyijyä. Kyllä se on niin, että ei niitä saa päästää meidän pihoihin. Ne pysyvät sitten metsissä kyllä, kun niitä riittävästi kaadetaan. Kaikki, mitkä kylälle tulevat, niin kumoon vaan. Muistaakseni Jurvan Metsäkylässä oli sellainen vihreän ideologian omaava ihminen, joka kirjoitti kanssa, että susia ei saa kaataa eikä mitään. Mutta ensimmäisenä se oli sitten, kun siellä nähtiin susi, soittamassa kuntaan, että pitää lapsille järjestää koulukyydit. Tämä on ihan käsittämätöntä. Joskus, onkohan se ollut 60—70-lukua varmaan, yksi sotaveteraani kertoi, että Etelä-Pohjanmaalla seurattiin yhtä sutta, mikä siellä oli häirinnyt ihmisiä. Arvo Saha oli se, joka oli sen onnistunut ampumaan, ja siellä oli kansanliike jahtaamassa tätä sutta. Minun mielestäni niitä pitää vähentää niin paljon, että niitä ei kenenkään pihoihin enää tule. Ne ovat meidän lapsille ja perheille ja kotieläimille uhka. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+12.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-05-20T16:20:34,2025-05-20T16:23:41,Hyväksytty,1.1 2025_53_140,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_141,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kansanedustajien pitää tähänkin asiaan suhtautua maltillisesti ja kerätä erinäköistä tietoa ja kokonaisarvion perusteella sitten määritellä, kuinka paljon voidaan tätä kannanhoidollista metsästystä sitten harjoittaa. Esimerkiksi poronhoitoalueella vuoden 2018 jälkeen on ammuttu yli 200 sutta, ja samanaikaisesti susien aiheuttamat suurpetokorvaukset ovat kolminkertaistuneet, eli on löydetty kolme kertaa enemmän näitä suden aiheuttamia porovahinkoja. Se jo kertoo, miten tämä Venäjän raja syöttää meille rajusti koko ajan sekä karhua, sutta että varmaan ilvestä. Arvoisa puhemies! Tähän kokonaisarvioon vaikuttaa tietenkin muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne, eli Venäjän hyökkäys Ukrainaan kyllä nosti selvän huolen myös siitä, miten Euroopassa tullaan puolustus järjestämään. Me tiedämme, kuinka paljon nyt tullaan nostamaan puolustusmenoja Suomessa, mutta metsästys on käsitettävä maanpuolustustyönä, ja mitä enemmän me saamme nuoria liikkumaan ja käsittelemään vastuullisesti, opastuksen kautta aseita, sen valmiimpia he ovat armeijassa. Sen jokainen tietää, joka juttelee ammatti-ihmisten kanssa. Se on aivan eri asia, jos on opetettu 15-vuotiaasta lähtien käsittelemään asetta oikein ja kun menee armeijaan, niin osaa välittömästi ampua. Tämä on ehdottoman hyvä, ja sanoisin omana käsityksenäni sen, että paikallispuolustuksessa ja maanpuolustuksessa kautta aikojen erittäin tarkka maastontuntemus on ollut kaikkein oleellisin tekijä silloin, jos me joskus joudumme tätä maata puolustamaan — toivon, että sitä hetkeä ei tule ja pystytään rauha säilyttämään muilla keinoin. Tämä erittäin tarkka maastontuntemus on erittäin tärkeätä, ja miten sitä muuten oppii kuin metsästämällä tai suunnistamalla? Varsinkin karhunmetsästys ja sudenmetsästys ovat erittäin hyviä taitoja senkin takia, että molemmissa metsästysmuodoissa täytyy tarkkaan tietää maastokohdat, mitkä ovat helposti ylitettäviä ja mistä pystyy menemään. Eli näkisin tämän niin kuin isona maanpuolustustyönä. Kun näitä erinäköisiä asioita nyt kelataan ja vedetään yhteen, niin en voi kyllä muulla kannalla olla kuin että ehdottomasti täytyy jatkaa tätä kannanhoidollista metsästystä ja päästä siinä sopuun. Yksi asia, mikä täällä jo ensimmäisessä keskustelussa nousi esille, on todella tämä metsäpeurakysymys, eli jos se on huomattavan paljon uhanalaisempi kuin esimerkiksi susi tai karhu, niin miksi me sitten tämän vastakkainasettelun kautta olemme asettaneet karhun ja suden vaikeasti metsästettäviksi siellä itärajalla Kuhmossa, missä Kettunen asuu, kun se syö pois ne metsäpeurat, jotka ovat globaalisti huomattavan paljon enemmän uhanalaisia?", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+12.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-05-20T16:23:41,2025-05-20T16:26:51,Hyväksytty,1.1 2025_53_142,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_143,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Suurpetojen aiheuttamat vahingot poro-, lammas- ja karjatilojen talouksille tuottavat yhteiskunnalle valtavasti vahingonkorvauksia yhteiskunnan varoista. Lisäksi vasojen hävikki ei edes näy vahingonkorvauksissa elinkeinonharjoittajille vielä syntymättömien vasojen ollessa emän vatsassa, tai syödyistä raadoista ei ole näyttöä, joten kannanhoidollinen metsästys on ainoa keino vähentää myös näitä vahingonkorvauksia. Ja uskon, että tulevaisuudessa kannanhoidollisen metsästyksen alkaessa nämä vahingot myös vähenevät ja nämä korvaukset vähenevät. Siltä osin se tuo pelkkää säästöä ennaltaehkäisevästi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+12.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-05-20T16:26:51,2025-05-20T16:27:50,Hyväksytty,1.1 2025_53_144,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_145,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Mäenpää innosti pyytämään tämän puheenvuoron, koska olen nähnyt 60-luvulla suden. Se meni meidän kotipihan lävitse. Sitä siellä metsästettiin silloin helikoptereilla ja isoilla joukoilla, ja se oli semmoinen iso tapahtuma Etelä-Pohjanmaalla, kun Karijoella sitä seurattiin. Se meni semmoisen tulvivan joen ylitse, että heilahti ihan, ei mitään ongelmaa ollut. Koiria vietiin perään ja katsottiin. Ne pelkäsivät sitä jälkeä, kun ne haistelivat. Nehän tiesivät, että tässä on peto, niin että eivät lähteneet perään. Tämä oli silloin 60-luvulla. Silloin kannat olivat kyllä aivan erilaisia. Silloin ei ollut hirviä, ei ollut peuroja, ei ollut mitään tällaisia isoja riistaeläimiä, ei myöskään näitä petoeläimiä. Ne kannat oli metsästetty silloin todennäköisesti aika lailla tyystin pieniksi. Sen jälkeen kannat ovat kasvaneet, ja nyt me ollaan aika isoissakin kannoissa esimerkiksi hirvissä — ja peuroissa. Kun katsotaan täällä Etelä-Suomessakin, niin ihan todella iso määrä niitä on. Tavallaan niitten metsästäminen on ihan luonnollinen osa tätä kokonaisuutta. Sitten kun puhutaan susista ja karhuista, niihin liittyy myöskin tämmöisiä pelkotiloja, ja niitten kannat ovat aika isoja, niin että niitä nähdään jo joka puolella Suomea. Eli kyllä tämmöinen kannanhoidollinen metsästys on paikallaan, ja kun se tehdään systemaattisesti ja tarkan harkinnan pohjalta, niin tämä on viisasta tehdä. Täällä on ollut monia hyviä puheenvuoroja siitä, kuinka metsässä liikkuminen on tärkeä osa maaseudulla sitä elämää. Myöskin kaupunkilaiset harrastavat paljon tätä metsästystä ja muuta. Itsekin olen lapsena isän kanssa metsästämässä käynyt, ja siellä ensimmäiset metsäkokemukset on tullut käytyä. Toisaalta metsä on hyvä paikka rentoutua. Useinkaan ei sitä asetta tarvitse, vaan tarvitsee vain sitä luontoa siihen ympärille. Mutta siellä on näitä eläimiä, joita myöskin kannanhoidollisesti täytyy hoitaa. Minä luulen, että tämä lakiesitys kohtuullisen hyvin kuvaa sitä, missä tilanteessa nyt ollaan, ja tarvitaan työkaluja tämän kannanhoidon tekemiseen. — Kiitoksia. [Tuomas Kettunen: Hyvä puheenvuoro ja mielenkiintoista historiaa!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+12.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-05-20T16:27:50,2025-05-20T16:30:21,Hyväksytty,1.1 2025_53_146,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_147,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp","Kiitos, arvokas puhemies! Itse tuossa ensimmäisessä käsittelyssä tyhjensin sydämeni tähän asiaan, ja nyt sitten edustaja Eestilä kirvoitti minut käyttämään vielä seuraavan puheenvuoron. Eli tämmöinen asia: Me puhutaan täällä turvallisuudesta. Tietysti nyt puhutaan vielä siitä, että meidän lapset ja ihmiset saavat rauhassa liikkua myös susilta ja karhuilta tuolla taistelukentällä. Sellainen erinomainen asia, minkä Eestilä tuossa nosti esille, oli meidän ampuma-aseurheilijaihmiset, metsästäjät. He ovat se meidän kenttäarmeijan selkäranka — selkäranka. Eli he osaavat käsitellä aseita ja osaavat ampua tarkasti ja nopeasti. He ovat todellakin meidän kenttäarmeijan kerma. Kannatan tätä esitystä. Uskon, että tämä menee lähes yksimielisesti läpi. Totta kai ymmärrän, että tuolta toiselta puolelta saattaa tulla vastaväitteitä, mutta erinomainen esitys. Ei muuta kuin läpi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+12.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-20T16:30:22,2025-05-20T16:31:31,Hyväksytty,1.1 2025_53_148,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 6/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Siellä on edustaja Hänninen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_53_149,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tänään käsittelemme hallituksen esitystä, jonka tarkoituksena on uudistaa sakon täytäntöönpanosta annettua lakia ja siihen liittyvää lainsäädäntöä. Esityksen taustalla on tarve selkeyttää ja yhtenäistää seuraamusten täytäntöönpanoa sekä parantaa viranomaisten mahdollisuuksia hoitaa tehtävänsä tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Nykytilanteessa seuraamuksia koskeva sääntely on hajallaan useissa eri laeissa. Tämän uudistuksen myötä säännökset saatettaisiin yhteen ja täytäntöönpanomenettelyä selkeytettäisiin. Näin kansalaisille syntyy selkeämpi käsitys siitä, miten seuraamukset pannaan täytäntöön ja viranomaiset voivat toimia johdonmukaisemmin ja tehokkaammin. Arvoisa rouva puhemies! Myös sähköinen täytäntöönpano etenee. Jatkossa siirrytään kohti automatisoitua perintää ja manuaalisista prosesseista pyritään luopumaan. Tämä nopeuttaa viranomaisten työtä ja vähentää virheiden mahdollisuutta. Tällainen kehitys siis tukee sekä viranomaisten työtä että kansalaisten oikeusturvaa. Lakivaliokunta on käsitellyt esityksen huolellisesti ja esittää siihen myös tarpeellisia täsmennyksiä. Haluan kiittää valiokuntaa erittäin perusteellisesta työstä. Valiokunnan mietinnössä on painotettu, että muutokset parantavat erityisesti yksilön oikeusturvaa ja tasa-arvoa. Se myös muistuttaa erikseen sakon muuntorangaistusmenettelyn uudistamisen tarpeesta, jota käsittelemme erikseen myöhemmin. Arvoisa puhemies! Sakon maksaminen tai seuraamuksen suorittaminen ei saa olla kiinni siitä, millä tavalla tieto asiasta annetaan tai miten viranomaiset keskenään toimivat. Yhdenvertaisuus ja tehokkuus oikeusvaltiossa edellyttävät, että täytäntöönpano toimii luotettavasti, järjestelmällisesti ja oikea-aikaisesti. Siksi kannatan lämpimästi hallituksen esitystä sekä valiokunnan mietintöön sisältyviä tarkennuksia. Kyseessä on tärkeä askel kohti selkeämpää, digitaalisempaa ja oikeudenmukaisempaa sakkojen täytäntöönpanoa. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+13.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-20T16:31:53,2025-05-20T16:34:46,Hyväksytty,1.1 2025_53_150,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eerola., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_151,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 5/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lakivaliokunnan puheenjohtajana otan lämpimästi vastaan edustaja Hännisen tuossa edellä antamat kiitokset valiokunnan mietinnölle. Tämän esityksen tavoitteena on tosiaan, niin kuin edustaja Hänninen tuossa sanoikin, selkeyttää ja yhtenäistää sakon täytäntöönpanosta annetun lain nojalla täytäntöönpantavien seuraamusten täytäntöönpanosäännöksiä. Nyt tällä hetkellä, mikä tilanne nyt on, erityisesti tällaisten rangaistusluonteisten hallinnollisten seuraamusten täytäntöönpanoa koskevat säännökset ovat olleet hajanaisesti ripoteltuina lukuisiin eri lakeihin, ja tämä nyt sitten muuttaa tätä tilannetta, selkeyttää. Tavoitteena nimittäin on, että tämän sakon täytäntöönpanosta annetun lain nojalla täytäntöönpantavien seuraamusten täytäntöönpanoa koskevat säännökset olisivat keskeisiltä osiltaan samansisältöisiä ja säädetty kattavasti tulevaisuudessa, siis samassa laissa. Sitten tässä samalla myöskin selvennetään näitten eri viranomaisten vastuita tässä täytäntöönpanomenettelyssä. Näillä muutoksilla kaiken kaikkiaan pyritään siihen, että sujuvoitetaan ja yhdenmukaistetaan tätä täytäntöönpanomenettelyä eri seuraamuslajeissa. — Kiitokset.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+13.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-05-20T16:34:46,2025-05-20T16:36:18,Hyväksytty,1.1 2025_53_152,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi Sipoonkorven kansallispuiston alueen laajentamisesta Malmin lentokentän sekä sen niittyjen ja ympäristön alueilla>>>Lakialoite LA 9/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Siellä on edustaja Kaleva. Olkaapa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_53_153,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Atte,Kaleva,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi Sipoonkorven kansallispuiston alueen laajentamisesta Malmin lentokentän sekä sen niittyjen ja ympäristön alueilla>>>Lakialoite LA 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Nyt on käsittelyssä tosiaan tekemäni lakialoite siitä, että Malmin lentokentän alue niittyineen, kaikkine päivineen kokonaisuudessaan liitettäisiin osaksi Sipoonkorven kansallispuistoa. Tämä lakialoite on täysin samansisältöinen kuin edustaja Biaudet’n viime kaudella tekemä lakialoite, jota silloin ei ehditty käsitellä, koska hallituskausi loppui kesken. No, äkkiseltään saattaa tulla mieleen, että mitä ihmeen järkeä on siinä, että toimiva lentokenttä liitettäisiin osaksi kansallispuistoa — sehän kuulostaa ihan järjettömältä — mutta itse asiassa se ei ole niin järjetöntä kuin miltä se kuulostaa, koska täällä Malmin lentokentän alueella, silloin kun siellä vielä lentotoiminta jatkui, tämä lentotoiminta, siis ihmisen toiminta, ylläpiti siellä aivan poikkeuksellisen hienoa luontoympäristöä. Siellä oli paljon lajeja. Se niittyalue niitettiin. Ihmiset niittivät sen sen takia, että se ei pääse kasvamaan, että lentokoneet pääsevät nousemaan siitä. Tämä niitto köyhdytti sitä ja ylläpiti sitä niittyä, joka on itse asiassa jääkauden ajoilta saakka, arvoisa puhemies, säilynyt siellä. Se on tämmöinen pieni saareke, jossa jääkauden aikainen luontotyyppi on säilynyt. Ja koska siellä eivät ihmiset kulkeneet, niin eläimet saattoivat siellä aika häiriintymättömästi sitten elää. Tämä lentomeluhan, jota nyt siellä jonkun verran oli, ei häiritse hyönteisiä. Siellä oli tämmöinen direktiivilaji kuin viheryökkönen, jonka esiintymispaikkojen vaarantaminen EU:n direktiivin perusteella on kielletty. Sitten siellä on kimolepakko, useita lepakkolajeja. Kimolepakko on niistä kaikkein harvinaisin, äärimmäisen uhanalainen laji sekin. Se elää sen takia, koska siellä on paljon näitä hyönteisiä — lepakoille ikään kuin pöytä oli katettu — ja lepakot viihtyivät siellä. No, siellä on muitakin lajeja. Tanja Karpelan koirat, jotka on koulutettu tähän tehtävään, löysivät sieltä liito-oravien papanoita. Ne aistinvaraisesti nähtiin, että kyllä siellä oli niitä papanoita ja koloja ja pesiä puissa. No, mitä Helsingin kaupunki teki? Sinne kaatamaan metsää tulivat Staran työntekijät, jotka sattumalta menivätkin väärään osoitteeseen ja kaatoivat nämä liito-oravien puut. No, nyt ei ole liito-oravia Malmilla enää. Siitä ongelmasta päästiin. Nämä kaikki seikat eivät painaneet mitään silloin, kun Helsingin kaupunki teki tämän valitettavan päätöksen, että Malmin lentokenttään vedetään rastit päälle ja siitä tehdään asuntoja ihmisille, noin 25 000 ihmistä oli tarkoitus sinne majoittaa. No, nythän on käynyt ilmi — tai ei se ole käynyt ilmi, kyllä se on tiedetty jo aikaa sitten — että se maa on täysin rakentamiseen sopimatonta. Se on sulfidisavea. Sinne joudutaan paaluttamaan teräsbetonia sillä tavoin, että se riittäisi tästä paikasta Souliin ja takaisin, jos ne betonipaalut laitettaisiin peräkkäin. Kaiken lisäksi tämä teräsbetoni ei kestä siellä, koska sulfidisavi muuttuu kosketuksessa ilman kanssa rikkihapoksi, joka syövyttää tätä. No, miten ilmastopäästöt tästä Helsingissä? Kun kysyin siitäkin, minulle sanottiin, että eivät nämä teräsbetonipaalujen valmistamisesta koituvat ilmastopäästöt tule Helsingin taseeseen, koska sitä sementtiä ei tehdä Helsingissä vaan se tehdään muualla, jolloin se kohdistuu sinne muualle. Aivan uskomatonta, aivan uskomatonta. No, nyt mennään vähän tästä... Pahoittelen, arvoisa puhemies, vähän harhauduin tästä itse asiasta, koska ajatus on se, että Sipoonkorven kansallispuistosta, joka nytkään ei ole täysin yhteinen alue, vaan siellä on siis tällaisia hyvin arvokkaita luontotyyppejä — osa on ripoteltu, osa yhtenäistä, osassa on väliä. Siitä kansallispuistosta on noin viisi kilometriä matkaa sinne Malmin lentokentälle. Se, että Malmin lentokentän alue liitettäisiin osaksi sitä kansallispuistoa, tarkoittaisi sitä, että myös ilmailutoiminta siellä voisi jatkua. Yksi kiitotie voitaisiin pitää auki. [Mikko Lundén: Erinomaista!] Erittäin harvinaiset luontotyypit, erittäinkin uhanalaiset lajit, voisivat säilyä siellä, ihmisen toiminta jatkuisi. Sinne voitaisiin luoda tämmöisen ilmailuosaamisen klusteri, joka siellä jo oli muodostumassa mutta joka nyt sieltä on valitettavasti hävinnyt, ja kaikki tämä tapahtuisi niin, että se koko alue, ne niityt, olisi osa kansallispuistoa. Voitaisiin säilyttää tämä sadan hehtaarin yhtenäinen niittyalue, joka on koko eteläisen Suomen mittakaavassa aivan poikkeuslaatuinen. Siellä ovat linnut, muuttolinnut, jotka levähtävät siinä. Ne voivat käyttää sitä. Se on aivan poikkeuslaatuinen alue. Nyt meillä on tässä salissa ja valiokunnassa mahdollisuus käsitellä tämä aloite ja katsoa sitä — ei vain sitä, miltä se alun perin voi näyttää, nopeasti kun katsoo, että hyvänen aika, lentokenttä osaksi kansallispuistoa, ei mitään järkeä. Itse asiassa se on hyvin järkevä ajatus. Siinä on paljon järkeä. Toivon, että tässä salissa, ja tiedänkin, että valtaosa puolueista suhtautuu tähän kiihkottomasti, analyyttisesti, järkiperusteisesti ja argumentoivat faktoin, niin kuin minäkin teen, mutta sitten meillä on valitettavasti tiettyjä puolueita, jotka Helsingin valtuustossa ovat kokonaisuudessaan äänestäneet Malmia vastaan. Toivon, että tässä salissa järki on palannut tähän ja voidaan suhtautua analyyttisesti ja kiihkottomasti näihin asioihin ja katsoa vain sitä, mitkä ovat ne faktat, ja jos joku haluaa vastustaa tätä, niin argumentoi sitten vastaan faktoin, ei tunteeseen, ideologiaan perustuen. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+14.aspx,fi,Atte Kaleva,1481,2025-05-20T16:37:03,2025-05-20T16:42:10,Hyväksytty,1.1 2025_53_154,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi Sipoonkorven kansallispuiston alueen laajentamisesta Malmin lentokentän sekä sen niittyjen ja ympäristön alueilla>>>Lakialoite LA 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_155,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi Sipoonkorven kansallispuiston alueen laajentamisesta Malmin lentokentän sekä sen niittyjen ja ympäristön alueilla>>>Lakialoite LA 9/2025 vp,"Kiitos, arvokas puhemies! Luonto ja ympäristö ovat hyvin tärkeä osa hyvinvointiamme ja tulevaisuuttamme. Käsittelyssä oleva lakialoite Sipoonkorven kansallispuiston laajentamisesta on esimerkki siitä, miten voimme konkreettisesti edistää luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja samalla rakentaa kestävää yhteiskuntaa. Tässä aloitteessa esitetään Malmin lentokentän niittyalueiden ja niiden ympäristön liittämistä Sipoonkorven kansallispuistoon. Kyse on siitä, että säilytämme ja suojelemme sellaista luontoa, jota ei voi korvata. Luonnon monimuotoisuus on turvattava — se on lähtökohta — ei pelkästään lakialoitteilla vaan myös teoilla. Aloitteessa tuodaan esille, kuinka alueella on erityisen arvokkaita uhanalaisia niittytyyppejä, monipuolinen eläinlajisto sekä ainutlaatuinen lepakkokanta. Nämä alueet tarjoavat ihmisille myös mahdollisuuksia virkistykseen, luontoharrastuksiin ja tutkimukseen keskellä pääkaupunkia. Tällaisia yhdistelmiä ei synny helposti, eikä niitä saa varta vasten rakentamalla. Vastuuttomalla toiminnalla ne voidaan tuhota hetkessä, ja siksi päätöksissä on painotettava ympäristön arvoa. Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite liittyy olennaisesti siihen, millaisen ympäristön jätämme lapsille ja nuorille. Helsingin Sanomat uutisoi jälleen valtionvelan suuruudesta yksittäisen kansalaisen näkökulmasta, siis siitä, kuinka jokainen suomalainen syntyvä lapsi saa meiltä lahjaksi hyvinvointiyhteiskunnan ja sen palvelut ja yli 40 000 euroa velkaa. Pelkän talouskeskustelun lisäksi meidän pitäisi puhua myös siitä luontovelasta, jonka me jätämme tuleville sukupolville. Sitä velkaa ei makseta korkoineen, vaan sen seuraukset näkyvät luonnon muutoksena, katoavina lajeina eli ympäristöjen köyhtymisenä. Arvoisa puhemies! Tässä aloitteessa esitetty suojelutoimi on investointi tulevaisuuteen. Se kertoo siitä, että emme ajattele luontoa pelkkänä esteenä rakentamiselle. Luonto on meille voimavara, joka tukee ihmisten hyvinvointia ja ekologista tasapainoa. Näillä toimilla edistämme luontotavoitteiden saavuttamista. Meillä on velvollisuus ottaa vakavasti luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Siksi kannatan lämpimästi tätä lakialoitetta. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+14.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-20T16:42:10,2025-05-20T16:45:16,Hyväksytty,1.1 2025_53_156,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi Sipoonkorven kansallispuiston alueen laajentamisesta Malmin lentokentän sekä sen niittyjen ja ympäristön alueilla>>>Lakialoite LA 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_157,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi Sipoonkorven kansallispuiston alueen laajentamisesta Malmin lentokentän sekä sen niittyjen ja ympäristön alueilla>>>Lakialoite LA 9/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Kiitoksia edustaja Kalevalle tästä lakialoitteesta. Todella tärkeä lakialoite. Ja tosiaan viime vaalikaudella edustaja Biaudet, RKP:n edustaja, teki tämän samantyyppisen lakialoitteen. Se sai 56 nimeä lakialoitteeseen, ja harmillisesti sitä ei ehditty käsittelemään. Toivottavasti tämä edustaja Kalevan lakialoite ehditään käsittelemään asianmukaisesti. Helsinkiläistä ja oululaista kokoomuksen kansanedustajaa, samoin kuhmolaista keskustalaista kansanedustajaa kiinnostaa Malmin lentokenttä ja lentokentän harvinaislaatuinen luontoalue. Meitä yhdistää luonnonsuojelu — luonnonsuojelu pääkaupungissamme, maan pääkaupungissa Helsingissä. Niin kuin edustaja Kaleva totesi, tämä pitää käsitellä kiihkottomasti ja järkiperusteisesti — asiantuntevasti, niin kuin edustaja Kaleva tämän lakialoitteen esitteli. Ihan muutamalla sanalla, kun tämä on ollut niin tärkeä itsellenikin aiheena viime vaalikaudella, kun tätä asiaa käsiteltiin: Tämä Malmin lentokenttä ei ole pelkästään lentokenttä vaan luontoarvo monessa mittakaavassa. Malmin lentokenttä ei ole vain vanha kiitorata ja muutama rakennus. Se on osa suomalaista ilmailuhistoriaa, se on osa Helsinkiä ja ennen kaikkea osa meidän tulevaisuuttamme, jos vain niin haluamme. Tätä kulttuurihistoriallisesti merkittävää aluetta on käytetty siviili-ilmailuun jo vuodesta 1936 lähtien. Malmin lentokenttä on Euroopan parhaiten säilyneitä 1930-luvun lentokenttiä, ja se on valittu useaan otteeseen maailman uhanalaisimpien kulttuuriperintökohteiden joukkoon. Sillä ei ole väliä, olemmeko me ilmailun harrastajia vai emme, mutta Malmin lentokenttä kuuluu kaikille suomalaisille. Mutta kyse ei ole pelkästään historiasta. Malmi on toimiva, nykyaikainen, elinvoimainen kenttä, — jos sitä halutaan kehittää — jota ovat käyttäneet lentokoulut, pelastus-, viranomaisliikenne, ensihoitolennot sekä tuhannet yleisilmailijat. Jos ja kun tätä Malmin lentokentän lentotoimintaa on ajettu alas, niin se ei ole ainoastaan kulttuurillinen tappio vaan myös käytännöllinen virhe. Lentokoulutus ei kyllä katoa mihinkään tästä maasta vaan siirtyy muualle, kauemmas, usein epätarkoituksenmukaisiin paikkoihin, kauemmas pääkaupungista Helsingistä, suuremmilla kustannuksilla ja suuremmilla ympäristökuormituksilla. No, monet haluavat rakentaa nyt tämän Malmin lentokentän päälle asuntoja. Aika hyvin edustaja Kaleva tässä huomioi sen, että kun kyseessä on tämmöinen savipitoinen maasto, — puhuitte sulfidisavesta ja ansiokkaasti toitte esille sen, miten paljon sitä kyseistä aluetta pitää paaluttaa — niin onkohan näitä hiilijalanjälkiä mitattu ja laskettu, miten paljon ympäristöpäästöjä siitäkin syntyy, kun kyseistä aluetta lähdetään paaluttamaan betonirakentamisen alle. Rouva puhemies! Ehkä kysyn: Onko oikea ratkaisu purkaa tämmöinen ainutlaatuinen toimiva infrastruktuuri lentokentän osalta? Onko ratkaisu tosiaan se, että lähdetään niitä luontoarvoja ajamaan alas betonirakentamisen alle? Niin kuin tässä jo aikaisemmissa puheenvuoroissa on tullut esille, kyseisellä alueella on hyvin harvinaislaatuinen luontoniittyalue, perhoslajeja asiantuntijoitten mukaan huomattavasti, ja kyllä se mieltä harmittaa ja sydämelle käy, että kyseiseltä alueelta nytten, oliko näin, että viime syksynä hakattiin metsäaluetta, jossa pesi liito-oravia. Kun me puhumme luontoarvoista, puhumme luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta ja kehittämisestä ja tämmöisistä asioista käydään keskustelua tässä salissa, niin toivoisin, että myös vihreät ja vasemmistoliitto, jotka ovat osallistuneet Helsingin kaupungin päätöksenteossa tämän Malmin lentokentän päättämiseen, olisivat täällä käymässä keskustelua lakialoitteesta, että totisesti Sipoonkorven kansallispuistoa laajennettaisiin Malmin lentokentälle asti. [Atte Kaleva: Erittäin hyvä puheenvuoro! — Mikko Lundén: Oli kyllä!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+14.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-05-20T16:45:20,2025-05-20T16:51:02,Hyväksytty,1.1 2025_53_158,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi Sipoonkorven kansallispuiston alueen laajentamisesta Malmin lentokentän sekä sen niittyjen ja ympäristön alueilla>>>Lakialoite LA 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_159,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi Sipoonkorven kansallispuiston alueen laajentamisesta Malmin lentokentän sekä sen niittyjen ja ympäristön alueilla>>>Lakialoite LA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Sananen vihreiden äänestyskäyttäytymisistä. Puheissaan he korostavat luonnonsuojelua, mutta kun olisi tekojen aika, runnotaan läpi hanke, joka tuhoaa uhanalaisten lajien elinympäristön. Otan pienen lainauksen, puhutaan Malmin lentokentästä: ”Taistelu kentästä jatkuu, kiitotie on edelleen paikallaan. Toivottavasti tulevat päättäjät ovat edeltäjiään viisaampia ja Malmin lentokenttä jatkaa tehtäväänsä joskus tulevaisuudessa. Lentäkää turvallisesti, eläköön Malmi!” Näin sanaili Malmin lentoaseman kenttäpäivystäjä Pekka Aakko radioliikenteen viimeiset sanat vuonna 21. Meillä on täällä lähetekeskustelussa Atte Kalevan lakialoite laiksi Sipoonkorven kansallispuiston alueen laajentamisesta Malmin lentokentän sekä sen niittyjen ja ympäristön alueilla. Otin tämän puheenvuoron, sillä olen yksi aloitteen allekirjoittajista, ja kannatan Helsinki-Malmin lentokentän palauttamista lentokäyttöön. Olen tästä itsekin kirjoittanut mediassa. Tämä on ihan käsittämätöntä, mitä tässä maassa tapahtuu. Esityksessä ehdotetulla lailla on tarkoitus muuttaa Sipoonkorven kansallispuiston rajausta. Aloitteessa rajausta muutettaisiin siten, että kansallispuistoon liitettäisiin niin sanottu Malmin lentokentän alue, sen uhanalaiset niityt ja ympäristön metsäalueet sekä Longinojan valuma-alueet, noin 169 hehtaaria. Malmin lentokentän alue, sen uhanalaiset niityt ja ympäristön metsäalueet sekä Longinojan valuma-alueet muodostavat kokonaisuutena lukuisia uhanalaisia eläinlajeja suojelevan sekä uhanalaisia niittyluontotyyppejä käsittävän monipuolisen kokonaisuuden. Kansallispuistoon liitettävä alue suojelisi ja säilyttäisi Malmin lentokentän arvokkaat, aromaiset, uhanalaiset niityt ja muut luontoarvot jatkamalla ilmailutoimintaa, joka on synnyttänyt niityt ja ylläpitänyt niitä jo 90 vuotta. Arvoisa puhemies! Malmin lentokenttä palveli Helsingin päälentoasemana lähes 20 vuotta. Vuonna 1938 virallisesti käyttöön vihityn lentokentän avajaisia todisti muun muassa marsalkka Mannerheim. Viime ajat se on ollut kuitenkin julkisuudessa näkyvä kiistanaihe. Helsingin kaupunki suunnittelee muuttavansa Malmin lentokentän uudeksi asuinalueeksi. Asuntoja on tarkoitus rakentaa noin 25 000 ihmiselle, ja rakentaminen jatkuisi ainakin 2040-luvulle. Helsinki irtisanoi vuonna 2018 Malmin lentokenttäyhdistyksen vuokrasopimuksen. Lentokenttäyhdistys olisi halunnut jatkaa toimintaa kentällä. Viimeinen kone nousi Malmin kentältä maaliskuussa 21. Huoltovarmuuden näkökulmasta on täysin mielisairasta nykyisessä maailmantilanteessa tuhota tämä kenttä. Päätös olisi tullut kumota viimeistään Ukrainan sodan alettua. Perussuomalaiset asettui puolueena tukemaan Malmin lentoaseman säilyttämistä jo vuonna 2016. Puolue näkee lentoaseman säilyttämisen erityisen tärkeänä erityislaatuisen luontonsa ja ilmailuelinkeinojen tulevaisuuden näkökulmasta sekä myös viranomais- ja harrastustoiminnan puolesta. Lentokentästä luopumisella hukataan kulttuuriperintöä, lentokoulutusta, varalaskukenttä ja osa huoltovarmuutta. Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä taas jätti vuonna 2021 palautusehdotuksen Malmin lentokentän kaavaa koskien. Palautusesityksen tehneistä valtuustoryhmistä perussuomalaiset oli ainoa, joka äänesti yhtenäisesti Malmin lentokenttäalueen luontoarvojen ja ilmailutoiminnan säilyttämisen puolesta. Valitettavasti perussuomalaisten vaatimukset kaikuivat kuuroille korville ja enemmistö Helsingin kaupunginvaltuutetuista äänesti lentokentän ja virkistysalueen tuhoamisen puolesta. Myöhemmin samana vuonna, 21, perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä esitti kuntalaisäänestyksen järjestämistä Malmin lentokentästä kaupunginvaltuuston kokouksessa. Kaupunginvaltuuston enemmistö torppasi Jussi Halla-ahon tekemän esityksen äänin 53—29. Arvoisa puhemies! Malmin lentokentästä luopuminen asuinrakentamisen vuoksi on kyseenalaista. Vielä kummallisempaan valoon päätöksen asettaa vastikään toukokuussa julkaistu uutinen. Yle uutisoi, kuinka Helsingin kuntapoliitikot etsivät keinoja herätellä rakennusyhtiöitä tarttumaan Malmin lentokentän asuntorakennushankkeisiin. Malmin tulevan keskustan hintataso uhkaa nousta niin korkeaksi muuhun Malmiin verrattuna, että asunnot eivät käy helposti kaupaksi. Hinta on karkaamassa muun muassa pysäköintivelvoitteiden ja talojen kalliiden perustamiskustannusten takia. Rakennuttajilta on tullut Helsingin kaupunkiympäristölautakuntaan viestiä, että heitä ei kiinnosta rakentaa Malmin kentän aluetta. Rakennusyhtiöt laskevat tällä hetkellä, että Malmin uusien asuntojen neliöhinta voi nousta 5 500 euroon, kun ympäröivillä alueilla vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat vain puolet siitä. Luen tästä puhelimesta pienen tekstin: ”Malmin paalutukseen tarvittaisiin yli 14 000 kilometriä teräsbetonipilareita. Paalujen valmistamisesta hiilidioksidipäästöjä syntyy yli 350 000 tonnia. Lisäksi kasvihuonekaasuja tulee paalujen asennuksesta ja alueen puhdistamisesta. Paalujen kustannukseksi arvioidaan jopa 470 euroa kerrosneliömetriä kohti. Tämä nostaisi sadan neliön perheasunnon hintaa 47 000 euroa.” Täytyy sanoa, että onhan tämä aika surkuhupaisa näytelmä. Ensin rynnätään tuhoamaan ainutlaatuinen ihmisten ja muiden eliöiden hyödyntämä alue rakentamisen nimissä. Sitten vasta aletaan ihmettelemään, että rakentaisiko tähän nyt joku jotakin. Helsingin Vihreät näytti Malmin luontoarvoille keskisormea. Arvoisa puhemies! Kiitos lakialoitteen tekijälle. Hienoa, että tämä asia nostettiin keskusteluun. Tämä todistaa vihreiden kauniit puheet täysin luontoarvojen vastaisiksi. Täällä salissa ei ole vihreistä ainuttakaan puolustamassa nyt luontoarvoja. Vihreät kohkaavat ennallistamisesta, ja mielestäni ennallistaminen tulisi aloittaa Malmilta ja palauttaa se siihen 50-luvun loistoonsa. Arvoisa puhemies, kiitoksia, ja eläköön Malmi.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+14.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-05-20T16:51:06,2025-05-20T16:59:19,Hyväksytty,1.1 2025_53_160,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi Sipoonkorven kansallispuiston alueen laajentamisesta Malmin lentokentän sekä sen niittyjen ja ympäristön alueilla>>>Lakialoite LA 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_161,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi Sipoonkorven kansallispuiston alueen laajentamisesta Malmin lentokentän sekä sen niittyjen ja ympäristön alueilla>>>Lakialoite LA 9/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on siis lakialoite laiksi Sipoonkorven kansallispuiston alueen laajentamisesta Malmin lentokentän sekä sen niittyjen ja ympäristön alueilla. Haluan kiittää suuresti arvostamaani edustaja Kalevaa tästä aloitteesta. Malmin lentokenttä ei ole vain historiallinen ilmailupaikka. Se on poikkeuksellinen esimerkki siitä, miten maamme pääkaupungissa on edelleen pystytty säilyttämään luonto ja asuminen sopusoinnussa. Lentokentän lähes 90 vuoden ajan jatkunut ilmailutoiminta on synnyttänyt ja ylläpitänyt ainutlaatuisia aromaisia niittyjä, joita ei ole syntynyt sattumalta, vaan juuri ihmistoiminnan ja luonnon herkässä tasapainossa. Ehdotettu alue, joka voitaisiin liittää osaksi Sipoonkorven kansallispuistoa, kattaa noin 100 hehtaaria näitä harvinaisia niittyalueita. Näillä niityillä elää useita uhanalaisia lajeja, ja ne ovat äärimmäisen arvokkaita. Ne ovat tilaa, valoa ja elämän monimuotoisuutta suurkaupungin kupeessa. Tätä erityislaatuista ympäristöä ei voida säilyttää pelkästään suojelemalla. Se vaatii hoitoa, jatkuvuutta, ja siksi ilmailutoiminnan säilyttäminen on ratkaisevaa. Juuri se on ylläpitänyt näitä elinympäristöjä tähänkin asti. Ilmailutoiminnalle osoitetut alueet ja rakennukset eivät ole vain rakennuksia, vaan ne ovat osa maisemaa, osa elävää perintöä ja historiaa. Tämän lisäksi Malmin kenttäalue toimii monille ihmisille tärkeänä luontoharrastus- ja virkistäytymispaikkana. Se on paikka, jossa luonto ja ihmisen läsnäolo eivät ole toistensa vastakohtia, vaan täydentävät toisiaan. Arvoisa rouva puhemies! Valitettavasti, jos olen — ja olen — oikein käsittänyt, Helsingissä erityisesti vihreät haluavat rakentaa tämän historiallisen ja arvokkaan alueen täyteen asuinrakennuksia. Sen myötä menettäisimme tärkeän luontoympäristön, joka tuhottaisiin betonikuutioilla. Lentotoiminta, luonto ja eläimet korvattaisiin ihmismassoilla ja rakennuksilla. Alueen ylläpito on mahdollista toteuttaa tavalla, joka ei aiheuta valtiolle merkittäviä lisäkustannuksia ja kansallispuistoon liitettävän uuden alueen myötä. Tästä syystä esityksen ei arvioida aiheuttavan valtiontalouteen pysyviä tai merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, joten se on myös sen vuoksi erityisen kannatettava. Arvoisa rouva puhemies! Kiitän vielä edustaja Kalevaa tästä loistavasta aloitteesta luonnon ja lentotoiminnan puolesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+14.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-05-20T16:59:27,2025-05-20T17:01:45,Hyväksytty,1.1 2025_53_162,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi Sipoonkorven kansallispuiston alueen laajentamisesta Malmin lentokentän sekä sen niittyjen ja ympäristön alueilla>>>Lakialoite LA 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kaleva., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_53_163,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Atte,Kaleva,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi Sipoonkorven kansallispuiston alueen laajentamisesta Malmin lentokentän sekä sen niittyjen ja ympäristön alueilla>>>Lakialoite LA 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos kaikille edellisille puhujille. Tässä on erittäin hyviä puheenvuoroja käytetty, edustajat Hänninen, Kettunen, Mäenpää, Lundén, todella hyviä puheenvuoroja. Ja kiitoksia kaikille niille edustajille, jotka allekirjoittivat tämän aloitteen ja jotka muuten tukevat sitä. Tässä on vaarana nyt se, että koska tämä asia on päässyt näin pahasti politisoitumaan ja tästä on tällä tavalla tullut arvovaltakysymys Helsingin kaupunginvaltuustossa... Kaikki järkiargumentit puoltavat sitä, että Malmilla lentotoiminta säilyisi. Sinne oltaisiin silti voitu rakentaa 10 000—15 000 ihmiselle asunnot, niin että se lentotoiminta olisi kyennyt siellä jatkumaan. Se ei käynyt. Se lentotoiminta piti saada sieltä seis. No, nyt rakennusliikkeet eivät halua rakentaa sinne, koska se kerta kaikkiaan, niin kuin täälläkin todettiin monessa puheenvuorossa, on liian kallista. Se maapohja ei sovellu rakentamiseen, mutta siltikään sitä lentotoimintaa siellä ei voida uudelleen käynnistää, koska siitä on Helsingissä päässyt muodostumaan tämmöinen arvovaltakysymys, jossa ovat olleet vihreät isona valtuustoryhmänä — valitettavasti myös kokoomuspuolueista on ollut valtuutettuja, jotka ovat Malmia pyrkineet tuhoamaan. Siinä on unohdettu faktat kokonaan. Tehtiin tämmöinen kuntalaisaloite, jossa vaadittiin, että järjestettäisiin äänestys, siis kansanäänestys, Helsingissä siitä, saako Malmilla lentotoiminta jatkua vai ei. Sen allekirjoitti niin moni, että se tuli sinne meidän valtuuston käsittelyyn, mutta siellä se hylättiin. Valtuutetut eivät uskaltaneet järjestää sitä kuntalaisäänestystä, joka olisi ollut vain neuvoa-antava, ei sitova. He eivät uskaltaneet järjestää sitä äänestystä, koska he pelkäsivät, että se tulos olisi ollut se, että valtaosa helsinkiläisistä olisi toivonut, että Malmilla lentotoiminta olisi voinut jatkua ja sitä kautta nämä erittäin arvokkaat luontoarvot säilyä. Sitä ei uskallettu ottaa äänestykseen. Tämä on kaiken kaikkiaan ollut hyvin surullinen näytelmä — voisi jopa sanoa, että tragikoominen farssi — Malmin ympärillä, joka on saanut hyvin ikäviä piirteitä ja jossa faktat on unohdettu tyystin, terve järki on unohdettu tyystin, jopa luontoarvot on unohdettu. Minuakin syytettiin siellä, eräs vihreitten varavaltuutettu syytti, että on tämä nyt aika erikoista, että kokoomuslainen valtuutettu täällä nyt sitten yhtäkkiä on keksinyt luontoarvot. Pyysin vastauspuheenvuoroa ja sanoin, että on se kieltämättä hyvin erikoista, että Helsingin kaupunginvaltuuston salissa kokoomuslainen valtuutettu joutuu taistelemaan luonnon puolesta vihreitä vastaan — erittäin poikkeuksellinen tilanne. No, se on tätä nyt, mitä se on. Nyt meillä on tässä salissa ja tässä talossa mahdollisuus korjata ne suuret virheet, mitä Helsingin kaupunginvaltuusto on lyhytnäköisyydessään tekemässä. Olen täysin varma siitä, että jälkipolvet, kun he miettivät tätä aikaa, tätä hullutusta, ajattelevat, että mikä ihme niitä Helsingin päättäjiä silloin on vaivannut, kun he ovat tämän arvokkaan, kulttuurihistoriallisesti korvaamattoman arvokkaan, luontoarvoiltaan erittäin arvokkaan, toimivan lentopaikan pistäneet kiinni ja pyrkivät rakentamaan sinne sulfidisaven päälle joitain ihme asuntoja. Ei mitään järkeä. Tässä ei ole mitään järkeä. Toivon ja uskon, että tässä salissa järki voittaa ja pystymme käsittelemään tätä faktapohjaisesti, asiallisesti, analyyttisesti ja siten, että Malmi kokonaisuudessaan arvokkaine niittyalueineen liitetään Sipoonkorven kansallispuistoon ja lentotoiminta siellä edelleen voi jatkua. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+14.aspx,fi,Atte Kaleva,1481,2025-05-20T17:01:45,2025-05-20T17:05:07,Hyväksytty,1.1 2025_53_164,53/2025,2025-05-20,14.00,17.33,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Seuraava täysistunto,"Kiitoksia tästä päivästä, ja hyvää iltaa!", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2025+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_54_1,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 20.5.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Lauri Lyly on edustaja Kim Bergin kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään. Lisäksi edustaja Lauri Lyly on edustaja Kim Bergin kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaiset neljä lausumaehdotusta. Keskustelussa edustaja Olga Oinas-Panuma on edustaja Tuomas Kettusen kannattamana ehdottanut, että 2. lakiehdotus hylätään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_54_2,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain ja työaikalain 2 ja 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 14/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 4/2025 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_54_3,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 20.5.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Tiina Elo on edustaja Mai Kivelän kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään. Keskustelussa edustaja Tiina Elo on edustaja Mai Kivelän kannattamana ehdottanut, että valiokunnan lausumaehdotukset hylätään. Lisäksi keskustelussa edustaja Tiina Elo on edustaja Mai Kivelän kannattamana tehnyt kolme lausumaehdotusta, jotka on toimitettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 3A)", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_54_4,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 21/2025 vp>>>Lakialoite LA 24/2023 vp, 19/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 1/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite",Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_54_5,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Välikysymyksen esittämistä varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Edustaja Antti Kaikkonen ja 48 muuta edustajaa ovat tehneet välikysymyksen VK 3/2025 vp hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta. — Välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan ollessa estyneenä annan puheenvuoron edustaja Lohelle. Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_54_6,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 49/2025 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_54_7,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 49/2025 vp","Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta annetun lain muuttamiseksi koskee rahoitusvälineiden eli lainan vakuuksien käyttöönottoa rahaston Suomen ohjelmassa. Suomalaisilla kalatalouden yrityksillä on paljon halua ja potentiaalia kasvaa ja kehittyä, mutta investointien toteuttamista vaikeuttavat yksityisen lainarahoituksen saatavuusongelmat, jotka liittyvät etenkin vakuuksien puutteeseen. Esityksellä mahdollistetaan vakuuksien myöntäminen rahastosta kalatalouden pienten ja keskisuurten yritysten lainoille, joilla rahoitetaan investointeja ja käyttöpääomaa. Tärkeitä kohderyhmiä ovat kasvua tavoittelevat yritykset sekä aloittelevat yritykset. Kalataloudessa alkuinvestoinnit ovat kalliita, mutta niiden vakuusarvo on alhainen. Vesiviljelyssä kalojen kasvattaminen teuraskokoon vie usein 2—3 vuotta, joten käyttöpääomalainat ovat aloittavalle yritykselle tarpeen. Rahastosta myönnettävän vakuuden avulla yritysten odotetaan saavan lainaa helpommin sekä paremmilla ehdoilla. Lisäksi vakuuden voi yhdistää rahaston investointiavustuksiin, mikä helpottaa erityisesti pienimpien yritysten investointimahdollisuuksia. Vakuuden määristä säädetään myöhemmin valtioneuvoston asetuksella. Kyse on tärkeästä lisäyksestä Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston tukivalikoimaan, ja sillä vahvistetaan kalatalouselinkeinon kilpailukykyä. Kotimaisen kalan edistämisohjelmassa on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet kalan kulutuksen kasvulle sekä kalatalouden yritystoiminnan kehittymiselle. Uusien yrittäjien alalle tulon vauhdittaminen ja kasvuhakuisten kalatalousyritysten tukeminen on keskeistä näiden tavoitteitten saavuttamiseksi. Näin haluamme varmistaa, että suomalaisella kalatalousalalla on hyvät edellytykset uudistua ja menestyä myös tulevaisuudessa.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-05-21T14:22:57,2025-05-21T14:25:17,Hyväksytty,1.1 2025_54_8,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 49/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_9,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 49/2025 vp","Arvoisa puhemies! Wikisanakirjan mukaan kalajuttu on ”suurenneltu kertomus isosta kalasta tai saaliista”. Kalatalouden kannalta hallituksen kirjaukset on todettu hyviksi. Moni hyvä asia vielä odottaa konkreettisia tekoja. Kalatalousalan yleinen näkemys on, että edellisellä eduskuntakaudella tehty kotimaisen kalan edistämisohjelma ja vesiviljelystrategia ovat varsin hyvät, mutta päivitystarvetta siellä heidän mielestään löytyy. Samaan aikaan alan näkemys on, että tavoitteiden toteutuminen eli kalankasvatuksen volyymin nosto tarvitsee uusia tekijöitä — pätee alkutuotannossa laajemminkin. Kuitenkaan tällä hetkellä uusia ympäristölupahakemuksia ei ole niin sanotusti putkessa. Menossa on ainoastaan muutaman vanhan luvan päivitys. Myös kalatalousalueilla on krooninen rahapula, kuten myös vesiviljelyssä, missä luonnonravintokasvatuksen rahoituksen saanti on lähestulkoon ollut mahdotonta. Toivottavasti tämä tuo siihen parannusta. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on ihan kohtuullisen hyvä, mutta keskeinen kysymys on, mistä löydetään kalatalousalalle asetettujen kasvutavoitteiden toteuttajat. Tähän tarvitaan meiltä kaikilta toimenpiteitä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+5.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-05-21T14:25:17,2025-05-21T14:26:32,Hyväksytty,1.1 2025_54_10,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 49/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_11,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 49/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kala on hyvää ja terveellistä ravintoa, ja meillä Suomessa kokonaisuutena kalaa syödään liian vähän. Kalantuotanto perustuu yhä enemmän vesiviljelyyn, ja vuodesta 2015 lähtien vesiviljely on kokonaisuutena maailmassa tuottanut enemmän ihmisravintoa kuin kalastus. Suomessa syöty kala on useammin ulkomaista kuin kotimaista. 1980-luvun alussa puolet kalasta oli kotimaista, mutta tällä hetkellä tuodun kalan osuus on lähemmäs 80:tä prosenttia. Kotimaassa tuotettu ravinto on tärkeä huoltovarmuuskysymys. Meidän on lisättävä omavaraisuutta myös kalan kohdalla. On myös ympäristön kannalta hyvin tärkeää, että suosimme lähellä tuotettua kotimaista, laadukasta ravintoa. Tämän hallituksen esityksen tavoitteena tosiaan on, kuten ministeri tuossa hyvin kertoi, helpottaa suomalaisten kalatalouden pienten ja keskisuurten yritysten lainansaantia. Esityksen mukaan kalatalouden yrityksillä on vaikeuksia saada markkinoilta lainarahoitusta erityisesti riittävien vakuuksien puutteen vuoksi. Yritysten lainarahan saannin helpottaminen mahdollistaisi kasvu- ja kehitysinvestoinnit. Olemme tässä salissa paljon puhuneet siitä, että Suomi tarvitsee talouskasvua. Kasvun takana ovat nimenomaan yritykset, jotka luovat työtä, työpaikkoja ja myöskin tuovat tärkeitä veroeuroja. Kotimaisen kalan käytön ja sitä tuottavien yritysten toiminnan edistäminen on tärkeää siis sekä maamme talouden että huoltovarmuuden kannalta. Myös muilta alkutuotannon aloilta, esimerkiksi maidontuottajilta ja lihakarjankasvattajilta, kuuluu huolestuneita viestejä rahoituksen saamisen vaikeudesta. Vaikuttaa siltä, että tähän ovat ainakin osittain vaikuttaneet myös vääristyneet näkökulmat, joita mediassa esitetään maataloudesta ja ruuantuotannosta. Suomalainen maatalous ei ole ilmastohaitta vaan ilmastoteko. Meidän tulee suosia kotimaista ruokaa, kotimaista kalaa ja lihaa ja niin edelleen ja varmistaa kotimaisen alkutuotannon ja maatalouden toiminta. Tosiasia on, että olemme pulassa, jos meillä ei ole kotimaisia ruuantuottajia. Pitää muistaa, että suomalainen ruoka on puhdasta. Suomessa on puhdas maaperä, puhdas ilma ja puhtaat ja laadukkaat vesivarat. Kysyn arvoisalta ministeriltä: mitä muita keinoja hallituksella on kotimaisen kalan käytön lisäämiseksi, ja millä tavalla voisimme helpottaa myös muiden alkutuotannon alojen rahoituksen saantia, jotta ala voi hyvin ja jotta voimme turvata kotimaisen ruuan saatavuuden?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+5.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-05-21T14:26:38,2025-05-21T14:29:40,Hyväksytty,1.1 2025_54_12,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 49/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_13,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 49/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tänään käsiteltävä hallituksen esitys Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta annetun lain muuttamisesta on hyvä esimerkki siitä, miten lainsäädäntöä kehitetään vastaamaan käytännön tarpeita ja tukemaan tulevaisuuden investointeja. Esityksellä mahdollistetaan uuden rahoitusvälineen käyttöönotto. Sen myötä pienet ja keskisuuret kalatalousalan yritykset voivat saada käyttöönsä vakuuksia, joiden avulla lainan saaminen helpottuu. Tämä on erityisen tärkeää niille yrittäjille, jotka aloittavat toimintaansa ja joilla ei vielä ole esittää vahvoja vakuuksia. Kalatalouden alkuinvestoinnit ovat usein suuria ja takaisinmaksuajat pitkiä, minkä takia on tärkeää turvata niiden ennakoitava ja toimiva rahoitus. Arvoisa puhemies! Tämä laki tuokin mukanaan ennakoitavuutta. Se antaa selkeät puitteet ja pelisäännöt, joiden pohjalta yritykset ja rahoittajat voivat tehdä päätöksiä. Samalla se vahvistaa suomalaista kalataloutta ja elintarvikeomavaraisuutta. Nämä ovat elintärkeitä myös kokonaisturvallisuutemme kannalta. Esityksessä on nähtävissä vahva yhteistyön henki niin viranomaisten, rahoittajien kuin alan toimijoiden kesken. Uusi rahoitusväline tukee niitä, jotka uskaltavat investoida, työllistää ja kehittää uutta osaamista. Vahvistamalla yrittäjien mahdollisuuksia edistämme koko alan kasvua ja alueellista elinvoimaa. Erityisesti silloin, kun maailmalla on epävarmuutta, meidän on entistä tärkeämpää varmistaa kotimaisen tuotannon jatkuvuus ja kehittyminen. Myös ilmastomme kannalta on parempi suosia kotimaista kalaa, joka tulee läheltä. Tällä esityksellä ei siis vaikuteta vain alan yrittäjiin vaan laajemmin koko yhteiskuntaamme. Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi hallituksen esitystä. Se rakentaa vahvempaa, vakaampaa, kilpailukykyisempää tulevaisuutta suomalaiselle kalataloudelle. Samalla se antaa yrittäjille luottamusta siihen, että me haluamme olla heidän tukenaan myös silloin, kun riskit ovat suuria. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-21T14:29:40,2025-05-21T14:32:28,Hyväksytty,1.1 2025_54_14,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 49/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Piisinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_15,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 49/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta annettua lakia siten, että mahdollistettaisiin tuen myöntäminen Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelmasta 2021—2027 rahoitusvälineiden kautta. Rahoitusvälineillä tarkoitetaan lainoja ja vakuuksia, joista ensi vaiheessa otettaisiin käyttöön vakuudet. Rahoitusvälineiden tavoitteena on helpottaa kalatalouden mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten lainansaantia. Hallituksen esityksen tavoitteet ovat erinomaiset, ja laki onnistuu pikaisesti voimaan tullessaan piristämään merkittävästi kalatalousalaa. Ennakkoarvioinnin mukaan alkutuotannon yrityksillä esimerkiksi kalataloudessa rahoituksen saatavuusongelmat liittyvät etenkin vakuuksien puutteeseen. Haasteena on erityisesti vakuuden arvon määrittäminen uusien yrittäjien kohdalla. Kalastuksen ja vesiviljelyn alkuinvestoinnit ovat kalliita, mutta niiden vakuusarvo ei ole korkea, koska investointien myyminen on pankeille haastavaa. Aloittavien yritysten lainantarve on siis investointien vuoksi suuri, mutta vakuuksien puute vaikeuttaa lainansaantia. Lisäksi erityisesti vesiviljelyssä tuotannon käynnistäminen on hidasta ja kalojen kasvattaminen teuraskokoon vie usein kaksi—kolme vuotta. Alkuvaiheeseen tarvitaan siis käyttöpääomaa, ja siihenkin lainarahoitus on usein tarpeen. Rahaston Suomen ohjelmassa keskeisiksi käyttökohteiksi on tunnistettu aloittavien yritysten lainansaannin tukeminen erityisesti kalastuksessa sekä kalatalouden yritysten kestävään kasvuun ja uudistamiseen liittyvät investoinnit. Rahaston kautta saadun vakuuden tulisi parantaa rahoituksen ehtoja esimerkiksi alhaisemman koron, pienemmän takaisinmaksuajan tai alhaisempien vakuusvaatimusten kautta. Arvoisa herra puhemies! Lausuntopalaute on ollut pääosin positiivista, mutta nostan esille Suomen sisävesiammattikalastajien liiton, joka kannatti esitystä mutta esitti, että vakuuden määrän tulisi olla korkeampi. Vakuuden määrästä säädetään myöhemmin valtioneuvoston asetuksella. Esityksen mukana olleessa asetustekstissä vakuuden ylärajaksi esitetään 50:tä prosenttia ja 70:tä prosenttia, kuitenkin enintään 500 000:ta. Arvoisa herra puhemies! Kun tiedämme, että investoinnit ovat usein hintavia, ja olemme nyt tiedostaneet kalatalousalan tuen tarpeen, olisi paikallaan vielä miettiä vakuuden ylärajaa asetuksenantovaiheessa. Vähintään tulee seurata vakuushakemuksista hankkeiden kokonaisinvestointilaskelmia ja tarvittaessa muuttaa asetusta myöhemmin. Hyvää asiaa ei pidä nyt laimentaa liian varovaisella vakuuspolitiikalla, jos se käytännössä johtaisi lainan saamatta jäämiseen ja hankkeiden peruuntumiseen. Suomi tarvitsee investointeja, ja mikäpä olisi parempi kohde kuin sijoittaa terveelliseen, omassa maassa tuotettuun ja jalostettuun lähiruokaan. Kalanviljelyn, kalastamisen ja kalansyönnin lisäämisellä voimme parantaa myös kansanterveyttä. Kalasta saamme terveellisiä omega-3-rasvahappoja, jotka ovat hyväksi sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisemisessä. Lisäksi kalasta saamme D-vitamiinia, joka puolestaan vahvistaa luustoa. Arvoisa puhemies! Esitys on hyvä, tarpeellinen ja kannatettava — kiitos ministerille sen tuomisesta eduskuntaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+5.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-05-21T14:32:31,2025-05-21T14:37:08,Hyväksytty,1.1 2025_54_16,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 49/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_17,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 49/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Suomeen tuodaan kalaa ihan liian paljon ulkomailta, melkein 80 prosenttia, kuten tuossa taisi olla edustaja Aittakumpu, joka näin totesi. Meillä kuitenkin olisi tässä asiassa mahdollista olla omavaraisia, ja se olisi kansantaloutta, huoltovarmuutta ja myös ympäristöä vahvistava seikka, ja terveyttäkin, kuten edustaja Piisinen tuossa monipuolisesti luetteli, mitä kaikkia terveyshyötyjä kalan syömisestä on. Kalatalouden mikro- ja pk-yritykset ovat olleet pitkään haasteellisessa rahoitusasemassa, koska investoinnit ovat olleet suuria mutta vakuusarvot matalia. On tärkeää, että tämä lakiesitys, minkä ministeri Essayah juuri esitteli, tuo käytännön helpotusta erityisestikin aloitteleville kalastajille ja vesiviljelytoimijoille, jotka ovat avainasemassa tämän elinkeinon uudistamisessa. Pidän oikein tärkeänä sitä, että kohtuuhintaisen rahoituksen saanti mahdollistetaan ja tämä rahoitusväline otetaan ripeästi käyttöön. Haluan kuitenkin nostaa esiin, että tässä esityksessä ei ole korkotukielementtejä, vaikka erityisesti nousevien korkojen aikana tällainen tukimuoto voisi ehkä tasapainottaa näitä riskejä. Siltikin tämä on askel oikeaan suuntaan, ja kalatalous ei voi uudistua ilman pääsyä pääomaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+5.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-05-21T14:37:09,2025-05-21T14:38:59,Hyväksytty,1.1 2025_54_18,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 49/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_19,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 49/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä on tietenkin tärkeä lisäys kalatalouden kilpailukyvyn eteen, ja kiitän lämpimästi ministeriä, että tämä tuotiin eduskuntaan. Kotimaisen kalan markkinat ovat kesken, ja niitä tulee voimakkaasti lisätä. Kotimainen kala on nimittäin terveellinen valinta, ja ilmastokin kiittää siinä samalla. Olemme tällä hetkellä kuitenkin tuontikalan varassa, niin kuin keskustelusta on käynyt ilmi, ja ajattelen, että tavoitteena on ilman muuta omavarainen ruoka myös kalan osalta. Tämä laki parantaa kalatalouden alkuinvestointien tekemistä. Ne ovat kalliita, minkä vuoksi tämä alkupääoman tuki on tervetullut. Nyt niitä alkupääoman tukia lisätään nimenomaan lisäämällä lainan saantia. Oleellinen kysymys kuitenkin liittyy siihen, mistä löydämme yrittäjät. Uusien yrittäjien alalle tulon vauhdittaminen on kriittistä, ja itsekin olen niitä tuolla Asikkalassa, kotikunnassani, etsinyt kahden järven välissä. Aikanaan meillä oli paljon kalatalouden yrittäjiä, mutta niiden määrä on vähentynyt huomattavasti, ja uusia alalle tulijoita on ollut vaikea löytää. Ympäristölupia ei ole haettu, mikä kertoo siitä, että investointeja ei ole juuri liikkeellä. Apua siis todella tarvitaan. Saimme viime hallituskaudella valmiiksi sekä kotimaisen kalan edistämisohjelman että vesiviljelystrategian. Näiden avulla tavoitteena oli kalatalouden kolminkertaistaminen Suomessa. Tästä kiittäisi tietenkin tämä omavaraisuus, huoltovarmuus, kauppatase ja työllisyyskin samalla. Ajattelen, että ne ovat riittäviä perusteita päivittää lainsäädäntö kuntoon. Arvoisa ministeri, mitä lainsäädäntömuutoksia hallitus valmistelee kalankasvatusta koskevan sääntelyn keventämiseksi?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+5.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-05-21T14:38:59,2025-05-21T14:40:59,Hyväksytty,1.1 2025_54_20,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 49/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_21,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 49/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että näitä rahoitusinstrumentteja saadaan, ja nimenomaan Euroopan unionin tukirahastojen kautta ja niiden järjestelmien kautta. Olisi hyvä, että kotimaista kalaa syötäisiin enemmän. Se on terveellistä ruokaa, ja ennen kaikkea se, minkä me teemme täällä itse ja siten tuemme suomalaista ruokapöytää, vähentää kalan tuontia Suomeen ja samalla hieman parantaa kansantaloutemme tilaa. Todellinen ongelma näissä vesiviljelyissä on ympäristölupien saanti. Muistamani mukaan nykyisen järjestelmän mukaan 12 vuoden lupia saa, mutta siinä on sitten se ongelma, että ne luvat ovat sellaisia, että hakuaika on pitkä ja vaikea ja sen luvan hakeminen maksaa yrittäjälle, ja moni yrittäjä ei lähde edes sille tielle, että ajattelisi tällaisen vaikka nyt merenrannalla olevan kalanviljelylaitoksen perustamista, koska se on niin turkasen vaikeaksi tehty ja vaatii paljon rahaa, ja sitten saako luvan. Harvalla yrittäjällä on varaa niin paljon, että hän lähtisi isoja rahoja sijoittamaan epävarman päälle, saako hän koskaan sitä yrityksen ympäristölupaa ja näin ollen pystyykö hän sitä työtään tekemään. Tähän pitää saada pitkäjänteisyyttä, luvat pitemmiksi ja myös sitten valvonta sillä keinoin, että pystytään toki näitä haittoja valvomaan, mutta ainahan kun jossakin tehdään jotakin, tulee pieniä päästöjä. Pitää muistaa sekin yhteinen vastuu maapallostamme, että me emme voi loputtomiin vetää asioita tiukille, koska sehän johtaa sitten siihen, niin kuin on jo johtanut monella toimialalla, että se toimiala poistuu Suomesta ja menee jonnekin maihin, joissa ei näitä sääntöjä ollenkaan ole. Meidän on kannettava myös tämä globaali vastuu. Toivon, että ministeri tietoisena tästä ongelmasta toimii kalankasvattajien hyväksi niin, että saamme yhä enemmän kotimaista kalaa ruokapöytiin, viljeltynä ja ennen kaikkea kotimaista sisävesikalaa. Meillä on valtavat määrät vesistöjä, kymmeniätuhansia järviä, jokia ja lampia, jotka ovat valtava ruuanlähde meille kaikille. Meidän pitää helpottaa kalastamista kotimaisissa vesissä. Kun jollakin isolla järvellä ajelee kesällä veneellä, niin kyllä siellä ne kalastajat ovat niin harvassa, että jos meinaa kalastajan kanssa kolarin ajaa, niin sitä pitää muuten päivä etsiä ennen kuin se onnistuu. Elikkä toivon, arvoisa ministeri, että poistetaan näitä turhia byrokratioita ja kannustetaan ihmisiä kalastamaan. Esitän vaihtoehtona vaikka sitä, että jokainen suomalainen saisi pitää yhtä katiskaa vedessä laittamalla sinne oman nimensä, että tämä on minun katiskani, ja sitten yksi verkko sovittuun järveen, ja sillä sipuli. Saataisiin kalaa kotimaisiin pöytiin. Se on erittäin terveellistä. Se on parasta suomalaisten terveyttä, kun syö kalaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-05-21T14:40:59,2025-05-21T14:43:41,Hyväksytty,1.1 2025_54_22,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 49/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_23,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 49/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Kaikki toimenpiteet, millä me edistämme kotimaista ruuantuotantoa, ovat erittäin tervetulleita. Kiitos ministeri Essayahille, että olette tunnistaneet tämän ongelman ja tarttuneet siihen. Ratkaisuna on nimenomaan se, että saadaan tätä pienten, keskisuurten ja mikroyritysten rahoitusta nyt paremmalle tolalle ja sitä kautta kotimaista kalanviljelyä edistettyä. Omassa kotikaupungissani selvittelin kouluruokien alkuperää, ja kävi ilmi, että siellä tarjoillaan virolaista viljeltyä kassilohta. Uskon, että aika monessa Suomen kunnassa on nimenomaan niin, että siellä valitaan se edullisin vaihtoehto, norjalainen kasvatettu lohi tai tämmöinen virolainen vaihtoehto. Eli toivon, että myös tulevaisuudessa näissä kuntien ja hyvinvointialueiden hankinnoissa nähdään enemmän tätä kotimaista raaka-ainetta. Toivottavasti tällä rahoitusvälineellä voidaan nyt auttaa sitten nimenomaan näitä uusia yrittäjiä ja ehkä myöskin sukupolvenvaihdoksia näissä yrityksissä, nimittäin meidän kalastajakunta, ammattikalastajat, alkaa olla aika ikääntynyttä, ja nuoria on hyvin vaikea saada sinne alalle sitten jatkamaan. Lisäksi haluan ministeriä muistuttaa, että teillä on huomenna valtioneuvostossa käsittelyssä merikalastus, lohen osalta nämä kiintiöt. Meillä on Suomen vapaa lohijoki, Tornionjoki, hätää kärsimässä: lohta ei nouse tarpeeksi. Kaksi kesää on jo nähty tämän kannan heikkenemistä, ja nyt olisi tärkeää, että Suomi varmistaa sen, että merikalastuksella ei ylikalasteta lohta, niin että sinne kutujokeen eli Tornionjokeen pääsee tarpeeksi nousemaan sitten lohia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+5.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-05-21T14:43:41,2025-05-21T14:45:51,Hyväksytty,1.1 2025_54_24,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 49/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_25,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 49/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Edustaja Seppänen nosti tärkeän asian esille eli nämä julkiset hankinnat, ja niiden vipuvoima nostaa aloja. Ajattelen, että kalatalouden osalta se on varmasti suuri mahdollisuus, johon myös voisi olla tehtävissä valtiollisia toimia. Tässä esityksessä helpotetaan nyt nimenomaan lainansaantia, mutta voisiko olla nähtävissä sellaista, että hallitus tukisi myös ihan investointitukimuodoilla — ei takaisin maksettavilla vaan investointituella — tätä alan elvyttämistä? Nimittäin kalatalouden yrittäjät ovat käyneet niin vähiin, että näitä investointeja on vaikea polkaista käyntiin. Tällainen investointituki voisi olla esimerkiksi yhdessä kuntien kanssa sikäli, että kunnat yrittävät myös vivuttaa ja tukea näissä hankkeissa. Ne vaativat usein myös maa-alaa, eli ne vaativat tätä voimakasta sidosta sinne kotikuntaan tai rannoille, ja ajattelen, että tässä voisi olla yhteistyön paikkoja. Sitten haluan nostaa esiin vielä huoleni kalatalouden koulutuksesta, joka liittyy vahvasti tänään keskusteltuun aiheeseen kalatalouden yrittäjien löytämiseksi. Ajattelen, että koulutus on valunut aivan liian harvojen oppilaitosten varaan ammatillisen koulutuksen osalta, ja ehkä siinä voisimme myös nähdä potentiaalia, puhumattakaan tuotekehityksestä, jatkojalostuksesta, jota Suomessa koulutamme mutta aika vähän. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+5.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-05-21T14:45:51,2025-05-21T14:47:36,Hyväksytty,1.1 2025_54_26,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 49/2025 vp","Kiitoksia. — Ja ministeri Essayah, neljä minuuttia, olkaa hyvä. [Sari Essayah: Paljonko?] — Neljä minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_27,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 49/2025 vp","Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajille hyvistä huomioista ja muutamista kysymyksistä. Täällä ainakin edustajat Kallio, Kemppi ja Seppänen nostivat esille tulevaisuuden kala-alalla. Täytyy sanoa, että tämä koulutus on tietenkin siinä ytimessä, ja olen opetusministerin kanssa käynyt tästä keskustelua. Tärkeää on saada nuorille näkymä siitä, että jos he tulevat vaikkapa ammatillisen koulutuksen tai ehkä oppisopimuksen kautta alalle, niin sitten jos kiinnostusta riittää ja halutaan opiskella pidemmälle, niin pitää olla väylä ihan sieltä ammattikorkeasta myöskin sitten yliopistotason opintoihin. Tässä varmasti meillä alalla on tehtävää. Meillä ei tällä hetkellä ole tarpeeksi niitä koulutuspaikkoja, mutta täytyy sanoa, että on vähän niin kuin muna—kana-ilmiö, että ei ole ehkä niitä hakijoitakaan niin paljoa. Mutta totta kai silloin, jos sitä näkymää ei ole, sitten niitä nuoria alalle kiinnostuneita tulijoita myöskin on vähemmän. Yleisesti voisi sanoa, niin kuin täällä muun muassa edustaja Aittakumpu ja myöskin edustajat Hänninen ja Piisinen nostivat esille, että kala on meille tärkeä myöskin huoltovarmuuden, omavaraisuuden kannalta. Se on tärkeä valkuaisen lähde, proteiinin lähde, ja siinä mielessä tämä on myöskin sellainen asia, mikä meidän tulee tässä huomioida. Sitten täällä kysyttiin, mitä tehdään julkisten hankintojen eteen. No, juuri puoliväliriihessä hallitushan kirjasi, että me haluamme ihan omistajaohjauksen kautta lisätä julkisissa hankinnoissa kotimaisten elintarvikkeitten käyttöä. Esimerkiksi vaikkapa Leijona Catering tai vastaavat suuret hankkijat: kuulin, että siellä kotimaisuusaste on noin 80 prosenttia hankinnoista, niin että parannettavaa sielläkin vielä riittää, puhumattakaan sitten, kun katsotaan kuntia tai näitä hyvinvointialueita. Tässä salissa on paljon päättäjiä, jotka istuvat niissä pöydissä — muistetaan se hankintastrategia ja sinne nämä kriteerit sellaisina, että sitä kautta voidaan edistää sitten kotimaisen kalan kulutusta. Sitten edustaja Kemppi kysyi näistä investointituista. Niissä varmastikin tullaan myöskin valtiontukisäännösten kanssa rajanvetoon, niin että tässä tietysti ollaan siinä mielessä herkällä paikalla. Rahoituksesta ehkä yleisestikin, ei ainoastaan tämän alan rahoituksesta, että ylipäätänsä alkutuotannon rahoitushaasteet tiedetään. Tässä on viimeisimmäksi eilen ollut pankkien kanssa keskustelua aiheesta, ja sieltä on myöskin tullut esitystä, millä tavalla nyt tässä tilanteessa voidaan lähteä meidän alkutuotantoalojen rahoitushaasteisiin vastaamista selvittämään. Myöskin tästä oli puoliväliriihessä kirjaus, elikkä ylipäätänsä pk-yritysten, mikroyritysten rahoitus, ja siihen liittyvät myöskin sitten alkutuotantoalat, että selvitetään ne kapeikot, mitkä tällä hetkellä siellä vaivaavat. Sitten edustaja Hoskoselle sääntelystä: Kyllä, varmasti haluamme purkaa sääntelyä. Nämä ympäristöluvat ovat erityisesti vielä tuolla ympäristöministeriön puolella, mutta lähtökohtaisesti kaikesta ylimääräisestä byrokratiasta pyrimme eroon. Mutta ehkä ihan näin radikaaliin esitykseen, mitä hän sanoi, että jokaisella olisi mahdollisuus siihen omaan katiskaan tai verkkoon jollakin alueella: Kalastusoikeuksissa kuitenkin puhutaan myöskin sitten omaisuudensuojasta, ja tiedämme, että erityisesti vielä siellä Pohjois-Suomessa näihin liittyy aika paljonkin monenlaista rajanvetoa. Sen takia ei aivan näin yksiselitteisesti voi sanoa, että pistetään jokainen oma merta sinne järveen, vaan kyllä siihen tarvitaan sitten myöskin sääntelyä siltä osin. Voi sanoa, että kaiken kaikkiaankin tämä esitys pyrkii juuri tähän, että me pystyisimme näitä aloittelevia yrityksiä auttamaan ja kaiken kaikkiaankin saamaan vauhtia tähän suomalaiseen vesiviljelyyn, jossa uskon, että on vielä paljon enemmän potentiaalia kuin mitä tällä hetkellä meillä on käytössä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-05-21T14:47:44,2025-05-21T14:51:59,Hyväksytty,1.1 2025_54_28,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 47/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Oikeusministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_54_29,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 47/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Esityksen mukaan rikoslain 11 lukuun lisättäisiin vakavan kansainvälisen rikoksen, kuten holokaustin, kiistämistä koskeva rangaistussäännös. Tällaisesta rikoksesta voitaisiin esityksen mukaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Ehdotettu laki perustuu Euroopan unionin neuvoston rasismin ja muukalaisvihan torjumista koskevaan puitepäätökseen ja sitä koskevaan Euroopan komission Suomea kohtaan aloittamaan rikkomusmenettelyyn. Esityksellä pantaisiin täytäntöön valtioneuvoston eduskunnalle antamassa tiedonannossa yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa oleva kirjaus holokaustin kieltämisen kriminalisoinnista. Tuo EU:n puitepäätös on vuodelta 2008, ja se edellyttää, että muun muassa holokaustin kiistäminen säädetään kansallisessa lainsäädännössä rangaistavaksi. Suomessa on kylläkin tähänkin asti voinut olla holokaustin kiistäminen rangaistavaa kiihottamisena kansanryhmää vastaan. Lakiesityksellä kuitenkin selkeytetään lainsäädäntöä, jotta se vastaisi komission käynnistämän puitepäätöksen rikkomusmenettelyn vaatimuksiin nykyistä selvemmin. Nyt ehdotetulla säädöksellä ei tarkoiteta rajoittaa vapautta keskustella asiallisesti yhteiskunnallisesti merkityksellisistä asioista tai historiallisista tapahtumista taikka niiden tulkinnasta tai oikeudellisesta arvioinnista erilaisissa yhteyksissä, kuten tieteellisessä, taiteellisessa, journalistisessa ja muussakin keskustelussa. Holokaustista ja muistakin säännöksissä tarkoitetuista vakavista kansainvälisistä rikoksista on voitava keskustella myös tieteellisesti ilman pelkoa syytteeseen joutumisesta. Puolusteluna tai vakavana vähättelynä rangaistavaa ei ole esimerkiksi joukkotuhontarikoksiin tai muihin momentissa mainittuihin tekoihin johtaneiden syiden tai niitä koskevien tuomioistuinratkaisujen asiallinen julkinen analysointi tai kritisointi. Rangaistussäännöstä onkin tarkoitus tulkita sananvapautta koskevat ja muut perus- ja ihmisoikeussäännöt huomioon ottaen — näitä on tuotu hallituksen esityksessä esille. Toki tuomioistuin aina viime kädessä tulkitsee lainsäädäntöä. Edellä sanottu koskee myös poliittista keskustelua. Oikeusprosesseja, joissa tutkitaan epäiltyjä vakavia kansainvälisiä rikoksia ja niiden lopputulemia, olisi jatkossakin sallittua käsitellä asiallisessa päivänpoliittisessa keskustelussa. Tämä todetaan erikseen hallituksen esityksessä. Uuden tunnusmerkistön rangaistavuuden ala on pyritty muotoilemaan mahdollisimman täsmälliseksi ja selkeäksi. Ensinnäkin, rangaistavuus edellyttäisi julkisesti tehtyä ilmausta, jossa kielletään tai puolustellaan tai vakavasti vähätellään säännöksessä mainittuja tekoja. Julkisuus tarkoittaa, että tekijän tarkoittama viesti, mielipiteenilmaus tai muu sellainen leviää suurehkon joukon saataville. Esimerkiksi muutaman henkilön kesken tapahtuva suljettu viestintä ei lähtökohtaisesti olisi tällaista julkista viestin levittämistä. Toiseksi, rangaistavaa on ainoastaan tunnustettujen kansainvälisten tuomioistuinten, kuten ICC:n, lainvoimaisesti toteamien vakavien kansainvälisten rikosten kieltäminen, puolustelu tai vakava vähättely. Kolmanneksi, rangaistavuus edellyttää, että teko on tehty tavalla, joka on omiaan yllyttämään vihaan tai väkivaltaan kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevassa säännöksessä tarkoitettua ryhmää tai sen jäsentä kohtaan. Teon tulee olla tällaisiin seikkoihin perustuen rasistisesti motivoitunut. Tämä tunnusmerkki ilmaisee osaltaan teon rasistista tai muukalaisvihamielistä luonnetta. Sen sijaan rangaistavaa ei olisi virheellisen tiedon levittäminen, jos se ei olisi omiaan yllyttämään väkivaltaan tai vihaan. Lisäksi rangaistavalta teolta edellytetään, että se on omiaan häiritsemään yleistä järjestystä. Yleistä järjestystä vastaan tehdyille rikoksille on tällaisessa rikostyypissä ominaista, että ne aiheuttavat yleensä pahennusta, mielipahaa tai ärtymystä siinä määrin, että viranomaisten edellytetään puuttuvan näihin. Kuten alussa totesin, tällä lakiesityksellä vastataan komission Suomea vastaan nostamaan rikkomusmenettelyyn. Esityksellä ei arvioida olevan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, koska kyseessä olevat teot ovat pääosin jo nykyään suurimmaksi osaksi rangaistavuuden piirissä. Esityksen tavoitteena on selkeyttää lainsäädäntöä ja saattaa kansallinen rikoslaki tältä osin vastaamaan EU:n puitepäätöstä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-05-21T14:52:31,2025-05-21T14:57:51,Hyväksytty,1.1 2025_54_30,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 47/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Garedew, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_31,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 47/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Toisen maailmansodan aikana natsi-Saksa liittolaisineen murhasi, kidutti ja näännytti kuoliaaksi kuusi miljoonaa juutalaista. Heitä pakkokuljetettiin keskitysleireille ja siellä huijattiin, että kyseessä on vain suihku, kun he jonottivat kaasukammioihin, joissa heidät myrkytettiin kuoliaiksi — vain sen vuoksi, että he olivat juutalaisia. Tätä kutsutaan holokaustiksi, ja se on paitsi lähihistoriamme järkyttävin tapahtuma myös yksi parhaiten dokumentoiduista kansanmurhista. On täysin käsittämätön tosiasia, että se on tapahtunut kaikessa kauheudessaan. Siksi on erittäin tärkeää, että sitä ei mistään syystä pyyhitä pois historiasta eikä vähätellä tai unohdeta koskaan. Juuri tämän vuoksi hallitus on jo aiemmin muuttanut 27.1. vietettävän vainojen uhrien muistopäivän nimen holokaustin uhrien muistopäiväksi kansainvälisen käytännön mukaisesti. Nyt siis rikoslakia selkiytetään sen osalta, että holokaustin kieltäminen on yksiselitteisesti tuomittava teko. Holokaustin kieltäminen on osa antisemitismiä eli juutalaisvastaisuutta. Se lisää vihaa ja rasismia ja on oikeusmurha uhreja ja heidän jälkeläisiään kohtaan. Sille voi olla ideologinen tai poliittinen motiivi. Esimerkiksi islamistisen Iranin entinen presidentti on kutsunut holokaustia myytiksi. Yleisestikin islam suhtautuu juutalaisiin vihamielisesti. Koraani nimittää juutalaisia muun muassa apinoiksi ja sioiksi. Sekä juutalaisia että kristittyjä kutsutaan ”kurjimmiksi luoduista”. Iso osa arabimaista ei ole minkäänlaisissa väleissä Israelin kanssa. Muun muassa Ranskassa, Saksassa ja Belgiassa on viime vuosina nähty islamistisessa tarkoituksessa tehtyjä hyökkäyksiä synagogiin. Arvoisa puhemies! Holokausti on hirvittävä osa Euroopan historiaa. Vastaavaa ei saa antaa tapahtua enää koskaan. Siksi on hyvä huomioida myös lainsäädännössä ja käytännön tasolla, että holokaustia ei tule unohtaa, kieltää tai vähätellä missään ideologisesta, uskonnollisesta, poliittisesta tai rasistisesta syystä. Arvoisa puhemies! Tähän nimenomaiseen lakimuutokseen sisältyy kuitenkin toinen aspekti, sananvapauden näkökulma, jonka ongelmallisuuden tulen vielä tulevissa puheenvuoroissani tuomaan esille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+6.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-05-21T14:57:53,2025-05-21T15:01:29,Hyväksytty,1.1 2025_54_32,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 47/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Keskisarja, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_33,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Teemu,Keskisarja,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 47/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen edustaja Garedewin ja kaikkien seuraavienkin puhujien kanssa täsmälleen samaa mieltä holokaustin perkeleellisyydestä, mutta kiistän Suomen syyllisyyden holokaustiin. Kiistän osallisuudenkin. Suomi luovutti natsi-Saksaan kahdeksan juutalaista ulkomaan kansalaista. Paha teko, mutta pieni määrä. EU-lähtöinen lakiesitys ei huomioi kansallista lukua kahdeksan. Esille tunkee eurooppalainen kauheus: kuusi miljoonaa murhaa. Samalla hälvenee oma ylpeydenaihe. Suomi ei todellakaan tappanut mitään vähemmistöään, eipä juuri vainonnutkaan. Toinen sotahistorian muistutus: suomalaiset itse hädin tuskin pelastautuivat totaaliselta joukkotuhonnalta ja kansanmurhalta. Lakiesitys mainitsee 27 kertaa Saksan ja kuudesti natsit. Neuvostoliitosta mainintoja on nolla. Myös sana ”kommunismi” puuttuu tykkänään. Epäsuhta ei ole ministerin vika eikä lainvalmistelijoiden vika. Se kumpuilee kaukaa menneisyydestä, toisen maailmansodan lopputuloksesta ja konferenssien ja julistuksien pakollisista kompromisseista. Kylmän sodan tilanne mahdollisti natsien tuomitsemisen oikein, mutta genosiidin kansainvälisistä määritelmistä oli 1900-luvun jälkipuolella valitettavasti pakko unohtaa holodomor, gulag, Katyn, Turkin armenialaiset, Kiinan kulttuurivallankumous taikka suomalaiset murhatut, jotka lepäävät joukkohaudoissa esimerkiksi Sandarmohissa. Nyt tämä on helppo sanoa: sekä Hitleriin että Staliniin verrattuna piru ja Beelzebub olivat hyviä jätkiä. Suomen eduskunta ei tässä salissa vuonna 1943 voinut muodostaa sellaista kantaa, että saakutin sakemannit, jollette sulje Auschwitzia, niin me avaamme puna-armeijalle Rukajärven tien. Suomea uhkasi talvisodassa, välirauhan pinteessä ja jatkosodan päätteeksi puhdistus isolla P:llä. Turvallisuuspalvelu NKVD:n turvallisia niskalaukauksia, ei rintaan ja naamaan niin kuin punikit ja lahtarit toisiaan vaan niskaan. Satojatuhansia vainajia toteutumattomassa Suomen historiassa, jos arvioimme Itä-Euroopan toteutuneen kansanmurhahistorian perusteella. Ensimmäiseksi tietenkin suojeluskuntalaisten likvidointi, sitten kulakit, isännät ja emännät, joilla oli kymmenen peltohehtaaria, kolme lehmää sekä työvoimana renki ja piika kuin kapitalisteilla. Teloitus tai karkotus Kazakstanin aroille. Erityisen huolellisesti piti puhdistettaman Suomen älymystö. Monttuun niin professorit kuin kansakoulun opettajattaretkin. Arvoisa puhemies, tietäväiset kollegat! Tuskin kukaan meistä kiistää sitä, että Neuvostoliiton ja Kiinan rikokset ihmisyyttä vastaan olivat massamurhaavampia ja pitkällisempiä kuin natsi-Saksan. Ja jos kiistääkin, harha ei parane kriminalisoinnilla vaan lukemalla paperikirjoja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+6.aspx,fi,Teemu Keskisarja,1498,2025-05-21T15:01:39,2025-05-21T15:06:06,Hyväksytty,1.1 2025_54_34,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 47/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_35,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 47/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Maailma on täynnä julmuutta. Holokausti on ihmiskunnan historian synkimpiä hetkiä. Se muistuttaa meitä siitä, kuinka pitkälle viha, välinpitämättömyys ja valehtelu voivat johtaa. Siksi tänään käsiteltävä esitys rikoslain täydentämisestä on erityisen tärkeä. Esityksessä ehdotetaan rikoslain 11 lukuun lisättäväksi säännös, joka kriminalisoi vakavien kansainvälisten rikosten kieltämisen, puolustelun ja vakavan vähättelyn silloin, kun se yllyttää vihaan tai väkivaltaan tai häiritsee yleistä järjestystä. Tällä muutoksella parannetaan turvallisuutta ja yhteiskuntarauhaa. Vihapuhe ei saa jäädä vastauksettomaksi silloin, kun se uhkaa ihmisarvoa ja demokratiaa. Arvoisa puhemies! On tärkeää painottaa, ettei esitys ole uhka sananvapaudelle. Historiallisia tapahtumia ja niiden taustoja voidaan ja pitääkin voida tutkia ja kritisoida ja niistä keskustella. Esitys on siksi tarkkarajainen. Rangaistavaksi tulisi vain selkeä ja julkinen kiistäminen tavalla, joka yllyttää vihaan ja vaarantaa järjestystä. Vilpitön tietämättömyys ei täyttäisi rikoksen tunnusmerkistöä. Samalla tämä esitys tuo Suomen lainsäädännön sille tasolle, jota kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja Euroopan unioni meiltä edellyttävät. Suomi on saanut asiasta huomautuksia, ja nyt tämä hallitus on tarttunut puutteeseen vastuullisesti ja oikea-aikaisesti. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on osa laajempaa rasismin vastaista työtä. Emme voi antaa tilaa ideologioille, jotka pyrkivät mitätöimään toisten ihmisarvoa. Holokaustin uhrit ansaitsevat muistonsa suojelemisen. On meidän velvollisuutemme varmistaa, että mitään vastaavaa ei koskaan enää tapahdu. Kansalaisten on voitava elää turvallista arkea. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-21T15:06:17,2025-05-21T15:09:06,Hyväksytty,1.1 2025_54_36,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 47/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman on poissa. — Edustaja Räsänen, Päivi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_37,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 47/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys on kulkenut työnimellä ”holokaustin kieltämisen kriminalisointi”, ja holokaustillahan tarkoitetaan Saksan natsihallinnon toisen maailmansodan aikana toimeenpanemaa systemaattista, ennen muuta juutalaisten joukkotuhontaa, jossa todellakin kuusi miljoonaa juutalaista ja muita vähemmistöihin kuuluneita, esimerkiksi romaneja, sai surmansa. Kuten täällä tuli jo aiemmin esiin, Suomesta luovutettiin Saksaan kahdeksan juutalaista, jotka menehtyivät holokaustissa. No, on selvää, että holokaustin todisteet ovat sataprosenttisesti pitäviä. Siksi on tärkeää puhua holokaustista myös tänään ja opettaa siitä myös tuleville sukupolville, jotta tätä ei enää koskaan tapahtuisi. Tämä lakiesitys on kuitenkin huomattavasti laajempi kuin vain holokaustiin liittyvä, ja lain oleellinen sisältö on hyvin tiiviisti pykälässä, jossa todetaan, että ”joka julkisesti kieltää, puolustelee tai vakavasti vähättelee tunnustetun kansainvälisen tuomioistuimen lainvoimaisella ratkaisulla toteamaa joukkotuhontaa, rikosta ihmisyyttä vastaan, hyökkäysrikosta tai sotarikosta tavalla, joka on omiaan yllyttämään väkivaltaan tai vihaan 10 §:ssä tarkoitettua ryhmää tai sen jäsentä kohtaan ja häiritsemään yleistä järjestystä, on tuomittava sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi”. Ymmärrän erittäin hyvin tämän lakiesityksen hyvän tarkoituksen ja ymmärrän myös sen paineen, joka on tämän esityksen kansalliseen lainsäädäntöön tuomisen takana, eli Euroopan komission Suomea vastaan aloittama rikkomusmenettely, joka on ollut ministerin niskassa, enkä millään tavoin moiti oikeusministeriä. Hän on varmasti tämän kanssa tehnyt parhaansa. Mutta itse pidän kyllä lähtökohtaisesti ongelmallisena sitä, että joko tyhmyyttä, tietämättömyyttä tai sitten erityisesti, kuten tässä esityksessä puhutaan, tahallista faktojen kieltämistä ryhdytään ratkaisemaan sananvapauden rajoituksin. Holokaustin tai Stalinin vainojen tai Mao Zedongin vainojen vähättely on tyhmää, se on moraalitonta, se on järjetöntä, ja se voi olla myös vahingollista, mutta ajattelen, että tehokkainta näitä vastaan on toimia oikeaa tietoa jakamalla, julkisella keskustelulla ja debatoinnilla. Erityisen ongelmallista on se, että myös kansainväliset tuomioistuimet voivat olla poliittisille tai ideologisille vaikutteille alttiita. Esimerkiksi ajankohtaisessa Gazan konfliktissa Israelia nyt hyvin yleisesti syytetään, siis esitetään syytöksiä ja epäilyjä kansanmurhasta, mitä ei tosiasiallisesti ole todettu, ja päinvastoin ääri-islamistinen, jihadistinen Hamas oman peruskirjansa mukaan pyrkii tuhoamaan Israelin ja tappamaan juutalaiset — siellä peruskirjassa puhutaan ihan juutalaisten tappamisesta, aivan holokaustin hengessä. Voisiko myöhemmin käydä niin, että politisoitunut kansainvälinen tuomioistuin tuomitsisi Israelin teoista, joista tosiasiassa Hamas olisi vastuussa, ja Israelin toimien puolustajat joutuisivat käräjille tai syytetyiksi jopa takautuvasti tämän lain perusteella? Ymmärrän, että rikostuomion kynnys tässä on pyritty asettamaan mahdollisimman korkealle, ja ministeri Meren luettelemat reunaehdot perusteluissa ovat tärkeitä ja hyviä. Mutta on huomattava, että etenkin sananvapauskiistoissa pelkät rikosepäilyt, ihan rikosilmoitukset, syytteet ja oikeusprosessit toimivat itse asiassa jo rangaistuksina, ja niillä on merkittävä yleinen hiljennysvaikutus, vaikka lopullista tuomiota ei tulisikaan. Arvoisa puhemies! Olen omalla kohdallani ollut kohta kuuden vuoden ajan oikeusprosessissa, jossa minua on syytetty kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja joka lähti liikkeelle yhdestä tviitistä, jossa oli kuva raamatunlauseesta ja siihen yhdistetty kysymys kirkon johdolle. Lisäksi minua edelleen syytetään kirjasta, jonka kirjoitin jo vuonna 2004, siis useita vuosia ennen kuin sitä koskeva lainsäädäntö oli laadittu, eli tämä kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja siellä nämä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Käräjäoikeus ja hovioikeus ovat antaneet vapauttavat päätökset, mutta syyttäjän sisukkaan toiminnan ansiosta tätä edelleen tutkitaan korkeimmassa oikeudessa, mistä odotan minä tahansa päivänä ratkaisua. Tämä laki oli käsiteltävänä eduskunnassa silloinkin juuri EU:n komission paineessa vuonna 2010 oikeusministeri Tuija Braxin tuomana. Se hyväksyttiin eduskunnassa yksimielisesti, eikä sitä edes tutkittu perustuslakivaliokunnassa, mikä on jälkikäteen ajatellen häpeällistä. Se tapahtui siinä vaalien taitteessa, ja luulen, että vaalikiireissä eduskunta ei riittävän hyvin asiaan paneutunut, eli siitä ei siis äänestetty. En olisi itse voinut kuvitella, että joudun tähän oikeusprosessiin sellaisen vakaumuksen vuoksi, joka minulla on ollut koko aikuisikäni. Arvoisa puhemies! Tämän oman kokemuksenikin vuoksi olen kyllä huolestunut myös tästä lakiesityksestä, että tullaanko me näkemään vastaavia käräjiä sitten tulevina vuosina, vaikka tässä ovatkin ne hyvät, ministeri Meren luettelemat reunaehdot siellä perusteluissa. Tätä sananvapauden pelotevaikutinta pelkään tässä esityksessä. Pelkään, että sillä on hiljennysvaikutus keskusteluun jo ilman edes mitään oikeusprosesseja. Siksi toivon, että eduskunta nyt erittäin huolellisesti tämän tutkii, ja henkilökohtaisesti edelleenkin toivon, että tämä ei etenisi lakipykäläksi. Silloin alun perin ajattelin ja toivoin, että olisi pysyttäydytty pelkästään holokaustin kieltämisen kriminalisoinnissa, jolloin se olisi ollut kapea ja tarkkarajainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-05-21T15:09:17,2025-05-21T15:16:25,Hyväksytty,1.1 2025_54_38,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 47/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_39,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 47/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille esittelypuheenvuorosta. Nyt annetun esityksen mukaan rikoslain sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan koskevaan lukuun lisättäisiin vakavan kansainvälisen rikoksen kieltämistä koskeva rangaistussäännös. Ehdotettu laki perustuu Euroopan unionin neuvoston rasismin ja muukalaisvihan torjumista koskevaan puitepäätökseen. Esityksen mukaisesti rikokseen syyllistyisi se, joka julkisesti kieltää, puolustelee tai vakavasti vähättelee tunnustetun kansainvälisen tuomioistuimen lainvoimaisella ratkaisulla toteamaa joukkotuhontaa, rikosta ihmisyyttä vastaan, hyökkäysrikosta tai sotarikosta tavalla, joka on omiaan yllyttämään väkivaltaan tai vihaan kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevassa säännöksessä kirjoitettua ryhmää tai sen jäsentä kohtaan ja häiritsemään yleistä järjestystä. Lakiin esitetään tehtäväksi viisi keskeistä muutosta. Holokaustin ja muiden ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten kieltämisen kriminalisointia tarkennetaan laatimalla asiasta erillinen säännös rikoslakiin. Sotarikosten tunnusmerkistöä tarkennetaan niin ikään. Hyökkäysrikos kriminalisoidaan. Komento- ja laiminlyöntivastuuta täsmennetään. Esimiehen rikosoikeudellinen vastuu korostuu tilanteissa, joissa rikoksiin ei puututa. Vanhenemattomuus säädetään koskemaan kaikkia rikoksia ihmisyyttä vastaan. Arvoisa puhemies! Yhdyn monien asiantuntijoiden näkemyksiin siitä, että esitys on tervetullut ja ennen kaikkea se on ajankohtainen. Vaikka käytännön soveltamistilanteet ovat Suomessa hyvin harvinaisia, rikoksen säätäminen laissa on kuitenkin tärkeä osa kansainvälisen rikosoikeuden uskottavuutta. Esityksellä varmistetaan, että Suomessa voidaan tutkia ja tuomita tekoja, jotka ovat ihmisyyden vastaisia. Kansainvälisen oikeuden asiantuntijat ovat samaan aikaan todenneet, ettei lainsäädäntö yksin riitä: tarvitaan myös resursseja ja asiantuntemusta rikosten tehokkaaseen tutkintaan. Tältä osin on tärkeää huolehtia siitä, että sekä Syyttäjälaitoksen että poliisin resurssit ovat riittävät. Arvoisa puhemies! Holokaustin kaltaiset historian rikokset ovat muistutus siitä, miksi kansainvälistä rikosoikeutta tarvitaan. Erilainen ääriliikehdintä Euroopassa on lisääntynyt kaikkialla, ja on syytä huomioida, että tänä päivänä aggressio ja syrjintä yleistyvät eivätkä esimerkiksi vähemmistöjen ihmisoikeudet ole kaikkialla itsestäänselvyyksiä. Myös poliittinen terrori nostaa päätään. Tämä on hälyttävää. Mielestäni on tärkeää huomata, että hyökkäysrikoksen säätäminen rikoslakiin osoittaa myös, että Suomi suhtautuu vakavasti valtiolliseen väkivaltaan ja toimii sen ehkäisemiseksi. Me emme hyväksy vakavimpia kansainvälisiä rikoksia, emme hiljaisesti, emmekä suhtaudu niihin välinpitämättömästi. Hyökkäysrikoksen säätäminen rikoslakiin on myös selkeä viesti. Valtioiden on kannettava vastuunsa myös sodan aloittamisesta, ei vain sen seurauksista. Esityksen merkitys ei ole vain symbolinen. Rikosoikeuden tehtävä on myös ennaltaehkäistä ja muistuttaa vastuusta erityisesti johtavassa asemassa olevia. — Kiitän ministeriä tästä esityksestä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+6.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2025-05-21T15:16:37,2025-05-21T15:20:39,Hyväksytty,1.1 2025_54_40,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 47/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_41,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 47/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaan tänään käsitellään hallituksen esitystä, jonka tarkoituksena on selkeyttää vakavien kansainvälisten rikosten, kuten holokaustin, kieltämistä koskevaa rangaistussääntelyä. Edustaja Mäkinen tuossa edellä kertoi, kuinka tämä on ajankohtainen ja todellakin ajankohtainen nyt, kun Israel-vastaisuus nostaa päätään. Osa pillastui jopa Euroviisuista, kun Israel sai liian paljon siellä pisteitä. No, Koraanissa, muslimien pyhässä kirjassa, kehotetaan suoraan tappamaan kaikki juutalaiset. Samaa sanoi myös natsijohtaja Adolf Hitler, mikä sitten tähän holokaustiin johti — holokaustiin, jonka kieltämistä nyt olemme kieltämässä. Tämä ei ole uusi rikos sinänsä. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on jo nyt rangaistavaa, mutta Euroopan unioni on vaatinut Suomea tarkentamaan tätä meidän lainsäädäntöä siten, että myös tällaisen rikoksen kiistäminen, puolustelu tai vähättely silloin, kun se yllyttää vihaan taikka väkivaltaan, on sitten yksiselitteisesti kiellettyä. Tässä on moni ollut huolissaan sananvapaudesta. Mielestäni on tärkeää ymmärtää, että tämä lakiesitys ei rajoita sananvapautta siltä osin kuin on kyse asiallisesta, tällaisesta perustellusta keskustelusta tai historiantutkimuksesta. Sen sijaan tarkoitus on estää tällainen vihaa lietsova vihapuhe, mihin viittasin äsken Koraanilla ja Adolf Hitlerin puheilla, ja siihen ei tarvitse Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa olla minkäännäköistä ymmärtämystä. Tämä lainsäädäntö tässä esityksessä on rajattu koskemaan vain tekoja, joissa kansainvälinen tuomioistuin on jo antanut lainvoimaisen tuomion, joten kenenkään ei tarvitse pelätä — toivottavasti ainakaan — joutuvansa syytteeseen historiallisesta pohdinnasta tai kriittisestä keskustelusta, kunhan vain tarkoitus ei ole lietsoa minkäännäköistä vihaa. Näin ainakin itse toivon, ja tähän lakivaliokunta kun tulee pitkään ja hartaasti paneutumaan, niin tätä tulen painottamaan itse siellä. Suomalaiset kokivat kansanmurhan Stalinin ajan vainoissa Itä-Karjalassa 1930-luvulla. Osa Suomessa nykyään asuvista ihmisistä kiistää tämän tapahtuneen. Toisaalta totuudenvastaisesti usein nämä samat ihmiset väittävät, että suomalaiset itse olisivat syyllistyneet kansanmurhaan samalla alueella noin kymmenen vuotta myöhemmin. En tiedä täsmälleen, vielä en ole niin perehtynyt, mutta lakivaliokunnassa meillä on aikaa tutkia, miten tämä laki tulee suhtautumaan sitten tällaisiin ihmisiin, joita täällä Suomessa elää. Toivottavasti saadaan myös heidät kuriin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+6.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-05-21T15:20:45,2025-05-21T15:24:03,Hyväksytty,1.1 2025_54_42,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 47/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_43,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 47/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on esitys, jossa ehdotetaan muutettavaksi rikoslakia. Tarkemmin sanottuna kyse on rikoslain luvusta, joka koskee sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan. Moni varmasti miettii, mitä tämä laki käytännössä tarkoittaa ja mistä ihmeestä ajatus tähän lakiin on saanut alkunsa. Lain juurethan ovat syvällä Euroopan unionissa. Vuonna 2008 Euroopan unionin neuvosto teki puitepäätöksen, jonka mukaan rasismin ja muukalaisvihan tiettyjä muotoja ja ilmaisuja pitäisi torjua rikosoikeudellisin keinoin. Vuonna 2014 EU:n komissio totesi kertomuksessaan, että monet maat, mukaan lukien Suomi ja Ruotsi, eivät olleet panneet asianmukaisesti täytäntöön kaikkia tämän puitepäätöksen määräyksiä. Tämän esityksen mukaan rikokseen syyllistyisi se, joka julkisesti kieltää, puolustelee tai vakavasti vähättelee tunnustetun kansainvälisen tuomioistuimen lainvoimaisella ratkaisulla todettua joukkotuhontaa, rikosta ihmisyyttä vastaan, hyökkäysrikosta tai sotarikosta. Tämä olisi rangaistavaa silloin, kun teko on omiaan yllyttämään väkivaltaan tai vihaan kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevassa säännöksessä tarkoitettua ryhmää tai sen jäsentä kohtaan ja samalla häiritsemään yleistä järjestystä. Rikoksiin voisivat tämän lain myötä syyllistyä myös yhteisöt tai yritykset. Helmikuussa 2021 komissio käynnisti Suomea vastaan rikkomusmenettelyn. EU:n komissio oli sitä mieltä, että joukkotuhonnan ja muiden ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten kieltämistä ei ole Suomessa kunnolla kriminalisoitu. Tammikuussa 23 EU-komissio lähetti Suomelle asiasta toisen virallisen huomautuksen. Arvoisa puhemies! Mitä tapahtuu, jos emme tee toimia tämän asian muuttamiseksi? On mahdollista, että Suomi voisi joutua EU-oikeudenkäyntiin, ja voisimme saada suuret sakot, jos emme toimeenpanisi tätä lakia. Itse olen huolissani siitä, mihin suuntaan tämä laki ohjaa sananvapauden tilaa. Toivon, ettei tämä ole vain askel siihen suuntaan, jossa hivuttaen päätetään asioita, mitä saa tai ei saa sanoa. Jokaisella tulisi nimittäin olla oikeus sanoa myös vääriä ja tyhmiäkin asioita ääneen. Se kuuluu sananvapauteen. Ajattelisin, että joskus tällaisen keskustelun seurauksena saattaa muodostua syvempikin käsitys eri asioista. Meillä on Suomessa valtavan hyvä olemassa oleva lainsäädäntö esimerkiksi kunnianloukkauksista tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä. Onkin hyvä kysyä, onko tämä lakiesitys tarpeellinen Suomessa. Samaan aikaan tämä on jälleen hyvä muistutus siitä, kuinka moneen asiaan EU pyrkii vaikuttamaan ja vaikuttaakin vaikkapa sakkojen ja oikeudenkäynnin uhalla. Haluan kiittää oikeusministeri Leena Merta tekemästänne työstä ministerinä. Olette tehnyt ansiokasta työtä todella monen hyvän rikoslain uudistuksen kanssa. Ei varmastikaan ole helppoa tasapainoilla näiden EU:sta tulevien vaatimusten kanssa, jotka edellisten hallitusten ministerit ovat jättäneet hoitamatta, ja siksi nyt on seinä vastassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+6.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-05-21T15:24:11,2025-05-21T15:27:31,Hyväksytty,1.1 2025_54_44,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 47/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_45,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 47/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa on puhuttu paljon holokaustista, ja kun koen, että tässä lakiesityksessä on ytimeltään kyse nimenomaan holokaustin kiistämisestä, niin keskityn itsekin tässä puheenvuorossani siihen. Samalla toki sanon, että siihen, mitä täällä on esimerkiksi kommunismin rikoksista tuotu esiin muun muassa historiantutkijan ja muidenkin puhujien toimesta, on helppo yhtyä. Herra puhemies! Jotta ymmärrettäisiin, miten lähellä holokausti meitäkin on, haluan kertoa omakohtaisesta tilanteestani, nimittäin oma isäni oli ainoa, joka perheestään ja suvustaan selvisi natsien juutalaisvainoista elossa. Hänen äitinsä, eli minun isoäitini, murhattiin. Hänen siskonsa ja veljensä, eli minun tätini ja setäni, murhattiin. Näiden siskojen ja veljien lapset, eli minun serkkuni, murhattiin. Täällä on kannettu huolta sananvapaudesta, ja ymmärrän hyvin esimerkiksi edustaja Päivi Räsäsen huolen ja puheenvuoron. En minäkään olisi uskonut, että kun säädimme lakia, johon edustaja Räsänen viittasi ja jonka johdosta hän on saanut syyttäjät niskaansa, niin se laki olisi voinut johtaa sellaisiin syytteisiin sellaisista teoista, joista edustaja Räsäsen kovin pitkään jatkunut oikeudenkäynti kertoo. Kuitenkin minä itse uskon ja tietysti myös toivon, että tämä laki ei matkaansaata mitään aiheetonta seurausta, jota ei ole tarkoitettu. Ministeri Meri esittelypuheenvuorossaan toi hyvin esiin niitä rajoitteita, joita lakiesityksessä on, jottei tätä lakia käytettäisi väärin. Totta kai holokaustin kiistämisellä tässä laissa tarkoitetaan nimenomaan tahallista toimintaa: sellaista toimintaa, jossa yllytetään vihaan tai väkivaltaan; sellaista toimintaa, joka aiheuttaa vaaran uhan niissä kansalaisryhmissä, joita holokaustin uhrit olivat. — Jatkan ihan lyhyesti, herra puhemies. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] Herra puhemies! Sanoin siis, että ymmärrän hyvin edustaja Päivi Räsäsen huolet ja eräiden muidenkin edustajien huolet sananvapaudesta tässä yhteydessä, mutta itse en usko, että tämä laki johtaa sellaisiin mielestäni aiheettomiin prosesseihin, joista täälläkin on puhuttu. Ja viittasin ministeri Meren esittelypuheenvuoroon, miten tässä tämä rikos on rajattu: vaaditaan tahallisuutta, vaaditaan yllyttämistä vihaan tai väkivaltaan ja vaaditaan sitä, että ne ihmisryhmät, jotka edustavat samoja ihmisryhmiä kuin ne, jotka joutuivat holokaustin uhreiksi, kokevat joutuvansa vaaraan, väkivallan vaaraan. Ministeri Meri mielestäni toi hyvin esiin näitä tässä laissa olevia rajauksia ja — voisi sanoa — pidäkkeitä, joilla pyritään siihen, että mitään aiheettomia seurauksia tällä lailla ei olisi. On luonnollisesti selvää, että keskustelu holokaustista, sen syistä, sen seurauksista ja tähän liittyvä tutkimus ja väittelykin on tämänkin lain säätämisen jälkeen täysin mahdollista. Arvoisa herra puhemies! Edellä sanomani perusteella kannatan tätä hallituksen esitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-05-21T15:27:33,2025-05-21T15:32:33,Hyväksytty,1.1 2025_54_46,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 47/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Garedew, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_47,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 47/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Holokaustin kieltämisen kriminalisointia ollaan nyt selkeyttämässä rikoslakiin. Holokaustin kieltämisen tavoitteena on vähätellä juutalaisten kärsimystä. Motiivi voi olla esimerkiksi ideologinen, poliittinen tai rasistinen tai perustua salaliittoteorioihin. Toisena tavoitteena on mitätöidä juutalaisten oikeus Israelin maahan, jonne heille perustettiin oma valtio turvapaikaksi holokaustin jälkeen vuonna 1948 ja annettiin mahdollisuus palata historiallisille kotiseuduilleen, missä juutalaiset olivat asuneet jo tuhansia vuosia. Valitettavasti ympäröivien arabimaiden vihamielisyyden vuoksi juutalaiset eivät ole edes sen jälkeen saaneet elää hetkeäkään rauhassa. Israelia vastaan on hyökätty kerta toisensa jälkeen. He eivät ole aloittaneet yhtään sotaa, mutta joutuvat silti käymään loputonta puolustussotaa terroristeja ja raketti-iskuja vastaan. Toisaalta juuri siksi israelilainen puolustusteknologia on maailman parasta. On erinomaista, että meillä Suomena on mahdollisuus hankkia sitä myös omaksi turvaksemme. Lähi-idässä sama juutalaisviha jatkuu tänäkin päivänä. Palestiinalaiset terroristit opettavat jo pienestä pitäen lapsensa vihaamaan israelilaisia. Oppikirjoja on käytetty levittämään antisemitismiä. Hamas, Hizbollah, huthit, Syyrian militantit, Irak ja Iran jatkavat iskujaan Israelia vastaan. Lisäksi antisemitismi ja Israel-vastaisuus ovat viime vuosina lisääntyneet hälyttävästi myös Euroopassa ja Suomessa. Emme saa antaa juutalaisvastaisuudelle yhtään sijaa, eikä sitä tule lietsoa puolueellisella uutisoinnilla Gazan tilanteesta. Israel ei ole sielläkään hyökkäysten aloittajana vaan terroristijärjestö Hamasin äärimmäisen brutaalin ja yli 1 200 uhria vaatineen terroristi-iskun seurauksena eliminoimassa terroristien toimintamahdollisuuksia sekä taistelemassa Hamasin hallussa olevien panttivankien kotiin saamisen puolesta. Tilanteen päättäminen on täysin Hamasin käsissä — panttivangit vapaaksi ja terroristien antautuminen, niin siviilien kärsimys helpottuisi — mutta murhanhimoinen Hamas ei välitä palestiinalaisista lapsista samoissa määrin kuin se vihaa Israelia. Päinvastoin se ryöstää avustuksia ja ruokaa sekä piiloutuu sairaaloihin ja siviilien sekaan ja tekee kaikkensa, jotta Israel saataisiin näyttämään syylliseltä. Valitettavasti se on onnistunut siinä liiankin hyvin. Kansainväliset sympatiat ovat sen puolella, ja taas ollaan vaatimassa Palestiinan valtion tunnustamista ja Israelin rankaisemista. On täysin selvää, ettei raakoja ja omista kansalaisistaan piittaamattomia ääri-islamistisia terroristeja tule palkita millään omalla valtiolla. On absurdia, että sellaisesta edes keskustellaan tässä tilanteessa. Jos nyt joku kuvittelee, että siitä seuraisi rauha ja hyvinvointia palestiinalaisille, niin joutuisi kyllä pettymään pahasti. Henkilökohtaisesti irtisanoudun kahden valtion mallista, vaikka Suomi onkin sitä ajanut. Koko ajatus on täysin mahdoton. Arvoisa puhemies! Meidän on avattava silmämme sille, millaiset kehityskulut, median valitsemat näkökulmat ja poliittiset ulostulot saattavat meidän ajassamme lisätä juutalaisvihaa. Sitä vastaan tulisi taistella jokaisen, jolle ihmisoikeudet ovat tärkeitä. Suomessakin erityisesti Yle ja Helsingin Sanomat levittävät täysin puolueellista uutista Lähi-idästä, valkopesevät terroristit uhreiksi ja esittävät Israelin valheellisesti miehittäjänä. Vaikka Gazan toimet ovat Israelin valtion tekemiä, on ilmiselvää ja useiden synagoga- ja puukkoiskujen myötä todistettu, että Israelin mustamaalaaminen ja esittäminen väärässä valossa muuttuu käytännössä antisemitistiseksi ja hengenvaaraksi kaikille maailman juutalaisille. Kuluneen viikon aikana Israelissa on jouduttu antamaan yli tuhannesta raketista varoittava ilmahälytys. Hamasin 7.10.23 hyökkäyksen jälkeen hälytyksiä on annettu yhteensä 36 731 kappaletta elikkä keskimäärin 62 kappaletta per päivä. Kuinka usein Yle uutisoi näiden asioiden puolesta? Suomalaisen valtamedian olisi jo korkea aika ottaa Palestiina-liput silmiltään ja alkaa välittää tasapuolista ja historiallisiin tosiasioihin perustuvaa tietoa Lähi-idän konfliktista. Se olisi vaikuttava rasismin vastainen toimenpide. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+6.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-05-21T15:32:48,2025-05-21T15:38:52,Hyväksytty,1.1 2025_54_48,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 47/2025 vp,"Kiitoksia. — Keskustelulle tässä vaiheessa varattu aika lähestyy loppuaan, tai se on itse asiassa jo käytetty, mutta annan vielä ministeri Merelle vastauspuheenvuoron. — Kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_49,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 47/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ymmärrän keskustelun puolesta ja vastaan siitä, että ollaan huolissaan sananvapaudesta näissä asioissa, mutta me olemme kyllä pyrkineet oikeusministeriössä — tässä lainvalmistelussa vähän kestikin — hakemaan ratkaisuja. Ensinnäkin EU:n puitepäätös mahdollisti tiettyjä kynnyksiä, joita me käytimme sitten kansallisessa lainsäädännössä niin sanotusti hyväksemme. Elikkä otimme esimerkiksi sen, että sen pitää olla tunnustettu kansainvälinen rikostuomioistuin eikä esimerkiksi kansallinen, koska niitähän voisi olla erilaisia kansallisia, ja sitten otimme kynnyksen, että ”omiaan häiritsemään yleistä järjestystä” — yritettiin luoda sinne mahdollisimman paljon, niin paljon kuin nyt pystyttiin. Tämä rajaus, että se ei ole pelkkä holokausti, tulee tietysti sieltä puitepäätöksestä. Toki tämä on sitä, mitä sitten meidän tulee laittaa täytäntöön. Näistä voi olla eri mieltä, että onko joku laitettu täytäntöön oikein vai ei, mutta tässä tilanteessa me nyt olemme. Itse mietin sitä, että jos ajatellaan sosiaalisessa mediassa tällä hetkellä käytävää keskustelua, mitä toiset ihmiset harrastavat holokaustista, niin se on ihan järjetöntä. Eri asia tietysti on sitten se, että on ihan ymmärrettävää, että toiset ajattelevat, että ne ovat vain tyhmiä ja pitääkö siitä tulla rangaistus. Mutta tällainen linja on nyt valittu tässä rasismin puitepäätöksessä, ja me tuomme tämän nyt sitten rikoslakiin. Mutta kyllä siellä on niin käsittämättömiä juttuja: kuitenkin jokainen meistä, joka on tutustunut holokaustiin ja muihinkin kansanmurhiin — tämä koskee esimerkiksi Jugoslaviaa, Ruandaa — ja siihen, mitä siellä on tapahtunut, ymmärtää, että kyllähän siellä on ollut valtavasti kärsimystä. En minä nyt oikein tiedä, miten sivistynyt — sivistynyt heittomerkeissä — ihminen voi olla, ettei tällaisia asioita hyväksy ja ymmärrä. Kyllä minut on tästä esityksestä haukuttu semmoisilla nimityksillä — en voi toistaa niitä tässä ministeriaitiossa — että minä mietin, että haloo. Mutta joo, lakivaliokunta käsittelee tämän ja perustuslakivaliokunta antaa ratkaisunsa. Eihän tässä nyt ole tarkoitus missään tapauksessa rajata normaalia keskustelua. Sen takia me myös sinne perusteluihin tosi tarkkaan ollaan lisätty sitä, että ei rajata asiallista keskustelua, ei edes tuomioistuimista eikä niiden päätöksistä. Kyllä kaikkea pitää voida analysoida, eihän siitä tulisi muuten mitään. Mutta me emme tiedä, mikä maailma on kymmenien vuosien päästä. Vannomatta paras, vai miten sitä sanotaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-05-21T15:39:20,2025-05-21T15:42:14,Hyväksytty,1.1 2025_54_50,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 47/2025 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_54_51,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 47/2025 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 6 käsittelyä. — Edustaja Räsänen poissa. — Edustaja Garedew., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_54_52,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 47/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt tämän rikoslain pykälän täsmentämisen tällä tavalla siksi, että EU on sitä vaatinut. Siksi oikeusministeri Meri on nyt tuonut esityksen eduskunnalle juuri tällaisessa muodossa, jossa ei ole kyse ainoastaan juutalaisiin kohdistuneen holokaustin kiistämisen kriminalisoinnista, joka itsessään kyllä on kannatettavaa. Vaikka Suomessa on käytännössä jo tähänkin asti voitu rangaista holokaustin kieltämisestä, oli komissio silti sitä mieltä, että Suomen lainsäädännöstä puuttuu säännös, jossa nimenomaisesti kriminalisoidaan ihmisyyteen kohdistuvien rikosten, sotarikosten tai holokaustin julkinen puolustaminen, kieltäminen tai vakava vähätteleminen — sinänsä hyvä tavoite. Tämän vuoksi EU-komissio käynnisti vuonna 2021 Suomea vastaan rikkomusmenettelyn ja lähetti vielä tammikuussa 2023 Suomelle asiasta toisen virallisen huomautuksen. Holokaustin kieltämisen tuleekin olla rangaistavaa, ehdottomasti. Mutta liittyyhän tähän EU:n määräämään lakimuutoskokonaisuuteen myös huolestuttavia ongelmia. EU:n vaatima määritelmä kaventaa sananvapautta ja antaa aivan liian suuren vallan YK:lle, joka ei todellakaan ole puolueeton. Komissio nimittäin vaatii, että rangaistavaksi määritellään sellaiset vakavat kansainväliset rikokset, jotka kansainvälinen tuomioistuin on lainvoimaisesti todennut tapahtuneiksi. Tämä tuomioistuin, ICJ, on YK:n alainen elin. YK:n jäsenmaista vain noin 40 prosenttia on vapaita demokratioita. Loput maista, eli 60 prosenttia, eivät itse kunnioita ihmisoikeuksia, vapautta ja tasa-arvoa samoilla standardeilla kuin me länsimaissa. Esimerkiksi YK on ihan julkisestikin mediassa tunnettu siitä, että se tehtailee jatkuvalla syötöllä Israelia tuomitsevia päätöksiä ja jättää huomioimatta muiden valtioiden, kuten Kiinan, Afganistanin, Saudi-Arabian ja Pakistanin, ihmisoikeusrikkomuksia. On siis suuri riski sille, että YK tulee määrittelemään myös kansanmurhia tavalla, joka ei ole täysin puolueetonta tai faktapohjaista. Esimerkiksi YK saattaa täysin perusteettomasti tuomita Israelin kansanmurhasta Gazassa, vaikka kyse on Hamasin aloittamasta ja ylläpitämästä sodasta pitäen edelleenkin panttivankeja, vaikka juurisyy siviilien kärsimykseen on Hamasin raakalaismaisissa toimintatavoissa pitää siviilejä ihmiskilpinä ja varastaa avustuksia, vaikka Israel nimenomaan varoittaa siviilejä aktiivisesti tulevista toimistaan eliminoidakseen näitä terroristeja ja vapauttaakseen panttivangit. Uhrimäärätkin ovat terroristien itsensä YK:lle kertomia, ja terroristeilla tiedetään olevan vahvoja kytköksiä YK:n alaisiin järjestöihin. Todennäköisesti he ovat jopa töissä sellaisissa. Jos tuomioistuin faktoista huolimatta tuomitsisi Israelin kansanmurhasta Gazassa, niin minäkin voisin joutua tuomiolle tosiasioiden kertomisesta. Arvoisa puhemies! Vaikka holokaustin kieltämisestä rankaiseminen on tärkeää, on vaarallista lähteä yleisesti kriminalisoimaan YK:n alaisen toimielimen tekemien puolueellisten julistusten kiistämistä. Pidän huolestuttavana ja jopa vaarallisena kehityksenä sitä, että YK pääsee erittäin huterin perustein rajoittamaan suomalaisten sananvapautta. Tämä luo hiljentämisen ja pelon kulttuurin, jotta tosiasioita ei kohta uskalleta sanoa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+6.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-05-21T17:11:42,2025-05-21T17:16:47,Hyväksytty,1.1 2025_54_53,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 48/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_54_54,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 48/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annettua lakia — eli tämän nimistä lakia. Sen taustalla on siis se, että julkisuudessa syksyllä 23 oli tapaus, jossa murhasta kuolemanrangaistukseen tuomittu irakilaismies oleskeli Suomessa. Media selvitti tämän, ja tästä tuli julkista keskustelua. Tämän esityksen muutoksen tavoitteena on laajentaa tämän nykyisen lain soveltamisalaa ja selventää viranomaisten toimivaltaa ja poistaa lainsäädännön aukkokohtia juuri tällaisten tapausten varalta, ettei käy niin, ettei voida mitään tehdä ja toimia, vaikka kaikki tietävät, että tämmöinen tapaus ja tilanne Suomessa on. Nykysääntely voi johtaa siihen, että kuolemanrangaistukseen tuomittu Suomen kansalainen tai Suomessa kotipaikkansa omaava henkilö, joka pakoilee rangaistuksen täytäntöönpanoa, välttyy kokonaan rangaistukselta, vaikka kyseessä olisi vakava Suomessakin rangaistavaksi säädetty teko, kuten esimerkiksi murha. Jokainen ymmärtää, että jos on henkilö, joka on tuomittu murhasta, ja sitten hän on Suomessa ja käykin niin, että hän on saanut kotimaassa sitten kuolemanrangaistuksen, joka sen lain puitteissa on täysin mahdollista, niin me emme voi sinne tietenkään sitten palauttaa pyynnöstäkään, kun siellä on kuolemanrangaistusuhka, näistä kansainvälisistä sopimuksista ja perustuslaista johtuen, ja sittenhän tämä henkilö ei saisi lainkaan tuota rangaistusta. Tällä muutoksella annettaisiin Suomen viranomaisille toimivalta muuntaa vieraassa valtiossa Suomen kansalaiselle tai Suomessa kotipaikkansa omaavalle henkilölle tuo määrätty kuolemanrangaistus Suomessa täytäntöön pantavaksi vapauteen kohdistuvaksi seuraamukseksi. Tosiaan tavoitteena on mahdollistaa tehokas rikosvastuun toteutuminen myös sellaisissa tilanteissa, joissa Suomen kansalaiselle tai henkilölle, jonka kotipaikka on täällä, on tosiaan vieraassa valtiossa määrätty kuolemanrangaistus, eikä sitä voida tietysti panna täällä täytäntöön eikä palauttaa henkilöä minnekään. Lausuntokierroksella useat lausunnonantajat pitivät hallituksen esityksen tavoitteita rikosvastuun toteuttamiseksi ja kuolemanrangaistuksen muuntamismahdollisuuden säätämiseksi tarkoituksenmukaisina ja kannatettavina. Tietysti todettiin se, että varmasti jäävät hyvin vähäisiksi nämä soveltamismahdollisuudet, mutta haluttiin kuitenkin poistaa tämä aukko lainsäädännöstä. Tällä ei juurikaan ole arvioitavissa taloudellisia vaikutuksia näiden tapausten harvinaisen määrän vuoksi. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+7.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-05-21T15:42:36,2025-05-21T15:45:45,Hyväksytty,1.1 2025_54_55,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 48/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_56,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 48/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään käsiteltävä hallituksen esitys liittyy kansainväliseen yhteistyöhön rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa. Tämä esitys on tarpeellinen ja ajankohtainen erityisesti turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Sen keskiössä on mahdollistaa muissa maissa rikoksiin syyllistyville suomalaisille oikeus. Jatkossa jos suomalainen tai Suomessa pysyvästi asuva henkilö saa vieraassa valtiossa kuolemanrangaistuksen, se voidaan muuntaa Suomessa täytäntöön pantavaksi vapauteen kohdistuvaksi seuraamukseksi. Näin toimien emme joudu tilanteeseen, jossa henkilö voisi kokonaan välttää rikosvastuun vakavasta teosta, joka olisi rangaistava myös Suomen lain mukaan. Arvoisa puhemies! Tämä esitys vahvistaa kansallista ja kansainvälistä turvallisuutta. Se mahdollistaa sen, että rikolliset eivät voi käyttää Suomea turvasatamanaan välttääkseen seuraamuksia teoistaan. Samalla pidämme kiinni oikeusvaltion periaatteista sekä perus- ja ihmisoikeuksista. Kuolemanrangaistusta ei panna täytäntöön, vaan seuraamus muunnetaan Suomen oikeusjärjestelmän mukaiseksi. Lakimuutoksella lisätään viranomaisten toimivaltaa ja selkeytetään prosesseja. On tärkeää, että tällaisissa harvinaisissakin tilanteissa viranomaisilla on selkeät valtuudet ja välineet toimia tehokkaasti. Arvoisa puhemies! Turvallisuus ei tunne rajoja. Siksi tarvitsemme toimivaa kansainvälistä yhteistyötä myös rikosoikeudellisissa asioissa. Tämä lakimuutos edistää rikosvastuun toteutumista tilanteissa, joissa muuten saattaisi syntyä oikeudellinen katvealue. Juuri tällaisia yhteiskunnan luottamusta vahvistavia toimia tarvitaan nyt. Suomi toimii johdonmukaisesti oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja turvallisuuden puolesta, ja tämä lakiuudistus on osa sitä työtä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-21T15:45:48,2025-05-21T15:48:28,Hyväksytty,1.1 2025_54_57,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 48/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_58,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 48/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys käsittelee kansainvälistä yhteistoimintaa eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanosta annettuun lakiin. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi seuraamusta siten, että Suomen viranomaisilla olisi toimivalta muuntaa vieraassa valtiossa määrätty kuolemanrangaistus Suomessa täytäntöön pantavaksi vapauteen kohdistuvaksi seuraamukseksi. Esimerkkinä olisi tilanne, jossa Suomen kansalaiselle tai henkilölle, jonka kotipaikka on Suomessa, on määrätty vieraassa valtiossa kuolemanrangaistus eikä nyt voimassa olevan sääntelyn perusteella tuomiota voitaisi muuntaa vapauteen kohdistuvaksi seuraamukseksi Suomessa. Tämän muutoksen tavoitteena on laajentaa lain soveltamisalaa ja selventää viranomaisten toimivaltaa. Arvoisa puhemies! Vapauden menetys on seuraamus, jonka edellytysten on täytyttävä ennen täytäntöönpanoa. Tuomitun on siis oltava Suomen kansalainen, tai hänellä on oltava kotipaikka Suomessa, mutta hänen on myös suostuttava seuraamuksen täytäntöönpanoon Suomessa. Ilman suostumustakin voidaan seuraamus panna täytäntöön, mikäli tuomittu Suomeen pakenemalla tai muuten Suomessa karttaa seuraamuksen täytäntöönpanoa tai sen jatkamista. Seuraamukseen tai siitä johtuvaan lainvoimaiseen hallinnolliseen päätökseen sisältyy määräys karkottamisesta tai muusta toimenpiteestä, jonka seurauksena tuomitun ei vankilasta vapautumisensa jälkeen sallita jäävän sen valtion alueelle, jossa seuraamus on määrätty. Vieraassa valtiossa määrättyä seuraamusta ei kuitenkaan panna Suomessa täytäntöön, jos syyte siitä rikoksesta, josta seuraamus on määrätty, tai menettämisseuraamuksen osalta erikseen ajettu kanne on täällä vireillä tai asia on lainvoimaisella tuomiolla ratkaistu taikka jos valtakunnansyyttäjä on määrännyt syytteen nostettavaksi tuosta rikoksesta. Vieraassa valtiossa määrätyn seuraamuksen täytäntöönpanosta päättää oikeusministeriö, ja oikeusministeriö voi pyytää vieraalta valtiolta, että siellä määrätty seuraamus saadaan panna Suomessa täytäntöön. Arvoisa puhemies! Rikosvastuun tehokkaan ja oikeudenmukaisen toteutumisen kannalta voidaan pitää tarkoituksenmukaisena lainsäädännön muuttamista niin, että se mahdollistaisi myös toisessa valtiossa määrätyn kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon siirtämisen ja muuntamisen Suomen lainsäädännön mukaan täytäntöön pantavaksi vapauteen kohdistuvaksi seuraamukseksi. Nykysääntely voisi harvinaisissa tapauksissa johtaa siihen, että kuolemanrangaistukseen tuomittu Suomen kansalainen tai Suomessa kotipaikan omaava henkilö, joka pakoilee rangaistuksen täytäntöönpanoa, välttyy kokonaan rangaistukselta, vaikka kyse olisi Suomenkin mittapuun mukaan vakavasta teosta, kuten murhasta, koska toisessa valtiossa määrättyä kuolemanrangaistusta ei voida muuntaa Suomen lainsäädännön mukaiseksi seuraamukseksi eikä henkilöä palauttaa tuomiovaltioon. Uuden lainsäädännön piiriin tulevia tapauksia on hyvin vähän, ja ne ovat harvinaisia. Lainsäädännön muutoksella arvioidaan olevan hyvin vähän taloudellista vaikutusta, jos ollenkaan, tapausten harvinaisuuden vuoksi. Tällä muutoksella edistettäisiin rikosvastuun yhdenmukaista toteutumista yhteiskunnassa. Kiitän oikeusministeriämme asian esittelystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+7.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-05-21T15:48:32,2025-05-21T15:52:18,Hyväksytty,1.1 2025_54_59,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 48/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_60,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 48/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tänään tosiaan käsiteltävänä oleva hallituksen esitys 48/2025 on oikeusvaltion ja yleisen oikeustajun kannalta merkittävä parannus. Tämä esitys mahdollistaa sen, että jatkossa Suomessa voidaan panna täytäntöön toisessa maassa annettu kuolemanrangaistus, ei tietenkään teloittamalla vaan muuntamalla se Suomen lakien mukaiseksi vankeusrangaistukseksi. No, ministeri tuossa edellä lain esitteli ja kertoi myöskin sen, milloin viimeistään tämän lakimuutoksen tarve tuli ilmeiseksi kaikille, eli vuonna 2023 paljastui järkyttävä tapaus, jossa tällainen irakilainen murhamies oli saanut turvapaikan Suomesta. Sitten myöhemmin selvisi, että hän oli tosiaan murhannut norjalaisen vaimonsa ja saanut tuomiokseen kuolemanrangaistuksen Irakin kurdiosissa. Koska häntä ei voitu palauttaa tämän kuolemanrangaistuksen uhkan vuoksi sinne Irakiin, Kurdistaniin, niin hän jäi käytännössä vapaaksi tänne Suomen kansalaisten iloksi kaduille pörräämään. No, näinhän ei oikeusvaltiossa tietenkään voi olla. Tämä ei ole reilua tämän uhrin omaisille eikä turvallista meille tavallisille suomalaisille, ja ennen kaikkea tämä murentaa kansalaisten luottamusta tähän meidän järjestelmään. Nyt hallitus paikkaa tämän vakavan oikeudellisen aukon. Jatkossa tällainen henkilö ei siis voi piiloutua Suomen oikeusjärjestelmän taakse vaan joutuu täällä vastuuseen, tosin ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla. Tämä ei, kuten on päivänselvää, tarkoita kuolemanrangaistuksen hyväksymistä, vaan päinvastoin tämä on tämmöinen ihmisoikeusmyönteinen tapa varmistaa, että nämä vakaviin rikoksiin syyllistyneet eivät jää rankaisematta. Suomessa rangaistukseksi tulee vapauden menetys, ja samalla taataan perustuslain ja kansainvälisten sopimusten mukainen oikeusturva. Arvoisa puhemies! Kansainvälisen oikeuden ja perustuslain rajapinnassa liikutaan, mutta tässä esityksessä on onnistuttu tasapainottamaan oikeusvaltion, turvallisuuden ja ihmisoikeuksien näkökulmat mielestäni erinomaisesti. Ehkä tärkeimpänä tämä on esimerkki siitä, miten julkiseen huoleen ja kansalaisten oikeudentajuun voidaan vastata konkreettisella ja oikeudenmukaisella lainsäädännöllä, ja tästä ministeriä kiitän.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+7.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-05-21T15:52:21,2025-05-21T15:55:28,Hyväksytty,1.1 2025_54_61,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 48/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_62,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 48/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Äsken käsiteltiin rikoslain 11 luvun muuttamista, siis edellä, ja nyt käsitellään rikosoikeudellista seuraamusta Suomessa rikoksesta, joka on tehty ulkomailla. Siis jos ihminen on yrittänyt pakoilla rikostaan ja tullut vaikka Suomeen, niin hän on siitä rikoksesta rikosvastuullinen. Näiden perusteellakin kiitän ministeri Merta. Hän on hyvin perusteellista työtä tehnyt näiden esitysten eteen, ja suuri kiitos siitä. Se on vähintä, mitä voi sanoa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+7.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-05-21T15:55:30,2025-05-21T15:56:14,Hyväksytty,1.1 2025_54_63,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 48/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja ministeri Meri, neljä minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_64,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 48/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos näistä puheenvuoroista. Tämä on osoitus siitä, että tässä hallituksessa reagoidaan myös asioihin, mitkä eivät ole hallitusohjelmassa, ja meidän ministerit paneutuvat näihin asioihin. Tämä tilanne tuli tosiaan silloin syksyllä 23 esille. Itse kävin osaston kanssa keskustelut siitä, että eihän näin voi olla, että Suomi voi olla turvasatama niin, että henkilö voi vaikka asua täällä loppuikänsä, oli se kuka tahansa henkilö, vaikka hän on tuomittu kuolemanrangaistukseen murhasta, pohjoismaalaisen murhasta. Sitten jäin miettimään näitä vastaavia tapauksia, että eihän tämä tällä tavalla voi olla, ihmiset olivat aivan pöyristyneitä. Meillähän on tällä hetkellä laissa mahdollisuus toteuttaa tiettyjä seuraamuksia ja panna niitä täällä täytäntöön, muun muassa vapausrangaistus, mutta en tiedä, onko tämmöistä tullut sitten ennen vastaan, niin ettei ole tullut mietityksi. Kun katsottiin sitten lainvalmistelussa, niin muun muassa Ruotsissa ja Norjassa ja Tanskassa ei ole tätä mahdollisuutta. Voipa olla, että kun me yleensä aina sanotaan, että otetaan Ruotsista mallia, niin jospa Ruotsi ottaisi nyt tällä kertaa meistä mallia, koska meidän pitää pitää huoli siitä, että me emme jää turvasatamaksi. Tämmöinenhän voi olla myös vetovoimatekijä, jos huomataan, että tänne voivat jäädä sitten henkilöt oleskelemaan. Eihän silloin voi ottaa edes poliisikaan kiinni eikä muuta. Kiitos nyt teille, edustajat Rintamäki ja Elomaa ja sitten Eerola, ja siellä, oliko, Hänninenkin puhui. [Juha Hänninen: Kyllä se taisi puhua!] — Juu. — Kiitos oikein paljon. Vaikka nämä ovat pieniä, ne ovat äärimmäisen tärkeitä, koska sitten kun näitä tarvitaan, niin ai että me ollaan tyytyväisiä, että meillä on se pienen pieni työkalu, joka nyt ei herättänyt tässä suuren median hurmosta mutta joka löytyy sieltä. Tämä hallitus kyllä huomaa aika tarkalla kammalla kaiken, ja tuodaan, mikä ehditään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+7.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-05-21T15:56:18,2025-05-21T15:58:18,Hyväksytty,1.1 2025_54_65,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelua. Siellä ensimmäisenä puheenvuoron käyttää edustaja Furuholm. Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_54_66,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä mikroliikkumista koskevasta hallituksen esityksestä 12/2024. Valiokunta pitää mietinnössään liikenteen turvallisuutta ensiarvoisen tärkeänä. Valiokunta on tyytyväinen siitä, että esityksellä luodaan mikroliikkumista ohjaavaa lainsäädäntöä ja annetaan kaupungeille ja kunnille entistä tehokkaampia keinoja mikroliikkumisen hallintaan sekä liikenneturvallisuuden ja esteettömyyden parantamiseen. Valiokunta ehdottaa esitykseen muutosta, jonka mukaan tieliikennelaissa säädetään sähköpotkulautojen ja muiden kevyiden sähköajoneuvojen kuljettamiselle 15 vuoden ikäraja. Hallituksen esityksen mukaan sähköpotkulaudalla ja kevyillä sähköajoneuvoilla ajamiseen tulisi promilleraja 0,5. Raja koskisi myös sellaisia sähköpyöriä, joissa sähköavustus toimii ilman, että pyörää poljetaan. Valiokunta pitää erittäin hyvänä myös sääntelyn ennalta estävän vaikutuksen kannalta, että liikennejuopumussääntely ulotetaan koskemaan mikroliikkumista. Selkeä kielto ja selkeät rajat päihtymykselle antavat painavan ja liikenneturvallisuutta edistävän viestin siitä, etteivät päihteet ja ajoneuvon kuljettaminen sovi yhteen. Lisäksi esityksen mukaan nykyinen polkupyöräilyn suojakypärän vahva käyttösuositus laajennetaan osaltaan liikenneturvallisuutta edistävänä toimena myös mikroliikkumiseen. Muutama sana mikroliikkumisen ikärajasta: Liikenne- ja viestintävaliokunta on poistanut perustuslakivaliokunnan lausunnossaan edellyttämällä tavalla 1. lakiehdotuksesta säännöksen, jonka mukaan kunta voi liittää mikroliikennelupaan kuljettajien ikävaatimuksia koskevia lupaehtoja. Valiokunta on tehnyt lakiehdotuksiin lisäksi eräitä muita pienempiä, muun muassa perustuslakivaliokunnan lausunnossa edellytettyjä muutoksia. Valiokunta on käsitellyt mietinnössään monipuolisesti lasten ja nuorten kevyiden sähköajoneuvojen käyttämiseen liittyviä näkökohtia, lasten kehitykseen liittyviä näkökohtia, saatavilla olevia onnettomuustilastoja ja mahdollisen ikärajasääntelyn vaikutusarvioita. Asiantuntijakuulemisessa asiantuntijat ovat olleet varsin yhtenäisesti sitä mieltä, että mikroliikkumisen laissa säädetty ikäraja parantaisi lasten liikenneturvallisuutta. Valiokunta painottaa mietinnössään kuitenkin myös kasvattajien roolia liikenneturvallisuuden varmistamisessa muun muassa lasten ja nuorten liikenneosaamisen ja asenteiden kannalta. Saatavilla olevat kevyiden sähköajoneuvojen onnettomuustilastot ovat tällä hetkellä puutteellisia, mutta ne osoittavat, että lapsille ja nuorille tapahtuu edelleen varsin paljon liikenneonnettomuuksia. Onnettomuustilastojen ja myöskin liikenneturvallisuuden parantumista koskevien vaikutusarvioiden voidaan katsoa siten tukevan ikärajasääntelyn tarpeellisuutta ja oikeasuhtaisuutta. Valiokunta katsoo mietinnössään, että kevyiden sähköajoneuvojen kuljettamisen ikäraja on tarkoituksenmukaista asettaa lailla 15 ikävuoteen. Tämän ikärajan voidaan katsoa olevan oikeassa suhteessa näiden ajoneuvojen kuljettamiseen sisältyviin riskeihin ja vaadittaviin taitoihin. Valiokunta katsoo, että 15 vuoden ikärajan asettaminen parantaa erityisesti lasten liikenneturvallisuutta. Ikäraja koskee sekä yksityisomisteisia että vuokrattavia kevyitä sähköajoneuvoja. Kevyttä sähköajoneuvoa ei saa myöskään luovuttaa alle 15-vuotiaan kuljetettavaksi, ja luovuttamisesta voidaan määrätä luovuttajalle liikennevirhemaksu. Luovuttamiskielto koskee myös sähköpotkulautoja vuokraavia yrityksiä, joten myös niille voidaan määrätä luovuttamisesta liikennevirhemaksu. Valiokunta pitää välttämättömänä, että mikroliikenneluvan haltijat kehittävät jatkossa palvelujaan siten, että ne pystyvät aiempaa selkeästi paremmin valvomaan palvelujensa käyttöä myös ikärajojen osalta. Ikäraja ja luovutuskielto eivät koske miltään osin liikkumisesteisen henkilön kuljettamaa kevyttä sähköajoneuvoa, joka on tarkoitettu yksinomaan liikkumisesteisen henkilön käyttöön. Selkeyden vuoksi valiokunta toteaa vielä mietinnössään, että ikärajasääntely ja luovuttamiskielto eivät koske myöskään sähköavusteisen polkupyörän tai moottorilla varustetun polkupyörän kuljettamista. Mietinnön yhteydessä on käsitelty toimenpidealoite 50/2024. Valiokunta pitää toimenpidealoitteen tavoitteita hyvinä ja katsoo, että ne vastaavat monelta osin nyt käsittelyssä olevan hallituksen esityksen tavoitteita ja esityksessä tehtyjä sääntelyehdotuksia. Valiokunta kuitenkin ehdottaa, että toimenpidealoite hylätään. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunta pitää mietinnössään esityksen tavoitteita erittäin tärkeinä muun muassa kuntien toimintamahdollisuuksien ja liikenneturvallisuuden kannalta. Tästä syystä valiokunta painottaa sääntelyn toimivuuden seurannan ja sääntelyn vaikutusten arvioinnin jatkuvaa tarvetta. Uusi kevyiden sähköajoneuvojen ikärajasääntely vaatii myös riittävän tehokasta viestintää ja liikennevalvontaa. Valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaa, jonka mukaan ”eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa tarkasti mikroliikkumista koskevan sääntelyn toimivuutta ja vaikutuksia ja ryhtyy tarvittaessa pikaisesti lainsäädännöllisiin ja mahdollisiin muihin toimenpiteisiin sääntelyn tavoitteiden toteutumisen ja liikenneturvallisuuden varmistamiseksi”. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-05-21T15:58:41,2025-05-21T16:04:31,Hyväksytty,1.1 2025_54_67,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Aittakumpu — taitaa olla poissa. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_68,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Mikroliikkuminen, kuten sähköpotkulaudat ja muut kevyet sähköajoneuvot, on tullut osaksi arkipäiväämme etenkin kaupunkien katukuvissa. Ne ovat nopeita ja käteviä, mutta valitettavasti samalla myös riski liikenneturvallisuudelle. Niille on asetettava selkeät rajat, siksi tämä hallituksen esitys ja siihen tehdyt valiokunnan muutokset ovat paitsi ajankohtaisia myös erittäin tarpeellisia. On tärkeää, että liikenteessä jokainen kulkija ymmärtää vastuunsa. Säätelemättömyydestä kärsivät tällä hetkellä erityisesti nuoret, jotka ovat alttiimpia onnettomuuksille. Meidän lainsäätäjien on toimittava päättäväisesti, jotta yhtäkään nuorta elämää ei enää menetettäisi liikenteessä. Arvoisa puhemies! Valiokunta on tehnyt huolellista ja ansiokasta työtä, ja haluan heitä kiittää siitä. Erityisesti haluan nostaa esiin sääntelyn selkeyttämisen ja ikärajan asettamisen kevyiden sähköajoneuvojen käyttöön. Valiokunta päätyi säätämään 15 vuoden ikärajan sekä luovuttamiskiellon alle 15-vuotiaille. Tämä on merkittävä askel lasten ja nuorten turvallisuuden parantamiseksi liikenteessä. Esitetty mikroliikennelupa antaa kunnille uusia ja tarpeellisia työkaluja mikroliikkumista koskevaan säätelyyn. Kunnat voivat jatkossa ohjata ajoneuvojen käyttöä alueellisesti ja ajallisesti, mikä parantaa esteettömyyttä ja turvallisuutta. Katujen turvallisuus koskee meitä kaikkia, mutta erityisesti se koskee jalankulkijoita, lapsia ja liikkumisesteisiä henkilöitä. Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetut hyvät uudistukset mikroliikkumiseen eivät suinkaan jää vielä tähän. Myös promillerajan säätäminen ja poliisin valvontavaltuuksien selkeyttäminen ovat tärkeitä lisäyksiä. Liikenne ja päihteet eivät kuulu yhteen, eivät edes sähköpotkulaudoilla. Valiokunnan lausumaehdotus tuo hyvin esiin sen, että sääntelyn vaikutuksia on myös seurattava tarkasti ja tarvittaessa on ryhdyttävä jatkotoimiin. Tämä on vastuullista ja ennakoivaa lainsäädäntöä, jonka ytimessä on turvallisuus. Kannatan esitystä lämpimästi. On aika antaa lapsille ja nuorille turvallisempi ympäristö liikkua ja kunnille mahdollisuus pitää kadut järjestyksessä. Turvallisen liikkumisen arki on jokaisen oikeus. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-21T16:04:45,2025-05-21T16:08:04,Hyväksytty,1.1 2025_54_69,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman poissa. — Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_70,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta lisäämällä liikenteen palveluista annettuun lakiin säännökset mikroliikenneluvasta ja siihen liittyvistä lupaehdoista. Kunnille annettaisiin paremmat työkalut mikroliikkumisen hallintaan. Ihminen on kekseliäs etsiessään tapoja liikkua ilman lihasvoimaa. Katukuvassa näemme sähköpotkulautoja ja sähköpyöriä, joita käytetään vaihtelevalla turvallisuudella. Mikroliikkumisella tarkoitetaan liikkumista enintään 350 kiloa painavilla ja korkeintaan 45 kilometriä tunnissa kulkevilla ajoneuvoilla. Kyse on yhä useammin kaupallisista mikroliikennepalveluista, kuten vuokrattavista sähköpotkulaudoista ja kaupunkipyöristä. Palvelu ei tällä hetkellä ole luvanvaraista. Esimerkiksi vuonna 2023 Suomessa toimi lähes 10 sähköpotkulautayritystä ja matkoja tehtiin 16,9 miljoonaa kappaletta. Samalla liikenneonnettomuuksissa on loukkaantunut arviolta 1 600 sähköpotkulautailijaa vuosittain, todellinen määrä lienee suurempi. Kuolemantapauksia tapahtuu harvoin, mutta norjalaistutkimuksen mukaan riski on jopa viisi tai seitsemän kertaa suurempi kuin pyöräilyssä. Onnettomuudet tapahtuvat usein yöllä ja päihtyneenä, ja tyypillisintä on yksin kaatuminen. Palveluntarjoajat ovat asettaneet 18 vuoden ikärajan, mutta tätä ei valvota riittävästi. Alaikäiset käyttävät lautoja runsaasti, ja sääntöjen rikkominen on yleistä. Näkyy tilanteita, joissa laudalla on useampi matkustaja tai kuljettaja katsoo puhelinta ajon aikana. Arvoisa puhemies! Selvityksessä on suositeltu promillerajan asettamista myös kevyille sähköajoneuvoille ja polkupyörille, sillä se edistää liikenneturvallisuutta ja yhdenmukaistaa sääntelyä. Esityksessä ehdotetaan raja-arvoksi 0,5 promillea tai 0,22 milligrammaa litrassa, ja tämän rikkomisesta seuraisi seuraamusmaksu. Tämän myötä poliisi voisi puuttua päihtyneenä ajamiseen tehokkaammin. Tärkeitä uudistuksia olisivat myös mikroliikennelupa, ajoneuvoryhmää osoittavat liikenteenohjausmerkit sekä ikärajan säätäminen. Liikenne- ja viestintävaliokunta esittää, että käyttöikäraja olisi jatkossa 15 vuotta ja alle 15-vuotiaalle luovuttaminen olisi kiellettyä sanktioineen. Yhdyn valiokunnan näkemykseen ja kannatan sääntelyn tiukentamista lasten ja nuorten turvallisuuden varmistamiseksi. Kiitos myös ministeri Lulu Ranteelle aktiivisesta otteesta tähän tärkeään asiaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-05-21T16:08:10,2025-05-21T16:11:16,Hyväksytty,1.1 2025_54_71,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_72,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Liikenteen turvallisuus kaikille tienkäyttäjille on ensiarvoisen tärkeää. Hallituksen esityksellä ja liikenne- ja viestintävaliokunnan erinomaisilla huomioilla luodaan mikroliikkumista ohjaavaa lainsäädäntöä ja annetaan kaupungeille ja kunnille nykyistä kattavampia keinoja mikroliikkumisen hallintaan sekä liikenneturvallisuuden parantamiseen kuntien omien olosuhteiden ja tarpeiden mukaisesti. Sääntelyn tavoitteet vakavien loukkaantumisten ja liikennekuolemien vähentämisestä ovat erittäin hyviä. Esityksen promillerajaa koskeva sääntely on omiaan edistämään mikroliikennepalveluiden kehittymistä nykyistä turvallisemmaksi osaksi muuta liikennejärjestelmää ja matkaketjuja. Kunnat pyrkivät myös lupaehtoja hyödyntäen huolehtimaan liikenneturvallisuuden ja muun muassa liikkumisen esteettömyyden toteutumisesta. Kuntien toimintamahdollisuuksia koskeva sääntely vaatii kuitenkin uudenlaisena sääntelynä jatkossa tarkkaa seurantaa sääntelyn käytännön toteuttamisesta ja toimivuudesta. Jatkossa on kiellettyä kuljettaa moottorilla varustettua polkupyörää tai kevyttä sähköajoneuvoa siten, että kuljettajan veren alkoholipitoisuus on vähintään 0,5 promillea, tai siten, että kuljettajan veressä on huumausaineen vaikuttavaa ainetta. Sääntely koskee sekä vuokrattua että yksityisomisteista ajoneuvoa, ja kiellon rikkomisesta määrättäisiin 200 euron liikennevirhemaksu. Erittäin hyvä myös sääntelyn ennaltaehkäisevän vaikutuksen kannalta on, että liikennejuopumussääntely ulotetaan koskemaan mikroliikkumista. Selkeä kielto ja selkeät rajat päihtymykselle antavat painavan ja liikenneturvallisuutta edistävän viestin siitä, etteivät päihteet ja ajoneuvon kuljettaminen sovi yhteen. Esityksessä laajennetaan myös polkupyöräilijöiden suojakypärän käyttöä koskevaa sääntelyä koskemaan kevyitä sähköajoneuvoja ja moottorilla varustettuja polkupyöriä. Suojakypärän käytöllä voidaan vähentää huomattavasti erityisesti vakavien päävammojen syntymistä onnettomuustilanteissa. Kuljettajilla on kuitenkin aina oltava riittävä kyky kuljettaa ajoneuvoa turvallisesti ja liikennesääntöjä noudattaen. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa asiantuntijat ovat varsin yhtenäisesti olleet sitä mieltä, että mikroliikkumisen laissa säädetty ikäraja parantaisi erityisesti lasten liikenneturvallisuutta. Lainsäädännössä tulee pyrkiä löytämään keinoja suojata lapsia ja nuoria liikenneonnettomuuksista aiheutuvilta loukkaantumisilta ja kuolemilta. YK:n lasten oikeuksien komitea on katsonut, että sopimusvaltioiden on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimiin lasten ja nuorten suojelemiseksi liikenneonnettomuuksista aiheutuvilta loukkaantumisilta. Vaikutusarviointien mukaan ikärajojen positiiviset vaikutukset lasten liikenneturvallisuuteen ovat huomattavia. Ikärajoilla on vähäisiä vaikutuksia mikroliikennevälineitä vuokraavien yritysten liiketoimintaan ja monien yksittäisten lasten liikkumistapoihin. Kevyitä sähköajoneuvoja käytetään tavallisesti varsin lyhyisiin matkoihin, jotka voitaisiin kävellä tai pyöräillä. Arvoisa puhemies! Saadun selvityksen mukaan kevyen sähköajoneuvon käyttöä koskeva ikäraja on kansainvälisesti käytössä muun muassa Norjassa, Irlannissa, Virossa, Saksassa ja Puolassa ja esimerkiksi Tanskassa alle 15-vuotias saa ajaa kevyttä sähköajoneuvoa vain aikuisen seurassa. Lisäksi useissa maissa on käytössä myös erillinen kypäräpakko alaikäisille kuljettajille. Suomessa useat yhteiskäyttöisiä sähköpotkulautoja vuokralle tarjoavat mikroliikenteen palveluntarjoajat ovat asettaneet palveluidensa käytölle 18 vuoden ikärajan. Aalto-yliopiston vuonna 2022 valmistuneessa tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että ikärajasta huolimatta merkittävä määrä alaikäisiä käyttää yhteiskäyttöisiä sähköpotkulautoja. Ikäraja ja luovutuskielto eivät kuitenkaan koske liikkumisesteisten henkilöiden kuljettamaa kevyttä sähköajoneuvoa, joka on tarkoitettu yksinomaan liikkumisesteisen henkilön käyttöön. Liikenne- ja viestintäministeriö onkin arvioinut, että samalla voisi olla tarkoituksenmukaista säätää vastaava ikäraja myös moottorilla varustettujen polkupyörien kuljettajille. Sähköajoneuvojen kuljettamisen ikäraja on tarkoituksenmukaista asettaa lailla 15 ikävuoteen. Tämän ikärajan voidaan katsoa olevan oikeassa suhteessa näiden ajoneuvojen kuljettamiseen sisältyviin riskeihin ja vaadittaviin taitoihin. Ikäraja ja luovutuskielto eivät kuitenkaan koske liikkumisesteisen henkilön kevyttä sähköajoneuvoa, joka on tarkoitettu liikkumisesteisen henkilön käyttöön. Liikenne- ja viestintäministeriö on arvioinut, että voisi olla tarkoituksenmukaista samalla myös säätää vastaava ikäraja polkupyörien kuljettajille, polkupyörien, joissa on siis moottori varusteena. Tämän hallituksen esityksen tavoitteita voi pitää erittäin tärkeinä muun muassa kuntien toimintamahdollisuuksien ja liikenneturvallisuuden kannalta. Uusi kevyiden sähköajoneuvojen ikärajasääntely vaatii myös riittävän tehokasta viestintää ja liikennevalvontaa. Erityisesti liikennejuopumusta ja ikärajaa sekä kuntien toimintamahdollisuuksia koskevan sääntelyn vaikutuksia pitää arvioida kattavasti. Valiokunnan lausumaehdotus valtioneuvoston tarkasta seuraamisesta ja tarvittaessa ryhtymisestä pikaisesti lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin on kannatettava. Liikenne- ja viestintävaliokunta kiinnitti oikeutetusti huomiota myöskin siihen, että hallituksen esityksen antamisen ja lakiehdotuksen suunnitellun voimaantuloajankohdan välillä oli siinä määrin vähän aikaa, että asian käsitteleminen toivotussa aikataulussa oli käytännössä mahdotonta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-05-21T16:11:26,2025-05-21T16:18:16,Hyväksytty,1.1 2025_54_73,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_74,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sähköpotkulaudoilla ja muilla vastaavilla sähköisillä liikkumisvälineillä liikkuminen on jo pitkään ollut puutteellisesti säädeltyä. Ne ovat viime vuosina aiheuttaneet hyvin merkittävän määrän onnettomuuksia ja vaaratilanteita, joista jotkut ovat johtaneet jopa kuolemantapauksiin. Viimeisin kuolemantapaus sattui Helsingissä tässä kuussa, kun 14-vuotias lapsi törmäsi iäkkääseen naiseen, joka menehtyi tapahtuman seurauksena. Nyt hallitus onneksi puuttuu keskeisiin epäkohtiin. Esityksen mukaan liikenteen palveluista annettuun lakiin lisättäisiin säännökset mikroliikenneluvasta ja siihen liitettävistä lupaehdoista. Tavoitteena on antaa kunnille aikaisempaa paremmat työkalut mikroliikkumisen hallintaan ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. On ilman muuta selvää, että alkoholin vaikutuksen alaisena tällaisia välineitä ei kuulu saada ajaa. Tämä on kuitenkin edelleen mahdollista ilman sanktioita ennen tämän lain voimaantuloa. Liikenne- ja viestintävaliokunta esittää mietinnössään viisaasti sitä, että lakiin lisätään 15 vuoden ikäraja näiden laitteiden kuljettamiselle. Tämä on ehdottomasti tarpeen. Toinen kysymys on kuitenkin valvonta. Tässä asiassa sähköpotkulautoja vuokraavilla yrityksillä on suuri vastuu, sillä poliisin resurssit eivät mitenkään voi riittää kaikkien kuljettajien valvomiseen. Nykyiselläänkin on kiellettyä, että sähköpotkulaudan kyydissä on kerrallaan useampi kuin yksi henkilö, mutta tätäkin kieltoa rikotaan jatkuvasti. Näin oli myös edellä mainitsemassani kuolemantapauksessa, jossa laudan kyydissä oli kaksi 14-vuotiasta. Arvoisa puhemies! Turvallisuusnäkökohdat ovat todella tärkeitä, mutta on paikallaan keskustella myös sähköpotkulautojen vaikutuksesta liikunnan vähenemiseen. Sähköpotkulaudat eivät niinkään vähennä autoilua, vaan ennen kaikkea kävelyä ja pyöräilyä. Tämä ei ole hyvä asia missään tapauksessa, sillä liikkumattomuus on muutenkin todella suuri kansanterveydellinen ongelma. Nimenomaan nuoret omaksuvat nopeasti uudet liikkumisvälineet, ja tämä kyllä on sellainen negatiivinen asia, koska nämä sähköpotkulaudat laiskistavat ja vähentävät tottuneisuutta liikunnalliseen elämäntapaan. Olisikin paikallaan keskustella myös sähköpotkulautojen vuokraamisen mahdollisesta kieltämisestä, jos nämä säädökset eivät nyt jostain syystä tehoaisi. Näitä negatiivisia perusteita ovat turvallisuusongelmat, liikkumattomuuden lisääntyminen ja kaupunkiympäristön viihtyisyys. Nykyisin myös lautoja lojuu pitkin poikin ympäri kaupunkeja, ja niitä päätyy jopa vesistöihin. Sähköpotkulautoja vuokraavat firmat ovat kansainvälisiä, eikä heitä todellakaan kiinnosta kovin paljon muu kuin raha tässä tapauksessa, mutta katsotaan, miten nämä säädökset nyt vaikuttavat. On tärkeää, että niitä myös noudatetaan. Lopuksi liikenne- ja viestintävaliokunnalle kiitos, tämä mietintö on erittäin onnistunut, ja kiitos myös ministeri Lulu Ranteelle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-05-21T16:18:19,2025-05-21T16:22:13,Hyväksytty,1.1 2025_54_75,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Harjanne poissa. — Edustaja Eerola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_76,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Myös minä omalta osaltani kiitän liikenne- ja viestintävaliokunnan väkeä, jonka edustajista ainakin Furuholm ja Mikkonen kävivät täällä. Kilpi ei ole vielä käynyt, mutta Mikkonen ja Furuholm kävivät esittelemässä tämän mietinnön, ja Kilpi esittelee vähän myöhemmin. Joka tapauksessa tämä mikroliikkuminen, niin kuin tässä on tänään todettu, erityisesti sähköpotkulautojen ja kevyiden sähköajoneuvojen käyttö, on tullut osaksi suomalaista liikkumista ja arkea hyvin nopeasti, ja lainsäädäntö ei ole kaikilta osin pysynyt siinä perässä. Se on tuonut mukanaan ketteryyttä, mutta myös kasvavan määrän erinäköisiä liikenneonnettomuuksia ja esteettömyysongelmia ja ennen kaikkea turvallisuusriskejä. No, nyt tämä meidän hallituksen esitys puuttuu juuri niihin kohtiin, joissa tämä nykyinen lainsäädäntö on ollut liian kevyttä. Esimerkiksi jo mainittu päihtyneenä sähköpotkulaudalla ajaminen on ollut käytännössä lainsäädännön sokea piste. On ollut mielestäni ihan täysin kestämätöntä, että poliisi ei ole voinut edes puhalluttaa rattijuopumuksesta epäiltyä kevyen sähköajoneuvon kuljettajaa. Nyt tähän tulee siis muutos: esityksen myötä päihtyneenä ajaminen esimerkiksi tällaisella sähköpotkulaudalla tulee hallinnollisen seuraamuksen piiriin, ja poliisille annetaan valtuudet puuttua tilanteeseen, aivan kuten pitääkin. Meillä on näyttöä jo kansainvälisesti siitä, kuinka tehokkaita nämä toimet saattavat olla. Esimerkiksi Oslossa on promillerajan ja yöaikaisten rajoitusten käyttöönotto johtanut sähköpotkulautaonnettomuuksien vähenemiseen jopa yli 70 prosentilla, ja sitten niissä kaupungeissa, missä on tällainen yöaikaan tapahtuva ajokielto ollut, on vammojen määrä pudonnut yli puolella, muun muassa suunnilleen 55 prosenttia — muutama verrokkikaupunki. Nämä eivät ole mitään pieniä prosentteja ainakaan omasta mielestäni. Ne tarkoittavat tuhansia vältettyjä loukkaantumisia, vähemmän päivystyskäyntejä, vähemmän pysyviä vammoja, vähemmän suruviestejä omaisille. Säästöjä syntyy niin terveydenhuollossa kuin inhimillisessä kärsimyksessäkin. Erityisen tärkeää omasta mielestäni on huomioida ne, ketkä näistä toimenpiteistä hyötyvät kaikkein eniten, eli siis nämä liikkumisrajoitteiset vanhukset ja näkövammaiset, joiden arkea väärin pysäköidyt ja holtittomasti käytetyt sähköpotkulaudat haittaavat kaikkein eniten. Heidän turvallisuutensa ja mahdollisuutensa liikkua sujuvasti on asetettava etusijalle. Itsekin olen yhden kerran meinannut polkupyörällä törmätä tällaiseen sähköpotkulautaan, kun se oli jätetty keskelle jyrkkää alamäkeä ja siellä pimeässä tulin. Tunnustan kuitenkin, että minulla ei ollut pyörässä valoa, niin että se oli osaksi omakin moka, enkä noudattanut tieliikennelakia. Mutta ei siitä sen enempää. [Timo Furuholm: Rikos on vanhentunut!] — Se on vanhentunut, se oli toissa viikolla. [Naurua] Arvoisa puhemies! Tämä laki ei estä mikroliikkumista, enkä sitä itsekään halua, vaan pidän sitä myöskin ihan hyvänä. Se vain ohjaa sitä vastuullisempaan suuntaan, ja se antaa myöskin kunnille tarvittavat työkalut ja selkeät säännöt, jotta nämä uudet liikennemuodot voivat toimia rinnakkain vanhojen liikennemuotojen kanssa ilman tätä nykyistä kaaosta ja ilman tämmöistä jatkuvaa loukkaantumisen vaaraa. Kannatan tätä esitystä oikein lämpimästi. Tämä on pieni muutos säädöstekstissä mutta suuri harppaus turvallisempaan, esteettömämpään ja inhimillisempään liikenneympäristöön. — Kiitokseni.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-05-21T16:22:19,2025-05-21T16:26:37,Hyväksytty,1.1 2025_54_77,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Savio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_78,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä ovat siis hallituksen esitys sekä liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö koskien liikenneturvallisuuden parantamista. Käytännössä tällä lakimuutoksella tiukennetaan muun muassa sähköpotkulautojen käyttösääntöjä lisäämällä lainsäädäntöön 15 vuoden ikäraja valiokunnan esittämällä tavalla. Lakiin on myös tulossa promilleraja moottorilla varustettujen polkupyörien ja sähköpotkulautojen käyttäjille. Tämä ehdotettu lakimuutos on kokonaisuudessaan erittäin kannatettava. Arvoisa puhemies! Monessa Euroopan maassa on jo aiemmin asetettu ikäraja sähköpotkulautojen käytölle. Myös esimerkiksi Liikenneturva on ehdottanut nyt säädettäväksi aiottua 15 vuoden ikärajaa. Tällä ikärajalla mahdollistetaan, että lapset ehtivät kehittyä turvallisemmiksi tielläliikkujiksi. Kyse on sekä heidän itsensä että muiden tielläliikkujien turvallisuudesta, ja sama pätee luonnollisesti myös nyt säädettävään promillerajaan. Arvoisa puhemies! Sähköpotkulaudalla ajaminen vaatii taitoja ja kokemusta liikkua muun liikenteen seassa. Tarvitaan muun muassa liikennesääntöjen osaamista, muun liikenteen havainnointia sekä kykyä valita oikea tilannenopeus. Valitettavasti olemme kuitenkin saaneet tänäkin keväänä lukea onnettomuuksista, myös kuolemantapauksista, joissa lapsi tai nuori on kuljettanut sähköpotkulautaa. Vakuutusyhtiöiden kokoamien tilastojen mukaan sähköpotkulaudoilla sattuu usein selvästi vakavampia henkilövahinkoja kuin polkupyörillä — edustaja Rintamäki jo tässä edellä esitteli näitä lukuja yksityiskohtaisemmin — ja lukuisissa onnettomuuksissa myös alkoholi on ollut merkittävä osatekijä. Arvoisa puhemies! Lakiehdotuksen tullessa voimaan monelta tällaiselta ikävältä onnettomuudelta todennäköisesti onneksi vältytään jatkossa. Kiitän lopuksi sekä ministeriä että liikenne- ja viestintävaliokuntaa tekemästänne hyvästä työstä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Sami Savio,1314,2025-05-21T16:26:41,2025-05-21T16:29:25,Hyväksytty,1.1 2025_54_79,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sarkomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_80,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva lakiesitys ja valiokunnan mietintö ovat erittäin onnistuneita. Tämä lakiesitys on erittäin tervetullut. Täällä on ollut todella hyviä puheenvuoroja, ja tässä aluksi kiitän vielä erikseen valiokuntaa hyvästä työstä. Oma kotikaupunkini Helsinki on pitkään toivonut enemmän valtaa säädellä sähköskuuttien käyttöä, pysäköinti- ja käyttöaikoja. On mainiota, että nyt tämä asia toteutuu, kun eduskunta hyväksyy tämän käsittelyssä olevan lakiesityksen. Vahvemmat keinot mikroliikkumisen hallintaan ja liikenneturvallisuuden parantamiseen alueemme olosuhteiden ja tarpeiden mukaisesti ovat nyt tärkeitä, ja nyt me saamme ne. Tämä esitys on tietenkin tärkeä liikenneturvallisuuden, vakavien loukkaantumisten ja liikennekuolemien vähentämiseksi ihan koko maassa. Pidän viisaana, että kunnat pyrkivät sitten, kun tämä laki on voimassa, näitä lupaehtoja hyödyntäen huolehtimaan liikenneturvallisuuden ja myös liikkumisen esteettömyyden toteutumisesta nykyistä paremmin. Aivan erityisesti toivotan tervetulleeksi sen, että sähköskuuttien kuljettamiselle esitetään nyt asetettavaksi 15 vuoden alaikäraja. Tämän muutoksenhan valiokunta on tähän hallituksen esitykseen tehnyt. Sähköpotkulauta ei ole todellakaan lasten ajoneuvo. Sähköskuuttien ajaminen turvallisesti vaatii sellaisia taitoja ja kokemusta, joita lapsilla ei vielä ole, ja nämä taidot kypsyvät hitaasti aikuisten tasolle. Sähköpotkulaudalla ajaminen vaatii samantyyppistä osaamista ja kokemusta liikenteessä kuin esimerkiksi mopoilu. Kuljettajan pitää muun muassa osata liikennesäännöt, hallita muun liikenteen havainnointia ja valita myöskin sopiva liikennenopeus. Tilastokeskuksen mukaan sähköpotkulautailijoita on menehtynyt Suomessa neljä, joista kaksi on ollut alle 15-vuotiasta lasta. HUS tiedotti syyskuussa, että noin viiden vuoden seuranta-ajalla sähköpotkulautojen onnettomuuksissa vammautui yli 600 lasta ja nuorta ja näiden keski-ikä oli 12—13 vuotta. Nämä luvut kyllä kertovat sen, että tämä esitys asettaa ikäraja on aivan välttämätön. Useat yhteiskäyttöisiä sähköpotkulautoja vuokralle tarjoavat mikroliikennepalveluntarjoajat ovat tietenkin asettaneet näitä käyttörajoja, siellä on 18 vuoden ikäraja, mutta näitä ikärajoja on ollut hyvin helppo kiertää. Liikennesääntöjen vastainen kuljettaminen, kuten matkustajan kyyditseminen sähköpotkulaudalla, korostuu erityisesti alaikäisillä käyttäjillä, ja tämä aiheuttaa erityistä vaaraa sen lisäksi, että jo pelkästään se, että nuoret ja lapset ajavat näitä, on riski. Haluan korostaa sitä, että on välttämätöntä, että mikroliikenneluvan haltijat kehittävät palvelujaan siten, että he pystyvät todellakin jatkossa aiempaa selkeästi paremmin valvomaan palvelujensa käyttöä myös ikärajojen osalta. Sähköpotkulautaonnettomuudet lisäävät turvattomuutta. Ne aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja kuormittavat todella paljon terveydenhuoltoa mutta myös poliisia, ja tämä lakiesitys toivottavasti tuo tähän helpotusta. Erityisen hyvää on se, että tässä korjataan täysin kaupunkilaisjärjen vastainen tilanne, eli sähköskuutilla ja sähköpyörällä ajavilla ei ole aikaisemmin ollut promillerajaa, ja nyt se promilleraja asetetaan puoleen promilleen. On ollut aivan järjetöntä — ja todella vaikea ymmärtää ja kansalaisille selittää — että poliisilla ei ole ollut edes oikeutta puhalluttaa epäiltyä ilman jo aiheutunutta vaaraa tai tapaturmaa, ja nyt jatkossa liikenteenvalvoja saa puhalluttaa kuljettajan ja kieltää myöskin ajon päihtymyksen vuoksi. Tämä on erittäin tervetullutta. Kannan erityistä huolta siitä, että Liikenneturvan tutkimuksissa on tullut esille se, että vain 64 prosenttia vastanneista tiesi, että sähköpotkulautailija ei saa esimerkiksi ajaa jalkakäytävällä ja että tältä osin sähköskuutteja koskevat samat säännöt kuin pyöräilijöitä. Se, että kyyditseminen ei ole sallittua ja moni muu asia ei ollut tiedossa ja todella pieni osa tunsi nämä säännöt, kertoo siitä, että me tarvitaan liikennekasvatusta, liikennesääntöjen osaamisen lisäämistä. Sitä tarvitaan lisää lapsilla ja nuorilla, mutta kyllä nämä tutkimukset osoittavat, että sitä tarvitaan myös meillä aikuisilla, että me tiedämme, mitkä ovat liikennesäännöt, kun ajamme polkupyörällä tai käytämme näitä mikroliikennevälineitä. Toivon, että kun tämä lainsäädäntö itsessään tulee, tästä tiedotetaan, tästä puhutaan, ja tämäkin lisää sitten sitä. Kiitos myöskin Liikenneturvalle hienosta työstä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi totean vielä, että todella hienoa on, että mikroliikenteeseen tulee vahva suositus käyttää kypärää, samanlainen kuin on myöskin pyöräilyssä. Kun katson esimerkiksi HUSin tilastoja ja keskustelen terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, niin ovat todella vakavia ne päävammat, joita kaatumisissa on tullut, ja tämä sitten ehkäisee myöskin niitä. Eli todella suuret kiitokset tietenkin ministerille ja hallitukselle tästä lakiesityksestä ja erityisesti sitten valiokunnalle tästä hyvästä mietinnöstä ja lämmin kannatus tälle lakiesitykselle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2025-05-21T16:29:30,2025-05-21T16:35:23,Hyväksytty,1.1 2025_54_81,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kilpi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_82,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvin usein saa kuulla, että Suomi on sääntöjen maa ja täällä säädellään vähän joka asia tappiin asti, ja hyvin usein tällä lausahduksella esitetään kritiikkiä sen suuntaan, että meillä todellakin elämää rajoitetaan ja säädellään liikaa lainsäädännöllä ja valvonnalla ynnä muulla. Voisin sanoa niin, että tämä nimenomainen hallituksen lakiesitys on erityisen mielenkiintoinen kyllä tästäkin näkökulmasta, ja henkilökohtaisesti tämä on äärimmäisen kiinnostavaa kahdesta näkökulmasta, nimittäin lainvalvojan ja lainsäätäjän näkökulmasta. Lähtökohtaisestihan tässä on kysymys sellaisesta aika harvinaisestakin tilanteesta, jossa meillä tulee tuonne katukuvaan liikenteeseen uusi liikkumisen muoto, ja kun se on uusi liikkumisen muoto, niin lainsäädäntökään ei sitä sitten tunnista kaikilta osin. Siinä me olemme sitten saaneet todistaa ihan jokainen sitä, mitä se tarkoittaa sitten, kun tulee uusi liikkumismuoto, ja millaiseksi elämä sellaisen muodon kanssa sitten muodostuu. Pääsääntöisestihän tietenkin suurin osa liikkuu liikennesääntöjen mukaan ja käyttää niin sanottua maalaisjärkeäkin tuolla liikkuessaan, mutta kyllä siis toisessa päässä se voidaan huomata, että tilanne muuttuu suorastaan anarkistiseksi ja alleviivaa sitä tilannetta, että se, mikä ei ole erikseen kielletty, on sallittu. Esimerkiksi juuri päihtyneenä ajaminen on tässä hyvä esimerkki, että kun sähköpotkulaudalla on ollut mahdollista päihtyneenä ajaa, niin sitä on myöskin tehty ja siitä on aiheutunut niitä ongelmia huomattavallakin tavalla. Ja esimerkiksi sitten myöskin valvonnan suhteen, kun sitä ei käytännössä ole oikein voitu tehdä, tilanne on ollut täysin kestämätön. Nyt jos ajatellaan, niin juuri tässä hallituksen esityksessä erityisen merkillepantavia asioita on juurikin tuo promilleraja, mikä tähän nyt on asetettu, ja ikäraja on toinen asia, mikä on äärimmäisen tärkeä asia, ja myöskin se vahva suositus kypärän käyttämisestä. Tässähän me mennään nyt sitten hyvin pitkälle samaan linjaan polkupyöräliikenteen kanssa, kun sielläkään sitä niin sanottua kypäräpakkoa ei ole mutta erittäin vahva ja painokas suositus sen käyttämiseen on. Kyllä jo näillä kolmella asialla me voidaan merkittävästi parantaa sitä vajetta, mikä tähän asti tällä liikkumismuodolla on ollut. Tätä nyt sitten tullaan seuraamaan, millä tavalla tämä toteutuu ja millä tavalla on lisää kehittämiskohteita, ja on äärimmäisen hyvä, että siellä valiokunnan mietinnössä on myöskin se kirjattu ylös. — Jatkan kohta. Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-05-21T16:35:26,2025-05-21T16:38:41,Hyväksytty,1.1 2025_54_83,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_84,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan muutamalla sanalla ottaa kantaa nimenomaan näihin sähköpotkulautoihin, jotka tähän esitykseen liittyvät. Aloitan ensin semmoisista omakohtaisista kokemuksista ja huomioista. Aika hyvin täällä Helsingissä näkee, kun päivittäin kulkee ja talollekin tulee, ja ei ihan hirveän kauan tarvitse tuossa ulkona olla, kun näkee, miten noilla sähköpotkulaudoilla ajetaan. Jos jonkinmoista sattuu ja tapahtuu. Erityisenä huomiona tietysti nuoret ja erityisesti lapset, jotka käyttävät niitä: meno on aika holtitonta välillä. Mutta jotta ei nyt tässä liikaa syyteltäisi pelkästään lapsia, niin kyllä aikuisetkin osaavat. Sen voi mennä toteamaan jokainen tuonne Helsingin yöhön. Ja ei tästä nyt ihan hirveän kauan ole, kun kävelin tuossa kiireellä taloa kohti ja huomasin, että siinä tuli sähköpotkulaudalla äiti ja kyydissä, sanotaanko nyt, 4—5-vuotias lapsi. Kyllä minä siinä kohtaa peräänkuulutan myös sitä vanhemman vastuuta, eli mitä pyörii päässä, kysynpähän vain. Jälkikäteen ajatellen olisi varmaan voinut soittaa poliisille, mutta täytyy myöntää, että siinä tilanteessa hämmennyin kyllä niin valtavasti, etten tiennyt, mitä olisin tehnyt, kun jäin vain miettimään, että ei siinä vanhempi kyllä oman lapsensakaan turvallisuutta ihan hirveästi ajatellut. Sitten on ollut valitettavasti hirveän paljon näitä erilaisia onnettomuuksia, valitettavasti myös kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, muun muassa Vantaan Myyrmäellä ja sitten, oliko, Helsingissä juuri äsken. Nämä ovat tragedioita. Niistä tulee hirveä määrä inhimillistä kärsimystä läheisille, ystäville ja sitten koko yhteiskunnalle sitä kautta, ja valitettavasti lainsäädäntö ei ole pysynyt tämän nopean muutoksen perässä. Toisaalta, kun olen lehdistä lukenut tätä sähköpotkulaudoista käytävää keskustelua — lapsiakin oltiin jossain lehdessä haastateltu — todettiin, että no, ei ole itse asiassa harmainta aavistusta edes liikennesäännöistä, kun kuljetaan sähköpotkulaudoilla. No, otetaan nyt vertauskuva, että jos ajat mopolla tuolla, niin lähtökohta on se, että sinulla on mopokortti eli sinulla on jonkunnäköinen osoitettu taito siitä, että ymmärrät ja tiedät, miten liikenteessä kuuluu kulkea, mutta sähköpotkulautojen tapauksessa näin ei välttämättä ole, koska lähtökohtaisesti ei ole mitään pätevyysvaatimuksia sillä ajamiseen. Totta kai pitää noudattaa liikennesääntöjä, mutta jos niitä ei osaa, niin se on sitten vähän niin kuin, sanotaan, Herran kädessä, miten siinä käy. Valitettavasti, kun tilastoja katsotaan, paljon kärsimystä on sen seurauksena tullut, että tätä asiaa ei ole säädelty. Itse vastustan sääntelyä monissa kohdissa, mutta tämä on sellainen aihealue, missä sitä kyllä kannattaa tehdä, koska siinä voittaa koko suomalainen yhteiskunta: siinä voittavat terveydenhuolto, yksilöt itse ja sitten koko yhteiskunta laajemmin. Kun ajatellaan nyt vaikka esimerkiksi näitä onnettomuuksia, niin kyllähän se kustannus suoraan osuu sinne terveydenhuoltoon, mikä muutenkin meillä on kuormittunut ja tulee olemaan jatkossakin kuormittunut. Jos me pystytään sitä kautta, lainsäädännöllisin toimin, keventämään myös terveydenhuollossa sitä syntyvää painetta, mikä tulee myöskin näistä sähköpotkulaudoista eritoten kaupunkialueilla, niin hyvä yhteiskunnalle ja hyvä etenkin yksilöille. Uudistus pitää sisällään muun muassa 15 vuoden ikärajan, mitä kannatan lämpimästi, ja siitä suuri kiitos liikenne‑ ja viestintävaliokunnalle, joka sen tähän uudistukseen kätilöi sisään. Tiedän, että sitä myös ministeri on kannattanut. Sen lisäksi tämä esitys pitää sisällään kunnille keinoja niin sanotusti säädellä tätä sähköpotkulautojen markkinaa, mikä on myöskin äärimmäisen positiivinen uutinen. Sen lisäksi se sisältää myös promillerajan säätämisen, joka on myöskin erinomainen asia, ja mahdollistaa poliisille juurikin tämän puhalluttamisen jo ennen tilannetta, missä on aiheutettu käytännössä vaaraa muulle liikenteelle ja tienkäyttäjille, ja tämä on myöskin erittäin positiivinen asia. Eritoten iloinen olen tästä 15 vuoden ikärajasta, koska sillä saadaan lapset pois, enkä niinkään siitä ikärajastakaan vielä vaan siitä, että se sisältää myös luovuttamiskiellon, mikä korostaa eritoten myöskin vanhempien vastuuta jatkossa, että alle 15-vuotiaille sitä kulkuneuvoa ei luovuteta. Toisaalta myöskin sähköpotkulautayhtiöille, jotka näitä välittävät vuokramarkkinoilla, se asettaa velvoitteen, että ei voi luovuttaa alle 15-vuotiaalle. Eli käytännössä yhtiöt joutuvat varmastikin kehittämään näitä tunnistautumisjärjestelyitään näissä sovelluksissa, niin ettei voi vain jollain käyttöehtosopimuksella ikään kuin kuitata, että juu juu, olen 15- tai olen 18-vuotias. Joka tapauksessa suuri kiitos hallitukselle, suuri kiitos liikenne‑ ja viestintäministeri Lulu Ranteelle ja eritoten suuri kiitos liikenne‑ ja viestintävaliokunnalle hyvästä mietinnöstä ja hyvästä esityksestä, joka täällä nyt on yksimielisenä, ja hienoa, että tämä saadaan myöskin voimaan. Tämä on hyvä laki koko Suomen kannalta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-05-21T16:38:49,2025-05-21T16:43:35,Hyväksytty,1.1 2025_54_85,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Furuholm., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_86,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Otan tässä muutamaan puheenvuoroon kantaa. Aloitetaan vaikka edustaja Hännisestä, joka puhui tästä, että tämä laki itsessään parantaa lasten liikenneturvallisuutta. Varmasti näin on, mutta palaan myös sen jälkeen tulleisiin puheenvuoroihin: Kuten edustaja Sarkomaa ja edustaja Bergbom sanoivat, kyllä liikenteessä suuri vastuu on myös meillä aikuisilla. Ajoimme sitten autoa, polkupyörää tai mitä tahansa, niin se malli on tärkeä. Edustaja Rintamäki, jos oikein ymmärsin, antoi ymmärtää, että promilleraja tulisi myös polkupyöriin. Haluan nyt painottaa, että tämä promilleraja koskee moottoroituja polkupyöriä eli pyöriä, jotka liikkuvat polkematta. Eli se on siihen se rajaus. Eli tätä promillerajaa ei sovelleta tavallisiin polkupyöriin eikä tällaisiin sähköavusteisiin polkupyöriin. Edustaja Elomaa nosti mielestäni ihan aiheesta näihin lautoihin liittyvän seikan liikkumisen vähentymisestä. Itse olen sitä mieltä, että kun ajattelee, miksi näin tapahtuu — on totta, että laudat ovat korvanneet jo kansanterveydellisestä mutta myös ilmastonäkökulmasta liikaa kävelyä ja pyöräilyä eivätkä niinkään esimerkiksi sitä autoilua — niin se on varmaan tämä saavutettavuus. Jos vaikka nyt kotikunnassani Turussa vertaa kaupunkipyörien saatavuutta näihin lautoihin, joita on joka kulmassa kellallaan ja saatavilla, niin saatavuus on selkeä kannuste näitä käyttää. Ehkä vaatisi myös vähän laajempaa keskustelua siitä, minkälaisia liikkumismuotoja meidän pitää yhteiskunnassamme tarjota, jotta esimerkiksi liikkumattomuuden haasteisiin pystyttäisiin paremmin tarttumaan. Edustaja Elomaa nosti esille myös näiden firmojen rahanahneuden, ja joo, totta kai kun tehdään bisnestä, niin rahaakin on tehtävä, mutta on pakko sanoa, että kyllä aikaisemminkin kunnat ja nämä skuuttifirmat ovat päässeet yhteisymmärrykseen tietyistä pelisäännöistä, mutta kun se laki on siitä puuttunut, niin kunnat ovat olleet valitettavasti hyvän tahdon varassa. Edustaja Eerola nosti Oslon esimerkin siitä, miten Oslossa on saatu näitä lautoja kuriin sääntelyllä ja erilaisilla säännöillä. Yksi keskeinen juttu näiden lautojen aiheuttamissa haitoissa on niiden määrä. Kun aikoinaan Oslossa tähän lautojen määrään puututtiin kovalla kädellä, oli tapahtumaketju se, että nämä firmat toivat nämä laudat sieltä Oslosta Turkuun, jossa ei pystytty sääntelemään lautojen määrää. Siksi toivon, että tämän lain yksi tärkeimmistä seikoista on nytten tämä, että kunnat pystyvät asettamaan sen lautojen määrän siihen omaan kuntaan sopivaksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-05-21T16:43:36,2025-05-21T16:46:49,Hyväksytty,1.1 2025_54_87,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Jäntti., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_88,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Aleksi,Jäntti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Furuholm puhui Turusta, ja tasapuolisuuden nimissä puhun nyt omasta kokemuksestani ja kotikaupungistani Tampereesta, jossa nämä ongelmat ovat vähintään jossain määrin kyllä yhtenevät Turun haasteiden kanssa. Tampere on ollut tässä lautabisneksessä näille yhtiöille yksi esimerkkikaupungeista Euroopassa — käytetty siis silloin alkuvaiheessa, kun niitä Suomeen tuli, hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka laajasti laudat on otettu siellä käyttöön. En tiedä, mikä viimeisin tilanne sen suhteen on, mutta varmaan yksi keskeinen syy siihen oli se, että Tampereelle nämä lautayhtiöt tulivat selvästi aikaisemmin kuin kaupungissa lanseerattiin esimerkiksi kaupunkipyörät. Helsingissähän asia kävi toisinpäin. Pyörien selkeä etu suhteessa lautoihin on, jos ajatellaan isän lompakolla, se, että ne ovat edullisempia, mutta usein nuoret liikkuvat vanhempiensa kustannuksella, joten silläkään ei ole ollut sellaista ohjaavaa vaikutusta. Nuoret ehtivät jo tottua siihen laudan käyttöön, ja sen jälkeen tietysti oman käyttäytymisen muuttaminen on yksi vaikeimpia tehtäviä, mikä näkyy myöskin tässä liikennekäyttäytymisessä. Sinällään laudat ovat erittäin tervetulleita. Itse olen niitä jonkin verran myöskin käyttänyt. Ne ovat ratkaisemassa sitä yhtä suurta ongelmaa, mikä julkiseen tai joukkoliikenteeseen liittyy, eli tätä viimeisen kilometrin ongelmaa. Toki niitä ei voi ihan mihin tahansa pysäköidä, mutta useissa tapauksissa se vähentää merkittävästi esimerkiksi bussipysäkiltä siirtymistä jalan johonkin toiseen paikkaan. Jos ajatellaan kansanterveyden näkökulmasta, niin tässä piilee myöskin se tavallaan mahdollisuus ja myöskin ongelma: mikäli tämän viimeisen kilometrin ongelman ratkaisulla päästäisiin siihen, että autojen käyttö kaupungeissa vähenisi, niin nämä laudat ovat erittäin tervetulleita, mutta jos laudalla korvataan lyhyehköt kävelymatkat, niin se ei välttämättä palvele kansanterveydellisiä tavoitteita. Kun tämä lautojen käyttö lisääntyi Tampereella, niin hyvin nopeasti tulivat esiin myöskin ne keskeiset ongelmat, joita osaltaan tässä nyt esitetyssä lainsäädännössä ollaan korjaamassa. Ensinnäkin alaikäiset ja päihtyneenä lautoja ajavat aiheuttivat paljon onnettomuuksia — millä on tietenkin iso inhimillinen hinta, jos jää pysyviä vaurioita, ja toki lyhytkin loukkaantuminen voi olla traumaattinen kokemus — mutta ennen kaikkea myös taloudellisia ongelmia, mitä aiheutui esimerkiksi erikoissairaanhoitoon. Suuret tilannenopeudet lisäsivät turvattomuuden tunnetta erityisesti vanhempien ihmisten keskuudessa kulkuväylillä, ja hujan hajan jätetyt laudat sitten aiheuttivat esteitä ja myöskin epäsiisteyttä ja toisaalta myöskin vaaraa muille tien- ja katujenkäyttäjille. Nyt tällä käsittelyssä olevalla lainsäädännöllä on mahdollista vastata juuri näihin ongelmiin, joita esimerkiksi Tampereella on kohdattu. Tavoitteena nimittäin on antaa kunnille aikaisempaa paremmat työkalut mikroliikkumisen hallintaan ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Merkittävää on myös tieliikennelakiin lisättävä hallinnollinen seuraamusmaksu liikennejuopumuksesta moottorilla varustetulla polkupyörällä tai kevyellä sähköajoneuvolla sekä valiokunnan mietinnössään esittämä kuljettamisen alaikärajan asettaminen 15 vuoteen. Luovutuskielto alleviivaa tämän ikärajan noudattamisen velvoittavuutta. Sääntelyn kautta on mahdollista vähentää myös liikkumisen esteettömyyteen liittyviä ongelmia sekä pienentää yhteiskunnalle onnettomuuksista aiheutuvia kustannuksia. Valiokunta katsoo, että lainsäädännössä tulee pyrkiä löytämään keinoja suojata lapsia ja nuoria liikenneonnettomuuksista aiheutuvilta loukkaantumisilta ja kuolemilta. Tämä on myös YK:n lapsen oikeuksien komitean katsonta, että sopimusvaltioiden on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimiin lasten ja nuorten suojelemiseksi liikenneonnettomuuksista aiheutuvilta loukkaantumisilta. Arvoisa rouva puhemies! Koska elämme maailmassa, jossa vallalla ovat yksilön oikeudet ja valtion vastuumentaliteetti, itseäni lämmittää erityisesti se, että valiokunta painottaa myös kasvattajien roolia liikenneturvallisuuden varmistamisessa muun muassa lasten ja nuorten liikenneosaamisen ja asenteiden kannalta. Äärettömän tervetullut on myös esitys siitä, että eduskunta edellyttäisi, että valtioneuvosto seuraa tarkasti mikroliikkumista koskevan lainsäätelyn toimivuutta ja vaikutuksia ja ryhtyy tarvittaessa pikaisesti lainsäädännöllisiin ja mahdollisiin muihin toimenpiteisiin sääntelyn tavoitteiden toteutumisen ja liikenneturvallisuuden varmistamiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Aleksi Jäntti,1513,2025-05-21T16:46:55,2025-05-21T16:52:09,Hyväksytty,1.1 2025_54_89,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kilpi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_90,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä nyt otan muutamia tämmöisiä perusongelmakohtia esille, mitä mikroliikkumisessa ja varsinkin päihtyneenä niillä ajamisessa ja sen valvonnassa ja niitten seuraamusten osalta on ollut tähän saakka: Eli todellakaan poliisillahan ei ole ollut tähän saakka mahdollisuutta puhalluttaa henkilöä, joka on tämmöisellä sähköpotkulaudalla päihtyneenä liikkunut, tai vaikka polkupyörällä samalla tavalla. Tämä on ollut erityisen vahvasti kiellettyä, koska kysymys on pakkokeinosta, ja puhalluttamista ei siinä kohtaa ole voinut tehdä. Senkin takia nyt, kun puhutaan niin sanotusta tankojuopumuksesta elikkä liikennejuopumuksesta, johonka tämmöisillä laitteilla niin kuin polkupyörällä tai sähköpotkulaudalla on voinut tähän saakka syyllistyä, se, että voidaan näyttää toteen, että on päihtyneenä nyt sitten kuljettanut tätä laitetta, on ollut aika haasteellista. Tämä on kyllä ollut pitkään pitkään yhtenä ongelmana tuolla valvontatoimissa, mitenkä tähän puututaan, ja senkin takia aika lailla vahvassakin ja tukevassakin päihtymystilassa on voinut näillä liikkua, ja jälki on taas kerran ollut sen mukaista. Todellakin kun tämä 0,5 promillen raja tulee, niin se on äärimmäisen tervetullutta, ja niin myöskin tuolla poliisikunnassa sitä on kovasti ilolla tervehditty. Ja nyt sitten kun tässä hallituksen esityksessä annetaan se mahdollisuus myöskin puhalluttaa polkupyöräilijöitä, niin tämä on äärimmäisen hyvä. Vaikka polkupyöräilijälle ei tule sitä promillerajaa, niin jo se, että voidaan sitten todeta paljon selkeämmin se, että on todellakin päihtyneenä nyt liikuttu, on kansalaisen oikeusturvankin näkökulmasta äärimmäisen hyvä ja hieno parannus tähän tilanteeseen. Tuo 15 vuoden ikäraja on kyllä äärimmäisen hyvä, ja merkille pantavaa on se, että sehän ei siinä alkuperäisessä hallituksen esityksessä ollut. Elikkä tämä on ihan tuolta valiokunnasta peräisin oleva lisäys, joka on kyllä tarpeen, ja se on myöskin asiantuntijakuulemisessa todettu. Myöskin sitten se luovuttaminen, eli kun luovutetaan alle 15-vuotiaalle, on siellä otettu huomioon, ja tämä kannattaa myöskin siellä kodeissa huomioida. Nyt kun puhutaan kodeista, niin vaikka nyt lainsäädäntöä tässä luodaankin ja valvontaa mahdollistetaan, kyllähän se vastuu siellä kotona kuitenkin on siitä, millä tavalla ne lapset ja alaikäiset näitten asioitten kanssa toimivat. On äärimmäisen positiivista ja hieno asia, että tämäkin asia on siellä valiokunnan mietinnössä nyt mainittu, ja pitäisin sitä pikkasen harvinaisenakin tapauksena, että näin on toimittu, että huoltajien ja kotien vastuuta korostetaan ihan normaaleissa lapsenkasvatuksellisissakin asioissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-05-21T16:52:15,2025-05-21T16:55:37,Hyväksytty,1.1 2025_54_91,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Furuholm., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_92,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten edustaja Kilpi edellä totesi tästä lausumasta, vai anteeksi, oliko se edustaja Jäntti, niin me valiokunnassa koimme tarpeelliseksi lisätä sinne tämän lausuman, että valtioneuvoston on arvioitava tämän lain toimivuutta. Yksi syy ainakin itselläni, miksi pidin tärkeänä tätä, että tällainen lausuma sinne saatiin, liittyy tähän lautojen määrään. Tämä esitys nyt mahdollistaa sen, että kunnat kykenevät tähän toimilupaan, jota sitten tämmöinen skuuttifirma hakee, laittamaan lautojen määrän. Mutta samaan aikaan kunnat eivät pysty esimerkiksi rajoittamaan näiden operaattorien määrää. Tästä syntyy tilanne, että jos vaikka kunta on päättänyt, että nyt meille mahtuu tähän kaupunkiin 1 000 lautaa, niin ei tiedetä tavallaan sitä hakijoiden määrää, operaattorien määrää. Jos niitä on viisi, ne saavat kaikki 200 lautaa. Jos heitä tuleekin 10, niin sitten se on 100 per operaattori. Tämä on näille firmoille vähän haastavaa sen kannalta, että on vaikea elinkeinon kannalta ehkä ennakoida sitä vallitsevaa tilannetta. Tästä syntyy myös sellainen ongelma, että jos kunnat kykenisivät näiden operaattorien määrää rajaamaan, jolloin yhdelle operaattorille jäisi enemmän lautoja siitä potista, niin tällaisen signaalin olen ainakin saanut, että nämä lautafirmat silloin levittäisivät näitä lautoja laajemmalle alueelle. Nyt sitten, kun se lautamäärä jää pieneksi, totta kai jokaisen firman pyrkimys on laittaa ne laudat sinne, missä on eniten liikkujia, eli isojen kaupunkien kohdalla keskustoihin sun muihin. Eli tämä on tämmöinen yksi asia, mitä tässä pitää seurata. Minun mielestäni on aina hyvä nostaa esiin, miksi tätä lainsäädäntöä ylipäätään tarvitaan. Se on se, että kun meillä on hyvin erilaisia kuntia — täällä on nyt puhuttu Tampereesta ja Turusta, jotka ovat hyvin samanlaisia kooltaan [Aleksi Jäntti: Suomen parhaita!] — Suomen parhaita — mutta sitten on Savonlinnaa, on Poria, on vielä pienempiä paikkoja, joissa näitä lautafirmoja kuitenkin on — niin tärkeintä olisi se, että kunnat pystyisivät nyt jatkossa itse määrittämään sen, minkälaisen osan ne täyttävät siitä liikennejärjestelmästä, miten näillä laudoilla korvataan joukkoliikennettä, jota esimerkiksi pienemmissä kaupungeissa ei ole. Sen takia tämä lausuma, joka meillä tässä on, on hyvin tärkeä: kun huomataan, että tämä lähtee vaikka jollain tavalla nyt väärään suuntaan ja se lain tavoite ei tule toteutumaan, niin tarvitaan sitten nopeita korjauksia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-05-21T16:55:37,2025-05-21T16:58:40,Hyväksytty,1.1 2025_54_93,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kilpi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_94,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä muutama sananen maaseudusta ja haja-alueilta, jotka on myöskin otettava huomioon tällaista lainsäädäntöä tehtäessä. On erittäin hyvä asia ja kannatettava asia, että saadaan monipuolistettua meidän keinoja liikkua. Liikkumisen mahdollisuus on ihan perustuslaillinen oikeus, ja meidän pitää jatkuvasti tämmöisenä kehittyneenä yhteiskuntana miettiä niitä keinoja, millä tavalla mahdollistetaan ihmisten liikkuminen mahdollisimman kattavasti. Viestit ja reagoinnit, mitä nyt on tähän mennessä ympäri valtakuntaa tullut tähän hallituksen esitykseen ja tähän valiokunnan mietintöön, ovat olleet sellaisia, että nyt kun tulee tuo ikäraja tähän sähköskuuttiin, niin se vaikeuttaa nyt sitten lasten liikkumista maaseudulla ja haja-alueilla. Tietenkin, tottahan se on: jos ollaan alle 15-vuotiaita, niin liikkumaan siellä pitää päästä. Tämä on tietenkin erittäin ymmärrettävä tilanne, ja problematiikka on sillä tavalla ihan selkeä, että se tämmöisen ongelman aiheuttaa siellä. Mutta jälleen kerran pitää huomioida se, että se syy, minkä takia tuo 15 vuotta on sinne asetettu, on ensinnäkin asiantuntijakuulemistenkin perusteella ja myöskin perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukainen, että sen pitää olla tasaisesti niin yksityisellä omistajalla kuin lautoja vuokraavilla ja kaikilla 15 vuotta kattavasti, jolloinka se on tasavertaista kohtelua, ja tämä on totta kai ymmärrettävää. Ja sitten se, minkä takia se 15 vuotta siellä on, on hyvin linjakkaasti sen mukaisesti, että lapsilla ja nuorilla tässä yhteiskunnassa se on rikosoikeudellinen vastuuikä. Kun tämä asetetaan siihen samalle viivalle rikosoikeudellisen vastuuiän kanssa, niin me mennään itse asiassa aika linjakkaasti tämän asian kanssa. Jos me laitettaisiin se alle 15 vuoden, niin sitten meillä tulisi taas valvonnallisesti aikamoisen erikoisia tilanteita, kun meillä olisi niitä laudoilla liikkujia, joiden ikäraja on asetettu alemmas kuin se rikosoikeudellinen vastuuikä. Silloin se valvonta ja seuraamusten langettaminen olisi kyllä aika monimutkaista, näin jo ihan lainvalvojan näkökulmasta katsottuna. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-05-21T16:58:40,2025-05-21T17:01:29,Hyväksytty,1.1 2025_54_95,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Jäntti., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_96,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Aleksi,Jäntti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta vieraili edellisviikolla Espanjassa. Vaikka tietysti juoksimme jatkuvasti kiinni ennakkoon määritettyä ohjelmaa, niin oli myös muutama tilaisuus kurkistaa kaupunkien elämään Madridissa ja Barcelonassa. Silmiinpistävää itse asiassa oli, että niillä alueilla — toki rajatuilla alueilla, joissa kuljimme — ei oikeastaan potkulautoja näkynyt. Hypoteesini onkin, että joissain eurooppalaisissa kaupungeissa nämä on mahdollisesti kielletty kokonaan tai vähintään sitten ihan ydinkeskustan alueelta. Itse en sellaista, niin tiukkaa lainsäädäntöä missään tapauksessa kannata, koska niin kuin aiemmin totesin, nämä sähköpotkulaudat ovat mielestäni keskeinen osa toimivaa joukkoliikennejärjestelmää nimenomaan viimeisen kilometrin näkökulmasta. Mutta sen sijaan esimerkiksi Oslossa jo vuosia sitten kaupungilla oli mahdollisuus rajata ne operaattorit, joita se hyväksyi operoimaan kaupunkiin. Tällaista mahdollisuutta ei Suomessa ole, vaikka esimerkiksi suuret kaupungit ovat sitä itselleen toivoneet. Tätä on nyt sitten mielestäni hyvä seurata — kun seurataan tämän lainsäädännön toimivuutta niihin haasteisiin, joita on havaittu — olisiko tämäntyyppinen lainsäädäntö tarpeen. Kun kuitenkin esimerkiksi lentoasemalla ja Helsingin rautatieasemalla on kyetty rajaamaan taksiyrityksiä, jotka voivat siellä operoida, niin kuvittelisin, että myöskin tämä olisi mahdollista ihan elinkeinovapauden tai perustuslaillisten oikeuksien näkökulmasta. Se on enemmän ehkä tahdosta kiinni, mutta historia tulee sitten näyttämään, kuinka jatkossa toimitaan ja miten näillä toimenpiteillä saadaan ongelmat kuriin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Aleksi Jäntti,1513,2025-05-21T17:01:29,2025-05-21T17:03:17,Hyväksytty,1.1 2025_54_97,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Furuholm., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_98,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Jäntti tuossa edellä nosti tämän problematiikan taas esiin. Kun lainsäädäntö nyt tosissaan menee jatkossa niin, että jokainen operaattori, joka ne ehdot täyttää, saa sen luvan, niin kunta ei tässä voi käyttää minkäänlaista harkintaa. Se on sinne lakiin lyöty, jos se täällä nyt sitten hyväksytään. Mutta itsekin haluan kommentoida tätä ikäraja-asiaa, joka tietenkin on hyvin keskeinen ja monella tapaa ehkä vastaa sitten niihin isoihin ongelmiin, mitä näistä laudoista on tässä matkan varrella syntynyt. Alkuperäisessä esityksessähän oli niin, että kunnat saisivat itse päättää ikärajastaan. Ymmärrän tämän, kuten edustaja Kilpi edellä nosti esiin: siellä harvemmin asutulla alueella on mielestäni turvallisempaa sitä lautaa käyttää ja sille on isompi tarve kuin sitten isoissa kaupungeissa tai keskisuurissa kaupungeissa, joissa sitä joukkoliikennettä on tarjolla. Eli ymmärrän sen, että tämä herättää tietyllä tapaa tyytymättömyyttä. No, tämä alkuperäinen esitys tästä kuntien mahdollisuudesta säätää törmäsi perustuslakivaliokuntaan ja myös ehkä näin valvonnallisesta näkökulmasta olisi ollut vielä haastavampi. Toinen seikka, mikä tässä sitten tähän ikärajaan liittyen varmaan tulee nousemaan pintaan osittain, on se, että joissain kotitalouksissa on nyt ostettu sitten tämä yksityiskäyttöinen oma lauta sille jälkikasvulle, ja jos ei ole sitä 15:tä vuotta ikää, niin sitä lautaa ei voi käyttää, ainakaan lain mukaan, ja on tietenkin suotavaa, että lakia noudatetaan. Oli jo selvää siinä kohtaa, kun lähdettiin pohtimaan tätä valtakunnallista ikärajaa, että tulee tätä kritiikkiä tai näkemyksiä, jotka eivät ihan täysin tätä tue, mutta kun tässä on kiitelty valiokuntaa hyvästä työstä, niin on pakko kiittää myös liikenne- ja viestintäministeriötä hyvästä työstä, kun lyhyessä ajassa he saivat lopulta nämä vaikutusarvioinnit ja tilastoa tueksi valiokunnan päätöksentekoon. Mielestäni tämä 15 vuoden ikäraja oli selkeä, kun arvioidaan tämmöisiä fyysisiä, motorisia, havaintokykyyn liittyviä tekijöitä, mutta myös tilastot tukivat ikärajan vetämistä tähän 15 vuoteen. Myös referenssit muualta Euroopasta olivat sen suuntaisia, että 15 vuotta on se oikea ikäraja. Tiedän, ettei se nyt sitten kaikkia tule tässä miellyttämään, mutta myös lainsäätäjänä ja päättäjänä olen vastuussa liikenneturvallisuudesta, ja itse ainakin uskon vahvasti siihen, että tämä päätöslinjaus oli sellainen, joka sitä merkittävästi parantaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-05-21T17:03:17,2025-05-21T17:06:27,Hyväksytty,1.1 2025_54_99,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kilpi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_100,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuossa ensimmäisessä puheenvuorossa nostin esille sen, että monesti kuulee sanottavan, että Suomi on sääntöjen maa ja joka asiaa pitää säännellä ja lakipykälillä elämää rajoittaa ja elämää valvoa ja onkohan se kaikki ihan tarpeen, ja juuri myöskin siinä ensimmäisessä puheenvuorossa otin esille, että tämä on hyvin mielenkiintoinen hallituksen lakiesitys, jossa me nimenomaan voidaan tarkastella tätä asiaa siitä näkökulmasta. Kuten ollaan huomattu, tällainen lainsäädäntö on ollut erittäin tarpeellinen ja sitä on kovasti odotettu, koska tilanne on monilta osin mennyt kyllä vallattomaksi ja vaaralliseksi. Voisin sanoa, että kyllä, varsinkin tämmöisissä kohdissa sääntely on ikävä kyllä tarpeen, koska on se perusajatus, että mikä ei ole erikseen kiellettyä, on sitten sallittua, olkoon se sitten miten vaarallista niin itselle kuin muillekin. Tämä on kyllä semmoinen asia, jonka jälleen kerran joudumme tässä toteamaan, ja jotenkin jään miettimään ainakin itse sydämessäni, mitähän sille voitaisiin tehdä, niin että siinä joskus mentäisiin vähän eteenpäin. No, tässä kohtaa lienee syytä jo esittää kanssa kiitokset valiokunnalle erinomaisesta työstä ja siitä yhteistyöstä, mitä meillä on oikeastaan ollut koko tämän kauden aikana siellä, niin että on asiat hoidettu asioina ja on hyvin usein löydetty sellainen yhteinen päämäärä näille asioille. Tämänkin mietinnön yksimielisyys on jonkinnäköinen osoitus siitä, että näin on tässä tapahtunut. Tehtiin muuten aika huolellistakin työtä — lisäkuulemisia sinne pyydettiin, ja niitä myöskin saatiin, ja siitäkin esimerkiksi ministerille erikseen kiitos, millä tavalla nyt liikenne- ja viestintäministeriö on tämän asian kanssa pystynyt toimimaan ja toimittamaan meille tarvittavia tietoja. — Kiitoksia oikein paljon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-05-21T17:06:27,2025-05-21T17:08:51,Hyväksytty,1.1 2025_54_101,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Furuholm., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_54_102,54/2025,2025-05-21,14.00,17.17,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä viimeinen puheenvuoro. — Kun tässä nyt tuuraan varsinaista valiokunnan puheenjohtajaa, edustaja Jouni Ovaskaa, niin totean vielä kiitokset. Me emme pysyneet aikataulussa, koska esitys tuli sen verran myöhään tuonne valiokuntaan, ja tässä ovat nytten sitten jo lain voimaantuloajat sun muut paukkuneet. Tavallaan tärkeää on nyt sitten, kun me saadaan laki täältä ulos, että se tulee mahdollisimman nopeasti siitä eteenpäin voimaan. Tämä tulee olemaan kunnille myös tärkeä harjoite. Mielestäni on nyt tärkeää, että esimerkiksi nämä loistavaa työtä valiokunnassa tehneet jäsenet siellä kunnissa sitten pohtivat näitä uusia toimivaltoja, joita kunnat saavat, niin että löytyy harmonia ja tasapaino sen suhteen, että laudoista saadaan kussakin kaupungissa se hyöty, mikä tarvitaan, eikä mennä elinkeinovapauden päälle — sitäkin huolta perustuslakivaliokunta omassa lausunnossaan esitti. Kaiken kaikkiaan on hienoa, että tämä laki täällä nyt on ja etenee kovaa vauhtia ulos salista. Muistan, kun nämä laudat aikoinaan saapuivat, että kyllä se oli jotenkin jopa vähän dystooppinen tilanne siinä mielessä, että tämmöinen markkinatalouden hieno, ketterä keksintö sitten aiheutti liikenneturvallisuuteen liittyviä haasteita ja esteettömyyteen liittyviä haasteita, mutta nyt vihdoin tällaisella parlamentaarisesti läpileikkaavalla yhteistyöllä on saatu aikaan tämä esitys, joka on tässä kohtaa paras esitys, mitä voimme saada, mutta kuten sanoin, aiomme sitä jatkossa tarkalla silmällä syynätä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2025+8.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-05-21T17:08:51,2025-05-21T17:10:58,Hyväksytty,1.1 2025_55_1,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. On toivottavaa, että kukin kysymys on osoitettu yhdelle paikalla olevalle ministerille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_55_2,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 84/2025 vp,"Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_55_3,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 84/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmisten kärsimys Gazan kaistalla on jo ylittänyt kaiken ymmärryksen — se on suoraan sanoen sanoin kuvaamatonta. Pienet lapset, jopa vastasyntyneet, näkevät nälkää, vedestä on pulaa, lääkkeitä ei ole. Jo yli 50 000 ihmistä — suurin osa heistä siviilejä — on kuollut Israelin armeijan säälimättömissä iskuissa. Hamasin terroriteot ovat vastenmielisyydessään täysin tuomittavia. Samalla mikään ei oikeuta nälän käyttämiseen aseena lapsia ja viattomia ihmisiä kohtaan. Nyt Israelin äärioikeistohallitus on ilmoittanut valtaavansa koko Gazan ja siirtävänsä väestön kolmansiin maihin. Kyseessä on yksiselitteisesti kansainvälisen oikeuden vastainen toimi, rikos, sotarikos. Arvoisa pääministeri, tekeekö Suomi omalta osaltaan kaikkensa, että tämä verenvuodatus, humanitäärinen kriisi ja kärsimys saadaan vihdoin loppumaan [Puhemies koputtaa] ja jotta nämä sotarikokset saadaan estettyä?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-05-22T16:01:20,2025-05-22T16:02:39,Hyväksytty,1.1 2025_55_4,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 84/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_5,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 84/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kysymys on erittäin tärkeä ja oikea. Se, mitä Gazassa, Lähi-idässä, tällä hetkellä tapahtuu, ja nimenomaan Gazassa, on jotain aivan sietämätöntä. Se ei ole mitenkään oikeutettua, olkoonkin, että Hamas aloitti ja Hamas hyökkäsi, mutta se, mitä me nähdään tällä hetkellä, on rikos ihmisiä vastaan, ihmisyyttä vastaan ja kansainvälistä oikeutta vastaan. Väestön pakkosiirtosuunnitelmat ovat yksiselitteisesti sotarikoksia. Ei hallitus eikä Suomi, me emme tätä hyväksy, me tuomitsemme sen. Hallitus vaatii välitöntä humanitäärisen avun perillepääsyä Gazan alueelle. Ihmisiä ei voi näännyttää nälkään. Me vaaditaan välitöntä tulitaukoa. Me vaaditaan panttivankien vapauttamista ja rauhanneuvottelujen aloittamista tavoitteena kahden valtion malli ja kestävä rauhantila Lähi-itään. Sitä, mitä me tänään näemme, ei voi sietää, ja me teemme kaikkemme, että tämä tilanne saadaan oikenemaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-05-22T16:02:40,2025-05-22T16:03:47,Hyväksytty,1.1 2025_55_6,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 84/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_7,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 84/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että koko kansainvälinen yhteisö nyt reagoi tiukasti. Se, mitä siellä on nyt tapahtumassa, on täysin anteeksiantamatonta, ja tätä ei voi katsella sivusta. Onneksi kansainvälinen yhteisö on nyt heräämässä ja reagoimassa entistä vahvemmin. Ainoa kestävä tie on saada aselepo. Ainoa kestävä tie on päästä kahden valtion malliin. Ranska on yhdessä Saudi-Arabian kanssa lähtenyt tässä liikkeelle ja käynnistänyt prosessin, jonka tavoitteena on palauttaa kahden valtion malli ja saada tämä ainoa kestävä ratkaisu, ja hakea maita, jotka vielä eivät ole tunnustaneet esimerkiksi Palestiinaa tai myöskään Israelia, kesäkuun kokoukseen New Yorkissa. SDP on vaatinut jo pitkään, että Suomen pitäisi lähteä tässä nyt liikkeelle Palestiinan valtion tunnustamiseksi. No, nyt on aivan ratkaisevaa, mitä tässä nyt tekevät ne maat, jotka eivät vielä ole tunnustusta tehneet, ja Suomen rooli nyt voi olla tässä aivan keskeinen. On hyvä, että Suomi tukee tätä prosessia, mutta, arvoisa ulkoministeri, [Puhemies koputtaa] onko Suomi valmis kesäkuussa, mahdollisesti yhdessä muiden EU-maiden kanssa, ilmoittamaan Palestiinan valtion tunnustamisesta? Sillä voi olla ratkaiseva merkitys tämän prosessin kannalta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-05-22T16:03:47,2025-05-22T16:05:18,Hyväksytty,1.1 2025_55_8,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 84/2025 vp,"Kiitoksia. — Ulkoministeri Valtonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_9,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Elina,Valtonen,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 84/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On toden totta niin, että ainoastaan kahden valtion malli voi taata Lähi-itään turvallisuuden ja rauhan. Toistaiseksi näyttää siltä, että olisimme siitä erittäin kaukana, mutta sitäkin taustaa vasten on kovin tervehdittävää, että Ranska ja Saudi-Arabia ovat aloittaneet tämän prosessin, jonka puitteissa on tarkoitus tosiaan koota yhteen maita, jotka eivät ole tunnustaneet Palestiinan valtiota, mutta sitten myös maita, jotka eivät ole tunnustaneet Israelin olemassaoloa ja Israelia valtiona, ja hakea ratkaisuja ja ehtoja sille, mitkä voisivat olla edellytykset toisaalta sen kahden valtion mallin toteutumiselle mutta myös sen johdannaisena valtioiden tunnustamiselle ja kansainvälisten suhteiden normalisoimiselle. Me seurataan tätä prosessia tiiviisti ja ollaan kumppanien kanssa yhteistyössä tätä valmistelemassa, ja katsotaan, missä tilanteessa ollaan kesäkuussa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.1.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2025-05-22T16:05:22,2025-05-22T16:06:28,Hyväksytty,1.1 2025_55_10,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 84/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_11,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 84/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme nyt keskellä aivan valtavaa humanitaarista kriisiä. Kyllä Israelilla on ollut oikeus puolustautua Hamasin terrorismilta, mutta ei tällaista voi kukaan hyväksyä. Etninen puhdistus on aivan jotain mahdotonta. Me emme voi hyväksyä väestön pakkosiirtoja. Meidän tulee toimia kaikin tavoin, kuten te sanoitte, pääministeri, pistää kansainvälistä painetta, jotta Israel luopuu aikeistaan, ja se, missä me voimme vaikuttaa, olisi Palestiinan tunnustaminen. Eilen tasavallan presidentti totesi, että tunnustaminen on vain ajan kysymys ja jos muita maita liikkuu — Ranska, Iso-Britannia — niin Suomikin on historian oikealla puolella. Kauanko Suomelta vie olla historian oikealla puolella? Mitä maata te, pääministeri, odotatte, että teidän hallituksenne tunnustaa Palestiinan? Vai onko kyse siitä, että te ette saa hallituksestanne asiasta yksimielistä näkemystä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-05-22T16:06:28,2025-05-22T16:07:32,Hyväksytty,1.1 2025_55_12,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 84/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_13,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 84/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin se kannanotto, jonka valtionjohto antoi tähän tilanteeseen pari päivää sitten, oli täysin hallituksen linjojen mukainen ja näin ollen kaikkien hallituspuolueiden linjojen mukainen — tässä ei ole kahta kysymystäkään niistä periaatteista, mitä sillä haetaan. Minusta ulkoministeri kuvasi erittäin hyvin tätä kahden valtion mallin ratkaisua ja edellytyksiä sinne pääsemiseksi, ja sen eteen meidän pitää tehdä töitä. Se on Suomen pitkäaikainen tavoite, se on se, millä se kestävä rauha sinne alueelle saadaan, ja tietenkin edellytysten sille, että siellä on kaksi valtiota, pitää olla olemassa. Tällä hetkellä Israel tuntuu tekevän muun muassa tällä väkivallalla ja pakkosiirroilla tietä sille, ettei ole mitään kahta valtiota kohta olemassa. Siksi se tilanne pitää saada siellä rauhoittumaan. Rauha — tulitauko, ja sen jälkeen prosessit käyntiin. Meidän pitää tukea Palestiinaa, jotta on edellytykset kahden valtion mallin tunnustamiselle ja Palestiinan tunnustamiselle. Mutta se vaatii nyt tämän kansainvälisen yhteisön työn, ja se työ on käynnissä. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-05-22T16:07:35,2025-05-22T16:08:42,Hyväksytty,1.1 2025_55_14,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_55_15,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oikea aika tunnustaa Palestiina on nyt. Israelin täysin suhteettomat, ylimitoitetut ja epäinhimilliset sotatoimet Gazassa ovat jatkuneet jo puolitoista vuotta. Silmiemme edessä tehdään kansanmurhaa, ja Israel käyttää aseenaan myös sitä, että palestiinalaisia siviilejä — naisia, lapsia — näännytetään hengiltä, puhumattakaan siitä, että Israel on jo vuosikymmenien ajan syyllistynyt Palestiinan alueella laittomaan miehitys- ja apartheidpolitiikkaan, joka kaventaa palestiinalaisten tilaa ja oikeuksia. Puolustusselonteon mukaan puolustusmateriaaliyhteistyössä Israel on yksi Suomen olennainen kumppani. Ministeri Häkkänen, näettekö te todella, että Suomi voi tehdä tällaisen maan kanssa yhä syvenevää puolustusyhteistyötä ja käydä asekauppaa?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-05-22T16:08:43,2025-05-22T16:09:42,Hyväksytty,1.1 2025_55_16,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Kiitoksia. — Puolustusministeri Häkkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_17,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Antti,Häkkänen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tilanne Lähi-idässä on erittäin surullinen, ja siellä on ihmisyyden ja ihmisarvon loukkaaminen joka päivä nyt läsnä, kuten me hyvin näemme. Hamas on aloittanut toimintoja, ja Israel syyllistyy myös nyt itse näihin toimintoihin. Edellisen vaalikauden aikana on tehty merkittäviä Suomen puolustuksen suorituskykyyn liittyviä hankintoja israelilaisilta yrityksiltä. Näitä kauppoja ei ole lähdetty perumaan. Siitä on valinnut myös aika laaja yhteisymmärrys näiden Suomen ilmapuolustusta parantavien järjestelmien osalta. On siihen liittyvää koulutusyhteistyötä ja muuta, ei mitään sen ihmeempää. Näiden järjestelmien peruminen taas aiheuttaisi Suomen puolustukselle merkittäviä ongelmia, joten sen takia ei ole lähdetty muuttamaan näitä edellisen hallituksen päätöksiä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2025-05-22T16:09:42,2025-05-22T16:10:46,Hyväksytty,1.1 2025_55_18,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Skinnari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_19,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, Suomi on oikeusvaltio, ja meidän jos kenen tulee pitää kiinni sopimuksista, kansainvälisistä sopimuksista ja kansainvälisestä oikeudesta. Se on aina pienen maan etu. Pohjoismaista Norja on edennyt ja tunnustanut Palestiinan, kuten myös Ruotsi, meidän lähimmät kumppanit, joten kysyn vielä teiltä: miksi Suomi ei voisi edetä? Lisäksi kysyn: Miten Suomen humanitäärinen apu? Oletteko te valmis lisäämään sitä tässä tilanteessa, kun tarve on suunnaton? Onko hallitus valmis kutsumaan niitä lapsia tänne sairaalaan? Tätä esitin jo aiemmin, en ole saanut vastausta. Aiotteko te toimia? Ja, arvoisa pääministeri, te olette eurooppalainen päämies. EU:lla on paljon työkaluja: kaupan työkaluja, kehityspolitiikan työkaluja, humanitäärisiä työkaluja, diplomatian työkaluja. Mikä teidän viesti on teidän eurooppalaisille kollegoille? Millaisen ratkaisun te haluatte?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2025-05-22T16:10:46,2025-05-22T16:11:57,Hyväksytty,1.1 2025_55_20,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_21,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos useista kysymyksistä, ja ulkoministeri voi täydentää. — Siis pitää saada aikaan mahdollisimman nopeasti edellytykset, jotta kahden valtion mallia kohti voidaan edetä. Tällä hetkellä, juuri tänään, ne edellytykset ovat aivan järkyttävän huonot. Siksi ensisijainen, kaikkein nopein, on humanitäärisen avun perillesaanti ja tulitauko. Se on ensimmäinen edellytys. Sen lisäksi pitää tukea Palestiinan kansan alueen vakauttamista niin, että on joku valtio, jonka tunnustaa, ja siinä tarvitaan todella suurta kansainvälisen yhteisön avustusta. Samaan aikaan kahden valtion mallihan tarkoittaa sitä, että tarvitaan myöskin takeet Israelin rauhalle ja turvalle. Myöskin siitä pitää huolehtia, ja siksi muun muassa Hamasin aseistariisuminen on aivan oleellinen osa tätä kokonaisuutta. Näiden kaikkien asioiden täytyy olla nyt pöydällä. Ja voin vakuuttaa, että me, niin allekirjoittanut kuin ulkoministeri, joka tekee joka päivä — on tehnyt vuoden, puolitoista, kaksi — tämän eteen töitä, ja muut, niin valtioneuvoston jäsenet kuin meidän diplomaatit, teemme kaikkemme, jotta näihin meidän tavoitteisiin päästään — tulitaukoon ja rauhanneuvotteluihin. [Puhemies koputtaa] Me autamme, tuemme. [Puhemies koputtaa] Me olemme suuri avustusten antaja sille alueelle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-05-22T16:11:57,2025-05-22T16:13:21,Hyväksytty,1.1 2025_55_22,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_23,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Siviilien pommittaminen on laitonta ja väärin, ihmisten näännyttäminen nälkään ja janoon on laitonta ja väärin, väestön pakkosiirrot ovat laittomia ja väärin, ja kansanmurha on aina laitonta ja väärin. Mikään ei Israelin toimia Gazassa voi oikeuttaa. Ministeri Valtonen, te sanoitte A-studiossa: ”Me Suomena teemme kaikkemme, että kansainvälinen oikeus toteutuisi Lähi-idässä ja myös Israelin toimesta.” Te, pääministeri, toistitte, että me teemme kaikkemme. Kiitos näistä kannanotoista, mutta onko todella näin? Tarkoittaako ”kaikkemme” myös vaikkapa Palestiinan valtion tunnustamista? Tarkoittaako ”kaikkemme” tukea vaikka Etelä-Afrikan nostamalle kansanmurhakanteelle kansainvälisessä tuomioistuimessa? Tarkoittaako ”kaikkemme” sitä, että olette valmiita säätämään lailla puolustushankinnoista niin, että Israelilta ei enää vastedes osteta aseita? Ja tarkoittaako ”kaikkemme” haavoittuneiden palestiinalaislasten tuomista hoitoon tänne Suomeen? [Vasemmalta: Hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-05-22T16:13:21,2025-05-22T16:14:24,Hyväksytty,1.1 2025_55_24,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Kiitoksia. — Ulkoministeri Valtonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_25,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Elina,Valtonen,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan nostatte tärkeän kysymyksen pöydälle. On niin, että näitä toimia, joita Israel alueella harjoittaa — valitettavasti jo pitkän aikaa — ei voi lainkaan hyväksyä, kuten olemme tässä usealla suulla jo todenneet. Nyt täytyy erottaa tämä akuutti humanitäärinen hätä siitä poliittisesta ratkaisusta, joka voi johtaa aikanaan kahden valtion malliin. Kuten pääministeri totesi, meidän pitää nyt tässä akuutissa tilanteessa pitää huolta siitä, että on edes palestiinalaisväestö ja on Palestiinalaisalue, jonka pohjalta valtion voi muodostaa. Nyt molemmat ovat uhanalaisia. Mitä tulee tunnustamiseen, niin kuten on todettu, olemme valmiita etenemään siinä asiassa sopivana ajankohtana ja yhteistyössä kumppaneidemme kanssa, ja tätä vuoropuhelua käydään päivittäin. Sitten mitä tulee asekauppaan tai puolustushankintoihin, niin se, minkälaisen puolustusratkaisun Suomi on tehnyt, ei auta varsinkaan jälkijättöisesti mitenkään akuuttiin tilanteeseen eikä myöskään kahden valtion mallin muodostumiseen, [Puhemies koputtaa] mutta ennen muuta pitää huomata se, [Puhemies koputtaa] että Suomihan ei ole kymmeneen vuoteen toimittanut aseita Israeliin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2025-05-22T16:14:24,2025-05-22T16:15:48,Hyväksytty,1.1 2025_55_26,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_27,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Joudun myös kysymään, mitä se on, pääministeri Orpo, mitä te konkreettisesti teette — varsinkin kun teillä näyttää nyt olevan vaikeuksia saada yhtenäinen viesti kaikilta hallituspuolueilta suhteessa Gazassa tapahtuvaan kansanmurhaan. Toimittajat ovat täällä juosseet sekä ministeri Purran perässä että ministeri Essayah’n perässä, jotta he tuomitsisivat tämän kansanmurhan, mutta vastauksia ei ole saatu. Nyt näyttää, pääministeri Orpo, siltä, että nämä kaksi puoluetta pitävät teitä ansassa. He eivät tule hyväksymään sitä, että Orpon hallitus etenisi Palestiinan tunnustamisen tiellä, ja se hetki ja se momentum on juuri nyt, kun Ranska ja Iso-Britannia etenevät tällä tiellä. Kyse on Palestiinan itsemääräämisoikeudesta, kyse on palestiinalaisten oikeudesta olla olemassa. Jos hetki ei ole nyt, niin koska se on? [Puhemies koputtaa] Me olemme pian tilanteessa, jossa palestiinalaista yhteiskuntaa ei välttämättä enää ole olemassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-05-22T16:15:48,2025-05-22T16:17:07,Hyväksytty,1.1 2025_55_28,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Kiitoksia. — Ulkoministeri Valtonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_29,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Elina,Valtonen,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Mitä tulee valtion tunnustamiseen, niin siihen liittyy useita näkökohtia, joista yksi on se, että sillä on hallinto, joka on sitoutunut rauhanomaiseen olemassaoloon myös naapureidensa kanssa ja toki osana kansainvälistä yhteisöä. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että nyt osana rauhanneuvotteluita, sitten kun aikanaan siihen päästään, ja tätä kahden valtion mallin ratkaisua Hamas paitsi siivotaan kokonaisuudessaan ulos Palestiinan hallinnosta myös aseet viedään Hamasilta. Se on terroristijärjestö. [Eduskunnasta: Juuri näin!] Tässä rinnalla Suomi osana Euroopan unionia on vuosien ajan tukenut palestiinalaishallintoa ja nyt suorastaan yrittänyt pitää sitä hengissä, kun se on ollut henkihieverissä tässä viime kuukausina, jotta olisi neuvottelukumppani ja jotta olisi taho, jonka varaan sitä pysyvää hallintoa voi rakentaa ja jonka varaan Palestiinan valtion voisi aikanaan tunnustaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2025-05-22T16:17:07,2025-05-22T16:18:17,Hyväksytty,1.1 2025_55_30,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_31,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikki varmasti täällä ovat valmiita siihen ja edellyttävät, että Hamasista irtaudutaan ja sen väkivaltainen toiminta lopetetaan tehokkaasti. No, tässä viimeisen vuoden aikana on käyty keskustelua, esimerkiksi ulkoasiainvaliokunnassa, siitä, että on tämmöistä kaksoisstandardia, että ihan oikein on tuomittu selvästi Venäjän siviiliväestöön kohdistamat iskut sairaaloihin, kouluihin ja asuintaloihin mutta sitten, kun on ollut kysymys Israelin iskuista, on aloitettu aina tällä, että Israelilla on oikeus puolustautua. Mutta mikään oikeus kansainvälisessä oikeudessa ei oikeuta puolustautuvaa valtiota ohjaamaan iskujansa siviiliväestöön, naisiin ja lapsiin. Tämä on juuri se ongelma ollut, että niin täällä valtakunnan sisäisesti tuntuu hallituksessa olleen ongelmia löytää se johdonmukainen, kansainvälisen oikeuden puolustama linja kuin sitten Euroopan unionissa ymmärrettävistä syistä joillakin mailla on erityisiä vaikeuksia historiallisista syistä Israelia tuomita. [Puhemies koputtaa] Mutta mitä olisi jatkossa tehtävä, [Puhemies koputtaa] ettei tällaiseen kaksoisstandarditilanteeseen ajauduta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-05-22T16:18:17,2025-05-22T16:19:38,Hyväksytty,1.1 2025_55_32,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Kiitoksia. — Ulkoministeri Valtonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_33,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Elina,Valtonen,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En lainkaan tunnusta tai tunnista kaksoisstandardisyytteitä. Tosiaan Euroopan unioni on ylivoimaisesti suurin paitsi palestiinalaishallinnon tukija, kuten tuossa kerroin, myös humanitaarisen avun antaja alueelle. Tämän lisäksi me ollaan asetettu pakotteita paitsi Hamasille myös väkivaltaisille siirtokuntalaisille. Valitettavasti Israel on viime kuukausina paitsi laajentanut siirtokuntiaan ja laitonta miehitystään myös lisännyt väkivaltaansa alueella. Ollaan toimittu kaikilta niiltä osin kuin suinkin on yksimielisyyden puitteissa mahdollista. Ja vielä edustaja Tynkkysen aikaisempaan kysymykseen: Suomi itsestään selvästi tukee kansainvälistä tuomioistuinlaitosta, niin kansainvälistä tuomioistuinta ICJ:tä kuin kansainvälistä rikostuomioistuinta, ja myös näitä tutkintoja, jotka koskevat Israelin potentiaalisia ja todennäköisiä sotarikoksia alueella.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2025-05-22T16:19:38,2025-05-22T16:20:47,Hyväksytty,1.1 2025_55_34,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_35,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Herra puhemies! Suomen keskusta tukee Suomen valtiojohdon — tasavallan presidentin, pääministerin ja ulkoministerin — kannanottoja Gazan tilanteesta. Oli äärimmäisen tärkeää, että myös Suomi määritteli selkeästi linjaansa Gazan humanitääriseen tilanteeseen. Yhtä lailla meidän pitää kaikkien pitää nyt huoli siitä, että meidän linjamme on johdonmukainen ja yhtenäinen vaikuttaessamme osana Euroopan unionia ja kansainvälistä yhteisöä, jotta tämä humanitäärinen katastrofi saadaan ratkaistua ja estettyä aivan valtava inhimillinen kärsimys. Siviilien kärsimystä ei voi hyväksyä. Israelin on kannettava kansainvälisen oikeuden mukainen vastuunsa ja taattava avun perillepääsy. Väestön pakkosiirrot eivät ole koskaan hyväksyttäviä välineitä politiikassa. Vaadimme myös, että Hamas vapauttaa panttivangit ja osaltaan tekee töitä tulitauon saavuttamiseksi. Tavoitteena pitää keskustan mielestä olla rauhanneuvottelut, jotka käydään kahden valtion mallin pohjalta. Kysynkin nyt ulkoministeriltä kaksi kysymystä: Miten arvioitte kansainvälisen yhteisön mahdollisuuksia saada käyntiin välttämätön prosessi tilanteen vakauttamiseksi? Ja, arvoisa ulkoministeri, toinen kysymys: miten Suomi asemoituu Ranskan ja Saudi-Arabian isännöimään kahden valtion mallia käsittelevään konferenssiin, joka on kesäkuussa edessä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-05-22T16:20:47,2025-05-22T16:22:09,Hyväksytty,1.1 2025_55_36,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Kiitoksia. — Ulkoministeri Valtonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_37,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Elina,Valtonen,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan tervehdimme tätä Ranskan ja Saudi-Arabian aloitetta, josta on jo muutama kuukausi aikaa, kun he sen käynnistivät. Itse asiassa he käynnistivät sen tilanteessa, jossa Lähi-idässä vallitsi tulitauko, oli panttivankeja vapautettu ja oli edes pientä toivoa olemassa siitä, että tilanne saataisiin rauhoitettua ja vakautettua ja voitaisiin palata neuvottelupöytään myös kahden valtion mallin osalta. Nyt tilanne on toinen. Siitä huolimatta kesäkuussa tuo rauhankonferenssi pidetään New Yorkissa, ja Suomi on siihen osallistumassa. Se, millä tasolla siihen osallistutaan, riippuu nyt toisaalta siitä, miten kumppanit pääsevät etenemään näissä valmisteluissa, joissa yhteistyössä olemme mukana, mutta myös siitä, minkälaisia tuloksia on odotettavissa. Joka tapauksessa olemme mukana, ja kaikki työ, mitä tähän suuntaan nyt tehdään, tulee hyödyksi jonain päivänä joka tapauksessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2025-05-22T16:22:12,2025-05-22T16:23:16,Hyväksytty,1.1 2025_55_38,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_39,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Johannes Koskinen ja moni muu rinnastavat Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja Israelin sotatoimet Gazassa. Näitä ei voi rinnastaa. Venäjän hyökkäys oli täysin provosoimaton, eikä se liity mitenkään Venäjän omaan turvallisuuteen. Gazassa sen sijaan Hamas aloitti sodan hyökkäämällä Israeliin, surmaamalla siviilejä, raiskaamalla ja ottamalla panttivankeja, ja tuo tilanne siellä liittyy välittömästi Israelin turvallisuuteen. Se, että Hamas aloitti tämän sodan, ei kuitenkaan oikeuta sitä, mitä nyt näemme Israelin tekevän. Haluan kysyä ministereiltä ja ministeri Valtoselta, kun tämä Venäjän ja Israelin rinnastaminen jatkuu mielestäni virheellisesti: voiko teidän mielestä näitä kahta konfliktia rinnastaa siten kuin täällä esimerkiksi edustaja Koskinen teki? [Mai Kivelä: Molemmat ovat miehittäjiä! — Johannes Koskinen: Iskut rinnastin pelkästään!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-05-22T16:23:16,2025-05-22T16:24:29,Hyväksytty,1.1 2025_55_40,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Valtonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_41,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Elina,Valtonen,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja nostaa erittäin tärkeän tosiasian esille, ja nimenomaan näitä kahta asiaa ei voi rinnastaa. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan täysin provosoimatta, eikä Venäjällä ole omasta narratiivistaan poiketen minkäänlaisia turvallisuushuolia, jotka ainakaan tulisivat Ukrainasta käsin tai täältä läntisestä vapaasta maailmasta käsin. Vastaavasti Israelilla on alueella merkittävät turvallisuushuolet, jotka eivät tule pelkästään terrorijärjestö Hamasista päin, vaan laajemminkin siellä alueella on useampikin arabimaa, joka ei ole tunnustanut edes Israelin olemassaoloa, ja sitten tiedämme Iranin toiminnan alueella: se rahoittaa paitsi Hamasia myös muita terrorijärjestöjä alueella, kuten hutheja ja Hizbollahia. No niin, se, mikä on taustalla tässä kaksoisstandardisyytöksessä — ja sen takia toivoisin, että Suomessa tämä erityisen vahvasti ymmärretään — on se, että Venäjä on tietoisesti kumppaniensa kanssa kylvänyt tätä väitettä globaalissa etelässä heikentääkseen tukea Ukrainalle. [Ben Zyskowicz: Just näin! — Oikealta: Kyllä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2025-05-22T16:24:29,2025-05-22T16:25:40,Hyväksytty,1.1 2025_55_42,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Razmyar, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_43,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hamasin terrori-iskut ovat olleet täysin tuomittavia, mutta onko oikein vastata terroritekoihin kansanmurhalla? Siitähän tässä on nyt kyse. Gazassa on kuollut yli 50 000 ihmistä, 15 000 viatonta lasta. Tämä tulee olemaan historiassa länsimaisen ihmisyyden romahduspiste, ja, arvoisa ulkoministeri, voitte kutsua sitä ihan millä tavalla haluatte, mutta näin historiankirjat tulevat siitä kirjoittamaan. Arvoisa pääministeri, aikooko Suomi vaatia kansainvälisessä tuomioistuimessa oikeutta näille tuhansille viattomille lapsiuhreille, jotka voisivat muuten tänä päivänä Gazassa liikkua, leikkiä ja olla perheidensä kanssa? Aiotteko vaatia oikeutta heille? Aiotteko vaatia, että sotarikoksiin syyllistyneet pistetään vastuuseen? Siinä kai me voimme olla kuitenkin johdonmukaisia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2025-05-22T16:25:40,2025-05-22T16:26:49,Hyväksytty,1.1 2025_55_44,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Kiitoksia. — Ulkoministeri Valtonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_45,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Elina,Valtonen,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Itse asiassa täsmentäisin niin, että ei pelkästään kansanmurhalla vastaaminen vaan myöskään yleensä kollektiivinen vastaaminen jonkinlaiseen hirmutekoon, joka koskee siviilejä, ei ole missään nimessä kansainvälisen oikeuden mukaista eikä ole oikein. Suomi itsestään selvästi tukee kansainvälisiä tuomioistuimia — siitä äsken tässä kerroin — siis kansainvälisen tuomioistuimen toimintaa, myös rahoittaa sitä, ja kansainvälistä rikostuomioistuinta. Tämän lisäksi YK:ssa, jossa esimerkiksi viimeisen reilun vuoden aikana on käsitelty useita päätöslauselmia, jotka myös pohjaavat näiden tuomioistuinten väliaikaisiin lausuntoihin tai välietappeihin, Suomi on ollut myös niissä mukana ja tukee kansainvälisen oikeuden toteutumista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2025-05-22T16:26:49,2025-05-22T16:27:44,Hyväksytty,1.1 2025_55_46,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_47,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kertaisitteko te, pääministeri Orpo, vielä meille ne toimet, mitä hallituksenne on tehnyt Israelin painostamiseksi kansanmurhan lopettamiseksi? Kertoisitteko te vielä kerran kaikki ne toimet, joita teidän nimeänne kantava hallitus aikoo tehdä niiden lasten pelastamiseksi, jotka kamppailevat hengestään nälkäkuoleman partaalla, joista osa on menettänyt raajansa ja jotka yrittävät selviytyä raunioiden keskellä ilman vanhempiaan? Pääministeri, toivon, että te katsotte ja kuuntelette sitä teidän listaanne sillä korvalla, että se on se lista, josta lapset tässä maassa tulevat historiankirjoissa lukemaan niissä kappaleissa, joissa kerrotaan, mitä kansainvälinen yhteisö ja Suomi osana sitä yritti tehdä estääkseen sen, että kansanmurha voidaan toteuttaa, estääkseen etnisen puhdistuksen, estääkseen näiden lasten kuoleman. Sillä minä aidosti uskon, että te, pääministeri Orpo ja ulkoministeri Valtonen, haluatte pysäyttää tämän kauheuden. En epäile, ettettekö te haluaisi pelastaa näitä lapsia. Mutta, pääministeri Orpo, onko teillä rohkeutta myös tällä hallituspohjalla tehdä ne kaikki vaadittavat toimet, jotta tämän maan lapset voivat jonain päivänä ylpeänä historiankirjoja lukea ja sanoa, [Puhemies koputtaa] että meidän isänmaamme yritti kaikkensa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-05-22T16:27:44,2025-05-22T16:29:00,Hyväksytty,1.1 2025_55_48,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_49,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä, meidän täytyy tehdä ja me teemme kaikkemme. Me olemme tehneet kaikkemme, että tämä järkyttävä katastrofi, mikä Lähi-idän alueella on, mikä Gazan alueella on ja mikä Israelin puolelta lähti liikkeelle, saadaan loppumaan, jotta siellä lapset voivat elää omaa turvallista elämäänsä ja rakentaa elämäänsä. Me teemme kaikkemme kaikilla niillä foorumeilla, missä me voimme toimia: EU:ssa, eri ministeripöydissä, kahdenvälisesti. Meidän valtionjohdolla, ulkoministerillä ja presidentillä, on ollut lukemattomia suoria keskusteluja alueen maiden päämiesten kanssa. Me toimitamme apua Gazaan. Me huolehdimme siitä tai teemme kaikkemme, että me saadaan sinne tulitauko aikaan ja että se apu menee sinne perille. Edustaja Virta, voitte olla varma: me teemme kaikkemme. Uskon, että tämä on koko Suomen kansan yhteinen viesti, että se tappaminen pitää saada loppumaan siellä, ja me toimimme sen eteen parhaamme mukaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-05-22T16:29:04,2025-05-22T16:30:07,Hyväksytty,1.1 2025_55_50,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_51,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihmisten humanitäärinen kärsimys ja hätä tulee saada loppumaan. Gazaa hallitsee nyt Hamas, joka on kansainvälisesti tunnustettu terroristijärjestö, joka myös omalla toiminnallaan aiheuttaa siviilien kärsimystä. Tunnustamalla Palestiinan nyt emme tue rauhaa vaan mahdollisesti lujitamme järjestöjä, jotka toimivat väkivaltaisesti ja joiden toiminta on kaukana ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Rauhaa ei saavuteta kiirehtimällä vaan sitoutumalla pysyvään sovintoon ja tahtoon. Arvoisa ulkoministeri, miten Palestiinassa voidaan tukea prosessia, jossa Palestiinaan saataisiin kansainvälisen oikeuden mukaisesti toimivaa hallintoa? [Vasemmalta: No niin, siellä se tuli!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-05-22T16:30:07,2025-05-22T16:31:00,Hyväksytty,1.1 2025_55_52,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Kiitoksia. — Ulkoministeri Valtonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_53,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Elina,Valtonen,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On totta, että Palestiinan tulevaisuutta ei missään nimessä voi rakentaa terroristijärjestön tai ‑järjestöjen varaan. Se ei ole kansainvälisesti hyväksyttävää, mutta se ei myöskään ole alueen ihmisten etu. Kaikki nämä ponnistelut, joita nyt tässä käydään kohti kahden valtion mallia, lähtevät siitä, että palestiinalaishallinnossa ei ole yksikään terroristijärjestö mukana vaan se rakentuisi ensin tällaisen ikään kuin teknokraatti- tai virkamieshallituksen varaan, joka sitoutuisi nimenomaan rauhanomaiseen tulevaisuuteen ja jolle rakennettaisiin polku kohti demokraattista päätöksentekoa ja joka sisällyttäisi myös kaikki etniset ryhmät ja kaikki vähemmistöt mukaan päätöksentekoon. Mielestäni on tärkeää, että ensin asetetaan vaatimus sille, että on sitoutuminen rauhanomaiseen tulevaisuuteen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2025-05-22T16:31:00,2025-05-22T16:32:09,Hyväksytty,1.1 2025_55_54,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Gebhard, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_55,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Elisa,Gebhard,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Mikään maailmassa ei tietenkään oikeuta lasten tappamista ja pienten vauvojen näännyttämistä nälkään. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että hallituksen omat rivit näissä aivan keskeisissä kysymyksissä, kuten Palestiinan tunnustamista koskien, ovat melko hajallaan. Palestiinan tunnustaminen, taloudelliset pakotteet ja gazalaisten siviilien evakuoiminen Suomeen sairaalahoitoon ovat vain yksittäisiä asioita, joita Suomen pitäisi tehdä palestiinalaisten ja gazalaisten auttamiseksi. Pääministeri Orpo, miten suomalaiset voivat luottaa siihen, että Suomi todella tekee kaikkensa, kun hallituksen omat rivit vaikuttavat olevan aika hajallaan tässä kysymyksessä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Elisa Gebhard,1488,2025-05-22T16:32:10,2025-05-22T16:33:02,Hyväksytty,1.1 2025_55_56,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_57,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten jo tuossa aikaisemmin totesin, se hallituksen peruslinja, jonka me kerroimme, jossa vaaditaan humanitäärinen apu välittömästi perille, välitön tulitauko, panttivankien vapauttaminen ja välitön rauhanneuvottelujen käynnistäminen kohti kahden valtion mallia, on hallituksen yhteinen linja. Uskon, että se on myöskin koko Suomen linja. Sen jälkeen voidaan keskustella siitä, milloin on oikea aika, milloin täyttyvät edellytykset, milloin voidaan lähteä etenemään kohti kahden valtion mallia ja milloin on tunnustamisen aika. Me teemme töitä sen eteen, ja siihen voi luottaa, mutta pitää olla edellytykset kunnossa. Se tulitauko on ensimmäinen ratkaisu — ja se, että siellä on olemassa joku hallinto, jonka kanssa voidaan niitä neuvotteluja lähteä käymään. Kyllä me teemme tämän eteen töitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-05-22T16:33:02,2025-05-22T16:33:59,Hyväksytty,1.1 2025_55_58,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_59,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Maanantaina tasavallan presidentti, pääministeri ja ulkoministeri kirjoittivat viestipalvelu X:ssä: ”Väestön pakkosiirrot ovat sotarikos eivätkä voi olla osa mitään ratkaisua.” Tämä oli tervetullut kannanotto, joskin vastaavia ulostuloja olisi ollut suotavaa kuulla ulkopoliittiselta johdolta jo aiemmin. Valitettavasti tämäkin ulostulo on jo osin vesittynyt, kun hallituspuolueiden perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien riveistä on ilmaistu, että hallituksen Gaza-linja ei ole sellainen, että he voisivat sen allekirjoittaa. Pääministeri Orpo, Israel suorittaa Gazassa kansanmurhaa. Jotta Suomi voi osaltaan toimia ratkaisujen löytämiseksi, on hallituksen kyettävä toimimaan. Voitteko te, pääministeri, nyt kertoa: hyväksyttekö irtiotot hallituksen linjasta, ja onko teistä asiallista, että oman puolueenne kansanedustaja irvailee somessa Gaza Priden järjestämisellä toisen kansanedustajan kompatessa vieressä ilmeisesti jonkinlaista sairasta huumoria tavoitellen? [Puhemies koputtaa] — Voin nämä viestit teille toimittaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-05-22T16:33:59,2025-05-22T16:35:14,Hyväksytty,1.1 2025_55_60,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_61,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että tätä viimeistä asiaa en tunnista, mistä on kyse. Tämä on sen verran vakava asia, että tässä ei kannata kenenkään irvailla yhtään mitään, ei mistään puolueesta, ei sen enempää omasta kuin kenenkään muunkaan puolueesta. Nyt meidän täytyy toimia yhdessä sen eteen, että se rauha sinne saadaan ja tappaminen loppumaan ja apu perille. Hallituksen Lähi-itä-politiikan linja, se, mitä me viestimme valtiojohtona, on hallituksen yhteinen linja ja jokaisen hallituspuolueen edustajan tulee sitä myöskin noudattaa. Siinä, että käydään sitten keskustelua esimerkiksi tunnustamisprosessista, on varmasti sävyeroja, mutta niiden linjauksien takana, mitkä siinä valtiojohdon viestissä olivat, seisomme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-05-22T16:35:16,2025-05-22T16:36:08,Hyväksytty,1.1 2025_55_62,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_63,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikki sodat ovat pahasta, koska kaikissa sodissa ihmiset joutuvat kärsimään ja ihmisiä kuolee. Terroristijärjestö Hamas aloitti sodan 7. lokakuuta 2023. Järjestön tavoitteena on edelleen tuhota Israelin valtio. Sota voisi päättyä ja tulitaukoon päästäisiin, jos Hamas edes vapauttaisi panttivankeja ja se riisuttaisiin aseista. [Oikealta: Juuri näin!] Joidenkin mielestä Palestiinan tunnustamisen pitäisi tapahtua nyt, mutta on kuitenkin olemassa kriteerejä, joiden tulisi täyttyä ennen tunnustamista: panttivangit vapaiksi, pysyvä ja kestävä tulitauko, rauhansopimus hallinnosta, joka ei koostuisi terroristeista, ja kaikkien arabimaiden tulee myös tunnustaa Israelin ja juutalaisten oikeus omaan maahan. Olen tulkinnut, että olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että Hamas on terroristijärjestö ja että se pitäisi riisua aseista. Millä tavalla Suomi ja kansainvälinen yhteisö voisivat lakkauttaa Hamasin toiminnan paremmalla tavalla ja metodeilla kuin Israel, jotta ei kuolisi niin paljon siviilejä ja saataisiin rauha alueelle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-05-22T16:36:08,2025-05-22T16:37:29,Hyväksytty,1.1 2025_55_64,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Ministeri Valtonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_65,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Elina,Valtonen,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Listasitte hyviä kriteereitä Palestiinan tunnustamiselle tai yleensäkin jonkin valtion tunnustamiselle. Nyt on selvää, että missään oloissa ei voi hyväksyä siviilien kollektiivista rankaisemista, siitä huolimatta, että terroristijärjestö tosiaan käyttää ihmiskilpiä taistelussaan ja kernaasti piiloutuu siviilijoukkoon, jolloin herkästikin siviiliuhreja syntyy. Se ei poista hyökkääjän vastuuta siitä, että siviiliuhreja pitää välttää, ja nyt kun puhutaan ihmisten näännyttämisestä, siitä, että Israel on kahden kuukauden ajan saartanut aluetta, niin toimi on täysin ylimitoitettu. Sitä ei voi lainkaan hyväksyä. Terroristijärjestöistä päästään parhaiten eroon tietysti siten, että ihmisillä on toivoa tulevasta, ja ennen muuta tässä Lähi-idän ratkaisussa on hyvin pitkälti kyse myös siitä, minkälainen sopimus saataisiin Iranin kanssa aikaiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2025-05-22T16:37:29,2025-05-22T16:38:43,Hyväksytty,1.1 2025_55_66,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Kokko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_67,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Israelilla on luonnollisesti oikeus puolustautua, mutta sanotaanko, että Israelin hallituksen toimet tekevät päivä päivältä heidän tukemisensa entistä hankalammaksi heidän taistellessaan terrorismia vastaan ja panttivankien vapauttamiseksi. Israel myös mainostaa olevansa alueen ainoa demokratia ja ainoa vapaa maa, ja siksi toivoisi, että he myös käyttäytyisivät niiden periaatteiden mukaisesti. Myöskään se, että Israel väittää suojelevansa itseään ja puolustavansa itseään, ei nähdäkseni oikeuta sitä siviilien summittaista pommittamista tai yli 14 000 lapsen murhaamista nälkäkuolemalla. Se ei ole missään olosuhteissa oikein. Asia on aivan oikein nostettu keskusteluissa israelilaisten kanssa esille, mutta nyt tuntuu siltä, että näiden kuukausien aikana on käynyt selväksi, että puheet eivät enää riitä vaan vaaditaan tekoja, joten kysyisin teiltä, arvoisa pääministeri: aikooko hallituksenne toimia osana Euroopan unionia siten, että assosiaatiosopimus Israelin kanssa jäädytetään ja EU tulee asettamaan pakotteita Israelin valtiota vastaan? [Puhemies koputtaa] Siirtokuntalaiset on jo sanktioitu, mutta nyt olisi syytä kohdistaa pakotteet myös Israelin valtioon ja poliittiseen johtoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-05-22T16:38:43,2025-05-22T16:40:02,Hyväksytty,1.1 2025_55_68,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Kiitoksia. — Ulkoministeri Valtonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_69,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Elina,Valtonen,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi ei ole pelkästään puhunut, Suomi on toiminut. Osana kansainvälistä yhteisöä olemme tietenkin YK:ssa ja muissa järjestöissä jo kuukausien ajan puhuneet kansainvälisen oikeuden puolesta. Tuemme paitsi poliittisesti myös teoin ja rahalla oikeuslaitoksia, näitä kansainvälisiä tuomioistuimia, joilla on tarkoitus saada lopulta sitten syylliset vastuuseen mutta ennen muuta myös nämä pahat rikokset lopetettua. Emme tosiaan ole vieneet aseita Israeliin vuosiin — jos joku vielä pohdiskelee, mikä meidän osuutemme tästä osuudesta on. Toisaalta olemme tosiaan asettaneet yksittäisiä pakotteita. Ja nyt mitä tulee tähän assosiaatiosopimukseen, niin Suomi tuki Hollannin aloitetta siitä, että tutkimme assosiaatiosopimuksen edellytykset liittyen ihmisoikeuspykälään eli kakkosartiklaan, ja nyt tämä työ on komissiossa käynnissä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2025-05-22T16:40:06,2025-05-22T16:41:12,Hyväksytty,1.1 2025_55_70,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen toimista Gazan tilanteen ratkaisemiseksi (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 85/2025 vp,"Kiitoksia. — Tämä aihe on kyselytunnin osalta loppuun käsitelty, mutta keskustelu aiheesta jatkuu ajankohtaiskeskustelussa tämän kyselytunnin jälkeen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_55_71,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys suomalaisen maatalouden kannattavuuden varmistamisesta (Eerikki Viljanen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 86/2025 vp,"Seuraava kysymys. — Edustaja Viljanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_55_72,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys suomalaisen maatalouden kannattavuuden varmistamisesta (Eerikki Viljanen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 86/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Huoli Gazan tilanteesta on tosiaan yhteinen, ja kuten puhemies viittasi, keskustelu jatkuu televisioituna tämän kyselytunnin jälkeen. Siksi voin tehdä kysymyksen toisesta aihepiiristä, arkeemme kuuluvasta asiasta. Arvoisa puhemies! Pula peruselintarvikkeesta, jauhelihasta, on yllättänyt kuluttajat. Nähtävästi hyllyjen tyhjeneminen on yllättänyt myös hallituksen, koska vastuuministeriltä on kuultu lähinnä päivittelyä mutta ei ratkaisuehdotuksia. Jauhelihapula on oire suuremmasta ongelmasta, syvenevästä kriisistä suomalaisessa elintarvikeketjussa. Ennen vaaleja, vaaleissa ja vaalien jälkeen äänestäjille lupasitte, hallituspuolueet ja vastuuministeri, täyskäännöstä suomalaiseen maatalouspolitiikkaan ja maatalouden kannattavuuteen. Kysyn ministeri Essayahilta: Miten hallitus varmistaa suomalaisen maataloustuotannon kannattavuuden ja jatkuvuuden? [Puhemies koputtaa] Missä viipyvät konkreettiset toimet?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.3.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2025-05-22T16:41:25,2025-05-22T16:42:41,Hyväksytty,1.1 2025_55_73,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys suomalaisen maatalouden kannattavuuden varmistamisesta (Eerikki Viljanen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 86/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_74,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys suomalaisen maatalouden kannattavuuden varmistamisesta (Eerikki Viljanen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 86/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Juuri tuoreesti Yle raportoi siitä, kuinka nuorten tuottajien aloitustukia on haettu ennätysmääräisesti. Me olemme asettaneet maatalouspolitiikassa sukupolvenvaihdoksille tavoitteeksi 250 vuodessa, ja nyt niitä oli lähestulkoon 300, joten täytyy sanoa, että olemme hallituksena pystyneet palauttamaan tulevaisuudenuskon suomalaiseen maatalouteen. Olemme elintarvikemarkkinalain muutoksen täällä eduskunnassa saaneet hyväksyttyä, mikä on lisännyt elintarvikemarkkinavaltuutetun mahdollisuuksia nimenomaisesti puuttua siihen, millä tavalla tuossa elintarvikeketjussa tämä tulonjako muodostuu. On huomattava, että ehdottomasti tärkeintä on saada elintarvikeketju kuntoon sillä tavalla, että tuottaja saa oikeudenmukaisen hinnan siitä tuotteesta, ja tällä hetkellä tämä ei valitettavasti toimi. Meillä on Euroopan kannattavin kauppaketju ja kauppaketjut, jotka tällä hetkellä eivät tingi katteestaan. Me tarvitsemme nimenomaan muutoksia. Meillä tulee elintarvikemarkkinalaki kakkonen, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] jossa muun muassa erilaisiin epäsuotuisiin sopimusehtoihin puututaan, [Puhemies koputtaa] ja tätä kautta korjaamme sitä markkinoilta tulevaa rahaa. Tulevaisuudenusko on palautettu suomalaiseen maatalouteen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-05-22T16:42:42,2025-05-22T16:44:06,Hyväksytty,1.1 2025_55_75,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys suomalaisen maatalouden kannattavuuden varmistamisesta (Eerikki Viljanen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 86/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_76,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys suomalaisen maatalouden kannattavuuden varmistamisesta (Eerikki Viljanen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 86/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että maataloudesta puhutaan. Kysymyshän on pelkästään Suomen huoltovarmuudesta. Menemme aivan selkeästi suurta kriisiä kohti, ja se aiheuttaa sen, että voi jonain kauniina aamuna olla tilanne, että ei laiva kulje enää Suomeen ja monta muuta ongelmaa tulee. Ensimmäinen ongelma, joka pitää hoitaa, on tietenkin lähteä tämä iso paketti viemään eteenpäin määrätietoisesti, niin että maatalous kannattaa. Mutta onhan tavattoman huolestuttavaa se, että meidän maanviljelijöittemme pelloilla on satojatuhansia valkoposkihanhia, ja kun lukee lehtiä ja katselee telkkaria, niin tuntuu, että se on Suomen maatalouden suurin huoli, saavatko valkoposkihanhet ruokaa. Kukaan ei tunnu välittävän, saavatko suomalaiset omaa ruokaa. Se on ihan uskomaton juttu. Arvoisa maa‑ ja metsätalousministeri, aiotteko te todella nyt tarttua tähän valkoposkihanhiongelmaan ihan oikeasti, koska näin ei voi jatkaa? Maanviljelijöiden talous on aivan romahduksen partaalla näiden kyseisten lintujen takia. Se ei ole leikin asia. Samoin niin kuin tämä elintarvikeketju: Jos sillä vielä leikimme, olemme kohta pulassa. Toivotaan, että kriisejä ei tule, mutta pahalta näyttää, että niitä tulee. [Mauri Peltokangas: Edellinen hallitus sai kuusi hanhikoordinaattoria!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-05-22T16:44:17,2025-05-22T16:45:22,Hyväksytty,1.1 2025_55_77,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys suomalaisen maatalouden kannattavuuden varmistamisesta (Eerikki Viljanen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 86/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_78,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys suomalaisen maatalouden kannattavuuden varmistamisesta (Eerikki Viljanen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 86/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Näistä valkoposkihanhista ja myöskin merimetsoista meillä on ympäristöministeriön kanssa tällä hetkellä menossa nimenomaan yhteinen työryhmätyö, jossa me katsomme, millä tavalla me pystymme toteuttamaan tämän valkoposkihanhen siirron sinne metsästyslain puolelle. Mutta tässäkin tilanteessa pelkästään se siirto lain puolelle ei tarkoita sitä, että metsästys valkoposkihanhen kohdalla voitaisiin aloittaa, vaan se tarkoittaa sitä, että meidän on saatava myöskin EU:ssa vastaavantyyppinen kansallinen liitesiirtopoikkeus kuin mitä täällä ollaan nyt saatu esimerkiksi suden osalta aikaiseksi. [Vasemmalta: Ruotsissa!] Meillä Suomessa on ikävä kyllä niin petopolitiikan kuin myöskin näitten lintujen osalta jouduttu sellaiseen juridiseen konkeloon, jossa meidän kansallisen oikeuslaitoksen päätökset ja toisaalta sitten myöskin nämä EU:n direktiiveistä tulevat liitemäärittelyt ovat aiheuttaneet sen, että me emme pysty käyttämään niitä toimenpiteitä ja metodeja, joita Ruotsissa käytetään. Tässä on ehkä hyvä huomauttaa, että kahdeksan vuotta tämä salkku oli keskustalaisilla ministereillä. [Oikealta: Juuri näin! — Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Näitä liitesiirtoja — kuunnelkaapa nytten — ei kertaakaan näitten kahdeksan vuoden aikana yritetty viedä eteenpäin. Tämä hallitus vaikuttaa EU-tasolla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-05-22T16:45:22,2025-05-22T16:46:58,Hyväksytty,1.1 2025_55_79,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys suomalaisen maatalouden kannattavuuden varmistamisesta (Eerikki Viljanen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 86/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. [Hälinää] — Rauhoitutaanpa taas. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_80,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys suomalaisen maatalouden kannattavuuden varmistamisesta (Eerikki Viljanen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 86/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä taitaa olla hallituksella aika heikot argumentit, kun pitää aina paeta menneisyyteen, mutta kun te siellä menneisyydessä niin kauhean kovasti tykkäätte olla, niin muistellaanpa, mitä ministeri Essayah sanoi aiemmin. Hän sanoi, että joka päivä maitotiloja lopettaa toimintansa kannattamattomana ja tähän kehitykseen pitää saada täyskäännös. [Välihuutoja] Olen tästä täysin samaa mieltä, keskusta myös. Mutta mikä meidän tilanne tällä hetkellä on? No, tuottajahinnat ovat liian alhaalla, kaupassa edelleenkin ulkomainen liha ja vilja ovat halvempia ostaa kuin kotimainen. Lammassektori julisti hätätilan viime marraskuussa, mitään toimia ei ole tullut. Arvion mukaan meidän 4 000 maitotilasta on kymmenen vuoden päästä pystyssä 400. Se on hirmuista. Porotalouden petovahingot kasvavat räjähdysmäisesti. Ja mitä tällä välillä tapahtuu täällä? No, maa- ja metsätalousvaliokunnan esityslistat kumisevat tyhjyyttään toimista, joilla tätä listaa voitaisiin helpottaa. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Hajautettu ruuantuotanto on turvallisuuskysymys, ja hallituksen näytöt eivät tässä tapauksessa vakuuta. Puheitten lisäksi tarvitaan tekoja. Joten ministeri Essayah, [Puhemies koputtaa] milloin maatalouteen tulee se täyskäännös? [Antti Kurvinen: Hyvä kysymys! Tuliko luvattua liikaa?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.3.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-05-22T16:46:58,2025-05-22T16:48:12,Hyväksytty,1.1 2025_55_81,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys suomalaisen maatalouden kannattavuuden varmistamisesta (Eerikki Viljanen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 86/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_82,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys suomalaisen maatalouden kannattavuuden varmistamisesta (Eerikki Viljanen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 86/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Toivoisin, että siellä kuunneltaisiin, mitä esimerkiksi ensimmäisessä vastauksessani totesin. Elikkä nyt on tapahtunut täyskäännös. Meillä tällä hetkellä — [Antti Kurvinen: Jauheliha loppuu! — Välihuutoja — Puhemies koputtaa] — nuorten tuottajien aloitustukea haetaan ennätysmäärin, elikkä ylitetään se tavoite, mikä on asetettu sukupolvenvaihdoksille. Se on ylitetty. Kyllä on tapahtunut se tulevaisuudenuskon palautus maatalouteen, mitä suomalainen maatalous odotti kahdeksan vuotta, kun keskusta piti maatalousministerin salkkua. Täytyy sanoa, että on aika mielenkiintoista, että täällä keskusta vaatii lisää sääntelyä alalle eli lisää erilaisia lakiesityksiä ja asetuksia maanviljelijöitten taakaksi. [Välihuutoja] Tämän hallituksen näkökulma on ollut se, että me haluamme nimenomaan yksinkertaistaa ja vähentää sääntelyä ja karsimme Suomi-lisiä. Haluamme, että maanviljelijä voi keskittyä siihen tuottajan työhön eikä hänen tarvitse iltakaudet olla tietokoneen ääressä täyttämässä erilaisia vaatimuksia, mitä keskusta toivoo, että eduskunta yhä enemmän olisi täällä säätämässä maa- ja metsätalousvaliokunnassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-05-22T16:48:12,2025-05-22T16:49:28,Hyväksytty,1.1 2025_55_83,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys suomalaisen maatalouden kannattavuuden varmistamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 87/2025 vp,"Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_55_84,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys suomalaisen maatalouden kannattavuuden varmistamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 87/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Niin kuin me ollaan todettu tässä, maatalous ei kannata ja viljelijät eivät saa tarpeeksi rahaa. Mistä tämä johtuu? No, tämä johtuu siitä, että Kesko ja S-ryhmä tekevät 400—600 miljoonaa voittoa vuodessa. No, mistä tämä johtuu? Tämä johtuu siitä, että vaikka K-kauppiaat ovat yksittäisiä yrittäjiä ja S-ryhmä on joka puolella Suomea erilaisia osuuskuntia, eivätkä ne kuulu yhteen, on Kilpailuvirasto antanut luvan heidän ketjuttaa ostonsa. Eli he tekevät periaatteessa semmoista, jota maanviljelijät eivät voi tehdä. He eivät voi ketjuttaa myyntejään, mikä olisi oikeutettua, kun ostaja voi ketjuttaa. Eli ostajat ovat kartellissa tällä hetkellä. Kun olen kysynyt Kilpailu- ja kuluttajavirastolta, miten he ovat antaneet luvan heidän ketjuttaa näitä, niin vastausta ei ole tullut. Tämä on ainoa tapa, [Puhemies koputtaa] että nämä ketjut poistetaan, miten tämä saadaan ja maanviljelijä... [Puhemies: Ja kysymys?] Kysyn: miten tämä poistetaan?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-05-22T16:49:28,2025-05-22T16:50:48,Hyväksytty,1.1 2025_55_85,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys suomalaisen maatalouden kannattavuuden varmistamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 87/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_86,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys suomalaisen maatalouden kannattavuuden varmistamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 87/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Niin kuin tuossa totesin, elintarvikemarkkinalaki ykkönen on jo eduskunnassa hyväksytty. Sillä saadaan läpinäkyvyyttä, saadaan meidän elintarvikemarkkinavaltuutetulle mahdollisuuksia tarkastella, miten tämä tulonjako siellä ketjussa tapahtuu, ja myöskin puuttua. Tulevassa elintarvikemarkkinalaki kakkosessa halutaan puuttua näihin private label ‑merkkeihin, ja myöskin sitten sellaiset indeksit halutaan voimaan, joilla esimerkiksi kustannusten kovasti noustessa tulee automaattinen tarkastelu näihin sopimuksiin. Se ei pidä paikkaansa, etteivätkö meillä myöskin tuottajat voi organisoitua. Itse asiassa tässä on ehkä sen tyyppinen kilpailulain väärintulkinta, joka elää — niin kuin tuossa edustaja Harkimo toi esille — aika sitkeästi, että meillä eivät tuottajat voisi tehdä yhteistyötä. Se ei pidä paikkaansa. [Eduskunnasta: Milloin se oikaistaan?] Me itse asiassa tuemme nimenomaan tuottajia siinä, että he voisivat organisoitua ja he voisivat nimenomaisesti tehdä tällaisia yhteenliittymiä, jotta neuvottelutilanteessa tätä tilannetta pystytään tasapainottamaan. Tämä on myöskin asia, jonka komissaari Hansen nosti esille, kun hän kävi täällä Suomessa, [Puhemies koputtaa] eli että millä tavalla meidän Euroopan laajuisesti pitäisi hakea tasapainoa tuottajien ja kaupan välillä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-05-22T16:50:52,2025-05-22T16:52:08,Hyväksytty,1.1 2025_55_87,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys suurpetopolitiikasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 88/2025 vp,"Edustaja Simula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_55_88,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys suurpetopolitiikasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 88/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Menneisyyteen ei todellakaan kannata katsella, kun ei siellä tapahtunut mitään — kiitos keskustalle siitä. [Sanna Antikainen: Paitsi hanhikoordinaattoreita!] Mutta itse asiaan: Susi kuuluu luontoon, ei ihmisten takapihoille, lasten koulutielle, ei laitumille tai karjasuojiin. Suomen susipolitiikka muuttuu nyt radikaalisti, ja kiilusilmäinen suden suojelu vaihtuu viimeinkin kestäväksi suden metsästykseksi. [Välihuutoja] Tämä on välttämätöntä, jotta voimme estää ongelmia, joita susikannan hallitsematon kasvu ja ihmisarkuuden katoaminen aiheuttavat. Hallituksen EU-vaikuttaminen on siis purrut, ja suden liitesiirto toteutuu. Ei enää poikkeuslupia, vaan pyyntilupia. Teemme sen, mihin edellinen hallitus ei kyennyt. Mahdollistamme niin suden kuin myös muiden suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen koko Suomessa — se on tavoite. Hyvä ministeri Essayah, kertoisitteko suomalaisille, mitä tämä suden liitesiirto tulee tarkoittamaan ja mitä seuraavaksi tapahtuu ja miten työ jatkuu karhun ja ilveksen metsästyksen mahdollistamiseksi koko Suomessa?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.5.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2025-05-22T16:52:09,2025-05-22T16:53:27,Hyväksytty,1.1 2025_55_89,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys suurpetopolitiikasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 88/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_90,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys suurpetopolitiikasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 88/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Edustaja Simula maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana toi erinomaisesti esille sen, miten todellakin EU-vaikuttaminen on nyt saanut aikaiseksi sen, että suden liitesiirto on saatu tehtyä. Se tulee nyt 5. päivä kesäkuuta myöskin neuvostossa sitten hyväksyttyä. Sen jälkeen me pääsemme täällä kansallisesti siirtämään suden pois poikkeusluvilla metsästyksestä sinne metsästyslain 37 §:ään. [Juho Eerola: Ja pois pihoilta!] Suden metsästys tulee vertautumaan esimerkiksi kanadanmajavan metsästykseen, siis sudella on tietty rauhoitusaika ja on metsästysaika. Siinä mielessä tämä tulee radikaalilla tavalla muuttumaan. Mehän olemme tähän mennessä jo pystyneet vahinkoperusteista asetusta muuttamaan sillä tavalla, että viime kesästä lähtien 17 sutta on voitu poistaa tällä vahinkoperusteisella asetuksen muutoksella. Sieltä on paljastunut myöskin, että neljä näistä pyydetyistä susista osoittautui koirasusiksi, jotka ovat siis vieraslajeja Suomessa, ja ne saa poistaa heti, kun ne todennetaan. [Jenna Simula: Ei onnistunut Kurviselta!] Ja todellakin myöskin sitten karhuasetus on lähdössä tänään, vai huomenna, liikkeelle. [Puhemies koputtaa] Elikkä siinä mielessä etenemme tässä petopolitiikassa, joka on tyystin toisenlaista kuin edellisen hallituksen aikana.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-05-22T16:53:31,2025-05-22T16:54:53,Tarkistettu,1.1 2025_55_91,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys suurpetopolitiikasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 88/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Kalmari, olkaa hyvä. [Aki Lindén: Milloinkahan tämä näkyy gallupeissa?]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_55_92,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys suurpetopolitiikasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 88/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Suomessa on maailman kannattavin elintarvikekauppa, ja siitä huolimatta kauppa on oikein erityissuojeluksessa tämän hallituksen toimesta. Sinne pitäisi saada viinit ja sinne pitäisi saada lääkkeet, kun ei pystytä edes jauhelihaa toimittamaan kuluttajille. [Sanna Antikainen: Tässä on tulos, kun ette tehneet kahdeksan vuoden ajan mitään!] Miksi tämä hallitus ei pidä lupauksiaan siitä, että elintarvikemarkkinaa reiluutetaan? [Jenna Simula: Plussa-kortti näkyy tänne asti!] Edustaja Harkimo hyvin kuvasi tätä prosessia: kaksi tukkuliikettä ostaa valtaosan Suomen elintarvikkeista. Miksi tämä hallitus on päättänyt, että kauppa on siinäkin mielessä erityissuojeluksessa, että kilpailulainsäädännölle ei puheista ja hyvistä hallitusohjelmakirjauksista huolimatta tehdä mitään? Voisiko pääministeri Orpo vastata tähän? [Jenna Simula: Plussa-kortti piiloon!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.5.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-05-22T16:54:54,2025-05-22T16:55:58,Tarkistettu,1.1 2025_55_93,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys suurpetopolitiikasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 88/2025 vp,"Tämä taitaa kuulua enemmän ministeri Essayahin tontille. — Olkaa hyvä, ministeri Essayah.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_55_94,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys suurpetopolitiikasta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys SKT 88/2025 vp,"Kiitoksia, puhemies! Siis tässä olen yrittänyt juuri käydä läpi sitä, että tämä hallitus on nyt lähtenyt tekemään niitä toimenpiteitä. Elintarvikemarkkinalain muutoksilla nämä toimenpiteet saadaan aikaiseksi. Tämä ei kuulu omalle tontilleni, mutta sen lisäksi työ- ja elinkeinoministeriössä hankintalaki on tällä hetkellä myöskin työn alla. Viimeksi vielä puoliväliriihessä tämä hallitus linjasi, että omistajaohjauksella haluamme vaikuttaa siihen, että yhä enemmän suomalaisia elintarvikkeita käytetään, esimerkiksi vaikkapa Leijona Cateringin ruokailussa. Se on mielestäni tärkeää, että tässä salissa olevat kunta- ja aluepäättäjät omalta osaltaan vaikuttavat siihen, että julkisissa hankinnoissa ostetaan suomalaista, ostetaan suomalaisilta tiloilta ja suomalaisilta tuottajilta ja tuetaan sitä kautta meidän kotimaista maataloutta. Tässä salissa on valtava määrä niitä ihmisiä, jotka ovat vaikuttajan paikalla. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Tehdään ne hankintastrategiat kuntoon, tehdään niihin sentyyppiset kriteerit, että voidaan oikeasti vaikuttaa tässä asiassa. Tämä hallitus on lähtenyt tekemään työtä, valitettavasti on täytynyt sanoa, että aika lailla tyhjältä pöydältä, [Naurua] eli ei ollut hirveän paljon edelliseltä hallitukselta tähän olevia asioita, joista olisi voinut lähteä rakentamaan. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-05-22T16:55:58,2025-05-22T16:57:12,Hyväksytty,1.1 2025_55_95,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisestä (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 89/2025 vp,"Seuraava kysymys. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_55_96,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisestä (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 89/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Naisviha nostaa päätään maailmalla ja Suomessakin. Naisvihamieliset asenteet leviävät ja pesiytyvät nuoriin erityisesti sosiaalisen median kautta. Asenteet heijastuvat myös tekoihin. Olemme saaneet lukea useista tragedioista, joissa naiset ja tytöt ovat joutuneet väkivallan uhreiksi. Ne ovat osa laajaa yhteiskunnallista kehitystä, jossa erityisesti verkossa leviävät väkivaltaa, naisvihaa ja ääriajattelua ihannoivat sisällöt vaikuttavat varsinkin nuoriin poikiin ja miehiin. Samaan aikaan joka kolmas nainen Suomessa on kokenut väkivaltaa. Vaikka väkivalta lisääntyy, ei yhteiskunta pysy kehityksessä mukana. Turvakoteja ei ole riittävästi, ja uhrien tuki on hajanaista. Verkossa leviävää vihaa ei saada hillittyä. On selvää, että jos tätä kehitystä ei nyt katkaista eikä naisvihamielistä kulttuuria torjuta kouluissa, verkossa ja yhteiskunnassa laajemmin, naisiin ja tyttöihin kohdistuva häirintä ja väkivalta ei vähene vaan lisääntyy, ja sitä on jo nyt liikaa. Siksi kysynkin hallitukselta: Mitä te teette? Mitä me yhdessä voimme tehdä, jotta naisiin ja tyttöihin kohdistuvaan väkivaltaan suhtauduttaisiin Suomessa sen vaatimalla vakavuudella? Mitä konkreettisia toimia voitte esittää naisvihan kitkemiseksi?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.6.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-05-22T16:57:18,2025-05-22T16:58:42,Hyväksytty,1.1 2025_55_97,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisestä (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 89/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_98,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisestä (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 89/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos, että nostitte nimenomaan tämän aiheen. Tämä on valitettavasti ajankohtainen aihe, ja tämä naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta ja sen uhka on Suomessa todellinen ongelma. Suomi on tasa-arvossa monessa asiassa pitkällä, mutta tämä on meidän tasa-arvon musta piste. Erityisen huolestuttava on se suunta, että jo hyvin nuorille verkkoympäristössä ja sosiaalisen median kanavissa on jopa yllytystä sentyyppiseen käytökseen. Nämä asenteet ovat tietysti huolestuttavia, ja niihin pitää aikaisin puuttua. Se, mitä tämä vaatii tietysti, jos ajatellaan toimina... Hallituksen prioriteetti tasa-arvopolitiikassa on naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjuminen. Me olemme esimerkiksi turvakotien rahoitusta vahvistaneet jo kahdesti tällä hallituskaudella. Me ollaan tuotu lainsäädäntöä muun muassa lähisuhdeväkivallan sovittelun kieltämisestä Suomessa. Mutta sitten kun katsotaan näitä asenteita ja nuoria, niin siihen tarvitaan koko yhteiskunta. Tarvitaan vahva viesti eduskunnasta ja päättäjiltä, mutta myös vanhempien vastuuta, koulujen vastuuta ja yhteistä kasvatustyötä, sitä, että kasvatamme tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia sukupolvia, jotka ymmärtävät sen, miten kaikkien oikeuksien pitää toteutua sukupuoleen katsomatta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+2.6.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-05-22T16:58:42,2025-05-22T17:00:03,Hyväksytty,1.1 2025_55_99,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Päiväjärjestyksen 3. asiana on ajankohtaiskeskustelu Gazan sodasta. Ajankohtaiskeskustelun avaa keskustelualoitteen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Mai Kivelä, jonka jälkeen puheenvuoron käyttää ulkoministeri Elina Valtonen. Tämän jälkeen myönnän harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Vastauspuheenvuorot varataan täysistunnossa V-painikkeella. Keskusteluun osallistuu myös pääministeri Petteri Orpo. Keskusteluun varataan aikaa puolitoista tuntia. — Edustaja Kivelä, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_55_100,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies, kollegat, your excellency, ambassador of Palestine! Haluan antaa ensimmäisenä äänen Gazaan, ja siksi pyysin sieltä viestin. Nämä sanat on kirjoittanut teille pakolaisleiriltä isä, joka on menettänyt kotinsa, poikansa, veljensä, ja pelkästään tällä viikolla 17 hänen sukulaistaan on tapettu: ”Hyvät ystävät, antakaa minun kertoa teille gazalaisten unelmista. Isä toivoo, että saa kerätä poikansa ja tyttärensä jäänteet raunioista päästäkseen hautaamaan heidät. Äiti toivoo, että saa kuolla samaan aikaan lastensa kanssa, ettei joudu suremaan heidän menetystään. Lapset toivovat ruoka-annosta ilman, että heihin tähdätään. Gazalaiset eivät pyydä mahdottomia tai mitään laitonta. Toivomme näkevämme sodan loppuvan, toivomme heräävämme painajaisesta, voivamme palata elämään ilman tappamista ja nälkiintymistä — että rauha palaa.” Ja gazalainen äiti jatkaa: ”Hyvät Suomen kansanedustajat! Pyydämme, että näette ihmiset numeroiden takana: äidit pitämässä sylissään kuolleita lapsiaan, perheet, jotka on hajotettu, kodit, jotka on poltettu maan tasalle, ja tulevaisuudet, jotka on viety. Pyydämme, että käytätte vaikutusvaltaanne lopettaaksenne tämän sodan, suojellaksenne siviilejä. Teidän äänellänne on väliä, teidän tekonne voi pelastaa henkiä. Älkää kääntäkö selkäänne gazalaisten hädälle. Me emme ole vain tilastoja. Olemme ihmisiä, jotka pyytävät rauhaa ja ihmisarvoa.” Arvoisa puhemies! Miten voi olla, että koko maailman silmien edessä voi suorittaa kansanmurhaa eikä kukaan oikeasti yritä sitä estää? Miten Israel voi käyttää aseenaan lasten tahallista nälkään näännyttämistä eikä siihen puututa? Sanat eivät riitä kuvaamaan, miten hirveä Gazan tilanne on, miten epäinhimillinen painajainen se on siviileille. Eduskunnan olisi pitänyt käydä tämä keskustelu jo aikoja sitten, ja hallituksen toimesta. Myös Suomi on osaltaan vastuussa siitä, että Gazan kansanmurhan annetaan jatkua. Israel on jo vuosikymmenien ajan syyllistynyt Palestiinan alueella laittomaan miehitys- ja apartheidpolitiikkaan, jatkuvasti vienyt palestiinalaisten tilaa ja oikeuksia. Nyt Israelin täysin suhteettomat ja ylimitoitetut sotatoimet ovat johtaneet siihen, että Gaza on pommitettu raunioiksi, kuolleiden määrä on vähintään 53 000 ja loukkaantuneiden 120 000. Turvallista paikkaa siviileille ei ole. Humanitäärinen tilanne on täysin katastrofaalinen. Gaza on ollut kaksi kuukautta täyssaarrossa, ja Israel on estänyt kaiken ruuan, lääkkeiden, polttoaineen ja humanitäärisen avun pääsyn Gazaan. Israelin ilmoitus sallia minimimäärä avustuksia on pisara meressä siihen nähden, miten paljon apua tarvitaan. Samalla tilanne vain pahenee ja Israel kiihdyttää iskujaan. Israel ilmoitti ottavansa haltuun koko Gazan kaistan ja aloitti väestön evakuointimääräykset. Israelin valtiovarainministeri on sanonut, ettei maailma voi pysäyttää Israelia. Ministerin mukaan gazalaiset pakkosiirretään kolmansiin maihin. Tämä olisi etninen puhdistus ja rikos ihmisyyttä vastaan. Nyt siis Israelin hallitus ei enää edes yritä peitellä tavoitteitaan ja kokee, ettei muu maailma välitä palestiinalaisista ja heidän tappamisestaan tai aio estää Israelin toimia. Mutta, hyvät kollegat, maailman on pysäytettävä Israel. Huoli tai symboliset teot eivät riitä, vaan me tarvitaan aitoa painetta ja konkreettisia tekoja Israelia kohtaan. Suomella ja EU:lla on monia konkreettisia keinoja, joilla painostaa. Suomen tulee lopettaa asekauppa Israelin kanssa, vaatia pakotteita Israelin hallinnon edustajille, vaatia EU:n ja Israelin välisen vapaakauppasopimuksen jäädyttämistä ja kovia kauppapakotteita. Kauppa laittomien siirtokuntien kanssa pitää lopettaa, ja Suomen on myös hyödynnettävä kaikki keinot laittoman miehityksen lopettamiseksi sekä kaikkien sotarikollisten saamiseksi oikeuden eteen, oli kyse sitten Hamasista tai Israelista. Vasemmistoliiton mielestä oikea aika tunnustaa Palestiina on nyt. Suomi on ollut hiljaa ja tekemättä konkreettisia toimia jo aivan liian pitkään, ja passiivisuudella me tuemme Israelin sotarikoksia. Vetoan teihin: meidän on toimittava nyt.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-05-22T17:00:52,2025-05-22T17:06:37,Hyväksytty,1.1 2025_55_101,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Valtonen, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_102,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Elina,Valtonen,Ulkoministeri,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Jokaisella ihmisellä on jakamaton ihmisarvo. YK:n ihmisoikeusjulistukseen on kirjattu, että jokaisella on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Lähi-idässä jo 19 kuukautta jatkuneen sodan seurauksena tämä perustavanlaatuinen oikeus ei toteudu. Sota on aiheuttanut sanoin kuvaamatonta inhimillistä kärsimystä. 58 panttivankia, joista ainakin 20 on Israelin mukaan vielä hengissä, on yhä terroristijärjestö Hamasin hallussa. Gazassa on näinä kuukausina menehtynyt yli 53 000 ihmistä, joista suurin osa on siviilejä ja yli 15 000 lapsia. Israelin yli kaksi kuukautta kestäneen saarron seurauksena Gazan väestö kärsii akuutista ruokaturvan puutteesta. 71 000 alle viisivuotiasta lasta on aliravitsemuksen vaarassa. Hätä on äärimmäinen. Israel käynnisti sotatoimet Hamasin Israeliin 7. lokakuuta 2023 kohdistaman hyökkäyksen seurauksena. Suomi on korostanut Israelin oikeutta puolustautua kansainvälisen oikeuden rajoissa. Suomi on tuominnut Hamasin terrori-iskut ja vaatinut panttivankien ehdotonta vapauttamista. Suomi ei hyväksy terroristista toimintaa. Hamasilla ei tule olla roolia Palestiinan tulevaisuuden rakentamisessa. Olemme mukana EU:n Hamasin vastaisissa pakotteissa ja ajamme EU:n ihmisoikeuspakotejärjestelmän laajentamista. Arvoisa puhemies! Mikään paha ei oikeuta kansainvälisen oikeuden vastaisia siviilien laajamittaista kärsimystä aiheuttavia toimia, kollektiivista rankaisemista. Suomi on puhunut, ja Suomi on toiminut. Olemme lokakuusta 23 lähtien toistuvasti vedonneet osapuoliin tulitauon, panttivankien välittömän vapauttamisen ja humanitaarisen avun esteettömän pääsyn puolesta. Suomi tukee kansainvälisten itsenäisten ja riippumattomien tuomioistuimien työtä. Kansainvälinen tuomioistuin on määrännyt, että Israelin on tehtävä kaikki voitava estääkseen kansanmurhaan johtavat toimet Gazassa. Määräystä on noudatettava. Suomi vaatii Israelia kantamaan kansainvälisen oikeuden mukaisen vastuunsa ja takaamaan humanitaarisen avun pääsyn Gazaan. Vaadimme Israelia lopettamaan saarron välittömästi. Humanitaarista apua ei tule politisoida. Nälkä tai ihmisten hätä ei saa koskaan olla väline poliittisten tai sotilaallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomi vastustaa yrityksiä muuttaa Gazan kaistan väestöllistä tai alueellista rakennetta. Väestön pakkosiirto on sotarikos. EU käynnisti tällä viikolla Israelin ja EU:n välisen assosiaatiosopimuksen arvioinnin ihmisoikeuksia koskevan pykälän osalta. Suomi antoi tälle tukensa. Vaadimme maanantaina yhdessä 21 muun valtion kanssa Israelia sallimaan avustuskuljetukset Gazaan täysimääräisesti. EU on väkivallattomuuteen sitoutuneen palestiinalaishallinnon pitkäaikainen ja suurin rahallinen tukija. Suomi toimittaa humanitaarista apua Gazaan osana EU:ta ja kahdenvälisesti. Suomi tukee YK:n palestiinalaispakolaisten järjestöä UNRWAa ja on peräänkuuluttanut järjestön toimintaedellytysten turvaamista. YK:n yleiskokouksessa Suomi on vuosikymmenten aikana johdonmukaisesti tukenut palestiinalaisten itsemääräämisoikeutta ja tuominnut Israelin Länsirannalle rakentamat siirtokunnat. Olemme asettaneet EU-pakotteita Israelin väkivaltaisille siirtokuntalaisille. Tuemme kahden valtion mallia. Sen on täytettävä sekä israelilaisten että palestiinalaisten turvallisuustarpeet, turvattava Israelin olemassaolo ja toteutettava Palestiinan valtio- ja itsemääräämispyrkimykset. Suomi tulee tunnustamaan Palestiinan valtion ajankohtana, jolloin se osana laajempaa kansainvälistä neuvottelupakettia tukee kestävää, kahden valtion malliin johtavaa ratkaisua. Käymme aktiivisesti keskustelua kumppanimaidemme kanssa. Suomella on valmius osallistua Saudi-Arabian ja Ranskan konferenssiin kahden valtion mallin edistämisestä. Järjestäjien mukaan tavoitteena on edistää kahden valtion mallia, jonka ytimessä olisi valtioiden keskinäinen tunnustaminen, tuki Palestiinan hallinnolle, uskottavat turvallisuustakuut sekä israelilaisille että palestiinalaisille ja jälleenrakennustyöt. [Puhemies koputtaa] Arvoisa puhemies! Suomi on aktiivisesti, johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti edellyttänyt kansainvälisen oikeuden kunnioittamista sekä ajanut kahden valtion mallia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2025-05-22T17:06:44,2025-05-22T17:12:18,Hyväksytty,1.1 2025_55_103,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustajat voivat nyt pyytää minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_104,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Suvereenilla maalla on oikeus puolustautua, terrorismilta pitää voida suojautua, ja Hamasille on oltava rajat, mutta samalla on selvää, että myös puolustussodalla on säännöt. Se, mitä nyt todistamme Israelin äärioikeistolaisen hallituksen toimesta, on jotain sellaista, mitä me kerta kaikkiaan emme voi hyväksyä. Väestön pakkosiirto on sotarikos, ja se meidän täytyy kyetä kansainvälisenä yhteisönä estämään. On hyvin huolestuttavaa, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on omilla puheillaan lietsonut gazalaisten pakkosiirtoon tavoitteellaan tehdä Gazasta jonkinlainen Riviera. Tämä on irvokasta. Meidän eurooppalaisten on nyt noustava ja näytettävä, mitä me ajattelemme sivistyksestä ja inhimillisyydestä. Euroopan unionissa on edelleen maita, jotka eivät ole tunnustaneet Palestiinan valtiota. Tässä olisi Suomella, joka lukeutuu niihin maihin, jotka eivät vielä ole tunnustaneet, nyt paikka vaikuttaa, kun Ranska kokoaa Saudi-Arabian kanssa New Yorkin kokoukseen maita, jotka tunnustaisivat puolin Israelin ja puolin Palestiinan. [Puhemies koputtaa] Pääministeri Orpo, eikö Suomi voisi käyttää nyt vaikutusvaltaansa, olla kokoaan suurempi ja näyttää esimerkkiä tunnustamalla Palestiinan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-05-22T17:12:27,2025-05-22T17:13:50,Hyväksytty,1.1 2025_55_105,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_106,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskuntaryhmämme tukee Suomen ulkopoliittista johtoa ja tämän viikon selkeitä lausuntoja aiheesta. Tämä siviilien kärsimys on saatava loppumaan. On myös pantava merkille tarkkaan tasavallan presidentin lausunnot liittyen Palestiinan valtion tunnustamiseen. On syytä panna merkille myös ulkoministerin täälläkin toteama toiminnallinen, hyvä aktiivisuus Ranskan tulevan kokouksen osalta, kahden valtion mallia kohti meneminen. On pantava merkille se, että Palestiinan tunnustaminenhan ei ole eduskunnan käsissä vaan ulkopoliittisen johdon käsissä oleva ratkaisu. Mutta mitä on pantava merkille siitä, että maan hallituksen riveissä tästä asiasta näyttää olevan kovin erilaisia näkemyksiä? Arvoisa puhemies! Todellakin, siviilien kärsimyksen on loputtava. Minua liikutti paljon eteeni juuri viime päivinä tullut Astrid Lindgrenin kirjoitus toisen maailmansodan ajalta. Lindgren kirjoittaa: ”Eikö koko ihmiskunta kerjää juuri sitä rakkautta, äidinrakkautta. Äidit kaikissa maissa — hän ajattelee — yhtykää! Lähettäkää rakkautta koko maapallolle, jotta maan lapset eivät tuhoutuisi.” Tämä viesti on erittäin ajankohtainen tänään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2025-05-22T17:13:50,2025-05-22T17:15:08,Hyväksytty,1.1 2025_55_107,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_108,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaiset seuraavat televisioruutujen äärellä karmeita kuvia lapsista, jotka nääntyvät nälkään. Tätä seuraavat myös meidän tulevat sukupolvemme, lapset, tv-ruutujen äärellä. Nyt suomalaiset odottavat, että meidän hallituksemme, meidän poliittinen johto, johon he luottavat, yksimielisesti lähettää viestin, jossa tehdään kaikki tämän valtavan tragedian lopettamiseksi. 53 000 kuollutta, 120 000 loukkaantunutta, täällä lueteltiin. Nämä ovat numeroita, mutta siellä on yksittäisiä perheitä ja yksittäisiä ihmisiä, jotka menettävät elämänsä. Haluan kuulla hallitukselta nyt selkeän vastauksen: oletteko valmiita tunnustamaan Palestiinan valtion, mikä toisi esiin Suomen tahdon siitä, että me haluamme pitää Palestiinan valtiona ja että sitä ei päästä pyyhkäisemään maan tasalta, niin kuin nyt on käymässä? [Puhemies koputtaa] Pakkosiirrot ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan ja vastoin kansainvälistä oikeutta, [Puhemies koputtaa] samoin tämä joukkotuho. Haluan tähän vastauksen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-05-22T17:15:09,2025-05-22T17:16:31,Hyväksytty,1.1 2025_55_109,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Diarra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_110,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Fatim,Diarra,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu monta kertaa siitä, että vielä tulee se oikea aika tunnustaa Palestiina, ja pohdin, mikä se oikea aika on. Kuinka monen pitää vielä kuolla, kuinka monen pitää kärsiä. Onko oikea aika sitten, kun koko Gaza on pyyhitty pois maailmankartalta. Lapsiltakin kysytään koulussa usein, mitä olisit tehnyt toisen maailmansodan aikana, olisitko toisen maailmansodan aikana tehnyt kaikkesi kansanmurhan lopettamiseksi, ja silloin lapsetkin vastaavat: ”Totta kai, olisin tehnyt kaikkeni.” Nyt kysynkin teiltä: tekeekö Suomi tosiaan aivan kaikkensa, että saadaan tämä vastenmielinen ja julma kansanmurha pysäytettyä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Fatim Diarra,1489,2025-05-22T17:16:31,2025-05-22T17:17:20,Hyväksytty,1.1 2025_55_111,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hiltunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_112,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Pia,Hiltunen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kansainvälisen oikeuden mukaan väestön pakkosiirtäminen on sotarikos. Käytännössä se on etninen puhdistus, eikä Suomen pidä sulkea silmiään. Israelin iskut Gazaan ovat surmanneet yli 52 000 palestiinalaista, ja heistä noin 70 prosenttia on naisia ja lapsia. Yli 15 000 lasta on kuollut. Kokonaisia sukupolvia on siis pyyhitty pois ennen kuin ne ovat ehtineet edes kasvaa. Samalla Gazan infra on tuhottu, avun pääsy estetty ja väestö ajettu nälänhädän partaalle. Tämä on järjestelmällistä väkivaltaa siviiliväestöä kohtaan. Se on kansainvälisen oikeuden vastaista ja rikos ihmisyyttä vastaan. Arvoisa pääministeri ja ulkoministeri, Suomi on ratifioinut YK:n kansanmurhasopimuksen. Meillä on velvollisuus toimia heti, kun kansanmurhan vaara on tiedossa, ja nyt se on. Jokainen kuoleva lapsi on muistutus siitä, että passiivisuus tappaa. Milloin nämä aiemmin luettelemanne toimet konkretisoituvat, jotta tällainen epäinhimillisyys saadaan loppumaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Pia Hiltunen,1534,2025-05-22T17:17:20,2025-05-22T17:18:27,Hyväksytty,1.1 2025_55_113,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_114,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Gazan tilanne on tosiaan kammottava. Julkista keskustelua seuratessa on välillä tullut mieleen, että tässä ei pitäisi olla kyse identiteettipoliittisesta oikeisto—vasemmisto-keskustelusta, vaan kyse on inhimillisestä hädästä, ja tämän ei pitäisi olla keskustelu kulttuurisodasta vaan ihan oikeasta sodasta, joka vaikuttaa ennemmin tai myöhemmin koko maailmaan. Gazassa ihmisiä näännytetään tällä hetkellä nälkään ja hoidon puutteeseen, ja Israelin suunnittelemat pakkosiirrot ovat, niin kuin täällä on sanottu, sotarikos. Maailman terveysjärjestö arvioi, että kaksi miljoonaa ihmistä kokee pitkittynyttä ruokapulaa ja puoli miljoonaa on nälänhädän partaalla. Siviilien kärsimys pitää saada loppumaan, ja sinne tarvitaan tulitauko, ja vähintä olisi, että humanitaarinen apu menisi myös perille. Keskustan linja on pitkään ollut kahden valtion malli, ja olenkin kiitollinen siitä, että meidän ulkopoliittinen johto on vihdoin lausunut näistä asioista julkisuuteen ja että tästä asiasta on alettu keskustella. Toivon myös, että hallitus olisi tämän asian suhteen yhtenäinen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-05-22T17:18:27,2025-05-22T17:19:33,Hyväksytty,1.1 2025_55_115,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_116,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä humanitäärinen tilanne Gazassa on aivan katastrofaalinen. Suomen ja EU:n on lisättävä humanitääristä apua alueelle merkittävästi ja painostettava Israelia päästämään apu myöskin perille. Tilapäisen avun päästäminen alueelle ei enää riitä, vaan Israelin on päästettävä apua Gazaan nyt riittävästi ja avun on tavoitettava koko se Gazan väestö. Gazasta on tällä hetkellä vaikea enää edes löytää ruokaa. Lähinnä säilykkeitä on jäljellä. Ihmiset, lapset etsivät jopa ruohoa syödäkseen, kun muuta ei ole. Gazan palestiinalaiset, joista puolet on lapsia, kärsivät tästä ruokapulasta ja jopa nälkiintymisestä, ja myöskin hoitotarvikkeet, kirurgiset välineet, lasten antibiootit, kipulääkkeet sekä lääkkeet kroonisiin sairauksiin ovat loppumassa alueella. Arvoisa pääministeri, arvoisa valtioneuvosto, minä vetoan teihin, että te nyt tunnustatte Palestiinan. Minä todella vetoan. [Ben Zyskowicz: Sillähän tämä kauheus loppuu! — Vasemmalta: Hävytöntä, hävytöntä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-05-22T17:19:33,2025-05-22T17:20:41,Hyväksytty,1.1 2025_55_117,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_118,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Monesti tässä salissa keskustelemme siitä, että Suomen pitää vaikuttaa niihin asioihin, joissa meidän esimerkillä ja tekemisellä voi olla ratkaiseva merkitys. No, nyt juuri siinä asiassa, syntyykö Lähi-itään ratkaisu kahden valtion mallin pohjalta, Suomella voi olla halutessaan varsinkin tässä ajassa merkittävä vaikutus. Aivan yhtä lailla kuin me varmasti toivomme, että alueen arabimaat tunnustavat Israelin oikeuden, meidän eurooppalaisten on kysyttävä, miksi me emme tunnustaisi palestiinalaisten oikeuksia. Ja jos nyt käy niin, että todella New Yorkissa päästään eteenpäin, niin eikö nyt Suomen tule olla oikealla puolella historiaa ja tehdä kaikki voitava, että Palestiinan oikeus toteutuu ja heidät tunnustetaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-05-22T17:20:41,2025-05-22T17:21:57,Hyväksytty,1.1 2025_55_119,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Partanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_120,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Karoliina,Partanen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Gazassa tilanne on todella erittäin vaikea ja hälyttävä. Viime viikon uutiset Israelin Gazan-operaation laajentamisesta pysäyttivät todella meistä jokaisen. Lisäksi suunnitelmat pakkosiirroista ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia, kuten ulkoministeri täällä tänään totesi. Tahdon kiittää valtionjohtoa, pääministeriä ja ulkoministeriä, tiiviistä työskentelystä Gazan tilanteen ratkaisemiseksi ja humanitäärisen tilanteen parantamiseksi. Ulkopoliittisella johdolla on ollut Suomessa syksyn 23 jälkeen merkittävä määrä tapaamisia ja puhelinkeskusteluja Israelin ja Palestiinan edustajien kanssa. Näitä yhteydenpitoja jatketaan, ja se on erittäin tärkeää. On selvää, että humanitääristä apua ei tule politisoida eikä käyttää painostuskeinona missään tilanteessa. On myös selvää, että me teemme kaikkemme, jotta humanitäärinen apu saadaan perille ja siihen ei synny minkäänlaisia katkoksia. Pyytäisin vielä ministeri Valtosta kertaamaan sen, mitä Suomi on tehnyt humanitäärisen avun perille saamiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Karoliina Partanen,1520,2025-05-22T17:21:57,2025-05-22T17:23:11,Hyväksytty,1.1 2025_55_121,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_122,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies [Puhemies yskähtää] — herra puhemies, anteeksi. [Naurua] — Rauhannobelisti, presidentti Martti Ahtisaari sanoi jo parikymmentä vuotta sitten, että Israelin konflikti ja alueen kriisi on maailman tärkein ratkaistava kriisi. Ahtisaari oli myös suivaantunut kansainväliselle yhteisölle, ettei selvästikään tahtoa kriisin ratkaisemiseen ole. Rauha on hänen sanojensa mukaan nimenomaan teonsana. Tämä satoja vuosia jatkunut kostonkierre Lähi-idässä on käsittämätön. Hamas on tietenkin pysäytettävä, ja terroristijärjestöjä vastaan Israel saa puolustautua, mutta edistyksellinen demokratia ei puolustaudu kuten Israel puolustautuu. Kysymys ei ole enää puolustautumisesta vaan yli 50 000 siviilin tappamisesta ja nälkiinnyttämisestä. Gazan siviilien kärsimyksen on loputtava, ja Israelin on kannettava kansainvälisen oikeuden mukainen vastuunsa ja todellakin taattava humanitäärisen avun perille pääsy.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-05-22T17:23:11,2025-05-22T17:24:27,Hyväksytty,1.1 2025_55_123,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_124,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Koston kierre ylläpitää sotaa, tappamista ja väkivaltaa. Koston kierre ylläpitää konflikteja. Hamas iski vuonna 2023 Israeliin ja tappoi noin 1 200 ihmistä. Nuoria ihmisiä silvottiin ja raiskattiin. Se ei kuitenkaan ole perustelu sille, mitä tällä hetkellä Gazassa tehdään. Siellä tehdään kansanmurhaa. On erittäin tärkeää, että Suomi tekee kaikkensa edistääkseen rauhan ajatusta ja sitä, että humanitäärinen apu menee läpi. Gazan sodan aikana noin 15 000 lasta on kuollut, ja viime viikolla Gazan terveysministeri kertoi, että 52 lasta on kuollut aliravitsemukseen. Vauvanruoka ei pääse rajoilta läpi. Arvoisa ministeri, mitä me voimme Suomena vielä tehdä entistäkin pontevammin, että humanitäärinen apu tavoittaa Gazassa lapset ja naiset, jopa raskaana olevat? Heitä on noin 17 000. He tarvitsevat ruokaa. [Vasemmalta: Tärkeä puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2025-05-22T17:24:27,2025-05-22T17:25:43,Hyväksytty,1.1 2025_55_125,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_126,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitos, puhemies! Pääministeri Orpo, edeltävässä keskustelussa kyselytunnilla te sanoitte minuutin puheenvuoron aikana peräti viisi kertaa ”me teemme kaikkemme”. Haluan todella uskoa siihen, koska juuri sitä nyt tarvitaan, mutta pahoin pelkään, että tämä sana ”kaikkemme” uhkaa nyt kokea vähän inflaation, koska hallituksen toimet eivät vaikuta ”kaikelta” ainakaan sanan siinä merkityksessä, kuin itse sen ymmärrän. Kauppapolitiikka kuuluu Euroopan unionin toimivaltaan, mutta jäsenmailla on muita keinoja asettaa pakotteita ja irtisanoa yhteistyö Israelin kanssa. Suomi voi ja Suomen täytyy käyttää kaikkia niitä keinoja, mitä meillä on Euroopan unionin lisäksi kansallisesti käsissämme. Pyytäisin ulkoministeriä arvioimaan, miten näitä kansallisissa käsissä olevia keinoja voitaisiin vielä nykyistä enemmän käyttää, jotta todella tekisimme kaikkemme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-05-22T17:25:43,2025-05-22T17:26:52,Hyväksytty,1.1 2025_55_127,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Biaudet, varsågod.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_128,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Herr ordförande! Hallituksen pääministeri ja ulkoministeri, aivan kuten täällä sanottiin, kyselytunnilla ilmoittivat, että on tehtävä kaikki tulitauon aikaansaamiseksi — kiitos siitä. Haluan minäkin todella uskoa tähän lupaukseen. Nyt on kuitenkin aika lisätä kansainvälistä painetta Israelille. Vahvin signaali on Palestiinan tunnustaminen, muuten se voi olla liian myöhäistä. [Vasemmalta: Kyllä!] Tilanne Gazassa on inhimillisesti aivan kestämätön. Kuolleiden määrää on vaikea edes kuvitella: 54 000 ja 15 000 lasta. Miljoona lasta on traumatisoitunut sodan takia. Ihmisten elämää uhkaavat pommit mutta myös nälänhätä, jollei apua saada perille. Pulaa on ruuasta, vedestäkin ja sairaalatarvikkeista. YK-järjestöillä ja muilla humanitäärisillä järjestöillä on valmius auttaa. Mikään ei oikeuta kansanmurhaa. EU:n assosiaatiosopimuksen ihmisoikeusartiklan pikaisen tarkastelun jälkeen meillä pitäisi olla valmius tarvittaessa jäädyttää sopimus ja sanktioida kauppa, jollei humanitääristä tilannetta saada ratkaistua. [Puhemies koputtaa] Nyt on tehtävä siis kaikki, ja vaikka rauhanprosessin tie varmasti on pitkä, [Puhemies koputtaa] niin painetta tulitauon aikaansaamiseksi on lisättävä. Siksi meidän on aika tunnustaa Palestiina valtiona.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2025-05-22T17:26:52,2025-05-22T17:28:21,Hyväksytty,1.1 2025_55_129,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Päivi Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_130,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Gazan siviilien sydäntä särkevään kurjuuteen juurisyy on terroristijärjestö Hamas, jonka peruskirjassa vannotaan Israelin tuhoamista ja juutalaisten tappamista. Palestiinalaisten presidentin Abbasin mukaan Hamasiin kytkeytyvät joukkiot ovat ryöstäneet 60 prosenttia avustuskuljetuksista. Hamas piilottelee sairaaloiden, lastentarhojen ja siviilien suojissa ja kohdistaa myös jatkuvasti rakettihyökkäyksiä Israeliin. Surullisesti palestiinalaisten enemmistö, heidän omien mielipidemittaustensa mukaan, tukee Hamasia. Vain 17 prosenttia edes kannattaa kahden valtion mallia. Valtaosa haluaa yhden kalifaatin joelta merelle. Hamasin hallitsemaa valtiota ei ole siis mitään edellytyksiä tunnustaa. Sen sijaan kansainvälisen yhteisön, myös Suomen, tulisi kohdistaa voimavarat Hamasin kukistamiseen, Gazan vapauttamiseen ja samalla palestiinalaissiviilien humanitääriseen apuun. Ja toki myös Israelin tulee noudattaa kansainvälistä oikeutta, ja jos sotarikoksia todetaan, [Puhemies koputtaa] syylliset tulee saattaa vastuuseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-05-22T17:28:21,2025-05-22T17:29:34,Hyväksytty,1.1 2025_55_131,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_132,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Esteenä sille, miksi Suomi ei ole tunnustanut Palestiinan valtiota, on presidentti Stubb ja hänen erityissuhteensa Yhdysvaltoihin. Stubb ei halua ajautua vastakkain Trumpin kanssa. Yhdysvaltain vaikutus on näkynyt siinä, miten jo presidenttiehdokkaana Stubb vihjasi Venäjän ja Iranin olleen Hamasin iskun takana. Stubb väitti, että nämä maat tukevat suoraan ja epäsuorasti Hamasia kylvääkseen sekasortoa. Jo presidenttiehdokkaana Stubb antoi tukensa Yhdysvaltain ja Britannian iskulle Jemeniä vastaan. Ensimmäisellä työviikollaan hän päätti lähettää sotilaita Punaisenmeren pommitusoperaatioon. Toukokuussa 24 Suomi ei tunnustanut Palestiinaa, vaikka Espanja, Irlanti ja Norja tekivät niin. YK:ssa Suomi pidättäytyi äänestämästä tunnustamisen puolesta. Eilen Stubb totesi, että tunnustaminen on ajan kysymys. Arvoisa hallitus, minkä ajan kysymys Palestiinan valtion tunnustaminen on?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-05-22T17:29:35,2025-05-22T17:30:47,Hyväksytty,1.1 2025_55_133,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kvarnström, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_134,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Det som sker i Gaza är katastrofalt. Det handlar om massmord på tiotusentals civila, varav en stor del är barn. Det handlar om utsvältning av två miljoner människor. Det handlar om krigsbrott, om brott mot mänskligheten, det handlar om folkmord och etnisk rensning, och då har vi en skyldighet att göra allt vi kan för att stoppa det.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,sv,Johan Kvarnström,1398,2025-05-22T17:30:48,2025-05-22T17:31:10,Hyväksytty,1.1 2025_55_135,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Noora,Fagerström,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Gazan humanitäärinen tilanne on äärimmäisen vakava. Suomi on pitänyt ja pitää Gazan osalta jatkuvasti esillä keskeisiä vaatimuksiaan, jotka ovat tulitauon takaaminen, humanitaarisen avun perille pääseminen ja panttivankien vapauttaminen. Kahden valtion malli on ainoa kestävä tie rauhaan — malli, jossa sekä israelilaisten että palestiinalaisten oikeudet ja turvallisuus toteutuvat. Rauhanneuvottelut on käynnistettävä välittömästi kahden valtion mallin pohjalta. Mitä tulee Palestiinan valtion tunnustamiseen, niin ajoitus on tärkeä, jotta se edistää parhaalla mahdollisella tavalla rauhan saavuttamista. Päätöksen on edistettävä konkreettisesti rauhaa. Israelin kannan mukaan yksipuoliset tunnustukset ohittavat neuvottelut, jotka ovat ainoa reitti kestävään ratkaisuun. Israel ei hyväksy valtiota, jossa Hamas Gazassa ei tunnusta Israelin olemassaolon oikeutta ja käyttää väkivaltaa siviilejä kohtaan. Tunnustaminen nähdään tällöin turvallisuusriskinä, jopa palkintona terrorismista. [Puhemies koputtaa] Tunnustaminen ei siis ole täysin ongelmaton, ja ajoitus on sen vuoksi erittäin tärkeää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Noora Fagerström,1490,2025-05-22T17:31:49,2025-05-22T17:33:10,Hyväksytty,1.1 2025_55_136,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_137,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tilanne Gazassa on erittäin vakava. Hamasin lokakuussa 2023 tekemä äärimmäisen julma hyökkäys Israeliin on johtanut väkivallan kierteeseen, jonka seurauksena Gazan kaistale on tuhottu käytännössä täydellisesti. En tiedä, onko siellä enää yhtään ehjää taloa, mutta inhimillinen katastrofi on joka tapauksessa valtava. Hamas olisi halutessaan voinut vapauttaa loput ottamansa panttivangit mutta ei ole tehnyt niin, vaan antaa toiminnallaan Israelille näennäisen oikeutuksen vastatoimien jatkumiseen. Hamasilla on myös valtaa avustuskuljetusten suhteen. Apua on kuitenkin saatava välittömästi perille niille, jotka sitä eniten tarvitsevat, eli etenkin lapsille. Inhimilliseltä katastrofilta emme voi missään tapauksessa sulkea silmiämme. Erittäin tärkeää on myös muistaa se, että meistä kukaan ei voi täysin varmasti tietää, mitä Gazan kaistaleella juuri nyt tapahtuu. Sieltä ulos tulevat tiedot ovat jommankumman osapuolen propagandan värittämiä. Siviilien tappamisen on kuitenkin loputtava. Humanitaarinen apu on saatava perille välittömästi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-05-22T17:33:10,2025-05-22T17:34:29,Hyväksytty,1.1 2025_55_138,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_139,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mielestäni on täysin selvä asia, että Israelilla on oikeus itsenäisyyteen, vapauteen ja turvallisuuteen, olemassaolon oikeuteen. On kuvottavaa, että Hamas pitää edelleen siviilejä, viattomia ihmisiä, panttivankeina Gazan kaistalla. Mutta, puhemies, mikään, mitä äsken sanoin, ei oikeuta sitä, että kohdistetaan kollektiivista kostoa ja hyökätään siviiliväestön kimppuun tai aiheutetaan humanitäärinen katastrofi ja murhenäytelmä, mikä nyt Gazassa on tällä hetkellä käynnissä. Siviilien kärsimyksen on Gazassa loputtava, ja humanitäärisen avun perillepääsy on varmistettava. On riskinä, että miljoona ihmistä kokee pitkittynyttä ruokapulaa ja puoli miljoonaa ihmistä on nälänhädän partaalla. Tällaista ei voi oikeuttaa yhtään millään asialla, ja me emme voi Suomessa tällaista asiaa hyväksyä. Apu Gazan kaistalle tulee toimittaa ilman välikäsiä suoraan hätää kärsiville ihmisille. Lisäksi ihmisten pakkosiirtäminen, siviilien pakkosiirtäminen, on täysin laitonta, ja oikeusvaltiona ja demokratiana Suomi ei ikinä tue sellaista laittomuutta. Kysyisinkin, puhemies, vastaavilta ministereiltä: mitä Suomi voisi vielä enemmän tehdä, [Puhemies koputtaa] että humanitääristä apua saataisiin siviileille Gazaan ja tähän vauvojen hätään ja ruokapulaan saataisiin puututtua?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-05-22T17:34:29,2025-05-22T17:35:48,Hyväksytty,1.1 2025_55_140,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Norrback, varsågod.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_141,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Tack, ärade talman! Att mänskligheten inte lär sig. När vi diskuterar Palestina och Israel kommer minnesbilder från min barndom, när jag satt framför svartvita tv:n och samma fråga var uppe till diskussion. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2025-05-22T17:35:48,2025-05-22T17:36:05,Hyväksytty,1.1 2025_55_142,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Israelin armeija on antanut siviileille evakuointikäskyjä, ei turvaa varten vaan siirtääkseen uudelleen hyökkäyslinjalle. Alueelta on katkaistu humanitäärinen apu, ja nyt kaksi miljoonaa ihmistä näkee nälkää. Pommitukset jatkuvat sairaaloihin ja koteihin, ja yli 50 000 ihmistä on jo kuollut. Israelin hallituksen suunnitelmat Gazan kaistan täydellisestä haltuunotosta ja koko väestön pakkosiirrosta kolmansille maille rikkovat kansainvälistä oikeutta räikeästi. Tämä on sotarikos, ja todistamme tällä hetkellä kansanmurhaa. Arvoisa hallitus, olen ihmetellyt tämän ajan, missä on Suomen viestinnässä se selkeys. Monet muut Euroopan maat ovat tunnustaneet Palestiinan, vaatineet tiukemmin avun pääsemistä perille ja siviilien suojelua. Olisinkin vielä halunnut kuulla tarkentavaa vastausta siihen, että jos Ruotsi on pystynyt tunnustamaan Palestiinan kymmenen vuotta sitten, viime vuonna Irlanti, Norja ja Espanja, ja nyt Ranska aloittaa prosessin, niin minkä takia me emme ole tässä linjassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-05-22T17:37:03,2025-05-22T17:38:16,Hyväksytty,1.1 2025_55_143,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_144,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! On järkyttävää, mitä Lähi-idässä tapahtuu. Noilla alueilla, niin Gazassa kuin Israelissakin, kaikilla ihmisillä riippumatta taustasta tai uskonnosta on oikeus tavalliseen rauhanomaiseen elämään ilman terrorismia tai sen pelkoa. On järkyttävää, miten terroristijärjestö Hamas hyökkäsi Israeliin tappaen ja ottaen panttivankeja. Heillä on edelleenkin kymmeniä panttivankeja hallussansa. Kysymys kuuluu: Onko kansainvälinen yhteisö valmis painostamaan Hamasia niin, että se vapauttaa kaikki panttivangit ja laskee aseensa? Ymmärretäänkö, että Hamasin terroristitaistelijat taistelevat siviileinä, siviilien keskuudessa, tappaen omaa väestöänsä ja pitäen ihmisiä ihmisuhreina, tällaisina saarekkeina ja, niin kuin sanottu on, estävät myös ruokatarvikkeiden pääsemisen lapsille ja nuorille? [Puhemies koputtaa] Kysyisin myös: onko ajateltu evakuointia turvallisemmalle alueelle? Tiedän, että monet sieltä haluaisivat lähteä myös vähän kauemmaksi odottamaan rauhallisempia aikoja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2025-05-22T17:38:16,2025-05-22T17:39:40,Tarkistettu,1.1 2025_55_145,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kontula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_55_146,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies! On toki hyvä, että Suomi saa vihdoin kakistettua paheksuntansa Israelin sotarikoksia kohtaan, mutta ongelmana tässä on, että samaan aikaan Suomi jatkaa edelleen sotarikosten rahoitusta asekaupalla Israelin kanssa. Suomelle on kelvannut yhteistyökumppaniksi jopa sellainen israelilainen aseyhtiö, joka on julkisesti mainostanut tuotteitaan sotarikoksilla testattuna. Jos kansanmurha ei riitä häiritsemään Suomen asebisnestä, onko mitään, mikä riittää? Tämä on nimenomaan Suomen vastuu, koska meidän verrokkimailla ei ole Suomeen verrattavaa aseyhteistyötä Israelin kanssa. Niin kauan kun raha puhuu toista kieltä, se, että meillä sanotaan, että teemme kaikkemme, ei ole kovin uskottavaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-05-22T17:39:40,2025-05-22T17:40:40,Hyväksytty,1.1 2025_55_147,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_148,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Ei tahdo löytyä sanoja kuvaamaan sitä kärsimystä, jota Gazassa siviilit tällä hetkellä joutuvat kokemaan. Lapset, jopa vastasyntyneet, nääntyvät, ja vedestä, kaikista tarvikkeista ja lääkkeistä on pula. Hamasin terroriteot ovat täysin tuomittavia ja järkyttäviä. Mikään ei kuitenkaan oikeuta tekemään näitä tekoja, joita tällä hetkellä Israel kohdistaa Gazan siviiliväestöä kohtaan. Tämä on se hetki, kun kansainvälisen yhteisön pitää toimia. Arvoisa pääministeri, tämä on se hetki, kun Suomelta pitää lähteä selkeä, yhtenäinen viesti: nämä sotarikokset on tuomittava. Arvoisa pääministeri, kun tuossa kyselytunnilla hetki sitten sanoitte, että hallituksen viesti on tässä yhteinen, niin samaan aikaan hallituspuolue kristillisdemokraattien puheenjohtaja kertoi Helsingin Sanomissa, [Puhemies koputtaa] että valtionjohdon X-viestit Gazan tilanteesta eivät ole hallituksen kanta. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Aikamoista! Mikä on hallituksen kanta?] Suomalaiset odottavat, että te laitatte nyt hallituksen rivit kasaan, [Puhemies koputtaa] jotta Suomi voi tehdä omalta osaltaan kaiken. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Uskomatonta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-05-22T17:40:40,2025-05-22T17:42:04,Hyväksytty,1.1 2025_55_149,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sirén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_150,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on tärkeä käydä. Tilanne Gazassa on todellakin katastrofaalinen. Siellä lapsia kuolee nälkään, ihmiset ovat vailla suojaa, ruokaa ja lääkkeitä, ja lääkkeiden ja ruuan saatavuus ei ole eikä saa olla neuvottelukysymys. Israelilla on oikeus puolustaa itseään, mutta Israelilla ei ole oikeutta rikkoa kansainvälistä oikeutta. Nyt puhutaan äärimmäisen vakavista rikoksista, sotarikoksista, mahdollisesti jopa rikoksista ihmisyyttä vastaan, ja Suomen niin kuin muidenkin maiden on toimittava tämän mukaisesti. Kiitos valtiojohdolle, ulkopoliittiselle johdolle ja hallitukselle suorasanaisista viesteistä. Suomi ei ole hiljaa silloin, kun ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta rikotaan. [Aino-Kaisa Pekonen: Viesti ei ole yhtenäinen!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2025-05-22T17:42:04,2025-05-22T17:43:11,Hyväksytty,1.1 2025_55_151,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_152,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Jo vuosi sitten saimme kuulla, että Gazassa ei enää synny normaalipainoisia vauvoja. Jo viime syksynä YK lausui, että Israelin toiminta täyttää kansanmurhan tunnusmerkit. On käsittämätöntä, että tiedot kuoleman partaalla olevista vauvoista, pommitusten aiheuttamasta totaalisesta tuhosta ja toistuvista kansainvälisen oikeuden rikkomuksista ja julkilausutut suunnitelmat sotarikoksista eivät muutu poliittiseksi paineeksi, jolla kansanmurha estetään. Välillä tuntuu, että meiltä ihmiskuntana on unohtunut, että tämä kaikki tapahtuu ihan oikeille, tavallisille, tunteville ihmisille. Kansainvälinen yhteisö on aivan liian kauan katsonut läpi sormien Israelin palestiinalaisiin kohdistamaa sortoa, kontrollia ja väkivaltaa. Nämä laajenevat laittomat siirtokunnat ovat jo pitkään nakertaneet paitsi palestiinalaisten elinoloja myös kahden valtion mallin edellytyksiä. Nyt on aivan viimeinen hetki toimia. Palestiina pitää tunnustaa, mutta se ei riitä. Kiitän ulkopoliittista johtoa näistä ulostuloista, [Puhemies koputtaa] mutta kannustan tekemään vielä paljon enemmän. Sanat ovat tärkeitä, mutta ne eivät riitä, kun käsillä on ihmisyyden rappio.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-05-22T17:43:11,2025-05-22T17:44:33,Hyväksytty,1.1 2025_55_153,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_154,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies, your excellencies! Gazassa valtaa pitää Hamas eikä palestiinalaishallinto. Siksi tunnustaminen ei liity tähän hetkeen, sillä kahden valtion malli perustuu yhteisymmärrykseen osapuolten välillä ja suhteiden normalisointiin. Palestiinalaiset eivät ole valitettavasti aiemmin suostuneet sopuun. Siksi tunnustamista ei ole syytä tehdä yksipuolisesti vaan sitoa se kahden valtion mukaiseen rauhanprosessiin. Panttivangitkin tulee vapauttaa. Haluammeko rauhaa vai poliittista julistusta? On muistettava, ettei Gazassa käydä konventionaalista sodankäyntiä, vaan Hamas piileskelee siviilien keskuudessa, operoi komentokeskuksia kouluissa, moskeijoissa ja sairaaloissa. Tilanne on hyvin vaikea, ja on erittäin traagista, että siitä aiheutuu viattomille kärsimystä. On myös ylilyöntejä, jotka hyvin mahdollisesti ovat humanitäärisen oikeuden vastaisia, ja on selvää, että humanitäärisen tuen tulee jatkua. Koko maata ja sen kansaa ei kuitenkaan tule delegitimoida tilanteessa, joka alkoi Hamasin hyökätessä Gazasta Israeliin. [Puhemies koputtaa] Arvoisa pääministeri, osa täällä haluaa, että tilanteella on vaikutusta myös Suomen turvallisuuteen. [Puhemies koputtaa] Onko niin, että omat turvallisuusratkaisumme kuitenkin kestävät ulkoisen paineen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2025-05-22T17:44:33,2025-05-22T17:45:57,Hyväksytty,1.1 2025_55_155,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Meriluoto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_156,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Laura,Meriluoto,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Israel toteuttaa Gazassa hirmutekoja, joille ei näy loppua, päinvastoin. Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön työntekijät kertovat aliravitsemusta sairastavien potilaiden määrän kasvaneen Gazassa 32 prosenttia toukokuun ensimmäisen kahden viikon aikana. Järjestön työntekijät kertovat näkevänsä Gazan sairaaloissa yhä enemmän palovammapotilaita, joista suuri osa on lapsia. YK on varoittanut, että 14 000 vauvaa on vaarassa kuolla nälkään, ja nyt voimiensa tunnossa oleva Israel suunnittelee väestön pakkosiirtoa. Arvoisa pääministeri, tietäessämme kaiken tämän ihmettelen, miten Suomen hallitukselle näyttää olevan edelleen niin äärimmäisen vaikeaa yksimielisesti ja yksiselitteisesti tuomita gazalaisten kansanmurha, saati sitten ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin Israelin painostamiseksi esimerkiksi kieltämällä Israelin laittomasti miehitetyiltä alueilta peräisin olevien tuotteiden maahantuonti tai lopettamalla asekauppa Israelin kanssa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Laura Meriluoto,1523,2025-05-22T17:45:57,2025-05-22T17:47:10,Hyväksytty,1.1 2025_55_157,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Marttila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_158,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Me kansanedustajat olemme saaneet ennennäkemättömän määrän viestejä huolestuneilta kansalaisilta. Niiden viesti on: nyt riittää. Se ei enää riitä, että Suomi vaatii tulitaukoa Israelin ja Palestiinan välille. Ei riitä, että hallitus vetoaa humanitaarisen avun päästämiseen Gazaan tai että väestön pakkosiirrot pitää lopettaa. Se ei riitä, että vaaditaan panttivankien vapauttamista molemmin puolin. Mikään julkilausuma tai kannanotto ei enää riitä. Ne eivät pysäytä pommeja eivätkä pelasta lapsia nälkäkuolemalta. Me tarvitsemme järeitä, konkreettisia toimia, ja tarvitsemme aidon kansainvälisen yhteisön väliintulon ja painetta Israeliin. Vetoan tässä maan johtoon ja kysynkin vielä ulkoministeriltä tai pääministeriltä: miten Suomi konkreettisesti aikoo luoda tätä painetta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-05-22T17:47:10,2025-05-22T17:48:14,Hyväksytty,1.1 2025_55_159,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Valtola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_160,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Gazan tilanne on humanitäärisen kärsimyksen mittakaavassa kestämätön. Siviilien kärsimys alueella on saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että sitä ei ole mahdollista hyväksyä. Lääkärinä en voi olla ajattelematta lapsia, jotka menehtyvät välttämättömien lääkkeiden puutteen takia, tai perheitä, jotka joutuvat valitsemaan nälänhädän ja epävarmojen pakenemisreittien välillä. Israelilla on kansainvälisen oikeuden mukainen velvollisuus mahdollistaa humanitäärisen avun pääsy sitä tarvitseville alueille. On oikein, että Suomi vaatii tulitaukoa, humanitäärisen avun esteiden purkamista ja kaikkien panttivankien vapautumista. Väestön pakkosiirrot ovat sotarikoksia, eikä kansainvälinen yhteisö voi katsoa niitä läpi sormiensa. Ratkaisu Gazan kriisiin ei voi perustua väkivallalle vaan kahden valtion mallin mukaisille rauhanomaisille neuvotteluille. Tässä ratkaisussa on huomioitava myös Israelin ja israelilaisten turvallisuus.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-05-22T17:48:14,2025-05-22T17:49:24,Hyväksytty,1.1 2025_55_161,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_162,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kansanedustajana ja päättäjänä ajattelen, että vastuullani on seurata tilannetta ja sitä, mitä maailmassa tapahtuu. Pienen lapsen isänä se alkaa olemaan toivottoman raskasta. Ajatus tapetuista, näännytettävistä lapsista ja näiden tietojen lukeminen oikeasti käyvät voimille. Voin vain kuvitella, mikä helvetti maan päällä Gazassa on. Kansanmurha on pysäytettävä. EU, Euroopan unioni, on Israelin merkittävin kauppakumppani. Se tarkoittaa sitä, että Euroopan unionilla on valtaa, ja kun on valtaa, on vastuuta. Suomi on Euroopan unionin jäsenmaana yksi niistä, joiden täytyy tehdä kaikkensa tämän pysäyttämiseksi. Sen lisäksi Suomi on oma itsenäinen valtionsa, jonka on tehtävä ne päätökset, kaikki se, jotta tämä kansanmurha pysähtyy. Siihen liittyy Palestiinan tunnustaminen. Siihen liittyy se, mistä me hankimme esimerkiksi aseemme ja mitä eettistä vastuuta me näillä päätöksillä kannamme. Siis pyydän: tehkää aidosti kaikkenne.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-05-22T17:49:24,2025-05-22T17:50:38,Hyväksytty,1.1 2025_55_163,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Garedew, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_164,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Mitä tulee tähän kahden valtion malliin, niin se Oslon sopimus, mihin Suomikin on EU-maana sitoutunut, sisältää vaatimuksen, että palestiinalaisosapuoli luopuu terrorismista ja tavoitteestaan tuhota Israel. On täysin utopistista kuvitella, että tämä tultaisiin terroristijärjestö Hamasin kanssa näkemään. Yhtä epärealistista on odottaa, että Palestiinan valtion tunnustaminen johtaisi palestiinalaisten hyvinvointiin. Alue ei täytä mitään valtion tunnusmerkkejä eikä ole 20 vuoden itsehallintonsa aikana osoittanut mitään merkkejä siitä, että Hamas välittäisi oman kansansa hyvinvoinnista. Päinvastoin länsimaiden avustusmiljardeilla on rakennettu tunneleita ja aseistauduttu terrori-iskuja vastaan. Arvoisa puhemies! Henkilökohtaisesti näen koko kahden valtion mallin täysin mahdottomana. [Puhemies koputtaa] Palestiinan valtion tunnustaminen olisi lahja ja tuki terrorismille. — Kiitos. [Eduskunnasta: Linja sen kuin kirkastuu!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-05-22T17:50:38,2025-05-22T17:52:00,Hyväksytty,1.1 2025_55_165,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_166,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kun kyselytunnilla huomautin, että Suomen ulkopoliittiselta johdolta oltaisiin toivottu kannanottoja jo aiemmin, niin teitä, ulkoministeri Valtonen, hymyilytti — en ymmärrä, miksi. Vasemmistoliittohan esitti tätä Gazasta käytävää ajankohtaiskeskustelua ensimmäisen kerran yli vuosi sitten, ja keskustelu evättiin. Toisen kerran nimiä kerättiin syksyllä, ja vasta nyt tämä keskustelu pidetään. Tämä on aivan liian myöhään, ja minua ei hymyilytä. Tämä prosessi, jossa keskustelua on lykätty, kuvaa Suomen toimintatapaa suhteessa Israelin toteuttamaan palestiinalaisten kansanmurhaan. Suomi on ollut liian pitkään hiljaa. Suomi voi vielä valita olla historian oikealla puolella. Suomen on tunnustettava Palestiina. Vetoan teihin: toimikaa, jotta palestiinalaisten kärsimys lakkaa. Silmät on avattava nyt. Samalla haluaisin huomauttaa, että vaikka te, pääministeri Orpo, kyselytunnilla vakuutitte meille, että hallitus on yhtenäinen, niin nämä puheenvuorot, joita me olemme kuulleet, osoittavat, että hallitus ei ole yhtenäinen. [Puhemies koputtaa] Miten te varmistatte, että Suomen ulkopoliittinen johto pystyy toimimaan tässä tilanteessa, kun tämä on se tilanne, jossa me täällä salissa elämme juuri nyt? [Sanna Antikainen: Jokainen saa kertoa täällä oman mielipiteensä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-05-22T17:52:00,2025-05-22T17:53:17,Hyväksytty,1.1 2025_55_167,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_168,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä gazalaisten unelmat — se, että saa elää turvassa, haudata lastensa jäänteet, olla vapaana siitä, että sinua tähdätään aseella, ja elää rauhaa — ovat, kuulkaa, samoja unelmia kuin israelilaisten ja juutalaisten unelmat. Isät ja äidit siellä molemmin puolin ansaitsevat sen, että heidän lastensa ei tarvitse pelätä. Panttivankien äidit ja isät eivät edes kaikki tiedä, ovatko heidän lapsensa enää hengissä Hamasin bunkkereissa. Gazalaisten kärsimys on kauheaa. Siitä ovat ensisijaisesti vastuussa Hamas ja sen terroristit. Samaan aikaan on kauheaa, että kaikkien israelilaisten täytyy pelätä sitä, että heidän kodeillaan, perheillään ja tulevaisuudellaan ei ole väliä, että maailma valitsee heidän sijastaan terrorismin, jonka tavoite on tuhota Israel. [Välihuutoja vasemmalta] Hamas on saatava vastuuseen, panttivangit on vapautettava, [Puhemies koputtaa] ja Palestiinan tunnustaminen tässä tilanteessa olisi aivan kuin synninpäästön antaminen ilman, että väärintekijä tekisi parannuksen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-05-22T17:53:19,2025-05-22T17:54:38,Hyväksytty,1.1 2025_55_169,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,Kiitoksia. — Annan nyt viiden minuutin vastauspuheenvuoron ulkoministeri Valtoselle. — Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_170,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Elina,Valtonen,Ulkoministeri,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä keskustelusta. — Aloitan ensin tästä edustaja Koskelan väitteestä hymähdyksestä. Se ei niinkään viitannut siihen, ettenkö arvostaisi sitä, että tätä keskustelua käydään eduskunnassa. Tämä ei ole ollut tähänkään asti minun käsissäni, ja hyvä, että käydään. Hymähdin sille väitteelle, että valtionjohto olisi ollut hiljaa. Itse olen tehnyt päivittäin töitä tämän asian parissa 7. lokakuuta jälkeen, [Vasemmistoliiton ryhmästä: Konkreettiset toimet ovat missä?] ja laitoin tuossa huvikseni ChatGPT:hen kyselyn, että mitä valtionjohto ja esimerkiksi ulkoministeri ovat tästä kysymyksestä lausuneet, niin kyllä sieltä aika kattava lista tulee [Veronika Honkasalo: Lausuminen ei riitä!] — tulen juuri niihin toimiin — paitsi julkisuudessa niin tietenkin kaikissa kokouksissa ja kahdenvälisissä yhteyksissä, joissa toimimme. Keskityn nyt näihin konkreettisiin toimiin. Täältä tuli ehdotuksia ja ideoita, ja ikävä kyllä — kun itsekin näitä keinoja olen pohtinut paitsi kansallisesta tulokulmasta myös sitten kaikkien meidän yhteistyökuvioiden ja foorumeiden ja järjestöjen kautta, miten voimme vaikuttaa — joko olemme asiat jo tehneet tai sitten se on hankalaa tai jopa mahdotonta. Ensin mennään näihin kauppapoliittisiin toimiin: No, kauppapoliittiset toimet ovat EU:n yksinomaisessa toimivallassa. Kansallisesti voimme korkeintaan tukea tai edistää, mutta emme voi yksin päättää. Kaikki toimet vaativat yksimielisyyttä myös näiden esitettyjen talouspakotteiden osalta. Olemme kyenneet asettamaan pakotteita paitsi Hamasille myös väkivaltaisille siirtokuntalaisille, ja nyt olemme esittäneet toiveen, että näitä järjestelmiä voitaisiin laajentaa, koska toimet sitä edellyttävät. No, sitten tosiaan tuomioistuinlaitos ja kansainvälinen oikeus siltä osin on käyty läpi jo tuossa kyselytunnilla, eli Suomi tosiaan tukee paitsi kaikkea kansainvälisen tuomioistuimen tekemää työtä myös kansainvälisen rikostuomioistuimen tekemää työtä. Vaikka nämä tuomioistuinprosessit ovat todella pitkiä ja voivat kestää jopa vuosia, sieltä on tullut neuvovia lausuntoja, joiden mukaan Suomi on äänestänyt YK:ssa, ja esimerkiksi kansainvälinen tuomioistuin jo yli vuosi sitten edellytti Israelilta toimia, jotta se estää kansanmurhan toteutumisen Gazassa. Suomella ei tosiaan ole omaa pakotelainsäädäntöä. Olemme täysin EU:n piirissä tältäkin osin. No sitten, mitä tulee kansallisiin toimiin, esimerkiksi edustaja Tynkkynen näitä peräänkuulutti ja usea vetosi sen puolesta, että teemme kaikkemme sen eteen, että humanitaarinen apu saadaan alueelle, ja me toden totta teemme kaikkemme. Suomi on merkittävä humanitaarisen avun antaja paitsi kahdenvälisesti myös esimerkiksi EU:n kautta. Olemme viime kesänäkin Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa vedonneet siihen, että esimerkiksi UNRWA voisi toimia alueella. Israel on estänyt sen toimintaa jo aikaisemmin. YK:n alaiset järjestöt pystyvät parhaiten toimittamaan apua alueelle, koska niillä on paitsi hyvät logistiikkaketjut myös pitkä kokemus alueelta ja paras asiantuntemus asian toimittamiseen, ja totta kai me avunantajina haluamme pitää huolta siitä, että se apu toden totta menee perille. Viimeksi nyt tiistaina yhdessä 21 muun maan kanssa, jotka antavat humanitaarista apua alueelle, vetosimme Israeliin ja toistimme kaikki vaatimuksemme siitä, että avun on saavutettava kaikki ihmiset alueella. Sitten poliittisia toimia tosiaan on tehty runsaasti kaikissa järjestöissä ja myös kahdenvälisesti, EU:ssa ja YK:ssa. Sitten mitä tulee tähän tunnustamiseen, no, tästä käytiin jo keskustelua, mutta Suomi tosiaan on sitoutunut kahden valtion malliin, ja tässäkin käymme päivittäistä vuoropuhelua kumppanimaidemme kanssa, että mitä olisi tässä tilanteessa tehtävissä. Esimerkiksi tällaiset ehdolliset tunnustamiset, eli siis siten, että toden totta pitäisi voida edellyttää — ja me edellytämmekin — että terroristeja ei ole hallinnossa mukana, kun puhutaan rauhanomaiseen tulevaisuuteen sitoutumisesta, sillä kahden valtion malli, niin kuin nimikin sanoo, edellyttää sitä, että sen pitää sitoutua turvallisuuteen ja rauhalliseen tulevaisuuteen paitsi palestiinalaisväestön myös Israelin osalta, eli myös Israelin on voitava luottaa siihen, että sen olemassaolo on turvattu ja että siellä ihmiset voivat elää turvallisesti. Edustaja Hyrkkö viittasi myös tähän, että on tiedetty jo kuukausia sitten. No, Suomi on toiminut jo kuukausien ajan, eli tähän ei toden totta ole herätty tällä viikolla tai viime viikolla, vaan ollaan johdonmukaisesti toimittu kansainvälisen oikeuden puolesta kaiken aikaa. Ihan viimeisenä sanon sen, että kun me joudumme todistamaan näitä kuvia mediassa, niin se tuo meille kaikille sen olon, minkä ehkä täällä aika monikin edustaja yritti pukea sanoiksi, semmoisen voimattomuuden tunteen, ja sen pohjalta ymmärrän täysin sen, miten suomalaisilla kotisohvilla kansalaiset kokevat tämän tilanteen. [Puhemies koputtaa] Mutta voin vakuuttaa, että Suomen hallitus ja Suomen valtionjohto tekevät kaikkensa sen eteen, että kaikki osapuolet noudattavat kansainvälistä oikeutta ja siviilien, erityisesti lasten, kärsimys saadaan loppumaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2025-05-22T17:54:47,2025-05-22T18:00:41,Hyväksytty,1.1 2025_55_171,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Sitten jatkamme keskustelua. Edustaja Nikkanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_172,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olemme tänään kuulleet hallituksen sanoja ja pääministerin todistusta siitä, että he tekevät kaikkensa Gazan tilanteen ratkaisemiseksi. Yhtä lailla kuin on tärkeää, että hallitus toistaa tätä viestiä, on mielestäni todella tärkeää, että me kansanedustajat myös vaadimme ja vahdimme, että hallitus näin myös tosiasiallisesti tekee. Gazan tilanne on kriisi. Humanitäärinen apu on saatava Gazan alueelle perille viipymättä. Israelin toimesta tapahtuva siviiliväestön nälkään näännyttäminen ei ole hyväksyttävää, eikä se ratkaise konfliktin juurisyitä. Päinvastoin, se syventää tragediaa ja jatkaa koston kierrettä. Ratkaisu on tukea rauhanomaisia palestiinalaistoimijoita, jotka pyrkivät kohti kestävää rauhaa. Rauha on saatava alueelle viipymättä ja panttivangit palautettava. Terroristijärjestö Hamas on riisuttava aseista. On myös haettava ratkaisua pitkään tavoitteena olleesta kahden valtion mallista, jossa sekä israelilaiset että palestiinalaiset voivat elää omassa valtiossaan rinta rinnan rauhassa ja turvassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-05-22T18:00:47,2025-05-22T18:02:06,Hyväksytty,1.1 2025_55_173,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_174,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Suomi on johdonmukaisesti puolustanut kansainvälisen oikeuden kunnioittamista ja humanitaarisen avun esteetöntä pääsyä alueelle. Tilanne alueella kärjistyi, kun terroristijärjestö Hamas raakalaismaisesti hyökkäsi Israeliin syksyllä 2023. Tässä hyökkäyksessä Hamas surmasi lähes 1 200 israelilaista, joista suuri osa oli siviilejä. Lisäksi Hamas vei Gazaan yli 200 panttivankia, joista moni on siellä edelleen. Olemme vaatineet tulitaukoa, panttivankien vapauttamista ja alueen siviilien suojelemista. Olemme myös vaatineet terroristeja lopettamaan rakettien ja ohjusten ampumisen Israeliin. Se kuitenkin jatkuu. Meidän on pidettävä näistä tavoitteista kiinni. Kansainvälisellä yhteisöllä on velvollisuus estää kansanmurhan mahdollisuus. Myös Suomi on tämän sopimuksen osapuoli. Se velvoittaa meitä toimimaan. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-22T18:02:06,2025-05-22T18:03:24,Hyväksytty,1.1 2025_55_175,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_176,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Surullisen kauan maailma on katsonut sivusta, kun palestiinalaisten oikeuksia on poljettu Israelin toimesta. Pyrkimys sopuisaan naapurivaltioiden eloon ei ole ollut näköpiirissä enää pitkään aikaan, kun sovittuja alueita on vallattu Israelin siirtokunniksi ja nyt Hamasin karmean terrori-iskun jälkeen on sumeilemattomasti tuhottu Gazan aluetta. Mistään sodan säännöistä ei ole piitattu. Silti Suomi tai EU ei ole ollut kykenevä reagoimaan riittävästi edes humanitäärisen avun turvaamiseksi. Suomen ja EU:n on käytettävä kaikkia keinoja humanitäärisen avun välineellistämisen ja etnisen puhdistuksen lopettamiseksi. Suomen on tehtävä enemmän. Palestiinan valtion tunnustamisessa pitäisi nyt edetä. Rauhanneuvottelupöytään tarvitaan Palestiina edustamaan palestiinalaisia. Hallituksen sisäisten erimielisyyksien vuoksi olemme riskissä jäädä viimeiseksi Pohjoismaaksi, joka jarruttaa tunnustamista. Suomen ja Euroopan pitää olla historian oikealla puolella. On viimeinen hetki toimia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-05-22T18:03:24,2025-05-22T18:04:46,Hyväksytty,1.1 2025_55_177,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_178,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! On hyvä muistaa se, mistä kaikki alkoi. Siitä, kun Hamas hyökkäsi, jälleen kerran mutta ennennäkemättömällä voimalla, Israelia vastaan lokakuun 7. päivä. He kohdistivat iskunsa juuri siviilejä kohtaan. He tappoivat jopa vauvoja, raiskasivat naisia ja tappoivat raa’asti yli tuhat ihmistä, ja he ottivat satoja ihmisiä panttivangeikseen, emmekä tiedä, montako heistä on enää elossa. Hamas haluaa tuhota paitsi Israelin valtion myös juutalaiset kansana. Kukaan meistä tässä salissa ei halua yhdenkään siviilin, saati lapsen, kuolevan sodan vuoksi huolimatta kansallisuudesta tai uskonnosta, mutta Hamas haluaa. Se janoaa juutalaisten verta huolimatta siitä, kuka kyseessä on. Totuus on se, että jos Israel ei puolustaisi itseään ja kansaansa, käynnistyisi Hamasin toimesta ennennäkemätön juutalaisten veren vuodatus. Samaan aikaan on sanottava, että Israel on varoittanut Gazan siviilejä etukäteen hyökkäyksistä pudottamalla esimerkiksi yli seitsemän miljoonaa lentolehtistä, lähettämällä yli 13 miljoonaa tekstiviestiä, 70 000 puhelua ja 15 miljoonaa automaattiviestiä. [Puhemies koputtaa] Armeija on käyttänyt drooneja, kaiuttimia ja jopa karttoja siviilien evakuoinnin ohjaamiseen. [Puhemies: Aika!] — Anteeksi, saanko kysyä vielä? — Mitä tulee tähän sotaan, niin se loppuisi heti, kun Hamas vapauttaisi kaikki panttivangit ja lopettaisi jatkuvat hyökkäyksensä Israelia vastaan. [Veronika Honkasalo: Puolitoista minuuttia! — Puhemies: Aika!] Kysyn pääministeriltä: mitä hallitus on tehnyt ja aikoo tehdä, jotta panttivangit vapautetaan? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-05-22T18:04:46,2025-05-22T18:06:26,Hyväksytty,1.1 2025_55_179,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,Edustaja Sarkkinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_180,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Toisen maailmansodan jälkeen savuavien raunioiden äärellä ihmiset totesivat, että ei koskaan enää, ja luotiin kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeusnormistoa. Suomelle tämä sääntöperustainen kansainvälinen järjestelmä on ollut tärkeä, ja olemme ankkuroineet ulkopolitiikkamme siihen. Ulkopoliittinen linja mitataan kuitenkin käytännössä. Kun tekoja katsotaan, näyttää siltä, että Suomi on unohtanut periaatteensa — niin vähän on tehty. Tällä viikolla olemme onneksi kuulleet aiempaa tiukempia lausuntoja valtionjohdolta. Sanojen lisäksi tarvitaan kuitenkin nyt tekoja. Palestiinan valtion tunnustaminen välittömästi, asekaupan lopettaminen Israelin kanssa ja taloudellisten sanktioiden esittäminen Euroopan unionissa on vähintä, mitä Suomi voi tilanteessa tehdä. Hamasin terrori-iskut ovat täysin tuomittavia, mutta ne eivät mitenkään oikeuta Israelin Gazassa toteuttamaa kansanmurhaa, siviilien nälkään näännyttämistä ja etnistä puhdistusta. Suomen on oltava historian oikealla puolella. Tekoja tarvitaan nyt.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-05-22T18:06:26,2025-05-22T18:07:45,Hyväksytty,1.1 2025_55_181,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Pauli.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_182,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiistatonta on inhimillinen hätä Gazan alueella. Kiistatonta on myös se, että sotarikoksia on tehty molempien osapuolien toimesta. Geneven sopimuksia ei ole noudatettu, siviileille ei tule apua, siviilikohteita käytetään sotilaskohteina, koulujen, synagogien ja sairaaloiden alla on tunneleita ja sotilaitten varusteita. Näin ei saa olla. Palestiinan tunnustamisen edessä on mielestäni panttivankien vapauttaminen. Myös toisen osapuolen on tunnustettava Israel, ja Hamas on riisuttava aseista. Asehankinnoista esimerkiksi edustajat Kivelä ja Meriluoto ottivat puheenvuorot, ja minulle jäi hieman epäselväksi, haluatteko asekaupan lopettamista välittömästi [Mai Kivelä: Kyllä!] vai tulevaisuudessa. Jos se lopetetaan välittömästi, menetämme ne rahat, mitä olemme tällä hetkellä Suomen puolustamiseen esimerkiksi Daavidin linko -hankinnan kautta varanneet. [Puhemies koputtaa — Vasemmiston ryhmästä: Ei kannata tukea kansanmurhaa!] Se on meille myös arvokysymys, [Puhemies: Aika!] että puolustamme lapsiamme ja lastenlapsiamme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-05-22T18:07:46,2025-05-22T18:09:10,Hyväksytty,1.1 2025_55_183,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Razmyar., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_184,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä moni on tänään kysynyt, emmekö ole oppineet historiasta mitään. Israelin hallinto tappaa silmittömästi gazalaisia tällä hetkellä, ja puhutaan etnisestä puhdistuksesta. Länsimaat, mukaan lukien Suomi, kantavat näistä sotarikoksista painavaa, moraalista vastuuta, ja nyt todella on niiden tekojen aika. Jokainen päivä on, arvoisa pääministeri, menetys tässä tilanteessa. Palestiinan valtiota täytyy tunnustaa nyt. Varmasti ymmärrätte tämän itsekin, ja kun kuuntelette tätä keskustelua, niin valitettavasti hallitus ei ole tässä yhtenäinen eikä yksimielinen. Ette ole olleet riittävän aktiivisia, ja kyllä tässä moni suomalainen pohtii tällä hetkellä, johtuuko se todellakin niistä prosesseista, joita olette kuvailleet tässä tänään kohta puolentoista tunnin ajan, vai johtuuko se aidosti ja oikeasti teidän hallituksenne kokoonpanosta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2025-05-22T18:09:10,2025-05-22T18:10:10,Hyväksytty,1.1 2025_55_185,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Nyt annetaan pääministerille puheenvuoro, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_186,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Siviilien tilanne Gazassa on järkyttävä. Se järkyttää ja koskettaa meistä ihan jokaista. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Ei näköjään!] — No varmasti koskettaa jokaista se tilanne, mikä siellä on. Minusta se, mitä on moneen kertaan toistettu, että hallitus tekee kaikkensa, on totta. Minusta ei ole totta se, että me emme yrittäisi vaikuttaa ja me emme tekisi. Minusta on aivan väärin sanoa sieltä, että ulkoministeri hymyilee, kun puhutaan vakavasta asiasta. Ulkoministeri, jos joku, on tehnyt kymmeniä ulkomaanmatkoja, varmaan satoja keskusteluja eri osapuolten kanssa, etsinyt ratkaisuja, neuvotellut ja hakenut apua Gazaan. Minusta on väärin silloin esimerkiksi hänen työtään kohtaan vähätellä sitä tai sanoa, että hän naureskelee. [Veronika Honkasalo: Se on tosiasia!] Me teemme todellakin kaikkemme. Me olemme toimineet, niin kuin täällä on lukemattomia kertoja kerrottu, niin EU:ssa, YK:ssa kuin kahdenvälisesti, ja näin me tulemme toimimaan jatkossakin. Me teemme kaikkemme. Mutta ymmärrän sen, että tämä turhauttaa. Valitettavasti vaikka me tekisimme vielä, vielä, vielä enemmän, niin se, kuinka paljon ulkoa voi vaikuttaa esimerkiksi Netanjahun toimintaan, on nähty, ja se on rajallista. Minä todella toivon, että Yhdysvaltain presidentti Trump, jolla on todellista voimaa, asettaa rajoja. [Annika Saarikko: Näin on!] Tämä on aivan oleellista. Ja on se sitten Venäjä tai on se arabimaat, kaikkien maailman maiden pitää kantaa vastuutaan tästä, ja varsinkin niiden, joilla on voimaa vaikuttaa tähän vielä enemmän. [Vasemmistoliiton ryhmästä: EU:lla on!] — Ja kyllä, EU:n pitää pystyä parempaan. Tästä olen samaa mieltä. Itse olen ollut turhautuneena muun muassa huippukokouksissa, joissa EU-maiden näkemyserot tästä ovat valtavia ja riittävän vahvoja EU:n yhteisiä kantoja ei ole pystytty muodostamaan, mutta Suomi on ollut linjakas. Me ollaan vaadittu tulitaukoa. Me haluamme, että se humanitäärinen apu pääsee perille. Me haluamme, että ne panttivangit vapautetaan. On käsittämätöntä, että tämäkin provokaatio jatkuu. Kahden valtion malli on Suomen linja. Se on Suomen hallituksen linja. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Onko näin?] — On. — Se on Suomen hallituksen linja ja se on Suomen pitkä linja, ja se prosessi pitää saada alkuun: humanitäärinen apu, tulitauko, rauhanprosessi, edellytykset kuntoon kahden valtion mallille, panttivankien vapauttaminen, hallinto, jonka kanssa voi keskustella — ei Hamas. Se on ainut kestävä tie, ainut kestävä rauhan tie Lähi-itään, joka takaa sekä Israelin että Palestiinan ja palestiinalaisten rauhan. Tämän eteen täytyy tehdä kaikki mahdollinen, [Vasemmalta: Juuri näin!] ja kyllä, me olemme näissä mukana. [Antti Lindtman: Hallituksen yhtenäisyys!] Hallitus on seurannut tiiviisti tätä Gazan tilannetta aivan alusta lähtien ja toiminut alusta lähtien. Me olemme tuominneet sen, miten Israel on ylilyönyt oman turvallisuutensa puolustamisen, mikä on johtanut karmeisiin seurauksiin. Ja minä olen ymmärtänyt ja tiedän, etteivät edes Israelissa kaikki itse hyväksy sitä linjaa, jota maan johto tekee, kun se vahingoittaa myös Israelia. Tämä pitäisi Israelissa ymmärtää. Ei voi mennä kohtuuttomuuksiin. Vielä haluan vastata tähän asekauppakysymykseen: Joudun valitettavasti muistuttamaan siitä, että edellinen hallitus teki nämä kaupat, ja niitä on toteutettu nyt. Totta kai tilanne on juuri tällä hetkellä aivan järkyttävä, mutta en tiedä, kun kuuntelen teidän puheitanne, oliko se perusasetelma jotenkin erilainen, että te, esimerkiksi vasemmistoliitto, pystyitte ne silloin hyväksymään. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Ei olla hyväksytty!] Tämä on vain sanottava ääneen. Tämä on vain sanottava ääneen, kun tekin sanotte asioita ääneen. Mutta kaiken kaikkiaan: Vaikka tämä keskustelu kiihtyy, koska on todella kammottavasta asiasta kysymys, niin minä todella toivon — koska uskon siihen, että tässäkin salissa kaikki haluaisivat, että se tappaminen loppuu, nälkään näännyttäminen loppuu ja sotarikokset saadaan loppumaan — että toimitaan yhdessä sen eteen, etsitään ratkaisuja ja toimitaan mahdollisimman yhtenäisesti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-05-22T18:10:13,2025-05-22T18:14:41,Hyväksytty,1.1 2025_55_187,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kokko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_188,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kun Inkoon kokoiselle alueelle ahdetaan yli kaksi miljoonaa ihmistä ja siellä ryhdytään taistelemaan, niin on ilmiselvää, että siviilien kärsimys on suunnaton. Että siinä mielessä edustaja Antikaisenkin puheenvuoro siitä, että lentolehtisillä yritetään säästää siviiliuhreja, kuulostaa tällaisessa tilanteessa aika vaatimattomalta tavalta suojella siviilejä, koska minne ne ihmiset siellä Inkoon kokoisella alueella menisivät, jossa on pommituksia kaikkialla. Tämä ei poista sitä, etteikö taistelevilla osapuolilla ole velvollisuus siviilien suojelemiseksi jo ihan kansainvälisten sääntöjen mukaisesti. En tiedä, voimmeko vaatia tätä terroristeilta, mutta ainakin alueen ainoana demokratiana toimivalta Israelilta tulee tätä vaatia. Tämä konfliktin kierre ja oikeastaan se ylisuhteutettu voima, mitä Israel tällä hetkellä käyttää, entisestään pahentaa sitä vuosikymmeniä jatkunutta väkivallan kierrettä tilanteessa, jossa enemmänkin pitäisi siellä alueella kyetä luomaan palestiinalaisille toivoa paremmasta tulevaisuudesta irtaantua siitä terrorismista. Yksi tällainen keino voisi olla se, että kansainvälisesti ajetaan Palestiinan valtion itsenäisyyden tunnustamista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-05-22T18:14:43,2025-05-22T18:16:03,Tarkistettu,1.1 2025_55_189,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Virta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_55_190,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Jotta kenellekään siellä laidalla ei jää epäselväksi: tässä salissa taatusti kukaan ei hyväksy terrorismia. Mutta täytyy sanoa, että niinä hetkinä hävettää Suomen puolesta, kun sieltä kuuluu puheenvuoroja, joissa sivuutetaan se totuus, se hätä, jota tänään siellä kokevat vanhemmat, jotka kuulevat viimeisen kerran lapsensa itkun loppuvan, koska he ovat pommitusten kohteena, koska heillä ei ole paikkaa, mihin paeta. Kiitos pääministerille ja kiitos ulkoministerille niistä ryhdikkäistä kannoista, joita olemme tänään kuulleet. Meille suomalaisille on luvattu, että tämä hallitus tekee kaikkensa. Sitä ei ole vielä nähty, kaikkea ei ole vielä tehty. Nyt on oikea aika tunnustaa Palestiinan valtio. Nyt on oikea aika käynnistää työ riippuvuuksien katkaisemiseksi Israelista, jotta uusia asekauppoja ei enää tehdä, koska se lupaus ei ole mitään, jollei se mene loppuun asti konkretiaan. Toivoisin, että jokainen hallituksen jäsen miettii, voisivatko he antaa sen lupauksen sille nälkään nääntyvälle lapselle, että me teemme täällä kaikkemme, jotta hänen henkensä säästyisi. [Puhemies koputtaa] Minä uskon, että hallituksessa on puolueita, jotka näin tekisivät, mutta toivon, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit eivät ole jarruna sille, että Suomi tekisi kaikkensa. [Päivi Räsänen: Mitä se tunnustaminen auttaa?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-05-22T18:16:03,2025-05-22T18:17:20,Hyväksytty,1.1 2025_55_191,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Saarikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_192,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Aiemmassa puheenvuorossa totesin, että ovat merkille pantavia erityisesti nyt tasavallan presidentin ja ulkoministerin puheenvuorot Palestiinan tunnustamiseen liittyen, mutta sitten samalla myös ajattelen, että me jollain tavalla ehkä poliittisesti päästämme itsemme helpolla, jos kilpistämme tämän järkyttävän, ihmisyyttä loukkaavan tilanteen Gazassa kysymykseksi Palestiinan tunnustaminen, kyllä vai ei. Tämä on jotain paljon vielä enemmän. Me kierrämme myös sitä vaikeaa tosiasiaa, että muutoinkin, ei vain Gazan tilanteessa vaan laajemminkin, monenkeskinen globaali yhteistyö on vaikeuksissa. Kuka antaa sille arvon, ja onko sillä aitoa mandaattia toimia? Mikä on YK:n rooli tässä kriisissä? Kykeneekö EU asettamaan aidosti pakotteita, kauppapoliittisia rajoitteita? Kykeneekö EU olemaan tässä yhtenäinen länsi, ja mikä on sen viesti Israelille, joka haluaa olla osa länttä ja edistyksellinen demokratia eikä käyttäydy oikein sinne päinkään tänään? Minusta tämä kaikki pohjaa myös analyyttista arviota siitä, mikä on monenkeskisen yhteistyön rooli [Puhemies koputtaa] ja mikä on YK:n asema, ja tässä Suomen pitää myös olla hyvin, hyvin vahva.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2025-05-22T18:17:21,2025-05-22T18:18:38,Hyväksytty,1.1 2025_55_193,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_194,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Gazan sodan aloitti terroristijärjestö Hamasin lokakuussa 23 tekemä julma terrorihyökkäys Israeliin. Hamas murhasi ja raiskasi ja otti panttivankeja. Tämä terrori-isku ei tietenkään tapahtunut tyhjiössä, mutta Gazan kymmenettuhannet siviiliuhrit ja meidän silmien edessä nyt oleva humanitaarinen kriisi ovat seuraus Hamasin hyökkäyksestä, ja panttivangit ovat vieläkin vapauttamatta. Hamasin syyllisyys sotaan ei kuitenkaan oikeuta sitä, mitä Israel nyt tekee. Israelin on jatkettava tulitaukoa ja päästettävä välittömästi humanitaarinen apu perille. Israelin äärioikeiston pyrkimykset Gazan väestön pakkosiirrosta ovat täysin tuomittavia. Hamasin vallan ja toimintakyvyn tuhoaminen on hyväksyttävä tavoite. Gazaan ei kuitenkaan pidä tulla Israelin miehitystä vaan sellainen palestiinalaishallinto, joka ei tee eikä salli hyökkäyksiä Israeliin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-05-22T18:18:38,2025-05-22T18:19:52,Hyväksytty,1.1 2025_55_195,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_196,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Valitettavasti pääministeri joutui ilmeisesti virkatehtävien vuoksi lähtemään. Kun tässä tilanteessa on tärkeää, että maat toimivat nyt selkeästi ja johdonmukaisesti ja pystyvät johdonmukaiseen Gaza-politiikkaan ja ‑linjauksiin, olisin vain kiinnittänyt huomiota seuraavaan: Kun valtiojohto ja ulkopoliittinen johto lähetti maanantaina nämä viestit, joissa selvästi tuomittiin Israelin toimet, ja tämän jälkeen pääministeri vakuutti, että tämä on koko hallituksen linja ja tänään vielä kyselytunnilla pääministeri totesi, että tässä on kyse koko hallituksen linjasta tai nämä viestit ovat yhteisiä, niin nyt yhden hallituspuolueen puheenjohtaja on kertonut, että nämä viestit eivät ole koko hallituksen kanta. Onhan tämä surullinen tilanne Suomen Lähi-itä-politiikan ja Gaza-politiikan kannalta erityisesti tässä tilanteessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-05-22T18:19:52,2025-05-22T18:21:05,Hyväksytty,1.1 2025_55_197,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_198,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Pommit ja ohjukset viuhuvat, nälkä kurnii ja tappaa. Israelin sotatoimien vuoksi yli 50 000 palestiinalaista on kuollut, joista 70 prosenttia on naisia ja lapsia, mikä kertoo siviileihin kohdistuvasta systemaattisesta väkivallasta. Terrorismia ei voi torjua pudottamalla pommeja siviilien päälle. Jokainen kuollut lapsi lisää vihaa. Juuri tämä kärsimys ruokkii tulevia terroristiryhmiä. Väkivalta synnyttää lisää väkivaltaa. Kansanmurha on lopetettava. Meidän on yhtenäisinä seisottava vaatimuksissamme. Tarvitaan välitön tulitauko ja jäljellä olevien panttivankien vapauttaminen. Humanitaarisen avun tulee päästä Gazaan. Meidän on otettava askelia kohti kahden valtion ratkaisua, jossa sekä Israel että Palestiina tunnustavat toistensa oikeuden olemassaoloon. Suomen on oltava historian oikealla puolella.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-05-22T18:21:05,2025-05-22T18:22:15,Hyväksytty,1.1 2025_55_199,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_200,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies, hyvät naiset ja miehet! Jos Hamas laskisi nyt aseet, tulisi rauha Gazan kansalaisille. [Sanna Antikainen: Tämä on totta!] Jos Israel laskisi nyt aseet, tulisi kansanmurha Israelin kansalle. [Sanna Antikainen: Tämäkin on totta!] Arvoisa puhemies! Tämä oli se, mitä halusin sanoa, mutta vielä kun vasen laita puhuu asekaupoista Israelin kanssa: Ne aseet ovat maailman parhaita. Niitä ostetaan nyt ja niitä ostetaan jatkossakin, jotta emme ikinä joudu samaan asemaan, missä Gaza nyt on.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-05-22T18:22:15,2025-05-22T18:23:06,Hyväksytty,1.1 2025_55_201,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Päivi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_202,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihmettelen kyllä ennen kaikkea vasemmistopuolueiden sinisilmäisyyttä, kun te vaaditte välitöntä Palestiinan tunnustamista. Mitä se on auttanut, että esimerkiksi Ruotsi on tunnustanut Palestiinan jo kymmenen vuotta sitten? [Anna Kontula: Onko siitä ollut jotakin haittaa?] Tunnustaminen ei olisi tässä tilanteessa askel rauhaan tai ratkaisu nälkää näkeville lapsille, vaan se olisi palkinto ääriliikkeille. On kyllä aika järkyttävää, että 75 prosenttia palestiinalaisista kertoo kannattavansa tätä ääriliike Hamasia. Hamasin peruskirjassa todetaan, että Israelilla ei ole oikeutta valtion olemassaoloon ja ratkaisu on jihad eli aseellinen taistelu. Tämän peruskirjan mukaan ei edes hyväksytä rauhanaloitteita ja ‑neuvotteluita. Ajattelen, että samalla tavalla kuin kansainvälinen yhteisö toimi yhtenäisesti Isis-järjestön kalifaatin kukistamiseksi, meidän tulisi toimia nyt, jotta Hamas saataisiin pois vallasta ja rauha sinne alueelle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-05-22T18:23:07,2025-05-22T18:24:27,Hyväksytty,1.1 2025_55_203,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäkinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_204,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hamasin terrori-iskut ovat ehdottomasti tuomittavia sotarikoksia, mutta kansainvälinen oikeus on selvä. Kollektiivinen siviileihin kohdistuva rankaisu on kielletty, ja juuri siitä on nyt kysymys, kun sotaa käydään nälkiinnyttämällä lapsia. Israelin päätös vallata saartamansa Gaza ja tyhjentää se siviileistä on yksiselitteisesti sotarikos. Käynnissä on etninen puhdistus, eivätkä Suomi ja Eurooppa voi sulkea siltä silmiään. Vain vahva lännen painostus vaikuttaa. On selvää, että tarvitaan vahvoja sanktioita ja taloudellisia pakotteita, ja odotan myös pääministeriltä lupausta siitä, että Suomi on valmis myös vastaanottamaan ja hoitamaan haavoittuneita lapsia. Mutta rauhaa ei saavuteta ilman kahden valtion mallia. Pääministerille ja hallitukselle kysymykseni kuuluu: Onko Suomi valmis ilmoittamaan tukensa tälle prosessille New Yorkissa? Olemmeko me historian oikealla puolella? Se on nyt aivan avainkysymys.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2025-05-22T18:24:27,2025-05-22T18:25:41,Hyväksytty,1.1 2025_55_205,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Furuholm., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_206,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kahden alakoululaisen isänä olen monta kertaa kysynyt, miksi syyttömät lapset ovat joutuneet kohtaamaan päivittäin puolentoista vuoden ajan äärimmäistä pahuutta ja kärsimystä Gazassa. Henkensä, raajansa, läheisensä menettäneitä lapsia, aliravittuja vauvoja — kaikkea tätä on todellisuus Gazan kaistalla, kun Israel on päättänyt kostaa ja murhata Palestiinan kansaa. [Ben Zyskowicz: Kai kerroitte Hamasista?] Lasten suojeleminen on jokaisen poliitikon tehtävä. Arvopohjaansa mainostavat länsimaat ovat kuitenkin valinneet hiljaisuuden. Vaakakupissa painavat enemmän kansainväliset suhteet. Arvoisa rouva puhemies! Gazalaisilla lapsilla pitäisi olla sama oikeus elämään kuin vaikka minun lapsillani. Ikävä kyllä en ole ihan varma, ajattelevatko kaikki hallituspuolueet näin. Ehkä ministeri Adlercreutz voi kommentoida.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-05-22T18:25:41,2025-05-22T18:26:52,Hyväksytty,1.1 2025_55_207,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,Kiitoksia. — Otetaan vielä kaksi puheenvuoroa ja sen jälkeen sitten vielä ministerin loppupuheenvuoro. Edustajat Jäntti ja Gebhard. — Jäntti., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_208,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Aleksi,Jäntti,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Gazan tilanne on äärimmäisen vakava. Israelilla on ollut ja on edelleen oikeus puolustaa itseään. Nähdyt toimet ovat kuitenkin täysin ylimitoitettuja. Oikeus itsepuolustukseen ei oikeuta sotarikoksia, kansanmurhaa tai rikoksia ihmisyyttä vastaan. Suomen on puolustettava kansainvälistä oikeutta kaikissa tilanteissa. Emme voi sulkea silmiämme väestön pakkosiirroilta tai hyväksyä sitä, että ruoka ja lääkkeet muuttuvat neuvotteluvalteiksi. Humanitaarista apua ei tule koskaan politisoida. Suomen valtiojohto on toistuvasti ja johdonmukaisesti vaatinut välitöntä tulitaukoa, kaikkien panttivankien vapauttamista, humanitaarisen avun esteetöntä pääsyä alueelle sekä pysyvän rauhan tavoittelua kahden valtion malliin pohjaten. Ensimmäinen askel siihen suuntaan, mitä Gazassa nähdään, on epäkunnioittava käytös toisia kohtaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Aleksi Jäntti,1513,2025-05-22T18:26:52,2025-05-22T18:28:05,Hyväksytty,1.1 2025_55_209,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,Kiitoksia. — Edustaja Gebhard., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_210,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Elisa,Gebhard,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Silmiemme edessä tapahtuu kansanmurha, ja oikea aika tehdä kaikkensa Gazan siviilien puolesta olisi ollut jo kuukausia sitten. Nyt olemme tilanteessa, jossa lapset näännytetään nälkään, julkinen infrastruktuuri kouluja ja sairaaloita myöten on tuhottu ja Israel aikoo toteuttaa gazalaisten pakkosiirtoja. Siksi aika tunnustaa Palestiinan valtio on juuri nyt, ja hallituksen on korkea aika myös koota rivinsä tässä asiassa. Tein viime keväänä toimenpidealoitteen siitä, että Suomen täytyy osallistua Gazan siviilien potilasevakuointeihin, kuten myös ukrainalaisia on autettu tuomalla ihmisiä tänne sairaalahoitoon. Tämä olisi ollut erityisen tärkeää, kun Gazan terveydenhuoltojärjestelmä on ollut jo pitkään romahtaneena. Arvoisa hallitus, vieläkään ei ole liian myöhäistä. Suomi voi vielä tehdä kaikkensa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Elisa Gebhard,1488,2025-05-22T18:28:05,2025-05-22T18:29:06,Hyväksytty,1.1 2025_55_211,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Otetaan vielä aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja edustaja Kivelä, Mai, ja sitten ministeri.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_212,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisten viesti niin yhteydenotoissa kuin mielenosoituksissa on järkytys siitä, kuinka Suomi katsoo vierestä palestiinalaisten kansanmurhaa. [Ben Zyskowicz: Ei katso!] He haluavat tietää, kuten minäkin haluan, milloin Suomen symboliset tuomitsemiset muuttuvat oikeasti vaikuttaviksi teoiksi. Suomi sanoo noudattavansa kansainvälistä oikeutta, mutta ei oikeutta puolusteta juhlapuheissa vaan teoilla. Ulkoministerin läpikäymät toimet nyt ovat minimitaso tässä tilanteessa, taso, jossa rima on lattialla, ja samalla unohdetaan asekauppa ja muu kauppa, jotka iloisesti jatkuvat. Jopa Palestiinan tunnustaminen tuntuu olevan liikaa pyydetty. Kiinnostaisi tietää, kuinka hallitus on arvioinut riskiä siitä, että Suomen voidaan katsoa olevan syyllinen kansanmurhan estämisen velvoitteen rikkomiseen. Tämän käsittelyn tarkoitus oli saada aitoja toimia hallitukselta, ja ajattelen, että kyllä kansainvälinen paine on se, joka voi nämä hirmuteot pysäyttää. Eli toivon, etteivät nämä keskustelut ja nämä lupaukset tehdä kaikkemme olleet tyhjiä sanoja. Peräänkuulutan: tehkää enemmän.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-05-22T18:29:13,2025-05-22T18:30:33,Hyväksytty,1.1 2025_55_213,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Kiitoksia. — Sitten ministeri Adlercreutz, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_214,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Keskustelualoite Gazan sodasta>>>Keskustelualoite KA 31/2024 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Kiitos tästä keskustelusta. Keskustelu oli tarpeellinen. Aihe ei ole helpoimmasta päästä, mutta samaan aikaan huomaan varsin suuren yhteisymmärryksen tässä salissa siitä, että kukaan ei puolusta Hamasin hyökkäystä ja kukaan ei puolusta sitä, että lapset ovat tässä asemassa Gazassa, että Gazaa käytännössä tuhotaan parhaillaan. Tuntuu, että suurin osa täällä on hallituksen linjan eli kahden valtion edistämisen kannalla. Sekin on hyvä asia. Vaikeasta asiasta meillä on suuri yhteisymmärrys. Tavoittelemme kahden valtion mallia, jossa — ihan kuten edustaja Zyskowicz sanoi — on kaksi valtiota, jotka eivät hyökkää toisiaan vastaan. Ja ihan kuten edustaja Mikkonen sanoi, niin tässä ollaan väkivallan kierteessä. Väkivalta synnyttää väkivaltaa. Kaikki tapahtumat ovat jollain tasolla seurausta edellisestä, ja jos haluamme rakentaa sellaisen Lähi-idän, jossa kahden valtion malli joskus on todellisuutta, niin tämä kierre on pysäytettävä, jotta syntyisi se sukupolvi, joka haluaa elää sovussa naapurinsa kanssa. Suomen linja tässä asiassa on selvä. Se lausuttiin viimeksi alkuviikosta. Vaadimme panttivankien vapauttamista, vaadimme humanitäärisen avun pääsemistä perille, vaaditaan sitä, että syntyy tulitauko. Edistämme sitä, että pääsemme jossain vaiheessa sellaiseen ratkaisuun, jossa meillä on kaksi toinen toisensa olemassaoloa tukevaa ja hyväksyvää valtiota, ja sen eteen teemme, kuten pääministerikin tässä toistuvasti on sanonut, kaikkemme. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-05-22T18:30:37,2025-05-22T18:33:19,Hyväksytty,1.1 2025_55_215,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. Kysymyksessä on siis kansalaisaloite. — Ensimmäisen puheenvuoron käyttää edustaja Mattila. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_55_216,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan alkajaisiksi haluan kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä tästä Pohjois-Pohjanmaan maakunnalle erittäin tärkeästä aloitteesta. Yli 50 000 nimen saaminen kasaan parissa kuukaudessa kertoo siitä, miten tärkeänä tätä asiaa pidetään. Kiitän Pohjois-Pohjanmaan kokoomusta, joka on ollut Oulaskankaan hoitajien ja Pohjois-Pohjanmaan keskustan kanssa johtamassa kansalaisadressin toteutumista. Kiitän myös hallituksen toimintaan pettyneitä alueen perussuomalaisia ja perussuomalaisista eronneita, jotka olette olleet mukana tässä keräyksessä, jotta tapahtunut vääryys Oulaskankaan yöpäivystyksen lopettamisesta saadaan oikaistua. Arvoisa puhemies! Kokoomus ja perussuomalaiset pettivät Oulun eteläisen alueen ihmiset viime joulukuussa, kun hallituksen esitys sairaalaverkosta ja Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksen lopettamisesta hyväksyttiin enemmistöäänin täällä eduskunnassa. Pettymys Oulaskankaan käsittelyssä näkyi myös kuukauden takaisissa alue- ja kuntavaaleissa. Perussuomalaiset kokivat romahduksen, sillä äänestäjät Pohjois-Pohjanmaalla pitivät erityisesti perussuomalaisten petosta törkeänä. Perussuomalaiset lupasivat puolustaa lähipalveluita ja pieniä sairaaloita viime eduskuntavaaleissa siinä missä me keskustalaisetkin, mutta heille oli tärkeämpää saada pikku tiukennuksia maahanmuuttoon ja Ylen toimintaan hallitusohjelmaneuvotteluissa. Nyt perussuomalaiset voivat miettiä, oletteko oikealla tiellä, kun teille ovat muualta tulleitten asiat tärkeämpiä kuin oman maan kansalaisten asiat. Arvoisa puhemies! Sairaalaverkkoa koskevan lain käsittely oli viime syksynä uskomattoman tylyä niin ministerin kuin valiokunnan hallituspuolueiden toimesta. Vaikka tosiasioita vyörytettiin esiin, ei mikään auttanut. Suurta epäoikeudenmukaisuuden tunnetta aiheutti hallituksen päätös Kouvolan Ratamokeskuksen päivystystoiminnan jatkumisesta, vaikka siellä on pienempi väestöpohja ja lyhyempi etäisyys lähimpään sairaalaan verrattuna Oulaskankaan sairaalaan. Meillä ei keskustassa eikä täällä eduskunnassa liene millään ryhmällä poikkipuolista sanaa, etteikö Kouvolassa pidä olla yöpäivystystoimintaa. Epäoikeudenmukaisuuden tunne tulee siitä, että valiokuntakäsittelyn aikana myönnettiin ministeriöstä, että Kouvolaa koskeva päätös oli poliittinen. Miten voidaan perustella ihmisille asioista päättämistä tasapuolisuudella tai oikeudenmukaisuudella, kun tehdään tämänkaltaisia päätöksiä sillä periaatteella, että se saa, joka huutaa isoimmin? Onneksi olkoon vielä Kouvolan alueen ihmiset: teillä on sellaiset hallituspuolueen kansanedustajat, jotka pitävät alueenne puolta, toisin kuin meillä Pohjois-Pohjanmaalla, muutamaa kansanedustajaa lukuun ottamatta. Arvoisa puhemies! Joulukuinen päätös on roikuttanut Oulaskankaan sairaalaa löysässä hirressä ja kiihdyttänyt heikkenevää henkilöstötilannetta. Paitsi että Oulun eteläisen alueen ihmisiltä päätettiin lopettaa yöaikainen lääkäripäivystys, myös hienosti toimineelle leikkaustoiminnalle annettiin lähtölaukaus alasajoon. Oulaskankaalla tehtiin aiemmin noin 900 tekonivelleikkausta vuodessa, mikä oli viidenneksi eniten Suomessa. Osaaminen ja toiminnan tehokkuus olivat erinomaisella tasolla. Hallituksen toimet ovat muuttaneet tilannetta merkittävästi. Nyt kaikki tekonivelleikkaukset joudutaan keskittämään Oulun yliopistolliseen sairaalaan, jossa hoitajapula estää leikkausmäärän kasvattamisen. Vaivat eivät parane jonoissa, ja Valvirakin on jo antanut huomautuksen aikojen ylityksistä. Pohteen alueella on jouduttu turvautumaan ostopalveluihin muilta hyvinvointialueilta ja yksityisiltä terveysalan toimijoilta. Tämä tuo pelkästään Pohteelle arviolta noin 20 miljoonan euron lisäkustannukset. Kysyisin ministeri Juusolta, jos hän olisi täällä paikalla: miten hallitus laskee valtiontalouden paranevan näillä toimilla, kun teidän säästöjen nimissä laatimanne lakimuutokset aiheuttavat hyvinvointialueille merkittäviä lisäsatsauksia? Arvoisa puhemies! Joulukuista päätöstä yrittivät etenkin Pohjois-Pohjanmaan perussuomalaiset säälittävästi kipata edellisen hallituksen ja tietenkin keskustan syyksi. Sairaalaverkkolaki ja pienten sairaaloitten alasajo oli kuitenkin Orpon—Purran hallituksen ihan oma tuote, jonka seurauksena nitistetään Oulun eteläisen alueen elinvoimaa ja heikennetään merkittävästi ihmisten palveluita. Nyt kun kansalaisadressi on saapunut eduskuntaan, on pelkästään oikeus ja kohtuus, että Oulaskankaan tapaus saa asiallisen ja oikeudenmukaisen käsittelyn. Nyt on mahdollisuus korjata virhe ja antaa tosiasioiden puhua Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksen järjestämisen puolesta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+6.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-05-22T18:34:57,2025-05-22T18:40:21,Hyväksytty,1.1 2025_55_217,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_218,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies, arvoisat kollegat! Käsittelyssä oleva kansalaisaloite Oulaskankaan sairaalan ympärivuorokautisen päivystyksen säilyttämisestä [Hanna-Leena Mattila: Perusterveydenhuollon!] — perusterveydenhoidon, kyllä, on hyvä ja hienoa, että siellä tarkastellaan näitä asioita ja kuunnellaan huolella, mutta ympärivuorokautisen kuitenkin — on tärkeä ja herättää oikeutettua huolta. Kansalaisaloite osoittaa sen, kuinka sairaalan rooli Pohjois-Pohjanmaan eteläisessä osassa on ollut pitkään merkittävä. Aloitteessa esitetään, että Oulaisiin on säädettävä lailla oikeus ympärivuorokautiseen perusterveydenhuollon päivystykseen tai vähintään mahdollisuus säilyttää päivystys alueellisen tarpeen perusteella. Aloitteen perustelut ansaitsevat tulla kuulluiksi. Matka Oulaisista Oulun yliopistolliseen sairaalaan kestää yli tunnin. Tämä voi olla pitkä aika, kun kyse on ihmisen terveydestä tai hengestä. Arvoisa puhemies! On totta, että väestörakenne muuttuu ja osaavan henkilöstön saatavuus haastaa koko maan sairaalaverkkoa. Ymmärrän hyvin, miksi hallitus on joutunut tekemään kipeitä päätöksiä sairaalaverkosta ja päivystyspalvelujen järjestämisestä, mutta juuri siksi meidän tulee kuunnella alueiden ääntä herkällä ja tarkalla korvalla, ei vain paperilla vaan tosielämän arjessa. Oulaisissa yön aikainen käyntimäärä ei ole suuri, mutta se ei tarkoita, etteikö apua tarvittaisi. Jokainen henki on arvokas. On myös tunnistettava, että kotisairaalatoimintaa ja ensihoitoa on vahvistettu alueella. Nämä ovat tärkeitä askelia, mutta ne eivät korvaa ympärivuorokautista päivystystä. Lisäksi on korostettava huolta näennäisestä hallinnon tasosta. Pohde on omatoimisesti päättänyt Oulaisten erikoissairaanhoidon tasoisen päivystyksen päättymisestä, ja kuinka me heitä tässä nyt kiitämme. On kohtuullista antaa alueiden kantaa vastuuta palveluista, kun kerta tällaiseen aluemalliin on päädytty. Arvoisa puhemies! On hyvä, että kansalaisaloite tuo esiin sen perustavanlaatuisen kysymyksen, jonka äärellä nyt olemme: mikä on lähiterveyspalvelujen tulevaisuus harvaan asutussa Suomessa? [Eduskunnasta: Huono, jos se on kokoomuksesta kiinni!] Oulaskankaan sairaalan kohtalo ei ole yksittäinen poikkeus, vaan se heijastaa laajempaa muutosta terveydenhuollossa, muutosta, joka koskee palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Turvallisuus ja tasa-arvo on punnittava nyt tarkkaan. Kansalaisaloite on esimerkki siitä, kuinka ihmiset ottavat vastuuta ja käyttävät demokraattista ääntään tärkeiden asioiden puolesta. Meidän tehtävämme on kuunnella, ymmärtää ja toimia sen mukaisesti. Toivon, että Oulaskankaan sairaalan tulevaisuutta arvioidaan jatkossa huolellisesti ja vastuullisesti alueen asukkaita ja heidän turvallisuuttaan kunnioittaen. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-22T18:40:29,2025-05-22T18:44:54,Hyväksytty,1.1 2025_55_219,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_220,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Kansalaisaloite Oulaskankaan sairaalan ympärivuorokautisen päivystyksen jatkamisen puolesta on aiheellinen ja tärkeä. Aloitteessa esitetään terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, että lailla säädettävien ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystysten paikkakuntiin lisätään Oulainen, tai vaihtoehtoisesti siten, että yliopistollisen sairaalan hyvinvointialueella on oikeus järjestää oman harkintansa mukaan ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä aluesairaalansa yhteydessä, mikäli väestön palveluntarve niin edellyttää. Kannatan esitystä, jossa hyvinvointialueet voisivat päättää ympärivuorokautisten päivystysten jatkosta. Varkauden ja Iisalmen ympärivuorokautisen päivystyksen lakkautuspäätös on tehty, ja kolme ääntä eduskunnan äänestyksessä ratkaisi Varkauden ja Iisalmen päivystysten kohtalon. Tämä johtui siitä, että Pohjois-Savon kaikki hallituspuolueitten kansanedustajat eivät olleet alueensa ihmisten ja sairaaloiden puolella, valitettavasti. Nyt käsittelyssä oleva kansalaisaloite toteutuessaan antaisi meille mahdollisuuden esimerkiksi juuri Varkaudessa ja Iisalmessa jatkaa tärkeän ympärivuorokautisen päivystyksen toimintaa. Varkaudessa oli jo aiemmin uhka, että ympärivuorokautinen päivystys olisi loppunut, ja tuolloin poikkeusluvalla onneksi päivystys jatkui tämän vuoden loppuun asti. Tuolloin Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyksen vastaava lääkäri Tero Martikainen totesi Varkauden ympärivuorokautisen päivystyksen mahdollisen loppumisen osalta seuraavaa: ”’Pitäisi rakentaa uusia rakennuksia, jotta kaikki potilaat mahtuisivat tänne Kuopioon. Pitäisi myös tuplata tai ainakin nostaa merkittävästi meidän ensihoidon kapasiteettia. Puhutaan merkittävistä summista.’ Iisalmessa ja Varkaudessa on valmiudet hoitaa ympäri vuorokauden lievempiä ja ei henkeä uhkaavia oireita. Esimerkiksi haavat, ruhjeet, tietynlaiset murtumat ja hengitystieinfektiot pystytään hoitamaan. ’Jos potilaalla on kova rintakipu, halvaus, hengenahdistus tai muu hälyttävä oire, niin meidän ensihoitohenkilöstö on hyvin koulutettu kuljettamaan heidät Kuopioon.’ Tero Martikaisen mielestä myös maakunnan pitkät etäisyydet ja ikääntyvä väestö edellyttävät, että päivystykset Iisalmessa ja Varkaudessa jatkuvat myös vuoden 2025 jälkeen. ’Henkilökohtaisesti näen äärimmäisen tärkeänä, että meillä on kolme päivystysyksikköä. Toivottavasti poliitikot ovat samaa mieltä jatkossakin.’” Näin hyvinvointialueen ensihoidon ja päivystyksen vastaava lääkäri Tero Martikainen sanoi tuolloin vuoden 2023 alussa antamassaan haastattelussa. Arvoisa rouva puhemies! Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyksen vastaava lääkäri oli aivan oikeassa, ja olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä. Kannatan siis tätä kansalaisaloitetta ja edellytän sen toteutumista — mitä pikaisemmin, sen parempi — Varkauden ja Iisalmen ympärivuorokautisten päivystysten ja alueen ihmisten hoidon saannin ja turvaamisen vuoksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-05-22T18:45:00,2025-05-22T18:48:08,Hyväksytty,1.1 2025_55_221,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_222,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos myös omalta osaltani, vaikka olenkin tuolta itäisestä Suomesta, tämän kansalaisaloitteen tekijöille. Tämä hallituksen politiikka on kohdellut myös itäistä Suomea aika ankarasti. Täällä salissahan on se tilanne, että täällä ei ole yhtään hallituspuolueiden edustajaa paikalla, mikä ehkä kertoo joko kyvystä sivuuttaa ihmisille näin merkittävä asia tai kyvyttömyydestä olla kuulemassa siitä, mitä heidän tekonsa aiheuttavat. Arvot ja arvovalinnat erottavat puolueita toisistaan, ja tämä näkyy erityisen hyvin tässä hallituksen harjoittamassa sotepolitiikassa. Poliittisen päätöksenteon taustalla on aina tilastoja ja taulukoita, mutta yksikään ihminen ei kuitenkaan ole pelkkä tilastomerkintä. Maakuntalehdissä on ollut, ainakin joissain, FCG Finnish Consulting Groupin johtavan asiantuntijan Heli Takamäen yleisönosastokirjoitus, jossa hän kirjoittaa seuraavaa: ”Hyvinvointialueilla on edessään mahdoton tehtävä: lain mukaan talouden tulisi olla tasapainossa vuoteen 2026 mennessä. Kuitenkaan kolme neljästä alueesta ei näytä yltävän tähän tavoitteeseen — ei ainakaan ilman sopeutuksia, jotka vaarantavat lakisääteisten palveluiden tuottamisen. Lisärahoituksen saaminen palveluiden tuottamiseen on vaikeaa. Lakisääteistä minimipalvelutasoa ei ole määritelty, ja päätöksiä tehdään tapauskohtaisesti valtiovarainministeriössä — lähes poikkeuksetta hyvinvointialueiden vahingoksi.” Arvoisa puhemies! Nyt keskustelussa oleva Oulaskangas on malliesimerkki hallituksen arvottomasta sotepolitiikasta. Oulaskankaan lisäksi siitä kärsii suuri osa Suomea ja varsinkin itäinen Suomi. Valtiovarainministeriölle ja hallitukselle ihmiset ovat vain tilastomerkintöjä. Ihmisellä ei ole arvoa, ihminen on pelkkä kustannus ja kuluerä. Tänään on täällä salissa puhuttu ihmisyydestä tai sen puutteesta varsin paljon. Tämä on tietysti aivan eri mittaluokan asia kuin se, mitä maailmalla tapahtuu, mutta siinä mittakaavassa, miten se koskettaa meitä eri puolilla Suomea, tämä on merkittävä asia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+6.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-05-22T18:48:08,2025-05-22T18:50:44,Hyväksytty,1.1 2025_55_223,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Siponen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_224,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minäkin haluan heti kiittää tämän kansalaisaloitteen alullepanijoita ja puuhakkaita ihmisiä siellä Pohjois-Pohjanmaalla. Tämä Oulaskankaan kansalaisaloite menestyi hyvin, enkä ihmettele sitä ollenkaan. Myös muualla on tehty vastaavia kansalaisaloitteita, esimerkiksi tuolla Iisalmen ja Varkauden seuduilla. Nekin keräsivät paljon allekirjoituksia mutta eivät kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ole yltäneet tänne eduskunnan suureen saliin. Itsekin vähän hämmästelen sitä, että täällä ei ole sen paremmin hallituspuolueiden kansanedustajia kuin vastuuministeriäkään paikalla kuuntelemassa ja käymässä läpi tätä kansalaisaloitteen lähetekeskustelua. Kyllä minulle tulee tässä mieleen puhelu, jonka sain tässä ihan muutamia viikkoja takaperin. Iisalmen sairaalasta sain puhelun, ja se meni suunnilleen näin: ”Tiedätkö, Markku, että ensi vuoden alusta täällä Iisalmen sairaalassa tulee olemaan lääkäri, aivan niin kuin tälläkin hetkellä, mutta se lääkäri ei saa vastaanottaa potilaita.” Lääkäri ei saa vastaanottaa potilaita tämän uuden lain mukaan. Muistelen, että kun täällä salissa ennen joulua tätä keskustelua käytiin, yritin tätäkin asiaa monta kertaa tuoda esille, eli miksi kannattaa tehdä tällainen päätös, että jatkossakin kuitenkin näitten suurien vuodeosastojen ja kotisairaaloiden vuoksi siellä lääkäri tulee olemaan mutta jatkossa hän ei pysty ottamaan enää vastaan potilaita ja että ne säästöt, mitä tällä ratkaisulla saadaan aikaiseksi, tulevat olemaan hyvin pieniä. No, sitten kun Pohjois-Savossa esimerkiksi Iisalmen ja Varkauden osalta mietitään näitä rakennuksia, niin molemmat on hiljattain remontoitu ja siellä on loistavat tilat. Olisin toivonut, että kansanedustajat ja ministerit olisivat käyneet siellä vierailemassa ja katsomassa, minkälaisista tiloista siellä palveluita lakkautetaan. Sitten tämä henkilöstöasia: Täällä uskotellaan edelleen, että henkilöstö lähtee siirtymään näiltä paikkakunnilta sitten sinne keskuskaupunkeihin. Tietenkään se ei ole myöskään näitten alueitten elinvoiman kannalta edes järkevää, ja niin kuin ollaan kuultu, ei tämä henkilöstö tule siirtymään. He siirtyvät muihin tehtäviin tai jopa muille aloille tämän ratkaisun seurauksena. Kyllä minä ihmettelen sitä, miksi tämän kokoluokan asioita lähdetään täältä Helsingistä valtioneuvoston suulla määräilemään eikä anneta sille alueelle omaa päätösvaltaa. Tässä on vielä reilu puoli vuotta tämän suhteen peliaikaa, ja toivon, että tässä vielä järki voittaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+6.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-05-22T18:50:44,2025-05-22T18:53:50,Hyväksytty,1.1 2025_55_225,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mehtälä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_226,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensimmäiseksi haluan kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä ja samaten edustajakollegoita erinomaisista puheenvuoroista tähän Oulaskankaaseen liittyen. — Hyvät kollegat hallituspuolueista, poikkeuksellisesti kohdistan tämän puheeni aivan suoraan teille enkä sinne ihmisille omalle seudulle — en äänestäjille alueellamme, koska he ymmärtävät tämän asian jo valmiiksi. Käsittelyssä on nyt siis kansalaisaloite, joka keräsi hetkessä yli 50 000 allekirjoitusta ja jonka hyväksymällä turvaamme perusterveydenhuollon yöpäivystyksen Oulaskankaan sairaalassa. Kuten te kollegat tiedätte, kyse on Pohjois-Pohjanmaan eteläisen alueen suuresta sairaalasta, joka palvelee 126 000:ta ihmistä ja valtavaa maantieteellistä aluetta. Kyse on yöpäivystyksestä, jonka hallitus päätti lopettaa, vaikka päätöstä vastustivat ankarasti kaikki Pohteen alueen puolueet, viranhaltijat, asiantuntijat ja tietysti myös kansalaiset siellä sairaalan ympärillä. Hyvät kollegat, lakkautuspäätös on järjetön siksi, että se ei tule säästämään yhtään mitään. Säästölaskelmissa ei ole huomioitu millään tavalla kustannuksia, jotka lakkauttamisesta syntyvät: ei ambulanssikuluja, ei taksikuluja, ei menetettyjä työpäiviä, ei pahenevia sairauksia, ei ennenaikaisia kuolemia. Tällainen säästölaskelma on kelvoton ja häpeäksi päätöksenteolle. Arvoisa puhemies! Eduskunta päätti viime vuonna Oulaskankaan yöpäivystyksen sulkemisesta vain muutaman äänen erolla. Hyvät perussuomalaiset, vetoan tässä nyt ennen muuta teihin, koska ne muutamat äänet tulivat teidän puolueestanne. Muuten katsojille tiedoksi: tämä keskustelu ei kiinnosta yhtäkään perussuomalaista kansanedustajaa. Nyt olisi kuitenkin uusi mahdollisuus. Tämä kansalaisaloite on tehty siksi, että väärä päätös Oulaskankaan kohdalta voitaisiin perua, ja sen myös osoittaa, kuinka nopeasti tämä aloite tuli tänne eduskuntaan. Se on kansan tahto. Onko se teille tärkeä asia, perussuomalaiset? Vetoan teihin myös siksi, että olette omassa politiikassanne korostaneet sitä, että palveluita pitää olla tasavertaisesti saatavilla myös isojen kaupunkien ulkopuolella, siis siellä maakuntien Suomessa. Teillä on nyt mahdollisuus käyttää sitä valtaa, jonka kansa on teille uskonut. Vetoan siihen, että perehdytte asiaan vielä kerran. Nähkää ne tosiasiat, jotka aivan kiistatta puhuvat Oulaskankaan yöpäivystyksen säilyttämisen puolesta. Olkaa rohkeita, ja olkaa kansan puolella tässä asiassa. Pelastetaan Oulaskangas yhdessä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+6.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-05-22T18:54:01,2025-05-22T18:57:40,Hyväksytty,1.1 2025_55_227,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_228,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä täytyy yhtyä sillä tavalla kollegoitten sanoihin, että olisipa se mukavaa, jos edes yhtä hallituspuolueitten kansanedustajaa kiinnostaisi tämä asia, edes meidän vaalipiirin perussuomalaisia ja kokoomuslaisia, mutta toivotaan, että he sitten seuraavat tätä lähetystä vaikkapa tuolta työhuoneista. Tämän aloitteen ansiosta Oulaskankaan tarina ehkäpä jatkuu — vai voisiko sanoa jännitysnäytelmä — eli suuri kiitos alueen ihmisille, että tämmöinen kansalaisaloite on hoidettu meille tänne. Hallituksen päätöksellähän siis lakkautettiin Oulaskankaalta ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys, ja silloin, kun se loppuu, loppuu myös iso osa esimerkiksi leikkauksista, hoitajien töistä ja sen mukana sitten myös mahdollisuudesta kouluttaa sillä tavalla kuin aiemmin on voitu. Kyse ei siis ole vain yöaikaisista tapaturmista, murtuneista luista tai sydänkohtauksista, vaan kyse on muun muassa tästä leikkaustoiminnasta, joka täällä, kun aiemmin tästä asiasta on keskusteltu, valitettavan usein unohtui. Tämä kansalaisaloite kertoo, että hallituksen nuiva ja ylimielinen suhtautuminen ja linja hyvinvointialueita kohtaan ei nauti tavallisten suomalaisten luottamusta. Hallituspuolueista kokoomus ja perussuomalaiset eivät ole tässä asiassa kuunnelleet keskustaa oikeastaan ollenkaan aiemmin, ja siksi toivonkin, että hallituspuolueitten edustajat kävisivät nyt sitten lukemassa ja katsomassa, minkälaiset ihmiset tätä adressia ovat allekirjoittaneet, koska sieltä löytyy runsas määrä hallituspuolueitten paikallisia toimijoita, jotka ovat tämän meidän adressin takana. Ajattelin, että jos ette usko keskustaa, niin uskokaa nyt hyvänen aika edes niitä teidän omia aateystäviänne. Oulaskankaan vaikutusalueen väestöpohja on yli 120 000, mutta tämänkokoisesta alueesta hallitus on siis viis veisannut. Kun me mietitään näitä välimatkoja, niin minun mielestäni hirveän havainnollistavaa on se, että kun ihminen lähtee nyt Pyhäjärveltä Oulaskankaan sijaan Oulun yliopistolliseen sairaalaan, niin se matkahan on siis 180 kilometriä, jos en tässä nyt aivan väärin muista, ja se on käytännössä sama asia kuin se, että turkulaiset lähtisivät Helsinkiin päivystykseen. [Eduskunnasta: Junalla!] Kouvolassa sairaala säilyi, onneksi, mutta on hyvä huomioida, että siellä väestöpohja on 80 000, Oulaskankaalla yli 120 000, ja Oulaskankaan matkat ovat huomattavasti pitemmät. Olen vilpittömästi iloinen Kouvolan puolesta, mutta tämä kertoo vain siitä, että tämä hallitus ei kohtele kaikkia alueita samalla tavalla. Kokoomus on monesti mielipidemittauksissa arvioitu ylimielisimmäksi puolueeksi. Se, miten kokoomus suhtautuu maakuntien terveydenhuoltoon ja sairaaloihin, ei siis kyllä minua näin alkiolaisena yllätä ollenkaan, mutta siitä, että perussuomalaiset voivat kertakaikkisesti suhtautua näin kylmästi, olen kyllä pettynyt. Arvoisa rouva puhemies! Hyvinvointialueilla pitäisi olla itsehallinto, mutta ei tämä nyt oikein siltä vaikuta, kun täältä eduskunnasta jatkuvasti mikromanageerataan ja säädetään lailla siitä, mitä siellä nyt saa tehdä ja mitä siellä nyt ei saa tehdä. Hallitus määrittää lainsäädännöllä ne paikkakunnat, missä on mahdollista ylläpitää perusterveydenhuollon ympärivuorokautista päivystystä, ja hallitus poisti kokonaan lakiin kirjatun mahdollisuuden hakea poikkeuslupaa tämän toiminnan jatkamiseksi. Typerää politiikkaa. Näin voimakasta ja yksityiskohtiin menevää lainsäädännöllistä ohjausvallan käyttöä on vaikea käsittää ja hyväksyä monestakaan syystä. Sairaalaverkko on myös huoltovarmuuskysymys etenkin pitkien välimatkojen Suomessa. Keskusta on esittänyt paljon keinoja sille, miten me voidaan helpottaa hyvinvointialueitten työtaakkaa, keinoja, jotka eivät lisää menoja. Tärkeintä olisi antaa alueille se aito itsehallinto ja mahdollisuus kehittää toimintaa, aito työrauha niille ihmisille, jotka sydämestään tekevät töitä sosiaali- ja terveysalalla. Myöskään sotejärjestöjen tärkeyttä ei voi ylikorostaa. Arvoisa puhemies! Tuen mielelläni hallitusta semmoisissa päätöksissä, jotka oikeasti auttavat meidän hyvinvointialueita ja niitten tilannetta. Nyt jos mietitään, mikä olisi semmoinen joku konkreettinen teko, mitä voisi tehdä, niin varmasti se, että tämä kansalaisaloite käsiteltäisiin asianmukaisesti ja hallitus tajuaisi perääntyä tästä päätöksestä, joka aiemmin on tehty. Nämä kaikki ovat arvovalintoja. Ihmiset ansaitsevat laadukasta hoitoa riittävän lähellä, ja nyt suunta on väärä. Ja voisinpa sanoa, että tässäkin asiassa kävi niin, että pohjoinen ihminen unohtui jälleen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+6.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-05-22T18:57:42,2025-05-22T19:02:15,Hyväksytty,1.1 2025_55_229,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hiltunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_230,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Pia,Hiltunen,Kansanedustaja,SD,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen itsekin teidän muiden kollegojen tapaan pettynyt siihen, että täällä ei hallituspuolueiden edustajia ole keskustelemassa ja kuulemassa tätä keskustelua tärkeän asian puolesta, ja ennen kaikkea olen ehkä pettynyt meidän oman alueen hallituspuolueiden kansanedustajiin, jotka ovat päästäneet tällaisen asian läpi ja äänestäneet tämän Oulaskankaan sairaalan ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystyksen lakkauttamisen puolesta. Mutta ennen kaikkea haluan nyt kiittää kuitenkin kansalaisaloitteen laatineita. Aloitteen tavoitteenahan on tosiaan muuttaa terveydenhuoltolakia siten, että lainsäädännöllä mahdollistetaan Oulaskankaan sairaalassa se ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys. Ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys on tarpeellinen palveluiden saatavuuden, potilasturvallisuuden ja väestön palvelutarpeen näkökulmasta siellä Oulaskankaan sairaalassa. Tämä hallituksen läpiviemä terveydenhuoltolaki ei täytä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteita ja vaarantaa potilasturvallisuuden koko meidän Pohteen alueella. Oulaskankaan sairaalan vastuualueeseen kuuluu noin 125 000 asukasta, ja sinne saavutaan yli sadan kilometrin säteeltä. Jos tämä Oulaskankaan yöpäivystys lakkaa, matkaa Oulun seudun yhteispäivystykseen asukkailla tulee asuinpaikan mukaan sadasta 200:aan kilometriä, kuten täällä äskeisissä puheenvuoroissa tuli ilmi. Tällainen muutos lisää myös kustannuksia ja ruuhkauttaa asukkaiden palveluja entisestään. Meillä on muutenkin paljon ongelmia hyvinvointialueen palveluiden saatavuudessa tällä hetkellä, ja tämä ei edesauta tilannetta. Tämä Oulaskankaan yöpäivystyksen lakkauttaminen ja palveluiden heikentäminen ei kohtele ihmisiä yhdenvertaisesti, ja toivonkin, että tätä asiaa voitaisiin tarkastella vielä uudelleen, kun säästöjäkään ei tästä laskelmien mukaan synny. Kaiken kaikkiaan kuitenkin pidän tätä yli 50 000 kansalaisen allekirjoittamaa aloitetta erittäin tärkeänä, ja ymmärrän alueen ihmisten aiheellisen huolen. [Olga Oinas-Panuma: Olipa hyvä puheenvuoro!] — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+6.aspx,fi,Pia Hiltunen,1534,2025-05-22T19:02:18,2025-05-22T19:04:30,Hyväksytty,1.1 2025_55_231,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Merinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_232,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Halusin jäädä kannattamaan kansalaisaloitetta. Tosiaan tämä sairaalaverkkolaki oli viime syksynä käsittelyssä, ja siitä on jäänyt mieleen se, että ehkä semmoiset epäreiluimmat sairaalaverkkoon liittyvät karsinnat liittyivät Oulaskankaan ja Salon sairaalaan. Itse tuossa kävin ihan alkuvuodesta Nivalassa pitämässä luentoa, ja siellä ihmiset puhuivat aika lailla pelkästään tästä asiasta sitten, kun ohimennen törmäiltiin. He kuvasivat sitä jotenkin niin, että päivystyksen säilyminen on heille äärettömän tärkeä asia ja semmoinen, joka liittyy kaikkeen, lastenhoitoon, perhe-elämään ja omiin vanhuksiin. Oli kiva tulla tänne sanomaan, että tämä on todella tärkeä kansalaisaloite, ja toivon, että tämä saa arvoisensa käsittelyn sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Ehkä semmoisena yksityiskohtaisena asiana vielä haluaisin sanoa, että varmaan alueen ihmisille tänä keväänä on ollut hämmästyttävää, että kun heidän yöpäivystyksensä oli säästösyistä aivan pakko leikata ja se oli niin kuin ihan mahdottoman tärkeä säästö, niin nytten meillä sitten kuitenkin tässä kevään riihessä yhtäkkiä rahaa löytyikin yllättävän paljon kaiken maailman erikoisiinkin juttuihin, varakkaiden ihmisten veronalennuksiin ja muuhun. Ymmärrän sen, että tämä kansalaisaloite on nytten vielä ajankohtaisempi kuin vaikka kuukausi takaperin, koska tämä tilanne on muuttunut niin paljon, kun yhtäkkiä sitä rahaa olisikin ollut aika paljon. Toivon, että tämä tilanne voi vielä muuttua siten, että nämä ihmiset saisivat pitää tämän perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystyksen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+6.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-05-22T19:04:30,2025-05-22T19:06:35,Hyväksytty,1.1 2025_55_233,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_234,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on maantieteellisesti laaja ja väkimäärältään suuri alue. Oulaskankaan sairaala Oulaisissa, jota aloite koskee, on palvellut yli 120 000 asukkaan laajaa Oulun Eteläisen aluetta. Tämä laaja ja isoväkinen alue on nyt hallituksen pakkokeskittämisen vuoksi jäämässä ilman ympärivuorokautista päivystystä ja siihen liittyvää toimintaa. Helsingistä saneltu keskittäminen ei ota huomioon alueen olosuhteita ja tarpeita. Hallituksen keskittämispäätös vie hyvinvointialueelta tarkoituksenmukaisen liikkumavaran päättää palveluverkosta alueen ja väestön tarpeiden näkökulmasta. Hallitus tavoittelee tietysti Oulaskankaan päivystyksen lakkauttamisella säästöjä. Mitään säästöjä tuskin on luvassa, sillä potilaat on joka tapauksessa jossain hoidettava, kuljetukset lisääntyvät ja Oulun yliopistollinen sairaala ruuhkautuu entisestään pahimmillaan pakottaen kalliiden ostopalveluiden lisäämiseen. Ministeri Juuso on perustellut keskittämistä myös henkilöstön riittävyydellä. On hyvin optimistista, sanoisinko ylioptimistista, ajatella, että Oulaskankaan henkilöstö siirtyisi automaattisesti yli sadan kilometrin päähän Ouluun töihin. Arvoisa puhemies! Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue toivoi, että Oulaskankaalla voisi jatkua perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys. Tämä ei hallitukselle sopinut. Alueellisesta tasa-arvosta ei voi puhua, kun pienemmän väestöpohjan alueet, joista on lyhyempi matka lähimpään päivystykseen, eli Pietarsaari ja Kouvola, saivat jatkaa perusterveydenhuollon ympärivuorokautista päivystystä mutta Oulaskangas ei. No hyvä, että saivat, mutta yhdenvertainen hallituksen linja ei missään nimessä ole. Tästä kaikesta jää paha maku suuhun. Mitään muita perusteita eriarvoiseen kohteluun ei ole kuin poliittinen päätös, poliittinen tarkoituksenmukaisuus. Hallitus yksinkertaisesti unohti Oulun Eteläisen alueen asukkaat. Alueen vahva puolue perussuomalaiset petti äänestäjänsä, minkä kansalaiset kyllä muistivat kevään kunta- ja aluevaaleissa. Arvoisa puhemies! Olen itse oululainen kansanedustaja, mutta silti puolustan Oulaskankaan yöpäivystystä. Kyseessä ei ole alueen sisällä jakava asia, vaan hyvinvointialueen johto ja Pohteen alueen ihmiset laajasti näkevät tarpeen Oulaskankaan yöpäivystyksen jatkolle, myös meillä Oulussa. On hämmästyttävää, kuinka hallituspuolueet kokoomus ja perussuomalaiset ovat olleet valmiita kävelemään alueen yhteisen näkemyksen yli ja sulkemaan korvansa perustellulta kritiikiltä ja hyviltä esityksiltä. Arvoisa puhemies! Hallituksen päätös Oulaskankaan yöpäivystyksen alasajosta ei tuota niitä taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä, mitä hallitus esityksellään tavoitteli. Päätös on alueellisesti eriarvoinen, kun Oulun Eteläisen alueen ihmisiä kohdellaan eriarvoisesti suhteessa muuhun Suomeen. Sen sijaan on selvää, että hoidon saavutettavuus, potilasturvallisuus, turvallisuudentunne ja elinvoima heikkenevät alueella. Mutta vielä ei ole liian myöhäistä. Odotan, että sosiaali- ja terveysvaliokunta käsittelee kansalaisaloitetta huolella, ja toivon, että hallituksen tekemä päätös voitaisiin vielä muuttaa eduskunnassa aloitteen käsittelyn aikana. Virheiden myöntäminen ja virheiden korjaaminen ei ole häpeä. Se on viisautta. Arvoisa puhemies! Kiitän kansalaisaloitteen tekijöitä ja edellä perustelluista syistä kannatan kansalaisaloitetta, joka pyrkii mahdollistamaan ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystyksen jatkon Oulaskankaalla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+6.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-05-22T19:06:36,2025-05-22T19:10:55,Hyväksytty,1.1 2025_55_235,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén. — Kymmenisen minuuttia on jäljellä vielä tätä asiaa. [Aki Lindén: Arvoisa rouva puhemies! Ette kuitenkaan tarkoittanut, että minulla on käytössä kymmenen minuuttia, vaan seitsemän minuuttia, eikö näin?] — Juuri niin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_236,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on hieno kansalaisaloite. Äskeinen puhuja aloitti, että vaikka olen oululainen kansanedustaja, niin kannatan tätä, ja minä sanon, että vaikka olen turkulainen kansanedustaja, niin minä kannatan tätä Oulaisten ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä. Itse sairaala ja aluekaan ei ole vieras itselleni. 18. päivä huhtikuuta eli pitkäperjantaina, kun tulin Lapin-reissultani, valitsin siitä Oulusta etelään suuntautuvaksi reitiksi Kahdeksikkotien tai Jyväskylän kautta kulkevan tien sijasta Oulainen—Ylivieska ja niin edelleen, ja kävin siinä sairaalan pihalla autolla kääntymässä. Eikä se ollut ensimmäinen kerta, joskus olen käynyt ihan siellä sairaalassa sisällä. Aikanaan oli itselläni tarkoitus käydä jokaisessa Suomen sairaalassa, niin aluesairaalassa kuin keskussairaalassa, ja pääosin se toteutui. Tässä on nyt erityisen tärkeä asia se, että kyse on perusterveydenhuollon päivystyksestä, ja nyt en kerta kaikkiaan voi olla laajentamatta tätä keskustelua meidän perusterveydenhuollon tilaan tällä hetkellä Suomessa. Minulla on tässä eräältä tuntemaltani henkilöltä saamani sähköposti, joka kuuluu näin — en kokonaan sitä lue: ”Terve! Alkaa tuntumaan, että terveyskeskus ei ole meitä varten. Soitin pari viikkoa sitten, koska olisin tarvinnut kiireettömän vastaanottoajan, tarjottiin toukokuun lopulla.” — Tämä viesti oli tullut siis huhtikuun alussa. — ”Ei kuulemma ollut tullut vielä lääkärien vastaanottoaikoja. Kun soitin Mehiläiseen, sain ajan heti, ja palvelu on erinomaista ja ammattitaitoista. Nyt kotiväen kanssa koemme, että terveyskeskus ei ole meitä varten. Ja vastaavia tarinoita riittää. Eivät ihmiset soita terveyskeskukseen huvikseen. Kerron toisen esimerkin nuoresta rouvasta, jolla oli hengitysvaikeuksia, koska oli saanut hinkuyskän koululaiselta: Ei uskaltanut nukkua öisin. Terveyskeskus ei käsittääkseni ottanut asiaa vakavasti. Meni yksityiseen ja lähetettiin kiireellisesti TYKSiin, josta sai avun. Palvelu erikoissairaanhoidossa oli erinomaista. Itselläkin on tästä kokemusta, kunhan sinne vaan pääsee. Hyvä palvelu myös perustasolla ei maksa mitään. Tähän pitää kiinnittää enemmän huomiota. Esimerkit luottamuksella sinulle.” No, nyt tuli varmaan se luottamus murrettua, mutta nimiä en tässä tietenkään sanonut. Meillä on aika vaikea tilanne tällä hetkellä perusterveydenhuollossa, ja tämä ympärivuorokautisten päivystysten lakkauttaminen keskitetyllä lainsäädäntömuutoksella oli aivan käsittämätön muutos, siis sillä tavalla, että ei Suomessa koskaan aikaisemmin ole siitä säädetty lakitasolla, millä paikkakunnalla voi käytännössä olla perusterveydenhuollon päivystyksiä ja missä ei. Aikanaan se päätettiin siellä alueilla itse. Kuten täällä jo äsken, hetki sitten edustaja Merinen sanoi, niin 30 miljoonaa euroa oli se laskennallinen säästö, jonka sitten laskettiin kertyvän siitä, että seitsemässä sairaalassa käytännössä lakkautetaan tai supistetaan näitä päivystyksiä. Sitä säästöähän ei kohdennettu suinkaan vain niille alueille, vaan se jaettiin tasaisesti sitten eri hyvinvointialueiden kesken. Eli kysymys oli puhtaasta leikkaus- ja säästötoimenpiteestä. Kun perusterveydenhuolto Suomessa aikanaan toimi hyvin, niin esimerkiksi vuonna 2000 Suomessa pääsi jokainen ihminen käytännössä samalla viikolla terveyskeskukseen — olen itse pitänyt siitä aiheesta muistaakseni vuonna 2001 lääkäripäivillä esitelmän, ja tämä oli se tieto, jonka keräsin koko maan terveyskeskusten tilanteesta sillä hetkellä. Lääkärikäyntejä oli kymmenen miljoonaa kappaletta, tällä hetkellä viisi miljoonaa. Harva asia Suomessa on kulkenut siihen suuntaan, että meillä näin radikaalisti palvelut huonontuvat. No, nykyinen hallitus teki ensi töinään sen, että se leikkasi terveyskeskuksilta 126 miljoonaa euroa — vuosien 24 ja 25 budjeteissa leikattiin 126 miljoonaa niin sanotusta hoitotakuusta. Tärkeintä tässä on juuri se, että leikattiin rahaa, joka oli tarkoitettu siihen kiireettömään hoitoon. Oulun yliopiston yleislääketieteen professori Juha Auvinen, joka on keskeinen osaaja Suomessa, arvioi silloin asiantuntijalausunnossaan, että tuo 126 miljoonaa vastaa rahallisesti yhtä kolmasosaa terveyskeskusten lääkäreiden kiireettömästä vastaanottotoiminnasta. Sen verran siis leikattiin sieltä rahaa, ja nyt ollaan sitten rahaa työntämässä kymmeniä miljoonia sinne sairausvakuutuksen puolelle, vaikka kaikki kansainväliset arviot, mitä Suomen terveydenhuollosta on viimeisten 30 vuoden aikana tehty, niin OECD:n, WHO:n, EU:n kuin muiden toimesta, osoittavat, että juuri tämä monikanavaisuus ja liian pirstoutunut perusterveydenhuolto on meidän suurin ongelma. Siitähän professori Heikki Hiilamo kirjoitti pari kolme viikkoa sitten Aamulehteen erittäin analyyttisen ja hienon kirjoituksen. Eli tässä on jälleen kerran ollut kysymys vakavista leikkauksista, ja on hienoa, että on syntynyt kansalaisaktiivisuutta, jolla pyritään saamaan näitä asioita kuntoon. Toivon toki, että se sama kysymys saataisiin kuntoon toisessa suuressa aluesairaalassa Salossa, ja kuulimmekin täällä jo hyvän puheenvuoron Pohjois-Savosta, jossa käsiteltiin Iisalmen ja Varkauden tilannetta. Vielä kerran kiitoksia tästä kansalaisaloitteesta. Erittäin tärkeä asia, ja viedään sitä yhdessä eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+6.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-05-22T19:11:02,2025-05-22T19:17:24,Hyväksytty,1.1 2025_55_237,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_238,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä ovat pääosin äänessä olleet tänään Oulun vaalipiirin oppositiopuolueita edustavat kansanedustajat, mutta itse ajattelin tulla keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajana, vaikka en olekaan Oulun vaalipiiristä vaan siitä naapurivaalipiiristä, antamaan tukeni tälle kansalaisaloitteelle. Voin todeta, että koko keskusta puolueena ja meidän ryhmä kokonaisuudessaan tukee Oulaskankaan sairaalan jatkoa ja tuemme myös muitakin pieniä sairaaloita ja niiden päivystyksiä. Tuntuu tosi harmilliselta, että tuo edessä oleva ministeriaitio on täysin tyhjä. Tiedän hyvin ministereitten kiireelliset kalenterit, mutta varmasti siellä olisi joku ministeri voinut olla kuulemassa tämän keskustelun ja olla tekemässä muistiinpanoja siitä, minkälainen huoli on Pohjois-Pohjanmaalla ja monissa muissakin maakunnissa ja seutukaupungeissa näitten pienten sairaaloitten päivystysten lakkauttamisesta. Samoin täällä nyt ihan yksittäiselle edustaja Elomaalle annan nyt tästä suuren kehun, että hän tuli hallituspuolueitten edustajista ilmeisesti ainoana mukaan tähän keskusteluun tässä kohtaa. On aika ikävää, että hallitus ei ole täällä keskustelemassa tästä hyvinvointialueitten ja pienten sairaalojen tilanteesta. Rouva puhemies! Itselläni oli odotuksia hallituksen puoliväliriiheen, ja itselläni oli sellainen käsitys, että hallituksen puoliväliriihessä tulisi joitakin ratkaisuja liittyen hyvinvointialueitten katastrofaaliseen taloustilanteeseen. Meillähän hyvinvointialueet ovat kaikki käytännössä alijäämäisiä, ja kaikki hyvinvointialueet ovat siinä tilanteessa, että niihin hallituksen ja valtion asettamiin taloustavoitteisiin ei millään päästä. Mutta sen sijaan tehtiin sellainen teko puoliväliriihessä, ettei tehdä mitään — koska tekemättömyyskin on aina teko — eli tehtiin se ratkaisu, että rallatellaan menemään nyt kaksi vuotta tässä tilanteessa ja annetaan alijäämien kertyä. Me saatiin jo oikeuskanslerin arvio siitä, että ei voi rikkoa ihmisten sosiaalisia ja terveydellisiä perusoikeuksia hallituksen asettamien taloustavoitteitten takia, ja nyt ollaan siinä tilanteessa, että jotta ihmisten perusoikeuksia ei rikottaisi, hyvinvointialueet tekevät valtavan taloudellisen alijäämän. Tämä piittaamattomuus tästä tilanteesta hyvinvointialueilla ja piittaamattomuus lähipalveluista maakunnissa on myöskin teko. Tekemättömyyskin on teko, ja toivon nyt, että tämä tekemättömyyden tekeminen Orpon hallituksessa soten osalta ja ihmisten peruspalvelujen osalta loppuisi ja nyt autettaisiin hyvinvointialueita ja pelastettaisiin näiden pienempien sairaaloitten päivystykset.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+6.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-05-22T19:17:25,2025-05-22T19:20:05,Hyväksytty,1.1 2025_55_239,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp,Kiitoksia. — Yksi vielä ehditään ottaa aikarajojen puitteissa. — Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_240,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Täällä oli niin hyviä puheita, että ajattelin puhua vielä näin kaakkoissuomalaisena edustajana — Savonlinnaanhan näitä päätöksiä myös osuu. — Tämä on Oulaskankaan osalta, Salon kohdalta ja monen muun sairaalan kohdalta äärimmäisen iso asia, mutta tämä on vielä isompi asia niin kuin kaiken kaikkiaan. Tämä on esimerkki siitä, miten keskittämisestä tulee itsetarkoitus ja ihmiset jäävät toissijaisiksi. Tämä on esimerkki myös siitä, miten ihmiset ja alueet eivät ole tasa-arvoisia. Tämä antaa myös aika lailla synkän kuvan tämän laitoksen kyvystä olla koko kansan asialla, kun niukkaakin niukemmalla äänestyspäätöksellä, hallituspuolueiden edustajien äänillä, tällainen voi täällä mennä. Tämä on ensimmäisen kauden edustajalle ollut ehkä niitä kaikista synkimpiä asioita, mihin täällä on törmännyt. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+6.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-05-22T19:20:05,2025-05-22T19:20:58,Hyväksytty,1.1 2025_55_241,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kissojen vapaana pitäminen kiellettävä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelua. Edustaja Kontula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_55_242,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Kissojen vapaana pitäminen kiellettävä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitteessa ollaan huolissaan ennen kaikkea kissojen ulkoilutusta koskevan lain epäselvyydestä. Olen tästä eri mieltä. Nykyinen oikeustila ei mielestäni ole erityisen epäselvä kissojen ulkoilun osalta. Vapaa ulkoilu on kissoille yleisesti ottaen sallittua paitsi sellaisissa tilanteissa, joissa sen voi katsoa olevan kissalle vaarallista, esimerkiksi suurten teiden läheisyydessä, tai sitten erikseen laissa kielletyissä paikoissa, kuten esimerkiksi leikkikentällä. Minä tulkitsen niin, että tämä lain epäselvyydeksi koettu ilmiö johtuu siitä, että kissojen ulkoilutus on poliittisesti kiistanalainen asia, asia, josta meillä erilaisilla keskustelupalstoilla käydään hyvinkin tulista keskustelua. Näin ei ole pelkästään Suomessa, vaan itse asiassa ainakin kaikkialla länsimaissa käydään suurin piirtein samanlaista keskustelua parhaillaan kuin Suomessakin. Itse olen lukenut aiheesta paljon myös kansainvälistä kirjallisuutta, ja muun muassa eräs filosofi määritteli kissojen ulkoilutuksen kysymykseksi, joka kaikkein parhaimmalla tavalla kiteyttää erilaisten ympäristöön ja eläinten oikeuksiin liittyvien intressien tämmöisen kulminaatiopisteen, sellaisen keskiön, jossa kaikki ovat ikään kuin tavalla tai toisella suhteessa toisiinsa. Kissojen ulkoilutuksesta käydyssä keskustelussa on vastakkain paljon erilaisia intressejä. Siinä on ensinnäkin kysymys tietysti hyvin toisistaan poikkeavista näkemyksistä siitä, mitä pidetään kissojen etuna ja mikä on kissojen hyvinvoinnin mukaista. Tulisiko enemmän korostaa sellaista ympäristöä, jossa kissan suojelu ulkoisilta vaaroilta korostuu, jolloinka sisällä pito tai hyvin rajattu ja valvottu ulkoilu on ilmeinen vaihtoehto, vaiko sitten sellaista kissan hyvinvointikäsitystä, jossa ajatellaan, että kissan on luontaisesti saatava enemmän virikkeitä kuin mitä esimerkiksi sisätiloissa pystytään kissalle tarjoamaan, ja että kissa ei näin voi voida hyvin, jos ei ole mahdollisuutta laajempaan liikkumiseen? Tähän samaan keskusteluun liittyy myös aika laaja keskustelu kissojen vaikutuksista ympäristöön. Tätäkin käydään kansainvälisesti, ja siitä on aika paljon jo tässä vaiheessa tutkimusta. Kissahan on useimmissa maailman maissa, ellei kaikissa, vieraslaji, ja esimerkiksi Suomessa villiintynyttä kissaa pidetään haitallisena vieraslajina niiden vaikutusten johdosta, joita sillä on ympäröivään biodiversiteettiin. Vähäinen ei ole myöskään lemmikkiteollisuuden osuus tässä keskustelussa. Erityisesti 1950-luvulta lähtien sisäkissuus on tukenut myös laajan ja erittäin tuottoisan lemmikkiteollisuuden syntymistä. Kissanhiekat, kissan lelut, kissan virikkeet, kissan kiipeilypuut ja kissanruoka muodostavat jo nykyään ihan merkittävän teollisuuden alan. Sitten on tietysti jatkuvasti muutoksessa oleva käsitys oman ympäristön hallinnasta, ja nyt en puhu kissojen ympäristön hallinnasta, vaan siitä, mitenkä ihmiset ajattelevat, mitä tarkoittaa oma piha tai oman lähiympäristön hallinnassa pitäminen ja mitenkä sellaisiin yllättäviin tekijöihin kuin vapaana liikkuviin muihin olentoihin suhtaudutaan. No, jos tämä kansalaisaloitteen esitys toteutuisi, niin sitä on usein perusteltu sillä, että sen jälkeen kissojen asema olisi niin kuin muiden lemmikkien, ja on käytetty esimerkkinä koiraa. Näinhän ei suinkaan kävisi. Tämän kansalaisaloitteen myötä ei syntyisi velvoitetta kissojen ulkoilutuksen järjestämiseen kytkettynä samalla tavoin kuin tällä hetkellä meillä on säädetty koirien ulkoilutusvelvollisuudesta. Meillä ei myöskään olisi tämän kansalaisaloitteen puitteissa niitä erilaisia vapaana olon mahdollisuuksia, joita meillä nykyään yhteiskunnassa on koirille, kuten metsästys, erilaiset koirapuistot ja mahdollisuus liikkua ihmisen kanssa kytkemättömänä, kunhan on välittömästi kytkettävissä, taajamien ulkopuolella tiettyinä vuodenaikoina. Oleellisinta ehkä tässä on, että kissa ei ole koira, ja näin ollen ei voida yksiselitteisesti ajatella, että se, mikä toimii koiralle, toimii myös kissalle, niin kuin me emme voi ajatella, että se, mikä toimii ihmiselle, toimii koiralle taikka kissalle. Kysymys on eri lajeista, ja milloin jonkun lajin kohdalla mietitään niitä lemmikkiyden ehtoja, niin lajityypillisyys on otettava huomioon. No, miten sitten kissojen ulkoilusta olisi säädettävä? Nykyinen säätely Suomessa on minun mielestäni melko hyvä, koska se jättää aika paljon niin sanotun maalaisjärjen tai terveen järjen mukaista harkintaa ja erilaista aluekohtaista soveltamista. Se ottaa aika hyvin huomioon sen, että meillä on hyvin erilaisia ympäristöjä ja hyvin erilaisia tilanteita, ja myös välillisesti sen, että meillä on hyvin erilaisia kissayksilöitä ja kissojen kotiolosuhteita, jolloinka tarpeet, tilanteet ja erilaisten intressien painotukset vaihtelevat tosi paljon. Mikäli kissojen ulkoilutuksesta haluttaisiin sitten säädellä laissa tarkemmin, niin siitä meillä ei ole erityisen hyviä kansainvälisiä esimerkkejä, mutta seuraavassa puheenvuorossa ajattelin hahmotella joitakin periaatteita siitä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+7.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-05-22T19:21:25,2025-05-22T19:28:26,Hyväksytty,1.1 2025_55_243,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kissojen vapaana pitäminen kiellettävä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_244,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Kissojen vapaana pitäminen kiellettävä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos kissa-aloitteen tekijöille siitä, että nyt voimme puhua myös eläinten hyvinvoinnista ja eläinten oikeuksista, joista puhutaan aivan liian vähän ja harvoin täällä istuntosalissa. Jos eläimen ottaa, niin siitä täytyy tietysti pitää hyvää huolta. Olen aivan järkyttynyt karmeista eläintenpitorikoksista, joita tapahtuu jatkuvasti. Voimme lukea lehdistä näistä oikeustapauksista, ja ne ovat vain ihan pieni kärki siinä, kuinka paljon tapahtuukaan eläintenpitorikoksia ja -rikkomuksia. Rangaistukset näistä ovat aivan liian lieviä. Muun muassa kissojen kohdalla kissoja hylätään valtavan paljon, jätetään heitteille. Tällaisia ihmisiä, jotka näin tekevät, en ymmärrä lainkaan. Kissapopulaatioihin syypää on ihminen. Jos mennään tähän aloitteeseen, niin olen pitkälti samoilla linjoilla kuin edustaja Kontula. Tähän aloitteeseen kaipaisin sellaista maalaisjärkeä. Kissoista totta kai täytyy huolehtia, mutta kiinnipito sisällä on täysin mahdoton ajatus etenkin taajamien ulkopuolella. Maaseudulla ja maalaistaloissa kissa kuuluu kalustoon, ja kyllä kissan täytyy vapaasti saada käyskennellä siellä pihalla ja mennä vaikka naapurustoon käymään. Kissan kahlitseminen sisälle on mahdottomuus. Muutama sana: Kun olin nuori tyttö, niin meillä oli Misu-kissa, noin viisivuotias komia kolli. Kun navettaan tehtiin remontti, niin Misu otti nokkiinsa ja lähti kotoa. Kymmenen vuoden kuluttua tunnistimme hänet, kun hän tuli takaisin kotiin hyvin rupisena ja rähjäisenä ja laihana. Oli ollut varmaan aika kovat kymmenen vuotta, mutta sen jälkeen hänestä tuli sisäkissa, ja niin rakas. Nuorempana minulla oli myös äitikissa, joka sai viisi pentua. Kaikki olivat erivärisiä, yksi pidettiin, ja neljä sain sitten sijoitettua. Ei tarvinnut yhtään tappaa. Täytyy sanoa, että on sitten kysymys kissasta, koirasta, hevosesta, kilpikonnasta tai mistä tahansa lemmikkieläimestä, niiden merkitys ihmiselle fyysisesti ja varsinkin henkiselle puolelle, on valtava, ja sitä pitää arvostaa ja kohdella eläimiä hyvin. Tällä hetkellä minulla on kaksi koiraa. Ilman Marskia ja Heroa en varmaan olisi henkisesti tässä vireessä. Ne, tai he, ovat auttaneet minua hyvin paljon elämässä. Tosiaan kiitos aloitteen tekijöille, mutta en voi yhtyä siihen, että kissan pitäminen kiinni olisi mahdollista, joten tätä kansalaisaloitetta en voi näin ollen kannattaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+7.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-05-22T19:28:28,2025-05-22T19:32:16,Hyväksytty,1.1 2025_55_245,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kissojen vapaana pitäminen kiellettävä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Holopainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_246,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Kissojen vapaana pitäminen kiellettävä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää tämän kansalaisaloitteen tekijöitä, koska tämä tarjoaa tässä salissa harvinaisen mahdollisuuden päästä keskustelemaan eläimistä ja vieläpä erityisesti kissoista, jotka aika usein unohtuvat keskusteluista. Edustaja Kontula tuossa hyvin kuvasi sitä asetelmaa, jossa meillä on siis ihmisyhteisöjen tuhatvuotinen yhteinen historia sekä koirien että kesykissojen kanssa, ja syystä tai toisesta erityisesti tässä viime vuosikymmeninä koiran asema ikään kuin laillistettuna yhteisön jäsenenä on tunnistettu paljon paremmin kuin kissojen kohdalla on käynyt. Jostain syystä kissa on edelleenkin vähän tällainen lainsuojaton, ja myöskin kissojen kaltoinkohtelu on äärimmäisen paljon järkyttävämmällä tavalla yleisempää kuin esimerkiksi koirien kohdalla. Meillä on aiemminkin täällä salissa keskusteltu kansalaisaloitteen pohjalta tämmöisestä kissapopulaatio-ongelmasta, joka perustuu siihen, että Suomessa hylätään arviolta vähintään 20 000 kissaa vuodessa, mikä on siis aivan käsittämättömän järkyttävä luku. Meillä on siis suuri joukko kissoja, joita kukaan ei tunnista omakseen, ja sitten kehittyy tällaisia kissapopulaatioita, jotka ovat erittäin surullinen eläinsuojeluongelma. Nämä kissayhteisöt kärsivät todella pahoista terveydellisistä haasteista. Yhteiskunta on toistaiseksi vähän kääntänyt katsettaan tästä ongelmasta, ja monet eläinsuojelujärjestöt kamppailevat todella vähin resurssein siitä, että he sitten pyrkivät hoitamaan näitä syntyneitä kissapopulaatio-ongelmia hyvin pienellä yhteiskunnan tuella. Meillä on viime kaudella pyritty ratkaisemaan tätä ongelmaa siten, että linjattiin siitä, että vuoden 2026 loppuun mennessä tulee perustaa kissoille rekisteri, joka edesauttaa sitä, että jatkossa sitten kaikki kissat, jotka ovat tämmöisen vastuullisen omistajan omistamia lemmikkejä, voidaan tunnistaa rekisterin kautta ja tunnistusmerkinnän kautta. Valitettavasti syystä tai toisesta nykyhallitus ja nykyinen maa- ja metsätalousministeri eivät ole juurikaan tämän kissarekisterin edistämisestä täällä puhuneet. Kysyin tästä asiasta kirjallisen kysymyksen kautta toissa vuonna, ja silloin ainakin vastauksesta sain sen käsityksen, että rekisterin perustaminen vuoden 2026 loppuun mennessä tulee olemaan varmaan aika haastavaa. Olisi syytä pitää huolta siitä, että esimerkiksi nyt vaikka tämän kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä myöskin siellä valiokunnassa palattaisiin tähän keskusteluun ja selvitettäisiin, mikä tämän kissojen rekisteröinnin tulevaisuus on. Siitä kuitenkin viime kaudella hyvin pitävästi on linjattu lainsäädännössä, ja meidän olisi tärkeätä pyrkiä vähentämään kodittomien kissojen määrää ja ehkäisemään näiden puolivillien kissapopulaatioitten syntymistä. On todella tärkeää, että keskustelemme täällä jatkossakin eläinten hyvinvoinnista ja eläinten oikeuksista. On aika lailla selvää, että ihmisiä eläinten kohtalo kiinnostaa todella paljon, mistä kertoo sekin, että näitten kansalaisaloitteitten kautta tämä asia useimmiten tänne tuntuu nousevan. Sen sijaan ehkä muuten toivoisi, että lainsäädäntökeskustelussa täällä parlamentissa nämä ongelmat ja haasteet, joita on, tulisivat esille myös esimerkiksi hallituksen toimesta ja niihin pyrittäisiin löytämään ratkaisuja. Oikeastaan vielä tässä korostan sitä, että meidän kaikkien vastuulla on pitää huolta siitä, että kissa saa eläimenä tarvitsemansa arvostuksen tässä yhteiskunnassa ja kissoista pidetään yhdessä huolta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+7.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-05-22T19:32:19,2025-05-22T19:36:55,Hyväksytty,1.1 2025_55_247,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kissojen vapaana pitäminen kiellettävä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_248,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Kissojen vapaana pitäminen kiellettävä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin haluan kiittää tämän kansalaisaloitteen tekijöitä siitä, että aloite tarjoaa mahdollisuuden käydä tässä salissa keskustelua eläimistä ja niiden hyvinvoinnista. Sitä tapahtuu aivan liian harvoin. Täällä on jo puhuttu hyvin siitä, miten kissojen asema on monella tapaa lainsuojaton. Itse ajattelen, että kissojen vapaana pidon rajoittamista voi pitää perusteltuna toimena sekä luonnon että itse kissojen kannalta. Vapaana liikkuvat kissat ovat uhka luonnonvaraisille eläimille, erityisesti linnuille. Vaikka kissat ovat pitkään saaneet kulkea vapaana, kissa ei Suomen luontoon kuulu. Kissat itse puolestaan altistuvat vapaana ulkoillessaan monille vaaroille, kuten liikenteelle tai joutumiselle petojen saaliiksi. Kissa on lemmikki, jonka hyvinvoinnista vastaa kissan omistaja. Omistajan tulee huolehtia, että kissa voi täyttää käyttäytymistarpeitaan turvallisesti. Taajamissa ulkoilun voi järjestää ulkotarhassa tai valjaissa kissaa ulkoiluttamalla, ja taajamien ulkopuolella kissat saisivat edelleen liikkua vapaana omistajan tontilla. Ajattelen, että päätös kissojen vapaana pidon rajoittamisesta olisi oikea askel asenteiden muutoksessa kohti parempaa kissojen arvostusta lemmikkeinä. Tästä kissarekisteristä, mihin edustaja Holopainen viittasi: Maa- ja metsätalousvaliokunnassa, jossa itse istun, tämä rekisteri on ollut puheissa, mutta toistaiseksi on jääty odottamaan asian etenemistä EU:ssa. Toivon, että tämän aloitteen myötä asiaa saataisiin eteenpäin tarvittaessa kansallisin keinoin. Kuten edustaja Holopainen tosiaan tässä viittasi näihin kissapopulaatioihin ja villiintyneisiin sellaisiin, se on todella haastava ongelma nimenomaan kissojen kannalta. Ne usein saavat alkunsa leikkaamattomista, valvomatta ulkona liikkuvista lemmikkikissoista. Suomessa on satoja kissapopulaatioita, ja yhdessä populaatiossa voi olla satakin kissaa. Nämä kissapopulaatiot työllistävät eläinsuojeluyhdistyksiä eniten koko Suomessa, ja ajattelen, että tämä tilanne on kestämätön niiden kissojen hyvinvoinnin kannalta. Tähän ongelmaan tämä kissarekisteri osaltaan auttaisi ja olisi tärkeä työkalu hallitsemaan kissoja nimenomaan lemmikkieläiminä ja auttaisi ratkomaan myös monia niistä ongelmista, joihin tässä kansalaisaloitteessakin viitataan. Eli todella toivon, että sitä saadaan eteenpäin. Arvoisa puhemies! Kissojen asemaa lemmikkeinä tulisi vahvistaa. Siksi tämänkin kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä keskeinen huomio tulisi pitää kissojen turvallisuudessa, hyvinvoinnissa ja arvostuksen parantamisessa. Toivon todella, että maa- ja metsätalousvaliokunnassa huolella käsitellään tätä kansalaisaloitetta ja löydetään ratkaisuja kissojen arvostuksen ja hyvinvoinnin parantamiseen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+7.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-05-22T19:37:10,2025-05-22T19:40:42,Hyväksytty,1.1 2025_55_249,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kissojen vapaana pitäminen kiellettävä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kontula., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_55_250,55/2025,2025-05-22,16.00,19.56,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Kissojen vapaana pitäminen kiellettävä>>>Kansalaisaloite KAA 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edellisessä puheenvuorossani lupailin tässä nyt hahmotella vähän mahdollista kissojen säätelyratkaisua, mutta ensin täytyy käyttää hieman aikaa eräiden edustaja Elon esittämien väitteiden täydentämiseen. Ensinnäkin, mikä on kissan etu? Silloin kun me katsotaan kissojen kannalta tätä ulkoiluttamiskysymystä, niin pitää huomioida, että ympäristöt ovat hyvin erilaisia ja kissat ovat hyvin erilaisia. Ei ole määriteltävissä tutkimuksen valossa mitään yhtä ratkaisua, joka olisi kaikille kissoille etu. Me tiedetään, että vapaaseen ulkoiluun liittyy monia vakavasti otettavia riskejä. Niistä Suomessa ehkä kaikkein merkittävin on riski auton alle jäämisestä tai sitten muunlaiset onnettomuudet, erilaiset ulkoloiset tietysti, erityisesti maaseudulla pedot sekä valitettavasti myös ihmisten kissoille aiheuttama uhka. Toisaalta tutkimuksen valossa me tiedetään myös, että sisäkissuus, siis kissan elämä sisätiloissa, aiheuttaa merkittävässä määrin enemmän stressiä ja häiriökäyttäytymistä kuin sellainen elämä, jossa vapaa ulkoilu on mahdollista. Todennäköisesti se aiheuttaa myös liikalihavuutta ja tiettyjä kissoille erittäin yleisiä elintapasairauksia. Toistaiseksi meillä ei ole semmoista tutkimustulosta, joka näyttäisi, että kytkettynä tai tarhassa ulkoilu riittäisi kumoamaan näitä kielteisiä vaikutuksia, joita siitä vapaan ulkoilun kieltämisestä on. No, kumpi sitten painaa enemmän kissan kohdalla, nämä vapaasta ulkoilusta aiheutuvat riskit vaiko nämä vapaan ulkoilun kieltämisestä aiheutuvat hyvinvointiriskit? Se vaihtelee pitkälti sen mukaan, millaisessa ympäristössä eletään. Ymmärrettävästi, jos satutaan asumaan moottoritien vieressä, riski siitä, että kissa jää auton alle, on huomattavasti suurempi kuin jos asutaan metsän keskellä. Se vaihtelee myös kissayksilöittäin. Jotkut kissat viihtyvät hyvin sisätiloissa, ja selvästikään heidän hyvinvointinsa ei tarvitse ulkoilua ja saattaisi jopa kärsiä ulkoiluun pakottamisesta, kun taas toisten kissojen ja kissojen enemmistön osalta, jos vapaa ulkoilu on turvallisesti mahdollista järjestää, se toisi monenlaisia hyvinvointihyötyjä. Eli jos me katsotaan asiaa kissojen näkökulmasta, meidän pitäisi tunnustaa se, että kissojen kohdalla, aivan niin kuin ihmistenkin kohdalla, on isoja yksilöllisiä eroja, ja kunnioittaa sitä, että sama sääntely ei ole kaikille paras, niin kuin ei se ihmistenkään kohdalla ole. No, milloin ja miten ja missä määrin kissaa tulee pitää ympäristöriskinä? Myös tämä on semmoinen kysymys, johonka heitellään väitteitä julkisessa keskustelussa aivan liian kevyin perustein. Jos katsotaan, mitä tutkimus aiheesta sanoo, niin ensinnäkin meidän pitää tehdä ero kodillisiin kotikissoihin ja niin sanottuihin populaatiokissoihin eli villiintyneisiin kissoihin, jotka eivät ole ainakaan säännöllisessä ihmisen ruokinnassa ja joilla ei ole ainakaan säännöllistä pääsyä ihmiskotiin asumaan. Me tiedetään, että tällaiset villiintyneet kissat saalistavat kymmenen kertaa enemmän kuin kodilliset kissat. Merkittävä osa niistä tutkimustuloksista, joissa kissojen saalistuksen aiheuttama rasitus paikallisille saaliseläinten populaatioille on ollut merkittävä, ovat olleet sellaisia tutkimuksia, joissa joko näitä kahta ryhmää ei ole eroteltu lainkaan tai joissa populaatiokissojen osuus on ollut hyvin suuri. Eli nämä ovat lähinnä Yhdysvalloissa ja Kanadassa semmoisilla alueilla tehtyjä tutkimuksia, missä kissat pärjäävät luonnossa, siis toisin kuin Suomessa ne pystyvät talvehtimaankin villeinä ja muodostamaan isoja populaatioita, ja missä populaatiokissojen osuus on suuri. Toisaalta tutkimuksesta me tiedetään myös, että kissojen välillä saalistuserot ovat valtavan isoja. Meillä on arviolta 20—50 prosenttia kodillisista kissoista sellaisia, jotka eivät saalista lainkaan. Siis mahdollisesti jopa puolet kissoista ei saalista lainkaan. Nyt jos me mennään siihen, mitä esitin äsken tässä kissan edun kohdalla siitä, että pitäisi tehdä yksilöllistä harkintaa kissojen välillä, niin kuvitelkaapa, että ihmisten kohdalla argumentoitaisiin niin, että koska jotkut ihmiset rikkovat lakia tai käyttäytyvät huonosti jossakin asiassa, niin myös niiden ihmisten, joidenka kohdalla tiedetään, että he eivät vastaavaan pahuuteen syyllisty, vapauksia rajoitettaisiin merkittävässä määrin ja jopa heidän hyvinvointinsa kustannuksella. Yksilökeskeisessä ajattelussa eli ihmisten kohdalla me emme pystyisi tällaista argumenttia kovin vahvasti esittämään, mutta niin kauan kun me ajatellaan kissoja vain lajina ja keskimääräisinä saalistuslukuina, kissojen kohdalla me voimme esittää sellaisia vaatimuksia, että vaikka joidenkin kissojen tiedetään olevan saalistamatta kokonaan, niin myös heidän vapauttaan, jopa heidän terveytensä uhalla, ollaan valmiit rajoittamaan merkittävässä määrin. Tämä on sellainen kohta, missä ympäristöajattelu, joka on huolissaan eläinpopulaatioista, usein törmää eläinoikeusajattelun kanssa, jossa taas vaaditaan vahvasti eläinten yksilöllisyyden kunnioittamista. Sitten toinen asia, mikä pitää huomioida siinä biodiversiteettiriskissä, minkä kissa aiheuttaa, on tietysti se, että ympäristöt ovat erilaisia. Saarissa tai luonnonarvoiltaan hyvin herkissä ympäristöissä yksikin kissa voi tehdä valtavaa tuhoa. Samaten suurten kissatiheyksien alueilla, esimerkiksi semmoiset esikaupunkialueet, missä melkein joka taloudessa on kissa tai kaksi, ne saattavat olla hyvin vaarallisia paikallisille pieneläinpopulaatioille. Toisaalta suuressa osassa ympäristöjä tällaista riskiä ei ole olemassa, ja jälleen tullaan siihen, että säätelyn tulisi olla hajautettua. — Nyt kysyisin, onko siellä muita puheenvuoroja vielä, vai jatkanko nyt saman tien vedoten kansanedustajan vapaaseen puheoikeuteen? [Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko: Ei ole tässä vaiheessa muita. Jatkakaa vielä, kun tiedän, että teillä on 56 sivua, olette kertonut. ] No niin, joo, mutta tiivistin vähäsen. — Kolmantena seikkana kissojen ympäristövaikutukseen liittyen on tietysti huomioitava se, että kissan uhka tai haitta pieneläinpopulaatioille tapahtuu usean eri mekanismin kautta. Ensinnäkin on tietysti tämä saalistus, mistä useimmiten puhutaan ja mitä tässä nyt itsekin olen käsitellyt, ja sitten toisaalta on myös se, että kissojen läsnäolo sinällään, silloinkin kun kissat eivät saalista, saattaa olla merkittävästi esimerkiksi lintujen pesintää haittaava tekijä. Tämä taas lisää edelleen vaikeuskerrointa tässä kokonaisuudessa, koska kissojen läsnäolo on ihan yhtä haitallinen, vaikka ne olisivat hihnassa kuin jos ne eivät ole hihnassa, joten tällaisessa tilanteessa, mikä tyypillisesti tulee käsiin esikaupunkialueilla, missä vaihtoehdoksi vapaalle ulkoilulle esitetään hihnassa ulkoilua, tämä perusongelma siitä, että kissan läsnäolo saattaa häiritä merkittävässä määrin suvunjatkamista, toteutuu kummallakin tavalla. Eli tässäkään suhteessa mitään yhtä pakettiratkaisua ei ole. No, kissojen ulkoilusäännöistä keskustellaan kaikkialla, mutta missään ei oikeastaan ole löydetty siihen hyvää ratkaisua. Esimerkiksi missään EU-maassa ei ole kissojen ulkoilun täyskieltoa, vaikka sitä on melkein kaikkialla jollakin tavalla pohdittu. Ehkä pisimmällä kuitenkin tässä sääntelyssä ollaan Australiassa, missä erityisesti villiintyneiden kissojen osalta ympäristöhaitat ovat olleet niin merkittäviä, että siellä on jouduttu tätä aika vakavasti pohtimaan. Siellä ne ratkaisut, mihin on päädytty, ovat sellaisia, että sääntely on viety mahdollisimman lähelle sitä kulloistakin ympäristöä. Eli Suomessa vastaava malli olisi kunnallisen tason säätely, eli ei olisi yhtä valtakunnallista one size fits all ‑mallia vaan hajautettu malli, joka ottaa huomioon tämän moninaisuuden. Ensinnäkin säätelyssä tietysti tarvitaan jonkin verran ulkoilukieltoja sellaisilla alueilla, missä biodiversiteetin suojaaminen sitä edellyttää, ja sitten sellaisilla alueilla, joilla kielto on jo nyt voimassa ja joilla kissojen turvallisuustekijät estävät vapaan ulkoilun. Tällaisissa tilanteissa, kun kieltoihin sitten mennään, olisi kuitenkin pidettävä periaatteena sitä, että kiellot toteutetaan mahdollisimman lievinä. Eli jos täyskiellon sijasta toimii jokin vähäisempi, vähemmän vapautta rajoittava ratkaisu, niin käytettäisiin sitten sitä. Käytännössä malleja maailmalla on ollut esimerkiksi tiettyyn kellonaikaan liittyvät ulkoilukiellot tai velvoitteet käyttää ulkoillessa huomiokauluria, jotta saalistus on hankalampaa, tai kotitalouskohtaiset kissojenpitorajoitukset, jolloinka hirveän suuria kissatalouksia ei pääse syntymään. Lisäksi silloin, jos joudutaan turvautumaan täyskieltoon tai hyvin merkittävässä määrin vapaata ulkoilua rajoittavaan kieltoon, näille alueille olisi säädettävä ulkoilutusvelvoite eli kissan ihmiskumppaneille velvoite huolehtia siitä, että kissalla on mahdollisuus ulkoilla joko tarhassa tai sitten hihnassa. Toiseksi tarvittaisiin tietysti aika paljon valistusta yleensäkin kissoista ja kissojen pitämisestä lemmikkinä. Kissa edelleen on meille vähän mysteeri. Siitä on aika vähän tutkimusta verrattuna esimerkiksi koiriin, ja siitä tutkimuksesta hyvin pieni osa on valunut kissojen kanssa eläville ihmisille. Jos tietäisimme kissojen tarpeet paremmin, varmastikin ne tulisivat myös huomioiduiksi paremmin. Tässä tarvitaan myös lisää tutkimusta. Sitten kolmanneksi ovat erilaiset rakenteelliset tekijät, joilla tätä ongelmaa voisi taklata. Yksi keskeinen tekijä olisi tietysti infrastruktuurien rakentaminen niin, että se huomioisi paitsi kissojen myös muiden pieneläinten turvallisuustarpeet. Se tarkoittaisi esimerkiksi suurten teiden alitusmahdollisuuksia niin, että ne eivät olisi yhtä vaarallisia ihmisen kanssa samalla maa-alueella elävälle muulle eläimistölle, mukaan lukien kissoille, tai esimerkiksi sellaisia ikkunoita, jotka eivät olisi niin vaarallisia linnuille kuin ne tässä meidän nykyisessä rakennuskannassa ovat. Tietysti toinen tämmöinen iso uudistus olisi kissojen saalistusvietin jalostus vähemmän aktiiviseen suuntaan, mikä auttaisi näihin ympäristöhuoliin. On hyvin epäselvää, voidaanko sanoa, että ihminen olisi jalostanut kissoja rodun saati lajin tasolla, mutta siinä määrin kuin ollaan, niin tähän asti ollaan pyritty pikemminkin kiihottamaan kuin hillitsemään saalistusviettiä, koska kissalla on ollut aivan merkittävä rooli siinä, että ihminen ylipäätään on voinut asua kaupungeissa ja varastoida viljaa ja huolehtia kaupunkien ruokaturvasta. Nyt kun tällaista tarvetta ei enää samassa mittakaavassa ole, niin voitaisiin pohtia sitä, onko tätä saalistusviettiä mahdollista pikkuhiljaa viedä toiseen suuntaan, jolloinka rinnakkainelo muun luonnon kanssa olisi sitten helpompaa. Neljäntenä on sitten tämä populaatiokissojen ongelma, josta täällä jo aikaisemmin onkin keskusteltu. Taannoisen kissakriisialoitteen yhteydessä esitettiin monia hyviä toimia sen suhteen, että populaatiokissojen tilanne tai asia saataisiin Suomessa ratkaistua. Suomessa me ollaan moneen lämpimämpään maahan nähden sinänsä eettis-filosofisesti helpommassa tilanteessa, että Suomessa voidaan katsoa, että kodittoman kissan elämä on niin huonoa, erityisesti talvisaikaan, että sitä voidaan pitää heitteillejättönä ja siihen tulee puuttua ja etsiä kissoille koti, kun taas monissa lämpimämmissä maissa on jouduttu etsimään sellaisia ratkaisuja, joissa melko suurten villiintyneiden kissapopulaatioiden lisääntymistä sitten yritetään jotenkin hillitä. Kysymys on rahasta ja tahdosta aika pitkälle, ja se on tietysti kaikki meidän käsissä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2025+7.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-05-22T19:40:00,2025-05-22T19:55:00,Hyväksytty,1.1 2025_56_1,56/2025,2025-05-23,13.00,13.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite LA 14/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan. — Keskustelu alkaa. Edustaja Harjanne, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_56_2,56/2025,2025-05-23,13.00,13.28,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite LA 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessahan on yksinkertaisuudessaan kyse nyt siitä, että vaalirahoituksen ennakkoilmoituksesta tehtäisiin velvoittava. Eli siitä ajasta, kun listat niin sanotusti laitetaan kiinni eli ehdokaslistat vahvistetaan, siihen, kun ennakkoäänestys alkaa, tällä aikavälillä, tulisi jokaisen ehdokkaan toimittaa nykyisen kaltainen ennakkoilmoitus, sellainen, minkälainen se vaalirahoitusilmoituskin on. No, on itsestäänselvää, että avoimuus ja läpinäkyvyys ovat tärkeitä toimivalle demokratialle, ja se, että on suurempi läpinäkyvyys siihen, minkälaisia rahoittajia ja taustatahoja erilaisiin poliittisiin virkoihin pyrkivillä henkilöillä on, on osa tätä demokratiaa. Ja itse asiassa se, että se olisi tiedossa ennen äänestyksen alkua nykyistä paremmin, olisi tietysti demokratian kannalta vahvistava asia. Meidän nykyinen järjestelmähän on ehdokkaalle hyvin kevyt — tämä on byrokraattisesti hyvin helppo tehdä. Jos vaalirahoitus on hyvin pieni, niin se on käytännössä pari kliksuttelua, ja sitten jos se ei ole aivan pieni, niin sitten on ihan perusteltuakin ehdokkaalta edellyttää sellaista työtä, jossa käy tekemässä selvityksen siitä, mistä vaalirahoitus muodostuu. On ilmiselvää, että se vaalirahoitus, jonka ilmoittaa ennakkoon, voi muuttua huomattavasti siitä, mikä lopulta toteutuu. Kaikkia kustannuksia vaikkapa verkkomainonnasta tai viime hetken kampanjaspurtista ei välttämättä ole tiedossa, ja vastaavasti lahjoituksia saattaa hyvinkin tulla ihan loppusuoralle asti, ja näinhän me olemme nähneet. Mutta samaan aikaan kyllä uskaltaisin väittää, että käytännössä kaikilla ehdokkailla on jonkinlainen arvaus ja käsitys ja arvio siitä, millä vaalibudjetilla vaaleja tekee ja mistä se rahoitus mahdollisesti muodostuu. Jos ajatellaan, että tämä ennakkoilmoitus olisi huomattavasti erilainen kuin se varsinainen tehty ilmoitus, niin siihen voi olla hyviä syitä, ja sitten ne on syytä avata julkisesti, jos joku niiden perään kysyy. Vastaavasti ihan poliittisen sisällönkin osalta on tapana luvata monenlaisia asioita ennen vaaleja, ja sitten vaalien jälkeen niistä joutuu vastuuseen. Samalla tavalla tässä olisi hyvin selkeää sitten perustella, jos esimerkiksi tiedotusvälineitä kiinnostaisi, miksi olisi huomattava ero tämän ennakkoilmoituksen ja tämän varsinaisen vaalirahoitusilmoituksen välillä. En näe siinä mitään suurta draamaa. Ehkä ennemminkin olen ollut vähän pettynyt siihen, miten heikosti näitä ennakkoilmoituksia nykyjärjestelmässä tehdään, eli tämä vapaaehtoisuus ei selvästikään toimi. Joillain puolueilla, ainakin vihreillä, on itse asiassa velvoitus ehdokassopimuksessa nämä täyttää. Olisi hienoa, jos tämä olisi vuosien varrella muodostunut käytännöksi kaikissa puolueissa, mutta valitettavasti näin ei ole tapahtunut, joten itse näkisin, että tämmöinen velvoittavuus toisi sitä kaivattua läpinäkyvyyttä meidän demokratiaan tältäkin osalta. Ehkä kysyisin ennemminkin, miksi ei. Tarjolla on siis hallinnollisesti, byrokratian kannalta, hyvin kevyt tapa vahvistaa meidän demokratian avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Valitettavasti meidän poliittinen koneisto ei ole vapaaehtoisesti siihen sitoutunut, niin että silloin on ihan perusteltua lainsäätäjinä meidän siihen tällä tavalla kannustaa ja velvoittaa. Eli jos tätä vastaan on erityisen hyviä argumentteja, niin tietysti myös ne olisi mielenkiintoista nyt kuulla. Jos tämä lakialoite ei tällaisenaan mene läpi ja lennä, niin kannustan ja toivon, että sitten eri puolueiden poliitikot täällä kuitenkin omassa porukassaan vievät eteenpäin sitä ajatusta, että tämän voisi esimerkiksi omiin poliittisiin ohjelmiin kirjata tavoitteisiin. Lopuksi haluan vielä kiittää oikeustieteen opiskelijaa Liisa Sipolaa, joka oli harjoittelijana tässä jokin aika sitten keväällä meikäläisellä töissä avittamassa ja oli mukana tätä laatimassa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2025+5.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-05-23T13:02:25,2025-05-23T13:06:52,Hyväksytty,1.1 2025_56_3,56/2025,2025-05-23,13.00,13.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite LA 14/2025 vp,Kiitokset esittelystä. — Ja sitten edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_56_4,56/2025,2025-05-23,13.00,13.28,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite LA 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Kiitos edustaja Harjanteelle lakialoitteen esittelystä, jossa siis vaalirahoituksen ennakkoilmoituksesta tehtäisiin pakollinen. Harjanne esitteli tätä omaa lakialoitettaan ja totesi, että ehdokkaalla pitäisi olla jonkinlainen arvaus siitä, mitä on käyttämässä. Sitten totesitte myös puheenvuorossanne, että jälkeenpäin eli äänestyksen jälkeen tähän voisi sitten media puuttua. No, itse kun luin teidän lakialoitteen, niin katsoin hieman näitä ennakkoilmoituksia ja varsinaisia. Otin näitä ihan kaikista puolueista, myös rakkaasta omasta kokoomuksesta. Jätän nimet tänään mainitsematta, mutta käyn läpi kansanedustajia: Ennakkoilmoitus 2023 vaaleissa, keskustalainen kansanedustaja, 45 000, käytti 64 000. Demarikansanedustaja, ennakkoilmoitus 46 000, käytti 68 000. Keskustalainen kansanedustaja kertoi käyttävänsä 75 000, käytti 95 000. Keskustalainen pudonnut kansanedustaja ilmoitti käyttävänsä 65 euroa, käytti 72 500 euroa — ilmoitti käyttävänsä 65 euroa, käytti 72 500 euroa. Sitten kokoomuslainen kansanedustaja — etten vain muita kerro —, 30 000, käytti 40 000. [Ben Zyskowicz: En saanut enempää! — Naurua] Vihreä kansanedustaja, 12 000, käytti 14 000. Sitten kuntavaaleista, joista lakialoitteen esitellyt Harjanne sanoi, että vihreillä on tällainen velvoite: Vihreiden kansanedustaja kertoi kuntavaaleissa käyttävänsä 2 000 euroa ja hän käytti 70 prosenttia enempi kuin hän kertoi käyttävänsä. [Hannu Hoskonen: Voi kauhistus!] Mitä tällaisella velvoitteella on, edustaja Harjanne, merkitystä, jos te kerta kaikkiaan... Tässä salissa ei saa sanoa v:llä alkavaa sanaa — ja nuoret, se ei ole se, mitä te ajattelette [Puhuja katsoo lehterille — Naurua] — vaan tässä salissa täytyy todeta, että tämä on muunneltua totuutta, mitä näissä teidän vaalirahailmoituksissa kerrotaan. Kysyn edustaja Harjanteelta, että jos te nyt ajatte tätä ja olitte sitä mieltä, että äänestäjää saa harhauttaa kertomalla käyttävänsä 65 euroa ja käyttämällä 72 000 euroa tai sitten näitä muita... Politiikassa on vähän vaarallista prosenteista tässä salissa puhua, mutta nopeasti tuossa edustaja Zyskowiczin kanssa laskimme, että ylitykset ovat 20:tä prosenttia, 70:tä prosenttia, noin 50:tä prosenttia, eli merkittävästi erilaista kuin äänestäjille on kerrottu. No, äänestäjät ovat menneet katsomaan, että minä haluan äänestää sellaista, joka käyttää vähän rahaa, ja sitten tämä käyttääkin paljon rahaa. Minkälainen sanktio tähän tulee, muu kuin tämä median mahdollinen tarttuminen siihen? Eli jos jotain tehdään, niin kyllä siinä varmasti jonkinlainen sanktio tarvitsisi olla. Itse olen puhunut täällä salissa paljon vaalirahoituksen läpinäkyvyyden vahvistamisesta ja parantamisesta, ja mielestäni siinä on paljon tehtävää. Olen itse nostanut esille ja tänäänkin, kun vaalirahoitus on avoinna tässä keskustelussa, nostan esille, että kirjanpitotasoinen vaalirahailmoitus olisi esimerkiksi hyvä. Nyt jo meiltä kaikilta kansanedustajilta valinnan jälkeen pyydetään itse asiassa tiliotteet, joista ne tarkistetaan. Yhtä hyvin voisi olla kirjanpitotasoinen, niin kuin erilaisilla yhdistyksillä jo on, ja silloin se aukenisi aidolla tavalla. Itse olen näitä tehnyt kauan, vuodesta 2007 lähtien, ja niissä on usein vähän erilaista tulkintaa, mihin jokin kokonaisuus sitten kuuluu. Kun se olisi kirjanpitotasoinen, se olisi helppo tarkistaa. Toinen, jonka haluan, arvoisa puhemies, tänään nostaa esille, on kuntavaalit. Ja jos, edustaja Harjanne, teette sellaisen lakialoitteen, jossa laajennetaan vaalirahailmoitusvelvollisuus kaikille kuntavaaliehdokkaille, niin sitä olen valmis kannattamaan. Se on itse asiassa hyvin olennaista. Tässäkin salissa monet ovat kuntapäättäjiä, monet toki pääsivät valtuustoon ja ovat keskeisillä paikoilla, mutta kuntatasolla noustaan hyvin keskeisille kuntapäätöksenteon paikoille myös vaalirahailmoitusvelvollisuuden ulkopuolelta. Eli sillä, että on oltu ehdokkaina, päästy varasijoille johonkin, noustaan vaikkapa rakennuslautakuntaan, maankäyttölautakuntaan, tekniseen lautakuntaan, ja siellä muuten käytetään paljon enempi sellaista päätösvaltaa, jossa syntyy tällaisia erilaisia jääviyskysymyksiä. Aika harvoin tässä salissa niitä tulee, ja kansanedustajien esteellisyyttä ja jääviyttä on toki hieman eri tavalla tarkasteltu. Edustaja Harjanne, olen mielelläni kanssanne jatkamassa tätä vaalirahoituksen avoimuuden parissa työskentelyä, mutta tämä ennakkoilmoituksen pakollisuus ei ole kannatettavaa, jos ei se ole sanktioitua, jos siinä tällaisia selkeitä, sanotaan, huijauksia tehdään. [Atte Harjanne pyytää vastauspuheenvuoroa]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2025+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-05-23T13:06:55,2025-05-23T13:13:17,Tarkistettu,1.1 2025_56_5,56/2025,2025-05-23,13.00,13.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite LA 14/2025 vp,"Edustaja Harjanne, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_56_6,56/2025,2025-05-23,13.00,13.28,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite LA 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Heinoselle hyvästä kommentaarista tähän asiaan. Ehkä semmoisen filosofisen kysymyksen jätän ilmoille, että onko parempi, että ei ole sanonut mitään ja sitten asia selviää jälkikäteen, vai että näiden kahden välillä on ero, jota sitten on syytä perustella. Ja sitten kysyn sitä, että jos tällainen olisi velvoittava, niin eikö se loisi osaltaan painetta toimittaa sellainen kutinsa pitävä, ja tarvittaessa sitä voisi päivittää ennakkoäänestyksen tai sen jakson aikana, kun se tilanne paranee. Eli minä itse ajattelen, että tämä on kannuste nimenomaan siihen, että tämäntyyppistä keskustelua kävisivät laajemmin siinä vaalien yhteydessä muutkin, eivät vain edustajat Harjanne ja Heinonen iltapäivällä perjantaina. Sanktiot ovat erinomainen kysymys. Itse ajattelen, että tämä etenee helpommin nyt näin, mutta olen kyllä sitä mieltä, että pidemmän päälle pitäisi miettiä tapa myös sanktioida tässä tapauksessa, jos selvästi on jonkinlainen harhaanjohtava tai muunlainen toiminta tai velvollisuuden täyttämättä jättäminen kyseessä. Myös tämä kuntapointti on erinomainen, ja jaan sen, että kyllä tässä olisi skarppaamisen varaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2025+5.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-05-23T13:13:17,2025-05-23T13:14:24,Hyväksytty,1.1 2025_56_7,56/2025,2025-05-23,13.00,13.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite LA 14/2025 vp,"Edustaja Hänninen, varsinainen puheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_56_8,56/2025,2025-05-23,13.00,13.28,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite LA 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Demokraattinen järjestelmämme lepää luottamuksen varassa. Se edellyttää luottamusta siihen, että valta perustuu kansalaisten ääneen ja että vaaleissa tehdyt valinnat perustuvat avoimeen ja reiluun kilpailuun. Juuri siksi on tärkeää, että myös ehdokkaiden vaalirahoitus on läpinäkyvää ja tietoa rahoituksesta on saatavissa riittävän ajoissa. Käsiteltävässä lakialoitteessa ehdotetaan, että ehdokkaiden olisi annettava ennakkoilmoitus vaalirahoituksestaan ja kampanjan kuluista ennen ennakkoäänestyksen alkua. Tällä hetkellä tällainen ilmoitus on vapaaehtoinen, ja kuten olemme nähneet, vain murto-osa ehdokkaista on siihen tarttunut. Arvoisa puhemies! Avoimuus ei ole pelkkä tekninen yksityiskohta. Se on osa demokratian turvallisuutta. Kun kansalaiset tietävät, kuka tukee ehdokkaan kampanjaa ja millaisilla panoksilla tämä on ehdolla, syntyy luottamus. Tämä sama luottamus torjuu epäluuloja ja väärää tietoa, jotka voivat rapauttaa järjestelmämme pohjaa. Keskustelu valtionvelasta on viime vuosina ollut oikeutetusti vilkasta. Meillä on oltu huolissaan siitä, miten vastuut ja vaikutus jakautuvat. Samaan tapaan meidän tulisi keskustella myös poliittisesta vaikutusvallasta, siitä, miten se muodostuu ja keiden varoilla. Avoimuus on paras tapa varmistaa, ettei piilovaikutusta pääse syntymään. Arvoisa puhemies! Tässä aloitteessa ei esitetä mitään kohtuutonta. Ehdotettu velvollisuus on kevyt mutta merkityksellinen. On useimmin sääntö kuin poikkeus, että ehdokkaan kampanjarahoitus on hänellä ja tiimillä tiedossa jo ennen ennakkoäänestyksen alkua. Tällöin myös äänestäjät voivat tehdä harkittuja päätöksiä, jotka perustuvat oikeaan tilannekuvaan. Kannatan lakialoitteen tavoitetta lämpimästi. Demokratia vahvistuu siitä, että asioista kerrotaan avoimesti ja ajoissa. Tämä on pieni askel sääntelyssä mutta iso askel luottamuksen ja reilun pelin puolesta. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-23T13:14:26,2025-05-23T13:17:27,Hyväksytty,1.1 2025_56_9,56/2025,2025-05-23,13.00,13.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite LA 14/2025 vp,Edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_56_10,56/2025,2025-05-23,13.00,13.28,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite LA 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä tosiaan on edustaja Harjanteen lakialoite, joka liittyy demokratian ytimeen: kansalaisten oikeus saada tietoa siitä, ketkä rahoittavat vaalikampanjoita ja millä summilla. Aloitteessa esitetään muutettavaksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain 11 §:ää, joka koskee niin sanottua ennakkoilmoitusta eli sitä, miten ja milloin ehdokkaan on ilmoitettava suunnitellusta vaalirahoituksestaan. Tällä hetkellähän ilmoitus on vapaaehtoinen. Aloite esittää, että tällä hetkellä vapaaehtoinen vaalirahoituksen ennakkoilmoitus muutettaisiin pakolliseksi kaikille ehdokkaille. Tämä olisi selkeä ja oikeutettu parannus nykytilaan mutta vain, jos se toteutettaisiin oikealla tavalla. Puhemies! Olisi tärkeää, että äänestäjillä olisi mahdollisuus nähdä jo ennen ennakkoäänestyksen alkua, minkä verran kampanjaan on varoja käytettävissä ja millaiset tahot ehdokkaan tukena ovat. Tämä lisäisi avoimuutta ja antaisi äänestäjille paremmat lähtökohdat tehdä harkittuja valintoja. Mutta samalla on syytä kysyä, mitä hyötyä olisi pakollisesta ennakkoilmoituksesta, jos sitä voisi muokata tai täydentää vielä vaalien ollessa käynnissä, jopa vaalipäivänä. Jos ehdokas ilmoittaa ennen ennakkoäänestystä 10 000 euron kampanjabudjetin ja ‑rahoittajat mutta nostaa summan kaksin‑ tai kolminkertaiseksi myöhemmin, ilmoitus ei millään tavalla palvele alkuperäistä tarkoitustaan, avoimuutta ennen äänestämistä. Jos ilmoitus olisi vain pakollinen arvio, niin on vaarana, että siitä tulisi pelkkä byrokraattinen velvoite ilman minkäänlaista todellista lisäarvoa. Jos vaalirahoituksen ennakkoilmoituksesta tehtäisiin aidosti sitova — eli ehdokkaan olisi pysyttävä siinä rahoitussuunnitelmassa, jonka hän on ennen vaaleja ilmoittanut — olisi pohdittava useita käytännön kysymyksiä. Mitä tapahtuisi, jos kampanjan kulut ylittäisivät ennakkoon ilmoitetun summan? Jouduttaisiinko erotus kattamaan ehdokkaan omasta pussista? Voitaisiinko myöhemmin saatuja tukia enää käyttää, jos niitä ei ole mainittu etukäteen? Tällaiset tilanteet ovat monelle ehdokkaalle arkipäivää, ja siksi näihin kysymyksiin pitäisi olla selkeät vastaukset ennen kuin ilmoitushommasta tehtäisiin aidosti velvoittavaa. Muuten on vaarana, että hyvä tarkoitus johtaisi vain epäselviin tilanteisiin. Arvoisa puhemies! Suomessa on syystäkin korkea luottamus poliittiseen järjestelmään, mutta tämä luottamus ei säily ilman jatkuvaa vaalimista. Avoimuus ja rehellisyys poliittisessa toiminnassa eivät saa olla vain juhlapuheita. Niiden pitää näkyä myös lainsäädännössä. Tämän lakialoitteen käsittely tarjoaa meille tärkeän mahdollisuuden pohtia, miten voisimme parhaalla mahdollisella tavalla varmistaa vaalirahoituksen avoimuuden. Avoimuus on demokratian perusta, ja sen toteutuminen edellyttää selkeitä, käytännöllisiä ja toimivia ratkaisuja. Kansalaisilla on oikeus tietää, ketkä tukevat ehdokkaita ja millä summilla, mutta tässä lakialoitteessa ehdotettu uudistus olisi toteutettava siten, että se palvelisi aidosti tarkoitustaan eikä jäisi pelkäksi muodollisuudeksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2025+5.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-05-23T13:17:31,2025-05-23T13:21:34,Hyväksytty,1.1 2025_56_11,56/2025,2025-05-23,13.00,13.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite LA 14/2025 vp,"Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_56_12,56/2025,2025-05-23,13.00,13.28,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite LA 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä Harjanteen lakialoitteessa ehdotetaan säädettäväksi velvollisuus toimittaa valvovalle viranomaiselle ennakkoilmoitus vaalirahoituksesta ja vaalikampanjan kuluista. Nykyisessä vaalirahoituslaissahan ennakkoilmoitus on ehdokkaalle vapaaehtoinen. ”Avoin ja oikea-aikainen tieto ehdokkaan rahoituspohjasta edistää vaalien luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä, lisää kansalaisten luottamusta poliittiseen järjestelmään ja vahvistaa demokratiaa”, todetaan Harjanteen aloitteessa. Tällä hetkellä tilanne on se, että vain murto-osa ehdokkaista tekee tämän ennakkoilmoituksen. Vaalien jälkeen annettavan ilmoituksen ja ennakkoilmoituksen välillä voi olla merkittäviäkin eroja, mutta silti etukäteinen tieto rahoituksen kokoluokasta ja ennen kaikkea lähteistä lisäisi avoimuutta. Suuri osa vaalirahoituksestahan yleensä on kuitenkin kerätty ennen ennakkoäänestyksen alkua. Vaalirahoituksen avoimuuden kannalta myös valitsematta jääneiden ehdokkaiden osalta ilmoitusvelvollisuutta vaalien jälkeen tulisi tarkastella. Esimerkiksi eduskuntavaaleissa 2023 nähtiin muun muassa kerrostalon seinän kokoisia plakaatteja, mutta ehdokkaan ennakkoilmoitus oli tekemättä. Ehdokas jäi valitsematta, joten vaalirahoitus ja varsinkin vaalirahoituksen lähteet jäivät ikuisiksi mysteereiksi. Pakollinen ennakkoilmoitus saattaisi valaista esimerkiksi edellä mainitsemiani tilanteita, mutta ylipäätään sanktioimaton sääntely jättää kuitenkin avoimuuden mahdollisuuden vain ehdokkaan oman harkinnan varaan. Eli vaalirahoituksen läpinäkyvyyden ja avoimuuden kannalta meillä on vielä tehtävää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2025+5.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-05-23T13:21:34,2025-05-23T13:23:43,Hyväksytty,1.1 2025_56_13,56/2025,2025-05-23,13.00,13.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite LA 14/2025 vp,Edustaja Kokko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_56_14,56/2025,2025-05-23,13.00,13.28,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite LA 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Mikäli nämä edustaja Heinosen ansiokkaan selvityksen numerot pitävät paikkansa, että ehdokas on ilmoittanut ennakkoon käyttävänsä 65 euroa mutta sitten se on muuttunut yli 70 000 euroksi, niin ehkä on ihan hyvä, että kyseinen ehdokas ei sitten tullut valituksi, jos budjetointikyky on tätä tasoa, kun tässä salissa ehkä nyt pitäisi yhteisistä rahoista osata päättää. Mutta itse tähän asiaan: Tuen lämpimästi kyllä edustaja Harjanteen tekemää aloitetta. Vaalit ovat demokratian elinehto. Sitä kautta kansa pystyy sanomaan mielipiteensä, miten heitä hallitaan ja ketkä ovat kulloinkin vastuussa. Mutta se on aina selvää, että myös kampanjat useimmiten vaativat myös taloudellisia resursseja, jotkut kampanjat enemmän kuin toiset, ja joka tapauksessa rahaa täytyy kerätä, ja sehän ei itsessään ole ongelmallista, kun se tehdään avoimesti. Mitä avoimemmin ehdokas kertoo sen, keneltä hän on vaalirahaa ottanut, sitä helpompi äänestäjien on sitten arvioida, onko tämän lahjoituksen saaminen ollut soveliasta, onko tuo hyvä taho, joka voi ehdokkaalle lahjoittaa, ja miten se mahdollisesti vaikuttaa ehdokkaan poliittisiin linjauksiin vai vaikuttaako ollenkaan. Kun tämä tehdään avoimesti, niin kansalaisilla on sitten hyvin laaja tieto siitä, mitenkä he tulevat toimimaan. Erityisesti tämä ennakkoilmoituksen velvoitteellisuus olisi siinäkin mielessä erinomaista, mihin edellinenkin puhuja viittasi, että nythän meillä jää merkittävällä osalla ehdokkaista ilmoitus tekemättä. Heidän ei tarvitse tehdä ilmoitusta, koska jos he eivät tule valituiksi tai ensimmäisille varasijoille, niin näin ollen heidän ei tarvitse tätä ilmoitusta tehdä. Tämä poistaisi myös tämän epäselvyyden meidän vaalirahoituksen julkisuudessa. Tiedetään, että edellisissäkin eduskuntavaaleissa oli todella suuria kampanjoita, joista ei lopulta tullut ilmoitusta, koska ehdokas ei tullut valituksi tai edes varasijalle. Toivottavasti tämä lakiesitys etenee ja nämä mahdolliset ongelmakohdat, mihin myös edustaja Heinonen hyvin omassa puheenvuorossaan viittasi, pystyttäisiin sitten tässä keskustelun aikana myöskin korjaamaan ja pystyisimme tätä kautta kaikki yhdessä parantamaan meidän demokratiamme ja vaaliemme läpinäkyvyyttä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2025+5.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-05-23T13:23:43,2025-05-23T13:26:03,Hyväksytty,1.1 2025_56_15,56/2025,2025-05-23,13.00,13.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite LA 14/2025 vp,"Nyt kysyisin edustaja Koposelta, onko teillä pitkä puheenvuoro. [Ari Koponen: Yhtä lyhyt kuin aina ennenkin!] — Edustaja Koponen, olkaa hyvä. Meillä on vain tarkka loppumisaika, niin sen takia tällainen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_56_16,56/2025,2025-05-23,13.00,13.28,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite LA 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä tosiaan on hyvät ja huonot puolensa, niin kuin edelliset puhujat ovat kertoneet. Mutta ehkä nostaisin keskusteluun sen, että kaikkien puolueitten kesken olisi hyvä käydä keskustelua yleisesti tästä kampanjakatosta, että olisi jonkunlainen katto, minkä verran rahaa saa vaaleihin käyttää. Se olisi ehkä omasta mielestäni paljon tärkeämpi kuin tämä aloite.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2025+5.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-05-23T13:26:08,2025-05-23T13:26:40,Hyväksytty,1.1 2025_56_17,56/2025,2025-05-23,13.00,13.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite LA 14/2025 vp,Ja nyt sama kysymys vielä edustaja Harjanteelle. [Atte Harjanne: Paikalta pidän!] — Kiitos., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_56_18,56/2025,2025-05-23,13.00,13.28,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite LA 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suurkiitos kollegoille erinomaisista puheenvuoroista tähän liittyen — hyviä evästeitä myös ehkä laajemmin vaalirahoitukseen liittyvään problematiikkaan. Tämä ehdotus itsessään on varsin pehmeä hallinnollisesti, kevyt keino ja lainsäädännöllisesti aika simppelisti, nähdäkseni, läpivietävissä, mutta ei tietenkään sitten vastaavasti korjaa kaikkea tai ole mitenkään autuaaksi tekevä. Ehkä muutama kommentti: Edustaja Ronkaiselta oli hyvää pohdintaa tavallaan siitä, pitäisikö sen sanotun pitää ja mikä sen päivittämisen merkitys on. Siinä varmaan olennaista olisi, että jokainen päivitys, tavallaan kaikki versiot siitä, jää näkyviin, jolloin siitä jää jälki, mitä on missäkin vaiheessa todennut. Sitten tämä edustaja Mikkosen ja edustaja Kokon nostama valitsematta jääneiden kysymys on itse asiassa erinomainen, koska meidän järjestelmässähän menee aika vähän ääniä niin sanotusti hukkaan. Eli myös niiden ihmisten äänet, jotka eivät tänne joukkoomme ole liittyneet tai kunnanvaltuustoihin tai varoille, ovat siellä listoilla määrittämässä sitä vaalitulosta, joka on sitten määrittänyt sen, keitä täällä viime kädessä istuu. Tietyllä tavalla olisi kyllä paikallaan myös velvoittaa enemmän sitten heitäkin, jotka eivät vaaleissa ole läpi asti päässeet tai varapaikoille, eli sikäli erinomaisen tärkeä nosto. Kiitos rakentavasta, hyvästä keskustelusta. Tekemistä tässä riittää, vaikka suomalainen demokratia oikein hienoissa kantimissa onkin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2025+5.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-05-23T13:26:40,2025-05-23T13:28:10,Hyväksytty,1.1 2025_57_1,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Juuso esittelee. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_57_2,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia, rajat ylittävästä terveydenhuollosta annettua lakia sekä... [Hälinää — Puhemies koputtaa] [Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko: Pyydän siirtämään kaikki ylimääräiset keskustelut ulos. [Eduskunnasta: Onkohan ministerin mikrofoni päällä?]] On se päällä, ainakin täällä näkyy punaisella. — Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia, rajat ylittävästä terveydenhuollosta annettua lakia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annettua lakia. Jatkossa hyvinvointialueilla, Helsingin kaupungilla ja HUS-yhtymällä ei enää olisi lakisääteistä velvoitetta järjestää kiireellisen hoidon lisäksi välttämättömiksi arvioituja kiireettömiä terveydenhuollon palveluja ulkomaalaislaissa tarkoitetulla tavalla laittomasti maassa oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille. [Aki Lindén: Kyllä olisi, 56 b §:n mukaan!] Laittomasti maassa oleskeleville olisi kuitenkin järjestettävä yksilölliseen lääketieteelliseen tarpeen arviointiin perustuva välttämätön kiireetön hoito, jos sen epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta henkilön terveydentilan tai vamman vuoksi taikka jos epääminen vakavasti vaarantaisi muun henkilön tai väestön terveyden tai alaikäisen, jonka huolenpidosta henkilö vastaa, hyvinvoinnin. Naisille olisi järjestettävä raskauteen liittyvät palvelut nykytilaa vastaavasti, ja lapsille olisi järjestettävä terveydenhuollon palvelut saman laajuisina kuin hyvinvointialueen asukkaille. Hallituksen esityksen tavoitteena on poistaa laittoman oleskelun kannusteita ja edistää laittomasti oleskelevien paluita. Tavoitteena on, että laittomasti oleskelevat henkilöt poistuisivat maasta ripeästi. Yhteiskunnallisesti on tärkeää, ettei sääntelyllä missään olosuhteissa kannustettaisi laittomaan oleskeluun Suomessa. Jääminen maahan oleskelemaan laittomasti ei ole yhteiskunnan kannalta tavoiteltava vaihtoehto, eikä sen tulisi näyttäytyä tavoiteltavana myöskään yksilön kannalta. Muutoksella pyrittäisiin myös lisäämään yleistä tietoisuutta ja ymmärrystä paluuvelvoitteesta sellaisten henkilöryhmien piirissä, jotka eivät ole ulkomaalaisvalvontaviranomaisten tiedossa tai tavoitettavissa eivätkä siten palauttamistoimien tai paluuseen kannustavien toimenpiteiden, kuten paluuneuvonnan, piirissä. Esitys liittyy pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman maahanmuuttopoliittisiin kirjauksiin, joilla pyritään tehostamaan laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden maasta poistumista ja poistamista sekä turvaamaan paremmin yleinen järjestys ja turvallisuus. Hallitusohjelman mukaisesti toteutetaan vapaaehtoisen paluun ja maasta poistumisen paketti, joka sisältää muun ohella sen, että maassa laittomasti oleskelevilta poistetaan oikeus muihin kuin kiireellisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä sosiaaliturvaan, eli palataan tältä osin viime vaalikautta edeltäneeseen oikeustilaan. Muutoksen on ehdotettu tulevan voimaan 1.10.2025. Arvoisa puhemies! Kansainväliset sopimukset, joiden perusteella palveluita annetaan, velvoittavat myös muita maita, jotka ovat mukana näissä sopimuksissa. Tässä muutama esimerkki: Norjassa laittomasti maassa olevilla on oikeus kiireellisen hoidon lisäksi ainoastaan ehdottoman välttämättömään hoitoon, joka ei voi odottaa ilman välittömän kuoleman, vakavan vamman tai vakavan kivun riskiä. Lähtökohtana on, että potilas käyttää kotimaansa terveyspalveluita. Jos katsotaan, että hoitoa voidaan lykätä kolme viikkoa ilman että lääketieteellinen tilanne kärjistyy, oikeutta terveydenhuoltoon ei Norjassa synny. Tanskassa täysi-ikäisen laittomasti maassa oleskelevan henkilön täytyy, saadakseen kiireellistä hoitoa ja hiv-testausta laajemman oikeuden terveydenhuollon palveluihin, rekisteröityä viranomaisille ja olla vapaaehtoisesti valmis lähtemään takaisin lähtövaltioonsa. Saksassa ilman oleskeluoikeutta olevilla tai työskentelevillä henkilöillä ei ole oikeutta ensiapua laajempaan julkiseen terveydenhuoltoon. Muiden palveluiden osalta hoitohenkilökunnalla on velvollisuus ilmoittaa laittomasti maassa oleskelevasta henkilöstä maahanmuuttoviranomaisille. Myöskään esimerkiksi Ranskassa ilman oleskeluoikeutta maassa olevat eivät saa automaattisesti muuta kuin kiireellistä hoitoa, vaan apua on erikseen haettava. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-05-27T14:00:42,2025-05-27T14:06:06,Hyväksytty,1.1 2025_57_3,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Kiitoksia. — Otetaan tähän 30 minuutin debatti, ja sitten jää vielä muutamalle puheenvuorollekin aikaa. — Elikkä otetaan sieltä edustaja Kontula.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_4,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka hallituksen esitysten perustelut keskimäärin eivät ole kovinkaan kunnianhimoisia, niin nyt saatiin sitten esitys, jossa niitä ei ole lainkaan. Tässä kaksi keskeistä perustelua ovat talous ja yleinen järjestys, ja mikään tutkimus, mikään selvitys, ei tue sitä, että kummassakaan suhteessa mentäisiin positiiviseen suuntaan tämän esityksen myötä. Myöskään nämä signaalivaikutukset, joita tässä esitetään siitä, että ihmisillä ei olisi tarvetta tulla Suomeen terveydenhuollon perässä, eivät perustu mihinkään tutkimustietoon. Päinvastoin: me tiedetään kansainvälisestä tutkimuksesta, että terveyspalveluilla — tämän tasoisilla — ei ole merkitystä ihmisten tehdessä valintoja määränpääkohteesta. Tämä on yksinkertaisesti ruma, ilkeä, pieni esitys — esitys, joka perustuu pelkoon, joka ei ole saanut muuta muotoa: pelkoon kaaoksesta ja ihmisestä. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Ja missä on RKP!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-05-27T14:06:18,2025-05-27T14:07:32,Hyväksytty,1.1 2025_57_5,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Krista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_6,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä sosiaali- ja terveysvaliokunnalla on usein selvitettävää, ja meno jatkuu nytkin. Esityksessä kyllä sanotaan, niin kuin ministerikin tässä totesi, että tässä on tarkoituksena rajoittaa näiden palveluiden saantia, jotka laissa nykyään olisivat. Jos sitten näin on tarkoitus tehdä, niin miksi kohta toisessa pykälässä kuitenkin halutaan varmistaa, että nämä palvelut ovat aina saatavilla? On se erikoinen yhtälö, että toisella kädellä siis kielletään, että todella — niin kuin tässä todettiinkin — näiden palveluiden saatavuutta rajoitetaan, mutta kun kohta samalla pykälistöä katsoo, niin todetaan kuitenkin, että näitä palveluita on yhä annettava. En tiedä, kummasta tässä on kysymys. Onko tämä tarkoituksellista, vai miksi tässä näin pääsi käymään? Mutta tätä me nyt sitten selvitämme, ministeri, myös sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-05-27T14:07:32,2025-05-27T14:08:33,Hyväksytty,1.1 2025_57_7,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Laiho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_8,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisten lakisääteiset palvelut tulee turvata hyvinvointialueilla. Siihen meillä on velvollisuus. Meillä ei ole velvollisuutta kuitenkaan lähteä korvaamaan kaikkea muuta terveydenhuoltoa, joka ei ole kiireellistä, muille maailman kansalaisille. [Aki Lindén: Kaikkea muuta? — Välihuutoja vasemmalta] Emme korvaa näitä myöskään turisteille, ellei heillä ole vakuutuksia, kiireettömissä asioissa. Sen sijaan kiireellisissä asioissa jokainen Suomessa kiireellistä hoitoa tarvitseva saa sen hoidon, mitä hän tarvitsee, oli hän laiton, oli hän turisti tai mikä tahansa. Kaikki saavat sen kiireellisen hoidon. Näin toimitaan myös Norjassa, Tanskassa, Saksassa, eli olemme hyvin samalla kannalla kuin heidän järjestelmänsä. Eli pohjoismaisessa linjassa mennään. On huomioitava myös, että alaikäisille ja raskaana oleville tarjotaan kaikki ne samat palvelut, mitä tarjotaan suomalaisillekin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2025-05-27T14:08:33,2025-05-27T14:09:38,Hyväksytty,1.1 2025_57_9,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_10,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yleensä lähtökohdanhan pitää olla sellainen, jossa laittomasti maassa oleva henkilö poistetaan maasta. Se on selvä asia. Ei voi olla vaihtoehtoa, kun kaikki oikeustiet on käyty loppuun ja tulee lopullinen päätös, että henkilö poistetaan maasta. Olkoon se syy mikä tahansa, sitä on turha spekuloida. Kun on tuomioistuimen päätös ja se on selvä asia, silloin vain poistetaan ja sillä sipuli. Äskeisessä puheenvuorossa kuulimme sen, että se välttämätön apu, mitä tällainen ihminen tarvitsee, hänelle annetaan. [Vasemmalta: Ei anneta!] Mutta lähtökohdan pitää olla selkeä, että kun ihminen on laittomasti maassa, hänet poistetaan. Jos tätä menettelyä emme noudata, niin Suomestahan alkaa muodostua semmoinen valtio, jossa tästä laittomasti maassa olevasta porukasta, joka täällä on — en tiedä, onko heitä paljon, mutta olipa heitä paljon tai vähän —, voi muodostua tietyn rajan jälkeen riski, ja sitä riskiä ei pidä ottaa. Kaikissa muissa länsimaissa on sama homma. Ajatelkaa jotakin Euroopan maata tai jotakin Yhdysvaltoja ääriesimerkkinä. [Veronika Honkasalo: Sehän onkin hyvä esimerkki tähän!] Siellä laittomasti maassa oleskeleva poistetaan varmasti. Jos esimerkiksi viisumi menee vanhaksi Yhdysvalloissa, niin kannattaa lähteä hieman ennen sitä, koska sitten on pikkusen vaikeampaa, [Puhemies koputtaa] jos viisumi kerkeää mennä vanhaksi. [Puhemies: Kiitoksia!] Tämä asia on mielestäni selvä. Inhimillisyys pitää huomioida, mutta myös maassa oleskelemisen pitää olla selvä asia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-05-27T14:09:38,2025-05-27T14:10:56,Hyväksytty,1.1 2025_57_11,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_12,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yritin miettiä, miten tiivistää minuuttiin se, miten läpeensä kelvoton tämä hallituksen esitys on. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Juuri näin!] Onneksi törmäsin uutisotsikkoon, jossa todettiin: ”Laki paperittomien terveyspalveluista johtaa juuri päinvastaisiin tuloksiin kuin toivottu.” Tämä esitys ei lisää turvallisuutta, tämä ei edistä paperittomien poistumista maasta, eikä tämä todellakaan tuo säästöjä. Ja kun katsoo, minkä takia tällainen hallituksen esitys sitten tänne tuodaan, kun ei sillä saada niitä toivottuja tuloksia aikaan, niin jäljelle jää vain julmuus, tarkoituksellinen julmuus niitä ihmisiä kohtaan, jotka tässä maassa ovat todennäköisesti kaikkein haavoittuvimmassa ja heikoimmassa asemassa. Ja kun edustaja Laiho edellä viittasi puhuessaan ihmisistä ”laittomiin ihmisiin”, niin kukaan ihminen ei ole laiton. [Perussuomalaisten ryhmästä: Laittomasti maassa oleva!] Ihminen voi tehdä laittomia asioita ja hän ansaitsee niistä laittomuuksista rangaistuksen, mutta kukaan ihminen ei ole laiton.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-05-27T14:10:56,2025-05-27T14:11:58,Hyväksytty,1.1 2025_57_13,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_14,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Onhan se nyt aivan selvää, että jos on laittomasti maassa, niin pitää poistua mahdollisimman pikaisesti. Jos heille terveydenhuolto vielä järjestetään, niin pitää vähän miettiä, että jos meillä Suomessa omaishoitajilta viime vuonna joiltakin alueilta oli omaishoidon rahat lopussa jopa tammikuussa, [Veronika Honkasalo: Te leikkaatte hyvinvointialueilta!] jopa tammikuussa, niin eihän voi olla niin, että meillä laittomasti maassa oleville järjestellään kaikkia palveluita. [Vasemmalta: Kaikkia palveluita?] Se ei voi näin olla, ja se ei ole oikein. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-05-27T14:11:58,2025-05-27T14:12:36,Hyväksytty,1.1 2025_57_15,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_16,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Toisin kuin edustajat Kontula ja Tynkkynen väittivät, tämä esitys ei perustu pelkoon eikä se perustu julmuuteen. [Vasemmalta: Populismiin! — Vasemmistoliiton ryhmästä: Rasismiin!] Se perustuu siihen, mikä on oikein: siihen, mikä on oikein sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka eivät ole laillisesti Suomessa — siis jotka ovat hakeneet täältä kansainvälistä suojelua, saaneet kielteisen päätöksen, valittaneet hallinto-oikeuteen, hakeneet valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta, ovat kaikkialta saaneet kielteisen päätöksen, hakeneet useamman kerran ja sen jälkeen uhmaavat meidän oikeusjärjestelmää kieltäytymällä poistumasta maasta. [Anna Kontula: Ja sekö oikeuttaa jättämään sairaan ihmisen pois terveydenhuollon piiristä?] Pitääkö tällaisten ihmisten palvelujen olla laajat, vai pitääkö tällaisten ihmisten palvelujen olla suppeat? Niiden pitää olla suppeat. [Anna Kontula: Ne on nytkin suppeat!] Se on viesti siitä, että te olette laittomasti Suomessa ja teidän pitäisi poistua maastamme oikeusjärjestelmän mukaisesti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-05-27T14:12:36,2025-05-27T14:13:46,Hyväksytty,1.1 2025_57_17,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_18,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Harvoin kuulee keskustelua, jota toteutetaan yhtä hauraalla tietopohjalla. Ensinnäkin jos puhutaan paperittomista ihmisistä [Ben Zyskowicz: Ei kun laittomasti maassa olevista!] — paperittomista ihmisistä, jotka ovat [Ben Zyskowicz: Laittomasti maassa olevista!] — saanko puhua, edustaja Zyskowicz? — Suomessa ilman asianmukaisia asiakirjoja: Siihen tilanteeseen voi ajautua monista muista syistä. Kun puhutaan näistä ihmisistä, kyse on myös alaikäisistä ja lapsista. [Ben Zyskowicz: Nehän saa hoitoa!] Oikeus terveyteen on ihan perustavanlaatuinen ihmisoikeus. Huomionarvoista tässä käsittelyssä on jälleen kerran se, että käsitellään yhtä julminta hallituksen esityksistä ja RKP:n edustajista ei edelleenkään ole täällä salissa yhtäkään. Sen sijaan... [Oikealta: Onhan! — Henrik Wickström pyytää vastauspuheenvuoroa] — No, siellä on. No niin, hän saa sitten vastata. — Sen sijaan kahvi maistuu siellä kuppilassa. Mutta tosiaan tämä on yksi julmimmista esityksistä, minkä hallitus on tänne saliin tuonut, ja sen lisäksi hallitus omilla päätöksillään vielä lisää paperittomien määrää tässä maassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-05-27T14:13:46,2025-05-27T14:15:02,Hyväksytty,1.1 2025_57_19,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Wickström., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_20,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Tack, fru talman! Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tosiaan RKP:llä on kyllä edustaja täällä paikalla puhumassa tästä esityksestä ihan molemmilla kotimaisilla. [Veronika Honkasalo: Tuli kesken käsittelyn!] Jos katsoo tätä hallituksen esitystä, niin tämä, ihan niin kuin edustaja Laiho totesi, noudattaa yleistä pohjoismaista linjaa, ja jos katsotaan, miten tätä hallituksen esitystä on matkan varrella kehitetty, niin tämä on mennyt myöskin meidän mielestämme parempaan suuntaan. Esimerkiksi raskaana olevat naiset ja lapset on huomioitu tässä samalla tapaa kuin myöskin aiemmin on ollut. Sitten täytyy myöskin todeta se asia, että viime kädessähän päätetään sitten hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungissa ja HUSissa, miten tämän asian suhteen toimitaan. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-05-27T14:15:02,2025-05-27T14:15:54,Hyväksytty,1.1 2025_57_21,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pelkäsinkin, että tässä lähtevät tunteet valloilleen, mutta haluaisin pikkuisen maltillistaa tätä keskustelua. Esittelin syksyllä 22 ministerinä tämän lain, ja silloin lähtökohta oli se, mikä oli hallitusohjelmassa, Rinteen—Marinin hallitusohjelmassa kirjoitettu: tarjotaan välttämätön kiireetön hoito, myös siis kiireellisen hoidon lisäksi, jota ymmärtääkseni kukaan täällä ei ole kiistämässä — välttämätön, kiireetön hoito. No, se määriteltiin silloin tietyllä tavalla. Nyt lausuntokierroksella on tullut uusi määritelmä, tämä 59 §, jota ministeri tässä referoi. Siinä on aika suuri ero siihen, koska nyt lähdetään välittömästä hengenvaarasta. Onko se sama asia kuin välttämätön kiireetön hoito? Missään vaiheessa ei olla tekonivelkirurgiaa tai muita tällaisia oltu tarjoamassa paperittomille. Ja mitä taas on kiireellinen? Se tarkoittaa sitä, että jos joku lyö kirveellä jalkaansa tai menee diabeettiseen šokkiin, niin silloin hengen pelastamiseksi hänet hoidetaan tietenkin täysin kysymättä, onko hänellä joitain papereita taskussa vai ei. Mutta siis nykyisessä laissa tietty pieni osa myös kiireettömästä hoidosta tarjotaan, ja nyt siihen on tehty rajausta, jota itse en pidä perusteltuna, mutta en näe itse asiassa ihan dramaattisen suuria eroja myöskään nykyiseen lakiin tässä uudessa pykälässä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-05-27T14:16:10,2025-05-27T14:17:40,Hyväksytty,1.1 2025_57_22,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_23,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Täällä ovat useammat edustajat, muun muassa valiokunnan varapuheenjohtaja, osoittaneet minusta joko tietämättömyyttä tai sitten tahallista vääristelyä puhuessaan kaiken maailman palveluiden tarjoamisesta. Sehän ei todella vastaa sitä, mikä nykyinen lainsäädännön tila on, kuten edustaja Lindén tässä hyvin kuvasi. Kyse on siis välttämättömästä hoidosta ja huolenpidosta, jotka nyt ollaan sitten tietyiltä joukoilta rajaamassa. Koko tämä aloite siihen, että paperittomien terveydenhoidosta säädettäisiin lailla, on lähtenyt lääkäreiltä itseltään, jotka ovat kokeneet, että he eivät pysty tekemään työtään eettisesti kestävällä tavalla, ja siksi olemme olleet tämän lainsäädännön äärellä. No, lainsäädännön historiahan ei ole kunniakas. 2015 tämä esitys kaatui vaalikauden loppumetreillä SDP:n silloisen edustajan Rajamäen kokoustekniseen kikkailuun. Viime kaudella laki vihdoin hyväksyttiin — niukilla äänillä mutta kuitenkin. Sitä ennen tätä on paikkailtu kuntien ja vapaaehtoisten voimin — siitä heille kiitos. No, Helsinki on antanut ymmärtää, että he eivät tule tätä rajausta noudattamaan, ja aika erikoinen tapaus liittyy tähän. Kun sisäministeri Rantanen on silloin syyttänyt Helsinkiä lain rikkomisesta, niin voisikohan ministeri kommentoida, katsooko hän, että kunnat, jotka siis säilyttävät tämän laajemman palveluvalikoiman, rikkovat lakia? [Puhemies koputtaa] Minusta tuntuu siltä, että sisäministerillä lähti vähän mopo keulimaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-05-27T14:17:40,2025-05-27T14:19:04,Hyväksytty,1.1 2025_57_24,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_25,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on todella tervetullut uudistus. Ei voi olla niin, että suomalaisten verorahoilla kustantama terveydenhuollon järjestelmä on kaikille, jopa laittomasti maassa oleville, avoin. Koko sote on nyt jo aivan helisemässä ja ylikuormittunut. [Veronika Honkasalo: No, kannattaako leikata?] On aivan selvää, että kansalaisten ja laillisesti maassa olevien henkilöiden palveluiden turvaaminen on laittomasti maassa olevien terveyspalveluiden järjestämistä tärkeämpää. Näinhän se on. On aivan pakko kysyä vasemman laidan edustajilta, miten te ymmärrätte sanan ”laiton”. Minun mielestäni se on lainsäätäjälle ensiarvoisen tärkeää ymmärtää, mikä on laiton. Tässähän on nyt siitä kyse — ei siitä, että kaiken maailman, vaan nimenomaan laittomasti maassa olevien palveluista on tässä kyse. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-05-27T14:19:05,2025-05-27T14:20:04,Hyväksytty,1.1 2025_57_26,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskela, Minja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_27,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Laiho viittasi täällä äsken laittomiin ihmisiin, ja nyt edustaja Rintamäki kysyy täältä vasemmalta laidalta salia, mitä tarkoittaa laiton. Edustaja Rintamäki, kehotan teitä myös ottamaan selvää siitä, voiko yksikään ihminen olla laiton. Vastaus on: ei voi. [Miko Bergbom: Laittomasti maassa oleva!] Tämä esitys on pikkusieluinen, tämä on hävytön, ja tämä on erittäin huonosti perusteltu. Te perustelette, hallituspuolueet, tätä sillä, että pyritään poistamaan laittoman oleskelun kannusteita ja edistämään laittomasti oleskelevien paluuta, mutta tutkimustieto ei pysty osoittamaan, että terveyspalvelut olisivat minkäänlainen niin sanottu vetovoimatekijä. Tämä esityksen peruste on tuulesta temmattu. Tämä on puhtaasti ideologinen esitys, ja luulisi, että teillä on selkärankaa ainakin se myöntää ääneen. Oikeus terveyteen on kirjattu YK:n ihmisoikeussopimuksiin, ja oikeus terveyteen on myös oikeus, jota hallituspuolueet eivät ota tosissaan. Kokoomus on nyt taipunut perussuomalaisten ulkomaalaisvihamieliseen politiikkaan, ja se on surullista mutta ei tässä vaiheessa hallituskautta enää lainkaan yllättävää. Ilmeisesti tämä on se hinta, jonka kokoomuslainen on valmis maksamaan siitä, että saa tulonsiirtoja rikkaille. [Ben Zyskowicz: Ja höpö höpö, katsokaa vähän historiaa, tämä on meidän linja ollut useita vuosia!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-05-27T14:20:04,2025-05-27T14:21:20,Hyväksytty,1.1 2025_57_28,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Laiho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_29,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan täällä nyt ottaa kantaa täällä nousseisiin väitteisiin esimerkiksi tämän laittomuuden osalta. Meillä on tällä hetkellä Suomessa laittomia hoitojonoja. Meillä ihmiset eivät pääse hoitoon. [Veronika Honkasalo: No, miksi leikkaatte sotepalveluista?] Siellä odottaa moni ihminen sitä, että he pääsevät leikkaukseen, [Välihuutoja vasemmalta — Oikealta: Kuunnelkaa!] he pääsevät erikoissairaanhoitoon lääkäriin. Vanhukset tarvitsevat hoivaa, kotihoito tarvitsee enemmän resursseja, ja täällä huudetaan lisää resursseja laittomasti maassa oleville ihmisille, jotka ovat täällä laittomasti. Oletteko te nyt ihan tosissanne? Kaikki saavat täällä kiireellisen hoidon, niin kuin täällä on ollut esillä, ja myöskin kaiken muun hoidon saavat alaikäiset ja raskaana olevat. Kyllä meidän pitää myös pystyä vetämään raja johonkin, mihin meidän resurssit riittävät. Sanon tähän vielä sen, että kyse ei ole pikkusummista. Voi olla, että jossain vaiheessa joku määrä kuulostaa pieneltä, mutta siellä ei tarvitse olla kuin yksi, joka jatkossa tulisi tarvitsemaan keinomunuaishoitoa — se on satojatuhansia vuodessa [Veronika Honkasalo: Jätetään hänet kadulle sitten!] — tai joku, joka tarvitsisi [Puhemies koputtaa] jatkossa elinsiirtoa. Eihän me tosiaan [Puhemies: Kiitoksia!] turisteillekaan lähdetä korvaamaan tällaisia hoitoja, ellei ole vakuutuksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2025-05-27T14:21:20,2025-05-27T14:22:43,Hyväksytty,1.1 2025_57_30,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Kiitoksia. [Veronika Honkasalo: Eli jätetään kadulle! — Ben Zyskowicz: Ei, kun lähetetään kotimaahan!] — Nyt rauhoittukaa. — Seuraavaksi Marttila.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_31,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Laiho on myös itse sotealan ammattilainen, ja kysehän on tosiaan siitä, mitkä edellytykset ammattilaisella on arvioida henkilön suojeluasemaa tai oleskeluluvan tilannetta, esimerkiksi missä käsittelyvaiheessa henkilön hakemusprosessi on, onko esimerkiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettu täytäntöönpanokieltoa alemman oikeusasteen päätökseen, [Ben Zyskowicz: Silloinhan ei ole laittomasti maassa!] minkä perusteella henkilöllä olisi oikeus vastaanottopalveluihin, tai onko henkilölle määrätty maahantulokieltoa. Tosiaan tämmöisiä rekisterejä ei välttämättä edes ole olemassa, ja miten siinä tilanteessa sitä voi sotealan ammattilainen arvioida, on yksi tämän esityksen ilmeisistä ongelmakohdista. Toisekseen käsittääkseni Suomessa on noin 3 000—10 000 henkilöä, joita tämä rajaus koskisi. Tässä viitattiin äsken merkittäviin kuluihin. On arvioitu, että se olisi vuositasolla valtakunnallisesti noin miljoonan, josta Kela on korvannut kolmisensataatuhatta hyvinvointialueille. Toivoisin, että ministeri voisi vielä avata niitä oikeita kustannussäästöjä ottaen huomioon, että jos ei saa välttämätöntä, kiireetöntä hoitoa, niin on riski, että niistä äityy kiireellisiä hoidontarpeita, jotka tulee edelleen hoitaa ja jotka ovat välttämättä kalliimpia kuin nämä hoidot.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-05-27T14:22:49,2025-05-27T14:24:06,Hyväksytty,1.1 2025_57_32,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_33,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vasemmiston edustaja Koskelalla oli kyllä harvinaisen tökerö ja faktoihin perustumaton puheenvuoro, kun hän viittasi ja sanoi, että tässä olisi jonkunlaisesta vihamielisyydestä kyse jotakin ihmisryhmää kohtaan. Siitähän tässä ei ole kyse, vaan tässä on kyse nimenomaan siitä, että me haluamme luoda yhteiskuntaa, joka perustuu Suomen laeille, ja me olemme täällä eduskunnassa säätämässä Suomen lakeja, ja kyse on siitä, että jos joku henkilö on laittomasti täällä maassa, niin ei ole oikein, että me tarjoamme hänelle sillä tavalla kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut kuin tällä hetkellä. On aivan oikein, että me pyrimme ehkäisemään laitonta maassaoloa, ja nyt kerrottiinkin uutisissa äskettäin, että nämä maasta poistamiset ovat lisääntyneet. Linjan pitää olla nimenomaan se, että me pyrimme siihen, että kaikki ihmiset, jotka ovat täällä Suomessa, ovat laillisesti täällä, ja me haluamme tarjota kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille emmekä laittaa rahoja siihen, mikä voi aiheuttaa esimerkiksi erilaisten rinnakkaisyhteiskuntien syntymistä. Emme me voi ajatella — tai toki joku voi ajatella sillä tavalla, mutta en usko, että se kovin pitkälle vie — että me ikään kuin hyväksymme sen, että tänne syntyy erilaisia rinnakkaisyhteiskuntia, [Puhemies koputtaa] joissa ihmiset ovat laittomasti maassa [Vasemmistoliiton ryhmästä: Te itse synnytätte sen! — Anna Kontula: Tällä nimenomaan synnytetään!] ja heille tarjotaan palveluita sillä tavalla [Puhemies koputtaa] kuin Suomen kansalaisille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-05-27T14:24:06,2025-05-27T14:25:29,Hyväksytty,1.1 2025_57_34,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_35,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ennen viime kauden päätöstä, jossa välttämätön kiireetön hoito turvattiin, me saimme Suomena ihmisoikeussopimusten valvojilta useita huomautuksia siitä, että meidän terveydenhoidon taso ei tavoittanut riittävässä määrin kaikkia, [Mia Laihon välihuuto] ja nyt hallitus haluaa palata tähän samaan tilanteeseen. Oikeastaan, kun tässä on keskusteltu paljon tästä, ketkä ovat näitä hallituksen tarkoittamia laittomia maassa oleskelijoita, voisiko ministeri tarkentaa, kuuluvatko tähän myös nämä paperittomat, laillisesti maassa oleskelevat, esimerkiksi perhesiteen perusteella oleskelulupaa odottavat henkilöt, opiskelijat, joiden viisumiehtona on ollut sairausvakuutus, joka ei katakaan kaikkea, tai EU:n kansalaiset, jotka kuuluvat tähän liikkuvaan vähemmistöön, joita meillä täällä myös on — kuuluvatko he tämän piiriin myös? [Juho Eerola: Ja turistit!] Ja sitten näistä resursseista: Helsinki, jossa 90 prosenttia paperittomista oleskelee pääkaupunkiseudulla, on todennut, että yksi osa-aikainen lääkäri on hoitanut tätä palvelua, ja kustannus on ollut, kuten todettiin, alle miljoonan. Minusta tämä esitys on puhtaasti ideologinen eikä perustu yhtään mihinkään [Puhemies koputtaa] tietoihin ja faktaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-05-27T14:25:29,2025-05-27T14:26:50,Hyväksytty,1.1 2025_57_36,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_37,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeistohallitus tekee julmia päätöksiä toisensa jälkeen, se on kyllä opittu, ja tämäkin päätös kaventaa paperittomien ihmisten terveydenhuoltoa on yksinkertaisesti julma mutta myös epätarkoituksenmukainen, ideologinen ja kallis. Kyse on välttämättömästä hoidosta eikä mistään luksuksesta, ja välttämätöntä hoitoa voivat olla esimerkiksi tauteja ehkäisevät rokotukset, joiden hoito on kaikkien näkökulmasta järkevää. Ennen kaikkea oikeus terveyteen on ihmisoikeus, ja hallitus tässä tietoisesti tekee ihmisoikeuksien vastaisen päätöksen. Ihmettelen, miksi hallitus ei kuuntele Helsinkiä, jolla on tästä aiheesta tietoa ja joka teki yksimielisen päätöksen ja yksimielisesti vastustaa tätä esitystä. Eli ihmettelen, ovatko helsinkiläiset kokoomuslaiset ja perussuomalaiset vastustamassa tätä esitystä vai ovatko he samaan aikaan sekä kannattamassa että vastustamassa tätä esitystä. Onneksi Helsinki on päättänyt jatkaa välttämättömien terveyspalveluiden tarjoamista hallituksen päätöksestä riippumatta. Kannustan kaikkia alueita kapinaan ja seuraamaan Helsingin esimerkkiä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-05-27T14:26:50,2025-05-27T14:28:04,Hyväksytty,1.1 2025_57_38,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_39,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä esitys ei ole kylmä, tämä esitys ei ole julma, tämä esitys ei ole ihmisvihamielinen — näitä kaikkia termejä, mitä vasemmisto viljelee hallituksen loistavista maahanmuuttopoliittisista uudistuksista. Tämä esitys on oikeudenmukainen Suomen ja suomalaisten kannalta. [Mai Kivelä: Kuunnelkaa asiantuntijoita!] Edelleen — kerrataan: Suomen tehtävä ei ole toimia koko maailman sosiaalitoimistona. [Veronika Honkasalo: No niin, tulihan se sieltä!] Suomen tehtävä ei ole toimia koko maailman sosiaalitoimistona. Kuinka monta kertaa tämä asia pitää sanoa? [Veronika Honkasalo: Hyvää somemateriaalia!] Se nyt vain on näin, että meidän ei tule järjestää palveluita laittomasti maassa oleville, vaan ainoa palvelu, joka meidän lähtökohtaisesti tulee järjestää laittomasti maassa oleville, on lentolippu takaisin kotimaahan. [Veronika Honkasalo: No niin, siitä tuli hyvä TikTok-video!] Näin se vain menee. Ja iloisia uutisia: Sekä maastapoistamispäätökset että maasta poistamiset ovat kasvussa tämän hallituksen aikana. Ne ovat se, millä ehkäistään rinnakkaisyhteiskuntien syntyä, ja ne ovat se, millä ehkäistään se, että tähän maahan tulee laittomasti maassa olevia. [Anna Kontula: Ei ole missään onnistuttu!] Kaikki painopiste politiikassa ja budjeteissa ja lainsäädännössä pitää saada siihen, että me saadaan nämä ihmiset pois Suomesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-05-27T14:28:04,2025-05-27T14:29:16,Hyväksytty,1.1 2025_57_40,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Furuholm., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_41,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä salissa on kovin erilaisia lähestymistapoja erilaisiin poliittisiin teemoihin. Ehkä eniten ihmettelen aina välillä sitä, kuka minkäkin asian puolesta täällä liputtaa, kun vaikka nyt edellistä puheenvuoroa analysoimme. [Miko Bergbomin välihuuto] Erityisesti minä ihmettelen tätä tapaa, jossa tänne tuodaan esityksiä, joiden perustelut ovat hataria, täysin olemattomia. Tämä esitys paperittomien ihmisten hoidon rajaamisesta ei ole ratkaisu yhtään mihinkään, ei mihinkään. Se on epäinhimillinen esitys, mutta se on myös taloudellisesti täysin kannattamaton, kun nämä hoitamattomat sairaudet vain pahentuvat, ja sitten ne vaativat kalliimpia ja raskaampia palveluita, kuten edustaja Marttila tässä edellä sanoi. Eli sen sijaan, että tässä nyt säästettäisiin yhtään mitään tai korjattaisiin yhtäkään ongelmaa, mitä meillä on täällä yhteiskunnassa, hallitus jatkaa tässä sitä vanhaa linjaa eli kurittaa kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä. Ja tämän hyväksyvät sitten täällä sivistysporvarit sun muut. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-05-27T14:29:16,2025-05-27T14:30:25,Hyväksytty,1.1 2025_57_42,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_43,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mikä on oikein ja kohtuus? Minun mielestäni se on oikein ja kohtuullista, että muukin kuin kiireellinen hoito taataan jatkossakin raskaana oleville, lapsille ja niissä tapauksissa, kun epääminen olisi kohtuutonta. Te, ministeri, nostitte esille, että tämä aika lailla vie pohjoismaiselle tasolle tätä meillä, ja Tanska on ollut esillä esimerkiksi tulkkauskysymysten ympärillä. Minkälaista keskustelua ministeriössä on käyty siitä? Meillä hyvinvointialueet käyttävät noin 35 miljoonaa tulkkauspalveluihin, jotka meillä ovat hyvin kattavat, ja esitys, joka nyt on ollut julkisuudessa, voisi rajata sen niin, että kolme vuotta maassa asuneet maksaisivat tulkkauspalvelunsa itse. Näin esimerkiksi teidän esille nostamanne Tanska on toiminut. Onko tämäntyyppistä pohdittu Suomessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-05-27T14:30:25,2025-05-27T14:31:32,Hyväksytty,1.1 2025_57_44,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Otetaan vielä yksi vastauspuheenvuoro, edustaja Strandman, ja sitten ministerin vastaus. — Edustaja Strandman.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_45,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä aloite rajoittaa laittomasti maassa olevien pääsyä muuhun kuin kiireelliseen terveydenhuoltoon ja täten poistaa laittoman oleskelun kannusteita sekä edistää vapaaehtoista paluuta. Suomen hyvinvointivaltio ja sen suomat palvelut ovat Suomen kansan etuoikeus. Hyvinvointipalveluiden tarjoaminen koko universumille ei ole mahdollista, eikä meillä ole siihen rahaa. Vasemmiston mielestä toki kaikkeen on varaa ja maailma koostuu pelkistä oikeuksista, mutta todellisuudessa näin ei ole. On varsin hämmästyttävää, että täällä kehotetaan kapinaan. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Oi, hurjaa!] Palvelujen tarjoaminen laittomasti maassa oleskeleville on vetovoima, jollaista me suomalaiset emme halua. Arvoisa puhemies! Esitys tukee hallituksen tavoitetta vähentää laitonta oleskelua Suomessa, ja tämä esitys on erittäin kannatettava. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-05-27T14:31:32,2025-05-27T14:32:30,Hyväksytty,1.1 2025_57_46,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Sitten ministerin vastauspuheenvuoro. Varmasti muutamia kysymyksiä tuli, niin viitisen minuuttia. Sitten jatketaan vielä hetken debattia. Otetaan tämä koko aika debattina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_47,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvasin, että tämä aiheuttaa vilkasta keskustelua, koska hallituspuolueiden ja opposition näkemykset tästä ovat hyvin erilaisia. Itse pidän tätä esitystä hyvinkin kohtuullisena verrattuna muihin EU-maihin ja heidän tarjoamiinsa palveluihin. Meidän pitää muistaa se, että Suomi on oikeusvaltio ja oleskelulupa tutkitaan Suomessa hyvin tarkasti. Jos henkilöllä on todellinen tarve oleskeluluvalle jostakin syystä — työ, opiskelu, humanitäärinen suojelu, perheenyhdistäminen — niin se yleensä myönnetään, eikä ole mitään ongelmaa, mutta on olemassa henkilöitä, joilla ei ole mitään laillista syytä ja laillista oleskeluoikeutta Suomessa. Silloin on aivan luonnollista, että me tarjoamme tietyn määrän palveluita, mitkä liittyvät ihmisoikeuksiin ja terveyteen, mutta tavoite on se, että he poistuvat maasta siihen valtioon, mistä he tulivat, tai siihen valtioon, missä he vakituisesti asuvat ja missä heillä on oikeus terveyspalveluihin. Suomalaisten verovarat on lähtökohtaisesti tarkoitettu Suomessa laillisesti oleskelevien ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tässä ei ole kyse mistään syrjinnästä, eikä ole kyse rasismista, vaan kun on tämä laillisuusperustainen oleskeluoikeus Suomenmaassa, niin on luonnollista, että eihän ihmisillä, jotka oleskelevat laittomasti Suomessa, voi olla oikeutta kaikkiin samoihin palveluihin kuin heillä, jotka ovat laillisesti Suomessa. [Anna Kontula: Ei ole nytkään!] Meillä on ihmisiä Suomessa jonkun verran — hyvin tarkkaa tietoa ei ole, kuinka monta heitä tällä hetkellä on, mikä on luonnollista, koska he eivät ole kirjoissa ja kansissa, mutta arvioiden mukaan muutama tuhat henkilöä tällä hetkellä oleskelee laittomasti Suomessa — ja tiedossani on, että Helsingin kaupunki heille tarjoaa palveluja reilummin kuin ehkä muut hyvinvointialueet. Siihen, onko se laitonta vai ei, en ota kantaa, mutta mitä tulee terveyspalveluihin, niin totta kai jokainen voi yksityiseltä sektorilta omalla kustannuksellaan hankkia tarvitsemansa terveyspalvelut. Tässä on ensisijaisesti kyse siitä, mihin suomalaisten verovaroja käytetään ja mihin ne on tarkoitettu. Ne on lähtökohtaisesti tarkoitettu Suomessa laillisesti oleskelevien ihmisten terveydenhoitoon ja terveyden ylläpitoon. Edustaja Heinonen kysyi näistä tulkkauspalveluista. Olen itsekin huomannut tämän artikkelin, että tosiaan Tanskassa tarjotaan ensimmäiset kolme vuotta tulkkauspalveluja ja sen jälkeen niitä ei tarjota. Tästä ei ole hallitusohjelmassa mitään mainintaa, mutta tämä on kyllä ihan varmasti asia, mitä meidän tulee harkita, koska tiedän, että monella hyvinvointialueella näitä tulkkauspalveluita käytetään erittäin paljon, kymmenillä eri kielillä, ja tämä on todella myöskin kallista. Se, että me tulkkaamme ilman mitään aikarajaa palveluita suomeksi, ei myöskään kannusta suomen kielen oppimiseen, ja suomen kielen oppiminen on se kaikista tärkein asia kotoutumisen kannalta. Jotta ihminen voi kotoutua Suomeen, hänen tulee pystyä kommunikoimaan suomeksi. Se on hyvin vaikeaa tehdä, jos kotoutumista ei ole, ja niin kauan kuin me tarjoamme tulkkauspalveluita joka asiaan, niin kauan se kotoutuminen vaikeutuu. [Veronika Honkasalo: Joka asiaan?] — Kyllä, me tarjoamme erittäin kattavasti tulkkauspalveluja, ja tämä on kyllä aihe, mistä kannattaa jatkossa keskustella, onko tämä tarpeellista, onko tarpeellista tehdä sitä näin kauan ja mitkä ovat sen kustannukset. — Kiitos, puheenjohtaja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-05-27T14:32:34,2025-05-27T14:36:48,Hyväksytty,1.1 2025_57_48,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,Kiitoksia. — Ihan muutama ehditään vielä aikarajan puitteissa. — Edustaja Eerola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_49,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Näihin tulkkauspalveluihin liittyen: Olin aikanaan itse hyvin pitkään, monta vuotta, tällaisessa tulkkivälitystoimistossa töissä, ja silloin ihmettelin jo tätä ihan samaa asiaa. Nuivaan Vaalimanifestiin vuodelta 2010 jopa kirjattiin tämä edustaja Heinosen mainitsema tavoite, minkä nyt Tanska on ottanut käyttöön. Niin että kannustan, että tähän mentäisiin Suomessakin. Olen kuunnellut näitä väitteitä, kuinka epäinhimillinen tai ihmisoikeuksien vastainen tai mitä kaikkea tämä lainsäädäntö nyt tulee sitten olemaan näiden maassa laittomasti oleskelevien osalta, mutta kysyisin kyllä vasemmistolta sitä, miten te näette sitten nämä muut Pohjoismaat ja meidän verrokkimaat Euroopassa, jotka ovat tätä lainsäädäntöä kehittäneet juuri tähän suuntaan. Ovatko nekin nyt sitten epäinhimillisiä ja rasistisia ja ihmisoikeuksien vastaisia, nämä meidän kumppanimaat Tanska, Ruotsi ja näinpäin pois? Sitten kun puhutte siitä, kuinka vähän meillä näitä nyt on ja kuinka vähän menee rahaa siihen, niin muistetaan meidän naapurimaa Venäjä. Pelkästään Pietarissa asuu saman verran ihmisiä kuin mitä asuu Suomessa, ja me tiedetään, miten tilanne voi siellä kehittyä. Kyllä meidän on varauduttava myös tähän tilanteeseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-05-27T14:36:55,2025-05-27T14:38:11,Hyväksytty,1.1 2025_57_50,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskela, Minja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_51,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä äsken kysyttiin vasemmiston kantaa siihen, miten katsomme tätä lakiesitystä ja sen soveltamista muissa Pohjoismaissa. Kuten täällä on kerrottu, niin meillä täällä Suomessa on esimerkkinä Helsinki, pääkaupunki, jossa on huomattava määrä paperittomia ihmisiä ja joka on päättänyt pitää kiinni paperittomien ihmisten oikeudesta juuri siksi, että se tulee inhimillisesti kestävämmäksi ja euroissa halvemmaksi, kun sairaudet hoidetaan ajoissa. Sitten on kyllä pakko myös ottaa kantaa muutamaan väitteeseen, joita täällä on esitetty: Te, hyvät hallituspuolueiden jäsenet, olette syyttäneet paperittomia ihmisiä siitä, että suomalaiset eivät saa tarvitsemiaan palveluita, mutta te itse leikkaatte näistä suomalaisten terveydenhuoltopalveluista. Terveydenhuollon tämänhetkiset jonot eivät ole paperittomien ihmisten syy, vaan ne ovat teidän hallituksen tekemien leikkausten syy. [Juho Eerola: Tai edellisen!] On myös hyvin kuvaavaa, että te kehutte täällä, miten tässä säilytetään oikeus välttämättömiin terveydenhuollon palveluihin raskaana oleville naisille ja lapsille. Fakta on se, että te viette näitä palveluita pois muilta ihmisiltä, jotka niin ikään ovat hauraassa asemassa. Kyllä tämä on ideologinen ja tämä on aivan hävytön ja tämä on aivan sietämättömän huono lakiesitys.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-05-27T14:38:11,2025-05-27T14:39:31,Hyväksytty,1.1 2025_57_52,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_53,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Strandman edellä esitti, että Suomella ei ole varaa tarjota hyvinvointipalveluita, ja lainaan, ”koko universumille”. [Naurua vasemmalta] Nyt kuitenkaan tässä hallituksen esityksessä ei puhuta aivan koko universumista [Juho Eerola: Jos sieltä tulee maahanmuuttoa?] vaan muutamasta tuhannesta ihmisestä, ja omassa ymmärryksessäni muutaman tuhannen ihmisen ja koko universumin välillä on melko suuri ero. Edustaja Bergbom sanoi, että ainoa palvelu, mitä laittomasti maassa oleileville ihmisille pitää tarjota, on menolippu. On hyvä, että sanotaan perussuomalaisten suunnalta ääneen, että myös se kiireellinen hoito haluttaisiin kieltää näiltä ihmisiltä ja ainoa, mikä annetaan, on menolippu. Mutta edustaja Zyskowiczia haluan erityisesti kiittää, kun hän totesi — välihuudossaan tosin, joten on hyvä todeta se näihin pöytäkirjoihin — että ei tässä esityksessä ole kyse rahasta vaan tässä on kyse siitä, mikä on oikein. Hallituspuolueiden edustajien mielestä on oikein evätä ihmisiltä oikeus välttämättömään hoitoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-05-27T14:39:31,2025-05-27T14:40:36,Hyväksytty,1.1 2025_57_54,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,Edustaja Nieminen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_55,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Rouva puhemies! Tosiaan kyse on kokonaisuudesta. Me etsimme keinoja ja mahdollisuuksia juuri turvata niitä sosiaali‑ ja terveydenhuollon palveluita [Veronika Honkasalon välihuuto] tässä maassa, ja tosiaan niistä maksavat meidän veronmaksajat. On pieniä, on isoja asioita, mutta kaikessa on kyse tästä kokonaisuudesta, missä yritetään löytää tasapainoa, mutta kokonaisuus myös siinä maahanmuuttoasiassa, mikä täällä on laillista maahanmuuttoa ja mikä on laitonta maahanmuuttoa. Minusta tuntuu, että siellä vasemmalla puolella ei oikeasti ymmärretä sitä, mikä on laitonta maahanmuuttoa ja mikä on laillisesti maassa olemista. Tähän kannattaa ehkä perehtyä. Mutta se, mikä minusta on karmeinta ja kamalinta tässä ajatuksessa, näissä puheissa, missä laittomasti maassa olevien pitäisi saada samanlaiset palvelut, on se, että siellä taustalla tapahtuu rikollisuutta. Siellä tapahtuu ihmiskauppaa, salakuljetusta, kaikkea sellaista, mitä tämä tuo mukanaan, ja näistä me emme halua puhua tässä salissa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-05-27T14:40:36,2025-05-27T14:41:46,Hyväksytty,1.1 2025_57_56,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_57,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta tuntuu siltä, että täällä aika monelle edustajalle on aika vierasta se paperittomien ihmisten arkitodellisuus. [Mira Nieminen: Laittomasti maassa oleva!] Nimittäin kukaan ihminen ei halua olla paperiton. [Ben Zyskowicz: Haluaa olla Suomessa!] Siihen tilanteeseen päätyy silloin, kun kaikki muut vaihtoehdot ovat vielä paljon vaikeampia ja kamalampia. [Ben Zyskowicz: Haluaa olla Suomessa!] Elämä siellä yhteiskunnan reunamilla on todella raastavaa, se on sietämättömän vaikeaa, ja se on turvatonta. Monen ihmisen arkea vaivaavat sairaudet, riittämätön, heikko terveydenhoito, yhteiskunnasta syrjäyttäminen, ja kuten täällä äsken todettiin, on erittäin suuri riski joutua ihmiskaupan uhriksi, muun rikollisuuden uhriksi, syrjäytyä, ja tämä on juuri se syy, miksi niitä varjoyhteiskuntia syntyy. No, kaikki me toivoisimme, että kukaan ei joutuisi olemaan tässä tilanteessa, mutta tosiasia on, että tuhannet ihmiset Suomessa kuitenkin ovat. Ja nyt kysymys kuuluu: miten me suhtaudumme heihin? Suhtaudummeko heihin taakkana tälle yhteiskunnalle, vai suhtaudummeko me heihin kunnioitettuina, arvokkaina ihmisyksilöinä, jollainen jokainen ihminen täällä maapallolla on? Te itsekin ymmärrätte, että tämän rajauksen toteuttaminen tulee haittaamaan joidenkin ihmisten ihmisarvoista elämää. [Puhemies koputtaa] Siksihän te olette varmasti säilyttäneet raskaana oleville ja lapsille nämä välttämättömät palvelut. Mutta entä nämä muut ihmiset? Mitä te, ministeri, sanotte heille? [Miko Bergbom: Palautetaan!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-05-27T14:41:46,2025-05-27T14:43:20,Hyväksytty,1.1 2025_57_58,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Kiitoksia. — No niin, haluaako ministeri vielä vastata näihin, mitä vielä tässä tuli? Sitten mennään puhujalistaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_59,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihan lyhyesti, mitä ajattelen näistä ihmisistä. Ensinnäkin ajattelen, että mitä enemmän meillä on ihmisiä, jotka oleskelevat Suomessa laittomasti, sitä suurempi on riski varjoyhteiskuntien syntymiselle, [Veronika Honkasalo: No miksi kasvatatte tätä määrää omilla päätöksillä?] ja sen vuoksi on olennaisen tärkeää, että heitä on mahdollisimman vähän ja palautusprosessit onnistuvat. Meidän oleskelulupajärjestelmä, oikeusjärjestelmä Suomessa tutkii hyvin tarkasti mahdollisuudet saada laillinen oleskelulupa Suomessa, ja silloin kun sitä ei ole, niin silloin oletusarvo on ja oikeusasteiden tuomio on, että he voivat palata joko kotimaahansa tai siihen asuinvaltioon, missä he vakituisesti asuvat ja ovat kirjoilla ja ovat sen maan terveydenhuollon piirissä. Se, että Suomeen jäädään ilman laillista oleskeluoikeutta, on mielestäni riski myöskin yksilölle itselleen, koska se johtaa monesti siis hyväksikäyttöön, pimeisiin töihin ynnä muuta. Se ei ole mielestäni myöskään heidän intressissään. Heidän intressissään on palata siihen maahan, jossa heillä on laillinen oikeus kaikkiin palveluihin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-05-27T14:43:24,2025-05-27T14:44:34,Hyväksytty,1.1 2025_57_60,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"No niin, nyt onkin aikaraja täynnä. Tässä vaiheessa keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_57_61,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. — Siellä ensimmäisenä puheenvuoron käyttää edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_57_62,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jäi tuosta debattivaiheesta vielä jotakin sanottavaa. Kansallinen turvallisuus on maamme ykkösasia, ja ”paperiton” on harhaanjohtava nimitys. Ihmisiä ei saa johtaa harhaan — kyllä heillä on paperi, jossa kerrotaan, että heillä ei ole oikeutta olla maassamme. Laittomasti, luvattomasti maassa olevat ovat väärässä paikassa. Tänään käsittelemme hallituksen esitystä, jolla muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä. Esityksellä halutaan selkeyttää ja tarkentaa, kenelle Suomessa julkisia terveyspalveluita järjestetään ja millä perustein. Arjessa tämä koskee erityisesti tilannetta, jossa henkilö oleskelee Suomessa ilman laillista lupaa. On tärkeää sanoa ääneen: meidän turvallisuutemme edellyttää, että tiedämme, keitä maassa on, ja että täällä oleskellaan vain luvallisesti. Esitys ei siksi ole vain hallinnollinen tai taloudellinen, vaan se on ennen kaikkea teko turvallisuudellemme. Arvoisa rouva puhemies! Toisin kuin on väitetty, emme ole kääntämässä selkäämme avun tarvitsijoille. Kiireellinen hoito on ja pysyy saatavilla, ja sen lisäksi esitys varmistaa, että yksilöllisen lääketieteellisen arvion perusteella voidaan edelleen antaa välttämätöntä hoitoa, jos hoidon epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai vaarantaisi esimerkiksi lapsen hyvinvoinnin. Lapsille tarjotaan jatkossakin hoitoa samoin kuin hyvinvointialueen asukkaille, ja raskauteen liittyvät palvelut turvataan. Tässäkin näkyy hallituksen linja: jokainen ihminen on arvokas, mutta laittomaan oleskeluun ei kannusteta. Arvoisa puhemies! Kokoomuksessa uskomme oikeusvaltioon ja yhteisiin pelisääntöihin. Tavoitteena on selkeä viesti: Suomeen ei tule jäädä laittomasti. Jos maassa oleskelee ilman lupaa, ei ole perusteltua, että käytössä ovat samat julkiset palvelut kuin heillä, jotka ovat täällä laillisesti. Tämä esitys palaa suurelta osin aiempaan oikeustilaan. Suomen linjan ei tule poiketa eurooppalaisesta yleislinjasta. Myös muissa Pohjoismaissa on käytössä vastaavanlaisia ja jopa tiukempia rajoituksia. On meidän tehtävämme varmistaa, että maassamme halutaan olla vain laillisesti ja turvallisesti. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä tärkeintä on periaate, että meillä on selkeät, oikeudenmukaiset ja turvallisuutta tukevat pelisäännöt. Meidän on pidettävä huolta siitä, että yhteiskunta pysyy luottamuksen arvoisena. Tämä alkaa siitä, että lainsäädäntö on johdonmukaista ja että julkiset palvelut ovat turvattuja heille, joilla niihin on oikeus, sekä heille, jotka palveluja tarvitsevat. On meidän tehtävämme taata kansalaistemme turvallisuus ja terveys. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-27T16:37:36,2025-05-27T16:41:59,Hyväksytty,1.1 2025_57_63,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman poissa. — Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_64,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Me käsittelemme kysymystä, jossa hallitus tietoisesti tekee vihamielistä politiikkaa, joka tulee sekä inhimillisesti että muillakin tavoin kalliiksi. Hallituksen esitys paperittomien ihmisten terveyspalveluiden rajaamisesta kiireelliseen hoitoon on vakava askel taaksepäin ihmisoikeuksien toteutumisessa Suomessa. Paperittomuus ei ole valinta. Se on olosuhteiden pakottama tila, johon voi joutua kuka tahansa — opiskelija, perheen yhdistymistä odottava, EU-kansalainen ilman vakuutusturvaa tai lapsi, joka syntyy ilman oleskelulupaa. Nämä ihmiset ovat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa, ja heidän oikeutensa terveyteen ei saa olla riippuvainen statuksesta, jota he eivät voi muuttaa. Arvoisa puhemies! Voimassa oleva laki takaa paperittomille kiireellisen hoidon lisäksi välttämättömät terveyspalvelut. Tämä on ollut kansanterveydellisesti ja taloudellisesti järkevää. Kroonisten sairauksien hoito, rokotukset ja mielenterveyspalvelut ehkäisevät vakavia komplikaatioita ja vähentävät päivystysten kuormitusta. Lakimuutoksen myötä nämä ennalta ehkäisevät toimet vaarantuvat ja samalla kasvavat inhimillinen kärsimys sekä erikoissairaanhoidon kustannukset. Hallituksen esitys ei kestä eettistä tarkastelua. Suomen perustuslaki ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset takaavat jokaiselle oikeuden riittäviin terveyspalveluihin. Meidän ei tule asettaa terveydenhuollon ammattilaisia tilanteeseen, jossa heidän on valittava eettisesti kestämättömien vaihtoehtojen väliltä. Helsingin esimerkki myös osoittaa, että inhimillinen ja toimiva malli on mahdollinen. Keskitetyt palvelut ovat vähentäneet päivystyskäyntejä ja parantaneet hoidon laatua. Meidän tulisi vahvistaa tätä suuntaa, eikä purkaa sitä. Vasemmistoliitto puolustaa jokaisen oikeutta ihmisarvoiseen kohteluun ja terveyteen, ja siksi vastustamme tätä lakiesitystä ja vaadimme, että eduskunta valitsee ihmisoikeuksien ja oikeudenmukaisuuden tien. Jos kommentoin vielä tätä keskustelua täällä, niin mielestäni törkeyden huippu oli se, että edustaja Laiho syytti paperittomia soten resurssiongelmista, kun samaan aikaan syyllinen löytyisi kyllä sieltä hallituspuolueiden edustajien peilistä. Tämän keskustelun perusteella myöskään ministeri Juuso ei siis osaa ottaa kantaa siihen, onko Helsingin toiminta laillista vai laitonta, ja tämä on kyllä aikamoinen saavutus vastuuministeriltä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-05-27T16:42:03,2025-05-27T16:45:05,Hyväksytty,1.1 2025_57_65,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_66,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Esityksen tarkoituksena on rajoittaa laittomasti maassa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten pääsyä muuhun kuin kiireelliseen terveydenhuoltoon ja poistaa laittoman oleskelun kannusteita, edistää vapaaehtoista paluuta ja parantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Esitys mukailee sitä, mitä jo hallitusohjelmassa sovimme. Tämä on todella tervetullut uudistus. Ei voi olla niin, että suomalaisten verorahoilla kustantama terveydenhuollon järjestelmä on kaikille, jopa laittomasti maassa oleville, avoin. Kun koko sote on jo nyt aivan helisemässä ja ylikuormittunut, niin on aivan selvää, että kansalaisten ja laillisesti maassa olevien henkilöiden palveluiden turvaaminen on laittomasti maassa olevien terveyspalveluiden järjestämistä tärkeämpää. Kiireettömienkin palveluiden järjestäminen laittomasti maassa oleville on vääränlainen vetovoimatekijä, jollaista emme tarvitse Suomeen. Hyvinvointiyhteiskunta ei voi olla rajaton, se ei sellaista kestä. On aivan pakko kysyä vasemman laidan edustajilta, miten he ymmärtävät sanan ”laiton”. Se on mielestäni lainsäätäjälle ensiarvoisen tärkeä ymmärtää. Jos itse olisin jossakin maassa laittomasti, en voisi olettaa minulle kuuluvan palveluja tuon yhteiskunnan kustantamana. Laiton maassa oleskelu lisää rikollisuuden, syrjäytymisen ja muidenkin lieveilmiöiden riskejä, kun ympäröivään yhteiskuntaan ei ole edellytyksiä päästä mukaan. Siksi sille ei pidä olla minkäänlaisia kannusteita. Kysymys on oikeudenmukaisuudesta ja priorisoinnista. Laittoman maahanmuuton suitsiminen kaikin keinoin tukee sitä, että Suomeen kohdistuva maahanmuutto tapahtuu asiallisista syistä ja yhdessä sovittujen sääntöjen mukaan. Se on meidän kaikkien etu. Arvoisa puhemies! Esitys palauttaa toteutuessaan lain pitkälti samaan muotoon kuin missä se oli ennen edellistä vaalikautta. Linjaus on myös samankaltainen kuin muissa Pohjoismaissa, joissa myös tarjotaan pääasiassa vain kiireellisiä palveluita rajoittaen kiireettömiä palveluita. Tässähän ei olla jättämässä ketään tienposkeen lapsia synnyttämään, ja mikäli laittomasti maassa oleva henkilö on osallistunut veitsikamppailuun ja saanut vammoja, hänet kyllä parsitaan kasaan. Haavoittuvia ryhmiä, kuten raskaana olevia, suojellaan kyllä, ja oikeus palveluihin säilyy näiltä osin. Samoin yksilölliseen lääketieteelliseen arvioon perustuvaa välttämätöntä kiireetöntä hoitoa tarjotaan, jos sen epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai vaarantaisi muiden terveyden tai alaikäisen hyvinvoinnin. Helsingin kaupungin asiantuntijoiden mukaan ei ole todettu, että nykyiset paperittomien sotepalvelut olisivat houkutin pysyä Suomessa. Se, että ei ole todettu, ei tarkoita, etteikö se olisi mahdollista tai jopa todennäköistä, jos Suomi tarjoaa laittomasti maassa oleville kattavamman palvelun kuin muualla Euroopassa. Diakonissalaitoksen Sari Hammarin mukaan Suomeen on jo syntynyt varjoyhteiskunta eli joukko ihmisiä, jotka elävät yhteiskunnan ulkopuolella. Varjoyhteiskunta ei voi olla peruste lisätä palveluita laittomasti maassa oleville, vaan heidät tulee poistaa maasta ulkomaalaislainsäädännön mukaisesti. Laittomuus ei palvelemalla muutu lailliseksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-05-27T16:45:07,2025-05-27T16:49:40,Hyväksytty,1.1 2025_57_67,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_68,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Lakisääteiset palvelut on turvattava maamme kansalaisille, mutta laittomasti maassa oleville ei tule tarjota kiireettömiä terveyspalveluja suomalaisten verorahoilla. Tällä käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä poistetaan hyvinvointialueiden velvollisuus tuottaa laittomasti maassa oleville kiireettömät terveyspalvelut. Tietenkään ketään ei jätetä hoitamatta äkillisen hengenvaaran, raskauden tai muutoin akuutin tilanteen tullessa, mutta kiireettömät palvelut muutoin eivät kuulu laittomasti maassa oleville. Arvoisa puhemies! Haluammeko kannustaa siihen, että Suomeen kohdistuu laitonta maahanmuuttoa ja terveysturismia? Laittomassa maahanmuutossa Suomeen tulleiden paperittomien joukossa on ihmisiä, joiden ikää, henkilöllisyyttä tai muita taustoja emme voi tietää. Pahimmillaan tarjoamalla palveluita näille henkilöille tuemme ihmiskauppaa tai jopa terrorismia. Pidän epäoikeudenmukaisena suomalaisia kohtaan, että tässä tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveyspalveluissa riittää haasteita, annettaisiin laittomasti maassa oleville kiireettömiä palveluita, kun Suomessa etenkin nuoret voivat pahoin ja huutavat apua. Nykyisessä tilanteessa Suomi toimii pohjoismaisessa vertailussa kummajaisena. Esimerkiksi Ruotsi ja Norja eivät tarjoa kiireetöntä hoitoa laittomasti maassa oleville. Tämä lakiuudistus tuo meidät yleispohjoismaiselle linjalle, eikä Suomessa täten ole jatkossa ylimääräisiä houkuttimia laittomille maahanmuuttajille. Arvoisa puhemies! Muutoinkin on tärkeää, että laittomasti maassa olevat saataisiin mahdollisimman ripeästi palautettua lähtömaihin. Palautuksia on onneksi helpotettu tämän hallituksen toimesta, mutta vielä riittää tehtävää. Laittomasti maassa olevien kohdalla olisi hyvä, jos kiireellisen hoidon yhteydessä tieto menisi viranomaiselle, jotta prosessi maasta poistamiseen saataisiin mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti käyntiin. Arvoisa puhemies! Kiitän vielä ministeri Kaisa Juusoa erinomaisesta esityksestä. Laittomasti maassa oleville eivät kuulu kiireettömät terveyspalvelut. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-05-27T16:49:43,2025-05-27T16:52:35,Hyväksytty,1.1 2025_57_69,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö poissa. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_70,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten valvojat olivat kiinnittäneet pitkään ennen viime hallituskauden uudistuksia huomiota siihen, ettei Suomen lainsäädäntö riittävällä tavalla taannut henkilöiden terveyttä koskevien oikeuksien toteutumista. Edellinen hallitus korjasi tilannetta hieman turvaamalla välttämättömän terveydenhuollon, mutta nyt hallitus on antanut esityksen, jolla puretaan tämä ja viedään lainsäädäntöä jälleen eriarvoistavaan suuntaan, vain kiireellisten terveyspalveluiden lakisääteisyyteen. Kun asia jää vain hyvinvointialueiden vastuulle, eriarvoistuu tilanne myös maan sisällä. Tällä hetkellä oikeus kiireellisiin ja välttämättömiin terveyspalveluihin on kaikkialla Suomessa. Paperittomat ihmiset voivat siis hakeutua terveysasemalle perusterveydenhuollon piiriin. Hoitoa ei saa evätä henkilötunnuksen, Kela-kortin, osoitteen, kotikuntamerkinnän tai oleskeluluvan puuttumisen perusteella. Paperittomilla lapsilla on oikeus samoihin terveyspalveluihin kuin hyvinvointialueen asukkailla. Tämä lasten oikeus hallituksen esityksessä käsittääkseni myös jatkuisi. Nykyisin turvattuun mutta esityksen myötä lakkaavaan välttämättömään hoitoon kuuluvat muun muassa tutkimukset vakavan sairauden poissulkemiseksi, kroonisten sairauksien hoito ja seuranta, lääkitysten uusiminen, infektioiden seulonta ja hoito, THL:n suosittelemat rokotukset, raskauden seuranta, välttämättömät mielenterveyspalvelut sekä välttämätön hammashoito — eli ei todellakaan mitenkään laaja kattaus palveluita. Moni näistä on hoitoja, jotka kannattaa tehdä ajoissa niin kansanterveyden kuin yksilön terveyden näkökulmasta. Ei kannata haastaa rokotekattavuutta tai lykätä mielenterveysongelmien hoitoa. Kohtaamani henkilö ennen tätä välttämättömän terveydenhuollon säädäntöä viime kaudelta oli esimerkki tästä, esimerkki erimittaisten jalkojen vaatimasta pohjallisesta. Tämä olisi paljon edullisempi ratkaisu kuin pitkittyessään ja kiireelliseksi mennessään viime kädessä jopa selkäleikkauksen toteuttaminen. Siis myös kustannustehokasta on tarjota terveyspalveluita ajoissa sen lisäksi, että se on eettisesti oikein. Synnytys lasketaan kuuluvaksi kiireelliseen hoitoon, kuten myös raskauden keskeytys useimmiten. Lakiesityksessä todetaan, että raskauteen liittyvät terveyspalvelut turvattaisiin jatkossakin. Muun muassa neuvolapalveluiden saatavuus herätti ennen nykyisin voimassa olevaa lainsäädäntöä paljon hämmennystä ja vaihtelevaa palveluntarjontaa eri puolilla Suomea, jopa eri puolilla Uuttamaata tuolloin. Toivottavasti tuleva laki varmistaa myös kaikkien neuvolapalveluiden käytettävyyden ilman epäselvyyksiä ja kaikilla alueilla. Arvoisa puhemies! Mikäli lakimuutos hyväksyttäisiin, aiheuttaisi se inhimillisen kärsimyksen lisääntymistä jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille sekä hyvin todennäköisesti myös kustannusten nousua perussairauksien edetessä kiireellistä hoitoa vaativiksi, ennen kuin apua voitaisiin antaa. Tällainen hoidon lykkääminen ei vastaa myöskään mitään terveydenhoidon etiikkaa ja asettaa alan henkilöstön kurjaan välikäteen arvioimaan, milloin palvelua antaa ja milloin ei. Alan ammattilaiset vastustavatkin hoidon rajausta vain kiireelliseen hoitoon. Hallitus perustelee paperittomien terveydenhuollon rajausta sillä, että välttämättömään hoitoon pääsy houkuttelisi tulijoita Suomeen. Tutkimustiedon valossa sosiaaliturvan taso tai terveydenhuollon palvelut eivät kuitenkaan ole niin sanottuja vetovoimatekijöitä, vaan ennemmin ihmisten lähtöön kotimaastaan vaikuttaa elinolosuhteiden mahdottomuus lähtömaassa. Tulijoiden kohdemaan valintaa taas ohjaavat muut syyt kuin terveydenhuollon saatavuus. Usein kyseessä on silkka sattuma tai sukulaisten oleskelu maassa. Arvoisa puhemies! Tämä kello ei varmaan ole oikeassa. [Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko: Joo, saa jatkaa, kun siinä tuo kello oli vähän väärässä.] Siltä näyttää. — Ulkomaalaislain viimeaikaisten muutosten myötä useat asiantuntijat ovat arvioineet, että paperittomien määrä kuitenkin Suomessa tulee lähiaikoina kasvamaan. Syy ei ole kasvava maahanmuutto, vaan syy on hallituksen omat toimet, jotka lisäävät yhteiskunnan palveluiden reunamilla elävien määrää. Ketkä kaikki sitten lasketaan paperittomiksi tai henkilöiksi, joista hallitus käyttää esityksessään termiä ”laiton”? Paperittomiin kuuluu paljon maassa aivan laillisesti oleskelevia henkilöitä: esimerkiksi perhesiteen perusteella oleskelulupaa odottavat henkilöt; opiskelijat, joiden viisumin ehtona on ollut sairausvakuutus, mutta se ei katakaan kaikkea hoitoa tai on päättynyt; EU:n kansalaiset, jotka eivät kuulu kotimaansa sairausvakuutuksen piiriin, kuten osa Euroopan liikkuvaan väestöön kuuluvista henkilöistä. Yritin debatissa kysyä ministeriltä, että kun puhutaan vain näistä laittomasti maassa oleskelevista, tarkoittaako se, että näiden paperittomien ryhmien terveydenhoito turvataan. No, en saanut vastausta, mutta kysyn uudelleen: saavatko nämä ryhmät jatkossa yhä palveluita, sillä he eivät ole laittomia maassa oleskelijoita? Lisäksi on joukko lupaprosessissa kielteisen päätöksen saaneita, joista osa pelkää palata lähtömaahansa ja on painunut maan alle. Tämä lienee se ryhmä, johon hallitus tai osa hallituspuolueista toimensa haluaisi kohdistaa ainakin vaalipuheiden perusteella. Täällä debatissa jo edustaja Eerola totesi, että tämä esitys tulee Nuivasta Vaalimanifestista, ja on valitettavaa, että vaalimanifesti päätyy sellaisenaan tutkimustiedon sijaan hallitusohjelmaan. Maahanmuuttovastaisessa diskurssissa laittoman käsitteellä usein sekoitetaan ja hämmennetään. Paperittomuus ei ole myöskään mikään pysyvä ominaisuus. Yhdessä hetkessä henkilö voi olla paperiton, ja seuraavana hetkenä hänelle on passi esimerkiksi saatu lähtömaasta ja papereiden saaminen etenee ja palveluihin oikeus palautuu. Edellisen hallituksen säätämä laki lisäsi luottamusta julkista sektoria kohtaan. Se madalsi kynnystä ja lisäsi tietoa oikeudesta hakea hoitoa, vahvisti myös viranomaisten tietoa paperittomien oikeuksista palveluihin. Monessa tutkimuksessa on todettu, että paperittomat eivät hakeudu tarvittavaan hoitoon ja toisaalta eivät aina sitä saa, vaikka heillä olisi siihen oikeus, juuri tiedon puutteen ja luottamuspulan vuoksi. Hallituksen esityksen mahdollinen säästö on tähän asti Kelan myöntämien tukien perusteella alle miljoona euroa. Ja myös tästä resurssipulasta, josta nyt sitten paperittomia syytellään: Helsingin, pääkaupunkiseudun alueella, missä 90 prosenttia paperittomista asuu, perusterveydenhuollon palvelut on käytännössä hoitanut yksi osa-aikainen lääkäri. Sen sijaan merkitys on suuri yksilöiden kohdalla, jotka pääsevät oikea-aikaisesti tarvitsemaansa hoitoon. Todennäköisesti kustannukset kuitenkin kasvaisivat, kun hoitoja lykättäisiin kalliimpiin, kiireellisiin hoitoihin. Tämä arvio puuttuu hallituksen esityksestä. Esitys on puhtaan ideologinen, ei tutkimukseen ja saatuun kokemukseen perustuva. Hyvinvointialueille jää iso rooli hoitaa asia kunnolla jatkossakin. Ne voivat Helsingin tapaan päättää tarjota lakisääteistä minimiä enemmän palveluita, turvata näin ihmisoikeuksia ja viime kädessä myös todennäköisesti saada taloudellista säästöä aikaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-05-27T16:52:38,2025-05-27T17:01:00,Hyväksytty,1.1 2025_57_71,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_72,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Kiitos, rouva puhemies! Itse arvioin tätä siltä kannalta, mikä on oikein, ja puhun ihmisistä, jotka ovat Suomessa laittomasti. Puhun siis ihmisistä, jotka ovat hakeneet Suomesta kansainvälistä suojelua, mutta ovat saaneet hakemukseensa kielteisen päätöksen, ovat siitä kaikki tietysti valittaneet hallinto-oikeuteen, ovat siitä yrittäneet valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, ovat ehkä hakeneet useamman kerran kansainvälistä suojelua, ja kaikkien näiden prosessien lopputuloksena on se toteamus, että heillä ei ole laillista oikeutta olla Suomessa. Tällaisessa tilanteessa suomalainen oikeusvaltioajattelu lähtee siitä, että heidän kuuluu poistua Suomesta, koska heillä ei ole laillista oikeutta olla täällä. Ja nyt puhun siis ihmisistä, jotka uhmaavat suomalaista oikeusvaltiota, suomalaista oikeusjärjestelmää, ja jotka huolimatta siitä, että heillä ei ole laillista oikeutta olla Suomessa, jäävät Suomeen. He eivät siis menettele samoin kuin monet maanmiehensä, jotka noudattavat suomalaisen oikeusjärjestelmän päätöksiä. Mitä suomalaisen yhteiskunnan tulee tarjota tällaisille ihmisille, jotka jäävät Suomeen laittomasti ja jotka uhmaavat suomalaista oikeusjärjestelmää olemalla poistumatta Suomesta? Mielestäni näille ihmisille Suomessa pitää tarjota minimi, ei sen enempää, koska tämä minimin tarjoaminen on oikea viesti siitä, että suomalainen yhteiskunta katsoo, että heidän tulisi noudattaa suomalaisen oikeusjärjestelmän päätöksiä ja poistua maasta. Vähän sama asia on ollut aikaisemmin esillä, kun on ollut kyse taloudellisesta tuesta näille ihmisille. Meiltä löytyy oikeustieteilijöitä, jotka väittivät, että näille kaikille ihmisille kuuluu toimeentulotuki. No ei kuulu. Nykyinen käytäntö ymmärtääkseni onkin se, että he eivät saa toimeentulotukea mutta saavat riittävästi tukea, jotta voivat kuitenkin suomalaisessa yhteiskunnassa elää riittävästi, mikä tarkoittaa riittävää ravintoa, riittävää yösijaa pakkasta vastaan ja niin edelleen, eli saavat ymmärtääkseni sosiaalihuoltolain nojalla kuitenkin tukea. No, sitten tämä kysymys siitä, keitä tämä laki koskee. Jos tässä on epäselvyyttä eli jos tämä laki ei olisi selvä sen suhteen, että se koskee vain laittomasti Suomessa olevia, niin katson, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan on tätä käsitellessään hyvä tätä asiaa selvittää ja tämä asia selventää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-05-27T17:01:11,2025-05-27T17:04:18,Hyväksytty,1.1 2025_57_73,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Seppänen poissa. — Edustaja Rostila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_74,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Onni,Rostila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä kysymys laittomasti maassa olevien terveyspalveluiden rajoittamisesta on käytännössä kysymys, jossa hallitus on nyt siis palaamassa aiemmin voimassa olleeseen oikeustilaan ja samalla yleispohjoismaiselle linjalle. Mutta ennen kaikkea kysymys on periaatteesta: suunnataanko meidän terveyspalveluiden rajallisia resursseja suomalaisille ja maassa laillisesti oleville vai suunnataanko niitä ihmisille, jotka ovat saaneet päätöksen, joka velvoittaa käytännössä heidät poistumaan maasta? Siitähän tässä asiassa on kysymys. Ja koska salin vasemmalta laidalta ei kyetä ottamaan kantaa tähän periaatteelliseen ja nähdäkseni varsin selvään kysymykseen, niin he vain toistelevat tällaisia retorisia heittoja julmuudesta, ilkeydestä, ulkomaalaisvihamielisyydestä, pienuudesta ja siitä ja tästä ja tuosta. Tässä tämä koko periaatteellinen kysymys itse asiassa paljastuu hyvin selvästi, kun tarkastelee, minkälaisia kantoja samat tahot esittävät myös laajakantoisemmista rajanvedoista, mitä tulee sosiaaliturvaan ja laittomasti maassa olevien oikeuksiin. Esimerkiksi aivan samanlainen suhtautuminen on laittomasti maassa olevien työlupiin. Niitäkin kuulemma pitäisi saada, eli vaikka on käyty koko tämä prosessi läpi, missä on todettu, ettei oikeutta maassaoloon ole, niin sitten kuitenkin ehdotetaan ja vaaditaan, että heidät pitäisi ottaa kaistanvaihdolla tänne maahanmuuttajiksi jollakin luvalla. Aivan samantapainen on suhtautuminen kansalaisuusperusteiseen sosiaaliturvaan, joka onkin sitten miljardiluokan kysymys ja potentiaalisesti koko suomalaisen sosiaaliturvan rahoituspohjan kohtalonkysymys. Siihen suhtaudutaan aivan samalla tavalla ilman minkäänlaista rajanvetoa siinä, kenelle suomalaisen veronmaksajan rahoittamat palvelut ja sosiaaliturvaetuudet kuuluvat. Eli missään nimessä ei pidä mennä siihen vipuun, mitä tässä nyt vasemmalta laidalta kuullaan, että nyt on kysymys tästä ja pienestä summasta ja näin, koska heillä tämä periaatteettomuus on aivan sama riippumatta siitä, minkä kokoluokan asiasta puhutaan. He ovat johdonmukaisia siinä, että kaikki sosiaaliturva, kaikki työluvat ynnä muut täytyy suoda loppupeleissä riippumatta siitä, mikä on suomalaisen tuomioistuinlaitoksen ja voimassa olevien lakien lopputulos. Tämä on tässä se oleellinen kysymys. Sen sijaan hallituksen linja on yhtä lailla johdonmukainen. Hallituksen linja on se, että laittomasti maassa olevan on poistuttava maasta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Onni Rostila,1500,2025-05-27T17:04:20,2025-05-27T17:07:29,Hyväksytty,1.1 2025_57_75,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Väyrynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_76,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! En valitettavasti ole tämän keskustelun aikana päässyt saliin muiden kiireiden vuoksi, mutta olen ymmärtänyt, että täällä on suhteellisen kuumaakin keskustelua aiheesta käyty. En halua nyt tänään niihin liekkeihin lisää bensaa heittää. Tämä on tulossa meille sosiaali- ja terveysvaliokuntaan arvioon. Silloin varmasti käydään hyvin tarkkaan sitten myös potilaan näkökulmasta ja kaikkien näitten esitettyjen näkökulmien kautta tätä asiaa läpi. Oikeastaan se, mitä en ole kauhean vahvasti kuullut: kun olen lukenut tämän esityksen läpi, niin kyllähän tässä paljon jää — tänne on rivien väliin ja suoraankin kirjoitettu — vastuuta ammattilaisille päätöksentekoon, mikä on toisaalta ihan hyväkin asia, mutta siinä tilanteessa ammattilaisten oikeusturva ehkä vaatii sen, että se teksti olisi selkeäpiirteistä. Meillähän on perinteisesti ollut terveydenhuollossa kiireetön, kiireellinen ja päivystyksellinen luokitus, ja nyt me ollaan luotu tämmöinen poliittinen kiireellisyysluokka elikkä kiireetön, välttämätön hoito, jota oikeastaan meidän järjestelmässä ei niinkään tunneta. Tästä on tullut jonkun verran lausuntokierroksella ymmärtääkseni palautetta ja tulee varmasti jatkossakin. Eli kun me luodaan ammattilaisille semmoinen kiireellisyysluokka, minkä kanssa he eivät ole pelanneet, ja siihen annetaan vielä sitten tämmöinen tietynlainen harmaa alue, jossa he saavat päättää oman harkintansa mukaan, niin tämä on ehkä semmoinen asema, mihin ei haluaisi terveydenhuollon ammattilaisia tässä maassa asettaa. Toivoisin, että tätä terminologiaa tarkennettaisiin, etenkin kun täällä on annettu kaksi esimerkkiä, joista toisessa on kiireettömäksi, välttämättömäksi hoidoksi luokiteltu tämmöinen suolistoverenvuodon takaa löydetty paksusuolisyöpä, joka on siis yksiselitteisesti kiireistä hoitoa tässä maassa ollut. Jos me luodaan lääketieteellisen kiireellisyysluokituksen päälle poliittinen kiireellisyysluokitus, niin kyllä meidän pitää olla sitten aika tarkkarajaisia sinne ammattilaisiin päin, että miten nämä tehdään. Tämä on todella hämmentävä sanoitus sinänsä. Toivon, että tähän sitten sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemisessa kyllä palataan, että pystytään tätä täsmentämään, koska niin kuin ollaan tänään kuultu, tämä on erittäin kiistanalainen aihe. Jos me sitten vielä kaiken tämän jälkeen asetetaan terveydenhuollon ammattilaiset tilanteeseen, jossa he eivät oikein tiedä, mitä heidän pitää tehdä, niin se on ehkä vähän epäreilua. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-05-27T17:07:29,2025-05-27T17:09:55,Hyväksytty,1.1 2025_57_77,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_78,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi on aina ollut sääntöperusteinen oikeusvaltio. Täällä on totuttu siihen, että suomalaiset noudattavat lakia, ja tämän velvoitteen pitää kyllä myöskin kohdistua ulkomaalaisiin, muuten me olemme hukan tiellä. Sitten tämä asia, josta täällä ollaan paljon tänään puhuttu, on se, ketkä ovat täällä laittomasti ja kuka sen tietää. Ensinnäkin minä uskon, että suomalaiset viranomaiset kyllä tietävät, kuka on laittomasti ja kuka laillisesti maassa. Ei siellä ole epäselvyyttä siitä. Ja toisekseen oleskelulupaa ei evätä ilkeyttään tai ihmisvihamielisyyden takia, vaan se perustuu aina laajaan ja pitkään pohdintaan monessa oikeusasteessa ja sen tuomaan lainmukaiseen lopputulokseen, ei siis mielivaltaisuuteen. Sitten on ollut keskustelua tästä varjoyhteiskunnasta, josta on merkittävästi päästävä eroon. Sitä ei tule missään olosuhteissa ruokkia. Valitettavasti tämä terveyspalveluiden antaminen, niin inhimillistä kuin sen voisi ajatella olevankin, ruokkii juuri tämän varjoyhteiskunnan elämistä ja täällä pysymistä, ja meidän tehtävämme olisi kyllä pyrkiä pääsemään siitä eroon. Onneksi tämä hallitus on siihen tarttunut kiinni nimenomaan sillä, että maasta poistamista ollaan tehostettu ja pyritty myöskin tähän vapaaehtoiseen paluuseen ja sen kannustettavuuteen. Sillä ei ole sinänsä merkitystä meille, miten se lopputulos saadaan aikaan. Olennaista on se, että saadaan laki ja järjestys yhteiskuntaan palaamaan ja yhteiskuntajärjestys turvattua. Terveyspalveluiden pitäisi aina ensisijaisesti olla suomalaisille, ei niin, että se piikki on rajattomasti auki. Enkä oikein ymmärrä sitäkään ajatusmallia, että jos joidenkin tietojen mukaan meillä on 10 000 luvattomasti maassa olevaa, niin ikään kuin heidän palveluidensa tuottaminen ei olisi mikään ongelma tai mikään kustannuskysymys. Sen ajattelumallin pitää pohjautua siihen, että meillä olisi ikään kuin tämmöinen rajaton resurssi, josta voi aina ottaa kaikille halukkaille tulijoille ympäri EU:ta ja ympäri maailmaa. Viime kyselytunnilla muun muassa useammat täällä esittivät sitä, että Gazasta pitäisi lennättää tänne Suomeen ihmisiä hoitoon, heitä, jotka siellä hätää kärsivät, ja sellainen ajatusmalli, että ympäri maailmaa konflikteista tuotaisiin ihmiset Suomeen hoidettavaksi ja sitten perheet perässä, kuvastaa ehkä sitä eroa, joka realismissa meillä vasemmalla puolella ja täällä hallituksen puolella sitten on. Me ymmärrämme sen, että resurssit ovat rajallisia, ja niin inhottavaa kuin se onkin, niin niitä pitää käyttää viisaasti. Toivon, että tähän lakiin saadaan vielä valiokunnassa sitten selvennystä, jos jotain epäselvyyksiä ennen kaikkea tämän luvattomuuden ja luvallisuuden välissä on, ja saadaan tästä hyvä laki sitten aikanaan voimaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-05-27T17:09:55,2025-05-27T17:12:44,Hyväksytty,1.1 2025_57_79,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_80,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Meillä on käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Arvoisa rouva puhemies! Mitä tarkoittaa nyrkkisääntö? Nyrkkisääntö on sellainen asia, jota pidetään semmoisena automaationa. Kovalla helteellä nestettä kannattaa juoda lasi tunnissa — tuo on nyrkkisääntö. Sitten on myös semmoinen nyrkkisääntö, että väkivalta on rikos, jota ei kannata piilotella. Minä tarjoan vielä yhden nyrkkisäännön tälle salille: Hallituksen esityksen onnistumisasteen voi yleensä mitata sillä, kuinka pahasti tämän salin vasemmalla laidalla esityksestä pillastutaan. Mitä kovempi mekkala, sitä parempaa lakia ollaan säätämässä. Arvoisa puhemies! Osallistun ehkä hieman harvemmin täysistuntokeskusteluihin, jotka menevät sosiaali- ja terveysvaliokunnan päätösvallan alle, ellei sitten kyse ole lastensuojeluasioista tai nikotiinipusseista. Tänään teen kuitenkin pienen poikkeuksen, sillä aihe on erityisesti meille perussuomalaisille lähellä sydäntä. Nimittäin nyt poistetaan laittomasti maassa olevilta ylimääräisiä palveluita. Tätä hallituksen esitystä on moni niin täällä päättäjien tasolla kuin kansan keskuudessa odottanut innolla. Tämänkin asian aikaansaamiseksi tarvittiin kuin tarvittiinkin nimenomaan perussuomalaiset hallitukseen, vaikka päätöksen pitäisi olla aivan itsestään selvä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia muutettaisiin siten, että hyvinvointialueilla, Helsingin kaupungilla ja HUS-yhtymällä ei enää jatkossa olisi lakisääteisiä velvoitteita järjestää kiireellisen hoidon lisäksi välttämättömiksi arvioituja kiireettömiä terveydenhuollon palveluja ulkomaalaislaissa tarkoitetulla tavalla laittomasti maassa oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille. Hallitusohjelman mukaan toteutetaan vapaaehtoisen paluun ja maasta poistumisen paketti, joka sisältää muun ohella sen, että maassa laittomasti oleskelevilta poistetaan oikeus muihin kuin kiireellisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä sosiaaliturvaan eli palataan tältä osin viime vaalikautta edeltäneeseen oikeustilaan. Ehdotetuilla muutoksilla pyritään poistamaan laittoman oleskelun kannusteita ja edistämään laittomasti oleskelevien paluita. Laittoman oleskelun kannusteiden poistamisen kautta pyritään myös vaikuttamaan laittomaan oleskeluun liittyviin ongelmiin. On mielestäni lievästi sanottuna melko mielipuolista, että laittomasti maassa oleville ylipäätään tarjotaan mitään ei-kiireellisiä palveluita, heillä kun ei ole edes laillista oikeutta olla Suomessa. Ainoan palvelun, mitä heille tulisi järjestää, pitäisi olla konsulikyyti pois isänmaastamme. Toki tässäkin olisi kyseessä kiireellinen palvelu, koska eihän ketään rikollisesti maassa oleskelevaa pitäisi täällä katsella sekuntiakaan pidempään kuin on pakko. Lausuntopalautteesta muutama sana. Lakiehdotuksen kannalla olivat muun muassa Pirkanmaan hyvinvointialue, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue sekä Itä-Uudenmaan hyvinvointialue. Huvittavin kohta lausuntopalautteessa oli kuitenkin se, että ”laittomasti maassa oleskelu” ‑termi oli kohdannut kritiikkiä. Vähän ihmettelen tätä arvostelua, kun ulkomaalaislakikin mainitsee sanat ”laittomasti maassa oleskelleelle” ja ”laittomasti maassa oleskelleen” useamman kerran, kun taas sanan ”paperiton” tasan nolla kertaa. Arvoisa puhemies! Haluaisin tässä lopuksi vielä kiittää Orpon—Purran hallitusta ja erityisesti perussuomalaisia ministereitä työstänne tämän tärkeän esityksen puolesta. Voi olla, että historiankirjoituksessa näiden lakimuutosten merkitys Suomen yhteiskuntarauhan myönteiselle kehitykselle nousee suurempaan arvoon kuin osaamme vielä edes kuvitella. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-05-27T17:12:46,2025-05-27T17:18:12,Hyväksytty,1.1 2025_57_81,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_82,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ajattelen, että tämä hallituksen lakiesitys on hyvä esimerkki siitä, kun järki ei voita vaan mennään ideologian puitteissa. Jos katsotaan vaikka tämän lakiesityksen lausuntokierroksella saamia kommentteja, niin siellä on kaksi keskeistä huomiota: Yksi on, totta kai, se, mikä liittyy arvoon ja ihmisyyteen. Jokaisella ihmisellä, riippumatta siitä, ovatko he paperittomia tai paperillisia, on ihmisarvo ja oikeus terveyteen. Tämä oikeus tulee kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista, ja onkin valitettavaa, että hallituspuolueista RKP ja kokoomus ovat mahdollistaneet tällaisen politiikan. Toinen kritiikki, mikä tulee asiantuntijalausunnoista lausuntokierroksella, on nämä kustannusvaikutukset. Useista tutkimuksista on huomattu se, että jos hoitoja rajataan paperittomilta, niin se tulee lähtökohtaisesti yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin se, että laajennetaan hoitoja. Se johtuu siitä, että on paljon sairauksia, niin kansansairauksia kuin myös yksittäisiä infektioita, jotka on paljon halvempi hoitaa perusterveydenhuollon tasolla. Me tiedämme sen muutenkin väestön terveydestä. Jos vaikka miettii infektiosairauksia, diabeetikkoa, hammashoitoon liittyviä infektioita, ne on huomattavasti järkevämpi hoitaa silloin, kun se ongelma tulee, eikä siinä vaiheessa, kun asia on niin kriittinen ja pahaan tilanteeseen joutunut, että pitää käyttää erikoissairaanhoidon palveluita. Eli pidän tätä myös talouden näkökulmasta erittäin ongelmallisena esityksenä. Olin itse käsittelemässä tätä kyseistä Marinin esitystä silloin sosiaali- ja terveyspalvelupöydässä ja olin siitä todella iloinen aikanaan, kun se läpi meni, ja ne perusteet asiantuntijoilla olivat juuri inhimillisyys mutta myös se, että tämä on myös kustannustehokasta. No, ehkä vielä viimeinen huomio on se, että tämän lakiesityksen vaikutushan tulee olemaan aika minimaalinen, koska onneksi meidän pääkaupunki, elikkä Helsinki, tulee tekemään omilta toimiltaan toisenlaisia ratkaisuja kuin hallitus. Elikkä Helsingin kaupunki on jo kertonut siitä, että ei tule tätä hallituksen esitystä kannattamaan vaan tulee itse tarjoamaan näitä kyseisiä palveluita Helsingin alueella. No, minkä takia tämä on merkityksellistä? Se johtuu siitä, että suurin osa paperittomista on Helsingin seudulla taikka pääkaupunkiseudulla ylipäätänsä. Eli tämän hallituksen esityksen vaikutukset tulevat olemaan minimaaliset. Minä muistan, että kun olin vielä kunnanvaltuutettu Jyväskylässä ja tilanteessa, missä meillä oli vielä sosiaali- ja terveyspalvelut kunnan puolella, niin silloin tein kuntalaisaloitteen siitä, että Jyväskylä tulisi tarjoamaan myös näitä välttämättömiä kiireettömiä palveluita, ja sen yhteydessä selvitettiin, kuinka monta paperitonta sillä hetkellä oli Jyväskylässä, ja silloin arvio oli noin 30—40 ihmistä. Puhutaan siis todella pienistä määristä. Eli esimerkiksi Jyväskylän mittakaavassa 30—40 ihmistä ei millään tasolla kuormita hyvinvointialueen palveluita. Ennemminkin on järkevää hoitaa nämä kyseiset yksilöt, jos he sitä hoitoa tarvitsevat. Toivonkin, että nyt kun tämä hallituksen esitys tulee voimaan — muistaakseni lokakuussa — hyvinvointialueet tekisivät toisenlaisia ratkaisuja sitten paikallisesti. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-05-27T17:18:12,2025-05-27T17:21:28,Hyväksytty,1.1 2025_57_83,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_84,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Se on varmaan juuri niin kuin edustaja täällä äsken sanoi, että kustannukset etupainotteisesti ovat pienemmät, siis jos terveyttä hoidetaan etupainotteisesti. Mutta meillä hallituksessa ajatus on niin, että näiden ihmisten, joilla ei ole lupaa oleskella Suomessa, palautumisen kotimaahan pitää olla se ensisijainen keino, ei se, että turvataan heidän oleskelu täällä Suomessa ja laittomuuden jatkaminen. Siitä johtuen ei kannata ikään kuin luoda sellaista näkökulmaa, että ihmiset tulevat olemaan täällä vuosia eteenpäin, jolloin heidän terveyttään on järkevää Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä hoitaa etupainotteisesti. Tässä on se merkittävä ero, josta sitten kustannus, hyödyt ja niiden eroavaisuudet tulevat. Eli on merkityksellinen ero sillä, onko se ihminen täällä vuoden vai kymmenen vuotta vai 15 vuotta, siihen, minkälaista hoitoa hän missäkin vaiheessa saa. Tämä on se peruslähtökohta. Toinen on se, että kun Helsinki kulkee tässä omia polkujaan, niin varmasti yksi syy siihen on se, että joidenkin laskelmien mukaan, ennusteiden mukaan, Helsingissä on 2040-luvun alkupuolella niin, että enemmistö helsinkiläisistä on maahanmuuttajataustaisia. Tässä on varmasti osasyy siihen, että Helsinki kulkee omaa polkuansa, ja tämä kyllä näkyy yhteiskunnallisesti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-05-27T17:21:28,2025-05-27T17:22:47,Hyväksytty,1.1 2025_57_85,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_86,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys rajoittaa laittomasti maassa olevien oikeutta saada terveydenhuollon palveluja on meillä täällä tänään ollut keskustelussa, ja se lähetetään sitten sosiaali- ja terveysvaliokuntaan mietinnön antamista varten. Esitys tukee hallitusohjelman tavoitetta vähentää laittoman oleskelun houkuttelevuutta rajoittamalla pääsyä kiireettömiin terveyspalveluihin ja sosiaaliturvaan, mikä kannustaa vapaaehtoiseen paluuseen. Laiton oleskelu lisää riskejä, kuten syrjäytymistä, hyväksikäyttöä ja rikollisuutta, joten kannusteiden poistaminen tukee yhteiskunnan turvallisuutta ja järjestystä. Esitys on osa hallitusohjelman mukaista vapaaehtoisen paluun ja maasta poistumisen pakettia. On tärkeää, että näin myös ehkäistään varjoyhteiskunnan muodostumista ja siihen liittyviä ongelmia, kuten laittoman työvoiman käyttöä ja ihmiskauppaa. Arvoisa puhemies! Esitys palauttaa lainsäädännön pitkälti samaan muotoon kuin ennen edellistä vaalikautta, samalla linjaten Suomen käytäntöjä yhteispohjoismaisen mallin kanssa. Esityksessä ehdotetaan, että laittomasti maassa oleskeleville tarjottaisiin vain kiireellinen terveydenhuolto, kuten akuutti sairaanhoito, kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki. Tämä vastaa terveydenhuoltolain 50 §:n mukaista nykysääntelyä, joka takaa kiireellisen hoidon asuinpaikasta riippumatta. Yhteispohjoismainen linja viittaa siihen, että muut Pohjoismaat, kuten Ruotsi ja Norja, tarjoavat vastaavissa tilanteissa pääsääntöisesti vain kiireellisiä terveyspalveluja laittomasti maassa oleskeleville, rajoittaen kiireettömän hoidon saatavuutta. Muissa Pohjoismaissa kiireetön terveydenhuolto laittomasti maassa oleskeleville on pääsääntöisesti poissuljettu ja palvelut keskittyvät kiireelliseen ja välttämättömään hoitoon. Lapset ja raskaana olevat voivat joissakin maissa saada rajallisesti kiireetöntä hoitoa, mutta käytännöt vaihtelevat. Muissa Pohjoismaissa terveysturismia laittomasti maassa oleskelevien osalta rajoitetaan tiukasti, koska laajemmat palvelut voivat houkutella jäämään maahan laittomasti. On tärkeää, että Pohjoismaat noudattavat yhteistä linjaa tässäkin asiassa. Laittomasti maassa olevien kiireettömien terveyspalveluiden tarjoaminen kuormittaa Suomen terveydenhuoltojärjestelmää, jolla on jo riittävästi haasteita talouden, resurssivajeen ja hoitojonojen vuoksi. Resurssit tulee kohdentaa suomalaisille ja laillisesti maassa oleville. Kiireettömien terveyspalveluiden tarjoaminen laittomasti oleskeleville on vetovoimatekijä, joka kannustaa laitonta maahanmuuttoa ja terveysturismia. Esitys turvaa rajallisen terveydenhuoltojärjestelmämme ensisijaisen tarkoituksen palvella Suomen kansalaisia. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-05-27T17:22:49,2025-05-27T17:26:23,Hyväksytty,1.1 2025_57_87,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain sekä rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 28/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2025 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 8/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Edustaja Eerola esittelee. Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_57_88,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain sekä rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 28/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä on kyse rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain sekä sitten pohjoismaisen luovuttamislain muuttamisesta. Tämän tarkoituksena on täydentää ja muuttaa niin sanotusta eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä annetun EU:n puitepäätöksen täytäntöönpanoa. Tämän puitepäätöksen kansallisen täytäntöönpanon edellyttämät lainmuutokset ovat tulleet Suomessa voimaan vuonna 2004. Komissio on kuitenkin sitten, 20 vuotta tätä mähkittyään, antanut Suomelle keväällä 2024 ihan perustellun lausunnon, jonka mukaan Suomen lainsäädäntö ei ihan kaikilta osin ole puitepäätöksen mukainen. Suomea vastaan on siis käynnissä tämmöinen rikkomusmenettely. Tässä esityksessä siis ehdotetaan kansalliseen täytäntöönpanolakiin muutoksia, joita pidetään tarpeellisina tämän komission sinänsä perustellun lausunnon johdosta. Esityksessä ehdotetaan muun ohella muutoksia EU-luovuttamislain Suomen kansalaisen luovuttamista, kieltäytymisperusteita, täytäntöönpanon lykkäämistä ja väliaikaista luovuttamista ja edelleen määräaikoja, väliaikaista siirtämistä ja kauttakulkua koskeviin säännöksiin. Rouva puhemies! Siltä osin kuin on tarpeellista, näitä vastaavia muutoksia ehdotetaan myöskin niin sanottuun pohjoismaiseen luovuttamislakiin. Lisäksi tässä esityksessä ehdotetaan korjattavaksi eräitä mainittuihin lakeihin jääneitä pieniä virheitä. Esityksessä tarkoitettujen lakien on tarkoitettu tulevan voimaan varsin kiireisellä aikataululla, jopa loppukeväästä 2025, eli ihan siis näinä päivinä, johtuen edellä mainitusta rikkomusmenettelystä, jonka kohteena siis ollaan. Tämän hallituksen esityksen ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää tätä esitystä tarpeellisena ja ihan tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä eräin huomioin ja tekstiluontoisin muutosehdotuksin. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+4.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-05-27T14:44:57,2025-05-27T14:47:41,Hyväksytty,1.1 2025_57_89,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain sekä rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 28/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2025 vp,Kiitoksia. — Puhujalistaan. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_90,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain sekä rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 28/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meidän jokaisen oikeus turvalliseen arkeen ja oikeudenmukaiseen kohteluun on perusta, jota yhteiskunnan on velvollisuus vaalia. Tämän päivän käsittelyssä oleva hallituksen esitys vastaa konkreettisesti tähän velvollisuuteen. Kyse on rikoksiin syyllistyneiden luovuttamista koskevien sääntöjen päivittämisestä osana EU:n jäsenvaltioiden ja Pohjoismaiden välistä yhteistyötä. Luovuttamissääntely uudistetaan, jotta Suomella olisi jatkossakin toimiva ja luotettava lainsäädäntö, joka täyttää EU:n yhteiset velvoitteet. Komissio on edellyttänyt meiltä tarkennuksia, ja on tärkeää, että Suomi osoittaa olevansa oikeusvaltio, joka ottaa yhteisvastuullisesti osaa rikollisuuden torjuntaan. Arvoisa rouva puhemies! Jokaisen on voitava luottaa siihen, että oikeus toteutuu myös yli rajojen. Tämä on turvallisuuden ydinkysymys. Esityksessä täsmennetään luovuttamismenettelyjä muun muassa tilanteissa, joissa rikoksesta epäilty tai tuomittu on Suomen kansalainen tai Suomessa vakituisesti asuva. Näitä tilanteita arvioidaan nyt tasapuolisemmin, kuitenkin niin, että yksilön siteet Suomeen otetaan huomioon. Tärkeänä pidän myös inhimillistä näkökulmaa. Vakavasti sairaiden henkilöiden osalta sääntely täsmentyy ja sovitetaan yhteen EU-oikeuden kanssa. Valiokunta on arvioinut näitä muutoksia huolellisesti ja esittääkin tarpeellisia tarkennuksia muun muassa kieltäytymisperusteiden muotoiluun. Arvoisa rouva puhemies! Pidän erityisen tärkeänä, että valiokunta on mietinnössään korostanut yksilön oikeusturvaa ja perusoikeuksia, mutta samalla myös sujuvaa ja ennakoitavaa viranomaisyhteistyötä. Rikoksiin liittyvä luovuttaminen ei saa jäädä byrokratian tai epätarkkojen muotoilujen jalkoihin. Kuten valiokunta tuo esiin, jatkotyössä on syytä arvioida myös muita luovuttamissääntelyjä ja sen osa-alueita. Esimerkiksi määräaikasääntelyssä ja yksittäisten maiden kanssa tehtävissä sopimuksissa voi olla vielä kehittämistä. Suomi ei voi olla maa, jossa rikollinen voi jäädä piiloon. Siksi tarvitsemme tämänkaltaista sääntelyä, lakeja, jotka tekevät Suomesta turvallisen maan ja oikeusjärjestelmästämme vakaan ja ennustettavan. Kannatan lämpimästi esitystä valiokunnan tekemät muutokset huomioon ottaen. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-27T14:47:52,2025-05-27T14:51:26,Hyväksytty,1.1 2025_57_91,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain sekä rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 28/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_92,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain sekä rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 28/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esityksen tarkoituksena on täydentää ja muuttaa eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä annetun puitepäätöksen täytäntöönpanoa. EU:n lausunnon mukaan Suomen lainsäädäntö ei ole kaikilta osin puitepäätöksen mukainen, joten nyt tehdään tarvittavat muutokset. Huomattavaa on, että vuodesta 2021 EU-komissio on aloittanut rikosmenettelyt kaikkia jäsenvaltioita kohtaan asian tiimoilta. Yksinkertaisuudessaan muutos tarkoittaa, että jatkossa Suomen kansalaisen pyyntö saada suorittaa rangaistus Suomessa ei estäisi Suomen kansalaisen luovuttamista toiseen jäsenvaltioon. Rangaistusten suhteen voidaan nykytilassa kieltäytyä suorittamasta toisessa maassa. Ehdotuksen mukaan luovuttamisen edellytykset olisivat tältä osin samat sekä Suomen kansalaisten että Suomessa vakinaisesti asuneiden ja oleskelleiden osalta. Muilta kuin Suomen kansalaisilta edellytettäisiin kuitenkin pääsääntöisesti vähintään viiden vuoden asumista tai oleskelua laillisesti Suomessa. Arvoisa rouva puhemies! Vuoden 2024 tilastotietojen mukaan Suomesta on luovutettu 20 henkilöä toiseen jäsenvaltioon EU:n luovuttamislain nojalla. Suomen toimivaltaiset viranomaiset ovat tehneet 107 EU-luovuttamislaissa tarkoitettua kiinni ottamista ja luovuttamista koskevaa pyyntöä. Näistä 85 on ollut syytetoimenpiteitä koskevia pyyntöjä. Suomeen on luovutettu toisesta jäsenvaltiosta 66 henkilöä. Pohjoismaisen luovuttamislain nojalla vuonna 2024 Suomesta on luovutettu 24 toiseen Pohjoismaahan. Toisesta Pohjoismaasta Suomeen luovutetuista henkilöistä ei ole saatavilla tilastotietoja. Lakimuutoksesta arvioidaan, ettei sillä ole merkittäviä vaikutuksia luovuttamista koskevaan käytäntöön ja viranomaisten toimintaan. Luovuttamisesta kieltäytymisen edellytyksiä harkittaessa keskeistä olisi, että sen voitaisiin katsoa parantavan luovutettavaksi pyydetyn mahdollisuuksia sopeutua uudelleen yhteiskuntaan hänelle tuomitun rangaistuksen päättyessä taikka muusta erityisestä syystä. Suomen kansalaisten osalta näiden edellytysten täyttyminen olisi tavanomaista eikä siten aiheuta merkittäviä muutoksia luovuttamista koskevaan käytäntöön ja viranomaisten toimintaan. Kiitos tästä esityksestä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+4.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-05-27T14:51:31,2025-05-27T14:54:23,Hyväksytty,1.1 2025_57_93,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain sekä rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 28/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_94,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain sekä rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 28/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain sekä rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain muuttamisesta. Luonteeltaan lakimuutos on hyvin tekninen, ja sillä tehdään tarvittavat muutokset Suomen lainsäädäntöön, sillä EU:lta vuonna 2024 tulleen lausunnon mukaan nykytila ei ole kaikilta osin puitepäätöksen mukainen. Esityksen pihvinä on se, että jatkossa Suomen kansalaisen pyyntö saada suorittaa vapausrangaistus Suomessa ei muutoksen myötä estäisi Suomen kansalaisen luovuttamista toiseen jäsenvaltioon. Nykytilanteessahan, jos Suomen kansalainen pyytää saada suorittaa vapausrangaistuksen Suomessa, hänen luovuttamisestaan toiseen maahan tulee kieltäytyä. EU:n mukaan tämän kieltäytymisperusteen tulisi olla harkinnanvarainen eli luovuttamisesta päättävä tuomioistuin voisi päättää toisin. Luovuttamisen edellytykset olisivat tältä osin samat sekä Suomen kansalaisten että Suomessa vakinaisesti vähintään viisi vuotta laillisesti asuneiden ja oleskelleiden osalta. Viranomaisten toimintaan tällä uudistuksella ei katsota olevan vaikutusta. Kannatan tätä esitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+4.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-05-27T14:54:29,2025-05-27T14:56:03,Hyväksytty,1.1 2025_57_95,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain sekä rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 28/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_96,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain sekä rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 28/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä, joka koskee rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja Pohjoismaiden välillä. Esityksen taustalla on Euroopan komission antama perusteltu lausunto, jonka mukaan Suomen nykyinen lainsäädäntö ei kaikilta osin vastaa EU:n puitepäätöstä eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä. Tarvitsemme lisää oikeusvarmuutta ja kansainvälisen rikosoikeudellisen yhteistyön vahvistamista. Esityksessä tarkennetaan erityisesti niitä tilanteita, joissa luovuttamisesta voidaan kieltäytyä esimerkiksi vakavan sairauden perusteella. Muutokset perustuvat Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön ja varmistavat, että Suomen lainsäädäntö on yhdenmukainen EU-oikeuden kanssa. Arvoisa puhemies! Esitys sisältää teknisiä korjauksia ja täsmentää sääntelyä, mikä parantaa lain selkeyttä ja soveltamiskelpoisuutta. On hyvä, että hallitus on myös ilmoittanut jatkavansa EU:n luovuttamislain kokonaisuudistusta vielä myöhemmin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+4.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-05-27T14:56:03,2025-05-27T14:57:19,Hyväksytty,1.1 2025_57_97,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain sekä rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 28/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, poissa. — Edustaja Lehtinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_98,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain sekä rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 28/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tähän lakiin tehtiin nyt varsin teknillisiä mutta sinänsä tarpeellisia ja välttämättömiä muutoksia, jotka EU:n suunnasta tulivat meille velvoitteina. Suurin osa näistä luovuttamistoimenpiteistä, joita tämä laki käsittelee, koskee syytetoimenpiteitä ja esitutkintaan liittyviä asioita. Sinänsä tällä ei ole isoa merkitystä, että ikään kuin valmiita tuomioita saaneita siirrettäisiin muihin maihin istumaan. Erityisen tärkeää tässä laissa on se, että kieltäytymisperusteessa pohditaan sitä laillista oleskelua, josta me tässä juuri varsin pitkään äskenkin puhuimme. On hyvä, että hallitus on sen lisännyt sinne ja siinä on se kohta, että jotta voidaan rinnastaa Suomen kansalaisuuteen, vaaditaan viiden vuoden laillista oleskelua maassa — siis laillista oleskelua maassa — ja ainoastaan silloin voi vedota samoihin asioihin kuin Suomen kansalaisuuden omatessaankin. Tällä on todella tärkeä merkitys, ja haluan sitä korostaa. Sitten toinen sellainen tärkeä asia, mikä tässä luovuttamisessa on merkityksellistä, on se, että kun luovuttamista harkitaan, niin sen luovuttamisen kannalta tärkeä asia on se, mikä on sitten se mahdollisuus palata siihen yhteiskuntaan, johon luovutetaan, tai jos luovutetaan takaisin, niin miten se elämä jatkuu sen mahdollisen tuomion jälkeen. Tästä tässä pääosin on kyse.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+4.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-05-27T14:57:19,2025-05-27T14:58:43,Hyväksytty,1.1 2025_57_99,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain sekä rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 28/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_100,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain sekä rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 28/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää edustajia hyvistä puheenvuoroista. On ollut todella mielenkiintoista kuunnella tätä, ja tämä on oleellinen asia. Todella hyviä puheenvuoroja on käytetty. Kiitos varsinkin perussuomalaisten ja kokoomuksen edustajille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-05-27T14:58:43,2025-05-27T14:59:01,Hyväksytty,1.1 2025_57_101,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 15/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 13/2025 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 13/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Meille mietinnön esittelee puheenjohtaja Peltokangas. Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_57_102,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 15/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallintovaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä, jossa ehdotetaan Rajavartiolaitokselle uusia toimivaltuuksia rikostorjuntaan sekä lisätään Rajavartiolaitoksen tutkittavana olevia rikosnimikkeitä. Esityksen tavoitteena on parantaa Rajavartiolaitoksen rikoksen estämis- ja selvittämiskykyä. Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluviin rikoksiin ehdotetaan lisättäväksi ihmiskaupparikokset rajavalvonnan, Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan tai Rajavartiolaitokselle säädetyn valvontatehtävän suorittamisen yhteydessä ilman että sillä on liityntää laittoman maahantulon järjestämisrikoksiin. Lisäksi ehdotetaan, että Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluviin rikoksiin lisätään rajavalvonnan, Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan tai Rajavartiolaitokselle säädetyn valvontatehtävän suorittamisen yhteydessä rahanpesurikos silloin kun epäillyn rikoksen esirikos on Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluva rikos tai kätkemisrikoksen esirikos. Televalvonnan, muun peitellyn tiedonhankinnan kuin peitellyn tiedonhankinnan tietoverkossa ja henkilön teknisen seurannan toimivaltuuksia rikoksen estämiseksi ja selvittämiseksi ehdotetaan laajennettavaksi kaikkiin sellaisiin Rajavartiolaitoksen tutkittavaksi kuuluviin rikoksiin, joiden enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, lukuun ottamatta tiettyjä esityksessä mainittuja poikkeuksia. Lisäksi Rajavartiolaitokselle ehdotetaan yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan ja yksinomaan tietoverkossa tehtävän valeoston toimivaltuuksia sekä oikeutta toteuttaa ohjattua tietolähdetoimintaa. Arvoisa rouva puhemies! Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan painopiste on ihmisten rajanylittämiseen liittyvän rikollisuuden torjunnassa. Tästä esimerkkinä muun muassa laittoman maahantulon järjestäminen ja siihen liittyvät ihmiskaupparikokset, matkustusasiakirjoihin liittyvät väärennysrikokset sekä valtionrajarikokset. Lisäksi Rajavartiolaitos estää ja selvittää muun muassa luonnonvararikoksia ja merellisiä ympäristörikoksia. Rikostorjunnan toimintaympäristö ja vaatimukset ovat muuttuneet viime vuosien aikana. Erityisesti tietoverkkojen rikollisessa hyödyntämisessä on tapahtunut suuri muutos. Esityksessä ehdotetaan Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan toimivaltuuksien rajoitettua laajentamista vastaamaan tätä rikollisuudessa tapahtunutta muutosta, jotta rikostorjunnan keinoin kyetään jatkossakin ylläpitämään rikoksia ennalta estävää vaikutusta ja saavuttamaan riittävä rikosvastuun toteutuminen. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunta on aiemmissa poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen eli PTR-viranomaisten toimivaltuuksia koskevissa kannanotoissaan pitänyt perusteltuna, että salaisia pakkokeinoja ja salaisia tiedonhankintakeinoja koskevia säännöksiä uudistetaan yhdenmukaisesti ja että sääntely on tältä osin mahdollisimman samansisältöistä. Samoin valiokunta on todennut, että esitutkintaviranomaisten käytössä olevien tiedonhankintakeinojen yhdenmukainen sääntely on keskeistä toimivan viranomaisyhteistyön näkökulmasta. Valiokunnan saamasta selvityksestä ilmenee, että poliisilla ei ole oikeutta Rajavartiolaitokselle ehdotetun tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan laajentamiseen, kun kyseessä on törkeä laittoman maahantulon järjestäminen. Hallintovaliokunta pitää tärkeänä sitä lähtökohtaa, että Rajavartiolaitokselle käyttöön annettavat tiedonhankinta- ja pakkokeinot ovat poliisilla ja Tullilla vastaavat, mutta samalla valiokunta katsoo, että laittoman maahantulon järjestämiseen liittyvät rikokset ovat kuitenkin Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan ydinaluetta. Valiokunta pitää hallituksen esityksessä esitetyn ja saamansa selvityksen perusteella Rajavartiolaitokselle ehdotettua yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan laajentamista törkeän laittoman maahantulon järjestämiseen näin ollen perusteltuna. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta katsoo, että kehitys rikollisen toiminnan siirtymisessä tietoverkkoihin perustelee yhteiskunnallista tarvetta niihin ehdotettuihin toimivaltuuksiin, jotka liittyvät tietoverkkoja hyväksikäyttäen tehtäviin rikoksiin. Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muutamin muutosehdotuksin. Valiokunnan mietintö on yksimielinen. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+5.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-05-27T14:59:31,2025-05-27T15:04:37,Hyväksytty,1.1 2025_57_103,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 15/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 13/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_104,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 15/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meidän arvopohjaamme kuuluu selkeä ja vahva käsitys ihmisarvosta. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja loukkaamaton. Ihmiskauppa on rikoksista julmimpia, sillä se loukkaa suoraan ihmisen vapautta, koskemattomuutta ja arvokkuutta. Siksi siihen puuttuminen on paitsi oikeudellinen myös syvästi inhimillinen ja moraalinen velvollisuus. Tänään käsiteltävänä oleva hallituksen esitys on merkittävä askel oikeuden ja turvallisuuden vahvistamisessa. Rajavartiolaitokselle annetaan nykyistä laajemmat toimivaltuudet estää ja selvittää ihmiskaupparikoksia myös silloin, kun rikollisella ei ole yhteyttä laittoman maahantulon järjestämiseen. Tämä on tärkeää, sillä ihmiskauppa ei aina näy rajoilla vaan tapahtuu usein piilossa järjestäytyneesti ja uhria alistaen. Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietinnössä on tuotu hyvin esille se, miten rikollinen toiminta on siirtynyt yhä enemmän tietoverkkoihin. Siksi on välttämätöntä, että myös viranomaisten keinovalikoima vastaa tätä todellisuutta. Valiokunta pitää perusteltuna Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksien laajentamista tietoverkossa tapahtuvaan peitetoimintaan ja valeostoon. Samalla on tärkeää, että sääntely pysyy linjassa poliisin ja Tullin kanssa, jotta viranomaisten välinen yhteistyö on mahdollisimman sujuvaa. Valiokunnan mietinnön ansiosta lakiin on tehty tarkennuksia, jotka parantavat sääntelyn ymmärrettävyyttä ja sovellettavuutta. Esityksestä poistettiin esimerkiksi tarpeettomia rajoituksia, jotka olisivat voineet antaa väärän kuvan siitä, missä määrin peitetoiminta rajoittuu tiettyihin fyysisiin tiloihin. Tällainen selkeyttäminen on tarpeellista sekä viranomaisten työn tueksi että oikeusturvan näkökulmasta. Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä ei ole kyse vain teknisistä muutoksista. Tässä on kyse siitä, että Suomi puolustaa ihmisarvoa ja toimii johdonmukaisesti rikollisuutta vastaan. Turvallinen raja ei ole vain kansallinen kysymys tai aita itärajalla. Se on ihmisten turvallisuutta suojaava seinä. Se on raja rikoksen ja oikeuden välillä. Lopuksi haluan kiittää hallintovaliokuntaa huolellisesta ja asiantuntevasta työstä tämän esityksen käsittelyssä. Tehtyjen muutosten myötä esitys on entistä tarkempi ja vaikuttavampi ja yhteensopiva toimivan oikeusvaltion periaatteiden kanssa. Kannatan lakiehdotusten hyväksymistä. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-27T15:04:46,2025-05-27T15:08:33,Hyväksytty,1.1 2025_57_105,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 15/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_106,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 15/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän hallintovaliokunnan puheenjohtaja Peltokangasta hyvästä valmistelusta ja esityksestä tämän lain suhteen. Käsittelyssä on siis hallituksen esitys, joka laajentaa Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksia rikostorjunnassa ja ihmiskaupan torjunnassa. Esitys vastaa muuttuneeseen rikollisuuden toimintaympäristöön, erityisesti tietoverkoissa tapahtuvaan rikollisuuteen, ja tukee hallitusohjelman tavoitetta tehostaa rikostorjuntaa. Nykyisin Rajavartiolaitos tutkii ihmiskaupparikoksia vain, jos ne liittyvät laittoman maahantulon järjestämiseen. Esitys antaa Rajavartiolaitokselle oikeuden estää ja selvittää ihmiskaupparikoksia myös rajavalvonnan, rikostorjunnan ja valvontatehtävien yhteydessä ilman tätä liityntää. Lisäksi Rajavartiolaitos voi tutkia rahanpesu‑ ja kätkemisrikoksia, jos niiden esirikos kuuluu sen toimivaltaan, kuten varkaus tai petos. Tämä laajentaa Rajavartiolaitoksen kykyä puuttua monimutkaiseen rikollisuuteen. Esitys tuo uusia toimivaltuuksia tietoverkossa tapahtuvaan rikostorjuntaan. Rajavartiolaitos saa oikeuden käyttää televalvontaa, teknistä seurantaa ja peiteltyä tiedonhankintaa rikoksiin, joiden enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, pois lukien tietyt virka‑ ja yleisvaaralliset rikokset. Uutena välineenä esitetään yksinomaan tietoverkossa tapahtuvaa peitetoimintaa ja valeostoa. Lisäksi Rajavartiolaitos voisi harjoittaa ohjattua tietolähdetoimintaa rikosten estämiseksi ja rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi. Tilastot osoittavat Rajavartiolaitoksen aktiivisen roolin. Vuonna 2024 se luovutti 20 henkilöä EU-maihin ja 24 Pohjoismaihin. Esitys vahvistaa viranomaisyhteistyötä ja oikeusvarmuutta. Näen, että lakimuutokset ovat välttämättömiä rikostorjunnan tehostamiseksi ja rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi muuttuvassa toimintaympäristössä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+5.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-05-27T15:08:34,2025-05-27T15:10:52,Hyväksytty,1.1 2025_57_107,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 15/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_108,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 15/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomalaisten viranomaisten tehokkuutta ympäri maailman on aina ihannoitu, ja erityisesti sitä, että me pärjäämme vaikkapa poliisissa niin pienellä määrällä suhteessa meidän väestöön, on monesti hämmästelty. Kaikki tämä tehokkuus johtuu siitä, että meidän lainsäädäntö ja toimivaltuudet ovat kunnossa. Mikäli viranomaisilla ei ole riittäviä toimivaltuuksia, niin toiminnan tehokkuus on äärimmäisen huonoa, ja juuri tällä lailla pyritään parantamaan entisestään sitä meidän viranomaisten tehokkuutta. Saattamalla toimivaltuudet ajan tasalle huolehdimme siitä, että pärjäämme jatkossakin kohtuupienillä resursseilla. Erityisen tärkeää on huolehtia Suomessa siitä, että meillä PTR-yhteistyö, poliisin, Tullin ja Rajan yhteistyö, toimii jatkossakin ja myöskin samoilla toimivaltuuksilla. Siksi on hyvä, että näitä toimivaltuuksia lisätään sitä mukaa kuin on tarpeen ja huomataan, että niille löytyy käyttöä, ja niin, että ne pysyvät hallinnassa eivätkä mene toistensa kanssa ristiin niin, etteivät ne ole enää hallittavissa. Tässä tapauksessa, kun huomattiin muun muassa, että poliisilta puuttuu tietty toimivaltuus, joka nyt Rajalle ollaan säätämässä, tervehdin ilolla sitä ajatusmallia, että se toimenpide voitiin kuitenkin tässä saattaa loppuun ja korjataan sitten myöhemmin poliisille tämä puuttuva toimivaltuus, joka tietenkin lähtökohtaisesti pitäisi poliisilla yleisviranomaisena olla. Tämä ajatusmalli tilanteessa, että ikään kuin ei voitaisi tällaista lakia säätää johtuen siitä, että siinä on tällainen tekninen virhe, osoittaa sitä suomalaisen lainsäätäjän järjen käyttöä suoraan sanottuna. Mitä tulee tähän yksinomaan verkossa tapahtuvaan peitetoimintaan ja valeostoon, niin myöskin toinen sellainen epäkohta, mikä sinne meinasi jäädä, liittyi siihen, että sitä ei olisi voinut tehdä silloin, jos se itse laite on kotirauhan suojaamassa piirissä. Onhan se siinä mielessä varsin ihmeellinen ajatus, että silloin, kun kännykkä menee kotiovesta sisään, niin siihen tehtyjen toimenpiteiden pitäisi päättyä, ja sitten, kun se taas palaa kotoa pois, niin siihen voidaan suorittaa sitten toimenpiteitä, kun toimenpide kohdistuu pelkästään laitteeseen eikä mitenkään siihen tilaan, missä ihminen tai laite on. Monia järkeviä muutoksia ja tarkennuksia tähän vielä tehtiin, ja nyt tämä laki on mielestäni kyllä erittäin hyvä. Kiitos siitä ja hyvästä esittelystä valiokunnan puheenjohtajalle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+5.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-05-27T15:10:52,2025-05-27T15:13:23,Hyväksytty,1.1 2025_57_109,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 15/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_110,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 15/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itse tämä esitys on kannatettava ja hyvä ja sinänsä tarpeellinen, kun ajatellaan sitä turvallisuustilannetta, mitä halutaan parantaa kaikilta osin. Näen tässä myöskin sellaisen ulottuvuuden, että kun meillä on nytten valtiolla erilaisia tuottavuusohjelmia ja myös sitten näitä säästötalkoita — 130 miljoonaa on valtionhallinnosta tarkoitus säästää lähivuosina — niin se pakottaa tekemään yhteistyötä eri viranomaisten välillä myöskin. Sinänsä on viisasta, että pystytään tekemään myöskin rajaviranomaisten toimesta näitä asioita, jotka ovat pääasiassa olleet tähän asti poliisien tekemiä. Nyt kun tätä laajennetaan ja päästään tekemään yhteistyötä, niin pystytään sitä tehokkuutta ja tuottavuutta hakemaan, mitä näissä äskeisissä puheenvuoroissa oli. Minä näen tämän myöskin sillä tavalla, että kun ollaan niukkenevissa resursseissa, niin sitten pitää yrittää niitä vähiä resursseja käyttää laveammin ja antaa laajempia toimintaoikeuksia, jotta pystytään tämä hyvinvointiyhteiskunnan turvallisuus takaamaan myös rajoilla ja vähän laajemminkin. Siinä mielessä tämä esitys on kannatettava.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-05-27T15:13:23,2025-05-27T15:14:52,Hyväksytty,1.1 2025_57_111,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 15/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_112,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 15/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 13/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Muutamalla sanalla: Tietenkin ilolla tervehdin myös itse tätä lakia, ja kun valiokunnan mietintö on yksimielinen jälleen kerran, niin kuin niin usein, kun puhutaan turvallisuuspolitiikasta, niin se on tietenkin aina tervetullutta. Mitä tulee sitten tähän, niin tässä on käytetty erinomaisia puheenvuoroja, ja edustaja Lehtinen otti muutaman hyvän yksityiskohdan tuolta esiin. Lopputulemahan siinä on, että kun me lähdetään säätämään tällaisia lakeja, jotka ovat tehokkaita ja toimiessaan nimenomaan lisäävät sitä PTR-yhteistyön tehokkuutta, niin tämä on se oikea suunta tänä päivänä. Me kaikki tiedämme, että nykyisellään ulko- ja turvallisuuspolitiikalla ja sisäisen turvallisuuden politiikalla on kiistämätön yhteys, elikkä emme elä enää siinä vanhassa maailmassa, jolloinka ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sisäistä turvallisuutta käsiteltiin erillisinä, vaan nykyään ne ovat yhtä ja samaa, koska joka tapauksessa, oli se sitten konflikti tai mitä tahansa meidän rakkaan isänmaamme rajoilla tapahtuu, siellä on aina ensivasteen antamassa Rajalaitos ja rajaviranomaiset ja sitten poliisi. Elikkä tässäkin lainsäädännössä tätä yhteistyötä parannetaan. Ja mikä tärkeintä tietenkin meidän viranomaisille sekä rajalla että maan sisällä, kun työkalupakkiin tulee lisää käyttökelpoista tavaraa, niin suomalaiset voivat nukkua yönsä aina vain paremmin. — Kiitoksia, ja kiitos valiokunnalle yksimielisestä mietinnöstä ja hyvästä työstä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+5.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-05-27T15:14:52,2025-05-27T15:16:29,Hyväksytty,1.1 2025_57_113,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteesta. — Edustaja Hänninen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_57_114,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Kiitos, arvokas rouva puhemies! Mikroliikkuminen, kuten sähköpotkulaudat ja muut kevyet sähköajoneuvot, ovat tulleet osaksi arkipäiväämme etenkin kaupunkien katukuvassa. Ne ovat nopeita ja käteviä, mutta valitettavasti samalla myös riski liikenneturvallisuudelle. Niille on asetettava selkeät rajat. Siksi tämä hallituksen esitys ja siihen tehdyt valiokunnan muutokset ovat paitsi ajankohtaisia myös erittäin tarpeellisia. On tärkeää, että liikenteessä jokainen kulkija ymmärtää vastuunsa. Säätelemättömyydestä kärsivät tällä hetkellä erityisesti nuoret, jotka ovat alttiimpia onnettomuuksille. Meidän lainsäätäjien on toimittava päättäväisesti, jotta yhtäkään nuorta elämää ei enää menetettäisi liikenteessä. Arvoisa puhemies! Valiokunta on tehnyt huolellista ja ansiokasta työtä, ja haluan kiittää heitä siitä. Erityisesti haluan nostaa esiin sääntelyn selkiyttämisen ja ikärajan asettamisen kevyiden sähköajoneuvojen käyttöön. Valiokunta päätyi säätämään 15 vuoden ikärajan sekä luovuttamiskiellon alle 15-vuotiaille. Tämä on merkittävä askel lasten ja nuorten turvallisuuden parantamiseksi liikenteessä. Esitetty mikroliikennelupa antaa kunnille uusia ja tarpeellisia työkaluja mikroliikkumista koskevaan sääntelyyn. Katujen turvallisuus koskee meitä kaikkia, mutta erityisesti se koskee jalankulkijoita, lapsia ja liikkumisesteisiä henkilöitä. Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetut hyvät uudistukset mikroliikkumiseen eivät suinkaan jää vielä tähän. Myös promillerajan säätäminen ja poliisin valvontavaltuuksien selkeyttäminen ovat tärkeitä lisäyksiä. Liikenne ja päihteet eivät kuulu yhteen, ei edes sähköpotkulaudoilla. Valiokunnan lausumaehdotus tuo hyvin esiin sen, että sääntelyn vaikutuksia on myös seurattava tarkasti ja tarvittaessa ryhdyttävä jatkotoimiin. Tämä on vastuullista ja ennakoivaa lainsäädäntöä, jonka ytimessä on turvallisuus. Kannatan esitystä lämpimästi. On aika antaa lapsille ja nuorille turvallisempi ympäristö liikkua ja kunnille mahdollisuus pitää kadut järjestyksessä. Turvallisen liikkumisen arki on jokaisen oikeus. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-27T15:17:01,2025-05-27T15:19:57,Hyväksytty,1.1 2025_57_115,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_116,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esityksen pääasiallisena tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta. Esityksen mukaan liikenteen palveluista annettuun lakiin lisätään säännökset mikroliikenneluvasta ja siihen liitettävistä lupaehdoista. Tavoitteena on antaa kunnille aikaisempaa paremmat työkalut mikroliikkumisen hallintaan ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tieliikennelakiin lisätään hallinnollisella seuraamusmaksulla sanktioitu säännös liikennejuopumuksesta moottorilla varustetulla polkupyörällä tai kevyellä sähköajoneuvolla sekä sen noudattamisen valvontaa ja seuraamuksia koskevia säännöksiä. Hallituksen tavoitteena on, että kaikki liikennemuodot olisivat vuoteen 2050 mennessä niin turvallisia, ettei kenenkään tarvitsisi kuolla tai loukkaantua vakavasti. Laajempaan strategiaan on listattu 103 toimenpidettä sekä myös useita mikroliikennettä koskevia osuuksia. Ministeri Ranne on linjannut jo viime vuonna kannattavansa kansallista ikärajaa sähköpotkulaudoille. Onneksi se saadaan jo nyt perustuslakivaliokunnan esittämien näkemysten pohjalta. Liikenne‑ ja viestintäministeriö toimitti liikenne‑ ja viestintävaliokunnalle nopealla aikataululla valmiit pykälämuutosehdotukset kansallisesta ikärajasta, sillä niitä oli jo valmisteltu muun lakipaketin rinnalla hyvin pitkälle. Arvoisa rouva puhemies! Nykyinen lainsäädäntö mikroliikkumisen osalta on puutteellinen muun muassa päihtyneenä ajamisen osalta. Kunnilla ei ole mahdollisuuksia ohjata riittävästi mikroliikkumista. Ongelmiin on pyritty puuttumaan vapaaehtoisilla sopimuksilla palveluntarjoajien ja kuntien välillä, mutta toimet ovat olleet riittämättömiä. Ehdotuksessa annetaan sääntelyn kautta tarvittavat kustannustehokkaat keinot mikroliikkumisen hallintaan. Esimerkiksi alkoholin osalta tulee ajamiseen selkeät rajat, kuinka paljon saa olla alkoholia veressä ajettaessa sähköpotkulaudoilla. Jatkossa olisi kiellettyä kuljettaa moottorilla varustettua polkupyörää tai kevyttä sähköajoneuvoa siten, että kuljettajan veren alkoholipitoisuus ajon aikana tai sen jälkeen on vähintään 0,5 promillea. Myös huumausaineiden vaikutuksessa ei jatkossa saa käyttää sähköajoneuvoiksi rinnastettuja kulkuvälineitä. Arvoisa rouva puhemies! Sähköpotkulaudat ovat aiheuttaneet merkittävää päänvaivaa kaupungeissa. Niiden osalta ei ole tarvittavaa lainsäädäntöä, jolla ohjata käyttöä sekä haittavaikutuksia. Näitä haittavaikutuksia ovat muun muassa loukkaantumiset ja terveyskeskusten kuormitus sähköajoneuvojen sekä alkoholin käytön johdosta. Tällä lakiesityksellä voidaan puuttua näihin ongelmiin. Kiitän ministeri Rannetta tämänkin asian perustellusta ja napakasta valmistelusta. On arvokasta, että ministeri näkee suomalaisten arjen ja siihen liittyvät liikenteen haasteet ja puuttuu niihin ripeästi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+6.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-05-27T15:20:01,2025-05-27T15:23:45,Hyväksytty,1.1 2025_57_117,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas poissa. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_118,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tällä esityksellä luodaan mikroliikkumista ohjaavaa lainsäädäntöä ja annetaan kaupungeille ja kunnille keinoja mikroliikkumisen hallintaan, liikenneturvallisuuden ja esteettömyyden parantamiseen. Liikenneturvallisuus paranee promillerajan, kypäräsuosituksen ja ikärajan myötä. Hallituksen esityksen mukaan sähköpotkulaudalla ja kevyellä sähköajoneuvolla ajamiseen tulisi promilleraja 0,5. Kypärän vahva käyttösuositus laajennetaan myös mikroliikkumiseen. Aiemmin kypärää on suositeltu vain polkupyöräilyyn. Hallituksen esityksessä itse asiassa mikroliikkumisen ikäraja olisi jätetty vain kuntien säädettäväksi, mutta liikenne- ja viestintävaliokunnan erinomaisen aktiivisen ja kattavan työn pohjalta valiokunta päätyi omassa mietinnössään esittämään kevyiden sähköajoneuvojen kuljettamiseen säädettävää 15 vuoden ikärajaa poiketen siis ministeriön alkuperäisestä hallituksen esityksestä. Tämä ikäraja koskee sähköpotkulautoja ja muita kevyitä sähköajoneuvoja, itsestään tasapainottuvia henkilökuljettimia ja muita vastaavia kevyitä sähköajoneuvoja. Tällaista ajoneuvoa ei saa myöskään luovuttaa alle 15-vuotiaan kuljetettavaksi, ja siitä voi seurauksena koitua sitten liikennevirhemaksu. Ikäraja ja luovutuskielto koskevat sekä yksityisten omistamia että vuokrattavia sähköajoneuvoja. Valiokunta myös rajasi ikärajan ja luovutuskiellon ulkopuolelle liikkumisesteisten henkilöiden kuljettamat kevyet sähköajoneuvot. Arvoisa puhemies! Vielä lasten oikeuksista ja ylipäätään suhteesta perustuslakiin. Tieliikennesääntelyllähän pyritään osaltaan turvaamaan ihmisten tasapuoliset liikkumismahdollisuudet. Perustuslain mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä ja heidän tulee saada vaikuttaa kehitystään vastaavasti itseään koskeviin asioihin. Tähän kannustaa myös YK:n lasten oikeuksien sopimus. Lapset kuitenkin tarvitsevat aikuisväestöä heikompana ryhmänä erityistä suojelua ja huolenpitoa, ja tämä kyseisen lakiesityksen ikärajan asettaminen perustuu perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävään syyhyn. Ikärajan asettamisella suojataan sekä lasten omia että muiden tienkäyttäjien perusoikeuksia. Lämmin kiitos liikenne- ja viestintävaliokunnan kollegoille tästä yksimielisestä mietinnöstä. Tämä on erinomainen, ja tällä päästiin myöskin tähän ikärajasääntelyyn. Lisäksi kiinnitän huomiota tähän eduskunnalle esitettyyn lausumaan, että tarkastellaan ja kehitetään mikroliikkumisen lainsäädäntöä aktiivisesti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+6.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-05-27T15:23:50,2025-05-27T15:27:10,Hyväksytty,1.1 2025_57_119,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vornanen, poissa. — Edustaja Lyly.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_120,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä mikroliikkuminen on kaupungeissa yksi tapa liikkua paikasta toiseen, ja se on kehittynyt tässä viimeisten vuosien aikana todella paljon ja tullut kaupunkipyörien rinnalle toiseksi vaihtoehdoksi liikkua kaupungissa. Tämä lakiesitys ja tämä kokonaisuus ei poista edelleenkään sitä, että pitää mikroliikkumisesta sopia kaupungeissa, muun muassa näitten sähköpotkulautojen määristä, pysäköintien sijoittamisesta, turvallisuudesta, operoinnin aloittamisesta ja lopettamisajankohdista ja niin poispäin, mutta tämä tuo nytten erittäin hyvän lisän tähän kuntien palettiin. Sitten toiseksi kannattaa muistaa, että tässä on kuitenkin erittäin tärkeä osa se, että muidenkin liikenteessäolijoitten turvallisuutta tällä edesautetaan, ja sekin on tässä todella merkittävä asia. Sähköpotkulautaonnettomuuksista iso osa tapahtuu yöaikaan ja usein vielä myöskin päihtyneenä. Näitä tässä pystytään nyt torjumaan, ja se on tässä hyvä asia. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että kuntien keinot puuttua näihin sähköpotkulautoihin ja mikroliikkumiseen paranevat, ja se tuo tähän työkaluja, joilla näitä asioita hoidetaan kunnissa. Kunnat ovat tehneet näitten toimijoiden kanssa jo keskinäisiä sopimuksia, mutta ne eivät riitä kokonaisuudessaan siihen, mitä tämän lakiesityksen ja lain myötä sitten jatkossa saadaan tehdä, ja se auttaa kuntia aika paljon tässä työssä. Siinä mielessä saadaan työkaluja. Esimerkiksi Tampereellakin me ollaan nähty, kuinka nämä sähköpotkulaudat kasautuvat keskustaan tietylle alueelle ja niitten sijoittaminen katukuvassa rönsyilee aika paljon, ja tästä saadaan työkaluja siihen. Sitten pidän erittäin hyvänä asiana tätä liikennejuopumusta koskevaa sääntelyä, jossa tulee promillerajat ja päihtyneenä kuljettaminen on kielletty. Tässä annetaan selkeä kielto ja selkeät rajat, ja siinä mielessä tämä on hyvä asia. Suojakypärän käyttö on tässä vahvana suosituksena myös, joka on tärkeä osa sitä, että ihmiset menevät asianmukaisilla varustuksilla. Sitten kaikkein mielenkiintoisin asia on se, että myöskin tämä 15 vuoden ikäraja tuli tähän mikroliikkumiseen, minkä näen myöskin hyvänä, ja se tuo siihen semmoista vastuullisuutta. Kannatan tätä lakiesitystä. Tämä laki on kehittynyt tässä kuukausien aikana, ja vielä täällä valiokunnassa sitten yksimielisillä ratkaisuilla saatiin esitys aikaiseksi. Kiitos valiokunnalle tästä hyvästä työstä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-05-27T15:27:12,2025-05-27T15:30:20,Hyväksytty,1.1 2025_57_121,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_122,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On tosi tärkeää, että nyt saadaan ikärajat sähköpotkulaudoilla liikkumiseen. Meno on ollut aika holtitonta, kun on seurannut mediaa, kuinka paljon näitä onnettomuuksia tapahtuu aivan jatkuvalla syötöllä. On hyvä, että tähän mikroliikkumiseenkin nyt sitten saadaan järkevät ikärajat.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+6.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-05-27T15:30:25,2025-05-27T15:31:00,Hyväksytty,1.1 2025_57_123,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu poissa. — Edustaja Eerola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_124,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nämä sähköpotkulaudat ja nyt tällaiset kevyet sähköajoneuvot, joita tässä nyt mikroliikkumiseksi kutsutaan, ovat tulleet osaksi meidän arkeamme viime vuosien aikana hyvin nopeasti. No, se on tuonut ketteryyttä liikenteeseen mutta myös kasvavan määrän erilaisia liikenneonnettomuuksia ja myös tällaisia esteettömyysongelmia vanhuksille ja vammaisille ja näin päin pois, muitakin turvallisuusriskejä, ja näihin tämä hallituksen hyvä esitys ja valiokunnan mietintö puuttuvat, näihin epäkohtiin, joissa nykyinen lainsäädäntö on ollut liian kevyttä. Esimerkiksi, niin kuin täällä on nyt mainittu monessa puheenvuorossa, tämä päihtyneenä sähköpotkulaudalla ajaminen tulee kielletyksi ja tulee myöskin tämä ikäraja. Tämä ikäraja on oikeastaan ainoa sellainen pieni kritiikki, ja en nyt ala vastustamaan tätä, mutta mietin sitä, että jossain maaseudulla, taajamien ulkopuolella olisi kenties ikäraja voinut olla alhaisempi kuin 15 vuotta, jos on pitkä koulumatka ja pitkä suora tie, missä ei samanlaista vaaraa ole kuin näillä kaupunkialueilla. Se ehkä olisi voinut olla jonkunnäköinen kädenojennus harva-alueiden alle 15-vuotiaille nuorille, mutta nyt menee näin. Tosiaan tätä, että päihtyneenä ajaminen tällaisella sähköajoneuvolla tulee kielletyksi, pidän todella erinomaisena. [Lehterillä soi puhelin] — Jaha, nyt soi musiikki. Älkää puhuko puhelimeen siellä lehtereillä, häiriinnyn ja minulla menevät pasmat sekaisin. Sulkekaa se värkki. — No, joo. Mutta tämä laki joka tapauksessa ei estä tätä mikroliikkumista, vaan se ohjaa sitä ja ohjaa nimenomaan vastuullisempaan suuntaan, ja se antaa kunnille, niin kuin tässä edustaja Lyly aikaisemmin kertoi, tarvittavat työkalut ja selkeät säännöt, jotta nämä uudet liikennemuodot voivat toimia rinnakkain näitten vanhojen kanssa. Se, mitä myös pidän oikein hyvänä ja kiitettävänä, on se, että tämä on erityisen tärkeä liikuntarajoitteisille henkilöille, vanhuksille ja näkövammaisille, joiden arkea nämä väärin pysäköidyt ja holtittomasti käytetyt sähköpotkulaudat haittaavat eniten. Meinasi haitata itseänikin, kun — no, myönnettäköön — valottomalla polkupyörällä tässä taannoin tulin mäkeä alas ja sitten oli siihen jätetty lojumaan tuommoinen sähköpotkulauta, niin huonosti meinasi käydä, elleivät refleksini olisi olleet nuoren miehen veroiset. [Naurua] — Kiitokset.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+6.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-05-27T15:31:04,2025-05-27T15:33:46,Hyväksytty,1.1 2025_57_125,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Löfström, poissa. — Edustaja Suhonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_126,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä oleva mikroliikkumista koskeva lainsäädäntö on tarpeellinen. Lakiesitys mahdollistaa kunnille uusia työkaluja hallita mikroliikkumispalveluiden käyttöä kaduilla ja yleisillä alueilla. Hallituksen esityksen kokonaisuus edistää mikroliikkumispalveluiden kehittymistä nykyistä turvallisemmaksi osaksi kaupunkiliikkumista ja matkaketjuja. Sähköpotkulaudat ja muut kevyet liikkumisvälineet ovat tulleet jäädäkseen. Ne ovat osa nykyaikaista kaupunkiliikennettä, mutta samalla ne ovat tuoneet mukanaan myös vakavia turvallisuusongelmia erityisesti nuorille ja lapsille, jotka käyttävät näitä välineitä usein ilman kypärää, ilman riittävää liikenneymmärrystä ja valitettavan usein ilman valvontaa. Tämä laki on siis tervetullut. Tarvitsemme selkeitä pelisääntöjä, jotka suojelevat nuoria, koululaisia ja jalankulkijoita. Tarvitsemme valvontaa, valistusta ja erityisesti vastuunkantoa myös laitteen vuokraajilta ja valmistajilta. Arvoisa rouva puhemies! Lapsen oikeus turvalliseen koulumatkaan ei saa jäädä sähköpotkulaudan alle, ei fyysisesti eikä lainsäädännöllisesti. Tuetaan siis tätä esitystä, mutta varmistetaan samalla, että turvallisuus ei jää liikenteen vauhdin jalkoihin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-05-27T15:33:53,2025-05-27T15:35:09,Hyväksytty,1.1 2025_57_127,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_128,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itse tarkastelen tätä ehdotettua lakia pääosin pelkästään liikenneturvallisuuden näkökulmasta, ja siihen nähden on kyllä tarpeen tehdä toimia. On nimittäin niin, että erityisesti nämä sähköpotkulaudat ovat oman näkemykseni mukaan kyllä enemmän haitallisia kuin hyödyllisiä, monestakin syystä. Siitä syystä, että ne aiheuttavat kaupunkikuvaan hankaluuksia ja tukkivat monesti pyöräteitä ja aiheuttavat sillä vaaratilanteita muille kulkijoille. Plus se, että ne tuhoavat näiden meidän nuorten liikunnalliset harrastukset ja kunnonkohottamismahdollisuudet, koska entistä enemmän kuljetaan pelkästään sähköllä, ja en pidä sitä lainkaan hyvänä, jos vaihtoehtona on kulkea myöskin muilla, lihasvoimalla liikkuvilla välineillä. Mutta sen sijaan niiden henkilöiden osalta, joiden on vaikea liikkua ja joille tämä on kenties ainut liikkumismuoto, on äärimmäisen hyvä, että näitä uusia ja erilaisia laitteita on tulossa ja ne ovat edullisia ja helppokäyttöisiä ja suht varmatoimisiakin nykypäivänä. Mitä tulee tähän 15 vuoden ikärajaan, luovutuskieltoon ja promillerajaan, niin erityisen huolissani niistä olen siksi, että mistä me löydämme riittävää valvontaresurssia sitten suorittamaan sitä valvontaa, jotta tätä lakia myöskin noudatettaisiin. Toivon, että tähän löydämme sitten lisää resursseja poliisin puolelta erityisesti, ettei tämä jää kuolleeksi kirjaimeksi ja noudattamattomaksi laiksi. Tulevaisuutta miettien, jos vielä toivoa saisi erityisesti liikenneturvallisuuden näkökulmasta, niin toivoisin, että säädettäisiin kypäräpakko näille laitteille, erityisesti sähköpotkulaudoille — puhun erityisesti niistä, en niistä, missä istutaan tai mitkä ovat polkupyörää muistuttavia tai muita— siis erityisesti sähköpotkulaudoille, koska niissähän se perinteinen mekanismi menee niin, että etupyörän kautta ympäri ja pää edellä tonttiin, ja siinä se kypärä on kyllä kaikkein tärkein turvavaruste. Ja toinen, mitä voitaisiin säätää: Tieliikennelaki on monesti rakenteeltaan hyvin teknillinen laki, ja näissä sähköpotkulaudoissa yksi merkittävä turvallisuuteen vaikuttava seikka on se, että niissä olisi riittävän suuri etupyörä, joka mahdollistaisi sen laitteen huomattavasti paremman hallinnan ja hätäjarrutusten tekemisen. Kun kuoppa tai este siinä kevyen liikenteen väylällä tulee, niin se ei tökkäisi siihen, vaan se menisi siitä luonnikkaasti yli. Toivoisin, että tätä myöskin tulevaisuudessa harkittaisiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+6.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-05-27T15:35:09,2025-05-27T15:37:46,Hyväksytty,1.1 2025_57_129,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_130,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan myös yhtyä näihin kiitoksiin sekä liikenne‑ ja viestintäministeri Ranteelle että myös sitten valiokunnan yksimieliselle mietinnölle, että olette saaneet tämän lain ulos, sillä niin kuin tässä on todettu, niin kyllä liikenneturvallisuus on jo pidemmän aikaa ollut hyvinkin heikoissa kantimissa nimenomaan tämän mikroliikkumisen osalta. Nämä sähköpotkulaudat ovat varmaan meistä jokaista koskettaneet, eivät vähiten täällä Helsingissä liikkuessa. Aikamoisia vaaratilanteita ne aiheuttavat. Erityisesti tietysti tämä lasten ja nuorten, alle 15-vuotiaitten, ajaminen näillä on ollut kyllä paikoin varsin holtitonta, ja niitä ihan omassakin naapurustossa olen joutunut välillä vähän väistelemään. Nämä murheelliset kuolemantapauksetkin, mitä tässä on viimeisen kahden vuoden aikana ollut: kun niistäkin kolme kuudesta oli alaikäisiä, niin kyllä katson, että tähän on todellakin ollut tarpeen puuttua. Edustaja Lehtinen toi erinomaisia ehdotuksia tähän, miten tätä lakia voisi vielä ehkä tulevaisuudessa jatkojalostaakin, ja uskon, että sellaistakin varmasti tullaan tekemään, ja toivottavaa olisi. Tämä kypäräpakkoasia on kyllä esimerkiksi sellainen tosi tärkeä asia. Sitten on tietysti pohdittavana, miten tämä vuokrasähkölautabisnes toimii sen kypärän kanssa. Siinä voi omia haasteita olla, mutta jätetään sitten niiden haasteiden taklaamiset sinne tulevaisuuteen. Myös tämä promillerajan tuominen sähköpotkulautailuun ja sähkömopoihin ja näihin on kyllä tosi tarpeen, sillä kyllä ainakin oman tuttavapiirin kautta, jota tuolla virkapuolella on, välillä sellaista viestiä on tullut, että hyvinkin humalaiset näillä laudoilla ajelevat, ja kun on ollut tilanteita, joissa olisi ollut hyvä puuttua, niin nyt on se mahdollisuus myöskin puuttua. Se on totta, niin kuin edelleen edustaja Lehtinen totesi, että valvontaan ei varmaan sellaista resurssia riitä, mutta niissä tilanteissa, kun sitä valvontaa ikään kuin luontevasti tulee, on mahdollista puuttua. No, sitten ehkä vielä tähän, mikä itseäni tässä on myös huolestuttanut näitten sähkölautojen osalta: liikkuminen ja liikkumattomuuden lisääntyminen näiden myötä. Eli kyllä jos miettii isoja kaupunkeja, Helsinkiä ja muitakin isompia kaupunkeja, niin siinä määrässä, miten paljon askeleita jää ihmisillä ottamatta sen takia, kun näiden sähkölautojen kanssa mennään, kyllä minä katson, että siinäkin meillä olisi mahdollisuus hieman ehkä petrata ja parantaa. Tämä laki tietysti antaa jotain näille lapsille ja nuorille, joiden liikkumattomuudesta me ollaan nyt erityisen huolissaan oltu ja meidän tulee olla, ja tavallaan nyt sitten ikään kuin heidät pistetään kuitenkin liikkumaan vähän enemmän jalkoja hyväksi käyttäen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+6.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-05-27T15:37:46,2025-05-27T15:41:12,Hyväksytty,1.1 2025_57_131,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_132,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme esitystä, joka koskee mikroliikkumista ja sen sääntelyä. Esitys tuo tarvittavaa selkeyttä kentälle, joka on tähän saakka ollut monilta osin kuin villi länsi. Arvoisa puhemies! Poliisitaustaisena näen tämän uudistuksen merkityksen konkreettisesti tärkeänä. Liikenteessä tarvitaan valppautta, ennakointia sekä liikennesääntöjen tiedostamista ja niiden noudattamista. Kun kyse on pienistä sähköavusteisista kulkuvälineistä, kuten sähköpotkulaudoista, ja pääosin niiden käyttäjäkuntana ovat lapset ja nuoret, on tarpeen uudistaa sääntelyä. Olemme nähneet aivan liian paljon tapauksia, joissa alaikäiset tai päihtyneet kuljettajat vaarantavat omaa tai muiden tienkäyttäjien turvallisuutta. Useasti näkee väärinkäytöksiä muun muassa sähköpotkulautojen käytössä, kun niillä menee kaksi tai jopa kolmekin nuorta samalla laudalla. Tämän lisäksi myöskään liikennesääntöjä ei aina noudateta esimerkiksi tienylitystilanteissa, jotka usein ovat liikenteessä tien vaarallisimpia paikkoja. Myös vakavasti loukkaantuneiden ja onnettomuuksissa menehtyneiden määrä on viime vuosilta karua luettavaa. Valiokunta esittää 15 vuoden ikärajaa kevyiden sähköajoneuvojen kuljettamiselle. Tämä on täysin perusteltua lasten kehitystason, liikennetaidon ja turvallisuuden näkökulmasta. Myös luovuttamiskielto alle 15-vuotiaalle on hyvä uudistus. Pieni lapsi on muutoinkin aina elävä varoitusmerkki muille tienkäyttäjille. Kun siihen lisätään vielä lain sallima, jopa 25 kilometriä tunnissa kulkeva sähköajoneuvo, riskit lisääntyvät. Tämäkin vahvistaa 15 vuoden ikärajan tärkeyttä, jota myös Liikenneturva on esittänyt lausumassaan. Arvoisa puhemies! Päihteet ja liikenne eivät kuulu yhteen, oli kyseessä sitten sähköpotkulauta tai mikä tahansa moottorikäyttöinen ajoneuvo. Sen vuoksi on hyvä, että tässä laissa tulee mikroliikkumiseen myös promilleraja. Tämä 0,5:n promilleraja on selkeässä linjassa muun tieliikennesääntelyn kanssa ja koskee siis sähköpotkulautoja ja sellaisia sähköpyöriä, joissa sähköavustus toimii ilman, että pyörää tarvitsee polkea. Valiokunta tuo myös esiin, että vaikka onnettomuustilastoissa on vielä puutteita, olemassa oleva tieto osoittaa selvästi, että lapsille ja nuorille sattuu liikaa onnettomuuksia näillä laitteilla. Meidän tehtävämme on toimia ennen kuin tilastot entisestään pahenevat. Sähköpotkulautojen osalta on jo ollutkin useita kuolemaan johtaneita onnettomuuksia niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Siksi onkin hyvä, että mikroliikkumiseen tehdään nyt sääntelyä tieliikenneturvallisuuden parantamiseksi. Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä, että sääntelyä seurataan ja tarvittaessa tarkennetaan. Tämä maailma muuttuu nopeasti, ja myös mikroliikkuminen ja kulkuvälineet kehittyvät, joten valiokunnan ehdottama lausuma on paikallaan. Me emme voi jäädä seuraamaan sivusta, jos tilanne muuttuu. Tarvittaessa pitää toimia nopeasti. Valvonnan osalta poliisin resurssit on varmistettava, ja kansalaisia on tiedotettava selkeästi uudesta sääntelystä. Ennaltaehkäisy, valvonta ja kasvatus kulkevat käsi kädessä. Tässä peräänkuulutan myös vanhempien vastuuta ja roolia niin sanoissa kuin esimerkin näyttämisessä. Suosittelen myös kypärän käyttöä sähköajoneuvojen käyttäjille. Arvoisa puhemies! Pidän tätä hallituksen esitystä hyvänä ja tarpeellisena. Suuri kiitos liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteelle tämän asian edistämisestä ja valiokunnille hyvästä, yksimielisestä mietinnöstä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+6.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-05-27T15:41:15,2025-05-27T15:45:16,Hyväksytty,1.1 2025_57_133,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_134,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Rouva puhemies! Jäi pari asiaa äskeisessä puheenvuorossa vielä sanomatta: Ensinnäkin kunnille on aika iso asia, että tämmöistä liikkumista edistetään ja sille tulee tiettyjä rajoitteita myöskin lainsäädännön kautta, mutta kunnat myös tekevät aika paljon investointeja pyöräteihin ja katuihin, ja tavallaan tämä myöskin antaa mahdollisuuden liikkua tällä mikroliikkumisella niillä pyöräteillä ja kaduilla. Ainut ongelma näissä on se, että kaistoituksen pitäisi olla sellainen, että nämä eivät ole kävelyn kanssa kovin lähellä. Eli kaikkia ongelmia tämä lainsäädäntö ei poista, vaan meillä on edelleen siihen liittyviä ongelmia, kun on tämmöistä nopeata ja hidasta liikkumista tuolla katuverkostossa ja tieverkostossa olemassa, mutta tämä antaa siihen myös työkaluja ja voidaan hyödyntää esimerkiksi pyörätieverkkoa aika paljon tällä mikroliikkumisella. Toinen asia, joka tässä on tärkeätä, on se, että nyt kun tämä mikroliikkuminen on erityisesti isompien kaupunkien yksi liikkumismuoto ja siellä näitä käytetään aika paljon ja kunnilla itsellään ei ole kyllä mahdollisuuksia lähteä tämmöistä mikroliikkumista järjestämään kuntien palveluna, niin on hyvä, että näillä operaattoreilla, jotka tässä toimivat, pysyy myöskin mahdollisuus toimia, vaikka niitten toimintaa rajoitetaan, ja ennalta tiedetään, miten tullaan toimimaan. Se antaa niille liiketoimintamahdollisuuden edelleenkin, ja siinä mielessä tämä palvelu pysyy kunnissa. Se on tässä myöskin yksi ulottuvuus, eli markkinat hoitaisivat tämän, eikä se tule kuntien vastuulle. Arvoisa rouva puhemies! Eräs tärkeä asia, joka tässä keskustelussa ei ole vielä kovin paljon tullut esiin, on tämä viestintä ja sitten liikennevalvonta, viestintä erityisesti. Nyt kun tämä lainsäädäntö muuttuu ja tarkentuu, vaaditaan aika paljon viestintäponnistuksia, että ihmisillä on tiedossa, minkälaisia toimenpiteitä tämän mikroliikkumisen ympärillä tässä lainsäädännössä tehdään, mitä ikärajoja ja promillerajoja ja muita siellä on, jolloin kaikki tietävät sen osalta, miten pitää käyttäytyä näitten laitteitten kanssa. Erityisen hyvä on tämä valiokunnan seuranta, että jos tässä tapahtuu joitain oleellisia muutoksia, niin lainsäädäntöhankkeilla voidaan palata tämän asian osalle uudestaan. Nyt tässä on hyvä asia koottu yksiin kansiin, ja kun valiokunta sitä täydensi, niin tällä voidaan mennä eteenpäin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-05-27T15:45:18,2025-05-27T15:48:15,Hyväksytty,1.1 2025_57_135,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Löfström., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_136,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Ärade fru talman! Elsparkcyklar är ett transportmedel som på kort tid blivit en betydande del av gatubilden i våra större städer i Finland, men också ett transportmedel som i takt med att användningen ökat har lett till ett växande antal olyckor, vissa med tragisk utgång, inte minst då en tolvårig flicka dog i Vanda förra året. Många olyckor har också inträffat på nattens timmar och då den som framfört fordonet varit berusad. Därför införs en promillegräns på 0,5 promille för att framföra elsparkcyklar. Vi har i kommunikationsutskottet enhälligt beslutat att också föreslå en 15 års åldersgräns för användning av elsparkcyklar i hela landet, något flera andra länder redan har. I Danmark gäller 15 år, i Norge 12 år och på Irland 16 år.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+6.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2025-05-27T15:48:15,2025-05-27T15:49:13,Hyväksytty,1.1 2025_57_137,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Onnettomuustilastot tosiaan osoittavat, että lapsille tapahtuu paljon liikenneonnettomuuksia mikroliikenteessä. THL:n tilastoihin perustuvan arvion mukaan viime vuonna kevyellä sähköajoneuvolla tai moottorilla varustetulla polkupyörällä loukkaantui erikoissairaanhoitoa vaativasti 0—14-vuotiaita noin 170 lasta ja 15—17-vuotiaita myös samainen 140 lasta. HUSin tilastojen mukaan sähköpotkulautaonnettomuuksissa loukkaantui viime vuosina yhteensä 574 alle 16-vuotiasta lasta ja potilaiden keski-ikä oli 12,2 vuotta. Nämä luvut ovat hyvin merkittäviä ja kertovat mikroliikkumisen onnettomuusalttiudesta. Edustaja Lehtinen puhui täällä aikaisemmin myöskin muun muassa tämän lainsäädännön ulottamisesta suojakypäräpakkoon. Itse asiassa ministeriö on hyvin otsikkotasoisesti selvittänyt tätä suojakypäräpakkoa ja sen säätämistä alle 18-vuotiaille, mutta lopputuloksena todettiin tässä vaiheessa, että ikärajasääntelyn liikenneturvallisuusvaikutukset ovat suojakypäräpakkoa suuremmat, joten se jätettiin säädösesityksestä pois. Ylipäätään mikroliikkumisen välineet, vempeleet, kehittyvät sitä tahtia, että tämä valiokunnan huomio ”eduskunta edellyttää valtioneuvoston tarkasti seuraavan mikroliikkumista koskevan sääntelyn toimivuutta ja ajantasaisuutta” on erinomainen. Mikroliikkuminen kehittyy niin kovaa vauhtia, että tarvitaan varmasti tarkentavia toimenpiteitä tämänkin lakiesityksen jälkeen. Joka tapauksessa tarvitaan toimenpiteitä liikenneturvallisuuden varmistamiseksi, ja tämä on hyvä askel oikeaan suuntaan. Sen lisäksi valiokunta kiinnitti hyvin oikeutetusti huomiota siihen, että hallituksen esityksen antamisen sekä lakiesityksen aiotun voimaantulon välillä oli vain vähän aikaa, joten asian käsitteleminen toivotussa aikataulussa oli käytännössä mahdotonta. Joka tapauksessa on tärkeää, että nyt etenemme tämän mikroliikennelainsäädännön kanssa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+6.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-05-27T15:51:25,2025-05-27T15:54:14,Hyväksytty,1.1 2025_57_138,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_139,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Olin jo viimeksi, kun asiasta keskusteltiin, hiukan kriittinen tätä esitystä vastaan, eikä minun kantani hirveästi ole muuttunut siitä. Toki minä tämän hyväksyn ja arvostan kaikkia edellisiä puheenvuoroja, mutta haluan tuoda tähän vielä muutamia pointteja, mitä ei välttämättä ole tänään sanottu. Esimerkiksi tämä sähköpotkulautojen liikkumisympäristö on täysin eri maaseudulla kuin esimerkiksi täällä Helsingin ydinkeskustassa. Taajamissa voi liikkua yksinään pyörätiellä kenties vaikka viiden kilometrin koulumatkan. Todennäköisesti kaupungeissa liikkumismatka voi olla useasti paljon lyhyempi kuin taajama-alueella. Täällä Helsingissä voi olla monia muita vaihtoehtoja, kuten ratikka, metro tai juna, mitä harvemmin maaseudulla on mahdollista käyttää, joten täten liikkumisvaihtoehtoja on jo lähtökohtaisesti paljon vähemmän ja harvemmin. Taajamissa monet lapset käyvät koulua kauempaakin. Koulumatka voi olla viitisen kilometriäkin, ja lapselle on sen itsenäiseen suorittamiseen hankittu useissa perheissä nimenomaan sähköpotkulauta. Kenties lapsi välillä käyttää polkupyörääkin, mutta esimerkiksi pitkä ja isomäkinen matka vie aikaa ja vaatii kuntoa useita kiloja painavan koulurepun kanssa. Välillä olisi kiva säästää voimia vielä illansuun kaksi tuntia kestäviin rankkoihin liikuntaharrastuksiinkin. Arvoisa rouva puhemies! Nyt puhutaan onnettomuuksista vielä sen verran, että Traficom arvioi, että potkulautaonnettomuuksia on noin 1 600 ja matkoja tehdään noin 17 miljoonaa. Terveyshuoltoon johtavia polkupyöräonnettomuuksia tapahtuu Suomessa vuosittain noin 20 000 kappaletta. Puhutaanko seuraavaksi polkupyörien kieltämisestä? Mutta kuten alussa mainitsin, tässä laissa on kuitenkin suurimmilta osin hyvät perustelut, ja tärkeätä on se, että sillä parannamme kaikkien turvallisuutta liikenteessä, samalla kun saamme tukea yrittäjyyttä ja luoda mahdollisuudet monipuolisille tavoille liikkua. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+6.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-05-27T15:54:14,2025-05-27T15:55:58,Hyväksytty,1.1 2025_57_140,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Löfström., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_141,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle mikroliikkumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 12/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 50/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 6/2025 vp,"Ärade fru talman! Jag sade i mitt förra anförande att det här kommer gälla i hela landet, precis som också ledamot Lundén sade att det gäller i hela landet, både i städer och på landsbygden. Men det är inte riktigt sant, utan det här kommer inte att gälla på Åland, vilket är viktigt att lyfta fram. Åland har egen självstyrelsebehörighet gällande trafikfrågor, men på Åland finns det nu en livlig debatt om att man också ska ta samma regler i bruk på Åland. Det verkar finnas en stor konsensus kring det, eftersom det också finns många skador på grund av elsparkcyklar på Åland.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+6.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2025-05-27T15:55:58,2025-05-27T15:56:44,Tarkistettu,1.1 2025_57_142,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2024>>>Kertomus K 12/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 7/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 7/2025 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_57_143,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2024>>>Kertomus K 12/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssämme on tosiaan Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta viime vuodelta. Meidän liikenne‑ ja viestintävaliokunta sai laajan ja kattavan selvityksen tästä hallintoneuvoston kertomuksesta, jossa muun muassa todetaan, että Ylen strategia keskittyy brändin vahvistamiseen, digitaalisten palveluiden kehittämiseen ja yhteiskunnan monimuotoisuuden esille tuontiin ja tavoitteena Ylellä on olla media-alan uudistamisen edelläkävijä. Ylipäätään Yle vastaa suomalaisen median käytön tarpeisiin uuden teknologian ja kasvavan globaalin kilpailun keskellä eli hyvin haastavassa toimintaympäristössä. Yle panostaa moniäänisyyteen keskittymällä nuorten tavoittamiseen, uutissisältöjen monipuolistamiseen ja alueellisten näkökulmien esiin tuomiseen. On tärkeää, että kaikista säästöpaineista huolimatta Yle panostaa edelleen läsnäoloon useilla paikkakunnilla tuoden eri alueiden kehitystä ja erityispiirteitä koko Suomen tietoisuuteen. Ylellä on yleistä merkitystä niin suomalaiselle kulttuuritoiminnalle kuin kulttuuriperinnön säilyttämisellekin. Muun muassa Ylen kantanauhoille on tallennettu arvokasta suomalaista kulttuuria säilymään tuleville sukupolville. Yle ylläpitää vahvaa toimintaa häiriötilanteiden varalta kumppaneiden ja viranomaisten kanssa yhteistyössä. Ylen merkitys huoltovarmuudelle on keskeinen, ja siitäkin syystä on tärkeää, että Yle pystyy huolehtimaan toimintavarmuudestaan. Ylipäätään median käyttö on monipuolistunut ja siirtynyt yhä enemmän digitaalisiin palveluihin. Samalla teknologian kehitys, generatiivinen tekoäly, haastaa meitä ja tarvitsemme uudenlaista osaamista. Erityisesti muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa Ylen lakisääteisten tehtävien turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+7.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-05-27T15:58:04,2025-05-27T16:00:33,Hyväksytty,1.1 2025_57_144,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2024>>>Kertomus K 12/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäkinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_145,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2024>>>Kertomus K 12/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme tänään Yleisradion hallintoneuvoston kertomusta yhtiön toiminnasta viime vuoden osalta, ja tämän kertomuksensa se tosiaan Yleisradion toiminnasta annetun lain 6 §:n mukaisesti antaa koskien yhtiön julkisen palvelun toteutumista ja ohjaus- ja valvontatehtäviensä toteuttamista. Yleisradiolle nimenomaan laissa säädettyjen tehtävien määrä on hyvin merkittävä ja sisältö laaja. Sen tulee tarjota monipuolinen ja kattava julkisten palvelujen ohjelmisto jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Yhtiön tehtävänä on tukea kansanvaltaa, demokratiaa, sananvapautta, sivistystä ja oppimista, vahvistaa kansallista ja alueellista kulttuuria ja huomioida tarjonnassa myös erityisryhmien ja vähemmistöjen tarpeet. Lisäksi Ylellä on erityistehtäviä viestinnän turvaamiseksi poikkeusolosuhteissa. Arvoisa rouva puhemies! On erittäin positiivista, että myrskyisistä ajoista huolimatta ja osittain juuri siksi on tärkeää, että Yle on pystynyt turvaamaan asemansa Suomen luotettavimpana uutismediana. Luotettavan, oikea-aikaisen tiedon merkitys korostuu ajassa, jossa tapahtuu paljon ja jossa yhteiskuntamme on jatkuvasti altis erilaiselle hybridivaikuttamiselle. Suomessa on kyettävä puolustautumaan myös erilaista vihamielistä informaatiovaikuttamista vastaan, jotta yhteiskunnan ja sen kansalaisten toimintakyky ja turvallisuus voidaan taata. Tämä ei ole mahdollista ilman riippumatonta, vapaata uutismediaa, jossa faktat todella varmistetaan. Tässä Ylen merkitys korostuu aivan erityisellä tavalla. Kyse ei ole työstä, jota tehdään vain poikkeusolosuhteissa, sillä yhteiskunnan ja kansakunnan henkistä kriisinkestävyyttä rakennetaan ja ylläpidetään nimenomaan rauhan aikana. Se on siis pitkäjänteistä työtä, jossa onnistuminen luo kriisien keskellä meille paremmat edellytykset selvitä. Arvoisa rouva puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta korostaa mietinnössään, että Yle ylläpitää vahvaa toimintaa häiriötilanteiden varalta kumppaneiden ja viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön kautta keskittyen erityisesti kriittisen infran suojeluun. Turvatoimia tehostetaan, ja henkilökunta saa kattavaa koulutusta. Lisäksi Yle kehittää vaaratiedotteiden välitysprosesseja ja toimii aktiivisesti vaaratiedottamisen kehittämisen parissa, mikä tukee yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Valiokunnan tavoin itsekin korostan muiden yhteiskunnallisten tehtävien ohella Ylen merkitystä huoltovarmuudelle. On meidän kaikkien yhteinen etu ja vastuu pitää huolta, että Yleisradion toimintaedellytykset turvataan kaikissa olosuhteissa. Kuten valiokuntakin toteaa, erityisesti muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa Ylen lakisääteisten tehtävien turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Mielestäni tässä ajassa on tarpeen korostaa, että Yleisradion on todella oltava koko Suomen uutismedia. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että myös alueellinen moniäänisyys turvataan niin, että esimerkiksi paikallisradioiden toimintaedellytyksistä pidetään kiinni. Tämä on mitä enemmissä määrin myös turvallisuuskysymys, jotta oikeaa tietoa saadaan oikeaan aikaan siellä, missä tapahtuu. Arvoisa puhemies! On selvää, että parlamentaarisen työryhmän linjaukset näkyvät ja ovat näkyneet Ylen toiminnassa. Toimintaa haastavat tällä hetkellä mittavat määrärahaleikkaukset, joiden puristuksessa hyvää ja laadukasta työtä jatketaan tinkimättömästi. Talouden ohella myös yleinen mediakentän murros haastaa Yleisradiota monin tavoin esimerkiksi niiden kehitysharppausten osalta, joita nyt tekoälyn ja muun teknologian parissa otetaan. Mielestäni on hyvä huomata, että erityisen vastakkainasettelun rakentamisen sijaan hedelmällisempää on edelleen tiivistää yhteistyötä kaupallisen median kanssa, sillä lopulta tässä pienessä maassa me elämme symbioosissa. Tarvitsemme toinen toisiamme, sillä emme kilpaile ensisijaisesti keskenämme vaan ennen kaikkea globaaleja toimijoita vastaan. Se haastaa meitä yhteisesti. Tämä on tosiasia, jonka myös valiokunta on pannut merkille todetessaan: ”Mediakentän murroksessa suuret kansainväliset mediajätit ovat valtaamassa alaa, mikä vaikeuttaa erityisesti kaupallisten toimijoiden tuottavuutta mutta myös Ylen toimintaa. Valiokunta pitää hyvänä, että kansalliset toimijat, Yle ja suomalainen kaupallinen media, pyrkivät yhteistoimintaan, jotta ne selviäisivät mahdollisimman hyvin kilpailussa kansainvälisiä mediajättejä vastaan.” Tähän sitaattiin on helppo yhtyä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+7.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2025-05-27T16:00:38,2025-05-27T16:06:20,Hyväksytty,1.1 2025_57_146,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2024>>>Kertomus K 12/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu poissa. — Edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_147,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2024>>>Kertomus K 12/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtajana kiittää liikenne- ja viestintävaliokuntaa erinomaisesta ja perusteellisesta mietinnöstä. Valiokunta on tunnistanut juuri ne keskeiset asiat, joiden äärellä Yleisradio tällä hetkellä toimii ja joiden varassa sen toiminta kehittyy tulevina vuosina. Pidän erityisen tärkeänä, että mietinnössä korostetaan Yleisradion roolia koko maan kattavana, laadukkaana ja luotettavana julkisen palvelun toimijana. Valiokunta alleviivaa aivan oikein alueellisen moniäänisyyden turvaamista, nuorten tavoittamista ja uutissisältöjen monipuolistamista. Juuri nämä ovat niitä tehtäviä, joihin Ylen uusi strategia ja hallintoneuvoston ohjaus vahvasti seuraavina vuosina nojaavat. Monimuotoinen ja eri alueita esiin tuova media on koko kansakunnan eheyttä vahvistava voima. Valiokunta tuo myös ansiokkaasti esiin Ylen merkityksen osana Suomen huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta. Vaaratiedottaminen, yhteistyö viranomaisten kanssa ja kriittisen infrastruktuurin suojaaminen ovat asioita, jotka eivät näy arjessa mutta joiden toimivuus ratkaisee paljon silloin kun yhteiskunta joutuu paineen alle. Hallintoneuvostossa pidämme tätä tehtävää ensisijaisen tärkeänä, erityisesti nyt kun elämme yhä epävakaammassa geopoliittisessa tilanteessa. Tämäkin on itse asiassa otettu vahvasti huomioon Ylen uudessa, vasta valmistuneessa strategiassa. Myös valiokunnan käsittely suhteesta kaupallisiin toimijoihin on tasapainoinen ja rakentava. On selvää, että mediakenttä on murroksessa ja kilpailu sekä teknologian kehitys muuttavat pelikenttää nopeasti. Valiokunta aivan oikein korostaa, että yhteistyö kotimaisten toimijoiden välillä on kansallinen etu. Ylen on tehtävä oma lakisääteinen tehtävänsä, mutta sen tulee myös osaltaan vahvistaa suomalaista mediakenttää kokonaisuutena, ei toimia sitä vastaan. Tähän hallintoneuvosto on sitoutunut ja tulee seuraamaan sen kehitystä tiiviisti. Haluan lopuksi kiittää valiokuntaa siitä, että se tukee avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja valvontaa, juuri niitä asioita, joita me hallintoneuvostossa pyrimme Ylen toiminnassa jatkuvasti vahvistamaan. Se on Ylen toiminnan hyväksyttävyyden elinehto. Arvoisa puhemies! Tämä mietintö antaa hyvän ja jämäkän pohjan sille, että Yleisradio voi jatkaa perustehtävänsä toteuttamista luotettavasti, kattavasti ja koko Suomen hyväksi. Tästä on hyvä jatkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+7.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-05-27T16:06:25,2025-05-27T16:09:33,Hyväksytty,1.1 2025_57_148,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2024>>>Kertomus K 12/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_149,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2024>>>Kertomus K 12/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Viime vuosina on käyty kasvavaa keskustelua siitä, mikä on Yleisradion asema muuttuvassa mediakentässä. Tämä keskustelu on sekä tervetullutta että välttämätöntä. Kansalaisten tarpeet ja katselutottumukset muuttuvat, teknologia kehittyy, ja kilpailu sisällöstä kovenee. Tässä murroksessa myös Ylen on kyettävä tarkastelemaan omaa rooliaan uudessa valossa. Samalla on syytä muistaa, miksi Yle ylipäätään on olemassa ja miksi se on edelleen välttämätön osa suomalaista yhteiskuntaa. Kyse ei ole vain sisällöntuotannosta tai kulttuuripalveluista vaan siitä, että Yle on osa kansallista järjestelmää, joka tukee yhteiskunnan toimintakykyä myös normaalista poikkeavina aikoina. Juuri tästä syystä valiokunnan mietinnössä esiin nostettu näkökulma Ylen roolista huoltovarmuuden osana on niin tärkeä, ja henkilökohtaisesti jaan tämän näkemyksen täysin. Tästä on hyvä esimerkki: kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Yle kykeni tuottamaan kansalaisille reaaliaikaista ja asiantuntevaa uutisointia tilanteessa, jossa epävarmuus ja disinformaatio levisivät nopeasti. Tällaisina hetkinä konkretisoituu se, mitä tarkoittaa yhteiskunnallisesti luotettava media: toimija, joka on läsnä silloin, kun kansalaiset tarvitsevat selkeää ja todenperäistä tietoa. Myös koronapandemian alkuaikoina nähtiin, kuinka Yle otti aktiivisen roolin uudenlaisessa ja epävarmassa tilanteessa. Yhtiö kykeni nopeasti reagoimaan ja tuottamaan ohjelmasisältöjä, jotka vastasivat kansalaisten muuttuneisiin arjen tarpeisiin. Uutisointi oli monin tavoin onnistunutta. Samalla kuitenkin on ymmärrettävää, että osa kansalaisista olisi kaivannut laajempaa tilaa kriittisille näkökulmille, esimerkiksi vaihtoehtoisille mielipiteille rokotteiden tehokkuudesta tai/ja hallituksen toimenpiteiden vaikutuksista. Tämäkin on osa julkisen palvelun tehtävää: tarjota moniäänisyyttä ja tukea kansalaiskeskusteluun. Arvoisa puhemies! Laaja ohjelmatarjonta on ollut yksi Ylen tunnusmerkeistä ja vahvuuksista. Yhtiö on pyrkinyt palvelemaan monipuolisesti eri yleisöjä, eri alustoilla ja eri tarpeisiin. Esiin nouseekin kysymys: onko Ylellä velvollisuus palvella kaikkia, vai pitäisikö sen pikemminkin keskittyä olennaisiin ydintehtäviinsä? Nykyisessä taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa on aiheellista pohtia, pitäisikö julkisen palvelun selkeämmin priorisoida keskeisimpiä toimiaan sen sijaan, että tarjotaan kaikkea kaikille. Suomalaiset tarvitsevat kestävää, kohdennettua ja laadukasta ohjelmatuotantoa, joka tukee demokratiaa, kulttuuria ja sivistystä. Tämä ei välttämättä tarkoita määrällisesti enempää vaan laadullisesti parempaa ja yhteiskunnallisesti merkittävämpää. Uutismedian uskottavuus syntyy siitä, kokevatko ihmiset sen tasapuoliseksi ja reiluksi. Jos näin ei ole, luottamus alkaa rapautua. Evan tuoreen tutkimuksen mukaan 40 prosenttia suomalaisista kokee Ylen uutisoinnin painottavan vasemmistolaista näkökulmaa. Vaikka lähes puolet vastaajista pitää Yleä puolueettomana, tällaisia havaintoja ei voi ohittaa olankohautuksella. Verorahoilla toimivan median on erityisen tärkeää varmistaa, että se näyttäytyy aidosti riippumattomana, ei vain teoriassa vaan myös käytännön journalismissa. Arvoisa puhemies! Yleisradio ei ole vain media. Se on osa kansallista infraa: instituutio, jonka merkitys näkyy erityisesti silloin, kun yhteiskunta on koetuksella. Mutta juuri siksi Ylen on pysyttävä terävänä. Sen on osattava arvioida omaa rooliaan rehellisesti, kuultava kansalaisia ja tarvittaessa priorisoitava tekemisiään ja tuotantoaan. Itselleni kymmenisen vuotta Ylen hallintoneuvostossa toimineena ja tällä hetkellä sen varapuheenjohtajana Yle on tullut varsin tutuksi. Siksi näen perustelluksi kysyä, onko Ylen aina pyrittävä olemaan kaikkea kaikille vai olisiko merkityksellisempää keskittyä siihen, mikä todella palvelee koko yhteiskuntaa ja sen huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+7.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-05-27T16:09:40,2025-05-27T16:14:45,Hyväksytty,1.1 2025_57_150,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2024>>>Kertomus K 12/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_151,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2024>>>Kertomus K 12/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ajattelin tässä muutaman sanan Yleisradiosta itsekin sanoa. Kuitenkin puhutaan noin sadan vuoden historiasta, ja lähestulkoon sen ajan Yle on palvellut Suomen kansaa keskeisenä tiedonvälittäjänä ja kulttuurin välittäjänä ja myös sen luojana. Ylen toiminnalla on ollut ja tulee olemaan suuri rooli suomalaisessa tiedon välittämisessä. Muutama nosto siitä toiminnasta: Jos me mietitään juuri tätä alueellista uutistoimintaa, mikä edellisissäkin puheenvuoroissa on tullut esille, niin se uutisoi kyllä puolueettomasti ja laajasti kotimaan ja ulkomaan tapahtumista, vaikka täällä on viitattu hieman vasemmalle päin kallellaankin olevista asioista. Ilman Yleä maamme uutisvalikoimaan ja kulttuurikenttään jäisi aika iso aukko, jota eivät kaupalliset yritykset pystyisi tai eivät välttämättä edes halua pyrkiä täyttämään. Yle pystyy tuottamaan sisältöjä, jotka muuten jäisivät tekemättä, esimerkiksi uutislähetyksiä saameksi tai viittomakielellä tai selkosuomen kielellä. Paikallislehtiverkkomme on vähitellen vähentynyt, ja Ylen alueellisten uutistoimintojen merkitys kasvaa kyllä tätä aukkoa täyttäessä. Eli voisi todeta, että Yle tekee erittäin tärkeätä työtä. Ja vielä jos tuosta valiokunnan mietinnöstä bongaan tätä strategia-asiaa, niin Yleisradio keskittyi siinä brändin vahvistamiseen ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen ja yhteiskunnan monimuotoisuuden esille tuontiin. Nämä ovat erittäin hyviä strategisia linjauksia. Painopisteet ohjaavat sisältöä ja palvelujen kehittämistä vastaamaan suomalaisten mediakäytön tarpeita uuden teknologian ja kasvavan globaalin kilpailun keskellä. Tämä on erityisen tärkeätä esimerkiksi tässä somemaailman valtaamassa disinformaatiomaailmassa ja kyllä haastaakin ihan yhtä lailla Yleä myös siinä, miten uusia työkaluja otetaan käyttöön ja miten pystytään luomaan lisäarvoa omaan toimintaan sillä tavalla, että tämä teknologia hyödynnetään. Varmasti siihen tulee tarpeita. Yhden vielä tässä haluan ottaa, tämän huoltovarmuusnäkökannan. Kokonaisturvallisuusajattelua [Puhemies koputtaa] peilaten erittäin tärkeätä on, niin kuin edellisissäkin puheenvuoroissa taisi edustaja Ronkainen ottaa esille, näiden häiriötilanteiden varalta tiedottaminen ja kaikki se yhteistyö, mikä on kriittisen infran suojeluunkin liittyvää. Nämä ovat erittäin tärkeitä asioita. Ja sitten tietenkin... — Jaa, no nyt näyttääkin puheenvuoroaika olevan sillä tavalla loppu, että taidan päättää tähän. [Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko: No, puhukaa vaan. Jos jäi vielä sanottavaa, niin sanokaa vaan. ] Suhteesta kaupallisiin mediatoimijoihin ja tähän mediakentän muutokseen olisin vain ottanut huomion, että Yleisradion yhteistoimintaa ja ‑peliä tässä suomalaisen median kentässä — kun mietitään, että maailmanlaajuisia mediajättejä vastaan kuitenkin osittain pelataan — pitää täällä Suomessa pystyä harjoittamaan. Tämmöinen huomio tähän loppuun vaan. — Kiitos vielä lisäajan saamisesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+7.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-05-27T16:14:45,2025-05-27T16:18:11,Hyväksytty,1.1 2025_57_152,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2024>>>Kertomus K 12/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rostila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_153,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Onni,Rostila,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2024>>>Kertomus K 12/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oikeastaan halusin kiinnittää hiukan lisähuomiota tähän tässä ajassa ihan ymmärrettävistä syistä korostuvaan kriisitietoisuusteemaan, huoltovarmuuteen ja muihin näihin liittyviin asioihin. Kuitenkin, vaikka nämä asiat ovat tietysti kaikkien ymmärtämällä tavalla hyvin tärkeitä, niin Yleisradion budjettia kun tarkastelee, niin niillä tiedoilla, mitä siitä nyt ylipäätään on saatavissa, ainoastaan tuollainen 8—15 prosenttia koko budjetista menee tähän lähetysverkon ylläpitämiseen. Näin ollen, kun on ollut paljon keskustelua Yleisradion rahoituksesta ja se on kuitenkin aika huomattava — siis 600 miljoonaa suurin piirtein — niin on se vaara, että tällaisella yleisradiotekemisen ydinalueella olevasta, kaikkien ymmärtämällä tavalla tärkeästä asiasta vedetään se johtopäätös, että nyt sitten on hyvin tärkeää, että siitä jäljelle jäävästä satojen miljoonien eurojen potista, joka ei tähän kriisitietoisuuteen, huoltovarmuuteen tai hybridivaikuttamiseen sinänsä mitenkään liity, ei sitten olisi varaa kuitenkaan säästää. Sitten oikeastaan toinen asia liittyy edustaja Ronkaisen hyviin huomioihin omassa puheenvuorossaan. Halusin myöskin ottaa hiukan kantaa tähän tuoreeseen kyselytutkimukseen, jossa havaittiin, että 40 prosenttia vastaajista — siis hyvin huomattava osuus — koki, että ainakin jonkunlainen kallistuma ja vinouma Yleisradion toimituksessa on vasemmistoon päin. Vielä tärkeämpää on oikeastaan huomata, että tähän lukuun verrattuna vain ani harva vastaajista ajatteli, että minkäänlaista vinoumaa olisi — siis edes pientä vinoumaa — oikealle päin. Tästä jokaisen päättäjän pitäisi minusta olla hyvin vakavalla mielellä. Kummeksuin esimerkiksi silloin Yleisradion johdosta tulleita kommentteja, jotka kuulostivat hiukan vähätteleviltä, että ei muka olisi minkäänlaista tutkittua tietoa siitä, että tällainen vinouma ja kallistuma on. Niin että olisi tosi hyvä asia... Kun täällä joka toisessa puheenvuorossa puhutaan hybridivaikuttamisesta ja infovaikuttamisesta ja siitä ja tästä, niin emme me sitten kuitenkaan kykene näköjään olemaan yhtä mieltä edes tämmöisestä yksinkertaisesta asiasta, joka on tutkittua tietoa, tai siitä, mikä tämmöisen asian merkitys on ja pitäisikö tälle nyt tehdä jotain. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+7.aspx,fi,Onni Rostila,1500,2025-05-27T16:18:11,2025-05-27T16:21:00,Hyväksytty,1.1 2025_57_154,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2024>>>Kertomus K 12/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_155,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2024>>>Kertomus K 12/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Rostila otti mielestäni tärkeän huomion tästä huoltovarmuudesta, ja kyllähän se näin on. Vaikka se ehkä siellä näkyy loppusummissa muutamana kymmenenä miljoonana, niin kyllähän se rupeaa olemaan ihan läpileikkaava teema joka puolella Yleä, että en olisi sen suhteen niin huolissani. Itse ottaisin ehkä kiinni huomiota tuohon edustaja Ronkaisen mielestäni terveellä tavalla kriittiseenkin puheenvuoroon siinä suhteessa, tarvitseeko Ylen olla kaikille kaikkea. No, laki tähän tällä hetkellä kyllä vahvasti sanoo, että pitää olla, ja onko Yle-laki siinä mielessä sitten ajankohtainen vai pitäisikö sitä uudistaa? Nythän parlamentaarinen työryhmä ei koskenut Yle-lakiin. Itse toin silloin hallintoneuvoston puheenjohtajana heidän kuulemisessaan esille sen, että muun muassa 7 §:n tämän tekstimuotoisen sisällön hämärät kirjaukset eivät kyllä auta meitä siinä mielessä, että kun paljon puhutaan kaupallisen median ja Ylen ehkä jännitteisestä suhteesta, niin sitä ei tarkennettu, mikä on aiheuttanut sen, että kaupallisen median Medialiitto tälläkin hetkellä taas komissioon siitä uutta kantelua tekee. Seuraavan kerran, kun Yle-lakia avataan ja tehdään uutta parlamentaarista työryhmää, niin toivoisin, että tätä 7 §:ää tarkennettaisiin, jotta se antaisi myös sitten hallintoneuvostolle parempia työkaluja valvoa sitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+7.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-05-27T16:21:00,2025-05-27T16:22:44,Hyväksytty,1.1 2025_57_156,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2024>>>Kertomus K 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 2/2025 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Keskustelua. Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_57_157,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2024>>>Kertomus K 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Globaalin maailmanjärjestyksen muututtua ja turvallisuustilanteen vaihduttua pohjoismaisen yhteistyön merkitys entisestään korostuu. Käsittelyssämme on nyt Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus ja siihen liittyvä ulkoasiainvaliokunnan mietintö. Viime vuonna, 2024, Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaana toimi Islanti, ja puheenjohtajuuskaudella keskiössä olivat arktisen alueen rauha ja turvallisuus, ympäristö ja tasa-arvo. Islantiin liittyen eduskunnan Islannin ystävyysryhmä järjestäytyi tänään ja toivottaa lämpimästi kaikki edustajakollegat mukaan Islanti-ystävyysryhmän toimintaan. Viime vuotta Pohjoismaiden neuvostossa leimasi hyvin vahvasti keskustelu Helsingin sopimuksen päivittämisestä. Helsingin sopimushan on pohjoismaisen yhteistyön niin sanottu perustuslaki. Helsingin sopimuksen päivittämistä pidetään välttämättömänä, jotta pohjoismainen yhteistyö pysyisi ajan tasalla ja heijastaisi pohjoismaisia yhteiskuntia ja yhteistyön kehitystä. Keskeisenä tavoitteena oli sisällyttää sopimukseen nykyisiä yhteistyöaloja, joita ei ole sopimuksessa aikaisemmin huomioitu, erityisesti turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, siviiliturvallisuus, varautuminen ja yhteiskuntaturvallisuus. Sen lisäksi yksi vaikeimmista kysymyksistä päivittämistarpeen yhteydessä lienee ollut Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti, itsehallintoalueiden asema neuvostossa. Suomen valtuuskunta on suhtautunut hyvin myönteisesti itsehallintoalueiden osallistumismahdollisuuksiin ja heidän osallistumismahdollisuuksiensa edistämiseen. Tämä päivitetty sopimus vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä myös tulevaisuudessa. Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ovat pitkään olleet keskeisissä keskusteluissa mukana pohjoismaisessa yhteistyössä. On luontevaa, että myöskin pohjoismaisella yhteistyöllä meillä on rooli foorumina, jossa sitten Pohjolan kansanedustajat voivat käydä avointa ja rakentavaa keskustelua yhteisestä turvallisuudesta ja aluetta koskevista ajankohtaisista kansainvälisistä kysymyksistä, esimerkiksi tällä hetkellä Grönlannin tilanteesta, joka Yhdysvaltain käynnistämästä mediasirkuksesta johtuen on nyt sitten hyvin keskeinen maailmanpoliittinen kysymys.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+8.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-05-27T16:23:07,2025-05-27T16:26:08,Hyväksytty,1.1 2025_57_158,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2024>>>Kertomus K 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kokko, poissa. — Edustaja Eerola.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_159,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2024>>>Kertomus K 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Viime vuonna Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaana toimi Islanti ja Pohjoismaiden ministerineuvostoa puolestaan sitten johti Ruotsi. Tämän Islannin puheenjohtajuusohjelman keskiössä olivat arktisen alueen rauha ja turvallisuus ja ympäristökysymykset sekä myös tasa-arvo. Pohjoismaiden neuvoston järjestyksessään 76. täysistunto pidettiin lokakuussa Reykjavíkissa, ja sen pääteemana oli tämä mainitsemani arktinen turvallisuus. Kansainvälistäkin ulottuvuutta koettiin erityisesti Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin vierailun myötä, ja paikalla oli myös Valko-Venäjän demokratialiikkeen johtaja Svjatlana Tsih’anouskaja. He osallistuivat keskusteluun. — Toivottavasti lausuin nimet oikein, edes suunnilleen. Vuotuinen teemaistunto puolestaan pidettiin ensimmäistä kertaa Färsaarilla Tórshavnissa, ja sen aiheena olivat turvallisuus, rauha ja varautuminen Pohjois-Atlantilla sekä pohjoismainen liikenne‑ ja infrastruktuuriyhteistyö. Näissä keskusteluissa en valitettavasti itse ollut mukana — Islannissa olin — mutta Färsaarilla, mitä luin ja seurasin, korostuivat kansainvälisen ja pohjoismaisen yhteistyön merkitys sekä Suomen ja Ruotsin silloin tuoreiden Nato-jäsenyyksien vaikutukset pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön. Kertomusvuonna keskeiseksi teemaksi nousi edustaja Mikkosenkin tuossa esittelemä Helsingin sopimuksen päivittäminen, ja erityisesti itseäni se työllisti. Välillä tuntui, arvoisa rouva puhemies, että työllisti vähän liikaakin ja että se ei meinannut edetä yhtään mihinkään, mutta lopulta saavutimme harmonian. Tämä kyseinen Helsingin sopimus on toiminut pohjoismaisen yhteistyön peruspilarina aina vuodesta 1962 lähtien, mutta sen sisältö ei enää vastannut nykyisiä tarpeita. Tätä päivitystarvetta vauhdittivat muun muassa tämä muuttunut turvallisuustilanne ja sitten tämä, mistä äsken kerroinkin, että Suomi ja Ruotsi olivat tuoreeltaan liittyneet jäseniksi puolustusliitto Natoon. Tavoitteena on nyt sisällyttää sopimukseen muun muassa turvallisuus‑ ja puolustuspolitiikka, siviiliturvallisuus, varautuminen ja yhteiskuntaturvallisuus sekä myös uusia politiikkalohkoja, kuten ilmasto, rajaestetyö ja sitten lisäksi vielä lasten ja nuorten oikeudet. Tämän Helsingin sopimuksen päivittämistä selvittänyt parlamentaarinen työryhmä, missä siis itsekin olin mukana, esitti yksimielisesti, että hallitusten tulisi asettaa pohjoismainen komitea valmistelemaan näitä sopimusmuutoksia. Puheenjohtajiston ehdotus sai sitten siellä täysistunnossa Islannissa yksimielisen tuen, ja meille jopa aplodeerattiin. Keskustelua kuitenkin herätti erityisesti kolmen itsehallintoalueen, Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin, asema sopimuksen osapuolina. Suomen valtuuskunta erityisesti korosti tämän päivityksen oikeudellista kehystä ja Pohjolan yhtenäisyyden säilyttämistä sekä suhtautui ymmärtäväisesti meille niin rakkaan Ahvenanmaan huolenaiheisiin. Suomen valtuuskunnan työssä korostui myöskin vuoropuhelu hallituksen ja hallitusten kanssa ajankohtaisista pohjoismaisista aiheista, kuten jengirikollisuudesta, rajat ylittävästä jengirikollisuudesta, sitten huoltovarmuudesta, jossa siinä myös keskusteltiin tällaisesta rajat ylittävästä huoltovarmuudesta, sekä myös puolustusyhteistyöstä, joka nyt Naton myötä syvenee entisestään. Valtuuskunta järjesti useita ministerikuulemisia ja asiantuntijatapaamisia vuoden aikana sekä aloitti valmistelut vuoden 2026 eli ensi vuonna koittavaa Suomen Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajuuskautta varten. Eli silloin, kun muut edustajat vuonna 2026 loka—marraskuun vaihteessa viettävät istuntotaukoa ja lähettelevät meille kuvia kaiken maailman etelän lomakohteista, me Pohjoismaiden neuvoston jäsenet istumme täällä ja käymme läpi tärkeitä asioita. Työvaliokunta, johon myös kuulun, vastaa puheenjohtajuusohjelman laadinnasta, ja se valmistelutyö on nyt saatettu lähes päätökseen. Viikko sitten maanantaina tästä keskusteltiin muun muassa Ahvenanmaalla Maarianhaminassa. Moneen kertaan mainitsemani Helsingin sopimuksen uudistaminen sekä sitten Suomen tulevat puheenjohtajuudet ministerineuvostossa ja sitten tässä Pohjoismaiden neuvostossa tarjoavat mielestäni merkittävänkin mahdollisuuden vahvistaa Suomen roolia tässä muuttuvassa pohjoismaisessa yhteistyössä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+8.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-05-27T16:26:19,2025-05-27T16:32:02,Hyväksytty,1.1 2025_57_160,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2024>>>Kertomus K 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2025 vp,Kiitoksia paljon. — Edustaja Väyrynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_161,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2024>>>Kertomus K 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä edustajat Mikkonen ja Eerola pitivät ansiokkaat puheenvuorot liittyen meidän toimintakertomukseen. Oma tarkoitukseni oli valtuuskunnan puheenjohtajana tietynlainen hengennostatuspuhe pitää, mutta Eerola hoiti senkin tuossa loppuvaiheessa. Eli haluan tosiaan muistuttaa vielä kerran siitä, että tänä vuonna ollaan ministerineuvoston puheenjohtaja ja ensi vuonna on sitten puheenjohtajuus Pohjoismaiden neuvostossa. Nytten eletään tosiaan sitä — niin kuin tässä on hienosti kuvattu — että meillä on Helsingin sopimuksen päivitys menossa. Siellä ovat tietyt geopoliittiset asiat, mitkä myllertävät tällä hetkellä taustalla. Me tiedetään se, mitä itärajan takana tapahtuu, ja Grönlannin tilanne, mihin edustaja Mikkonenkin viittasi, ja lisäksi vielä itsehallintoalueitten tilanne liittyen Helsingin sopimukseen. Tässä on nytten tietyllä tavalla semmoinen liikevaihe menossa, jossa ensinnäkin meillä on mahdollisuus nostaa Pohjoismaiden neuvoston profiilia, mutta etenkin meillä on mahdollisuus nostaa Suomen profiilia pohjoismaisessa yhteistyössä. Siihen kannustan kaikkia edustajia, ketkä eivät ole varsinaisesti valtuuskunnan jäseniä tai varajäseniä: ihan päivittäisessä työssä miettimään kytköksiä omissa valiokunnissaan pohjoismaiseen yhteistyöhön. Jos sieltä semmoisia siemeniä löytyy, niin niitä kannattaa sitten laittaa eteenpäin ja miettiä tätä aspektia. Se on yksi asia meidän puheenjohtajuusohjelmassa, että pyritään tämmöistä kansallista kytkentää vahvistamaan — samaa, mitä Ruotsi tekee tällä hetkellä puheenjohtajuusohjelmassaan. Elikkä nyt on semmoinen etsikkoaika nostaa tätä profiilia juuri sillä sektorilla, missä sitä tällä hetkellä tarvitaan. Elikkä pohjoismainen yhteistyö on tarpeellisempaa kuin koskaan, ja niin kuin edustaja Eerola viittasi, yhteistyö Ahvenanmaan valtuuskunnan kanssa meillä on aivan erinomaista, mistä puhuttiin justiinsa viime maanantaina, että se voi olla jopa jonkunnäköinen esimerkki sitten muullekin Pohjolalle ja jopa vähän laajemminkin, kuinka tätä yhteistyötä voidaan tehdä ilman ristiriitoja ja tavallaan samaan suuntaan soutaen. Kiitos näistä puheenvuoroista. Ei minulla ole oikein mitään täydennettävää näihin erinomaisiin katsauksiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+8.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-05-27T16:32:03,2025-05-27T16:34:05,Hyväksytty,1.1 2025_57_162,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2024>>>Kertomus K 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_57_163,57/2025,2025-05-27,13.59,17.26,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2024>>>Kertomus K 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pohjoismaiden neuvoston vuosikertomus käsittelee hyvin laaja-alaisesti Pohjoismaiden yhteistyötä ylipäätään monilla eri sektoreilla. Erityisesti huomio kiinnittyy muun muassa vapaan liikkuvuuden ja rajaesteiden purkamisen tärkeyteen Pohjoismaiden välillä. Rajaestekysymyksethän ovat hyvin näkyvästi esillä poliittisessa keskustelussa pohjoismaisesti, ja niistä viestitään aktiivisesti myös kansallisten hallitusten suuntaan. Yksi viime toimintakertomusvuoden kielteisistä päätöksistä oli Pohjoismaiden ministerineuvoston päätös rajaestetyön uudelleenjärjestelystä, jolla oli kielteisiä vaikutuksia Suomen silloiseen kansalliseen rajaestetyön malliin, mutta nyt olemme sitten jo luomassa siihenkin uutta toimintatapaa. Meillä Pohjoismaiden neuvoston Suomen delegaation jäsenillä on kaikilla omat valiokuntavastuumme myöskin Pohjoismaiden neuvostossa. Henkilökohtaisesti olen rajaestetyöryhmässä sekä myöskin Hyvinvointi Pohjolassa ‑valiokunnassa, joka itse asiassa keskittyy työssään pohjoismaiseen hyvinvointimalliin, jota Orpon hallitus aktiivisesti käyttää useasti täällä salissa esimerkkinä. Hyvinvointi Pohjolassa ‑valiokunta keskittyy työssään muun muassa haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin, mielenterveysasioihin, toimintarajoitteisiin, päihteisiin ja niiden väärinkäyttöön, tasa-arvoasioihin, LGBTI-oikeuksiin sekä demokratia- ja ihmisoikeuskysymyksiin. Sen lisäksi valiokunnan painopisteinä ovat yhteiskunnan ja työmarkkinoiden sosiaalinen kestävyys ja tasa-arvo, pohjoismainen yhteistyö ylipäätään rasismin ja ekstremismin torjumiseksi sekä tasa-arvoinen ilmastopolitiikka. Pohjoismaiden neuvostohan on yhteisesti luonut vision, että tavoittelemme sitä, että Pohjolasta tulisi maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Tätä tavoitetta kohti työskentelemme Pohjoismaiden neuvostossa. Lämpimät kiitokset Suomen valtuuskunnan puheenjohtajalle, edustaja Väyryselle ja muutenkin kaikille aktiivisille Pohjoismaiden neuvoston kollegoille hyvästä yhteistyöstä. Pohjoismaiden yhteistyön merkitys entisestään korostuu tässä muuttuneessa maailmantilanteessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2025+8.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-05-27T16:34:05,2025-05-27T16:36:55,Hyväksytty,1.1 2025_58_1,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_58_2,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys koskee metsäverotuksessa sovellettavan metsävähennyksen korottamista. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Esitys perustuu hallitusohjelmaan, ja sen tavoitteena on kannustaa metsänomistajia aktiivisen metsätalouden harjoittamiseen ja turvata metsäteollisuuden raakapuun saatavuus. Suomalainen maaseutu ja metsätalous elinkeinona on säilytettävä elinkelpoisena tulevaisuudessakin. Jo maamme geopoliittisen sijainnin näkökulmasta ja kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta on elintärkeää varmistaa lainsäädännöllä, että metsätalouden verotus on reilua verrattuna muiden toimialojen verotukseen. Metsämaan arvo on valtaosin puissa, ja nykyinen lainsäädäntö ei tunnista tätä riittävällä tavalla. Tämä hallitus korjaa nyt tämän vääryyden. Metsävähennyksen tarkoituksena on mahdollistaa puuston hankintamenon vähentäminen verotuksessa, jotta puunmyyntituloista voidaan vähentää tulon hankkimisesta aiheutuneet menot. Metsävähennyksen määrän tulisi vastata sitä, mikä osuus hankittavan metsäkiinteistön arvosta on keskimäärin kohdistettavissa puustolle. Maanmittauslaitoksen metsänhintatutkimusaineistojen perusteella on havaittu, että markkinahintaisissa metsätilakaupoissa kauppahinnasta keskimäärin noin kymmenen prosenttia on muodostunut maapohjan arvosta ja vastaavasti keskimäärin noin 90 prosenttia tilalla olevan puuston arvosta. Nykyisin metsävähennys on enintään 60 prosenttia metsätilan hankintamenosta, joten metsävähennystä on perusteltua korottaa vastaamaan paremmin puuston osuutta metsätilojen kauppahinnoista. Korotuksen jälkeen metsävähennys on enintään 75 prosenttia metsätilan hankintamenosta. Samalla korotetaan myös vuotuista metsävähennyksen enimmäismäärää 60:stä 75 prosenttiin veronalaisen metsätalouden pääomatulon määrästä. Tämä mahdollistaa puuston hankintamenon vähentämisen nykyistä aiemmin verotuksessa, millä olisi merkitystä erityisesti metsänomistajille, jotka ovat hankkineet hakkuukypsiä metsiä ja ovat aikeissa myydä puuta pian metsätilan hankkimisen jälkeen. Arvoisa puhemies! Korotusten arvioidaan pienentävän verotuloja yhteensä noin 32 miljoonaa euroa vuodessa. Korotus tulisi voimaan vuoden 26 alussa, ja sitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuoden 26 verotuksessa, mutta korotetun metsävähennyksen saisi myös vuonna 2025 tai aiemmin hankittujen metsien perusteella. Kyseessä on hyvin merkittävä veropoliittinen uudistus, jolla vahvistetaan suomalaisen metsänomistajan asemaa, puolustetaan kotimaista yksityisomistusta sekä tuetaan alueellista yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Hallitus puolustaa esityksen myötä näin siis suomalaisen maanomistuksen säilymistä kansallisissa käsissä. Metsävähennyksen korottaminen tukee puun tarjontaa ja turvaa metsäteollisuuden raaka-aineen saantia. Tämä on elintärkeää suomalaisille työpaikoille ja viennille. Metsätalouden toimintaedellytyksiä turvaa myös hallitusohjelman kirjaus hakkuumäärien säilyttämisestä vähintään nykytasolla. Arvoisa puhemies! Kyseessä on merkittävä linjaus suomalaisen perhemetsätalouden puolesta. Uudistus parantaa kotimaisten metsänomistajien edellytyksiä omistaa metsää suhteessa metsärahastoihin ja ulkomaisiin sijoittajiin, jotka ovat kasvattaneet omistustaan erityisesti maaseudulla. Aikaisemmat hallitukset Sipilästä Mariniin eivät koskeneet prosenttiosuuteen. Sipilän hallitus keskittyi metsälahjavähennyksen luomiseen ja Marinin hallitus väärinkäytösten estämiseen, mutta ne pitivät metsävähennyksen voimassa ennallaan. Nyt asia korjataan.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-05-28T14:03:18,2025-05-28T14:07:17,Hyväksytty,1.1 2025_58_3,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,"Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_4,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille esittelystä. Nyt on todella käsittelyssä merkittävä hallituksen veropoliittinen esitys metsävähennyksen korottamisesta nykytilanteesta 15 prosenttiyksiköllä, mutta toisin kuin ministeri äsken totesi, ajattelisin, että tässä markkinatilanteessa tämä on kyllä jo ihan markkinaehtoisesti hoidettu. Jotta voin käydä tätä nykyistä esitystä lävitse, niin ehkä on hyvä käydä hieman historiaa. Elikkä metsävähennyshän on otettu Suomessa käyttöön vuonna 93, ja sillä on nimenomaan ollut ne kaksi tavoitetta, jotka ministeri tässä myös hyvin kävi lävitse, elikkä toisaalta kannustaa suomalaisia aktiiviseen metsätalouteen ja sitä kautta sitten varmistaa myös puun saatavuus teollisuudelle. Vaikka tämä vähennys on ollut käytössä jo kohtuullisen pitkään, niin mitään suurempaa tutkimustahan meillä valitettavasti tästä asiasta ei ole, siitä, miten tämä on toiminut. Aikoinaan vuonna 93, kun tämä on säädetty, metsävähennys asetettiin 50 prosenttiin. Sitten 2008 sitä korotettiin 60 prosenttiin, ja nyt todella ensi vuoden alusta sitä korotetaan 75 prosenttiin. No, mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä? Tällähän todella staattisesti laskettuna valtion verotulot tulevat vähenemään 32 miljoonaa euroa ensi vuonna, mutta, niin kuin esityksessä todetaan, tämähän on se ala-arvio. Luultavasti verotulon menetys tulee olemaan huomattavasti suurempi, koska nyt kun tätä metsävähennystä korotetaan, niin se asia, minkä ministeri tietenkin jätti tässä toteamatta, on se, että tämähän lisää tätä metsävähennyksen pohjaa ja niitä metsävähennyksiä voi hakea aina sieltä vuodesta 93 saakka, mikäli sitä vähennyspohjaa on sitten veronmaksajalla käytettävissä. Tästä tullaan siihen, että kun arvioidaan, että nykyisen vähennyksen käyttäjämäärä vuosittain on ollut siinä noin 16 000:ssa, niin ensi vuoden osalta, kun tämä vähennys todella nyt korottuu, vähennyksen käyttäjiä tulee olemaan huomattavasti suurempi määrä, koska myös haetaan näitä jo aikaisemmin käytettyjä vähennysoikeuksia, kun niitä nyt nostetaan, jolloin päädymme siihen, että todella tämä verotulomenetys, 32 miljoonaa euroa, on todellinen ala-arvio, ja voisi arvioida, että verotulomenetykset tulevat olemaan huomattavasti suurempia. No mitä tämä tarkoittaa sitten käytännössä metsävähennyksen käyttäjälle? Tällä hetkellähän siis tämä metsävähennyksen staattinen arvio, jolla se pienentää valtion verotuloja vuosittain, on noin 72 miljoonaa euroa, ja nyt kun tähän päälle sitten tehdään tämä korotus, joka pienentää verotuloja lisää 32 miljoonaa euroa, niin pääsemme siihen, että kokonaisuudessaan puhumme nyt tuollaisesta reilun 100 miljoonan euron verotulomenetyksestä vuodessa. Tämä tarkoittaa tietenkin sitten käyttäjille suhteutettuna sitä, että puhumme noin 7 000 euron vähennyksestä, jonka todella vähennyksen käyttäjä voi vuosittain verotuksessa vähentää niinä vuosina, kun puukauppaa on tehty, ja näistä maksettavista pääomatuloveroista sitten voi tämän metsävähennyksen vähentää. Tämä korotus, jota todella hallitus nyt esittää, tarkoittaa ensi vuodesta alkaen 2 000 euron lisäveronkevennystä nyt sitten niille 16 000 henkilölle, jotka tätä ovat käyttäneet. Voisi siis ainakin näin ajatella, että kyllä todella tässä kannusteita verotuksellisesti lisätään aktiivisen metsätalouden hoitamiseen. Mutta sitten tullaankin siihen asian pihviin, että kun katsomme, mitä puun hinnalle on tässä viime vuosina tapahtunut, niin puun hintahan on tällä vuosikymmenellä noussut noin nelisenkymmentä prosenttia. Ja kun mietimme, mistä se suurin kannuste metsänomistajalle tulee myydä metsää eli harjoittaa aktiivista metsätaloutta, niin se tapahtuu tällä hetkellä jo ihan markkinaehtoisesti eikä ole näköpiirissä mitään sellaista, että tässä markkinatilanne muuttuisi eli toisin sanoen puun saatavuus oikeasti parantuisi, vaan todellisuudessa hinnat tulevat pysymään korkealla myös jatkossa. Eli jo tällä hetkellä aivan markkinaehtoisesti metsänomistajilla on varsin hyvät kannusteet tähän aktiiviseen metsätalouteen. Sitten muistetaan myös se, että kun me katsomme metsätiloja, niin tässä kun nyt halutaan lisätä suomalaisten kiinnostusta mahdollisesti sijoittaa esimerkiksi metsätiloihin niitä ostamalla, niin tällä hetkellähän metsätiloista, siis lukumäärällisesti kaikista metsätiloista, noin 80 prosenttia vaihtaa omistajaa joko perinnön, lahjan tai sukupolvenvaihdoksen myötä. Eli toisin sanoen todellinen metsämarkkina, jossa nyt sitten sijoittajat haluaisivat sijoittaa ja ostaa uutta metsää, liikkuu noin 20 prosentissa tästä koko metsäkiinteistöjen määrästä, joten tältäkin osin voisi ajatella, että mitään uusia kannusteita nykytilanteeseen nähden ei ole kyllä tarpeen tähän metsätalouteen tuoda, koska tälläkin hetkellä todella tämä korkea puun hinta huolehtii siitä, että kannusteet puun myyntiin ovat, ja sitä kautta pystytään huolehtimaan esimerkiksi teollisuuden puun saatavuudesta. Ja kun suurin osa, tai valtaosa, voisi sanoa näin, metsätiloista siirtyy eteenpäin enemmänkin sitten perintönä tai lahjana, niin voi kai sanoa, että ei siihen tarvitse ainakaan uusia kannusteita luoda. Niin kuin ministeri jo muistutti, niin tähänhän on luotu aikoinaan paitsi tämä sukupolvenvaihdoshuojennus, niin eduskunta myös päätti aikoinaan, vaalikaudella 15—19, tehdä metsälahjavähennyksen, jolla entisestään on tuettu metsän antamista lahjana eteenpäin, ja siltäkin osin kyllä kannusteet ovat kohdillaan. Kun tätä esitystä kaikkinensa käy läpi, niin voi kyllä päätyä helposti siihen johtopäätökseen, että tilanteessa, jossa tänäkin vuonna velkaa otamme yli 13 miljardia euroa, niin kuin tänään julkistettu seuraava lisätalousarvio toteaa, on vaikea nähdä perusteita 30 miljoonan euron veronkevennykselle, joka kohdistuu tosiasiallisesti noin 16 000 henkilölle. Tilanteessa, jossa todella otamme [Puhemies koputtaa] 13 miljardia euroa velkaa joka vuosi, sitten tehdään vielä tämmöinen veronkevennys, koska nämä kannusteet hoituvat markkinaehtoisesti, ja senpä takia ajattelisin niin, [Puhemies koputtaa] että luotetaan markkinoihin, jotka tällä hetkellä kyllä niin hoitavat kannusteet omistajille kuin sitä kautta myös sitten varmistavat teollisuuden puun saatavuuden, [Puhemies koputtaa] kun tällä hetkellä jokaisen metsänomistajan kannattaa kyllä puuta myydä. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-05-28T14:07:29,2025-05-28T14:15:10,Hyväksytty,1.1 2025_58_5,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä. Yksi minuutti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_6,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Nyt tuli hyvä esitys hallituksen suunnalta. Nimittäin metsävähennyksen korotus on konkreettinen tapa osoittaa valtion suunnalta, että me haluamme tukea tavallista suomalaista metsänomistajaa, vahvistaa maaseudun elinvoimaa ja edistää kestävää metsätaloutta kotimaisin keinoin. Vaikka edustaja Räsänen, Joona tuossa antoi hyvän puheenvuoron, [Miapetra Kumpula-Natri: Niin on, erinomainen!] ymmärrämme myös sen, että puun hinta on asianmukaisella tasolla, mutta kyllä valtiovallankin pitää tulla matkaan siihen, koska tämä on myös ilmastopolitiikkaa: mitä paremmin suomalaiset metsänomistajat hoitavat metsiään, sitä paremmin nämä metsät sitovat hiiltä tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-05-28T14:15:17,2025-05-28T14:16:16,Hyväksytty,1.1 2025_58_7,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja seuraavat myönnettävät puheenvuorot ovat siis yhden minuutin debattipuheenvuoroja, kunnes toisin ilmoitetaan. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_8,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,"[Puhujan mikrofoni on kiinni] Arvoisa puhemies! Tällä muutoksella hallitus tukee suomalaista metsänomistajaa, edistää kotimaisen puun käyttöä ja vahvistaa metsäsektorin roolia talouskasvun tukena. Sitä ei... [Puhemies: Mikrofoni, edustaja Hänninen!] — Kokeillaanpa uudestaan. — Eli tilanne on ajankohtainen. Venäläisen puuntuonnin päätyttyä teollisuudella on tarve kotimaiselle raaka-aineelle. Korotettu metsävähennys kannustaa paitsi puun myyntiin myös metsien aktiiviseen hoitoon. Samalla uudistus helpottaa metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Perheen sisäinen tilan siirto voi jatkossa tapahtua kevyemmällä verokohtelulla, mikä vahvistaa ylisukupolvista metsänomistajuutta ja ehkäisee tilojen pirstoutumista tai myyntiä ulkomaille. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-28T14:16:26,2025-05-28T14:17:31,Hyväksytty,1.1 2025_58_9,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_10,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tuossa edustaja Räsänen teki hyvän ja tarpeellisen historiallisen katsauksen sekä myös katsauksen tähän tilanteeseen, eli varmasti jo tällä hetkellä markkinat toimivat ja puun hinta antaa jo sinällään hyvän kannustimen tälle kaikelle. Siksi minunkin täytyy, puhemies, kyllä syvästi ihmetellä sitä, kuinka tässä valtiontaloudellisessa tilanteessa nyt sitten arvovalinta menee niin, että käytetään vähintään yli 30 miljoonaa lisäveron kevennyksenä 16 000 metsänomistajalle. Eli onko tämä nyt todellakin se kaikkein kiireellisin ja tärkein tässä tilanteessa? Ja myös minä pistin merkille, että tänään hallitus antoi lisätalousarvion, jossa velkaa otetaan kuluvalle vuodelle jo 13 miljardia. Liki miljardi lisää velkaa, ja sitten tällaisia arvovalintoja tehdään, kun markkinatkin toimisivat, niin että en kyllä voi, arvoisa puhemies, nähdä tätä kovinkaan perusteltuna esityksenä. Toivon, että ministeri Purra nyt ottaa kantaa vastauspuheenvuorossaan siihen, että kun rahaa on, niin miten ihmeessä hallituksella juuri tähän nyt sitten tämä vähintään yli [Puhemies koputtaa] 30 miljoonaa euroa riitti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-05-28T14:17:32,2025-05-28T14:18:45,Hyväksytty,1.1 2025_58_11,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_12,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt tuntuu vähän siltä, että vasemmalla laidalla ihan kaikki eivät näe metsää puilta. Tämä esityshän nimenomaan korjaa osaltaan tällaisen pitkään tiedossa olleen epäkohdan, kun puuston arvo on keskimäärin 90 prosenttia tämän metsätilan markkinahinnasta mutta sitten vähennettävissä ollut osuus on ollut vain se 60 prosenttia. Tämä verokohtelu ei ole vastannut sitä todellisuutta, mutta nyt tämä linja oikaistaan. Metsäteollisuus tarvitsee raaka-ainetta, ja kotimainen puu on paitsi ilmastollisesti kestävä vaihtoehto myöskin tärkeä osa alueellista elinvoimaa ja työllisyyttä. — Kiitokset.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-05-28T14:18:46,2025-05-28T14:19:26,Hyväksytty,1.1 2025_58_13,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_14,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Siis tilanteessa, jossa hiilinielut ovat romahtaneet, jossa puun hinta on ennätyskorkealla ja jossa julkinen talous on vaikeuksissa, tuntuu täysin käsittämättömältä, että hallitus antaa esityksen, joka kannustaa hakkaamaan lisää metsiä ja heikentää julkista taloutta yli 30 miljoonalla eurolla. Ja summahan tosiaan voi siis tästä vielä nousta, eikö niin, valtiovarainministeri Purra? Tämän esityksen perustelut ovat poikkeuksellisen hatarat, minkä lisäksi tämä esitys on siis ristiriidassa hallituksen omien julkisen talouden vahvistamiseen liittyvien tavoitteiden kanssa mutta myös sen puoliväliriihen linjan kanssa, jossa näitä verovähennyksiä pyrittiin pikemminkin vähentämään ja sitä perusteltiin verotuksen yksinkertaisuudella. Kyllä tässä ennen kaikkea kokoomuksen tänä päivänä varsin hauraana oleva maine markkinataloutta puolustavana puolueena ottaa aikamoisen kolauksen, ja täällä vihreät ja SDP sitten puolustavat markkinaehtoisia ratkaisuita. Tähän on tultu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-05-28T14:19:27,2025-05-28T14:20:33,Hyväksytty,1.1 2025_58_15,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_16,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys metsävähennyksen korottamiseksi on röyhkeä ja vastuuton niin ilmaston, luonnon monimuotoisuuden kuin verotuksen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Kyseessä on siis kymmenien miljoonien vuosittainen verotuki, pääomiin ja pienelle joukolle kohdistuva ja vieläpä ympäristölle haitallinen tuki. Jo valmiiksi anteliaan veroedun korottaminen kannustaa lisähakkuisiin aikana, jolloin Suomen metsien hiilinielut ovat romahtaneet ja luonnon monimuotoisuus heikkenee. [Juho Eerola: Teollisuus tarvitsee puuta!] Kaiken lisäksi nyt tätä verotukea lisätään pysyvästi, vaikka vain pieni joukko hyötyy. Mutta rahaa tosiaankin näköjään hallituksella on. [Juho Eerola: Raha kasvaa puissa!] Lisäksi esityksen perustelut ovat heikot, vaikutusarviot puutteelliset ja ilmasto- ja luontovaikutuksia ei edes ole kunnolla arvioitu. Eli minusta eduskunnan tulee hylätä tämä esitys, sillä me tarvitsemme sellaista veropolitiikkaa, joka tukee reilua ja ekologisesti kestävää tulevaisuutta eikä vie toiseen suuntaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-05-28T14:20:33,2025-05-28T14:21:42,Hyväksytty,1.1 2025_58_17,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_18,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,"Hyvä puhemies! Itsekkäästi ajateltuna pääomatulojen saajana ja myöskin metsänomistajana minun pitäisi kiittää hallitusta siitä, että me pääomatulojen saajat emme ole joutuneet osallistumaan näihin säästötalkoisiin mitenkään ja että tämä vuosien 2015—2019 kaudella tehty merkillinen verotukivempele tässä vaan entisestään syventää tätä veropohjan rapautumista. On kyllä todella ristiriitaista se, että hallitus ja valtiovarainministeri tässä samassa pöntössä perustelivat sellaisten vähennysten poistoa kuin ay-jäsenmaksujen poistoa, työhuonevähennyksen poistoa, joka on hyvin tarpeellinen monille, muun muassa opettajille, ja sitten lisäksi — sanoisin, että jotkut ajattelivat, että pelkkää ilkeyttään — työsuhdepolkupyöräedun poistoa sillä, että näitä veroetuja pitäisi karsia ja että veropohja olisi tasaisempi, joten nyt sitten 30 miljoonan lisäeuron lahja niille, jotka eivät sitä entisestään tarvitse. Tämä on kerta kaikkiaan röyhkeää ja vastuutonta politiikkaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-05-28T14:21:42,2025-05-28T14:22:53,Hyväksytty,1.1 2025_58_19,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Savio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_20,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos valtiovarainministerille esityksestä metsävähennyksen korottamiseksi. Tässä on tosiaan tavoitteena helpottaa kotimaisia metsäkauppoja ja vauhdittaa puun myyntiä sekä vahvistaa suomalaisten metsänomistajien asemaa sijoitusrahastoihin verrattuna. Arvoisa puhemies! Metsätilan ostaja hankkii kaupassa metsätilan ja sillä olevat puut yhtenä kokonaisuutena. Kuten täällä on kuultu, niin tavanomaisessa tapauksessa metsätilan hinnasta keskimäärin noin 90 prosenttia muodostuu puuston ja vain noin 10 prosenttia maapohjan arvosta. Jos puukauppaa tehdään pian metsätilan hankinnan jälkeen, ei puun myyjälle ole juurikaan ehtinyt kertyä uutta pääomaa metsän kasvun muodossa. Onkin siten täysin perusteltua, että hallitus esittää, että puun myyjä voi vähentää 75 prosenttia puun myyntihinnasta verotuksessa. Tämä veroetuhan ei ole pysyvä. Se on tilapäinen, koska saadun vähennyksen määrä lisätään kyseisen metsätilan myynnistä [Puhemies koputtaa] tulevaisuudessa saatavan luovutusvoiton määrään. Kiitos hallitukselle tästä esityksestä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2025-05-28T14:22:53,2025-05-28T14:24:12,Hyväksytty,1.1 2025_58_21,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viljanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_22,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Räsänen piti ansiokkaan historiakatsauksen metsäverotuksen historiaan mutta jätti mainitsematta yhden erittäin oleellisen seikan siinä. Kun metsävähennysjärjestelmää ja metsäverotusjärjestelmää uudistettiin 1993, silloin yhteisövero- ja pääomaverokanta oli sama, 25 prosenttia. Nyt yritysten yhteisöverokanta on 20 prosenttia, pääomaverokanta 30 tai 34 prosenttia. Eli nyt metsärahastoja ja muita institutionaalisia sijoittajia verotetaan kevyemmin kuin luonnollisia metsänomistajia ja yhteismetsiä. Tämänkin johdosta tämä hallituksen esitys on erittäin hyvä. Metsävähennysprosentin korottaminen on isänmaallinen teko hallitukselta. Se parantaa yksityismetsänomistajien ja yhteisömetsänomistajien suhteellista asemaa metsätilamarkkinassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2025-05-28T14:24:12,2025-05-28T14:25:15,Hyväksytty,1.1 2025_58_23,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_24,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ainakin jossain vaiheessa eduskunnassa keskusteltiin sinivalkoisesta omistuksesta ja siitä, että eduskunnan pitäisi nimenomaan tehdä ratkaisuja, jotka edistävät sinivalkoista omistusta. Tänä päivänä rahastot omistavat metsiä Suomessa enemmän kuin kunnat ja seurakunnat yhteensä, ja kuten tunnettua, rahasto voidaan myydä minne tahansa. Tämä hallituksen esitys minun käsitykseni mukaan nimenomaan pyrkii pitämään metsät suomalaisessa omistuksessa, jolloin ne todennäköisesti paremmin palvelevat metsäteollisuutta, sahoja ja suomalaista työllisyyttä ja suomalaista vientiä. Se tämän takana on, ei niinkään se, saako joku rahaa ja minkä verran saa. Minun mielestäni tämä hallitusohjelmaneuvotteluissa sovittu metsävähennyksen nosto 75 prosenttiin on se keino, millä me halutaan nimenomaan luoda uskoa siihen, että suomalaisten kannattaa ostaa metsätiloja. Se on verotuksellisesti vähän edullisempaa, ja sitä kautta on uskoa siihen, että puu liikkuu Suomessa, vaikka meillä on uhkakuvakeskusteluja [Puhemies koputtaa] ollut ilmastonäkökulmasta aika paljon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-05-28T14:25:15,2025-05-28T14:26:30,Hyväksytty,1.1 2025_58_25,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_26,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtion tarkastusvirasto teki syksyllä 23 selvityksen Yksityismetsätalouden tuet ja korvaukset — Puuntuotannon edistäminen ja luonnon monimuotoisuus. Tuo selvitys kertoo, että jo tällä hetkellä erilaisia veroetuja on yli 170 miljoonalla, ja nyt hallitus on työntämässä vielä lisää, vaikka tuo selvitys toteaa myös, että näitten tukien vaikuttavuudesta on huonosti näyttöä eikä niiden ajanmukaisuutta ja yhteisvaikutuksia ole arvioitu lainkaan riittävästi. Tämä työ pitäisi tehdä sen sijaan, että nyt lisätään metsävähennystä aikana, jolloin puun hinta on todella korkea ja markkinat vetävät. Samanaikaisesti tiedämme, että metsäluonnon monimuotoisuus on köyhtymässä, tiedämme, että hiilinielut ovat romahtamassa. Sen takia mieluummin kannustaisin hallitusta etsimään keinoja, miten metsänomistajat voivat saada tuloa muuta kautta kuin pelkällä puun myynnillä, koska metsänomistajat myös kaipaavat näitä markkinoita. Tämän kehittämiseen tulisi osoittaa rahaa [Puhemies koputtaa] eikä suinkaan tähän metsävähennykseen, kun puu menee kaupaksi jo nytkin todella hyvällä hinnalla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-05-28T14:26:30,2025-05-28T14:27:46,Hyväksytty,1.1 2025_58_27,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_28,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,"Kunnioitettu puhemies! Tässä on mielestäni kaikista eniten kysymys oikeudenmukaisuudesta, siitä, että metsävähennyspohja nostetaan lähemmäksi sitä 90:tä, mitä sen kuuluisi ollakin. Tässä suojataan suomalaisia yksityismetsänomistajia ulkolaisia instituutioita vastaan, jotka ovat tulleet ostamaan Suomeen meidän suomalaista omaisuutta ja kilpailemaan sellaisilla ehdoilla, mitkä suosivat heitä. Nyt tällä yksittäisellä pienellä päätöksellä saadaan suomalaista metsänostajaa hiukan lähemmäksi suhteessa näihin instituutioihin. Väittäisin näin, että suomalainen metsänomistaja on pitkäjännitteinen. Kun hän ostaa tämmöisen tilan, niin hän kyllä suojelee siellä, jos näkee, että yli satavuotiasta metsää on joku lohko siellä kiinteistössä. Olen kauhulla katsonut, että kun monet ulkolaiset instituutiot ostavat Suomesta metsää, niin kaikki hakataan saman tien. Mielestäni tämä on myöskin ilmastopoliittinen teko. Ei minulla muuta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2025-05-28T14:27:46,2025-05-28T14:28:57,Hyväksytty,1.1 2025_58_29,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_30,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä metsävähennys varmasti herättää täällä, niin kuin puheissa näkyy, tunteita, mutta kun metsäkauppoja on syntynyt erittäin hyvin näillä hintatasoilla, jopa ennätysmääriä, niin voidaan sanoa, että tässä mielessä sitä tarvetta ei ole. Sitten voi kysyä, että jos nyt tässä omistuksessa on kysymys yksityisomistuksesta, niin kuinka niitä kauppoja on syntynyt tänä päivänä ja paljonko näitten osalta, joiden omistus on jollain muulla taholla. Kummalla taholla on syntynyt enempi kauppoja? Onko tässä sijoittajaryhmässä syntynyt kauppoja enemmän vai täällä yksityisomistuksessa? Kauppoja on kokonaisuudessaan syntynyt todella hyvin. Sitten tässä on ehkä vielä enempi mietitty sitä, onko teollisuus saanut kaikki raaka-aineet, sen, mitä on tarvinnut saada, koska energiantuotantoonkin menee osa. Se on ollut ehkä se suurin ongelma, ei nimenomaan tämä kauppojen tekeminen. Sen takia näen ongelmana, että tätä vielä kannustetaan tällaisella vähennyksellä, [Puhemies koputtaa] kun ei tarvitse, tässä suhdannetilanteessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-05-28T14:28:58,2025-05-28T14:30:12,Hyväksytty,1.1 2025_58_31,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,"Kiitoksia. — Keskustelulle tässä vaiheessa varattu aika lähestyy loppuaan. Annan vastauspuheenvuoron ministeri Purralle. — Kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_32,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia eduskunnalle keskustelusta. Erityisesti keskustasta ja täältä hallituspuolueista tuotiin tietenkin mielestäni hyviä kantoja siihen, minkä takia tämä on erittäin oleellinen. Sinivalkoista omistusta sinivalkoisiin metsiin. Kansainvälisten instituutioiden ehkä hieman erilaistenkin motiivien — puhtaasti taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien motiivien — yli menevää veropoliittista ratkaisuahan tässä haetaan. Se on oleellista, että tämä vähennys myönnetään nimenomaan yksityisille ja yksityispohjaisille yhteismetsille, ei yhtiöille tai rahastoille. Maaseudun elinvoimaa tällä esityksellä haetaan parannettavaksi. Ylipäätänsä työpaikat, maaseutuyrittäminen ja niin edelleen ovat merkittäviä. Kyllä, tällä on selviä fiskaalisia vaikutuksia, yli 30 miljoonaa euroa. Mielestäni se on perusteltua näillä jo esittämilläni syillä mutta myös siksi, että metsämaan omistuspohjan säilyminen kotimaisena, kannattava metsätalous, ylipäätänsä pitkäjänteinen omistaminen ovat erittäin hyödyllisiä, jotta me saisimme näitä asioita edistettyä. Vastaavasti se, mikä nostettiin esille, Venäjän puuntuonnin loppuminen ja sen vaikutus suomalaiseen metsäteollisuuteen, korostaa tämän tarvetta. No, sitten ei vastaavasti myöskään yllätyksenä tullut, että velasta ja markkinatalouden puolesta käytettiin puheenvuoroja sillä suunnalla, missä yleensä näitä puheenvuoroja ei käytetä, mutta ymmärrän sen, koska tämä ei selvästikään nyt ole vasemmalla puolella oleville puolueille mieluinen malli. Tuosta lisätalousarviosta, jota pääsemme sitten tarkemmin käsittelemään ensi viikolla: Toivottavasti sosiaalidemokraatit myös katsovat, mitä se on syönyt, eli puolustukseen, turvallisuuteen liittyviä menoja. Myös tiettyjä liikennehankkeita on päätetty hieman edistää. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-05-28T14:30:17,2025-05-28T14:32:38,Hyväksytty,1.1 2025_58_33,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_58_34,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä asiakohtaa 3 ja sen käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Strandman poissa. — Edustaja Hänninen. [Timo Heinonen: Aina paikalla!], ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_58_35,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Olemme tänään käsittelemässä hallituksen esitystä tuloverolain muuttamisesta, jossa esitetään metsävähennyksen korottamista. Tämä on merkittävä uudistus suomalaiselle metsänomistajalle ja osa hallitusohjelman toimeenpanoa. Metsävähennyksen enimmäismäärä korotetaan 60 prosentista 75 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että metsänomistajalla on aiempaa suuremmat mahdollisuudet vähentää puukaupasta saatuja tuloja verotuksessa. Samalla metsän arvo, erityisesti puuston osuus siitä, huomioidaan paremmin. Tämä on oikeudenmukaista ja vastaa metsän todellista taloudellista arvoa. Arvoisa puhemies! Tällä muutoksella hallitus tukee suomalaista metsänomistajaa, edistää kotimaisen puun käyttöä ja vahvistaa metsäsektorin roolia talouskasvun tukena. Tilanne on ajankohtainen. Venäläisen puun tuonnin päätyttyä teollisuudella on tarve kotimaiselle raaka-aineelle. Korotettu metsävähennys kannustaa paitsi puun myyntiin myös metsien aktiiviseen hoitoon. Samalla uudistus helpottaa metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Perheen sisäinen tilan siirto voi jatkossa tapahtua kevyemmällä verokohtelulla, mikä vahvistaa ylisukupolvista metsänomistajuutta ja ehkäisee tilojen pirstoutumista tai myyntiä ulkomaille. Arvoisa puhemies! Tämä on ennen kaikkea selkeyttävä ja ennakoitavuutta lisäävä uudistus. Verotuksen logiikkaa päivitetään vastaamaan nykyisiä olosuhteita ja metsän arvonmuodostusta. Samalla metsävähennys tuo vakautta yksityismetsän omistajille ja lisää mahdollisuuksia hoitaa omaisuutta vastuullisesti. Hallitus tukee metsäsektoria konkreettisella tavalla. Pienemmästäkin metsätilasta voi tulla merkityksellinen tulonlähde ja osa omaa perinnettä. Kun puuta myydään, on kohtuullista, että osa tuloista voidaan vähentää verotuksessa aivan kuten muussakin elinkeinotoiminnassa. Arvoisa puhemies! Kannatan esitystä lämpimästi. Tämä on hyvä uudistus suomalaisten kannalta. Samalla haluan muistuttaa jokaista, että vastuullinen metsänhoito ja kotimaisen puun kestävä käyttö hyödyttävät meitä kaikkia niin taloudellisesti, ilmastollisesti kuin huoltovarmuudenkin näkökulmasta. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-28T17:27:00,2025-05-28T17:30:33,Hyväksytty,1.1 2025_58_36,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_37,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvin tärkeää, että metsien ja puun merkitys Suomelle tunnistetaan ja että se näkyy myös käytännössä päätöksenteossa. Nyt saimme eduskuntaan tämän valtiovarainministeri Purran esittelemän lakiesityksen, joka vahvistaa metsiemme hyödyntämistä ja yksityisten metsänomistajien asemaa. Metsävähennyksen enimmäismäärää nostetaan 60 prosentista 75 prosenttiin. Metsävähennys tekee puun myynnistä taloudellisesti houkuttelevampaa alentamalla verotusta. Tämä kannustaa erityisesti yksityisiä ja perhemetsän omistajia myymään puuta. Vähennys kohdistuu nimenomaan hakkuukypsiin metsiin, jolloin puu saadaan nopeasti liikkeelle. Verokannustin on erityisen tärkeä nyt, kun Venäjän puuntuonti on loppunut ja teollisuuden kotimaisen puun tarve on kasvanut. Metsävähennys on siis paitsi omistajaa hyödyttävä uudistus myös kansantaloudellisesti tärkeä keino turvata puuhuolto ja pitää suomalainen metsäteollisuus elinvoimaisena. Miksi metsät ovat meille niin tärkeitä? Metsät ovat raaka-aineen lähde esimerkiksi paperi‑, saha- ja biotuoteteollisuudelle. Vuonna 2024 metsäteollisuuden vienti oli arvoltaan noin 13 miljardia euroa. Metsät työllistävät suoraan ja välillisesti kymmeniätuhansia ihmisiä, erityisesti maaseudulla. Metsistä saatavia raaka-aineita käytetään yhä enemmän uusissa biotalouden tuotteissa, kuten bioenergian, ‑tekstiilin ja ‑kemikaalien tuotannossa. Yksityiset metsänomistajat, joita on Suomessa noin 600 000, saavat tuloja puun myynnistä. Metsätalouden nettotulot ovat noin kaksi miljardia euroa vuosittain. Metsät ylläpitävät elinvoimaa koko Suomessa, harvaan asutuilla alueillakin, koska metsätalouden tulot kiertävät paikallistaloudessa. Metsät toimivat myös hiilinieluina, ja nimenomaan kasvava puu sitoo hiiltä. Näiden syiden vuoksi metsiä kannattaa hyödyntää. Yksityiset metsänomistajat tekevät Suomessa todella tärkeää työtä. Suomessa yhtä kaadettua puuta kohti istutetaan keskimäärin neljä uutta puuta. Siksi Suomen puuston määrä on vuosikymmenten aikana kokonaisuutena kasvanut huomattavasti. Kiitos siitä kuuluu vastuullisille suomalaisille metsänomistajille. Hallituksen esitys metsävähennyksen korottamisesta on askel oikeaan suuntaan. Se tukee metsänomistajia ja metsäteollisuutta, joka on koko kansantaloutemme selkärankaa. Nuorten metsäbarometri 2025:n mukaan 90 prosenttia nuorista kokee metsät tärkeiksi. Tämä korostaa metsien merkitystä myös tuleville sukupolville. Metsävähennyksen korottaminen tukee koko Suomen elinvoimaisuutta, ja metsät ovat tärkeä hyvinvoinnin lähde niin Pohjois-Suomessa, idässä, lännessä kuin etelässäkin. Tämän takia meidän on huolehdittava, että metsien kestävä käyttö saa jatkua, ja tämä hallituksen esitys tukee sitä ja on tärkeä askel kohti yhä kestävämpää metsätaloutta ja vahvempaa metsäteollisuutta koko Suomessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-05-28T17:30:41,2025-05-28T17:34:20,Hyväksytty,1.1 2025_58_38,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_39,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään käsiteltävänä on hallituksen esitys metsävähennyksen korottamisesta. Esityksessä ehdotetaan, että metsävähennyksen enimmäismäärää nostetaan nykyisestä 60 prosentista 75 prosenttiin. Tällä parannetaan yksityisten metsänomistajien asemaa, tuetaan kotimaista metsätaloutta ja turvataan suomalaisen metsäteollisuuden puun saatavuus varsinkin tässä tilanteessa, jossa kotimaisen puun tarve on kasvanut ja Venäjältä tuonti loppunut. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on viesti siitä, että hallitus puolustaa suomalaista omistusta. Me emme hyväksy kehitystä, jossa yhä suurempi osa Suomen metsistä siirtyy metsärahastojen tai ulkomaalaisten sijoittajien käsiin. Metsätilojen kuuluu pysyä suomalaisissa perheissä sukupolvilta toisille. Suomalainen metsä on monimuotoinen ja tärkeä osa elämäämme, onhan maamme pinta-alasta noin 70 prosenttia metsää. Arvoisa puhemies! Tämä esitys saattaa lisätä hakkuita tai pienentää valtion verotuloja. Tässä täytyy kuitenkin muistaa se, että kysymys on laajemmasta kokonaisuudesta ja arvovalinnasta. Haluammeko valtion, joka kerää enemmän veroja, vai yhteiskunnan, jossa suomalaiset tekevät työtä, omistavat itse ja rakentavat hyvinvointia paikallisesti? 32 miljoonaa vähemmän verotuloja voi olla pieni hinta, jos sillä saadaan aikaan lisää puukauppaa, metsänhoitoa, investointeja ja työtä. Taloudessa ei voi katsoa vain staattisia taulukoita, on nähtävä seurannaisvaikutukset. Kun suomalainen metsä liikkuu, liikkuu myös raha. Arvoisa puhemies! Metsävähennyksen korotus on periaatteellinen ratkaisu, joka palauttaa arvon suomalaiselle työlle, yrittäjyydelle ja omistajuudelle. Esitys puolustaa suomalaista perhemetsätaloutta, joka on pitkään pitänyt huolta Suomen luonnosta, elänyt sen rytmissä ja kasvattanut suomalaisille hyvinvointia. Esitys kannustaa myös pitkäjänteiseen metsienhoitoon, vastuulliseen metsätalouteen ja siihen, että suomalaiset omistajat uskaltavat investoida tulevaan. Samalla tämä tukee suomalaista metsäteollisuutta, mikä onkin Suomelle erittäin tärkeää vientimarkkinoiden kannalta. Suomen metsäteollisuus tarvitsee suomalaista puuta raaka-aineeksi ja jalostukseen. Tämän esityksen yhteydessä on hyvä katsoa myös tulevaisuuteen. Puurakentaminen on tulevaisuutta. Kotimaisen puun merkitys kasvaa entisestään, kun rakennetaan vähähiilisesti, terveellisesti ja pitkäikäisesti. Kun metsävähennystä korotetaan, varmistetaan osaltaan myös puuraaka-aineen saatavuutta kotimaisiin rakennushankkeisiin. Puurakentaminen on kaikin puolin viisasta niin ihmisille kuin luonnolle ja ilmastolle. Arvoisa puhemies! Kaksi edellistä hallitusta eivät koskeneet tähän metsävähennyksen prosenttiosuuteen. Nykyinen hallitus korjaa tämän arvostaen suomalaisen metsän ja sen omistuksen arvoa ja tärkeää suomalaista elinkeinoa. Suuri kiitos ministerille esittelystä ja esityksestä. Kannatan lämpimästi tätä. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+3.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-05-28T17:34:23,2025-05-28T17:38:04,Hyväksytty,1.1 2025_58_40,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_58_41,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Tuon eduskunnan käsittelyyn hallituksen esityksen, jolla varhaiskasvatukseen esitetään omaa palvelusetelilakia. Varhaiskasvatuksessa sovelletaan nykyisin lakia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. Lakia ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista soveltaa enää varhaiskasvatukseen, sillä varhaiskasvatus ei ole sosiaali- ja terveydenhuoltoa, eikä varhaiskasvatuksen järjestäminen kuulu hyvinvointialueiden vaan kuntien tehtävään. Lain tarkoituksena on varhaiskasvatuksen palvelusetelin avulla lisätä perheen valinnan mahdollisuuksia lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseksi, parantaa varhaiskasvatuspalvelujen saatavuutta ja edistää kunnan ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä. Arvoisa puhemies! Uusi laki vastaisi pääperiaatteiltaan varhaiskasvatukseen aiemmin sovellettua sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annettua lakia sisältäen tarvittavat varhaiskasvatuksen toimialan täsmennykset. Palvelusetelin arvon määrittämisessä huomioon otettavat lapseen liittyvät tekijät olisivat nykyisin sovellettavaan lakiin nähden uusia, mutta kunnat tiettävästi käyttävät niitä jo nykyisin. Kohtuullisuutta arvioitaessa olisi edelleen otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vastaavan toiminnan tuottamisesta kunnan omana tuotantona tai hankkimisesta ostopalveluna, sekä palvelunkäyttäjän maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus. Tämä mahdollistaa sen, että kunta voi määrittää palvelusetelin arvon kuntakohtaisten kustannustekijöiden pohjalta. Palvelusetelin arvon kohtuullisuuden tarkistamisesta säädettäisiin myös nykyistä selkeämmin lain tasolla. Kunta päättäisi kuitenkin itse tarkemman tarkasteluvälin ja -tavan. Koska ehdotus vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain nykyistä soveltamistapaa varhaiskasvatuksessa, sillä ei ole kuntien kustannuksia nostavaa vaikutusta, eikä esityksellä näin ollen ole myöskään vaikutuksia valtion talousarvioon. Lakimuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+4.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-05-28T14:33:12,2025-05-28T14:35:48,Hyväksytty,1.1 2025_58_42,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_43,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys varhaiskasvatuksen palvelusetelilainsäädännön uudistamisesta on tarpeellinen. Tämä esitys on tärkeä askel kohti selkeämpää ja yhdenvertaisempaa varhaiskasvatuksen järjestelmää koko maassa. Tavoitteena on ennen kaikkea parantaa perheiden mahdollisuuksia valita heille sopivin varhaiskasvatuspalvelu riippumatta siitä, tuotetaanko se kunnallisena vai yksityisenä palveluna. Uudistuksessa palveluseteliä koskeva sääntely siirrettäisiin nykyisestä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaista osaksi varhaiskasvatuslakia. Samalla palveluseteliä koskevaa sääntelyä ajanmukaistetaan vastaamaan varhaiskasvatuksen erityispiirteitä. Tämä on välittävää perhepolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Esityksen ytimessä on perheiden tasa-arvo. Palvelusetelin käyttöä selkeyttämällä ja sääntelyä täsmentämällä varmistetaan, että vanhemmat voivat tehdä päätöksiä lapsensa varhaiskasvatuksesta aidosti tasavertaisista lähtökohdista. Esityksellä halutaan myös turvata kuntien mahdollisuudet vaikuttaa palveluiden kustannuksiin, laatuun ja saavutettavuuteen. Keskiössä on tukea palvelusetelien käyttöä siten, että ne mahdollistavat varhaiskasvatuspaikkojen lisäämisen, jolloin päiväkotiin voi päästä mahdollisimman lähelle omaa kotiaan. Samalla uudistus vahvistaa palvelujen ennakoitavuutta ja ehkäisee nykyisen lainsäädännön tulkintaeroista syntyviä ongelmia. Kunnille tämä luo mahdollisuuden kehittää varhaiskasvatuspalvelujaan pitkäjänteisemmin. Pitkälle katsova kasvatuksen kehittäminen on jokaisen lapsen etu, ja juuri heistä meidän tuleekin huolehtia. Arvoisa puhemies! Laadukas varhaiskasvatus on hyvinvointiyhteiskuntamme kulmakivi. Se on parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Se tukee lasten kasvua, oppimista ja hyvinvointia sekä antaa eväitä koko elämän mittaiselle koulupolulle. Siksi on tärkeää, että perheet voivat luottaa siihen, että varhaiskasvatuspalvelut toimivat reilusti ja ennakoitavasti, oli kyseessä sitten kunnallinen tai yksityinen palvelu. Meidän on toimittava lastemme puolesta. Kannatan lämpimästi tätä esitystä, jossa kyse on perheiden arjesta ja lastemme parhaasta. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-28T14:35:59,2025-05-28T14:39:19,Hyväksytty,1.1 2025_58_44,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_45,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatus on yksi maamme merkittävin lastemme kasvamisen, oppimisen ja kehittymisen tehtävä. Se on maassamme laadukasta, ja se on parasta hyvinvoinnin edistämistä. Hallitus esittää säädettäväksi lakia varhaiskasvatuksen palvelusetelistä sekä teknisiä muutoksia varhaiskasvatuslakiin. Taustalla on tarve siirtää sääntely sosiaali- ja terveysalalta opetus- ja kulttuuriministeriön vastuualueelle. Tavoitteena on, että yhä useampi perhe voisi valita erilaisten varhaiskasvatusmuotojen välillä tasapuolisemmin. Suurin osa lausunnonantajista kannatti sitä, että kunta voisi edelleen päättää, ottaako se palveluseteliä käyttöön, sekä määrittää palvelusetelin arvon. Tärkeäksi koettiin se, että palvelun käyttäjällä säilyy mahdollisuus kieltäytyä palvelusetelistä ja valita kunnallinen varhaiskasvatuspalvelu. Arvoisa puhemies! Uudistuksessa tärkeintä on perheiden valinnanvapaus varhaiskasvatusmuotojen suhteen. Sitä esityksen muutokset tukevat. Lisäksi pidän tärkeänä, että kunnille jätetään vapaus päättää, ottaako se palveluseteliä käyttöön, ja vapaus määrittää sen arvo. Tämän avulla voimme vertailla eri tuloksia sekä metodeja kuntien välillä ja myös kustannuksia yksittäisen kunnan sisällä. Tämä esitys tukee perheiden mahdollisuuksia huomioida lapsensa kannalta paras mahdollinen varhaiskasvatusmuoto. Tämä esitys on erittäin kannatettava. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+4.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-05-28T14:39:21,2025-05-28T14:41:08,Hyväksytty,1.1 2025_58_46,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_47,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää luoda perhe‑ ja lapsiystävällistä Suomea. Tämä hallituksen esitys on yksi askel siinä, ja kiitos ministerille tämän esittelystä. Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus uudistaa varhaiskasvatuksen palveluseteleitä koskevan lainsäädännön ja että hallitus myöskin arvioi lastenhoidon tukien kokonaisuuden huomioiden perheiden valinnanvapauden. On tärkeää, että perheiden valinnanvapaus säilyy ja että sitä myöskin vahvistetaan. Tämä uusi laki nyt sitten parantaa mahdollisuutta valita perheelle sopivin varhaiskasvatusmuoto: kunnallinen, yksityinen tai palvelusetelillä tuettu. Tämä esitys kokoaa ja vahvistaa aiemmin hajanaisesti säädellyt käytännöt omaksi varhaiskasvatuksen palvelusetelilaiksi ja tuo selkeyttä ja pysyvää pohjaa kunnille ja suomalaisille perheille. On hyvin tärkeää se, että perheet voivat oman tilanteensa ja omien tarpeittensa mukaan tehdä ratkaisuja lapsensa hoidon suhteen. Sen, että perhe voi valita varhaiskasvatuksen muodon, joka tukee parhaiten lapsen kehitystä ja vanhempien työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, pitää olla ohjenuorana. On hyvä, että hallitus on myöskin turvannut mahdollisuuden valita kotihoito niille perheille, joilla se on paras ratkaisu. Kotihoidon tukea ei esimerkiksi ole lähdetty leikkaamaan, ja ajattelen, että kotihoidon tukijärjestelmää pitää edelleen kehittää niin, että suomalaisilla perheillä on aito mahdollisuus valita myöskin kotihoito silloin, kun se lapselle ja perheelle parhaiten sopii. Kun nyt on ollut kaavailuja siitä, että Suomessa lähdettäisiin kokeilemaan sellaista Norjan mallia kotihoidon tuessa, mikä tarkoittaisi sitä, että perheen äidin ja isän täytyy olla asunut tietty aika Suomessa ennen tätä kotihoidon tuen saamista, niin se voisi sitten auttaa siihen, kun meillä tällä hetkellä liian moni lapsi ei esimerkiksi opi riittävästi suomen kieltä ennen kouluun lähtöään. Mutta se, että perheille taataan mahdollisuus nimenomaan perheiden ja lasten tarpeista käsin valita ne erilaiset ratkaisut siihen perheen arkeen, on hyvin tärkeää. Tämä esitys osaltaan tosiaan vahvistaa sitä, ja siksi tämä on hyvin kannatettava. Nämä palvelusetelithän voivat helpottaa varhaiskasvatuspaikan saamista erityisesti semmoisilla alueilla, joilla kunnallisia paikkoja on rajoitetusti. Setelin avulla perhe voi helpommin siirtyä kunnallisten ja yksityisten palveluiden välillä esimerkiksi muuton tai työtilanteenkin takia. Kunnilla edelleen säilyy mahdollisuus määrittää palvelusetelin arvo perheen tulojen perusteella, jolloin kunnissa sitten voidaan auttaa sitä, että pienituloisillakin perheillä on mahdollisuus valita laadukasta yksityistä varhaiskasvatusta. Tämä laki mahdollistaa varhaiskasvatuspalveluiden joustavan järjestämisen paikallisesti perheiden tarpeet huomioon ottaen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+4.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-05-28T14:41:17,2025-05-28T14:44:49,Hyväksytty,1.1 2025_58_48,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_49,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten täällä on kuultu, esitys on todella kannatettava. Täysin järkeenkäypää on myös se, että sääntely varhaiskasvatuksen palvelusetelin osalta siirtyy opetus- ja kulttuuriministeriön vastuualueelle, pois sosiaali- ja terveysalalta. Puhemies! Tällä toteutetaan hallitusohjelman hyvää kirjausta siitä, että on tavoite kasvattaa perheiden valinnanvapautta eri varhaiskasvatusmuotojen välillä tasapuolisesti, ja tämä on myös hyvää perhepolitiikkaa. Kun pääsemme esitystä vielä sivistysvaliokunnassa käsittelemään ja kuulemaan lausuntoja asiantuntijoilta, niin olen varma, että tästä saadaan sellainen laki, joka tekee hyvää koko varhaiskasvatuspuolelle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+4.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-05-28T14:44:50,2025-05-28T14:45:38,Hyväksytty,1.1 2025_58_50,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hiltunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_51,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Pia,Hiltunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys varhaiskasvatuslain palvelusetelistä on käytännössä tekninen ja säilyttääkin nykytilan. Sillä ei ole myöskään kuntien kustannuksia nostavaa vaikutusta, eikä esityksellä näin ollen ole myöskään vaikutuksia valtion talousarvioon. Katsoin lausuntopalautteita, ja sielläkin kannatettiin lainsäädännön siirtymistä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ja myönteisenä pidettiin myös sitä, että varhaiskasvatuksen palveluseteleistä säädetään erillisessä laissa, ja näitä esityksen pykäliä pidettiin pääosin selkeinä. Suurin osa lausunnonantajista kannatti, ja itsekin pidän tärkeänä sitä, että kunta voi edelleen päättää, ottaako se palveluseteliä käyttöön, sekä määrittää sen arvon. Tärkeäksi koettiin niin ikään, että palvelun käyttäjällä eli perheellä säilyy mahdollisuus kieltäytyä palvelusetelistä ja valita kunnallinen varhaiskasvatuspalvelu. Tähän liittyen pohdin itse, onko perheellä mahdollisuus aidosti valita kunnallinen lähipalvelu julkiselta puolelta, mikäli lähes puolet palveluntarjoajista on yksityisiä varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja osa kunnan palveluverkkoa. Siksi jaan ajatuksen myös osan lausunnonantajien kanssa siitä, että palveluntuottajat saisivat periä palvelunkäyttäjältä omavastuuosuutena ainoastaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain mukaisen maksun. Se lisäisi yhdenvertaisuutta kunnan sisällä. Esityksessä ei ole kuitenkaan rajattu omavastuuosuutena perittävää euromäärää lain tasolla, vaan se jäisi edelleen paikallisesti kuntien päätettäväksi ja näin asettaa kunnat ja perheet eriarvoiseen asemaan. Varhaiskasvatus on merkittävä palvelu lasten kasvun, kehityksen ja tulevaisuuden kannalta, ja siksi on pidettävä kiinni siitä, että palvelut ovat aidosti jokaisen saatavilla yhdenvertaisesti. Arvoisa opetusministeri, kysymykseni on ehkä hieman ohi aiheen, mutta kysyisin: onko ministeriössä tietoa asiasta tai aikomus tehdä mitään muutoksia varhaiskasvatuksen poissaolomenettelyn epäkohtiin? Vuosi sitten Helsingissä lapsia oli poissa varhaiskasvatuksesta ilmoittamatta yli 100 000 päivän verran, ja Oulussa 6,8 henkilötyövuotta oli vapaana lakisääteisestä mitoituksesta pelkkien ilmoittamattomien poissaolojen vuoksi. Kuukauden kustannusvaikutus oli silloin 300 000 euroa. Mikäli poissaoloista ilmoitettaisiin asianmukaisesti, esim. Oulussa säästettäisiin yli 3 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt kun kuntien taloustilanne on haastava, niin näkisin, että tällaiset keinot olisivat merkittäviä kuntatalouden näkökulmasta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+4.aspx,fi,Pia Hiltunen,1534,2025-05-28T14:45:38,2025-05-28T14:48:07,Hyväksytty,1.1 2025_58_52,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Valtola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_53,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Varhaiskasvatuspalveluiden järjestäminen on nykyisin kuntien yksi tärkeimpiä tehtäviä. Yksityiset varhaiskasvatuspalvelun tuottajat taas ovat kuntien tärkeimpiä kumppaneita näiden laadukkaiden varhaiskasvatuspalveluiden tarjoamisessa. On tärkeää, että nyt tämä palvelusetelilainsäädäntö varhaiskasvatuksen osalta tuodaan OKM:n alaisuuteen, kuten täällä on kerrottu. Myös se, että lakiesitys on tässä vaikeassa taloustilanteessa sekä valtion että kuntien talouden osalta kustannusneutraali, on hyvä pohja lähteä tätä lakiesitystä viemään eteenpäin. Haluaisinkin sanoa kiitokset ministerille tämän lakiesityksen tuomisesta eduskuntaan. Käsittelemme tämän sivistysvaliokunnassa huolellisesti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+4.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-05-28T14:48:07,2025-05-28T14:49:12,Hyväksytty,1.1 2025_58_54,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_55,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on käytännössä kaikki ne syyt, minkä tähden tämä esitys on hyvä, jo kerrottu, mutta alleviivataan niitä vielä pikkasen: Varhaiskasvatuksen palvelusetelit vihdoinkin tuodaan oikeaan paikkaan sinne, minne ne kuuluvatkin, eli opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Se on yksi niistä hyvistä asioista ja se, mikä itselleni on myös ollut aina tärkeää, se, että perheet voivat aidosti valita sen, mikä varhaiskasvatuksen muoto just heidän arkeen kaikkein parhaiten sopii. Tämä laki selkeyttää sääntelyä ja vahvistaa kunnallista itsehallintoa. Nyt kunta päättää, käyttääkö palveluseteleitä, ja perhe päättää, haluaako niitä sitten käyttää vaiko ei. Ymmärrän, että osa ehkä kenties vastustaakin tällaisia yksityisiä vaihtoehtoja, mutta meidän tehtävä ainakin omasta mielestäni on nimenomaan turvata tätä valinnanvapautta ja reilua kohtelua eikä rajoittaa etenkään mistään ideologisista syistä. — Kiitokset.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+4.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-05-28T14:49:12,2025-05-28T14:50:23,Hyväksytty,1.1 2025_58_56,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja ministeri Adlercreutz, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_57,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Kuten tässä keskustelussa on tullut monta kertaa esille, niin tällä tosiaankin pyritään luomaan johdonmukainen varhaiskasvatukseen sopiva järjestelmä, joka luo tasavertaiset valinnanmahdollisuudet perheille valita se palvelu, joka perheelle sopii, ja pyritään luomaan sellainen tilanne — on tietenkin suotavaa, että syntyy sellainen tilanne — että se yksityinen toimijakin pystyy tarjoamaan sitä palvelua sellaiseen hintaan, että se sopii niin asiakkaalle, kunnalle kuin palveluntarjoajalle. Siitä näkökulmasta tietenkin tämä hinnanmuodostus on oleellinen, jotta kunnan sisällä on läpinäkyvyyttä näissä asioissa. Isossa kuvassahan tämä ei ole merkittävä muutos, mutta on tarkoituksenmukaista, että tämä sääntely nyt siirtyy OKM:n alle ja pystytään sitä jo sinänsä varsin laajasti käytettyä mallia nyt sovittamaan paremmin nimenomaan varhaiskasvatuksen tarpeisiin. Edustaja Hiltunen kysyi näistä poissaoloista. Tämä on tietenkin keskustelua, joka aika usein ponnahtaa esille, ja eri kunnissahan on sovellettu vähän eri tapoja tämän tilanteen hallitsemiseksi. Toistaiseksi ei ole havaittu selkeää tarvetta lainsäädäntöön, mutta varmaan on hyvä pohtia, miten saataisiin kuntatasolla havaitut hyvät käytänteet sitten jalkautumaan laajemmin. Se on tietenkin totta, että kun meillä on tällainen julkisesti varsin vahvasti tuettu palvelu, niin on hyvä, että sitä käytetään vastuullisesti, ettei resursseja siitäkin näkökulmasta mene hukkaan. Ja tietenkin tausta-ajatuksena koko meidän varhaiskasvatusjärjestelmässähän on myöskin se, että se on ennen kaikkea lapsen etu. On lapsen etu, että hän on varhaiskasvatuksessa, ja siksi toinen keskeinen tavoite, joka tässä keskustelussa myöskin vilahti, on se, että kaikkien näitten uudistusten taustalla on myöskin se tavoite, että saataisiin osallistumisastetta nostettua kaikkien suomalaisten osalta, syntyperästä riippumatta. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+4.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-05-28T14:50:29,2025-05-28T14:53:07,Hyväksytty,1.1 2025_58_58,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_58_59,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Tämä hallituksen esitys varhaiskasvatuslain muuttamisesta koskee yksityisen varhaiskasvatuksen rekisteröintimenettelyä. Tällä hetkellä yksityisen varhaiskasvatuksen järjestäminen edellyttää, että palveluntuottajalla on ennen toiminnan aloittamista lupa harjoittaa päiväkotitoimintaa. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että jatkossa luvan sijasta yksityisen päiväkotitoiminnan harjoittaminen edellyttäisi, että palveluntuottaja ja sen toimipaikat olisi rekisteröity palveluntuottajien rekisteriin eli Soteriin. Rekisteröinnin edellytyksenä olisi, että palveluntuottaja ja toimipaikat täyttäisivät niille säädetyt taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset. Yksityistä perhepäivähoitoa koskevaan sääntelyyn ei ehdoteta muutoksia. Esitys perustuu hallitusohjelmakirjaukseen, jonka mukaan yksityisessä varhaiskasvatuksessa palataan ilmoitusmenettelyyn. Esityksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti keventää yksityisen palveluntuottajan hallinnollista työtä. Aikaisemmin voimassa olleeseen ilmoitusmenettelyyn ei kuitenkaan sellaisenaan palattaisi, sillä yksityisten palveluntuottajien hallinnollista taakkaa on kevennetty jo lupamenettelyyn siirryttäessä. On siis tarkoituksenmukaista, että nyt ehdotettava rekisteröintiprosessi pysyisi soveltuvin osin samana kuin lupamenettelyssä. Varhaiskasvatuslaissa ehdotetaan säädettäväksi palveluntuottajan ja sen toimipaikan rekisteröinnistä, rekisteröinnin hakemisesta, toimipaikan tarkastuksesta, rekisteröinnistä tehtävästä päätöksestä sekä rekisteröinnin peruuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan, että yksityisen päiväkotitoiminnan saisi aloittaa heti, kun toiminnanharjoittajan yleiset edellytykset ja toimitilat on tarkastettu. Tällä nopeutettaisiin ja sujuvoitettaisiin toiminnan aloittamista, sillä voimassa olevan lain mukaan toiminnan on saanut aloittaa vasta, kun lupa on myönnetty ja palveluntuottaja ja sen toimipaikat on rekisteröity. Esitettyjen muutosten myötä yksityisen päiväkotitoiminnan aloittamisajankohta olisi myös ennakoitavampi, mikä todennäköisesti helpottaisi asiakashankintaa ja pienentäisi palveluntuottajan taloudellista riskiä. Tällä katsotaan olevan positiivisia vaikutuksia myös perheiden tekemiin varhaiskasvatusratkaisuihin. Esityksessä ehdotetaan, että lakimuutokset tulisivat voimaan 1. päivä tammikuuta 2026.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+5.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-05-28T14:53:38,2025-05-28T14:56:33,Hyväksytty,1.1 2025_58_60,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_61,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan merkittävää hallinnollista muutosta yksityisen varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Tarkoituksena on siirtyä lupamenettelystä kevyempään rekisteröintimenettelyyn. Tämä tarkoittaa sitä, että yksityinen päiväkotitoiminta ei enää jatkossa vaadi ennakkolupaa vaan sen sijaan toiminta ilmoitetaan rekisteriin. Esityksen tavoitteena on keventää hallinnollista taakkaa, tehdä toiminnan aloittamisesta sujuvampaa ja nopeampaa sekä samalla varmistaa, että palvelun laatu ja turvallisuus eivät vaarannu. Arvoisa puhemies! Uudistus on osa laajempaa tavoitetta kehittää varhaiskasvatuspalveluja. Sujuvampi hallinto voi madaltaa kynnystä ryhtyä palveluntuottajaksi, mikä puolestaan voi lisätä palvelujen tarjontaa etenkin alueilla, joilla kunnallinen varhaiskasvatus ei yksin riitä vastaamaan kysyntään. Tämä on tärkeä viesti jokaiselle perheelle. Tarvitsemme toimivia ja kohtuuhintaisia varhaiskasvatuspaikkoja lähellä kotia. Esitys arvioi myös taloudellisia vaikutuksia. Hallinnollinen säästö on selvä niin kunnille kuin viranomaisille. Lupakäsittely vie aikaa ja resursseja, mutta rekisteröinti on yksinkertaisempi prosessi. Tärkeintä kuitenkin on, että tästäkään huolimatta uudistus ei tarkoita valvonnasta luopumista, pikemminkin päinvastoin. Valvonta säilyy, ja sitä voidaan kohdentaa riskeihin perustuen entistä paremmin. Kevennämme siis hallintoa, mutta emme vastuuta. Arvoisa puhemies! Meidän on pidettävä huoli siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus päästä varhaiskasvatukseen ja että tuo paikka löytyy mahdollisimman läheltä kotoa. Varhaiskasvatus ei ole vain lapsen päivähoitoa, se on kasvatusta, oppimista ja hyvinvoinnin perusta. Me haluamme työskennellä sen eteen, että varhaiskasvatus tavoittaa kaikki lapset taustasta, asuinpaikasta tai perheen tilanteesta riippumatta. Yhdessä tänään lähetekeskustelussa olleen varhaiskasvatuksen palvelusetelien uudistuksen kanssa tämä esitys on askel juuri siihen suuntaan. Se tuo joustavuutta järjestelmään mutta pitää kiinni sen laadusta. Juuri sitä lapsemme ansaitsevat. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-28T14:56:43,2025-05-28T15:00:00,Hyväksytty,1.1 2025_58_62,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_63,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys palauttaa yksityiset päiväkodit luvanvaraisuudesta rekisteröintimenettelyyn. Tämä on tärkeä askel kohti varhaiskasvatusta, joka tukee suomalaista yrittäjyyttä ja perheiden valinnanvapautta. Uudistus keventää hallinnollista taakkaa mutta pitää kiinni laadunvalvonnasta, mikä on lasten ja perheiden etu. Vuodesta 2023 lähtien luvanvaraisuus on hidastanut uusien päiväkotien perustamista ja lisännyt byrokratiaa. Rekisteröintimenettely mahdollistaa toiminnan aloittamisen, kun palveluntuottaja on rekisteröity soterekisteriin, yleiset edellytykset on tarkistettu ja kunta on suorittanut toimipaikan tarkastuksen. Tämä joustavoittaa toimintaa erityisesti pienille kotimaisille yrittäjille, jotka ovat varhaiskasvatuksen selkäranka. Kritiikkiä on esitetty lain toistuvista muutoksista, mutta esitys vastaa lausuntopalautteeseen ja selkeyttää sääntelyä. Ennakkovalvonta asian suhteen kuitenkin säilyy. Toimipaikkojen on täytettävä taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset, ja kunnat tarkastavat tilat. Soteri-rekisteri parantaa tiedonsaantia ja tukee kuntien asiakasohjausta. Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatuksen tulee palvella lapsia ja perheitä laadukkaasti. Rekisteröintimenettely vähentää byrokratiaa tinkimättä kuitenkaan laadusta tai turvallisuudesta. Vaikka voimaantulon lykkäystä on ehdotettu, uskomme, että ripeä toimeenpano vuoden 2026 alusta alkaen on perusteltua. Tämä uudistus on linjassa hallitusohjelman kanssa ja vahvistaa suomalaista varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksella on maassamme merkittävä tehtävä lapsiemme kasvamisessa, oppimisessa ja kehittymisessä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+5.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-05-28T15:00:07,2025-05-28T15:02:18,Hyväksytty,1.1 2025_58_64,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_65,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten tuossa edellä ikään kuin kuultiin, niin tässä palataan monelta osin järkevämpään suuntaan tämän yksityisen varhaiskasvatuksen sääntelyssä. Eli tästä lupaprosessista on saatu käytännössä paljonkin palautetta, että se on hyvin hidas ja raskas ja se hidastaa uusien päiväkotien avaamista ja on heikentänyt perheitten mahdollisuuksia valita. Tämä rekisteröintimenettely tuo takaisin sen vanhan toimivan mallin mutta sitten säilyttää kuitenkin samalla sellaisen riittävän ennakkovalvonnan, joka kuitenkin tarvitaan. Eli viranomaiset tarkastavat nämä kaikki edellytykset, ja sitten kunta tarkistaa tilat ennen kuin tätä toimintaa aloitetaan. Tuen, niin kuin tietysti hallituspuolueiden kansanedustajat aina, nyt tälläkin kertaa tätä hallituksen linjaa, jossa yhdistyvät siis tämä sääntelyn keventäminen, valinnanvapaus ja sitten edelleen turvallisuus. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+5.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-05-28T15:02:18,2025-05-28T15:03:25,Hyväksytty,1.1 2025_58_66,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_67,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tässä kohtaa pidän lyhyen puheenvuoron liittyen varhaiskasvatukseen siitä näkökulmasta, että kun puhutaan yksityisestä palveluntuottajasta tai kunnallisesta palveluntuottajasta liittyen varhaiskasvatukseen, niin on totta, että on hienoa, että lapsiperheillä on mahdollisuus valita yksityisiä erimallisia varhaiskasvatuksen tuottajia — siellä löytyy liikuntapainotteisuutta, musiikkipainotteisuutta ynnä muuta tämmöistä kohdennettua, se on hienoa — mutta koen tärkeäksi myös sen, että pidämme keskeisesti huolta siitä julkisesta varhaiskasvatuksesta ja päiväkotitoiminnasta. On olemassa monta kuntaa — varhaiskasvatuksesta kun puhutaan — joissa on yksityiselle toimijalle annettu jopa yli 50 prosenttia varhaiskasvatuksen tuottamisesta, ja se ei välttämättä aina palvele tarkoitustaan, varsinkaan siinä tilanteessa, jos ajatellaan, että — kun näen sen omin silmin ja olen nähnyt myös omalla paikkakunnallani sen — kun yksityinen palveluntuottaja varhaiskasvatuksessa on hyvin laajasti edustettuna, niin sitten voi tulla tällaisia hankalia kohtia esiin siinä vaiheessa, kun erityisesti erityislasten kohdalla tarvittaisiin varhaiskasvatuspalvelua. Kaikki yksityiset toimet eivät sitä sitten pysty kuitenkaan antamaan eivätkä tuottamaan, ja se on sitten julkisen päivätoiminnan harteilla niin sanotusti. Tässä pyytäisin huomioimaan myös tällaisia seikkoja silloin, kun puhutaan julkisesta ja yksityisestä varhaiskasvatuksesta, eli että se julkinen on tärkeä, sillä on oma paikkansa, ja se kattaa sitten kaikki, myös ne erityislasten tarpeet. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+5.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-05-28T15:03:25,2025-05-28T15:04:54,Hyväksytty,1.1 2025_58_68,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2025 vp,Kiitoksia. — Haluaako ministeri Adlercreutz kommentoida käytyä keskustelua? Kolme minuuttia tai vähemmän. — Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_69,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyesti: Tuntuu siltä, että on laaja ymmärrys tämän tarpeellisuudesta. Tämä on pieni muutos, se hieman helpottaa tilannetta toimijoiden osalta, mutta olen taipuvainen myöskin yhtymään tähän viimeiseen puheenvuoroon, että tietenkin tämän kaiken taustalla on hyvä ja tärkeää, että me pidetään kiinni siitä julkisesta järjestelmästä, joka monella tavalla sitten joutuu hoitamaan laajaa spektriä ja joutuu joskus vastaamaan tiettyihin haasteisiin, jotka eivät välttämättä sitten yksityisellä puolella ole niin yleisiä. Kiitos käydystä keskustelusta. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+5.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-05-28T15:05:00,2025-05-28T15:05:49,Hyväksytty,1.1 2025_58_70,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 4/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 4/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_58_71,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Verotuksen tehtävänä on turvata yhteiskunnan toiminta, mutta samalla sen on oltava oikeudenmukaista ja kannustavaa ja ennakoitavaa. Yhteiskunnan tulee verottaa vain välttämätön, jotta ahkeruudesta ja yritteliäisyydestä voidaan aidosti palkita. Hallituksen esitys tuloverolain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta vastaa tähän periaatteeseen. Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi vapaaehtoisen eläkesäästämisen ja pitkäaikaissäästämisen verovähennysoikeus. On tärkeää todeta, että vaikka verovähennysoikeus päättyy, kukaan ei estä kansalaisia jatkamasta omaehtoista eläkesäästämistä. Ei kuitenkaan voi olla niin, että vapaaehtoinen eläkesäästäminen on yhteiskunnalle hallinnollisesti raskaampaa ja kalliimpaa kuin siitä saatava hyöty. Vapaaehtoisen eläkesäästämisen suosio on hiipunut jo vuosien ajan. Valtaosa nykyisistä säästösopimuksista on tehty ennen vuotta 2010, eikä uusia sopimuksia ole juurikaan solmittu vuoden 2013 jälkeen, jolloin eläkesäästöjen nostamisen alaikärajaa nostettiin. Samalla on nähty, että pienimuotoiseen eläkesäästämiseen liittyvät hallinnolliset kulut voivat olla säästön tuottoa suuremmat pitkällä aikavälillä. Tosiasiassa nykyinen verotuki on tullut kalliiksi yhteiskunnallemme ilman, että se olisi merkittävästi lisännyt säästämistä. Verotuen poistaminen yksinkertaistaa verojärjestelmää ja vahvistaa julkista taloutta. Arvoisa puhemies! Haluan kiittää valiokuntaa huolellisesta esityksen käsittelystä. Valiokunta on tehnyt esitykseen tarpeellisia muutoksia, ja nyt esitys on entistäkin parempi. Tässä esityksessä on ennen kaikkea kyse hallinnollisen taakan keventämisestä, julkisen talouden tasapainottamisesta ja oikeudenmukaisen verotuksen vahvistamisesta. Kansalaisten luottamus verojärjestelmään syntyy selkeydestä, oikeudenmukaisuudesta ja siitä, että yhteiset varat käytetään vastuullisesti. Kannatan hallituksen esitystä valiokunnan esittämin muutoksin. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-28T15:06:10,2025-05-28T15:08:46,Hyväksytty,1.1 2025_58_72,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_73,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tämä edustaja Hännisen puheenvuoro käytännössä sisälsi kaiken sen hyvän, mitä tässä esityksessä on. Mutta yksi asia, minkä haluan vielä lisätä ja alleviivata, on, että tällaiset pienet säästöpotit, alle 5 000 euroa suuruudeltaan olevat, voi tämän esityksen mukaan nostaa kahden vuoden aikana ilman minkäännäköistä lisäveroa, ja se on mielestäni oikeinkin kohtuullinen ratkaisu tällaisen tavallisen ihmisen kannalta. On ihan hyvä, että tällainen vähän vanhentuneeksi ja tehottomaksi koettu säästämisen muoto nyt poistuu, koska on huomattu, että tämä koko tukimuoto ei ole varsinaisesti edes lisännyt säästämistä, vaan hyöty on lähinnä painottunut niille, joilla muutenkin on ollut mahdollisuus varautua tulevaan. Tältä osin tämä on ihan perusteltu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+6.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-05-28T15:08:46,2025-05-28T15:09:46,Hyväksytty,1.1 2025_58_74,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. Yleiskeskustelu... — Ahaa, edustaja Lyly, olkaa hyvä. — Mikrofoni.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_75,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 17/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän liittyy semmoinen iso periaate, että meidän työeläkejärjestelmä on hyvässä kunnossa ja tarvetta sellaiseen eläke-etuuksien tukemiseen verovaroin ei ole kuin jossain muissa maissa ehkä onkin. Sinänsä tämä myöskin kielii tästä näkökulmasta, jota tässä ei nyt ole hirveästi käsitelty. Kun katsoo meidän eläkejärjestelmää, jota noin kymmenen vuoden välein evaluoidaan neuvotteluin, ja niitten myötä saadaan ennustettava eläketurva kaikille, niin silloin tällaista yksityistä säästämistä ei tarvitse tässä mielessä tukea, ja se näkökulma tässä myöskin kannattaa muistaa. Sillä tavalla suomalainen eläkejärjestelmä on maailman mittakaavassakin arvioitu sinne kolmen—viiden joukkoon, kun eläkejärjestelmiä arvioidaan. Nyt viimeinen eläkeuudistus lisäsi rahastointiastetta, ja se on erityisesti nuorille tärkeä asia, että eläkejärjestelmässä on tällaisia ulottuvuuksia, ja silloin tätä tarvetta omaan säästämiseen ei niin paljoa ole. Sitten eläkeikä määräytyy sen mukaan, miten elinajanodote muuttuu. Jos elinajanodote muuttuu vuodella, niin siitä kaksi kolmasosaa käytetään eläkeiän nostoon ja yksi kolmasosa käytetään eläkkeelläoloaikaan. Myös tältä osin tilanne on hoidettu. Kolmas asia tähän liittyen on vielä se, että meillä on kaikilla tiedossa käytännössä oma eläkekertymämme ja siitä säännönmukaisesti tulee informaatiota kaikille vakuutetuille. Tässä mielessä tämä on myöskin aika läpinäkyvä järjestelmä. Sitten on erilaisia muita säästämistoimenpiteitä, millä voi varautua eläkkeelläoloaikaan. Mutta tämä eläketurva meillä on ennustettava, ja uskallan sanoa, että meillä on myöskin eläketurvataso sellaisella tasolla, että siihen ei välttämättä yhteiskunnan tuella tarvitse enää lisätoimia tehdä. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-05-28T15:09:57,2025-05-28T15:12:04,Hyväksytty,1.1 2025_58_76,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Hallintovaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_58_77,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta ehdottaa mietinnössään, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksessä ehdotetun lain väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta lain johtolauseeseen tehtävin korjauksin. Lain voimassaoloa ehdotetaan jatkettavaksi vuoden 2026 loppuun asti. Laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi on tullut voimaan 22.7.2024. Laki on säädetty perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella perustuslain 73 §:n mukaisena rajattuna poikkeuksena perustuslaista. Lain tavoitteena on tehokkaasti torjua maahantulon välineellistämisen muodossa Suomeen kohdistettavaa painostamista, vahvistaa rajaturvallisuutta ja varautua maahantulon välineellistämisen vakavimpiin tilanteisiin. Laissa säädetään edellytyksistä, joiden vallitessa valtioneuvoston yleisistunto voi päättää rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista rajatulla osalla Suomen valtakunnanrajaa ja sen välittömässä läheisyydessä Suomen täysivaltaisuuden tai kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. Laki koskee tilannetta, jossa vieras valtio pyrkii vihamielisesti vaikuttamaan Suomeen maahantulijoita hyväksikäyttämällä. Laki ei koske muita tilanteita. Tarve rajoituspäätöksen tekemiselle todetaan yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa. Päätöksen voi tehdä enintään kuukauden ajaksi kerrallaan. Lain soveltaminen on viimesijainen keino tilanteen hallitsemiseksi. Lakia ei ole toistaiseksi sovellettu. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta toteaa turvallisuustilanteen itärajalla olevan jännitteinen mutta vakaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan turvallisuusympäristössä ei ole odotettavissa lähiaikoina olennaisia muutoksia, vaan se säilyy todennäköisesti vakavana ja vaikeasti ennakoitavana. Nopeaa kehitystä parempaan ei ole odotettavissa, vaikka aktiiviset sotatoimet Ukrainassa päättyisivätkin. Turvallisuusviranomaisten arvioiden mukaan on todennäköistä, että käsillä on pitkäkestoinen tilanne, jonka taustalla on yleinen heikentynyt turvallisuustilanne Euroopassa. Hallintovaliokunta toteaa, että käsiteltävänä oleva lainsäädäntö on näissä olosuhteissa ainoa tehokas keino pyrittäessä välineellistetyn maahantulon aiheuttamien vakavien uhkien torjumiseen ja kansallisen turvallisuuden varmistamiseen. Nykyiset menettelyt on suunnattu tilanteen hallintaan eikä uhkan torjuntaan. Valiokunta toteaa, että maahantulon välineellistämisen muodossa tapahtuvaa vihamielisen valtion Suomeen kohdistamaa painostamista ei kyetä tehokkaasti torjumaan vain ilmiön hallintaan tarkoitetuilla keinoilla. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta on perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti arvioinut sääntelyn suhdetta EU-oikeuteen ja sen kehitykseen. Hallintovaliokunta toteaa, että lain voimaantulon jälkeen ei ole tullut sellaista uutta EU:n lainsäädäntöä tai EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöä, joka antaisi aiheen arvioida voimassa olevaa ja nyt käsiteltävänä olevaa lakiehdotusta EU-oikeuden kannalta toisin kuin vuosi sitten lakia säädettäessä. Valiokunta pitää saamansa selvityksen perusteella edelleen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan kakkoskohtaa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 72 artiklaa mahdollisina poikkeusperusteina lain säätämisen lisäksi myös sen soveltamisen osalta. Toimivalta arvioida sääntelyn EU-oikeudenmukaisuutta on kuitenkin EU-tuomioistuimella. Komissio on antanut lain voimaantulon jälkeen tiedonannon muuttoliikkeen käyttämiseen aseena liittyvien hybridiuhkien torjumisesta ja turvallisuuden vahvistamisesta EU:n ulkorajoilla. Tiedonannossa todetaan muun muassa, että jäsenvaltioilla on velvollisuus toteuttaa kaikki ulkorajojen tehokkaan valvonnan ja hallinnan edellyttämät toimenpiteet korkean turvallisuustason varmistamiseksi unionissa siten kuin EU:n lainsäädännössä edellytetään. Hallintovaliokunta toteaa, että vaikka tiedonanto ei ole oikeudellisesti sitova, se ei ole vailla merkitystä. Tiedonannon voidaan katsoa ilmentävän komission näkemyksiä välineellistetyn maahantulon torjuntaan liittyvistä EU-oikeudellisista reunaehdoista. Valiokunta katsoo, että käsiteltävänä olevan lain mahdollistamat toimenpiteet täyttävät tiedonannon periaatteiden mukaiset välttämättömyyden, oikeasuhtaisuuden ja väliaikaisuuden edellytykset. Arvoisa puhemies! Ajankohtainen turvallisuustilanne ja oikeudellinen viitekehys sekä perustuslakivaliokunnan lausunto huomioiden hallintovaliokunta pitää lain voimassaoloajan jatkamista välttämättömänä ja ehdotettua voimassaoloaikaa perusteltuna. Lain tarkoituksena on varautua pitkäkestoiseen vakavaan turvallisuustilanteeseen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan laki on käytännön toiminnan näkökulmasta selkeä eikä lain soveltamista ole pidetty ongelmallisena. Rajavartiolaitos on ohjeistuksen ja koulutuksen lisäksi myös käytännön tasolla harjoitellut lain soveltamista. Hallintovaliokunta on arvioinut mietinnössään myös eduskunnan asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia käsiteltävänä olevan lain mukaisissa menettelyissä. Valiokunta katsoo, että valittu ratkaisu täyttää ne vaatimukset, joita eduskunnan osallistumiselta voidaan poikkeuksellisen nopeaa päätöksentekoa ja siihen perustuvaa operatiivista toimintaa edellyttävissä käytännön tilanteissa edellyttää. Perustuslakivaliokunta esittää, että lakiehdotus voidaan käsitellä perustuslain 73 §:ssä säädetyssä järjestyksessä. Perustuslakivaliokunnan mukaan ehdotonta valtiosääntöoikeudellista estettä käsitellä nyt arvioitava poikkeuslaki poikkeuksellisesti perustuslain 73 §:n 2 momentin tarkoittamassa kiireellisessä menettelyssä ei ole, jos säännöksessä tarkoitettu viiden kuudesosan vaatimus ääntenlaskennassa toteutuu. Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella hallintovaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen ja että eduskunta käsittelee hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen perustuslain 73 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla. Valiokunnan mietintöön sisältyy yksi vastalause. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-05-28T15:12:48,2025-05-28T15:19:40,Hyväksytty,1.1 2025_58_78,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitoksia, edustaja Peltokangas. — Halukkaat edustajat voivat pyytää minuutin mittaista vastauspuheenvuoroa painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Werning, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_79,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Turvallisuuspolitiikka ei ole pelkästään reagointia uhkiin vaan ennen kaikkea varautumista. Tämä rajaturvallisuuslaki, mitä käsitellään, sai aikanaan alkunsa suorastaan sieltä kentän toiveesta, sillä rajaviranomaisilla ei ollut käytössään riittäviä keinoja vastata Venäjän välineellistämään maahantuloon. Meidän lainsäätäjien vastuulla täällä on antaa viranomaisille ne työkalut, joita muuttuneessa turvallisuusympäristössä tarvitaan. Tämä ei ole aika hellittää, vaan on jatkettava määrätietoista toimintaa. Suomi on turvallisuuspolitiikassa siirtynyt varautumisen aikaan, ja emme voi enää ajatella, että rajaturvallisuus on pysyvästi vakaa. Venäjä on osoittanut valmiutta käyttää rajoja painostuskeinona, ja tästä syystä meidän tulee täällä varmistaa, että viranomaisilla on paitsi valmius myös uskottavat keinot reagoida nopeasti ja hallitusti. Tämä laki on osa sitä kokonaisturvallisuuden työkalupakkia, jota Suomi nyt tarvitsee. Lain jatkaminen hallituksen esittämällä tavalla on erittäin kannatettavaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-05-28T15:20:00,2025-05-28T15:21:06,Hyväksytty,1.1 2025_58_80,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_81,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuustilanne on muuttunut pitkäkestoisesti Venäjän hyökkäyssodan ja hybridivaikuttamisen seurauksena, ja Venäjän Suomen itärajalle kohdistama välineellistetty maahantulo on vakava uhka Suomen itsemääräämisoikeudelle ja kansalliselle turvallisuudelle. Asiantuntijoina kuullut turvallisuusviranomaiset ovat korostaneet lain välttämättömyyttä ja sitä, että laki on ainut tehokas keino, millä Venäjän painostukseen voidaan vastata. Laissa on kyse varautumisesta ja ennaltaehkäisystä. Toistaiseksi lakia ei ole tarvinnut ottaa käyttöön ja toivottavasti ei tarvitse jatkossakaan. Laki kuitenkin mahdollistaa sen, että viime kädessä meidän viranomaisilla on riittävät työkalut myös vaikeimmissa tilanteissa. Suomi ei voi olla naiivi rajanaapuri, vaan meidän on tehtävä selväksi, että maamme ei ole avoin väylä valtiollisesti ohjatulle vaikuttamiselle. Tärkein tehtävämme on huolehtia Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta kaikissa tilanteissa, ja näin me teemme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2025-05-28T15:21:09,2025-05-28T15:22:15,Hyväksytty,1.1 2025_58_82,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_83,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Rajaturvallisuuslain jatko on edelleen erittäin tarpeellinen, koska turvallisuustilanteemme ei ole muuttunut. Päinvastoin epävakaus ulkorajoillamme on lisääntynyt. Venäjä käy edelleen raakalaismaista sotaa Ukrainaa vastaan ja toimii arvaamattomasti myös Suomen rajalla. Meidän tehtävämme on taata turvallisuus omalla maaperällämme. Siksi tämä rajalaki vuosi sitten säädettiin, ja nyt sille halutaan jatkoa. Hallituksen aiempi päätös itärajan sulusta tyrehdytti Venäjän aloittaman vihamielisen maahantulon vuoden 23 lopulla. Arvioiden mukaan ilman rajanylityspaikkojen sulkemista Suomeen olisi voinut saapua vuosittain noin 10 000—20 000 turvapaikanhakijaa. Itärajan sulku ei kuitenkaan riitä, koska vaarana on ilmiön leviäminen myös maastorajoille. Jos Venäjä päättäisi siirtää välineellistetyn maahantulon maastorajoillemme, niin ilman rajaturvallisuuslakia meillä ei olisi mahdollisuuksia torjua tätä toimintaa. Tämä olisi suoraan osoitus Venäjälle, että emme pysty edes omaa maatamme suojaamaan, ja sellaista viestiä me emme halua antaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-05-28T15:22:15,2025-05-28T15:23:23,Hyväksytty,1.1 2025_58_84,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_85,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Käännytyslaki oli vuosi sitten perustuslain, EU-oikeuden ja kansainvälisten sopimusten vastainen, ja sitä se on myös nyt. Mikään olennainen ei ole muuttunut itse laissa eikä olosuhteissa, joten johtopäätöskin on sama, eli emme tule tätä lakia tukemaan. Luin hyvin kiinnostuneena jälleen kerran erityisesti perustuslakivaliokunnan lausuntoa. Siellä muun muassa todetaan, että valiokunta päätyi siihen johtopäätökseen, että lain voimassaololle on edelleen välttämättömiä ja pakottavia syitä Suomen täysivaltaisuuden ja kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. Sitten kun tutustuu siihen, miten hallituksen esityksessä muun muassa on perusteltu tätä uhkaa, niin käytännössä käy ilmi, että puhutaan joistakin tuhansista, ehkä kymmenistätuhansista, turvapaikanhakijoista. Väitän, että on huono viesti lähettää Venäjälle, että Suomen täysivaltaisuus riippuisi tällaisesta määrästä turvapaikanhakijoita. Se antaa Suomesta ulkovalloille hyvin heikon kuvan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-05-28T15:23:23,2025-05-28T15:24:28,Hyväksytty,1.1 2025_58_86,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kontula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_87,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minä ja puolueeni vastustimme tätä esitystä viime kesänä, koska tämä ei ole laillista eikä oikein. Nyt me saadaan käytännössä sama esitys jatkoaikakäsittelyyn, ja edelleenkään se ei ole laillinen eikä se ole oikein. Kuten edustaja Tynkkynen tuossa totesi, mikään ei varsinaisesti ole muuttunut, paitsi se, että kun vielä viime kesänä puhuttiin äärimmäisestä poikkeuksesta, tilanteesta, johon mennään kerran ja joka ei tule toistumaan, niin nyt me ollaan kovaa vauhtia menossa sellaisiin perusteluihin, joissa kyse onkin pitkäaikaisesta käytännöstä, uudesta normaalista. Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten, EU-oikeuden ja oman perustuslakimme vastainen ratkaisu olisi uusi normaali. Luonnollisesti vasemmistoliitto ja vihreät jättivät valiokunnassa tähän vastalauseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-05-28T15:24:31,2025-05-28T15:25:41,Hyväksytty,1.1 2025_58_88,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_89,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin, turvallisuustilanne itärajallamme ja itärajan toiselta puolelta syntyvä turvallisuusuhka ei ole kyllä oleellisesti muuttunut. Katsonkin, että tämä nykyinen voimassa oleva poikkeuslaki, josta nyt sitten olemme tätä jatkoa säätämässä ja päättämässä, ja rajavartiolain 16 §, joka mahdollisti tämän raja-asemien sulkemisen, ovat yhdessä muodostaneet riittävän ennaltaehkäisyn ja riittävän viestin itärajan toiselle puolelle niin että tätä ilmiötä ei ole päässyt syntymään. Mielestäni olisi kyllä suuri virhe lähteä tässä kohtaa nyt peruuttamaan tässä asiassa, kun turvallisuustilanne ei todellakaan ole mielestäni mihinkään muuttunut. Kannatan kyllä tätä esitystä, kuten valiokunnan mietinnöstäkin voi todeta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-05-28T15:25:47,2025-05-28T15:26:54,Hyväksytty,1.1 2025_58_90,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Limnell, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_91,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jarno,Limnell,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun puhumme rajaturvallisuuslaista, se ei mielestäni ole vain laki tai pykälä, vaan kysymys on ennen kaikkea meidän yhteiskunnan perustasta, ja se on turvallisuus. Rajaturvallisuuslaki on tarkkarajainen reaktio tarkkarajaiseen uhkaan, ja kyllä tämä on edelleen tarpeellinen. Venäjä käyttää välineellistettyä maahantuloa välineenä horjuttaakseen yhteiskuntaamme. Tämä laki ei ole laki kovuudesta, se on laki viisaudesta, ja minun mielestäni se ydin on hyvin yksinkertainen: Suomella on oltava keinot puolustautua. Meillä on oltava sellaiset välineet, joilla estetään valtiollisen vaikuttamisen muotoja, jotka eivät kunnioita sääntöjä vaan käyttävät niitä hyväkseen. Kyllä tämän lain voimassaolon jatkaminen on viesti ulospäin, ja toisin kuin aiemmin tuli täällä esille, se oikea viesti on, että Suomi ei epäröi, Suomi huolehtii turvallisuudestaan. [Puhemies koputtaa] Tämä rajojen valvonta ei ole vain fyysistä, vaan se on myöskin henkistä rajaa. Se kertoo, [Puhemies koputtaa] mitä sallimme, mitä siedämme ja mitä suojelemme. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Jarno Limnell,1491,2025-05-28T15:26:54,2025-05-28T15:28:17,Hyväksytty,1.1 2025_58_92,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_93,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On selvää, että Suomella on oikeus ja velvollisuus valvoa rajojaan, puolustaa kansallista turvallisuutta ja puolustautua Venäjän häikäilemättömiä vaikuttamisyrityksiä vastaan. Yhtä selvää on, että sitä ei pidä tehdä oikeusvaltion periaatteita ja ihmisoikeuksia murentamalla. [Ben Zyskowicz: Eikä tehdä!] Viime kesänä laajan julkisen keskustelun jälkeen hyväksytyn käännytyslain sisältö ei ole muuttunut, joten ristiriidat Suomen perustuslain, EU-oikeuden ja ihmisoikeussopimusten kanssa ovat edelleen olemassa. Siksi vihreät eivät voi tätä esitystä kannattaa. Hybridivaikuttamista tulee torjua, mutta keinojen on oltava perustuslain ja kansainvälisten sopimusten mukaisia. Nyt esitetään alun perin vuodeksi säädetyn poikkeuslain voimassaolon jatkamista, tällä kertaa puolellatoista vuodella. Poikkeuksesta ei saa tulla uutta normaalia. Nyt näin uhkaa käydä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-05-28T15:28:17,2025-05-28T15:29:19,Hyväksytty,1.1 2025_58_94,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_95,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tänään tosiaan käsittelemme lakia, joka ei ole ihan tavanomainen hallinnollinen säädös vaan osa kansallista turvallisuusstrategiaamme. Kyse on välineellistetyn maahantulon torjuntalain jatkamisesta eli mahdollisuudesta rajoittaa suojelun hakemista tietyillä rajoillamme, jos vieras valtio käyttää siirtolaisuutta vaikuttamisen keinona. Meillä ei ole varaa sinisilmäisyyteen tässäkään asiassa. Itärajan ja oikeastaan etenkin kaakkoisrajan tilanne on vakava, ja Venäjän toimet osoittavat, että maahantuloa voidaan käyttää hybridivaikuttamisen välineenä. Tämän lain jatkaminen on välttämätön varautumistoimi. Se, että meillä nyt on ollut käytössä tämä laki, on ikään kuin aiheuttanut sen, että sitä ei ole tarvittu tai se on toiminut, kun sieltä ei ole nyt tultu. Vuosi sitten tässä samassa tilassa keskusteltiin siitä, miten meidän kansainvälinen maine menee ja minkälaista arvostelua tulee EU:sta ja vaikka mistä. En ole kyllä tällaista huomannut käytännössä ollenkaan. Ei ole moitittu Suomen tekemää ratkaisua juuri mistään, ainakaan järkevästä instanssista, käsin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-05-28T15:29:19,2025-05-28T15:30:34,Hyväksytty,1.1 2025_58_96,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_97,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen etu on se, että me pienenä maana vaalimme sääntöpohjaista järjestelmää, kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia. Tätä lausetta korostetaan hyvin usein muun muassa Suomen ulkopoliittisen johdon toimesta silloin, kun korostetaan Suomen omaa asemaa. Ja on kiinnostavaa, että nyt jälleen kerran me romutamme itse näitä keskeisiä periaatteita, ja tällä tavalla myös romutamme omaa ulkopoliittista liikkumatilaamme. Nämä argumentit tämän esityksen puolesta ovat hyvin hataralla pohjalla. Ne olivat sitä myös viime kerralla. Yksi detalji tässä on tosiaan tämä voimassaoloaika, joka viimeksi oli vuoden ja nyt puolitoista vuotta. Tätä ei ole sen kummemmin mitenkään perusteltu — paitsi että se on sitten sopivasti juuri siinä eduskuntavaaleja ennen, vuonna 2027, jolloin voidaan sitten taas tuoda tänne uusi esitys, [Puhemies koputtaa] juuri sopivasti vaaleja ennen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-05-28T15:30:34,2025-05-28T15:31:49,Hyväksytty,1.1 2025_58_98,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinäluoma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_99,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Elämme hyvin poikkeuksellisia aikoja, ja valitettavasti meidän turvallisuustilanne on jossakin määrin pysyvästi muuttunut tuleviksi vuosiksi. Sen takia onkin selvää, että myös tämä laki on hyvin poikkeuksellinen, ja sen takia on aivan äärimmäisen tärkeää, että tämän lain käyttöönottokynnys on rakennettu hyvin korkealle. Ikävä fakta on kuitenkin se, että Venäjän toiminta on täysin häikäilemätöntä, ja jossain määrin tämä toiminta on jopa pahentunut tässä kuluneen vuoden aikana. Turvallisuusympäristö ei ole millään tavalla muuttunut parempaan suuntaan. Me tarvitsemme tämän lain, jotta voimme lähettää Venäjälle selvän viestin, ettemme hyväksy minkäänlaista meidän rajaturvallisuuden horjuttamista, suomalaisten turvallisuuden horjuttamista, mutta emme hyväksy myöskään näiden ihmisten hyväksikäyttämistä. Sen takia pidän tärkeänä, että oikeusvaltiossa eduskunta säätää [Puhemies koputtaa] lait, joiden pohjalta viranomaiset myöskin toimivat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2025-05-28T15:31:49,2025-05-28T15:33:06,Hyväksytty,1.1 2025_58_100,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_101,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan on muuttanut pysyvästi turvallisuusympäristöämme. Se, mitä vielä muutama vuosi sitten pidettiin poikkeuksellisena, on nyt uusi normaali. Välineellistetty maahantulo eli tilanne, jossa ihmisiä käytetään vaikuttamisen välineenä, on vakava ja todellinen uhka. Sitä ei voi sivuuttaa. Hallituksen määrätietoinen toiminta on rauhoittanut tilannetta. Rajanylityspaikkojen sulkeminen, esteaidan rakentaminen ja rajaturvallisuuslaki ovat osoittaneet, että Suomi ei ole passiivinen kohde vaan aktiivinen puolustaja. Tätä työtä ei ole syytä keskeyttää. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-28T15:33:06,2025-05-28T15:34:04,Hyväksytty,1.1 2025_58_102,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_103,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä käännytyslakia tarkastellaan täällä salissa niin kansallisen turvallisuuden, ihmisoikeuksien kuin oikeusvaltioperiaatteen näkökulmasta. Hyökkäyssotaa käyvä autoritäärinen naapurimme, jonka pahin vihollinen on demokraattinen oikeusvaltio, yrittää monin tavoin horjuttaa turvallisuudentunnettamme ja tällä tavalla nakertaa oikeusvaltiomme rakenteita. Itse koen, että tällaisen paineen alla on tärkeää pitää kiinni juuri niistä tekijöistä, seikoista, jotka erottavat meidät tämänkaltaisista valtioista, ja osoittaa täten, ettemme horju. Tämä esitys ei kuitenkaan ole linjassa oikeusvaltion, perustuslain saati ihmisoikeuksien kanssa, ja siksi en voi itse sitä hyväksyä. Korostaisin loppuun vielä myös sitä, että tällaisena epävarmana aikana tämmöinen sääntöpohjainen järjestelmä ja siitä kiinni pitäminen on elintärkeää pienelle maalle, kuten Suomi. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-05-28T15:34:04,2025-05-28T15:35:12,Hyväksytty,1.1 2025_58_104,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_105,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Hallintovaliokunta on kuullut turvallisuuden asiantuntijoita tehdessään tätä mietintöä. Tiedustelutiedonkin mukaan tilanne siellä rajalla ei ole muuttunut miksikään, ja tämä näkyy tässä valiokunnan mietinnössä. Mainittakoon, että tällä hetkellä ennen rajan sulkemista maahan tulleita epäillään useista rikoksista. Poliisi on kertonut, että epäillyt rikokset koskevat ennen kaikkea henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia, kyse ei siis ole mistään pikkurikkeistä. Vihervasemmisto ja osa demareistakin on halunnut esitellä kaikki tulijat hätää kärsivinä ressukoina, mutta tämä ei selvästikään pidä paikkaansa. Kaikkien näitten faktojen edellä on selvää, että tätä rajalakia voidaan pitää Suomen turvalukkona, ja sen takia se on hyväksyttävä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-05-28T15:35:12,2025-05-28T15:36:19,Hyväksytty,1.1 2025_58_106,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_107,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tätä lakia koskevassa poliittisessa ja oikeudellisessa keskustelussa on mielestäni ytimeltään kyse seuraavasta: tuleeko demokraattisella oikeusvaltiolla Suomella olla tarvittaessa mahdollisuus torjua sellaista toimintaa, jossa vihamielinen, diktatuurinen naapurivaltio Venäjä väärinkäyttäen kansainvälisiä sopimuksia — siis väärinkäyttäen kansainvälisiä sopimuksia — ja hyväksikäyttäen lähinnä kolmannen maan kansalaisia niin sanottuina turvapaikanhakijoina pyrkii painostamaan, horjuttamaan tai hämmentämään Suomea tai Suomen kautta muita Euroopan unionin jäsenmaita? Oma vastaukseni, sekä juridinen vastaus että poliittinen vastaus, on se, että Suomella on kaikki oikeus näin toimia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-05-28T15:36:19,2025-05-28T15:37:30,Hyväksytty,1.1 2025_58_108,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_109,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meidän viestimme pitää olla selvä: Suomen kansallisen turvallisuuden ja itsemääräämisoikeuden turvaaminen kaikissa tilanteissa, siitä tässä mielestäni on kysymys. Turvallisuustilanne on itärajalla edelleen jännitteinen mutta vakaa. Tilanne kuitenkin voi muuttua erittäin nopeasti. Maahanpyrkijöiden kauttakulku lähtömaista Suomen rajalle voi tapahtua muutamassa vuorokaudessa. Tämä tilanne voi muuttua aika nopeasti. Ja sitten kun tiedetään, että siellä on erilaisia salakuljetusorganisaatioita ja rikollisjärjestöjä ansaitsemassa näillä laittomilla maahanmuuttajien järjestämisillä, niin se vielä lisää tätä ongelmaa. Tilanne on siis pysynyt aika lailla samanlaisena kuin vuosi sitten rajalla oli, ja näin ollen tämä tilanne on nytten suhteellisen rauhallinen ja vakaa. Sen vuoksi tämä laki on tehnyt tämän vuoden hyvin tehtävänsä, ja minä luulen, että on syytä jatkaa sitä tällä esitetyllä tavalla. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-05-28T15:37:30,2025-05-28T15:38:46,Hyväksytty,1.1 2025_58_110,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rostila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_111,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Onni,Rostila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiolla on oltava rajat, ja valtion on hallittava omia rajojaan. Jos näin ei ole, niin valtio ei ole täysivaltainen. Jos valtion rajan hallinta luovutetaan vihamielisesti ja raukkamaisesti toimivalle rajanaapurille, niin valtio ei ole täysivaltainen. Oppositiosta kysyttiin, minkälaisen viestin se lähettää Suomen täysivaltaisuudesta, jos sitä uhkaavat nämä Venäjän masinoimat, hybridivaikuttamistarkoituksessa lähetetyt turvapaikanhakijat ja vastaavat. Kyllä minusta olennaisempi kysymys on, millaisen viestin Suomen täysivaltaisuudesta ja kansallisesta päätöksentekokyvystä lähettää se, jos lukkiudumme sellaisiin tulkintoihin kansainvälisestä oikeudesta ja sen sisällöstä, että ne pakottavat meidät luovuttamaan rajamme hallinnan vihamieliselle rajanaapurille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Onni Rostila,1500,2025-05-28T15:38:46,2025-05-28T15:39:53,Hyväksytty,1.1 2025_58_112,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_113,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Zyskowicz käytti juuri hetki sitten puheenvuoron, jonka kaikkiin sanamuotoihin voi täysin yhtyä. Siinä lähestymistapa oli juuri se, että tämän ongelman ytimenä on tämä välineellistetty turvapaikkapolitiikka, jota Venäjä tekee ja joka rikkoo Geneven sopimusta, jonka se on itse allekirjoittanut, tällaisen välineellistetyn maahanmuuttopolitiikan kautta, kun se käyttää haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä ja muodostaa Suomelle uhan. Tämä on tietenkin tässä tausta. Kun täällä viitataan siihen, että tämä tilanne on vakaa sen vuoksi, että tämä rajalaki meillä on, niin eihän tämä ole se syy sille tilannevakaudelle, vaan meillä on rajavartiolaki, joka mahdollistaa rajan kiinniolon tai turvapaikkahaun keskittämisen. Tämähän tietysti on luonut sen vakaan tilanteen. Tämä rajalaki ollaan hyväksytty viimeksi — itsekin olen äänestänyt sen puolesta — sen vuoksi, että se mahdollistaisi rajan avaamisen hallitusti. Tämähän tässä on kysymyksenä, ja se on tässä se tärkein asia. Nyt me emme sitä rajaa olleet avaamassa johtuen tietenkin siitä, että tätä hybridivaikutusta on vielä olemassa [Puhemies koputtaa] ilmassa, ja tämä on se asian dilemma.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-05-28T15:39:53,2025-05-28T15:41:06,Hyväksytty,1.1 2025_58_114,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_115,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Edustaja Limnell totesi, että yhteiskunnan perusta on turvallisuus, ja näinhän se toki on, mutta ei vain turvallisuus. Yhteiskunnan perusta, niin itse ajattelen, on myös muun muassa laillisuus. Se on ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Se on pitäminen kiinni niistä suomalaisista perusarvoista, joiden varaan tämä yhteiskunta on yli sadan vuoden aikana rakennettu, ja sen takia ajattelen, että tämän käännytyslain hyväksyminen on aika kova hinta maksaa. Edustaja Eerola esitti, että käännytyslain hyväksymisen seurauksena ei ole mennyt Suomen kansainvälinen maine, ja pidän tätä sinänsä aika kohdallisena arviona. Ei vaikuta siltä, että Suomen maine tästä nyt olisi olennaisesti kärsinyt. Mutta en minä vastusta tätä lakia Suomen maineen takia, vaan sen takia, että se on väärin. Kun edustaja Zyskowicz totesi, että Venäjä yrittää hämmentää Suomea, niin kuin yrittääkin, niin nähdäkseni paras vastaus näihin Venäjän hämmennysyrityksiin on kieltäytyä hämmentymästä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-05-28T15:41:06,2025-05-28T15:42:11,Hyväksytty,1.1 2025_58_116,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kontula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_117,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eräitä tarkennuksia niihin loogisiin virheisiin, joita tänään keskustelussa on esiintynyt. Täällä on esitetty, että laki toimii, koska mitään ei ole tapahtunut. No, tämä on vähän samanlaista kuin se, että minä olettaisin, että minun pesukoneeni, joka on aiemmin vuotanut, onkin nyt kunnossa, koska en ole sitä käyttänyt eikä lattialla ollut lätäkköä. Täällä on esitetty, että meillä ei ole EU-oikeuden kanssa ongelmaa, koska Suomeen ei ole kohdistettu rikkomusmenettelyä. No, tämä vertautuu tilanteeseen, jossa minä varastan kaupasta ja kukaan ei huomaa sitä tai kiinnitä siihen huomiota tai viitsi kutsua vartijoita paikalle, ja minä sitten totean, että ahaa, Suomessa varastaminen onkin varmaan laillista. [Ben Zyskowicz: Eikö neljä suomalaista juristia ole kiinnittänyt komission huomiota?] Välineellistetty siirtolaisuus ei ole mikään uusi ilmiö. Se on ilmiö, joka meillä on ollut tiedossa satoja vuosia, ja meillä on tämänkin lain käsittelyn yhteydessä tuotu kymmeniä erilaisia esimerkkejä vuosikymmenten varrelta välineellistetystä siirtolaisuudesta. Yksikään näistä perusteista, joita tässä laissa on käsitelty, ei kestä lähempää tarkastelua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-05-28T15:42:11,2025-05-28T15:43:29,Hyväksytty,1.1 2025_58_118,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Nyt siirrymme takaisin listalle. — Edustaja Kontula jatkaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_119,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Äskeisestä puheenvuorosta jäi vielä mainitsematta vetoaminen salakuljetuksen ehkäisyyn ja siihen, miten salakuljettajat käyttävät ihmisten hätää hyväkseen. Näinhän se on, mutta näinhän se on ollut kaikissa kriiseissä vuosisadasta toiseen aina. Silloin kun estetään ihmisiltä lailliset reitit liikkua ja hätä on, liikutaan laittomia reittejä pitkin. Näin se menee, koska ihmiset nyt kuitenkin pyrkivät huonoistakin vaihtoehdoista aina valitsemaan sen parhaimman. Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään jatkoesitystä niin sanotulle käännytyslaille. Sen ydin on turvapaikanhaun ja oikeusturvakeinojen epääminen ihmisiltä, jotka hakevat suojaa Suomesta. Laki mahdollistaa turvapaikanhakijoiden maahanpääsyn estämisen sekä heidän käännyttämisensä maasta ilman yksilöllistä, valituskelpoista päätöstä. Käytännössä Suomi voisi sulkea ovensa hädänalaisilta ihmisiltä ja jättää heidän suojelutarpeensa tutkimatta. Tällainen menettely on räikeässä ristiriidassa kansainvälisen oikeuden, EU-oikeuden ja oman perustuslakimme kanssa. Osa loukatuista periaatteista on niin ehdottomia, ettei niistä saa poiketa missään oloissa, ei edes sodan oloissa. On erittäin vakava asia, kun lainsäätäjä itse ryhtyy polkemaan niitä periaatteita, joiden noudattamista olemme muilta edellyttäneet. Arvoisa puhemies! Käännytyslaki oli virhe alusta alkaen, eikä hallitus ole kyennyt esittämään uskottavia, konkreettisia perusteita sille, miksi lain voimassaoloa tulisi jatkaa nykytilanteessa. Kuluneen vuoden aikana ei lakia ole kertaakaan käytetty. Itärajan tilanne on pysynyt rauhallisena laillisten keinojen avulla. Turvallisuuttamme voidaan ja tulee puolustaa tehokkaasti ilman, että luovumme oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Käsillä oleva esitys veisi käännytyslain luonnetta entistä pysyvämpään suuntaan. Jos eduskunta nyt siunaa lain jatkamisen, se viestii siitä, että viimevuotinen poikkeus ei ollutkaan ainutkertainen hätävara. Ja mitä pidemmälle poikkeuslakia jatketaan, sitä vaikeampi on palauttaa asioita normaalitilaan ja sitä enemmän kynnystä madalletaan seuraavalle loukkaukselle. Määräaikaisesta poikkeuslaista uhkaa tulla uusi normaali, kuten täällä jo hehkuteltiin. Arvoisa puhemies! Suomi on aikanaan sitoutunut esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja YK:n pakolaissopimukseen, jotta toisen maailmansodan kauhujen julmuudet eivät toistuisi. Sodan kokeneet sukupolvet ymmärsivät, että hädässä olevia ihmisiä on suojeltava myös poikkeusoloissa. He loivat ihmisoikeusjärjestelmän asettaakseen rajat, joiden yli ei kansallinen päätöksenteko saa astua, ja sitoutuivat niihin. Nyt käsittelyssä oleva laki rikkoisi tätä järjestelmää juuri siltä osin, joka on sen vanhinta ja vakiintuneinta ydintä, jota meillä päättäjinä ei koskaan pitäisi olla syytä horjuttaa. Vasemmistoliiton ja vihreiden kansanedustajat ovat esittäneet hallintovaliokunnassa esityksen hylkäämistä ja esittänevät sitä jatkokäsittelyssä myös tässä salissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-05-28T15:43:39,2025-05-28T15:47:09,Hyväksytty,1.1 2025_58_120,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_121,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käännytyslain hyväksyminen viime vuonna oli virhe, ja niin olisi sen jatkaminen nyt. On oikeudellisesti täysin yksiselitteistä ja kiistatonta, että tämä esitys on ristiriidassa Suomen perustuslain, Suomea sitovien ihmisoikeusvelvoitteiden, kansainvälisten sopimusten ja oikeusvaltioperiaatteen kanssa. [Onni Rostila pyytää vastauspuheenvuoroa] Näissä laeissa ja sopimuksissa on säädetty esimerkiksi ehdottomasta palautuskiellosta, oikeudesta elämään, kidutuksen ja muun epäasiallisen kohtelun kiellosta sekä oikeusturvasta ja oikeudesta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. Näitä me tietoisesti rikomme, jos hyväksymme lain. Suomella on oikeus ja velvollisuus puolustaa rajojaan ja suojella turvallisuuttaan, mutta se on tehtävä Suomen perustuslakia ja ehdottomia ihmisoikeuksia kunnioittaen. Kansallisen turvallisuuden ja ihmisoikeuksien yhteensovittaminen on täysin mahdollista. Arvoisa puhemies! Lain puolustajat ovat kysyneet, miten me sitten puolustautuisimme Venäjän hybridiuhalta ja erilaisilta turvapaikanhakijatilanteilta, jollemme ehdottomia ihmisoikeuksia rikkomalla. Vasemmistoliitto on toistuvasti painottanut, että Suomella on käytössään laajasti erilaisia keinoja hallita tilannetta oikeusvaltion tavoin ilman poikkeuslakiin turvautumista. Voimme vastata välineellistetyn maahantulon mahdolliseen jatkumiseen tai lisääntymiseen tehokkaalla turvapaikkamenettelyllä panostamalla hakemusten käsittelyyn ja vastaanottojärjestelmään, perustamalla tarvittaessa järjestelykeskuksia sekä hyödyntämällä EU:n turvapaikkalainsäädännön mahdollistamaa jäsenvaltioiden, EU:n turvapaikkaviraston ja Euroopan raja- ja merivartioston tukea. Hätätilanteessa EU voi hyväksyä väliaikaisia toimenpiteitä jäsenvaltionsa hyväksi. Myös tuore EU:n turvapaikkajärjestelmän kokonaisuudistus tarjoaa keinoja nimenomaan välineellistetyn maahantulon tilanteisiin vastaamiseksi. Jos valtakunnanrajalle pyrittäisiin tulemaan isoin väkijoukoin tai väkivalloin, tarjoaa jo nykyinen lainsäädäntömme — rajavartijoiden toimivaltuudet, fyysiset rajaesteet ja tarvittaessa valmiuslain määräykset — tehokkaita keinoja rajaturvallisuuden varmistamiseksi. On merkittävää huomioida, että tällaisista skenaarioista ei tällä hetkellä ole viitteitä. Hybridiuhkiin ja välineellistettyyn maahantuloon on varauduttu viime aikoina monella tapaa niin kansallisesti kuin EU:n tasolla. Arvoisa puhemies! Olen aidosti huolissani siitä, miten vähällä huomiolla ja keskustelulla olemme hyväksymässä näin perustavanlaatuisesti ihmisoikeuksiin puuttuvan lain jatkamisen. Näinkö helposti me turrumme? Viime vuonna puolueet ja media kävivät tiivistä ja vaikeaa keskustelua uudesta laista. Vuonna 2023 itärajan sulkeminen oli ykkösaihe jokaisessa mediassa. Enää hämmästelyä ei kuulu. Nyt keskustelu on vaiennut. Se, että asia on liian hankala, ei riitä perusteeksi olla hiljaa ja olla puolustamatta ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota yhä uudelleen, niin kauan kuin on tarve. Arvoisa puhemies! Keskustelussa olevan poikkeuslain sisältö on perustavanlaatuisesti ja syvästi ongelmallinen. Ongelmat ovat samoja kuin viime vuonna. Mitään ei ole muutettu tai korjattu. Yhä edelleen Suomi voisi estää ihmisiä hakemasta kansainvälistä suojelua tietyillä alueilla ja syyllistyä palautuskiellon rikkomiseen käännyttäessään turvapaikkaa tarvitsevan ihmisen. Yhä edelleen yksittäisen rajavartijan tehtäväksi jäisi mahdoton tehtävä tunnistaa pikavilkaisulla erityisen haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset. Yhä edelleen esityksestä puuttuu oikeusturvamekanismi. Ainut Suomen perustuslain, ihmisoikeusvelvoitteiden ja EU-oikeuden kannalta kestävä ratkaisu on käsitellä turvapaikkahakemukset huolellisesti ja varata tähän tarvittavat resurssit. Välineellistetty ihminenkin voi tarvita turvapaikkaa. Arvoisa puhemies! Jotain on kuitenkin muuttunut. Alun perin vuodeksi säädettyä poikkeuslakia halutaan nyt jatkaa peräti puolellatoista vuodella. Poikkeuslain voimassaoloa jatkettaessa tulisi osoittaa samaan aikaan välttämättömyys alkuperäisen lain takana, välttämättömyys jatkolle itärajan nykyisessä tilanteessa ja vielä alun perin vuodeksi säädetyn lain voimassaolon jatko näin pitkälle ajalle. Mitään näistä ei ole perusteltu riittävästi vaan jopa poikkeuksellisen huterasti. Poikkeuslaki ei voi olla uusi normaali, mihin uuden päätöksen hivuttaminen kohti tulevia eduskuntavaaleja viittaa. Arvoisa puhemies! Kyse on lopulta yksinkertaisesti siitä, millaisen arvon kukin kansanedustaja ja puolue tässä salissa antaa Suomen perustuslaille ja ehdottomille ihmisoikeuksille. Haluatteko te Suomen rikkovan näitä tietoisesti? Jos ette halua, ei tämän lain jatkon puolesta tule äänestää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-05-28T15:47:17,2025-05-28T15:52:49,Hyväksytty,1.1 2025_58_122,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitos. — Vastauspuheenvuoro tähän, edustaja Rostila, olkaa hyvä. — Emme avaa debattia sen laajemmin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_123,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Onni,Rostila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on niin arveluttavaa retoriikkaa ja harhaanjohtavia väitteitä oppositiosta, että niihin on pakko puuttua. Ensinnäkin vihreiden edustaja totesi, että laillisuus on tärkeää, ja sen jälkeen, että esityksestä maksetaan liian kova hinta, ikään kuin esitystä ei täällä annettaisi ja käsiteltäisi laillisessa järjestyksessä. Sen jälkeen kaksi vasemmistoliiton edustajaa totesi, että esitys olisi ristiriidassa perustuslain kanssa, vaikka perustuslakivaliokunta on lausunnossaan nimenomaisesti ja nyt jo kahteen otteeseen todennut, että kyse on perustuslain nimenomaisesti mahdollistamasta rajatusta poikkeuksesta. Miten voi olla, että tässä salissa toistuvasti kyseenalaistetaan tämän prosessin laillisuus? Ja ettekö ymmärrä, että tällä voi olla kauaskantoisia seuraamuksia maamme rajojen ulkopuolella?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Onni Rostila,1500,2025-05-28T15:52:54,2025-05-28T15:53:52,Hyväksytty,1.1 2025_58_124,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Jatkamme listalla. Edustaja Nikkanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_125,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehdään vakavassa ja vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä. Turvallisuustilanne Suomen itärajalla on hallintovaliokunnan saaman selvityksen mukaan edelleen jännitteinen. Me sosiaalidemokraatit pidämme Suomen kansallisen turvallisuuden varmistamista ensisijaisena kaikissa tilanteissa. Emme voi hyväksyä sitä, että Venäjä horjuttaa Suomen vakautta ja käyttää ihmisiä hyväkseen omien vaikuttamispyrkimystensä välineinä. Samalla on keskeistä, että viranomaisilla säilyvät riittävät valtuudet vastata Venäjän yrityksiin heikentää rajaturvallisuuttamme. Suomen itärajan turvallisuuden takaaminen on edelleen yhtä ajankohtaista kuin vuosi sitten. Venäjän välineellistetyn maahantulon uhka ei ole hävinnyt mihinkään. Päinvastoin kuluneen talven aikana olemme havainneet merkkejä siitä, että Venäjä on valmis lisäämään jännitteitä lähialueillamme. Kuten hallintovaliokunnan mietinnössä todetaan, Suomen itärajan turvallisuustilanne ei ole olennaisesti kohentunut viime kesän jälkeen. Siksi rajaturvallisuuslain jatkaminen on perusteltua. Yhdessä rajavartiolain 16 §:n mahdollistaman raja-asemien sulkemisen kanssa tämä nyt voimassa oleva ja tällä esityksellä jatkuva poikkeuslaki voidaan nähdä tehokkaana tapana myös ennaltaestää ilmiön toteutuminen. Kulunut vuosi tämänkin jo todistaa. Me hallintovaliokunnan sosiaalidemokraattiset jäsenet olemme tyytyväisiä valiokunnan kannanottoon, jossa ehdotetaan rajaturvallisuuslain voimassaolon määräaikaista jatkamista vuoden 2026 loppuun. Kesällä 2024 säädetty laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi on ollut voimassa pian vuoden, ja sillä vastaamme Venäjän harjoittamaan painostukseen. On tärkeää muistuttaa, että rajaturvallisuuslakia säädettäessä kesällä 24 sosiaalidemokraatit neuvottelivat alkuperäiseen hallituksen esitykseen useita selkeitä parannuksia. Näiden muutosten ansiosta eduskunnalle määrättiin tarkkarajainen jälkivalvonnan rooli. Lisäksi laissa vahvistettiin uskottava oikeusturvamenettely, joka paransi maasta poistetun henkilön oikeussuojaa perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla. Keskeisiä pykäliä täsmennettiin siten, että ne vahvistivat rajavartijan ja maahan pyrkivän henkilön oikeusturvaa sekä vähensivät ristiriitoja kansainvälisten velvoitteiden ja poikkeuslain välillä. Viime kesänä hyväksytyn nykyisen rajaturvallisuuslain käsittelyn jälkeen on myös annettu Euroopan komission tiedonanto, joka osaltaan antoi myös tukea tälle poikkeuslainsäädännölle. Hallintovaliokunnan saaman selvityksen perusteella ja tähän mietintöönkin kirjattuna on toki selvää, että komission tiedonanto ei ole oikeudellisesti sitova, mutta se ei myöskään ole oikeudellisesti merkityksetön. Komission tiedonantojen katsotaan kuuluvan niin sanottuihin soft law -oikeuslähteisiin, ja katson, että tässä sinänsä kiistanalaisessa lainsäädännössä suhteessa kansainvälisiin sopimuksiin tämäkin on vahva viesti EU:lta sen puolesta, että Suomella on oikeus puolustaa itseään näinkin viheliäistä hybridivaikuttamista vastaan. Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys sisältää ainoastaan muutoksen lain voimassaoloa koskevaan säännökseen. On olennaista huomata, että rajaturvallisuuslakia ei ole sen voimassaolon aikana tarvittu käyttöön, mutta sen jatkaminen nykyisessä turvallisuustilanteessa on järkevää. Suomi on paitsi EU:n myös Naton ulkoraja, ja meidän on huolehdittava siitä, että kaikissa olosuhteissa Suomella on käytössään tarvittavat keinot Venäjän vihamielistä vaikuttamista vastaan rajoillamme. Arvioiden mukaan Venäjän sisäinen kehitys säilyy pitkään vaikeasti ennakoitavana. Meidän tehtävänämme on varmistaa, että Suomi säilyy turvallisena ja vakaana maana. Mielestäni tämä laki ja hallintovaliokunnan mietintö tukevat tätä päämäärää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-05-28T15:54:05,2025-05-28T15:58:24,Hyväksytty,1.1 2025_58_126,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_127,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat aina sanoneet ja sanomme tänäänkin, että Suomi ensin ja suomalaisten etu ensin. Suomen on huolehdittava turvallisuudestaan päättäväisesti, ennakoivasti ja yhtenäisesti. On selvää, että itsenäisen valtion täytyy kyetä kaikissa tilanteissa turvaamaan rajojensa turvallisuus. Nyt käsittelemme tämän rajaturvallisuuslain jatkoa vuoden 26 loppuun asti, lakia, joka on osoittautunut välttämättömäksi Suomen turvallisuuden kannalta. Tämän lain tehtävänä on suojella rajojamme, jos vieras valtio pyrkii vihamielisesti vaikuttamaan Suomeen maahantulijoita hyväksikäyttämällä. Suomen on pystyttävä suojelemaan rajojaan ja samalla koko Suomea, mikäli rajoillemme ohjataan ulkopuolelta joukoittain ihmisiä vahingoittamistarkoituksessa. Tässä laissa säädetään niistä edellytyksistä, joiden mukaisesti valtioneuvosto voi päättää rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista rajatulla osalla Suomen valtakunnanrajaa ja sen välittömässä läheisyydessä Suomen täysivaltaisuuden tai kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. Tuntuu käsittämättömältä, että vasemmistosta ja vihreistä vastustetaan tätä. Tilanne itärajalla on edelleen vaikeasti ennakoitava, niin kuin tässä valiokunnan mietinnössä tulee esille. Raukkamaista hyökkäyssotaa Ukrainassa käyvä rajanaapurimme käyttää jatkuvasti erilaista vaikuttamista Euroopassa ja myöskin Suomen lähialueilla. Tämä laki on antanut ja antaa viranomaisille selkeät välineet toimia itärajalla ja varmistaa, että päätösvalta pysyy suomalaisissa käsissä. Perustuslakivaliokunnan mukaan jo lain voimassaololla voidaan arvioida olevan ennaltaehkäisevää vaikutusta. Perustuslakimme 1 §:ään on kirjattu, että Suomi on täysivaltainen tasavalta. Sitä voidaan pitää tietynlaisena kulmakivenä, jonka varaan koko muu perustuslaki ja lainsäädäntömmekin rakentuvat. Perustuslaissa tarkoitettu täysivaltaisuus eli suvereniteetti tarkoittaa täydellistä ja ehdotonta ja riippumatonta valtaa tietyllä, valtion rajojen muista alueista erottamalla maantieteellisellä alueella. Suomella siis on oikeus päättää siitä, kenet valtion rajojen sisäpuolelle lasketaan. Se kuuluu täysivaltaiselle valtiolle eikä kenellekään muulle. Me perussuomalaiset tuemme tätä esitystä koko sydämestämme, sillä Suomen rajojen turvaaminen on kansallinen velvollisuutemme. Rajavartiolaitoksemme tarvitsee kaiken tarvittavan lainsäädännön tuen, jotta se voi toimia päättäväisesti ja pitää maamme järjestyksessä. Tämä laki ei ole pelkkä paperi vaan konkreettinen teko suomalaisten turvallisuuden eteen. Tämä laki myös asettaa, aivan oikein, suomalaisten turvallisuuden etusijalle. Emme voi hyväksyä tilannetta, jossa rajojamme koetellaan tai yhteiskuntamme vakautta uhataan. Emme halua nähdä täällä Euroopan rajoilla nähtyjä kriisejä. Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä laki ja osoitus siitä, että Suomi pitää kiinni itsemääräämisoikeudestaan. Perussuomalaiset ovat tämän lain takana, ja olisi tärkeää, että myöskin eduskunnassa löytäisimme tästä selkeän yksimielisyyden ja saisimme tämän eteenpäin, sillä, niin kuin todettu, tämä on jo toiminut ennaltaehkäisevänä vaikuttimena, ja tarve tälle lain jatkolle on aivan ilmeinen, niin kuin tästä hallintovaliokunnan mietinnöstä hyvin selkeästi tulee ilmi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-05-28T15:58:36,2025-05-28T16:02:39,Hyväksytty,1.1 2025_58_128,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_129,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitos, kunnioitettu puhemies! Haluan korostaa, että käytämme tänään rajaturvallisuuslaki-nimikettä, ja toivoisin myös, että ihan se vasen reunakin käyttää oikeaa nimikettä tästä laista. Tämä ei ole käännyttämislaki, vaan tämä on rajaturvallisuuslaki. Rajaturvallisuus ei ole hallinnollinen yksityiskohta. Se on perusta, jolle kansallinen turvallisuus ja arjen vakaus rakentuvat. Ilman turvallisia rajoja ei ole turvallista Suomea. Siksi nyt käsiteltävä hallituksen esitys on tärkeä ja välttämätön. Myös valiokunta on käsittelyssään nähnyt esityksen tärkeäksi ja tehnyt siihen vain vähäisiä muutoksia. Arvoisa puhemies! Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan on muuttanut pysyvästi turvallisuusympäristöämme. Se, mitä vielä muutama vuosi sitten pidettiin poikkeuksellisena, on nyt uusi normaali. Välineellistetty maahantulo eli tilanne, jossa ihmisiä käytetään vaikuttamisen välineinä, on vakava ja todellinen uhka. Sitä ei voi sivuuttaa. Hallituksen määrätietoinen toiminta on rauhoittanut tilannetta. Rajanylityspaikkojen sulkeminen, esteaidan rakentaminen ja rajaturvallisuuslaki ovat osoittaneet, että Suomi ei ole passiivinen kohde vaan aktiivinen puolustaja. Tätä työtä ei ole syytä keskeyttää. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ei ehdoteta sisällöllisiä muutoksia lakiin, ehdotetaan vain sen voimassaolon jatkamista. Tämä on perusteltua. Laki on edelleen välttämätön, koska mikään olosuhteissa ei ole muuttunut niin, että turvallisuudestamme voisi tinkiä. Rajaturvallisuuslain erityinen lisäarvo on siinä, että se antaa meille mahdollisuuden reagoida nopeasti ja päättäväisesti tilanteessa, jossa toinen valtio pyrkii vaikuttamaan Suomeen ihmisten liikuttamisen kautta. Erittäin tärkeää on myös huomata, että rajaturvallisuuslain käyttäminen on rajattua, määräaikaista ja korkean kynnyksen takana. Silti ennen kaikkea se on tehokasta. Arvoisa puhemies! Turvapaikkaoikeus on edelleen voimassa. Oikeusturvamekanismit on säädetty lakiin. Ketään ei jätetä suojaa vaille. Turvaa on saatava silloin, kun sitä tarvitsee, ei silloin, kun naapurissamme niin sanellaan. Meillä on oikeus ja velvollisuus suojella rajojamme ja Suomen kansaa. Tämän esityksen myötä viestimme on selvä: Suomi ei alistu painostukseen. Me puolustamme kansallista turvallisuuttamme, alueellista koskemattomuuttamme ja arjen rauhaa. Arvoisa puhemies! Suurissa turvallisuuskysymyksissä yhtenäisyyden merkitys korostuu. Tämän lain jatkaminen ei ole poliittinen kannanotto vaan vastuullinen päätös. Suomessa vaalitaan turvallisuutta. Turvallisuus rakentaa vakautta, joka palvelee koko yhteiskuntaamme. Kannatan esitystä valiokunnan esittämillä tarkennuksilla. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-05-28T16:02:43,2025-05-28T16:06:52,Hyväksytty,1.1 2025_58_130,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Limnell., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_131,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jarno,Limnell,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen aivan samaa mieltä edustaja Hännisen kanssa: Toivottavasti me puhumme oikeilla termeillä. Kyse on nimenomaan rajaturvallisuuslaista. Mielestäni me puhumme tänään asiasta, joka ei ole vain laki tai pykälä, vaan kysymys on suomalaisen yhteiskunnan perustasta, turvallisuudesta. Tämä käsiteltävänä oleva rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkaminen on tarkkarajainen reaktio tarkka-alaiseen uhkaan. Laki on tarpeellinen, koska, kuten tiedämme, Venäjä käyttää maahantuloa välineenä horjuttaakseen yhteiskuntaamme. Kyse on hybridihyökkäyksestä, jossa olemme kohteena niin Suomena kuin Euroopan unionina. Tällä ei ole mitään tekemistä aidon turvapaikanhaun kanssa. Vaikuttamisen uhka on edelleen realistinen, ja siihen on varauduttava. Rajaturvallisuuslaki ei ole laki kovuudesta, vaan se on laki viisaudesta. Minun mielestäni sen ydin on yksinkertainen: Meillä on oltava keinot puolustautua. Meillä on oltava välineet, joilla estää valtiollisen vaikuttamisen muotoja, jotka eivät kunnioita sääntöjä vaan käyttävät niitä hyväkseen. On selvää, että Suomen on pystyttävä tällaiselta vaikuttamiselta puolustautumaan. Tämän sanoi yksiselitteisesti myös eduskunnan hallintovaliokunta. Sen tuore kanta tukee hallituksen esitystä jatkaa rajaturvallisuuslain voimassaoloa, koska itärajalla tilanne on edelleen poikkeuksellinen ja ennalta arvaamaton. Valiokunnan mukaan kyse on valtiollisesta vaikuttamisesta, jolla voidaan vakavasti vaarantaa kansallista turvallisuuttamme. Ja juuri tästä on kyse. Ei hallinnosta, ei teknisestä säätelystä, vaan siitä, pidämmekö kiinni omasta itsemääräämisoikeudestamme ja suojelemmeko suomalaisia tällaiselta vaikuttamiselta. Ja kyllä, Suomi on humanitäärinen valtio. Me autamme hädässä olevia, mutta auttaminen ei saa tarkoittaa sitä, että yhteiskuntaamme voidaan murentaa hybridivaikuttamisen nimissä. Inhimillisyys ei tarkoita hyväuskoisuutta. Arvoisa rouva puhemies! Tämän lain voimassaolon jatkaminen on tärkeä strateginen viesti myös Suomesta ulospäin. Se kertoo ennen kaikkea idän suuntaan sen, että Suomi ei epäröi. Toivottavasti tämä viesti on mahdollisimman yhtenäinen. Rajojen valvonta ei ole vain fyysistä, se on myös henkistä rajaa. Se kertoo, mitä sallimme, mitä siedämme ja mitä suojelemme. Annan vahvan tukeni rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkamiselle ei vain lainsäädäntönä vaan suomalaisten turvallisuuden suojana. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Jarno Limnell,1491,2025-05-28T16:06:58,2025-05-28T16:10:31,Hyväksytty,1.1 2025_58_132,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_133,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallisuustilanne on Euroopassa monella tapaa uhkaava, jännitteinen ja vaikeasti ennakoitava. Jaan hallituksen huolen Suomeen kohdistuvista turvallisuusuhista, ja pidän tärkeänä, että Suomi varautuu myös hybridivaikuttamisen keinojen kohteeksi joutumiseen. Keinot hybridivaikuttamisen ja muiden turvallisuusuhkien torjumiseen eivät kuitenkaan saa olla perusoikeuksien vastaisia. Näin todetaan myös komission maahanmuuttoa ja turvapaikkapolitiikkaa koskevassa tiedonannossa, johon myös hallitus tässä käännytyslain voimassaolon jatkamista koskevassa esityksessään viittaa. Esityksellä jatkettaisiin niin sanotun käännytyslain voimassaoloa puolellatoista vuodella. Lain sisältö pysyisi tällä esityksellä ennallaan. Siten myös ongelmat lain sisällössä ovat edelleen samat kuin viime kesänä lain ensimmäistä kertaa voimaan tullessa. Esitys on ristiriidassa niin perustuslain, EU-oikeuden kuin kansainvälisten sopimusten kanssa. Kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamisen rajoittaminen tämän esityksen mukaisesti voi johtaa tilanteeseen, jossa välineellistetyn maahantulon kohteeksi joutuneiden ihmisoikeudet sivuutetaan. Tästä tässä esityksessä viime kädessä on kyse. Arvoisa puhemies! Tämän lain käsittelyssä niin viime kesänä kuin nyt — ja kun puhutaan kansallisesta turvallisuudesta — sivuutetaan usein se, että vahva oikeusvaltio ja kansainvälisiin sopimuksiin sitoutuminen on myös itsessään turvallisuuskysymys ja keskeinen osa globaalia turvallisuutta. Kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän vahvistamiseen on sitouduttu myös ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, mutta hallituksen konkreettisissa toimissa tämä tavoite ei näy. Käännytyslaki on murtuma oikeusvaltiossamme. Muuttuneessa turvallisuustilanteessa meidän olisi nimenomaan tehtävä kaikkemme oikeusvaltion vahvistamiseksi, sillä se lisää osaltaan yhteiskunnan vakautta, auttaa ylläpitämään yhteiskunnan toimivuutta myös kriisitilanteissa ja estää mielivaltaista vallankäyttöä. Huolestuttava oikeusvaltioiden rapauttaminen on pysäytettävä kaikkialla Euroopassa, sillä myös jäsenvaltioiden keskinäinen luottamus voi säilyä vain, jos jaamme yhteisen, oikeusvaltioon perustuvan arvopohjan. Arvoisa puhemies! Näiden epäkohtien lisäksi haluan nostaa vielä esiin sen, että nyt aiemmin väliaikaisesti vuodeksi säädetyn poikkeuslain voimassaoloa ollaan siis jatkamassa yhdellä kertaa puolellatoista vuodella. Näyttää siltä, että tästä poikkeuksena säädetystä laista ja ihmisoikeuksien vastaisesta tilanteesta hallitus onkin hivuttamassa uutta normaalia, ja tätä ei pidä eikä voi hyväksyä. Vihreät ja vasemmistoliitto vastustivat tätä lakia viime kesänä. Jätimme asiaan vastalauseen hallintovaliokunnassa myös tämän esityksen käsittelyssä, ja tulemme tätä myös tässä salissa vastustamaan, kun se kohta tässä käsittelyssä on edessä. Toivon tietenkin, että enemmistö tälle tästä salista vielä löytyisi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-05-28T16:10:35,2025-05-28T16:14:11,Hyväksytty,1.1 2025_58_134,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_135,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitan mielelläni siitä, mistä vaikutamme olevamme samaa mieltä, koska sitäkin tässä keskustelussa on paljon. Kaikki nähdäkseni tässä salissa jakavat sitoutumisemme Suomen rajaturvallisuuden puolustamiseen ja myös vahvistamiseen. Kaikki tuntuvat olevan samaa mieltä siitä, että Venäjän raakalaismainen diktatuuri muodostaa uhan sekä Suomelle että laajemmin Euroopalle ja vapaalle maailmalle. Kaikki tuntuvat myöskin jakavan sen käsityksen, että Venäjän hybridivaikuttaminen on aito ja merkittävä ongelma ja siihen pitää määrätietoisesti puuttua. Ja kuulostelin, että siitäkin olisimme ehkä samaa mieltä, että tässä välineellistetyssä maahanmuutossa turvapaikanhakijoiden käyttäminen välineenä on myös väärin. Mutta sitten olemme toki myös monesta asiasta ehkä perustavanlaatuisestikin eri mieltä. Edustaja Rostila haastoi vihreiden ja vasemmistoliiton esittämää kritiikkiä käännytyslain laillisuuteen liittyviä ongelmia kohtaan. Tätä käsiteltiin toki vuosi sitten keskustelussa seikkaperäisesti, joten ehkä tässä yhteydessä tyydyn vain lainaamaan perustuslakivaliokuntaa. Perustuslakivaliokunta lausunnossaan totesi, että lakiehdotus on ristiriidassa Suomen perustuslain erinäisten perusoikeussäännösten kanssa. Niin ikään perustuslakivaliokunta lausui, että lakiehdotuksen sääntely ei ole yhteensopiva Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Tämä on, tai ainakin sen pitäisi olla, jokseenkin kiistatonta, kun perustuslakivaliokuntakin sen näin selväsanaisesti toteaa. No, edustaja Limnell yritti tehdä eroa ikään kuin aitojen turvapaikanhakijoiden ja välineellistettyjen turvapaikanhakijoiden välille. Perustuslakivaliokunta ehkä vähän tehtävästään erkaantuen päätyi samoille urille omassa lausunnossaan, kun se pohdiskelee siellä, että kysymys ei ole siitä, että turvapaikanhakijoiksi ilmoittautuvat henkilöt hakeutuisivat Euroopan pohjoisimmalle rajalle spontaanisti. Mutta kaksi asiaa voi olla yhtä aikaa totta: ihminen voi olla turvapaikanhakija ja todellakin turvan tarpeessa lähtömaansa tilanteen takia, ja häntä voidaan välineellistää. Se, että Venäjä välineellistää turvapaikanhakijoita, ei tee näistä turvapaikanhakijoista jotenkin epäaitoja, ja sen takia näitä turvapaikanhakijoita pitäisi kohdella turvapaikanhakijoina, vaikka Venäjä heitä näin kyynisesti ja julmasti välineellistäisikin. Tähänastisessa keskustelussa en ole huomannut, että olisi pantu merkille perustuslakivaliokunnan nähdäkseni ihan painavia huomautuksia, joista se painavin on toki koskien tätä lain johtolausetta. Ainakin oman parlamentaarisen kokemukseni perusteella on kohtuullisen topakkaa, kun perustuslakivaliokunta kiinnittää valtioneuvoston ”vakavaa huomiota”. Siis luen tätä niin, että perustuslakivaliokunnan mielestä hallituksen esitys on tältä osin aika perustavanlaatuisesti epäonnistunut. No, ongelma on helposti korjattavissa, mutta kun perustuslakivaliokunta joutuu siitä ylipäätään huomauttamaan, niin tulkitsen, että hallitus siitä melkoiset nuhteet saa. Perustuslakivaliokunta on myös esittänyt toiveen, että oikeusturvamekanismia olisi paikallaan edelleen kehittää, jotta saataisiin kavennettua perustuslaista tehtävää poikkeusta. Näin ei kuitenkaan ole nyt tehty. Hallintovaliokunnan mietinnössä ei ole elettäkään siihen suuntaan, että oikeusturvamekanismia olisi nyt tässä esityksessä parannettu, joten ongelmat myöskin säilyvät perustuslakivaliokunnan huomautuksesta huolimatta entisellään. Niin ikään perustuslakivaliokunta pyysi hallintovaliokuntaa arvioimaan eduskunnan asemaa nyt arvioitavan lain mukaisissa menettelyissä sekä sitä, ovatko eduskunnan vaikutusmahdollisuudet riittäviä. Jälleen kerran hallintovaliokunta ei ole tähän huutoon juurikaan vastannut. Se sivuuttaa aika tyynesti sen melko köykäisen roolin, joka eduskunnalle tässä käännytyslaissa edelleen tarjotaan jälkikäteisarvioinnissa. Loppuun, arvoisa puhemies: Haluan palata siihen, mitä edustaja Limnell toistuvasti sanoi sekä debatti- että varsinaisessa puheenvuorossaan. Hän puhui siitä, että käännytyslaissa päätetään, mitä sallimme, mitä siedämme ja mitä suojelemme. Käännytyslaissa, nykymuotoisessa esityksessä, me olemme sallimassa sen, että ihmiset voidaan käännyttää rajalta mahdollisesti omaan kuolemaansa tai hyvin vakavaan uhkaan. Me olemme sietämässä sitä, että joustamme omasta perustuslaistamme ja kansainvälisistä velvoitteista. Ja mitä suojelemme? No, emme ainakaan kansainvälistä sääntöpohjaista järjestystä ja perusoikeuksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-05-28T16:14:15,2025-05-28T16:19:40,Hyväksytty,1.1 2025_58_136,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Jukkola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_137,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen rajaturvallisuus on kansallisen turvallisuuden ydintä. Euroopassa on sota, ja olemme nähneet, miten Venäjä käyttää siirtolaisuutta ja rajanylityspaikkoja painostamisen välineinä. Meidän on oltava varautuneita tilanteisiin, joissa laajamittainen välineellistetty maahantulo voi horjuttaa yhteiskuntamme vakautta ja kansalaisten luottamusta. Juuri tähän tarpeeseen vastaa rajaturvallisuuslaki, jonka jatkamista hallitus nyt esittää. Laki mahdollistaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten keskittämisen vain yhteen rajanylityspaikkaan tilanteessa, jossa Suomeen kohdistuu välineellistettyä maahantuloa. On tärkeä myös ymmärtää, että kyseessä ei ole hätävarjelun liioittelu vaan hallittu, oikeusvaltioperiaatteita kunnioittava valmius toimia poikkeuksellisissa olosuhteissa. Suomi ei luovu kansainvälisistä velvoitteistaan vaan varautuu siihen, että rajoillamme voidaan käyttää ihmisiä hybridivaikuttamisen välineenä. Me suojaamme omaa yhteiskuntaamme ja samalla annamme rajaviranomaisille toimivallan turvata koko yhteiskunnan toimintakyky. Arvoisa rouva puhemies! Tilanne itärajalla on edelleen jännittynyt, vaikka tilanne on tällä hetkellä hyvin hallinnassa. Meidän on silti varauduttava nopeisiinkin muutoksiin. Kyse ei ole pelkästään fyysisestä turvallisuudesta vaan myös kansalaisten kokemasta turvallisuudesta, yhteiskunnan toimintavarmuudesta ja siitä, että kansainväliset pelisäännöt pidetään kunnossa. Rajaturvallisuuslaki on hallituksen vahva viesti siitä, että Suomi ottaa turvallisuutensa vakavasti. On tärkeää jatkaa lain voimassaoloa, jotta meillä on työkalut käytössä, jos tilanne rajoilla jälleen kiristyy. Näin toimien suojelemme kansalaisiamme ja koko yhteiskuntaamme. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-05-28T16:19:44,2025-05-28T16:22:25,Hyväksytty,1.1 2025_58_138,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_139,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallisuustilanne Suomen itärajalla ei ole helpottunut. Vaikka ajoittain raja-alue vaikuttaisi ulkoisesti rauhalliselta, uhkakuvat eivät ole kadonneet mihinkään, päinvastoin. Julmaa hyökkäyssotaa Ukrainassa käyvä itänaapurimme toimii arvaamattomasti ja käyttää hybridivaikuttamisen keinoja laajasti myös Euroopassa ja erityisesti Suomen rajoilla. Tällaiseen tilanteeseen ei ole varaa suhtautua hyväuskoisesti. Toimivalla lainsäädännöllä meidän tulee huolehtia ennen kaikkea siitä, ettei hyväuskoisuus vie meiltä turvallisuutta. Yksi keskeisimmistä hybridivaikuttamisen muodoista on välineellistetty maahantuloilmiö, jolla pyritään horjuttamaan rajaturvallisuutta ja yhteiskuntarauhaa. Tällaiseen uhkaan vastaaminen vaatii ennakoivia, määrätietoisia toimia sekä ajantasaista lainsäädäntöä. Nyt käsiteltävänä oleva lainsäädännöllinen varautuminen ei saa tässä tilanteessa päättyä, sitä on edelleen jatkettava. Vuoden 2023 tapahtumat muistuttavat meitä siitä, kuinka nopeasti ja ennakoimattomasti tilanne rajalla voi kriisiytyä. Tuolloin itärajallemme tuli lyhyessä ajassa ennakoimattoman suuri määrä turvapaikanhakijoita, ja tilanne saatiin rauhoittumaan vasta, kun raja suljettiin kokonaan. Tämä osoitti kiistatta sen, että normaaliolojen lainsäädäntö ei riitä vastaamaan uhkiin silloin, kun kyse on järjestelmällisestä, valtiollisesti ohjatusta hybridivaikuttamisesta. Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan, että tämän niin sanotun rajan poikkeuslain voimassaoloa jatketaan 31.12.2026 saakka. Itse lain sisältöön ei ehdoteta muutoksia. Lain tavoitteena on torjua Suomeen kohdistettavaa painostamista, vahvistaa rajaturvallisuutta ja varautua maahantulon välineellistämisen vakavampiin uhkakuviin. Kuten hallintovaliokunta mietinnössään korostaa, ovat rajalain mukaiset poikkeustoimet edelleen välttämättömiä. Lähes mikään vallitsevissa olosuhteissa ei sitten lain säätämisen ole muuttunut parempaan suuntaan, ja ne samat syyt, joiden vuoksi laki alun perin säädettiin, ovat edelleen olemassa. Emme voi kuvitella olevamme suojassa vain siksi, että rajalla on nyt hiljaisempaa. Päinvastoin, meidän on oltava valmiina toimimaan heti, jos tilanne sitä edellyttää. Arvoisa puhemies! Suomi on Naton ulkorajavaltio, ja maamme strateginen sijainti tekee meistä entistä haavoittuvampia hybridivaikuttamiselle. Suojelupoliisi on toistuvasti nostanut esiin välineellistetyn maahantulon konkreettisena uhkana. Meidän on poliitikkoina huolehdittava siitä, että maamme viranomaisilla on käytössään riittävän tehokkaat keinot vastata nopeasti ja tehokkaasti muuttuviin uhkakuviin. Tässä laissa ei suinkaan ole kyse maahanmuutosta eikä yksittäisistä rajanylityksistä, kyse on Suomen itsemääräämisoikeudesta. Päätösvalta Suomen rajaturvallisuudesta kuuluu suomalaisille. Nyt käsittelyssä olevalla lailla onkin pyritty varmistamaan juuri se, että päätösvalta rajamme suhteen pysyy omissa käsissämme. Suomen perustuslain 1 §:ssä todetaan, että Suomi on täysivaltainen tasavalta. Täysivaltaisuus tarkoittaa muun muassa oikeutta päättää itse siitä, kenet päästämme rajojemme sisäpuolelle. Tämä oikeus kuuluu yksin Suomen valtiolle, ei ulkovalloille, ei järjestäytyneelle vaikuttamiselle. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma linjaa selkeästi, että Suomi varautuu turvallisuusuhkiin realistisesti ja ennakoivasti. Tämä esitys on osa tätä linjaa. Kun mikään turvallisuusympäristössä ei ole helpottunut, ei lainsäädäntöäkään pidä purkaa. Nyt ei ole aika hellittää vaan vahvistaa varautumista entisestään. Tämä poikkeuslaki ei ole normaalia lainsäätelyä, mutta emmehän me elä normaalissa ajassa. Suomen on oltava valmis ei ainoastaan reagoimaan vaan ennakoimaan ja ehkäisemään sellaisia uhkia, jotka voivat horjuttaa turvallisuuttamme. Meillä on velvollisuus puolustaa rajojamme silloin, kun niitä koetellaan, ja huolehtia siitä, että yhteiskuntamme säilyy turvattuna ja toimintakykyisenä myös tulevaisuudessa. — Kiitos. [Timo Heinonen: Erinomainen puhe!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-05-28T16:22:27,2025-05-28T16:27:52,Hyväksytty,1.1 2025_58_140,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_141,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä rajaturvallisuuslaki ei ole vain reaktio kriisiin. Se on välttämätön toimi osana turvallisuusajattelua, jossa varautuminen on keskeistä. Itärajamme ei ole enää pelkästään maantieteellinen kysymys. Se on osa Suomeen kohdistuvaa painostusta ja hybridivaikuttamista, jota meidän on kyettävä torjumaan uskottavasti. Kun rajaturvallisuuslaki säädettiin, sen taustalla oli hyvin käytännöllinen ongelma. Rajaviranomaisilla ei ollut tarvittavia keinoja vastata tilanteeseen, jossa ihmisiä käytettiin tarkoituksella hyväksi painostuksen välineinä. Tämä ei ollut hypoteettinen uhka vaan nähty ja koettu ilmiö. Tässä tilanteessa rajaviranomaiset tekivät selväksi, että tarvitaan uusi työkalu heidän työkalupakkiinsa. Eduskunta vastasi tähän vastuullisesti ja samalla huolehti siitä, että oikeusturva toteutuu myös poikkeusoloissa. Tällä linjalla on syytä jatkaa. Rouva puhemies! On myös huomattava, että vaikka lakia ei ole otettu käyttöön, sen voimassaolo on osa ennaltaehkäisyä. Meillä on ollut tarvittava varautuminen olemassa, ja myös tällä on merkitystä siihen, että rajatilanne ei ole eskaloitunut entisestään. Hallintovaliokunnassa saamamme selvityksen mukaan tilanne rajalla voi muuttua hyvinkin nopeasti. Tässä epävarmassa tilanteessa varautuminen on viisautta, ja mikäli tilanne eskaloituisi, reagointi olisi ehdottoman paljon haastavampaa ja vaikeampaa. Suomi on sekä EU:n että Naton ulkoraja. Olemme osana eurooppalaista ja läntistä turvallisuusjärjestelmää. Meillä on velvollisuus suojata rajamme, ei ainoastaan itsemme vaan myös liittolaistemme puolesta. Suomen turvaaminen on kaikista tärkeintä, mutta myös tästä näkökulmasta katsottuna tämän lain jatkaminen ei ole vain perusteltua vaan myös välttämätöntä. Arvoisa puhemies! Tämä laki ei uhkaa oikeusvaltiota, tämä laki puolustaa sitä. Tämä laki ei luo uhkakuvia, se vastaa niihin. Siksi toivon, että tämä laki saa riittävän kannatuksen täällä eduskunnassa. Kannatan hallituksen esitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-05-28T16:27:56,2025-05-28T16:30:40,Hyväksytty,1.1 2025_58_142,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Honkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_143,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskusta tukee rajaturvallisuuslain voimassaoloajan jatkoa samoilla perusteilla kuin tuimme vuosi sitten, viime kesänä, alkuperäisen lain hyväksymistä. Itse olen osallistunut tämän esityksen käsittelyyn sekä hallintovaliokunnassa että sitä ennen perustuslakivaliokunnassa, ja näissä puitteissa saamani tiedon perusteella tämän lain hyväksyminen, voimassaoloajan jatkaminen, on välttämätöntä. Kuten tässä olemme varmasti useissa kollegojen puheenvuoroissa aikaisemminkin kuulleet, turvallisuusviranomaisten mukaan tilannekuva, välineellistetyn maahantulon uhka, sen aiheuttama turvallisuusuhka, Suomen rajoilla ja Suomen sisäisesti sen toteutuessa ei ole poistunut mihinkään. Sen takia nämä lain suomat valtuudet on syytä Suomen viranomaisella, Suomen hallituksella ja sen kautta sitten rajaviranomaisilla olla ikään kuin pöytälaatikossa tämän tilanteen näin eskaloituessa. Tässä on, arvoisa rouva puhemies, paljon nyt keskusteltu tästä oikeustilasta. Perustuslakivaliokunnassa tälläkin kertaa käsittelimme tätä hyvin perusteellisesti, koska tämä on kieltämättä oikeudellisesti todella monimutkainen ja vaikea esitys. Tätähän nyt esitetään hyväksyttäväksi niin sanottuna poikkeuslakina, ja se tarkoittaa sitä, että lakiesityksessä poiketaan tietyistä perustuslain suojaamista säännöksistä, mihinkä kylläkin meidän voimassa oleva perustuslaki on mahdollisuuden tietyillä tiukoilla rajauksilla jättänyt. Toisaalta voi pohtia myös näin, että jos nyt emme tällä kertaa tai viime kesänä olisi tätä lakia hyväksyneet, niin mikä sen seurauksena syntynyt tila Suomessa olisi ja mikä oikeustila, eri ihmisten perusoikeuksien tila, siinä tilanteessa vallitsisi. Eli tämän lain hyväksymällä suojaamme toisia oikeushyviä, toisia perusoikeuksia, ja mielestäni tämä on siltäkin osin välttämätöntä. No, tässähän nyt ennen kaikkea kajotaan useiden kansainvälisten sopimusten, alun perin Geneven sopimuksen, suojaaman niin sanotun palautuskiellon tai joukkokarkotuskiellon osalta. Tässä poiketaan käytännössä siitä. Perustuslakivaliokunnassa saimme hyvin kattavan selvityksen siitä, mitenkä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa tämä oikeustila on kehittynyt. Nythän varsinaisesti Geneven sopimuksen alkuperäisessä tai Euroopan ihmisoikeussopimuksen varsinaisessa sopimustekstissä ei tätä palautuskieltoa mainita, siis sitä, että suojaa ja turvaa hakevia ei tietyissä olosuhteissa voisi pois käännyttää. Tämä oikeustila on syntynyt muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioiden, ratkaisujen pohjalta. Saimme selvityksen valiokunnassa, että tämä oikeustila ja käytäntö on syntynyt täysin toisenlaisissa tapauksissa, tapauksissa, joissa ei ole ollut kyse maahantulon välineellistämisestä tai siitä, että turvapaikanhakijoita käytetään jollakin tavalla aseena toista valtiota vastaan. Tämä tilannehan kertoo siitä — Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on tämä Liettuaa ja Puolaa koskeva kantelukin vireillä — että oikeustila, kansainvälinen oikeus on tältä osin nyt kehittymässä mahdollisesti toiseen suuntaan, ja tämäkin ehkä lisää sitä vaikeuskerrointa, kun nyt sitten Suomen hallitus ja eduskunta on tätä lakia omalta osaltaan säätämässä. Omalta osaltaan tähän liittyy myös tämä EU-oikeus. Euroopan komissiohan on antanut tästä tiedonannon, jossa sitten ikään kuin annetaan väljyyttä jäsenmaille tästä säätämiseen ja tämän uhkan torjumiseen. Kuitenkin ne varsinaiset lainsäädäntöehdotukset toki vielä varsin tuoreen komission osalta puuttuvat. Toivoisinkin ja peräänkuuluttaisin voimakkaasti sitä, että Euroopan komissio nyt toteuttaisi ne lupaukset, joita komission työn alkaessa annettiin siitä, että jäsenmaille annettaisiin näitä välineitä, säädettäisiin keinoja, millä tähän välineellistettyyn maahantuloon voidaan yhtenäisesti koko EU:n alueella puuttua. Se helpottaisi kovasti meitä Suomessakin. Meidän ei tarvitsisi sitten pähkiä tämän asian kanssa niin paljon, jos meillä olisi koko unionissa selkeät käytännöt ja selkeät, riittävän toimivat ja tehokkaat välineet, joilla tätä turvallisuusuhkaa voidaan ensinnäkin torjua ja sitten hallita. Tässä komission on syytä nyt sitten olla hyvin toimelias, kun kerran on näin luvattu. Vielä, arvoisa rouva puhemies, näihin oikeudellisiin näkökohtiin kaksi huomiota. Ensinnäkin täällä edellisessä ansiokkaassa puheenvuorossa viitattiin kansalliseen itsemääräämisoikeuteen, ja perustuslakivaliokunta kiinnitti tähän huomiota. Huomasimme myös sen, että kansalliseen suvereniteettiin, itsemääräämisoikeuteen, liittyvä keskustelu Suomessa menneinä vuosikymmeninä on kiinnittynyt vain sellaisiin tilanteisiin, jolloinka on ollut puhe siitä, kun Suomi kansainvälisen sopimuksen nojalla itse eduskunnan päätöksellä luovuttaa toimivaltaansa: nyt viimeksi tietyiltä osin, kun liityimme Pohjois-Atlantin liittoon, Euroopan unioniin liittyminen. Näissä on vapaaehtoisesti eduskunnan päätöksellä luovutettu päätösvaltaa Suomen sisäisistä asioista Suomen ulkopuolelle. Tässä tilanteessa on kyse siitä, että jokin toinen valtio ottaa itsemääräämisoikeuden omiin käsiinsä. Mielestäni tässä on nyt olennaista huomata se ja muistaa se, että oikeusvaltion aivan keskeinen lähtökohta on se, että maa on suvereeni, se päättää itse omasta oikeusjärjestyksestään ja pystyy järjestämään yhteiskuntansa ja hallintonsa sillä tavalla, että oikeusvaltio voi toteutua. Nythän, jos emme tätä välineellistettyä maahantuloa pystyisi torjumaan, se johtaisi tilanteeseen, jossa päätösvalta siitä olisi jollakin muulla, ei meillä. Tämä ei kuulu mielestämme oikeusvaltioon, ja tässäkin nyt uudenlaista tulkintaa varmasti tarvitaan, ja sitä perustuslakivaliokunta omalla lausunnollaan myös omalta osaltaan tuli tehneeksi. Arvoisa rouva puhemies! Kuten aloitin, tämä laki on äärimmäisen tarpeellinen, ja toivomme keskustana sille laajaa kannatusta eduskunnassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-05-28T16:30:46,2025-05-28T16:38:36,Hyväksytty,1.1 2025_58_144,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_145,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kansanedustajat! Aluksi haluan kiittää edustaja Honkosta hyvästä puheenvuorosta ja koko perustuslakivaliokuntaa hyvästä lausunnosta tässä asiassa. Sanoin jo aikaisemmin tässä keskustelussa, että tätä lakia koskevassa oikeudellisessa ja poliittisessa keskustelussa on ytimeltään kyse seuraavasta: tuleeko demokraattisella oikeusvaltiolla Suomella olla tarvittaessa mahdollisuus torjua sellaista toimintaa, jossa vihamielinen naapurivaltio, diktatuurinen Venäjä, väärinkäyttäen — siis väärinkäyttäen — kansainvälisiä sopimuksia ja hyväksikäyttäen lähinnä kolmansien maiden kansalaisia niin sanottuina turvapaikanhakijoina pyrkii painostamaan, horjuttamaan tai hämmentämään Suomea tai Suomen kautta muita Euroopan unionin jäsenmaita? Edustaja Tynkkynen aiemmassa keskustelussa vastasi sanomalla, että jos meitä pyritään hämmentämään, niin paras vastaus on se, että emme hämmenny. Vihreät ajavat siis kantaa, jossa Suomella ei pidä olla mahdollisuutta torjua kuvaamaani toimintaa. Mehän emme tiedä, mitkä ovat Venäjän johdon motiivit, mutta itse ajattelen, että on useampi motiivi. On se motiivi, että häiritään ja hämmennetään Suomea. On se motiivi, että globaaliin etelään voidaan mennä todistamaan, että katsokaa, miten länsimaat ovat kaksinaamaisia, tulevat tänne teille opettamaan perus‑ ja ihmisoikeuksia ja sitten säätävät tällaisia lakeja. Mutta on mahdollisesti myös se motiivi, että jos tämä reitti olisi vetänyt eli jos sen jälkeen, kun Putin oli työntänyt tänne toistatuhatta ihmistä, olisi käynyt ilmi, että näin voidaan toimia, työntää tuhansia tai kymmeniätuhansia Suomen kautta, yksi motiivi olisi saattanut olla se, että tämä on hyvä reitti työntää ihmisiä Suomen kautta muualle Schengen-alueelle, esimerkiksi Saksaan tai Itävaltaan, jossa uusi, voimakkaampi pakolaiskeskustelu olisi ottanut tulta ja tukenut siellä äärioikeistoa, joka jo nyt ammentaa politiikkaansa nimenomaan pakolaisasioilla. Oma vastaukseni, toisin kuin vihreiden, on tähän esittämääni kysymykseen se, että kyllä, oikeusvaltio-Suomella pitää olla tähän sekä oikeudellinen mahdollisuus että sen pitää poliittisesti näin järkevällä tavalla toimia. Nimittäin vastakkainen näkemys, se, mitä täällä kaksi vasemmistolaisinta puoluetta eli vasemmistoliitto ja vihreät edustavat, eli se, että me emme voisi torjua tällaista toimintaa, tarkoittaisi sitä, että sotaa Euroopassa käyvä Venäjä, diktatorinen Venäjä, voisi itse päättää, missä tarkoituksessa se työntää Suomeen ihmisiä. Se voisi itse päättää, milloin se työntää Suomeen ihmisiä. Se voisi päättää, minkä määrän se työntää Suomeen ihmisiä: kymmeniä, satoja, tuhansia tai kymmeniätuhansia. Se voisi itse päättää, minkämaalaisia ihmisiä se työntää tänne. Ja se voisi myös päättää itse, keitä henkilöitä se työntää tänne, siis myös sellaisia henkilöitä, jotka itsessään ovat jo vaara tai uhka Suomen turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle. Eli Venäjä saisi itse päättää. Tätäkö nämä kansainväliset sopimukset tarkoittavat? Eivät todellakaan mielestäni tarkoita. Ja tätäkö me haluamme? No, emme todellakaan halua. Vasemmisto täällä sanoi, että tämä on vastoin EU-oikeutta. Katsotaanpas vähän tätä puolta. Nimittäin EU-komissio voisi halutessaan jo pelkkien pykälien perusteella, vaikka lakia ei ole jouduttu ottamaan käyttöön — ja hyvä niin — käynnistää Suomea vastaan niin sanotun rikkomusmenettelyn. Ja neljä tai, oliko, peräti viisi oikeustieteilijää halusi palvella isänmaatamme siten, että he kantelivat EU-komissiolle tästä laista, jonka Suomen eduskunta viiden kuudesosan enemmistöllä on katsonut tarpeelliseksi Suomen turvallisuuden kannalta. No, mihin tämä kantelu on johtanut? [Timo Heinosen välihuuto] Onko komissio käynnistänyt Suomea vastaan rikkomusmenettelyn? Ei ole, ja kukaan ei voi väittää, etteikö komissiossa olisi tieto tästä laista — muun muassa tämän kantelun johdosta, ja varmasti tietoa on muutenkin. Päinvastoin. Komissio on hyväksynyt tällaisen — mikäköhän olisi oikea termi tämmöiselle kannanotolle — julistuksen viime heinäkuun jälkeen, jolloin tämä laki edellisen kerran säädettiin. Ja siteeraanpa täältä pari kohtaa. Komissio lausuu näin: ”Kuten myös Eurooppa-neuvosto on todennut, komissio tunnustaa, että jäsenvaltioiden on kyettävä tekemään se, mikä on tarpeen, puolustautuakseen Venäjän ja Valko-Venäjän hybridihyökkäyksiltä ja taatakseen kansallisen turvallisuutensa, yleisen järjestyksensä ja suvereniteettinsa.” Ja vielä toinen sitaatti: ”Jäsenvaltioiden voi olla tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin, jotka saattavat merkitä vakavaa puuttumista perusoikeuksiin, kuten turvapaikkaoikeuteen ja liitännäisiin takeisiin, joihin sovelletaan perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdan vaatimuksia. Perusoikeuskirjan perusoikeuksien käyttöä voidaan rajoittaa, jos siitä säädetään lailla, ja ainoastaan siltä osin kuin oikeuksien keskeinen sisältö taataan.” Ja niin edelleen. Juuri niin kuin Suomi tässä toimii. Arvoisa rouva puhemies! Ehkä ihan lopuksi haluan sanoa sen, että aika paksua oli se vihreiden kampanja silloin viime heinäkuussa tätä lakia vastaan. Nimittäin tuolla verkossa levitettiin yli kymmensivuista monivärivalokuvilla varustettua kampanjaa, jossa väitettiin: ”Emme hyväksy käännytyslakia, joka heittää suomalaisen oikeusvaltion sekä ihmisoikeudet romukoppaan.” Eli nyt on siis vajaa vuosi sitten heitetty suomalainen oikeusvaltio ja ihmisoikeudet romukoppaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] On todella paksua tällaista väittää, [Puhemies koputtaa] mutta näin vihreät silloin epätoivoisessa kampanjassaan väittivät. [Juho Eerola: Nyt ei kehtaa olla edes kuuntelemassa! — Timo Heinonen: Se ei heille kyllä kannatusta lisännyt!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-05-28T16:38:40,2025-05-28T16:46:23,Hyväksytty,1.1 2025_58_146,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_147,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on käytetty erinomaisia puheenvuoroja jo tähän mennessä, ja edustaja Zyskowicz tuossa juuri ennalta vei paljon niitä sanoja, joita ajattelin itse käyttää. Olin myöskin tähän valmistanut valmiiksi puheenvuoron, mutta tämän keskustelun pohjalta totesin, että en lähde toistamaan asioita, joita täällä moneen kertaan on jo käyty läpi, mutta erityisesti haluaisin näihin muutamiin käytettyihin puheenvuoroihin käyttää kommentteja. Itseäni tietysti harmittaa ajatus siitä, että vasemmalta laidalta edelleenkin käytetään argumentteja siitä, että tämä laki on laiton ja se on väärin. Kuten tässä ennalta jo on todettu, EU on antanut asiaan liittyvän tiedonannon, jossa se muun muassa toteaa, että jäsenvaltiot voivat ryhtyä poikkeuksellisiin toimenpiteisiin puolustautuakseen ulkoisilta uhilta. Ja juuri tätähän Suomi on tässä tekemässä, poikkeuksellisia toimenpiteitä, koska meillä on ulkoinen uhka olemassa. EU ei ole Suomea kohtaan käynnistänyt rikkomusmenettelyä, ja näin ollen ei ole todettu, että Suomi tässä olisi rikkonut EU-lainsäädäntöä tai toiminut vastoin EU:n sääntöjä. Päinvastoin tässähän on käynyt ilmeisesti niin, että Suomi on ikään kuin hoitanut EU:n tehtäviä, koska me olemme tehneet sitä lakia, jota EU:n komissiolta ollaan toivottu, sitä, että se esitys tulisi. Tämähän on johtanut siihen, että muut Euroopan maat, jotka ovat vastaavanlaisessa tilanteessa Venäjän rajanaapureina, ovat ikään kuin lähteneet pohtimaan, voisivatko hekin ottaa käyttöön vastaavanlaisen lain kuin Suomessa tällä hetkellä on. Sitten täällä edustaja Tynkkynen pohti sitä, että jos puhutaan tuhansista tai muutamasta kymmenestätuhannesta tulijasta maahan, niin ikään kuin se saisi Suomen sitten antautumaan tai alistumaan ja olisi viesti siitä, että me emme kestäisi sellaista määrää. Kyse ei varmasti ole kokonaisuutena siitä, vaan jokainen ymmärtää, että Venäjällä on suurena maana kyky tuoda kymmeniätuhansia, varmaan satojakintuhansia, ihmisiä, jos he niin haluavat. Itärajalla on varsin hyvät liikenneyhteydet, ja jos niitä tulijoita vapaasti haluaa tuoda, niin tulijoita kyllä riittää tuolla kolmansissa maissa: ei puhuta kymmenistätuhansista vaan sadoistatuhansista tai miljoonista, niin kuin julkisissa tiedoissa on saatavissa. Sitten edustaja Kiljunen, joka juuri poistui salista, kysyi siitä, miksi tämä laki ei mahdollista rajan avaamista. Aika pitkälle se varmaan johtuu siitä, että tällä hetkellä se välineellistäminen kohdistuu rajanylityspisteisiin. Jos olisi tilanne, että meille tulisi välineellistettyä maahantuloa pelkästään maastorajojen kautta yli mutta rajanylityspisteillä olisi rauhallista, niin silloin periaatteessa tämä laki voisi mahdollistaa rajanylityspisteiden pitämisen auki siitä huolimatta, että tämä laki olisi voimassa. Toinen, mikä rajoittaa tämän lain käyttöä ikään kuin rajan avaamiseksi, on se, että tämä on säädetty, koska tämä on poikkeuksellinen, viimesijaiseksi keinoksi, ja siksi tätä ei voi ottaa käyttöön ennen kuin kaikki muut keinot, joita lainsäädäntö tuntee, on käytetty. Sitten oli puhetta siitä, että ei voida perusoikeuksia murtaa tämän lain puitteissa. Siihen haluan vain todeta, että vahvimmatkin perusoikeudet voidaan joutua murtamaan maan täysivaltaisuuden turvaamiseksi. Toisin kuin edustaja Kontula esitti, esimerkiksi sodassa jopa tärkein ihmisoikeus eli oikeus elämään saa väistyä, kun vaakakupissa on valtion täysivaltaisuus. Pitäisi olla myöskin tyytyväinen siitä, että tätä lakia ei ole tarvittu. Se osoittaa, että tällä lailla on myös ennalta estävä vaikutus ollut olemassa. Erityisen tyytyväinen olen myöskin siitä, että Rajavartiolaitoksen henkilökunta on ilmaissut tyytyväisyytensä lakiin ja kertonut, että ei ole tarvetta sitä muuttaa ja että laki on selkeä ja sen soveltaminen ei aiheuta merkittäviä ongelmia Rajavartiolaitoksen virkamiesten oikeusturvan osalta. Tämä on todella tärkeä asia, koska tästä käytiin viime vuonna paljon keskustelua. Tässä ehkä nämä tärkeimmät huomiot, joita näihin puheenvuoroihin liittyen halusin kertoa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-05-28T16:46:31,2025-05-28T16:51:11,Hyväksytty,1.1 2025_58_148,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Heinäluoma poissa. — Edustaja Eerola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_149,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset tosiaan omasta puolestani hallintovaliokunnalle tästä mietinnöstä. Mehän tässä talossa säädämme lakeja, ja jos me tässä talossa lain säädämme, niin eihän se silloin voi olla laiton, kuten tänään on täällä väitetty. Perussuomalaiset ovat alusta asti tukeneet tiukkaa rajapolitiikkaa, ja kannatamme siis tosiaan hallintovaliokunnan mietinnön pohjalta tämän esityksen hyväksymistä. Tämä laki, mitä tänään tosiaan käsitellään, ei ole ihan tavanomainen hallinnollinen säädös, vaan osa tätä meidän kansallista turvallisuusstrategiaa. Tässä on kyse välineellistetyn maahantulon torjuntalain jatkamisesta puolellatoista vuodella eli mahdollisuudesta rajoittaa suojelun hakemista tietyillä rajaosuuksilla, jos vieras valtio käyttää siirtolaisuutta vaikuttamisen keinona. Meillä ei ole varaa minkäänlaiseen löperyyteen itärajalla, ja erityisesti myös tässä vaiheessa aina korostan, että kaakkoisrajan tilanne on vakava. Venäjän toimet osoittavat sen, että maahantuloa voidaan käyttää hybridivaikuttamisen välineenä, ja tämän lain jatkaminen nyt puolellatoista vuodella on välttämätön varautumistoimi. Siitä, että meillä on ollut nyt mahdollisuus tällaisen lääkkeen käyttämiseen, voidaan todeta, että se on toiminut, ei ole tavallaan tarvinnut sitä aktivoida. Se on toiminut ennaltaehkäisevästi ja sinänsä siis täyttänyt tosiaan sen tarpeen. No, muistan, kun vuosi takaperin tätä asiaa viimeksi käsiteltiin, että vasemmistoliitolla ja vihreillä, ja oliko jollakin muullakin vielä, oli kovasti huolta siitä, että Suomen kansainvälinen maine nyt menee ja tullaan saamaan kovasti moitteita monesta suunnasta. Mutta nyt, kun vuosi on mennyt, ei ole tullut mitään moitteita yhtään mistään, tai ainakaan minun korviini ei ole sellaista sattunut. Päinvastoin, kuten edustaja Zyskowicz tuossa todisti, jopa EU-komissio on puoltanut ja kehunut tätä, että ikään kuin tästä Suomen mallista on tulossa... Tässä edustaja Honkonen toivoi, että Euroopan unionista tulisi yhteistä ja sieltä annettaisiin joitain välineitä, mutta nyt näyttää pikemminkin olevan niin, että tämä Suomen malli on se, joka leviää Eurooppaan ja sitä kautta tulee laajempaankin käytäntöön. Ja jos näin on, niin hyvä. Edustaja Zyskowicz otti tuossa myös hyvän pointin hetki sitten esille ja puhui siitä, että Venäjä päättää, keitä se voi päästää tänne, jos meillä ei tällaista rajaturvallisuuslakia olisi käytössä. Olen itse puhunut aikaisemminkin jopa tässä salissa ja muissa yhteyksissä siitä, että kun me puhutaan turvapaikanhakijoista, niin meillä on aina mielessä nämä kolmansien maiden turvapaikanhakijat, joita kenties lennätetään Afrikasta tai Lähi-idästä Moskovaan ja sitten kuljetetaan rajoille. Mutta jo 25—26 vuotta sitten, kun itse asiassa aloitin töissä turvapaikanhakijoitten vastaanottokeskuksessa, venäläiset, siis etniset venäläiset, olivat joka vuosi top kympissä turvapaikanhakijoina. Minulle tuli jo silloin mieleen se vaihtoehto, että jos Venäjä joskus haluaa olla vihamielinen, niin se voi lähettää 10 000 tai 20 000 ikään kuin ”turvapaikanhakijaa”, jotka saattavat hyvinkin olla Venäjän hallinnon tänne lähettämiä tihutöiden tekijöitä, jopa sotilaita tai muita sellaisia henkilöitä, joilla ei ole aitoa tarvetta turvapaikkaan. Hehän voivat sanoa olevansa, voivat keksiä olevansa, pietarilaisia seksuaalivähemmistön edustajia tai minkä tahansa uskonnollisen vähemmistön edustajia, ja sitten heidät otetaan tänne turvapaikkatutkintaan. Ajatelkaa sitä, jos sieltä Venäjältä oikeasti tulisi joku 10 000—20 000 tällaista henkilöä, joiden pääasiallinen tarkoitus olisi ainoastaan sekoittaa tämä meidän järjestelmä ja kenties tehdä joitain tihutöitä ja aiheuttaa hybridiuhkia täällä maan sisällä kenties meidän energiantuotantolaitoksiin, sähkönjakelulaitoksiin, mitä tahansa tällaista. Voitte vain kuvitella, minkälaisia mahdollisuuksia siellä on. Tätä puolta ei ole tarpeeksi tuotu minun mielestäni esille, ja nyt kun tiedetään, mikä on Venäjän tahto ja kyky toimia monella muulla sektorilla, niin mikseivät ne käyttäisi tätä. No, nyt ainakin tietysti käyttävät, kun kuulivat, mitä puhuin täällä. — Kiitokset.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-05-28T16:51:13,2025-05-28T16:56:03,Hyväksytty,1.1 2025_58_150,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_151,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! SDP pitää Suomen kansallisen turvallisuuden varmistamista ensiarvoisen tärkeänä. Suomi on samalla paitsi EU:n myös Naton ulkoraja. Siksi Suomella täytyy olla kaikissa tilanteissa käytössään tarvittavat keinot torjua Venäjän vihamielistä vaikuttamista rajoillamme. On hyvin valitettavaa, että tämänkaltaista lakia tarvitaan, ja toivomme, että tilanne muuttuisi mahdollisimman pian paremmaksi. Alkuperäinen rajaturvallisuuslaki on ollut voimassa vuoden, eivätkä lakiin liittyneet pelot esimerkiksi kansainvälisistä reaktioista ole toteutuneet, vaan Suomen linjaa on ymmärretty varsin laajasti. Arvoisa rouva puhemies! Suomen itärajan turvallisuuden takaaminen on yhtä ajankohtaista kuin vuosi sitten, ja rajaturvallisuuslaki säädettiin eduskunnassa vastauksena Venäjän hybridivaikuttamiseen välineellistetyn maahantulon muodossa. Turvallisuustilanne on edelleen rajalla jännitteinen mutta vakaa. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti. Maahanpyrkijöiden kauttakulku lähtömaista Suomen rajalle voi tapahtua muutamassa vuorokaudessa Venäjän viranomaisten ohjaamana ja kontrolloimana. Venäjältä Suomen rajalle johtavat hyvät liikenneyhteydet mahdollistavat laittomasti Suomeen pyrkivien sujuvan ja nopean liikkumisen. Salakuljetusorganisaatiot seuraavat tilanteen kehittymistä, koska ilmiöön liittyvän laittoman maahantulon järjestäminen on niille taloudellisesti erittäin tuottavaa toimintaa. Laittoman maahantulon järjestäjillä on myös kyky reagoida nopeasti. Näistä oli vuosi sitten viitteitä ja esimerkkejä, ja näin voi käydä myöskin nyt. Siksi, kun tilanne rajalla on pysynyt aika lailla samanlaisena, pitää aika pragmaattisesti katsoa tätä tilannetta tällä hetkellä. Arvoisa rouva puhemies! Rajavartiosto on toteuttanut laajoja rajahenkilöstön koulutuksia ja luonut käytännön toimintatapoja lain tarkoittamiin tilanteisiin. Rajavartiostohenkilöstömme on tällä hetkellä osaavampaa ja paremmin varustautunutta kuin koskaan, mutta myös siellä koulutuksessa on toimintatapojen luomisessa painotettu ihmis- ja perusoikeusmyönteistä näkökulmaa näissä toimenpiteissä ja on pyritty ratkomaan ja lieventämään lainsäädännön ongelmakohtia näiden suhteen. Rajavartiolaitos käyttää noin 354 miljoonaa vuodessa — viime vuoden luku — toimintamenoihinsa, ja henkilöstöä on 3 000, vähän yli. Nyt kun täällä on näitä työkaluja, niin myös turvallisuustilanne edellyttäisi vähän isompaa henkilöstövahvuutta, ja toivoisinkin, että myös tätä näkökulmaa pidettäisiin yllä, kun tätä lakiakin tässä viedään eteenpäin. Rajavartioston suorituskyvyn turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Arvoisa rouva puhemies! Itäraja on ollut nyt suljettuna rajavartiolain nojalla, eikä tilanne ole merkittävästi muuttunut. Raja on pysynyt suhteellisen rauhallisena, eikä rajaturvallisuuslain poikkeusmenettelyä ole otettu käyttöön. Viranomaisten arvion mukaan Venäjällä on kuitenkin, niin kuin äsken kuvasin, edelleenkin valmius nopeasti käynnistää tarvittaessa välineellistetty maahantulo. Sitä, mikä on ollut tämän lain ennaltaehkäisevä vaikutus, on tietenkin mahdotonta sanoa, mutta nyt rajalla on ollut rauhallinen tilanne, ja sen vuoksi on järkevää, että jatkamme tätä lain voimassaoloa puolellatoista vuodella eteenpäin. — Kiitos. [Timo Heinonen: Hyvä puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-05-28T16:56:08,2025-05-28T17:00:54,Hyväksytty,1.1 2025_58_152,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_153,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme käyneet tänään tästä rajalaista minusta hyvää keskustelua, ja tässä on tullut isossa, isossa kysymyksessä, joka vuosi sitten oli suurenkin huomion kohteena sen valtavan suuren merkityksen vuoksi, nyt vähän pienempi huomio tälle asialle, mutta teema on edelleen iso, ja tämä jakaa tämän salin kantoja. Tämä rajalaki on joissakin tapauksissa myöskin aika kohtalokas, ja tämä puheenvuoroni on jonkin verran myöskin itsetutkiskelua. Tässä rajalaissa on vahvoja perusteita äänestää sen puolesta, nimenomaan turvallisuuskysymysten osalta ja myöskin ihmisoikeusongelmien osalta. Ne, sekä turvallisuusargumentit että ihmisoikeusargumentit, puoltavat lain hyväksyntää. Olemme myöskin kuulleet toisia puheenvuoroja, jotka ovat ihan yhtä painavia siinä mielessä, että lakia vastustetaan, ja sitä voidaan vastustaa sekä Suomen turvallisuusnäkökohdista että myöskin ihmisoikeuskysymysten vuoksi. Olemme siis ympäröimässä neliötä, ja tämä dilemma on myöskin sisäisenä tuskanani tätäkin puheenvuoroa käyttäessäni. Rajalaki epäilemättä — me kaikki olemme sitä mieltä — liittyy tähän turvallisuustilanteeseen ja Venäjän hybridivaikuttamiseen, joka, kuten Ben Zyskowicz sen hyvin muotoili, on siinä mielessä härskiä toimintaa, että se on vihamielistä toimintaa, jossa Venäjä aidosti väärinkäyttää itsekin hyväksymäänsä Geneven pakolaissopimusta vuodelta 51. Se hyväksikäyttää vuorostaan haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä röyhkeällä tavalla, ja kaikki tämä johtaa siihen, että me koemme uhkaa täällä. Miksi? Ei siksi, että pakolaisten määrä Venäjältä olisi ollut suuri määrällisesti, vaan siksi, että se on välineellistettyä, siinä on valtiollinen toimija takana. Tämä muodostaa sen uhkan tässä. Se puoltaa tämän rajalain puolustamista. Mutta myöskin vastustaminen nojautuu turvallisuusajatteluun siltä osin, että pienen maan niin kuin Suomen turvallisuus nojautuu monenkeskiseen järjestelmään, kansainvälisiin sääntöihin, sääntöpohjaiseen järjestelmään ja kansainväliseen oikeuteen, ja se on keskeinen turvallisuuskriteeri meillä. Sen lisäksi tämä rajalaki on sitten toisinpäin katsottuna ihmisoikeusongelma siinä suhteessa, että se rikkoo ennen kaikkea Geneven pakolaissopimusta. Siinä nämä kaikki operatiiviset pykälät rajalaissa koskettavat turvapaikanhakua. Palautuskielto kumotaan tässä suhteessa tältä osin, jos se otetaan käyttöön, ja myöskin joukkokarkotuskielto kumoutuu. Mutta rajan pysyvä kiinniolokin on ihmisoikeusongelma. Se on nimenomaan myöskin liikkumisvapauteen liittyvä ongelma. Meillä oli yhdeksän miljoonaa itärajan ylitystä vuonna 2019, ja silloin se koskee näiden ihmisten liikkumisvapautta ja ihmisoikeuksia. Minä aidosti hyväksyn tämän rajalain, jotta tämä pysyvä rajan kiinniolo-ongelma, joka on ihmisoikeusongelma, saataisiin hallitusti ratkaistua eli pystyttäisiin raja avaamaan. Tämä on se lähtökohta, miltä pohjalta minä puolustan tätä rajalakia, ja olen sen myöskin sanonut julkisesti monessa kohdassa, joskus kohtalokkain seurauksin. Julkisessa keskustelussa on valitettavasti tullut esille myöskin se seikka, että jotkut ovat todenneet julkisesti, että minä omista intresseistäni olisin tätä rajalakia avaamassa. Tämä on julkinen tieto, että vaimoni on venäläistaustainen, on 20 vuotta jo Suomessa asunut, ja väitetään, että minulla on oma intressi voida tavata perheenjäseniäni eli vaimoni sukulaisia Venäjällä ja silloin tässä suhteessa minulla olisi oma intressi olemassa. Vuosi sitten en sitä sanonut, nyt sen sanon, koska se on julkinen asia. Siitä ei ole kyllä paljon puhuttu, mutta se on julkinen asia. Minä olen ollut lähes kolme vuotta persona non grata Venäjällä. Minulla on pysyvä maahantulokielto Venäjälle. Tämä rajalaki, vaikka se mahdollistaisi rajan hallitun avaamisen, ei koske minua henkilökohtaisesti. Minä en pääse Venäjälle niin kauan kuin siellä on Putinin tyrannia vallassa. Minulla ei ole mahdollisuuksia olla nykyisen Venäjän hallinnon kanssa missään tekemisissä, ja tämä on lähtökohta. Miksi minulla on pysyvä maahantulokielto? Siksi, että minulla on niin laajat yhteydet Venäjän oppositioon. Te tiedätte myöskin, että Julija Navalnaja esiintyi täällä, oli täällä paikalla eduskunnassa viime syksynä. Ja siksi, että olen myöskin äänestänyt ja toiminut Euroopan neuvostossa Venäjän hallintoa vastaan, muun muassa äänestänyt päätöslauselmassa, jossa Venäjä tuomitaan terroristivaltioksi. Tämä on se lähtökohta, minkä takia olen... Tämä ei ole minulle henkilökohtainen asia siinä mielessä, että rajan avaaminen minua auttaisi. Henkilökohtainen ongelma se on aivan muusta syystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-05-28T17:01:03,2025-05-28T17:06:24,Hyväksytty,1.1 2025_58_154,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_155,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tätä rajalakia voisi kuvata Suomen turvalukoksi, mutta on harmi, että vihreät, vasemmistoliitto ja osa demareista haluaisi jättää oven auki. Nykyinen Suomen turvallisuustilanne on vakava. Venäjä on meitä ja liittolaisiamme kohtaan vihamielinen, uhkaava ja sen toimintaa on vaikea ennakoida, puhumattakaan siitä, mitä se tekee Ukrainassa. Hallintovaliokunta sai eilen valmiiksi mietinnön hallituksen esityksestä jatkaa rajalain voimassaoloa vuoden 2026 loppuun. Pidän lain jatkamista ehdottoman tärkeänä Suomen turvallisuuden kannalta. Eri turvallisuusviranomaiset ovat tuoneet esille, kuinka turvallisuusuhat Venäjän osalta eivät ole kadonneet mihinkään. Itärajan tapahtumat vuoden 2023 lopulla osoittivat, että Venäjä käyttää välineellistettyä maahantuloa hybridisodankäynnin keinona. On selvää, että ilman rajalakia Suomi olisi melko aseeton tällaista vaikuttamista vastaan. Arvoisa puhemies! Haluan tuoda ilmi joitakin tärkeitä faktoja, miksi tämä laki on niin tarpeellinen: 1) Venäjän rajavartiosto on FSB:n alainen organisaatio, eikä Venäjän raja-aseman kautta ilman viisumia Suomeen pääse kuin FSB:n hyväksynnällä varsinkaan näinä aikoina, jolloin Venäjä on sodassa Ukrainaa ja koko länttä vastaan. FSB itsessään on suoraan Kremlin alainen organisaatio, ja täten se ei tekisi mitään itärajan aiempaa nähtyä sisäänmarssia vastaavaa toimenpidettä ilman Kremlin hyväksyntää. Tämä on se syy, miksi raja on nytkin kiinni. Aiemmin tulleet miehet ovat käytännössä suoraan Kremlin valikoimia, eli suomeksi jokainen Venäjän kautta ja heidän raja-asemansa läpi tänne kävellyt mies kolmannesta maasta on FSB:n tänne lähettämä. Tämän lisäksi Venäjän toimintatapoihin on muualla kuulunut esimerkiksi se, että maa on ujuttanut tulijoiden joukkoon omien turvallisuuspalveluiden henkilöstöä ja jopa operatiivisia toimijoita. Ja kun jatkuvasti sanallisesti meitä uhkaava Venäjä on tehnyt ja tekisi näin, kyseessä ei ole mikään nuorison käyttämä slangisana termillä ”pränkkäys”, vaan vakavaakin vakavampi asia. 2) Ennen rajan sulkua itärajan kautta Suomeen tuli noin 1 300 kolmansien maiden kansalaista ennen kuin hallitus sulki rajan. Suomen poliisikin arvioi silloin, että maahan saapuvien ihmisten mukana Suomeen saapuu todennäköisesti sisäistä turvallisuutta vaarantavia henkilöitä, joista osalla voi olla jopa sotarikostaustaa. Ja miten kävi? Keskusrikospoliisi, krp, on kertonut jo viime vuonna tulijoista uusia tietoja. Sen mukaan poliisi on kirjannut ainoastaan viime vuoden puolella noin 50 rikosilmoitusta, joissa epäiltyinä on juurikin näitä henkilöitä. Poliisi on kertonut, että rikosepäilyt koskevat ennen kaikkea henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia ja omaisuusrikoksia. Joukossa on myös seksuaali-, huumausaine- ja liikennerikosepäilyjä sekä epäilyjä viranomaisia vastaan kohdistuneista rikoksista. Nämä eivät ole mitään lieviä rikkeitä vaan erittäin vakavia rikoksia 3) Venäjän toiminta itärajalla oli meitä kohtaan testi. Venäjä testasi, kykenemmekö me, ja testaa edelleen, toimimaan ja kykenimmekö toimimaan hybridihyökkäyksen edessä vai lamaannummeko me. He testasivat ja testaavat, pysymmekö me yhtenäisinä vaiko emme. He testasivat ja testaavat, kykenemmekö me turvaamaan Suomen itsemääräämisoikeuden ja maamme turvallisuuden. Tämä testi meidän on läpäistävä, tai muuten Suomen itsemääräämisoikeus on vaarassa. 4) Itäraja ei ole enää pelkästään Suomen ja Venäjän raja. Se on myös EU:n ulkorajan lisäksi Naton itäinen ulkoraja. Venäjä on jo hyökännyt myös EU:n ja Naton ulkorajaa kohtaan pakolaisasetta hyväksikäyttäen. Kansallisen turvallisuuden lisäksi on tärkeää näyttää meidän kumppaneillemme, että me täällä kykenemme turvaamaan EU:n ja Naton pisimmän Venäjän vastaisen ulkorajan. Arvoisa puhemies! Jatkan puhettani seuraavassa puheenvuorossa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-05-28T17:06:35,2025-05-28T17:11:44,Hyväksytty,1.1 2025_58_156,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_157,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Emme ole sodassa, mutta emme elä oikein rauhassakaan. Meidän kansanedustajien tärkein tehtävä on varmistaa maamme turvallisuus, niin sisäinen turvallisuus kuin ulkoinen turvallisuus. Tässä on kyse siis välineellistetystä maahantulosta, Venäjän hybridioperaatioista, ja sen takia ison toimenpiteen, rajaturvallisuuslain, säätäminen oli välttämätöntä. Tämän tapahtumakokonaisuuden alku on vuodessa 2023, jolloin alkoi tiettyjä tapahtumia meidän rajanylityspaikoilla tapahtua. Meidän rajanylityspaikkoja suljettiin ja lisätoimenpiteitä tarvittiin, sillä maahantulo maamme itärajoilla jatkui aiemmista rajoituksista huolimatta ja itse asiassa vain laajentui myös muille rajanylityspaikoille. Hallituksen ja viranomaisten tuolloin 2023 antaman arvion mukaan välineellistetty maahantulo Venäjältä ja sen laajeneminen aiheuttivat vakavan uhan kansalliselle turvallisuudelle ja yleiselle järjestykselle. Rajalain vaateet asemien sulkemiseen siis täyttyivät, ja sisäministeriö tiedotti tuolloin marraskuussa 2023: ”Rajavartiolaitoksen ja muiden viranomaisten tekemien havaintojen ja saamien tietojen perusteella on selvää, että vieraan valtion viranomaisilla sekä muilla toimijoilla on osuus rajan ylittäneiden henkilöiden Suomeen saapumisen edesauttamisessa. Kyseessä on ilmiö, jonka Venäjän viranomaiset sallivat aiemmasta poiketen. Siihen liittyy myös kansainvälistä rikollisuutta.” Venäjän hybridioperaation aikana maahamme kuljetettiin tuolloin elokuusta lähtien yli 700 kolmannen maan kansalaista ilman viisumia itärajan rajanylityspaikkojen kautta, ja henkilöt hakivat maastamme turvapaikkaa. Katsoin 22.11.2023 sisäministeriön muistion ”Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen väliaikaisesta sulkemisesta ja kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämisestä tehdyn päätöksen muuttamisesta”, ja tässä muistiossa todetaan minun mielestäni ehkä kaikista olennaisin. Lainaus sisäministeriön muistiosta: ”Poliisin arvion mukaan maahan saapuvien ihmisten mukana Suomeen todennäköisesti saapuu sisäistä turvallisuutta vaarantavia henkilöitä, joista osalla voi olla sotarikostaustaa. Maahan tulevien henkilöiden joukossa Suomeen voi päästä myös rikoksiin syyllistyneitä henkilöitä, rikollisjärjestöjen jäseniä ja siviiliksi tekeytyneitä sotilaita. Suuri hakijamäärä mahdollistaa myös erilaisten kansallista turvallisuutta vaarantavien henkilöiden tai joukkojen tarkoituksellisen lähettämisen Suomeen. On todennäköistä, että ilmiö tulee aiheuttamaan yhteiskunnassa turvattomuutta.” Tämä on siis marraskuulta 2023 sisäministeriön muistiosta, jolla näitä toimenpiteitä perusteltiin — vakavaa tekstiä meidän viranomaisilta, joilla on paras tieto siitä, mitä meidän rajalla tapahtui, mutta myös siitä, mitä rajan itäpuolella tapahtui. Rajaturvallisuuslaki on ollut nyt voimassa tämän määrätyn ajan, ja nyt esitetään sen jatkamista puolellatoista vuotta, eikä tästä lainsäädännöstä ole tullut moitteita. Edustaja Zyskowicz kuvasi tilannetta, miten meillä muutamat suomalaiset lainoppineet kantelivat tästä meidän turvallisuuden kannalta tärkeästä lainsäädännöstä EU:lle mutta EU ei ryhtynyt niihin toimenpiteisiin, joihin nämä kantelijat olisivat halunneet EU:n ryhtyvän Suomea vastaan. EU:lla ei ollut siis moittimista tästä rajaturvallisuuslaista. Ymmärrystä ja tukea sen sijaan tämä lainsäädäntö on saanut. Haluan alleviivata, että tämä laki ei ole laiton, mitä vihreät ja vasemmistoliittolaiset edelleen monissa puheenvuoroissa esillä pitävät — tämä laki ei ole laiton. Eilen, kun edustaja Oras Tynkkynen vihreistä oli paikalla, hän puhui paljon laiton-sanasta, mutta tänään hän ei ole täällä paikalla. Olisi ollut mielenkiintoista jatkaa sitä keskustelua, sillä tämä laki ei ole laiton. Tämä on lainmukainen laki. Arvoisa puhemies! Mikä tässä sitten on tärkeintä? Kyllä, meidän itäraja on pysynyt rauhallisena. Totta kai Venäjän viesti on tällä hetkellä se, että raja on turhaan kiinni eikä siellä mitään tapahdu. Tai heidän teatraaliset kiinniottonsa, joista he omassa propagandaviestinnässään välittävät — niillä on tietty viesti, totta kai, he haluavat antaa tietyn kuvan siitä, mitä me teemme, ja siitä, että me teemme sen turhaan tai että me emme jotain noudata. Tämä on osa Venäjän diktaattori Putinin hallinnon propagandaa ja myös hybridihyökkäystä Suomea ja EU:ta vastaan. Mikä on oleellista tässä lainsäädännössä, on se, että tämä välittää viestin, että EU-raja ei ole auki Venäjältä Suomen kautta Eurooppaan, sillä näitä tulijoitahan olisi todella paljon, ja Venäjä niitä lentokonein itärajalle toimitti. Jonon pää on todennäköisesti Bagdadissa ja Mogadishussa. Eivät nämä henkilöt, joita sieltä tänne hybridioperaation myötä tuotiin, olleet Venäjällä kaikki, vaan jonon pää on Mogadishussa ja Bagdadissa ja muutamissa muissa paikoissa, ja tämä viesti on hyvä sinne välittää. Arvoisa puhemies! Kuten puheenvuoroni aloitin: emme ole sodassa, mutta emme elä oikein rauhassakaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-05-28T17:11:56,2025-05-28T17:19:06,Hyväksytty,1.1 2025_58_158,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_159,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta. Rajaturvallisuuslain jatkaminen vuoden 2026 loppuun on välttämätöntä. Meidän tulee huolehtia siitä, että Suomen rajaturvallisuus ei vaarannu missään tilanteessa. Rajaturvallisuuslaki on myös merkki ulospäin siitä, että meitä ei voida painostaa välineellistetyllä maahantulolla. Ennen kaikkea rajaturvallisuuslaissa on kyse siitä, että suomalaisten turvallisuus, kansainvälinen itsemääräämisoikeus sekä viranomaisten kyky tehokkaaseen rajavalvontaan varmistetaan. Arvoisa puhemies! Turvallisuusympäristö on edelleen senkaltainen, että rajaturvallisuuslakia on syytä jatkaa. Kiitos hallintovaliokunnan puheenjohtaja edustaja Peltokankaalle esittelystä, ja kiitos sisäministeri Rantaselle tärkeästä työstä Suomen ja suomalaisten turvallisuuden eteen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-05-28T17:19:06,2025-05-28T17:20:21,Hyväksytty,1.1 2025_58_160,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_58_161,58/2025,2025-05-28,14.02,17.38,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan siis edellistä puhettani, jossa kerroin, miksi tämän lain säätäminen on niin tärkeää. Nyt käyn hiukan läpi lain vastustajien vääriä väitteitä. Ensinnäkin toivoisin todella, että vihreät, vasemmistoliitto ja osa demareista lopettaisivat täällä tai mediassa väärän tiedon levittämisen tästä laista. Ensinnäkin on kyse rajalaista tai rajaturvallisuuslaista eikä käännytyslaista. Toiseksi edustaja Kontula kertoi täällä aiemmin keskustelussa tämän lain olevan laiton ja samaan hengenvetoon puhui muiden epäloogisuuksista. Kerrottakoon Kontulalle, että Suomessa lait säätää Suomen eduskunta. Ne lait, jotka täällä on hyväksytty, ovat lakeja Suomessa ja täten laillisia. Tämä lakikin on jo kertaalleen hyväksytty, joten sen väittäminen laittomaksi on sekä epäloogista että suoranaisesti väärä väite. Kolmanneksi mitä tulee väitteisiin tämän lain perustuslainvastaisuudesta, ovat nekin epäloogisia ja suoranaisesti väärää tietoa. Perustuslakivaliokunta on jo kahdesti katsonut rajalain olevan tässä säätämisjärjestyksessä perustuslain mukainen. Perustusvaliokunta tulkitsee perustuslakia, eivät vasemmistoliiton eduskuntaryhmän jäsenet. Toivon todella, että kyseiset henkilöt ja kyseiset puolueet lopettaisivat tämän väärän tiedon levittämisen, nimittäin tämä palvelee vain yhtä henkilöä, eikä hän ole täällä Suomessa. Arvoisa puhemies! On vakavaa ja huolestuttavaa, että edes kansallista turvallisuutta uhkaavassa tilanteessa vihervasemmisto ei kykene ottamaan vakavasti Suomen turvallisuusviranomaisten varoituksia. Vihreitä on lähinnä kiinnostanut oikeusvaltioperiaate ja asiasta käyty keskustelu, vaikka tähän samaan minun on sanottava, että tämä hallituksen päätöksentekoprosessi on ollut aiemmin ja on nytkin täysin lain ja asetusten sekä vakiintuneen prosessin mukainen. Vasemmistoliittoa kiinnostaa lähinnä vain kansainväliset sopimukset, mutta Suomen ja suomalaisten turvallisuus ei saa edes kunnollista mainintaa. Aiheen asiantuntijat eli maamme turvallisuusviranomaiset ovat arvioineet Venäjän hybridihyökkäyksen aiheuttavan vakavan uhan Suomen kansalliselle turvallisuudelle. Nämä uhat voivat myös laajentua. Tilanne voi kärjistyä koska tahansa. Rajavartiolaitoksen tietojen ja arvion mukaan Venäjän valtiollisilla toimijoilla ja rikollisorganisaatioilla on edelleen kyky käyttää välineellistettyä maahantuloa valtiollisena vaikuttamisen välineenä, jolla voidaan vakavasti vaarantaa Suomen kansallista turvallisuutta. Tämä rajalaki toimii hätäjarruna, joka mahdollistaa nopean reagoinnin. Ilman sitä Suomi olisi hyvin altis painostukselle. Siten on täysin käsittämätöntä, että vihreät, vasemmistoliitto, osa demareista edelleen asettavat erilaisille tulkinnoille alttiit kansainväliset sopimukset Suomen ja suomalaisten turvallisuuden etusijalle. Jokainen voi itse tosiaan arvioida sitä, ketä tämä palvelee. Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan tuoda esille sen, että minun on hyvin vaikea uskoa, että SDP pääministeripuolueena kykenisi viemään tällaista lakia eteenpäin kansallisesta turvallisuudesta piittaamattomien tovereiden vastustuksen takia. Jos edellinen hallituspohja olisi edelleen vallassa, Putinin lähettämiä miehiä lappaisi sisään ja vastaanottokeskuksia pompahtaisi pystyyn kuin sieniä sateella. Raja-alueemme olisi turvatonta ja epävakaata, ja tämä vaikuttaisi myös rajan maakuntien tilanteeseen erittäin voimakkaasti. Rahaa menisi tulijoitten paapomiseen samaan aikaan, kun valtion taloudellinen tilanne on vakava, ja lisäksi tietenkin kansallinen turvallisuus sekä Suomen ja suomalaisten turvallisuus vaarantuisivat. Toivottavasti siis tällä kertaa gallupjohdossa paistattelevat demarit vihdoinkin seisovat rajalain takana yhtenäisinä ja puolueen ja eduskuntaryhmän puheenjohtajat saisivat omat rivinsä kuriin aikana, jolloin isänmaa sitä tarvitsee. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2025+7.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-05-28T17:20:27,2025-05-28T17:25:59,Hyväksytty,1.1 2025_59_1,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan, jolle puolustusvaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Meille esittelee asian ministeri Valtonen. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_59_2,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Elina,Valtonen,Ulkoministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa puhemies! Venäjä on sotatoimillaan rikkonut kansainvälistä oikeutta, aiheuttanut mittaamatonta kärsimystä ja vaarantanut rauhan ja vakauden euroatlanttisella alueella. Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta sotilaalliseen voimankäyttöön tai sillä uhkaamiseen Suomea vastaan on varauduttava. Sodan laajenemisen riskiä ei voida sulkea pois. Muuttunut turvallisuusympäristö edellyttää Suomelta toimia puolustuksen vahvistamiseksi. Suomi ylläpitää vahvaa kansallista puolustuskykyä osana Naton yhteistä pelotetta ja puolustusta. Naton strateginen konsepti vahvistaa Naton tärkeimmäksi tehtäväksi liittokunnan pelotteen ja puolustuksen. Työtä tämän eteen on tehty Natossa johdonmukaisesti viime vuosina. Suomi on sitoutunut vahvistamaan Naton puolustusta ja pelotetta heikentyvässä turvallisuustilanteessa, ja Suomen vahva puolustus- ja kriisinsietokyky vahvistavat koko liittokuntaa. Suomen näkemyksen mukaan vahvalla ja uskottavalla pelotteella ja puolustuksella vastataan Venäjän vihamielisiin toimiin ja pitkäkestoiseen uhkaan. Pelotteen ja puolustuksen kehittäminen edellyttää poliittista tahtoa, sillä vahvistaminen vaatii päätöksiä muun muassa joukkojen, suorituskykyjen, investointien ja innovaatioiden osalta. Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta ja tasavallan presidentti linjasivat 1.4., että Suomi käynnistää valmistelut jalkaväkimiinat kieltävän niin kutsutun Ottawan sopimuksen irtisanomiseksi. Esitys sopimuksen irtisanomisesta perustuu Suomen puolustuksen tarpeisiin heikentyneessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärien turvaamiseksi ja voidakseen tarvittaessa vastata pitkäkestoiseen ja laajamittaiseen sodankäyntiin Suomen on kyettävä kehittämään puolustuksensa suorituskykyjä. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista irtisanoa yleissopimus. Sopimuksen irtisanominen mahdollistaa jalkaväkimiinajärjestelmän palauttamisen puolustuksen keinovalikoimaan. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että eduskunta antaisi suostumuksensa siihen, että Suomi irtisanoo jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä Oslossa 18. päivä syyskuuta 97 allekirjoitetun sopimuksen. Esityksessä ehdotetaan lisäksi tehtäväksi sopimuksen irtisanomisesta aiheutuvat muutokset rikoslakiin, pakkokeinolakiin sekä sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa annettuun lakiin. Lisäksi esitetään, että eduskunta hyväksyisi selvityksen irtisanomisen syistä. Selvitys kuuluu seuraavasti: ”Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpänä päämääränä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Näiden päämäärien turvaamiseksi heikentyneessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa ja voidakseen tarvittaessa vastata pitkäkestoiseen ja laajamittaiseen sodankäyntiin Suomen on kyettävä kehittämään puolustuksensa suorituskykyjä. Sopimuksen irtisanominen mahdollistaa jalkaväkimiinajärjestelmän palauttamisen puolustuksen keinovalikoimaan.” Arvoisa puhemies! Sopimuksen irtisanomisen vaikutuksia on arvioitu esityksessä kattavasti. Vaikutusten arvioidaan kohdistuvan erityisesti kansalliseen puolustukseen sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Tämän lisäksi arvioidaan myös niitä vaikutuksia, joita jalkaväkimiinojen mahdollisella käyttöönotolla olisi esimerkiksi perus- ja ihmisoikeuksiin. Vallitseva sotilaallinen uhka edellyttää Puolustusvoimilta kykyä torjua vihollisen hyökkäys kansallisesti ja osana liittokuntaa sekä jatkaa puolustustaistelua pitkäkestoisesti. Sotilaallisen arvion perusteella jalkaväkimiinat ovat tehokas ase myös nykypäivän taistelukentillä. Arviota tukevat Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa saadut tiedot ja Venäjän asevoimien taktiikan kehittyminen. Ottawan sopimuksen irtisanominen mahdollistaa jalkaväkimiinajärjestelmän palauttamisen Puolustusvoimien keinovalikoimaan, mikä laajentaa Suomen puolustuksellista liikkumatilaa. Sopimuksen irtisanomisesta saattaa seurata myös kielteisiä vaikutuksia muun muassa Suomen maineeseen asevalvonnan saralla. Vaikutukset liittyvät paitsi suoraan Ottawan sopimukseen myös laajemmin humanitaariseen oikeuteen, asevalvontaan ja kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestelmään. Suomi on kuitenkin saanut päätökselleen laajaa ymmärrystä liittolais- ja kumppanimailta. Arvoisa puhemies! Suomi jatkaa vastuullista toimintaa sekä maan rajojen sisä- että ulkopuolella myös irtisanouduttuaan Ottawan sopimuksesta. Lähtökohtaisesti miinoja käytettäisiin Suomen maaperällä ja alueilla, joilta siviilit on evakuoitu. Puolustusvoimat ei myöskään asentaisi jalkaväkimiinoja normaalioloissa, vaan kaikki miinat olisi varastoitu koulutus- ja harjoitustoimintaa lukuun ottamatta. Ottawan sopimukseen liittyy merkittävä kansainvälisen yhteistyön ja avun ulottuvuus, jonka edistämiseksi valtiot antavat kansainvälistä tukea. Sopimuksen mukaan sopimuspuolet antavat mahdollisuuksien mukaan apua muun muassa miinanraivaukseen ja miinojen uhrien tukemiseen. Suomi jatkaa humanitaarista miinatoimintaa niissä maissa, jotka kärsivät miinaongelmasta. Humanitaarinen miinatoiminta on ihmishenkiä pelastavaa toimintaa, jonka avulla edistetään konfliktien jälkeistä jälleenrakennusta ja tuetaan turvallisuutta, vakautta ja kehitystä. Toiminnassa yhdistyvät vahvasti humanitaariset kehityksen ja turvallisuuden näkökohdat. Suomi sitoutuu jatkossakin Ottawan sopimuksen humanitaarisiin päämääriin, mukaan lukien kansainväliset velvoitteet miinojen vastuullisesta käytöstä ja tuki globaaliin työhön miinojen haittojen vähentämiseksi. Suomi jatkaa humanitaarisen miinatoiminnan tukemista alueilla, jotka kärsivät miinojen ja muiden sodan räjähtämättömien jäänteiden aiheuttamista ongelmista. Vuosina 21—25 tuki on yhteensä noin 15 miljoonaa euroa. Rahoitus on kohdistettu hankkeisiin Afganistanissa, Somaliassa, Ukrainassa, Irakissa ja Syyriassa. Vuosille 26—30 humanitaariseen miinatoimintaan on varattu alustavasti noin 15 miljoonaa euroa kehitysyhteistyövaroista. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä on arvioitu sopimuksen suhdetta perustuslakiin. Arvion mukaan Ottawan sopimuksen irtisanomista voi pitää perustuslain kannalta ongelmattomana. Myöskään muut Suomea sitovat kansainväliset sopimukset tai kansainvälinen humanitaarinen oikeus eivät muodosta estettä sopimuksen irtisanomiselle. Ottawan sopimuksen mukaan sopimuspuolella on oikeus irtisanoa sopimus ilmoittamalla siitä muille sopimuspuolille, tallettajalle ja YK:n turvallisuusneuvostolle. Irtisanomiskirjassa on annettava tyhjentävä selvitys irtisanomisen syistä. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun sopimuksen tallettajana toimiva YK:n pääsihteeri on vastaanottanut irtisanomiskirjan.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2025-06-03T14:01:53,2025-06-03T14:10:45,Hyväksytty,1.1 2025_59_3,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ja ministerin esittelyssä on sinänsä vahvasti perusteltu syitä, minkä takia Suomi irtisanoutuisi Ottawan sopimuksesta juuri itäisen ulkoisen uhan vuoksi. Mutta sitten on tämä toinen puoli, että Ottawan sopimus pitää sisällään myös tämän laajan humanitaarisen toiminnan, miinojen raivauksen, miinasulun ja niiden leviämisen estämisen, ja on tärkeää, että Suomi jatkaa siinä täysimääräisesti. Hallituksen esityksen perusteluissa jonkun verran siitä mainitaan, että näin tehdään, ja samoin ministeri Valtonen tuossa totesi, mutta sitten tuossa hallituksen ponsiesityksessä tätä puolta ei lainkaan mainita. Nähdäkseni kansainvälisen yhteisön ja sääntöpohjaisuuden vahvistamisen kannalta olisi tärkeätä, että se näkyisi ihan tässä virallisessa, muille maille selostettavassa päätöksen kokonaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-06-03T14:11:38,2025-06-03T14:12:47,Tarkistettu,1.1 2025_59_4,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_59_5,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitos paljon ulkoministerille tämän tärkeän hallituksen esityksen esittelemisestä. — Jalkaväkimiinat ovat tehokas, kustannustehokas ja vaikuttava asejärjestelmä, ja Ukrainan sodan opit ovat osoittaneet, että pienen maan on syytä jalkaväkimiinat pystyä pitämään omassa puolustusaseiden repertuaarissaan. On selvää, että Suomi erittäin vahvasti kaikessa toiminnassaan puolustaa sopimusperusteista kansainvälistä järjestelmää, ja tässäkin mielessä on todella tärkeää, että Suomi tällä tavoin, sopimuksen mahdollistamalla tavalla, irtaantuu tästä sopimuksesta, joka on osoittautunut tässä ajassa Suomen kannalta ongelmalliseksi. On tärkeää, että Suomi pääsee irtaannuttuaan tästä sopimuksesta kouluttamaan varusmiehilleen turvallista ja vastuullista jalkaväkimiinojen käyttöä ja siten myös antamaan reserviläisillemme vahvan viestin siitä, että valtiovalta mahdollistaa ja takaa sotilaillemme tiukassa paikassa kaikki ne tarvittavat työkalut, joilla isänmaan vapaudesta ja kotien turvallisuudesta huolehditaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-06-03T14:12:47,2025-06-03T14:14:07,Hyväksytty,1.1 2025_59_6,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Savola., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_7,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Taidan olla niitä harvoja edustajia, jotka 2011 äänestivät tätä ratifiointia vastaan. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Äänestin sitä vastaan, ja valitettavasti tuolloin tehtiin päätös, jossa jalkaväkimiinoista päätettiin luopua. Niitten käytöstä luovuttiin, ja miinat tuhottiin Lapissa räjäytysleirillä. Venäjän aggressio ja Ukrainan sota ovat kuitenkin opettaneet. Sieltä on tullut oppia, turvallisuustilanne on muuttunut, ja Puolustusvoimien komentajan Janne Jaakkolan kommentit viime syksynä laukaisivat tilanteen, että nyt olemme tässä ja olemme saaneet tämän hyvän esityksen, missä Ottawan sopimuksesta päätetään irtaantua. Ainoa oikea päätös tässä vaiheessa on korjata tämä virhe. Miinat ovat puolustuksellinen ase. Niitä käytetään ainoastaan kriisitilanteessa suluttamiseen ja vihollisen joukkojen ohjaamiseen, ja tämä on tärkeä viesti, milloin ja missä tilanteessa miinoja käytettäisiin. Kysyn teiltä, arvon ministerit: kuinka tästä tullaan julkisesti käymään keskustelua, tiedottamaan ja erityisesti kansainvälisesti infoamaan, kuinka Suomi tulisi miinoja käyttämään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2025-06-03T14:14:07,2025-06-03T14:15:27,Hyväksytty,1.1 2025_59_8,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Vikman., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_9,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Ottawan sopimuksesta irtautuminen vahvistaa Suomen turvallisuutta ja puolustuskykyä. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus sekä varmistaa kansalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Tämä edellyttää meiltä jatkuvaa turvallisuusympäristön arviointia ja tarvittavien toimenpiteiden tekemistä. Tätä arviota vasten on selvää tehdä linjaus, että Ottawan sopimuksesta irtautuminen on Suomen etu ja tarpeellista Suomen turvallisuudesta huolehtimiseksi. Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää, että mietintövaliokunnassa, ulkoasiainvaliokunnassa, käsittelemme asian ripeästi ja niin, että eduskunta pääsee päättämään asiasta jo ennen istuntotaukoa. Jalkaväkimiinat tarvitaan. Ne ovat yksi palanen puolustuksessamme, jotta kenenkään ei kannata sotilaallisesti Suomeen hyökätä ja jotta saamme elää rauhassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2025-06-03T14:15:27,2025-06-03T14:16:07,Hyväksytty,1.1 2025_59_10,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_11,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitän hallitusta siitä, että se antoi esityksensä eduskuntaan Ottawan sopimuksesta irtautumiseksi. Tämä ei ole aivan itsestäänselvyys, kuten on usein kuultu. Meillä Suomessakin on voimia, jotka jyrkästi vastustavat näiden jalkaväkimiinojen käyttöön ottamista. Toivon, että eduskunnassa nyt mahdollisimman yksimielisesti ja ripeästi saisimme tämän esityksen käsiteltyä. Jalkaväkimiinat, kuten todettu, ovat hyvin edullinen, tehokas ja myöskin turvallinen puolustuksen vahvistamisen väline. On syytä muistaa, että jalkaväkimiinat otetaan takaisin sen takia, ettei niitä tarvitsisi koskaan käyttää. Ne ovat hyvin tehokas ennalta estävä pelote erityisesti Suomen olosuhteissa. Suomella on EU- ja Nato-maista pisin Venäjän vastainen raja, ja kuten ministeri kertoi, ymmärrystä Suomen ratkaisulle kyllä löytyy. Baltian maat ja Puolahan ovat myöskin jo päättäneet tästä sopimuksesta irtautua. Arvoisa rouva puhemies, isänmaan turvallisuuden pitää tulla ensin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-06-03T14:16:56,2025-06-03T14:18:01,Hyväksytty,1.1 2025_59_12,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_13,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Turvallisuusympäristömme on todellakin muuttunut siitä, kun Suomi liittyi Ottawan sopimukseen vuonna 2012. On selvää, että Venäjä irtisanoutui siitä monenkeskisestä maailmasta ja kansainvälisestä oikeudesta, [Jani Mäkelä: Miten se Georgia?] ja se konteksti, asiayhteys, jossa me nyt keskustelemme mahdollisesta Suomen vetäytymisestä Ottawan miinasopimuksesta, on nimenomaan Venäjän raaka hyökkäyssota Ukrainassa ja niistä sodankäynnin muutoksista vedettävät johtopäätökset, jotka meidän on tehtävä, kun seuraamme Venäjän toimia Ukrainassa. On selvää, että kun Puolustusvoimat nyt esittää, että tämänkaltainen suorituskyky olisi suomalaisten turvallisuudelle tärkeä, niin tätä kysymystä on punnittava tarkoin ja huolella, ja sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä on siihen valmis. Sosiaalidemokraattiselle eduskuntaryhmälle ovat kuitenkin tärkeitä ne asevalvontasopimukset, joilla on aikaansaatu suuria asioita maailmassa. Meille sääntöperäinen, monenkeskinen maailma on tärkeä asia. Me korostamme myös humanitaarista miinanraivaustyötä ja pidämme välttämättömänä, [Puhemies koputtaa] että Suomi jatkaa sitä riippumatta siitä, teemmekö päätöksen vetäytyä Ottawan sopimuksesta. Tulemme käymään ryhmässä tämän asian huolellisesti lävitse.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-06-03T14:18:01,2025-06-03T14:19:20,Hyväksytty,1.1 2025_59_14,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_15,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa puhemies! Sääntöpohjainen järjestelmä ja kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen ovat pienen maan etu. Tätä meille on toistettu nyt hallituksen toimesta ja ulkopoliittisen johdon toimesta useamman vuoden ajan, ja näinhän se todellakin on. Siksi on niin ristiriitaista, että monin eri tavoin Suomi nyt itse rikkoo näitä keskeisiä sopimuksia ja velvoitteita, ja tämä Ottawan sopimuksesta irtautuminen on yksi esimerkki siitä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Tämä tosiaan lähettää maailmalle erittäin ikävän viestin siitä, että heikennämme itse kansainvälisiä sitoumuksiamme, ja tämä on erittäin surullinen viesti tilanteessa, jossa lähetämme viestin myös siitä, että myös muut maat lähtisivät irtautumaan tästä sopimuksesta. Me tiedetään, että henkilömiinojen käytön kielto on ennen kaikkea humanitäärinen kysymys. Kyse on siitä, ettei sivistysvaltio käytä tai edes suunnittele käyttävänsä aseita, jotka aiheuttavat siviileille kohtuutonta kärsimystä. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Tutkimusten mukaan valtaosa uhreista on siviilejä ja lapsia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-06-03T14:19:20,2025-06-03T14:20:34,Hyväksytty,1.1 2025_59_16,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_17,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Nyt täytyy todeta, että vasemmistoliiton edustajan puheessa lausuttiin väärä todistus siitä, että Suomi rikkoisi nyt kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää ja näitä sopimuksia. Jos me rikkoisimme, niin se tarkoittaisi sitä, että me tällä hetkellä ollessamme sopimuksen osapuoli käyttäisimme jalkaväkimiinoja. Siinä tilanteessa me rikkoisimme. [Jari Ronkainen: Juuri näin!] Mutta nyt täysin demokraattisin prosessein tämä esitys tuodaan hallituksen toimesta eduskunnan käsiteltäväksi, minkä jälkeen Suomi voi irtaantua Ottawan sopimuksesta, minkä jälkeen jalkaväkimiinat voidaan ottaa käyttöön. Se ei ole sopimuksen rikkomista, koska silloin me olemme irtaantuneet sopimuksesta. Joka tapauksessa jalkaväkimiinat ovat tehokas ja edullinen ratkaisu Suomen puolustukseen. Me tiedetään, että Venäjä käyttää niitä massamaisesti, ja pienellä valtiolla täytyy olla mahdollisuus puolustaa omaa maata ja sen kansaa kaikissa tilanteissa. Toisekseen Suomessa käytetään miinoja hyvin vastuullisesti. Miinoituksista tehdään muun muassa miinakartat, ja sen jälkeen, kun niille ei enää ole tarvetta, ne voidaan poistaa. Lisäksi toivoisin, että ei levitettäisi julkisuudessa väitteitä, että Suomessa esimerkiksi marjanpoimijat ja muut olisivat näitten miinojen uhan alla. Näin ei ole. [Puhemies koputtaa] Niitä käytetään taistelutilanteessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-06-03T14:20:34,2025-06-03T14:21:45,Hyväksytty,1.1 2025_59_18,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_19,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa puhemies! Merkittävästä ja globaalisti menestyksekkäästä aserajoitussopimuksesta irtautuminen ei ole varsinaisesti ilon tai juhlan aihe, mutta valitettavasti se on tässä ajassa Suomelta perusteltu ratkaisu. [Kokoomuksen ja perussuomalaisten ryhmistä: Oikein!] Ukrainan sodan opit, maailmanpolitiikan tilanne ja sotilaalliset uhat, jotka Suomeen kohdistuvat, perustelevat tätä päätöstä. Palaisin tähän rikkomiseen ja sääntöpohjaisuuteen: On hyvä huomata, että sopimushan sisältää sen erikoisen nyanssin, että siitä ei voi irtaantua aseellisen konfliktin aikana. Eli jo sikäli pidän itse asiassa vastuullisena, että keskustelu käydään nyt, kun se voidaan sen sopimuksen puitteissa ja sääntöjen mukaisesti käydä ja tämä päätös tehdä. Pidän erittäin tärkeänä myös tätä humanitäärisen näkökulman ylläpitoa ja sen työn jatkamista. Jonkin verran joudun antamaan kyllä kritiikkiä tästä prosessista. Meillähän on selontekoprosessi puolustuksen osalta ja muuta, jonka puitteissa tämän kaiken järjen mukaan olisi pitänyt tulla jo esiin. Loppuhuipennuksena ehkä tälle hallituksen linjalle oli se, että tämä tuotiin vaalien alla vähän niin kuin temppuna rikkoen semmoista parlamentaarista perinnettä, joka tässä talossa näin vakaviin ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiin liittyen on. [Puhemies koputtaa] Eli siinä suosittelen peiliin katsomista hallitukselle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-06-03T14:21:45,2025-06-03T14:23:01,Hyväksytty,1.1 2025_59_20,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kari., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_21,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Itsekin kuulun niihin kansanedustajiin, jotka 2012 olivat täällä salissa Ottawan sopimukseen liittymässä, ja tuolloin elettiin täysin toisenlaista aikaa. Se on hyvä muistaa, kun tämän keskustelun pohja lähtee siitä, että olemme liittyneet aikanaan Ottawaan, että aika oli tuolloin hyvin toisenlainen. Pidän itsekin hyvänä sitä, että hallitus tuo nyt esityksen tästä Ottawan sopimuksesta irtautumisesta sen jälkeen, kun Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola otti tähän asiaan julkisesti kantaa. Venäjän hyökkäyssota ja Venäjän hyökkäyssodassa ilmiöksi noussut massamainen jalkaväen käyttö antavat tietenkin hyvät perusteet myös tähän jalkaväkimiina-asiaan. Olisin kysynyt ministereiltä: millaisia terveisiä te olette saaneet niin EU-mailta, Nato-mailta kuin oikeusoppineilta, joihinka täällä salissakin tunnutaan halukkaasti viitattavan, näihin kansainvälisiin sopimuksiin liittyen? Samalla pienen risukimpunkin toimitan hallitukselle siitä, että kuten tässä edustaja Harjanne aikaisemmin totesi, olisi ollut asianmukaista, että eduskunnan normaalin päiväjärjestyksen mukaan olisi näistä asioista eduskuntaa tiedotettu eikä tiedotustilaisuudella ennen kuntavaaleja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-06-03T14:23:01,2025-06-03T14:24:18,Hyväksytty,1.1 2025_59_22,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Ingo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_23,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Christoffer,Ingo,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Ärade fru talman! Finlands säkerhetspolitiska läge har förändrats dramatiskt sedan 2012, då vi gick med i Ottawaavtalet och förbjöd infanteriminorna. Ryssland har blivit mer oförutsägbart och opålitligt, och vi måste göra allt vi kan för att säkra den östra gränsen. Att nu ta steget och lämna det här avtalet reflekterar den värld vi lever i.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,sv,Christoffer Ingo,911821,2025-06-03T14:24:18,2025-06-03T14:24:41,Tarkistettu,1.1 2025_59_24,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattien puoluekokous hyväksyi vuonna 2019 aloitteen Ottawan sopimuksesta irrottautumisesta. Puolustuksessa tarvittavassa aseistuksessa on tukeuduttu ihan luonnollisesti Puolustusvoimien asiantuntemukseen ja arviointiin. Puolustusvoimathan suhtautui melko pitkään nihkeästi maamiinojen palauttamiseen, mutta Ukrainan sota ja kokemukset siellä ovat muuttaneet tilanteen. Suomelle jalkaväkimiinat ovat olleet puhtaasti puolustuksellinen ase, jota käytetään vastuullisesti ja ainoastaan tilanteessa, jossa todellakin tarvitaan sotilaallista puolustusta. Suomen jalkaväkimiinoja ei käytetä siviileitä uhkaamaan. On muistettava, että vaikka Suomi pitäytyisi Ottawan sopimuksessa, niin se ei sotatilanteessa vihollisen mahdollisesti tunkeutuessa Suomen alueelle tekisi Suomesta maamiinatonta aluetta, koska tiedämme, miten Venäjä niitä käyttää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-06-03T14:26:27,2025-06-03T14:27:42,Hyväksytty,1.1 2025_59_25,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_26,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen ja Puolustusvoimien esityksen juurisyy on Venäjän uhka ja ennen kaikkea sen kasvanut uhka, ne kokemukset, joita olemme saaneet Ukrainan sodasta, jossa Venäjä käyttää hiuksia nostattavalla tavalla ja täysin häikäilemättömästi ihmishengistä piittaamatonta sodankäyntitapaa Ukrainaa vastaan tavalla, jota kukaan ei voinut edes kuvitella vielä ennen Ukrainan sodan alkamista. Sen vuoksi Puolustusvoimilla on erittäin painavat perusteet tuoda tämä Ottawan sopimus uudelleen arvioitavaksi. SDP katsoo tätä asiaa ennen kaikkea Suomen ja suomalaisten turvallisuuden näkökulmasta, johon meidän omat päätökset pitää sovittaa tässä uudessa tilanteessa. Samaan aikaan on tärkeää, että Suomi nyt jatkaa ja ehkä ennen kaikkea tämän jälkeen myös vahvistaa tukeaan ja humanitääristä työtä miinojen haittojen ehkäisemiseksi ja raivaamiseksi. Ministeri Valtonen, miten varmistetaan, että Suomi tekee jatkossa entistä vahvemman osansa näiden miinojen haittojen vähentämiseksi maailmalla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-06-03T14:27:42,2025-06-03T14:28:53,Hyväksytty,1.1 2025_59_27,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Saarikko., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_28,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tämä on vakavien aikojen, huolestuttavan tilannekuvan, vakavan mielen hallituksen esitys. Oma arvioni sen tarpeellisuudesta nojaa nimenomaan Puolustusvoimien muuttuneeseen kantaan, ja esitys on siksi tarpeellinen ja välttämätön. Me olemme pieni kansa. Meillä on laaja maantiede. Voidaan kai sanoa, että sodan kuva on muutoksessa, mutta kyllä sen perinteiset lainalaisuudet ovat myös samalla säilyneet. Mitä tulee keskusteluun siitä, onko Ottawan sopimus, joka on ollut toden totta monin tavoin menestyksekäskin, viesti Suomelta laajemminkin kansainväliseen, sääntöpohjaiseen järjestelmään, niin minun käsittääkseni ei ole. Me olemme vahvasti sen kannattajia, eikä meidän kannata itse tehdä tästä suurempaa viestiä. Tämä koskee nyt omaa kansallista turvallisuuttamme. Arvoisa puhemies! Kysyisin erityisesti puolustusministeriltä liittyen tähän käytännön todellisuuteen, siihen tilanteeseen, kun sopimuksesta on irtaannuttu: Miten miinojen valmistus? Meillä lienee kansallisesti mahdollisuus hoitaa tämä asia itse. Miten tähän on valmistauduttu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2025-06-03T14:28:53,2025-06-03T14:30:11,Hyväksytty,1.1 2025_59_29,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Lindberg., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_30,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Jarmo,Lindberg,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa puhemies! Naapurimaamme Venäjä käy jo neljättä vuotta Euroopassa suursotaa, jossa on hämmentävästi erittäin perinteisiä ja moderneja taisteluelementtejä sekaisin. Ukraina on moderneilla drooneilla tehnyt Venäjän panssarivoimien käytön vaikeaksi avoimilla alueilla, minkä seurauksena Venäjä on joutunut käyttämään jalkaväkeä massamaisesti. Kun hyökkääjän sodankäyntitapa muuttuu yllättäen perinteiseksi, pitää puolustajan reagoida. Siksi jalkaväkimiinoilla on vastuullisesti käytettynä jälleen paikkansa Suomen pitkän itärajan turvana, vaikka käytössämme onkin lukuisa joukko moderneja välineitä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Jarmo Lindberg,1486,2025-06-03T14:30:11,2025-06-03T14:30:54,Hyväksytty,1.1 2025_59_31,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Vornanen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_32,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Timo,Vornanen,Kansanedustaja,TV,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tämä miinakieltosopimus ei ole ollut Suomen edun mukainen missään vaiheessa. Paras ratkaisu olisi mielestäni ollut jättää koko miinakielto alun perinkin allekirjoittamatta, ja siksi olen pyrkinyt jatkuvasti edistämään sopimuksesta irtaantumista muun muassa toimenpidealoitteen muodossa. Onneksi tämä hallituksen esitys korjaa aiemmin tehdyn vahingon, ja näenkin, että tämä on yksi tämän hallituskauden tärkeimmistä esityksistä. Jalkaväkimiinat ovat kustannustehokas ja Suomen ainutlaatuisiin olosuhteisiin sekä asevelvollisuusarmeijallemme erinomaisesti soveltuva puolustusase. Haluan korostaa, että niiden suorituskykyä ei ole pystytty korvaamaan. Pidän tärkeänä, että Suomi on sitoutunut käyttämään jalkaväkimiinoja ainoastaan puolustuksellisesti ja siviiliturvallisuusnäkökohdat tarkasti huomioiden. Emme myöskään ole yksin päätöksemme kanssa, sillä useat Nato-liittolaisemme ja naapurimaamme ovat päätymässä vastaaviin ratkaisuihin turvallisuutensa varmistamiseksi. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Timo Vornanen,1522,2025-06-03T14:30:54,2025-06-03T14:32:09,Hyväksytty,1.1 2025_59_33,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_34,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa puhemies! Puolustusvoimissa ei enää haikailla Ottawan sopimuksen kieltämien jalkaväki- eli henkilömiinojen perään. Sotilasprofessori Janne Mäkitalon mukaan kaikki henkilömiinojen suorituskyvyt saatiin 2010-luvun alun vaikeassa määrärahatilanteessa korvattua täysimääräisesti, jopa ylikin: ”Kun miettii kaikkia niitä välineitä, mitä Maavoimat sai jalkaväkimiinojen suorituskyvyn poistumisen seurauksena käyttöönsä, niin kyllä se voittajana selvisi.” Tämä oli siis sotilasprofessorin arvio kolmisen vuotta sitten, kun Venäjän täysimittainen hyökkäyssota Ukrainassa oli jo alkanut. On niin, että sodankäynnissä on tapahtunut muutoksia, joita tässä edeltävissä puheenvuoroissa on kuvattu Ukrainan kokemusten perusteella, ja aseteknologiassa on tapahtunut muutoksia, mitkä selvimmin varmasti ovat nähtävillä droonien kehityksessä, mutta ovatko ne muutokset niin suuria ja niin merkittäviä, että ne antavat perusteita tähän hallituksen esityksen johtopäätökseen? Sitä toivon, että valiokunnat tutkailevat tarkkaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-06-03T14:32:09,2025-06-03T14:33:16,Hyväksytty,1.1 2025_59_35,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Koskela, Minja.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_36,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa puhemies! ”Sopimuksen irtisanominen saattaa heijastua kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestelmään laajemminkin. Irtisanominen on negatiivinen signaali tilanteessa, jossa sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää haastetaan. Irtisanomisella voi olla haitallisia vaikutuksia Suomen maineelle ja toiminnan uskottavuudelle asevalvonnan alalla.” Arvoisa puhemies! Tämä ei ollut minun omaa tekstiäni, vaan tämä on ulkoministeriön omaa tekstiä Ottawan sopimusta koskevassa arviossa, mutta, arvoisa puhemies, allekirjoitan kyllä tuon arvion, ja vasemmistoliitto ei kannata tästä sopimuksesta irtautumista. Lisäksi haluan todeta, että tämä prosessi on minusta surullinen esimerkki hallituksen käsityksestä parlamentarismista. Tämä irtisanomispäätös on tehty ilman asianmukaista demokraattista keskustelua. Tällä hetkellä me käymme tätä keskustelua, mutta tämä päätös on jo tähän mennessä tehty eikä eduskunnalla ole tähän mennessä ollut mahdollisuutta käydä esimerkiksi läpi niitä selvityksiä, [Puhemies koputtaa] joiden pohjalta tätä päätöstä on perusteltu. [Puhemies: Aika!] Tässä on tämä hetki, jota nyt elämme, [Puhemies: Aika!] ja tätä keskustelua, jota käymme, olisi pitänyt käydä jo pitkän aikaa sitten.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-06-03T14:33:16,2025-06-03T14:34:38,Hyväksytty,1.1 2025_59_37,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_38,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministeri Valtoselle hyvästä esittelystä. — Politiikkaa ja ennen muuta ulko‑ ja puolustus‑ ja turvallisuuspolitiikkaa on aina tehtävä ajassa. Venäjä ei ole muuttunut, mutta sen toiminta on muuttanut maailmaa ja myös meidän turvallisuusasemaamme ehkä jopa pysyvästi. Päätös liittyä Ottawan sopimukseen oli meiltä aikanaan virhe. Sen olen itse myöntänyt, ja sen olen myös valmis itse korjaamaan. [Mikko Savola: Oikein!] Me emme ole sodassa, mutta emme me elä nyt oikein rauhassakaan. Joudumme varautumaan erilaisiin uhkiin ja jopa elämään niiden kanssa. Pahimpia hetkiä varten on välttämätöntä ottaa käyttöön myös jalkaväkimiinat. Puolustusministeri Häkkänen, kiitos myös teille aktiivisesta työstä tämän asian eteenpäinviemiseksi. Jäätte historiaan siinä. Näettekö, ministeri Häkkänen, mahdollisena, että tämä tuotanto voitaisiin hoitaa kotimaisena tuotantona?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-06-03T14:34:38,2025-06-03T14:35:48,Hyväksytty,1.1 2025_59_39,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_40,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Kunnioitettu puhemies! Hiukan pyytämättä ja yllättäen. — Todellakin tällä sopimuksella palautetaan jalkaväkimiinat Suomen keinovalikoimaan. Miina aseena sopii hyvin Suomelle. Se hidastaa hyökkäyksiä, sopii sulutukseen loistavasti, se on halpa teknologisesti tuottaa, ja kuten edustaja Heinonen tuossa kysyi, myöskin kotimainen tuotanto olisi hyvä saada käyttöön ja käyntiin nopeasti sitten, kun tämä sopimus on katkaistu. Tällä tavoin Suomi yhdistää kovan puolustuksen ja toisaalta myöskin toteuttaa kohdennettua apua. Mielestäni tämä hallituksen esitys on hyvä ja se täytyisi saada nopeasti eteenpäin. Totean vielä sen, että kun 25.11.2011 tästä asiasta äänestettiin, äänestin asiassa ”ei” eli vastustin Ottawan sopimusta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2025-06-03T14:35:48,2025-06-03T14:36:55,Hyväksytty,1.1 2025_59_41,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_42,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Ympäröivä maailma on kyllä toden totta muuttunut, ja nyt haluankin kiittää hallitusta, että meillä on nyt tämä hallituksen esitys täällä salissa käsittelyssä ja meillä kaikilla kansanedustajilla on kyllä nyt kaikki saatavissa oleva tieto tämän käsittelyn pohjaksi. Ukraina on näyttänyt meille, miltä sotiminen näyttää nykypäivänä ja mitä se pitää sisällään. Itse luotan erittäin vahvasti asiantuntijoihin tässäkin asiassa. Tuolla puolustusvaliokunnassa olemme paljon viettäneet maan alla aikaa erilaisissa luottamuksellisissa kuulemisissa, ja luotan siihen, kun Puolustusvoimat ja myös puolustushallinto ovat todenneet, että Ottawan sopimuksesta tulee irtaantua. Minun käsitykseni on myös kyllä se, että näitä miinoja ei ole pystytty täysin korvaamaan nykyisellä teknologialla. [Juho Eerola: Ei ole koulutettu reserviläisiä!] Tästä syystä, kun meillä on kuitenkin 1 300 kilometriä maarajaa Venäjän kanssa — ja itsekin tuolta itäisestä Suomesta tulen — kyllä lämpimästi kannatan tästä Ottawan sopimuksesta irtaantumista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-06-03T14:36:55,2025-06-03T14:37:56,Hyväksytty,1.1 2025_59_43,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_44,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme tänään vakavaa asiaa, kysymystä siitä, tulisiko Suomen irtaantua Ottawan sopimuksesta ja sallia jälleen henkilömiinojen käyttö kansallisen puolustuksen tarkoituksiin. Tämä ei ole ideologinen tai kevyin perustein tehtävä päätös. Tämä on päätös, jonka taustalla on muuttunut turvallisuusympäristö ja valtionjohdon korkein velvollisuus, Suomen ja suomalaisten turvallisuuden takaaminen. Rouva puhemies! Ottawan sopimuksella on tärkeä humanitäärinen merkitys maailmassa, jossa henkilömiinat ovat aiheuttaneet valtavan kärsimyksen siviiliväestölle. Tätä ei kiistä kukaan, mutta Suomi ei ole maa, jossa sisällissodan jyllätessä miinoja kylvetään pitkin siviilien takapihoja. Me olemme maa, jolla on pitkä yhteinen raja aggressiivisesti toimivan Venäjän kanssa. Neljä pohdittavaa kysymystä kuuluu: Jos tilanne kärjistyy, millä me puolustamme tuota rajaa? Mikä hidastaa hyökkääjää? Mikä luo pelotteen? Mikä antaa aikaa? Päätökset tehdään ajassa, ja tässä ajassa tätä sopimusta tulee arvioida uudelleen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-06-03T14:37:56,2025-06-03T14:39:06,Hyväksytty,1.1 2025_59_45,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Pauli.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_46,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Naiivius maksaa ihmishenkiä, se maksaa siviilien ihmishenkiä. Meidän tehtävä Suomessa on puolustaa väestöämme, Suomessa asuvia ihmisiä. Ukrainan sodan opit ovat kaikilla meillä ainakin päällisin puolin mielessä. Venäjä ei kansainvälisistä sopimuksista piittaa. Se ei ole liittynyt koskaan Ottawan sopimukseen. On hyvä huomata, niin kuin moneen kertaan on todettu, että tämä on puolustuksellinen ase. Miinoja käytetään vastuullisesti, ja normaalioloissa ei tietenkään niitä käytetä. Ne ovat varastoituina, ja toivottavasti niitä ei sieltä varastosta koskaan tarvitse pois ottaakaan. Pelote on se asia, mitä olemme tässä ajamassa. Kun meillä on pelote, meillä on suurempi varmuus siitä, että mitään ei-toivottavaa ei tapahdu. Sen takia olemme liittyneet Natoon. Sen takia meillä on pohjoismaista sotilaallista yhteistyötä, JEF, DCA ja näin poispäin. Miinat ovat yksi osa tätä kokonaisuutta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-06-03T14:39:06,2025-06-03T14:40:15,Hyväksytty,1.1 2025_59_47,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kokko., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_48,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kansainvälisistä velvoitteista ei tietenkään pidä vetäytyä kevyesti, ja siksi tämä keskustelu on erittäin tärkeä, ottaen huomioon sen, mikä on ollut Suomen pitkänä linjana erityisesti näissä turvallisuuspoliittisissa sitoumuksissa. Mutta on selvää, että idealismi ei saa mennä koskaan realismin edelle, kun kysymyksessä on suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Siksi näen, että nykyisessä tilanteessa, jossa maantieteellinen sijaintimme on, mikä on, Venäjä on se, mikä se on — se on kolme vuotta osoittanut olevansa täysin piittaamaton omista sotilaistaan Ukrainassa, se kykenee massalla vyöryttämään sotilaita eteenpäin — jalkaväkimiinat ovat tässä suhteessa erittäin hyvä keino kansallisen turvallisuuden vahvistamiseksi, kuten vaikka edustaja Savola täällä keskustelussa nosti esille. On myös hyvä huomioida se, että koskaan suomalainen siviili ei ole astunut tai kuollut suomalaisen sotilaan asettamaan miinaan. Ne on sotien aikana asennettu vastuullisesti, kartat ovat olleet selvillä, ja myös sodan aikana ne on kyetty raivaamaan pois. Ainoa uhka, minkä suomalaiset jalkaväkimiinat muodostavat, kohdistuu ainoastaan venäläiseen sotilaaseen, joka tulee rajan ylitse. [Mikko Savola: Suoraa puhetta, hyvä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-06-03T14:40:15,2025-06-03T14:41:34,Hyväksytty,1.1 2025_59_49,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Immonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_50,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Meitä on täällä eduskunnassa 200 kansanedustajaa monista eri taustoista, ammateista ja eri koulutuksilla. Arvostan jokaisen kollegani osaamista. Itselläni on yli 30 vuoden kokemus Puolustusvoimissa, ja olen tämän salin ainoa edustaja, joka on yli kymmenen vuoden ajan opettanut ja kouluttanut päätyönä miinojen asentamista, poistamista tai niiden raivaamista suomalaisessa maastossa kaikissa olosuhteissa. Haluan korostaa, että tällä vuosikymmenen mittaisella kokemuksella suomalaisen sotilaan omissa käsissä miina-ase on turvallinen lisä tuon pitkän itärajamme puolustukseen, ja tervehdin suurella ilolla tätä päätöstä, jota perussuomalaiset ovat ainoana puolueena tässä salissa yksimielisesti vastustaneet alusta alkaen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2025-06-03T14:41:34,2025-06-03T14:42:34,Hyväksytty,1.1 2025_59_51,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_52,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia arvoisille ministereille, että olette hyvin ansiokkaasti... Uskon, että ulkoministeri ja puolustusministeri antavat vahvan tuen kaikelle, mitä olemme äsken kuulleet niiltä, jotka kannattavat tätä Ottawan sopimuksesta irtautumista. Suomen pitkä raja, 1 350 kilometriä yhteistä maarajaa, venäläisten kanssa on alue, joka on meidän turvallisuutemme kannalta kaikkein tärkein. On pidettävä huoli siitä, että meidän puolustus on uskottavalla tasolla ja koulutus pidetään uskottavalla tasolla, ja nimenomaan niin, että varusteet, joita sotilaamme tilanteen sattuessa käyttävät, ovat riittävät välineet vihollisen pysäyttämiseen. Tämä on raakaa maailmaa tänä päivänä, kun helmikuu 22 muutti kaiken, mutta sen mukaan meidän tulee elää, ja Puolustusvoimien kehittämistä on jatkettava. Ennen kaikkea, kun täällä esitetään nyt puheenvuoroja, että muka olisi parlamentarismia jotenkin rikottu, niin eihän tässä rikota, vaan tässähän parhaillaan sitä oikein käytetään parhaalla mahdollisella tavalla. Kiitoksia vain ministereille, että olette rohkeasti tulleet tätä asiaa puolustamaan tänne, ja annan suuren arvon sille, että Puolustusvoimain komentaja nosti tämän asian rohkeasti esille. Tällä tiellä meidän pitää jatkaa. Suomalaisten turvallisuuden takaaminen on meidän tärkein asia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-06-03T14:42:34,2025-06-03T14:43:50,Hyväksytty,1.1 2025_59_53,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Kiitoksia. — Otetaan vielä kolme vastauspuheenvuoroa, ja sen jälkeen sitten ministerit saavat vastauspuheenvuoron, ja sitten mennäänkin seuraavaan asiaan. Edustajat Kiljunen, Kauma ja Lohi. — Kiljunen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_54,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa puhemies! Miinat eivät hyökkää. Ne ovat poikkeuksellisen luonteva puolustuksellinen asejärjestelmä. Ottawan sopimus kuitenkin kieltää henkilömiinat, jotka ovat summittaisia ja siinä mielessä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaisia. 80 prosenttia maailmalla miinoihin kuolevista on siviilejä. Tämä on tietysti ongelma. [Juho Eerola: Yhtään siviiliä ei ole kuollut!] Kun 2012 Suomi liittyi Ottawan sopimukseen 165. maana, niin me varasimme 300 miljoonaa euroa korvaaviin järjestelmiin. Puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen pari vuotta sitten maanpuolustuskurssilla totesi, että näiden korvaavien järjestelmien suorituskyky on itse asiassa suurempi kuin henkilömiinojen aikaisemmin. Jäin pohtimaan sitä, olisiko ollut mahdollisuutta selvittää, kun te teitte esitystä meille, että olisi ollut näiden henkilömiinojen sijaan sellaisia maamiinajärjestelmiä, jotka menisivät Ottawan sopimuksen sisään, koska niitä on paljon kehitelty ja Suomikin on ottanut näitä korvaavia järjestelmiä käyttöön. Selvitettiinkö tätä asiaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-06-03T14:44:02,2025-06-03T14:45:16,Hyväksytty,1.1 2025_59_55,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_56,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa puhemies! On todella hyvä, että Suomi elää nyt ajassa ja on irtautumassa Ottawan sopimuksesta. Me tiedämme hyvin, että Ukrainan sodan myötä Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut. Vaikka meihin ei suoraan kohdistu sotilaallista uhkaa, niin me tiedämme, että Venäjä on vaarallinen ja arvaamaton ja meillä on pitkä raja, yli 1 300 kilometriä, Venäjän kanssa. Tiedämme myöskin, että jalkaväkimiinojen suorituskykyä ei voida täysimääräisesti korvata muilla järjestelmillä. Arvoisa puhemies! Olen hyvin harmistunut siitä, että täällä esimerkiksi edustaja Honkasalo puhuu siitä, [Veronika Honkasalo pyytää vastauspuheenvuoroa] että olisimme rikkomassa kansainvälisiä sopimuksia, koska nimenomaan tätä keskustelua täällä käydään juuri sen takia, että emme rikkoisi kansainvälisiä sopimuksia. Eli olemme tekemässä asiat aivan kuten demokratiassa kuuluu, eli irtautumassa siten, että se tulee voimaan kuusi kuukautta siitä, kun YK:n pääsihteeri on vastaanottanut tämän irtisanomiskirjan. On todella vahingollista myöskin Suomen maineelle, [Puhemies koputtaa] että meidän omat kansanedustajat täällä levittävät väärää sanomaa. [Puhemies: Aika!] Toivoisin, arvoisa puhemies, että nämä korjattaisiin täällä eduskunnassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2025-06-03T14:45:16,2025-06-03T14:46:38,Hyväksytty,1.1 2025_59_57,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Edustaja Lohi, ja sitten vielä Mäenpää puolustusvaliokunnan jäsenenä, ja sitten mennään ministereitten vastauksiin. — Lohi.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_58,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty monia hyviä puheenvuoroja siitä, kuinka politiikkaa on tehtävä ajassa. Muistan, että kun 14 vuotta sitten tähän sopimukseen liityttiin, taustalla olivat Puolustusvoimien arviot, joihin päätös perustui. Nyt kun tästä ollaan irtaantumassa, taustalla ovat samalla tavalla Puolustusvoimien arviot tästä tilanteesta. Aika on muuttunut, ja silloin on tehtävä uusia päätöksiä. Kiitos siitä. Suomi liittyi tähän sopimukseen noudattaen kansainvälistä sopimuspohjaista järjestelmää. Nyt siitä ollaan samalla tavalla, kuten edustaja Kauma edellä hyvin kertoi, irtaantumassa noudattaen sopimuspohjaista järjestelmää ja sen pelisääntöjä. Arvoisa puhemies! Minusta tämä on perusteltu esitys, ja olen erittäin iloinen siitä, että täällä ollaan vakavasti yli puoluerajojen ja yli hallitus—oppositio-rajojen tällaisissa kysymyksissä isänmaan asialla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-06-03T14:46:38,2025-06-03T14:47:39,Hyväksytty,1.1 2025_59_59,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Kiitoksia. — Sitten vielä edustaja Mäenpää, ja sitten ministereitten vastaukset.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_60,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lohi puhui nyt hieman höpöjä kyllä. Olin tuolla lehterillä 25.11.2011 ensimmäistä kertaa tässä salissa seuraamassa tätä äänestystä, ja samana päivänä Helsingin Sanomat julkaisi kirjoitukseni, josta lainaan pienen osan: ”Puolustusministeriön jalkaväkimiinaselvitystyöryhmän väliraportti totesi: ’Miina-ase on Suomelle erittäin kustannustehokas sodankäyntiväline, koska sillä voidaan olosuhteissamme merkittävästi vaikeuttaa teknologisesti kehittyneidenkin asevoimien operatiivista liikkuvuutta. Koska miinat ovat edullisia ja olosuhteissamme erittäin tehokkaita, on erityyppisiä miinoja hankittu riittävästi kaikille alueellisen puolustuksen joukoille. Maavoimillamme ei tällä hetkellä ole ajoneuvomiinojen ohella muita määrällisesti riittäviä asejärjestelmiä, joilla mekanisoidun hyökkääjän liike voitaisiin yhtä tehokkaasti hidastaa ja pysäyttää.’” Arvoisa puhemies! Puolustusvoimat ei ole suhtautunut nihkeästi Ottawan sopimuksesta irtautumiseen, [Puhemies koputtaa] vaan Puolustusvoimat on kunnioittanut tätä poliittista päätöstä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-06-03T14:47:39,2025-06-03T14:48:57,Hyväksytty,1.1 2025_59_61,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Kiitoksia. — Sitten ministerit, Valtonen kolme minuuttia ja myöskin Häkkänen kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_62,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Elina,Valtonen,Ulkoministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos eduskunnalle hyvästä keskustelusta ja laajasta tuesta tälle vastuulliselle päätökselle. — Humanitaarinen miinatoiminta on tosiaan keskeinen osa suomalaista kehitysyhteistyötä, ja oikeastaan sen painoarvo lähivuosina tulee suhteessa vielä osaltamme kasvamaan. Sillä tosiaan tarkoitetaan kaikkia niitä toimia, joilla pyritään jalkaväkimiinojen ja toisaalta myös maastossa muiden räjähteiden aiheuttamia riskejä siviileille vähentämään tai torjumaan. Humanitaariseen miinatoimintaan kuuluu esimerkiksi miinakenttien kartoittaminen ja raivaaminen, miinojen riskeistä kouluttaminen sekä miinauhrien avustaminen. Nyt täytyy kuitenkin muistaa, että tällainen työ tapahtuu sellaisissa maissa, joissa ei vastaavalla tavalla käytetä miinoja kuin meillä Suomessa. Meillä käytettäisiin miinoja ainoastaan sotatilanteessa, pois lukien harjoitustoiminta, ja silloinkin siten, että siviiliuhreja ei pääse syntymään. Suomi toden totta kanavoi tukea näihin monivuotisiin hankkeisiin ympäri maailmaa. Niitä toteuttavat kansainväliset järjestöt ja kansalaisjärjestöt, ja nyt tulevalle viisivuotiskaudelle 26—30 on varattu 15 miljoonaa euroa tähän työhön. Sitten kysymykseen siitä, miten viestimme tästä päätöksestä kansainvälisesti: No, tätä viestintää on toki tässä jo käyty matkan varrella. Ollaan käyty keskusteluja kahdenvälisesti, eri foorumeilla ja toki myös julkisuudenkin kautta. Erityisen hyviä foorumeita ovat myös asevalvontakokoukset, joissa Suomi pystyy tuomaan tätä meidän vastuullista viestiä ja kertomaan syitä sille, minkä takia me tämä puolustuksellinen suorituskyky joudutaan keinovalikoimaamme palauttamaan, mutta kuinka vastaavasti edelleen sitoudutaan näihin humanitaarisiin velvoitteisiin, joita Ottawan sopimuskin meiltä edellyttää. Ja tosiaan kansainväliset reaktiot ovat olleet pitkälti neutraaleja tai ymmärtäviä. On toki paljon järjestöjä, jotka päätöstämme myös kritisoivat, mutta sen takia on erittäin tärkeätä, että käymme faktaperusteisesti tätä vuoropuhelua. Mielestäni, kuten edustaja Tuppurainen tuossa hyvin totesi, toden totta Suomi ei missään kohtaa riko kansainvälistä oikeutta vaan päinvastoin kansainvälisestä sopimuspohjaisesta järjestelmästä pitää kaikin keinoin kiinni, mutta se, joka on rikkonut kansainvälistä sopimusjärjestelmää ja päivittäin rikkoo kansainvälistä oikeutta ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta vastaan, on naapurimaamme Venäjä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2025-06-03T14:49:03,2025-06-03T14:51:54,Hyväksytty,1.1 2025_59_63,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Kiitoksia. — Sitten ministeri Häkkänen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_64,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Antti,Häkkänen,Puolustusministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa puhemies! Se, mikä on tämän miinaesityksen tausta, on se, että olemme seuranneet puolustushallinnossa hyvin tarkkaan Venäjän sodankäyntitapaa ja kerta toisensa jälkeen näemme massamaista jalkaväen käyttöä, itse asiassa hyvin samanlaista kuin toisessa maailmansodassa, hyvin brutaaliakin aluevaltaussotaa. Sen takia, tämän havainnon perusteella, käskin viime kesänä Puolustusvoimille selvitystehtäväksi tämän uudelleenarvioinnin jalkaväkimiinojen tarpeellisuudesta Suomen puolustuskyvylle. Kuuluu normaaliin puolustushallinnon arviointiin kaikkien eri asejärjestelmien ja sodankäynnin havaintojen selvittäminen, ja ajatus oli, että sen jälkeen, kun selvitykset on tehty, arvioidaan hallituksessa ja valtioneuvoston piirissä ja TP-UTVAssa, lähdetäänkö tekemään esitystä. Puolustusvoimien komentaja käynnisti myös julkisesti asiasta lisää keskustelua sen jälkeen, kun selvitys oli jo käynnissä, mikä on pelkästään hyvä asia. Eli aktiivinen keskustelu on ollut käynnissä. Selvityksen johtopäätökseksi tuli suora suositus ottaa miinat takaisin. Me nähdään selvät hyödyt: Vihollisen jalkaväen liike hidastuu merkittävästi, jos on jalkaväkimiinoja käytössä. Samaan aikaan suomalaisten sotilaiden tappioita voidaan vähentää. Tämä sopii reserviläisarmeijalle, koska on erittäin yksinkertainen ja käyttövarma. Suomella on vastuullinen miinoittamistapa jo vuosikymmenten takaa, elikkä siitä ei tarvitse huolta kantaa. Meillä on miinakartat ja sulutteet, joten omat joukot aina voivat toimia turvallisesti ja voidaan myös purkaa miinat helposti. Nämä ovat halpoja ja edullisia, huoltovarmoja. Kriisin aikana ei tarvitse hätäillä, mitä kaikkia kansainvälisiä komponenttiketjuja pitää huoltaa. Tämä on täysin varma ja yksinkertaista tehdä. Älymiinat ovat erikseen, ja myös niitä tarvitaan, mutta se on eri juttu. Suomen maasto-olosuhteisiin nämä sopivat paljon paremminkin kuin edes Ukrainaan. Meillä on rikkonainen maasto, jossa kapeikkoja nimenomaan miinoitteilla ja laajoilla sulutteilla tulpataan, ja sitten siihen käytetään muita asejärjestelmiä, joilla pysäytetään vihollinen. Eli nämä täydentävät erittäin merkittävällä tavalla nimenomaan Suomen maasto-olosuhteissa Suomen puolustusjärjestelmää. Se on johtopäätös tästä selvityksestä, eli suora suositus, ja nämä ovat tärkeitä. Miten prosessi on kulkenut? Täältä kuulin vähän kritiikkiä. Kannan tästä vastuun. Mutta eduskuntaa on tiedotettu jopa ennen kuin valtiojohto teki päätökset puolustushallinnon suosituksesta. Eli eduskuntaryhmien ja puolueiden johdolle järjestettiin info tästä asiasta, [Veronika Honkasalo: Eri asia!] tekeekö valtiojohto lakiesityksen eduskunnalle päätettäväksi. Eihän valtiojohto tehnyt päätöstä jotenkin salassa, vaan tässähän tehdään päätös lakiesityksen valmistelusta, ja nyt eduskunta, kuten täällä edustaja Hoskonen hyvin kuvasi, tämän päättää. Kyse oli siitä, lähteekö valtioneuvosto ylipäätään valmistelemaan tällaista asiaa eduskunnan päätettäväksi, ja siitäkin järjestettiin ennakkoinfo ihan tuoreeltaan samalla hetkellä, kun ylipäätään tiesimme, että valtiojohto tulee tämän päätöksen tekemään, että tulee esitys. Tavoitteenamme tuotannon osalta on, että heti, kun se on oikeudellisesti mahdollista, käynnistämme kotimaassa tuotannon valmistelun — suomalaiset yritykset, jotka ovat sitten huoltovarmoja, ja samalla tulee myös työllisyyttä Suomeen. Kansainvälisen viestinnän osalta kaikki, keille tätä asiaa olen kuvannut — sitä, miten Suomen puolustusjärjestelmä toimii, laajaa maa-aluetta ja Venäjän armeijaa, joka on maavaltaukseen painottunut maa-armeija — ymmärtävät sen jälkeen, minkä takia Suomi itse asiassa pyrkii palauttamaan nämä. On aivan eri asia keskustella vaikka brittiarmeijan kanssa: saarivaltioissa harvemmin tarvitaan jalkaväkimiinoja. Mutta jos naapurissa on merkittävä vihollismaa, joka saattaa maa-alueiden kautta hyökätä, niin totta kai se on aivan erilainen arviointikehikko. Jokainen, kenen kanssa olen keskustellut, on ymmärtänyt tämän.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2025-06-03T14:51:59,2025-06-03T14:56:32,Hyväksytty,1.1 2025_59_65,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_59_66,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä asiakohtaa 5 ja sen käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_59_67,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on tehnyt historiallisen ja pitkään odotetun esityksen: Suomi irtautuu Ottawan miinakieltosopimuksesta. Vuonna 2012 Suomihan liittyi tähän sopimukseen vastoin muun muassa puolustusministeriön kantaa. Jo silloin perussuomalaiset oli ainoa puolue, joka vastusti yhtenäisesti päätöstä. Me näimme, että jalkaväkimiinojen poistaminen puolustuksesta oli virhe. Nyt onneksi tuo virhe korjataan. Meillä on 1 300 kilometriä maarajaa Venäjän federaation kanssa, joka käy, niin kuin kaikki tiedämme, raakaa hyökkäyssotaa Ukrainassa ja uhkailee jatkuvasti länsinaapureitaan. Tässä maailmantilanteessa ei ole varaa enää elää idealistisessa kuplassa ja pitää kiinni sopimuksista, jotka on tehty täysin erilaisessa ajassa. Arvoisa rouva puhemies! Jalkaväkimiinat eivät ole Suomessa mitään mielivaltaista väkivaltaa. Ne on suunniteltu osaksi puolustusjärjestelmää. Ne ovat tarkasti sijoitettuja, kartoitettuja ja valvottuja. Niillä ei ole mitään tekemistä joidenkin vihreiden nuorten esittämien marjametsätarinoiden kanssa. Meillä miinat suojelevat, eivät uhkaa suomalaisia. Maatamme ja kansaamme vastaan hyökkäävä on se taho, jota ne uhkaavat. Sanottakoon myös kaikille tiedoksi, ettei miinoja käytettäisi rauhanaikana, vaan ainoastaan silloin, jos joku hyökkäisi maahamme. Ukrainan sota on osoittanut, että jalkaväkimiinat ovat edelleen erittäin tehokkaita, etenkin kun niitä yhdistetään moderniin teknologiaan, kuten drooneihin. Miinojen avulla voidaan estää tai ainakin hidastaa Venäjän jalkaväen etenemistä. Ne ovat edullisia ja tehokkaita ja toimivat erinomaisesti juuri suomalaisessa maastossa ja asevelvollisuuteen perustuvan reserviläisarmeijan käytössä. Modernit jalkaväkimiinat voidaan myös varustaa itsetuhojärjestelmillä ja etädeaktivoinneilla, jolloin siviilien riskejä voidaan minimoida sodan jälkeen. Kyse ei ole vastuuttomasta miinoittamisesta vaan järjestelmällisestä puolustuksesta tarpeen niin vaatiessa. Arvoisa puhemies! Ei voi olla niin, että Suomi laittaa kädet selän taakse, kun Venäjä hieroo nyrkkiä meidän edessämme. Meidän on pidettävä kiinni oikeudestamme puolustaa maatamme niin kuin itse parhaaksi näemme, ei niin kuin joku vanhentunut kansainvälinen sopimus käskee. Suomi ei sitä paitsi ole ainoa: myös Puola ja Baltian maat ovat irtautumassa Ottawan miinakieltosopimuksesta. Me emme ole siis yksin, ja uskon, että kansainvälinen yhteisö kyllä ymmärtää meitä, Puolaa ja Baltian maita ja meidän erityistä tilannettamme. Arvoisa puhemies! Täällä salissa on jo valitettavasti levitetty disinformaatiota erityisesti vasemmiston toimesta, esimerkiksi edustaja Honkasalo on levittänyt täysin virheellistä tietoa väittäen, että Suomi rikkoisi kansainvälisiä sopimuksia irtautumalla Ottawan miinakieltosopimuksesta. Tämä ei pidä lainkaan paikkaansa. Tämän sopimuksen irtisanominen tapahtuu nimittäin täsmälleen juuri niin kuin sopimuksessa on mainittu ja sopimuksen ehtojen mukaisesti. On surullista, ettei esimerkiksi vasemmisto tunnu olevan kiinnostunut kansallisesta turvallisuudesta. Onneksi nyt on hallitus, joka on. Nyt tehdään realistista turvallisuuspolitiikkaa eikä mitään ideologista unelmaa. Ottawan sopimuksesta irtautuminen ei ole vain perusteltua, se on välttämätöntä. Tämä päätös antaa Suomen puolustukselle ne uudet välineet, joita se tässä hetkessä tarvitsee. Nyt eivät tosiaan paina enää ruusunpunaiset unelmat vaan kansallinen turvallisuus. Perussuomalaiset seisovat tämän päätöksen takana, aivan kuten seisoimme sitä liittymistä vastaan, kun Suomea yritettiin ajaa sopimukseen mukaan. Tähän pisteeseen johtaneet tapahtumat ovat osoittaneet, että perussuomalaiset olivat oikeassa. Kiitän hallitusta tästä erinomaisesta esityksestä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-06-03T18:55:54,2025-06-03T19:00:58,Hyväksytty,1.1 2025_59_68,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Edustaja Garedew., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_69,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa puhemies! Vihdoin saamme jalkaväkimiinat takaisin käyttöön rakkaan isänmaamme puolustukseksi. Suomen turvallisuuden tulee aina olla tärkein kriteeri, kun sopimuksiin liittymistä edes harkitaan. Perussuomalaiset ovat aina olleet sitä mieltä, että Ottawan sopimus ei ole Suomen edun mukainen. Vuonna 2011, kun Ottawan sopimukseen oltiin liittymässä, oli perussuomalaiset ainoa puolue, jonka kaikki edustajat äänestivät liittymistä vastaan. On suuri helpotus, että tästä puolustusratkaisujamme rajoittavasta lyhytnäköisestä sopimuksesta nyt tämän hallituksen päätöksellä päästään eroon. Emme voi hyväuskoisesti kuvitella, ettei Suomeen enää koskaan hyökättäisi tai että hyökkäystilanteessa vihollisemme toimisi minkään sopimusten mukaisesti. Ottawan sopimukseen Venäjä ei ole edes sitoutunut. Jalkaväkimiinat ovat äärimmäisen tehokas ja monikäyttöinen puolustusase, jota tullaan vain tarvittaessa sotatilanteessa käyttämään vastuullisesti. Sen Suomi osaa: tarkat miinakartat, eikä ole tullut omia uhreja omista miinoistamme aiemminkaan. Toisin kuin vihervasemmisto on maalaillut, Suomi ei tietenkään tule levittelemään miinoja ympäriinsä metsiin marjanpoimijoiden vaaraksi. On täydellistä puolustusvoimiemme osaamisen vähättelyä edes vihjata mitään sen suuntaista. Lisäksi moderneihin miinoihin voidaan rakentaa itsetuhomekanismi, mikä tekee niistä vieläkin turvallisempia siviilejä ajatellen. Jalkaväkimiinat ovat henkilömiinoja, ja nimensä mukaisesti niillä puolustaudutaan jalkaväkeä vastaan. Ne on suunniteltu räjähtämään ihmisen kosketuksesta tai läheisyydestä. Niillä on siis valtava merkitys nimenomaan sellaisessa sodassa, missä vihollisella on suuri armeija ja valtavasti miehiä lähetettäväksi rintamalle. Hallituksen esityksessä kerrotaan jalkaväkimiinojen sopivan suomalaisiin maasto-olosuhteisiin hyvin. Vastaavaa puolustusasetta ei ole. Maamiinoja voidaan käyttää suojaamaan asemia, rajavyöhykkeitä, tukikohtia tai estealueita ilman jatkuvaa miehitystä. Ne ovat helppoja käyttää, joten ne sopivat asevelvollisuusarmeijalle. Ne toimivat pelotteena, vain sodan aikana. Vihollissotilaiden pelko näkymättömistä miinoista voi laskea taistelumoraalia ja hidastaa päätöksentekoa hyökätä. Muutenkin ne pakottavat vihollisen hidastamaan ja harkitsemaan hyökkäystään. Vihollisarmeija joutuu joko muuttamaan reittiään tai kuluttamaan aikaa miinojen raivaamiseen. Lisäksi miinoja on suhteellisen edullista valmistaa ja niitä voidaan asentaa nopeasti ja laajalle alueelle. Arvoisa puhemies! Päättäjien tärkein tehtävä on varmistaa Suomen itsenäisyys ja turvallisuus. Jos Suomi ei ole enää itsenäinen, ei mikään muukaan asia ole enää oleellinen. Vaikka olemmekin Naton jäseniä, on Suomen puolustaminen aina ensisijaisesti omalla vastuullamme. Paras tapa estää sota on valmistautua sotaan: rakentaa niin järeä puolustus eli pelote, että tänne ei kannata edes yrittää hyökätä. Päätös irtaantua Ottawan sopimuksesta on osa sitä. Arvoisa puhemies! Jalkaväkimiinojen käyttöönoton lisäksi nostan lopuksi erityisen tärkeänä investointina esiin Israelista tilatun ilmapuolustusjärjestelmä Daavidin lingon. Israelilla eli maalla, joka joutuu käytännössä päivittäin rakettihyökkäysten kohteeksi, on ylivoimainen osaaminen puolustusteollisuuden alalla, ja Suomen on oman etunsa vuoksi ehdottomasti jatkettava asekauppaa Israelin kanssa tulevaisuudessakin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-06-03T19:01:01,2025-06-03T19:06:05,Hyväksytty,1.1 2025_59_70,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_71,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa puhemies! Pienen maan etu on, että vaalimme sääntöpohjaista järjestelmää ja kansainvälistä oikeutta. Näin meille on toistettu tasaisesti ulkopoliittisen johdon toimesta viime vuodet, ja tämä argumentti on aivan oikea. Mutta tämä hokema asettuu syvään ristiriitaan sen kanssa, että Suomi nyt itse heikentää kansainvälistä monenkeskistä järjestelmää monesta suunnasta samanaikaisesti. [Juho Eerola: Vahvistaa puolustusta!] Ensin säädettiin kansainvälisiä sopimuksia ja EU-oikeutta ja omaa perustuslakia rikkova käännytyslaki, joka nyt uusitaan, ja pian sen jälkeen ilmoitettiin, että Suomi irtautuisi yhdestä maailman kattavimmasta ja allekirjoitetuimmasta humanitäärisestä aseidenriisuntaan liittyvästä sopimuksesta eli Ottawan sopimuksesta. [Juho Eerola: Ottavan osapuolen sopimuksesta!] Arvoisa puhemies! Kun maailmalla kuohuaa ja maailmanpoliittinen tilanne on epävakaa, testataan myös valtioiden kriisinsietokykyä ja demokratian lujuutta. Sääntöpohjainen järjestelmä ei voi olla kuin seisova pöytä, josta noukitaan itselle sopivimmat ainekset. Kansainvälisistä sopimuksista irtautumisella on haitallisia vaikutuksia Suomen maineelle mutta myös Suomen uskottavuudelle monenkeskisen yhteistyön vaalijana. Kuinka uskottavana voidaan enää pitää viestiämme siitä, että kyllä kansainvälistä oikeutta ja sopimuksia tulee noudattaa, jos heti tiukan paikan tullen olemme itse valmiita horjuttamaan kansainvälisiä velvoitteitamme? Jos itse heikennämme kansainvälisiä sitoumuksiamme, helpottaa se muita maita irtautumaan samasta sopimuksesta ja siviileille tuhoisa miinojen käyttö maailmalla lisääntyy. Tämä olisi erittäin surullinen ja vaarallinen trendi tilanteessa, jossa Ottawan sopimus on yksi kattavimmista sopimuksista, joka on laadittu nimenomaan sotatilanteita varten, ja miinojen raivauksessa on edistytty viime vuosina huomattavasti. Arvoisa puhemies! Henkilömiinojen käytön kielto on ennen kaikkea humanitäärinen kysymys. Kyse on siitä, ettei sivistysvaltio käytä aseita tai edes suunnittele käyttävänsä aseita, jotka aiheuttavat siviileille kohtuutonta kärsimystä. Tutkimusten mukaan valtaosa miinojen uhreista on siviilejä ja lapsia. Tutkimuksissa on myös kumottu väite miinojen eettisestä käytöstä. Ottawan sopimus on olemassa juuri siksi, että maamiinat itsessään ovat niin tuhoisia siviileille eivätkä ne erottele siviilejä ja sotilaita. Arvoisa puhemies! Monta kysymystä on edelleen täysin auki, vaikka itse olen tutustunut kaikkeen saatavilla olevaan materiaaliin Ottawan sopimuksesta irtautumiseen liittyen. Mistä Suomi hankkisi maamiinoja? Iranista, Venäjältä, Myanmarista, Etelä-Koreasta, vai käynnistäisikö Suomi tuotannon itse? [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] — Saanko, arvoisa puhemies, puhua rauhassa? — Kiitos. — Millä aikataululla ja volyymilla, ja mitkä olisivat kustannusvaikutukset? Alkaisiko Suomi kauppaamaan miinoja ulkomaille, vai asettaisiko se miinat asevientikieltoon? Jos hallituksen esitystä perustellaan kustannustehokkuudella, miten voi olla, ettei näitä taloudellisia vaikutuksia ole esityksessä arvioitu kattavasti? Arvoisa puhemies! Lopuksi pari sanaa itse prosessista, joka ei kiitosta ansaitse: Turvallisuuspoliittisesti näin herkkinä aikoina olisi erityisen tärkeää vaalia demokratiaa ja avoimuutta. Se, että hallitus ilmoitti huhtikuussa päivää ennen ennakkoäänestyksen alkamista siitä, että valmistelu Ottawan sopimuksesta irtautumisesta aloitetaan, tuli valtaosalle kansanedustajista täytenä yllätyksenä. Tietoa ja informaatiota jaettiin hyvin niukasti, eikä ulkoministeriön ja Puolustusvoimien laajempia selvityksiä asiasta saanut edes pyydettäessä. Sittemmin informaatiota on tullut, kun sitä on erikseen vaadittu. Se, että ministeri Häkkänen täällä tänään antaa ymmärtää, että puolueiden ja eduskuntaryhmien puheenjohtajien informoiminen samana päivänä, juuri ennen miinatiedotustilaisuutta, olisi yhtä kuin parlamentarismin turvaaminen, on todella huolestuttavaa. Se ei ole sama asia. Se ei ole sama asia kuin eduskunnan tiedonsaantioikeuksien turvaaminen ja eduskunnan vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen. Pitäisi olla täysin selvää, että ulko- ja turvallisuuspoliittisissa asioissa ei ole varaa toimia näin epädemokraattisesti. Kansallinen turvallisuus ei voi olla taikasana, jolla ohitetaan eduskunnan tiedonsaantioikeus ja vaikutusmahdollisuudet, saatikka laajempi yhteiskunnallinen kriittinen ja perusteellinen keskustelu. Arvoisa puhemies! Tuossa aikaisemmin käännytyslain keskustelun yhteydessä sanoin, että pidän erittäin huolestuttavana myös tätä yhteiskunnallista ilmapiiriä ja tätä keskustelua täällä täysistuntosalissa, sitä, että joka kerta, kun muutama kriittinen puheenvuoro asiasta täällä ilmaistaan, niin se ikään kuin määritellään kansalliseksi turvallisuusuhaksi tai määritellään jopa Venäjä-mieliseksi. Meidän kaikkien kansanedustajien tehtävänä on vaalia avointa ja kriittistä demokraattista keskustelua myös silloin, kun kyse on maamiinoista, ja näkisin, että se on meidän kansanedustajien yksi tärkeimpiä tehtäviä. Pidän todella huolestuttavana myös sitä, että täällä esitetään vääriä väitteitä esimerkiksi omasta puheenvuorostani aikaisemmin debatin aikana. On täysin selvää, että sekä tämä käännytyslaki, Ottawan sopimus että myös se, miten Gazan järkyttävään humanitääriseen kriisiin suhtaudutaan, kaikki nämä, liittyvät siihen, mikä on Suomen suhde tällä hetkellä kansainväliseen oikeuteen ja sääntöpohjaiseen järjestelmään. Nähdäkseni tässä suhteessa Suomi on kriisissä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-06-03T19:06:16,2025-06-03T19:13:03,Tarkistettu,1.1 2025_59_72,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Edustaja Koskela poissa. — Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_59_73,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa puhemies! Joudumme jälleen kerran käsittelemään tässä salissa hyvin isoa ja periaatteellisesti merkittävää ulko‑ ja turvallisuuspolitiikan kysymystä, olosuhteiden pakosta. Itselläni on oma kanta siihen, tulisiko Suomen irtaantua Ottawan sopimuksesta, mutta en mene nyt niinkään omaan kantaani vaan yritän pohdiskella tätä tärkeää ja myös aika monimutkaista ja monitahoista kysymystä hieman eri näkökulmista. Ajattelen, että olemme tässä salissa yksimielisiä siitä, että Suomen turvallisuus pitää varmistaa kaikissa olosuhteissa, vaikka perussuomalaisten puheenvuoroissa toista on välillä väitetty. Käsittääkseni jaamme myös sen näkemyksen, että muuttuneessa turvallisuustilanteessa meidän pitää vahvistaa puolustusta. On nähdäkseni myös lähes riidatonta, että jalkaväkimiinoilla on sotilaallista etua verrattuna joihinkin muihin ratkaisuihin, kun puolustaudumme mahdollista Venäjä-uhkaa vastaan. Samalla on nähdäkseni tärkeää muistaa, että Suomella on ollut vahva puolustuskyky tähänkin asti, ja kun teimme hyvin laajassa yhteisymmärryksessä päätöksen liittyä Natoon, olemme vahvistaneet tällä liittoutumisella omaa puolustuskykyämme entisestään. Parhaillaan käymme keskustelua sekä kansallisesti että osana Natoa, että puolustukseen käytettäviä määrärahoja merkittävästi korotetaan nykyisestään, mikä entisestään vahvistaa meidän edellytyksiä puolustaa tätä maata. Suomen puolustus pystytään näissä oloissa turvaamaan myös ilman jalkaväkimiinoja, jos niin halutaan. Muun väittäminen olisi nähdäkseni harhaanjohtavaa, ja se olisi nähdäkseni myös haitallinen viesti Venäjälle väittää, että olemme heikompia kuin todellisuudessa olemme. Voimme kannattaa jalkaväkimiinojen käyttöönottoa tai vastustaa sitä, mutta sellaisen ajatuksen, että ilman miinoja olisimme jotenkin turvattomia, haluan hyvin yksiselitteisesti täältä puhujapöntöstä torjua. Osa jalkaväkimiinoilla tavoitelluista hyödyistä on mahdollista saavuttaa muilla ratkaisuilla. Viime aikoina on ymmärrettävästi puhuttu eniten drooneista, joita voidaan myös käyttää vaikkapa panssarimiinojen suojaamiseen. Myös Ottawan sopimuskin sallii etälaukaistavat jalkaväkimiinat. Niitä voitaisiin käyttää irtaantumatta sopimuksesta. Samalla on ihan totta, niin kuin puolustusasiantuntijat toteavat, että yksi yhteen samanlaista ratkaisua kuin jalkaväkimiinat ei Ottawan sopimuksen puitteissa ole mahdollista ottaa käyttöön. Puolustusvoimilla on ymmärrettävät perusteet tukea jalkaväkimiinojen käyttöönottoa uudelleen. Kuitenkin, niin kuin hallituksen esityksestäkin hyvin käy ilmi, miinojen käyttäminen tai käyttämättä jättäminen on vähintään yhtä paljon ulkopoliittinen kuin puolustuspoliittinen kysymys — se on sekä ihmisoikeus‑ että turvallisuuskysymys. On myös ihmisoikeuskysymys, että sotatilanteessa pystymme suojelemaan suomalaisia puolustajia ja siviilejä hyökkääjän väkivallalta. Ja on myös turvallisuuskysymys, niin kuin muun muassa edustaja Honkasalo edellä totesi, että pystymme vaalimaan kansainvälistä sääntöpohjaista järjestystä, joka on erityisesti Suomen kaltaisten pienten maiden etu. Ottawan sopimusta voi perustellusti pitää yhtenä kaikkien aikojen menestyksekkäimmistä aserajoitussopimuksista. Sen humanitääriset hyödyt maailmanlaajuisesti ovat olleet mittavat, mikä näkyy siinäkin, että Ottawan sopimusta edistänyt kampanja sai aikanaan Nobelin rauhanpalkinnon. Ja sopimuksesta irtaantumisesta vastaavasti olisi selvää haittaa. Suomi olisi osaltaan heikentämässä kansainvälistä sääntöpohjaista järjestystä, ehkä pieneltä osalta mutta osaltaan kuitenkin. Näinä vaikeina aikoina tätä sääntöpohjaista järjestystä pitää pikemminkin pyrkiä puolustamaan ja vahvistamaan kaikin mahdollisin keinoin. Samalla on niin, että jos sopimuksesta haluaa irtaantua, niin se kannattaa tehdä sopimuksen sääntöjen mukaisesti, niin kuin nyt tässä hallitus esittää, eikä vain lakata noudattamasta sitä. Pidän tätä hallituksen valitsemaa tapaa vastuullisempana — jos siis on sillä linjalla, että jalkaväkimiinat haluaa jossain tilanteessa ottaa Suomessa käyttöön. Paljon on pohdittu sitä, pystyisikö Suomi käyttämään jalkaväkimiinoja jotenkin vastuullisemmin. Oma käsitykseni on, että jos verrataan Mosambikiin tai Kambodžaan, niin varmastikin pystyy. Asiantuntijat kuitenkin myöntävät avoimesti, että kukaan ei pysty lopulta takaamaan, että miinojen turvallisuus olisi aukoton kaoottisissa sotaoloissa. Suomalaiset siviilit eivät todennäköisesti miinoihin astuisi — niistäkin syistä, mitä hallituksen esityksessä on kuvattu, siitä syystä, millä tavalla näitä miinoja olisi Suomessa tarkoitus sotatilanteessa käyttää — mutta rintamalinjan liikkuessa niihin miinoihin saattaisivat osua ehkä joskus venäläiset siviilit. Tai voidaan kuvitella sellainenkin skenaario, että Venäjä laittaisi rajan yli miinoja polkemaan siviilejä, kuten nyt vaikka sitten välineellistetyssä maahanmuutossa käytettyjä turvapaikanhakijoita — siviilejä yhtä kaikki. Joissakin puheenvuoroissa tänäänkin on perusteltu miinojen käyttöönottoa niiden edullisuudella. Pidän pelkkää rahan säästämistä kestämättömänä perusteena silloin, kun pöydällä on meillä käsittelyssä irtaantuminen tärkeästä kansainvälisestä sopimuksesta ja siviileille mahdollisesti vaarallisen aseen käyttöönotosta. Jos Suomi hyväksyy miinat juurikin niiden halpuuden takia, niin kysynpä vain, miten me voisimme sanoa globaalin etelän rutiköyhille maille, että älkää te nyt käyttäkö jalkaväkimiinoja, kun Suomen kaltainen, kuitenkin verraten vauras maa niitä haluaa edullisuuden takia käyttää. Vihreille on koko ajan ollut tärkeää puolustaa eduskunnan tiedonsaantioikeutta. Siinä on ollut puutteita, niin kuin edustaja Honkasalokin edellä kuvasi. On hyvä, että nyt kaikki edustajat pääsevät halutessaan tutustumaan puolustusministeriön salaiseen selvitykseen. Sen tiedonsaantioikeuden pitää myös toteutua käytännössä. Jos se edellyttää sitä, että lisää lukuaikoja järjestetään, niin sitten niin tehtäköön. Vihreät kollegani ovat jo tänään aiemmissa puheenvuoroissa ja varmasti myöhemmissä puheenvuoroissa kuvanneet omia näkökulmiaan tähän kysymykseen. Voi sanoa, että meillä on ryhmässä erilaisia painotuksia, ja näitten painotusten pohjalta myös äänestysjohtopäätökset voivat vaihdella. Kaikkia vihreitä yhdistää kuitenkin sitoutuminen kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestyksen ja ihmisoikeuksien puolustamiseen ja Suomen turvallisuuden takaamiseen kaikissa oloissa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-06-03T19:13:14,2025-06-03T19:19:59,Hyväksytty,1.1 2025_59_74,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Edustaja Sammallahti poissa. — Edustaja Jukkola., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_75,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tahdon aluksi antaa kiitokset hallitukselle tämän tärkeän esityksen tuomisesta eduskuntaan. — Täällä on useissa puheenvuoroissa kerrottu, että Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan, ja tähän turvallisuusympäristön muutokseen meidän on varauduttava. Meille tässä ei ole uutta, sen on historia niin monesti opettanut. Venäjä on Suomen rajanaapuri, ja sen johdosta joudumme varautumaan nyt ja aina. Tämä olisi syytä muistaa myös niinä rauhallisimpina aikoina. Tärkeää on kuitenkin huomioida, että Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta Venäjän toimet edellyttävät hallitukselta toimia puolustuksen vahvistamiseksi, ja siksi käsittelemme tätä jalkaväkimiina-asiaa täällä tänään. Jalkaväkimiinojen hankinta on strateginen investointi Suomen puolustuskykyyn ja rauhan säilyttämiseen. Ne eivät ole hyökkäysaseita vaan puolustuksellinen pelote, joka osoittaa selvästi, että Suomi kykenee ja aikoo puolustaa itseään kaikissa tilanteissa. Puolustusvoimien mukaan miinat ovat yksinkertaisia ja tehokkaita. Ne hidastavat vihollisen etenemistä, suojaavat joukkojamme ja antavat aikaa vastatoimiin. Lisäksi ne täydentävät muita asejärjestelmiä ja luovat hyökkääjälle epävarmuutta, niin kutsuttua miinakauhua. Miinat ovat myös kriisinkestävyyden näkökulmasta järkevä ratkaisu. Niitä voidaan valmistaa kotimaassa, ne säilyvät pitkään ja niiden käyttöön voidaan myös kouluttaa nopeasti. Tällainen suorituskyky on arvokas erityisesti nykyisessä maailmantilanteessa, jota Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on nyt osoittanut. Suomen tulisikin samalla myös varautua jalkaväkimiinojen kotimaiseen tuotantoon. Tämä vahvistaisi huoltovarmuutta ja vähentäisi riippuvuutta kansainvälisistä toimitusketjuista, mikä olisi varsinkin kriisiaikoina elintärkeää. Arvoisa rouva puhemies! Jos pahin mahdollinen tapahtuisi ja Suomi joutuisi aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, lähtisivät suomalaiset sotilaat puolustamaan isänmaata, kotia, kulttuuriamme ja läheisiämme. Meidän tehtävämme täällä eduskunnassa on varmistaa, että heillä on parhaat mahdolliset välineet puolustaa maatamme. Jos näillä välineillä osaltaan estämme tämän tapahtuvan sekä pystymme suojaamaan omia sotilaita, niin tämä on todellakin kannatettava asia. Jalkaväkimiinat ovat yksi keino vahvistaa puolustustamme vastuullisesti ja määrätietoisesti. Tämä ei ole pelkkä hankinta, se on sitoumus kansamme turvallisuuteen ja nuortemme tulevaisuuteen. Kannatan jalkaväkimiinojen hankintaa, sillä se on suuri teko turvallisuuden ja itsenäisyyden puolesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-06-03T19:20:08,2025-06-03T19:24:12,Hyväksytty,1.1 2025_59_76,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_77,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Kunnioitettu rouva puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut. Se ei ole mielipide, se on tosiasia, fakta. Me emme elä enää vuoden 2012 maailmassa, jolloin Suomi liittyi Ottawan sopimukseen. Silloin tehtiin päätös, joka oli ennen kaikkea ulkopoliittinen ele. Me liityimme, kun naapurimme vain katsoi vierestä. On sanottava ääneen: se ei ollut maanpuolustuksemme vahvistamista. Hyvät kollegat, tänään me käsittelemme sitä, miten tuo päätös voidaan korjata. Arvoisa puhemies! Jalkaväkimiinat ovat puolustuksellinen ase. Niiden avulla ei hyökätä, vaan niillä puolustaudutaan. Ne ovat ase, johon astuu vain maahan hyökkäävä hyökkääjä, vihollinen, sellainen, joka on ylittänyt rajan ja astunut meidän maahamme luvatta. Siksi niitä miinoja tulee voida asentaa ja käyttää — ei siksi, että asettaisimme rajamme vaaralliseksi meille itsellemme, vaan siksi, että meidän tulee puolustaa rajojamme kaikin mahdollisin keinoin. Tämä esitys ei tarkoita välinpitämättömyyttä kansainvälisiä sopimuksia kohtaan. Suomi pysyy edelleen vahvasti sitoutuneena kansainvälisen oikeuden, humanitäärisen oikeuden ja asevalvonnan periaatteisiin. Miinoja ei heitellä sattumanvaraisesti. Suluttaminen on tarkkaa, suunniteltua ja johdettua toimintaa. Meillä on osaaminen käyttää miinoja vastuullisesti ja tarvittaessa purkaa miinoitteita. Arvoisa puhemies! Turvallisuusympäristö Euroopassa on muuttunut perustavanlaatuisesti. Venäjä muodostaa pitkäaikaisen uhan, ei vain Ukrainalle vaan meille kaikille. Tämä ei ole enää hypoteettinen uhka. Tämä on totuus, joka on vahvistettu useilla kansallisilla ja kansainvälisillä tasoilla. On erittäin tärkeää, että meillä ei ole tällä hetkellä akuutti hätä. Arkemme on juuri nyt turvallista, mutta juuri siksi nyt on oikea hetki tehdä päätöksiä, joilla on merkitystä vuosien päähän. Turvallisuus ei synny reagoimalla, vaan se rakennetaan varautumalla, varautumalla puolustamaan maatamme kaikin keinoin, ja miinat ovat siinä hyvä väline. Arvoisa puhemies! Jalkaväkimiinat ovat yksinkertaisia, tehokkaita ja edullisia. Niillä on pelotevaikutus, jota ei voi korvata muilla järjestelmillä. Puolustusvoimat on todennut, että niitä ei valmistella otettavaksi käyttöön ennen sopimuksen irtisanomisen voimaantuloa. Mutta ilman Ottawan sopimuksesta irtaantumista meidän ei ole mahdollista kehittää puolustuksemme suorituskykyä täysimääräisesti. Sotakokemukset Ukrainasta osoittavat, että jalkaväen merkitys ei ole kadonnut. Se on palannut, ja sen mukana myös miinojen tarve. Arvoisa puhemies! Tätä asiaa ei ole kirjattu hallitusohjelmaan, mutta joskus ajankohta ja tilanne ohittavat hallinnolliset paperit. Kukaan ei estä meitä tekemästä päätöstä, jonka aika on nyt. Tämä ei ole päätös, joka tehtäisiin kevyesti, mutta se on päätös, joka on tehtävä, jos haluamme parantaa Suomen puolustusta ja turvallisuutta. Se, mikä aikanaan tehtiin poliittisista syistä, voidaan nyt korjata turvallisuussyistä. Arvoisa puhemies! Turvallisuutta emme voi ulkoistaa, emme Natoon, emme EU:hun, emme edes historiaan. Se on meidän vastuullamme, meidän velvollisuutemme. Tämän esityksen ytimessä on se kysymys, jonka esitimme jo aiemmin: miten Ottawan sopimus on parantanut Suomen puolustusta? Jos vastausta ei löydy, silloin meidän on oltava valmiita toimimaan. Tarvitsemme tekoja turvallisen Suomen puolesta. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-03T19:24:19,2025-06-03T19:29:31,Hyväksytty,1.1 2025_59_78,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Edustaja Piisinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_79,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa puhemies! Aluksi pahoittelen heti ääneni käheyttä, mutta yritän selviytyä puheestani. — Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut Venäjän hyökkäyssodan seurauksena perustavanlaatuisesti, eikä laajamittaisen sodan uhkaa enää voida sulkea pois. Venäjä on aggressiivisilla ja kansainvälisen oikeuden vastaisilla sotatoimillaan horjuttanut kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää ja vaarantanut rauhan ja vakauden euroatlanttisella alueella. Tällä esityksellä hallitus ehdottaa Suomen irtautumista jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Sopimuksen irtisanominen mahdollistaisi jalkaväkimiinojen palauttamisen osaksi Suomen puolustuskeinovalikoimaa. Jalkaväkimiinoilla on merkittävä sotilaallinen rooli, ja ne soveltuvat Suomen maastoon ja asevelvollisuusarmeijaan. Sotilaallisen arvion mukaan jalkaväkimiinat ovat edelleen tehokas puolustautumiskeino nykypäivän taistelukentällä. Arviota tukevat Ukrainan sodasta saadut kokemukset ja havainnot Venäjän asevoimien taktiikan kehityksestä. Puolustusministeriö totesi lausunnossaan Ottawan sopimuksen irtisanomisen laajentavan Suomen puolustuksellista liikkumatilaa, ja jalkaväkimiinat lisäisivät sotilaallista suorituskykyä osana muuta puolustusjärjestelmää. Käyttö rajoittuisi sotatilanteeseen ja evakuoiduille alueille. Puolustusvoimat noudattaa kansainvälisiä normeja ja pitää yllä raivausvalmiutta. Lisäksi siviilien suojaaminen edellyttää tarkkaa sääntelyä ja koulutusta. Ennen kieltoa jalkaväkimiinat olivat tärkeä osa Suomen puolustuksen selkärankaa, yksinkertainen, tehokas keino turvata rajamme ja läheistemme elämä. Ne sopivat juuri meille, asevelvollisuusarmeijalle, joka nojaa kansalaisten tahtoon puolustaa kotia ja isänmaata. Miinat eivät olleet yksin ratkaisu, mutta ne täydensivät muiden järjestelmien tehoa tavalla, jota ei ole voitu täysin korvata. Vaikka satoja miljoonia on sijoitettu vaihtoehtoihin, niiden suorituskyky ei ole yltänyt samalle tasolle. Nyt kun nämä korvaavat järjestelmät alkavat vanhentua, seisomme jälleen saman kysymyksen edessä: kuinka turvaamme Suomen oikeasti ja konkreettisesti, jos joudumme koetukselle? Suomen metsät, suot ja kumpuileva maasto ovat aina antaneet hyvät mahdollisuudet kansallemme puolustautua, mutta ilman oikeita välineitä ne eivät pysäytä ketään. Jalkaväkimiinat ovat yksinkertainen keino hidastaa vihollista, ostaa aikaa, pelottaa hyökkääjää sekä suojella rakkaimpiamme. Ne antaisivat isänmaan puolustajalle tärkeän mahdollisuuden valmistautua. Jalkaväkimiinat eivät ole vain ruutia ja terästä, ne ovat myös hiljainen viesti: tänne ei marssita ilman seuraamuksia. Arvoisa rouva puhemies! Silloin kun koko kansamme turvallisuus on vaakalaudalla, emme voi kieltäytyä yhdestäkään keinosta puolustaa kotejamme, perheitämme ja vapauttamme. Jalkaväkimiinat eivät ole hyökkäyksen väline vaan turva, joka auttaa pientäkin kansaa ylivoimaisen uhan torjunnassa. Tämä esitys on erittäin kannatettava. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-06-03T19:29:41,2025-06-03T19:33:51,Hyväksytty,1.1 2025_59_80,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Savola poissa, edustaja Strandman poissa. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_81,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi. Arvoisa puhemies! Vuonna 2012 Suomi lopulta liittyi jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Nyt vuonna 2025 käsittelemme hallituksen esitystä, joka korjaa tämän aiemmin tehdyn virheen, ja Suomi tulee irtautumaan jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Vastaavan ratkaisun ovat tehneet myös Viro, Latvia, Liettua ja Puola tämän vuoden aikana. Arvoisa puhemies! Valotan tässä puheenvuorossa hieman asian historiaa. Asia on ensimmäistä kertaa ollut suuremmin esillä eduskunnassa vuonna 1997, jolloin valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustusselonteossa on mainittu, että Suomi kannattaa maailmanlaajuista oikeudellisesti sitovaa ja todennettavissa olevaa jalkaväkimiinojen täyskieltoa. Tällöin kokoomuslainen puolustusministeri Anneli Taina kommentoi täysistunnossa asiaa niin, ettei Suomi halua yksipuolisesti sellaista kieltoa tehdä. Vuoden 2001 vastaavassa selonteossa asia oli jo kirjattu vahvemmin, ja silloinen RKP:n puolustusministeri kertoi eduskunnalle, että Suomen pyrkimyksenä on liittyä Ottawan sopimukseen vuonna 2006, mutta asiaa tarkasteltaisiin vielä vuoden 2004 selonteossa. Vuoden 2004 selonteon käsittelyn yhteydessä pääministerinä toiminut keskustan Matti Vanhanen kertoi, että Suomi liittyy Ottawan jalkaväkimiinat kieltävään sopimukseen vuonna 2012. Vuoden 2004 selonteon kaltainen kirjaus löytyy myös vuoden 2009 selonteosta. Samana vuonna 2009 ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa tehtiin linjaus, että aloitetaan valmistelut sopimukseen liittymiseksi vuoden 2012 alussa. Arvoisa puhemies! Paljon siis kerkesi tapahtua ennen sopimukseen liittymistä, mutta kaikista tärkein ja ratkaisevin oli vuoden 2011 loppupuolella käyty eduskunnan äänestys siitä, liittyykö Suomi osaksi tätä sopimusta. Tällöin käytännössä äänestettiin siitä, heikentääkö Suomi puolustustaan suhteessa naapurimaa Venäjään. Venäjä ei ollut silloin eikä ole sen jälkeenkään liittynyt tähän jalkaväkimiinat kieltävään sopimukseen. Tästäkin huolimatta, että Venäjä ei tämän sopimuksen piirissä ollut, eduskunta äänesti, että tähän sopimukseen liitytään äänin 110 puolesta ja 47 vastaan. Vastaan äänesti jokainen perussuomalainen paikalla ollut kansanedustaja, ja keskustan ryhmä hajosi siten, että 11 keskustan kansanedustajaa äänesti vastaan. Arvoisa puhemies! On todettava, että perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti vastustaneet tähän sopimukseen liittymistä jo vuosituhannen vaihteessa ja lopulta eduskunnan äänestyksessä 2011. Johdonmukaisuus olikin paljon puheissa mukana, kun eduskunta käsitteli asiaa ennen lopullista äänestystä. He, jotka aiemmin sopimukseen liittymistä olivat vastustaneet ja silloin sopimukseen liittymisen puolesta äänestivät, vetosivat siihen, että politiikan pitää olla johdonmukaista — eli sen vuoksi ei voisi äänestää sopimukseen liittymistä vastaan, koska aiemmissa selonteoissa oli asiasta kirjattu. Tämän logiikan mielestäni erinomaisesti mursi keskustelussa nykyinen eduskunnan puhemies, silloinen kansanedustaja Jussi Halla-aho, joka sanoi: ”On paljon parempi tehdä epäjohdonmukaista politiikkaa tai suoranainen täyskäännös kuin jatkaa johdonmukaisesti huonoa politiikkaa.” Ottawan sopimukseen liittyminen sinetöitiin Kataisen ollessa pääministerinä vuonna 2011. Nyt vuonna 2025 tämä sinetti puretaan ja jalkaväkimiinat kieltävä Ottawan sopimus on historiaa Suomen osalta. Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien mukaan jalkaväkimiinat ovat tehokas keino hidastaa vihollisen liikettä ja aiheuttaa tappiota. Suomessa miinojen käyttö perustuu suunnitelmallisuuteen ja niiden sijoittaminen dokumentoidaan tarkasti. Suomi tekee nyt viisaan ratkaisun asettuessaan samaan rintamaan Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan kanssa. Turvallisuus on myös ennakointia ja varautumista. Isänmaan edun ja Suomen turvallisuuden vuoksi kannatan tätä esitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-06-03T19:34:04,2025-06-03T19:38:57,Hyväksytty,1.1 2025_59_82,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen poissa. — Edustaja Kokko., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_83,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä kun nyt vanhoja muistellaan, niin muistaakseni olen vuonna 2011 SDP:n, demareiden, piirikokouksessa syksyllä pitänyt poliittisessa tilannekatsauksessa puheenvuoron, jossa totesin, että niin kauan kuin Venäjällä on jalkaväkeä, niin Suomella täytyy olla jalkaväkimiinoja. Pidin silloin ehkä Ottawan sopimukseen liittymistä virheenä, eli jos tässä nyt pitää vanhoja aina näissä puheenvuoroissa muistella, niin sanotaan nyt tämä näkökulma. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä!] Arvoisa puhemies! Ajattelin tässä ensimmäisessä puheenvuorossa ehkä enemmän yleisesti pohtia Ottawan sopimuksesta irtaantumista ja jalkaväkimiinojen käyttöönottoa ennen sitten yksityiskohtaisempia puheenvuoroja. Me olemme tänään jo keskustelleet rajaturvallisuuslaista, ja oikeastaan siihen kuten tähän Ottawan sopimukseenkin liittyy se perusproblematiikka toisaalta kansainvälisten velvoitteiden ja ihmisoikeuksien ja toisaalta kansallisen turvallisuuden välillä. Nyt eduskuntatyössä on yritetty löytää tasapaino näiden kahden näkökulman välille, jotka ovat mielestäni molemmat varsin perusteltuja näkemyksiä, joita tässäkin keskustelussa on hyvin nostettu esille. Myös tässäkin keskustelussa toivoisin molemminpuolista kunnioitusta näiden eri näkemyksien välillä. Siinä suhteessa on tietysti ongelmallista, että vaikka Suomi on pitkäaikaisesti sitoutunut nimenomaan kansainvälisten velvoitteiden kunnioittamiseen ja olemme ottaneet sen sääntöperustaisen järjestelmän ulkopolitiikan kulmakiveksi ja nähneet, että se on pienten kansojen etu, niin valitettavasti meidän geopoliittinen sijaintimme tekee tällaisen sanotaanko jopa absoluuttisen oikeamielisyyden toteuttamisen erittäin haasteelliseksi. Venäjä hyökkäsi vuonna 2014 Ukrainaan. Laajamittainen hyökkäys alkoi 2022, ja he kykenevät käymään sellaista sotaa, jota esimerkiksi me Suomi tai länsi emme kykenisi käymään. Eli he pystyvät puskemaan sotilaitaan piittaamatta omista tappioistaan määrättömästi vastustajaa kohden. Tällainen sodankäyntitapa ei sovellu meille länsimaille, jotka kunnioittavat omia sotilaitaan ja haluavat minimoida sotatilanteissa omat tappionsa, toisin kuin Venäjä. Heille sinällään se päämäärä on kaikki kaikessa, ja nähtävästi Venäjän nykyhallinto kykenee uhraamaan siihen sekä kalustonsa että myös asevoimissaan palvelevat sotilaat. Tässä suhteessa meidän geopoliittinen sijaintimme yhdistettynä tähän Venäjän muuttuneeseen sodankäyntitapaan kyllä perusteluttaa nimenomaan sitä, että Ottawan sopimuksesta irtaannutaan ja jalkaväkimiinat kyetään ottamaan käyttöön. Kansainväliset sopimuksethan pätevät niin kauan ja niin hyvin kuin myös suurvallat niitä kunnioittavat, ja me olemme nähneet, että Venäjä ei Ottawan sopimusta kunnioita, joten siinä suhteessa suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden vahvistaminen edellyttää, että sopimuksesta irtaannutaan ja jalkaväkimiinat saadaan mahdollisimman nopeasti käyttöön, mieluiten tietysti Suomen omana tuotantona. Keskustelussa on myös nostettu esille se, minkälaisen kuvan tämä antaa Suomesta kansainvälisesti. Liittolaiset ovat jo todenneet, että asia ei aiheuta ongelmia ja että he ymmärtävät Suomen ratkaisun. Baltian maat ja Puola ovat myös tehneet nämä samat ratkaisut vahvistaakseen omaa turvallisuuttaan mutta myös koko Euroopan ja liittokunnan turvallisuutta, joten tässäkin suhteessa toteutamme varsin hyvin Naton peruskirjan artiklaa siitä, että vaikka puolustamme muita ja muut puolustavat meitä, niin olemme ensi sijassa vastuussa itse oman puolustuksemme järjestämisestä ja sen vahvistamisesta, ja siihen jalkaväkimiinat kuuluvat olennaisesti. Kansainväliset esimerkit ovat tietysti toisaalta sykähdyttäviä tässä keskustelussa. Ne vaarat ja tuhot, mitä miinat aiheuttavat tavallisille siviileille, ovat järkyttäviä. Siksi Ottawan sopimus on aikanaan laadittu, nimenomaisesti suojaamaan siviilejä jalkaväkimiinojen haitoilta, mutta kuten nostin itse jo tuossa debattipuheenvuorossa esille, niin suomalaisen sotilaan asettama jalkaväkimiina on uhka ainoastaan siihen astuvalle venäläiselle sotilaalle eikä tavalliselle suomalaiselle. [Jari Ronkainen: Kyllä näin on!] Toisen maailmansodan jälkeen, kun suomalaiset ryhtyivät raivaamaan miinoja rauhan tultua ja sen jälkeen, yksikään suomalainen siviili ei ole kuollut tai haavoittunut Suomen armeijan laskemaan miinaan, koska niistä onnistuttiin tekemään jo silloin tarkat miinakartat ja myöskin sitten raivaamaan ne tehokkaasti pois. Ainoat haavoittumiset ja menehtymiset ovat käsittääkseni tulleet toisaalta Saksan aikanaan perääntymisvaiheessa Lappiin asettamiin miinoihin ja sitten myös neuvostoarmeijan osalle Suomen alueesta levittämiin miinoihin. Ymmärrän hyvin sen, että se, mitä muun muassa Angolassa ja Bosniassa on tapahtunut, että sisällissodan aikana useat osapuolet kylvävät miinoja summittaisesti sinne sun tänne, muodostaa luonnollisesti uhan siviileille, koska kukaan ei tiedä varmasti, missä niitä miinoja on. Olen itse ollut muutama vuosi sitten Bosnia-Hertsegovinassa vaalitarkkailuoperaatiossa, ja muistan, miten teiden varsilla oli kylttejä, joissa oli pääkallot ja kaksi luuta ristikkäin ja joissa luki, että miina-alue, ja autosta nousemista ei kehotettu tekemään. Ja tämä on siis 30 vuotta Bosnian sodan päättymisen jälkeen. Totta kai tässä asetelmassa se siviileihin miinoilla kohdistuva uhka on todellinen, mutta vaikka Suomi nyt päättää irtaantua Ottawan sopimuksesta, se ei poista sitä, että meillä on edelleen mahdollisuus olla aktiivisesti mukana kansainvälisessä miinojen torjunnassa ja rahoittaa niiden hävittämistä ja raivaamista, kuten olemme jo tähänkin asti sitä tehneet useilla kymmenillä miljoonilla euroilla. Siksi olisi hyvä, että myös tähän valtio varaisi riittävästi resursseja, niin että vaikka me itse irtaannumme sopimuksesta ja otamme miinat käyttöön kansallisen turvallisuuden nimissä, niin aktiivisesti ajamme myös miinojen vähentämistä kansainvälisesti — aivan samalla tavalla kuin meidän Nato-jäsenyytemme ei estä Suomea edelleenkään aktiivisesti puhumasta ydinaseriisunnan puolesta, joukkotuhoaseiden vähentämisen puolesta tai ihan jo tavanomaisen aseistuksen vähentämisen puolesta. Siinä suhteessa nämä asiat eivät ole ristiriidassa, jos pidämme kansallisesta turvallisuudesta samanaikaisesti huolen. [Juho Eerola: Hyvä puhe! — Jari Ronkainen: Oli hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-06-03T19:39:14,2025-06-03T19:46:15,Hyväksytty,1.1 2025_59_84,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_85,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tänään keskustelemme päätöksestä, joka liittyy yhteen valtion tärkeimmistä tehtävistä, kansalaistensa turvaamiseen. Perussuomalaiset ovat olleet aina kaukaa viisaita asettaen Suomen turvallisuuden etusijalle. Me emme kannattaneet Ottawan sopimukseen liittymistä 25. päivä marraskuuta 2011. Kaikki paikalla olleet perussuomalaiset kansanedustajat äänestivät sitä vastaan. Perussuomalaiset vastustivat Suomen liittymistä Ottawan sopimukseen, koska puolue katsoi sen heikentävän merkittävästi kansallista puolustuskykyä. Jalkaväkimiinojen katsottiin olevan kustannustehokas ja toimiva osa puolustusjärjestelmää erityisesti Suomen kaltaisessa vaikeakulkuisessa maastossa, jossa on pitkä itäraja, joka muodostaa merkittävän strategisen haasteen. Miinat vaikeuttavat vihollisen etenemistä ja syventävät puolustusta tilanteessa, jossa maanpuolustus perustuu laajaan reserviläisarmeijaan ja alueelliseen toimintamalliin. Puolue on sittemminkin johdonmukaisesti korostanut, että päätös liittyä sopimukseen oli virhe, ja nyt on Suomen aika irtautua tästä Ottawan jalkaväkimiinat kieltävästä sopimuksesta. Tämä päätös on ainoastaan oikein. Vihollinen ei kysy lupaa rajallamme, ja mikäli miinalla on mahdollisuus suojata rajojamme paremmin, niin sen tulemme tekemään. Turvallisuusympäristömme on muuttunut nopeasti ja peruuttamattomasti. Puolustusvoimien näkökulmasta tarvitsemme miinat osaksi kokonaismaanpuolustusta. Puolustusvoimien pioneeritarkastaja, eversti Riku Mikkonen on todennut, että jalkaväkimiinat ovat tehokas keino hidastaa vihollisen liikettä ja aiheuttaa tappioita. Hän korostaa, että miinojen käyttö perustuu suunnitelmallisuuteen ja niiden sijoittaminen dokumentoidaan tarkasti. Jalkaväkimiinoilla oli ennen kieltosopimusta merkittävä rooli Suomen alueellisessa puolustusjärjestelmässä erityisesti niiden helppokäyttöisyyden, psykologisen vaikutuksen ja asevelvollisuusarmeijalle soveltuvuuden vuoksi. Miinat täydensivät muiden asejärjestelmien vaikutusta. Me täällä Suomessa osaamme ja meidän Puolustusvoimat osaa käyttää miinoja vastuullisesti puolustukseen. Miinat eivät ole hyökkäysase. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut karulla tavalla, että laajamittaiset maahyökkäykset eivät ole menneisyyttä. Ne ovat jälleen totta. Ukrainassa olemme nähneet, kuinka yksinkertaisetkin torjuntakeinot voivat hidastaa tai pysäyttää mekanisoituja joukkoja, antaa aikaa, pelastaa henkiä. Tässä tilanteessa meidän on kysyttävä, mikä on vastuullista politiikkaa. Onko vastuullista sitoa omat puolustukselliset kätemme kansainvälisillä sopimuksilla, joiden velvoitteet eivät sido hyökkääjää? Vai onko vastuullista pitää kaikki mahdolliset keinot kansallisen turvallisuuden ja kansalaisten suojelun käytössä? Vastaus ei ole vaikea. Hyvät suomalaiset, isänmaan turvallisuus on meille tärkeintä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-06-03T19:46:19,2025-06-03T19:50:07,Hyväksytty,1.1 2025_59_86,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_87,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Suomi elää aikakautta, jolloin puolustuksemme on rakennettava realistisesti vastaamaan muuttunutta ja jatkuvasti heikentyvää turvallisuusympäristöä. Itärajamme takana toimii arvaamaton, kansainvälisiä sääntöjä rikkova suurvalta. Vaikka sota Ukrainassa loppuisikin, pysyy Venäjä silti uhkana koko Euroopalle. Tässä maailmantilanteessa Suomella ei ole varaa jättää yhtäkään puolustuskyvyn palasta käyttämättä. Kyse on puhtaasti kansallisesta turvallisuudestamme. Hallituksen esitys irtautua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta onkin maamme turvallisuuden kannalta paitsi perusteltu myös ennen kaikkea välttämätön. Arvoisa puhemies! Jalkaväkimiinat ovat yksinkertainen mutta poikkeuksellisen tehokas puolustusratkaisu. Jalkaväkimiinat estävät, hidastavat ja vaikeuttavat hyökkääjän etenemistä tavalla, jota mikään muu puolustuksellinen järjestelmä ei kykene täysin korvaamaan. Miinakauhun vaikutus on todellinen, ja juuri siksi jalkaväkimiinoja rintamalla pelätään. Suomen maasto, asevelvollisuusarmeija ja puolustusjärjestelmä muodostavat kokonaisuuden, johon jalkaväkimiinat istuvat luontevasti. Jalkaväkimiinat soveltuvat myös hyvin varusmiesten käyttöön. Miinojen käsittely ja käyttö on yksinkertaista, ja niiden oikeaoppinen käyttötapa on koulutettavissa suurellekin asevelvollisuusarmeijalle. Ottawan sopimukseen liittyminen vuonna 2012 tehtiin turvallisuustilanteessa, jossa sodan uhkaa pidettiin epätodennäköisenä. Nykypäivänä tilanne on toinen. Valtioneuvoston tuoreimmassa puolustusselonteossa todetaan, että Suomella on oltava kyky vuosia kestävään laajamittaiseen sodankäyntiin. Tähän peilaten tehokkaiden ja ennen kaikkea kustannustehokkaiden jalkaväkimiinojen palauttaminen maanpuolustuksemme voimavaraksi on enemmän kuin perusteltua. Perussuomalaiset ovat jo alusta alkaen johdonmukaisesti tuoneet esille, että Ottawan sopimukseen liittyminen oli virhe. Me olemme alusta alkaen sanoneet, että miinoista luopuminen nakersi maamme puolustuskykyä ja loi puolustukseemme haavoittuvuuden, jota ei ole täysimääräisesti pystytty korvaamaan. Nyt aiempi virhe ollaan vihdoin korjaamassa. On tärkeää huomata, että jalkaväkimiinat eivät ole ihmisoikeusongelma, jos niitä käytetään oikein. Suomen lainsäädäntö ja Puolustusvoimien koulutus varmistavat, että kaikki kansainväliset velvoitteet huomioidaan. Suomessa miinojen käyttö perustuu vastuullisuuteen. Jalkaväkimiinoissa kyse on kustannustehokkuudesta, pelotteesta ja turvallisuudesta. Ne ovat huomattavasti halvempia kuin monet teknologisesti kehittyneemmät vaihtoehdot mutta vaikutukseltaan vähintään yhtä merkittäviä. Samalla ne laittavat hyökkääjän epäröimään ja harkitsemaan jokaista askelta. Harva sotilas lähtee mielellään etenemään maastossa, jossa jokaista askelta saa pelätä miinan pelossa. Suomi ei saa jäädä kiinni vanhaan sopimusajatteluun, jos se hankaloittaa meitä puolustamasta maatamme. Me emme voi odottaa, että kriisi alkaa, ja vasta sitten huomata, että tehokkain puolustusratkaisu kiellettiinkin joskus aikanaan sopimuspaperilla. Arvoisa puhemies! Nyt meillä on mahdollisuus korjata aiemmin tehty virhe, vahvistaa puolustustamme ja lähettää selkeä viesti: Suomi ei ole hyväuskoinen vaan päättäväinen. Me pidämme huolta kansastamme, alueellisesta koskemattomuudestamme ja turvallisuudestamme. — Kiitos. [Jani Kokko: Hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-06-03T19:50:17,2025-06-03T19:54:40,Hyväksytty,1.1 2025_59_88,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki poissa, edustaja Vigelius poissa. — Edustaja Immonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_89,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa puhemies! Näkemiin Ottawan poliittinen sopimus, ja tervetuloa Suomen oikeus puolustaa omaa maataan niillä välineillä, jotka me itse voimme ja haluamme valita. On hienoa, että täälläkin salissa suomalaisten poliitikkojen silmät ovat avautuneet siihen todellisuuteen, jota Venäjä osoittaa Ukrainan maaperällä. Venäjä on meidän suomalaisten suurin turvallisuusuhka — nyt ja vuosikausia tästä eteenpäin. Venäjän raakalaismaisessa sodassa ei tunnusteta tai noudateta mitään kansainvälisiä sopimuksia. Sen voi jokainen todeta Ukrainassa. Olisi edesvastuutonta, että Suomen poliitikot itse ja vapaaehtoisesti sitoisivat taas poliittisilla päätöksillä sotilaiden kädet selän taakse sellaisen vastustajan edessä. Suomella on oltava käytössä kaikki ne välineet, joilla voidaan tehokkaasti ja pienen maan resursseilla puolustaa Suomea ja sen kansaa. Mikäli kriisit eskaloituvat aseellisiksi, vaaditaan nopeita toimia pitkällä rajallamme. Tähän tarkoitukseen jalkaväkimiinat ovat yksi tehokkaimmista välineistä. Jalkaväkimiinat ovat yksinkertainen asejärjestelmä, joka on mahdollista tuottaa nopeasti kotimaisessa puolustusteollisuudessa ja näin myös vahvistaa huoltovarmuuttamme puolustuksen saralla. Suomella on vuosikymmenien mittainen kokemus miinojen käytöstä osana maanpuolustusta. Olen tässä istuntosalissa ainoa kansanedustaja, joka on työkseen kouluttanut yli kymmenen vuotta nimenomaan miinojen asentamista, ansoittamista, purkamista, poistamista tai raivaamista. Suomalainen sotilas on koulutettu aina asentamaan miina sillä ajatuksella, että hän itse sen joutuu myös poistamaan. Jokainen miinan asentanut pioneeri saattaa joutua raivaamaan myös aseveljensä rakentaman viereisen miinoitteen saamansa sulutteen selosteen eli piirretyn karttadokumentin mukaisesti. Muun muassa näistä syistä miinoitteiden dokumentointi on ollut tarkkaa ja merkittävä osa suomalaista koulutusta. Tästä meillä Suomen puolustusvoimissa on olemassa vuosikymmenien mittainen kokemus. Miinoja käytetään suunnitelmallisesti ja vain vihollista kohtaan. Suomalainen marjastaja ei sellaiseen astu. Arvoisa puhemies! Tässä samassa salissa äänestettiin marraskuussa 2011 jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen liittymisestä. Ainoastaan perussuomalaiset äänestivät yhtenäisenä ryhmänä liittymistä vastaan. Nyt Ukrainan sodan myötä tässä salissa pitäisi viimeistenkin edustajien silmien aueta. Se poliittinen päätös liittyä Ottawan sopimukseen oli selkeä virhe ja sitoi maatamme puolustavien sotilaiden käsiä selän taakse, eikä se vastaa sitä realismia, jota taistelukentällä oikeasti toteutetaan. Arvoisa puhemies! Meitä kansanedustajia on täällä eduskunnassa 200. Tulemme erilaisista taustoista ja ammateista. Arvostan ympärilläni istuvien kollegoiden osaamista ja työkokemusta, jota he tuovat esiin täällä istunnoissa tai valiokunnissa. Luotan niiden kansanedustajien ammattitaitoon, joilla on pitkäaikainen kokemus lääkärinä, asiantuntijana, poliisina tai vaikka opettajana. Puhuttaessa jalkaväkimiinoista olen kuitenkin ainoa meistä 200 kansanedustajasta, jolla on laaja-alainen ja yli kymmenen vuoden kokemus miinoista, niiden kouluttamisesta ja suunnitelmallisesta käytöstä. Voin taata, että oikeissa käsissä suomalaisella sotilaskoulutuksella miinat ovat yksi parhaista keinoista isänmaamme turvaamiseen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2025-06-03T19:54:53,2025-06-03T19:59:25,Hyväksytty,1.1 2025_59_90,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Skinnari poissa. Edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_91,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset tosiaan hallitukselle tästä erinomaisesta esityksestä. Silloin kun on tehty virhe, pitää olla rohkeutta myöntää se ja korjata se tehty virhe. Tämä ottavan osapuolen sopimus oli Suomen osalta vakava virhe. Venäjän hyökkäys Ukrainaan todistaa sen, että jalkaväkimiinat ovat korvaamaton apu puolustauduttaessa ylivoimaiselta vaikuttavaa vihollista vastaan. Luen seuraavaksi sitaatin syyskuun 6. päivältä — on ollut tiistaipäivä, kello on ollut 14.03, ja tämän sitaatin on ääneen lausunut ensimmäisen kauden kansanedustaja Juho Eerola pitäessään neljättä puhettaan tuoreena kansanedustajana: ”Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Suoritin varusmiespalveluksen aikoinani 1990-luvulla, 11 kuukautta Vekaranjärvellä Karjalan prikaatissa ja Kymen jääkäripataljoonan sissikomppaniassa. Nyt keskustelussa olevat jalkaväkimiinat kuuluvat oleellisena osana juuri sissitoimintaan, joka on siis rintamalinjojen sivustoissa tapahtuvaa muun muassa vihollisen huoltokuljetusten häirintää. Suomen puolustus nojaa hyvin pitkälti tähän. Aliupseerikoulussa nämä jalkaväkimiinat tulivat oikein erityisen tutuiksi. Meille opetettiin, kuinka ne asetetaan maastoon, merkitään karttaan ja erityisesti kuinka ne tilanteen ollessa ohi puretaan pois. Yksikään suomalainen sotilas ei jätä miinoja maastoon. Meille myös opetettiin, kuinka tehokas ja pelottava ase oikein käytetty miina voi olla. Oppimateriaalina tunneilla näytettiin videofilmejä Tšetšeniasta, jossa parin hengen sissiporukka saattoi itsenäisesti toimien pysäyttää kokonaisen viholliskomppanian. Armeija-aikoinani oli Suomessa vallassa Paavo Lipposen ensimmäinen hallitus. Sen ulkoministerinä toimi nykyinen” — siis huomautan, että luen sitaattia vuodelta 2011 — ”presidenttimme Tarja Halonen. Meitä kouluttanut yliluutnantti kehotti seuraamaan uutisia, että nyt tuon ministerin toimesta suunnitellaan jalkaväkimiinojen täyskieltoa. Tätä silmällä pitäen meitä opetettiin valmistamaan korvaavia miinoitteita, muun muassa rautanauloja, polkupyörän ketjuja ja lannoitteita käyttäen. Eli nyt kun täällä puhuttiin, että aseteollisuus on hylännyt nämä jalkaväkimiinat, niin todellisuudessa näissä maissa, missä jalkaväkimiinoja ei käytetä, on tällaisia kaiken maailman korvaavia miinoitteita käytössä yhä edelleen. Arvoisa puhemies! Suomen ei tule liittyä tähän ottavan osapuolen sopimukseen. Miina on tehokas ja halpa puolustusase, ja korvaavat järjestelmät tulevat paljon kalliimmiksi eivätkä edes ole yhtä tehokkaita. Yksikään kehitysmaassa oleva lapsi ei silpoudu tai jää silpoutumatta sen ansiosta, olemmeko me tässä sopimuksessa mukana vai emmekö ole. Taleban-liike ei tietääkseni ole miinakieltoa ratifioimassa.” Sitaatti syyskuulta 2011 päättyi tähän, ja se on ihan kuranttia tekstiä mielestäni tänäkin päivänä. Hienoa, että ollaan nyt tässä tilanteessa, että voidaan kääntää historian lehteä siihen suuntaan, mikä se oli ennen vuotta 2011 tai ennen vuotta 2012. Nämä jalkaväkimiinathan siis olivat käytössä vuoteen 2012 saakka, ja silloinkaan eivät, kuten on väitetty, lapset tai marjastajat näihin meidän miinoihin kävelleet. Tämä sitaatti olisi itse asiassa jatkunut vielä jonkun verran, tai siis se silloinen puheeni, mutta jätän nyt hienotunteisuussyistä sen loppuosan siitä puhumatta, koska moitin siinä silloisia hallituspuolueita, jotka ovat nytkin mukana hallituksessa, niin että jätetään se osa siitä kohtaa sanomatta. [Naurua — Jani Kokko: Anna tulla vaan!] Kun täällä on puhuttu moneen kertaan tästä turvallisuustilanteesta, että se on nyt jotenkin muuttunut sitten vuoden 2011 tai 2012, niin minä pikkasen tästä tohdin olla vähän eri mieltä. Nimittäin ei se turvallisuustilanne kauhean paljon erilainen silloin 2012 ollut. Muistan hyvin, kuinka Venäjä heti, kun Pekingin olympialaiset 2008 olivat päättyneet ja olympiarauha ja ‑tuli sammuneet, painui Georgiaan, Gruusia-nimellä aiemmin tunnettuun Georgiaan, ja hyökkäsi sinne. Eikä siitä Tšetšenian sodastakaan, mitä tuossa vuoden 2011 puheessani muistelin, kauhean kauan silloin ollut. Niin että ei tuo naapuri, vaikka miten voissa paistaisi, siinä ole mihinkään muuttunut. — Kiitokset.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-06-03T19:59:26,2025-06-03T20:04:54,Tarkistettu,1.1 2025_59_92,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Ingo poissa, edustaja Bergbom poissa, edustaja Kilpi poissa. — Edustaja Nieminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_59_93,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti. Venäjän täysimittainen hyökkäyssota Ukrainassa on osoittanut, että laajamittaisen sodan uhkaa ei voida enää sulkea pois. Se, mikä vielä muutama vuosi sitten tuntui kaukaiselta, on nyt hyvin todellinen ja konkreettinen uhka myös meille. Turvallisuudesta huolehtiminen on itsenäisen valtion tärkein tehtävä. Suomen liittyminen Natoon on ollut merkittävä askel turvallisuutemme vahvistamisessa. Mutta kuten olemme todenneet, Nato-jäsenyys ei vähennä tarvetta vahvalle kansalliselle puolustukselle. Päinvastoin se asettaa meille entistä kovempia vaatimuksia uskottavasta ja toimintakykyisestä puolustuskyvystä. Meidän geopoliittinen asema Venäjän kainalossa on, mikä on, maaraja on pitkä, ja meillä tulee olla erilaisia puolustusmenetelmiä kattavasti strategisesti tärkeille alueille tai vaikeakulkuisiin paikkoihin, joita ei voida muuten suojata tehokkaasti. Jalkaväkimiinoilla on jo itsestään pelotevaikutus, joka on tarpeellinen yhä moninaisemmassa sodankäynnissä, jossa pitää varautua hybridisodankäyntiin ja vihamielisten erikoisjoukkojen tunkeutumiseen maitse. Kehittynyt teknologia mahdollistaa lisäksi miinojen käytön tavalla, joka ei vaaranna siviilejä ja jossa toiminta on vastuullista ja käyttö tarkkaa sekä tarkoituksenmukaista. Me tarvitsemme nämä moninaiset keinot sodassa suojellaksemme omia kansalaisia. Koulutetun, hyvin valmistautuneen armeijan avulla pystymme ja osaamme käyttää tätä puolustusvälinettä tehokkaasti. On lisäksi huomioitava, että sopimukseen sitoutuneet ovat sitoneet kätensä, kuten monet merkittävät maat, ja näin se asettaa ne heikompaan asemaan. Jalkaväkimiinoja tullaan käyttämään siksi konflikteissa ja sodissa, jolloin sopimusta noudattavat valtiot joutuvat epäreiluun asemaan. Meidän ensisijainen tehtävä on suojella suomalaisia. Emme voi vastata siitä, jos vihamielinen valtio toimii brutaalisesti esimerkiksi täälläkin nyt useasti mainitun hybridisodankäynnin ohessa. Emme voi antaa hyökkäävän käyttää aseitaan ja katsella vierestä, kun asettaisimme oman turvallisuuden vaaraan. Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien selvityksen ja puolustus- ja ulkoministeriöiden arvioiden perusteella nämä ministeriöt esittivät Ottawan sopimuksesta irrottautumisen valmistelujen aloittamista. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta, TP-UTVA, linjasivat 1. huhtikuuta 2025 valmistelujen käynnistämisestä. Tämä ei ollut kevyt päätös, vaan huolellisen harkinnan ja analyysin tulos. Mielestäni ainut oikea ja hyvä päätös. Ottawan sopimus solmittiin ajassa, jolloin Euroopan turvallisuusjärjestys näytti vakaalta ja jolloin sotilaallista uhkaa pidettiin vähäisenä. Nyt tilanne on toinen. Jalkaväkimiinat ovat edelleen tehokas ja etenkin kustannustehokas ja merkittävä puolustusväline, jolla on tärkeä rooli erityisesti Suomen maasto-olosuhteissa. Niiden puuttuminen heikentää puolustuksemme uskottavuutta ja lisää riippuvuutta kalliimmista, monimutkaisemmista järjestelmistä. Irrottautuminen Ottawan sopimuksesta ei tarkoita, että Suomi luopuisi vastuullisuudestaan tai kansainvälisestä oikeudesta. Päinvastoin se tarkoittaa, että Suomi tunnistaa ensisijaisen vastuunsa: suomalaisten turvallisuuden varmistamisen kaikissa oloissa. Arvoisa rouva puhemies! Vahva kansallinen puolustuskyky ei ole vain mahdollisuus. Se on välttämättömyys. Tehtävämme on varmistaa, että Suomi pystyy puolustamaan itseään yhdessä liittolaisten kanssa mutta myös yksin, jos tilanne sitä vaatii. Ottawan sopimuksesta irrottautumisen valmistelu on osa tätä kokonaisuutta. Kansallisella valtiolla tulee olla oikeus määrittää itse, millä keinoin se puolustaa alueellista koskemattomuuttaan. Meidän pitää olla puolustuksellisesti omavaraisia mahdollisimman pitkälle. Sopimuksesta irrottautuminen ei tarkoita miinojen automaattista käyttöä, vaan se palauttaa mahdollisuuden niiden käyttämiseen ääritilanteessa. Jalkaväkimiinojen käytön palauttamisella luodaan kokonaisuutta ajatellen kuitenkin osa uskottavaa puolustusratkaisua. Meidän on siis katsottava tosiasioita silmiin ja tehtävä vaikeita mutta välttämättömiä päätöksiä. Vain niin turvaamme Suomen vapauden ja itsenäisyyden myös tulevaisuudessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-06-03T20:05:12,2025-06-03T20:10:09,Tarkistettu,1.1 2025_59_94,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kopra poissa, edustaja Kiljunen poissa, edustaja Räsänen, Päivi, poissa. — Edustaja Kaunistola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_59_95,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Eduskunta äänestää keskiviikkona rajaturvallisuuslain jatkamisesta. Varautuminen ja ennalta ehkäisy ovat ydinteemoja, kun puhutaan Suomen ja suomalaisten kansallisesta turvallisuudesta. Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta muuttunut turvallisuusympäristö edellyttää määrätietoisia toimia puolustuksen vahvistamiseksi. Siksi Suomi onkin käynnistänyt myös valmistelut jalkamäkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen eli niin sanotun Ottawan sopimuksen irtisanomiseksi. Toimet perustuvat puolustushallinnon ja ulkoministeriön tekemään asiantuntija-arvioon ja ovat osa puolustuksemme kokonaisvaltaista vahvistamista. Venäjä muodostaa Euroopalle pitkäkestoista uhkaa. On huomioitava, että teknologian kehityksestä huolimatta Venäjän jalkaväen perinteinen ja merkittävä rooli on säilynyt. Jalkaväkimiina on siinä kustannustehokas ja yksinkertainen ase, jolla voidaan täydentää Puolustusvoimien suorituskykyä. Miinojen käyttö edellyttää huolellista suunnittelua, vaarallisten alueiden merkintää ja valvontaa sekä miinojen huolellista raivaamista. Mahdollinen tulevaisuuden käyttö tapahtuisi vastuullisesti ja siviilivahinkojen estäminen huomioiden. Suomi puolustaa edelleen kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää ja kansainvälistä oikeutta. Suunta sen suhteen ei ole muuttumassa. Suomi sitoutuu jatkossakin sopimuksen humanitäärisiin päämääriin, kuten globaaliin työhön miinojen haittojen vähentämiseksi. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkein tavoite on turvata Suomen alueellinen koskemattomuus sekä itsenäisyys ja suomalaisten turvallisuus sekä hyvinvointi. Arvoisa puhemies! Kyse on ennen kaikkea varautumisesta ja ongelmien ennalta ehkäisemisestä, Suomen edun, itsenäisyyden ja turvallisuuden takaamisesta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-06-03T20:10:23,2025-06-03T20:12:57,Tarkistettu,1.1 2025_59_96,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Holopainen poissa, edustaja Kemppi poissa. — Edustaja Fagerström, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_59_97,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Noora,Fagerström,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa puhemies! Haluan kiittää hallitusta tämän tärkeän esityksen valmistelusta. Suomen ja Euroopan muuttunut turvallisuustilanne vaatii toimenpiteitä, joilla vahvistetaan maamme puolustusta. Eduskunta hyväksyi Ottawan sopimuksen marraskuussa 2011, ja sopimukseen liityttiin virallisesti vuonna 2012. Koska vuosien varrella geopoliittinen tilanne on muuttunut merkittävästi, on tärkeää, että käymme keskustelua Suomen vetäytymisestä sopimuksesta. Tehtyjä päätöksiä, tässä tapauksessa tehtyä sopimusta jalkaväkimiinojen käytöstä, on kyettävä tarkastelemaan uudelleen, mikäli olosuhteet ovat muuttuneet aiemmasta. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimmät tavoitteet ovat turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta meidän on huolehdittava varautumisestamme monipuolisesti. Osana Natoa Suomi on sitoutunut vahvistamaan liittokunnan pelotetta. Tämän pelotteen vahvistamiseksi Ottawan sopimuksen irtisanominen olisi yksi vaihtoehto. Arvoisa puhemies! Tässä salissa on tänään esitetty huoli siitä, että Suomi ei jatkossa sitoutuisi kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestelmään, jos se irtautuisi Ottawan sopimuksesta. Haluan muistuttaa, että Suomi sitoutuu jatkossakin miinojen vastuulliseen käyttöön ja Ottawan sopimuksen humanitäärisiin päämääriin, kuten globaaliin työhön miinojen haittojen vähentämiseksi. Suomi puolustaa kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää, kansainvälistä oikeutta ja kansainvälistä humanitääristä oikeutta. Arvoisa puhemies! Suomen ja suomalaisten turvallisuuden tulee olla ykkösprioriteettimme tässä salissa. Juuri näitä asioita tämä esitys ajaa. Onkin ollut hienoa huomata, että kannatusta löytyy yli hallitus—oppositio-rajojen. Jalkaväkimiinojen palauttaminen osaksi puolustustamme tarjoaisi yhden keinon lisää vastata ulkopuolelta tuleviin uhkiin ja vahvistaa pelotevaikutusta. Puolan, Latvian, Liettuan ja Viron puolustusministerit ilmoittivat tämän vuoden maaliskuussa yhdessä suosittelevansa Ottawan sopimuksesta irtisanoutumista. Sopimuksen irtisanomista koskevat valmistelut ovat käynnistyneet kaikissa neljässä maassa. Syy, minkä vuoksi olemme tässä tilanteessa, on Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainaan, jossa Venäjä käyttää jalkaväkimiinoja. Useat kansainväliset järjestöt, kuten Human Rights Watch ja Amnesty International, ovat dokumentoineet Venäjän joukkojen laajamittaista miinoittamista Ukrainassa. Vaikka Suomeen ei kohdistu suoraa uhkaa, varautumiseen on panostettava. Siksi on aika irtautua Ottawan sopimuksesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Noora Fagerström,1490,2025-06-03T20:13:13,2025-06-03T20:16:10,Tarkistettu,1.1 2025_59_98,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Malm., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_59_99,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tänään on käyty ansiokasta keskustelua turvallisuuspolitiikasta laajemminkin, ja nyt tämä keskustelu Ottawan miinasopimuksesta irtautumisesta saa itselleni aikaan sellaisia ajatuksia, että Suomen pitkäaikainen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja on ollut vakaa. Kaikista tärkeintä tässä salissa on jatkossakin lähettää viesti tästä vakaudesta. Pitkäjänteistä työtä Suomessa on tehty jo kauan muun muassa aseistariisunnan ja asevalvonnan edistämiseksi. Nyt kun Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö on heikentynyt perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti Venäjän hyökkäyssodan takia Ukrainaan, on syytä myös tarkastella Ottawan miinasopimusta uudelleen. Hallituksen esityksen mukaan laajamittainen ja pitkäkestoinen sodankäynti on palannut Eurooppaan ja sodan laajenemisen riskiä ei voida sulkea pois. Suomen Nato-jäsenyys ei vähennä tai poista tarvetta ylläpitää vahvaa kansallista puolustuskykyä. Osana liittokuntaa ja liittokunnan yhteisen puolustuksen velvoitteita Suomella on Naton jäsenenä myös velvollisuus pitää huolta vahvasta kansallisesta puolustuksestaan. Kun turvallisuustilanne on muuttunut, ja tänäänkin olemme kuulleet tässä salissa vuosilukuja 2012, 2014, 2022, niin on ihan oikein miettiä, missä vaiheessa maailman geopolitiikkaa olemme tällä hetkellä menossa. Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on myös viitattu useasti siihen, että miinoitusta ei tehtäisi alueelle, jolla on siviilejä, mikä mielestäni on täysin oikein. Suomi tarvitsee suorituskykyjä tässä muuttuneessa turvallisuustilanteessa, ja jalkaväkimiinat voivat olla yksi tällainen lisäkyky. Ehkä sitten viimeisenä havainto siitä, että kun on puhuttu miinoista ja myöskin sitten näistä kansainvälisistä sopimuksista, niin omassa ajattelussani nämä eivät ole toinen toisiaan poissulkevia asioita, vaan molempia asioita voidaan tehdä myös jatkossa. Voidaan mahdollisesti irtautua Ottawan sopimuksesta, mutta samaan aikaan voidaan myös tehdä pitkäjänteistä työtä aseistariisunnan ja asevalvonnan edistämiseksi ja myöskin miettiä, kuinka miinahaittoja tulevaisuudessakin voidaan estää. Eli minusta tässäkään asiassa ei ole toinen toisiaan poissulkevia kokonaisuuksia, vaan toinen toisiaan tukevia ehkä ennemminkin. Ei ole joko—tai-kysymys. Ehkä kaikesta viimeisimpänä haluan todeta, että kun tätä geopoliittista tilannetta tässä nyt ollaan seurattu valitettavasti viime vuosina tarkastikin, niin tämän päivän aikana, arvoisa rouva puhemies, mielessä on ollut yksi sitaatti useammin kuin kerran, ja se on: ”Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen.” Ja sen on lausunut Paasikivi.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-06-03T20:16:24,2025-06-03T20:20:05,Tarkistettu,1.1 2025_59_100,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_59_101,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa puhemies! Suomen irtautuminen henkilömiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta on ainakin minulle vaikea päätös. Vasta tänään saimme edustajina mahdollisuuden tutustua Puolustusvoimien perustelumateriaaliin siitä, kuinka puolustusvälineistön tarve on muuttunut sitten Ottawan sopimukseen liittymisen 2012. Ukrainan sodasta opittavaa on ainakin uutisten perusteella selvästi droonien suuri merkitys, ja tämä on seikka, josta kaipaan myös lisätietoa, ylipäätään varautumisesta kokonaisuutenaan. Irtautumispäätöksen valmistelu on tapahtunut ilman Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle perinteistä parlamentaarista valmistelua, mitä pidän erityisen valitettavana näinkin merkittävässä kysymyksessä. Vaalien alla esityksen tiedottaminen oli vähintäänkin tyylitöntä — ehkä jossain toisessa yhteydessä voi käyttää muitakin termejä. Joka tapauksessa kansainvälisen sopimusjärjestelmän heikentäminen eroamalla siitä ei ole kevyt toimi. Sopimuksen tavoitteena on suojella jalkaväkimiinojen aiheuttamalta humanitääriseltä kärsimykseltä. Osapuolet ovat sitoutuneet siihen, etteivät ne missään oloissa käytä, kehitä, tuota, muutoin hanki, varastoi, pidä hallussa tai siirrä suoraan tai välillisesti kenenkään käyttöön jalkaväkimiinoja. Hallitus ja tulevaisuudessa Suomi perustelee irtautumista seuraavasti: ”Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpänä päämääränä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Näiden päämäärien turvaamiseksi heikentyneessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa ja voidakseen tarvittaessa vastata pitkäkestoiseen ja laajamittaiseen sodankäyntiin Suomen on kyettävä kehittämään puolustuksensa suorituskykyjä. Sopimuksen irtisanominen mahdollistaa jalkaväkimiinajärjestelmän palauttamisen puolustuksen keinovalikoimaan.” Kukapa meistä suomalaisista ei haluaisi omia sotilaitaan ja siviilejään turvata mahdollisimman hyvin. Nyt pitäisi edustajana pystyä arvioimaan, onko se tehtävissä jotenkin muuten, vai onko juuri maamiinojen käytölle kriittinen tarve. Tätä tietoa tarvitsisin lisää päätöstä tehdäkseni. Olen Kambodžassa työskennellessäni nähnyt, mitä kamalaa pitkäaikaista haittaa miinat siviileille aiheuttavat. Suomessa miinoja osataan käyttää paljon turvallisemmin, ja varmasti, kun kerrotaan, näin onkin. Jos sopimuksesta irtaudutaan, on tärkeää linjata, miten ja millaisia miinoja Suomi käyttää ja valmistaa. Entä miten varmistaa, osattaisiinko Suomen tekemiä miinoja käyttää muualla vastuullisesti? Vientikielto olisi Ottawan sopimuksen hengen mukaista ja vastaisi Suomen perusteluja oman turvallisuutemme vahvistamisesta. — Puhemies, ihan muutama lause vielä. [Puhemies: Joo, olkaa hyvä!] — Tärkeää olisi myös panostaa humanitääriseen miinatyöhön entistä vahvemmin ja osoittaa, ettei Suomi katso tilanteessa vain omaa napaansa. Elämme surullisia aikoja, joissa Venäjä hyökkää ja uhittelee naapureitaan ja samaan aikaan hyvin monelta taholta haastetaan sääntöpohjaista kansainvälistä sopimusjärjestelmää. Suomen päätökset — edellinen päätös, jota juuri käsiteltiin käännytyslain jatkosta, ja tämä Ottawan sopimus — eivät ole irrallisia näistä kummastakaan kehityksestä. Hieman hämmästelen sitä, että näinkin hankala päätös tuntuu tässä salissa niin monelle olevan itsestään selvä suuntaan tai toiseen ja tämmöinen pohdiskeleva keskustelu on jäänyt aika vähälle.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-06-03T20:20:09,2025-06-03T20:24:16,Tarkistettu,1.1 2025_59_102,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_59_103,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Täällä on tänään muisteltu aika paljon, mitä on tapahtunut 2011 ja silloin. Minun täytyy ensin kertoa ihan henkilökohtaisesti semmoinen muisto, että isäni on ollut Lapin sodan jälkeen miinanraivauksessa aikoinaan silloin, kun on Lapin sotaa käyty. Silloin ei tiedetty miinojen sijaintia ja paikkaa, ja siitä porukasta, joka oli miinanraivauksessa Lapissa, eivät kaikki tulleet takaisin. Se vain kertoo sen raakuuden, mitä miinat sitten aikanaan tekevät, ja tämä oli Lapin sodan jälkeen. Arvoisa rouva puhemies! Suomen puolustus ja turvallisuus on tietenkin aina ensisijainen tehtävämme, ja siihen tietenkin ovat tähdänneet myös Nato-jäsenyys ja kaikki muut turvallisuuspanostukset, mitä me ollaan tässä tehty. Tämä Suomen turvallisuus on todella isossa roolissa valtion toimissa. Jos katsotaan valtion budjettia tuolla 2030-luvulla, niin näitten arvioitten mukaan noin kymmenen prosenttia meidän valtion budjetista on puolustukseen liittyviä menoja. Tämä jalkaväkimiinakysymys on vain yksi palanen tässä isossa kokonaisuudessa, miten Suomen turvallisuutta ollaan rakentamassa, ja siinä mielessä se ratkaisee vain osan puolustuksen haasteista — mutta merkittävän ja tärkeän osan. Täällä on aika paljon todettu siitä, miten toimittiin 2011. Pitäisin tärkeämpänä nyt sitä, että kun me katsotaan sitä 2010-luvun alkua, niin tilanne Suomessa oli turvallisuuspoliittisesti aivan erilainen. Meidän naapurimme käytös oli silloin aivan erilaista kuin se on tänä päivänä, ja nämä tilanteet ovat todella muuttuneet. Jos me ajatellaan tätä meidän ratkaisua, niin meidän pitää tehdä sitä ajassa ja katsoa sen kulloisenkin turvallisuustilanteen mukaan. Valitettavasti ollaan jouduttu siihen tilanteeseen, että me joudumme arvioimaan tätä omaa tilannettamme nytten näitten tosiasioitten valossa. Arvoisa rouva puhemies! Tämä Ottawan sopimus on tehty silloin ja siihen on liitytty. Meillä on oikeus irtisanoa sopimus ilmoittamalla siitä muille sopimusosapuolille, tallettajalle ja Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvostolle. Me annamme tyhjentävän selvityksen irtisanomisen syistä, ja varmasti ne syyt ovat tänään tulleet monelta osin täällä sanottua. Esitys sopimuksesta irtaantumisesta perustuu Suomen puolustuksen tarpeisiin heikentyneessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa, mikä meillä on tällä hetkellä käsillä. Tämä on myöskin aika pragmaattinen asia, kun ruvetaan miettimään, miten Suomi puolustaa kansalaisiaan erilaisissa kriiseissä. Tämä miinakysymys on kriisinajan sotilaallinen toimi, jota voidaan käyttää. Se on aika kustannustehokas. Se on myöskin näitten kaikkien, puolustusministeriön ja puolustuksen ammattilaisten, selvitysten pohjalta tehty, ja se on tarkoitus tehdä sillä tavalla, että hyvin vastuullisesti miinoja sijoitetaan ja tiedetään, missä ne ovat. Sitten jos katsotaan sitä kokonaisuutta, niin se on myöskin aika yksinkertainen käyttää, ja sillä tavalla pystytään Suomea suojaamaan tiettyjä turvallisuusuhkia kohtaan. Tämä, niin kuin aiemmin sanoin, ratkaisee vain osan, ja se on tämä Maavoimiin liittyvä turvallisuusuhka. Siinä mielessä tämä on tällä hetkellä ehkä sellainen toimi, jota me nyt erityisesti tarvitaan. Ainakin siihen pitää varustautua. Arvoisa rouva puhemies! On hyvä varustautua ennakolta, ja meidän on itse huolehdittava tästä tilanteesta. Kukaan muu ei sitä tee meidän puolestamme, ja siinä mielessä tämä on meille hyvin iso kysymys. Sitten kun täällä eduskunnassa käsitellään tätä kysymystä, niin se on myöskin eduskunnan tahdonilmaisu siitä, miten hoidetaan Suomen turvallisuutta kaikissa tilanteissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-06-03T20:24:22,2025-06-03T20:29:33,Tarkistettu,1.1 2025_59_104,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Garedew., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_59_105,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa puhemies! Sota ei ole leikinasia, eikä maanpuolustuksesta voi tinkiä missään olosuhteissa. Suomi tarvitsee jalkaväkimiinat takaisin arsenaaliinsa. Jos joskus vielä joudumme sotaan, niin on tärkeää ymmärtää, millainen vihollinen Suomella olisi vastassa ja miksi puolustuskyvyn laajentaminen on niin tärkeää. Venäjä ei ole demokratia eikä välitä säännöistä. Monia rohkeita, jotka ovat avanneet suunsa ja kritisoineet maansa johtoa, on kuollut yllättäen hämärissä olosuhteissa. Vuosina 2022—2025 ainakin 10—15 merkittävää henkilöä on pudonnut Venäjällä ikkunasta tai parvekkeelta. Nostan esille muutamia esimerkkejä: Joukossa on muun muassa Ravil Maganov, Lukoil-öljy-yhtiön hallituksen puheenjohtaja, joka putosi sairaalan ikkunasta syksyllä 2022 joitain kuukausia sen jälkeen, kun öljy-yhtiö oli vaatinut sotatoimien lopettamista Ukrainassa. Myös edesmenneen oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin julma kohtalo on tuoreessa muistissamme. Ensin hänet yritettiin salamurhata hermomyrkyllä. Kun se epäonnistui, hänet tuomittiin tekaistuilla syytteillä pitkiin vankeustuomioihin, ja lopulta hän kuoli helmikuussa 2024 vankileirillä epämääräisissä olosuhteissa. Lisäksi Boris Nemtsov, Putinin kriitikko ja entinen varapääministeri, ammuttiin Moskovan keskustassa Kremlin lähellä helmikuussa 2015. Tähän varmasti suuri todennäköisyys oli hänen poliittinen toimintansa. Neljäs ja viimeinen esimerkki, Ilja Jašin, kunnallisvaltuutettu, pidätettiin vuonna 22, kun hän julkaisi videon, jossa käsiteltiin Butšan joukkomurhia. Hän sai siitä kahdeksan ja puolen vuoden vankeustuomion: ”valeuutisten levittäminen asevoimista”. Näiden lisäksi monia muita Venäjän hallintoa kritisoivia on viety vankeuteen tekaistuin syin. Lisäksi riippumaton media on ollut jatkuvan painostuksen ja uhkailun alla, ja suurin osa mediasta on suljettu. Samoin satojatuhansia tavallisia kansalaisia ja aktivisteja on pidätetty mielenosoituksista ja sodanvastaisista viesteistä sosiaalisessa mediassa, ja sosiaalista mediaa tarkkaillaan ja estetään. Koululaisia on uhkailtu ja jopa ilmiannettu opettajille kriittisistä mielipiteistä. Taiteilijoita, opettajia ja tutkijoita on erotettu työstään mielipiteiden takia. Eli kun Venäjän hallinto ei välitä edes omista kansalaisistaan, niin vielä vähemmän sitä kiinnostaisivat vihamielisiksi luokittelemiensa maiden kansalaisten ihmisoikeudet. Venäjä toimii sodassa täysin päinvastoin kuin Ukraina. Olemme nähneet, miten Ukraina sodassa iskee sotilaskohteisiin. Venäjä taas on puolestaan Ukrainassa iskenyt lukuisiin siviilikohteisiin ja syyllistynyt räikeisiin sotarikoksiin, esimerkkeinä Mariupolin synnytyssairaalan ja siviileiden suojapaikkana toimineen teatterin pommitus, Bilohorivkan kouluisku, jossa kuoli 60 siviiliä, myös Suomen lahjoittama koulu pommitettiin maan tasalle Kiovan lähellä, pommi-isku kerrostaloon Harkovassa, viimeviikkoinen drooni- ja ohjusisku Kiovaan, jossa kuoli myös lapsia, sekä Butšan joukkomurha maaliskuussa 2022, missä venäläiset joukot tappoivat satoja siviilejä. Osa viattomista uhreista löytyi sidottuina kadulta takaraivoon ammuttuina, osa joukkohaudoista. Lisäksi venäläiset sotilaat ovat Ukrainassa raiskanneet naisia, murhanneet lapsia ja jopa vaarantaneet ydinturvallisuuden. Venäjällä ukrainalaisia sotavankeja kidutetaan sähköiskuilla sukupuolielimiin, hakkaamalla metallitangolla, pitämällä nälässä ja janossa, valvottamalla ja uhkaamalla raiskauksella, raiskataan miehiä ja naisia ja pelotellaan teloituksilla. Haavoittuneille sotavangeille ei anneta hoitoa tai kipulääkettä. Venäjälle ei ole viety pelkästään sotavankeja, vaan myös ukrainalaisia siviilejä on pakotettu lähtemään Venäjälle ilman passia ja mahdollisuutta palata. Monia on sijoitettu suodatusleireihin, joissa heitä on kuulusteltu ja pahoinpidelty. Hirvittävintä on, että tuhansia ukrainalaislapsia on pakkosiirretty laittomasti Venäjälle uudelleenkasvatettavaksi tai adoptioon. Arvoisa puhemies! Kun meillä on yli 1 300 kilometriä rajaa tällaiseen toimintaan kykenevän säälimättömän julman ja vallanhimoisen valtion kanssa, on täysin välttämätöntä varautua puolustautumaan kaikkein parhaimmilla olemassa olevilla keinoilla sekä hankkia uskottavia pelotteita, mukaan lukien jalkaväkimiinat, jotka ennalta ehkäisevät mahdollisia hyökkäyshaluja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-06-03T20:29:40,2025-06-03T20:35:38,Hyväksytty,1.1 2025_59_106,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kokko., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_107,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ehkä tässäkin turvallisuuspoliittisessa keskustelussa täytyy esittää kiitos ukrainalaisille siitä puolustustaistelusta, mitä he ovat onnistuneet kuluneen kolmen vuoden aikana Venäjää vastaan käymään, sillä ilman heidän sankaruuttaan — Hostomelin lentokenttää venäläiset eivät onnistuneet saamaan haltuunsa, venäläisten kolonna Kiovaan ei onnistunut pääkaupunkia saavuttamaan, ja Itä-Ukrainassa Ukraina onnistui menestyksellisesti torjumaan keväällä 22 alkaneen suurhyökkäyksen — ja jos ukrainalaiset eivät olisi kyenneet puolustamaan itseään ja he olisivat kaatuneet, me emme tässä välttämättä keskustelisi Ottawan sopimuksesta irtaantumisesta ja emme ainakaan olisi Naton jäseniä, joten tässä suhteessa on syytä kiittää ukrainalaisia siitä, että he ovat antaneet meille suomalaisille aikaa ja monille muille eurooppalaisille aikaa parantaa omaa puolustuskykyään ja tehdä oman kansansa turvallisuutta vahvistavia ratkaisuja. Arvoisa puhemies! Viittasin ensimmäisessä puheenvuorossani siihen, että käyn seuraavissa puheenvuoroissa hieman yksityiskohtaisemmin lävitse tähän Ottawan sopimukseen liittyviä näkökulmia: Kuten tiedätte, niin hallitus päätti 1.4.2025 käynnistää valmistelut jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn Ottawan sopimuksen irtisanomiseksi. Tämä linjaus perustuu Puolustusvoimien selvitykseen sekä puolustusministeriön ja ulkoministeriön virkavalmisteluun. Irtisanomisesta päättää lopulta tasavallan presidentti sen jälkeen, kun eduskunta on antanut suostumuksensa sopimuksen irtisanomiseen. Itse irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun sopimuksen tallettajana toimiva YK:n pääsihteeri on vastaanottanut irtisanomisasiakirjan. Vuonna 1997 valmiiksi neuvotellun ja vuonna 1999 voimaan tulleen Ottawan sopimuksen tavoitteena on suojella jalkaväkimiinojen aiheuttamalta humanitaariselta kärsimykseltä. Miinojen käyttö aiheuttaa huomattavassa määrin siviiliuhreja, ja raivaamattomilla miinoilla on pitkäaikaisia vaikutuksia siviileihin, infrastruktuuriin ja jälleenrakennukseen vielä pitkään aseellisten selkkauksien jälkeenkin. Sopimus solmittiin, koska kansainvälisessä yhteisössä oli laajasti jaettu näkemys tuolloin siitä, että vain jalkaväkimiinojen täyskiellolla voitaisiin puuttua tehokkaasti jalkaväkimiinojen aiheuttamiin humanitaarisiin ongelmiin. Ottawan sopimus onkin yksi tärkeimmistä tavanomaisten aseiden valvontasopimuksista ja humanitaarisen aseistariisunnan instrumenteista. Sen avulla puolustetaan kansainvälistä humanitaarista oikeutta sekä lievennetään aseellisista selkkauksista aiheutuvaa inhimillistä kärsimystä. Ottawan sopimus on pyrkinyt varmistamaan, että valtiot kunnioittavat olemassa olevia ja niitä jo velvoittavia kansainvälisen humanitaarisen oikeuden määräyksiä. Jalkaväkimiinat ovat ongelmallisia Suomea velvoittavan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kannalta useasta syystä. Ne eivät tee eroa siviilin tai sotilaan välillä vaan räjähtävät riippumatta siitä, kuka niiden päälle astuu. Myös luonteeltaan umpimähkäisen voimankäytön kielto, suhteellisuusperiaate ja kielto käyttää aseita ja sodankäyntimenetelmiä, jotka aiheuttavat liikaa kärsimystä, ovat olennaisia. Ottawan sopimuksen osapuolena on tällä hetkellä yli 150 valtiota. Globaalisti sopimuksen ulkopuolella on 32 valtiota mukaan lukien Venäjä, Yhdysvallat, Pohjois-Korea, Israel, Intia ja Pakistan, sekä nyt viime aikoina eroamispäätökset tehneet Puola sekä Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua, kaikki Venäjän ja Valko-Venäjän nykyisiä rajamaita. Ottawan sopimuksella on kuitenkin 25 vuodessa saavutettu positiivisia tuloksia esimerkiksi jalkaväkimiinojen uhrien määrän vähentämisessä, miinojen tuhoamisessa, miinanraivauksessa ja miinojen uhrien avustamisessa eri puolilla maailmaa. Jalkaväkimiinat aiheuttavat kuitenkin edelleen laaja-alaisia ja pitkäaikaisia ongelmia monilla alueilla. Konfliktien maantieteellisestä jakautumisesta johtuen jalkaväkimiinojen käytöstä aiheutuvat ongelmat kohdistuvat erityisesti kehittyviin maihin, mutta samanlaisia ongelmia liittyy niiden käyttöön myös kehittyneissä maissa. Ottawan sopimuksen voimaantulon jälkeen jalkaväkimiinojen aiheuttamien uhrien määrä on laskenut merkittävästi. Sopimuksen mukaisen jalkaväkimiinojen tuhoamisen on saanut päätökseen 30 valtiota, ja sopimuksen mukainen tuhoamistyö jatkuu tällä hetkellä 30 valtiossa. Muun muassa Landmine Monitor -raportin mukaan valtiollisista toimijoista Venäjä, Myanmar, Iran ja Pohjois-Korea käyttivät jalkamäkimiinoja vuonna 2023. Lisäksi ei-valtiolliset aseelliset ryhmittymät ovat käyttäneet miinoja ainakin Kolumbiassa, Intiassa, Myanmarissa, Pakistanissa ja Sahelin alueella. Ottawan sopimuksen viimeaikaisessa kokouksessa on tuomittu laajasti etenkin sopimuksen ulkopuolella pysyneen Venäjän jalkaväkimiinojen käyttö sopimukseen kuuluvassa Ukrainassa. Miinojen tuotanto on nykyisellään lähes lakannut, ja tuon äsken viittaamani raportin mukaan jalkaväkimiinoja kehitetään tai tuotetaan aktiivisesti vain Venäjällä, Myanmarissa, Iranissa, Etelä-Koreassa, Intiassa ja Pakistanissa. Suomi on ollut Ottawan sopimuksen osapuoli vuodesta 2012 ja on sitoutunut sopimuksen tavoitteiden toteuttamiseen. Liittymispäätös perustui aikanaan harkintaan siitä, miten kansallisen puolustuksen turvaamisen edellytykset voidaan yhdistää Suomen asemaan kansainvälisiä aserajoitustoimia, kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja ihmisoikeuksia korostavana maana sekä kansainvälisten oikeudellisten velvoitteidemme toteuttamiseen. Suomen liittyminen sopimukseen oli jatkoa Suomen kansainväliselle asevalvonta- ja aseistariisuntalinjalle. Sen mukaisesti Suomi on korostanut monenvälisten asevalvontasopimusten merkitystä asevalvonnan ja aseistariisunnan tavoitteiden edistämiseksi globaalisti. Tämän mukaisesti Suomi on liittynyt kaikkiin tavanomaisia aseita koskeviin valvontasopimuksiin, lukuun ottamatta Oslon rypäleasesopimusta ja Tavanomaiset aseet Euroopassa ‑sopimusta, niin kutsuttua TAE-sopimusta. — Arvoisa puhemies! Jatkan seuraavassa puheenvuorossani. [Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko: Jos ei ole paljon, niin voi kyllä tässäkin puhua.] No, on tässä vielä vähäisen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-06-03T20:35:45,2025-06-03T20:42:31,Hyväksytty,1.1 2025_59_108,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Selvä, tehdään niin. — Edustaja Ronkainen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_109,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kun Suomi vuonna 2012 liittyi Ottawan sopimukseen, elettiin tietysti aikaa, jolloin laajamittaisen sodan ajateltiin olevan Euroopassa menneisyyttä. Nyt kuitenkin tiedetään, että näin ei ole. Maailmantilanne on muuttunut dramaattisesti, ja sodan uhka on jälleen todellinen. Euroopassa käydään sotaa, ja Suomen on rakennettava puolustuksensa tähän todellisuuteen peilaten. Perussuomalaiset vastustivat jo alusta alkaen Ottawan sopimukseen liittymistä, ja nyt on selvää, ettei jalkaväkimiinoista olisi pitänyt koskaan edes luopua. Meidän ei tule sulkea itseltämme pois sellaista puolustuksellista voimavaraa, joka on ennen kaikkea tehokas ja kustannustehokas väline hyökkäävää vihollista vastaan. Meidän on myös syytä pohtia, mikä valtio on Suomen suurin uhka ja onko kyseinen valtio mukana Ottawan sopimuksessa. Vastaus lienee kaikille selvä: Venäjä ei ole allekirjoittanut tätä sopimusta. Katsotaanpa, mitä Ukrainassa tällä hetkellä tapahtuu: Venäjä käyttää surutta miinoja ja hankaloittaa näin Ukrainan toimintaa, kun he omaa maata puolustavat. Täällä salissa on tänään käytetty monta hyvää puheenvuoroa, ja esimerkiksi edustaja Tynkkynen pohti ansioituneesti puolin ja toisin näitä sopimuksesta irtaantumisen ajatuksia ja vaihtoehtoja. Itse arvostan henkilökohtaisesti valtavasti sitä, että pohditaan hyvin laajasti näitä asioita. Olen samaa mieltä edustaja Tynkkysen kanssa, että me emme ole turvattomia ilman jalkaväkimiinoja, mutta se on yksi tärkeä elementti tässä kokonaisuudessa, ja sen takia olisi erittäin perusteltua, että se olisi meidän työkalupakissa. Meillä on tosin mahdollisuus käyttää tälläkin hetkellä näitä etälaukaistavia järjestelmiä, mutta ne käytännössä sitovat aina henkilökuntaa, ja pelotevaikutukseltaan ne eivät ole yhtä tehokkaita. Se pelotevaikutehan tässä on se kaikkein kovin juttu, eli niin sanottu miinakauhu. Esimerkiksi Ukrainassa nähdään se, että kun on miinakenttä, niin ei sinne kukaan vapaaehtoisesti lähde tallailemaan. Täällä on puhuttu myös kansainvälisestä oikeudesta ja ihmisoikeussopimuksista, ja Suomihan on jatkossakin näihin sitoutunut. Tässä puhuttiin muun muassa, että siviilejä kuolee, ja tässä oikeastaan olikin kysymys, kuinka monta siviiliä Suomessa on kuollut tai vammautunut suomalaisten jalkaväkimiinojen käytön vuoksi. Edustaja Kokkohan tässä hyvin jo vastasikin, että ei yksikään. Ja kun edustaja Lyly tässä käytti esimerkkiä siitä, mitä Lapin sodan jäljiltä tapahtui, niin todennäköisesti ne olivat saksalaisia miinoitteita, eivätkä suomalaisia. Lopuksi vielä haluan kyllä kiittää edustaja Eerolaa siitä, että hän luki syyskuun 6. päivä 2011 täällä pitämänsä puheenvuoron. Hyvin tuntui olevan aikaan sopivaa puhetta jo silloin, ja tämä on hyvä esimerkki siitä, miten perussuomalaiset pitävät pitkäjänteisesti linjastaan kiinni ja takki ei käänny. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-06-03T20:42:34,2025-06-03T20:46:15,Hyväksytty,1.1 2025_59_110,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_111,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Euroopan turvallisuustilanne ja Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti Venäjän brutaalin hyökkäyssodan alettua Ukrainassa. Suomen tulee vastata muuttuneeseen turvallisuusympäristöön kehittämällä ja vahvistamalla puolustuksellisia suorituskykyjä. Tähän kaikkeen vaikuttaa uhka-arvio ja Ukrainan sodasta kerätyt tiedot siitä, millä tavoin Venäjä käy modernia sotaa. Turvallisuustilanne on tällä hetkellä aivan erilainen kuin vuonna 2012, jolloin Suomi liittyi Ottawan sopimukseen. Keskeistä on se, mitä suorituskykyjä Suomi tarvitsee turvatakseen puolustuksensa muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Suomen itäraja ei ole vain Suomen raja, vaan se on EU:n ja Naton itäraja, joka tarvitsee puolustajansa ja puolustuksellisen suorituskyvyn. Kuten hallituksen esityksessä tuodaan esille, Suomen puolustuksellinen liikkumatila laajenisi, jos Suomi irtautuisi Ottawan sopimuksesta. Puolustusvoimien arvioiden mukaan jalkaväkimiinat olisivat tarpeellinen lisäsuorituskyky Suomen puolustusjärjestelmään, jota ei voida täysin korvata muilla järjestelmillä. Samanaikaisesti on huomioitava myös mahdollisesti kielteiset ulko- ja turvallisuuspoliittiset vaikutukset Suomen asemaan humanitäärisen oikeuden tukijana kansainvälisillä kentillä. Suomen tulee joka tapauksessa jatkaa humanitääristä miinatoimintaa, miinanraivausta ja miinojen hävittämistä. Humanitääristä miinatukeahan voivat antaa myöskin maat, jotka eivät ole Ottawan sopimuksessa mukana. Suomen tulee myös jatkaa pitkäjänteistä työtä aseriisunnan ja asevalvonnan edistämiseksi sekä monenkeskisen sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen vahvistamiseksi. Mikäli Suomi irtisanoo Ottawan sopimuksen ja päädymme hankkimaan jalkaväkimiinoja, on syytä kuitenkin muistaa, että normaaliaikana miinat olisivat varastossa. Miinat olisivat lisäsuorituskyky muuhun suluttamisjärjestelmään, joka voitaisiin tarvittaessa ottaa sodan aikana käyttöön. Mikäli Suomi päätyy irtautumaan Ottawan sopimuksesta, on sopimukseen uudelleen liittymistä harkittava siinä tapauksessa, jos turvallisuusympäristö muuttuisi paremmaksi.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-06-03T20:46:24,2025-06-03T20:49:31,Hyväksytty,1.1 2025_59_112,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Savio., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_113,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa puhemies! Salissa on käyty tänään erittäin hyvää keskustelua jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen irtisanomisesta, johon liittyvän esityksen hallitus on antanut eduskunnalle tarkan harkinnan, Puolustusvoimien antamien arvioiden sekä ulko- ja puolustusministeriöiden virkavalmistelun perusteella. Kiitänkin lämpimästi hallitusta tästä esityksestä, joka on myös perussuomalaisten pitkän linjan mukainen, kuten edustaja Ronkainen tässä edellä hyvin totesi. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset katsoivat jo Ottawan sopimukseen vuonna 2012 liityttäessä, että se heikentää olennaisesti Suomen puolustuskykyä — onhan maallamme noin 1 300 kilometriä pitkä maaraja Venäjän kanssa. Tuolloin myöskään Puolustusvoimat ei suosittanut jalkaväkimiinoista luopumista, eikä Venäjäkään ole allekirjoittanut Ottawan sopimusta. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys Ottawan sopimuksen irtisanomiseksi on muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa erittäin hyvin perusteltu. Venäjä on osoittanut arvaamattomuutensa Ukrainassa, ja Suomen puolustuskykyä onkin vahvistettava erityisesti käytännössä hyviksi havaituin ja edullisin keinoin. Arvoisa puhemies! Suomen puolustuskyvyn ja turvallisuuden varmistaminen kuuluu eduskunnan ja hallituksen kaikkein keskeisimpiin tehtäviin. Jalkaväkimiinat muodostavat tehokkaan puolustusaseen, eikä taloudellisesti järkevää vaihtoehtoa ole vielä löydetty niille — eikä todennäköisesti löydetäkään pitkään aikaan. Miinat ovat teknisesti yksinkertaisia ja helppoja valmistaa, ja koulutus niiden käyttöön tapahtuu nopeasti. Miinojen tuotanto voidaan käynnistää Suomessa lyhyellä varoitusajalla sen jälkeen, kun sopimuksen irtisanominen on tullut voimaan. Arvoisa puhemies! Jalkaväkimiinojen käyttö vaikeuttaa tuntuvasti panssarimiinojen purkamista ja hidastaa merkittävästi hyökkäävän armeijan maajoukkojen etenemistä. Rauhan vallitessa Suomen armeijan käyttöön tarkoitettuja miinoja puolestaan säilytetään tarkoin vartioiduissa varastoissa, eivätkä ne siellä pääse aiheuttamaan henkilövahinkoja, kuten tässä keskustelussa on myös hyvin todettu. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on erittäin hyvä, ja toivon, että eduskunta käsittelee sen nopeasti, tietysti myös huolellisesti mutta ripeällä aikataululla, ja näin Suomen puolustus jo ensi vuonna on edelleenkin vahvempi. Me tarvitsemme tätä esitystä nyt näinä turvallisuuspoliittisesti hankalina aikoina. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Sami Savio,1314,2025-06-03T20:49:39,2025-06-03T20:53:01,Hyväksytty,1.1 2025_59_114,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kokko., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_115,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa puhemies! Jatkoa niin sanotusti edeltävään puheenvuorooni: Suomen Ottawan sopimukseen liittymisen jälkeen turvallisuusympäristömme on heikentynyt perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti erityisesti Venäjän aloitettua vuonna 2014 hyökkäyksensä Ukrainaan, joka laajentui vuonna 2022. Kuten Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa on todettu, Venäjä on osoittanut, ettei se kunnioita valtioiden suvereniteettia tai alueellista koskemattomuutta, ja se on räikeästi loukannut YK:n peruskirjaa sekä eurooppalaista sopimuspohjaista turvallisuusjärjestystä. Selonteon mukaan uhkaa Venäjän sotatoimien laajentumisesta Ukrainan ulkopuolelle ei voida poissulkea. Nopeaa kehitystä parempaan ei ole odotettavissa, vaikka aktiiviset sotatoimet Ukrainassa päättyisivätkin. Nato-jäsenyys on korottanut kynnystä sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan, ja Naton pelotteen ja puolustuksen merkitys Suomen turvallisuudelle on perustavanlaatuinen. Naton vuonna 2022 hyväksymän strategisen konseptin mukaan se vahvistaa Naton tärkeimmäksi tehtäväksi liittokunnan pelotteen ja puolustuksen. Suomi on sitoutunut vahvistamaan Naton puolustusta ja pelotetta heikentyvässä turvallisuustilanteessa, ja Suomen vahva kansallinen puolustus ja kriisinsietokyky vahvistavat koko liittokuntaa. Suomen näkemyksen mukaan vahvalla ja uskottavalla pelotteella ja puolustuksella vastataan Venäjän vihamielisiin toimiin ja pitkäkestoiseen uhkaan. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on ollut käännekohta, jonka seurauksena sotilaallisen puolustuskyvyn vahvistaminen ja resursointi palasivat Euroopan valtioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan keskiöön. Pelotteen ja puolustuksen kehittäminen edellyttää myös poliittista tahtoa, sillä vahvistaminen vaatii päätöksiä muun muassa joukkojen, suorituskykyjen, investointien ja innovaatioiden osalta. Yhdysvallat korostaa Euroopan maiden kasvavaa vastuuta oman mantereen turvallisuudesta ja on tehnyt sitä jo useiden hallintojen ajan. Myös Natossa korostuu paine lisätä vastuunkantoa liittokunnan turvallisuudesta, ja tästä syystä myös puolustusmenoja koskeva tavoitetaso nousee todennäköisesti kesän Haagin huippukokouksen jälkeen viiteen prosenttiin liittokunnan jäsenmaiden bruttokansantuotteesta. Ottawan sopimuksen 20 artikla oikeuttaa sopimuspuolen irtisanomaan sopimuksen kansallista suvereniteettia harjoittaessaan, ja tässä suhteessa Suomi irtaantuessaan Ottawan sopimuksesta ei riko kansainvälisiä velvoitteita, sillä niissä on auki kirjoitettu irtisanomisprosessi. Hallituksen 1.4.2025 tekemä linjaus Ottawan sopimuksen irtisanomisen aloitteesta perustuu juuri Suomen puolustuksen tarpeisiin heikentyneessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpänä päämääränä on ollut ja on edelleen turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Näiden päämäärien vuoksi on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi irtisanoa Ottawan sopimus. Ottawan sopimuksesta irtautuminen ei kuitenkaan vähennä humanitaarisen miinatoiminnan tarvetta, sillä sopimuksen humanitaaristen velvoitteiden mukaisesti Suomi on jo tukenut humanitaarista miinatoimintaa alueilla, jotka kärsivät miinojen ja muiden sodan räjähtämättömien jäänteiden aiheuttamista moniulotteisista ongelmista. Vuosina 2021—2025 tuki on yhteensä noin 15 miljoonaa euroa, ja rahoitus on kohdistettu hankkeisiin Afganistanissa, Somaliassa, Ukrainassa, Irakissa ja Syyriassa. Vuosille 2026—2030 humanitaariseen miinatoimintaan on varattu alustavasti noin 15 miljoonaa euroa. Suomen on entistäkin tärkeämpää jatkaa riittävää tukea humanitaariselle miinatoiminnalle sen jälkeen, kun Suomi irtisanoo Ottawan sopimuksen. Tukemalla humanitaarista miinatoimintaa Suomi voi osoittaa sopimuksen humanitaaristen päämäärien olevan sille edelleen keskeisiä. Mikäli suunniteltua humanitaarisen miinatoiminnan tukea olisi jopa mahdollista lisätä tulevina vuosina verrattuna aiempien vuosien tukeen, tämä olisi erittäin hyödyllistä sopimuksen irtisanomisesta aiheutuvien vaikutuksien hillitsemiseksi. Myös sopimuksen ulkopuoliset maat, kuten Yhdysvallat, tukevat humanitaarista miinatoimintaa varsin aktiivisesti. Suomi itsessään on tukenut humanitaarista miinatoimintaa jo ennen kuin se liittyi Ottawan sopimukseen, vuodesta 1999 lähtien, ja toivon, että vaikka irtaantuminen Ottawan sopimuksesta tapahtuu, niin Suomi pitää kiinni velvoitteistaan tämän humanitaarisen miinantorjunnan osalta. — Kiitokset, puhemies.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-06-03T20:53:04,2025-06-03T20:58:14,Hyväksytty,1.1 2025_59_116,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Garedew., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_117,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp","Arvoisa puhemies! Jalkaväkimiinat ovat suomalaisille turva, eivät uhka. Ottawan sopimuksesta irtaantuminen on täysin oikea ja välttämätön päätös. Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu uhkaa, mutta Suomen ja Venäjän suhteet ovat kiristyneet merkittävästi etenkin vuoden 2022 jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja Suomi liittyi Natoon. Venäjän Suomelle muodostama uhka ei ole sidottu vain tähän hetkeen, vaan se on pitkäkestoinen. Venäjän on nähty käyttävän historiaa oikeuttamaan toimiaan, esimerkiksi puhumalla entisten alueiden palauttamisesta. Suomi oli osa Venäjän imperiumia 1809—1917. On syytä muistaa, että Suomella on vahva puolustus ilman jalkaväkimiinojakin ja myös Naton tuki, ja näistä olen aiemmissa puheissa maininnut. Venäjällä ei ole realistista syytä hyökätä Suomeen juuri nyt, mutta kyse ei ole pelkästään suoran sotilaallisen hyökkäyksen uhasta. Venäjän toiminta Suomea ja Eurooppaa vastaan on monimuotoista, häikäilemätöntä ja salakavalaa. Se näkyy tiedusteluna, hybridivaikuttamisena, disinformaation levittämisenä, kriittisen infrastruktuurin kuten merikaapeleiden sabotoimisena sekä GPS-signaalien häiritsemisenä ja ilmatilaloukkauksina. Osana tätä ovat myös venäläisten kiinteistöostot vieläpä kriittisistä paikoista, jotka tämä hallitus onneksi kielsi lailla kokonaan turvallisuussyistä. On hyvä, että myös muut Euroopan maat ovat vihdoin alkaneet heräillä ruususenunestaan ja alkaneet nähdä puolustuksen tärkeyden. Ison-Britannian juuri julkaistussa puolustusselonteossa todetaan Venäjän aiheuttavan maalle välittömän ja kiireellisen vaaran. Lontoolainen ajatushautomo puolestaan arvioi, että Venäjällä olisi valmius uudelleenvarustautua ja hyökätä Eurooppaan vuoteen 2027 mennessä, jos Ukrainan kanssa sovitaan tämän vuoden aikana aselepo. Todennäköisimpinä kohteina pidetään Viroa, Latviaa ja Liettuaa, mutta myös Suomen rajan taakse on alettu rakentaa tukikohtia. Reilun kahdensadan kilometrin päässä Suomen rajasta, Pietarin eteläpuolella Lugassa sijaitsevan tukikohdan kalustomäärää on kasvatettu. Satoja ajoneuvoja sekä lisää telttoja on ilmestynyt sen parkkialueille ja aukioille. Suomen lisäksi Puola, Latvia, Liettua ja Viro ovat päättäneet irtautua Ottawan sopimuksesta turvallisuuspoliittisen ympäristön muutoksen vuoksi. Ottawan sopimuksesta irtautuminen on osa valtiollista varautumista. Varautuminen on osa kansallista puolustustahtoa. Sen tarkoituksena on estää ulkopuolinen vaikuttaminen ja taata, että Suomi voi päättää omista asioistaan. Varautumiseen ja väestönsuojeluun panostetaan monella muullakin tavalla. Kehysriihessä hallitus päätti vahvistaa väestönsuojelun kehittämistä yhteensä noin 14,1 miljoonalla eurolla vuosina 2028—2029. Tämän lisäksi kuluvan vuoden toisessa lisätalousarviossa väestönsuojelun kehittämiseen ehdotetaan 21 miljoonan euron lisärahoitusta. Arvoisa puhemies! Jalkaväkimiinat ovat yksi niistä monista työkaluista, joilla Suomi tulee jatkossa suojelemaan kansalaisiaan muun puolustusteknologian ja varautumisen ohella. Toivon, että eduskunta ehtii käsitellä tämän Ottawan sopimuksesta irtisanoutumisen huolellisesti mutta ripeästi, jotta pääsemme nopeasti täydentämään puolustusarsenaaliamme myös käytännössä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+5.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-06-03T20:58:20,2025-06-03T21:03:17,Hyväksytty,1.1 2025_59_118,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Meille esittelee asian ministeri Purra.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_59_119,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Maailma muuttuu kovaa vauhtia, ja Eurooppakin on liikkeellä. Kokonaisturvallisuuden varjeleminen on hallituksen keskeinen tehtävä. Meidän täytyy pitää huolta niin sisäisestä kuin ulkoisesta turvallisuudesta. Geopoliittinen tilanne on eskaloitunut nopeasti, ja eurooppalaisten valtioiden on jälleen kerran keskityttävä valtion ydintehtävään eli turvallisuuteen, jota äskeinenkin keskustelu koski. Lisäämme tilausvaltuuksien kautta puolustusmäärärahoja miljardeilla euroilla vuosikymmenen lopusta lukien, ja nyt tässä vaaran ajassa meidän on tehtävä lisäpanostuksia suomalaisten arjen turvallisuuteen ja esimerkiksi rajaturvallisuuteen. Lisäksi väestönsuojat on saatava kuntoon, poliisin ja suojelupoliisin resurssitarpeet kasvavat ja rajavartioston kyvykkyyksiin on tehtävä panostuksia. Vaikeassakin julkisen talouden tilanteessa turvallisuus tulee ensin. Geopolitiikka tarjoaa uhkakuvia, mutta toisaalta myös mahdollisuuksia. Suomalaisen puolustusteollisuuden kasvunäkymät ovat vahvat. Tämä on aikamme kuva, hyvässä ja pahassa. Puolustusteollisuudella menee varmasti hyvin tulevina vuosina. Suomalaista osaamista pitää viedä maailmalle, ja välttämättömyydestä kannattaa tehdä hyve. Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen toinen lisätalousarvioehdotus eduskunnalle. Lisätalousarvioesityksessä määrärahatarve kasvaa 757 miljoonaa ja varsinaisten tulojen vähennys on 187 miljoonaa. Nämä yhdessä lisäävät valtion nettolainanoton tarvetta 944 miljoonaa. Valtion nettolainanotoksi arvioidaan noin 13,2 miljardia vuonna 2025. Tilanne on alijäämän osalta erittäin huolestuttava sekä suunnaltaan että suuruudeltaan, mutta Suomen turvallisuuteen on välttämätöntä panostaa kansainvälispoliittisen tilanteen vuoksi. Korkomenoja alennetaan 197 miljoonaa korkotason ja lainatarpeen tarkennuksen myötä. Tuloarviota ehdotetaan alennettavaksi kokonaisuudessaan 187 miljoonaa. Verotuloarviota ehdotetaan alennettavaksi 485 miljoonaa. Uusi arvio perustuu pitkälti huhtikuussa julkaistuun valtiovarainministeriön kokonaistaloudelliseen ennusteeseen. Muutoksia selittävät muun muassa ennakoitua alemmat verokertymät sekä heikentyneet ennusteet veropohjien kehityksestä. Verotuloja alentaa pitkittynyt heikko suhdanne. Arvoisa puhemies! Puolustusvoimille ehdotetaan 35 miljoonan lisärahoitusta kaikkien puolustushaarojen materiaalien kunnossa- ja ylläpidon tason nostoon. Lisäksi kykyä vastaanottaa tukea liittolaismailta ehdotetaan vahvistettavan 15 miljoonan lisämäärärahalla. Puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuuden enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 130 miljoonalla käytettäväksi räjähdysainehankintoihin. Laivue 2020 ‑tilausvaltuuden enimmäismäärään ehdotetaan 78 miljoonan lisäystä laivojen rakentamisen aloituksen viivästymisen aiheuttamiin lisäkustannuksiin. Ukrainaan toimitetun puolustusmateriaalin korvaamiseen liittyvät lisämäärärahat ehdotetaan sisällytettävän Puolustusvoimien Ukrainan tukemiseen liittyvään tilausvaltuuteen, jonka kokonaismäärä nousee noin 197 miljoonalla. Väestönsuojelun kehittämiseen ehdotetaan 21 miljoonan lisärahoitusta, pelastustoimeen kuuden miljoonan lisäystä. Lisäksi Veripalvelulle myönnettävään valtionavustukseen ehdotetaan 6,3 miljoonaa. Rajavartiolaitoksen investointimenoihin ehdotetaan myönnettäväksi valtuudet ja määrärahat yhteenlaskettuina 14 miljoonan rahoitus merellisen suorituskyvyn vahvistamiseen. Lisäksi öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntavalmiuden vahvistamiseen ehdotetaan yhteensä viiden miljoonan lisäystä. Rikosseuraamuslaitokselle ehdotetaan 8,1 miljoonaa aserikossäännösten uudistamiseen. Uuden lainsäädännön mukaisten ampuma-aserikosten määrän kasvu jatkossa nostaa vankipaikkojen tarvetta. Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle ehdotetaan miljoonan lisäystä koulutustoimintaan. Tällä varmistetaan, että vapaaehtoinen maanpuolustustyö on riittävästi resursoitu. MPK:n toiminta täydentää varautumista ja on kiinteä osa kokonaisturvallisuustyötä. Liikenneinvestointien puolelta hallituksen investointiohjelmasta ehdotetaan rahoitettavaksi useita hankkeita, esimerkiksi valtatien 25 rakentaminen keskikaidetieksi välillä Meltola—Mustio, valtatien 27 Ylivieskan eteläinen ylikulkusilta, kantatien 67 ja valtatien 19 parantaminen välillä Kivisaari—Atria, Kotkan Keltakallioon rakennettavan akkumateriaalitehtaan tieyhteyksien parantaminen ja eurooppalaisen raideleveyden pohjoisten ratayhteyksien suunnittelu. Vuosien 26—29 julkisen talouden suunnitelmassa sovitun mukaisesti eräitä liikennehankkeita aikaistetaan vuodelle 2025. Arvoisa puhemies! Muutamia poimintoja vielä: Kela-korvausmenoihin ehdotetaan 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilun toteuttamiseen ja sen vaikutusten tutkimiseen yhteensä 16 miljoonaa. Kokeilu käynnistyy jo tänä syksynä. Hiilinielujen ja ‑varastojen tutkimuksen ja havainnointijärjestelmän kehittämiseen ehdotetaan 8,1 miljoonaa. Samalla ehdotetaan 12 miljoonaa metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamiseen informaatio-ohjauksella sekä metsälainsäädännön toimeenpanon tietojärjestelmien uudistamiseen. DIANA 6G ‑testikeskuksen toimintaan ja kehittämiseen ehdotetaan viiden miljoonan kertaluonteista määrärahaa. Suurpetojen aiheuttamien porovahinkojen korvaamiseen sekä riistavahinkolain mukaisten kotieläin-, viljelys- ja irtaimistovahinkojen korvauksiin ehdotetaan yhteensä 2,8 miljoonan lisäystä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-06-03T14:56:59,2025-06-03T15:03:35,Hyväksytty,1.1 2025_59_120,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Kiitoksia. — Otetaanpas tähän sellainen puolen tunnin debatti. Sen aloittaa valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Lohi.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_121,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En ota nyt kantaa niihin menolisäyksiin, joita lisätalousarvioon sisältyy. Siellä on todella paljon hyviä ja tarpeellisia esityksiä, niin kuin yleensä pruukaa olla. Mutta olen sen sijaan suuresti huolissani siitä, mikä tämä yleinen kuva meillä talouden tasapainon suhteen tämänkin lisätalousarvioesityksen jälkeen on. Tämänhän pohjalta tänä vuonna valtio velkaantuu lähes miljardin enemmän kuin edellisen lisätalousarvion pohjalta. Siis alijäämä on 13,2 miljardia. Summa on niin suuri, että tavallinen suomalainen ei edes tiedä, montako nollaa siinä on. Se on kuitenkin valtava summa, ja suunta tässä on kaikista huolestuttavin. Ollaan siis velkaantumassa miljardi enemmän kuin vielä muutama kuukausi sitten. Tästä näkyy, että keskeinen syy on se, että verotuloarviot laskevat voimakkaasti. Siis se kasvu, jota kaikki olemme toivoneet, ei olekaan vielä alkanut. Se odottaa edelleen. Ja tässä joutuu kysymään, onko nyt käynyt niin, kun puhutaan Lafferin pisteestä, että kun kesken vuoden nostettiin roimasti arvonlisäveroa ja laskettiin kotitalousvähennystä, niin nämä ovatkin laskeneet ihmisten aktiivisuutta ja lopputulos onkin heikompi, kun verotuloennusteet tippuivat niin viime vuonna kuin tänäkin vuonna.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-06-03T15:03:43,2025-06-03T15:05:09,Hyväksytty,1.1 2025_59_122,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_123,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. — Suhdanne on vaikea. Ulkoiset tekijät — Trumpin politiikka, Venäjän hyökkäyssota ja monet muut — haastavat tai kannustavat meitä vain tekemään enemmän itse niitä toimenpiteitä, joita voimme. Teidän johdolla, valtiovarainministeri Purra, on tehty yhdeksän miljardin sopeutustoimet, ja jos oikein olen ymmärtänyt, niin valtiovarainministeriö on todennut, että sopeutustoimet toteutuessaan kokonaisuudessaan riittävät pysäyttämään velkasuhteen kasvun. Kysyn teiltä, arvoisa ministeri: jos tähän kokonaisuuteen ei päästä, onko hallituksella silloin valmius tehdä lisää sopeutustoimia, että tämä kokonaisuus saavutetaan? Korot vievät ihan pienen hetken kuluttua jo viisi miljardia vuositasolla, eli velkaantuminen maksaa paljon. Pidän myönteisenä sitä, että sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen — Rajaan, poliisiin ja Puolustusvoimiin — panostetaan. Niistä ei ole varaa säästää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-06-03T15:05:09,2025-06-03T15:06:22,Hyväksytty,1.1 2025_59_124,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_125,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän lisätalousarvion surullisin luku todella on tuo 13,2 miljardia euroa uutta velkaa tänä vuonna — jopa siis enemmän velkaa tänä vuonna kuin viime vuonna. Miksi sitä velkaa joudutaan ottamaan? Osanhan selittävät nämä menolisäykset, jotka monelta osin ovat aivan tarpeellisia, mutta suurin yksittäinen tekijä velkaantumisen taustalla ovat nämä tippuneet verotuloarviot — tässäkin lisätalousarviossa melkein puoli miljardia — ja näinhän on käynyt oikeastaan joka vuosi. Joka vuosi talouskehitys on mennyt siihen suuntaan, että lisätalousarviossa verotuloarvioita on jouduttu tiputtamaan, ja tämähän kertoo siitä heikosta työllisyys- ja talouskehityksestä, joka Suomessa tällä hetkellä on. Olisin kysynyt nyt ministeriltä: Kun huomenna komissio kertoo, miten Suomelle käy tämän alijäämämenettelyn osalta, mikä on teidän tämän hetken tulkinta asiasta? Joutuuko Suomi paisuvien alijäämien myötä jatkossa EU:n tarkkailuluokalle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-06-03T15:06:22,2025-06-03T15:07:36,Hyväksytty,1.1 2025_59_126,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Saarikko., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_127,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Annika,Saarikko,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pari suomalaista sananlaskua tulee mieleen: ”sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee”, ja sitten on toinen sanonta ”päivät tulevat peräkkäin”. Aika valtavan monta kertaa kuulin siellä aitiossa istuessani teiltä, nykyinen ministeri Purra, puheenvuoroja siitä, miten valtion velkaantuminen oli vain poliittinen valinta, miten olosuhteita ei voinut syyttää, ei koronaa, ei sodan alkua. Nyt ollaan tilanteessa, jossa teidän vahtivuorollanne Suomi velkaantuu ennätyksellisellä tavalla. Mistä se sitten mahtaa johtua? Mitkä tekijät siihen ovat vaikuttaneet? Niin kuin todettua, päivät tulevat peräkkäin, ja uskon, että kaikki puolueet ja hallitukset vuorollaan omasta näkökulmastaan haluavat ajaa Suomen parasta. Haluan uskoa siihen vilpittömästi, että teette parhaanne. Tämä ongelma on iso, massiivinen, eikä suurin ongelmamme ole EU:n alijäämämenettely tai ulkoiset paineet siitä, mitä Suomen taloudesta ajatellaan, vaan ne tosiasiat. Kaikki on nyt kiinni pitkälti myös kasvusta. Mikä on näkemyksenne siitä, milloin se kasvun aika koittaa? Tähän mennessä tekemänne toimet eivät ole vaikuttaneet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2025-06-03T15:07:37,2025-06-03T15:08:52,Hyväksytty,1.1 2025_59_128,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_129,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kasvava, valtava velkasumma on kyllä hurja asia, ja en yhtään kadehdi sitä työtä sen suhteen, mitä asialle voi näissä maailman pyörteissä tehdä, mutta paljon voisi ainakin olla tekemättä sellaisia asioita, jotka sitä tilannetta pahentavat. Ehkä näistä puoliväliriihen ajatuksista tämä yhteisöveron lasku on tässä suhteessa kaikkein erikoisin, kun sen kasvuvaikutukset on tyrmätty aika laajasti asiantuntijoiden toimesta ja sitähän ei esittänyt esimerkiksi tämä Murron ryhmä. Eli toivoisin, että sitä harkitsette vielä uudestaan. Sen hintalappu on valtava ja tutkimusnäyttö sen tueksi hataraa. Olisin lisäksi näistä hiilinieluista todennut, että sinänsä teknisiä nieluja tarvitaan, mutta kustannustehokkuutta penäisin. Olisi paljon toimia, joilla voitaisiin edistää samaan aikaan ilmasto- ja luontotavoitteita ja edistää myös meidän metsätalouden jalostusarvon nostoa, esimerkiksi veroratkaisuin. Toivon, että näihin tekin vielä sitten katsotte. Ehkä voisin toivoa, että valtiovarainministeri kirjoittaisi vaikka hyvän Vieraskynä-tekstin tästä teidän suhteesta velkapolitiikkaan, kun pääministerin teksti oli harmillisen tulkinnanvarainen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-06-03T15:08:52,2025-06-03T15:10:08,Hyväksytty,1.1 2025_59_130,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_131,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Piti tasapainottaa valtiontalous, mutta velka kasvaakin uuteen ennätykseen. Piti tulla 100 000 uutta työllistä, mutta tulikin 80 000 uutta työtöntä. Tämän lisätalousarvion myötä tämän vuoden alijäämä kasvaa lähes miljardilla, ja syynä ovat pääosin heikon taloustilanteen vaikutukset sekä tuloihin että menoihin. Voikin todeta, että hallituksen talouspolitiikka on epäonnistunut, kun sitä mitataan hallituksen itselleen asettamilla tavoitteilla, mutta se on epäonnistunut myös, kun katsotaan suomalaisten näkökulmasta, sillä köyhyys, asunnottomuus ja työttömyys ovat kasvussa. On totta, että kansainväliset olosuhteet ovat vaikeat, mutta pienituloisilta leikkaaminen ja arvonlisäveron korotus ovat osaltaan syventäneet ja pitkittäneet taantumaa ja heikentäneet sitä kautta myös valtiontaloutta. Pienituloiset käyttävät rahat suoraan kotimaan kulutukseen, toisin kuin suurituloiset, jotka nyt saavat uusia veronalennuksia. Voikin todeta, että pienituloisilta leikkaaminen ei ole ainoastaan inhimillisesti väärin, vaan se on myös taloudellisesti lyhytnäköistä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-06-03T15:10:08,2025-06-03T15:11:22,Hyväksytty,1.1 2025_59_132,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_133,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Kiitoksia, kunnioitettu puhemies! Niin, kyllä totuutta pitää katsoa silmiin, ja tässä lisäbudjetissa nettolainanotto kasvaa 944 miljoonaa, ja iso osa sitä on se, että valtion kuluvan vuoden tuloennuste tipahtaa 485 miljoonaa. Mutta kysymykseen siitä, mistä tämä tulopuolen tippuminen johtuu, osaselitys on tietenkin se, että USA:n tempoileva tullipolitiikka saattaa vaikuttaa meidän elinkeinoelämään, ja sitten yleisesti ottaen kyllä suhdanne tulee ulkomailta. Totta kai se vaikuttaa, ja sillä lailla käytännössä se sitten vaikuttaa myös tähän meidän lisäbudjettiin ja nähdään aika nopeasti. [Annika Saarikko: Näinpä!] No nyt sitten, kun tehdään myöskin näitä uusia valtuuksia 750 miljoonaa, jotka esiteltiin hyvin, ja sitten tehdään 374 miljoonaa lisäyksiä, niin tässä ne tämän lisäbudjetin pääluvut ovat. Nostan esille kaksi alueellista hyvää investointia: Ylivieskan eteläinen ylikulkusilta sekä 6G-satsaukset, mitä tehdään. Nämä omalle äänestysalueelle tulevat ovat hyvinkin kannatettavia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2025-06-03T15:11:22,2025-06-03T15:12:41,Hyväksytty,1.1 2025_59_134,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_135,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä kävi nyt todellakin niin, että tällä lisätalousarviolla otetaan liki miljardi lisää velkaa. Ministeri, on täysin tarpeellista ja hyvä, että puolustukseen ja turvallisuuteen satsataan — niin täytyykin tehdä — mutta sehän ei selitä tätä velkaantumista, vaan nimenomaan tätä velkaantumista selittää hallituksen talouspolitiikka ja esimerkiksi se, että jälleen kerran verotulokertymää tarkistetaan tässä lisätalousarviossa puoli miljardia alaspäin, niin alvien kuin yhteisöveron tuottojen arviot laskevat. Tässä tietenkin yhtenä vaikutuksena on hallituksen heikko työllisyydenhoito. Niin ikään tässä lisätalousarviossa lisätään työttömyysmenoja sadalla miljoonalla. Se on hallituksen huonon työllisyyspolitiikan seurauksena, ja nyt me viimeistään näemme, että ei tämä hallituksen saksipolitiikka niitä työpaikkoja tuo eikä se tuo myöskään sitä talouskasvua. Yllättäen hallitus kuitenkin on yhtäkkiä löytänyt rahaa, ja kun se sitten menee rikkaimpien ja varakkaimpien veronkevennyksiin, vähän yli miljardi, niin minä kysyn, ministeri Purra, teiltä: miten tässä tilanteessa, kun velkaannutaan liki miljardi, samainen miljardi sitten ensi vuoden talousarviossa löytyykin kaikkein rikkaimpien ja varakkaimpien veronkevennyksiin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-06-03T15:12:41,2025-06-03T15:14:00,Hyväksytty,1.1 2025_59_136,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Meriluoto., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_137,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Laura,Meriluoto,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikka on epäonnistumassa täysin. Kaikissa keskeisissä talouspolitiikan tavoitteissa ollaan epäonnistumassa. Isoista lupauksista huolimatta Suomen talous ei ole lähtenyt kasvuun, ja nyt käsiteltävän lisätalousarvion mukaan hallitus tosiaan ottaa tänä vuonna lähes miljardi euroa enemmän velkaa kuin alun perin oli budjetoitu. Samalla työttömyysluvut ovat paisuneet koko hallituskauden ajan ja pitkäaikaistyöttömyys hipoo jo 1990-luvun ennätyksiä. Asunnottomien määrä kasvaa, leipäjonot kasvavat, lapsia tippuu köyhyyteen, vanhuksia tippuu köyhyyteen, ja niin edelleen. Arvoisa ministeri Purra, olisikin mielenkiintoista kuulla, millä kaikilla mittareilla teidän mielestänne hallituksen talouspolitiikka on ollut onnistunutta ja kenen etua te olette onnistuneet ajamaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Laura Meriluoto,1523,2025-06-03T15:14:00,2025-06-03T15:15:01,Hyväksytty,1.1 2025_59_138,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_139,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on täällä huomenna mahdollisuus keskustella laajemmin talouspolitiikasta. En ajatellut siihen nyt mennä, ja toivottavasti huomenna kuullaan sitten myös punamullan vaihtoehto tälle linjalle. Se olisi ihan mielenkiintoinen kuulla. Nämä lisäykset, jotka tähän budjettiin on tehty, kyllä kiitoksen ansaitsevat niin Puolustusvoimien osalta ja Rajan osalta, niin kuin myös siellä mainitun vapaaehtoisen maanpuolustuksen osalta, joka on tärkeä asia. Sitten haluan erikseen nostaa myös sen, että täällä on näitä elinkeinoelämälle tärkeitä hankkeita, jotka perustuvat investointeihin, kuten esimerkiksi tämä Kotkan akkumateriaalitehdas ja ymmärtääkseni myöskin tämä Atrian hanke. Sitten haluaisin nostaa esille myöskin tämän: nuorten harrastustakuuseen viisi miljoonaa lisää. Se on tärkeä ja hyvä asia, että sitä saadaan vielä voimakkaammin eteenpäin. Sitten on toki mainittava myös alueellisesti tärkeät Tampereen ratapihan rahoitus ja Tampereen Teatterin rahoitus, joita pidän myöskin hyvinä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-06-03T15:15:01,2025-06-03T15:16:09,Hyväksytty,1.1 2025_59_140,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_141,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässähän on iso syy se, että talous ei kasva, ja se on hallituksen heikosta työllisyyspolitiikasta johtuva syy. Siihen olisi pitänyt satsata. Rakentaminen dyykkasi pahasti, ja siihenkään ei puututtu. Tämä kaikki on taustalla. Se, miksi pyysin puheenvuoron, liittyy tähän velkamäärään. Silloin kun Sanna Marinin ja Rinteen hallitus aloitti, niin 30.6.2019 velkaa oli 109 miljardia Suomella, ja sitten kun hallitus lopetti 30.6.23, velkaa oli 151 miljardia. 41,7 miljardia on tullut velkaa sinä neljän vuoden aikana. Kun tämä hallitus aloitti, se sai pohjalle 151,2 miljardia velkaa, ja tällä hetkellä, kun tämän vuoden loppuun mennään, on velkataso 183 miljardia. Vähän yli 31 miljardia on otettu velkaa tämän hallituskauden kahden ja puolen vuoden aikana, ja kysymys kuuluu: kuinka monta hallituskautta tarvitaan, että taloutta tasapainotetaan tämän hallituksen jälkeen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-06-03T15:16:09,2025-06-03T15:17:29,Hyväksytty,1.1 2025_59_142,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_143,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kyllä se on totta, että tässä tulee lisää menoja, ja kyllä se on totta, että velanotto lisääntyy, mutta se on silti tässä maailmantilanteessa erittäin perusteltua ja vastuullista politiikkaa. Rahaa ei polteta edellisen hallituksen tapaan ideologisiin hankkeisiin, [Pia Viitanen: Rikkaiden veronkevennyksiin!] hanhipaimeniin ja mitä lie näitä muita keskustalaisia innovaatioita siellä nyt olikaan. Nyt tämä hallitus panostaa Puolustusvoimiin, vapaaehtoiseen maanpuolustukseen, rajalle, poliisiin, huoltovarmuuteen ja niin edelleen. Haluaisin sanoa vielä edustaja Saarikolle sen verran, että teidän siitä yli 40 miljardin euron velkapotista vain reilu yksi kolmasosa selittyy suoraan koronalla ja Ukrainan sodalla, joten ne kaikki muut lisät ovat pysyviä menoja, mitä te teitte. [Annika Saarikko: Ai 20 miljardia pysyviä menoja? Ei kannata nyt sentään väärää todistusta antaa!] Lisäksi tämä hallitus joutuu kantamaan huolta siitä, että korkomenot ovat räjähtäneet käsiin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-06-03T15:17:29,2025-06-03T15:18:43,Hyväksytty,1.1 2025_59_144,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,Kiitos. — Edustaja Mehtälä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_145,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensimmäiseksi tietysti täytyy hallitusta kiittää hyvästä asiasta, Ylivieskan eteläisen rautatiesillan rahoituksesta, mikä on elinkeinoelämän kannalta erittäin tärkeä. Yrittäjänä talousasioitten kanssa pitää olla suorastaan raatorehellinen. Pankkiin ei auta mennä huonojen laskelmien kanssa, ja jos ei taloutta saa tasapainoon, tulee noutaja. Loppujen lopuksi sama tilanne on valtiolla. Siksi on aivan rehellistä sanoa, että valtion pitäisi säästää, ja siksi me keskustalaiset myös olemme tukeneet monia säästöjä. Toki kaikkia leikkauksia emme ole pitäneet oikeudenmukaisina tai edes järkevinä, esimerkiksi lapsiperheiltä ja rajut sotesta leikkaamiset eivät ole viisasta politiikkaa. Kysyn ministeri Purralta: miten on mahdollista, että teillä on varaa tehdä tänä keväänä yli kahden miljardin euron veronkevennykset, vaikka valtio velkaantuu yli 13 miljardia euroa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-06-03T15:18:43,2025-06-03T15:19:45,Hyväksytty,1.1 2025_59_146,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kokko., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_147,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sillä, mihin edellinen hallitus velkaa otti, vahvistettiin muun muassa suomalaisia yrityksiä, suomalaisia työpaikkoja ja Suomen energiaturvallisuutta erittäin haasteellisissa oloissa: koronakriisi, energiakriisi ja Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan. Mutta kuten tuossa kollega Lyly nosti hyvin esille, niin kun kahdessa vuodessa on otettu yli 30 miljardia euroa lisää velkaa, niin kyllä se kysyy sen perään, missä se vastuullinen talouspolitiikka oikein luuraa. Se ei ainakaan nimittäin näytä ministeriaitiossa istuvan, sillä jos katsoo velkaantumiskehitystä ja työttömyyden kehitystä, niin voidaan sanoa, että tältä talouspoliittiselta linjalta on pudonnut pohja pois. Se on tietysti hyvä, ymmärrettävää ja kannatettavaa, että rajaturvallisuuteen ja kansalliseen turvallisuuteen tehdään panostuksia, mutta missä ovat ne oikeat kasvutoimet, mitä nyt pitäisi tehdä? Nämä tulokset osoittavat tällä hetkellä aivan päinvastaista, joten olisi hyvä kuulla valtiovarainministeriltä, miten nyt muun muassa nämä lisätalousarvion esitykset tulevat vauhdittamaan Suomen kasvua ja työllisyyden kehittymistä positiiviseen suuntaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-06-03T15:19:45,2025-06-03T15:20:54,Hyväksytty,1.1 2025_59_148,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_149,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On aika uskomatonta, että porukka, joka ei tehnyt itse lainkaan säästöjä, ei mitään säästöjä, viimeiseen neljään vuoteen edellisellä kaudella — keskustalla oli valtiovarainministerin salkku edelliset neljä vuotta Katri Kulmunin ja Annika Saarikon johdolla, ettekä tehneet mitään säästöjä — on nyt huolissaan velasta. Ymmärrätte varmasti, että pelkästään teidän velkapotin korot haukkaavat ison osan budjetista tällä hetkellä. Kiitos, valtiovarainministeri Purra, siitä, että nyt panostukset ovat suomalaisten turvallisuudessa ja huoltovarmuudessa. Nostan täältä erityisesti nyt tämän Pohjolan radan hankkeen suunnittelun, 20 miljoonaa euroa. Se parantaa huomattavasti suomalaista sotilaallista liikkuvuutta ja huoltovarmuutta. Lisäksi viisi miljoonaa euroa harrastamisen Suomen malliin — erinomainen päätös —, 2,8 miljoonaa euroa suurpetojen ja riistavahinkojen korvauksiin, Itä-Suomen luontomatkailuun panostetaan, ja lisäksi on jäänmurtajat ja väestönsuojelun kehittäminen. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-06-03T15:20:55,2025-06-03T15:22:25,Hyväksytty,1.1 2025_59_150,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Kiitoksia. — Otetaan neljä vastauspuheenvuoroa ja sen jälkeen ministerin vastaukset, ja sitten mennään puhujalistaan, ehditään sitäkin hetken. Elikkä nämä neljä henkilöä ovat edustajat Lohi, Räsänen, Joona, Zyskowicz ja Rasinkangas. — Edustaja Lohi.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_151,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hieman hämmästyttävää, että täällä jotkut uudet kansanedustajat käyttävät puheenvuoroja viime kaudesta sillä varmuudella, jonka tuo täydellinen tietämättömyys siitä, mitä tehtiin. [Sanna Antikainen: Jopas oli törkeää! Todella alentavaa!] Nämä selitykset tuovat mieleen kyllä sen kansansadun räätälistä: piti tulla takki, tulikin liivi. Ja lopulta, kun se satu jatkuu, ei tullut edes liiviä, ei tullut lakkia, ei nenäliinaa, ei tullut mitään. Ei sen sadun opetus ole se, etteikö olisi yritetty, vaan sen opetus on se, että lupaukset petettiin, ja se on minusta se pahin juttu. Ei pitäisi selitellä ja pettää lupauksia, tai silloin, jos näin käy, pitäisi olla ainakin nöyryyttä tosiasioiden edessä katsoa, mikä on se ajankuva, ja arvostaa myös sitä työtä, mitä on aikaisemmin tehty ja ottaa myös muut mukaan tekemään sitä työtä silloin, kun on vaikeat ajat. Tämä on oma viestini tähän, ei se, että syytellään edellisiä hallituksia tai tulevia tai nykyisiä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-06-03T15:22:25,2025-06-03T15:23:34,Hyväksytty,1.1 2025_59_152,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_153,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Monesti näissä keskusteluissa aina hallitus toteaa, että tällä hallituskaudella julkista taloutta vahvistetaan tällä yhdeksällä miljardilla eurolla tai kymmenellä miljardilla eurolla, mitä valtiovarainministeri on nyt viimeisimpänä käyttänyt. No, jos tämä pitäisi paikkansa, niin emmehän me ottaisi vuodessa 13:a miljardia velkaa. Näin yksinkertaista tämä on. No, miksei tämä toteudu? Valtiontalouden tarkastusvirastohan tämän kertoi jo viime vuonna. Tästä yhdeksästä miljardista on toteutumassa heidän arvionsa mukaan neljä ja puoli miljardia. Hallituksen oman julkisen talouden suunnitelman mukaan ja valtiovarainministeriön ennusteen mukaan tästä yhdeksästä miljardista teillä on jäljellä vuonna 27 puolitoista miljardia, joka vahvistaa julkista taloutta. Kehyskauden lopussa se summa on 500 miljoonaa. No miksi näin? No siksi tietenkin, että samaan aikaan meillä tulopohja on kokonaisuudessaan pettänyt, ja te ette niihin tavoitteisiin pääse. Jos tässä aletaan tätä keskustelua käymään, niin olkaa nyt ihan rehellisiä sille teidän omalle julkisen talouden suunnitelmalle, missä te tämän myönnätte, että eihän tämä tule toteutumaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-06-03T15:23:34,2025-06-03T15:24:51,Hyväksytty,1.1 2025_59_154,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_155,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Kiitos, rouva puhemies! Edustaja Saarikko vähän muisteli vanhoja. En ole tökkäämässä häntä tikulla silmään, mutta kiteytän sen, mikä ero oli edellisen ja nykyisen hallituksen välillä puheena olevassa suhteessa: Nimittäin kun edellinen hallitus törmäsi koronaan ja törmäsi Venäjän hyökkäyssotaan, jotka molemmat vaativat hyvin tuntuvia panostuksia myös Suomelta, eli julkisten menojen lisäämistä, niin edellinen hallitus ei käytännössä mistään, ei mistään vanhasta ollut valmis mitään säästämään, [Arto Satonen: Eikä tehnyt uudistuksia!] ja mekin kävimme silloisen ministeri Saarikon kanssa tästä monta debattia. Sen sijaan, kun nykyinen hallitus on törmännyt uusiin menotarpeisiin, esimerkiksi turvallisuuden ja puolustuksen osalta, [Markus Lohi: Se laskee veroja!] niin kukaan ei voi väittää, etteikö nykyinen hallitus olisi jostakin vanhasta ollut valmis mitään säästämään. [Annika Saarikko: Mutta talous ei kasva, ja veroja kevennetään velaksi!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-06-03T15:24:51,2025-06-03T15:26:03,Hyväksytty,1.1 2025_59_156,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi vielä edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_157,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Purralle hyvästä työstä valtiovarainministerinä vaikeana aikana ja kiitos lisätalousarvion esittelystä. — Nostan tässä muutamia hyviä asioita, joita tämä lisätalousarvio sisältää: Turvallisuus on tärkein. Puolustusvoimille, Rajavartiolaitokselle ja poliisille annetaan tarvittavia resursseja, jotta pystymme varmistamaan sisäisen turvallisuutemme. Ampuma-aserikoksista saa jatkossa kovempia rangaistuksia, joten lisärahoitusta annetaan myös Rikosseuraamuslaitokselle. Kela-korvausten valinnanvapauskokeiluun tulee myös lisärahoitus, jotta yli 65-vuotiaat pääsevät yksityiselle lääkärille päivystysmaksun hintaan. Tämä on tärkeää erityisesti niille, jotka ovat jääneet työterveyshuollon ulkopuolelle. Arvoisa puhemies! Paljon on hyvää, ja uskon vahvasti, että kun ostovoima on saatu kääntymään nousuun ja vienti saadaan hallituksen kasvutoimilla vetämään, niin tilanne talouden suhteen paranee. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-06-03T15:26:03,2025-06-03T15:27:06,Hyväksytty,1.1 2025_59_158,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Kiitoksia. — Nyt sitten ministerin vastaus, enintään viisi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_159,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos eduskunnalle keskustelusta. Sikäli kuin se käsittelee jo huomisen välikysymyksen asiaa ja velkaantumista, niin yritän kommentoida vain lyhyesti, ja huomenna saamme tähän aiheeseen sitten perehtyä tarkemmin. Yleisenä huomiona jälleen se, että tämä sekä valtiovarainministeriön omiin ennusteisiin että kaikkien muiden tutkimusinstituutioiden ja Suomen Pankin ennusteisiin nähden pitkittynyt ja syventynyt vaikea suhdanne oli jälleen täällä opposition hampaissa ikään kuin se olisi tämän hallituksen aiheuttama asia. Samat ongelmat kuitenkin koskevat laajasti euroaluetta, osin globaalia tasoa: tämänhetkiset epävarmuudet, meidän vientimarkkinoiden ongelmat, puhumattakaan meidän itärajasta ja Venäjän tilanteesta. Näihin muihin menoihin, joita tässäkin lisätalousarviossa on, menen tuonnempana. Edustaja Lohi kuvasi, että halusi keskustella ilman tämän lisätalousarvion menolisäyksiä tästä lisätalousarviosta, mutta on hyvä huomata, että kun siellä merkittävä osa kohdistuu puolustukseen ja turvallisuuteen ja sen lisäksi infrahankkeita on aikaistettu, minkä näen varsin perusteltuna, niin ei tietenkään lisätalousarviota voi käsitellä ilman näitä menolisäyksiä, [Markus Lohi: En väittänyt niin, vaan sanoin, etten ota niihin kantaa!] vallankaan mikäli pidätte niitä kuitenkin oikeutettuina. Kyllä, verotuloarvioita tarkistetaan alaspäin juuri silloin, kun suhdanne on ollut vaikea. Se suhdannevaikutus verotuotossa on aivan selvä. Se on oleellinen indikaattori siitä, miten taloudessa menee, nimenomaan suhdanteen osalta. Ja kun puhutaan talouskasvun puutteesta noin laajemmin suhdanteiden ulkopuolella, niin koko salia luulisi huolestuttavan se tosiasia, että 17 vuoteen reaalista talouskasvua tässä maassa ei ole ollut. Velkasuhteen vakauttaminen hallituksen päättämillä toimilla, mikäli ne saadaan täysimääräisesti maaliin ja kasvu toteutuu vähintään ennustettuna... Mikäli näin ei tule tapahtumaan, hallitus on sitoutunut tekemään lisätoimia. Edelleen, kuten koko ajan, olen nostanut erityiseksi huolenaiheeksi hyvinvointialueet, joiden soteen liittyvät kustannukset kasvavat, vaikka tilanne tällä hetkellä on huomattavasti parempi — kiitos hallituksen, joka ei antanut periksi — puhumattakaan sitten näistä tässä lisätalousarviossa mainituista talouteen ja turvallisuuteen liittyvistä toimista. Edustaja Saarikko, te väititte, että me oppositiossa viime kaudella syytimme teitä koronaan ja energiakriisiin ja Ukrainan sotaan liittyneiden menojen lisäämisestä, että se oli poliittinen valinta. Näin ei ole. Ainakaan edustamani ryhmä, perussuomalaiset, ja uskoakseni myöskään kokoomus, ei kritisoinut teitä näihin liittyvistä menolisäyksistä. [Ben Zyskowicz: Juuri näin!] Sen sijaan me kritisoimme teitä siitä, että te ette näissäkään kriisioloissa olleet valmiit luopumaan mistään sovitusta harkinnanvaraisten menojen lisäämisestä, [Arto Satonen: Juuri näin!] ja toisaalta te ette olleet myöskään siinä vaiheessa, kun talous lähti kasvuun, valmiita tekemään minkäänlaisia säästöjä, joten tilanne tähän hallitukseen suhteutettuna on hyvin erilainen. Tässä yhteydessä on pakko todeta, että en näe tätä teidän puheenvuoroa tai tätä yleistä keskustelua enkä myöskään huomista välikysymystä tästä perspektiivistä kovin uskottavana. Kysymys, milloin kasvu alkaa: Tosiaan 17 vuotta sitä on odoteltu. Selvää on, että se, mitä aiemmin on tehty, ei tässä maassa toimi. Me tarvitsemme investointeja. Sen takia hallitus on hallitusneuvotteluista asti tehnyt lukuisia kasvutoimia, joita puoliväliriihessä on tehty merkittävästi lisää. Oli puhe myös — oliko edustaja Lohi, joka huomautti — että edeltävien töitä pitää arvostaa. Minä nostan täältä heti hallituksen ja keskustalaisen pääministerin, nimittäin Sipilän, jonka hallituksen aikana tehtiin hyviä toimia: sopeutusta noin kuusi miljardia, tai uudistuksia vastaavasti, julkisen talouden osalta. Koska suhdanne oli otollinen, niin näitä päästiin näkemään myös siellä luvuissa varsin pian. Valitettavasti kantti loppui hieman lyhyeen, ja se aikaansai sitten viime hallituskauden mukaisen koalition tekemään aivan päinvastaisia toimia. Tästä pääministeri Sipilän kaudesta seurasikin se, että edellinen hallitus sai merkittävästi kohentuneen työllisyystilanteen omaksi lähtökohdakseen. Edellinen hallitus noin muuten ja sen tekemät niin sanotut työllisyystoimet, joita täällä peräänkuulutetaan, lähinnä paisuttivat julkista sektoria, eivät yksityistä sektoria. [Välihuutoja] Edustaja Viitanen, te väititte, että me olemme puoliväliriihessä tarjonneet miljardin rikkaimmille. Haluaisin tietää, mistä tämä miljardi rikkaimmille tulee. Jos viittaatte siihen ylimpien marginaalien keventämiseen, niin sen staattinen kustannus on 350 miljoonaa, joka valtiovarainministeriön tutkimuskirjallisuuden perusteella tulee voimakkaasti itserahoitetuksi. Sen sijaan hallituskauden pieni- ja keskituloisiin ja lapsiperheisiin kohdistetut veronalennukset ovat noin 1,25 miljardia. Edustaja Lyly, te sanoitte, että talous ei kasva ja se on hallituksen syy. Ihan näin suoraan en ole oppositiosta vielä kuullut — aika pöyhkeä väite, todella pöyhkeä väite. [Lauri Lyly: Onko kasvanut?] Edustaja Kokko, te kysyitte, missä kasvutoimet. Tämä hallitus on tehnyt ennätysmäärän kasvutoimia, joita, kiitos teidän, on täällä erityisesti myös nyt paiskottu ja kritisoitu. Miten lisätalousarvio edistää kasvua? No siellä on infrahankkeita, mutta kasvupakettihan tämä ei ole vaan turvallisuus- ja puolustuspaketti. Edustaja Mehtälä, kysyitte, miten teillä on varaa alentaa veroja. Onko nyt niin, että keskusta tällä hetkellä vastustaa niitä veronalennuksia, joita te kannatitte, kun kävimme tässä salissa useita kertoja kasvukeskustelua? Joitakin veronalennuksia te olisitte halunneet jopa suurempina kuin mihin hallitus kykeni. [Arto Satonen: Pitää paikkansa!] Arvoisa oppositio, ettekö te todella itse havaitse epäloogisuutta näissä argumenteissanne? Jokainen säästö, joita hallitus on tehnyt, on käytännössä väärin. Ei onneksi keskustan mielestä — kiitos keskustalle siitä, että olette myös meitä joissakin tukeneet. Jokainen rakenteellinen uudistus käytännössä väärin. Ette tehneet kuitenkaan yhtään uudistusta ettekä säästöä omalla kaudellanne, ja nyt olette huolissanne velkaantumisesta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-06-03T15:27:10,2025-06-03T15:34:13,Tarkistettu,1.1 2025_59_160,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Kiitoksia. — Nyt jatkamme sitten puhujalistaa. Me lopetamme tämän osion 15.45, ja ehdimme varmasti pari puheenvuoroa ottaa. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_59_161,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä on nyt syytä vielä muutama huomio tuosta edellisestä valtiovarainministerin puheesta todeta: Kun noita vanhoja eduskunnan pöytäkirjoja olen kahlannut, kun hieman harrastan tällaisia arkeologisia kaivauksia, niin, ministeri Purra, te useasti syytitte edellistä hallitusta siitä, että Suomen velkaantuminen on räjähtänyt käsiin — siis räjähtänyt käsiin. Ette erotellut, mikä on hyvää ja mikä huonoa, vaan kokonaisuudessaan kritisoitte edellisen hallituksen toimenpiteitä, [Juho Eerola: Siinä, mikä oli hyvää, mehän tuemme teitä!] että velkaantumiskehitystä ei saatu taitettua. No nyt kun teitä arvostellaan siitä, että tämä hallitus velkaantuu enemmän kuin edellinen hallitus — tämä hallitus ottaa siis eniten velkaa koko Suomen historiassa — niin sitten tätä ei saisi arvostella, koska teidän velkaantuminen olisi jotenkin parempaa velkaantumista kuin edellisen hallituksen velkaantuminen. [Markus Lohi: Hyvää velkaa!] Jos nämä syytökset ovat jotenkin pöhköjä tai kaksinaamaisia, niin mitäköhän ovat nämä perustelut, joilla te pyritte puolustautumaan näitä syytöksiä vastaan? No, sitten toisekseen, kun täällä edustaja Zyskowicz väitti, että edellinen hallitus ei tehnyt mitään sille, [Timo Heinonen: Velkaa teki!] että pystyisi velkakehitystä kääntämään, niin kyllähän aivan samalla tavalla tämäkin hallitus olisi voinut yrittää esimerkiksi kehysriihessä kääntää tätä kehitystä, mutta päinvastoin tehän painoitte kaasua velkaantumisessa. Valtiovarainministeriön kaikki muistiot, joita on julkaistu, kertovat sen tosiasian, että näiden päätösten johdosta valtio ottaa enemmän velkaa, ei siis vähemmän velkaa. Jos te itse olette ollut siellä Smolnassa tekemässä päätöksiä, joilla Suomen valtio velkaantuu enemmän kuin ilman näitä päätöksiä, niin silloin se, että syytetään edellistä hallitusta, on — edelleen teidän sanoja lainatakseni — aika lailla kaksinaamaista. Arvoisa puhemies! Mitä tulee sitten näihin keskeisiin kysymyksiin siitä, miksi täällä meno- ja tuloarviot eivät kohtaa ja minkä takia velkaantuminen jatkuvasti on pahentunut, niin keskeinen syyhän on toki siinä, että nämä tuloarviot ovat pettäneet. Näinhän on käynyt siis joka vuosi, ja hyvä esimerkki on esimerkiksi tämä rakennusalan tilanne. Kun tästä puhuttiin kaksi vuotta sitten syksyllä täällä salissa, niin tehän totesitte, että ei tarvita mitään toimenpiteitä, ei tarvita mitään toimenpiteitä. Silloin yritettiin sanoa, että tämä tulee romuttamaan esimerkiksi juuri nämä verotuloarviot, mikä tulee johtamaan siihen, että velkaantuminen lisääntyy. Silloin olitte sitä mieltä, että ei tarvitse tehdä a) yhtään eikä b) mitään. — Arvoisa puhemies, jatkan pöntöstä. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle — Timo Heinonen: Ei ole tarvis! — Ben Zyskowicz: Ei!] Arvoisa puhemies! Mitä tulee sitten näihin lisämenoihin, niin on totta, että nyt tässäkin lisätalousarviossa ja monessa edellisessä lisätalousarviossa ja varsinaisessa talousarviossa on tehty monia tarpeellisia lisäpanostuksia muun muassa tänne turvallisuuteen, mutta eiväthän nekään ole se koko totuus siitä, miksi meillä menot nousevat. Esimerkiksi viimeksi tänään on Kela kertonut omista tilastoistaan, ja tiedättekö, paljonko esimerkiksi perustoimeentulotuen menot ovat tällä hallituskaudella kasvaneet? [Pia Viitanen: Paljon!] Kolme- ja puolisataa miljoonaa vuositasolla. Siis siitä, kun te 23 aloititte, tänään tulemme ottamaan kolme- ja puolisataa miljoonaa euroa enemmän velkaa siihen, että toimeentulotukimenot ovat kasvaneet. Tai onko nyt todella sellainen tilanne, että kun me velkaannumme 13 miljardia vuodessa, niin on aivan tarpeellista ja välttämätöntä useita satoja miljoonia vaalikaudessa käyttää esimerkiksi yksityislääkäripalkkioiden korottamiseen? Kyllä senkin rahan voisi varmasti käyttää johonkin muuhun. Johtopäätös onkin se, että yhtä lailla velkaantumista lisäävät siis ne toimenpiteet, mitä on jätetty tekemättä siinä, että nämä verotuloarviot pitäisivät kutinsa eli tosiasiallisesti pystyttäisiin vastaamaan tähän vaikeaan suhdannetilanteeseen, joka Suomella on ollut. Siitä ehkä vielä sekin huomio, että miten on mahdollista, että aika monessa muussa Euroopan maassa on kuitenkin kyetty tekemään aktiivisempaa politiikkaa ja tilanne on parempi, vaikka monessa muussakin maassa, esimerkiksi Saksassa, on erittäin vaikea tilanne sisäisesti. Toisekseen velkaantumista ovat lisänneet ne toimenpiteet, joilla muitakin menoja kuin näitä tarpeellisia, esimerkiksi puolustusmenoja, on nostettu. Arvoisa puhemies! Ehkä tähän loppuun on vielä hyvä todeta — varmasti huomenna tulemme jatkamaan tätä velkakeskustelua runsain mitoin — että kuitenkaan tosiasioita meistä kukaan ei pääse karkuun, ja olisi aivan falskia, jos syyttäisin kaikesta siitä velasta, jota esimerkiksi tällä hetkellä otetaan, tätä hallitusta. Mutta se ei ole falskia, että vaadin, että kohtelette itseänne samalla tavalla kuin te olette kohdelleet edeltäjiänne. [Markus Lohi: Juuri näin!] Jos olette täällä päivästä päivään syyttäneet edellistä hallitusta siitä, että velkaantuminen on räjähtänyt tai että hallitus ei tehnyt yhtään mitään julkisen talouden tasapainon saavuttamiseksi, [Ben Zyskowicz: Eipä juuri tehnytkään!] niin silloin on oikeutettua vaatia teiltä, että kestätte sitten sen saman. [Timo Heinonen: No ei voi samalla lailla sanoa, kun me olemme tehneet!] — No, otetaanpa esimerkiksi tämä, että te olette tehneet kaiken. Esimerkiksi tämän teidän julkisen talouden suunnitelman mukaan, jonka te olette tänne tuoneet, ja uusimman valtiovarainministeriön ennusteen mukaan tehän tulette saavuttamaan siis sen lähtötyöllisyystason näillä päätöksillä vasta muistaakseni vuonna 29. [Lauri Lyly: Kyllä!] Elikkä siis se työllisyysaste, mistä te lähditte liikkeelle, saavutetaan vuonna 29. Eli toisin sanoen tässä on kuuden vuoden sukellus työllisyydessä tämän hallituksen aikana ja ennustetaan, että vasta 29 pääsemme siihen tasoon, josta lähdimme liikkeelle keväällä 23. — Mutta, arvoisa puhemies, jotta saamme kuulla myös toisen näkökulman, niin päätän tähän, ja emmeköhän me jatka huomenna tätä keskustelua.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-06-03T15:34:24,2025-06-03T15:41:25,Tarkistettu,1.1 2025_59_162,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Kiitoksia. — Tosiaan yksi puheenvuoro vielä ehditään ottaa, ja se on edustaja Heinosen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_59_163,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies, hyvä ministeri, edustajakollegat ja muut täysistunnossa olijat ja täysistuntoa seuraavat! Kiitos puheenvuorosta edustaja Räsäselle. Siinä, Räsänen, on vain se ero, että kun me arvostelimme teitä tekemättömistä toimista, niin me puhuimme totta. Te ette tehneet silloin niitä työllisyystoimia ja rakenteellisia uudistuksia, joita me teiltä peräänkuulutimme. Ja kun te katsotte, mitä me olemme tehneet, niin näitä toimia on tehty merkittävästi. Ajattelin, että käytän tämän oman puheenvuoroni tänään siihen velkasuhteen taittumiskeskusteluun, mikä nyt on ollut julkisuudessa aika vahvasti. Orpon hallitus on siis edelleen vahvasti sitoutunut hallitusohjelmassa kirjattuun velkasuhteen vakauttamiseen tämän hallituskauden loppuun mennessä. Hallitusohjelmaa tehtäessähän valtiovarainministeriö arvioi tavoitteeseen pääsemisen vaativan kuuden miljardin euron sopeutuksen julkiseen talouteen. Taloustilanteen heikennyttyä VM päivitti arviotaan viime vuoden keväällä, jolloin hallitus päätti lisätoimista, kolmesta miljardista eli yhteensä yhdeksän miljardin sopeutustoimista. Hallitus siis nojaa talouspolitiikkansa arvioinnissa valtiovarainministeriöön ja siellä olevaan parhaaseen asiantuntijatietoon. Valtiovarainministeriöhän tarkastelee talouskatsauksen yhteydessä julkisen talouden tilannetta ja on arvioinut säännöllisesti myös velkasuhdetavoitteen toteutumista. Valtiovarainministeriö on toistuvasti arvioinut, että jos tämä yhdeksän miljardin euron sopeutuskokonaisuus toteutuu kokonaisuudessaan, riittää se pysäyttämään velkasuhteen kasvun. Tästä tässä on kyse. Tämä arvio ei ole aiemmasta muuttunut. Viimeksi kasvuriiheä varten VM päivitti skenaariolaskelman, jossa arvioidaan velkasuhteen kehitystä tilanteessa, jossa hallituksen yhdeksän miljardin sopeutustoimet purevat täysimääräisesti ja kasvutoimet alkavat vaikuttaa. VM:n mukaan tällöin julkinen velkasuhde vakautuu vuonna 27, eli hallitus saavuttaisi tämän keskeisen finanssipoliittisen tavoitteensa. Kyseessä ei siis ole tältä osin VM:n ennuste. Valtiovarainministeriön tehtävä ei ole ottaa kantaa tai ennustaa sitä, toteutuvatko kulloisenkin hallituksen tekemät toimet. Tämän vuoksi kyseessä on siis skenaariolaskelma tilanteessa, jossa toimet toteutuvat. Tästä tässä asiassa on kyse. Tähän muuten myös meidän pääministerimme viittasi, mitä julkisuudessakin on käsitelty. VM sisällyttää hallituksen toimia näihin ennusteisiinsa aina sitä mukaa kuin niitä on päätetty, ja tämä korostaa entisestään hallituksen talouspolitiikan ja reformien toteuttamisen tärkeyttä. Yhdeksän miljardin sopeutuskokonaisuus on siis tärkeää viedä läpi, jotta me pääsemme siihen, että velkasuhdetavoitteesta voimme pitää kiinni. Jotta velkasuhde saadaan pysyvästi alenevalle tasolle, on välttämätöntä jatkaa sopeutustoimia myös tulevilla hallituskausilla, eli tämä ei tule kerralla kuntoon vaan tulee vaatimaan myös jatkotoimenpiteitä. Tämä on ollut selvää jo hallituksen aloituksesta lähtien, eli maamme julkisen talouden kääntäminen kestävälle pohjalle vaatii ainakin kahden vaalikauden mittaisen sopeutuksen. Siksi olen tyytyväinen, että vihervasemmisto on tehnyt välikysymyksen nimenomaan velkaantumisesta. Olen tyytyväinen, että sosiaalidemokraatit vihdoin puhuvat myös tämän maan velkaantumisesta ja ovat siitä huolissaan, ja myös heidän kumppanipuolueensa keskusta. Opposition väitteet esimerkiksi Helsingin Sanomissa ovat siis olleet täysin tuulesta temmattuja. Ne kertovat ennen kaikkea SDP:n ja keskustan vaihtoehtojen puutteesta. On helpompaa yrittää kääntää huomio pois siitä, että nämä puolueet eivät vieläkään ole onnistuneet siis tekemään uskottavaa vaihtoehtoa, edustaja Räsänen — ja olisin saman todennut keskustalaisille, jos heitä täällä salissa olisi. Teiltä puuttuu uskottava vaihtoehto näille toimille. Siksi teidän kritiikki vaikkapa Helsingin Sanomissa ja Helsingin Sanomien muutenkin esille nostama kritiikki on ontuvaa. Jos jo edellinen hallitus olisi miljardien eurojen menolisäystensä sijaan aloittanut vastuullisen talouspolitiikan pidon ja sopeuttanut julkisia menoja, ei tällä hallituskaudella olisi näin mittavaa sopeutusurakkaa ollut edessä ja tarpeen tehdä. Tämä ei kuitenkaan edelliseltä hallitukselta onnistunut, ja nyt Orpon hallitus joutuu valtiovarainministeri Purran johdolla tekemään merkittäviä sopeutuksia samalla, kun talouskasvua yritetään käynnistää 17 vuoden kasvun puuttumisen jälkeen. Siksi tässä kasvuriihessä tehtiin nyt tempon muutosta, haetaan ehkä uutta rytmin vaihdosta tähän tilanteeseen — yhdeksän miljardin sopeutus — ja nyt näillä toimilla, joita täällä tänään on kritisoitu esimerkiksi verotuksessa, nimenomaan haetaan tähän orastavaan talouskasvuun lisää potkua ja sitä, että saisimme tämän tilanteen tämän kautta kääntymään. Arvoisa puhemies! Jatkamme varmasti huomenna keskustelua, ja olen iloinen, että sosiaalidemokraatitkin puhuvat vihdoin maamme velkaantumisesta ja ainakin sanoissaan ovat siitä huolissaan. ", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-06-03T15:41:30,2025-06-03T15:47:50,Tarkistettu,1.1 2025_59_164,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_59_165,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 6 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_59_166,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Toinen lisätalousarvioesitys vuodelle 2025 tuo eduskunnan käsiteltäväksi kokonaisuuden, joka koskee paitsi talouden lukemia myös turvallisuutta, vakautta ja varautumista. Tässä lisätalousarviossa esitetään määrärahojen lisäyksiä useille hallintoaloille. Nämä lisäykset liittyvät muun muassa puolustukseen, rajaturvallisuuteen ja Ukrainalle annettavaan tukeen. Tämä ei ole sattumaa. Maailma ympärillämme on epävakaampi kuin vuosiin, joten nyt jos koskaan meidän on huolehdittava siitä, että Suomen valtiolla on käytössään tarvittavat keinot varautua ja toimia valppaammin. Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriön esittämä lisätalousarvio sisältää noin 1,3 miljardin euron lisämenot. Näistä merkittävä osa, lähes puolet, kohdistuu puolustushallinnon menoihin. Kyse on paitsi materiaalihankinnoista myös varautumiseen liittyvästä valmiuden parantamisesta. Tahdon korostaa: talous ja turvallisuus eivät ole toisistaan irrallisia, ne ovat saman kokonaisuuden eri puolia. Ilman kestävää taloutta ei ole uskottavaa puolustusta ja ilman turvallisuutta ei ole vakaata yhteiskuntaa, jossa talous voi kasvaa. Tässä lisätalousarviossa kohdistetaan varoja myös rajaturvallisuuteen. Itärajan tilanne on vakaa mutta arvaamaton. Me tiedämme nyt, ettei rajaturvallisuus ole pelkkä viranomaisasia, se on kansallinen turvallisuuskysymys. Rajojen valvonta on osa meidän itsenäisyyttämme. Laaja-alaisen vaikuttamisen aika ei ole päättymässä. Se on vasta alussa. Meidän on oltava hereillä, suojattava järjestelmämme ja varauduttava häiriöihin. Arvoisa puhemies! Tässä talousarviossa näkyy myös Suomen kansainvälinen vastuu. Suomi jatkaa tukeaan Ukrainalle. Tämä tuki ei ole vain solidaarisuutta. Se on sijoitus Euroopan vakauteen. Lisätalousarvio sisältää määrärahoja, joilla tuetaan jälleenrakennusta, miinanraivausta ja kehitysyhteistyötä. Tässä olemme mukana, koska tiedämme, että turvallinen Ukraina on myös lähtökohta turvalliselle Euroopalle, jonka osa Suomikin on. Arvoisa puhemies! Lisätalousarviot ovat osa normaalia budjettityötä, mutta tämä esitys on enemmän kuin tekninen korjaus. Se on osa vakavaa määrätietoista linjaa — linjaa, jossa puolustuksen ja turvallisuuden perustaa ei horjuteta. Turvallisuutemme lisäksi toisessa lisätalousarviossa parannamme arjen edellytyksiä, sitoudumme parantamaan liikenneväyliä, lisäämme panoksia harrastamisen Suomen malliin sekä toimimme metsien kasvun sekä hiilinielujen vahvistamiseksi. Toimimme Suomen puolesta ja parhaaksi, ja siksi kannatan hallituksen esitystä. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-03T21:03:40,2025-06-03T21:07:52,Hyväksytty,1.1 2025_59_167,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman poissa. — Edustaja Piisinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_168,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valtiovarainministeriön huhtikuun ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa 1,3 prosenttia vuonna 2025. Inflaation hidastumisen ja palkkojen korotusten myötä kotitalouksien reaaliansiot ovat kääntyneet kasvuun. Kotitalouksien kulutusta on kuitenkin vähentänyt heikko tulo- ja työllisyyskehitys sekä heikko luottamus talouteen. Sen sijaan energiasiirtymään ja teknologian kehitykseen liittyviin investointeihin odotetaan nopeaa kasvua. Lisäksi rakentamisessa suhdanteen pohja on ennusteen mukaan ohitettu ja asuntorakentamisen ennustetaan elpyvän. Käsitykseni mukaan, ottaen huomioon vieläkin melko suuren myymättömien uusien asuntojen määrän, näihin ennusteisiin on syytä suhtautua varauksin ainakin asuntorakentamisen osalta vielä kuluvana vuonna 2025. Suomen työllisyyskehitys ja maailman kauppapoliittinen tilanne lisäävät epävarmuutta ja vaarantavat kasvuennusteita. Haastavista taloudellisista ajoista huolimatta hallitus panostaa edelleen Suomen kansalaisten turvallisuuteen. Teen tässä muutamia nostoja lisätalousarviosta: Väestönsuojelun kehittämiseen ehdotetaan 21 miljoonan euron lisärahoitusta. Tämä on hyvin tärkeä kohde. Ukrainan sota on osoittanut, että siviiliväestöön kohdistuvat iskut ovat arkipäivää ja erilaiset suojat ja väestönsuojausmenetelmät ovat jatkuvan kehittämisen tarpeessa. Samaan teemaan kuuluu myös pelastustoimelle ehdotettava kuuden miljoonan euron lisäys vaaratiedottamisen ja väestön varoittamisen kehittämiseen. Myös sotilaalliseen puolustukseen panostetaan. Puolustusvoimille ehdotetaan 35 miljoonan euron lisärahoitusta kaikkien puolustushaarojen materiaalin kunnossa- ja ylläpidon tason nostoon. Kykyä vastaanottaa tukea liittolaismailta ehdotetaan vahvistettavan 15 miljoonan euron lisämäärärahalla. Puolustusvoimien kehittämisohjelman 2025 tilausvaltuuden enimmäismäärää ehdotetaan lisättävän noin 130 miljoonalla eurolla räjähdysainehankintoihin, jotka ajoittuvat vuosille 2025—2037. Vapaaehtoisissa on voimaa. Maanpuolustus- ja veteraanijärjestöjen toiminnan tukemiseen ehdotetaan miljoonan euron määrärahan lisäystä jaettavaksi valtionapuna Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle koulutustoiminnan tason ylläpitämiseen. Lisäksi Tullin toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 7,4 miljoonan euron lisäystä tulliselvitysjärjestelmän kokonaisuudistuksen jatkamiseen, pakotteiden valvonnan ja välineellistetyn maahantulon aiheuttamiin ylimääräisiin kustannuksiin sekä Tullin toimitilahankkeisiin. Arvoisa rouva puhemies! Puheenvuoroni keskittyi menojen osalta melko synkiltä kuulostaviin asioihin. Poliittisesta painostuksesta huolimatta valtiovarainministeri Purra on rohjennut kohdistaa määrärahoja sinne, missä niitä kaikkein kipeimmin tarvitaan. Meidän on osoitettava varoja Suomen ja suomalaisten puolustamiseen ja turvallisuuteen. On totta, että tämän johdosta valtio velkaantuu lisää, ja oppositio on arvostellut tänäänkin hallitusta kovasti verotuksen keventämisestä. On kuitenkin totta, että yksikään valtio ei ole verottanut itseään vauraaksi. Jos Suomen ongelmat ratkeaisivat verottamalla, eläisimme jo tällä hetkellä paratiisissa. On tärkeää tiedostaa, että jos jätämme huolehtimatta perusasioista, voimme menettää kaiken. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen ehdottamat toimet ja määrärahat ovat välttämättömiä, ja niillä pyritään säilyttämään hyvinvointiyhteiskunta myös tulevaisuudessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-06-03T21:07:54,2025-06-03T21:12:36,Hyväksytty,1.1 2025_59_169,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_170,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka näkyy seuraavassa numerosarjassa: Vuonna 23 bruttokansantuote oli miinus 0,9, vuonna 24 miinus 0,1. Tälle vuodelle luvataan plus 1,3 ja jatkovuosille noin puolitoista prosenttia. [Jari Ronkainen: Käänne on tapahtunut!] Eli ei kovin isoja lukuja ole näkyvissä nytkään. Siihen, mitä tässä lisätalousarviossa on turvallisuuteen ja siihen liittyviin välttämättömiin menoihin puolustuksen osalta ja turvallisuuden osalta, voi yhtyä, ja ne ovat tarpeellisia tehdä. Se, mikä tässä huolettaa, on nimenomaan se, että talous ei kasva. Sitten niistä talouden kasvuluvuista tämä lisätalousarvio kertoo karua kieltään: Arvonlisävero miinus 272 miljoonaa euroa, vaikka viime vuonna arvonlisäveroa nostettiin — eli se tuotto laskee korotuksen jälkeen —, yhteisövero miinus 226 miljoonaa euroa ja ansiotulovero miinus 98 miljoonaa euroa. Eli nämä kertovat siitä verotulojen aktiviteetista, joka taloudessa tällä hetkellä on. Sitten toinen puoli siitä: Työttömyysturvamenot kasvavat noin sadalla miljoonalla eurolla. Täksi vuodeksi työttömyys arvioitiin viime syksynä noin 7,6 prosenttiin, ja nyt tällä hetkellä ollaan 8,3 prosenttiyksikössä, eli nousua on isosti. YEL-menot nousevat 60 miljoonalla eurolla, ja yrittäjien vakuutusturvaa valtio maksaa kohta noin 600 miljoonalla eurolla vuodessa. Tämä on noin kymmenkertaistunut viimeisen 10—12 vuoden aikana, eli varsin merkittävä kasvu on tapahtunut siellä. Nämä viimeiset nousut johtuvat siitä, että on konkursseja ja myös maksurästejä ollut, mutta näkee, että täällä aktiviteettia on todella vähän. Nämä luvut kertovat sitä kieltä, että meidän pitäisi talouspolitiikkaa muuttaa ja kasvattaa luottamusta, ja nyt näyttää siltä, että tämä talouden ja työllisyyden hoito ei anna kuluttajille sellaista näkymää, että kotimarkkina alkaisi elpyä, ihmiset ostaisivat asuntoja, vaihtaisivat vaikka autoja tai muita ja kuluttaisivat normaaleissa palveluissa. Kaikki laittavat mahdollisuuksien mukaan säästöön niitä asioita, koska tilanne on huolestuttava. Työllisyyttä luvattiin 100 000 lisää, mutta taitaa olla toiseen suuntaan mennyt noin 60 000—70 000, eli työllisyyslupaukset ovat karanneet. Velkalupaukset ovat karanneet jo aikapäiviä sitten. Tässä on koko ajan arvosteltu, kuinka paljon Rinteen — Sanna Marinin hallitus otti velkaa kaudellaan. Otin Valtiokonttorilta valtionvelasta suoraan nämä luvut: 30.6.2019 valtionvelkaa oli 109 miljardia euroa, ja kun hallitus lopetti 30.6.23 neljän vuoden päästä, velkaa oli 151,2 miljardia euroa. Velkaa oli otettu 41,7 miljardia euroa sen nelivuotiskauden aikana — koronavuonna 20 otettiin 18,4 miljardia velkaa, eli siihen vuoteen kohdistui iso velanotto. Nyt hallitus sai lähtötilanteena, että 151 miljardia oli pohjalla, ja Sanna Marin ja Antti Rinne saivat hallituksen lähtötilanteessa 109 miljardia. Eli siellä oli kuitenkin lähes 110 miljardia pohjalla. Nyt tässä oli 151 miljardia lähtötilanteessa, ja nyt tämän kahden ja puolen vuoden aikana on tilanne se, että tämän vuoden loppuun mennessä hallitus tulee ottamaan yli 31 miljardia velkaa — 31 miljardia kahdessa ja puolessa vuodessa, kun Sanna Marinin hallitus otti neljässä vuodessa 41 miljardia euroa. [Jari Ronkainen: Mites korkojen kehitys?] — Korkojen osalta näyttää, että korot ovat hieman laskeneet, ja korkokulut ovat pysyneet siinä vajaassa kolmessa miljardissa eurossa. — Täytyy muistaa, että myöskin siitä 109 miljardista, mikä oli siellä pohjalla, on korot. [Jari Ronkainen: Totta kai!] Tämä 40 miljardia on se Sanna Marinin ja Antti Rinteen hallituksen aikainen synti. Mutta 109 ja nyt tämä 30 miljardia, eli 140 miljardia, on siltä ajalta, kun kokoomus on ollut hallituksessa koko ajan. Aina sanotaan, että suhdanteisiin ei voi vaikuttaa. Minä sanoisin, että kotimarkkinaan voi vaikuttaa, kotimarkkinan toimivuuteen voi vaikuttaa, ja sitä tämä hallitus on koko ajan omilla toimillaan vienyt huonompaan suuntaan. Se on tässä iso syy, että me olemme tässä tilanteessa, että me velkaannumme näin nopeasti. Tässä tällä kertaa, ja huomenna jatketaan varmaan välikysymyskeskustelussa lisää, mutta halusin tuoda nämä luvut, niin että aina muistetaan, että siellä on ollut pohjalla 109 miljardia ja mikä oli velanotto edellisen hallituksen aikana. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-06-03T21:12:40,2025-06-03T21:18:50,Hyväksytty,1.1 2025_59_171,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ronkainen, olkaapa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_172,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi. Lisätalousarvion keskeisimpinä painopisteinä ovat merkittävät määrärahalisäykset puolustukseen ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen. Kun maailma ympärillämme muuttuu yhä arvaamattomammaksi, meidän on vastattava tilanteeseen määrätietoisesti ja kokonaisvaltaisella otteella. Venäjä jatkaa edelleen brutaalia hyökkäystä Ukrainassa. Tämä on karu muistutus siitä, että Euroopassa käydään jälleen täysmittaista sotaa. On välttämätöntä, että Suomen tuki Ukrainalle näkyy myös tässä lisätalousarviossa. Ukrainalle toimitetun puolustusmateriaalin korvaamiseen ehdotetaan lähes 200 miljoonan euron lisävaltuuksia, ja lisäksi Puolustusvoimien toimintamenoihin varataan reilut kolme ja puoli miljoonaa euroa Ukrainalle annettavan tuen kustannusten kattamiseen. Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään laajasti myös muuta lisärahoitusta. Kaikkien puolustushaarojen materiaalin, kunnossapidon ja ylläpidon tason nostoon osoitettava 35 miljoonan euron lisärahoitus on konkreettinen investointi suorituskykyyn, huoltovarmuuteen ja toimintavalmiuteen, asioihin, jotka todella ovat varautumisessa ja kriisitilanteessa kaiken keskiössä. Tämän lisäksi muun muassa Laivue 2020 ‑hankkeeseen ja Puolustusvoimien kehittämisen ohjelmaan tehdään tilausvaltuuksien tarkastuksia, jotka turvaavat puolustushaarojen pitkän aikavälin suorituskyvyn. On tärkeää huomata, että nämä investoinnit eivät edellytä lisämäärärahaa, sillä ne rahoitetaan hallinnonalalle määritellyn määrärahakehyksen sisällä suunnitelmallisesti ja vastuullisesti. Arvoisa puhemies! Huhtikuussa hallitus teki historiallisen päätöksen nostaa Suomen puolustusmenot kolmeen prosenttiin bkt:stä vuoteen 2029 mennessä. Päätös on konkreettinen osoitus siitä, että me vastaamme muuttuneeseen turvallisuusympäristöön sekä sen luomiin uhkakuviin painokkaasti. Suomen kansallista turvallisuutta ei puolusteta juhlapuheilla vaan riittävillä ja kohdennetuilla resursseilla. Nyt resurssit ovat tulossa. Maanpuolustus ei ole pelkästään viranomaisten tehtävä. Se on koko kansan yhteinen asia. Toisessa lisätalousarviossa maanpuolustus- ja veteraanijärjestöjen toiminnan tukemiseen ehdotetaan miljoonan euron lisäystä MPK:n koulutustoiminnan tason ylläpitämiseen. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnan tukeminen lähettää ennen kaikkea tärkeän ja kaivatun viestin kaikille niille suomalaisille, jotka vapaaehtoisesti kouluttautuvat ja valmistautuvat kriisitilanteisiin. Arvoisa puhemies! Turvallisuusympäristömme ei ole muuttunut ainoastaan rajoillamme tai kansainvälisesti. Muutokset näkyvät myös Suomen sisällä. Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden vahvistaminen edellyttää, että myös sisäinen turvallisuus saa tarvittavat resurssinsa. Tässä lisätalousarviossa sisäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan muun muassa lisärahoitusta väestönsuojelun kehittämiseen, vaaratiedottamisen ja väestön varoittamisen parantamiseen sekä Rajavartiolaitoksen ja poliisin valmiuksiin. Lisäksi kustannuksia Itämeren kriittisen infran suojaamisesta korvataan. Vuoden 2025 toinen lisätalousarvio osoittaa, että hallitus suhtautuu painokkaasti Suomen puolustuskyvyn ja sisäisen turvallisuuden kehittämiseen. Kokonaisuus heijastaa hallituksen johdonmukaista linjaa. Turvallisuuteen panostetaan laajasti ja ennakoivasti muuttuneet uhkakuvat ja turvallisuuspoliittinen tilanne huomioiden. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-06-03T21:18:59,2025-06-03T21:23:20,Hyväksytty,1.1 2025_59_173,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen poissa, edustaja Antikainen poissa, edustaja Vigelius poissa, edustaja Mehtälä poissa, edustaja Oinas-Panuma poissa, edustaja Lohi poissa, edustaja Eskelinen poissa, edustaja Harjanne poissa. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina, olkaapa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_174,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Anna-Kristiina,Mikkonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssämme on tosiaan hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi. Ajattelin tässä käyttää yleispuheenvuoron liittyen talouspolitiikkaan. Orpon hallituksen ensimmäisen kahden vuoden aikana kasvussahan ovat olleet lähinnä vain työttömyys, konkurssit ja velka, mikä johtuu kasvu‑ ja työllisyyspolitiikan epäonnistumisesta. Talous‑ ja työllisyyspolitiikan maksajiksi joutuvat tavalliset suomalaiset, joiden palveluita on leikattu, ja kokonaisveroaste on noussut korkeimmalle tasolle kymmeneen vuoteen. Kaksi vuotta olemme kuulleet väittämiä siitä, että on välttämätöntä leikata palveluista ja pienituloisilta lapsiperheiltä, eläkeläisiltä ja työntekijöiltä toimeentuloa. Kaikki tämä on ollut välttämätöntä, vaihtoehtoja ei ole ollut, ja rahat ovat olleet loppu. Nyt rahaa sitten kuitenkin on. Sitä löytyi jopa kaksi miljardia veronkevennyksiin, ja muun muassa eläkerahastoista otettiin pikavippi, mikä on kestämätöntä talouspolitiikkaa. Hallituksen suulla puhutaan myös keskiluokalle painotetuista veronkevennyksistä, joita voi pitää kyseenalaisina, koska jos mukaan lasketaan erityisesti keskiluokkaan kohdistuvat veronkorotukset, ei alle 9 000 euroa kuukaudessa ansaitseville jää juuri mitään käteen. Arvoisa puhemies! Tämä lisätalousarvion veroennuste on tyly. Verotuloille ennakoidaan lähes puolen miljardin romahdusta, ja verotuloennuste tippuu arvio arviolta. Verotulojen jatkuva romahtaminen kertoo karusti talouspolitiikan epäonnistuneesta suunnasta. Ensinnäkin vuoden päästä varakkaille velaksi annetaan veronalennuksia. Ne eivät suurinta osaa palkansaajista lohduta, koska heidän veroalensa viedään piiloveronkorotuksilla ja nousevilla työttömyysvakuutusmaksuilla. Tässä lisätalousarviossa on toki lisäyksiä tarpeellisiin ja välttämättömiin kohteisiin, kuten puolustukseen ja turvallisuuteen. Kauppapoliittisten epävarmuuksien kasvaessa tarvittaisiin kuitenkin toimia, jotka vahvistaisivat niin ostovoimaa kuin kuluttajien luottamusta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Anna-Kristiina Mikkonen,1519,2025-06-03T21:23:47,2025-06-03T21:26:44,Hyväksytty,1.1 2025_59_175,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Savio., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_176,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tämän vuoden toisessa lisätalousarviossa on merkittäviä lisäpanostuksia muun muassa Puolustusvoimien materiaalin ylläpitoon ja Ukrainalle annettavaan tukeen sekä väestönsuojeluun, rajaturvallisuuteen ja poliisiin. Tässä aiemmin tänä iltana käytyyn turvallisuuspoliittiseen keskusteluun peilattuna onkin erittäin tärkeää, että hallitus varautuu Suomen turvallisuuteen kohdistuviin uhkiin määrätietoisin toimin ja panostaa maamme kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen. Edustaja Ronkainen kävi edellä jo varsin hyvin ja monipuolisesti läpi tätä kokonaisuutta, ja hänen näkemyksiinsä on helppo yhtyä. Arvoisa puhemies! Tähän tämän vuoden toiseen lisätalousarvioesitykseen sisältyy turvallisuuden kohentamisen ohella myös useita muita tärkeitä kohteita. Yhtenä esimerkkinä nostan esiin rahoituksen Kela-korvauksiin liittyvään valinnanvapauskokeiluun. Sen myötä 65 vuotta täyttäneet henkilöt pääsevät yksityislääkärin vastaanotolle julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun suuruisella omavastuulla eli noin 28 eurolla. Tämän korvauksen voisi saada enintään kolme kertaa kalenterivuoden aikana ja kahdesti tämän vuoden jäljellä olevina kuukausina, sen jälkeen, kun tämä valinnanvapauskokeilu on tullut voimaan. Arvoisa puhemies! Valinnanvapauskokeilu helpottaa tuntuvasti terveydenhuollon jonojen purkamista ja edistää erittäin merkittävästi 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden hoitoonpääsyä. Toivonkin mainitun valinnanvapauskokeilun tuottavan myönteisiä tuloksia ja antavan suuntaviivoja myös sotejärjestelmän tulevaan kehittämiseen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+6.aspx,fi,Sami Savio,1314,2025-06-03T21:26:44,2025-06-03T21:29:04,Hyväksytty,1.1 2025_59_177,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Tämänkin esittelee meille ministeri Purra. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_59_178,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyseessä on hallituksen esitys, joka on sangen tekninen. Se koskee määräaikaisen rahastopoikkeuksen pidentämistä vuodella. Esitys perustuu puoliväliriihen kirjaukseen, jonka mukaan rahastopoikkeusta jatketaan määräaikaisesti tarvittaessa, kunnes pysyvämpi ratkaisu on löydetty turvaamaan verotuksen selvyyden ja tätä kautta alan työpaikat Suomessa. Vuodesta 2021 alkaen sovelletun tuloverolain muutoksen perusteella ulkomainen yhteisö katsotaan Suomessa yleisesti verovelvolliseksi, jos sillä on täällä tosiasiallinen johtopaikka. Alusta alkaen tosiasiallisen johtopaikan sääntelyyn on sovellettu määräaikaista rahastopoikkeusta, jonka myötä tosiasiallista johtopaikkaa koskevaa sääntelyä ei ole sovellettu Euroopan talousalueella perustettuihin tai rekisteröityihin sijoitusrahastoihin ja vaihtoehtorahastoihin. Määräaikaisella rahastopoikkeuksella on pyritty luomaan oikeusvarmuutta toimialalle. Toimiala on arvioinut rahastojen verostatukseen liittyvän epävarmuuden vaikuttavan Suomen kilpailukykyyn rahastojen hallinnoinnin osalta. Määräajan kuluessa valtiovarainministeriö on selvittänyt komission kanssa pysyvään rahastopoikkeukseen liittyviä valtiontukinäkökohtia. Keskustelujen myötä on tullut esiin tarve arvioida, voisiko rahastopoikkeuksen tavoitteet saavuttaa valtiontukinäkökohtien kannalta toimivammalla tavalla. Työ pysyvän ratkaisun löytämiseksi on vielä kesken valtiovarainministeriössä. Siksi ehdotetaan, että määräaikaista rahastopoikkeusta jatkettaisiin vuodella siten, että se koskisi myös verovuotta 2026.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+7.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-06-03T15:48:18,2025-06-03T15:50:11,Hyväksytty,1.1 2025_59_179,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2025 vp,Kiitoksia. — Mennään puhujalistaan suoraan. Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_180,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on kyse yksityiskohdasta verolainsäädännössä, mutta taustalla on suurempi tavoite: suomalaisen rahastosektorin toimintavarmuus ja kilpailukyky. Esityksessä ehdotetaan, että rahastopoikkeuksen voimassaoloa jatketaan vuodella. Kyse on siitä, että ulkomaalaisten rahastojen yleistä verovelvollisuutta tosiasiallisen johtopaikan perusteella ei sovelleta vielä vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa. Tämä antaa lisäaikaa sille, että EU-oikeuden mukaisesta pysyvästä ratkaisusta ehditään tehdä huolellinen selvitys. Tämä ei ole keino verovälttelyyn. Tämä on keino säilyttää Suomen vetovoima rahastojen hallinnointipaikkana. Jos verotuksen tulkinta on epäselvä tai muuttuu liian äkisti, uhkana on se, että hallinnointitoiminta siirtyy muualle. Se taas vaikuttaa suoraan alan työpaikkoihin ja osaamiseen meillä Suomessa. Tällä toimenpiteellä ei arvioida olevan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, mutta sillä on merkitystä nimenomaan ennakoitavuuden ja vakauden näkökulmasta. Arvoisa puhemies! Meidän taloutemme tarvitsee vakautta ja pitkäjänteisyyttä, jos haluamme houkutella investointeja ja kasvattaa kotimaista pääomamarkkinaa. On tärkeää, että pelisäännöt ovat selkeitä ja että niihin ei tehdä ääkkikäännöksiä kesken matkan. Siksi hallituksen esityksessä korostuu maltillisuus — otetaan lisävuosi, selvitetään ja valmistellaan, ja samalla turvataan rahastosektorin toimintaympäristö. Vaikka kyseessä ei ole suuri uudistus, se on osa suurempaa kokonaisuutta, taloudellista toimintakykyä, joka on meille tärkeä myös turvallisuuden näkökulmasta. Hyvin hoidettu talous on turvallisuuden tukipilari. Ilman elinvoimaista taloutta ei ole puolustusta, kriisivalmiutta eikä yhteiskunnan kestävyyttä. Siksi kannatan esitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-03T15:50:11,2025-06-03T15:52:38,Hyväksytty,1.1 2025_59_181,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_182,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys todella liittyy tähän yhteisöjen verovelvollisuuteen, ja minusta on ihan perusteltua valtiovarainministeriltä esittää tämän poikkeuksen jatkamista. Tämän historiahan liittyy siihen, että kun aikoinaan 2020 on ensimmäisen kerran esitys tänne taloon tuotu ja 21 on astunut voimaan, niin silloinhan jo lähtökohta oli se, että tähän tehdään kahden vuoden siirtymäaika. Siirtymäajan puitteissa tuli sitten löytää pysyvämpi ratkaisu, mutta valitettavasti sitä siinä ajassa ei ole onnistuttu löytämään, ja nyt todella sitten siitä asti on menty tällä väliaikaisella poikkeuksella. Toivon mukaan nyt komission kanssa saadaan syntymään ratkaisu, jossa tämä asia voidaan ratkaista pysyvästi, eikä niin, että tästä todella tulee aina säännöllisin väliajoin sitten kysymys, jossa kulloinenkin hallitus tätä poikkeusta jatkaa. Tätä oli muistaakseni nyt esitetty jälleen vuodella eteenpäin, ja toivon, että todella sitten ensi vuoden syksyllä, kun tätä pääsemme käsittelemään, meillä olisi mahdollisuus tehdä pysyvämpi ratkaisu. Niin kuin valtiovarainministeri ja edellinenkin puhuja viittasivat, se keskeinen syyhän tälle poikkeukselle on nimenomaisesti se verotuksen ennakoitavuus ja se, että pystyisimme alalle turvaamaan toimintaedellytykset ja sillä tavoin myös pitämään nyt huolta Suomen kilpailukyvystä. Siihen nähden ajattelen, että tämä poikkeus on perusteltu, vaikkakin jo aikaisemmin, kun tätä lainsäädäntöä on säädetty, on ollut myös perusteita sille, että tämä poikkeus pitäisi jättää tekemättä, mikä enemmänkin liittyy sitten siihen, että pystyisimme omaa veropohjaamme laajentamaan. Sitä kautta sillä olisi totta kai myös taloudellisesti positiivinen vaikutus verotulokertymässä mutta toki negatiivinen vaikutus sitten mahdollisesti signaalivaikutuksena tähän Suomen kilpailukykyyn. Siltä osin minusta on ihan perusteltua säätää tämä poikkeus nyt ja toivoa todella, että saisimme sitten jonkun pysyvämmän ratkaisun syntymään.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+7.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-06-03T15:52:39,2025-06-03T15:55:04,Hyväksytty,1.1 2025_59_183,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_184,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2025 vp,"Kunnioitettu puhemies! Tätä hallituksen esitystä näytetään kannatettavan koko salissa. Esitys on toki hiukan tekninen ja koskee todellakin tätä poikkeusta, joka on ollut voimassa jo kaksi vuotta. Valitettavasti nyt on käynyt sillä lailla, että todellakin EU:n komission kanssa nämä valtiontukineuvottelut näyttävät jatkuvan ja jatkuvan. Meidän täytyy saada totta kai lisäaikaa, jotta löydetään EU-oikeudellisesti toimiva malli, ja näin ollen tämä lakiesitys on välttämätön. Me halutaan suojata meidän työpaikat ja suojata sitä luottamusta, mikä sijoittajilla on, ja todellakin, kun tällä ei ole minkäänlaista hintalappua valtiontaloudelle, tämä esitys on kannatettava.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+7.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2025-06-03T15:55:04,2025-06-03T15:55:59,Hyväksytty,1.1 2025_59_185,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_186,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On ymmärrettävää, että esitystä esitetään jatkettavaksi vuodella, kun vaihtoehtojen selvittäminen on ministeriössä yhä kesken. Pitää kuitenkin olla varovainen siinä, että poikkeuksia ei automaattisesti jatketa vuodesta toiseen, koska poikkeus on nimensä mukaisesti poikkeus, ei pysyvä ratkaisu. Eli nämä EU:n valtiontukinäkökulmat täytyy saada selvennettyä mahdollisimman pian. Toivon, että valtiovarainministeriössä tätä työtä tehdään ja ministeri vie nämä terveiset, koska on myös eduskunnan työn kannalta ikävää, jos jatkuvasti joudumme ikään kuin uudestaan käsittelemään lakiesityksen, jolla poikkeusta jatketaan. Se kuormittaa tätä taloa tarpeettomasti mutta aiheuttaa myös epävarmuutta toimijoille kentällä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+7.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-06-03T15:55:59,2025-06-03T15:57:00,Hyväksytty,1.1 2025_59_187,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Esittelypuheenvuoro, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Vestman.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_59_188,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on siis perustuslakivaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta. Mietintöön sisältyy edustaja Yrttiahon vastalause. Esityksessä ehdotetaan ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain ja puoluelain muutoksia, joilla selkeytetään ja täsmennetään nykyistä sääntelyä ja sitä kautta lisätään vaali- ja puoluerahoituksen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Vaalilakiin ehdotetaan tehtäväksi muutos, jolla luovutaan puolueiden pakollisesta jäsenäänestyksestä eduskuntavaaleissa. Lisäksi lakiin ehdotetaan tehtäväksi eräitä teknisluonteisia täsmennyksiä. Kansalaisaloitelakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että eurooppalaista kansalaisaloitetta voisi kannattaa 16 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen. Perustuslakivaliokunta pitää mietinnössään ehdotettuja muutoksia tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina. Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen hyväksymistä jäljempänä selostetulla tavalla muutettuna. Vaalirahoituslakiin ja puoluelakiin sisältyy useampia niin sanottuja ilmoitusrajoja koskevia säännöksiä. Voimassa olevat ilmoitusrajat ovat säilyneet muuttumattomina vaalirahoituslain säätämisestä asti vuonna 2009. Kun säädetyille ilmoitusrajoille lasketaan vuodesta 2009 vuoden 2024 loppuun arvo Tilastokeskuksen laatiman elinkustannusindeksin pistetaulukon mukaisesti, olisi indeksillä korjattu ilmoitusraja kuntavaaleissa 1 078 euroa 38 senttiä ja muissa vaaleissa 2 022 euroa. Näiden arvojen eroa voimassa oleviin voidaan pitää varsin merkittävänä. Vaalirahoituslakia koskevan hallituksen esityksen perustelujen mukaan ilmoitusrajojen toimivuutta tulisi jatkuvasti seurata tutkimuksen keinoin myös rahan arvon muutosten vuoksi. Perustuslakivaliokunta on nykyistä vaalirahoituslakia edeltäneestä laista ehdokkaan vaalirahoituksen ilmoittamisesta tekemässään mietinnössä pitänyt aiheellisena, että lain säännöksiä esimerkiksi yksittäisen tuen ilmoittamisesta tarvittaessa aikanaan täsmennetään lain soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella. Erityisesti oli valiokunnan mukaan seurattava rahamääräisten raja-arvojen toimivuutta lain tavoitteiden kannalta. Perustuslakivaliokunta pitää tämän valiokunnan aiemman kannankin valossa perusteltuna tarkistaa ilmoittamisen rajoja elinkustannusten nousua vastaavasti. Ilmoitusrajojen reaalinen arvo pysyy muutosten jälkeen samana suhteessa vuonna 2009 säädettyihin rajoihin. Kyseiset ilmoitusrajat on perustuslakivaliokunnan mielestä selkeyden vuoksi syytä pyöristää siten, että kuntavaaleissa ilmoitusrajaksi tulisi 1 100 euroa ja muissa vaaleissa 2 000 euroa. Tämän mukaisesti perustuslakivaliokunta ehdottaa, että niin vaalirahoituslain kuin puoluelain ilmoitusrajoja muutetaan näitä arvoja vastaavasti. Vaalirahoituslain 6 §:n 6 momentin mukaan ilmoitusvelvollinen, joka on ollut ehdokkaana samanaikaisesti sekä aluevaaleissa että kuntavaaleissa, tekee yhden ilmoituksen, jossa on tiedot molempien vaalien vaalirahoituksesta. Tällaisessa ilmoituksessa erikseen ilmoitettavan tuen osalta noudatetaan, mitä 2 momentissa säädetään kuntavaaleista. Hallituksen esityksessä säännös siirretään osin muutettuna 6 §:n 3 momentiksi. Tarkastusvaliokunnan esityksestä antamassaan lausunnossa esiin tuoman näkemyksen mukaan yhtenäiset ilmoitusvelvollisuuden alarajat vähentäisivät sekaannuksien mahdollisuutta ja auttaisivat selkeyttämään tilannetta. Perustuslakivaliokunta pitää erityisesti sekaannusten ja muiden ongelmien välttämiseksi perusteltuna muuttaa 1. lakiehdotuksen 6 §:n 3 momentiksi ehdotettua säännöstä siten, että samanaikaisesti sekä aluevaaleissa että kuntavaaleissa ehdolla oleviin ehdokkaisiin sovelletaan samaa aluevaaleja koskevaa ilmoituksen tekemistä koskevaa ilmoitusrajaa. Arvoisa puhemies! Lopuksi mietinnön esittelyn lisäksi haluan kiinnittää huomiota julkisessa keskustelussa esitettyihin väitteisiin. VTV:n julkisesta kommentoinnista on voinut saada harhaanjohtavan kuvan, että perustuslakivaliokunta ehdottaisi lainmuutoksia, joiden johdosta vaalirahoitusta jäisi vaalirahoitusvalvonnalta piiloon. Tämä ei ole totta. Vaalirahoituksena ilmoitettavaa on jatkossakin vaalirahoituslain 6 §:n mukaan vaalikampanjan aikana kerätty vaalirahoituksen kokonaismäärä eriteltynä ja ryhmiteltynä muun muassa tukeen yksityishenkilöiltä, yrityksiltä, puolueelta, puolueyhdistyksiltä ja muilta tahoilta. VTV:llä on ja pysyy tarkastusoikeus kaikkeen lain mukaan ilmoitettavaan vaalirahoitukseen tuen summista riippumatta. Tarkastusoikeuttaan VTV on myös aktiivisesti käyttänyt vaatimalla ehdokkailta tukiryhmän tai kampanjatilin tiliotteet. VTV saa käytännössä näin tarkastaa, kuten tähänkin asti, halutessaan joka sentin ehdokkaan vaalirahoituksesta. Ehdotetut indeksitarkistukset eivät näin ollen rajaa VTV:n vaalirahoitusvalvonnan piiristä rahoituksen määrää pois. Ehdotetut indeksitarkistukset koskevat vain julkisesti vaalirahoitusilmoituksessa erikseen ilmoitettavaa tukea ja sen lahjoittajan nimeä, eivät siis VTV:n valvonnan alaisen rahoituksen määrää. Onko näin olennainen seikka jäänyt vahingossa viranomaiselta julkisuudessa kertomatta? — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2025-06-03T15:57:14,2025-06-03T16:03:58,Hyväksytty,1.1 2025_59_189,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_190,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! Perustuslain 2 §:n mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Tämän kansanvaltaisuusperiaatteen toteutuminen tulee lainsäädännöllä varmistaa. Peruskysymys kuuluu, kuka valtaa tässä maassa käyttää. Onko valta kansalla, sen valitsemilla edustajilla, vai missä se on? Nyt käsillä olevassa esityksessä on kaksi merkittävää ongelmaa kansanvallan toteutumisen kannalta. Ensinnäkin paljon ja oikeutetusti keskustelua on herättänyt vaalirahoituksen avoimuus. Se on parlamentaarisen demokratian ydinasioita. Kansalaisten on pystyttävä arvioimaan, millaisia ovat päättäjien sidonnaisuudet, millaiset tahot valittujen edustajien tukena vaikuttavat. Kysymys on myös siitä, ketkä valtaa tosiasiallisesti käyttävät. Vaalirahoituslain ja puoluelain vaalitukia koskevat säännökset, kuten ilmoitusrajat, ovat tässä suhteessa erittäin olennaisia. Kuntavaaleissa ilmoitusraja on nykylain mukaan 800 euroa ja muissa vaaleissa 1 500 euroa lahjoittajaa kohden. Laaja julkinen keskustelu, vaalirahoitusvalvojan säännönmukaiset kannanotot, lukuisat lakialoitteet täällä eduskunnassa ja muun muassa käsillä olevan lakiesityksen valmistelu, kaikki nämä ovat jo pitkään tähdänneet vaalirahoituksen avoimuuden lisäämiseen. Voidaan sanoa, että vaikka nämä ilmoitusrajat ovat pysyneet nimellisesti nykyisellään vuodesta 2009, on vaalirahoituksen avoimuus käytännössä lisääntynyt, tosin vain inflaation verran. Tuokaan muutos avoimuuden suuntaan ei kuitenkaan ole aivan pieni 16 vuoden ajalla. Nyt perustuslakivaliokunnan enemmistö on mietinnössään poikennut tästä yleisesti, ainakin puheissa, hyväksytystä avoimuuden linjasta. Valiokunta esittää parlamentaarisen vaalityöryhmän raportista ja oikeusministeriön lainvalmistelusta ja ministeriön vastineessa ilmaisemasta nimenomaisesta kannasta sekä tietenkin hallituksen esityksestä poiketen merkittäviä korotuksia ilmoitusrajoihin vedoten elinkustannusten nousuun. Kuntavaaleissa raja nostettaisiin 1 100 euroon ja muissa vaaleissa 2 000 euroon. Perustuslakivaliokunnan enemmistö siis esittää vaalirahoituksen avoimuuden merkittävää heikentämistä. En voi tällaista esitystä hyväksyä. Vaalirahoituksen avoimuutta tulisi parantaa nykyisestä, ei heikentää. Esitänkin, että tällaisia muutoksia ei tehdä vaan lakiehdotukset hyväksytään näiltä osin hallituksen esityksen mukaisessa muodossa. Olen jättänyt vasemmistoliiton edustajana vastalauseen valiokunnan mietintöön. — Puhemies, jatkan vielä. [Puhemies: Aha, selvä!] Nimittäin toinen ja edellistäkin ehkä merkittävämpi, vaikkakin vähemmän huomiota saanut, hallituksen esittämä heikennys on tässä kolmanteen lakiehdotukseen sisältyvä vaalilain 112 §:n muutos. Vaalilaista poistettaisiin eduskuntavaalien ehdokasasettelussa nykyisin pakollinen puolueiden jäsenäänestys. Tämä muutos heikentäisi perustuslaissa taattua kansanvaltaa. Puolueiden jäsenäänestystä koskeva sääntely on ollut voimassa 50 vuotta. Pakollinen jäsenäänestys säädettiin aikanaan, jotta puoluetoiminnan aivan keskeisen tarkoituksen eli eduskuntavaalien ehdokasasettelun kansanvaltainen toteutuminen turvattaisiin. Säännös onkin tehokkaasti varmistanut päätösvallan hajautuksen puolueiden jäsenille. Jos tämä pakollisuus nyt poistetaan, on todennäköistä, että valta eduskuntavaalien ehdokasasettelussa keskittyy huomattavasti nykyistä voimakkaammin puolueiden piiri- ja keskusjohdolle. Jatkossa jäsenten suora vaikutusmahdollisuus voitaisiin sivuuttaa. Vaalilain tarkoituksena ei ole ollut antaa määräysvaltaa eri vaalipiirien ehdokkaista puolueen piirijohdolle, saati keskusorganisaatiolle. Puhemies! Esityksessä tai valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa ei ole tuotu esiin mitään ongelmia liittyen nykysääntelyyn. Jatkossa oikeusministeriön tehtäväksi jäisi tarkastaa, että puolueiden säännöt toteuttavat kansanvaltaisuutta riittävällä tavalla, kun ja jos jäsenäänestys ei enää olisi jatkossa pakollinen. Hallituksen esityksen perustelut tai valiokunnan kuulemisissa saatu selvitys eivät kuitenkaan juurikaan anna osviittaa siitä, millaisia kirjauksia puolueiden sääntöihin konkreettisesti edellytettäisiin tai millä tavoin oikeusministeriö käytännössä arvioisi ehdokasasettelua koskevien sääntömääräysten riittävyyttä tämän kansanvaltaisuuden turvaamisen näkökulmasta. Arvoisa puhemies! Vaalilain 112 §:n muutosesitys on heikosti perusteltu ja täysin tarpeeton. Perustelut eivät selvästikään pohjaa kansanvaltaisuusperiaatteen toteuttamiseen vaan muihin seikkoihin puolueiden päätöksenteon nopeuttamisessa ja tehostamisessa. Tällaiset perustelut eivät kansanvallan kannalta ole hyväksyttäviä. Esitänkin, että jäsenäänestyksen pakollisuutta ei poisteta ja vaalilain 112 § pidetään nykyisellään. Parlamentaarisen demokratian toimivuuden kannalta tämä asia on vieläkin perustavampi kysymys kuin tuo edellä käyty vaalirahoituksen avoimuus, joka sekin on tärkeää. Arvoisa puhemies! Edellä sanottuun perustuen teen kirjallisesti toimitetut pykälämuutosehdotukset ensimmäiseen, toiseen ja kolmanteen lakiehdotukseen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-06-03T16:04:08,2025-06-03T16:10:52,Hyväksytty,1.1 2025_59_191,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Koskela, Minja.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_192,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta sai käsiteltäväksi esityksen vaalirahalain muutoksista. Esityksen piti lisätä avoimuutta ja parantaa valvontaa. Valiokunnan kansanedustajat päättivät nyt kuitenkin avoimuuden lisäämisen sijaan vähentää avoimuutta. Muutosehdotus nostaisi ilmoitusrajoja, joiden alle jääviä lahjoituksia vaalikampanjoihin ei tarvitse ilmoittaa. Eduskuntavaaleissa raja nousisi 1 500 eurosta 2 000 euroon. Ainoastaan vasemmistoliiton edustaja jätti valiokunnassa vastalauseen. Eduskunta äänestää asiasta keskiviikkona. Vihreät on asian uutisoinnin jälkeen kertonut kannanmuutoksesta ja on luvannut äänestää vasemmistoliiton kannan mukaisesti. Toivottavasti tähän joukkoon löytyy vielä muitakin. Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta perustelee esitystä elinkustannusten nousulla ja elinkustannusindeksin muutoksilla. Perustelu on absurdi, eikä se kestä merivettä. Alkuperäisen esityksen valmistellut oikeusministeriö vastusti poikkeuksellisen vahvasti valiokunnan jäsenten muutosehdotusta muun muassa näin: ”Lain tarkoitus huomioiden rajojen nostamista ei voida pitää lain hengen eikä vaalirahoituslainsäädännön aikaisemman kehityksen mukaisena, vaan muutoksen myötä mentäisiin asiassa taaksepäin.” Korostan vielä: ”mentäisiin asiassa taaksepäin”. Lisäksi oikeusministeriö vastusti asiaa näin: ”Muutos olisi myös täysin vastakkainen toimenpide siihen nähden, mitä valvova viranomainen on esittänyt lainsäädännön muutostarpeena.” Ministeriö myös huomautti, että joka tapauksessa tulisi varata aikaa lainvalmisteluun, vaikutusarviointiin ja kuulemiseen. Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto kannattaa vaalirahoituksen avoimuuden lisäämistä, ei rikkaiden lahjoittajien piilottamista. Demokratian ja yhdenvertaisten osallistumisoikeuksien edistämiseksi vasemmistoliitto on esittänyt myös muun muassa euromääräisiä kampanjakattoja ja vaalirahoituksen ennakkoilmoituksen muuttamista pakolliseksi. Kuntavaaleissa maksimibudjetti voisi olla esimerkiksi 10 000 euroa ja eduskuntavaaleissa esimerkiksi 30 000 euroa. Valtavat kampanjabudjetit eivät ole demokratian etu, sillä ne lisäävät rahan valtaa päätöksenteossa. Siksi emme kannata myöskään ilmoitusrajan nostamista.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-06-03T16:10:56,2025-06-03T16:13:29,Hyväksytty,1.1 2025_59_193,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_194,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Kunnioitettu rouva puhemies! Käsittelemme nyt hallituksen esitystä, joka koskee vaalirahoituksen, puoluelain, vaalilain ja kansalaisaloitelain muutoksia. Kyse on lainsäädännöstä, joka koskee demokraattisen yhteiskunnan aivan ydintä: luottamusta, avoimuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. Tässä esityksessä selkeytetään vaali- ja puoluerahoituksen sääntelyä. Tavoitteena on lisätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Ensinnäkin esitämme muutoksia ehdokkaiden ja puolueiden ilmoitusvelvollisuuteen. Ilmoitusrajat otetaan tarkistettavaksi siten, että ne vastaavat nykypäivän rahan arvoa. Tämä pitää ilmoitusvelvollisuuden ajan tasalla ja ehkäisee hallinnollista taakkaa pienemmistä tuista. Myös perustuslakivaliokunta katsoo, että ilmoitusrajojen päivitys on perusteltua. Se ylläpitää avoimuuden tasoa, joka vastaa lain alkuperäistä tavoitetta myös nykyisillä kustannustasoilla. Toisekseen puoluelakiin tehtävillä muutoksilla vahvistetaan ilmoitus- ja läpinäkyvyysvelvoitteita. Puolueiden on jatkossa ilmoitettava paitsi saamistaan tuista myös otetuista lainoista ja niiden takaisinmaksusuunnitelmista. Tämä on tärkeä parannus. Se ehkäisee epäselviä sidonnaisuuksia ja vahvistaa kansalaisten luottamusta poliittiseen järjestelmään. Kolmantena myös kansalaisaloitelakia päivitetään, jotta nuortemme ääni kuuluu vahvemmin. Teimme muutoksen, jonka myötä eurooppalaista kansalaisaloitetta voisi jatkossa kannattaa jo 16-vuotiaana. Tämä vahvistaa nuortemme osallistumismahdollisuuksia yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Arvoisa puhemies! Edellä mainittujen muutosten lisäksi yksi keskustelua herättäneistä ehdotuksista liittyy vaalilain pykälään, joka koskee puolueiden pakollista jäsenäänestystä eduskuntavaaleissa. Tämä vaatimus poistettaisiin, jotta puolueille annetaan enemmän liikkumatilaa päättää ehdokasasettelun menettelyistä, kansanvalta huomioon ottaen. Perustuslakivaliokunta korostaa, että vaikka pakollisesta jäsenäänestyksestä luovutaan, puolueiden säännöissä tulee turvata jäsenistön vaikutusmahdollisuudet ja oikeusministeriön tehtäväksi asetetaan tarkastaa tämä puolueiden sääntöjen hyväksymisen yhteydessä. Muutos tunnustaa sen, että puolueilla voi olla erilaisia tapoja toteuttaa kansanvaltaa. Sääntöihin kirjattu demokratia on yhtä arvokasta kuin äänestyslipuilla mitattu. Arvoisa puhemies! Avoimuus on demokratian kestävin liima. Jos kansalainen ei tiedä, kuka ehdokasta rahoittaa ja kuka puolueeseen voi vaikuttaa ja kuinka, ei luottamustakaan synny. Siksi nämä lakimuutokset ovat perusteltuja ja ajankohtaisia. Ne selkeyttävät järjestelmää ja päivittävät sääntelyä ilman, että siitä tulisi raskaampaa. Demokratia ei tarvitse vain vaaleja, se tarvitsee avoimuutta, ja sitä tässä esityksessä vahvistetaan. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-03T16:13:33,2025-06-03T16:17:39,Hyväksytty,1.1 2025_59_195,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Strandman poissa. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_196,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Suomessa on ollut käytäntö, että vaaleja ja vaaliasioita koskeva lainsäädäntö valmistellaan parlamentaarisesti eikä tällaisia asioita yleensä viedä eduskunnassa läpi vain hallituspuolueiden tai muilla enemmistöillä. Yleensä nämä tehdään yhteistyössä, ja myöskin tämän hallituksen esityksen valmistelu on tehty hyvässä yhteistyössä. Silloin kun hallitus on tämän esitysluonnoksensa valmistellut, niin SDP on niihin tavoitteisiin yhtynyt, joissa vaali- ja puoluerahoituksen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä lisätään, ja on kannattanut näitä esitettyjä muutoksia vaalilainsäädäntöön. Lausunnossa tuettiin myös jäsenäänestysvelvollisuudesta luopumista puolueiden omaa harkintavaltaa lisäävänä toimenpiteenä ja muutoksena. Nämä olivat keskeisiä viestejä tässä valmisteluvaiheessa. Nyt tässä käsittelyssä on mietintö, joka on tullut perustuslakivaliokunnasta, ja siinä keskeinen ero meidän näkemykseen on se, että vaikka nämä euromäärät ovat vuodesta 2009 olleet entiset, niin on kuitenkin samassa yhteydessä tapahtunut se, mitä on toivottu, että koko ajan vaalirahoitus tulee avoimemmaksi ja julkisuuden suuntaan, ja niitten osalta se on mennyt tämän inflaation kehityksen mukaisesti, niin kuin tässä edellisissä puheenvuoroissa on tullut esille. Vaikka reaaliarvo on laskenut, niin on tarkoituksenmukaista, että pidettäisiin nämä rajat nykyisellään. Mielestäni avoimuus on tältäkin osin kannatettavaa. Nämä rajat voisivat olla jopa pienempiä, mutta ehkä on järkevää pitää ne nykyisen tasoisina. Siksi SDP ei kannata näitä euromäärän muutoksia, ja siksi ehdotan, että käsittelyn pohjaksi otetaan hallituksen esitys ilmoitusvelvollisuuden alarajoista, eli 800 euroa kuntavaaleissa ja 1 500 euroa muissa vaaleissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-06-03T16:17:58,2025-06-03T16:20:41,Hyväksytty,1.1 2025_59_197,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_198,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! Näemme maailmalta esimerkkejä, kuinka vaalirahoituksen kasvu ja sen merkitys vaalitulokseen vaikuttavat. USA:ssa edustajakollegat kertovat varainhankinnan vievän jo merkittävän osan vaalikauden ajasta. On päivänselvää, että rahoituksen avoimuus ja läpinäkyvyys ovat tärkeitä toimivalle demokratialle. Vihreät on esittänyt ilmoitusrajan laskemista vaalirahoitukseen, kun tätä asiaa on käsitelty siellä puoluesihteerien työryhmässä. No, sitten tämä esitys on silloin hävitty, ja olemme olleet tässä puoluesihteerien työryhmän kompromissiesityksen takana. Kuten tässä edustaja Lyly kuvasi, niin tämä on ollut se tapa ja menettely, jolla näissä kysymyksissä on aiemmin edetty. Hallituksen alkuperäisellä esityksellä siis selkeytettäisiin ja täsmennettäisiin nykyistä vaali‑ ja puoluerahoitusta koskevaa sääntelyä. Esitystä on tosiaan valmisteltu työryhmässä jo viime kaudella, ja esitys oli ennen perustuslakivaliokunnan käsittelyä parlamentaarisen vaalityöryhmän raportin mukainen. Esitys ei korjaa kaikkia ongelmia mutta edistää osaltaan vaali‑ ja puoluerahoituksen läpinäkyvyyttä. On hyvä, että hallitus korjaa lainana annettavan vaalituen porsaanreiän. Tällä hetkellä vaalikampanjaan lainaa antanutta tahoa ei ole lain mukaan velvollisuutta julkistaa, vaikka laina olisi huomattava. Laina voidaan lopulta antaa anteeksi jopa kokonaan ilman ilmoitusvelvollisuutta, jos se tehdään vasta vaalikauden päättymisen jälkeen. Vihreät ovat jo pitkään kannattaneet vaalirahoituksen läpinäkyvyyden lisäämistä ja ovat esittäneet hallituksen esityksessä esitetyn lisäksi myös muita toimia vaalirahoituksen avoimuuden lisäämiseksi. Tällaisia toimia olisivat muun muassa kohtuullisen kattosumman säätäminen vaalirahoitukselle ja vaalirahoituksen ennakkoilmoituksen muuttaminen pakolliseksi. Tästä edustaja Harjanteen lakiesitys oli juuri viime viikolla käsittelyssä. Perustuslakivaliokunta esittää kuitenkin mietinnössään hallituksen esitykseen muutoksia, joilla vaalirahoituksen ja puolueen rahoituksen ilmoitusrajoihin tehtäisiin niin sanotut indeksikorotukset. Nämä lakiehdotuksiin tehdyt muutokset vievät esitystä väärään suuntaan. Käytännössä kyse on ilmoitusrajojen nostamisesta. Esimerkiksi eduskuntavaaliehdokkaan osalta yksittäisen tuen ilmoitusraja nousisi 1 500 eurosta 2 000:een. Esitetyt muutokset eivät ole yhdessä sovittuja eivätkä läpinäkyvyyden lisäämistavoitteen ja tämän neuvottelun hengen mukaisia. Siksi emme kannata mietinnön mukaisia korotusehdotuksia. Mietintöön jätetyssä vastalauseessa näitä indeksikorotuksia ei esitetä. Sen sijaan vastalauseessa esitetään sen esityksessä ehdotetun muutoksen hylkäämistä, jolla joustavoitettaisiin puolueiden pakollista jäsenäänestystä eduskuntavaaleissa. Esityksessä ehdotetulla jäsenäänestyksen joustavoittamisella voitaisiin mahdollistaa nykyistä monipuolisemmin erilaiset demokraattiset päätöksentekotavat puolueen sääntöjen mukaisesti. Tästä syystä emme kannata myöskään vastalauseen mukaista lakiehdotusta. Edellä mainituista syistä esitän — ja ehkä tässä voi nyt sitten, vaikka ei olla SDP:n kanssa neuvoteltu, myös kannattaa tätä Lylyn esitystä — että käsittelyn pohjaksi otetaan hallituksen esityksen mukaiset lakiehdotukset.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-06-03T16:20:49,2025-06-03T16:24:59,Hyväksytty,1.1 2025_59_199,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_200,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! On vaikea ymmärtää, että perustuslakivaliokunta on päätynyt nostamaan vaalirahoituksen ilmoitusrajoja. Vaalirahoituksen avoimuutta pitää lisätä, ei vähentää. Vihreä eduskuntaryhmä tosiaan vastustaa tätä perustuslakivaliokunnan esitystä vaalirahoituslain ilmoitusrajojen nostamisesta. Vaalirahoituksen läpinäkyvyys on keskeinen osa demokratiaa ja vahvistaa kansalaisten luottamusta poliittiseen järjestelmään. Läpinäkyvyydellä torjutaan korruptiota, ja ihmisillä on oikeus tietää, keneltä vaaleilla valitut päättäjät merkittäviä tukisummia saavat. Jos rahoitustietojen ilmoittamisrajaa nostetaan perustuslakivaliokunnan esityksen mukaisesti, se tarkoittaa, että eduskuntavaaleissa ilmoitusraja nousisi 1 500 eurosta 2 000 euroon. Näin yhä suurempi osa vaalikampanjoiden tukijoista jäisi piiloon julkiselta tarkastelulta. Tämä ei ole oikea suunta. Siksi esitämme, että eduskunta ei perustuslakivaliokunnan esittämiä korotuksia tee. Tämän lisäksi vaalirahoituksen avoimuuden lisäämiseksi tarvitaan muitakin toimia. Kohtuullinen kattosumma kampanjabudjeteille ja pakollinen ennakkoilmoitus vaalirahoituksesta olisivat selkeitä ja konkreettisia keinoja lisätä avoimuutta ja yhdenvertaisuutta ehdokkaiden välillä. Näitä vihreät ovat jo pitkään ajaneet. Arvoisa puhemies! Vaalit eivät saa olla kilpailu, joka ratkeaa rahalla. Meidän on pidettävä kiinni avoimesta ja reilusta poliittisesta järjestelmästä. Toivon, että eduskunnan enemmistö on vaalirahoituksen avoimuuden puolella ja kumoaa perustuslakivaliokunnan esityksen ilmoitusrajojen nostosta. Kannatan tätä edustaja Hopsun tekemää esitystä, joka tosiaan myös demareilta tuli, ja toivon todella, että vaalirahoituksen avoimuuden ja läpinäkyvyyden kehittäminen ei jää tähän vaan sitä työtä sitten jatketaan muun muassa tähän suuntaan, mitä vihreät ovat muiltakin osin esittäneet.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-06-03T16:25:01,2025-06-03T16:27:08,Hyväksytty,1.1 2025_59_201,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Harakka., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_202,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Rohkenen vähän ihmetellä perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan julkisuudessa esittämiä perusteluita sille, että vaalirahoituksen ilmoitusrajaa pitäisi nostaa. [Heikki Vestman: Se on valiokunnan esitys!] Hänhän vetosi asiantuntija Tarastin lausuntoon Helsingin Sanomien mukaan. Lausunnon kyseinen kohta kuuluu kuitenkin: ”Käsitykseni mukaan jossain vaiheessa näiden lakien rahasummia on inflaation vuoksi tarkasteltava. Siitä ei kuitenkaan nyt ole kysymys.” Siitä ei nyt kuitenkaan ollut kysymys, paitsi että oli. Tällainen tarkoitushakuinen sitaatti on edustajan asema huomioiden melko lailla moitittava. No sitten kävi ilmi, että tuo tavoite vaalirahoituksen julkisuuden heikentämisestä sisältyy jo kokoomuksen omaan vaaliohjelmaan viime vuodelta. Ei siis kovin tyylikästä sekään, että aito perustelu unohtui kertoa. No nyt juuri äsken valiokunnan puheenjohtaja moitti Valtiontalouden tarkastusvirastoa virheellisestä lausunnosta. No nyt kun hänen siteeraustapansa on tullut tunnetuksi, niin katsotaanpa, mitä VTV:n valvontapäällikkö Jonna Carlson Helsingin Sanomissa sanoi. Hän sanoi, että salatun rahan määrä tulee lisääntymään. No tämähän pitää paikkansa. Se, että VTV:llä on edelleen oikeus saada yksityiskohtaisia tietoja kaikista, myös nimettömistä, lahjoituksista, ei tarkoita, että ne tulisivat julkisuuteen, koska ne jäävät alle julkistettavan rajan. Kun ilmoitusrajaa nostetaan, pimentoon jäävä määrä kasvaa, siis salatun rahan määrä tulee lisääntymään — kas kummaa, täsmälleen niin kuin Jonna Carlson Helsingin Sanomissa sanoi. Valiokunnan puheenjohtaja heitti aivan aiheetta epäilyksen varjon valvovan viranomaisen päälle. Arvoisa puhemies! Sinänsä kokoomuksen kanta on ymmärrettävä. Kokoomus saa erittäin paljon tukea varakkailta suomalaisilta. Kokoomus tekee varakkaita suomalaisia suosivaa politiikkaa. Se toivoo jatkossakin vaalirahoitusta varakkailta suomalaisilta, mutta tässä on kuitenkin pulma. Kuten äskeisestä lisätalousarviokeskustelusta kävi ilmi, kokoomuksen johdolla otetaan ennätysmäärä velkaa, yli 13 miljardia euroa vuodessa. Työllisyys on romahtanut, talous sakkaa. Kokoomuksen talouspolitiikka on niin surkeaa, että sitä voi tukea ainoastaan anonyymisti. Siksi rajaa pitää nostaa, koska harvempi kehtaa tukea kokoomusta omalla nimellään.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-06-03T16:27:12,2025-06-03T16:30:02,Hyväksytty,1.1 2025_59_203,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp",Edustaja Kontula., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_204,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tämä ei ole mitenkään vaikea lakiesitys. Vasemmistolaisesta näkökulmasta kannatetaan sitä, että jos valtaa keskitetään tai hajautetaan, silloin ollaan hajauttamisen puolella, ja jos valtaa piilotetaan tai avataan, silloin ollaan läpinäkyvyyden puolella. Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Yrttiahon muutosesityksiä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-06-03T16:30:02,2025-06-03T16:30:29,Hyväksytty,1.1 2025_59_205,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp",Edustaja Koskinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_206,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ihan aluksi kannatan edustaja Lylyn ehdotusta, että otetaan pohjaksi hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset. Tässähän on ristikkäiset kannat tarkastusvaliokunnalta ja perustuslakivaliokunnalta — itse en muiden tehtävien takia tähän ratkaisevaan vaiheeseen perustuslakivaliokunnassa päässyt mukaan — mutta kyllähän nämä tarkastusvaliokunnan argumentit tässä tietysti painavat, että tämä ei ole tyypillinen inflaatiotarkistustilanne, vaan siinä pitää katsoa sitä yleistä pyrkimystä, että vaalirahoituksen avoimuutta pikemminkin lisätään kuin vähennetään, ja sen takia tämä hallituksen esitys on tältä osin perusteltu. Nythän perustuslakivaliokunta tässä on normaalin mietintövaliokunnan tyyppisesti, ei suinkaan ikään kuin perustuslain tulkitsijana tätä linjaa ottanut, vaan ikään kuin poliittisena tarkoituksenmukaisuuskysymyksenä tätä esittänyt.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-06-03T16:30:29,2025-06-03T16:31:43,Hyväksytty,1.1 2025_59_207,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp",Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_208,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Perustuslakivaliokunta päätti vaalirahoituksen avoimuuden lisäämisen sijasta vähentää sitä. Perustuslakivaliokunta sai käsiteltäväkseen esityksen vaalirahalain muutoksista, joiden piti lisätä avoimuutta ja parantaa valvontaa. Valiokunta kuitenkin esitti omaperäisen muutosehdotuksen ilmoitusrajojen höllentämisestä. Valiokunnan puheenjohtaja Vestman on perustellut muutosta rahan arvon muutoksella. [Heikki Vestman: Valiokunta on esittänyt!] Todella erikoista. Miksi perustuslakivaliokunta haluaa edistää salattua vaalirahaa? Muutos heikentäisi poliittisen rahoituksen läpinäkyvyyttä ja on herättänyt kritiikkiä sekä oikeusministeriössä että Valtiontalouden tarkastusvirastossa. Jatkossa jopa lähes 2 000 euron arvoisen lahjoituksen eduskuntavaaliehdokkaalle voisi tehdä nimettömänä. Vasemmistoliitto jätti valiokunnassa ainoana puolueena vastalauseen tästä surullisesta ja vaalirahoitusta pimittävästä muutoksesta — kiitos edustaja Yrttiaholle tästä. Kaikkien muiden puolueiden edustajat kannattivat perustuslakivaliokunnassa muutosehdotusta. Hienoa, jos nyt myös vihreät ja SDP ovat tulleet vasemmistoliiton linjoille eivätkä kannata vaalirahoituksen pimittämistä. Toivottavasti tälle kannalle tulevat vielä muutkin puolueet. Arvoisa puhemies! Yksikään asiantuntija ei ole esittänyt vaalirahoituksen pimittämisen lisäämistä. Alkuperäisen esityksen valmistellut oikeusministeriö vastusti poikkeuksellisen vahvasti valiokunnan jäsenten itse keksimää muutosehdotusta. Koko muutosehdotus onkin mitä ilmeisimmin kokoomuksen ideologinen tavoite — näin ainakin Helsingin Sanomat eilen 2.6. pohdiskeli. Kokoomuksen touhu tämän vaalirahoituksen parissa herättääkin kysymyksen, mikä on heidän todellinen tavoitteensa, miksi vaalirahoitusta pitää pimittää. Myös korruption vastaisen Transparency Internationalin Suomen-osasto vastustaa eduskunnan aikeita, siis perustuslakivaliokunnan aikeita, nostaa vaalirahoituksen ilmoitusrajaa. He toteavat, että tämä on groteskia. Groteskia on siis se, että perustuslakivaliokunta esittää rajojen nostamista osana lakiuudistusta, jonka tarkoitus on lisätä vaalirahoituksen läpinäkyvyyttä. On tämä kyllä kieltämättä groteskia. On päivänselvää, että ilmoitusrajojen nostamisesta hyötyvät eniten ne puolueet, joiden vaalirahoitus on jo valmiiksi suurempaa. Ylivoimaisesti suurimmat vaalirahoitukset vaaleista toisiin onkin kerännyt juuri kokoomus. Rahan vallan voimistuminen politiikassa on huolestuttavaa kansanvallan ja tasa-arvon kannalta. Vasemmistoliitto kannattaa vaalirahoituksen avoimuuden lisäämistä, ei rikkaiden lahjoittajien kätkemistä. Vasemmistoliitto on esittänyt myös euromääräisiä kampanjakattoja ja vaalirahoituksen ennakkoilmoituksen muuttamista pakolliseksi. Tällaiset parannukset edistäisivät demokratiaa ja yhdenvertaisten osallistumisoikeuksien toteutumista.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-06-03T16:31:46,2025-06-03T16:35:40,Hyväksytty,1.1 2025_59_209,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp",Edustaja Vestman., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_210,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","No niin, arvoisa puhemies, kerrataan vielä kerran: Eli nämä perustuslakivaliokunnan laajalla parlamentaarisella enemmistöllä ehdottamat muutokset, jotka koskevat erikseen ilmoitettavan tuen ilmoitusrajoja ja niiden indeksitarkistuksia, koskevat tosiaan vain sitä rajaa, jonka ylittyessä lahjoittajan nimi on julkaistava vaalirahoitusilmoituksessa. Ne eivät siis koske VTV:n valvonnan alaisen rahoituksen määrää. Kuten totesin, julkisesta keskustelusta on voinut saada tällaisen kuvan. En ole väittänyt mitään kenenkään sanomaksi. Olen sanonut, että tällainen harhaanjohtava kuva, että lainmuutokset koskisivat VTV:n valvonnan alaista rahoituksen määrää, on voinut kansalaiselle muodostua. Näistä perustuslakivaliokunnan laajan parlamentaarisen enemmistön ehdottamista indeksitarkistettavista ilmoitusrajoista on vaalirahoituslain perustelulausumissa todettu seuraavaa: ”Ilmoitusrajojen toimivuutta tulisi seurata tutkimuksen keinoin, myös rahanarvon muutosten vuoksi.” Ilmoitusrajojen tarkistaminen rahanarvon muutosten vuoksi tulee vaalirahoituslain esitöistä, kuten äsken luin suoran sitaatin. Sen lisäksi, kuten kirjallisesta lausunnosta käy ilmi, asia on noussut esille perustuslakivaliokunnan asiantuntijakuulemisissa, ja tältä osin asiantuntijan lausunto ei ole nähdäkseni miltään osin riidanalainen. [Pia Lohikoski: Eikö hävetä yhtään?] Hämmästelen sitä seikkaa valiokunnan päätöksenteossa, että mietinnön hyväksymisen takana ja näiden ehdotusten hyväksymisen takana on todella ollut laaja parlamentaarinen enemmistö, mukaan lukien SDP:n edustaja perustuslakivaliokunnassa ja vihreiden edustaja perustuslakivaliokunnassa. Siihen nähden hämmästelen sitä, onko käynyt niin, että sitten valiokuntaryhmät eivät ole kommunikoineet omien eduskuntaryhmiensä kanssa asiasta, joka on siis poliittisen harkinnan piirissä oleva asia, kuten edustaja Koskinen totesi. Mielestäni tämä herättää ehkä kysymyksiä sitten valiokuntaryhmien ja eduskuntaryhmien välisestä kommunikaatiosta. Valiokunnan päätöksenteon näkökulmasta, kun tehdään poliittista harkintaa, totta kai asiasta neuvotellaan valiokunnassa eri valiokuntaryhmien kanssa. Oma käsitykseni tähän istuntoon asti on ollut se, että näiden muutosten takana olisi laaja parlamentaarinen enemmistö. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2025-06-03T16:35:40,2025-06-03T16:38:44,Hyväksytty,1.1 2025_59_211,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp",Edustaja Harakka., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_212,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! Minä siis siteerasin valiokunnan puheenjohtajan esittämiä perusteluita Helsingin Sanomista. Hän vetosi, juuri niin kuin äskenkin teki, asiantuntijakuulemiseen, joka sanatarkasti meni näin: ”Käsitykseni mukaan jossain vaiheessa näiden lakien rahasummia on inflaation vuoksi tarkasteltava. Siitä ei kuitenkaan nyt ole kysymys.” Siis hän sanoi, että tästä ei ole tällä hetkellä kysymys, ja siihen vetoaminen, että siitä yhtäkkiä tällä hetkellä onkin kysymys ja muutetaan tämä hallituksen esitys sen mukaisesti, on kyllä vähintäänkin — jos kauniisti sanoo — valikoiva perustelu, joka ei tee oikeutta asiantuntijan ajatukselle. Voimme kyllä eduskunnan pöytäkirjoista tarkistaa sen, millä tasolla moititte Valtiontalouden tarkastusvirastoa siitä, että on voinut syntyä harhaanjohtava kuva, kuten tuossa äsken totesitte. Tällainen epätäsmällinen epäilyksen varjon heittäminen valvovalle viranomaiselle tuosta asemasta, jossa nyt edustaja Vestman toimii, ei ole mielestäni hyväksyttävää. Katsotaan pöytäkirjasta teidän avauspuheenvuoronne viimeinen virke, joka selkeästi vihjaa siihen, että Valtiontalouden tarkastusvirasto on tahallaan pyrkinyt antamaan väärän kuvan siitä, mitä tämä ilmoitusvelvollisuuden alarajan nostaminen tarkoittaa, kun tosiasiassa he ovat korostaneet sitä, että yhä suurempi osa rahamäärästä, joka tulee vaalikampanjoihin, tulee jäämään suurelta yleisöltä piiloon. Tämähän on nyt aivan itsestään selvä tosiseikka, josta ei luulisi mitään riitaa syntyvän.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-06-03T16:38:44,2025-06-03T16:40:41,Hyväksytty,1.1 2025_59_213,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp",Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_214,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! En sinänsä ole lainkaan hämmästynyt enkä yllättynyt siitä, että kokoomus on tämän esityksen takana vahvasti. Tuette sitä, perustelette sitä, totta kai. Johdatte, edustaja Vestman, tätä valiokuntaa. Mutta en malta olla kysymättä, mitä hallituskumppaninne perussuomalaiset tästä ajattelevat. Takarivissä on kaksi henkilöä, jotka kovasti julkisuudessa ovat aina fanittaneet entistä parlamentaarikkoa tästä talosta, joka on nykyään europarlamentissa ja joka on vahvasti aina kommentoinut kannattavansa erilaisia kampanjakattoja — tiedätte varmasti, kenestä puhun. Olisi kiinnostavaa kuulla, onko tämä vaalirahoitusta pimittävä linjaus teidän mielestänne oikein. [Eduskunnasta: On se! — Ei kehtaa sanoa!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-06-03T16:40:42,2025-06-03T16:41:37,Hyväksytty,1.1 2025_59_215,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp",Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_216,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! Itse asiassa sama kysymys oli mielessäni, [Juho Eerola: Eikös valiokunnassa vihreätkin ollut!] että kiinnostaisi vahvasti kuulla, onko hallitus sopinut taustalla jotain muuta kuin mitä tämä hallituksen esitys, joka eduskuntaan on tuotu, on sisältänyt. Eli mikä on perussuomalaisten näkemys siitä, että nyt valiokunta on päätynyt kokoomuksen vaalitavoitteiden mukaista kantaa edistämään, kun siellä pohjaesityksenä on ollut nimenomaan hallituksen esitys ja parlamentaarisesti neuvoteltu sopu tästä vaalirahoitusratkaisusta? Kyllä olen pahoillani, että tällaisessa tilanteessa ollaan, että tämä neuvotteluperinne on tässä jollain tapaa murtumassa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-06-03T16:41:37,2025-06-03T16:42:25,Hyväksytty,1.1 2025_59_217,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp",Edustaja Vestman., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_218,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kysyn vielä kerran: onko niin, että tämän perustuslakivaliokunnan mietinnön ja siinä esitetyt muutokset ovat hyväksyneet SDP:n edustaja perustuslakivaliokunnassa ja vihreiden edustaja perustuslakivaliokunnassa? Vastaan tähän: on niin. [Juho Eerola: Aika hiljaiseksi veti!] Eli oli niin, että SDP:n edustaja perustuslakivaliokunnassa ja vihreiden edustaja perustuslakivaliokunnassa hyväksyivät perustuslakivaliokunnan mietinnössä esitetyt muutokset. [Veronika Honkasalo: Kyllä, sitä tässä on ihmetelty!] Miten valiokunnan tässä tapauksessa vielä parlamentaariseksi tarkoitettu päätöksenteko on mahdollista, jos valiokuntaryhmien edustajien kannat eivät sitten edustakaan heidän eduskuntaryhmiensä kantoja täällä istunnossa? Kysyn tätä ihan valiokunnan puheenjohtajana, kun pyrin järjestämään valiokunnan päätöksenteon ja prosessit niin, että ne tuottavat mahdollisimman laajan, hyväksyttävän lopputuloksen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2025-06-03T16:42:26,2025-06-03T16:43:50,Hyväksytty,1.1 2025_59_219,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp",Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_220,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tämä alkuperäinen esityshän on hallituksen esitys, jonka nyt perustuslakivaliokunta on mennyt muuttamaan kokoomuksen tavoitteiden mukaiseksi. Eikö teitä, perussuomalaiset, yhtään hävetä? Teidän oma ministerinne on tämän lakiesityksen, hallituksen esityksen, tänne tuonut, ja oikeusministeriö on tätä esitystä kommentoinut nimenomaisesti niin, että oikeusministeriö ei kannata tätä perustuslakivaliokunnan muutosta. Ettekö te uskalla kommentoida?", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-06-03T16:43:50,2025-06-03T16:44:32,Hyväksytty,1.1 2025_59_221,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp",Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_222,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tulin saliin kesken, mutta se, mitä nyt olen kuullut parin viimeisen puheenvuoron aikana, herättää kyllä vähän kysymyksiä. — Ensinnäkin tulen tilanteeseen, jossa oppositiopuolueet arvostelevat sitä, että eduskunnassa on menty muuttamaan hallituksen esitystä. [Veronika Honkasalo: Huonommaksi!] Yleensä on niin, että oppositiopuolueet kaikin voimin pyrkivät eduskunnassa muuttamaan hallituksen esityksiä ja arvostelevat hallituspuolueita yleensä siitä, että nämä pitäytyvät hallituksen esityksissä ja puolustavat niitä. Toinen asia, joka minulle saliin tultuani kävi selväksi, on se, että kun asian valmisteluvaiheessa valiokunnassa, tässä tapauksessa perustuslakivaliokunnassa, tätä hallituksen esityksen muuttamista perustuslakivaliokunnan päättämällä tavalla on vastustanut ainoastaan vasemmistoliiton edustaja, edustaja Yrttiaho, niin nyt ymmärsin, että täällä salissa näiden valiokunnan lähes yksimielisesti tekemien muutosten vastustajiksi ovat ilmoittautuneet myös ilmeisesti järjestyksessä ensin vihreiden eduskuntaryhmä ja sen jälkeen sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmä. [Anna Kontula: Taisi olla toisin päin!] No, totta kai eduskuntaryhmillä on oikeus ja mahdollisuus olla eri kannalla kuin edustajansa eri valiokunnissa tai muuttaa kantaansa valiokuntakäsittelyn jälkeen, mutta nämä ovat kyllä niin hämmästyttäviä asioita — varsinkin tämä jälkimmäinen, että valiokunnassa ollaan jotain mieltä ja kun asia tulee tänne saliin, toki kriittisen julkisen keskustelun saattelemana, niin sitten ollaankin toista mieltä — että niihin on varmasti saatu nyt täällä salissa jokin erittäin hyvä selitys, ja ellei ole tähän mennessä saatu, niin varmasti nyt sitten saadaan.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-06-03T16:44:32,2025-06-03T16:47:01,Hyväksytty,1.1 2025_59_223,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp",Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_224,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Miksi on kannatettu tätä hallituksen esitystä? Se hallituksen esitys pohjautuu siihen parlamentaariseen työhön, jolta pohjalta tämä hallituksen esitys on syntynyt, ja se on aika pitkälti pohjautunut myös siihen rauenneeseen lakiesitykseen, jonka Sanna Marinin hallitus aikanaan tänne toi. Eli sitä taustaa vasten tätä esitystä on tänne tuotu, että pidettäisiin nämä nykyiset ilmoitusrajat, 800 euroa kuntavaaleissa ja 1 500 euroa muissa vaaleissa, ja se on ollut sen parlamentaarisen työn tulos. Täällä käsittelyssä on nyt sitten nostettu muita summia esiin, ja niin kuin täällä on tullut esiin, perustuslakivaliokunta on tehnyt mietinnön, jossa on ollut nuo enemmistöt, mutta täällä on tullut nyt konkreettinen esitys, että pidetään nämä nykyiset rajat. Se perustuu siihen, että se parlamentaarisesti on valmisteltu näillä rajoilla ja näillä esityksillä, mitä täällä lain osalta on ollut. Eli palataan tavallaan siihen hallituksen esitykseen, joka on tänne taloon tuotu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-06-03T16:47:01,2025-06-03T16:48:17,Hyväksytty,1.1 2025_59_225,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp",Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_226,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! En malta olla kommentoimatta tätä kokoomukselta tullutta kritiikkiä. Totta kai on niin, että vasemmistoliitto oli valiokunnassa ainoa puolue, joka jätti tähän vastalauseen, ja suoraselkäisesti sen takana voimme seistä, mutta minusta on erittäin ilahduttavaa, että vihreät ja SDP ovat tulleet nyt tälle samalle linjalle täällä salissa. Ei se nyt, edustaja Zyskowicz, ole niin hämmästyttävää, että täällä salissa käydään sitten keskustelua tästä näkökulmasta. Näin joskus on, ja minusta on hyvä, että sitä nyt käydään. Noin yleisesti toteaisin, että siinä vaiheessa, kun valiokunnan puheenjohtaja ja kokoomusedustajat pitävät täällä puheenvuoroja prosessiin liittyen eli kritisoivat prosessia, meillä jää käsittelemättä tämä substanssi, mistä tässä puhutaan. Tässä puhutaan siitä, että eduskuntavaaleissa raja nousee 1 500 eurosta 2 000 euroon ja kuntavaaleissa se ilmoitusvelvollisuuden raja ei enää säilyisi siellä 800 eurossa. Se, miksi me haluamme tätä vastustaa ja miksi emme pidä tätä hyvänä asiana, liittyy vaalirahoituksen läpinäkyvyyteen. Se liittyy tähän demokraattiseen prosessiin, mikä liittyy myös näihin vaalirahoihin ja vaalirahoitukseen, ja soisin, että täällä käytäisiin keskustelua siitä, mikä tähän ensisijaisesti liittyy. Kun mennään prosessin taakse piiloon, niin silloin mennään jotain asiaa piiloon, ja olisi suoraselkäistä kertoa, minkä asian te haluatte nyt piilottaa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-06-03T16:48:17,2025-06-03T16:49:44,Hyväksytty,1.1 2025_59_227,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp",Edustaja Koskinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_228,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! Viittasin jo tuossa aiemmassa puheenvuorossa eduskunnan tarkastusvaliokunnan yksimieliseen lausuntoon, jossa oltiin hallituksen esityksen kannalla. Siellä muun muassa hallituspuolueiden edustajat Veijo Niemi, Janne Jukkola ja Sari Tanus olivat tätä mieltä. Sitten tietysti hallituspuolueiden perinteinen käytäntö — sehän tietysti vaihtelee jonkun verran vaalikausittain, mitä hallitusryhmät keskenään sopivat — on se, että jos tulee muutostarpeita eduskunnassa, niin sitten esittelevän ministerin kanssa sovitaan, ja tarvittaessa ryhmien välillä, mitä muutoksia tehdään. No, tätä en tiedä, kuinka laajat keskustelut tässä on käyty, mutta sitten taas täällä oppositioryhmien kannanotot perustuslakivaliokunnassa ovat varmaankin tässä kiireessä aikataulussa tapahtuneet yksittäisten edustajien toimesta, eikä esimerkiksi sosiaalidemokraattien osalta valiokuntaryhmän kannanottoa tähän ollut tehtynä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-06-03T16:49:44,2025-06-03T16:50:55,Hyväksytty,1.1 2025_59_229,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp",Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_230,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kyllä nyt edustaja Lohikosken tapaan ihmettelen sitä, että perussuomalaisista yksikään edustaja ei ole pitänyt tässä kohtaa puheenvuoroa eikä ole perustellut sitä, miksi tätä nostoa puolustetaan. Olen täällä käynyt viime kaudella ja tämän kauden alussa useamman keskustelun näistä vaalirahoituksista ja kampanjakatoista, ja yksi ainoa asia, josta saatan olla Sebastian Tynkkysen kanssa samaa mieltä, on se, että raha ei saisi vaikuttaa liikaa läpimenomahdollisuuksiin. Me tiedetään, että demokratian kehitys on vahvasti polarisoitumassa ja nimenomaan ehdokkaiden resurssit eri tavoin vaikuttavat todella paljon siihen, mitkä ne mahdollisuudet ovat päästä vaaleissa läpi. Tämä on iso demokraattinen kysymys. Syvästi nyt ihmettelen sitä, miten voi olla, että tämmöisissä asioissa, kun tuetaan raharikkaiden etua, perussuomalaiset istuvat siellä rivissä täysin mykkinä eivätkä puolusta tätä kantaa, joka täällä täysistuntosalissa on nyt käsittelyssä. Kyllä pitäisi kansalaistenkin saada avoimuuden nimissä tietää, miksi tämä on nyt se kanta, jota täällä eduskunnassa tuetaan. Tietenkin mahdollisuudet edelleen ovat siihen, ettei tätä esitystä tueta vaan palataan alkuperäiseen hallituksen esitykseen, varsinkin kun tilanne on se, että edes oikeusministeriö tosiaan ei tätä muutosta millään lailla tue.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-06-03T16:50:55,2025-06-03T16:52:39,Hyväksytty,1.1 2025_59_231,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp",Edustaja Vestman., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_232,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tosiaan haluan vielä alleviivata sitä, että kyseessähän on perustuslakivaliokunnassa poliittisen harkinnan piirissä oleva asia eli mietintöasia. Tällaisissa asioissa on tämän talon vakiintunut käytäntö se, että valiokuntaryhmät välittävät valiokunnassa oman eduskuntaryhmänsä kantaa siihen käsittelyssä olevaan asiaan. Muussa tapauksessahan siis tämän talon lainsäädäntötyö kävisi mahdottomaksi. Se kävisi mahdottomaksi sellaisessa tilanteessa, jossa tänne saliin tuotaisiin käsittelyyn mietintö, jossa olevat kannanotot eivät vastaisi eduskuntaryhmien näkemyksiä. Nyt on käynyt siis ilmeisesti niin, että perustuslakivaliokunnassa olevien edustajien kannat sitten ilmeisesti joko ovat vaihtuneet tai eivät ole vastanneet omien eduskuntaryhmien kantoja. En voi allekirjoittaa edustaja Koskisen väitettä siitä, että tämän vaalirahoituslain muutosten käsittely perustuslakivaliokunnassa olisi ollut nopeaa. Se on tarkistettavissa valiokunnan pöytäkirjoista. Sekin on tarkistettavissa valiokunnan pöytäkirjoista, ketkä edustajat ovat olleet läsnä tämän asian valmistavassa keskustelussa. Ja me kaikki tunnemme sen verran tämän talon työtapoja, että se valiokunnan mietintöluonnos kirjoitetaan siinä valmistavassa keskustelussa esitettyjen kantojen mukaisesti. Eli kyllä perustuslakivaliokunnassa asiaa on käsitelty useammassa kokouksessa, on käyty kuulemiset, on käyty valmistava keskustelu ja sen perusteella on tuotu käsittelyyn mietintöluonnos, jonka laajalla parlamentaarisella enemmistöllä perustuslakivaliokunnassa edustettuina olevat eduskuntaryhmät edustajiensa kautta ovat allekirjoittaneet. Siinä mielessä pidän tätä valiokuntien tavallisena lainsäädäntötyönä ja ihmettelen sitä kautta näitä kannanottoja täällä. Totean vielä kerran sen, että SDP:n edustaja perustuslakivaliokunnassa ja vihreiden edustaja perustuslakivaliokunnassa ovat hyväksyneet tässä perustuslakivaliokunnan mietinnössä esitetyt muutokset.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2025-06-03T16:52:39,2025-06-03T16:55:04,Hyväksytty,1.1 2025_59_233,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp",Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_234,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! Vasemmisto-opposition pyynnöstä pidän puheenvuoron tässä pykälässä. Kuuntelin edustaja Honkasalon puheenvuoroa, jossa hän uljaasti puolusti demokratiaa raharikkailta, ja mitä nyt tuossa nopeasti kävin näitä vaalirahoitusilmoituksia läpi, niin vaalirahoitusta teillä on ollut käytössänne omassa eduskuntavaalikampanjassanne 22 000 euroa, edustaja Koskelalla siinä vieressä on ollut 25 000 euroa, niin ikään vasemmistoliittolaisella kansanedustajalla Mai Kivelällä Helsingissä 44 000 euroa ja Lohikoskella, joka niin ikään penäsi meiltä puheenvuoroja, on ollut käytössään eduskuntavaalikampanjassaan 36 000 euroa. [Välihuutoja vasemmistoliiton ryhmästä] Voin kertoa, että nämä summat ovat likipitäen itse asiassa kaikki ihan teillä yksilöilläkin enemmän kuin täällä takarivissä minulla ja edustaja Bergbomilla. [Pia Lohikoski: Ei liity mitenkään tähän esitykseen!] Eli jos te esiinnytte jollain tavalla raharikkaiden vastustajina tässä salissa, niin kyllä te olette nimenomaan rahalla tehneet kampanjanne, jolla te olette eduskuntaan nousseet. [Pia Lohikoski: Siitähän me puhutaan!] — Kyllä. — Sen takia toivoisin, että kun pidätte omia puheenvuorojanne, niin puhutte siitä itse asiasta, [Vasemmistoliiton ryhmästä: Mehän puhutaan asiasta, toisin kuin te!] kun puhutaan siitä hallituksen esityksestä, ettekä te vedä täällä jonkinlaisia yhteenvetoja siitä, että jos eduskuntavaaleissa käyttää rahaa, on jokin suurpääomien kätyri, koska jos olisi, niin kätyrit löytyisivät kyllä sieltä puolelta salia. [Pia Lohikoski: Miten noloa, että ette voi puolustaa tätä esitystä!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-06-03T16:55:04,2025-06-03T16:56:53,Hyväksytty,1.1 2025_59_235,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp",Edustaja Kontula., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_236,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! Edellinen puheenvuoro ehkä hyvin selitti sitä, minkä takia perussuomalaisista ollaan oltu niin hiljaa. Siellä ei ehkä olla ihan perehdytty, mistä täällä salissa parhaillaan käydään keskustelua. Mutta kun nyt kerran aiheesta ollaan poikettu, niin jatketaan sillä tiellä, muutama sana tästä prosessista: Täällä salissa on esiintynyt hämmennystä siitä, voiko todella olla niin, että valiokunnassa toimitaan yhdellä tavalla ja salissa sitten toimitaan toisella tavalla. Nimenomaan näinhän voi olla. Koko meidän instituutio nojaa siihen ajatukseen, että meillä on 200 edustajaa, joilla potentiaalisesti ihan jokaisella voi olla keskenään erilainen kanta. On totta, että käytännön elämän helpottamiseksi, ehkäpä meidän laiskuuden vuoksi taikka sen takia, että puolueet yleensä muodostuvat samalla tavalla ajattelevista ihmisistä, on syntynyt käytäntöjä, että töitä koetetaan yhdistellä niin, että ryhmän kannat tulisivat mahdollisimman hyvin valiokuntien mietinnöissä edustettua, mutta kyllä itsellänikin on käynyt viimeksi tälläkin kaudella niin, että ryhmä on ollut eri mieltä jostakin asiasta, jota olen itse mietintövaliokunnan käsittelyssä edustanut. Jos eivät valiokunnissa yksilön edustajien kannat voisi poiketa omasta eduskuntaryhmästä, mihin me tarvittaisiin 200:aa edustajaa? Paljon järkevämpäähän silloin olisi, että meillä olisi vain tietyn suuruinen mandaatti ja sitten sen verran edustajia, mitä puolueita kulloinkin on tullut valituksi äänimäärien perusteella. Mihin me tarvittaisiin erillistä äänestysprosessia täällä täysistuntosalissa? Silloinhan riittäisi, että valiokunnissa asiat mietitään ja täällä sitten vain ilmoitusluontoisesti käydään läpi, mitä on siellä valiokunnissa päätetty. Eli kyllä tämä meidän institutionaalinen rakenne hyvin vahvasti olettaa, että edustajat kukin äänestävät oman harkintansa mukaan ja kantavat myös yksilöinä, joskin myös puolueensa edustajina, vastuuta siitä omasta toiminnastaan. En tiedä, mitä keskusteluja sosiaalidemokraateissa tai vihreissä on käyty tässä mietinnön valmistumisen ja tämän päivän välillä, mutta mitään erityisen hälyttävää tai poikkeuksellista tässä tilanteessa ei nyt ole. [Ben Zyskowicz: Totta kai voi poiketa! Pyysin vain perusteluja poikkeukselliselle menettelylle!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-06-03T16:56:53,2025-06-03T16:59:31,Hyväksytty,1.1 2025_59_237,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp",Edustaja Hopsu. [Ben Zyskowicz: Nyt me kuulemme!], ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_238,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! No, juuri kuten edellä todettiin, meillä edustajilla on oma liikkumavaramme, ja tässä asiassa ei ole ryhmäkokouksessa linjattu tätä perustuslakivaliokunnassa käsiteltyä kantaa. Sen sijaan puolueen kannat ja linjat ovat kyllä hyvin nähtävissä siitä, mitä siellä puoluesihteerikokouksessa on esitetty. Puolue on myös käsittääkseni lausunut tähän, ja niissä lausunnoissa me olemme esittäneet tätä alempaa, tämän summan laskua, mutta täällä salissa nyt emme esitä sitä 1 000:ta euroa eduskuntavaalien osalta vaan tätä yhdessä sovittua 1 500:aa euroa, jotta tätä meidän parlamentaarista menettelyä, mikä vaalilaeissa ja vaalirahoitusta koskevissa päätöksissä on vakiintunut käytäntö, ja tätä puoluesihteereiden yhteistä työtä arvostetaan, ja me ollaan sitä mieltä, että sille ja tälle hallituksen esitykselle toivoisi yhä löytyvän tästä salista riittävän vahva tuki. Sen sijaan että perussuomalaiset lähtevät tällaiselle nälvimisen linjalle, voisi ihan tähän asiasisältöön ottaa kantaa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-06-03T16:59:31,2025-06-03T17:00:47,Hyväksytty,1.1 2025_59_239,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp",Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_240,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Niin, täällä pyydettiin siis perussuomalaisten kannanottoa tähän käsittelyssä olevaan asiaan. Totta kai on helppoa lähteä keskustelemaan puhujista, jotka täällä ovat puhuneet, mutta te ette uskalla keskustella tästä itse asiasta. Miksi te haluatte ajaa linjaa, jossa pimitetään vaalirahoitusta? Miksi te haluatte tätä kokoomuksen linjaa ajaa? Tämä poikkeaa teidän aiemmasta poliittisesta linjastanne. Miksi te ette uskalla puolustaa nyt tätä linjaa? Miksi te ette puolusta hallituksen esitystä, joka tulee oikeusministeriöstä, joka on teidän oman ministerinne ministeriö? Oikeusministeriö on täysin selvin sanoin, samoin kuin Valtiontalouden tarkastusvirasto, kritisoinut tätä perustuslakivaliokunnan kantaa, jossa piilotellaan suurempia vaalilahjoituksia. Tämä on mielestäni todella erikoista, että te ette käy keskustelua tästä käsiteltävissä olevasta asiasta vaan te käytte nälvimään täällä henkilöitä. Minä luulin, että eduskunnassa puhutaan politiikkaa, mutta te haluatte puhua toisista kansanedustajista. Miten noloa, perussuomalaiset!", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-06-03T17:00:47,2025-06-03T17:02:03,Hyväksytty,1.1 2025_59_241,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp",Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_242,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Kiitos, puheenjohtaja! Ihan vain tarkennuksena pöytäkirjoihin, että kun täällä puhutaan henkilöihin menevästä nälvimisestä ja siitä, että täällä käyttäydytään nololla tavalla, niin muistutan edellisen puhujan aiemmasta puheenvuorosta, jossa hän alkoi täällä salissa kertaamaan, miten täällä puolella salia takarivissä edustajat fanittavat jotain yksittäistä henkilöä. Pohdiskelkaapa keskenänne vaikka sitä omaa käytöstänne [Sanna Antikainen: Juuri näin!] ja tulkaa sen jälkeen moralisoimaan uudestaan. [Sanna Antikainen: Peili on hyvä väline, kannattaa vilkaista!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-06-03T17:02:03,2025-06-03T17:02:35,Hyväksytty,1.1 2025_59_243,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp",Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_244,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten ongelma on se, että te ette osaa käydä normaalia poliittista, kriittistä keskustelua. [Sanna Antikainen: Kuka puhuu?] Uhriutumisessa te olette oikein maailmanmestareita, mutta ette osaa antaa yhtäkään argumenttia tämän esityksen tueksi, [Sanna Antikainen: Kuka puhuu?] jota me täällä salissa tänään käsittelemme, myös siitä näkökulmasta, että tämähän on teidän puolueen linjojen vastaista, tämä esitys, jota täällä nyt käsitellään, täysin sitä poliittista linjaa vastaan, mitä te olette pitkään ajaneet. Ja itse asiassa minä pidän sitä hyvänä linjana, että resurssit ja käytetyt rahat eivät saisi vaikuttaa niin paljon läpimenomahdollisuuksiin vaan että kaikista koulutustaustoista millä tahansa resursseilla olisi mahdollisuudet päästä esimerkiksi eduskuntaan. Nyt täällä on aivan aiheellisesti kysytty, miten voi olla, että perussuomalainen puolue täällä salissa kannattaa tällaista esitystä, joka on heikennys alkuperäiseen esitykseen. Tämä ei liity millään tavalla niihin edustajiin tai henkilöihin, joita täällä istuu, vaan teidän poliittiseen linjaan. Siitä tässä on kyse.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-06-03T17:02:36,2025-06-03T17:03:52,Hyväksytty,1.1 2025_59_245,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp",Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_246,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Kiitos, kunnioitettu puhemies! Kyllä se nähdäkseni siltä osin liittyy, että edustajat ja ehdokkaat vaaleissa voivat aina itse kukin omalla vuorollaan näyttää myöskin esimerkkiä. Kun edustaja Vigelius tässä aiemmin ansiokkaasti kuvasi käytettyjä vaalirahoituksia — onko tarve luetella ne uudestaan? [Vasemmistoliiton ryhmästä: Voi luetella! — Pia Lohikoski: Luettele rauhassa, mutta se ei ole tämä käsiteltävä aihe!] — Vasemmistoliiton puheenjohtaja 24 932, edustaja Kivelä 43 949, edustaja Lohikoski 35 655 euroa, allekirjoittaneella noin kolmen ja puolen tonnin paikkeilla. Ajattelen vain sillä lailla, että kyllä itsekin voi näyttää sitä esimerkkiä, että kuinka paljon se raha sitten niissä vaaleissa ratkaisee, ja ainakin jatkossa lupaan myös omaa toimintaani tarkastella siltä osin, että käytänkö sitten vähemmän rahaa seuraavissa vaaleissa, koska olen täysin samaa mieltä siitä, että raha ei saa olla se tekijä tai ainoa merkittävä tekijä, jolla noustaan eduskuntaan, vaan myös muita keinoja pitää käyttää, koska se vahvistaa demokratiaa ja parantaa myöskin jokaisen suomalaisen mahdollisuuksia päästä tasavertaisesti eduskuntaan. Niin että raha ei voi olla siinä vaikuttava tekijä, ja tässä esimerkin näyttäminen on ehdottomasti tärkein asia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-06-03T17:03:54,2025-06-03T17:05:11,Hyväksytty,1.1 2025_59_247,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp",Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_248,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! Nyt käsitellään siis todellakin täällä lakiesitystä, joka mahdollistaa sen, että voi yhä suurempia rahasummia luovuttaa vaalikampanjoihin ilman, että käy ilmi, kenestä on kyse, ja sitten te vetoatte siihen, että jokainen voi omalla henkilökohtaisella esimerkillään näyttää polkua. Nythän tässä legitimoidaan sellaista järjestelmää, joka nimenomaan suosii sellaisia ehdokkaita, joilla on paljon resursseja käytettävissä. Eli ette te pääse nyt millään tavalla pakoon teidän omaa vastuutanne siitä, että te perussuomalaisena puolueena nyt hyväksytte tämän esityksen, joka taatusti tulee viemään yhä enemmän siihen suuntaan, että meidän demokraattinen päätöksentekojärjestelmä polarisoituu, kun se on tutkimuksissakin osoitettu, että näin se todella on. Eli on aika uskomatonta, että ette edelleenkään ole pystyneet pitämään yhtäkään puheenvuoroa, jossa puolustaisitte nyt tätä esitystä, joka tässä salissa on käsiteltävänä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-06-03T17:05:11,2025-06-03T17:06:26,Hyväksytty,1.1 2025_59_249,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp",Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_250,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Niin, täytyy varmaan kerrata tosiaan arvoisille perussuomalaisten kansanedustajille, mistä kyse on nyt tässä paperissa, jota me tänään täällä käsittelemme. Kyse ei ole siitä, minkäkokoisia summia käytetään vaalikampanjointiin. Jos ette ole lukeneet, niin tässä ei ollut kyse myöskään kampanjakatosta, jota vasemmistoliitto kylläkin kannattaa, vaan tässä oli kyse vaalirahoituksen pimittämisestä. Vaalirahoituksen yläraja on tällä hetkellä eduskuntavaaleissa 1 500, jonka voi ottaa vastaan nimettömänä, ja jatkossa se on 2 000 euroa. Jos ette ole lukeneet tätä esitystä, niin tämän teille nyt alleviivaan, että tästä on kyse. Tähän pyydettiin teidän kannanottoanne, mutta ette ole kyenneet pitämään vielä yhtäkään puheenvuoroa tästä käsiteltävänä olevasta asiasta. Erikoiselta tuntuu kuitenkin se, että tässä perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja — joka ehti jo lähteä — täällä puolusti tätä perustuslakivaliokunnan esitystä, joka ilmeisesti hallituspuolueille on sitten täysin ok. On hienoa, että täällä oppositiossa on nyt muitakin puolueita herännyt tähän kummallisuuteen, että miksi tämä esitys, jota vastustavat niin oikeusministeriö kuin Valtiontalouden tarkastusvirasto kuin myös korruption vastaiset järjestöt, on teille täysin ok. Mutta näillä mennään.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+8.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-06-03T17:06:27,2025-06-03T17:08:08,Hyväksytty,1.1 2025_59_251,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetty lakiehdotus on käsiteltävä perustuslain 73 §:n mukaisessa säätämisjärjestyksessä. Ensin päätetään valiokunnan ehdotuksesta, että lakiehdotus julistetaan kiireelliseksi, mihin vaaditaan viiden kuudesosan enemmistö. Jos valiokunnan ehdotus hyväksytään, päätetään lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Hyväksymiseen vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö. Jos lakiehdotusta ei julisteta kiireelliseksi, päätetään sen hyväksymisestä lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin tai sen hylkäämisestä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Kontula.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_59_252,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Mikään ei ole nyt toisella kierroksella toisin. Esitys on edelleen kansainvälisen oikeuden vastainen, ja sen toimeenpano edelleen olisi EU-oikeuden vastaista. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei ole!] Esitys myös puuttuu edelleen perustuslakimme perusratkaisuihin tavalla, joka estää poikkeuslakimenettelyn. Mikä vielä vakavampaa, esitys on edelleen ilmeisessä ristiriidassa yhteiskuntamme eettisten ja moraalisten perusratkaisujen kanssa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei ole!] Siksi ehdotan, että lakiehdotusta ei julisteta kiireelliseksi ja että se hylätään.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-06-03T17:08:56,2025-06-03T17:09:43,Hyväksytty,1.1 2025_59_253,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Edustaja Zyskowicz, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_254,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kontula sai lyhyeen puheenvuoroonsa aika monta väitettä, joista on oltava eri mieltä, mutta varsinkin tämä, mikä oli ehkä uusi, että tämä laki on meidän yhteiskunnan eettisten ja moraalisten perusteiden vastainen, on kyllä tosi kummallinen väite. Tällä laillahan pyritään torjumaan sellaista toimintaa, jossa entisten kommunistien johtama roistovaltio Venäjä, joka käy sotaa Euroopassa, ryhtyisi Suomea painostaakseen ja horjuttaakseen, väärinkäyttäen kansainvälisiä sopimuksia ja hyväksikäyttäen lähinnä kolmansien maiden kansalaisia, työntämään meidän rajallemme niin sanottuja turvapaikanhakijoita. Jos tällainen ilmiö tulee, niin meillä pitää voida olla mahdollisuus torjua tätä ilmiötä. Tästä on kyse. [Anna Kontula: Nimi mainittu!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-06-03T17:09:43,2025-06-03T17:10:55,Hyväksytty,1.1 2025_59_255,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Edustaja Bergbom, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_256,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan tästä, mitä edustaja Zyskowicz totesi, ja yhdyn kyllä täysin tähän näkemykseen. Lähdetään nyt liikkeelle siitä, että tällä rajan poikkeuslaillahan nimenomaan pyritään vastaamaan siihen tilanteeseen, jossa Venäjä välineellistää ihmiset käytännössä aseeksi Suomea vastaan. No, voidaan tietysti sitten pohtia, että kun nyt meillä tämä laki on ollut voimassa, niin onko se itse asiassa ollut ennaltaehkäisevässä roolissa siten, että Venäjä ei ole ryhtynyt käyttämään näitä ihmisiä osana tämmöistä omaa hybridisodankäyntiään Suomea vastaan. No, me voidaan nähdä, että tämä rajan poikkeuslaki, josta nyt tullaan taas jälleen kerran päättämään, on itse asiassa hyvinkin ihmisoikeusmyönteinen. Sitten tähän eettiseen ja moraaliseen pohdintaan Suomen yhteiskunnan näkökulmasta totean vain sen, että silloin aiemmin, kun tehtiin kyselyitä siitä, mitä mieltä suomalaiset rajan poikkeuslain tarpeellisuudesta ovat, murskaenemmistö oli rajan poikkeuslain kannalla. Kyllä siitäkin voidaan jonkunnäköisiä pohdintoja vetää, mitä noin yleisesti Suomessa tämänkaltaisesta lainsäädännöstä ajatellaan, ja siinä suhtautuminen suomalaisilta oli hyvinkin positiivinen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-06-03T17:10:56,2025-06-03T17:12:04,Hyväksytty,1.1 2025_59_257,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Pyysikö edustaja Kontula vastauspuheenvuoron? Tästä on välillä vaikea nähdä, kun tuo puhujapönttö on edessä. [Ben Zyskowicz: Otetaan se pois!] — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_258,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tarkoitan tällä eettisillä ja moraalisilla perusratkaisuilla sitä, että sekä kristillisessä etiikassa että sosialistisessa etiikassa, jotka ovat ehkä kaksi ne keskeisintä meidän eettisen ja moraalisen ajattelun perustetta, hädänalaiselle ovi avataan. Myöskään niissä tapauksissa, joita tämä lakiesitys nyt käsittelee, kysymys ei ole siitä, että ketä tahansa ihmisiä voisi lähettää rajan yli tänne, vaan kysymys on nimenomaan siitä, pitääkö meidän avata ovi sellaisessa tilanteessa, jossa henkilö on hädässä, jossa kysymys on mahdollisesti kuolemanhädässä olevasta ihmisestä. Muiden ihmisten kohdalla kuin hädänalaisten kohdalla meillä on nykyisenkin lainsäädännön, muun lainsäädännön, puitteissa täysi oikeus käännyttää ihmisiä rajalta, ellei heillä ole Suomen kansalaisuutta. Tämä on se erottava tekijä: avaatko oven, kun hädänalainen koputtaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-06-03T17:12:11,2025-06-03T17:13:24,Hyväksytty,1.1 2025_59_259,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_260,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kylläpä edustaja Kontula sai oman kantansa kuulostamaan kauniilta. [Anna Kontula: Totuus on kaunista!] Kukapa meistä ei haluaisi hädänalaisia ihmisiä auttaa. Mutta kun sanoitte, että ei kyse ole siitä, että ketä tahansa ihmisiä voisi Venäjä ryhtyä työntämään kohti meidän rajaa, niin kyllä Venäjä voi ryhtyä työntämään ihan ketä tahansa ihmisiä, kuljettamaan heitä kuorma-autoilla tuohon rajalle, näyttämään suuntaa — siellä Venäjän tiedustelupalvelut, viranomaiset — että tuonnepäin menette ja sinne pyritte. Tässä on kyse siitä mielestäni hyvin moraalisesta ajatuksesta, että me suomalaisina päätöksentekijöinä emme halua antaa Venäjän diktaattorille mahdollisuutta väärinkäyttämällä kansainvälisiä sopimuksia ja hyväksikäyttämällä ihmisiä painostaa Suomea.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-06-03T17:13:26,2025-06-03T17:14:34,Hyväksytty,1.1 2025_59_261,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Edustaja Nieminen, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_262,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä täytyy myöskin hämmästellä ihan täältä laidalta tätä edellistä puheenvuoroa sieltä vasemmiston puolelta. En voi ymmärtää sitä, miten voi eettisesti ja moraalisesti olla väärin asia, että suojelet omaa valtiota, oman valtion rajoja, omia kansalaisia siltä, että vihollismielinen valtio tuottaa meille uhkaa ja painostuskeinona käyttää ihmisiä hyväkseen. Me emme pysty tietämään, keitä näitten ihmisten joukossa on ja millä tavalla heitä käytetään tässä sotilaallisessa välineellistetyssä maahantulossa Suomen rajoille ja suomalaista yhteiskuntajärjestystä ja rauhaa vastaan. On äärimmäisen tärkeätä, että nyt kun perustuslakivaliokunnassa ja hallintovaliokunnassakin on korostettu juuri täysivaltaisuutta ja suvereniteettia, että näistä tullaan pitämään myös jatkossa kiinni. [Puhemies koputtaa] Tämä toimintaympäristö on muuttunut todellakin vaativaksi ja ennakoimattomaksi, [Puhemies koputtaa] ja nämä tällaiset puheet ovat minusta edesvastuuttomia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-06-03T17:14:37,2025-06-03T17:15:56,Hyväksytty,1.1 2025_59_263,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Vastauspuheenvuorot ovat minuutin mittaisia. — Edustaja Bergbom. — Anteeksi, se oli edustaja Vigelius. Kun katsoo samaan aikaan useampaa henkilöä, niin välillä menee sekaisin. — Edustaja Vigelius, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_264,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ihmettelen itsekin tätä vasemmistoliiton edustaja Kontulan edellä pitämää puheenvuoroa, siis puhetta hädänalaisen auttamisesta tilanteessa, jossa Suomi varautuu siihen pahimpaan mahdolliseen tilanteeseen, että meidän rajojemme yli lähdetään masinoimaan laittomasti turvapaikanhakijoita. Se on paha tilanne, ja siihen on hyvä varautua, koska vastaavanlaisia tilanteita on nähty muuallakin Euroopassa. Se ei ole kenenkään osapuolen kannalta mieluisa tilanne. Se voi johtaa hyvin rumiin tilanteisiin. Mutta erityisen ihmeellisenä pidän sitä, että te puhutte tästä laista ikään kuin tässä ei olisi minkäänlaisia poikkeuksia. Hyvänen aika, kun vuosi sitten tätä lakia säädettiin, silloin väliaikaiseksi, siellä on 5 §: poikkeukset. Siellä on hyvin, melko yksityiskohtaisesti ilmaistu se, millaisissa tapauksissa voidaan poiketa siitä perussäännöstä, joka olisi, kun tämä laki otetaan käyttöön siellä itärajalla tilanteen kriisiydyttyä. Siellä on poikkeustapauksia, niin että kaikista absurdeimmissa ja vakavimmissa tilanteissa tästä yleissäännöstä voidaan poiketa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-06-03T17:16:08,2025-06-03T17:17:21,Hyväksytty,1.1 2025_59_265,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Kontula., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_266,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Välineellistäminenhän ei ole mikään uusi ilmiö, vaan tyypillisesti silloin, kun ihmiset ovat joutuneet lähtemään pakoon, valtiot — niin kauan kuin niitä on ollut olemassa — ovat myös pyrkineet käyttämään sitä tavalla tai toisella hyväkseen. Kaikki tässä salissa kuullut argumentit esitettiin jo toisen maailmansodan aikaan, jolloinka rajoja pantiin kiinni valtavan traagisin seurauksin. Se oli se syy, miksi aikanaan pakolaislainsäädäntöön lähdettiin, koska todettiin, että poliitikkojen harkintakykyyn tiukassa paikassa ei voi aina luottaa, vaan että silloin saattaa tulla tehtyä semmoisia eettisiä päätöksiä, jotka eivät kestä lähempää tarkastelua. Valitettavasti tilanne on nyt se, että me emme voi lähteä siitä, että turvapaikanhakijoita tulisi vain pitkälle kehittyneistä demokraattisista oikeusvaltioista, vaan niitä tuppaa tulemaan nimenomaan sellaisista maista, joissa on aika paljon ongelmia myös hallinnon kanssa, joissa on erilaisia diktaattoreja ja erilaisia totalitaarisia järjestelmiä. Jos me lähdetään sillä perusteella valikoimaan ihmisten oikeuksia saada apua, niin kyllä silloin tämä koko järjestelmä aika metsään menee.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-06-03T17:17:23,2025-06-03T17:18:43,Hyväksytty,1.1 2025_59_267,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Edustaja Antikainen ja edustaja Seppänen, vastauspuheenvuoro, ja sen jälkeen, mikäli edustaja Kontula vielä haluaa käyttää vastauspuheenvuoron, sen hänelle myönnän, koska keskustelu lähti hänen puheenvuorostansa, mutta sitten mennään puhujalistaan. — Edustaja Antikainen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_268,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! En tiedä, onko edustaja Kontula jo unohtanut sieltä hallintovaliokunnasta, mitä turvallisuusalan asiantuntijat ovat tästä laista sanoneet. He ovat laajasti kannattaneet tätä lakia ja nähneet sen Suomen turvallisuudelle tarpeelliseksi. Mitä tulee siihen tilanteeseen, kun vuonna 2023 sieltä itärajan yli tuli meille niin sanottuja turvapaikanhakijoita, joita Putinin Kreml, Venäjä, käytti niin sanottuna hybridiaseena meitä vastaan, niin käytännössä se Venäjän raja-alue on sellainen, ettei sieltä ihan noin vain pääse, varsinkin kun on kyse siitä raja-asemasta eikä esimerkiksi metsästä. Tämä tarkoittaa sitä, että käytännössä ne tulijat on valikoitu Venäjän rajaviranomaisten taholta. En tiedä, tiedättekö, edustaja Kontula, mutta Venäjän rajaviranomainen on FSB:n alainen organisaatio ja FSB on täysin Kremlin alaisuudessa, [Puhemies koputtaa] joten tulijat voidaan nähdä erittäin suurena riskinä. [Puhemies: Aika!] En tietenkään sano, että kaikki, mutta osa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-06-03T17:18:51,2025-06-03T17:20:13,Hyväksytty,1.1 2025_59_269,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_270,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Välillä, kun tätä keskustelua kuuntelee ja etenkin vasemmiston edustaja Kontulan puheenvuoroa, niin en tiedä, onko tänne valittu osa kansanedustajista turvaamaan nimenomaan Suomen kansalaisten turvallisuus vai jonkun toisen tahon. [Veronika Honkasalo: Voi hyvää päivää!] Nimittäin onko nyt, kun tätä puheenvuoroa kuunteli, kyse siitä, että on tärkeämpää, että Venäjän diktaattori Putinin masinoimat hybridivaikuttamisen aseet ovat tärkeämmässä asemassa kuin suomalaisten kansalaisten turvallisuus? [Veronika Honkasalo: Koittakaa rauhoittua, edustaja!] On ainoastaan oikein pitää voimassa tämä lainsäädäntö, joka antaa viranomaisille selkeät ja riittävät toimivaltuudet reagoida nopeasti ja päättäväisesti rajalla tapahtuviin tilanteisiin. Tämän lain jatkumisen pitäisi olla täysin itsestäänselvää, ja toivon, että tässä salissa joka ikinen kansanedustaja tuntee vastuunsa ja nimenomaan vastuunsa Suomen kansalaisille. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Täysin käsittämätön puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-06-03T17:20:13,2025-06-03T17:21:18,Hyväksytty,1.1 2025_59_271,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Kontula., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_272,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun edustaja Seppäsen puheenvuoroa kuuntelee, niin ei voi olla muuta kuin huolissaan kansalaisten mausta. Ainakaan hyvällä maulla edustajia valittaessa ei ole ollut kovin korkea arvo kriteeristössä. Muistuttaisin, että riski... [Sanna Antikainen: Ala-arvoista, ihan kuin joku koulukiusaaja! — Eduskunnasta: Lopettakaa nyt, Antikainen!] [Toinen varapuhemies Tarja Filatov: Pyydän kaikkia antamaan rauhan sille, joka kulloisellakin hetkellä on varsinaisen tai vastauspuheenvuoron käyttäjä.] Edustaja Antikainen, jos edustaja Seppänen täällä syyttää minua siitä, että olen jollakin tavalla Venäjän hallinnon edustajana, ja sen jälkeen minä esitän epäilyn, että hyvä maku ei ole hänelle ominaista, niin kuka tässä nyt on koulukiusaaja, edustaja Antikainen? — Itse asiasta muistuttaisin, että se riskiarvio, jolla tässä ajassa nyt ollaan näitä päätöksiä tekemässä, on joitakin tuhansia tulijoita, joitakin tuhansia. 1990-luvun alussa pelättiin, että Suomeen tulisi jopa miljoona ihmistä rajan yli. Mitä silloin tehtiin? Pidettiin kiinni meidän perustuslaista, pidettiin kiinni kansainvälisestä oikeudesta ja mietittiin semmoiset strategiat, joilla tästä selvitään. [Puhemies koputtaa] Miljoona oli silloin. Mikä nyt on niin paljon heikommin? [Ben Zyskowicz: Oliko silloinkin kyse viranomaisten masinoimista tulijoista? — Anna Kontula: Se oli yksi arvio!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-06-03T17:21:18,2025-06-03T17:22:45,Hyväksytty,1.1 2025_59_273,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Edustaja Koskela, varsinainen puheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_274,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjä on laitonta hyökkäyssotaa käyvä diktatuuri, joka sortaa kansalaisiaan ja halveksii kansainvälistä oikeutta. Suomi on sen sijaan oikeusvaltio, ja sellaisena meidän tulisi pysyä sen sijaan, että olemme valmiit luopumaan itse perustuslaistamme Venäjän vaikuttamisen edessä. Itäraja on nyt hiljainen, mutta Suomella olisi tarvittavat välineet suurtenkin turvapaikanhakijamäärien hallitsemiseen tehokkaasti ilman poikkeuslakiin turvautumista. Keinovalikoimaa on niin kotimaisessa laissa kuin EU:n puitteissa jo olemassa ilman, että turvapaikanhakua estetään. Suomella on oikeus ja Suomella on velvollisuus valvoa rajojaan, mutta se on mahdollista tehdä kuten oikeusvaltio sen tekee. Arvoisa puhemies! Jotkut tässä salissa haluavat esittää käsittelyssä olevan lain monimutkaisena kysymyksenä. Todellisuudessa asia on yksinkertainen, ja mustaa on turha maalata valkoiseksi. Käännytyslaki on yksiselitteisesti ja räikeästi ristiriidassa Suomen perustuslain, ihmisoikeussopimusten ja EU-oikeuden kanssa. Käännytyslaki ei kohdistu Venäjään vaan niihin, jotka hakevat turvaa vainolta ja ihmisoikeusloukkauksilta. [Ben Zyskowicz: Väärä väite!] Käännytyslain puolesta äänestäneet kansanedustajat tekivät vuosi sitten täysin tietoisen ratkaisun rikkoa Suomen perustuslakia, [Sanna Antikainen: Vakava väite!] jopa sellaisia ihmisoikeusvelvoitteita, joita ei tulisi voida rajoittaa missään oloissa, sekä EU-oikeutta, joka ristiriitatilanteessa syrjäyttää kansallisen lain. [Ben Zyskowicz: Onko komissio reagoinut? — Juho Eerola: Ei ole reagoinut millään tavalla!] Suomalainen oikeusvaltio on hauraampi kuin haluaisimme ajatella, ja käännytyslain säätäminen oli oikeusvaltiolle vaarallinen harha-askel. [Ben Zyskowicz: Höpö höpö!] Suomi, joka on perinteisesti julistanut sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän puolesta ja ymmärtänyt sen merkityksen pienelle maalle, murentaa käännytyslailla itse tuota järjestelmää. Käännytyslakia ei olisi koskaan pitänyt säätää, eikä nyt esitettävää voimassaolon jatkoa tulisi hyväksyä. Lain voimassaolon pidentämistä peräti puolellatoista vuodella ei ole uskottavasti perusteltu. Se, mikä vielä vuosi sitten esitettiin äärimmäisenä poikkeuksena, näyttää olevan muuttumassa uudeksi normaaliksi, ja tämä on todella huolestuttava ja minusta myös surullinen kehityssuunta. Arvoisa puhemies! Jokainen kansanedustaja on jälleen valinnan edessä. Kyse on siitä, missä arvossa pitää Suomen perustuslakia ja ehdottomia ihmisoikeuksia, puolustaako niitä vai haluaako tietoisesti rikkoa niitä. Vasemmistoliitolle valinta ei ole vaikea. Vasemmistoliitto puolustaa suomalaista oikeusvaltiota ja Suomen perustuslakia myös tänään ja myös ulkoisen paineen alla. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-06-03T17:22:52,2025-06-03T17:25:48,Hyväksytty,1.1 2025_59_275,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Tehdään niin, että otetaan tässä vaiheessa pieni lyhyttahtinen keskustelu. Pyydän kaikkia, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. Sen jälkeen mennään sitten vähän tiiviimmin varsinaisia puheenvuoroja. — Edustaja Hoskonen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_276,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tähän keskusteluun viitatakseni perustuslakivaliokunnan jäsenenä: kysymyshän on siitä rajatusta poikkeuksesta, jonka perustuslakimme sallii, ja nimenomaan asiantuntijakuulemisessa tämä käytiin huolellisesti läpi. [Vasemmalta: Ei!] — Olen siellä perustuslakivaliokunnassa jäsenenä, arvoisa edustaja, ja toivon, että kunnioitatte myös minun työtäni ettekä vain omaanne. Ja toinen olennainen asia, mikä tähän liittyy: Tässä on olennaista se ja juttu on nimittäin niin, että Suomen viranomaiset ja Suomen itsenäinen valtio pystyvät suojelemaan suomalaisia siltä, ettei vihamielinen valtio tai esimerkiksi tiedossa olevat viranomaiset dumppaa tänne valtavaa määrää porukkaa. On selvästi todistettu se, että sieltä olisi tulossa valtavasti porukkaa. Itsenäisellä valtiolla pitää olla oikeus suojata omaa itsenäisyyttään ja meidän yhteiskuntajärjestystä. Ja toinen yhtä tärkeä asia on se, että päätöksen tekee aina suomalainen viranomainen eikä joku Venäjän tiedustelupalvelun upseeri, jolla on ilmeisesti ihan muut tarkoitukset mielessä kuin Suomen koskemattomuuden turvaaminen. Kysymys on poikkeustilanteista, ja tätä vartenhan tämä laki säädettiin. Toivon mukaan olemme samaa mieltä siitä, että Suomen itsenäisyys on meille kaikista arvokkain ja kallein asia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-06-03T17:26:05,2025-06-03T17:27:19,Hyväksytty,1.1 2025_59_277,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_278,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni edustaja Koskela puheenvuoronsa aluksi kuvasi Venäjää oikein ja oikealla tavalla, mutta hänen johtopäätöksensä on se, että tämän Euroopassa sotaa käyvän, entisten kommunistien johtaman diktatuurivaltion tulee voida Suomea painostaa, horjuttaa ja hämmentää sillä, että se tuhansia tai jopa kymmeniätuhansia ihmisiä työntää Suomen rajalle väärinkäyttäen pakolaissopimuksia. Edustaja Koskela korosti sitä, että on olemassa keinoja tilanteen hallitsemiseen. No, se ei ole ihan helppoa, mutta saattaisi ollakin, mutta kun me haluamme ennalta torjua tällaisen tilanteen, esimerkiksi sellaisen tilanteen, jossa täällä on kymmeniätuhansia niin sanottuja turvapaikanhakijoita, jotka jatkavat Venäjän toiveiden mukaisesti Keski-Eurooppaan lietsomaan äärioikeistoa nousuun pakolaiskriisin aseilla. Eli tässä tärkeätä on ennalta estää tällainen ilmiö, ja siihen tämä laki tarvitaan. [Veronika Honkasalo: Aika järeä keino!] Tämähän on takataskussa, ja se otetaan käyttöön vain tarvittaessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-06-03T17:27:22,2025-06-03T17:28:37,Hyväksytty,1.1 2025_59_279,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_280,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minä uskon, että tässä salissa hyvin laajasti jaetaan käsitys Venäjästä sellaisena laitonta hyökkäyssotaa käyvänä diktatuurina ja terroristivaltiona kuin se on. Tässä johtopäätöksessä, mikä sitten tulee tämän lain käsittelystä, meillä on kuitenkin selkeä ero. Edustaja Zyskowicz, te esititte, että me emme voi taipua Venäjän paineen alla. Itse näen siten, että kun me hyväksymme sen, että Suomen perustuslain yli, myös EU-oikeuden yli ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten yli kävellään, niin me nimenomaan silloin taivumme siihen painostukseen, mitä Venäjä ajaa. Myöskin se on Venäjän edun mukaista, että demokraattiset valtiot luopuvat monenkeskisyydestä, luopuvat tämmöisistä yhdessä sovituista sopimuksista ja ihmisoikeuksista, niistä järjestelmistä, joista demokraattiset valtiot tunnetaan. Siksi pidän epäonnistuneena hankkeena tätä käännytyslakia, ja ajattelen myöskin, että kaikkein eniten tämä koskettaa kuitenkin niitä kaikkein haavoittuvaisimmassa asemassa olevia ihmisiä, jotka ovat täältä turvapaikkaa hakemassa. [Puhemies koputtaa] Toivon, että täällä salissa ei esitetä sellaisia väitteitä, mitä täällä on esitetty, [Puhemies koputtaa] että kyse olisi Venäjä-myönteisyydestä. Kyse ei ole siitä. Kyse on nimenomaan meidän kaikkien edusta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-06-03T17:28:38,2025-06-03T17:30:03,Hyväksytty,1.1 2025_59_281,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Aika. — Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_282,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen kyllä samaa mieltä siitä, että tämä laki on yksinkertainen ja jopa mustavalkoinenkin. Nimittäin tämä laki turvaa sen, että täysivaltainen valtio voi itse päättää, milloin, mistä ja kuinka paljon ja kuka meille tulee rajojemme yli. Jos meillä ei olisi tätä lakia, niin meillä ei kaikissa tilanteissa olisi mahdollisuutta päättää itse näistä asioista. Siksi tätä lakia tarvitaan. Toinen tärkeä asia juuri siihen, kun on kriisitilanne, on se, että poliitikkojen ei pidäkään välttämättä käyttää harkintakykyä hirveän paljon. Ja juuri siksi on tärkeää, että tämä laki tehdään etukäteen, jolloin virkamiehillä on toimivaltuus ja virkamiehillä on harkintavalta siellä rajalla ja rajatilanteessa, ei poliitikoilla. Siitäkin näkökulmasta tämä on äärimmäisen hyvä ja tärkeä laki. Vielä se EU-kontekstiin liittyen, että ei EU-oikeus ole halunnut tätä ottaa käsittelyyn. Päinvastoin, sieltä EU:n tiedonanto tukee Suomen linjaa. [Hannu Hoskonen: Kyllä!] Päinvastoin, meillä on PeV todennut, että tällainen laki voidaan säätää. Siitä huolimatta te ilmoitatte, että tämä on molempien näiden vastainen. On kyllä hyvin vaikea ymmärtää tuollaista näkökulmaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-06-03T17:30:05,2025-06-03T17:31:17,Hyväksytty,1.1 2025_59_283,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Eerola., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_284,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan juuri kuten edustaja Lehtinen tuossa äsken sanoi, vuosi takaperin, kun tätä ensimmäisen kerran säädettiin, esitettiin arvioita siitä, että nyt meille tulee kansainvälistä painetta ja maine menee ja näin ja että tämä on EU-oikeuden vastainen. No, onko ollut? Ei ole ollut, ei ole tullut minkäännäköistä sanomista sieltä suunnasta. Päinvastoin on merkkejä siitä, että muut EU-maat alkavat pikkuhiljaa noudattaa tätä Suomen esimerkkiä ja säätää samankaltaista lainsäädäntöä, [Hannu Hoskonen: Juuri näin!] mikä on aivan toivottavaa. Itse vuosina 1999—2011 työskentelin turvapaikanhakijoitten kanssa. Kaikkina näinä vuosina Venäjä oli maa, joka oli aina top 10:n joukossa siinä, mistä tuli eniten näitä turvapaikanhakijoita, eivätkä he olleet mitään kehitysmaalaisia siis, vaan ihan Venäjän kansalaisia, eivätkä heistä kaikki olleet jotain pietarilaisia seksuaalivähemmistöjen edustajia tai näinpäin pois, keitä kenties sorretaan. Tuli jo silloin ajatus mieleen, että jonakin päivänä, jos Venäjä keksii, he voivat lähettää 10 000 tai 5 000 täysin putinistia miestä tänne tekemään tihutöitä ja hybridivaikuttamista ja katkomaan meidän sähkölinjoja ja muita. [Puhemies koputtaa] Tähän meidän on varauduttava etukäteen. [Hannu Hoskonen: Juuri näin!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-06-03T17:31:17,2025-06-03T17:32:30,Hyväksytty,1.1 2025_59_285,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_286,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on rajaturvallisuuslaki, joka on Suomen turvallisuuden kannalta erittäin tärkeä ja Venäjän hybridivaikuttamista vastaan välttämätön. Esityksessä ehdotetaan, että väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain voimassaoloa jatketaan 31.12.2026 asti. Esityksen tavoitteena on torjua tehokkaasti välineellistettyä maahantuloa ja Suomeen sitä kautta kohdistuvaa painostusta. Esitys siis vahvistaa rajaturvallisuutta Venäjän hybridioperaatioita vastaan. Arvoisa puhemies! Meidän täällä Suomen eduskunnassa tulee huolehtia siitä, että Suomen rajaturvallisuus ei vaarannu missään tilanteessa. Rajaturvallisuuslaki on myös ulospäin merkki siitä, että meitä ei voi painostaa välineellistetyllä maahantulolla. Ennen kaikkea rajaturvallisuuslaissa on kyse siitä, että suomalaisten turvallisuus, kansallinen itsemääräämisoikeus sekä viranomaisten kyky tehokkaaseen rajavalvontaan varmistetaan. Arvoisa puhemies! Turvallisuusympäristö on edelleen senkaltainen, että rajaturvallisuuslakia on syytä jatkaa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-06-03T17:32:36,2025-06-03T17:33:49,Hyväksytty,1.1 2025_59_287,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Malm., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_288,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä me SDP:ssä pidämme Suomen kansallisen turvallisuuden varmistamista ensiarvoisen tärkeänä. Siksikin, että Suomi on samalla paitsi EU:n myös Naton ulkoraja, meidän on tärkeää kaikissa tilanteissa pystyä huolehtimaan siitä, että meillä on käytössä tarvittavat keinot torjua Venäjän vihamielistä vaikuttamista rajoillamme. On hyvin valitettavaa, että tämänkaltaisia lakeja joudutaan käyttämään ja tarvitaan, ja toivomme tietenkin, että tilanne muuttuisi mahdollisimman nopeasti paremmaksi. Mutta kuten me kaikki tässä salissa tiedämme, se ei ole näkyvissä niin kauan kuin Venäjä jatkaa brutaalia hyökkäyssotaansa Ukrainassa. Kun tätä alkuperäistä rajaturvallisuuslakia vuosi sitten säädettiin, niin silloin puhuttiin nimenomaan siitä, millaisia kansainvälisiä reaktioita tulee, ja nyt näyttää siltä, että niitä reaktioita ei ole tullut ja Suomea on ymmärretty varsin laajasti kansainvälisellä kentällä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-06-03T17:33:51,2025-06-03T17:34:56,Hyväksytty,1.1 2025_59_289,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_290,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Täällä vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela esitti erittäin vakavan väitteen, ja toivoisin oikeasti nyt jotain rajaa tälle vääristelylle. Koskela kertoi, että rajalain puolesta äänestäneet ovat äänestäneet perustuslakia vastaan. Huomautan, että eduskunnassa perustuslakia tulkitsee perustuslakivaliokunta, ei edustaja Koskela eikä vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, ja tämähän on jo kertaalleen perustuslakivaliokunnan hyväksymä poikkeuslakina. Ja kerrottakoon vielä, että komissiollakaan ei ole ollut tähän aiemmin mitään sanottavaa ja pikemminkin se yleispoliittinen tilanne EU:ssa on menossa juurikin päinvastaiseen suuntaan, eli maahanmuuttoa ja turvapaikanhakupolitiikkaa halutaan sielläkin kiristää. Haluaisin sanoa vielä lopuksi sen, että tällainen disinformaation levittäminen, että tämä laki olisi Suomen perustuslain vastainen, [Puhemies koputtaa] on erittäin vakava väite ja palvelee ainoastaan Putinin Venäjää. Toivoisin, että varsinkin puolueen puheenjohtaja miettisi, mitä puhuu. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-06-03T17:35:01,2025-06-03T17:36:22,Hyväksytty,1.1 2025_59_291,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_292,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En nyt itse tähän lakiesitykseen puutu — siitä käytin perusteelliset puheenvuorot jo vuosi sitten, ja ne pysyvät samana — mutta minun on pakko sanoa, [Juho Eerola: Nimenomaan siitä pitäisi keskustella!] että olen erittäin huolestunut tästä yhteiskunnallisesta ilmapiiristä ja tästä salikeskustelusta, esimerkiksi tänään liittyen nyt aikaisempaan maamiinasopimukseen ja nyt tähän käännytyslakiin. [Sanna Antikainen: Niin minäkin, kun kuuntelen teitä!] Siellä oikealla laidalla ei pitäisi olla mitään huolta siitä, etteivätkö nämä lakiesitykset menisi läpi, [Juho Eerola: Oikea linja!] mutta meidän kaikkien tehtävänä ja vastuulla on vaalia avointa, demokraattista keskustelua, jossa tässä salissa voi myös esittää kriittisiä näkökulmia ilman, että syytetään Venäjä-mielisyydestä, ja ilman, että annetaan vihjeitä siitä, että olisi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle. [Sanna Antikainen: Kuka puhuu?] Nämä syytökset, mitä esimerkiksi edustaja Kontulaa vastaan tänään täällä esitettiin, ovat erittäin vakavia, ja tässä on jo monta vuotta nähty kehitys, jossa itse asiassa avointa ja kriittistä keskustelua meidän ulko- ja turvallisuuspoliittisista ratkaisuista ei tässä yhteiskunnassa käydä niin avoimesti kuin pitäisi, [Puhemies koputtaa] juuri sen takia, että esitetään muun muassa tällaisia syytöksiä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-06-03T17:36:23,2025-06-03T17:37:43,Hyväksytty,1.1 2025_59_293,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_294,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hämmästelen tätä vasemmiston logiikkaa tässä asiassa. Nimittäin jos asut korttelissa, jossa olette naapuruston kanssa sopineet, että voitte auttaa toisianne silloin tällöin, kun vaikka avain unohtuu kotiin tai tarvitset muuten yösijaa, ja tämä on toiminut hyvin, mutta sitten siellä naapuritiellä asuukin häirikkö, joka terrorisoi ja hyökkää yhden naapurin kimppuun ja tuhoaa siellä omaisuutta ja ihmisiä, niin vasemmiston logiikan mukaan edelleen kaikkien naapureiden tulee avata ovensa ja tämän häirikkönaapurin masinoimat henkilöt ja terroristit sieltä päästää sisälle ja suoraan sanottuna levittää punainen matto ja ymmärtää tätä tilannetta. Minä en kerta kaikkiaan voi ymmärtää tätä vasemmiston logiikkaa siitä, [Puhemies koputtaa] että häirikköä pitää ymmärtää ja näitä häirikön tekemiä toimenpiteitä ei saisi estää ja turvata omaa maataan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-06-03T17:37:43,2025-06-03T17:39:04,Hyväksytty,1.1 2025_59_295,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Nieminen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_296,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan täytyy pikkasen palata tähän hallituksen esityksen lähtökohtaan. Tämä keskustelu kyllä polveilee hyvin moninaisesti, mutta esityshän on sama, mikä meillä on ollut käsittelyssä vuosi sitten, ja keskustelu varmasti kilpistyy näihin samoihin asioihin ja teemoihin. Ainut ero tässä on tosiaan tämä aikajänne, jota nyt pidennetään. Mitä tulee turvallisuustilanteeseen, niin meidän turvallisuusviranomaiset ovat ihan syystäkin huolissaan, eli jos joku muutos on tapahtunut, niin se on kyllä tapahtunut turvallisuusympäristössä, missä meillä ei ole näköpiirissäkään, että tilanne olisi rauhoittumaan päin. Yhä enemmän Itämerellä tapahtuu asioita, yhä enemmän lentokoneet ovat myöhässä ja yhä enemmän näyttää olevan varustelua tuossa rajan takana. Elikkä kyllä meidän tarvitsee oikeasti varautua ja katsoa meidän ympäristöä, mitä tässä tapahtuu, ja kyllä tämä rajaturvallisuus on äärettömän tärkeää tältä osin ja että me emme taas vuoden päästä ole ehkä keskustelemassa tästä asiasta. Saadaan vielä pikkasen pidempi aikajänne tälle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-06-03T17:39:06,2025-06-03T17:40:18,Hyväksytty,1.1 2025_59_297,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Kokko., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_298,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Uskon, että se päätös, mikä me viime vuonna tässä salissa tehtiin, oli sellainen, mitä Venäjä ei odottanut tulevaksi. Otaksun, että he katsoivat siitä päättäväisyydestä, joka meillä oli, että meillä ei olisi ollut sellaista käytettävissä, että Venäjä olisi voinut puskea kolmansien maiden asukkaita rajan ylitse, ja me olisimme sitten ottaneet ne kaikki vastaan ja ihmetelleet, että mitähän sitten näiden ihmisten kanssa tehdään ja keitä siellä on. Tämä laki ei ole tietenkään siis täydellinen. Tässä ovat selkeästi vastakkain ihmisoikeusvelvoitteet, kansainväliset sopimukset ja toisaalta kansallinen turvallisuus, ja mielestäni kyllä jo viime kesänä ja nyt sitten tässä uudelleenkäsittelyssä tätä epäsuhtaa on saatu tasapainotettua. Meillä on tiedustelutietoa siitä, että Venäjä kuljettaa ja hankkii ihmisiä Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä. Suuri osa on vielä terveitä nuoria miehiä, joita he tuovat Venäjän alueelle ja puskevat sitten Suomen ja Baltian rajoille. Elikkä tässä suhteessa kyllä se turvallisuustilanne, mihin nyt tässä keskustelussa on viitattu, ei ole muuttunut, [Puhemies koputtaa] ja Venäjä edelleen kykenee käyttämään kolmansien maiden asukkaita Suomen turvallisuutta ja suomalaisten hyvinvointia vastaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-06-03T17:40:18,2025-06-03T17:41:36,Hyväksytty,1.1 2025_59_299,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_300,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun edustaja Minja Koskela vasemmistoliitosta toivoo täällä kovasti, että ei levitettäisi vääriä todistuksia tai vihjailtaisi siihen suuntaan, että vasemmistoliitolla olisi jonkinlaista Venäjä-myönteisyyttä omassa linjassaan, niin ehkä vastaavanlaisen toiveen voisi esittää esimerkiksi siitä, että ei esitetä virheellisiä väittämiä siitä, että tämä laki esimerkiksi rikkoisi Suomen perustuslakia. Se ei faktisesti riko Suomen perustuslakia. Se on arvioitu jo kertaalleen, ja nyt se arvioidaan toista kertaa. Kyse on nimenomaan meidän perustuslain mahdollistamasta rajatusta poikkeuksesta. Se on osa meidän perustuslakia, että me voimme tehdä siihen rajattuja poikkeuksia. Eli on täysin perustelematonta väittää, mitä Koskela täällä väittää tästä lainsäädännöstä. Kun taas esimerkiksi silloin, jos vastustaa hävittäjähankintoja, jos vastustaa puolustushankintoja, jos vastustaa rajan sulkemista ja vastustaa myös esimerkiksi tämän rajaa koskevan lain läpimenoa, niin ihan tosiasiallisesti silloin Venäjä on hyötyvä osapuoli ja ne puolueet, jotka kannattavat tällaista politiikkaa, [Puhemies koputtaa] tahtomattaan tai tietoisesti hyödyttävät sillä Venäjää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-06-03T17:41:39,2025-06-03T17:42:57,Hyväksytty,1.1 2025_59_301,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_302,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä minäkin ajattelen niin, että jos perustuslakivaliokunta on tämänkin lain käsitellyt ja tullut siihen johtopäätökseen, että tämä laki voidaan säätää, niin silloin se kyllä täysin tarkoittaa sitä, että tämä on perustuslain mukainen, toisin kuin täällä väittävät vasemmistoliiton edustajat, jotka nyt myös poistuivat salista — täällä aiemmin he peräänkuuluttivat asiallisen poliittisen keskustelun perään, mutta tämä olkoon osoitus siitä. Todettakoon kuitenkin, että hyväksyn sen, että he ovat eri mieltä tästä laista, ja sen voi sanoa. Voi sanoa, että meidän vasemmistoliiton mielestä tämä ei ole kv-sopimusten mukainen tai tämä ei ole Suomen perustuslain mukainen, mutta ei voi väittää, että tämä laki ja tämä esitys on yksiselitteisesti perustuslain vastainen, koska perustuslakivaliokunta on se, joka tämän päättää, ja he ovat tulleet toisiin ajatuksiin. Mitä tulee tähän kv-tilanteeseen, niin eipä ole komissiolta tullut valituksia tämän lain suhteen. Päinvastoin Euroopassa esimerkiksi Puola on katsonut, että Suomen esimerkki on sellainen, jonka perään kannattaa myös heillä kansallisessa parlamentissa katsoa ja säätää vastaavankaltainen laki.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-06-03T17:42:57,2025-06-03T17:44:05,Hyväksytty,1.1 2025_59_303,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_304,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitos, kunnioitettu rouva puhemies! Kansallinen turvallisuus ensin — Suomen ja suomalaisten kansallinen turvallisuus tulee kyetä varmistamaan joka tilanteessa, ja se on meidän ykkösprioriteetti. Tietysti vähän ihmettelen, miksi tästä pitää näin syvällisesti keskustella joka ainoa kerta — todennäköisesti sitten puolentoista vuoden päästä keskustellaan vielä syvällisemmin — mutta hyvä niin, tämä puhuminen, ja puheoikeus on kaikilla, ja meidän pitää kunnioittaa jokaisen ihmisen puheoikeutta, joka on täällä. Eli esitys rajaturvallisuudesta on välttämätön maamme turvallisuuden varmistamiseksi. Näin pystymme takaamaan suomalaisten perus- ja ihmisoikeudet ja turvallisuuden. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-03T17:44:05,2025-06-03T17:44:53,Hyväksytty,1.1 2025_59_305,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Sitten mennään puhujalistaan. Edustaja Strandman poissa. — Edustaja Rasinkangas, varsinainen puheenvuoro. [Merja Rasinkangas: Pidin jo äsken puheenvuoroni!] — Selvä, se oli debattivaihetta, ja kun täällä oli vielä varsinainen puheenvuoro, niin oletin, että haluatte sen käyttää, mutta otetaan se sieltä pois. — Sitten edustaja Kokko.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_306,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On hienoa, että voimme tässä salissa olla tästäkin asiasta eri mieltä ja käydä demokraattista, perusteltua debattia. Tämä ei välttämättä itänaapurissamme onnistuisi niin helposti, ja toivon, että siinä suhteessa se keskustelu, mitä täällä käydään, on toisia kunnioittavaa ja asiallista. En todellakaan usko, että tässä salissa on yhtäkään ihmistä, joka ei olisi Suomen kansan edustaja, koska kyllä kaikki meidät ovat tänne suomalaiset valinneet, ja varmasti sitä velvollisuutta noudatamme. Arvoisa puhemies! Sen perusteella, mitä alkuperäisen lain säätämisen jälkeen on tapahtunut, tilanne Venäjän suhteen on säilynyt nähtävästi hyvin kireänä. Venäjä on osoittanut olevansa valmis toteuttamaan sabotaasia ja vihamielisiä toimia erityisesti Itämeren alueella. Valtioneuvoston puolustusselonteossa todetaan, että hyökkäyssodan myötä Venäjä on siirtynyt entistä avoimempaan, vaikeasti ennakoitavaan ja pitkäkestoiseen vastakkainasetteluun lännen kanssa. Itäraja on edelleen suljettuna rajavartiolain nojalla, eikä tilanne rajalla ole merkittävästi muuttunut. Raja on pysynyt suhteellisen rauhallisena, eikä rajaturvallisuuslain poikkeusmenettelyä ole otettu käyttöön. Kuitenkin viranomaisten arvioiden mukaan Venäjällä on edelleen kyky ja tahto sekä valmius käynnistää nopeastikin välineellistetty maahantulo. Sitä, mikä on ollut lain ennaltaehkäisevä vaikutus, on tietysti mahdotonta sanoa varmuudella. Rajavartiosto on toteuttanut laajoja rajavartiohenkilöstön koulutuksia ja luonut käytännön toimintatapoja lain tarkoittamiin tilanteisiin. Rajavartioston mukaan koulutuksissa ja toimintatapojen luomisessa on painotettu ihmis- ja perusoikeusmyönteistä näkökulmaa ja pyritty osin ratkomaan tai lieventämään lainsäädännön ongelmakohtia näiden suhteen. Hyväksyessään rajaturvallisuuslain eduskunta edellytti, että valtioneuvosto seuraa aktiivisesti EU-lainsäädännön ja sen tulkintakäytännön kehitystä sekä toimii aloitteellisesti Euroopan unionin komission ja muiden jäsenvaltioiden suuntaan, jotta Suomi saa tulevaisuudessa käyttöönsä kaikki EU-lainsäädännön välineellistetyn maahantulon torjuntaan ja hallintaan soveltuvat tuki- ja poikkeustoimet. EU:ssa ei ole lain hyväksymisen jälkeen tullut sellaisia lainsäädäntömuutoksia, jotka merkittävästi vaikuttaisivat asian arviointiin. Schengenin rajasäännöstön 5 artiklan heinäkuussa 2024 voimaan tulleen uuden 4 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat EU:n kriisiasetuksessa tarkoitetussa muuttajien välineellistämiseen liittyvässä tilanteessa väliaikaisesti sulkea tiettyjä komissiolle ilmoitettuja rajanylityspaikkoja tai rajoittaa niiden aukioloaikoja, jos olosuhteet sitä edellyttävät. Toimenpiteet on pantava käyttöön oikeasuhtaisesti ja ottaen huomioon muun muassa kansainvälistä suojelua hakevien kolmansien maiden kansalaisten oikeudet, kuten tässä rajaturvallisuuslaissa on jo ensimmäisessä käsittelyssä tehty. Toimenpiteet vastaavatkin pitkälti voimassa olevan rajavartiolain sääntelyä. Komissio antoi loppuvuonna 2024 tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle muuttoliikkeen käyttämiseen aseena liittyvien hybridiuhkien torjumisesta ja turvallisuuden vahvistamisesta EU:n ulkorajoilla. Komissio katsoo, että kun otetaan huomioon vihamielisten valtioiden taholta tulevat hybridiuhat, jotka vaarantavat jäsenvaltioiden turvallisuuden ja alueellisen koskemattomuuden sekä yleisen järjestyksen ylläpitämisen, jäsenvaltiot voivat ryhtyä poikkeuksellisiin toimenpiteisiin puolustautuakseen ulkoisilta uhilta ja vedota perussopimuksen määräyksiin mennä poikkeuksellisesti ja tiukoin edellytyksin pidemmälle kuin EU-oikeudessa tällä hetkellä säädetään. Kaikkien toimenpiteiden tulee olla oikeasuhtaisia ja sopivia Venäjän tai Valko-Venäjän aiheuttaman uhan torjumiseksi, ja niiden on rajoituttava siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä, ja näin Suomi on myös toiminut. Komissio lisäksi toteaa, että jäsenvaltioiden on kyettävä tekemään se, mikä niiden on tarpeen puolustautuakseen hybridihyökkäyksiltä ja taatakseen kansallisen turvallisuutensa, yleisen järjestyksensä ja suvereniteettinsa. Jäsenvaltioiden voi olla tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin, jotka saattavat merkitä vakavaa puuttumista perusoikeuksiin, kuten turvapaikkaoikeuteen ja siihen liittyviin säädöksiin. Tiedoksiannossa katsotaan, että EU:n turvallisuusympäristö on muuttunut dramaattisesti verrattuna ajankohtaan, jolloin sovellettavat kansainvälisen oikeuden välineet hyväksyttiin, ja tämä voi olla tarpeen ottaa huomioon niitä sovellettaessa. Lisäksi komissio kiinnittää huomiota siihen, että myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut, että tietyt poikkeukselliset tilanteet vaikuttavat oikeuksien tulkintaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen puitteissa. Euroopan unionin komission tiedonanto ei ole juridisesti sitova, mutta eduskunnan oikeusasiamies on kuitenkin katsonut, että se tulee huomioida alemmanasteisena unionin oikeuden oikeuslähteenä ja se ilmentää EU-komission tahtotilaa tukea jäsenmaita näiden puolustautuessa hybridivaikuttamista vastaan.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-06-03T17:45:31,2025-06-03T17:51:03,Hyväksytty,1.1 2025_59_307,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_308,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi on pidettävä turvallisena. Perussuomalaiset tukevat vahvasti lain voimassaolon jatkamista välineellistetyn maahanmuuton torjumiseksi. Kyse ei ole vain rajaturvallisuudesta. Kyse on Suomen kansallisesta turvallisuudesta ja itsemääräämisoikeudesta. Meidän on edelleen varauduttava siihen, että vihamielinen valtio käyttää siirtolaisuutta hybridivaikuttamisen välineenä. Itärajan tapahtumat ovat osoittaneet, että tällainen uhka ei ole teoreettinen vaan se on todellinen. Suomen rajoja ei saa käyttää painostuksen välineenä. Meidän on suojeltava kansalaisiamme, yhteiskunnan vakautta ja oikeutta päättää itse, kuka maahamme tulee. Tämän lain jatkamisen pitää olla itsestään selvää tässä salissa. Toivon, että jokainen kansanedustaja tuntee vastuunsa Suomen kansalaisille. Nyt on kyse suomalaisten turvallisuudesta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-06-03T17:51:07,2025-06-03T17:52:17,Hyväksytty,1.1 2025_59_309,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_310,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten jo asian ensimmäisessä käsittelyssä todettiin, käännytyslain sisältö on sama kuin vuosi sitten hyväksytyn. Näin ollen lain perustavanlaatuiset kansainvälisiä sopimuksia ja ihmisoikeuksia loukkaavat ongelmat ovat entisellään, eikä vihreä eduskuntaryhmä siksi voi tätä lakia edelleenkään kannattaa. Vahva oikeusvaltio ja kansainvälisiin sopimuksiin sitoutuminen on myös itsessään turvallisuuskysymys ja keskeinen osa globaalia turvallisuutta. Meidän ei pidä osaltamme olla rapauttamassa oikeusvaltiota. Kannatan edustaja Kontulan tekemiä kahta esitystä eli sitä, että tätä lakiesitystä ei esitetä kiireelliseksi ja että se hylätään.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-06-03T17:52:20,2025-06-03T17:53:07,Hyväksytty,1.1 2025_59_311,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Harakka poissa. — Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_312,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun suuria määriä turvapaikanhakijoita alkoi saapua itärajallemme Venäjän myötävaikutuksella marraskuussa 2023, Suomi hallituksen ja erityisesti perussuomalaisten myötävaikutuksella sulki itärajamme. Sen lisäksi eduskunta hyväksyi viime kesänä historiallisella päätöksellään rajan poikkeuslain, jotta myös laittomien rajanylitysten tilanteessa Suomi voisi kieltäytyä vastaanottamasta rajanylittäjiä maahan, jotta Suomi voisi pelkän rajojemme sisällä tapahtuvan kriisin hallinnoimisen sijaan torjua kriisin jo rajallemme päästämättä sitä sisämaahan. Toisin kuin usein toistetaan Suomi ei tuolloin ollut täysin uuden tilanteen edessä. Siirtolaisten rajat ylittävään masinointiin ja toisaalta turvapaikanhakuoikeuden hyväksikäyttöön perustuvaa valtiojohtoista ja vihamielistä hybridivaikuttamista oli koettu jo muualla Euroopassa vuosia aiemmin, usein paikoin Euroopan ulkorajoilla. Jo vuonna 2011 Välimeren siirtolaisreittien kannalta keskeinen läpikulkumaa Libya uhkasi silloisen johtajansa Muammar Gaddafin suulla vapauttaa siirtolaistulvan Eurooppaan, mikäli länsimaat eivät osoittaisi tukea hänen hallinnolleen. Vastaavasti Erdoğanin Turkki on uhannut useita kertoja vuoden 2015 siirtolaiskriisin jälkeen avata uudelleen portit Eurooppaan miljoonille Lähi-idän pakolaisille ja on myös aiheuttanut toimillaan rajakriisin Kreikan vastaiselle rajalle. Turkki on määrätietoisesti siis käyttänyt siirtolaisia aseenaan vahvistaakseen omaa neuvotteluasemaansa Euroopan suuntaan ja toisaalta kiristääkseen myös rahaa Euroopalta. Suomen kannalta silmiä avasi viimeistään se, kun Valko-Venäjä alkoi organisoida tuhansittain siirtolaisia ylittämään laittomasti Puolan, Latvian ja Liettuan rajoja. Tähän päivään asti kestäneen, siis vuosia jo kestäneen, rajaselkkauksen seurauksena kertovat maan rajaviranomaiset pysäyttäneensä jopa 150 000 laitonta rajanylitysyritystä. Puolan viranomaisten mukaan selvällä enemmistöllä näistä ylittäjistä on ollut viisumi Venäjälle. Kenellekään ei tulisi siis olla epäselvää se, että kyseessä on vihamielistä vaikuttamista valtion tasolta, ja siksi Suomikin sulki oman itärajansa. Tuo puolitoista vuotta yhtäjaksoisesti kestänyt sulku on ollut järeä toimi, mutta se on toiminut juuri tavalla, jolla se tarkoitettiin toimivaksi. Se on tyrehdyttänyt tulijavirran, se on toiminut ennaltaehkäisevästi. Tätä varautumista tällaista tilannetta varten tehtiin jo vuonna 2022. Silloin kesällä muutettiin Suomen rajalakia, ja silloinen oppositio, muun muassa perussuomalaiset, vaati hyvin voimakkaasti muutoksia silloiseen rajalakiin, jotta voisimme sulkea itärajan, jos tällainen tilanne pääsisi käymään. Tätä muutosta lähdettiin ajamaan ennen kuin tilanne itärajalla oli kriisiytynyt, puolitoista vuotta ennen. Se oli juuri sitä varautumista. Se oli valmistautumista pahimpaan mahdolliseen skenaarioon, ja se saatiin läpi, puolitoista vuotta ennen kuin tilanne itärajalla kehkeytyi Venäjän toimien seurauksena nykyisen kaltaiseksi. Puolitoista vuotta ennen sitä hyväksyimme rajalain muutokset, jotka mahdollistivat itärajan sulun. Mutta samanaikaisesti, kun katsomme sitä, millaista hybridivaikuttamista muualla maailmassa, muualla Euroopassakin, ihan meidän lähialueillammekin, on käytetty näitä maita vastaan, oli selvää se, että me tarvitsemme myös muita keinoja. Me tarvitsemme keinon puuttua myös siihen, jos joku laittomasti ylittää rajan muualta kuin suljetulta rajanylityspaikalta, siis käytännössä esimerkiksi maastorajalta, joka Suomella on hyvin, hyvin pitkä, ja paikoin sitä ei ole lainkaan aidattu, mikä mahdollistaa helpon ylityksen. Näin ollen Suomi lähti valmistelemaan lainsäädäntöä hyvin avoimesti EU:n suuntaan siitä viestien: me haluamme itsellemme mahdollisuuden kieltäytyä vastaanottamasta hybridivaikuttamisen kohteena ollessamme turvapaikkahakemuksia. Lakia kritisoitiin paljon, sen perustuslaillisuutta arvioitiin, sen EU-oikeudellista luonnetta arvioitiin paljon, mutta toistaiseksi vihreää valoa on näytetty useammaltakin taholta: perustuslain osalta perustuslakivaliokunnassa, eikä EU:stakaan ole meille punaista valoa näytetty. Päinvastoin poliittinen hyväksyntä tällaisille rajaturvallisuutta turvaaville toimille on tullut EU:nkin tasolta. EU-komissio on tiedonannossaan antanut hyväksyntänsä sille ja jopa velvoittanut Suomea pitämään huolta ulkorajojen turvallisuudesta. Ja sitä Suomi nimenomaisesti tällä lainsäädännöllä pyrkii tekemään, turvaamaan paitsi EU:n ja Naton ulkorajaa myös omaa itärajaansa ja meitä suomalaisia, ei vain hallinnoimalla kriisiä omien rajojensa sisällä sisäpoliittisia ongelmia aiheuttaen vaan pyrkimällä rajaamaan kriisitilanteet ja ongelmatilanteet omalle rajallensa ja parhaimmillaan itse asiassa ehkäisemään koko kriisin syntymisen oman rajansa tuntumaan ennaltaehkäisevällä vaikutuksella, aivan kuten itärajan sulun tilanteessa. Aivan samaan pyrkii tämä laki välineellistetyn maahantulon torjumiseksi, ja siksi suhtaudun siihen äärimmäisen myönteisesti. Tämä on sitä lainsäädäntöä, mitä Suomi on tarvinnut jo vuosien ajan, ja on hienoa, että nyt eduskunta on esittämässä sille jatkoaikaa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-06-03T17:53:24,2025-06-03T17:59:44,Hyväksytty,1.1 2025_59_313,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_314,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aika lailla vuosi alkaa olla kohta täynnä siitä, kun rajan poikkeuslaki ensimmäistä kertaa tässä eduskunnassa säädettiin. Nyt kun tarkastellaan, mitä sen jälkeen on tapahtunut ja kuinka laki on toiminut, niin sehän on toiminut vallan mainiosti. Nimittäin me emme ole joutuneet aktivoimaan sitä. Toisaalta se kaikki pelottelu, mitä eritoten salin vasemmalta laidalta ja vihreiden osalta myöskin täällä eduskunnassa ja julkisessa keskustelussa monen muun toimijan ohella väitettiin, että nyt Suomi astuu ikään kuin vähintäänkin pimeälle keskiajalle ihmisoikeuksien osalta ja saamme kansainvälistä mainehaittaa tästä, ei ole toteutunut. Päinvastoin, jos arvioidaan Euroopassa käytyä keskustelua, niin esimerkiksi Puola on todennut, että tämä Suomen ratkaisu on sellainen, josta heidänkin kannattaa ehkä ottaa mallia. Toisaalta komissiostakaan ei ole näytetty punaista valoa vaan enemmänkin ehkä vihreää valoa, voisi sanoa näin, jolloin on todettu, että kansallisvaltioilla tietenkin tulee olla kaikki keinot käytettävissään hybridihyökkäysten torjumisessa. No, miksi tämä poikkeuslaki säädettiin? Venäjän toimien vuoksi. Tämä asia on hyvin yksinkertainen, eikä tässä sinänsä ole mitään sen suurempaa mystiikkaa. Venäjällä on kyky ja toisaalta halu välineellistää ihmisiä oman hybridivaikuttamisensa välineeksi eli siis käytännössä aseeksi. Se, mitä siis tapahtuu tai voisi tapahtua, on se, että tuhansia tai kymmeniätuhansia ihmisiä siirrettäisiin hyvin nopealla, tuntien varoitusajalla Suomen rajalle ja pyrittäisiin paineistamaan tämä ihmismassa siirtymään Suomen puolelle. No, jokainen tietää siinä kohtaa, että meidän resurssit hallita sellaista tilannetta ovat vähintäänkin kyseenalaiset ja se aiheuttaisi monen monta ongelmaa täällä meidän Suomen puolella. Toisaalta se myös haastaisi kyllä sitä ajatusta, kuinka suvereeni valtio me oltaisiin, jos me emme voisi itse päättää siitä, kuka saa tulla Suomeen ja millä ehdoilla Suomeen saa tulla, vaan se ulkoistettaisiin tässä tapauksessa Venäjän valtiolle tai sen alaisuudessa toimiville organisaatioille. Sen takia on hyvä, että tämä laki säädettiin, ja kannatan lämpimästi tämän lain jatkoa. Mitä tulee näihin kansainvälisiin sopimuksiin — ajatellaan vaikka Geneven pakolaissopimusta — niin kyllä nyt terve järkikin varmasti sanoo sen, että eivät sopimukset voi olla luonteeltaan sellaisia, että ne aiheuttavat käytännössä tämmöisen itsemurhapykälän kansallisvaltioille, että kansallisvaltioilla ei olisi omaa suvereenia oikeutta huolehtia omasta turvallisuudestaan tai omista rajoistaan. Kyllähän täälläkin jokainen päätöksentekijä viime kädessä on vastuussa päätöksistä sekä Suomen kansalle että sitten suomalaisten turvallisuudelle. Siitä näkökulmasta itse tarkastelen tätä lakia, että meidän tehtävä on huolehtia siitä, että Suomi ja suomalaiset pysyvät turvassa kaikissa mahdollisissa tilanteissa, myös tilanteissa, joissa aggressiivinen, imperialistinen suurvalta välineellistää ihmisiä aseeksi meitä vastaan. Tästä näkökulmasta tarkastelen tätä. Sitten vielä lyhyt kritiikki siihen, että kun täällä on hyvin aggressiivisesti väitetty edelleen tämänkin kierroksen jälkeen, että tämä laki on perustuslain vastainen ja ihmisoikeuksien vastainen, niin haastaisin sitä kyllä siltä osin, että kun perustuslakivaliokunta, joka tässä maassa perustuslakia tulkitsee, on todennut, että tämä laki on säädettävissä, niin millä lihaksilla ja muskeleilla tullaan sanomaan, että tämä laki on perustuslain vastainen, kun asiahan ei näin ole, kun PeV on tämän asian käsitellyt ja todennut, että tämä laki voidaan säätää, ja kiireellisesti. Siitä me tulemme huomenna äänestämään. Me tiedetään, että Venäjä on ja pysyy tuossa, ja me tiedetään, että heillä on intressi löytää lainsäädännöstä sekä kv-sopimuksista aukkoja, joita he voivat hyväksikäyttää. On erinomaista, että me pystytään kansallisin toimin poistamaan sellaisia aukkoja, joita nämä mahdolliset sopimukset tai meidän oma lainsäädäntö on aikaisemmin mahdollistanut, mikä vie taas Venäjältä sen yhden aseen. Mehän ei olla nyt nähty Suomen rajalle suuntautuvaa massamaista siirtolaisuutta Venäjän harjoittamana sen jälkeen, kun tämä rajan poikkeuslaki on säädetty, ja se on erinomainen asia. Sillä on myös turvattu kaikkien niiden ihmisoikeuksia, joita Venäjä olisi mahdollisesti halunnut hyväksikäyttää Suomea vastaan. Tämä sama pätee merikaapeleihin, ja tämä sama pätee moneen muuhun asiaan, missä Venäjä jokainen minuutti, jokainen tunti pyrkii löytämään aukkoja, joilla horjuttaa täysivaltaisia oikeusvaltioita, kansallisvaltioita, oman suurvaltapolitiikkansa edistämiseksi. Sitä vastaan pienen kansallisvaltion totta kai tulee taistella, ja sen takia kannatan tätä rajan poikkeuslain jatkamista ja sen säätämistä yhä edelleen. Kiitän hallitusta siitä, että tämä esitys saatiin eduskuntaan. Kiitän myös perustuslakivaliokuntaa sekä hallintovaliokuntaa loistavasta työstä tämän lain eteenpäin saamiseksi, ja huomenna me pääsemme siitä äänestämään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-06-03T17:59:46,2025-06-03T18:04:56,Hyväksytty,1.1 2025_59_315,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Nieminen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_316,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia otan vastaan hallinto- ja perustuslakivaliokunnalle. Olen samaa mieltä siitä, että olemme onnistuneet tämän lain eteenpäinviemisen kanssa yhtä hyvin kuin vuosi sitten. Tämä esitys todellakin toteuttaa hallituksen hallitusohjelmaa yhtenä osana rajaturvallisuuden varmistamista ja ennakoivaa hybridiuhkiin varautumista sekä valmiuden ja varautumisen ja hallinnon resilienssin huomioimista. Lain jatkaminen vuoden 2026 loppuun asti on perusteltu ja ennen kaikkea välttämätön ratkaisu Suomen turvallisuuden kannalta. Lain jatkaminen auttaa ennaltaehkäisemään välineellistettyä maahantuloa, joka on keino vaikuttaa Suomen ja EU:n rajaturvallisuuteen sekä kansalliseen turvallisuuteen. Rajaturvallisuus ei ole hallinnollinen yksityiskohta. Se on kansallisen turvallisuuden perusta. Kun ulkovaltojen taholta pyritään vaikuttamaan poliittisiin päätöksiin, horjuttamaan yhteiskuntaa tai jakamaan kansaa, rajojen hallinta nousee ensimmäiseksi puolustuslinjaksi. Suomen rajaviranomaiset ovat johdonmukaisesti korostaneet, että välineellistetty maahantulo ei ole pelkkä uhkakuva. Se on todellisuutta, minkä olemme kyllä varmasti jokainen havainneet. Vuonna 2021 näimme Puolan ja Liettuan rajoilla konkreettisesti, mitä tapahtuu, kun siirtolaisia käytetään välineinä hybridivaikuttamisessa. Tuhansia ihmisiä yritettiin ohjata EU:n rajoille Valko-Venäjän toimesta poliittisena painostuskeinona. Myös Suomi on kokenut vastaavia yrityksiä idän suunnalta. Nämä tilanteet eivät ratkea tavanomaisilla viranomaistoimilla tai perinteisillä turvapaikkamenettelyillä. Ne vaativat poikkeuksellisia mutta tarkasti rajattuja keinoja — juuri sellaisia, joita tämä laki mahdollistaa. Arvoisa rouva puhemies! Rajavartiolaitos on todennut, että laki on selkeyttänyt toimintaympäristöä ja mahdollistanut nopeamman reagoinnin poikkeustilanteissa. On tärkeää, että viranomaisilla on riittävät toimivaltuudet ja resurssit toimia tehokkaasti ja ennaltaehkäisevästi tilanteissa, joissa rajaturvallisuus on uhattuna, ja nyt heillä on työkalut, joilla voi suojella paitsi rajaa myös yhteiskunnan sisäistä vakautta ja kansalaisten turvallisuutta. Turvallisuus ei ole pysyvä tila. Se on jatkuvaa toimintaa, ennakointia ja päätöksentekoa. Tässä ajassa emme voi ottaa riskiä siitä, että olisimme valmistautumattomia. Meidän täytyy olla hereillä, vahvoja ja vastuullisia. Siksi, arvoisa puhemies, kannatan lämpimästi tämän lain voimassaolon jatkamista.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-06-03T18:04:57,2025-06-03T18:07:47,Hyväksytty,1.1 2025_59_317,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Malm., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_318,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on nyt tätä rajaturvallisuuslakia käyty läpi monestakin eri kulmasta, ja itse ehkä haluaisin tätä debattia ja debattiin liittynyttä keskustelua koskien muistuttaa myös siitä — ja taisin jo vuosi sitten korostaa omissa puheenvuoroissani tätä näkökulmaa — kuinka Rajavartiolaitoksella ja Rajavartiolaitoksella työskentelevillä ihmisillä on tässä suuri rooli. Minä edelleenkin luotan tämän vuoden jälkeen viranomaiseen ja siihen, että heillä on kyky arvioida tilannetta ja myöskin nyt koulutuksen jälkeen kykyä toimia rajalla tarpeen vaatiessa, kuten me täällä salissa olemme taas päättäneet, kun Suomen itärajan turvallisuuden takaaminen on edelleen yhtä ajankohtaista kuin vuosi sitten ja tämä Venäjän harjoittama välineellistetyn maahantulon uhka ei ole poistunut yhtään mihinkään. Me olemme nähneet talven aikana, että Venäjä on valmis jatkamaan hybridivaikuttamista ja lisäämään jännitteitä myös kaikkialla muualla Suomen läheisyydessä, olipa kyse sitten maarajoista tai vaikka merialueista. Me edellisellä kierroksella myös paransimme esitystä, muun muassa SDP:n vaatimuksesta, ja olemme toki siitä edelleen tyytyväisiä ja siltä osin tunnustamme ja tunnistamme vastuumme turvallisuuskysymyksissä ja myöskin niihin vastaamisessa. Kuten tuossa debatissa totesin, me pidämme Suomen kansallisen turvallisuuden varmistamista ensiarvoisen tärkeänä kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Kun tämä turvallisuustilanne ei ole helpottunut eikä Venäjän hybriditoiminta Suomen lähialueilla ole vähentynyt, niin näkemykseni mukaan edellytykset lain jatkamiselle ovat olemassa, koska päinvastoin me olemme nähneet merkkejä siitä, että Venäjä on valmis jatkamaan jännitteitä lisäävää toimintaa niin merialueilla kuin maarajojen läheisyydessä. Tämä vihamielinen vaikuttaminen Suomen turvallisuuden ja täysivaltaisuuden haastamisen osalta... Meidän täytyy myös varmistaa se, että meidän linjamme on johdonmukainen. Myös tältä osin näen, että johdonmukaisuutta tässä kaivataan. Itäisessä Suomessa ja itärajalla ihmiset ovat tottuneet elämään rajan läheisyydessä, ja siellä on eletty näin satoja, jopa tuhansia vuosia. Raja on liikkunut paikasta toiseen, mutta siitä huolimatta en näkisi, että sinisilmäisiä ollaan oltu. Kyllä siellä tälläkin hetkellä varmasti kaikkea pientä häiriötä rajan tuntumassa on — jos ei muuta, niin sitten näitä kaatopaikkojen polttamisia siinä vaiheessa, kun sopiva tuuli Suomeen päin käy.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-06-03T18:07:47,2025-06-03T18:11:08,Hyväksytty,1.1 2025_59_319,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Hoskonen poissa. — Edustaja Kaunistola., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_320,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Turvallisuusilmapiiri on edelleen jännitteinen. Suomen itärajalla alkanut tilanne ei ole osoittautunut millään muotoa helpommaksi. Hybridivaikuttamisen tilanteeseenkaan ei ole näköpiirissä muutoksia. Viranomaisten tehtävänä on taata kansallinen turvallisuus sekä yleinen järjestys ja turvallisuus kaikissa olosuhteissa. Meidän tehtävänä täällä on taas taata viranomaisille ne keinot, joilla voidaan ennalta estää ja torjua turvallisuutta horjuttavat ilmiöt. Kuluneen vuoden aikana on pystytty monin tavoin myös varautumaan ja ennakoimaan. On esimerkiksi tärkeää, että Rajavartiolaitoksen miehistön oikeudelliseen asemaan ja oikeusturvaan on kiinnitetty huomiota, samoin tarpeeseen huolellisesti ohjeistaa ja kouluttaa henkilöstöä, jotta myös ne todellisessa haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt voidaan tositilanteissa tunnistaa. Lain tarkoitus on ennen kaikkea varautua vakavaan turvallisuustilanteeseen. Kun huomioidaan tämä kokonaistilanne, viranomaisilta saatu palaute ja heidän tekemänsä uhka-arviot, lain voimassaolon jatkaminen on välttämätöntä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-06-03T18:11:10,2025-06-03T18:12:29,Hyväksytty,1.1 2025_59_321,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Kokko., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_322,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Perustuslain näkökulmasta tai perustuslaillisesti alkuperäinen rajaturvallisuuslaki oli hyvin poikkeuksellinen siinä suhteessa, että jopa hallituksen esityksessäkin sen todettiin olevan ristiriidassa joidenkin Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten velvoitteiden kanssa. Merkittävimmät tällaiset velvoitteet olivat palautuskielto, jonka varsinkaan menettelyllisen puolen toteutumista ei lain soveltamistilanteessa täysimääräisesti kyettäisi varmistamaan, sekä toisaalta oikeusturvakysymykset. Lakiin tehtiin tuolloin eduskuntakäsittelyssä SDP:n esityksestä muutoksia lisäämällä lakiehdotuksen 5 §:ään poikkeusperusteiden arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja sekä 4 §:ään mahdollisuus vaatia maasta poistamisen uudelleenarviointia. Lisäyksillä parannettiin erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tunnistamista ja heidän oikeuksiensa huomioon ottamista ja sitä, että poikkeusperusteiden arvioinnin tarkoituksena on tunnistaa välineellistettyjen maahantulijoiden joukosta ne henkilöt, jotka ovat aidosti ja välittömästi kansainvälisen suojelun tarpeessa. Oikeusturvan suhteen eduskuntakäsittelyssä lisätty uudelleenarviointi muodostaa jonkinasteisen muutoksenhakumahdollisuuden, mutta se ei välttämättä ole riittävä ihmisoikeussopimusten vaatimusten täyttämiseksi. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomioitava, että Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ulkomaalaisen karkottamista ja käännyttämistä koskevat muutoksenhaun ja oikeusturvan vaatimukset ovat jossain määrin suppeammat kuin ihmisoikeussopimuksessa edellytetyt yleisen oikeusturvan takeet. Perustuslakivaliokunta korostaa lakiehdotuksesta antamassaan lausunnossa Suomen täysivaltaisuutta perustuslain keskeisenä perusperiaatteena. Valiokunnan mukaan täysivaltaisuus on välttämätön ennakkoedellytys sille, että Suomi voi ylläpitää perustuslaillisen järjestelmänsä, oikeusvaltion sekä perustuslain keskeiset ratkaisut, kuten perusoikeusjärjestelmän kokonaisuuden. Valiokunta lisäksi korostaa, että valtiolla tulee olla täysivaltaisuuden näkökulmastakin todellinen mahdollisuus torjua kolmannen valtion toimia, joilla sen rajan yli oikeudettomasti syötettäisiin maahan ihmisjoukkoja tuntemattomin tarkoitusperin. Perustuslakivaliokunta totesi alkuperäistä rajaturvallisuuslakia arvioidessaan, että lakiehdotuksen sääntely ei ole yhteensopiva Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Lausunnossa mainittuja sopimusmääräyksiä koskevassa oikeuskäytännössä ei kuitenkaan ole nimenomaisesti mainittu välineellistettyä maahanmuuttoa, eikä aivan vastaavaa tilannetta kuin mihin lakiehdotuksella pyritään vaikuttamaan ole vielä ollut esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaistavana. Tässä valiokunta korostaa myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenevää tilannesidonnaisuuden periaatetta ihmisoikeusvelvoitteiden tulkinnassa. Mikäli oikeusvaltion täysivaltaisuus ja kansallinen turvallisuus ovat vakavassa vaarassa, oikeusvaltiollakin täytyy perustuslakivaliokunnan mukaan olla oikeus ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka ovat vaaran torjumiseksi välttämättömiä, vaikka välttämättömät toimenpiteet näyttäisivätkin olevan ristiriidassa ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa, jos niitä laadittaessa ja niihin sitouduttaessa kyseisen kaltaista vakavaa vaaraa aiheuttavaa toimintaa ei ole otettu huomioon. Perustuslakivaliokunta katsookin, ettei Suomi sitoutuessaan Euroopan ihmisoikeussopimukseen sen lisäpöytäkirjoineen sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjaan ole hyväksynyt sitä, että niiden mukaisia velvoitteita väärin- tai hyväksikäyttämällä vieras valtio saisi vakavasti vaarantaa Suomen täysivaltaisuuden tai kansallisen turvallisuuden. Perustuslakivaliokunnan lausunnossa korostuu välttämättömyyden vaatimus. Valiokunta katsoo saamansa selvityksen perusteella, että esitys perustuu valtiosääntöoikeudellisesti hyväksyttävään ja erittäin painavaan tarkoitukseen torjua vieraan valtion Suomeen kohdistamaa vaikuttamista, joka tapahtuu maahantulijoita hyväksikäyttämällä. Näin lain voimassaololle on edelleen välttämättömiä pakottavia syitä Suomen täysivaltaisuuden ja kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. Perustuslakivaliokunta on myös todennut, että lain soveltaminen on viimesijaisin keino tilanteen hallitsemiseksi.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-06-03T18:12:34,2025-06-03T18:17:10,Hyväksytty,1.1 2025_59_323,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_324,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen tänään hakenut sosiaalidemokraattiselta eduskuntaryhmältä mahdollisuutta äänestää hallituksen esityksessä 18/2025 esityksen kiireelliseksi julistamista vastaan ja lain hylkäämisen puolesta. Siten kantani ei ole muuttunut vuoden takaisesta. Arvoisa puhemies! Tänään käsittelyssä oleva laki lähtee siitä, että tosiasiassa tähän viime vuonna hyväksyttyyn kokonaisuuteen tultaisiin tekemään yksi muutos, ja muutos koskee nimenomaan vuonna 24 hyväksyttyä käännytyslakia koskien nimenomaan tuota voimassa olevaa voimassaoloaikaa. Käännytyslain voimassaolon jatkamiselle ei ole kuitenkaan esitetty kestäviä perusteita. Jatkoajan ollessa kyseessä kynnys nousee merkittävästi, mutta samaan aikaan esitetyt perusteet ovat heikentyneet. Näin olemme vaikeassa kulmassa, sillä ensimmäisellä kerralla säädetyssä laissa perusteltiin lain tarvetta nimenomaan lyhytaikaisena ja rajattuna poikkeuksena Suomen perustuslakiin. Silloin oikeusoppineiden näkökulmasta tätä rajattua poikkeusta ei kannatettu, koska se tarkoittaisi merkittävässä määrin Suomen perustuslain ydinratkaisuista poikkeamista, ja alun perin sen ei pitänyt olla mahdollista. Nyt kyseessä olisi poikkeuksen lyhytaikaisuus jälleen kerran, ja käytännössä perustuslakivaliokunnan vanhan käytännön mukaisesti lyhytaikaisena poikkeuksena on pidetty yhden—kahden vuoden poikkeuksia ja samalla on edellytetty perustuslain vaatimukset täyttävän lainsäädännön valmistelua. Nyt olemmekin vuoden jälkeen tilanteessa, ettei tällaista valmistelua ole näköpiirissä hallituksen ohjelmassa, eikä valmistelua ole myöskään käynnistetty millään muotoa, vaikka tämä kahden vuoden määräaika ylittyy poikkeuslain jatkolla. Siten tuntuu siltä, että poikkeuslakia on vaikea perustella jatkossa lyhytaikaisuudella. Tämä nyt on kuitenkin objektiivinen tosiasia. No, oikeusoppineet ja useat asiantuntijat ovat pitäneet tämän jatkoajan pidentämistä ja jatkoaikaa ongelmallisena ja tätä puolentoista vuoden pidennystä liian pitkänä. Hankalaa on se, että samaan aikaan on odotettavissa uutta oikeuskäytäntöä monissa muissa maissa, erityisesti Itä-Euroopassa, välineellistetyn maahanmuuton hallinnasta, ja käytännössä sitä kautta tämän ajan olisi tullut olla lyhyempi. Laista puuttuu yhä jälkikäteistarkastus, joka jo opetti sen, kuinka tärkeää on, että poikkeuslaeissa on kontrollimekanismi. Tällaista kontrollimekanismia kyllä pandemia-aikana arvostettiin korkealle, mutta tässä esityksessä sitä ei valitettavasti ole sisällytetty lainkaan mukaan. Arvoisa puhemies! Jo vuonna 24 hyväksytty käännytyslaki hyväksyttiin vastoin Suomen perustuslakia, EU-oikeutta ja kansainvälisiä sopimuksia, joihin Suomi on sitoutunut. [Joakim Vigelius: Ei pidä paikkaansa! — Timo Heinonen: Eihän se pidä paikkaansa!] Lain katsottiin rikkovan oikeutta elämään, kidutuksen kieltoa, joukkokarkotuskieltoa ja palautuskieltoa, oikeutta hakea turvapaikkaa sekä oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakäytänteisiin. Lain säätäminen oli kansallisen oikeusjärjestyksen vastaista, mutta ristiriita EU-oikeuden ja kansainvälisten sopimusten kanssa tekisi siitä myöskin vaikeaa soveltamisen näkökulmasta Rajavartiolaitokselle. Koska lakia ei kuitenkaan ole käytetty tämän voimassaoloaikana eikä muutosta myöskään toiseen lakiin eli rajasulun sallivaan lakiin ole tehty, niin käytännössä ollaan tilanteessa, että lakia ja sen toimivuutta ei ole lainkaan testattu. On mielenkiintoista, arvoisa puhemies, minkä takia perusteluna käytettiin sitä, että raja voitaisiin avata, kun tämä välineellistetty maahanmuutto voidaan tällä estää. Miksi sitten sitä ei tehty? Oma arvioni tilanteesta on se, että siihen ei kerta kaikkiaan ollut riskien näkökulmasta varaa. Siksi se kertookin siitä, miksi me emme keskity näiden rajanylitysalueiden osalta myös siihen, että jokainen metsärajan yli tullut on tällä hetkellä tilanteessa, jossa meillä ei ole lainsäädäntöä sitä varten. Satoja kilometrejä puuttuu lainsäädäntöä, mutta me keskitymme tänään sellaisen lain käytännön soveltamiseen, joka on aika isoissa ongelmissa oikeusvaltioperiaatteen näkökulmasta. Arvoisa puhemies! Toinen peruste tälle käännytyslaille on ollut se, että rajalle talven 23—24 aikana tulleissa henkilöissä ei ollut kysymys niin sanotuista aidoista turvapaikanhakijoista — tällaistakin termiä on käytetty — vaan välineellistetyistä henkilöistä, joilla ei ole tarvetta turvalle. Tämä hallituksen esitys osoittaa kuitenkin nyt sen, että lähes kaksisataa jo tuolloin rajan yli saapunutta henkilöä on saanut turvapaikan Suomesta. Miten se on siis mahdollista, jos kerran viimeksi vielä vuosi sitten tämä peruste lähti tästä liikkeelle? Toinen erikoinen peruste on se, että tätä on perusteltu niin sanotusti kansallisella turvallisuudella ja silti meillä ei ole ollut tarvetta ruveta tekemään parempaa lainsäädäntöä Suomen rajalle. Tätä käännytyslakia on perusteltu, ainakin hallituksen esityksen ja hallintovaliokunnan mietinnön perusteella, nimenomaan turvallisuusuhan näkökulmasta. Molemmissa on puhuttu noin 10 000—20 000 turvapaikanhakijan vuosittaisesta määrästä, ellei tätä lakia säädettäisi. On pakko sanoa, että vaikka osa haluaisi nähdä, että tämä on suurikin määrä, niin tällaisella itärajalla tuntuu siltä, että aika helpolla tosiasiassa lähdetään siitä, että me voimme pyörtää niin perustuslain, EU-oikeuden kuin ihmisoikeussopimukset rakentamatta lainsäädännön nimissä järkevää rajaturvallisuutta, joka täyttäisi nämä äsken kuvatut oikeusjärjestelmämme perusteet. No, kun poimitaan sitten valiokuntien saamista asiantuntijalausunnoista joitakin näkökulmia, on tärkeää todeta esimerkiksi Tuomas Ojaselta, että perusteluvelvollisuus lakiehdotuksen välttämättömyydelle ja oikeasuhtaisuudelle on nyt merkittävästi korkeammalla kuin voimassa olevaa lakia alun perin säädettäessä, koska lakia ei ole ollut välttämätöntä soveltaa ja koska lakiehdotus jatkaisi alun perin vain vuodeksi säädetyn lain voimassaoloa puolellatoista vuodella lopputuloksella, että lain voimassaolo muodostuisi merkittävästi pitkäkestoisemmaksi sekä sitä myöden jo verrattain pysyväksi oikeustilaksi. [Puhemies koputtaa] Kovia väitteitä, ja niitä löytyy täältä lisää. Tässä aikataulussa en pysty nyt siteeraamaan lisää. Kun totesin alkuun, että olen pyytänyt tähän mahdollisuutta toimia toisin kuin eduskunnan enemmistö, niin olen yhä edeltävän vuoden kannalla, ja perusteet ovat tänä vuonna vielä kestävämmät kuin viime vuonna.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-06-03T18:17:19,2025-06-03T18:25:58,Hyväksytty,1.1 2025_59_325,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_326,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy olla voimakkaasti eri mieltä edellisen puhujan kanssa. Edustaja Kiuru, te totesitte, että tämä laki olisi perustuslain vastainen. [Hannu Hoskonen: Ei ole!] Se ei pidä paikkaansa. Perustuslakia tulkitsee perustuslakivaliokunta, ja lähtökohtaisesti ymmärtääkseni te ette ole edes perustuslakivaliokunnan jäsen. Teillä voi olla mielipide siitä, että kyseessä on perustuslain vastainen laki, mutta jos perustuslakivaliokunta on sen kahdesti arvioinut, niin toivoisin, että jonkinlaista perustelupohjaa esitettäisiin täällä salissa, erityisesti jos linjaa itse, että aikoo olla siinä ehkä alle yhden kuudesosan vähemmistössä, joka tätä lakia vastustaa huomisessa äänestyksessä. Sen näemme huomenna. Mitä tulee tähän perustuslaillisuuteen, niin todettakoon, että meidän perustuslakimme nimenomaisesti mahdollistaa 73 §:ssään sen, että voidaan tehdä rajattuja poikkeuksia. Se rajattu poikkeus, mitä me olemme tämän lainsäädännön kohdalla tekemässä, on osa meidän perustuslaillista järjestelmäämme. Se on juuri osa sitä. Me hyödynnämme omaa perustuslakiamme poikkeamalla siitä rajatuilta osin mahdollistaaksemme kansallisen turvallisuuden turvaamisen tänä aikana. Tältäkin osin on oltava eri mieltä edustaja Krista Kiurun kanssa siitä, että nyt vuosi tuon alkuperäisen lain hyväksymisen jälkeen tilanne olisi jotenkin parempi ja vielä kestämättömämpi tämän lain kannalta. Sekään ei oikein pidä paikkaansa. Tilanne Ukrainan ja Venäjän välisessä sodassa ei ole mitenkään erityisen paljon suotuisampi tänä kesänä verrattuna viime kesään. Meillä on vielä enemmän syitä olla huolissaan siitä, mihin suuntaan Venäjä on kehittymässä, mihin suuntaan sen aseteollisuus on kehittymässä ja miten se tekee riippuvaisen itsestään suhteessa tähän sotimiseen ja sotatalouteen. Samanaikaisesti meillä on myös käyty Yhdysvaltojen presidentinvaalit ja meillä on tullut epävakautta maailmanjärjestykseen myös sen myötä, ja samanaikaisesti täällä salissa esitetään, että ikään kuin tilanne olisi paranemaan päin emmekä voisi enää hyväksyä. Edustaja Kiuru ei ollut hyväksymässä tätä lakia viime vuonna eikä ilmeisesti ole hyväksymässä sitä tänäkään vuonna. Toivon, että eduskunnan enemmistö tämän lain taakse kuitenkin löytyy. Jos palaamme tämän lainsäädännön taustoihin, niin jo marraskuussa 2021 — siis viime vaalikaudella perussuomalaisten ollessa oppositiossa — jätettiin useamman oppositiopuolueen toimesta välikysymys. Sen pääjättäjä oli edustaja Purra, ja edustaja Purra ynnä muut vaativat välikysymyksessään sanatarkasti seuraavaa: ”Suomen tasolla on pysäytettävä turvapaikanhakijat rajalla hybridihyökkäyksen iskiessä. Esitämme säädettäväksi välittömästi Suomen lainsäädäntöön hätätilapykälää, jonka nojalla turvapaikkahakemusten vastaanottaminen voidaan keskeyttää laajamittaisen maahantulon tilanteessa kansallisen turvallisuuden ja yleisen järjestyksen turvaamiseksi.” Tämä on minusta rakentavaa oppositiopolitiikkaa, jota silloin harjoitettiin. Esitettiin aito, hyvä lakimuutosehdotus, joka olisi pitänyt toteuttaa jo sillä hallituskaudella, mutta se ei toteutunut Marinin kaudella, silloisen punavihreän hallituksen kaudella, ja siihen on useita syitä. Ensinnäkään silloiset puolueet eivät olisi sitä hyväksyneet edes hallituksessa keskenään, mutta itse asiassa, jos puolueilla olisi ollut edellisellä hallituskaudella samanlainen suhtautuminen tähän lainsäädäntöön, tähän lakiin välineellistetyn maahantulon torjumiseksi, sitä ei olisi ollut mahdollista viedä läpi viime vaalikauden voimasuhteilla. Nimittäin vihreillä ja vasemmistoliitolla, jotka nyt kokonaisuudessaan vastustavat tätä rajan poikkeuslakia, oli viime eduskunnassa keskenään jo enemmän kuin yksi kuudesosa eduskunnan voimasuhteista. He olisivat yksin voineet estää kaikenlaisten poikkeuslakien, mukaan lukien tämän rajan poikkeuslain, kiireelliseksi julistamisen. Tässä eduskunnassa he eivät siihen pysty. Vasemmistoliitolla ja vihreillä keskenään ei ole tarpeeksi kansanedustajia estämään rajan poikkeuslain läpimeno [Timo Heinonen: Hyvä niin!] — ja hyvä niin. Se on osoitus siitä, että suomalaiset asettivat viime eduskuntavaaleissa turvallisuuden korkealle sijalle arvioitaessa sitä, keihin luotetaan seuraavat neljä vuotta. Ja kun katsomme, mitä esitettiin silloin marraskuussa 2021 jätetyssä välikysymyksessä useampien silloisten oppositiopuolueiden, perussuomalaisten ja kokoomuksen, toimesta, niin niitä on saatu nyt toteen. Itäraja on saatu kiinni, ja toisaalta ollaan saatu myös lainsäädäntöä, mikä mahdollistaa hätätilamaisen reagoinnin siihen, jos tilanne rajalla olisi kriisiytymässä, niin että me voimme reagoida ja että meillä on lainsäädäntö jo siinä tilanteessa valmiina, niin että emme joutuisi säätämään hätäisesti lainsäädäntöä, vaan jo tilanteen ollessa vielä rauhallinen teemme varautuvaa, ennakoivaa, etukätistä lainsäädäntöä, joka mahdollistaa toimimisen, jos tilanne kehkeytyy huonommaksi. Koska tässä Suomen eduskunnassakaan tämä ei ilmeisesti ole täysin itsestään selvää, kertaan vielä: Suomen rajoista päättää Suomi, Suomen rajojen ylittämisestä päättää Suomi, ja Suomen rajanylitysten rajoittamisesta päättää Suomi. Näitä valtuuksia ei tule luovuttaa ulkoisille valloille, ei Venäjälle, ei muillekaan, mutta ei myöskään yksittäiselle tulijalle. Itsenäinen valtio määrää omasta alueestaan, ja valtion alue on tässä suhteessa loukkaamaton ja jakamaton. Se oikeus on vain meillä. Näistä monelle ehkä itsestään selvistä periaatteista säädetään niin perustuslaissa kuin tarkemmin Suomen rajoja käsittelevissä laeissa. Niiden suojeleminen, meidän rajojemme suojeleminen, meidän lainsäädäntöjärjestelmämme suojeleminen, on jokaisen meidän tehtävä tässä salissa, ja pidän erityisen vastuuttomana sitä, että täällä salissa pieni vähemmistö edustajia kyseenalaistaa tämän lain tavoilla, jotka kyseenalaistavat koko meidän perustuslain mukaisen toiminnan, vaikka perustuslakivaliokunta on tehnyt täysin päinvastaisen arvion heidän kanssaan. Jos tällaisia raskauttavia väitöksiä esitetään, että perustuslakia tässä salissa rikottaisiin huomenna ehkä viiden kuudesosan enemmistöllä kansanedustajista, niin toivoisin, että sille on joitakin kestävämpiä perusteluita kuin idealistinen huuhaa, jota on tässä salissa tänään suuresti kuultu.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-06-03T18:26:00,2025-06-03T18:33:38,Hyväksytty,1.1 2025_59_327,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_328,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Olemme käsittelemässä rajaturvallisuuslain jatkamista, joka nyt siis on kohta vuoden ollut käytössä tai säädettynä, ja voi todeta, että se on toiminut hyvin. Meidän itärajamme on pysynyt turvallisena ja hiljaisena, ja voi näin ollen todeta, että lainsäädännölle on ollut selkeä tarve. Me varaudumme Venäjän suhteen kaikkeen, myös siihen, mitä emme välttämättä edes osaa ajatella, mitä tämä roistovaltio saattaa tehdä. Tänään olemme eduskunnan käsittelyssä käsitelleet myös esimerkiksi Ottawan sopimuksesta irtaantumista. Miksi sen teemme? Sen takia, että meidän naapurissa on Venäjän kaltainen valtio, joka käy hyökkäyssotaa tällä hetkellä yhtä itsenäistä valtiota kohtaan, ja on vaara, että se toimii jonkin muunkin valtion suhteen samalla tavalla. Olemme nykyhallituksen aikana myös rajanneet kiinteistöomistusta, tehneet merkittäviä toimenpiteitä, jotka vahvistavat maamme turvallisuutta. Ja tietysti — aivan oleellisena — samasta syystä saimme eduskunnan enemmistön kanssamme samalle kannalle, että Suomen on järkevää liittyä Natoon. Se päätös syntyi tällä kaudella. Sen lisäksi panostamme merkittävällä tavalla myös omaan uskottavaan puolustukseemme osana Natoa. Tässä edellä edustaja Vigelius käytti hyvän puheenvuoron ja kuvasi muun muassa sitä, miten me itsenäisenä valtiona päätämme, keitä Suomeen voi tulla, ja toisaalta kukaan muu valtio ei voi päättää sitä, keitä Suomeen tulee. Siitä tässä on isossa kuvassa kysymys. On myös pöyristyttävää, että niin pitkäaikainen kansanedustaja kuin SDP:n Krista Kiuru — joka muuten sai Uudenmaan rajan kiinni — väittää tässä salissa kirkkain silmin, että tämä esitys on perustuslain vastainen. Jos olisin tiennyt, että hän ei Suomen perustuslakia ja sen toimivuutta näin tunne, niin olisin esittänyt hänelle epäluottamusta viime kaudella. Hänen vastuullaan oli aika isoja kysymyksiä maamme turvallisuudesta, kun koronapäätöksiä tehtiin. Jos hän näin totaalisen ulkona ja pihalla on siitä, mitä meidän perustuslaki tarkoittaa, niin on ollut onni ja siunaus, että mitään vakavaa ei viime kaudella sattunut. Tämä lainsäädäntö, mitä olemme nyt käsittelemässä, ei ole perustuslain vastainen, se on perustuslain mukainen, ja se on oleellista pöytäkirjaan kirjoittaa. — Ja ymmärrän, että edustaja Kiuru hipsi tuosta oman puheenvuoronsa jälkeen paperit kainalossa pois, kun tähän asiaan täällä salissa tartuttiin. Nyt on siis kyse välineellistetyn maahantulon rajoittamisesta rajaturvallisuuslailla eli tilanteesta, jossa Venäjä käyttää ihmisiä hybridihyökkäyksensä osana. Niin kuin edellisessä puheenvuorossa, kun tätä täällä salissa käsittelimme, toin esille, oleellista tässä lainsäädännössä on myös välittää se viesti sinne jonon päähän, että raja ei ole Suomen kautta Eurooppaan auki. Venäjähän kuljetti väkeä lentokonein omaan maahansa ja työnsi sitä rajalle, osan väkivalloin, osan väärin lupauksin. Ja jonon päähän, joka on Bagdadissa, Mogadishussa ja monessa muussa, menee viesti, että täältä ei pääse, ei kannata uskoa siihen, mitä Venäjä sanoo, ei kannata lähteä tulemaan tänne itärajalle, täältä raja ei ole auki tällaisen laittoman maahantulonkaan myötä. No, onko tämä ollut sitten jollain tavalla moitittavaa muiden valtioiden näkökulmasta? Ei ole. EU ei ole tähän puuttunut, ja vaikka jotkut suomalaiset tästä kantelivatkin, niin ei senkään jälkeen tähän puututtu. Näiden suomalaisten tekemät kantelut tästä rajaturvallisuuslaista eivät johtaneet mihinkään toimenpiteisiin. Olemme ennen muuta saaneet myös muilta mailta ymmärrystä, että tämä toimenpide on pitänyt tehdä. Arvoisa puhemies! Olen täällä salissa ennenkin lukenut tuon minun mielestäni varsin oleellisen kohdan, joka löytyy sisäministeriön muistiosta 28.11.2023. Silloin olimme siinä tilanteessa, että me vasta suljimme näitä rajanylityspaikkoja — ensin osan, jolloin Venäjä siirsi virran toiseen paikkaan, suljimme lisää, ja pystyimme sulkemaan lopulta päättäväisesti kaikki. Luen, mitä totesivat meidän parhaat asiantuntijat, joilla on meidän tiedustelutietomme ja tieto siitä, keitä maahamme pyrki. Tässä suora lainaus siitä: ”Poliisin arvion mukaan maahan saapuvien ihmisten mukana Suomeen todennäköisesti saapuu sisäistä turvallisuutta vaarantavia henkilöitä, joista osalla voi olla sotarikostaustaa. Maahan tulevien henkilöiden joukossa Suomeen voi päästä myös rikoksiin syyllistyneitä henkilöitä, rikollisjärjestöjen jäseniä ja siviileiksi tekeytyneitä sotilaita. Suuri hakijamäärä mahdollistaa myös erilaisten kansallista turvallisuutta vaarantavien henkilöiden tai joukkojen tarkoituksellisen lähettämisen Suomeen. On todennäköistä, että ilmiö tulee aiheuttamaan yhteiskunnassa turvattomuutta.” Tästä tässä on kyse, ja meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa rajaturvallisuuslakia. Minä en moiti tässä salissa ketään, joka tätä on tukemassa. Haluan antaa ison kiitoksen sosiaalidemokraateista valtaosalle, jotka ovat tätä tukemassa. Keskustasta ymmärtääkseni kaikki ovat tämän lainsäädännön takana antamassa hallituspuolueille sen tuen, jota tarvitaan. Sitä ihmettelen, että jotkut lähtevät politikoimaan tämäntyyppisellä kysymyksellä, mutta jätän sen heidän äänestäjiensä arvioitavaksi.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-06-03T18:33:41,2025-06-03T18:41:05,Hyväksytty,1.1 2025_59_329,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Eerola., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_330,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tuossa kun edellä edustaja Heinonen kommentoi edustaja Kiurun aiempaa puheenvuoroa, jossa Kiuru oli todennut tämän olevan perustuslain vastaista, mitä tämä ei ole, niin hyvä huomio Heinoselta oli se, että silloin, kun edustaja Kiuru oli itse ministerinä, meni kiinni Uusimaa. Nyt menee kiinni Vaalimaa. Muistan kyllä hyvin sen Uudenmaan ja Kymenlaakson välisen sulun, kun päivittäin sitä ylitin. Siinä on vanha Turun rauhan raja vuodelta 1743, ja silloin ei ollut sillä rajalla niin vahvaa vartiointia kuin mitä viime kaudella korona-aikana oli. Mutta nyt tähän itse asiaan: Tosiaan tämä väite, mikä täällä on salissa monta kertaa vasemmalta laidalta kuultu ja kuultiin viime vuonna, vuosi sitten, kun tätä ensimmäisen kerran käsiteltiin, että tulee moitteita EU:sta ja tämä on EU-oikeuden vastainen ja perustuslain vastainen ja niinpäin pois — no ei ole perustuslain vastainen, mutta ei ole todellakaan tullut moitteita EU-komissionkaan suunnasta, vaan päinvastoin kehuja. Näyttää siltä, että tämä Suomen malli tulee olemaan laajemminkin Euroopan malli, ja hyvä tosiaan niin. Se, että meillä on ollut mahdollisuus tällaista lääkettä käyttää, on osoittanut sen, että sitä ei ole tarvinnut käyttää, eli tämä on ikään kuin toiminut ennaltaehkäisevästi. Kun meillä on ollut tämmöinen mahdollisuus käytössämme, on loppunut se virta, mikä silloin oli alkamassa. Usein täällä on puhuttu niistä hädänalaisista, kehitysmaista tulevista ihmisistä, että vaikka he olisivatkin hybridivaikuttamisen alaisina tai uhreina, niin se ei poista ehkä kenties sitä hätää, mikä heillä oikeasti siellä on, mutta nyt jätetään huomioimatta se, että todellisuudessa Venäjällä on mahdollisuus käyttää myös omia sotajoukkojaan ikään kuin turvapaikanhakijoina, jos meillä ei tämäntyyppistä lainsäädäntöä nyt olisi käytössämme. Kun Venäjä on suorittanut monennäköistä tihutyötä tässä meidän lähialueella ja muittenkin eurooppalaisten maitten alueilla, niin ei ole kaukaa haettu se skenaario, että jonain päivänä sieltä pistettäisiin 5 000, 10 000 tai 15 000. Ei heillä tarvitsisi olla aseita mukana, mutta heillä olisi kaikki valmius monennäköiseen tihutyöhön: meidän energianjakelukeskukset, vedenjakelukeskukset, kaikki tällaiset, mitä meillä on. On rajattomat mahdollisuudet, mihin he pystyisivät sitten tekemään kaikennäköistä tihutyötä ja sotkemaan käytännössä meidän systeemin. Jo pelkästään se, että heitä olisi täällä 10 000—20 000, pistää sitä meidän järjestelmää, joka monessa tapaa muutenkin on haasteellisten aikojen esillä, ihan uuteen tilanteeseen. Eli siinä mielessä — nyt kun kolme minuuttia menee, enkä jaksa kiivetä tuonne torniin — totean, että kiittäen hyväksyn tämän kaiken. — Kiitokset.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-06-03T18:41:07,2025-06-03T18:44:21,Tarkistettu,1.1 2025_59_331,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_59_332,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia hyvästä keskustelusta, joka tähän välineellistetyn maahantulon estolakiin liittyen on käyty. Olen joistakin puheenvuoroista hieman jopa järkyttynyt, miten voi isänmaan asioista kuulla tällaisessa arvokkaassa salissa kuin eduskuntaistuntosalissa, suuressa salissa, että muka emme voisi isänmaan koskemattomuutta suojella ja suomalaisten ihmisten turvallisuutta. Siitähän tässä on kysymys. Itsenäisen valtion, demokraattisen, parlamentaarisen tasavallan, tärkein tehtävä on suojata Suomen kansalaisia ja Suomen alueen koskemattomuutta. Tämä on se tärkein tehtävä, ja siitä tehtävästä emme saa milliäkään tinkiä. Ja puheita siitä, että olisimme rikkomassa perustuslakia, pidän aivan kummallisina. Kaikki Suomen kansanedustajat ovat tähän asiaan liittyen saaneet tietää kaikki olennaiset tiedot, jos vain on ollut tilaisuuksissa mukana kuulemassa, mitä on meille kerrottu. Kaikki tietävät tämän tilanteen vakavuuden, ja olen olettanut koko ajan, että kaikki kun tietävät tämän asian, he myös toimivat sillä tavalla, että isänmaan koskemattomuus turvataan. Joka tapauksessa Suomen perustuslaki sallii ihan selkeästi, yksiselitteisen selkeästi, rajatun poikkeuksen mahdollisuuden, ja siitä tässä on kysymys. Väite siitä, että Suomen perustuslakia rikotaan tai halvennetaan, on ihan kamala väite. Toivon, että ne edustajat, jotka tällaisia puheenvuoroja käyttävät, perehtyisivät hieman asiaan. Kyllä heidänkin puheenvuoroissaan pitää olla se syvin ydin, että puhutaan totta, niin kuin perustuslaki edellyttää kansanedustajalta. Se on Suomen perustuslakiin kirjattuna, miten kansanedustajan tulee toimia tehtäväänsä hoitaessaan. [Juho Eerola: Se on siellä perustuslaissa!] Se on suoraan perustuslaissa, ja toivon, että kaikki kansanedustajat tutustuvat perustuslakiin. Suomessa perustuslain tulkinnan tekee aina perustuslakivaliokunta, ja perustuslakivaliokunta on aivan varmasti tätä asiaa tarkastellessaan käyttänyt paljon asiantuntijoita, pohtinut asiaa erittäin syvällisesti ja todennut sen saman asian, että itsenäisen valtion tehtävänä on suojata kansalaisia ulkoisia uhkia vastaan. Ihmisiä suojataan ja maamme koskemattomuutta suojataan. Venäjän aggressio, jonka kaikki me tiedämme, on ollut aivan kammottavaa katseltavaa, ja tällä keinoin me suojaamme, että Suomi säilyy itsenäisenä valtiona eikä joudu tällaisiin vaaratilanteisiin, mihin Venäjä pyrkii, ihan ilmiselvästi. Kuten monessa puheenvuorossa on sanottu jo tässä aikaisemmin, Euroopan unionin komissio ei ole puuttunut tähän menettelyyn millään lailla, päinvastoin on sen hyväksynyt. Ja aika usein on tullut myös Euroopan unionin komission suunnalta tietoa, että tästä Suomen mallista, jota Suomi on käyttänyt tässä asiassa, ollaan pikkuhiljaa luomassa Euroopan unionin omaa perinnettä, toimintatapaa, miten suhtautua tähän asiaan. Me olemme nähneet tuossa vähän etelämpänä Puolan ja Liettuan rajalla, miten rajua on tämä maahan pyrkivien henkilöiden käyttäytyminen, jota nimenomaan Venäjä masinoi. Tätäkö jotkut Suomen kansanedustajat haluavat? Katsokaa niitä televisiouutisia, mitä minäkin olen nähnyt televisiosta. Siellähän taisi Puolan rajalla käydä se ikävä onnettomuus, ikävä attentaatti, jossa puolalainen rajavartija menetti henkensä. [Sanna Antikainen: Nuori vieläpä!] Tällaistako me todella tässä talossa haluaisimme? En voi kuvitella, että sellaista päivää koskaan koittaisi tässä maassa. Pitäkäämme Suomi itsenäisenä, onnellisena valtiona, joka suojaa kansalaisiaan ja noudattaa perustuslakiaan, niin kuin nyt on tehty. Ja puheet siitä, että emme noudattaisi perustuslakia, ovat aivan käsittämättömän vääriä. Toivon, että jokainen kansanedustaja tuntee sydämessään tämän totuuden, koska vain totuus jää elämään. Euroopan unionin komissio tietenkin tulee vähän jälkijunassa, ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tulee vielä enemmän jälkijunassa, koska sinne menevien juttujen käsittelyhän helposti kestää viisi vuotta. Suomen itsenäisyyden vaaliminen vaatii joka ainoan päivän, ei viiden vuoden odotusta eikä seitsemän vuoden odotusta, vaan joka ainoa päivä meidän pitää Suomen rajat turvata. Kuten kaikki tiedämme, rajojemme vartija on Rajavartiolaitos, ja rajojamme vartioivat rajavartijat tarvitsevat sen lain, jonka perusteella he toimivat. Kuten tiedämme, perustuslain 2 §:n 3 momentti sanoo aivan selvästi, että kaiken julkisen toiminnan tulee perustua lakiin ja lakia on tarkoin noudatettava. Elikkä tämä laki toimii rajavartijoillemme selvänä työvälineenä, miten tulee näissä tilanteissa toimia. Rajavartiolaitoksen johto on kouluttanut kaikki rajavartijat näitä toimenpiteitä varten, jos tilanne sellaiseksi menee. Koulutus on ollut lävitse käypää — joka ainoa mies ja nainen Rajavartiolaitoksen palveluksessa tietää, miten tulee toimia, ja he ovat siihen valmiita, mutta he tarvitsevat ennen kaikkea lain, joka antaa heille sen laillisen taustan ja laillisen pohjan toimia isänmaata suojatessaan. Ja tätä työtä tehdessään Suomen rajojemme vartijat, miehet ja naiset, tarvitsevat meidän kaiken kunnioituksen ja tuen, ja sen tuen annamme huomenna äänestämällä tämän lain puolesta ja viemällä sen läpi. [Juho Eerola: Näin teemme!] Sen tuen he tarvitsevat, ja sitä tukea meidän pitää kaikkien antaa. Suomi on säilynyt itsenäisten kansakuntien joukossa erittäin raskaiden vaiheiden jälkeen, mutta sitä itsenäisyyttä, mikä meillä on, pitää vaalia, sitä pitää kunnioittaa ja sitä pitää rakastaa joka hetki, ja se on tästäkin eteenpäin joka ainoa päivä hankittava. Toivon, että tätä periaatetta kaikki kunnioittavat. ", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-06-03T18:44:30,2025-06-03T18:50:19,Hyväksytty,1.1 2025_59_333,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain sekä rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 28/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Eerola.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_59_334,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain sekä rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 28/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2025 vp,"Jaa, rouva puhemies, nyt on käynyt pieni lapsus. Luulin peruneeni tämän puheenvuoron jo tästä pois, kun tajusin, että tämähän on toinen käsittely ja että olen jo tämän asian viime viikolla esitellyt. No, nyt kun sattumalta löysin tämän paperin, niin kerrataan pääkohdat: Tässä yksimielisessä mietinnössä on siis tarkoituksena, että täydennetään ja muutetaan niin sanotusta eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä annetun EU:n puitepäätöksen täytäntöönpanoa. Nämä puitepäätöksen kansallisen täytäntöönpanon edellyttämät lainmuutokset ovat tulleet Suomessa voimaan jo yli 20 vuotta sitten, 2004. No, nyt EU-komissio on kuitenkin antanut Suomelle keväällä 2024 perustellun lausunnon, jonka mukaan Suomen lainsäädäntö ei ole kaikilta osin tämän puitepäätöksen mukainen. Eli tämä asia ei ole EU:n tahdon mukainen — tuo äskeinen asia, rajalaki, sittenkin on EU:n tahdon mukainen, vaikka täällä toisin jotkut väittivät. No, Suomea vastaan on siis käynnissä tämmöinen rikkomusmenettely, ja esityksessä ehdotetaan nyt sitten kansalliseen täytäntöönpanolakiin muutoksia, joita pidetään tarpeellisina tämän komission perustellun lausunnon johdosta. Sitten tässä esityksessä ehdotetaan muun ohella muutoksia EU:n luovuttamislain Suomen kansalaisen luovuttamista, kieltäytymisperusteita, täytäntöönpanon mahdollista lykkäämistä, väliaikaista luovuttamista rikollisten osalta, määräaikoja, väliaikaista siirtämistä ja sitten myös kauttakulkua koskeviin säännöksiin. Näihin tämä vaikuttaa. — Mutta eipä tästä enää tällä viikolla tämän enempää. Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+11.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-06-03T18:51:20,2025-06-03T18:53:06,Hyväksytty,1.1 2025_59_335,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain sekä rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 28/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_59_336,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain sekä rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 28/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 8/2025 vp,"Kiitoksia! Kun Eerolakin avasi tuon puheenvuoron, niin mennään tähän. — Arvoisa puhemies! Meidän jokaisen oikeus on turvalliseen arkeen ja oikeudenmukaiseen kohteluun. Se on perusta, jota yhteiskunnan on syytä ja velvollisuus vaalia. Tämän päivän käsittelyssä oleva hallituksen esitys vastaa konkreettisesti tähän velvollisuuteen. Kyse on rikoksiin syyllistyneiden luovuttamista koskevien sääntöjen päivittämisestä osana EU:n jäsenvaltioiden ja Pohjoismaiden välistä yhteistyötä. Luovuttamissääntelyä uudistetaan, jotta Suomella olisi jatkossakin toimiva ja luotettava lainsäädäntö, joka täyttää EU:n yhteiset velvoitteet. Komissio on edellyttänyt meiltä tarkennuksia, ja on tärkeää, että Suomi osoittaa olevansa oikeusvaltio, joka ottaa yhteisvastuullisesti osaa rikollisuuden torjuntaan. Jokaisen on voitava luottaa siihen, että oikeus toteutuu myös yli rajojen. Tämä on turvallisuuden ydinkysymys. Esityksessä täsmennetään luovuttamismenettelyjä muun muassa tilanteissa, joissa rikoksesta epäilty tai tuomittu on Suomen kansalainen tai Suomessa vakituisesti asuva. Arvoisa puhemies! Pidän erityisen tärkeänä, että valiokunta on mietinnössään korostanut yksilön oikeusturvaa ja perusoikeuksia mutta samalla myös sujuvaa ja ennakoitavaa viranomaisyhteistyötä. Suomi ei voi olla maa, jossa rikollinen voi jäädä piiloon. Siksi tarvitsemme tämänkaltaista sääntelyä, lakeja, jotka tekevät Suomesta turvallisen maan ja oikeusjärjestelmästämme vakaan ja ennustettavan. Kannatan lämpimästi esitystä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+11.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-03T18:53:06,2025-06-03T18:54:51,Hyväksytty,1.1 2025_59_337,59/2025,2025-06-03,14.00,21.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Seuraava täysistunto,"Kiitos tästä, ja oikein hyvää illan jatkoa! Tämä täysistunto on päättynyt.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_60_1,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 3.6.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Lauri Lyly on edustaja Inka Hopsun kannattamana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi otetaan hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset. Lisäksi yleiskeskustelussa edustaja Johannes Yrttiaho on edustaja Anna Kontulan kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hyväksytään edustajille toimitetun muutosehdotuksen mukaisena. (Pöytäkirjan liite 3A)", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_60_2,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetty lakiehdotus on käsiteltävä perustuslain 73 §:n mukaisessa säätämisjärjestyksessä. Ensin päätetään valiokunnan ehdotuksesta, että lakiehdotus julistetaan kiireelliseksi, mihin vaaditaan viiden kuudesosan enemmistö. Jos valiokunnan ehdotus hyväksytään, päätetään lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Hyväksymiseen vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö. Jos lakiehdotusta ei julisteta kiireelliseksi, päätetään sen hyväksymisestä lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin tai hylkäämisestä. Keskustelu asiasta päättyi 3.6.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Anna Kontula on edustaja Tiina Elon kannattamana ehdottanut, että lakiehdotusta ei julisteta kiireelliseksi. Lisäksi keskustelussa edustaja Anna Kontula on edustaja Tiina Elon kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_60_3,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Ensin päätetään valiokunnan ehdotuksesta, että lakiehdotus julistetaan kiireelliseksi, mihin vaaditaan viiden kuudesosan enemmistö. Jos valiokunnan ehdotus hyväksytään, päätetään lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Hyväksymiseen vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö. Jos lakiehdotusta ei julisteta kiireelliseksi, päätetään äänten enemmistöllä sen hyväksymisestä lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin tai hylkäämisestä. Lakiehdotuksen julistaminen kiireelliseksi ”jaa”, ja joka ei kannata kiireelliseksi julistamista, äänestää ”ei”. Jos vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on ”jaa”-ääniä, on ehdotus lakiehdotuksen julistamisesta kiireelliseksi hyväksytty. — Pyydän äänestämään ”jaa” tai ”ei”.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_60_4,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 18/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 14/2025 vp,"Nyt päätetään lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Lakiehdotuksen hyväksyminen ”jaa”, hylkääminen ”ei”. Hyväksymiseen vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö. — Pyydän äänestämään ”jaa” tai ”ei”.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_60_5,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt annetaan vastaus edustaja Antti Kaikkosen ynnä muiden välikysymykseen hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta. Valtiovarainministeri Riikka Purran vastauksen ja edustaja Antti Kaikkosen puheenvuoron jälkeen välikysymyskeskustelu käydään etukäteen varattujen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään yksi ryhmäpuheenvuorokierros, jossa puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Muut ennakolta varatut puheenvuorot käytetään ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä, ja niiden pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_60_6,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oppositio on tehnyt välikysymyksen siitä, mitä hallitus aikoo tehdä velkaantumisen taittamiseksi. Kerromme nyt teille. Hallitus on ohjelmassaan sopinut kuuden miljardin sopeutuskokonaisuudesta julkiseen talouteen. Kun tämä ei riittänyt heikentyneen suhdanteen vuoksi, sovimme kehysriihessä 2024 kolmen miljardin euron lisätoimista julkisen velkaantumisen hidastamiseksi. Leikkasimme lisää valtion menoja ja valitettavasti jouduimme myös korottamaan veroja. Veronkorotukset teimme haitat minimoiden, eli valtaosa korotuksista osui kulutusveroihin. Tavoitteenamme on turvata tuleville sukupolville kestävä julkinen talous, jota ilman ei voida rahoittaa hyvinvointiyhteiskuntamme palveluja, maksaa sairaanhoitajien ja opettajien palkkoja tai armeijan ja poliisin tarvitsemia menoja. Haluan muistuttaa oppositiota siitä, mistä velkaantumisessa on kysymys. Suomen kasvutarina loppui kuin seinään jo loppuvuodesta 2007. Keskustalla oli tuolloin hallituksen vetovastuu. Mitään merkittäviä sopeutusohjelmia ei kuitenkaan tehty. Olemme nyt tilanteessa, jossa soteen laitetaan joka vuosi miljardeja euroja lisää veronmaksajien rahaa. Työ on vielä kesken, ja seuraavakin hallitus joutuu jatkamaan sotemallin korjaamista. Tämä hallitus tekee nyt määrätietoisesti töitä, jotta hyvinvointialueet oikeasti voivat turvata hyvän hoidon ja huolenpidon nykyhetken lisäksi myös tulevaisuudessa. Suomi ei voi maantieteelleen mitään. Meidän vastuullamme on 1 300 kilometriä Suomen ja EU:n ja Naton itäistä rajaa. Geopoliittinen tilanne kiristyi olennaisesti jo 2014, kun sota Ukrainassa alkoi. Puolustusvoimien resursointiin herättiin aivan liian myöhään. Tämä hallitus päätti puoliväliriihessä noin 3,5 miljardin euron pysyvästä lisäyksestä puolustuksen kehysmenoihin, ja lisää on mahdollisesti tulossa Naton vuoksi: aseita, asejärjestelmiä, ammuksia, sotilaita, upseereita. Koko kenttäarmeija on isossa muutoksessa. Nyt maksamme muun muassa Laivue 2020 -hankkeesta. Uusi korvetti laskettiin taannoin vesille Raumalla. Merivoimien kyvykkyydet Ilmavoimien uusien hävittäjien lisäksi ovat pakollisia menoja. Ne turvaavat suvereniteettiamme. Peruisitteko, arvon oppositio, nämä hankinnat tai jättäisittekö ottamanne velan korot maksamatta? [Miapetra Kumpula-Natrin välihuuto] Korkoihin menee jo yli kolme miljardia euroa vuodessa, enemmän kuin kuntien peruspalveluiden valtionosuuksiin — kiitos 18 vuotta jatkuneen velkaantumisen. Arvoisa puhemies! Me ajattelemme hallituksessa isoa kuvaa. Kasvutoimiin lukeutuu suuri joukko erilaisia toimenpiteitä, joista vain osa on verotusta keventäviä. Verotuksen keventäminen on politiikkaa ja ennen muuta arvovalinta. [Välihuutoja vasemmalta] Pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään yli 1,25 miljardia euroa tällä vaalikaudella. Marginaaliverotusta rajataan 52 prosenttiin lisätulosta. Punavihreä oppositio olisi varmastikin mielellään kiristänyt progressiota ja konfiskoinut lisää ihmisten omaisuutta valtiolle. [Timo Harakan välihuuto] Hallituksen verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta kulutuksen ja haittojen verottamiseen. Tämä on myös oppikirjan mukainen suositus. Kiistääkö oppositio tämän kansantaloustieteen faktan? [Antti Lindtmanin välihuuto] Kokonaisveroaste laskee hallituskauden aikana. Tämä on terve suunta. Valitettavasti alhainen syntyvyys nakertaa eläkejärjestelmämme kestävyyttä. Työeläkemaksut ovat nousseet koko 2000-luvun. [Timo Harakan välihuuto] Siksikin muun verotuksen on pakko keventyä. Syntyvyyden nostamiseksi hallitus päätti kasvattaa työtulovähennyksen lapsikorotusta sadalla miljoonalla. Ylimpien marginaaliverojen alentaminen maksanee itsensä takaisin korkojen kera. Näin on käynyt myös Ruotsissa, jossa on tehty vastaava muutos. Hallitusohjelman ja puoliväliriihen perusteella kevennämme pelkästään työn verotusta vaalikaudella yli 1,5 miljardilla eurolla. Yhteisöveron keventäminen parantaa talouskasvun edellytyksiä yhtäältä sen investointeja lisäävien vaikutusten kautta. Se kannustaa yrityksiä lisäämään kotimaisia investointeja ja myös siirtämään ulkomaisia investointeja Suomeen. [Timo Heinonen: Se kuulostaa järkevältä!] Tämän lisäksi yhteisöveron keventäminen voi kannustaa monikansallisia yrityksiä näyttämään voittojaan Suomessa. Keskusta on perännyt itse yhteisöveron reilua kevennystä sekä verotuksen progression keventämistä. Kun nyt hallitus tekee tämän suuntaisia toimia, ne eivät kelpaa. [Antti Kurvisen välihuuto] On myös varsin erikoista, että sosiaalidemokraattien työkalupakin keskeisin työkalu, finanssipoliittinen elvytys, ei kelpaa nyt, kun siitä päättää tämä hallitus. Ansiotulojen verotuksen kevennys ensi vuonna yli miljardilla eurolla painottaen keski- ja pienituloisia ei kelpaa sosialistille. [Miapetra Kumpula-Natri: Ei painota!] On aikoihin eletty. [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] Sosiaalidemokraattinen elvytyspolitiikka voi olla vain menoja lisäävää. Sosiaalidemokraattien pysyväiselvytys eli päätösperäinen menojen kasvattaminen 2000-luvulla on ollut tuhoisaa Suomen valtiontalouden kannalta. [Välihuutoja vasemmalta] Menojen lisääminen oli varmasti mukavaa nollakorkomaailmassa. Inflaatio on nyt maltillista. Korot ovat maltillisella tasolla. Hallituksen rakenteelliset uudistukset sosiaaliturvassa ja työmarkkinoilla luovat edellytyksiä korkeammalle työllisyydelle. On epä-älyllistä ja harhaanjohtavaa väittää, että heikko kehitys työllisyydessä olisi jotakin muuta kuin valtaosin suhdanneperustaista. [Antti Lindtmanin välihuuto] Arvoisa puhemies! Tiedostamme sen, että sotilaallisen maanpuolustuksen menot kasvavat valtavasti 2030-luvulla jo pelkästään Nato-vaatimusten vuoksi. Tarvitsemme kasvua ja kasvupolitiikkaa. Kaiken voi tosiaan tehdä reilummin, ja kiitos hallituksen toimien, keskituloiselle työntekijälle jää jatkossa rahaa käteen enemmän. SDP:n talouspolitiikka on aina perustunut ajatukselle siitä, että sinun rahasi eivät ole sinun. [Timo Harakan välihuuto] Sen sijaan on erikoista, että porvarillinen keskustapuolue on lähtenyt lumoutumaan sosiaalidemokraattien käärmehuiluista. [Antti Kurvisen välihuuto] Punamultahallituksen toimet huomioon ottaen on varsin kyseenalaista, [Hälinää — Puhemies koputtaa] miten oppositio kehtaa esittää tällaisen välikysymyksen. Rahaa oli fläppitaululla, ja Antti Rinteen sanoin: ”Tämän hallituksen ei tarvitse lähteä leikkaamaan menoista.”. Samalle porukalle ei kelpaa juuri mikään hallituksen säästötoimi, jolla korjataan talouden epätasapainoa ja veronmaksajien rahan polttamista. [Miapetra Kumpula-Natri: Ja kaverille vähän lisää!] Oppositio on nyt toisaalta sitä mieltä, että hallitus ei leikkaa tarpeeksi. Hallitusohjelmassa mainittu yhden prosentin alijäämätavoite vuodelle 2027 perustui valtiovarainministeriön jäännöslaskelmaan, eikä se ole ollut hallituksen keskeinen finanssipolitiikan tavoite. On kuitenkin selvää, että lisääntyvien puolustusmenojen maailmassa seuraava hallitus joutuu jatkamaan sopeuttamista samalla mitalla, jotta turvaamme luottoluokitustamme uusilta alentumisilta ja jotta lainamme korkotaso ei nouse suhteessa verrokkimaihin. Valtiovarainministeriön kesäennuste kertoo meille sen, missä olemme tällä hetkellä tämän tavoitteen osalta. Julkisen talouden ennusteessa on pääsääntöisesti huomioitu vain sellaisia toimia, joista eduskunnalle on jo annettu lakiesitys. Arvoisa puhemies! Hallitus ei puutu julkisen talouden ennusteisiin sisällöllisesti. Tämähän olisi laitonta. Virkamiehet vastaavat dynaamisten vaikutusten huomioinnista ennusteissa. Rakennetoimemme kyllä auttavat Suomea pääsemään 100 000 lisätyöllisen tavoitteeseen, kunhan suhdanne kääntyy, ja nyt se selvästi on kääntymässä. [Antti Kurvinen: Toivotaan toivotaan -politiikkaa!] Kokonaisuudessaan valtiovarainministeriön konservatiivisen kokonaisarvion perusteella puoliväliriihen paketti ei lisää julkisen talouden velkaantumista. [Antti Lindtman: Tämä ei pidä paikkaansa!] Toki me hallituksessa toivomme ja uskomme, että kasvupakettimme sysää Suomen talouskasvuun. Omaisuuden myynnin merkitys jää kokonaisuudessa pieneksi, mutta siltarahoitusratkaisu on tarpeellinen, jotta veronkevennykset ehtivät vaikuttaa positiivisesti. Kasvupolitiikka on välttämätöntä uudessa verotaloudellisessa tilanteessa, jossa Nato tulee vaatimaan jopa viiden prosentin pysyviä satsauksia puolustusmäärärahoihin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä vastaa noin 15:tä miljardia euroa vuodessa nykyrahassa. Kun oppositio joskus ymmärtää valtiontaloutemme todelliset haasteet, se kiittää hallitusta. Jos oppositio pääsisi valtaan, juuri mitään hallituksen toteuttamia leikkauksia ei peruttaisi. Niitä ei peruttaisi, koska oppositiolla ei ole mitään säästöjä takataskussaan. Sosiaalidemokraattien takki on tyhjä, eikä vihreiden tai vasemmistoliiton taikaseinästä ole avuksi. Vuonna 2027 alkavalla vaalikaudella valtiontaloutta pitää sopeuttaa saman verran kuin tämä hallitus on kuluvalla vaalikaudella sopeuttanut. [Antti Lindtman: Purralla on sellainen parempi taikaseinä!] Onkin luultavaa, että oppositio on tosiasiassa varsin tyytyväinen hallituksen jo tekemiin leikkauksiin ja veropäätöksiin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-06-04T14:11:06,2025-06-04T14:21:28,Tarkistettu,1.1 2025_60_7,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä, kymmenen minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_60_8,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! ""Pitääkö olla huolissaan?"" tutussa tv-ohjelmassa kysytään. Suomi on pian korviaan myöten veloissa. Siitä pitää olla huolissaan. Myös suomalaiset ovat huolissaan. Kerrataanpa vielä, mistä tässä välikysymyksessä on kysymys: Velkaantuminen piti laittaa kuriin. Näin luvattiin, kun hallitus aloitti — näin luvattiin, kun hallitus aloitti. [Eduskunnasta: Näin se oli!] Velaksi eläminen pitää lopettaa, sanottiin. Puheet olivat suuret. Kaksi vuotta, hyvät kansanedustajat, on nyt mennyt, eikä hyvältä näytä. Velkaantuminen jatkuu, eikä loppua näy — eikä loppua näy. [Sari Sarkomaan välihuuto] Selittelyä kyllä kuulemme, mutta yksi asia valitettavasti on aivan selvä: nämä lupaukset eivät ole pitäneet. [Keskeltä: Petetty on!] Siksi keskusta teki välikysymyksen. Ikävä havainto on myös seuraava: Kun kokoomus johtaa, Suomi ajautuu vakaviin velka-, työttömyys- ja talousongelmiin. Historia tuntuu toistavan itseään. Niin kävi pääministeri Holkerin aikana, niin kävi pääministeri Kataisen aikana, ja näin on nähtävästi, valitettavasti, käymässä nyt myös pääministeri Orpon aikana. [Ben Zyskowicz: Entä Ingmanin hallitus?] Arvoisa puhemies! Jos olisin pääministeri, kokoaisin viimeistään nyt laajan yhteistyön Suomen nostamiseksi ja velkaantumisen saamiseksi hallintaan. Paras asiantuntemus mukaan. Asiaa on pystyttävä katsomaan yhteistyössä, yli hallitus—oppositio-rajojen, yli puoluerajojen. [Juha Mäenpään välihuuto] Asiat ovat niin vakavassa jamassa. Samansuuntaista ovat esittäneet presidentti Niinistö, Suomen Pankin pääjohtaja Rehn ja ilmeisesti viimeisimpänä entinen pääministeri ja puhemies Lipponen. Hän muuten arvioi Suomen talouden tilanteen yhtä vakavaksi kuin 1990-luvulla. [Juho Eerolan välihuuto] Arvoisa hallitus, kannattaisiko vihdoin kuunnella? Mutta ei siltä vaikuta, että hallitusta kiinnostaisi kuunnella. Hallitus norsunluutornissaan uskoo vakaasti olevansa oikeassa. Kritiikki ei ylös asti kuulu. Vaihtoehtoja ei muka ole. [Välihuutoja oikealta] Vaihtoehtojahan on esitetty, mutta hallituksen herroja ja rouvia eivät tunnu opposition vaihtoehdot kiinnostavan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tyhjä paperi!] Ei se nyt sinänsä valtava yllätys ole, mutta jos ette meitä usko, niin uskokaa edes asiantuntijoita. Uskokaa edes asiantuntijoita. Silloin saattaisitte huomata, että alatte olla politiikallanne aika yksin siellä tornissanne. Arvoisa puhemies! Talouden kasvu ja työpaikat ovat paras tapa pelastaa terveyden- ja vanhustenhoito sekä muut ihmisten lähi- ja peruspalvelut. Ne ovat lopulta kestävin ratkaisu myös velkaantumiseen. [Sinuhe Wallinheimon välihuuto] Nyt kummastakaan ei, valitettavasti, ei talouden kasvusta eikä työpaikoista, ole oikein minkäänlaista näkymää. Siihen vaikuttavat toki Euroopan vaikea tilanne ja kauppasodan uhka, muun muassa. Mutta ei tämä ole yksin ulkoisista tekijöistä kiinni. Alkaa olla varsin selvää, että hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on epäonnistunut. Tosin äsken kuullun perusteella kuulosti lähinnä siltä, että sekin on opposition vika. Käänne parempaan edellyttäisi tosiasioiden tunnustamista. [Juho Eerolan välihuuto] On Suomelle vahingoksi, että pääministeri Orpo ja valtiovarainministeri Purra eivät oikein näytä siihen pystyvän. Uskon, että ihmiset kyllä kestävät totuuden, etenkin kun he näkevät, kuulevat ja kokevat sen arjessaan. Silti mustaa puhutaan valkoiseksi, vaikka velkaa tulee ovista ja ikkunoista. Nykytiedoin hallitus ottaa lisää velkaa lähes 45 miljardia euroa. Silti mustaa puhutaan valkoiseksi, vaikka talous luisuu, yrityksiä ajautuu konkurssiin ja ihmisiä joutuu työttömäksi. Maassa on jo yli 300 000 työtöntä. Silti vastuuta väistellään. Täällä kuultiin edellisten hallitusten syntejä — oliko se sieltä vuodesta 2007 alkaen? [Juha Mäenpään välihuuto] Vastuuta väistellään, vaikka vastuu ja valta on ollut kokoomuksella ja perussuomalaisilla ja teillä muilla jo kaksi vuotta. Siksi täytyy olla vielä enemmän huolissaan. Isänmaa ansaitsee parempaa. Suomalaiset ansaitsevat parempaa. Arvoisa puhemies! Mitä hankalampia ajat ja asiat ovat, sitä tiukemmin oikeudenmukaisuudesta tulee pitää kiinni. Silloin politiikka on kestävää. Nyt pitäisi tukea tavallisten ihmisten, tavallisten suomalaisten pärjäämistä. Tavalliset virtaset ne helpotusta arkeensa tarvitsevat, eivät wahlroosit. Siksi keskusta keventäisi voimallisemmin varsinkin keskituloisten verotusta. Se laittaisi osaltaan Suomen talouden pyöriä pyörimään. Nyt pitäisi myös tukea etenkin yksinyrittäjien sekä pienten ja keskisuurten yritysten pärjäämistä. Niihin työpaikat enimmäkseen tulevat, jos tulevat. Siksi keskusta verottaisi yrityksen sisään jätettäviä voittoja vähemmän kuin ulos jaettavia. Parantaisimme kotitalousvähennystä ja yrittäjävähennystä. Toteuttaisimme investointihyvityksen myös pienemmille yrityksille. Hallituksen puoliväli- ja kehysriihi sen sijaan taisi olla rahariihi rahapiireille. Velaksi. Arvoisa puhemies! Todella erikoinen ratkaisu on lähes miljardin euron hölvääminen yhteisöveron alentamiseen tässä tilanteessa. [Eduskunnasta: Ei mitään järkeä!] Useiden asiantuntijoiden, kuten talouspolitiikan arviointineuvoston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen, näkemykset sivuutettiin. ""On merkittävä riski, että verojen alennukset huonontavat Suomen julkisen talouden tilaa ja tulevaisuudessa edessä on entistä voimakkaampi sopeuttamisen tarve"", kertoo VATT kokonaisarviossaan julkisen talouden tilasta. Talouden kasvu ja työpaikat ovat toiveiden varassa. Iso osa yhteisöveron alennuksesta päätynee osinkoina ulkomaisille sijoittajille. Kotimaisiakin tarpeita olisi. Meidän päättäjien pitäisi aika pian yhdessä raapia lisää rahaa puolustukseen, isänmaan turvallisuuteen. Sanon tämän suoraan, hyvät kansanedustajat: Tämä kokoomuksen omien eturyhmien suosiminen kunnossa olevan talouden ja yhteiskunnan eheyden kustannuksella on vastuutonta politiikkaa. Tämä tandempyörä näyttää liikkuvan siten, että kokoomuksen ei edes itse tarvitse tätä linjaa kummemmin puolustaa. Valtiovarainministeri Purra tekee sen. Seurauksena perussuomalaiset ottavat iskut vastaan ja kokoomus surffailee tyytyväisenä eteenpäin. [Sinuhe Wallinheimo: Tärkeintä on liikunta!] Suomalaisten jakaminen paremmin ja huonommin pärjääviin on vaarallista etenkin nyt. Elämme sellaisia aikoja maailmassa ja Euroopassa, että nyt tulisi pitämällä pitää jokainen suomalainen ja koko maa mukana. Arvoisa puhemies! Suomen suuntaa pitää muuttaa. Keskustalla on vaihtoehto kokoomuksen ja hallituksen politiikalle. Talouden kasvu pitää vähintään tuplata. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Suomalaisten lähi- ja peruspalvelut pitää pelastaa. Velkaantuminen pitää saada kestävästi hallintaan. Koteihin ja työpaikoille kautta Suomen pitää luoda toivoa. Suomalaiset tarvitsevat parempaa. Suomalaiset ansaitsevat parempaa. [Kokoomuksen ryhmästä: Yllättävä veto!] Siksi teen seuraavan epäluottamuslause-ehdotuksen: ”Hallituksen velkapolitiikka vie Suomea kohti umpikujaa. Siksi eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2025-06-04T14:21:35,2025-06-04T14:27:18,Hyväksytty,1.1 2025_60_9,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten siirrymme ryhmäpuheenvuoroihin. — Edustaja Kopra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_10,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Valtion velkaantumisesta on kannettava huolta. Sen torjuminen vaatii vastuunkantoa yli hallitus—oppositio-rajojen. Orpon hallituksen ja vasemmisto-opposition keskeinen ero on kuitenkin siinä, miten suhtaudumme veronmaksajien rahoihin. Edellinen hallitus kylvi omalla vahtivuorollaan surutta rahaa uusiin menokohteisiin. Vaikeita päätöksiä lykättiin ja laskua kartutettiin tulevien sukupolvien piikkiin. Meille jokainen veroeuro taas on suomalaisen työn tulosta, ja meidän velvollisuutemme on käyttää se viisaasti. Arvoisa puhemies! Moni suomalainenkin varmasti ihmettelee, miten juuri SDP ja keskusta kehtaavat haastaa tätä hallitusta velkaantumisesta. Terävöitetäänpä muistia: Edellisellä kaudella oli peräti neljä keskustalaista valtiovarainministeriä, joiden johdolla veronmaksajien turvaksi tuhlailevilta poliitikoilta luodut valtiontalouden kehykset ylitettiin ja velkaa otettiin raikuen vasemmistohallituksen tarpeisiin. [Vasemmalta: Te otatte enemmän! — Puhemies koputtaa] Ja tämän jälkeen kehtaatte tehdä välikysymyksen velkaantumisesta. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Arvoisa oppositio ja keskusta, teidänhän täällä pitäisi olla vastaamassa tähän välikysymykseen. [Puhemies Jussi Halla-aho: Edustaja Kopra, odotatteko hetken. — Otetaanpa rauhallisesti ja pidetään se älämölö kurissa. On mahdotonta kuulla edustajan puhetta.] Kaikki rakenteelliset uudistukset jätettiin tekemättä. Jälkeen jätettiin kotimaa, jossa talouden sijaan kasvoi vain velka. Nyt lämmittelette Marinin kauden aikaista yhteistyötä. Herää kysymys, onko keskusta todella valmis tekemään ja tukemaan Marinin hallituskauden vasemmistolaista politiikkaa uudestaan. Arvoisa puhemies! Me sen sijaan olemme aidosti huolissamme Suomen talouden tulevaisuudesta. Sen puolesta puhuvat myös teot. Hyviä aikoja on Suomessa odotettu jo lähes 20 vuotta. Nyt elämme maailmassa, jossa epävakaus on arkipäivää. Venäjän sota Ukrainassa on muistuttanut meitä karulla tavalla siitä, että rauha ja turvallisuus eivät ole itsestäänselvyyksiä. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Alkoi edellisen hallituksen aikana!] Jotta Suomi ei taas kerran jäisi polkemaan sameaa vettä paikoilleen, kun muut maat nousevat kaukana edellä, on toimittava päättäväisesti. Vahva talous on myös parasta varautumista kriiseihin. Valtiontaloutta on sopeutettava, ja ylimääräisiä menoja on karsittava. Siksi olemme päättäneet yli yhdeksän miljardin sopeutustoimista. Kun toteutamme sopeutustoimet ja kasvutoimet alkavat vaikuttaa täysimittaisesti, valtion velkasuhteen kasvu pysähtyy. [Antti Kurvinen: Mitkä kasvutoimet? Mitkä kasvutoimet?] Siksi on aivan välttämätöntä, että päätökset viedään loppuun asti. Jotta Suomen velkaantuminen saadaan pysyvästi hallintaan, on selvää, että työtä on jatkettava myös seuraavalla hallituskaudella. Julkisen talouden korjaaminen ei tapahdu yhdessä yössä. [Timo Harakka: Se on seuraavan hallituksen ongelma!] Se vaatii vähintään kahden vaalikauden määrätietoista työtä. Myös keskustan ja SDP:n on aika viimein herätä tähänkin todellisuuteen. [Antti Kaikkonen: Meinaatteko samalla porukalla jatkaa?] Arvoisa puhemies! Meillä on kolme haastetta, joita yksikään puolue ei voi juosta karkuun: väestö ikääntyy nopeasti, työikäisten määrä vähenee, eikä Suomessa ole talouskasvua. Näihin haasteisiin lääkkeeksi ei tehoa pelkästään menojen sopeuttaminen. Suomi ei voi säästää itseään vahvaksi. On rakennettava uutta ja vahvempaa pohjaa Suomen taloudelle. [Timo Harakka: Maahanmuutto!] Hallitus, me, kevennämme työn verotusta yli puolellatoista miljardilla, joista yli miljardi kohdistetaan pieni- ja keskituloisille. [Miapetra Kumpula-Natrin välihuuto] Keskituloisella opettajapariskunnalla, jolla on kaksi alaikäistä lasta, jää tämän kauden lopussa yli tonni enemmän käteen vuodessa kuin Marinin hallituksen lopettaessa. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kuuluuko liittoon?] Ja tätä te kutsutte murusiksi, kun itse jätitte jälkeenne vain tyhjennetyn pöydän, josta murusetkin oli syöty. Me olemme rakentaneet talouden kasvulle vahvan perustan tekemällä historiallisia työmarkkinauudistuksia ja uudistamalla sosiaaliturvaa työhön kannustavammaksi. [Hanna Sarkkisen välihuuto] Olemme sujuvoittaneet luvitusta, tehneet merkittäviä panostuksia tutkimukseen ja koulutukseen. Nämä ovat uudistuksia, joita asiantuntijat ovat Suomelta peräänkuuluttaneet jo vuosia. Nyt ne vihdoin toteutetaan. Arvoisa puhemies! Sotemenot ja panostukset Suomen puolustuskykykyyn ovat korkomenojen ohella ne nopeimmin kasvavat julkisen talouden kustannukset. Olisivatko keskusta ja SDP valmis näistä leikkaamaan? Suomi joutuu maksamaan miljardien edestä korkoja siitä valtionvelasta, jota edellisellä Marinin kaudella keskustan ja SDP:n johdolla otettiin. [Miapetra Kumpula-Natri: Vähemmän!] Tuolloin vielä hallituspuolueista väitettiin, että velkaraha on ilmaista eikä siitä tarvitse olla huolissaan. Jos jatkaisimme edellisen hallituksen linjalla, Suomi velkaantuisi edelleen neljä miljardia euroa enemmän vuodessa. Ja tätä te sitten suomalaisille tarjoatte. [Timo Harakka: Te otatte enemmän! — Ben Zyskowiczin välihuuto] Arvoisa puhemies! Opposition tehtävä on toki haastaa hallitusta, mutta jokin raja löysilläkin puheilla pitää olla. Vähintä, mitä voisitte tehdä, on kertoa rehellisesti aito vaihtoehtonne. Me kannamme vastuuta myös vaikeina aikoina. Se on ainoa tapa turvata suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus ja varautua mahdollisiin kriiseihin. — Kiitos. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Velkarahalla! — Ben Zyskowicz: Tämä on liikuttavaa, kun demarit ovat huolissaan velkarahasta!]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2025-06-04T14:30:15,2025-06-04T14:35:24,Hyväksytty,1.1 2025_60_11,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. [Hälinää — Puhemies koputtaa] — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_12,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tunnustetaan alkuun tosiasiat: Ette te, SDP tai keskusta, aidosti ole huolissanne velkaantumisesta. Ei tätä arvotonta välikysymystä ole tehty siksi, että te aidosti olisitte huolissanne siitä, millaisen velkavuoren me päättäjät jätämme tuleville sukupolville. Sen sijaan näyttää siltä, että tämänkin välikysymyksen on oppositio tehnyt kannatuksen kasvun toivossa ja omien tehtyjen virheiden peittämiseksi. Edellä esitetyt väitteet ovat toki kovia — joku voisi kutsua niitä jopa törkeiksi — mutta katsotaanpa, mitä te toisaalta esitätte tekevänne ja miten te todellisuudessa toimitte. Hyvä Suomen Keskusta, kun eduskuntavaalit oli käyty, aloitti suurin puolue rakentamaan hallitusta — hallitusta, joka olisi valmiina vastaamaan niin talouden, turvallisuuden kuin kasvun haasteisiin, joiden keskellä Suomi tälläkin hetkellä on. Mikä olikaan teidän vaihtoehtonne ja vastauksenne siihen? Tyhjä paperi, tyhjä paperi. Ette olleet lainkaan valmiita lähtemään hallitukseen millään ehdoilla. Te juoksitte vastuuta pakoon oppositioon. Te uskotte, että arvostelemalla riittävästi hallitusta saisitte Suomen kansalta luottamusta, minkä aiemmin vasemmistohallituksen takuumiehenä menetitte. Mutta siellä sitä taas ollaan, jälleen kerran vihervasemmistolaisen politiikan takuumiehenä. Te siunasitte täysin päättömän talouspolitiikan, siunasitte elpymisvälineellä italialaisten ikkunaremontit, siunasitte polttoaineveron korotukset ja kirsikkana velkarahalla ostetun kakun päälle jätitte sotkun siivoamisen tämän hallituksen vastuulle. Arvoisa puhemies! Te sosiaalidemokraatit puolestaan väitätte, että kaiken voi tehdä reilummin. Tarkoittaako ”kaiken voi tehdä reilummin” esimerkiksi sitä, että ensin vastustaa kurkku suorana hallituksen uudistuksia ja sitten, kun rakennatte oman vaihtoehtobudjetin, yhtäkkiä hyväksyttekin siellä useita kovaan ääneen vastustamianne päätöksiä? Tämä on härskiä. Kyllä Tammelantorilla nyt ihmetellään. Kysytään vaihteeksi teiltä: miten tässä näin kävi? [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Arvoisa SDP, puhutaanpa niistä toimista, joita te oikeasti kannatatte. Esimerkiksi kehitysavun korottamiseen osoittaisitte kymmeniä miljoonia lisää rahaa. Haluatte myös tuplata pakolaiskiintiön. Ohjaisitte lisää veronmaksajien rahaa maahanmuuttajille, toimimattomien kotoutumispalveluiden loputtomaan suohon sekä ulkomaisen halpatyövoiman edistämiseen. Mistä demarit sitten löytävät rahoituksen näihin? No, esimerkiksi korottamalla suomalaisten yrittäjien sekä tavallisten autoilijoiden verotusta. Ja suomalaisia lapsiperheitä SDP muistaa vaihtoehdossaan 120 miljoonan euron leikkauksella kotihoidon tukeen. [Eduskunnasta: Arvonlisäveron korotus! — Vasemmalta: Mites se työmatkavähennys?] Me perussuomalaiset emme jaa SDP:n näkemystä siitä, että maamme talous saadaan kasvuun veroja korottamalla [Timo Harakka: Miksi korotatte?] tai ilmastoa pelastettua suomalaisia autoilijoita kurittamalla tai maataloudesta leikkaamalla. Arvoisa puhemies! Jos ei Roomaa rakennettu päivässä, niin ei Suomeakaan vielä kahdessa vuodessa vihervasemmiston jäljiltä pelasteta. Perussuomalaisten vahtivuorolla hallituskauden aikana pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään yli miljardilla eurolla. Lapsiperheiden taloudellinen asema vahvistuu merkittävästi työtulovähennyksen lapsikorotuksella. Esimerkiksi kolmilapsiselle perheelle tämä tarkoittaa yli 600:aa euroa lisää vuodessa käteen. Tämäkö on murusia, tämäkö on murusia? Samaan aikaan säästöjä tehdään ennätysmäärä. Kehitysapuun kohdistuvat hallituskauden aikana suuret, yli miljardin euron leikkaukset, unohtamatta valtionhallintoa, Yleisradiota, maahanmuuttoa, kotoutumista, ilmastotoimia ja — kirsikkana kakun päälle vielä — puolueiden tukia. Toissijaisesta säästetään, kuten kuuluukin. Se, mikä hallituksen tavoitetta haastaa, on vakava turvallisuuspoliittinen tilanne. Puolustukseen ja sisäiseen turvallisuuteen on löydettävä se raha, jonka isänmaan turvallisuus edellyttää, unohtamatta tietenkään valtion korkomenoja, jotka ovat jo yli kolme miljardia euroa vuodessa. Se on enemmän kuin Rajan, suojelupoliisin ja poliisin rahoitus yhteensä. Arvoisa puhemies! SDP:n ja keskustan valkopesuyrityksen lisäksi ainoa, joka tästä välikysymyksestä hyötyy, on suomalainen metsäteollisuus lisääntyneen paperinkulutuksen vuoksi. Juuri muuta arvoa tällä härskillä välikysymyksellä ei ole. Arvoisa puhemies! Opposition epäuskottava huoli velkaantumisesta ei nauti perussuomalaisen eduskuntaryhmän luottamusta. [Eduskunnasta: Kansa hurraa! — Eduskunnasta: Voisiko kertoa, miksi velkaannutaan? — Antti Kaikkonen: Ei loppunut velkaantuminen tuollakaan puheella! — Hälinää — Puhemies koputtaa]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-06-04T14:35:42,2025-06-04T14:40:30,Hyväksytty,1.1 2025_60_13,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_14,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! ”Nyt on oikea aika herätä”, totesi nykyinen pääministeri Petteri Orpo helmikuussa 23, kun täällä eduskunnassa edellisen kerran käsiteltiin välikysymystä julkisen talouden velkaantumisesta. Tuolloin Petteri Orpo oli sitä mieltä, että koska Suomi oli luisumassa hallitsemattoman velkaantumisen tielle, tuli silloinen hallitus kaataa. Verrataanpa siis tilannetta: Silloin, vuonna 2023, velkaa esitettiin otettavaksi 10 miljardia euroa. [Ben Zyskowicz: Paljonko oli korot sinä vuonna?] Nyt Petteri Orpon hallitus esittää tälle vuodelle yli 13 miljardin euron uutta velkamälliä. Viime kaudella julkinen velka kyllä kasvoi merkittävästi, mutta hetkinen, tällä kaudella, Petteri Orpon johdolla, julkinen velka lisääntyy vielä enemmän kuin viime kaudella. [Miapetra Kumpula-Natri: Miten tämä on mahdollista?] Vuonna 23 velan suhde bruttokansantuotteeseen taisi olla alle 80 prosenttia. [Ben Zyskowicz: Paljonko oli sotemenot?] Nyt tämän hallituksen päätöksillä ollaan kovaa kyytiä kiipeämässä jo kohti 90 prosentin velkasuhdetta. Eli Petteri Orpon mielestä edellinen hallitus piti kaataa, vaikka se velkaantui vähemmän kuin hänen johtamansa nykyinen hallitus. Arvoisa pääministeri, olisiko nyt oikea aika herätä? Edellisen vaalikauden velkakriitikko Orpo onkin tosiasiassa velkaantumisen salarakas. [Naurua] Tällä kaudella tämä kiintymys velkaan on käynyt kaikille ilmi. Ei teitä turhaan tituleerata todelliseksi velkalaivan kippariksi. [Naurua] Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan hallitus ei tule saavuttamaan yhtään itse itselleen asettamaansa talouspolitiikan tavoitetta — ei siis yhtään itse itselleen asettamaansa tavoitetta. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Aikamoista! Aika herätä!] Kaiken kukkuraksi saimme tänään kuulla, että Suomi välttää vain vaivoin joutumisen EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Hallituksen johdolla Suomi on viety nyt jo toistamiseen EU:n tarkkailuluokan porstuaan. Toinen jalka on jo kynnyksen yli. Arvoisa puhemies! Miten tämä velkaantuminen nyt sitten voi vain jatkua? Te olette kyllä saksineet monesta paikasta, mutta kun katsomme arvioita, niin Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut, että näistä teidän tasapainotustoimistanne korkeintaan noin puolet toteutuu. Valtiovarainministeriö laski, että näistä toimista julkista taloutta vahvistaa enää alle kolmannes siitä tavoitellusta ja kehyskauden lopulla tämä tasapainotuslista on kutistunut puoleen miljardiin. Tämä hallituksen julkista taloutta vahvistavien toimenpiteiden vaikutus siis pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä. Suurin yksittäinen syy on hallituksen epäonnistuminen kaikkein tärkeimmässä: talouskasvun vauhdittamisessa ja työllisyyden vahvistamisessa. Nuorisotyöttömyys pysyy korkealla. Pitkäaikaistyöttömyydessä ollaan jo pian 90-luvun laman lukemissa. Konkurssien määrässä hallitus tehtailee koko vuosituhannen ennätystä. Kannattiko siis antaa rakennusalan romahtaa? Kannattiko laiminlyödä kuluttajien luottamuksen vahvistaminen? Kannattiko vaikeuttaa pienempien yritysten toimintaa? Kannattiko odotuttaa investointien vauhdittamisessa? [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Hyvä kysymys!] Ei kannattanut. Pelkästään jo näiden seikkojen takia te olette yli kolme miljardia pakkasella omiin tavoitteisiinne nähden, ja tämä näkyy joka vuosi kasvavana velkana. Arvoisa puhemies! Kehysriihessä hallituksella oli mahdollisuus kääntää velkaantumisen suunta. Sen sijaan hallitus painoi velkarallissaan vain lisää kaasua. Valtiovarainministeriön aineistot nimittäin paljastavat, että kehysriihen päätökset lisäävät velkaa joka vuosi. Hallituksen mielestä oli siis oikea aika keventää yli miljardilla yhteiskunnan kaikista rikkaimpien veroja velaksi — siis keventää kaikista rikkaimpien veroja velaksi. Suomen historiassa ei ole ollut kyllä aikaisemmin tällaista hallitusta, joka näin härskisti haluaisi lisätä julkista velkaa keventämällä rikkaiden veroja. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus pääsi valtaan lupaamalla lopettaa Suomen velaksi elämisen. Tästä lupauksesta ei ole enää jäljellä kuin hallituksen jättämän velkavuoren valtava varjo. [Juha Mäenpään välihuuto] Siksi kannatan edustaja Kaikkosen tekemää epäluottamusesitystä.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-06-04T14:40:44,2025-06-04T14:46:13,Hyväksytty,1.1 2025_60_15,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_16,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Englanninkielisissä maissa on sanonta: ole varovainen siinä, mitä toivot. Sanontaa käytetään varoituksena tilanteista, joissa toive kyllä toteutuu mutta seuraukset ovatkin odottamattomat ja ikävät. Moni suomalainen toivoi, moni uskoi, että äänestämällä kovia lupauksia velkaantumisen pysäyttämisestä antaneita nykyisiä hallituspuolueita näin myös tapahtuisi. Kävi kuitenkin päinvastoin: Hallituksen tavoite oli sen aloittaessa kaksi vuotta sitten, että Suomen velkasuhde saadaan ensin vakaaksi ja sitten pysyvästi alaspäin. Velkasuhde on kuitenkin jo nyt korkeampi kuin mitä sen piti olla vaalikauden lopussa. Velka siis kasvaa nopeammin kuin Suomen talous, jossa valitettavasti ei ole selkeitä nopean kasvun merkkejä. Julkisen talouden suunnitelman mukaan velkasuhde jatkaa kasvuaan ja lähestyy 90:tä prosenttia vuoteen 2029 mennessä. [Antti Kurvinen: Karmea luku!] Velkasuhteen vakauttamisesta, saati pysyvästi alaspäin kääntämisestä ei voi parhaalla tahdollakaan puhua. Arvoisa puhemies! Eduskunta säätää lait ja päättää valtion budjetista. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana pidän vakavana, että pääministeri Orpo on antanut julkisuuteen talouden tilanteesta lausuntoja, jotka eivät vastaa eduskunnalle toimitettuja lukuja. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Aivan poikkeuksellista on, että virkavastuulla toimiva valtiovarainministeriön johto joutuu irtisanoutumaan pääministerin puheista. [Vasemmalta: Se on totta!] Numerot osoittavat asioiden todellisen laidan. Ne eivät ole tulkinnanvaraisia. Myöskään puhumalla niitä ei toiseksi saa. Arvoisa puhemies! Hallituksen toinen tavoite oli, että alijäämä on korkeintaan prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2027 mennessä. Nyt valtiovarainministeriö ennustaa kuitenkin 3,3 prosentin alijäämää — ei siis yhden prosentin, vaan 3,3 prosentin. Tavoitteen ja todellisuuden välillä on noin seitsemän miljardia euroa. Huolestuttavaa on, että Suomen heikkoa talous- ja työllisyyskehitystä perustellaan lähes yksinomaan suhdanteella. Todellinen ongelma on rakenteellinen alijäämä, joka kasvaa koko vaalikauden ajan ja vielä sen jälkeenkin ennusteen mukaan. Ongelmat ovat kroonisia, ja ne pahenevat, jos käännettä ei saada aikaan. Olemme saaneet seurata kiihtyvää talouden alamäkeä kaksi vuotta. Hallitus on kyllä tehnyt tarpeellisiakin työelämäuudistuksia, mutta vallitsevaan suhdannetilanteeseen ei ole reagoitu oikealla tavalla. Kasvun eväät puuttuvat. Tavoitellun 100 000 työllisen sijaan on tullut 50 000 työtöntä, yrityksiä ajautuu konkurssiin 2000-luvun ennätystahtia, ja velkaantuminen vain kiihtyy. Hallituksen viimeisin lisäbudjetti lisää velkaa miljardi euroa tänä vuonna. Kokonaisuudessaan velkaa otetaan tänä vuonna jo yli 13 miljardia euroa. Vaalikaudesta on yli puolet takana, mutta edelleen hallitus syyttelee muita. [Timo Harakka: Kuinka kauan?] Tässä tilanteessa, kun hallitus itse lisää velkaa ennätyksellisesti, toivoisi ministereiltä edes ripauksen nöyryyttä ja tahtoa lähteä rakentamaan parlamentaarisesti polkua terveen talouden tielle tulevien vaalikausien aikana. Arvoisa puhemies! Hallituksen puoliväli- ja kehysriihi oli tosiasiallisesti viimeinen mahdollisuus tällä vaalikaudella muuttaa Suomen suuntaa. Kokoomus ja perussuomalaiset valitsivat keinoksi tehottoman ja kalliin yhteisöveron yleisen alentamisen. Se oli vakava virhe. Yhteiskunta menettää lähes miljardi euroa vuodessa ilman varmuutta talouden kasvusta ja työpaikoista, samaan aikaan kun meidän pitäisi yhdessä yli puoluerajojen rakentaa yhteinen näkemys puolustusmenojen lisäämisestä tulevaisuudessa. Keskustan linja on toinen. Kohdistaisimme verohelpotukset yritykseen jätettävään tulokseen, mikä tukisi investointeja, tutkimus- ja kehitystoimintaa ja työpaikkojen syntymistä. Tekisimme järjestelmätason muutoksen, emme kaavamaista yhteisöveron laskua, kuten joissakin puheenvuoroissa on annettu ymmärtää. Nyt käynee niin, että iso osa veronalennuksesta menee osinkoihin, ja vieläpä ulkomaalaisille sijoittajille. Keskusta luottaa tavallisiin suomalaisiin yrittäjiin talouden kasvun rakentajina ja työllistäjinä. Me parantaisimme kotitalousvähennystä ja yrittäjävähennystä sekä ulottaisimme investointihyvityksen myös pienempiin yrityksiin. Arvoisa puhemies! Hallitus on lukujen valossa epäonnistunut täydellisesti taloudenpidossa, ja siksi kannatan edustaja Kaikkosen tekemää epäluottamusehdotusta. Suomen talouden kuntoon laittaminen jää tuleville hallituksille.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-06-04T14:46:27,2025-06-04T14:52:15,Hyväksytty,1.1 2025_60_17,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_18,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Vihreät jakavat välikysymyksen huolen holtittomasta velkaantumisesta. Pitkään ajattelin, että niin tekisi myös hallitus. Hälytyskellot soivat toki jo, kun hallitus jakoi veronalennuksia fossiilisille tuontipolttoaineille ja suurituloisille samalla, kun se leikkasi kaksin käsin suomalaisten perusturvasta ja -palveluista. Se ei ollut johdonmukaista politiikkaa, jos tavoitteena oli hillitä velkaantumista. Usko hallituksen vilpittömyyteen meni kuitenkin lopullisesti puoliväliriihessä. Tehottomien veronalennusten roiskiminen suurituloisille ja suuryrityksille osin velaksi on vastuullisen talouspolitiikan vastakohta. Velka ei ole suuren suuri ongelma heti huomenna. Suomen talous ei vielä tähän nykyiseen velkatasoon romahda, eikä velkaan kannata myöskään suhtautua ideologisen jyrkästi suuntaan tai toiseen. Lainan ottaminen voi olla ihan perusteltuakin, jos sillä rahoitetaan vaikuttavia ja välttämättömiä tulevaisuusinvestointeja. Jatkuessaan nykyinen ennätyskorkea velkaantumistahti olisi kuitenkin vaarallinen. Ei sen takia, että joutuisimme EU:n tarkkailuluokalle, jolla hallitus vielä vähän aikaa sitten suomalaisia pelotteli, vaan sen takia, mitä ylivelkaantuminen tekee maallemme. Ylivelkaantuminen rajoittaisi liikkumatilaamme. Kun seuraava kriisi aikanaan iskee — me tiedämme, että aikanaan se varmasti iskee — ylivelkaantuneella Suomella ei olisi riittävää kykyä vastata siihen. Ylivelkaantuminen myös rapauttaisi hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa. Jos jatkamme nykymenolla, emme aikanaan pysty enää rahoittamaan palveluja ja turvaa riittävässä laajuudessa. Vihreiden näkökulma eroaa kuitenkin osin välikysymyksestä. Emme halua tarkastella taloudellista velkaa irrallaan hyvinvointi- ja ympäristövelasta. Yksioikoinen keskittyminen euromääräiseen velkaan johtaa virhepäätöksiin. Ammatillisesta koulutuksesta, korkeakouluilta ja aikuiskoulutuksesta leikkaamalla velkaluvut voivat toki hetkellisesti näyttää hitusen paremmilta. Mutta osaamisen heikentäminen näivettää taloutta, mikä vain pahentaa velkaantumista tulevaisuudessa. Myös lastensuojelusta, nuorisotyöstä ja hoitoonpääsystä leikkaamalla velkaluvut voivat näyttää hetkellisesti hitusen paremmilta, mutta hintana on kasvava pahoinvointi, joka sekin tulee kalliiksi. Ilmastonsuojelusta leikkaamalla velkaluvut voivat jälleen kerran näyttää hetkellisesti hitusen paremmilta, mutta lopulta Suomen maksettavaksi jää iso lasku ilmastovelvoitteiden laiminlyönnistä. Jos taloudellista velkaa yritetään suitsia kasvattamalla hyvinvointi- ja ympäristövelkaa, ei sillä hidasteta velkaantumista. Sillä vain muutetaan yhdenlaista velkaa toiseksi. Pohjimmiltaan talous-, hyvinvointi- ja ympäristövelassa on kyse samasta asiasta: lainan ottamisesta tulevaisuudelta nykymenon mahdollistamiseksi. Lasku jää myöhemmin maksettavaksi, ja maksajiksi joutuvat lapset ja lapsenlapset. Välikysymyksessä keskusta, sosiaalidemokraatit ja Liike Nyt kysyvät, miksi hallitus tekee veronalennuksia velkarahalla ilman, että olisi toteuttanut samalla vastaavia muita sopeutuksia. Mutta tehottomat ja huonosti kohdennetut veronalennukset kannattaa jättää kokonaan tekemättä, ei rahoittaa niitä leikkaamalla menoja tai korottamalla veroja toisaalla vielä lisää. Vihreiden mielestä talouden holtiton velkaantuminen pitää saada kuriin. Se pitää kuitenkin tehdä tavalla, joka ei samalla kasvata hyvinvointi- ja ympäristövelkaa. Perusturvasta ei tarvitse leikata, jos tehottomat ja epäreilut veronalennukset jätetään tekemättä. Peruspalvelut voidaan jättää rauhaan, jos säästöjä haetaan ennemmin yritystuista. Osaamiseen nyt sijoittamalla vahvistaisimme edellytyksiä hillitä velkaantumista tulevaisuudessa. Ilmasto- ja luontovastuumme kantamalla välttyisimme suuremmilta kustannuksilta myöhemmin. Edellä olevan perusteella teen seuraavan epäluottamuslause-ehdotuksen: ”Leikkaamalla suomalaisten perusturvasta ja -palveluista sekä ilmasto- ja luontotoimista pääministeri Orpon hallitus on kasvattanut hyvinvointi- ja ympäristövelkaa. Hallitus ei ole myöskään onnistunut taittamaan julkisen talouden velkaantumista. Laskun talous-, hyvinvointi- ja ympäristövelasta hallitus jättää tuleville sukupolville. Hallitus on epäonnistunut talouspolitiikassaan eikä siten nauti eduskunnan luottamusta.”",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-06-04T14:52:26,2025-06-04T14:57:16,Hyväksytty,1.1 2025_60_19,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_20,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Orpon—Purran oikeistohallituksen johdolla Suomessa kasvavat velka, nälkä ja työttömyys. Lisäksi kasvavat rikkaiden suomalaisten käteenjäävät tulot — ja ne kasvavat velaksi. Sen lisäksi, että hallituksen talouspolitiikka on inhimillisesti kestämätöntä, se on myös finanssipoliittisesti järjetöntä. Kesäkuun alussa Valtion taloudellinen tutkimuskeskus arvioi hallituksen veronalennusten olevan suhdannepoliittisesti väärin ajoitettuja. Lisäksi tutkimuskeskus huomautti, että veronalennukset eivät tule maksamaan itseään takaisin, sillä kyse on pysyvästä verotulojen pudotuksesta, sekä varoitti veronalennusten voivan johtaa entistä voimakkaampaan julkisen talouden sopeuttamistarpeeseen. Se tarkoittaa Orpon—Purran kielellä jälleen kerran leikkauksia kaikkein pienituloisimmilta ihmisiltä. Ja entä sitten se lupaus lopettaa velaksi eläminen? Hallitus on ollut kyvytön kääntämään velkalaivaa. Sen sijaan se on tilannut hyväosaisille etujoukoilleen orkesterin yläkannelle eikä välitä edessä häämöttävästä jäävuoresta, jota myös valtion alijäämäksi voi kutsua. Peiliin katsomisen sijaan Orpon—Purran hallitus on lisäksi sättinyt edellistä hallitusta valtion velkaantumisesta — näin siitä huolimatta, että hallitus ottaa tänäkin vuonna itse velkaa enemmän kuin Marinin hallitus otti pahimman kriisivuoden jälkeen, jolloin velkaa olivat siunaamassa myös kokoomus ja perussuomalaiset. Tämä on totta kai kiusallista, mutta eivät ne kiusallisuudet siihen jää. Viime viikonloppuna Petteri Orpo kirjoitti Helsingin Sanomiin Vieraskynä-tekstin, jossa todettiin näin: ”Hallitus on onnistumassa tavoitteessaan vakauttaa velkasuhde.” Lause ei pidä paikkaansa, ja se tuli selväksi Vieraskynää seuranneessa jutussa, jossa haastateltiin valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majasta. Siinä jutussa sanottiin näin: ”Kansliapäällikkö Majasen mukaan valtiovarainministeriö ei ole esittänyt arviota, että hallitus saavuttaisi tavoitteensa velkasuhteen vakauttamisesta.” Pääministeri Orpon ylioptimistinen ja diplomaattisesti ilmaistuna harhaanjohtava arvio liittynee muun muassa siihen, että kehysriihessä hallitus päätti ”lainata” Valtion Eläkerahastosta miljardi euroa. Miljardin pikavipillä velkasuhde saadaan keinotekoisesti näyttämään vähän paremmalta yhdeksi vuodeksi, ja tuo vuosi sattuu olemaan vuosi 2027 eli hallituksen viimeinen vallassaolon vuosi. Se on kätevää, koska tuolloin hallitus voi sanoa, että velkasuhde on vakautunut, katsokaa vaikka näitä käppyröitä. Hallitus voi vain toivoa, että kansa ei muista Eläkerahastosta nostettua pikavippiä, jolla käppyrät saatiin näyttämään hallitukselle kivalta silloin, kun pitäisi voittaa vaalit. Mutta ei huolta, hallitus, me kyllä muistamme, ja me kyllä muistutamme. Arvoisa puhemies! Tämän välikysymyksen jättivät yhdessä kolme oppositiopuoluetta eli keskusta, SDP ja Liike Nyt. Eduskuntapuolueista ei keskusta eikä SDP ollut kumpikaan valmis omissa vaihtoehtobudjeteissaan perumaan kaikkia sosiaaliturvaleikkauksia eikä kaikkia työelämäheikennyksiä. Itse asiassa vasemmistoliitto on ainoa eduskuntapuolue, joka on vaihtoehtobudjetissaan kyennyt osoittamaan uskottavan vaihtoehdon jokaisen työelämäheikennyksen sekä jokaisen sosiaaliturvaleikkauksen perumiselle. En tiedä, mikä naurattaa siinä, että te olette leikanneet sosiaaliturvaa niin paljon ja me haluaisimme palauttaa sen. Me teimme tämän valinnan siksi, että Orpon—Purran hallituksen kohtuuttomista heikennyksistä ja niiden muodostamasta kokonaisuudesta kärsivät ennen kaikkea kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset, mikä jostain syystä naurattaa siellä salin oikeassa laidassa. Meidän arvovalintamme on, että rikkaiden veroalet olisi varaa perua mutta inhimillisyyttä ei ole varaa kadottaa. Arvoisa puhemies! Oikeistohallitus on tehnyt päinvastaisen arvovalinnan. Hyvä hallitus, te olette valinneet leikata kaikkein pienituloisimmilta. Te olette valinneet antaa rikkaille veronalennuksia velaksi. Te olette valinneet ottaa ennätysmäärän velkaa, ja te olette valinneet ajaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset syvään ahdinkoon. Te, hyvä hallitus, olette talouspolitiikassanne osoittaneet paitsi äärimmäistä epäjohdonmukaisuutta myös äärimmäistä epäonnistumista. Sen maksavat nahoissaan suomalaiset köyhät ihmiset. Arvoisa puhemies! Olemme välikysymyksen esittäjien kanssa samaa mieltä siitä, että hallituksen talouspolitiikka on epäonnistunutta ja ansaitsee epäluottamuksen. Siksi vasemmistoliiton eduskuntaryhmä jättää seuraavan epäluottamuslauseen: ”Hallitus on pettänyt kaikki lupauksensa ja laiminlyönyt tavoitteensa niin työllisyyden kuin velkaantumisen osalta. Raharikkaita suosiva politiikka murentaa hyvinvointivaltion rahoituspohjaa ja kurjistaa tavallisia suomalaisia. Siksi ehdotan, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-06-04T14:57:22,2025-06-04T15:02:47,Hyväksytty,1.1 2025_60_21,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Norrback, varsågod.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_22,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään välikysymystä, joka vakavasta sävystään huolimatta perustuu liialliseen uskoon nopeisiin tuloksiin ja aliarvioi ne rakenteelliset haasteet, joiden edessä maamme tällä hetkellä seisoo. Me ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä jaamme huolen velkaantumisesta, taantumasta ja työllisyystilanteesta, mutta me emme jaa opposition johtopäätöstä, että nämä ongelmat olisivat hallituksen vastuulla tai sen syytä. Päinvastoin tämä hallitus on hallitus, joka kantaa vastuuta ja toimii kehityksen kääntämiseksi. Oppositio kysyy myös, miksi alijäämä on odotettua suurempi. Vastaus on selvä: odottamaton syvä taantuma koko Euroopassa, voimakkaasti heikentynyt vientikysyntä, kauppatullien uhka ja niin edelleen. Nämä eivät ole hallituksen politiikan seurausta.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Anders Norrback,1440,2025-06-04T15:02:50,2025-06-04T15:04:03,Hyväksytty,1.1 2025_60_23,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Mika,Poutala,Kansanedustaja,KD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitusneuvotteluista lähtien tällä hallituksella on ollut selkeä tavoite ja päämäärä: kääntää valtion velkasuhde laskuun ja palauttaa Suomen talous kestävälle kasvu-uralle. [Suna Kymäläinen: Mites kävikään?] Vuosia jatkuneen velkaantumisen kiihtyminen uhkasi hyvinvointimme perustaa ja seuraavien sukupolvien, eli tämän päivän lasten ja nuorten, tulevaisuutta. [Antti Kurvinen: Uhka vain pahenee!] Hallitus on päämäärätietoisesti työskennellyt heti hallitustaipaleen alkumetreiltä talouden tasapainottamiseksi. Olemme tehneet säästötoimenpiteitä, jotka ovat olleet samalla erittäin vaikeita päätöksiä. Nämä yhdeksän miljardin sopeutukset ovat kuitenkin olleet keskeinen syy sille, että Suomi on säilyttänyt luottoluokituksensa, mikä on tärkeä perusta tulevaisuuden vakaudelle. Jatkossa tarvitsemme ennen kaikkea merkittäviä kasvun vauhdittajia ja toimia suomalaisen työn tukemiseksi, sillä taloudellinen kasvu syntyy ennen kaikkea yrityksissä. Tämä välikysymys viestii onneksi siitä, että myös oppositio jakaa tavoitteen velkaantumisen taittamisesta ja talouden korjaamisesta. Meillä taitaa siis olla sama suunta, kuten eräässä vaalisloganissakin aikanaan todettiin. Arvoisa puhemies! Hallitus teki merkittäviä kasvua tukevia päätöksiä kevään puoliväliriihessä. Niillä parannetaan niin suomalaisten ostovoimaa kuin yritysten toimintakykyä ja luodaan myös ilmapiiriä, jossa uskalletaan investoida ja tehdä ostopäätöksiä. Yhteisöveron ja ansiotuloveron kevennykset, eläketulon lisäveron alennus sekä ruuan ja lääkkeiden arvonlisäveron lasku tukevat kotitalouksia ja talouden elpymistä. Kasvupakettiin kuuluu myös merkittäviä panostuksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Meille kristillisdemokraateille on ollut tärkeää huolehtia toimien oikeudenmukaisuudesta. Kristillisdemokraateille ihminen ei ole kasvun ratas, vaan kasvulla tulee saada aikaan parempaa arkea ihmisille. Hyvinvointi ja tulevaisuus luodaan perheissä, ja perheiden arkea on tuettava: kotihoidon tuki on säilytetty, lapsilisiä ja omaishoidon palkkiota on korotettu ja lapsivähennys on sekä palautettu että kaksinkertaistettu. Perusopetukseen ja oppimisen tukeen on lisätty resursseja. Lasten ja nuorten terapiatakuu on juuri astunut voimaan. Nämä ovat myös investointeja tulevaisuuteen ja tulevat maksamaan itsensä takaisin. [Suna Kymäläinen: Mites se ammatillinen koulutus?] Arvoisa puhemies! Velkaantumisen hillitseminen ei ole nopeaa. On tehtävä kestäviä ratkaisuja, jotka pitkällä tähtäimellä tuottavat myös pysyviä tuloksia. Viime aikoina olemme jo nähneet merkkejä Suomen talouden vahvistumisesta, kuten bruttokansantuotteen positiivinen kehitys tälle vuodelle sekä teollisuuden tilausten kasvu. Maltillista talouskasvua on ennustettu. Hallitus on tehnyt myös lukuisia rakenteellisia työllisyystoimia: paikallista sopimista edistetään, sosiaaliturvaa uudistetaan kannustavammaksi ja kannustinloukkuja puretaan. Vaikutukset eivät näy yhdessä yössä, mutta ne ovat välttämättömiä kestävämpien työmarkkinoiden rakentamiseksi. Työllisyydenkin osalta on odotettavissa parempaa. Olemme kohdanneet globaaleja mullistuksia, joiden vaikutuksia emme ole voineet valita. Esimerkiksi tullit osana Yhdysvaltojen kauppapolitiikkaa vaikuttavat merkittävästi myös suomalaisten yritysten kasvunäkymiin. Vastaavasti muuttuneen turvallisuustilanteen myötä olemme tehneet puolustukseen merkittäviä lisäyksiä, joiden tarvetta tuskin kukaan tässä salissa kyseenalaistaa. Arvoisa puhemies! Haluamme, että tämän päivän nuorilla on vahva luottamus tulevaisuuteen. Jos emme korjaa julkisen talouden kestävyyttä, siirrämme ongelmat suoraan nuorten ja tulevien sukupolvien kannettavaksi. Taittamalla valtion velkaantumista turvaamme tulevillekin sukupolville hyvinvointiyhteiskunnan, jota meitä aiemmat polvet ovat meille rakentaneet. [Suna Kymäläinen: Harmi, että se jää vaan tekemättä!] Hallitus on sitoutunut tekemään työtä, joka kantaa kauas tulevaisuuteen. Työ ei ole ollut helppoa, mutta askel kerrallaan uudistamme perustaa elinvoimaiselle Suomelle.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Mika Poutala,1495,2025-06-04T15:07:39,2025-06-04T15:12:14,Hyväksytty,1.1 2025_60_24,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_25,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Hallitus ei tule pääsemään mihinkään talouden tavoitteisiinsa. Hallitus on kyllä tehnyt hyviä työelämämuutoksia — niistä vain ei ole mitään hyötyä ilman talouskasvua. Suomen talouden yhtälö on mahdoton. Tänä vuonna otetaan loppuvuoteen mennessä noin 15 miljardia euroa lisävelkaa. Hallituskauden lopussa meillä on 200 miljardia euroa velkaa. USA maksaa tänä vuonna viiden prosentin korkoa. Meille se tarkoittaa kymmentä miljardia euroa korkomenoihin vuodessa, ja saman verran lisää pitää panostaa puolustukseen. Jokainen ymmärtää, että nykyisellä politiikalla tämä ei ole mitenkään mahdollista. Arvoisa puhemies, ärade talman! Orpo ja Purra puhuvat vuorotellen palturia. Orpo väittää, että velkaantuminen on kurissa hallituskauden lopussa. No, ei varmasti ole. Purra sanoo, ettei veronalennuksiin oteta velkaa. Kyllä otetaan, ja otetaan ennätysmäärä. [Antti Kurvinen: Tämä on fakta!] Tällaiset puheet eivät ole vastuullista toimintaa. Suomi on syvemmässä taloudellisessa kriisissä kuin koskaan, ja nyt tarvitsemme pitkäaikaisia vastuunkantajia. Hallituksen talouspolitiikasta on pohja pois, ja nyt pelataan vain aikaa ja kaikki toivovat parasta ja jokainen hallituspuolueen edustaja pitää puheen, että nyt talous on kasvamassa. Talous ei ole kasvamassa. Vain konkurssit ja työttömyys kasvavat, ja sen näkevät lompakossaan niin palkansaajat kuin yrittäjät. Arvoisa puhemies, ärade talman! Yhteisöveron alennus on liian pieni, ja sinänsä tarpeellinen alennus menee vääriin kohteisiin. Yhteisöveron alennuksen olisi pitänyt olla viisi prosenttia, kun se kohdistuu investointeihin. Eniten kannustusta olisivat tarvinneet yksinyrittäjät ja pienet ja keskisuuret yritykset. Tänään olemme saaneet katastrofaaliset konkurssiluvut: konkursseja on 15 prosenttia enemmän kuin viime vuonna tähän samaan aikaan. Tässä se teidän talouskasvunne nyt on — konkursseja tulee enemmän koko ajan. Eli ei mitään käännettä parempaan, päinvastoin. Kotitalousvähennystä olisi pitänyt korottaa, niin että se olisi tuonut vauhtia kotien remontteihin ja apua vanhustenhoitoon. Pienille yrityksille olisi pitänyt kohdistaa arvonlisäveron alennuksia. Palkansaajien elintaso on laskenut vuosia, eikä muutosta ole luvassa. Suomalaiset eivät ole tyhmiä ja huomaavat kyllä sen lompakossaan. Keskiluokan veronalennukset ovat noin 30—60 euroa kuukaudessa. Kun siitä lähtee työttömyysvakuutusmaksun korotus ja kahvipaketin hinnannousu, työntekijälle ei jää yhtään mitään käteen, vaan hänestä tulee veronalennusten maksaja, vaikka hallitus muuta lupasi. Arvoisa puhemies, ärade talman! Venäjän uhka toivottavasti laittaa lisää vauhtia Euroopan varustautumiseen, ja se on suuri mahdollisuus meidän suomalaiselle puolustusteollisuudelle. Meillä on olemassa hyvä pohja teollisuudessa, mutta nyt pitää tuotekehitykseen saada aivan uutta vauhtia ja tehdä yhteisyrityksiä ukrainalaisten ja USA:n yritysten kanssa. Meillä on myös valmiina loistava vientituote: Suomen yleinen asevelvollisuus ja siihen liittyvä varusmieskoulutus ovat kova sana Euroopassa, kun esimerkiksi Ruotsi ja Saksa ovat ajaneet armeijansa alas. Meillä on paljon juuri eläköityneitä ammattitaitoisia kouluttajia, kasarmeja ja harjoitusalueita. Nyt pitäisi nopeasti koota koulutuspaketti, johon sisältyy myös johtajakoulutus, ja alkaa myydä sitä. Myös kaivosteollisuus pitäisi ottaa omaan haltuun. Emme me voi mennä Norjaankaan etsimään öljyä. Maatalous on ongelmissa. Ettekö te ymmärrä, että jos Suomeen tulee kriisi, meillä ei ole ruokaa ihmisille? Arvoisa puhemies, ärade talman! Jos haluamme saada Suomen talouden kuntoon, pitää se tehdä oikeudenmukaisesti. Olen lopen kyllästynyt edellisten hallitusten syyttelyyn, kun itse ei saada mitään aikaiseksi. Ettekö te ymmärrä, että teidän säästönne eivät tule toteutumaan? Meillä ei ole minkäännäköistä pitkän tähtäimen visiota Suomen suunnasta. Yhtenä päivänä säästetään ja seuraavana päivänä tuhlataan. Tällä tavalla mikään ei toteudu. [Välihuutoja — Eduskunnasta: Antakaa edustaja Harkimon puhua!] — Ei voi puhua, kun pitää kuunnella näitä viisauksia täällä. [Naurua] — Nyt hallituksen päätökset jakavat yhä enemmän kansaa, ja se ei ole hyvä asia. [Puhemies koputtaa] Kaikkien pitää osallistua, mutta ihmisiä ei saa kohdella epäreilusti. Kaikessa pitää välttää vastakkainasettelua. Tästä syystä yhdyn keskustan välikysymykseen. [Keskustan ryhmästä: Hyvä puheenvuoro!]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-06-04T15:12:20,2025-06-04T15:18:15,Hyväksytty,1.1 2025_60_26,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Annan nyt viiden minuutin mittaisen vastauspuheenvuoron pääministeri Orpolle, ja jo sen aikana edustajat voivat pyytää vastauspuheenvuoroja painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Olkaa hyvä, pääministeri Orpo.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_27,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pitääkö olla huolissaan, kysyi edustaja Kaikkonen välikysymyksessään. Kyllä todellakin pitää. Suomi on vakavasti velkaantunut maa, mutta kun sitä kysyitte, niin olisi pitänyt olla jo edellisessäkin hallituksessa huolissaan, jatkaa sitä linjaa, [Välihuutoja keskustan ryhmästä] jota teimme Sipilän hallituksessa, kun tasapainotimme valtion julkisen talouden, sen sijaan, että lisäsitte pysyviä menoja jo ennen koronaa noin puolellatoista miljardilla eurolla ja kehykset rikottiin. [Suna Kymäläisen välihuuto] No, SDP:lle, edustaja Räsäselle: Retoriikka 10, vakavuus ja uskottavuus 4. Ei tämä asia pelkästään riekkumalla tästä parane, mutta tosiasia on se, että Suomi on vakavasti velkaantunut. Jos tällä hetkellä ottaa pois korkomenot, jotka ovat lähes 4,5 miljardia vuodessa, ne ovat nousseet korkotason nousun myötä noin kolmella miljardilla vuodesta 22. Jos tämän korkotason nousun putsaa, niin se perus-ura velkaantumisessa on kuitenkin hallittavampi. Ja kun vielä ottaa huomioon Ukrainan tuen, jota me kaikki olemme halunneet antaa ja jakaa, lisärahat turvallisuuteen ja puolustukseen, niin tämä selittää paljon sitä, miksi tilanne on näin vakava. Mutta silti tämä julkisten menojen krooninen korkeampi taso kuin tulojen on se suuri ongelma. Me ollaan todellakin tartuttu toimeen. Me olemme sopeuttaneet taloutta kymmenellä miljardilla jo tähän mennessä. Olemme tehneet päätöksiä, suoria leikkauksia noin kuuden miljardin edestä. En tiedä, halutaanko niitä tehdä vielä enemmän. Kuunneltuani tätä salia, jossa lähestulkoon jokaista säästöä on vastustettu ja samaan aikaan on vaadittu lisämenoja, tuntuu, että niiden lisäleikkausten tekemiseen ei löytyisi kovastikaan paljon tukea. Siksi me keskityimme puoliväliriihessä, niin kuin olimme suunnitelleet ja kertoneet, kasvun aikaansaamiseen. Hyvä oppositio, te julistatte nyt jo hallituksen lopputuleman. Me olemme puolivälissä. [Suna Kymäläisen välihuuto] Esimerkiksi kasvuriihen päätöksistä, joita on kymmeniä, yksikään ei ole edes vielä voimassa, ja ne ovat niitä toimenpiteitä, joita Murron ryhmä suositti, eli parhaiden asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, millä tavalla Suomen talous saadaan kasvuun. Ne kasvua tukevat toimet, ne rakenteelliset uudistukset työmarkkinoille, sosiaaliturvaan, luvitukseen, tutkimukseen, jotka on tehty ensimmäisen kahden vuoden aikana, alkavat toimimaan viiveellä. Ja sitten lainaus: ”Ennen kuin kasvutoimien suotuisat vaikutukset talouskasvuun realisoituvat täydessä mitassaan, valtion tasetta hyödynnetään siltarahoituksena siten, ettei julkisen talouden velkasuhde kasva hallituskauden lopulla” — kansliapäällikkö Majanen. Eli tämä ratkaisu tehtiin hänen johdollaan valtiovarainministeriön valmistelusta niin, että hallituksen tavoite siitä, että velkasuhde taittuu tai tasaantuu hallituskauden lopulla, on tämä, mihin perustin kirjoitukseni. On totta kai niin, että muun muassa kaikkiin hallituksen kasvutoimiin, rakenteellisiin uudistuksiin, joille valtiovarainministeriö on laskenut vaikutukset, sisältyy riski samalla tavalla kuin sisältyy riski meidän toimintaympäristöön. Kuka meistä olisi silloin aikanaan, pari vuotta sitten, tiennyt, että Ukrainassa käytävä Venäjän sota pahenee, hankaloituu, talouskasvu viivästyy? Kuka olisi osannut arvata, että Trump aloittaa [Antti Lindtmanin välihuuto] tämänkaltaisen kauppasodan, jonka hän on aloittanut ja joka viivästyttää talouden kasvua? [Hälinää — Puhemies koputtaa] Osasiko teistä sen joku ennustaa? Ei. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä — Puhemies koputtaa] Toimintaympäristö on vaikea, mutta hallitus on tehnyt täysin järjestelmällistä, oikeaa politiikkaa, jossa samaan aikaan vähennetään pysyviä julkisia menoja, lisätään tuottavuutta julkiselle sektorille ja tehdään lukematon määrä talouskasvuun tähtääviä toimia. Ja vielä lopuksi, arvoisa puhemies: Kouvola, Muhos, Inkoo, Forssa, Kokkola, Rauma, Pori, Kemi ja niin edelleen — positiivisia uutisia. Kun teitä kuuntelee, niin tulee mökkipaikkakunta Puolanka mieleen, jossa on tapana sanoa, että mitäpä se hyvejää, mitä se kannattaa, antaa olla. Me emme anna olla, me emme anna periksi, ja me jaksamme iloita niistä positiivisista uutisista, joita eri puolille Suomea tällä hetkellä tulee, tai on vaikkapa Meyerin telakan jättiristeilyjen tilaukset, joita hallitus oli mukana räätälöimässä, toistakymmentätuhatta työpaikkaa, tai kasvava puolustusteollisuus. Hyvät ystävät, meillä on mahdollisuuksia. Ollaan huolissaan velkaantumisesta ja julkisen talouden tilasta, me ollaan kaikki, mutta myöskin tehdään kaikkemme, että ilmapiiri Suomessa kääntyy ja nämä positiiviset uutiset saavat sitä arvoa, minkä ne tarvitsevat. Ihmiset tarvitsevat myös toivoa, eivät pelkkää synkistelyä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-06-04T15:18:24,2025-06-04T15:24:02,Hyväksytty,1.1 2025_60_28,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten menemme vastauspuheenvuoroihin. — Edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_29,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä teidän vastauksistanne ja puheenvuoroistanne päätellen tämä välikysymys taisi mennä nyt ihon alle aika lailla. Ja ymmärtäähän sen — tässä todetaan se, että te epäonnistutte teidän keskeisimmässä vaalilupauksessanne. Velkaantumista ei saada kuriin, vaikka niin lupasitte. [Juha Mäenpään välihuuto] Mutta syyllisiä te löydätte kyllä, paljonkin. Muutamia, mitä mainitsitte: vuoden 2007 hallitus, sen jälkeiset hallitukset, pitkä itäraja, Ukrainan sota, suhdannetilanne, edellinen hallitus, [Antti Kurvinen: Muiden vika aina!] fläppitaulu, käärmehuilu, nykyinen oppositio, SDP, keskusta tietenkin. Syyllisiä löytyy, syyllisten lista on pitkä. Oikeastaan teidän listanne syyllisistä on niin pitkä, että siitä puuttuu vain yksi, joka olisi jotakin virhettä tehnyt, ja se virheetön tässä on Orpon ja Purran hallitus. [Antti Kurvinen: Juuri näin! — Suna Kymäläinen: Maahanmuuttajat!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2025-06-04T15:24:09,2025-06-04T15:25:15,Hyväksytty,1.1 2025_60_30,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_31,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että siellä ministeriaitiossa suututtaa se, että teidät laitetaan tilille teidän omista lupauksistanne. Minä en kiertänyt kevättä 23 ympäri Suomenmaata ja luvannut, että velkaantuminen loppuu. [Naurua oikealta] Te kiersitte ja lupasitte, että velkaantuminen loppuu. Ja miten kävi? Tämä hallitus velkaantuu siis enemmän kuin se hallitus, jota te olette koko ajan syyllistäneet kaikesta. Siis te velkaannutte enemmän kuin se hallitus, jota te olette kaikesta syyllistäneet. Ja niin kuin täällä on tullut esille, aina syy on jossain muualla. Aina syy on jossain muualla, ja senpä takia olen alkanut epäilemään, että osana tätä valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa te olette kyllä määränneet sieltä valtioneuvoston linnasta kaikki peilit peitettäväksi, koska muuten sieltä katsoisi silmiin se petettyjen vaalilupausten kokemusasiantuntija.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-06-04T15:25:15,2025-06-04T15:26:29,Hyväksytty,1.1 2025_60_32,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kopra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_33,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On kyllä hämmentävää kuulla tätä kritiikkiä hallituksen velkaantumisesta niiltä samoilta puolueilta, jotka ovat verisesti vastustaneet jokaista velkaantumisen hillitsemiseen tähtäävää sopeutustoimea ja jotka ovat myös tyrmänneet kaikki ne talouskasvua lisäävät ja tukevat toimet. Keskusta, kaikella kunnioituksella, te puhutte täällä monimutkaisista Viron veromalleista, joiden toimeenpaneminen kestäisi ja kestäisi vuosikausia. Yritykset tarvitsevat toimia nyt, tänä päivänä. Siksi hallitus toteuttaa nyt niitä uudistuksia, joita yrityksissä on odotettu vuosikausia ja joita te ette ole aikanaan saaneet aikaiseksi. Paikallinen sopiminen, hankintalain uudistus, yhteisöveron kevennys, luvituksen nopeuttaminen, sääntelyn keventäminen — nämä toimet ovat aivan merkittävästi parantamassa yritysten mahdollisuuksia työllistää, investoida ja kasvaa. Pk-yrittäjägallupkin sen kertoo: kasvuriihen toimet tukevat pk-yritysten kasvua ja kehitystä. Aamulla kuultiin sitten televisiossa, että SDP:n kasvutoimi olisi kohdistaa kaikki ansiotuloveron kevennykset pieni- ja keskituloisille — vai kuinka, edustaja Kymäläinen? [Puhemies koputtaa] Näyttäkää meille sitten paperilla, miten te rahoitatte tämän. [Puhemies koputtaa] Me olemme näyttäneet meidän sopeutuksemme, nyt on teidän vuoronne. [Timo Heinonen: Teillä oli pienituloisen raja 90 000!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2025-06-04T15:26:29,2025-06-04T15:27:56,Hyväksytty,1.1 2025_60_34,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Kiitoksia. — Ja muistutan kaikkia minuutin aikarajasta. — Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_35,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Julkisen talouden tilanne on vakava — velkaannumme siis 13 miljardia tänä vuonna. Luku on niin suuri, että moni suomalainen ei hoksaakaan, montako nollaa siinä on, mutta jokainen ymmärtää, että se on valtavan suuri. Aivan liian väärä on se suunta, mihin me menemme. Sen takia hieman ihmettelen sitä, että hallituksella ei ole minkäänlaista nöyryyttä katsoa peiliin tässä tilanteessa, vaan aina haetaan syytä oppositiosta tai edellisistä hallituksista, ja kuitenkin kun katsotaan niitä lukuja, jotka eivät valehtele, niin sen paljon haukutun Marinin hallituksen viimeisen kokonaisen vuoden, vuoden 2022, julkisen talouden alijäämä oli 0,8 prosenttia — teidän mielestänne niinkin surkealla hallituksella — ja nyt viime vuonna se oli 4,4 prosenttia miinuksella. Miten tässä voidaan ilkkua koko ajan siitä? Minusta nyt kannattaisi kyllä hakea parlamentaarista yhteistyötä ja lähteä ratkaisemaan tätä ongelmaa yhdessä. Ei enää kaksi vaalikautta riitä, sillä olemme liukumassa niin syvälle velkasuohon tässä tilanteessa. Nyt ei kannattaisi tehdä näitä tehottomia yhteisöveron alennuksia, jotka eivät luo kasvua mutta velkaannuttavat Suomea [Puhemies koputtaa] miljardi euroa joka vuosi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-06-04T15:27:56,2025-06-04T15:29:11,Tarkistettu,1.1 2025_60_36,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitos. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_60_37,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ehkä tässä kaipaisi oppositiolta vain jonkunnäköistä johdonmukaisuutta omissa puheissanne: Te olette todenneet tämän hallituskauden aikana, että te vastustatte sopeutuksia, vastustatte veronkorotuksia. Sitten te syytätte, että täällä leikataan liian paljon, leikataan liian nopeasti tai sitten leikataan liian vähän. Miksi ette korota veroja? Miksi korotatte veroja? Miksi kevennätte verotusta? Miksi ette kevennä verotusta? Vahvistatte kasvua, miksi ette vahvista kasvua? Ja kun vahvistetaan kasvua, niin vahvistetaan kasvua väärällä tavalla. Ei minkäännäköistä johdonmukaisuutta. Ainoa teidän johdonmukainen kritiikkinne on se, että arvostelette hallitusta kaikesta, mihin ette itse pystyneet. Tosiasiahan on se, että myös seuraavalla hallituskaudella joudutaan tekemään hyvin merkittävä määrä sopeutuksia, ja kyllä alkaa tässä kohtaa kiinnostamaan, mikä on se keskustan tai sosiaalidemokraattien vaihtoehto. Noin 10 miljardia euroa pitää tehdä sopeutuksia. [Antti Kurvinen heiluttaa papereita] — Tuo teidän paperinne ei ole, edustaja Kurvinen, vaihtoehto. Se on tyhjä paperi vailla minkäännäköistä järjellistä esitystä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-06-04T15:29:11,2025-06-04T15:30:16,Hyväksytty,1.1 2025_60_38,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_39,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Valtiovarainministeri Purra, te puheessanne sanoitte, että hallitus ajattelee isoa kuvaa. Ehkä niinkin, mutta vaikuttaa siltä, että hallitus ei ajattele pientä ihmistä, ei ajattele opiskelijaa, ei työtöntä, ei pitkäaikaissairasta, ei pienituloista työntekijää. Te, ministeri Purra, puhuitte myös, oppositiopuolueiden ehdotuksiin viitaten, omaisuuden konfiskoinnista. Konfiskointi tarkoittaa kai suomeksi kutakuinkin takavarikointia tai haltuunottoa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Sitähän se on!] Onko teidän mielestänne verotus takavarikointia tai haltuunottoa? Se kuulostaa erehdyttävän paljon puheelta, jota äärioikeisto viljelee, kun se väittää, että verotus on varkautta. Ehkä voitte selventää, miten valtiovarainministerinä suhtaudutte todella näihin opposition verotusehdotuksiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-06-04T15:30:16,2025-06-04T15:31:15,Hyväksytty,1.1 2025_60_40,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Norrback, varsågod.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_41,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Opposition tehtävähän on kyseenalaistaa hallituksen linjauksia, kyseenalaistaa hallituksen politiikkaa, ja se on tehty minun mielestäni aika ansiokkaasti täällä tänään. Mutta oppositiolla on myös toinen tehtävä. Minä en tiedä, tietääkö oppositio, mikä se tehtävä on. Se on luoda vaihtoehto, että voidaan verrata.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Anders Norrback,1440,2025-06-04T15:31:15,2025-06-04T15:31:48,Hyväksytty,1.1 2025_60_42,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus, te väitätte, että leikkaaminen on pakko, mutta tänä keväänä pakko väistyi rikkaiden veronalennusten tieltä. Veroalet eivät pienituloisimpia auta, sillä muistuttaisin nyt vielä, että ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poisto syö kokonaan, siis kokonaan, pienituloisten verotuksen keventämisen. Eli se siitä pienituloisten muistamisesta. Ja kun te, valtiovarainministeri Purra, täällä sanailitte istunnon alussa käärmehuilusta, niin kyllä se on perussuomalainen puolue, joka on tanssinut EK:n ja kokoomuksen käärmehuilun mukaan. Pienituloisilta leikkaaminen todellakin käy, ja duunareilta leikkaaminen todellakin käy. Kokoomus tekee toki hallituksessa juuri sitä politiikkaa, mitä kokoomukselta on totuttu näkemään, mutta myös perussuomalaiset ovat nyt näyttäneet todelliset kasvonsa. Tämä hallitus ajaa rikkaiden etuja. Sitä te teette hyvin, mutta talouspoliittisesti se on vähintäänkin falskia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-06-04T15:32:19,2025-06-04T15:33:18,Hyväksytty,1.1 2025_60_43,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitos. — Edustaja Poutala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_44,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Mika,Poutala,Kansanedustaja,KD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Velan taittaminen ei ole vain talouskysymys, vaan kyse on myös sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Meidän on huolehdittava siitä, että lapsilla ja nuorilla on tulevaisuudessa vahva hyvinvointiyhteiskunta, ei vain kaunista muistoa siitä. Kristillisdemokraateille on tärkeää, että sopeutukset tehdään mahdollisimman inhimillisesti: perheitä tukien, pienituloisista ja ikäihmisistä huolehtien ja panostaen koulutukseen sekä siihen, että työnteko on aina kannattavaa. Vaikeista olosuhteista huolimatta Orpon hallitus tuo Suomeen suunnanmuutoksen: viime hallituskauden velkalaiva on kääntymässä. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Mitä ihmettä?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Mika Poutala,1495,2025-06-04T15:33:18,2025-06-04T15:34:06,Tarkistettu,1.1 2025_60_45,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_60_46,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Orpo, minä onnittelen teitä. Te olette todellinen velkaministeri, ja te tosiaan kipparoitte tätä velkahallitusta, joka kristillisdemokraattien puheenvuoron mukaisesti muuttaa suuntaa: alaspäin uppoaa. Teidän hallituksenne, arvoisa pääministeri, tulee olemaan Suomen historiassa eniten velkaa ottava hallitus. Te lyötte kevyesti teidän kaksi vuotta parjaamanne edellisen hallituksen velkalukemat. Taustalla tietysti, puhemies, on totaalinen epäonnistuminen talouskasvun luonnissa, kasvupolitiikassa ja elinvoiman luomisessa. Pääministeri Orpo, teidän oma hallituksenne on myrkyttänyt Suomen ilmapiirin. Valtiovarainministeri Purran maailmanlopun puheet ovat saaneet viimeisenkin suomalaisen lopettamaan remontin tilaamisen tai auton vaihtamisen. Ette te voi samaan aikaan pelotella ihmisiä, jakaa ihmisiä kahtia, ja sitten toivoa tällaista kaunista auringonpaistetta, vaihtaa puhetta viikossa. Arvoisa pääministeri, kun me katsomme tätä tilannetta, mihinkä Suomen talous on ajettu, niin olisiko nyt viimeinen hetki ottaa nämä keskustan kasvupolitiikan keinot käyttöön? [Puhuja näyttää paperinippua] Täällä on [Puhemies koputtaa] yli 50 verifioitua, hyvää toimenpidettä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-06-04T15:34:06,2025-06-04T15:35:23,Tarkistettu,1.1 2025_60_47,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_60_48,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Se, mistä olen huolissani, on se, että Suomella ei ole minkäänlaista visiota tulevaisuuteen. Mitä me haluamme tehdä? Me tiedämme, että yritykset ja yrittäjät ovat ainoat, jotka pystyvät tämän meidän velkaantumisen saamaan loppumaan ja pienenemään. Kaikki täällä ovat huolestuneet velkaantumisesta, se on ihan selvä. Mutta mikä meidän visio on? Ainoa, mitä me ollaan tehty nyt, on yhteisöveron alennus kahdella prosentilla — ei varmastikaan johda kasvuun, sen voin taata teille. Eli me tarvitaan visio siitä, mihin haluamme viedä Suomea. Haluaisin, pääministeri, kysyä, mikä on teidän pitkän tähtäimen suunnitelmanne, koska se ei voi mennä niin, että välillä painetaan jarrua ja säästetään, yhtäkkiä pannaan satanen lasiin ja tuhlataan. Pitää olla joku pitkän tähtäimen suunnitelma. Kertokaa se, pääministeri, meille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-06-04T15:35:23,2025-06-04T15:36:31,Hyväksytty,1.1 2025_60_49,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_50,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eihän siitä pääse yli eikä ympäri, että tämän hallituksen velkalupaukset on karmealla tavalla petetty, karmealla tavalla. [Keskustan ryhmästä: Kyllä!] Ennen vaaleja siis luvattiin suomalaisille lopettaa velaksi eläminen. Suuret olivat puheet, mutta tosiasiassa tämä hallitus ottaa eniten velkaa Suomessa, enemmän kuin mikään edeltävä hallitus. Se on se velkakippari Orpon tulostaulu suomalaisille, ja nyt näitä lukuja on syynännyt jopa Euroopan komissio, ja vain hiuksenhienosti Suomi vältti joutumasta EU:n tarkkailuluokalle. Vain poikkeuslausekkeiden turvin täpärästi vältettiin tämä tarkkailuluokka. Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Majasen tarkkailuluokalle te kyllä olette joutunut, sillä hän joutui poikkeuksellisesti oikaisemaan puheitanne velkaantumisen taittumisesta tämän vaalikauden loppuun mennessä. Voitteko te nyt tunnustaa eduskunnan edessä, että te annoitte väärän todistuksen eikä valtiovarainministeri ole sanonut, että velkaantuminen taittuu [Puhemies koputtaa] vaalikauden loppuun mennessä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-06-04T15:36:31,2025-06-04T15:37:44,Hyväksytty,1.1 2025_60_51,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_52,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kopran puheenvuorossa vakuuteltiin, että hallitus kantaa aidosti huolta taloudesta, ja pääministeri Orpo, te sanoitte, että ihmiset tarvitsevat myös toivoa. Jos te aidosti kantaisitte huolta taloudesta ja toivosta, niin te ette poraisi miljardiluokan aukkoa valtion verotuloihin yhteisöveroa alentamalla tässä tilanteessa, jossa me tiedämme, että tulevien vuosien menopaineet ovat aivan historiallisen suuria. Te ette syventäisi lapsiperheköyhyyttä ja sysäisi ihmisiä toimeentulotuelle. Te ette, hyvänen aika sentään, leikkaisi koulutuksesta, kuten te olette nyt jälleen tekemässä. Vihreiden vaihtoehto on toisenlainen. Me suhtaudumme vakavasti paitsi tähän taloudelliseen velkaan myös siihen hyvinvointi- ja ympäristövelkaan, jotka ikävä kyllä kaikki kolme tämän hallituksen johdolla kasvavat mittavasti. Arvoisa puhemies! On minustakin kyllä silmiinpistävää, miten iso osa hallituksen puheista keskittyy opposition nälvimiseen ja syyllisten etsimiseen jostain muualta, jopa sieltä ministeriaitiosta käsin. Olen kiinnittänyt tähän huomiota aikaisemminkin, [Puhemies koputtaa] ja vaikuttaa siltä, että kokoomusta myöten tämä hallitus on omaksunut niin sanotusti perussuomalaisten pelikirjan, jossa hyökkäys on aina paras puolustus.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-06-04T15:37:44,2025-06-04T15:39:02,Hyväksytty,1.1 2025_60_53,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_54,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Politiikka on todellakin arvovalintoja, kuten valtiovarainministeri tuossa alussa totesi. No, te olette ministeriaitiosta nyt toistelleet useaan otteeseen näitä pieni- ja keskituloisten verotuksen kevennyksiä, mutta arvoisa valtiovarainministeri Purra, eivät ne veronkevennykset siellä kaikista pienituloisimpien tileillä näy. Heille näkyvät sosiaaliturvan leikkaukset ja heille näkyvät palveluiden leikkaukset. Arvoisa valtiovarainministeri, kaikkea tätä te olette perustellut sillä, että on pakko. Te olette sanonut, että nämä päätökset ovat teille vaikeita mutta nyt on pakko leikata. Mutta tänä keväänähän tuli todistetuksi, että ei teidän ole ollut mikään pakko leikata kaikista heikoimmassa asemassa olevilta ihmisiltä, kun nyt te olette voineet kuitenkin antaa veronalennuksia suurituloisille velaksi, ja se on tämän hallituksen arvovalinta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-06-04T15:39:02,2025-06-04T15:40:00,Hyväksytty,1.1 2025_60_55,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_56,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä Orpon hallitus näyttää tosiaan rakentavan suomalaisille ennätyksellistä velkavuorta, eikä oikeastaan se koko kuva ole vielä edes näkyvissä. Useat talousviisaat ovat kritisoineet myös hallituksen tapaa rahoittaa veronalennuksia muun muassa pikavippaamalla miljardi euroa Eläkerahastosta. Tämä ei toki ole ensimmäinen kerta, kun hallitus luovasti kaunistelee velkapolitiikkansa jälkiä ja siirtää ongelmia seuraajilleen. Olette jo aiemmin päättäneet luopua valtion omaisuudesta jopa neljän miljardin euron edestä. Rahaa on näin löytynyt niin yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksiin kuin siihen kuuluisaan tunnin junaankin. Vanha oppi kuuluisi, että osta halvalla ja myy kalliilla, mutta, hyvä hallitus, nyt näyttää siltä, että te olette politiikallanne ottamassa ison riskin toimia juuri päinvastoin, omaisuuden kun voi myydä vain kerran. Arvoisa valtiovarainministeri, kysynkin teiltä: onko tämä tällainen pikavippipolitiikka teidän mielestänne todella kestävä tapa rahoittaa julkisia menoja?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-06-04T15:40:11,,Hyväksytty,1.1 2025_60_57,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kauma on tainnut poistua. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_58,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä vasemmiston välikysymys on vähän kuin Putte Possun nimipäivät: keskusta ja demarit haikailevat menneitä rahan jakamisen juhliaan toukokuun kihlauksen nimissä, ja ulos välikysymyksestä jätetyt vihreät voivottelevat, että kunpa saisimme olla mukana. [Naurua oikealta] Arvoisa valtiovarainministeri Purra, teidän tehtävänne ei ole ollut helppo. Olette kuitenkin hoitanut tehtävänne sen vaatimalla päättäväisyydellä. Vaikeita päätöksiä on pitänyt tehdä. [Antti Kaikkonen: Kokoomus on tyytyväinen!] Ei velalle rakennettu hyvinvointiyhteiskunta loputtomiin kestä. Siksi vahvaa valtiontaloutta pitää tavoitella. Arvoisa puhemies! Ministeri Purra, katsoinko oikein: jos olisimme jatkaneet Marinin hallituksen, keskustan Saarikon ja sosiaalidemokraattien talouspolitiikan linjalla, niin nyt velkaa otettaisiin neljä miljardia enemmän kuin tällä hetkellä otetaan? Katsoinko tämän oikein? Voitteko vahvistaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-06-04T15:41:26,2025-06-04T15:42:39,Tarkistettu,1.1 2025_60_59,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_60_60,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vähän tuntuu kyllä siltä, että tämä velkakeskustelu nyt siellä hallitusriveissä menee hiukan tunteisiin. On ehkä hiukan kiusallista, kun te mielellänne puhutte tässäkin keskustelussa kaikkien muiden hallitusten velkaantumisesta ja arvostelette sitä näissäkin puheissa niin kovin sanoin mutta yhden asian unohdatte, arvoisa pääministeri: te, joka Suomen kansalle suorassa tv-lähetyksessä lupasitte, että nyt on aika lopettaa velkaantuminen, kaikista näistä hallituksista, joita te tänäänkin olette täällä haukkuneet, olette se, joka on tuonut eduskuntaan esityksen, että otatte enemmän velkaa kuin yksikään aiempi, myös se edellinen, haukkumanne hallitus. [Ben Zyskowicz: Eli olisi pitänyt säästää enemmän?] Arvoisa puhemies! Tässä kuultiin myös uutinen, kun sanoitte, että ette voinut kuvitella, että Ukrainan sota pahenee. [Puhemies koputtaa] Siis oliko näin, että teidän lähtökohtanne talouspolitiikalle oli se, että te toivoitte, että Ukrainan sodassa tulee nopea loppu? [Puhemies koputtaa] Voitteko hiukan tarkentaa tätä aikaisempaa lausuntoanne? [Välihuutoja oikealta — Ben Zyskowicz: Ettekö te sitä toivo? — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Mihin tämä arvionne nojasi?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-06-04T15:42:39,2025-06-04T15:44:03,Hyväksytty,1.1 2025_60_61,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_62,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tuosta edustaja Kaikkosen listalta jäi vielä puuttumaan syyllisistä tämä keskustan tyhjä paperi. Se kannattaa lisätä sinne listaan. En tiedä, paljonko puheaikaa pitäisi oppositiolle tässä salissa antaa, että sieltä puheenvuorojen seasta tulisi yksikin ratkaisu tai vaihtoehto. Tämä on erittäin mielenkiintoinen kysymys, erityisesti huomioiden, että seuraavalla kaudella todellakin se kymmenen miljardia sieltä tarvitsisi leikata lisää. Kuulisin mielelläni niitä vaihtoehtoja, mitä oppositiolla on tähän esittää. No, minä aloitan. Tässä sekä oppositiolle että osalle hallitusta ratkaisu ja vaihtoehto: lähtekää perussuomalaisten järkilinjalle vaatimaan ilmastotoimien peruuttamista tai viivästyttämistä. Aika paljon tätä järjenkäyttöä me saimme jo hallitusohjelmaan mukaankin, vaikkapa tämän teidän hallituksenne päättämän jyrkän jakeluvelvoitteen nousun taittamisen ja satojen miljoonien kilpailukykyedun suomalaiselle logistiikalle sitä kautta. Tukekaa siis näitä meidän esityksiämme, niin että saadaan taloutta pelastettua ilman, että se haittaa varsinaisesti yhtään mitään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2025-06-04T15:44:03,2025-06-04T15:45:09,Hyväksytty,1.1 2025_60_63,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Meriluoto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_64,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Laura,Meriluoto,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus asetti tavoitteekseen Suomen velkasuhteen vakauttamisen hallituskauden loppuun mennessä. No, tämä ei tosiaan tule toteutumaan. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan velkasuhde jatkaa kasvuaan hallituskauden loppuun saakka eikä siis vakaudu. No, kun maalia ei synny, hallitus päätti siirtää maalitolppia. Uusi tulkinta on, että velkasuhteen vakauttaminen tarkoittaa velkasuhteen kasvun pysähtymistä yhdeksi vuodeksi, ja tämä tehdään vippaamalla miljardin edestä työntekijöiden eläkerahoja Valtion Eläkerahastosta. Eikö, arvoisa hallitus, tämä ole älyllisesti hieman epärehellistä? Ja samalla kun olette epäonnistuneet talouspolitiikassanne, olette aiheuttaneet suomalaisessa yhteiskunnassa valtavaa inhimillistä vahinkoa. Lisäätte suomalaisten eriarvoisuutta ja ahdinkoa saavuttamatta mitään julkilausuttuja tavoitteitanne. Te esitätte, että tekisitte järkivalintoja, mutta kylmiä arvovalintoja nämä ovat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Laura Meriluoto,1523,2025-06-04T15:45:09,2025-06-04T15:46:18,Hyväksytty,1.1 2025_60_65,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_66,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Mika,Lintilä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on arvosteltu välikysymyksen tekoa, mutta pidän sitä hyvin perusteltuna. Jos me ajatellaan velkaantumista, työttömyyttä, konkurssien määrää, poukkoilevaa vero- ja talouspolitiikkaa ja ihmisten luottamusta taloutensa kehitykseen, niin missä tilanteessa tehdään välikysymys, jos ei tällaisessa tilanteessa? Siitä olen teidän kanssanne samaa mieltä, että tämä ei oikene yhdessä kaudessa, ja sen vuoksi olisi hyvä laittaa parlamentaarinen työ tämän pohjalta liikkeelle, koska voi olla, että vaalit muuttavat seuraavan hallituksen kokoonpanoa ja olisi ehkä syytä käydä sitä laajemmalla rintamalla läpi. Kun tiedetään nämä luvut ja me ollaan kuultu hallituksen selitykset tilanteeseen, niin oikeastaan minun on pakko kysyä teiltä: Kuinka tyytyväisiä te olette niihin tuloksiin, joita te olette saaneet aikaiseksi teidän talouspolitiikallanne? [Puhemies koputtaa] Pääministeri jakoi tuossa jo vähän kevätmäisesti kouluarvosanoja, joten käytetään samaa mittaria, 4:stä 10:een.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2025-06-04T15:46:18,2025-06-04T15:47:36,Hyväksytty,1.1 2025_60_67,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_68,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Edustaja Joona Räsänen sanoi, että hän ei vuoden 23 vaalien alla kiertänyt lupaamassa velkaantumisen hallitsemista. [Välihuutoja vasemmalta] — Ei todella, hän ei siis kiertänyt lupaamassa velkaantumisen hallitsemista. — [Suna Kymäläinen: Lopettamista!] Herra puhemies, ei todellakaan kiertänyt. Nimittäin edustaja Heinonen tässä vieressä näytti vähän demareitten vaaliohjelmaa, eli Joona Räsänen kiersi lupaamassa lisää rahaa köyhille, eläkeläisille, yksin asuville, opiskelijoille ja niin edelleen ja niin edelleen. Auta armias, jos edustajat Joona Räsänen ja Harakka ja kumppanit olisivat vaalit voittaneet ja tällä ohjelmalla olisi lähdetty liikkeelle. Mikä olisi velkavauhti nyt? Edustaja Lintilälle sanon: Välikysymykset ovat kyllä paikallaan. Mutta onhan se irvokasta, että porukka, joka on vastustanut suunnilleen kaikkia hallituksen säästöesityksiä, tekee välikysymyksen velkaantumisesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-06-04T15:47:36,2025-06-04T15:48:46,Hyväksytty,1.1 2025_60_69,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_70,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä, sosiaalidemokraatit ovat aina puhuneet oikeudenmukaisuuden puolesta — aina. Pääministeri Orpo, te kyllä piditte aikamoista rytinää ennen vaaleja tästä velkaantumisesta ja lupasitte sen lopettaa. Ääni oli kova. Siksi onkin hyvin hämmentävää se, että juuri teidän johtamanne hallitus on se hallitus, joka tekee velkaantumisen suomenennätyksen. Olisin kuvitellut, että kun tilanne on tämä, niin te olisitte sitten siellä puoliväliriihessä todenneet itse itsellenne, että nyt on korkea aika herätä, samalla tavalla kuin edelliselle hallitukselle te toivotitte. Mutta mitäpä vielä, te teitte täysin päinvastoin: teidän taikaseinällänne taiottiin lisää rahaa yli miljardi kaikkein rikkaimpien ja kaikkein varakkaimpien veronkevennyksiin — veronkevennyksiä varakkaille velalla. Tämä oli teidän taikaseinänne tulos. Pääministeri, kyllä tämä on melkoinen arvovalinta, kun sitä ennen te olette leikanneet kaikkein pienituloisimmilta, olette leikanneet hoitoonpääsystä, vanhustenhoivasta, lastensuojelusta. Mitä ihmeen arvovalintoja nämä ovat? Ei näillä arvovalinnoilla [Puhemies koputtaa] ainakaan velkaantumista ole kuriin laitettu. [Ben Zyskowiczin välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-06-04T15:48:46,2025-06-04T15:50:04,Hyväksytty,1.1 2025_60_71,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_72,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan ensin keskustaa muistuttaa, että te pakoilitte vastuuta hallitusneuvottelujen aikana. Te jätitte hallitustunnustelijalle tyhjän paperin. Sillä lailla tämä kysymys on teiltä ihan absurdi, että te nyt olette täällä huolissanne taloudesta. Olisitte kantaneet vastuuta silloin. [Välihuutoja] Arvoisa puhemies! Onhan tämä maan tilanne surkea, se on kaikilla tiedossa, mutta kotitalouden velkaantuminen voidaan taittaa vain menoja vähentämällä tai tuloja lisäämällä tai näiden yhdistelmällä. Sama koskee valtiontaloutta. Ongelmalliseksi asian tekee oppositiopuolueiden ja heitä tukevan median rettelöinti hallituksen toimenpiteillä. Jos leikkaa menoja, hallitus tekee mukamas väärin. Jos pyrkii kasvutoimilla lisäämään tuloja, sekin on väärin. Oppositiossa on aina joku, joka löytää moitittavaa. Teidän pitää tunnustaa se, että kansainvälinen suhdanne ja Ukrainan [Puhemies koputtaa] sota vaikuttavat tilanteeseen, minkä oppositio ja myös media [Puhemies koputtaa] usein jättävät tarkoituksella huomiotta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-06-04T15:50:04,2025-06-04T15:51:23,Hyväksytty,1.1 2025_60_73,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_74,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Siitä olemme yhtä mieltä, että hallitus on luvannut lopettaa velkaantumisen. Siitä näyttää olevan vielä epäselvyys, että hallitus on johtanut tätä maata kaksi vuotta ja heitti hanskat tiskiin puoliväliriihen jälkeen. Arvoisa pääministeri, te nauroitte, kun edustaja Kaikkonen kuvaili hallituksen toimintaa norsunluutorniksi. Minua se ei naurata. Jopa valtiovarainministeriön korkein johto on joutunut oikomaan pääministerin velkalupauksia mediassa. Käsitys todellisuudesta on erilainen, ja nyt olisi korkein aika tehdä käänne parempaan. Tosiasioiden tunnustamista se tässä tilanteessa vaatisi. Arvoisa pääministeri, kun keskusta on esittänyt toimia, esimerkiksi Viron veromallia — siirtymistä semmoiseen järjestelmään, että yritykset voisivat kasvaa nopeammin — tai esimerkiksi työttömyysturvan kattoa, niin miten te suhtaudutte keskustan kasvuesityksiin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-06-04T15:51:23,2025-06-04T15:52:31,Hyväksytty,1.1 2025_60_75,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_76,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on rehellistä tunnustaa se, että sekä edellinen että tämä nykyinen hallitus ovat olleet hyvin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, ja on ymmärrettävää, että velkaa on otettu molemmilla vaalikausilla. Mutta tässä on iso ero, että edellinen hallitus ei edes käynyt sellaista keskustelua, että pitäisikö valtiontalouden menoja priorisoida, pitäisikö jostain säästää. Tällaista keskustelua ei lainkaan käyty. Sen sijaan tämä hallitus, kuten pääministeri sanoi, on tehnyt jo kuuden miljardin edestä selviä säästötoimia. Toinen asia, jonka edellinen hallitus jätti lähes kokonaan tekemättä, oli rakenteelliset uudistukset, joita nyt on tehty paljon esimerkiksi työmarkkinoilla. Ainoastaan eläkeputken poiston te teitte. Se oli sinänsä hyvä asia mutta vaikuttaa pitkässä juoksussa. Eli molemmat ovat joutuneet ottamaan velkaa ja jatkossakin joudutaan ottamaan, mutta olennaista on se, että asioita pystytään pistämään tärkeysjärjestykseen. Se on nyt kyetty tekemään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-06-04T15:52:31,2025-06-04T15:53:37,Hyväksytty,1.1 2025_60_77,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_78,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallitus tosiaan ottaa enemmän velkaa kuin se paljon parjaamansa edeltäjä, mutta mihin tarkoitukseen tätä velkaa otetaan ja on otettu? Sanna Marinin hallitus joutui poikkeustoimilla torjumaan maailmanlaajuista pandemiaa. Orpon—Purran hallituksen suurin kansanterveydellinen ongelma liittyy nikotiinipusseihin. Teidän ennätysvelkaantumiseenne on kaksi syytä. Ensimmäinen syy on talouden tärveleminen, toinen on kaverikapitalismi. Talous on tärvelty. Peritte ennätystyöllisyyden, mutta olette saaneet aikaan sata uutta työtöntä joka päivä, lähes kymmenen uutta konkurssihakemusta joka ikinen päivä mukaan lukien viikonloput. Siinä paloi teillä ainakin kolme miljardia. Samaan aikaan kun leikkaatte puolustuskyvyttömiltä, annatte miljardi euroa kaikkein rikkaimmille suomalaisille. Pääomatulojen saajille on lahjoitettu veroale velaksi. Eli kysymys kuuluu, arvoisa valtiovarainministeri Purra: voitteko peruuttaa tämän vastuuttoman yhteisöveron miljardialen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-06-04T15:53:37,2025-06-04T15:54:49,Hyväksytty,1.1 2025_60_79,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_80,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus tukee talouskasvua monin jo aiemmin päätetyin toimin, kuten toteuttamalla työllisyyttä lisääviä rakenteellisia uudistuksia, kohdentamalla t&k-rahoituslain mukaiset panostukset talouskasvun edellytyksiä tukeviin kohteisiin ja toimeenpanemalla määräaikaisen investointiohjelman. Sen lisäksi hallitus on tehnyt puoliväliriihessä merkittävästi uusia toimia, jotka parantavat työnteon kannustimia, vahvistavat suomalaista ostovoimaa ja tukevat investointien ja yrittämisen edellytyksiä. Hallitus on muun muassa nostanut lapsilisiä, lapsivähennys on palautettu ja sitä korotetaan, pieni- ja keskituloisten verotusta lasketaan, ruuan alvia lasketaan hitunen, omaishoidon tuen alinta maksuluokkaa korotetaan, ja puolustukseen tulee myös lisäyksiä. Lisäksi terapiatakuu astui toukokuussa voimaan. Nämä ovat toimia, jotka tuovat inhimillistä hyvää heille, joita ne koskettavat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2025-06-04T15:54:50,2025-06-04T15:56:01,Hyväksytty,1.1 2025_60_81,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Wickström, varsågod. [Hälinää — Puhemies koputtaa]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_82,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Suomella ei ole ollut talouskasvua 18 vuoteen, ja tämä on itse asiassa pahempi ongelma kuin itse velkaantuminen. Mutta tässä tilanteessa me emme saa unohtaa, että tässä on toki vaikutuksia sillä, että suhdanne on huono, mutta myöskin sillä, että hallituksen on aivan välttämätöntä panostaa puolustukseen ja muutenkin varautumiseen. Samaan aikaan, kun oppositio kritisoi, että hallitus joutuu tekemään näitä panostuksia, sillä on myöskin kustannuslappu ja hallitus joutuu etsimään sitten muita kohteita, joista lähteä etsimään myöskin säästöjä, jotta myöskin puolustusmenoja voidaan sitten lähteä kattamaan. Mutta se, mitä minä tässä salissa kaipaisin tällä hetkellä todella paljon, on itse asiassa Ruotsin sosiaalidemokraattinen puolue. Siellä Ruotsin SDP teki monia niitä uudistuksia, joita tämä hallitus on tällä kaudella tehnyt. Tämä hallitus on joutunut tekemään niitä todella nopealla aikataululla, ja moni niistä on mennyt maaliin nyt jo kahden vuoden aikana, muun muassa työmarkkinauudistukset ja luvitukset. Ja kun tässä moni demari viime viikolla kävi myöskin tapaamassa sisarpuoluetta Ruotsissa, niin toivottavasti [Puhemies koputtaa] ei vain juotu kahvia vaan myöskin oppi otettiin mukaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-06-04T15:56:01,2025-06-04T15:57:16,Hyväksytty,1.1 2025_60_83,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_84,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun katsotaan velkapolitiikkaa yleensä missä tahansa maassa, niin pitäisi rohjeta katsoa lähitulevaisuuden investointeja, miten siinä maassa menee — tällä kertaa Suomessa. Kyllä meidän tilanne Suomessa on, kun katsoo rakastamaani metsäteollisuutta ja metsäalaa, että me olemme menossa kolinalla alamäkeen. Ajelin tuossa kuntavaalikampanjan aikaan eri puolilla Suomea katsomassa, miten kamalassa kunnossa tämä maa on. Valtavat määrät arvopuuta poltetaan tämän älyttömän ilmastopolitiikan takia. Se maksaa meille energiana aivan hillittömästi, ja metsäteollisuus hiipuu. Olemme kohta tilanteessa, että tehtaita pannaan kiinni. Ennen kaikkea se arvokasvu, mikä lisäarvoa tuottaa, kun vientiteollisuudessa myydään tavaraa ulkomaille Suomesta, on se kasvun ydin. Mielestäni tässä teidän tulisi tehdä täyskäännös ja ruveta tekemään aitoa kasvupolitiikkaa. Tämä ilmastopolitiikka, mitä sieltä nyt on tulossa, ennallistamiset, metsäkadot ja monitoroinnit sun muut, syö meidän kasvua koko ajan. Kuinka moni, arvoisat ministerit, teistä pistää ennallistamiseen rahaa vaikka 700 miljoonaa euroa vuodessa, kun meidän suopellot, viljapellot ja kasvumetsämaat pistetään [Puhemies koputtaa] veden alle? Lähdettekö siihen humppaan mukaan? Toivottavasti ette.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-06-04T15:57:16,2025-06-04T15:58:32,Hyväksytty,1.1 2025_60_85,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_86,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Työllisyys on tietenkin ykkösasia, jos valtiontaloutta aiotaan hoitaa. Tässä vain on semmoinen tilanne, että nämä niin sanotut rakenteelliset uudistukset tai leikkaukset eivät ole sitä tuoneet. Meillä on työllisyysaste VM:n ennusteen mukaan sellainen, että vuonna 2023 ollut työllisyysaste saavutetaan vasta vuonna 2029 — kuuden vuoden päästä siitä, kun hallitus on aloittanut. Tässä on tämmöinen kuuden vuoden kuoppa, ja nyt näillä työllisyysasteen korjauksilla viedään myöskin valtiontaloutta miinukselle. Oli laskettu kaksi miljardia tälle 100 000:lle, nyt ollaan miinuksella 50 000, niin että kolme miljardia euroa tästä talouden tasapainottamisesta on tämmöisessä tilanteessa, ja sitä ei tässä ole näkynyt. Kysynkin: koska te arvelette, että tämä kolme miljardia tasoittuu valtiontaloudessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-06-04T15:58:32,2025-06-04T15:59:35,Hyväksytty,1.1 2025_60_87,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_88,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanne on jatkuva huolenaihe tuolla maakunnissa. Myös viimeisimmissä alue- ja kuntavaaleissa pääpuheenaihe oli sotepalvelut. Vaaleissa saivat luottamusta ne puolueet, joilla oli sama tilannekuva kuin kansalaisilla. Suomessa on sotekriisi, eikä vain oppositio ole se, joka maalailee kauhukuvia, vaikka pääministeri on näin väittänyt. Arvoisa pääministeri, nyt kun suomalaiset ovat osoittaneet haluavansa inhimillisempää sotepolitiikkaa, aiotteko helpottaa hyvinvointialueitten tilannetta ja antaa alueille niitten pyytämää lisäaikaa kertyneitten alijäämien kattamiseen, jotta ihmiset saisivat niitä vanhustenhoitopaikkoja ja pääsisivät ylipäätänsä hoitoon? Ajoissa hoitoon pääseminen on myös julkisen sektorin ja valtiontalouden kannalta hyvä asia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-06-04T15:59:35,2025-06-04T16:00:43,Hyväksytty,1.1 2025_60_89,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_90,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että olen hieman pettynyt opposition keinoihin ja niihin asioihin, mitä te täällä nostatte esille. Ainakin oman käsitykseni mukaan tämän hetken suurimpia ongelmia Suomen yhteiskunnassa on tuottavuuden trendinomainen lasku. Me kaikki olemme yhtä mieltä siitä, että Suomeen tarvitaan kasvua ja investointeja — eihän niitä sosiaalietuuksia muuten voida rahoittaa. Mutta olisin toivonut, että te olisitte nostaneet esille ilmiselvän ongelman, joka on joka puolella Suomea ja erityisesti vähän kasvukeskusten ulkopuolella: yritysten ja maatalousyrittäjien suuret ongelmat rahoituksessa. Niiden on erittäin vaikea saada pankista lainaa, ja se taas johtaa siihen, että Finnveran takaus- ja lainainstrumentit eivät aktivoidu. Eli tämä on semmoinen kysymys, johon meidän, koko salin, pitäisi yhdessä hakea lääkkeitä, siihen, mikä on mahdollista. Me emme pysty pankkien luotonantopolitiikkaan vaikuttamaan, mutta voidaan arvioida esimerkiksi Finnveran tulevaa roolia, sitä, miten saamme yrityksille rahoitusta paremmin [Puhemies koputtaa] ja miten saamme maatalousyrittäjien investoinnit varmistettua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-06-04T16:00:43,2025-06-04T16:01:59,Hyväksytty,1.1 2025_60_91,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_92,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa keskustelua on varmaan hyvä muistaa Mauno Koiviston oppi usean vuosikymmenen takaa, että talouspolitiikka on aina väärää. Kun katsotaan eri tahoilta, niin se on jonkun tahon mielestä aina väärää, ja toinen opin osa on, että jälkikäteen vasta tiedetään, kuinka väärää se on ollut. Nyt mitä tulee tämän hallituksen toimiin kahden vuoden jälkeen, voidaan katsoa, että siinä on aika paljon väärää, koska tulokset näyttävät sitä. Nyt olisi sen nöyryyden aika, että pitäisi hakea yhdessä ne ratkaisut näin syvään velkaongelmaan kuin mitä Suomen kansantaloudella on. Tässä esimerkiksi kollegat tästä keskeltä ovat esittäneet ihan syystä, että tällaisessa tilanteessa pitäisi lähteä yhdessä hakemaan niitä ratkaisuja eikä viimeisen kirjaimen mukaan taustavoimia tyydyttää näillä ikään kuin paniikkiratkaisuilla, joita hallitus tässä riihessään teki. Olisi pikemminkin haettava ne luottamuksen tekijät, joilla talouskasvua vahvistetaan ja pystytään pitkällä tähtäimellä [Puhemies koputtaa] sitten hoitamaan nämä velkaongelmat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-06-04T16:01:59,2025-06-04T16:03:15,Hyväksytty,1.1 2025_60_93,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_94,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On tosiasia, että korkomenot ovat tänä vuonna jo suuremmat kuin koko valtion rahoitusosuudet korkeakoulusektorille. Velka ei ole enää vain tulevaisuuden ongelma, vaan se vaikuttaa jo nyt. Keskustan ja demareiden rahaa on -hallitus luotti siihen, että nollakorkojen aika jatkuu ikuisesti. Nyt tämä porukka tehtailee välikysymyksiä omista velkojen koroistaan. Te ette säästäneet mistään, ette mistään. Saitte Sipilän hallituksen jäljiltä melko tasapainoisen talouden ja lähditte sitten jakamaan rahaa. Nyt te jatkatte samalla linjalla: vastustatte kaikkia säästöjä. Teillä punamultaa virittävillä ei ole takataskussa, ei edes povitaskussa, rahaa. Teillä suu käy kritiikkiä ja välikysymystehdas tuottaa liukuhihnalta näitä kysymyksiä. Keskusta perää täällä yhteistä parlamentaarista ryhmää talouden suunnittelun osalta. Miten se olisi mahdollista, [Puhemies koputtaa] kun tilannekuva on näin kovin erilainen? Me satsaamme turvallisuuteen, [Puhemies koputtaa] huoltovarmuuteen, työn tekemiseen ja yrittäjyyteen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-06-04T16:03:15,2025-06-04T16:04:37,Hyväksytty,1.1 2025_60_95,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_96,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus pelotteli ennen vaaleja suomalaisia velalla. Vaalien jälkeen alettiin puhua velkalaivasta, jonka ruoriin tarttuivat myös muut hallituspuolueet. Tämän velkalaivan polttoaineena on toiminut alusta asti oikeistoideologia. Kannelta on heitetty köyhiä, sairaita ja opiskelijoita. Tilaa on tehty veronalennuksille, joita on kohdennettu rikkaille ja suuryrityksille, tukiaisia taas terveysjäteille vasten asiantuntijoiden näkemyksiä. Unohtunut on tavallinen suomalainen. Arvoisa pääministeri, voidaan todeta, että laivanne on ajanut karille ja sitä hinaamaan on kaivettu siltarahaa Eläkerahastosta ja selityksiä menneestä. Nämä eivät kuitenkaan peitä alleen kasvavaa työttömyyttä, kasvavia konkursseja eivätkä sitä kasvavaa velkaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-06-04T16:04:37,2025-06-04T16:05:39,Hyväksytty,1.1 2025_60_97,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Annan nyt viiden minuutin vastauspuheenvuoron valtiovarainministeri Purralle, ja sitten jatkamme debattia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_98,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Miksi tämä välikysymys on — kuten edustaja Zyskowicz vai kuka sitä niin kutsui — irvokas? Se on sitä juuri siksi, että leikkauksia, joita tämä hallitus on tänne tuonut merkittävästi, te olette vastustaneet, tältä puolelta uskoakseni kaikkia ja sieltä lähestulkoon kaikkia. Te olette vastustaneet niitä joitakin veronkorotuksia, joita me olemme joutuneet tekemään. Te puhuitte siitä, että taloutta ei panna kuntoon leikkaamalla eikä veronkiristyksillä. Te vaaditte lisää kasvutoimia ja veronalennuksia. No, me toimme tänne merkittävästi lisää kasvutoimia ja veronalennuksia, ja nyt te vastustatte niitä. Siksi tämä välikysymys on sangen irvokas. Aloitan kahdella rautalangalla. Viime kauden osalta perussuomalaiset, kokoomus, muut hallituspuolueet eivät arvostelleet hallitusta, joka lisäsi menoja kriiseihin liittyen: sekä Ukrainan sotaan, Venäjän aiheuttamaan energiakriisiin tai pandemiaan. Me tuimme niitä. Ongelmaksi muodostuu se, että te piditte kriisioloissa kiinni jo kaikesta sopimastanne, joka käynnistyi sillä, että Antti Rinne, pääministeri, sanoi, että tämän hallituksen ei tarvitse säästää. Sen lisäksi koko kaudellanne te ette kyenneet tekemään lainkaan säästöjä. Te ette kyenneet tekemään talouteen mitään uudistuksia, ettekä myöskään silloin, kun talous lähti merkittävään kasvuun koronan jäljiltä, kyenneet tekemään yhtään vaikeaa päätöstä. Siksi tämä välikysymys on irvokas. Sen sijaan tämä hallitus — siitä huolimatta, että talouden tilanne on edelleen hankala, koska me emme ole saaneet taloutta riittävällä tavalla kasvuun — tekee merkittävää sopeuttamista. Me olemme tehneet huomattavia uudistuksia tähän yhteiskuntaan, työmarkkinoille, lisäämään työn kannustimia ja niin edelleen ja tehneet ison liudan suoria menosäästöjä, pysyviä menosäästöjä, joista lähestulkoon jokaista te olette vastustaneet. Nämä ovat kuin musta ja valkoinen, nämä kaksi eri asiaa. Niitä ei voi verrata toisiinsa. Kiinnitin jo eilen lisätalousarviokeskustelussa huomiota siihen, että sosiaalidemokraatit puhuvat siitä, että kaikkein rikkaimmille kohdistetaan miljardin euron alennus. Ylimpien marginaalien lasku 52 prosenttiin eli samaan, mihin esimerkiksi Ruotsi ja hyvin moni muukin Euroopan maa on jo aiemmin kyennyt laskemaan, maksaa staattisesti 350 miljoonaa. Tutkimuskirjallisuuden ja ministeriön asiantuntija-arvion mukaan tämä on kaikkein tehokkain kasvutoimi, joka tulee itse rahoittamaan itsensä hyvin voimakkaasti, Ruotsin arvion mukaan 80—120-prosenttisesti. [Suna Kymäläisen välihuuto] Ilmeisesti te liitätte myös yhteisöveron alennuksen siihen, että se tulisi kaikkein rikkaimmille. Yhteisövero maksetaan yritysten [Antti Kurvisen välihuuto] — kuunnelkaa nyt, niin opitte — verotettavasta voitosta. Yhteisöverokannan alentaminen 18 prosenttiin kohdistuu tasaisesti kaikkiin voitollisiin yrityksiin yrityksen koosta riippumatta. Yhteisöveron määrästä vuonna 2023 pienet ja keskisuuret yritykset maksavat suuren osan: 43 prosenttia yhteisöverosta määrätään pienille ja keskisuurille yrityksille. Lisäksi, hyvä oppositio, aika tuoreen, vuodelta 2022 olevan suomalaisen tutkimuksen mukaan, joka on julkaistu journaalissa Journal of Public Economics, yhteisöverokannan alennuksella on myönteisiä vaikutuksia pienten yritysten toimintaan. [Miapetra Kumpula-Natri: Löysitkö yhtään suomalaista asiantuntijaa?] — Tämä oli suomalainen tutkimus, hyvä edustaja. — Lisäksi ansioverotuksen alentamisella on tietenkin erityisesti yrityksiä hyödyttävä vaikutus. Yritykset jatkuvasti nostavat suomalaisen korkean palkkaverotuksen kasvun esteeksi, ja siihen tämä hallitus puuttuu. Samoin liian jyrkkä progressio on ollut selkeä kasvun este. Kun tämä yhdistetään näihin uudistuksiin, joita me teemme esimerkiksi paikalliseen sopimiseen, on helppo ymmärtää, että tulos on varsin hyvä. Hyvä puhemies! Huomasin, että sosiaalidemokraatit joutuivat ilmeisesti muuttamaan puheenvuoroaan liiallisen alijäämän menettelyn osalta, kun komissio todellakin päätyi siihen, että Suomi ei joudu liiallisen alijäämän menettelyyn. Komissio ymmärtää meidän itärajan tilanteen, meidän merkittävän tarpeemme lisätä puolustukseen ja turvallisuuteen liittyviä menoja ja tämän geopoliittisen tilanteen vaikutuksen meidän talouteen, toisin kuin oppositio. Arvoisa puhemies! Päätän tässä, mutta muutaman asian vielä sanon. Edustaja Pekonen irvaili siitä, että täällä on sanottu, että nyt on ollut pakko sopeuttaa ja nyt on pakko tehdä toimia. [Antti Kurvinen: Te irvailette!] Kyllä, minä olen tismalleen samaa mieltä. Pakko on nyt. Suomalaisen julkisen talouden tila, talouskasvun puute, on erittäin huolestuttava, ja tämä tulee kohdistumaan seuraavalle ja seuraaville hallituskausille. Joudutaan sopeuttamaan, tekemään edelleen leikkauksia, joudutaan priorisoimaan käytännössä kaikkialla muualla paitsi valtion ydintehtävissä, ja samaan aikaan on välttämättä varmistettava, että tähän maahan saadaan talouskasvua, ja juuri siksi tämä hallitus tekee niitä kasvutoimia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-06-04T16:05:43,2025-06-04T16:11:42,Hyväksytty,1.1 2025_60_99,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitos. — Annan vielä minuutin mittaiset vastauspuheenvuorot puheenvuoroa pyytäneille ministereille Rydman, Marttinen ja Multala. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_100,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Wille,Rydman,Elinkeinoministeri,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oppositiota on syytä kiittää siitä, että ainakin retoriikan tasolla he nostavat valtion velkaantumisen esille. Tässä on vain semmoinen ongelma, että oikea käsi ei tunnu tietävän, mitä vasen tekee, tai suu puhuu eri asioita kuin mitä kädet tekevät. Nimittäin kun hallituksella on ollut alusta lähtien se lähestymistapa, että me pyrimme paitsi tasaamaan velkaantumiskehitystä myöskin luomaan kasvua, niin oppositio on kuitenkin vastustanut kaikissa käänteissä kaikkia niitä rakenteellisia uudistuksia, jotka jouduttavat kasvua, kaikkia niitä menosopeutuksia, jotka hallitus on tehnyt tasapainon saavuttamiseksi, [Anne Kalmari: Ei keskusta!] ja jokseenkin kaikkia kasvutoimenpiteitäkin, mitä hallitus on lähtenyt tekemään. Tämä on sen vuoksi kovasti hämmästyttävää, että kuitenkin nyt me näemme jo sen, että saamme jokseenkin viikoittain kuulla merkittävistä uusista investoinneista, jotka epäilemättä kertovat siitä, että yritykset ja investorit ovat ottaneet hallituksen toimet hyvin vastaan ja ovat omin toimenpitein nyt ruokkimassa Suomen taloudellista kasvua, niin että kyllä aivan varmasti saamme lähivuosina nähdä [Puhemies koputtaa] myöskin konkreettisia kasvulukuja hallituksen toimenpiteiden johdosta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2025-06-04T16:11:53,2025-06-04T16:13:07,Hyväksytty,1.1 2025_60_101,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_102,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Matias,Marttinen,Työministeri,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia, herra puhemies! Tässä kun opposition puheenvuoroja kuunteli, niin teiltä on selvästi jäänyt huomaamatta se, että meidän taloushan kasvaa jo tällä hetkellä. Meidän kotimarkkinan elpyminen on lähtenyt liikkeelle, koska suomalaisten ostovoima kehittyy tällä hetkellä myönteisesti. Se on hieno asia, sillä tällä hetkellä näyttää siltä, että talouden elpyminen lähtee nimenomaan meidän kotimarkkinasta liikkeelle. Se välittyy seuraavana taas palvelualoille ja siellä taas vastaavasti työllisyyden vahvistumiselle. Meidän ministeriön arvio on se, että näemme totta kai tämän jälkeen tämän kehityksen myös työllisyyden puolella. Hallitus on tehnyt merkittävän määrän työllisyyttä vahvistavia toimenpiteitä. En muista enää edustajaa, joka viittasi siihen, että hallitus olisi heittänyt kintaat pois. Sehän ei pidä paikkansa. On tehty merkittävä määrä uusia kasvua tukevia toimenpiteitä verotuksen puolella, ja työmarkkinoiden uudistaminen jatkuu edelleen. Edustaja Eestilä totesi tästä rahoituksen saatavuudesta, ja myös siltä osin hallitus tekee uusia toimenpiteitä, jotta nimenomaan yritykset ympäri Suomea voivat investoida ja työllistää lisää. Elikkä työ jatkuu vahvasti tästä eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-06-04T16:13:08,2025-06-04T16:14:21,Hyväksytty,1.1 2025_60_103,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_104,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pari kommenttia esiintyneeseen keskusteluun. Ensinnäkin rakentamisesta ja asuntorakentamisesta: Hallitus on tehnyt toimia sen eteen, että rakentaminen pysyisi käynnissä. Sen vuoksi nostimme hallituskauden alkupuolella, kun rakentaminen muuten kysynnän vähäisyyden vuoksi oli alhaista, valtion tukeman asuntotuotannon valtuuksia erittäin merkittävästi. Se on pitänyt asuntotuotannon edes siltä osin käynnissä. Nyt kun näyttää siltä, että talous kasvaa ja ostovoima paranee, hallitus vähentää näitä valtuuksia vähitellen. Samanaikaisesti päätimme puoliväliriihessä merkittävistä asuntorahoituksen helpotuksista, joita olisi toki kannattanut tietenkin tehdä jo aiemmin, jättää vaikka edellisellä hallituskaudella tekemättä esimerkiksi näitä kiristyksiä, joita ei tule meille mistään kansainvälisestä lainsäädännöstä. Tämä helpottaa jatkossa sitä, että yhä suurempi osa suomalaisista uskaltaa sen asuntolainan ottaa, sillä tämän omarahoitusosuuden vaade vähenee ja samanaikaisesti myöskin laina-aikoja voidaan pidentää. [Välihuutoja vasemmalta] Sen lisäksi [Puhemies koputtaa] kommentoin vielä lyhyesti... — No jaa, nyt taitaa aika loppua. Päätän tähän. Toivottavasti voin saada vielä toisen puheenvuoron jossain vaiheessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-06-04T16:14:22,2025-06-04T16:15:40,Hyväksytty,1.1 2025_60_105,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Tämä on varmasti mahdollista. — Halusiko pääministeri vielä kommentoida tässä kohdassa lyhyesti?, ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_106,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Heti ensi alkuun tarkennus vielä tähän tilannekuvaan vuodelta 23. Silloin ei valtiovarainministeriökään, jonka ennusteisiin me perustamme meidän talouspolitiikan, osannut arvioida sitä, että sota kestää niin pitkään ja että sillä on niin vakavat seuraukset. Että ei tehdä tästä nyt sen enempää numeroa. Mutta kyllä, kun tätä keskustelua kuuntelee, keskustalla on vähän yritystä. Toivoisin, että te näkisitte näistä meidän toimista ne kaikki yritystoimintaa tukevat ratkaisut, joita on lukemattomia. Mutta kyllä se nyt vain niin on, että teidän takkinne on tyhjä. [Puhuja osoittaa sosiaalidemokraatteja] Te luettelette ongelmia, haukutte jokaisen uudistuksen, jokaisen säästön. Te lisäätte rahaa eri paikkoihin, mutta teillä ei ole yhden yhtä oikeaa ehdotusta tähän kokonaisuuteen, tähän vaikeaan tilanteeseen. Te lupaatte tehdä vähän reilummin asioita, mutta mitä se on? [Suna Kymäläisen välihuuto] Se on täysi kysymysmerkki, ja teidän velvollisuutenne, edustaja Lindtman ja teidän joukkueenne, on näyttää suomalaisille, mikä on teidän vaihtoehtonne. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei ole!] Näyttäkää teidän todellinen vaihtoehtonne, mitä se reilummin tekeminen tarkoittaa. Tarkoittaako se nyt reilusti lisää velkaa, [Puhemies koputtaa] reilusti lisää veroja?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-06-04T16:15:45,2025-06-04T16:16:57,Hyväksytty,1.1 2025_60_107,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Furuholm on tainnut poistua. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_108,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kaikki tässä salissa haluavat kasvua. Se on surullista, että kasvua on tullut vain työttömyyteen, konkurssien määrään ja velkaan, ja nämä asiat ovat faktoja. Keskustalla on kasvupaketti, ja sinänsä olen kiitollinen siitä, että sitä on ihan asiallisesti käsitelty, ja toivon, että vieläkin vaan sieltä poimittaisiin asioita. Mutta haluaisin faktoja oikoa myös tästä veropaketista, minkä tämä hallitus on antanut. Ensinnäkin kertomus siitä, että se kohdistuu pieni- ja keskituloisille: Se ei edes prosentuaalisesti kohdistu pieni- ja keskituloisille. Nimittäin 2 000 euroa tienaava saa 0,7 prosenttia veronkevennystä, vaikkapa 3 600 euroa tienaava saa 0,8 prosenttia, ja otetaan sieltä vielä vaikka 9 000 euroa tienaava, hän saa jo 1,3 prosenttia [Puhemies koputtaa] ja 20 000 euroa tienaava 3,7 prosenttia [Puhemies koputtaa] enemmän. [Puhemies: Kiitoksia, nyt aika on käytetty!] Tuhansissa euroissa nämä erot ovat valtavia. [Antti Kurvinen: Täyttä asiaa Kalmarilta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-06-04T16:17:10,2025-06-04T16:18:32,Hyväksytty,1.1 2025_60_109,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_110,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Herra puhemies! Kyllä kun kuuntelen tätä keskustelua, niin tuntuu, että on unohtunut se, että sivistynyt yhteiskunta mitataan sillä, kuinka se pitää huolta heikoimmistaan, vanhuksista ja lapsista. Te kerroitte, että ostovoima on kasvanut. Se on varmasti työssäkäyvillä ammattiliittoyhdistysten hyvien kierrosten jälkeen noussutkin, mutta Suomessa on nyt hyvin paljon epätoivoa. Ihmisillä on nälkää, lapsiperheköyhyys on kasvanut, nälkäjonot ovat pidentyneet, työttömiä on 5 000 enemmän kuin teidän aloittaessanne hallitustyön. [Välihuuto] — 50 000, niin. — Häädöt ja kodittomuus ovat kasvaneet. Sen jälkeen te annatte hyvätuloisille velaksi kahdella miljardilla veronkevennyksiä. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Se loukkaa syvästi nälkää ja epätoivoa kärsivien oikeudentunnetta. Näin käy, kun ei ole empatiaa politiikassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2025-06-04T16:18:32,2025-06-04T16:19:35,Hyväksytty,1.1 2025_60_111,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaleva, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_112,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Atte,Kaleva,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Olen tässä nyt kyllä opposition kanssa samaa mieltä siitä, että jos täällä vain syytetään edellisiä hallituksia, niin se ei auta yhtään mitään tähän tilanteeseen. Sitten kun me katsotaan näitä edellisiä hallituksia, niin itse asiassa me kaikki täällä olemme kyllä syyllisiä ihan joka puolella. No, Liike Nyt ei ole — tai itse asiassa on, koska Liike Nyt oli aikaisemmin kokoomuslainen, ja kyllä hänkin on syyllinen. [Naurua] Ongelma tässä, juurisyy, on se, että Suomi ei ole toipunut 2009 finanssikriisistä. Meillä ei ole ollut talouskasvua sen jälkeen, ja meidän verrokkimaissa talous on kasvanut — meillä ei ole. Siitähän tämä johtuu. Totta kai on ollut pandemia, ja se toi kustannuksia. Venäjän aggressiot Ukrainassa toivat kustannuksia. Mutta näitä rakenneuudistuksia, mitä meidän verrokkimaissa on tehty, me ei ole täällä kyetty saamaan aikaan. Marinin hallitus kyllä sai soteuudistuksen tehtyä, siitä kiitos. Toki se ei ole täydellinen, mutta te saitte sen tehtyä, mitä aikaisemmat eivät saaneet. Siitä pitää antaa kiitosta. Tämä hallitus on nyt tekemässä työelämän joustavoittamista, rakenneuudistuksia sinne, sosiaaliturvan kannustavuutta. Kaikki nämä on tehty meidän verrokkimaissa 15 vuotta sitten, 20 vuotta sitten. Meillä niitä ei ole saatu aikaan, ja siinä me kaikki ollaan yhtä syyllisiä. Katsotaan nyt eteenpäin, [Puhemies koputtaa] toivon sitä, ja kiitoksia hallitukselle, myös edelliselle, siitä, mitä te olette saaneet aikaan. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Atte Kaleva,1481,2025-06-04T16:19:35,2025-06-04T16:20:54,Hyväksytty,1.1 2025_60_113,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_114,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kunnioitettu puhemies! Ensinnäkin kiitoksia edustaja Kalevalle hyvästä puheenvuorosta. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Puhemies! Kuuntelin valtiovarainministerin puheenvuoron ja opin siitä logiikan hallituksen leikkauslinjasta. Se on nimittäin logiikka Robin Hoodin toiminnasta päinvastaisessa järjestyksessä: otetaan köyhiltä ja annetaan rikkaille. Puhemies! Orpon hallitus tuli valtaan puheilla vastuullisesta taloudenpidosta ja velkaantumisen pysäyttämisestä. No, nyt meille oppositiolle ja Suomen kansalle on selvinnyt tämä kokoomuksen velkapolitiikka. Puhemies! Keskustan linjahan on selvä: taloutta pitää sopeuttaa, kyllä, mutta reilusti ja järkevästi. Työllisyyttä ja alueiden elinvoimaa pitää vahvistaa eikä leikata sieltä, missä seuraukset näkyvät eniten arjessa eli kouluissa, terveyskeskuksissa ja lasten palveluissa. Näin ei rakenneta vakaata Suomea vaan ajetaan sitä eriarvoistumiseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-06-04T16:20:54,2025-06-04T16:22:07,Hyväksytty,1.1 2025_60_115,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piisinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_116,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä välikysymyksellä oppositio, erityisesti keskusta ja SDP, esittää kriittisiä puheita valtion velkaantumisesta, mutta katsotaanpa peiliin: Kuka oli hallituksessa, kun Suomi ajautui tälle kiihtyvälle velkaantumisen tielle? Kuka ajoi tukia ilman rakenteellisia uudistuksia ja paisutti julkista sektoria entisestään? [Välihuutoja] SDP:n johdolla painettiin kaasua, vaikka jarrua olisi tarvittu, ja keskusta istui tyytyväisenä aisalla siunaamassa punavihreää unelmaa. On tekopyhää, että entiset velanottajat ja talousahdingon syventäjät asettuvat nyt vastuullisiksi taloudenpitäjiksi. Tämä omien syntien sovittelu syyttelemällä nykyhallitusta ja tarjoamalla neuvoja, joita ette itsekään toteuttaneet, ei uppoa edes omiin äänestäjiin. Olisitte nyt edes itsellenne rehellisiä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-06-04T16:22:07,2025-06-04T16:23:13,Hyväksytty,1.1 2025_60_117,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_118,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kyllä tätä hallituksen toimintaa kun seuraa, tulevat väistämättä mieleen Tuntemattoman sotilaan tunnetun turkulaisen sanat, kun hän on mahdottoma hämmästyny ja suorastaan klapil päähä lyöty. Niin kuin muistetaan, siinä kohtauksessa toki Hietanen hämmästeli lähinnä sitä, että kui joku rakasta rätei ja lumpui, mutta minä sitten taas salolaisena kansanedustajana ihmettelen sitä, että tässä nyt on ensimmäiset kaksi vuotta ja vaalien allakin luvattu tämä velkaantuminen lopettaa ja sitten tavallaan sen varjolla lakkautitte Salon sairaalan päivystyksen ja terveysasemia ja kaikenlaista kurjuutta tarjositte ympäri Varsinais-Suomea ja koko Suomenmaata, ja kyllä haluaisin nyt kysyä teiltä, pääministeri: kui täs ny näin kävi? [Naurua]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-06-04T16:23:13,2025-06-04T16:24:18,Hyväksytty,1.1 2025_60_119,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Edustaja Sammallahti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_120,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tere,Sammallahti,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvon puhemies! Julkisen talouden tilanne on kiistatta vaikea, ja siksihän tässä näitä uudistuksia tehdään. Te siellä oppositiossa marisette velkaantumisesta mutta vastustatte kaikkia julkisen talouden sopeutustoimia. Te väitätte olevanne huolissanne työllisyydestä mutta vastustatte kaikkia työmarkkinoiden rakenneuudistuksia. Viime vuonna SDP esitti kasvutoimena kolme miljardia euroa lisää veroja suomalaisille yrityksille. Kepulaiset, anteeksi, keskustalaiset ovat kaksi vuotta tässä vieressä hirnuneet omille jutuilleen himoverottamisesta, ja nyt kun hallitus alensi kaikkien suomalaisten verotusta, niin te juoksette SDP:n ja sosialistien kainaloon mankumaan korkeampia veroja. Teidän keinoillanne Suomi velkaantuisi ainakin neljä miljardia enemmän per vuosi ja troikka jo valmistautuisi pyyhkimään lattiaa teillä ja teidän unelmahötöllänne. Kunpa teillä olisi yksikin uskottava keino ja ratkaisu Suomen ongelmiin, vaan kun ei ole.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Tere Sammallahti,1493,2025-06-04T16:24:18,2025-06-04T16:25:28,Hyväksytty,1.1 2025_60_121,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_122,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällähän on jo todettu keskustelussa se, että kokoomus on kovin puolue Suomessa ottamaan velkaa, mutta käydäänpä hetki läpi perussuomalaisten tuloksia tässä parin vuoden aikana: Te lupasitte vaaleissa pitää huolta sairaista, vammaisista, köyhistä, tavallisista pieni- ja keskituloisista ihmisistä. Sen jälkeen, kun te olette päässeet hallitukseen, teidän puoluejohtaja Purra on päättänyt mennä oikealta ohi. Minäpä siteeraan, arvoisa valtiovarainministeri, teidän oman ministeriönne kommentteja yhteisöveron alentamiseen. Muistio 24. päivä maaliskuuta 2025 VM:ltä: ”Aikaisemmin on ajateltu, että yhteisöverolla olisi merkittävä vaikutus kasvuun ja rakenteellinen muutos... Näkemystä on sittemmin haastettu tutkimusmenetelmien tarkentuessa. Viimeaikaisessa kansainvälisessä tutkimuksessa yhteisöverokannan alentamisen selkeää yhteyttä kasvuun ei ole löydetty.” Arvoisa puhemies! Aika ristiriitaista puhetta valtiovarainministeriltä. Teidän oma ministeriönne ei usko siihen, että kun suurimpien yritysten verotusta kevennetään, se auttaisi pk-yrityksiä ja tavallisia ihmisiä. [Puhemies koputtaa] Keskusta alentaisi keskituloisten verotusta ja antaisi porkkanoita pienyrityksille ja tavallisille keskikokoisille yrityksille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-06-04T16:25:28,2025-06-04T16:26:47,Hyväksytty,1.1 2025_60_123,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_124,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Työttömyys kasvaa, köyhyys lisääntyy, ja samaan aikaan velkaa on niin, että ranteita pakottaa, ja mitä tekee hallitus? Antaa hyvätuloisille muhkeat veronalennukset, ja samaan aikaan ahkeralle suomalaiselle järjestäytyneelle palkansaajalle on tulossa veronkorotus ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistamisella. Arvoisa valtiovarainministeri, oletteko valmis perumaan kohtuuttoman esityksen ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistosta? Tätähän on esittänyt Peruspuurtajatkin eli perussuomalaiset ammattiyhdistysaktiivit. Entä irtisanomisen ja määräaikaisen työsopimuksen helpottamiset? Perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja on julkisesti syyttänyt, että kokoomus valmistelee työelämätoimia perussuomalaisten ohitse. Arvoisa työministeri, pitääkö tämä paikkansa, ja ovatko nämä esitykset, siis irtisanomisen helpottaminen ja määräaikaisen työsopimuksen helpottaminen, peruuntumassa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-06-04T16:26:47,2025-06-04T16:27:45,Hyväksytty,1.1 2025_60_125,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_126,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kunnioitettu puhemies! Tämän keskustelun pääuutisen pitäisi olla se, että Suomi on välttänyt liiallisen alijäämän menettelyn, koska Suomen ylityksestä tulkittiin, että se jää pieneksi ja lyhytaikaiseksi. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Mutta sitten kun mennään siihen, mitä kaikki täällä salissa haluavat, kaikki täällä salissa haluavat kasvua. Nyt hallituksen toimenpiteillä siinä, miten saadaan kasvua aikaiseksi, me lisätään kansalaisten, työssä tekijöitten ostovoimaa sekä yhtiöitten investointikyvyn ylläpitämistä. Itse asiassa tänään myöskin julkistettiin Suomen maakohtaisia suosituksia, missä nostettiin esille se, että tk-panosten osalta meidän pitäisi saada enemmän yksityistä pääomaa liikkeelle. Voisi olla niin, että jos tuotannollisten investointien täysi poisto-oikeus otetaan käyttöön — se on toki tosi kallis — niin saataisiin enemmän tuotannollisia investointeja ja tuottavuutta ylös tätä kautta. Kuten sanoin, se on kallis, se lisää velkaantumista, mutta tuottavuus ja kasvu tulisivat sitä kautta sitten myöhemmässä vaiheessa mukana.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2025-06-04T16:27:45,2025-06-04T16:28:56,Hyväksytty,1.1 2025_60_127,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_128,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tätä keskustelua kun olen kuunnellut, niin olen miettinyt, että hallituksella olisi kerrankin mahdollisuus puhua omasta talouslinjasta, puolustaa sitä. Mutta mitä täällä on tehty? Mietiskelty, mitä on tapahtunut kaksi vuotta sitten tai neljä vuotta sitten. Se on vähän kummallinen argumentti. Ministerit vastasivat äsken, ja ministeri Rydman sanoi sieltä aitiosta silloin, että oppositio on vastustanut kaikkia kasvutoimia. Arvoisa ministeri, sehän ei pidä paikkaansa. Hieman ihmettelen, missä te olette ollut silloin, kun täällä on näitä asioita päätetty, koska kyllä keskusta itse asiassa on tukenut ihan semmoisia järkeviä toimia. Mutta tosiasia on se, että tämän hallituksen politiikalla joka ikisen suomalaisen velka kasvaa 8 000 euroa, jos se jyvitetään siis meille kansalaisille. 8 000 euroa tulee lisää velkaa tämän neljän vuoden aikana. Eikö se ole aika hurja määrä? Minun mielestäni se on aika hurja määrä. Työttömyys on kasvussa. Velka on kasvussa. Konkurssit ovat kasvussa. Ihmisten pahoinvointi on kasvussa. Se lisää meidän eriarvoisuutta, se lisää polarisaatiota, ja siitä olisi kyllä syytä olla huolissaan. Minua ei se ainakaan naurata. Arvoisat ministerit, oletteko te huolissanne tästä asiasta lainkaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-06-04T16:28:56,2025-06-04T16:30:09,Hyväksytty,1.1 2025_60_129,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_130,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! RKP:n riveistä kehotettiin käymään keskustelua ruotsalaisten sosiaalidemokraattien kanssa, ja toden totta viime viikolla Göteborgissa ja muutama viikko aikaisemmin Tukholmassa tapasin Magdalena Anderssonin, entisen valtiovarainministerin ja entisen — ja ehkä myöskin tulevan — pääministerin ja kuvasin tämän veronkevennyslinjan ja nämä marginaaliverojen laskut. Hän kysyi, että vai niinkö Suomessa tapahtuu. Hän kysyi perään, mikä on Suomen alijäämä. Sanoin, että viime vuonna 4,4 prosenttia. Tiedättekö, mikä oli vastaus? ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-06-04T16:30:09,2025-06-04T16:30:56,Hyväksytty,1.1 2025_60_131,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tätä keskustelua kuuntelee, niin mikä on se silmiinpistävä ero siihen keskusteluun, mitä me käymme talouden tilasta valtiovarainvaliokunnassa? Se ero on se, että siellä on niin vakava kysymys tämä velkaantuminen, että kukaan ei syyttele toisia irvokkaaksi tai naljaile tai heittele keveitä juttuja tai syyttele edellistä hallitusta. Siellä ei kukaan tämäntyyppistä keskustelua käy. Minä ihmettelen, kuinka syvälle Suomen pitää velkaantumisessa mennä, että tässäkin salissa löytyisi semmoinen nöyryys, että voitaisiin katsoa eteenpäin eikä pelkästään taaksepäin. Otan esimerkin tästä. Me esitimme vuosi sitten, että vertailutiedot annettaisiin pankeille, että saadaan alustatalouden tiedot verottajalle ja saadaan 100 miljoonaa kerättyä. Minulle naljailtiin täällä salissa, että teillä on taikaseinä, josta te otatte ja taas haette, muutamaa lukuun ottamatta. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Ja nyt sitten hallitus tuo kehysriihessä tämän esityksen. [Puhemies koputtaa] Minusta kannattaisi tällä tasolla jatkaa keskustelua, [Puhemies: Aika!] että pannaan avoimesti niitä keinoja. Mitä minä odotan hallitukselta? Sitä, että toisitte joskus julkisen talouden suunnitelman, [Puhemies: Aika, edustaja Lohi, on nyt tullut loppuun!] jossa velkaantuminen kääntyy laskuun eikä nousuun.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-06-04T16:31:34,2025-06-04T16:33:02,Hyväksytty,1.1 2025_60_132,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_133,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lohi, se teidän viime esityksenne oli hyvä, ja me sitä edustaja Zyskowiczin kanssa kannatimme, ja näin otettiin se sitten käyttöön. Mutta yleensä se, miksi tätä välikysymystä tehdään, on mielestäni epärehellistä. Te kuitenkin velkaannuitte valtavasti viime kaudella. Perusuralla me ollaan miinus neljä miljardia teidän urastanne. Te rikoitte, valitettavasti, ensimmäistä kertaa koko Suomen historiassa menokehykset, [Markus Lohen välihuuto] jotka on tehty holtittomista poliitikoista huolehtien. Te ette pystyneet niitä pitämään. Ja kolmanneksi: itse asiassa IMF ja OECD ovat kehuneet niitä rakenteellisia uudistuksia, mitä me ollaan tehty, ja te olette kaikkia niitä vastustaneet. [Markus Lohi: Ei olla!] Sen tähden tämä on aika irvokasta, että teette yleensä tämän välikysymyksen. Arvoisa puhemies! Tämä meidän velka rupeaa olemaan tällekin vuodelle yli 13 miljardia. Suurimmat menoerät siellä ovat nyt ennakoimattomat korkomenot, niille me emme mahda mitään, sitten puolustus- ja sotemenot. Nyt haluaisin tietää sitten, että kummasta ruvetaan leikkaamaan: puolustuksesta vai sotesta? [Suna Kymäläinen: Johan te sotesta ootte leikanneet!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-06-04T16:33:02,2025-06-04T16:34:11,Hyväksytty,1.1 2025_60_134,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_135,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ei viime kaudella julkista taloutta hoidettu niin huonosti kuin te annatte ymmärtää. Minähän kerroin täällä jo aikaisemmin, että vuonna 22 julkisen talouden alijäämä oli 0,8 prosenttia, viime vuonna se alijäämä oli 4,4 prosenttia. Viime vaalikaudella ei velkaannuttu edes niin paljon, vaikka korona-aika oli, kuin tämä hallitus tulee velkaantumaan. Korot selittävät osan, mutta ne selittävät tänä vuonna vain kaksi miljardia, [Sinuhe Wallinheimo: Puolustus!] mitä se oli silloin viime kauden alussa, ei yhtään enempää. 13 miljardista reilu kolme miljardia on korkokuluja. Niitä oli viime kaudellakin reilu miljardi siellä pohjalla. Mitä me odotamme hallitukselta tämän välikysymyksen johdosta? Emme sitä, että aletaan katsomaan peruutuspeilistä taaksepäin, vaan me odotamme sitä, että hallitus pysähtyisi ja toisi jossain vaiheessa neljän vuoden aikana eduskuntaan sellaisen julkisen talouden suunnitelman, jossa velkaantuminen kääntyisi laskuun tai edes tasaantuisi. Mutta nyt tänne on tuotu suunnitelma, jossa velkaantuminen karkaa käsistä, ja suomalaiset ovat uppoamassa tämän laivan kanssa syvälle, eikä sieltä enää nousta kahdessa vaalikaudessa, vaan tarvittaisiin kolme vaalikautta ja parlamentaarista yhteistyötä. [Antti Kurvinen: Opettavainen puheenvuoro valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajalta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-06-04T16:34:12,2025-06-04T16:35:29,Hyväksytty,1.1 2025_60_136,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Otetaan kaksi vastauspuheenvuoroa tähän vielä ja sen jälkeen pääministeri, jos tämä sopii aikatauluun vielä. — Edustaja Kumpula-Natri.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_137,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään aiheena on välikysymys, hallituksen ennätyksellinen velkaantuminen. Ehkä olisi pitänyt kirjoittaa siihen ”Orpon ja Purran hallituksen ennätyksellinen velkaantuminen”, koska iso osa tästä ajasta on käytetty Marinin hallituksen velkaantumiseen, mutta olemme huolissamme tämän päivän linjoista ja päätöksistä. Onneksi hiuskarvan varassa pienesti selvisimme alijäämämenettelyyn joutumisesta — siis tuosta, että komissio olisi yhdessä Suomen hallituksen kanssa katsonut taloudenpitoamme, kun katsotaan, että hallitus itse ei siihen pysty. Me, jotka tarkkailemme tätä läheltä, pelkäämme, että hallitus ei siihen itse pysty, kun se jatkaa samaa retoriikkaa kuin hallituskauden alussa, jolloin se sanoi, että me teemme sitä ja tätä, mutta tulokset ovat siitä... Arto Satonen, puhuitte, että joo, velkaannutaan mutta ollaan tehty työllisyystoimia. Meillä on tullut kuitenkin edelleen se 30 000 työtöntä vuodessa, ja nyt vielä viimeisenä velaksi veronkevennyksiä rikkaimmille ja yhteisöveroale, josta suuri, suuri osa asiantuntijoista sanoi, että ei tule kasvuvaikutuksia olemaan eikä tule maksamaan itseänsä takaisin. [Puhemies koputtaa] VATT sanoo, että veroalet eivät tule maksamaan itseänsä takaisin, [Puhemies: Aika!] koska ne ovat rakenteellisia leikkauksia. Tästä pitäisi tänään puhua. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Miapetra Kumpula-Natri,807,2025-06-04T16:35:35,2025-06-04T16:36:54,Tarkistettu,1.1 2025_60_138,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_60_139,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En ollut edes edellisessä eduskunnassa saatikka hallituksessa, vaikka yritystä kyllä oli, joten en kauhean paljon pysty kantamaan vastuuta edellisen hallituksen päätöksistä. Mutta jos minä myönnän, että olisin toivonut edellisen hallituksen tasapainottavaa taloutta enemmän, niin voitteko te hallituksessa vastaavasti myöntää, että tässä alijäämätilanteessa ja tällä velkaantumisen tahdilla ei ole vastuullista politiikkaa keventää verotusta sillä tavalla kuin te nyt teette, ja vieläpä tehottomasti ja heikosti kohdentuen ja tavalla, joka ei tule maksamaan itseään takaisin? Edustaja Bergbom perussuomalaisen puolueen ryhmäpuheenvuorossa kuvasi hallituksen linjaa niin, että toissijaisesta säästetään. Hallitushan säästää muun muassa korkeakouluilta, ammatillisesta koulutuksesta, opintorahasta, aikuiskoulutuksesta, työttömyysturvasta, asumistuesta, hoitotakuusta, sosiaali- ja terveysalan järjestöiltä, lastensuojelusta ja nuorisotyöstä. Vihreiden mielestä nämä eivät ole toissijaisia tapoja käyttää rahaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-06-04T16:36:54,2025-06-04T16:38:01,Hyväksytty,1.1 2025_60_140,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Pääministeri Orpo. — Jos joudutte lähtemään, niin voitte puhua enemmän kuin minuutin. Tässä on tullut sen verran kysymyksiä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_141,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin vielä siis hallituksen suunnitelmasta. Me tiedettiin, kuinka syvällä Suomen talous oli kaksi vuotta sitten, kun me aloitettiin. Ja siitähän me keskustelimme vaalien alla — pitää paikkansa — ja varoitimme velkaantumisesta. Sanoimme silloin aivan selkeästi ja myöskin valtiovarainministeriön virkakunnan näkemykseen perustuen, että tämä on vähintään kahden vaalikauden projekti. Tältä pohjalta me lähdettiin työtä tekemään. Koska valtiovarainministeriö totesi, että maailmantilanne, taloustilanne, on heikentynyt, ennusteet heikkenivät, niin me teimme lisää sopeutusta kolmella miljardilla. Nyt me tehtiin vielä miljardilla lisää, jotta me saatiin tilaa kasvutoimille. No, kun tämä sopeuttaminen ei yksin riitä, niin siksi me ollaan tehty määrätietoista kasvupolitiikkaa. Me veimme hallitusohjelmaan jo ne kaikkein keskeisimmät kasvutoimet, joita yleisessä keskustelussa tuotiin esiin ja joita Suomelle oli suositeltu muun muassa komission tai kansainvälisten arvioitsijoiden suunnalta, eli työmarkkinauudistukset, verotuksen keventämisen, julkisen sektorin tuottavuuden lisäämisen ja niin edelleen. Näitä on tehty. Mutta teidän täytyy nyt se ymmärtää tässä oppositiopolitiikan kiihkon keskellä, että tämä hallituskausi on puolivälissä. [Antti Kurvisen välihuuto] Nämä kasvutoimet eivät ole kaikki vielä alkaneet vaikuttaa, koska niitä on päätetty tämän ensimmäisen kahden vuoden aikana. Nyt me tehtiin lisää kasvupäätöksiä, jotka olivat siis asiantuntijoiden suosittelemia. Niitä ei ole vielä edes tuotu päätökseen, koska ne vasta lähtivät valmisteluun. Kahden vuoden päästä Suomen talous tulee olemaan merkittävästi paremmassa kunnossa kuin nyt. Kasvu on alkanut viime vuoden lopulla. Sitä hidastaa edelleenkin Ukrainassa paheneva Venäjän hyökkäyssota. Sitä ovat pahentaneet Trumpin kauppapolitiikan huolet, mutta todellakin toivon, että me ratkaistaan kauppapolitiikka yhdessä EU:n kanssa suhteessa Yhdysvaltoihin. Minä todellakin toivon, että yhteiset lännen ponnistelut Ukrainan kestävän rauhan saamiseksi saadaan aikaan, ja se luo pohjaa talouskasvulle Euroopassa, globaalisti ja Suomessa. Kotimaassa me ollaan tehty mielestäni juuri oikeaa politiikkaa, joka tähtää siihen, että meidän kilpailukykymme on kunnossa, kun markkinat aukeavat. Minä takaan teille, että me olemme ja että me pärjäämme, ja meidän pitäisi luoda toivoa, uskoa suomalaisille kotitalouksille. Siksi me kevennämme ansiotulojen verotusta. [Antti Kurvisen välihuuto] Meidän pitää luoda näkymää suomalaisille yrityksille, että tänne kannattaa investoida. Siksi me kevennämme yhteisöveroa. Ja kun yrityksiltä kysytään, niin heistä iso osa sanoo, että nämä vaikuttavat positiivisesti ja he tekevät investointeja, koska hallitus on tehnyt näitä veroratkaisuja. Heitä minä uskon, koska sitä me tarvitaan. Yritykset luovat ne työpaikat, ei hallitus. Suomalaiset tekevät ne työt, ei hallitus. Suomalaiset menevät töihin, suomalaiset maksavat veroja, ja niillä me kustannamme tämän hyvinvointiyhteiskunnan hienot palvelut. Ja tähän kaikkeen hallituksen politiikka tähtää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-06-04T16:38:08,2025-06-04T16:41:16,Hyväksytty,1.1 2025_60_142,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Tuppurainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_143,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Orpon—Purran oikeistohallitus tulee jättämään jälkeensä ennätyksellisen velkavuoren. Se on tosiasia, ja keskeinen syy sille on se, että hallitus on epäonnistunut työllisyyden hoidossa ja kasvun luomisessa, ja nimenomaan kasvupolitiikassa SDP on tarjonnut vaihtoehtoja. Pääministeri Orpo, te itse kutsuitte sosiaalidemokraatit luoksenne, muistattehan, helmikuussa, 19. päivä. Me esittelimme teille SDP:n vaihtoehdot kasvun luomiseksi, joihin sisältyi muun muassa ostovoiman parantaminen pieni- ja keskituloisille suomalaisille veronkevennysten kautta, [Sinuhe Wallinheimo: Enemmän kuin te!] joihin sisältyi muun muassa pienyrittäjien ja yksinyrittäjien aseman parantaminen. Niihin sisältyi investointien vauhdittaminen muun muassa investointien verokannustimella, ja niihin sisältyi myös kotimaisen kasvurahoituksen vahvistaminen yksityisillä kasvurahastoilla. Nämä me teille tarjoilimme, mutta te sivuutitte nämä ja sen sijaan rakensitte kehysriihestä hyväosaisten noutopöydän, jossa te velaksi kevennätte kaikkein varakkaimpien suomalaisten verotusta, [Puhemies koputtaa] ja tavallinen suomalainen, sinä maksat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-06-04T16:41:18,2025-06-04T16:42:36,Hyväksytty,1.1 2025_60_144,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Kopra., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_145,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Orpo aikaisemmassa puheenvuorossaan, kuten myös valtiovarainministeri Purra, kiinnitti huomiota tämän täällä käytävän keskustelun sävyyn. Toden totta tämä negatiivisuus kyllä on täällä todella vahvasti läsnä, [Välihuutoja] ja erityisen vahvasti, kun tuossa kuuntelin edustaja Tuppuraisen aikaisempaa puheenvuoroa, jossa kiinnititte huomiota tähän EDP-menettelyyn, siis liiallisen alijäämän menettelyyn, josta tänään tuli komissiolta vapauttava päätös. Se oli ikään kuin hyvä asia, mutta sekin oli väärin sammutettu ja huonosti tehty, eli sekään ei oikein kelvannut, vaikka kuitenkin on hyvä juttu. Mutta tosiasiahan on se, että sen päätöksen myötä komissio hyväksyy Orpon hallituksen talouspolitiikan ja uskoo siihen, että se saa Suomen talouden kuntoon, ja tämän tekin voisitte nyt myöntää ääneen. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2025-06-04T16:42:36,2025-06-04T16:43:30,Hyväksytty,1.1 2025_60_146,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Kosonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_147,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on kyselty, minkä takia tämä välikysymys on tehty. No, sepä on tehty hallituksen päätösten takia. Jos ette usko oppositiota, niin kuunnelkaapa pikkuisen asiantuntijoita esimerkiksi yhteisöveron alentamisesta. Ekonomisti Vesa Vihriälä on sanonut, että yhteisöveron kahden prosenttiyksikön alennuksen vuotuinen menetys veroissa on 830 miljoonaa euroa ilman dynaamisia vaikutuksia. Dynaamisten vaikutusten myötä valtiovarainministeriö arvioi itserahoitusasteeksi 60 prosenttia. Tätä voi pitää epärealistisen optimistisena. Roope Uusitalo on sanonut, että se vaikutusarvio oli kummallinen. Ja tätä rataa löytyy muidenkin asiantuntijoiden arvioita. Valtiovarainministeriö itse on sanonut, että viimeaikaisessa kansainvälisessä tutkimuksessa yhteisöverokannan alentamisen selkeää yhteyttä kasvuun ei ole löydetty. Mutta sentään kasvuun on yhteys sillä, jos se yhteisöverouudistus tehtäisiin niin, että se voitto voidaan tulouttaa sinne sisälle, eli [Puhemies koputtaa] verokannustin investointeihin, mikä on keskustan vaihtoehto. [Puhemies: Aika!] Näitä vaihtoehtoja on, jos vain satutte lukemaan meidän ehdotuksiamme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-06-04T16:43:30,2025-06-04T16:44:52,Hyväksytty,1.1 2025_60_148,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Aika on kulunut. — Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_149,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia, rouva puhemies! Katsotaan vähän eteenpäin välillä. Epäluottamuslausepuheessaan edustaja Harkimo mainitsi myös johtamisen, kiitos siitä. Meillä on todellakin tässä maassa johtamisvajetta erityisesti julkisella puolella. Osaava johtaminen tarkoittaa aina parempaa työilmapiiriä, vähemmän sairauspoissaoloja, lisää tehokkuutta ja parempaa kannattavuutta niin yrityksille kuin yhteisöillekin. Hyvällä johtamisella voidaan nopeasti vaikuttaa myöskin talouden ahdinkoon ja työvoimapulaan. Tämä hallitus vastaa tähän kysymykseen panostamalla t&k-toimintaan. Tällä nostetaan osaamistasoa ja myös johtajuutta. Tähän t&k-toimintaan ollaan panostamassa nyt 3,2 miljardista 4 miljardiin, ja tavoite on myös tulevaisuudessa 4 prosenttia suhteessa bkt:hen. [Puhemies koputtaa] Näillä toimenpiteillä vastataan myös johtamisvajeeseen. Olen aivan varma tästä asiasta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-06-04T16:44:52,2025-06-04T16:46:08,Hyväksytty,1.1 2025_60_150,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_151,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun nyt täällä hallituskin kaiken sen velkaantumisen jälkeen, jota tähän mennessä on tapahtunut, on edelleen huolissaan tästä velkaantumisesta, niin minkä ihmeen takia te sitten kehysriihessä teitte päätöksiä, jotka lisäävät velkaa? Jos tämä velkaantuminen on niin pahasta, niin miksi te itse kokoonnuitte sinne Smolnaan, teitte päätöksiä, jotka lisäävät velkaa? Arvoisa valtiovarainministeri, kun se teidän oma ministeriönne on julkaissut ne muistiot, joissa todetaan, että nämä kehysriihen päätökset lisäävät velkaa joka vuosi, vaikka otettaisiin huomioon kaikki ne dynaamiset vaikutukset, joita me kaikki toivomme, vaikka otettaisiin huomioon tämä teidän pikavippinne , niin silti velka lisääntyy joka vuosi. Kun te täällä nyt haluatte muita opettaa, niin aloittakaa nyt siitä, että lukekaa ne oman ministeriönne aineistot ennen kuin te tulette tänne viisastelemaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-06-04T16:46:08,2025-06-04T16:47:20,Hyväksytty,1.1 2025_60_152,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Kalli., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_153,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen tilanne on todella niin vaikea, että kyllä tämän ratkominen edellyttäisi enemmänkin sopimista ja yhteistyötä, ei niinkään syyllisten etsimistä ja listaamista, etenkään menneisyydestä, jossa ei todella tapahdu enää mitään. Tässä hengessä ja tällä toimintalinjalla keskusta on itse asiassa toiminut koko tämän kauden. Itse asiassa hallituksen aloittaessa työtään me keskustasta toivotimme hallitukselle voimia ja viisautta. Kerroimme, että hyviä asioita voimme kannattaa, mutta kestämättömiä ratkaisuja ja esityksiä emme tietenkään voi kannattaa, vaan niille esitämme vaihtoehdon. Ja näin olemme toimineet, aivan kuten edustaja Oinas-Panuma äsken puheenvuorossaan totesikin. Hämmästelen kyllä sitä, että kun tulostaulu kuitenkin hallituksen osalta tässä vaiheessa eli puolivälissä kautta näyttää näin murheelliselta niin työllisyyden, työttömyyden kuin tämän kasvavan velkavuoren osalta, niin eikö nyt todella olisi viisautta tarttua tähän keskustan heittämään pelastusrenkaaseen [Puhemies koputtaa] ja lähteä tekemään ylivaalikautista, yliparlamentaarista yhteistyötä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-06-04T16:47:20,2025-06-04T16:48:37,Hyväksytty,1.1 2025_60_154,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Päivärinta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_155,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kun keskusta ja SDP esittävät välikysymyksen velkaantumisesta, on se kuin pyromaani kysyisi palokunnalta ja valittaisi letkun paineesta, valittaisi siitä, että miksi yritätte sammuttaa paloa, jonka itse sytytti. Tämä välikysymys ei ole huoli velasta. Tämä on surullinen näytelmä siitä, miten oppositio yrittää pestä kätensä siitä historiasta, jonka te itse kirjoititte. Ja kun te nyt täällä koko ajan puhutte siitä, että teidän tekemisistänne ei saa puhua, niitä ei saa nostaa esiin, niin pakkohan ne on nostaa esiin — pakkohan ne on nostaa esiin. [Antti Lindtmanin välihuuto] Tällä hetkellä valtionvelan korkoja maksetaan jo 3,2 miljardia euroa, [Suna Kymäläisen välihuuto] kun 2022 maksettiin 0,8 miljardia. Nyt me maksamme sitä laskua, minkä te jätitte. Te otitte velkaa yli 40 miljardia, 10 miljardia pysyviin menoihin, jotka eivät liittyneet sotaan, [Miapetra Kumpula-Natrin välihuuto] jotka eivät liittyneet pandemiaan. Niin te teitte, ja sitä sotkua me nyt siivoamme, ja sen sotkun siivoamiseen ei riitä kaksi vuotta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-06-04T16:48:37,2025-06-04T16:49:52,Hyväksytty,1.1 2025_60_156,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Kokko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_157,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Toivoisin, että tässä salissa kuultaisiin enemmänkin sellaisia puheenvuoroja, jollaisen edustaja Kaleva piti tuossa hetki sitten — varmasti näiden tuntien parhain keskustelu siitä, että tässä salissa jokaisen kansanedustajan pitäisi katsoa eteenpäin niin hallituksessa kuin oppositiossa ja luoda sitä kautta sitä parempaa tulevaisuutta, sillä, sanotaanko, on älyllisesti aika laiskaa perustella asioita sillä, että kun edellinen hallitus teki jotain tai jätti tekemättä, niin se antaa oikeutuksen nykyhallituksen politiikalle. Mikään, mitä edellinen hallitus esimerkiksi teki tai jätti tekemättä, ei oikeuta sitä, että nykyhallitus pudottaa 17 000 uutta lasta köyhyyteen, vaan se on valinta, jonka hallitus omalla politiikallaan tekee. Eihän sen edellisen hallituksen syyttäminen koko ajan milloin mistäkin, siitä velkaantumisestakin, jota toki tapahtui, tavallaan oikeuta nykyhallituksen politiikkaa, koska politiikalle on aina vaihtoehtoja, eikä se myöskään rakenna sitä tulevaisuutta. Siksi nimenomaan siitähän tässä pitäisi keskustella, että hallitus ottaa enemmän velkaa kahdessa vuodessa [Puhemies koputtaa] kuin yksikään hallitus maamme historiassa [Puhemies: Aika!] ja että mitä sille tehdään tässä ja nyt, [Puhemies: Aika!] eikä siitä, mitä tehtiin neljä vuotta sitten.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-06-04T16:49:52,2025-06-04T16:51:14,Hyväksytty,1.1 2025_60_158,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Siponen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_159,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmettelen, kun tässä kokoomusedustaja meuhkasi, että edellinen hallitus otti 40 miljardia velkaa. Käsittääkseni tämä nykyinen hallitus ottaa vielä huomattavasti enemmän. Todella tämä ylimielisyys kummastuttaa, että ei ole suostuttu edes lukemaan tätä keskustan vaihtoehtoa, jossa on monia vaihtoehtoja tarjottu. Ja tosiaan 1,3 miljoonaa euroa joka ikinen tunti, ympäri vuorokauden, ympäri vuoden, neljän vuoden ajan tulee lisää velkaa, ja siihen vielä tulivat nämä kasvuriihessä tehdyt veronalennukset erityisesti suurituloisille. Työllistymisen piti vahvistua 100 000 henkilöllä, mutta tulikin 50 000 tai 60 000 työtöntä lisää. Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että Suomi on ajautumassa umpikujaan. Keskusta esitti tätä parlamentaarista ryhmää. Siihenkin ollaan saatu aika nuiva suhtautuminen täällä, vaikka nimenomaan pitäisi yhdessä saada Suomi nousuun, talouskasvuun ja myöskin velka hallintaan. [Puhemies koputtaa] Tässä keskustan vaihtoehdossa painotetaan nimenomaan pienten [Puhemies: Aika!] ja keskisuurten yritysten pärjäämistä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-06-04T16:51:14,2025-06-04T16:52:32,Hyväksytty,1.1 2025_60_160,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_161,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hetki sitten täällä salissa esiintyi kysymys, kuinka syvälle voidaan velkaantumisessa mennä. Ehkä näin marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä on hyvä muistaa, kuinka syvällä velkaantumisessa kansa oli silloin, kun kansalaiset joutuivat vaihtamaan vihkisormuksensa rautasormuksiin, että saatiin kultaa vaihdettua dollareihin ja ostettua ammuksia taisteluun Neuvostoliittoa vastaan. Tänä päivänä vastus on periaatteessa hyvinkin sama, tosin nimi on Venäjä. Meillä on oltava uskottava armeija, meillä on oltava uskottava sisäinen ja ulkoinen turvallisuus, että sen ymmärtää myöskin naapurimme Venäjä, että tänne on turha yrittää. Näihin on rahaa laitettava, se on meidän jokaisen hyvä muistaa näinä aikoina. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-06-04T16:52:32,2025-06-04T16:53:27,Hyväksytty,1.1 2025_60_162,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Riipi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_163,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin melkein menetin toivoni kuunnellessani tätä keskustelua, mutta edustaja Kaleva kyllä toi pienen valonpilkahduksen. Puheenvuorohan oli melkein niin kuin täältä maltilliselta keskikaistalta. [Vasemmalta: Ministeritasoa!] Sieltä 2009 lähtien jokainen hallitus, jokainen puolue on vuorollaan yrittänyt ja varmasti tehnyt omasta mielestään parhaansa, mutta tilanne on nyt tämä. Tämä hallitus on jäämässä ihan yhtä lailla siihen surullisten hallitusten joukkoon, joka ei tätä tilannetta pysty kääntämään. Tämä meidän toiveemme siitä, että nyt parlamentaarisesti ruvettaisiin katsomaan tätä isoa haastetta, pitäisi ottaa vakavasti. Minä olen aistinut, että se nyt ei taida onnistua mitenkään muuten kuin niillä maltillisilla keskivoimilla. Ääripäiden huutelulla me jäämme tähän ja emme pääse eteenpäin. Toivon, että rakentavasti jatkamme yhteistyötä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-06-04T16:53:27,2025-06-04T16:54:27,Hyväksytty,1.1 2025_60_164,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Kymäläinen ja sen jälkeen valtiovarainministeri., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_165,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä, kun keskustelu oli varsin alkuvaiheessa, nimeni mainittiin. Edustaja Kopralle lähettäisin tässä terveisiä, kun hän kertoi tuolla pöntössä, että hallituksen veronkevennysten jälkeen kahden opettajan ja kahden lapsen perheessä tulee tuhat euroa enemmän rahaa, ja kyseenalaisti, että ovatko nämä roposia. Hän ehkä unohti tehdä laskutoimituksen, mitä muita maksuja tähän yhtälöön liittyy: muun muassa työhuonevähennyksen poisto, joka on jo 400 euroa yksilölle, sitten eläkevakuutusmaksun nousu, ammattiliiton jäsenmaksun verovähennyksen nousu ja vielä, jos sattui olemaan vaikka sitten se työsuhdepolkupyöräetu, senkin poistuminen, puhumattakaan muista nousseista kulutusveroista. Väitän, että aika pahasti pakkaselle jää tässä laskutoimituksessa myös näinkin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2025-06-04T16:54:27,2025-06-04T16:55:28,Hyväksytty,1.1 2025_60_166,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Ministeri Purra., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_167,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kurvinen luki valtiovarainministeriön arvioita. Myös oma yhteisöveroa koskeva tekstini, jossa viittasin tähän, miten se kohdistuu pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, oli valtiovarainministeriön virallista paperia. Kaikkein huvittavinta tässä on se, että te tosiaan arvostelette nyt hallituksen tekemää kahden prosenttiyksikön alennusta yhteisöveroon, kun siinä teidän omassa esimerkissänne, jota te meille vaihtoehdoksi tarjositte, oli viiden prosenttiyksikön alennus. Tämä kerta kaikkiaan ei ole mistään suunnasta katsoen loogista, mutta tämä juuri kertoo erosta, joka hallituksen ja opposition välillä on. Te voitte muuttaa linjaanne lennosta ihan missä tilanteessa vain, mutta me pysymme siinä, mitä olemme päättäneet. Vastaava toinen epäloogisuus liittyy tähän Viron veromalliin, jota nyt haluatte esittää. Kun te olette puhuneet täällä näistä tutkimuslaitoksista, niin kehotan teitä katsomaan VATTin selvitystä siitä, miten Viron veromalli toimisi ja miten se vaikuttaisi meidän veropohjaan ja verotuloihin. Kaikkein huvittavinta tässä tilanteessa on se, että pääministerinä oli keskustan Juha Sipilä silloin, kun tämä selvitys tilattiin, ja VATT nimenomaan kertoo, että Viron veromallissa olisi valitettavan paljon haittoja liittyen Suomen yritysverotukseen. Puheenjohtaja Lindtman kuvasi tätä Ruotsin tilannetta ja siellä sosiaalidemokraattisen puolueen tekemiä päätöksiä. Itsekin olen moneen kertaan kuvannut, että kollegalleni — tällä hetkellä toki moderaatteja edustavalle valtiovarainministerille — olen monta kertaa ollut kateellinen niistä velkaluvuista ja alijäämäluvuista, joita Ruotsissa on. Mutta vastaavasti siellä puolueet, myös vasemmalla, vallassa ollessaan ovat kyenneet tekemään hankalia päätöksiä. Siellä muun muassa työmarkkinauudistuksia on tehty paljon aiemmin kuin mitä nyt tämä hallitus tässä maassa tekee. Tällä kaikella on vaikutuksensa muun muassa siihen yrityskenttään ja tietyllä tapaa terveellisempään pääomaympäristöön, joka Ruotsissa on, eikä vähiten vaikuta ruotsalaiseen talouskasvuun myöskään oma valuutta, jonka suhteen Ruotsi myös on tehnyt järkeviä päätöksiä. Edustaja Riipi, totesitte, että jokainen hallitus on yrittänyt mutta ei ole onnistunut. Jokainen täällä vuorollaan vastuuta kantaa, ja arvioita voi sitten jälkeenpäin antaa, mutta se, mitä hirvittävän moni edeltävä hallitus ei ole tehnyt, on se, että se ei ole kyennyt sopeuttamaan niitä pysyviä menoja. Sipilän hallitus kyllä sopeutti — ja kiitos siitä sille hallitukselle — noin kuusi miljardia euroa, mutta valitettavasti kantti loppui kesken. Sitten kyseinen puolue siirtyikin tekemään toisenlaista politiikkaa, ja se ei enää viime kaudella onnistunut. [Antti Lindtmanin välihuuto] Edustaja Kumpula-Natri: liiallisen alijäämän menettely. Yksi syy siihen, että vaikka me rikomme näitä alijäämän viitearvoja, meidän laittamisemme EDP:hen ei olisi hyödyllistä, liittyy juuri siihen, että me teemme sen sopeuttamisen ihan riippumatta liiallisesta alijäämästä. Eli se, mitä komissio tulisi vaatimaan, ei ylittäisi sitä sopeuttamismäärää, jonka me jo muutenkin teemme. Tämä on hyvin oleellinen asia ymmärtää. Me emme tätä finanssipolitiikkaa ja suomalaista taloutta kuitenkaan Euroopan unionin komission vuoksi hoida emmekä minkään muunkaan kuin meidän Suomen oman tilanteen. Vielä loppuun, arvoisa puhemies, tästä, milloin kasvutoimien vaikutukset tai muut uudistuksemme alkavat näkyä. Ne eivät todellakaan näy vielä. Osa niistä tulee toivottavasti tällä hallituskaudella näkymään, useat siirtyvät seuraavalle ja seuraaville hallituskausille. Ja se, hyvät kuulijat, on juuri se syy, miksi poliitikkojen täällä aitiossa ollessaan on niin vaikeaa tehdä sellaisia päätöksiä, joiden vaikutukset eivät näy lyhyellä tähtäimellä: se ei välttämättä poliittisessa prosessissa ja demokratiassa ole aina kovin kannustavaa. Mutta nämä kasvutoimet ja merkittävät uudistukset eivät mene hukkaan. Ne jäävät tänne järjestelmään ja tulevat vaikuttamaan tämän maan hyväksi tulevina vuosina, mikäli niitä ei peruuteta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-06-04T16:55:30,2025-06-04T16:59:43,Hyväksytty,1.1 2025_60_168,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Ministeri Multala., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_169,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan nostaa tässä myös positiivisia asioita ja onnistumisia, koska keskustelu kieltämättä on ollut hieman mollivoittoista. Suomi on onnistunut siinä, että meillä tässä maassa on tällä hetkellä yksi Euroopan halvimmista sähköistä. Toki myöskin hinnan volatiliteetti eli vaihtelu on erittäin suurta, mutta keskimäärin meillä sähkön hinta on erittäin edullinen. Lisäksi sähkö on 95-prosenttisesti tuotettu fossiilivapaasti. Tämä on yhteinen onnistumisemme, ja se on pitkälti sen ansiota, että olemme johdonmukaisesti pitäneet kiinni päästöjen vähentämisen tavoitteesta ja toisaalta myös tehneet investoinnit fossiilivapaaseen tuotantoon ajoissa. Lisäksi meillä on ollut laaja kannatus esimerkiksi ydinvoimalle tässä maassa jo pitkään, onneksi, ja se on auttanut meitä tässä, että myöskin uusi ydinvoimala — juuri vähän ennen kuin pahin tilanne tuli esimerkiksi sodan myötä — oli pian sen jälkeen käytössä. Sen vuoksi jatkamme tätä politiikkaa. Pidämme kiinni siitä, että päästöjä jatkossakin vähennetään, koska se luo ennakoitavaa investointiympäristöä yrityksille. Tällä hetkellä, kun katsotaan niitä investointiaikeita, kyllä näyttää vahvasti siltä, että ne investointiaikeet kohdentuvat joko puhtaan energian tuotantoon tai niitä käyttävään teollisuuteen. Sen vuoksi ehdottomasti tästä suunnasta kannattaa pitää kiinni. Toivonkin, että tämä edustaja Hannu Hoskosen nostama linja, että tästä tavoitteesta lähtisimme tinkimään, ei ole keskustan linja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-06-04T16:59:46,2025-06-04T17:01:24,Hyväksytty,1.1 2025_60_170,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_171,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Purra poistui jo paikalta. Hän mainitsi Sipilän hallituksen ja kantin pettämisen. Kaikki me täällä tiedämme, keneltä siinä hallituksessa kantti petti. Mutta ettei nyt menisi hyvä hermostuminen hukkaan — niin kuin isälläni on tapana sanoa, kun kyllähän täällä se monta kertaa on tullut mieleen — niin vähän erilainen näkökulma tähän keskusteluun: Valtiovarainministeri Purrahan on kertonut, että hän ajaa pienempää valtiota Suomeen. Hän on tuonut tämän esille julkisuudessakin, ja tämä pienempi valtio näyttää olevan perussuomalaisten ideologian keskiössä. VATT on mainittu täällä useampaan kertaan ja on sanottu se, kuinka se on todennut, että nämä hallituksen puoliväliriihessä tekemät veronalennukset ovat suhdannepoliittisesti väärin ajoitettuja ja että ne johtavat uusiin leikkauksiin. Kun näistä uusista leikkauksista tämmöinen uhka on päällä, niin tulee tietysti ajatus mieleen, onko hallituksen todellinen tavoite ja hallituksen visio ajaa maamme taloutta siihen suuntaan, että tämmöinen pienempi valtio toteutuisi sitten. Onko hallitus tekemässä Suomesta tällaista yövartijavaltiota?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-06-04T17:01:29,2025-06-04T17:02:44,Hyväksytty,1.1 2025_60_172,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Mäkinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_173,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä kun on kuunnellut hyvin tarkalla korvalla hallituspuolueiden edustajien ja ministereiden puheenvuoroja, niin kyllähän ne pääosin hyvin ylimielisiä ovat olleet, ja yksi asia on kyllä tullut selväksi, eli suusta nyt tavataan päästää ihan mitä tahansa, kunhan ei tarvitsisi kommentoida omaa tekemistä ja työn tuloksia, ei vaikka valtiovarainministeriön virkamiehet ovat todenneet, että tämä sopeutus ei toteudu ja velka kasvaa kauden loppuun. Eihän tämä nyt kuultu vastuunpakoilu mitään uutta tässä salissa ole, eikä se yllätä, mutta se huolestuttaa sitäkin enemmän, koska nyt todellakin tarvittaisiin myös sitä parlamentaarista otetta tähän työhön, kuten esitetty on. Te olette peitelleet ennätyksellistä velanottoa siltarahoituksella, mikä tarkoittaa miljardin pikavippiä Valtion Eläkerahastosta, jotta puoliväliriihen tehottomia veronalennuksia voidaan rahoittaa. Tämä menettelyhän on jo lähtökohtaisesti kyseenalaista, mutta erityisen vastuutonta se on siksi, että käytännössä tällä hetkellä tämä laina saataisiin markkinoilta huomattavasti paljon edullisemmin. Miten te, hallitus, puolustelette tätä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2025-06-04T17:02:44,2025-06-04T17:04:06,Hyväksytty,1.1 2025_60_174,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Vähämäki., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_175,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kunnioitettu puhemies! Edelleen hallituksen tavoite on kääntää velkasuhde laskuun, mutta se on muuttunut ylivaalikautiseksi tavoitteeksi, mitä se oikeastaan oli jo silloin, kun hallitusta lähdettiin muodostamaan. Nyt kun hallitus sopi menoleikkauksista hallitusneuvotteluissa sekä viime vuonna, niin nämä toimenpiteet itse asiassa siivittivät siihen tavoitteeseen, että Suomi vältti liiallisen alijäämän menettelyn, mikä tieto tuli tänään. Nyt sitten tänä keväänä on tehty kasvutoimia, ja totta kai kasvutoimilla on olemassa oma hintalappu, mutta me ei saada kasvua aikaan sillä, että menopuolella liikutellaan summia paikasta toiseen, vaan meidän oikeasti täytyy valtion tulopuolelle tehdä muutoksia, mitä nyt on tehty. No, nyt sitten jos katsotaan näitä maakohtaisia suosituksia, mitä tänään tuli myöskin esille, niin siellä on sellaista, että myöskin kokonaistehokkuutta meidän täytyy yhteiskunnassa pystyä nostamaan, muun muassa sote- ja sotu-uudistusten osalta. Tähän komissio kiinnittää huomiota ja hallitus on kiinnittänyt huomiota, [Puhemies koputtaa] joten näkisin näin, että ihan oikeisiin asioihin täällä kiinnitetään huomiota ja niitä pohditaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2025-06-04T17:04:06,2025-06-04T17:05:26,Hyväksytty,1.1 2025_60_176,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Mehtälä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_177,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu paljon siitä, kuinka hallitus on tehnyt erilaisia toimenpiteitä, millä parannetaan talouskasvua tai talouden näkymiä. On puhuttu luvituksen jouduttamisesta ja nopeuttamisesta, sääntelyn vähentämisestä ja rahoitusten helpottamisesta investointien suhteen. Luvituksen osalta hallitus on perustamassa uutta valtakunnallista lupavirastoa, johon tulee tämmöinen yleisen edun valvontayksikkö, jolla on valitusoikeus kaikkiin päätöksiin. Elikkä luvitus tulee jatkossa vaikeutumaan. Sääntelyn osalta voi sanoa, että me olemme talousvaliokunnassa ainakin lisänneet sääntelyä hurjasti ja ei ole tehty yhtäkään päätöstä, missä sääntelyä vähennettäisiin. Sitten rahoituksen osalta juuri ely-keskuksesta saamani tiedon mukaan 50 prosenttia investoinneista, jotka ovat energiainvestointeja tai maatiloille tulevia investointeja, jää toteuttamatta, kun hallitus ei ole pääomittanut Makeraa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-06-04T17:05:29,2025-06-04T17:06:45,Hyväksytty,1.1 2025_60_178,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_179,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä käydä vähän tätä historiaa läpi tästä velkajutusta. Katsoin tuolta Valtiokonttorin sivuilta, paljonko velkaa on ollut silloin, kun Rinteen—Marinin hallitus aloitti. Sitä oli 109,5 miljardia euroa kesäkuussa 2019, lähtötilanteessa. Silloin kun hallitus lopetti, sitä oli 151,2 miljardia euroa, kesäkuussa 23, eli silloin kun Orpon hallitus on aloittanut. Velkaa on otettu sinä aikana 41,7 miljardia euroa, sen neljän vuoden aikana, ja nyt siitä kesäkuusta 23 tämän vuoden loppuun tullaan ottamaan 31 miljardia velkaa kahden ja puolen vuoden aikana. Nämä ovat niitä lukuja, joita katsotaan suoraan Valtiokonttorin sivuilta, ja voi sanoa, että näiden pitäisi olla kaikilla muistissa. Muistetaan, että 109 miljardia oli pohjilla [Puhemies: Aika!] ennen kuin Sanna Marin aloitti, eli korot myöskin juoksevat siitä osuudesta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-06-04T17:06:45,2025-06-04T17:08:11,Hyväksytty,1.1 2025_60_180,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Piisinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_181,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallitus on ottanut vaikean mutta välttämättömän tehtävän: kääntää Suomen velkakehitys. Se ei ole helppoa, eikä se ole kivutonta, mutta se on oikein ja välttämätöntä. Olemme tehneet sopeutuksia, vähentäneet menoja ja kannustaneet työntekoon. Olemme myös ottaneet tiukan linjan maahanmuuton kustannusten suhteen, ja juuri näin pitää tehdä, kun julkinen talous on kuralla. Kritiikkiä tulee, mutta vaihtoehtoja ei ole tarjolla. Me perussuomalaiset seisomme hallituksen toimien takana, koska tiedämme, että vaihtoehto on hallitsematon velkaantuminen ja hyvinvointiyhteiskunnan rapautuminen. Suhdanteille emme mahda mitään, mutta muun muassa puolustusmenoja lisäämällä pyrimme siihen, että myös seuraaville sukupolville jäisi isänmaa, josta olla ylpeä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-06-04T17:08:11,2025-06-04T17:09:10,Hyväksytty,1.1 2025_60_182,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_183,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Vaalikauden alussa me perimme valtiontalouden, jossa velka oli kasvanut ja jonka korkomenot ovat nelinkertaistuneet jo vaalikauden aikana ja jossa rakenteelliset uudistukset oli jätetty tekemättä. Alusta asti meille oli selvää, että näin ei voi jatkua. Siksi hallitus on päättänyt jo yhdeksän miljardin euron sopeutuksesta: päätöksiä, jotka eivät ole helppoja mutta jotka ovat välttämättömiä, päätöksiä, joita te tässä salissa olette kritisoineet vahvasti. Aito huolemme on se, että pian maksamme velan korkoja yli miljardi euroa enemmän kuin mitä korkeakoulutuksemme maksaa. Sitä rahaa ei voi käyttää hoitoon, kouluun tai turvallisuuteen. Se on poissa meiltä. Tähän kehitykseen hallitus ei voi suostua. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-04T17:09:12,2025-06-04T17:10:16,Hyväksytty,1.1 2025_60_184,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Täällä on vielä seitsemän pyydettyä vastauspuheenvuoroa. Otetaan ne ja sen jälkeen ministereiden vastaukset, ja jos ei jotain pakottavaa syytä ole jatkaa debattia, niin sen jälkeen mennään puhujalistaan. — Edustaja Kalmari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_185,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuossa veroalen prosentteja jo nostin esille ja kertaan siltä osin, että jos tienaa 2 000 euroa, saa 0,7 prosentin veronalennuksen, ja jos tienaa vaikkapa 20 000, saa 3,7 prosentin veronalennuksen. Siellä ylimmässä luokassa se on 9 250. Sillä pääsee jo mukavasti etelänlomalle perheen kanssa. 2 000 eurossa se on 180, jonka toki alvin korotus syö moneen kertaan niin, että verotus kiristyy tuossa palkkaluokassa. Mutta minne sitten se yhteisöveron alennus menee? Suurin hyötyjä siitä on OP-ryhmä. Luettelen nopeasti vielä yhdeksän seuraavaa yhteisöveron maksajaa: Nordea, Neste, Ilmastorahasto, Fortum, K-ryhmä, Bayer, S-ryhmä, UPM-Kymmene, Supercell. Esimerkiksi nämä loistavaa tulosta tehneet kauppaketjut, jotka eivät pysty hommaamaan edes jauhelihaa kuluttajille — en katso, että he ansaitsisivat [Puhemies koputtaa] erityisiä veronalennuksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-06-04T17:10:28,2025-06-04T17:11:43,Hyväksytty,1.1 2025_60_186,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_187,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituspuolueiden ryhmäpuheissa piiloteltiin todellakin epäonnistunutta talouspolitiikkaa ja tämän tästä kuultiin edellisen hallituksen syyttelyä sen toimista. On todella erikoista syytellä edellistä hallitusta, kun velkaralli vain kiihtyy koko ajan ja työllisyys on heikentynyt samaan aikaan. Velkalaivan kippari todellakin painaa siellä ruorissa kaasua ja kovaa. Tämän hallituksen toimesta palkansaajien asemaa on heikennetty historiallisella tavalla, mutta siltikään työllisyyden kasvua ja talouden kasvua ei näy. Arvoisa työministeri Marttinen, uskotteko, että määräaikaisten työsuhteiden ja irtisanomisten helpottaminen lisää talouskasvua? Aiotteko viedä kyseisiä esityksiä eteenpäin vai oletteko havainnut, että nämä eivät tuokaan sitä työllisyyden kasvua? Olisiko jo vihdoin aika myöntää työllisyyspolitiikkanne epäonnistumiset ja käyttää voimavarat palkansaajien aseman polkemisen sijasta aidon kasvun luomiseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-06-04T17:11:45,2025-06-04T17:12:50,Hyväksytty,1.1 2025_60_188,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Väyrynen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_189,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämän julkisen talouden tilanteen ja sakkaavan kasvun kaikki varmaan tunnustavatkin, eikä siinä ole mitään epäselvyyttä. Nyt meillä on vihdoin porvaripohjainen hallitus vallassa, joten ei liene kenellekään silloin yllätys, että vannotaan työnteon ja yrittämisen nimiin. Ja sitten edelleen, kun ajatellaan kasvuriihtä, ei pitäisi olla yllätys, että silloin nämä verotekniset ratkaisut ovat mitä ovat, ja toisaalta kun ottaa huomioon opposition ideologisen virityksen, niin ei ole myöskään yllätys, että niitä vastustetaan. Meillä on sitten tietyllä tavalla määrämittainen keskustelu, jota me käydään varmaan kaksi seuraavaa vuotta täällä ilman varsinaista lopputulosta. Mutta se, mihin haluaisin jonkun verran ottaa kantaa: Tässä on nytten ainakin SDP:n suulla kolmen edustajan toimesta, taisivat olla edustajat Suhonen ja Lindtman ja Tuppurainen, otettu kantaa siihen, että meillä on hyvätuloisia ihmisiä ja sitten meillä on joko ahkeria ihmisiä tai tavallisia suomalaisia — tämmöinen jonkunnäköinen ihmeellinen vastakkainasettelu luodaan. Minä itse tunnen jonkun verran hyvätuloisia ihmisiä, keitä tässäkin salissa on, ja kyllä heistäkin suurin osa on tavallisia ja ahkeria ihan yhtä lailla. Ja kun ottaa meidän verotuksen rakenteen huomioon, niin jatkossakin he kyllä tulevat kantamaan ison osan tästä meidän veropohjasta, ja toivoisin siinä mielessä, [Puhemies koputtaa] että heidänkin osuuttaan arvostettaisiin tässä yhteisessä tilanteessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-06-04T17:12:50,2025-06-04T17:14:06,Tarkistettu,1.1 2025_60_190,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Oinas-Panuma., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_60_191,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On jännä, kun täällä pidetään näitä puheenvuoroja, että hallitus muistaa aina kertoa, paljonko edellinen hallitus on ottanut velkaa, mutta sitten ei muisteta kertoa, paljonko itse ollaan ottamassa velkaa. Mutta edustaja Lyly kyllä hienosti kävi nuo luvut tuolta läpi. Mutta kun niitä vaihtoehtoja kaivataan, niin keskustahan niitä on tehnyt. Nämä paperit ovat varmasti monelle teistä tuttuja, mutta minä ajattelin nyt nostaa viisi minun lemppariani, mitä voisi ehkä pikkuhiljaa lähteä edistämään. Ensimmäisenä matkailualan kasvuohjelma. Kun me tiedetään, että varsinkin pohjoisen ja Lapin matkailu on todella isossa nosteessa, niin miten se monistetaan laajemmalle? Aloitetaan vaikka Pohjois-Pohjanmaasta ja Kainuusta ja valutellaan sitten kohti tätä etelää. Sitten toisena on puun jalostusasteen nosto. Tämähän on semmoinen ikuinen lemppariasia, joka aina nostetaan esille, mutta millä tavalla me oikeasti saataisiin puun jalostusastetta nostettua ja sillä tavalla lisää tuloja? Sitten kolmantena pikamuoti- ja krääsävero, koska meillä on semmoinen ongelma, että tulli oikeasti pullistelee niistä paketeista, jotka ovat aivan kauheaa ryönää. Sitten neljäntenä erityistalousalueet. Nyt voisi pikkuhiljaa alkaa ainakin suunnittelemaan niitä, jotta sitten seuraava hallitus voisi niitä toteuttaa. Ja sitten viidentenä ihan henkilökohtainen lemppari eli tämä alueellinen opintolainahyvitys, jolla me voitaisiin saada paremmin osaajia esimerkiksi maakuntiin, [Puhemies koputtaa] mitä edellinen hallitus myös mainiosti jo suunnitteli. [Puhemies: Aika!] Toivottavasti otatte näistä vinkeistä vaarin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-06-04T17:14:08,2025-06-04T17:15:26,Hyväksytty,1.1 2025_60_192,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_193,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Kun puhumme taloudesta ja velkaantumisesta, on meidän välttämätöntä puhua myös rahapolitiikasta. Itsenäisen rahapolitiikan puute on yksi selkeä syy sille, että Suomen talous ei ole kasvanut ja Ruotsissa talous kasvaa. Ei se tietysti ole ainoa syy, mutta eurovaluutan haitallisuus Suomen talouskasvulle ja kilpailukyvylle on ilmiselvää. Euroalue ei ole niin sanottu optimaalinen valuutta-alue. Työvoima ei liiku alueen sisällä, ja valtioiden taloudelliset tilanteet ja poliittiset kulttuurit ovat hyvin erilaiset. Yhteinen valuutta ei voi toimia, ja se oli selvillä jo silloin euroa perustettaessa. Väistämättä on tunnustettava, että euro ei ole taloudellinen projekti vaan enemmänkin poliittinen projekti. Vai oletteko siellä oppositiossa tästä asiasta eri mieltä kanssani?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-06-04T17:15:27,2025-06-04T17:16:28,Hyväksytty,1.1 2025_60_194,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_195,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kysyttäessä: Olemme eri mieltä. Euro on pitkällä aikavälillä järkevä satsaus myös Suomen talouden kehittämiseen. Sen vielä ymmärrän, että hallituspuolueen rivijäsenet täällä sitä arvostelevat, mutta sitä, että valtiovarainministeri ja varapääministeri omassa puheenvuorossaan syytti Suomen heikosta talouskehityksestä nimenomaan meidän euroa, pidän vähän kummallisena. Tätä tämän päivän keskustelua on ehkä odotetusti hallinnut hallitus- ja oppositiopuolueiden välinen kinastelu, mutta jos sitä vähän siivilöi, niin sieltä löytyy kyllä ihan olennaisia aineksia. Muun muassa edustaja Eestilä kiinnitti huomiota aivan ydinkysymykseen eli tuottavuuden trendinomaiseen laskuun. Toisaalta muun muassa edustaja Koskela edellisessä puheenvuorossaan viittasi johtamisen haasteisiin, joka on jälleen kerran aivan olennainen tekijä siinä, että meidän taloudella ei mene nykyistä paremmin. Näkisin, että tämänkaltaisista meidän talouden rakenteellisista ydinkysymyksistä meidän pitäisi pystyä käymään rakentavaa keskustelua yli hallitus—oppositio-rajojen ja löytämään myös yhteisiä ratkaisuja, ja toivoisin, että ehkä seuraavassa keskustelussa päästäisiin sitten vähän syvemmälle niitä koskeviin ratkaisuihin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-06-04T17:16:28,2025-06-04T17:17:35,Hyväksytty,1.1 2025_60_196,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_197,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskusta ei ideologisista syistä suhtaudu kielteisesti tähän yhteisöveron laskuun, vaan sen takia, että asiantuntijat ovat sitä mieltä, siis valtaosa heistä, että tämä on kallis ja tehoton keino, ja tässä velkaantumistilanteessa ei kannattaisi miljardeja tuhlata. 138 000:sta yhteisöveron maksajasta 50 suurinta maksaa noin puolet, lähes puolet, ja ne hyötyvät siis tuon noin 400 miljoonaa tästä. Ne jakavat jatkossa enemmän osinkoja, niin kuin Nordeakin, ja ne menevät ulkomaille. Sen takia tämä ei ollut viisasta. Olisin kysynyt myös, jos täällä olisi valtiovarainministeri Purra ollut, miten hän selittää sellaisen julkisen talouden keskeisen luvun kuin rakenteellisen jäämän, joka kertoo suhdanneputsatusta talouden tilanteesta. Se oli lähtötilanteessa 1,7 prosenttia miinuksella, nyt 2,5 prosenttia miinuksella ja hallituksen ennusteen mukaan kasvaa 3,3 prosenttiin miinukselle, eli tämä rakenteellinen jäämä, jossa suhdannetilanne on otettu huomioon, heikkenee koko ajan. — Täällä on onneksi jäljellä fiksuja ministereitä, niin että voisi varmaan joku teistä vastata tähän.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-06-04T17:17:36,2025-06-04T17:18:46,Hyväksytty,1.1 2025_60_198,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_199,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä todella nykyinen hallitus on jälleen keskittynyt paljon edellisen hallituksen haukkumiseen, mutta kahdesta asiasta kannattaisi antaa kehut, koska niistä te olette tässä hyötyneet aivan valtavasti suhteessa Brysseliin. Muistatteko, kun tämä hallitus haki pidennysaikaa talouden sopeuttamiselle? Mikä oli se keskeinen peruste, jolla te perustelitte komissiolle, että komissio antaisi tämän pidennyksen? Sehän oli soteuudistus, [Markus Lohi: Näin se oli!] mitä olette kyllä aikaisemmin täällä haukkuneet mutta Brysseliin menitte kehumaan. Ja sitten toinen, millä te vältitte nyt tämän tarkkailuluokan: Ei se ole mikään, että komissio on sitä mieltä, että teidän sopeutustoimenne ovat jotenkin maanmainioita, vaan kysymyshän oli siitä, että pystyitte hyödyntämään tämän poikkeuksen, jossa laskettiin puolustusmenojen kasvu vuodesta 21. Minä vuonna ovat nyt eniten puolustusmenot kasvaneet viime vuosina? Vuodesta 22 vuoteen 23. Eli siis sillä, että edellinen hallitus lisäsi puolustusmenoja, te olette pystyneet ne nyt huomioimaan siten, että komissio laskee läpi sormien sen, että te rikotte jatkuvasti nämä EDP-kriteerit. [Puhemies koputtaa] Näistä asioista kannattaa todella lähettää kiitokset [Puhemies: Aika!] edelliselle hallitukselle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-06-04T17:18:48,2025-06-04T17:20:09,Hyväksytty,1.1 2025_60_200,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Ministeri Marttinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_201,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Matias,Marttinen,Työministeri,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Tässä tuli itselleni ainakin muutamia kysymyksiä, mutta ensin laajempi huomio vielä tähän kokonaisuuteen. Tänään on puhuttu paljon myös siitä, tehdäänkö talouskasvun toimien eteen taas uusia päätöksiä, joilla voidaan taas luoda tilaa sille, että suomalaiset yritykset voivat kasvaa, sillä niin kuin, hyvät kollegat, tiedätte, eihän päätöksentekijä tai hallitus täällä suoraan sitä talouskasvua luo saatikka työllistä ketään, vaan ennen kaikkea ne työpaikat syntyvät suomalaisiin yrityksiin, joiden tulisi kasvaa entistä vahvemmin tulevaisuudessa, jotta taas yhä useampi suomalainen saa mahdollisuuden tehdä työtä. Tämä on se meidän keskeinen tavoite, joka lähtee kuitenkin, hyvät kollegat, siitä, että vaikka meidän tekemien työmarkkinauudistusten — jos katsotaan niitä — suurin hyöty kohdistuu nimenomaan suomalaiseen pk-yrityskenttään. Tällä hetkellä tosiaan on lähtenyt lausunnoille työryhmätyö, joka käsittelee siis määräaikaisia työsuhteita, takaisinottovelvoitteen poistamista alle 50 henkeä työllistäviltä yrityksiltä ja lomautusilmoitusaikojen lyhentämistä, ja kyllä sen valmistelu jatkuu aivan normaalisti. Eli tässä kun edustaja Viitala ja myös edustaja Suhonen kysyivät siihen liittyen, niin kyllä sitä viedään eteenpäin aivan normaalissa järjestyksessä, kuten tälläkin hetkellä asiaa on valmisteltu. Kyllä tavoite on se, että ensi syksynä nämä nyt valmistelussa olevat esitykset tulevat eduskuntaan käsittelyyn. On tärkeää, että me jatkamme kuitenkin meidän työmarkkinoiden uudistamista, sillä meillä on syntynyt, hyvät kansanedustajat, merkittävä määrä myös uudistamisvelkaa, jonka takia nyt tämä hallitus on tarttunut toimeen ja tekee laajasti toimenpiteitä liittyen sitten työmarkkinoihin, meidän verotukseen. Yhteisöverotuksesta on täällä myös paljon käyty keskustelua, mutta kyllä minä uskon itse siihen, että jos ajatellaan, että meidän kilpailukyky pohjoisena, pienenä maana on kuitenkin heikompi kuin monen meidän verrokkimaan — tästä on puhuttu aika vähän nyt itse asiassa tänään täällä salissa — niin kyllä tämä on myös yksi tekijä, joka viestii hyvin vahvasti siitä kansainvälisesti, että tervetuloa investoimaan Suomeen. Tämähän on se viesti, minkä me taas vastaavasti tällä lähetämme. Myös pystymme parantamaan merkittävästi Suomen kilpailukykyä ja houkuttelevuutta kaikkinensa. Yhteisöveron lasku on myös hyvin tehokas, selkeä keino myös siinä, miten kaikille yrityksille jätetään myös enemmän tilaa investoida ja työllistää. Oikeastaan en nyt malta olla kommentoimatta, rouva puhemies, vaan sanon tähän loppuun myös sen, että kyllä minun täytyy myös hämmästellä sitä, millaisia poliittisia valintoja Suomen Keskusta tässä on tehnyt. Tekisi mieli sanoa teille, että tulkaa nyt sieltä demareitten kainalosta taas takaisin sinne keskelle tukemaan semmoista vahvaa, keskustalaista työntekoon ja yrittäjyyteen uskovaa politiikkaa, sillä kun olen kiertänyt paljon suomalaisia yrityksiä, niin kyllä näitä päätöksiä, mitä taas vastaavasti me olemme tehneet, on kehuttu myös laajasti, on sitten kyse työmarkkinoiden uudistamisesta tai veropäätöksistä tai normien purkamisesta tai luvituksen uudistamisesta. Tulkaa nyt sille samalle paikalle, missä te olette olleet aikaisemmin, tukemaan tätä Suomen uudistamista ja vahvempaan työllisyyteen ja yrittäjyyteen uskovaa politiikkaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-06-04T17:20:12,2025-06-04T17:23:34,Hyväksytty,1.1 2025_60_202,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Ministeri Ikonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_203,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä esitettiin aika rajukin kysymys, että olemmeko me kehittämässä Suomea yövartijavaltioksi. Ei meillä sellaista tavoitetta ole. Päinvastoin me näemme, että Suomi on hieno pohjoismainen hyvinvointivaltio, ja haluamme myöskin tukea sitä, että me pystymme näistä hyvinvointipalveluista huolehtimaan myöskin tuleville sukupolville. Juuri siksi me näitä toimia teemme, jotta me turvaamme rahoitusta sinne tulevaisuuteen. Tätä kuvaa se, että hyvinvointialueitten rahoitus kasvaa tällä hallituskaudella. Hallituksen toimet ovat kokonaisuudessaan tällä kaudella kuntataloutta vahvistavia. Valtionhallintoon tulee kyllä leikkauksia, mutta samaan aikaan me myöskin uudistamme valtionhallintoa. Me teemme aluehallintouudistusta, me uudistamme tällaista yhteispalvelua eri puolilla Suomea ja pyrimme sujuvoittamaan ihmisten ja yritysten ja toimijoitten asiointia julkisen hallinnon kanssa. Samaan aikaan me myöskin kevennämme normeja ja haemme sillä tätä hallinnon keventämistä tässä työssä. Siellä varmasti on fiksumpia tekemisen tapoja, miten me voimme tulevaisuudessa tehdä, ja siihen me haluamme hallintoa kaikilla hallinnon tasoilla kannustaa. Täällä kysyttiin myöskin aluehallintouudistuksesta ja yleisen edun yksiköstä. Jos me katsomme suhteessa nykytilaan ja siihen, miksi me tätä aluehallintouudistusta tehdään, niin siinähän yksi semmoinen iso tavoite on se, että me haluamme sujuvoittaa luvitusta. Tällä hetkellä haaste on se, että eri viranomaiset saattavat valittaa toistensa päätöksistä. Nyt me kokoamme näitä vastuita samaan organisaatioon, jossa ylipäätään nopeutetaan ja sujuvoitetaan prosesseja. Uskon, että se vie jo itsessään suhteessa nykytilaan tätä parempaan suuntaan. Tämä yleisen edun yksikön olemassaolo on jo osaltaan sellainen tekijä, jonka me odotamme keventävän ja vähentävän näitä valituksia, ja tavallaan sitä kautta saadaan myöskin näitä ympäristönäkökulmia otettua huomioon. Mutta on hyvä huomata tässä, kun kysyttiin muutoksenhakuoikeudesta, että sitä rajataan tässä yhteydessä ja tarkennetaan ja kytketään se painavaan yleiseen etuun ja erityisen merkittäviin tilanteisiin. Eli kyllä se muuttaa tätä tilannetta suhteessa nykytilaan. Koko tämä uudistus tähtää siihen sujuvampaan luvitukseen ja siihen, että me saamme myöskin näitä kasvun edellyttämiä investointeja entistä sujuvammin liikkeelle. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-06-04T17:23:39,2025-06-04T17:25:54,Hyväksytty,1.1 2025_60_204,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Ja sitten mennään puhujalistaan. Edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_205,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Velkaantuminen on todella vakava haaste. Tämä hallitus sai perinnökseen vaarallisesti velkaantuneen Suomen. Pelkästään valtionvelan korkomenot ovat Marinin hallituksen ajoista yli nelinkertaistuneet 3,2 miljardiin. Se on paljon se. Tätä velkakierrettä ei katkaista juhlapuheilla vaan päätöksillä. Siksi hallitus on jo kahden ensimmäisen vuoden aikana päättänyt yhdeksän miljardin euron sopeutuksista. Tavoitteemme on yksinkertainen mutta aivan välttämätön: saada julkisen talouden alijäämä painettua alas mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman järkevästi. Itse asiassa EU:n komissio julkaisi tänään päätökset maista, jotka joutuvat liiallisen alijäämän menettelyyn vakaus- ja kasvusopimuksen nojalla. Suomi ei joudu tähän menettelyyn. Komission mukaan Suomi on jo sitoutunut riittäviin sopeutustoimiin, eikä menettelyn käynnistäminen toisi lisäarvoa. Tämä on siis opposition pettymyksestä huolimatta hyvä uutinen. Arvoisa puhemies! Toisaalta yksin sopeuttamisella ei selvitä. Siksi hallitus on valinnut myös kasvun linjan. Olemme rakentaneet Suomen kasvupohjaa historiallisilla uudistuksilla. Panostamme tutkimukseen, osaamiseen, työmarkkinoihin ja investointiympäristöön. Muun muassa OECD ja IMF ovat kiittäneet Suomea juuri näistä rakenteellisista uudistuksista, niistä, joita he ovat meiltä odottaneet jo vuosia. Me teemme nyt sen, mikä olisi pitänyt tehdä jo kolme hallitusta sitten. Lisäksi, arvoisa puhemies, opposition väitteet hallituksen toimettomuudesta tai vääristä prioriteeteista eivät kestä tarkastelua. Me emme esimerkiksi toteuta puoliväliriihessä toteutettua kasvupakettia velaksi. Jokaiselle eurolle on etsitty katetta, joko virkamiesarvio dynaamisista vaikutuksista tai korvaava sopeutus muualta. Yhteisöveroa lasketaan 18 prosenttiin, jotta yrityksillä on paremmat mahdollisuudet investoida ja kasvaa. Tämä vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja tuo työtä suomalaisille. Työn verotusta kevennetään yhteensä 1,6 miljardilla eurolla. Tämä on kunnianpalautus työnteolle ja suora ostovoimavaikutus erityisesti pienituloisille ja keskituloisille. Hallituksen kasvupaketti on mittaluokassaan historiallinen. Arvoisa puhemies! Jos olisimme jatkaneet Marinin hallituksen linjalla, Suomi velkaantuisi tänäkin vuonna neljä miljardia euroa enemmän. Siksi on erikoista, että juuri ne puolueet, jotka loivat velkaantumisen pohjan, ovat nyt ensimmäisenä osoittamassa sormella. Edellinen hallitus lisäsi pysyviä menoja yli kahdella miljardilla mutta lykkäsi kaikki rakenteelliset, vaikeat päätökset seuraavan hallituksen syliin. Nyt me maksamme siitä hintaa, mutta me maksamme sen vastuullisesti. Emme jää odottamaan parempia aikoja. Me teemme päätökset nyt, emme suosion vaan Suomen tähden. Kohonneen velkaantumisen syyt eivät ole enää arvailujen varassa, ne ovat faktoja. Korkomenot ovat siis nousseet 0,8 miljardista 3,2 miljardiin. Hyvinvointialueiden kulut ovat kasvaneet vuodessa yli miljardilla, ja rahoitus on jo 26,2 miljardia, ja puolustusmenot kasvavat 3,6 miljardilla eurolla. Tästä syystä valtio joutuu ottamaan velkaa tänä vuonna yli 13 miljardia. Oppositio arvostelee nyt velkaantumista. No, sitä saa arvostella, mutta samalla minä kysyn: Missä ovat opposition vaihtoehdot? Missä on se uskottava kokonaisuus, joka kestäisi edes yhden asiantuntija-arvion ja sopeuttaisi taloutta enemmän kuin hallituksen nykyinen esitys? Arvoisa puhemies! Tämä hallitus tekee sen, mitä tilanne vaatii. Se tekee vaikeita päätöksiä ja mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Se rakentaa kasvua mutta vastuullisesti, ja ennen kaikkea se ei pakene vastuuta vaan kantaa sen. Meidän linjamme ei ole helppo, mutta se on välttämätön, ja juuri siksi se on oikea.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-06-04T17:26:06,2025-06-04T17:31:04,Hyväksytty,1.1 2025_60_206,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_207,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman sopeutustavoitteesta on syytä pitää kiinni, vaikka toteutumisen todennäköisyys laskeekin lukuisista ulkoisista syistä, joista pääosa sellaisia, mihin hallitus ei voi edes vaikuttaa. Ei auta lyödä hanskoja tiskiin, vaikka keskustalle tämä luovuttaminen onkin tuttua puuhaa. Neljä vuotta sitten heidän kehysriiheensä mentiin rinta rottingilla ja Säätytalolta palasi lauma nahkoihinsa asti kerittyjä lampaita. Vanhasen Matti oli ainoa, joka edes tiesi budjetin tunnuslukuja. Muut hehkuivat suut messingillä, kuinka rahaa on jaettu. Taloustutkimuksen kirjallisuus osoittaa, kuinka viime vuosikymmeninä länsimaissa tehdyt verosopeutukset ovat usein epäonnistuneet velkaantumisen vähentämisessä, kun taas menosopeutukset ovat olleet pääsääntöisesti tuloksellisia. Pysyviä menoja on leikattava, jos velkalaiva halutaan saada kääntymään, vaikka alus kääntyy hitaasti ja vasta tulevaisuudessa. Veronkorotukset hidastavat kasvua etenkin kireän verotuksen maissa, sillä ostovoiman lisäksi työn tekemisen kannustimet vähenevät. Näinhän esimerkiksi haittaverot toimivat: verotettava toiminta vähenee. Tuskin kukaan haluaa haittaa työnteolle. Menoleikkauksetkin yleensä vähentävät kysyntää, mutta oikein kohdistamalla ne lisäävät työn tekemisen kannustimia, varsinkin jos menoleikkaukset ja kannustimien parannukset koetaan pysyviksi. Silloin niiden uskotaan myös vähentävän verojen korotuspaineita tulevaisuudessa, mikä lisää kasvua. Mitä pidemmälle sopeutusta lykätään, sitä korkeammiksi veronkorotukset ja menoleikkaukset uhkaavat nousta. Se heikentäisi yritysten ja kotitalouksien luottamusta tulevaan ja siten talouskasvua. Arvoisa puhemies! Oppositio virheellisesti väittää, että hallituksen veronalennukset painottuvat suurituloisille. Tämä on yksinkertaisesti tietoista ja tahallista muunnellun totuuden suoltamista pitkin ruuansulatuskanavaa. Pieni- ja keskituloisten veropaketti on yli 600 miljoonaa euroa. Marginaaliveron lasku on merkittävästi pienempi pala. Keskustalle heidän vaihtoehdossaan tämä oli kuitenkin isompi pala kakkua. Ilta-Sanomat uutisoi viime marraskuussa otsikolla ”Keskusta ehdottaa: veronkevennyksiä hyvätuloisille”. Kuvitelkaa, miten täällä on parjattu hallitusta ja mitä löytyi keskustan vaihtoehdosta. Edustaja Kettunen mainitsi Robin Hoodin. Olisin häneltä kysynyt tarkennusta edelliseen, mutta hän näyttää lähteneen Sherwoodin metsiin. Hallituksen tekemä ansiotuloverotuksen keventäminen painottuen pieni- ja keskituloisiin luo myös houkutusta hakeutua työelämään. Suomessa myös pääomaverotus on kireähköä. Vielä kireämpi pääomaverotus saattoi toimia ennen globalisaatiota joskus 60-luvulla mutta tuskin nykyään. Muistutan myös, että SDP on itse hallituksessa ollessaan aiemmin laskenut merkittävästi yhteisöveroa ja keskusta omassa kasvupaperissaan esitti sille tätäkin suurempaa laskua. Mutta nyt ei kelpaa mikään, vaikka olisi käytännössä samasta asiasta kysymys. On syytä huomioida, että tämän lisäksi pieni- ja keskituloisten käteenjäävä rahapotti kasvaa merkittävästi veronalennusten vuoksi. Esimerkiksi perheenäiti, jonka palkka on 2 400 euroa, saa lisää rahaa 270 euroa, ja perheenisä, jonka palkka on esimerkiksi 3 000 euroa, saa lisää rahaa 380 euroa vuodessa. Siten hallitus perussuomalaisten aktiivisuudella tukee lapsiperheitä pitkälle yli toisella tuhannella eurolla. Tämä hallitus nimittäin ensin palautti verotuksen lapsivähennyksen ja nyt kaksinkertaisti sen. Kaksilapsinen perhe saa vähennyksellä 420 euroa hyötyä ja kolmelapsinen 630 euroa. Sanna Marinin hallituksen aikana tämä oli nolla euroa. Itse asiassa edellisen hallituksen viimeisenä vuotena palkansaajat menettivät 2,4 prosenttia ansioistaan, eli vastaava perhe joutui maksamaan valtiolle 130 euroa enemmän. Opposition luoma mielikuva välikysymyksessä on siis pahasti ristiriidassa todellisuuden kanssa ja tämä välikysymys ristiriidassa nykyisten oppositiopuolueiden aiempien ja nykyisten tekojen kanssa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2025-06-04T17:31:11,2025-06-04T17:36:32,Hyväksytty,1.1 2025_60_208,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Kokko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_209,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Äsken debatissa viitattiin ja itse asiassa edellinen puheenvuoron pitäjäkin viittasi hyvin siihen, mitenkä tässä keskustelussa on aika paljon keskusteltu nimenomaan edellisen hallituksen toiminnasta, edellisen hallituksen velkaantumisesta, ja on ennen kaikkea kuultu muun muassa valtiovarainministeriltä kommentit siitä, mitenkä tämä välikysymys on suorastaan falski, kun ottaa huomioon sen edellisen hallituksen ottaman velkamäärän. Mutta kun katsoo nykyhallituksen saldoa kahden vuoden ajalta: 31 miljardia euroa enemmän velkaa suhteutettuna aikaisempiin hallituksiin, niin että tämä on jo kahdessa vuodessa enemmän kuin yksikään hallitus vaalikauden aikana Suomen itsenäisyyden historiassa. Siinä mielessä voidaan ehkä sanoa, että tämä välikysymys velkaantumisesta on enemmän kuin perusteltu, varsinkin taloustilanteessa, jossa on syntynyt suuri määrä konkursseja ja yli 60 000 uutta työtöntä. Sikäli tilanne on erikoinen, että kaksi vuotta sitten muun muassa nykyinen pääministeripuolue kokoomus kampanjoi sillä, että nyt on aika lopettaa velaksi eläminen. No, kuinkas on tässä suhteessa käynyt? Siksi pidän hieman ehkä älyllisesti laiskana sitä argumentaatiota, jota tässäkin keskustelussa on jälleen kuultu, siitä, miten edellinen hallitus on velkaannuttanut Suomea, jättänyt tekemättä leikkauksia, sopeuttanut, uudistanut, ei ole tehnyt niitä tarvittavia toimenpiteitä, joten nykyhallituksen on siksi pakko tehdä sellaista politiikkaa kuin he tekevät. Mutta koskaan politiikassa mitään ei ole pakko tehdä, vaan aina on vaihtoehtoja, ja politiikka on aina valintoja. Kuten tuossa debattipuheenvuorossakin jo totesin, nykyhallituksen ei ole pakko toteuttaa suurituloisia hyödyttävää veropolitiikkaa, heidän ei ole pakko pudottaa 17 000:ta uutta lasta köyhyyteen, vaan nämä ovat valintoja. Hallitus on päättänyt tehdä näin. Hallituksen ei olisi pakko tehdä näin. On myös keskusteltu tästä yhteisöveron alennuksesta ja sen dynaamisista vaikutuksista talouteen, siitä, miten se tulee ruokkimaan talouskasvua. Täällä on puheenvuoroissa viitattu siihen, miten suurin osa yhteisöveron alennuksen hyödyistä tulee menemään muun muassa pankkikonserneille. Tänä vuonna muun muassa Nordean osinkotuotto on ollut yli 12 prosenttia. Voidaan hyvinkin otaksua, että tästä yhteisöveron alennuksesta tulevat ensi sijassa hyötymään sijoittajat korkeiden osinkotuottojen muodossa. Ehkä järkevämpää olisi — jos ajatellaan kasvutoimenpiteitä, erityisesti pienyrittäjien kohdalla — muun muassa arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostaminen tai se, että kotitalousvähennys palautettaisiin entiselleen. Nämä voisivat olla pieniä keinoja siihen, millä nimenomaan yksinyrittäjien asemaa vahvistettaisiin ja ennen kaikkea saataisiin kansantaloutta liikenteeseen. Mitä tulee vielä sitten itse tähän velkaantumiseen, niin hallitushan peittelee sitä varsin taitavasti tällä niin sanotulla siltarahoituksella, mikä tarkoittaa noin miljardin euron lisätuloutusta Valtion Eläkerahastosta vuonna 2027. Näin toki julkinen velka ja tulevat korkomenot pienenevät, mutta samalla julkinen sijoitusvarallisuus ja sen tulevat tuotot pienenevät. Nimenomaisesti tästä tulee erittäin vaarallinen ennakkotapaus kaikille tuleville hallituksille ottaa niin sanotusti pikavippiä Valtion Eläkerahastosta milloin minkäkin hyvän asian paikkaamiseksi. Voidaan hyvinkin kysyä, onko nykyhallitus valmis ottamaan moraalisen vastuun siitä, mitä sitten tulevat hallitukset tämän esimerkin mukaisesti tekevät. Valtiovarainministeriön mukaan vieläpä noin maltillisella 5,5 prosentin sijoitustuotto-odotuksellakin verrattuna 2,5 prosentin velanhoidon kustannukseen hallituksen niin sanotun siltarahoituksen kustannus tulee olemaan 3,5 miljoonaa euroa vuonna 2027 ja kumulatiivisesti vuosina 26—29 peräti 118 miljoonaa euroa. SDP:ssä pidämme tällaista valtion eläkerahojen lainaamista budjettiin jo lähtökohtaisesti ongelmana, mutta tilanteessa, jossa saisimme lainan markkinoilta edullisemmalla ratkaisulla, pidämme hallituksen kikkailua eläkevaroilla kohtuuttomana ja suorastaan veronmaksajien etujen vastaisena.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-06-04T17:36:38,2025-06-04T17:41:30,Hyväksytty,1.1 2025_60_210,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Kalli., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_211,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olemme nyt kaksi vuotta saaneet todistaa Orpon oikeistohallituksen aikaa. Eduskuntavaaleissa kokoomus lupasi lopettaa velaksi elämisen ja pistää julkisen talouden kuntoon. Hallitusneuvotteluissa luvattiin satatuhatta uutta työllistä. Hyviä tavoitteita, mutta valitettavasti tulostaulu on nyt hallituskauden puolivälissä murheellinen. Työllisten määrän sijaan kasvussa on ollut työttömyys, ja talouskasvun sijaan vahvassa kasvussa on vain valtionvelka. Jos ei toivottuja tuloksia, niin ainakin monia yllättäviä käänteitä on hallituskauden aikana nähty ja koettu. Johdonmukaisuus, ennustettavuus tai pitkäjänteisyys eivät olekaan sanoja, jotka päällimmäisinä olisivat ohjanneet Orpon hallituksen työtä. Hallituskauden alkupuolella eli vuoden 2024 talousarviota esitellessä valtiovarainministeri Purra totesi, ettei veroruuvia ole tarpeen kiristää velkasuhteen kääntämiseksi. Päinvastoin, Purran johdolla julkisessa taloudessa nähtiin olevan varaa niin oluen verotuksen keventämiseen kuin vaikkapa veroaleen kaikista suurituloisimmille. Mutta vain puoli vuotta tämän jälkeen nuotit ja toimet yllättäen vaihtuivat. Keväällä 2024 olikin Purran mukaan tarpeen kasata lisäsopeutuspaketti, jossa esiteltiin rajuja veronkorotuksia tavallisille suomalaisille ja yrittäjille. Hallitus päätti korottaa arvonlisäverotusta ennätyksellisen paljon, vieläpä poikkeuksellisella tavalla kesken vuotta. Tämän poukkoilevan veropolitiikan jäljet yhdessä kotitalousvähennyksen heikennyksen kanssa jäivät tavallisten ihmisten ja yrittäjien maksettaviksi, ja tämä on valitettavasti jättänyt jälkensä myös konkurssi- ja työttömyystilastojen synkkenemisenä. No, mitä teki hallitus seuraavaksi kokoontuessaan puoliväliriiheen tarkastelemaan aikaansaannoksiaan ja Suomen tilannetta? Oikein arvattu: talouspolitiikan takki kääntyi jälleen. Sopeuttaminen vaihtui suuriin veronalennuksiin, joista iso osa on kohdistettu tavalla, jota asiantuntijoiden, saati tavallisten ihmisten, on vaikea ymmärtää tai hyväksyä. Puoliväliriihessään Orpon hallitus näyttikin heittävän hanskat tiskiin julkisen talouden tervehdyttämisen osalta eli luopuvan keskeisistä talouspoliittisista tavoitteistaan, kuten velkaantumisen taittamisesta. Hallitus on siis vasten lupauksiaan rakentanut suomalaisille kasvavan velkapommin, jossa jo Eläkerahastostakin lainataan miljardi euroa oman politiikan kaunistelemiseksi. Tilanne on vakava. Velkaantuminen ei ole hallinnassa, ja siksi tämä välikysymys on tehty. Arvoisa puhemies! Orpon hallituksen talouspolitiikkaa voineekin näin kesän kynnyksellä luonnehtia epäonnistuneeksi souturetkeksi. Keula ei tiedä, mitä perä tekee, ja airot tuntuvat olevan tyystin hukassa. Vene pyörii vain paikallaan, ja virta vie velan mukana yhä syvemmälle. Veneen tulppa on vedetty irti ja heitetty menemään, ja seuraavaa hallitusta jo odotetaan äyskäröimään venettä takaisin soutukuntoon. Arvoisa puhemies! Tämä on poukkoilevaa ja vastuutonta maan asioiden hoitoa. Suunta vaihtuu, johdonmukaisuus uupuu. Venettä keikutetaan niin, että osa tippuu kyydistä. Eteenpäin ei päästä, kun työllisyys ja talous eivät kohene. Kyllä suomalaiset ymmärtävät, että sopeuttaa täytyy, mutta se on tehtävä tavalla, jossa oikeudenmukaisuus, kohtuus ja reiluus toteutuvat. Vaihtoehtoja olisi. Keskustan mielestä ei ole oikein eikä viisasta, että Orpon ja Purran päättämä hulppea veroale ei juuri näytä hyödyttävän tavallista keskituloista suomalaista — ei, vaikka kevennykseen käytetään yli miljardi euroa vuodessa. Kyllä tämän mittaluokan toimien pitäisi hyödyttää enemmän tavallisia ihmisiä. Pahimmillaan keskituloiselle palkansaajalle saattaa hallituksen päätösten jälkeen jäädä jopa nykyistä vähemmän käteen. Myös yhteisöverotuksen osalta keskusta olisi toiminut toisin. Hallituksen valitseman kalliin ja asiantuntijoidenkin tehottomaksi arvioiman linjan sijaan olisimme uudistaneet verotusta tavalla, jossa yrityksen sisään jätettäviä voittoja verotetaan huomattavasti ulos jaettavia kevyemmin. Keskusta parantaisi myös kotitalousvähennystä ja yrittäjävähennystä, koska suurin osa yrityksistä jää nyt täysin veronkevennysten ulkopuolelle. Suomi tarvitsee nyt enemmän työtä ja kaiken kokoista yrittäjyyttä. Vaihtoehtoja siis on. Arvoisa rouva puhemies! Tätä kaikkea vasten olemme pakotettuja tähän hallitukselle osoitettuun epäluottamuslauseeseen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-06-04T17:41:46,2025-06-04T17:47:05,Tarkistettu,1.1 2025_60_212,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_60_213,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikalta on pudonnut pohja pois. Tarkoitan tällä sitä suunnanmuutosta, joka puoliväliriihessä nähtiin. Kun kaksi vuotta on ensin tehty tiukkaa talouskuripolitiikkaa, jolla on ajettu ihmisiä köyhyyteen työttömyyden huidellessa hurjissa lukemissa, ovat massiiviset veronkevennykset suurituloisille ja yrityksille kuin märkä rätti vasten kasvoja. Oireellista on, että hallitus teki miljardiluokan veronkevennykset taloustieteilijöiden kritiikistä huolimatta. Veronkevennykset ovat merkittävä muutos hallituksen talouspolitiikan linjaan, vaikka valtiontalouden tilanne tai näkymät eivät ole merkittävästi parantuneet aiemmista vuosista. Veronkevennykset joudutaan rahoittamaan osin eläkevaroja syömällä sekä velaksi. Samaan aikaan julkiseen talouteen kohdistuu merkittäviä uusia paineita lisääntyneiden puolustusmenojen takia. Todella huolestuttavaa on se, miten työttömyys on tässä maassa kasvanut. Hallitus lupasi hallitusohjelmassaan Suomeen 100 000 uutta työpaikkaa. Nyt tuosta tavoitteesta ollaan 150 000 työpaikkaa jäljessä, sillä 50 000 työpaikkaa on kadonnut. Akateeminen työttömyys on noussut vuosituhannen korkeimmalle tasolle. Nuorisotyöttömyys on kasvussa, ja pitkäaikaistyöttömyys uhkaa nousta lähelle 90-luvun laman tasoa. Erityisen huolissani olen nuoristamme. Ammatilliseen koulutukseen on kohdistettu massiivisia leikkauksia jo Sipilän hallituskaudella, ja koulutuksen taso on heikentynyt merkittävästi. Nyt hallitus aikoo tehdä edelleen lisää leikkauksia ammatilliseen koulutukseen, vaikka leikkausten sijaan tarvitsemme lisäpanostuksia nuorten tulevaisuuteen. Nämä luvut ja huomiot osaltaan osoittavat sitä, että tämä hallituksen politiikka ei tähän maahan luo sitä toivoa ja tulevaisuususkoa, mitä nyt tarvitaan. Arvoisa puhemies! Kaiken tämän lisäksi hallitus sulkee määrätietoisesti silmänsä kasvavalta ympäristövelalta. Hallituksen tekemättömät ilmasto- ja luontotoimet jäävät nykynuorten ja tulevien sukupolvien maksettaviksi. Hallituksen talouspolitiikan yksi suurimmista kompastuskivistä on, että talouskasvu halutaan nähdä vastakkaisena ympäristönsuojelun kanssa. Tämä näkyy irvokkaimmillaan siinä, että kolminkertaisesti suojeltu Viiankiaapa halutaan uhrata kaivostoiminnalle. Tiedämme, että ilmasto kuumenee ihmistoiminnan seurauksena ennennäkemätöntä vauhtia ja se uhkaa tehdä maapallosta monin paikoin elinkelvottoman. Tiedämme, että luonto köyhtyy ihmisen toiminnan seurauksena myös Suomessa ja erityisesti metsäluonto on uhan alla. Suomi ei voi sulkea rajojaan globaaleilta ympäristöuhkilta, ja suomalaista luontoa voi suojella vain Suomessa. Ympäristönsuojelun irrottaminen talouspolitiikasta on todella lyhytnäköistä. Ilman elinkelpoista ilmastoa ja hyvinvoivaa luontoa ei ole myöskään kestävää taloutta. Arvoisa puhemies! Vihreiden talouspoliittinen vaihtoehto on sellainen, jossa ratkotaan samaan aikaan ekologista, taloudellista ja sosiaalista velkaa. Tarvitsemme määrätietoisia toimia, joilla taloutta uudistetaan toimimaan ympäristön rajoissa ihmisten hyvinvointia tukien. Verotetaan ihmisille ja luonnolle haitallista toimintaa, tuetaan luonto- ja ilmastotoimia sekä uudistetaan hyvinvointivaltion rakenteita romuttamisen sijaan. Koska hallituksen kestämätön politiikka ei nauti vihreän eduskuntaryhmän luottamusta, kannatan edustaja Oras Tynkkysen tekemää epäluottamusesitystä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-06-04T17:47:10,2025-06-04T17:50:56,Hyväksytty,1.1 2025_60_214,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Sarkkinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_215,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Rahaa ei ollut, kunnes sitä yhtäkkiä olikin. Hallituksen mukaan työttömiltä, sairailta, köyhiltä, lapsiperheiltä, terveyskeskuksista ja ammatillisesta koulutuksesta oli pakko leikata valtiontalouden tasapainottamiseksi. Kuitenkin rahaa hallituksella riittää miljarditolkulla hyvätuloisten veronalennuksiin ja yhteisöveron alennuksiin sekä tehottomien Kela-korvauksien korotuksiin. Valtiontalouden alijäämä ei enää olekaan ongelma, kun hyväosaisille pitää räätälöidä uusia veroetuja. Veronkevennykset tuskin rahoittavat itseään, vaan ne tulevat ennestään syventämään valtion alijäämää. Rahaa ei siis ollut, kunnes sitä yhtäkkiä olikin. Tämä osoittaa jälleen kerran sen, että politiikka on mahdollisuuksien taidetta, jossa arvoilla on suuri merkitys. Omia arvoja ajetaan tilanteessa kuin tilanteessa. Kun on tahtoa, niin löytyy tie, ja hallitus löysi tien hyvätuloisten veronkevennyksiin. Viimeistään nyt alkaa olemaan selvää, ettei hallituksen perimmäinen tavoite tainnut olla julkisen talouden tasapainottaminen, vaan yhteiskunnan taloudellisten suhteiden ja valtasuhteiden muuttaminen vahvimpien hyväksi. Suomalaiset eivät kuitenkaan ole typeriä, ja uskon, että he näkevät tämän sumutuksen läpi. Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikka on epäonnistunut, kun sitä mitataan hallituksen itselleen asettamilla kriteereillä. Se on epäonnistunut myös suomalaisten näkökulmasta, sillä köyhyys, työttömyys ja asunnottomuus ovat kasvussa. Pääministeri yrittää puhua mustaa valkoiseksi ja väittää pokkana hallituksen saavuttaneen tavoitteensa, kun eläkerahastoveivauksen ansiosta velkaantuminen hieman hidastuu hetkeksi sen jälkeen taas jatkaen kasvuaan. Holtittomat veronalennukset tekevät pysyvän loven valtiontalouteen. Herää kysymys, pitääkö pääministerin virheellisestä tilannekuvasta huolestua. Arvoisa puhemies! Suomen taloushaasteet ovat vaikeita, sitä en kiistä, ja millään hallituksella ei olisi helppoa. Kuitenkin kuilu hallituspuolueiden vaaleissa lupaaman ja todellisen talouskehityksen välillä on ammottava. Suuri on myös se ylimielisyys, jolla erityisesti valtiovarainministeri tässä salissa suhtautuu asioihin. Marinin hallitus teki hänen mielestään kaiken väärin, nykyinen hallitus ei tee mitään väärin, ja nykyisen Orpon hallituksen ottama velka on jotenkin parempaa kuin edellinen edeltäjänsä velka, enemmän ja parempaa velkaa. Suomalaiset eivät kuitenkaan ole tyhmiä. Uskon, että keväällä päätettyjen mittavien veronalennusten jälkeen alkaa olla selvää, ettei valtiontalouden tasapainottaminen ollutkaan varsinainen tavoite, vaan tarpeen vaatiessa kaapista kaivettava keppihevonen. Eikä siinä sinällään mitään, eri puolueet tekevät näköistään politiikkaa. Orpon hallituksen politiikka ei kuitenkaan ole sen näköistä, mitä minä Suomeen haluaisin, eikä se ole hallituspuolueiden vaalilupausten mukaista. Arvoisa puhemies! Suomen velkasuhde kasvaa osittain siksi, että hallituksen leikkauspolitiikka on syventänyt ja pitkittänyt taantumaa. Pienituloisiin kohdistuvat leikkaukset ovat suoraan pois kotimaisesta kulutuksesta. Hallitus syyttää talousongelmista kansainvälistä turbulenssia, mutta kokonaan ulkoisten tekijöiden syyksi tilannetta ei voi laittaa, sillä myös muut Euroopan maat ovat samojen tekijöiden armoilla, ja silti muiden maiden työllisyyskehitys on Suomea huomattavasti parempaa. Suomessa miesten työttömyys on Euroopan korkein, vaikka hallituskauden alussa työllisyystilanne oli vahva. Huono työllisyys- ja talouskehitys heijastuu heikentävästi myös valtiontalouden tilaan. Hallituksen niin sanotut työllisyystoimet ovatkin kääntyneet työttömyystoimiksi. Pienituloisilta leikkaaminen ei saanutkaan taloutta ja työllisyyttä kukoistamaan. Sen sijaan pienituloisilta leikkaaminen on aiheuttanut inhimillisen hädän lisäksi talouden taantuman pitkittymistä. Viimeistään nyt kasvaneiden työttömyyslukujen, heikon talouskehityksen ja nousevien toimeentulotukimenojen edessä jokaisen tulisi pysähtyä miettimään, kuinka toimiva hallituksen työllisyystoimien logiikka todellisuudessa on. Synnyttääkö pienituloisilta leikkaaminen tässä reaalimaailmassa automaattisesti työtä ja taloudellista kehitystä? No, mitä sitten pitäisi tehdä, että valtiontalous oikenisi? Oikein ajoitettua ja tehokasta suhdannepolitiikkaa, joka estää taantumien pitkittymisen; vaikuttavaa kasvupolitiikkaa, mitä yhteisöveroalennukset eivät ole; panostuksia koulutukseen, osaamiseen ja työkykyyn; työhön johtavaa maahanmuuttoa; veropohjasta eli valtion tuloista huolehtimista. Arvoisa puhemies! Tässä huoneessa on elefantti, ja se on puolustusmenojen kasvu. Emme ole vielä ainakaan kuulleet hallituksen ajatuksia ja suunnitelmia asioista. Kyseessä on miljardiluokan vuosittainen kysymys, ja meidän kaikkien on pian katsottava tätä elefanttia silmiin. Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Koskelan tekemää epäluottamuslause-ehdotusta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-06-04T17:51:01,2025-06-04T17:56:19,Hyväksytty,1.1 2025_60_216,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Päivärinta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_217,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Onhan tämä nyt irvokasta, että juuri keskusta ja SDP tekivät välikysymyksen velkaantumisesta, puolueet, jotka itse huiskivat rahaa sinne ja tänne joulukuun tuplalapsilisistä lähtien, ja velaksi tietenkin. Te ette säästäneet mistään, te ette leikanneet mistään. Kasvatitte velkataakkaa 40 miljardilla, joista pysyviin menoihin hujahti kymmenen miljardia, eivätkä ne liittyneet koronaan eivätkä ne liittyneet sotaan, vaikka te niin väitätte. Nyt me maksamme kallista laskua siitä, että te sanoitte, että rahaa on ja velkaa kannattaa ottaa. Sopeutustoimia te ette edes harkinneet. Kerrottakoon se nyt vielä kerran, että vuonna 2022 korkomenot olivat alle miljardi euroa. Nyt ne ovat jo neljänneksi suurin menoerä budjetissamme, 3,2 miljardia euroa. Sillä rahalla voisimme rahoittaa koko poliisin toiminnan yli kolmeksi vuodeksi. Kun koko tämän päivän oppositio on tässä salissa toitottanut, ettemme me saisi nostaa esiin Marinin vasemmistohallituksen tekemisiä, niin siteerataanpa sitten ulkopuolista arviota: ”Marinin hallituksen aikana velkaantuminen kääntyi ihan hurlumhei-meiningiksi.” ”Hurlumhei-meiningiksi” — näin totesi kansantaloustieteen tohtori Aki Kangasharju. Nyt tuo hurlumhei-meininki on loppunut, ja siitä te meitä nyt arvostelette. Jos me jatkaisimme teidän hurlumhei-meiningillä, niin Suomi velkaantuisi edelleen neljä miljardia euroa enemmän vuodessa, ja se ei meille käy. Tämä välikysymys ei todellisuudessa ole huoli velasta. Se on surullinen näytelmä siitä, miten oppositio yrittää pestä kätensä historiasta, jonka te itse kirjoititte, vieläpä neljän keskustalaisen valtiovarainministerin kynällä. Arvoisa puhemies! Kaksi vuotta ei riitä edellisen hallituksen sotkujen siivoamiseen tässä pitkään jatkuneessa suhdannekurimuksessa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa valitettavasti jatkuu, Venäjän-kauppa on tyrehtynyt, ja raja on kiinni. Trumpin tulliralli ja kauppasota todella ovat iskeneet yrityksiimme ja vientiimme, ja tuntuu, että koko maailma on sekaisin. Sotemenot ja panostukset Suomen puolustukseen ovat nopeimmin kasvavat julkisen talouden kustannukset. Olisi nyt kyllä rehellistä kuulla, että niistäkö te, keskusta ja SDP, olisitte sitten valmiita leikkaamaan, kun te ette ole valmiita leikkaamaan mistään. Kertokaa edes se. Näistäkö te leikkaisitte? Arvoisa puhemies! Orpon hallitus ei enää siirrä ongelmia lapsille ja lastenlapsille. Meidän talouspolitiikkamme perustuu vastuunkantoon, rakenteellisiin uudistuksiin, kannustinloukkujen purkamiseen ja julkisen talouden tasapainottamiseen. Hallitus on tehnyt ennennäkemättömiä uudistuksia ja kasvutoimia, niitä toimia, jotka olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten, niitä toimia, jotka on tehty meidän verrokkimaissa Tanskassa ja Ruotsissa ajat sitten, ja siellä pyyhkii kuulkaa huomattavasti paremmin. Me todella kevennämme yritysten verotusta. Työn verotusta kevennetään puolellatoista miljardilla, josta 1,2 miljardia kohdennetaan, toisin kuin te väitätte, pieni- ja keskituloisille. Kun palkansaajan ostovoima paranee, se luo totta kai positiivista uskoa siihen, että arjen työ kannattaa. Mutta mitä tekee keskusta? Vastustaa yhdessä SDP:n kanssa kaikkea tätä. Te vastustatte veronkevennyksiä, te vastustatte työmarkkinauudistuksia ja investointeja houkuttelevia toimia. Välillä te sanotte, että tehkää veronkevennyksiä, ja sitten te muutatte linjaa ja sanotte, että ei veronkevennyksiä. Kyllä se teidän linja on niin poukkoileva, että kannattaa tulla meidän linjalle vain. Keskusta on toki jälleen vasemmistokimppansa valinnut. Arvoisa puhemies! Kokoomukselle on kyllä aivan selvää, että me todella vahvistamme Suomen kilpailukykyä ja tuottavuutta ja sitä, että kotimainen omistus ja verotulot pysyvät Suomessa, niin että me voimme jatkossakin itse päättää omasta kohtalostamme. Tyhjillä välikysymyksillä ei ratkaista yhtäkään suomalaisten arjen ongelmaa, ei ainuttakaan. Tämä on aivan yhtä tyhjä kuin se paperi, tällainen tyhjä paperi, jonka te jätitte hallitusneuvotteluissa. Hallitus todella tekee päätöksiä, jotka ovat epämukavia tänään, mutta ne ovat välttämättömiä huomenna. Voin vakuuttaa teille, arvon oppositio, että työ Suomen julkisen talouden tasapainottamiseksi kestävälle pohjalle jatkuu ja sopeuttaminen jatkuu myös seuraavalla hallituskaudella. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-06-04T17:56:23,2025-06-04T18:01:28,Hyväksytty,1.1 2025_60_218,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_219,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten aiemmin edustaja Bergbom ryhmäpuheenvuorossaan totesi, tämä välikysymys ei ole SDP:n ja keskustan osalta kovinkaan uskottava. On tietysti tärkeää, että oppositiossa ollaan nyt huolissaan julkisen taloutemme velkaantumisesta, mutta toimintanne edellisellä hallituskaudella ja käytännössä jokaisen tämän hallituksen tekemän sopeutustoimen vastustaminen saavat epäilemään huolenne aitoutta. Muistetaan Helsingin Sanomien otsikkoa syksyltä 21: ”Julkinen paine on saanut Marinin hallituksen perumaan jokaisen leikkausta etäisestikin muistuttavan päätöksensä.” Sopeutustarve oli jo viime kaudella varsin selvä, mutta ette kyenneet tekemään minkäänlaisia aitoja toimia tilanteen helpottamiseksi. Tietysti suuri osa velasta viime kaudella johtui ensin koronasta ja sen jälkeen Venäjän hyökkäyssodasta. Sen sijaan lisäsitte paljon muitakin julkisia menoja ja jätitte kaikki tarvittavat uudistukset tekemättä. Koronan ja Ukrainan takia otettua velkaa ei kukaan viime kaudella vastustanut. En usko, että tekään vastustatte sitä velkaa, jonka tämä hallitus ottaa vahvistaakseen puolustusta ja turvatakseen ikääntyvän väestömme palvelut. Arvoisa rouva puhemies! Edellistä hallitusta on tietysti helppo kritisoida, mutta totuuden nimissä syyt julkisen taloutemme heikkoon tilaan ovat paljon pidempiaikaisia. Oikeastaan kaikki puolueet ovat omalta osaltaan syypäitä nykyiseen huonoon tilanteeseen. Puolueet miettivät liikaa aina edessä olevien vaalien voittamista, jolloin vaikeat mutta välttämättömät asiat jäävät tekemättä. Poliittinen järjestelmämme suorastaan kannustaa lisäämään julkisia menoja ja laiminlyömään tulopuolen. Ja tulopuolihan tässä on ongelma: tulot eivät ole kasvaneet samassa suhteessa kuin menot. Tämä hallitus on tehnyt mittavien suorien sopeutusten lisäksi paljon tulopuolta vahvistavia toimia. Niiden vaikutus ei kuitenkaan näy lyhyellä tähtäimellä. Nyt verotuloarvioita on jouduttu säätämään alaspäin, mikä on tietysti hyvin valitettavaa. Pitää kuitenkin katsoa kauemmas tulevaisuuteen. Uskon vahvasti, että pidemmän päälle esimerkiksi nämä puoliväliriihessä päätetyt veronkevennykset niin työhön kuin yrittämiseenkin tulevat lisäämään investointeja ja sitä kautta verotuloja. Kiitän hallitusta siitä, että se on uskaltanut tehdä näitä kauan tarvittuja veronkevennyksiä, vaikka niiden hedelmät ehkä jäävätkin joidenkin tulevien hallitusten poimittavaksi. Työllisyystilanne on tällä hetkellä heikko, mutta se johtuu suurelta osin Suomesta riippumattomista syistä — kyse on suhdannetyöttömyydestä. Hallituksen työmarkkinatoimilla sen sijaan pyritään puuttumaan rakenteelliseen työttömyyteen. Uskon, että oppositiokin oikeasti tietää näiden kahden eri työttömyyden muodon erot. Nostaisin esiin, että heikko tuottavuus varsinkin julkisella sektorilla on merkittävä ongelma taloudellemme. Paremmalla — ja tiedolla — johtamisella saisimme tehokkuutta lisää. Sillä on selkeä syy-yhteys työpaikan ilmapiiriin ja sitä kautta myös sairauspoissaoloihin, mikä on yksi merkittävimmistä julkisen puolen ongelmista. Arvoisa rouva puhemies! Talouskasvu ja julkisen talouden tulopuolen vahvistaminen lähtevät loppukädessä yrityksistämme. Valitettavasti Suomi ei ole yrittämiseen kannustava maa. Yrittämisen riski on ollut liian suuri, ja aivan liian harva on riskiä ottanut. Nyt hallitus tekee lukuisia toimia, joilla kannustetaan yrittämiseen. Erityisen tärkeitä ovat keinot, joilla ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnystä nyt madalletaan. Tiedämme, että meillä on yksinyrittäjiä 230 000 ja alle kymmenen työntekijän yrityksiä 435 000. Jos jokainen pieni yrityksemme kykenisi palkkaamaan yhden uuden työntekijän, julkisen taloutemme ongelmat käytännössä poistuisivat. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-06-04T18:01:34,2025-06-04T18:06:30,Hyväksytty,1.1 2025_60_220,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Hiltunen poissa. — Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_221,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Luulen, että monelle muullekin suomalaiselle kävi kuten minulle. Kun kokoomus ennen vaaleja piti pääteemanaan velkaantumisen taittamista ja myös hallitusneuvottelujen jälkeen kertoi, että tämä on keskeinen kysymys ja tämä tullaan hoitamaan, luulin, että he tosissaan yrittävät sitä. Itse asiassa olisi pitänyt paremmin tutustua faktoihin, jotta ymmärtäisin paremmin, miksi tämä kokoomusjohtoinen hallitus velkaantuu enemmän kuin mikään hallitus koskaan ennen. Itse asiassa kokoomus oli hallituksessa joko pääministeri- tai valtiovarainministeripuolueena yhtäjaksoisesti 12 vuoden ajan vuosina 2007—2019, ja valtionvelka kasvoi tuona aikana noin 46 miljardilla eurolla. Vuoden 2006 lopussa valtiolla oli velkaa 58,9 miljardia ja vuoden 18 lopussa 104,9 miljardia. Kokoomuksen edellisen vahtivuoron aikana valtion velkakuorma siis lähes tuplaantui. Kokoomus on aina ollut aika heikoilla jäillä puhuessaan velkaantumisesta, vaikka he haluavat antaa talouspuolueen kuvan itsestään. Tosiaan mainitsin tuossa debattipuheessakin, että kaikki tässä talossa toivoisivat kasvua, mutta nyt kun on kasvanut pelkästään työttömyys, velka ja konkurssit, tämä ei voi jatkua näin. Hallitus lupasi 100 000 uutta työllistä, tulikin 50 000 uutta työtöntä. Jo yksistään tämä jättää valtavan loven talouteemme. Kyllähän niitä työllisiä olisi, jos yrityksillä menisi hyvin, ja siksi erittäin suurella positiivisuudella suhtaudun kaikkeen siihen, miten tämä hallitus haluaisi yrityksiä tukea. Mutta loppujen lopuksi, kun katsoo nytkin sitä keinoa, millä tätä halutaan tehdä, niin sehän kohdistuu vain isoihin yrityksiin. Kaikki toiminimet, kommandiitti-, avoimet yhtiöt, maatalousyritykset, mitkään niistä eivät pääse tämän yhteisöverohelpotuksen piiriin. Ja kuten tuossa debatissa kuulimme, lähes puolet yhteisöveron maksajista on sata suurinta yritystä, ja kun verohelpotukset kohdistuvat näille — Nordealle, muille pankeille, kauppaliikkeille, terveysjäteille — niin loppujen lopuksi ne eivät ole sellaisia yrityksiä, jotka Suomeen investoisivat, vaan tämä yritysten saama verohelpotus menee voitonjakona sitten eteenpäin. Sen sijaan olisin halunnut, että niitä kannusteita, mitä pk-yritykset toivovat, olisi tehty enemmän, ja niitä on aika paljon siinä keskustan talouspaperissa. Progressiosta, siitä veron alentamisesta, mitä tämä hallitus tekee sen lisäksi, että se on leikannut köyhiltä, leikannut palveluista, leikannut vanhuksilta, sairailta: Nyt kun tehdään veronalennuksia, joilla toki on talouspoliittisessa tutkimuksessa vaikutuksia kasvuun, ne tehdään niin, että oikein erityisesti painotetaan suurituloisia ihmisiä. 2 000 euroa tienaava ihminen saa 180 euron ja 0,7 prosentin veronalennuksen, kun 20 000 euroa tienaava saa 3,7 prosentin veronalen, ja se tekee pitkästi yli 9 000 euroa vuodessa. Minusta tämä ei ole oikein ja kohtuullista. Jos veroale olisi kohdistunut keski- ja pienituloisiin, kaikki se raha oltaisiin käytetty kotimaassa, mutta nyt, kun se veroale kohdistuu tänne suurituloisiin ihmisiin, joissa muka sillä yritetään kannustaa heitä työntekoon, tosiasia on se, että vaikkapa se nelipäiväistä työviikkoa tekevä lääkäri ei tee enää kuin kolme päivää, kun hän pystyy sillä 9 000 eurolla mukavasti sitten lentämään perheen kanssa Thaimaahan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-06-04T18:06:41,2025-06-04T18:12:09,Hyväksytty,1.1 2025_60_222,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Yrttiaho., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_223,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Välikysymys on aiheellinen: velka kasvaa ennätysmäisesti. Hallituksen julkisen talouden suunnitelma vuosille 2026—29 osoittaa, ettei hallituksen keskeisin tavoite eli Suomen velkasuhteen taittaminen tule toteutumaan. Velkasuhde lähtee kasvuun heti 2028, ja se pysyy stabiilina vuosina 2026—27 ainoastaan koska valtio tulouttaa yli miljardi euroa Valtion Eläkerahastosta. Keskeinen syy epäonnistumiselle on se, että hallitus ei tunnista kokonaiskysynnän merkitystä Suomen taloudelle eikä leikkauspolitiikan negatiivista vaikutusta talouskasvuun. Tutkimuskirjallisuuden valossa on laajasti tunnistettu, että maan velkasuhde usein kasvaa, jos se pyrkii sopeuttamaan matalasuhdanteessa. Näin tapahtui esimerkiksi useassa EU-maassa 2010-luvulla. Suomen suhdannetilanne on edelleen vaikea. Suomen talous supistui vuosina 2023—24. Työttömyys on noussut yli yhdeksään prosenttiin, ja pitkäaikaistyöttömyys lähestyy 90-luvun laman jälkeistä huippua. Velkasuhteen taittaminen edellyttäisi sopeutusten sijasta tarkkaan kohdennettuja ja oikein ajoitettuja elvytystoimia. Valitettavasti hallituksen niin kutsutut kasvutoimet eivät ole kumpaakaan näistä. Orpon hallituksen finanssipolitiikka on ollut kiristävää ja talouskasvua kuihduttavaa. Useat hallituksen niin kutsutuista kasvutoimista kohdentuvat suurituloisiin, joilla on alhaisempi rajakulutusalttius kuin pieni- tai keskituloisilla. Suurille yhtiöille ja suurituloisille kohdennetut veronalennukset eivät mene investointeihin tai kulutukseen eivätkä elvytä Suomen taloutta. Ne vähentävät valtion tuloja ja myös lisäävät eriarvoisuutta, joka on jo kasvanut merkittävästi hallituksen mittavien sosiaaliturvaleikkausten seurauksena. Samalla kun oikeistohallitus on leikannut koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja terveydenhuollosta, se on lisännyt erittäin rajusti Suomen sotilasmenoja. Julkisen talouden suunnitelmassa sotilasmenoja kasvatetaan erittäin huomattavasti lisää, vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se merkitsee useiden miljardien vuosittaista lisärahoitusta armeijalle. Naton huippukokouksessa määriteltäneen tätäkin korkeampi menotaso, ainakin kolme ja puoli tai jopa viisi prosenttia bruttokansantuotteesta. Taustalla ovat Yhdysvaltain vaatimukset sotilasmenojen kasvattamisesta Naton eurooppalaisissa jäsenmaissa. Euroopassa on tapahtunut militaristinen käänne. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ilmoittanut, että jäsenmaiden sotilasmenot jätetään EU:n velkasääntöjen ulkopuolelle. Komissio on avannut oven EU:n yhteisvelan käyttämiselle asevarusteluja varten. Komissio on myös ilmaissut toiveen, että jäsenmaiden sotilasmenot kasvaisivat 650 miljardiin seuraavan neljän vuoden aikana. SAFE-velkavälineen myötä varaudutaan jopa 800 miljardin sotilasmenoihin. Kaikki tämä tehtäisiin velkasääntöjä keventämällä. Sotilasmenojen kasvattaminen lisää Euroopan ja Suomen talouden ongelmia. Euroopan ja Suomen taloudet kaipaisivat erityisesti tuottavia investointeja ja panostuksia koulutukseen, hyvinvointiin ja vihreään siirtymään. Toisin kuin Suomessa annetaan ymmärtää, sotavarustelu ei merkittävästi tue kotimaista tuotantoa tai Suomen taloutta, sillä sotateolliset tuotteet hankitaan lähes yksinomaan ulkomailta. Vaarana on, että kasvavat sotilasmenot syrjäyttävät tarpeellisia investointeja ja aiheuttavat Suomen talouteen huomattavan leikkauspaineen myöhemmin, kun komissio alkaa soveltamaan velkasääntöjä jälleen täysimääräisesti. On selvää, että julkisilla investoinneilla ja panostuksilla koulutukseen ja tutkimukseen sekä toisaalta sosiaaliturvaan ja julkisiin palveluihin olisi tosiasiallinen kokonaiskysyntää ja talouskasvua elvyttävä ja velkasuhdetta parantava vaikutus. Toisin on sotilasmenojen kohdalla. Ne eivät tuota, ne tehdään velaksi, ja ne vain syventävät Suomen velkasuota, koska tuottavuus ei niillä kasva. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-06-04T18:12:13,2025-06-04T18:17:14,Hyväksytty,1.1 2025_60_224,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Kaunisto poissa. — Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_225,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Meillä on täällä käsittelyssä keskustan välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta. He kertoivat olevansa huolissaan asiasta, ja jollakin lailla, kun vähän ajatellaan pidemmälle, keskusta on ollut hallituksessa hyvin usein viimeiset 30 vuotta ja tämä velkaantuminen on jatkunut pitkään, ja siitä on syytä ollakin huolissaan. Olen itsekin huolissani tästä velkaantumisesta. Se, mikä on minun mielestäni ihmeellistä, on se, että keskusta tekee tämän välikysymyksen, vaikka te itse pakenitte kaikesta vastuusta 23 kesällä. Kun hallitusneuvottelut aloitettiin, keskusta ei halunnut ottaa vastuuta eivätkä he halunneet tulla hallitukseen kantamaan vastuuta, joten siinä mielessä on erittäin typerää, että he ylipäätänsä tällaista asiaa kysyvät. Kyllähän tämän maan tilanne on ihan järkyttävä. Meidän velkaantuminen on kestänyt pitkään, meillä ei ole ollut talouskasvua, ja nyt kun on pyritty tekemään muutoksia, joilla me saataisiin tämä velkaantuminen taittumaan, kritisoidaan näitä muutoksia, mitä tehdään. Olen sitä mieltä, että osa niistä voi olla epäonnistuneita, osa voi olla onnistuneita, mutta minä itse arvostan sitä, että edes jotain yritetään tehdä, kun tämän viimeisen 18 vuotta, jolloin bruttokansantuote ei ole noussut, ei ole tehty mitään. On vain ihmetelty tähän asti. Siinä mielessä tämä on hyvä asia. Sitten haluan vielä sanoa sen, että siis meidän valtionvelka lähestyy 200:aa miljardia euroa. Tämä on semmoinen asia, mitä moni ei varmaan siellä kotikatsomossa edes ymmärrä, että paljonko se miljardi on. Elikkä yksi miljardi on 1 000 miljoonaa. Meidän velka lähentelee kohta 200 000:ta miljoonaa euroa. Jotakin pitää tehdä ja muuttaa. Kotitaloudenkin velkaantuminen voidaan taittaa vain menoja vähentämällä tai tuloja lisäämällä tai näiden yhdistelmällä. Aivan sama koskee valtiontaloutta. Ongelmalliseksi asian tekee oppositiopuolueiden ja heitä tukevan median rettelöinti hallituksen toimenpiteillä: Jos leikkaa menoja, hallitus tekee väärin. Jos pyrkii kasvutoimia rakentamaan, hankkimaan lisää tuloja, sekin on väärin. Oppositiossa on aina joku, joka löytää moitittavaa, ja media moninkertaistaa asiaan kohdistettua kielteistä kritiikkiä. Sitä minä ihmettelen, että kun palkansaajille osoitettiin veronkevennyksiä, niin sekin oli väärin ja sekin oli surun aihe, vaikka siitä olisi pitänyt kaikkien iloita, että tämä oli hieno juttu. Kansainvälinen suhdanne ja Ukrainan sota vaikuttavat tilanteeseen, minkä oppositio ja media usein jättävät tarkoituksella huomiotta. Toisin kuin esimerkiksi tyhjän paperin jättänyt ja täten oppositioon jäänyt keskustapuolue, perussuomalaiset valitsivat vastuun kantamisen. Vastuunkantajan rooli ei ole usein helppo, vaikka tekisikin oikeansuuntaista politiikkaa. Suomen julkisen talouden tila on ollut haasteellinen jo pitkään, eikä vaikeita päätöksiä voi lykätä aina hamaan tulevaisuuteen. Mikäli tarvittavia toimia ei tehdä nyt, ovat korjausliikkeet myöhemmin entistä vaikeampia. Taakkaa ei helpota yhtään se, että edellinen hallitus ei päättänyt edes aloittaa velkaantumisen taittamista. Nyt samat puolueet oppositiosta huutavat velkaantumisesta. Käsikirjoittaja Kaikkonen ja ohjaaja Lindtman antavat näyttelijäkaartilleen ohjeita eduskunnan teatterisalia varten. Suomen keskeinen ongelma on, että olemme pohjoismaisella tasolla sosiaaliturvan ja palveluiden osalta, mutta emme tulopohjan osalta. Tällainen yhtälö ei voi pitemmän päälle toimia. Suomi on kärsinyt talouskasvun puutteesta 18 vuotta. Lisäksi viimeisin heikko suhdanne on ollut huomattavasti ennustettua pidempi ja hankalampi, eikä tilanne Euroopassakaan tai muuallakaan ole helppo. Totuus kuitenkin on, että ilman hallituksen toimia alijäämät olisivat merkittävästi suurempia ja velka entistäkin kovemmassa nousussa. Hallitus pyrkii parantamaan uudistuksilla työmarkkinoiden toimintaa ja yritysten mahdollisuuksia työllistää. Nykyhallitus ei tavoittele tilastojen kaunistelua tempputyöllistämisellä vaan tuiki tarpeellisilla rakenteellisilla muutoksilla. Niiden vaikutus näkyy, kun kansainvälinen suhdanne paranee. Hätäily ei tässä auta, vaan on oltava malttia. Arvoisat oppositiojohtajat, teillä on aivan sama urakka edessä. Ei sopeuttamistarve katoa vielä ensi kaudellakaan. Seuraavakin hallitus joutuu säästämään miljardikaupalla. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-06-04T18:17:21,2025-06-04T18:23:53,Hyväksytty,1.1 2025_60_226,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_227,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun tänään on puhuttu velasta, niin jatkan vielä vähän velkakeskustelua ja sitten palaan jossain vaiheessa työllisyyteen. — ”Keskeinen virhe on, että kaikki ongelmat on ratkaistu velkarahalla. Velkapolitiikkaa on toteutettu johdonmukaisesti hallituskauden alusta asti, vain selitys on matkalla muuttunut.” Arvoisa puhemies, näin alkoi kokoomuksen ryhmäpuhe vuoden 2023 budjetin palautekeskustelussa joulukuussa 2022. Oikeistohallitus voitti eduskuntavaalit lupaamalla lopettaa valtion velkaantumisen. Hallitusohjelman julkistamisen jälkeen nähtiin, mitä tälle tavoitteelle tulee käymään. Se ei tule toteutumaan. Velkaantumista jatketaan. Ennuste on muuttunut todeksi. Sitaatti kuvaa hyvin tämän hallituksen silmänkääntötemppua, ja kun tavoite omien toimien takia karkaa, muutetaan vain selitystä. Valtiovarainministerikin on todennut, ettei Orpon—Purran hallitus tule pääsemään tavoitteeseen valtionvelan kasvun pysäyttämisestä, eikä se pääse työllisyystavoitteisiinsa leikkauspolitiikallaan. Hallitus on rakentanut veronalennuksensa myös velaksi. Valtiolle otetaan velkaa tämän hallituskauden aikana enemmän kuin se paljon haukuttu Marinin hallitus otti koko kautenaan. Jo nyt hallituskauden puolivälissä velkamäärä on kasvanut, niin kuin tuossa päivällä tuli esiin, niin että 31 miljardia ensimmäisen kahden ja puolen vuoden aikana tulee olemaan velkamäärä. Ei tunnu hallituksen johtoministereiden päätä huimaavan tämä velan määrän kasvu. Hallituksen toimilta on puuttunut johdonmukaisuus. Työllisyystoimiksi sanotaan sosiaaliturvan kiristyksiä ja leikkauksia sekä työlainsäädännön heikennyksiä. Kun talous himmaa, niin kokoomuksen ja perussuomalaisten mielestä on aika heikentää työntekijöiden asemaa rutkasti ja vedota siihen, että nämä on pakko tehdä. Kuka on pakottanut tekemään, työnantajajärjestöt vai yritykset? Kasvua ja hyvinvointia ei ole vain näkynyt näiden heikennysten toimesta, vaikka sekin on luvattu useaan kertaan. Arvoisa puhemies! Orpon—Purran hallitus on tehnyt perinteisen talouskuripolitiikan avulla valtiontalouteen valtavan aukon. Hyvinvointiyhteiskuntaa on kuritettu ennätysleikkauksilla, ja silti valtion velkaantuminen on hurjaa. Kyse on arvovalinnoista — keneltä leikataan, ja kenelle se leikattu raha annetaan. Ja kun perusteet leikkauksille ja velan lisäämiselle ovat olleet aina vain edellisen hallituksen syytä, niin silloin on paras katsoa velkapeiliin: Kokoomuksen oma saldo valtionvelan lisäämisessä on valtava. Valtiolla oli yli 109 miljardia velkaa ennen Rinteen—Marinin hallituksen alkua. Valtionvelan kasvu alkoi vuonna 2007. Ajanjaksolla 2007—2019 kokoomus on ollut koko ajan joko pääministeri- tai valtiovarainministeripuolue. Tämä varmasti kertoo osaltaan olennaisen, kuka maata on velkaannuttanut ennen Marinin hallitusta ja kuka on johtanut nyt Marinin hallituksen jälkeen. Eli päivällä laskemani luvut ovat, että tämän vuoden lopussa 183 miljardia euroa on velkaa ja siitä kokoomus on ollut hallituksessa 140 miljardin euron ajan. Tämä vain kertoo tilanteen, miten tässä on menty. Arvoisa rouva puhemies! Oikeistohallitus iloitsee julkisuudessa, että palkansaajien ostovoima kasvaa, kun he ovat saaneet kohtuulliset palkankorotukset. Hallitus voisi kyllä kertoa myös, kuka nämä palkankorotukset on palkansaajille saanut: se on paljon hallituksen kiusaama ay-liike eli työntekijöiden järjestäytyneet ammattiliitot. He neuvottelivat nämä palkankorotukset, hyvä niin, ja he myös turvasivat minimikorotukset sellaisille aloille, jotka eivät itse meinanneet päästä siihen tasoon. 7,8 prosenttia on yleinen linja. Se on katto, mutta se on myöskin lattia sille sopimuskierrokselle. Tämä on hyvä asia. Sillä on ostovoimaa varmistettu palkansaajien keskuudessa muutamaksi vuodeksi eteenpäin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-06-04T18:23:57,2025-06-04T18:29:19,Hyväksytty,1.1 2025_60_228,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Partanen poissa. — Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_229,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kun nyt puhumme välikysymyksestä liittyen velkaantumiseen, on aiheellista muistuttaa, mitä hallituspuolueiden päämiehet ja ‑naiset lupailivat silloin ennen vaaleja. Kokoomuksen puheenjohtaja Orpo kyseli bussin kokoisissa tienvarsimainoksissa sekä tv-mainoksissa: ”Kukahan tämänkin sotkun siivoaa?” Kysymyksen perään kokoomuksen puheenjohtaja Orpo lupasi, että he lopettavat Suomen velkaantumisen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Purra taas lupasi ennen vaaleja, että perussuomalaiset eivät leikkaa pienituloisilta ja tämä juuri erottaisi heidät kuulemma kokoomuksesta. Ja kuinkas kävikään vaalien jälkeen, kun kyseiset lupailijat johtavat maamme hallitusta? Arvoisa rouva puhemies! Nuo lupaukset kuulostavat tällä hetkellä todella uskomattomilta. Köyhyys lisääntyy, työttömyys kasvaa, sekä kaiken lisäksi velka kasvaa ennätyslukemiin. Velkaa otetaan tänä vuonna 13,2 miljardia euroa. Velkasuhteen kasvu ei siis pysähdy hetkeksikään. Valtiovarainministeri totesi viestipalvelu X:ssä eilen talouspolitiikasta seuraavaa: ”Mikäli poliittiset puolueet eivät koko eduskunnassa (ja sitä myöten kansalaiset) vähitellen herää todellisuuteen, en tiedä, mitä tapahtuu.” Luen teille, arvoisa valtiovarainministeri, otteen siitä aidosta todellisuudesta, joka tulee suoraan lapsiperheeltä Joensuusta: ”Haluaisimme kertoa perheemme tarinan koskien ulosottoa sekä hallituksen leikkauksia. Perheemme on ajan saatossa ajautunut ulosottoon, alkuun vain toinen meistä ja lopulta myös toinen. Lyhennämme ulosottoon joka kuukausi yhteensä noin 1 500 euroa, ja silti vain ulosoton summa korkojen takia kasvaa. Itse ulosotto ei lyhenny ollenkaan, ja näin olemme ikuisesti velkahelvetissä, me perheelliset, jotka aidosti haluamme tehdä asioitten eteen jotain. Tekeminenkään ei tähän auta.” ”Hallitus leikkasi myös lapsikorotukset. Miksi? Se auttoi meidän arkeamme paljon toisen työttömänä ollessa. Ei tässä ole enää mitään järkeä. Ulosotto vie myös pienet veronpalautuksemme sekä lomarahat. Joudumme maksamaan pienestä kolmiosta vuokraa 1 100 euroa kuukaudessa. Asumistuki, mikä se on? Sitä ei saada myöskään. Aidosti haluamme tästä selviytyä, mutta miksi hallitus on vain rikkaiden puolella? En usko, että kukaan päättäjä kestäisi tätä arkea henkisesti. Jokapäiväistä taistelua.” ”Nyt haloo, päättäjät. Meitä on täällä monia samassa tilanteessa, ja vain vaikeutatte jo valmiiksi vaikeaa elämää. Tätä menoa ihmisten työkunto romahtaa lopullisesti ja työttömyys sekä mielenterveyspalvelujen jonot kasvavat. Terveisin perhe Joensuusta.” Arvoisa rouva puhemies! Tässä sitä valtiovarainministerin pyytämää herätystä todellisuuteen. Tiedän valitettavasti, että näitä vastaavia, äsken kuullun mukaisia hätäviestejä on tässä maassa tuhansia. Hallitus on osin omilla toimillaan heikentänyt toimeentulon kanssa kamppailevien ihmisten toimeentulon mahdollisuuksia, ”koska se valtionvelka” — joka siis kaiken lisäksi vain kasvaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-06-04T18:29:35,2025-06-04T18:33:02,Hyväksytty,1.1 2025_60_230,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Hoskonen poissa. — Edustaja Fagerström., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_231,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Noora,Fagerström,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus tekee kaikkensa Suomen talouden kuntoon laittamiseksi ja hyvinvointivaltion pelastamiseksi. Hallitus suhtautuu vakavasti valtiontalouden haastavaan tilanteeseen ja tekee määrätietoisia toimenpiteitä, jotta talouskasvun edellytykset vahvistuvat ja työnteko ja yrittäminen tulevat entistä kannattavammiksi. Jatkuva velkaralli ei luo kestävää tulevaisuutta. Talouskasvua ei ole ollut 18 vuoteen. On huomionarvoista muistaa, että nykyinen hallitus sai perintönä edeltäjältään valtavan velkavuoren, jonka taittamiseksi on jouduttu tekemään vaikeita, myös kipeiltä tuntuvia päätöksiä. Edellinen hallitus kasvatti valtion pysyviä menoja useilla miljardeilla euroilla viime vaalikauden aikana. Lisäksi vuodesta 2022 valtion korkomenot ovat nelinkertaistuneet. Jotta Suomi ei joutuisi entistä pahempaan taloudelliseen ahdinkoon, on hallitus käärinyt hihat ja tehnyt mittavia toimenpiteitä kasvun edistämiseksi ja talouden tasapainottamiseksi. Hallitus on jo nyt tehnyt mittavia työmarkkinauudistuksia, joiden avulla suomalainen työmarkkinalainsäädäntö on tuotu 2020-luvulle. Lisäksi hallitus sopeuttaa valtiontaloutta yhdeksällä miljardilla eurolla ja parantaa ihmisten ostovoimaa laskemalla ansiotulojen verotusta. Hallitus myös alentaa yhteisöveroa 20 prosentista 18 prosenttiin. Tällaiset toimenpiteet edistävät talouskasvua ja antavat ihmisille ja yrityksille enemmän vapautta käyttää varojaan muuhun kuin veronmaksuun. Suomessa on hyvin tiukka veroprogressio, minkä vuoksi on enemmän kuin tervetullutta alentaa verotuksen tasoa ja huolehtia siitä, että ihmisillä jää enemmän rahaa käteen. Arvoisa puhemies! On ihmeteltävä tätä opposition välikysymystä. Hallitus on tehnyt mittavia kasvutoimenpiteitä ja nimenomaan sitoutunut valtiontalouden tasapainoon. Ja, arvoisa puhemies, mitä tulee yhteisöveron madaltamiseen, jota täällä tänään on kovasti kritisoitu, niin on olemassa näyttöjä siitä, että yhteisöverokannan alentaminen vauhdittaa erityisesti pienten yritysten toimintaa ja aktiivisuutta. Yhteisöveron laskemista ovat kannattaneet niin Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Keskuskauppakamari, Veronmaksajain Keskusliitto, Suomen Yrittäjät kuin Elinkeinoelämän keskusliitto. Täällä on puhuttu tänään myös marginaaliveron laskemisesta. Sen hyödyt tulevat työnteon lisääntymisen kautta, ja sen vuoksi kyseessä on kasvutoimi, joka kannattaa tehdä. Arvoisa puhemies! Suomen on pidettävä huolta omasta taloudestaan ja panostettava työhön, yrittäjyyteen ja kasvuun. Hallitus on ottanut tehtäväkseen valtiontalouden kuntoon laittamisen, eikä se tästä tehtävästä ole luopunut, päinvastoin. Nykyinen hallitus tekee sen, mitä edelliseltä jäi tekemättä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Noora Fagerström,1490,2025-06-04T18:33:07,2025-06-04T18:36:20,Hyväksytty,1.1 2025_60_232,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Nieminen poissa. — Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_233,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Puhumme tänään valtion velkaantumisesta, ja ajattelin tuoda tähän saliin ensimmäiseksi terveiset äsken tapaamiltani kulttuuriväen ihmisiltä. Elikkä olin tapaamisessa, jossa oli kirjallisuuden ja musiikkikulttuurin ja muiden edustajia, ja kyllä heidän viestinsä oli se, että on paljon kulttuurin saralta leikattu ja se ilman muuta heikentää kulttuuriväen toimintaympäristöä ja heidän mahdollisuuksiaan luoda aineetonta pääomaa. Se aineeton pääoma on sellaista, mille on tosiaan vaikea sitä hintaa määrittää, mutta kaikki meistä sen tietävät, että se tarjoaa mahdollisuuksia myös jopa ihan kulttuurivientiin asti. Eli aloitan tällaisilla terveisillä kulttuurikentältä, että he toivoisivat, että heidän ääntään kuunneltaisiin myös. Mutta itse velkaantuminen, erityisesti nykyisten hallituspuolueiden elikkä viime kauden opposition valtava huoli: Kokoomus osti ennen vaaleja tämän maan suurimpien lehtien etusivujen mainoksia, joissa oli tekstejä, että nyt on oikea aika lopettaa velaksi eläminen. Kesäkuun lopulla 2023 Orpon hallitus aloitti keskeisenä lupauksenaan ja tavoitteenaan kunnianhimoinen julkisen talouden vakauttaminen seuraavan neljän vuoden aikana. Nyt kaksi vuotta siitä on jo kulunut, ja kovien leikkauksien lisäksi tämä oli tarkoitus tehdä työllisten määrää lisäämällä 100 000:lla ja talouskasvua tukemalla. Mutta mikä onkaan tilanne tämän kahden vuoden jälkeen, siitä me olemme tänään keskustelemassa. Kahdessa vuodessa tämä kaikki on kuitenkin hallitukselta unohtunut, ja kevään kehysriihessä hallitus luovutti lopullisesti näiden tavoitteiden suhteen. Kaikista pienituloisimpien toimeentuloon ja sotepalveluihin kohdistuvien leikkauksien piti tasapainottaa julkista taloutta, mutta leikkauksista huolimatta Orpon ja Purran hallitus ottaakin enemmän velkaa kuin viime hallitus joutui ottamaan koronan ja energiakriisin takia. Kehysriihen suurituloisten veroale ja hallituksen kykenemättömyys luoda talouskasvua tulevat jättämään julkisen talouden tuloihin suuren loven, jonka täyttäminen jää seuraavalle tai sitä seuraavalle hallitukselle. Arvoisa puhemies! Sosiaaliturvaleikkauksien sekä ammattiliittojen ja työntekijöiden oikeuksien polkemisen piti tosiaan tuoda 100 000 uutta työllistä, mutta tämänhetkinen hallituksen saldo on useita kymmeniätuhansia miinuksella. Marinin hallitus, jota hallituksen aitiossa useasti syytetään, jätti perinnökseen ennätyskorkean työllisyyden, joka on nyt tosiaan hukattu. Tämä onkin keskeinen syy hallituksen epäonnistumiselle velkaantumisen vähentämisessä. Hallitus on keskittynyt menojen leikkaamiseen ja unohtanut kestävän talouskasvun tukemisen. Kasvun tien sijaan hallitus on joutunut kurjistumisen kierteeseen, jossa kasvua ja työllisyyttä haittaavat leikkaukset ja muut toimet johtavat aina vain uusiin leikkauksiin kasvun toimien sijaan. Maamme taloutta tai varsinkaan hyvinvointivaltiota ei pelasteta jatkuvalla leikkaamisella, vaan tie ulos kurjistumisen kierteestä löytyy talouskasvusta. Arvoisa puhemies! Hallitus on toistuvasti luvannut talouskasvua, mutta kerta toisensa jälkeen olemme saaneet jäädä odottamaan sitä. Toimet ovat olleet hitaita ja ajoitukseltaan epäonnistuneita. Rakennusalan kriisiin reagoitiin vasta, kun vahinko oli jo tapahtunut, ja kesken vuoden tehty arvonlisäveron korotus vain lisäsi epävarmuutta kotitalouksissa ja yrityksissä. Talous ei lähtenyt nousuun, päinvastoin tilanne vain paheni. Kehysriihen päätökset eivät myöskään tuoneet helpotusta, vaikka sitä kovasti luvattiin. Velka kasvaa, mutta kasvun eväät puuttuvat. Veroratkaisut suosivat suuria yrityksiä ja hyvätuloisia, vaikka juuri pienet yritykset ja tavalliset palkansaajat ovat talouden kivijalka. Samaan aikaan leikataan peruspalveluista, niistä, joita ihmiset tarvitsevat arjessaan eniten. On kestämätöntä, että hallitus tekee velkarahalla veronalennuksia, joista hyötyvät eniten ne, joilla menee jo valmiiksi hyvin. Tämä ei ole vastuullista talouspolitiikkaa, ja Suomi tarvitseekin uuden suunnan, sellaisen, jossa kasvu rakennetaan oikeudenmukaisesti työllisyyttä tukien ja hyvinvointipalvelut turvaten. Kyse on arvoista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-06-04T18:36:30,2025-06-04T18:41:33,Hyväksytty,1.1 2025_60_234,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Edustaja Honkonen poissa, edustaja Eestilä poissa, edustaja Strandman poissa, edustaja Eloranta poissa, edustaja Kemppi poissa. — Edustaja Hänninen paikalla, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_235,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Tämä välikysymys kertoo meille yhdestä asiasta. Me suomalaiset ja me täällä eduskunnassa jaamme yhteisen huolen. Huolen siitä, että julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla. Huolen siitä, että velkaa on liikaa ja että korkomenot vievät meiltä mahdollisuuksia. Tämä on huoli, jonka hallitus jakaa täysin, ja siksi tämä hallitus on myös toiminut. Arvoisa puhemies! Vaalikauden alussa me perimme valtiontalouden, jossa velka oli kasvanut, jonka korkomenot olivat nelinkertaistuneet vaalikauden aikana ja jossa rakenteelliset uudistukset oli jätetty tekemättä. Alusta asti meille oli selvää: näin ei voi jatkaa. Siksi hallitus on päättänyt jo yhdeksän miljardin euron sopeutuksista — päätöksiä, jotka eivät ole helppoja mutta jotka ovat täysin välttämättömiä, päätöksiä, joita te tässä salissa olette kovasti kritisoineet. Hyvä, että velkaantuminen viimein kiinnostaa myös teitä siellä vasemmalla. Aito huolemme on se, että pian maksamme velan korkoja yli miljardin euroa enemmän kuin mitä korkeakoulutuksemme maksaa. Sitä rahaa ei voi käyttää hoitoon, kouluun tai turvallisuuteen. Se on pois meiltä. Tähän kehitykseen hallitus ei suostu tyytymään. Arvoisa puhemies! Oppositio syyttää hallitusta velaksi elämisestä, mutta kuinka moni näistä syyttäjistä tunnustaa oman vastuunsa? Edellinen hallitus rikkoi kehykset ensimmäistä kertaa historiassa, jätti tekemättä kaikki rakenteelliset uudistukset ja rakensi työpaikkoja lähinnä julkiselle sektorille velkarahalla. Vastuullisesti talouden suunta muutetaan vain usean vaalikauden aikana. Sen olemme oppineet, että velkarahalla julkisen puolen paisuttaminen ei ole viisasta. Talous nousee vain kasvun kautta. Siksi tämä hallitus ei tee vain leikkauksia. Me olemme rakentaneet perustan talouden kasvulle. Olemme tehneet päätöksiä työhön kannustavasta sosiaaliturvasta, työmarkkinauudistuksista, sujuvammasta lupamenettelystä, miljardiluokan panostuksesta tutkimukseen ja kehitykseen sekä työn verotuksen keventämisestä 1,6 miljardilla eurolla. Meidän talouspolitiikkamme tähtää siihen, että Suomi voi jälleen seistä omilla jaloillaan. Tässä työssä eivät riitä hyvät aikomukset, huolissaan oleminen tai vain kritiikki. Tilannekuva on hyvin hallussa meillä kaikilla. Nyt tarvitaan ratkaisuja. Arvoisa puhemies! Tärkeä kysymys on, oletteko oppositiossa viimein löytäneet vaihtoehtoja, jotka ovat uusia ja joilla voidaan korjata tilanne. Me emme kaipaa nyt veronkiristyksiä, pysyviä menonlisäyksiä tai uusia tukia tai avustuksia. Verovaroja on käytettävä hoitoon ja turvallisuuteen. Tämä hallitus kantaa vastuunsa. Me olemme rehellisiä siitä, että matka on pitkä, mutta suunta on nyt oikea. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-04T18:41:57,2025-06-04T18:46:32,Hyväksytty,1.1 2025_60_236,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Edustaja Razmyar poissa, edustaja Jukkola poissa, edustaja Vigelius poissa. — Edustaja Hamari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_237,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä välikysymys hallituksen velkaantumisesta on todellakin aiheellinen. Teot ja hallituspuolueiden puheet ennen vaaleja ovat ristiriidassa. Olette jäämässä historiaan Suomen eniten velkaantuneena hallituksena — siis Suomen eniten velkaantuneena hallituksena. Te syyttelette suhdanteita, edellistä hallitusta ja turvallisuutta, ja velkaantuminen vain kasvaa kasvamistaan. Samalla teette jatkuvasti uusia leikkauksia. Etenkin näissä olosuhteissa epäoikeudenmukaisesti kohdennetut veronkevennykset ovat perusteettomia, suorastaan vastuuttomia. Ei kevennetä jättisummilla rikkaiden veroja velaksi. Tämä ei ole kestävää, oikeudenmukaista politiikkaa. Se on hyvin kaukana siitä. Sen lisäksi, että suomalaiset pitävät hallituksen monia päätöksiä epäoikeudenmukaisina, tällä hallituskaudella tehdyt päätökset ovat ristiriidassa myös tutkimustiedon ja asiantuntijoiden näkemysten kanssa. Hallitus lipeää omista, äänestäjilleenkin julkilausutuista tavoitteistaan. Ennusteet talouden kehityksestä ovat olleet synkkiä, ja julkisen talouden alijäämä kasvaa. Sanotte mitä sanotte, Suomessa tehtävät päätökset ovat Orpon hallituksen omia. Ne ovat valitettavasti Suomen tilannetta heikentäviä ja perustuvat monelta osin kyseenalaisiin vaikutusarvioihin, kuten toimme talousvaliokunnassakin ryhmämme eriävässä mielipiteessä esiin. Hallitus päätti puoliväliriihessä staattisesti laskettuna yhteensä 2,2 miljardin verokevennyksistä. Toivotte, että päättämänne veroalennukset kiihdyttäisivät kasvua jopa niin paljon, että kasvanut verotettavan tulon kertymä riittäisi kattamaan verokevennyksistä aiheutuvat verotulon menetykset. Nyt tehdyillä päätöksillä verotus kevenee eniten yli satatuhatta euroa vuodessa ansaitsevilla, joiden kulutuksen vaikutus kokonaiskysyntään on pieni. Tekemästänne politiikasta pieni- ja keskituloiset eivät lopulta hyödy kovinkaan paljon mutta suurituloiset kyllä hyötyvät. Tämä tuo esiin jälleen ison ideologisen eron puolueiden välillä. Mutta on pakko kysyä: millä logiikalla ajattelette, että heikompiosaisten aseman heikentäminen entisestään kannustaisi näitä ihmisiä olemaan tuotteliaampia, mutta rikkaille sen sijaan ajattelette veronalennusten ja porkkanoiden olevan kannustin kasvuun ja tuotteliaisuuteen? Kaiken lisäksi tämä siis tehdään velaksi. Meillä on siis selvästi eri käsitys Suomen suunnasta ja siitä, mikä Suomelle on parhaaksi. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus olisi mielestäni hyvä ohjenuora, mutta sitä ei valitettavasti ole noudatettu. Ideologisia, suurituloisille kohdennettuja verokevennyksiä osasimmekin valitettavasti kyllä odottaa. Todellisiakin ja reilumpia kasvutoimia olisi ollut mahdollista tehdä, mutta kalleimman verotoimenne eli yhteisöveron laskun vaikutukset ovat kaikista epävarmimmat ja todennäköisesti pienimmät. Vaikka yrittäisitte perustella veroaleja kasvuvaikutuksilla, yhteisöveron leikkauksen kasvuvaikutus on tutkimustiedon perusteella hyvin pieni. Tätä päätöstä ei ole pystytty argumentoimaan riittävästi. Tämän valtavan summan olisi voinut käyttää paljon tehokkaammin, varsinkin, kun terveydenhuollon tarpeita ei tällä hetkellä oteta riittävässä määrin huomioon. Ei ihme, että 68 prosenttia suomalaisista sanoo Orpon hallituksen epäonnistuneen. Arvoisa rouva puhemies, jatkan vielä: Nyt valittu kurjistamisen tie tuntuu hyvin epäoikeudenmukaiselta, varsinkin, kun toimiviakin tapoja luoda kasvua olisi ollut. Yksi pahimmista ellei kaikkein pahin ratkaisu on suuret koulutusleikkaukset. Siitä on kasvu kaukana, ja rikotte jälleen näin myös oman vaalilupauksenne. Minulla on eri käsitys erityissuojelusta. T&k-panostuksista haluan kiittää. Jaamme hallituksen kanssa onneksi sen näkemyksen, että tutkimukseen on satsattava. Miettisin kuitenkin näissä kohdennuksissa uudemman kerran. Suurempi osa määrärahoista tulisi kohdentaa korkeakouluille eli koulutukseen ja perustutkimukseen. Korkeakouluille suunnatun t&k-rahoituserän merkitys häviää, kun huomioidaan hallituksen samalla tekemät leikkaukset korkeakoulujen perusrahoitukseen, jotka ovat t&k-lisäystä suuremmat. Arvoisa puhemies! Tähän loppuun vielä sanon, että isoin asia tässä kaikessa on kuitenkin se, että ensin sanotaan, että on pakko leikata, esimerkiksi hoitotakuu, sairaalaverkko, sosiaaliturva. Kaikista heikoimmilta siis leikataan, mutta nyt sitten yhtäkkiä onkin rahaa näille valtaville veronkevennyksille. Sitä en ymmärrä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-06-04T18:46:49,2025-06-04T18:52:06,Hyväksytty,1.1 2025_60_238,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Viljanen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_239,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän välikysymyskeskustelun, joka koskee valtion velkaantumista ja velkaantumisen kiihtymistä, positiivisin asia on ollut se, että en ole kuullut puheenvuoroja, joissa valtion tai koko julkisen sektorin velkaantumista olisi ongelmana väheksytty. Valtionvelan kasvun kiihtyminen on tunnistettu ja tunnustettu, ja velkaongelman paisumiseen on suhtauduttu pääosin asiaankuuluvalla vakavuudella. Näkemykset tilannekuvasta, velkaantumisen vauhdista, velkaongelman laajuudesta ja etenkin velkaantumisen hillitsemisen keinoista ovatkin sitten hajonneet huomattavasti enemmän. Ikävä tosiasia on se, että maan hallitus näyttää epäonnistuvan talous- ja työllisyyspolitiikassaan. Suomen velaksi elämisen lopettamista luvanneet puolueet eivät nyt hallituksessa ole tehneet politiikkaa ja toimia, jotka olisivat kääntäneet talouden nousuun ja velkaantumisen laskuun. Maamme tarpoo pitkittyneessä taantumassa, ja työttömyys kasvaa. Ikäväksemme ei ole näkymää siitä, että työttömyys alkaisi pienenemään, talous kasvamaan. Päinvastoin pitkäaikaistyöttömyys on nousemassa lähes 140 000 työttömään eli lähelle 1990-luvun laman jälkeistä ennätystasoa. Hallituksen puoliväli- ja kehysriihi oli käytännössä viimeinen mahdollisuus käänteen aikaansaamiseen. Sitä ei nyt näytä kuitenkaan olevan tulossa. Velkaantuminen ei ainoastaan jatku vaan jopa kiihtyy. Hallitus päätti kehysriihessään tehtäväksi erittäin mittavia veronalennuksia samalla kun siis päätti oman talouspolitiikkansa täyskäännöksestä — nämä veronalennukset voidaan kuvata myös pokeritermillä all in- eli kaikki peliin ‑politiikaksi. Hallitus teki täyskäännöksen talouspolitiikassaan, teki velaksi todella massiiviset veronalennukset, ja nyt kaikki on sen kotimaisen kasvun liikkeelle lähtemisen todella rajun kasvun varaan laskettu. Arvoisa puhemies! Täällä on peräänkuulutettu keskustelun kuluessa vaihtoehtoja. Joskus jopa keskustaa on syytetty vaihtoehtojen puutteesta, ja sehän ei pidä paikkaansa. Olemme tehneet lukuisia erittäin tasapainoisia talousvaihtoehtoja, joissa menot ja tulot on pantu oikeille paikoilleen niin, että velkaantuminen vähenisi. Reilun kasvun tie, tuplataan talouskasvut ja pelastetaan palvelut — esimerkiksi nämä ovat talouslinjauksia, joilla Suomi saataisiin nousuun, velkaantuminen laskuun, työllisyys kasvuun ja pelastettaisiin hyvinvointipalvelut. Keskusta tukisi etenkin pienten ja keskisuurten yritysten pärjäämistä. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat ne, joihin uudet työpaikat syntyvät, joilla työllisyyttä nopeiten, tehokkaimmin kyettäisiin vahvistamaan. Hallitus on tehnyt suuryrityksiä tukevaa politiikkaa, suuryritysten edellytyksiä vahvistavaa politiikkaa, Esimerkiksi verotuskysymyksissä keskusta on nostanut esille yritysverotuksen mallia, jossa yrityksen sisään jätettäviä voittoja verotettaisiin vähemmän kuin ulos jaettavia. Hallituksen kehysriihen yhteydessä, yritysverouutisoinnin yhteydessä, ei taidettu kertaakaan mainita myöskään sanaa ”yrittäjävähennys”. Olen hämmästynyt. Yrittäjävähennys olisi oleellinen keino pienten yritysten työllistämisen ja kasvun tukemiseksi. Yrittäjävähennys olisi keino edistää yritystoimintaa, työllisyyttä, talouskasvua erittäin tehokkaasti juuri kaikista pienimmissä yrityksissä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2025-06-04T18:52:21,2025-06-04T18:57:36,Hyväksytty,1.1 2025_60_240,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Piisinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_241,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On mahtavaa kuulla, että viime kauden hallituksen pääpuolueet SDP ja keskusta kertovat välikysymyksellään olevansa huolissaan velkaantumisesta. Nämä samat puolueet peruivat poliittisesta paineesta hallituksessa istuessaan kaikki vähänkin säästöiltä vaikuttaneet toimet. Ei liene kenellekään yllätys, että nämä samaiset puolueet ovat myös tällä hallituskaudella vastustaneet käytännössä kaikkia toimia, joilla hallitus on sopeuttanut julkista taloutta ja uudistanut työmarkkinoita paremmin kasvua mahdollistavaksi. Olette kuitenkin vaihtoehtobudjeteissanne hiljaisesti hyväksyneet suuren osan hallituksen tekemistä sopeutustoimista. Palataanpa vielä aikaan ennen viime eduskuntavaaleja. Tuolloin oli selvää, että julkista taloutta pitää sopeuttaa ja tämä sopeutus vaatii vähintäänkin kaksi vaalikautta. Ymmärtääkseni vasemmistoliittoa lukuun ottamatta kaikki puolueet hyväksyivät tämän tilannekuvan ja sopeutustarpeen, joskin SDP:n ja jopa SDP:n puoluejohdon sisällä on eriäviä näkemyksiä siitä, onko velkaantuminen huono asia. Hallitus päätti kesällä 2023 ohjelmassaan kuuden miljardin euron sopeutuksesta, joka tilannekuvan heikennettyä on tarkentunut. Heikentyneen suhdanteen vuoksi hallitus teki hallitusohjelmassa sovitun sopeutuksen päälle vielä kolmen miljardin lisäsopeutuksen jo viime vuoden keväällä. Myös tästä lisäsopeutuksen tarpeesta vallitsi laaja yhteisymmärrys puolueiden välillä. Viime vuonna SDP ja keskusta tekivätkin omat vaihtoehtoiset sopeutuslinjansa. Kovin realistisia ne eivät toki olleet, ja etenkin SDP:n osalta merkittäviä veronkorotuksia kohdistettiin yhtä lailla yrityskentälle kuin maanviljelijöillekin, eli juuri niille tahoille, jotka mahdollistavat talouden kasvun ja huoltovarmuutemme. Onneksi hallitus on mittavassa sopeutusurakassaan valinnut toisen tien. Pyrimme säästämään mahdollisimman paljon meille suomalaisille toissijaisista menoista ja välttämään veronkorotuksia. Toki neljän puolueen hallituksessa joudumme tekemään kompromisseja. Arvoisa rouva puhemies! Suomen talous ei ole kasvanut yli 17 vuoteen. Samaan aikaan julkiset menot ovat kasvaneet merkittävästi tuloja enemmän. Ongelmia on koettu ratkottavan lyhytnäköisesti lisäämällä julkisia menoja ja korottamalla veroja. Tämä on ollut kestämätön tie. Istuva hallitus on kahden ensimmäisen vuotensa aikana tehnyt sellaisia toimia, joita olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten. Työmarkkinoita on joustavoitettu, ja lukuisia kasvutoimia on tehty. Mittavasta sopeutuksesta huolimatta meillä on edelleen ja jatkossakin laaja hyvinvointivaltio. Toivoisin, että myös oppositiopuolueet aidosti tunnustaisivat sen surkean tilan, johon maatamme on vuosien ajan viety. Ymmärtänette itsekin ristiriidan sen välillä, että moititte hallitusta yhtä aikaa sekä menojen sopeutuksesta, velkaantumisen kiihtymisestä että työmarkkinoiden rakenteellisista uudistuksista. Miten ajattelette taloudellemme käyvän, jos näistä kaikista moittimistanne asioista nyt luovuttaisiin? Oletteko valmiit mahdollisesti hallitusvastuuseen päästessänne perumaan kaikki nämä hallituksen tekemät sopeutustoimet? Ette tietenkään, vaan hykertelette tyytyväisyyttä siitä, että juuri tämä hallitus teki ne. Arvoisa puhemies! Tarvitsemme mittavan julkisen talouden korjaussarjan, jonka tämä hallitus on aloittanut. Merkittävä osa sitä on talouden kasvu, joka nostaa nyt päätään muun muassa puhtaan energian ja telakkateollisuuden hankkeilla. Lopuksi haluan kiittää ja toivottaa voimia valtiovarainministeri Purralle. Hoidatte tämän talon epäkiitollisinta tehtävää suhdanteiden runnoessa maatamme valtavan poliittisen paineen alaisena erinomaisesti. Rohkenen epäillä, olisiko tässä salissa kenestäkään muusta siihen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-06-04T18:57:42,2025-06-04T19:02:41,Hyväksytty,1.1 2025_60_242,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Tuppurainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_243,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen kehysriihi vaalikauden puolivälissä tuotti monelle talouden seuraajalle yllätyksen. Tarkkaa taloudenpitoa saarnannut hallitus luopui kertaheitolla säästäväisyydestä ja julkisen talouden tasapainottamistavoitteesta. Yhtäkkiä tärkeintä olikin pääministeripuolueelle läheisten veronalennusten toteuttaminen. Päätöksen ei kuitenkaan pitäisi olla yllätys. Hallituspuolueet ovat alusta asti, elleivät jo vaalikampanjavaiheesta asti, lähteneet ennen muuta ideologisista tavoitteista. Tarkoituksena on muuttaa suomalaisen yhteiskunnan perusteita, siirtyä hyvinvointivaltion jälkeiseen aikaan ja sopimusyhteiskunnan jälkeiseen aikaan. Hallituspuolueiden arvomaailma on tässä yhteinen. Se on myös samanmielinen monen ulkomaisen laitaoikeiston puolueen kanssa. Hallituksen ideologisuus on näkynyt veropolitiikan ohella myös monessa muussa asiassa. Hyvinvointipalveluita on leikattu, heikompiosaisten toimeentulon turvaa on leikattu, työelämän pelisääntöjä on muutettu yksipuolisesti tavoitellen ammatillisen järjestäytymisen rapauttamista ja työehtosopimusjärjestelmän rapauttamista. Poliittiset näkökohdat ovat sanelleet myös hallituksen finanssipolitiikkaa. Leikkaukset ajoitettiin hallituksen alkuvaiheeseen. Ajatuksena oli epäilemättä, että äänestäjät unohtaisivat kipeät toimet vaaleihin mennessä tai ainakin alistuisivat tapahtuneeseen. Samalla hallitus syyttäisi edeltäjäänsä omista virheistään. Ja näitä virheitä on tehty, juuri sanotuista poliittisen pelin lähtökohdista: talouden yleensä ja rakennusalan erityisesti annettiin vajota taantumaan, työttömyyden annettiin kasvaa, ja pitkäaikaistyöttömyyden on annettu nousta tasolle, jolla se on viimeksi ollut 90-luvun suuren laman aikoina. Arvoisa puhemies! Finanssipolitiikalla katsotaan yleensä säädeltävän tehokkaasti talouden kysyntäpuolta. Kireä finanssipolitiikka hidastaa kasvua lyhyellä aikavälillä, ja elvyttävä politiikka vastaavasti tukee lyhyen aikavälin kasvua. Näin on. Kuitenkin näillä toimilla on pitkän aikavälin vaikutuksia. Jos työttömyys kasvaa ja muuttuu laadultaan pitkäaikaiseksi, tapahtuneen vahingon korjaaminen on vaikeaa. Pitkään työttömänä olleiden saaminen takaisin työelämään on vaikeaa. Hallituksen alkupuolen virheiden korjaaminen ei ole helppoa. Virheet korostuvat, kun todetaan, ettei leikkauksilla ole saavutettu niitä tavoitteita, joita niille asetettiin. Ministerit toistelevat yhdeksän—kymmenen miljardin tasapainotavoitteiden mielikuvituslistaa ikään kuin ne olisivat tosiasioita. Tosiasia on, että tavoitteen pohja on pudonnut. Tavoite tasapainottaa valtiontaloutta työllisyyttä parantamalla on kadonnut saavuttamattomiin. Työllisyys on romahtanut, miljardien etumerkki on vaihtunut ja saatavat muuttuneet veloiksi. Hyvinvointialueiden osalta hallitus on ulkoistanut toimet ja merkinnyt olemattomat saavutukset omiksi säästöikseen. Velkaa on otettu lisää, ja sitä on koetettu peittää kyseenalaisilla tempuilla, kuten eläkerahastoista varoja nappaamalla. Puhemies! Kun luemme uutisista valtiontalouden vajeen syvenemisestä, sen ei pitäisi olla yllätys. Myöskään ei pidä yllättyä, että hallitus on nyt päättänyt jatkaa talouspolitiikkaa, jossa politiikka menee edellä ja talous kaukana takana. Hallituksen tuoreet, kaikkein varakkaimmille suunnatut veronkevennykset ja velanoton kasvattaminen eivät ole yhtään sen parempaa finanssipolitiikkaa kuin ne aiemmat leikkaukset. Veronkevennykset osuvat ajankohtaan, jossa työmarkkinaosapuolten ratkaisut nostavat nyt palkkojen ostovoimaa ja tukevat kotimaista kysyntää. Lisävelasta jää syvenevä valtiontalouden rakenteellinen vaje. Vajeen korjaaminen jää tuleville vuosille ja tuleville hallituksille. Hallituspuolueiden taivastelu edeltäjänsä velanotosta, jonka perusteena olivat voittopuolisesti ulkoiset kriisit, on käsittämättömän tekopyhää. Tämä hallitus jättää seuraajalleen isomman valtionvelan, ja sen velkaperintö on hallituksen omien päätösten seurausta. Talouden asiantuntijoiden näkemykset hallituksen politiikasta ovat likipitäen yksimielisiä: ei velkaantuminen taitu, vaan syvenee. Toimet ovat olleet ja ovat edelleenkin vääriä, vääriä sisällöltään ja vääriä ajoitukseltaan. Päätökset ovat olleet ilmeisen poliittisia, ideologisia. Arvoisa puhemies! Näkyvän valtiontalouden velan lisäksi hallitus ottaa muunlaista rakenteellista velkaa. Koulutuksen leikkaaminen vähentää tulevan kasvun rakenteellista perustaa. Ympäristövelan kasvattaminen tulee sekin rasittamaan paitsi luontoa myös taloutta. Oma lukunsa on, että hyvinvoinnin perustan rapauttaminen kuluttaa sosiaalista pääomaa — ihmiset tulevat vihaisiksi, kyynisiksi ja toivottomiksi. Hallituksen ja hallituspuolueiden olisi kuitenkin syytä oivaltaa, ettei suomalainen yhteiskunta taivu tällä politiikalla. Eivät ihmiset niin vain lannistu ja ala hyväksyä näköalattomuutta. Kansa tietää kyllä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-06-04T19:02:50,2025-06-04T19:08:19,Hyväksytty,1.1 2025_60_244,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Riipi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_245,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Finanssikriisin ja Nokia-ajan jälkeen Suomen talous on ollut epätasapainossa, ja velkaantuminen on vuosien varrella kiihtynyt. Jokainen hallitus ja jokainen puolue tässä salissa on tämän jälkeen ollut vuorollaan vastuussa talouden oikaisemisesta, ja vain Sipilän hallitus kykeni hidastamaan velkaantumista. Muut ovat vuorollaan osallistuneet velkavuoren kasvattamiseen. Tämä hallitus lupasi ennen vaaleja tarttua asiaan ja oikaista tilanteen. Tulokset tiedämme: velkaantuminen jatkuu, ja näköpiirissä ei ole oikein mitään toivoa tilanteen oikaisemiseksi. Nyt kun oppositio ihan oikeutetusti kysyy hallituksen kahden vuoden työn tuloksista ja vastuusta, on jotenkin kunniatonta kuulla, että hallitus nyt haluaa kääntää tämän koko Suomen kannalta todella vakavan tilanteen vain edellisen hallituksen viaksi tai pelkäksi poliittiseksi vastakkainasetteluksi. Vastuunkantoon kuuluu tunnustaa, ettei tällä hallituksen talouspolitiikalla Suomen talous oikene. Tavallisten ihmisten ahdinko ja heikompiosaisten pahoinvointi vain kasvaa. Tämän hallituksen jäljiltä maan talous tulee todennäköisesti jäämään entistä pahempaan kuntoon, ja kun tiedämme esimerkiksi puolustuksen tarpeet, tilanne on todella, todella vakava. Tarvitaan uutta, ennakkoluulotonta otetta, maltillista asiapolitiikkaa eikä ideologista huutelua. Suomi tarvitsee nyt parlamentaarista yksituumaisuutta ja ylivaalikautista otetta. Kyllä, me tarvitsemme tulevaisuudessa menojen sopeuttamista, mutta emme perussuomalaista uusliberaalia yövartijavaltiota vaan heikompiosaisista huolta pitävää hyvinvointivaltiota. Me tarvitsemme tulevaisuudessa verouudistuksia kasvun ja työn kannustamiseksi, mutta emme kokoomuslaisina tulonsiirtoina jo paremmin pärjääville. Me tarvitsemme reformeja, mutta emme ihmisiä kyykyttäviä vaan yhteishenkeä rakentavia. Me tarvitsemme maahanmuuttoa, me tarvitsemme kilpailukykyä lisäävää luonto- ja ilmastopolitiikkaa, ja me tarvitsemme vahvaa Eurooppa-politiikkaa, emme umpimielistä taaksepäin katsovaa impivaaralaisuutta. Arvoisa puhemies! Tämän välikysymyksen keskeinen viesti on, että hallituksen politiikalle on vaihtoehto ja keskusta tarjoaa tulevaisuuteen yhteistyön kättä ääripäiden huutelun sijaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-06-04T19:08:26,2025-06-04T19:11:28,Hyväksytty,1.1 2025_60_246,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_247,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä välikysymys on jatko-osan jatko-osa kaikille edellisille ”te sammutatte tulipaloa väärin” ‑tarinoille. Ymmärrän toki, että opposition tehtävänä on kritisoida hallituksen toimia, mutta olisi hienoa, että tunnustettaisiin tosiasiat eli se, miksi olemme tässä tilanteessa, missä nyt olemme. Tämänkertaisen välikysymyksen alullepanijana toimii keskusta, joka vasemmistohallituksessa ja valtiovarainministeripuolueena ei pannut tikkua ristiin viime kaudella sopeutusten saralla. Te vastustatte nyt veronalennuksia ja kasvutoimia, joita olette istuvan hallituksen alkutaipaleella toivoneet. Kuinka te siis kehtaatte valittaa velasta, jota te teitte välittämättä siitä, mitä toimia tulisi tehdä talouden tasapainottamiseksi? Istuva hallitus on tehnyt ja tekee jatkossakin sopeuttamista. Säästötoimet siis jatkuvat. Samaan aikaan, kun säästötoimet jatkuvat, meidän on otettava huomioon puolustukseen, turvallisuuteen, huoltovarmuuteen, soteen, hyvinvointialueisiin sekä valtionlainojen korkomenoihin liittyvien menojen merkittävä kasvu. Onko näissä edellä mainituissa asioissa joku kohta, jonka voisi jättää opposition mielestä hoitamatta? Arvoisa puhemies! Itärajamme takana on valtio, joka käy hyökkäyssotaa ja jonka aikeista ei voi olla koskaan varma. Se, että väestömme ikääntyminen aiheuttaa sotemenojen kasvua, on yksi menoja lisäävä välttämätön asia. Mutta jos ajatellaan, miten joudumme huomioimaan varautumisen vaikutukset sotemenoihin, ei voida olettaa määrärahojen vähenemistä myöskään lähivuosina. Naton uudet päätökset puolustusmäärärahatasosta tulevat ennen pitkää, ja siihen on hyvä varautua etupainotteisesti. Suomi tarvitsee kipeästi talouskasvua, jota ei ole ollut 17 vuoteen. Tilanne maailmalla on vaikea. Kauppasodan uhka, epävarmuustekijät ja käynnissä olevat sodat eivät auta asiaa. Meidän on saatava maahamme yksityisen sektorin talouskasvua. Edellinen hallitus paisutti julkista sektoria ja tempputyöllisti saadakseen tilastot näyttämään paremmilta. Yhtään rakenteellista uudistusta ei tehty. Nyt tehdään, koska on pakko. Arvoisa puhemies! On myös hyvä huomata, että sopeuttaminen ja tiukka talouskuri ei jää vain tämän hallituksen tehtäväksi, vaan seuraava hallitus joutuu jatkamaan samalla linjalla. Se on sitten eri asia, kuinka kaiken voi tehdä reilummin, kun rahaa ei edelleenkään ole jaettavaksi sulle—mulle-periaatteella tai maailmalle varmistaakseen parille kellokkaalle tuottoisan YK-pestin. Meillä on pidettävä kirkkaana mielessä valtionlainojen kustannukset, joihin menee nyt enemmän kuin kaikkien kuntien peruspalveluiden valtionosuuksiin. Korkomenojen kasvu jatkuu tämän vuosikymmenen loppuun, ja arviona on, että tuolloin korkomenot ovat 5,2 miljardia euroa. Arvoisa oppositio, te otitte velkaa, kun sitä pyydettiin ilmastotoimiin, inkluusioon, DEI-koulutukseen, maahanmuuttoon, kehitysapuun ja niihin italialaisten keittiöremontteihin, eli siihen kaikkeen, millä te halusitte näyttää ulkomaalaisten silmissä paremmilta ihmisiltä. Suomella, sen enempää kuin Suomen edustajillakaan, ei ole varaa hyvesignalointiin, joka tulee usein valitettavan kalliiksi veronmaksajille. Arvoisa puhemies! Istuva hallitus ei kanna huolta siitä, miltä toimintamme näyttää jonkun eurooppalaisen mielestä. Vierasmaalainen ei voi koskaan ymmärtää, miten Suomen kansa on historian sivu joutunut venymään äärirajoilleen naapurinsa ikeen alla. Meidän päättäjien tehtävänä on kantaa vastuuta siitä, että kansalaisillamme säilyy puolustustahtoa ja että saamme talouden takaisin raiteilleen. Siihen tarvitaan yhteistyötä yli puoluerajojen. Taloutta ei paranneta välikysymyksillä vaan tekemällä rohkeita ja vastuullisia päätöksiä, kuten olemme joutuneet kahden vuoden aikana tekemään. Tämä työ on tehtävä, ei äänten kalastelun takia vaan suomalaisten takia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-06-04T19:11:34,2025-06-04T19:16:37,Hyväksytty,1.1 2025_60_248,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Edustaja Siponen poissa, edustaja Mäkinen poissa. — Edustaja Oinas-Panuma.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_249,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kysymys on pohjimmiltaan siitä, nähdäänkö ihminen kykenevänä, innokkaana ja uusiutumiskykyisenä vai reppanana, jota pitää piiskata. Hallituksen kuluneiden kahden vuoden politiikassa kyse on valitettavasti ollut lähinnä tästä piiskaamisesta. Velkarahalla on pönkitetty niitä, joilla menee valmiiksi hyvin, mutta samalla on unohdettu esimerkiksi pienituloiset perheet ja pienet yritykset. Siinä on ero, ero keskustan ja oikeistopuolueitten välillä. Me muistamme köyhän asian, sen, että jokaisella pitää olla mahdollisuus menestyä ja pärjätä tässä maailmassa, ja valtion ei pitäisi silloin olla kapuloina rattaissa, kun ihminen haluaa nousta pois sieltä toimeentuloloukusta. Siinä on ero, ero keskustan ja oikeistopuolueiden välillä. Toisaalta myös ero vasemmistopuolueisiin on selkeä. Olemme rahan suhteen realisteja, ja tällä asenteella Suomea pitäisi rakentaa. Hallituksen politiikka on ollut viime aikoina, sanotaanko, melko sekavaa. Ensin pääministeri Orpo kertoo Helsingin Sanomissa, että valtiovarainministeriön arvion mukaan hallitus on saavuttamassa tavoitteensa. No, se olisi kiva, jos olisi näin. Sitten tulee valtiovarainministeriön ylin virkamies Majanen ja kiistää tehneensä tällaista arviota. Hänen mukaansa velkasuhde ei vakaannu vaan kasvaa jatkuvasti. Valtiovarainministeriön viimeisimmässä ennusteessa velka vain kasvaa. Se kohoaa hallituskauden alun 77,5 prosentista 86,7 prosenttiin. Mielenkiintoista on, että hallitus on yhtäkkiä alkanut uskomaan myös tutkimuskirjallisuuteen dynaamisista vaikutuksista. Tuo kirjallisuus oli tietysti olemassa jo, kun hallitus aloitti, mutta nyt se on kaivettu jemmasta. Valtiovarainministeriön arvion mukaan vaikutukset näistä toimista toteutuvat vasta vuosien jälkeen, ehkä, ja hallituskauden lopulle syntyy talouteen miljardin euron aukko. Ja jotta tämä tilanne ei jo sinällään olisi liian surkea, niin tuo aukko tilkitään tietenkin eläkerahastoista. Toisaalta jos yhtään poliittista historiaa tuntee, niin muistaa, että vanhempi polvi vieläkin kauhulla muistelee Holkerin hallituksen talouspolitiikkaa. Kataisen ja Stubbin hallitus on pikkuisen tuoreemmassa muistissa. Sielläkin lisääntyivät velka, työttömyys ja heikentynyt ostovoima, ja Carunakin myytiin. On siis minun mielestäni aivan oikeutettua kysyä, missä ovat ne näytöt siitä kokoomuksen järjettömän suuresta ja hyvästä talousosaamisesta. Tätäkö on se kokoomuksen velaksi elämisen loppu tai se perussuomalaisten tolkku valtion rahankäyttöön? 8 000 euroa lisää velkaa per ihminen vaalikaudessa, siis 8 000 euroa lisää velkaa per ihminen. Oppositiota on tänään syytelty ja menneitä muisteltu, mutta valitettavasti se rahapussi on nyt kokoomuksen ja perussuomalaisten hyppysissä, joten toivottavasti he myös osaisivat sitä järkevästi käyttää. Muun muassa valtiovarainministeriön budjettipäällikkönä toiminut Timo Viherkenttä toteaa, että ”yhteisöveron alennus ei ole talouskasvun näkökulmasta sieltä huonoimmasta päästä, mutta joutuu kysymään, onko siihen varaa nyt, kun velkaantumisen vauhti on varsin reipasta”. Julkisen talouden piti vahvistua kahdella miljardilla, kun työllisyys nousee. Piti tulla 100 000 uutta työllistä. No, mikä tilanne on tällä hetkellä? 60 000 työllistä miinuksella — aika harmillista. Kasvuriihestä tuli velkariihi, ja keskituloisten veroalet eivät näy lompakossa, koska muun muassa tämä vähennysoikeus ja työhuonevähennys tullaan sieltä poistamaan. Perussuomalaisista on tullut kokoomuksen kynnysmatto. He ovat käyneet vaihtokauppaa. Vaalilupaukset esimerkiksi työntekijöistä ja köyhienkin ihmisten muistamisesta ovat vaihtuneet siinä vaihtokaupassa maahanmuuttopoliittisiin kiristyksiin, joista osa ei tule menemään edes perustuslakivaliokunnasta läpi, ja samalla kokoomus sai kaiken, mitä halusi — aika epätasapuolinen vaihtokauppa. Ihmettelen, miten perussuomalaisten silmät eivät ole auenneet tälle todellisuudelle ja luottamukselle, jonka kansa heille on näyttänyt muun muassa kunta- ja aluevaaleissa. Talouden kasvu pitää saada vähintään tuplattua. Se on keskustan linja, ja me olemme esittäneet tänään myös hyvin monia konsteja siihen. Muutamia luetellakseni me tarvitaan kasvua ja työpaikkoja, tukea pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, koska ne työllistävät, investointihyvitys sinne, kotitalousvähennyksen parannus. Veroalet kuuluvat keskituloisille suomalaisille lähtökohtaisesti. Matkailuun tarvitaan kasvua. Minkä takia Lapin matkailun kasvuilmiö ei voisi monistua myös muualle Suomeen? Puun jalostusastetta pitäisi pystyä nostamaan, ja me tarvitaan vihdoin ne erityistalousalueet. Pohjoisen ohjelman kirjaukset ovat niin ikään hyviä, ja niistä onneksi osa onkin toteutuksessa — siitä voi hallitusta kiittää. Suomi menestyy vain, kun koko Suomi muistetaan, ja velan varjolla keskittäminen on kohtalokasta ja suuri virhe. Tosiasiat pitää tunnustaa ja sitten ruveta töihin, ja me ollaan kyllä valmiita tekemään yhteistyötä ja tukemaan niissä järkevissä ratkaisuissa, mitä hallitus tulee tekemään, mutta ylimielisyydellä tätä maata ei rakenneta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-06-04T19:17:04,2025-06-04T19:22:14,Hyväksytty,1.1 2025_60_250,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Kallio poissa. — Edustaja Mehtälä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_251,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan aluksi todettakoon, että tämä talouskeskustelu on nyt sen tasoista, että yhtään hallituspuolueen edustajaa ei ole paikalla. Yrittäjänä rehellisyys talousasioissa on kaikki kaikessa. Pankista tulee äkkilähtö, jos rahoituslaskelmat ovat toiveiden varassa. Jos tuloissa ja menoissa on krooninen epäsuhta, edessä on väistämättä konkurssi. Tämä rehellisyys talouslukujen kanssa on ollut mielessäni, kun olen seurannut hallituksen toimia Suomen vaikeassa taloustilanteessa. Hallitus aloitti työnsä julistaen seuraavaa: velkaantuminen loppuu ja talouskasvu alkaa. Jo nyt tiedämme, että avaintavoite velkaantumisen lopettamisesta epäonnistuu pahemman kerran, ja tästä huolimatta hallitus päätti tänä keväänä toteuttaa yli kahden miljardin euron veronkevennykset, jotka suurelta osin tulevat maksettavaksi seuraavalle hallitukselle. Arvoisa puhemies! Lienee hyvä tehdä lyhyt katsaus siitä, miksi talouspolitiikka on epäonnistunut. Hallitus on leikannut menoja paljon — ja monia menoleikkauksia olemme myös tukeneet — mutta samaan aikaan se on laskenut monia veroja ja toimeenpannut neljän miljardin euron kertaluontoisia investointeja. Lisäksi työttömyys on kasvanut roimasti ja puolustukseen on jouduttu panostamaan yhä enemmän. Konkursseja on tehty ennätysmäärä 30 vuoteen, ja niiden määrä jopa viimeisen vuoden aikana on kasvanut 15 prosenttia. Tuoreen arvion mukaan työllisyys saavuttaa vasta vuonna 2029 sen tason, mikä oli hallituksen aloittaessa työnsä. Ihmisten luottamus talouteen on heikko, eikä hallitus ole onnistunut luomaan maahan toivoa paremmasta. Lopputuloksena ensi vuonna velkaa otetaan 13,2 miljardia euroa. Olisi väärin syyttää tästä kaikesta vain vaikeaa maailmantilannetta — mikä merkitys hallituksella muuten edes olisi? Arvoisa puhemies! Väki vanhenee ja valtio velkaantuu ennätystahtiin. Ilman talouskasvua tästä emme selviä. Nyt kaikki paukut pitäisi laittaa talouskasvun luomiseen. Yrittäjän kannalta kolme keskeisintä asiaa ovat rahoitus, sääntely ja verotus. Hallituksen kannattaisi nyt yhteisöveron yleisen alennuksen sijaan toteuttaa verouudistus, jossa yrityksen sisään jääviä voittoja verotettaisiin kevyemmin kuin ulos jaettavia. Tämä parantaisi nimenomaan pienten ja keskisuurten yritysten asemaa. Mitä sääntelyyn tulee, niin sitä voisi purkaa rajulla kädellä. Päinvastoin hallitus on lisännyt sääntelyä merkittävästi. Vaikkapa energia- ja maataloushankkeissa ovat aivan järjettömän suuret nämä sääntelyt ja lisäksi myös lupamaksut. Vai mitä mieltä olette siitä, että karjatilallinen joutuu maksamaan eläinsuojaluvasta yhtä paljon kuin ydinvoimala? Ylisuuret lupamaksut aivan konkreettisesti estävät monien hyvien hankkeiden syntymisen. Valitettavasti hallitus on lisännyt byrokratiaa ja lupamaksuja esimerkiksi biokaasuhankkeille oman ohjelmansa vastaisesti, siis oman hallitusohjelmansa vastaisesti. Rahoituksen osalta hallituksen pitäisi nyt miettiä, miten myös pienet yritykset voisivat saada rahoitusta. Se on tällä hetkellä isoin ongelma. Olemme jo ties miten monta kertaa esittäneet, että hallituksen tulisi ulottaa investointiverohyvitys myös pienille yrityksille. Arvoisa puhemies! Tämä maa nousee tai kaatuu tavallisten yrittäjien ja keskiluokan työnteon voimin. Nyt juuri näiden kahden kohderyhmän osalta olisi paljon parantamisen varaa. Lopuksi haluan vielä tuoda positiivisen asian. Euroopan keskuspankki laskee todennäköisesti huomenna ohjauskorkoaan 0,25 prosenttia. Tämä vaikuttaa pääomavaltaisiin yrityksiin talouden osalta positiivisesti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-06-04T19:22:25,2025-06-04T19:27:03,Hyväksytty,1.1 2025_60_252,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Edustaja Lindén poissa, edustaja Harakka poissa. — Edustaja Nikkanen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_253,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään tosiaan keskustelemme hallituksen talouspolitiikasta ja erityisesti merkittävästä velkaantumisen kehityksestä, joka on alkanut muodostua huolestuttavaksi kansantaloutemme kannalta. Vuoden toinenkin lisätalousarvio osoittaa sen karun todellisuuden, että hallituksen suuret puheet velkaantumisen taittamisesta ovat jääneet pelkiksi lämpimiksi puheiksi. Valtiovarainministeriön luvut kertovat karua kieltään: alijäämä kasvaa, ja uusi velka kipuaa jo 13 miljardiin euroon, samalla kun velkasuhde lähestyy 90:tä prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämän kehityksen taustalla on valitettavasti hallituksen epäonnistuminen kasvu- ja työllisyyspolitiikan saralla. Olemme jo pitkään varoittaneet siitä, että hallituksen laiminlyönnit heikentävät talouden kasvua ja verotuloja. Rakennusalan kriisi ja kansalaisten ostovoiman romahtaminen ovat suoria seurauksia siitä, ettei talouden perustoimien vahvistamiseen ole puututtu ajoissa. Sen sijaan hallitus on keskittynyt sosiaaliturvan leikkaamiseen ja työntekijöiden aseman murentamiseen, mikä ei — ilmeisesti hallitukselle yllätyksenä — ole tuonut ratkaisua talouden ongelmiin. Eurooppalaisittain poikkeuksellisen heikko työllisyystilanne vaatiikin nyt nopeita ja vaikuttavia toimenpiteitä. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa, ja lähestymme jo 90-luvun laman jälkeisiä lukuja, ja on täysin selvää, että hallituksen leikkaukset pahentavat tilannetta entisestään. Kuntien tuoreet työllisyyspalvelut olisikin saatava konkreettisesti tukemaan työttömiä työnhaussa, ja niiden rahoitus on myös varmistettava. Juhlapuheissaan hallitus kertoo haluavansa taittaa velkaantumista, mutta todellisuudessa sen toimet tuntuvat vievän taloutta väärään suuntaan. Jos suuntaa aiotaan vielä muuttaa, nyt on korkea aika tehdä rohkeita päätöksiä. Hyväosaisille suunnatut valtion alijäämää lisäävät veronkevennykset on peruttava, ja tilalle on otettava oikeasti vaikuttavia työllisyystoimia, joita sosiaalidemokraatit ovat jo pitkään vaatineet. Onko optimismille todella katetta, kun työ- ja elinkeinoministeriön ennusteet työllisyyden paranemisesta pohjaavat valtiovarainministeriön epävarmaan kasvuennusteeseen? Entä viennin kehitys, joka ei ole vastannut odotuksia, kun samaan aikaan leikkaukset heikentävät kotimarkkinoita ja ostovoimaa? Näiden kysymysten valossa on selvää, että hallituksen politiikka ei riitä talouden vakauttamiseen. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan hallituksen työllisyystoimet eivät huomioi työttömien erilaista palveluntarvetta ja vaarana on, että syntyy pysyvästi iso joukko työmarkkinoiden ulkopuolelle jääviä. Siihen meillä ei valitettavasti ole varaa. Lisäksi työperäisen maahanmuuton rajoitukset vähentävät Suomen houkuttelevuutta kansainvälisesti työperäisen maahanmuuton osalta. Arvoisa rouva puhemies! Nyt tarvitaan rohkeita päätöksiä, jotka keskittyvät työllisyyden vahvistamiseen, teollisiin investointeihin ja kansantalouden kestävyyteen. Onko hallituksella vielä kykyä ja tahtoa muuttaa talouden ja hallitusohjelmansa suuntaa? Tämä on kysymys, johon me kaikki odotamme vastauksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-06-04T19:27:18,2025-06-04T19:30:46,Hyväksytty,1.1 2025_60_254,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Edustaja Ojala-Niemelä poissa. — Edustaja Asell., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_255,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun kokoomus nousi hallitukseen, se julisti, että nyt on oikea aika lopettaa velaksi eläminen, että tämä olisi hallitus, joka hoitaisi taloutta vastuullisesti. Nyt kuitenkin Orpon hallitus ottaa enemmän velkaa kuin yksikään hallitus ennen sitä, eikä kyse ole vain velan määrästä vaan siitä, miksi velkaa otetaan. Tänä vuonna velkaa kertyy 13,2 miljardia euroa. Velkasuhteen kasvu ei pysähdy hetkeksikään, ja EU:n alijäämäkriteerit rikotaan joka vuosi niin pitkälle kuin ennusteita riittää. Tämä on Orpon—Purran konkurssi- ja velkahallitus, joka oli jo lähellä joutua EU:n velkatarkkikselle. Velkaralli jatkuu sellaisella voimalla, että tällä menolla hallitus ottaa enemmän velkaa kuin edellinen hallitus, vieläpä ilman koronakriisiä. Samaan aikaan talous polkee paikoillaan, työllisyys on romahtanut. Nyt on 140 000 työllistä vähemmän kuin hallituksen omassa työllisyystavoitteessa. Työttömyys on kasvanut yli 60 000 ihmisellä, ja konkurssit rikkovat vuosituhannen ennätyksiä. Työllisyysrahastossa valmistellaan korotuksia työttömyysvakuutusmaksuihin, koska työpaikat hupenevat ja työttömyyden kustannukset kasvavat. Kaksi vuotta sitten Orpon hallitus lupasi satatuhatta uutta työllistä. Nyt tilanne on kääntynyt päälaelleen. Hallitus ei ole vain epäonnistunut, se on aktiivisesti sössinyt kasvun ja työllisyyden. Arvoisa puhemies! Kansalaiset näkevät ja tuntevat nahoissaan tämän. He kokevat arjessaan leikkaukset palveluihin, toimeentuloon ja sosiaaliturvaan. Eläkeläisiltä, pienituloisilta ja lapsiperheiltä on leikattu, mutta samaan aikaan hallitus jakaa veronalennuksia kaikkein suurituloisimmille, vieläpä velkarahalla. Kevään jakovarariihi oli kyllä karu osoitus hallituksen prioriteeteista: yli miljardin yhteisöveroalennus suuryrityksille ja marginaaliveron alennuksia kaikkein parhaiten tienaaville, mutta tavalliselle palkansaajalle jää käteen vain murusia, jos sitäkään. Mutta mitä sanoo Orpon—Purran hallitus? Se sanoi, että rahaa ei ole, mutta kummasti sitä kuitenkin löytyi, kunhan saajat olivat oikeat. Arvoisa puhemies! Evan mukaan keskituloisten kokonaisveroaste on nyt korkeimmillaan kymmeneen vuoteen, ja hallitus aikoo vielä nostaa työttömyysvakuutusmaksuja, koska se on onnistunut pilaamaan sen hyvän työllisyyskehityksen, jonka perusti edellinen, Marinin, hallitus. Silloin SDP:n johdolla maksuja voitiin alentaa 1,4 miljardilla, nyt ollaan taas nostamassa kaikkien maksuja. Ja kaiken kruunaa hallituksen silmänkääntötemppu, pikavippi Valtion Eläkerahastosta. Temppu maksaa veronmaksajille yli 35 miljoonaa euroa, ja silti hallitus kehtaa puhua vastuullisuudesta. Kun talous sakkaa, hallituksen tehtävä on vahvistaa luottamusta, ei romuttaa sitä. SDP esitti vuoden 2025 vaihtoehtobudjetissaan talouslinjan, joka olisi elvyttänyt ilman lisävelkaa. Me olisimme kohdentaneet veronalennukset ja säästöt viisaammin, oikea-aikaisesti ja oikeudenmukaisesti. SDP:n mallissa veronalennukset olisivat tulleet tänä vuonna, eivät vuoden päästä. Ne olisivat kohdistuneet keskituloisiin ja pienituloisiin, jotka todella tarvitsevat tukea ostovoiman vahvistamiseksi. Orpon hallitus taas lykkää veroaleja ja kohdistaa ne väärin ja maksattaa kaiken velalla. Suomi tarvitsee suuntaa. Tämä hallitus on näyttänyt, mitä tapahtuu, kun kasvu ja työllisyys unohdetaan ja talouskuria vain teeskennellään, kun vauraimmille annetaan velkarahalla ja tavallisilta suomalaisilta vaaditaan jatkuvasti lisää. 68 prosenttia suomalaisista sanoo, että Orpon hallitus on epäonnistunut talouspolitiikassa, ja he ovat oikeassa. Velka ei ole syntynyt sattumalta. Se on seurausta huonosta politiikasta ja siitä, että tämä hallitus ei osaa eikä halua rakentaa kestävää talouskasvua, jossa jokainen suomalainen pidetään mukana. SDP tarjoaa vaihtoehdon, reilun, vastuullisen ja taloudellisen kestävän suunnan. Suomi ansaitsee parempaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Marko Asell,970,2025-06-04T19:30:59,2025-06-04T19:35:30,Hyväksytty,1.1 2025_60_256,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Werning poissa, edustaja Eskelinen poissa, edustaja Lundén poissa, edustaja Limnell poissa, edustaja Kettunen poissa, edustaja Valtola poissa. — Edustaja Lyly paikalla, tervetuloa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_257,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valtion velkaantuminen lisääntyy hallituksen lupauksista ja tavoitteista huolimatta, sekä ennustettu talouskasvu on hyvin vaatimatonta. Työllisyyden erittäin heikko tila sekä työttömyyden edelleen jatkuva kasvu vievät pohjan pois hallituksen omilta keinoilta sopeuttaa julkinen talous tämän vaalikauden aikana. Työttömyys on pahentunut. Työttömiä työnhakijoita on tällä hetkellä yli 320 000, ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys kasvaa. Orpon hallituksen puoliväliriihessä veropäätösten hyöty on menetetty hallituksen jo aiemmilla sekä nyt tehdyillä päätöksillä. Tähän vaikuttavat muun muassa yleisen arvonlisäverokannan nosto 25,5 prosenttiin, työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistaminen sekä Työllisyysrahaston suunnittelema työttömyysvakuutusmaksujen korotus vuodelle 2026. Lisäksi työhuonevähennyksen ja työsuhdepolkupyörävähennyksen poisto korottavat monen palkansaajan verotusta tulevaisuudessa. Suomen työmarkkinapolitiikassa kyky yhdessä sopia ja ratkaista työmarkkina-asiat on ollut vahvuutemme. Tätä vahvuutta on Orpon hallituksen toimesta heikennetty kahden vuoden ajan. Hallitus on yksipuolisilla, ainoastaan työntekijöiden asemaa heikentävillä esityksillään murentanut Suomen työmarkkinoilla vakiintunutta luottamusta. Neuvottelutilaa on tietoisesti kavennettu ja järjestäytymisen edellytyksiä on heikennetty. Viimeisimpänä puoliväliriihessä tuli esitys työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistamisesta. Muutosta tähän linjaan ei ole tulossa, sillä hallituksen aikomien heikennysten listalla ovat muun muassa irtisanomissuojan heikentäminen ja määräaikaisuuksien helpottaminen ilman pätevää syytä. Arvoisa rouva puhemies! Suomen työllisyyskehitys on ollut Euroopan heikointa. Orpon hallitus vetoaa huonoon suhdanteeseen työllisyyden kehityksessä. Heikentyneen talous- ja työllisyyskehityksen syyksi nostettiin myös omat hallituksen leikkaustoimet. Niillä leikkauksilla suhdannelaskua on pitkitetty, kun kotitalouksien kulutuskysynnästä ei ole huolehdittu. Hallitus ei ole myöskään puuttunut asuntorakennuksen romahtamiseen, jonka seurauksena taantuma levisi myös tekniseen kauppaan, rakennusteollisuuteen sekä palvelualoille. Heikon talouskasvun takia työvoiman kysyntä on ollut Suomessa pientä ja avoimia työpaikkoja on todella vähän tarjolla. Jokaista avointa työpaikkaa kohti on noin kymmenen työtöntä työnhakijaa. Orpon—Purran hallituksen tavoite 100 000 uudesta työpaikasta ei toteudu. Valtiovarainministeriön mukaan hallituskauden alussa vuonna 2023 ollut työllisyysaste pystytään saavuttamaan vasta 2029, kuusi vuotta hallituksen aloittamisesta, eli kuoppa tulee olemaan iso, ja kasvaneen työttömyyden joukkoon jää entistä vaikeammin työllistettäviä työnhakijoita. Työttömyys on kasvanut aikaisempaan kuukauteen ja vuoteen nähden koko hallituskauden ajan. Työttömyys on kasvanut pitkäaikaistyöttömien, alle 25-vuotiaiden, ulkomaalaisten ja yli 50-vuotiaitten osalta. Samaan aikaan työllistämispalveluissa olevien henkilöiden määrät ovat vähentyneet ja aktivointiaste on laskenut. Nämä osoittavat sen, ettei hallitus ole toiminut työntekijöiden palveluiden turvaamiseksi riittävällä tavalla eikä siltä ole tullut esityksiä työllisyysmäärärahojen nostamiseksi vaikeassa työttömyystilanteessa. Pitkäaikaistyöttömiä on yli 117 000, ja sen ennustetaan nousevan pahimman lama-ajan lukemiin eli yli 140 000:een. Pitkäaikaistyöttömyyden paheneminen heikentää yhä useamman työnhakijan mahdollisuuksia työllistyä. Arvoisa rouva puhemies! TE-keskuksien palveluissa on vielä ongelmia sen takia, että 45 työllisyysalueesta 22:lla on jo rahat loppu näitten työllisyyspalvelujen tekemiseen ja 12 on vielä semmoisessa tilanteessa, että heiltäkin todennäköisesti loppuu tänä vuonna. Eli sinne pitäisi satsata. Eli meidän TE-palvelut, jotka siirrettiin vuoden alusta rahanpuutteen vuoksi, koska ne alimitoitetusti siirrettiin sinne, sakkaavat myös tähän samaan yhteyteen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-06-04T19:36:06,2025-06-04T19:41:39,Hyväksytty,1.1 2025_60_258,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_259,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lähdin mukaan politiikkaan edellisen kokoomusjohtoisen, Kataisen hallituksen aikana. Tuosta on nytten yli 12 vuotta aikaa. Syy, minkä takia lähdin politiikkaan, oli se, että silloin kuntaministeri Virkkusella oli käynnissä suurkuntahanke ja kotikuntani Outokumpu oli tämän hankkeen toimesta häviämässä maailman kartalta. Meillä oli tulossa Pohjois-Karjalaan tämmöisiä jättikuntia monen kuntaliitoksen myötä, samoin kuin kaikkialle eri puolille Suomea. Häviämässä ei ollut pelkästään kotikuntani Outokumpu, vaan oli riski myös siitä, että Suomi olisi jaettu suuralueisiin, ja mahdollista olisi ollut, että myös kotimaakuntani Pohjois-Karjala olisi hävinnyt maailman kartalta. Nyt täytyy kyllä valitettavasti sanoa, kun olen tämän hallituksen toimia seurannut nyt reilut kaksi vuotta täällä eduskunnassa, että samat ovat elkeet myös tällä kokoomusjohtoisella hallituksella, mitä perussuomalaiset tukevat vahvasti. Kuntiin on kohdistunut vahvoja leikkauspaineita, kuntien tehtäviä on luvattu vähentää, ja etupainotteisesti rahoitusta on jo viety. Sen lisäksi sote-uudistuksen jälkeen oli tiedossa, että tarvittaisiin nopeasti tehdä kunnille valtionosuusuudistus, millä tasattaisiin sitten eroja kuntien välillä, koska kuitenkin Suomessa on tarkoitus turvata kuntalaisille palvelut kaikkialla Suomessa riippumatta siitä, missä päin he asuvat. No, tätä kuntien valtionosuusuudistusta ei ole kuitenkaan tullut, enkä tiedä, milloin se sitten saadaankaan tänne eduskuntaan päätettäväksi. Tämän lisäksi se pelkotila silloin siitä, että kotimaakunta häviää, koskee nytten sote-alueita, koska nyt on jo tullut selville, että on mahdollista, että hallitus haluaa lähteä myös yhdistämään sote-alueita, mikäli ne eivät taloudellisesti näytä muuten pärjäävän. Eli samat ovat elkeet tälläkin kokoomusjohtoisella hallituksella. Kunnilla on tosi tärkeä merkitys myös yrityksille. Ne ovat totta kai kuntalaisten, ihmisten koti, mutta ne ovat myös yritysten koti ja toimintaympäristö. Olen itse toiminut 30 vuotta yrittäjänä ja tiedän, kuinka tärkeää on kuntien ja yritysten yhteistyö alueella. Työpaikat puolestaan syntyvät yrityksiin. Viimeisimpien yrittäjäbarometrien mukaan on näyttänyt siltä, että yrittäjien usko tulevaisuuteen on varsin erilainen eri puolilla Suomea, ja valitettavasti kotimaakunnassa Pohjois-Karjalassa yrittäjien usko on ollut heikointa koko Suomessa. Onkin pakko uskaltaa tehdä asioita eri tavalla. Keskusta ja EK ovat esittäneet erityistalousaluetta, ja nythän Harri Bromanilla onkin suuri tehtävä lähteä laatimaan tätä erityistalousaluetta, ja toivonkin hänelle voimia tähän tehtävään, koska ministeriöitten välisten seinien kaataminen on todella haastava tehtävä. Uskon, että jos joku sen tekee, niin Harri Broman tähän pystyy. Odotankin kovasti erityistalousaluetta itäiseen Suomeen. Nyt sille on todella suuri tarve siellä. Monissa suomalaisissa kodeissa läpi maan ollaan huolissaan tulevaisuudesta ja toimeentulosta, ja tilanne on heikko itäisessä Suomessa. Itäisessä Suomessa on paljon pienituloisia ihmisiä, siellä on rakenteellista työttömyyttä, ja tästä rakenteellisesta työttömyydestä on hurja esimerkki se, että jos katsotaan Suomessa työttömyysprosentteja eri kunnissa, niin kymmenen suurimman työttömyysprosenttikunnan joukossa on seitsemän pohjoiskarjalaista kuntaa. Ajattelenkin niin, että tilanteen ollessa näin heikko tarvittaisiin myös jonkinlaista erityistalousaluetoimea ja pitäisi lähteä miettimään näitten ETA-alueitten toimintaa eri tavalla. Voisiko olla vaikka niin, että kun kunnat joutuvat maksamaan näitä sakkomaksuja siitä, että jos he eivät saa työllistettyä näitä työttömiä, niin sitä sakkomaksua ei perittäisikään valtiolla, vaan esimerkiksi osa siitä maksusta palautuisi sinne työttömyysalueelle ja voitaisiin käyttää siellä sitten yhdessä toimin alueen työttömyyden korjaamiseksi? Meillä on rakenteellista työttömyyttä, kuten sanoin, mutta meillä on myös sairastavuutta ja pienituloisia ihmisiä, ja tästä syystä monet hallituksen tekemät leikkaukset kohdistuvat epäoikeudenmukaisesti juuri näille yksille ja samoille ihmisille maakunnissa. Arvoisa puhemies! Taloustilanne Suomessa on vaikea, ja me tarvitsemme talouskasvua. Niin kuin täällä tänään on puhuttu, velkaantuminen Suomessa vain kiihtyy, ja minun täytyy kyllä sanoa, että minä en usko, että näillä hallituksen toimilla velkaantumista saadaan pysähtymään tai talouskasvua saadaan aikaiseksi. Meidän täytyy tunnistaa se, että Suomessa on erilaisia alueita, mitkä tarvitsevat erilaisia toimenpiteitä, ja nyt varsinkin itäinen Suomi tarvitsee erityistä tukea ja erityistalousaluetta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-06-04T19:41:45,2025-06-04T19:46:56,Tarkistettu,1.1 2025_60_260,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Jukkola., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_60_261,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tämä hallitus on saanut käsiinsä historiallisen vaikean tilanteen. Valtiontalous on pahasti alijäämäinen, ja korkomenot ovat neljässä vuodessa nelinkertaistuneet, nyt jo 3 200 miljoonaan euroon. Me maksamme joka vuosi miljardeja siitä, että saamme pidettyä vanhat velat hengissä. Tämä ei voi jatkua. Siksi olemme päättäneet yhdeksän miljardin euron sopeutuksista, joilla alijäämä painetaan hallintaan. Ne päätökset ovat vaikeita, mutta välttämättömiä. Tämän lisäksi on paineita Venäjän toiminnan johdosta myös puolustusmenojen kasvattamiseen. Ja ellemme kasvua Suomeen saa aikaiseksi, on menoja karsittava vielä lisää. Siihenkin on varauduttava. Mutta mitä tekee oppositio, erityisesti keskusta ja SDP, jotka nyt nostavat ison metelin hallituksen talouspolitiikasta? Te, jotka rikoitte kehykset ensimmäistä kertaa historiassa ja jotka istuitte puoliväliriihessä yhdeksän päivää ja otitte lisää velkaa ilman että edes tiesitte, kuinka paljon. Jätitte myös tekemättä rakenteelliset työllisyystoimet ja loitte työpaikkoja lähinnä velalla julkiselle sektorille. Kysyn, niin kuin täällä tänään aika monesti muissakin puheenvuoroissa on kysytty: mikä on teidän vaihtoehtonne? Jos mikään hallituksen esittämä sopeutustoimi ei käy ja työllisyyttä ette halua uudistaa, millä te tämän maan talouden pelastatte? Suomalaisilla on oikeus tietää, onko oppositiolla muuta kuin kritiikkiä. Arvoisa rouva puhemies! Me emme rakenna vain säästötalkoita, vaan kasvun edellytyksiä. Me teemme töitä, jotta saamme lisää kasvuhakuisia, kansainvälisesti kilpailukykyisiä yrityksiä Suomeen. Me panostamme tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Me tarvitsemme osaavaa työvoimaa ja uudistamme työmarkkinoita sen mukaan. Me parannamme sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuutta — enemmän vaikuttavia palveluita vähemmällä rahalla. Tämä on vaikea tie, mutta se on ainoa kestävä tie, sillä velalla voi ostaa vain aikaa, ei ratkaista ongelmaa. Lopuksi, arvoisa puhemies: Me emme pelasta tätä maata vain leikkaamalla, vaan kasvattamalla. Siksi me panostamme tutkimukseen ja kehitykseen, osaamiseen, yrityksiin ja tuottavampaan soteen. Tämä on vaikea tie, mutta ainoa kestävä tie. Me rakennamme Suomen tulevaisuutta. Missä on teidän vaihtoehtonne?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-06-04T19:47:06,2025-06-04T19:50:39,Hyväksytty,1.1 2025_60_262,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viljanen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_263,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän välikysymyskeskustelun yllätyksettömin piirre on ollut se, että tämän hetken tilanteesta ja hallituksen talouspolitiikan epäonnistumisesta on hallituksen riveistä syytetty lähinnä edellistä hallitusta. Tämä ei siis toki ole yllätys, sillä tätä samaa olemme kuulleet täällä salissa päivästä toiseen. Vaalikautta on nyt kuitenkin kulunut jo yli kaksi vuotta. Tämän hallituksen kausi on siis jo puolessavälissä. En usko, että suomalaiset pitävät tätä hallitusrintaman pääviestiä, menneisyyteen takertuvaa syyttelyä, enää uskottavana. Ei ole uskottavaa syyttää omista epäonnistumisistaan edellistä hallitusta. Uskon, että kiihtyvästä valtion velkaantumisesta huolissaan olevat suomalaiset eivät kaipaa historian kaivelua tai edes syyllisten hakemista. Ainakin me keskustalaiset katsomme mieluummin eteen- kuin taaksepäin. Keskusta on tämänkin vaalikauden ajan etsinyt vastauksia maatamme vaivaaviin ongelmiin, rakentanut ratkaisukokonaisuuksia tilanteiden korjaamiseksi ja esittänyt oppositiosta tasapainoisia ja kestäviä vaihtoehtoja hallituspuolueille ja maan hallitukselle. Kuluneiden kahden vuoden aikana esittämämme vaihtoehdot ovat kyllä välillä saaneet tunnustusta myös hallituspuolueiden riveistä. Ehkä tunnustusta on tullut siksi, ettei vaihtoehtojemme järkevyyttä ole voitu kiistää, ne kun ovat saaneet tunnustusta myös monilta riippumattomilta asiantuntijoilta, etenkin talouden osalta. Vaikka esittämämme vaihtoehdot ovat oikeudenmukaisempia ja kestävämpiä kuin hallituksen harvoja suosivat esitykset, niin hämmästyttävän harvoin esityksiimme enemmistövaltaa eduskunnassa käyttävät hallituspuolueet ovat tarttuneet. Täällä salissa esityksemme on kaadettu yksi toisensa jälkeen hallituspuolueiden toimesta. Arvoisa puhemies! Yksi hämmästyttävin piirre tämän päivän keskustelussa on ollut suhtautuminen keskustan tänäänkin toistamaan ehdotukseen yhteistyöstä. Me olemme ehdottaneet hallituspuolueille, että aloittaisimme pääministerin johdolla parlamentaarisen työn maamme talousongelmien ratkaisemiseksi. Parlamentaarinen työhän tarkoittaa sitä, että ratkaisujen etsimisessä olisivat mukana kaikki puolueet, niin hallituksesta kuin oppositiosta. Maamme tilanne on vakava, ja nyt harjoitettavalla politiikalla tilanne ei parane, vaan maamme velkaantuminen jatkuu ja kiihtyvällä vauhdilla. Tämänkin välikysymyskeskustelun alussa keskustan puheenjohtaja Kaikkonen toisti tämän yhteistyötarjouksensa pääministerille ja hallitukselle. Yhteistyön käteen tarttumisen sijaan olemme kuulleet hallitusrintamasta lähinnä edellisen hallituksen syyttelyä. Arvoisa puhemies! Maamme tilanne on niin vakava, että talouden kuntoon saaminen tulee kestämään useita vaalikausia — sikälikin se tulee koskemaan useampia puolueita kuin nyt hallituksessa olevia. Maamme tilanne on niin vakava, että hyvinvointipalveluidemme ja maan turvallisuuden takaaminen vaatii pitkäjänteistä politiikkaa ja kauaskantoisia ratkaisuja. Nyt jos koskaan parlamentaariselle yhteistyölle on tarvetta. Yli jakolinjojen tapahtuva yhteistyö voi olla ainoa keino, jolla pystymme siirtämään tuleville sukupolville hyvinvoivan Suomen. Me keskustassa tunnemme vastuumme isänmaasta, olemme valmiit etsimään ratkaisuja ja tekemään päätöksiä, joilla tulevaisuutemme turvataan. Toivottavasti pian koittaa aika, jolloin yhteistyötarjoustamme arvostetaan ja tarjoamaamme yhteistyön käteen myös tartutaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2025-06-04T19:50:59,2025-06-04T19:55:37,Hyväksytty,1.1 2025_60_264,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_265,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä kuntataloudesta muutama sana. Tässä on puhuttu paljon valtionvelan kasvamisesta viime vuosina ja tästä eteenpäin. Kaivoin myöskin kuntataloudesta näitä samanlaisia lukuja, ja sitten kun katsoo valtiovarainministeriön arvioita ja Kuntaliiton arvioita, niin kuntien ja kuntayhtymien lainakanta on noin 20 miljardia tällä hetkellä, noin karkeasti ottaen, ja se nousee vuoteen 29 mennessä kahdeksalla miljardilla eurolla. Eli lainaa kunnat ja kuntayhtymät tulevat ottamaan aika voimakkaasti tässä lähivuosien aikana. Täällä on paljon puhuttu, että kuntatalouteen on nyt satsattu. Tosiasiassa ei ole satsattu niin paljon kuin siellä on menoja. Sitten vertailun vuoksi, jos katsotaan nyt, paljonko edellisen hallituskauden aikana kuntatalous velkaantui, niin se oli noin kolme miljardia, vähän yli, ja nyt tämän hallituskauden aikana, jos otetaan tarkkaan tämä neljä vuotta, niin siinä on noin kuusi miljardia euroa. Aina kannattaa näitä kausia verrata näin. Mutta se on joka tapauksessa semmoinen vakava asia, että kuntatalous on entistä kireämmällä ja sillä on veronkorotuspaineita. Ja miksi tämä on tässä työllisyystilanteessa nyt sitten erittäin iso asia? Koska kun TE-palvelut siirtyivät kunnille, niin kuntien yleiskatteellisessa rahoituksessa ovat ne työllisyyspalvelut samassa korissa, kun ruvetaan arvioimaan varhaiskasvatusta, perusopetusta, toista astetta, ja siellä sitten arvotetaan, mihin asioihin näitä rahoja sitten käytetään. Nyt kun katsotaan viimeisimpiä tietoja TE-palvelujen siirron myötä, joka oli oikea päätös, koska kunnilla on sellaiset palvelut, joilla ne pystyvät aktivoimaan ja niillä on yhteys yrityksiin ja noin poispäin, niin se puoli on kunnossa, mutta jos ei ole resursseja, kun alimitoitetusti siirrettiin nämä TE-palvelut, niin nyt siellä selvästi näkee sen, että palveluissa olevien määrät ovat pudonneet. Siellä on palkkatuessa vähemmän, työvoimakoulutuksessa vähemmän, omaehtoista opiskelua on vähemmän, työkokeilu on vähentynyt ja kuntouttava työtoiminta on vähentynyt. Aktivointiasteet ovat pudonneet tässä alkuvuonna viime vuoteen verrattuna. Nämä ovat selkeästi niitä asioita, joilla polutetaan ihmisiä työttömyydestä työelämään takaisin, ja siinä tarvitaan sitä resurssia, ja nyt niissä on niukkuutta tämän siirron alimitoituksen vuoksi mutta myöskin kireän kuntatalouden vuoksi. Tämä on semmoinen asia, joka tänään ei ole kauheasti ollut keskustelussa, mutta halusin sen vielä tässä lopuksi tuoda esille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-06-04T19:55:39,2025-06-04T19:58:46,Hyväksytty,1.1 2025_60_266,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_267,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tulen juuri Finnveran hallintoneuvostosta, jossa edustaja Valtosen kanssa oltiin Finnveran uutta strategiaa jalkauttamassa. Se on tietysti positiivista, että jollakin sektorilla nyt jotain näkymääkin on ja uskotaan tulevaisuuteen. Laivateollisuudessa on ihan hieno tilanne ja tulevaisuudennäkymä, ja siellä nämä Turun telakan tilaukset luovat vähän uskoa tulevaisuuteen. Itse koen, että talouden ison kuvan lisäksi iso ongelma tällä hetkellä on luottamus ja semmoinen näkymän luominen tulevaisuuteen, ja kyllä siitä suurimman vastuun kantaa tällä hetkellä Suomen hallitus. Sehän näkyy kaikissa gallupeissa, kun hallituksen luottamuksesta kysytään: suomalaiset eivät tällä hetkellä hallituksen työllisyys-, talous- ja kasvupolitiikkaan luota. Siihen se kulminoituu tällä hetkellä, ja se kulminoituu yritysten rohkeutena investoida, ja se näkyy myös rohkeutena meillä kotitalouksissa lähteä investoimaan, ja se näkyy myös sitten kaupan alalla. Hallitus jaksaa samaa jargonia toistaa: suhdanteet ovat kääntyneet ja kasvu on näkyvissä — eli toivotaan, toivotaan. Paras esimerkki minun mielestäni on aina rakennusteollisuus. Olisin odottanut, että tässä nyt jotakin valonpilkahdusta siltä suunnalta olisi tulossa, mutta karseita lukuja huhtikuulta: 90 konkurssia — 90 konkurssia, enemmän kuin 24 keväällä. Ja kun rakennusteollisuutta tapasin, niin he puhuivat jo hiljaisesta keväästä 26. Tämä jos mikä huolestuttaa, kun tiedetään rakennusteollisuuden merkitys kaiken kaikkiaan sitten alihankintaketjuun ja muuten: sen osuus on siellä suunnitteluun ja alihankintaketjuun noin 40 prosenttia siitä työstä. Eli rakentamisen vaikutus ulottuu laajasti työllisyyteen ja talouteen ja kasvuun. Ei talous lähde nousuun ennen kuin rakentaminen lähtee, investoinnit lähtevät liikkeelle ja sitä myötä työllisyys liikkeelle. Ei ole muita sen parempia työkaluja olemassa, ja siihen pitäisi olla rohkeutta nyt. Työllisyyden osalta näkymä on edelleen todella synkkä. Työllisten määrä kausitasoitettuna on miinus 76 000, työttömien määrä 57 000 lisää, avoimet työpaikat ennätysalhaalla, miinus 20 000. Kesätyöpaikkoja 33 prosenttia vähemmän kuin kesällä 2023 — 33 prosenttia. Ajatelkaa, minkä jäljen se nuoriin jättää kesällä. Kyllä siellä moni nuori miettii, mitä sitä kesällä tekee, kun on perinteisesti jossain kesätöissä ollut, ja nyt tämä tilanne on aivan katastrofi. Huolestuttavin tietysti on tilanne tuolla pitkäaikaistyöttömyyden osalta, ja tällä kehityskululla syksyllä 25 rikotaan jo 90-luvun ennätyksiä. Mikä tämän laskun hinta on sitten tulevina vuosina? Inhimillisen tuskan lisäksi se näkyy isona laskuna terveydenhuollon ja hyvinvoinnin sektorilla. Euroopan surkein työllisyyspolitiikka. Tämä on se totuus ja iso kuva. Sitä ei pysty kukaan kieltämään. Samaan aikaan kun nämä leikkaukset ovat jalkautuneet, meillä ovat sosiaaliturvamenot, perustoimeentulomenot, kasvaneet yli miljardin jo tämän vuoden osalta — yli miljardin. No, sitten jos tätä taloutta nyt kaiken kaikkiaan pilkkoo ja katsoo Suomen aluekehitystä, niin kyllähän Suomi on edelleen jakautunut itään ja länteen. Kyllä ne toimenpiteet Itä-Suomen osalta ovat aivan hivelyä. Onneksi lentoliikenne hallituksen sisäisestä painista huolimatta saatiin liikenteeseen, pieniä rahoja Savon rataan ja muutamia satojatuhansia luontopalveluihin, mutta se iso henkinen päätös lähteä Itä-Suomea reippaasti tukemaan kasvun tiellä, se edelleen hallitukselta puuttuu. Ei se voi olla, että yksi Itä-Suomen lähettiläs tämän homman ratkaisee. Ja edustaja Eerikki Viljasen avaus, ja aiemmatkin avaukset, tästä parlamentaarisesta pitkän aikavälin talouspoliittisesta työstä on kyllä kannatettava, ehdottomasti. Nyt tarvitaan yhteisiä talkoita.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-06-04T19:58:51,2025-06-04T20:04:26,Tarkistettu,1.1 2025_60_268,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Valtola., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_60_269,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Eskelinen kuvasi hyvin vaikeaa tilannetta, missä me tällä hetkellä Suomessa olemme, sillä olemme oikeasti vaikeassa tilanteessa talouden suhteen. Syyt eivät kuitenkaan ole yksinomaan tämän hallituksen, edes isoilta osin ne eivät ole tämän hallituksen syytä. Euroopassa on tällä hetkellä teollisuuden taantuma, jonkalainen on viimeksi nähty vuonna 2008 — silloin se ei tosin ollut näin pitkä — ja tämä taantuma alkoi vuonna 2022. Tänä samana vuonna lähtivät korot nousemaan korkean inflaation vuoksi, Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, jolloin itäraja sulkeutui. Suomi käytännössä kärsii tästä vaikeasta tilanteesta eniten Euroopassa. Petteri Orpon hallituksen aloittaessa Suomi oli tilanteessa, jossa julkiset menot suhteessa bkt:hen olivat yhdet korkeimmista elleivät korkeimmat Euroopassa, lähes 56 prosenttia. Samoin verotus oli yksi OECD-maiden korkeimpia. Lisäksi velkaannuimme vaarallisesti eli olimme todella hankalassa tilanteessa tämän hallituksen aloittaessa. Mitä tämmöisessä tilanteessa sitten olisi pitänyt tehdä? Orpon hallitus toimi aivan oikein. Koska verotus oli jo korkealla tasolla, julkinen sektori suhteessa bruttokansantuotteeseen oli suuri ja velkaannuimme vaarallisesti, oli pakko lähteä heti pienentämään julkisia menoja. Orpon hallitus hallitusohjelmassaan sopi kuuden miljardin euron sopeutuksista, ja kun taloustilanne jatkui edelleen huonona, näitä sopeutuksia lisättiin seuraavana vuonna kolmella miljardilla. Hallitus osoitti valtavaa toimintakykyä pystymällä tekemään nämä päätökset eli yhteensä yhdeksän miljardin euron sopeutukset. En ole oppositiolta, joka on nyt huolissaan velkaantumisesta, nähnyt minkäänlaista kannanottoa tämän sopeutuksen suuntaan, ainakaan tässä mittakaavassa. Jos olette huolissanne velkaantumisesta, ette ainakaan tarjoa minkäänlaista vaihtoehtoa tälle. Kasvuriihessä, hallituksen puoliväliriihessä, tehtiin tahdinmuutos, koska jo alkuvaiheessa nähtiin, että ilman talouskasvua ei tästä vaikeasta tilanteesta päästä eteenpäin. Talouskasvun hakemiseen valjastettiin käytännössä valtion parhaimmat kyvyt, ja Risto Murto veti työryhmää, joka toi näitä kasvutoimenpiteitä hallitukselle. Kasvuriihessä saatiinkin sovittua lähes kaikkien Murron ryhmän toimenpiteiden toteuttamisesta ja näiden lisäksi vielä erittäin merkittävistä veroratkaisuista, joilla kasvua tulevaisuudessa tuetaan. Näiden toimenpiteiden avulla kasvu tulee lähtemään liikkeelle. Sen lisäksi hallitus teki alkumetreillään useita rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoillemme. Ja kun suhdanne Euroopassa ja Suomessa lähtee kasvuun, tulee työllisyys nousemaan aiempaa korkeammille tasoille. Jos kaikki toimenpiteet toteutuvat ja taloussuhdanne kääntyy, arvioiden mukaan myös velkaantumistaso ja velkaantumistahti saadaan taitettua. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-06-04T20:04:28,2025-06-04T20:09:23,Hyväksytty,1.1 2025_60_270,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Piritta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_271,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Niin, kyse on siitä, mistä puhutaan, siitä, mitä luvataan, ja siitä, mitä aidosti tehdään. Tässä eivät nyt enää ne hyvät puheet riitä. Kyllähän se on tosiasia, että tämä hallitus on päässyt valtaan juuri niillä puheilla, että haluamme lopettaa velkaantumisen. Ne puheet eivät riitä, kun ne eivät kohtaa sitä, mitä käytännössä sitten tehdään. Yksi suuri syy varmasti siihen, että velkaantuminen kiihtyy, on se, että hallitus on aidosti todella epäonnistunut ja sössinyt kasvun ja työllisyyden hoidon. Konkurssien määrä jatkaa yhä edelleen kasvamistaan, ja työttömyys nousee kohisten, kun on viety se luottamus siihen tulevaan. Tässä edellä edustaja kertoi juuri tästä, että tämä hallitus on tehnyt työmarkkinauudistuksia. Kyllä. Ja sanoitte vielä siitä, että kunhan talous lähtee nousemaan, niin se työllisyys kasvaa. Mutta mikä on se hinta? Mikä on se hinta nyt niille ihmisille, jotka ovat yt-neuvottelujen jälkeen saaneet potkut? Mikä on se hinta niille pitkäaikaistyöttömille, kun nyt on jo ennustettu, että pitkäaikaistyöttömyys tulee näiden toimien vuoksi kasvamaan? Se on ollut se yksi asia, joka meillä on ollut haasteena jo tähän saakka, ja nyt tämä hallitus omilla toimillaan vain pahentaa pitkäaikaistyöttömyyttä. Ennen vaaleja kokoomus julisti, että nyt on oikea aika lopettaa velaksi eläminen ja velkaantuminen, ja se oli nimenomaan se, millä pääsitte hallitukseen. Orpon ja Purran konkurssi- ja velkahallitus on varaamassa Suomelle kyllä eturivin paikan EU:n velkatarkkailuluokalla, josta tänään vielä nipin napin selviydyttiin. En oikein tiedä, onko se parempi, että selviydyttiin, vai olisiko ollut parempi, että asioita olisi ruvettu katsomaan vähän uudella tavalla. Tämä velkaralli jatkuu niin, että olette ottamassa velkaa enemmän kuin edellinen ilman koronaa. Ukrainan sota toki jatkuu edelleen, ja puolustusmenot ovat varmasti aivan perusteltuja. Mutta kyllä on perusteltua myös se, että me pidämme sosiaaliturvasta huolta ja että me pidämme huolta niistä kaikista heikoimmassa asemassa olevista. Mutta se ei ole perusteltua, että veronalennuksia tehdään kaikkein rikkaimmille ja velaksi. Ei ole siis ihme, että iso osa suomalaisista ajatteleekin Orpon hallituksen epäonnistuneen. Taisi olla niin, että 68 prosenttia mielipidemittaukseen osallistuneista sanoi, että Orpon hallitus on onnistunut huonosti tai erittäin huonosti. Itse olen tästä tismalleen samaa mieltä. Tämän surkean talous- ja työllisyyspolitiikan maksajiksi joutuvat ne tavalliset suomalaiset, joiden palveluita on leikattu ja joiden kokonaisveroaste on noussut korkeimmalle tasolle kymmeneen vuoteen, siis korkeimmalle tasolle kymmeneen vuoteen. Ja kyllä se niin on, että kun luottamus siihen tulevaan on monella mennyt ja useilla työpaikoilla nyt pelätäänkin niitä yt-neuvotteluita ja kun yt-neuvotteluitten jälkeen se irtisanomislappu on käteen tullut, niin harmillisen moni edelleenkin kuvittelee, että ansiosidonnainen päiväraha pelastaa ja on aikaa etsiä sitä uutta työtä. Harmillisen moni ei ole vieläkään ymmärtänyt niitä toimia, mitä tämä hallitus on tehnyt. Kahden kuukauden jälkeen hyvin usealla palkkataso tippuu puoleen siitä, mitä se on ollut työssä käydessä. Ja jokainen tietää, kun katselee niitä tilastoja, paljonko avoimia työpaikkoja on tällä hetkellä saatavilla, että äärimmäisen harvat voivat työllistyä tässä kahdessa kuukaudessa. Sen piti olla nimenomaan se tämän hallituksen mainostama houkutin, että ihmiset hakeutuvat nopeammin töihin. Mutta mihinkä töihin sitä hakeudutaan, kun niitä työpaikkoja ei ole? Tärkein syy siis tähän epäonnistuneeseen politiikkaan on nimenomaan ollut tämä epäonnistuminen kasvu- ja työllisyyspolitiikassa. Meillä ei ole varaa epäonnistua tässä enää vuottakaan, ja toivottavasti hallitus osaa tehdä oikeat johtopäätökset ja muuttaa suuntaa niin, että saamme kurssin käännettyä oikeaan suuntaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-06-04T20:09:26,2025-06-04T20:14:48,Hyväksytty,1.1 2025_60_272,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Valtola., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_273,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nämä työllisyystoimenpiteet, joista nyt ollaan tässä muutamassa viimeisessä puheenvuorossa keskusteltu, nämä rakenteelliset toimet, ovat toimia, jotka olisi pitänyt tehdä heti Suomen EU-jäsenyyden jälkeen 90-luvulla, 2000-luvun alkupuolella, 2010-luvulla tai edellisen nousukauden aikana, jolloin Marinin hallitus oli... [Piritta Rantanen: Ennätystyöllisyys!] — Olisitte voineet tehdä nämä rakenteelliset toimet, joita on vaadittu ja tarvittu Suomessa vuosien ajan. — Hallitus on tehnyt kovia päätöksiä, ja ne vaikuttavat monen ihmisen elämään. Nyt taantuman pitkittyessä Suomessa ja Euroopassa se on vaikuttanut myös hallituksen suosioon kansan keskuudessa. Tietysti, jos hallitus tekee välttämättömiä päätöksiä, jotka vaikuttavat sinun toimeentuloosi, et sinä siihen ole tyytyväinen, mutta nämä päätökset on ollut pakko tehdä. Hallitus on kantanut sitä vastuuta, jonka se on vaaleissa saanut. Tämän illan keskusteluiden aikana on muun muassa mainittu, että hallitus nyt antaa hyvätuloisille verovähennyksiä ja tämä on väärin, [Tuomas Kettunen: Niin on!] vaikka ylikireiden, ylimpien marginaaliverojen alentaminen on kasvutoimi. Siis kaikki tutkimukset näyttävät, että se on kasvutoimi. Se kasvattaa pitkällä välillä valtion verotuottoja. Hyvä vasemmisto-oppositio, tämä ei ole luokkapolitiikkaa vaan kasvupolitiikkaa. Viimeaikainen taloustieteellinen tutkimus ja Ruotsin esimerkki vahvistavat, että ylimpien marginaaliverojen alentaminen todella parantaa verokertymää ja talouskasvua. Suomen työn rajaverokiila syö erityisesti korkean tuottavuuden alojen dynamiikkaa ja innovaatioita ja estää ihmisiä pyrkimästä eteenpäin urallaan. Tutkijoiden mukaan ylimpien marginaaliverojen alentaminen ei ole pelkästään taloudellisesti perusteltua, vaan se tukee myös hyvinvointia lisäämällä inhimillisen pääoman investointeja ja työnteon kannustimia. Näitä nyt tunnutaan vastustavan täällä vain ideologisista syistä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-06-04T20:14:58,2025-06-04T20:17:36,Hyväksytty,1.1 2025_60_274,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_275,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Näin kesäkuun keskiviikkoiltaan on sopiva sanonta: ”Sellaista on valssi kesällä.” [Naurua] Suomalainen sanonta, joka viittaa siihen, että kesällä on hyvin vähän vakavaa tai huolestuttavaa, vaan pikemminkin on leppoisaa ja hauskaa. Minkä takia otin tämän sanonnan, niin tämän sanonnan minulle tuossa pari viikkoa sitten totesi eräs kuusamolainen Käylän kylältä oleva mies, ja miksi se tuli nyt mieleeni? Tällaista se on tämä velkavalssi tämän velkahallituksen toimesta. Nyt tuntuu, että ei ole vakavaa tai huolestuttavaa, kun viimeiset kaksi vuotta Suomen kansalle todettiin se, että nyt eletään tiukassa taloudellisessa tilanteessa ja jokaisen suomalaisen pitää säästää, jokaisen suomalaisen on tingittävä siitä viimeisestäkin, ja monet suomalaiset, jopa ne, jotka elävät siellä köyhyysrajan alapuolella, ajattelivat, että kerta nyt tämmöinen tilanne on, niin sitten säästetään. Mutta kun on ollut ne toimenpiteet, mitä kahden vuoden aikana tämä Orpon velkahallitus on tehnyt, ja niitä päätöksiä, jotka iskevät kaikista kovimmin sinne vähävaraisiin suomalaisiin, niihin osatyökykyisiin suomalaisiin, jotka ovat yrittäneet tehdä töitä ja kantaa sen roposen tähän valtion kassaan, niin mikä teidän vastauksenne puoliväliriihessä sitten oli? No se, että annettiin miljardiveronkevennykset hyvätuloisille, ja nyt se tavallinen suomalainen miettii, että kun se on kaksi vuotta elänyt tiukasti ja nuukasti, niin tässä on sitten se lopputulos. Mihin hävisi tämä hallituksen tiukka menokuri? Mihin hävisi se kokoomuksen vaalilupaus kahden vuoden takaisesta, että velaksi eläminen lopetetaan? Kun me katsomme tätä tämän vuoden alijäämää, joka näyttää 13,2 miljardia euroa, niin se vastaa noin 12,5-kertaisesti koko tämän maan poliisitoimien menoja. Nämä menothan ovat valtion budjetissa 1,056 miljardia euroa. Mietin vaan, että nyt kun tätä velkaa otetaan aika kohtuuttoman paljon, niin — sen vuoksi otin tämän suomalaisen sanonnan, että sellaista on valssi kesällä — sellaista tämä velkavalssi velkahallituksen toimesta sitten tänä kesänä on.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-06-04T20:17:36,2025-06-04T20:20:26,Hyväksytty,1.1 2025_60_276,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_277,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Valtola oikeastansa innoitti pyytämään tämän puheenvuoron, kun hän sanoi, että ei ole mitään tehty, ja jonkin verran tästä taustasta voin avata hänelle tässä näin: Ensinnäkin jos katsotaan näitä kasvutoimia, mitä on tehty kasvun nimissä: Kela-maksu poistettiin 2009—10, yksi miljardi euroa. Yritysten tilannetta haluttiin sillä parantaa. Yhteisöveroa laskettiin neljä prosenttia 2014, ja silläkin oli tämmöinen tavoite, että rupeaisi kasvu tulemaan aikaiseksi, niin kuin tälläkin hetkellä nyt puhutaan, että tästä tulee kasvua, kun kaksi prosenttia lasketaan. Ei tullut kasvua, niin kuin olette huomanneet, ei tullut kasvua sillä toimenpiteellä. Kaksi prosenttiyksikköä siirrettiin 2017 sosiaalimaksuja ja eläkemaksuja palkansaajapuolelle, jotta yritykset pärjäisivät paremmin. Eli on tehty yli neljällä miljardilla näitä toimenpiteitä jo tässä viimeisen 15 vuoden aikana, jotta kasvua saataisiin aikaiseksi tänne yrityskenttään. Ja nyt taas yritetään samanlaisella kahden prosenttiyksikön yhteisöveron laskulla ja sanotaan, että nyt taas tulee sillä kasvua. Näitä on kokeiltu, ja ne eivät tuottaneet sitä kasvua, mitä tässä nyt yritetään sanoa. No sitten, mitä isoja ratkaisuja on tehty: Eläkeratkaisuja on tehty 2005 ja 2014, ja ne muodostivat eläkeratkaisun koko rakenteen uudelleenarvioinnin. Eläkeikää nostettiin 2017 käyttöönotetussa ratkaisussa, ja itse olin sitä neuvottelemassa. Siellä eläkemaksut ja eläke-etuudet ovat tasapainossa, ja eläkemaksu on pysynyt kymmenen vuotta 24,4 prosentin tasolla, eikä siihen ole tapahtunut muutoksia. Me ollaan huolehdittu siitä, ja se on hyvinvointiyhteiskunnan yksi keskeinen alue, joka me ollaan tässä tehty. Ja sanotaan, ettei ole tehty mitään. No sitten, vielä kun katsotaan työmarkkinaratkaisuja 2010-luvulla: 2011 tehtiin raamiratkaisu, jonka kattavuus oli 90 prosenttia, kun oli liittokierros mennyt mönkään 2007 ja 2009. Ei toteutunut, ja tehtiin keskitetty ratkaisu ja rauhoitettiin työmarkkina. 2010-luku oli rauhallisin työtaistelujen osalta. 2013 tehtiin työllisyys- ja kasvusopimus, pudotettiin palkankorotustasot 0,4 prosenttiin, ja sitten 2016 tehtiin kilpailukykysopimus. Nämä ovat isoja ratkaisuja, joitten sisällä on tehty paljon muutoksia. Sitten kun meillä on ollut osaaminen isossa osassa myöskin, niin me ollaan haluttu turvata, että ihmiset pystyvät opiskelemaan. Aikuiskoulutusjärjestelmää on kehitetty, niin että ihmiset voisivat työelämässä päivittää osaamista, ja nyt te romutitte sen aikuiskoulutusjärjestelmän. Te sanotte, että tämä on nyt erityisen hyvä kasvutoimi, että ruvetaan romuttamaan niitä järjestelmiä, joilla pidetään osaamista yllä. Täytyy muistaa, että historiassa on tehty paljon asioita, jotta me pystyttäisiin pärjäämään kilpailussa, ja kaikki keinot eivät ole toimineet, niin kuin nyt esimerkiksi nämä yrityksille suunnatut, kohdennetut ratkaisut eivät ole tuoneet sitä kasvua viimeisen 17 vuoden aikana — ja siitä 17 vuodesta kokoomus on ollut 13 vuotta hallituksessa. [Tuomas Kettunen: Hyvä puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-06-04T20:20:26,2025-06-04T20:24:09,Hyväksytty,1.1 2025_60_278,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Piritta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_279,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitos, rouva puhemies! Tässä alkaa innostumaan, kun vasta saliin pääsin. — Kyllähän se nimenomaan on niin, että SDP ei luvannut korjata yhdessä vaalikaudessa tätä velkatavoitetta, koska tiesimme, että se ei tule onnistumaan, mutta kokoomuspa näin lupasi. Ja kuinka käy? Ei pysty toteuttamaan sitä lupausta. Me tiesimme, että tätä ei voi yhdessä kaudessa tehdä, ja sen vuoksi emme tällaisia lupauksia lähteneet tekemään. Edustaja Valtola, tässä edellä sanoitte, että olisi pitänyt tehdä nämä työmarkkinauudistukset jo kun EU:hun liityttiin. Viime kaudella, Marinin kaudella, meillä oli ennätystyöllisyys tässä maassa. Meillä oli ennätystyöllisyys tässä maassa, mutta te olette sössineet sen niin pahasti, että meillä on nyt 50 000 työllistä vähemmän kuin meillä oli silloin kun te olette aloittaneet. Meillä ei ole niitä työpaikkoja auki, joihinka ne ihmiset voisivat edes hakea. Se asia, jonka vuoksi otin tämän puheenvuoron, liittyy tähän rikkaitten veroaleen velalla: Arvostan lääkäreiden työtä äärimmäisen paljon. Itse sairaanhoitajana tiedän, että se työ on erittäin vaativaa. Tiedän myös sen, että jo tällä hetkellä esimerkiksi useat lääkärit tekevät osa-aikaista työtä, kolme tai neljä päivää viikossa. Kyllä, valtaosa tekee viisi päivää viikossa, mutta meillä on todella paljon myös niitä, jotka tekevät osa-aikaista työtä sen vuoksi, että se on taloudellisesti mahdollista, kun palkat ovat aivan erilaisia kuin ne ovat monella monella muulla työntekijällä. Kuinka te ajattelette, että tämä veroale tulee lisäämään sitä työtä, mitä esimerkiksi lääkärit tekevät? Enkä halua tässä nyt nostaa tikunnokkaan lääkäreitä, mutta koska sen ammattiryhmän myös tunnen, niin sen vuoksi sitä tässä nyt käytän. Siellä on todella monella työn kuorma sellainen, että halutaan downshiftata ja halutaan tehdä osa-aikaista työtä, jotta jaksetaan. Tämä ei ole mahdollista kaikille tässä maassa oleville työntekijöille, mutta esimerkiksi hyväpalkkaisille lääkäreille se on, ja nyt te perustelette tätä veroalea nimenomaan sillä, että he tekisivät jatkossa enemmän työtä. Mihinkä tämä väite perustuu?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-06-04T20:24:09,2025-06-04T20:26:33,Hyväksytty,1.1 2025_60_280,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Valtola., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_281,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten tuossa aiemmin sanoin, niden ylimpien marginaaliveroasteiden laskun itserahoitusaste on todennäköisesti yli 100 prosenttia. Nykyisen taloustieteellisen tutkimuksen perusteella näin tapahtuu. [Piritta Rantasen välihuuto] Ruotsissa näin tapahtui. Eli siihen se perustuu. Näissä kun perusteluja on tälle päätökselle katsottu, niin minusta kukaan tutkijaekonomi ei ole tätä kiistänyt. Sen sijaan on kiistetty pienituloisten ja keskituloisten veronalennukset ja niiden itserahoitusaste. Eli tämä korkeimpien marginaaliverojen alentaminen on järkevää, se rahoittaa itsensä, ja se tuo talouskasvua. Se tuo sitä nimenomaan siinä, että ihmiset pyrkivät urallaan eteenpäin ja sitä kautta parempiin asemiin, parempaan tuottoon. Minusta tästä ei kannata hirveästi keskustella. Me ollaan eletty Suomessa 17 vuotta ilman reaalista talouskasvua. Nytten, kun Orpon hallitus aloitti, meillä oli edelleen valtavasti rakenteellisia uudistuksia tehtävissä työmarkkinoille. Eli vaikka paljon on aikaa myöten tehty, niin ei ole tehty riittävästi, ja erityisesti työmarkkinoiden joustavuus on ollut ongelma. Meillä on liian korkea rakennetyöttömyys. Mainitsitte tuossa, että Marin jätti tälle hallitukselle ennätystyöttömyyden [Piritta Rantanen: Ei kun työllisyyden! — Tuomas Kettunen: Työllisyyden!] — ennätystyöllisyyden — mutta valitettavasti pitää sanoa, että työllisyys oli lähtenyt jo heikkenemään Marinin kauden loppua kohden liittyen nimenomaan Euroopan vaikean talouden taantumaan tuona aikana. Kasvuriihessä päätettiin miljardin euron lisäsopeutuksista nimenomaan siksi, että näihin veronkevennyksiin tulisi tilaa. Täällä edustaja Kettunen mainiossa puheessaan runojen ja sanontojen osalta totesi, että veronkevennykset kohdistuvat hyvätuloisille. Ei pidä paikkaansa: 1,25 miljardia pieni- ja keskituloisille veronalennuksiin. Tämä ylimpien marginaaliveroasteiden alentaminen, joka on siis itse itsensä rahoittama, on noin reilu 300 miljoonaa eli pieni osa tästä, mikä suuntautuu pieni- ja keskituloisille. Mutta vieläkin haluaisin kuulla, mikä on opposition vastaus: Millä tämä velkaantuminen taitetaan? Mikä on teidän näkymänne? Minä ymmärrän sen, jos te olette sitä mieltä, että on luvattu yhdessä vaalikaudessa lopettaa velkaantuminen, mutta sekään ei pidä paikkaansa, kun on alusta asti puhuttu, että tämä vie kaksi vaalikautta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-06-04T20:26:33,2025-06-04T20:29:54,Hyväksytty,1.1 2025_60_282,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Kiitos. — Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_283,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kettunen innoitti minut tänne, kun hän puhui valssista kesällä. [Tuomas Kettunen: Kesäyössä!] Semmoista se on valssi kesällä. Mitä se tarkoittaa? Se sanonta tarkoittaa, että voi olla hieman arvoituksellinen, mutta se viittaa todennäköisesti siihen, että asiat voivat olla kauniita ja sujuvia tietyssä hetkessä mutta eivät ole aina ennustettavissa. [Tuomas Kettunen: Kuten hallituksen politiikka!] — Eivät nämä asiat ole olleet ennustettavissa, eivät ne olleet teidänkään kaudellanne ennustettavissa. Edustaja Kettunen, minkälaisia työllisyystoimia te teitte viime kautena siellä? Edustaja Rantanen viittasi siihen, että oli ennätystyöllisyys. Te palkkasitte kymmeniätuhansia ihmisiä viime kaudella julkiselle puolelle, mikä ei paranna meidän... [Piritta Rantanen: Mihinkä ne palkattiin? — Tuomas Kettunen: Mihinkä?] — Heidät palkattiin kompostitarkastajiksi ja hanhipaimeniksi ja kaikille muille julkisen puolen hommiin. Sillä lailla työpaikkoja luodaan, mutta se ei paranna tätä meidän yhteiskunnan taloutta. Nyt on lähinnä yritysten ja muiden toimintaedellytyksiä pyritty parantamaan. Ja se, että työpaikkoja on nyt tällä hetkellä vähemmän kuin Marinin hallituksen aikana, johtuu siitä, että kansainvälinen suhdanne on huono. Edustaja Kettunen, minkälaisia toimenpiteitä te teitte työllisyyden parantamiseksi yksityiselle puolelle viime kaudella? Ei se auta mitään, jos tempputyöllistetään ihmisiä joihinkin kirjastoihin ja tällaisiin hömppähommiin. Minä uskon, että tekään ette niistä hanhista niin paljon pidä, mutta silti te sinne palkkasitte niitä hanhipaimenia. [Piritta Rantasen välihuuto] Jollakin lailla tämä keskustan kysymys erityisesti kepun jättämän tyhjän paperin... [Tuomas Kettunen: Keskustan!] Siis hallitusneuvotteluissa kepu jätti tyhjän paperin. Sellainen minun ja Kettusen yhteinen ihailun kohde Santeri Alkio sanonut, että tämä on uppiniskainen ja ylpeä kansa. Tästä ei voi tulla mitään muuta mieleen kuin ne keskustapuolueen hallitusneuvottelijat, jotka olivat niin uppiniskaisia ja ylpeitä sen vaalivoittonsa — tai romahduksenko? — jälkeen, [Tuomas Kettusen välihuuto] että he päättivät, että he eivät ole kiinnostuneita, ei kanneta mitään vastuuta yhtään mistään. Kyllä Alkiolla on ollut viisaita sitaatteja, kun hän näin on todennut. Se kyllä kuvastaa hyvin tuota kepun toimintaa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-06-04T20:30:00,2025-06-04T20:33:31,Hyväksytty,1.1 2025_60_284,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_285,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ilta paranee näin kesälläkin, ja täällä puheet lavenevat eri alueille. Ensinnäkin täytyy sanoa, että Marinin hallituksen ehkä merkittävimpiä uudistuksia kaiken kaikkiaan on ollut toisen asteen oppivelvollisuuden laajentaminen ja sen ikärajan nosto. [Juha Mäenpää: Katastrofi!] Sillä on koko ajan tavoiteltu sitä, että kukaan ei putoa siellä 15:n ja 18:n välissä vaan kaikille löytyy jatkokoulutuspaikka, ja se on minun mielestäni ollut todella iso asia. Vuosien kuluessa tulee näkymään, että se on hyvä uudistus. Se on varmaan vaiheessa vielä, mutta se on hyvä uudistus. Sitten on pakko sanoa näistä työmarkkinauudistuksista, että nyt kun täällä hallituksen toimenpiteissä molemmilla puolilla ensinnäkin heikennetään työsuhdeturvaa, helpotetaan määräaikaisuuksia, niin samalla kun näin tehdään, niin sitten kun työttömäksi joutuu, heikennetään myös sitä työttömyysturvaa. Työttömyysturvaa on romutettu, lapsikorotukset on sieltä poistettu, ja nyt kun meillä ei ole avoimia työpaikkoja käytännössä ollenkaan — jokaista avointa työpaikkaa kohti on kymmenen työtöntä työnhakijaa — niin se on käytännössä tarkoittanut tulotason romuttamista, kun näin on tapahtunut. Jos ajatellaan sitten Tanskan mallia, niin siellä on aika joustava työmarkkina mutta vahva turva, jos joutuu työttömäksi. Täällä on vedetty molemmat alas. Tämä uudistus ei ole pohjoismaista mallia. Tällä viedään molempia alas, ja se ei ole sellainen uudistus, jota kannattaa viedä. Sitten kun katsotaan koko ajan sitä, mikä on suurin työllistymisen este suomalaisilla työmarkkinoilla, niin se on osaamisen puute, ja siihen meidän pitäisi satsata koko ajan. Meidän pitäisi satsata työuran aikaiseen opiskeluun, meidän pitää valmistaa ihmiset, että he tulevat hyvällä ammattitaidolla sinne työelämään, mutta sitä pitää pystyä paikkaamaan työuran aikana ja muuttamaankin, kun sillä yhdellä ammatilla ei pärjää koko työuraa. Sitä on koko ajan kehitettävä. Eli siihen meidän olisi pitänyt satsata todella paljon. Toinen työllistymisen este — edustaja Valtola tuntee varmasti hyvin tämän asian — on se, että ihmisten työkyky ei ole sillä tasolla, että voisi työllistyä. Tämä on yksi semmoinen asia, joka olisi pitänyt tässä käydä läpi. Minä sanoisin, että vieläkin, kun meillä on työttömiä yli 300 000, varmasti siellä on sellaisia ihmisiä, jotka eivät enää tule työllistymään. Pitäisi käydä joku Lex Lindströmin tapainen, Lex Taipaleen tapainen asia läpi ja katsoa, mitkä muut sosiaaliturvan muodot olisivat heille parempia, kun he eivät enää työllisty. Kyllähän täällä töitä on tehtävä, ja niitä olisi pitänyt tehdä, mutta nämä uudistukset eivät ole tuoneet sitä 100 000:ta työpaikkaa, mitä tässä on luvattu. Ne ovat hyvin kaukana, vasta 2029 päästään vuoden 2023 tasolle, niin että taitavat nämä uudistukset kestää tosi pitkälle, 2030-luvulle, jos niistä työpaikkoja koskaan tulee. Itse en usko, että niitä tulee semmoisia määriä, mitä täällä on puhuttu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-06-04T20:33:35,2025-06-04T20:37:03,Hyväksytty,1.1 2025_60_286,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_287,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Rouva puhemies! Ihan ensimmäiseksi haluan kiittää edustaja Mäenpäätä puheenvuorosta ja että puheenvuorossanne tuotte esille Santeri Alkion. Se meitä yhdistää, ja meitä varmasti yhdistää myös ihmisyysaate. Toivonkin, kun koen, että kun te olette perussuomalaisten eduskuntaryhmässä nyt jo toista kautta, niin tuotte sitä alkiolaista ihmisyysaatteen viisautta myös perussuomalaisten eduskuntaryhmään. Toivon sitä vilpittömästi ja kiitän, että viljelette Alkiota ja Alkion sanontoja ja ennen kaikkea sitä aatetta myös tähän saliin. Puhemies! Edustaja Mäenpää sitten, kun puhutaan tästä ihmisyysaatteesta, puhuu samaan puheenvuoroonsa myös tempputyöllistämisestä ja hömppähommista. Täytyy nyt todeta, että jokainen työ tässä yhteiskunnassa on arvokasta. En pysty menemään määrittelemään, miten paljon hanhipaimenia [Naurua — Piritta Rantasen välihuuto] on tässä maassa ja millä rahalla niitä on paimennettu, tai kompostivahteja, mutta jos sille työlle on sitten ollut jonkinnäköistä arvoa, niin annetaan sillekin työlle oma arvonsa. Se on sitten toinen asia, minkä takia tämmöisiä hanhipaimenia sinne maakuntien pelloille... — puhutte varmasti näistä valkoposkihanhista, jotka aina keväisin tuhoavat meidän viljelijöitten satokauden alkua — ...että onko tehty tarvittavia toimenpiteitä, että nämä valkoposkihanhet ovat poissa niiltä pelloilta, ja olisiko ennemmin niin, että sille viljelijälle annetaan mahdollisuus karkottaa niitä valkoposkihanhia sieltä pellolta pois, ettei tarvitse tämmöisiä hanhipaimenia, niin että tämäkin työpanos kohdennetaan jonnekin aivan toiseen suuntaan, työpanos, jolla olisi vielä enemmän arvonlisää tälle yhteiskunnalle. Mutta kun edustaja Mäenpää tuossa vähän kyseli viime vaalikautta ja Marinin hallituskauden aikaansaannoksia, niin täytyy kyllä nyt teille todeta, että me loimme kannustimia ja ennustettavuutta teollisuuden ja yrittäjien suuntaan, mistä saimme paljon kiitosta. Teollisuus investoi viime vaalikaudella kohtuullisen paljon, ja toivoisinkin, että tälläkin vaalikaudella teollisuus investoi, jos olisi ennustettavuutta ja kannustettavuutta hallituksen toimenpiteitten osalta. Veropolitiikka on ollut hyvin poukkoilevaa. Marinin hallitus viime vaalikaudella muun muassa alensi teollisuuden sähköveron EU:n minimitasolle. Se paransi kilpailukykyä. Marinin hallitus muun muassa sinne Kainuuseen laittoi 82 miljoonaa euroa Kontiomäki—Pesiökylä-ratahankkeeseen, niin että teollisuuden raaka-ainevarannot kulkevat mahdollisimman sukkelasti teollisuuden tarpeisiin. Mutta tämä nykyinen, Petteri Orpon velkahallitus tekee velkarahalla Turun tunnin junan, katteettoman, kannattamattoman raideinvestointihankkeen, johonka se laittaa veronmaksajien rahaa yli 400 miljoonaa. En tiedä, miten paljon se tuo arvonlisää kansantalouteen, mutta tuommoinen 82 miljoonan euron ratahanke toi sitten arvonlisää niin, että muun muassa Kemin sellutehdashanke toteutui, ja sinne asti meidän kainuulaisia raaka-ainevarantoja sitten menee. Siitä olen, rouva puhemies... — näköjään huomaan, että minun aikanikin on jo näin pitkällä tässä puheenvuorossani — ...mutta totean vain näin, että olisi toivottavampaa, että raaka-ainevarat hyödynnetään ja jatkojalostetaan mahdollisimman lähellä raaka-ainevaroja. Eli totean, että jos haluatte niitä kasvutoimenpiteitä, niin pistäkää sellutehdas pystyyn Kainuuseen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-06-04T20:37:04,2025-06-04T20:41:01,Hyväksytty,1.1 2025_60_288,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Annoin tarkoituksella teidän puhua, niin sitten saadaan kaikki puhuttua. [Tuomas Kettunen: Kiitoksia!] — Sitten edustaja Valtola. Tekin saatte puhua niin kauan kuin haluatte — ja kaikki muutkin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_289,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies, kiitos tästä, mutta taidan pysyä kolmessa minuutissa. Edustaja Lyly toi hyvin esille työllistymisen esteitä. Olen samaa mieltä, että työkyky on monella esteenä ja tällä hetkellä moni ihminen on käytännössä väärässä paikassa, väärän sosiaaliturvan piirissä ollessaan työkyvytön työnhakija. Eli jonkinlaisia poikkeusratkaisuja varmasti tarvittaisiin niin sanotusti näiden tilastojen siivoamiseen ja ihmisen saamiseen oikean sosiaaliturvan piiriin. Samoiten koulutus on todella tärkeä asia työllistymisessä, mutta kuitenkin, kun esimerkiksi aikuiskoulutustukea arvioimme, todettiin, että se nyt ei ole ollut paras malli kouluttaa ihmisiä. Esimerkiksi tällä hallituskaudella pyrimme kannustamaan ihmisiä nimenomaan nostamaan koulutuksensa tasoa, eli ammattikoulutuksesta seuraava porras olisi ammattikorkeakoulu ja niin edelleen. On tosi tärkeää muistaa, että näiden uudistusten, mitä toitte tähän esiin siitä, mitä hallitus on tekemässä määräaikaisuuksiin ja mitkä vaikuttavat näihin työsuhteisiin, tarkoitus on juuri madaltaa yritysten kynnystä työllistää ihmisiä eli pienentää riskiä, mikä tämmöiseen virherekrytointiin liittyy, koska pitää nyt muistaa, että yritykset ovat ne, jotka työllistävät ihmiset ja tuovat sen hyvinvoinnin. Julkisen sektorin kasvattaminen velkarahalla ei ole millään tavalla pitkäaikaisesti järkevää. Meillä on tällä hetkellä alijäämä 13 miljardia euroa tälle vuodelle velan suhteen. Jos olisimme jatkaneet Marinin hallituksen tapaan, niin kuin täällä on vastustettu kaikkia sopeutustoimenpiteitä, velkaa otettaisiin nyt laskelmien mukaan semmoiset rapiat 17 miljardia euroa. Vasemmistoliitolta — valitettavasti heidän edustajia ei ole täällä — olen kuullut sen, että ei alijäämä ole ongelma, se hoidetaan verotuksella, eli varsinaista verotusmoukaria olisi sieltäkin suunnasta tulossa. Valitettavasti pahoin pelkään, että keskustan ja SDP:n malli tämän alijäämän kattamiseen on joko se, että siitä ei välitetä, [Tuomas Kettusen välihuuto] tai sitten meidän talouskasvun orastavat rippeet verotetaan kuoliaaksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-06-04T20:41:10,2025-06-04T20:44:18,Hyväksytty,1.1 2025_60_290,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_291,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät naiset ja miehet täällä salissa! Minä tästä luen edustaja Saarikon sivuilta pienen pätkän nyt, kun tätä aikaa tuntuu olevan. ”Keskustan kansanedustajat turkulainen Annika Saarikko ja vihtiläinen Eerikki Viljanen kiittävät Sipilän hallitusta kehysriihen yhteydessä tehdystä tunnin juna ‑suunnittelupäätöksestä. ’Turku—Helsinki-ratayhteysvälin kehittämisen lähtölaukaus on kauaskantoinen ja kasvunäkymiä luova päätös, joka luo elinvoimaa koko alueelle myös päätepysäkkien väliin. Päätös osoitti, että vaikeinakin talousaikoina hallituksella on kykyä ja tahtoa viedä isoja asioita eteenpäin’, kansanedustajat iloitsevat. Keskustalaisen liikenneministerin Anne Bernerin johdolla tehty dynaaminen päätös nopean junayhteyden suunnittelusta on megaluokan investointilupaus ja luonteva jatko vuonna 2015 tehdylle laaja-alaiselle selvitykselle, joka toteutettiin liikenne‑ ja viestintäministeriössä yhdessä alueen maakuntaliittojen, kaupunkien ja eri yhteystahojen kanssa. ’Tuo ja monet muut selvitykset ja laskelmat ovat osoittaneet hankkeen hyödyt. Helsinki—Turku-yhteysvälin liikenteellisen saavutettavuuden parantaminen vaikuttaa voimakkaasti yhteysvälin taloudelliseen kasvuun. Jo lupaus radan suunnittelusta luo uudenlaista tulevaisuususkoa alueen yrittäjille ja asukkaille’, Saarikko ja Viljanen toteavat.” Elikkä nyt kun te puhutte siitä Orpon tunnin junasta, niin ehkä olisi hyvä katsoa peiliin ja tunnustaa, että se on Bernerin ja Sipilän ja Saarikon ja Viljasen juna. [Tuomas Kettunen: Ja edustaja Mäenpään juna myös!] Toinen, minkä edustaja Lyly täällä mainitsi, että viime kaudella on tehty valtava toimi, on se oppivelvollisuusiän nosto. Minä kuuluin itsekin aluksi sen kannattajiin. Koska minä olen erityisopettajana ollut ammattikoulussa, niin minä tunnen asian aika perinpohjaisesti, ja se ajatus siitä oppivelvollisuusiän nostosta kuulosti erittäin hyvältä. Ja vaikka minä arvelin, että se maksaa ison summan rahaa, niin minä näin sen fiksuna opiskelijoista sen muutaman prosentin osalta. Mutta silloin puhuttiin oppivelvollisuusiän nostosta toisen asteen loppuun. Sitten kun minulle paljastui se pommi, mikä tässä on, niin tämähän oli ihan järkyttävä päätös. Se muutama prosentti, joita varten minä näin tämän asian hyvänä, täyttää 18 vuotta ennen kuin se ammattikoulu tai lukio loppuu, ja tämä ei koske enää heitä. He ottavat hatkat sieltä sitten viimeisen vuoden tammikuussa tai helmikuussa, ja se tutkinto jää suorittamatta. Elikkä se on ihan täysin susi verrattuna siihen hintaansa. Siis 150 miljoonaa euroa vuodessa maksaa tämä oppivelvollisuusiän nosto. Ei siinä ole mitään järkeä. Te olette kymmenellä vuodella tehneet puolentoista miljardin jatkuvan kulun, joka kymmenes vuosi aina puolitoista miljardia kulua siitä. Ei siinä ole mitään järjen häivää. Tällaisia systeemejä te teitte viime kaudella, joista tuli valtiolle kuluja. Se on yhteiskunnalle huono asia, että tehdään tämmöisiä rakenteellisia uudistuksia, joista ei ole kuin kuluja. — Arvoisa puhemies, kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-06-04T20:44:23,2025-06-04T20:48:40,Hyväksytty,1.1 2025_60_292,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"No niin, se meni vähän ylitse, mutta lupasin kaikille. — Onko vielä jotain, mitä olisi haluttu sanoa tänä iltana? [Lauri Lyly: Tekis mieli sanoa!] — No, Lyly, vielä yksi puheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_293,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä juttu. On hyvä, että edustaja Mäenpää nosti tämän esille. Tämän tarkoitus on nimenomaan se, että... Valtaosa lapsista ja nuorista opiskelee sinne 18 vuoteen asti ihan lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Siinä ei ole mitään ongelmaa. Siellä on kuitenkin joku osa, joka putoaisi, jos meillä ei olisi ollut tällaista oppivelvollisuuden laajentamista, tätä ikärajan nostoa. Kunnille tuli aika paljon vastuuta siinä — ei valtiolle yksin, vaan kunnille nimenomaan tuli vastuuta poimia heitä ja huolehtia niin, että he opiskelevat ammatin. Minusta se, että jokainen, joka tämän avulla otetaan yhteiskuntaan mukaan, saa ammatin tai lukiokoulutuksen kautta jatkon, on hyvä asia — jokainen nuori. Meillä ei ole yhtään nuorta varaa pudottaa tässä yhteydessä yhteiskunnassa sellaiseen tilanteeseen, että he eivät saisi edellytyksiä pärjätä elämässä. Tässä on ongelmia varmasti sen osalta, että ammatillisessa koulutuksessa esimerkiksi opiskelumuodot ovat tässä viime vuosina ja vuosikymmeninä kehittyneet siihen suuntaan, että aika paljon lähiopetusta on vähennetty, mikä myöskin tässä tekee ongelmia. Minun mielestäni se on yksi osasyy siihen, että sieltä putoaa niitä ihmisiä tyhjän päälle. Tämä oppivelvollisuus pakottaa ammatillisen koulutuksen vähän myöskin huolehtimaan niin, että he pysyisivät tässä mukana. Itse toivoisin, että palattaisiin siitä kurssimuotoisesta pikkasen enempi lähiopetukseen, ja sitten se työelämävaihe pitäisi olla paremmin organisoitu niin että sitä kautta pystyttäisiin tekemään sitä niin, että he löytäisivät sen polutuksen sinne työelämään. Se ajatus joskus oli se, että käydään ammatillinen koulutus ja sen päälle vuoden oppisopimuskoulutus ja sillä mennään sisään työelämään. Se on yksi hyvä malli viedä nuoria työn syrjään kiinni, ja sitten saadaan riittävä osaamistaso. Työnantajille on hyvin tärkeätä, että he pääsevät vähän tutustumaan siihen mahdolliseen uuteen työntekijään. Se oppisopimus on siinä mielessä hyvä ammatillisen koulutuksen jatkoksi. Tämän halusin tässä nostaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-06-04T20:48:53,2025-06-04T20:51:30,Hyväksytty,1.1 2025_60_294,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia, kiitoksia. — Todellakaan näistä illoista ei makseta sen kummemmin, joten täällä saa puhua niin kauan kuin haluaa. Mutta sitten vielä Mäenpää, Juha. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_295,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lyly on asian ytimessä ja osittain oikeassa, mutta itse toisen asteen erityisopettajana väitän tuntevani tämän alan aika hyvin ja uskallan väittää, että ne samat kaverit, joita tämä uusi järjestelmä nyt roikottaa mukana, jättävät sen koulun kesken, kun he täyttävät 18 vuotta, koska se ei koske sinne ammattikoulun loppuun tai lukion loppuun, vaan se koskee heitä siihen asti, kun he täyttävät 18 vuotta. Voi olla, että sinne roikutaan mukana, mutta se opintojen katkeaminen tulee sitten, kun he ovat täyttäneet 18 vuotta. He saavat silloin itse päättää ja lyövät siinä vaiheessa hanskat tiskiin. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-06-04T20:51:35,2025-06-04T20:52:45,Hyväksytty,1.1 2025_60_296,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Piritta. [Mikrofoni on kiinni] — Mikrofoni vielä päälle.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_297,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Kiitos, rouva puhemies! Haluan edustaja Mäenpäälle vain todeta tähän loppuun tästä oppivelvollisuusasiasta, että on se luojan lykky, että me se tehtiin viime kaudella. Kun te olette lisänneet huono-osaisuutta ja köyhyyttä niin paljon nimenomaan lapsiperheissä ja nuorilla, niin meillä on useita niitä nuoria ja niitä lapsiperheitä, joissa tämä on viimeinen oljenkorsi, että ei tarvitse maksaa niitä ammattikoulun tai lukion kirjoja, vaan nyt ne maksaa valtio. Onneksi me tämä osattiin tehdä ennen tätä. Ja aivan pakko on vielä — yritin kovasti pidätellä, mutta nyt en enää pysty, kun tähän mikin varteen kerran vielä äänikin tuli — palata edustaja Valtolan tutkimustuloksiin, kun tässä ihanaa internetiä kerkesi välillä selailemaan siitä, mitkä ovat näitten isotuloisten veronalennusten vaikutukset. Minun nopealla googlailullani täältä löytyy nimenomaan näin: ”Useat tutkimukset osoittavat, että korkeimpien tuloluokkien veronalennuksilla on vain vähäinen ja lyhytaikainen vaikutus kansantalouden kasvuun, ja esimerkiksi IMF:n ja OECD:n tutkimukset ovat todenneet, että veronalennukset rikkaille eivät yleensä johda merkittäviin investointeihin tai työllisyyden kasvuun.” Ei muuta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-06-04T20:52:45,2025-06-04T20:54:11,Hyväksytty,1.1 2025_60_298,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_299,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Rantanen minun mielestäni totesi hyvin sen, että te teitte kustannuksia yhteiskunnallemme. [Piritta Rantasen välihuuto] Elikkä te teitte 150 miljoonaa kustannuksia per vuosi yhteiskunnalle, ja nyt edelleen tästä hyötyvät toisen asteen ja lukion oppilaat, mutta siellä edelleen ovat ne samat keskeyttäjät, jotka lopettavat opinnot, kun he täyttävät 18 vuotta. Summa summarum: 150 miljoonaa per vuosi loitte kuluja tälle yhteiskunnalle. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-06-04T20:54:12,2025-06-04T20:55:07,Hyväksytty,1.1 2025_60_300,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Valtola., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_60_301,60/2025,2025-06-04,14.00,20.57,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kannattaa katsoa, mistä maasta tutkimus esimerkiksi on tehty ja minkälaisessa veroympäristössä se on tehty. Jos me katsomme Kotamäen ja Kirkko-Jaakkolan 2025 tekemää tutkimusta, niin he tuovat esiin kyllä vahvan tutkimusnäytön siitä, että ylimpien marginaaliverojen alentaminen on sekä taloudellisesti että julkisen talouden näkökulmasta perusteltua. Suomen korkeat marginaaliveroasteet heikentävät erityisesti tämän korkean tuottavuuden työntekijöiden urakehitystä, investointeja osaamiseen ja työn tarjontaa. Ruotsin kokemus vahvistaa nämä tutkimustulokset. Siellä tehtiin vuonna 2020 verouudistus, jonka tuloksia nyt on pystytty seuraamaan. Ja tosiaan Suomessa työn rajaverokiila oli vuonna 23 jopa 72,7 prosenttia, ja se rapauttaa korkean tuottavuuden palvelualojen kehitystä ja kilpailukykyä. Tämä on hyvin vahva tutkimusnäyttö siitä, että nimenomaan näillä korkeilla marginaaliveroasteilla ne alennukset rahoittavat itse itsensä. Eli käytännössä, jos ei me niitä tehdä, me maksetaan siitä, että ihmiset tekevät vähemmän töitä ja tuovat vähemmän rahaa tähän yhteiskuntaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2025+5.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-06-04T20:55:08,2025-06-04T20:56:36,Hyväksytty,1.1 2025_61_1,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla oleville ministereille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. On toivottavaa, että kukin kysymys on osoitettu yhdelle paikalla olevalle ministerille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_61_2,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,"No niin, ja sitten aloitetaan. — Edustaja Lindén.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_61_3,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kysymys pääministerille: ”Me teemme kaikkemme, että ihmiset saavat tässä maassa hoitoa.” Näin totesi tässä salissa vuosi sitten pääministeri Orpo, kun eduskunnan kyselytunnilla käsiteltiin hoitotakuun heikennystä. Tuolta kentältä ihmisiltä on tullut paljon henkilökohtaista palautetta, että hoitoonpääsy terveyskeskuksissa on vaikeutumaan päin. Ne olisivat saattaneet olla yksittäisiä mielipiteitä, mutta tänään aivan tuoreeltaan saimme THL:n tilaston, jonka mukaan vuosi sitten kesällä 60 prosenttia suomalaisista pääsi kiireettömässä hoidossa viikossa terveyskeskukseen, nyt se on pudonnut 40 prosenttiin. Arvoisa pääministeri, te romutitte hoitotakuulain ja siinä yhteydessä leikkasitte 126 miljoonaa euroa hyvinvointialueilta. Oliko tämä päätös järkevä, ja oliko se sellainen, että se turvaa hoitoonpääsyn? Nyt lukujen valossa näyttää, että näin ei ole.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-06-05T16:01:15,2025-06-05T16:02:24,Hyväksytty,1.1 2025_61_4,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,Ministeri Juuso. [Vasemmalta: Pääministerille tehtiin kysymys!], ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_5,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! — Vastaan tähän, koska tämä on substanssilainsäädäntö ja kuuluu minun vastuualueelleni. [Vasemmalta: Pääministeriltä kysyttiin!] Hoitotakuun pidennyksen siihen, mitä se oli aikaisemmin, eli kolmeen kuukauteen, tarkoitus oli nimenomaan se, että hyvinvointialueilla pystytään terveysasemilla priorisoimaan ja ottamaan kiireellisyysjärjestyksessä potilaita, koska kaikkien ei tarvitse tosiaan kahden viikon sisällä päästä hoitoon. Ne hoitoonpääsyn tarpeet ovat hyvin erilaisia. Sehän, että me pidennämme sitä hoitoonpääsyn aikaa, tarkoittaa myöskin sitä, että hyvinvointialueet pystyvät paremmin suunnittelemaan lääkärityövoiman käytön, pystyvät lisäämään hoitajavastaanottoa, pystyvät vähentämään vuokralääkärikuluja, mitkä nousivat radikaalisti vuonna 24, kun tämä lyhyempi hoitotakuuaika tuli voimaan. On ihan selvää, että mikäli... Tai uskon, että useat hyvinvointialueet pyrkivät siihen, että mahdollisimman nopeasti pääsee lääkäriin, ja varmaan tämä jatkossa toteutuukin. Mitä enemmän digitaalisia palveluja otetaan käyttöön, niin pystytään osa hoitamaan sillä. Mutta tosiaan lääkärimäärä on meillä rajoitettu, ja vuokralääkäreiden kustannuksia [Puhemies koputtaa] te olette halunneet pienentää, ja me haluamme niitä pienentää ja tukea sillä tavalla hyvinvointialueita.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-06-05T16:02:26,2025-06-05T16:03:48,Hyväksytty,1.1 2025_61_6,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat tästä aiheesta esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_7,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan edelleen kohdistaen kysymykseni pääministeri Orpolle. Ennen aluevaaleja järjestettiin lukuisia vaalikeskusteluja. Yksi niistä oli televisiossa, ja siellä esitettiin kaikille puoluejohtajille kysymys: ”Kannatatteko kahden viikon hoitotakuuta?” Vihreän lapun nostaminen tarkoitti, että kannattaa. Te nostitte vihreän lapun. Kuitenkin hallituksenne viime joulukuussa leikkasi 126 miljoonaa euroa terveyskeskuksilta, ja se on nyt näkynyt niin, että kuukausi kuukaudelta tänä vuonna pääsy terveyskeskuksiin on heikentynyt. Aiotteko palauttaa tämän aiemman lainsäädännön? Aiotteko palauttaa sen rahoituksen, mikä terveyskeskuksissa tarvitaan? Ei voida sanoa, että se yleiskatteellinen rahoitus, 2,2 miljardia, josta usein puhutte, ratkaisisi tämän asian, koska siitä suurin osa on vuoden 23 alijäämän kattamista ja loput kustannustason nousua. Nimenomaan tämä kohdistettu leikkaus terveyskeskuksiin on syypää huonontuneeseen hoitotilanteeseen siellä. Aiotteko palauttaa tämän lain ja ne rahat?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-06-05T16:03:58,2025-06-05T16:05:13,Hyväksytty,1.1 2025_61_8,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,Kiitoksia. — Ja pääministeri Orpo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_9,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tietenkin hallituksen tavoitteena on se, että ihmiset pääsevät hoitoon mahdollisimman nopeasti. [Vasemmalta: Miksi te leikkaatte sitten? — Perussuomalaisten ryhmästä: Kuunnelkaa!] Se, että alueilla pyritään pääsemään kahdessa viikossa, on mielestäni aivan oikea tavoite. Mutta se ongelma oli, kuten ministeri Juuso totesi, että tämä tiukka hoitotakuu yhdistettynä henkilöstöpulaan ajoi hyvinvointialueet erittäin vaikeisiin tilanteisiin, muun muassa vuokralääkärien merkittävään käyttöön, ja totta kai siinä oli myöskin säästösyitä. Mutta nyt me soteuudistuksella, jota viedään eteenpäin hyvinvointialueiden kanssa, pyrimme siihen, että asiat saadaan sujumaan, kuten tämänkin ministeri Juuso totesi, digivastaanotoilla, etävastaanotoilla, omalääkärimallilla, jota toivottavasti edistetään jokaisella hyvinvointialueella ja jolla päästäisiin oikea-aikaiseen, tarpeenmukaiseen hoitoonpääsyyn. Nämä ovat ne, mitä me nyt tehdään, tavoitteena vain ja ainoastaan, että ihmiset pääsevät tarvitessaan mahdollisimman nopeasti hoitoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-06-05T16:05:13,2025-06-05T16:06:17,Hyväksytty,1.1 2025_61_10,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Krista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_11,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Teillä, pääministeri Orpo, on aikalainen historia hoitotakuun sutkautuksista ja monista niistä, jotka eivät ole osuneet lankulle. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Ben Zyskowicz: Kuka puhuu?] Otan esimerkin tässä: toukokuussa, 16. päivä, te totesitte kyselytunnilla — syyttäen SDP:tä siitä — että me teimme lain hoitotakuusta mutta se ei toiminut, ja väititte samalla kyselytunnilla, että hoitojonot ovat pidentyneet. No, siitä seurasi kova keskustelu, ja osoittautuikin, että olitte väärässä. Anteeksipyyntöä ei kuitenkaan tullut. Sen jälkeen te väititte samalla kyselytunnilla, että hoitotakuu oli yksi niistä, jotka lisäsivät velvoitteita tavoilla, joihin ei ollut varaa. Nyt jälkikäteen on selvinnyt, että rahaa onkin. Rahaa on niin paljon, että ylisuuriin veronkevennyksiinkin on varaa. Lisäksi, jotta ette menisi liian pitkälle, te totesitte Suomen Kuvalehdessä, että hoitotakuu toteutuu ilman sosiaalidemokraattista lainsäädäntöä. [Oikealta: Se on totta!] Se oli minusta jo aika kova veto teiltä. Nyt on tänään huomattu, että hoitotakuu ei toteudu ilman lainsäädäntöä, [Puhemies: Kysymys!] koska hoitoajat ovat pidentyneet. Nyt kysymys on siitä, pääministeri, lunastatteko lupauksen. Sanoitte, että ilman lainsäädäntöä saadaan pidettyä asialliset hoitoonpääsyn ajat. [Puhemies: Kysymys!] Kysynkin teiltä: milloin ne tulevat?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-06-05T16:06:20,2025-06-05T16:07:40,Hyväksytty,1.1 2025_61_12,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,"No niin, ja kukas vastaa? [Petteri Orpo ja Kaisa Juuso nostavat kätensä ylös] — Ministeri Juuso. [Krista Kiuru: Kysyin Orpolta!] — Ja minä annoin Juusolle puheenvuoron.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_13,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä nyt kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön substanssiin, [Krista Kiuru: Vastaatko Orpon puheista siis?] niin että vastaan tässä nyt omasta puolestani, että lainsäädännön kolmen kuukauden hoitotakuu ei ole pakottava. Se ei tarkoita sitä, että kaikkien täytyy kolme kuukautta odottaa. Sikäli mikäli hyvinvointialueet pystyvät tuottamaan palvelut nopeammin, pystyvät tarjoamaan palvelut nopeammin, totta kai se on hyvä, ja me kannustamme siihen. Mitä tulee näihin rahoitusleikkauksiin, niin mehän emme tee korvamerkittyjä rahoitusleikkauksia, koska me emme rahoituslain mukaan pysty niitä tekemään, [Aki Lindén: Mikäs se terapiatakuu sitten on?] koska kaikki rahoitus on yleiskatteellista. Me lisäämme yleiskatteellista tai vähennämme yleiskatteellista rahoitusta, ja se, miten hyvinvointialue sen kohdistaa palveluihin, jää edelleen sinne hyvinvointialueen päätettäväksi. [Ben Zyskowicz: Mitkäs siellä onkaan ne suurimmat ryhmät? — Perussuomalaisten ryhmästä: Satakunnassakin demarit päättää!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-06-05T16:07:43,2025-06-05T16:08:35,Hyväksytty,1.1 2025_61_14,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Berg., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_15,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueet ovat vaikeuksissa, mutta hallitus ei anna niille liikkumavaraa. Alijäämät pitää kattaa tiukassa aikataulussa, vaikka toimintakyky heikkenee ja henkilöstöä joudutaan vähentämään. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Tälle vuodelle hallitus myös romutti hoitotakuun ja leikkasi sen varjolla 130 miljoonaa euroa alueiden rahoituksesta. Se näkyy suoraan palveluissa. Kuten täällä on tuotu esille, THL:n tuoreen tilaston mukaan ihmiset eivät pääse hoitoon enää entiseen tapaan. Hallituksen linja lisää eriarvoisuutta ja vaarantaa koko soteuudistuksen tavoitteen, vahvan perustason, joka ehkäisee kalliita ja raskaampia hoitoja. Arvoisa pääministeri, aiotteko te korjata kurssia? Oletteko valmiita palauttamaan 14 vuorokauden hoitotakuun ja tukemaan alueita, jotta kansalaiset saisivat taas ajoissa apua?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-06-05T16:08:39,2025-06-05T16:09:42,Tarkistettu,1.1 2025_61_16,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,Ja kukas vastaa? — Pääministeri Orpo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_61_17,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten totesin, tämä tiukka hoitotakuu yhdistettynä henkilöstöpulaan ajoi hyvinvointialueet erittäin vaikeaan tilanteeseen, muun muassa vuokralääkärien käyttöön. Siksi ja myös säästötoimena tästä tiukasta normista luovuttiin, koska se vain on niin, että jos uskoo siihen, että kun tehdään laki, niin sitten kaikki ongelmat ratkeavat... Minä en usko siihen, vaan minä uskon siihen [Vasemmalta: Te teette lainsäädäntöä itse!] järkevään toimintaan, jota nyt hyvinvointialueilla eri puolilla Suomea tehdään. Meillä on alueita, joilta on todella hienoja esimerkkejä. Kerroin niissä keskusteluissa keväällä muun muassa Länsi-Uudestamaasta. Esimerkkejä löytyy muualtakin. Joissain on otettu käyttöön muun muassa näitä uusia teknologioita, etälääkäreitä, digivastaanottoja ja omalääkärimalli, jolla on pystytty lyhentämään hoitojonoja. On pystytty vastaamaan henkilöstöpulaan, saatu taloutta kuntoon. Tämä on se tie, mihin hallitus uskoo. Tehdään järkevällä, nykyaikaisella tavalla näitä asioita, viedään niitä eteenpäin, ja sitä kautta ihmiset pääsevät hoitoon — eivät lailla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-06-05T16:09:45,2025-06-05T16:10:57,Hyväksytty,1.1 2025_61_18,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Ojala-Niemelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_19,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! SDP:n malli terveydenhuollon kiperimpään ongelmaan eli joustavaan ja nopeaan hoitoonpääsyyn sairausvastaanotolle on järjestää lääkäreiden ja hoitajien työ omalääkäri- ja omahoitajatyöpariin perustuvaksi. [Kokoomuksen ryhmästä: Sitähän tehdään!] Samat lääkäri ja hoitaja tuntevat potilaat, ja potilas tuntee heidät. Tässä mallissa myös digitaalisten palveluiden lisääminen on mahdollista järjestämällä omalääkärin ja omahoitajan tapaaminen etänä. Pääsy vastaanotolle tai kotikäynti tulisi turvata aina potilaan niin halutessa. Hyvinvointialueet voivat käyttää omalääkäreinä ja omahoitajina myös kilpailutetuilla ostopalveluilla hankittuja palveluita silloin, kun se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua. Myös hyvinvointialueiden järjestämää ammatinharjoittajamallia tulee laajentaa. Edellä kuvattu malli on realistinen, asiakaslähtöinen ja kustannustehokas. Se perustuu vahvaan perusterveydenhuoltoon ja tiiviiseen yhteistyöhön sairaaloiden ja sosiaalihuollon kanssa. Juhlapuheissa kyllä tuotte vastaavia esityksiä esille, mutta toimet puuttuvat. Kysynkin: milloin hallitus tulee SDP:n tielle? [Oikealta: Siihen on aikaa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-06-05T16:11:00,2025-06-05T16:12:13,Hyväksytty,1.1 2025_61_20,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,Ministeri Juuso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_21,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä demarit ovat tulleet hallituksen kanssa samoille linjoille, mitä tulee omalääkärimalliin. [Ben Zyskowicz: Aivan!] Omalääkärimallia laajennetaan koko ajan, [Välihuutoja vasemmalta — Johannes Koskinen: 80-luvulla!] ja useilla hyvinvointialueilla on tälläkin hetkellä käynnissä erilaisia omalääkärimallikokeiluja. Vielä sanon Länsi-Uudenmaan ammatinharjoittajamallista, että siellä ovat rekrytoinnit päällä ja tarkoituksena on lisätä useita lääkäreitä vielä tämän vuoden aikana tähän toimintaan. Kyllä tämä pikkuhiljaa leviää, ja yhä useammat hyvinvointialueet ottavat sitä käyttöön, niin että hyvin positiivisissa merkeissä katson tätä. Meillähän on myöskin ministeriössä omalääkärityöryhmä, joka käy läpi näitä toimia ja levittää sitä tietoutta ja yrittää miettiä niitä ratkaisuja, millä tavalla me saataisiin tämä ankkuroitua niin, että tämän hallituskauden lopussa mahdollisimman monella olisi pääsy omalääkärille. [Krista Kiuru: Ei siihen mitään rahaa ole!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-06-05T16:12:19,2025-06-05T16:13:14,Hyväksytty,1.1 2025_61_22,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Piritta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_23,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Orpo, se ei riitä, että teillä on se tavoite siitä, että hoitoon pääsee, jos te kerta toisensa jälkeen teette vain leikkauksia sotepalveluihin. [Ben Zyskowicz: Ai jaa!] Mutta aloitan sitaatilla: ”Pojalla piti olla kontrolli silmäpolilla 2—3 kuukauden päästä, kun käytiin siellä lokakuussa. Ei olla vieläkään päästy, vaikka soitin jo kertaalleen ja aika luvattiin toukokuulle. Ei ole näkynyt. [Oikealta: Mikä hyvinvointialue?] Itse olen odottanut aikaa toimenpiteeseen 11 kuukautta.” Oletteko te, hyvät ministerit, tutustuneet tähän THL:n tilastoon, tutustuneet siihen aineistoon? Nämä eivät ole yksittäistapauksia, vaan hoitoonpääsy on heikentynyt. Ministeri Juuso, kysyn teiltä: mitä aiotte vastuuministerinä tehdä, että ihmiset pääsevät hoitoon, kun he sitä tarvitsevat? Se on teidän vastuullanne. [Ben Zyskowicz: Eikö hyvinvointialuepäättäjillä ole mitään vastuuta? Miksi niitä on?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-06-05T16:13:16,2025-06-05T16:14:09,Tarkistettu,1.1 2025_61_24,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,Kiitoksia. — Ministeri Juuso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_61_25,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä vastuutahoja on useampia. Tietysti hallitus vastaa ja myöskin hyvinvointialueet itsehallintonsa nojalla vastaavat siitä, että erikoissairaanhoidossa hoitotakuuajat pysyvät siinä lakisääteisessä, maksimissaan kuudessa kuukaudessa, ja tarpeen mukaan myöskin lyhyemmässä ajassa täytyy päästä hoitoon. Silmätautien osalta totean sen, että meillä on pula silmälääkäreistä koko Suomessa. Silmätautien hoito on ongelmissa, ja tässä olisi hyvä, että hyvinvointialueet tekevät yhteistyötä ja miettivät, missä heillä on silmälääkäripalveluja yleensäkin tarjolla, ja keskittävät silmätautien hoidon sinne. Tämä on se ainoa tie päästä tässä eteenpäin. [Juho Eerola: Vaatii tarkkaa silmää!] Mitä tulee näihin jonoihin yleensä ottaen, niin Valvira ja avit valvovat tietysti jonoja, ja Valviralta on viime vuoden aikana tullut jo kehotus kaikille niille hyvinvointialueille, joilla lakisääteinen aika täyttyy, hoitaa asia kuntoon tämän kevään aikana. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ja rahat on viety!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-06-05T16:14:09,2025-06-05T16:15:13,Hyväksytty,1.1 2025_61_26,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mattila, ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_27,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen epäonnistunut työllisyys- ja talouspolitiikka näkyy ihmisten arjen palveluissa. Epäonnistuminen maksatetaan leikkaamalla sosiaali- ja terveyspalveluista ja romuttamalla lähipalveluita. [Ben Zyskowicz: Ai jaa!] Kuukauden takaisissa vaaleissa saivat luottamusta ne puolueet, jotka jakoivat saman tilannekuvan kansan kanssa. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat vaarassa, ja niistä leikkaaminen tulee kalliiksi inhimillisesti ja taloudellisesti. [Jani Mäkelä: Tuleeko kuntoon?] Kysyn pääministeriltä: onko hallitus valmis peruuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluitten leikkauksista, ja miten aiotte helpottaa hyvinvointialueitten hankalaa tilannetta? [Perussuomalaisten ryhmästä: Mikä puolue hallitsee Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella?] Älkääkä sanoko, että annatte hyvinvointialueille lisää rahaa, koska oikeasti mitään lisärahaa ei ole tulossa. [Ben Zyskowicz: Koska se on totta, 2,2 miljardia tänään! Siitäkö pitää peruuttaa?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-06-05T16:15:16,2025-06-05T16:16:14,Hyväksytty,1.1 2025_61_28,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,"Pääministeri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_29,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka kielsittekin, niin sanon silti, että hyvinvointialueet saavat lisää rahaa. [Krista Kiuru: Kustannusten tarkistuksia aikaisemmilta vuosilta!] Noin miljardin vuodessa kasvaa sotealueiden rahoitus. Tänä vuonna sosiaali- ja terveyspalveluihin käytetään Suomessa enemmän rahaa kuin koskaan Suomen historiassa, [Keskustan ryhmästä: Velkaakin pannaan menemään!] siis tänä vuonna. Ensi vuonna ja sitä seuraavana vuonna käytetään noin miljardi enemmän. Siis tämä on se totuus. Ja vaikka me käytämme niin paljon, niin suuren osan valtion budjetista, niihin tärkeisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, niin sekään ei tahdo riittää, koska meidän väki vanhenee ja koska tämä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on vielä kesken. Siksi me teemme niitä kaikkia asioita, joita tässä on lueteltu: käytetään uutta teknologiaa, kiinnitetään huomiota näiden hyvinvointialueiden johtamiseen, henkilöstön viihtymiseen ja niin edelleen, kaikkeen siihen, millä me saadaan nämä asiat toimimaan, hyviin palveluketjuihin, jotta ihmiset saavat hyvää palvelua. Me käytetään jokainen veroeuro, joka meillä on varaa, näiden ihmisten hyvien palveluiden hoitamiseen joka puolella Suomea.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-06-05T16:16:14,2025-06-05T16:17:24,Hyväksytty,1.1 2025_61_30,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_31,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueiden rahoitus on alusta lähtien ollut väärällä pohjalla. Poliittisella valinnalla otettiin rahoitusjärjestelmäksi malli, joka on erittäin huonosti ennakoitava ja vaikeasti ymmärrettävä. ”Pääosin tarveperusteisen rahoituksen määräytymiskriteereiden asettaminen tulisi tehdä siten, että hyvinvointialueilla on edellytykset vastata järjestämisvastuulleen kuuluvista palveluista”, totesi oikeuskansleri hyvinvointialueita koskevassa ratkaisussaan. Hallitus tekee muutoksia rahoitusmalliin hallitusti. Perussuomalaiset pitävät tärkeänä, että rahoituksen pääpaino säilyy palvelutarpeeseen perustuvana. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen eli HYTE-kertoimen painoarvon kasvattaminen sinällään on tervetullutta. [Vasemmalta: Se ei lisää yhtään rahaa!] Pitkällä aikavälillä se hillitsee palvelutarvetta sekä lisää oikeudenmukaisuutta ja kannustavuutta. Arvoisa ministeri Ikonen, millä tavoin varmistetaan, että rahoitusmalli huomioi tulevaisuudessa sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtäävät palvelut että väestön iän ja terveydentilan osana palveluntarvetta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-06-05T16:17:28,2025-06-05T16:18:35,Hyväksytty,1.1 2025_61_32,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,Kiitoksia. — Ministeri Ikonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_33,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia erittäin tärkeästä kysymyksestä. Rahoitus on keskeinen tekijä tässä hyvinvointialueitten onnistumisessa, ja kuten pääministeri täällä hyvin kuvasi, tänä vuonna me laitamme hyvinvointialueitten ja sotepalveluitten rahoittamiseen enemmän rahaa kuin koskaan [Krista Kiuru: Vanhojen kustannusten korjaamista!] ja se yleiskatteinen rahoitus nousee tälle vuodelle. Me olemme tässä hallituksessa tekemässä myöskin useita muutoksia tähän rahoitusmalliin. Ihan ensimmäisessä vaiheessa me toimme sinne tällaisen omavastuuosuuden, jolla lisättiin kannustimia kustannusten hallintaan. [Aki Lindén: Eli leikkaus! — Krista Kiuru: Eli leikkauksia teitte!] Seuraavassa vaiheessa ollaan nyt tuotu tätä HYTE-kerrointa [Aki Lindén: Eli leikkaus!] eli ollaan kehitetty sinne hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerrointa, joka kannustaa alueita tällaiseen varhaiseen tukeen, juuri mitä edustaja hienosti tässä nosti esiin. Seuraavassa vaiheessa me tulemme käymään läpi vielä näitä tarvetekijöitä [Aki Lindén: Eli leikkaus! — Sosiaalidemokraattisesta ryhmästä: Lisää leikkauksia!] ja sitä koko rahoituksen kohdentumista ja arvioimme sitä sitten tässä seuraavassa vaiheessa. Lisäksi tuemme alueita onnistumaan tässä työssään myöskin ihan aluekohtaisella ohjauksella.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-06-05T16:18:35,2025-06-05T16:19:38,Hyväksytty,1.1 2025_61_34,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_35,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On selvää, että hoidon jatkuvuuden edistäminen olisi se, millä saisimme aikaan parempia hoitotuloksia mutta ehkä myös sitä potentiaalista kustannussäästöä. Ihmettelen oikeastaan, miten hallitus aikoo tätä hoidon jatkuvuutta edistää tässä yli 65-vuotiaiden valinnanvapausmallissa, jossa sekä asiakkaita että mahdollisesti myös lääkäreitä siirtyy yksityiselle. Valmisteltu malli ei asiantuntijoiden mukaan tue myöskään omalääkäri- tai ammatinharjoittajamallia, joista juuri kuulimme sieltä, että hallitus näitä haluaa edistää. Mutta oikeastaan haluaisin kysyä valtiovarainministeriltä myös hoidon jatkuvuuden lisäksi tästä mallin jatkuvuudesta. Eli summat, joita mallin kustannuksiksi on arvioitu, ovat paljon pienemmät kuin jos meillä jokainen 65 vuotta täyttänyt kerran käyttäisi yksityisiä palveluita. [Ben Zyskowicz: No ei kai nyt jokainen käytä!] Kuinka pitkään hallitus aikoo tätä mallia rahoittaa? Onko kyse vain akuutista toimenpiteestä ja lyhyestä kokeilusta, vai aiotaanko mallia jatkaa? [Ben Zyskowicz: Nythän on päätetty kahden vuoden kokeilusta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-06-05T16:19:40,2025-06-05T16:20:53,Hyväksytty,1.1 2025_61_36,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,Ministeri Grahn-Laasonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_37,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,"Kiitos, ja hienoa, että myöskin tämä asia nousi esille. Nimittäin syksyllä käynnistyy 65 vuotta täyttäneille valinnanvapauskokeilu, mikä tarkoittaa sitä, että 65 vuotta täyttäneet suomalaiset voivat päästä yksityiseen terveydenhuoltoon julkisen asiakasmaksun hinnalla. [Krista Kiuru: Siihen on kyllä rahaa!] Tämä esitys on eduskunnan käsittelyssä ja käsitykseni mukaan etenemässä ihan aikataulun mukaisesti. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hoidon lisääminen ei kelpaa demareille! — Liian hyvin hoidettu!] Tätä kokeilua todella kyllä odotetaan. Siihen on varattu myöskin rahoitus, ja kun se on kokeilu, niin sillä on ajallinen kesto eli sinne vuoden 27 loppuun saakka. Tähän rahoitukseen. Tässä Kela-korvaukset ovat siinä mielessä hyvä instrumentti, että se tietysti riippuu täysin käytöstä. Eli sen mukaan, kuinka paljon tätä tarjontaa syntyy näistä käynneistä ja kuinka paljon tätä kokeilua hyödynnetään, se rahoitus liikkuu. Hallitus on tietysti budjetoinut tähän kokeiluun rahoituksen [Krista Kiuru: Lähes 300 miljoonaa!] mutta varannut sinne myöskin Kela-korvausten kokonaispotista, joka tällä hallituskaudella käytetään, semmoista liikkumatilaa, mikäli tästä tulisi hyvinkin suosittu — niin kuin arvelen, että varmasti tulee monin tavoin. Eli sitä liikkumatilaa meillä kyllä on. [Anne Kalmari: Ainakin terveysjätit mainostaa hyvin!] Mutta tämä etenee, ja on hienoa, että saadaan edistettyä tätä kautta myös meidän senioriväestön hoitoonpääsyä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Se on liian hyvää hoitoa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-06-05T16:20:57,2025-06-05T16:22:04,Hyväksytty,1.1 2025_61_38,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Pekonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_39,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä suomalaiset ovat huolissaan terveydenhuollosta ja lääkäriinpääsystä, ja yhä enenevässä määrin ihmiset myös ottavat yhteyttä meihin kansanedustajiin, kun eivät pääse lääkäriin. Se johtuu siitä, että te olette romuttaneet hoitotakuun — te olette romuttaneet hoitotakuun. Hoitotakuu oli kaksi viikkoa, nyt hoitoonpääsyä joutuu odottamaan jopa kolme kuukautta. Arvoisa pääministeri, älkää vastuuttako yksinomaan hyvinvointialueita, sillä te olette vieneet rahat hyvinvointialueilta. [Välihuutoja oikealta — Perussuomalaisten ryhmästä: Annettiin kolme miljardia lisää vuodessa!] Sen sijaan te olette tukeneet yksityistä sektoria Kela-korvausten muodossa. Te olette antaneet Kela-korvauksiin tällä kaudella 545 miljoonaa euroa, ja tällä summalla, arvoisa pääministeri, voitaisiin laittaa kuntoon tämä hoitotakuu, palauttaa hoitotakuu kahteen viikkoon, jotta jokaisella suomalaisella olisi oikeus päästä lääkärille ajoissa ja nopeasti. Miltä tämä teistä kuulostaisi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-06-05T16:22:06,2025-06-05T16:23:12,Hyväksytty,1.1 2025_61_40,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,Ministeri Grahn-Laasonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_41,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on ehdottomasti se, että suomalaiset pääsevät nopeasti hoitoon. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Siltä näyttää! — Kiva kuulla!] Tällä hoitotakuuta koskevan lainsäädännön purkamisella oli se ajatus, että hillitään vuokratyövoimakustannuksia, koska ne olivat aivan hallitsemattomasti kasvaneet tämän normin lisäämisen myötä, ja se ei varmasti ole kestävää taloudenpitoa kenenkään mielestä. [Krista Kiuru: Nyt pitäisi hallituksen selvittää, mistä ne kulut tulevat, jos edes avainministerit eivät tiedä!] Se jos mikä on yksityisen terveydenhuollon tukemista, se edellisen kauden hoitotakuu-uudistus. [Krista Kiuru: Oijoijoi!] Mutta se, mihin pyritään, on tietysti se, että meidän hyvinvointialueilla saadaan kestäviä malleja, omalääkärimalli, joka sekin nopeuttaa hoitoonpääsyä, koska on tuttu lääkäri ja asiointi on sujuvampaa, hoidon laatu paranee, tulee jatkuvuutta. Toinen asia, millä pyritään parantamaan hoidon saatavuutta, on muun muassa tämä meidän ikääntyneelle väestölle suunnattu valinnanvapauskokeilu, jossa saadaan kokemuksia siitä, miten Kela-korvauksilla voidaan nopeuttaa hoitoonpääsyä [Vasemmalta: Se ei toimi! — Vasemmistoliiton ryhmästä: Te itse romutatte julkisen terveydenhuollon!] ja myöskin purkaa ehkä senkin tyyppisiä rakenteita, joita meillä on syntynyt, että on kovin paljon portinvartijuutta, että päästään ylipäätään lääkäriä kohtaamaan. Sen lisäksi tietysti hyvinvointialueilla on suuri vastuu siinä, että saadaan hoitopolut toimimaan. Yksi asia, mikä siellä tällä hetkellä tätä kehitystä onneksi vie ihan hyvään suuntaan, on se, että ne, jotka pystyvät käyttämään, voisivat käyttää myöskin näitä etä- ja digipalveluita, koska nykyaika on tuonut myös uusia mahdollisuuksia. [Puhemies koputtaa] Mutta on selvää, että tämä ei sovi kaikille. [Puhemies: Aika!] Meillä on kasvava senioriväestö, [Puhemies: Aika!] joka tarvitsee [Puhemies: Aika!] palveluja. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-06-05T16:23:15,2025-06-05T16:24:39,Hyväksytty,1.1 2025_61_42,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,Seuraavaksi edustaja Laiho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_43,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä ihmetellä oppositiota. Eilen täällä huudettiin sen perään, että valtio velkaantuu, hallitus ottaa velkaa ja Suomi velkaantuu, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Se on totta! — Sekin on totta!] ja nyt huudetaan sitten sen perään, että tarvitaan lisää rahaa. Eihän näissä teidän puheissa ole mitään logiikkaa. [Eduskunnasta: Sekin on totta! — Arvovalintoja!] Hoitoonpääsy on tärkeätä. Jokaisen pitää päästä hoitoon silloin, kun hoitoa tarvitsee. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Onko mennyt hyvin?] Kiireellisissä hoidoissa pitää päästä heti, ja niin pääseekin. Sitten kiireettömässä hallitus purki tämän hoitotakuun nimenomaan, kuten täällä ministeri Grahn-Laasonen nosti esille, vuokralääkäribisneksen karsimiseksi [Krista Kiuru: Ja lisää tulee 300 miljoonaa Kela-bisnekselle!] niin että hyvinvointialueet pystyvät itse järkevällä tavalla järjestämään sen hoidon. Hoitoa eivät määrittele luvut vaan sotehenkilöstö, joka sitä hoitoa antaa. Hoitoonpääsyn parantaminen on tehtävä ennen kaikkea omalääkärimallin kautta. Yli 65-vuotiaiden Kela-mallissa ihmiset pääsevät julkisen asiakasmaksun hinnalla yksityiselle lääkärille. Sen sijaan [Puhemies: Aika!] oppositio on vaatimassa paperittomille, laittomille, lisää hoitoa, [Välihuutoja oikealta — Mauri Peltokangas: Kerta kaikkiaan ällistyttävää, tässä talouden tilanteessa! — Välihuutoja] vaikka omat kansalaiset eivät sitten pääse. Tämä on hyvin epäloogista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2025-06-05T16:24:46,2025-06-05T16:26:12,Tarkistettu,1.1 2025_61_44,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,Ja kuka ministereistä ottaa? — Ministeri Juuso. [Hälinää — Puhemies koputtaa], ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_61_45,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En tässä havainnut kysymystä, [Välihuutoja] mutta näin yleisesti ottaen voin vastata siihen, että julkisen talouden haasteet ovat iso ongelma, kuten tiedätte, meidän on kaikin tavoin yritettävä madaltaa julkista taloutta. Hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa melkein kohtisuoraan tulevien vuosien aikana. Joka vuosi tulee vähintään miljardi euroa lisää rahaa, ja jollakin tavalla tätä kasvua täytyy pyrkiä rajoittamaan ja madaltamaan. Siinä erityisen tärkeää on se soteuudistuksen tavoite, että erikoissairaanhoidon kustannuksia tulee pyrkiä madaltamaan, lisäpaukkuja pitää laittaa perusterveydenhuoltoon, mummojen ja pappojen pitää saada hoitoa ja hoivaa. Nyt kun hyvinvointialueilla on teillä keskustalla ja demareilla ylivoimainen enemmistö, niin odotan, että te nyt laitatte nämä asiat kuntoon ja teette asiat reilummin [Välihuutoja vasemmalta ja keskeltä] ja lopetatte mummorallin. [Hälinää]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-06-05T16:26:19,2025-06-05T16:27:27,Tarkistettu,1.1 2025_61_46,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,"No niin, [Hälinää — Puhemies koputtaa] rauhoitutaan. — Ja nyt sitten kuullaan vielä edustaja Lindénin yksi kysymys. — Olkaa hyvä. [Tuula Haatainen: No niin, nyt kuullaan järjen ääni!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_61_47,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kysyn mielelläni vielä yhden kysymyksen. Tässä on viitattu tähän yli 65-vuotiaiden kokeiluun. Mitähän mieltä eläkeläisjärjestöt ovat siitä? Minulla on tässä kädessäni eläkeläisliittojen yhteistyöjärjestön kannanotto, jossa lukee seuraavaa: ”Eläkeläisliittojen puolella on nähty ristiriitaisena, että hoitotakuu pidennetään kolmeen kuukauteen ja sen jälkeen rakennetaan kokeilullinen, määräaikainen vaihtoehto rajattuihin perusterveydenhuollon palveluihin 65 vuotta täyttäneille.” Tämä on eläkeläisten oma kanta tähän. [Perussuomalaisten ryhmästä: Väärin sammutettu!] Kyllä hallituksella rahaa on. Vuonna 24 laitettiin 60 miljoonaa lisää euroja [Välihuutoja oikealta] Kela-korvauksiin. Käynnit lisääntyivät kaksi prosenttia, ja tämän lisäyksen piti lyhentää jonoja terveyskeskuksissa. Kuinka kävi? Jonot pitenivät, [Vasemmalta: Ohoh!] pieleen on mennyt. Eli kysyn vielä kerran: eikö nyt olisi järkevintä toimia tämän yhteisen hyvinvointialuejärjestelmän kautta, lisätä sinne se rahoitus ja tarvittaessa hankkia vaikka alihankintana sitten yksityissektorilta lisää palveluita mutta tehdä se tällä tavalla hallitusti? [Sanna Antikainen: Lisää omalääkäreitä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-06-05T16:27:35,2025-06-05T16:28:49,Hyväksytty,1.1 2025_61_48,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,Ministeri Grahn-Laasonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_49,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys hoitotakuusta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 90/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On tietysti nyt kyllä vähän vaikea pysyä kärryillä tästä SDP:n linjasta näissä Kela-korvauksissa, [Oikealta: Ei sitä ole! — Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä — Vasemmalta: Vastatkaa kysymyksiin!] kun kovasti olette niitä vastustaneet alkukaudesta ja ihan hetki sitten äänestitte näiden Kela-korvauslakien puolesta täällä eduskunnassa ja nyt näyttää taas kelkka kääntyneen vastustavalle kannalle. [Timo Harakka: Epä-älyllistä!] Saa nähdä, miten käyttäydytte tässä edessä olevassa äänestyksessä, joka koskee 65 vuotta täyttäneiden hoitoonpääsyä. Kela-korvauskokeilu on mahdollisuus hyödyntää Kela-korvauksia joustavasti hoitoonpääsyn nopeuttamiseksi meidän senioriväestölle. [Aki Lindén: Kysymys koski hoitotakuuta!] Sen lisäksi tietenkin pääsääntönä ovat meidän julkinen terveydenhuolto ja hyvinvointialueet, joihin panostetaan enemmän, niin kuin pääministeri totesi, enemmän rahaa kuin koskaan, koska meillä on kasvava palveluntarve hyvinvointialueilla. Ajattelisin, että eikö eduskunnankin kannattaisi käyttää nyt energiat siihen, että saadaan yhdessä tämä hyvinvointialueuudistus toimimaan. [Vasemmalta: Ai kun te leikkaatte siellä koko ajan? — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Sitähän me yritetään tässä!] Haastavat lähtökohdat tälle hallitukselle, valtava hallinnon mullistus. Nyt on aika keskittyä ihmisten palveluihin. Yksi yhdistävä tekijä on esimerkiksi tämä omalääkärimalli, jota hallitus vie eteenpäin, niin että saataisiin se käyttöön koko maassa vielä tällä hallituskaudella, ja tähän kutsumme mukaan myös hyvinvointialuepäättäjät, jotka nyt [Puhemies koputtaa] aloittavat työnsä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-06-05T16:28:53,2025-06-05T16:30:01,Hyväksytty,1.1 2025_61_50,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteen ratkaisemisesta (Antti Kaikkonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2025 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Kaikkonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_61_51,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteen ratkaisemisesta (Antti Kaikkonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eilen saatiin tieto siitä, että Suomi nipin napin vältti tuon joutumisen EU:n talouspuolen tarkkailuluokalle, [Oikealta: Eikö ollut hienoa? — Oikealta: Hyvä hallitus! — Sinuhe Wallinheimo: Harmittaako?] mutta talous- ja velkaongelmat pysyvät, eivät ne ole minnekään hävinneet. Olemme kyllä siellä eteisessä, ja on iso riski, että joudumme sinne lähitulevaisuudessa, jos meno ei muutu, jos emme pysty parempaan. [Välihuutoja oikealta] Arvoisa hallitus, teillä oli aloittaessanne tärkeä tavoite laittaa velkaantuminen kuriin. Se on oikea tavoite, mutta nyt näyttää kyllä jo selvältä, että te ette pääse niihin omiin tavoitteisiinne vaan velkaantuminen tulee jatkumaan jatkossakin kovaa vauhtia — ikävä kyllä. Taloustalkoita riittää varmaan seuraavalle, kenties sitä seuraavallekin, hallitukselle. Kun tilanne on näin vakava, arvoisa pääministeri, niin eikö nyt viimein kannattaisi ihan yli puoluerajojen, yli hallitus—oppositio-rajojen, koota laaja yhteistyö ratkomaan tätä ongelmaa, jotta saadaan pitkäjänteisesti sellaisia ratkaisuja, mihin laajasti voitaisiin sitoutua, jotta viimeinkin ja varmuudella voitaisiin Suomi pelastaa ja meille rakas isänmaa saada myöskin taloudellisesti kestävälle pohjalle?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.2.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2025-06-05T16:30:09,2025-06-05T16:31:26,Hyväksytty,1.1 2025_61_52,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteen ratkaisemisesta (Antti Kaikkonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2025 vp,"Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_53,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteen ratkaisemisesta (Antti Kaikkonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ette tästä varmasti pidä, mutta haluan kuitenkin muistuttaa siitä, että kun kaksi vuotta sitten oli parlamentaarisen keskustelun paikka, niin keskusta ei edes halunnut osallistua niihin keskusteluihin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin! — Oikealta: Ohhoh! — Perussuomalaisten ryhmästä: Tyhjä paperi!] SDP ilmoitti, että ei ole mukana niissä töissä, missä ryhdytään leikkaamaan, pistämään julkista sektoria kuntoon. Ne suunnitelmat eivät käyneet. Ei ollut todellista neuvotteluhalua. [Timo Harakka: Rakentava puhe! — Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä — Puhemies koputtaa] Tässä aitiossa istuvat ne puolueet, joilla oli sama tilannekuva siitä, kuinka vakava Suomen tilanne oli, joilla oli ymmärrys siitä, että Suomea pitää uudistaa, työmarkkinoita, sosiaaliturvaa, verotusta, luvitusta, [Keskustan ryhmästä: Mites se velaksi elämisen lopettaminen?] saada elinkeinoelämä kukoistamaan ja yritystoiminta kannattavaksi. Sitä työtä me jatkamme. Työ on puolessavälissä. On aivan liian aikaista julistaa tässä nyt lopputuloksia, työ on puolivälissä. Kasvuriihen tuloksista aletaan vasta tekemään päätöksiä täällä eduskunnassa. [Keskustan ryhmästä: Mikä kiire?] Ne tulokset tulevat myöhemmin, mutta tällä hetkellä on jo paljon positiivisia merkkejä taloudessa, [Vasemmalta: Missä?] siis reaalitaloudessa. Julkinen talous on edelleen kuralla, mutta reaalitaloudessa on investointeja, talous on lähtenyt kasvuun, korkotaso on alhaalla. [Vasemmalta: Työttömyyskin on korkealla!] Tämä on kääntymässä. Tulkaa mukaan näihin talkoihin. Tukekaa te [Puhemies: Aika!] hallituksen hyviä esityksiä. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-06-05T16:31:29,2025-06-05T16:32:52,Hyväksytty,1.1 2025_61_54,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteen ratkaisemisesta (Antti Kaikkonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2025 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää tästä aiheesta lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Ja haluaako edustaja Kaikkonen vielä jatkaa? [Antti Kaikkonen osoittaa kädellään Mika Lintilää] — Jaha, edustaja Lintilä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_55,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Mika,Lintilä,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteen ratkaisemisesta (Antti Kaikkonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ei teidän toimilla, hallitus, talous tule oikenemaan. Me tiedetään se jo tällä hetkellä. Ne teidän puheet yhdeksän miljardin sopeutuksesta eivät tule toteutumaan. Teidän puheet 100 000 uudesta työpaikasta eivät tule toteutumaan. Teidän taloudelta on pohja pois. Me tiedetään toisaalta se, että seuraavalla kaudella meitä odottavat vielä isommat haasteet, ja yhtenä merkittävimmistä on puolustuksen rahoitus. Meille on tänään tullut tietoa, että Nato-ministerit ovat hyvin lähellä sitä, että osuus nousee viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se on erittäin iso, miljardiluokan kysymys Suomelle. Jo pelkästään tämä ajaisi siihen, mitä teidän kannattaisi tehdä ja mitä edustaja Kaikkonen esitti: parlamentaariseen yhteistyöhön siitä, kuinka näihin talousongelmiin puututaan, [Juho Eerola: Kaksi vuotta sitten yritettiin!] kuinka tullaan ratkaisemaan puolustuksen rahoitus seuraavalla kaudella. Tämä ei ole todellakaan yhden kauden eikä kahden kauden kysymys. [Puhemies: Aika!] Nyt tarvittaisiin yhtenäistä parlamentarismia. [Puhemies: Aika! — Vasemmalta: Euroopan mestarin puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2025-06-05T16:33:07,2025-06-05T16:34:26,Hyväksytty,1.1 2025_61_56,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteen ratkaisemisesta (Antti Kaikkonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2025 vp,Ottaako pääministeri tämän? — Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_57,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteen ratkaisemisesta (Antti Kaikkonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Siinä edustaja Lintilä on kyllä todella oikeassa, että meillä on valtavat haasteet myös edessä — jo tänäänkin. Siis ikääntyminen lyö täysillä päälle joka päivä, koska meidän menot kasvavat ikääntyvän väestön myötä. Mutta sitten tulee tämä välttämätön panostus puolustukseen. Siitä me olemme yhdessä olleet samaa mieltä, että siitä ei voi tinkiä. Venäjän uhka on niin suuri, että meidän on laitettava meidän puolustusta kuntoon yhdessä liittokunnan kanssa. Sen lisäksi meillä ovat viime kaudesta — siihen verrattuna — nousseet korkomenot. Noin neljä miljardia taitaa olla tämän ja ensi vuoden luku. [Keskustan ryhmästä: Kolme pilkku kolme!] Siis meillä on valtavia menoja. Siksi tätä tiukkaa finanssipolitiikkaa on pakko jatkaa myös seuraavalla kaudella, luultavasti samalla kymmenen miljardin tasolla. Mutta sen lisäksi tarvitaan niitä kasvutoimia. Ja siinä olemme täysin valmiita kyllä ottamaan vastaan edelleenkin joka ainoan järkevän ratkaisun ja ehdotuksen, millä me saadaan kasvua ja työllisyyttä Suomeen. [Antti Lindtman: Mitäs jos toteuttaisitte!] Tähän mennessä lähinnä on vastustettu niitä, mitä me tehdään. Joitakin esityksiä on ollut, ja kiitos niistä. Me katsomme joka ainoan esityksen, [Välihuutoja — Antti Kurvinen: Ei siltä näytä!] mikä tästä yhteiskunnasta löytyy. Ja jos muistatte, niin me teimme juuri kasvutyön Risto Murron vetämänä. Niistä viisaiden henkilöiden ehdotuksista iso osa päätettiin ottaa käyttöön. [Puhemies: Aika!] Tällaista työtä tarvitaan yhdessä. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Te veditte ihan omasta tahdosta sen yhteisöveron alennuksen!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-06-05T16:34:29,2025-06-05T16:35:59,Hyväksytty,1.1 2025_61_58,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteen ratkaisemisesta (Antti Kaikkonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2025 vp,Edustaja Kalli., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_59,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteen ratkaisemisesta (Antti Kaikkonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Talouden ongelmien ratkominen todellakin edellyttää talouskasvua, ja talouskasvu taas edellyttää sitä, että pystymme palauttamaan suomalaisten luottamuksen. Tähän liittyy myös ihmisten ostovoima. Hallitus todella puhuu mielellään veronkevennyksistä, joita riihessä tehtiin, mutta unohtaa kertoa, että hallitus aikoo siinä sivussa tehdä ison listan veronkiristyksiä. Käydäänpä läpi tätä pitkää listaa, joka tulee ensi vuonna nakertamaan suomalaisten tilipussia: Orpon hallitus haluaa siis poistaa suomalaisilta oikeuden esimerkiksi työhuonevähennykseen, työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksun vähennysoikeuteen ja työsuhdepolkupyörän veroetuun. Luvassa on siis veronkiristyksiä, jotka osuvat kipeästi tavallisiin suomalaisiin ja yrittäjiin. Nämä veronkiristykset siis syövät pahimmillaan koko sen hyödyn, jota samalla tehtävät työtulovähennyksen korotukset tarjoavat. Eli tavallaan hallituksessa nyt oikea käsi ei tunnu tietävän, mitä vasen käsi tekee. [Oikealta: Eikä keskusta!] Kysyisinkin arvoisalta valtiovarainministeri Purralta: miksi te haluatte kurittaa tavallisia suomalaisia näillä esittämillänne veronkiristyksillä useiden eri vähennysoikeuksien poiston myötä? [Ben Zyskowicz: Ihan ilkeyttään!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.2.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-06-05T16:36:02,2025-06-05T16:37:21,Hyväksytty,1.1 2025_61_60,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteen ratkaisemisesta (Antti Kaikkonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2025 vp,Kiitoksia. — Ministeri Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_61,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteen ratkaisemisesta (Antti Kaikkonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensin minun on todettava, että en pysy perässä näissä keskustan ajatuksissa. [Kokoomuksen ryhmästä: Emme mekään!] Eilen me keskustelimme täällä teidän välikysymyksestänne. Te vastustitte meidän veronalennuksiamme. Nyt te vastustatte veronkiristyksiä. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: On vähän arvovalintoja, mistä ja kenelle! — Väärään suuntaan!] Me kyllä rakennamme koko ajan veropolitiikkaa tiettyyn suuntaan. Esimerkiksi työn ja yrittämisen verotus on kunnia-asemassa tällä hallituksella niin, että se ei kiristyisi. [Timo Harakka: Omistamisen verotus!] Kokonaisveroaste tällä kaudella laskee, ja työn ja yrittämisen verotus kevenee [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ja keskituloisilla se on ennätyskorkeaa! — Mitä jää käteen?] kaikissa palkkaluokissa — siis kaikissa palkkaluokissa. Pieni- ja keskituloisiin ja lapsiperheisiin kohdistuvat tämän kauden veronalennukset ovat melkein 1,3 miljardia euroa, [Miapetra Kumpula-Natri: Mainitse kerrankin rikkaiden summa!] huomattavan suuret veronalennukset. Sen sijaan veronkiristyksiä me olemme joutuneet valitettavasti tekemään erityisesti yleiseen arvonlisäverokantaan. Ne on pyritty tekemään haitat minimoiden mutta myös tietynlaisiin kulutus- ja haittaveroihin [Puhemies koputtaa — Välihuutoja vasemmalta — Suna Kymäläinen: Olisiko osunut lapsiperheisiin?] juuri siksi, että me kannamme huolta julkisesta taloudesta [Puhemies koputtaa] ja me emme ole voineet tehdä veronalennuksia ilman, että me olemme [Puhemies: Aika!] löytäneet kompensaatiota toisesta päästä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-06-05T16:37:23,2025-06-05T16:38:43,Hyväksytty,1.1 2025_61_62,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteen ratkaisemisesta (Antti Kaikkonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_63,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteen ratkaisemisesta (Antti Kaikkonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikea suhdannetilanne on hankaloittanut julkisen talouden tervehdyttämistä. Sen takia hallitus on esittänyt julkisen talouden suunnitelmassa kansantalouden tunnusluvun, josta on putsattu suhdanteen vaikutukset. Tämä lukuhan on rakenteellinen jäämä. Se oli hallituksen aloittaessa miinuksella 1,7 prosenttia, nyt se on kaksi ja puoli prosenttia miinuksella, ja sen ennustetaan heikkenevän koko ajan. Kun tuo luku on monenkin varmasti hankala ymmärtää, niin haluaisin kysyä valtiovarainministeriltä: kun tämä suhdannetilanteesta putsattu luku heikkenee koko ajan, niin voidaanko sitä tulkita niin, että julkinen talous joka vuosi tämän hallituksen aikana on mennyt heikompaan suuntaan ja näkymänä on, että heikkenee edelleen joka vuosi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.2.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-06-05T16:38:46,2025-06-05T16:39:47,Hyväksytty,1.1 2025_61_64,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteen ratkaisemisesta (Antti Kaikkonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2025 vp,Kiitoksia. — Ministeri Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_65,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteen ratkaisemisesta (Antti Kaikkonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 91/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä maassa ei varsinaista reaalista talouskasvua ole ollut kohta 18 vuoteen, ja tämä on se meidän taloutemme suuri ongelma. Tässä on keskusteltu sekä puolustusmenoista että edellisessä kysymyksessä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Mites se kysymys?] Nämä molemmat tulevat tulevina vuosina merkittävästi nousemaan, sekä terveyteen että turvallisuuteen, Suomen puolustamiseen, liittyvät menot. Samaan aikaan meidän välttämätön tavoite on saada tähän maahan aitoa talouskasvua, nimenomaan yksityisen puolen talouskasvua. Sitä kautta me saamme yhteiskuntaan verotuloja, joilla näitä välttämättömiä hyvinvointiyhteiskunnan ja turvallisuuden palveluita voidaan rahoittaa. [Timo Harakka: Entä vastaus?] Mutta kyllä, yleinen julkisen talouden tila on juuri niin huolestuttava kuin edustaja kysyy. Kestävyysvajeemme on merkittävä. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Heikkeneekö vai ei?] Tulopohja ei riitä meidän menojen rahoittamiseen, ja tilanne on hyvin heikko, mikäli me emme saa taloutta merkittävästi kasvamaan. [Krista Kiuru: Heikkeneekö vai ei?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-06-05T16:39:50,2025-06-05T16:40:54,Tarkistettu,1.1 2025_61_66,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen veropolitiikasta (Jarno Limnell kok)>>>Suullinen kysymys SKT 92/2025 vp,Myös kokoomuksen eduskuntaryhmällä on tämä sama teema. — Edustaja Limnell., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_61_67,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Jarno,Limnell,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen veropolitiikasta (Jarno Limnell kok)>>>Suullinen kysymys SKT 92/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meille, kokoomukselle, on selvää, että valtion ydintoiminnot, kuten Suomen puolustus ja sotepalvelut, turvataan. Näitä valtion ydintehtäviä ei kuitenkaan voi jatkuvasti rahoittaa keksimällä uusia lisäveroja suomalaisten kukkarolle. [Piritta Rantanen: Ei, mutta velkaa voi ottaa!] Menot on pystyttävä kattamaan nykyisten tulojen puitteissa — siis kasvua vauhdittamalla, menoja priorisoimalla ja taloutta uudistamalla. [Timo Harakka: Ja velkaa ottamalla!] On huolestuttavaa, että SDP pitää tuoreen uutisen mukaan ovea auki varallisuusverolle, eli verotettaisiin lisää niitä suomalaisia, jotka ovat turvanneet oman toimeentulonsa, säästäneet ja kerryttäneet varallisuutta. Kokoomuksen mielestä työnteon, säästämisen ja vastuun kantamisen pitää kannattaa, niin kotitalouksissa kuin valtiontaloudessakin. Jo valmiiksi raskaasti verotettua kansaa lisäverottamalla ei rakenneta [Veronika Honkasalo: Mutta pienituloisilta voi leikata!] toivoa tulevaisuuteen. [Puhemies: Kysymys!] Arvoisa valtiovarainministeri Purra, kuinka huolestuttavana pidätte sitä, että valtion ydintehtäviä halutaan rahoittaa uusilla veroilla sen sijaan, että taloutta vahvistetaan ja menoja laitetaan tärkeysjärjestykseen?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.3.aspx,fi,Jarno Limnell,1491,2025-06-05T16:41:01,2025-06-05T16:42:25,Hyväksytty,1.1 2025_61_68,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen veropolitiikasta (Jarno Limnell kok)>>>Suullinen kysymys SKT 92/2025 vp,Ministeri Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_69,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen veropolitiikasta (Jarno Limnell kok)>>>Suullinen kysymys SKT 92/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi taitaa OECD-maiden vertailussa tällä hetkellä olla kokonaisveroasteeltaan ja verokiilaltaan kuudenneksi koviten verottava maa. Tämä on huomattavan kova luku, ja mielestäni se on negatiivinen. Toisaalta tälläkään kokonaisveroasteella, kuten näkyy, me emme kykene rahoittamaan näitä kaikkia menojamme, joten tämän kuuluu olla se tietynlainen hälytyskello, mieluusti koko salille. Sen sijaan tämä hallitus ei näe asiaa niin, että veroja kiristämällä me ratkaisisimme tätä tilannetta. Kaikkein tärkeintä on huolehtia siitä, että me saamme talouskasvua tähän maahan aikaiseksi ja kykenemme sitä kautta rahoittamaan näitä palveluita. [Aki Lindén: Mikä se alvin korotus oli?] Mutta valitettavasti tämäkään ei takaa sitä, että nämä säästöt, myös ikävät säästöt, jäisivät tälle kaudelle. Valtiovarainministeriön epävirallisen arvion mukaan tällä hetkellä seuraavan hallituskauden välttämättömät sopeutustarpeet ovat suurin piirtein samaa luokkaa kuin tällä hallituksella, [Puhemies koputtaa] noin 10 miljardia euroa talouskasvun aikaansaamisen lisäksi. [Puhemies koputtaa] Ja toivoisin, että tämä lukema, joka on hirmuinen, [Puhemies: Aika!] olisi sellainen, [Vasemmistoliiton ryhmästä: Mites ne veronalennukset?] joka aikaansaisi kaikissa eduskuntapuolueissa tietynlaista muunkinlaista ajattelutapaa kuin tämän [Puhemies: Aika!] hallituksen kritisoimista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-06-05T16:42:27,2025-06-05T16:43:50,Hyväksytty,1.1 2025_61_70,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen veropolitiikasta (Jarno Limnell kok)>>>Suullinen kysymys SKT 92/2025 vp,"Ja vielä yksi kysymys. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_71,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen veropolitiikasta (Jarno Limnell kok)>>>Suullinen kysymys SKT 92/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä todeta, että jälleen on kokoomus todellinen pukki kaalimaan vartijana, kun kyselee muilta veroista, kun tälle vuodelle teidän omilla toimilla on keskituloisen palkansaajan verorasitus kiristetty korkeimmilleen kymmeneen vuoteen. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kymmeneen vuoteen!] Siis siellä te olette ihan omakätisesti nappia painaneet ja siunanneet sen, että on korkein verorasitus tavalliselle palkansaajalle kymmeneen vuoteen, ja sitten te kehtaatte olla huolissanne, että mitäs muut ovat mieltä veroista. Nyt suosittelen kyllä, että vihdoin menette sinne peilin eteen. Arvoisa puhemies! Olen kerrankin valtiovarainministerin kanssa aivan täysin samaa mieltä. Tulevat tarpeet niin puolustuksessa kuin monissa muissakin yhteiskunnan palveluissa ovat merkittäviä. Ja jotta me pystyisimme samalla kuitenkin vahvistamaan julkista taloutta, niin tähän liittyy nyt se, että tämän vuoden aikana meidän pitäisi implementoida kansalliseen lainsäädäntöön nämä Euroopan unionin uudet finanssipoliittiset säännöt. [Oikealta: Ohoh!] Olisin nyt kysynyt teiltä: koska esitys tulee, ja voitaisiinko siinä nyt katsoa yhdessä sellainen sääntelykehikko Suomelle, että me kykenisimme tulevaisuudessa myös vahvistamaan julkista taloutta? [Timo Harakka: Rakentava kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-06-05T16:43:54,2025-06-05T16:45:21,Hyväksytty,1.1 2025_61_72,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen veropolitiikasta (Jarno Limnell kok)>>>Suullinen kysymys SKT 92/2025 vp,Kiitoksia. — Ministeri Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_73,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen veropolitiikasta (Jarno Limnell kok)>>>Suullinen kysymys SKT 92/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Totesin tuossa juuri keskustalle, että menen hieman sekaisin sen mukaan, vastustavatko he veronkevennyksiä vai ‑kiristyksiä. [Timo Harakka: Älä jaksa! — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Nyt oli ainakin selkeä kysymys!] Mutta samaa täytyy kyllä todeta teille, hyvä edustaja Räsänen, sillä alkupuheenvuorossanne te nimenomaan kritisoitte keskituloisen kokonaisveroasteen kiristymistä, mutta tässä puhutaan juuri siitä, että tämä hallitus keventää keskituloisen verorasitusta varsin ennätysmäärin, [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] esimerkiksi huomattavasti enemmän kuin te omassa vaihtoehdossanne esititte. [Suna Kymäläinen: Tilastot on pielessä!] Mitä tulee Euroopan unionin finanssipoliittisiin sääntöihin, tosiaan ne edellyttävät myös kansalliseen lainsäädäntöön tiettyjä muutoksia, ja nimenomaan näidenkin sääntöjen perusteella se tuleva sopeutustarve, se, millaiseksi meidän nettomenopolku asettuu, on hyvin tiukka ja tulee edellyttämään seuraavalla kaudella merkittävää sopeutusta. Finanssipoliittisia sääntöjä ja näiden saamista suomalaiseen lainsäädäntöön on käsitelty talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa yhden kerran, käsitellään vielä toisen kerran, ja sen jälkeen ne ovat valmiit hallituksen esityksenä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-06-05T16:45:21,2025-06-05T16:46:34,Hyväksytty,1.1 2025_61_74,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys suden metsästyksestä (Jenni Pitko vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 93/2025 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Pitko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_61_75,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys suden metsästyksestä (Jenni Pitko vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 93/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvää maailman ympäristöpäivää! Päivän teemana on kannustaa ihmisiä näkemään oma roolinsa luonnon monimuotoisuuteen vaikuttamisessa. Siksi juuri tänä päivänä tehty päätös suden metsästämisen valmistelun aloittamisesta [Perussuomalaisten ryhmästä: Aivan loistava!] herättää minut kysymään, mikä on hallituksen vastuu luonnon monimuotoisuuden suojelemisessa, [Juho Eerola: Oliko esitys täysi susi?] sillä on melkoinen vuoden luontoteko käynnistää erittäin uhanalaisen lajin metsästys, suden, joka on ekosysteeminsä avainlaji ja jolla on tunnistettu tärkeä osa Suomen luonnon tasapainon säätelijänä. Sanotte, että susia on paljon ja tällä hoidetaan haittoja. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Fakta on, että susia on Suomessa noin 300 ja metsästys ilman muita ehkäisykeinoja voi jopa lisätä haittoja. Jos susi häviää Suomen luonnosta, häviää paljon muutakin luontoa. [Välihuutoja — Perussuomalaisten ryhmästä: Sus siunatkoon!] Kysynkin ympäristöministeriltä: siunaatteko te uhanalaisen suden metsästämisen, ja aikooko hallitus jatkaa tällä luontolinjalla, vai muutatteko kurssia ja alatte tekemään positiivisia luontotekoja? [Perussuomalaisten ryhmästä: Loistava kysymys! — Petri Huru: Suuret petokannat aiheuttavat pahimmillaan luontokatoa!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.4.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-06-05T16:46:40,2025-06-05T16:47:54,Hyväksytty,1.1 2025_61_76,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys suden metsästyksestä (Jenni Pitko vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 93/2025 vp,"Ministeri Essayah tässä vaiheessa, ja otetaan toiseen kysymykseen sitten Multala. — Essayah.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_77,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys suden metsästyksestä (Jenni Pitko vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 93/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Todellakin tämä metsästysasia kuuluu maa- ja metsätalousministeriöön, ja ilolla tervehdin sitä Euroopan neuvoston päätöstä tältä päivältä, [Perussuomalaisten ryhmästä: Samoin! — Kiitos!] että todellakin eurooppalaisella hyvällä yhteistyöllä ja jäsenvaltioitten näkemyksellä ensinnäkin saatiin muutettua Bernin sopimusta ja siellä suden suojelutasoa alennettua ja nyt sitten vielä tätä luontodirektiiviä. Tämä antaa sitten jäsenvaltioille mahdollisuuden nimenomaan laskea tuota suden suojelutasoa. Meillä hallitusohjelmassa lähdetään siitä, että me haluamme pitää suotuisan suojelutason. Me olemme yhtä mieltä siitä, että sudet kuuluvat sinne Suomen luontoon mutta ne eivät kuulu meidän pihoihin eivätkä ne kuulu meidän lampoloihin ja meidän pitää myöskin varmistaa esimerkiksi lapsille turvallinen koulutie. Siinä mielessä se, että me pystymme sekä vahinkoperusteisesti että kannanhoidollisesti susia metsästämään, on tärkeä osa tasapainoista ja hyvää politiikkaa. Tällä tavalla me pidämme huolen niin siitä sosiaalisesta hyväksyttävyydestä kuin myöskin sitten suotuisasta suojelun tasosta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-06-05T16:47:54,2025-06-05T16:49:01,Hyväksytty,1.1 2025_61_78,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys suden metsästyksestä (Jenni Pitko vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 93/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää tästä aiheesta lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Pitko jatkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_79,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys suden metsästyksestä (Jenni Pitko vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 93/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vaikuttaa siltä, että musta luontopolitiikka yritetään puhua joksikin muuksi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Voi hyvänen aika! — Välihuutoja] Susi ei ole suotuisalla suojelun tasolla tällä hetkellä. Sen metsästäminen voi johtaa jopa lajin katoamiseen. Kannatteko te vastuuta siitä, jos susi katoaa Suomesta? [Naurua perussuomalaisten ryhmästä] — Täällä nauretaan asialle niin kuin luonnon monimuotoisuus olisi joku vitsi. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Mutta haluan kysyä ympäristöministeriltä: Te voitte tehdä myös positiivisia luontotekoja, kaksi vuotta on aikaa. Mitä on tulevaisuudessa nähtävissä, esimerkiksi Viiankiaavan suojelu? Toivottavasti te pidätte Viiankiaavan suojelusta kiinni, vaikka kaivosyhtiö haluaa avata tämän suojelun. Perukaa aikeet Kemijoen pumppuvoimaloiden lisärakentamisesta. Suojelkaa ne valtion vanhat metsät, jotka te jätitte suojelematta päätöksellä tänä keväänä. Korjatkaa kaivospolitiikan virheet. Lisätkää rahoitusta Metso- ja Helmi-ohjelmille. Se on yksinkertainen ja paljon hyväksytty luontotoimi. Perukaa Itämerta kuormittavan fosforiasetuksen poikkeus. Nämä ovat konkreettisia tekoja. Aiotteko tarttua näihin, hallitus?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.4.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-06-05T16:49:15,2025-06-05T16:50:27,Hyväksytty,1.1 2025_61_80,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys suden metsästyksestä (Jenni Pitko vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 93/2025 vp,Ministeri Multala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_81,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys suden metsästyksestä (Jenni Pitko vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 93/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvää maailman ympäristöpäivää kaikille! Tätä päivää on juhlittu jo vuodesta 72, ja tällä todellakin muistutetaan meitä kaikkia, että jokainen meistä voi tehdä arjessaan tekoja ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Tänä vuonna tämän päivän teemana on merten muoviroskaantuminen, ja se onkin erittäin tärkeä teema, sillä meriin päätyy jopa viisi miljoonaa tonnia muoviroskaa vuosittain. Suomi vaikuttaa aktiivisesti osana Euroopan unionia — muun muassa ensi viikolla Nizzassa käytävässä merikonferenssissa sekä Genevessä elokuussa neuvoteltavissa muovisopimuksissa — siihen, että jatkossa tätä ongelmaa taklattaisiin kaikilla tasoilla niin, että muovia ei enää valmistettaisi yhtä paljon, että se kiertäisi tehokkaammin, ja myös, että jätehuollosta huolehdittaisiin ympäri maailmaa. Suomi siis vaikuttaa paitsi kotimaassa myös erityisesti kansainvälisillä areenoilla siihen, että maailma olisi parempi paikka ja luonto puhtaampi. Teemme paljon myös Suomessa. Vaikka toteatte, että tässä luonnon monimuotoisuustyössä tai vanhojen metsien suojelussa ei edettäisi, haluaisin kuitenkin muistuttaa, että näillä kriteereillä, nyt päätetyillä kriteereillä, tulevien kartoitusten myötä arvioidaan suojeltavan jopa 90 000 hehtaarin verran vanhoja luonnontilaisia metsiä. [Petri Huru: Juuri näin, enempi kuin edellisellä kaudella!] Aivan samaa mieltä olen siitä, että yksityismailla Metso- ja Helmi-rahoitus on erittäin tärkeä, ja toivonkin, että tulevalla Helmi-kaudella ja Metso-kaudella, [Puhemies koputtaa] joka lähtee käyntiin [Puhemies: Aika!] nyt tässä ensi vuonna, [Puhemies koputtaa] saisimme myös rahoituksen riittämään siihen, [Puhemies: Aika!] että kaikki nämä arvokkaimmat alueet saataisiin myös... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.4.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-06-05T16:50:31,2025-06-05T16:52:03,Hyväksytty,1.1 2025_61_82,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys suden metsästyksestä (Jenni Pitko vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 93/2025 vp,Ja seuraavaksi edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_83,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys suden metsästyksestä (Jenni Pitko vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 93/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä ympäristöpäivä todella muistuttaa siitä, että jokaisella on rooli luonnon turvaamisessa, niin myös jokaisella ministerillä. Tämä ei ole vain ympäristöministeriön asia vaan jokaisen ministerin vastuulla. Me emme voi sivuuttaa sitä, että kaikkein suurimmat uhat meidän taloutemme perustalle ovat nämä alati etenevät ympäristökatastrofit, luonto- ja ilmastokriisit. Talouden kestävyydestä ei oikein voi edes keskustella uskottavasti ilman yhteistä näkemystä kestävästä luonto- ja ilmastopolitiikan linjasta. Vihreiden tavoitteena on se, että Suomeen saataisiin aikaan parlamentaarinen ylivaalikautinen sitoumus ekologisten reunaehtojen asettamisesta talouden kehitykselle, yhtä lailla kuin talouden kestävyysvajeen taittamisesta. Pääministeri Orpo, aikoinaan valtiovarainministerinä teillä oli hiukan harrastuneisuutta tämäntyyppisten asioiden liepeillä. Olisitteko pääministerinä avoin edistämään tämänkaltaista työtä talouden uudistamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.4.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-06-05T16:52:05,2025-06-05T16:53:06,Hyväksytty,1.1 2025_61_84,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys suden metsästyksestä (Jenni Pitko vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 93/2025 vp,"[Petteri Orpo ei reagoi] Huhuu! [Wille Rydman nostaa kätensä ylös] — Rydman, olkaa hyvä. [Naurua — Keskustan ryhmästä: Vara-Orpo!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_85,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Wille,Rydman,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys suden metsästyksestä (Jenni Pitko vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 93/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Luontoarvot ovat äärimmäisen tärkeitä, ja meidän on syytä kantaa vakavaa huolta esimerkiksi luontokadon etenemisestä ja siitä, että varmistamme luonnon monimuotoisuuden myöskin tulevaisuudessa. Samaan aikaan on selvää, ettei Suomen kaltainen maa voi tehdä luonnostaan pelkästään reservaattia, jota ei voi hyödyntää. [Veronika Honkasalo: Tämäkö on hallituksen kanta?] Näissä aiemmissa puheenvuoroissa, mitä vihreät käyttivät, oltiin ajamassa alas suomalaista metsäteollisuutta, suomalaista kaivosteollisuutta, [Välihuutoja vihreiden ryhmästä] suomalaista teollisuutta ylipäätäänkin, mitä tulee luonnonvaroihin. Jos katsomme kysymyksenasettelua vähän laajemmasta näkökulmasta, niin itse asiassa se politiikka, mitä vihreät haluavat edistää esimerkiksi liikenteen sähköistymisen puolella, se, että päästäisiin eroon fossiilisista polttoaineista, edellyttää myöskin akkumateriaaleja ja se edellyttää myöskin kaivostoimintaa. Meidän täytyy tehdä tämä kaikki luonnollisestikin ympäristövastuullisella tavalla, [Petri Huru: Muuten ne kaivaa sen Kongossa lapsityövoimalla!] mutta se politiikka, jota vihreät edistäisivät, olisi kyllä katastrofaalista sekä Suomen taloudelle että pitkällä tähtäimellä [Puhemies koputtaa] myöskin maailman ympäristöjärjestelmälle. [Veronika Honkasalo: Tämäkö on hallituksen linja?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.4.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2025-06-05T16:53:14,2025-06-05T16:54:22,Hyväksytty,1.1 2025_61_86,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys pitkäaikaistyöttömyydestä (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2025 vp,Seuraavaksi edustaja Sarkkinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_61_87,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys pitkäaikaistyöttömyydestä (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on epäonnistunut. Se on epäonnistunut suhteessa hallituksen itselleen asettamiin tavoitteisiin, mutta se on epäonnistunut myös suomalaisten näkökulmasta, kun työttömyys, asunnottomuus ja köyhyys ovat kasvussa. Piti tulla 100 000 työllistä lisää, tulikin 80 000 työtöntä lisää. Hallituksen sosiaaliturvan leikkaamiseen keskittynyt työllisyyspolitiikka ei siis ole toiminut. Erityisen huolissani olen pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta. Kun työttömyys pitkittyy, voi paluu työmarkkinoille olla hyvin vaikeaa. Suomen pitkäaikaistyöttömyys uhkaa nousta 90-luvun lama-ajan jälkeiselle ennätystasolle. Tilanne on niin paha, että pääministerin tulisi välittömästi kutsua aiheen tiimoilta koolle kriisikokous ja pohtia työvoimapolitiikkansa uudelleensuuntaamista. Mutta mitä vielä, hallitus suunnittelee jälleen uusia sosiaaliturvaleikkauksia. Arvoisa puhemies! Kysyn pääministeriltä: mitä hallitus aikoo tehdä pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi, vai ajatteletteko todella, että ongelma ratkeaa [Puhemies koputtaa] ajamalla työttömät yhä syvemmälle köyhyyteen?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.5.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-06-05T16:54:27,2025-06-05T16:55:44,Hyväksytty,1.1 2025_61_88,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys pitkäaikaistyöttömyydestä (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2025 vp,[Wille Rydman nostaa kätensä ylös — Veronika Honkasalo: Pääministeri!] Pääministeri Orpo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_89,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys pitkäaikaistyöttömyydestä (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on peruuttamaton näkemysero siinä, mistä ne työpaikat syntyvät. Me uskomme siihen, että ne syntyvät vain yrityksissä, yksityisellä sektorilla menestyvissä yrityksissä, [Välihuuto sosiaalidemokraattien ryhmästä] jotka uskaltavat investoida ja jotka uskaltavat palkata ihmisiä. Me olemme tehneet suuren määrän uudistuksia, jotka tähtäävät juuri tähän. Sen lisäksi me ollaan tehty uudistuksia sosiaaliturvaan, me kevennetään verotusta, jotta työtä kannattaa ottaa vastaan. Mutta nyt toimintaympäristö, jossa me ollaan — edustaja Sarkkinenkin ymmärtää varmasti sen — kun on tämä Ukrainassa jatkuva sota, kauppapolitiikan epävarmuus ja hyytyneet vientimarkkinat, johtaa vain siihen, että me olemme taantumassa. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Onkohan nyt vähän väärät keinot?] Mutta kun me saamme näillä uudistuksilla talouden kasvuun, niin tähän maahan syntyy työpaikkoja ja ihmiset saavat töitä, ja se on myöskin paras ja ainut ja kestävä lääke pitkäaikaistyöttömyyteen. Mutta pitkäaikaistyöttömyys on vakava ongelma. Sen tähden me ollaan käyty hallituksen sisällä ja uuden työministeri Marttisen kanssa läpi tätä suurta ongelmaa, ja tulemme varmasti tekemään kaikkemme, [Puhemies koputtaa] jotta myöskin pitkäaikaistyöttömien tilannetta autetaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-06-05T16:55:48,2025-06-05T16:56:58,Hyväksytty,1.1 2025_61_90,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys pitkäaikaistyöttömyydestä (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2025 vp,Myönnän vielä edustaja Sarkkiselle toisen puheenvuoron. — Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_91,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys pitkäaikaistyöttömyydestä (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä selvästi on ristiriitaa siinä, miten me näemme, että työllisyys paranee. Hallituksen linja perustuu siihen, että sosiaaliturvaa leikkaamalla ihmisille ilmestyy työpaikka — aivan kuin automaattisesti sillä, että tulot pienenevät, ihminen saisi jostain työpaikan tai hänelle tulisi työvoimatarpeita vastaava koulutus tai hänelle tulisi työkyky, jotta hän voisi ottaa työtä vastaan. Me emme usko siihen, että suomalaiset ovat vapaaehtoisesti työttömiä. Te ilmeisesti uskotte, koska te uskotte, että sosiaaliturvaa leikkaamalla ihmisille ilmestyy työpaikka. Arvoisa pääministeri, kysynkin teiltä: uskotteko te todella, että suomalaiset työttömät ovat vapaaehtoisesti työttöminä ja että suomalaiset pitkäaikaistyöttömät ovat valinneet köyhyyden ja yhteiskunnasta ulos sulkemisen, vai luuletteko, että kyse on työpaikkojen ja sopivien työmahdollisuuksien puutteesta tai kenties koulutusmahdollisuuksien puutteesta tai työkyvyn puutteesta? Jos te uskotte näin, niin silloin teidän työllisyyspolitiikkanne [Puhemies koputtaa] on pahasti virheellinen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.5.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-06-05T16:57:03,2025-06-05T16:58:15,Hyväksytty,1.1 2025_61_92,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys pitkäaikaistyöttömyydestä (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2025 vp,Ministeri Grahn-Laasonen. [Välihuutoja vasemmalta — Veronika Honkasalo: Pääministeri!], ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_93,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys pitkäaikaistyöttömyydestä (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 94/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä hallituksen työllisyyspolitiikka lähtee siitä, että jokainen työikäinen ja työkykyinen suomalainen saisi töitä ja pääsisi töihin. Se on myös paras keino irti köyhyydestä ja irti myös lapsiperheköyhyydestä, että saamme työllisyyttä edistettyä tässä maassa, ja sen eteen tämä hallitus — väitän näin — tekee enemmän kuin yksikään hallitus todella pitkään aikaan. [Välihuutoja vasemmalta] Se, mitä nyt tehdään, on se, että on näitä työllisyysuudistuksia, siis työmarkkinoiden uudistamista mutta myös sosiaaliturvan uudistamista työhön kannustavaan pohjoismaiseen suuntaan. Nämä vaikutusarviot, joihin viittaatte esimerkiksi työllisyyden osalta, ovat virka-arvioita, jotka on tehty meidän parhaalla virkaosaamisella. Pitkäaikaistyöttömyys, niin kuin pääministeri totesi, on aito ongelma, ja siihen pitää Suomessa löytyä keinoja. Siitä syystä hallituksen käynnissä oleva sosiaaliturvan uudistaminen tällä yleistukimallilla tuo myöskin tähän ratkaisuja. Yksi ongelma on meidän nuorten työttömyys, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ette ole leikanneet vielä tarpeeksi!] koska tiedämme sen, että jo lyhytkin työttömyysjakso nuorella iällä saattaa johtaa pitkäaikaiseen syrjäytymiseen. Tähän pyrimme myöskin sekä toimeentulotuen kokonaisuudistuksella että yleistukiuudistuksella löytämään ratkaisuja [Puhemies: Kiitoksia!] eli lisää niitä aktivoivia toimia, joilla saadaan ihmiset mukaan osallistumaan työelämään, kehittämään omaa osaamistaan ja ponnistamaan [Puhemies koputtaa] työelämään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.5.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-06-05T16:58:20,2025-06-05T16:59:26,Hyväksytty,1.1 2025_61_94,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Ottawan sopimuksesta irtautumisesta (Veijo Niemi ps)>>>Suullinen kysymys SKT 95/2025 vp,"Täällä on ryhmiltä vielä kolme kysymystä. Tehdään sillä tavalla, että otetaan kysymys ja vastaus. — Edustaja Niemi aloittaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_61_95,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Ottawan sopimuksesta irtautumisesta (Veijo Niemi ps)>>>Suullinen kysymys SKT 95/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Maassamme on käyty vilkasta keskustelua Suomen irtisanoutumisesta jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Kun sopimukseen liittymisestä äänestettiin eduskunnassa vuonna 2011, vain perussuomalaiset äänestivät yksimielisesti sopimukseen liittymistä vastaan. Katsoimme jo tuolloin, että päätös vaarantaa kansallisen turvallisuuden. Venäjän käymä hyökkäyssota Ukrainassa on osoittanut, että Venäjän sotiminen nojaa yhä vanhaan jalkaväen taktiikkaan. Jalkaväkimiinat ovatkin tehokas ase tällaisten hyökkäysten torjumiseksi. Lisäksi miinoilla on merkittävä ennaltaestävä pelotevaikutus. Puolustusvoimien komentaja, kenraali Jaakkola myös totesi, että turvallisuusympäristömme huomioiden asia tulisi ottaa pöydälle. Venäjän uhka on saanut myös Baltian maat ja Puolan käynnistämään irtisanomisprosessit Ottawan sopimuksesta. Arvoisa ulkoministeri Valtonen, mikä on näkemyksenne Ottawan sopimuksen irtisanomisesta, huomioiden myös muiden Venäjän lähimaiden irtisanoutumisen tästä sopimuksesta? Tällä asialla on kiire. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.6.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-06-05T16:59:40,2025-06-05T17:00:44,Hyväksytty,1.1 2025_61_96,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Ottawan sopimuksesta irtautumisesta (Veijo Niemi ps)>>>Suullinen kysymys SKT 95/2025 vp,Ministeri Valtonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_97,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Elina,Valtonen,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Ottawan sopimuksesta irtautumisesta (Veijo Niemi ps)>>>Suullinen kysymys SKT 95/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Niemi kuvaa tilannetta oikein ansiokkaasti. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisenä päämääränä on taata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja turvata suomalaisten hyvinvointi. No, tässä muuttuneessa turvallisuustilanteessa olemme tehneet analyysin, jossa Suomen puolustuksellista liikkumavaraa on syytä laajentaa kattamaan myös jalkaväkimiinat, ottaen huomioon toisaalta Venäjän pysyvän uhan ja myös sen käyttämän taistelutaktiikan Ukrainassa. No, Suomelle pienenä maana erityisen tärkeätä on myös kansainvälinen oikeus, ja sen vuoksi me teemme nyt tämän liikkeen, että eroamme sopimuksesta, kuitenkin säilyttäen kaikki ne humanitaariset velvoitteet, jotka myös Ottawan sopimuksessa on miinojen inhimillisen käytön osalta [Puhemies koputtaa] otettu huomioon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.6.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2025-06-05T17:00:44,2025-06-05T17:01:51,Hyväksytty,1.1 2025_61_98,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen elintarvikeviennistä (Anders Norrback r)>>>Suullinen kysymys SKT 96/2025 vp,Edustaja Norrback., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_61_99,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys Suomen elintarvikeviennistä (Anders Norrback r)>>>Suullinen kysymys SKT 96/2025 vp,"Tack, ärade talman! Att Finland exporterar allt mer mat är en god nyhet. Vi producerar ren och högklassig mat som vi ska vara stolta över. Det är viktigt att vi vänder varje sten för att förbättra jordbrukarnas lönsamhet, och jag ser att det finns outnyttjad potential i vår livsmedelsexport.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.7.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2025-06-05T17:01:55,2025-06-05T17:02:17,Hyväksytty,1.1 2025_61_100,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Wille,Rydman,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys Suomen elintarvikeviennistä (Anders Norrback r)>>>Suullinen kysymys SKT 96/2025 vp,"Värderade fru talman! Ledamot Norrback hade alldeles rätt i att det finns en enorm potential vad gäller matexporten. Regeringen har redan gjort flera åtgärder som har främjat matexporten, och det syns redan i de siffror som ledamoten citerade. Det glädjer mig också stort att just i dag har regeringen även gett ett förslag till en ny lagstiftning angående Finnvera och hur man säkerställer att de företag som vill nå internationella marknader också får finansiering för deras bruk. Den ska också möjliggöras genom den nya lagstiftningen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.7.aspx,sv,Wille Rydman,1282,2025-06-05T17:02:31,2025-06-05T17:03:18,Hyväksytty,1.1 2025_61_101,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys yrittäjien eläkejärjestelmän uudistuksesta (Mika Poutala kd)>>>Suullinen kysymys SKT 97/2025 vp,Vielä edustaja Poutala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_61_102,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Mika,Poutala,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys yrittäjien eläkejärjestelmän uudistuksesta (Mika Poutala kd)>>>Suullinen kysymys SKT 97/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eilen ja tänään tässä salissa on keskusteltu valtiontalouden tilasta. Hallitus on tehnyt määrätietoisia kasvutoimia, ja talouskasvuhan syntyy ensi kädessä yrityksissä. Pienyrittäjän asema on Suomelle avainkysymys, sillä jokainen suurikin yritys on joskus palkannut ensimmäisen työntekijänsä. On aivan olennaista, että yrittäjyyden edellytykset ovat reilut ja yrittäjyyteen kannustetaan. Itsekin yrittäjänä tahdon kiittää ministeri Grahn-Laasosta selvityksen käynnistämisestä, jolla halutaan selkiyttää yrittäjien eläkejärjestelmää ja muun muassa työtulon määrittämistä. Arvoisa puhemies! Selvityshenkilön toimikausi on nyt puolivälissä. Kysyn ministeri Grahn-Laasoselta: miltä selvitystyö toistaiseksi näyttää, ja ollaanhan YEL-järjestelmää kehittämässä oikeudenmukaisempaan suuntaan?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.8.aspx,fi,Mika Poutala,1495,2025-06-05T17:03:47,2025-06-05T17:04:38,Hyväksytty,1.1 2025_61_103,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys yrittäjien eläkejärjestelmän uudistuksesta (Mika Poutala kd)>>>Suullinen kysymys SKT 97/2025 vp,Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_104,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys yrittäjien eläkejärjestelmän uudistuksesta (Mika Poutala kd)>>>Suullinen kysymys SKT 97/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Erinomainen kysymys — yrittäjiä ja ylipäätään yrittäjyyden arvostusta hallitus haluaa nostaa. Eli me haluamme tehdä Suomesta yrittäjyyteen kannustavan maan ja myöskin toimintaympäristön, missä kaikenkokoiset yritykset voivat loistaa ja pärjätä ja menestyä ja sitä kautta sitten tuoda myöskin verotulojen kautta hyvää meidän yhteiseksi hyväksi. Tässä hallituksen isossa kasvupaketissa, mikä tähtää talouden kasvun kiihdyttämiseen, yksi toimi on tämä YEL-järjestelmän korjaaminen. Edellinen hallitus uudisti yrittäjien eläkejärjestelmää, ja se on koettu — moni yrittäjä kokee sen edelleen — epäoikeudenmukaiseksi, ja erityisesti tämä koskee tätä työtulon määrittelyä YELissä. Näitä viestejä tulee erittäin paljon erityisesti yksinyrittäjiltä ja pienyrittäjiltä. Tätä selvitystyötä tekee selvityshenkilö Jukka Rantala. Hänen raporttinsa valmistuu marraskuuhun mennessä, mutta koko tämän matkan on pidetty yhteyttä, ja uskon, että sieltä saamme ne eväät, joilla pääsemme tätä järjestelmää korjaamaan. Ja yhtenä täsmätoimena hallitus on jo sitoutunut siihen, että ne yrittäjät, jotka ovat aloittaneet vuoden 23 jälkeen, saisivat [Puhemies koputtaa] nämä samat korotusrajat, [Puhemies: Aika!] mitkä nyt muillakin on, jotta saadaan tätä kautta myös vähän reiluutta järjestelmään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+2.8.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-06-05T17:04:39,2025-06-05T17:05:53,Hyväksytty,1.1 2025_61_105,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 60/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Esittelypuheenvuoro, ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_61_106,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 60/2025 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Yhteistoiminta työpaikoilla ei ole vain hallinnollisen menettelyn noudattamista, vaan se on keino toteuttaa työntekijöiden oikeutta osallistua ja vaikuttaa työpaikan asioihin. Yhteistoiminta vahvistaa työelämän demokratiaa ja oikeudenmukaisuutta. Hyvinvoiva työyhteisö on aina myös työnantajan etu.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-06-05T17:06:52,2025-06-05T17:07:25,Hyväksytty,1.1 2025_61_107,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 60/2025 vp,"Kiitos, kunnioitettu puhemies! Tänään käsittelemme hallituksen esitystä, jossa ehdotetaan säädettäväksi laki evankelis-luterilaisen kirkon yhteistoiminnasta. Ehdotetulla lailla korvattaisiin nykyinen sopimuspohjainen järjestelmä. Sen tilalle tulisi lakiin perustuva yhteistoimintamalli, joka lisäisi henkilöstön tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia. Arvoisa puhemies! Kirkko on merkittävä työnantaja Suomessa. Kirkolla on tuhansia työntekijöitä eri tehtävissä seurakunnassa, hiippakunnassa ja keskushallinnossa. Kirkon työyhteisöissä kohdataan samaa muutosta kuin muuallakin yhteiskunnassa: resurssien niukkenemista, tehtävien uudelleenjärjestelyjä ja muutoksia johtamisessa ja rakenteissa. Siksi on tärkeää, että kirkon henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua näihin prosesseihin ja että tiedonkulku toimii ja työntekijöiden ääni kuuluu. Tämä esitys tuo kirkkoon vastaavanlaisen lainsäädännöllisen kehyksen, joka julkisella sektorilla ja yksityisellä puolella on jo käytössä. Arvoisa puhemies! Kirkko on enemmän kuin organisaatio, se on arvojen kantaja. Se toimii kaikkialla Suomessa keskellä ihmisten elämää ja arkea. Hädän hetkellä kirkon ovet ovat auki. Kirkon diakoniatyö, kasvatustyö ja yhteisöllisyys ovat osa suomalaista arkea. Kaiken tämän ohella kirkko tuo esiin arvoja, joita ei voi mitata rahassa tai taloudella: lähimmäisenrakkautta, ihmisarvon kunnioitusta, sovinnon ja toivon sanomaa. Nämä arvot ovat nyt ajankohtaisempia kuin ehkä koskaan ennen. Siksi on tärkeää, että kirkon oma sisäinen toimintakulttuuri tukee samoja arvoja: kuuntelemista, kunnioittamista ja oikeudenmukaisuutta. Arvoisa puhemies! Esityksen perustelut ovat selkeät. Sääntely vahvistaa työntekijöiden oikeusturvaa ja ennakoitavuutta. Se edistää työhyvinvointia ja parantaa päätösten laatua. Yhteistoiminta ei ole muodollisuus, se on osa hyvää johtamista. Uuden lain myötä yhteistyön pelisäännöt ovat kaikille selvät. Seurakunnat voivat soveltaa lakia oman toimintansa erityispiirteet huomioiden. Silti perusperiaate on yhtenäinen: työntekijöillä on oikeus tulla kuulluiksi. Kyse ei ole vain hallinnollisesta yksityiskohdasta vaan ennen kaikkea luottamuksesta, työyhteisön avoimuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Kirkko kantaa vastuuta ihmisistä, ei vain meistä jokaisesta vaan myös omista työntekijöistään. Siksi tämä laki on tärkeä askel eteenpäin. Lain tavoite on selvä: haluamme vahvistaa vuoropuhelua, lisätä vaikutusmahdollisuuksia ja tukea yhteistä työtä kirkon tehtävän hyväksi niin työyhteisössä kuin koko yhteiskunnassa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-05T17:11:04,2025-06-05T17:15:24,Hyväksytty,1.1 2025_61_108,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 60/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_109,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 60/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa ja siihen liittyviksi laeiksi on osin ihan kannatettava esitys. Evankelis-luterilaisen kirkon yhteistoiminnasta jatkossa säädettäisiin lailla. Työntekijöiden näkökulmasta tämä on tietysti hyvä lähtökohta, aivan kuten ansiokkaasti edustaja Hänninen äsken omassa puheenvuorossaan asiaa toi esille. Arvoisa rouva puhemies! Ainoastaan, mitä edustaja Hänninenkään ei tuonut esille, on se, että tämän lakiesityksen vähemmän hyvä puoli on se, että tämä lakiesitys heikentää evankelis-luterilaisessa kirkossa työtä tekevien työntekijöiden asemaa ja yhdenvertaisuutta verrattuna muihin julkisella sektorilla työtä tekeviin työntekijöihin. Samoin tämä lakiesitys heikentää kirkon työntekijöiden asemaa nykytilaan nähden merkittävästi. Tämä tarkoittaisi, että tämän lain myötä 57 prosenttia seurakunnista putoaa yt-lain soveltamisen piiristä pois, jos esitetty 20 työntekijän ja viranhaltijan soveltamisalaraja tulee käyttöön. Julkisen sektorin työntekijöiden yhdenvertaisuuden poistamisen lisäksi tällä lakiesityksellä poistetaan isolta osalta henkilöstöä kirkon työntekijöiden vuoropuhelu, osallistuminen sekä vaikutusmahdollisuus, koska nykyisin seurakuntaa koskee yhteistoimintasopimus ja sitä on sovellettu kaikissa seurakunnissa koosta huolimatta. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus siis edelleen jatkaa linjaansa heikentämällä työntekijöitten oikeuksia tältä osin, eikä hallitus jätä rauhaan edes kirkon työntekijöitä. Tämä on valitettavaa. Hallitus tällä esityksellä siis heikentää kirkon työntekijöiden yhdenvertaisuutta, ja voisin todeta, että Orpon—Purran hallitus siis jättää kirkonkin työntekijät tältä osin niin sanotusti herran haltuun. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+3.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-06-05T17:15:28,2025-06-05T17:17:17,Hyväksytty,1.1 2025_61_110,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 60/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_111,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 60/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiesitys ja sen valmistelu on lähtenyt liikkeelle työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan yhdestä mietinnöstä vuodelta 2021, ja siitä on lainvalmistelu ja kirkon sisällä valmistelu lähtenyt liikkeelle. Perusteena on ollut se, että kirkko on ollut yhteistoimintalain sääntelyn ulkopuolella. Kaikki muut alueet — kunta, valtio ja yksityinen puoli — ovat yhteistoimintalain piirissä, ja siitä syystä tätä lakiesitystä on lähdetty aikanaan tekemään, ja nyt meillä on täällä tämä lakiesitys käsittelyssä — siinä mielessä hyvä. Laki antaa tietenkin paremman suojan työntekijöiden ja heidän edustajiensa oikeuksista kuin sopimusperusteinen järjestelmä, ja se on velvoittavampi ja vakaampi kuin yhteistoimintasopimus, jota siellä tällä hetkellä käytetään, ja sopimus on aina irtisanottavissa ilman erityistä syytä. Tämä lähtökohta sinänsä on ok ja hyvä, mutta sitten tähän liittyy aika monia kysymyksiä, joita nyt, kun tämä on lähetekeskustelu, kannattaa tässä saatekeskustelussa laittaa liikkeelle. Meillä on siis sektorikohtainen lainsäädäntö, ja tämäkin yhteistoimintalaki on evankelis-luterilaiselle kirkolle ja seurakunnille ja sinne eri talousyksiköihin tarkoitettu lainsäädäntö, ja se on räätälöity sinne, ja siinä mielessä se on hyvä, ja tämä on sillä tavalla rakennettu. Toinen, joka tässä on tärkeätä huomioida, on, että sektori, johon tätä yleensä verrataan, on tämä julkinen sektori. Siellä on kuntiin ja valtioon liittyviä velvoitteita vähän samalla lailla ajateltu, ja se on osa tätä meidän julkista hallintoa. Siellä on tiettyjä julkisia tehtäviä, joita sillä kirkolla on, ja näin poispäin, ja olisi järkevää, että sitä verrataan myöskin tältä osin tähän julkiseen puoleen. Julkisella puolella tässä yt-laissa ei ole soveltamisen alarajaa lainkaan, ja siinä mielessä tämä 20:n raja jättää aika ison osan näistä yksiköistä ja seurakunnista ulkopuolelle tämän lain soveltamisen piiristä, ja se on tässä se ongelma. Siinä mielessä tämä näkökohta on otettava huomioon. Täällä ainakin palkansaajapuoli ja vähän työnantajapuolikin kysyvät, mikä raja tässä sitten olisi parempi. Jos sitä yritettäisiin nostaa samaan kuin tämä yksityisellä puolella oleva 50, niin silloin vain 18 prosenttia työnantajista olisi enää tämän järjestelmän piirissä. Se kertoo, että se jättäisi 80 prosenttia ulkopuolelle, ja se ei varmasti ole tämän tarkoitus. Sen takia tämä soveltamisrajakysymys tulee olemaan varmaan yksi keskeinen asia, joka tässä keskustelua herättää. Itse toivoisin, että sitä välttämättä ei tarvitsisi merkitä ollenkaan ja tehtäisiin niin kuin muuallakin julkisella puolella. Siinä mielessä tämä tulee olemaan yksi tärkeä osa tätä lähetekeskustelua ja sitä käsittelyä. Toinen asia, joka tässä, arvoisa rouva puhemies, huolettaa: Täällä sanotaan, että ehdotetulla säätelyllä korvattaisiin evankelis-luterilaisen kirkon sopimuspohjainen yhteistoimintajärjestelmä. Kun se kuitenkin on työehtosopimuksessa sovittu järjestelmä, niin ei eduskunta voi mennä osapuolten puolesta irtisanomaan ja sanomaan, että tällä korvataan se järjestelmä, mitä siellä on sopimuspohjaisesti tehty. Mielestäni se näkökulma tässä lähtökohtaisesti on väärin. Siinä mielessä osapuolten pitää saada ja voida tehdä niitä alakohtaisia yhteistoimintasopimuksia niille pienemmille työpaikoille, jos tämä raja tulee tänne 20:een. Se on tässä mielestäni semmoinen asia, joka pitäisi olla. Se on nolla tai sitten tämä 20. Jos se on tämä 20, niin silloin on ilman muuta katsottava, keitä siihen luetaan mukaan, ja kun siellä on määräaikaisia työsuhteita ja muita, niin kuinka hyvin niitä otetaan tässä mukaan. Se on semmoinen ulottuvuus, joka tässä myöskin on otettava huomioon. Sitten täällä on vielä sellaisia asioita, jotka huolettavat. Ne liittyvät tähän, että kun se yhteistoimintamenettely on erittäin hyvin sillä sopimuspohjaisellakin järjestelmällä saatu aikaiseksi, niin meidän pitäisi vain vahvistaa sitä menettelyä. Kun tiedetään, että kirkon piirissä on aika paljon tulossa rakenteellisia muutoksia lähivuosina ja siellä tarvitaan yhteistoimintamenettelyä erittäin paljon jatkossa, erityisesti pienten seurakuntien yhdistymisen ja muitten johdosta, niin olisi hyvä, että tämä laki myöskin tukisi tällaista prosessia, jossa henkilökunta otetaan paremmin näissä isoissa muutoksissa huomioon. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-06-05T17:17:20,2025-06-05T17:22:51,Hyväksytty,1.1 2025_61_112,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 60/2025 vp,Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_113,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitokset tästä hallituksen esityksestä ja kiitos myös kirkolliskokoukselle siitä, että tämä asia on täällä käsittelyssä. Se on ilman muuta järkevää, että tämä yt-laki tulee jatkossa kohdistumaan myös kirkon henkilökuntaan. Sitten ehkä on hyvä havaita — kun tässä on jo valiokunta käynnistänyt ennakkokuulemisen, niin me ollaan kyllä havaittu se — että tämä sopimuksellinen järjestelmä ja esimerkiksi tämä yhteistoimintamenettely, jota tähän asti siellä on käytetty, on ymmärtääkseni toiminut varsin hyvin, mutta siitä huolimatta tämä lakiin meneminen on järkevä ratkaisu. No sitten tietysti, kun tullaan tähän soveltamisalakysymykseen, se on jo mittaluokkaa hankalampi ratkaisu. Täällä edellisissä puheenvuoroissa viitattiin siihen, että kunta- ja hyvinvointialueilla ei ole tällaista rajaa ollenkaan. No, niissä ei tietenkään ole sen takia, että ne lähtökohtaisesti ovat erittäin isoja. Ei Suomessa ole yhtään hyvinvointialuetta, jossa on työntekijöitä alle 20, ja äärimmäisen vähän kuntiakin. [Lauri Lylyn välihuuto] Eli siis meillä käytännössä on todella vähän sellaisia yksiköitä ja valtionhallinnonkin yksiköitä, joissa on alle 100 työntekijää, eli tavallaan sellaisissa yhteisöissä tämä asia on ihan erityyppinen. Sitten kun tullaan tänne yksityiselle puolelle, niin tässä on kyllä hyvä nyt huomioida se, että tämä prosessi, kuten täällä myöskin edustaja Lyly sanoi, on käynnistynyt jo aikaisemmin, ennen kuin tätä yksityisen puolen lainsäädäntöä on muutettu. Silloin herää kysymys siitä, että jos tämä olisi ollut tiedossa, että yksityisellä puolella tämä soveltamisraja on 50, niin olisiko kirkolliskokouksessa päädytty siihen, että tämä on 20, koska tämä 20 on se raja, joka tässä esityksessä nyt on, ja se tulee siitä vanhasta lainsäädännöstä, joka yksityisellä puolella ei ole voimassa enää heinäkuussa. Tässähän on tietysti sitten sellainen mahdollisuus, mikä yksityiselläkin puolella on: se varsinainen soveltamisalaraja on 50, mutta siinä 20—49:n kokoluokassa — jossa kieltämättä on, kuten ministeri sanoi, iso määrä näitä kirkon työntekijöitä — on yksityisellä puolella tämä kevennetty vuoropuhelu, joka pitkälti ratkaisee ne haasteet siellä. Mutta tämä on tietysti asia, jota on varmaan hyvä valiokuntakäsittelyssä vielä punnita, että mikä tässä on järkevää. Totta kai se on painava argumentti, että tämä on kirkolliskokouksen tekemä esitys. Sinänsä voi tietysti olla niin, että nämä kokorajat ovat erilaisia yksityisellä puolella ja julkisella puolella, mutta kyllä sekin poikkeaa siitä käytännöstä, joka on ollut lähtökohtana, jos siihen päädytään, että yksityisellä puolella tämä raja on 50 mutta kirkollisella puolella 20. Mutta joka tapauksessa hyvää on se, että tämä yt-laki nyt tulee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-06-05T17:22:55,2025-06-05T17:26:07,Hyväksytty,1.1 2025_61_114,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 60/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_115,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 60/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Totta on, että hyvinvointialueet eivät ainakaan ole sellaisia kokoluokaltaan, että niissä tämä raja tulisi vastaan, se me kaikki tiedetään, mutta kyllä kuntayhtymiä ja tällaisia on pieniäkin ja on tavallaan sentyyppisiä asioita, jotka koskevat tiettyjä palvelutuotantoja ja muita, eikä se ole ollut mikään ongelma. Näen tässäkin, että pitäisi kuulostella tätä soveltamisrajaa niin, että tämä yhteistoiminta siellä evankelis-luterilaisen kirkon piirissä olisi sellainen, että he sitä pystyvät parhaiten noudattamaan. Meidän ei tarvitsisi tikulla osoittaa, että sen pitää olla tuo, joka on yksityisellä puolella, koska on ihan erilainen toimintaympäristö, kun toimitaan evankelis-luterilaisen kirkon piirissä. Siinä mielessä pitäisin tätä 20:tä tai sitten nollaa siinä rajana ja en lähtisi sörkkimään tätä tästä syystä, että yksityisellä puolella on juuri näin tehty. Tämä on nyt tehty siellä kolmikantaisessa valmistelussa yhteistyössä, niin että olisi parempi noudattaa myöskin sitä näkökulmaa eikä täältä ruveta sitä osoittamaan. Rouva puhemies! Jäi vielä sanomatta se, että myöskin ortodoksiselle kirkolle on jossain kohtaa ilmeisesti tulossa vastaava, mutta se on niin pieni kirkkokunta Suomessa, että henkilömäärät ovat siellä pieniä. Ehkä tästä saadaan sitten jotain osviittaa myöskin siihen lainsäädäntöön, koska ne rakenteet ovat kohtuullisen samantyyppisiä kuin täällä evankelis-luterilaisenkin kirkon puolella. Myöskin sitä kannattaa ehkä sitten miettiä, kun lainsäädäntövalmistelua tässä tehdään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-06-05T17:26:07,2025-06-05T17:27:57,Hyväksytty,1.1 2025_61_116,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 60/2025 vp,Haluaako ministeri kommentoida? — Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_117,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 60/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Kiitos keskustelusta, ja erityiskiitos kahden etevän parlamentaarikon mielenkiintoisista näkemyksistä tässä loppuvaiheilla. Linja on vedetty nyt siihen 20:een. Se on tietenkin dialogin tulos ja kirkolliskokouksen toive. Sillä saadaan 78 prosenttia henkilöstöstä tämän lain piiriin. 50:llä olisi ollut hyvinkin iso vaikutus nimenomaan siihen kattavuuteen, joten päädyimme tähän. On tietenkin hyvä tunnistaa, että nämä ovat varsin erilaisia yhteisöjä, toisaalta kuin yritykset mutta toki toisaalta kuin julkisyhteisöt noin yleensä, siis muut julkiset toiminnot, joilla tosiaankin kokoluokka harvemmin ulottuu niin alas, kuten tässä edustaja Satonenkin totesi. Ortodoksisen kirkon osalta tämä on myöhemmän vaiheen asia. Tarpeellista varmaan olisi siinäkin edetä, mutta aikataulu menee nyt tällä tavalla, että evankelis-luterilaisen kirkon osalta laki on käsittelyssä tässä jo nyt. Kiitos keskustelusta tähän asti, ja toivon hyvää valiokuntakäsittelyä. [Arto Satonen: Kiitoksia!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-06-05T17:28:01,2025-06-05T17:29:28,Hyväksytty,1.1 2025_61_118,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ilmailulain, liikenteen palveluista annetun lain ja yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 8/2025 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 8/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_61_119,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ilmailulain, liikenteen palveluista annetun lain ja yhteistoimintalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 22/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 8/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutoksia ilmailulakiin. Tavoitteenamme on parantaa lentoturvallisuutta, selkeyttää sääntelyä ja tehostaa viranomaisten toimintamahdollisuuksia. Lentäminen on luottamusta, luottamusta siihen, että koneet ovat kunnossa, reitit selkeitä ja henkilöstö toimintakykyistä. Lentoturvallisuus ei saa perustua oletuksiin, vaan sen on perustuttava varmuuteen. Luottamuksen ja varmuuden on oltava toimintamme perusta. Tässä esityksessä täsmennetään muun muassa viranomaisen oikeutta määrittää työntekijä puhalluskokeeseen. Tavoitteena on, että tilannearviot voidaan tehdä nopeasti ja luotettavasti. Kyse on paitsi ilmailuhenkilöstön turvallisuudesta myös kaikkien matkustajien turvallisuudesta. Viranomaisilla tulee olla keinot puuttua tilanteisiin, joissa lentoturvallisuus on uhattuna. Tämä esitys varmistaa sen, että sääntely on ajan tasalla ja käytännössä toimivaa. Arvoisa rouva puhemies! Ilmailun luonne on muuttunut: lentoliikenne on tiheämpää, ja paineet aikatauluihin ovat suuret. Siksi turvallisuuden pitää kulkea aina edellä. Yksikin virhe voi maksaa liikaa. On hyvä, että valiokunta on esittänyt oman lausumaehdotuksensa. Lämmöllä kannatan ehdotusta, jossa eduskunta edellyttää, ”että valtioneuvosto selvittää puhalluskoesääntelyä laajentavia muutoksia ja niiden vaikutuksia erillisessä hankkeessa”. Tämä on oikea suunta. Huolellinen selvitys antaa perustan mahdollisille jatkotoimille. Arvoisa puhemies! Lentoturvallisuus ei ole yksityiskohta, se on kokonaisuus. Se tarkoittaa ennen kaikkea toimivia järjestelmiä, koulutettua henkilöstöä ja luotettavaa sääntelyä. Mutta se tarkoittaa myös sitä, että me päättäjät osoitamme, ettei turvallisuudesta tingitä, ei säästösyistä, ei kiireen vuoksi, ei välinpitämättömyydestä. Kun turvaamme lentämisen, turvaamme myös ihmisten liikkumisen, kansainvälisen yhteistyön ja kriisitilanteissa koko yhteiskunnan toimintakyvyn. Tämä esitys vie meitä siihen suuntaan, ja siksi kannatan hallituksen esitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-05T17:29:56,2025-06-05T17:33:35,Hyväksytty,1.1 2025_61_120,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi veronkantolain sekä veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain 5 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2025 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 5/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_61_121,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi veronkantolain sekä veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain 5 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2025 vp,"Kiitos, kunnioitettu puhemies! On erityisen tärkeää, että maamme verotus on mahdollisimman selkeää, ymmärrettävää ja oikeudenmukaista niin kansalaisille kuin yrityksille. Hallitus on nyt tuonut eduskunnan käsiteltäväksi esityksen, jolla päivitetään veronkantolakia ja viivekorkosääntelyä. Tavoitteenamme on ennen kaikkea yksinkertaistaa verojen maksamista ja vähentää hallinnollista taakkaa. Uudistuksessa otetaan käyttöön mahdollisuus maksaa useita veroja yhdellä viitenumerolla. Tämä on merkittävä parannus erityisesti osakeyhtiöille ja muille yhteisöille. Jatkossa maksut kohdennetaan verojen eräpäivän mukaisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan. Lisäksi veronpalautuksia ei enää automaattisesti käytetä veron suoritukseksi ennen maksua. Maksut käsitellään aina ensin. Tämä parantaa veronmaksajien mahdollisuutta hallita omaa tilannettaan ja selkeyttää koko järjestelmää. Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana. Valiokunta nostaa esiin, että nykyinen käytäntö, jossa maksujen ja palautusten käyttötavat vaihtelevat, on aiheuttanut epäselvyyttä ja virheitä ja ylimääräistä työtä erityisesti yrityksille. Ehdotetut muutokset selkeyttävät tilannetta merkittävästi ja vähentävät Verohallinnon asiakasneuvonnan tarvetta. Erityisen tärkeää on, että yksittäiselle verovelvolliselle jätetään jatkossakin oikeus maksaa veroja verolajikohtaisesti. Yhden viitenumeron käyttö ei siis poista entisiä vaihtoehtoja, vaan se täydentää niitä. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että Verohallinnon on edelleen otettava huomioon digitaidoiltaan heikommassa asemassa olevat. Tämä koskee erityisesti yhteenvedon sähköistä saatavuutta. On tärkeää, että OmaVero-palvelun kehittämisessä huomioidaan käyttäjäystävällisyys aivan kaikille. Arvoisa puhemies! Samalla luovutaan hyvityskorosta veron suoritukseksi käytetylle maksulle. Tämä vähentää hallinnollista kuormaa molemmin puolin. Muutos ei koske vain yrityksiä. Tavalliselle kansalaiselle se näkyy ennen kaikkea selkeytenä. Veronpalautus ei enää katoa jonnekin, vaikka verot olisi maksettu ajallaan. Tässäkin asiassa maksajan oma tahto ja järjestys ovat nyt keskiössä. Verotus ei ole vain maamme talouden rahoitusta, se on osa — ja tärkeä osa — kansalaisten luottamusta yhteiskuntaan, luottamusta siihen, että järjestelmä toimii ja on oikeudenmukainen. Tällä esityksellä pyritään juuri siihen. Pidän esitystä hyvin perusteltuna ja kannatan sen hyväksymistä. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-05T17:34:08,2025-06-05T17:38:18,Hyväksytty,1.1 2025_61_122,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi veronkantolain sekä veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain 5 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2025 vp,Edustaja Savio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_61_123,61/2025,2025-06-05,16.00,17.40,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi veronkantolain sekä veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain 5 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 39/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hännisen tavoin haluan kiittää hallitusta tästä lakiesityksestä, jolla selkeytetään ja sujuvoitetaan yritysten veronmaksua. Tämän esityksen myötä vähennetään yhteisöjen veronmaksuun ja maksuliikenteen selvittämiseen liittyvää hallinnollista taakkaa. Arvoisa puhemies! Kuten edellä edustaja Hänninen kuvasi, niin osakeyhtiömuotoisten yritysten ja muiden yhteisöjen maksamat verosuoritukset kohdistetaan jatkossa maksussa oleviin eri veroihin niiden eräpäivän mukaisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan, jos verovelvollinen on päättänyt käyttää verolajeille yhteistä viitenumeroa. Veron eräpäivänä maksettu suoritus käytetään veron suorituksena ennen veronpalautusta. Tämä järjestely helpottaa yritysten verojen automaattista digitaalista maksamista. Yhteisöillä on toisaalta edelleen mahdollisuus käyttää halutessaan erillisiä viitenumeroita eri verolajeille, mitä on lausuntopalautteessa laajasti kannatettu. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on lisäksi muutamia muita veronkantoa sujuvoittavia muutoksia. Näiden lakien on tarkoitus tulla voimaan marraskuussa, joten Verohallinto voi toteuttaa ne loppusyksyn tietojärjestelmäuudistuksensa yhteydessä, mikä pienentää tästä muutoksesta Verohallinnolle aiheutuvia tietotekniikkakustannuksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2025+5.aspx,fi,Sami Savio,1314,2025-06-05T17:38:18,2025-06-05T17:40:07,Hyväksytty,1.1 2025_62_1,62/2025,2025-06-06,13.00,13.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt tehdään päätös edustaja Antti Kaikkosen ynnä muiden välikysymykseen hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta. Keskustelu asiasta päättyi 4.6.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa ovat edustaja Antti Kaikkonen edustaja Joona Räsäsen kannattamana, edustaja Oras Tynkkynen edustaja Tiina Elon kannattamana ja edustaja Minja Koskela edustaja Hanna Sarkkisen kannattamana tehneet ehdotukset epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle. Ehdotukset on toimitettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 3A)", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_62_2,62/2025,2025-06-06,13.00,13.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta>>>Välikysymys VK 3/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Ehdotuksista on äänestettävä. Ensin äänestetään edustaja Minja Koskelan ehdotuksesta edustaja Tynkkysen ehdotusta vastaan ja sen jälkeen voittaneesta ehdotuksesta edustaja Kaikkosen ehdotusta vastaan. Lopuksi äänestetään siitä, nauttiiko valtioneuvosto eduskunnan luottamusta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_62_3,62/2025,2025-06-06,13.00,13.05,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Seuraava täysistunto,Tämä täysistunto on päättynyt. Hyvää viikonloppua!, ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_63_1,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Ilmari Nurmisen vapautuspyyntö edustajantoimesta>>>Vapautuspyyntö VAP 42/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Ilmari Nurminen on eduskunnalle osoittamassaan 5.6.2025 päivätyssä kirjeessä pyytänyt vapautusta kansanedustajan toimesta tultuaan 2.6.2025 valituksi Tampereen pormestariksi. Edustaja on pyytänyt, että vapautus edustajantoimesta tulee voimaan 12.6.2025 lähtien. Puhemiesneuvosto puoltaa pyyntöä ja esittää, että vapautus edustajantoimesta myönnetään 12.6.2025 lukien.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_63_2,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Annika Saarikon vapautuspyyntö edustajantoimesta>>>Vapautuspyyntö VAP 43/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Edustaja Annika Saarikko on eduskunnalle osoittamassaan 6.6.2025 päivätyssä kirjeessä pyytänyt vapautusta edustajantoimesta siirtyäkseen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toimitusjohtajaksi. Edustaja on pyytänyt, että vapautus edustajantoimesta tulee voimaan 7.9.2025 alkaen. Puhemiesneuvosto puoltaa pyyntöä ja esittää, että vapautus edustajantoimesta myönnetään 7.9.2025 lukien.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_63_3,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Vestman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_63_4,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunnan mietintö saamelaiskäräjälain uudistamisesta on siis valmistunut. Mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta. Perustuslakivaliokunta oli kuitenkin yksimielinen hallituksen esityksen perustuslainmukaisuutta koskevasta arviosta. Saamelaiskäräjälain uudistuksen tavoitteena on hallituksen esityksen mukaan suojella ja edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä parantaa saamelaisten kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon ja saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä. Perustuslain 17 §:n 3 momentissa turvataan saamelaisille alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Perustuslain 121 §:n 4 momentin mukaan saamelaisilla on kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto kotiseutualueella sen mukaan kuin lailla säädetään. Perustuslakivaliokunta esittää, että saamelaiskäräjälaki hyväksytään pääosin hallituksen esityksen mukaisena. Sen keskeisiin ratkaisuihin valiokunta ei ehdota pykälämuutoksia. Valiokunta ehdottaa kahta pykälämuutosta kuitenkin perustuslain vaatimusten vuoksi. Nämä muutokset on siis välttämättä tehtävä, jotta laki voidaan säätää tavallisena lakina, eli kyse on säätämisjärjestyskysymyksistä. Arvoisa puhemies! Kuten tunnettua, perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta ja suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Tässä asiassa kuitenkin perustuslakivaliokunta on myös mietintövaliokunta. Tämän valiokunnan kaksoisroolin vuoksi valiokunta on pitänyt tarpeellisena tarkastella mietinnössään ensin erikseen kysymystä lakiehdotuksen perustuslainmukaisuudesta. Perustuslakivaliokunta on siis ikään kuin antanut itsellensä lausunnon lakiehdotusten perustuslainmukaisuudesta ennen kuin se on tarkastellut lakiehdotuksia poliittisista näkökulmista. Valiokunta onnistui myös tässä haastavassa asiassa erottamaan oikeudellisen tehtävän ja poliittisen arvion, mistä kiitos valiokunnan jäsenille. Puhemies! Perustuslakivaliokunnan ehdottamat pykälämuutokset johtuvat perustuslain 21 §:n yksilön oikeusturvaa koskevan perusoikeuden vaatimuksista. Ensimmäinen muutos koskee muutoksenhakulautakunnan ratkaisukokoonpanoa. Muutoksenhakulautakunta toimii vaaliluetteloon pääsyä koskevissa asioissa ensimmäisenä muutoksenhakuasteena. Valiokunnan mielestä on välttämätöntä muuttaa sääntelyä siten, että lautakunnan muut kuin lakimiesjäsenet eivät voi muodostaa enemmistöä ratkaisukokoonpanosta. Toinen valiokunnan mukaan välttämätön muutostarve kohdistuu valituslupaperusteisiin. Näitä sovelletaan valitettaessa muutoksen hakulautakunnan päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hallituksen esityksen mukaan valituslupa on myönnettävä vain, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ja valituslupahakemuksessa on esitetty perusteltu väite muutoksenhakulautakunnan päätöksen perustumisesta syrjintään tai ilmeiseen lainvastaisuuteen. Tämä ehdotettu valituslupaperuste hallituksen esityksessä on siis hyvin rajattu verrattuna yleisiin säännöksiin. Tällainen jatkovalitusoikeuden rajaaminen merkitsisi osittaista valituskieltoa. Perustuslakivaliokunta katsoo, ettei esityksen mukaista rajattua jatkovalituskynnystä voida perustella saamelaisten itsemääräämisoikeudella vaan valituslupasääntelyssä korostuu oikeusturva. Oikeusturvanäkökohtien vuoksi sääntelyä on välttämätöntä muuttaa niin, että valitusluvan myöntämisen edellytyksiä ei rajata tiukemmin kuin hallintolainkäytössä yleisesti. Valiokunta ehdottaa, että sovellettaviksi tulevat siten hallintoprosessilain yleiset valituslupaperusteet korkeimpaan hallinto-oikeuteen valitettaessa. Muita pykälämuutoksia mietinnössä ei siis ehdoteta. Arvoisa puhemies! Äänioikeutta saamelaiskäräjien vaaleissa koskeva 3 § ehdotetaan hyväksyttävän sellaisena kuin sitä ehdotetaan hallituksen esityksessä. Valiokunnan käsityksen mukaan paitsi oikeudellisessa myös tarkoituksenmukaisuusharkinnassa on 3 §:n osalta syytä antaa erityistä merkitystä sille, että saamelaiskäräjät on aikanaan antanut ennakkohyväksynnän hallituksen esityksen sisältämille lakiehdotuksille. Perustuslakivaliokunta korostaa 3 §:n kriteerien keskeistä merkitystä alkuperäiskansan itsemääräämisoikeuden kannalta. Oikeus tulla merkityksi vaaliluetteloon on ehdotuksen 3 §:n mukaan henkilöllä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen, että henkilö itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan, isovanhemmistaan tai isoisovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai on ollut merkittynä äänioikeutetuksi 1. tammikuuta 2027 tai sen jälkeen järjestetyissä saamelaiskäräjien vaaleissa. Vaaliluetteloon merkitsemisen edellytyksenä on myös, että samassa laissa säädetyt ikää, kansalaisuutta ja väestökirjanpitoa koskevat äänioikeuden muut vaatimukset täyttyvät. Perustuslakivaliokunta korostaa mietinnössään perus- ja ihmisoikeusmyönteistä tulkintaa vaaliluetteloon merkitsemistä ratkaistaessa. Kieltä koskevan edellytyksen täyttymistä tulisi arvioida kokonaisuutena ensimmäisestä kielestä olemassa olevan näytön perusteella. Vuoden 1962 väestölaskennan ei sen epätäydellisyyden vuoksi tulisi olla ainoa mahdollinen tai välttämättä edes ensisijainen näyttö, vaan esimerkiksi kirkonkirjoihin ja muihin asiakirjoihin tehdyillä merkinnöillä tulisi olla merkitystä. Valiokunta pitää selvänä, että hakijalta ei voida edellyttää aukotonta näyttöä. Edellytyksen voidaan katsoa täyttyvän kohtuudella arvioituna riittävällä selvityksellä. Näytön harkinnassa tulisi alkuperäiskansan oikeuksien lisäksi antaa merkitystä myös yksilön oikeuksien toteutumiselle. Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että nykyisen lainsäädännön voimassa ollessa vaaliluetteloon kuulumiselle on ainakin joissakin tapauksissa annettu merkitystä viranomaistoiminnassa, mitä valiokunta pitää huolestuttavana. Valiokunta korostaa painokkaasti, että nyt ehdotettavassa 3 §:n sääntelyssä kyse on vain vaaliluetteloon merkitsemisestä eikä sääntelylle tule antaa muuta oikeudellista merkitystä. Nostan esiin myös muutokset, joita hallituksen esityksessä ehdotetaan äänestysmenettelyä koskeviin säännöksiin. Perustuslakivaliokunta pitää äänestämisen sujuvoittamiseen ja helpottamiseen tähtääviä lainmuutoksia tärkeinä parannuksina. Valiokunnan mielestä äänestysmenettelyä koskevat muutokset parantavat demokratian toteutumista. Puhemies! Saamelaiskäräjälain 9 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvollisuudesta. Viranomaiset ja muut julkisia hallintotehtäviä hoitavat neuvottelevat ehdotetun 9 §:n mukaan saamelaiskäräjien kanssa valmisteltaessa lainsäädäntöä, hallinnollisia päätöksiä ja muita toimenpiteitä, joilla voi olla erityinen merkitys saamelaisille. Yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite koskee saamelaisten kotiseutualueella toteutettavia tai vaikutuksiltaan sinne ulottuvia sekä muita, erityisesti saamelaisten kieleen tai kulttuuriin taikka heidän asemaansa tai oikeuksiinsa alkuperäiskansana vaikuttavia toimenpiteitä, jotka koskevat 9 §:ssä tarkemmin määriteltyjä asioita. Valiokunnan mielestä säännöksestä käy edelleen ilmi, että säännöksen soveltamisen on tarkoitus keskittyä saamelaisten kannalta erityisen merkityksellisiin asioihin. Saamelaiskäräjälain 9 §:ää on sen perustelujenkin valossa valiokunnan mukaan luettuna tulkittava niin, että neuvotteluvelvoitteen syntyminen edellyttää vaikutusten välittömyyttä saamelaisten kannalta. Valiokunnan mielestä pelkästään välillisten vaikutusten mahdollisuus ei vielä olisi riittävää neuvotteluvelvoitteen syntymiselle. Lisäksi valiokunta on kotiseutualueen ulkopuolelle ulottuvan neuvotteluvelvoitteen osalta kiinnittänyt huomiota siihen, että valiokunnan käsityksen mukaan yksittäisissä lupa-asioissa ei lähtökohtaisesti ole kyse asioista, joilla olisi erityistä merkitystä saamelaisille. Kuitenkin kotiseutualueen välittömässä läheisyydessä tällaisiakin tilanteita saattaa olla. Valiokunta pitää hallituksen esityksen tapaan perusteltuna menettelyä, jossa neuvottelut kohdistuvat yksittäisten ratkaisujen pohjaksi laadittuihin yleisiin periaatteisiin tai linjauksiin. Valiokunta pitää tärkeänä yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteen tavoitetta löytää yksimielisiä ratkaisuja saamelaisille merkityksellisissä asioissa. Valiokunta korostaa kuitenkin, ettei saamelaiskäräjillä ole päätöksentekoa koskevaa veto-oikeutta. Tämä seikka nousi esiin myös maa- ja metsätalousvaliokunnan ja talousvaliokunnan lausunnoissa. Valiokunnan mielestä sääntelylle ei myöskään tule tosiasiassa antaa tällaista merkitystä. Valiokunta toteaa lisäksi, ettei passiivisuus neuvotteluissa estä päätöksentekoa. Saamelaiskäräjälain käsittelyn yhteydessä on mainittu myös Kansainvälisen työjärjestön itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskeva yleissopimus numero 169 eli niin sanottu ILO 169 -sopimus. Saamelaiskäräjälakiin ehdotetut muutokset vaikuttaisivat hallituksen esityksen mukaan myönteisesti mahdollisuuksiin ratifioida tämä sopimus. Valiokunta on mietinnössään pitänyt tarpeellisena painottaa, että käräjälain muutosten hyväksymisen esittäminen ei merkitse valiokunnan kannanottoa sanotun sopimuksen ratifioinnin mahdollisuuteen. Puhemies! Perustuslakivaliokunta korostaa mietinnössä seurantatarvetta ja sitä, että mahdollisesti havaittaviin ongelmiin tulee puuttua. Valiokunta ehdottaakin hyväksyttäväksi lausumaa, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa tarkasti lain toimivuutta ja vaikutuksia saamelaisten itsehallinnon toteutumiseen ja eri ryhmiin sekä tarvittaessa ryhtyy viipymättä asianmukaisiin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin havaittujen ongelmien korjaamiseksi. Kyseessähän on historiallinen lakiuudistus, joka on epäonnistunut kolmella edellisellä vaalikaudella hallituspohjan väristä riippumatta. Kuulemisissa on käynyt selvästi ilmi, että niin lainsäädännön nykytilaan kuin ehdotettuihin muutoksiin kohdistuu kritiikkiä. Saamelaiskäräjälain uudistus on paitsi alkuperäiskansa saamelaisia myös tutkijoita jakava. Perustuslakivaliokunnassa saamelaiskäräjälakia on käsitelty perusteellisesti asiantuntijoita laajasti kuullen. Saamelaiskäräjillä on ollut mahdollisuus olla läsnä kaikissa valiokunnan kuulemisissa ja esittää kantansa. Mietinnön valmistumisen jälkeen saamelaiskäräjien hallitus on ilmaissut myönteisen kantansa saamelaiskäräjälakiesityksen etenemiselle. Valiokunta esittää siis saamelaiskäräjälain hyväksymistä siten muutettuna, että valiokunnan valtiosääntöisesti välttämättöminä pitämät, oikeusturvaa koskevat muutokset tehdään. Toivon, että tämä pitkään valmisteltu uudistus saadaan nyt säädettyä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2025-06-10T14:02:27,2025-06-10T14:14:28,Hyväksytty,1.1 2025_63_5,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustajat voivat pyytää minuutin mittaista vastauspuheenvuoroa painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Partanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_6,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Karoliina,Partanen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten valiokunnan puheenjohtaja tässä äsken kertoi, niin saamelaiskäräjälain uudistamista on todella yritetty usean hallituksen toimesta jo vuosikymmenten ajan. Se kertoo omalta osaltaan siitä, miten haastava ja tunteita herättävä tämä lainsäädäntö on. Perustuslakivaliokunnan jäsenenä haluan kiittää valiokunnan jäseniä arvostavasta ja perusteellisesta työstä, samoin kuin myöskin puheenjohtajaa. On hienoa, että saimme perustuslainmukaisuuden osalta valiokunnan mietinnöstä yksimielisen. Vuosikymmenten jälkeen on hienoa, että Orpon hallitus on nyt vihdoin ja viimein onnistunut tässä historiallisessa saamelaiskäräjälain uudistamisessa. On tärkeää myöskin, että olemme käyneet keskustelua saamelaiskäräjien kanssa asiasta ja olemme nyt vihdoin ja viimein tuomassa Suomen lainsäädännön sille tasolle, jota kansainväliset, erilaiset toimintaelimet meiltä edellyttävät. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Karoliina Partanen,1520,2025-06-10T14:14:47,2025-06-10T14:15:51,Hyväksytty,1.1 2025_63_7,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ojala-Niemelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_8,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käräjälaki on vuodelta 95, ja sen uudistaminen on kannatettava asia. Käräjälain uudistaminen on ollut pitkään työn alla, ja se on osoittautunut haasteelliseksi tehtäväksi ja jopa herättänyt jännitteitä tuolla Ylä-Lapissa. Käräjälain osalta perusongelmana lienee ristiriita saamelaisten ja kantaväestön välillä. Saamelaiskäräjillä on pelko siitä, että saamelaisiksi voisi tulla kantaväestön edustajia, jolloin vesitettäisiin alkuperäiskansan merkitys, kun taas osa saamelaiseksi itsensä identifioiva kokee vallitsevan tilanteen epäoikeudenmukaisena, koska heitä ei ole syystä tai toisesta hyväksytty saamelaisiksi. Tästä johtuen niin sanotut statuksettomat saamelaiset ovat joutuneet oikeusturvakeinonaan turvautumaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiin päästäkseen vaaliluetteloon. Voin yhtyä muilta osin tähän esitykseen, mutta kritisoin 3 ja 9 §:iä, ja tulen niistä käyttämään vielä puheenvuoron jäljempänä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-06-10T14:15:51,2025-06-10T14:16:56,Hyväksytty,1.1 2025_63_9,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_10,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! En oikein tiedä, mistä aloittaa — niin moni asia tässä laissa on pielessä. Lakiesitys poistaa polveutumisperusteen, jolla monet inarin- ja metsäsaamelaiset ovat tähän asti voineet hakeutua vaaliluetteloon. Tämä tarkoittaa, että henkilö, joka todistettavasti polveutuu alueen alkuperäisistä saamelaisista, voidaan sulkea ulos omasta edustuselimestään. Korkein hallinto-oikeus on jo aiemmin vahvistanut näiden henkilöiden oikeuden osallistua vaaleihin. Nyt esitetty laki ohittaa nämä päätökset ja siirtää vallan vaaliluettelon määrittelystä täysin saamelaiskäräjien nykyjohdolle ilman ulkopuolista valvontaa tai todellista oikeusturvaa. Arvoisa puhemies! Tämä ei ole oikeusvaltioperiaatteen mukaista. Koko laki tulisi aloittaa puhtaalta pöydältä, ja sen lähtökohtana tulisi olla alkuperäisväestön määritelmä. Kaikkien saamelaisten oikeudet tulisi turvata, ei vain enemmistön.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-06-10T14:16:57,2025-06-10T14:18:08,Hyväksytty,1.1 2025_63_11,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_12,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin tämä nyt käsittelyssä oleva mietintö ei ratkaise sitä ongelmaa, mikä meillä ilmiselvästi on. Nämä saamelaiset, jotka jäävät nyt tämän lain ulkopuolelle, heitetään todella sellaisen mielivallan kohteeksi, että se porukka, joka valitsee oikeuden asettua ehdolle vaaleissa ja tulla valituksi, ei missään nimessä takaa niitä saamelaisten oikeuksia, mitä tässä laissa tavoitellaan. Kannattaa kaikkien muistaa, miltä tuntuu sellaisesta ihmisestä, joka omalla alueellaan esimerkiksi kuntavaaleihin ei saisi osallistua. Hänelle sanottaisiin, kun lappua lyödään kohdalle, että kyllä sinä muuten voisit äänestää mutta et ole vaaliluettelossa, et voi äänestää. Tähänhän liittyy sitten valtava ongelma: Saamelaisilla on tiettyjä oikeuksia, jotka liittyvät poronhoitoon, maankäyttöön, kalastukseen ja yleiseen tapaan, jolla voi toteuttaa saamelaista elämäntapaa. Ne henkilöt, jotka tästä luettelosta jätetään tietoisella politiikalla ulos, vähitellen menettävät nämä oikeudet. Eli kysymys on varallisuusoikeudellisesti äärimmäisen suurista asioista, ja olen murheellinen siitä, että tällaista ratkaisua [Puhemies koputtaa] ei syntynyt nytkään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-06-10T14:18:09,2025-06-10T14:19:22,Hyväksytty,1.1 2025_63_13,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_14,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun me päätämme täällä eduskunnassa saamelaisia koskevista asioista, meidän täytyy muistaa, että silloin kyse ei ole meistä suomalaisista, me päätämme toisen kansan asioista. Tämä perustuslakivaliokunnan mietintö korjaa ne ihmisoikeusloukkaukset, mitä Suomi on saamelaisia kohtaan tehnyt. [Juha Mäenpää: Ei pidä paikkaansa!] Vaikka kyse ei ole yksimielisestä mietinnöstä, oli hyvä, kun puheenjohtaja korosti sitä, että perustuslakipohdinta on kuitenkin käyty yksimielisesti, eli tämä laki toteuttaa Suomen perustuslakia, jossa on turvattu saamelaisille oikeus omaan kulttuuriin ja itsehallintoon. Haluan myös muistuttaa, että tässä nämä kriteerit saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kuulumisesta ovat objektiiviset, ne koskevat kaikkia. Tässä myös tullaan laajentamaan tätä kielikriteeriä, ja se on omiaan auttamaan niiden kielenmenettäjien ja erityisesti inarinsaamelaisten asiaa. [Sara Seppänen: Ei pidä paikkaansa! — Hannu Hoskonen: Ei pidä paikkaansa!] Toivon asian läpimenoa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-06-10T14:19:22,2025-06-10T14:20:34,Hyväksytty,1.1 2025_63_15,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Wickström, varsågod.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_16,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Jag vill först börja och rikta ett tack till grundlagsutskottet, som äntligen har kommit fram med ett enhälligt betänkande hit till stora salen. Från SFP:s sida hoppas vi att det här lagpaketet får en bra och saklig behandling också här.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,sv,Henrik Wickström,1501,2025-06-10T14:20:34,2025-06-10T14:21:04,Hyväksytty,1.1 2025_63_17,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Saamelaiskäräjälain uudistus on keskeinen ihmisoikeuskysymys, ja on häpeä, että se on lykkääntynyt niin paljon. Nykyinen laki loukkaa alkuperäiskansan itsemääräämisoikeutta, ja me haluamme sellaisen lain, joka turvaa saamelaiskäräjien toimintakyvyn sekä saamelaisten itsemääräämisoikeuden. Tätä lakia on tosiaan pyritty uudistamaan jo kolmella vaalikaudella. 2011 alkaneella kaudella se peruutettiin perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen, 2015 alkaneella kaudella esitys jäi antamatta saamelaiskäräjien hylättyä silloisen esityksen, ja viime kaudella esitys raukesi vaalikauden lopussa. Nyt on vihdoin mahdollisuus saada tämä tärkeä laki eteenpäin ja vahvistaa samalla alkuperäiskansan itsemääräämisoikeutta, ja on hieno asia, että laki on nyt vihdoin tässä vaiheessa, missä se täällä käsittelyssä on.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-06-10T14:21:42,2025-06-10T14:22:43,Hyväksytty,1.1 2025_63_18,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaleva, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_19,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Atte,Kaleva,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta tätä mietintöä tehdessään kuuli hyvin laajan joukon erilaisia asiantuntijoita, ja se käsittely tapahtui erittäin perinpohjaisesti. Tätä on, niin kuin täällä on todettu, jo hyvin pitkään eri tavalla koetettu viedä eteenpäin, ja nyt se on sitten lopulta tässä pisteessä, että se on menossa maaliin. Haluaisin kiittää tässä erityisesti perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaa ja koko perustuslakivaliokuntaa siitä, että saatiin hyvässä hengessä vietyä tämä hyvin hankala asia kuulemisineen läpi. Ja vielä korostan sitä, että tähän perustuslakivaliokunnan mietintöön sisältyvän perustuslaillisuuden punninta, näiden perusoikeuksien punninnan osuus tästä mietinnöstä, oli yksimielinen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Atte Kaleva,1481,2025-06-10T14:22:43,2025-06-10T14:23:28,Hyväksytty,1.1 2025_63_20,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_21,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraattisessa ryhmässä olemme tyytyväisiä, että tämä saamelaiskäräjälain uudistus vihdoinkin saadaan maaliin. Pidämme tärkeänä, että Suomi on saamassa korjattua lainsäädäntömme puutteet, joista olemme saaneet useita huomautuksia YK:n kansainvälisten ihmisoikeussopimusten valvontaelimiltä. Tämähän perustuu oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timosen johtaman toimikunnan edellisellä vaalikaudella tekemään työhön, ja se on valmisteltu yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa. Isoja eroja edelliskaudella käsiteltyyn esitykseen ei ole. Silloin se jäi valitettavasti kesken. Nyt lailla säädetään oikeudesta äänestää ja asettua ehdolle saamelaiskäräjien vaaleissa, eikä sillä oteta kantaa siihen, ketä voidaan pitää saamelaisena, eikä varsinkaan heijastusvaikutuksiin muuhun lainsäädäntöön. [Puhemies koputtaa] Esitetyt saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkitsemisen kriteerit vastaavat myös Ruotsissa ja Norjassa omaksuttuja käytäntöjä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-06-10T14:23:29,2025-06-10T14:24:48,Hyväksytty,1.1 2025_63_22,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_23,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! ILOn yleissopimus 169 eli itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskeva yleissopimus tunnustaa alkuperäiskansojen polveutumisen keskeisenä tekijänä alkuperäiskansan jäsenyyden määrittelyssä. Mikä on alkuperäiskansa, jonka lainsäädännöstä poistetaan nyt polveutuminen? Tämä on käsittämätöntä. Hallitus esittää saamelaismääritelmän kumoamista ja sen korvaamista oikeudella tulla merkityksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Samalla niin kutsuttu lappalaiskriteeri poistettaisiin kokonaan. Toimenpide on saanut osakseen arvostelua, sillä sitä pidetään saamelaisten vähemmistöryhmiä syrjivänä. Ehkä ansiokkaimmin kritiikin on antanut professori Reetta Toivanen kirjallisessa asiantuntijalausunnossaan perustuslakivaliokunnalle. Toivanen kertoi, että YK:n ihmisoikeuskomitea ei ole edellyttänyt lappalaiskriteerin poistamista eikä muutoinkaan anna yksityiskohtaisia määräyksiä saamelaismääritelmän sisällöstä. Edes mandaattia tällaiseen heillä ei ole. Arvoisa puhemies! Mielestäni hallituksen esityksen oikeutus ja tarpeellisuus [Puhemies koputtaa] voidaan asettaa kyseenalaiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-06-10T14:24:48,2025-06-10T14:26:06,Hyväksytty,1.1 2025_63_24,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_25,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! ”Se, mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei voi olla lakikaan.” Tämä Olaus Petrin tuomarinohje, joka on painettu painetun Suomen Laki ‑kirjan etusivulle, tuli mieleeni, kun tätä mietintöä luin. Olen sitä mieltä, että ketään suomalaista ei tule merkitä vaaliluetteloon, se on saamelaisten vaaliluettelo. Mutta siitä se ongelma vasta alkaakin: Kuka on saamelainen? Onko itseidentifikaatio, polveutuminen, kieli vai joku määräävä tekijä? Tähän ei ole olemassa yksiselitteistä oikeaa vastausta. Sen takia tämän lain käsittely on nyt neljännellä vaalikaudella täällä, ja se on ollut ongelmissaan. Ongelmallisuudesta kertoo myös se, että kun kävin tammikuussa Utsjoella, joka on ainoa saamelaisenemmistöinen kunta, siellä oli edustettuna neljä eri puoluetta kunnanhallituksen ja ‑valtuuston puheenjohtajistoon, mutta heidän kaikkien yksimielinen kanta oli, että älkää viekö tätä lakia, 9 §:ää, eteenpäin. Tämä pysäytti minut. Haluan kuitenkin sanoa, [Puhemies koputtaa] että vaikka tämä on venynyt näin pitkään, olen kiitollinen siitä, että ollaan kieltä ja kulttuuria voitu edistää tänäkin aikana.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-06-10T14:26:06,2025-06-10T14:27:25,Hyväksytty,1.1 2025_63_26,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_27,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On todella korkea aika, että saamelaiskäräjälaki uudistetaan ja korjataan. Suomi on saanut useita huomautuksia aiheesta YK:n ihmisoikeuskomitealta ja YK:n rotusyrjintäkomitealta. [Sara Seppänen pyytää vastauspuheenvuoroa] Myös valtiosäännön ja ihmisoikeuksien asiantuntijoiden kanta on hyvin selkeä: laki on uudistettava saamelaisten itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi. Olen todella pahoillani siitä, että saamelaiset ovat joutuneet odottamaan tämän lain korjaamista niin kauan. Se on ollut varmasti erittäin raskasta, ja siitä vastuu kuuluu tässä talossa työskenteleville kansanedustajille eri vaalikausilla. Haluan kiittää kaikkia, jotka ovat sitkeästi työskennelleet tämän lain puolesta silloinkin, kun on tuntunut siltä, että asiat eivät meinaa edetä laisinkaan. Toivon, että laki saadaan nyt vihdoin korjattua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-06-10T14:27:25,2025-06-10T14:28:25,Hyväksytty,1.1 2025_63_28,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_29,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Saamelaiskäräjälakia on tosiaan yritetty uudistaa usealla hallituskaudella tuloksetta. Nyt on tosiaan korkea aika. Ei ole suomalaisten asia määritellä, kuka on saamelainen ja kuka ei. Tämä oikeus kuuluu alkuperäiskansoille itselleen. Lopulta asia on varsin yksinkertainen: jos haluamme suojella saamelaisten kieliä, kulttuuria ja oikeuksia, meidän tulee säätää alkuperäiskansan itsemääräämisoikeutta toteuttava ja kunnioittava laki. Suomi on tähän mennessä epäonnistunut toteuttamaan saamelaisten oikeuksia. Saamelaisia ei riittävästi kuulla heitä koskevissa asioissa, eikä alkuperäiskansoja koskevaa ILO 169 ‑sopimusta ole vieläkään ratifioitu. Nyt meillä on näytön paikka. Meidän tulee näyttää, että seisomme alkuperäiskansamme oikeuksien puolella. Suomi on tämän velkaa saamelaisille. Tämä esitys on hyväksyttävä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-06-10T14:28:26,2025-06-10T14:29:28,Hyväksytty,1.1 2025_63_30,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_31,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikki kunnia saamelaiselle kulttuurille ja itsehallinnolle, mutta toisaalta on todettava, että yhdenvertaisessa ja tasa-arvoisessa Suomessa jonkun ryhmän oikeuksien säätäminen yhteen lakiin ilman, että arvioidaan vahvasti muiden oikeuksia, on todella vaikea juttu. Perustuslakivaliokunta on mielestäni tehnyt erinomaista työtä, ja sen valtiosääntöoikeudellinen arviointi on varsin tasokas. Otan kuitenkin esille yhden kohdan, kohdan 5, joka minun mielestäni säätelee hyvin pitkälle ja kertoo, mikä on mahdollista ja mikä ei: ”Yhdessä perus- ja ihmisoikeuksien turvaamista koskevan julkisen vallan velvoitteen kanssa perustuslain 17 §:n 3 momentin säännös velvoittaa julkista valtaa sallimaan ja tukemaan siinä tarkoitettujen ryhmien oman kielen ja kulttuurin kehittämistä. Toisaalta säännös ei merkitse saamelaisten tai muiden ryhmien oikeutta omaan kulttuuriinsa vedoten poiketa suomalaisen oikeusjärjestyksen asettamista säännöistä.” Meillä on laki, [Puhemies koputtaa] meillä on perustuslaissa tietyt perusoikeudet. Niitä pitää kaikkien noudattaa, eikä semmoista lakia voida säätää, [Puhemies koputtaa] joka näitä rikkoo.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-06-10T14:29:28,2025-06-10T14:30:48,Hyväksytty,1.1 2025_63_32,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_33,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja totesi, saamelaiskäräjälain uudistamista on yritetty jo yhteensä kolmella vaalikaudella. Ja kun kyse on merkittävästä ihmisoikeuskysymyksestä, niin on tärkeää, että saamelaiskäräjälaki saadaan viimein uudistettua. Tämä esitys vastaa keskeiseltä sisällöltään viime hallituksen vuonna 2022 antamaa esitystä, ja taustalla on tietysti nyt perustuslakivaliokunnan huolellinen käsittely. Arvoisa puhemies! Jos oikein ymmärsin, niin Petteri Orpon ja Riikka Purran hallitus päätti yksimielisesti antaa tämän esityksen eduskuntaan, ja totta kai sillekin on painoa annettava. SDP tukee Petteri Orpon hallituksen esitystä saamelaiskäräjälain uudistamiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-06-10T14:30:48,2025-06-10T14:31:47,Hyväksytty,1.1 2025_63_34,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_35,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on tosiaan kiistanalainen esitys saamelaiskäräjistä annetun lain muuttamiseksi. Pidän tärkeänä, että perustusvaliokunta mietinnössään tuo esiin, että vuoden 1962 väestölaskennan ei sen epätäydellisyyden vuoksi tulisi olla ainoa mahdollinen tai välttämättä edes ensisijainen näyttö vaaliluetteloon kuulumiseksi. Esimerkiksi kirkonkirjoihin ja muihin asiakirjoihin tehdyillä merkinnöillä tulee olla merkitystä. Perustuslakivaliokunta pitää selvänä, ettei hakijalta voida edellyttää aukotonta näyttöä. Arvoisa puhemies! Pitäisin erittäin tärkeänä, että Euroopan ainoa alkuperäiskansa, saamelaiset, ei keskenään syrjisi eri saamelaisryhmittymiä vaan jokainen saamelainen myös aidosti on mukana vaaliluettelossa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-06-10T14:31:48,2025-06-10T14:32:41,Hyväksytty,1.1 2025_63_36,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_37,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On hienoa, että tämä laki on nyt täällä käsittelyssä ja perustuslakivaliokunta on saanut työnsä valmiiksi. Kuten olemme monessa puheenvuorossa kuulleet, tätä lakia on todellakin yritetty pitkään ja hyvin monen eri hallituksen toimesta, ja onkin todella arvokasta, että se on nyt vihdoin tässä vaiheessa ja pääsemme sitä täällä salissa nyt käsittelemään. Suomi on saanut huomautuksia niin YK:n ihmisoikeuskomitealta kuin YK:n rotusyrjintäkomitealta juuri sen takia, että meillä ei ole saamelaisten itsemääräämisoikeutta kunnioittavasti tätä lakia aiemmin saatu korjattua, ja nyt onneksi se on tehty. Kuten tässä on tullut esille, niin tämä lakihan perustuu hyvin vahvasti viime kaudella tehtyyn esitykseen, ja sen pohjalla oli tämä Timosen toimikunnan työ, joka tehtiin yhdessä saamelaiskäräjien kanssa. Vaikka tähän tehtiin nyt pieniä muutoksia, niin olen ymmärtänyt, että saamelaiskäräjät pitävät tätä lakia riittävän hyvänä, ja nyt on meidän [Puhemies koputtaa] vuoromme saattaa se vihdoin loppuun.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-06-10T14:32:41,2025-06-10T14:33:55,Hyväksytty,1.1 2025_63_38,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_39,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Olemme vaativan, jopa suorastaan vaikean asian äärellä. Hallituksen esityksen tavoitteena on vahvistaa saamelaisten itsehallintoa, turvata kulttuurin ja kielen jatkuvuus sekä tuoda lainsäädäntö kansainvälisten velvoitteiden tasolle. YK:n ihmisoikeuskomitea ja rotusyrjinnän vastainen komitea ovat kehottaneet Suomea korjaamaan nykytilan, ja nyt tähän ongelmaan puututaan. Esityksessä muun muassa tarkennetaan vaaliluetteloon merkitsemisen ehtoja. Asia ei ole yksinkertainen ja herättää ymmärrettävästi keskustelua tässä salissa. Huolellisen käsittelyn päätteeksi perustuslakivaliokunta puoltaa esityksen hyväksymistä pääosin hallituksen esityksen mukaisena eikä esitä muutoksia vaaliluetteloon pääsyn kriteereihin. Samalla perustuslakivaliokunta esittää valtiosääntöisistä syistä johtuvia pieniä muutoksia, joiden [Puhemies koputtaa] tavoitteena on varmistaa, että myös yksittäisen ihmisen oikeusturva toteutuu. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-10T14:33:55,2025-06-10T14:35:14,Hyväksytty,1.1 2025_63_40,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_41,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tätä keskustelua kuuntelee, niin minusta tilanne on aikalailla sama, mikä se on ollut kaikilla aikaisemmillakin vaalikausilla: eli tehtiin tässä asiassa niin tai näin, niin jonkun mielestä se on kuitenkin väärinpäin. Todella kolmella edellisellä vaalikaudella tämä on näiden kiistojen syystä [Sara Seppäsen välihuuto] ja totta kai sitten aikatauluhaasteiden johdosta jäänyt tekemättä. Nyt olemme jo neljännellä vaalikaudella, ja meillä on todella tässä talossa nyt käsittelyssä Petteri Orpon ja Riikka Purran hallituksen yksimielinen esitys, joka on perustuslakivaliokunnassa käsitelty verrattain hyvin. [Petri Honkonen: Yksimielisesti!] Ja kun tuota mietintöä itse lueskelin, niin kyllä minun mielestäni nyt johtopäätös on selvä: tämän hallituksen yksimielisen esityksen ja perustuslakivaliokunnan erittäin hyvän työn pohjalta vihdoin on tämä asia nyt vietävä maaliin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-06-10T14:35:14,2025-06-10T14:36:26,Hyväksytty,1.1 2025_63_42,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nieminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_43,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on tosiaan äärettömän vaikea asia ulkopuolisten ratkaistavaksi. Olen kiitollinen siitä, että perustuslakivaliokunta käytti tähän todella pitkän ajan, ja kiitos puheenjohtajalle, että myös pyynnöstä teimme hyvin, hyvin laajan kuulemisen. Saimme paljon tietoa tämän käsittelyn aikana, ja siinä varmistui kyllä itsellekin näkökulma, että ei tämä ole helppo ratkaistava, kun emme ole itse paikallista väestöä. Mutta muutama asia, minkä haluan sieltä nostaa: Me toimme mietinnössä kuitenkin esille niitä kriittisiä ja meitä huolestuttavia näkökulmia, ja ne kannattaa sieltä oikeasti tarkemmin lukea. Toivon, että myös siellä pohjoisessa mennään suhteellisen vaalitavan suuntaan. Muutoslautakunnan kokoonpano oli tärkeitä nostoja, mutta tärkein ehkä on se seurantalauseke, mikä sinne on laitettu, elikkä se, että jos tässä joitain vaikutuksia tapahtuu, niin nämä tullaan välittömästi korjaamaan seuraavassa [Puhemies koputtaa] käänteessä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-06-10T14:36:26,2025-06-10T14:37:41,Hyväksytty,1.1 2025_63_44,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_45,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme todellakin eduskunta toisensa jälkeen monen vaalikauden aikana yrittäneet tätä lakia uusia. Erityisesti tietenkin tarkoitus on ollut korjata nämä kansainväliset moitteet, mitä ihmisoikeusrikkomuksista Suomi on saanut. Itse ajattelen, että tämä on myös hetki päästää piinasta ne ihmiset, ketkä ovat joutuneet tätä tilannetta seuraamaan todella pitkään. Erityisesti mietin saamelaislapsia ja ‑nuoria, ketkä ovat kasvaneet ehkä koko elämänsä tämän kiistan aikana, kun oma perhe ei ole voinut taata sitä, että omista asioista päättävät omat ihmiset. Se kulttuuri-itsehallinto ja itsemääräämisoikeus, joka Suomen perustuslaissa on yksiselitteisesti todettu, ratkeaa sillä, että me hyväksymme tämän lainsäädännön, annamme saamelaisille — saamelaisperheille, saamelaisille lapsille ja nuorille — tulevaisuuden, jossa he saavat [Puhemies koputtaa] itse päättää omista asioistaan. [Sheikki Laakso: Miksei kaikille saamelaisille?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-06-10T14:37:42,2025-06-10T14:38:56,Hyväksytty,1.1 2025_63_46,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_47,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Saamelaiskäräjälakiehdotusta on käsitelty perustuslakivaliokunnassa, ja muutamalla oikeusturvaa koskevalla muutoksella sen on perustuslakivaliokunta hyväksynyt. Lakivalmistelu on ollut varsin kimuranttinen useiden vaalikausien ajan. Lakimuutoksen vuoksi asukkaat, jotka todistettavasti olisivat saamelaisia, eivät olisikaan enää kyseistä alkuperäiskansaa. Nämä henkilöt asuvat saamelaisalueilla ja harjoittavat perinteistä saamelaista poronhoitoelinkeinoa. Vaaliluetteloon jäävien peruste olla saamelaisia perustuu 1962 tehtyyn haastattelututkimukseen sekä siinä todennettujen saamelaisten jälkeläisiin. Kyseiset haastattelut ja niiden määritelmät eivät alun perin liittyneet millään lailla alkuperäiskansan määrittelemiseen. Lisäksi nämä suvut ovat muuttaneet perinteisiltä saamelaisalueilta pois ja heidän alle 18-vuotiaista sukulaisista jopa 90 prosenttia asuu etelän kaupungeissa. Vaaliluettelon kriteerit ovat puutteelliset saamelaisuuden todentamisen osalta. Arvoisa puhemies! Tämä lakiuudistus ja korjaus on edelleen varsin tulkinnallinen, ja tähän tulee palata. Kysymys on merkittävästä ihmisoikeuskysymyksestä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-06-10T14:38:56,2025-06-10T14:40:12,Hyväksytty,1.1 2025_63_48,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ojala-Niemelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_49,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan myös osaltani kiittää valiokunnan puheenjohtaja Vestmania tämän asian eteenpäin luovimisesta ja nimenomaan siitä arvokkaasta käsittelystä, minkä se sai tuolla valiokunnassa. Muistelen tuota vuotta 22, kun sain tuolloin omassa valiokunnassa johdettavaksi tämän asian, niin ensin se oli lainsäädäntösuunnitelmassa huhtikuulla, sitten syyskuulla, sitten se annettiin eduskunnalle marraskuussa, kun maaliskuussa oli vaalit ja siinä oli vielä joulutauko välissä. Tämä ei kyllä mahdollistanut sen perusteellista käsittelyä. Meillä oli samanaikaisesti eduskunnassa kesken muun muassa tekijänoikeuslaki, vammaispalvelulaki, eläinten hyvinvointilaki ja kirkkolaki. Mutta tästä haluaisin sanoa, että kun tässä nyt lähdetään siitä, että myös neljäs polvi otetaan mukaan, jolloin tämä saamelaisten joukko laajenisi — edustaja Pitko taisi tämän tuoda esille täällä salissa — niin pidän kyllä aika näennäisenä tätä, koska silloin mennään asiakirjatodisteluissa vuoteen 1850, ja kun jopa sitä aikaisemmista asiakirjoista on ollut vaikeuksia osoittaa olevansa saamelainen, niin tuskin tuolloinkaan [Puhemies koputtaa] sitä voidaan todistaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-06-10T14:40:12,2025-06-10T14:41:25,Hyväksytty,1.1 2025_63_50,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_51,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lakiesityksen perusteluissa viitataan YK:n ihmisoikeuskomitean ja rotusyrjinnän vastaisen sopimuksen CERD-komiteaan väittäen, että nämä olisivat vaatineet polveutumisperusteen poistamista saamelaismääritelmästä. Tämä ei pidä paikkaansa. YK:n ihmisoikeuskomitea ei vaatinut perusteen poistamista vaan kritisoi sitä, ettei nykyistä lakia, joka sisältää polveutumisperusteen, ollut sovellettu sen sanamuodon mukaisesti. CERD-komitea puolestaan edellytti nimenomaan polveutumisperusteen soveltamista, koska kyse on alkuperäiskansaan kuuluvien henkilöiden määrittelystä. Arvoisa puhemies! On vakava asia, jos hallituksen esityksen perustelut ovat ristiriidassa kansainvälisten ihmisoikeuselinten virallisten kannanottojen kanssa. Meidän ei tulisi hyväksyä lakia, joka perustuu virheelliseen tulkintaan kansainvälisistä velvoitteistamme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-06-10T14:41:25,2025-06-10T14:42:36,Hyväksytty,1.1 2025_63_52,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Vielä perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Vestman, ja sitten siirrymme puhujalistalle.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_53,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustajille hyvästä keskustelusta, ja vielä kerran tosiaan kiitos perustuslakivaliokunnan jäsenille tästä asian käsittelystä, joka todella oli huolellinen, asiallinen ja hyvähenkinen. Kuten edustaja Ojala-Niemelä kuvasi, viime kaudellahan esitys raukesi siksi, että se annettiin eduskuntaan niin myöhään. Silloin perustuslakivaliokunta yksimielisesti totesi, että se pitää tärkeänä, että välittömästi tämän kuluvan vaalikauden alussa hallitus antaa uuden esityksen eduskunnalle saamelaisten asemasta ja oikeuksista perustuslaissa säädetyn turvaamiseksi, ja näin Orpon hallitus myös teki, ja tästä haluan hallitusta kiittää. Jos käsillä olisi yksiselitteinen asia, niin sehän olisi ratkaistu jo niillä aiemmilla vaalikausilla, jolloin tätä esitystä ei olla kyetty ratkaisemaan ja säätämään. Perustuslakivaliokunta oli kuitenkin yksimielinen — siis yksimielinen — tämän lakiesityksen perustuslainmukaisuuden arviosta edellyttäen, että nämä yksilön oikeusturvaa takaavat muutokset tehdään. Laki on siinä tilanteessa perustuslain mukainen. [Puhemies koputtaa] Haluan todeta näin ollen vielä kerran, että semmoiset puheenvuorot, joita täällä on esitetty, [Puhemies koputtaa] joissa on väitetty, että tämä lakiesitys olisi oikeusvaltioperiaatteen vastainen, [Puhemies koputtaa] eivät pidä paikkaansa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2025-06-10T14:42:36,2025-06-10T14:44:04,Hyväksytty,1.1 2025_63_54,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Nyt olemme puhujalistalla. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_55,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen perustuslaissa on turvattu saamelaisten oikeus päättää itse omaa kieltään ja kulttuuriaan koskevista asioista. Tällä hetkellä tämä oikeus ei Suomessa ole toteutunut. Suomi on saanut toistuvasti huomautuksia kansainvälisiltä ihmisoikeuselimiltä. Tämän hetken lainsäädäntö mahdollistaa siis sen, että saamelaisten asioista voi päästä päättämään henkilöitä, joita saamelaiset eivät tunnista saamelaisiksi. Me Suomen eduskunnassa päätämme laista, joka koskee saamelaisia, sillä saamelaisilla ei ole itsellään omaa lainsäädäntövaltaa. Pyydän muistamaan sen täällä salissa tänään. Kyse ei ole meistä suomalaisista, vaan me päätämme toisen kansan asioista. [Sara Seppäsen välihuuto] Saamelaiset eivät koskaan antaneet hyväksyntää saamelaiskäräjälakiin eduskunnassa aikoinaan hyväksytylle niin kutsutulle lappalaispykälälle. Voimassa oleva 3 §, jossa saamelainen on määritelty, ei siis vastaa saamelaisten oikeuteen itse määritellä omaan kansaan kuulumista. Alkuperäiskansaan kuuluminen vaatii sekä itseidentifikaation että ryhmäidentifikaation. Kuvitelkaa itsenne asemaan, jossa kansasi asioista päättää ihmisiä, jotka eivät edusta kansaasi. [Juha Mäenpää: Vihreät!] Arvoisa puhemies! Tämä perustuslakivaliokunnan mietintö, joka perustuu Timosen toimikunnan mietintöön, jota itsekin olin viime kaudella toimikunnan jäsenenä tekemässä, korjaa vihdoin tämän tilanteen. Hyväksymällä tämän lain eduskunta kunnioittaa alkuperäiskansan itsemääräämisoikeutta. Mietintö ei ole yksimielinen, vaan ilmeisesti tulemme äänestämään tästä laista. Toivon kuitenkin täydestä sydämestäni, että laki hyväksytään ja saamelaiset voivat jatkaa eteenpäin ja suomalainen yhteiskunta voi myös keskittyä yhdessä saamelaisten kanssa vahvistamaan saamelaisten kieltä ja kulttuuria tai muihin saamelaisia koskeviin tulevaisuuden haasteisiin, kuten luonnonvarataloutta uhkaavaan ilmastonmuutokseen ja siihen sopeutumiseen tai muihin saamelaisten elinkeinoihin ja kulttuuriin liittyviin kysymyksiin. Toivon syvästi, että jos ja kun tämä laki hyväksytään, lähtee etenemään myös se sovintoprosessi, mitä me Suomessa olemme jo lähteneet saamelaisten kanssa tekemään osana totuus- ja sovintokomiteaa. Tämä työ saamelaiskäräjälain uudistuksen kanssa ei ole tehnyt tätä sovintoprosessia helpoksi. Koko tämän ajan, jona olemme yrittäneet tätä lakia uudistaa, ovat saamelaiset joutuneet käymään läpi toivon pilkahdusta ja pettymystä toistensa jälkeen. Viimeksi kaksi vuotta sitten täällä eduskunnassa aiheutettiin valtava pettymys ja myös koettiin valtava pettymys, kun esitys saamelaiskäräjälaiksi kaatui vaalikauden lopulla. Nyt onkin oikea aika korjata tilanne, hyväksyä tämä laki ja sen jälkeen käynnistää aito dialogi suomalaisen yhteiskunnan ja saamelaisten kanssa, jotta voimme jatkaa yhdessä eteenpäin. [Hannu Hoskosen välihuuto] Edellinen hallitus käynnisti tämän totuus- ja sovintoprosessin, ja se jatkuu tällä hallituskaudella — kiitos myös siitä pitkäjänteisestä työstä nykyiselle hallitukselle, joka työtä on tukenut. Arvoisa puhemies! Tämä laki ei siis todellakaan enää määritä saamelaista, kuten vanhassa laissa 3 § määrittää, vaan se määrittää, kenellä on oikeus kuulua saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Tässä lakiesityksessä samalla, kun tämä niin kutsuttu lappalaispykälä poistuu, myös lavennetaan kielikriteeriä. Kielikriteeriä on nykylakiin verrattuna laajennettu kattamaan yksi sukupolvi taaksepäin eli koskemaan myös isoisovanhempia. Jos henkilön isoisovanhemmista jompikumpi on oppinut saamen ensimmäisenä kielenään, on henkilö äänivaltainen saamelaiskäräjävaaleissa. Tämä helpottaa sekä kielenmenettäjien että erityisesti inarinsaamelaisten asemaa ja saattaa lain myös yhteispohjoismaiselle tasolle. Arvoisa puhemies! On tärkeää, että valiokunta on yksimielinen siitä, että tämä lakiesitys on perustuslain mukainen. Olen rehellinen: minulle ei ole vielä tuotu tässä käsittelyssä esille sellaisia seikkoja, että voisin ymmärtää tämän lain vastustamista. Saamelaisille kuuluu oikeus määrätä omasta kulttuurihallinnostaan, ja tämä laki toteuttaa sen. [Heikki Vestman: Näin on! — Sara Seppänen: Kaikki eivät ole päässeet määrittelemään!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-06-10T14:44:06,2025-06-10T14:49:13,Hyväksytty,1.1 2025_63_56,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_57,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä on tämän vaalikauden harvoja edistysaskelia ja varmasti merkittävin edistysaskel ihmisoikeuksien saralla. Saamelainen alkuperäiskansa on joutunut odottamaan ihmisoikeuksiensa toteutumista liian kauan. On korkea aika, että eduskunta vihdoin hyväksyy alkuperäiskansan itsemääräämisoikeutta turvaavan lakiuudistuksen. Suomi loukkaa alkuperäiskansan ihmisoikeuksia, ja Suomella on velvollisuus korjata laki. Uudistuksen kaatuminen peräti kolmella edellisellä vaalikaudella on Suomen valtion häpeä ja epäonnistuminen. Suomen valtio on pettänyt saamelaiset liian kauan. Kiitos hallitukselle siitä, että työ, joka jäi viime vaalikaudella häpeällisesti kesken, ollaan vihdoin saattamassa maaliin. Arvoisa puhemies! Nykyinen, 30 vuotta vanha saamelaiskäräjälaki epäonnistui keskeisen pykälänsä osalta. Saamelaismääritelmäpykälään sisältyvä historiallisten asiakirjojen virheelliseen tulkintaan perustunut lappalaiskriteeri on johtanut tulkintaongelmiin ja ihmisoikeusloukkauksiin. Suomi on saanut muun muassa YK:n ihmisoikeuskomitealta ja rotusyrjintäkomitealta langettavia ratkaisuja alkuperäiskansan itsemääräämisoikeuden loukkaamisesta, kun korkein hallinto-oikeus on muuttanut saamelaiskäräjien vaaliluetteloita nykylain ongelmallista pykälää tulkiten. Nyt käsiteltävä esitys on lähes sama kuin viime hallituksen antama. Lain ongelmallisin kohta eli niin sanottu lappalaiskriteeri ollaan poistamassa, ja saamelaismääritelmän sijaan laissa säädettäisiin jatkossa oikeudesta tulla merkityksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Samalla mahdollisuutta tulla merkityksi vaaliluetteloon laajennettaisiin ulottamalla alkuperäiskansan kulttuurin kannalta keskeinen kielikriteeri aina isoisovanhempiin asti. Lakia uudistetaan myös muun muassa nostamalla saamelaisten itsemääräämisoikeus Lain tarkoitus -pykälään ja vahvistamalla viranomaisten yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitetta saamelaisia koskevassa päätöksenteossa. Perustuslakivaliokunta hyväksyy esityksen kaikkein keskeisimmiltä osiltaan muuttamattomana. Perustuslakivaliokunta esittää muutosta valitusoikeuteen siten, että korkeimmalta hallinto-oikeudelta haettavaan valituslupaan ei liitettäisi ehdotettua kynnystä, jossa korkein hallinto-oikeus olisi keskittynyt lähinnä syrjintäväitteisiin ja ilmeiseen lainvastaisuuteen. Muutoksenhakua joka tapauksessa uudistetaan perustamalla ensimmäiseksi muutoksenhakuasteeksi itsenäinen ja riippumaton muutoksenhakulautakunta. Lisäksi muutoksenhakulautakunnan kokoonpanoa koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi niin, etteivät muut kuin lakimiesjäsenet voi muodostaa enemmistöä ratkaisukokoonpanosta. Olennaista on, että saamelaiskäräjien hallitus on viime perjantaina yksimielisesti hyväksynyt nämä muutokset. Uudistusta vastustavat ovat Suomelta ihmisoikeussopimusten noudattamiseksi edellytetyn lain 3 §:n välttämättömän korjaamisen lisäksi vastustaneet esitykseen sisältyvää yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteen vahvistamista. On toisteltu, ettei yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite saa muodostua veto-oikeudeksi ja kannettu huolta maankäyttöoikeuksista saamelaisalueella. Yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite on olennainen kansainvälisessä alkuperäiskansaoikeudessa turvatun vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen kannalta. Yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite ei tietenkään tarkoita veto-oikeutta. Menettelyn on kuitenkin aidosti turvattava alkuperäiskansan äänen ja oikeuksien huomioiminen saamelaisia koskevassa päätöksenteossa. Niin alkuperäiskansan kulttuurin kuin ympäristönsuojelun kannalta on keskeistä, ettei esimerkiksi kaivoshankkeilla tuhota saamelaisalueen herkkää ja arvokasta luontoa. Viime kaudella käsiteltyyn esitykseen verrattuna pykälää saamelaisten oikeuksien huomioimisesta viranomaisten päätöksenteossa on karsittu. Esitys on tältä osin heikompi kuin viime kaudella mutta kompromissinakin merkittävä ja kauan odotettu askel. Arvoisa puhemies! Suomi on velkaa tämän lain saamelaisille. Tämä esitys on vihdoin hyväksyttävä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-06-10T14:49:24,2025-06-10T14:54:06,Hyväksytty,1.1 2025_63_58,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_59,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aluksi kiitän perustuslakivaliokuntaa ja sen jäseniä tämän lakiehdotuksen erittäin perusteellisesta käsittelystä. Kuulimme lukuisia asiantuntijoita ja varmasti lähes kaikkia mahdollisia tahoja, joiden elämää ja todellisuutta tämä lakiehdotus koskettaa. Keskusta on vuosikymmenten varrella ollut vahvasti edistämässä saamelaisten kulttuurillisten oikeuksien toteutumista sekä myötävaikuttanut saamelaisten kulttuurisen itsehallinnon perustamiseen Suomessa, mukaan lukien saamelaiskäräjien perustaminen, museo- ja luontokeskus Siidan ja kulttuurikeskus Sajoksen perustaminen. Myös muissa erityislaeissa olemme olleet myöntämässä oikeuksia saamelaisille harjoittaa heidän perinteisiä, kulttuuriinsa kuuluvia elinkeinoja. Olemme yhtä mieltä siitä, että tätä saamelaiskäräjälakia pitää uudistaa, mutta olisimme halunneet tämän lakiehdotuksen voimalla jatkaa sovun rakentamista, jolloin kaikille saamelaisryhmille suotaisiin oikeus vaalia omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä työskennellä enemmän yhdessä. Se, mitä pidämme eniten epäoikeudenmukaisena, on se, että tässä hallituksen esityksessä esitettyjen muutosten seurauksena etenkin ne saamelaisryhmät, jotka ovat olleet kaikista kovimpien suomalaistamistoimenpiteiden kohteena ja eniten menettäneet omia kulttuurisia erityispiirteitään, usein kieli mukaan lukien, joutuisivat tämän uuden lain myötä syrjityiksi uudelleen. Tässä on kyse heidän elämästään, kuten myös muiden saamelaiseen alkuperäiskansaan kuuluvien jokapäiväisestä elämästä. Muualla Suomessa — itsekään en tule saamelaisten kotiseutualueelta vaan Keski-Suomesta — nämä tämän kokonaisuuden erilaiset ihmisoikeusnäkökulmat eivät hahmotu, koska siellä asiaa katsotaan puhtaasti ulkopuolelta, mutta yksittäisen suvun ja henkilön tasolla nämä näkökulmat ovat todella merkittäviä. Arvoisa puhemies! Tämä puheena oleva mietintö on jaettu kahteen osaan. Yhdymme tähän valtiosääntöoikeudelliseen arvioon, että näinkin saamelaiskäräjälakia voidaan Suomen perustuslain ja kansainvälisten sopimusten näkökulmasta muuttaa. Mutta koska perustuslakivaliokunta toimi tässä myös mietintövaliokuntana eli arvioi lakiesitystä tämän substanssipuolen osalta eli käytännössä arvioi sitä, onko laki hyvä ja oikeudenmukainen, niin mielestämme se olisi voinut olla parempikin. Jätimme kollegan kanssa puheena olevaan mietintöön vastalauseen, jossa ehdotamme yhteensä kuutta eri pykälämuutosehdotusta, jotka pohjautuvat valiokunnassa kuultuihin asiantuntijanäkemyksiin sekä eduskunnan talousvaliokunnan sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan kaikkien puolueiden yksimielisinä jättämiin lausuntoihin. Nämä muutosehdotuksemme turvaisivat lakiehdotusta paremmin kaikkien saamelaisten oikeudet alkuperäiskansana, ja niillä vältettäisiin ristiriitoja myöskin saamelaisalueiden muiden asukkaiden kanssa. Kysehän on jokapäiväisestä elämästä, ei pelkästään julistuksista, mikä ei tänne etelään aina hahmotu. Kiistanalaisin ja hankalin kysymys tässä lienee lain 3 §, jonne on kirjattu saamelaismääritelmä. Hallitus esittää sen kumoamista ja korvaamista oikeudella tulla merkityksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, ja samalla polveutumisperustetta objektiivisesti osoittava niin kutsuttu lappalaiskriteeri poistettaisiin kokonaan. Tätä pidämme monestakin eri tulokulmasta hyvin ongelmallisena, ja itse historioitsijan koulutuksen saaneena minun on hyvin vaikea nähdä, kuinka aukottomasti sukupolvien taakse näillä varsin ohuilla historiallisilla lähteillä pysyttäisiin tällaisia ihmisen elämässä todella isoja ja merkityksellisiä asioita vedenpitävästi osoittamaan. Siksi esitämme tämän pykälän säilyttämistä ennallaan, samoin kuin myös tämän lakiehdotuksen 9 §:ää eli tätä yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitetta ehdotamme pidettäväksi voimassa olevan lain mukaisena. Myöskin ehdotamme, että Suomessa samalla tavalla kuin Ruotsissa ja Norjassa saamelaiskäräjävaalit suoritettaisiin suhteellisen vaalitavan mukaisesti. Arvoisa puhemies! Näillä edellä kuvaamillani perusteilla esitän vastalauseen 1 mukaisia pykälämuutosehdotuksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-06-10T14:54:13,2025-06-10T14:59:35,Hyväksytty,1.1 2025_63_60,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_61,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään meillä on käsiteltävänä esitys, jolla on sekä historiallista että inhimillistä painoarvoa. Kyse on saamelaiskäräjälaista, jota on yritetty uudistaa yli vuosikymmenen ajan. Nyt meidän hallituksemme on onnistunut siinä, missä monet aikaisemmat eivät. Olemme löytäneet kompromissin. Tämä on tärkeä askel, ei vain lakiteknisesti vaan oikeudenmukaisuuden ja alkuperäiskansan oikeuksien näkökulmasta. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen tavoitteena on vahvistaa saamelaisten itsehallintoa, turvata kulttuurin ja kielen jatkuvuus sekä tuoda lainsäädäntö kansainvälisten velvoitteiden tasolle. YK:n ihmisoikeuskomitea ja rotusyrjinnän vastainen komitea ovat kehottaneet Suomea korjaamaan nykytilan, ja nyt tähän ongelmaan puututaan. Esityksessä muun muassa tarkennetaan vaaliluetteloon merkitsemisen ehtoja. Asia ei ole yksinkertainen ja herättää ymmärrettävästi keskustelua tässä salissa. Huolellisen käsittelyn päätteeksi perustuslakivaliokunta puoltaa esityksen hyväksymistä pääosin hallituksen esityksen mukaisena eikä esitä muutoksia vaaliluetteloon pääsyn kriteereihin. Samalla perustuslakivaliokunta esittää valtiosääntöisistä syistä johtuvia pieniä muutoksia, joiden tavoitteena on varmistaa, että myös yksittäisen ihmisen oikeusturva toteutuu tehokkaasti. Tätä ajatellen muutoksenhakua koskevat säännökset ovat nyt vahvempia. Tässä laissa ei ole kysymys vain saamelaiskäräjistä vaan jokaisen oikeusturvasta Suomessa. Arvoisa puhemies! Tarkoituksena ei ole antaa kenellekään veto-oikeutta vaan varmistaa, että päätökset valmistellaan vuorovaikutuksessa saamelaisten kanssa. Yhteistyö ei koskaan tarkoita pysähtymistä. Se on osa kunnioittavaa päätösten valmistelua. Tämä on tasapainoinen kokonaisuus. Perustuslain mukaan saamelaisilla on itsehallinto kieltään ja kulttuuriaan koskevissa asioissa, mutta se ei ole täyttänyt tehtäväänsä, jos järjestelmä ei ole luotettava, oikeudenmukainen tai johdonmukainen. Tämä laki pyrkii siihen, että jatkossa tämä toteutuu. Saamelaiskäräjien hallitus on ilmoittanut yksimielisesti hyväksyvänsä esityksen, ja saamelaiskäräjiä on kuultu sekä osallistettu valmistelussa. Siksi tämä on aito askel kohti paremmin toimivaa ja luottamusta rakentavaa järjestelmää. Arvoisa puhemies! Haluan lopuksi korostaa perustuslakivaliokunnan ehdottamaa lausumaa, jossa eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa tarkasti lain toimivuutta ja vaikutuksia saamelaisten itsehallinnon toteuttamiseen ja eri ryhmiin sekä ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin, jos ongelmia ilmenee. Se on tärkeä kirjaus. Se kertoo, että tämä uudistus ei ole päätös vaan alku: alku paremmalle, tasa-arvoisemmalle järjestykselle, alku, jossa alkuperäiskansan ääni kuuluu. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-10T14:59:46,2025-06-10T15:04:17,Hyväksytty,1.1 2025_63_62,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_63,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Muistan hyvin, kun 2011 alkaneella vaalikaudella eduskuntaan tuotiin saamelaiskäräjälain uudistus. Olin silloin perustuslakivaliokunnan jäsen — niin kauan olen saanut kansanedustajana käsitellä saamelaiskäräjälain uudistusasiaa. Vaalikaudella 2015 perustettiin korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Hallbergin vetämä komitea, jossa olin myös jäsenenä, ja kävimme pitkiä neuvotteluja hallituspuolueiden edustajien ja saamelaiskäräjien edustajien kesken siitä, minkälainen voisi olla uudistus saamelaiskäräjälaista. Pääsimme mielestäni aika hyväänkin kompromissiin siitä, millä tavalla voisimme löytää kohtuullisen ratkaisun, semmoisen, joka olisi jollakin tavalla kompromissi. Nimittäin kun politiikassa puhutaan vaikeista asioista, joissa ei ole absoluuttista totuutta olemassa — ei oikeita eikä vääriä ratkaisuja, vaan on erilaisia tulokulmia — niin silloin kannattaa hakea semmoista kompromissia, joka saattaa olla sellainen, että joissakin tilanteissa kaikki kokevat sen jollakin tavalla hankalaksi mutta kuitenkin siedettäväksi. Itse lähestyn tätä kysymystä siltä kannalta, että olisi tärkeää, että olisi löytynyt semmoinen ratkaisu, joka koettaisiin siellä alueella niin, että se jollakin tavalla mieluummin lisäisi sovintoa ihmisten keskuudessa kuin aiheuttaisi lisää riitoja ja vastakkainasettelua. On ollut jo ihan liikaa Ylä-Lapissa — niin kuin me kutsumme: Yläperällä — sellaista vastakkainasettelua ja turhaa kärjistelyä. Pahoin pelkään, että tämä laki ei tule liennyttämään sitä vaan saattaa jopa — mitä en toivo, mutta saattaa olla niin — kärjistää sitä. Tässähän toteutuu nytten kyllä täydellisesti nykyisten saamelaiskäräjien kanta siitä, mikä on lain sisältö, mutta sitten on olemassa myös toinen näkökulma, joka ei tietenkään millään tavalla tule tässä huomioon otetuksi. Sillä tavalla tämä ei ole sentyyppinen hyvä ratkaisu, jota itse olisin suosinut ja jossa katsottaisiin myös toista osapuolta — niin kuin vanhassa juristien käyttämässä sanonnassa on se, että kuuntele myös toista osapuolta. Tässä esityksessä ja mietinnössä ei sitä ole nyt tehty. Mutta kaiken tämän keskellä, vaikka näenkin tässä ongelmia... Ne kaksi suurinta ongelmakohtaa muuten pitkäaikainen kansanedustaja, edustaja Ojala-Niemelä aika hyvin tässä toi esille. Itse debatissa kerroin muuten toisen niistä, joka on tämä 9 § ja jossa myös saamelaisenemmistöisessä kunnassa Utsjoella nähtiin ongelmia. Toinenhan on sitten se ikuisuuskysymys, joka on vaikea kysymys: kuka on saamelainen? Tai miten se nyt muotoillaan: kenellä on oikeus äänestää saamelaiskäräjien vaaleissa, eli kenellä on oikeus tulla merkittyä sinne vaaliluetteloon? Ei tämä ole kysymys, josta voisi sanoa, että siinä on absoluuttisesti oikea ja väärä, koska nytkäänhän ei tehdä samanlaista ratkaisua kuin muissa Pohjoismaissa, joissa on määritelty niin, että siellä kyllä kieli on ratkaiseva mutta kotikieli, jos on puhunut kotikieltä, ja nyt Suomessa mennään aika erikoiseen ratkaisuun, että se ratkaiseva onkin ensimmäinen kieli. Aivan kuten Ojala-Niemelä täällä edellä totesi, on hirveän hankalaa, jos sanotaan, että nythän tämä laajenee neljänteen sukupolveen. Kuka pystyy näyttämään, että neljä sukupolvea aiemmin se on ollut ensimmäinen kieli, jonka henkilö on oppinut kotona? Mahdoton tehtävä, koska kieliä käytetään monesti ristiin, suomea ja saamea. Olen tavannut monia saamelaisia ystäviä, jotka sanovat, että no eivät hekään osaa sanoa, mikä heillä on ollut ensimmäinen kieli, koska heillä käytetään molempia kieliä. Joka tapauksessa, kuten sanoin, olen hirveän tyytyväinen siihen, että riippumatta tästä valtavan hankalasta kysymyksestä, saamelaismääritelmästä, me olemme kyenneet näitten vuosien aikana lisäämään rahoitusta kielipesille, myös saamelaiskäräjille. Me olemme museon rahoittaneet — uusi laajennettu tai saneerattu museo — ja pyrkineet luomaan saamelaisille mahdollisuuden ylläpitää kieltä ja kulttuuria. Se, mikä olisi se tavoitetila meillä, on se, että me olisimme voineet... Olen vähän surullinen tämän lain sisällöstä, ennen muuta sen takia, että tämä nyt lähtee siitä, että tämä vaaliluettelo kerätään uudestaan, ja nyt sellaisista, jotka on merkitty sinne, osa ei tule pääsemään tähän vaaliluetteloon. Minusta tämä ei ole — se, mihin viittasin — oikeus eikä kohtuus. Minusta se ei ole kohtuullinen ratkaisu, että osa niistä, jotka ovat ehkä pitkään toimineet siellä, joutuu nyt pois sieltä. Ei se olisi heikentänyt saamelaiskulttuuria. Uskallan ottaa näinkin rohkean tulkinnan, vaikken ole itse saamelainen. Mutta kuten sanoin, ei sinne tule ketään sellaista lähtökohtaisesti merkitä, joka ei ole saamelainen. Se ei ole suomalaisten käräjät, se on saamelaisten käräjät. Mutta kun on olemassa näitä ristiriitaisia näkökulmia — tämä on hirvittävän hankala kysymys — niin olisi kannattanut hakea kohtuullista ratkaisua, niin kuin Ojala-Niemelä täällä edellä totesi. Nyt siihen ei valitettavasti kyetty. Ajateltiin, että 10—0 eli selkävoitto on paras voitto. Olen itse politiikassa monesti tottunut siihen, että selkävoitot eivät ole niitä parhaita voittoja vaan politiikan pitäisi olla kompromissien taidetta. Mutta se, arvoisa puhemies, minkä pitäisi olla tavoitetila — ja sen pitäisi olla edelleen, tästäkin eteenpäin — on se, että Suomessa olisi sellaiset olosuhteet, että saamelainen kulttuuri voisi kehittyä elinvoimaisena. Niitä kolmea saamen kieltä, joita täällä puhutaan, voitaisiin ylläpitää, ne voisivat säilyä elävinä. Se on meidän kaikkien etu. Ja jos me voisimme rakentaa sovintoa, olisi mahtavaa, että me voisimme rakentaa Suomea, jossa me kaikki voisimme olla ylpeitä siitä, että meillä on täällä Euroopan ainoa alkuperäiskansa, ja me haluaisimme yhdessä tehdä töitä sen eteen, että sen ominaispiirteet ja kulttuuriset piirteet säilyisivät, ja voisimme kunnioittaa toinen toisiamme. Siksi olen murheissani siitä, että tässä on päädytty ratkaisuun, joka on aika toispuoleinen ja aiheuttaa paljon ristiriitoja. Ja joudun tässä kyllä tukemaan niitä vastalauseen esityksiä, joita täällä on edellä kerrottu myös puheenvuoroissa keskustan perustuslakivaliokunnan edustajien toimesta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-06-10T15:04:21,2025-06-10T15:11:39,Hyväksytty,1.1 2025_63_64,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Riipi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_65,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on keskusteltu, saamelaisia koskeva lainsäädäntö on ollut tässä talossa jo useita hallituskausia käsittelyssä, eikä kaikkia tyydyttävää lopputulosta, tuota edustaja Lohen mainitsemaa kompromissia, ole saatu aikaiseksi. Vuosien varrella asian ympärillä käyty taistelu on kärjistänyt paitsi saamelaiskäräjien sisällä tehtävää politiikkaa, myös ennen kaikkea ihmisten ja eri saamelaisryhmien välejä tuolla pohjoisessa. Elävä elämä siellä on jo nyt valitettavasti osin syrjintää, vähättelyä ja ihmisten jakamista eri leireihin. Pohjoisessa elävänä voin sanoa varmasti, että nyt käsittelyssä oleva Orpon hallituksen lakiesitys tulee edelleen kärjistämään tilannetta. [Sara Seppänen: Kyllä!] Siihen sisältyy kolme yksityiskohtaista epäkohtaa ja yksi laajempi periaatteellinen ongelma: Ensimmäinen epäkohta liittyy uuteen määritelmään henkilöistä, jotka ovat jatkossa äänioikeutettuja saamelaiskäräjävaaleissa. Tämä käytännössä mahdollistaa seuraavien vaalien osalta vaaliluettelon puhdistamisen niin, että jopa menneiden vuosien ääniharavatkin joutuvat väistymään. [Hannu Hoskonen: Kyllä!] Valta keskittyy. [Sara Seppänen: Kyllä!] Toinen epäkohta ovat itse saamelaiskäräjävaalit, joita ei edelleenkään järjestetä kaikissa muissa vaaleissa vakiintuneella tavalla eli suhteellisina vaaleina, vaan nykyisellä mallilla, joka mahdollistaa edelleen vallan keskittämisen ohi henkilökohtaisten vaalitulosten. Tämä tarkoittaa, että jatkossakaan valta ei käytännössä voi vaihtua vaalien kautta, ja demokratiaa ei siten käytännössä ole. Kolmas epäkohta liittyy uuteen neuvottelumenettelyä koskevaan pykälään, jonka muoto käytännössä tulee haastamaan nykyisen jo vakiintuneen ja itse asiassa ihan toimivan neuvottelumenettelyn saamelaiskäräjien ja muun muassa alueen kuntien välillä. Lähivuosina tullaan oikeudessa testaamaan, kuinka käy esimerkiksi pohjoisen kuntien kaavoitusmonopolille. Mutta ehkäpä kuitenkin suurin periaatteellinen ongelma on koko lain taustalla oleva rakenne, jossa saamelaismääritelmää ei enää itse asiassa ole, vaan se on korvattu oikeudella tulla merkityksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, joka siis kootaan uudelleen. Teoriassa tämä tarkoittaa siis sitä, että saamelaiseksi voi identifioitua jokainen, kun sitä ei enää lain tasolla määritellä, [Sara Seppänen: Juuri näin!] mutta tulevaisuudessa kaikki erityisoikeudet koskevat vain laissa määriteltyä joukkoa, joka myös käyttää täyttä puhevaltaa saamelaisten nimissä yli muiden. Minun mielestäni se on iso, iso epäkohta. [Sara Seppänen: Kyllä!] Arvoisa puhemies! Meillä pohjoisessa näiden ristiriitojen keskellä asuvana ihmisenä haluaisin olla rakentamassa sopua, jotta kaikille saamelaisryhmille suotaisiin oikeus vaalia omaa kieltään ja kulttuuriaan, ja että työskentelisimme enemmän yhdessä. Tämä hallituksen esitys ei valitettavasti rakenna sitä sopua, vaan tulee sitä rikkomaan surullisella tavalla. Meille pohjoisessa asuville ihmisille tässä ei ole kysymys mistään kivasta identiteettipolitiikasta, vaan arkisista vakavista ongelmista ja ihmisten jakamisesta, valitettavasti, etnisyyden perusteella kahteen kastiin. [Sara Seppänen: Juuri näin!] Edellä olevan perusteella kannatan edustaja Honkosen tekemää vastalausetta ja pykälämuutosehdotuksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-06-10T15:11:45,2025-06-10T15:16:16,Hyväksytty,1.1 2025_63_66,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_67,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on mahdollisuus tehdä historiaa, mahdollisuus korjata vuosikymmeniä jatkunut epäkohta. Kyse on saamelaiskäräjälaista, mutta vielä syvemmin kyse on ihmisoikeuksista, oikeudenmukaisuudesta ja alkuperäiskansan kunnioittamisesta. Nyt vihdoin on aika saada saamelaiskäräjälaki korjattua. Kyse ei ole marginaalisesta muutoksesta vaan siitä, että Suomi viimein täyttää kansainväliset ja kansalliset velvoitteensa. Meidän on korjattava laki, jonka useat riippumattomat tahot sekä Suomessa että kansainvälisesti ovat todenneet rikkovan ihmisoikeuksia. YK:n ihmisoikeuskomitea on useaan otteeseen huomauttanut Suomea siitä, että nykyinen laki ei kunnioita saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Myös YK:n rotusyrjintäkomitea on todennut, että Suomen tulee uudistaa lakia tavalla, joka vastaa kansainvälisiä velvoitteita. Nämä eivät ole kevyitä huomautuksia. Ne ovat vakavia muistutuksia siitä, että oikeusvaltiossa ei ole sijaa vähemmistöjen oikeuksien sivuuttamiselle. Tämä viesti on ollut kristallinkirkas myös kotimaassa. Valtiosääntöasiantuntijat, ihmisoikeusjärjestöt, saamelaiskäräjät ja lukemattomat asiantuntijat ovat toistuvasti tuoneet esille saman vaatimuksen: saamelaiskäräjälaki on uudistettava saamelaisten itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi. Arvoisa puhemies! Nykylaki on vuodelta 1995 ja auttamatta vanhentunut. Nykylain pääongelma juontuu niin sanotusta lappalaispykälästä. Se lisättiin nykylakiin eduskuntakäsittelyssä saamelaiskäräjien vastustuksesta huolimatta. Siinä saamelaisuutta haetaan vanhoista verorekistereistä, jotka eivät ole rekisteri etnisyydestä tai kielestä vaan henkilöstä ja elinkeinosta. Norjan ja Ruotsin saamelaismääritelmässä ei vastaavaa pykälää ole. Hallituksen esityksessä oikeutta äänestää saamelaiskäräjien vaaleissa koskevaa saamelaisten määritelmäsäännöstä ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että kysymys olisi nimenomaan henkilön merkitsemisestä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon eli äänioikeudesta saamelaiskäräjien vaaleissa, ei siitä, ketä on pidettävä ylipäätään saamelaisena. Lakiuudistuksella vahvistetaan saamelaisten itsemääräämisoikeutta kansana eli saamelaisten oikeutta itse määritellä, kuka on saamelainen, sen sijaan, että suomalaiset tekevät sitä heidän puolestaan. Saamen kansalle kyse ei ole enempää eikä vähempää kuin heidän tulevaisuudestaan. Suomen velvollisuus on varmistaa, että saamelaiskäräjien legitimiteetti Saamen kansan silmissä säilyy. Saamelaisten perusteltu huoli on se, että ilman lainmuutosta muut ihmiset kuin saamelaisen yhteisön saamelaisina pitämät tulevat valtaamaan saamelaiskäräjät ennemmin tai myöhemmin. Arvoisa puhemies! Täällä salissa on nostettu huomioita siitä, että tässä lakiesityksessä ei olisi tehty jo kompromisseja. Tämähän ei pidä paikkaansa. Tämä lakiesitys, mikä tällä hetkellä on, ei todellakaan ole saamelaiskäräjien tahdon mukainen. Hehän olisivat toivoneet viime hallituksen lain kokonaisuutta siitä 9 §:stä ja varmasti vielä enemmän. Tässähän saamelaiskäräjät on juuri joutunut kymmenien vuosien aikana tekemään kompromisseja ja kompromisseja, ja silti eduskunnassa tätä lakiesitystä ei ole viety eteenpäin aikaisemmin. Haluaisin muistuttaa tästä, että jos joku täällä ei ole pystynyt kompromisseihin ja viemään tätä tärkeätä kokonaisuutta eteenpäin, niin se on tämä sali eivätkä saamelaiset. Arvoisa puhemies! Itsemääräämisoikeus ei ole mielipidekysymys, eikä sen pitäisi olla poliittinen pelinappula. Se on perusoikeus, joka kuuluu jokaiselle alkuperäiskansalle, erityisesti Euroopan unionin ainoalle alkuperäiskansalle, saamelaisille. Tällä hetkellä Suomen valtio määrittää, kuka saa äänestää saamelaiskäräjillä vastoin saamelaisyhteisön omaa tahtoa. Tämä on selvä loukkaus itsemääräämisoikeutta vastaan. [Juha Mäenpää: Höpö höpö!] — Kyllä on. — Tasa-arvo ei tarkoita sitä, että enemmistö voi sanella alkuperäiskansan rajat. Tasa-arvo tarkoittaa sitä, että kunnioitamme jokaisen ryhmän oikeutta olla oma itsensä. Itsemääräämisoikeus ei vie keneltäkään mitään. Se turvaa saamelaisille sen, mitä heiltä on jo aivan liian kauan evätty. Arvoisa puhemies! On pakko kehua Orpon hallitusta. En olisi uskonut, että tämän hallituksen lakiesitys viedään kokoomusjohtoisesti perussuomalaisten tuella tai tällä kokonaisuudella. Haluankin kiittää kokoomusta ja Petteri Orpoa, että ovat tuoneet lakiesityksen ajoissa eduskunnan käsittelyyn. Samaa ei voi sanoa kyllä viime kaudesta. Sanna Marinin hallitusta voi kiittää siitä, että lakiesitys oli mielestäni kokonaisuudessa parempi. Se valitettavasti tuotiin aivan liian myöhään eduskuntaan käsiteltäväksi, ja haluan siitä sanoa, että eihän siinä enää paljon ollut tekemistä. Pääministeri Marin hienosti toi omalla arvovallallaan lakiesityksen eduskuntaan, mutta ei käyttänyt omaa arvovaltaansa siihen, että lakiesitys olisi mennyt eduskunnasta läpi. Toivonkin, että pääministeri Orpo ei tee samaa virhettä, vaan olisimme vihdoinkin tilanteessa, missä täältä eduskunnasta tämä lakiesitys tulisi voimaan ja pääsisimme myös yhteiskuntana eteenpäin. Haluan tästä kiittää hallitusta, jos tämä nyt lopultakin menee maaliin. Arvoisa puhemies! Meillä kansanedustajilla on vastuu ja valta näyttää, että Suomi seisoo todella ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion puolella. Tämä ei ole hetki peruuttaa, lykätä tai neuvotella saamelaisten oikeuksia pois. Tämä on hetki toimia oikein. Kannatan lämpimästi saamelaiskäräjälain uudistusta, ja vetoan teihin kaikkiin: hyväksytään tämä laki.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-06-10T15:16:18,2025-06-10T15:21:56,Hyväksytty,1.1 2025_63_68,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_69,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiesitys on monella tapaa väärin. En oikein tiedä, mistä edes aloittaisin. Tätä voisi kuvata sanoilla ”historiattomuus”, ”mielivalta” ja ”epäoikeudenmukaisuus”. Sana ”lappalainen” on alkuperäinen sana, joka varsin myöhäisessä vaiheessa korvautui sanalla ”saamelainen”. Aina 1500-luvulta saakka verokirjoihin merkittiin kirjain L eli lappalainen. Lapin historiassa aina 1500-luvulta lähtien aluetta asuttivat metsälappalaiset lapinkylissä. Lappi oli jaettu Tornion Lappiin ja Kemin Lappiin. Ikiaikaiset kalastus- ja metsästysoikeudet kuuluivat lapinkylille, joita oli tuohon aikaan yhdeksän kappaletta: Kittilä, Peltojärvi, Inari, Sodankylä, Keminkylä, Kuolajärvi, Kemijärvi ja Kitka sekä Maanselkä. Lapin alkuperäisväestöä ovat metsäsaamelaiset ja inarinsaamelaiset. Nykyiset saamelaiskäräjillä valtaa pitävät porosaamelaiset tulivat Suomen alueelle vasta 1800-luvun puolella. He onnistuivat säilyttämään kielensä paremmin syrjäisemmästä sijainnista johtuen. Tämä on toki hieno asia. Se on hyvä, että saamen kielet — pohjoissaame, inarinsaame ja koltta — ovat edelleen eläviä kieliä. Metsälappalaisten kieli keminsaame, joka verokirjoissa aina 1500-luvulta lähtien tosiaan merkittiin lapin kieleksi, hävisi 1900-luvun alkuun tultaessa, mutta kulttuuri ei hävinnyt. Vanhoilla lapinkylän alueilla jouduttiin piilottelemaan omaa kulttuuria: pukuja, perinteitä ja identiteettiä. Omalaatuinen vuoden- ja luonnonkierron mukaan eläminen kuitenkin säilyi. Joku historiaa tuntematon voi väittää, että metsälappalaiset olivat suomalaisia. Ei, he olivat metsälappalaisia. He joutuivat perustamaan tiloja 1700-luvulla, jotta eivät olisi menettäneet maitaan. Kehkeytyi ikään kuin sekamalli, jossa kalastus, metsästys, vuodenkierron mukaan eläminen, kulttuurin eri muodot — käsityöt, perinteiset elinkeinot, kuten poronhoito — jatkuivat saaden muotoja myös tilojen hoidosta. Kulttuuri kuitenkin säilyi. Nyt pukuja kaivetaan vinteistä ja varastoista. Lapinkylien yhdistykset ovat aktivoituneet. Joka kesä kokoontuu Metsäsaamelaispäivät. Iloitaan kulttuurista ja ollaan ylpeitä omista juurista. On löytynyt takaisin jotain, mikä on ollut sydämessä ja kulkenut mukana monen sukupolven ajan. Nyt kun laista tämän esityksen mukaan poistetaan polveutuminen eli niin sanottu polveutumiskriteeri, on jäljellä hallintohimmeli, joka ei määritä, kuka on alkuperäiskansaan kuuluva, vaan vain sen, kuka saa äänestää epädemokraattisissa vaaleissa. Mikä tarkoitus tällaisella rakenteella on? Perustuslakivaliokunnan mietintökin lähtee siitä, ettei tällä lailla määritellä saamelaisuutta vaan vain käräjävaaleissa äänestämisestä. Siis kertaan vielä: tämän lain tarkoitus ei ole määrittää alkuperäiskansaan kuuluvia, vaan vain oikeus äänestää. Miksi me säädämme tällaisen lain? Annamme valtaa rakenteelle, jossa ei määritellä alkuperäiskansaa, vaan vain lisätään valtaa osalle porukasta, joka päättää Lapissa asioista toisten alkuperäiskansaan kuuluvien mutta ei käräjäluetteloon kuuluvien yli. Lakiesityksen perusteluissa viitataan YK:n ihmisoikeuskomitean ja rotusyrjinnän vastaisen sopimuksen CERD-komiteaan väittäen, että nämä olisivat vaatineet polveutumisperusteen poistamista saamelaismääritelmästä. Tämä ei pidä paikkaansa. [Hannu Hoskonen: Näin on!] YK:n ihmisoikeuskomitea ei ole vaatinut perusteen poistamista, vaan kritisoi sitä, että nykyistä lakia, joka sisältää tämän polveutumisperusteen, ei ole sovellettu sen sananmukaisessa muodossa. CERD-komitea puolestaan edellytti nimenomaan polveutumisperusteen soveltamista, koska kyse on alkuperäiskansaan kuuluvien henkilöiden määrittelystä. Arvoisa puhemies! Tämä on vakava asia, että Suomi nojaa näin vahvasti näihin kansainvälisten toimielinten lausuntoihin ilman, että ymmärretään täysin, mikä niiden sisältö on ollut. YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen 33 artiklan mukaan alkuperäiskansoilla on oikeus määrittää omasta identiteetistään tai sen jäsenyydestään tapojensa ja perinteidensä mukaisesti sekä oikeus määrätä toimielintensä rakenteet ja valita niiden jäsenet omia menettelyjään noudattaen. Meillä Suomessa on se ongelma, että emme ole määritelleet alkuperäiskansaan kuuluvia. Osa saamelaisista, kuten metsäsaamelaiset ja inarinsaamelaiset, ei ole päässyt osaksi tätä määritelmää. Saamelaiskäräjät edustavat kansainvälisissä toimielimissä Suomen koko alkuperäisväestöä, vaikka kaikki alkuperäiskansaan kuuluvat eivät pääse osallisiksi käräjiin. Arvoisa puhemies! Edustaja Riipi käytti ansiokkaan puheenvuoron elämästä tuolla pohjoisessa Lapissa. Tämä on jokapäiväistä elämää meillä, ei vain niin kutsuttua identiteettipolitiikkaa täältä etelästä käsin. Meidän olisi pitänyt pystyä parempaan, siihen, että me rakennetaan tällä lailla sopua, me saadaan saamelaisia kansoja, alkuperäiskansoja yhteen. Tämä lakiesitys tulee aiheuttamaan ja syventämään ristiriitoja. — Jatkan seuraavassa puheenvuorossani.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-06-10T15:22:00,2025-06-10T15:28:55,Tarkistettu,1.1 2025_63_70,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vuornos, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_63_71,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Henrik,Vuornos,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Saamelaiskäräjälain uudistaminen aloitettiin vuonna 2012 Kataisen hallituksen toimesta. Saamelaiskäräjälain uudistamisessa on ollut erilaisia vaiheita, mutta kunniaksi tämä prosessi ei ole ollut lainsäätäjille. Petteri Orpo on kuudes pääministeri, jonka hallitus käsittelee saamelaiskäräjälakia, ja samalla ensimmäinen, joka aikoo viedä sen maaliin. Haluan antaa erityisen kiitoksen myös ministereille Meri ja Henriksson, joiden rooli tämän pitkäaikaisen saagan loppuun saattamisessa on ollut merkittävä. Saamelaiskäräjälakia on käsitelty eduskunnassa huolella ja hartaasti. Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle jo ensimmäisenä syksynä 14.12.2023. Nyt, puolitoista vuotta myöhemmin, perusteellinen käsittely on valmis. Perusteellinen käsittely on varmasti ollut tarpeen, mutta onhan tämä kestänyt myös aika kauan. Hallituksen esitys saamelaiskäräjistä annetun lain muuttamisesta on keskeisiltä osiltaan sama esitys kuin se, joka Marinin hallituksen loppumetreillä kaatui liian myöhään annettuun hallituksen esitykseen ja erityisesti hallituspuolue keskustan vastustukseen. Lain tavoitteena on suojella ja edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä parantaa saamelaisten kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon ja saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä. Keskeisin muutos nykytilaan lakiesityksessä koskee saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkitsemistä eli äänioikeutta saamelaiskäräjien vaaleissa. Oikeus tulla merkityksi vaaliluetteloon on jatkossa henkilöllä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen, että henkilö itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan, isovanhemmistaan tai isoisovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai ollut merkittynä äänioikeutetuksi vuoden 27 alusta lähtien. Oikeus kuulua käräjäluetteloon takautuu siis jatkossa kolme sukupolvea nykyisen kahden sukupolven sijaan. Niin sanottu lappalaiskriteeri poistuu lakimuutoksen myötä. Arvoisa puhemies! Vaaliluetteloon merkitsemisen nykytilaa voi mielestäni kuvata jokseenkin epäselväksi. Tästä kertovat lukuisat riidat, joita korkein hallinto-oikeus on joutunut vuosien varrella ratkaisemaan käräjäluetteloon kuulumisen osalta. Lainmuutos selkeyttää käräjäluetteloon merkitsemisen tilaa ja vahvistaa osaltaan alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeutta. Minä luotan saamelaiskäräjien enemmistöön, joka tukee lakimuutoksen ratkaisua käräjäluetteloon merkitsemisestä. Kanta on säilynyt samana, vaikka välillä on käyty vaaleja. Ei ole olemassa sellaista ratkaisua, johon kaikki olisivat tyytyväisiä. Nyt käsittelyssä olevaa esitystä tukee selkeä käräjien enemmistö, joka varmaan itse kunkin mielestä edustaa kuitenkin saamelaisten enemmistöä. Haluan kiittää henkilökohtaisesti myös Tuomas Aslak Juusoa ja Pirita Näkkäläjärveä lukuisista keskusteluista ja saamelaiskäräjien näkemysten valottamisesta hallitukselle ja muun muassa tällaiselle etelän vetelälle. Jos mieli on avoin, voi mielestäni kuka tahansa meistä ymmärtää saamelaisuutta sen monine eri vivahteineen. Arvoisa puhemies! Saamelaiskäräjien päätösvalta on rajattua, ja se koskee saamen eri kieliä ja kulttuuria koskevia asioita. Esimerkiksi maankäytöstä ja verotuksesta saamelaisten kotiseutualueella päättävät nyt ja jatkossa kunnanvaltuustot aivan samaan tapaan kuin muualla Suomessa. Haluan alleviivata sanoja ”kieli” ja ”kulttuuri”. Meidän Suomessa tulisi olla ylpeitä, että meillä on elinvoimainen alkuperäiskansa, joka vaalii omaa kulttuuriaan. Se on Suomelle sellainen rikkaus, jota harvalla maailman maalla on. Minkälaisista asioista saamelaiskäräjät sitten huolehtivat? Minusta aivan tavallisista asioista, esimerkiksi siitä, että Sevetin kylällä saa päivähoitopalveluita tai sairaanhoitajan vastaanoton koltan kielellä, jonka puhujia ei ylipäänsä ole kuin muutamia satoja; siitä, että Kaldoaivissa poroelinkeinoa ja kalastusta voidaan harjoittaa jatkossakin ja perinne-elinkeinojen edellytykset säilyvät; siitä, että ikäihminen saa viimeisinä vuosinaan palvelua omalla äidinkielellään esimerkiksi pohjoissaameksi. Jo nyt ilmastonmuutos ja esimerkiksi vieraslaji kyttyrälohi haastavat kotiseutualueen elinkeinoja ja perinteistä tapaa elää. Sopeutumistyössä sekä alueen ainutkertaisen luonnon suojelussa tarvitaan saamelaiskäräjiä ja laajasti koko eduskunnan tukea. Arvoisa puhemies! Minusta on tärkeää, että saamelaiskäräjät on elävän saamelaisuuden äänitorvi: heidän, jotka edelleen puhuvat saamen eri kieliä ja harjoittavat saamelaiselinkeinoja. On päivänselvää, että ilman käräjiä saamelaisten edellytykset pitää yllä kieltä ja kulttuuria heikkenisivät. Uudistamalla saamelaiskäräjälakia turvaamme sen, että saamelaiskäräjät on jatkossakin elävän saamelaiskulttuurin ja elävien kielten vahva edustaja ja ääni Suomessa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Henrik Vuornos,911828,2025-06-10T15:29:04,2025-06-10T15:34:33,Hyväksytty,1.1 2025_63_72,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ojala-Niemelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_73,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Voi sanoa, että lähes 20-vuotisen eduskuntaurani aikana tämä on vaikein päätös, minkä olen kohdannut, omassakin puolueessa. Ensinnäkin tulen Lapista ja Lapin vaalipiiristä, jota tämä asia mitä enimmissä määrin koskettaa, mutta meillä Lapin kansanedustajilla on aikaisempina vaalikausina ollut yhtenäinen näkemys tähän asiaan, ja nytkin uskon, että ollaan hyvin tietoisia ja perehdytty tähän. Tämä on ristiriitainen ja monia jakava kysymys meillä, ja siitä tämä vaikeus johtuu. Saamelaiskäräjälaki on vuodelta 95, ja sen uusiminen on yleisesti kannatettava asia. Jaan muiden perustuslakivaliokunnan jäsenten kanssa näkemyksen siitä, että valtiosääntöoikeudellisia esteitä ei tämän käräjälain hyväksymiselle ole. Sen sijaan mielestäni oikeusministeriön kansliapäällikkö Timosen toimikunnan työn pohjalta tehty työ lähti jossakin määrin heti alussa väärille jengoille. Minusta siihen ei osallistettu kaikkia saamelaisryhmiä, ja lisäksi työ on ongelmallinen 3 ja 9 §:ien osalta. On vaikea lailla säätää, kuka kuuluu alkuperäiskansaan, ja varmasti siitä johtuen oli tämä seuraus, että tässä ei pyritäkään enää saamelaismääritelmään, sitä ei ole, vaan määritellään vain ne, jotka ovat äänioikeutettuja. Hallituksen esityksessä esitetään myös niin sanotun lappalaispykälän poistamista. Saamelaiseksi ei enää katsottaisi sellaisia henkilöitä, joka on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa. Täällä tuotiin aikaisemmissa puheenvuoroissa esille, että ongelmia voi syntyä, jos saamelaisten asioista päättämään pääsevät henkilöt, jotka eivät ole saamelaisia. Kannan huolta myös siitä ja näen ongelmana myös sen, ettei saamelaiseksi hyväksytä henkilöitä, jotka täyttävät kriteerit. Tällaisiakin henkilöitä on, ja siinä tavallaan tämä oikeudenloukkaus tapahtuu toiseen suuntaan. Olen aivan vakuuttunut, että jatkossa näistä ratkaisuista tullaan valittamaan myös ihmisoikeuselimiin. Näen ongelmana sen, että vaaliluetteloon jo kertaalleen merkityksi tullut saamelainen menettääkin uuden lain seurauksena statuksensa eikä häntä lain kriteerien muutoksen myötä enää hyväksytä vaalirekisteriin. Myös apulaisoikeuskansleri on kritisoinut sitä, ettei yksittäiseen henkilöön kohdistuvia vaikutuksia ole lappalaisperusteen poistamisen myötä arvioitu. Lakiesityksessä on omaksuttu teennäinen konstruktio, jonka mukaan saamelaismääritelmä ei enää määrittele sitä, kuka on saamelainen, vaan ainoastaan tämän äänioikeuden, ja tämä ei ole mielestäni hirveän onnistunut ratkaisu. Asiantuntijakuulemisessa on esitetty perusteltuja epäilyksiä siitä, mahdollistaako ehdotettu sääntely kaikkien alkuperäiskansaan kuuluvana itseään pitävien hakeutumisen saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. On tiedossa, että meillä on ollut valtava assimilaatio, ja sen seurauksena, kun saamelaisia ja muita vähemmistöjä on sulautettu valtaväestöön, moni on menettänyt kielensä. Siitä juontuvat nämä vaikeudet nyt näyttää sitten myös osaltaan, että on joskus osannut puhua kieltä. Lakiesityksessä lähdetään siitä, että vaaliluettelo kootaan uudelleen. Lakiuudistus pyrkii poistamaan jo kertaalleen vaaliluetteloon otettuja henkilöitä ja jopa saamelaiskäräjille valittuja henkilöitä. Korkein hallinto-oikeus ei ole liittänyt äänestysluetteloon yhtäkään henkilöä, jolla ei olisi vahva saamelainen identifikaatio ja todisteaineisto oman suvun saamelaisuudesta. Myös vaalilautakunta on tehnyt virheitä hylätessään kriteerit täyttäviä henkilöitä pääsemästä luetteloon. Henkilöt, jotka eivät ole tulleet hyväksyityksi vaaliluetteloon, ovat joutuneet oikeusturvakeinonaan turvautumaan asiassa korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen. Mielestäni olisi ainoa oikea tapa ollut, että hyväksyttäisiin nämä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vaaliluetteloon merkityt saamelaiset myös tähän uudelleen koottavaan vaaliluetteloon. Syksyn 24 vaaleissa saamelaiskäräjät käyttivät valtaansa vähemmistön vastustuksesta huolimatta poistamalla ennen vaaleja sellaiset henkilöt, jotka Suomen valtion korkein hallinto-oikeus oli äänestysluetteloon lisännyt, ja vaalit mitätöitiin ja uusittiin myöhemmin. Mutta nykyinen kokoonpano piti huolen siitä, ettei näitä vähemmistöryhmiä ole päässyt hallituksen lautakuntiin eikä tärkeimpiin työryhmiin. No, saamelaiskäräjälain 9 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvollisuudesta. Saamelaiskuntien edustajat ovat vahvasti tuoneet esille huolensa kunnallisesta itsehallinnosta ja maa-alueidensa käytön vaikeutumisesta. Saamelaisalueen kuntien maankäyttöä rajoittavat jo nykyisellään laajat luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet, jotka ovat pääosin Metsähallituksen hallinnoimia, ja tätä yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitetta ei tule soveltaa siten, että se estää kaiken saamelaisalueen kuntien dynaamisen kehittämisen ja elinvoiman vahvistamisen, muun muassa infra- ja matkailuhankkeiden tai metsäteollisuushankkeiden osalta. Neuvotteluvelvoitteen tulee koskea vain saamelaisten kotiseutualuetta, ja laajentuminen koskemaan kotiseutualueen ulkopuolisia hankkeita aiheuttaa lisäresurssitarpeita ja tulkintavaikeuksia. Neuvotteluvelvoitteen seurauksena on huolehdittava niin kuntien, Lapin liiton, Metsähallituksen kuin saamelaiskäräjien osalta riittävästä työvoimasta ja tulkkaus- ja käännöskuluista, jotteivät jo nykyisellään pitkät prosessit pitkity entisestään. Laki on valmisteltu siten, ettei kaikkia ryhmiä ole osallistettu sen valmisteluun, ja hallituksen esitys ei myöskään tukeudu lainkaan asiasta tehtyihin tutkimuksiin ja selvityksiin. Lain valmistelussa on nojattu voimakkaasti YK:n kansalais- ja poliittisten oikeuksien sopimusta valvovan ihmisoikeuskomitean näkemyksiin. YK:n ihmisoikeuskomitea ei ole ehdottanut vaaliluettelon uudelleenkokoamista eikä lappalaiskriteerin poistamista eikä muutoinkaan antanut yksityiskohtaisia määräyksiä saamelaismääritelmän sisällöstä. Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että ihmisoikeuskomitean näkemykset asiasta ja Suomen tilanteesta pohjautuvat myös osittain virheelliseen tietoon ja tulkintaan. — Jatkan myös seuraavassa puheenvuorossa. Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-06-10T15:34:35,2025-06-10T15:41:42,Tarkistettu,1.1 2025_63_74,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_63_75,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Usean puolueen muodostamassa hallituksessa helposti käy niin, että joutuu juomaan kuumaa kuravettä, mutta jossain menee kuitenkin raja. Minulla se menee ihmisoikeuksissa. Tämä on mielestäni syrjivä ja rasistinen lakiesitys. Hallitus esittää saamelaismääritelmän kumoamista ja sen korvaamista oikeudella tulla merkityksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Samalla niin kutsuttu lappalaiskriteeri poistettaisiin kokonansa. Toimenpide on saanut osakseen arvostelua, sillä sitä pidetään saamelaisten vähemmistöryhmiä syrjivänä. Ehkä ansiokkaimmin kritiikin on antanut professori Reetta Toivanen kirjallisessa asiantuntijalausunnossaan perustuslakivaliokunnalle. Toivanen kertoo, että YK:n ihmisoikeuskomitea ei ole edellyttänyt lappalaiskriteerin poistamista eikä muutoinkaan anna yksityiskohtaisia määräyksiä saamelaismääritelmän sisällöstä. Edes mandaattia tällaiseen heillä ei ole. Valiokunta on antanut mietinnön, jonka pohjalta nyt asiaa käsittelemme. Kaksi erillistä vastalausetta mietintöön ovat jättäneet valiokunnan keskustalaiset jäsenet ja yksi sosiaalidemokraatti. Perustuslakivaliokunnan tiedotustilaisuudessa viime viikon keskiviikkona muistutettiin, että saamelaiskäräjälain uudistus on epäonnistunut kolmella edellisellä vaalikaudella hallituspohjan väristä riippumatta. Tiedotustilaisuudessa huomautettiin, että asiantuntijakuulemisten perusteella niin lainsäädännön nykytila kuin ehdotetut muutokset saavat arvostelua. Saamelaiskäräjälain uudistusta on pidetty yleisesti haastavana. Aihe on voimakkaasti jakanut sekä saamelaisia tutkijoita että poliitikkoja myös puolueiden sisällä. Viimeisimmästä kertoo hyvin se fakta, että esimerkiksi SDP:n rivit repesivät asian käsittelyssä jo perustuslakivaliokunnassa lappilaisen sosiaalidemokraatin jättäessä vastalauseen mietintöön. Vaikka en ole itse perustuslakivaliokunnan jäsen, saati Lapista, niin olen eduskuntaan alkuvuodesta perustetun Suomen alkuperäiskansojen ystävyysryhmän puheenjohtajana ollut mukana järjestämässä keskustelutilaisuuksia aiheeseen liittyen. Ystävyysryhmä järjesti tilaisuuden ”Alkuperäiskansojen haasteet: Vähemmistöjen vähemmistöt, kuka niitä uskaltaa tutkia?” Se järjestettiin eduskunnassa. Keskustelemassa aiheesta olivat muun muassa kestävän kehityksen alkuperäiskansatutkimuksen professori Reetta Toivanen, historian professori Marja Lähteenmäki ja kielitieteilijä ja tietokirjailija Janne Saarikivi. Toisen tilaisuuden ystävyysryhmä järjesti Helsingin keskustakirjasto Oodissa aiheesta ”Saamelaiskäräjälain epäkohdat, onko niitä?” Paikalla keskustelemassa olivat saamelaiskäräjien jäsenet Inka Kangasniemi ja Kari Kyrö. Molemmista tilaisuuksista julkaistiin tallenteet YouTubeen. Koen, että minulla on tällaisten tilaisuuksien järjestäjänä suora velvollisuus kommentoida käsittelyssä olevaa hallituksen esitystä. Elikkä se keskeinen kiistanaihe on se saamelaiskäräjälain 3 §. Siinä sanotaan, että ”saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen, että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa”. Nyt hallitus esittää saamelaismääritelmän kumoamista ja sen korvaamista oikeudella tulla merkityksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Samalla niin kutsuttu lappalaiskriteeri poistettaisiin kokonaan. Toimenpide on saanut osaksi arvostelua, sillä sitä pidetään saamelaisten vähemmistöryhmiä syrjivänä. Ehkä ansiokkaimmin kritiikin on antanut tosiaan Reetta Toivanen asiantuntijalausunnossaan perustuslakivaliokunnalle. Toivasen mukaan lappalaiskriteerin poisto on selkeässä ristiriidassa perustuslain 17.3 §:n kanssa. Lisäksi hän lausunnossaan toteaa, että YK:n ihmisoikeuskomitea ei ole edellyttänyt lappalaiskriteerin poistamista eikä muutenkaan määräyksiä sisällöstä. Edes mandaattia tällaiseen ei ole. Hän näkee eriskummallisena sen, että koko tämän lakiesityksen vahvimmaksi motivaattoriksi on valittu Yhdistyneet kansakunnat, joka valvoo 193:a hyvin erilaista jäsenvaltiota. Toivanen kummastelee lausunnossaan, että Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus ja erilliset, nimenomaan vähemmistöjen oikeuksia valvovat elimet on jätetty huomattavasti vähemmälle huomiolle. Euroopan neuvoston toimielinten suosituksissa ei vaadita saamelaismääritelmän muuttamista eikä varsinkaan ehdoteta koko vaaliluettelon uudelleen laatimista — tämä siitä huolimatta, että nämä komiteat tekevät maavierailuja ja tapaavat saamelaisten edustajia laajamittaisesti. Arvoisa puhemies! Mielestäni hallituksen esityksen oikeutus ja tarpeellisuus voidaan asettaa kyseenalaisiksi. Haluan tähän loppuun vielä vähän vapaamuotoisesti pohtia tätä asiaa, kun nyt kuitenkin oli perustuslakivaliokunnassa lisätty sinne muutamia kriittisiä huomioita ja vaadittu asialle seurantaa, ja siellä oli tämä, mitä seuraa tästä seurannasta. Meillä on kuitenkin tämmöisiä saamelaisia, joilleka tätä saamelaisstatusta ei haluttaisi antaa, ja tämän seurauksena näistä tulee tämmöisten heimojen välisiä riitoja, ja ne tulevat todennäköisesti nyt lisääntymään. Mutta mitä sen seurannan pitää olla ja mitä sen seurannan lopputuloksena on? Mielestäni, jos näitä statuksettomia saamelaisia, joita todennäköisesti tulevat olemaan metsälappalaiset [Puhemies koputtaa] esimerkiksi, kohdellaan edelleen kaltoin, niin tämä saamelaiskäräjälain rahoitus ja siihen liittyvä rahoitus pitää purkaa ja jakaa sitten saamelaisille [Puhemies koputtaa] ja statuksettomille saamelaisille jatkossa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-06-10T15:41:44,2025-06-10T15:49:30,Hyväksytty,1.1 2025_63_76,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Gebhard, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_77,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Elisa,Gebhard,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Saamelaiskäräjälaki ollaan, vaikkakin valitettavan myöhään, korjaamassa sellaisella tavalla, joka turvaa nykyistä paremmin alkuperäiskansan itsemääräämisoikeuden. Minusta on korkea aika toimia oikein saamelaisia kohtaan ja korjata merkittävä kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kannalta keskeinen epäkohta. Itselleni kaikista tärkein seikka alkuperäisessä hallituksen esityksessä sekä tässä perustuslakivaliokunnan kannassa on se, että saamelaiskäräjät itse hyväksyvät esityksen. Nyt saamelaiskäräjien hallitus on yksimielisesti tästä hyväksynnästä päättänyt. Lisäksi on tärkeää, että korjaamme sellaisia puutteita, joista olemme saaneet kansainvälisten ihmisoikeussopimusten valvontaelimiltä moitteita. Esimerkiksi YK:n ihmisoikeuskomitea ja rotusyrjinnän vastainen komitea ovat antaneet Suomelle langettavat päätökset koskien saamelaiskäräjien vaaliluetteloa, sillä laki ei ole toteuttanut alkuperäiskansan itsemääräämisoikeutta. Jo pitkäaikaisen saamelaiskäräjälain muutostyön perustana ovatkin eri vaalikausilla olleet nimenomaan saamelaisten perusoikeuksien toteutuminen, Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeussopimukset, YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistus ja muut alkuperäiskansoja koskevat sopimukset. Tässä esityksessähän suurin muutos nykyiseen verrattuna koskee lain 3 §:n mukaista saamelaisen määritelmää. Tällaisesta määritelmästä tosiaan ei uudessa laissa puhuta, vaan sen sijaan puhutaan oikeudesta tulla merkityksi saamelaiskäräjälain vaaliluetteloon. Vaaliluetteloon merkitsemisen kriteerit taas ovat vastaavat kuin mitä Ruotsissa ja Norjassa on käytössä. Viime kädessä tässä asiassa on kyse siitä, saavatko saamelaiset itse päättää keskeisimmistä omaan asemaansa vaikuttavista seikoista, kuten itsehallinnosta sekä kielen ja kulttuurin ylläpitämisestä. Saamelaiset ovat odottaneet minun mielestäni liian pitkään, että tämä laki korjataan. Nyt on oikea aika uudistaa saamelaiskäräjälaki.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Elisa Gebhard,1488,2025-06-10T15:49:34,2025-06-10T15:52:14,Hyväksytty,1.1 2025_63_78,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Biaudet, poissa. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_79,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Keskusta on koko viime vuosikymmenten toimintansa aikana ollut edistämässä saamelaisten omaa kulttuurin kehitystä ja luomassa oikeuksia ja mahdollisuuksia sen toteuttamiseen. Se näkyy muun muassa saamelaiskäräjien perustamisessa ja sitten Sajoksen rakentamisessa. Elikkä on tehty ihan aidosti työtä sen eteen, että saamelaiset voisivat omalla alueellaan harjoittaa vahvasti kulttuuriaan. Kun nyt katsoo tätä nyt esillä olevaa lakiesitystä — mikä sinänsä on tietysti aivan oikein, että sitä kehitetään koko ajan — olisimme erittäin paljon toivoneet, että olisimme rakentaneet saamelaiskäräjälakia sillä keinoin, että ensinnäkin valmisteluvaiheessa olisi kuultu ja otettu osapuoliksi kaikki ne saamelaiset, joita asia koskee. Tämä lakiesityshän lähti sen aikaisemman työryhmän perusteella laaditun esittelyn pohjalta, ja nyt sen perusteella on laadittu sitten tämä hallituksen esitys, ja tietty osa saamelaisista heitettiin tämän valmistelun ulkopuolelle. Mikähän meteli tässä salissa olisi, jos joku olennainen lakiesitys tulisi eduskuntaan ja iso, merkittävä osa sitä koskevista sidosryhmistä olisi heitetty valmistelun ulkopuolelle eikä heitä ei olisi edes kuultu asiassa? Kyllähän se olisi aivan ennenkuulumatonta. Ja mitä tulee tähän nyt käsittelyssä olevaan perustuslakivaliokunnan mietintöön ja siinä olevaan alkuosaan koskien perustuslainmukaisuutta, siinä keskusta oli aivan yksimielinen. Olemme samaa mieltä, että mietinnön alkuosan perustuslakiosuus oli yksimielinen. Mutta mitä tulee sitten esimerkiksi tähän lain 3 §:ään saamelaisuuden määrittämisestä, olemme rankasti eri mieltä. Ei voi olla niin, että osa saamelaisista — metsäsaamelaiset, metsälappalaiset — heitetään ulos oikeudesta tulla vaaliluetteloon merkityksi ja näin ollen käyttää äänioikeutta saamelaiskäräjävaaleissa. Onhan aivan ennenkuulumatonta, että pieni osa saamelaisista — se porukka, joka valitsee, ketkä saavat olla saamelaiskäräjillä — voi heittää ulos tästä porukasta, niin kuin muuten on käynytkin jo. Ei ole pitkä aika, kun edellisten vaalien ääniharava, eniten ääniä saanut henkilö, heitettiin pois ja ihan pokkana väitettiin sen olevan oikein. On aivan käsittämätöntä, että korkein hallinto-oikeus on näistä asioista antanut monta päätöstä ja saamelaiskäräjät siitä huolimatta on hyvin nuivasti jättänyt ne toteuttamatta: osittain toteuttanut ja osittain jättänyt toteuttamatta korkeimman hallinto-oikeuden päätökset. Miten on mahdollista, että demokraattisessa yhteiskunnassa, perustuslaillisessa demokratiassa Suomessa, tällainen menettely on mahdollista, että korkeimman oikeusasteen tuomiot jätetään huomiotta? En ole moiseen asiaan koskaan elämäni aikana vielä törmännyt, ja toivottavasti tämä tapa ei leviä yleisemmin. On aivan ennenkuulumaton asia, että tällaisen joutuu havaitsemaan kansanedustajana. Jos haluttaisiin aidosti tehdä tämä homma oikein, niin pitäisi se polveutumisperuste edelleen hyväksyä, koska polveutuminen on varmasti ainoa oikea ja rehellinen tapa, jolla voidaan todeta, onko henkilö saamelainen vai ei. Ei voi olla niin, että muuan viisilapsisessa perheessä kolmella on oikeus äänestää saamelaiskäräjävaaleissa ja asettua tietenkin ehdolle — että he ovat saaneet sen oikeuden ja kaksi muuta ei. Eihän tämä näin voi demokraattisessa valtiossa olla, ei missään tapauksessa. Kun katsotaan tätä vaaliluettelomenettelyä yleensäkin, niin se on aivan semmoinen käsittämätön juttu, että asianosaiset itse pääsevät päättämään asiasta ja sen jälkeen sitten voivat näin ollen puhdistaa vaaliluettelon. Olen valtakunnan lehdissä nähnyt monta artikkelia tätä koskien ja monessa keskustelussa ollut mukana, joissa ihan aidosti pelätään, että nyt kun tämä uusi laki tulee hyväksytyksi, niin näin ollen on mahdollista, että se puhdistus alkaa. Sieltä heitetään taas pois henkilöitä, jotka eivät valtaapitävien saamelaisten mielestä ole millään lailla vaalikelpoisia eivätkä ole oikeutettuja asettumaan ehdolle eivätkä äänestämään. Tämä niin sanottu lappalaisperuste on heitetty romukoppaan, ja mikään instanssi tuolla kansainvälisessä toiminnassa ei puolla eikä mahdollista sitä, että tämä polveutumisperuste on huono. Se on laillinen vahva peruste, vaan nyt se ollaan heittämässä pois. Kyllä suuresti ihmettelen tätä menoa, mitä täällä eduskunnassa tässä asiassa on tehty. Olisin niin toivonut ja keskusta on aina toivonut sovun rakentamista saamelaisryhmien välillä. Jos me aidosti haluamme saamelaisten kulttuuria ja heidän elämäntapaansa tukea, pitää se mahdollisuus antaa kaikille saamelaisille. Olkoon sitten inarinsaamelainen tai olkoon sitten metsälappalainen, kuka tahansa, joka on aidosti saamelainen ja joka on polveutunut saamelaisesta perheestä, niin se mahdollisuus pitää antaa, ja nythän sitä mahdollisuutta ei ole. On tässä hallituksen esityksessä yksi erittäin hyvä puoli, arvoisa puhemies: Lopuksi sanon sen vielä, että tässä asiassa on hyvä puoli, että tähän lakiin on kirjattu seurantavelvoite, että tätä saamelaiskäräjälain toteuttamista aidosti ja tarkasti seurataan ja jos havaitaan nämä äsken mainitsemani ongelmat muun muassa tähän vaaliluetteloon merkitsemisestä ja että polveutuminen ei olisi mikään peruste enää, niin nyt tässä on mahdollista ottaa vielä takapakkia ja ottaa se asia uudelleen käsittelyyn. Ketään ei voi syrjiä. Ei KP-sopimuksesta, ei Euroopan unionin papereista eikä ihmisoikeustuomioistuimen papereista eikä YK:n papereista mistään löydä sitä, että joku vähemmistö voi pientä vähemmistöosaa oman yhteisönsä sisällä syrjiä. Sitä minä vain ihmettelen, että tavallaan eduskunta asettuu nyt sen puolelle. Mutta toivotaan, että tämä saamelaiskäräjälaki saadaan jonain päivänä siihen kuntoon, että kaikilla on aito mahdollisuus harjoittaa saamelaiskulttuuria. Nythän sitä ei ole, mutta paremman toivossa eläkäämme.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-06-10T15:52:25,2025-06-10T15:58:43,Hyväksytty,1.1 2025_63_80,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_81,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Syrjimistä ei todellakaan Suomen lainsäädännössä saa käydä, ja perustuslakivaliokunta on todennut, että tämä lakiesitys vastaa Suomen perustuslakia, yksimielisesti totesivat. Saamelaiset ovat yksi kansa. Tässä salissa tunnutaan haluavan yrittää asettaa saamelaisia toisiaan vastaan. Suomessa on kolme kieliryhmää, ja kaikki saamelaisryhmät olivat edustettuina Timosen toimikunnassa, jossa tämä laki tehtiin — pohjoissaamen, inarinsaamen ja koltansaamen kieliryhmien edustajat. Täällä on myös keskustan perustuslakivaliokunnan jäsenen suusta kuultu, että tämän lain käsittelyssä osallistettiin ja kuultiin laajasti eri tahoja, jotka kokevat, että tämä laki heitä koskee. Mielestäni ei voi sanoa, se ei olisi paikkansapitävää, että tässä ei olisi kuultu. Kyse vaikuttaa olevan siitä, että tätä lakia vastustavien mielestä niiden ryhmien, jotka itse identifioituvat saamelaisiksi mutta saamelaiset eivät heitä saamelaisiksi tunnista, pitäisi siltikin päästä käräjäluetteloon. Siis ihmisiä, vaikka heillä ei olisi elävää sidettä saamelaisuuteen, pitäisi päästää päättämään saamelaisten asiasta. Itse en voi sitä hyväksyä. On olemassa myös ilmiö täällä Pohjoismaissa ja paikoissa, missä on alkuperäiskansoja ja heillä on oikeuksia, että alkuperäiskansojen jäseneksi hakeutuu myös ei-alkuperäiskansaan kuuluvia ihmisiä. Se on uhka itsemääräämisoikeuden toteutumiselle, ja sen kanssa kamppailevat monet alkuperäiskansat. Suomen voimassa oleva saamelaiskäräjälaki myös mahdollistaa meille tällaisen ilmiön toteutumisen. Norjassa tuli vastikään ilmi tapaus, jossa paikallispoliitikko oli hakeutunut Norjan saamelaiskäräjille, koska halusi edistää kaivostoimintaa omalla alueellaan. Kanadassa ja Yhdysvalloissa ilmiö on merkittävä, ja ongelma on myös kasvava. Valtaväestöön kuuluvat ihmiset haluavat henkilökohtaista hyötyä ja hakeutuvat näin alkuperäiskansan jäseniksi. En sano, että kaikilla ihmisillä, ketkä hallinto-oikeus on Suomessa lisännyt vaaliluetteloon, kyse olisi tästä, mutta meidän täytyy ymmärtää myös tämä ilmiö. Vuodesta 2011 korkein hallinto-oikeus on myöntänyt siis äänioikeuksia ihmisille, joita saamelaiset eivät tunnusta saamelaisiksi, ja tätä asiaa nyt tässä laissa korjataan. Tilanne on kestämätön ja käsittämätön, ja toivon, että asia vihdoin korjataan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-06-10T15:58:43,2025-06-10T16:01:46,Hyväksytty,1.1 2025_63_82,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_83,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on keskusteltu jo pari tuntia saamelaiskäräjälaista, jonka lakivalmistelu on ollut varsin haasteellinen useiden vaalikausien ajan. Edustaja Seppänen on tuonut tänään varsin kattavan pohjan tälle keskustelulle kertoessaan historiaa. Tämän historian pohjalta olisi tätäkin lakia tullut tarkastella tarkemmin. Historia luo identiteettimme. Maamme eri osat ovat arvokkaita kulttuureineen, tapoineen, elinkeinoineen ja kielensä sekä murteidensa vuoksi, niin myös Lappi. Meidän, jotka emme ole kotoisin Lapista, on hankalaa tiedostaa ja asettua alkuperäiskansan asemaan. Täällä on ollut myös erilaisia näkemyksiä YK:n alkuperäiskansojen määritelmistä ja siitä, onko ihmisoikeudet tässä laissa tulkittu totuudenmukaisesti. Arvoisa rouva puhemies! Saamelaiskäräjälain uudistuksen tavoitteena on ollut tukea saamelaiskulttuurin säilymistä. Ongelmallisena tässä lakiuudistuksessa on saamelaisuuden määritelmä, jolla vaaliluetteloihin tulee merkityksi. Saamelaiskäräjien vaaliluettelon kriteerien tarkka määritteleminen on ollut haastavaa sukuluetteloiden puutteen sekä määritelmien väljyyden vuoksi. Harmillista, että tässä valmistelussa ei ole kuultu kaikkia osapuolia, ja tällä tarkoitan esimerkiksi metsälappalaisia. Kysynkin, voiko saamelaiseksi identifioitua jokainen. Tämä tuo mielivaltaisuutta päätöksentekoon, ja sitähän me emme tässä maassa halua. Saamelaiset ovat suomalaisia, vaikka täällä on muuta väitetty. Huomaan, että täällä salissakin näemme tämän asian eri tavoin, kuka milläkin perusteella. Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiuudistus ja lakikorjaus on edelleen varsin tulkinnallinen, ja tätä tulee palata tarkastelemaan uudelleen. Kysymys on merkittävästä ihmisoikeuskysymyksestä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-06-10T16:01:46,2025-06-10T16:04:17,Hyväksytty,1.1 2025_63_84,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_85,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Luen seuraavaksi lapinkylien parlamentin ja lapinkylien yhdistysten useille kansanedustajille lähettämän lausunnon. ”Eduskunnassa on useilla valtiopäivillä ollut esillä kysymys saamelaismääritelmän muuttamisesta. Asian taustalla on vuonna 2015 pidetyt saamelaiskäräjävaalit, joissa saamelaiskäräjillä vähemmistönä olevat inarin- ja metsäsaamelaiset menestyivät hyvin. Kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta kuului tähän ryhmään. Vaikka kysymyksessä oli henkilövaali, heitä ei kuitenkaan valittu hallitukseen tai mihinkään muuhunkaan merkittävään tehtävään. Vaalitulos osoitti kuitenkin enemmistön nimittämälle käräjien johdolle, että on mahdollista, että he menettävät enemmistön saamelaiskäräjillä. Tämä olisi tarkoittanut myös sitä, että he olisivat menettäneet päätösvallan oikeusministeri Henrikssonin aikana jyrkästi nousseisiin saamelaiskäräjien määrärahoihin. Kun määrärahat olivat vielä muutama vaalikausi sitten 3,8 miljoonaa euroa vuodessa, ne ovat tällä hetkellä noin 10 miljoonaa euroa nousten lain hyväksymisen jälkeen noin 12,5 miljoonaan euroon. Inarinsaamelaisia edustanut Kari Kyrö oli ollut useissa vaaleissa ääniharava, mistä syystä saamelaiskäräjien johto pyrki siihen, että hän ei voisi asettua ehdolle seuraavissa vaaleissa. Kyrön merkitseminen saamelaiskäräjien vaaliluetteloon perustui siihen, että hän täytti saamelaiskäräjälain 3.2 §:n niin kutsutun lappalais- eli polveutumisperusteen. Henrikssonin johtamassa oikeusministeriössä laadittiin hallituksen esitys, jossa esitettiin tämän perusteen poistamista. Koska tällä hankkeella ei kuitenkaan ole ollut mitään oikeudellisia perusteita ja sen tarkoituksena on ainoastaan syrjiä vähemmistönä olevia alueen alkuperäisiä saamelaisryhmiä, hanke on jo kaksi kertaa rauennut eduskunnassa. Tästä huolimatta vuoden 2023 vaalien yhteydessä saamelaiskäräjät poisti Kyrön ja samalla myös kymmeniä muita inarin- ja metsäsaamelaisia, vaikka heillä kaikilla oli korkeimman hallinto-oikeuden päätös tulla merkityksi vaaliluetteloon. Valitusten seurauksena korkein hallinto-oikeus kumosi vaalituloksen ja silloinen vaalilautakunta ja hallitus ovat tällä hetkellä valtionsyyttäjän syyteharkinnassa. Nyt eduskunnassa olevan hallituksen esityksen kirjoittaminen annettiin esitystä valmisteltaessa niin kutsutussa Timosen työryhmässä käräjien johtoa eri yhteyksissä avustaneen Martin Scheininin tehtäväksi. Tämän seurauksena hallituksen esitykseen tuli useita virheellisiä tietoja. Esityksen mukaan saamelaismääritelmä tulee muuttaa siitä syystä, että YK:n komiteat, eli ihmisoikeuskomitea ja niin kutsuttu rotusyrjintäsopimuksen täytäntöönpanoa valvova CERD-komitea, olivat vuosina 2019 ja 2022 vaatineet polveutumisperusteen poistamista. Todellisuudessa ihmisoikeuskomitea ei suinkaan vaatinut polveutumisperusteen poistamista vaan päinvastoin kritisoi sitä, että nykyisen saamelaislain 3 §:ää, joka siis sisälsi polveutumisperusteen, ei oltu sovellettu sen sanamuodon mukaan. CERD taas vaati nimenomaisesti polveutumisperusteen soveltamista, koska kysymys oli alkuperäiskansaan kuuluvien henkilöiden määrittelystä. Perustuslakivaliokunnan käsittelyn aikana tuli myös esille, että lakiehdotus oli myös perustuslain vastainen. Perustuslain mukaan saamelaisella tarkoitetaan alkuperäiskansaan kuuluvaa henkilöä, mutta lainmuutoksen jälkeen ne henkilöt, jotka todistettavasti polveutuivat alueen alkuperäisistä saamelaisista, menettäisivät oikeutensa kuulua alkuperäiskansaan. Suurin osa heistä asuu perinteisillä saamelaisalueilla, ja monet harjoittavat perinteisiä saamelaisia elinkeinoja, kuten poronhoitoa. Vaaliluetteloon jäävien henkilöiden oikeus perustuu sen sijaan hyvin pienellä alueella vuonna 1962 tehtyyn haastattelututkimukseen. Nämä haastattelut ja niissä käytetty määritelmä eivät liittyneet millään lailla alkuperäiskansan määrittelemiseen. Lisäksi tässä tutkimuksessa syntyneeseen luetteloon merkityt henkilöt kuuluivat sukuihin, jotka olivat muuttaneet alueelle varsin myöhäisessä vaiheessa. Alueen alkuperäiset metsäsaamelaiset olivat asuttaneet aluetta satoja vuosia ennen heidän saapumistaan. Tällä hetkellä suuri enemmistö niistä henkilöistä, jotka voisivat jäädä luetteloon, asuu muualla kuin perinteisillä saamelaisalueilla, suurimmalta osaltaan etelän kaupungeissa. Alle 18-vuotiaista lapsista tämä luku on lähes 90 prosenttia. Kysymys olisi siis siitä, että vaaliluetteloon jääviltä henkilöiltä ei edellytettäisi mitään alkuperäiskansaan kuulumisen kriteereitä mutta luettelosta poistettaisiin ne henkilöt, jotka nämä kriteerit todistettavasti täyttäisivät. Asia oli ristiriidassa sen kanssa, miten alkuperäiskansaan kuuluvat henkilöt määritellään ILO 169 ‑alkuperäiskansasopimuksessa sekä perustuslaissa turvatun yhdenvertaisuuden kanssa. Kun nämä asiat tulivat esille perustuslakivaliokunnassa, erityisesti kokoomuksen ja perussuomalaisten jäsenet esittivät hyvin kriittisiä kysymyksiä paikalla olleille saamelaiskäräjien edustajille. Monet kyseenalaistivat myös sen, että saamelaiskäräjävaaleissa eniten ääniä saaneelta vähemmistön edustajalta halutaan poistaa vaalikelpoisuus. Kun Kari Kyrö oli käymässä eduskunnassa, pääministeri oli kertonut hänelle, että kyllä tämä asia hoidetaan. Kaikki Lapin kansanedustajat ovat olleet hyvin kriittisiä lakiehdotusta kohtaan. Olemme pyytäneet tästä neuvotteluja RKP:n puheenjohtaja Adlercreutzin kanssa, mutta hänen vastauksensa on selvä: RKP lähtee hallituksesta ilman tätä lakia. On kuitenkin selvää, että ei hallitusta kaadeta tällaisen asian vuoksi, ja perustuslakivaliokunnan mietintö kirjoitettiin siten, että lakiehdotuksen ei katsottu olevan ristiriidassa perustuslain tai Suomen ratifioimien ihmisoikeussopimusten kanssa, vaikka todellisuudessa se oli ristiriidassa sekä rotusyrjintäsopimuksen että perustuslain 6 ja 17 §:n kanssa.” Jatkan myöhemmässä puheenvuorossa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-06-10T16:04:20,2025-06-10T16:11:38,Tarkistettu,1.1 2025_63_86,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Ojala-Niemelä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_63_87,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä kun vertaa tätä tilannetta tuonne Ruotsiin ja Norjaan, niin siellähän lähtökohtaisesti kaikki rekisteriin hakeutuvat tulevat myös sinne hyväksytyiksi, eli siinä suhteessa meillä on vähän erilainen tämä tilanne täällä Suomessa. Ja poronhoito ei myöskään ole yksinomaan saamelaisten elinkeino meillä, kuten muualla. Itse kannan myös huolta siitä, että semmoisten tuolla alueella, Yläperällä, saamelaiskuntien alueella elinkeinoa harjoittavien, esimerkiksi safariyrittäjien, jotka ovat ei-saamelaisia, elinkeinoa ei tule hankaloittaa ja vaikeuttaa tarpeettomasti. Oli hyvä, että tuossa perustuslakivaliokunnan mietinnössä tuli selkeästi se kirjatuksi, ettei ole maankäyttöoikeuksien osalta kyse tämmöisestä veto-oikeudesta. Meillä Lappi on laaja maakunta. Meitä kannattelee neljä elinkeinoa: malmit, metsät, matkailu ja maanpuolustuskysymykset. Yhteensovitettavaa riittää kyllä näitten elinkeinojen osalta, ja toivon, että jatkossakin kaikki mahtuvat tuohon laajaan Lapin maahan. Myös vaalien kehittäminen suhteellisuuden suuntaan on minusta hyvä kirjaus tuossa mietinnössä, jotta nuo vähemmistöjen vähemmistötkin tuolla käräjillä tulisivat huomioon otetuiksi ja saisivat sitten paikkajaossa myös hyviä paikkoja. Hallituksen esityksen mukaan saamelaiskäräjälain hyväksyminen esitetyssä muodossa vaikuttaisi myönteisesti mahdollisuuksiin ratifioida ILO 169 ‑sopimus. Olen sitä mieltä, että aika on ajanut jo tuon sopimuksen ohi. Myös presidentti Niinistö otti aikanaan kantaa asiaan lausumalla, että kyse on siirtomaavallan aikoja varten tehdystä sopimuksesta. Vaikka tämä ILO-sopimuksen ratifiointi ei ole julkilausuttu tavoite, niin verhoiltuna se on kyllä tuotu esille. ILO-sopimuksen 14 artiklan mukaan alkuperäiskansan maanomistusoikeus niiden perinteisesti asuttamiin alueisiin on tunnustettava, ja tähän sopimukseen ei voi tehdä varaumia, eli sopimus on hyväksyttävä sellaisenaan tai sitten ei lainkaan. Se, että ILO-sopimuksen maaoikeusartikloja ei voi jättää sopimuksen ulkopuolelle, on aiheuttanut sen, että sopimusta ei ole ratifioitu Suomessa, ja myös Ruotsi on tästä samaisesta syystä jättänyt sopimuksen ratifioimatta. Jos Suomi joskus ratifioi sopimuksen, niin asia ei ole enää Suomen päätettävissä ja ILO:n asiantuntijakomitea päättää sopimuksen tulkinnasta. Kaikissa niissä tapauksissa, joissa se on ottanut kantaa omistusoikeuteen, se on tulkinnut omistusoikeutta sellaisena kuin se normaalisti ymmärretään. Jos sopimus ratifioitaisiin nykyään, valtiolle kuuluvat maat on ennemmin tai myöhemmin siirrettävä saamelaisten eli saamelaiskäräjien hallintaan. Jo pelkästään niin kutsutun saamelaisten kotiseutualueen maat ovat noin kymmenen prosenttia Suomen pinta-alasta. Ja vaikka väitetäänkin, että maanomistusoikeus tulisi kohdistumaan vain valtion maahan mutta ei yksityiseen maanomistukseen, omistusoikeuden siirtäminen pois valtiolta kohdistuu mitä suurimmassa määrin paikalliseen väestöön, koska tärkeimpiä elinkeinoja, kuten porotaloutta ja matkailua, harjoitetaan lähes yksinomaan valtion maalla. Maanomistaja kuitenkin päättää, miten hänelle kuuluvaa maata käytetään vai käytetäänkö lainkaan, ja langat tuleekin pitää kansallisesti omissa käsissä eikä hyväksyä ILO-sopimuksen ratifiointia. Se voidaan hyväksyä vasta sitten, kun riittävät vaikuttavuusarvioinnit on tehty, mitä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön edellytetään ILO:n ratifioinnin osalta. Saamelaisten kielen, kulttuurin ja elinkeinojen vaaliminen on tärkeää. SDP:n myötävaikutuksella poroelinkeinoja on tuettu, poronhoitajien sijaisapu on vakinaistettu ja esteaitoja on rakennettu valtakunnan rajalle. Tämän lisäksi Sajos on rakennettu, kansainvälistäkin mainetta Euroopan parhaana museona saanutta Siidaa ja saamelaisalueen koulutuskeskusta on tuettu sekä kielipesiä rahoitettu. Olen jättänyt tuosta vastalauseen perustuslakivaliokunnan käsittelyn yhteydessä, ja edellä olevan perusteella ehdotankin, että lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena, paitsi ensimmäisen lakiesityksen 3 ja 9 §:t poistetaan vastalauseen 2 mukaisesti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-06-10T16:11:41,2025-06-10T16:16:31,Hyväksytty,1.1 2025_63_88,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_89,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Tässä keskustelu on edennyt, ja siinä edustaja Pitko puhui saamelaisten itseidentifikaatiosta ja ryhmäidentifikaatiosta. Hän puhui myös siitä, että saamelaisilla on ollut pelko siitä, tai ainakin ymmärsin näin, että sinne saamelaiskäräjille pyrkii ihmisiä, jotka eivät ole saamelaistaustaisia, ja näin oletan ja tulkitsen, että siitä on ollut kyse myös silloin, kun saamelaiskäräjien ääniharava Kari Kyrö on poistettu sieltä äänestysluettelosta ainakin kerran. Siellä oli muistaakseni muutama kymmenen muutakin saamelaista, jotka oli tiputettu pois sieltä äänestysluettelosta, ja sitten korkein hallinto-oikeus määräsi, että vaalit on uusittava, ja sitten kun vaalit uusittiin, niin Kari Kyrö sai siellä 215 ääntä. Tämä äänimäärä kyllä kertoo siitä, että aika iso joukko ihmisiä on identifioinut Kari Kyrön saamelaiseksi, koska hän sai noin paljon ääniä siitä. No, nyt tässä lakiesityksessä tämä polveutuminen kuitenkin poistetaan. Mielestäni on aivan päivänselvä asia, että jos me puhutaan alkuperäiskansasta, niin siellä pitää olla silloin polveutuminen. Ja jos polveutuminen poistetaan, niin miten tämä sali suhtautuu siihen, jos minä huomenna jo itseni identifioin saamelaiseksi ja tulen tänne saamelaisten puvussa? Minähän voin identifioida itseni jatkossa myös statuksettomaksi saamelaiseksi ihan samalla tavalla, kun se polveutuminen on kai se joku juttu siellä. Jos ei ole polveutumista, niin tämä antaa mielestäni mahdollisuuden siihen, että saamelaisidentiteetti ryöstetään nyt näiltä. Eli kun siellä on tällä hetkelläkin jo kiistaa siitä, kuka on saamelainen ja kuka ei ole, niin nyt jos se polveutuminen poistetaan, mielestäni se luo sinne vielä enemmän ongelmia. Tämä lakiesitys minulle tulleiden yhteydenottojen perusteella saattaa vain näitten niin sanottujen saamelaisheimojen välille — jos niistä heimoina voi puhua — aiheuttaa yhä syvempiä riitoja ja yhä vakavampia ongelmia. Saamelaisten keskuudessa saamelaisvähemmistön sisällä on vielä pienempiä vähemmistöjä, joita tämä laki syrjii. Jos syrjintä yleensä käännetään rasismiksi, niin silloin tämä on rasismia, mitä tapahtuu siellä vähemmistön sisällä, ja mielestäni tätä lakia ei tulisi hyväksyä. Sitten kun perustuslakivaliokunta oli lisännyt sinne kriittisiä huomioita ja vaatinut semmoista seurantaa, että jatkossa seurataan, mitenkä tämä toimii, niin minun mielestäni tämän seurannan seurauksena pitää ehdottomasti olla se, että jos on semmoisia saamelaisia, joita ei hyväksytä saamelaisiksi, ja jos niistä muodostuu ryhmä — siihen oletettavasti kuuluu metsäsaamelaisia ja joitain muita saamelaisryhmiä — niin mielestäni heille pitää luoda sitten omat käräjät ja jakaa tällä hetkellä saamelaiskäräjille jyvittyvä raha näitten kaksien eri käräjien kesken, niin että he molemmat voivat sitten pitää kulttuuriaan yllä. Elikkä siinä, että on seuranta, pitää olla joku seuraamus. Jos seuranta osoittaa, että tämä homma ei toimi, ja jos sinne ei hyväksytä jäseniä, niin silloin tästä pitää olla joku seuraamus, joka tulee sitten. Tämän saamelaiskäräjälain seurannan tuloksena pitää tapahtua jotakin. Ei voi olla vaan niin, että sitä seurataan ja todetaan ja silotellaan, että kaikki on kunnossa. Tämä on vaikea asia ymmärtää. Täällä joku kehui tiettyjä ihmisiä, että hän on saanut niin hyvää tietoa, mutta puheesta kyllä paistoi läpi se, että hän ei ole kuunnellut ollenkaan näitä henkilöitä, jotka on erotettu saamelaiskäräjien luettelosta jo aikaisemmin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-06-10T16:16:37,2025-06-10T16:22:58,Hyväksytty,1.1 2025_63_90,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_91,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan vielä tästä lapinkylien parlamentin viestistä. ”Lainmuutos tarkoittaa sitä, että nykyinen käräjäjohto voi valitsemansa vaalilautakunnan kautta valita seuraavien saamelaiskäräjävaalien äänestäjät. Nykyisen lain mukaan henkilöllä, joka täyttää lain 3 §:ssä olevan niin kutsutun kieliperusteen tai polveutumisperusteen, on oikeus tulla merkityksi vaaliluetteloon. Kun polveutumisperuste poistetaan, tällä perusteella hakeutuminen ei ole enää mahdollista. Kieliperusteella tämä ei ole ollut mahdollista tähänkään asti, koska kukaan hakija ei voi todistaa, että hän tai joku hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan olisi oppinut saamen kielen nimenomaan ensimmäisenä kielenään, kuten laki edellyttää. Toisaalta jos vaalilautakunta haluaa ottaa henkilön vaaliluetteloon, kenelläkään ulkopuolisella ei ole oikeutta tietää, täyttääkö kyseinen henkilö mitään kriteereitä. Esityksen mukaan ennen vuoden 2027 vaaleja vaalilautakunta käy vaaliluettelon lävitse ja poistaa sieltä ne henkilöt, jotka eivät täytä muutetussa laissa olevaa määritelmää. Polveutumisen perusteella merkityt poistetaan, ja ilmeisesti tämä tarkoittaa myös aikaisemmin kieliperusteella merkittyjä ei-toivottuja henkilöitä. He eivät pysty todistamaan, että heidän merkitsemisensä olisi perustunut kielen oppimiseen ensimmäisenä kielenä. On selvää, että kun vaalilautakunta on poistanut tällaisia henkilöitä tilanteessa, jossa se on ollut lainvastaista, se tulee tekemään tällä tavalla, kun tämä poistaminen on laillista. Samalla poistetaan myös mahdollisuus valittaa suoraan tuomioistuimeen. Valittaminen edellyttää tulevaisuudessa sitä, että korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan, mikä käytännössä myönnetään hyvin harvoin. Tällainen on perustuslakivaliokunnan mukaan mahdollista siitä syystä, että saamelaiskäräjien yhteyteen perustetaan puolueeton ja riippumaton oikeusturvalautakunta, joka käsittelee ensimmäisenä asteena vaaliluetteloon merkitsemistä koskevat valitukset. Perustuslakivaliokunnan mietinnössä jää kuitenkin mainitsematta, että oikeusturvalautakunnan jäsenet voidaan nimittää ainoastaan saamelaiskäräjien esittämistä henkilöistä. Oikeusturvalautakunta on siis samassa asemassa kuin saamelaiskäräjien valitsema vaalilautakunta, joka monessa päätöksessä on hyväksynyt osan ja hylännyt osan sisaruksista riippuen siitä, ketä kyseisten henkilöiden voidaan olettaa äänestävän. Voidaan myös kysyä, miksi tämän elimen puheenjohtajan ja muidenkin jäsenten tulee olla päätoimisia, kun lautakunnan ainoa tehtävä on käsitellä kerran neljässä vuodessa pidettävissä vaaleissa tehdyt valitukset. On myös ilmeistä, että valituksia ei edes tehdä, koska niillä ei ole lainmuutoksen jälkeen menestymisen mahdollisuuksia. Lainsäädäntöhanke, jossa riidattomasti vähemmistöön kuuluvilta henkilöiltä riistetään oikeus kuulua vähemmistöön, on ristiriidassa Suomen ratifioimien ihmisoikeussopimusten kanssa. Samalla se on ristiriidassa myös oikeusvaltioperiaatteen kanssa. On yllättävää, että samat poliitikot, jotka kritisoivat käännytyslakia oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta, ovat valmiita tässä tilanteessa itse rikkomaan oikeusvaltioperiaatetta. Vasemmistopuolueiden ja vihreiden osalta kysymys on ollut aivan ilmeisesti siitä, että asian todellinen sisältö ei ole ollut puoluejohdon tiedossa siinä vaiheessa, kun puolueen kannasta päätettiin. Sitoutuessaan hallitusohjelmaan kokoomus ja perussuomalaiset eivät ilmeisesti tienneet hallituksen esityksen todellisesta sisällöstä. Tämä on yhden puolueen erityisesti haluama lakiesitys tässä hallitusohjelmassa. Tällä lailla poljetaan satojen saamelaisten ihmisoikeuksia. Asian taustalla on myös se, että suuret mediatalot uutisoivat vain saamelaiskäräjien johdon kannan tähän kysymykseen. Yle julkaisee vain käräjien johdon kantoja esille tuovan Yle Sápmin tekemiä uutisia. Helsingin Sanomat ei ole koskaan haastatellut Kari Kyröä, vaikka hän on ollut ääniharava useissa vaaleissa, eikä julkaissut yhtään sellaista uutista, jossa olisi tuotu esille saamelaiskäräjien vähemmistön näkökohtia. Tästä syystä suurella yleisöllä ei ole tietoa, mistä asiassa on ollut kysymys. Lapin kansanedustajat ovat tietoisia asiasta, ja he ovat kaikki puoluekannasta riippumatta vastustaneet tätä lakihanketta. Vasemmistoliitolla ei ole tällä hetkellä kansanedustajaa Lapissa, mutta puolueen aikaisempi kansanedustaja Markus Mustajärvi vastusti myös hanketta. Näistä syistä me allekirjoittaneet pyydämme, että eduskunta ei hyväksyisi saamelaiskäräjälakia vaan palauttaisi sen uudelleen valmisteluun.” Tämän ovat allekirjoittaneet Merja Mattila, puheenjohtaja, Suomen alkuperäisten saamelaisten yhteistyöjärjestö ry, lapinkylien parlamentti; Eila Ylilokka, puheenjohtaja, Keminkylän ja Sompion Lapinkylä ry; Merja Mattila, puheenjohtaja, Kuolajärven Lapinkylä ry; Arja Mäkitalo, puheenjohtaja, Sodankylän Lapinkylä yhdistys ry; Harri Siitonen, puheenjohtaja, Kuivasalmen Lapinkyläyhdistys ry; Pentti Keskitalo, puheenjohtaja, Peltojärven Lapinkylä yhdistys ry; Kari Kyrö, Inarinmaan Lapinkyläyhdistys ry. [Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko: Jos saan edustaja Seppäseltä vielä tarkennuksen: kun sanoitte tuossa puheessanne, että palauttaisitte, niin tarkoitatteko valiokuntaan lähettämistä?] Arvoisa puhemies! Minä luin tässä lapinkylien parlamentin minulle lähettämän kirjeen, eli en esittänyt mitään, vaan luin tämän heidän kannanottonsa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-06-10T16:23:02,2025-06-10T16:29:05,Tarkistettu,1.1 2025_63_92,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Selvä, hyvä tarkennus, kiitos. — Edustaja Vestman.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_63_93,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edeltävässä keskustelussa on esitetty muutamia sellaisia virheellisiä väitteitä tästä laista ja sen soveltamisesta, joita on syytä korjata. Niistä kaikkein tärkein on se, että on väitetty, että tämän lain säätämisen jälkeen päätöksenteko siitä, ketkä pääsevät saamelaiskäräjien vaaliluetteloon ja saavat äänestää vaaleissa ja asettua niissä ehdolle, ei perustuisi lakiin, ja tämä ei pidä paikkaansa. Eli siis tämän lain perusteella oikeus tulla merkityksi vaaliluetteloon on henkilöllä, joka pitää itseään saamelaisena, siis täyttää tämän subjektiivisen kriteerin. Lisäksi edellytetään, että henkilö itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan, isovanhemmistaan tai isoisovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään eli täyttää tämän objektiivisen kielikriteerin. Se, täyttääkö henkilö tämän objektiivisen kielikriteerin, ratkaistaan viime kädessä muutoksenhaun kautta. Perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset hallituksen esitykseen liittyvät juuri tähän yksilön oikeusturvaan. Eli ensinnäkin perustuslakivaliokunta on edellyttänyt perustuslain 21 §:stä johtuvasta syystä, että muutoksenhakulautakunnan päätöksenteossa enemmistöä eivät voi muodostaa muut jäsenet kuin lakimiesjäsenet. Tällä turvataan siis tämän muutoksenhakulautakunnan riippumattomuutta, mitä perustuslaki siis muutoksenhakutoimielimeltä edellyttää. Toiseksi perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että jatkomuutoksenhakukynnystä lasketaan. Siis hallituksen esityksen perusteella kyse on eräänlaisesta osittaisesta valituskiellosta, ja perustuslakivaliokunta edellyttää muutettavaksi tätä jatkovalituskynnystä siten, että muutosta saa hakea jatkossa hallintoprosessilain yleissäännöksen perusteella. Tässä keskustelussa on viitattu siihen, että tällainen valituslupa myönnettäisiin vain siinä tilanteessa, että kyse on ennakkopäätösasiasta, mutta näinhän ei siis ole. Eli hallintoprosessilain mukaan valituslupa, korkeimpaan hallinto-oikeuteen tässä tapauksessa, on myönnettävä, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia Kohon ratkaistavaksi. Tämä on tämä ennakkopäätösperuste. Toiseksi, asian saattaminen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi. Eli tämä ilmeinen virheellisyys siinä muutoksenhakulautakunnan päätöksenteossa on jatkossa peruste myöntää muutoksenhakuoikeus, valituslupa, sinne Kohoon. Ja kolmanneksi, valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy. Eli tämä oikeus hakea muutosta siihen muutoksenhakulautakunnan päätökseen ei tyhjenny tähän ennakkopäätösperusteeseen. Tällä perustuslakivaliokunnan mietinnöllä turvataan myös yksilön oikeusturva ja se, että päätöksenteko vaaliluetteloon pääsemisestä perustuu lakiin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2025-06-10T16:29:47,2025-06-10T16:33:20,Hyväksytty,1.1 2025_63_94,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_95,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt, kun perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Vestman on täällä, minä haluaisin vielä kysyä yhdestä asiasta, mikä on mielestäni huoltovarmuuskysymys: Kun siellä sijaitsee muun muassa tämmöinen fosfaattiesiintymä, joka on ollut jossakin vaiheessa maatalouttamme turvaava ja joka on siellä Soklissa ja lähellä mahdollisesti rakennettavaa Jäämeren rataa, niin minkälaisen vallan tämän lain 9 § antaa sitten saamelaiskäräjille? Koska esimerkiksi Soklista sanotaan tällä tavalla, että hanketta ovat vastustaneet Sokli erämaana ‑liike ja Kemin-Sompion paliskunta. Vastustajien mukaan luonto- ja virkistysmahdollisuudet uhrataan muutaman kymmenen työpaikan tähden. Poromiesten mukaan kaivos tuhoaisi perinteisen poroelinkeinon saasteillaan sekä katkaisemalla porojen laidunkierron. Sitten taas maatalouden näkökulmasta tämä maailma on muuttunut, ja tilanne on, mikä on, Euroopassa. Fosfaatti on tärkeä osa lannoitteita ja erityisesti niitä, jotka sisältävät fosforia. Se taas on mielestäni meidän maataloudelle tärkeä vara olla siellä, ja pidän todennäköisenä, että fosfaatin arvo muuttuu sillä tavalla, että joudutaan avaamaan se kaivos. Miten sitten — ymmärrykseni mukaan tämä Kirkkoniemeen suunniteltu Jäämeren rata on Suomen ja Norjan yhteishanke, jonka tavoitteena on luoda rautatieyhteys Rovaniemeltä Kirkkoniemeen — jos tämä maailmantilanne nyt muuttuu ja se edellyttää tällaista radan rakentamista, niin minkälainen jarru on tämä 9 § ja sitten tämä maankäyttö — millä nimellä se nyt oli, se oli yhteistoiminta ja neuvotteluvelvoite — tämmöiselle valtion hankkeelle, jota tulisi mahdollisesti edistää pikaisestikin? Onko sitten tilanne semmoinen, että on mahdollista, että Suomen valtio ja saamelaiskäräjät ovat oikeudessa tästä asiasta ja siitä riidellään vuosia? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-06-10T16:33:20,2025-06-10T16:36:26,Hyväksytty,1.1 2025_63_96,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_97,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Omat sukujuureni ovat Sodankylässä Kieringissä. Pappani oli poromies ja kaikki häntä edeltäneet sukupolvet. Suvun juuret menevät tuonne Kittilän metsälappalaisiin sukuihin. On jotenkin perin surullista, että kun me Suomessa olemme muutenkin jo pieni kansa, niin tällä tavalla erotellaan sitten vielä näitä meidän alkuperäiskansan eri osia. Meillä on neljä saamelaisryhmittymää Suomessa: pohjoissaamelaiset — niin sanotut porosaamelaiset —, inarinsaamelaiset, koltat ja metsäsaamelaiset. Valitettavasti tämä lakiesitys nyt sementoi sen tilanteen, että kun polveutumiskriteeri poistetaan, on hyvin hankala nähdä, että tämä millään tavalla parantaisi nyt näiden ulkopuolelle jätettyjen saamelaisryhmittymien tilannetta. Kielikriteerin perusteella on hyvin vaikea todistaa omaa alkuperäiskansan jäsenyyttään, ja polveutuminen on kuitenkin se kriteeri, minkä avulla on ollut mahdollista selvittää eri asiakirjojen perusteella se, että todellisuudessa on kuulunut alkuperäisväestöön. Kiitos, että perustuslakivaliokunta on täällä mietinnössään myös huomioinut sen, että tämä vuoden 1962 väestölaskennan perusteella tehty luettelo on epätäydellinen, ja perustuslakivaliokunta kiinnittääkin siihen huomiota, että sen ei tulisi olla välttämättä edes ensisijainen näyttö, vaan esimerkiksi kirkonkirjoihin ja muihin asiakirjoihin tehdyillä merkinnöillä tulisi olla merkitystä. Tämä on erittäin hyvä kirjaus täällä. Lisäksi perustuslakivaliokunta mietinnössään sanoo: ”Perustuslakivaliokunta pitää selvänä, ettei hakijalta voida edellyttää aukotonta näyttöä. Edellytyksen voidaan katsoa täyttyvän kohtuudella arvioituna riittävällä selvityksellä. Näytön harkinnassa tulisi alkuperäiskansan oikeuksien lisäksi antaa merkitystä myös yksilön oikeuksien toteutumiselle.” Eli kiitos tästä merkinnästä. Nostan täältä esille myös tämän kohdan 18: ”ettei lakiehdotuksen perus- ja ihmisoikeusvaikutuksia tarkasteltaessa laajemmin käsitelty ehdotettavan sääntelyn muodollisia vaikutuksia siihen, ketä pidetään muuta lainsäädäntöä sovellettaessa saamelaisena, samoin kuin kysymystä vaaliluettelon uudelleen kokoamisesta”. Siis perustuslakivaliokunta pitää puutteena, ettei hallituksen esityksessä ole lakiehdotuksen perus- tai ihmisoikeusvaikutuksia tarkasteltaessa laajemmin näitä käsitelty. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että nykyisen lainsäädännön voimassa ollessa vaaliluetteloon kuulumiselle on ainakin joissakin tapauksissa annettu merkitystä viranomaistoiminnassa, mitä valiokunta pitää huolestuttavana. Valiokunta korostaa painokkaasti, että nyt ehdotettavassa sääntelyssä kyse on vain vaaliluetteloon merkitsemisestä, eikä sääntelylle tule antaa [Puhemies koputtaa] muuta oikeudellista merkitystä. Tämä on hyvä kirjaus.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-06-10T16:36:26,2025-06-10T16:40:30,Hyväksytty,1.1 2025_63_98,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vestman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_99,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan perustuslakivaliokunta käsittelee mietinnössään 3 §:n eli vaaliluetteloon pääsyä koskevan pykälän edellyttämän näytön kynnystä. Kuten edellä edustaja Seppänen kuvasi, perustuslakivaliokunta tuo esille sen seikan, että vuoden 1962 väestölaskenta on epätäydellinen ja sen ei tulisi olla ainoa mahdollinen tai välttämättä edes ensisijainen näyttö, vaan huomioon tulee ottaa ja merkitystä tulee antaa esimerkiksi kirkonkirjoihin ja muihin asiakirjoihin tehdyille merkinnöille. Todella aukotonta näyttöä hakijalta ei voida vaatia, vaan kieliperusteen täyttymistä on arvioitava kokonaisuutena, ja tällaisen kohtuudella arvioitavan riittävän selvityksen tulisi riittää tämän kieliperusteen täyttämiseksi. Tässä harkinnassa tosiaan on annettava painoa paitsi alkuperäiskansan oikeuksille myöskin yksilön oikeuksien toteutumiselle. Kuten jo esittelypuheenvuorossani totesin, tämä lakiuudistus on ristiriitoja herättävä myös alkuperäiskansatutkijoiden joukossa. Tämä asia kävi ilmi myös valiokunnan kuulemisissa, ja valiokunta on mietinnössään käsitellyt eri asiantuntijakantoja liittyen tähän lakiuudistukseen. Yhtäältä valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa lakiehdotuksen on katsottu vahvistavan saamelaisten itsemääräämisoikeutta, tai ainakin on pidetty oleellisena, että hallituksen esitys turvaa tyydyttävällä tavalla nykyisen saamelaiskulttuurin edellytyksiä kehittyä omaehtoisesti ja edistää tällä tavoin koko saamelaisia ja saamelaiskulttuuria koskevan lainsäädännön tarkoitusta. Mutta toisaalta perustuslakivaliokunnan kuulemisissa on esitetty epäilyksiä siitä, mahdollistaako ehdotettu sääntely kaikkien alkuperäiskansaan ja sen eri ryhmiin kuuluvina itseään pitävien hakeutumisen saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Kuulemisissa on tuotu esiin muun muassa kotiseutualueen läheisyydessä asuvien, saamelaiskulttuuria säilyttäneiden henkilöiden asema. Osa asiantuntijoista on arvioinut, että kyse on kulttuurinsa ja tapaoikeutensa eriasteisesti säilyttäneestä alkuperäisväestöstä. Näistä syistä perustuslakivaliokunta pitää mietinnössään tärkeänä sitä, että muun muassa näitä kysymyksiä edelleen selvitetään esimerkiksi historiantutkimuksen keinoin. Ja kuten todettua, perustuslakivaliokunnan mietintöön sisältyy myös lausumaesitys, joka sisältää sen, että arvioidaan myös tämän lain vaikutuksia eri ryhmiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2025-06-10T16:40:30,2025-06-10T16:43:20,Hyväksytty,1.1 2025_63_100,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_101,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ja kiitos perustuslakivaliokunnan puheenjohtajalle. Tämä vahva seurantalausuma on hyvä, eli se, että perustuslakivaliokunta nimenomaan korostaa sitä seurantalain merkityksellisyyttä, että meidän täytyy niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla seurata tarkasti, miten tämä laki sitten käytännössä toimii. Mutta ehkä nyt olisi syytä sitten myöskin kääntää katsetta tulevaan ja miettiä myöskin sitä rakennetta, millä tavalla nämä metsälappalaiset ja niin sanotut statuksettomat saamelaiset voisivat saada rakenteen, jonkun konstruktion, minkä avulla edistää omaa kulttuuriaan, kielentutkimusta, sitä historiantutkimusta ja saada myöskin täten valtion taholta ikään kuin tunnustuksen sille, että tämä kulttuuri on olemassa ja heidän identiteettinsä on tunnistettu. Nyt sitten varmaan tämän lain käsittelyn jälkeen on ajankohtaista miettiä yhdessä — onko se sitten oikeusministeriön tai minkä tahon tehtävä, mutta kannustan ja toivon, että tätä asiaa ei jätetä tähän — se rakenne näille lappalaisille ja inarinsaamelaisille, ketkä eivät tähän käräjäluetteloon ja siihen rakenteeseen pääse osalliseksi, ja miettisimme sitten yhdessä täällä eduskunnassa, miten voimme edistää myöskin sitä metsäsaamelaista kulttuuria.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-06-10T16:43:20,2025-06-10T16:45:10,Hyväksytty,1.1 2025_63_102,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Keskustelun kuluessa on edustaja Ojala-Niemelä tehnyt pykälämuutosehdotuksen, jota ei kuitenkaan ole kannatettu, joten ehdotus raukeaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_63_103,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Tämän meille esittelee valiokunnan puheenjohtaja Peltokangas. Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_63_104,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetulla lainsäädännöllä toteutetaan hallitusohjelman mukainen valtion aluehallintouudistus, joka on kuluvan vaalikauden suurin valtiollinen rakenteellinen uudistus. Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa yhdenmukaista lupa- ja valvontakäytäntöä alueesta riippumatta ja sujuvoittaa lupaprosesseja. Uudistuksella perustetaan valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto sekä kymmenen alueellista elinvoimakeskusta. Samalla nykyisten kuuden aluehallintoviraston, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja 15 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminta päättyy. Ahvenanmaan valtionvirasto jatkaa toimintaansa Ahvenanmaan maakunnassa. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kolme uutta lakia: laki lupa- ja valvontavirastosta, laki elinvoimakeskuksista sekä työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksesta ja laki Ahvenanmaan valtionvirastosta. Yhteensä hallituksen esitys sisältää 290 lakiehdotusta ja on rinnakkaistekstit mukaan lukien 2 096 sivua pitkä. Myös hallintovaliokunnan mietintö on varsin mittava. Siinäkin, arvoisa rouva puhemies, on yli 700 sivua. Hallintovaliokunta pitää valtion aluehallintouudistusta tärkeänä sekä ehdotettuja muutoksia tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä mietinnöstä ilmenevin huomautuksin ja muutosehdotuksin. Hallintovaliokunta on tehnyt vesilain ja ympäristönsuojelulain muuttamista koskeviin 43. ja 288. lakiehdotuksiin perustuslakivaliokunnan edellyttämät painavan yleisen edun käsitettä koskevat muutokset. Muut valiokunnan ehdottamat muutokset liittyvät pääosin lakiehdotusten tekniseen yhteensovittamiseen hallituksen esityksen antamisen jälkeen tehtyjen muutosten kanssa. Hallintovaliokunta ehdottaa uudistuksen seurantaa välttämättömänä ja ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus tarkkaan seuraa valtion aluehallintouudistuksen keskeisten tavoitteiden toteutumista, uudistuksen toimeenpanon resurssien riittävyyttä ja vaikutuksia, erityisesti uudistuksen vaikutuksia lupaprosessien nopeuteen, sujuvuuteen ja ennakoitavuuteen, yleistä etua koskevan viranomaisen valitusoikeuden käyttöön sekä kielellisten oikeuksien toteutumiseen ja antaa seurannan tuloksista ja havaituista kehittämistarpeista selvityksen eduskunnan hallintovaliokunnalle vuoden 2028 loppuun mennessä.” Arvoisa rouva puhemies! Uudistuksessa ei ehdoteta sisällöllisiä muutoksia virastojen tehtäviä koskevaan aineellisoikeudelliseen lainsäädäntöön. Valiokunta korostaa kuitenkin, että aluehallintouudistuksen yhteydessä on mahdollista jatkaa normien purkamista ja yritysten hallinnollisen taakan keventämistä samalla, kun varmistetaan lupaprosessien sujuvuus ja ennakoitavuus uudessa rakenteessa. Lupa- ja valvontavirastoon kootaan aluehallintovirastojen, Valviran ja ely-keskusten ympäristö- ja luonnonvarat ‑vastuualueen tehtävät. Elinvoimakeskukset hoitavat puolestaan jatkossa nykyisten ely-keskusten tehtävät siltä osin kuin ne eivät siirry Lupa- ja valvontavirastolle. Lisäksi tehdään eräitä pienempiä tehtäväsiirtoja. Ahvenanmaan valtionviraston asema ja tehtävät säilyvät nykyisellään. Hallintovaliokunta pitää uudistuksen tavoitteita kannatettavina. Valiokunta toteaa, että uudistus rajautuu valtion tehtävien uudelleenjärjestämiseen, ja tähdentää, ettei valtion ja kuntien, maakuntien tai hyvinvointialueiden välistä tehtäväjakoa tässä yhteydessä muuteta. Uudistuksen lähtökohtana on säilyttää virastojen nykyinen toimipaikkaverkosto, jolla osaltaan varmistetaan tehtävien edellyttämä alueellisten erityispiirteiden tuntemus. Virastojen toimipaikkaverkostoa ei näin ollen ole tarkoitus uudistuksen yhteydessä muuttaa. Myöskään virkamiesten työskentelypaikat eivät lähtökohtaisesti muutu. Perustettava Lupa- ja valvontavirasto on valtakunnallinen ja monialainen valtion keskushallinnon viranomainen, joka turvaa alueella vuorovaikutuksessa toimien perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista. Valiokunta toteaa, että tehtävien siirtäminen valtakunnalliseen virastoon merkitsee valtion virastorakenteen olennaista tiivistämistä, keskittämistä ja yhtenäistämistä. Uudistuksen pidemmän aikavälin tavoitteena on tuottaa palveluja nykyistä vaikuttavammin, yhdenvertaisemmin, tehokkaammin, laadukkaammin ja saavutettavammin. Viraston rakenne selkeytyy erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnassa ja ympäristöasioissa. Viraston eri osa-alueiden asiantuntijuus ympäristöasioissa on hyödynnettävissä koko maassa niin lupa- kuin valvonta-asioissa ja mahdollistaa asiakkaalle yhden luukun ympäristölliset palvelut. Ympäristölupien käsittelyyn liittyvien toimintojen kokoamisen myötä myös viranomaisten välisen koordinaation tarve vähenee ja prosessien kehittäminen helpottuu. Lupa- ja valvontaviraston perustaminen, sen toimeenpanohanke, sähköisen lupajärjestelmän kehittäminen ja hallituksen esitys liittyen ympäristöllisten asioiden yhden luukun asiointimahdollisuuteen muodostavat merkittävän kokonaisuudistuksen, joka yhdenmukaistaa ja sujuvoittaa ympäristölupakäsittelyä. Lupa- ja valvontaviraston ympäristöosastolla on ehdotuksen mukaan yleistä etua ympäristöä koskevassa päätöksenteossa ja muutoksenhaussa valvova yleisen edun valvontayksikkö. Hallintovaliokunta käsittelee mietinnössään laajasti yleisen edun valvontayksikköä ja erityisesti sille viraston päätöksiin ehdotettua valitusoikeutta. Hallintovaliokunta toistaa perustuslakivaliokunnan huomiot siitä, ettei perustuslaista tai perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännöstä ole johdettavissa velvoitetta yleisen edun valvontaan liittyvän viranomaisen ratkaisuja koskevaan muutoksenhakuoikeuteen. Arvoisa rouva puhemies! Perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenee, että erityislakeihin perustuva yleisen edun valvonta ja siihen nyt ehdotettu yleisen edun yksikön valitusoikeus voitaisiin järjestää perustellusti myös muuten kuin nyt ehdotetulla tavalla. Valiokunta ei toisaalta pidä nyt ehdotettua sääntelyäkään säätämisjärjestykseen vaikuttavalla tavalla ongelmallisena muutoin kuin painavan yleisen edun määritelmän osalta. Hallintovaliokunta korostaa, että yleiseen etuun liittyvät kysymykset pyritään ratkaisemaan osana Lupa- ja valvontaviraston päätöksentekomenettelyä, jossa otetaan huomioon viraston laaja asiantuntemus. Valiokunta pitää tärkeänä, että tässä menettelyssä viraston sisäiset näkemykset todennetaan kirjallisesti. Tarkoituksena on, että yleisen edun intressit ja asiantuntemus voidaan tuoda päätösten valmisteluvaiheessa esiin nykyistä sujuvammin ja monipuolisemmin ennen päätöksentekoa ja päätöksenteon aikana. Tämän arvioidaan vähentävän merkittävästi viranomaisen muutoksenhaun kautta tapahtuvaa tarvetta yleisen edun valvontaan. Esitetyllä järjestelyllä ei myöskään arvioida olevan vaikutusta asioiden käsittelyaikaan Lupa- ja valvontavirastossa. Valiokunta painottaa alueellisen asiantuntemuksen tärkeyttä Lupa- ja valvontaviraston toiminnassa koko maan alueella. Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistuksessa turvataan jatkossakin riittävän kattava toimipaikkaverkosto, sillä osa viraston tehtävistä edellyttää alueellista läsnäoloa. Aluehallinnon uudistuksella ei tavoitella säästöjä, eikä sen myötä vähennetä henkilöstöä. Uudistus toteutetaan kuitenkin tilanteessa, jossa valtionhallintoon kohdistuu säästötoimia. Tuottavuusohjelman mukaiset säästöt ja myöhemmin tarkentuvat muut virastokohtaiset lisäsopeutussäästöt periytyvät siirtyvien tehtävien mukaisten määrärahojen suhteessa uudistuksessa perustettavien uusien virastojen toimintamenomomenteille. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunta korostaa, että kielilainsäädännöstä johtuvat velvoitteet virastolle eivät muutu ehdotetussa viranomaisrakenteen uudelleenorganisoinnissa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtakunnallisella Lupa- ja valvontavirastolla ja alueellisilla elinvoimakeskuksilla on nykytilaan nähden paremmat edellytykset tarjota palveluja kielellisiä oikeuksia turvaavalla tavalla. Valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto on kaksikielinen, toisin kuin osa nykyisistä aluehallintovirastoista. Valiokunta pitää tärkeänä, että kielellisten oikeuksien turvaamiseen kiinnitetään huomiota virastojen käytännön toimintaa järjestettäessä ja organisoitaessa. Hallintovaliokunta tähdentää, että uudistuksen toimeenpanossa on huolehdittava siitä, että valtion aluehallinnosta muodostuu sen tavoitteiden mukainen toimiva kokonaisuus. Jatkossa on tarkasteltava nyt toteutettavan rakenteellisen uudistuksen lisäksi eri toimijoiden välisiä rajapintoja ja tarvittaessa muutettava toimimattomia rakenteita. Mietintöön jätettiin kaksi vastalausetta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+6.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-06-10T16:45:47,2025-06-10T16:55:24,Hyväksytty,1.1 2025_63_105,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kaunistola., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_106,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kuten todettua, aluehallintouudistus on kuluvan vaalikauden suurin valtionhallinnon rakenteellinen uudistus. Uudistuksella perustetaan valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto sekä kymmenen alueellista elinvoimakeskusta. Uudistus tarjoaakin mahdollisuuksia normien purkamisen jatkamiseen, yhdenvertaisuuden lisääntymiseen ja yritysten hallinnollisen taakan keventämiseen samalla, kun varmistetaan lupaprosessien sujuvuus ja ennakoitavuus uudessa rakenteessa. Nämä ovat kauan odotettuja ja kaivattujakin muutoksia. Muutama huomio. Uudistuksen lähtökohtana on säilyttää virastojen nykyinen toimipaikkaverkosto ja säilyttää viraston alueellinen läsnäolo koko maan kattavasti. Tavoitteena on muun muassa varmistaa tehtävien edellyttämä alueellisten erityispiirteiden tuntemus. Uudistuksen osalta todetaankin, etteivät virkamiesten työskentelypaikat lähtökohtaisesti tule muuttumaan ja että uudistuksella tavoitellaan vahvoja elinvoimakeskuksia, jotka tukevat alueiden elinvoimaa. Korostaisinkin näitä tavoitteita ja lähtökohtia. Niistä on ehdottoman tärkeää pitää kiinni. Meidän on huolehdittava, että maakuntien kesken säilyy tasapainoisuus erityisesti uusien elinvoimakeskusten henkilöstössä ja johdossa. Asia on tärkeä, jotta jokainen maakunta edunvalvonnallisista tavoitteistaan pystyy huolehtimaan myös jatkossa. Toimipaikkaverkoston näivettymisen estämiseksi on tärkeää, että perustettavat virat tai eläköitymisestä johtuvat virantäytöt suuntautuvat tasapuolisesti maakuntien välillä. Maakunnallisten toimipaikkojen säilyttäminen on keskeistä juuri alueellisten tuntemusten hyödyntämiseksi, alueiden erityispiirteiden tunnistamiseksi, sidosryhmien paremmaksi huomioimiseksi ja alueellisen työelämän kehittämisessä. Arvoisa rouva puhemies! Aluehallintouudistus koskettaa myös tuhansia työntekijöitä. Kyse on siis myös työntekijöiden kannalta merkittävästä uudistuksesta. On tärkeää huomata, että uudistuksella ei kuitenkaan tavoitella henkilöstövähennyksiä. Toimipaikkojen säilyttämisen merkitys kuitenkin korostuu myös henkilöstön näkökulmasta. Uudistuksen tarkoituksena onkin, että tulevan Lupa- ja valvontaviraston henkilöstö jatkaa työskentelyä alueella, ja henkilöstön siirtymistä paikkakunnalta toiselle pyritään välttämään. Myös elinvoimakeskusten henkilöstön virkapaikkojen arvioidaan säilyvän pääsääntöisesti ennallaan. Tämä onkin tärkeää, jotta voimme turvata myös henkilöstön tyytyväisyyden ja hyvinvoinnin mutta toisaalta myös välttää työntekijöiden siirtymistä muihin organisaatioihin uudistuksen seurauksena. Arvoisa rouva puhemies! Istun itsekin hallintovaliokunnassa, ja pidän erityisen tärkeänä tätä valiokunnan lausumaehdotusta siitä, että eduskunta edellyttää hallituksen seuraavan tarkkaan muun muassa uudistuksen keskeisten tavoitteiden toteutumista sekä uudistuksen toimeenpanon resurssien riittävyyttä ja vaikutuksia etenkin lupaprosessien nopeuteen, sujuvuuteen ja ennakoitavuuteen. Kyseessä on merkittävän mittakaavan uudistus, jonka onnistuminen on tärkeää. Kuten toin ilmi, tavoitteiden toteutuminen on keskeistä muun muassa niin työntekijöiden kuin yksittäisten maakuntien toimivien prosessien ja elinvoimaisuuden kannalta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+6.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-06-10T16:55:33,2025-06-10T16:59:30,Hyväksytty,1.1 2025_63_107,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, poissa. — Edustaja Jukkola.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_108,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pöydällä on valtion aluehallintouudistus, joka on tämän hallituskauden suurin hallinnollinen, rakenteellinen uudistus, ja kun sanon suurin, tarkoitan sitä aika kirjaimellisesti. Kyse on yli 2 000-sivuisesta lakipaketista, jonka vaikutukset näkyvät suoraan niin kansalaisille, yrityksille kuin Suomen huoltovarmuudellekin. Tätä uudistusta on valmisteltu vuosikymmen. Nyt Orpon hallitus tekee sen, mitä aiemmat eivät uskaltaneet tai kyenneet tekemään. Nyt siivotaan lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien hajanaisuutta ja kootaan ne yhteen valtakunnalliseen virastoon. Tämä ei ole vain hallinnon uudelleenjärjestelyä, tämä on huoltovarmuuden vahvistamista, investointiympäristön vakauttamista ja tulevaisuuden kasvun rakentamista. Tämä on teko, joka tekee Suomesta entistä toimivamman ja turvatumman. Tässä ei huseerata vaan hoidetaan. Lupa- ja valvontaviraston perustaminen tarkoittaa sitä, että kansalainen tai yritys voi tulevaisuudessa hoitaa lupa-asiansa yhdestä pisteestä: ei enää pallottelua viranomaiselta toiselle, ei enää arvaamista, kuka vastaa mistäkin. Näin säästetään aikaa, rahaa ja hermoja ja ennen kaikkea saadaan ratkaisuja ajallaan. Mutta uudistus ei saa jäädä vain paperille. On huolehdittava siitä, että tämä toimii myös siellä, missä elämä on — alueilla. Siellä, missä päätöksiä todella odotetaan, on varmistettava, että palvelut toimivat Kokkolasta Kajaaniin, Kurikasta Kuopioon. Ja kun yritys lähtee investoimaan, sen pitää päästä asioihin kiinni yhdestä ovesta, siitä niin sanotusta yhden luukun mallista. Sitä varten tämä uudistus on. Arvoisa rouva puhemies! Suomi ei voi rakentaa huoltovarmuutta vain helsinkiläisestä neuvottelupöydästä käsin. Me tarvitsemme toimivan hallinnon koko maahan. Vahva aluehallinto tarkoittaa vahvaa Suomea. Kun investoinnit puhtaaseen siirtymään, teollisuuteen ja puhtaan energian hankkeisiin etenevät, vahvistuu samalla huoltovarmuussuhteemme. Näin pidetään kone käynnissä ja leipä pöydässä. Tämä on uudistus, jossa yhdistyvät järki ja oikeudenmukaisuus. Teemme sen, mitä on luvattu: selkeytämme, sujuvoitamme ja rakennamme yhteistä hyvää. Tämä uudistus ei myöskään ole mikään hallintohimmeli. Tämä on uudistus, jossa kansalainen saa palvelua, yrittäjä saa luvan ja yhteiskunta saa toimintavarmuutta. Tämä on juuri sellaista politiikkaa, jota luvattiin: reilua, selkeää, tulevaisuuteen katsovaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+6.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-06-10T16:59:51,2025-06-10T17:03:38,Hyväksytty,1.1 2025_63_109,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_110,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kaiken julkisen vallan toiminnan hyväksyttävyyden ehtona on paikallisen päätösvallan ylläpitäminen. Tällä hallituksen esityksellä heikennetään maakuntien mahdollisuuksia huolehtia alueensa elinvoimasta. Hallituksen esitys ei tue vahvoja paikallisia viranomaispalveluja, vaan jatkaa keskittävää politiikkaa. Päätöksiä tulevat enenevässä määrin tekemään henkilöt, joilla ei ole riittävää paikallistuntemusta. Aito alueellinen läsnäolo ja paikallistuntemus ovat edellytyksenä laadukkaille ja saavutettaville viranomaispalveluille. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen mukaan itäisessä Suomessa kolmen maakunnan tehtäviä ollaan keskittämässä yhteen elinvoimakeskukseen. Hämeen alueella ei ole osoitettu lainkaan päätoimipaikkaa. Myös Satakuntaa ollaan työntämässä reuna-alueeksi. Hallinnollisten toiminta-alueiden laajentuessa etäisyydet kasvavat, paikallistuntemus heikkenee ja yhteydenpito paikallisiin sidosryhmiin väistämättä vähenee. Aluekehittämislain mukaan alueiden kehittämisestä vastaa maakunnan liitto aluekehitysviranomaisena, jota valtionhallinnon on tarkoitus tukea. Hallituksen esitys muuttaa valtion, kuntien ja maakuntien työnjakoa. Elinvoimakeskuksille siirtyy aluekehittämisen tehtäviä, joita niillä ei nykyisellään ole ja jotka menevät päällekkäin maakuntaliittojen tehtävien kanssa. Elinvoimakeskusten tehtävissä tuleekin huomioida maakuntaohjelmien edistäminen. Maakunnissa tehdään ohjelmia ja strategioita sekä kaavoja paikallistuntemukseen perustuen ja sitä hyödyntäen. Maakunnissa on runsaasti erilaisia sidosryhmiä ja kansalaisia yhteen kokoavia toimintaryhmiä ja neuvottelukuntia. Nyt on epäselvää, miten näiden paikallista tietoa, osaamista ja hyväksyntää lisäävien ja ylläpitävien toimintatapojen tulee käymään. Joka tapauksessa niiden asema tulee merkittävästi heikkenemään toimintojen keskittyessä voimakkaasti. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen mukaan yleisen edun valvontayksikkö toimisi valtion Lupa- ja valvontavirastossa. Kyseessä on uusi toimija, jonka osalta on vaikea tunnistaa sen ympäristöoikeudellista lupajärjestelmää selkiyttävää, saati yksinkertaistavaa roolia. Hallituksen esittämässä mallissa samassa virastossa sekä myönnettäisiin lupia että tehtäisiin valituksia näistä luvista. Keskeinen kysymys on, miten turvataan yleisen edun valvontayksikön riippumattomuus ja puolueettomuus. Hallituksen esitys ei sulje pois tilannetta, jossa yleinen etu saa poliittisen tulkinnan. Miten ja kuka huolehtii näissä tilanteissa luvanhakijan edusta ja oikeusturvasta? Yleisen edun valvontayksikön valitusmahdollisuuden pelkkä olemassaolo vaikuttaa lupaprosessin kulkuun, koska Lupa- ja valvontavirastossa on otettava huomioon se, että saman viraston toinen yksikkö voi valittaa päätöksestä. Sisäisen valitusmahdollisuuden sijaan tarvitaan nykyistä vahvempaa neuvontaa, jotta valituskierteeseen ei päädyttäisi. Hallituksen esityksestä käy ilmi, että perustuslakivaliokunta ei ympäristölakien osalta ole kohdistanut epäilyksiä viranomaisen muutoksenhakuoikeuden tarpeellisuuteen yleensä. Viranomaisen muutoksenhakuoikeus omiin päätöksiinsä heikentää asian käsittelyn asianmukaisuutta. Lisäksi vaarana on, että se laiskistaa asian selvittelyä ja valmistelua. Tavoitteena tulee olla, että ympäristöetu turvataan jo lupaharkinnassa osana laadukasta virkatyötä. Arvoisa puhemies! Uuteen Lupa- ja valvontavirastoon perustettavan yleisen edun valvontayksikön toimintaa on arvioitava erityisesti luvituksen sujuvuuden ja toimintaympäristön ennakoitavuuden kannalta. Myös perustuslakivaliokunta on lausunnossaan katsonut, että yleisen edun valvontayksikön toimivaltasäännöksiä muun painavan yleisen edun määritelmän osalta on välttämätöntä selkeyttää ja täsmentää. Näillä tekijöillä on suuri merkitys luvituksen sujuvalle käsittelylle ja ympäristönäkökohtien huomioon ottamisen kannalta. Arvoisa puhemies! Tukes vastaa malminetsintään ja kaivostoimintaan liittyvistä viranomaistehtävistä. Tukes vastaa lisäksi kaivoslain ja kemikaaliturvallisuuslain mukaisten lupien myöntämisestä. Yleisen edun valvontayksikkö ei siten voi valittaa kaivosluvista, mikä jättää tilanteen valitettavan epäselväksi. Samaan aikaan Euroopan unioni painostaa jäsenmaita erilaisten vihreän siirtymän hankkeiden, mukaan lukien kaivoshankkeet, osalta nopeaan luvitukseen. Myös kaivosten ympäristövaikutuksiin liittyy painavia yleisiä etuja, joita hallituksen esitys ei ota huomioon. Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunta on kiinnittänyt huomiota ympäristö- ja vesitalouslupien hintoihin. Näitä vaikutuksia ei ole hallituksen esityksessä arvioitu, vaikka resurssien tarve tulee johtamaan hintojen nousuun. Lupien maksuperusteiden arvioinnissa on huomioitava maksun kohtuullisuus suhteessa ympäristölupavelvollisten erilaiseen maksukykyyn. Esimerkiksi maatalousyrittäjä ja suuri teollisuuslaitos ovat aivan eri asemassa niin toiminnan laajuuden kuin maksukykynsä suhteen. Myös ennakollisen ohjauksen maksullisuutta harkittaessa on maksutaso asetettava hakijasta riippuen sellaiseksi, ettei mahdollisuutta jätetä maksun vuoksi käyttämättä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+6.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-06-10T17:03:45,2025-06-10T17:09:02,Hyväksytty,1.1 2025_63_111,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_112,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme aluehallintouudistusta koskevaa hallituksen esitystä. Kyseessä on valtavan suuri hallinnollinen uudistus, jossa aluehallintovirastot ja ely-keskusten ympäristöasioiden vastuualueita sekä Valviran lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä kootaan uuteen perustettavaan valtakunnalliseen Lupa- ja valvontavirastoon. Lisäksi nykyisten 15 ely-keskuksen pohjalta muodostetaan 10 alueellista elinvoimakeskusta. Uudistus koskee yhteensä noin 4 600:aa työntekijää. Tämän esityksen tavoitteet ovat sinänsä kannatettavia. Uudistus selkeyttää virastorakennetta ja tehtäväjakoa valtionhallinnossa, vähentää tehtävien päällekkäisyyttä ja mahdollistaa palveluiden tuottamisen vaikuttavammin, yhdenvertaisemmin, tehokkaammin ja laadukkaammin. Myös ympäristöhallinnon osalta uudistuksen tarkoitus on hyvä ja kannatettava: vahvistaa, sujuvoittaa ja yhdenmukaistaa lupa- ja valvontakäytäntöä koko Suomessa. Ympäristöhallinnon keskittäminen Lupa- ja valvontavirastoon mahdollistaa luvanhakijoille ympäristöpalvelut niin sanotulla yhden luukun periaatteella. Tästä on oma hallituksen esitys vielä erikseen tulossa. Keskittämällä voidaan myös parantaa lupapäätösten laatua ja yhdenmukaisuutta sekä edistää ympäristöasioiden kokonaisvaltaista huomioon ottamista. Luvituksen sujuvoittamisessa on kuitenkin keskeistä varmistaa, että se ei johda ympäristönsuojelun tason heikentymiseen. Sujuva prosessi ja lupien nopea käsittely eivät saa tavoitteina ohittaa yleistä etua hyvän ympäristön tilan säilyttämisessä. Nyt näin uhkaa käydä, kun hallitus on rajaamassa viranomaisen oikeutta valittaa päätöksistä. Tällä esityksellä ehdotetaan säädettäväksi, että viraston ympäristötehtäviä hoitavalla toimialalla on yleistä etua ympäristöä koskevassa päätöksenteossa ja muutoksenhaussa valvova yksikkö. Aiemmin nämä valvontatehtävät ovat olleet ely-keskuksilla. Vihreät pitävät hyvin perusteltuna uuteen Lupa- ja valvontavirastoon perustettavaa ympäristön yleisen edun valvonnan yksikköä. Riippumatonta yksikköä ja sille kuuluvaa muutoksenhakuoikeutta voidaan pitää ympäristöperusoikeuden yleisen edun valvonnan riittävän toteutumisen näkökulmasta välttämättömänä tässä hallintorakenteen muutoksessa. Ongelma on siinä, että tällä esityksellä yksikön muutoksenhakuoikeutta ollaan rajaamassa ja se heikentäisi ympäristöperusoikeuden yleisen edun valvonnan toteutumista nykyisestä. Esityksen mukaan yleisen edun valvonnan yksiköllä olisi oikeus valittaa Lupa- ja valvontaviraston tekemästä päätöksestä, jos se on tarpeen ympäristönsuojelun, luonnonsuojelun tai muun näihin rinnastettavan painavan yleisen edun turvaamiseksi, lain soveltamiseen liittyvien merkittävien oikeuskysymysten selventämiseksi tai lain soveltamiskäytännön yhtenäisyyden varmistamiseksi. Tämä rajoittaisi viranomaisen muutoksenhakuoikeutta, mikä voisi heikentää yleisen edun toteutumista ympäristöasioissa. Termejä ”painava yleinen etu” ja ”merkittävä oikeuskysymys” voidaan myös pitää ongelmallisina, koska ne ovat tulkinnanvaraisia. Kuten hallituksen esityksen perusteluistakin ilmenee, ely-keskukset ovat käyttäneet nykyistä rajaamatonta muutoksenhakuoikeutta hyvin harkiten ja perustellusti. Valitusoikeuden rajaamista ei siten voida uskottavasti perustella sillä, että pyritään korostamaan muutoksenhakuoikeuden käyttämisen erityislaatuisuutta. Vuosina 2019—2022 ely-keskukset hakivat muutosta vain hieman yli yhteen prosenttiin aluehallintovirastojen antamista ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisista päätöksistä. Ympäristön edun turvaamiseksi ympäristöasioissa valitusoikeutta ei tulisi kaventaa nykyisestä. Riippumaton yleisen edun valvonnan yksikkö ja sille kuuluva rajaamaton valitusoikeus on ympäristönsuojelun hyvän tason varmistamisen kannalta tässä uudistuksessa välttämätön. Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana sosiaali- ja terveystoimialan sekä varhaiskasvatus-, koulutus- ja kulttuuritoimialan osalta. Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan viranomaisrakenne selkiytyy, kun kuuden aluehallintoviraston ja yhden keskusviraston tilalle tulee yksi valtakunnallinen viranomainen. Uudistuksen nopea voimaantulo ja riittämättömät resurssit voivat kuitenkin vaarantaa muutosten asianmukaisen toteuttamisen ja sillä tavoiteltujen hyötyjen saavuttamisen. Myös varhaiskasvatus-, koulutus- ja kulttuuritoimialan osalta uudistukselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja tehokkaan valvonnan toteuttaminen edellyttävät riittäviä henkilöstövoimavaroja erityisesti siirtymävaiheessa, jotta toimintaa haittaavia katkoksia ei pääse syntymään. Tämä aluehallintouudistus toteutetaan tilanteessa, jossa valtionhallintoon kohdistuu merkittäviä säästötoimia. Vaarana on, että voimavarat eivät riitä tehokkaaseen valvontaan, yleisen edun turvaamiseen ja palveluiden saatavuuden varmistamiseen. Siksi on tärkeää, että uudistuksen vaikutuksia ja tavoitteiden toteutumista seurataan ja ryhdytään tarvittaessa toimiin riittävien voimavarojen varmistamiseksi yleisen edun ja palveluiden saatavuuden turvaamiseksi. Tästä teen lausumaesityksen asian toisessa käsittelyssä. Arvoisa puhemies! Tosiaan vaikka tämä uudistus on sinänsä kannatettava, on todella valitettavaa ja huolestuttavaa, että muutoksenhakuoikeutta rajaamalla ollaan vaarantamassa ympäristöperusoikeuksien toteutumista. Siksi vihreät jätti hallintovaliokunnassa asiaan pykälämuutosvastalauseen, ja teenkin nyt tämän vastalauseen 2 mukaiset muutosehdotukset, joille toivon tässä salissa kannatusta, jotta ympäristöperusoikeudet voidaan uudistuksessa turvata.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+6.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-06-10T17:09:05,2025-06-10T17:15:14,Hyväksytty,1.1 2025_63_113,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_114,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään eduskunnassa on käsittelyssä suuri kokonaisuus, valtion aluehallinnon uudistus. Kyseessä on hallituskauden merkittävin hallintorakenteellinen uudistus, jolla rakennetaan uutta toimintatapaa koko maahan. Tavoitteena on yksinkertaisesti rakentaa parempaa palvelua, sujuvampaa hallintoa ja tehokkaampaa viranomaistyötä koko Suomessa. Haluamme vahvistaa talouden kestävää kasvua yhdenmukaistamalla lupa- ja valvontakäytäntöjä sekä sujuvoittamalla prosesseja ja palveluja. Arvoisa puhemies! Uudistuksessa selkeytetään hallintoa. Nyt käsiteltävänä olevan aluehallintouudistuksen keskeiset toimijat ovat tulevaisuudessa Lupa- ja valvontavirasto, LVV, sekä alueelliset elinvoimakeskukset. Näistä ensimmäinen kokoaa yhteen hajanaisia lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä. Sen avulla vahvistetaan ratkaisukäytäntöjen yhtenäisyyttä, lyhennetään käsittelyaikoja ja parannetaan asiakaskokemusta. LVV toimii jatkossa muun muassa ympäristö-, sosiaali- ja terveys- sekä työsuojeluasioissa. Jäljemmät alueelliset elinvoimakeskukset puolestaan kokoavat nykyisten ely-keskusten tehtäviä. Niiden rooli vahvistuu kehittäjinä ja rahoittajina. Keskukset tukevat alueiden kansainvälistymistä, elinkeinoja ja osaamista. Ne toimivat jokaisessa maakunnassa, alueellisuus on niiden toiminnan ytimessä. Hallintovaliokunta onkin korostanut, että elinvoimakeskukset voivat parhaimmillaan muodostaa palvelupolun maakunnasta maailmalle, ja juuri siihen me tähtäämme. Suomesta on entistä helpommin ylettävä myös maailmalle. Kaiken uudistuksen keskellä tärkeintä on, että asiakaslähtöisyys on näkyvämpää ja arvokkaampaa kuin lopullinen organisaatiokaavio. Palvelut on rakennettava käytännön tarpeista, ei kaavakuvista käsin. Arvoisa puhemies! Tässä uudistuksessa ei siirretä tehtäviä kunnille eikä leikata henkilöstöä. Kyse ei ole säästöleikkurista vaan toimintatapojen uudistamisesta. Nyt vahvistamme neuvontatehtäviä, sillä avun tarjoaminen selkeästi, yhdenmukaisesti ja asiakaslähtöisesti tulee olemaan uudistuksen keskiössä. Uusi hallinto ei ole vain lupakone vaan kumppani, joka tukee hakijaa ja neuvoo etukäteen. Erittäin tärkeää uudistuksessa on myös maksuperusteiden huomioiminen, sillä pientuottajien ja suurten toimijoiden välinen ero pitää nähdä. Tämä uudistus on ollut kauan odotettu, ja nyt hallitus vie uudistuksen viimein maaliin. Kyse ei ole vain hallinnosta vaan sujuvammasta Suomesta — Suomesta, jossa investointi ei pysähdy paperipinoon, Suomesta, jossa viranomainen on selkeä, tavoitettava ja asiantunteva. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on tärkeä, selkeä ja hyvä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-10T17:15:21,2025-06-10T17:19:34,Hyväksytty,1.1 2025_63_115,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_116,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys valtion aluehallintouudistuksesta, joka on tämän vaalikauden merkittävin valtionhallinnon rakenteellinen uudistus. Uudistus on askel kohti selkeämpää, tehokkaampaa ja kansalaisläheisempää hallintoa. Se purkaa päällekkäisiä rakenteita ja luo synergiaetuja, jotka parantavat palveluiden laatua ja resurssien käyttöä. Vaikka suoria säästöjä ei tavoitella, uudistus antaa rakenteellista joustavuutta, joka on välttämätöntä taloudellisesti haastavina aikoina. Uudistus perustaa valtakunnallisen Lupa- ja valvontaviraston sekä kymmenen alueellista elinvoimakeskusta, jotka korvaavat nykyiset aluehallintovirastot, Valviran ja ely-keskukset. Tämä selkeyttää lupa- ja valvontakäytäntöjä ja sujuvoittaa prosesseja, mikä on erityisen tärkeää yritysten hallinnollisen taakan keventämiseksi. Yhden luukun periaate ja digitaaliset ratkaisut helpottavat yrittäjien arkea ja vahvistavat investointiympäristöä. Alueellinen osaaminen ja toimipaikkaverkosto säilyvät, mikä varmistaa paikallisten tarpeiden huomioimisen ja tukee yritystoiminnan edellytyksiä. Erityisen tärkeää on alueellisen varautumisen vahvistaminen. Nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa tiivis yhteistyö yritysten, kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion välillä on kriittistä. Uudistus mahdollistaa alueellisen varautumisen koordinaation ja tehokkuuden parantamisen erityisesti kriisi- ja poikkeusoloissa. Tämä lisää turvallisuutta ja luottamusta yhteiskuntamme toimintakykyyn. Henkilöstön näkökulmasta uudistus on hallittu. Virat säilyvät ja resurssit kohdennetaan entistä paremmin. Tämä antaa virkamiehille mahdollisuuden keskittyä tehtäviinsä jatkuvien uudistusten sijaan. Digitaalisten palveluiden kehittäminen parantaa palveluiden saatavuutta ja vähentää asiointiin kuluvaa aikaa, mikä hyödyttää sekä kansalaisia että yrityksiä arjessa. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on opastus ja neuvonta yhteisestä kumppanuudesta asioiden sujumiseksi. Juuri viime viikolla osallistuin itäisen Suomen aluehallintouudistuksen tilaisuuteen, jossa tätä esitystä pidettiin myös hyvänä. Arvoisa puhemies! Uudistuksen onnistuminen edellyttää huolellista seurantaa ja tarvittaessa nopeita korjauksia. Näin varmistamme, että uudistus palvelee kansalaisia, yrityksiä ja alueita parhaalla mahdollisella tavalla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+6.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-06-10T17:19:38,2025-06-10T17:22:27,Hyväksytty,1.1 2025_63_117,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Keto-Huovinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_118,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valtion aluehallintouudistus on tämän hallituskauden suurin hallinnon uudistus. Sen tavoitteena on tukea talouden kestävää kasvua yhdenmukaistamalla lupa- ja valvontakäytäntöjä sekä sujuvoittamalla prosesseja ja palveluja. Uudet virastot kokoavat yhteen nykyisiä tehtäviä ja selkeyttävät hallinnollista jakoa. Uudistuksessa kerätään eri lupa-, ohjaus- ja valvonta-asioita yhteen valtakunnalliseen Lupa- ja valvontavirastoon. Lupa- ja valvontavirasto yhdistäisi aluehallintovirastojen ja Valviran tehtäviä sekä ympäristö- ja luonnonvaratehtäviä ely-keskuksista, ja elinvoimakeskuksille jäisivät ely-keskuksen muut tehtävät. Muutos parantaa asiantuntemuksen hyödyntämistä ja yhdenvertaisuutta. Uudistuksen myötä pullonkaulat poistuvat, kun tehtäviä voidaan ohjata valtakunnallisesta työjonosta asiantuntijoille alueesta riippumatta. Tämän myötä asioiden käsittelyajat lyhenevät ja ratkaisuja voidaan ennakoida paremmin ratkaisukäytäntöjen yhtenäistyessä. Hallintovaliokunnassa katsoimme erittäin tärkeäksi sen, että Lupa- ja valvontavirasto toimii jatkossa lupaviranomaistehtäviensä ohella myös neuvontaorganisaationa. Tämä on keskeistä, sillä se mahdollistaa sen, että lupahakemuksissa on mahdollisimman vähän puutteita eikä niitä jouduta täydentämään. Toimivat ennakkopäätökset ja niiden kaltaiset käytännöt luovat yrityksille myöskin ennakoitavan toimintaympäristön, mikä on välttämätöntä elinvoimaisen liiketoiminnan ja ympäristönsuojelun yhteensovittamiseksi. Arvoisa puhemies! Muutoksenhakuoikeutta on rajattu nykyiseen verrattuna siten, että muutoksenhaku kytkeytyy painavaan yleiseen etuun tai oikeuskäytännössä erityisen merkittäviin tilanteisiin. Tämä rajaus takaa sen, että Lupa- ja valvontaviraston ympäristöosaston päätöksissä otetaan jatkossakin huomioon yleinen ympäristöetu, mutta samalla ehkäistään tarpeettomat ja byrokraattiset valitukset. Yleiseen etuun liittyvät kysymykset pyritään ratkaisemaan jo Lupa- ja valvontaviraston päätöksentekomenettelyn yhteydessä hyödyntäen viraston laajaa asiantuntemusta. On tärkeää, että viraston sisäiset näkemykset dokumentoidaan kirjallisesti, jotta päätöksenteko on myös läpinäkyvää ja perusteltua. Tämä mahdollistaa sen, että yleisen edun intressit ja asiantuntemus voidaan tuoda esiin jo päätösten valmisteluvaiheessa sujuvammin ja monipuolisemmin, mikä puolestaan vähentää muutoksenhaun tarvetta. Saadun selvityksen mukaan aluehallintovirastot ovat vuosina 2019—2022 antaneet noin 4 200 ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaista päätöstä, joista ely-keskukset ovat hakeneet muutosta vain hieman yli yhdessä prosentissa tapauksia. Uudistuksen myötä tämän muutoksenhakutarpeen arvioidaan edelleen vähentyvän, mikä kertoo hallinnon sujuvuuden ja päätösten ennakoitavuuden paranemisesta. Arvoisa rouva puhemies! Mitä tulee elinvoimakeskuksiin, hallintovaliokunnan kuulemisten perusteella voidaan sanoa, että oikein toteutettuna uudistus mahdollistaa tehokkaan kansainvälistymisen palvelupolun maakunnista aina maailmalle asti. Samalla meidän on kuitenkin oltava tietoisia siitä, että Suomessa on parhaillaan käynnissä kolme suuren mittaluokan hallintouudistusta, jotka kaikki liittyvät yrityspalveluihin: vienninedistämisen Team Finland ‑uudistus, valtion aluehallintouudistus sekä TE-palveluiden uudistus. Näissä uudistuksissa on ensiarvoisen tärkeää kiinnittää huomiota palveluiden sisältöön ja sujuvuuteen pelkkien hallintorakenteiden sijaan. Asiakaslähtöisten palveluiden toteuttaminen niin, että eri toimijoiden palvelut muodostavat tehokkaan ja toiminnallisen kokonaisuuden, on välttämätöntä. Kuntiin kohdistuu edelleen useiden eri viranomaisten ohjausta erityisesti ympäristöasioissa, ja tämän takia normien purkamista ja hallinnon keventämistä tulee jatkaa myös näillä alueilla, jotta kuntien työ kuormittuu vain kohtuullisesti. Tarkoituksena on luoda monialainen ja vahvempi valtion aluehallinto, joka keskittyy alueiden ja asiakkaiden tarpeisiin. Valtion aluehallintouudistuksen tavoitteena on siis selkeyttää aluehallinnon rakennetta ja parantaa sen toimivuutta. Uudistuksen myötä lainsäädäntö päivitetään vastaamaan paremmin nykyisiä ja tulevia tarpeita. Palveluiden tuloksellisuuden, vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden odotetaan parantuvan. Tämä on tärkeä uudistus ajassa, jossa resurssit ovat niukat ja haemme keinoja talouden kasvulle. Tämän vuoksi on myös tärkeää, että uudistusten keskeisten tavoitteiden toteutumista seurataan, kuten hallintovaliokunnan lausumassa esitetään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+6.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2025-06-10T17:22:30,2025-06-10T17:27:13,Hyväksytty,1.1 2025_63_119,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vestman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_120,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on tosiaan merkittävä hallinnon uudistus Suomessa, ja tähän alkuun haluan todeta sen, että se on perusratkaisuiltaan erittäin kannatettava, sillä on erittäin tärkeät tavoitteet vahvistaa talouden kestävää kasvua ja myös varautumista, kuten ollaan edellisistä puheenvuoroista huomioitu kuultu. Erityisesti hallintovaliokunnan puheenjohtajiston puheenvuorot ovat kuvanneet kattavasti uudistuksen laajuutta ja merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että tämän Lupa- ja valvontaviraston kautta yhdenmukaistetaan lupa- ja valvontakäytäntöjä Suomessa ja sujuvoitetaan toivottavasti lupaprosesseja. Suomessa on miljardiluokan verran investointeja odottamassa erilaisissa lupaprosesseissa, ja nämä investoinnit pitää saada luvitettua ja siten vauhdittamaan Suomen talouskasvua. Puhemies! Se, minkä takia pyysin tämän puheenvuoron ja halusin tulla tänne puhumaan, liittyy tämän esityksen valmisteluun ja erityisesti hallituksen esityksen säätämisjärjestysperusteluihin. Tästä esityksestä löytyy nimittäin semmoinen yksityiskohta, itse asiassa aika merkittäväkin sellainen, jonka johdosta voidaan pohtia ja pysähtyä kysymään, missä määrin lakiesitysten virkavalmistelussa esitetyillä näkemyksillä jonkin muutoksen, lainmuutoksen, perustuslainmukaisuudesta voi olla vaikutusta siihen, millaiseksi se esitys lopulta muotoutuu ja millaisena se täältä eduskunnasta aikanaan säädetään. Kyse on siis tämän yleisen edun valvontayksikön asemasta tässä Lupa- ja valvontavirastossa ja erityisesti tälle yleisen edun valvontayksikölle annetusta valitusoikeudesta. Kuten edellä puheenvuoroista on käynyt ilmi, tämä yleisen edun valvontayksikön valitusoikeus viraston omista päätöksistä, siis saman viranomaisen päätöksistä, on rajatumpi kuin voimassa olevassa laissa turvattu yleisen edun valvonnan valitusmahdollisuus. Eli suhteessa nykylakiin tässä hallituksen esityksessä ja myös hallintovaliokunnan mietinnössä nämä valitusperusteet rajautuvat. Kuitenkin tässä hallituksen esityksen säätämisjärjestysjaksossa on todettu seuraavasti: ”Ympäristöperusoikeuden takaaminen edellyttää yleisen edun valitusoikeutta myös Lupa- ja valvontaviraston omista päätöksistä.” — Tämä oli siis suora sitaatti. — Siis hallituksen esityksen säätämisjärjestysperusteluissa on katsottu, että Suomen perustuslaki vaatii, että tällä yleisen edun valvontayksiköllä tulee olla valitusoikeus saman viranomaisen eli tämän Lupa- ja valvontaviraston omista päätöksistä. Sitten tämä esitys on arvioitu perustuslakivaliokunnassa, ja katsotaan, mitä perustuslakivaliokunta omassa lausunnossaan tämän lakiesityksen perustuslainmukaisuudesta totesi. Perustuslakivaliokunta totesi, että tämä lakiesitys on totta kai merkityksellinen perustuslaissa turvatun ympäristöperusoikeuden kanssa eli perustuslain 20 §:n kanssa. No, sitten perustuslakivaliokunta on lausunnossaan avannut, mitä siinä ympäristöperusoikeudessa perustuslaissa tarkalleen ottaen säädetään: perustuslain 20 §:n 1 momentin mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Perustuslain esitöissä on todettu, että tämä säännös toteutuu muun lainsäädännön tuella ja välityksellä. Lisäksi perustuslain esitöissä on todettu, että tämä on julistuksenomainen säännös — se on toki perustuslakivaliokunnan käytännössä sittemmin saanut myös normiluonnetta vahvemmin. Lisäksi perustuslakivaliokunta on avannut, että perustuslain 20 §:n 2 momentissa säädetään julkiselle vallalle velvoite pyrkiä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Edelleen perustuslakivaliokunta on nostanut esille, että tämä säännös on tarkoitettu vaikuttamaan ensisijaisesti lainsäätäjän ja muiden norminantajien toimintaan. No, jo pelkästään lukemalla nämä perustuslain säännökset voidaan päätellä se seikka, jonka perustuslakivaliokunta seuraavaksi lausunnossaan totesi: ”Lainsäätäjällä on laaja harkintavalta siinä, miten perustuslain 20 §:n mukaiset vaatimukset lainsäädännössä turvataan.” Esimerkiksi tästä perustuslain 20 §:n 2 momenttiin sisältyvästä julkiseen valtaan kohdistuvasta velvollisuudesta ei voida johtaa velvollisuutta hallinnon järjestämiseen tai viranomaisrakenteiden muotoamiseen tietyllä tavalla. Sama koskee perustuslakivaliokunnan mukaan myös yleisen edun huomioon ottamisen järjestämistä. Nythän on niin, että tämä yleinen etu otetaan huomioon siten kuin kussakin sektorilaissa säädetään. Siis kussakin sektorilaissa säädetään tietyt luvan myöntämisen edellytykset, ja niiden perusteella sitten lupaharkintaa suorittava viranomainen myöntää luvan tai jättää luvan myöntämättä. Eli jo niissä sektorilakien aineellisissa säännöksissä on jo otettu tämä yleinen etu huomioon. Sen lisäksi perustuslakivaliokunta totesi nimenomaisesti, että perustuslakivaliokunnan mielestä perustuslaista tai perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännöstä ei ole johdettavissa velvoitetta yleisen edun valvontaan liittyvää viranomaisen ratkaisuja koskevaan muutoksenhakuoikeuteen. Eli tällaista näkemystä, joka hallituksen esityksen säätämisjärjestysperusteluihin oli kirjattu, että perustuslaki edellyttää yleisen edun valvontayksikön muutoksenhakuoikeutta, ei löydy perustuslaista, ei löydy perustuslain esitöistä eikä löydy perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännöstä. Silti siellä säätämisjärjestysperusteluissa näin lukee. Tähän haluan nyt kiinnittää valmistelun huomiota ministeriöissä. Kun säätämisjärjestysperusteluja kirjoitetaan, niin niissä tulee asianmukaisesti kuvata perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntö ja oheistaa ne asianmukaisilla viittauksilla tähän perustuslakivaliokunnan käytäntöön. Tällä on merkitystä tosiaan sen takia, että voi käydä niin, että jos hallituksen esityksessä esitetään semmoisia näkemyksiä tai teorioita, jotka eivät perustu perustuslakivaliokunnan käytäntöön tai perustuslain säännöksiin, niin se saattaa sitten ohjata valmistelua ja viime kädessä tosiasiallisesti kaventaa lainsäätäjän harkintavaltaa täällä eduskunnassa. Lausun vielä ehkä myöhemmin muutaman sanan siitä, että itse asiassa perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön mukaan tällainen viranomaisen valitusoikeus sen omasta päätöksestä on jossain määrin ongelmallinen perustuslain kannalta, nimittäin perustuslain 21 §:ssä turvatun hyvän hallinnon takeiden kannalta. Eli perustuslaki ei vaadi yleisen edun valvontayksikön valitusoikeutta, vaan päinvastoin se on jossain määrin ongelmallinen perustuslaissa turvattujen oikeuksien kannalta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+6.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2025-06-10T17:27:23,2025-06-10T17:35:30,Hyväksytty,1.1 2025_63_121,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_122,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tässä aiemmin on jo todettu, tämän hallituksen esityksen tavoite on lupa-asioiden yhdenvertaistaminen, niiden saaminen tehokkaammaksi ja laadukkaammaksi ja myös ympäristön ohjaus ja valvontatehtävien sujuvoittaminen. Nämä ovat kaikki kannatettavia tavoitteita, aivan kuten se, että kun näitä virastoja yhdistetään, niin se selkeyttää virastorakennetta ja tehtävänjakoa valtionhallinnossa, vähentää tehtävien päällekkäisyyttä ja mahdollistaa palvelujen tuottamisen vaikuttavammin, yhdenvertaisemmin, tehokkaammin ja laadukkaammin. Sen takia tämä uudistus on varsin perusteltu ja kannatettava. Niin kuin edellä on tullut esille, tähän liittyy monia eri hallinnonaloja. Täällä on sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan viranomaisrakenteen selkeyttämistä, yhden keskusviraston tilalle tulee yksi valtakunnallinen viranomainen, ja myös varhaiskasvatus-, koulutus- ja kulttuuritoimialan osalta laillisuusvalvonnan ja ohjauksen keskittämisellä voidaan edistää lupa- ja valvontatoiminnan, käsittelyprosessien sekä tulkinta- ja ratkaisukäytäntöjen valtakunnallista yhdenmukaisuutta, ja nämä ovat kaikki erittäin hyviä. Kaikkein eniten tämä koskee ympäristöhallintoa. Siellä tapahtuu merkittävimpiä muutoksia, kun Lupa- ja valvontavirastoon koottaisiin pääasiassa nykyisten aluehallintovirastojen ja ely-keskusten ympäristö ja luonnonvarat ‑vastuualueelle kuuluvat tehtävät ja taas ely-keskusten ympäristö ja luonnonvarat ‑vastuualueen tehtävistä luonnon monimuotoisuuden edistämis- ja rakennusperinnön hoitoavustuksiin liittyvät tehtävät sekä alueidenkäytön, vesien- ja merenhoidon toimeenpanon edistämis- ja neuvontatehtävät siirtyisivät elinvoimakeskuksiin, joita todellakin olisi ympäri maata vastaavalla tavalla kuten nyt ely-keskuksia. Tämä ympäristöhallinnon keskittäminen Lupa- ja valvontavirastoon mahdollistaisi luvanhakijoille ympäristöpalvelut niin sanotun yhden luukun periaatteella. Tämä on äärimmäisen hyvä ja kannatettava tavoite. On hyvä, että toiminnanharjoittajalla on selkeä yksi luukku, missä hän voi toimia, ja viranomaiset sitten sen luukun takana ikään kuin tekevät tarvittavat lupapäätökset. Mutta siinä mielessä olisin toivonut, että tässä uudistuksessa olisi menty vielä pidemmälle, koska nythän kaivosten luvitus jää tästä ulkopuolelle. Kaivokset tarvitsevat sekä kaivosluvan että ympäristöluvan, ja näitä ei ole nyt sisällytetty tähän tulevaan Lupa- ja valvontavirastoon, vaan kaivosluvat jäävät edelleen Tukesille, kun taas ympäristöluvat siirtyvät tähän uuteen virastoon. Tämä on siinäkin mielessä mielestäni huono valinta, koska viime kaudella, kun täällä kaivoslakia uudistettiin, eduskunta jätti siitä lausuman, jossa nimenomaisesti edellytettiin, että näitä kaivosten lupaprosesseja pitäisi ympäristöluvan ja kaivosluvan osalta saada enemmän yhteen. Tässä olisi ollut nyt paikka se tehdä, mutta valitettavasti nämä luvat jäivät nyt sitten eri luukkuihin. Sitten niitä huolia, mitä tässä käsittelyn kuluessa on noussut, on tietysti se, miten varmistamme, että ne lupien edellytykset edelleen säilyvät tiukkoina ympäristön osalta elikkä että lupia ei höllennetä, vaikka lupia nyt käsitelläänkin yhdessä paikassa ja yhtäaikaisesti. Tietysti tässä lakiesityksessä sinänsä ei ole muutoksia tähän, vaan ajatus on, että ne lupaehdot sellaisenaan säilyvät kuten ennenkin. Toinen iso huoli, mikä on ollut, on tietysti resurssit. Tämä laki sinänsä ei ole säästölaki, tällä ei tavoitella säästöjä, mutta nämä eri virastot, jotka nyt menevät yhteen, ovat tällä hetkellä kaikki valtavien sopeutustoimien alaisia. Nyt kun meillä, niin kuin tiedämme, on tällä hetkellä samanaikaisesti monenlaisia erilaisia vihreän investoinnin hankkeita odottamassa tai niitä suunnitellaan Suomeen — ja myös sen tyyppisiä hankkeita, mitä täällä ei ole aiemmin ollut — niin se vaatii valtavasti uudentyyppistä asiantuntemista ja osaamista myös luvittajalta. Ja kun resurssit samanaikaisesti vähenevät, niin on ihan aito huoli siitä, miten me voimme varmistaa, että lupaprosessit ovat sujuvia, ne ovat laadukkaita ja niissä varmistetaan se, että ympäristöhaitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi, niin kuin tietysti kaikessa toiminnassa meidän tulisi varmistaa. Sitten täällä on jonkun verran käyty keskustelua tästä yleisestä edusta ympäristöön liittyen, ja on äärimmäisen tärkeätä, että tämä yleisen edun yksikkö tulee tähän mukaan. Se on tärkeää. Ehkä sillä tavoin arkikielessä voi kuulostaa ihmeelliseltä, minkä takia meillä on tällainen systeemi, että viranomainen voi ikään kuin valittaa omista päätöksistään, mutta kun miettii, ketä se viranomainen siinä ikään kuin edustaa — se edustaa sitä puhdasta ilmaa, puhdasta vettä, ympäristön hyvää laatua, maisemaa, kulttuuriympäristöä, sitä kaikkea, mitä ympäristö meille kaikille tarjoaa — niin on tärkeää, että tätä yleisen edun näkökulmaa pidetään vahvasti esillä ja tarvittaessa sitten siitä voi jopa viranomainen valittaa. Niin kuin tässä monissa aiemmissa puheenvuoroissa on tullut esiin, tälläkin hetkellä tämmöinen muutoksenhakuoikeus on. Sitä viranomainen käyttää hyvin harkitusti ja hyvin perustellusti, ja valtaosa näistä muutoksista, mitä viranomainen hakee, myös menestyy oikeudessa, niin että siinä mielessä ne ovat hyvin perusteltuja. Siinä mielessä pidän valitettavana, että tätä tässä kohtaa heikennetään. Se ei ole hyvästä ympäristöstä huolehtimisen näkökulmasta viisasta. Todellakin noin isossa kuvassa tämä laki on varsin kannatettava, mutta tietyt huolet tässä meillä on, ja sen takia kannatankin edustaja Elon aiemmin tekemiä pykälämuutosesityksiä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-06-10T17:35:38,2025-06-10T17:42:57,Hyväksytty,1.1 2025_63_123,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Honkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_124,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olemme jälleen sen äärellä, että Suomessa valtion keskushallintoa uudistetaan. Tätähän on Suomessa harrastettu aina vuodesta 1635, kun kuningas Gustaf II Aadolf oli valmistellut pitkään hallitusmuodon muutosta, tosin ehti kuolla ennen kuin se tuli voimaan. Tämän muutoksen myötä valta keskittyi kuninkaalle ja Tukholman keskushallinnolle. Näin tulee valitettavasti nykypäivään asetettuna tässäkin uudistuksessa käymään. Tämän uudistuksen tavoitteet ovat kaikin puolin kannatettavia. Keskusta tukee näitä tavoitteita, esimerkiksi lupaprosessien sujuvoittamista, niin sanottua yhden luukun mallia. Myös meidän mielestämme palvelujen tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta tulisi parantaa. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että tässä on monin tavoin käymässä aivan toisella tavalla kuin Petteri Orpon hallitusohjelman henki on ja mikä on hallituksen tavoite ollut tätä uudistusta käyntiin laitettaessa. Meillä on keskustan eduskuntaryhmän osalta tästä useita eri huolia. Esimerkiksi nostan esiin aluekehitysviranomaisten eli käytännössä kuntapohjaisten maakunnan liittojen roolin ja sen, miten se tulee tulevaisuudessa asettumaan. Tässä lakiehdotuksessa ei juurikaan siihen kiinnitetä huomiota. No, nythän näitä elinvoimakeskuksia olisi jatkossa vain kymmenen, joten alueellinen eriytyminen Suomessa suhteessa maakuntien liittoihin tulisi kasvamaan, ja mahdollisesti hallitukselle saattaisi tulla kiusaus myös järjestää esimerkiksi EU-rakennerahastoasioiden hallinto aivan uudella tavalla. Tämä tulisi heikentämään maakunnallista itsehallintoa, suomalaisten äänestäjien alueille valitsemien päättäjien mahdollisuuksia päättää keskeisistä elinvoima-asioista. Kysyin hallintovaliokunnan kuulemisessa, mikä on tyypillisin nykyisen ely-keskuksen asiakas, ja sain vastauksen, että se on tyypillisimmin yrittäjä, siis suomalainen yrittäjä, joka hakee omalle toiminnalleen lupaa, tai häntä valvotaan, hän hakee rahoitusta omalle toiminnalleen, joten useimmiten, jos tässä uudistuksessa ei onnistuta, niin kuin pahoin pelkään, kärsijänä on suomalainen yrittäjä, elinvoimaisuus ja talouskasvu ja viime kädessä sen kautta kaikkien Suomen kansalaisten hyvinvointi. Tämän uudistettavan aluehallinnon sisälle ollaan luomassa myös aivan uudenlaista byrokratiaa. Tämä jo keskustelussa esillä ollut, Lupa- ja valvontaviraston yhteyteen perustettava yleisen edun valvontayksikkö, jolle tulisi valitusoikeus viraston omista päätöksistä, on oudoksuttava ratkaisu, emmekä voi sitä kannattaa. Keskustalle Suomi on tuhansien mahdollisuuksien maa, ja sen takia meidän mielestämme alueiden kehittämistä tulisi tehdä alueiden omista lähtökohdista käsin eikä Helsingissä käskynjaossa annettujen periaatteiden pohjalta. Tästä on kiinni Suomen teollisuuden menestyminen. Tästä on kiinni moni muukin asia. Eli tässä ollaan nyt todellakin isoista asioista päättämässä. Keskustahan on pitkään ajanut kolmiportaista hallintoa, kansanvaltaista kolmiportaista hallintoa, yleiseurooppalaisen mallin mukaisesti. Pidämme sitä valitettavana, että tässä hallituksen esityksessä ei ole lähdetty siltä pohjalta tätä aluehallintoa uudistamaan vaan pidetään tiukasti ohjakset täällä Helsingin kivilinnakkeissa. Tässähän tosiaan, niin kuin mainitsin, luvituksen sujuvoittaminen on todella hyvä tavoite. Se tulee hallitusohjelmasta. Valitettavasti nämä uudistukset ovat toistaiseksi toteutuneet tällä vaalikaudella kovin hitaanlaisesti. No, nyt sitten tähän ollaan luomassa todellakin tätä yleisen edunvalvonnan yksikköä. Todellakaan, niin kuin tässä perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja edellä totesi, perustuslaki ei itsessään aseta minkäännäköistä velvollisuutta tällaisen rakenteen luomiseksi, joten kyseessä tässä tapauksessa on puhtaasti hallituksen tekemä poliittinen valinta, että tämä yleisen edunvalvonnan yksikkö nyt sitten tähän Lupa- ja valvontaviraston yhteyteen rakennetaan. Mielestämme tätä ympäristövastuuta ei voida tarkastella erillisenä muusta perusoikeusjärjestelmästä. Elinkeinovapaus, omaisuudensuoja, oikeus hyvään hallintoon ja oikeus turvaan ovat aivan rinnastettavia perusoikeuksia, ja kannamme huolta siitä, toteutuvatko nämä kunnolla. Pidämme mahdollisena, että ne eivät toteudu kunnolla nyt tässä hallituksen valitsemassa sääntelyratkaisussa. Hyvän hallinnon kannalta on kestämätöntä, että nyt näihin lupaviraston tekemiin päätöksiin ollaan luomassa itsenäinen viraston sisäinen valitusoikeus. Käytännössä yhden viranhaltijan henkilökohtainen mielipide voisi keskeyttää jo pitkälle edenneitä hankkeita vuosikausiksi. Tämä on mielestäni kestämätön asiantila. Tässähän ei ole kyse nyt mistään uudistamisesta tämän osalta vaan kokonaan uudenlaisen byrokratian luomisesta tähän ympäristöoikeudelliseen lupajärjestelmään, joka ei juonnu perustuslaista vaan juontuu erilaisista ympäristöpoliittisista tavoitteista, joita ympäristöpolitiikan kentällä tietyt tahot voimakkaasti ajavat, ja nyt se on sitten omaksuttu tässä hallituksen esityksessä. Huomautamme ryhmämme osalta, että jo tähänkin asti esimerkiksi ympäristölupaharkinnassa tämä velvollisuus ympäristövastuusta ja siitä juontuvat yleisen edun vaatimukset on voitu toteuttaa lupaviranomaisissa ihan osana normaalia virkatyötä, esimerkiksi lupaharkintaa. Siksikään tätä rakennetta ei tarvittaisi. Sinänsä hyvä, että nyt pyritään yhdenmukaistamaan esimerkiksi luvituskäytäntöjä maanlaajuisesti, koska alueiden välillä on ollut aivan liian isoja eroja. Mutta pidän sitä valitettavana tosiasiana, että nyt, kun tähän hallituksen esitykseen ei ole rakennettu mitään jarruja, käytännössä lupakynnys esimerkiksi ympäristöllisissä luvissa tulee varmasti nousemaan, kun nämä yhdenmukaistetaan valtakunnallisesti. Vaikka tavoite siinä on mielestäni aivan oikea, että valtakunnallisesti näitä rajoja poistetaan ja yhdenmukaistetaan, niin valitettavasti tässä voi tulla niin sanotusti karhu vastaan. Käytännössä nämä monet yleisen edun ratkaisut eivät ole luonteeltaan oikeudellisia, vaan ne sisältävät myös poliittisia tavoitteita ja muita arvostuksia, ja ne tulevat saamaan tässä nyt liian ison roolin. Lopuksi, arvoisa rouva puhemies, mitä sitten tulee tähän yleisen edunvalvonnan yksikön rooliin, niin kuin sanoin alussa, pidän sitä oikeusturvan ja hyvän hallinnon kannalta hyvin ongelmallisena ratkaisuna. Mutta pelkään pahoin, että nyt, kun tällainen rakenne tähän meidän hallintoon luodaan sisälle, on aivan mahdollista, että se omaksuu, se ottaa isomman roolin tulevaisuudessa kuin mikä sille on tarkoitettu. On aivan mahdollista, että sille tulevaisuudessa on ehkä joillakin tahoilla haluja säätää laajempia valitusoikeuksia, esimerkiksi vaikkapa kunnallisten päätösten valvontaa ja niihin ikään kuin veto-oikeutta. Eli pidän tätä yleisen edunvalvonnan yksikön säätämistä vaarallisena ratkaisuna, ja emme keskustan osalta tähänkään yhdy. Meidän mielestämme luvituksesta ja sujuvasta hallinnosta pitäisi tehdä Suomen kilpailukykytekijä, mutta pahoin pelkään, että se ei tule toteutumaan tämän hallituksen esityksen pohjalta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+6.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-06-10T17:42:59,2025-06-10T17:51:34,Hyväksytty,1.1 2025_63_125,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_126,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mikkonen tässä edellä avasi hyvin tämän ympäristöluvituksen haasteita, jotka tässä uudistuksessa on tärkeää taklata. Ajattelen, että Suomen kilpailukyvyn lähtökohdan tulee olla se, että meillä tulevaisuudessakin on korkealaatuinen, ennakoitava ympäristöluvitus, joka takaa sen, että meillä pysyy ympäristön tila hyvänä ja vedet puhtaina, ja se on se, millä me voidaan tulevaisuudessakin kilpailla. Kun meillä on nyt vireillä valtavasti vihreän siirtymän hankkeita, niin on entistäkin tärkeämpää se, että paine luvituksen sujuvoittamiseen ei johda ympäristönsuojelun tason heikentymiseen. Tämä on välttämätöntä myös hankkeiden yleisen hyväksyttävyyden kannalta, että huolehditaan siitä, että näiden hankkeiden yhteisvaikutukset myös arvioidaan huolella, eli tehdään se luvitusprosessi huolella, vaikka tämä uudistus mahdollistaa sen sujuvoittamisen. Jotta ympäristönsuojelun taso voidaan varmistaa, niin tämä riippumaton yleisen edunvalvonnan yksikkö ja sille kuuluva rajaamaton valitusoikeus on juuri ympäristönsuojelun hyvän tason varmistamisen kannalta tässä uudistuksessa hyvin perusteltu ratkaisu, jota myös hallituksen esityksen perusteluissa on perusteltu. Huoli viranomaisten valitusoikeuksien turvaamisesta liittyy myös siihen, että valitusoikeutta rajaamalla sälytetään viranomaisten päätösten laillisuusvalvontaa kansalaisjärjestöille ja kansalaisille, kun yleistä etua valvovat asiantuntijaviranomaiset eivät enää saisi valittaa lainvastaisista päätöksistä. Tämä on aika lyhytnäköinen tie ja myös kohtuutonta niin ympäristön kuin kansalaisten kannalta. Ajattelen, että on pelkästään viisasta ja vastuullista huolehtia siitä, että meillä on toimiva ympäristövalvontajärjestelmä, ja tässä hallituksen esityksessä se on sinne rakennettu mutta valitettavasti tosiaan sitten näitä valitusoikeuksia rajaten. Mutta sinänsä tämä rakenne tässä on hyvin perusteltu.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+6.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-06-10T17:51:34,2025-06-10T17:53:54,Hyväksytty,1.1 2025_63_127,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, poissa. — Edustaja Jäntti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_128,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Aleksi,Jäntti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä uudistus on erittäin odotettu, perusteltu ja tervetullut, ja itseäni viehättävät erityisesti tämä yhden luukun malli, tehokkuus ja ennakoitavuus lupaprosesseihin liittyen, nämä tavoitteet tässä esityksessä. Minulla on itselläni kokemusta erityisesti tuolta kunnalliselta tasolta julkisen puolen toimijana, ja voin todeta, että jo kuntatasolla jonkin verran pompotellaan asiakkaita luukkujen välillä, esimerkiksi rakennusvalvonnan ja asemakaavoituksen välillä, ja itse näen sen ongelmallisena, vaikken siinä tapauksessa asiakkaana ollutkaan vaan nimenomaan siellä ikään kuin luvan myöntäjien tai kieltäjien puolella pöytää. Omakohtaista kokemusta sitten tästä aluehallintotason pompottelusta on erääseen vesilupaan liittyen, jossa aluehallintovirasto oli myöntänyt vesiluvan, ja ely sen jälkeen valitti siitä. Tämä valitus menestyi, ja sen jälkeen lähdettiin tämmöiseen ennakkoneuvottelumenettelyyn, jossa lähdettiin yhdessä hakemaan ratkaisua. Kiinnostavaa oli se, että siellä oli tosiaan kolme hakijaa. Itse olin Tampereen kaupungin edustajana muutaman muun henkilön kanssa, ja sitten nämä kaksi viranomaista, luvan myöntäjä ja toisaalta sitten valvova viranomainen, siinä hakivat sitä ratkaisua. Silloin jo pohdin sitä, miksei voisi olla ilman tällaista erillistä virastorajaa myöskin tämä lupien myöntäminen ja oikeiden ratkaisujen pohtiminen, ja tässä siihen ollaan toivottavasti löytämässä hyvä käytäntö. Tämmöisissä vaikeissa tapauksissa varmasti myös yksityiset tahot mutta myöskin kunnat saattavat törmätä siihen, että vaaditaan selvitystä selvityksen perään, kun ei uskalleta lopulta tehdä sitä ratkaisua tai ongelma on niin monimutkainen, että riittävää asiantuntemusta ei löydy. Itselleni jäi semmoinen tunne, että siinä nämä virastot nokittelivat myöskin toisiaan siitä, kummalta löytyy parempaa asiantuntemusta nimenomaan tähän kyseiseen asiaan liittyen. Ja vaikka mentiin tähän ennakkoneuvottelumenettelyyn, niin sekään ei poistanut luvanhakijalta sitä jännitystä, että mikähän se lopputulema mahtaa olla, koska valvova viranomainen sitten otti muutoksenhakumenettelyssä semmoisia kantoja, vaikkei itse ollutkaan valittajana, että pelättiin, että se vaikuttaa sitten siihen tuomioistuimen loppuratkaisuun. Lämpimästi toivon, että tämä tehokkuus ja nopeus paranevat, mutta täytyy todeta, että tuossa edellä edustaja Honkosen puheenvuoro oli erittäin perusteltu. Hän esitti sellaisia huolia, joita itsellänikin tämän lainsäädännön käytännön soveltamiseen liittyy, nimenomaan siinä, että kun on ajateltu, että valitukset saataisiin pois sillä, että tehdään tällaista yhteistyötä näitten tällä hetkellä erillisten viranomaisten kanssa, niin sitten jatkossa onkin tämmöinen yleisen edun valvonnan yksikkö, joka voi kuitenkin valittaa näistä päätöksistä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+6.aspx,fi,Aleksi Jäntti,1513,2025-06-10T17:53:54,2025-06-10T17:57:05,Hyväksytty,1.1 2025_63_129,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_130,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä uudistus kun tuli hallintovaliokunnan pöydälle, niin se oli tosiaan reilu tuhat sivua. Tavoitteena on, kuten täällä moneen kertaan on jo sanottu, sujuvoittaa, tehostaa ja nopeuttaa yhden luukun periaatteella. Ne ovat äärimmäisen hyviä hallinnollisia tavoitteita, kuten lähes kaikissa hallinnon uudistuksissa on, mutta kun kyse on näin massiivisesta uudistuksesta, niin väistämättä tulee itsellekin kyllä uhkakuvia siitä, mitenköhän sitten lopulta käy. Toivottavasti hyvin. Pelkästään kokonaisuuden hahmottaminen on äärimmäisen vaikeata, saatikka se, että ymmärtäisi, mitä yksilö- tai yksikkötasolla tapahtuu. Mutta toki tavoite tässä on se, että päästään nimenomaan sujuvammin eteenpäin, että olisi ennustettavissa, mikä se lopputulos on, ja ennen kaikkea, että nopeus ja aikataulu olisivat paremmat. No, täällä eduskunnassa on oppinut ainakin yhden asian ja toki virkamiehenäkin ennen eduskuntaa, ja se on se, että Suomi on kyllä valittamisen luvattu maa. Meillä on täällä jokaisessa organisaatiossa valvojan valvojan valvojaa, joista jokainen saa sitten vielä keskenänsä valittaa ristiin, ja sitten ihmetellään, kun investoinnit eivät etene ja Suomi on taloussuhdanteessa yksinään täällä Pohjolan perällä ja hyödyt saavat sitten muut maat. Tämä keskustelu, mitä käytiin liittyen tähän yleisen edun valvontayksikköön, on kyllä äärimmäisen hyvää, edustaja Vestmanille erityinen kiitos siitä perusteellisesta arvioinnista ja työstä, jota perustuslakivaliokunnassa on tehty. Se on kyllä huolestuttavaa, jos tehdään sellaista tulkintaa, että ikään kuin perustuslaki voisi kaventaa eduskunnan harkintavaltaa näissä asioissa. Tämäkin lakiesitys olisi saattanut olla hieman toisenlainen, jos lähtökohdat olisivat olleet näiltä osin erilaisia. No se vielä, mikä pitää todeta useita valtionhallinnon uudistuksia läpikäyneenä, on se, että en ole erityisen iloinen siitä, että tehdään vielä nykyistäkin suurempia yksiköitä, vaikka se tarkoitusperä onkin hyvä. Näissä suurissa yksiköissä monesti niin työntekijäpuolella kuin asiakaskunnassakin yksittäiset henkilöt ja yritykset hukkuvat siihen massaan ja niistä tulee vain numeroita. Ne ikään kuin yksilön tuntemistiedot ja paikallistuntemus monesti näissä saattavat kärsiä. Senkin suhteen pitää kyllä tarkalla korvalla katsoa ja kuunnella, mitä tämä tuo mukanaan, ja puuttua sitten niihin ongelmiin välittömästi, jos niitä ilmenee.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+6.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-06-10T17:57:05,2025-06-10T17:59:38,Hyväksytty,1.1 2025_63_131,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_132,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! [Puhemies ryhtyy johtamaan puhetta] Ja herra puhemies myös! Hieman hengästyttää. Kiitoksia edustaja Lehtiselle, että käytitte puheenvuoron. Huomasin, että täällä on tämä tärkeä uudistus, aluehallintouudistus, käsittelyssä. Kiitoksia edustaja Lehtiselle vielä, että käytitte puheenvuoron, niin että pääsen itsekin pitämään puheenvuoron tästä tärkeästä aiheesta. Tosiaan, aluekehittämisen näkökulmasta valtion aluehallinnon uudistus, niin kuin tässä puheenvuorossa on tullut esille, on kyllä hyvin merkittävä. No, isossa kuvassa kysymys ei ole valtion aluehallintoviraston uusista nimistä ja toimipaikoista sijainteineen, vaan kysymys on siitä, kuinka Suomen alueita kehitetään jatkossa. Tämän kokoomuksen ja perussuomalaisten johtaman hallituksen käsitystä tästä alueitten kehittämisestä voidaan pitää hieman outona ja ehkä jopa vähän vahingollisena. Hallituspuolueet ovat tehneet tämmöisestä keskittämisen ideologiasta, suurimmista alueista ja keskushallinnon vahvistavasta otteesta alueisiin, tämmöisen hyveen, vaikka esimerkiksi Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirja lähtee paikallisesta harkinta- ja päätösvallasta, jota mikään muu viranomainen ei lähtökohtaisesti saa heikentää tai rajoittaa. No, tämä Orpon hallitus on ajamassa Suomen aluekehitystä sellaiseen suuntaan, jossa valtion nykymuotoinen aluehallinto häviäisi pikkuhiljaa valtakunnallisiin viranomaisiin, joilla ei olisi alueellista toimivaltaa. Näin on tapahtumassa jo lupa- ja valvonta-asioissa, kun ne keskitetään yhdelle valtakunnalliselle virastolle, jonka päätoimipaikka on Tampereella, [Aleksi Jäntti: Hyvä!] ja sieltä perustettava uusi yleisen edun valvontayksikkö sitten määrittää ja linjaa muun muassa yleistä etua koko Suomelle ihan Hangosta Nuorgamiin saakka. Herra puhemies! Toisin kuin hallitukselle, Suomen Keskustalle Suomi on alueitten näkökulmasta maakuntien mahdollisuuksien maa. Mitään osaa Suomesta ei ole varaa jättää reservaatiksi eikä oman onnensa nojaan, kuten hallitus on tällä esityksellä nyt tekemässä. Kotimaisten uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäminen ja biotalous laajemmin, matkailu, kaivannaisteollisuus, puhdas ruoka ja vesi, turvallinen elinympäristö, hyvinvointi sekä tietotekniikan soveltaminen ovat lupaavimpia aloja luoda Suomeen uusia työpaikkoja. Ja näillä maailman isojen ongelmien ratkaisemiseen nojaavilla, Suomen luontaisiin vahvuuksiin tukeutuvilla ja huippuosaamiseen perustuvilla aloilla on mahdollisuuksia pysyviin työpaikkoihin, joita kansainvälinen kilpailu ei maastamme pois vie. Näitä työpaikkoja tehdään ja niitä synnytetään tuonne maakuntiin. Keskusta haluaa, että julkinen hallinto on kansalaisten palvelemista varten. On pyrittävä siihen, että päätökset tehdään kansanvaltaisesti mahdollisimman lähellä ihmistä, varsinkin silloin, kun kysymys on ihmisille tärkeistä sote-palveluista, alueiden kehittämisestä, alueiden elinvoimasta ja ennen kaikkea turvallisuudesta. Nykyinenkään valtion aluehallinnon rakenne ei ota huomioon riittävästi maakuntien erilaisuutta ja niiden vahvuuksia. Vielä vähemmän se tekisi sitä jatkossa, kun tällä esityksellä lakkautettavat 15 ely-aluetta supistettaisiin kymmeneen elinvoimakeskusalueeseen ja useampi maakunta alistettaisiin reuna-alueeksi ilman päätoimipaikkaa. Puhemies! Oma maakuntani Kainuu sulautetaan yhteen Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kanssa. Tulee yhteinen elinvoima-alue, ja elinvoima-alueen päätoimipaikka on Oulussa. Meille tulee sivukonttori sinne Kainuuseen Kajaanin kaupunkiin. Tässä keskustelun aikana on käyty myös keskustelua rahoituksista — puhun aluekehittämisrahoista maaseudun kehittämisen näkökulmasta. No, meillä tähänastisesti maaseudun kehittämisrahat ovat olleet Kainuun ely-keskuksen alaisuudessa. Jatkossa nämä tulevat olemaan yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kanssa, elikkä päätoimipaikasta Oulusta sitten lähdetään käymään keskustelua siitä, miten sitä maaseutua kehitetään. No, aikaisemmin tähänastisesti, kun ne on korvamerkitty Kainuun ely-keskukselle, Kainuun ely on pystynyt katsomaan alueellista näkökulmaa. Toivon, että tämä alueellinen näkökulma sitten otetaan huomioon, kun elinvoimakeskus tulee yhdessä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kanssa. Tästä kiitoksia edustaja Lehtiselle, kun toitte omassa puheenvuorossanne esille nämä suuret yksiköt. Minun mielestäni pitäisi lähteä siitä, että se pienikin voi olla toimiva ja ketterä, ja siitä näkökulmasta katsottuna ennemmin kannatan hajautettua kansanvaltaa ja hallintoa kuin sitä, että näitä hallinnollisia muotoja keskitetään näinkin kovalla kädellä. Puhemies! Hengästykseni on loppunut, kun sain pitää tämän puheenvuoron, ja jäämme sitten odottamaan asian toista käsittelyä. Suurella innolla odotan sitten sitä keskustelua. Keskusta on jättänyt tähän mietintöön eriävän mielipiteen, ja sen pohjalta sitten toisessa keskustelussa käydään laajemmin tätä keskustelua.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+6.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-06-10T17:59:48,2025-06-10T18:06:46,Hyväksytty,1.1 2025_63_133,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu. Edustaja Garedew, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_63_134,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jengit ja aseet eivät kuulu Suomen kaduille. Ampuma-aserikosten rangaistusten kiristäminen on tärkeä ja nyt erittäin ajankohtainen toimenpide, mitä me perussuomalaiset olemme jo pidempään ajaneet. Se on yksi niistä signaaleista, joilla nyt viestitään, että järjestäytynyttä rikollisuutta ja yleisen turvallisuuden vaarantamista ei katsota läpi sormien. Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista, ja on ehdottomasti päättäjien tärkeimpiä prioriteetteja pitää se sellaisena. Nyt siis aserikoksia koskeva rikoslain 41 luku uudistetaan ja samalla rangaistuksia kovennetaan. Törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistusta ollaan nostamassa neljästä kuukaudesta kahteen vuoteen vankeutta, mikä tekee siitä käytännössä ehdottoman rangaistuksen. Samalla lakiin lisätään, että myös luvattoman aseen hallussapito yleisellä paikalla tai ajoneuvossa katsotaan tällaiseksi törkeäksi rikokseksi. Samalla ollaan tiukentamassa rangaistuksia vaarallisten sekä vakavaan vahingoittamiseen soveltuvien esineiden, kuten teräaseiden, nyrkkirautojen, sähkölamauttimien, ketjujen ja pesäpallomailojen, hallussapidosta. Hyvä näin, sillä väkivallan arki on valitettavasti jo tullut Suomen kaduille. Poliisihallituksen mukaan vakavien väkivaltarikosten määrä yleisillä paikoilla on kasvussa. Noin kolmasosa epäillyistä tekijöistä on alaikäisiä. On hirvittävää seurata, miten paljon erityisesti teräaseiden mukana pitäminen on yleistynyt nuorten keskuudessa. On siis nyt todella tärkeää, että tämä huolestuttava kehitys saadaan kääntymään ja lapsemme pidettyä turvassa. Katujengien osalta hallituksen päätökset ja poliisin aktiivisuus ovat jo alkaneet purra: Vuonna 2024 katujengeihin kuuluvien henkilöiden rikosilmoitusten määrä laski noin 20 prosenttia edellisvuoteen nähden, koska keskeisiä katujengeihin liittyviä rikollisia on ollut esitutkinnan kohteena ja saanut rikostuomioita — todella hienoa. Jengien toiminta on kuitenkin muuttunut ammattimaisemmaksi. Vuonna 2024 tapahtui Suomen ensimmäinen niin sanottu jengimurha Espoon Suvelassa, jossa 19-vuotiasta uhria ammuttiin kolme kertaa selkään. Kyseessä oli asekauppa. On surullista, että täällä Suomessa tapahtuu tällaista. Mistä tämä johtuu? Poliisin tunnistamissa katujengeissä enemmistö on maahanmuuttajia tai Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Ruotsin kehitys on meille varoittava, ja se myös osoittaa, millaisiin toimiin meidän Suomessa kannattaa panostaa. Vuonna 2023 Ruotsissa oli lähes 370 ampumatapausta, joissa sai surmansa yli 50 ihmistä ja loukkaantui yli sata ihmistä. Kuitenkin on vähän ehkä toivoakin, hyviä uutisia: Ruotsissa rangaistusten merkittävä kiristäminen sekä muut poliittiset toimet ovat saaneet aikaan sen, että ampuma-aserikokset ovat selvästi vähentyneet, viime vuonna noin 30 prosentilla. Eli me teemme nyt aivan oikean päätöksen tehdä tämä lakimuutos jo ennen kuin tilanne pääsee eskaloitumaan täällä Suomessa. Arvoisa puhemies! Turvallisuus ei ole etuoikeus vaan perusoikeus. Hallituksen tiukka linja suhteessa sekä rikoksiin että maahanmuuton lieveilmiöihin kantaa nyt hedelmää. Emme aio katsoa vierestä, kun Suomi muuttuu — me taistelemme sen puolesta, että rakas isänmaamme säilyy yhtenä maailman turvallisimmista paikoista asua ja kasvattaa lapsia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-06-10T18:08:02,2025-06-10T18:12:49,Hyväksytty,1.1 2025_63_135,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu on poissa. — Edustaja Kaunistola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_136,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Aselain uudistukset ovat itsessään ja tavoitteidensa puolesta hyvin kannatettavia, ja muutokset lakiin ovat tarpeellisia. Ehdotetut muutokset pohjautuvat pitkälti hallitusohjelman kirjauksiin, joissa korostetaan vakavan rikollisuuden, erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden, vastaisia toimenpiteitä. Muutoksella pyritäänkin varmistamaan aserikoksia koskevan sääntelyn kattavuus sekä asianmukaisuus. Uudistuksilla tavoitellaan rikoksia estäviä vaikutuksia ja tehokkaampaa puuttumista aserikollisuuteen. Tilannetta on osaltaan vakavoittanut myös Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, sillä sodasta arvioidaan todennäköisesti kulkeutuvan aseita myös Suomeen. Muutoksia siis tarvitaan, ja on hienoa, että niitä ollaan nyt saamassa. On kuitenkin tärkeää, että lakiin tehtäviin muutoksiin kiinnitetään huomiota niiden astuttua voimaan ja että lain vaikutuksia seurataan kiinteästi. Lakivaliokunnan asiantuntijakuulemisissa katsottiin esimerkiksi jäävän epäselväksi, miten arvioidaan niitä tilanteita, joissa henkilöllä on lupa aseen hallussapitoon mutta hän pitää asetta yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa aselupansa ja näin ollen ampuma-aselain vastaisesti. Tulkinnanvaraa katsottiin liittyvän myös uuden kvalifiointiperusteen soveltamiseen esimerkiksi harrastukseen liittyvissä tilanteissa. Lisäksi yksi keskeisin kritiikki valiokunnan käsittelyn aikana liittyi törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistuksen korottamiseen. Hallitusohjelmakirjaukseen perustuen törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus ehdotetaan korotettavaksi neljästä kuukaudesta kahteen vuoteen vankeutta. Tällä pyritään varmistamaan tuomittavien vankeusrangaistusten pääsääntöinen ehdottomuus. Enimmäisrangaistukseen ei ehdoteta muutoksia, jolloin se säilyisi neljässä vuodessa vankeutta. Asiantuntijoiden ohella myös perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota rangaistusasteikon kapeuteen. Tästä voikin seurata ongelmia muun muassa moitittavuudeltaan eritasoisten tekojen erottamisessa. Perustuslakivaliokunnan mukaan toteutuessaan ehdotus kaventaisikin merkittävästi tuomioistuimen harkintavaltaa rangaistuksen määräämisen suhteen. Asiantuntijakuulemisissa vähimmäisrangaistuksen korottamista sinällään kannatettiin, mutta useat tahot suhtautuivat kriittisesti vähimmäisrangaistuksen korottamiseen juuri kahteen vuoteen vankeutta. Kuulemisissa muun muassa esitettiin, että vähimmäisrangaistuksen korottaminen vuoteen tai puoleentoista vuoteen vankeutta olisi riittävä. Arvoisa puhemies! Yhteenvetona toteaisin, että lainmuutoksilla tähdätään tärkeään päämäärään: rikollisen käyttäytymisen vähentämiseen. Ampuma-aseisiin liittyvien lainsäädäntömuutosten arvioidaan esimerkiksi voivan vähentää vuositasolla useita henkirikoksia. Muutosten arvioidaan myös edistävän yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Samalla näihin muutoksiin liittyy kuitenkin seikkoja, joiden käytännön toteutumista on tärkeää seurata tiiviisti. Lakivaliokunta edellyttääkin, että muutosten soveltamista, taloudellisia ja muita vaikutuksia sekä rangaistuskäytännön muotoutumista on seurattava tarkoin, ja jos ongelmia ilmenee, on ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi. Lausumaehdotuksessa myös rangaistuskäytännön ja vaikutusten seurannasta tulee toimittaa lakivaliokunnalle selvitys vuoden 2030 loppuun mennessä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-06-10T18:12:57,2025-06-10T18:17:11,Hyväksytty,1.1 2025_63_137,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_138,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallisuus on suomalaisen yhteiskunnan perusta, siksi aselainsäädännön on vastattava ajan haasteisiin ja kasvaviin riskeihin. Käsittelemme nyt hallituksen esitystä, joka tuo merkittäviä muutoksia rikoslakiin ja ampuma-aseita koskevaan sääntelyyn. Kyse on uudistuksesta, jolla vahvistetaan viranomaisten keinoja estää ampuma-aseiden päätymistä rikolliseen käyttöön. Arvoisa puhemies! Aserikollisuus ei ole enää marginaalinen ilmiö. Kansainväliset asekauppaketjut, pimeä verkkokauppa ja 3D-tulostetut aseet ovat muuttaneet tilannetta. Aseita liikkuu yhä enemmän järjestäytyneen rikollisuuden käsissä. Keskusrikospoliisin selvityksen mukaan neljännes ampuma-aserikoksista liittyy vakavaan tai järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Siksi meidän on vastattava tähän kehitykseen nyt määrätietoisesti ja lainsäädännön keinoin. Käsiteltävä lakiesitys tuo uusia rikosnimikkeitä sekä tiukentaa seuraamuksia. Jatkossa ampuma-aseen mukana pitäminen ilman lupaa yleisellä paikalla lisätään törkeän ampuma-aserikoksen tunnusmerkistöön, ja tästä teosta voi jatkossa seurata vähintään kahden vuoden vankeusrangaistus. Samalla lisäämme uuden rikosnimikkeen, ampuma-aseen käsittely vakavan rikoksen tekemistä varten, joka mahdollistaa puuttumisen jo aseiden valmisteluvaiheessa ennen kuin rikos ehtii tapahtua. Lisäksi hallinnolliset laiminlyönnit siirretään lievään ampuma-aserikokseen, mutta sitäkin rangaistusasteikkoa tiukennetaan. Minua ilahduttaa ihan erityisesti tässä asiassa, että seisomme turvallisuuden puolella. Myös lakivaliokunta puoltaa muutoksia ja näkee ne tarpeellisina. Aserikollisuuden nykypäivän muodot edellyttävät, että viranomaisilla on käytössään ajantasaiset ja riittävät keinot. Suomen tulee olla turvallinen. Arvoisa puhemies! Laki on käynyt läpi perusteellisen ja huolellisen valiokuntakäsittelyn. Sen aikana on korostettu rikosseuraamusten oikeasuhtaisuutta, minkä takia esitystä on tarkennettu ja mietitty huolellisesti myös rangaistusasteikon vaikutuksia. On hyvä, että Suomen järjestelmässä tällaiset tasapainotukset tehdään perusoikeuksien näkökulmasta, mutta yhtä tärkeää on, että kansalaisten oikeusturva ei toteudu aseella uhatun tai ammutun näkökulmasta vasta jälkikäteen. Oikeusturvan on kyettävä estämään näiden tilanteiden synty jo ennen vakavaa henkeen ja terveyteen kohdistuvaa rikosuhkaa. Arvoisa puhemies! Meillä on velvollisuus varautua; emme voi vain reagoida vasta, kun on liian myöhäistä. Ruotsin esimerkki osoittaa, kuinka nopeasti tilanne voi luisua käsistä, jos aseiden hallussapitoon ei puututa ajoissa. Tämä esitys ei puutu vastuulliseen metsästykseen, urheiluammuntaan tai keräilyyn. Sen kohteena ovat laiton asekäsittely ja rikollinen varautuminen. Kansalaisten luottamus viranomaisiin, tunne turvallisuudesta ja usko oikeusjärjestelmään perustuvat siihen, että yhteiskunta kykenee estämään vakavat uhat. Tämä lakiesitys on tärkeä askel oikeaan suuntaan. Se lisää turvallisuutta ja viestii, ettei aseella pelottelulle tai rikolliselle varautumiselle ole sijaa meidän Suomessamme. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-10T18:17:15,2025-06-10T18:22:17,Hyväksytty,1.1 2025_63_139,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_140,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä käsittelyssä olevalla esityksellä kiristetään ampuma-aserikosten rangaistuksia. Törkeästä ampuma-aserikoksesta tuomittaisiin jatkossa pääsääntöisesti ehdoton vankeusrangaistus, kun minimirangaistus nousee neljästä kuukaudesta kahteen vuoteen. Vaarallisen esineen ja toisen vakavaan vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapidon rangaistuksia kiristetään myös. Rangaistusten kiristykset rikoslakiin ovat erittäin tervetulleita, ja niillä voidaan torjua vakavaa väkivalta- ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Arvoisa puhemies! Poliisi kohtaa yhä useammin valvonta- ja hälytystehtävissä aseistautuneita henkilöitä. Lähtökohtaisesti näillä henkilöillä ei ole luvallisia ampuma-aseita vaan pimeiltä markkinoilta hankittuja aseita. Näitä aseita hankitaan muun muassa erinäisten anonyymisovellusten kautta, esimerkiksi Telegram-sovelluksen kautta. Rangaistusten ankaroittaminen on tarpeen, jotta niillä saadaan ennaltaestävää vaikutusta. Myös pakkokeinojen käyttöä on mahdollista laajentaa rangaistusten noustessa. Arvoisa puhemies! Luvattomat ampuma-aseet ovat usein kytköksissä myös huumausainerikollisuuteen. Vaarallisen esineen hallussapidon enimmäisrangaistus ehdotetaan korotettavaksi kahdeksi vuodeksi vankeutta. Toisen vakavaan vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapidon enimmäisrangaistus ehdotetaan korotettavaksi yhteen vuoteen vankeutta. Poliisi ja muut turvallisuusviranomaiset kohtaavat tällaisia esineitä päivittäin työssään. Puukkoja, veitsiä, kaasusumuttimia, nyrkkirautoja ja niin edelleen, näitä on helppo kuljettaa mukana. Edellä kuvatun kaltaisia, toisen vahingoittamiseen soveltuvia esineitä kantavat mukanaan yhä enemmän myös alaikäiset nuoret. Niitä on tavattu niin kouluissa kuin vapaa-ajallakin nuorten hallussa. Niitä myös valitettavasti käytetään väkivaltatilanteissa, usein kohtalokkain seurauksin, esimerkiksi ryöstö- ja katujengirikollisuudessa. Arvoisa puhemies! Ampuma-aseisiin liittyviä lakeja ei ole päivitetty pitkään aikaan. Maailma on muuttunut väkivaltaisempaan suuntaan, joten nämä päivitykset tulevat tarpeeseen. Terroristisessa tarkoituksessa tehdyt teot ovat yleistyneet maahanmuuton myötä muualla Euroopassa ja naapurimaassamme Ruotsissa, joten on korkea aika päivittää lainsäädäntömme tähän päivään. Haluan kiittää ministeri Merta tästä erinomaisesta aserikoksia koskevasta lainsäädännön uudistusesityksestä. Kiitän myös lakivaliokuntaa hyvästä mietinnöstä, ja kannatan tätä esitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-06-10T18:22:23,2025-06-10T18:25:23,Hyväksytty,1.1 2025_63_141,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_142,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lopultakin ampuma-aserikoksia tarkastellaan uudelleen. Yhteiskunta nimittäin on muuttunut niin, että entistä useammin nuorilla on mukana ampuma-aseita ja teräaseita, ja valitettavasti niitä myöskin käytetään. Viime vuosilta on paljon julkisella paikalla tapahtuneita puukotuksia ja myöskin valitettavasti ampumistapauksia aivan kaupunkien keskustoissa. Myöskin järjestäytynyt rikollisuus on kansainvälistynyt, on tullut mukaan myöskin 3D-aseet, ja sitten on pelkona se, että aikanaan, kun Ukrainan sota päättyy, sinne annettuja aseita palautuu myöskin sitten Suomen markkinoille ja kaduille. Siksi tämä uudistus on järkevää tehdä nyt, että voidaan puuttua etupainotteisesti näihin merkittäviin turvallisuusuhkiin. No, mikä tässä sitten muuttui? Erityisesti muuttui se, että aikaisemmin, kun luvaton ase oli kadulla henkilöllä hallussaan, siitä seurauksena oli tavallinen ampuma-aserikos ja sakkoa tai ehdollista. Jatkossa, jos on hallussa luvaton ase, siitä tulee minimissään kahden vuoden vankeusrangaistus, joka tarkoittaa käytännössä ehdotonta tuomiota. Muutos on siis äärimmäisen kova ja suuri ja omasta mielestäni jopa poikkeuksellinen suomalaisessa kriminaalilainsäädännössä, ja siksi pitää ehkä hieman pohtia sitä, mistä tämä muutos johtuu. Erityisesti minä näen, että taustalla on tämä Ruotsin tilanne ja yleisestikin tilanne, mikä meillä on tullut nuorisojengien osalta, ja turvattomuus kaduilla. Kun me tehdään tämä lainsäädäntö etupainotteisesti, sillä päästään samoihin tuloksiin, mihin Ruotsissakin on päästy kovemmalla lainsäädännöllä, eli ampuma-aseista luovutaan järjestäytyneen rikollisuuden osalta, siitä luovutaan myöskin huumekauppiaiden osalta ja siitä luovutaan myöskin katujengeissä. Toki riskinä on se, että siirrytään, kuten Ruotsissakin, räjähteisiin, ja myöskin siihen pitää tulevaisuudessa suhtautua ehkä meilläkin kriittisemmin, mutta se ei ole tietysti tämän keskustelun aihe. No, jos vertaillaan muihin maihin, niin Ruotsissa vastaavanlaisesta teosta elikkä törkeästä ampuma-aserikoksesta saa neljä vuotta vankeutta, joissakin tapauksissa jopa kuusi vuotta vankeutta, mutta ilmeisesti tässä samanlaisesta teosta kuin Suomessa nyt lisättiin, tulisi neljä vuotta vankeutta. Tanska on samanlaisella lainsäädännöllä kuin Suomikin liikkeellä. Norjassa aselainsäädäntö on vielä huomattavasti lievempää, ja saa nähdä, tuleeko sitten Norjakin myöhemmin perässä. No, mikä on sitten luvaton ase? Siitä on paljon käyty keskustelua, että mikä se tulkinta on. Ja täälläkin tänään on jo puhuttu siitä, että on uhkakuvia, että jos ase unohtuu johonkin tai on väärässä autossa tai liittyy harrastuksiin, niin tuomitaanko siitä sitten törkeä ampuma-aserikos ja joutuu vankilaan — ei joudu, eikä ole pelkoakaan sen suhteen. Siinä on useampi lukko taustalla. Lakivaliokunnan mietinnöstäkin ilmenee, että lähtökohtaisesti törkeänä ampuma-aserikoksena pidetään tekoja, joissa ase on hankittu laittomasti ja rikollisesti ja sitä käytetään rikollisiin käyttötarkoituksiin. Sen lisäksi siellä vaaditaan yleistä tahallisuutta, kuten aina, ja myöskin sitä, että kokonaisarvioiden se teko on sitten törkeän tekomuodon täyttävä. Eli on ikään kuin useamman lukon takana se, että vahingossa voisi joutua sitten vankilaan siitä, että ase on hallussa tai autossa. Lähtökohta on se, että jos yleensä ottaen on luvaton ase, joka huolimattomuuttaan on väärässä paikassa, niin se ei johda teon tunnusmerkistön täyttymiseen. No sitten, jos tällä voidaan säästää edes muutama henkirikos vuodessa ja muutama ampumistapaus, niin sillä saadaan säästettyä ne kustannukset, jotka tästä uudistuksesta tulee. Ei voi olla huomioimatta sitä, että tästä tulee merkittäviä kustannuksia ja tämä on kallista, koska se tuomion muutos on niin suuri. Mutta ei voi koskaan laskea etukäteen sitä, kuinka monta henkeä säästetään. Yksittäinen invalidisoitunut henkilö maksaa yhteiskunnalle myöskin elinikänsä aikana useita miljoonia, ja siinä suhteessa tämä on järkevää tehdä etupainotteisesti ja turvata erityisesti niiden ihmisten perusoikeuksia, jotka ovat rikoksen uhriksi joutumassa ja voivat tämän avulla sitten välttyä siltä. Täytyy todeta myöskin, että on hyvä, että teräaseiden ja vaarallisten esineiden rangaistuksia kovennettiin, koska niiden käyttö on todella paljon lisääntynyt, kuten jo alussa totesin, ja se tuo lisää työkaluja sitten poliisin työkalupakkiin. Ja ihan viimeisenä haluaisin todeta, että tällä lainsäädännöllä on myöskin merkittävä vaikutus viranomaisiin, heidän työturvallisuuteensa, koska ampuma-aseet ovat merkittävin uhka, joka sen välittömän vaaran aiheuttaa niin pelastuslaitosten puolella kuin poliisissakin, ja se on kaikkein vaikein tekomuoto ikään kuin ennalta varautua ja siltä suojautua. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-06-10T18:25:26,2025-06-10T18:30:53,Hyväksytty,1.1 2025_63_143,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jäntti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_144,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Aleksi,Jäntti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eräs edesmennyt valtuustokollegani Tampereelta tapasi tietyissä tilanteissa todeta, että kuulostaa yksinkertaiselta, mutta annahan, kun selitän. Nyt käsissä on vähän sen luonteinen tapaus, mutta lakivaliokunta on yhtä kaikki tehnyt tässä tapauksessa perusteellista työtä. Tämän lain tavoite on hyväksyttävä ja perustelut ymmärrettävät. Esitettävässä muodossa siihen sisältyy kuitenkin tekijöitä, joiden vuoksi toimeenpanoa ja sen vaikutuksia on seurattava tarkasti, kuten lakivaliokunta lausumassaankin esittää. Esityksessä ehdotetaan merkittäviä muutoksia rikoslain aserikoksia koskevaan sääntelyyn. Rikoslain 41 luku uudistetaan kokonaisuudessaan, ja siihen sisällytetään uusi rangaistussäännös ampuma-aseen käsittelystä vakavan rikoksen tekemistä varten. Lisäksi törkeää ampuma-aserikosta koskevaan rangaistussäännökseen lisätään uusi ankaroittamisperuste. Myös rikosten rangaistuksia ankaroitetaan. Aserikollisuuden luonne on viime vuosina muuttunut entistä vakavammaksi, kuten useissa puheenvuoroissa tänäänkin on käynyt ilmi, minkä vuoksi myös käsitystä kyseisen rikollisuuden rangaistusarvosta on aiheellista tarkistaa. Muissa Pohjoismaissa aserikosten rangaistusasteikko on pääsääntöisesti selvästi Suomen vastaavaa ankarampi. Aserikollisuuden ja sen muodostamien uhkien tehokkaaksi torjumiseksi on tärkeää, että törkeän ampuma-aserikoksen rangaistukset ovat oikeassa suhteessa niiden moitittavuuteen. Erityisesti vähimmäisrangaistuksen korottamisella on vaikutusta rangaistuskäytäntöön. Arvoisa puhemies! Törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistuksen korottaminen kahteen vuoteen vankeutta on useassa suhteessa poikkeuksellinen rikoslain muutos. Törkeän ampuma-aserikoksen nykyinen rangaistusasteikko neljästä kuukaudesta neljään vuotta vankeutta on törkeille tekomuodoille ominainen. Ehdotettu rangaistusasteikko kahdesta vuodesta neljään vuoteen vankeutta sen sijaan eroaa rikoslain kokonaisuudistuksessa omaksutuista rangaistusasteikoista. Vähintään kahden vuoden vankeusrangaistus on säädetty esimerkiksi lapsenraiskaukselle, törkeälle ihmiskaupalle ja törkeälle ryöstölle. Enimmäisrangaistus kyseisissä rikoksissa on kuitenkin 10 vuotta vankeutta. Jos törkeän ampuma-aserikoksen rangaistusasteikko olisi vankeutta vähintään yksi vuosi ja enintään neljä vuotta, rangaistusasteikko olisi ehdotettua laajempi. Vähimmäisrangaistuksen korottaminen yhteen vuoteen vankeutta olisi matemaattisesti kolminkertainen nykytilaan nähden mutta aiheuttaisi myös merkittävää siirtymää ehdollisista vankeusrangaistuksista ehdottomiin vankeusrangaistuksiin ja pidentäisi ehdottomia vankeusrangaistuksia mutta mahdollistaisi myös ehdollisen vankeusrangaistuksen tuomitsemisen. Ehdotetun muutoksen huolelliseksi arvioimiseksi lakivaliokunta sai oikeusministeriöltä tietoja vaihtoehtoisista rangaistusasteikoista ja niiden kustannus- ja vankilukuvaikutuksista. Huomionarvoista on, että törkeästä ampuma-aserikoksesta saatavan tuomion alarajan asettaminen kahteen vuoteen vankeutta vaikuttaa vankeusrangaistuksen täytäntöönpanokustannuksiin ja vankilukuvaikutuksiin erittäin merkittävästi, vaikka huomioitaisiin se, että tuomitut ovat vankilassaoloaikanaan pois yhteiskunnalle kustannuksia aiheuttavasta pahanteosta. Verrattuna vaihtoehtoon, jossa vähimmäisrangaistus olisi kahden vuoden sijaan yksi vuosi, kustannukset ovat kaksinkertaiset, yhteensä yli 20 miljoonaa euroa vuodessa, ja vankiluku noin 80 vankia enemmän. Se vastaa noin Oulun uuden vankilan paikkamäärää. Oulun vankilan investointikustannukset olivat vähintään 65 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Koska kyse on merkittävästä ja poikkeuksellisesta vähimmäisrangaistusten korottamisesta, lainmuutoksen soveltamista, toimivuutta ja vaikutuksia on seurattava tarkoin. Lakivaliokunta ehdottaakin asiasta lausuman hyväksymistä. Siinä todetaan, että tarkoin on seurattava erityisesti törkeää ampuma-aserikosta koskevaan rangaistussäännökseen tehtyjen muutosten soveltamista, taloudellisia ja muita vaikutuksia sekä rangaistuskäytännön muotoutumista, ja jos ongelmia ilmenee, on ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Aleksi Jäntti,1513,2025-06-10T18:31:05,2025-06-10T18:35:57,Hyväksytty,1.1 2025_63_145,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_146,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämän päivän yhteiskuntaamme eivät haasta vain maamme rajojen ulkopuolelta tulevat turvallisuusuhat. Ollaksemme vahva ja välittävä oikeusvaltio on meidän huomioitava myös sisältäpäin tulevat haasteet ja uhat turvallisuudellemme. Laittomat ampuma-aseet ovat yksi niistä. Järjestäytyneen rikollisuuden kasvu on ollut tällä vuosituhannella merkittävää, mikä on lisännyt sääntelyn muutostarpeita. Keskusrikospoliisin vuonna 2023 tekemän selvityksen mukaan noin neljännes ampuma-aserikoksista ja sen törkeistä tekomuodoista liittyi vakavaan tai järjestäytyneeseen rikollisuuteen tarkasteluvuosina 2020—2022. Järjestäytyneen rikollisuuden yhteydessä ampuma-aserikokset ovat hyvin tavanomaisia, ja lisääntynyt rikollisjengien määrä voi johtaa lisääntyviin väkivaltaisiin välienselvittelyihin ja erilaisiin reviirikiistoihin. Vaikka ampuma-aserikosten tai vaarallisten esineiden hallussapitorikosten määrissä ei tilastotietojen valossa ole tapahtunut viime vuosina suuria muutoksia, aserikollisuuden arvioidaan erityisesti poliisin tilannekuvan ja kehitysnäkymien valossa voivan lisääntyä. Erilaisilla rikollisryhmillä on arvioitu voivan olla myöskin ulkomaisten verkostojensa kautta suoria kansainvälisiä yhteyksiä laittomien aseiden salakuljetusorganisaatioihin. Lisäksi uutena ja erittäin vakavana laittoman asekaupan ilmiönä on valiokunnan saaman selvityksen mukaan noussut esiin 3D-tulostettujen aseiden pimeä verkkokauppa. Varoittavana esimerkkinä viitataan myös Ruotsin vakavaan ampuma-aseväkivallan tilanteeseen ja sen nopeaan heikentymiseen. Arvoisa puhemies! Lainsäätäjän tehtävänä on turvata viranomaisille riittävät työkalut, jotta se voi vastata muuttuneisiin uhkakuviin. Aserikoksia koskevat rangaistussäännökset eivät ole pitkään aikaan olleet kokonaistarkastelun kohteena, joten nyt tehtävät muutokset lainsäädäntöön ovat tervetulleita. Kentällä poliisin partiot takavarikoivat jo tällä hetkellä luvattomia aseita lähes päivittäin, ja kotietsinnöiltä niitä löytyy lisää. Tämä esitys tuo huomattavia muutoksia rikoslain aserikoksia koskevaan sääntelyyn. Rikoslain 41 luku uudistetaan kokonaisuudessaan ja siihen sisällytetään uusi rangaistussäännös ampuma-aseen käsittelystä vakavan rikoksen tekemistä varten. Lisäksi törkeää ampuma-aserikosta koskevaan rangaistussäännökseen lisätään uusi ankaroittamis- eli kvalifiointiperuste ja myös rikosten rangaistuksia ankaroitetaan. Olen esittänyt jo vuonna 2020 rikoslain 41 luvun 2 §:n muuttamista siten, että luvattoman, laittoman ampuma-aseen kantaminen tai kuljettaminen yleisellä paikalla, yleisellä paikalla olevassa kulkuneuvossa tai tilassa, johon yleisöllä on pääsy, tulisi rangaistavaksi törkeänä ampuma-aserikoksena. Lakialoitteen allekirjoitti tuolloin yli sata kansanedustajaa, joten kiitos kaikille allekirjoittaneille, että asia on edennyt. Ja kiitos ministeri Merelle siitä, että tämä tärkeä muutoskokonaisuus tuotiin eduskunnalle. Arvoisa puhemies! Nostan esiin kuitenkin myös niitä huolia, mitä lakivaliokunta on nostanut esiin omassa mietinnössään — vaikka tällä hetkellä täällä on lähinnä lakivaliokunnan jäseniä myöskin kuulemassa tätä. Erityisesti lakivaliokunta samoin kuin perustuslakivaliokunta omassa lausunnossaan on kiinnittänyt huomiota rangaistusseuraamuksen oikeasuhtaisuuteen. Törkeän ampuma-aserikoksen rangaistusasteikkoon ehdotettu muutos on erittäin merkittävä. Vähimmäisrangaistus ankaroituu nyt kuusinkertaiseksi. Vähimmäisrangaistuksen ankaroittaminen johtaa lisäksi siihen, että törkeästä ampuma-aserikoksesta tuomittavat vankeusrangaistukset muodostuvat pääosassa ehdottomiksi. Rangaistusasteikon oikeasuhtaisuutta on arvioitava myös suhteessa muiden rangaistavaksi säädettyjen tekojen rangaistusasteikkoihin. Saadun selvityksen mukaan tilanteen voidaan arvioida muodostuvan epäjohdonmukaiseksi esimerkiksi suhteessa laittomaan uhkaukseen, josta voidaan tuomita myös sakkorangaistus. Kyse voi olla esimerkiksi tilanteesta, jossa laiton uhkaus toteutetaan yleisellä paikalla tavalla, jossa henkilö nostaa luvattoman aseen toista vastaan ja uhkaa tätä rikoksella. Saadun selvityksen mukaan törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistukseen ehdotettu muutos johtaa tällöin tilanteeseen, jossa rangaistusjärjestelmä ei kokonaisuudessaan täytä oikeasuhtaisuuden vaatimuksia. Perustuslakivaliokunta on myös nostanut esiin huolensa rangaistusasteikon kapeudesta, joka on 2—4 vuotta ja joka voi johtaa siihen, ettei törkeää ampuma-aserikosta koskevan säännöksen soveltamisalaan kuuluvien tekojen moitittavuutta koskevaa arviointia voida toteuttaa tavalla, joka riittävästi erottelisi moitittavuudeltaan erilaiset teot toisistaan. Huomiota on kiinnitettävä myös siihen, että teon moitittavuuden suhteen kohtuuttomien rangaistusten välttämistä ei voi rakentaa törkeyden kokonaisarvostelulausekkeen soveltamiseen pohjautuvan mallin varaan, mitä myöskään perustuslakivaliokunta ei pitänyt asianmukaisena. Itse tämän osalta mietin, ettei tilanne vain johda siihen, että asteikko, joka ei mahdollista käytännössä ehdollista vankeusrangaistusta, johtaa siihen, että tuomioistuimet alkavat käyttää kokonaisarvostelua siten, että ne teot, joita toivomme nytten siirtyvän törkeisiin ampuma-aserikoksiin, päätyvät edelleen tavallisiksi ampuma-aserikoksiksi sen takia, että tekoa ei kokonaisuutena arvostellen katsota törkeäksi. Arvoisa puhemies! Valiokunta on mietinnössään kiinnittänyt huomiota myös siihen, että vaihtoehtoisia vähimmäisrangaistuksia ja rangaistusasteikkoja sekä niiden vaikutuksia on selvitetty ja arvioitu vasta eduskunnassa valiokuntavaiheessa, kun sen olisi tosiasiassa pitänyt tapahtua lainvalmisteluvaiheessa. Lainvalmistelun laadun, avoimuuden ja tehokkuuden sekä eduskunnan tietopohjan ja päätöksenteon kannalta on tärkeää, että muut toteuttamisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset arvioidaan jo hallituksen esityksen valmistelussa hallituksen esityksen laatimisohjeiden mukaisesti, koska ainoastaan näin voimme puhua laadukkaasta lainvalmistelusta. Ja koska kyse on erittäin merkittävästä, erittäin poikkeuksellisesta vähimmäisrangaistuksen korottamisesta, on tärkeää, että lainmuutoksen soveltamista, toimivuutta ja vaikutuksia seurataan tarkoin, kuten valiokunta on lausunnossaan edellyttänyt. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2025-06-10T18:36:00,2025-06-10T18:42:43,Hyväksytty,1.1 2025_63_147,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vigelius, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_148,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jottei totuus unohtuisi, kertaan nyt karun tilaston: Ruotsin kaduilla ammuskellaan keskimäärin joka päivä, vuodesta 2018 lähtien yli 300 ammuskelua joka ikinen vuosi, toiseksi eniten asekuolemia koko Euroopassa. Rikolliset maahanmuuttajajengit, klaanit, niin aikuiset kuin alaikäisetkin, terrorisoivat asein entistä lintukotoa. Kansankodin rikollisuustilanteelle ei löydy sopivaa vertailukohtaa korkean elintason länsimaista — lähinnä kehittyvistä kehitysmaista. Vielä kymmenen vuotta sitten näitä kasaantuvia ongelmia ei tahdottu nähdä. Tuolloin Suomen korkein valtiojohtokin vannoi monikulttuurisuuden rikkauden nimeen, ja suomalaistoimittajat vierailivat ruotsalaisissa lähiöissä vähättelemässä ilmiön ongelmia. Nyt ongelmat nähdään, kun suuret länsimaisetkin mediat otsikoivat, että rauhaisasta Ruotsista on tullut Euroopan aseväkivallan ja asekuolemien keskus. Ruma seuraus epäonnistuneesta maahanmuutto-, kotouttamis-, maastapoistamis- ja kriminaalipolitiikasta. No, mitä voimme oppia Ruotsista? Maahanmuuttoa on rajoitettava, kotouttaminen on muutettava velvoittavammaksi, maastapoistamisia on tehostettava ja kriminaalipolitiikan on vastattava ankarammin arjen turvallisuusuhkiin. Kaikkien näiden korjaamiseksi me perussuomalaiset teemme töitä. Se on tehtävämme tässä eduskunnassa ja nykyisessä hallituksessa. Nyt käsittelemme näistä korjauskohteista jälkimmäistä, kriminaalipolitiikan ankaroittamista. Esitämme tällä hallituksen esityksellä tuntuvia korotuksia aserikoksista tuomittaviin rangaistuksiin. Esitämme myös, että luvattoman aseen kantaminen rikollisessa tarkoituksessa julkisella paikalla tulee jatkossa rangaistuksi törkeänä rikoksena. Tällä tehtävällä muutoksella useimmat Ruotsista tutut, katukuvassa näkyvät aserikokset tulevat jatkossa johtamaan ehdottomiin rangaistuksiin, siis todelliseen vankilatuomioon. Vastaavia rangaistusten ankaroittamisia on tehty jo laajasta aseväkivallasta kärsivässä Ruotsissa, jälkikäteisesti ja myöhässä. Siksi me Suomena tahdomme varautua ja kitkeä kaduille leviävät aseet jo varhaisessa vaiheessa. Teoreettinen tai kuvitteellinen ei tämä aseväkivallan uhka Suomenkaan näkökulmasta ole. Tästä on valitettavasti jo meilläkin tosielämän esimerkkejä. Esimerkiksi Espoossa viime itsenäisyyspäivän aattona 19-vuotias jengiläinen Dijar Güzel surmasi epäonnistuneen asekaupan päätteeksi uhrinsa kolmella laukauksella. Tämä Espoon jengimurha on tiettävästi ensimmäinen katujengeihin liittyvä henkirikos Suomessa. Sekä Güzelillä että hänen tuomitulla rikoskumppanillaan oli tiiviit yhteydet L-City-nimiseen katujengiin. Samainen jengi oli ottanut aseellisesti yhteen myös viime jouluaattona keravalaisen jengin kanssa. Tämän välikohtauksen käsittely alkoi puolestaan Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa kaksi viikkoa sitten. Edellä kuvatut esimerkit havainnollistavat sitä, miten ampuma-aseita voidaan käyttää erilaisten rikosten tekemiseen, välienselvittelyihin ja myös täysin ulkopuolisiin kohdistuviin rikoksiin. Lakien päivittäminen on siten enemmän kuin ajankohtaista. Uhkakuva ammuskelevista katujengeistä, jotka jotkut vielä pari vuotta sitten kiistivät tai joiden vaaraa he vähintäänkin vähättelivät, on nyt realisoitumassa myös meidän kaduillamme. Siksi lakiemme ja tuomioidemme, rangaistuksiemme on suhtauduttava niihin ankarasti. En voi olla lopuksi huomioimatta heitä, jotka aina rangaistusten ankaroituessa hokevat, etteivät kovemmat tuomiot ehkäisisi rikoksia, tai heitä, jotka lähestyvät kovempia tuomioita vain kustannuseränä, vankilapaikkojen tarpeen kasvuna. Rangaistusten tehtävä ei ole vain eheyttää. Niiden tarkoitus on myös rangaista. Useimmat meistä istuttavat aseistetun jengiläisen ennemmin linnaan kustannuseräksi valtiolle kuin takaisin kadulle kustannuseräksi sekä valtiolle että sivullisille uhreille. Useimmat meistä varmasti maksavat ennemmin jengiläisen vangitsemisesta kuin siitä taloudellisesta rasituksesta ja toisaalta inhimillisestä kärsimyksestä, mitä aseistetut ja väkivaltaiset jengiläiset aiheuttavat tavallisille ihmisille, yrityksille, sosiaali- ja terveyspalveluille, viranomaisille, yhteiskuntarauhalle, myös sille arjen turvallisuudentunteelle. Parasta tietysti olisi, ettei taakka jäisi lainkaan suomalaisten lopun ikää kustannettavaksi. Parasta olisi, että jos suomalaiseen yhteiskuntaan ei ole kotouduttu, integroiduttu ja täällä tehdään rikollisia, nämä sopeutumattomat rikolliset saataisiin palautettua kotimaihinsa tai heille soveltuvampaan kulttuuriympäristöön. Se on vaikeaa, paikoin jopa mahdotonta. Epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka jättää pysyviä ja peruuttamattomia ongelmia yhteiskuntaan, ja siksi paras tapa välttää nämä kalliit vankilapaikat ja ankaroituvat rangaistukset ei ole idealistinen lepsuilu tässä ajassa, vaan haitallisen maahanmuuton ja siihen tiiviisti kytkeytyvän rikollisuuden torjuminen ja samalla jo aiemmin tehtyjen virheiden korjaaminen. Sitä me muun muassa tällä lakiesityksellä pyrimme tekemään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-06-10T18:42:47,2025-06-10T18:48:55,Hyväksytty,1.1 2025_63_149,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_150,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Haluan ensinnäkin kiittää lakivaliokuntaa perusteellisesta käsittelystä ja myöskin oikeusministeri Leena Merta tämän esityksen tuomisesta eduskuntaan. Nyt saadaan siis kiristää laittomien ampuma-aseiden rangaistuksia niin, että jos ennen törkeissä on ollut neljä kuukautta minimi, niin nyt se kasvaa sitten kahteen vuoteen, mikä käytännössä siis tarkoittaa sitä, että törkeät ampuma-aserikokset jatkossa tuomitaan ei enää ehdollisena vaan nimenomaan siten, että tekijä joutuu vankilaan. Tämä on positiivinen asia, ja tämän edessä me nyt ollaan, kun ollaan tällä lailla kapeasti Ruotsin tiellä. Eli mitä ollaan saatu nyt nähdä meidänkin kaduilla valitettavasti syntyvän siitä, kun maahanmuuttopolitiikka on ollut, mitä on, ja laittomia aseita menee tuolla kaduilla ja 3D-aseita ja muita, niin näiden seurausten kanssa nyt painitaan. Edustaja Vigelius tästä pitikin loistavan puheenvuoron juuri äsken. Mutta se ei ollut se syy, minkä takia varasin puheenvuoron. Olen kiinnittänyt huomiota julkisuudessa ja tässä salissakin käytyyn keskusteluun ja kritiikkiin tätä esitystä kohtaan, joka nähdäkseni rakentuu muutamien argumenttien varaan, joista ehkä yksi on vankilapaikat. Jos tämän esityksen mukanaan tuomat vankipaikkojen lisäykset ovat se ongelma, niin ratkaisu ei ole heikentää rangaistavuutta tässä esityksessä, vaan ratkaisu on rakentaa lisää vankilapaikkoja. Jos taas ongelma on se, että tässä rangaistukset ovat liian tiukat suhteessa moniin muihin hyvin törkeisiin rikoksiin, niin jälleen kerran ratkaisu ei ole se, että höllennetään tässä rangaistuksen tasoa, vaan ratkaisu on se, että tarkastellaan niitä muita törkeitä rikoksia, kuten ihmiskauppaa, raiskausrikoksia, ja nostetaan siellä teon moitittavuutta eli rangaistavuutta ylöspäin. Jos taas ongelmana mahdollisesti tulevaisuudessa ovat tuomioistuinten tulkintakäytännöt, että miten ne sitten soveltavat sitä lakia tuomioistuimessa, niin silloin meidän pitää tehdä täsmennyksiä täällä eduskunnassa siihen lainsäädäntöön siten, että se soveltamismahdollisuus ei tapahdu siellä tuomioistuimessa niin, että se tuomioistuinkäytäntö olisi sitten yhtäkkiä lain hengen vastaista elikkä ei tuomittaisikaan sitten linnaa näille rikollisille. Kyllä tässä nimenomaan oleellista on huomata se oikeudenmukaisuuskysymys myöskin uhrin näkökulmasta ja toisaalta laajasti se, miten suomalaiset näkevät rangaistusten tason Suomessa. Pidetään monesti julkisessa keskustelussa, ja moni suomalainen näkee, että Suomessa on aivan liian matalat rangaistukset rikollisille. Kyllä se on oikeudenmukaisuuskysymys sen uhrin näkökulmasta mutta myös suomalaisten näkökulmasta. Suomalaiset haluavat, että rangaistuksia tulee rikollisille, ja nyt niitä todellakin tulee jatkossa ja näin poispäin. Haluan todella paljon kiittää kyllä tästä esityksestä, aivan loistava asia. Ja jos sitten seurannassa joitain ongelmia huomataan, niin menettelemällä näin, miten äsken tässä esitin, että tarkistellaan vankilapaikkoja sitten lisää ja muiden rikosten rangaistuksia ylöspäin, niin sillähän tästä selvitään. Että ei tätä kannata sen suurempana ongelmana nähdä kuin se on. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-06-10T18:48:56,2025-06-10T18:51:55,Hyväksytty,1.1 2025_63_151,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_152,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä nopeasti haluan palata pariin seikkaan. Ensinnäkin on äärimmäisen tärkeätä, että siinä kohtaa, kun yhteiskuntaa uhkaa merkittävä uusi vaara, voidaan poiketa niistä perinteisistä malleista kriminaalipolitiikassa. Jos miettii uudistuksia, joita on aikanaan tehty, niin se turvallisuustilanne Suomessa on ollut täysin erilainen, eikä varmaan ole kukaan ymmärtänyt eikä nähnyt tämäntyyppisiä uhkia, joita meidän kaduilla tällä hetkellä on. Siksi on suuri rohkeus, että uskalletaan etupainotteisesti nimenomaan estää näiden muodostuminen sitten todelliseksi ilmiöksi, hyvä näin. Mitä tulee tähän kapeaan soveltamisalaan tässä törkeässä ampuma-aserikoksessa, niin asiantuntijakuulemisessa en kuullut kyllä sellaista näkemystä, että sitä yläpäätä olisi juurikaan koskaan käytetty ja että se ikään kuin joissakin rikoksissa olisi liian matalalla, kun on kyse kuitenkin pelkästään siitä, että ampuma-aseita myydään tai välitetään tai niitä on hallussa. Eli niillä ei tehdä varsinaisesti vielä rikosta, vaan se on pelkkään hallussapitoon tai myymiseen tai valmistamiseen liittyvä rikos. En siis näe sitä, että vaikka tämä rangaistusasteikko jää kapeaksi, niin se olisi erityisen ongelmallinen, koska se yläpää on niin harvoin käytetty. Muutoinkin meidän oikeuskäytännössä on varsin usein omaksuttu se tapa, että annetaan tuomiot sieltä asteikon alapäästä. En tiedä, onko syynä se, että ajatellaan kustannuksia enemmän kuin sen vaikutuksia yhteiskuntarauhaan, turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, vai miksi ikään kuin tähän malliin on luisuttu. Ja miksi juuri tämä kaksi vuotta minimissään, joka johtaa pääosin aina ehdottomaan tuomioon, on merkityksellistä: se on se, että meidän ammattirikollisia ei juurikaan hetkauta, saavatko he ehdollista vuoden tai kaksi vuotta tai vaikka kolme vuottakin, mutta se heitä hetkauttaa, kun he tietävät, että jos he jäävät tästä kiinni, he joutuvat vankilaan. Siksi tällä on merkittävä vaikutus ja siksi tämä poikkeaa merkittävästi niistä kaikista muista, ja onkin mielenkiintoista nähdä, minkälainen ennakkoratkaisu tästä sitten tulee meidän kriminaalipolitiikassa. Mutta olen erityisen iloinen, että tämä uskallettiin tehdä. Mitä tulee sitten vielä tähän kokonaisarviointiin sen osalta, että ikään kuin liian helposti sitten sen perusteella perusmuotoiseksi tippuisi tämä teko, niin näinhän sen pitää ollakin, jos sieltä löytyy lieventäviä asianhaaroja. Minun on vain vaikea itse kuvitella, mikä olisi se lieventävä asianhaara, jos sinulla on rikollisessa käyttötarkoituksessa rikollisesti hankittu ase julkisella paikalla, että se ei täyttäisi sen tunnusmerkistön perusteita. Kyllä minä uskon siihen, niin kuin asiantuntijalausunnossakin sanottiin, että kyllä suomalainen oikeuslaitos tuomitsee sen lain mukaisesti eikä lähde tarkoituksenmukaisesti itse lieventämään niitä pykäliä ja tuomiokäytäntöjä. Uskon, että tämän uuden lain perusteellakin uskalletaan tuomita näistä teoista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-06-10T18:51:55,2025-06-10T18:54:52,Hyväksytty,1.1 2025_63_153,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vigelius, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_154,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On oikein, että aserikoksista annettavia rangaistuksia kovennetaan. Nyt käsittelyssämme on hallituksen esitys, jonka tämä eduskunta mitä todennäköisimmin tulee myös hyväksymään. Tällä muutoksella jatkossa esimerkiksi julkisella paikalla kannettu luvaton ase, rikollisessa tarkoituksessa kannettu ase, johtaa ehdottomaan vankeusrangaistukseen, mikä tarkoittaa sitä, että se häkki heilahtaa ihan toden teolla, ei vain ehdollisen tuomion tasolla. Samanaikaisesti ankaroituvat myös rangaistukset muista törkeistä aserikoksista, jotka ovat erityisen vakavia nykyisenkin lainsäädännön pohjalta. Tämä laki on minusta hyvä. Se olisi voinut olla vieläkin parempi. Esimerkiksi Ruotsissa on tehty vielä tuntuvampia ankaroittamisia aserikosten suhteen kuin meillä Suomessa — juuri siitä johtuen, että Ruotsissa tilanne on erityisen paha. Tällä hetkellä Ruotsissa törkeästä aserikoksesta tuomitaan neljästä seitsemään vuoteen vankeutta ja erityisen törkeästä aserikoksesta kuudesta kymmeneen vuoteen vankeutta. Kovin lievältä tuntuu suomalainen rangaistusasteikko, kun se tähän asti on ollut neljästä kuukaudesta neljään vuoteen. Eli meidän korkeinkaan rangaistus törkeästä aserikoksesta ei tosiasiallisesti yllä Ruotsin vähimmäistasolle. Siksi nyt vähimmäisrangaistusta ollaan korottamassa merkittävästi. Kuten edellisessä puheenvuorossa tuli ilmi, tämä vähimmäisrangaistuksen korottaminen neljästä kuukaudesta kahteen vuoteen on kuusinkertaistaminen, mutta minusta se on täysin perusteltu tässä ajassa ja tässä tilanteessa, jossa me olemme Ruotsin vieressä ja kun sieltä on rantautumassa tätä vakavampaa rikollisuutta alati enemmän Suomen puolelle. Toisaalta täällä on käytetty argumentteja myös tästä vankimäärän lisääntymisestä ja sen aiheuttamista kustannuksista yhteiskunnalle. Tähän keskusteluun haluaisin aina huomauttaa, että eivät ne 200 vankilapaikkaa täyty satunnaisista kadunkulkijoista. Kun vankila- ja vankipaikkojen määrä kasvaa 200:lla, sinne vankilaan päätyy rikollisia, siis ihmisiä, jotka kantavat luvattomia aseita rikollisissa tarkoitusperissä meidän kaduillamme, erityisesti liittyen tähän jengiongelmaan, mikä meillekin on rantautunut ja nostanut päätään Suomessa. Siksi se voi olla ihan aiheellistakin ja tarkoituksenmukaista, että vankimäärä lisääntyy. Se lisääntyy, koska rangaistavia on enemmän ja yhteiskunta puuttuu siihen kovemmin. Lakivaliokunnassa myös moni asiantuntija kritisoi sitä, onko tämä oikeasuhtaista ja onko tämä tarpeellista. Itse ajattelen, että ei voi olla niin, että kun lainsäädännössä on vain totuttu siihen, että annetaan lepsuja rangaistuksia, se toimisi argumentaatiopohjana tässä ajassa sille, minkä takia emme voisi koventaa rangaistuksia. Viime kädessä se on kuitenkin eduskunta ja meidän lainsäätäjämme, jotka lait säätävät, ja lopulta sen pohjalta tuomioistuimet tuomitsevat — onneksi nyt ankarampaan päin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-06-10T18:54:52,2025-06-10T18:58:30,Tarkistettu,1.1 2025_63_155,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jäntti, olkaa hyvä. [Puhuja aloittaa mikrofoni suljettuna — Eduskunnasta: Mikrofoni!] Edustaja Jäntti, mikrofoni.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_63_156,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Aleksi,Jäntti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"No niin, arvoisa puhemies! Harjoittelu tekee mestarin, enkä viittaa nyt välttämättä puhemieheen. [Naurua] Sanoin tuossa, että niissä keskusteluissa, joita olen käynyt esimerkiksi valiokunnassa ja muutenkin, on vallinnut aika laaja konsensus siitä, että nimenomaan näissä jengirikollisuustapauksissa, joihin nämä vakavimmat ampuma-aserikokset kytkeytyvät hyvin kiinteästi, on perusteltua, että sitä rangaistusten alarajaa korotetaan. Kyse on ollut enemmän sitten siitä, mikä olisi se oikea taso, ja siinä on pohdittu osittain kustannuksia mutta myöskin sitä, että kun niitä verrataan muihin vastaaviin rikoksiin, tai ei välttämättä edes vastaaviin vaan ankarampiin rikoksiin, miten se alaraja sitten niissä muotoutuu. Uskon, että nimenomaan silloin, kun puhutaan jengirikollisuudesta, tämä ankaroittaminen on erityisen perusteltua. Mutta puhe on ollut myös siitä, että saattaa olla riski, että silloinkin, kun ei ilmiselvästi ole kyse jengirikollisuudesta, tuomitaankin suoraan ehdoton vankeusrangaistus, mikä ei välttämättä olisi perusteltua tällä nykyisellä asteikolla, ja jo se korottaminen yhteen vuoteen eli nykyisen alarajan kolminkertaistaminen, johtaisi kuitenkin siihen, että merkittävästi myös ehdottomat vankeusrangaistukset kasvaisivat näissä rikoksissa. Totean myös viitaten tuohon edustaja Bergbomin puheenvuoroon sen, että voisi olla perusteltua tämä rikoslain kokonaisuudistus siten, että katsottaisiin kaikki linjaan. Mutta on mahdollista, niin kuin on todettu jo tänään tässä, myös katsoa niitä tapauskohtaisesti ja lähteä ikään kuin niistä vakavimmista tai eniten huolta aiheuttavista rikoksista, kun lähdetään korotuksia tekemään. Mutta silloin kun ankaroitetaan kautta linjan, niin se tulee entistä kalliimmaksi. Totean, ettei tässä raha pelkästään ole se tekijä, millä näitä määritetään, mutta se on yksi tekijä, mikä on mielestäni syytä ottaa huomioon.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Aleksi Jäntti,1513,2025-06-10T18:58:30,2025-06-10T19:00:42,Hyväksytty,1.1 2025_63_157,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vigelius, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_158,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Toisin kuin ehkä edelliset puhujat, minä itse ajattelen, että kyllä myös jos ihan yksittäinen henkilö, vaikkei kuuluisikaan jengiin tai järjestäytyneen rikollisuuden piiriin, kantaa luvatonta asetta julkisella paikalla rikollisessa tarkoituksessa, niin siitä on ihan perusteltu huoli, mihin sitä asetta mahdollisesti ollaan käyttämässä, ja ajattelen, että siitä myös rangaistaisiin merkittävästi ja tuntuvasti paljon kovemmin kuin mitä tällä hetkellä lainsäädäntö antaa. Kuten viittasin tuossa aiemmassa puheenvuorossani jo, Ruotsissa rangaistusasteikot ovat huomattavasti paljon kovempia ja siellä myös se rikollisuuden taso on huomattavasti paljon kovempaa. Siellä on ollut vuodesta 2018 lähtien yli 300 ampumatapausta joka vuosi. Ainoa vuosi 2020-luvulla, jolloin tämä yli 300:n ampumatapauksen raja ei ole ylittynyt, oli itse asiassa viime vuosi. Viime vuonna tämä ampumisten määrä tippui 270:een, eli enää ei ammuttukaan joka päivä vaan viitenä päivänä viikossa, mikä on siis Ruotsissa ennätyksellinen luku — siis lähes kymmeneen vuoteen ei ole näin alhaisella tasolla ollut julkisten ammuskeluiden määrä. Se osittain johtuu itse asiassa siitä lainsäädännöstä, jota Ruotsissa on aikaansaatu, eli merkittäviä kiristyksiä viimeisen kymmenen vuoden aikana siihen, kuinka kovasti rangaistaan siitä, että julkisella paikalla... Ovat ne sitten yksityishenkilöitä tai yksittäisiä henkilöitä tai järjestäytyneempien rikollisryhmien toiminnassa mukana, heitä rangaistaan ankarammin ja ikään kuin tämän dekapitaatioefektin kautta, eli käytännössä käärmeeltä laitetaan pää poikki. Eli nämä ihmiset — rikolliset, vakavimmat rikolliset ja sen rikollisen toiminnan järjestäjät — päätyvät vankilaan, jolloin se organisoitu rikollistoiminta käytännössä lakkaa tai rampautuu vakavasti sen toiminnan seurauksena. Samanlaisia piirteitä ei ole siinä, jos tällaiset jengijohtajat saadaan kiinni vähempiluontoisista rikoksista, joista tulisi ehdollista vankeutta... Se ehdollinen vankeus ei omaa sisällään samanlaista vaikutusta näiden rikollisryhmien järjestäytymiseen ja toisaalta sen toiminnan katkaisemiseen sitten ankarimpien rangaistusten ja vankilatuomioiden kautta. Siksikin pidän aivan perusteltuna sitä, että yhteiskunta voi tässä tilanteessa maksaa lisääntyvien vankilapaikkojen määrän, koska myös se rikollisuus on kasvamaan päin. Kaikissa niissä yhteyksissä, missä poliisi on esimerkiksi varoitellut täällä eduskunnassa meitä kansanedustajia siitä, mihin suuntaan rikollisuus on Suomessa kehittymässä, on tuotu esiin nämä ongelmat: siis rikollisuus raaistuu, se lisääntyy, se ottaa uusia muotoja, se järjestäytyy, ja sitä saapuu enenevissä määrin ulkomailta. Silloin Suomen lepsu rangaistusjärjestelmä ei ole kovin suuri pidäke, kun yleensä tuomiot ovat siellä ehdollisen puolella, eivät ehdottoman puolella eli linnatuomion puolella.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-06-10T19:00:42,2025-06-10T19:04:01,Tarkistettu,1.1 2025_63_159,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_63_160,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Todellakin lakivaliokunnan edustajien keskuudessa, samoin kuin myöskin asiantuntijoiden keskuudessa, keitä siellä kuultiin, oli varsin yksimielistä se, että törkeiden ampuma-aserikosten vähimmäisrangaistusten korottaminen on kannatettava asia. Se seikka, mihin sitä kritiikkiä kohdistui, oli nimenomaan vähimmäisrangaistuksen määrä elikkä kaksi vuotta vankeutta, ja siihen on suhtauduttu kriittisesti nimenomaan sen takia, että tämä asteikko menee hyvin kapeaksi, kun se on kahdesta vuodesta neljään vuoteen, elikkä sen sisällä ei pystytä välttämättä eri tekojen moitittavuutta koskevaa arviointia tekemään riittävästi ottaen huomioon, että yhdestä laittomasta aseesta tulisi se kaksi vuotta vankeutta, tai jos sitten olisi 200 asetta, niin se olisi sitten neljä vuotta maksimissaan. Elikkä tämä asteikko on tosi pieni, ja se aiheuttaa sen ongelman myöskin. Jos me ylipäänsä puhutaan näistä vakavia rikoksia tekevistä niin sanotuista jr-henkilöistä, niin vaikka asteikko olisi ollut vuodesta neljäänkin vuotta, niin joka tapauksessahan jo pelkästään rikosrekisteriä katsomalla tietää, että eiväthän he siitä saa sakkoa tai ehdollista vankeusrangaistusta vaan he saavat siitä ehdottoman vankeusrangaistuksen. Elikkä sitä seikkaa tällä lailla ei millään tavalla kyllä muuteta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2025-06-10T19:04:02,2025-06-10T19:05:40,Hyväksytty,1.1 2025_63_161,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_162,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En tainnut esittää omassa puheenvuorossani mitään sen suurempaa rikoslain laajempaa uudistusta, mutta toki sellaista kannatan lämpimästi, ja etenkin tarkastelisin sitä näiden törkeiden rikosten osalta, mitä tulee vaikka nimenomaan raiskausrikoksiin, ihmiskauppaan, väkivaltaan. On ihan perusteltua tarkistaa kaikkia ylöspäin. Tätä asteikkoa jäin miettimään, että jos nyt kun kaksi vuotta on minimi ja sitten neljään vuoteen on asteikon yläpää, tavallaan ongelma on, että se liikkumavara on siinä liian pieni, niin sittenhän se kannattaisi tehdä vaikka niin, että se olisi kahdesta kymmeneen vuoteen, elikkä tuo Ruotsin erityisen törkeän yläpää. Sillähän se sitten ratkeaisi, mutta tätä varmaan voidaan seurata. Oikeastaan oma puheenvuoroni liittyy näihin kustannuksiin: Pystyn sen siitä näkökulmasta ymmärtämään, että lyhyellä aikavälillä, jos me tiedetään, että meillä ei vaikka ole vankipaikkoja tai meillä ei ole henkilökuntaa työskentelemään niihin vankiloihin, se saattaa aiheuttaa tiettyjä haasteita, mitä tulee sitten vaikka siihen henkilökunnan työturvallisuuteen, eli millä pystytään ylläpitämään niitä vankiloita ja näin poispäin sillä tavalla, että siellä henkilökunnalla on turvallista työskennellä — se on ihan perusteltu huoli — mutta pitkällä aikavälillä nämä ovat kysymyksiä, jotka ovat ratkaistavissa poliittisin päätöksin. Tässä asiassa ja ylipäätänsä rikosten rangaistavuuksissa en näe sitä kustannusta ongelmallisena, kahdesta syystä: Ensimmäinen syy on se, että uskoakseni, toisin kuin hyvin monessa muussa asiassa, mikä eduskunnan budjetin läpäisee, väittäisin, että veronmaksajien hyväksyttävyys sille, että rangaistavuuksia kovennetaan ja siitä syntyy yhteiskunnalle kustannuksia, on varsin laaja, eli jos tätä lähdetään kysymään suomalaisilta veronmaksajilta, niin todennäköisesti tukea tulee aika paljon sille, että hei okei, meillä menee tähän nyt vähän enemmän rahaa valtiona, mutta toisaalta vastapainona rikolliset lähtevät linnaan pidemmäksi aikaa. Kuka vastustaa? Harvassa ovat ne henkilöt. Sitten toinen juttu on se, että nämä rikolliset ovat poissa kaduilta. Se on vain tosiasia, että silloin ne ovat poissa kaduilta, jos niillä on pidempi tuomio, ja se on yhteiskunnan kannalta tietenkin positiivinen asia. Tämä on sitten taas tämmöinen, että voi tietysti väitellä siitä, ovatko kovemmat rangaistukset yhteydessä siihen, että tapahtuu vähemmän rikoksia, ja varmaan siinä on monta muutakin asiaa kuin pelkät rangaistavuudet, mutta moraalisesti oma näkökulmani ja ajatteluni, kuten nähdäkseni perussuomalaisissa laajemminkin ja hyvin monen muun suomalaisen tukemana, on se, että kyllä tämmöisistä törkeistä rikoksista pitää saada tuomio, joka vastaa kansalaisten oikeustajua. Siltä osin näen hyvin perusteltuna sen, että tämän esityksen lisäksi jatkossa myös muita törkeitä rikoksia arvioidaan siten, että rangaistavuus kovenee, ja se on positiivinen kehitys koko yhteiskunnan kannalta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-06-10T19:05:40,2025-06-10T19:08:36,Hyväksytty,1.1 2025_63_163,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Edustaja Vigelius, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_164,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Viittaan aiempaan puheenvuoroon, jossa vihjattiin siihen suuntaan, että ehkä rikoslaissa voisi olla tällaisen kokonaisuudistuksenkin tarvetta. Näin varmasti on. Yksi ihan käytännön syy, minkä takia voisi olla niin, että sitä käsiteltäisiin isommissa erissä kuin yksittäisten lakiesitysten ja lakimuutosten myötä, on juuri se, että suuri osa asiantuntijoista itse asiassa jää jumiin juuri siihen, että yksittäinen korottuva rangaistus näyttää epäoikeasuhtaiselta tai poikkeukselliselta silloin, kun ennestään lepsua rangaistusasteikkoa lähdetään yksittäisiltä osin ankaroittamaan merkittävästi. Eli syntyy argumentti: ennen on tehty näin, joten tehdään jatkossakin näin. Eli on ikään kuin tällainen hyvin konservatiivinen ja tässä mielessä erityisen huonolla tavalla konservatiivinen tapa ajatella lainsäädäntöä: ei voida tehdä tai ei haluttaisi tehtävän lainsäädännöllisiä muutoksia vain siksi, että se ei tunnu oikeasuhtaiselta aiempaan lainsäädäntöön nähden, vaikka sinällään ehkä se tarvekin tunnistetaan. Suomalaisilla on kuitenkin melko laaja hyväksyntä sille, että rangaistuksia kovennetaan nimenomaan henkeen ja terveyteen liittyvissä rikoksissa, kuten esimerkiksi väkivaltarikoksissa, seksuaalirikoksissa ja ihan niistä kaikista vakavimmissa eli henkirikoksissa. Näistä annettavat tuomiot ja rangaistukset ja toisaalta se kustannus, minkä vankilapaikkojen ja vankipaikkojen määrän lisääntyminen aiheuttaa, on kustannus, jonka suomalaiset varmasti ovat valmiita maksamaan, kun saadaan väkivaltaisia, ikäviin tekoihin syyllistyneitä ja monesti vielä rikoksia, näitä samanlaisia rikoksia, uusivia henkilöitä telkien taakse sen sijaan, että he lompsivat kaduillamme lyhyiden tuomioiden, jopa ehdollisten tuomioiden, jälkeen. Sehän on monesti suomalaista oikeustajua loukkaava ajatus, että meillä on erilaisia sarjakuristajia ja sarjaraiskaajia ja erityisen rumiin ja törkeisiin tekomuotoihin syyllistyneitä ihmisiä, jotka lompsivat sitten tuolla kaduilla hyvinkin lyhyiden tuomioiden jälkeen. Se, mikä voi tuntua oikeustieteilijälle kovalta tuomiolta, neljä vuotta vankeutta suomalaisessa rangaistusjärjestelmässä, ei montaa suomalaista lohduta siinä vaiheessa, kun tieto leviää, että vakavaan väkivalta-, seksuaali- tai jopa henkirikokseen syyllistynyt henkilö palaakin linnasta omalle paikkakunnalle ihan siihen naapurien rivitaloon asumaan. Ei ole kovin lohdullista siinä kohtaa ajatella, että no, professori kertoi lakivaliokunnalle, että olisi epäoikeasuhtaista, että lainsäädäntöä muutettaisiin tältä osin ankarammaksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-06-10T19:08:36,2025-06-10T19:11:43,Hyväksytty,1.1 2025_63_165,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_166,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä on pakko kommentoida, että tämä on tosiaan ihan hyvä nosto, minkä edustaja Vigelius tässä edellä toi. Meilläkin oli tuossa ihan naapurikunnassa, tuolla Sastamalassa, Laviassa itse asiassa tarkalleen ottaen, tämmöinen paloittelumurhaaja, joka on itse asiassa aikoinaan omaa uhriansakin vielä syönyt. Siellä hän oli vapaana. Toki oli kärsinyt rangaistuksen, mutta joku voisi sanoa, että suomalaisten tämmöisen keskimääräisen oikeustajun kannalta hänen ei olisi kuulunut koskaan vapautua, mutta siitä huolimatta siellä hän oli. Nyt tosin menehtyi ilmeisesti kämppäkaverinsa tappamana tai murhaamana. Mutta joka tapauksessa se, mitä piti vielä nostaa, mikä jäi mainitsematta — pahoittelut siitä — liittyy siihen, että on positiivista, että nyt nimenomaan keskitytään näihin laittomiin aseisiin. Monesti kun julkisuudessa lähdetään käymään sitä keskustelua, kun sattuu jotain kamalaa ja hirveätä tässä yhteiskunnassa esimerkiksi jonkun katujengiläisen tekemänä ampuma-aserikoksena, niin ensimmäinen on se, miten me voidaan kiristää tavallisten ampuma-aseharrastajien, reserviläisten, metsästäjien ampuma-aselupien saamista, kuinka me voidaan vaikeuttaa sitä tavalla tai toisella. Syyttävä sormi osoittaa aina ensimmäisenä juuri niihin ihmisiin, jotka tekevät kaiken oikein eivätkä käytä näitä aseita pahantekoon vaan päinvastoin suomalaista yhteiskuntaa hyödyttävään toimintaan, kuten metsästämiseen tai reserviläistoimintaan. Tällä kertaa tässä on nimenomaan lähdetty siitä, että taklataan niitä laittomien aseiden ongelmia sen sijaan, että laitetaan kärsimään ne, jotka tekevät kaiken oikein, ja se on lähtökohtaisesti positiivinen asia tässä. Siitä haluan vielä erikseen kiittää, että tällä kertaa rangaistuksen saavat rikolliset, eivät ne, jotka tekevät kaikki oikein. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-06-10T19:11:43,2025-06-10T19:13:25,Hyväksytty,1.1 2025_63_167,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Vigelius, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_168,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En malta olla vielä loppuun kommentoimatta sitä, että on... [Aleksi Jäntti: Miten niin loppuun?] — Edustaja Jäntti voi ottaa vielä lisää puheenvuoroja, jos haluaa keskustella lisää aseista. — Itse haluan lisätä sen, että tässä aserikoksia koskevassa lakimuutoksessa, jossa kiristämme rangaistuksia julkisella paikalla kannetuista luvattomista aseista, ei ole kyse pelkästään yksittäisestä lakimuutoksesta vaan osasta sitä kokonaisketjua, jossa lisätään muun muassa myös poliisin määrärahoja ja poliisien määrää. Eli ei ole kyse vain yksittäisestä ankaroittamisesta, vaan on kyse siitä, että meillä on ketju, jossa rikoksia selvitetään. Meillä on poliiseja, meillä poliisin resursseja kohdistetaan enenevissä määrin yleisen sisäisen turvallisuuden, yleisen järjestyksen valvomiseen ja samanaikaisesti pyritään panostamaan siihen, minkä suurin osa ihmisistä ja asiantuntijoista tunnustaa rikoksia ehkäiseväksi asiaksi, eli rikosvastuun toteutumiseen. Meillä on resursseja lisääntymässä juuri siinä, että rikosvastuu toteutuu. Meillä on poliiseja, meillä on resursseja tuomioistuimilla, ja meillä on myös niitä vankilapaikkoja, jonne rikosvastuun toteutuessa vakaviin rikoksiin syyllistyneitä ihmisiä voidaan pistää telkien taakse. Koko tämä ketju huomioidaan. Kyse ei ole vain yksittäisistä näpräilyistä osana rikoslakia, vaan kyse on siitä, että pyritään turvallistamaan Suomea: pyritään lisäämään poliisien määrää, pyritään lisäämään arjen turvallisuutta, pyritään luomaan rikoslainsäädäntöä, joka vastaa tämän ajan tarpeisiin niin aserikosten osalta, niiden julkisella paikalla kantamisen osalta, kuin myös esimerkiksi jengirikosten osalta ja muun lainsäädännön osalta, joka tarjoaa ratkaisuja juuri näihin ongelmiin tässä ajassa. Eli kyse ei ole vain siitä, että tehdään yksittäisiä pistemäisiä lakimuutoksia, vaan ylipäätään kokonaisajattelun uudistamisesta. Me emme halua vaarallisia rikollisia kaduillemme. Me emme halua vapauttaa heitä lyhyen vankeuden jälkeen, vaan me haluamme, että he pysyvät mahdollisimman pitkään siellä vankeudessa, jotta voimme varmistua siitä, että uhka ympäröivälle yhteiskunnalle, aivan tavallisille ihmisille kaduilla, heidän vapautuessaan on mahdollisimman turvattu. Melkein joka viikko saamme lukea erilaisista törkeistä rikoksista ja aina muutama vuosi niiden jälkeen myös erilaisista vapautumisista. Uskon, että suomalaisten oikeustaju kyllä kestää sen, että poliisin, tuomioistuimien ja vankilapaikkojen määrään tulee lisäyksiä, jos pystymme turvaamaan heidän arkensa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-06-10T19:13:26,2025-06-10T19:16:37,Hyväksytty,1.1 2025_63_169,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_170,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti tähän loppuun se, ketkä niitä aseita, luvattomia aseita ja rikollisessa käyttötarkastuksessa olevia aseita, meidän kaduilla pitävät. Se on todellakin niin, kuten täällä on puhuttu, että ne ovat nuorisojengit, järjestäytynyt rikollisuus tai sitten kovat huumekauppiaat. Mutta oman kokemukseni perusteella, 20 vuotta kenttäpoliisina; enpä juuri aseita tavan rikollisilta tavannut, vaan se oli järjestäytyneissä porukoissa ja kovilla huumekauppiailla. Eli se on hyvin marginaalinen joukko, ketkä näitä rikollisissa käyttötarkoituksissa Suomen kaduilla kantavat ja autoissansa pitävät, ja on samainen joukko, joka meidän vankiloissa pyörii kerta toisensa jälkeen. Tuomio tuomion perään — pääsevät vapaaksi, tekevät vuoden sisään taas uuden rikoksen ja takaisin vankilaan. Siitäkin näkökulmasta tämä on yhteiskunnan kannalta huomattavasti parempi malli, että he ovat sitten kerralla joka teosta siellä pidempään, poissa pahanteosta ja poissa uusien kustannusten aiheuttamisesta täysin sivullisille ihmisille. Sitten se, miksi juuri nämä ampuma-aseet ovat tärkeä kokonaisuus tässä tekomuotojen osalta, on se, että ampuma-aseet, kuten Ruotsista ollaan nähty, aiheuttavat täysin sivullisia uhreja, kun harhalaukauksia tulee tai sattuu joku muu vahinko niiden aseiden kanssa. Ne ovat erittäin vaarallisia myöskin sivullisille, ei pelkästään niille teon välittömille uhreille tai sitten itse teon tekijälle. Uusintaprosentti Suomessa näissä kovissa rikoksissa on niin suuri, että senkin suhteen on järkevää näiden tiettyjen rikosmuotojen alarajaa korottaa, jotta niistä tulee ehdotonta tuomiota jatkossa. Ja mistä tämä johtuu? Tämä johtuu pääosin siitä, että yli 90 prosenttia vankiloissa istuvista vangeista on kroonisesti päihdeongelmaisia, ja kun he vapaaksi pääsevät, he ovat vähän aikaa selvin päin ja palaavat päihteisiin ja sen jälkeen takaisin rikolliselle tielle, ja ovat jälleen hetken päästä uudelleen vankilassa. Ainut, mikä oman kokemukseni perusteella auttaa näihin taparikollisiin, on se, että heille tulee riittävästi ikää, noin 40—50. Siinä kohtaa rupeaa meno rauhoittumaan, saavat perheen eli lapsia, tulevat uskoon. Siinäpä ne sitten taisivat ollakin, että eipä niitä kovin montaa vaihtoehtoa ole päästä pois siitä rikollisesta maailmasta. Mutta se tekijäjoukko on Suomessa varsin kapea ja suppea, ja siksi pystytään näillä tehokkaasti vaikuttamaan juuri näihin tiettyihin tekijöihin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-06-10T19:16:37,2025-06-10T19:19:04,Hyväksytty,1.1 2025_63_171,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vigelius, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_172,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä yhden näkökulman tuon mukaan keskusteluun. Puhuin hieman tuosta ennaltaehkäisevästä vaikutuksesta, joka on sillä, kun yksittäinen rikollinen päätyy vankilaan, telkien taakse, saa siis ehdotonta vankeusrangaistusta. Tämä ehkäisee tietysti hänen tekemäänsä rikollisuutta siltä osin, että hän ei pääse lukkojen takana tekemään, tehtailemaan rikoksia, mutta se näkökulma, mikä monesti loistaa poissaolollaan julkisesta keskustelusta, on se, että erityisesti näiden aserikosten ja julkisella paikalla kannettujen aseiden yleistyminen on kierre. Eli jos aseet lisääntyvät aivan tavallistenkin rikollisten keskuudessa, ei-järjestäytyneiden rikollisten keskuudessa, niin valitettavasti, mitä enemmän meillä on rikollisia, joilla on ase kannossa julkisella paikalla, sitä enemmän ja sitä useampi pienempi rikollinen joutuu todennäköisesti myös varustautumaan asein kulkiessaan kaduilla, tehdessään huumekauppaa, suunnitellessaan omia rikoksia. Kun aiemmin saattoi puukko tai jokin muu teräase riittää, niin siinä kohtaa, kun uhka, että vastassa onkin tuliase, kasvaa myös tälle yksittäiselle pienemmälle rikolliselle, voi syntyä tarve hankkia tuliase omaan käyttöönsä, ampuma-ase omaan käyttöönsä, laittomasti, luvattomasti, juuri siksi, että se on heidän oman henkensä turva siinä hetkessä, tai ainakin niin kuvitellaan. Aivan samalla tavalla kuin tavallisille ihmisille, lainkuuliaisille ihmisille, iskee tuntemus siitä, että yleinen turvallisuus järkkyy sen myötä, että satunnaisia ampumatapauksia ilmenee suurten kaupunkien keskustoissa, myös sinne rikolliseen maailmaan leviää samanlainen turvattomuuden kokemus, jos ampuma-aseet yleistyvät. Ampuma-aseiden yleistyminen uhkaakin johtaa sellaiseen kierteeseen, jossa yhä useammat ja yhä matalamman tason rikolliset alkavat varustautumaan, aseistautumaan, turvatakseen omaa rooliaan, omaa toimintaansa, omaa rikollista kaupantekoaan ja toisaalta suojellakseen niillä ampuma-aseilla omaa henkeään. Ja valitettavasti me tiedämme, että kun ihmisillä on enemmän aseita käytössään, erityisesti luvattomia, laittomassa tarkoituksessa, ja kun he ovat jo syyllistyneet erilaisiin rikoksiin, joista esimerkiksi saattaisi tulla vankeutta, niin kynnys sen aseen käyttämiseen toista rikollista vastaan, ongelmatilanteiden ratkaisu aseella, uhkaa sen myötä myös yleistyä. Tämän kierteenkin torjumiseksi on perusteltua, että kynnys aseen kantamiselle julkisella paikalla rikollisessa tarkoituksessa on mahdollisimman korkea, ja ehdollinen tuomio ei ole tarpeeksi korkea. Nimenomaan se ehdoton vankilarangaistus on se, mikä toimii pelotteena sille, [Puhemies koputtaa] käyttääkö ja kantaako mukana ampuma-asetta vai esimerkiksi teräasetta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-06-10T19:19:04,2025-06-10T19:22:27,Hyväksytty,1.1 2025_63_173,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_174,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Täällä puhuttiin nyt rikosprosessiketjusta ja ennaltaehkäisystä, mikä liittyy ehkä poliisiin ja siihen, että rikoksentekijät saadaan kiinni, mutta tällä on taloudellisia vaikutuksia tietysti koko rikosprosessiketjuun. Elikkä on huolehdittava nyt sitten myöskin siitä, että syyttäjillä, tuomioistuimilla ja erityisesti Rikosseuraamusvirastolla on määrärahoja. Ja kun lakivaliokunta on kantanut jo pitkään huolta Rikosseuraamuslaitoksen tilanteesta, henkilöresursseista ja siitä kuntouttavasta työstä, myöskin näistä on pidettävä huolta. Lakivaliokunta vieraili esimerkiksi Oulun vankilassa, ja tällä hetkellä saattoi olla niin, että siellä on joitakin vartijoita ja sata vankia paikalla, mikä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi vankiloiden kuntouttavaa työtähän tuossa tilanteessa on ihan mahdotonta tehdä, jos siellä on viisi vartijaa ja sata vankia samanaikaisesti. Kuntouttavalla työllä vankiloissa on merkittävä vaikutus myöskin siihen, kuinka paljon meillä on jatkossa uusijoita meidän yhteiskunnassa. Tällä hetkellä meidän uusimisprosentti on noin 60, ja se on ihan hirvittävän suuri, jolloinka myöskin tätä työtä sinne vankilaan pitäisi saada enemmän, päihdekuntoutusta ja muutakin kuntoutusta, ja myöskin työtä, niin että vangit pystyvät työskentelemään, jotta saisivat myöskin semmoisia taitoja, mitä he tarvitsevat yhteiskunnassa, jotta he sitten jonain päivänä voivat jälleen olla jonkun naapuri. Esimerkiksi Norjassa Bastøyn vankisaarella tuli lakivaliokunnan viime kaudella siellä vieraillessa selkeästi esille, kuinka tärkeää on se, että näillä vangeilla on koulutus, heillä on asunto, heillä on työpaikka, kun he vapautuvat, sillä tämä Bastøyn vankisaaren uusimisprosentti oli 18, kun Norjan suljettujen vankiloiden uusimisprosentti muutoin on 30. Elikkä jotain siellä on tehty myös oikein.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2025-06-10T19:22:27,2025-06-10T19:24:26,Hyväksytty,1.1 2025_63_175,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_176,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Vigelius otti tuossa äärimmäisen tärkeän huomion esille, tämän ennalta ehkäisevän pointin, mikä rangaistusten koventamisella on tässä tilanteessa. Itse kannan huolta, kun edellisessä työssäni koulupoliisina näin paljon alaikäisten lasten kantavan erilaisia astaloita, puukkoja, nyrkkirautoja, linkkareita, missä on pieni taskulamppu, ynnä muita vastaavia asioita, jopa pitkiä leipäveitsiä survottuna tuonne housunliitinkiin. Nämä ovat äärimmäisen vaikeita siellä koulussa selvittää ja mennä ylipäätään heille tekemään mitään henkilöön käyvää katsastusta tai tarkastusta. Tämä on hyvä toivon mukaan näitäkin asioita ennalta ehkäisevästi, niin että nämäkin asiat vähenisivät, koska näitä on todella paljon, ja se hirvittää, että kun nuorilta kysyy, miksi kannat mukana, niin itsepuolustukseksi. Tämä on minusta vääränlainen turvattomuuden tunne, mikä näkyy lasten ja nuorten elämässä. Me tarvitaan vankipaikkoja ja vankiloita lisää, mutta me tarvitaan yhtä lailla suljettuja nuorisokoteja, koska meillä on tuolla myöskin äärimmäisen vaarallisia lapsia ja nuoria, jotka ovat vaarallisia paitsi itselleen myös muille. Tämäkin näkökulma pitäisi ottaa huomioon. Esimerkiksi Ruotsissa näitä suljettuja nuorisokoteja on, ja heillä on siellä panostettu myös tämmöiseen jatkohoitoon ja nuoren kuntouttamiseen tulevaisuutta ajatellen. Tämä on myös tulevaisuutta, mitä varmasti tullaan tarvitsemaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+8.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-06-10T19:24:26,2025-06-10T19:26:08,Hyväksytty,1.1 2025_63_177,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 9/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 9/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu. Edustaja Jäntti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_63_178,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Aleksi,Jäntti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti liikenteen palveluista annettua lakia. Tässä laissa säädettäisiin alueellisesti rajatusta kokeilusta, jonka tarkoituksena on muodostaa tietovaranto tietyistä julkisesti tuetuista henkilökuljetuksista. On hyvä, että tällainen tietovaranto kerätään. Sen avulla on mahdollista kehittää henkilökuljetuksia todelliseen tietoon perustuen ja siten luoda paremmat edellytykset kuljetusten turvaamiselle myöskin jatkossa. On hyvä yrittää kokeilun kautta saada tietoa, jolla voidaan kehittää kyseisiä kuljetuksia, ja on tärkeää hyödyntää kerätty tieto myöskin kuljetusten parantamiseksi. Sen sijaan se ei välttämättä ole hyvä, että tässä nyt on vähän erilainen käsitys siitä, mitkä tämän kokeilun kustannukset ovat. Traficom on arvioinut, että ne ovat noin 15 000 euroa, kun taas sitten taksiyrittäjät, heidän edustajansa, arvioivat, että se olisi merkittävästi suurempi. Yhtä kaikki, tähän kokeiluun on varattu se 15 000 euroa, ja siitä voi toteutuneita kustannuksia myöten sitten hakea niitä kustannuksia takaisin, mutta kun raja tulee täyteen, niin sen jälkeen enää ei kustannuksia kateta. Kun tällainen kokeilu tehdään, mikä tietysti on hyväksyttävää ja tärkeää, niin olisi perusteltua myöskin varata riittävät kustannukset ilman tuommoista ylärajaa, kun tiedetään, että se kiistatta aiheuttaa kustannuksia niille, jotka tähän kokeiluun osallistuvat.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+9.aspx,fi,Aleksi Jäntti,1513,2025-06-10T19:26:45,2025-06-10T19:28:14,Hyväksytty,1.1 2025_63_179,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kyberturvallisuuslain ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 27/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 12/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 12/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu. Edustaja Aittakumpu on poissa. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_63_180,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kyberturvallisuuslain ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 27/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Elämme ajassa, jossa tieto on valtaa ja tietoverkot ovat yhteiskuntamme valtasuonia, verisuonia. Kytkeytyneisyys maailmaan on tehnyt meistä nopeamman, tehokkaamman ja verkottuneemman yhteiskunnan, mutta samalla se on tehnyt meistä myös haavoittuvaisempia. Emme ole täällä yksin. Emme voi odottaa, että kaikki muut ympärillämme olisivat pelissä mukana yhtä puhtain kortein kuin me. Arvoisa puhemies! Kuten on todettu, turvallisuustilanteemme on muuttunut. Meidän on katsottava avoimin silmin itärajan taakse ja tunnistettava, että häikäilemätön naapurimme ei epäröi käyttää hybridi- ja kybervaikuttamisen keinoja horjuttaakseen demokraattisia järjestelmiä ja yhteiskuntarauhaa. Nämä keinot eivät ole pelkkää uhkaa rajalla. Ne voivat kohdistua myös järjestelmiimme, joita käytämme vedenjakelussa, sähköntuotannossa, terveydenhuollossa ja liikenteessä. Näin turvallisuus ei ole enää vain Puolustusvoimien tai rajavalvonnan asia, vaan se on koko yhteiskunnan asia. Siksi hallitus on tuonut eduskunnan käsiteltäväksi esityksen, jolla muutetaan kyberturvallisuuslakia ja julkisen hallinnon tiedonhallintalakia. Näillä muutoksilla varmistetaan, että kriittiset toimijat, niin pienet ja keskisuuret yritykset, terveysalan tukkukaupat kuin julkisen liikenteen palveluntarjoajatkin, kuuluvat tietoon ja tietoverkkoon kohdistuvien turvallisuusvelvoitteiden piiriin. On ratkaisevaa, että nämä toimijat, jotka ylläpitävät yhteiskuntamme perustoimintoja, kestävät häiriöitä ja osaavat niihin vastata. Uudistuksen myötä yhteiskunnan kriittisiksi määritellyt toimijat tunnistetaan ja asetetaan selkeiden velvoitteiden ja valvonnan piiriin. Näihin kuuluvat riskienhallinta, poikkeamista ilmoittaminen ja yhteistyö viranomaisten kanssa. Tämä tarkoittaa tiukempaa valvontaa mutta myös parempaa varautumista. Kriittisten toimijoiden suojaaminen ei ole pelkästään viranomaistehtävä, se on kansallinen investointi yhteiseen turvallisuuteemme. Me suojelemme samalla myös yritysten toimintakykyä, kansalaisten arkea ja koko kansantaloutta. Kyberkestävyys on tässä ajassa kriittinen osa kokonaisturvallisuuttamme. Arvoisa puhemies! Kyberturvallisuus ei ole enää valinnainen osa riskienhallintaa. Se on turvallisuutemme elinehto. Tahdon kiittää valiokuntaa tämän esityksen huolellisesta käsittelystä ja annetuista tarkennuksista lakiesitykseen. Ne tekevät kokonaisuudesta entistäkin paremman. Tämän päivän yhteiskunta ei toimi ilman digitaalisia palveluja, ja huomenna ne ovat entistäkin tärkeämpiä. Meidän on oltava askel edellä niitä, jotka pyrkivät horjuttamaan vapauttamme. Siksi nämä muutokset eivät ole pelkästään lainsäädäntöä. Ne ovat tekoja, joilla puolustamme Suomen riippumattomuutta, luotettavuutta ja turvallisuutta. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+12.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-10T19:29:59,2025-06-10T19:34:20,Hyväksytty,1.1 2025_63_181,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu. Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_63_182,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! Vaaleista toiseen kampanjasummat jatkavat kasvuaan. Se muodostaa yhä enemmän eriarvoistavan tilanteen eri ehdokkaiden ja eri puolueiden välille. Näemme myös maailmalta demokratian toimivuuden haasteita, kun vaalirahoituksen hankkiminen vie enemmän ja enemmän ehdokkaiden aikaa ja rahoituksen määrä karsii jo ehdolle pääseviä. Olemme vihreissä systemaattisesti vaatineet vaalirahoitukseen kampanjakattoja ja läpinäkyvyyttä eli muun muassa matalia rajoja ilmoitettaville summille ja pakollisia ennakkoilmoituksia. Teenkin kolme erillistä lausumaa vaalirahoituksen kehittämiseksi, ja ne lausumat on kansliaan toimitettu: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimiin kohtuullisen kattosumman asettamiseksi yksittäisen ehdokkaan kampanjalle demokratian ja ehdokkaiden yhdenvertaisuuden edistämiseksi.” ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimiin vaalirahoituksen ennakkoilmoituksen muuttamiseksi pakolliseksi, jotta äänestäjällä on mahdollisuus tutustua ehdokkaan budjettiin ja rahoitukseen ennen vaaleja.” ”Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin kohtuullisen kattosumman asettamiseksi puolueen, puolueyhdistyksen ja puolueen lähiyhteisön kautta yksittäiselle ehdokkaalle suunnatulle lahjoitukselle.”", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+13.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-06-10T19:34:53,2025-06-10T19:36:23,Hyväksytty,1.1 2025_63_183,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Elo poissa. — Edustaja Holopainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_63_184,63/2025,2025-06-10,14.00,19.38,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! Alkuun totean, että kannatan näitä edustaja Hopsun tekemiä esityksiä, joita hän tuossa edellä kuvasi. On todellakin tärkeätä, että pidämme kiinni siitä, että vaalirahoitus on läpinäkyvää. Tutkimusten mukaan Suomessa kansalaisten luottamus poliittisiin instituutioihin on verrattain korkealla tasolla kansainvälisessä vertailussa, mutta meidän pitää jatkuvasti kehittää meidän lainsäädäntöä, jotta tämä luottamus säilyy. Se on äärimmäisen tärkeää erityisesti näissä turbulenteissa maailmanpoliittisissa tilanteissa, joita elämme.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2025+13.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-06-10T19:36:28,2025-06-10T19:37:09,Hyväksytty,1.1 2025_64_1,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 10.6.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Petri Honkonen on edustaja Markus Lohen kannattamana ehdottanut, että 1. lakiehdotus hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_64_2,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 10.6.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Tiina Elo on edustaja Krista Mikkosen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hyväksytään vastalauseen 2 mukaisina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_64_3,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Keskustelu asiasta päättyi 10.6.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Inka Hopsu on edustaja Hanna Holopaisen kannattamana tehnyt kolme lausumaehdotusta, jotka on toimitettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 4A)", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_64_4,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 190/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 3/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite",Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_64_5,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt päätetään valtiovarainvaliokunnan mietinnön VaVM 6/2025 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan Markus Lohen esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen varattujen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään ryhmäpuheenvuorot, joiden pituus on enintään viisi minuuttia. Tämän jälkeen ministeri Anna-Kaisa Ikoselle varataan mahdollisuus käyttää viiden minuutin puheenvuoro. Muut ennakolta varatut puheenvuorot käytetään ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä, ja niiden pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. — Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_64_6,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Julkisen talouden tila on sen verran huolestuttava, että mietintömme on niin pitkä, että en tätä esittele kokonaisuudessaan, vaan nostan täältä esille muutamia keskeisiä, tärkeitä huomioita, joita julkisen talouden suunnitelman osalta valtiovarainvaliokunta mietinnössään on halunnut tuoda esille. Valiokunnan perustelut alkavat talouden näkymillä ja haasteilla. Voi alkuun todeta, että julkisen talouden suunnitelma vuosille 2026—2029 pohjautuu valtiovarainministeriön huhtikuussa julkaistuun ennusteeseen. Ennusteessa on huomioitu hallituksen keväällä 2025 päättämien kasvutoimien välittömät vaikutukset julkisen talouden tuloihin ja menoihin. Julkisen talouden alijäämä oli vuonna 24 ennakoitua syvempi: 4,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Elpyvän taloussuhdanteen ja hallituksen päättämien sopeutustoimien arvioidaan pienentävän alijäämää vuodesta 25 lähtien. Tästä huolimatta alijäämä pysyy koko kehyskauden yli kolmessa prosentissa suhteessa meidän bruttokansantuotteeseen. Myös suhdannevaikutuksista puhdistetun rakenteellisen jäämän ennustetaan olevan kehyskaudella 2,4—3,3 prosenttia alijäämäinen suhteessa meidän bruttokansantuotteeseen. Valiokunta toteaa, että talouskehitykseen liittyy tällä hetkellä poikkeuksellisen suurta epävarmuutta. Maailmantalouden näkymät ovat hyvin epävakaat, ja elpymistä varjostavat kauppa ja geopoliittiset jännitteet sekä protektionismin kasvu. Suomen talouden tilanne voi näin ollen kehittyä myös ennustettua heikompaan suuntaan. Valiokunta on huolissaan julkisen talouden jatkuvasta velkaantumisesta. Näköpiirissä oleva tulokertymä ei riitä rahoittamaan menoja tulevaisuudessa. Valtiovarainministeriö arvioi kestävyysvajeen olevan noin kaksi ja puoli prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen eli seitsemän ja puoli miljardia euroa vuoden 2029 tasolla. Väestön ikääntyminen luo merkittävän haasteen julkiselle taloudelle ja sen kestävyydelle. Tarpeiden kasvaessa kykyä julkisten menojen kasvun hillitsemiseen sosiaali‑ ja terveyspalveluissa pidettiin asiantuntijakuulemisessa Suomen julkisen talouden kannalta kohtalonkysymyksenä. Myös voimakas puolustusmenojen lisääminen heikentää julkisen talouden kestävyyttä, minkä ohella talouteen kohdistuu muita paineita, kuten varautuminen ilmastonmuutokseen sekä julkisen infrastruktuurin uusimis‑ ja korjaustarpeisiin. Näistä puolustusmenojen lisäämisestä valiokunnan mietinnössä on tarkemmin myöhemmin, ja palaan siihen tässä esittelypuheenvuorossa myöhempänä. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Suomen bkt:n kehitys on ollut heikkoa ja jäänyt verrokkimaiden tasosta jo 17 vuoden ajan. Tuotantoresurssimme ovat alikäytössä, ja olemme menettäneet sen arvonlisäyksen, joka tuona aikana olisi ollut mahdollista resurssien täystyöllisyydellä saavuttaa. Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen potentiaalisen tuotannon kasvavan keskimäärin noin 0,9 prosenttia vuodessa 2025—2029. Kehitys riippuu työpanoksen, pääomakannan ja kokonaistuottavuuden kehityksestä. Heikko tuottavuuden kasvu on yleistä myös muualla kehittyneissä talouksissa, mutta Suomessa työn tuottavuuden kasvu on ollut erityisen hidasta. Valiokunta pitää tärkeänä, että talous‑ ja tuottavuuskehitykseen saadaan muutos. Uusiutumis‑ ja uudistumiskykyä tarvitaan niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla, jotta vähemmillä panoksilla saadaan aikaan enemmän ja parempaa. Tarvitaan kannustimia ja rohkeutta investoida pääomaan ja inhimilliseen pääomaan. Arvoisa puhemies! Suomi haki huhtikuussa 2025 EU:n finanssipoliittisen lainsäädännön mukaisen kansallisen poikkeuslausekkeen aktivointia kasvavien puolustusmenojen vuoksi vuosille 2025—2028. Lauseke mahdollistaa väliaikaisen poikkeamisen nettomenopolusta siten, että jousto on rajoitettu puolustusmenoihin ja vuosittain enintään puoleentoista prosenttiin suhteessa bkt:hen. Toteutuessaan joustolla on suuri merkitys Suomelle julkista taloutta koskevien EU-sääntöjen noudattamisen arvioinnissa. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että kasvavista puolustusmenoista aiheutuu merkittävää velkaantumista. Tarve puolustusmenojen lisäämiseen on pysyvä, ja näiden menojen rahoittamiseen on löydettävä ylivaalikautiset ratkaisut. Ulkoinen toimintaympäristö on ollut vaalikauden ajan epävarma, ja julkisen talouden alijäämän supistuminen on ollut hankalaa heikossa suhdannetilanteessa. Matalasuhdanteessa myöskään rakenteelliset työllisyystoimet eivät tuo odotettua vaikutusta. Suomen talouskehitys on ollut EU-alueella heikoimpien joukossa, joten kasvun vauhdittaminen on erityisen akuutti kysymys Suomelle. Valiokunta pitää tärkeänä kasvun nostamista talouspolitiikan keskiöön, sillä julkisen talouden kestävyyttä on mahdotonta turvata ilman riittävän nopeaa talouskasvua. Valiokunta pitää kuulemisen asiantuntijoiden tavoin hallituksen uusia linjauksia merkittävänä suunnanmuutoksena. Puoliväliriihen verolinjaukset ovat rohkeita ja kunnianhimoisia. Veronkevennyksillä hallitus tavoittelee ennen kaikkea talouden kannustimien vahvistamista. Valiokunta kiinnittää huomiota kuitenkin siihen, että valtion budjettitalouden alijäämätilanne paranee hetkellisesti vuosina 26—27 mutta kehyskauden lopulla alijäämä on jälleen yli 12 miljardia euroa. Keskeinen, kertaluontoinen alijäämää parantava tekijä on VERistä tuloutus valtion talousarvioon. Asiantuntijakuulemisessa kyseisen tuloutuksen tarkoituksenmukaisuutta on kuitenkin haastettu. Vuodesta 2001 lähtien VERin nimellistuotto on ollut keskimäärin viisi ja puoli prosenttia vuosittain, kun taas valtionvelan efektiivinen keskimääräinen korkokustannus on ollut vain kaksi ja puoli prosenttia. Kokonaisuutena valiokunta kuitenkin pitää niin kutsuttua siltarahoitusta tarpeellisena toimena ennen verotoimien dynaamisten vaikutusten realisoitumista. Talouskasvun tukemista on pidetty valiokunnan asiantuntijakuulemisessa laajalti perusteltuna, sillä talous‑, työllisyys‑ ja tuottavuuskasvun vauhdittaminen on tärkein keino julkisen talouden vakauttamiseksi. Valiokunta ottaa mietinnössään kantaa hallituksen kehysriihessä linjaamiin veroratkaisuihin, joita ovat muun muassa ansiotuloverotuksen keventäminen ja yhteisöverotus, josta valiokunta toteaa mietinnössään muun muassa seuraavaa: ”Yhteisöverotusta hallitus keventää laskemalla yhteisöverokantaa kahdella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin vuonna 2027. Sen staattinen vaikutus verotuloihin on arviolta 830 miljoonaa euroa tuloja vähentävä. Valtiovarainministerin muistion mukaan yhteisöveron alentamisen itserahoitusaste on noin 60 prosenttia. Asiantuntijakuulemisessa tuotiin esiin, että yhteisöveron alentamisen itserahoituksesta on olemassa vähemmän ja epävarmempaa tutkimusnäyttöä kuin ansiotulojen ylimpien rajaveroasteiden alentamisen vaikutuksista.” Asiantuntijoista osa kiinnitti huomiota siihen, että yhteisöveron alentaminen saattaa olla kallis ja tehoton kasvutoimi. Suomen nimellinen yhteisöverotus on jo nykyisellään melko kilpailukykyisellä tasolla. Toisaalta efektiivisesti taso ei ole niin matala kuin nimellinen veroaste antaa ymmärtää. Kuulemisessa tuotiin esiin, että yhteisöverokannan alentamisen kannustinvaikutusta heikentää se, että osa verokannan alennuksesta kohdistuu aiemmin tehtyjen investointien tuottoihin. Verokannan laskun lykkääminen vuoteen 27 pienentää tätä ongelmaa mutta ei poista sitä kokonaan. Esiin nostettiin myös, että valtiovarainministeriön muistio sisälsi laskuteknisen virheen ja tämäkin huomioon ottaen itserahoitusaste on todellisuudessa merkittävästi alempi kuin 60 prosenttia. Kuulemisessa nousi esille, että verokannusteen tarkempi kohdentaminen saattaisi olla tehokkaampi keino lisätä yritysten investointeja, joskin hallinnollinen taakka olisi silloin suurempi. Valiokunta ottaa mietinnössään kantaa myös panostuksiin t&k-toimintaan ja osaamiseen, työllisyyttä koskeviin toimiin, investointiohjelmaan ja muihin toimiin kasvun tukemiseksi. Mutta aivan erityisesti, ehkä aikaisemmista vuosista poiketen, meillä on täällä mietinnössä laajasti tekstiä puolustuksen rahoituksesta, josta jo alussa mainitsin. Siellä valiokunta muun muassa toteaa kannanotossaan, että puolustusmenojen bkt-osuutta merkittävämpää on se, millainen suorituskyky rahoituksella konkreettisesti saavutetaan ja millä aikajänteellä se on mahdollista saavuttaa. Tähän vaikuttaa esimerkiksi puolustusmateriaalin maailmanlaajuinen kysynnän kasvu ja siitä aiheutuvat hintapaineet ja toimitusvaikeudet. Muun muassa toimitushaasteiden takia materiaalihankintojen kohdennetun määrärahan siirtyvä erä on jo noussut poikkeuksellisen suureksi ollen noin 2,3 miljardia euroa vuoden 24 tilinpäätöksessä. Valiokunta korostaa, että puolustuksen kehittämisen keskeinen edellytys on tasapainoinen ja kestävä julkinen talous. Samalla vahvan puolustuskyvyn omaava maa on turvallinen ja vakaa toimintaympäristö ulkomaisille investoinneille, mikä parantaa puolestaan julkisen talouden näkymää. Arvoisa puhemies! Näiden mietinnössä esiin tulleiden asioiden jälkeen valiokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy kannanoton valtioneuvoston selonteon 2/25 johdosta niin, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa selonteon johdosta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-06-11T14:11:01,2025-06-11T14:22:03,Hyväksytty,1.1 2025_64_7,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Siirrymme ryhmäpuheenvuoroihin. — Edustaja Paasi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_8,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Martin,Paasi,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Orpon hallituksen aloittaessa talous polki paikallaan. Sekä sote-kustannukset että valtionvelan korkomenot olivat kasvussa. Kymmeniä vuosia odotetut työmarkkinauudistukset olivat edelleen tekemättä, ja julkinen talous oli retuperällä. Tilanteen korjaamiseksi hallitus päätti historiallisen isoista, yhdeksän miljardin euron sopeutuksista julkiseen talouteen. Karsimme menoja, virtaviivaistimme Suomen rakenteita ja pyrimme turvaamaan hyvinvointivaltion edellytykset tuleville sukupolville. Valtiovarainministeriön arvion mukaan velkasuhteen kasvu saadaan tasaantumaan hallituskauden loppuun mennessä, [Välihuuto vasemmalta] kun hallituksen sopeutusohjelma toteutetaan täysimääräisesti. Mikäli tämäkään ei riitä, olemme valmiit tekemään myös lisää toimia Suomen talouden oikaisemiseksi. Arvoisa puhemies! Yksistään säästämällä taloutemme suunta ei kuitenkaan käänny. Tarvitsemme kasvua eli lisää työtä, yrityksiä ja investointeja. Vain sitä kautta saamme niitä verotuloja, joilla voimme rahoittaa koulutuksen, terveydenhuollon ja muut hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Kaikki julkiset palvelut maksetaan niillä euroilla, jotka syntyvät yksityisellä sektorilla. Se on se puro, joka pyörittää julkisen talouden vesiratasta. Jos yksityinen liiketoiminta tyrehtyy, myös julkisen sektorin toiminta ennen pitkää sakkaa. Tähän puroon tarvitaan siis lisää virtaa. Virran lisäämiseksi Orpon hallitus päätti heti alkuun merkittävistä kasvutoimista: sujuvoitamme luvitusta, panostamme koulutukseen, puramme yrittämisen esteitä ja uudistamme Suomen työmarkkinoita. Kevään 2024 kehysriihessä näitä toimia täydennettiin kasvurahoitusta lisäämällä ja uudella puhtaan siirtymän investointien verokannustimella. Yhteensä olemme tehneet päätöksiä yli 600 kasvutoimesta. Arvoisa puhemies! Hallitus ei kuitenkaan tyytynyt tähän. Puoliväliriihessä esitettiin historiallinen kasvupaketti. Kevennämme työnteon ja yrittämisen verotusta kahdella miljardilla eurolla. Pieni‑ ja keskituloisten palkansaajien verotus kevenee hallituskauden aikana yhteensä 1,2 miljardilla eurolla. [Pia Viitanen: Paljonko jää käteen?] Esimerkiksi kaksilapsiselle opettajaperheelle hallituksen veropäätösten jälkeen jää yli tuhat euroa vuodessa lisää rahaa käteen. [Pia Viitanen: Järjestäytyneellekö? — Ben Zyskowicz: Ajatella, oli Viitaselle vastaus valmiina!] Yhteisövero alenee 18 prosenttiin, mikä luo tilaa yrityksille investoida ja kehittää toimintaansa. Tuoreen yrittäjägallupin mukaan yhteisöveron alennus lisää investointi‑ ja kasvuhalukkuutta yli puolessa yrityksistä. Se on yhdeltä toimenpiteeltä valtavan paljon. Vain opposition aatteissa kasvua voidaan synnyttää valtiovetoisesti velkarahalla ja veronkorotuksilla. Onkin korkea aika sisäistää, että mikäli korkealla verotuksella saisi kasvua aikaiseksi, Suomen talous kasvaisi tällä hetkellä nopeimmin koko Euroopassa. Kestävä talouskasvu syntyy kuitenkin yksinomaan siitä, että Suomessa tehdään enemmän ja tuottavammin. [Välihuuto vasemmalta] Arvoisa puhemies! Opposition hallituskritiikissä ei ole pohjaa eikä johdonmukaisuutta. Yhtenä päivänä tehdään välikysymys velkaantumisesta, seuraavana päivänä vaaditaankin jo velkaantumista hillitsevien päätösten perumista. Tälläkin hetkellä toteutamme niitä toimia, joita keskustakin on vuosia ajanut. Viime viikolla saimme tietää, että SDP:n talousvaihtoehdossa ei olla valmiita priorisoimaan vaan vaikeat päätökset kuitataan muiden rahoilla. Jopa varallisuusvero on nyt SDP:n pöydällä. Taidatte tietää tämän itsekin: teiltä puuttuu visio — kokonaisvaltainen käsitys siitä, miten Suomi korjataan. [Välihuuto vasemmalta] Arvoisa puhemies! Suomalaiset ansaitsevat enemmän kuin jatkuvaa pelottelua ja veronkorotuksia. Suomalaiset ansaitsevat hallituksen, joka uskaltaa uudistaa, kantaa vastuuta ja rakentaa tulevaisuutta. [Vasemmalta: Ja nostaa yhteisöveroa!] Myös oppositio on tervetullut mukaan tähän työhön. Ei ole myöhäistä tuoda pöytään oma konkreettinen, paperille laskettu vaihtoehto, jos sellainen löytyy. Elämme aikaa, jolloin päätösten paino ja tulevaisuuden vastuut ovat poikkeuksellisen suuret. Talouden suunnanmuutos on välttämätöntä. Siihen tarvitsemme pitkäjänteisyyttä. Orpon hallitus tekee kaikkensa, jotta Suomi olisi jatkossakin vahva, välittävä ja toimintakykyinen. [Ben Zyskowicz: Tätä olisi kuunnellut pidempäänkin! — Vasemmalta: No, nyt meni viisi minuuttia nelkyt sekuntia!]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Martin Paasi,911825,2025-06-11T14:22:08,2025-06-11T14:27:57,Hyväksytty,1.1 2025_64_9,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jari Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_10,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus tekee Suomen mittakaavassa historiallisen suuren sopeutusurakan, jolla turvataan hyvinvointivaltion tulevaisuus. Samaan aikaan oppositio keskittyy maalaamaan uhkakuvia hyvinvointivaltion romahduksesta. Tämä on paitsi harhaanjohtavaa myös vaarallista, sillä se lisää tarpeettomasti vastakkainasettelua. Oppositio lisäksi unohtaa mainita, että omissa vaihtoehtobudjeteissaan se nielee suuren osan hallituksen linjauksista — ristiriitaista ja vastuutonta. Keskustan vastalause on 33-sivuinen kokoelma hajanaisia ajatuksia ja lisäksi 81 lausumaa. Herää väistämättä kysymys, miksi näitä ideoita ei nähty hallitusneuvotteluissa. Tyhjä paperi oli silloin, [Markus Lohi: Ei ole, ei ole tyhjä paperi!] ja nyt jälkiviisaus laukkaa. Suomalaiset kyllä ansaitsevat parempaa. Muutenkin opposition vastalauseet ovat lähinnä toiveiden tynnyreitä, joilta puuttuvat sekä pohja että rahoitus. Vastuuttomat vaihtoehtonne johtaisivat loputtomaan velkakierteeseen. Sitäkö haluatte? Arvoisa puhemies! Venäjän käymä hyökkäyssota Ukrainassa, hybridivaikuttaminen ja Euroopan rajoilla kasvava epävarmuus pakottavat meidät panostamaan lisää puolustukseen. Perussuomalaiset pitävät puolustusmenojen nostamista välttämättömänä. Turvallisuudesta tinkiminen olisi vastuutonta uhkapeliä, joka tulisi joka tilanteessa kalliimmaksi kuin nämä nyt tehtävät lisäpanostukset. Opposition äärilaidalta kantautuneet puheet, joissa puolustuspanostukset kyseenalaistetaan, ovat erikoisia. Pidätte epärealistisina puolustusbudjetin tavoitteita mutta kannatatte ylikireitä ilmastotavoitteita, jotka todella ovat epärealistisia ja kävisivät suomalaisille ja yhteiskunnalle todella kalliiksi. Muistetaan, että puolustuspanostuksissa kyse ei ole hetkellisestä kulusta vaan kansallisesta investoinnista. Turvallisuudesta huolehtiminen on valtion tärkein tehtävä. Meidän on myös vaikutettava siihen, että koko Eurooppa herää. Kylmän sodan jälkeinen sinisilmäinen ajattelu liberaalista maailmasta on tullut nyt tiensä päähän. Me perussuomalaiset muistutamme, että myös maa‑ ja metsätalous on turvallisuuskysymys. On hyvä, ettei hallitus leikkaa maataloudesta, mutta lisää toimia tarvitaan. Myös turvetta emme saa unohtaa. Se on tämän päivän ja, uskallan myös sanoa, tulevaisuuden innovaatioiden raaka-aine ja energiahuoltovarmuutemme turva — kannattaa painaa muistiin. Arvoisa puhemies! Suomi on elänyt liian pitkään velaksi. Edelliset hallitukset ovat lisänneet julkisia menoja ilman vastuuta tulopuolesta. Nyt lasku erääntyy. Nykyhallitus on ryhtynyt tarvittaviin toimiin. Talouden ja hyvinvointivaltion pelastaminen vaatii kuitenkin päättäväisyyttä yli vaalikausien. Kasvu ei synny velkarahalla rahoitetuista julkisista projekteista vaan suomalaisesta työstä ja yrittämisestä. Hallitus tekee oikeita asioita: säästöjä, työllisyystoimia, verotuksen painopisteen siirtoa. On tärkeää, että ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnystä pk-yrityksissä madalletaan, yritysten kasvun esteitä puretaan. On myös hyvä muistaa, että veronkevennykset eivät ole tulonsiirtoja vaan sijoitus työhön, tekoon ja tulevaisuuteen. Valitettavasti meillä ei ole omaa valuuttaa tukemassa hallituksen toimia. Euro on haasteellinen kilpailukyvyllemme, ja lisäksi liian tiukka rahapolitiikka ajaa yrityksiä ongelmiin. Yksi merkittävä haaste on julkisen puolen heikko tuottavuus. Tuloksia syntyy vain, jos julkinen sektori toimii nykyistä tehokkaammin. Paremman tiedolla johtamisen kautta säästämme rahaa, aikaa ja ihmisten jaksamista. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset seisovat hallituksen vastuullisen ja isänmaallisen linjan takana. Me puolustamme suomalaista työtä, yrittämistä, turvallisuutta ja suomalaisia arvoja. Hallituksen toimet ovat tärkeä suunnanmuutos siitä holtittomuudesta ja julkisten menojen kasvattamisesta, jota liian monet edeltävät hallitukset ovat harjoittaneet. Tulevaisuus rakennetaan suomalaisin käsin — työllä, järjellä, tahdolla ja yhteistyöllä. Lopuksi kiitos valtiovarainvaliokunnalle ja lausuntovaliokunnille perusteellisesta julkisen talouden suunnitelman käsittelystä. — Kiitoksia.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-06-11T14:27:59,2025-06-11T14:33:15,Hyväksytty,1.1 2025_64_11,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_12,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ennen eduskuntavaaleja kokoomus ja perussuomalaiset puhuivat kovaan ääneen velkaantumisen taittamisesta. Hallituksen mukaan on pakko leikata yhteiskunnan palveluista ja saksia tulonsiirroista, koska muita vaihtoehtoja ei tunnu olevan. Nyt kun hallituskautta on kaksi vuotta kulunut, niin velkaantuminen on vain kiihtynyt. Valtiontalouden tarkastusvirasto sanoikin sen tällä viikolla suoraan: hallituksella ei ole uskottavaa suunnitelmaa julkisen talouden tasapainottamiseksi. [Ben Zyskowicz: Toista se on demareilla!] Orpon—Purran hallitus tulee rikkomaan suomenennätyksen velkaantumisessa, ja taakse jää jopa koronan kanssa kamppaillut Marinin hallitus, joka on nyt sitten leivottu syntipukiksi nykyisen hallituksen osalta. Suurin syy hallituksen talouspolitiikan epäonnistumiseen löytyy työllisyydestä. Kaksi vuotta te olette katsoneet toimettomana vierestä, kun rakennusala on kamppaillut vaikeuksien kanssa. Alan konkurssiaalto etenee ennätysvauhtia, sen huhtikuun luvut osoittavat. Te olette leikanneet pienituloisilta vähistäkin euroista ja kuvitelleet näin saavanne talouskasvua. Te olette iskeneet pienyrittäjiin arvonlisämoukarilla. Te olette haavoittaneet suomalaisten luottamusta talouteen ja tulevaisuudenuskoon. Me olemme varoittaneet teitä, mutta nämä ovat kaikuneet kuuroille korville, kuten myös talousasiantuntijoiden varoitukset. Arvoisa hallitus, kuinka monta kertaa vielä voitte politiikallanne ajaa päin mäntyä? Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikan jälki on murheellista. Työttömyys kasvaa, ja pitkäaikaistyöttömyys lähenee jo 1990-luvun lamavuosia. Työvoimapalvelut on tämän vuoden alusta siirretty alimitoitetulla rahoituksella kunnille. Nyt monen alueen määrärahat ovat lopussa. Työvoimapalveluita saavien määrä ja palvelut ovat romahtaneet. Suuri joukko ihmisiä uhkaa nyt pysyvästi jäädä työmarkkinoiden ulkopuolelle. Samaan aikaan konkurssien määrä on noussut jo 2000-luvun ennätykseen. Erityisesti kärsijänä on ollut rakennusala, mutta yhä vahvemmin myös monet palvelualan yritykset, kun kotimarkkinat ovat hallituksen leikkausvimman jäljiltä heikentyneet ja kuluttajien epävarmuus kasvanut. Kuinka monen kahvilan, ravintolan, parturin tai siivousyrityksen pitää vielä laittaa lappu luukulle ennen kuin hallituksen suunta muuttuu? Arvoisa puhemies! Kaksi vuotta te olette puhuneet velkaantumisen taittamisesta ja julistaneet, että rahaa ei ole. Kevään kehysriihessä puhe kuitenkin muuttui ja teillä olikin yhtäkkiä sitten rahaa. Mutta ei teillä oikeasti rahaa ole, vaan tämänkin seurauksena velkavuori vain jatkaa kasvuaan ja on tämän vuoden lopussa jo yli 30 miljardia. Samalla te kevennätte rikkaiden verotusta velaksi. Yhteisöveron kevennysten vastapainoksi olisi tarvittu muita toimenpiteitä, kuten listaamattomien yritysten osinkoverotuksen uudistamista ja tehottomien yritystukien karsimista, mutta nämä eivät teille kelvanneet. [Ben Zyskowicz: Kelpasivatko teille viime kaudella?] Nyt te olette puhkoneet jälleen uuden aukon julkiseen talouteen. Arvoisa puhemies! Myös SDP jakaa huolen julkisen talouden vakauttamisesta. Me olemme johdonmukaisesti esittäneet hallituksen politiikalle oman vaihtoehtomme: [Oikealta: Oho!] Rakennusalan tilannetta tulee nyt helpottaa investointiavustuksia vahvistamalla ja pitämällä kiinni julkisesta asuntotuotannosta, jota hallitus kovaa kyytiä on ajanut alas. [Arto Satonen: Päinvastoin, lisätty!] Veronkevennykset tulee suunnata pieni‑ ja keskituloisille luottamusta ja ostovoimaa vahvistamaan, kuten SDP on pitkään esittänyt. Pienyrityksiä tulee rohkaista kasvamaan arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa nostamalla ja vahvistamalla yritysten kotimaista kasvurahoitusta. Arvoisa puhemies! Tulevaisuuden menopaineet eivät ole kadonneet, ja puolustuksessa on merkittävä tarve lisärahoitukselle. Samalla on tärkeää muistaa, että emme aseta hyvinvointiyhteiskuntaa ja turvallisuutta vastakkain. Valtiontalouden tarkastusvirasto on antanut hallituksen toimille tylyn tuomion: teidän toimillanne velkaantuminen jatkuu ja julkinen talous ei vakaudu. Te olette kasaamassa seuraavalle hallitukselle sellaista kuormaa, jota ei ole ennen nähty. Arvon hallitus, teidän tulee vihdoin tuoda vaikuttavia, konkreettisia kasvutoimia tasavertaisesti koko Suomeen, myös sinne Itä-Suomeen. Arvoisa puhemies! Lopuksi esitän, että käsittelyn pohjaksi otetaan SDP:n eduskuntaryhmän vastalause.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-06-11T14:33:18,2025-06-11T14:38:31,Hyväksytty,1.1 2025_64_13,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_14,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun kodeissa ja työpaikoilla pärjätään, Suomi menestyy. Minä ihmettelen, missä todellisuudessa hallituksessa eletään. Eihän tässä maassa kasva mikään muu kuin velka, työttömyys ja toivottomuus. Tavallisilla ihmisillä on aidosti hätä. Kotiseudullani Pohjois-Karjalassa koetaan, että meidät itäsuomalaiset on jätetty täysin oman onnemme nojaan. Mitä perussuomalaiset hallituksessa oikein tekevät, silittävätkö kokoomuksen selkää? Kun olisi pitänyt tukea tavallisia ihmisiä, tuettiin raharikkaita. Kun olisi pitänyt tukea pien‑ ja yksinyrittäjiä, tuettiin suuryrityksiä ja ulkomaisia sijoittajia. Hätkähdyttävintä on perussuomalaisten täydellinen alistuminen tälle hirmuiselle keskittämiselle. Se näkyy itäisen Suomen ja laajemminkin maakuntien täydellisenä laiminlyöntinä. Pärjätkää, jos pärjäätte. Arvoisa puhemies! Presidentti Kekkonen nimitti aikanaan hätätilahallituksen, kun työttömiä oli 60 000. Nyt työttömiä on kahdessa vuodessa tullut saman verran lisää. Kortistossa on jo nyt yli 300 000 ihmistä. Samaan aikaan velkaa otetaan niin, että Kreikkakin alkaa näyttää mallioppilaalta. Valtiontalouden tarkastusvirasto lyttäsi hallituksen politiikan, ja syystä. Eikö tämä ole hätätila jos mikä? Rakas isänmaa menee tällä menolla päin seinää. Suuntaa pitää muuttaa ja kiireellä. Suomi pitää nostaa lamasta kasvuun. Tähän pitää hallituksen reagoida heti. Tästä suosta noustaan vain työllä, yrittämisellä ja sillä, että koko valtakunnassa on elämisen mahdollisuuksia. [Ben Zyskowicz: Hyvin sanottu!] Minkään kolkan, etenkään itäisen Suomen tyhjenemiseen ei ole varaa. Venäjä on ja pysyy itärajan takana. Arvoisa puhemies! Työpaikat tulevat ennen muuta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kautta Suomen. Siksi keskusta esittää investointihyvitystä myös pienemmille yrityksille. Alentaisimme myös yrityksen sisään jätetyn tuloksen veroa. Se toisi investointeja ja loisi talouden kasvua ja työpaikkoja Suomeen. Hallituksen linjalla raha ei jää kotimaahan. Kotitalousvähennyksen raju heikentäminen oli hallituksen paha virhe. Keskusta palauttaisi kotitalousvähennyksen ehdot ennalleen. Työtä syntyy, kun ihmisillä on varaa teettää töitä. [Timo Heinonen: Ei korottaisi!] Alentaisimme tavallisten ihmisten tuloverotusta. [Arto Satonen: No sitähän tehdään!] Tavalliset, työtä tekevät perheenäidit ja ‑isät ovat veronalennuksensa ansainneet. Ja sitä perheet nimenomaan nyt tarvitsevat. [Timo Heinonen: Sen teemme!] Arvoisa puhemies! Kannustaisimme eläkeiän täyttäneitä jatkamaan työelämässä tuntuvalla verohelpotuksella. Tässä maassa pitää arvostaa kokemusta paljon nykyistä enemmän. Kokeneimmilla työntekijöillä on paljon annettavaa, kunhan kannustimet työelämässä jatkamiselle ovat kunnossa. Laittaisimme eräille sosiaalivakuutusmaksuille katon. Työn tekemisen pitää olla aina kannattavaa. Marginaaliverojen alentaminen pakollisia vakuutusmaksuja laskemalla on osa tätä ratkaisua. Arvoisa herra puhemies! Tekisimme itäisestä Suomesta erityistalousalueen kymmeneksi vuodeksi. Myös Itä-Suomi-ohjelman erityislähettiläs Harri Broman pitää erityistalousaluekokeilua itäisen Suomen kehittymisen kannalta ehdottoman keskeisenä hankkeena. Hallituksen on toimittava tässä asiassa välittömästi. Valitettavasti näyttää vain siltä, että erityistalousalueen perustamisen sijaan hallitus on nyt siirtämässä itäisen Suomen aluekehitysrahat pois sieltä, missä niitä kipeimmin tarvitaan. Se on kertakaikkisen väärää politiikkaa. Arvoisa herra puhemies! Miksi hallituspuolueiden itäisen Suomen ministerit ja kansanedustajat ovat tässä asiassa tuppisuuna, aivan hiljaa? Keskusta esittää, että nämä rahat kohdennetaan uudelleen maakuntien sisällä. Arvoisa puhemies! Sanotaan, että sekasorto on kolmen menetetyn aterian päässä. Nyt viljelijät sinnittelevät. Pelloilla tehdään tappiota. Kauppojen tyhjien jauhelihahyllyjen pitäisi herättää myös hallituksen herrat ja rouvat. Jos Suomella ei ole ruokaa ja energiaa omasta takaa, hukka perii tämän maan. [Arto Satonen: Turve vielä!] Metsät ja muut kotimaiset luonnonvarat ovat työtä, toimeentuloa ja turvallisuutta. Siksi koko Suomi tulee pitää elinvoimaisena — koko Suomi tulee pitää elinvoimaisena. Arvoisa herra puhemies! Nyt pitää saada aikaan käänne parempaan, muuttaa toivottomuus toivoksi koko maassa. Kyllä me siihen pystymme, mutta vain yhdessä. Yhteistyö on Suomen voima. Luottamus on Suomen liima. Hallituksen tulee käynnistää parlamentaarinen yhteistyö, jossa valmistellaan ylivaalikautinen sitoumus julkisen talouden pitkäjänteisestä tervehdyttämisestä ja kunnianhimoisiin kasvutoimenpiteisiin satsaamisesta. Arvoisa herra puhemies! Esitän, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalause numero 2.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-06-11T14:38:39,2025-06-11T14:44:03,Hyväksytty,1.1 2025_64_15,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_16,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen talouden haasteet ovat kiistattomia. Väestö ikääntyy, ja työllisyys laahaa. Geopoliittiset jännitteet luovat epävarmuutta. Tuottavuus on jäänyt verrokkimaista, ja luonnonvaroja kuluu reippaasti yli EU:n keskiarvon. Velkaantuminen, no, se on ennätyskorkealla, ja julkinen talous on kroonisesti alijäämäinen. Olisi helppoa vaipua epätoivoon ja heittää hanskat tiskiin kaiken tämän edessä. Ja kieltämättä tuntuu siltä, että hallitus on niin tehnytkin. [Ben Zyskowicz: Höpö höpö!] Sen verran rempseästi lensivät hallituksen itselleen asettamat taloustavoitteet roskakoriin puoliväliriihessä. Sen verran erikoinen on ollut hallituksen yritys kaunistella yhden vuoden velkalukuja vippaamalla rahaa Eläkerahastosta. Ja sen verran holtitonta on ollut veropolitiikka, jossa veroalennuksia jaetaan velaksi suuryrityksille ja suurituloisille. Ikään kuin ei olisi minkäänlaista huolta huomisesta. Arvoisa puhemies! Tehoton, kallis, iso riski — näin asiantuntijat luonnehtivat päätöstä, joka poraa ammottavan aukon valtion verotuloihin historiallisten menopaineiden kynnyksellä. Hallitus väittää vahvistavansa taloutta, mutta yhteisöveron laskeminen syö pohjan näiltä puheilta. Rahoittaakseen näitä mittavia veroalennuksia hallitus jatkaa epäreilua leikkauspolitiikkaa. Leikkaukset koulutuksesta, kehitysyhteistyöstä ja sotejärjestöiltä saattavat tuoda säästöjä hetkellisesti, mutta ne tulevat kalliiksi myöhemmin. Kaikki me tunnemme sanonnan housuun pissaamisesta pakkasella. Arvoisa puhemies! Vihreät kantavat huolta huomisesta, ja me emme, totta vie, ole heittäneet hanskoja tiskiin. Vihreiden tavoitteena on tehdä Suomesta hiilinegatiivinen ja luontopositiivinen hyvinvointivaltio, jossa ihmiset ja eläimet voivat hyvin ja talouskin on tasapainossa. Vihreiden finanssipoliittinen tavoite on se, että julkisen talouden kestävyys olisi jatkuvasti siinä määrin vahva, ettei finanssipolitiikkaa jouduta kiristämään kriiseihin vastattaessa. Haluamme toteuttaa vihreän verouudistuksen, joka vähentää päästöjä, torjuu ylikulutusta ja varmistaa hyvinvointivaltion rahoituksen oikeudenmukaisella tavalla. Talouden vahvistamisessa keskittyisimme erityisesti neljään kokonaisuuteen. Panostaisimme koulutukseen kaikilla koulutusasteilla, sillä vahvaa taloutta ei ole ilman vahvaa osaamista. Varmistaisimme, että kymmenien miljardien investoinnit vihreään siirtymään eivät mene Suomelta sivu suun ja että krääsätaloudesta siirrytään kiertotalouteen. Tekisimme kaikkemme sen eteen, että Suomeen halutaan ja pystytään tulemaan tekemään töitä, yrittämään ja rakentamaan elämää, sillä väestökehityksen kääntäminen on yksi hyvinvointivaltion kohtalonkysymyksistä. Emmekä me tyytyisi alkutuottajan tai raaka-aineviejän rooliin Suomelle, vaan tähtäisimme siihen, että meiltä lähtee maailmalle korkean jalostusarvon tuotteita. Parantaisimme tuottavuutta ja hakisimme uutta vauhtia talouteen esimerkiksi luovilta aloilta. Arvoisa puhemies! Koulutuspolitiikassa hallituksen linja vaikuttaa olevan täysin päinvastainen. Koulutuksesta leikkaaminen on lyhytnäköistä aina, mutta erityisen älyvapaata se on tilanteessa, jossa taloutta pitäisi vahvistaa pitkäjänteisesti ja nuorille tarjota eväät pärjätä muuttuvassa maailmassa. Korkeakoulujen leikkauksia hallitus on pehmitellyt kertomalla sadan miljoonan euron kertapanostuksesta koulutustason nostamiseen. Yllätys olikin suuri, kun kävi ilmi, että noita mainostettuja lisärahoja ei julkisen talouden suunnitelmasta löydykään. Nähtäväksi jää, tuleeko tästä jälleen yksi petetty koulutuslupaus. Arvoisa puhemies! Luottamus ja laajapohjainen yhdessä sopiminen turvaavat jatkuvuutta asioissa, joissa tempoiluun ei ole varaa. Esimerkiksi tällä kaudella tehdyt tki-panostukset pohjaavat kaikkien puolueiden yhteiseen sopuun viime kaudelta. Miljardiluokan panostuksia ei siis noin vain ladottu tämän hallituksen maksettavaksi. Tämä hallitus on valinnut toimia toisin. Sen sijaan, että hallitus olisi käynnistänyt jo vaikkapa vuoden alussa selkeän parlamentaarisen prosessin Suomen puolustusmenoista ja Nato-kannoista sopimiseksi, hallitus töräytti oman kantansa ulos — kappas vain — juuri ennen vaaleja. Euroopan heikentyneen turvallisuustilanteen takia puolustusmenojen kasvattamista itsessään voidaan pitää perusteltuna, kunhan se tapahtuu tarvelähtöisesti. Puolustusmenojen noususta ei kuitenkaan saa tulla keppihevosta uusille leikkauksille sosiaaliturvasta, koulutuksesta tai sosiaali‑ ja terveyspalveluista. Se olisi kohtalokasta kokonaisturvallisuudelle.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-06-11T14:44:07,2025-06-11T14:48:57,Hyväksytty,1.1 2025_64_17,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Rahaa ei ollut, kunnes sitä sitten olikin. Hallitus sanoi, että rahat ovat loppu ja siksi pitää leikata sairailta, työttömiltä ja opiskelijoilta, mutta yhtäkkiä rahaa löytyikin miljarditolkulla jaettavaksi suurituloisille ja suuryrityksille. Valtion velkaantuminen ei ollutkaan enää ongelma, kun rikkaimmille piti räätälöidä veroale. Näitä veroaleja hallitus kutsuu kasvutoimiksi, mutta talouden sijasta ne kasvattavat lähinnä valtionvelkaa. Jälleen siis näemme, että politiikka on mahdollisuuksien taidetta. Kun on tahtoa, niin löytyy tie. Tahtoa oli, ja hallitus löysi tien rikkaiden veronalennuksiin. Arvoisa puhemies! On tullut jo selväksi, ettei hallituksen tärkein tavoite tainnut ollakaan Suomen velkasuhteen taittaminen. Tärkein tavoite vaikuttaa olevan muuttaa yhteiskuntaa pienituloisten tappioksi ja hyvätuloisten eduksi, romuttaa hyvinvointivaltion perusrakenteita kansalaisten tappioksi ja terveysjättien eduksi, muuttaa työmarkkinoiden tasapainoa työnantajien eduksi ja palkansaajien tappioksi. Arvoisa puhemies! Kuten julkisen talouden suunnitelmasta selviää, hallitus ei tule saavuttamaan talouspolitiikan tavoitteitaan eikä velkalaiva käänny, kuten pääministeri Orpo ennen vaaleja lupaili. Hallitus ottaa velkaa edeltäjäänsä enemmän. Miljardiluokan pikavippi Eläkerahastosta ei riitä muuttamaan tätä tosiasiaa. On suorastaan tragikoomista, että niin kutsutussa kasvuriihessä päätettiin uusista koulutusleikkauksista. Haluankin kysyä hallitukselta: Mihin analyysiin ja tilannekuvaan perustuu linja, jossa koulutuksesta leikataan mutta yhteisöveroon on varaa tehdä roima alennus? Uskotteko todella, että tällä reseptillä saadaan Suomen talous nousuun? [Vasemmalta: Hyvä kysymys!] Arvoisa puhemies! Talouspolitiikan lisäksi epäonnistunut on myös työllisyyspolitiikka. Pitkäaikaistyöttömien määrä uhkaa nousta lähelle 90-luvun laman jälkeistä ennätystasoa. Mitä tekee hallitus? Missä ovat toimet, missä ovat hätäkokoukset? Nyt olisi jo syytä tunnustaa, että sosiaaliturvan leikkaaminen ei auta pitkäaikaistyöttömiä töihin. Arvoisa puhemies! Julkisen talouden tasapainon ja kansantalouden tilan parantaminen on haastava tehtävä mille tahansa hallitukselle. Talouden haasteiden taustalla on rakenteellisia ongelmia, ja ulkoiset šokit luovat epävarmuutta. Kuitenkin hallituksen ostovoimaa syöneet sosiaaliturvaleikkaukset, arvonlisäveron korotukset ja irtisanomisiin johtavat julkisen sektorin leikkaukset ovat pitkittäneet ja syventäneet matalasuhdannetta. Hallituskauden alussa työllisyys oli ennätystasolla. Vaikeat olosuhteet koettelevat nyt koko Eurooppaa, mutta muualla työllisyys on pysynyt korkealla. Suomessa taas miesten työttömyys on nyt Euroopan kärkeä. Hallitus ei siis voi paeta vastuuta huonosta työllisyystilanteesta. Arvoisa puhemies! Hallituspuolueiden sorvaamassa mietinnössä painetaan villaisella lukuisten asiantuntijoiden toteama tarve pidentää hyvinvointialueiden alijäämien kattamisvelvoiteaikaa. Alijäämien kattamisaika on liian lyhyt, ja se uhkaa johtaa hallitsemattomiin ja kalliiksi tuleviin leikkauksiin. Hyvinvointialueet ovat mahdottoman tilanteen edessä, kun velvoite kattaa alijäämät uhkaa kykyä järjestää palvelut. Kun suurin osa alueista ei meinaa saada alijäämiään katetuksi, on kyseessä systeeminen ongelma, joka vaatii järjestelmän korjaamista, ja se on eduskunnan tehtävä. Vetoan teihin hallituspuolueiden edustajiin: Te varmasti tiedätte, kuinka vaikea tilanne kotimaakunnassanne on. Jos te ette tee nyt muutosta rahoituslakiin ja anna lisäaikaa alijäämien kattamiseen ja talouden sopeutukseen, tulevat alueenne asukkaat kärsimään siitä. Vetoan teihin, en itseni vaan äänestäjienne tähden. Arvoisa puhemies! Me emme voi teeskennellä, ettemmekö näkisi virtahepoa olohuoneessa. Puolustusmenojen kasvutavoite kolmeen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen, viidestä prosentista nyt puhumattakaan, tulee valtiontaloudelle kalliiksi. Kun puolustusmenotavoite on sidottu bkt:hen, ei edes talouskasvu auta meitä, sillä kun talous kasvaa, niin puolustukseen käytettävät rahat kasvavat samalla. Vaihtoehdoksi jää siis menojen kattaminen veroilla, leikkauksilla tai velalla. Vasemmistoliitto näkee, että puolustusmenot tulee mitoittaa tarveperusteisesti. Me hyväksymme tarpeelliset korotukset, mutta me emme sitoudu prosenttitavoitteisiin. Kaavamainen prosenttitavoite on tehoton ja kallis tapa päättää rahankäytöstä. Meillä on myös oltava selkeä kuva siitä, miten kasvavat puolustusmenot rahoitetaan. Näin merkittävästä kysymyksestä täytyy käydä avointa parlamentaarista keskustelua, ja pelkkä informointi ei ole sitä. Arvoisa puhemies! Esitän vasemmiston vastalausetta numero 4 käsittelyn pohjaksi.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-06-11T14:49:52,2025-06-11T14:55:25,Hyväksytty,1.1 2025_64_18,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Wickström, var så god.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_19,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Jatkuva keskittyminen ongelmiin johtaa harvoin parannuksiin, ellei uskalla ehdottaa ja ryhtyä konkreettisiin toimiin. Ja toimia, juuri niitä tämä hallitus on toimittanut. Kahdeksantoista heikon kasvun vuoden jälkeen hallitus on näyttänyt päättäväisyyttä. Suomen talous halutaan laittaa liikkeelle veronalennuksilla, yrityksiä koskevilla uudistuksilla ja lapsiin ja hyvinvointiin tehtävillä panostuksilla — ei teoriassa, vaan suoraan ihmisten arjessa. Puoliväliriihessä tehtiin päätöksiä, jotka aidosti vauhdittavat maamme taloutta. Päätökset parantavat ihmisten arkea ostovoimaa vahvistamalla, mikä luo uskoa tulevaisuuteen. Kun ihmiset luottavat tulevaisuuteen, he uskaltavat myös panostaa siihen, kuluttaa ja luoda uutta. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä Suomeen tarvitaan sellaista ilmapiiriä, jossa työnteko, yritysten perustaminen ja investoiminen on kannattavaa. Siten turvaamme hyvinvointimme pitkällä aikavälillä.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-06-11T14:55:28,2025-06-11T14:56:40,Hyväksytty,1.1 2025_64_20,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Suomen talouskasvu on viivästynyt jo useiden vuosien ajan. Nyt on ratkaisevan tärkeää saada aikaan käänne talouden ja tuottavuuden kehityksessä. Hallituksen talouspolitiikan tavoitteena on parantaa suomalaisten elintasoa, kääntää talous kestävään kasvuun ja taittaa hyvinvointia uhkaava velkakehitys. Tarvitaan kannustimia ja rohkeutta investoida pääomaan ja osaamiseen. Hallituksen pitkäjänteinen linja rakentaa vakaata, hyvinvoivaa Suomea — ei vain seuraavaksi vuodeksi vaan myös tuleville sukupolville. Kireää ansiotulojen ja yritysvoittojen verotusta pidetään yleisesti talouskasvulle haitallisena. Siksi hallituksen kasvutoimissa veronalennuspäätökset keskittyvät juuri niihin. Kevennykset parantavat työn kannustimia ja ostovoimaa. Myös yhteisöveron alentamisella on kasvua tukevia vaikutuksia, joskin niiden suuruusluokka on tutkimusten mukaan epäselvempi. Kasvutoimia on kuitenkin syytä katsoa kokonaisuutena, joka parhaimmillaan luo positiivisen kierteen, jossa tuottavuuden kasvu kiihtyy, työllisyys paranee, verotulot nousevat ja elintaso paranee. Arvoisa puhemies! Tiedostamme, että hallituksen toimet tuntuvat monista vaikeilta, mutta pitkällä tähtäimellä ne koituvat kaikkien eduksi. Julkisen talouden suunnitelmassa on myös konkreettisia parannuksia arkeen. KD:n tavoitteena on ollut, ettei lapsiperheiden etuja ja palveluja leikata. Olemme tyytyväisiä nuorten mielenterveyspalvelujen ja päihdetyön vahvistamiseen. Terapiatakuu on toteutettu, ja sen rinnalle tarvitaan toimiva palveluketju. Omaishoidon tuen alaraja ja perhehoidon palkkiot nousevat. Helpotamme kodin hankintaa nuorille ja perheille kevyemmällä asuntolainasääntelyllä. KD korostaa veropolitiikassa oikeudenmukaisuutta ja kohtuullisuutta etenkin pienituloisten ja lapsiperheiden osalta. Lapsiperheiden verotus kevenee: työtulovähennyksen lapsikorotus nousee 50 eurosta 105 euroon. Ruuan ja lääkkeiden arvonlisäveron alennus vahvistaa suhteessa eniten pienituloisten ostovoimaa. Hyvinvointialueiden rahoituksessa KD painottaa, että palvelutarpeen kasvu huomioidaan. Vaikka valtion rahoitus alueille hieman laskee vuoteen 28 mennessä, vuoden 25 lähes puolentoista miljardin euron lisäpanostus edesauttaa, ettei sote-palveluiden laatu heikkene kriittisissäkään tilanteissa. Myös valtiovarainvaliokunta painottaa, että palvelutarveperusteisuus säilyy rahoituksen keskiössä ja että hyvinvointialueiden taloutta seurataan tarkasti. Tämä tukee hoitoonpääsyä ja vähentää alueiden välisiä eroja.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-06-11T15:00:08,2025-06-11T15:03:48,Hyväksytty,1.1 2025_64_21,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Suomalainen perinne on aina ollut se, että talo ja tila jäävät seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa. Tällä hetkellä meillä on kaikki edellytykset rakentaa Suomea, joka tarjoaa jokaiselle nuorelle vahvan perustan elämään ja menestymiseen. Suomi on täynnä osaamista, innovaatioita ja mahdollisuuksia kehittyä. Me voimme luoda nuorille kannustavat ja vakaat työmarkkinat, joilla koulutusta arvostetaan ja osaamisesta palkitaan. Tulevaisuuden työpaikat eivät synny itsestään, mutta rohkeilla päätöksillä, panostamalla kasvuun ja investointeihin, voimme luoda uusia mahdollisuuksia. Nuorten ääni on tulevaisuuden ääni. He tuovat mukanaan uusia ajatuksia, rohkeutta ja kykyä uudistua ja kehittää Suomea. Heidän intoaan ja luovuuttaan pitää vahvistaa, ei heikentää. Meidän tehtävämme on varmistaa, että jokainen sukupolvi saa mahdollisuuden rakentaa tulevaisuutta täällä Suomessa. Ymmärrän nuoria. Minulla on kolme lasta, joille haluan jättää jotain parempaa. Ei ole ihme, että nuoret kääntyvät pettymyksissään pois politiikasta. He eivät edes äänestä, kuten viime vaaleissa näimme. Mutta se ei tarkoita, että he eivät ymmärrä. Päinvastoin. Tämän päivän nuoret ovat fiksuja. He ymmärtävät erittäin hyvin, mikä maa tarjoaa mahdollisuuksia ja mikä ei. Ja jos Suomi ei pysty tarjoamaan kestävää tulevaisuutta, he lähtevät ulkomaille etsimään parempaa. Arvoisa puhemies, ärade talman! Meidän on varmistettava, että puolustus ja turvallisuus ovat kunnossa. Se on kaiken perusta. Terve talous on myös turvallisuutta. Viisi prosenttia on paljon rahaa. 2,5 prosenttia lisää tarkoittaa, että ensi vuosikymmenen alkuun mennessä käytämme 30 miljardia euroa lisää puolustukseen ja turvallisuuteen. Mistä otamme ne 30 miljardia euroa, joita tulevina vuosina aiotaan käyttää puolustukseen? Emme voi tuudittautua ajatukseen, että talouskasvu hoitaa kaiken. Meidän on kehitettävä puolustusteollisuutta niin, että osa siitä rahasta jää tänne. Puolustuksen rahoituksesta on sovittava yli puoluerajojen, sillä kyseessä ei ole yhden hallituksen ratkaisu vaan pitkän aikavälin sitoumus, joka ylettyy yli vaalikausien. Voimme tehdä yhteistyötä Yhdysvaltojen ja Ukrainan kanssa ja perustaa yhteisyrityksiä sekä voimme investoida vielä enemmän omaan puolustusteollisuuteen, niin saamme jotain rahoista takaisin. Meidän ei tarvitse tyytyä siihen selitykseen, että maailmantalouden suhdanteet ohjaavat kaikkea. Voimme ottaa mallia Tanskasta ja Ruotsista, joissa talouskasvu on ollut vahvaa usean vuoden ajan maailmantaloudesta huolimatta. Suomi voi tehdä saman, mutta se vaatii pitkäjänteistä suunnitelmaa, uskallusta tehdä oikeita päätöksiä ja panostusta kotimaiseen tuotantoon ja vientiin. Hallitus on nyt tehnyt hyviä aloitteita, mutta ne eivät riitä. Arvoisa puhemies! On selvää, että jos talous ei ole kehittynyt moneen vuoteen, meidän on tarkasteltava tehtyjä päätöksiä ja löydettävä uusia ratkaisuja. Nyt on oikea hetki luoda pitkän aikavälin suunnitelma, joka tuo mukanaan täysin uusia näkökulmia sekä säästöihin että investointeihin. Eläkkeet ovat tulevaisuuden turva, ja meidän pitää huolehtia siitä, että nuoret voivat luottaa järjestelmään myös vuosikymmenten päästä. Vahvistamme talouskasvua ja kilpailukykyä. Sillä tavalla voimme turvata eläkejärjestelmän, niin että nuorison ei kannata kantaa siitä huolta. Suomella on mahdollisuus menestyä, ja se tapahtuu määrätietoisesti rohkean työn, rohkeiden päätösten ja sukupolvien välisen yhteistyön kautta. Nuorten tulevaisuus on Suomen tulevaisuus. Rakennetaan yhdessä maa, jossa jokainen voi luottaa siihen, että huominen on parempi kuin tämä päivä. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-06-11T15:05:36,2025-06-11T15:10:22,Hyväksytty,1.1 2025_64_22,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_23,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos valtiovarainvaliokunnalle mietinnöstä. — Hallitus antoi huhtikuun lopussa eduskunnalle selonteon julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 26—29. Hallituksen keskeisenä tavoitteena on parantaa julkisen talouden kestävyyttä ja vakauttaa julkisen talouden velkasuhde vuoteen 2027 mennessä. Sen saavuttamiseksi hallitus on päättänyt julkista taloutta yhdeksällä miljardilla eurolla vahvistavista toimenpiteistä. Näiden toimien toimeenpanoon hallitus on sitoutunut, ja hallitus myöskin seuraa näiden tilannetta säännöllisesti ja on päättänyt tarvittaessa myöskin korvaavista toimenpiteistä. Valtiovarainvaliokunta jakaa mietinnössään hallituksen huolen velkaantumisesta, tukee hallituksen talouspoliittisia tavoitteita ja pitää julkisen talouden tasapainottamista välttämättömänä. Kuten valtiovarainvaliokunta toteaa mietinnössään, julkisen talouden kestävyyttä on mahdotonta turvata ilman nopeaa talouskasvua. Kestävä talous turvaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja sen palvelut kaikkein parhaiten. Siksi kasvua tukevat ja kasvun esteitä poistavat toimet on julkisen talouden suunnitelmaan sisällytetyillä uusilla kasvutoimilla nostettu entistä voimakkaammin hallituksen talouspolitiikan keskiöön. Suomen talouden kehitys on finanssikriisin jälkeen ollut heikkoa ja työn tuottavuuden kasvu hidasta. Tämän pitkittyneen heikon kehityksen kääntäminen vaatii meiltä konkreettisia, järeitä ja kunnianhimoisiakin toimia. Julkisen talouden suunnitelmassa viedään eteenpäin hallituksen jo aiemmin päättämiä kasvutoimia, kuten kolmen miljardin euron investointiohjelmaa infrastruktuurihankkeisiin eri puolille Suomea, sosiaaliturvan uudistamista, työmarkkinoiden joustavuutta lisääviä rakenteellisia uudistuksia ja t&k-panostuksien lisäyksiä. Nämä ovat sellaisia uudistuksia, joita keskeiset kilpailijamaamme ovat tehneet jo vuosikymmeniä sitten. Näiden avulla saamme etumatkaa kurottua kiinni. Jo aiemmin päätettyjä toimia vahvistetaan nyt kymmenillä uusilla päätöksillä. Pääministerin kutsuma, Risto Murron kokoama työryhmä on tuottanut keväällä hallituksen puoliväliriiheen useita talouskasvua vauhdittavia uudistuksia, ja näistä reilusti yli puolia ollaan nyt toteuttamassa. Osana kymmenien uusien kasvupäätösten kokonaisuutta toteutetaan myöskin runsaan kahden miljardin euron uudistukset verotukseen. Työn verotuksen keventämisellä ja veroprogressiota lieventämällä parannetaan työn vastaanottamisen kannustimia ja vahvistetaan myöskin ostovoimaa. Lisäksi hallitus keventää yhteisöveroa, jotta Suomeen investoiminen ja yritysten kasvaminen olisi kannattavaa. Kasvupaketti yhdessä muiden hallituksen päättämien kasvutoimien kanssa vahvistaa edellytyksiä sille, että pitkään jatkunut heikko talous‑ ja tuottavuuskehitys viimein kääntyy ja Suomi pääsee aiempia vuosia voimakkaammalle kasvu-uralle. Uusien kasvutoimien rahoitus ei ole vain niistä syntyvien positiivisten kasvuvaikutusten varassa, vaan toimia rahoitetaan myöskin menosäästöillä, välillisen verotuksen kiristyksillä ja veropohjaa tiivistämällä. Siltarahoituksena Valtion Eläkerahastosta tehdään myöskin kertaluontoinen tuloutus. Tämä pienentää edelleenkin velanottotarvetta ennen kuin kasvutoimien suotuisat vaikutukset talouskasvuun realisoituvat täydessä mitassaan. Arvoisa puhemies! Toinen kevään päätösten merkittävä painopiste on ollut turvallisuus. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi huolehtii puolustuskykynsä ylläpidosta ja kehittämisestä ottaen huomioon turvallisuusympäristön muutokset. Tällä hetkellä tilanne on huolestuttava. Hallitus huolehtii päätöksillään myös sisäisestä turvallisuudesta ja varautumisesta. Julkisen talouden suunnitelmassa puolustusmenot nousevat kolmeen prosenttiin eli 3,6 miljardilla eurolla vuoteen 29 mennessä. Turvallisuustilanne edellyttää panostuksia niin Maavoimien uudistamiseen, ilmatorjuntaan kuin Naton yhteisiin toimintoihin. Puolustusmenojen tuleva taso perustuu puolustusliiton yhteisiin suorituskykytarpeisiin, jotka perustuvat edelleen vallitsevaan uhkakuvaan. Liittyessämme puolustusliittoon tiesimme hyvin, että yhteisen puolustuksen vaatimukset ovat nousussa. On Suomen etu, että Suomi yhtenäisenä sitoutuu ja että muut maat sitoutuvat Euroopan turvallisuuden vahvistamiseen. Arvoisa puhemies! Puolustusmenojen kasvun lisäksi julkisen talouden epätasapainoa ovat kasvattaneet myöskin hyvinvointialueiden menot, jotka ovat kasvamassa tällä kehyskaudella vuoden 2023 budjetoiduista noin 22 miljardista eurosta jo yli 27 miljardiin euroon. Valtion korkomenot olivat vuonna 22 hieman yli 0,8 miljardia, kun kehyskauden lopulla ne ovat kasvamassa lähes viiteen miljardiin euroon. Julkisen talouden vahvistamiseen tähtäävä työ ei siis lopu tähän hallituskauteen. Jo hallitusohjelmaa laadittaessa hallitus totesi, että velkaantumisen saaminen hallintaan on usean vaalikauden työ. Hallitus on myöskin sitoutunut siihen, että mikäli talouspolitiikan tavoitteet uhkaavat karata, on hallitus sitoutunut uusiin toimiin vielä tämän hallituskauden aikana. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-06-11T15:10:28,2025-06-11T15:15:58,Hyväksytty,1.1 2025_64_24,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Nyt edustajat voivat pyytää minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta. — Edustaja Paasi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_25,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Martin,Paasi,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä epävarmassa maailmanpoliittisessa ajassa on entistä tärkeämpää, että laitamme Suomen asiat kuntoon. Samalla kun sopeutamme julkista taloutta yhdeksällä miljardilla, panostamme merkittävästi kasvuun esimerkiksi alentamalla työnteon ja yrittämisen verotusta. Sen sijaan täytyy tätä opposition politiikkaa ihmetellä. Viime kauden velkajuhlien aikaan ei tuntunut olevan huolta huomisesta, ja velkarahankin piti olla ilmaista. Nyt olettekin yhtäkkiä huolissanne velkaantumisesta. Kuitenkaan teiltä ei ole vieläkään saatu konkreettista vaihtoehtoa siitä, mistä te itse sopeuttaisitte. Oikeastaan ainoat selkeät ehdotetut sopeutustoimet esimerkiksi demareilta ovat miljardien veromoukari suomalaisten yrittämiseen ja omistamiseen. Viimeisimpänä olette väläyttäneet jopa varallisuusveron palauttamista Suomeen. Uskotteko te todella, että miljardien veronkiristyksillä tämän maan suunta saadaan käännettyä? [Aki Lindénin välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Martin Paasi,911825,2025-06-11T15:16:14,2025-06-11T15:17:16,Hyväksytty,1.1 2025_64_26,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jari Koskela, olkaa hyvä. [Hälinää — Puhemies koputtaa]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_27,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kahden vuoden ajan olemme kuunnelleet opposition varsin monenkirjavaa kritiikkiä hallitukselle. Melkein kaikkia hallituksen toimia olette ensin vastustaneet, mutta sittemmin vaihtoehtobudjeteissanne olette ne hyväksyneet. [Vasemmalta: Ei olla!] Alkuvuonna väititte virheellisesti, että hallitus ei tee kasvutoimia. Nyt kun puoliväliriihessä sellaista tehtiin mittavasti ja aiemmin päätettyjen päälle, haukutte niitäkin. Mielenkiinnolla odotan, mitkä kaikki nyt päätetyt uudet päätökset kuittaatte loppuvuonna vaihtoehdoissanne. Arvoisa oppositio, teiltä puuttuu selkeä linja ja vaihtoehto. Viestinne on kyllä väkevä, mutta sisällössä ja johdonmukaisuudessa on vielä rutkasti parantamisen varaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-06-11T15:17:16,2025-06-11T15:18:04,Hyväksytty,1.1 2025_64_28,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_29,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Aika erikoista, jos tämmöiseen talouspolitiikkaan ja tämmöiseen työllisyystilanteeseen ei pikkuisen kritiikkiä täältä opposition puolelta tule: [Oikealta: Pikkusen!] ennätystyöttömyys, ennätysvelkalaivatulos ja ennätyskonkurssit. Ihmettelen vain, kun täällä puhutaan sadoista kasvutoimista, että missä ihmeessä ne tulokset näkyvät. Veikkaan, että ensi viikon talousennusteissa, tuoreimmissa, edelleen mittari on punaisella. [Timo Heinosen välihuuto] — Väitättekö, että olen väärässä? No, se nähdään ensi viikolla, mutta veikkaan vain, että edelleen mennään alaspäin. — Eli eivät nämä kasvutoimet niin hirmuisesti ole näkyneet. Mutta isoin ongelma on, että kotitalouksilla ja yrityksillä ei ole luottamusta investoida eikä laittaa rahaa tulevaisuuden rakentamiseen. Sitten vielä suomalaiset työmarkkinat on pistetty aivan sekaisin, ja lisää on tulossa, mutta luotan nyt uuteen työministeriin, että hän palaisi sopimisen kulttuuriin sitten jatkossa eikä sanelupolitiikkaan työmarkkinoilla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-06-11T15:18:04,2025-06-11T15:19:15,Hyväksytty,1.1 2025_64_30,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_31,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Julkisen talouden suunnitelman toteuttaminen niin, että julkinen talous saadaan kuntoon, tarkoittaa tietenkin sitä, että sekä suomalaisissa kodeissa ja perheissä että pienissä yrityksissä kaikilla menee hyvin. Se tie, mikä on kuljettu nyt, on käyty loppuun. Meidän pitää saada tähän maahan investoinnit liikkeelle. Ensimmäisenä tietenkin pitää pitää huoli siitä, että tätä valtavaa byrokratiaa, mikä on eri lupien ympärille rakennettu vuosikymmenten aikana, on ruvettava määrätietoisesti purkamaan. [Ben Zyskowicz: Hallitus on purkanut!] Toisena asiana, arvoisa puhemies, tämä metsäteollisuuden alennustila, mitä olemme kaikki olleet tavalla tai toisella kannattamassa. Meillä palaa mäntytukkia kattiloissa tänäpänä. Perussuomalaiset esittivät, että turve on saatava takaisin. Se pitää saada takaisin ihan oikeasti. [Jari Koskela: No niin!] Tiedän erään yrityksen, jolle kasvuturpeen markkinointi maailmalle onnistuisi, mutta toistakymmentä vuotta on lupia odotettu. Eihän se näin voi mennä. Meillä Suomessa on mahdollisuuksia vaikka kuinka paljon. Itä-Suomi tarvitsee sen kasvupaketin ja erityistalousalueen. Uskokaa nyt, hyvät ystävät, tilanne on niin huono siellä, että meille pitää saada itärajan pintaan vahvistusta. Muuten meille käy niin, että me olemme kohtapuolin Naton 5 artiklan koealuetta. Tämä on vakava asia, [Puhemies koputtaa] arvoisa puhemies.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-06-11T15:19:15,2025-06-11T15:20:28,Hyväksytty,1.1 2025_64_32,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_33,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen vakuuttelu vastuullisesta taloudenpidosta on sanalla sanoen epäuskottavaa, kun asiantuntijat joutuvat korjailemaan hallituksen vaikutusarvioita, ministeriö oikomaan pääministerin kirjoituksia ja Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa täyslaidallisen pyyhkeitä. No, hallituksen tekojen lisäksi silmiinpistävää on se, mitä jää tekemättä. Koulutuspanostuksissa puheet ovat kovia mutta eurot loistavat poissaolollaan. [Timo Heinonen: 200 miljoonaa peruskouluun!] Samoin luonto‑ ja ilmastotoimet puuttuvat kokonaan, ja se tulee muuten kalliiksi. Ja liikenteen verotuksen uudistaminen ei vieläkään lähde käyntiin, vaikka verokertymä sulaa vääjäämättä. Kokoomus huutelee muilta ratkaisujen perään, mutta kertokaapa itse, miten te aiotte rahoittaa miljardikaupalla lisämenoja lähivuosina samalla, kun verotulot vähenevät sekä teidän tekojenne että tekemättömyyksienne takia. Leikkaatteko nuo miljardit koulutuksesta, sotesta ja sosiaaliturvasta? Suomalaisilla on oikeus tietää. [Välihuutoja — Vasemmalta: Hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-06-11T15:20:28,2025-06-11T15:21:28,Hyväksytty,1.1 2025_64_34,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_35,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisat hallituksen edustajat, nykyinen hallitus siis ottaa enemmän velkaa kuin edeltäjänsä. Te olette nyt vallassa. Älkää syytelkö edellistä hallitusta vaan kantakaa suoraselkäisesti vastuutanne. [Ben Zyskowicz: Eikö edes korkomenoista?] Arvoisa puhemies! Ei ole löytynyt juurikaan riippumattomia asiantuntijoita, jotka olisivat uskoneet yhteisöveroalennuksen talouskasvua nostavaan vaikutukseen. Sen uskotaan lähinnä kasvattavan valtiontalouden alijäämää. Sen sijaan koulutus nähdään yksimielisesti keskeisenä talouskasvun lähteenä. Silti siihen päätettiin lisäleikkauksia. Arvoisa puhemies! Veronalennusten hyöty syödään pois monilta pieni‑ ja keskituloisilta leikkaamalla ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeus pois kokonaan. Lisäksi hyötyä syö työttömyysvakuutusmaksujen todennäköinen nousu, jonka syy on kasvanut työttömyys. Eli hallituksen verolinja on plus miinus nolla monille pieni‑ ja keskituloisille. Paljas totuus taitaakin olla se, että hallituksen tavoite on järjestäytymisasteen laskeminen: [Puhemies koputtaa] valtatasapainon muutos työmarkkinoilla työntekijöiden tappioksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-06-11T15:21:28,2025-06-11T15:22:47,Hyväksytty,1.1 2025_64_36,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_37,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jos tämä olisi virhevisa — etsi viisi virhettä — niin oppositio varmaan voittaisi sen kisan, mutta en ole vieläkään kuullut minkäänlaisia ratkaisuja. [Aino-Kaisa Pekonen: Niitä on täällä aika paljon!] Keskustan ryhmäpuheenvuorossa oli osin ihan hyviä nostoja, mutta ne olivat toisaalta myöskin niitä asioita, mitä tämä hallitus on nimenomaan korjaamassa. Sitten nämä tietyt asiat, mitä te esititte sen lisäksi, mitä tämä hallitus tekee, ovat kuitenkin mittaluokaltaan aika pieniä. Periaatteessa niitä voisi toteuttaa, mutta sitten se vaatisi myöskin, että löydettäisiin rahoitusta niihin. Tai onko sitten vaihtoehto se, että otettaisiin vielä lisää velkaa tämän nykyvelkavuoren päälle? Tämä on kysymys, mitä minä esittäisin oppositiolle. Enemmän ratkaisuja, ja jos te esitätte ratkaisuja, niin esittäkää myöskin, mistä rahat. [Saara Hyrkkö: Esittäkää itse, mistä rahat!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-06-11T15:22:47,2025-06-11T15:23:50,Hyväksytty,1.1 2025_64_38,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_39,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Me voimme puhua mitä vain täällä, mutta numerot ratkaisevat. Otamme tänä vuonna lisävelkaa noin 15 miljardia. Vuoteen 2029 mennessä ottaa kuntatalous viisi miljardia lisävelkaa. Korkotulot lisääntyvät, joudumme puolustukseen ottamaan lisävelkaa kymmeniä miljardeja, sote tulee viemään miljardeja. Tämän päälle Suomen Pankki on ilmoittanut — vaikka täällä puhutaan koko ajan, että talous kasvaa — että tänä vuonna talous kasvaa 0,5 prosenttia ja seuraavana vuonna vähän yli prosentin. Minä voin kertoa teille, että tämä yhtälö ei toteudu, että me lopetettaisiin velkaantuminen. Me velkaannutaan koko ajan lisää. Jos me ei tehdä uusia toimia, niin tämä päättyy konkurssiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-06-11T15:23:50,2025-06-11T15:24:54,Hyväksytty,1.1 2025_64_40,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Koska ministeri Ikonen joutuu pian poistumaan, annan hänelle tässä vaiheessa minuutin vastauspuheenvuoron. — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_41,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä kysyttiin VTV:n raportin eroista. Käytännössä ainoa keskeinen muutos heidän aikaisempaan arvioonsa on se, että VTV ei laske tässä kasvuriihen verotoimille lainkaan dynaamisia vaikutuksia toisin kuin valtiovarainministeriön arvioinnissa. [Joona Räsänen: Niin kuin ei kuulukaan laskea! Voi herranjumala!] Kyllä näillä merkityksensä on, ja on ihan tärkeää, että tunnistamme ne ulottuvuudet. Sitten kysyttiin koulutuksesta ja kuntataloudesta. Kun me katsomme tätä kehyskautta, kuntatalous vahvistuu tällä kaudella, ja sitä kautta me saamme vahvistettua myöskin esimerkiksi perusopetusta, että luomme sitä osaamisen pohjaa. Samoin tällä kaudella on jo aikaisemmin tehty ja nyt tehtiin aloituspaikkojen lisäyspäätöksiä. Ja kun kysyttiin vielä kasvutoimista ja investointien houkuttelusta, niin nyt jos kelataan aikaa tunti taaksepäin, me juuri täällä salissa teimme päätöksen aluehallintouudistuksesta, joka aivan merkittävällä tavalla sujuvoittaa luvitusta ja on yksi todella tärkeä tekijä. Muistetaan iloita myöskin näistä asioista. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-06-11T15:24:59,2025-06-11T15:26:01,Hyväksytty,1.1 2025_64_42,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_43,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän se tosiasia on, että tämä hallitus tekee velkaantumisen suomenennätyksen, ja tosiasia on myös, että tämä hallitus on esimerkiksi tavallisen suomalaisen verotuksen kiristänyt korkeimmilleen kymmeneen vuoteen. Ja mitä tehdään kehysriihessä? Luulisi, että toimeen tartutaan, mutta valitettavasti se vastaus, ministeri Ikonen, kyllä nyt vaan löytyy täältä VTV:n raportista. Tuore vastaus on: kehysriihen päätökset heikentävät julkista taloutta, hallitus ei esitä uskottavaa suunnitelmaa julkisen talouden tasapainottamiseksi. Arvoisa hallitus, tämä on kyllä aika kova tuomio. On kummallista, että hallitus löysi tässä kehysriihessään miljardin veronkevennykset kaikkein rikkaimmille ja kaikkein varakkaimmille. [Timo Heinonen: Pieni‑ ja keskituloisille!] — Ja mitä puhutte pieni‑ ja keskituloisten veronkevennyksistä? Kun samaan aikaan tulee täsmäveronkiristyksiä, muun muassa tämä järjestäytyneitten palkansaajien kostovero, tulee työhuonevähennyksen poisto [Ben Zyskowicz: Hetkinen, sitä meillä ei vielä ole!] ja kulman takaa kurkistaa heikosta työllisyyden hoidosta johtuva työttömyysvakuutusmaksujen nosto, niin kyllä siinä monella pieni‑ ja keskituloisella [Puhemies koputtaa] jää pakkasen puolelle se kukkaro.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-06-11T15:26:03,2025-06-11T15:27:18,Hyväksytty,1.1 2025_64_44,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_45,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan kuulemisessa tuli aivan erityisesti esille yksi näkökulma julkisen talouden tasapainottamiseksi, ja se on se, että meidän pitää kyetä tulevaisuudessa erityisesti julkisissa sosiaali‑ ja terveyspalveluissa parantamaan tuottavuutta. Se ei tarkoita sitä, että hoitajat ja lääkärit juoksisivat nopeammin oravanpyörässä, vaan sitä, että me alamme kiinnittämään huomiota siihen, mitä tehdään ja miten tehdään. Nyt olemme odottaneet kaksi vuotta, ja mitään toimenpidettä hallitukselta ei ole tullut tämän asian parantamiseksi vielä, ja odottajan aika on aika pitkä. Tämä on sen takia tärkeää, että ministeri Ikonen, joka juuri lähti täältä, joutuu aika tukalaan tilanteeseen loppukaudesta, kun rahat loppuvat hyvinvointialueilta. Kuten täällä edellä todensi edustaja Viitanen, Valtiontalouden tarkastusvirasto on antanut aika tyrmäävän lausunnon hallituksen toimista ja toteaa muun muassa, että puoliväliriihen päätökset heikentävät julkista taloutta, vievät kauemmaksi hallituksen tavoitteista ja yhdeksän miljardin sopeutustavoitteesta on toteutumassa vain 2,6 miljardia. Nyt haluan kysyä paikalla olevilta ministereiltä: voitteko yhtyä virkavastuulla tehtyyn arvioon, vai onko [Puhemies koputtaa] teillä joku muu näkökulma tähän?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-06-11T15:27:18,2025-06-11T15:28:38,Hyväksytty,1.1 2025_64_46,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_47,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla särähtää erityisen pahasti korvaan joka kerta, kun hallituspuolueista joku väittää, että te panostatte lapsiin ja te panostatte nuoriin. [Miko Bergbom: Panostetaan!] Te olette leikanneet pelkästään sosiaaliturvaa 1,5 miljardia euroa. Tähän kokonaisuuteen kuuluu esimerkiksi toimeentulotuen asumisnormin kiristys ja asumistukeen liittyvät leikkaukset, jotka ovat johtaneet siihen, että monet köyhät lapsiperheet joutuvat muuttamaan pois niiltä alueilta, joilla he asuvat, mikä tarkoittaa sitä, että lapset revitään pois sieltä heidän juuriltaan ja pakotetaan muuttamaan johonkin muualle. Tämä koskee nimenomaan kaikista heikoimmassa asemassa olevia suomalaisia lapsia. Toinen asia, yksi julmimmista päätöksistä, mitä minun on hyvin vaikea ymmärtää, on se, että te olette poistaneet työttömyysturvasta lapsikorotuksen — työttömyysturvan lapsikorotuksen poisto, ja sitten te täällä väitätte kirkkain silmin, että tämä hallitus ajattelee lapsia. Kaikista heikoimmassa asemassa olevat [Puhemies koputtaa] suomalaiset lapset ovat tämän hallituksen jäljiltä entistä heikommassa asemassa. [Vasemmalta: Näin on! — Miko Bergbom: Törkeetä puhetta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-06-11T15:28:38,2025-06-11T15:29:55,Hyväksytty,1.1 2025_64_48,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_49,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Näyttää olevan hallituspuolueilla kyllä aika lailla takki tyhjä — kohta juhannus kun kolkuttelee. Mutta en yhtään ihmettele. Itsekin luin tuon Valtiontalouden tarkastusviraston arvion, ja jos edustaisin hallitusta, niin en minäkään kyllä tänne saliin kehtaisi tulla. Sen takia varmaan aika moni hallituspuolueiden jäsenkin on valinnut toisin. Tästä kertoo aika lailla sekin, että kun ei hallitus enää keksi tapoja puolustaa omaa politiikkaansa, niin kokoomus on nyt valinnut tämän, että käyvät oikein peitset tanassa hyökkäykseen tämmöistä itse rakentamaansa olkiukkoa vastaan — että täällä olisi esitelty joitain veroja, mitä tosiasiallisesti SDP ei ole edes esittänyt. [Ville Valkosen välihuuto] Ja kun sitten kysytään heiltä itseltään, miten nämä miljardien tarpeet jatkossa rahoitetaan, niin vastaushan tuli kuin apteekin hyllyltä, kun pääministeri totesi, että kyllä se varmaan hoituu sillä, kun näitä uusia kasvutoimenpiteitä tehdään. Kun jatkossa sitten nikotiinipusseista saadaan vielä kolmas kasvutoimi, niin silläkö tämä hoituu? [Naurua vasemmalta] Kyllä nyt hallitukselta vaadittaisiin vähän skarppausta, koska tämä julkinen talous on kyllä menossa todella huonoon suuntaan teidän johdollanne.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-06-11T15:29:55,2025-06-11T15:31:07,Hyväksytty,1.1 2025_64_50,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitos. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_51,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen edustaja Östmanin kanssa samaa mieltä, että keskustan puheessa oli nyt jo vähän yritystä. [Markus Lohi pyytää vastauspuheenvuoroa] Edustaja Hoskosen puheessa oli sekä uusia että kannatettavia esityksiä. Ainoa ongelma oli se, että ne, mitkä olivat uusia, eivät olleet kannatettavia ja ne, mitkä olivat kannatettavia, eivät olleet uusia. Mutta nyt siinä oli, edustaja Hoskonen, kuitenkin vähän yritystä. Suomen taloudelle ennustetaan kasvua itse asiassa nyt kaikissa tuoreissa ennustuksissa, ja esimerkiksi yritykset näkevät talouden tilanteen olevan paranemassa. Te, ministeri Marttinen, olette nyt hetken ollut työministerinä. Minkälaisena te näette tämän tulevan tilanteen ja kehysriihen päätökset ja niiden työllisyysvaikutukset? Ovatko nämä orastavat merkit, joita nyt yrityksistä kuulemme, sellaisia, jotka voitaisiin saada näillä kehysriihen päätöksillä vahvistumaan? [Hannu Hoskonen pyytää vastauspuheenvuoroa]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-06-11T15:31:07,2025-06-11T15:32:14,Hyväksytty,1.1 2025_64_52,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_53,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Julkisen talouden näkymä oli erittäin huolestuttava jo vuosi sitten, ja siksi onkin hätkähdyttävää, että nyt tämä tuore, puoliväliriihen päätökset huomioiva suunnitelma osoittaa tuleville vuosille vielä entistäkin synkempää näkymää. Eli kyllä tämä tilanne on äärimmäisen huolestuttava ja vakava, ja se näkyy myös niistä lukuisista asiantuntijoiden lausunnoista, jotka ovat tällä kertaa siis poikkeuksellisen kriittisiä. Puhemies! Valitettavasti onkin siis ilmeistä, että hallitusohjelman hyvät kirjaukset julkisen talouden tervehdyttämisestä on hallituksen toimesta heitetty silppuriin — ja sama koskee muuten myös monia muita sinänsä hyviä tavoitteita, joita hallitusohjelmassa on. Kun täällä hallituspuolueiden edustajat niin kovin mielellään puhuvat tyhjästä paperista esimerkiksi äsken kuullussa perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa, niin tiedättekö, mikä on se todellinen tyhjä paperi? No, se on sellainen paperi, jossa on kauniita kirjauksia ja hyviä tavoitteita mutta jonka toimet eivät johda yhtään mihinkään, ainakaan mihinkään parempaan. [Puhemies koputtaa] Eli tällainen näyttää nyt valitettavasti syntyvän Orpon hallituksen hallitusohjelmasta: tyhjä paperi. Valitettavasti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-06-11T15:32:14,2025-06-11T15:33:36,Hyväksytty,1.1 2025_64_54,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piisinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_55,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskusta on arvostellut hallituksen politiikkaa. He vaativat talouspolitiikkaa, joka turvaa koko maan elinvoiman. Se on hyvä ajatus. Sitä mekin tuemme, eikä meillä ole näistä asioista mitään erimielisyyttä, kuten edustaja Hoskonen hetki sitten ansiokkaasti todisti. Harvaan asutuille alueille parasta elinvoimaa on se, että annetaan yrityksille toimintaedellytykset. Kun kaikkialla maassa voi elää ja yrittää, tukee se kaikkien alueiden elinvoimaa. [Hanna Kosonen: Terveisiä Itä-Suomesta!] Keskustalla on kuitenkin nyt vastalauseessaan kymmeniä sivuja lausumia siitä, kuinka tämä hallitus on toiminut väärin ja kuinka taloutta olisi pitänyt hoitaa. Tämä on sikäli perin merkillistä ja sitä kummeksun kovasti, koska, arvoisa keskusta, teillä oli keväällä 23 erinomainen mahdollisuus kertoa ajatuksianne hallitustunnustelijalle ja antaa ehdotuksenne hallitusneuvotteluissa, mutta sen sijaan te jätitte tyhjän paperin, ja nyt tulette tänne viisastelemaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-06-11T15:33:36,2025-06-11T15:34:48,Hyväksytty,1.1 2025_64_56,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_57,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Alan olla varsin kyllästynyt tähän hallituksen teatteriin, jossa silmät kirkkaina väitetään, että kukaan muu ei ole esittänyt mitään vaihtoehtoja. Se nyt vain ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Te olette kysyneet, mistä rahat, ja minä kysyn samaa teiltä, erityisesti kokoomukselta: mistä te otatte rahat? Teidän hallituksenne poraa miljardiluokan aukot verotuloihin, liikenteen verokertymä sulaa vääjäämättä, ja te ette tee asialle yhtään mitään. Ja sen päälle meillä on miljardikaupalla menopaineita tuleville vuosille. Ministeri Ikonen puhui täällä jälleen koulutuspanostuksista, mutta todellisuushan on se, että te leikkaatte korkeakouluilta, te leikkaatte kunnilta eli päiväkodeilta ja peruskoulusta. [Timo Heinonen: Ei, 200 miljoonaa lisätään!] Nämä paljon mainostetut sadan miljoonan euron lisäpanostukset koulutustason nostoon — niistä rahoista ei näy jälkeäkään. Mistä rahat?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-06-11T15:34:48,2025-06-11T15:35:46,Hyväksytty,1.1 2025_64_58,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_59,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tuossa ryhmäpuheenvuorokierroksella kristillisdemokraattien edustaja Östman totesi, että nämä päätökset eivät kaikkia miellytä mutta pitkällä tähtäimellä ne koituvat kaikkien eduksi. Minä en usko tätä. Tiedättekö te sitä, että tämä hallitus on omilla toimillaan aiheuttanut 17 000 uutta köyhää lasta, ja tiedättekö te, millaisia vaikutuksia lapsiköyhyydellä on? Jos mennään katsomaan tutkimustietoa, niin lapsiköyhyys aiheuttaa rikollisuutta, se aiheuttaa mielenterveysongelmia, se aiheuttaa koulutusvajetta ja sitä kautta työttömyyttä. Minä olen sitä mieltä, että näillä teidän aivan hirveillä päätöksillä hyvinvointivelka sen kuin kasvaa, ja sitä velkaa on todella vaikea kuroa umpeen. En usko, että tämä teidän hallituksen politiikka on kenellekään hyväksi, paitsi ehkä kaikista hyväosaisimmille ja rikkaille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-06-11T15:35:46,2025-06-11T15:36:56,Hyväksytty,1.1 2025_64_60,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_61,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kasvun puute on akilleenkantapää. Siitä me varmaan ollaan tässä yhtä mieltä. Edustaja Paasi totesi ryhmäpuheenvuorossaan, että hallituksella on 600 kasvutoimea ja niitä nyt laitetaan liikkeelle. Talous kasvaa Suomen Pankin ennusteen mukaan 0,5 prosenttia tänä vuonna. Kasvu mataa, kotimarkkina on sotkettu, kuluttajat eivät uskalla kuluttaa, työttömyys on ennätyskorkealla, 320 000, pitkäaikaistyöttömyys 90-luvun lamavuosien tasolla kohtapuoliin, konkurssien määrä on ennätyssuuri, ja kuluttajat eivät uskalla tehdä päätöksiä sen takia, että talous on näin epävarmalla pohjalla. Ovatko kaikki nämä luvut, jotka tässä tulevat, onnistuneen talouspolitiikan tunnusmerkkejä? Minusta eivät, ja odottaisinkin, että niitä kasvutoimia oikeasti nähdään täällä vielä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-06-11T15:36:56,2025-06-11T15:38:05,Hyväksytty,1.1 2025_64_62,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_63,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä edustaja Lylyn kanssa siitä, että kasvua tässä tarvitaan, ja se, mitä hallitus on tehnyt, on se, että me ollaan meidän viennin kilpailukykyä vahvistettu todella paljon muun muassa työmarkkinauudistuksilla ja me ollaan tehty Suomesta parempi paikka ja houkutteleva paikka investoida, mikä näkyy nyt jo siinä, että näitä isoja investointeja on tullut. Mitä sitten tulee kasvuun tämän viennin lisäksi, niin kotimarkkina on tärkeä, ja toisin kuin täällä on väitetty, kuten Veronmaksajain Keskusliitto on sanonut, tänäkin vuonna keskituloisten ostovoima kasvaa merkittävästi, koska palkat kasvavat enemmän kuin inflaatio, korot ovat tulleet alaspäin ja verotus kevenee. Tässä on vain taustalla se, että 2020—2023 ostovoima laski kuusi prosenttia, ja se näkyy tässä taustalla sinä epävarmuutena. Mutta nyt mennään oikeaan suuntaan, ja tämä kotimarkkinoiden veto tulee nostamaan Suomen talouskasvuun.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-06-11T15:38:05,2025-06-11T15:39:13,Hyväksytty,1.1 2025_64_64,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_65,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Ensin ajattelin, että en reagoisi näihin perussuomalaisten höpinöihin näistä tyhjistä papereista ja menneisyydestä, mutta sitten minä hoksasin, että eihän sillä ole mitään väliä, kun teille on monta kertaa kerrottu niitä meidän vaihtoehtojamme mutta te ette selkeästikään kuuntele niitä. Ja sitten se keskittäminen: monta kertaa on käyty myös läpi se, millä tavalla tämä hallitus keskittää, ja juuri mitään muutahan te ette teekään kuin keskitätte aivan kaikella teidän politiikallanne ja toiminnallanne. Mutta nyt kun huomaa, että täällä on paikalla tämä meidän uudehko työministeri, niin ilahduin sitten kovasti siitä. Meillähän pitäisi saada tämä työn tuottavuus nousuun, niin kuin täällä on paljon puhuttu, ja tuottavuudessa aika iso osuus on se, että ihminen on riittävän pätevä siihen työhön, ja tästä päästäänkin sitten aiheeseen koulutus. Eli hallitushan leikkasi tämän aikuiskoulutustuen, jolla jo aiemmin oli kouluttauduttu paljon nimenomaan näille työvoimapula-aloille, ja meillä on paljon aloja, joille ei voi kouluttautua työn ohessa, eli tarvitsee niin sanotusti pitää vapaata, jotta pystyy kouluttautumaan vaikkapa sairaanhoitajaksi tai muulle semmoiselle alalle, joka vaatii näitä harjoitteluita. Haluaisinkin kysyä uudelta työministeriltä: milloin me saadaan se uusi esitys aikuiskoulutustuesta, sen korvaavasta mallista? Esimerkiksi päivämäärä sille voisi olla hyvä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-06-11T15:39:13,2025-06-11T15:40:23,Hyväksytty,1.1 2025_64_66,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_67,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! En pidä höpinänä sitä, että muistutetaan suomalaisia siitä, että keskusta kieltäytyi kategorisesti hallitusvastuusta. [Markus Lohi ja Olga Oinas-Panuma pyytävät vastauspuheenvuoroa] Te ette halunneet kantaa vastuuta, te ette tuoneet pöytään omia ehdotuksianne, kun tilaisuus sille oli. Ja nyt, kuten edustaja Piisinen loistavasti täällä todisti, te jälkiviisastelette. Tuotte esityksiä, joita te ette ole valmiina kuitenkaan oikeasti ajamaan, koska jos olisitte, te olisitte hallituksessa, ja te tiedätte tämän. Te olette siellä, koska te yritätte kerätä kannatusta, ja tämä on se lainalaisuus, missä nyt ollaan. Mutta mitä tulee vasemmiston väitteisiin, että tämä hallitus on ikään kuin huono lapsiperheille ja lasten kannalta, niin se ei pidä paikkaansa. Katsokaa omaa vaihtoehtoanne. Siellä riippumattomat asiantuntijat ovat arvioineet, että Suomeen syntyisi yli 50 000 uutta työtöntä vasemmistoliiton veronkorotusvaihtoehdon seurauksena. [Hanna Sarkkinen: Se johtuu siitä, ettemme leikkaisi sosiaaliturvaa! — Minja Koskela pyytää vastauspuheenvuoroa] Mitä se tarkoittaisi usealle suomalaiselle, tuhansille suomalaisille lapsiperheille, joilta lähtisivät työpaikat alta ja joiden elintaso sitä myötä heikkenisi? Hallitus panostaa lapsiperheisiin: alle kolmevuotiaiden lapsilisiä on korotettu, peruskoulu, lasten ja nuorten terapiatakuu, työtulovähennyksen korotuksia. Täältä löytyy kyllä toimia, [Puhemies koputtaa] joita teistä ei ollut ajamaan. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-06-11T15:40:23,2025-06-11T15:41:37,Hyväksytty,1.1 2025_64_68,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_69,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Bergbomille sanon, että totta kai te voitte puhua keskustasta ja siitä, miksi keskusta ei toisen perättäisen vaalitappion jälkeen lähtenyt hallitukseen vaan kunnioitti vaalitulosta ja demokratiaa, jos se tuo helpotusta teille, mutta minusta kuitenkin on tärkeämpi, kun puhutaan julkisen talouden suunnitelmasta, että oltaisiin nyt yhdessä huolissamme siitä, mihin velkakurimukseen tämä maa on menossa tämän hallituksen toimesta. Katsokaa, mitä VTV sanoo: ei ole edes näköpiirissä, että valtion velkaantuminen kääntyisi laskuun. Mitä tulee sitten täällä kokoomuksen ilakointiin siitä, että Suomi on lähtenyt nyt nousuun, niin totta kai me olemme tyytyväisiä, että kasvua on ennustettu Suomen Pankinkin uusimman mukaan 0,5 prosenttia, mutta se ei riitä. Valtiovarainvaliokunnan asiantuntijoitten mukaan kasvun pitää olla korkeampaa kuin meidän valtionvelan korko, jotta me saadaan velkaantuminen haltuun. Eli kasvun pitäisi alkaa kakkosella. Mitä tulee lapsiperheisiin, niin on se minusta arvovalinta, että tuodaan lapsivähennys verotukseen, mutta jos tuleekin perheenlisäystä eli joutuu vanhempainvapaalle — tai pääsee, sehän on iloinen asia — niin menettää sen lapsikorotuksen verotuksessa. [Puhemies koputtaa] Tai jos joudut työttömäksi, menetät sen, koska se annetaan vain työtuloista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-06-11T15:41:37,2025-06-11T15:42:54,Hyväksytty,1.1 2025_64_70,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitos. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_71,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen aiemminkin käynyt täällä keskustelua perussuomalaisten kanssa liittyen näihin meidän vaihtoehtobudjetin laskelmiin, joissa näkyy, että työttömyys lisääntyy. Se johtuu siitä, että me emme olisi tehneet sitä valintaa, että leikkaamme sosiaaliturvaa 1,5 miljardia euroa. [Miko Bergbom: Riippumattomat asiantuntijat!] On fakta, että se osuu nimenomaan kaikista heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Kun te poistatte esimerkiksi suojaosat, niin se vaikeuttaa työn vastaanottamista. Yksi asia on se, että te kyllä laskette dynaamisia vaikutuksia ihan joka ikiselle rikkaille tehtävälle veronalennukselle, mutta näille heikennyksille, joita te teette kaikkein pienituloisimmille ihmisille, ei tehdä mitään vaikutusarviota. Totta kai se on niin, että kun te pudotatte satatuhatta uutta ihmistä toimeentulotuelle, jolta on kaikkein vaikein työllistyä, niin se silloin vaikeuttaa ihmisten työllistymistä, ei helpota sitä. Eli minä seison kyllä ihan rohkeasti ja selkä suorassa sen meidän vaihtoehtobudjettimme takana. Me olemme tehneet siinä meidän arvovalinnan, ja te olette tehneet hyvin toisenlaisen arvovalinnan. [Ben Zyskowicz: Teidän arvovalinta tekee 50 000 työtöntä lisää!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-06-11T15:42:54,2025-06-11T15:44:05,Hyväksytty,1.1 2025_64_72,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_73,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Se on käynyt kyllä koko Suomen kansalle selväksi, että vasemmisto seisoo sen valinnan edessä, että jatkossakin työttömät pysyisivät työttöminä, mutta se ei ole tämän hallituksen linja. [Välihuutoja vasemmalta] Se ei ole tämän hallituksen valinta. Me teemme politiikkaa, jolla tavoitellaan sitä, että nämä ihmiset nousisivat sieltä työttömyydestä töihin. Silloin heidän ostovoimansa ja elintasonsa paranevat, [Hälinää — Puhemies koputtaa] mikä helpottaa myös niitä lapsia. Ja se on aivan kohtalonkysymys koko tälle maalle, että me saadaan yhä useampi ihminen työskentelemään työpaikoilla. [Pia Lohikoski: No, missä ne työpaikat on?] Suomessa on yksi Pohjoismaiden korkeimmista rakenteellisista työttömyysasteista. Herättääkö se teillä minkäännäköisiä hälytyskelloja? Eipä näytä herättävän. Teidän vaihtoehtonne on vaan laittaa lisää rahaa sosiaaliturvaan. Se ei ole kestävä vaihtoehto. Kestävää on se, että suomalaiset saavat työpaikan, ja siihen hallitus pyrkii kaikilla toimillaan, joita nyt myös puoliväliriihessä tehtiin lisää, [Pia Lohikoski: Lupasitte 100 000 lisää, missä ne on? — Välihuutoja] jotka tulevaisuudessa vahvistavat sitä, että Suomessa olisi enemmän työpaikkoja. Mikä siinä on niin kamalaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-06-11T15:44:05,2025-06-11T15:45:05,Hyväksytty,1.1 2025_64_74,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_75,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitos, herra puhemies! Täällä me huutelemme toisillemme, että mistä rahat. Tosiasia on kuitenkin se, että valtavat julkisen talouden haasteet ovat Suomen ja kaikkien vastuullisten puolueiden edessä vielä vuosikausia ja useita vaalikausia. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ja myös hyvin arvostettu ekonomisti Vesa Vihriälä ovat esittäneet, että Suomessa otettaisiin mallia Ruotsin finanssipolitiikan ohjauskehikosta. Rehnin mukaan Ruotsissa kokonaisuuden peruspilarit ovat tasapainotavoite ja velka-ankkuri sekä niiden kanssa johdonmukainen menokatto. Hän hallituksellekin kertoi, että valtiopäivät Ruotsissa asettaa tasapainotavoitteen joka kahdeksas vuosi vaalikauden lopussa niin, että uusi tavoite koskee ennakoivasti seuraavia vaalikausia, ja velka-ankkuri puolestaan on keskipitkän aikavälin tavoite julkiselle velkasuhteelle. Mielestäni nämä Rehnin ja Vihriälän näkemykset ovat hyviä ja kannatettavia, ja kannustankin puolueita neuvotteluihin tällaisista asioista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-06-11T15:45:05,2025-06-11T15:46:19,Hyväksytty,1.1 2025_64_76,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_77,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Työllisyys on todellakin mennyt rajusti huonompaan suuntaan, ja kun välillä täällä salissa puhutaan piilotyöpaikoista, niin kyllä on todella onnistuttu työpaikat piilottamaan hyvin. On menty todella paljon huonoon suuntaan, yli satatuhatta työpaikkaa ollaan varmasti menetetty. Suomen velkaantuminen on myös ennätysvauhtia tässä lisääntynyt, ja käsiteltävänä oleva selonteko julkisen talouden suunnitelmasta ei kyllä juurikaan esitä toimia tämän tilanteen korjaamiseksi. Usko ja toivo rikkaiden veronalennuksien voimaan eivät nyt auta tässä asiassa, ja tarvitaan niitä aitoja kasvutoimia, jotka tukevat pitkäjänteistä, kestävää talouskasvua. Tähän keskeisiä keinoja löytyy teollisuus‑, koulutus‑ ja työvoimapolitiikasta, ilmastopolitiikasta, ja kaikissa näissä hallitus on epäonnistunut. Toivon, että jatkossa hallitus ja varsinkin työministeri Marttinen keskittyisivät aidosti kasvun luomiseen ja sen edistämiseen ja jättäisivät palkansaajien aseman polkemisen vähän vähemmälle. — Kiitos. [Markus Lohi: Erittäin hyvä puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-06-11T15:46:19,2025-06-11T15:47:26,Hyväksytty,1.1 2025_64_78,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_79,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on saanut poikkeuksellisen paljon — poikkeuksellisen paljon — talousasiantuntijoiden kritiikkiä, eikä se ole ihme, sillä asiantuntijat ovat joutuneet korjailemaan vaikutusarvioita, ja Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa todellakin pyyhkeitä. Hallitus on puhunut siitä, kuinka velka tulee taittaa, mutta ratkaisut, mitä te esitätte, eivät vie siihen. Te olette unohtaneet myös ilmasto‑ ja luontovelan. Olette unohtaneet hyvinvointivelan. Nämä ratkaisut, joita te esitätte, kasvattavat myös näitä kaikkia velkoja aivan massiivisesti, ja se tulee äärimmäisen kalliiksi tulevina vuosina. Täällä on puhuttu siitä, että meillä ei ole ollut talouskasvua. Se, mitä meidän pitäisi korjata, on jalostusarvon nosto. Me käytämme poikkeuksellisen paljon luonnonvaroja, mutta me käytämme niitä todella tehottomasti. Jotta saamme jalostusastetta nostettua, me tarvitsemme myös osaamista, koulutusta, mutta valitettavasti tästäkin te olette leikanneet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-06-11T15:47:26,2025-06-11T15:48:39,Hyväksytty,1.1 2025_64_80,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_81,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Puhemies! Hallituksen kallein ministeri näyttää olevan nyt poissa. Ministeri Häkkänen ilmoitti Natossa, että eduskunta olisi kuitannut sotilasliiton uudet viiden prosentin menotavoitteet. Noin vain ministeri kuittasi Suomelle yli 16 miljardin euron laskun, vaikkemme täällä ole asiaa edes käsitelleet, saati siitä päättäneet. Jos avoimesti käsittelisimme, ei hyväksyntää tulisi, sillä niin suuren vahingon se maallemme ja kansalaisille aiheuttaisi. Tälle vuodelle aseisiin annettiin kuusi ja puoli miljardia. Se on kaksinkertainen määrä viiden vuoden takaiseen. [Miko Bergbom: Minkähän takia?] Nykytaso on jo tarkoittanut leikkauksia hyvinvointiin. Käsittelyssä oleva julkisen talouden suunnitelma tarkoittaisi yli kymmentä miljardia sotilasmenoihin. Leikkaukset sosiaaliturvaan, eläkkeisiin ja palveluihin jatkuvat entistä ankarampina. Opetukseen ja kulttuuriin valtio antaa vuosittain reilut kahdeksan miljardia, kahdeksan ja puoli. Päiväkodit, koulut, yliopistot, nuorisotoimi, kirjastot ja taide tässä maassa saavat sen. Jatkossa armeija saisi kaksi kertaa enemmän, 16 miljardia. [Puhemies koputtaa] Se on lähes viidenneksen valtion budjetista. Pienen kansan voima voi olla vain sivistyksessä, [Puhemies koputtaa] mutta hallitus näyttää uskovan aseisiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-06-11T15:48:39,2025-06-11T15:50:03,Hyväksytty,1.1 2025_64_82,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kosonen. Edustaja Kosonen on tainnut poistua. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_83,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin tuosta perussuomalaisten puheenvuorosta, että kannetaan yhdessä huolta alueiden elinvoimasta: kyllä keskusta on monia tämän hallituksen ratkaisuja vastustanut, muun muassa tätä sairaaloiden alasajoa ja yöpäivystyksen lakkautuksia, joita perussuomalaiset ovat olleet täällä aktiivisesti viemässä eteenpäin. Tämä kokoomuksen ensimmäinen puheenvuoro tässä keskustelussa oli aika kuvaava, kun se meni vähän niin kuin sillä entisellä parhaat päivänsä nähneellä urheilijalla, että tämä kausi nyt meni vähän huonosti, mutta odottakaapa seuraavaa kautta, sitten talous lähtee oikenemaan. Kyllähän tämä Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus oli aika korutonta kertomaa. Siinä todellakin sanotaan, että ”hallitus ei esitä uskottavaa suunnitelmaa julkisen talouden tasapainottamiseksi”, ja se jatkuu vielä niin, että ”puoliväliriihen päätökset vievät entistä kauemmaksi tästä tavoitteesta”. Mutta yhdessä kisassa pärjäätte, yhden kultamitalin olette jo oikeastaan saaneet plakkariin, elikkä tulette olemaan todennäköisesti kaikkien aikojen eniten velkaa ottanut hallitus. Arvoisa puhemies! Kun täällä on työministeri paikalla ja maatalouden kannattavuus meitä kaikkia huolettaa, [Puhemies koputtaa] niin kysyn työministeriltä: miten etenevät nämä hallitusohjelman mukaiset toimenpiteet [Puhemies koputtaa] kilpailulain tarkastelusta ja muutoksista maatalouden kannattavuuden parantamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-06-11T15:50:08,2025-06-11T15:51:29,Hyväksytty,1.1 2025_64_84,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_85,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kunnioitettu puhemies! Niin, kyllä totuutta täytyy katsoa silmiin. Valtio velkaantuu edelleen huolestuttavasti. On useiden vaalikausien työ, että saadaan tämä oikaistua. Mutta täällä on monesti viitattu tähän VTV:n julkaisuun. Mitä VTV oikeastaan tahtoo meille sanoa? Valtion menot kasvavat tuloja nopeammin. Käytännössä VTV esittää lisäsopeutusta: menoja pienemmiksi ja tuloja lisää. No, miten hallitus on toiminut? Mehän on tehty kasvupaketti, jolla ylläpidetään kansalaisten ostovoimaa. Kasvun taikaa ei saada valtion menopuolella, vaan täytyy tehdä toimenpiteitä valtion tulopuolella, ja sitä on nyt tässä toteutettu. Tuottavuutta koetetaan saada ylös, investointeja liikkeelle, ja sitä kautta kustannuskilpailukyky kasvaa, yksikkötyökustannukset lähtevät laskuun ja vienti lähtee kasvuun. Mitä tulee sitten näihin puolustusmenopaineisiin, niin se on aivan totta, että tulevina vuosina on valtavat puolustusmenopaineet. [Puhemies koputtaa] Siihen täytyy keksiä jotakin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2025-06-11T15:51:29,2025-06-11T15:52:44,Hyväksytty,1.1 2025_64_86,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_87,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Talouden tilanne on erittäin vaikea, niin kuin kaikki tiedämme, ja ymmärrän keskustelun rapsakkuuden. Hallitus haukkuu oppositiota, ja oppositio haukkuu hallitusta, ja voi olla, että keskustelu lässähtää nyt tässä minun puheenvuorossani jokseenkin täysin, koska olen päätynyt seuraavanlaiseen fundeeraukseen: Kolmea asiaa ei voi saada yhtä aikaa, oli hallitus mikä tahansa, nimittäin velan kasvun pysäyttämistä, verojen alentamista ja välttämättömän rahoituksen lisäystä niihin tarpeisiin, jotka meillä on. Kaksi näistä voidaan aina toteuttaa yhtä aikaa mutta kolmannen kustannuksella. Esimerkiksi jos velkaa alennetaan ja veroja alennetaan, silloin ei rahoitukseen jää rahaa. Tai jos velkaa alennetaan ja rahoitusta lisätään, silloin veroja ei voida alentaa. Tai kolmanneksi: jos veroja alennetaan ja rahoitusta kasvatetaan, silloin myös velkaa joudutaan kasvattamaan. Eli kolmea ei saa yhtä aikaa. Oppikaa tämä, hyvä hallitus. Miettikää, mitkä kaksi näistä ovat mahdollisia tehdä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-06-11T15:52:44,2025-06-11T15:53:50,Hyväksytty,1.1 2025_64_88,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_89,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan hallituksen kevään puoliväliriihen lisätoimet heikentävät julkista taloutta. Hallitus on pyrkinyt tähän asti sopeuttamaan taloutta useilla miljardeilla: rajuja leikkauksia on kohdennettu sekä sosiaaliturvaan että koulutukseen. Hallitus on toteuttanut leikkauspolitiikkaansa perustellen sitä velkaantumisen vähentämisellä. Nyt tämä velkaantumisen vähentäminen ei enää kiinnostakaan, vaan hallituksella on oma taikaseinä, josta rahaa riittää suuryritysten ja suurituloisten veronalennuksiin, kunhan ne rahoitetaan leikkaamalla pienituloisilta tai jopa velkarahalla tai pikavippinä Eläkerahastosta. Puoliväliriihessä jatkuivat myös hallituksen hyökkäykset ay-liikettä kohtaan, ja samoin koulutuksesta leikataan jälleen. Leikkaamalla kuntien valtionosuuksista 75 miljoonaa leikataan siis varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta. Lisäksi korkeakoulukenttää järkytettiin 120 miljoonan leikkauksilla korkeakoulujen perusrahoituksesta. Mutta eniten ihmetyttää, ja tätä haluaisin kysyä: missä on se sata miljoonaa, jota on luvattu [Puhemies koputtaa] lisää uusiin aloituspaikkoihin? Valiokuntakuulemisessa kävi ilmi, että sitä [Puhemies koputtaa] ei ole missään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-06-11T15:53:50,2025-06-11T15:55:11,Hyväksytty,1.1 2025_64_90,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkinen, olkaa hyvä", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_91,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä tilanne todella vakava tällä hetkellä on. Kun katsotaan nyt tätä Valtiontalouden tarkastusviraston tuoretta arviota tästä julkisen talouden suunnitelmasta, niin sieltä oikeastaan kaksi huomiota nousee esille. Ensinnäkin tämä VTV:n tuore puolueeton arvio hallituskaudella toteutuvasta julkisen talouden sopeutuksesta on luokkaa 2,6 miljardia. Siis hallituksen sopeutus ei tosiasiassa ole lähelläkään yhdeksää miljardia, joten nyt on lopetettava tämän mantran toistelu, koska se ei yksinkertaisesti vie asioita eteenpäin millään lailla. Toisekseen puoliväliriihen päätökset heikentävät julkista taloutta ja vievät sitä kauemmaksi hallitusohjelman sopeuttamistavoitteesta. Tässä olisi nyt erittäin vakava harkinnan paikka miettiä näitä puoliväliriihen toimia uudemman kerran. Tilanne on siinä määrin vakava, että todella kannatan ajatusta siitä, että tarvitsemme tämmöistä pidemmän aikavälin näkymää, [Puhemies koputtaa] parlamentaarista yhteistyötä siinä, kuinka näistä tulevaisuuden haasteista selvitään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2025-06-11T15:55:11,2025-06-11T15:56:30,Hyväksytty,1.1 2025_64_92,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Valkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_93,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Terve talous on hyvinvoinnin perusta, ja tämänkin julkisen talouden suunnitelman käsittelyn aikana on käynyt selväksi, että 1) tämä hallitus tekee poikkeuksellisen kunnianhimoista ja rohkeaa talouspolitiikkaa monilla eri osa-alueilla ja 2) on ilmiselvää, että työtä riittää myös tulevaisuuteen, niin sotemenojen kasvun osalta kuin esimerkiksi puolustusmenojen kasvun osalta. Se on tänä keväänä talouspoliittisessa keskustelussa ehkä eniten yllättänyt, että koko oppositio on kääntynyt vastustamaan näitä veronkevennyksiä, rakenteellisia muutoksia, joissa Suomen verojärjestelmää uudistetaan siten, että työ ja yrittäminen ja investoiminen kannattavat paremmin. [Pia Viitasen välihuuto] Siis se ei ole yllättänyt, että sosialisteilla menevät veronmaksajien rahat ja omat rahat sujuvasti sekaisin, mutta se, että keskusta on tässä täysin samassa rintamassa, on kyllä ollut yllättävää. Keskusta voisi vastata, mikä enää erottaa teidän veropolitiikkaa sosiaalidemokraateista. Kokoomus on erittäin tyytyväinen siihen, että Suomessa investointien, [Puhemies koputtaa] talouskasvun, työnteon kannustimet nyt paranevat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2025-06-11T15:56:30,2025-06-11T15:57:46,Hyväksytty,1.1 2025_64_94,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_95,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä keskustalle on täysin selvää, että yksityistä omaisuutta suojellaan ja metsiä jalostetaan ja myydään valmiina tuotteina maailmalle. Nythän sitä poltetaan. Kokoomukselta odottaisi nyt toimenpiteitä, että tämä tuhoisa politiikka lopetetaan. Meidän on saatava tähän maahan turve takaisin, muuten tässä maassa käypi todella köpelösti. Maatalous rypee niin syvällä nyt. Meiltä kohta loppuvat kuiviketurpeet, kasvuturpeet. Meillä loppuu kaikki se tavara, mikä on halpaa, edullista ja toimivaa. Se korvataan aivan sellaisilla plaseboilla, mitkä tekevät vain vahinkoa Suomen kansantaloudelle. Meidän ainoa mahdollisuus selvitä näistä veloista on tuottaa omilla tuotteillamme lisäarvoa jalostamalla tuotteita mahdollisimman pitkälle, myymällä ne ulkomaille, koska viennin kautta tämä maa nousee, jos nousee. En halua moittia ketään, mutta totean, että nämä ovat karmeita totuuksia. Metsäteollisuuden tulevaisuus tässä maassa lietsoo samalla metalliteollisuutta, energiateollisuutta, kemianteollisuutta, työllisyyttä, koko tätä kuviota. Hyvät, rakkaat edustajakollegat, älkää kuvitelkokaan, että ilman sitä selviäisimme. Ja oma leipä pitää taata. Maatalouden alasajo on lopetettava ja saatava tämä orkesteri soimaan kauniimmin. Se on helppoa, kun sitä haluamme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-06-11T15:57:46,2025-06-11T15:58:58,Hyväksytty,1.1 2025_64_96,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_97,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Bergbom poistui salista, mutta olisin hänelle halunnut todeta, että tosielämässähän kenenkään työpaikka ei häviä sen takia, että sosiaaliturvaa ei leikata, ja tosielämässä myöskään kenellekään ei automaattisesti ilmesty työpaikkaa sen perusteella, että sosiaaliturvaa leikataan. Tämä hallituksen sosiaaliturvaleikkauksiin ja laskennallisiin työllisiin perustuva työllisyyspolitiikka ei tässä tosielämässä ole nyt toiminut. Tavoitteena oli 100 000 lisätyöllistä, mutta saldona tähän mennessä on 80 000 työtöntä lisää. Erityisen paha on pitkäaikaistyöttömyyden kasvu. Pitkäaikaistyöttömien on usein vaikea palata takaisin työmarkkinoille, vaikka työmarkkinoiden tilanne paranisikin, ja pitkäaikaistyöttömyys muodostaa valtiontaloudelle usein pitkäaikaisen ongelman. Laskua 90-luvun laman työttömyydestä maksetaan yhä. Haluan kysyä työministeri Marttiselta: mitä te aiotte tehdä pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi? Toivon, että teillä on muitakin lääkkeitä kuin sosiaaliturvan leikkaus.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-06-11T15:58:58,2025-06-11T16:00:10,Hyväksytty,1.1 2025_64_98,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, neljä minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_99,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Matias,Marttinen,Työministeri,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia paljon, herra puhemies! Tässä tuli kohtalaisen monta kysymystä, mutta pyrin käymään nyt läpi kaikki ne, jotka jollain tapaa tulivat omalle toimialalle tai vastuulle. Edustaja Oinas-Panuma kysyi aikuiskoulutustuesta — hän valitettavasti on näköjään jo poistunut. Vuosi sitten keväällä hallituksen kehysriihessä varattiin erillinen määräraha nimenomaan meidän julkisen sektorin tärkeiden työtehtävien uudelleenkouluttautumistarpeita tai lisäkouluttautumistarpeita varten. Tämä ensimmäisen vaiheen pilotti on nyt ollut käynnissä. Odotan vasta sen tuloksia, ja sen jälkeen katsotaan, miten sitä koulutusmallia voidaan edelleen siis tulla kehittämään ja hyödyntämään paremmin. Elikkä määräraha meillä on käytössä. Toki se on hyvin paljon pienempi kuin mitä se aikaisemmin on ollut aikuiskoulutustuen osalta. Mutta joka tapauksessa tunnistamme sen, että meillä on iso määrä tärkeitä julkisen sektorin työtehtäviä, joissa meidän täytyy turvata ne uudelleenkouluttautumispolut — vaikka sivistyspuolen osalta taikka sitten sairaanhoitajasta aina vaikka terveystieteiden maisteriksi saakka. Sitten täällä edustaja Lyly ja useat muutkin kollegat puhuivat kasvupolitiikasta oikein viisaasti. En usko, että lopulta meillä on itse siitä tavoitteesta mitään erimielisyyttä. Jos katsomme tällä hetkellä näitä keskeisiä ennustelukuja, joihin tietysti itse pohjaan vahvasti työni, niin näemme sen, että talouden kasvu on lähtenyt jo tällä hetkellä liikkeelle. Kuten täällä salissa tuotiin aikaisemmin esille, niin vastaavasti myös palkansaajien ostovoima kehittyy tällä hetkellä hyvin myönteisesti. Arvio on silloin se, että tämä tukee nyt hyvin vahvasti nimenomaan palvelusektoreitten elpymistä. Elikkä nyt tässä tilanteessa, jossa edelleen kansainvälinen epävarmuus, kauppasodan uhka ja Ukrainan sota ovat asioita, jotka vaikuttavat kuitenkin hyvin voimakkaasti Suomen kaltaiseen pieneen vientivetoiseen talouteen, näyttää siltä, että se talouden elpyminen on lähtenyt liikkeelle nimenomaan meidän kotimarkkinasta käsin. Ja totta kai on näin, että mikäli kansantaloudessa tapahtuu myönteisiä liikkeitä parempaan suuntaan, niin vastaavasti niillä on erittäin voimakas vaikutus myös meidän koti-Suomen tilanteeseen. Mutta tietysti me seuraamme tarkasti tilannetta ja teemme osaltamme parhaamme, jotta muun muassa kauppasodan uhka voidaan välttää ja Yhdysvallat, USA, löytää kestävän ja tasapainoisen ratkaisun, jotta taas vastaavasti meidän yrityksille tulee vahvempaa luottamusta investoida tulevaisuuteen. Lisäksi edustaja Viitala nosti esille työllisyyspuolen ja taisi käyttää aika tällaista mielenkiintoista retoriikkaa puheessaan. Itse en sellaista käytä. Se on, hyvät kollegat, kuitenkin niin, että tämän hallituksen tekemät uudistukset suomalaisille työmarkkinoille ovat varsin maltillisia. Niillä haetaan sitä, että suomalaiset yritykset ja ennen kaikkea suomalaiset pk-yritykset, joita me tunnemme hyvin tuolta meidän omalta kotiseudulta, voisivat vahvemmin työllistää ja kehittää omaa toimintaansa. Nyt vaikkapa tulevan syksyn työmarkkinauudistukset kohdistuvat ennen kaikkea pienempiin suomalaisiin pk-yrityksiin ja heidän kykyynsä taas vastaavasti työllistää. Kuulen mielelläni, mitä vaihtoehtoja sosiaalidemokraateilla on, muita kuin veronkorotuksia, jotka eivät ole mikään aito kasvutoimi, sellaisia, joilla voitaisiin parantaa suomalaisten pk-yrittäjien mahdollisuuksia työllistää, kehittää yritysten toimintaa. Kertokaa ihmeessä, minä otan listan vastaan, mutta veronkorotukset eivät kyllä meille kelpaa, vaan halutaan selkeää, vahvaa näkymää, jotta meidän yrittäjät voivat taas luottaa tulevaisuuteensa, ja siihen me kaikin keinoin tässä vastaavasti myös sitten pyrimme. Rouva puhemies, ehkä tästä jatkan myöhemmin sitten tuolta... [Eduskunnasta: Maatalous unohtui!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-06-11T16:00:15,2025-06-11T16:04:29,Hyväksytty,1.1 2025_64_100,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Jatketaan debattia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Viitanen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_101,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tuli puhe tästä veropolitiikasta, ja mielelläni kyllä kerron SDP:n vastauksia. Nimittäin eihän SDP ole vastustanut pieni‑ ja keskituloisten veronkevennyksiä, päinvastoin. [Susanne Päivärinnan välihuuto] Mehän esitettiin puoli miljardia hallitusta enemmän veronkevennyksiä [Susanne Päivärinta: Nimenomaan!] jo kuluvalle vuodelle suhdannepoliittisesti oikeammin juuri pieni‑ ja keskituloisille. Olemme myös esittäneet, ministeri, arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostoa, joka nimenomaan auttaisi pieniä yrittäjiä. Toivon ministeriltä kommenttia tähän. Samoin olisimme säilyttäneet kotitalousvähennyksen hoito‑ ja hoivatyön sekä kotitalousavun kohdalla, koska se nimenomaan tukisi naisvaltaista yrittäjyyttä sekä esimerkiksi ikäihmisten mahdollisuutta asua kotona. Kyllä SDP:llä on hyviä veronkevennysehdotuksia. Mutta sitä me emme hyväksy, että tällaisia hyvin kalliita, tehottomia, kaikkein varakkaimmille suunnattuja veronkevennyksiä hallitus on löytänyt miljardilla. Se on kyllä täysin eriarvoistavaa ja väärää politiikkaa. Kyllä veroilla tarvitsee saada aikaan kasvua ja työllisyyttä, ei niin, että sitä vaan tungetaan rikkaille, mitä hallitus tekee.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-06-11T16:04:29,2025-06-11T16:05:45,Hyväksytty,1.1 2025_64_102,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Edustaja Lohi. [Ben Zyskowicz: Kotitalousvähennystä demarit on aina kannattanut! — Pia Viitanen: Me olemme vaihtoehtobudjetissamme esittäneet, Zyskowicz lukee!] — Edustaja Lohi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_103,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan alkuun kiittää edustaja Zyskowiczia. Aivan erinomainen puheenvuoro oli tuossa hetki sitten. Mitä tulee edustaja Valkosen kyselyyn keskustan veropolitiikasta, keskustahan ei tuloveroalennuksia vastusta, koska ekonomistien eli taloustieteilijöidenkin mukaan niitten itserahoitusaste on varsin korkea ja ne lisäävät kotimaista kysyntää tässä suhdannetilanteessa ja ovat järkeviä isossa kuvassa. Sen sijaan yhdeksän kymmenestä ekonomistista on sitä mieltä, että tuommoinen kaavamainen yhteisöveron alennus on erittäin kallis ja tehoton. [Pia Viitanen: Kyllä!] Me tästä tulevaisuuteen lähes miljardin joka vuosi velkaannumme sen takia. Sellaista ei kannattaisi tehdä — mieluummin joku rakenteellinen, todellinen muutos tähän. [Jorma Piisisen välihuuto] Mutta, arvoisa puhemies, haluaisin tässä nostaa esille vielä yhden idean, koska me mietimme, miten tuottavuutta saadaan julkisella sektorilla parannettua. Ja ajatelkaapa, jos me säätäisimmekin semmoisen lainsäädännön, joka mahdollistaisi, että vaikkapa Kelan etuuksia voitaisiin automatisoida tekoälyä hyödyntäen niin, että ne, jotka ovat positiivisia päätöksiä, voisi tehdä tekoälyn avulla, ja silloin, kun tulee negatiivinen päätös, tulisi ihminen siihen mukaan. Siellä on 8 400 työntekijää, [Puhemies koputtaa] merkittävä osa etuuskäsittelyssä. Me voisimme tuottavuutta parantaa aivan valtavasti. Minusta kannattaisi lähteä miettimään tämmöisiä uusia ideoita, [Puhemies: Aika!] joilla me saadaan todellista tuottavuutta julkiselle sektorille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-06-11T16:05:45,2025-06-11T16:07:06,Hyväksytty,1.1 2025_64_104,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_105,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Yrttiaho otti puolustusmenot puheeksi. Haluaisin häntä muistuttaa siitä, että varautuminen, yhteistyö ja pelote ovat aina halvempia kuin mahdollinen sota. Jos tätä ei ymmärrä, niin kannattaa kysyä ukrainalaisilta. Haagin Naton-huippukokous lähestyy kesäkuun lopulla, ja siellä on pöydällä ajatus viiden prosentin puolustusmenoista, joista 1,5 prosentin on ajateltu kohdistuvan muihin kuin aivan siihen kovaan puolustuksen ytimeen. Siinä voivat tulla kysymykseen Suomen osalta ymmärtääkseni huoltovarmuuskulut, väestönsuojelumenot ja liikenteen puolustusta tukevat investoinnit. Ministeri Marttinen, miten näette, jos tähän päädytään, tämän puolentoista prosentin vaikutukset työllisyyteen? Voidaanko sitä näkökulmaa katsoa ikään kuin vivuttamisen vinkkelistä, että saadaan taloutta liikkeelle, puolustusta tietenkään unohtamatta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-06-11T16:07:06,2025-06-11T16:08:19,Hyväksytty,1.1 2025_64_106,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_107,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kiurun puheesta on helppo jatkaa. Meidän kannattaa muistaa se, että viimeksi, kun Suomi joutui sotaan, suuri osa meidän sotilaistamme sai varusteeksi omaan karvalakkiin kokardin ja onnettoman pystykorvakiväärin. Se on kylmä tosiasia tänä päivänä, että niillä varusteilla ei itsenäinen valtio ole kovin pitkään itsenäinen valtio. Meidän on satsattava rahaa korvetteihin. Hämeenmaa‑ ja Uusimaa-alukset vanhenevat. Meidän on satsattava rahaa hävittäjiin. Hornetit ovat kohta lentotuntiensa päässä, niihin tulee hiusmurtumia. F-kolmevitoset on saatava tilalle. Meillä on oltava uskottava rajapuolustus. Daavidin linko meidän on pakko saada ilmapuolustukseen. Meidän on myöskin satsattava jalkaväkimiinoihin. Se on ainoa uskottava pelote sillä kohtaa, jos tänne joku muu maa on pyrkimässä aktiivisesti hyökkäysmielessä. Nämä asiat on erittäin hyvä muistaa. Niihin menee rahaa, mutta jos niihin ei laiteta rahaa, kohta ei myöskään ole itsenäistä maata. [Puhemies koputtaa] Suomi on ja pysyy. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-06-11T16:08:19,2025-06-11T16:09:33,Hyväksytty,1.1 2025_64_108,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_109,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä ihmeteltiin sitä, miksemme ole iloisia siitä, että on tehty veronkevennyksiä pieni‑ ja keskituloisille. Niistä me olemmekin tyytyväisiä. On hyvä, että työn ja yrittämisen verotusta on alennettu, mutta se, mitä hallitus on nyt tekemässä, on, että se on tämän lisäksi tekemässä myös sellaisia veronalennuksia, jotka ovat aivan turhia, niin kuin tämä yhteisöveron alennus, josta todellakin asiantuntijat sanovat, että se on aivan hyödytön mutta valtavan kallis, ja toisaalta myös ne alennukset kaikkein rikkaimmille, jotka eivät mene edes sitten kulutukseen, niin kuin näitten pieni‑ ja keskituloisten veronkevennykset kyllä tulevat. Ja tosiaan niiden vaikutukset jäävät pieniksi sillä, kun poistatte tämän ammattiliiton jäsenyyden verovähennyksen. Mutta se, mitä minä ihmettelen, on se, miksi te ette vie tätä vihreätä verouudistusta eteenpäin. [Ben Zyskowicz: No sitähän just viedään, painopistettä siirretään!] Miksi te ette laita ympäristöhaitoille hintaa? Miksi te ette edistä kiertotaloutta niin, että neitseellisiä raaka-aineita verotettaisiin, mikä loisi kiertotaloutta ja sitä kautta uutta markkinaa? Miksi te ette tee tätä verouudistusta niin, [Puhemies koputtaa] että kun työtä ja yrittämistä kevennetään, niin haitalle laitetaan hinta [Puhemies: Aika!] ja sitä kautta myös ilmasto‑ ja luontotoimia saadaan eteenpäin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-06-11T16:09:33,2025-06-11T16:10:54,Hyväksytty,1.1 2025_64_110,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Edustaja Päivärinta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_111,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Minä haluan nyt todella kiittää vasemmisto-oppositiota tänään oikein runsain mitoin. Kiitos teille teidän vaihtoehdottomuudestanne. Se tekee hallituksen linjasta kyllä entistä kirkkaamman. Tai no, olihan teillä vaihtoehto: se kuuluisa tyhjä paperi, jolla Suomen kroonista alijäämää ei saada korjattua eikä talouskasvua aikaiseksi. Siitähän te annoitte vahvan näytön edellisessä hallituksessa. Ja erityiskiitos menee kyllä nyt SDP:lle, jolla on aivan poikkeuksellinen kyky esittää tänään sellaista, mitä te eilen vastustitte. [Pia Viitanen: Ei pidä paikkaansa!] Tässä nyt edustaja Viitanen juuri sanoi ja todisti, että te keventäisitte pieni‑ ja keskituloisten verotusta enemmän kuin hallitus. [Pia Viitasen välihuuto] Silti en ole kyllä mistään paperista löytänyt, en mistään, missä te esitätte yli miljardin veronkevennyksiä. Viime kaudella sen sijaan kiristitte palkansaajien verotusta kaikissa tuloluokissa. Minä kiitän tästäkin. Se muistuttaa suomalaisia siitä, miksi johdonmukaisuus on niin tärkeää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-06-11T16:10:54,2025-06-11T16:12:06,Hyväksytty,1.1 2025_64_112,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Edustaja Viitanen, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_113,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minä toivoisin, että kun hallituspuolueet niin hanakasti haluavat aina arvostella SDP:tä ja SDP:n vaihtoehtoja, niin te myös tutustuisitte niihin ja lukisitte ne. Nimittäin esimerkiksi tämän vuoden vaihtoehtobudjetissamme me nimenomaan esitämme, niin kuin kerroin, puoli miljardia hallitusta enemmän veronkevennyksiä pieni‑ ja keskituloisille jo tälle vuodelle. Se lukee meidän vaihtoehtobudjetissamme, ja pidän harmillisena sitä, että esimerkiksi edustaja Päivärinta ei vaivaudu lukemaan näitä asiakirjoja mutta kovin hanakasti aina kyllä oppositiota tietenkin haukkuu ja syyllistää. Samoin viime kaudella me emme suinkaan korottaneet pieni‑ ja keskituloisten verotusta, päinvastoin siellä tehtiin indeksikorjaukset ym. Eli tässäkin suhteessa tämä todistus oli ikään kuin vääränlainen. Mutta, puhemies, toden totta, me SDP:ssä pidämme oikeudenmukaisesta verotuksesta. Meidän mielestämme ei ole oikein, että nyt on esimerkiksi varaa laittaa liki miljardi yhteisöveron kevennykseen, joka kaikkien valtiovarainvaliokunnassakin kuultujen asiantuntijoiden mukaan, lähes kaikkien mukaan, on hyvin kallis ja tehoton toimi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-06-11T16:12:06,2025-06-11T16:13:15,Hyväksytty,1.1 2025_64_114,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Edustaja Päivärinta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_115,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Onhan tämä nyt kummallista. Te sanotte, että te esitätte tuollaisia veronkevennyksiä. Kyllä minä olen teidän esitykseenne tutustunut. Samalla te jätätte kertomatta, minkälaisiin sopeutuksiin te olette valmiita. Oletteko te valmiita vain keventämään verotuksia? [Pia Viitanen: Sieltä vaihtoehtobudjetista löytyy!] Oletteko te valmiita sopeuttamaan, leikkaamaan yhdeksän miljardia? Ja kun te sanotte, että te ette kiristäneet verotusta viime hallituskaudella, niin sehän ei pidä paikkaansa. Te kiristitte kaikkien palkansaajien verotusta kaikissa tuloluokissa. [Pia Viitanen: Ei pidä paikkaansa!] Tämä on hyvä muistutus suomalaisille. Minä kyllä kiitän, jatkan näitä kiitoksia, kun kiitin teitä tuossa ensimmäisessä puheenvuorossani. Kiitän myös teitä, koko oppositiota, siitä, että suomalaisille on kyllä nyt konkretisoitunut karulla tavalla sekin, että velkaraha ei olekaan ilmaista, niin kuin te väititte, että velkaa kannattaa ottaa. Ei se luo kasvua vaan isoa laskua. Kiitos teidän nyt me maksamme yksistään valtionvelan korkoa nelinkertaisen määrän verrattuna vuoteen 2022. Silloin korkomenot olivat 0,8 miljardia, [Puhemies koputtaa] nyt ne paukkuvat yli 3,2 miljardin. [Puhemies: Aika!] Kiitos siitä. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-06-11T16:13:15,2025-06-11T16:14:32,Hyväksytty,1.1 2025_64_116,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_117,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Voisiko olla niin, että kun virkavastuulla Valtiontalouden tarkastusvirasto on nyt tehnyt finanssipolitiikan arvioinnin ja toteaa, että yhdeksän miljardin sopeutuksesta, johon edustaja Päivärintakin edellä viittasi, on toteutumassa nyt 2,6 [Välihuuto] — yritin parhain päin ymmärtää — 2,6 miljardia on toteutumassa, niin puhuttaisiin siitä luvusta, mikä on toteutumassa? Hehän kyllä toteavat, että jos tämä työllisyystavoite, kaksi miljardia, toteutuisi täysimääräisesti ja hyvinvointialueiden säästöt, 900 000, niin silloin se sopeutus olisi 5,5 miljardia yhdeksän sijaan. Mutta mehän tiedämme, että nämä monet, sinänsä hyvät rakenteelliset työllisyysuudistukset vaikuttavat pitkällä aikavälillä — silloin kun suhdanne menee semmoiseksi, että työvoiman tarjonnalla on merkitystä — joten tällä vaalikaudella ne eivät vielä ehdi. Alettaisiin puhumaan niistä todellisista luvuista, ei yhdeksästä miljardista vaan 2,6 miljardista. Olisiko, ministeri, tämä hyvä, koska näin on tehty myös virkavastuulla arvio tästä todellisuudesta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-06-11T16:14:32,2025-06-11T16:15:45,Hyväksytty,1.1 2025_64_118,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Edustaja Lahdenperä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_119,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On helppoa puhua tulevaisuudesta mutta vaikeampi tehdä päätöksiä, jotka todella rakentavat sitä. Hallitus on tehnyt valintansa. Haluan korostaa panostuksiamme osaamiseen, tutkimukseen ja nuorten mahdollisuuksiin, koska se on tie vakaaseen ja vahvaan Suomeen. Aiemmin olemme tehneet jo valtavat satsaukset ja uudistukset peruskouluun. Nyt me t&k-rahoitusta ohjataan sinne, missä sillä on eniten vaikutusta: korkeakouluihin, Puolustusvoimien tutkimukseen, pk-yritysten innovaatioihin ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Korkeakoulujen rahoitus on noin kolme miljardia euroa vuodessa, ja indeksit säilyvät, aloituspaikkoja lisätään. Me mahdollistamme myös avoimen väylän kautta tutkintoon johtavan koulutuksen ja tarjoamme opintoseteleitä niille, jotka eivät pääse opintoihin ensimmäisellä yrittämällä. Me haluamme, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon — ei siksi, että se näyttäisi hyvältä tilastoissa, vaan siksi, että avaamme ovia elämään. Siksi valmistava opetus jatkuu niille, jotka sitä tarvitsevat... [Mikrofoni sulkeutuu]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-06-11T16:15:45,2025-06-11T16:16:50,Hyväksytty,1.1 2025_64_120,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Minuutti tuli täyteen, mutta sen vuoksi mikki ei lähtenyt, vaan siihen oli joku muu syy. — Edustaja Nikkanen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_121,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En kyllä voi minäkään edelleenkään lakata hämmästelemästä tätä hallituksen talouspoliittista linjausta ja suunnanmuutoksia, mitä siinä tapahtuu. Ensimmäiset kaksi vuotta perusteltiin kaikenlaisia leikkauksia velanhoidolla, ja oikein poseerattiin sakset kädessä hymyillen, että nytten ihmisiltä leikataan. Tuossa kun Salon torillakin jo käy ihmisiä tapaamassa, niin ei kuulkaa niitä ihmisiä hirveästi hymyilytä, joilta on ensimmäiset kaksi vuotta tässä leikattu. No, sitten tuli tämä puoliväliriihi, ja kokoonnuttiin sitten hallituksen toimesta fundeeraamaan sitä, miten tästä mentäisiin oikein eteenpäin ja miten nämä vähän huonot vaalitkin saataisiin sitten näyttämään ehkä paremmilta tulevaisuudessa. Fundeeraamisen tuloksena tuli tämmöinen kasvuriihi, jossa otettiin ennätys velkaa, sitten annettiin hyvätuloisille ja rikkaille vähän veronkevennyksiä ja sitten vipataan vielä eläkeläisiltäkin, ettei velka näyttäisi niin pahalta. Kyllä tässä tekee mieli kysyä hallitukselta: [Puhemies koputtaa] miltä te arvelette, että niistä ihmisistä tuntuu, jotka saivat kyllä silloin ensimmäisen kahden vuoden aikana ne leikkaukset [Puhemies: Aika!] mutta sitten tässä kasvuriihessä eivät saaneet pennin latiakaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-06-11T16:17:04,2025-06-11T16:18:25,Hyväksytty,1.1 2025_64_122,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Edustaja Kalli., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_123,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minäkin haluan osaltani kiittää edustaja Zyskowiczia hyvästä puheenvuorosta, jonka käytitte hetki sitten. Viittasitte puheenvuorossanne muun muassa Rehnin ja Vihriälän näkemyksiin parlamentaarisen sovun tarpeesta tiettyjen julkisen talouden reunapulttien osalta. Näin se on. Samansuuntaista on muuten esittänyt aiemmin myös presidentti Niinistö ja, kyllä, myös Suomen Keskusta. Useaan otteeseen olemme esittäneet tarvetta sille, että parlamentaarisesti, puolueet yli oppositio—hallitus-rajojen yhdessä pystyisimme sopimaan tietyistä julkisen talouden reunapulteista, miten eteenpäin, jotta tämä suunta aidosti saataisiin korjattua. Toivonkin todella, että tähän ajatukseen nyt viimein tässä koko ajan vakavoituvassa tilanteessa tartuttaisiin myös hallituksen puolella. Toivonkin, että ministerit Multala ja Marttinen myös vievät tätä viestiä pääministeri Orpolle, koska tälle yhteiselle keskustelulle [Puhemies koputtaa] ja sopimiselle todella on tarve.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-06-11T16:18:25,2025-06-11T16:19:40,Hyväksytty,1.1 2025_64_124,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Edustaja Valtola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_125,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pieni muistutus, missä Orpon hallitus on toiminut: Orpon hallituksen aloittaessa reaalinen talouskasvu oli puuttunut Suomesta 15 vuotta. Inflaatio oli kiihtynyt, EKP oli nostanut korkoja, Euroopan talous oli taantumassa, Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan, Venäjän vastainen raja oli suljettu, suomalaisten ostovoima oli heikentynyt, rakentaminen oli ongelmissa, työttömyys oli kääntynyt kasvuun, julkiset menot olivat 56 prosenttia bkt:stä, kokonaisveroaste 42,4 prosenttia, ja Suomi velkaantui vaarallisesti. Hallituksen oli aluksi pakko lähteä sopeuttamaan valtion menoja vähentämällä. Orpon hallitus teki päätökset, jotka sopeuttivat julkista taloutta yhteensä yhdeksällä miljardilla eurolla: suoria säästöjä, veronkiristyksiä ja pitkään lykättyjä työmarkkinoiden rakenteellisia uudistuksia. Ja kun nyt Euroopan taantuma pitkittyi, niin kasvuriihessä päätettiin talouden kasvua vauhdittavista toimenpiteistä laajalla rintamalla. [Aki Lindén: Miten joku voi uskoa tuohon yhdeksään miljardiin, kun ei se näy missään?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-06-11T16:19:41,2025-06-11T16:20:49,Hyväksytty,1.1 2025_64_126,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Edustaja Sarkkinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_127,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Puolustusmenojen kasvutavoite, viisi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, tarkoittaa ymmärtääkseni euroissa nykyisen noin kuuden ja puolen miljardin menotason nousua 15,9 miljardiin euroon eli siis lähes kymmenen miljardin euron nousua. Prosentteja on helppo heitellä, mutta kun ne puetaan euroiksi, niin kyllähän tuo hiljaiseksi vetää nykyisen alijäämän päälle. Meillä ei ole siis vielä tietoa siitä, mitä 1,5:een voitaisiin laskea. Kukaan ei kai vielä sitä tiedä. Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto kyllä hyväksyy tarpeelliset korotukset puolustusmenoihin, esimerkiksi Maavoimien investoinnit, mutta me emme voi kuitata mekaanista viiden prosentin tavoitetta, varsinkaan tietämättä, miten se rahoitetaan, velalla, veroilla vai säästöillä. Kasvu ei tässä auta, koska kun bruttokansantuote kasvaa, niin panostusten pitää kasvaa samassa suhteessa. Tähän odottaisin kaikilta nyt vastausta, että miten me tämän rahoitamme. Jos nämä kaikki miljardit leikataan muualta, niin se rikkoo niin pahasti yhteiskunnan perusrakenteita ja kokonaisturvallisuutta, [Puhemies koputtaa] että en tiedä, mitä se tekisi sitten maanpuolustustahdolle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-06-11T16:20:49,2025-06-11T16:22:08,Hyväksytty,1.1 2025_64_128,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Aika. — Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_129,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Useat yhteiskunnallisesti vaikuttavat tahot ovat arvostelleet hallituksen päätöksiä syystäkin, ja näin teki myös STTK seuraavasti: ”Työelämää on heikennetty ja sosiaaliturvaa leikattu nopeasti erittäin kehnolla valmistelulla. Vaikutusarviointi on ollut puutteellista ja kolmikantavalmistelu lähinnä irvokasta näytelmää. Tasa-arvoa heikentävät esimerkiksi vientimalli, määräaikaisuuksien ja henkilöperusteisen irtisanomisen perusteluiden väljentäminen ja lapsiperheiden etuuksien leikkaukset. STTK toteaa, että Suomeen luodaan nyt tulevaisuuden köyhälistö. Kun leikataan etuuksia ja heikennetään palveluita, vaikutukset näkyvät viiveellä. Hyvinvointivaltion rakenteiden romutus on täydessä vauhdissa. Hallituksen toimien seurauksena yhteiskunnan hyväosaisilla menee entistä paremmin ja heikompiosaisilla entistä huonommin. Turvattomien aikojen keskellä hallituksen tapa rakentaa railo eri kansalaisryhmien välille on ollut epäisänmaallinen teko.” Arvoisa työministeri, mitä vastaatte työntekijöille, jotka kokevat toimenne epäisänmaallisina?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-06-11T16:22:08,2025-06-11T16:23:13,Hyväksytty,1.1 2025_64_130,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_131,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meiltä pohjoisesta on selkeä viesti tähän saliin: Talouskasvua ei synny pelkästään Etelä-Suomessa. Se syntyy myös Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Suunnitelman rakenneuudistuksilla, kuten luvituksen nopeuttamisella ja liikenneinvestoinneilla, on valtava merkitys myös alueemme elinvoimalle. Investointien vauhdittaminen ja sujuvat viranomaisprosessit ovat avainasemassa, kun rakennetaan uusia tehtaita, matkailun tarvitsemia tiloja tai puhtaan siirtymän hankkeita. Pohjoisessa on potentiaalia, kunhan sitä ei tukahduteta hallinnollisiin esteisiin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-11T16:23:13,2025-06-11T16:24:11,Hyväksytty,1.1 2025_64_132,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Edustaja Siponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_133,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan niin kuin tässä tuotiin äsken oikein esille, seuraavalla hallituksella riittää työtä. Tässä lueteltiin syitä siihen — sotemenojen kasvu, puolustusmenojen kasvu — mutta siitä listasta jäi se tärkeä syy, miksi seuraavalla hallituksella riittää töitä, ja se on tietenkin myöskin se, että tämä hallitus tulee epäonnistumaan näissä taloustavoitteissaan ja se 45 miljardin lisävelka, suurin kautta aikojen, tulee sitten siirtymään myöskin seuraavalle hallitukselle. Kun kysyttiin tässä keskustan verolinjauksista, niin kyllä, veronkevennykset nimenomaan pienituloisille ja keskituloisille, tavallisille suomalaisille, ovat ilman muuta keskustan ohjelmassa. Ja kyllä me olisimme kotitalousvähennyksen säilyttäneet. Kokoomushan esitti ennen vaaleja, että kotitalousvähennystä pitää parantaa, ja nyt he heikentävät sitä. Kyllä nämä ovat niitä linjauksia, mitä me olemme hämmästelleet. Arvoisa rouva puhemies! Toistan vielä työministerille kysymyksen, jonka aiemmin jo esitin. Toivon, että se ei ollut tarkoituksellista, että unohtui vastata tähän maatalousaiheiseen kysymykseen, ja toistan vielä kysymyksen: miten kilpailulain tarkastelu ja muutokset etenevät nyt hallitusohjelman mukaisesti? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-06-11T16:24:11,2025-06-11T16:25:30,Hyväksytty,1.1 2025_64_134,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Tässä on vielä kymmenkunta sellaista vastauspuheenvuoroa, jotka ehditään tässä antaa, ja sen jälkeen ministereiden puheenvuorot. Ymmärtäisin, että siinä vaiheessa kaikki ovat saaneet ainakin yhden puheenvuoron. [Tuomas Kettunen: Puhemies! Minä en ole saanut vielä yhtään!] — Edustaja Väätäinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_135,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tuula,Väätäinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Julkisen talouden tilanteesta on huoli yhteinen, ja meistä jokainen haluaa kasvua, mutta arvoisa hallitus, suomalaisten ostovoimasta ja pienituloisten selviytymisestä huolemme ei ole yhteneväinen. Ajattelen, että usko ja luotto tulevaisuuteen kuuluvat meille kaikille, mutta hallituksen toimilla tämä ei tule nyt toteutumaan. Pyydän, että istuisitte vielä alas ja miettisitte, mitä kaikkea näitten leikkausten seurauksena tapahtuu ja syntyy. Olisiko mahdollista löytää näihin päätöksiin vähän enemmän inhimillisyyttä? Koska ajattelen, että kaiken pohjalla on kuitenkin kyse arvoista, jotka ohjaavat meidän toimintaa, nyt näyttää siltä, että ainakin sosiaalidemokraattien ja hallituksen arvot ovat kovin kaukana toisistaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Tuula Väätäinen,794,2025-06-11T16:25:40,2025-06-11T16:26:36,Hyväksytty,1.1 2025_64_136,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_137,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oppositiosta on kritisoitu velanottoa, sopeutuksia, panostuksia puolustukseen, ja vastustettu lähes kaikkea. Opposition linja on aivan hajallaan, ja minkäänlaista johdonmukaisuutta tai kokonaisuuksien ymmärtämistä ja näkemistä ei näytä löytyvän. Tässä on kuitenkin pari faktaa. Ensinnäkin meidän geopoliittinen tilanne pakottaa meidät panostamaan enenevässä määrin puolustukseen, ja ilman varteenotettavaa puolustusta ei tätä maata ja kansakuntaa ole olemassa. Toiseksi valtion velkaantuminen on ollut jo vuosikymmenet karmealla tolalla. Kasvua ei ole ollut 17 vuoteen, jolloin te, oppositiopuolueet, olette olleet hallituksessa. [Aki Lindén: Olikos siellä perussuomalaiset?] Sopeutustoimet on pakko tehdä, ja ne on tehtävä nyt. Oppositiolle tämä ei luonnollisesti käy. He pelaavat halpaa populismia tämän kansakunnan tulevaisuudella, ja se jos jokin on väärin. Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallitus tekee tarvittavat panostukset puolustukseen ja sopeuttaa valtiontaloutta, koska yksinkertaisesti ei ole muuta vaihtoehtoa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-06-11T16:26:37,2025-06-11T16:27:50,Hyväksytty,1.1 2025_64_138,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Edustaja Hiltunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_139,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Pia,Hiltunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on moneen kertaan noussut esille koulutus ja se, kuinka koulutukseen tällä hallituskaudella on panostettu ja tullaan panostamaan. Nyt täytyy kyllä nostaa muutama asia esille. Tässähän on kyse siitä, että opiskelijat esimerkiksi siirretään pois yleisen asumistuen piiristä, mikä tarkoittaa sitä, että he siirtyvät toimeentulotuelle, josta on hankala työllistyä, ja työllisyystilanteen ollessa huono on myös hankala sieltä menestyä ja päästä kiinni työelämään hyvinvoivana ja oikea-aikaisesti valmistuneena. Tki-panostukset: kiva lisä, mutta samalla korkeakoulujen perusrahoitusta heikennetään, joten voi kysyä, mistä saadaan ne osaajat sinne tki-puolelle luomaan sitä kasvua ja kehitystä tulevaisuudessa. Panostatte myös avoimen korkeakoulun maksullisiin opintoihin. Kysyn: miksi ette lisää aloituspaikkoja sillä rahalla? Lisäksi vielä kysyisin: mitä teette tälle nuorisotyöttömyyden alentamiselle tulevaisuudessa? Ja ministeri Marttiselle vielä nopea kysymys: kertoisitko vielä tarkemmin tästä aikuiskoulutustuen kokeilusta, kun kunnissa ei tästä ole tietoa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Pia Hiltunen,1534,2025-06-11T16:27:50,2025-06-11T16:29:03,Hyväksytty,1.1 2025_64_140,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Edustaja Jukkola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_141,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Palaisin noihin ryhmäpuheenvuoroihin, joissa keskusta esittää erityistalousaluetta Itä-Suomeen ja syyttää hallitusta Itä-Suomen unohtamisesta. Tämä ei pidä paikkaansa. Hallitus ei ole unohtanut itää, mutta hallituksen tehtävänä on nähdä koko Suomen kokonaisuus. Talouskasvun veturit löytyvät tällä hetkellä kuitenkin Länsi-Suomesta. Vientiteollisuus, uudet investoinnit ja innovaatiot syntyvät erityisesti lännen kasvukeskuksissa. Näihin panostamalla varmistamme ne verotulot, joilla voimme tukea myös niitä alueita, jotka ovat nyt vaikeuksissa, mukaan lukien Itä-Suomea. Arvoisa puhemies! Meidän ei pidä kuitenkaan rakentaa vastakkainasettelua alueiden välille. Kestävää aluepolitiikkaa on kehittää koko Suomea: itää, länttä, pohjoista ja etelää. Meidän tehtävämme on pitää koko maa elinvoimaisena.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-06-11T16:29:03,2025-06-11T16:30:21,Hyväksytty,1.1 2025_64_142,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Edustaja Mäkinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_143,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valtiontalouden tarkastusviraston arvion mukaan hallitus ei esitä uskottavaa suunnitelmaa julkisen talouden tasapainottamiseksi, ja se toteaa, että puoliväliriihen päätökset heikentävät julkista taloutta ja vievät sitä kauemmaksi hallitusohjelman sopeutustavoitteesta. Eli kyllä edelleen peräänkuulutan sitä, että nyt on syytä arvioida, onko esimerkiksi miljardi suuryrityksille yleisen yhteisöveron laskuun järkevää toteuttaa, kun se ei tuo kasvua. Ja kun se rahoitetaan nimenomaan tällä pikavipillä eläkkeistä, niin se tulee valtiovarainvaliokunnankin saaman selvityksen mukaan vielä kalliimmaksi kuin velka. Täällä puhutaan edelleen yhdeksästä miljardista, mutta faktat ovat pöydällä, ja tosiasiallisesti, hyvä hallitus, te tulette sopeuttamaan taloutta noin 2,6 miljardilla. Tässä jää kahdelle seuraavalle hallitukselle valtava savotta, ja peräänkuulutan sitä parlamentaarista yhteistyötä, jotta meillä on edes jonkinlainen näkymä siitä, miten näistä tulevista haasteista ja menopaineista selvitään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2025-06-11T16:30:21,2025-06-11T16:31:35,Hyväksytty,1.1 2025_64_144,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Edustaja Valkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_145,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tiivistetään hallituksen veropolitiikka: Tällä hallituskaudella kokonaisveroaste laskee hieman, mutta Suomi säilyy erittäin kireän verotuksen maana, jossa on laaja, kattava hyvinvointiyhteiskunta, sosiaaliturva, hyvinvointipalvelut. Se iso muutos, joka saadaan tehtyä, on painopisteen siirto pois työstä ja yrittämisestä kulutukseen ja haittoihin. Eli yrittämisen, talouskasvun, investointien kannustimet parantuvat, ja jokaisen palkansaajan, joka ainoan ansiotuloveroja maksavan palkansaajan, työn verotus kevenee tällä hallituskaudella kaikissa tuloluokissa. Tämä ylenkatse työtä tekeviä suomalaisia kohtaan, jotka maksavat pahimmillaan lisäeurosta melkein 60 prosenttia voudille, on hämmästyttävää. Ei myöskään kaikkien sosiaalidemokraattien mielestä voi olla oikein, että vouti ottaa 60 prosenttia. Siis Suomi tarvitsee työtä, ja nyt ollaan tekemässä työnteon kunnianpalautusta. Työnteosta tulee kannattavampaa [Puhemies koputtaa] tämän hallituksen veropolitiikalla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2025-06-11T16:31:35,2025-06-11T16:32:51,Hyväksytty,1.1 2025_64_146,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_147,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vahvuuksiamme on isoista kriiseistä selviämisessä ollut neljä: Kaikki on pidetty mukana. Toinen asia: koulutukseen ja osaamiseen on aina panostettu, kun on yritetty selvitä. Sitten uutta tekniikkaa ja niitten sovellutuksia on käytetty, se on kolmas. Ja sitten neljäs asia on ollut yhteinen sopiminen. Nämä neljä isoa asiaa ovat olleet kaikkien kriisien jälkeen niitä selviytymisen keinoja, ja toivoisin, että niitä samoja asioita tässä haettaisiin myöskin esiin. Sitten täällä tuodaan koko ajan esiin, kuinka paljon tätä velkavuorta on tullut ja paljonko siitä on korkomenoja. Unohdetaan koko ajan, että ennen Sanna Marinin ja Rinteen hallituksia 109 miljardia oli pohjalla valtionvelkaa. Sitä tuli 41 miljardia lisää siinä hallituskauden aikana, ja nyt tämän hallituskauden aikana hallituskauden aloittamisesta kesäkuussa kahden ja puolen vuoden aikana, tämän vuoden loppuun mennessä, tulee 30 miljardia lisää. Katsotaan kaikki peiliin. Joka ikinen hallitus on tässä velkaantunut todella paljon, eikä se ole yhden hallituksen syy. [Puhemies koputtaa] Koko tältä jaksolta tulee korkomenoista kuluja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-06-11T16:32:51,2025-06-11T16:34:08,Hyväksytty,1.1 2025_64_148,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_149,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Suomen talous on suurten haasteiden edessä. Ilmasto kuumenee, luontokato etenee, väestö ikääntyy, uusia osaajia tarvittaisiin monelle alalle, työttömyys kasvaa. Missä viipyvät hallituksen toimet näihin haasteisiin? Turvallisuustilanne vaatii lisäpanostuksia. Me kaikki näemme kuten lähes kaikki valiokunnan kuulemat asiantuntijatkin, että yrityksille ja suurituloisille tehtävät veroalet ovat tässä kohtaa kestämättömiä. Yhteiskunnan vakautta eivät myöskään auta heikompiin kohdistuvat leikkaukset. Kasvua ei tule, jos koulutuksen laatua ja osallistumisastetta ei saada nostettua edes OECD-maiden keskitasolle. Oikeastaan haluaisin kysyä hallitukselta: siellä on pientä panostusta uusiin korkeakoulujen aloituspaikkoihin, mutta mistä se 100 miljoonan rahoitus tulee, kun samaan aikaan sieltä korkeakouluilta tehdään myös isoa leikkausta perusrahoituksesta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-06-11T16:34:08,2025-06-11T16:35:19,Hyväksytty,1.1 2025_64_150,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_151,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Kun tässä oppositiota on syytetty halvasta populismista ja tyhjistä papereista, niin halpaa populismia ei ole se, mitä edustaja Mäkinen omassa puheenvuorossaan toi esille tästä Valtion tarkastusviraston arviosta. Eli 1) hallitus ei esitä uskottavaa suunnitelmaa julkisen talouden tasapainottamiseksi. 2) Nämä puoliväliriihen tekemät päätökset, mitä teitte, heikentävät julkista taloutta. Ja 3) tälle puolustusmenojen kasvattamiselle on hyvät perusteet. Me kaikki sen hyväksymme, mutta niiden rahoittamiselle ja menojen uudelleenpriorisoimiselle pitää kehittää suunnitelma. Me olemme oppositiosta tuoneet esille sitä, miksi me emme suunnittele yhdessä, parlamentaarisesti. Ja vielä, rouva puhemies — lyhyt on tämä minuutin puheaika: Tähän maahan tarvitaan kasvua, tarvitaan verokannustimia investointien ja työllisyyden vahvistamiseksi. Miksi hallitus ei katso pienten ja keskisuurten yritysten suuntaan näissä verokannustimissa? Te annatte verokannustimia isoille yrityksille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-06-11T16:35:19,2025-06-11T16:36:33,Hyväksytty,1.1 2025_64_152,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Edustaja Mikkonen ja sen jälkeen edustaja Lohi ja sitten ministereille vastauspuheenvuorot. — Edustaja Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_153,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus tekee varsin heikkoa ilmasto‑ ja luontopolitiikkaa, ja yksi peruste on ollut se, että rahaa ei ole, nyt niihin ei voi panostaa. Sen takia ihmettelen kyllä suuresti, miksette käytä niitä verotuksellisia keinoja, miksette hyödynnä niitä. Esimerkiksi maankäytön muutosmaksu olisi yksi keino, jolla voisimme niin vähentää luontohaittoja kuin myös huolehtia siitä, että esimerkiksi metsää ei kaadeta liikaa, jotta meidän hiilinielumme ja ‑varastomme säilyisivät paremmin. Selkeä ilmastotoimi. Miksi te edelleen pidätte yllä teolliselle puunpoltolle veroetua? Miksei sitä vähennetä? Nyt ohjautuu tukkipuutakin polttoon. Aivan järjetöntä. Miksi ette kiertotaloutta edistä veroratkaisuilla, jäteveron laajennuksella, kertakäyttöpakkausten pakkausverolla, neitseellisten maamassojen verolla? Nämä kaikki edistäisivät myös luonto‑ ja ympäristötoimia ja toisivat rahaa valtion kassaan. Sen sijaan te olette turpeen veroa alentaneet, fossiilisia polttoaineveroja alennatte, metsävähennystä kasvatitte — kaikki keinoja, jotka vievät väärään suuntaan, kun mietitään ilmasto‑ ja luontotoimia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-06-11T16:36:33,2025-06-11T16:37:56,Hyväksytty,1.1 2025_64_154,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_155,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän pitkän ja minusta osittain myös hyvän debatin, voi sanoa, johtopäätöksenä voi todeta, että Suomen velkaantuminen jatkuu. Se on yhteinen ongelma. Sopeutustoimet, joita on tehty, näyttävät riittävän noin kahden ja puolen miljardin tasoon tällä vaalikaudella. Osa vaikuttaa tulevilla vaalikausilla, ja siksi tarvittaisiin nytten edustaja Zyskowiczin mainitsemaa parlamentaarista yhteistyötä, jossa luodaan, kuten edustaja Kalli totesi, ne tietyt reunapaalut kestävän talouden tielle. Miksi näin on? Sanoisin niin, että Suomelta puuttuu nyt semmoinen yhteinen tarina, näkemys tulevaisuudesta, mikä on Suomi 2030. Yksi, joka voisi olla osa sitä tarinaa, on se, että me lähtisimme Suomesta rakentamaan tekoälyn hyödyntämisen, voi sanoa, kärkimaan maailmassa. Tapasin vasta ikäihmisten hoivayrityksen, joka oli ottanut sinne raportointiin, joka vei aikaisemmin 20 minuuttia hoitajilta joka päivä, tekoälyn käyttöön. Nyt he säästivät 13 minuuttia, ja se voidaan käyttää ikäihmisten henkilökohtaiseen kohtaamiseen sinä päivänä. Tämä on vaan esimerkkinä siitä, että meillä on valtavat mahdollisuudet. Lähdetään rakentamaan yhteistä tarinaa Suomelle ja tehdään siitä totta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-06-11T16:37:56,2025-06-11T16:39:12,Hyväksytty,1.1 2025_64_156,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Ministeri Multala, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_157,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on tullut niin paljon kysymyksiä, että en valitettavasti kolmessa minuutissakaan kaikkea varmasti ehdi, mutta yritetään jonkun verran. Täällä on tullut ihan hyviä puheenvuoroja liittyen tähän, että meillä on iso haaste se, että valtionvelka on kasvanut jo pitkän aikaa liian suureksi, ja siitä johtuen, totta kai, meidän korkomenot ovatkin kasvaneet ihan massiivisiksi. Ennustetaan, että korkomenot tulevat olemaan jopa viisi prosenttia valtionhallinnon kokonaismenoista vuonna 29, ja nimenomaisesti korkomenojen kasvu ja toisaalta näiden puolustusmenojen kasvu ovat ne keskeisimmät syyt sille, miksi meidän velkaantuminen tällä kehyskaudella, sinne vuoteen 29 asti, tulee näiden arvioiden mukaan vielä jatkumaan liian voimakkaana, ja se on se suurin syy siihen, miksi tämä tilanne on hankala. Mutta kuitenkin tämä hallitus tekee pysyvien menojen selkeitä alennuksia — se on otettava huomioon — toisin kuin edellinen hallitus, pysyviä menoja lisättiin silloin. Tässä on se suuri ero, että me pyrimme taittamaan kyllä myös pysyvien menojen kasvua, hillitsemään sotea, mistä varmasti ministeri Ikonen tässä puhuu vielä lisää. Sitten haluan nostaa nyt myös tästä veropolitiikasta sen, että täällä puhutaan kovasti siitä, että verot olisivat ikään kuin vain tällainen staattinen tulonsiirto joltakin ihmisryhmältä toiselle, kun me varta vasten tiedämme, että kyllä näillä veroilla on myös selkeitä kannustinvaikutuksia. Sen takia on aivan luonnollista, että lasketaan tutkimustietoon perustuen näille myös dynaamisia vaikutuksia. Toisin kuin täällä on väitetty, että nimenomaan nämä niin sanotut rikkaiden veronkevennykset tehtäisiin velaksi, niiden osalta täytyy sanoa, että me näemme naapurimaastamme, että on erittäin hyvää tutkimusnäyttöä siitä, että nimenomaisesti ne maksavat itsensä keskipitkällä aikavälillä takaisin, koska erityisesti siinä ihmisryhmässä nämä korkeammat marginaalit johtavat vähentyvään työntekoon. Ne eivät välttämättä johda lisätyöllisyyteen, mutta lisääntyviin työtunteihin, ja silloin työn kautta maksettavat veroeurot, joita mekin haluamme lisää tietenkin, eli ne verotulot kasvavat samaan aikaan, kun verotusta sinällään kevennetään. Me haluamme luoda tähän maahan sellaista dynamiikkaa, että yritykset haluavat investoida, saavat uskoa tulevaisuuteen ja sitä kautta haluavat työllistää. Ja nyt kun katsotaan puoliväliriihen jälkeistä vaikkapa yrittäjägallupia, niin puolet yrityksistä kertoo, että puoliväliriihen päätösten ansiosta he aikovat investoida, he ovat lisänneet heidän investointihalukkuuttaan, ja tätä me nimenomaan haluamme tehdä. Eli hallituksen tahtotila on nimenomaisesti luoda tähän maahan kasvua, uskoa tulevaisuuteen, lisää investointeja ja sitä kautta niitä työpaikkoja. Hallitus ei niitä työpaikkoja itse pysty luomaan. Sitten muutama ehkä semmoinen nopea korjaus, eli nimenomaan muutamia näitä toimia, mitä edustaja Mikkonen täällä nosti esiin: Hallitushan on edistämässä nimenomaan esimerkiksi jäteveron laajennusta. Siitä linjasimme myös puoliväliriihessä, että se tehdään. Yritimme myös saada sitä hiukan nopeammassa aikataulussa toteutettua, mutta siinä on varmasti edettävä hieman vaiheittain, ja se etenee joka tapauksessa. Sillä voidaan edistää kiertotaloutta nimenomaisesti, kuten täällä todettiin. Sitten ilmastopolitiikasta. — Valitettavasti nyt kolme minuuttia on kulunut. — Sanon ihan vain sen lyhyesti tästä, eli kyllä me edistämme myös kustannustehokkaita päästövähennystoimia, ja sen vuoksi ajamme myös vahvasti sitä, että tämän päästövähennyspolun pitää jatkua. Euroopan unionin tasolla tehdään kaikista kustannustehokkaimmat päästövähennystoimet, ja esimerkiksi päästökaupassa nähdään, kuinka hyvin se on toiminut: kun annetaan yrityksille se signaali, että tämä on se suunta, mihin me menemme, silloin uskalletaan myös investoida niihin puhtaisiin teknologioihin. [Krista Mikkonen: Laskette fossiilisten veroja!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-06-11T16:39:17,2025-06-11T16:42:55,Hyväksytty,1.1 2025_64_158,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Ministeri Ikonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_159,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan ensiksi näihin kysymyksiin julkisen talouden tuottavuudesta, mitä täällä on noussut esiin. Kävin juuri äsken puhumassa Suomen kuntajohtajille, ja kuntajohtajilta tuli vahvaa viestiä myöskin siitä, että on tärkeää, että jatketaan norminpurkua. Me olemme tässä hallituksessa tehneet, voi sanoa, historiallista norminpurkua kuntien taloudellisen liikkumatilan lisäämiseksi. Saimme kunnilta — olikohan se 468 — kuitenkin vajaa 500 ehdotusta erilaisiksi norminpurkutekemisiksi. Näistä noin 100 on jo edennyt joko kokonaan tai osittain, ja edelleen meillä on 100 kappaletta työn alla normien purkamiseksi. Pidän tätä kyllä mittakaavana ihan historiallisen kovana. Siellä on toki niitä arvovalintoja, joista haluamme pitää kiinni, mutta ennen kaikkea haluamme luoda liikkumatilaa kuntatalouteen, ja tämä on yksi semmoinen väline saada siellä tuottavuutta aikaan. Vastaavalla tavalla hyvinvointialueitten puolella meillä on ollut niin sanottu hukkatyöryhmä, joka on siellä hakenut myöskin tällaisia jäykistäviä normeja, joita vapauttamalla voidaan sitten antaa tilaa hyvinvointialueille toimia entistä fiksummin. Kyllähän hyvinvointialueilla on tehty todella paljon töitä. Siellä on myöskin itse haettu uudenlaisia toimintamalleja, liikkuvia palveluita, digitaalisia palveluita, monia tällaisia tuottavuutta lisääviä työtapoja, ja se näkyy esimerkiksi siinä, että hyvinvointialueet ovat saaneet menojensa kasvun painettua sinne pariin kolmeen prosenttiin. Jos ajattelemme, millä kulmakertoimella menojen kasvu on hyvinvointialueilla tapahtunut aiempina vuosina, niin voin sanoa, että tämä on ihan todellinen käänne siinä, miten on saatu kustannuksia hillittyä. Edelleen valtionhallinnon puolella me teemme myöskin paljon, ja nythän tässä valtionhallinnon puolelle kohdistui vielä uusia säästötoimia. Myöskin siellä haetaan tätä tuottavuustyötä monella tavoin. Investointeja priorisoidaan, mutta ennen kaikkea on tehostettu jo paljon esimerkiksi kiinteistöjen käyttöä. Edistämme yhteiskäyttötiloja valtionhallinnon toimijoitten välillä niin alueilla kuin täällä valtakunnallisestikin. Suomi-pisteistä itse asiassa tiedotimmekin juuri tällä viikolla valtiovarainministeriön osalta. Eli kokoamme myöskin valtionhallinnon alueellisia asiointipisteitä yhteen, teemme asioinnin ihmisille mahdollisimman helpoksi ja samalla saamme myöskin kehitettyä tuottavuutta ja kevyemmin tuotettua näitä julkisia palveluita siellä paikallisesti. Edelleen ovat myöskin nämä hallinnon uudistukset. Aiemmassa puheenvuorossani mainitsin tämän aluehallintouudistuksen, sillä taas haluamme esimerkiksi luvitusta sujuvoittaa, ylipäätään palveluita ja tekemisen tapoja sujuvoittaa. Tuomme viranomaisia yhteen ja haemme tämmöisiä niin sanottuja liinattuja toimintamalleja sen kautta. Se on iso mahdollisuus hakea uudenlaista, sujuvampaa tekemistä. Julkisen johtamisen kehittämiseen meillä on ihan erityinen työryhmä, koska johtamisellahan me mahdollistamme tätä kaikkea. Myöskin tuottavuuden kehittämistä viemme eteenpäin. Digin esteitä puretaan, viemme eteenpäin ensisijaisesti digitaalista asiointia. Nämä ovat kaikki näitä tuottavuustoimia. Ja kun täällä nostettiin sitten vielä esiin tekoäly, niin meillä oli juuri tällä viikolla pääministerin kutsumana tekoälyn tällainen pyöreä pöytä, ja todellakin me haemme Suomessa edelläkävijyyttä tässä tekoälyn hyödyntämisessä, niin elinkeinoelämän puolella kuin sitten meillä julkisessa hallinnossa. Saimmepa me viime talvena yhden tunnustuksenkin kansainvälisesti, World Governments Summitissa, meidän digitaalisista palveluistamme. DVV:n Suomi.fi sai tunnustusta ihan globaalisti tästä. Jatketaan sitä hyvää kehitystyötä, jota olemme tällä saralla tehneet. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-06-11T16:43:04,2025-06-11T16:46:25,Tarkistettu,1.1 2025_64_160,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Ministeri Marttinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_64_161,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Matias,Marttinen,Työministeri,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia paljon, rouva puhemies! Edustaja Siposen kysymykseen nyt ensimmäisenä — käyn tätä listaa eteenpäin: Eli erittäin tärkeä kysymys, joka puhututtaa eduskunnassa paljon. Tällä hetkellä meillä on itse asiassa nyt hankintalakiin valmisteilla erittäin suuri uudistus, jonka on tarkoitus tulla eduskuntaan tulevana syksynä, ja sen yhteydessä käydään nyt erityisesti läpi tällä hetkellä maa‑ ja metsätalousministeriön kanssa nimenomaan elintarvikkeiden hankintoihin liittyviä kysymyksiä. Ne liittyvät aika pitkälti myös huoltovarmuuskysymyksiin, mutta joka tapauksessa me käymme läpi sen, millä tapaa näitä kysymyksiä otetaan huomioon nyt pykälien valmistelussa. Yhtenä ehkä konkreettisena asiana myös se, että kun lainsäädännössä tullaan esittämään myös muutoksia vaikka hankintojen pilkkomiseen, niin tämähän on taas yksi tapa ikään kuin päästä vahvemmin käsiksi tähän kysymykseen. Mutta ennen kaikkea on myös näin, että mikäli kunnissa ei ole riittävän vahvaa omaa hankintaosaamista, niin vaikka lainsäätäjä tekee millaisia temppuja, me emme pääse maaliin. Tässä on tärkeää myös pitää huolta siitä, että kunnat tekevät itse järkevällä tavalla hankintoja, jolloin myös niiltä paikallisilta tuottajilta ja lähialueilta voidaan hankkia niitä puhtaita, hyviä elintarvikkeita vaikka sitten kouluihin tai muualle julkiseen hallintoon. Mutta tämä on yhdessä jaettu huoli, ja tähän voidaan mieluusti palata sitten vielä myöhemmässä vaiheessa. Edustaja Sarkkinen kysyi pitkäaikaistyöttömyydestä — kysymys ja teema, joka jakaa meitä kaikkia. Ne luvut ovat erittäin huolestuttavan näköisiä tällä hetkellä, ja on totta kai selvää, että ei ole mitään yhtä tiettyä hopealuotia, yhtä nopeaa ratkaisua, vaan tarvitaan ennen kaikkea vahvoja palveluita. Nämä henkilöt tarvitsevat selkeästi enemmän TE-puolelta myös tukea ja neuvontaa. Tämän takia tulen esittelemään eduskunnalle tulevana syksynä myös lainmuutoksen, jolla annetaan myös joustoa näille uusille työllisyysalueille palveluitten järjestämiseen. Toisin sanoen siis painopistettä voidaan siirtää sellaisista henkilöistä, jotka tarvitsevat selkeästi vähemmän neuvontaa, opastusta ja tukea, taas vaikka pitkäaikaistyöttömien tukemiseen ja heihin panostamiseen. Pidän sitä kaikkinensa aika perusteltuna. Meillä on oma työ myös käynnissä ministeriössä pitkäaikaistyöttömyyteen liittyen, ja meidän on tarkoitus viedä eteenpäin näitä toimenpiteitä vielä tämän vuoden aikana kaikkinensa. Mutta voin sanoa näin, että kaikki ne toimenpiteet, millä hallitus tähtää siis luomaan vahvempaa talouskasvua tai edellytyksiä Suomeen tai millä tapaa tässä rakennetoimia viedään eteenpäin, kaikki yhtäältä auttavat myös siinä, millä tapaa pitkäaikaistyöttömyyteen päästään kiinni. Sitten täällä tuli kysymys myös bkt-tasosta puolustukseen liittyen. Sanoisin asian näin, että kun olen paljon päässyt kiertämään myös suomalaista pk-kenttää läpi, niin jos ja kun puolustuspanostuksia tullaan merkittävästi kasvattamaan, niin sehän on merkittävä mahdollisuus myös Suomelle, koska kannattaa muistaa se, että meillä on tietysti myös hyvin laajoja, vahvoja, suuria yrityksiä, jotka toimivat tässä kentässä, mutta sen päälle on valtava määrä myös alihankintaa, jota, voi väittää, tehdään aika monen, myös teidän maakunnan alueella pienemmissä teknologiapuolen yrityksissä. Nämä kaikki yritykset myös hyötyvät siitä, mikäli tämä koko teollisuudenala lähtee nousuun, ja näen tässä myös erittäin merkittävää potentiaalia koko Suomen tason kasvulle. No, sitten tuli esille tämä epäisänmaallisuus. Hyvät kollegat, minä hyväksyn monenlaista kritiikkiä tässä salissa, olen sen valmis ottamaan vastaan, mutta sitä minä pidän aika epäoikeudenmukaisena ja oikeastaan asiattomana, että tässä salissa käytetään semmoista puhetta, että joku täälläolijoista, kollegoista, veisi eteenpäin näitä päätöksiä viitaten epäisänmaallisuuteen. Ehkä jätän tämän tähän näin, mutta me olemme kaikki isänmaallisia suomalaisia. Meillä on erilaisia poliittisia tavoitteita, mutta joka tapauksessa toivon, että täällä myös voidaan käyttää asiallista kieltä tältä osin. [Timo Suhonen pyytää vastauspuheenvuoroa] Mitä totesitte vientimallista, totean loppuun sen, että itse asiassa tästä huolesta, mikä on noussut esille eduskunnassa aikaisemmin, nyt nähdään liittokierroksen jälkeen, että tämä uhkahan ei ole toteutunut millään tavalla. Siis lainsäätäjä ei ole estänyt tai rajoittanut osapuolten mahdollisuuksia sopia työehdoista vaan on nimenomaan luonut valtakunnansovittelijalle selkänojaa, jota hän on taas vastaavasti toiminnassaan käyttänyt. [Lauri Lyly pyytää vastauspuheenvuoroa] Kuten aikaisemminkin, on näin, että viennin avaus on määrittänyt tämän yleisen palkankorotusten tason. Tämän päälle nyt siis, rouva puhemies, julkisella sektorilla on päätetty neuvotella erillisestä palkkaohjelmasta, joka nimenomaan hyödyttää julkisen sektorin naisvaltaisia aloja. Joten todettakoon tämä myös pöytäkirjaan, että nämä huolet, mitä on tuotu esille aikaisemmin, eivät pidä myöskään paikkaansa. Rouva puhemies! Jatkan mielelläni tietysti kansanedustajien kanssa vahvempaa yhteistyötä tästä eteenpäin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-06-11T16:46:33,2025-06-11T16:51:50,Hyväksytty,1.1 2025_64_162,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Kiitokset ministereille. — Nyt mennään puhujalistaan. — Edustaja Valkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_163,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Terve talous on hyvinvoinnin perusta. On ilmiselvää ja jaettu tilannekuva, että Suomen taloustilanne on ehdottoman vaikea ollut viime vuosina, jo pidempään ja on myös tulevaisuudessa. Työtä riittää. Talouskasvun puute on todennäköisesti suurin Suomen hyvinvoivaa tulevaisuutta uhkaava yksittäinen tekijä. Se on meidän koko yhteiskunnan akilleenkantapää. Samoin julkisen talouden kuntoon laittamisessa riittää urakkaa, ja tämä työ tulee kestämään. Mikään kansakunta ei ole onnistunut verottamaan tai leikkaamaan itseään vauraaksi. Talouskasvun aikaansaaminen on elintärkeää, oli huolissaan sitten verotasosta, julkisista palveluista tai velkaantumisesta — ja mielellään näistä kaikista. Tästä syystä Orpon hallitus on tehnyt poikkeuksellisen paljon poikkeuksellisen kunnianhimoisia talousuudistuksia niin työmarkkinoilla, sosiaaliturvassa, investointien luvituksessa kuin uusimpana verotuksessa ja niin edelleen. Lukemattomia toimenpiteitä. Jopa 600 isosta ja pienemmästä toimenpiteestä on päätökset — toimeenpanoa tietenkin riittää. Siis ajatelkaa, että tämän hallituskauden alkaessa Suomessa oli vuosikymmeniä ollut laillista lakkoilla poliittisista syistä työnantajaa vastaan, rajoituksetta. Täysin aikansa elänyt eriskummallinen rakenne, jolle on nyt tehty ajanmukaiset pelisäännöt, [Lauri Lylyn välihuuto] mikä parantaa Suomea investointiympäristönä, mikä parantaa työmarkkinoiden ennustettavuutta ja mikä on ennen kaikkea yksittäisille yrityksille kohtuullisempi tilanne. Lyhyellä aikavälillä taloussuhdanne tietenkin määrittää, mihin työllisyys, talouskasvu ja julkinen talous kulkevat, ja maailmantilanne on ollut erittäin poikkeuksellinen useita vuosia. Ensin meillä oli koronakriisiä, sen jälkeen tuli inflaatiokriisiä, koronnousuja, päälle Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainaan, ja nyt meillä on käsissämme Trumpin aloittama epävarmuuden aikakausi muun muassa kauppapolitiikassa. Vientimarkkinat ovat alavireiset, Saksa on erittäin vaikeassa taloustilanteessa, ja monia muita tekijöitä, kuten vaikkapa Lähi-idän kriisi. On ilmiselvää, että nämä asiat juuri tällä hetkellä vaikuttavat paljon enemmän kuin mitkään hallituksen toimenpiteet. Pitkällä aikavälillä taas talousrakenteet ovat ehdottoman tärkeitä, ne poliittiset päätökset, jotka määrittävät pelisääntöjä, joilla meidän yritykset, yksityishenkilöt ja muut taloudelliset toimijat pystyvät Suomessa toimimaan, rakentamaan tulevaisuutta, kasvua. Ja takuuvarmasti nämä rakenteelliset uudistukset, joita nyt tehdään ja joita Suomessa olisi pitänyt tehdä jo vuosikymmeniä sitten, tulevat parantamaan meidän talouden suorituskykyä, Suomen kilpailukykyä ja suomalaisten yritysten pärjäämistä maailmalla [Tuomas Kettunen: No, ei siltä näytä!] ja nostamaan työllisyyttä. Paraneva kansantalouden suorituskyky on ainoa keino, jolla me myös realistisesti saamme aikanaan velkaantumisen taittumaan. Toki myöskin menotyökalua varmasti tarvitaan. Nyt onneksi näyttää siltä, että taloustilanne on kääntymässä myöskin suhdanteen osalta. Kaikki ennustelaitokset lähtevät siitä, että tämä vuosi on jo maltillisen kasvun vuosi: [Tuomas Kettunen: 0,5 prosenttia!] taantuma on takana, ostovoima kasvaa, palkankorotuksista on sovittu, korot ovat laskeneet, laskevat mahdollisesti vielä hieman lisää, inflaatio on taittunut, ja myöskin monessa yrityksessä nähdään selvää investointihalukkuutta. Eli valoa tunnelin päässä on. Tämän päättyvän taantuman ei pidä nyt antaa ollenkaan häiritä sitä pitkäjänteistä työtä, jota ollaan tekemässä. Arvoisa puhemies! Suomella on valtavat mahdollisuudet monilla toimialoilla. Muun muassa kvanttiteknologiassa, puhtaassa siirtymässä, puolustusteollisuudessa, laivanrakennuksessa, peliteollisuudessa, matkailussa ja monilla, monilla muilla toimialoilla Suomi voi olla ihan maailman kärkeä. Meillä on mahdollisuuksia osallistua tämän koko maapallon ongelmien ratkaisemiseen todella merkittävällä tavalla. Me ollaan turvallinen yhteiskunta. Me ollaan koulutettu yhteiskunta. Me ollaan oikeudenmukainen yhteiskunta. Me ollaan myös tietyillä mittareilla onnellinen yhteiskunta. Tämä yhteiskunta — hieno, pitkään rakennettu Suomi — tarjoaa hyvän pohjan kaikenlaisille yrityksille kasvaa ja mennä eteenpäin, [Puhemies koputtaa] tämän hallituksen talousuudistusten myötä vielä paremman. [Tuomas Kettusen välihuuto] Samoin tämä yhteiskunta tarjoaa ihmisille hyvän ympäristön rakentaa omaa onneaan. Ja vaikka meillä on takana [Puhemies koputtaa] lähes 20 vaikeaa vuotta, niin Suomi pärjää ja menestyy jatkossakin, kunhan me uskallamme uudistua. — Kiitos. [Tuomas Kettunen: Uudistustahan se on sekin, että työsuhdepyöräetu poistetaan!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2025-06-11T16:51:54,2025-06-11T16:57:47,Hyväksytty,1.1 2025_64_164,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Edustaja Piisinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_165,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä muistaa, että julkisen talouden suunnitelmalla vahvistetaan Suomen tulevaisuuden selkärankaa — työtä, turvallisuutta ja talouden kestävyyttä. Me perussuomalaiset pyrimme siihen, että lapsemme eivät peri ylivelkaantunutta valtiota, joka ei enää pysty turvaamaan kansalaistensa hyvinvointia. Suomi on elänyt liian pitkään velaksi. Nyt hallitus tekee niitä toimia, joita moni aiempi hallitus on väistellyt. Sopeutustoimien yhdeksän miljardin kokonaisuus ei ole helppo eikä kivuton tehtävä, mutta se on välttämätön. Vaihtoehto olisi hallitsematon ja loputon velkakierre, jossa korkomenot yksin syövät koulutuksen, poliisin ja peruspalvelut alta. Jo nyt korkomenot ylittävät reilusti poliisin, suojelupoliisin ja Rajavartiolaitoksen yhteismäärärahat. Arvoisa rouva puhemies! Julkisen talouden tervehdyttämisen rinnalla on kuljettava työllisyyden polku. Hallitus ei ole jäänyt katselemaan työttömyyden kasvua tumput suorina vaan on toteuttanut rakenteellisia uudistuksia, jotka nostavat työllisyyttä pitkällä aikavälillä noin 90 000 henkilöllä. Mutta tämä ei tietenkään tapahdu yhdessä yössä. Suunta on kuitenkin oikea. Tällä linjalla tulisi myös tulevan hallituksen jatkaa, ja ylivaalikautisesti vielä pidemmänkin aikaa. Työnteon kannustimia on vahvistettu, työmarkkinoita joustavoitettu ja yrittämisen esteitä purettu. Samaan aikaan tuemme heitä, jotka tarvitsevat vahvempaa tukea. Hyvinvointivaltio kestää vain, jos kaikki kykenevät osallistuvat sen rakentamiseen. Erityisesti haluan nostaa esiin hallituksen päätöksen selvittää nuorten, alle 29-vuotiaiden palkkaamisen helpottamista. Tässä ryhmässä on paljon potentiaalia, joka uhkaa muuten jäädä käyttämättä. Säästövapaiden käyttöön liittyvä päätös taas selkeyttää työnantajan mahdollisuuksia suunnitella lomia työpaikan tarpeen mukaan, ja juuri tällaisia käytännönläheisiä toimia tarvitaan. Perussuomalaisille turvallisuus on tärkeä arvo. Siksi olemme tyytyväisiä siihen, että puolustusmenot nousevat suunnitelmakauden loppuun mennessä jopa kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämä ei ole mikään ideologinen valinta. Se on välttämättömyys muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Myös sisäistä turvallisuutta on vahvistettu muun muassa poliisin, suojelupoliisin ja Rajavartiolaitoksen määrärahoja kasvattamalla. On ymmärrettävä, että ellemme turvaa kaikkein tärkeimpiä asioita, voimme menettää kaiken. Tässä hallitus tekee juuri sitä, mitä kansalaiset toivovat. Vaikka säästöjä on tehtävä, me perussuomalaiset pidämme tärkeänä, että ne kohdistuvat oikein. On kestämätöntä, että julkisella rahalla ylläpidetään järjestöjä, jotka edistävät ideologisia tavoitteita ja jopa halveksivat suomalaista kulttuuria ja kyseenalaistavat koko suomalaisuuden olemassaolon. STEA-avustusten leikkauksissa on otettava tiukka linja: erilaisista sairauksista kärsivien vertaistukijärjestöjä pitää tukea, mutta verorahoja ei enää ohjata intersektionaalisen huuhaan levittämiseen. [Laura Meriluoto: Leikkaukset osuvat kaikkiin!] Arvoisa rouva puhemies! Julkinen talous ei ole talousteoreetikkojen harjoitusalusta vaan kansakunnan toimintakyvyn kivijalka. Hallituksen linja on selvä: Suomi nousee työllä, yrittämisellä sekä turvallisuudella ja terveellä taloudella. Me perussuomalaiset olemme ylpeitä siitä, että olemme mukana tämän suunnan rakentamisessa. Sitä tulisi jatkaa myös seuraavien hallitusten. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-06-11T16:57:49,2025-06-11T17:02:14,Hyväksytty,1.1 2025_64_166,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_167,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aloitan tämän puheenvuoron kannattamalla edustaja Eskelisen tekemää esitystä, että SDP:n vastalause otettaisiin pohjaksi käsittelyssä. — Täällä on niin monta asiaa, että pitää heti aloittaa tällä, jottei se vain unohdu. Arvoisa rouva puhemies! Suomi on pärjännyt ja rakennettu yhteistyöllä, ja aina vaikeista tilanteista ja tapahtumista huolimatta on yritetty nousta muutamilla sellaisilla asioilla, jotka ovat olleet meille tyypillisiä. Aina kun on ollut isoja kriisejä — itsenäisyyden alkuaikoina, toisen maailmansodan jälkeen, 90-luvun lamasta selvitäksemme, ja ajattelisin, että tänä päivänä on yhtä ison luokan kriisi, kun on tämä taloustilanne ja epävarmuus on aika iso — meillä on ollut neljä sellaista keskeistä asiaa, jotka ovat olleet niissä kaikissa ratkaisuissa yhtenä keskiönä: 1) pidetään kaikki mukana, 2) koulutukseen ja osaamiseen on panostettu, 3) uutta tekniikkaa ja sen sovellutuksia on aina nostettu, ja 4) yhteistä sopimista on harrastettu erittäin paljon. Nämä ovat olleet niitä keskeisiä palikoita, joilla Suomea on kriiseistä nostettu ylös, ja tämä aina kannattaa muistaa. Toivon, että tämä nykyhallitus ottaisi näistä kopin, koska nyt näyttää siltä, että tätä eriarvoistamista tehdään liian paljon ja viedään toiseen suuntaan. Näitä neljää peruspilaria ei pitäisi tässä unohtaa. Arvoisa rouva puhemies! Täällä on monta kertaa puhuttu velan määrästä ja koroista. Tuossa äsken jo muutaman sanan siitä sanoin. Totean vain, että silloin kun Sanna Marinin ja Rinteen hallitukset aloittivat, 109,5 miljardia oli velkaa 30.6.2019 Valtiokonttorin mukaan, ja kun hallitukset lopettivat neljä vuotta myöhemmin, sitä oli 151,2 miljardia, eli 41,7 miljardia oli tullut sinä aikana lisää, ja nyt siitä hetkestä, kun lopetettiin, tämän vuoden loppuun näyttää tulevan 183 miljardiin valtionvelka, eli 31 miljardia on kasvanut tämän Orpon—Purran hallituksen aikana. Eli täällä syytetään koko ajan Sanna Marinin hallitusta, mutta tästä 180 miljardista Sanna Marinin ja Rinteen hallitusten oli noin 40 miljardia. Loppu on sitten myös sellaisten hallitusten, joissa kokoomus on käytännössä koko ajan ollut. Eli pidetään tämä kokonaisuus mielessä. Arvoisa rouva puhemies! Kun katsoo Suomen talouskehitystä, niin kun tässä käytiin sitä keskustelua, vertasin Ruotsin, Tanskan ja Viron talouskehitykseen, mitä ennustetaan tälle vuodelle ja ensi vuodelle, ja siellä erityisesti Tanskassa on selvästi korkeammat luvut kuin Suomessa ja Ruotsissa ja Virossakin on korkeammat talouskehitysluvut kuin Suomessa, ja ne ovat kuitenkin tässä samassa suhdanteessa toimivia talouksia ja lähellä meitä, niin että kyllä meidänkin pitää pystyä parempiin lukuihin, kun tällä hetkellä puolta prosenttia ennustetaan. Hallitus täällä todistaa, että on tehnyt valtavan määrän kasvupäätöksiä — 600 kasvutoimea, todisti edustaja Paasi — ja tulokset ovat tällaisia. Niitä ei ole tullut. Risto Murron työryhmän työtä laitetaan vasta liikkeelle, ja hallitus on istunut kaksi vuotta näitten kasvutoimiensa kanssa ja ei ole saanut enempää ratkaisuja aikaiseksi. Meillä on kasvu aneeminen, ja se on meidän akilleenkantapää. Se johtaa siihen, että meillä on työttömien määrä yli 320 000:ssa ja jokaista avointa työpaikkaa kohti on vähintään kymmenen työnhakijaa. Meidän pitää saada avoimia työpaikkoja ja tuottavuutta kasvatettua, ja siellä keinovalikoimassa osaamiseen panostamisen pitäisi olla keskiössä. Nyt hallitus tekee tältäkin osin väärää politiikkaa, leikkaa osaamisesta, kun juuri nyt pitäisi osaamiseen panostaa. Niin kuin tuossa aloittaessani totesin, meidän vahvuuksia on ollut, kun osaamiseen ja koulutukseen on panostettu. Niillä kriiseistä on tultu ylös, ja pitämällä kaikki mukana. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-06-11T17:02:20,2025-06-11T17:07:26,Hyväksytty,1.1 2025_64_168,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Edustaja Kalli., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_169,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vaalikauden puoliväli on nyt ohitettu. Hallitusohjelman hyvistä kirjauksista huolimatta todellisuus on valitettavasti toinen, asiat eivät ole edenneet toivottuun suuntaan. Sen sijaan Orpon hallituksen talouspolitiikan jäljet ovat karua luettavaa: kasvanut ja edelleen kasvava valtionvelka, ennätyksellinen työttömyys ja ehkä vakavimpana luottamuslama. Tässä todellisuudessa varmasti kaikki toivomme suunnanmuutosta parempaan. Tavoite on yhteinen: ihmisille töitä, toimeentuloa ja tulevaisuususkoa, sillä ilman luottamusta tulevaan kasvua ei saada aikaan. Valitettavasti hallituksen valitsema tie ei siihen johda, sillä luottamusta ei vahvista politiikka, jossa valoisampaa tulevaisuutta tarjoillaan vain harvoille eli niille, joilla on paksuin lompakko. Tämä olisi Orpon ja Purrankin syytä ymmärtää. Nykylinja ei ole kestävä, ei taloudellisesti eikä inhimillisesti. Hyvinvointiyhteiskunnan tarina pitää kirjoittaa tiukkoinakin aikoina tavalla, jossa kaikki pidetään mukana. Arvoisa puhemies! Luottamuksen palauttamisen nimissä keskusta edellyttää, että tuloveron kevennykset näkyvät hallituksen esittämää selvemmin tavallisten keskituloisten lompakossa. Ostovoiman ja kotimaisen kulutuksen tukeminen ja sitä kautta talouskasvun vauhdittaminen eivät onnistu, jos kevennykset valuvat vain kaikkein suurimpia työ‑ ja eläketuloja nauttiville. Toisin sanoen, kun veronalennuksiin on Orpon ja Purran mielestä varaa miljardimittaluokassa, on väärin, että ne eivät riittävästi kohdennu tavallisille suomalaisille. Vaikutus uhkaa olla jopa päinvastainen, kun toisella kädellä hieman madalletaan tuloverotusta, mutta toisella kädellä sitä kiristetään. Lakkautuslistalle joutuvat niin työhuonevähennys, työsuhdepolkupyörän veroetu kuin työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeus. Tämän lisäksi onnettoman työllisyystilanteen johdosta luvassa on kaiken päälle vielä työttömyysvakuutusmaksujen korotukset, jotka uhkaavat syödä tuloveroalennuksen vaikutusta vielä lisää erityisesti keskituloisilta. Ei tämä hyvältä näytä. Samalla hallitus jätti voimaan jo aiemmin toteuttamansa kotitalousvähennyksen leikkaamisen. Se on isku mikro‑ ja pk-yrityksille, ja se ruokkii myös harmaata taloutta. Keskusta palauttaisi kotitalousvähennyksen ehdot ennalleen. Siitä hyötyisivät niin tavalliset palveluita tarvitsevat ihmiset kuin palvelualan yritykset. Talouskin kiittäisi kasvavasta kysynnästä. Arvoisa rouva puhemies! Epäreilun kohtelun sijaan yritykset tarvitsevat tässä maassa osaamista ja osaajia. Siksi keskusta olisi kohdentanut yhteisöveroalennukset paremmin kasvua ruokkivasti. Olisimme madaltaneet yritysten sisään jätettävien voittojen verotusta enemmän kuin ulos jaettavien. Näin olisi parempi kannuste käyttää voittoa kasvua tukevasti yrityksen osaamisen ja innovaatioiden kasvattamiseen. Myös Murron kasvuryhmä ehdotti muuten yhteisöveron rakenteellisempaa uudistamista, ei siis suinkaan yleistä alentamista, niin kuin hallitus nyt toimii. Yhteisöverotuksen rinnalla keskusta korottaisi myös yrittäjävähennystä. Nyt miljardiluokan yhteisöveroale kohdentuu vain osalle yrityksistä, ja erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset jäävät kasvuporkkanan ulottumattomiin. Lasku on siis varma, kasvu epävarma. Luottamusta eivät lisää myöskään hallituksen toimet koulutuskentällä. Tämä maa ei nouse ilman osaajia, ei teollisuudessa, ei hoivassa, ei tutkimuksessa. Silti koko koulutusketju on joutumassa Orpon hallituksen säästöjen kohteeksi. Ensin leikattiin ammatillisesta koulutuksesta, sitten poistettiin aikuiskoulutustuki ja heikennettiin myös vapaan sivistystyön rahoitusta. Nyt kohteena ovat korkeakoulut sekä varhaiskasvatus ja peruskoulut, kun valtionosuuksia leikataan kunnissa. Keskustalle tämä ei käy. Meille saavutettava koulutus ja tutkimus koko maassa ovat sydämenasia. Arvoisa puhemies! Keskusta on vakavasti huolissaan hallituksen politiikan yhteisvaikutuksista. Kun palveluita ja etuuksia leikataan ilman kattavaa vaikutusarviota, osuvat seuraukset erityisen kipeästi lapsiperheisiin. Lapsiperheköyhyys lisääntyy ja alueellinen epätasa-arvo syvenee. Kasvua ei synny taikalamppu kourassa dynaamisia vaikutuksia toivomalla vaan tekemällä viisasta, vastuullista ja oikeudenmukaista politiikkaa, jossa kaikki suomalaiset voivat tuntea olevansa mukana. Orpon hallituksen julkisen talouden suunnitelma on pitkälti kohdennuksiltaan kestämätön. Viisautta olisi ottaa julkisen talouden ison kuvan suunnitteluun viimeistään nyt kaikki mukaan. Siksi kannatan edustaja Hoskosen tekemää kattavaa vastalausetta 2.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-06-11T17:07:37,2025-06-11T17:12:55,Hyväksytty,1.1 2025_64_170,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_171,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen talous on suurien haasteiden edessä, ja tähän vedoten Orpon hallitus on julistanut tärkeimmäksi tavoitteekseen velkaantumisen pysäyttämisen. Sitä ei tällä julkisen talouden suunnitelmalla kuitenkaan tehdä. Kestävät ratkaisut julkisen talouden vakauttamiseksi puuttuvat, ja hallitus keskittyi puoliväliriihessään yritysten ja suurituloisten verotuksen alentamiseen, vaikka sen on todettu heikentävän julkista taloutta. Erityisen huolestunut olen siitä, että julkisen talouden suunnitelma ei tarjoa kestäviä ratkaisuja myöskään ympäristökriiseihin vastaamiseen ja Suomen ilmasto‑ ja luontotavoitteiden saavuttamiseen. Konkreettiset ilmasto‑ ja luontotoimet loistavat poissaolollaan. Luonnonvarojen ylikulutusta ei pyritä hillitsemään. Todella laiha lohtu — tai ei lohtu ollenkaan — on se, että Suomen ilmastolakiin kirjattua hiilineutraaliustavoitetta ei sentään ryhdytty romuttamaan. Tavoite ei kuitenkaan riitä, jos sitä kohti ei aktiivisin toimin pyritä. Hallitus on potkinut purkkia eteenpäin lykkäämällä ilmastopolitiikkaa ohjaavia dokumentteja, kuten ilmasto‑ ja energiastrategiaa, yhä uudelleen. Työ‑ ja elinkeinoministeriön sivuilla lukee, että energia‑ ja ilmastostrategian odotetaan valmistuvan keväällä 2025. Kesä on jo hyvässä vauhdissa, mutta edelleen odotetaan. Arvoisa puhemies! Erityisen huolestuttavaa on maankäyttösektorin tilanne. Hallitus ei esitä mitään uskottavaa suunnitelmaa päästöjen vähentämiseksi ja nielujen vahvistamiseksi. Keskeinen keino on hakkuiden vähentäminen, joka auttaisi ratkomaan hiilinielun lisäksi myös metsäluonnon köyhtymistä. Hallitus toimii kuitenkin tässäkin päinvastaiseen suuntaan kasvattamalla hakkuisiin kannustavaa metsävähennystä ja lisäämällä Metsähallituksen tuloutuspaineita. Myöskään ympäristölle haitallisten tukien purkamiseen ei ole valmiutta, vaikka esimerkiksi teollisen mittakaavan puunpolton veroedun poistaminen olisi keskeinen keino ohjata arvokkaan puuraaka-aineen käyttöä kestävämpään suuntaan ja loisi kannusteen vauhdittaa polttoon perustumattomiin energiantuotantomuotoihin siirtymistä. Muistutan, että Suomi on sitoutunut YK:n biodiversiteettisopimuksessa arvioimaan ympäristölle haitalliset tuet vuoteen 2025 mennessä. Arvoisa puhemies! Julkisen talouden suunnitelmassa on toki myös joitain askelia oikeaan suuntaan. Kaivosveron korottaminen ja jäteveron laajentaminen ovat tervetulleita päätöksiä. Hallitus olisi kuitenkin voinut olla rohkeampi. Kierrätysteollisuus on esittänyt jäteveron korottamista 200 miljoonaan euroon, 10 miljoonaa on tähän nähden vaatimaton alku. Pienellä kaivosten jäteverolla saisi kerättyä jopa 100 miljoonaa euroa vuosittain. Kun katsoo hallituksen leikkauslistoja vaikkapa koulutuksesta, kulttuurista tai sotejärjestöiltä, näille miljoonille todella olisi käyttöä. Ilmastokriisin ja luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi tarvitsemme näiden yksittäisten, sinänsä tärkeiden toimenpiteiden lisäksi laajemman, johdonmukaisen suunnitelman luonnonvarojen ylikulutuksen vähentämiseen ja ympäristöhaittojen hinnoitteluun. Vihreät ovat esittäneet ja esitämme taas syksyn vaihtoehtobudjetissa kiertotalouden veropakettia, joka ohjaisi yhteiskuntaa ympäristön kannalta kestävään suuntaan. Meidän on siirryttävä krääsätaloudesta kiertotalouteen ja saatava rajallisista neitseellisistä raaka-aineista enemmän irti. Keinoja kiertotalouden vauhdittamiseksi ovat muun muassa sekoite‑ ja jakeluvelvoitteet kierrätysmateriaaleille, uusiomaa-ainesten käyttö rakennushankkeissa ja fossiililannoitteiden korvaaminen kierrätyslannoitteilla. Tämä vahvistaisi myös huoltovarmuutta ja lisäisi kotimaista työtä. Arvoisa puhemies! Ilmaston kuumenemisen ja luonnon köyhtymisen pysäyttämiset eivät ole asioita, jotka voi siirtää odottamaan parempia taloudellisia aikoja. Niissä onnistuminen on kaiken taloudellisen toiminnan perusta. Vihreiden vastalauseen yksi tärkeimmistä kannanotoista on sen edellyttäminen, että hallitus käynnistää parlamentaarisen työn ekologisten reunaehtojen asettamiseksi talouden kehitykselle sekä talouden kestävyysvajeen taittamiseksi. Tarvitsemme tieteeseen pohjautuvaa, oikeudenmukaista ja vastuullista politiikkaa, joka uudistaa Suomea kohti hiilinegatiivista ja luontopositiivista hyvinvointivaltiota. Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Saara Hyrkön tekemää esitystä, että käsittelyn pohjaksi otetaan vihreiden vastalauseen mukainen esitys.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-06-11T17:13:00,2025-06-11T17:17:50,Hyväksytty,1.1 2025_64_172,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Edustaja Meriluoto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_173,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Laura,Meriluoto,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä yritetään maalata mustaa valkoiseksi, mutta tosiasia on, että Orpon ja Purran hallitus on epäonnistunut kaikissa keskeisissä talouspolitiikan tavoitteissaan ja nyt uusilla päätöksillään todennäköisesti vain kasvattaa valtionvelkaa entisestään, vaikka velkaantumisen lopettamisen piti olla hallituksen kärkihanke. Myös julkisen talouden suunnitelmasta saatu asiantuntijapalaute on ollut murskaavaa, eikä suotta. Näyttääkin siltä, että muun muassa sosiaali‑ ja terveyspalveluihin, koulutukseen ja pienituloisiin kohdistuneiden leikkausten yksi keskeinen tavoite on ollut mahdollistaa rikkaille tehtävät veronkevennykset. Alijäämän ja velan kasvattamista hallitus ei ainakaan selvästi pelkää. Arvoisa puhemies! Samalla, kun hallitus keventää rikkaiden verotusta, se jatkaa leikkauksia sosiaaliturvaan, koulutukseen ja hyvinvointipalveluihin. Leikkaamalla kuntien valtionosuuksista hallitus leikkaa varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta ja toisen asteen koulutuksesta. Nämä leikkaukset vaarantavat myös yhden tämän hallituskauden tärkeimmistä uudistuksista eli oppimisen tuen uudistamisen. Korkeakoulujen perusrahoitukseen on tulossa yhteensä melkein 120 miljoonan euron leikkaukset. Julkisen talouden suunnitelma pitää sisällään 100 miljoonan euron leikkaukset sosiaalihuoltoon, joiden kohdentamisesta ei edelleenkään ole tietoa. Lisäksi hallitus valmistelee leikkauksia muun muassa vammaispalveluihin sekä vanhusten kotihoitoon. Leikkaus on tulossa myös toimeentulotukeen, siis viimesijaiseen sosiaaliturvaan, samalla, kun työttömyys on kasvanut valtavasti ja muut sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät toimeentulotuen saajien määrää. Hallitus siis maksattaa politiikkansa totaalisen epäonnistumisen vaikeimmassa asemassa olevilla suomalaisilla. Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnassa kuulimme lukuisia ansiokkaita asiantuntijalausuntoja julkisen talouden suunnitelmasta. Näistä esimerkiksi vanhusasiavaltuutetun lausunto oli hyytävää luettavaa. Valtuutettu kertoo, että kaikkein pienituloisimpien iäkkäiden määrä Suomessa on kasvanut ja asunnottomia iäkkäitä on pitkän ajan jälkeen jälleen. Sosiaali‑ ja terveysministeriön arvion mukaan hallituksen päätetyt ja esitetyt leikkaustoimet kasvattavat pienituloisimpien iäkkäämpien määrää. Yhteisvaikutukseltaan arviolta 15 000 uutta iäkästä henkilöä putoaa kaikkein pienituloisimpaan väestöryhmään. Vanhusasiavaltuutettu on huolissaan myös iäkkäiden sosiaali‑ ja terveyspalveluihin kohdistettavista leikkauksista ja toteaa, että säästösuunnitelmat ovat iäkkäiden oikeuksien näkökulmasta huolestuttavia. Kotihoitoa muutetaan nykyistä enemmän etäkotihoidoksi ja ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitusta lasketaan vielä nykyistä matalammaksi. En ymmärrä, miten kukaan hallituspuolueiden edustaja voi pitää tällaista politiikkaa inhimillisenä. Arvoisa puhemies! Olen lukuisten muiden suomalaisten tavoin hyvin turhautunut ja surullinen siitä, mitä tämä hallitus on tehnyt ja aikoo tehdä Suomelle ja suomalaisille. Pitkäaikaistyöttömyys lähenee lama-ajan tasoa. Lapsia tippuu köyhyyteen, vanhuksia tippuu köyhyyteen. Ihmiset menettävät kotejaan, leipäjonot kasvavat, jopa viimesijaista sosiaaliturvaa heikennetään. Tämä on seurausta hallituksen sokeasta uskosta omaan oikeistolaiseen ideologiaansa, siihen, että jos vain otetaan rahaa köyhiltä ja annetaan sitä rikkaille, niin kyllä se talous siitä lähtee kasvuun; jos vain leikataan sosiaaliturvaa ja ajetaan ihmisiä taloudelliseen ahdinkoon, niin kyllä heille jostain ilmestyy työpaikka; jos leikataan terveydenhuollosta, niin kaipa ihmiset sitten tajuavat olla sairastumatta. Mutta kuten kaikki tiedämme, tämä resepti ei ole toiminut. Hallituksen olisikin viimeistään nyt aika ottaa laput pois silmiltä ja kuunnella — jos ei oppositiota, niin edes asiantuntijoita. Arvoisa puhemies! Muun muassa edellä mainituin perustein kannatan edustaja Sarkkisen tekemää esitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Laura Meriluoto,1523,2025-06-11T17:17:52,2025-06-11T17:22:30,Hyväksytty,1.1 2025_64_174,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_175,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen julkinen talous on vakavassa epätasapainossa. Velka lähestyy 90:tä prosenttia bruttokansantuotteesta, ja alijäämä pysyy yli kolmen prosentin — korkomenoista nyt sitten puhumattakaan, niistä on täällä jo useassa puheenvuorossa käyty keskustelua. Tämä tilanne on enemmän kuin vakava. Hallitus on vastannut tilanteeseen päättäväisesti. Yhdeksän miljardin euron sopeutusohjelmassa yhdistyvät talouskurin periaate ja järkevät priorisoinnit. Ruuantuotannon tukiin ei kohdistu leikkauksia, ja se on oikein. Maatalous ei ole pelkkä budjettirivi, se on osa kansallista turvallisuuttamme. Ilman kotimaista ruokaa olemme kriisissä ja muiden armoilla. Maitotilojen määrä on romahtamassa. Kymmenessä vuodessa 4 000 tilasta voi jäädä jäljelle vain kymmenesosa. Investointeja on helpotettava, sukupolvenvaihdosta on tuettava ja nuorille yrittäjille annettava uskoa tulevaisuuteen. Tilanpidon on oltava mahdollisuus eikä taakka. Ruuantuotannon hyytyminen näkyy jo. Kaupoissa on ajoittain loppunut kotimainen naudanliha. Ruuantuotannon byrokratiaa on kevennettävä, tukien maksun toimittava ajallaan ja tietojärjestelmien pelattava. Hallinto ei saa olla pullonkaulana. Ratkaisu on markkinoilla: tuottajahintojen on noustava ja elintarvikemarkkinalakia uudistettava. Julkisten hankintojen pitää suosia kotimaista ruokaa etenkin niissä keittiöissä, joissa tarjotaan ruokaa lapsille ja vanhuksille. Itä-Suomessa kyse ei ole vain taloudesta. Siellä ruuantuotanto on myös turvallisuuskysymys. Metsävähennyksen korotus on tärkeä kädenojennus metsänomistajille. Metsien vastuullinen hoito on osa huoltovarmuutta ja taloutta. Samalla haluan nyt nostaa esiin edustaja Hoskosen innoittamana turpeen, tämän unohdetun ja lähes jo haudatun voimavaran. Turve ei ole vain energialähde. Se on osa huoltovarmuutta, osa maatalouden toimintaketjua ja osa kansantaloutta. Turvetta tarvitaan paitsi lämmöntuotantoon myös eläinten kuivikkeisiin ja kasvualustaksi puutarhataloudessa. Turve on kotimainen ja varastoitavissa oleva resurssi. Turve on kuitenkin paljon muutakin kuin vain lämpöä ja kuivikkeita. Kasvuturpeeseen istutetaan puiden taimet, joilla rakennetaan tulevaisuuden hiilinieluja. Lisäksi turve toimii biostimulanttina, ja sitä on jo testattu menestyksellä Etelä-Euroopan kuivilla ja köyhillä mailla tuloksena parempia satoja ja parempaa vedenpidätyskykyä. Tämä avaa aivan uusia mahdollisuuksia vientiin etenkin alueilla, joilla ilmastonmuutos uhkaa vakavasti ruuantuotantoa. Kuiviketurpeella on ratkaiseva rooli kotieläintuotannon antibioottivapauden ylläpidossa. Se vähentää taudinaiheuttajien leviämistä eläinsuojissa ja tukee siten kansanterveyttä. Maailmanlaajuinen antibioottiresistenssi uhkaa korostaa tämän merkitystä ja avaa samalla mahdollisuuksia turveosaamisen ja turvetuotteiden vientiin. Turpeesta valmistetaan myös aktiivihiiltä veden‑ ja ilmanpuhdistukseen. Aktiivihiiltä menee kaupaksi niin paljon kuin Ilomantsissa pystytään tällä hetkellä tuottamaan. Vaihtoehtoisesti sitä voidaan tuottaa myöskin kivihiilestä, ja erityisesti kiinalaiset tekevät tätä. Tietyissä muodoissa turvetta voidaan hyödyntää jopa eläinrehun lisäaineena. Myös äänieristelevy turpeesta on oiva ratkaisu. Nämä innovaatiot ovat vasta alkua. Turpeen potentiaali on paljon suurempi kuin nykyinen keskustelu antaa ymmärtää. Lääketeollisuus tulee tulevaisuudessa hyödyntämään turpeen ominaisuuksia. Turvetuotantoa ei pidä arvioida pelkkien päästölukujen kautta vaan nettopositiivisuuden näkökulmasta: miten paljon turpeen käyttö tukee ruokaturvaa, vientiä, eläinterveyttä, hiilinielujen syntyä ja kriisinsietokykyä? Kun hyödyt lasketaan yhteen ja oikein, on selvää, että turpeella on tulevaisuus. Turpeen alasajo on ollut suuri virhe. Sen seuraukset näkyvät paitsi maaseudulla myös energiakustannuksissa ja kotimaisen tuotannon vaikeutumisena. Meidän on korjattava tämä virhe. Hallitusohjelmassa on puoliväliriihen päätökset turpeesta, ja ne pitää myöskin toteuttaa. Katse kääntyy erityisesti ympäristöministeriöön. Turvetta tarvitaan, eikä sen käytöstä pidä rangaista vaan tukea osana huoltovarmuuden ja viennin kokonaisuutta. Perussuomalaiset tukevat hallituksen linjaa, jossa maatalous, metsätalous ja huoltovarmuus asetetaan etusijalle. Tämä ei ole ideologiaa, tämä on realismia. Suomalainen ruoka, suomalainen metsä, suomalainen turve ja suomalainen yrittäjyys ovat perusta sille, että tämä maa seisoo omilla jaloillaan kaikissa oloissa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-06-11T17:22:38,2025-06-11T17:28:14,Hyväksytty,1.1 2025_64_176,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_177,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on nyt puoli kautta hallituksen taivalta takana, ja valitettavasti tuo tulostaulu ei kovin hyvältä näytä. Meillä on ennätysvelka, suomenennätyksiä hallitus tekee velanotossa, Euroopan huonoimpia työllisyydenhoitoja — tavoite on kymmeniätuhansia miinusmerkkinen — ja kasvua ei vain synny. Talouden sopeuttamisen nimissä on täällä pari vuotta tehty todella rajuja leikkauksia. On leikattu pienituloisimpien toimeentuloa, on leikattu hoitoonpääsystä, ja jopa vanhustenhoivasta on leikattu nyt viimeisimpänä sitten tämä 16 miljoonan säästö. Siihen 16 miljoonaanhan hallituksella ei ollut rahaa, jolla olisi saatu kotihoitoa vanhuksille, vaan hallitushan päätti tätä sitten korvata digillä. Täällä aiemmin edustaja Meriluoto puhui tuosta vanhusasiainvaltuutetun lausunnosta, minkä me valtiovarainvaliokuntaan pyysimme. Minä myös sen luin, ja todella on painavaa tekstiä tästä vanhustenhuollon tilanteesta, ja todella toivon, että jokainen meistä kansanedustajista nyt lukisi muun muassa tämän lausunnon. Leikkauksia on tehty, ja näihin arvokkaisiin palveluihin hallituksella ei kerta kaikkiaan ole ollut rahaa. Ja mikä on ollut tuloksena? Velka kasvaa, köyhyys kasvaa, konkurssit kasvavat. Puhemies! Minä olisin luullut, että kun tämä on tilanne, niin kyllä siellä puoliväliriihessä sitten oltaisiin lähdetty joihinkin toimiin, joilla nyt sitten suuntaa muutettaisiin. Kyllähän se suunta muuttui, mutta täytyy kyllä sanoa, että mitä vielä, mihin suuntaan. Nimittäin kyllähän tämä rajua tekstiä on, kun tuorein arvio Valtiontalouden tarkastusvirastolta kuuluu, että hallituksen puoliväliriihen toimet heikentävät julkista taloutta, siis heikentävät julkista taloutta. Eli hallitus päätti löytää taikaseinästä miljardin veronkevennykset kaikkein rikkaimmille ja varakkaimmille. Minä olin vähän, puhemies, ajatellut, että eihän tämä enää hullummaksi voi mennä kuin mitä se tämän kaksi vuotta on ollut, mutta kyllä se vaan, hyvät ystävät ja edustajat, hullummaksi voi mennä. Nimittäin nythän hallitus sitten tekee veronkevennyksiä velalla kaikkein varakkaimmille ja rikkaimmille. Eli ilmeisesti tällainen ”rahaa on” on hallituksen uusi normaali aina silloin, kun kyse on kaikkein hyvätuloisimpien ja hyväosaisimpien eduista. Kun hallituksella nyt näitä veronkevennyksiä varaa oli tehdä, niin olisin todella toivonut, että silloin olisi ollut sen tavallisen suomalaisen vuoro. Nimittäin, kuten täällä on usein todettu, hallitushan on nyt kiristänyt sen tavallisen suomalaisen verotuksen kireimmilleen kymmeneen vuoteen, ja nyt sitten hallituspuolueet kertovat, että nyt tulee veronkevennyksiä pieni‑ ja keskituloisille. Mutta tosiasiassa käy niin, että toisaalla pieni‑ ja keskituloisille kohdistuu veronkiristyksiä, muun muassa tämä järjestäytyneen palkansaajan kostovero, tulee työhuonevähennyksen poisto, ja todellakin siellä kulman takana katsoo ja kurkistaa tämä ikävä työttömyysvakuutusmaksujen korotuspaine, joka tietenkin johtuu hallituksen huonosta työllisyyden hoidosta. Hallituksella on rahaa jopa yhteisöveron laskemiseen, joka maksaa yli 800 miljoonaa, ja toden totta siellä valtiovarainvaliokunnan kuulemisissa ei juurikaan löytynyt asiantuntijoita, jotka olisivat suoraan puhuneet tämän veronkevennyksen puolesta. Nimittäin tämä on erittäin kallis ja tehoton toimi, ja kyllä minua hirvittää, kun tiedämme, mitä tulevina vuosina meillä on edessä taloudenpidossa, että kuinka meillä kerta kaikkiaan voi nyt olla tällaiseen toimeen varaa. Tähän asti hallituksen vastaus työllisyydenhoitoon on ollut työttömyysturvan leikkaukset ja työelämän heikennykset, palkansaajien aseman heikennykset, ja siitä huolimatta ei se työpaikkoja ole tuonut, ei niitä työpaikkoja ole ilmestynyt katukuvaan. Meidän työllisyystavoitteemme on miinuksella kymmeniätuhansia. Ja nyt sitten hallituksen vastaus tähän kasvuhaasteeseen on suurituloisten veron ale, jossa ihan tavallinen suomalainen on sitten se maksumies. Eli hallitus puhuu kovasti kasvutoimista. Niitä ei kuitenkaan oikein näy. Täytyy varmaan sanoa, että puhina kyllä kovasti käy, mutta painot eivät hallituksella nouse. Puhemies! Sanon tähän loppuun vielä, että SDP on esittänyt joukon omia kasvutoimiaan. Olen aiemmin kertonut muun muassa näistä tuloveron kevennyksistä nimenomaan pieni‑ ja keskituloisille, arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostosta, joka auttaisi pieniä yrittäjiä, ja kotitalousvähennyksen turvaamisesta. Ja yksi, minkä haluan myös sanoa tähän loppuun: Kyllähän hallitus valtavan virheen on myös tehnyt tässä rakennusalan tilanteessa. Tukitoimia ei tehty, päinvastoin ajetaan alas parhaillaan esimerkiksi Valtion asuntorahastoa. Me menetämme välineen, jolla rakentaa kohtuuhintaisia koteja ja tehdä suhdannetoimia tulevaisuudessa. Samoin esimerkiksi erityisryhmien avustukset on vedetty täysin alas, tarkoittaa siis muun muassa ikäihmisten ja opiskelijoiden asumista. — Tässä, puhemies, terveisiä. Huoli on kova.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-06-11T17:28:19,2025-06-11T17:33:45,Hyväksytty,1.1 2025_64_178,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Edustaja Savola poissa. — Edustaja Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_179,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen talous on suurten haasteiden edessä: Ilmasto kuumenee ja luonto köyhtyy, mikä uhkaa koko talouden perusteita. Väestö ikääntyy, ja uusia osaajia tarvitaan niin päiväkoteihin ja terveydenhoitoon kuin vihreää siirtymää edistäviin yrityksiinkin. Työllisyystilanne on heikko, ja erityistä huolta aiheuttaa nuorten kasvava työttömyys. Suomi on jäänyt työn tuottavuudessa jälkeen verrokkimaista. Luonnonvaroja käytämme reippaasti yli EU:n keskiarvon. Geopoliittiset jännitteet aiheuttavat epävarmuutta. Velkaantuminen on ennätyskorkealla ja julkinen talous kroonisesti alijäämäinen. Suomeen siis tarvitaan selkeä ohjelma julkisen talouden vakauttamiseksi, mutta samalla ymmärrys siitä, että heikon taloudellisen suhdanteen aikana toteutetut laajamittaiset ja väärin kohdennetut leikkaukset ovat virhe. Krooninen alijäämä ei myöskään taitu ilman rakenteellisia uudistuksia, jotka lisäävät talouden tehokkuutta ja iskunkestävyyttä. Valitettavasti nyt käsittelyssä oleva hallituksen julkisen talouden suunnitelma ei tarjoa varteenotettavia vastauksia näihin haasteisiin. Lukuisat talouden asiantuntijat ovat kritisoineet hallituksen valintoja, ja VTV arvioi poikkeuksellisen suorasanaisesti, että puoliväliriihen päätökset vievät julkista taloutta entistä kauemmaksi sopeutustavoitteesta eikä hallitus esitä uskottavaa suunnitelmaa julkisen talouden tasapainottamiseksi. Vihreiden tavoitteena on tehdä Suomesta ilmasto‑ ja luontopositiivinen hyvinvointivaltio, jossa ihmiset ja luonto voivat hyvin ja talous on tasapainossa. Sen saavuttamiseksi Suomeen tarvitaan parlamentaarinen ylivaalikautinen sitoumus ekologisten reunaehtojen asettamisesta talouden kehitykselle sekä talouden kestävyysvajeen taittamisesta. Talouden kestävyydestä kun ei voida sopia uskottavasti ilman parlamentaarista näkemystä Suomen ilmasto‑ ja luontopolitiikan kestävästä linjasta. Arvoisa puhemies! Yksittäisten suurten veronalennusten sijaan vihreät keskittyisivät talouden vahvistamiseksi erityisesti neljään kokonaisuuteen: 1) Suomen tulee panostaa entistä määrätietoisemmin koulutukseen kaikilla koulutusasteilla, sillä vahvaa taloutta ei ole ilman vahvaa osaamista. Pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa vain luovuudella, kekseliäisyydellä ja korkealla koulutus‑ ja osaamistasolla. 2) Vihreä siirtymä on Suomen talouden suurimpia mahdollisuuksia sekä ilmastokriisin ja luontokadon pysäyttämisen kannalta välttämätön kehityskulku. Vahvemmilla kannustimilla, laadukkailla viranomaisprosesseilla, ennakoitavalla ja markkinaehtoisella ohjauksella sekä kohdennetuilla täsmätoimilla Suomi voi kotiuttaa kymmenien miljardien investoinnit. Luonnonvarojen ylikulutuksesta eroon pääsemiseksi Suomen pitää siirtyä krääsätaloudesta kiertotalouteen, ja on varmistettava, että vihreä siirtymä tehdään todella vihreästi eli luontoa kunnioittaen. 3) Suomi tarvitsee työhön johtavaa maahanmuuttoa. Maahanmuuton edistäminen ja väestökehityksen kääntäminen on yksi hyvinvointivaltion kohtalonkysymyksistä. Suomeen on päästävä nykyistä helpommin tekemään töitä, yrittämään ja rakentamaan elämää. Tämä ei tapahdu itsestään vaan vaatii aktiivisia tekoja työhön johtavan maahanmuuton pito‑ ja vetovoiman vahvistamiseksi sekä panostuksia Suomeen jo muuttaneiden ihmisten kotoutumiseen ja työllisyyteen. 4) Taloutta on uudistettava ja tuottavuutta parannettava. Suomen ei tule tyytyä alkutuottajan tai raaka-aineviejän rooliin vaan tähdätä siihen, että meiltä lähtee maailmalle korkean jalostusarvon tuotteita. Suomen tulee panostaa uusiin ja innovatiivisiin aloihin, aineettomiin tuotantotekijöihin, luoviin aloihin ja teknologian mahdollisuuksiin. Arvoisa puhemies! Orpon hallituksen ilmasto‑ ja luontopolitiikka on täysin riittämätöntä Suomen ilmasto‑ ja luontotavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisen huolestuttava on maankäyttösektorin tilanne, jonka korjaamiseksi hallitus ei edelleenkään esitä uskottavia toimia tai riittäviä määrärahoja. Selkeä yksittäinen toimi olisi hakkuumäärien laskeminen, ja siinä hiilinielun elvyttämiseksi olisi puun energiankäytön vähentäminen tärkeä yksittäinen toimi, jota vauhditettaisiin esimerkiksi teollisen puunpolton veroedun poistamisella. Toinen käyttökelpoinen toimi olisi maankäytön muutosmaksu, mutta tätäkään hallitus ei ole ottamassa käyttöön, vaan päinvastoin se on tekemässä toimia, jotka kannustavat lisäämään hakkuita, kuten metsävähennyksen kasvattaminen ja Metsähallituksen tuloutuksen kasvattaminen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-06-11T17:33:48,2025-06-11T17:39:03,Hyväksytty,1.1 2025_64_180,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Edustaja Yrttiaho poissa. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_181,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Tänään käsiteltävä julkisen talouden vuosisuunnitelma vuosille 2026—2029 on laaja ja merkittävä kokonaisuus. Sen ytimessä ovat kolme peruskiveä: vastuu, uudistus ja turvallisuus. Tämä hallitus ei ole jäänyt seuraamaan sivusta. Me olemme tarttuneet vaikeimpiinkin rakenteellisiin ongelmiin, ja se näkyy myös tässä suunnitelmassa. Arvoisa puhemies! Meillä pohjoisessa on tähän saliin selkeä viesti: Talouskasvu ei synny vain Etelä-Suomessa. Se syntyy myös Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Suunnitelman rakenneuudistuksilla, kuten luvituksen nopeuttamisella ja liikenneinvestoinneilla, on valtava merkitys myös alueemme elinvoimalle. Investointien vauhdittaminen ja sujuvat viranomaisprosessit ovat avainasemassa, kun rakennetaan uusia tehtaita, matkailun tarvitsemia tiloja tai puhtaan siirtymän hankkeita. Pohjoisessa on potentiaalia, kunhan sitä ei tukahduteta hallinnollisiin esteisiin. Arvoisa puhemies! Kuten on todettu, julkisen talouden tila on vakava. Valtionvelka on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2019, ja korkomenot ovat nousseet neljässä vuodessa 0,8 miljardista 3,2 miljardiin euroon. Se on valtava summa. Tämä hallitus peri edeltäjältään valtiontalouden, jossa velkarahalla on lisätty budjettiin pysyviä menoja ja jossa kriittiset hallintouudistukset jätettiin tekemättä. Me emme voi jatkaa näin. Olemme jo tehneet päätökset yhdeksän miljardin euron sopeutuksista, ja se on vasta alkua. Suomen velkalaiva ei käänny yhdessä yössä, eikä sen tulekaan kriisin keskellä kääntyä holtittomasti. Selvää kuitenkin on, että suunta on nyt oikea. Meidän vaihtoehtomme ei ole vain leikkaamista ja säästämistä. Olemme sitoutuneita tekemään samalla historiallisen mittavat kasvutoimet. Työn verotusta kevennetään, yhteisöveroa alennetaan ja pk-yritysten rahoitusympäristöä kehitetään. Kaikki tämä luo edellytykset investoinneille myös Itä‑ ja Pohjois-Suomeen. Arvoisa puhemies! Turvallisuusympäristön muutokset näkyvät tässä julkisen talouden suunnitelmassa selkeästi. Nyt panostamme turvallisuuteen. Puolustusmenot nousevat vuoteen 2029 mennessä reilusti. Kriittisille puolustuskyvyn eri osa-alueille on tulossa lisäpanostuksia. Se on välttämätöntä, ei vain uskottavan puolustuksen vuoksi vaan myös koko yhteiskunnan toimintakyvyn turvaamiseksi ja varmistamiseksi. Myös arktisen alueen ja Pohjois-Suomen puolustuksella on aivan erityinen merkitys. Meidän on kyettävä huolehtimaan siitä, että Suomi on turvassa joka suunnasta, että alueellisesti merkittävät puolustushankkeet, kuten Ruutikankaan kehittäminen, tulevat toteutetuiksi ja että varautuminen on osa jokaisen arkea. Arvoisa puhemies! Tämä julkisen talouden suunnitelma on vastuullinen. Se ei rakenna hyvinvointia velalla vaan työllä ja uudistuksilla. Lisäksi se ottaa huomioon koko maan alojen erilaiset tarpeet sekä jokaisen meistä. Mielestäni tämä valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta tuleville vuosille on hyvä ja oikea-aikainen. Se sisältää toimenpiteet, joita meidän tulee seuraavaksi lähteä toteuttamaan. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-11T17:39:18,2025-06-11T17:44:23,Hyväksytty,1.1 2025_64_182,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Edustaja Sillanpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_183,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on julkisen talouden suunnitelma vuosille 2026—2029. Tämä suunnitelma on selkeä suunta kohti tasapainoisempaa ja vastuullisempaa taloutta kaikkien suomalaisten hyväksi. Meillä ja tulevilla hallituksilla riittääkin työtä siinä, miten vastaamme tulevaisuuden haasteisiin. Siihen ei riitä yksi tai kaksi hallituskautta, vaan työ kestää paljon pidempään. Julkisen talouden suunnitelmassa korostuukin mielestäni se viesti, miksi ja kenelle näitä päätöksiä tehdään, eli suomalaisille ja suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa varten. Jokaisen pitäisikin palauttaa mieleen se tosiasia, että jokaisella veroeurolla ja sen käyttökohteella on väliä. Siksi me perussuomalaiset olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että julkisen talouden suunnitelmassa asetetaan suomalaisen veronmaksajan etu ykkössijalle. Arvoisa puhemies! Pidän erityisen tärkeänä kahta uudistusta, jotka sisältyvät tähän suunnitelmaan. Ensimmäinen on kotihoidon tuen uudistaminen Norjan mallin mukaisesti. Tämä malli edellyttää, että vanhempien on asuttava Suomessa tai EU‑ ja Eta-alueella vähintään kolme vuotta ennen kuin he voivat saada kotihoidon tukea. Tällä muutoksella on kaksi vaikutusta: se kannustaa maahanmuuttajia aidosti integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja ehkäisee passivoitumista kotiin erityisesti maahanmuuttajanaisten osalta. Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä ei saa olla kannustin syrjäytymiselle, vaan sen on oltava järjestelmä, joka osallistaa ja myös edesauttaa kotoutumista. Toinen uudistus on laittomasti maassa olevien terveyspalveluiden rajaaminen. On vain ja ainoastaan oikeudenmukaista, että suomalaisten veronmaksajien rahoittama ja tälläkin hetkellä kovilla oleva terveydenhuolto on ensisijaisesti suomalaisia varten. Sitä ei ole luotu siksi, että voisimme hoidattaa suomalaisten piikkiin muiden maiden kansalaiset, jotka ovat laittomasti täällä. Meidän verorahoillamme tuotettujen palvelujen on ensisijaisesti palveltava heitä, jotka ovat täällä laillisesti ja oikealla asialla. Tämä ei ole epäinhimillisyyttä vaan ainoastaan järkevää resurssien kohdentamista. Arvoisa puhemies! Haluan vielä nostaa esille kolme suurta muutosta, joita ei olisi saatu aikaan ilman perussuomalaisia. Yksi näistä on kehitysapuun tehtävät massiiviset leikkaukset. Kehitysavusta leikataan yhteensä 1,3 miljardia euroa tällä vaalikaudella eli 1 300 miljoonaa euroa. Ne ovat rahoja, jotka nyt ohjataan takaisin suomalaisen hyvinvoinnin rakentamiseen ja ylläpitämiseen eli siihen, mihin ne olisi alun perinkin pitänyt käyttää. Toinen muutos on pieni‑ ja keskituloisille suunnatut veronkevennykset. Hallitus keventää verotusta juuri niiden ihmisten osalta, joilla rahat ovat muutenkin tiukilla. Se osoittaa mielestäni sen, että tälle hallitukselle on tärkeää, että työnteko on aina kannattavaa ja sitä tuetaan, ja niin sen pitää olla jatkossakin. Kolmantena nostona mainitsen omaishoitajien minimikorvauksen korottamisen. Omaishoitajien tekemälle työlle annetaan jatkossa myös entistä suurempi rahallinen arvo, kun omaishoidon minimikorvausta nostetaan. Siihen hallitus panostaa vuosittain 16 miljoonalla eurolla vuodesta 26 eteenpäin. Arvoisa puhemies! Hyvistä päätöksistä huolimatta haluan muistuttaa, että ilman vastuullista ja kestävää julkista taloutta meillä ei yksinkertaisesti ole hyvinvointivaltiota jatkossa. Vahva julkinen talous hyödyttää nimenomaan juuri heitä, jotka tarvitsevat yhteiskunnan tukea eniten. Siksi on äärimmäisen vastuutonta opposition suunnalta esittää väitteitä siitä, että hyvinvointivaltio oltaisiin romuttamassa hallituksen toimesta. Me nimenomaan teemme kaikkemme, että tätä maata voidaan jatkossakin kutsua hyvinvointivaltioksi. Julkisen talouden suunnitelma on arvovalinta suomalaisten puolesta. Meidän on huolehdittava omistamme ja tehtävä sellaisia päätöksiä, jotka kestävät myös tulevaisuudessa. Edessä on haasteita, kun yritämme löytää ratkaisuja velkaantumiseen, väestön ikääntymiseen ja veroeurojen riittävyyteen turvata suomalaisten palvelut. Tässä on hyvä suunnitelma, jolla edistämme asioita suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Tämä suunnitelma on vastuunkannon suunnitelma seuraaville vuosille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-06-11T17:44:28,2025-06-11T17:49:07,Hyväksytty,1.1 2025_64_184,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_185,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn niihin yleisiin näkemyksiin, mitä tässä esimerkiksi edustajat Lyly ja Viitanen ovat aiemmissa erinomaisissa puheenvuoroissaan tuoneet esille, eli en lähde niitä tässä toistamaan. Mutta tuodakseni tähän keskusteluun toivon mukaan vähän sellaistakin näkökulmaa, joka on itselleni hyvin tärkeä, käsittelen tässä hyvinvointialueiden rahoitustilannetta. Meillähän on käsittelyssä nyt valtiovarainministeriön mietintö julkisen talouden suunnitelmasta, ja siinä mietinnössä aika kriittisesti arvioidaan hyvinvointialueiden tilannetta. Itse siinä julkisen talouden suunnitelmassahan on taulukko siitä, miten arvioidaan rahoituksen kehittyvän suunnitelmakauden aikana eli sieltä vuodesta 26 neljä vuotta eteenpäin. Ja sehän on neljän tekijän summa. Siellä on indeksi, johon vaikuttaa yleinen kustannustason muutos ja esimerkiksi sen sisällä sitten palkkaratkaisut. Sitten siellä on jälkikäteistarkastus, tehtävämuutokset ja sitten sellainen hyvin pieni yleinen palvelutarpeen kasvu. Näistä on sitten laadittu taulukko tuohon julkisen talouden suunnitelmaan. En lähde tässä nyt suullisesti mitään lukuja kertomaan, mutta totean, että kun ensi vuodelle on ajateltu, että se luku, se valtionrahoitus, olisi 27,1 miljardia, niin kuitenkin tämän vuoden rahan arvolla vuonna 29 se olisi 26,9 eli 200 miljoonaa pienempi. Eli tämä ongelma, mikä hyvinvointialueilla nyt on ja on ollut siitä vuodesta 23 lähtien, ei tule ratkeamaan nyt tämän kauden aikana. Tuossa itse JTS:ssähän, siis julkisen talouden suunnitelmassa, käsitellään ihan hyvinvointialuekohtaisesti tilannetta ja todetaan, että yli puolella ei edes ole edellytyksiä päästä vuonna 26 talouden tasapainoon. Ja sitten arvioidaan, ihan konkreettisesti mainiten, sitä toista puoliskoa, ja siitä toisesta puoliskostakin puolesta eli neljästä viidestä alueesta mainitaan, että niillä on aivan liian suuret miinusmerkkiset taloussuunnitelmat vuodelle 26, siis epärealistisen suuret, tyyliin vaikkapa miinus kahdeksan prosenttia verrattuna edellisen vuoden tilanteeseen. Tässä mielessä nyt, kun ihan itse tietoisesti olin valmis lähtemään oman hyvinvointialueeni hallituksen jäseneksi nähdäkseni konkreettisemmin kuin vielä pelkästään valtuuston jäsenenä, mitä vaikutuksia valtion politiikalla näihin asioihin on, näihin kaikkein keskeisimpiin yhteiskunnallisiin palveluihin, olen todella huolestunut tästä tilanteesta. Joudumme niitä kyllä täällä vakavasti vuosittain käsittelemään, koska nykyinen tilanne ei tule alueilla helpottamaan. Eräillä alueilla on tapahtumassa käännettä parempaan mutta ei kaikilla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-06-11T17:49:08,2025-06-11T17:52:18,Hyväksytty,1.1 2025_64_186,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Edustaja Kallio poissa. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_187,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Talouden on oltava kunnossa, jotta Suomi ja suomalaiset voivat hyvin. Hallitus tekee sopeutuksia, jotta turvataan hyvinvointivaltion tulevaisuus. Puolustusmenoja kasvatetaan, mikä on pakko tehdä tässä maailman epävakaassa tilanteessa taataksemme turvallisuutemme. Vuonna 2029 on tarkoitus käyttää kolme prosenttia bruttokansantuotteesta puolustukseen, mikä tarkoittaa jopa 9,3:a miljardia euroa. Tämä on kymmenen prosenttia valtion budjetista. Tätä panostusta siivittää meidän muuttunut geopoliittinen tilanne. Hallitus on lisäksi tehnyt panostuksia turvallisuuden osalta poliisin, Tullin sekä Rajavartiolaitoksen toimintaan. Valtiovarainministeriön mietinnön näkymien mukaan bruttokansantuotteen ennakoidaan kasvavan 1,3 prosenttia vuonna 2025, 1,6 prosenttia vuonna 2026 ja puolitoista prosenttia vuosina 2027—2029 vuosittain. Työllisyysasteen ennakoidaan nousevan 73,7 prosenttiin. Alijäämän ennustetaan olevan koko kehyskauden kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Hallituksen tavoitteena on vakauttaa velkasuhde vuoteen 2027 mennessä ja kääntää velkasuhde laskuun pitkällä aikavälillä. Sanomattakin on selvää, että tarkan finanssipolitiikan pitää jatkua myös yli tämän vaalikauden. Jos tämän kauden välttämättömät toimet perutaan, ei Suomen taloutta ja hyvinvointivaltiota pelasta mikään. Suomen mittakaavalla tehty yhdeksän miljardin sopeutuspaketti on historiallinen mutta välttämätön toimi. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on tehnyt merkittäviä verotukseen liittyviä uudistuksia. Työn ja yrittämisen verotusta on kevennetty mutta haittaveroja nostettu. Tässä on seurattu yleisesti järkeväksi todennettua linjaa, jossa verotetaan vähemmän sitä, mitä halutaan enemmän. Esimerkiksi pieni‑ ja keskituloisten verotusta kevennetään 650 miljoonalla eurolla vuosina 26—27. [Pia Viitanen: Paljonko jää käteen?] Valtio tekee myös merkittäviä investointeja, kuten tutkimuksen ja kehityksen panostusten nostamisen 3,2 miljardista 4 miljardiin kehyskauden aikana. Lisäksi tulee lähes neljän ja puolen miljardin panostuksia väyliin, raidehankkeisiin ja puhtaaseen siirtymään. Arvoisa rouva puhemies! Valtion velkaantuminen on edelleen vakava uhka. On arvioitu, että korkomenojen nousu selittää vuonna 2029 jopa kolmanneksen koko velanoton tarpeesta. Tämä on vuosikymmenten velkarallin tulos. Olemme eläneet yli varojemme, ja yli varojemme eläminen on alkanut nyt realisoitumaan. Viime kaudellakin vielä fläppitaululla luki: ”Rahaa on.” [Pia Viitanen: Hallituksella tuntuu riittävän rikkaille!] Oikeasti ei ole ollut mitään. Valtionvelka on yli 170 miljardia euroa ja julkisyhteisöjen velka yli 226 miljardia. Hallituksen politiikka on askel oikeaan suuntaan, mutta todellinen suunnanmuutos vaatii useiden hallituskausien aikaista työtä Suomen kansantalouden ja kansakunnan tulevaisuuden eteen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-06-11T17:52:32,2025-06-11T17:56:30,Hyväksytty,1.1 2025_64_188,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_189,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen julkisen talouden suunnitelma vuosille 2026—2029 pohjaa arvioon käynnistyvästä talouskasvusta, ja samaan aikaan suomalaisten huulilla on kysymys, joka askarruttaa hyvin laajasti. Miksi valtiontalous ei parane, vaikka pienituloisilta kuinka leikataan ja hyvätuloisille annetaan? Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisi maanantaina finanssipolitiikan valvonnan arvion julkisen talouden hoidosta. Raportissa todetaan selvästi, että julkisen talouden jatkuva velkaantuminen on huolestuttavaa. Hallituksen tavoitteet julkisen talouden vahvistamiseksi ja velkaantumisen hillitsemiseksi ovat keskiössä, mutta julkisen talouden suunnitelmassa ei esitetä toimia, joilla näihin voisi päästä. Puoliväliriihen päätökset vievät entistä kauemmaksi tavoitteesta. Arvoisa rouva puhemies! Olemme kuulleet hallitukselta toistoa toiston perään, että hallituksen leikkaukset esimerkiksi lapsiperheiltä, opiskelijoilta, työttömiltä ja sosiaali‑ ja terveyspalveluista ovat aivan pakollisia päätöksiä, pakollisia, jotta yhteiskuntamme kestäisi ja velkaantuminen taittuisi. Vaikka säästöpäätöksiä on tehty, julkisen talouden ennusteet ovat edelleen hyvin pessimistisiä. Julkisen talouden alijäämä oli 4,4 prosenttia suhteessa bkt:hen vuonna 2024, ja sen odotetaan pienenevän 3,3 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä. Tämä alijäämä on suurempi kuin hallituksen tavoite ja ylittää EU:n finanssipoliittisten sääntöjen kolmen prosentin rajan. Sen sijaan, että julkista alijäämää pyrittäisiin pienentämään, hallitus on päättänyt alentaa verotusta toivoen, että veronalennukset kiihdyttäisivät kasvua niin paljon, että kasvanut verotettavan tulon kertymä riittäisi kattamaan veronkevennyksistä aiheutuvat verotulomenetykset. Verotus kevenee eniten yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevilla, ja maamme velkaantuminen siis vain kasvaa. Työttömyys, köyhyys ja epätoivoisuus vain lisääntyvät. Työntekijöitä koskevia heikennyksiä on tämä hallitus tehnyt ennätysmäärän, ja hallituksen työntekijöitä kurittavassa putkessa on tulossa lisää päätöksiä. Esimerkiksi työntekijän irtisanomisen helpottaminen ja määräaikaisten perusteettomien työsopimusten teko ovat myös helpottumassa. Hallitus on arvioinut, että kun työntekijä voidaan potkia helpommin ulos firmasta, se lisää työllisyyttä. Toki näille useille lakimuutoksille työelämää koskien ei valtiovarainministeriökään ole pystynyt laskemaan tosiasiallisia työllisyys‑ ja talousarvioita. Taloutta ja työllisyyttä parantavat arviot ovat valtiovarainministerin mukaan arkijärjellä perusteltavissa. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen toimet sen velkaantumisen taittamiseen ovat siis olleet kovaa ja tunteetonta, sitä pienituloista suomalaista kurittavaa politiikkaa. Lapsiperheköyhyys lisääntyy, ja tälläkin hetkellä monessa perheessä lasten kesäloma on alkanut varsin synkissä merkeissä. Useassa lapsiperheessä ei ole todellakaan mitään toivoa mihinkään lomareissuun, kun tilanne on taloudellisesti se, että saako perhe edes ruokaa pöytään. Tämän vuoksi on kannatettava talousvaliokunnan sosiaalidemokraattisen ryhmän vastalauseen kannanottoehdotus, jossa todetaan muun muassa seuraavaa: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus korjaa linjaansa ja tasapainottaa julkista taloutta sosiaalisesti oikeudenmukaisemmalla tavalla kohtuullistamalla leikkauksia ja lisäämällä tuloja karsimalla verotukia ja vahvistamalla veropohjaa.”", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-06-11T17:56:38,2025-06-11T18:00:09,Hyväksytty,1.1 2025_64_190,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,Edustaja Siponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_191,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Taloudesta on käyty täällä tänään vilkasta keskustelua, ja kyllähän tähän tämän päivän keskusteluun ja erityisesti hallituspuolueiden edustajille aika kylmä suihku oli tämä Valtiontalouden tarkastusviraston raportti Suomen taloustilanteesta. Sen mukaan kyllä ”hallituksen tavoitteet julkisen talouden vahvistamiseksi ja velkaantumisen hillitsemiseksi ovat perusteltuja, mutta julkisen talouden suunnitelmassa ei esitetä toimia, joilla näihin voisi päästä” — siis tässä julkisen talouden suunnitelmassa Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ei esitetä toimia, joilla näihin tavoitteisiin voisi päästä. Ja tämä jatkuu vielä puoliväliriihen päätöksiin liittyen: ”Puoliväliriihen päätökset vievät entistä kauemmaksi näistä tavoitteista.” Arvoisa puhemies! Täällä on tänään myöskin edelleen pidetty esillä tätä yhdeksän miljardin sopeutussummaa, ja tähän liittyen tässä Valtiontalouden tarkastusviraston raportissa kerrotaan: ”Kevään 2025 julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvän kokonaisarvion mukaan kaikkien vaalikauden aikaisten finanssipoliittisten toimien suora vaikutus on julkista taloutta vahvistava 2,6 miljardilla eurolla vuodelle 2027. Kokonaisarvion ero julkisen talouden vahvistamiseksi määriteltyjen toimenpidekokonaisuuksien mukaiseen yhteissummaan” — eli tähän yhdeksään miljardiin — ”on huomattava. Eron taustalla on suurelta osin se, että kevään 2025 julkisen talouden suunnitelman laskelmissa ei ole huomioitu 2,9 miljardin euron säästöjä, jotka koostuvat hallitusohjelman mukaan rakenteellisten uudistusten mahdollisista työllisyysvaikutuksista, eli kaksi miljardia euroa, ja hyvinvointialueiden toteuttamasta toiminnan tehostamisesta, 0,9 miljardia euroa. Näiden finanssipoliittisten päätösten kokonaisvaikutukset jäisivät silti noin 3,5 miljardia euroa toimenpidekokonaisuuksien mukaisesta yhdeksän miljardin summasta, vaikka nämä työllisyysvaikutukset ja hyvinvointialueiden omat toimet toteutuisivat täysimääräisesti hallitusohjelman mukaisesti.” Siis tästä huolimatta, vaikka nämä toteutuisivat, silti tämä yhdeksän miljardia jää kolme ja puoli miljardia vajaaksi. ”Vuotta 2027 koskevat kuluvan vaalikauden finanssipolitiikan kokonaisvaikutukset julkisen talouden tulojen ja menojen erotukseen ovat alentuneet 1,8 miljardilla eurolla vuoden 2024 keväästä. Tämän taustalla ovat erityisesti kevään 2025 päätökset veronkevennyksistä ja investointiohjelman määrärahoista. Nämä vievät finanssipolitiikan vaikutuksia kauemmaksi hallituksen tavoitteista.” — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-06-11T18:00:19,2025-06-11T18:03:48,Hyväksytty,1.1 2025_64_192,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hiltunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_193,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Pia,Hiltunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! ”Ennusteiden perusteella hallituksen rahoitustavoitetta ei saavuteta.” ”Velkasuhteen kasvu hidastuu väliaikaisesti vaalikauden loppuun mennessä, koska velanottotarvetta vähennetään kertaluontoisesti omaisuutta myymällä.” ”Valtiontalouden tarkastusviraston finanssipolitiikan valvonnan arvion mukaan hallitus ei esitä uskottavaa suunnitelmaa julkisen talouden tasapainottamiseksi.” ”Julkisen talouden suunnitelmassa ei ole toimia, joilla asetettuihin tavoitteisiin — alijäämän supistamiseen ja velkasuhteen taittamiseen — päästäisiin.” Arvoisa puhemies! Yllä luetut sitaatit ovat surullista luettavaa. Hallitus lupasi sopeuttaa julkista taloutta yhdeksällä miljardilla eurolla, mutta arvioiden mukaan todellisuus on lähempänä 2,6:ta miljardia. Nykyinen hallitus velkaantuu enemmän kuin edellinen, keskituloisten verorasitus on kovimmillaan kymmeneen vuoteen, työttömyys kasvaa, ja yrityksiä menee konkurssiin ennätysvauhdilla. Samaan aikaan ihmisten palvelut heikkenevät, hyvinvointivaltion peruspilarit murenevat yksityistämisten myötä ja rahan tarve kasvaa geopoliittisen tilanteen vuoksi puolustussektorilla. Hälytyskellojen pitäisi soida, että jotain tulisi nyt tehdä toisin. Jokainen täällä pohtii, miten puolustusmenojen lisäys katetaan, koska aivan yhtä tärkeää olisi huolehtia sisäisestä turvallisuudesta, ihmisten taloudellisten edellytysten toteutumisesta ja yhtenäisyydestä. Samoin koulutuksesta, sivistyksellisistä oikeuksista, infrasta ja kuntien toimintaedellytyksistä pitäisi pystyä huolehtimaan nykyistä paremmin, puhumattakaan hyvinvointialueiden rahoituksesta sekä sosiaali‑ ja terveyspalveluiden turvaamisesta. Selvä viesti hyvinvointialueilta on nyt se, että edes lakisääteisiä palveluita ei enää saada turvattua. Sote-palvelut ovat merkittävä osa huoltovarmuuttamme, ja sen vuoksi alijäämän kattamisajan pidentäminen kahdella vuodella talouden tasapainottamiseksi olisi realistinen. Siihen ei silti jostain syystä hallituksella ole valmiutta. Arvoisa puhemies! Hallituksen kovat leikkaukset valtionosuuksiin ja hyvinvointialueille osuvat nyt suoraan ihmisten arkeen ja peruspalveluihin, kuten koulutukseen ja työllisyyteen. Eriarvoisuus kasvaa, pahoinvointi lisääntyy, ja samalla ihmetellään, mikseivät oppimistulokset nouse tai miksi ylivelkaantuminen yleistyy. Kännykkäkielto tai henkilökohtaiset lisälainat eivät ole meille ratkaisu. Hallituksen olisi jo aika myöntää tosiasiat koulutusleikkausten ja lapsiperheköyhyyden kasvun suhteen. Olen tosin huomannut, että näemme hallituksen kanssa tulevaisuuspolitiikan hyvin eri tavalla. Nimittäin meille se ei ole hallituksen tapaan leikkauksia opiskelijoiden toimeentulosta, ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen perusrahoituksesta tai perusopetuksesta. Meille se ei myöskään ole ihmisten toimeentulon viemistä työttömyyden, sairauden tai haastavan elämänvaiheen edessä. Me luotamme ihmisiin ja siihen, että jokainen haluaa pärjätä elämässään ja osallistuu yhteiskuntaan kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan — inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Arvoisa puhemies! En voi olla ihmettelemättä, miten hallituspuolueet kaiken jälkeen kertovat talous‑ ja kasvutavoitteidensa toteutuvan, kaikki ne luvut tehdyistä ja tulevista toimista sekä asiantuntijoiden lausunnot kun kertovat, että tavoite velkaantumisen taittamisesta ei toteudu. Julkisen talouden heikko tila on yhteinen ongelma, joka on otettava tosissaan. On totta, että kasvun heikko toteuma on usean menneen hallituksen tuotos, mutta vastuu on nyt nykyisellä hallituksella. Aiemmat nykyisen hallituksen tekemät leikkaukset lapsilta, perheiltä, yksin asuvilta ikäihmisiltä, sairailta, tukea tarvitsevilta ja opiskelijoilta olivat pakko — nyt rahaa onkin yli 100 000 euroa vuodessa tienaavien veronkevennyksiin ja suurille yrityksille yhteisöveron kevennyksenä, jolle ei muuten asiantuntijoidenkaan tukea löydy. Arvoisa puhemies! Hallitus väittää usein, että vain heillä on vaihtoehto. Se ei pidä paikkaansa. Meidän vaihtoehdossamme veronkevennykset kohdistuvat pieni‑ keskituloisille, jolloin ne näkyvät käyttötaloudessa ja hyvinvoinnissa. Meidän vaihtoehdossa panostetaan kasvutoimiin, työllisyyden kasvuun, pk-yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseen ja osaamiseen. Suomi menestyy osaamisella. Me haluamme, että ihmiset voivat rakentaa omannäköistä elämäänsä, löytävät mielekkään työn ja voivat luottaa yhteiskuntaan. Meille ihminen ja toimiva arki ovat päätösten keskiössä myös taloudesta keskusteltaessa. Hyvinvoivat ihmiset luovat kasvun, kehityksen ja menestyksemme.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Pia Hiltunen,1534,2025-06-11T18:03:56,2025-06-11T18:08:31,Hyväksytty,1.1 2025_64_194,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Riipi poissa. Edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_195,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi velkaantuu nyt ennätystahtia, kuten olemme tässä salissa tämän kevään aikana useasti todenneet, ja tähän vaikuttavat useat eri tekijät. Osaan hallitus voi vaikuttaa ja osaan ei. On selvää, että nykyinen epävarma maailmantilanne vaatii merkittäviä lisäpanostuksia puolustukseen. Suomen ja suomalaisten turvallisuus on meille monelle tai kaikille aivan keskeinen asia. Maailman tapahtumat tekevät myös talouden tilanteesta entistä epävarmempaa, mutta jos hallitus olisi jo aiemmin herännyt maamme talouden ja työllisyyden heikkoon kehitykseen, niin emme olisi nyt niin huonossa kasvu‑ ja työllisyystilanteessa. Kaiken tämän lisäksi vielä hallitus itse heikentää valtion tulopohjaa miljardin veroalella kaikista hyvätuloisimmille. Puolustusmenojen kasvattaminen tässä tilanteessa on välttämätöntä, mutta hallitukselta puuttuu selkeä suunnitelma niiden kustantamiseksi. Hyvä lähtökohta olisi jättää kaikista hyvätuloisimpien veronalennus tekemättä. Puolustusmenojen kustantamisessa on tärkeää pohtia myös sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja myös sitä, että turvallisuus ei koostu pelkästään sotilaallisesta puolustuksesta. Turvallisuutta rakennetaan myös hyvinvoinnilla, sivistyksellä, kulttuurilla ja yhteisöllisyydellä. Vahva hyvinvointivaltio on paras tae näiden rakentamiseksi. Puolustusmenojen kasvua ei voida kustantaa uusilla leikkauksilla hyvinvointivaltioon. Arvoisa puhemies! Nyt me tarvitaan aitoja kasvutoimia, jotka tukevat pitkäjänteistä ja kestävää talouskasvua, ja keskeisiä keinoja voisi löytyä teollisuus‑, koulutus‑, työvoima‑ ja ilmastopolitiikasta. Kaikissa näissä asioissa olisi kuitenkin vielä tekemistä, mutta niitä aihealueita olisi syytä kyllä vahvemmin tarkastella. Teollisuuspolitiikassa hallituksen teollisuuspoliittinen selonteko on valitettavasti jäänyt toimenpiteiltään varsin laihaksi. Toivottavasti se kuitenkin ohjaa hallituksen voimavarat palkansaajien etujen heikentämisestä aidon kasvun luomiseen. SDP on esittänyt hallitukselle jo viime keväänä ison joukon toimenpiteitä, jotka keskittyvät talouskasvun nopeaan elvyttämiseen ja luottamuksen palauttamiseen suomalaiseen yhteiskuntaan. Eli peräänkuulutan hyvin vahvasti aidon kasvun luomista sen sijaan, että palkansaajan asemaa heikennetään järjestelmällisesti ja ideologisesti. Tämän viestin sain juuri äsken tavattuani paljon Paperiliiton aktiiveja, jotka vahvistivat minulle näkemystä siitä, että palkansaajan asemaa on todellakin tässä maassa liikaa jo heikennetty. Nämä voimavarat tulisikin kohdistaa sen kasvun saamiseksi ja työpaikkojen lisäämiseen. Mutta vielä ilmastopolitiikasta muutama sana. Ilmastopolitiikassa hallitus on painanut jarrua, vaikka se on meille myös valtava taloudellinen mahdollisuus. Suomen tulee olla vihreämmän teollisuuden suunnannäyttäjä, korkean tuottavuuden ja lisäarvon maa, jossa ihmisillä on työpaikkoja. Molemmissa, teollisuus‑ ja ympäristöpolitiikassa, Suomi tarvitsee pitkän ja selkeän katseen yli hallituskausien. Meidän tulee myös varmistaa, että nämä tukevat toisiaan parhaalla mahdollisella tavalla. Koulutuspolitiikassa tarvitsemme yhä uusien leikkauksien sijaan panostuksia osaamiseen ja kehittämiseen. Vain korkealla osaamisella voimme Euroopan laidalla pärjätä pienenä maana. Osaamisella on keskeinen osa työllisyyspolitiikassa ja myös kilpailukyvyssämme. Suomi ei kilpaile alhaisilla palkoilla tai työntekijöiden oikeuksia polkemalla vaan korkealla ja laajalla osaamisella. Tähän tarvitsemme niin toisen asteen ammatillista koulutusta kuin myös korkeakoulutettuja. Täällä jo olevien osaajien lisäksi tarvitsemme myös ulkomailta tulevia osaajia. Hallituksen työllisyyspolitiikka on valitettavasti kuitenkin keskittynyt tähän asti pääasiassa työntekijöiden ja ammattiliittojen polkemiseen, ja toivoisin, että sinne kasvupanostuksiin laitettaisiin voimavaroja enemmän. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-06-11T18:08:37,2025-06-11T18:13:17,Hyväksytty,1.1 2025_64_196,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mehtälä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_197,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yli 35 vuotta sitten olin vastikään aloittanut maatalousyrittäjänä toimimisen. Suomessa oli ankara taloudellinen lama, jonka synkimpinä vuosina vallitsivat toivottomuus ja apatia. Se oli kuoppa, josta piti kiivetä ensinnä ylös. Yhteiskuntana siinä onnistuimme, mutta monien tavallisten yrittäjien ja työntekijöitten kohtalo oli todella karu. Moni menetti kotinsa, rahansa, terveytensä, perheensä, jopa henkensä. Tilanteemme ei ole nyt yhtä synkkä, mutta heikkenee yhtä kaikki vuosi vuodelta. Kun hallitus aloitti toimintansa, velan suhteessa bruttokansantuotteeseen arvioitiin nousevan 81,6 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä. Nyt tuoreessa julkisen talouden suunnitelmassa, jota parhaillaan käsittelemme, tilannekuva on oleellisesti muuttunut. 82,1 prosenttia ohitimme jo viime vuonna, ja vuonna 27 ollaan arvion mukaan jo 86,7 prosentissa. Tämä näkyy myös velkatilastossa: tänä vuonna Suomi velkaantuu yli 13 miljardia euroa. Lisäksi tulossa on aivan suunnattomat määrät erilaisia puolustushankintoja. Hyvä hallitus, tässä tilanteessa te päätitte nyt keväällä, että valtiolla on varaa keventää verotusta yli kahden miljardin euron arvosta suurituloisilta ja yrityksiltä, joilla on veronmaksukykyä, kuten Suomen suurimmat yhteisöveron maksajat OP-ryhmä, Nordea, Neste, Fortum, K-ryhmä ja S-ryhmä. Ei siis ihme, että Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ”puoliväliriihen päätökset vievät entistä kauemmaksi tavoitteesta”, siis tavoitteesta, että velkaantuminen hidastuisi. Samaan aikaan hallitus on kuitenkin leikannut kovalla kädellä esimerkiksi sotesektorilta, lapsiperheiltä ja maakuntien palveluista. Arvoisa puhemies! On aito vaara, että 90-luvulta tutut toivottomuus ja apatia palaavat. Erityisen suuri tämä vaara on itäisessä Suomessa mutta myös tuolla laajassa maakuntien Suomessa, jota hallitus on muistanut lähinnä kauniin kirjauksin. Nyt pitäisi tehdä päätöksiä, jotka lisäävät tavallisen suomalaisen yrittäjän ja työntekijän tulevaisuudenuskoa koko maassa. Itäinen Suomi tarvitsee erityistalousalueen, jotta se voi nousta jaloilleen. Alueellinen tukeminen on käytössä myös monessa EU-maassa. Siinä hyvinä esimerkkeinä ovat Saksa ja Ranska. Investointiverohyvitys pitää ulottaa myös pienemmille yrityksille, kuten myös useissa EU-maissa on näin tapahtunut. Yritysten sisään jääviä voittoja pitää verottaa kevyemmin kuin ulos jaettavia, osinkojen jakaminen ulos kun ei paranna yritysten taloudellista asemaa. Kotitalousvähennys pitää palauttaa ennalleen, tavallisten perheiden verorasitusta pitää alentaa, ja sotepalvelut pitää turvata myös harvaan asutulla alueella. Arvoisa puhemies! Elämme synkkien uutisten keskellä, Euroopassa on sota ja maailmalla kauppasota. Epävarmuus on järkyttävän suurta. Tämä näkyy taloudessa joka puolella, eikä pieni Suomi voi vaikuttaa kaikkeen. Mutta samaan aikaan on tosiasia, että kotimainen maatalous on historiansa vaikeimmassa tilanteessa. Naudanlihan tuottamisen kannattavuus on romahtanut, eikä myöskään maitotiloilla ole helppoa. Arvoisat hallituspuolueet, te vaaditte viime vaalikaudella täyskäännöstä maatalouteen. Te annoitte ymmärtää, että pystytte merkittäviin parannuksiin. Hallitusohjelmassa on hyvät kirjaukset. Otan lainauksen: ”Keskeisimmät toimet ovat elintarvikemarkkina‑, kilpailu‑ ja hankintalain tarkastelu ja muuttaminen sekä elintarvikemarkkinavaltuutetun tiedonsaantioikeuksien parantaminen.” Viimeksi mainittu on toteutettu, mutta se ei paranna millään tavalla tuottajien, ruuantuottajien, taloudellista asemaa. Sen sijaan kilpailu‑ ja hankintalaki on unohdettu kokonaan, vaikka niillä voisi eniten vaikuttaa tilanteeseen. Kysynkin hallitukselta: Missä ovat konkreettiset teot ruokahuollon parantamiseksi, siis konkreettiset teot? Pystyttekö te täyttämään lupauksenne? Me maatalousyrittäjät tiedämme, että asioiden muuttaminen on erittäin vaikeaa. Kauppaa ei kiinnosta mikään muu kuin raha. Euroopan unioni taas ei näe suomalaisen maatalouden arvoa samaan tapaan kuin me. Mutta tilanteen käydessä yhä vakavammaksi nyt pitää kääntää aivan kaikki kivet. Vetoan tässä hallitukseen, että se oikeasti panisi kaupan nyt lopultakin kantamaan vastuunsa. Lopulta Suomen kohtalon ratkaisee se, onko meillä ruokaa ja lämpöä, siis onko meillä ruokaa ja lämpöä. Jos on, selviämme kaikesta. Uskon, että kotimaisen ruuantuotannon turvaaminen on meidän kaikkien yhteinen tahto. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-06-11T18:13:31,2025-06-11T18:18:53,Tarkistettu,1.1 2025_64_198,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen on poissa, edustaja Antikainen poissa. — Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_64_199,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tavalliselle suomalaiselle julkisen talouden suunnitelma voi ehkä kuulostaa sanahelinältä, joka ei herätä tunteita suuntaan tai toiseen. Suunnitelma on kuitenkin tärkeä, koska se kertoo siitä, miten me aiomme käyttää yhteisiä rahojamme tulevien neljän vuoden aikana, mitä painotetaan, mitä priorisoidaan, ja miten menemme yhdessä kohti vakaampaa taloutta ja turvallisempaa Suomea. Tämä suunnitelma on jatkoa linjalle, jota hallitus on toteuttanut viimeiset kaksi vuotta. [Eduskunnasta: Ikävä kyllä!] Arvoisa herra puhemies! Haluan tehdä muutamia nostoja tästä suunnitelmasta. Ensin haluan puhua turvallisuudesta. Suurin yksittäinen muutos verrattuna aiempiin suunnitelmiin on puolustusmenojen merkittävä kasvu. Vuoteen 2029 mennessä puolustusmenot ovat kolme prosenttia bruttokansantuotteesta eli noin 9,3 miljardia euroa. Tämähän ei johdu Naton vaatimuksesta vaan muuttuneesta turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Euroopassa käydään sotaa, ja siksi meidänkin täytyy olla hereillä ja huolehtia siitä, että meillä on oman maamme puolustus kunnossa. Puolustuksen laiminlyönti olisi paitsi lyhytnäköistä myös pitkällä aikavälillä paljon kalliimpaa. Vahva puolustus on paras tae siitä, että meidän ei koskaan tarvitse oikeasti käyttää sitä. Olen myös tyytyväinen siihen, että muu Eurooppakin on päättänyt ryhtyä vahvistamaan omaa puolustustaan kuten Suomi. Toinen nosto liittyy sisäiseen turvallisuuteen. Meille perussuomalaisille on aina ollut selvää, ettei turvallisuus pääty Suomen rajoille. Olemme jo pitkään ajaneet vahvempia panostuksia poliisille, Rajavartiolaitokselle ja Tullille, ja tämä julkisen talouden suunnitelma vie meitä sen suhteen juuri oikeaan suuntaan. Kun takaamme sen, että viranomaisille on riittävät resurssit toimia ja tehdä työtään, koko yhteiskunta voi paremmin. Suomalaiset voivat luottaa siihen, että lakeja valvotaan ja maamme rajoja suojellaan. Arvoisa herra puhemies! Kolmas nosto, jonka haluan tuoda ilmi, liittyy talouden tilanteeseen ja yksinkertaisiin tosiasioihin. Oppositio on moittinut hallitusta jatkuvasta velkaantumisesta. Tämä on hämmentävää, kun ottaa huomioon sen, että juuri nämä samat puolueet, erityisesti SDP ja keskusta, eivät omalla hallituskaudellaan tehneet mitään merkittäviä ratkaisuja, joilla velkaantumista olisi silloin voinut hillitä. Sen sijaan lisävelkaa otettiin kyllä kymmeniä miljardeja euroja. Nyt he sitten vastustavat kaikkea: ei saa leikata, ei saa laskea ansiotuloveroa, ei saa tehdä työmarkkinauudistuksia. Vain toistuva valittaminen tuntuu olevan sallittua. Haluan muistuttaa, että valtionvelan korkomenot ovat tällä hetkellä historiallisen korkealla. Nyt puhutaan miljardeista, jotka menevät pelkästään korkomaksuihin. Haluan kohteliaimmin muistuttaa, että viime hallituksen velanoton korot olivat reilusti alle miljardi euroa vuodessa, kun nyt huidellaan lähempänä reilua kolmea miljardia. Eikä tässä vielä kaikki. On arvioitu, että vuonna 2029 korot muodostavat jopa kolmanneksen uudesta velanotosta. Eikö näihin lukuihin pitäisi jo herätä? Jos laitamme asioita mittasuhteisiin, niin korkomenot ylittävät tällä hetkellä jo esimerkiksi poliisin, Rajavartiolaitoksen ja supon määrärahat yhteensä — siis yhteensä, kuvitelkaa, tai ei tarvitse kuvitella, tämä on täyttä totta. Tämä on seurausta siitä, että edellinen hallitus uskoi, että laina on ilmaista. Me tiedämme nyt, ettei se ole, ja jotkut eivät näköjään vieläkään tiedä sitä. Arvoisa herra puhemies! Viimeksi haluan nostaa itselleni henkilökohtaisesti yhden tärkeimmistä teemoista eli työn ja yrittämisen kannustamisen. Hallitus on tehnyt päätöksiä, jotka keventävät työnteon ja yrittämisen verotusta. Totuus on, että veronkevennykset kannustavat työntekoon, yrittämiseen ja investointeihin, ja juuri näitä asioita Suomi tarvitsee. Vaikka veroja kevennetään, Suomen veroaste pysyy yhä korkealla. Hyvin tienaavat maksavat edelleen yli puolet lisäansioistaan valtiolle, eli jokaisesta tienatusta eurosta puolet kilahtaa näillä ihmisillä valtionkassaan. Jos tämä ei ole kohtuullista, niin mikä sitten? Oppositio ei ymmärrä, ettei loputon verottaminen ja verojen nostaminen kannusta työntekoon vaan päinvastoin. Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus ei rakenna pilvilinnoja tai kuvitelmia vaan tekee päätöksiä sen pohjalta, mikä meidän taloudellinen todellisuutemme on tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Me panostamme turvallisuuteen, vastuulliseen talouteen ja työhön kannustavaan veropolitiikkaan, ja se kaikki Suomen ja suomalaisten hyväksi. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-06-11T18:19:04,2025-06-11T18:23:07,Hyväksytty,1.1 2025_64_200,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu on poissa. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_201,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisat kollegat! Tämän päivän keskustelu on varsin merkittävä, nimittäin Suomessa tulee puhua velasta ja Suomessa tulee puhua taloudesta. Meillä on merkittävä kestävyysongelma, jota harva hallitus on kyennyt edes taittamaan, mutta tulisi ottaa mallia Sipilän pääministerikauden saavutuksista, jolloin sentään kyettiin taittamaan tätä voimakasta velkaantumista ja talouden haasteita. Ajattelen, että positiivisiakin esimerkkejä historiasta kuitenkin löytyy. Valtiontalouden tarkastusviraston finanssipolitiikan valvonnan arvio on mielestäni kuvaava, ja haluan siteerata sitä tähän alkuun Suomen julkisen talouden tilanteesta: ”Julkisen talouden jatkuva velkaantuminen on huolestuttavaa. Hallituksen tavoitteet julkisen talouden vahvistamiseksi ja velkaantumisen hillitsemiseksi ovat perusteltuja, mutta julkisen talouden suunnitelmassa ei esitetä toimia, joilla näihin voisi päästä. Puoliväliriihen päätökset vievät entistä kauemmas tavoitteesta. Päätökset eivät myöskään ole sopusoinnussa EU-sääntöjen noudattamisen varmistamisen kanssa. Julkisen talouden kestävyydestä olisi erityisen tärkeää huolehtia nykyisessä turvallisuusympäristössä.” Tähän sitaattiin kiteytyy mielestäni oleellinen: julkisen talouden vakaus on keskeinen kysymys Suomen turvallisuuden varmistamisessa, myös meidän tulevaisuuden ja esimerkiksi lasten pärjäämisen varmistamisessa. Hallitus ei esitä nähdäkseni uskottavia suunnitelmia julkisen talouden tasapainottamiseksi. Julkisen talouden suunnitelmassa ei ole toimia, joilla asetettuihin tavoitteisiin eli alijäämän supistamiseen päästäisiin. Se on ollut hallituksen ainoa lupaus Suomen kansalle tällä hallituskaudella, ja uskottavia toimia siihen on vaikea löytää. Puoliväliriihen päätökset heikentävät julkista taloutta ja vievät sitä edelleen kauemmaksi hallitusohjelman sopeuttamistavoitteesta. Puolustusmenojen kasvattamiselle on erittäin hyvät perusteet, mutta niiden rahoittamiselle tarvittaisiin parlamentaarista yhteistyötä, sopua ja keskustelua siitä, miten yhdessä rakenteellisesti hoidamme tämän laskun. Tuloihin kohdistuvat lisätoimet vähentävät tuloja nettomääräisesti. Ilman poikkeuslauseketta Suomi ei täyttäisi alijäämä‑ eikä velkakriteeriä, ja viimeistään sen tiedon tulisi pysäyttää meidät tässä eduskunnan arvovaltaisessa salissa. Kehysmenojen taso ei laske tavoitellusti, mutta kehysjärjestelmä toimii menotason seurannan ja priorisoinnin välineenä. Tänään on viitattu mittaluokkaan, ja haluan siitä kyllä sanoa, että jos Suomen julkisesta taloudesta on aidosti huolissaan, niin minä en puhuisi pelkistä korkomenoista. Korkomenojen suuruusluokka on kolme miljardia euroa tälle maalle, ja pelkästään tänä vuonna, siis tänä vuonna 2025, me otamme 13 miljardia euroa velkaa. Voitte hahmottaa nopeasti mittaluokan. Mielestäni tulisi olla kiinnostunut tästä isosta mittaluokasta. Kahden miljardin euron lisävelka puoliväliriihessä oli mielestäni selkeä virhe tilanteessa, jossa olemme kaikki huolissamme Suomen velkaantumisesta. Tämän hallituskauden aikana Suomi tulee tekemään velkaantumisessa ennätyksen, ja se luku tulee olemaan suurempi kuin viime hallituskauden aikana. Puoliväliriihen tuloksista vielä loppuun muutama sana. Hyvää oli tietenkin tutkimus‑ ja kehittämisresurssien löytyminen, tämä yhteinen sopimus siitä, että tutkimukseen ja kehittämiseen halutaan satsata. Me tarvitsemme sellaista 1990-luvun Ahon hallituksen politiikkaa, jossa pitkäjänteisyyttä haettiin yhdessä, ja sellaista tunnistan tutkimus‑ ja kehittämisrahoituksessa. Myös yksityistä pääomasijoittamista tehdään kannattavammaksi. Se on järkevää. Toki Tesin pääomittaminen oli epämääräinen lupaus, ja kysyn, onko sillä katetta. Yhteisöverojen alentamiseen laitetaan paljon rahaa, mutta Taloustutkimus todistaa, että sillä ei tule olemaan merkitystä kasvun kannalta. Yli kymmenen vuotta sitten tehtiin kuuden prosentin alennus yhteisöverokantaan, eikä siitä ole tullut kasvua tälle maalle. Miksi tilanne olisi nyt erilainen? Keskustan keinot: Olemme esittäneet muun muassa Viron veromallia. Voisimmeko käyttää yhteisöveron kahden prosentin alennukseen kuuluvat korvaukset mieluummin pienten ja keskisuurten yritysten kasvun jouduttamiseen, tai voisimmeko esimerkiksi hakea ratkaisuja siihen, että keskituloiset pärjäisivät paremmin?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-06-11T18:23:21,2025-06-11T18:28:47,Hyväksytty,1.1 2025_64_202,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia.— Edustaja Bergbom poissa, edustaja Kettunen poissa. [Lauri Lyly: Paikalla!] — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_203,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun Orpon—Purran hallitus aloitti, niin silloin he puhuivat 100 000 uudesta työpaikasta. Syksyllä 2023 tässä salissa talousarviokäsittelyssä, joka käsitteli vuoden 24 talousarviota, luvattiin, että vuonna 24 siitä tulee 60 000—65 000 uutta työpaikkaa ja työllistä. Sitten viime vuonna, vuonna 24, puheet muuttuivat niin, että niitä työpaikkoja tulee keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä ja suhdanne on nyt sellainen, että niitä ei tule. Ja nyt tänä vuonna puhe on muuttunut niin, että niitä työpaikkoja tulee pitkällä aikavälillä. Siihen varmasti on vaikuttanut se, että kun VM on julkaissut näitä taloudellisia katsauksia ja keskeisiä tunnuslukuja, niin siellä työllisyysaste näyttää siltä, että vuoden 2023 työllisyysaste saavutetaan vasta vuonna 2029, kuusi vuotta hallituksen aloittamisesta. Eli tässä on tullut kuoppaa koko ajan siihen asti, ja siinä mielessä ollaan todella huonolla työllisyyskehityksellä. Sitten kun kasvuluvut VM:n ennusteen mukaan ovat yli prosentin ja nyt Suomen Pankki ennusti puolen prosentin kasvua tälle vuodelle, niin voidaan arvata, että nuo työllisyysluvut eivät tuosta tule paranemaan. Kotitalouksien reaalitulojen kehitys on aika hidasta, ja voi sanoa, että kotimainen kulutus ei kasva, ja työllisyystilanne ja sosiaalituen leikkaukset ja veronkorotukset vaikuttavat niin, ettei siihen tule parannusta. Tässä mielessä uusien työpaikkojen synnyttäminen tuntuu todella huonolta. Eli Suomen työllisyyskehitys on ollut tällä hetkellä Euroopan heikointa, ja tässä hallitus vetoaa vain huonoon suhdanteeseen. Tosiasiassa muissa maissa on pystytty parempaan tilanteeseen. Heikon työllisyyskehityksen syynä ovat myös hallituksen omat leikkaustoimet. Hallitus ei ole puuttunut rakentamisen romahtamiseen, jonka seurauksena taantuma on levinnyt tekniseen kauppaan, rakennusteollisuuteen ja palvelualoille. Heikon talouskasvun takia työvoiman kysyntä on pientä ja avoimia työpaikkoja on todella vähän. Jokaista avointa työpaikkaa kohden on noin kymmenen työtöntä työnhakijaa. Hallitus ei saavuta siis tätä tavoitettaan 100 000 uudesta työpaikasta hallituskauden aikana, vaan jää arvoitukseksi, milloin siihen päästään. Työttömiä työnhakijoita on tällä hetkellä 320 000, pitkäaikaistyöttömiä on jo nyt 117 000, ja määrän ennustetaan nousevan hallituskauden loppuun mennessä 1990-luvun lama-ajan lukemiin eli yli 140 000:een. Työttömyys on kasvanut joka kuukausi verrattuna aikaisempaan kuukauteen vuotta ennen koko hallituskauden ajan, eli yhtään sellaista kuukautta ei ole vielä tullut, että hallitus olisi saanut paremman työllisyystilanteen kuin vuotta aiemmin on ollut. Samaan aikaan työllistymispalveluissa olevien henkilöiden määrä on vähentynyt ja aktivointi on laskenut. Nämä osoittavat, että hallitus ei ole toiminut työntekijöiden palveluiden turvaamiseksi riittävällä tavalla. Aikaisemmin tällaisessa työttömyystilanteessa olisi tehty erityisiä työllisyyspanostuksia ja työllisyysrahoja olisi nostettu. Nyt meillä on 45 työllisyysalueesta 22 keskeyttänyt tukien ja korvausten, kuten palkkatuen, myöntämisen tänä vuonna, ja 14 arvioi todennäköisesti joutuvansa keskeyttämään tukien myöntämisen myöhemmin tänä vuonna. Eli melkein kaikissa on tämmöinen tilanne, ja juuri nyt kun pitäisi panostaa työllistämiseen, ei ole panoksia. Toisaalta avoimia työpaikkoja ei ole, kun ei ole kasvua, ja sen takia kasvuun pitäisi panostaa erityisen paljon. Sitten pitäisi katsoa, miten tämän työvoiman, joka on työttömänä, osaamistasosta pidetään huolta, ja myös katsoa, ovatko kaikki työttömät työnhakijat enää oikealla sosiaaliturvan tasolla, kun ovat työttömyysturvassa, vai pitäisikö heidän olla jossain muualla. Tarvittaisiin Lex Taipaletta tai Lex Lindströmiä tältä osin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-06-11T18:28:56,2025-06-11T18:34:20,Hyväksytty,1.1 2025_64_204,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viljanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_205,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen riveistä on kerta toisensa jälkeen kerrottu, etteivät sen maa‑ ja metsätaloussektorille osoittamat leikkaukset ole kohdentuneet pääosin ruokaa tuottavaan maatalouteen. Tämä usein toistettu hokema on pääosin totta. Mutta viime vaalikaudella nykyiset hallituspuolueet kritisoivat silloista hallitusta maatalouden heikosta kannattavuudesta ja lupasivat kääntää maatalouden kannattavuuden kasvuun, ja aloittaessaan ministerinä nykyinen maatalousministeri lupasi täyskäännöksen maatalouspolitiikkaan ja maatalouden kannattavuuteen ja nimenomaan parempaan suuntaan. Aika kuluu, eikä käännöstä näy. Aika kuluu, eikä maatalouden kannattavuuden paranemista näy. Arvoisa puhemies! Hallituksen ohjelma maa‑ ja metsätalouden osalta on hyvä, mutta hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet sektorin kannattavuuden kasvusta ovat huomattavasti julkisen talouden suunnitelmaan kirjattuja kunnianhimoisempia. Miksi näin? Maatalouden kannattavuustilanne on edelleen erittäin heikko. Hallitus vetoaa kannattavuuskysymyksessä elintarvikeketjun vahvempien osapuolien, ennen kaikkea kaupan vastuuseen. Valitettavasti pelkät vetoomukset oikeudenmukaisemmasta tulonjaosta eivät riitä. On erittäin huolestuttavaa, ettei hallitus ole riittävällä tavalla edistänyt oman ohjelmansa kirjausten mukaisia elintarvikemarkkina‑, kilpailu‑ ja hankintalakien uudistuksia. Elintarvikemarkkinalain uudistamisen niin sanottu kakkospaketti on vasta ministeriön asettaman työryhmän valmistelussa, hankintalain uudistusten painopiste on valmistelusta kantautuneiden tietojen mukaan aivan muualla kuin elintarvikehankinnoissa, ja markkinoiden tasapainottamisen kannalta tärkeimmän eli kilpailulain uudistamisen osalta ei ole käynnissä minkäänlaista valmistelua, eikä kehysriihen ja julkisen talouden suunnitelman viestinnässä ja asiakirjoissa ole enää mainittu kilpailulain uudistamista ollenkaan. Hallitus onkin mitä ilmeisimmin luopunut oman ohjelmansa kirjauksista elintarvikemarkkinoiden tasapainottamiseksi. Arvoisa puhemies! Hallitus on kerta toisensa jälkeen linjannut, että ratkaisun maatalouden kannattavuusongelmiin on löydyttävä markkinoilta. Tämä linjaushan on sinänsä kohdillaan. Jokainen suomalainen tuottaja haluaa saada toimeentulonsa nimenomaan maailman laadukkaimpien tuotteidensa tuottamisesta suomalaisen ruuan oikean tuottajahinnan kautta. Ikävä kyllä hallituksen tähänastiset toimet ja esitykset eivät tue tämän tavoitteen toteutumista, eivätkä nyt käsittelyssä olevan julkisen talouden suunnitelman kirjaukset tule täyttämään hallitusohjelman kirjauksia, eikä niillä turvata suomalaisen ruuan ja tuottajien tulevaisuutta. Me keskustassa vaadimme, että hallitus noudattaa omaa hallitusohjelmaansa ja sen kirjausta aloittaa välittömästi valmistelut kilpailulain uudistamiseksi, jotta pelisäännöt ja eurojen jakautuminen elintarvikeketjussa saadaan oikeudenmukaiseksi ketjun kaikille osapuolille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2025-06-11T18:34:27,2025-06-11T18:38:13,Hyväksytty,1.1 2025_64_206,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Malm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_207,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! ”Nyt on aika lopettaa velaksi eläminen”, totesi pääministeri Orpo ennen edellisiä vaaleja. Sen sijaan tällä hetkellä tilanne on se, että suurituloisten veronalennukset tässä maassa on toteutettu velaksi. Eli rahaa on. Sitä tuntuu olevan, ja sitä tunnutaan nyt käytettävän nimenomaan niin, että heikommassa asemassa pienituloisimmat osallistuvat kaikkiin talkoisiin, mitä hallituksesta esitetään, ja sen sijaan sitten suurituloisimmille sitä rahaa on jakaa entistä enemmän. No, tällä kaudella yllätyksenä ei ole myöskään tullut se, että taloudellisissa vaikeuksissa on oltu. Muun muassa rakennusteollisuus varoitti jo kauan aikaa sitten mahdollisesta sukelluksesta. Me sosiaalidemokraatit taas varoitimme siitä, että nyt olisi aika tukea rakennusteollisuutta. Hallitus ei kuunnellut. Nyt meillä on rakennusyrityksiä ennätysmäärä konkurssissa, ja samaan aikaan työt ovat loppuneet tuhansilta suomalaisilta rakennusmiehiltä. Kun tähän yhtälöön liitetään vielä paikallisen sopimisen vapauttaminen, niin tässä on pystytty vapauttamaan työperäinen maahanmuutto käytännössä täysin EU‑ ja Eta-alueilla. Eli siinä vaiheessa, kun toivottavasti tämäkin taloudellinen tilanne paranee, meillä tulevat työntekijät voidaan tuoda ihan mistä vain paikallisesti sopien satamassa, ja sen jälkeen edelleen suomalaiset rakennusmiehet, muun muassa, ovat työttöminä. Samaan aikaan hallitus on leikannut aikuiskoulutustuen, eli jos työttömyys kohtaa, niin ainakaan uudelle alalle ei voi kouluttautua. No, jos sattuu olemaan niin, että onkin nuoria ammattiin kouluttautumassa, niin myös ammatillisesta koulutuksesta on leikattu. Viime päivinä ollaan saatu lukea enemmän kuin yksi artikkeli siitä, miten ammatillisessa koulutuksessa tällä hetkellä menee, ja lopputulos on, että sekin tunnutaan romuttavan. Jos kävisi kuitenkin niin onnellisesti, että sieltä ammattikoulusta sitten pääsisi vaikkapa sinne rakennukselle töihin, niin koeaika on pitkä kuin nälkävuosi. Ja jos se työpaikka sattuu vielä olemaan toisella paikkakunnalla — mikä muuten on rakennusalalla todella normaalia, se voi olla jopa toisella puolen Suomea — niin hallitus on suuressa viisaudessaan myös leikannut työmatkavähennykset. Eli sitten ajellaan omakustanteisesti toiselle puolelle Suomea minimi-TESillä ja ilman edes työmatkavähennystä. No, tämähän tarkoittaa sitä, että työvoima ei myöskään liiku työn perässä, varsinkin kun ne asunnot menettävät nyt muun muassa itäisessä Suomessa arvoaan sen takia, että hallitus ei ole tehnyt mitään itäisen Suomen hyväksi. No, tähän kun vielä lisätään sitten se lakko-oikeuden rajaaminen alkukaudesta, niin eihän käytännössä voi edes kertoa, mitä mieltä on siitä, että leikkuri on laulanut kaksi vuotta, koska lakko-oikeutta on rajattu. Ansiosidonnainen on romutettu, elikkä työttömyyden kohdatessa se vähäinenkin mahdollisuus taloudellisesta turvasta on viety, ja joka ikinen ihminen ja edustaja tässä salissa tietää, että se ei lisää yhtään työpaikkaa Suomessa, että sosiaaliturvasta leikataan. No, aikuiskoulutustuesta jo sanoinkin, se poistettiin. Sitten ne viimeisimmät rakennusalalla työskentelevien miesten puolisoihin, yleisesti ehkä naisiin, kohdistuvat leikkaukset ovat vuorotteluvapaan poisto — kummallakaan vanhemmalla ei ruuhkavuosina ole enää mahdollisuutta työelämäjoustoihin, koska tämä hallitus leikkasi myös vuorotteluvapaan — ja sitten tuli vielä tämä vientimalli, joka vei ne viimeisetkin roposet, jotka ehkä saattoivat tuoda turvaa perheelle. Kaiken tämän osasin kyllä kuvitella kokoomukselta, mutta perussuomalaiset tämän kaiken mahdollisti kuittaamalla nämä toimet. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-06-11T18:38:22,2025-06-11T18:43:37,Hyväksytty,1.1 2025_64_208,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_209,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään on ollut hyvin mielenkiintoinen päivä monella tapaa niin täällä salissa kuin tuolla muutenkin, erilaisia uutisia on ollut. Tänään on ollut muun muassa Harrastajateatteriliiton tapahtuma meille kansanedustajakummeille, jotka toimimme näiden harrastajateatterien kummeina. Täällä on jo tietysti pidemmän aikaa huomannut, että aikamoisia lahjakkuuksia meitä täältä salista varmasti myös löytyisi sinne monenlaisille näyttämöille. Vähän muutin sitä, mistä ajattelin puhua, koska edustaja Mehtälä ja edustaja Malm ja muutkin ovat täällä hyvin tuoneet esille tätä itäisen Suomen tilannetta, ja sitten edustaja Viljanen puhui tästä maatalouden tilanteesta, joten ehkä keskityn hieman muihin asioihin. Olin äsken erään järjestön hallituksen ensimmäisessä kokouksessa. Sen järjestön toimintaperiaate kuuluu näin: Toimimme lasten, nuorten, aikuisten ja perheiden kanssa. Autamme erilaisissa elämäntilanteissa olevia ja mahdollistamme tuen turvallisiin lähisuhteisiin. Järjestötoiminnassamme rinnakkain kulkevat vahva ammatillinen osaaminen sekä vapaaehtoistoiminta. Tuossa kokouksessa tuli hyvin ilmi näiltä työntekijöiltä ja hallinnonkin jäseniltä, kuinka joka päivä enemmän ja enemmän he kohtaavat näitä surullisia tarinoita ihmisistä, joihin ikävä kyllä nämä hallituksen monet leikkauspäätökset ovat osuneet, kun samaan aikaan heidän tilanteensa heikkenee sen takia, että näiden järjestöjen toimintaedellytyksiltä on pohja menossa pois. Tässä on vähän semmoinen tilanne, että jos dynamiitissa olisi lanka molemmissa päissä, niin se palaa nyt sieltä. Täällä sanottiin myös jossain vaiheessa, kun ennätin välillä käymään, että pitää katsoa totuutta silmiin. Meillä on tietysti jokaisella vähän erilaisia totuuksia, ja kyllä ehkä katsoisin niitä ihmisiä silmiin, joihin koviten tämä politiikka sattuu. Arvoisa puhemies! Tänään on myös saatu kuulla uutisia, että Turun tunnin juna on työnnetty taas uudelleen liikkeelle, ja eilen saimme ministeri Ranteelta terveisiä itäiseen Suomeen, ettei itäisestä Suomesta tarvita poikittaista rataliikennettä, koska sillä ei ole sen enempää huoltovarmuuden kuin sotilaallisen liikkuvuudenkaan kannalta mitään merkitystä hänen mielestään. Ministeri Ranne on vastannut myös Väyläviraston päätöksiin siitä, että Väylävirasto on päättänyt siirtää itäisestä Suomesta tiestön kunnossapidon rahoja muualle Suomeen, että se on ihan ok. Nyt näyttää siltä, kun tämä länsiratahanke kestää näin kauan ja etenee hitaasti, että taitaa mennä enemmän johdon palkkoihin ja palkkioihin rahaa kuin mitä Savonlinnan Laitaatsalmen ratasilta tulisi maksamaan, sitä enemmän, mitä kauemmin tätä hanketta pidetään elossa. Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Purra on ilmoittanut ajavansa Suomeen pienempää valtiota. Tämä pienempi valtio näyttää pahimmillaan tämmöiseltä yövartijavaltiolta, jonka prioriteettina on tarjota vain oikeudelliset ja järjestyspalvelut, joilla valvotaan lakien toteutumista ja suojellaan valtiota. Kaikki muu on tälle alisteista. Täällä on tämän VATTin tulokset mainittu moneen kertaan. Ne ovat aika selkeät, mitä mieltä VATT on näistä hallituksen päätöksistä, samaten tämän Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n mukaan. Näistä molemmista tuleekin semmoinen analogia ja ajatus, että onko nyt tosiasiallinen tarkoituskin pienentää tai aiheuttaa semmoisia taloudellisia päätöksiä, jotta tämä pienempi valtio voitaisiin toteuttaa. Mutta mitä tämmöinen pienempi valtio käytännössä tarkoittaisi? Se tarkoittaisi sitä viitaten tuohon alkuunkin, että jokaisen on tultava toimeen omillaan ja varsinkin jokaisen vähänkään heikommassa asemassa olevan ihmisen on tultava toimeen omillaan. Ja erityisesti mitä kauempana olet näistä meidän harvoista kasvukeskuksista tässä maassa, sitä todennäköisemmin sinä jäät omillesi. Hallituksen saksilla Suomesta ollaan leikkaamassa pienempi valtio, jonka ulkorajat säilyvät, mutta niiden sisällä meillä on vain valikoitu joukko alueita, joilla on tulevaisuutta. Tässä on viime päivinä käyty kiivasta keskustelua maatalouteen liittyen perinnebiotoopeista, ja siellä puhutaan mosaiikkimaisista alueista. Onko Suomesta tulossa myös valtiona tämmöinen mosaiikki, ja siellä välissä on sitten näitä perspektiivittömiä kyliä entistä enemmän? Joku, joka Neuvostoliiton historiaa tuntee, varmaan tuntee tämän termin. [Jaana Strandmanin välihuuto] Pienempi valtio on hyvinvointivaltion vastakohta. Pienempi valtio on vastakohta kaikelle sille, minkä varaan itsenäinen Suomi on rakennettu. Pienempi valtio on vastakohta sille, että kaikki suomalaiset olisivat arvokkaita tai samanarvoisia. Perussuomalaisille kaikki suomalaiset eivät ole samanarvoisia. [Jaana Strandman: Ei pidä paikkaansa!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-06-11T18:43:40,2025-06-11T18:48:34,Hyväksytty,1.1 2025_64_210,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_211,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jäi pari asiaa toteamatta. Kuntien tilanteesta sen verran, että kun tämä on julkisen talouden suunnitelma, niin kuntien ja kuntayhtymien lainakantaa ja rahavaroja kun tilastoista katsotaan, niin vuodesta 2023 vuoteen 2027 kuntien velkakanta nousee vajaalla kuudella miljardilla eurolla, ja jos katsotaan vuoteen 2029, niin kahdeksan miljardia euroa. Se nousee sieltä 20 miljardista 28 miljardiin, eli kuntien taloudellinen tilanne ei välttämättä ole niin ruusuinen kuin täällä aina välillä annetaan ymmärtää. Sitten kun katsotaan isoja lukuja, jotka kuntataloutta tulevat nyt heilauttamaan, niin 100 miljoonaa euroa alimittaisesti siirrettiin TE-uudistuskunnille, ja se tarkoittaa, että kuntien työllisyyspalveluissa on liian vähän rahaa ja ne sakkaavat. 75 miljoonan leikkaus on tulossa nyt juuri myöskin VOSin kautta, tuolta Adlercreutzin alueelta. Ja sitten se, mistä ei ole puhuttu juuri ollenkaan täällä, on se, että perustoimeentulotuen menot kasvavat tämän hallituksen leikkauspolitiikan johdosta noin 300 miljoonaa euroa, mistä puolet tulee kuntien maksettavaksi. Sieltä tulee 150 miljoonaa kuntien maksettavaksi tällaisessa tilanteessa, ja tämä heilauttaa myöskin kuntataloutta semmoiseen tilanteeseen, että ollaan miinukselle menossa. Siellä on veronkorotuspaineita ja muita vastaavia. Mutta sitten joitain hyviäkin uutisia tietenkin on tässä taloudessa: Ostovoima kasvaa, ja siitä täytyy kiittää tätä hallituksen murjomaa ay-liikettä. Se neuvotteli palkankorotukset, 7,8 prosenttia, ja myös piti kiinni ja piti huolen siitä, että myöskin ne muut alat, jotka eivät meinanneet päästä siihen, saivat sen 7,8 prosenttia. Nyt kun inflaatio on vähän rauhoittunut ja korkokanta laskenut, niin ostovoima tulee tätä kautta kasvamaan, ja siinä mielessä on jotain valonmerkkiäkin näkyvissä. Mutta siitä täytyy kiittää myöskin tätä palkansaajaliikettä. Sitten voi sanoa myös tästä, kun ministeri Marttinen puhui tästä neuvottelutilanteesta, että tosiasia on, että kun tuli tämä vientivetoinen palkkalainsäädäntö, jolla rajoitettiin niitä sovittelijan työmahdollisuuksia, niin tosiasiassa neuvottelut ovat pitkittyneet. Tiedän myöskin sellaisia sopimusaloja, jotka ovat olleet sovittelijan luona yli 20 kertaa, ja sovintoesitystä ei ole voitu antaa, kun on yläraja vastassa. Ne eivät pysty tekemään sitä sovittelutyötä niin kuin se pitäisi tehdä. Eli siellä on myöskin tullut tosi paljon ongelmia, ja tämä kierros on pitkittynyt myös tästä syystä. Nyt kun katsotaan ilmailualan tilannetta, niin se osaltaan kertoi siitä tilanteesta, mutta on myös muita aloja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-06-11T18:48:37,2025-06-11T18:51:51,Hyväksytty,1.1 2025_64_212,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viljanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_213,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme keskustassa huolissamme vapaaehtoiseen luonnonsuojeluun osoitettujen määrärahojen niukkuudesta. Historian ja maamme tekemien sitoumusten valossa näyttää selvältä, että luonnon suojelemiseen liittyvät yhteiskunnalliset vaateet eivät ole vähenemässä, halusimme sitä tai emme. Ja jos kotimaassa vaateet vähenisivätkin, niin EU:n suunnalta tulevat velvoitteet tuskin poistuvat meidän kotimaisen julkisen talouden niukkuuden paineesta. Historiassa tapahtuneiden hallinnollisten virheiden, ylilyöntien ja sanelupolitiikan johdosta meillä oli suuri joukko maanomistajia, jotka suhtautuivat kaikenlaiseen suojelutoimintaan vähintäänkin epäluuloisesti, heistä monet, ja aivan syystä, suorastaan vihamielisesti. Olemme kulkeneet pitkän tien tuosta historiasta, ja monien maanomistajien luottamus julkiseen valtaan on pala palalta parantunut. Tästä meidän on kiittäminen esimerkiksi hyvin toimineita vapaaehtoisia, oikeudenmukaiset korvaukset sisältäneitä ja määräajaksi laadittavia ympäristöohjelmia. Nyt luotettujen ja hyviä tuloksia tuottaneiden Metso‑ ja Helmi-ohjelmien rahoitus ei riitä kattamaan niihin kohdistuvaa kysyntää. Tämä on sinänsäkin valitettava tilanne, mutta erityisen ongelmalliseksi tämän tekee se, että silloin kun korvauseuroista on pulaa, uhkana on erilaisen korvauksettoman normiohjauksen lisääntyminen. Arvoisa puhemies! Keskusta ei todellakaan kannata pakottavaa korvauksetonta suojelua. Vapaaehtoisuus ja oikeudenmukaiset korvaukset ovat olleet merkittävä tekijä siinä, että nykyisistä suojeluohjelmista on tullut suosittuja, ja tällä mallilla on jatkettava myös mahdollisissa uusissa suojelukohteissa. Ikävä kyllä nyt käsittelyssä oleva julkisen talouden suunnitelma ei pysty takaamaan riittäviä resursseja vapaaehtoiseen suojeluun. Kasvavana vaarana onkin, että määrärahojen niukkuus kasvattaa riskiä erilaisen hallinnollisen, niin sanotun harmaan suojelun lisääntymiseen. Me keskustassa haluamme turvata maanomistajien mahdollisuudet vapaaehtoiseen suojeluun, jossa asianmukaisesti korvataan suojelusta aiheutuneet taloudelliset menetykset. Vapaaehtoisen suojelun määrärahojen turvaamisen lisäksi hallituksen on syytä jouduttaa yksityisen kompensaatiomarkkinan syntymistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2025-06-11T18:51:53,2025-06-11T18:54:56,Hyväksytty,1.1 2025_64_214,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_215,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Otan vielä tässä keskustelun mahdollisesti ollessa jo päättymässä esille tämän Valtiontalouden tarkastusviraston arvion finanssipolitiikan toteutumisesta. Olen ollut tässä nyt pari vuotta tarkastusvaliokunnan jäsen, se on hyvin mielenkiintoinen tehtävä. Olemme saaneet kuulla johtavien ekonomistien ja näitä asioita arvioivien tutkijoiden näkemyksiä. Tässä kevään aikana käsittelimme joulukuussa ilmestynyttä VTV:n vuoteen 24 kohdistuvaa finanssipolitiikan arviointia, ja siinähän oli maininta siitä, että todellisuudessa siitä yhdeksästä miljardista, josta paljon puhutaan, voi toteutua noin 4,5 miljardia. Se suurin ero on tietenkin se, että se kaksi miljardia, joka oli laskettu niin sanottujen työllisyystoimien pohjalta syntyväksi toisaalta niin, että se säästää tiettyjä sosiaaliturvamenoja, toisaalta niin, että kun ihmiset työllistyvät enemmän, se kasvattaa sitten verotuloja, on jäänyt käytännössä toteutumatta. Sitten siellä oli se arvio noin yhden miljardin suuruisista niin sanotuista hyvinvointialueiden vapaaehtoisista säästöistä, joka myös näyttää jäävän toteutumatta. Täällä keskustelussa koko aika toistetaan sitä yhdeksää miljardia kokouksesta toiseen. Sehän on suunnitelma paperilla, mutta nyt tässä tuoreimmassa, toissa päivänä ilmestyneessä VTV:n arviossa tältä keväältä suoran sitaatin mukaan lukee seuraavaa, se on täällä ymmärtääkseni jo kerran tai kaksi tänään siteerattu, mutta otan sen vielä esille: ”Kevään 2025 julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvän kokonaisarvion mukaan kaikkien vaalikauden aikaisten finanssipoliittisten toimien suora vaikutus julkisyhteisöjen rahoitusasemaan eli tulojen ja menojen erotukseen on julkista taloutta vahvistava 2,6 miljardilla eurolla vuodelle 2027. Toimet kohdentuvat merkittävimmin valtiontalouteen. Kokonaisarvion ero julkisen talouden vahvistamiseksi määriteltyjen toimenpidekokonaisuuksien mukaiseen yhteissummaan yhdeksän miljardia on huomattava.” En siteeraa sen pidemmälle. Nyt toivon, että keskustelussa olisi kuitenkin sillä tavalla toistemme kuuntelua, että kun me mainitsemme tämän, siihen ei tarvitsisi aina vastata, että no mikä se on se teidän vaihtoehtonne tai mitä sitten edellinen hallitus teki. Meillä olisi kypsempi keskustelu, jos me voisimme jakaa sen yhteisen tilannekuvan, että se yhdeksän miljardia ei oikeasti ole toteutumassa vaan joku muu luku, neljä tai 2,8 tai joku muu. Siltä pohjalta me voisimme sitten arvioida toistemme toimenpiteitä suhteessa siihen, miten tätä tilannetta voitaisiin parantaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-06-11T18:55:00,2025-06-11T18:58:06,Hyväksytty,1.1 2025_64_216,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viljanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_217,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtakunnallisen laajakaistaohjelman rahoitus on turvattava. Hallitus lakkautti aika lailla ensi töikseen Laajakaista kaikille ‑ohjelman — näin siitä huolimatta, että maaliskuussa 2024 julkaistun asiantuntijaselvityksen perusteella vuonna 2010 käynnistetty ohjelma oli onnistunut yli odotusten. Hankkeesta tehdyssä selvityksessä tähdennettiin, että ilman valtion tukitoimenpiteitä laajakaistaverkkoja ei nouse koko Suomeen markkinaehtoisesti. Selvitys siis kertoi faktan, joka on totisinta totta jopa täällä Uudellamaalla. Verkot eivät rakennu edes Uudenmaan kyliin markkinaehtoisesti. Laajakaista kaikille ‑ohjelma lakkautettiin hallituksen toimesta, ja 3G-verkot on ajettu alas vuosina 23—24 uuden sukupolven laajakaistaverkkojen tieltä. Meillä on käsissämme tilanne, jossa hallitus on ohjelmassaan luvannut toimivat laajakaistayhteydet sekä edistävänsä palveluiden digitalisoitumista. Palveluiden digitalisoitumisen eteneminen taas on edellytys esimerkiksi niiden vaateiden toteutumiselle, mitä hallitus edellyttää muun muassa hyvinvointialueilta sotepalveluiden kehittämisen suhteen. Arvoisa puhemies! Tässä julkisen talouden suunnitelmassa ei kuitenkaan laajakaistayhteyksien kehittämiseen osoiteta rahoitusta. Hallituksen suunnitelmissa on löyhä viittaus TUUTTI-hankkeeseen, joka on maaliskuussa 2025 perustettu hanke luoda digitalisaatiosta kestävää ja turvallista kasvua sekä kilpailukykyä vuoteen 2037 asti. Ikävä kyllä kyseinen hanke ei vastaa varsinkaan maaseudulla ja harvan asutuksen alueilla jo vallitsevaan akuuttiin ongelmaan. Arvoisa puhemies! Hallituksen on turvattava rahoitus, joka mahdollistaa toimivat yhteydet joka puolella maatamme. Tämän pitäisi olla täysi itsestäänselvyys, eikä sen toteutumisen pidä olla löyhien sivuhuomautusten varassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2025-06-11T18:58:09,2025-06-11T19:00:43,Hyväksytty,1.1 2025_64_218,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_219,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta toteaa, että hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen sekä tukee kotimaista omistajuutta. Painopistettä siirretään työn ja yrittäjyyden verotuksesta kulutuksen ja haittojen verottamiseen. Tämä on viisas linja, koska työnteon ja yrittämisen täytyy olla aina mahdollisimman kannattavaa, ja on hyvä, että ihmisillä on mahdollisimman suuret mahdollisuudet päättää siitä, mihin he omat rahansa käyttävät, eikä niin, että joku muu päättää, miten rahasi käytät. Arvoisa puhemies! Kyllä näitä vaihtoehtoja on hyvä aina tarkastella, ja siksihän oppositio nytkin on näitä vastalauseitaan tänne jättänyt, että ne ovat kaikkien luettavissa, ja myöskin kansalaisten on hyvä niistäkin tietää. On kaikille varmaan varsin selvää eikä tule kovinkaan yllätyksenä, että tästäkin sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän jäsenten tekemästä vastalauseesta tulee esille se, että vasemmisto ylipäätäänkin haluaisi verottaa lisää ja käyttää ihmisten rahat erilaisiin ideologisiin menoihinsa, kuten vaikkapa ilmastofanatismiin ja sateenkaariaatteen levittämiseen. Tämähän näkyy niin valtion tasolla kuin kunnissakin. [Inka Hopsu: Ja terveydenhoitoon ja koulutukseen!] Vastalauseessaan sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä jopa hamuaa lisää rahaa ilmastopolitiikkaan. Tässä tilanteessa valittelette, että hallitus ei osoita riittäviä määrärahoja ilmastotoimiin. Toki olemme nähneet, mitä vasemmiston ilmastotoimet tarkoittavat. Olette sen julkistaneet moneen kertaan. Ne tarkoittaisivat lisäkuluja Suomen kansalaisille: kalliimpaa bensaa, kalliimpaa asumista, kalliimpaa ruokaa ja kansalaisten ruokalautasen suoranaista kyttäämistä. Liha pois, maito pois, ja tilalle ei tulisi maitoa eikä lihaa, vaan sinne tulisi esimerkiksi soijaa ja tofua. Samaa vanhaa turhuuksien turhuutta, eikä ilmasto pelastu eikä mikään tässä maailmassa muutu kuin se, että suomalainen köyhtyy ja kärsii tällä demareitten linjalla. Vaaditte tässä vastalauseessanne esimerkiksi maankäytön muutosmaksun käyttöönottoa. Eikö riitä se, että EU yrittää aivan jatkuvasti rajoittaa suomalaisten metsien käyttöä ja kieltää uusien peltojen raivaamisen suomalaista, kotimaista maataloutta varten? Ilman suomalaista ruokaa olemme hukassa. Suomessa tehdään maailman laadukkainta ruokaa, ja se on ympäristöystävällistä. Tarvitsemme lähellä tuotettua hyvää suomalaista ruokaa. Emme tarvitse vähemmän peltoja ja maataloutta vaan enemmän peltoja ja enemmän suomalaista ruokaa, paremmat olot suomalaisille viljelijöille, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden vahvistamista. Siksi tällaiset maankäyttömaksut ovat jo aivan lähtökohtaisestikin täysin turhia. Arvoisa puhemies! Ilmastotavoitteet ja etenkin vasemmiston voimakkaasti ajama vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite ovat osoittautuneet aivan järjettömiksi. On tullut selväksi, että niihin yltäminen tarkoittaisi esimerkiksi metsien hakkuumäärien rajua romahdusta ja autoilun kustannusten hurjaa kasvua. Suomen viennin ja talouden perusta, metsäteollisuus, kärsisi, ja menettäisimme jopa kymmeniätuhansia työpaikkoja. Tämä ei perussuomalaisille käy, ja siksi tällaiset toimet on jo hallitusohjelmassa suljettu pois. Siksi niitä ei hallituksen keinovalikoimasta löydy, ja juuri siksi nyt olemme kuulleet tätä vasemmiston valitusta. Tämä teidän vaihtoehtonne ei, sosiaalidemokraatit, suomalaista kyllä talvipakkasella lämmittäisi. Arvoisa puhemies! Otan vielä esille tämän, että keskusta toteaa omassa vastalauseessaan, että yhtenä konkreettisena keinona perheiden tukemiseen voisi olla lapsiperheiden verotuksen keventäminen ja että tätä olisi syytä selvittää. Mietinnössään, johon keskusta siis tämän vastalauseen jätti, valtiovarainvaliokunta toteaa, että hallitus keventää pieni‑ ja keskituloisten työn verotusta ja nostaa työtulovähennyksen lapsikohtaista korotusta. Hallitus tosiaan jo aikaisemmin päätti lapsiperheiden verotuksen keventämisestä tällä lapsivähennyksellä, ja se tuli voimaan tämän vuoden alussa, ja nyt sitä siis entisestään korotetaan. Se kaksinkertaistetaan, ja summa nousee yhden lapsen osalta 100 eurosta 210 euroon. Esimerkiksi kolmen lapsen perheelle jää rahaa reilut 600 euroa vuodessa enemmän, ja tämä on todella hieno ja tärkeä asia. Lapsiperheet ovat yhteiskunnalle tuottoisia sijoituksia, ja mitä enemmän lapsia suomalaisille syntyy, sitä parempi meidän yhteiskunnalle. Arvoisa puhemies! Monet suuret ongelmat yhteiskunnassamme johtuvat alhaisesta syntyvyydestä. Tarvitsemme vahvaa perhepolitiikkaa, ja yhdyn tähän keskustan ajatukseen siitä, että tämä lapsivähennys on erittäin tärkeä, ja ei muuta kuin kehitetään sitä edelleen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-06-11T19:00:53,2025-06-11T19:06:35,Hyväksytty,1.1 2025_64_220,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_221,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Ja kiitoksia edustaja Aittakummulle tuosta lopetuksesta, että jatketaan yhteistä kehittämistä. Tämä varmasti meille käy. Painotan vielä tuohon keskustan vaihtoehtoon liittyen, että näihin veronkevennyksiin liittyen olisimme nimenomaan painottaneet näitä veronkevennyksiä pieni‑ ja keskituloisille tavallisille suomalaisille. Nythän näistä veronkevennyksistä aika mojova potti menee sinne suurituloisten pussiin, ja tässä kohtaa keskusta olisi vetänyt hieman erilaista linjaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+5.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-06-11T19:06:38,2025-06-11T19:07:15,Hyväksytty,1.1 2025_64_222,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu. Edustaja Strandman, olkaa hyvä. — Ahaa, esittelypuheenvuoro, edustaja Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_64_223,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,Arvoisa herra puhemies..., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+6.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,,,, 2025_64_224,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,Ja puheenvuoron voisi silti varata., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_64_225,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,"Olin varannut, mutta se on siellä järjestyksessä... Se näkyy vasta seitsemäntenä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+6.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,,,, 2025_64_226,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,Jaahas. — Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_64_227,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,"Kaikki hyvin. — Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtajana esittelen tämän mietinnön hallituksen esitykseen opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistuksesta. Tämän tarkoituksena on toteuttaa hallitusohjelman kirjaukset opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluvan virastorakenteen selkiyttämisestä sekä päällekkäisen hallinnon keventämisestä. Tämä tehdään Sivistyshallinto 2030 ‑loppuraportin suuntaisesti. Esityksessä valiokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen sisältyvät seitsemän lakiesitystä muuttamattomina. Tästä mietinnöstä annettiin kaksi vastalausetta. Tässä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastoista ja erityislait kustakin siihen kuuluvasta virastosta. Suomen Akatemiasta tehtyyn lakiin ehdotetaan tehtäväksi virastouudistusta koskevaan sääntelyyn liittyviä teknisluontoisia muutoksia, ja kaikkien virastojen tehtävistä säädetään jatkossakin virastolakien lisäksi myös muussa lainsäädännössä. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan siirtämisestä sosiaali- ja terveysministeriön alaisena toimivan sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan yhteyteen valmistellaan erillinen esitys STM:ssä, joten tähän ei ole nyt kantaa otettu. Tämän uudistuksen tarkoituksena on muodostaa nykyisen kymmenen viraston sijasta viisi virastoa, jotka muodostavat virastorakenteesta toiminnallisesti ja taloudellisesti nykyistä tarkoituksenmukaisemman kokonaisuuden. Tämän esityksen mukaan sivistyshallinnon virastoja ovat jatkossa Opetushallitus, johon yhdistetään Kotimaisten kielten keskus, Kansallisarkisto, johon yhdistetään Varastokirjasto ja Saavutettavuuskirjasto Celia, Museovirasto, johon yhdistetään Suomenlinnan hoitokunta, Taide- ja kulttuurivirasto, joka on Taiteen edistämiskeskuksesta ja Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista muodostettava uusi virasto, sekä Suomen Akatemia, joka jatkaa toimintaansa omana virastonaan. Tällä hallituksen esityksellä uudistetaan sivistyshallinnon virastorakennetta siten, että esityksen mukaiset virastot jatkavat nykyisille virastoille kuuluvien tehtävien hoitamista. Ehdotettu sääntely virastojen tehtävistä ei ole kaikilta osin yhtä yksityiskohtaista kuin se oli nyt voimassa olevassa lainsäädännössä. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi Taide- ja kulttuuriviraston taiteen ja kulttuurin kansainvälinen edistäminen ja osallistuminen taiteilijoiden toimeentuloedellytysten edistämiseen, eli tehtäväluettelosta näitä on poistettu. Näitä kuitenkin jatkossa hoidetaan, vaikka niitä ei nimenomaisesti laissa ole mainittu. Tämän uudistuksen tavoitteena on parantaa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastojen pääluokkaan sisältyvien toimintamenojen käytön tehokkuutta siten, että päätetyt valtiontalouden säästöt on mahdollista toteuttaa ja turvata virastojen edellytykset hoitaa lakisääteiset tehtävänsä. Ehdotetulla nykyistä suuremmalla virastokokonaisuudella voidaan tehostaa erityisesti hallintoa, tiloja ja digitaalisia järjestelmiä, ja pidemmällä aikavälillä uudistus mahdollistaa myös tuottavuushyötyjen saamisen. Valiokunta pitää myönteisenä, että tässä Opetushallitusta koskevassa lakiesityksessä on turvattu erillisyksiköiden itsenäinen ja riippumaton asema. Valiokunta myös yhtyy asiantuntijalausunnoissa esille tuotuun ja pitää hyvänä, että Taide- ja kulttuurivirastoa koskevan lakiesityksen valmistelun yhteydessä esille nostetut huolet vertaisarvioinnin asemasta on otettu esityksen jatkovalmistelussa huomioon. Valiokunta korostaa myös taiteen vapauden turvaamisen merkitystä. On hyvä, että Taide- ja kulttuurivirastoa koskevaan lakiesitykseen on kirjattu hyvin tarkennukset taiteen vapaudesta sekä riittävän etäällä poliittisesta päätöksenteosta ja virkamiehistä tapahtuvasta päätöksenteosta. Apurahoja koskevan päätöksenteon perustuminen vertaisarviointiin sisältyy nimenomaisesti taide- ja kulttuurineuvoston tehtäviä koskevaan säädökseen. Valiokunta pitää myös hyvänä, että taiteen alueellinen edistäminen sisältyy Taide- ja kulttuuriviraston lakisääteisiin tehtäviin valtakunnallisen edistämistehtävän rinnalla. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että Suomenlinnan maailmanperintökohteen hoitoon on käytettävissä riittävät voimavarat, jotta kohteen yleismaailmallista erityisarvoa voidaan ylläpitää ja vahvistaa. Saadun selvityksen mukaan tämä ei edellytä Suomenlinnan hoitokunnan talouden eriyttämistä viraston muusta taloudesta, vaan rahoituksen kohdentumista voidaan seurata käytössä olevien kirjanpidon ja talouden seurannan menetelmien avulla. Lopuksi valiokunta korostaa, että sivistyshallinnon toiminnassa tulee huolehtia riittävin toimenpitein vammaisten ihmisten osallisuudesta huomioiden vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus sekä yleisemmin kaikkien eri sidosryhmien osallistumisen mahdollisuudet. Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistuksen toimeenpanoa tuetaan riittävällä viestinnällä, hyvin toteutetulla johtamisella ja hyvällä henkilöstöpolitiikalla. Virastouudistusta ja sen vaikutuksia tulee arvioida huolellisesti. Arvioinnin tulee kattaa myös uudistuksen vaikutukset virastojen ja niiden erillisyksiköiden tehtävien toteuttamiseen ja henkilöstöön. — Ja sanoinko jo, että tästä annettiin sitten lisäksi kaksi vastalausetta? Muutoin yksimielisesti. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+6.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-06-11T19:07:53,2025-06-11T19:14:06,Hyväksytty,1.1 2025_64_228,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_229,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään käsiteltävä hallituksen esitys opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastorakenteen uudistuksesta on mittava ja merkittävä kokonaisuus. Kymmenen virastoa supistuu viiteen virastoon. Tavoitteena on lisätä hallinnon tehokkuutta yhdistämällä virastoja, selkeyttämällä virastojen välistä työnjakoa ja parantamalla toiminnan vaikuttavuutta. Virastojen toimintoja siis vahvasti tiivistetään ja tuottavuushyötyjä pyritään saavuttamaan. Nämä ovat tärkeitä tavoitteita ja erityisesti sitä kauan kaivattua hallinnon keventämistä. Niiden rinnalla on yhtä tärkeää varmistaa, että uudistus tukee maamme kansalaisten osallisuutta, saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Valiokunta on aivan oikein painottanut, että eri ihmisryhmien osallistumismahdollisuudet tulee turvata sivistyshallinnon toiminnassa. Tämä on keskeinen periaate yhteiskunnassa, jossa jokaisella on oikeus osallistua koulutukseen, kulttuuriin ja tiedonkäyttöön riippumatta yksilöllisistä tarpeista tai lähtökohdista. Erityisesti haluan nostaa esiin vammaisten henkilöiden oikeudet ja aseman tässä uudistuksessa. Valiokunta on korostanut, että sivistyshallinnon toiminnassa tulee huolehtia riittävin toimenpitein sekä vammaisten ihmisten että kaikkien eri sidosryhmien osallistumisen mahdollisuuksista. Tämä on keskeinen osa toimivaa demokratiaa. Pidän erittäin tärkeänä, että Kansallisarkistoon liittyvässä lainsäädännössä säilyy säännös pistekirjoituksen neuvottelukunnasta. Tällä neuvottelukunnalla on tärkeä rooli saavutettavuuden ja tiedonsaannin tukemisessa. Myös Celia-kirjaston erityistehtävä tuottaa saavutettavaa kirjallisuutta ja oppimateriaalia on turvattava selkeästi ja pysyvästi osana uutta virastokokonaisuutta. Opetushallituksen roolin tulee olla selkeämmin koulutusta ja opetusta ohjaava, jotta oppilaitoksien ja koulujen arjessa on selkänojaa. Kouluille sysätään monia yhteiskuntamme haasteita, jolloin monien haasteiden paineessa opetushenkilöstö tarvitsee vahvaa ohjausta. Ajatellaan, että koulu kasvattaa, opettaa ja ohjaa kaikki lapsemme ja nuoremme. Arvoisa puhemies! Hallinnon uudistaminen ei saa jäädä vain rakenteiden muokkaamiseksi tehokkuuden näkökulmasta. Meidän on rakennettava hallintoa, joka on saavutettava, selkeä ja osallistava. Tämä tarkoittaa käytännössä muun muassa selkokieltä, saavutettavia digipalveluja sekä aitoa vuoropuhelua eri toimijoiden kanssa. Kannatan esitystä. Kulttuuri, taide, tiede, koulutus ja kieli kuuluvat kaikkien suomalaisten arkeen, ja niiden tulee olla näiden virastojen keskeisin tehtävä suoraviivaisesti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+6.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-06-11T19:14:08,2025-06-11T19:17:07,Hyväksytty,1.1 2025_64_230,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_231,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sivistyshallinto on suomalaisen yhteiskunnan kivijalka. Sen varassa lepäävät koulutus, kulttuuri, tiede ja taide ja siten lopulta koko hyvinvointimme. Jos haluamme vahvistaa tätä perustaa, meidän on kyettävä uudistumaan. Siksi hallitus vie nyt eteenpäin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta. Arvoisa puhemies! Kyse ei ole hallinnon uudelleenjärjestelystä hallinnon vuoksi. Kyse on siitä, että jokainen veronmaksajan euro käytetään mahdollisimman vaikuttavasti ja tehokkaasti. Tällä hetkellä hallinnonala on muodostunut kerrostuneista, osin päällekkäisistä rakenteista. Meillä on ollut kymmenen virastoa, joiden tehtävissä on ollut yhteyksiä mutta ei aina yhteistyötä. Tämä rakenne ei enää palvele kansalaisia eikä vastaa tämän päivän tarpeisiin. Siksi muodostamme nyt viiden viraston kokonaisuuden, vahvemman, selkeämmän ja vaikuttavamman. Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää uudistusta tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Uudistuksen tavoitteena on muodostaa toiminnallisesti ja taloudellisesti tasapainoinen ratkaisu. Selkeä rakenne mahdollistaa paremman ohjattavuuden ja läpinäkyvyyden. Uudistus ei myöskään muuta virastojen tehtäviä, mutta se selkeyttää sitä, miten ja kenen vastuulla ne ovat. Esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntemus turvataan ja Taide- ja kulttuuriviraston osalta taiteen vapaus ja vertaisarviointi säilyvät lainsäädännöllisellä tasolla. Tällä rakenteiden selkeyttämisellä on kolme ydintavoitetta: ensimmäisenä vähentää byrokratiaa ja hallinnollista päällekkäisyyttä, toisena selkeyttää ohjausta ja vahvistaa vaikuttavuutta ja kolmantena käyttää julkisia varoja tehokkaammin ilman, että palvelut tai alueellinen saatavuus kärsii. Valiokunnan mukaan uudistus mahdollistaa pidemmällä aikavälillä tuottavuushyötyjä erityisesti talous-, henkilöstö- ja digipalveluissa. Samalla huolehditaan siitä, että sidosryhmäyhteistyö, saavutettavuus ja osallisuus säilyvät erityisesti vammaisten henkilöiden ja alueellisen kulttuurin osalta. Arvoisa puhemies! Tämä ei ole vain tekninen uudistus. Tämä on myös kulttuurimuutos, tapa tehdä työtä yhdessä selkeämmin ja tehokkaammin. Meidän on varmistettava, että sivistyshallinto palvelee koko Suomea niin pohjoisessa kuin etelässä, niin kaupungeissa kuin harvaan asutuilla alueilla. Tavoitteena on nyt ja tulevaisuudessa, että jokainen euro palvelee sivistystä, ei hallintoa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-11T19:17:10,2025-06-11T19:20:54,Hyväksytty,1.1 2025_64_232,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_233,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskusta teki tästä pykälämuutosesityksiä. Vastalauseeseen 1 sisältyy siis kahteen lakiin näitä pykälämuutoksia, ja niitä esitän. Nämä koskevat kahta asiaa eli tämän Taide- ja kulttuuriviraston alueellista yhdenvertaisuutta ja sitten Suomenlinnan hoitokuntaa. Vaikka hallituksen esitys kyllä parani siitä lausunnoilla olleesta versiosta tämän alueellisuuden suhteen, niin silti on ihan aiheellista olla huolissaan siitä, kuinka se alueellinen yhdenvertaisuus tulee toteutumaan. Siitähän ei siinä lakitekstissä nyt puhuta mitään. Me ehdotimme, että se olisi hyvä siihen lisätä. Tarvitaan tämmöinen tarkempi, laajempi ja velvoittavampi kirjaus meidän mielestämme. Sitten myös Suomenlinnan hoitokunnasta teimme useampia pykälämuutoksia liittyen siihen, että tämä Suomenlinnan hoitokunta tulisi Museoviraston alle. Tässä nähdään ongelmalliseksi se, että tämä ei tuo ensinnäkään säästöjä eikä oikein synergiaetujakaan. Museoviraston ja Suomenlinnan hoitokunnan valiokunnalle antamissa lausunnoissa todetaan, että jatkossa Museovirasto olisi Suomenlinnan maailmanperintökohteen osalta kohteen haltija ja maailmanperintösopimuksen mukainen kohteen hallinnoija sekä myös valvova viranomainen. Nämä Museoviraston moninaiset roolit herättävät kyllä kysymyksiä riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta, ja silläkin tavalla tämä on ongelmallinen, että tämän maailmanperintökohteen sopimuksen mukaan tulisi käyttää ulkoista arvioijaa, joka tällaisia siirroksia ja muutoksia arvioi, jos se tehdään, ja tällaista nyt ei ole kuitenkaan tehty. Ei olisi kyllä mitään syytä vaarantaa tätä Unescon maailmanperintökohteen statusta Suomenlinnalla, ja sen takia näistä ollaan sitten eri mieltä. Muuten tämä kymmenen viraston yhdistäminen on varmasti ihan hyvä asia. Mutta toki on syytä sitten tutkia näitä säästöjä, tulevatko ne toteutumaan ja miten yleensä tämä synergia tulee toteutumaan. Siitä toivomme seurantaa, mutta se lausuma tulee sitten seuraavassa käsittelyssä. Eli esitän, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen 1 sisältyvä lakiehdotus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+6.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-06-11T19:20:56,2025-06-11T19:24:19,Hyväksytty,1.1 2025_64_234,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_235,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kannatan tätä edustaja Kososen tekemää esitystä. Todellakin tässä keskustan vastalauseessa on kaksi asiaa, mitä nostetaan erityisesti esille ja missä olemme tämän mietinnön kanssa eri linjoilla: painotamme tätä alueellisuutta ja halusimme siihen vielä vahvemman korostuksen, ja sitten toisena asiana nostamme tosiaan tämän Suomenlinnan asian, josta edustaja Kosonen jo tässä puhui. Tässä oli edustaja Hännisellä äsken hyvä puheenvuoro — hän tuossa jo poistui — kun hän totesi jotenkin näin, että hallinnonuudistuksia ei pidä tehdä hallinnonuudistusten vuoksi, vaan niillä täytyy olla joku tarkoitus ja joku hyöty. Oikeastaan sitä me keskustalaiset hieman ihmettelimme, kun tästä Museoviraston ja Suomenlinnan yhdistämisestä ei näitten lausuntojen mukaan oikeastaan hyötyjä löydetty, vaan lausunnoissa todettiin, että yhdistämisellä ei saada taloudellisia säästöjä eikä synergiaetuja, ja varmasti on silloin ihan aiheellista kysyä, miksi tämä uudistus näiden osalta tehdään. Aivan niin kuin edustaja Kosonen aiemmassa puheenvuorossa toi esille, näiden pohjalta nousee huoli tästä Suomenlinnan asemasta maailmanperintökohteena. Todellakin näitten sopimusehtojen muuttaminen edellyttää maailmanperintökohteelle tehtävän vaikutusarvioinnin teettämistä riippumattomalla arvioitsijalla, ja nyt tämä muutos tapahtuu tämmöisellä kansallisella päätöksellä ilman tätä vaadittua arviointia. Tämän mietinnön ja lakiesityksen mukaisesti sitten Museovirasto tulisi toimimaan jatkossa tämän maailmanperintökohteen osalta sekä kohteen haltijana, hallinnoijana, kansallisena yhteistyötahona että vielä valvovana viranomaisena, ja tämä Museoviraston hyvin moninainen rooli jatkossa on se, mikä meitä tässä huolestuttaa ja asettaa vahvasti kysymyksiä sitten tämän viraston puolueettomuudesta ja luo semmoista tiettyä turhaa epävarmuutta Suomenlinnan ympärille. Meidän mielestämme Suomenlinnan hoitokunnan jatko ja sille riittävät resurssit on turvattava myös jatkossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+6.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-06-11T19:24:19,2025-06-11T19:26:52,Hyväksytty,1.1 2025_64_236,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_237,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallinnon on palveltava tarkoitustaan tehokkaasti, selkeästi ja ajanmukaisesti kansalaisia hyödyttäen. Siksi hallitus esittää opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta, joka selkeyttää rakennetta, vähentää byrokratiaa ja parantaa toiminnan vaikuttavuutta koko sivistysalalla. Kymmenen viraston yhdistyminen viideksi ei ole pelkkä hallinnollinen muutos. Se on rakenteellinen uudistus, joka mahdollistaa parempaa koordinaatiota ja resurssien järkevämpää käyttöä. Tavoitteena on parempi yhteistyö, selkeä työnjako ja toimivampi julkinen hallinto. Hallitus on sitoutunut siihen, että kulttuurin, taiteen ja koulutuksen asiantuntemus säilyy vahvana myös uudessa virastomallissa, samoin alueellinen saatavuus ja kulttuurin itseisarvo. Tämä uudistus on askel modernimpaan, vaikuttavampaan ja ketterämpään julkiseen hallintoon. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+6.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-06-11T19:26:52,2025-06-11T19:27:53,Hyväksytty,1.1 2025_64_238,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Meriluoto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_239,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Laura,Meriluoto,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Opetus- ja kulttuuriministeriön virastouudistus on iso ja merkittävä. Muutoksen onnistumiseen liittyy paljon odotuksia, mutta myös perusteltua huolta. Teen vastalauseen mukaiset muutosesitykset, jotka koskevat Opetushallituksen johtokuntaa sekä Taide- ja kulttuuriviraston tehtäviä. Katsomme, että johtokunnan tehtäviä ja päätösvaltaa ei pitäisi rajata nykyisessä hallituksen esityksessä esitetyllä tavalla. Taide- ja kulttuuriviraston tehtäviin tulisi mielestämme lisätä taiteen ja kulttuurin kansainvälistymisen edistäminen sekä taiteilijoiden toimeentuloedellytysten edistämiseen osallistuminen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+6.aspx,fi,Laura Meriluoto,1523,2025-06-11T19:27:53,2025-06-11T19:28:39,Hyväksytty,1.1 2025_64_240,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_241,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kymmenestä virastosta ollaan tosiaan siirtymässä viiteen. Tavoite tällaisessa isossa uudistuksessa ei saa olla pelkästään säästöjen tavoittelu, vaan virastouudistukselta tulee odottaa aitoja hyötyjä uudesta, tiiviimmästä yhteistyöstä. Etenkin uuden Taide- ja kulttuuriviraston syntyyn liittyy paljon odotuksia siitä, että saamme vahvemman osaajan, kulttuurin puolustajan tällaisesta entistä vahvemmasta virastosta. Kannatan edustaja Meriluodon tekemiä, vastalauseen mukaisia ehdotuksia. Avaan niitä hieman. Taide- ja kulttuuriviraston osalta ensin: Taidetta ja kulttuuria ei ole ilman tekijöitä. Taiteentekijöiden toimeentuloedellytysten kehittäminen ja ylläpito ovat yksi tärkeimmistä edellytyksistä suomalaiselle kulttuurille ja sen kehittymiselle sekä kulttuuripoliittisen selonteon tavoitteiden saavuttamiselle. Selonteosta saatiin mietintö valiokunnassa aikaan tänään, ja tavoitteiden osalta valiokunta oli varsin yksimielinen. Taide- ja kulttuuriviraston lakisääteisiin tehtäviin ei ole hallituksen esityksessä sisällytetty kaikkia Taiteen edistämiskeskuksen nykyisiä tehtäviä. Taiteilijoiden aseman vahvistamisen kannalta on ongelmallista, että laista ollaan poistamassa kirjaus taiteilijoiden toimeentuloedellytysten edistämisestä sekä viittaukset kansainvälisyyteen. Taiteen edistämiskeskus on tärkeä asiantuntija taiteilijoiden sosiaali- ja eläketurvaa koskevissa asioissa sekä muissa taiteilijoiden toimeentuloon liittyvissä ajankohtaisissa asioissa, ja se tekee yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Esimerkiksi TE-palveluissa tunnetaan edelleen heikosti taiteilijoiden toimeentuloon ja sosiaaliturvaan liittyviä kysymyksiä, joten asiantuntemusta ja koulutusta näistä aiheista tarvitaan edelleen. Kulttuuripolitiikan tulee mahdollistaa korkeatasoisen kulttuurin ja taiteen edellytykset Suomessa mutta myös kannustaa taiteilijoita kansainvälistymään ja kansainväliseen vuorovaikutukseen. Kansainvälisyys turvataan huolehtimalla toimintaedellytyksistä ja luomalla kansainvälisyysstrategia. Kansainvälistyminen on vuorovaikutteista, ja toimijoille on turvattava edellytykset tehdä sitä pitkäjänteisesti niin resurssien kuin muun tarjottavan tuen kautta. Lisäksi laissa Taide- ja kulttuurivirastosta on säädettävä tarkemmin ja selkeämmin riittävästä taiteen tekemisen asiantuntemuksesta, jotta vertaisarvioinnin periaate vahvistuu. Taide- ja kulttuurineuvoston jäsenistä vähintään puolet olisi valittava siitä joukosta, jota keskeiset taiteilijajärjestöt neuvostoon esittävät. Tässä olivat nämä muutosehdotukset. Sitten vielä Opetushallituksen johtokuntaa koskien: Johtokunnan esitetään hallituksen esityksessäkin jatkavan Opetushallituksen yhteydessä, koska sen rooli on tärkeä. Johtokunnan roolin on todettu olevan merkittävä erityisesti sen edustaman osaamisen ja yhteiskunnallisen näkemyksen vuoksi. Johtokunnan on lisäksi katsottu olevan tärkeä kontaktipinta Opetushallituksen ja sidosryhmien välillä ja mahdollistavan vuoropuhelu viraston toimialaa koskevissa kysymyksissä. Johtokunnan tuottaman lisäarvon on todettu tukevan Opetushallituksen toimintaa. Nämä kaikki perusteet löytyvät sieltä esityksen perusteluista, mutta nämä ovat mielestäni sen itse esityksen kanssa, jossa tältä johtokunnalta kuitenkin toimivaltaa vähennetään, ristiriitaiset, ja sen vuoksi olemme tähän tehneet myös muutosehdotuksen, jolla päätösvalta ja johtokunnan tehtävät säilyisivät entisellään. Vielä nostan esiin myös vammaisten ihmisten palveluiden ja osallisuuden turvaamisen. Tästä edustaja Strandman puhui hyvin, ja nämä on myös siellä valiokunnan mietinnössä nostettu hyvin esiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+6.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-06-11T19:28:42,2025-06-11T19:33:17,Hyväksytty,1.1 2025_64_242,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Valtola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_243,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksen tarkoituksena on toteuttaa hallitusohjelman kirjaukset opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluvan virastorakenteen selkeyttämisestä ja päällekkäisen hallinnon keventämisestä Sivistyshallinto 2030 ‑loppuraportin suuntaisesti. Hankkeen valmistelun aikana on ollut esillä useita vaihtoehtoisia tapoja virastokokonaisuuden muodostamiseksi. Hallituksen esityksessä ehdotetun virastorakenteen tavoitteena on muodostaa toiminnallisesti ja taloudellisesti tasapainoinen ratkaisu, jossa sivistyshallinnon kokonaisuus on selkeä, virastojen koko on riittävän suuri ja synergisiä tehtäviä hoitavien virastojen toiminnat yhdistyvät luontevasti. Valiokunta piti hallituksen esityksessä ehdotettua virastorakennetta kannatettavana. Lakiesityksen tarkoituksena on uudistaa sivistyshallinnon virastorakenteita siten, että esityksen mukaiset virastot jatkavat nykyisille virastoille kuuluvien tehtävien hoitamista. Virastorakenteen uudistuksella ei siten muuteta nykyisten virastojen tehtäviä. Ehdotettu sääntely virastojen tehtävistä ei ole kaikilta osin yhtä yksityiskohtainen kuin se on nyt voimassa olevassa lainsäädännössä, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö lainsäädännössä erikseen mainitsemattomia tehtäviä voitaisi tai tarvitsisi enää hoitaa. Tällaisia ovat esimerkiksi edellisissä puheenvuoroissa esille nostetut Taide- ja kulttuuriviraston taiteen ja kulttuurin kansainvälinen edistäminen ja osallistuminen taiteilijoiden toimeentuloedellytysten edistämiseen. Vaikka näitä tehtäviä ei nykyisestä poiketen nimenomaisesti mainita ehdotetussa lainsäädännössä, niitä hoidetaan jatkossakin osana Taide- ja kulttuuriviraston toimintaa. Valiokunta korostaa taiteen vapauden turvaamisen tärkeää merkitystä ja toteaa, että Taide- ja kulttuurivirastoa koskevaan lakiesitykseen on kirjattu hyvin tarkennukset taiteen vapaudesta sekä riittävän etäällä poliittisesta päätöksenteosta ja virkamiehistä tapahtuvasta päätöksenteosta. Apurahoja koskevan päätöksenteon perustuminen vertaisarviointiin sisältyy nimenomaisesti taide- ja kulttuurineuvoston tehtäviä koskevaan säännökseen. Valiokunta pitikin perusteltuina hallituksen esitykseen tehtyjä muutoksia, joita ministeriössä on tehty esitysluonnoksesta annetun lausuntopalautteen perusteella. Taide- ja kulttuurineuvoston nimittämisen toimivalta on esitetty nostettavaksi opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtioneuvostotasolle. Riittävän monipuolisen asiantuntemuksen mahdollistamiseksi neuvoston jäsenmäärää on nostettu puheenjohtajan lisäksi kahdeksaan—kahteentoista jäseneen ja enintään seitsemään varajäseneen. Toimikauden kestoa on lyhennetty neljästä kolmeen vuoteen ja peräkkäisten toimikausien määrä rajattu enintään kahteen. Säännökseen on myös lisätty nimenomainen maininta taiteen ja kulttuurin kannalta keskeisten tahojen kuulemisesta ennen neuvoston nimittämistä. Museoviraston ja Suomenlinnan hoitokunnan lausunnoissa todettiin, että Museovirasto olisi Suomenlinnan maailmanperintökohteen osalta sekä kohteen haltija että maailmanperintösopimuksessa tarkoitettu kohteen hallinnoija että valvova viranomainen ja maailmanperintösopimuksessa näin tarkoitettu toimija. Valiokunta toteaa, että luottamus viraston puolueettomuuteen on perusteltua turvata erikseen Museoviraston työjärjestyksessä. Esityksessä on arvioitu, että uudistuksesta aiheutuu kertaluonteisia kustannuksia, jotka liittyvät ensisijaisesti kirjanpitoyksikkörakenteen muutoksista aiheutuviin talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmiin, tietojärjestelmäkustannuksiin ja virastojen nimien muutoksiin. Kustannusvaikutukset ovat arviolta noin kaksi—kolme miljoonaa euroa, joista talous- ja henkilöstöhallinnon uudistamisen vaikutus on noin 0,7 miljoonaa euroa. Tietojärjestelmien osalta arvio tarkentuu valmistelun edetessä. Muutoskustannukset ajoittuvat vuosille 25 ja 26, ja näille tulee jatkossa varata rahoitus lisätalousarvioissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+6.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-06-11T19:33:25,2025-06-11T19:38:22,Hyväksytty,1.1 2025_64_244,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_245,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Julkista hallintoa on vuosikymmenten ajan Suomessa kasvatettu, ja on selvää, että on tarkasteltava kriittisesti myöskin meidän hallintoa ja sitä, voitaisiinko toimintaa tehostaa, ja hallitus on toiminut aivan oikein, että nyt on juuri tätä tehty. Nyt todellakin yhdistetään nämä sivistyspuolen kymmenen erilaista virastoa viideksi virastokokonaisuudeksi, ja siihen kuuluu tosiaan myöskin näitä kulttuurin, taiteen ja opetuksen tärkeitä virastoja. On äärimmäisen tärkeää, että näitä tehtäviä hoidetaan edelleenkin mahdollisimman laadukkaasti ja hyvin. Sivistys kokonaisuutena on meidän yhteiskunnan tärkeä kivijalka. Suomalainen sivistys, suomalainen kulttuuri, ne tarvitsevat vaalimista ja kehittämistä, ja on todellakin oikea linja se, että kun aika muuttuu, yhteiskunta muuttuu, maailma muuttuu, niin on rohkeasti arvioitava myöskin näiden virastojen ajanmukaisuutta ja sitten tehtävä sellaisia ratkaisuja, jotka palvelevat kansalaista ja yhteiskuntaa. Kansalainen ei ole hallintoa varten, vaan hallinto on kansalaista varten. Tämän hallituksen esityksen tavoite on hyvä: yksinkertaistetaan virastorakennetta ja vähennetään päällekkäistä hallintoa. Tällä tavalla voimme saada myöskin säästöjä. Sivistysvaliokunta tässä mietinnössään toteaakin ensinnäkin, että se pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena, ja toteaa, että pitemmällä aikavälillä tämä uudistus mahdollistaa tuottavuushyötyjen saamisen erityisesti tehostamalla talous‑ ja henkilöstöhallinnon sekä muita kaikille virastoille yhteisiin tehtäviin liittyviä toimintoja. Virastoja yhdistämällä voimme tehostaa toimintaa mutta voimme myöskin taata laadun ja samalla säästää veronmaksajien rahaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+6.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-06-11T19:38:24,2025-06-11T19:40:41,Hyväksytty,1.1 2025_64_246,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_247,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Muutama sana vielä Suomenlinnan hoitokunnan ja Museoviraston yhdistämisestä. Sen hyödyt tosiaan jäivät epäselviksi näissä lausunnoissa. Siinä ei ollut säästöjä tiedossa. Toisaalta Suomenlinnan hoitokunnan esiin nostamiin huoliin oli kyllä Museoviraston ja valmistelun lausunnoissa ihan kohtuullisesti vastattu. Mutta yhtä lailla kuin keskusta tässä jäin pohdiskelemaan, onko aina sitten hyödyllistä kuitenkaan kahta erilaista toimijaa viedä yhteen, jos siitä ei valmisteluvaiheessa pystytä mitään konkreettisia hyötyjä oikein esittämään. Nämä uudet virastot tosiaan aloittaisivat jo ensi vuoden alusta, eli muutosprosessi on nopea. Muutoskustannuksiin tulee varautua, kuten edustaja Valtola tässä totesi. Museovirastolle palautettaisiin tässä kohtaa kiinteistönhaltijaviraston rooli. Mutta yhä pohdiskelen, kuinka hyödyllinen tämä Suomenlinnan hoitokunnan yhdistäminen todellisuudessa on.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+6.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-06-11T19:40:41,2025-06-11T19:42:04,Hyväksytty,1.1 2025_64_248,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 7/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 7/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu. Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_64_249,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Puiden humina soi, pihka tuoksuu, pölli liikkuu, sinivalkoista elinvoimaa parannetaan. Suomi voi hyvin ja elää metsästä. Arvoisa puhemies! Käsillä olevalla esityksellä ehdotetaan, että tuloverolain metsävähennystä koskevat säännökset muutetaan siten, että metsävähennyksen enimmäismäärä nostetaan 60 prosentista 75 prosenttiin sekä veronalaisista metsätalouden pääomatuloista että metsäkiinteistöjen hankintamenoista. Lisäksi luovutusvoittoon lisättävän metsävähennyksen määrä voi olla enintään 75 prosenttia luovutetun metsän hankintamenosta. Esityksen tavoitteena on kannustaa aktiiviseen metsätalouteen ja turvata puun saatavuus. Esitys vahvistaa suomalaisen metsänomistajan asemaa suhteessa monikansallisiin sijoittajiin. Se tukee kotimaista yksityisomistusta ja tukee alueellista työllisyyttä ja yrittämistä. Arvoisa puhemies! Maan ja metsien omistus kuuluu suomalaisten omiin käsiin, ja tällä esityksellä tätä ajattelutapaa myös tuetaan. Vähennys tekee puun myynnistä taloudellisesti entistä houkuttelevampaa alentamalla verotusta, mikä kannustaa erityisesti yksityisiä ja perhemetsänomistajia myymään puuta. Vähennys kohdistuu kuitenkin hakkuukypsiin metsiin, jolloin puu saadaan nopeasti liikkeelle. Esitys on erityisen tärkeä, koska Venäjän puutuonti on loppunut ja teollisuuden kotimaisen puun tarve taas kasvanut. Esityksellä turvataan suomalainen puuhuolto ja pidetään suomalainen metsänomistus elinvoimaisena. Muutos koskee myös takautuvasti jo hankittuja metsätiloja. Tämä etu kohdistuu vain ja ainoastaan yksityisille ja yhteismetsille, joiden omistuspohja on yksityinen. Tämä ei siis tarkoita yhtiöitä, rahastoja tai julkisesti omistettuja metsiä. Valtio menettää uudistuksen myötä arvioiden mukaan noin 30 miljoonan euron verotulot vuodessa. Tämä on valtiontaloudellisesti perusteltu kustannus siitä, että metsätalous pysyy kannattavana, omaisuus kotimaisessa hallinnassa ja puuta saadaan teollisuuden tarpeisiin sekä jatkojalostukseen. Vähennys ei sinänsä ohjaa hakkuumääriä vaan mahdollistaa verotuksellisesti oikeudenmukaisen puukaupan niille, jotka ovat metsänsä hankkineet. Hallitusohjelmasta löytyy selkeä kirjaus hakkuumäärien säilyttämisestä vähintään nykytasolla. Tämä on tärkeä viesti niille tahoille, jotka ilmastolain varjolla haluaisivat romahduttaa suomalaisen metsätalouden ja hakkuut. Arvoisa puhemies! Tulen Etelä-Savosta, maamme metsäisimmästä maakunnasta, ja tämä vahvistaa erityisesti aluettamme. Tällä esityksellä nykyhallitus turvaa metsäteollisuuden edellytyksiä, luo työpaikkoja ja lisää vientiä. Arvoisa puhemies! Metsät ovat elintärkeä ja historiallisesti merkittävä suomalainen voimavara. Vihreäksi kullaksi tituleerattu teollisuudenala on ollut yksi Suomen kehittymisen kulmakivistä. Tällä esityksellä tuemme erityisesti tavallisen suomalaisen kykyä hyödyntää omaa metsäänsä ja vaurastua entistä helpommin, aivan kuten monet sukupolvet ennen meitä. Kiitän tästä esityksestä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+7.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-06-11T19:42:29,2025-06-11T19:46:28,Hyväksytty,1.1 2025_64_250,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piisinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_251,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 7/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä hallituksen esityksellä ehdotetaan, että tuloverolain metsävähennystä koskevat säännökset muutetaan siten, että metsävähennyksen enimmäismäärää nostetaan 60 prosentista 75 prosenttiin. Nykyinen 60 prosentin vähennystaso ei vastaa todellista puuston osuutta metsätilojen arvosta, vaan uusi 75 prosentin taso on lähempänä käytännön markkina-arvoja. Muutos koskee myös aiemmin hankittuja metsätiloja takautuvasti, ja myös jo käytetyt vähennyspohjat kasvavat. Viime vuosina rahastoyhtiöt, myös ulkomaiset, ovat kasvattaneet omistusosuuttaan Suomen metsissä. Se on herättänyt aiheellista huolta erityisesti maaseudulla. Korotuksen keskeinen tavoite on puolustaa kotimaista perhemetsätaloutta kasvavaa institutionaalista ja kansainvälistä metsänomistusta vastaan. Metsävähennyksen korotus 75 prosenttiin todennäköisesti kannustaa aktiivisia omistajia hankkimaan lisää metsätiloja. Kyseessä on merkittävä veropoliittinen uudistus, joka vahvistaa suomalaisen metsänomistajan asemaa, puolustaa kotimaista yksityisomistusta ja tukee alueellista yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Verokannustin on erityisen tärkeä nyt, kun Venäjän puuntuonti on loppunut ja teollisuuden kotimaisen puun tarve on kasvanut. Metsävähennys on paitsi omistajaa hyödyttävä uudistus myös kansantaloudellisesti tärkeä keino turvata puuhuolto ja pitää suomalainen metsänomistus elinvoimaisena. Metsävähennys kohdistuu nimenomaan hakkuukypsiin metsiin, jolloin puu saadaan nopeasti liikkeelle. Verovähennystä ei myönnetä yhtiöille tai rahastoille. Tämä etu kohdistuu ainoastaan yksityisille ja yksityisomisteisille yhteismetsille. Metsävähennys lisää puuraaka-aineen tarjontaa markkinoille usealla tavalla. Se tekee puun myynnistä taloudellisesti houkuttavampaa alentamalla verotusta. Se kannustaa erityisesti yksityisiä ja perhemetsänomistajia myymään puuta. Hallitusohjelman kirjaus hakkuumäärien säilyttämisestä vähintään nykytasolla turvaa myös metsätalouden toimintaedellytyksiä. Metsävähennyksen korottaminen tukee puun tarjontaa ja turvaa metsäteollisuuden raaka-aineen saantia, ja tämä on elintärkeää suomalaisille työpaikoille ja viennille. Ympäristöjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa mahdollisesta metsävähennyksen kannustavuudesta ylimitoitettuihin hakkuisiin. Metsävähennys ei kuitenkaan ohjaa hakkuumäärää vaan mahdollistaa verotuksellisesti oikeudenmukaisen puukaupan heille, jotka ovat metsänsä itse hankkineet. Veropoliittinen linjaus ei muuta metsien suojelukriteereitä eikä poista vapaaehtoisen suojelun mahdollisuutta, vaan päinvastoin yksityismetsien usein pitkän aikavälin, useamman sukupolven ylittävä omistus mahdollistaa kestävän metsänhoidon. Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset ovat toistuvasti painottaneet, että maan ja metsien omistus kuuluu suomalaisille. Metsävähennyksen korotus ei ole pelkkä veroratkaisu. Se on linjavalinta suomalaisen omistajuuden ja maaseudun tulevaisuuden puolesta. Se myös parantaa yksityisen metsän omistajien kilpailuasemaa. Hallituksen esitys onkin tärkeä askel omistusoikeuden, verotuksellisen oikeudenmukaisuuden ja kotimaisen työn puolesta. Me perussuomalaiset puolustamme suomalaisen maanomistuksen säilymistä kansallisissa käsissä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+7.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-06-11T19:46:36,2025-06-11T19:50:41,Hyväksytty,1.1 2025_64_252,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_253,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia siten, että metsävähennyksen määrä olisi jatkossa enintään 75 prosenttia metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä verovuonna saadun veronalaisen metsätalouden pääomatulon määrästä, minkä lisäksi metsävähennyksen enimmäismäärä olisi 75 prosenttia metsäkiinteistöjen yhteenlasketuista hankintamenoista. Hallituksen esityksessä metsävähennystä korotetaan siis 15 prosenttiyksiköllä. Hallituksen esityksen perustelut ovat poikkeuksellisen hatarat, ja esitykseen liittyy lukuisia ongelmia niin julkisen talouden kuin Suomen ilmasto- ja luontotavoitteidenkin näkökulmasta. Metsävähennyksen korottaminen tilanteessa, jossa puun hinta on ennätyskorkealla, ei ole missään määrin perusteltua. Puutavaran saatavuuteen liittyvät kysymykset ratkeavat tällä hetkellä markkinaehtoisesti, mikä on julkisen talouden näkökulmasta kustannustehokasta. On ongelmallista, että esityksen valmistelussa ei ole arvioitu muutoksen luonto- ja ilmastovaikutuksia perusteellisesti. Esityksessä kuitenkin todetaan, että metsävähennyksen määrän kasvattaminen voi johtaa hakkuiden lisääntymiseen. Tämä kävi ilmi myös valiokunnan asiantuntijakuulemisissa. Näin ollen esitys on vakavassa ristiriidassa Suomen ilmastolain ja hiilineutraalisuustavoitteiden kanssa. Lisäkannustinta hakkuisiin ei voi mitenkään pitää hyväksyttävänä tilanteessa, jossa maankäyttösektorin ilmastotavoitteiden ja kansallisen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen edellyttäisi päinvastoin hakkuumäärien vähentämistä. Myös luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta esitykseen liittyy ongelmia. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä osana sekä kansallisia että kansainvälisiä sopimuksia. Korkean luontoarvon metsien suojelu on edelleen Suomessa hyvin puutteellista. Nämä metsät ovat usein runsaspuustoisia. Metsävähennyksen korottaminen lisää kannusteita kohdistaa päätehakkuita metsiin, joita tulisi sen sijaan suojella. Metsävähennyksen korotus vähentää valtion verotuloja eli heikentää julkista taloutta vähintään 32 miljoonalla eurolla. Kyseessä on alin arvio, eli summa voi nousta korkeammaksikin. Kyseessä on verotuki verrattain pienelle joukolle suomalaisia, jotka eivät sitä varsinaisesti tarvitse. Tämä on kyseenalainen arvovalinta tilanteessa, jossa hallitus on kohdistanut mittavia leikkauksia köyhimmille suomalaisille ja aikoo karsia muita verovähennyksiä heikentäen siten esimerkiksi opettajien taloudellista asemaa. Samoin esitys on myös täysin ristiriidassa hallituksen julkisen talouden vahvistamiseen liittyvien tavoitteiden kanssa. Veropohjan heikentämisen sijaan veropohjaa tulisi vahvistaa. Metsävähennyksen kasvattamisen sijaan ehdotamme, että metsävähennyksen enimmäismäärä lasketaan 50 prosenttiin. Metsävähennyksen enimmäismäärän lasku on perusteltua niin ilmasto- ja luonto- kuin taloustavoitteiden kannalta. Metsävähennyksen lasku kannustaisi kasvattamaan puun jalostusarvoa. Lisäksi se lisäisi valtion verotuloja ja vahvistaisi julkisen talouden tilaa. Teen vastalauseen 2 mukaiset muutosehdotukset. Ja tätä aiempaa keskustelua kuunnellessani pohdin, että näin eri mieltä sitä voi olla metsienkäytön kannusteista, vaikka meilläkin perhepiirissä omistetaan metsää, kuten varmaan useassa suomalaisessa perheessä ja suvussa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+7.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-06-11T19:50:46,2025-06-11T19:54:49,Hyväksytty,1.1 2025_64_254,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Meriluoto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_255,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Laura,Meriluoto,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys metsävähennyksen korottamisesta on sekä taloudellisesti että ekologisesti haitallinen. Ei ole myöskään järin oikeudenmukaista lisätä verotukea niille, joilla jo on varallisuutta, samalla kun leikataan pienituloisilta ja hyvinvointipalveluista. Hallituksen esitys on vakavassa ristiriidassa Suomen ilmastolain sekä hiilineutraalisuustavoitteen kanssa. Korotettu metsävähennys lisää kannusteita hakkuille aikana, jolloin meidän pitäisi päinvastoin suojella metsiämme ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden vuoksi. Lisäksi valtio menettää esityksen myötä yli 30 miljoonaa euroa verotuloja, summan, joka voitaisiin käyttää esimerkiksi koulutukseen tai terveydenhuoltoon. Arvoisa puhemies! Näin ollen kannatan edustaja Hopsun tekemiä ehdotuksia, jotka sisältävät ilmaston, luonnon ja julkisen talouden kannalta järkevän esityksen laskea metsävähennyksen yläraja 50 prosenttiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+7.aspx,fi,Laura Meriluoto,1523,2025-06-11T19:54:51,2025-06-11T19:55:52,Hyväksytty,1.1 2025_64_256,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viljanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_257,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Metsävähennyksen korotus aktivoi metsänomistusta, sillä vähennysoikeus ei realisoidu, ellei metsästä saada pääomatuloja, olivatpa pääomatulot tulleet sitten puunmyynnistä tai tulevaisuudessa kasvavasta ekosysteemipalveluiden kaupasta. Metsävähennyksen korotuksen metsäpoliittinen vaikutus tulee olemaan metsätilakoon ja metsäyrittäjyyden vahvistuminen. Metsävähennys antaa metsänomistajalle mahdollisuuden vähentää pääomaverotuksessa osan metsätilan hankintamenosta, josta puuston arvo muodostaa keskimäärin 90 prosenttia. Ja koska puuta myytäessä metsäkiinteistön arvo alenee vastaavasti, on metsävähennyksessä itse asiassa kyse veroteknisesti investointien poistomenettelyyn verrattavasta mekanismista. Jos metsänomistaja myy hankkimansa metsätilan muuhun kuin luonnonsuojelutarkoitukseen, muulle kuin lähisukulaiselle tai ei liitä metsätilaansa luonnollisten henkilöiden enemmistönä omistamaan yhteismetsään, joutuu myyjä tulouttamaan käyttämänsä metsävähennyksen luovutusvoittoverotuksessa. Metsävähennysprosentin korottaminen edistää siis myös yhteismetsien kasvamista, mitä voidaan pitää erinomaisen hyvänä kehityssuuntana, parhaana omistamisen muotona heti suoran yksityisen omistajuuden jälkeen. Arvoisa puhemies! Metsävähennysprosentin korottaminen on hyvä suomalaista omistajuutta tukeva linjaus, joka parantaa yksityisten metsänomistajien ja yhteismetsien suhteellista asemaa metsämarkkinassa, ja tämä on erittäin toivottava kehityssuunta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+7.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2025-06-11T19:55:56,2025-06-11T19:58:02,Hyväksytty,1.1 2025_64_258,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_259,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys on oiva esimerkki hallituksen tervejärkisestä linjasta, ei kunnianhimoamista turhien tai jopa haitallisten ilmastotoimien nimissä, vaan tällaisia päätöksiä, jotka hyödyttävät sekä ympäristöä, ilmastoa että maamme taloutta. Nyt siis korotetaan metsävähennystä, joka kannustaa metsien kestävään käyttöön ja suomalaisen puun hyödyntämiseen. Puu on uusiutuva luonnonvara, ja kun puu kasvaa, se sitoo hiiltä. On hyvä, että metsiä käytetään vastuullisesti, niin kuin Suomessa on tehty ja tehdään. Arvoisa puhemies! Metsäteollisuuden viennin arvo viime vuonna oli reilu 12 miljardia. Tällä on todella suuri merkitys maamme taloudelle. Metsät ovat kansallinen aarteemme, ja tämä muutos nyt vahvistaa suomalaisen metsänomistajan asemaa ja puolustaa kotimaista yksityisomistusta. Tämä parantaa kotimaisten metsänomistajien kilpailuasemaa esimerkiksi ulkomailta tuleviin sijoittajiin nähden. Tämä on ylipäätäänkin hyvin tärkeä linjaus suomalaisen metsän ja suomalaisen metsätalouden puolesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+7.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-06-11T19:58:08,2025-06-11T19:59:39,Hyväksytty,1.1 2025_64_260,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_261,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 7/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee investointeja, työtä ja vahvaa biotaloutta. Hallituksen esitys metsävähennyksen korottamisesta on perusteltu ja linjassa tavoitteidemme kanssa. Metsät ovat meille taloudellisesti merkittävä resurssi, ei vain metsänomistajille vaan koko kansantaloudelle. Nyt tehtävä päätös vahvistaa metsätalouden kannattavuutta, kannustaa aktiiviseen hoitoon ja lisää raakapuun tarjontaa, jota teollisuus kipeästi tarvitsee. Metsävähennyksen korotus 60 prosentista 75 prosenttiin kohdistuu suoraan niihin, jotka ovat valmiita hoitamaan metsiään ja ottamaan osaa yhteiseen huoltovarmuuteen, työllisyyteen ja vihreään kasvuun. Se tukee myös metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ja yksityisomistusta. Tämä esitys ei ole ilmastopolitiikan vastainen vaan osa kestävää tasapainoilua, taloutta, omistajuutta ja vastuuta. Kannatan hallituksen esitystä. Se tukee työtä, kasvua ja metsäelinkeinoa ja vastaa Suomen tarpeeseen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+7.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-06-11T19:59:40,2025-06-11T20:00:57,Hyväksytty,1.1 2025_64_262,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 10/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Edustaja Kiuru, esittelypuheenvuoro valiokunnan puheenjohtajana, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_64_263,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä esittelyssä on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö laiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta. Kyseessä on niin sanottu plus 65 ‑Kela-malli. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että esityksellä luotaisiin mahdollisuus siihen, että perusterveydenhuollon saatavuuden parantamiseksi ja hoitojonojen purkamiseksi kohdennetaan yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksiin lisää rahoitusta 65 vuotta täyttäneiden vakuutettujen yleislääkäripalveluihin osallistumiseksi. Mallin tavoitteena on hallituksen mukaan kehittää yksityisen sairaanhoidon Kela-korvausjärjestelmää osana palvelujärjestelmän kokonaisuutta, vahvistaa asiakkaiden valinnanvapautta ja perusterveydenhuollon palveluiden saatavuutta ja keventää julkiseen terveydenhuoltoon kohdistuvaa kuormitusta. Lakia siis muutettaisiin niin, että jatkossa kokeilussa 65 vuotta täyttäneet voivat käydä kolme kertaa kalenterivuoden aikana yksityislääkärin vastaanotolla julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun eli 28,20 euron kustannuksin — vuoden 25 hinnaston mukaisesti — ja tämän kokoisella omavastuuosuudella tämä malli toimisi. Lisäksi osasta lääkärin vastaanotolla määrätyistä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista korvattaisiin 50 prosenttia vahvistetuista enimmäishinnoista. Kansaneläkelaitos vahvistaisi esityksen mukaan luettelon korvattavista laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista sekä enimmäishinnat ja korvaustaksat vastaanottokäynneille sekä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksille. Edellytyksenä on, että tämä palveluntuottaja on tehnyt sopimuksen Kelan kanssa näiden palveluiden tuottamisesta. Tarkoitus on aloittaa syyskuussa 25 ja jatkaa vuoden 27 loppuun. Esityksessä on tarkoituksena huomioida myöskin se, että lääkärinpalkkioiden, tutkimuksen ja hoidon korvausten omavastuuosuudet otettaisiin huomioon muina perusmenoina toimeentulotukea myönnettäessä. Tämä esitys sisältyy valtion vuoden 25 toiseen lisätalousarvioesitykseen, ja se on tarkoitus käsitellä sen yhteydessä. Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä alkuun todettiin näistä tavoitteista, sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää esityksen tavoitteita perusteltuina ja kannattaa tämän lakiehdotuksen hyväksymistä jäljempänä tässä mietinnössä esitetyin muutoksin ja huomioin. Valiokunta toteaa, että kokeilu tarjoaa mahdollisuuden kokeilla uudenlaista yksityisen terveydenhuollon korvausmallia ja sen vaikutuksia hoidon saatavuuteen, kustannuksiin ja asiakkaan valinnanvapauden toteuttamiseen. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että esityksen vaikutusten toteutuminen on esityksen perustelujen mukaan epävarmaa. Kokeilu ei esityksen mukaan välttämättä tuo uutta kysyntää yksityisen sektorin palveluihin, vaan kokeilun piiriin kuuluvat korvaukset ja korvausten korotukset voivat kohdistua jo entisestään yksityisen sektorin palveluita käyttäville henkilöille. Esityksen mukaan ei myöskään voida luotettavasti arvioida muutosten vaikutuksia henkilöiden siirtymiseen yksityisen ja julkisen sektorin välillä ja sitä, miten mahdolliset siirtymät vaikuttaisivat julkisen terveydenhuollon kuormitukseen. Tässä esityksessä on ajateltu, että näitä korvattavia käyntejä saattaisi kaiken kaikkiaan syntyä jopa miljoonan käynnin verran, ja tietenkin vaikutukset siihen, miten se sitten myöskin vaikuttaisi julkisen sektorin henkilöstöön, ovat olleet valiokunnan huomion kohteena. Olemme arvioineet myös tätä osana tätä mietintöä, ja siitä tarkemmin siellä esityksessä. Arvoisa puhemies! Tämän määräaikaisen uuden korvausmallin kokeilu tulisi rahoituksellisesti toimimaan niin, että sairaanhoitovakuutuksen menot rahoitettaisiin valtion rahoitusosuudella, joka on 51,4 prosenttia, ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla, 48,6 prosenttia, eikä vakuutettujen rahoitusosuutta voi suunnata hyvinvointialueen yleiskatteelliseen rahoitukseen. Tässä mallissa ehdotetaan siis, että tämä rahoitus kohdennetaan Kelan korvauksiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että kokeilun rinnalla edistetään koko maan laajuisesti toteutettavaa omalääkärimallia varhaisen hoitoonpääsyn sekä hoidon jatkuvuuden vahvistamiseksi ja kokeilun seurannassa sekä arvioinnissa kiinnitetään huomiota kokeilusta saatavien tulosten hyödyntämiseen valtakunnallisen omalääkärimallin kehittämisessä. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on tuotu esiin lisäksi yleisemmin, että sosiaali‑ ja terveydenhuoltojärjestelmän kokonaisuuden ja palveluiden oikeudenmukaisen ja kustannusvaikuttavan jakautumisen kannalta ei ole tarkoituksenmukaista vahvistaa monikanavarahoitusta, jolla luodaan julkisen palvelujärjestelmän kanssa päällekkäistä ja terveydenhuollon pirstaleisuutta lisäävää palvelujärjestelmää. Tämä näkemys toistetaan jälleen kerran tässä mietinnössä. Tähän liittyen tässä esityksessä tullaan käytännössä uusia varoja kohdentamaan tuon noin 290 miljoonan euron verran, eli aivan tarkkaan valtion menojen arvioidaan kohoavan 292,5 miljoonaa euroa, mikä on vähemmän kuin mitä alun perin hallitusohjelmassa tähän varattiin, mutta kaiken kaikkiaan Kela-korvausmuutosten korvausmenoista tulee noin 550 miljoonan euron kustannus neljässä vuodessa. Kaiken kaikkiaan vakuutettujen rahoitusosio ja uusi kanavointiratkaisu huomioon ottaen kulut nousevat 633 miljoonan euron verran. Ja kun sitten katsotaan tämän osuutta valtion rahoituksesta, niin käytännössä valtiovallan osuus tästä on 335 miljoonaa euroa. Valiokunnassa on sitten kiinnitetty huomiota joihinkin seikkoihin, joita en pysty tässä lyhyessä esittelypuheenvuorossa hyvin paljon tarkemmin läpikäymään, mutta joitakin nostoja tästä on syytä tehdä. Ensinnäkin valiokunnan käsittelyssä on käyty hyvin tarkkaa keskustelua siitä, miten nämä korvauserät tosiasiassa menevät eli miten hintasääntely toimii ja mitkä ovat asiakkaan tosiasialliset maksettaviksi jäävät kustannukset. Valiokunta siis pitää näitä kysymyksiä hyvin olennaisina, jotta tämä kokeilu toimisi. Enimmäishinnoilla estetään korvausten korotusten siirtyminen asiakkaalle perittäviin hintoihin, joka on ollut aikaisempien esitysten ongelma, ja nyt varmistetaan, että asiakkaan maksettaviksi jäävät kustannukset tulisivat olemaan kohtuulliset. Kyllä esityksessä on tunnustettu kuitenkin hintakattoon liittyviä riskejä, kuten hintojen asettuminen hintakaton mukaiseen enimmäishintaan, hintakartellit sekä palveluiden tuottajien jääminen kokeilun ulkopuolelle. Valiokunta pitää tärkeänä, että kokeilun arvioinnissa ja seurannassa kiinnitetään huomiota hintasääntelyn toimivuuteen. Valiokunta myös painottaa, että hintasääntelystä huolimatta asiakkaan maksettavaksi jäävä omavastuu kokeilun piiriin kuuluvien palveluiden kustannuksista on monissa tilanteissa korkeampi kuin julkisessa terveydenhuollossa. Tässä on kysymyksenä se, että näitä asiakkaan kokeilun piiriin kuulumattomia tutkimuksia ja lääkärikäyntejä voi tulla, ja haasteeksi tulee se, että tässä kokeilussa kustannusten osuus laboratorio‑ ja kuvantamistutkimuksista ei ole täysin korvattava eivätkä siten myöskään kaikki näistä tutkimuksista. Joten haastetta tässä osuudessa on, ja valiokunta pitää tärkeänä, että viestinnässä kiinnitetään huomiota siihen, että kokeilun piiriin kuuluvista palveluista ja asiakkaan oikeuksista ja maksettaviksi jäävistä kustannuksista tiedotetaan selkeästi ja ymmärrettävästi ja tämä tieto on jokapäiväisesti ihmisten saatavilla. Kokeilulla on myöskin vaikutusta hyvinvointialueisiin, nimenomaan siksi, että tässä kokeilussa arvioidaan, että yksityisiä yleislääkärikäyntejä olisi noin 1 080 000, ja käytännössä sen vaikutusta nimenomaan tämän osaamisen siirtymiseen julkiselta sektorilta pois on myöskin valiokunnan mietinnössä arvioitu. Myöskin alueelliset yhdenvertaisuutta koskevat seikat ovat olleet valiokunnan huomion kohteena. Nimittäin tässä esityksessä yksityisten käyntien määrän ennakoidaan kasvavan eniten alueilla, joilla yksityislääkäreiden määrä suhteessa väestöön on keskimääräisesti korkeampi, ja tämän haasteen mukaisesti tietenkin sitten alueellisia eroja syntyy. Tämä tässä tällaisena yksityiskohtana, joka on syytä nostaa esiin. Myöskin seurannan ja arvioinnin osalta valiokunta on ottanut asiaan vielä tarkemmin kantaa. On muistutettava teitä vielä siitä, että valiokunnan mietintö ei ole yksimielinen. Valiokunnassa on jätetty tästä asiasta myöskin vastalauseita: SDP:n, vihreiden ja vasemmiston ryhmä on jättänyt vastalauseen 1 ja keskustan ryhmä vastalauseen 2.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+8.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-06-11T20:01:00,2025-06-11T20:13:00,Hyväksytty,1.1 2025_64_264,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_265,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva esitys tuo tervetulleen ja konkreettisen parannuksen, Kela-korvauskokeilun, ikäihmisten terveyspalvelujen saatavuuteen. Ehdotuksen mukaan yli 65-vuotiaat voisivat käydä kolme kertaa vuodessa yksityisellä yleislääkärillä julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun suuruisella omavastuuosuudella eli reilulla 28 eurolla. Lisäksi osasta lääkärin määräämiä tutkimuksia korvattaisiin puolet. Tällä pyritään parantamaan palvelujen saatavuutta, lyhentämään hoitojonoja ja keventämään julkisen terveydenhuollon kuormitusta. Maamme väestö ikääntyy. Monilla ikäihmisillä on tällä hetkellä vaikeuksia päästä ajoissa lääkärin vastaanotolle. Julkisen terveydenhuollon alueelliset erot palveluissa ovat haasteellisia. Tämä esitys tarjoaa käytännön ratkaisun, joka voi helpottaa monien arkea ja terveydenhuollon tilannetta laajemmin. On tärkeää, että kokeilussa mukana olevat yksityiset palveluntuottajat sitoutuvat kohtuullisiin, ennalta määrättyihin hintoihin eikä vakuutetuilta peritä ylimääräisiä maksuja. Kansaneläkelaitoksen rooli enimmäishintojen ja korvaustaksojen määrittelijänä on keskeinen, ja valvonnan tulee olla tarkkaa ja läpinäkyvää. Arvoisa rouva puhemies! Tämä kokeilu voi myös lisätä asiakkaiden valinnanvapautta ja tuoda helpotusta erityisesti alueille, joilla julkisen terveydenhuollon saatavuus on heikointa. Tällaisia alueellisia vaikutuksia tulee seurata huolellisesti. Lisäksi on varmistettava, että matalilla eläkkeillä olevien omavastuuosuudet huomioidaan oikeudenmukaisesti myös toimeentulotuen kautta, kuten esityksessä ehdotetaankin. Vaikka kyseessä on määräaikainen kokeilu, on tärkeää, että sen vaikutuksia arvioidaan tarkasti ja avoimesti: onko hoitoonpääsy parantunut, ovatko kustannukset pysyneet hallinnassa. Näiden kysymysten pohjalta voidaan tehdä päätöksiä siitä, onko mallia syytä laajentaa tai vakiinnuttaa tulevaisuudessa. Ehdotettu muutos on vastuullinen ja harkittu askel oikeaan suuntaan. Se vahvistaa terveydenhuollon kokonaisuutta ja vastaa maamme ikääntyvän väestön tarpeisiin. Kokeilu tarjoaa mahdollisuuden kehittää kestävämpiä ja toimivampia ratkaisuja suomalaisen terveydenhuollon haasteisiin. Kokeilu pääsee alkamaan jo reilun kahden kuukauden kuluttua, syyskuun alusta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+8.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-06-11T20:13:05,2025-06-11T20:15:49,Hyväksytty,1.1 2025_64_266,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,Edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_267,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustan mielestä hallituksen esityksen tavoitteet perusterveydenhuollon saatavuuden parantamisesta ja hoitojonojen purkamisesta ovat erittäin tärkeitä, mutta sosiaali- ja terveysvaliokunnalle annettujen lausuntojen mukaan hallituksen esityksellä Kela-korvausten kohdentamisesta 65 vuotta täyttäneille ei tulla saavuttamaan näitä tavoitteita. Hallituksen esitys tulee sen sijaan lisäämään terveyspalvelujen julkisia kustannuksia ja kiihdyttämään työvoiman siirtymistä hyvinvointialueilta yksityisille toimijoille ja siten todennäköisesti heikentämään lääkärien saatavuutta hyvinvointialueilla. Tämä heikentää hoidon saatavuutta hyvinvointialueiden järjestämissä palveluissa. Näistä syistä keskusta ei kannata hallituksen esitystä ja esittää omaa malliaan hoitoonpääsyn ja hoidon jatkuvuuden parantamiseksi. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys ei kohtele eri-ikäisiä ja eri puolilla Suomea asuvia ihmisiä yhdenvertaisesti. Hallitus rajaa kokeilun vain hoitoon hakeutuvan henkilön iän perusteella. Vaikka ikääntyneillä on keskimäärin enemmän terveydenhuollon palveluiden tarvetta, osa 65 vuotta täyttäneistä on varsin terveitä ja heidän palveluiden tarpeensa on vähäinen. Kuten useissa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle annetuissa lausunnoissa todetaan, yksilötasolla alle 65-vuotiaalla henkilöllä voi olla myös tarve saada hoitoa kiireellisemmin kuin yli 65-vuotiaalla. Yksityisiä terveyspalveluita käytetään erityisesti isoissa kaupungeissa, joissa palvelutarjontaa on enemmän kuin maaseudulla. Vuonna 2022 yksityisiä sairaanhoitopalveluita käytettiin eniten Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Helsingissä ja vähiten Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa, Lapissa, Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla. Erot maakuntien välillä ovat merkittäviä. Varsinais-Suomessa 46,9 prosenttia asukkaista sai yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksia, kun Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla alle 30 prosenttia asukkaista käytti yksityisiä terveyspalveluita. Yksityisiä terveyspalveluita on tarjolla erityisesti isoilla kaupunkiseuduilla, ja harvaan asutulla maaseudulla niiden tarjonta on merkittävästi vähäisempää. Siten kaikilla 65 vuotta täyttäneillä ei tule todellisuudessa olemaan yhtäläisiä mahdollisuuksia hakeutua kokeilun puitteissa lääkärin vastaanotolle. Arvoisa puhemies! Keskustan näkemys on, että yli 65-vuotiaiden Kela-korvauskokeilun sijaan julkista terveydenhuoltoa tulisi kehittää pitkäjänteisesti. Viime kädessä maan hallituksen vastuulla on turvata hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUSin edellytykset järjestää ihmisten tarvitsemat lakisääteiset sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut. Hallituksen toimet, joilla hyvinvointialueiden rahoitusta leikataan ja yksityisten terveyspalveluiden julkista rahoitusta lisätään, ovat kestämättömiä. Keskustan mielestä lisäresurssit tulisi kohdentaa hyvinvointialueiden rahoitukseen, jotta perustason lähipalveluja voitaisiin vahvistaa ja turvata ne kaikenikäisille ihmisille, jolloin rajalliset resurssit kohdistuisivat tarkoituksenmukaisesti ja vaikuttavasti ja niillä saataisiin aikaan mahdollisimman suuri hyvinvointi- ja terveyshyöty. Keskusta on esittänyt, että perustason terveydenhuoltoa vahvistetaan kehittämällä omalääkärimalleja ja tarjoamalla jokaiselle nimetty omalääkäri. Osa omalääkäreistä voisi toimia ammatinharjoittajamallilla, ja hallituksen tulisikin kokeilun sijaan kohdistaa lisärahoitusta omalääkärimallien ja ammatinharjoittajamallin kehittämiseen ja laajentamiseen. Nämä mallit olisivat toimivia niin isoilla kaupunkiseuduilla, pienemmissä kaupungeissa ja kehyskunnissa kuin harvaan asutulla maaseudullakin. Palvelujen kehittäminen tapahtuisi tällöin hyvinvointialueiden puitteissa, ja jokaisen suomalaisen oikeus parempiin perustason lähipalveluihin ja saumattomiin palveluketjuihin toteutuisi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+8.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-06-11T20:15:51,2025-06-11T20:20:27,Hyväksytty,1.1 2025_64_268,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,Edustaja Siponen poissa. — Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_269,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kollegat lienevät huomanneet, että aika harvoin pidän täällä valmiiksi kirjoitettua puheenvuoroa, mutta kun on oikein painava asia, niin nyt olen sellaiseen ratkaisuun tässä päätynyt. Arvoisa puhemies! Suhtaudun valiokunnassa kuultujen asiantuntijoiden suuren enemmistön tavoin kriittisesti tähän lakiehdotukseen. Lainaan tähän alkuun erään perussuomalaisten ykkösketjuun kuuluvan hyvinvointialuepäättäjän vaalikonevastausta: ”Ymmärrän, että poikkeustilanteissa voidaan lyhentää hoitojonoja esim. palvelusetelien avulla tai Kela-korvauksella tullaan pienesti vastaan siinä, että jotkut käyvät omalla rahalla yksityisessä hoidossa. Yksityinen terveydenhuolto kuitenkin tavoittelee aina voittoa, ja tämän vuoksi rahat on kannattavampaa suunnata julkisen terveydenhuollon toimivuuteen.” Nyt ehdotettu lainsäädäntö on aivan päinvastainen. Siinä tuetaan pääomasijoittajien omistamien lääkäriketjujen toimintaa ja houkutellaan lääkäreitä siirtymään terveyskeskuksista yksityiselle sektorille. Valiokunnan kuulemista 41 asiantuntijasta vain neljä tuki tätä esitystä. Muut kritisoivat sitä. Keskeisin yhdistävä ehdotus asiantuntijoilla oli nyt esitetyn yli 200 miljoonan euron rahoituksen siirtäminen hyvinvointialueiden terveyskeskusten rahoittamiseen. Tämä olisi kustannustehokkaampi tapa parantaa sekä 65 vuotta täyttäneiden että muiden suomalaisten hoitoon pääsyä ja sen laatua. Se mahdollistaisi maksuttomat laboratorio- ja kuvantamispalvelut, moniammatillisen hoidon sekä yhteistyön sairaaloiden ja sosiaalitoimen palveluiden kanssa, jotka erityisesti ikääntyvälle väestölle ovat tärkeitä. Se mahdollistaisi myös omalääkäri- ja omahoitajamallin kehittämisen. Nyt tehty esitys määräaikaisesta lainsäädännöstä ja rajoitetusta lukumäärästä lyhyitä pikakäyntejä ei todellakaan ole mikään omalääkärimalli. Hallituksen esittämä malli on alueellisesti syrjivä. Yksityiset terveyspalvelut ja niiden mainostetut tyhjät vastaanottoajat keskittyvät voimakkaasti pääkaupunkiseudulle ja Turun seudulle ja joihinkin maakuntakeskuksiin. Jos sama rahoitus jaettaisiin hyvinvointialueille, saisivat erityisesti ne alueet, joilla on suhteellisesti eniten ikääntynyttä väestöä, kolme tai neljä kertaa suuremman rahoituksen. Tällaisia alueita ovat muun muassa Kainuu, Keski-Pohjanmaa ja Etelä-Savo. Joulukuussa 2024 hallitus leikkasi terveyskeskuksilta 121 miljoonaa euroa. Tämä vastaa professori Juha Auvisen arvion mukaan kolmasosaa terveyskeskuslääkäreiden ei-kiireellisen vastaanottotoiminnan rahoituksesta. Jotta tämä leikkaus ei olisi ajanut tilannetta terveyskeskuksissa laittomaksi, siirsi hallitus samalla lakisääteistä velvoitetta palveluiden saannista kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Nyt hallitus jatkaa tätä linjaa. Lakiehdotuksen mukaan tarkoitus on siirtää terveyskeskuksista miljoona lääkärikäyntiä yksityisiin firmoihin. Se vastaa noin 500 lääkärin kokovuotista työpanosta. Tämä ei ole mahdollista, ellei terveyskeskuksista siirry merkittävästi lääkäreitä työskentelemään yksityiselle sektorille. Näin on erityisesti haja-asutusalueilla. Houkutus siirtymiseen on suuri: Esityksen mukaan lääkärille tai lääkärikeskukselle korvataan sata euroa 15—20 minuutin mittaisesta vastaanottokäynnistä. Se tarkoittaa 300—400 euroa tunnissa. Tämä on kaksi kolme kertaa enemmän kuin paljon puhutuilla vuokralääkäreillä. Jokainen terveydenhuollon asiantuntija tietää, mitä tapahtuu, kun rinnakkain on kaksi täysin erilaisella rahoitusperiaatteella toimivaa terveydenhuoltojärjestelmää. Toisaalla ovat hyvinvointialueet ja niiden terveyskeskukset, joiden budjettirajoite on erittäin tiukka. Hyvinvointialueilla sairasvastaanotot, kehitysvammaisten huolto, vanhustenhoiva, lastensuojelu, synnytykset, hammashuolto, syövänhoito ja niin edelleen taistelevat samasta rahoituksesta. Vallitsee pysyvä paine siirtää potilas tai asiakas, joka vain voidaan siirtää, jonkun toisen vastuulle. Toisaalla on lääkäriyritysten liiketoiminta, jossa jokaista vastaanottokäyntiä rahoitettaisiin suoriteperusteisesti sadalla eurolla. Ei ole painetta siirtää asiakkaita muiden vastuulle, vaan jokainen käynti tuottaa lisää rahaa. Palveluja mainostetaan varmasti todella voimakkaasti, jotta jokainen potilas saataisiin vastaanotolle, olipa vaiva miten pieni hyvänsä. Tämä on lain suurin ongelma. Tiedän varmuudella, mitä tästä seuraa: yksityisvastaanotot räjähtävät, ja yhä useampi potilas ja myös lääkäri siirtyy sinne, ja terveyskeskukset näivettyvät. Itselläni on laaja kokemus siitä, miten suoriteperusteista rahoitusta voidaan käyttää julkisessa terveydenhuollossa. Sillä keinolla on jonoja lyhennetty useasti, ja silloin kun terveyskeskusten lääkärit päivystivät niin sanotulla nuppitaksalla, ei ruuhkia päivystyksessä ollut. Nyt syntyy erittäin epäreilu tilanne, kun tällaista rahoitusta käytetään yksityisellä sektorilla ja samalla tiukennetaan budjettirahoitusta julkisella puolella. Useiden kansainvälisten arvioiden mukaan Suomen terveydenhuollon erityispiirre ja samalla ongelma on monikanavaisuus. Meillä on useita rinnakkaisia terveydenhuoltojärjestelmiä, mikä merkitsee tehottomuutta ja päällekkäisyyttä. Otan esimerkin tästä kokeilusta: 70-vuotiaalla potilaalla on polvikipua. Hän kääntyy 28 euron asiakasmaksulla kokeilun piirissä olevan lääkärin puoleen. Hän tarvitsisi röntgenkuvauksen polvesta ja eräitä laboratoriokokeita. Polven kuvauksesta hän joutuisi maksamaan yksityisen sektorin täyden hinnan, koska se kuvaus ei kuulu tämän kokeilun piiriin. Myöskään kaikki tarvittavat laboratoriokokeet eivät ole kokeilun piirissä. Myöskään muut potilaan asiat eivät tule hoidetuiksi, koska vastaanottoaika on lyhyt. Niinpä potilas tämän käynnin jälkeen, josta lääkäri on saanut sata euroa, kääntyy terveyskeskuksen lääkärin puoleen, koska terveyskeskuksen lääkärin lähetteellä pääsee maksuttomaan polvikuvaukseen. Tällaista niin sanottua shoppailua tulisi paljon tapahtumaan. Se ei ole tehokasta terveydenhuoltoa. Sellaista sen sijaan olisi terveyskeskuksiin rakennettu omalääkäri- ja omahoitajamalli, jossa voitaisiin käyttää apuna myös yksityisiä ammatinharjoittajia, ostopalvelua tai palveluseteleitä. Yleislääkäreitä tukisivat terveyskeskuksissa myös keskeisten erikoisalojen konsultoivat erikoislääkärit. Tämä olisi tehokkain toimintamalli, hyvä sekä potilaille että veronmaksajille. Tämä on SDP:n malli. Arvoisa puhemies! Lopuksi teen pykälämuutosehdotuksen eli esitän vastalauseen 1 mukaisia pykälämuutoksia tähän esitykseen. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+8.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-06-11T20:20:34,2025-06-11T20:27:43,Hyväksytty,1.1 2025_64_270,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,Edustaja Forsgrén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_271,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan hallituksen tavoitetta parantaa perusterveydenhuollon palveluiden saatavuutta. Tämä on yhteinen tavoite, jota varmasti kaikki tässä salissa haluavat edistää. Valitettavasti hallituksen esitys lisätä yksityisen terveydenhuollon rahoitusta ja rakentaa uusi, erillinen korvausjärjestelmä yli 65-vuotiaille ei palvele tätä tavoitetta kustannusvaikuttavasti eikä oikeudenmukaisesti. Tämä ei ole vain minun mielipiteeni ja näkemykseni. Lähes kaikki sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemat asiantuntijat olivat yksimielisiä siitä, että jos kokeiluun varattu rahoitus kohdennettaisiin hyvinvointialueille, saavutettaisiin tehokkaammin tavoite hoitoonpääsyn nopeuttamisesta ja hoidon jatkuvuuden turvaamisesta. Vain yksityiset palveluntuottajat, joiden liiketoiminta saa suoranaista tukea tämän esityksen myötä, suhtautuvat tähän lakiesitykseen myöntyvästi. Arvoisa puhemies! Hallituksen esittämä malli tuhlaa verovaroja. Esityksessä ei ole kyetty osoittamaan, että Kela-korvauksen suuntaaminen juuri 65 vuotta täyttäneille todella lisäisi palveluiden saatavuutta. Päinvastoin asiantuntijoiden arvioiden mukaan uudistus saattaa lähinnä vahvistaa niiden asemaa, jotka jo nyt käyttävät yksityisiä palveluita, eli usein hyvätuloiset. Tämä ei ole oikeudenmukaista eikä vastaa julkisten resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Hallituksen malli perustuu kolmeen 20 minuutin lääkärikäyntiin ilman hoidon tarpeen arviointia, ilman moniammatillista yhteistyötä ja ilman hoidon jatkuvuutta. Monisairaan iäkkään ihmisen hoitoa ei voi pilkkoa kolmeksi lyhyeksi episodiksi. Hoidon jatkuvuus ja moniammatillinen yhteistyö ovat iäkkään potilaan hoidon kivijalkoja. Tätä kivijalkaa hallituksen esitys ei tue vaan vaarantaa sitä. Arvoisa puhemies! On myös huolestuttavaa, että hallitus tällä esityksellä käytännössä tukee yksityistä liiketoimintaa samaan aikaan, kun se leikkaa mittavasti julkisesta sosiaali- ja terveydenhuollosta. Hyvinvointialueiden rahoitusta on kiristetty, ja samaan aikaan yksityiselle avataan uusi kanava julkisiin varoihin. Tämä on arvovalinta, hallituksen arvovalinta. Julkisella sektorilla kannustimet ohjaavat vastuulliseen ja kokonaisvaltaiseen hoitoon, yksityisellä taas suoriteperusteiseen toimintaan. Tämä ero jää täysin huomaamatta hallituksen esityksessä. Esityksessä ei ole arvioitu riittävästi, miten eri toimijoiden erilaiset kannustimet vaikuttavat koko sotejärjestelmän kehitykseen. Tämä on vakava puute. Arvoisa puhemies! Moni perussuomalainen on näyttävästi kannattamassa tätä hallituksen esitystä, ja varsinkin he, ketkä ovat tällä hetkellä pitäneet puheenvuoron, ovat puhuneet siitä, että nyt palvelut laajentuisivat ja kansalaisten valinnanvapaus lisääntyisi, ja juuri he, ketkä ovat pitäneet näitä puheenvuoroja, ovat olleet maakunta-alueilta. Täällä on aikaisemmin nostettu esille, että meillähän on yritystoimintaa varsinkin terveydenhuollossa juuri keskuskaupungeissa. Puhutaan isoista kaupungeista: Helsingistä, pääkaupunkiseudusta kokonaisuudessaan ja muista yliopistollisista kaupungeista. Jos puhutaan maaseudusta ja haja-asutuista alueista, niin ei heidän valinnanvapautensa ja mahdollisuutensa laajentaa omia palveluitaan millään tavalla toteudu. Ei pienille paikkakunnille ole tulossa tämän myötä yritystoimintaa, jonka mukana ihmiset pääsisivät paremmin palveluitten piiriin. Ihmettelenkin kovasti sitä, ovatkohan perussuomalaiset olleet hallitusneuvotteluissa ihan hereillä. Samaan aikaan hallitus siis leikkaa hyvinvointialueilta, jotka pyrkivät tuottamaan palveluita koko Suomen laajuudella, ja samaan aikaan perussuomalaiset voittivat vaalit sillä, että he lupasivat ja löivät keskustaa siitä, että nyt palautetaan palvelut haja-asutusseuduille. No, mitä todellisuudessa tapahtuu? Leikataan julkiselta terveydenhuollolta rahoitusta ja samaan aikaan isketään rahoitusta yksityiselle puolelle, mikä ei kyllä tarkoita maaseudun parantamista tai maaseudun palveluiden tilan parantamista. Ajattelenkin tässä, että kokoomus on kyllä onnistunut höynäyttämään aika kovalla kädellä perussuomalaisia. Arvoisa puhemies! Meidän on turvattava osaavan työvoiman saatavuus julkisella sektorilla, ei ohjattava henkilöstöä yksityiselle puolelle. Meillä on jo tällä hetkellä todella vaikea tilanne julkisella puolella. Meillä on aivan liian vähän työntekijöitä siellä. Meidän on vahvistettava perusterveydenhuoltoa, ei luotava rinnakkaisjärjestelmää, joka hämmentää potilaita, pirstaloi hoitoa ja heikentää järjestelmän tehokkuutta. Yhteiset verovaramme tulee suunnata sinne, missä niitä tarvitaan juuri tällä hetkellä eniten: julkiseen perusterveydenhuoltoon, hyvinvointialueiden käyttöön. Siten parannamme palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta ja ennen kaikkea hoidon jatkuvuutta kaikille kansalaisille, ei vain niille, joilla on jo valmiiksi mahdollisuus käyttää yksityisiä palveluita. Omalääkärimalli ja tämän mallin kehittäminen on omasta mielestäni kannatettavaa, mutta kuten Lääkäriliitto ja monet muut asiantuntijat nostivat esille, tämän Kela-korvausjärjestelmän rahoituksen sijaan se rahoitus olisi pitänyt käyttää hyvinvointialueille omalääkärimallin kehittämiseen. Kokonaisuudessaan pidän tätä hallituksen esitystä valitettavana ja vääränä suuntana. Kannatan edustaja Lindénin tekemiä pykälämuutoksia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+8.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-06-11T20:27:47,2025-06-11T20:33:24,Hyväksytty,1.1 2025_64_272,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Tässä vaiheessa täsmentäisin edustaja Lindénin esitystä. Sanoitte, että vastalauseen mukaiset pykälämuutokset. Vastalauseessa ei ole pykälämuutoksia, mutta ne on erikseen jaettu pöydälle. Mitä tarkoititte?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_273,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tarkoitan niitä erikseen jaettuja pykälämuutoksia. Kun puheenvuoroni alkoi juuri täyttyä seitsemän minuutin osalta, niin olin vähän lyhytsanainen. Niiden tarkoitus on viedä sinne varsinaiseen valtioneuvoston asetukseen tarkemmat määrittelyt korvattavista korvauksista eikä jättää niitä pelkästään Kelan ohjeiden varaan. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+8.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-06-11T20:33:40,2025-06-11T20:34:10,Hyväksytty,1.1 2025_64_274,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Juuri näin, ja tätä Forsgrén ilmeisesti kannatti. — Olemme samassa ymmärryksessä. — Edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_275,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys, jonka tavoitteena on parantaa ikääntyneiden pääsyä terveydenhuollon palveluihin. Kyse on Kela-korvauskokeilusta, jonka avulla 65 vuotta täyttäneet pääsisivät nopeammin yleislääkärin vastaanotolle. Tämä osaltaan helpottaisi myös julkisen terveydenhuollon ruuhkaa. Kokeilun on tarkoitus käynnistyä syyskuussa 2025 ja jatkua vuoden 2027 loppuun asti. Kokeilu mahdollistaa enintään kolme lääkärikäyntiä vuodessa, ja maksun suuruus asiakkaalle olisi sama kuin julkisessa terveydenhuollossa eli noin 28 euroa vuonna 2025. Lisäksi kokeilussa korvataan puolet lääkärin määräämien laboratorio- ja kuvantamistutkimusten kustannuksista, kun näitä tehdään enintään kolme kalenterivuoden aikana. Arvoisa puhemies! Tämän kokeilun tavoitteet ovat kannatettavia, mutta kokeilusta saatavia tuloksia on seurattava tarkoin. Kokeilun hyötyjä ovat muun muassa asiakkaiden valinnanvapauden lisääminen, hoitoonpääsyn helpottaminen ja julkisen terveydenhuollon kuormituksen keventäminen. On kuitenkin tärkeää, että palveluntuottajille asetetaan tarkat ehdot ja hyödynnämme kokeilusta saatavaa tietoa. On nimittäin selvää, että väestön ikääntyessä terveyspalveluiden tarve vain kasvaa entisestään. Siksi on hyvä, että etsimme uusia toimintatapoja tehdä asioita ja keinoja keventää julkista taakkaa. Samalla on tärkeää muistaa, että tämä on kokeilu ja kokeilun pitää olla juuri sitä: seurataan tuloksia, tehdään jatkuvaa arviointia kokeilusta ja tarvittaessa korjataan epäkohtia. Kokeilu voi hyödyttää etenkin niitä ikääntyneitä, jotka tarvitsevat nopeaa pääsyä lääkärin vastaanotolle yksittäisen terveysongelman hoitamiseksi. Näille henkilöille kokeilu tarjoaa nopean hoitoonpääsyn ja ensikontaktin lääkäriin, mikä voi ehkäistä myöhäisempää tarvetta terveydenhuollolle. Kokeilun päätteeksi onkin olennaista kysyä, auttoiko kokeilu todella vähentämään hoitojonoja, pääsivätkö iäkkäät paremmin lääkäriin ja mitä hyötyjä saavutimme kokeilulla. THL ja Kela tulevat arvioimaan näitä kysymyksiä asiakasrekisterien, kyselyjen ja haastattelujen avulla. Tämä on tärkeää. Mutta haluan silti korostaa sitä, että tämän kokeilun seurannan pitää olla mahdollisimman läpinäkyvää ja saatujen tulosten pitää vaikuttaa suoraan päätöksentekoon. Ei voi käydä niin, että kokeilu muuttuisi pysyväksi käytännöksi, jos se ei täytä sille asetettuja tavoitteita. Arvoisa puhemies! Tämä kokeilu on askel kohti monipuolisempaa palvelujärjestelmää, jossa julkinen ja yksityinen terveydenhuolto täydentävät toisiaan. On kuitenkin muistettava, että julkinen terveydenhuolto on edelleen suomalaisen terveydenhuollon selkäranka. Kannatan tämän kokeilun käynnistämistä, mutta samalla haluan painottaa sitä, että kokeilun onnistumista ei voi mitata vain säästyneinä euroina vaan sillä, paraneeko iäkkäiden hoitoonpääsy aidosti niiden ihmisten näkökulmasta, joille tämä kokeilu oli alun perinkin tarkoitettu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+8.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-06-11T20:34:20,2025-06-11T20:37:23,Hyväksytty,1.1 2025_64_276,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_277,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä sekä siitä tehtyä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöä, jonka myötä yli 65-vuotias voi mennä yksityiselle yleislääkärille ja maksaa saman verran kuin julkisessa terveyskeskuksessa. Tämä on erittäin tärkeä uudistus eläkkeelle jääneille 65-vuotiaille, jotka muutoin jäävät työterveyshuollon ulkopuolelle. Kyseessä on siis määräaikainen kokeilu, ja se on vapaaehtoinen. Yksityisen yleislääkärin vastaanottokäynnit määräytyvät siten, että omavastuu on enintään julkisen perusterveydenhuollon asiakasmaksun suuruinen. Korvaus on kolmesta käynnistä kalenterivuodessa. Lääkärin määräämät perustutkimukset ja näytteiden otot korvataan 50-prosenttisesti, ja näille vahvistetaan enimmäishinnat eli kattohinnat Kelan toimesta. Tämän hallituksen esityksen tarkoituksena on helpottaa ja ennen kaikkea nopeuttaa hoitoonpääsyä, lyhentää jonoja ja parantaa arjen palveluita erityisesti iäkkäämmille suomalaisille. Arvoisa puhemies! Näin saadaan ihmisille nopeammin apua ja samalla säästetään rahaa, kun erikoissairaanhoidon tarve vähenee. Ajoissa annettu hoito on paitsi oikein potilasta kohtaan myös hyvä tapa käyttää verovaroja. Samalla esityksen avulla kevennetään julkisen sektorin painetta. Tämä hallituksen esitys perustuu hallitusohjelman kirjauksiin, joissa korostetaan perusterveydenhuollon kehittämistä ja hoitojonojen purkua. Kyseessä on kaksivuotinen kokeilu. Onkin hyvä tarkastella tämän kokeilujakson aikana, miten esitys konkreettisesti toimii, ja tarvittaessa tehdä muutoksia siten, että esitys tukee tosiasiallista tarkoitustaan. Kela ja THL seuraavat kokeilun vaikutuksia. Vaikutuksia muun muassa palveluiden saatavuuteen, kustannusvaikuttavuuteen ja omalääkärimallin kehittämiseen arvioidaan. Kannatan tätä esitystä lämpimästi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+8.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-06-11T20:37:29,2025-06-11T20:39:46,Hyväksytty,1.1 2025_64_278,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,Edustaja Kosonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_279,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esitys on monelta kannalta ongelmallinen, ja vain joitakin ehdin tässä mainita. On erinomaista, että tässä salissa taitaa olla yksimielinen ymmärrys omalääkärimallin hyödyistä, sen hoidon jatkuvuudesta ja tehokkuudesta ja siitä, että jokainen pystyisi omalääkärimallin kautta saamaan kestävää palvelua tehokkaasti. Mutta tämä 65-vuotiaiden Kela-korvauskokeiluhan juuri toimii täysin päinvastoin kuin tämä omalääkärimalli, jota tässä salissa kuitenkin hallitus—oppositio-rajat ylittäen kannatetaan, ja hallituskin on puhunut siitä, että tämä on heille tärkeä. Jopa samassa lauseessa puhutaan näistä kahdesta asiasta. Se on minun vaikea käsittää, miten näistä voidaan puhua samassa lauseessa, kun todellakin tämä 65-vuotiaiden Kela-kokeilu tulee viemään luultavasti niitä lääkäreitä, ammattilaisia sinne yksityiselle puolelle ja sillä tavalla romuttamaan julkista perusterveydenhuoltoa. Sitten toisekseen tietenkin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteys katkeaa — juuri se, mistä myös soteuudistuksessa on paljon kysymys. Eli olemme halunneet siinä murtaa näitä raja-aitoja, jotta se ammattilaisten, erilaisten spesialistien, ammattitaito olisi heti suoraan tarjolla myös siellä terveyskeskuslääkäreiden vastaanotoilla. Mutta tässähän se ei nyt tule toteutumaan. Sitten kolmantena asiana alueiden epätasa-arvoinen kohtelu: Asiantuntijalausunnoissa ja analyyseissa on tullut ihan selväksi se, että tämä tulee kohtelemaan alueita todella epätasaisesti. Jos tämä olisi siirretty julkiselle palvelulle omalääkärimallien kehittämiseen eri hyvinvointialueille, niin varmasti hoidon saatavuus olisi ollut paljon yhdenvertaisempaa. Tästä tulevat kärsimään erityisesti Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Lappi, Kainuu ja Keski-Pohjanmaa, ja tietenkin isot kaupungit tulevat tästä hyötymään. Sitten täytyy kysyä siitä, että kun olemme kaksi vuotta täällä kuunnelleet sitä, että talous on erittäin heikossa tilassa Suomessa — se on aivan totta, me velkaannumme kammottavaa tahtia — niin rahaa on kuitenkin yksityisille terveysjäteille kaataa mutta hyvinvointialueille sitä rahaa ei ole. Tämä on toki kokoomuspuolueen suhteen linjassa. Olemme tietysti tietoisia siitä, mitä aikaisemmilla hallituskausilla on heidän vallassa ollessaan tapahtunut. Mutta tietysti pitää ihmetellä sitä, että perussuomalaiset todella ovat tässä mukana. [Puhemies koputtaa] Erityisesti vielä ihmetyttää se alueellinen epätasa-arvoisuus — eivät taida mennä perussuomalaisilla nämä päätökset ihan samalla tavalla kuin puheet ennen vaaleja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+8.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-06-11T20:39:48,2025-06-11T20:43:25,Hyväksytty,1.1 2025_64_280,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,Edustaja Valtola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_281,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus laittaa julkiseen terveydenhuoltoon hyvinvointialueille hallituskauden aikana yli 100 miljardia euroa kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen, ja kaiken kaikkiaan näihin Kela-korvauksiin laitetaan se noin 500 miljoonaa euroa samassa ajassa. [Krista Kiuru: 633 miljoonaa menee!] Toinen iloinen uutinen tälle salille on tosiaan se, että hallitus on edistämässä omalääkärimallin kehittämistä. Viime vuoden loppupuolella sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ovat käynnistäneet ohjelman, jonka tarkoitus on omalääkärimallin edistäminen, ja se on aivan selkeä tavoite ja ääneen lausuttu tavoite myös tässä salissa muun muassa pääministerin osalta, eli se otetaan käyttöön tämän hallituskauden aikana. Tässä yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilussa on kyse nimenomaan kokeilusta, joka on suunnattu kohtuullisen pienelle väestönosalle ja jossa otetaan yksityinen puoli aivan uudella tavalla mukaan palveluntuotantoon. Tässä on mukana muun muassa hintakatto, erillinen sopimus Kelan kanssa palveluiden tuottamisesta. Tämä kattaa vastaanottokäynnin — tässä kokeilussa nyt 20 minuuttia —, tietyt verikokeet, tietyt tutkimukset eli sydänfilmin, keuhkokuvan. Myös esimerkiksi näiden tutkimusten tulosten ilmoittaminen puhelimitse sisältyy tähän käynnin hintaan, josta siis omavastuu potilaalle on se 28,20 euroa, ja loppu on sitten muuten rahoitettavaa. Tämä raha, mikä tähän kokeiluun käytetään, ei ole pois hyvinvointialueilta. Arvion mukaan hyvinvointialueilta saattaa lähteä jopa miljoona potilaskäyntiä pois, mutta rahoitusta hyvinvointialueilta ei tämän kokeilun myötä vähennetä. Tämä on myös rahaa, mitä ei voida hyvinvointialueille osoittaa vaihtoehtona, eli se on tätä sairausvakuutettujen rahaa, jota ei voida käyttää käytännössä hyvinvointialueille. Tämä kokeilu on määräaikainen, loppuu vuoden 2027 lopussa, ja hallituksen esityksen mukaan tämä ei siirtäisi henkilöstöä merkittävästi yksityiselle puolelle. Valiokuntakuulemisissa kyllä kuultiin erilaistakin arviota, mutta on tärkeää tehdä seurantaa ja tutkimusta tämän kokeilun myötä ja pitää tästä huoli. On paljon keskusteltu siitä, mitkä ovat yli 65-vuotiaista ne optimaaliset potilasryhmät, joita tämä kokeilu parhaiten palvelisi. Asiantuntijakuulemisissa tuli esille hyvin vahvojakin näkemyksiä siitä, että yli 65-vuotiaat ovat suurelta osin monisairaita, huonokuntoisia, raihnaisia, mutta eihän tämä pidä paikkaansa. Meillä on paljon yli 65-vuotiaita, jotka kokevat itsensä hyvinkin terveeksi, eikä heillä ole kuin mahdollisesti yksi tai kaksi perussairautta, jotka eivät vaikuta heidän elämäänsä juurikaan. Nämä esimerkiksi ovat erittäin otollinen potilasryhmä tähän kokeiluun kohderyhmäksi. Tiedottaminen kokeilusta, sen antamista mahdollisuuksista, on äärettömän tärkeää. Niin kuin täällä tuli puheissa aikaisemmin esille, tämä on vapaaehtoinen ja julkinen puoli muodostaa edelleen selkärangan meidän terveyspalveluissa. Mutta on tärkeää myös Kelan näkemyksen mukaan saada tietoa ja arviointia tämäntyylisestä kokeilusta ja esimerkiksi sen hyödyntämisestä omalääkärimallin rakentamisessa tulevaisuudessa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+8.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-06-11T20:43:27,2025-06-11T20:48:56,Hyväksytty,1.1 2025_64_282,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_283,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käytän tämän puheenvuoron esittelypuheenvuoron jälkeen SDP:n kansanedustajana, ja niin kuin totesin jo aikaisemmin, SDP on jättänyt tästä hallituksen Kela 65 plus ‑mallista vastalauseen. Joitakin näkemyksiä haluan käydä tässä läpi. Ensinnäkin SDP kannattaa mallia, jossa jokainen suomalainen voi päästä julkiseen terveydenhuoltoon nopeasti. Säädimme viime hallituskaudella seitsemän päivän hoitotakuun, jonka voimaan astuminen torpedoitiin tämän hallituksen toimesta, ja jäljelle jäi 14 vuorokauden hoitotakuu. Sen jälkeen kuitenkin säästötoimena, lisäleikkauksina, sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistettiin hoitotakuun lainsäädännön tosiasiallinen purku, ja näin ollaan kolmen kuukauden hoitotakuussa lääkärikäyntien osalta ja kuuden kuukauden hoitotakuussa hammaslääkärikäyntien osalta. Maailma on mennyt melkoiseksi, kun tässä ollaan. Samaan aikaan kun hallitus pystyi näin pahaan hoitotakuun romuttamiseen, kuitenkin saman hallituksen toimesta, ilman että käytetään merkittävää panostusta julkisen terveydenhuollon parantamiseen, käytännössä satsauksia on tehty vain siihen, että tulisi terapiatakuu ja tosiasiassa jo kustannusjaon tarkastus eli ne eurot, jotka on aikaisemmin käytetty terveydenhuoltoon ja jotka on korvattava valtion toimesta hyvinvointialueille, ne summat, maksatettaisiin. Tässä kaikki julkisen sektorin terveydenhuollon kehittämiseksi. Sen sijaan aika merkittävästi on löytynyt rahaa julkisen terveydenhuollon kehittämisen sijaan yksityiseen terveydenhuoltoon. Olenkin hämmästynyt siitä, miten tämä on ylipäätään mahdollista. Kun eduskunnassa viime syksynä muutettiin kanavointia eli sitä, kuinka paljon rahaa tosiasiassa virtasi tästä järjestelmästä valtion piikkiin osana leikkauksia, niin myöskin sen kanavointiratkaisun yhteydessä muutettiin jako-osuuksia, millä tavalla valtion rahoitus määräytyy sairaanhoitovakuutuksen rahoituksesta ja miten sitten niin sanotusti parttien osuus jakautuu. Ja kun nämä uudet summat otettiin käyttöön, se tarkoitti sitä, että valtio aika merkittävän siivun otti siitä välistä itsellensä korottamalla tätä vakuutettujen osuutta siihen 48,6 prosenttiin. Aikaisemmin nämä jako-osuudet olivat oikeastaan niin, että kaksi kolmasosaa ja yksi kolmasosa, ja kun nyt sitten partit rahoittavat tästä jo niin sanotusti puolet, lähes puolet, niin tätä kautta tilaisuus teki varkaan. Alun perin hallitusohjelmassa oli ajateltu, että 335 miljoonaa tultaisiin käyttämään Kela-korvauksiin kaiken kaikkiaan, mutta koska vakuutettujen osuus nousi näin paljon, niin saatiin lisää rahaa käyttöön 500 miljoonan sijasta. Toisin kuin Valtola muisti tuossa äsken puheessaan, niin käytössä on nyt sosiaali- ja terveysministeriön vastineen mukaan 633 miljoonaa euroa. Tästä tosiasiallisesti, kun olemme saaneet selvityksen, kustannukset voivat olla sellaiset, että ne kaikki 633 miljoonaa euroa eivät mene, vaan 550 miljoonaa näyttäisi tällä hetkellä menevän neljän vuoden tarpeisiin kaiken kaikkiaan kaikista Kela-korvauksista, ja tämän mallin osalta silloin käytännössä tuo rahoitus olisi aika iso osa tätä pottia. Arvoisa puhemies! Rahaa siis on, ja mihin se käytetään? No, tämä malli närästää meitä erityisesti siksi, että hallituksella ei ollut varaa 126 miljoonaan euroon niin, että ihminen pääsisi edes 14 vuorokaudessa julkiseen terveydenhuoltoon. Ja kun me katsomme niitä määriä, joilla tässä houkutellaan yksityiseen terveydenhuoltoon hakeutumista, nämä määrät ovat todella kovia. Tässä puhutaan yli miljoonan suomalaisen siirtymisestä julkisesta terveydenhuollosta yksityiseen. Onko se realismia, että me katsoisimme tällä hetkellä vapaita aikoja, jotka yksityisellä sektorilla on, ja ajattelisimme, että siellä on miljoona käyntiä vuodessa ylimääräistä? Tähän hyvinvointialueet ottivat hyvin julkistetuissa lausunnoissa kantaa. He eivät usko, että tämä on totta. He uskovat, että tämä miljoona käyntiä on pääsääntöisesti pois julkisen sektorin lääkärikäynneistä. Vakavaa tämä on siksi, että tämä hoitoonpääsyn vaikeuttaminen leikattiin sellaisenaan julkisen sektorin rahoituksesta eli tästä julkisesta terveydenhuollosta, ja käytännössä se rahoitus vei ainakin kolmanneksen meidän lääkäriresurssien palkkamenoista. Nyt kysymyksemme onkin, että jos lääkäreiden palkkamenoista ja lääkäreistä näin moni siirtyi jo hoitotakuun vuoksi ikään kuin tämän rahoituksen piiristä pois, kuinka ison loven tämä tekee, jos miljoona käyntiä käytännössä kohdennetaan yksityiseen terveydenhuoltoon. Mikä tulee olemaan lopputulema osaamisen näkökulmasta? Tuleeko osaajapula vai eikö tule? Tuleeko lääkäripula vai eikö tule? Tähän, niin kuin totesin, hyvinvointialueilla on hyvin yksiselitteinen linja. He kokevat, että tämä on suoraan pois sieltä. Mutta erikoista on se, että hallituksen esityksessä asiaa on tarkasteltu ja hallituksen esityksessä todetaan aika ronskisti, että tämä siirtymä ei olisi ongelma nimenomaan siksi, että he kokevat, sanatarkasti todettuna, valiokunnan mietintöä siteeraten, näin: ”Esityksen mukaan kokeilun ei arvioida aiheuttavan merkittävästi julkisen terveydenhuollon henkilöstön siirtymistä yksityiseen terveydenhuoltoon, koska kokeilu on” — ensinnäkin — ”määräaikainen.” Mutta muistakaa, että tämä kokeilu siis kestää näin kauan, pari vuotta, ja me sanotaan, että ei tule mitään vaikutuksia. Onhan tämä uskomaton juttu, ettei kahteen vuoteen tulisi mitään vaikutuksia. Ei tämä mikään lyhyt ole, ei tämä ole kuukausia. Ja toinen, jatkan vielä siteerausta: ”Eikä se siten sisällä julkisessa perusterveydenhuollossa työskenteleville lääkäreille suurissa määrin kannustimia siirtyä työskentelemään yksityiselle sektorille.” Tähän kannattaa vielä keskittyä, sillä se kannustin on melkoinen, arvoisa puhemies. Tässähän siis on kysymys 15—20 minuutin lääkäriajasta, 100 eurosta. Kyllä 300:n, jopa 400:n, euron tuntivauhdilla työskenteleminen on minusta aika iso kannustin ja väärään suuntaan. — Jatkan vielä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+8.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-06-11T20:49:02,2025-06-11T20:57:09,Hyväksytty,1.1 2025_64_284,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_285,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kokouksemme on alkanut seitsemän tuntia sitten, ja ei ole mitään tarkoitusta itsetarkoituksellisesti jatkaa sitä, mutta tämä on kovin tärkeä asia, ja sen takia halusin tässä vielä toisen puheenvuoron käyttää, ja ihan täältä puhujakorokkeelta. Ensiksi muutama kommentti lähinnä edustaja Valtolan puheenvuoroon: Minusta ei ole oikeudenmukaista verrata tätä koko hyvinvointialueiden rahoitukseen, joka sitten vielä kerrottuna neljällä vuodella on todellakin yli sata miljardia euroa eli vuodessa 26—27 miljardia. Kaikkihan me tiedämme, että siitä noin 40 prosenttia on sairaaloiden eli erikoissairaanhoidon rahoitusta, 20 prosenttia on vanhustenhuollon rahoitusta, 20 prosenttia on muiden sosiaalipalveluiden rahoitusta, kaksi ja puoli prosenttia on palo- ja pelastustoimen rahoitusta ja sitten sellainen 18 prosenttia on avoterveydenhuollon rahoitusta, missä on 30 eri toimintoa mukana, niin hammashuolto kuin kotikäynnit ja monet muut, ja itse asiassa se lääkärin sairasvastaanottotoiminnan rahallinen volyymi on tästä kokonaisuudesta noin 700 miljoonaa euroa, kattaen kuitenkin myös kiireellisen hoidon ja eräitä tällaisia laitoshoitoja eli vanhustenhoivaa ja muita. Eli pitäisi oikeasti verrata asioita oikealla tavalla keskenään. No, sitten kun sanottiin, että tämä ei millään tavalla vähennä hyvinvointialueiden rahoitusta, niin siihen edustaja Kiurukin jo edellä puuttui, että se vähennyshän tehtiin jo. Se tehtiin kahtena vuonna. Ensin tehtiin vuoden 24 talousarviosta viisi miljoonaa, ja sitten tehtiin 121 miljoonaa tämän vuoden talousarviosta, eli yhteensä 126 miljoonaa. Toki se kohdennettiin sinne yleiskatteelliseen rahoitukseen, mutta meillähän on keino, ihan niin kuin hallituksella on sama keino, ohjata rahoitusta yleiskatteellisesta rahoituksesta tiettyyn kohteeseen, sama logiikka kuin terapiatakuussa. Kun säädetään velvoite hoitaa tietty asia ja sitten rahoitusta lisätään yleiskatteelliseen rahoitukseen sen velvoitteen toteuttamisen verran, niin siinähän meillä on se keino, jolla me käytännössä tätä teemme. Juuri näinhän se tiukennettu hoitotakuu toteutettiin, ja kun se peruutettiin, niin samalla logiikalla otettiin rahaa sitten pois. No, sitten sanottiin, että ei tätä rahaa voida osoittaa hyvinvointialueille. Tämä on vähän niin kuin tulkintakysymys, että mikä on juuri tätä rahaa. Sen verta pitkään olen nähnyt terveydenhuoltoa, että tiedän, että toki lainsäädännöllä voidaan tehdä melkoisiakin muutoksia. Olen nimittäin nähnyt sen ajan, jolloin kuntien oli maksettava Kelalle kunnan alueella tapahtuvista yksityishammashuoltokäynneistä. Se oli laki, jolla yritettiin kannustaa kuntia lisäämään omaa hammashuollon toimintaa, eli kunnat maksoivat siitä, mitä sitten siellä yksityissektorilla tapahtui. Aivan kansanterveyslain alkuvaiheessa oli myös niin, että Kela maksoi terveyskeskuksille sairausvakuutuksesta rahoitusta. Nämähän ovat lainsäädäntöasioita, miten nämä säädetään. Joka tapauksessa puolet, aivan niin kuin tässä edustaja Kiuru viittasi, tämän kanavointiratkaisun seurauksena on suoraa valtion budjettirahoitusta, ja sehän on tietysti aina täysin muutettavissa johonkin toiseen tarkoitukseen. Olin ajatellut tässä referoida muutamia, mutta vain muutamia, näitä asiantuntijalausuntoja käytettävissä olevan ajan puitteissa. Valitsin tähän ihan — en suinkaan sillä logiikalla, että niissä olisi mahdollisimman kärkevää kritiikkiä, vaan pikemminkin toisinpäin — sellaisia kohteita, joita nyt ei ainakaan minkäänlaisesta poliittisesta vasemmistolaisuudesta, jos sellaista epäillään olevan, voida syyttää. Tässä on HUSin lausunto, jossa todetaan, ihan lyhyesti totean, että ”HUS-yhtymä vastustaa edelleen annettua esitystä”. He vastustivat sitä jo siinä lausuntokierroksen aikana, ja sille on esitetty tuossa perustelut. Sitten meillä on hyvin mielenkiintoinen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kannanotto, jossa on eritelty seitsemän eri kohtaa. Kakkonen kuuluu näin: ”Esitetty malli ei paranna vaan voi jopa heikentää hoidon jatkuvuutta. Hallituksen esityksen mukaisessa Kela-korvausmallissa ei ole hoidon jatkuvuuteen kannustavia tai sitä edellyttäviä elementtejä.” Kolmoskohta: ”Hallituksen esityksen mukainen Kela-korvausmalli ei välttämättä kevennä kuormitusta julkisessa perusterveydenhuollossa. Toteutuessaan esitetty malli voi myös vaikeuttaa yleislääkäreiden rekrytointia julkiseen perusterveydenhuoltoon.” Kohta kuutonen: ”Hoitoon pääsyä parantavat toimenpiteet tulisi toteuttaa hyvinvointialueiden kautta, jotta asukkaiden yhdenvertaisuus ja hoidon jatkuvuus voidaan varmistaa.” Ja vielä kohta seitsemän: ”Hyvinvointialueiden järjestämisvastuuseen ja Kelan sairausvakuutuskorvauksiin perustuva yhteinen väestövastuullinen omalääkärimalli olisi paras tapa käyttää Kelan rahoitusta yleislääkäripalveluiden tuottamiseen väestölle.” Eli tässä ehdotetaan juuri tällaista yhteistyömallia Kelan ja hyvinvointialueiden kesken. Pohde on niitä alueita, jotka ilmeisesti tulevat vuoden 26 loppuun mennessä saamaan taloutensa tasapainoon. Pohteen lausunnossa todetaan: ”Ehdotettu malli tullee heikentämään nyt jo vaikeaa terveyskeskuslääkäritilannetta, koska lääkäreitä siirtyy työskentelemään yksityiseen terveydenhuoltoon kokonaan tai osa-aikaisesti. Lähes kahden ja puolen vuoden määräaikainen muutos on niin pitkä ajanjakso, että riski henkilöstön siirtymiseen yksityiselle sektorille on merkittävä.” Edelleen todetaan: ”Malli ei tue yhdenvertaisia palveluita kaikkialla Suomessa.” Hyvin kriittinen on Turun yliopiston yleislääketieteen professorin Päivi Korhosen lausunto. Sieltä olisi montakin siteerattavaa kohtaa, mutta ne perusteet, joita hän esittää, ovat juuri niitä, joita täällä keskustelussa on jo aiemmin tuotu esille. Samoin on professori Markku Pekurisen lausunto ja geriatrian professorin Jouko Laurilan lausunto, jossa hän toteaa: ”Näkemyksemme on, että nykysuunnitelman mukaisessa yli 65-vuotiaille suunnatussa yksityislääkärikokeilussa tämä tavoite ei toteudu.” Se ”tämä tavoite” oli juuri se terveyshyöty ja vaikuttavuus tässä. En tämän pidemmälle siteeraa, esimerkiksi THL:n lausuntoa tai useita, useita muita, mutta joku merkityshän tällä asiantuntijakuulemisella tulisi olla. Mutta ihan niin kuin tuossa Lääkäriliiton lausunnossa todettiin, ei sillä lausuntokierroksella maaliskuussa, jolla myös tuli erittäin paljon kritiikkiä, oikeastaan ollut mitään muuta vaikutusta tähän kuin se ainoa vaikutus, että yksityissektorin saamat korvaukset laboratoriokäynneistä kaksinkertaistettiin. Se oli ainoa vaikutus, mikä sillä oli, eli mitään muuta muutosta tähän ei tullut. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+8.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-06-11T20:57:16,2025-06-11T21:04:33,Hyväksytty,1.1 2025_64_286,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_287,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lindén päätyi puheenvuorossaan tärkeään pointtiin, joka tässä on syytä vielä kerran toistaa. Lausuntokierros ei tuonut merkittäviä muutoksia tähän esitykseen, paitsi yhdeltä osin. Nimittäin kun viittasin jo aikaisemmin näihin enimmäiskustannuksiin, jotka tässä sallittaisiin, niin on hyvä avata tätä kokonaisuutta nimenomaan myöskin sen osalta, millä tavalla sitten lausuntokierroksen jälkeen hallitus reagoi. Kun tässä esityksessä todetaan, että näitä korvattavia lääkärikäyntejä tehdään siis terveyskeskuskäynnin hinnalla kolme vuodessa, näin todella on, mutta haasteeksi tulee yksittäisellä ihmisellä se, minkälaisiin tutkimuksiin häntä voidaan määrätä. Lääkärin määräämät tutkimukset kuuluvat tähän käynnin hintaan niin, että näistä tutkimuksista saa 50 prosentin korvauksen, mutta se, mitä tutkimuksia tämä sisältää, on etukäteen päätetty. Näin ollen on hallituksessa esityksen muodossa jo todettu, että tämä sisältää 14 erilaista labrakäyntiä ja sen lisäksi tällaisen yhdenlaisen kuvantamiseen liittyvän kuvan. Jos ihminen siis tarvitsee lääkärikäynnillä jonkun muun tutkimuksen tai jonkun muun kuvantamisen kuvan kuin tämän, joka hallituksen listalla on, silloin nämä käynnit ovat tähän normaaliyksityistaksalla päälle tulevaa. Tämä aiheuttaakin tämän mallin haastavuuden, nimittäin ihmiselle voi tulla varsin korkeita kustannuksia tästä käynnistä. Valiokunnan omassa mietinnössä käydään hyvin tarkasti tätä läpi, ja tähän on syytä vielä perehtyä tarkemmin. Me ihmettelimme valiokunnan kuulemisessa erityisesti sitä, miksi haluttiin, kuten oli aikaisemmin, että tämä esitysmuoto oli sellainen, joka saattoi antaa mahdollisuuden kikkailuun. Nyt valiokunta on tarkentanut pykälätasolla sitä, että näitä korvauksia voidaan korvata vain yleislääketieteen alaan kuuluvasta lääkärikäynnistä. Ennen tämä sanamuoto oli erikoinen, mikä saattoi antaa mahdollisuuden myös siihen, että rajatapauksena erikoislääkäri, joka ottaisi vastaan yleislääketieteen käynnillä, voisi kuitenkin tämän korvauksen ottaa vastaan, ja näin tässä on tarkennettu tätä sanamuotoa. Toinen erikoisuus on se, että Kela on tässä hallituksen esityksessä laitettu asiamieheksi tarkentamaan, kuten perinteisestikin, Kela-korvauksien piiriin kuuluvia tutkimuksia ja hoitoja. Alun perin hallitus esitti, että myös hoidot korvattaisiin, ja ihmettelimme sitä, mitä hoitoja tämä lainsäädäntö korvaa, koska tässä ei ole mainittu yhtään hoitoa, mikä olisi korvauksen piirissä, joten valiokunta joutui poistamaan tämän, koska meillä ei ole esimerkkejä siitä, että näin todella tapahtuisi. Toisaalta valiokunnan kuulemisissa selvisi, että kun Kela sitten vielä erityisesti määrää nämä 14 labratutkimusta korvattaviksi ja kuulee ministeriötä, mutta saa siis aivan vahvan mandaatin määrittää kulloinkin, mikä tämän korvausjärjestelmän piiriin tulee, niin kyllä se sisältää myös riskejä. Se sisältää sen riskin, että jos käyntimäärät ovat huikeat ja rahat alkavat ehtyä, niin Kelalla on yksipuolinen mahdollisuus tinkiä näistä ehdoista, siis siitä, että lääkärikäynti olisi käytännössä tämän korvauksen hintainen, joka nykyään maksetaan yleislääkärillä käynnistä terveyskeskuksessa, mahdollisesti siitä, kuinka monta näitä käyntejä hyväksyttäisiin, tai jopa siitä, mitkä ovat ne tutkimukset, jotka tämän piiriin kuuluvat. Tämä on kyllä minusta aika kova mandaatti. Valiokunta keskusteli tästä pitkään, ja me teimme, SDP ryhmänä muiden oppositioryhmien kannattamana, tähän muutoksen niin, että Kela ei voisi käytännössä yksipuolisesti näin toimia, vaan valtioneuvoston pitäisi asetustasoisesti määritellä nämä listat, mitä korvataan, mitä ei, ettei käy niin, että hallitus levittelee käsiään ja sanoo, että emme me mitään voi, että nämä Kela-käynnit tulivatkin jatkossa paljon kalliimmiksi kuin alussa. Kyllä tästä poliittista vastuuta pitää kantaa, ja valtioneuvosto voi vaikka joka päivä kokoontua päivittelemään Kelan korvaustaksoja, jos se nyt ylipäätään olisi järkevää, mutta tuntuu oudolta, että tätä ei saatu lopulliseen esitykseen. Kuitenkin me teemme tästä tutkimuksen, ja tutkimuksessa pitäisi osoittaa, menikö tämä hintoihin, oliko tämä järkevää, edistikö tämä kuormituksen vähentymistä julkiselta sektorilta ja niin edespäin. Aika erikoista oli se, että luottamusta tähän ei saatu valiokunnassa koko valiokunnan toimesta. Eli hallituspuolueet halusivat, että nämä hinnat voisivat olla toisille kalliimmat kuin toisille, kun tämä kokeilu etenee. Hyvin erikoinen logiikka tässä valittiin. Arvoisa puhemies! Sitten tämän kokeilun kustannusvaikutuksista on käyty todella paljon keskustelua, ja yksi tämän kokeilun kustannusvaikutuksiin liittyvä iso haaste on se, kuten edustaja Lindén edellä jo kertoi, että hallitus täsmensi lausuntokierroksen jälkeen vain yhtä kohtaa: kaksinkertaisti nämä tutkimustaksat. Nyt me ollaan kyllä erikoisessa suossa. Tämän esityksen mukaan siis asiakkaalla olisi oikeus hakeutua yksityislääkärin lähetteellä labratutkimuksiin myöskin julkisomisteisiin laboratorioihin, ja ne ottaisivat vastaan näitä, jos ne voisivat. Haasteeksi tulee se, että sidosyksiköille sallitun ulosmyyntimäärän raja on tällä hetkellä rajoitettu niin, että sidosyksikkö voi myydä palveluitaan muille kuin siinä määräysvaltaa käyttäville hankintayksiköille ainoastaan enintään 500 000 eurolla ja viidellä prosentilla vuotuisesta liikevaihdostaan. Anelimme, että tätä voitaisiin laittaa kuntoon, mutta TEM otti vahvasti selvityksessään kantaa, ettei tämä olisi mahdollista, ja hallituspuolueet ovat hallitusohjelmassaan sopineet, että tästäkin tiukemmalla linjalla mennään jatkossa. Eli tehdään mahdottomaksi, että julkisomisteiset yhtiöt, joiden taksat ovat merkittävästi halvempia, voisivat näitä palveluita myöskin tarjota. Sen sijaan ratkaisuksi keksittiin, että kaksinkertaistetaan nämä tutkimushinnat. Onhan tämä aika erikoinen ratkaisu. Ja tämä tehtiin siis lausuntokierroksen jälkeen. Me valiokuntana jouduimme ihmettelemään tätä, ja valiokunta toteaakin, että ”ulosmyyntirajojen mahdollista muuttamista tulee kokeilun kustannusvaikuttavuuden varmistamiseksi arvioida kokeilun edetessä hintakattojen nostamisen sijaan, jos yksityisomisteiset laboratoriot eivät tarjoa tukipalveluja [Puhemies koputtaa] suunnitelluilla enimmäishinnoilla”. Kova kanta valiokunnalta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+8.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-06-11T21:04:38,2025-06-11T21:12:28,Hyväksytty,1.1 2025_64_288,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,Edustaja Valtola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_289,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitysluonnoksessa laboratoriotutkimukset olivat huomattavasti suppeammat kuin nyt tähän hallituksen esitykseen tuodut. Eli sen lisäksi, että siellä oli tehty hintoihin muutoksia, myös tätä verikoevalikoimaa oli laajennettu, jotta se paremmin palvelisi lääkärin vastaanottoja potilaan edun mukaisesti. Näillä verikokeilla, mitkä ovat siis oikeastaan tämmöiset perustutkimukset — verenkuva, suola-arvot, munuaisarvot, tulehdusarvot, maksa-arvoja, sokeri, pitkä sokeri, sitten virtsanäyte, kolesterolit, kilpirauhasta säätelevä hormoni ja sitten virtsan albumiini-kreatiniinisuhde, mikä diabeteksen seurannassa on tärkeä tutkimus — käytännössä pystyy hyvin tutkimaan hypertonia-, diabetes- ja kilpirauhaspotilaat sekä akuutteja infektioita, eli oikeastaan aika laaja skaala. Hinnat on vedetty varsin tiukalle. Saimme sen valiokuntakuulemisissa kuulla, että vaikka ne on nyt nostettu alkuperäisestä esityksestä kaksinkertaiseksi, niin parhaimmillaan ne ovat noin kymmenesosa siitä, jos ihminen menisi yksityiseen laboratorioon ja pyytäisi sieltä verikoetta. Eli käytännössä nämä hinnat on ajateltu kilpailutettavan todella alhaiselle tasolle. Se on totta, että ne ovat jonkin verran korkeampia kuin julkisten laboratorioiden kyseisten tutkimusten hinnat, ehkä noin kaksinkertaiset siihen nähden. Eli esimerkiksi tulehdusarvon hinta on kokonaisuudessaan kuusi euroa ja sitten potilaalle maksaa kolme euroa, ja verenkuvan hinta on kokonaisuudessaan kuusi euroa, ja tämä maksaisi sitten potilaalle kolme euroa. Näkisin, että tässä nämä laboratoriohinnat eivät tule olemaan este näiden palveluiden käytölle, toisin kuin ne yksityispuolella monesti muuten ovat. Eli sillä tavalla tämä on ihan järkevä kokonaisuus. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+8.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-06-11T21:12:32,2025-06-11T21:15:25,Tarkistettu,1.1 2025_64_290,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_64_291,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä täältä paikaltani. Ihan ensimmäiseksi haluan sanoa, että pidän kollega Valtolan tavasta argumentoida asiallisesti: vaikka olemme eri mieltä näistä asioista, niin tämä on minusta fiksua keskustelua ja painotamme eri asioita siinä. Itse tein sellaisen taulukon, mihin laitoin tästä luonnoksesta, joka maaliskuussa oli kiertämässä, ja sitten tästä lopullisesta esityksestä vertauksena nämä laboratoriokokeet vierekkäin. Ja todellakin siinä alkuperäisessä luonnosvaiheessa oli 12 laboratoriokoetta ja sitten sydänfilmi ja sitten oli keuhkokuva, ja sitten siihen lisättiin lausuntokierroksen jälkeen kuusi tutkimusta lisää: kolesteroli, HDL, LDL, triglyseridi, TSH ja albumiinin suhde kreatiniiniin — ei mennä liiaksi lääketieteeseen, mutta näitä siinä lisättiin — ja todellakin sitten esimerkiksi aiemmin kuuden euron hintaiseksi arvioidut nostettiin, vaikkapa pitkä hemoglobiini 12 euroon ja tällä tavalla. Ihan kaikki eivät kaksinkertaistuneet, osa puolitoistakertaistui näistä hinnoista. EKG:n hinta nousi 43 eurosta 47:ään ja keuhkokuva 92:sta 97 euroon. Nämä alkuperäiset siellä luonnoksessa olevat hinnat — niin ainakin luonnoksessa lukee — perustuivat julkisten laboratorioiden hintaan, eli nyt nämä ovat korkeammat kuin ne, mutta todellakin niin, että suurimmat katteethan yksityissektorilla ovat olleet nimenomaan näissä tukipalveluissa, niin kuin näitä laboratoriokuvantamisia ja muita kutsutaan. Tämä nyt ihan tässä vain kommenttina, ei muuta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+8.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-06-11T21:15:25,2025-06-11T21:17:11,Hyväksytty,1.1 2025_64_292,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_293,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kollegat kävivät hyvin seikkaperäisesti läpi tuota korvaustasoa ja siihen liittyviä haasteita, ja omassa puheenvuorossani totesin, että näiden korvaustasojen nostaminen sekä sitten myöskin se enimmäishinta ja varsinkin Kelan rooli tässä ovat varsin mielenkiintoisia. Tähän liittyy sitten myöskin asia, josta emme ole vielä illalla tässä salissa puhuneet, eli hoidon tarpeen arviointia ei tarvita tässä mallissa. Osa voisi huokaista helpotuksestakin, koska jotkut ajattelevat niin, että jos hoidon tarpeen arviointia ei ole, niin se vasta tehokas malli olisi. Tässä tapauksessa tähän yksityiseen Kela-korvauskokeiluun on otettu mukaan se, että ei ole lainkaan hoidon tarpeen arviointia. Tämän ajan lainsäädännössä on hoidon tarpeen arviointi tehtävä päivässä, kun otetaan julkiseen terveydenhuoltoon yhteyttä ja pyydetään mahdollisuutta päästä vastaanotolle. Tässä kokeilussa asiakas siis voisi hakeutua suoraan lääkärin vastaanotolle ilman hoidon tarpeen arviointia, minkä on ajateltu mahdollistavan nopeamman hoitoonpääsyn tämän hallituksen esityksen mukaan. Sekin oli minusta mielenkiintoinen kannanotto. Onko se siis niin, että kun nykyään on hoidon tarpeen arviointi, niin sillä voidaan vielä hidastella? Tosin se kyllä on samana päivänä, eli katson, että ehkä edeltävään malliin se liittyi enemmänkin, kun aikaisemmin hoidon tarpeen arviointi oli tehtävä kolmessa päivässä. Jotakin hyvääkin olemme siis saaneet viime kaudella aikaan. Mutta tässä mallissa ei ole lainkaan hoidon tarpeen arviointia, ja tässä onkin selvitetty sitä, mitä se oikeasti tarkoittaa. Valiokunta ensinnäkin on lainannut sitä omassa mietinnössään: ”Esityksen perustelujen mukaan hoidon tarpeen arvioinnin puuttuminen voi lisätä kustannusvaikuttavuutta, jos asiakkaan terveysongelma edellyttää lääkärin vastaanottoa” — siis hallituksen esityksen mukaan — ”mutta myös heikentää sitä, jos asia olisi ollut hoidettavissa hoitajan vastaanotolla. Ehdotettu kokeilu voi myös johtaa päällekkäisiin käynteihin yksityisessä terveydenhuollossa ja julkisessa terveydenhuollossa ja lisätä käyntimääriä ilman olennaista terveyshyötyä.” Se siitä kustannustehokkuudesta, josta jo äsken puhuin. No, yksi mielenkiintoinen asia on sitten se, että tässä esityksessähän hiukan flirttaillaan sillä ajatuksella, että tämä olisi hoidon jatkuvuutta. Nyt siis ministeri salissa — tai en ole ihan varma, sanoiko hän salissa, etten puhu muunneltua totuutta — tai on julkisesti todennut, että tämä hoidon jatkuvuus olisi mahdollista nimenomaan siksi, että kun ihminen pääsee kolme kertaa vuodessa, hän voi mennä aina sitten samalle yksityiselle lääkärille. Mutta se on mielenkiintoinen ajatus, koska nyt kun meillä oli tämä kuuleminen, ja itse laskin, että meillä olisi ollut 64... — Pahoittelen, joudun tulemaan sinne vielä. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] Arvoisa puhemies! Tässä näkee, kuinka isosta asiasta on kysymys, nimittäin kaksi asiaa on vielä täysin tässä salissa puhumatta. On tämä kuuma peruna: hoidon jatkuvuus. Siis niin kuin totesin, ministeri on todennut, että tässä olisi hoidon jatkuvuutta, koska loogistahan on, että ihminen voi itse valinnanvapautta käyttää ja mennä aina samalle lääkärille. Mutta onko se hoidon jatkuvuutta? Tätä me olemme joutuneet selvittämään myöskin valiokunnassa, ja tässä esityksessä ikään kuin annetaan ymmärtää, että valiokuntahan on saanut sosiaali‑ ja terveysministeriöltä selvityksen, jonka tarkoituksena on selvittää nyt valinnanvapauden toteutumista ja palveluiden saatavuutta sekä hoidon jatkuvuutta kokeilun aikana. Tässä on tarkoituksena myös saada tietoa hallituksen linjaamalle omalääkärikokeilulle. Tällä sanamuodolla flirttaillaan sillä, että tässä olisi kysymys hoidon jatkuvuudesta tai tässä olisi kysymys siitä, että tämä olisi omalääkäri. Ajatelkaa, kuinka isoja asioita puhutaan, ja pieleen kyllä menee. Me olemme valiokunnan kuulemisessa siis kuulleet... Jos oikein laskin, niin me ollaan valiokunnassa saatu 46 asiantuntijalausuntoa, ja yksi taho ilmoitti, että ei lausuttavaa. Siis 47 tahoa on mahdollistettu sanomaan sanansa, ja niistä neljä tätä esitystä kannatti. Kyllä minun täytyy sanoa, että miksi ihmeessä me käsittelemme tänään tätä esitystä ja viemme tämän täällä läpi. Siis eduskunnan enemmistö tulee runnomaan tämän esityksen läpi neljän asiantuntijalausunnon turvin, ja sielläkin kyllä kritiikkiä paikoitellen oli. Eli nyt neljä lausunnonantajaa on ottanut myöskin tähän asiaan kantaa. Entä nämä muut, kun me olemme kysyneet, onko hoidon jatkuvuutta tässä mallissa, onko tämä omalääkärimalli? En ole saanut sellaiseen minkäänlaista varmistusta, kun näitä kirjallisia lausuntoja katsotaan. Kyllä me joudumme myöntämään sosiaali‑ ja terveydenhuoltoon hyvin perehtyneinä kansanedustajina, että ei tämä omalääkärimallia ja sen kriteereitä täytä eikä tässä ole kysymys hoidon jatkuvuudesta. Se haaste tulee siitä, kuinka paljon tämä harha-askel maksaa julkiselle terveydenhuollolle, joka takaa sitten näille ihmisille sen hoidon jatkuvuuden, kun hoito on aloitettu jossain muualla ja sitä jatketaan jossain muualla. Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi totean tästä kokeiluun liittyvästä tutkimuksesta: Se olikin mielenkiintoinen. Jouduimme oikein vaatimaan, että saisimme tietää edes, miten tätä soppaa tutkitaan. Kun tässä on kokeilusta kysymys, niin kyllä tätä jotenkin pitäisi tutkia. Valiokunta ansiokkaasti on nyt käynyt läpi sitä, mitä tutkitaan, ja kun te katsotte niitä teemoja, joita tutkitaan, niin kyllä se jo kertoo, että ne, jotka tämän kokeilun ovat kirjallisesti tuottaneet tähän liittyvään hallituksen esitykseen, ja hallitus itsekin hyväksyessään tämän tietävät, missä ne karikon paikat ovat. Lopetankin tähän ja haluan teille siteerata jälleen kerran valiokunnan mietintöä, joka on sinänsä erinomainen: ”Valiokunta pitää välttämättömänä, että edellä mietinnössä todettujen tutkimustarpeiden lisäksi kokeilusta tehtävässä tutkimuksessa selvitetään lisäksi kokeilun vaikutuksia ikääntyneiden yleislääkäripalvelujen saatavuuteen ja vaikuttavuuteen, kokeiluun sisältyvien sairaanhoitokorvausten sosioekonomiseen ja alueelliseen kohdentumiseen, palvelujärjestelmän kokonaisuuteen ja mahdolliseen päällekkäiseen palvelujen käyttöön, potilassiirtymiin ja julkisen terveydenhuollon kustannuksiin ja kuormitukseen sekä sitä, miten kokeilusta saatavia tietoja voidaan hyödyntää omalääkärimallin kehittämisessä” — siihenhän ei saatu mitään selvyyttä myöskään. Tässä valiokunnan terveiset sille tutkimukselle. Saapi nähdä, mitä tästä tulee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+8.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-06-11T21:17:11,2025-06-11T21:24:29,Hyväksytty,1.1 2025_64_294,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_295,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä tähän loppuun halusin sanoa sen — vaikka en usko, että aiemmista puheenvuoroistani mitään epäselvyyttä jäikään — että tämä meidän kritiikkimme ei perustu siihen, ettemmekö olisi valmiit ja halukkaat tekemään yhteistyötä yksityisen terveydenhuollon kanssa. Me tekisimme sen toisella tavalla, esimerkiksi kilpailuttamalla palveluita, käyttämällä palveluseteliä tai vaikka sillä tavalla kuin Länsi-Uudenmaan alueella tällä hetkellä rakennetaan sitä omalääkärimallia ammatinharjoittajamallin pohjalta. Haluan tässä vielä todeta, että tunsin tarvetta kertoa sen, että vuonna 2017 olen itse asiassa tehnyt sellaisen laskelman, jossa tällainenkin malli oli mukana. Se pohjautui siihen, että silloin tunsin tarvetta erikoissairaanhoidon johtotehtävissä olevana perusterveydenhuollon voimakkaaseen vahvistamiseen, kun näin, millä tavalla perusterveydenhuollon puutteesta johtuen potilaita vyöryy liikaa sinne erikoissairaanhoitoon. Lähestyin eri poliittisia puolueita, ja ajattelin, että ne kenties lämpenevät sitten sellaisille malleille, jotka ovat jollakin tavalla lähellä heidän omaa näkemystään siitä, miten terveydenhuoltoa pitäisi kehittää. Siinä oli kolme mallia. Yksi oli periaatteessa tämäntyyppinen malli. Se oli kallein. Se oli hinnaltaan 135 miljoonaa euroa vuodessa. Silloin laskettiin, että se käyntimaksu olisi kaksikymppiä ja se kattohinta olisi kahdeksankymppiä. Sitten toiseksi kallein oli kokonaan maksuttoman terveyskeskuspalvelun kehittäminen. Sen hinta oli siinä 90 miljoonaa. Ja sitten edullisin oli silloisella terveyskeskusmaksulla eli noin 20 euron asiakasmaksulla toteutettu malli. Eli siinä, millä tavalla siis Suomeen olisi lisätty kolme miljoonaa perusterveydenhuollon käyntiä, oli halvin tapa tehdä se terveyskeskusjärjestelmän kautta, jossa oli asiakasmaksu. Sen hinta olisi ollut 60 miljoonaa. Sitten kalliimpi vaihtoehto ilman asiakasmaksua olisi ollut 90, ja tällä mallilla se olisi ollut 135 miljoonaa. Eli haluan tällä puheenvuorollani sanoa, että tässä nimenomaan kustannustehokkuus on meillä ollut yhtenä motiivina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+8.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-06-11T21:24:34,2025-06-11T21:27:02,Hyväksytty,1.1 2025_64_296,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_297,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lindén otti tässä vielä esiin yhden kulman, jota en kovastikaan ehtinyt omissa puheenvuoroissani korostaa. Tuli nyt mieleen SDP:n kansanedustajana, että ehkä haluan myöskin tukea tätä edellä kuultua puheenvuoroa siinä, mikä se todellinen SDP:n malli on. Meidän mallimme oli viime hallituskaudella aikaansaatu hoitotakuu, sen antama nopea pääsy sosiaali- ja terveydenhuoltoon. [Pia Sillanpään välihuuto] Käytännössä se toteutettiin niin, että se olisi myöskin tullut seitsemänä päivänä voimaan, mutta hallitus uusimpana säästönä peruutti sen. Kuitenkin 14 vuorokauden hoitoonpääsykin olisi ajanut asiaa oikeaan suuntaan, mutta niin kuin tiedämme, loppuviimeksi se on nyt uusimpana säästönä peruttu. Näin ollaan kolmen kuukauden hoitotakuussa, ja sellainen on kyllä ihan luokatonta. Ja kun näin on, niin mekin jouduimme miettimään, että jos ihmisten pitää päästä seitsemässä vuorokaudessa hoitoon, niin se vaatii myös sitä, että me tarvitsemme apua myöskin yksityisen sektorin tuottajista. Siinä hoitotakuumallissa on annettu mahdollisuus ostaa näitä palveluita ostopalveluna tai käyttää palveluseteliä. Silloin on haluttu varmistaa, että ihmiset pääsevät määräajassa hoitoon — jos ei hyvinvointialueiden oman toimen kautta, niin ainakin yksityissektorin tuottajien toimin. Tämä on ollut hyvin koherentti tapa, suoraviivainen ja yksinkertainen tapa, tätä lähestyä. Me myöskin aloitimme omalääkärimallin kehittämisen viime hallituskaudella vahvasti. Nyt sen toteuttaminen on täysin mahdotonta. Koska tässä nimenomaan on tehty niin suuret säästöt siihen, että ihminen ei pääse hoitoon asiallisessa ajassa, ei myöskään voi ajatella, että omalääkärimalli enää toimisi, kun ei edes hoitoon pääse. Tämän vuoksi ollaan todella kovalla takamatkalla. Eli kun puhutaan omalääkärimallin kehittämisestä, niin olisimme halunneet siihen myöskin jatkossa satsata. Mutta jotta se onnistuisi, niin ensin piti laittaa hoitoonpääsy kuntoon, ja se kun tehtiin, seuraava askel olisi omalääkärijärjestelmästä päättäminen. Mutta nyt ollaan tilanteessa, jossa se askel on todella kaukana tulevaisuudessa juhlapuheista huolimatta. Tiedämme, että hallitus on ottanut tällaisen tavoitteen, mutta tosiasiassa valiokunnan saamat asiantuntijalausunnot näistä asioista kertovat karua kieltä siitä, että omalääkärijärjestelmän käyttöönotto tämän hetken Suomessa tällä hoitotakuulla ei ole realismia, varsinkaan kun kuultiin, kuinka hoitotakuu on heikentynyt juuri tulleiden tutkimusten mukaan. Eli meidän mallimme on se, että tämä kaikki olisi tehty. Sitä kautta ihmiset olisivat päässeet nopeasti hoitoon. Hallitus kuitenkin halusi laittaa tähän lähes 293 miljoonaa euroa rahaa, ja tässä sitä ollaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+8.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-06-11T21:27:05,2025-06-11T21:30:17,Hyväksytty,1.1 2025_64_298,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 12/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kiuru, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_64_299,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ilta on pitkällä, mutta sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiat jatkuvat, ja seuraavana esittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi. Olemme kuulleet asiasta asiantuntijoita ja sen, mitä mieltä ollaan siitä, että esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Maailman terveysjärjestön kansainväliseen sopimukseen tehdyt muutokset siltä osin kuin ne kuuluvat Suomen toimivaltaan. Kansainvälisen terveyssäännöstön muutokset antavat kansainväliselle yhteisölle paremmat välineet ehkäistä ja torjua pandemioita ja muita terveysuhkia. Muutokset sisältävät myös teknisiä päivityksiä. Kansainvälisen terveyssäännöstön muutosten osalta noudatetaan niin sanottua opting out ‑menettelyä. Mikäli kansainvälisen terveyssäännöstön osapuoli ei hylkää muutoksia tai esitä niihin varaumia 10 kuukauden kuluessa Maailman terveysjärjestön pääjohtajan muutoksia koskevan ilmoituksen päivämäärästä, tulevat nyt kyseessä olevat muutokset sen osalta voimaan 19.9.2025. Tämän vuoksi olemmekin halunneet käsitellä tämän heti, jottei jää tiukalle tuo aikataulu, joten ennen kesää tämä esitys tulee nyt tänne saliin käsittelyyn. Esitykseen sisältyy myös lakiehdotus muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Valtioneuvoston asetuksella sitten säädetään tarkemmin ajankohdasta. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa esityksestä ilmeneviä muutoksia WHO:n kansainväliseen terveyssäännöstöön IHR:ään sekä esityksen sisältämän lakiehdotuksen hyväksymistä. Valiokunta toteaa, että kansainvälinen terveyssäännöstö on keskeisimpiä kansainvälisiä sopimuksia ja siten tärkeä yhteistyön perusta ja väline tarttuvien tautien leviämisen ehkäisemisessä, torjunnassa ja hallinnassa. Säännöstöön lisätään pandemiahätätilanteen määritelmä, jolla on vaikutusta sopimuksen muiden artiklojen tulkinnassa. Lisäksi määritelmän mukaan pandemiahätätilanteeseen sisältyy terveydenhuollon kantokyvyn ylittäminen tai riski ylittymiseen, se aiheuttaa tai on suuressa vaarassa aiheuttaa merkittäviä sosiaalisia ja/tai taloudellisia häiriöitä, mukaan lukien kansainvälisen liikenteen ja kaupan häiriöt, sekä edellyttää nopeaa, tasapuolista ja tehostettua koordinoitua kansainvälistä toimintaa. Valiokunta toteaa, että pandemiahätätilanteen määrittely sekä sen kriteerien selventäminen on omiaan selkeyttämään toimintaa ja vastaa osaltaan kritiikkiin, jota WHO on saanut yhtäältä liian herkästä tai toisaalta liian hitaasta toiminnasta pandemian julkistamisessa ja siitä irtautumisen ajoituksessa. Valiokunta pitää perusteltuna myös muutosta, jolla laajennetaan IHR:n soveltamisalaa tautien ehkäisyn lisäksi myös kansainväliseen leviämiseen varautumiseen sekä lisätään velvoite kansainvälisten terveysuhkien estämisestä. Nämä muutokset sisältävät esityksen mukaan myös uusia tehtäviä, joita Suomessa kuitenkin toteutetaan jo nyt voimassa olevan kansallisen lainsäädännön nojalla ja joita Suomessa muutoinkin pyritään kehittämään. Näin ollen muutoksesta ei perusteluiden mukaan arvioida aiheutuvan tällä hetkellä lisäkustannuksia. Valiokunta pitää perusteltuna myös esityksessä ilmeneviä organisatorisia muutoksia, nimittäin sellaista, että nykyisen IHR-yhteysviranomaisen lisäksi pyydettäisiin jatkossa maita nimeämään myöskin IHR-viranomainen. Tämän esityksen myötä sellainen olisi sosiaali- ja terveysministeriö. THL taas jatkaisi IHR-yhteysviranomaisena. Lisäksi perustettaisiin sopimusvaltioiden komitea, joka tukisi IHR:n toimeenpanoa ja edistäisi rahoitusmekanismeja koskevien artikloiden toimeenpanoa. Komiteassa Suomea edustava taho olisi esityksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö, ja sen alakomitean edustajana toimisi tarkoituksenmukaisuussyistä THL. No, perusteluiden mukaan rahoitusmekanismi voisi lisätä rahoitustarpeita tilanteessa, jossa jo olemassa olevat rahoitusmekanismit osoittautuisivat tilanteeseen tai tarpeeseen nähden riittämättömiksi. Rahoitusmekanismista ei esityksen mukaan kuitenkaan vielä aiheudu uusia sitovia rahoitusvelvoitteita, mutta kun tämä työ sitten alkaa ja tehtävät tullaan määrittelemään komitean ja alakomitean osalta, niin tulevina vuosina niiden resurssitarpeet saattavat sitten tarkemmin selvitä. Tällä hetkellä ne resurssitarpeet eivät ole tiedossa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että IHR-säännöstön muutokset parantavat kansallisia ja kansainvälisiä valmiuksia vastata globaaleihin terveysuhkiin ja antavat yhteisöille parempia välineitä ehkäistä ja torjua pandemioita ja muita terveysuhkia. Myös suurimmassa osassa valiokunnan saamista lausunnoista kannatettiin kansainväliseen terveysäännöstöön neuvoteltujen muutosten hyväksymistä ja kansallista voimaansaattamista. Orastavan pandemian tukahduttaminen syntysijoillaan kansainvälisen avun turvin on järkevää ja kustannustehokasta. Tuleviin pandemioihin on valiokunnan näkemyksen mukaan syytä varautua globaalisti mahdollisimman hyvin ja varhaisessa vaiheessa. Valiokunta on saanut monia lausuntoja, ja kahdessa valiokunnalle toimitetussa lausunnossa suhtauduttiin esitykseen kriittisesti ja tuotiin esiin muun muassa, että IHR:n muutokset vahvistaisivat entisestään WHO:n vaikutusvaltaa pandemioiden ja muiden terveysuhkien torjunnassa sekä antaisivat WHO:n pääjohtajalle rajoittamattoman mahdollisuuden julistaa kansainvälistä kansanterveysuhkaa tai pandemiaa. Esiin nostettiin myös huoli kansallisen IHR-viranomaisen toimivallan alistamisesta WHO:n tehtäviin. Kyseisissä lausunnoissa esitettiin kritiikkiä myös siihen, että IHR:n muutosten seurauksena kansalaisia painostettaisiin ottamaan rokotteita tai heiltä vaadittaisiin rokotus- tai terveystodistusta, jonka avulla lausunnonantajan mukaan voitaisiin jäljittää, kuka olisi saanut mitäkin WHO:n määräämiä lääketieteellisiä hoitoja. Näissä lausunnoissa esiin nostettiin myös huoli liittyen sopimusmuutosten säätämiseen kansallisella tasolla. Valiokunta toteaa, että ehdotetuilla sopimusmuutoksilla ei muuteta WHO:n peruskirjan mukaista toimivaltaa suhteessa kansallisvaltioihin eikä anneta WHO:lle mahdollisuutta puuttua sopimusvaltioiden sisäisiin toimiin, vaan tartuntatautien torjunta myös pandemiahätätilanteessa kuuluu edelleen viime kädessä sopimusvaltioiden kansalliseen toimivaltaan. Hyvin tarkasti ollaan käyty näitä muutoksia läpi ja tätä annettua kritiikkiä, joihin nämä kaksi lausuntoa viittasivat. Lisäksi todetaan vielä, että näissä kriittisesti esitykseen suhtautuvissa kahdessa asiantuntijalausunnossa nostettiin esiin myös huoli siitä, että IHR:n sopimusmuutokset sitouttavat sopimusvaltiot sellaisten terveystuotteiden tuotantoon ja jakeluun, joiden sisällöstä ei ole etukäteen tietoa. Näitä kaikkia on arvioitu erittäin huolellisesti tässä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä. Valiokunta katsoo, että hallituksen esitys on siis kokonaisuudessaan kannatettava, ja laaja enemmistö asiantuntijoista ja keskeisistä terveysalan toimijoista Suomessa tukee esityksen edistämistä. IHR-sopimus korostaa monenvälisen yhteistyön merkitystä pandemioiden ja muiden terveysuhkien torjunnassa. Esitys on linjassa EU:n rajat ylittäviä terveysuhkia koskevien säädösten kanssa, ja nykyään WHO ja EU tekevät kiinteää yhteistyötä näissä asioissa. Asiantuntijalausunnoissa todetaan, että kansainvälinen yhteistyö ja kyseisen esityksen hyväksyminen on Suomen etu. Asiassa on myöskin monia muita huomioita — koskevat Ahvenanmaata ja joitakin muita asioita — ja niistäkin valiokunta on pidemmin mietinnössään todennut. Lopuksi valiokunnan päätösehdotus on se, että eduskunta hyväksyisi WHO:n kansainväliseen terveyssäännöstöön tehtävät muutokset, sikäli kuin ne kuuluvat Suomen toimivaltaan, ja siten eduskunta hyväksyisi muuttamattomana tämän hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen. Lopuksi totean, arvoisa puhemies, että tässä on tehty myöskin valiokunnan oppositioryhmien — sosiaalidemokraattien, keskustan, vihreiden ja vasemmistoliiton — toimesta vastalause, ja tämä vastalause on sillä tavalla poikkeuksellinen, että siinä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyy nämä muutokset ja myöskin tämän hallituksen esityksen muuttamattomina, mutta se, mitä ei hyväksytä, on valiokunnan mietintöön tehdyt perustelut, eli perusteluiden pitäisi olla vastalauseen mukaisia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+9.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-06-11T21:30:40,2025-06-11T21:40:51,Hyväksytty,1.1 2025_64_300,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,Kiitokset valiokunnan puheenjohtajalle esittelystä. — Ja sitten edustaja Forsgrén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_301,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään tosiaan käsitellään hallituksen esitystä Maailman terveysjärjestön kansainvälisen terveyssäännöstön muutoksista ja niiden hyväksymiseksi. Valiokunta kuuli laajasti asiantuntijoita. Näistä ylivoimainen enemmistö, mukaan lukien johtavat terveysviranomaiset, tutkijat ja kansainvälisen yhteistyön asiantuntijat, piti esitystä perusteltuna, tarpeellisena ja Suomen etujen mukaisena. WHO:n asemaa ja kansainvälistä koordinaatiota pandemiatilanteessa pidettiin keskeisenä osana tehokasta ja oikea-aikaista toimintaa. Mutta, arvoisa rouva puhemies, vastalauseessa joudumme toteamaan, että käsittelyn pohjaksi valiokunnassa valittu mietintöluonnos ei kuvaa tätä asiantuntijakuulemisen kokonaistilannetta tasapuolisesti. Se antaa epäsuhtaisen suuren painoarvon kahdelle kriittiselle lausunnolle, jotka edustavat näkemyksiä, joita voi pitää sekä asiantuntijakentässä että tieteellisessä yhteisössä marginaalisina. Näissä lausunnoissa kyseenalaistetaan WHO:n rooli sillä tavalla, että se ei vastaa sen todellista toimivaltaa eikä sitä, mitä IHR-muutoksissa esitetään. Näissä kriittisissä lausunnoissa esitetään muun muassa väitteitä, että WHO:n pääjohtajalle annettaisiin rajoittamaton valta pandemian julistamiseen tai että muutokset mahdollistaisivat sitoutumisen terveyden tuotteisiin, joiden sisältöä ei vielä tunneta. Nämä huomiot otettiin mietinnössä esille lähes samassa painoarvossa kuin terveysviranomaisten selkeät ja perustellut kannanotot, jotka kumoavat nämä huolet. On täysin käsittämätöntä, että sosiaali‑ ja terveysvaliokunnassa on ylipäätään päädytty kuulemaan henkilöitä, joiden asiantuntemus ei täytä kansainvälisten pandemiasopimusten, tartuntatautitorjunnan tai globaalin terveysyhteistyön asiantuntijavaatimuksia. Miten on mahdollista, että kokoomus, joka mielellään profiloituu vastuullisena ja tieteeseen nojaavana puolueena, hyväksyi tämän? Arvoisa rouva puhemies! Tässä ei ole kyse erilaisista painotuksista tai poliittisesta moniäänisyydestä. Tässä on kyse siitä, että valiokunta antoi virallisen asiantuntemusaseman henkilöille, joille se ei olisi kuulunut. WHO:n demonisointi, perusteettomat väitteet kansallisen suvereniteetin menetyksestä ja rokotepelottelu — nämä olivat näiden kahden asiantuntijan kärjessä. Näillä lausunnoilla ei ole sijaa asiantuntijapohjaisessa valmistelutyössä. Asiantuntijoiden enemmistö ja juuri ne, jotka ovat alansa huippuja, kumosivat kaikki erikoiset väitteet. WHO:n toimivalta ei laajene sopimusmuutoksissa, vaan päätösvalta pandemiatilanteessa säilyy jäsenvaltioilla. WHO:n suositukset ovat luonteeltaan neuvoa-antavia, ja niiden täytäntöönpano tapahtuu kansallisen harkinnan perusteella. Mietinnön tulee kuvata asiantuntijakuulemisessa kokonaisuutta tasapuolisesti eikä niin, että pari poikkeavaa, perusteiltaan heikkoa lausuntoa, [Pia Sillanpää pyytää vastauspuheenvuoroa] joiden antajien kutsuminen ylipäätänsä asiassa kuultaviksi on kyseenalaista, nostetaan näkyvään rooliin. Se antaa harhaanjohtavan kuvan asiantuntijoiden yleisestä linjasta. Tällainen menettely ei palvele päätöksenteon laatua. Se heikentää kansalaisten luottamusta siihen, että eduskunnan mietinnöt perustuvat tutkittuun tietoon ja laaja-alaiseen asiantuntemukseen. Meidän tehtävämme ei ole toistaa epäluuloja vaan käsitellä asioita vakiintuneen käytännön mukaisesti niiden asiantuntijoiden ja sen tiedon pohjalta, jotka vastaavat alan asiantuntijuuden kriteerejä. Arvoisa rouva puhemies! Meidän tehtävämme täällä eduskunnassa ei ole tuoda näkyvyyttä ei-perustelluille väitteille vaan suojella päätöksenteon uskottavuutta. Kysymys WHO:n ja IHR:n muutoksista on mitä suurimmissa määrin kansainvälisen turvallisuuden kysymys. Meidän tulee valmistautua tuleviin pandemioihin yhteistyöllä, ei pelottelulla, tieteellä, ei spekulaatiolla. Kun valiokunta antaa asiantuntijastatuksen henkilöille, joiden näkemykset eivät vastaa asiantuntijuuden kriteerejä, se lähettää ongelmallisen signaalin. Silloin ei vain horjuteta mietinnön uskottavuutta, silloin horjutetaan kansalaisen luottamusta siihen, että eduskunta perustaa päätöksensä tutkittuun tietoon. Valiokunnan mietintö olisi voinut ja sen olisi pitänyt kuvastaa vahvaa asiantuntijakonsensusta, joka tukee hallituksen esitystä. Meidän on jatkossa syytä pitää kiinni tiukemmin siitä periaatteesta, että viralliset mietinnöt heijastavat todellisten asiantuntijanäkemysten tasapainoa, eivät pienen ja äänekkään vähemmistön, jolla ei ole oman alansa luottamusta. Asian käsittelystä teki myös erityisen kummallisen se, että tällaisissa kysymyksissä on yleensä tapana saada läpi hallituksen ja opposition yksimielinen lausunto — yksimielinen lausunto on yleensä tapana tehdä tällaisissa. Ja on muistutettava, että siis oppositio kannattaa hallituksen esitystä, mutta hallituksella ei ollut tahtotilaa pyrkiä löytämään mietintökokonaisuus, jossa olisi saanut koko valiokunnan yksimieliseen kantaan. Se johtui siitä, että kokoomus antoi periksi sille, että pitää saada ylipäätänsä näitä kyseisiä asiantuntijoita kuultavaksi, ja sen jälkeen tämä lausuntotasapaino lähti horjumaan tällä tavalla. Tämä on poikkeuksellista. Eli kokoomus mieluummin painotti näitä yksittäisiä asiantuntijoita, jotka eivät vastaa alan asiantuntijoitten laajaa mielipidettä, ja lähti sitten yksittäisen edustajan tahtotilalle, joka sitten omista syistään on jotakin mieltä. Näistä perustelluista syistä, niin kuin vastalauseessamme sanomme, kannatamme hallituksen esitystä sellaisenaan, mutta esitän perusteluiksi vastalauseen mukaisia perusteluita. Elikkä tämä hallituksen esitys on sellaisenaan ok, mutta tämä mietintöluonnos ei vastaa perusteluiltaan sitä asiantuntijoitten kokonaisuudessaan hyvää harkintaa. Tässä vastalauseessa on omasta mielestämme paremmat perustelut, ja sen takia esitän sitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+9.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-06-11T21:41:00,2025-06-11T21:47:41,Hyväksytty,1.1 2025_64_302,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Sillanpää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_303,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan korjata edustaja Forsgrénin käsittämättömät väitteet näistä kahdesta kriittisestä asiantuntijasta, jotka olivat meillä kuultavana valiokunnassa. Nämä kaksi asiantuntijaa ovat tohtoritason tutkijoita pitkällä kokemuksella lääketieteestä. Se, että he edustavat eri näkökulmaa WHO:sta ja IHR-sopimuksesta kuin mitä esimerkiksi edustaja Forsgrén ja oppositio edustavat, ei tee näistä asiantuntijoista millään muotoa epäpäteviä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+9.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-06-11T21:47:41,2025-06-11T21:48:22,Hyväksytty,1.1 2025_64_304,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_305,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihan ensimmäiseksi kannatan edustaja Forsgrénin äsken tekemää ehdotusta, jonka hän erinomaisen hyvin avasi, kuten myös sen monimutkaisen taustan, joka tälle koko prosessille meillä syntyi. Samoin haluan antaa tässä kehut myös valiokunnan puheenjohtajalle, joka tällaisessa aika vaikeassakin asiassa puheenjohtajalle tyypillisesti esitteli hyvin tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti tämän asian. Ei ole tapanani — enkä nytkään lähde avaamaan — eikä kai kuuluisikaan avata niitä keskusteluja, joita me valiokunnassa käymme, mutta julkinen pöytäkirjahan osoittaa hyvin mielenkiintoisen äänestysprosessin näissä asioissa eli sen, miten tämä päätösehdotus eli, ja sen, miten siihen tuli sitten erilaisia versioita. Loppujen lopuksi oppositio oli lähempänä sitä alkuperäistä ajatusta, mikä tässä oli, tukea hallituksen esitystä. Mutta tämän edustaja Forsgrén äsken juuri selitti niin erinomaisella tavalla, että itse en olisi yhtään parempaan pystynyt, paljon huonompaan todennäköisesti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+9.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-06-11T21:48:26,2025-06-11T21:49:40,Hyväksytty,1.1 2025_64_306,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,Edustaja Sillanpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_307,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tavalliselle suomalaiselle Maailman terveysjärjestö WHO:n terveyssäännöstö IHR ei näy juuri mitenkään ainakaan tällä hetkellä. Kuitenkin edellisestä koronapandemiasta on kulunut vain muutama vuosi aikaa, ja ettei kukaan unohtaisi, haluan muistuttaa, mistä nämä kansainväliset säännöstöt ja sopimukset oikein kumpuavat. Koronapandemian aikaan osa ihmisistä oli sitä mieltä, että rajoitustoimenpiteitä, maskipakkoja ja koronapassin kaltaisia toimia ei ollut tarpeeksi. He halusivat lisää ja tiukempaa kontrollia ihmisistä. Toinen osa ihmisistä taas oli sitä mieltä, että rajoitukset, kiellot ja rokotusvaatimukset olivat yksinkertaisesti ylimitoitettuja ja kajosivat ihmisten perusoikeuksiin. Polarisaatio oli surullisen voimakasta koronapandemian ajan, ja toivoisin tulevaisuudessa, ettei tällaista kansan kahtiajakoa enää nähdä, vaikka tosin juuri hetki sitten todistimme tätä edelleen näköjään tapahtuvan. Tuohon aikaan oli liikkeellä paljon väärää tietoa, ja silloin tehtiin myös paljon vääriä valintoja. Oli erilaisia suosituksia, joita Suomikin ryhtyi sokeasti noudattamaan. Kyseenalaistajat ja kritisoijat ympäri maailman pyrittiin hiljentämään. Vuonna 2021 WHO ja jäsenmaat ryhtyivät valmistelemaan yhteistä pandemiasopimusta, jonka yhteydessä päivitettäisiin kansainvälisiä terveyssäännöksiä eli tätä IHR:ää. Arvoisa puhemies! Mikäli pandemiasopimus ja nämä säännöstöt olisivat keskittyneet vain vapaaehtoiseen yhteistyöhön eri maiden välillä, ongelmaa ei olisi. Mutta alkuperäisessä pandemiasopimuksessa oli huolestuttavia merkkejä siitä, että se olisi luovuttanut ainakin osittain päätösvaltaa ja rahaa kansainvälisille toimijoille. Hyvänä esimerkkinä oli sopimuskohta, jossa WHO vaati, että jäsenvaltioiden pitäisi jatkossa maksaa heille viisi prosenttia maan terveysmenoja vastaavasta summasta vuosittain. Tämä olisi Suomen kohdalla tarkoittanut muutaman miljoonan euron vuosittaisesta maksusta siirtymistä 1 200 miljoonaan euroon. Miettikää hetki, mikä summa tämä on. Ilman kritiikkiä ja taistelua tämäkin olisi voinut mennä läpi. Siksi oli ja on edelleen niin tärkeää, että pidämme ääntä näistä asioista ja sanomme ääneen, että tämä ei meille käy. Ja kuten aluksi totesin, nämä asiat eivät näy kansalaisille, eivätkä ne näy heidän arjessaan. Myös se voi olla osaksi syynä siihen, etteivät asia ja sen mahdolliset vaikutukset kiinnosta ihmisiä. Siitä huolimatta tämän säännöstön hyväksyminen voi aiheuttaa suomalaisille kauaskantoisia seuraamuksia, joista meidän päättäjien mutta myös kansalaisten tulee olla tietoisia. Arvoisa puhemies! Olen omalta osaltani yrittänyt tuoda säännöstöstä saatavilla olevaa tietoa laajempaan keskusteluun. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kuulimme asiantuntijoita, joista osa nosti esiin aidon huolen siitä, voiko tämä säännöstön hyväksyminen rajoittaa tulevaisuudessa Suomen itsemääräämisoikeutta meidän omissa terveysasioissamme eli esimerkiksi silloin, jos ja kun seuraava pandemia iskee. Siksi onkin hyvä kysyä ääneen: kenellä on valta tulevissa kriiseissä, Suomen eduskunnalla vai kansainvälisillä toimielimillä? Sosiaali- ja terveysministeriö on vakuuttanut, ettei kansallinen päätösvalta vaarannu tämän säännöstön hyväksymisen myötä. Haluan todella uskoa, että asia on niin, mutta me emme voi rakentaa lainsäädäntöämme oletusten varaan. Meillä päättäjillä on velvollisuus varmistaa se, että tulevissakin kriiseissä Suomea ja suomalaisia koskevat päätökset tehdään Suomessa. Arvoisa puhemies! Tätä WHO:n terveyssäännöstön hyväksymistä perustellaan kansainvälisellä yhteistyöllä. Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan, kyllä, mutta sen ei pidä tapahtua hinnalla millä hyvänsä. Meidän pitää pystyä sanomaan ”ei”, jos kansainväliset sopimukset vievät päätösvallan sinne, missä suomalaisilla ei ole vaikutusvaltaa. Muistuttaisin, että WHO:n toimijoita ei ole valittu demokraattisilla vaaleilla ja heillä ei ole tästä syystä myöskään samanlaista vastuuta kansalaisille kuin muilla päättäjillä. Seuraavaksi näistä sopimuksen taloudellisista velvoitteista. Vaikka säännöstössä mainitut taloudelliset velvoitteet eivät vaikuttaisi olevan nyt sitovia, meidän täytyy silti olla niistä huolissamme. Mikäli tulevaisuudessa eduskunnassa istuu päättäjinä ihmisiä ja puolueita, jotka viis veisaavat suomalaisten verovarojen järkevästä käytöstä, en yhtään ihmettelisi, että seuraavan kriisin sattuessa päättäjät olisivat valmiita lähettämään säkkikaupalla rahaa WHO:n niin pyytäessä, oli sitten kyse kehittyvien maiden kasvomaskien rahoituksesta tai yleensäkin esimerkiksi kehittyvien maiden terveydenhuoltojärjestelmien kehittämisestä tai ylläpidosta. Arvoisa puhemies! Olennaisinta tässä esityksessä on se, miten se vaikuttaa suomalaisten tulevaisuuteen. Nämä päätökset eivät näy arjessamme huomenna, ensi kuussa tai vielä ensi vuonnakaan, vaan siihen voi mennä vuosia ennen kuin seuraava pandemia iskee. Silloin on liian myöhäistä enää miettiä, mihin olemme sitoutuneet. Tämä asia olisi ansainnut perusteellisemman julkisen keskustelun ja kriittisempää tarkastelua, jota emme valitettavasti saaneet. Itse esimerkiksi olin useampaan mediaan yhteyksissä, että he voisivat tarkastella WHO:n toimintaa, mutta se ei ottanut tuulta alleen. Ainoat lehtijutut asiasta olivat ne, kun oppositio toi ilmi, että valiokuntaan kutsuttiin heidän mielestään väärää mieltä olevia asiantuntijoita. [Bella Forsgrénin välihuuto] Henkilökohtaisesti voin todeta, että tämä esitys oli pettymys, koska se perustuu suurimmalta osalta hyvään uskoon eikä varmuuteen. Toivon todella, että minun ja lukuisten suomalaisten huolet tämän asian suhteen ovat aiheettomia emmekä joudu katumaan sitä, että hyväksymme tämän esityksen. Arvoisa puhemies! Jatkan seuraavassa puheenvuorossa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+9.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-06-11T21:49:47,2025-06-11T21:55:50,Hyväksytty,1.1 2025_64_308,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,Edustaja Garedew., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_309,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän aivan käsittämättömänä sitä, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan enemmistö puoltaa kansainväliseen terveyssäännöstöön eli IHR-sopimukseen ehdotettuja muutoksia. Maailman terveysjärjestö WHO on nyt uudistamassa pandemioiden torjumiseen liittyvää sopimustaan erittäin huolestuttavaan suuntaan. Valitettavasti monet ovat sille täysin sokeita. Yleisesti täällä korostetaan, ettei sopimusmuutoksilla kavenneta Suomen itsemääräämisoikeutta tai sananvapautta. Käytännössä WHO:n mielipiteillä on kuitenkin erittäin suuri painoarvo kansallisten, eli Suomenkin, terveysviranomaisten päätöksenteossa. Lisäksi WHO:n päätöksillä on rajat ylittäviä vaikutuksia. Esimerkkinä: jos WHO suosittelisi uuden pandemian kohdatessa, että jokaisella täytyy olla tietty rokotus ja tietenkin rokotepassi siitä todisteena, niin vaikka Suomi ei vaatisi samaa omilta kansalaisiltaan, suomalaisetkin olisivat pakotettuja näihin toimiin, mikäli haluaisivat matkustaa muihin maihin, jotka ovat ottaneet WHO:n suositukset käyttöön. Kuten valiokunnan mietinnössä todetaan, osa asiantuntijoista katsoi terveyssäännöstön muutosten vahvistavan WHO:n vaikutusvaltaa entisestään ja — mikä huolestuttavinta — myös antavan WHO:n pääjohtajalle rajattomat mahdollisuudet julistaa kansainvälinen kansanterveysuhka. WHO:n pääjohtajan mielivaltaisuudesta nähtiin jo todisteita, kun hän julisti apinarokon kansainväliseksi terveyshätätilaksi, vastoin oman asiantuntijakomiteansa mielipidettä ja vaikka siihen mennessä tautiin oli maailmanlaajuisesti kuollut ainoastaan viisi henkilöä. Asiantuntijoiden mukaan kansalaisia voitaisiin muutosten myötä myös painostaa aiempaa vahvemmin noudattamaan Maailman terveysjärjestön suosituksia. Erilaisia terveystodistuksia vaatimalla voidaan kontrolloida ja jäljittää, kuka on saanut mitäkin WHO:n määrittämistä hoidoista tai lääkkeistä, esimerkkinä tämä syrjivä rokotepassi. Emme voi myöskään sinisilmäisesti kuvitella, etteivät raha ja valta vaikuttaisi millään tavalla lääkebisnekseen ja lääkesuosituksiin. Sosiaali- ja terveysministeriön vastineen mukaan periaatteessa voi käydä niin, että pandemiahätätilanteen julistamista käytettäisiin terveystuotteiden kysynnän edistämiseen, mikä voisi johtaa kaupallisten intressien, eli lääkefirmojen voitontavoittelun, korostumiseen kansalaisten terveyden sijasta. Tämänkään osalta ei siis koronapandemiasta opittu yhtään mitään, vaikka vielä tänäkin keväänä on tuomioistuimessa käsitelty EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin koronapandemian aikana lääkeyhtiö Pfizerin pääjohtajalle lähetettyjä tekstiviestejä, joiden sisällön von der Leyen on salannut. EU solmi silloin miljardiluokan rokotekaupan Pfizerin kanssa. Miettikää hei tätä — hassu sattuma, että juuri nämä tekstiviestit on satuttu poistamaan, emmekä ehkä koskaan saa tietää, mistä niissä keskusteltiin. Tässä mietinnössä nostetaan esille myös se tosiasia, että IHR:n sopimusmuutokset sitouttavat sopimusvaltiot etukäteen terveystuotteiden tuotantoon ja jakeluun, vaikka tuotteista ja niiden sisällöstä tai turvallisuudesta ei ole etukäteen tietoa. Koronarokotteidenkin kohdalla uudella RNA-teknologialla tuotetut rokotteet tuotiin pikavauhtia markkinoille, niiden hyötyjä liioiteltiin — esimerkiksi rokote ei estänyt tartuttamasta — ja niiden haitoista kertovat pyrittiin pitkälti vaientamaan. Yhtenä sopimusmuutosten suurimmista riskeistä näenkin sen, että WHO:lle annetaan valta määrittää, mikä tieto on disinformaatiota ja mikä ei. Vaikka tällä teoriassa ei ole tarkoitus rajoittaa sananvapautta, niin kyllähän se jo koronapandemian aikana nähtiin, miten vastakkaiset mielipiteet kuitattiin hyvin kevyin perustein salaliittoteorioiksi ja myös somejätit lähtivät estämään ja rajoittamaan vapaata keskustelua. Arvoisa puhemies! Oma mielipiteeni on, että muutokset olisi pitänyt hylätä kokonaisuudessaan. Itse asiassa jos minulta kysytään, niin Suomen olisi aika irtaantua koko WHO:sta, kuten Yhdysvallat ja Argentiina ovat jo tekemässä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+9.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-06-11T21:55:56,2025-06-11T22:01:50,Hyväksytty,1.1 2025_64_310,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_311,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Alan olemaan nyt hieman hämmentynyt siksi, että minun käsitykseni oli, että kaikki hallituspuolueet kannattavat sitä, että näitä sopimusmuutoksia tehdään. Me olemme tehneet mietinnön, jossa valiokunta ja siten myöskin hallituspuolueet ovat vahvasti sitoutuneet siihen, että WHO:n säännösmuutokset hyväksytään. Nämä on tehtävä, ellei niitä riitauteta syyskuun puoliväliin mennessä. Tämä prosessi ei ollut valiokunnalle helppo, se käy ilmi nyt tästä keskustelusta, mutta on sanottava, että vaikka meillä oli kolme kertaa asiasta lopullisen mietinnön hyväksyminen listalla, niin vain kahdesti tätä kuitenkin tosiasiassa käsiteltiin. Lisäksi on todettava, että tässä vaikeassa tilanteessa erimielisyyttä ei syntynyt siitä, etteikö tätä sopimusta hyväksyttäisi ja etteikö hallituksen esitystä, jossa ehdotetaan tämän sopimuksen hyväksymistä, olisi valiokunnassa hyväksytty muuttamattomana, mutta vaikeus tuli siitä, että kun tässä on 15 asiantuntijaa saanut mahdollisuuden lausua asiasta ja 13 asiantuntijaa on lausunut, niin lausuntopalautteen pohjalta me emme näin kriittistä palautetta saaneet. Me saimme kyllä, kuten tässä valiokunnan mietinnössäkin todetaan, kaksi kriittistä lausuntoa, ja tuo lausuntopalaute näiden kriittistenkin osalta hyvin tarkasti selvitettiin sosiaali- ja terveysministeriön vastineissa, ja näissä on käyty nämä kaikki seikat läpi. Joten on sanottava, että kyllä valiokunnassa tehtiin hyvin huolellista, erityisenkin huolellista, työtä varmistamalla, pitävätkö nämä väitteet paikkansa. Näiden kahden kriittisen lausunnon ansiosta ollaan nyt sitten sellaisessa tilanteessa, että erityisesti tähän kritiikkiin liittyen on vahvasti myöskin tehty huolellista työtä ja tämä on johtanut siihen, että ensi kertaa pitkään aikaan näissä sosiaali- ja terveydenhuollon asioissa on salissa käsittelyssä toisen käsittelyn jälkeen sellainen tilanne, jossa eduskunta hyväksyy kyllä yksimielisesti tämän ehdotuksen — ellei vapaita käsiä sitten joillekin anneta — kuitenkin niin, että mietinnön perusteluista ollaan eri mieltä. Se on minusta kyllä näin isossa asiassa varsin mielenkiintoinen lopputulos ja hyvin poikkeuksellinen sellainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+9.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-06-11T22:01:51,2025-06-11T22:04:59,Hyväksytty,1.1 2025_64_312,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_313,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tilanteesta tekee kyllä kieltämättä kiinnostavan se, että tosiaan lausunnonantajista enemmistö piti tätä esitystä hyvänä eli että tämä WHO:n kokonaisuus on hyväksyttävä ja hyvin perusteltu. Sitten yksittäisen edustajan tahtotilasta johtuen halutaan kuulla lisää asiantuntijoita. Mielestäni se ongelma ei ole siinä, mitä mieltä se asiantuntija on, mutta meillä on valiokunnassa ollut normaalisti se tapa, että jos valiokuntaan asiantuntijoita pyydetään, niin he vastaavat sen alan yleistä käytäntöä — eivät mielipiteiltään vaan siinä, mikä heidän asiantuntijuutensa alalla on. No, sen jälkeenhän, kun hallituspuolueiden edustajien toimesta sitten hyväksyttiin nämä kaksi kriittistä lausunnonantajaa, me olisimme myös oppositiossa olleet valmiita ottamaan vielä nämä yksittäiset huomiot, mutta me yritimme nostaa esille, pitäisikö niitä vähentää mietinnössä, kun kysymys on kuitenkin vain kahdesta kriittisestä lausunnosta, kun kaikki muut olivat kannattaneet lakiesitystä. Eli 13 lausunnonantajasta kaksi oli kriittisiä tälle. Esityksemme, jotta se olisi voinut mennä yksimielisesti, oli valiokunnassa siis se, että mietintö olisi vastannut sitä valiokunnan saamien asiantuntijoitten enemmistön kantaa, mikä on normaali käytäntö kaikissa valiokunnissa. Syy, miksi emme saaneet tätä läpi, on ihmeellinen, koska yleensä tällaisissa asioissa hallitus on priorisoinut sitä, että saadaan yksimielinen lausunto niin opposition kuin hallituksen kanssa. Ihmettelenkin sitä, minkä takia kokoomus on lähtenyt tällaiseen mukaan. Tämä ei ole normaalia käytäntöä meidän valiokunnassa mutta ei myöskään muualla valiokunnissa. Eli haluan toistaa: Sen jälkeen, kun nämä kaksi kriittistä asiantuntijalausuntoa olivat tulleet, me emme vastustaneet sitä, että niitä yksittäisiä kohtia siellä nostettiin, mutta näimme ongelmallisena sen, että valiokunnan lausunnosta, joka oli noin viisi kuusi sivua, kokonaan yksi sivu annettiin tälle kahden lausunnon kritiikille. Tästä johtuen lausunnon kokonaiskuva muuttui huomattavasti kriittisemmäksi kuin mitä asiantuntijoitten antamat lausunnot antoivat kuvaa, ja tämä on aika ongelmallista. Olisin toivonut, että tässä olisi päästy yksimieliseen lausuntoon, koska se olisi vastannut normaalia tapaa eduskunnassa tällaisissa kysymyksissä, missä yleensä tehdään yhteistyötä hallituksen ja opposition välillä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+9.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-06-11T22:04:59,2025-06-11T22:08:05,Hyväksytty,1.1 2025_64_314,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_315,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan vielä tuoda ilmi muutamia huolenaiheita lisää liittyen WHO:n IHR-terveyssäännöstön hyväksymiseen. Minut on leimattu tämän asian käsittelyn aikana mitä mielenkiintoisimmilla termeillä, jos ajatellaan, että olemme kuitenkin eduskunnassa. Tämä ei toki ole minulle mitään uutta, koska jo aiemmin, koronapandemian aikana, meitä koronatoimiin kriittisesti suhtautuneita ja koronarokotteesta kieltäytyneitä leimattiin kaikenlaisilla termeillä. Minua on kutsuttu foliohatuksi, salaliittoteoreetikoksi, kulkutautimyönteiseksi ja vaikkapa muun muassa kulkusudeksi. Mutta jos huoli kansallisen päätösvallan säilymisestä Suomessa tekee minusta foliohatun, olkoon se sitten niin, ja se ei saa minua hiljenemään. Itse olisin toivonut lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä tämän asian käsittelyyn. Moni huoli ja kysymys ohitettiin toteamalla, ettei mitään huolta ole. Ei ole kovin luottamusta herättävää käsitellä WHO:n sopimuksia, kun WHO itse ei kykene noudattamaan edes omia sääntöjään. Esimerkiksi vuonna 2024 pidetty kokous Genevessä todettiin puheenjohtajan toimesta päätösvaltaiseksi, vaikka kokouksessa käsiteltäviä sopimustekstejä ei oltu toimitettu jäsenvaltioille vähintään neljää kuukautta aiemmin. Myös pöytäkirjojen saaminen kokouksista on osoittautunut vaikeaksi. Voitteko kuvitella, että näinkin isosta asiasta kuin kansainvälisestä terveyssäännöstöstä päättämisestä ei ole saatavilla kokouspöytäkirjaa julkisesti? Kysyn vain, miten tämä on mahdollista, eikä kukaan tunnu olevan tästä huolissaan. Arvoisa puhemies! Pidän varsin yllättävänä, että tässä IHR-terveyssäännöstössä on edes mainittu myös mis- ja disinformaatio. Jo koronapandemian aikana opimme sen, että monien sananvapautta yritettiin rajoittaa eri keinoin. Tässä terveyssäännöstössä ei kuitenkaan ole käsitelty sananvapauteen liittyviä huolia riittävästi eikä tarpeeksi avoimesti. Valiokuntakäsittelyssä nousi esiin aiheellinen pelko siitä, että väärän tiedon torjunta saattaa tulevaisuudessa tarkoittaa myös mielipiteiden ja kriittisen keskustelun rajoittamista. Tässäkin tapauksessa sosiaali- ja terveysministeriö rauhoitteli, ettei sananvapautta olla kaventamassa ja että tieteellinen kriittisyys on jatkossakin sallittua. Myös WHO:n rooli oikean ja väärän tiedon määrittelijänä herättää vakavaa huolta. Siksi kysynkin: mikä on disinformaatiota, ja kuka sen lopulta määrittelee? Koronapandemian aikana moni asiantuntija, joka lopulta oli oikeassa, leimattiin hörhöksi ja yritettiin hiljentää. Tämä on hyvä esimerkki siitä, millä tavoin sananvapautta yritettiin rajoittaa, kun leimattiin toisinajattelijoita halventavilla nimityksillä. En halua, että tämänkaltainen toiminta toistuu enää ikinä. Myös WHO:n rooli oikean ja väärän tiedon määrittelijänä herättää vakavaa huolta. Koronapandemian aikana WHO itse tuotti mis- ja disinformaatiota muun muassa väittäessään, että rokote estää tartuttamista. Valiokuntakuulemisissa tähän vastattiin, että WHO toimi sillä hetkellä saatavilla olevan parhaimman tiedon puitteissa. Mielestäni tämä ei kuitenkaan oikeuta sensuroimaan eriävää mielipidettä, koska vasta tulevaisuus tuo sen tiedon, mikä loppuviimein oli oikeaa tai väärää tietoa. Esimerkiksi eriävää tietoa sensuroitiin WHO:n ja internetjättien toimesta riippumatta sen tieteellisestä paikkansapitävyydestä. Moni varmasti muistaa, että jos mainitsit sosiaalisessa mediassa mitään koronasta pandemian aikana, somealusta saattoi sensuroida julkaisun tai virheellisesti väittää, että julkaisu sisältää disinformaatiota. Mielestäni tieteellisen debatin käyminen on erittäin tärkeää kaikissa terveydenhoidon tilanteissa, puhutaan sitten normiarkipäivistä tai toimenpiteistä pandemian keskellä. Vaarana on se, että seuraavana kriisiaikana mahdollista sensuuria tiukennetaan entisestään ja sitä perustellaan kansanterveydellä. Samalla tukahdutetaan aito ja tärkeä yhteiskunnallinen keskustelu. Tämänkaltainen kehitys ei kuulu demokraattiseen oikeusvaltioon, ja minun on vaikea uskoa, että kukaan oikeasti sellaista kannattaisikaan. Arvoisa puhemies! Olen huolissani myös siitä, minkälaista valtaa annamme WHO:lle tulevaisuudessa, milloin ja missä tilanteessa WHO voi julistaa pandemiahätätilan ja minkälaisia suosituksia WHO voi jatkossa antaa liittyen terveystuotteisiin. Sosiaali- ja terveysministeriökin on myöntänyt, että kaupallisten intressien riski on todellinen. Jos pandemiahätätilan aikana WHO päättää suositella tiettyjä terveystuotteita tai rokotteita ihmisille ja valtioille käytettäväksi, on perusteltua kysyä, ovatko taustalla oikeasti tietoon ja terveyteen perustuvat suositukset vai puhuvatko taustalla raha ja yritysten etu. Siksi olen vakaasti sitä mieltä, ettei Suomen tulisi allekirjoittaa mitään sellaisia sopimuksia, jotka jättävät tulkinnanvaraa, oli kyse sitten sananvapaudesta, kansallisesta päätösvallasta tai taloudellisista velvoitteista. Jos sopimukset kestävät kriittisen käsittelyn, ne todennäköisesti kestävät myös päivänvaloa kriisitilanteissa. Nyt en olisi siitä niin varma tämän sopimuksen kohdalla. Kansalaisilta on tullut useita huolia tämän IHR-sopimuksen myötä. He ovat huolissaan siitä, miten käy seuraavan pandemian koittaessa: tuleeko meille pakkorokotuksia tai koronapassin kaltaisia digiterveyspasseja, jotka määrittelevät sen, mitä me saamme tai emme saa tehdä. On aiheellista kysyä, onko niin, että vain länsimaalaiseen lääketieteeseen uskovat saavat pitää perus- ja ihmisoikeutensa. Vaikka itse kannatan länsimaista lääketiedettä, pidän erityisen tärkeänä sitä, että joka ikisellä kansalaisella on itsemääräämisoikeus omaan kehoonsa ja samat perus- ja ihmisoikeudet kuin kaikilla muillakin riippumatta terveystiedoista ja siitä, mitä rokotteita he ovat ottaneet. Arvoisa puhemies! Olen pettynyt, en vain tämän esityksen sisällön vuoksi vaan siksi, etten itse onnistunut vakuuttamaan muita päättäjiä tämän esityksen ongelmakohdista. Uskon, että vain avoin ja kriittinen keskustelu asiasta kuin asiasta suojelee meitä tekemästä virheitä, eikä mikään kansainvälinen sopimus saa uhata niitä arvoja, perus- ja ihmisoikeuksia, joiden varaan meidän suomalainen yhteiskuntamme rakentuu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+9.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-06-11T22:08:13,2025-06-11T22:14:59,Hyväksytty,1.1 2025_64_316,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_317,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen yrittänyt omaksua täällä eduskunnassa, ainakin tällä nykyisellä eduskuntakaudella, sellaisen, sanoisinko, stoalaisen asenteen, että en pöyristy kenenkään sanomisista enkä lähde sitten liioittelemaan ja ikään kuin vastahyökkäykseen, ainakaan ylisanoilla. Mutta totean kuitenkin, että oli tavallaan hyvä, että edustaja Garedew piti äskeisen puheenvuoron, ehkä media olisi saanut olla kaiketi enemmän paikalla. Ja sitten oli hyvä, että myös edustaja Sillanpää piti äskeisen puheenvuoron, koska nyt oikeasti ymmärrän itse enemmän niitä paineita, joita hallituspuolueiden sisällä oli tämän asian käsittelyssä, koska tässähän nyt selvästi kuultiin niin voimakkaat mielipiteet. Edustaja Garedew totesi, että Suomen pitäisi erota USA:n ja Argentiinan tavoin WHO:sta, ja edustaja Sillanpää totesi, että ei pidä allekirjoittaa ja on pettynyt, kun ei voinut enempää tähän asiaan vaikuttaa. Eli tässä kuitenkin oli tilanne sellainen, niin kuin täällä on jo edustaja Kiurun ja edustaja Forsgrénin toimesta todettu, että oli 15 pyydettyä lausunnonantajaa, joista 13 tuli antamaan lausuntonsa asiantuntijana. Haluan korostaa, että itse edelleen valiokunnan varajäsenenä en ollut näissä kuulemisissa paikalla mutta olin paikalla niitten viimeisten tuntien aikana, jolloin käsiteltiin tätä mietintöä ja käytiin myös tämä valmistava keskustelu. Kyllä se asia tässä nyt tiivistyi, kuinka paljon sitä kahden henkilön sen suuntaista kritiikkiä, jota äsken kuulimme tässä puheenvuoroissa, olisi tullut sisällyttää sinne esitykseen — sehän tämän asian ydin oli. Me oppositiossa nyt sitten olimme tässä enemmän, voisiko sanoa, länsimaisen lääketieteen kannalla ja asiantuntijoiden kannalla, mutta kaikennäköistä painetta ja kuplintaa siellä sitten kehittyi tässä asiassa hallituspuolueiden sisällä, ja se ikään kuin toisenlaisen kannan määrittely oli todella monivaiheinen. Se on nyt johtanut hyvin poikkeukselliseen ja harvinaiseen tilanteeseen, että meillä on sama päätösehdotus — onneksi nyt sentään sama päätösehdotus, eli me hyväksymme sen sitten kuitenkin, ymmärtääkseni edustaja Sillanpääkin hyväksyy, ellei hän ole saanut vapaita käsiä, tai vaikka olisi saanut, niin tietenkin hän voi omantuntonsa mukaan äänestää tätä päätösehdotusta vastaan, se jää sitten nähtäväksi — mutta meillä nyt on tässä kaksi näkemystä, mikä on tuotu selvästi esille. Toisen keskeiset perustelut äsken kuulimme, ja on siinä tietysti on ollut hallituspuolueilla aika paljon yhteensovittamista näiden näkemysten kanssa. Kokoomuksen valiokuntaryhmässä on neljä lääkäriä, ja olisi jossain määrin mielenkiintoista kuunnella teidän näkemyksenne tässä edustaja Sillanpään kannanotoista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+9.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-06-11T22:15:02,2025-06-11T22:18:18,Hyväksytty,1.1 2025_64_318,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Valtola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_319,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valiokunta pääsi yksimieliseen päätösehdotukseen asiassa, eli eduskunta hyväksyy tämän Maailman terveysjärjestön kansainvälisen terveyssäännöstön ja hyväksyy myös muuttamattomana hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen. [Krista Kiuru: Mutta oli eri mieltä perusteluista!] Tämä on tosiaan asiana paljon ristiriitoja ja tunteita herättävä, ja kaikki tietävät sen taustan, mistä se tulee: olemme eläneet ennennäkemättömän pandemian ja siihen liittyvät ongelmat. Minusta nyt tuo valiokunnan hyväksymä mietintö on hyvin informatiivinen ja käy läpi hyvin laajasti tätä sopimusta. Jos tavallinen kansalainen tai näihin asioihin syvemmin perehtymätön ihminen tätä lukee, niin minusta tämä avaa sen sopimuksen ja sen sisällön erittäin hyvin ja toisaalta tuo esille niitä uhkia, joita asiantuntijakuulemisissa tuli esille, mutta tuo myös sitten vastauksia ja perusteluja siihen, minkä takia tämä sopimus kannattaa hyväksyä ja mitä siellä on tietyissä asioissa tarkoitettu. Sillä tavalla pidän tätä pohjaa hyvin informatiivisena, jos vertaa esimerkiksi moneen muuhun mietintöpohjaan, jotka ollaan tehty. Ne menevät hyvin korkealla tasolla, teknisellä tasolla, ja olettavat paljon asioita. — Kiitoksia. [Pia Sillanpää: Hyvin sanottu!] ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+9.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-06-11T22:18:18,2025-06-11T22:20:42,Hyväksytty,1.1 2025_64_320,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 210/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 11/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 11/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu. Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_64_321,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 210/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään käsittelyssä kolmantena valiokunnan mietintönä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta. Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia, siis niin, että valmiutta ja varautumista koskevia säännöksiä parannettaisiin. Tämä kumpuaa tietysti siitä, että tuleviin häiriötilanteisiin varautumiseksi olisi tärkeää saada lakiin mahdollisimman ajantasaiset säännökset. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi yhteistyörakenteista sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisen valmiussuunnittelun luomiseksi ja yhteensovittamiseksi sekä häiriötilanteiden hoitamiseksi normaalioloissa ja poikkeusolosuhteissa. Alueellisesti hyvinvointialueet sopivat näistä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueittain hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksessa. Kansallisesti päätöksentekovaltaa osoitetaan sosiaali- ja terveysministeriölle, jonka päätösten valmistelun tueksi asetetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen valmiusryhmä. Sosiaali- ja terveysministeriölle sekä esityksen mukaisesti hallintosäännössä nimetyille vastaaville viranhaltijoille ehdotetaan annettavan sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisvastuuta esityksessä täsmennetyin ehdoin yhteistyöalueittain tai kansallisesti, jos se on tarpeen häiriötilanteen laajuuden, kiireellisyyden tai muun vastaavan syyn takia. Esityksellä ei muuteta kuitenkaan tehtäväkohtaista lainsäädäntöä, ja ehdotetuissa säännöksissä tarkoitetut toimivaltuudet ovat esityksen perusteluiden mukaan käytettävissä vain tehtäväkohtaisen lainsäädännön puitteissa. Järjestämislakiin ehdotettavien muutosten tavoitteena on täsmentää lainsäädäntöä siten, että häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa laki antaa riittävät toimintavalmiudet yli hyvinvointialueiden tapahtuvan johtamisen ja päätöksenteon mahdollistamiseksi. Esityksessä ehdotetuilla muutoksilla sosiaali- ja terveydenhuollossa voidaan paremmin valmistautua kansallisen riskiarvion mukaisiin uhkakuviin sekä samalla mahdollistaa Suomen Nato-täysjäsenyyteen liittyvien velvoitteiden täyttämistä soten osalta. Esityksellä parannetaan mahdollisuuksia saada aikaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmästä yhtenäinen valtakunnallinen kokonaisuus valmiuden ja varautumisen osalta. Perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetaan, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä vain, jos valiokunta sen 50 b §:ään tekemään valtiosääntöoikeudelliseen huomautusosaan liittyen ottaa huomioon nämä perustuslakivaliokunnan huomiot koskien sosiaali- ja terveydenhuollon häiriötilanteiden ja poikkeusolojen kansallista johtamista. Näistä kohta tarkemmin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää siis tätä esitystä perusteltuna ja kannattaa näitä lakiehdotuksia, mutta tekee siihen muutoksia huomioiden perustuslakivaliokunnan ja asiantuntijoiden näkemykset. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa esitys sai laajaa kannatusta. Myös hallintovaliokunta piti lausunnossaan esityksen tavoitteita kannatettavina. Lainmuutos tehostaa sosiaali- ja terveysjärjestelmän kansallista ohjaamista ja johtamista kansallisen kriisiarvion mukaisissa tilanteissa. Johtamisen selkeyttäminen, resurssien käytön mahdollistuminen yli hyvinvointi- ja yhteistyöaluerajojen ja valmiussuunnittelun yhdenmukaistaminen vahvistavat yhteiskunnan resilienssiä normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusolosuhteissa. Luomalla lainsäädäntöön rakenteet päätöksenteolle ja kansallisten sekä kansainvälisten resurssien nopealle käyttöönotolle parannetaan toimintamahdollisuuksia ilman tarvetta ottaa valmiuslain toimivaltuuksia käyttöön. Valiokunnan näkemyksen mukaan ehdotetut muutokset parantavat sosiaali- ja terveydenhuollon kykyä koordinoida yhteistyötä myös muiden hallintoalojen viranomaisten kanssa. Esitystä on valmisteltu hallitusohjelman mukaisesti siten, että ensinnäkin vahvistetaan viiden soteyhteistyöalueen roolia valmiuden ja varautumisen osalta. Järjestämislakiin ehdotetaan lisättäväksi muun muassa uusi 50 a §, jossa säädetään normaaliolojen häiriötilanteiden ja poikkeusolojen hallinnasta sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueella. 50 a §:ssä säädetään tarkemmin hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksessa sovittavista sisällöistä monia asioita koskien. Hallintosäännön määräämä viranhaltija voi sitten säännöksen mukaan käynnistää säädetyt häiriötilanteen hoitamiseen liittyvät toimenpiteet. Aluehallintovirastot ja Valvira valvovat soten valmiutta ja varautumista osana järjestämistehtävien valvontaa. Valiokunta pitää ehdotettua sääntelyä hyvänä. Lähdetäänkin seuraavaksi sitten, arvoisa puhemies, näihin perustuslakivaliokunnan huomioihin: Ensinnäkin perustuslakivaliokunta toteaa, että tätä on tarkennettava. Nimittäin tässä perustuslakivaliokunta on ottanut esiin nimenomaan joitakin yksityiskohtia, jotka sitten ovat valiokunnan osalta tulleet tarkennetuiksi. Valiokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon edellyttämiä muutoksia nimenomaan 50 b §:ään. Perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetaan, että ”poikkeusoloilla” tarkoitetaan ehdotuksessa ilmeisesti valmiuslain mukaisia poikkeusoloja, mutta tämä ”valmiuslain mukainen” ‑ilmaisu kuitenkin puuttuu sieltä. Ilmaisu ”normaaliolojen häiriötilanteet” jää puolestaan säännösehdotuksen ja sen perusteluiden valossa täysin avoimeksi. Olemme lisänneet nimenomaan ”valmiuslain mukaiset poikkeusolosuhteet” pykälään. Sitten 50 b §:n 1 momenttiin lisätään täsmennys siitä, että kiireellisiä tilanteita lukuun ottamatta ministeriön päätöksenteon edellytyksenä on 50 c §:ssä tarkoitetun kansallisen valmiusryhmän tekemä valmistelu. Valiokunta ehdottaa myös, että 50 b §:n 1 momenttia täydennetään perustuslakivaliokunnan lausunnossa edellyttämällä tavalla niin, että ministeriön tekemän toiminnan johtamista tai toiminnan muuttamista tai voimavarojen kohdentamista koskevan päätöksenteon tulee olla häiriötilanteen hoitamiseksi välttämätön. Valiokunta ehdottaa 50 b §:ään lisättäväksi uuden 2 momentin, jossa kuvataan perustuslakivaliokunnan lausunnossa edellyttämällä tavalla avoimella esimerkkiluettelolla niitä varsin vakavia olosuhteita, joissa säännöstä voidaan soveltaa. On hyvä todeta, että perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan ehdotetusta 50 b §:stä puuttuvat muun muassa lainkohdan perusteluissa mainitut rajoitukset päätösvallalle. Hallituksen esityksen mukaan toiminnan muuttaminen on mahdollista vain kulloinkin voimassa olevan tehtäväkohtaisen lainsäädännön puitteissa eikä ehdotettava sääntely sellaisenaan mahdollista poikkeamista tehtäväkohtaisen lainsäädännön vaatimuksista. Perustuslakivaliokunnan mielestä 50 b §:ää tulee muuttaa vähintään siten, että sanotut rajoitukset käyvät ilmi myös säännöksestä, ja valiokunta ehdottaakin nyt uutta 5 momenttia. Kansallisen valmiusryhmän osalta ollaan hyvin paljon keskusteltu siitä, keitä sinne pitäisi kuulua. Esityksen mukaan järjestämislakiin siis ehdotetaan lisättäväksi uusi 50 c §. Tässä yhteydessä ollaan käyty keskustelua siitä, tulisiko valmiusryhmään nimetä Puolustusvoimien edustaja valmiuslain 3 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa, ja ehdotamme tätä kokoonpanoa muutettavaksi ja täydennettäväksi tältä osin. Arvoisa puhemies! On myöskin todettava, että valiokunnan asiantuntijakuulemisissa nostettiin esiin tiedonkulkua ja monia muita sääntelyn johdonmukaisuuteen liittyviä asioita. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa myöskin muutamissa valiokunnalle annetuissa asiantuntijalausunnoissa katsottiin, että YTA-sopimusmekanismi on valmiuden ja varautumisen osalta liian hidas ja kankea väline muuttuvassa toimintaympäristössä ja tulee harkita ainakin sopimuksessa sovittavien asioiden pitämistä riittävän ylätasoisina. Tämä johtikin sitten siihen, että myöskin lainsäädännön toimeenpanon jatkovalmistelun osalta valiokunta otti aika vahvoja kantoja nimenomaan lausumien muodossa. Ensinnäkin haluamme, että sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuteen ja varautumiseen varataan jatkossa riittävät voimavarat sen varmistamiseksi, että sekä normaaliolojen häiriötilanteissa että poikkeusolojen hallinnassa on tarvittavat voimavarat, ja tästä on lausuma. Toinen lausuma liittyy sitten siihen, että valiokunta pitää tärkeänä, että arvioidaan jatkossakin ehdotetun sääntelyn toimeenpanossa jatkokehitystarvetta. Tämä on johtanut sitten siihen, että jatkovalmistelussa on tärkeää huomioida aikaisempien häiriö- ja poikkeusolojen opit sekä alueelliset ja kansalliset kokemukset ehdotetun lainsäädännön toimeenpanosta. Näin ollen vastataan myös siihen huutoon, että mikä se seuraava malli sitten parhaimmillaan päätöksenteon osalta olisi. Tämä mietintö on valiokunnan osalta yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+10.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-06-11T22:21:00,2025-06-11T22:32:00,Hyväksytty,1.1 2025_64_322,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 210/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen on poissa. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_323,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 210/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on hyvä esimerkki sellaisesta jatkumosta, jossa mennään yli hallitus‑ ja vaalikausien, ja vaikka eduskunnan kokoonpano ja sen myötä hallitus ovat muuttuneet, niin kehitetään lainsäädäntöä samalta hyvältä pohjalta, ja niinpä ollaan päädytty yksimieliseen mietintöön tässä. Osa tästä oli sen ansiota, että tätä kehitettiin eduskunnassa. Eli hallituksen alkuperäisessä esityksessä — en kutsu niitä puutteiksi — havaittiin olevan sellaisia asioita, joita täytyy muuttaa, ja tehtiin paremmaksi sitä sitten tällä tavalla. Tätä toivoisi tietysti jatkossakin. Monessa asiassa näyttää siltä, että arvovaltakysymykset nousevat jopa yksittäisissä sanamuodoissa niin vahvoiksi, että on pakko vain pitää kiinni jostakin väen väkisin, ja sitten ei enää pystytäkään dialogin avulla ja asiantuntijoita kuunnellen kehittämään asioita. Sen verta valotan pikkuisen tätä taustaa, mikä tässä tavallaan on takana: Silloin kun edellisen hallituskauden aikana tehtiin tästä samasta asiasta versio, jota nyt on siis jatkokehitetty, kunnat reagoivat aika voimakkaasti siihen, että korostettiin sairaanhoitopiirien roolia. Se johtui tietysti siitä, että kun Suomessa kuntakenttä on niin hajanainen, että meillä on aika vaikea suunnitella kattavasti koko maan varautumista ja valmiutta sosiaali‑ ja terveyssektorilla kuntakenttään nojautuen, niin sen takia siinä ei pystytty tekemään ihan loppuun asti niitä kaikkia ratkaisuja, joita nyt sitten on tehty, kun siirryttiin hyvinvointialueisiin. Eli tässä on malli, jossa on varautumisen ja valmiuden johtamisen kansallinen johtokeskus, sitten on viisi yliopistollista hyvinvointialuetta ja niiden yhteistyöalueet, ja siinä vielä korostuu HUSin rooli tietyllä tavalla. Tämä on nyt selvä askel parempaan suuntaan. Kyllähän meillä on ihan valtavat haasteet näissä asioissa edessä. Emme referoi täällä asiantuntijakuulemisia niiltä osin, kun kysymys on ollut jopa turvatiloissa pidetystä keskustelusta, mutta tiedämme kaikki, kun katselemme maailmaa ympärillämme, mitä tässä tapahtuu, ja sen takia on erittäin tärkeätä, että myös sosiaali‑ ja terveydenhuollon resursseja kehitetään pahimpienkin tilanteiden varalta — sanotaan se nyt tällä tavalla rivien välistä tässä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+10.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-06-11T22:32:08,2025-06-11T22:34:48,Hyväksytty,1.1 2025_64_324,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 210/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_64_325,64/2025,2025-06-11,14.00,22.39,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 210/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on esittelyssä erittäin tärkeä hallituksen esitys. Nimittäin pandemian opeista kun on keskusteltu ja erityyppisiä tutkimuksia tehty, yksi keskeinen puute on ollut se, että Suomessa ei ole lainsäädännön tasolla ajantasaista johtamisjärjestelmää. Jotta isoihin häiriötilanteisiin normaaliolosuhteissa tai jopa poikkeusolosuhteissa valmiuslain ollessa voimassa voidaan reagoida, olisi järkevää, että johtamisjärjestelmä olisi kunnossa. Nämä muutokset, jotka tässä tehdään, ovat samantyyppisiä rakenteeltaan, joita on sovellettu jo varsin laajasti esimerkiksi menneessä pandemiassa. Haasteeksi tietenkin tulee se, mikä asiantuntijakritiikissäkin oli nähtävissä ja mihin viitataan tässä mietinnössä, nimittäin se, onko enää ajantasaista ottaa käyttöön sellaista johtamisjärjestelmää, josta olisi pitänyt päästä jo seuraavaan, kehittyneempään vaiheeseen. Oma huoleni on, että jos tätä johtamisjärjestelmää ei tästä pystytä uudistamaan, tämä ei häiriötilanteissa tai jopa valmiuslain mukaisissa poikkeusolosuhteissa ole riittävä toimintamalli. Laajasti valiokunta totesi kuitenkin kaikkien jäsenten osalta yksimielisesti, että koska nämä säännökset ovat tällä hetkellä puutteelliset lainsäädännössä, on järkevää, että tehdään ainakin se, mitä on jo aikaisemmin kokeiltu, ja jatketaan sitten valmius- ja varautumislainsäädännön kehittämistä. Siksi onkin tärkeää, että hallituspuolueissa nähdään vaivaa sen eteen, että saataisiin ajantasainen valmius- ja varautumismalli käyttöön. Se, että saadaan tähän nykyiseen lainsäädäntöön nyt käyttöön nämä valtuudet, jotka on edeltävässä kriisissä kokeiltu, ainakin osittain, ei vielä riitä takaamaan sitä, että ne olisivat ajantasaisia seuraavissa kriiseissä. Siksi olisi tärkeää, että tämä sosiaali- ja terveysvaliokunnan yksimielisesti tekemä lausuma numero 2 otettaisiin vakavasti. Haluan myöskin korostaa sitä, että valiokunnan lausuma näiden resurssien osalta eli lausuma numero 1 on erittäin ajankohtainen tässä tilanteessa. Sodan uhkaan varautumiseksi tehdään aika isoja investointeja puolustuksen puolelle, ja on pelättävissä, onko nämä investoinnit otettu vakavasti sosiaali- ja terveydenhuollon puolella.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2025+10.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-06-11T22:34:48,2025-06-11T22:38:04,Hyväksytty,1.1 2025_65_1,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. On toivottavaa, että kukin kysymys on osoitettu yhdelle paikalla olevalle ministerille.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_65_2,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_65_3,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisa hallitus, olette helpottamassa henkilöperusteista irtisanomista poistamalla painavan syyn irtisanomisperusteesta. Lisäksi olette tuomassa pahimmillaan pärstäkertoimeen perustuvan potkulain, jossa työnantaja pääsisi eroon työntekijästä heppoisilla syillä. Kyse on esityksestä alisuoriutumisesta laillisena irtisanomisperusteena. Arvoisa työministeri, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja on julkisesti älähtänyt, että kokoomus valmistelee ohi hallituksen työntekijöitä koskevia heikennyksiä niin määräaikaisten työsopimusten kuin irtisanomisten helpottamisen osalta. Hallituksessa näyttää olevan tästä erilainen näkemys. Ajaako hallitus kaksilla rattailla? Onko tämä alisuoriutuminen irtisanomisperusteena teidän mielestänne hallitusohjelman mukainen?", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-06-12T16:01:01,2025-06-12T16:01:59,Hyväksytty,1.1 2025_65_4,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_5,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Tähän kysymykseen liittyen: Orpon hallitus valmistelee tällä hetkellä vielä edelleen merkittäviä työmarkkinoiden uudistuksia, joilla voidaan vahvistaa suomalaisten, ennen kaikkea pk-yritysten, luottamusta tulevaisuuteen, siis siihen, että suomalaiset yritykset voisivat tarjota yhä enemmän työtä ja että he uskoisivat taas myös tulevaisuuteen Suomessa. Uskon, että tästä tavoitteesta olemme kaikki tässä salissa kuitenkin laajasti samaa mieltä. Tämän lakihankkeen valmistelu on tällä hetkellä käynnissä, ja meidän on tarkoitus tehdä vielä tässä kesän kuluessa nämä tarvittavat lainsäädännön linjauspäätökset, jotta sitten esitys tulee syksyllä taas eduskunnan käsittelyyn. Mutta totta kai luonnollisesti noudatan ministerinä hallitusohjelman linjauksia, ja nämä yksityiskohdat käydään sitten hallituksen sisällä poliittisessa neuvottelussa, ei täällä julkisuudessa eikä eduskunnan kesken, vaan saatte sitten hallituksen esityksen syksyllä käsittelyyn.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-06-12T16:01:59,2025-06-12T16:03:10,Hyväksytty,1.1 2025_65_6,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_7,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus, te olette tehneet ennätyksen työntekijöiden kurittamisessa. Te romutitte työttömyysturvan, lakkautitte aikuiskoulutustuen sekä vuorotteluvapaan, heikensitte yt-lakia ja toteutitte paljon muita työntekijöitä koskevia heikennyksiä Olette nyt tuomassa lain määräaikaisen työsopimuksen tekemiseksi ilman perustetta jopa vuodeksi, ja teidän omassa esityksessänne lukee, että on odotettavissa, että syrjintätapausten määrä kasvaa. Määräaikaisuuksien käyttö tulee lisääntymään, ja se lisää entisestään työntekijöiden kokemaa epävarmuutta ja työelämän pirstaleisuutta. Työministeri Marttinen, hallitusohjelmassa olette sitoutuneet ehkäisemään raskaus‑ ja perhevapaasyrjintää ja työsopimusten perusteetonta ketjuttamista. Miksi tuotte esityksen, joka on ristiriidassa hallitusohjelmanne kanssa? Perutteko te tämän esityksen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-06-12T16:03:23,2025-06-12T16:04:21,Hyväksytty,1.1 2025_65_8,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_9,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Ehkä verrattuna aikaisempaan hallitukseen tämän hallituksen politiikkana ei ole ollut perua niitä uudistuksia, mitä me olemme olleet valmistelemassa, vaan toteuttaa hallitusohjelmaa, tehdä huolellista valmistelua ja sen pohjalta tehdä päätöksiä ja viedä näitä uudistuksia taas vastaavasti eteenpäin. Tästä esityksestä, mistä edustaja kysyi: Meille on tietysti päivänselvä asia, että me suhtaudumme perhe‑ ja raskaussyrjintäkysymykseen erittäin vakavasti. Samaan aikaan, kun tehdään näitä muita työmarkkinapuolen uudistuksia, meillä on käynnissä oma työ ministeri Sanni Grahn-Laasosen alaisuudessa sosiaali‑ ja terveysministeriössä, jossa tätä kysymystä valmistellaan, ja me katsomme tätä kokonaisuutta yhdessä läpi. Joka tapauksessa on selvää, että vaikka määräaikaisuuksien käyttöä voidaan lisätä, niin laissa tulee silti olemaan edelleen jatkossakin tietysti nämä kielletyt perusteet, ja niiden osalta tullaan pitämään myös tiukasti kiinni siitä, että tämä esitys ei tule sitten lisäämään esimerkiksi raskaus‑ ja perhevapaasyrjintää. [Puhemies koputtaa] Se on tietysti päivänselvä asia meille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-06-12T16:04:21,2025-06-12T16:05:40,Hyväksytty,1.1 2025_65_10,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_11,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Työministeri Marttinen, te olette paljon vartijana. Suomalaiset pitävät oikeutta työhön tärkeänä, ja hallitus, jossa istutte, on asettanut tavoitteeksi 100 000 uutta työllistä. No, tuo tavoite on karannut kauas, ja tällä hetkellä työttömyys on kasvanut. Monet nuoret ovat vailla kesätyötä, ja pitkäaikaistyöttömyyskin uhkaa nousta jo 90-luvun lamavuosien lukuihin. Tuo on samalla teidän taloustavoitteellenne ongelma, koska kaksi miljardia julkisen talouden tasapainotustavoitteesta oli tarkoitus hoitaa tällä paranevalla työllisyydellä, joten ei ihme, että myös perussuomalaisia ja valtiovarainministeri Purraa kiinnostaa nyt tämä työllisyyspolitiikka. Nyt olemme saaneet kuulla, että valtiovarainministeri Purra ei pidä hallitusohjelman mukaisena sitä, että alisuoriutuminen tuotaisiin irtisanomisperusteeksi työsopimuslakiin. Olemme myös lukeneet, että hallitusohjelman mukaisesti te haluaisitte ehkäistä raskaus- ja perhevapaasyrjintää, mutta nyt uusi esitys määräaikaisista työsuhteista itse asiassa lisää sitä. Voisitteko te nyt avata, mikä on hallituksenne linja [Puhemies koputtaa] työllisyyden hoidossa, miten se toteuttaa hallitusohjelmaa ja onko koko hallitus yhtenäinen [Puhemies koputtaa] näissä työllisyyden hoidon tavoitteissa? [Aki Lindén: Tämä hallitus on alisuoriutunut!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-06-12T16:05:40,2025-06-12T16:07:01,Hyväksytty,1.1 2025_65_12,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja työministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_13,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitoksia, herra puhemies! Toivon kuitenkin, hyvät kansanedustajat, että suhtaudumme kysymykseen siihen kuuluvalla vakavuudella. Uskon, että me kaikki uskomme siihen, että Suomen julkista taloutta on välttämätöntä vahvistaa. Uskon myös siihen, että me kaikki haluamme myös Suomeen nykyistä selkeästi vahvemman työllisyyden. Suomi on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista siinä, että me emme ole myöskään toteuttaneet monia niitä uudistuksia, millä muita pohjoismaisia yhteiskuntia ja niiden työmarkkinoita, taloutta, on uudistettu viimeisten vuosien ja vuosikymmenten aikana. Jossain kohtaa, hyvät opposition kansanedustajat, tulee se päätepiste, missä täytyy myös tehdä toimenpiteitä, jotta voidaan pitää huolta siitä, että Suomi on myös vahva talous tulevaisuudessa, ja tätä työtä me olemme vastaavasti parhaillaan tekemässä. Nämä työmarkkinauudistukset tulevat vaikuttamaan pysyvästi pitkälle tulevaisuuteen Suomen tilanteen osalta, ja tänä keväänä hallitus on tehnyt myös laajasti muun muassa verotuksen puolella muita toimenpiteitä, joilla tavoitellaan entistä vahvempaa talouden kasvua tulevaisuudessa Suomeen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-06-12T16:07:08,2025-06-12T16:08:21,Hyväksytty,1.1 2025_65_14,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_15,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeistohallitus on hyökännyt jo kahden vuoden ajan suomalaisia työntekijöitä vastaan, eikä loppua näy. Luvatun 100 000 työpaikan sijasta on saatu 80 000 työtöntä. Nyt hallitus on heikentämässä etenkin nuorten naisten työmarkkina-asemaa, kun te mahdollistatte perusteettomat määräaikaisuudet. Ja kuten täällä on jo aikaisemmissa puheenvuoroissa todettu, jopa hallituksen omassa esityksessä myönnetään, että näiden muutosten myötä raskaussyrjintä uhkaa lisääntyä. Lisäksi oikeistohallitus on tuomassa eduskuntaan potkulain, jonka myötä irtisanomisille ei tarvittaisikaan enää painavaa syytä. Jatkossa peruste voisi olla työnantajan määrittelemä alisuoriutuminen tai muu epämääräinen syy. Arvoisa pääministeri Orpo, kyllä tässä täytyy todeta, että jos joku on alisuoriutunut, niin se on kyllä tämä teidän hallituksenne, ja näin ajattelee lähes 70 prosenttia Suomen kansasta eli meidän pomoistamme. Eikö nyt olisi aika katsoa peiliin ja lopettaa tämä työntekijöiden kyykyttäminen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-06-12T16:08:21,2025-06-12T16:09:33,Hyväksytty,1.1 2025_65_16,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_17,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On ihan totta, että suhdanne, missä ollaan, on erittäin vaikea, ja se näkyy meidän työllisyysluvuissa. Tähän suhtaudutaan erittäin vakavasti, ja me suhtaudumme erityisen vakavasti siihen, että ne ovat ihmisiä, jotka ovat työttömiä ja jotka haluaisivat päästä töihin. Ne ovat koteja ja perheitä, joissa työttömyyden takia ollaan ongelmissa. Mutta samaan aikaan on täysin totta myös se, että hallitus on tehnyt suuren määrän uudistuksia, jotka tulevat aivan varmasti lisäämään työllisyyttä, nostamaan talouden kasvua, luomaan Suomeen yrityksiin työpaikkoja, jotta ihmiset saavat mahdollisuuksia tehdä töitä. Tämä aika on ollut vaikea, mutta me emme ole jättäneet näitä uudistuksia tekemättä, koska se on välttämätöntä, koska me haluamme saada Suomen talouden kasvuun, ihmisille töitä, yrityksille uskoa työllistää. Se on ainut kestävä tapa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-06-12T16:09:35,2025-06-12T16:10:21,Hyväksytty,1.1 2025_65_18,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_19,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä esityksenne työsopimusten määräaikaisuuksien helpottamiseksi tosiasiassa vaikuttaa erityisesti nuorten naisten työmarkkina-asemaan ja myös siihen, kuinka he pystyvät saamaan vakituisen työsuhteen. Tiedättekö, ministeri, että yksi yleisimpiä syitä tasa-arvovaltuutetulle tulleista yhteydenotoista koskee nimenomaan määräaikaisen työsuhteen päättymistä raskauden tultua ilmi tai perhevapaan alussa? Itse olen myös joutunut aikanaan tämän kokemaan. Toivoisin, että ajat jo muuttuisivat. Myös ammattiliitot ja palkansaajakeskusjärjestöt ovat todenneet, että määräaikaisuuksien helpottaminen lisää raskaussyrjintää. Te olette ilmoittanut, työministeri, kuuntelevanne työntekijäpuolta, mutta nyt ei kyllä vaikuta oikein siltä, vaan te jääräpäisesti heikennätte työntekijöiden asemaa jatkuvasti. Kysyn nyt: miksi te lisäätte tätä raskaus- ja perhevapaasyrjinnän riskiä, [Puhemies koputtaa] mikä nyt jo on yleisin syy siihen, että määräaikaisia työsopimuksia ei jatketa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-06-12T16:10:26,2025-06-12T16:11:46,Hyväksytty,1.1 2025_65_20,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_21,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitoksia, herra puhemies! Edustajalle voisi myös todeta vastoin sen, että kyllä myös monen nuoren suomalaisen elämään vaikuttaa ennen kaikkea se, jos sitä ensimmäistäkään työsuhdetta ei saa. Sehän luo epätoivoa, toivottomuutta omasta tulevaisuudesta, epävarmuutta, ja sen takia on tärkeää, että me voimme myös luoda sitä näkymää siihen, että suomalaiset työnantajat ja suomalaiset yrittäjät voivat tarjota näitä työmahdollisuuksia ennen kaikkea myös nuoremmille suomalaisille. Ainakin itse olen saanut paljon viestejä jo kauteni alun aikana siitä, miten nuoret haluavat päästä työelämään mukaan. On selvä asia, että heikossa suhdannetilanteessa, joka on iskenyt myös Suomeen, nuoret ovat juuri heitä, jotka kärsivät ennen kaikkea ja eniten tästä tilanteesta. Kuten totesin, hallitus suhtautuu äärimmäisen vakavasti perhevapaasyrjintään. Ja samaan aikaan uskon, että voidaan antaa ja tehdä semmoisia lainmuutoksia, jotka madaltavat sitä kynnystä ennen kaikkea nuorille päästä mukaan suomalaiseen työelämään. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-06-12T16:11:49,2025-06-12T16:13:03,Hyväksytty,1.1 2025_65_22,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_23,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jos mietin tänä aikana, mikä olisi yksi tärkeimmistä ministerin tehtävistä, niin kyllä se olisi tämän karmean työllisyystilanteen helpottaminen, tämän massatyöttömyyden hoitaminen. Keskusta on sitä mieltä, että me tarvitaan uudistuksia suomalaiseen työelämään. Olemme tukeneet monia hallituksen esittämiä työlainsäädännön muutoksia. Tulemme ehkäpä joitakin muitakin tukemaan, mutta eivät, hyvä hallitus, nyt oleellisia ole nämä työlakien muutokset, vaan työllisyyspolitiikan ja massatyöttömyyden taittamisen pitäisi olla ykkösasia. [Vasemmalta: Kyllä!] Ja täytyy sanoa, arvoisa hallitus, että teillä oli omassa paperissanne, ohjelmassanne tavoitteena 100 000 uutta työpaikkaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Teillä oli tyhjä paperi!] Nyt on miinus 60 000 tällä hetkellä teidän saldonne. Suomessa on 300 000 ihmistä työttömänä, siis suomalaisen suurkaupungin verran ihmisiä on työttömänä, 300 000. Lähes jokaisella työpaikalla pyörivät yt-neuvottelut tällä hetkellä. Haluan nyt kysyä työministeriltä: mitä te aiotte tehdä tälle massatyöttömyydelle ja sen helpottamiselle, johon maa on kokoomuksen johdolla, kokoomushallituksen johdolla ajautunut tässä kahden vuoden aikana?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-06-12T16:13:04,2025-06-12T16:14:15,Hyväksytty,1.1 2025_65_24,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_25,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitoksia, herra puhemies! Aion jatkaa sillä linjalla, jota edeltäjäni on Suomessa ajanut, eli uudistaa suomalaisia työmarkkinoita pohjoismaisen mallin mukaisesti. Uskon, niin kuin edustaja myös totesi, että keskustassa ennen kaikkea ymmärretään se, mikä merkitys suomalaisilla pk-yrittäjillä tässä maassa on, millainen potentiaali työllistää suomalaisia, kasvaa ja kehittää yritysten toimintaa näissä yrityksissä on. Muistelen ainakin aikaisemmin tässä salissa kuulleeni myös puheenvuoroja, joissa keskusta on myös arvostanut tätä suomalaista pk-yrittäjyyttä hyvin korkealle. Jos te edelleen teette näin, niin on myös hyvin johdonmukaista tukea hallituksen työmarkkinapolitiikkaa. On johdonmukaista silloin myös tukea hallitusta tekemään veropolitiikkaa, joka nimenomaan tukee suomalaista pk-yrittäjyyttä ja antaa heille myös enemmän mahdollisuuksia työllistää ja taas kehittää omaa yritystoimintaansa. Eli me jatkamme samaa määrätietoista linjaa ja viemme uudistuksia eteenpäin, koska Suomi tarvitsee niitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-06-12T16:14:15,2025-06-12T16:15:25,Hyväksytty,1.1 2025_65_26,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_27,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä on hyvä jatkaa. Hallitus on työmarkkinauudistuksia tehnyt niin, että se on lopettanut aikuiskoulutustuen, poistanut lapsikorotuksen työttömyysturvasta ja porrastanut työttömyysturvan, ja näillä he lupaavat 32 000 uutta työpaikkaa. Saldo on 320 000 työtöntä tällä hetkellä, 60 000 enemmän kuin hallituksen aloittaessa, 117 000 pitkäaikaistyötöntä ja kohta 140 000. Mitä hallitus aikoo tehdä, niin että se kääntää tämän laivan semmoiseen suuntaan, että ihmiset saavat töitä, koska avoimia työpaikkoja tällä hetkellä ei ole? Eikä se tule sillä, että työntekijöiden työehtoja heikennetään ja niitä olosuhteita huononnetaan koko ajan ja turvaa pienennetään koko ajan. Niillä ei tule työpaikkoja. Nyt pitää tehdä oikeita töitä, että saadaan kasvua aikaiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-06-12T16:15:25,2025-06-12T16:16:26,Hyväksytty,1.1 2025_65_28,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_29,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Me ollaan täällä lukemattomia kertoja ihan oikein puhuttu sekä työllisyydestä että kasvupolitiikasta. Nehän ovat kaksi täysin samaa asiaa. Ilman talouden kasvua ei synny työpaikkoja yrityksiin, ja jos on taantuma, niin silloin tietenkin tarjottujen työpaikkojen määrä vähenee. Mutta siis jos hallitus jotain on tehnyt, niin me olemme tehneet Suomeen uudistuksia, joilla halutaan vahvistaa meidän kilpailukykyä, yritysten uskoa tulevaisuuteen, yritysten uskoa siihen, että Suomeen kannattaa investoida ja että Suomessa kannattaa palkata uusia työntekijöitä. Me nähtiin vuosi sitten, kun tämä suhdanne on oikeasti todella haastava sodan ja nykyään vielä Trumpin politiikan myötä, että tehdyt toimet, vaikka ne ovat jo historiallista mittaluokkaa, eivät riitä. Siksi me aloitettiin vuosi sitten kasvuriiheen valmistautuminen. Oli Murron työryhmä, ja nyt kasvuriihessä tehtiin suuri määrä kasvua ja työllisyyttä tukevia uudistuksia. Meillä on täysin selkeä suunnitelma, ja nämä uudistukset tulevat takuuvarmasti vahvistamaan Suomen talouden kasvua ja tulevat kääntämään Suomen kurssin. Nyt talous jo kasvaa. Nyt meidän pitäisi kiinnittää yhdessä huomiota niihin positiivisiin signaaleihin, [Puhemies koputtaa] mitä nähdään eri puolilla Suomea. [Aki Lindén: Yhteisöveron alentaminen kasvattaa vain velkaa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-06-12T16:16:26,2025-06-12T16:17:42,Hyväksytty,1.1 2025_65_30,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Perholehto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_31,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Näistä hallituksen tavoitteista huokuu jatkuvasti sellainen henki, että työntekijöihin suhtaudutaan riskinä ja että asiat olisivat paljon paremmin, kunhan duunarista pääsisi vain helpommin eroon. Mutta eihän se näin tietenkään koskaan ole. Yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa, ammattilaiset tarvitsevat yrityksiä, jotka työllistävät. Erityisen surulliselta tuntuu se, miten nämä hallituksen heikennykset — perusteettomat pätkätyöt, potkulaki — iskevät nuoriin työntekijöihin. Yhä pirstaleisempi työelämä on erityisen pahaa, sakeaa myrkkyä siinä tilanteessa, jossa ikäluokat ovat toinen toistaan pienempiä ja samaan aikaan mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvaneet. Niiden määrä on kasvanut jo vuosia. Ja kun tilanne on näin karsea valmiiksi, tekee hallitus siitä vielä mahdottomamman. Arvoisa ministeri Marttinen, kysyn teiltä: oletteko valmis myöntämään, että nykyinen lainsäädäntö on etenkin nuorille ja etenkin naispuolisille työntekijöille parempi suoja työelämässä kuin mitä nämä teidän esittämänne heikennykset ovat? [Vasemmalta: Hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-06-12T16:17:48,2025-06-12T16:19:01,Hyväksytty,1.1 2025_65_32,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_33,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitoksia, herra puhemies! Voisin myös kysyä toisinpäin: Mitä ajattelette, hyvä oppositio, näistä nuorista ihmisistä, jotka ovat tällä hetkellä vailla työtä? Mitkä ovat ne keinot, joilla voidaan heidän polkuaan työelämään vahvistaa? [Vasemmalta: Leikkaatte nuorilta!] Totta kai on niin, että näidenkin uudistusten jälkeen työntekijän turva säilyy edelleen vahvana. Hallituksen tekemät uudistukset ovat pohjoismaisella tasolla maltillisia, [Kokoomuksen ryhmästä: Juuri näin!] ne ovat oikeansuuntaisia, ne ovat hyvin perusteltuja. Me teemme kaikkemme, jotta tällä hetkellä vailla työtä olevat saisivat taas polun takaisin työelämään. Sen takia me teemme siis toimenpiteitä laajasti työmarkkinoilla. Palveluiden puolella tulen tuomaan tulevana syksynä eduskunnan käsittelyyn oman esitykseni, joka antaa työllisyysalueille enemmän joustoa kohdistaa palveluita merkittävämmin vaikka pitkäaikaistyöttömien tukemiseen. Pidän sitä hyvin järkevänä, jotta alueilla on taas enemmän työkaluja panostaa ennen kaikkea heihin, jotka tarvitsevat enemmän tätä julkista panostusta ja tukea. Työ jatkuu, ja toimenpiteitä on tehty jo paljon [Puhemies koputtaa] ja tullaan tekemään vielä lisää. [Suna Kymäläinen: Tulee ristiriitaista vastausta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-06-12T16:19:05,2025-06-12T16:20:21,Hyväksytty,1.1 2025_65_34,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_35,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Työttömyys kasvaa, työpaikat vähenevät, työvoiman kysyntä vähenee. Hallitus ajaa lakeja, jotka entisestään lisäävät työvoiman tarjontaa, siis työttömyyttä. Näin tekee myös määräaikaisten työsuhteiden ja irtisanomisen helpottaminen. Kun irtisanomissuojaa ei ole, on työnantajalla rajaton valta käyttää työntekijöitä hyväksi ja heittää sitten pois. Pääministeri Orpo, te olette työnantajien asialla, jopa mannekiini, hampurilaiskeisarin konsulentti. [Oikealta: Ohhoh!] Niistä piireistä ei työmarkkinapolitiikan oppia kannattaisi ottaa, vaikka maksettaisi. Teidän politiikkanne syventää taantumaa, heikentää kotimaista kysyntää, kun turvattuja työpaikkoja ja luottamusta tulevaan ei enää ihmisillä ole. Herää ihan vakava kysymys, onko hallituksella koskaan ollutkaan tavoitteena se 100 000 uutta työllistä. Joka tapauksessa hallitus on 50 000—80 000 työllistä miinuksella tästä tavoitteesta nyt. Olisiko aika vaihtaa neuvonantajia? [Välihuutoja oikealta]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-06-12T16:20:21,2025-06-12T16:21:30,Hyväksytty,1.1 2025_65_36,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_37,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme edustaja Yrttiahon kanssa perustavanlaatuisella tavalla eri mieltä lähes kaikista asioista, [Naurua oikealta] muun muassa siitä, että jos haluamme uudistaa suomalaista taloutta, suomalaisia työmarkkinoita, suomalaista sosiaaliturvaa, alentaa työntekijöiden verotusta, niin kyllä se minun mielestäni on sitä, että ollaan työntekijöiden asialla. Me haluamme, että Suomessa on enemmän työntekijöitä. Me haluamme, että Suomessa jokainen työikäinen ja työkykyinen ihminen saisi mahdollisuuden päästä töihin ja voisi elättää omien kykyjensä mukaan omaa perhettään ja itseään omilla palkkatuloillaan, että siitä palkasta jää enemmän käteen. Mutta tämä ei, edustaja Yrttiaho, koskaan tule onnistumaan vain valtion toimin. Siihen tarvitaan se yksityinen sektori, siihen tarvitaan ne yritykset, [Oikealta: Kyllä!] siinä tarvitaan ne yrittäjät, jotka ottavat riskiä, jotta se yritys menestyy, jotta siellä on niitä työpaikkoja. Tässä ei ole mitään muuta tietä. Joskus on kokeiltu muuta, ei ole toiminut. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-06-12T16:21:30,2025-06-12T16:22:41,Hyväksytty,1.1 2025_65_38,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_39,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On totta, että me tarvitsemme Suomeen kipeästi uusia työpaikkoja ja lisää työpaikkoja. Yksityisellä sektorilla kaikkein suurin potentiaali on nimenomaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Mutta samaan aikaan — ja ymmärrän, että vasemmiston on vaikea tätä käsittää — on kuitenkin niin, että aina kun työntekijä rekrytoidaan erityisesti pieneen yritykseen — olen itsekin ollut pienyrittäjä aikoinaan — niin se on aikamoinen investointi ja se on aina myös riski. Siinä tilanteessa joutuu yrittäjä silloin miettimään, uskallanko sen palkkauspäätöksen tehdä. Ja jotta tämä riski olisi vähän kohtuullisempi, sen takia näitä uudistuksia tarvitaan. Kysynkin ministeri Marttiselta: onko näiden molempien lakiesitysten, sekä henkilökohtaista irtisanomista koskevan että määräaikaisia työsuhteita koskevan lakiesityksen, tarkoituksena se, että yrittäjät pystyvät jatkossa hieman pienemmällä riskillä rekrytoimaan ja siten edesauttamaan sitä, että ihmiset pääsevät paremmin töihin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-06-12T16:22:41,2025-06-12T16:23:54,Hyväksytty,1.1 2025_65_40,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä. [Hälinää vasemmalta — Puhemies koputtaa]", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_41,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitoksia, herra puhemies! Edustaja Satonen on tässä aivan asian ytimessä. [Välihuutoja — Naurua] — Hyvät kollegat, kannattaa kuunnella. Kun kerran kysytään salissa, niin antakaa myös ministereitten sitten vastata. Kuten sanoin jo aikaisemmin, suuryrityksillä käytännössä on — niin kuin tiedetään, eikö näin? — suuret HR-osastot käytössä. He voivat käyttää kuitenkin eri tavalla työkaluja, mutta suomalaisella pienyrittäjällä tai pk-yrittäjällä, joita olen saanut tavata kansanedustaja-aikana ja nyt ministeriaikana satoja ympäri Suomea, ei, kuulkaa, ole kuin se yrittäjä ja työntekijä ja kenties toimistossa joku apukäsi, ja siellä on juuri se riski jokaisesta työntekijästä, joka palkataan yritykseen lisää, ollaan sitten Hämeenkyrössä, Porissa, Joensuussa, missä vain ollaankaan. Nämä yritykset, joita on Suomessa valtava määrä ja joissa on myös potentiaalia työllistää ja kasvaa lisää, tarvitsevat lisää työkaluja, ja näiden yritysten tukemiseksi ja heidän kasvunsa vahvistamiseksi nämä uudistukset tehdään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-06-12T16:23:54,2025-06-12T16:25:13,Hyväksytty,1.1 2025_65_42,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_43,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eilen saimme lukea Helsingin Sanomista, että hallitus aikoo seuraavaksi poistaa julkisen sektorin koulutuskorvauksen ja lakkauttaa työneuvoston sekä yhteistoiminta-asiamiehen. Kyse on jälleen mistäpä muusta kuin säästöistä. On kuitenkin hämmentävää, miten hallitus jatkuvasti löytää nämä säästökohteet suomalaisten työelämästä ja osaamisen kehittämisestä. Tämä on lyhytnäköistä. Esimerkiksi koulutuskorvauksella on tuettu työnantajia, jotka järjestävät työntekijöille paikallisia koulutuksia ammatillisen osaamisen kehittämiseksi. Arvoisa työministeri: Te olette jo lakkauttaneet aikuiskoulutustuen, leikanneet ammatillisesta koulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä. Miksi olette romuttamassa suomalaisten osaamista ja mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen ja uudelleenkouluttautumiseen muuttuvassa työelämässä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-06-12T16:25:13,2025-06-12T16:26:17,Hyväksytty,1.1 2025_65_44,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_45,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitoksia, herra puhemies! Oli kuitenkin hyvä kuulla, että edustaja myönsi sen — ainakin siellä viitteessä — että Suomen julkisen talouden tilanne on synkkä. Sen takia, hyvät kollegat, myös työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla tehdään tällä hetkellä paljon tehostamistoimenpiteitä ja käydään läpi sitä, voidaanko näitä hallintotehtäviä järjestää toisella tavalla. Pelkästään siis yt-asiamiehen ja työneuvoston lakkauttamisen säästövaikutus vuositasolla on 200 000 euroa julkisia varoja. Näitä täytyy siis hakea joka puolelta, koska meidän velvollisuus on huolehtia siitä, että julkinen talous saadaan laitettua taas vastaavasti parempaan kuntoon. Sen takia nämä kaikki toimenpiteet tullaan tekemään. Mutta haluan muistuttaa, hyvät kollegat, hyvät kansanedustajat: me käytämme edelleen merkittävän määrän julkisia varoja koulutuspolitiikkaan, työllisyyspolitiikkaan, suomalaisten työssä olevien ihmisten uudelleenkouluttautumismahdollisuuksiin, ja näitä polkuja kehitetään edelleen, [Puhemies koputtaa] vaikkakin taloustilanne on tällä hetkellä hyvin haastava.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-06-12T16:26:21,2025-06-12T16:27:40,Hyväksytty,1.1 2025_65_46,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hiltunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_47,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Pia,Hiltunen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Työttömyys kasvaa ja konkurssit lisääntyvät, ja julkisen talouden tilanne on heikko. Se näkyy myös nuorten asemassa. Korkeakoulu ei enää suojaa työttömyydeltä, ja pätkätyöt tosiaan ovat arkea. Samalla opiskelijoiden toimeentuloa heikennetään siirtämällä kaikki opiskelijat kesäksi toimeentulotuelle. Myös ylivelkaantuminen lisääntyy, ja kesätöitä ei ole tarjolla. Yhtä paikkaa hakee 100—1 000 henkilöä, joten se tarkoittaa, että tosi moni jää ilman työtä. Puhuitte, ministeri Marttinen, että haluatte vahvistaa pk-yritysten asemaa ja uskoa yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen, mutta itse haluaisin kyllä kysyä, että miten te haluatte vahvistaa näiden nuorten uskoa tulevaisuuteen tässä tilanteessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Pia Hiltunen,1534,2025-06-12T16:27:40,2025-06-12T16:28:34,Hyväksytty,1.1 2025_65_48,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_49,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitoksia, herra puhemies! Tässähän on kyse saman kolikon kääntöpuolesta, eikö näin? Kun suomalainen yrittäjä voi tarjota työtä, se nimenomaan tarjoaa silloin mahdollisuuksia muun muassa suomalaisille nuorille, jotka pääsevät sen kautta työn syrjään kiinni. Tässä taloustilanteessa on ollut erittäin valitettavaa, että muun muassa kesätyömahdollisuuksia on nyt ollut viime vuosina vähemmän tarjolla, ja vetoan myös työnantajiin siinä, että tulevaisuudessa yritykset kantaisivat myös omaa, laajempaa yhteiskuntavastuuta tarjoamalla laajasti näitä kesätyömahdollisuuksia nuorille, koska me kaikki tiedämme sen, miten tärkeää on päästä vaikka harjoitteluvaiheessa opintojen aikana kiinni niihin ensimmäisiin harjoittelujaksoihin tai jaksoihin työelämässä, ja sen takia on äärimmäisen tärkeä asia, että yritykset myös tunnistavat tämän puolen kaikkinensa. Hallituksen politiikan tavoitteena on luoda näkymää yrityksille kasvaa Suomessa, mikä tarjoaa siis lisää työmahdollisuuksia, ja se jos mikä hyödyttää suomalaisia nuoria. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Raskaaksi tulevia kustannuksia!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-06-12T16:28:38,2025-06-12T16:29:49,Hyväksytty,1.1 2025_65_50,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_51,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt kun tässä kovasti puhutaan siitä, että ei ole työtä, ei ole työllisiä, [Eduskunnasta: Mutta työttömiä riittää!] suuresti kunnioittamani ministeri Rydman, voitteko hieman avata tilannetta? Kuinka paljon te olette saanut aikaiseksi Rauman, Turun ja Helsingin telakalle tulevia työpaikkoja? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-06-12T16:29:49,2025-06-12T16:30:12,Hyväksytty,1.1 2025_65_52,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_53,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Wille,Rydman,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustajalle kysymyksestä. Hallitus on tosiaan kollegiona tehnyt paljon töitä useilla eri sektoreilla, mutta telakkasektori on hyvä esimerkki siitä, kuinka synkät pilvet ovat väistyneet ja aurinkoa näkyy kaikille näille telakoille. Kun aloitin kaksi vuotta sitten tässä hallituksessa elinkeinoministerinä, meillä oli kolme keskeistä telakkaa, jotka kaikki olivat tavalla tai toisella taloudellisissa vaikeuksissa. Helsingin telakka oli päätynyt venäläiseen omistukseen, siellä ei valmistettu laivoja ollenkaan. Turulla oli tunnetut vaikeutensa, ja Raumallakin oli vaikeuksia. Raumalla on päästy pitkälti omin voimin nykyiseen, huomattavasti parempaan tilanteeseen. Turun osalta kiinnitän huomiota siihen, että Saksassa telakka kaatui valtion ja osavaltioiden syliin. Meillä on tehty uudelleenjärjestelyitä, ja tilauskanta vaikuttaa erittäin vahvalta: työtä ja tulevaisuutta on meriteollisuuteen tiedossa. Helsingin telakka on saatu kätilöityä länsimaiseen omistukseen. On rakennettu ICE Pact -yhteistyö Kanadan, Yhdysvaltain ja Suomen välille. Kanadasta jäänmurtajatilauksia Suomeen Helsingin telakalle on jo tullut, [Perussuomalaisten ryhmästä: Loistavaa!] ja uskallanpa väittää, että ihan lähiaikoina [Puhemies koputtaa] olemme lähellä myöskin yhdysvaltalaisten tilausten osalta. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Parempaa kohden mennään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2025-06-12T16:30:12,2025-06-12T16:31:32,Hyväksytty,1.1 2025_65_54,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_55,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Puoliväliriihessä hallitus päätti poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeuden. Päätös on kannanotto järjestäytymistä vastaan, ja se heikentää työntekijöiden turvaa ja työmarkkinoiden vakautta. [Sari Sarkomaa: Sen takia on hyvä, että työpaikkoja tulee!] Seitsemän kymmenestä suomalaisesta ei halua hallituksen puuttuvan ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeuteen. SDP ei myöskään hyväksy tätä poistoa. Arvoisa työministeri, kun te aloititte tuoreen ministeripestinne, lupasitte kuunnella palkansaajia. Miksi te haluatte nyt heikentää suomalaista sopimusyhteiskuntaa ja palkansaajien järjestäytymistä? Aiotteko esittää ministerinä hallituksellenne, että tämä lakiesitys perutaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-06-12T16:31:37,2025-06-12T16:32:23,Hyväksytty,1.1 2025_65_56,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_57,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys työntekijöitä koskevista heikennyksistä (Timo Suhonen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 98/2025 vp,"Kiitoksia, herra puhemies! Kuten totesin jo aikaisemmin salissa, tämä hallitus ei peru tekemiään päätöksiä vaan valmistelee ne huolella ja antaa ne taas eduskunnan käsittelyyn. Tässä nyt on tärkeää huomata myös se, hyvät kansanedustajat, että kokonaisuudessaanhan suomalainen palkansaaja hyötyy hallituksen tekemästä veropolitiikasta. Palkansaajan ostovoima vahvistuu, koska tiedämme sen, että korot ovat jo lähteneet merkittävään laskuun, reaaliansiot kasvavat ja samaan aikaan vielä hallituksen tekemä veropolitiikka tukee siis kaikkien palkansaajien vahvempaa ostovoimaa. Itse ajattelen niin, että sillä vahvemmalla ostovoimalla kyllä on edelleen mahdollista maksaa sen oman liiton jäsenmaksu. Muistelen myös, että erään suuren suomalaisen median tekemässä gallupissa taisi olla niin, että aivan selkeä enemmistö vastaajista totesi, että tästä poistosta huolimatta he aikovat edelleenkin pysyä palkansaajaliikkeen jäseninä. En usko, että tällä tulee olemaan merkittävää vaikutusta järjestäytymisasteeseen, eikä sen heikentäminen myöskään ole missään tapauksessa [Puhemies koputtaa] hallituksen tavoitteena. [Suna Kymäläinen: Teidän pitää keksiä uusia keinoja, että pääsette siihen tavoitteeseen!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.1.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-06-12T16:32:23,2025-06-12T16:33:40,Hyväksytty,1.1 2025_65_58,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys puolustusmenojen rahoittamisesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 99/2025 vp,"Seuraava kysymys. — Edustaja Hanna Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_65_59,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys puolustusmenojen rahoittamisesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustan linja on, että puolustusmenoja tulee nostaa. Niin Suomen kuin Naton pitää vahvistaa puolustustaan. Naton huippukokous pidetään nyt heti kohta juhannuksen jälkeen. Odotus on, että jopa viisi prosenttia jäsenmaiden budjetista käytetään tulevaisuudessa puolustukseen. Meillä Suomessa on ollut tapana pyrkiä yksituumaisuuteen suurissa asioissa, etenkin ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioissa. Se on vuosikymmenten mittaan osoittautunut kestäväksi tavaksi hoitaa ja toimia. Se on ollut itse asiassa meidän pienen maamme vahvuus, ja se on myös meidän voimavara. Myös puolustusmenojen nosto pitäisi valmistella ja päättää yhdessä. Kyse on todella suuresta summasta rahaa samalla, kun taloutta joudutaan laittamaan kuntoon. Keskustan linja on, että myös hyvinvointiyhteiskunnasta on pidettävä huolta. [Jani Mäkelä: Eiks Kaikkonen ole puhunut teille, eiks Kurvinenkaa ole puhunut teille?] Parasta olisi, että yhteiset linjat sovittaisiin ennen Naton huippukokousta. Kuitenkaan näin ei ole nyt tehty. Kysynkin hallitukselta: miten aiotte hoitaa tätä isoa asiaa jatkossa, ja aiotteko ottaa [Puhemies koputtaa] myös opposition mukaan valmisteluun? [Antti Kurvinen: Tämä on aivan ydinkysymys!]", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.2.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-06-12T16:33:45,2025-06-12T16:35:01,Tarkistettu,1.1 2025_65_60,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys puolustusmenojen rahoittamisesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_65_61,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys puolustusmenojen rahoittamisesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Voin aloittaa ja mielellään puolustusministeri täydentää. Erittäin tärkeä asia. Nyt kaikkein isoin kysymys tässä on se, että tässä salissa niiden parlamentaaristen keskustelujen perusteella, joita on käyty, ei löydy tahoa, joka vastustaisi määrärahojen nostoa tai sitä, että olemme Nato-jäsenyyden myötä hyväksyneet sen, että Suomi täyttää sen, mitä Natossa yhdessä päätetään uhkaperusteisesti, ja sieltä tämä viisi prosenttia tulee. Mutta sitten tästä rahoituksesta, kun siitä on niin paljon puhuttu: Se on toinen kysymys, ja on jokaisen hallituksen edessä tehdä valinnat, mutta ne rahoituksen tavat ovat samat kuin kaikissa muissakin meidän valtion menoissa. Ne ovat työllisyys, talouden kasvu ja siitä syntyvät verotulot. Ne voivat olla leikkaukset muualta, jos rahat eivät riitä. Se voi olla verojen korotuksia tai se voi olla velkaa tai se voi olla EU:n yhteisiä panostuksia. Eri puolueilla on näistä asioista erilaisia näkemyksiä. Esimerkiksi hallitus ei kannata veronkorotusten linjaa. [Puhemies koputtaa] Me ollaan osoitettu, että me voidaan tehdä priorisointeja. Mutta tämä on toinen kysymys. [Puhemies koputtaa] Tärkeintä on se, että tässä salissa ollaan yksimielisiä siitä, että me täytämme sen, [Puhemies koputtaa] mitä Nato päättää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-06-12T16:35:01,2025-06-12T16:36:26,Hyväksytty,1.1 2025_65_62,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys puolustusmenojen rahoittamisesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 99/2025 vp,"Kiitoksia, pääministeri. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Savola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_63,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys puolustusmenojen rahoittamisesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nato-huippukokouksessa määritellään tuo uusi puolustusmäärärahojen taso, ja keskusta kannattaa sitä, että turvallisuuteen ja puolustukseen satsataan. Mutta arvoisa pääministeri ja hyvä hallitus: Se, miksi me tätä asiaa peräänkuulutamme, on se, että me olemme tottuneet tekemään isoja turvallisuus- ja puolustuspoliittisia ratkaisuja yhdessä, parlamentaarisesti yli puoluerajojen. Olisi erittäin valitettavaa se tilanne, että puolustusmäärärahoja ruvettaisiin asettelemaan vastakkain yhteiskunnan muiden toimintojen kanssa niin, että kansalaisille muodostuu väärä käsitys siitä, mikä on turvallisuuden ja puolustuksen merkitys meidän yhteiskunnallemme. Me puhumme paljon kriisinsietokyvystä, ja se on sitä, että jokainen suomalainen kokee tämän maan puolustamisen arvoiseksi maaksi, ja se tarkoittaa sitä, että on myös ymmärrys siitä, mitä meidän määrärahoillamme tehdään. Meidän pitää välttää nyt vastakkainasettelua ja parantaa kriisinsietokykyä. Kysyn teiltä, arvoisa pääministeri, kuinka huolehditaan siitä, että kansalaiset pysyvät mukana tässä keskustelussa, ja siitä, että he ymmärtävät, kuinka me [Puhemies koputtaa] näitä määrärahoja tulevaisuudessa käytämme? [Suna Kymäläinen: Hyvä kysymys! Leikataan köyhiltä lisää!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.2.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2025-06-12T16:36:33,2025-06-12T16:37:48,Hyväksytty,1.1 2025_65_64,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys puolustusmenojen rahoittamisesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Puolustusministeri Häkkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_65,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Antti,Häkkänen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys puolustusmenojen rahoittamisesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin siihen, miten kansalaisiin vaikuttaa sitoutuminen määrärahojen käyttöön puolustukseen: Sen viestinhän pitää lähteä myös täältä. Ollaanko me yksituumaisesti valmiita tekemään se, mikä Natossa ja Suomen puolustushallinnossa on suunniteltu, tarpeeksi Suomen puolustukselle suhteessa Venäjään ja heidän kumppaneiden muodostamaan uhkaan tulevina vuosina? Nyt on tehty viimeisen parin vuoden aikana se suunnitelma, mitä joukkoa ja kalustoa Nato-maat ja myös Suomi tarvitsevat uskottavan puolustuksen tarpeisiin, ja se hintalappu on kova. Se on julkaistu. Se Naton pääsihteerin tekemä esitys muutamia viikkoja ennen puolustusministerikokousta tuli pikaisella aikataululla jäsenmaille. Kanta piti muodostaa. Sen takia järjestettiin lukuisia palavereita, joissa informoitiin puolueita [Välihuutoja vasemmalta ja keskustasta] siinä aikataulussa, joka on tarjolla. Olikin ilo myös kuulla, että valtaosa puolueista kannattaa tätä. Kanta piti muodostaa. [Puhemies koputtaa — Keskustasta: Ei pidä paikkaansa!] Ei ollut sellaista vaihtoehtoa, että Suomi lähtee kaatamaan tätä hanketta. [Puhemies koputtaa] Sen takia oli erittäin tarpeellista, että useat puolueet ilmoittivat kannattavansa. Keskustelua jatketaan, mutta pyydän myös [Puhemies: Kiitoksia!] tälle ymmärrystä. [Anne Kalmari: Onko noussut värisuora päähän? Ei hyvä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.2.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2025-06-12T16:37:52,2025-06-12T16:39:18,Tarkistettu,1.1 2025_65_66,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys puolustusmenojen rahoittamisesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 99/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Pyydän myös muistamaan minuutin aikarajoituksen. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_65_67,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys puolustusmenojen rahoittamisesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 99/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Ja kiitos hallitukselle siitä, että te olette todella pitäneet eduskuntapuolueita varsin hyvin ajan tasalla. [Perussuomalaisten ryhmästä: Niin!] Ongelma ei ole ollut informoinnissa, vaan ongelma on ollut parlamentaarisen prosessin puutteessa, yhdessä sopimisessa ja päätöksenteossa. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Kun peräänkuulutimme parlamentaarista sopua Naton puolustusmenotavoitteesta, yksi hallituksen vastaväitteistä oli se, että on vaikea parlamentaarisesti käsitellä kesken olevia neuvotteluja. Nyt on kuitenkin niin, että meillähän on eduskunnassa voimassa oleva järjestely, jolla pystytään juurikin ottamaan kantaa kesken oleviin neuvotteluihin silloin, kun ne tapahtuvat Euroopan unionissa, eli suuri valiokunta. Kysyisin hallitukselta: Kun nyt huippukokous aikanaan puolustusmenotavoitteen pian lukitsee, niin miten näette tästä eteenpäin katsoessa? Olisiko paikallaan eduskunnassa kehittää jokin pysyvä etukäteismenettely, jolla voitaisiin eduskunnassa käsitellä Naton neuvotteluasetelmia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.2.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-06-12T16:39:21,2025-06-12T16:40:21,Tarkistettu,1.1 2025_65_68,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys puolustusmenojen rahoittamisesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 99/2025 vp,"Ministeri Häkkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_65_69,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Antti,Häkkänen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys puolustusmenojen rahoittamisesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tietysti ihan hygieniasyistä en ota kantaa siihen, miten eduskunta järjestää omat toimintansa, mutta on päivänselvää, että puolustuspolitiikka kuuluu selkeänä yksinomaisena toimivaltuutena eduskunnan ja hallituksen väliseen toimivaltaan, ja tälle asialle pitää olla myös laaja hallitus—oppositio-rajat ylittävä yhteinen ymmärrys. Sen takia tästä käydään, kuten perinteisiin kuuluu, aikataulujen raameissa mahdollisimman laajaa parlamentaarista keskustelua. [Vasemmalta: Niin, jälkikäteen!] Meillä on perinne, että puolustusselonteoissa, joiden valmistelu kestää keskimäärin kaksi vuotta, käydään aina tästä kansallisesta yksituumaisuudesta parin vuoden aikana tämä prosessi. Nyt oli muutamia viikkoja aikaa. [Vasemmalta: Ei pidä paikkaansa!] Sen takia joudumme tässä menemään nopeammin. Jos puolueilla on tukea tälle puolustuksen kyvyn nostolle — mille luulisin, että on, tilanne on sen verran vakava Euroopassa — niin kannustan myös ymmärrykseen tässä prosessikysymyksessä. Pienen maan pitää kyetä toimimaan myös ripeästi, [Puhemies koputtaa] ja tässä on tehty aikataulujen suhteessa parhaamme. [Puhemies koputtaa] Syksyllä tullaan myös järjestämään tästä perusteellista parlamentaarista prosessia vielä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.2.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2025-06-12T16:40:21,2025-06-12T16:41:44,Tarkistettu,1.1 2025_65_70,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys puolustusmenojen rahoittamisesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Ingo, varsågod.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_65_71,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Christoffer,Ingo,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys puolustusmenojen rahoittamisesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 99/2025 vp,"Ärade talman! Effekterna av Rysslands hänsynslösa krig i Ukraina syns på säkerhetsläget i Östersjön. Rysslands skuggflotta och kabelsabotage har väckt oro hos många. Finland ska så klart fortsättningsvis göra sitt yttersta för att stärka sin egen beredskap, finländarnas resiliens och också stödja Ukraina, och förstås krävs förhöjda försvarsanslag för det.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.2.aspx,sv,Christoffer Ingo,911821,2025-06-12T16:41:44,2025-06-12T16:42:11,Hyväksytty,1.1 2025_65_72,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Antti,Häkkänen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys puolustusmenojen rahoittamisesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen lähialueen turvallisuusympäristö on edelleen kohtuullisen rauhallinen. Itämerellä Venäjällä on jonkin verran aktiviteetti lisääntynyt. Ei ehkä voi sanoa, että sotilaalliset jännitteet ovat varsinaisesti lisääntyneet, mutta Venäjän aktiviteetti on lisääntynyt, samoin myös ilmatilan osalta. Eli Venäjällä on edelleen hyvin aktiivista toimintaa. Samoin tietysti maarajan puolella heidän läntisen sotilaspiirinsä vahvennustoiminnot etenevät. Eli me varaudutaan siihen, että Ukrainan sodan päättymisen jälkeen Venäjällä on kyky ja resurssit vahvistaa toimintoja niin Itämeren alueella kuin sitten tuolla maaraja-alueilla. Suomella on erittäin hyvät kyvykkyydet maan kokoon nähden. Tarvitsemme tietysti liittolaisten vahvaa toimintaa, ja nämä kaikki hankkeet etenevät tällä hetkellä oikeassa aikataulussa. Harjoitustoiminta on vilkasta, ja kykenemme valvomaan maa‑, meri‑ ja ilma-aluetta ja kyberalueita meidän omillakin kyvyillä aika kattavasti tällä hetkellä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.2.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2025-06-12T16:42:44,2025-06-12T16:43:48,Tarkistettu,1.1 2025_65_73,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys puolustusmenojen rahoittamisesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_65_74,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys puolustusmenojen rahoittamisesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Niin kuin sanottu, keskusta tukee Suomen puolustuksen vahvistamista. Muun muassa talvisodan opetus oli se, että mitä vahvemmin koko kansa, kaikki eri kansalaispiirit, ovat mukana Suomen puolustuksen vahvistamisessa ja rakentamisessa, sitä vahvempia ovat myös kansa ja sen puolustuskyky. Mitä tulee näihin puolustusministerin mainitsemiin tilaisuuksiin eduskuntaryhmille, niin ne ovat käsittääkseni olleet pelkkiä informaatiotilaisuuksia, eivät todellista eduskunnan osallistamista, saati parlamentaarista prosessia. EU-budjetin valmistelussa valtiovarainministeriöllä on hyvin keskeinen rooli, ja olisinkin kysynyt nyt hallitukselta, kun näitä todella isoja, vuosia ja vuosikymmeniä eteenpäin vaikuttavia taloudellisia sitoumuksia Suomi tekee Naton suuntaan, olisin kysynyt teiltä, arvoisa valtiovarainministeri: kuinka valtiovarainministeriö on ollut tässä prosessissa mukana osana tätä Nato-määrärahatavoitteiden valmistelua, ja kuinka tämä on kytketty Suomen valtiontalouden valmisteluun?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.2.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-06-12T16:43:48,2025-06-12T16:45:01,Tarkistettu,1.1 2025_65_75,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys puolustusmenojen rahoittamisesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_65_76,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys puolustusmenojen rahoittamisesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeriö on koko prosessin ajan tehnyt yhteistyötä puolustusministeriön kanssa. Tämä on käynyt normaalin valtioneuvoston talouspoliittisen prosessin läpi, ja kaikki päätökset on tehty erittäin läheisessä yhteistyössä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-06-12T16:45:01,2025-06-12T16:45:20,Tarkistettu,1.1 2025_65_77,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys puolustusmenojen rahoittamisesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Pauli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_65_78,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys puolustusmenojen rahoittamisesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vahva puolustus ja maanpuolustustahto ovat tärkeämpiä kuin vuosikymmeniin. Suomi on tehnyt paljon, kiitos eduskunnan. Olemme huolehtineet varautumisesta, asevelvollisuudesta ei ole luovuttu, olemme liittyneet Natoon, rajaturvallisuuslaki on säädetty ja Ottawan sopimuksesta irtautuminen on hyvässä vauhdissa — tänään puolustusvaliokunta sai lausuntonsa asiasta valmiiksi. Pelotteen vahvistaminen ja varautuminen on aina edullisempaa kuin mahdollisen kriisin kustannukset niin taloudellisessa kuin henkisessä mielessä. Kysyn valtiovarainministeri Purralta: mitkä ovat ne taloudelliset realiteetit ja mahdollisuudet turvata myös jatkossa puolustukseen tulevat investoinnit? Toinen kysymys liittyy siihen, että mikäli Haagin kokouksessa hyväksytään tämä viisi prosenttia, josta 1,5 prosenttia pitäisi olla ikään kuin kovan ytimen ulkopuolella, voidaanko niitä käyttää huoltovarmuuteen, väestönsuojeluun ja missä määrin liikenteen uudelleeninvestointeihin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.2.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-06-12T16:45:22,2025-06-12T16:46:37,Tarkistettu,1.1 2025_65_79,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys puolustusmenojen rahoittamisesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_65_80,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys puolustusmenojen rahoittamisesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että eduskunta keskustelee kyselytunnilla tästä valtavan tärkeästä asiasta. On myös erittäin hyvä, että se liitetään tähän koko julkisen talouden ja valtiontalouden tilaan, koska tässä prosenttikeskustelussa, jota nyt Naton piirissä käydään, helposti varsinkin kansalaiselta, joka näiden asioiden parissa ei ole, unohtuu se, että puhutaan erittäin merkittävistä miljardeista. Siitä huolimatta, että tässä salissa on erittäin laajaa yhteisymmärrystä siitä, että tämä on välttämätöntä, tämä kuuluu valtion ydintehtäviin ja meidän pitää kaikissa oloissa kyetä suojaamaan turvallisuus ja suvereniteetti, me puhumme tulevaisuudessa merkittävistä lisätarpeista paitsi puolustukseen myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon tilanteessa, jossa meidän valtiontalous ja julkinen talous ovat edelleen hyvin heikossa kunnossa. Samaan aikaan kokonaisveroasteen nostaminen ei liene sellainen toimi, jota ainakaan tällaisen niukan kasvun oloissa haluttaisiin edistää, joten on päivänselvää, että samanlainen tiukka taloudenpito, priorisointi ja [Puhemies koputtaa] kaiken lisäpanostuksen laittaminen siihen, että maahan saadaan aitoa talouskasvua, on täysin välttämätöntä. Toivottavasti tämä eduskunta jakaa tämän ymmärryksen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-06-12T16:46:37,2025-06-12T16:47:59,Tarkistettu,1.1 2025_65_81,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys puolustusmenojen rahoittamisesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_65_82,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys puolustusmenojen rahoittamisesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri osuu juuri oikeaan kysymykseen, eli siihen, miten kaikki pidetään mukana. Me täällä peräänkuulutamme sitä, että käymme keskustelua hallituksen ja opposition kanssa, jotta me pystymme pitämään huolen Suomen turvallisuudesta ja toisaalta huolehdimme myös siitä maanpuolustuskyvystä ja maanpuolustustahdosta. Se tarkoittaa sitä, että kun täällä tehdään yhteistyötä, niin myös suomalaiset näkevät, että silloin myös kaikista heistä huolehditaan, eli siinä kun huolehditaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, niin huolehditaan myös vanhustenhoidosta, huolehditaan myös koulutuksesta tai vaikka terveydenhuollosta. Valtiontalouden tilanne on todella heikko, ja valitettavasti tämä hallitus ei ole onnistunut toteuttamaan niitä lupauksia. Nyt pääministeri on sanonut, että kyllä talouskasvulla myös näihin Naton tavoitteisiin voidaan vastata, mutta kun se pelkkä talouskasvu ei asiantuntijoiden mukaan riitä. Siksi tarvitaan keskustelua myös hallituksen ja opposition kanssa, miten tämä todella rahoitetaan. Eli mikä on hallituksen näkemys: miten näihin puolustuksen tuleviin vaatimuksiin vastataan, [Puhemies koputtaa] ja miten te nyt aiotte käydä keskustelua yli hallitus—oppositio-rajojen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.2.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-06-12T16:48:02,2025-06-12T16:49:21,Tarkistettu,1.1 2025_65_83,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys puolustusmenojen rahoittamisesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_65_84,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys puolustusmenojen rahoittamisesta (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sinänsä se on... No, en sano. Vastasin tähän jo aikaisemmassa puheenvuorossani, mutta toistan: Siis ei tietenkään pelkkä talouskasvu riitä tässä tilanteessa, jos meillä on valtavasti alijäämäinen julkinen talous, kattamaan näitä menoja, se on aivan selvä, mutta se on paras tapa. Kaiken muunkin rahoittamiseen paras tapa on se, että suomalaisilla on töitä ja valtio saa verotuloja. Mutta jos tämä ei riitä, niin silloin ne keinot ovat siis priorisointi, leikkaaminen muualta, se on verotuksen kiristäminen, josta nyt erityisesti en henkilökohtaisesti pidä, se on lisävelanotto tai sitten se on Euroopan unionin jonkinlaiset [Antti Kurvinen: Tuleeko parlamentaarinen prosessi?] rahoitusvälineet. Nämä ovat asioita, joista me käymme koko ajan keskustelua. Se on aivan samaa keskustelua kuin se, mistä me saamme ne lisämiljardit, mitä me tarvitsemme niiden sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitamiseen, millä me rahoitamme kasvavat korkokulut. Tämä on jokaisen hallituksen edessä tästä eteenpäinkin. Mutta minusta nyt, kun puhutaan viestistä suomalaisille, pitää kiinnittää huomiota siihen, että tämä sali on lähestulkoon yksimielisesti antanut tukensa sille, että siihen Naton viiteen prosenttiin Suomen pitää mennä mukaan. [Puhemies koputtaa] Ajatelkaa tilannetta, [Välihuutoja] että me Venäjän rajamaana menisimme sinne kokoukseen sanomaan, että ei tämä kyllä meille käy. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-06-12T16:49:21,2025-06-12T16:50:41,Tarkistettu,1.1 2025_65_85,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys eheytyshoitojen kieltämisestä (Bella Forsgrén vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2025 vp,"Seuraava kysymys. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_65_86,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys eheytyshoitojen kieltämisestä (Bella Forsgrén vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vihapuheen lisääntymistä, väkivallan uhkaa, pelkoa oman identiteetin paljastumisesta, hiljentämistä — tätä on arki yhä enemmän sateenkaari-ihmisille anti-gender-liikkeen maailmanlaajuisen vahvistumisen myötä. Myös Suomessa sateenkaari-ihmisten ilmoittamien viharikosten määrä on kasvussa. Vietämme Pride-kuukautta tällä hetkellä. Tasa-arvon edistämiseksi ja anti-gender-liikkeen vastustamiseksi me tarvitsemme kuitenkin tekoja vuoden jokaisena päivänä. Valitettavasti hallitus ei näitä toimia edistä. Hallitusohjelma ei sisällä ainuttakaan erityistä kirjausta sateenkaari-ihmisten ihmisoikeuksien vahvistamiseksi. Hallitus ei myöskään ole ryhtynyt eduskunnan tahdon mukaiseen lainvalmisteluun eheytyshoitojen kieltämiseksi lailla. Kysyisinkin teiltä, pääministeri Orpo: millä valtuudella hallitus kävelee eduskunnan yli, kun ei vie eheytyshoidot kieltävää kansalaisaloitetta eteenpäin?", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.3.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-06-12T16:50:50,2025-06-12T16:52:02,Tarkistettu,1.1 2025_65_87,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys eheytyshoitojen kieltämisestä (Bella Forsgrén vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_65_88,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys eheytyshoitojen kieltämisestä (Bella Forsgrén vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeusministeri ei ole paikalla, mutta toki vastaan. Ensinnäkin tasa-arvo, ihmisten yhdenvertaisuus ja jakamaton ihmisarvo ovat suomalaisen yhteiskunnan peruskulmakiviä, ja niistä pitää huolehtia. Nämä löytyvät kyllä hallitusohjelmasta. Sen lisäksi me olemme yhdessä hyväksyneet tässä salissa yhdenvertaisuusohjelman, ja sitä hallitus panee toimeen. Sillä halutaan päästä tilanteeseen, että Suomessa yhdenkään ihmisen ei tarvitse pelätä, ei joutua syrjityksi, ei seksuaalisen suuntautumisen, ei taustansa, ei ihonvärinsä, ei minkään vuoksi, [Antti Kurvinen: Onko perussuomalaiset samaa mieltä?] vaan kaikki ovat tasa-arvoisia, ja tämä pitää pitää. Se on Suomen suuri arvo. Mitä tulee kansalaisaloitteeseen, niin aivan normaaliprosessissa hallituksen on vastattava eduskunnalle tähän, ja me tullaan käymään tämä asia läpi. Oikeusministeri ei ole paikalla, mutta tämä on normaalijärjestys. [Antti Kurvinen: Onko koulutuksessa?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-06-12T16:52:05,2025-06-12T16:53:11,Hyväksytty,1.1 2025_65_89,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys eheytyshoitojen kieltämisestä (Bella Forsgrén vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2025 vp,"Kiitoksia. — Sallin yhden lisäkysymyksen tähän aiheeseen. Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_90,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys eheytyshoitojen kieltämisestä (Bella Forsgrén vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Puhutaan todella tärkeästä asiasta, ja valitettavasti on niin, että vihapuhe on lisääntynyt tässä maassa myös hallituksen toimien takia. On erittäin valitettavaa, että kun esimerkiksi tasavallan presidentti Stubb ja hänen puolisonsa ovat Priden suojelijoita, niin hallituspuolueen edustaja hyökkäsi tätä vastaan. Tämä antaa erittäin ikävän signaalin tietenkin myös hallituksen sisältä, että presidentin näin hienoa toimintaa ei arvosteta. Haluaisinkin kysyä pääministeri Orpolta: Mitkä ovat ne konkreettiset teot ja toiminnat, joita te teette sateenkaariväestön eteen ja sen eteen, että kaikki nämä ihmiset tuntisivat itsensä tervetulleiksi tähän maahan ja että he voisivat elää turvallista elämää? Erityisesti lasten ja nuorten näkökulmasta tilanne on tällä hetkellä todella huolestuttava.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-06-12T16:53:11,2025-06-12T16:54:15,Hyväksytty,1.1 2025_65_91,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys eheytyshoitojen kieltämisestä (Bella Forsgrén vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_92,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys eheytyshoitojen kieltämisestä (Bella Forsgrén vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 100/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sitä en todellakaan ilolla katsonut, että presidentin valintoja arvioidaan ja arvostellaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Se on sananvapautta!] Mitä itse asiaan tulee, niin toistan edelleenkin sen, että Suomi pitää pitää tasa-arvoisena maana, yhdenvertaisena maana, ja meidän vähemmistöistä pitää huolehtia. Heidän ihmisarvostaan ja heidän oikeuksistaan pitää pitää tässä maassa huolta. Jokaisella on oikeus Suomessa tuoda näitä asioita esille, ja arvostan ihmisiä ja liikkeitä, jotka näin tekevät. [Sanna Antikainen: Nimenomaan!] Samaan aikaan todella toivon, että me pystymme keskustelemaan näistä asioista myöskin ilman kiihkoa, kuunnellen toisiamme ja ymmärtäen toisiamme, eikä myöskään rakentaen aina vastakkainasettelua. [Sanna Antikainen: Alleviivaten ”ymmärtäen”!] ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-06-12T16:54:15,2025-06-12T16:55:06,Hyväksytty,1.1 2025_65_93,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys maahanmuuton kokonaiskustannuksista (Timo Vornanen tv)>>>Suullinen kysymys SKT 101/2025 vp,"Seuraava kysymys. — Edustaja Vornanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_65_94,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Timo,Vornanen,Kansanedustaja,TV,Suullinen kysymys maahanmuuton kokonaiskustannuksista (Timo Vornanen tv)>>>Suullinen kysymys SKT 101/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eilen tässä salissa käsiteltiin julkisen talouden suunnitelmaa, ja nyt onkin hyvä hetki nostaa käsittelyyn yksi miljardiluokan talouden asia, jota ei ole selvitetty koskaan Suomessa tai yhdenkään hallituksen aikana. Puhun maahanmuuton kokonaiskustannuksista. Näitä maahanmuuton aiheuttamia kokonaiskustannuksia ei ole koskaan selvitetty Suomessa, eikä niiden suuruutta tiedä yksikään ministeri, kansanedustaja tai virkamies. Mielestäni tämä on täysin käsittämätöntä ja myöskin veronmaksajia kohtaan vastuutonta. Vastikään Alankomaissa selvitettiin maahanmuuton kokonaiskustannukset, ja siellä järkytyttiin niiden suuruudesta. Mikäli Alankomaiden kustannukset suhteutetaan Suomen olosuhteisiin, niin maahanmuutto maksaa meille useita miljardeja euroja vuodessa. Tässä taloustilanteessa tämä on mielestäni aivan järkyttävää touhua. Vaikka maahanmuuton kokonaiskustannusten selvittäminen [Puhemies koputtaa] ei ole hallitusohjelmassa, kysyn kuitenkin: aiotteko selvittää nämä kustannukset tämän hallituskauden aikana tai laittaa [Puhemies koputtaa] edes kustannusten selvityksen alulle, [Puhemies: Kiitoksia!] ja jos ette, niin miksi?", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.4.aspx,fi,Timo Vornanen,1522,2025-06-12T16:55:14,2025-06-12T16:56:41,Hyväksytty,1.1 2025_65_95,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys maahanmuuton kokonaiskustannuksista (Timo Vornanen tv)>>>Suullinen kysymys SKT 101/2025 vp,"Nyt aika on käytetty. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_96,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys maahanmuuton kokonaiskustannuksista (Timo Vornanen tv)>>>Suullinen kysymys SKT 101/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kysyjä on aivan oikeassa. On aika merkillistä, että tässä maassa ei ole kyetty valtiollisella tasolla tätä kokonaisuutta selvittämään, [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] kuten on tehty useissa muissa eurooppalaisissa maissa. Kun budjettikirjaa katsoo, niin ne kulut, jotka siellä osuvat momenteille — kuten kotouttaminen tai vastaanottotoiminta — ovat kyllä pieni murto-osa siitä kokonaiskustannuksesta, joka maahanmuutosta syntyy. [Sanna Antikainen: Juuri näin!] Voinkin nyt ilokseni kertoa, että VATT nimenomaan käynnistää ja on käynnistänyt tällaisen tutkimuksen, jossa pyritään haarukoimaan nämä kaikki kustannukset. [Sanna Antikainen: Hienoa, mahtavaa!] Tämä toimeksianto on valtiovarainministeriön toimesta tuossa keväällä laitettu eteenpäin, ja toivottavasti mahdollisimman pian saamme näitä lukuja ulos. Se on kyllä myös kansalaisille, uskoisin, erittäin silmiä avaavaa. [Petri Huru: Me perussuomalaiset taidettiin tämäkin hoitaa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.4.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-06-12T16:56:45,2025-06-12T16:57:39,Hyväksytty,1.1 2025_65_97,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta (Jaana Strandman ps)>>>Suullinen kysymys SKT 102/2025 vp,"Seuraava kysymys. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_65_98,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta (Jaana Strandman ps)>>>Suullinen kysymys SKT 102/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten viesti on selvä: koulun pitää olla turvallinen paikka, [Välihuutoja vasemmalta] jossa lapset voivat keskittyä oppimiseen ja saavat tukea, kun sitä tarvitsevat. Tämä hallitus tunnistaa koulujen ja nuorten ongelmat eikä hyssyttele niitä. Jengirikollisuuden kitkemiseen on ryhdytty, ja vastenmielinen nöyryyttäminen, jossa kiusaajat kuvaavat uhrejaan videolle, muuttuu rangaistuksen koventamisperusteeksi. Hallitus myös kielsi kännyköiden käytön oppitunneilla. Haastavasta taloustilanteesta huolimatta olemme saaneet paljon hyvää aikaan, jopa 200 miljoonaa euroa lisää rahaa kouluihin ja oppimisen tuen parantamiseen. Tämä on oikea suunta, johon me perussuomalaiset haluamme suomalaista koulua ohjata. Arvoisa opetusministeri, miten varmistetaan, että nämä hyvät uudistukset, kuten oppimisen tuki, todella jalkautetaan jokaiseen kuntaan ja annetut lisäpanostukset menevät sinne, minne ne on tarkoitettu, eli tuen parantamiseen koulujen arjessa?", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.5.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-06-12T16:57:45,2025-06-12T16:58:58,Hyväksytty,1.1 2025_65_99,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta (Jaana Strandman ps)>>>Suullinen kysymys SKT 102/2025 vp,"Kiitoksia. — Opetusministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_100,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta (Jaana Strandman ps)>>>Suullinen kysymys SKT 102/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Edustaja Strandman toteaa ihan oikein, että panostamme merkittävästi perusopetukseen, peruskouluun, tämän hallituskauden lopulla. Rahoitusta on kasvatettu 200 miljoonalla, mikä on merkittävä arvovalinta tässä haastavassa tilanteessa. Kun koululaiset ansaitun kesäloman jälkeen palaavat kouluun elokuussa, he palaavat toivottavasti hieman rauhallisempaan kouluun. On paremmin rauhaa tehdä töitä tunneilla, kun kännykät on jätetty laukkuihin tai säilöön. On hieman enemmän aikaa paneutua niihin perustaitoihin, kun alakoulussa on lisätunteja äidinkielessä ja matematiikassa. Ja ihan kuten nostatte esille, oppimisen tukeakin vahvistetaan. Se on pelkästään itsessään 100 miljoonan euron panostus. Meillä on vahvat, ohjaavat tekijät rahoituksen ohjaamisessa kouluun asti. Mutta on toki niin, että valtaa on myöskin sitten paikallisilla päättäjillä, joten nyt kannattaa olla valppaana siinä omassa kunnassa, varmistaa, että rahat varmasti ohjautuvat kouluun asti, pulpettiin asti. Opetushallituksen suunnasta tulee tietenkin ohjeistusta. Opetussuunnitelmiakin on päivitetty, nämä asiat huomioon ottaen. Mutta kehotan kaikkia paikallisia päättäjiä nyt varmistamaan, että omassa kotikunnassakin se liikkumavara, joka käytetään, käytetään viisaasti ja että esimerkiksi nämä lisätunnit ihan täysimääräisesti laitetaan sinne koulun penkille asti, ettei tässä sitten yritetä luistaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+2.5.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-06-12T16:59:03,2025-06-12T17:00:40,Hyväksytty,1.1 2025_65_101,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu. Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_65_102,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tänään käsittelemme hallituksen esitystä, jolla muutetaan biopolttoaineita, bionesteitä ja biomassapolttoaineita koskevaa lakia sekä kumotaan yksi säännös uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetusta laista. Kyse on ennen kaikkea teknisestä mutta erittäin tärkeästä lainsäädäntöuudistuksesta. Tämän esityksen tavoitteena ei ole perääntyä ympäristövastuustamme. Tavoitteena on saattaa Suomen lainsäädäntö vastaamaan EU:n uusiutuvan energian direktiivin RED kolmosen vaatimuksia ja turvata se, että uusiutuvat polttoaineet lasketaan jatkossakin osaksi Suomen ilmastotavoitteita ja ‑velvoitteita. Arvoisa puhemies! Tämä lakiuudistus ei ole yksittäinen toimi vaan osa laajempaa siirtymää kiertotalouteen. Kiertotalous ei ole tulevaisuuden idea tai jotain kaukaista. Se on jo käynnissä oleva todellisuus, jota meidän tarvitsee yhä voimakkaammin edistää. Siksi meidän on lainsäädännössä mahdollistettava, että kaikki käytössämme olevat raaka-aineet kiertävät tehokkaasti, vastuullisesti ja kestävästi. Uudistus tuo mukanaan muutoksia, joilla tämä mahdollistetaan. Esityksen mukaan kansallisella järjestelmällä voitaisiin jatkossa osoittaa myös muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden vaatimustenmukaisuus. Tällaisia ovat esimerkiksi vetypohjaiset polttoaineet, jotka ovat tärkeä osa puhdasta siirtymää. Tämä lisää luottamusta markkinoilla ja vauhdittaa uuden teknologian käyttöönottoa niin liikenteessä kuin teollisuudessa. Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää esitystä perusteltuna ja välttämättömänä. Talousvaliokunta nostaa esiin, että RED kolmosen direktiivin kestävyyskriteerien täyttäminen on edellytys sille, että biopolttoaineet voidaan laskea mukaan EU:n ja Suomen uusiutuvan energian tavoitteisiin. Lakia muutettaessa on myös meidän velvollisuutemme seurata, ettei esitys lisää kohtuutonta hallintoa pienemmille tai uusille laitoksille, sillä tämä ei edistä kestävää kasvua. Siksi esityksessä on huomioitu pienet laitokset säätämällä tarpeellisia poikkeuksia ja tarkastelemalla mahdollisuutta kevennettyihin todentamismenettelyihin tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! Meidän on rakennettava sellaista energiajärjestelmää, joka ei perustu ylikulutukseen eikä jätä tulevia sukupolvia maksumiehiksi. Tämä laki on osa sitä rakennustyötä. Siinä on kysymys energian kestävyydestä, luonnon monimuotoisuudesta ja huoltovarmuudesta, mutta ennen kaikkea siinä on kyse viisaasta raaka-aineiden, resurssien käytöstä. Meillä Suomessa on kyky, tahto ja teknologia hyödyntää sekä biologisia että synteettisiä uusiutuvia polttoaineita vastuullisesti. Nyt me luomme sille selkeät ja kansainväliset vaatimukset täyttävät pelin säännöt. Tämä laki on selkeä viesti siitä, että Suomi uskoo kiertotalouteen, sen vastuullisuuteen ja energian käyttöön ja tulevaisuuden rakentamiseen. Me teemme työtä tulevaisuuden vuoksi, emme itsellemme vaan lapsillemme ja lastenlapsillemme. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-12T17:02:35,2025-06-12T17:07:19,Hyväksytty,1.1 2025_65_103,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Mehtälä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_104,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tiedän, että olen tämän sanonut täällä usein, mutta on pakko ihmetellä sitä sanojen ja tekojen ristiriitaa, mitä on hallitusohjelmassa ja hallituksen teoissa. Hallitusohjelmassa halutaan erinomaisin tavoittein edistää ”biokaasutuotannon kehittämistä ja käynnistämistä sekä biokaasun monipuolista käyttöä”. Tähän mennessä, hyvä hallitus, olette toimineet täsmälleen päinvastoin. Nyt käsittelemme lakia, jonka tarkoituksena on varmistaa, että erilaiset biopolttoaineet ja ‑nesteet tuotetaan kestävällä tavalla. Lakiesitys liittyy EU-lainsäädännön toimeenpanoon. Uuden lain myötä myös sahalaitokset, jotka ovat kooltaan 7,5—20 megawattia, joutuvat niin sanotun todentamismenettelyn piiriin. Eli kun nämä sahat kuivaavat lämpölaitoksessaan puutuotteitaan, ne joutuvat todentamaan, että polttoaineena käytetty kuori, puru ja hake on kestävästi tuotettua. Tämähän on täysin arkijärjen vastaista ja kallista. Se maksaa ensimmäisenä vuonna 13 500 euroa per yritys ja jatkossa joka vuosi noin 7 000—8 000 euroa. [Hannu Hoskonen: Voi hyvänen aika!] Siksi esitämme, että hallitus valmistelee viipymättä kevyemmän todentamismenettelyn alle 20 megawatin laitoksille. Samalla ihmettelen, miksi näin ei ole jo tehty, koska siihen olisi ollut täydet mahdollisuudet. Arvoisa puhemies! Osana tätä lakiuudistusta hallitus myös esittää, että kokonaislämpöteholtaan alle kahden megawatin laitosten hallinnollista taakkaa kevennetään siten, että niiden ei tarvitse tehdä todentamista. Tässä on vain yksi pieni ongelma. Siis tämä ei koske biokaasulaitoksia, joita valtaosaltaan nämä kahden megawatin laitokset ja sitä pienemmät ovat. Maatilojen biokaasulaitokset joutuvat kestävyyden todentamiseen, jotta saavat verohyödyn, ja tässä on kyse päätöksestä, jonka hallitus ihan itse teki reilu vuosi sitten. No, entäs Ruotsissa? Ei veroseuraamuksia maatilojen biokaasulaitoksille, ei todentamisvaatimusta. Viime vuoden lopulla Euroopan komissio vahvisti sen, minkä olin jo käsittelyssä talousvaliokunnassa tuonut esille, että tämä todentaminen ei ole välttämätöntä. Nimittäin Euroopan komissio vahvisti Ruotsille sen, että maatilatasoisten biokaasulaitosten verovapaus on EU:n valtiontukisääntöjen mukainen. Eli Ruotsissa ja useimmissa EU-maissa maatilojen biokaasutuotanto on verotonta. Meillä ei, ja samalla hallitus on itse tehnyt tyhjäksi omat hyvät kirjauksensa biokaasun tuottamiseen liittyen. Jätimme lakialoitteeseen vastalauseen ja kolme lausumaehdotusta, jotka saivat hallituspuolueiden edustajiltakin myönteisen palautteen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+8.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-06-12T17:07:29,2025-06-12T17:10:47,Hyväksytty,1.1 2025_65_105,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_106,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on ilmaston ja luonnon kannalta vakavasti puutteellinen. Metsäbiomassasta tuotettujen polttoaineiden kestävyyden arvioinnille on asetettu nyt erittäin löysät kriteerit. Metsäbiomassaa ei rajata riittävän vahvasti tosiasiallisesti kestäviin jakeisiin. Hallitus jatkaa siis näin täysin kestämättömän puunkäytön ja hakkuiden mahdollistamista. Tämä tarkoittaa, että hiilinieluja ei saada elpymään ja luonnon monimuotoisuus tulee jatkamaan hupenemistaan. EU:n uusiutuvan energian direktiivi edellyttää, että biomassan käyttö on linjassa niin jäsenvaltioiden kansallisten ilmastosuunnitelmien kuin EU-tasolla asetettujen maankäyttösektorin velvoitteiden kanssa. Yksinkertaisesti sanottuna Suomessa näin ei ole. Itse asiassa me olemme kaukana maankäyttösektorin ilmastotavoitteista, ja hallituksen esitys tarjoaa nyt nolla keinoa tämän tilanteen korjaamiseksi. Tämä esitys siis sallii kestämättömän metsien käytön. Se täysin sivuuttaa puunkäytön negatiivisia nieluvaikutuksia koskevan valtavan ongelman, eikä se tarjoa mitään ratkaisuja sen ehkäisemiseksi, että Suomessa jalostuskelpoista puuta ei enää päätyisi suoraan energiakäyttöön. Eli tämä viimeisin siis rikkoo myös räikeästi EU:n edellyttämää niin kutsuttua kaskadiperiaatetta, ja aivan erityisen traagiset ovat nämä hallituksen vanhojen metsien kriteerit, jotka ovat täysin tieteen vastaiset, mutta joihin tässäkin esityksessä nyt vahvasti nojataan. Meidänhän tulee suojella meidän arvokkaat vanhat ja luonnontilaiset metsät eikä antaa niitä metsäteollisuuden käyttöön. Tämä oli myös se lupaus, jonka Orpon hallitus teki hallitusohjelmassaan, mutta tämäkin lupaus petettiin. Eli, arvoisa puhemies, me tarvitsemme aidosti kestävää energiapolitiikkaa emmekä tällaista viherpesua.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+8.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-06-12T17:10:47,2025-06-12T17:13:22,Hyväksytty,1.1 2025_65_107,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_108,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys laiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta on todellakin järkyttävää luettavaa. Miten Suomi voi näin alas vajota? Emme voi enää omia biopolttoaineitamme käyttää ilman, että rakennetaan sen ympärille vapaaehtoisesti — huom.: vapaaehtoisesti — omilla päätöksillä, ilman EU-pakotteita, valtava byrokratia. Tuhansien eurojen kustannukset näille pienille biolaitoksille, jotka tuottavat tärkeää kaukolämpöä asukkaille tai teollisuuslaitoksille, missä ne sitten ovatkaan. Onhan tämä aivan järkyttävää. Kaiken tämän valtavan byrokratian takana on se tavoite, että Euroopan unionin erilaisilla päätöksillä, kuten tämä RED kolmonen on, Suomen metsät otetaan Euroopan unionin valvontaan pala palalta. Tämä on sitä liittovaltiokehitystä pahimmasta päästä. Suuresti ihmettelen sitä, että tätä ovat tekemässä kokoomus ja perussuomalaiset, joiden pitäisi olla tämän vapaan yhteiskunnan vahvimpia tukimiehiä, ainakin puheittensa mukaan. Nyt tätä valtavaa hallintohimmeliä rakennetaan ja luodaan semmoinen valvontajärjestelmä, josta suomalainen ihminen ja suomalainen pienyrittäjä ei kerta kaikkiaan selviä. Ensin pitää hyväksyttää nämä laitokset, jotka maksavat tuhansia ja tuhansia euroja, ja sitten tulee valvontamaksu. Tulee väkisin mieleen eräs mennyt valtio, missä luottamus oli hyvä mutta valvonta oli parasta — kontrolli oli oikein kovaa. Siihenkö tässä nyt pyritään? Ja ajatelkaapa, hyvät ystävät, kun edustaja Kivelä tässä todisti, että ei puuta saa polttaa. No, nimenomaan teidän vaatimuksena tukkipuuta menee nyt valtavat määrät suoraan polttoon. Kun turve poistettiin... Ensinnäkin se on uusiutuva luonnonmateriaali, kuten kaikki tiedämme. Se on luonnontiedettä, ihan perusoppeja, ei siinä tarvita muuta. Nyt kun tämä kiellettiin, niin valtavat määrät tukkipuuta ja kuitupuuta ajetaan suoraan polttoon, ja mihin se johtaa? Se johtaa siihen aivan varmasti, että tämäkin hallituksen esitys, mitä käsittelemme, tulee johtamaan siihen, että metsäteollisuus tulee pikkuhiljaa tästä maasta vetäytymään ja toteamaan, että ei tässä maassa kannata enää tuottaa mitään. Se johtaa pikkuhiljaa siihen, että me joudumme luopumaan terveydenhuollon tasosta, sivistyspuolen tasosta, leikataan kaikilta opetustasoilta rahat pois. Eläketurvakin alkaa olla sitten vaarassa. Miten pitkään me tätä leikkiä haluamme jatkaa? Valtavaa byrokratiaa luodaan, ja sillä muka sitten jotakin hyvää tähän isänmaahan tehdään. Sillä tehdään valtavaa vahinkoa, ja vähitellen Suomen metsistä päättäminen siirtyy Euroopan unionin komission päätösvaltaan. Se, arvoisa puhemies, nimenomaan tarkoittaa sitä, että Euroopan unioni on ottamassa askeleen kohti unionin valvontaa yksityisestä omaisuudesta. Omaisuudensuojaa rikotaan ja rajoitetaan elinkeinovapautta, josta on suoraan Suomen perustuslaissa nimenomaan taattu, että omaisuudensuoja on täydellinen, elinkeinovapautta ei saa mennä häiritsemään ja yksityinen yrittäminen on valtion erityisessä suojeluksessa. Siitähän me olemme tässä talossa vuosikymmeniä puhuneet. Oikeastaan sodanjälkeisen ajan olemme kannustaneet, että metsäteollisuutta rakennettaisiin tähän maahan, ja nyt sitä sitten puretaan näillä älyttömillä päätöksillä. Ja jotta tämä kuva olisi täydellinen, tai sanotaan kammottavan täydellinen, arvoisa puhemies, niin onhan tämä aivan käsittämätöntä, että biopolttoaineille tehdään tämmöisiä valtavia esteitä ja kustannuksia ja samaan aikaan Italiasta ajetaan tähänkin kaupunkiin jätettä — suoraan valtavia määriä jätettä, jolla sitten tehdään kaukolämpöä tähän kaupunkiin ja sähköä siinä sivussa. Sekö on suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus? Rahat menevät maasta pois, ja tulee valtavat päästöt, ja kaiken kukkuraksi tästä järjestelmästä: kannattaa tutustua hieman siihen Italian jätteenkeruuseen, että kuka sitä oikeastaan tekee. Miten tämä on, arvoisa puhemies, Suomessa mahdollista? Kun tätä kuuntelee ja katselee tuosta edustajan paikalta ja näitä papereita illalla miettii, niin meinaa yöunet mennä, mutta en minä ole vielä toivoani menettänyt. Kyllä minä uskon vielä, että järki voittaa Euroopan unionissakin. Elleivät pikkuhiljaa Euroopan unionin toimintatavat jäsenmaita kohtaan muutu, niin itse Euroopan unioni tekee kohtapuoliin itsestään tarpeettoman. Sitä tarvitaan sen alkuperäisen idean takia mutta ei tällaisten lakiesitysten takia, jotka Suomi sitten oikein kuuliaisena mallioppilaana panee vielä tuplasti kovempana käytäntöön. Ihmettelen vaan kokoomuksen ja perussuomalaisten menettelyä tässä asiassa. Jos olisi viime kaudella joku tästä minulle puhunut, niin en olisi uskonut, mutta nyt se on melkeinpä pakko uskoa. Arvoisa puhemies! Lopuksi sanon vielä, että kannatan lämpimästi tuota keskustan tekemää vastalausetta. Se on aivan erinomainen asia, että uskalletaan nousta tässä vastaan.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-06-12T17:13:29,2025-06-12T17:18:36,Hyväksytty,1.1 2025_65_109,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_110,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitokset tosiaan talousvaliokunnalle ja sen pian väistyvälle puheenjohtajalle Sakari Puistolle. Lieneekö viimeinen mietintö, joka hänen johdollaan tästä valiokunnasta nyt valmistui. Tämän RED III ‑direktiivin toimeenpanossa ennen kaikkea on kyse siitä, että Suomi säilyttää edes jonkinnäköisen uskottavuutensa EU:n ilmasto- ja energiatavoitteitten toteuttajana ilman, että sitten täysin hukutetaan yritykset näihin hallinnollisiin painajaisiin. Hallituksen esityksessä ainakin minun mielestäni tämä tasapaino on löytynyt, eli nämä kestävyysvaatimukset laajenevat, mutta niitten toteutus on ainakin jonkun verran joustava. Energiavirastolla on mahdollisuus käyttää harkintaa, ja se on sitä jo käyttänytkin, eli näille alle kahden megawatin laitoksille tarjotaan helpotuksia eikä tälle biomassalle aseteta kansallisia lisäkriteerejä enää. On hyvä muistaa, kuten tuossa edellä todistettiin, että Suomessa ei tueta puubiomassan energiakäyttöä ja metsäbiomassan kestävyys on perustunut tällaiseen riskiperusteiseen malliin, ja tätä myös maa- ja metsätalousvaliokunta on pitänyt perusteltuna. No, itse en ole talousvaliokunnan enkä maa- ja metsätalousvaliokunnan enkä edes ympäristövaliokunnan jäsen enkä muutenkaan välttämättä tämän asian syvimpiä asiantuntijoita, mutta näitä vastalauseita ja niitten perusteluja kun kuunteli ja tutkaili, nousi sellainen kysymys, että halutaanko nyt sitten oikeasti helpottaa näitten toimijoiden asemaa vai lisätä byrokratiaa Energiaviraston lisäresursseilla. Eli kun keskusta tässä nyt esittää lisää resursseja virastolle mutta sitten samalla kuitenkin haluaa keventää taakkaa, niin ihan täysin en ymmärtänyt: ne ovat jonkun verran vähän niin kuin ristiriidassa. Ja sitten sinne vasemmistoliiton suuntaan voisi todeta, että onko tämä Suomen oma ylisääntely todellakin teidän mielestänne se keino, jolla nämä ilmastotavoitteet sitten saavutetaan, vai eikös tässä olisi nyt parempi edetä näillä yhteisesti sovituilla EU-säännöillä — kerrankin perussuomalaisista kannatetaan tämmöistä yhteistä EU:ta eikä mitään omia toimia niin kuin nyt sieltä. Mutta anyway, joka tapauksessa tämä hallituksen esitys minun mielestäni ainakin turvaa sekä luontoarvot että energiahuollon tällaista realismia hyväksikäyttäen, ja siksi ainakin itseni on helppo tätä talousvaliokunnan mietintöä kannattaa.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+8.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-06-12T17:18:36,2025-06-12T17:21:29,Hyväksytty,1.1 2025_65_111,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_112,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Suosittelen edustajia käymään tavallisilla suomalaisilla sahoilla. Se byrokratia, mikä sinne aiheutuu, ja se riski siitä, että erilaiset järjestöt osoittavat, että joku puu ei ollutkaan kestävää — kun pitää yksittäisen puun tarkkuudella määritellä, mistä se puu tulee, että se on kestävää — on aika iso, ja se on valtava kustannus. Kun maa- ja metsätalousvaliokunta kävi Brasiliassa, saimme oppia, että siellä tämä kestävyyden todentaminen tapahtuu ei vain hehtaarin tai 10 hehtaarin tai 100 hehtaarin tai edes 1 000 hehtaarin vaan kymmenientuhansien hehtaarien tarkkuudella. Siinä on se mittakaava, ja meillä sen täytyy koskea yksittäistä puuta. Tämä hallitus haluaa, että 7,5 megan laitoksiin asti, kun ennen raja oli 20 megaa, kaikkien on tehtävä tämä todentaminen, joka siis koskee yhden puun tarkkuutta. Me olisimme toivoneet, että tämä olisi ollut kevennetyssä menettelyssä, mutta hallitus ei siihen suostunut. Tuntuu, että on sellainen ajojahti, että halutaan suomalaista metsäsektoria alas. Olisimme halunneet edes siirtymäaikaa, mutta sekään ei ollut mahdollista. Ja kun kerran nämä eivät toteudu, niin totta kai silloin pitäisi olla edes resurssia, että näitä todentamisia voisi tapahtua. Vertasitte tuossa, edustaja Eerola, näihin alle kahden megan kevennettyihin laitoksiin, mutta biokaasulaitokset eivät saa verohelpotusta, jos ne eivät tee tätä todentamista raskaimman kautta. Teillä hallituspuolueilla olisi ollut mahdollisuus muuttaa tämä, mutta te ette halunneet, ja se on surullista.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+8.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-06-12T17:21:29,2025-06-12T17:23:43,Hyväksytty,1.1 2025_65_113,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Viljanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_114,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp","Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunta antoi tästä biopolttoaineita koskevasta lakiehdotuksesta selkeän ja hyvän lausunnon talousvaliokunnalle. Keskustan talousvaliokunnassa tähän mietintöön jättämässä, erittäin asiantuntevassa vastalauseessa nostetaan erinomaisesti esille tämän esityksen ongelmat, jotka myös siis maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnossa selkeästi nostettiin esille. Keskustan vastalause sisältää kolme lausumaa: ”1. Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee viipymättä tarvittavat esitykset, joilla luodaan uusi, kevyempi todentamismenettely alle 20 megawatin laitoksille. 2. Eduskunta edellyttää, että hallitus kohdistaa Energiavirastolle julkisen talouden suunnitelmassa kaavailtua lisärahoitusta käsittelyaikojen nopeuttamiseen. 3. Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää vielä mahdollisuutta siirtymäaikoja koskevien säännösten pidentämiseen.” Arvoisa puhemies! Näiden lausumien hyväksyminen olisi sekä järkevää että tarkoituksenmukaista niin talouden, ilmaston kuin ympäristönkin kannalta. Äsken edustaja Eerola mietti tätä tilannetta ja ihmetteli, miksi keskusta kannattaa näitä lisäresursseja. Niitä kannatetaan ja esitetään siksi, että käsittelyajat, kuten edustaja Kalmari äsken hyvin kuvasi, saataisiin kohtuullisiksi, todentaminen saataisiin tehtyä. Näiden ponsien hyväksyminen siis auttaisi myös hallituspuolueita toteuttamaan omaa ohjelmaansa, ohjelmaa, jonka toteutuminen tämän lain ja asiakokonaisuuden kannalta uhkaa jäädä ilman näiden lausumien hyväksymistä kovin vajavaiseksi.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+8.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2025-06-12T17:23:48,2025-06-12T17:25:50,Hyväksytty,1.1 2025_65_115,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_116,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ihan ensimmäiseksi haluan sanoa, että teen vastalauseen 2 mukaiset muutosehdotukset, ja sitten muutama kommentti, kun täällä itseeni viitattiin. Ensinnäkin haluan korjata edustaja Hoskosta, joka viittasi minuun sanomalla, että puuta ei saisi polttaa. Eihän tässä siitä ole kyse, myöskään tässä vastalauseessa ei ole kyse siitä, enkä myöskään puheenvuorossani näin sanonut. Nimenomaan peräänkuulutin sitä, että tämä metsäbiomassa, jota käytetään, olisi aidosti kestävää. Kukaan ei tietääkseni ole sanonut, että kaikki puun poltto pitäisi Suomesta lopettaa. Me haluamme varmistaa, että se on kestävää. No, sitten edustaja Eerola puhui siitä, että ylisäädellään tai pitää tehdä ylimääräistä säätelyä, mutta eihän siitäkään tässä ole kyse vaan siitä, että me noudatetaan meidän omia velvoitteita, sekä kansallisia että EU-tason velvoitteita. Jos puhutaan sektorikohtaisista velvoitteista, niin metsäsektorilta, metsäteollisuudelta ei vaadita mitään kohtuuttomia, ei vaadita sen enempää kuin muiltakaan toimialoilta, vaan sitähän tässä vain peräänkuulutetaan, että myös metsäsektori kantaisi oman vastuunsa. Se olisi myös oikeudenmukaista siitä näkökulmasta, että meillä on muita toimialoja, jotka kyllä tekevät oman osuutensa. Ja me myös tiedetään, että mikäli me jätetään hoitamatta maankäyttösektori kuntoon, niin sitten ne velvoitteet lankeavat muille sektoreille. Onko se sitten oikeudenmukaista? Halutaanko me lisätä esimerkiksi liikenteen tai maatalouden kustannuksia sen takia, että me ei olla huolehdittu meidän metsänielusta, ja siihen myös tämä vastalause perustuu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+8.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-06-12T17:25:50,2025-06-12T17:27:52,Hyväksytty,1.1 2025_65_117,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_118,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Todellakin meidät on tässä maassa tuomittu tuhoamaan omat arvokkaat metsämme polttamalla ne. Tämä edustaja Kivelän innokas luonnonsuojeluinto, joka estää turpeen käytön, on johtanut siihen, että meidän arvokasta tulevaisuutta poltetaan kaasuna taivaalle. Te poltatte niitä rahoja, joita te vaaditte yliopistoille, lastemme kasvatukseen, terveydenhuoltoon, teiden rakentamiseen. Te vaaditte, että tällaiset rahat on lopetettava. Pitäähän teidän kansanedustajana tietää, että netto-osuus meidän viennistä on 30-prosenttisesti metsäteollisuuden tuotteita. Pitää teidän tietää se. Ette te voi silmät sumeina tehdä päätöksiä ja sen jälkeen ihmetellä, että hups, miten tässä näin kävi. Nyt me vielä byrokratisoimme nämä valtavat mahdollisuudet, mitä Suomella bioenergiaan liittyy. Nyt kun ne tuhotaan tällä tavalla, niin aivan varmasti se tulee johtamaan siihen, mihin se on jo johtanut, ja johtaa yhä kauheampaan tilanteeseen. Kun nämä pienet voimalaitokset lopettavat toimintansa paikallisella energialla, se energia kallistuu aivan samalla tavalla kuin nämä teidän väärillä ilmastopäästöluvuilla tehdyt hommat ovat aiheuttaneet suomalaisille kotitalouksille valtavat kustannusnousut. Näittehän toissa päivänä, kun sähkö maksoi keskellä kaunista kesäpäivää 32 senttiä kilowattitunnilta ja päivän keskihinta pörssissä oli 15,2 senttiä kilowattitunnilta. Kuvitteleeko joku siellä, että tällöin perheenäiti laittaa lapsille ruokaa ja paistaa vaikka leipää? Se on kallista, koska se sähkö on niin älyttömän kallista. Ja sitten me täällä muka ihmettelemme, että me teemme ilmastotekoja. Me teemme töllön töitä. Joku sanoisi, että hölmölän töitä. Jos näin joku sanoisi, niin pitää Hölmölän ihmisiltä anteeksi pyytää. Siellä ei näin älyttömän tyhmiä päätöksiä koskaan tehdä. He osaavat elää viisaasti ja rauhallisesti omassa talossaan ja nauttivat elämästä, mutta tällainen politiikka on sitä töllön työtä oikein viimeisen päälle. Mutta tästä me kaikki kärsimme. Jos joku haluaa vielä tutustua tähän aiheeseen tarkemmin, niin käykääpä katsomassa, mitä tapahtuu nyt, kun ennallistamisasetusta tullaan tänne tuomaan. Arviolta jopa 800 miljoonaa euroa pitää irrottaa tästä talosta rahaa, että saadaan ne työt tehtyä. Keneltä me otamme sen pois? Sairaaloilta, päiväkodeilta, vanhuksilta, koulutuksesta, yhteiskunnan rakentamisesta. Jos tämä on teidän mielestänne, arvoisa vihervasemmisto, arvokasta, niin toivon, että joku teistä rupeaisi tätä asiaa hieman tarkemmin tutkimaan. Sitä toivon, suorastaan kannustan siihen, ja uskon, että te hyvin sivistyneinä ihmisinä ja paljon koulutettuina hallitsette nämä tilastot paljon paremmin kuin minä hallitsen.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-06-12T17:27:52,2025-06-12T17:30:38,Hyväksytty,1.1 2025_65_119,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_120,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Kivelän tekemiä esityksiä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+8.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-06-12T17:30:38,2025-06-12T17:30:46,Hyväksytty,1.1 2025_65_121,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_122,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp","Kiitos, kunnioitettu puhemies! Siis tässä on todellakin kysymyksessä pakollinen EU-täytäntöönpano, jolla Suomi välttää EU-sanktiot. Tämä tehdään mahdollisimman kevyesti. Toki haitta tässä on se, että 70 uutta laitosta tulee säänneltäväksi, kun laitoskokoa joudutaan muuttamaan 20 megawatista 7,5 megawattiin. Mutta niin kuin sanoin, tämä on välttämätön toimenpide. Alle kahden megawatin laitoksille tulee toki kansallinen poikkeus. Sitten nostan esille sen, että tästä kevyemmästä todentamismallista täytyy odottaa delegoitua säädöstä EU-tasolta, jotta sitten tämä voitaisiin ottaa käyttöön. Ja aivan lopuksi: Metsäbiomassan osalta kestävyys osoitetaan jatkossakin maatasolla. Se suojaa kotimaista metsäteollisuutta.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+8.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2025-06-12T17:30:46,2025-06-12T17:31:43,Hyväksytty,1.1 2025_65_123,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_124,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Täällä on kaikki oleellinen ja vähän ehkä sen vierestäkin jo sanottu, mutta edelleen näin politiikan noviisina: tässä on oikeastaan esimerkki siitä, miten tilanteet muuttuvat, ja kun eri puolueet ovat hallituksissa, niin on ihan hyvä nähdä, että perussuomalaisetkin pystyvät tukemaan Euroopan unionin sääntelyä. — Kiitos, ei muuta.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+8.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-06-12T17:31:43,2025-06-12T17:32:06,Hyväksytty,1.1 2025_65_125,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu. Edustaja Perholehto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_65_126,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen ympäristövaliokunnan laajasta mietinnöstä pääkohtia. Mietinnön pohjana on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Käsiteltävä esitys liittyy kiinteästi vireillä olevaan aluehallintouudistukseen, ja sillä on läheinen yhteys myös esitykseen uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä. Hallituksen esityksen tarkoituksena on toteuttaa yhden luukun periaatetta ympäristöasioiden käsittelyssä ja edistää lupa-asioiden käsittelyn yhdenmukaisuutta ja sujuvuutta. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026 eli samaan aikaan kuin valtion aluehallinnon uudistusta koskeva lainsäädäntö. Ympäristövaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muutettuna. Valiokunta on johdonmukaisesti tukenut lainsäädännön kehittämistä yhden luukun mallin suuntaan korostaen, että keskittämällä toiminta yhteen valtakunnalliseen ympäristöviranomaiseen olisi mahdollista saavuttaa toiminnallisia ja menettelyllisiä etuja. Samalla keskeisenä vaatimuksena on pidetty sitä, etteivät hallinnon sujuvoittamistoimet saa vaarantaa ympäristönsuojelun korkeaa tasoa ja että kansalaisten osallistumisoikeus ympäristöä koskevaan päätöksentekoon on turvattava. Mietinnössään valiokunta korostaa useita seikkoja, ensinnä sitä, että kun perustetaan yhtenäinen valtakunnallinen virasto, on samalla varmistettava paikallisten olosuhteiden tuntemus ja alueellisten erityispiirteiden huomioiminen. Hallituksen esityksessä nämä näkökulmat ovat esillä esimerkiksi asioiden käsittelyn edellyttämää asiantuntemusta sekä ratkaisukokoonpanoa koskevissa säännöksissä. Toiseksi valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että vaikka uudella sääntelyllä on pyrkimys nopeuttaa ja sujuvoittaa lupaprosesseja, säilyvät ympäristön hyvän tilan turvaamista koskevat säännökset ennallaan. Uudistuksen toimeenpano ratkaisee siis käytännössä pitkälti sen, miten lupamenettelyjen sujuvoittamisessa tosiasiassa onnistutaan. Ympäristövaikutusten näkökulmasta Lupa- ja valvontaviraston perustamisen on arvioitu parantavan lupamenettelyiden selkeyttä, vahvistavan asiantuntemusta sekä ympäristöön liittyvien tietojen ja selvitysten yhdenmukaisempaa käsittelyä. Tämä voi välillisesti edistää myös ympäristövaikutusten parempaa arviointia. Hallituksen esityksessä ehdotetaan käsittelyaikojen osalta useampia, sitovuudeltaan eriasteisia säännöksiä. Kaikkien lupa-asioiden osalta pakolliseksi tulee käsittelyajan arviointi ja sen päivittäminen, mikäli aikataulu merkittävästi muuttuu. Erillinen 12 kuukauden määräaika koskee hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen 7 §:n 4 momentin mukaan vihreän siirtymän etusijahankkeita. Voimassa olevassa laissa määräaika sisältyy esityksen perusteluihin, mutta nyt tämä ehdotetaan säädettäväksi lain tasolla. Valiokunta ehdottaa pykälään teknistä täsmennystä siten kuin yksityiskohtaisissa perusteluissa esitetään. Kolmantena kokonaisuutena ovat sitten vielä EU-sääntelystä suoraan velvoittavat ja hankekohtaisesti määrittyvät määräajat. Arvoisa puhemies! Muita keskeisiä muutoksia ovat muun muassa luonnonsuojelulain 35 §:n ehdotus Natura-arviointien osalta viranomaisen lausunnon määräajan lyhentämisestä kuudesta kolmeen kuukauteen sekä hallitusohjelmaan perustuva eräiden ympäristöllisten lupien yhteiskäsittelyn laajentaminen. Lupamenettelyn ja yva-menettelyn yhteensovittamista koskien valiokunta ehdottaa 7. lakiehdotuksen 3 §:n täsmentämistä siten kuin yksityiskohtaisissa perusteluissa esitetään. Hankkeesta vastaava voi tehdä yva-lain mukaisesti yhteysviranomaiselle aloitteen arviointimenettelyn käynnistämisestä myös ilman 3 momentissa tarkoitettua päätöstä. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä selventää, että vaikka kyse olisi hakijan aloiteoikeudesta, säilyy määräysvalta menettelyn soveltuvuudesta hankkeeseen toimivaltaisella viranomaisella. Valiokunta toteaa lisäksi, että säännöstä on tarkoitus soveltaa ennen kaikkea hankkeiden muutoksiin ja sellaisiin uusiin hankkeisiin, joiden suunnittelutilanne on ristiriidaton, ympäristövaikutukset hyvin hallittavissa ja vaihtoehtoja vain vähän. Arvoisa puhemies! Lopuksi: Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa kiinnitettiin laajasti huomiota ennen muuta myös tarpeeseen turvata uudistuksessa riittävät voimavarat. Valiokunta pitää hyvin tärkeänä, että hallitus on sopinut julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026—2029 siten, että uuden lupaviranomaisen perustamisen yhteydessä sille turvataan riittävät resurssit. Sujuvan jatkon varmistamiseksi arvioidaan kuitenkin tarvittavan määräaikaista lisämäärärahaa, jonka suuruus on hallituksen esityksessä arvioidun mukaisesti 4,1 miljoonaa euroa vuodelle 26 ja 5,1 miljoonaa euroa vuodelle 27. Lisäksi valiokunta korostaa, että erityisesti Lupa- ja valvontaviraston resursointi, henkilöstön koulutus ja sidosryhmien osallistaminen ovat keskeisiä tekijöitä uudistuksen toimeenpanon onnistumisessa. Mittavan uudistuksen vaikutusten seuranta ja voimavarojen riittävyyden arviointi on tärkeää. Valiokunnan mietintö ei ole yksimielinen, vaan siihen sisältyy vastalause, jossa on pykälämuutosehdotuksia ja lausumaehdotuksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+9.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-06-12T17:32:31,2025-06-12T17:38:30,Hyväksytty,1.1 2025_65_127,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_128,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään eduskunnassa käsiteltävä lakiesitys on tärkeä askel kohti kestävää, selkeämpää ja asiakaslähtöisempää hallintoa. Kyse on siitä, että ympäristöasioiden luvituksen on oltava yhtä aikaa sujuvaa, vastuullista ja vaikuttavaa. Me haluamme ensiksi, että kestävyyden puolesta työskentely on tulevaisuudessa helppoa, toiseksi, että apu löytyy yhdestä paikasta, ja kolmanneksi, että lupamenettely ei ole este vaan väylä investoinneille, jotka edistävät ilmastotavoitteita ja puhdasta siirtymää. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä päätämme valtakunnallisesta Lupa- ja valvontavirastosta. Sen tehtävänä on jatkossa koota yhteen nykyisin eri aluehallintovirastoissa ja ely-keskuksissa hajautetut ympäristölupatehtävät. Tämä tarkoittaa selkeyttä. Se tarkoittaa, että jatkossa valtaosa lupakäsittelystä tapahtuu yhden viranomaisen kautta yhdellä luukulla. Tämä malli ei vain selkeytä lupamenettelyä vaan myös tehostaa sitä. Yhden luukun malli mahdollistaa useampien lupien yhteiskäsittelyn: yksi päätös, yksi valitustie. Ympäristölupa, vesilupa, Natura-arviointi ja yva-menettely voivat olla osa samaa prosessia. Tämä on selkeämpää, sujuvampaa ja oikeudenmukaisempaa niin hanketoimijoille kuin kansalaisille. Tämä on juuri sitä, mitä kestävyyden puolesta työskentelevä Suomemme tarvitsee tässä ajassa. Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunta on tukenut esitystä ja tehnyt siihen harkittuja muutoksia. Haluan kiittää valiokuntaa huolellisesta ja perusteellisesta työstä. Valiokunta korostaa erityisesti kahta asiaa: ensinnäkin, että hallinnon sujuvoittaminen ei saa heikentää ympäristönsuojelun tasoa, ja toiseksi, että uuden valtakunnallisen viraston on otettava huomioon myös alueelliset erikoispiirteet, erityispiirteet ja paikallinen asiantuntemus. Valiokunta ehdottaa myös teknisiä tarkennuksia yhteiskäsittelyyn, minkä tarkoituksena on parantaa ennustettavuutta ja päätösten laatua ilman, että yksikään näkökulma jää pimentoon. Ympäristönsuojelu ei ole vastakohta investoinneille, päinvastoin. Ympäristön hyvä tila ja selkeä sääntely ovat edellytys vastuulliselle kasvulle. Yksi luukku tarkoittaa, että yrittäjä tietää, mistä aloittaa ja mitä odottaa. Emme ole muuttamassa lupien ehtoja, vaan tuomme selkeyttä siihen, kuka niistä päättää ja miten ne etenevät. Haluamme luoda vakautta, varmuutta puhtaan siirtymän hankkeille. Arvoisa puhemies! Kestävää tulevaisuutta ei rakenneta sattumalta, se rakennetaan selkeillä prosesseilla, järkevällä sääntelyllä ja yhteisellä tahdolla. Kysymys ei ole vain luvista, hallinnosta tai viranomaisista. Kysymys on siitä, miten me suhtaudumme tulevaisuuteen. Tämä lakiuudistus on valinta eteenpäin katsovasta Suomesta, maasta, jossa kestävä kehitys, elinkeinoelämän toimintakyky ja ympäristönsuojelu eivät ole ristiriidassa. Siksi se ansaitsee tukemme, ja siksi meidän on vietävä esitys maaliin määrätietoisesti. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+9.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-12T17:38:37,2025-06-12T17:43:24,Hyväksytty,1.1 2025_65_129,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_130,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskusta on tämän mietinnön takana, mutta joitain huomioita. Ensinnäkin kiitos ympäristövaliokunnan jäsenille tämän asian sujuvasta käsittelystä sekä hyvästä yhteistyöstä. Mietinnössä on erityisesti kolme kohtaa, jotka on syytä nostaa esille: Kohta 1: Valiokunta korostaa, että kun perustetaan yhtenäinen valtakunnallinen virasto, on samalla tärkeää varmistaa, että paikallisten olosuhteiden tuntemukseen ja alueellisiin erityispiirteisiin kiinnitetään riittävästi huomiota. Hallituksen esityksessä alueellisuuteen liittyvät näkökulmat on huomioitu esimerkiksi asioiden käsittelyn edellyttämää asiantuntemusta sekä ratkaisukokoonpanoa koskevissa säännöksissä. Esimerkiksi asian laadun edellyttämää asiantuntemusta arvioitaessa ja sovellettaessa tulee tarpeen mukaan kiinnittää huomiota myös hankkeen tai toiminnan sijaintiin. Vastaavasti ennakollisessa ohjauksessa on tarpeen ottaa huomioon esimerkiksi alueelliset erityispiirteet, kuten hankkeen tai toiminnan sijoittuminen erityistä osaamista tai erityisiä selvityksiä vaativalle alueelle. Valiokunta korostaa, että vaikka uusi Lupa- ja valvontavirasto on valtakunnallinen ja edistää yhtenäistä käsittelyä, se on samalla monipaikkainen ja ottaa alueelliset erityispiirteet myös huomioon. Kohta 2: Kehysriihen päätös maksullisten ympäristö- ja vesitalouslupamenettelyiden kustannusvastaavuuden ja sitä kautta lupamaksujen nostamisesta lisää yritysten kustannuksia. Näitä vaikutuksia ei ole aikataulusta johtuen voitu tämän esityksen yhteydessä tarkemmin arvioida. Valiokunta viitaten aluehallintouudistuksesta antamaansa lausuntoon kiinnittää huomiota siihen, että maksuperusteiden arvioinnissa on tärkeää ottaa huomioon maksun kohtuullisuus suhteessa ympäristölupavelvollisten hyvin erilaiseen maksukykyyn. Esimerkiksi maatalousyrittäjänä toimiva, usein yksityiseen henkilöön rinnastettava ympäristölupavelvollinen ja suuri teollisuuslaitos ovat aivan eri asemassa niin toiminnan laajuuden kuin maksukykynsä suhteen. Myös ennakollisen ohjauksen maksullisuutta harkittaessa on maksutaso asetettava hakijasta riippuen sellaiseksi, ettei mahdollisuutta jätetä maksun vuoksi käyttämättä, mikä puolestaan veisi viranomaisen resursseja mahdollisen laadultaan heikomman lupahakemuksen käsittelyssä. Ja kohta 3: Uuteen Lupa- ja valvontavirastoon perustettavan yleisen edun valvontayksikön toimintaa on arvioitava erityisesti luvituksen sujuvuuden ja toimintaympäristön ennakoitavuuden kannalta. Myös perustuslakivaliokunta on lausunnossaan katsonut, että yleisen edun valvontayksikön toimivaltasäännöksiä muun painavan yleisen edun määritelmän osalta on välttämätöntä selkeyttää ja täsmentää. Näillä tekijöillä on suuri merkitys luvituksen sujuvalle käsittelylle ja ympäristönäkökohtien huomioon ottamisen kannalta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+9.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-06-12T17:43:29,2025-06-12T17:46:39,Hyväksytty,1.1 2025_65_131,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mehtälä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_132,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen tärkeimpiä tavoitteita pitäisi olla se, että saamme Suomeen sujuvammat ja nopeammat lupaprosessit. Siihen on kirjauksia hallitusohjelmassakin, mutta nyt näyttää siltä, että käytännön toteutus vie meitä vähän päinvastaiseen suuntaan. Uuteen valtion Lupa- ja valvontavirastoon ollaan luomassa niin sanottu yleisen edun valvontayksikkö, jolla olisi oikeus valittaa viraston omista lupapäätöksistä — siis oikeus valittaa viraston omista lupapäätöksistä. Tämä on lähtökohtaisesti erikoinen asetelma. Toisella puolella virastoa käsitellään lupahakemuksia, ja toisella puolella samassa virastossa valitetaan niistä samoista päätöksistä. Tällaista järjestelmää on vaikea pitää selkeänä ja luottamusta herättävänä. Lisäksi pelkkä valitusoikeuden olemassaolo voi jo ennalta vaikuttaa siihen, millaisia päätöksiä lupapuolella tehdään. Se ohjaa harkintaa ja voi luoda ylimääräistä varovaisuutta tai byrokratiaa, joka ei palvele kenenkään etua. Annetun päätöksen pitää olla sellainen, että siihen ei enää sama virasto puutu — siis päätöksen on oltava sellainen, että siihen ei sama virasto puutu. Lisäksi vielä sekin, että monet yleisen edun sisällä tapahtuvista ratkaisuista eivät olekaan niinkään oikeudellisia vaan myös poliittisia ja muita arvostuksia sisältäviä. Arvoisa puhemies! Mielestäni ei ole olemassa mitään objektiivista yleistä etua. On olemassa erilaisia perusteluja suuntaan ja toiseen. Käytännössä tämä yleisen edun valvontayksikön luominen ei muuta nykytilaa yhtään paremmaksi. Tällä hetkellä kunnissa tehdyistä ympäristölupapäätöksistä ely-keskusten ympäristöpuoli valittaa hallinto-oikeuteen. Tämä ei ollut edellisen uudistuksen tarkoitus, ja nyt uudistuksessa tilanne säilyy ennallaan. Viranomaiset ovat vain saman katon alla. Lähtökohdan pitää ehdottomasti olla se, että virastosta tuleva päätös on yksimielinen ja sitä ei toinen saman viraston viranomainen enää voi kääntää. Mahdolliset valitukset käsitellään sitten hallinto-oikeudessa, kuten oikeusvaltioperiaate edellyttää. Arvoisa puhemies! Keskustan mielestä luvituksen pitää olla Suomen kilpailuvaltti. Tavoitteeksi pitää asettaa se, että meillä on Euroopan nopein luvitusprosessi vuoteen 2027 mennessä. Se ei toteudu rakentamalla viraston sisäisiä valituskierroksia. Tarvitsemme yhden luukun mallin, emme kahta ovea vastakkaisiin suuntiin saman katon alla. Arvoisa puhemies! Positiivinen asia on, että ympäristövaliokunta lisäsi mietintöön — kiitos keskustan edustajien aktiivisuuden — monta selkeää lisäystä uuden Lupa- ja valvontaviraston yleisen edun valvontayksikön toiminnan arvioinnista luvituksen sujuvuuden ja toimintaympäristön ennakoitavuuden kannalta. Kiitos hallituspuolueiden edustajille tuesta mietintöön tulevien lisäysten kohdalla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+9.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-06-12T17:46:50,2025-06-12T17:50:12,Hyväksytty,1.1 2025_65_133,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_134,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän esityksen tarkoituksena on tosiaan toteuttaa tätä yhden luukun periaatetta ympäristöasioiden käsittelyn osalta nyt tässä uudessa Lupa- ja valvontavirastossa ja edistää myös lupa-asioiden käsittelyn yhdenmukaisuutta ja sujuvuutta. Moni näistä muutoksista liittyen lupa- ja ympäristöasioiden käsittelyyn on tietenkin yleisesti kannatettava ja asia, josta olimme ympäristövaliokunnassa kaikki samaa mieltä. Myös vasemmistoliitto lähtökohtaisesti kannattaa sitä, että edistetään yhden luukun periaatetta ja luvituksen sujuvoittamista, jotta tätä energiamurrosta voidaan vauhdittaa, ja toki myös esimerkiksi ruokajärjestelmän osalta. Mutta on kuitenkin oltava tarkkana, miten tämä sitten käytännössä toteutetaan. Ensinnäkin meille on tärkeä se lähtökohta, jonka pitää siis tässä toteutua, jotta se muutos on aidosti kestävä, ja se on se, että tätä energiasiirtymää ei voi eikä pidä tehdä sellaisella tavalla, joka heikentää luonnon monimuotoisuutta. Nyt on kuitenkin todettava, että juuri tätä lähtökohtaa hallitus selkeästi ei halua ottaa vakavasti. Tässä käsittelyssä on myös tullut selväksi, että tässä hallituksen esityksessä korostuu ennen kaikkea tämä hankkeiden toteuttajien näkökulma, ei niinkään yleisen edun tai ympäristövaatimusten varmistaminen ja niistä kiinni pitäminen. Sen takia me olemme ympäristövaliokunnassa jättäneet tähän mietintöön vastalauseen yhdessä vihreiden kanssa, eli teen siis nyt tässä samalla vastalauseen 1 mukaiset muutosehdotukset. Nostan vastalauseestamme keskeiset kritiikin kohteet vielä lyhyesti: Ensimmäinen ja merkittävin heikennys tässä esityksessä on tämä yhteiskuuleminen eli ympäristövaikutusten arviointimenettelyn selostuksen ja lupahakemuksen yhdistäminen samanaikaiseksi yhteiskuulemiseksi. Tämä käytännössä heikentää merkittävällä tavalla ympäristövaikutusten arviointia ja sen vaikuttavuutta. Tätä kritisoitiin kuulemisissa myös paljon. Toiseksi pidämme ongelmallisena myös sitä, että tätä hankkeiden mahdollisuutta saada poikkeusta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä laajennettiin merkittävästi. Ja kolmanneksi pidämme ongelmallisena sitä, että kaivosasiat on jätetty tästä ulkopuolelle. Myös resurssien riittävyydestä olemme huolestuneita. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+9.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-06-12T17:50:12,2025-06-12T17:53:16,Hyväksytty,1.1 2025_65_135,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_136,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen ymmärtänyt, että hallituksella on sama tavoite: saada elinkeinoelämää käyntiin, saada kasvua Suomeen. Tiedämme, että kolmen miljardin investoinnit odottavat lupapäätöksiä tai ovat valitusprosessissa ja odottavat seuraavaa käsittelyvaihetta. Jos ja kun tämä on siinä taustalla, kun tätä lainsäädäntöä on tehty, se on ihan hyvä. Itselläni oli aika vahvoja pelkotilojakin siitä, että kun tulee tällainen yksi lupahallintoviranomainen, niin miten se huomioi sitten paikallisen osaamisen ja paikalliset olosuhteet. Jos mietitään ihan sitä ajattelumaailmaa, mikä on vaikkapa Tampereella, jonne tämä prosessi nyt ilmeisesti keskittyy, verrattuna vaikka Kainuuseen tai Pohjois-Karjalaan tai keskiseen Suomeen, niin jo se ajattelumaailma näillä viranomaisilla on hyvin erilainen. Se ei välttämättä ole ihan myönteinen samassa määrin vaikkapa luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyen tai näin. Mutta kuitenkin olen tullut sille kannalle, että tällä lainsäädäntöesityksellä on sama tavoite, ja kun kuulin tuosta edustaja Kallion puheenvuorosta, että paikalliset olosuhteet huomioidaan näissä prosesseissa, niin se rauhoittaa mieltäni. Myös lupamaksujen osalta on hyvä, että valiokunta huomioi sen, että nämä eivät voi nousta kohtuuttomasti. Mutta edelleenkin olen todella surullinen ja hämmentynyt siitä, että tämä hallitus halusi tällaisen yleisen edun valvontayksikön perustaa, joka valittaa omista päätöksistään. On tärkeää nyt, että sen toimivaltasäädökset katsotaan viimeisen päälle niin, että siitä ei tule tällainen valitusautomaatti, joka ohjaa ylikireisiin tulkintoihin, kun on tavallaan veto-oikeus, jota saatetaan käyttää myöskin poliittisista tai ideologisista syistä eikä ihan oikeasti sitä kokonaiskestävyyttä huomioiden. Tähän pyytäisinkin hallitukselta näkemyksiä, onko tämä varmasti hoidettu.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+9.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-06-12T17:53:16,2025-06-12T17:56:07,Hyväksytty,1.1 2025_65_137,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_138,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys sinänsä on yleisellä tasolla kannatettava. Prosessien sujuvoittaminen ja luvituksen nopeuttaminen ovat varmasti asioita, mitä me kaikki tässä salissa kannatamme. Tässä esityksessä korostuu kuitenkin hyvin vahvasti hankkeiden toteuttajien näkökulma. Se korostuu liikaa suhteessa ympäristön- ja luonnonsuojeluun. On riski, että tämän lainsäädännön myötä meidän vaikutukset ympäristöön tulevat olemaan negatiivisempia, vaikka sinänsä tarkoitus on sujuvoittaa prosessia. Tässä tosiaan tullaan yhdistämään ympäristövaikutusten arviointi ja lupahakemus, ja ne voidaan antaa samaan aikaan. Sen riskinähän on täällä valiokunnan mietinnössäkin ilmoitettu — eli itse asiassa, kun näitä kahta lupaa edistetään yhtä aikaa — että jos jonkun toisen laajan hankekokonaisuuden sivuasian lupapäätös kumoutuu muutoksenhaussa, niin se johtaa myös sen toisen luvan kumoutumiseen. Eli siinä mielessä tämä voi tietää hanketoimijalle myös lisätyötä. Ympäristönsuojelun kannalta ongelmallista on se, että mahdollisuutta saada poikkeus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä laajennetaan merkittävästi. Itse ajattelen niin, että Suomen tulee olla sujuvan lupakäsittelyn edelläkävijä: sellainen maa, johon me kutsumme kaikki vastuulliset toimijat perustamaan toimintaa, yrityksiä, teollisuuden toimintaa ja niin edelleen. Mutta samanaikaisesti toivoisin myös, että me olemme ympäristönsuojelun ja ympäristöstä huolehtimisen edelläkävijä emmekä lähtisi tässä ottamaan takapakkia, koska jo tälläkin hetkellä Suomen luonnon monimuotoisuus heikkenee. Meidän pitäisi kääntää tämä suunta. Yksi asia, mistä tässä valiokunnan mietinnössä ja myös vastalauseessa huomautetaan, on myös nämä resurssit. Jos me halutaan aidosti nopeuttaa prosesseja, siihen tarvitaan myös lupaviranomaisia. Me tiedämme, että jo nyt monissa lupaviranomaisissa on pullonkaulana nimenomaan resurssien vähäisyys. Kannatan edustaja Kivelän tekemää ehdotusta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+9.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-06-12T17:56:07,2025-06-12T17:58:53,Hyväksytty,1.1 2025_65_139,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viljanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_140,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdyn edustaja Mehtälän aiemmin lausumiin kiitoksiin keskustan edustajien aktiivisuudesta tämän asian käsittelyssä ympäristövaliokunnassa. Yhdyn myös niihin kiitoksiin, jotka on osoitettu ympäristövaliokunnan hallituspuolueiden edustajille keskustan rakentavien muutosehdotusten huomioimisesta ja mukaan ottamisesta tämän lain valiokuntakäsittelyssä. Yli hallitus—oppositio-rajojen tehtävä yhteistyö on erityisen arvokasta asioissa, joiden vaikuttavuus ulottuu yli vaalikausien. Yleisen valvontayksikön luominen tässä yhteydessä sisältää huolia, aivan kuten edustaja Kalmari edellä hyvin kuvasi. Minäkin toivon hallituspuolueiden edustajilta tämän esityksen kohdan selkiyttämistä, ettei tässä vaan käy niin, että lain hyvät tarkoitusperät tehdään kokonaan tai osittain tyhjiksi tämän uuden yksikön luomisella. Luvituksen sujuvoittaminen, nopeuttaminen, byrokratian karsiminen ja kustannusten kohtuullistaminen lupien hakijoille ovat tämänkin hallituksen hyviä tavoitteita. Toivottavasti pääsemme näiden tavoitteiden osalta yhdessä eteenpäin tulevienkin lakihankkeiden osalta.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+9.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2025-06-12T17:58:53,2025-06-12T18:00:19,Hyväksytty,1.1 2025_65_141,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_142,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itse ainakin haluan vielä kommentoida muutamaa asiaa, mitkä tässä keskustelussa ovat tulleet, ja itse haluan korostaa sitä, että ajattelen, että näiden toiminnanharjoittajien, hankkeiden toteuttajien etu on se, että näistä ympäristökysymyksistä huolehditaan ja että se prosessi on sujuva myös siitä näkökulmasta, että ne ympäristöasiat tulevat aidosti hyvin huomioon otetuiksi oikeassa vaiheessa. Uskon, että myös nämä hankkeiden toteuttajat haluavat tätä, koska se on kaikille paljon parempi lähtökohta kuin se, että tulee konflikteja tai sitten pahimmassa tapauksessa asioita viedään oikeuteen. Mutta se, mitä en ymmärrä, on tämä yleisen edun valvonnan kritisointi, jota nyt tässä on erityisesti harjoitettu. Itse ainakin ajattelen, että on erittäin tärkeää, että meillä tämä uusi virasto valvoo yleistä etua, ja tämä kritiikki, joka tähän osuuteen kohdistuu, on jokseenkin erikoista. Täällä myös hyvin nostettiin esille se, että valitettavasti itse asiassa valiokunnassa enemmistö halusi ottaa näitä keskustan esityksiä mukaan siihen mietintöön, jossa tätä yleisen edun valvontaa ja sen oikeutusta tavallaan kyseenalaistetaan. Tätä itse pidin hyvin erikoisena, että minkä takia hallituspuolueet haluavat näin tehdä tai sitten ylipäätänsä puolueet, jotka tämän mietinnön takana olivat. Eli sikälikin tämä vastalauseen lähtökohta on tietenkin se, että yleisen edun valvonta on tärkeää ja siitä pitää pitää huolta. Mutta se, mistä me varmasti kaikki sekä valiokunnassa että täällä olemme samaa mieltä, on se, että tätä nyt on kyllä tarpeen seurata ja arvioida, niin koko tätä aluehallintouudistusta kuin tätä luvituksen sujuvoittamisen kokonaisuutta eli näitä vaikutuksia, mitä tällä isolla muutoksella tulee olemaan, ja ylipäätänsä, miten hyvin tämä tavoiteltu yhden luukun periaate tulee toimimaan. Siinä myös nämä riittävät resurssit ovat aivan keskeisessä asemassa, ja niidenkin turvaaminen on sekä yleisen edun, ympäristön että hankkeiden toteuttajien etu.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+9.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-06-12T18:00:19,2025-06-12T18:03:08,Hyväksytty,1.1 2025_65_143,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,Edustaja Perholehto., ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_144,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käytin aiemman puheenvuoroni valiokunnan mietinnön esittelyyn. Haluaisin kuitenkin kahta asiaa toisesta näkökulmasta kommentoida. Ensinnä tämä yleisen edun valvonta. Pidän hieman ehkä erikoisena sitä keskustelua, jota täällä on käyty. Edustaja Kiveläkin viittasi siihen, ettei ollut aivan itsestäänselvyys, että valiokunnan jäsenillä, edes kaikilla tässä mietinnössä mukana olleilla, olisi ollut jotenkin jaettu käsitys siitä, että nämä keskustan muutosehdotukset olisivat olleet välttämättä nimenomaan ympäristön- ja luonnonsuojelun näkökulmasta hyviä. Kyllä itsekin siellä jonkin verran jaakobinpainia sain käydä sen kanssa, että hallituspuolueet myös ikään kuin oman esityksensä ulkopuolelta siihen mietintöön halusivat nostaa asioita. Tietenkin muiden puolueiden osalta se aiheuttaa aina pohdinnan siitä, missä vaiheessa täytyy irtautua yksimielisyydestä. Tällaista pohdintaa ei tietenkään ole niin mukava käydä, jos itse hallituksen esitys voisi olla hyvä. Mutta toinen asia, mitä kyllä erityisesti pidin tervetulleena, oikeastaan liittyy mietintöön jätettyyn vastalauseeseen. Siellä on yksi erityisen tärkeä lausumaehdotus, joka koskee kaivoslupien ottamista osaksi lupaharkintaa niin, että myös ne olisivat jatkossa osa tätä yhden luukun palvelua. Jos katsoo eduskuntakäsittelyä vuodelta 2022, silloin kaivoslain käsittelyn yhteydessä talousvaliokunnan lausumaehdotuksen mukaisesti on eduskunta hyväksynyt lausumaehdotuksen, jossa edellytettiin, että kaivosluvan ja ympäristöluvan yhteensovittamista edistetään. Tässä oli tarkoitus turvata se, että prosessi on paitsi nopea ja sujuva myös ympäristön näkökulmasta järkevä. Näin ollen tämä lausumaehdotus on enemmän kuin kannatettava, minkä vastalauseessaan vihreät ja vasemmistoliitto ovat tehneet.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+9.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-06-12T18:03:08,2025-06-12T18:05:25,Hyväksytty,1.1 2025_65_145,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_146,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kun tässä käytiin keskustelua siitä, kenen etua tässä ajetaan, niin, kyllä, etu on luonnon, yrittäjien, toimijoiden ja kansakunnan etu. Juuri siksi tätä uudistusta tehdään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+9.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-12T18:05:25,2025-06-12T18:05:45,Hyväksytty,1.1 2025_65_147,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_148,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! — Anteeksi, kun puuskututtaa. Kun otin näin vanhaksi mieheksi pari juoksuaskelta, niin pulssi nousee. Ei muista syistä nouse. [Välihuutoja] — Joo, puhukaa vaan, niin minulla aikaa tässä vähän tasata. Tässä menevät nyt vähän ehkä sekaisin tämä yleisen edun valvonta ja sitten yleisen edun valvontayksikkö. Yleisen edun valvontaa ei varmasti kukaan vastusta, vaan siinä, että tähän järjestelmään rakennetaan sisälle, sen uuden viraston sisälle, tämmöinen valvontayksikkö, nähdään sitä problematiikkaa ja seurannan tarvetta. — Kiitos, ei muuta.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+9.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-06-12T18:05:45,2025-06-12T18:06:33,Hyväksytty,1.1 2025_65_149,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Ensimmäinen puheenvuoro, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Simula. Esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_65_150,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Esittelen nyt maa- ja metsätalousvaliokunnan kevätistuntokauden viimeisen mietinnön, joka koskee niin sanottua lunastuslakia. Hallituksen esityksessä ehdotettiin muutettavaksi useita eri lakeja, ja muutosten tarkoituksena on ennen kaikkea parantaa lunastettavan omaisuuden haltijan asemaa ja varmistaa perustuslaissa turvatun täyden korvauksen vaatimuksen toteutuminen. Nykyisen lunastuslain korvausperusteet ovat pääosin peräisin 1970-luvun lopulta. Tämä on esitys, jota on odotettu pitkään, ja sitä on valmisteltu ja yritetty saattaa maaliin jo noin kymmenen vuoden ajan kolmella eri vaalikaudella. Valiokunta kiittää hallituksen esityksen perusteellisesta valmistelusta, joka on johtanut tähän pisteeseen, että lakiehdotukset ovat eduskunnan käsiteltävinä. Esityksessä ehdotetaan muun muassa, että lunastuskorvauksessa kohteenkorvaus perustuu käyvän hinnan sijaan markkina-arvoon. Samalla kohteenkorvausta ja haitankorvausta korotetaan 25 prosentilla. Niin kutsuttu arvonleikkausmekanismi poistetaan sekä asunto- ja elinkeinotakuuta laajennetaan. Saamansa selvityksen mukaan maa- ja metsätalousvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja asianmukaisena sekä puoltaa siihen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä eräiltä osin muutettuina sekä ehdottaa yhtä lausumaa. Mietintöön sisältyy yksi vastalause, jossa on pykälämuutosehdotus ja lausumaehdotus. Arvoisa puhemies! Mietinnössä tarkastellaan esimerkiksi täyden korvauksen toteutumista. Perustuslakivaliokunnan antaman lausunnon mukaan varallisuusaseman muuttumattomuuden periaatetta on syytä pitää täyden korvauksen keskeisenä lähtökohtana eikä pakkolunastuksessa voida poiketa täyden korvauksen vaatimuksesta. Maa- ja metsätalousvaliokunta korostaa, että lunastuksen kohteena olevan omaisuuden omistajia on kohdeltava yhdenvertaisesti riippumatta siitä, mihin tarkoitukseen kohde lunastetaan. Perusperiaatteena on oltava se, että lunastuksesta aiheutuvat menetykset hyvitetään täysimääräisesti ja varallisuusasema ei lunastuksesta huolimatta muutu. Käyvän hinnan sijasta lunastettavasta omaisuudesta suoritettava korvaus perustuisi jatkossa kohteen markkina-arvoon. Markkina-arvo on kiinteistöarvioinnin oppien ja arviointistandardien mukaan määritettävä arvioitavan omaisuuden parhaan ja tuottavimman käytön mukaan. Omaisuuden arvoa ei voida määrittää vain pakkolunastushetkellä vallitsevan käyttötavan mukaan, vaan on otettava huomioon myös sellaiset vaihtoehtoiset käyttötavat, jotka voivat olla taloudellisesti arvokkaampia ja joiden käyttöön ottamiselle ole oikeudellisia esteitä. Riski kohteen arvon määrittelyssä käytettävien menetelmien epätarkkuudesta jää lunastajalle. Arvoisa puhemies! Valiokunta käsitteli kattavasti myös esityksen vaikutuksia. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa esitettiin huoli esityksen vaikutuksista lunastustoimituksiin, kuntien maanhankintaan, kaavojen toteutukseen sekä luonnonsuojeluun ja rakennussuojeluun. Erityiseksi huolenaiheeksi kuntien maanhankinnan näkökulmasta nousi kohteenkorvauksen ja haitankorvauksen korjaaminen 25 prosentin korotuksella. Talousvaliokunta ja ympäristövaliokunta ovat lausunnoissaan punninneet myös esityksen kohtaamaa kritiikkiä sen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin nähden. Näiden valiokuntien lausunnoissa omistajan asemaa parantavia muutoksia pidetään kannatettavina. Lausuntojen mukaan esitys edistää lunastuksen kautta toteutettavien, yleistä etua palvelevien hankkeiden ja lunastuksen yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Maa- ja metsätalousvaliokunta yhtyy näihin näkemyksiin. Talousvaliokunta toteaa lausunnossaan, että ehdotuksella on kokonaisuutena arvioiden myös taloudellisen toimintaympäristön ennustettavuutta ja markkinoiden toimivuutta parantava vaikutus. Kaiken kaikkiaan sekä talousvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan lausuntojen että saamansa selvityksen perusteella maa- ja metsätalousvaliokunta katsoo, että vaikutukset hintatasoon ovat vähäisempiä ja välillisempiä kuin kritiikissä esitetään. Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunta esittää, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana tähän hallituksen esitykseen sisältyvän 2. lakiehdotuksen ja muutettuina hallituksen esitykseen sisältyvät 1., 3., 4. ja 5. lakiehdotuksen. Lisäksi valiokunta esittää, että eduskunta hyväksyy yhden lausuman, joka kuuluu seuraavasti: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus kiirehtii voimansiirtolinjojen lunastamisesta määrättäviä korvauksia koskevaa selvitystä.” — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+10.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2025-06-12T18:06:55,2025-06-12T18:11:50,Hyväksytty,1.1 2025_65_151,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,Kiitokset esittelystä. — Ja sitten jatkamme puhujalistaa. — Edustaja Jukkola., ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_152,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tänään käsiteltävä lunastuslain uudistus on poikkeuksellisen merkittävä oikeudenmukaisuuden ja perusoikeuksien kannalta. Kyse ei ole pienestä säädöksen korjauksesta vaan vuosikymmenten jälkeen tehtävästä suunnanmuutoksesta maanomistajien hyväksi ja samalla osoitus oikeistolaisesta vastuunkannosta omaisuudensuojan ja yritteliäisyyden puolesta. Laki on peräisin vuodelta 1977, ja vaikka sitä on vuosien mittaan osin päivitetty, lunastuskorvausten perusta, niin sanottu käypä arvo, on pysynyt noin suunnilleen muuttumattomana. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa yksittäisten arvioiden vaihtelu voi olla jopa 50 prosenttia suuntaan tai toiseen. Se ei ole oikeusvaltion eikä markkinatalouden mukaista toimintaa. Suomessa on myös noin 600 000 yksityistä maanomistajaa. He ovat huolehtineet omaisuudestaan, osa jopa sukupolvien ajan, ja usein kyse on paljon muustakin kuin maahehtaareista. Se on elinkeino, perintö ja osa ihmisen identiteettiä. Oikeistolainen ajattelu lähtee siitä, että yksityistä omistusta ja omaisuutta tulee suojella. Se on terveiden julkisten talouksien kivijalka. Tähän asti korvaukset lunastuksista ovat jääneet kauas markkina-arvosta. Metsätiloista on maksettu alle vapaan kaupan hintojen, sähkölinjoista nimellisiä korvauksia, ja kuntien maanhankinta on ollut enemmän sanelua kuin neuvottelua. Samalla toisaalta esimerkiksi tuulivoimaa varten vuokratuista maa-alueista maksetaan huomattavasti korkeampia korvauksia. Tämän vuoksi uudistus on perusteltu. Jatkossa lunastuskorvaus maksetaan aidon markkina-arvon mukaisesti ja siihen lisätään 25 prosentin korotus. Tämän varmuuslisän tarkoitus on kompensoida lunastukseen liittyvää epävarmuutta ja varmistaa, ettei maanomistaja kanna riskiä arvioinnin epätarkkuudesta. Arvoisa rouva puhemies! Tämä uudistus on johdonmukaista vastuunkantoa. Omistamisen turvaaminen on perusta sille, että ihmiset uskaltavat investoida, kehittää ja pitää huolta omaisuudestaan. Ilman tätä luottamusta ei synny kasvua eikä pitkäjänteistä kehittämistä, ei maaseudulla eikä kaupungeissa. Uudistus ei tarkoita pakkolunastusoikeuden poistamista. Se jää luonnollisesti käyttöön kunnille, mutta sen luonne muuttuu. Painopiste siirtyy pakosta kohti neuvottelua. Tavoitteena on, että maa-alueita hankitaan yhteistyöllä ja kohtuudella, ei selkä seinää vasten. Tämä on linjassa sen kanssa, että hallinto on maan kansalaisia varten eikä toisinpäin. Lakiin sisältyy myös tärkeä muutos asemakaavoitukseen liittyen. Jatkossa asemakaavan tuoma arvonnousu ei enää leikkaa korvausta. Tämä on myös tärkeä signaali siitä, että yhteiskunta kunnioittaa yksityistä omistusta eikä kohdista sanktioita suunnittelun vuoksi. Ruotsissa tämä vastaava uudistus tehtiin jo vuonna 2010. Siellä lunastusten määrä ei kasvanut eivätkä kustannukset karanneet käsistä. Sen sijaan maanomistajien asema parani ja prosessien hyväksyvyys vahvistui. Meillä on nyt mahdollisuus tehdä sama, rakentaa yhteiskuntaa, jossa yksilön oikeuksia kunnioitetaan myös silloin, kun yhteiskunta tarvitsee lisää tilaa kasvaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+10.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-06-12T18:11:56,2025-06-12T18:16:34,Hyväksytty,1.1 2025_65_153,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_154,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Omaisuudensuoja on keskeinen perusoikeus. Ilman sitä ei ole turvaa eikä vakautta. Ilman sitä ei synny luottamusta. Siksi on meidän velvollisuutemme tehdä kaikkemme, jotta suomalaiset voivat omistaa. Käsiteltävä lakiesitys kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta parantaa suomalaisten oikeutta omaisuuteensa. Se varmistaa, että kun yhteiskunta tarvitsee käyttöönsä yksityistä omaisuutta, maksetaan siitä täysi korvaus. Tämä on vain ja ainoastaan kohtuullista. Näin asian kuuluu oikeusvaltiossa olla. Arvoisa puhemies! Nykyinen lunastuslaki on vanhentunut. Korvaukset ovat perustuneet käypään hintaan mutta eivät ole vastanneet omaisuuden todellista markkina-arvoa. Tämä on aiheuttanut epäoikeudenmukaisuutta ja epäluottamusta. Uudistuksessa korvausperusteeksi säädetään markkina-arvoa vastaava täysi korvaus. Lisäksi lunastuskorvaukseen tulee 25 prosentin korotus. Samalla poistetaan asemakaavoituksesta johtuva arvon leikkaus, epäkohta, joka on vienyt omistajilta oikeuden arvonnousuun, jonka kunnan päätökset ovat luoneet. Esityksen käsittelyn aikana valiokunta on antanut esitykselle tukensa tarpeellisin muutoksin. Valiokunta on esimerkiksi täsmentänyt, että lain voimaan tullessa sovelletaan uuden lain säännöksiä myös vireillä olleeseen lunastustoimitukseen, jolle lunastuspäätöstä ei ole vielä annettu. Samalla valiokunta on korostanut, että omaisuudensuojan vahvistaminen ei tarkoita hankkeiden hidastamista vaan tasapainoa, luottamusta siihen, että myös maanomistajaa kohdellaan oikeudenmukaisesti. Valiokunta pitää tärkeänä, että markkina-arvon määrittämiseen käytetään nykyistä monipuolisempia menetelmiä. Arvoisa puhemies! Lunastus on viimekätinen keino. Lähtökohdan tulee olla, ettei yhteiskunnalla ole tarvetta kajota yksityiseen omaisuuteen. Juuri siksi lunastuksen on oltava oikeudenmukainen myös sille, keneltä otetaan. Kun lunastetaan, tehdään se oikein: täyttä korvausta vastaan, reilusti ja läpinäkyvästi. Tämä lakiesitys on askel kohti järjestelmää, joka suojaa perusoikeuksia ja vahvistaa luottamusta yhteiskunnan toimintaan. Siksi hallituksen esitys ansaitsee kannatuksen. Kiitän valiokuntaa huolellisesta työstä ja siitä, että sen ehdotukset parantavat esitystä entisestään. Kun suojelemme omaisuudensuojaa, rakennamme vahvempaa yhteiskuntaa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+10.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-12T18:16:38,2025-06-12T18:20:34,Hyväksytty,1.1 2025_65_155,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,Edustaja Mehtälä., ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_156,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! 1.4.1977 valmistui maatilalaki, ja siten vuoden 1978 alusta on ollut voimassa lunastuslaki, ja sitä oli aika jo uusia. Tässä palautuu mieleen, että minä olin 12-vuotias poika siihen aikaan. Hyvät edustajat, lain pohjateksti on vielä vanhempi, se on nimittäin 1800-luvulta. Nyt kiitän hallitusta siitä ja aivan aiheesta, että tämä laki saadaan vietyä läpi. Muistamme myös, että uudistushankkeen laittoi alulle Sipilän hallitus noin kymmenen vuotta sitten. Arvoisa puhemies! Tämän lain uudistamisen merkittävimpänä syynä on ollut tuulivoiman voimakkaasti lisääntynyt rakentaminen Suomessa 2010-luvun alusta. Elikkä tuulivoiman rakentamisen voimakas lisäys on ollut perusteena. Moni maanomistaja on joutunut epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi. Sähkönsiirtolinja on vedetty omien maiden läpi, ja korvaus tästä on ollut minimaalinen. Samaan aikaan voimalan omille mailleen saanut maanomistaja on saanut merkittävästi suuremman korvauksen. Yllättävää kyllä, tämä laki ei kuitenkaan tuo korjausta tähän suurimpaan ongelmaan. Jatkossa lunastuskorvaus siirtolinjojen osalta nousee vain 25 prosenttia, joten sillä ei voi paljon kehua. Me keskustan edustajat saimme talousvaliokunnassa lausuntoon lisäyksen, että oikeusministeriön tulee välittömästi käynnistää työ, jotta tämä suurin epäkohta saadaan korjatuksi. Tämä tuli myös kirjatuksi valiokunnan lausuntoon, ja ilokseni voin nyt todeta, että myös maa- ja metsätalousvaliokunta yhtyy tähän näkemykseen omassa mietinnössään, jonka juuri kuulimme esittelyssä. Eli jatkossa huomioitaisiin metsäalueen arvonmääritys ja lunastuksen perusteena olevan hankkeen tuottama hyöty. Tämä on erityisen tärkeä näkökohta, kun puhumme sähkönsiirtolinjoista. Arvoisa puhemies! Muilta osin tämä lakiesitys on oikein hyvä. Lunastuskorvaus perustuu jatkossa korkeimpaan markkina-arvoon, kuten kuuluukin. Lisäksi päälle maksetaan 25 prosentin korotus. Tämä vastaa paremmin täyttä korvausta kuin käypä hinta, joka on aiemmin ollut käytäntönä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+10.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-06-12T18:20:45,2025-06-12T18:24:00,Hyväksytty,1.1 2025_65_157,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_158,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Voimassa olevan lain mukaan lunastettavasta omaisuudesta on määrättävä omaisuuden käyvän hinnan mukainen täysi korvaus. Säännöstä esitetään tarkistettavaksi siten, että lunastettavasta omaisuudesta suoritettavan korvauksen tulisi perustua käyvän arvon sijasta kohteen markkina-arvoon. Kannatamme lunastuslain uudistamista niin, että omaisuuden arvon määrityksessä kohteen käyvästä arvosta siirrytään sen markkina-arvoon. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan edellyttänyt muutettavaksi hallituksen esitystä siten, että valitaan arviointimenetelmä, joka johtaa lunastustoimituksessa omaisuuden korkeimpaan arvoon. Hallituksen esityksessä oli aiemmin esitetty, että lunastustoimituksessa valitaan arviointimenetelmä, joka luotettavimmin johtaa täyden korvauksen takaavaan markkina-arvoon. Perustuslakivaliokunnan lausunnon myötä hallituksen esityksen 38 a §:ssä esitetty automaattinen ja kiinteä 25 prosentin korotus lunastuskorvaukselle on liian joustamaton. Pykälää on tarpeen muuttaa niin, että korotukselle säädetään vaihteluväli nollan ja 25 prosentin välillä. Vaihteluväli on tarpeen niissä tapauksissa, kun markkina-arvon määrittelemiseen liittyy epävarmuutta kauppojen vähäisyyden, hintatason vakiintumattomuuden tai muun vastaavan tekijän vuoksi. Useiden valiokunnalle lausuntonsa toimittaneiden tahojen sekä lakiesityksestä lausuntokierroksella lausuneiden tahojen mukaan korotus vaarantaa kuntien vapaaehtoiset maakaupat ja tätä kautta yhdyskuntarakenteen kehittämisen sekä investoinnit infraan ja asuntorakentamiseen. Mahdolliset puutteet korvauksen määrästä tulisi ratkaista arviointikäytäntöjä ja säännösten soveltamiskäytäntöjä tarkistamalla. Lunastuskorvauksen automaattinen korottaminen johtaa siihen, että lunastustoimitusten määrä kasvaa merkittävästi. Siten myös itse lunastusprosessiin liittyvät viranomaiskulut ja muut hallinnolliset kustannukset nousevat ja prosessit pidentyvät. Lisäksi markkinahintaa korkeampi hinta vapaaehtoisessa kaupassa voi olla kiellettyä valtiontukea. Heikossa taloudellisessa tilanteessa Suomessa ei ole varaa vaikeuttaa mitään investointeja. Etenkin asuntorakentamisen lama on ollut syvä, ja esitys heikentää tilannetta edelleen, kun kustannukset kasvavat ja investoinnit viivästyvät. Samaan aikaan julkiset määrärahat esimerkiksi liikenneinfraan vähenevät. Esitykseen sisältyvistä ehdotuksista taloudellisesti merkittävimmät vaikutukset aiheutuisivat lunastuskorvauksille suoritettavaksi esitetystä kiinteästä korotuksesta. Hallituksen esityksen mukaan uudistus tarkoittaa 40 miljoonan euron välitöntä lisäkustannusta kunnille. Lisäksi tulevat ne välilliset kustannukset, joita maanhankinnan hidastuminen tuottaa, kun kasvuhankkeet jämähtävät lunastusprosesseihin. Energiahankkeisiin ja siirtolinjoihin liittyvä koettu epäoikeudenmukaisuus ei ratkea 25 prosentin korotuksella lunastushintoihin. Asia tulee korjata erillislainsäädännöllä, ei yleisen lunastuslain uudistamisen yhteydessä. Oikeusministeriö on käynnistänyt selvityksen asiasta, ja hallituksen tulee antaa esitys pikaisesti. Arvoisa rouva puhemies! Teen vastalauseen 1 mukaisen pykälämuutosesityksen.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+10.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-06-12T18:24:03,2025-06-12T18:27:14,Hyväksytty,1.1 2025_65_159,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_160,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vihdoin ja viimein tämä lunastuslaki tulee nyt tänne uudistettuna käsittelyyn, ja kaksi asiaa kannattaa huomata. Kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta tähän saakka on ollut hieman epäselvyyttä, tai sanotaanko niin, että omaisuutensa menettäneellä henkilöllä, mikä oikeus häneltä lähteekään tässä pakkolunastusmenettelyssä, oikeudet ovat olleet vähän epäoikeudenmukaiset, mutta nyt se korjataan. Kaikkihan lähti tietenkin siitä liikkeelle, että perustuslaki uusittiin vuonna 2000, ja perustuslaissa nimenomaan korostetaan omaisuudensuojan vahvuutta. Se on todella vahva Suomessa, ja niin sen pitää ollakin. Sitä tukevat myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen monet ennakkopäätökset. Sieltä on päätöksissä selvästi korostettu omaisuudensuojan tärkeyttä. Monellehan se on esimerkiksi vaikka kesämökin lähellä oleva alue, minkä hän omistaa, ja jos johonkin tarkoitukseen, vaikka sähkölinjaan, menee se, hänellä pitää olla oikeus saada siitä täysi korvaus, ja se koskee myös hänen elinkeinoaan. Siltä, joka joutuu lunastuksessa luovuttamaan omaisuutensa pois, voi mennä elinkeino. Tämä uusi laki, jota nyt ollaan tässä hyväksymässä, huomioi senkin. Kannattaa muistaa tässä asiassa, että nyt kun on lunastuksen kohde, maatila tai metsätila tai mikä se nyt onkaan, niin ostaja tai se, joka sen lunastuksen on pannut vireille, joutuu maksamaan siitä korkeimman markkina-arvon mukaisen korvauksen, joka tarkoittaa tietenkin sillä paikkakunnalla järkevän ostajan tarjoamaa hintaa. Ja sitten kun esimerkiksi kunta lunastaisi vaikka joksikin alueeksi tarvitsemansa, vaikka nyt asuntorakentamiseen tai teollisuusrakentamiseen sen alueen, niin sen kunnan on maksettava sitten se markkina-arvon mukainen täysi korvaus, jonka järkevä ostaja sillä paikkakunnalla avoimessa kilpailussa, tarjouskilpailussa, olisi maksanut. Tähän tulee sitten se kuuluisa, tai paremminkin paljon puhuttu, 25 prosentin lisäkorvaus, tämän hinnan korotus 25 prosentilla. Se johtuu vain ja ainoastaan siitä, että tilojen arvioinnissa aina on eroja. Jos kolme arvioijaa arvioi saman metsätilan, niin aivan varmasti eivät päädy samaan lukuun. Tähän saakkahan tämän arvion tavoista ja arvion tekijöistä riippuvan eroavaisuuden on joutunut maksamaan se maastaan luopuva tai omaisuudestaan luopuva henkilö. Nyt kun tulee lakiin suoraan tämä mahdollinen arvioiden häilyvyys, sitä ei maanomistaja itse joudu korvaamaan vaan se tulee kaupassa mukana ja hän saa siitä aidon, rehellisen korvauksen. Niinhän sen pitää ollakin. Monelle ihmiselle tai yrittäjälle omaisuuden menetys siinä tilanteessa on todella, todella vaikea juttu. Olen joutunut niitä tapauksia edellisen työni aikana, kun tila-arvioita olen tehnyt tuhansia kappaleita, ihan itsekin kokemaan, miltä se näyttää, kun omaisuus menee jonkun pakkolunastuksen myötä. Tämä uusi lakihan tietenkin parantaa tämän omaisuuden haltijan asemaa. Hän pääsee erinomaiseen, tasavertaiseen asemaan sen uuden omistajan kanssa, koska esimerkiksi aikaisemman lain mukaanhan kaavoituksen takia hinnannousua ei annettu tälle, joka lunastuksessa joutui luopumaan omaisuudestaan, ja nyt uuden lain aikana sitä kaavoituksen laskemaa hyötyä ei oteta pois vaan se lunastuksen antaja, joka luovuttaa omaisuutensa, saa sen itselleen korvauksessa. Tämä on äärimmäisen tärkeää ja myös oikeudenmukaista, koska pitää muistaa se, että tämähän on nykyisen perustuslain tulkinnan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukainen tulkinta. Ja se on oikeudenmukainen, koska eihän se voi olla niin, että ihmisen omaisuus otetaan pois ja hän ei saa siitä täyttä korvausta. Uskon, että tällä lailla on tulevaisuudessa merkitystä nimenomaan näiden sähkölinjojen rakentamisesta saataviin korvauksiin. Kuten monessa puheenvuorossa on mainittu, näitä tuulivoima-alueita kun rakennetaan, uusia tuulimyllyjä, niin niistä tulevat korvaukset ovat oikeudenmukaisia. Siinä on myös tietenkin sekin, että kun tehdään näitä lunastuksia, niin kunnat, jotka tarvitsevat maata, voivat toki sen suunnitella huolella, mutta tämähän myös kiinteyttää tätä järjestelmää niin, että ei isoja alueita lunasteta ihan vain sitä varten, että niitä pidetään reservinä, vaan jos jotakin lunastetaan, se lunastetaan tositarpeeseen, mikä on mielestäni aivan reilua menettelyä. Katson, että tämä lakiesitys on oikein hyvä ja se saa sitten hyvän käsittelyn tässä talossa.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+10.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-06-12T18:27:31,2025-06-12T18:31:56,Hyväksytty,1.1 2025_65_161,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_162,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tästä on hyvä jatkaa: edustaja Hoskonen piti hyvän puheenvuoron ja samoin edustajat Jukkola ja Hänninen täällä jo aikaisemmin. Haluan myös antaa kiitokset hallitukselle ja eduskunnan valiokunnille siitä, että tämä lunastuslaki vihdoin saatiin eteenpäin. Täytyy sanoa, että omassa maakunnassani Pirkanmaalla oli viime vaalien alla maanomistajien ykköstoiveena, että tämä asia saadaan eteenpäin. Siellä oltiin kovasti pettyneitä, että edellinen hallitus ei tätä eteenpäin saanut, koska tämä asia, tämä vanha laki, on koettu juuri niillä perusteilla, joita edustaja Hoskonen äsken sanoi, epäoikeudenmukaiseksi, ja nyt tämä saadaan sillä tavalla järkevälle tasolle. Tässä on monia hyviä kohtia: omaisuudensuojaa vahvistetaan, omaisuudenhaltijan asemaa vahvistetaan, täyden korvauksen periaatteen toteutuminen — se on tärkeä — ja sitten tietysti tämä lunastuskorvauksen 25 prosentin korotus ja nimenomaan tämä markkina-arvon mukainen korvaus käyvän hinnan sijasta. Nämä ovat äärimmäisen tärkeitä asioita. Niin kuin täällä jo aiemmin, olisiko ollut, edustaja Hänninen korosti sitä, että totta kai aina ensisijaista olisi se, että voitaisiin vapaaehtoisilla kaupoilla ja neuvottelemalla nämä maa-alueet hankkia, mutta kuten tiedämme, aina se ei ole mahdollista. Silloin, jos lunastukseen mennään, on äärimmäisen tärkeää, että se korvaus on tosiaan sellainen, että se on oikeudenmukainen siitä menetetystä omaisuudesta, ja aivan kuten tuossa äsken sanottiin, myös siinä tilanteessa, että sinne jää oma asunto alle tai oma elinkeino loppuu, annetaan se mahdollisuus, että on mahdollisuudet sitten muuttaa muualle — saa sellaisen rahasumman, jolla voi sitten muualle muuttaa — tai sitten toisaalta sitä elinkeinon harjoittamista jatkaa jossain muualla. Tällaisia tilanteita tietysti aina tulee, koska totta kai me tarvitaan esimerkiksi asumiselle uusia maa-alueita, me tarvitaan erilaisille infrahankkeille uusia alueita, ja sitten jo täällä mainitut uusiutuvan energian hankkeet ja niihin kytkeytyvät voimalinjat ovat ihan olennainen osa tietysti, ja se on itse asiassa juuri se asia, joka tässä kaikkein eniten on tapetilla viime aikoina ollutkin. Kaikkineen on erittäin hyvä asia, että tämä menee nyt eteenpäin, ja en myöskään usko, että tämä tulee vaikeuttamaan hankkeiden edistymistä. Pikemminkin se tulee niitä helpottamaan, koska se maanomistajan intressi tilanteessa on ihan toinen silloin, kun siitä asiasta saa täyden markkina-arvon mukaisen korvauksen, kuin silloin, jos joutuisi sellaiseen tilanteeseen, että koetaan, että joutuu omaisuuttaan menettämään alihintaan. Se on luonnollista, että sitä asiaa koetetaan vastustaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+10.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-06-12T18:31:59,2025-06-12T18:35:07,Hyväksytty,1.1 2025_65_163,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,Edustaja Viljanen., ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_164,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä voimassa oleva, nyt kohta muuttuva lunastuslaki on laadittu 1970-luvulla aivan erilaiseen Suomeen kuin missä nyt elämme, joten onkin selvää, että lunastuslaille on ollut ilmeinen muutostarve jo useamman vaalikauden ajan. Kiitän hallitusta ja hallituspuolueita siitä, että meillä on nyt käsittelyssä lunastuslain päivitys, uusi lunastuslaki, jota me maa- ja metsätalousvaliokunnan todella perinpohjaisen käsittelyn aikana vielä saimme täsmennettyä ja parannettua. Tämä lunastuslain päivityspaketti parantaa lunastettavan omaisuuden haltijan asemaa ja varmistaa perustuslaissa turvatun täyden korvauksen vaatimuksen toteutumisen. Lunastuslain päivittämistä ja siinä määriteltävien korvaustasojen päivittämistä oikealle ja oikeudenmukaiselle tasolle on kritisoitu etenkin kuntien ja kaupunkien suunnalta useilla ja usein vaihtuvilla perusteluilla. Julkisten toimijoiden kritiikkiä oikeudenmukaisemmista lunastushinnoista ei voi kuin ihmetellä. En ymmärrä, miksi maanomistajien pitäisi olla velvoitettuja omaisuutensa luovuttamiseen kunnille alehintaan ja alihintaan. Tällaista käsittämätöntä velvoitettahan tämän lakimuutoksen vastustaminen käytännössä tarkoittaa. Uudistetussa lunastuslaissahan vain turvataan oikeudenmukainen korvaus maanomistajalle häneltä pakolla otetusta omaisuudesta. Etenkin Uudenmaan näkökulmasta pidän erittäin hyvänä myös niin sanotun arvonleikkaussäännöksen poistumista lunastuslaista. Selkeä puutekin lunastuskorvauksiin kuitenkin vielä jää. Tämänkään lain hyvät muutokset eivät ratkaise nauhamaisiin lunastuksiin liittyvien korvausten epäkohtia, eli esimerkiksi sähkölinjojen, sähkökatujen, alle jäävien maiden lunastuskorvauksia ei tällä lainsäädännöllä vielä saada oikeudenmukaiselle, riittävälle tasolle. Tämän epäkohdan korjaaminen vaatii erityislainsäädäntöä. Me keskustassa edellytämme tämän lainsäädännön valmistelemista ja tuomista eduskunnan käsiteltäväksi mahdollisimman pikaisesti. Mutta tätä erittäin tärkeää muutosehdotusta odotellessa kiitän vielä uudemman kerran hallitusta, hallituspuolueita ja maa- ja metsätalousvaliokuntaa tämän erittäin tärkeän lakiesityksen maaliin saamisesta.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+10.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2025-06-12T18:35:08,2025-06-12T18:37:53,Hyväksytty,1.1 2025_65_165,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,Edustaja Kinnari., ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_166,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Teemu,Kinnari,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä, tänään käsittelyssä oleva hallituksen esitys lunastuslainsäädännön uudistamisesta koskettaa perustavanlaatuista kysymystä: yksityisen omaisuuden suojaa suhteessa julkisen vallan tarpeisiin. Käsittelemme asiaa, joka ulottuu syvälle oikeusvaltion ja omaisuudensuojan käsitteisiin, ja kuten on tänään jo kuultu, Suomessa lunastusoikeus on ollut käytössä jo pitkään. Menettely käynnistyi jo 1800-luvulla, kun valtiovallan ja yhteiskunnan kehitystarpeet, kuten rautatiet, maantiet ja myöhemmin energiainfrastruktuuri, edellyttivät mahdollisuutta hankkia maata yksityisiltä. Ja kuten myös on kuultu, edellisen kerran tätä lakia on päivitetty 70-luvulla. Alusta lähtien lunastukseen on kuitenkin suhtauduttu varauksella. Se on nähty poikkeuksena, ei normaalina menettelynä. Tämä linja on perustunut syvään ymmärrykseen siitä, että maata ei omisteta hetkessä vaan sukupolvien ajan. Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys nykyaikaistaa lunastuslainsäädäntöämme. Se tekee sen tavalla, jota on mielestäni helppo kannattaa. Se selkiyttää lunastuksen edellytyksiä, tarkentaa yleisen tarpeen käsitettä ja sitoo viranomaiset tiukemmin oikeusvaltioperiaatteeseen ja määrittää lunastuskorvauksen määrittämiselle selkeän toimintamallin. Hinnan määrittäminen korkeimpaan markkina-arvoon on keskeinen tarkennus, kuten myös siihen lisätty 25 prosentin korotus. Erityisen tärkeinä pidän kahta asiaa: 1) Maanomistajan oikeusturvan vahvistaminen. Uudistus parantaa merkittävästi maanomistajan oikeusturvaa, ja maanomistaja saa lunastuksen yhteydessä oikeudenmukaisen korvauksen. Näin ei ole aina ollut. 2) Perustuslaillisen omaisuudensuojan kunnioittaminen. Uudistus muistuttaa, että julkisen vallan oikeus lunastaa on poikkeustapaus. Se on rajoitettu, perusteltu ja viimekätinen väline, jota on käytettävä harkiten ja vain silloin, kun muuta keinoa ei ole. Neuvottelemalla kauppojen kuuluu tietenkin syntyä. Arvoisa rouva puhemies! Meillä on Suomessa ollut vahva maan omistamisen kulttuuri. Omistaminen on liittynyt vastuuseen, perintöön ja pysyvyyteen. Se, että lunastus kohdistuu tällaisiin arvoihin, tekee siitä aina painavan toimenpiteen. Siksikin tämä lakiuudistus on tervetullut. Se ei muuta perusasetelmaa, mutta se päivittää menettelyt oikeudenmukaisemmiksi ja varmistaa sen, että maanomistajan oikeudet eivät jää sivuun yhteiskunnallisten hankkeitten edessä. Lunastuslaki ei kosketa suurta yleisöä todellakaan päivittäin, mutta niille, joita se koskee tai on koskettanut, sen vaikutus voi olla syvä ja pitkäkestoinen. Tämä esitys on harkittu ja oikeudenmukainen, ja on erittäin hienoa, että tämä lunastuslaki viimeinkin päivitetään tähän päivään. Ja kiitos kollegoille erinomaisen hyvistä puheenvuoroista. — Kiitos. [Eduskunnasta: Kiitos!]", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+10.aspx,fi,Teemu Kinnari,1510,2025-06-12T18:37:55,2025-06-12T18:41:07,Hyväksytty,1.1 2025_65_167,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,Edustaja Eerola., ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_168,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset tosiaan maa- ja metsätalousvaliokunnalle ja erityisesti sen puheenjohtaja Simulalle, joka tämän mietinnön esitteli. Silloin, kun tämä hallituksen esitys oli lähetekeskustelussa täällä, kehuin tätä jo, ja nyt on aika kehua lisää. Tämä esityshän siis koskettaa ennen kaikkea omaisuudensuojaa eli oikeutta, jonka perustuslaki turvaa meistä jokaiselle. Tämä lunastuslain uudistus vastaa sekä oikeusvaltioajattelun että myöskin yksilön näkökulmasta vuosikymmeniä vanhentuneeseen lainsäädäntöön, ja on kuultu monessa puheenvuorossa, että se on jo 70-luvulta ja lonkerot, juuret ulottuvat sinne 1800-luvulle saakka, eli oli jo aikakin uudistaa. No, hallitus siis vahvistaa nyt yksityisen omaisuuden asemaa, ja tämä lunastuskorvaus määräytyy markkina-arvon mukaan, ja siihen lisätään täälläkin mainittu 25 prosentin kiinteä korotus. Tämä on selkeä ja oikeudenmukainen linja. Se ei ole mikään kompromissi, vaan perustuslain täyden korvauksen vaatimuksen toteuttamista. Tämä tuo ennustettavuutta ja tasapuolisuutta. Kunnille ja valtioille tämä toki, kuten noista vastalauseista voidaan lukea, tuo kustannuspaineita, mutta minun näkemykseni mukaan ne ovat hallittavissa. Tärkeämpää on kuitenkin turvata kansalaisten luottamus siihen, että heidän omaisuutensa ei ole alihintaista vaihdantatavaraa yhteiskunnan investoinneissa. Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys on monivuotisen valmistelutyön tulos. Aina sieltä, niin kuin kuultiin, Sipilän hallituksen ajoilta tätä on yritetty, ja nyt se saadaan viimein maaliin, ja valiokunnat ovat käsitelleet perusteellisesti. Maa- ja metsätalousvaliokunta on kannattanut tätä esitystä lähes yksimielisesti. Toivon ja uskon, että eduskunta tekee tässä nyt ihan oikeudenmukaisen päätöksen, nimittäin täysi korvaus ei ole etuoikeus, se on perusoikeus.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+10.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-06-12T18:41:14,2025-06-12T18:43:54,Hyväksytty,1.1 2025_65_169,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,Edustaja Holopainen., ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_170,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Suhosen edellä tekemiä esityksiä., ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+10.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-06-12T18:43:55,2025-06-12T18:44:06,Hyväksytty,1.1 2025_65_171,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_172,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan kiittää hallitusta hyvästä esityksestä ja valiokunnan puheenjohtajaa sen hyvästä käsittelystä. Haluan kiittää myös perustuslakivaliokuntaa, joka antoi meille pohjan maa- ja metsätalousvaliokuntaan tehdä esityksestä entistäkin parempi. Tässä lunastuslakiesityksessä on kyse siitä, että oikeusvaltioperiaate toteutuu ja että omaisuudensuoja toteutuu. Kuten olemme kuulleet, pohjat edelliseen lunastuslakiin ovat jo 1800-luvulta ja korvausperusteita määritettiin ja tarkennettiin 70-luvulta, ja siihenpä ne sitten ovat jääneetkin. Korvaustasot olivat monin osin niin alhaisia, niin epäoikeudenmukaisia, että monissa perheissä tuli itku joko elinkeinon menettämisen tai vaikkapa asunnon menettämisen perusteella, ja ne korvaukset eivät todellakaan antaneet mahdollisuutta sitten vastaavantyyppisiä saada tilalle. Perustuslakivaliokunta vielä muutti tätä hallituksen hyvää pohjaa siten, että markkina-arvo määritetään aina parhaalla mahdollisella menetelmällä. Tämä koskee myös nauhamaisia lunastuksia, joihin esimerkiksi sähkölinjat kuuluvat. Pohjalakiesityksessähän nämä olisi edelleen määritetty vanhalla 70-luvun summa-arvomenetelmällä, joka nimenomaan tuotti niitä todella alhaisia arvoja. Nyt kun ne määritetään parhaalla mahdollisella menetelmällä, niin tuottoarvo, johon vaikuttaa esimerkiksi läheinen tuulipuistoalue, huomioidaan myöskin tässä. Kun ne voidaan arvioida parhaalla mahdollisella menetelmällä, niin tämä 25 prosentin korotus lisätään siihen automaattisesti huomioimaan arviointiepävarmuuksia ja turvaamaan täyttä korvausta. Sitä 25 prosentin korvausta ei olisi maksettu vahingonkorvauksista, mutta nyt oikeusministeriön tulkinta oli, että esimerkiksi puuston ennenaikaisista haitoista, taimikon menetyksistä, tuulenkaadoista, satovahingoista ja rakentamisaikaisista menetyksistä tämä korvaus voidaan maksaa kokonaiskohteenkorvauksena, josta tulee tämä 25 prosentin korotus samoin kuin haitankorvauksesta. Siis ei ole pakko käyttää sitä vahingonkorvausosiota, joka olisi estänyt sen 25 prosentin korotuksen. Näin ollen myös näiltä johtokaduilta, sähkölinjoilta suomeksi sanottuna, tulee huomattavasti paremmat korvaukset. Siitä huolimatta ainoa pieni kosmeettinen haitta, mikä minua jäi harmittamaan, oli se, että kun laitoimme lausuman, niin vaadimme vain pikaista selvittämistä tästä tuulivoimalaista, joka korjaisi loputkin näistä nauhamaisten asioitten ongelmista, mikäli tahtoa on, eikä vaadittu myöskään lainsäädäntöä siihen. Mutta se on sitten seuraavien hallitusten tai mielellään jo tämän hallituksen murhe, sillä se nimittäin on hallitusohjelmassa hyvin kirjattu. Mutta todellakin, kuten tässä selostin, tämä aika hyvin korjaa jo sitäkin asiaa. Vielä haluaisin lopuksi todeta tässä sen asian, että olin erittäin pettynyt siihen, että SDP ei kannata omaisuudensuojan täysimääräistä korvaamista, vaan halusin jättää vastalauseen tähän mietintöön. SDP:läisiä metsänomistajia on varmaan parisensataatuhatta tässä maassa, ja meidän kannattaa nyt kaikkien saattaa heille tietoon, että tämä puolue ei kannata omaisuudensuojaa heidän metsiensä osalta. [Juho Eerola: Eivätkä näe metsää puilta!] Mielestäni se on merkittävä huomio, ja olisin toivonut, että oikeusvaltioperiaate myös tässä asiassa toteutuu, niin kuin SDP erittäin hyvin monissa muissa asioissa on tätä oikeusvaltioperiaatetta nostanut. [Arto Satonen: Hyvää puhetta! — Oikealta: Erinomainen puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+10.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-06-12T18:44:07,2025-06-12T18:49:20,Hyväksytty,1.1 2025_65_173,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_174,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lunastuslakia ovat tosiaan useat eri hallituskokoonpanot yrittäneet uudistaa — mukaan lukien muun muassa se hallitus, missä nykyinen puolustusministeri oli oikeusministerinä — ja aina syystä tai toisesta se on kaatunut, eli ikävä kyllä yksikään näistä ei ole siinä onnistunut. Tältä osin on todellakin syytä nyt olla tyytyväinen, että on päästy asiassa eteenpäin, ja olla tyytyväinen niin hallituksen kuin valiokuntien tekemään hyvään työhön. Arvoisa puhemies! Yksittäisten metsänomistajien ja maanomistajien kannalta korjattavaa kuitenkin vielä jäi, kuten on tuotu täällä esille, erityisesti näiden niin sanottujen nauhamaisten korvausten osalta. Varsinkin kun itse tulen tuolta Suomen maaseutuvaltaisimmasta maakunnasta, Etelä-Savosta, niin näistä sähkölinjoista, jotka halkovat metsämaita, edelleen se korvaus jää vajavaiseksi, ja kuten myös jo sanottu, tältä osin tekemistä riittää. Mutta on hyvä, että tämä asia menee nyt eteenpäin, ja suuri joukko metsänomistajia on kyllä varmasti tyytyväisiä, vaikka tekemistä vielä seuraavillekin jää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+10.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-06-12T18:49:21,2025-06-12T18:50:39,Hyväksytty,1.1 2025_65_175,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,Edustaja Viljanen., ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_176,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiesitys käsiteltiin perinpohjaisesti maa- ja metsätalousvaliokunnassa, ja sille erittäin tärkeitä suuntaviivoja ja reunaehtoja määritteli perustuslakivaliokunta selkeällä ja kattavalla lausunnollaan ja kannanotoillaan. Kuten edustaja Kalmari edellisessä puheenvuorossa totesi, vasemmisto jätti maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöön vastalauseen. Ymmärrän vastalauseessa esitetyt huolet, mutta en pidä niiden toteutumista todennäköisinä enkä kannata vastalauseessa esitettyä keskeistä muutosehdotusta. Sosiaalidemokraattien, vasemmistoliiton ja vihreiden edustajien jättämässä vastalauseessa todetaan: ”Perustuslakivaliokunnan lausunnon myötä hallituksen esityksen pykälässä 38 a esitetty automaattinen ja kiinteä 25 prosentin korotus lunastuskorvauksille on liian joustamaton. Pykälää on tarpeen muuttaa niin, että korotukselle säädetään vaihteluväli 0—25 prosenttia. Vaihteluväli on tarpeen niissä tapauksissa, kun markkina-arvon määrittelemiseen liittyy epävarmuutta kauppojen vähäisyyden, hintatason vakiintumattomuuden tai muun vastaavan tekijän vuoksi.” Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen parhaita puolia on juuri tuo kiinteä automaattinen korotusprosentti markkinahinnan päälle. Se tuo ennustettavuutta ja selkeyttä lunastusprosesseihin ja lunastushintoihin. Se on oleellinen osa tämän esityksen maanomistajan oikeusturvan päivittämistä perustuslain vaatimalle tasolle, ja tätä vasemmiston vastalauseessa esitetty muutosehdotus juuri romuttaisi. Eli, arvoisa puhemies, vasemmiston muutosehdotus tekisi tyhjäksi koko tämän lain päivityksen, siinä esitetyt parannukset ja maanomistajan oikeusturvan vahvistamisen, sen saattamisen perustuslain vaatimalle tasolle. Tämän lain hyväksymisen myötä lunastuslaki saadaan vihdoin perustuslain yhdenvertaisuuden ja omaisuudensuojan turvaamisen vaatimalle tasolle, ja tämä on paitsi välttämätöntä myös erittäin erinomainen lopputulos.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+10.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2025-06-12T18:50:40,2025-06-12T18:53:17,Hyväksytty,1.1 2025_65_177,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_178,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä haluan mainita yhden asian, jonka unohdin tuossa puheessani, ja se on yhteismetsät. Valiokuntamme myöskin täsmensi sitä asiaa, että tämä elinkeinon huomioiminen koskee myös yhteismetsiä. Tämä erityinen huomioiminen ei koske suuria yhtiöitä tai ulkomaisia rahastoja tai tämäntyyppisiä, niin kuin ei ollut tarkoituskaan. Mutta koska yhteismetsät olisivat saattaneet mennä siinä pesuveden mukana, niin nyt tämäkin on huomioitu. Haluan vielä erityisesti kiittää edustaja Eerolaa loppukaneetista: tämä laki maanomistajien turvaksi ei ole etuoikeus vaan perusoikeus. Se oli hienosti sanottu.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+10.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-06-12T18:53:19,2025-06-12T18:54:11,Hyväksytty,1.1 2025_65_179,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annetun lain, verotusmenettelystä annetun lain ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 30 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 25/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 16/2025 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 16/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Peltokangas, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_65_180,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annetun lain, verotusmenettelystä annetun lain ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 30 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 25/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 16/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi muun muassa pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annettua lakia, jolla osaltaan pannaan täytäntöön niin sanottu viides rahanpesudirektiivi ja perustettiin pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmä. Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmä on kokonaisuus luottolaitosten ylläpitämistä pankki- ja maksutilien tiedonhakujärjestelmistä, Tullin ylläpitämästä pankki- ja maksutilirekisteristä sekä koostavasta sovelluksesta. Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmää käyttäviä toimivaltaisia viranomaisia ovat Verohallinto, Tulli, Ulosottolaitos, poliisi, Rajavartiolaitos, Puolustusvoimat ja Finanssivalvonta. Toimivaltaisten viranomaisten on mahdollista saada pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä tilin asiakkuutta koskevia tietoja. Voimassa olevan sääntelyn perusteella järjestelmästä ei voi kuitenkaan saada tilin saldotietoja eikä tilitapahtumiin tai arvopapereihin liittyviä tietoja. Hallituksen esityksessä vuodelta 2018, jossa ehdotettiin pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän säätämistä, ehdotettiin asiakkuutta koskevien tietojen lisäksi tilin saldo- ja tilitapahtumatietojen sisällyttämistä valvontajärjestelmään. Eduskuntakäsittelyssä ehdotuksen mukaista pankki- ja maksutilijärjestelmän tietosisältöä supistettiin perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella. Perustuslakivaliokunta muun muassa totesi tuolloin, että ehdotetun kaltainen sääntely, jolla olisi mahdollistettu yksityiselämän ydinalueelle ulottuva arkaluontoisten henkilötietojen käsittely salassapitovelvollisuuden estämättä, olisi tullut valmistella, perustella ja laatia sisällöltään erityisen huolellisesti perustuslain asettamat vaatimukset huomioiden. Hallintovaliokunta piti sittemmin vuonna 2022 antamassaan mietinnössä kyseisen lain muuttamista välttämättömänä, että tilitapahtumatietojen tuominen järjestelmän piiriin otetaan nopealla aikataululla valmisteltavaksi, sillä nykyinen järjestelmä aiheuttaa epätietoisuutta ja päällekkäisiä kustannuksia sekä viranomaisissa että yksityisellä sektorilla. Valiokunta katsoi, että järjestely, jossa tilinumerot on viety monimutkaisen sääntelyn ja tietosuojan taakse mutta joka ei kata tilitapahtumatietojen käsittelyä, ei ole yksilönsuojan, tietosuojan eikä rikoshyödyn jäljittämisen ja pois ottamisen kannalta eikä myöskään järjestelmästä aiheutuvat kustannukset huomioiden uskottava tai kestävä ratkaisu. Esityksessä ehdotettujen lainmuutosten tavoitteena on nyt mahdollistaa toimivaltaisten viranomaisten saldo-, tilitapahtuma- ja arvopaperitietoihin liittyvien kyselyjen tekeminen pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän kautta. Esityksessä ei ehdoteta viranomaisille uusia toimivaltuuksia saldo- ja tilitapahtumatietoihin ja arvopaperitietoihin pääsemiseksi. Perustuslakivaliokunta on antanut esityksestä lausunnon, jonka mukaan lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Arvoisa rouva puhemies! Edellä todetussa perustuslakivaliokunnan lausunnossa on kiinnitetty hallintovaliokunnan huomiota kahteen seikkaan, joista toisen johdosta valiokunta teki tarkennuksen saldo- ja tilitapahtumajärjestelmästä saatavia tietoja koskevaan säännökseen. Toinen perustuslakivaliokunnan huomio kohdistui siihen, että arkaluonteisten tietojen käsittelyä koskevan sääntelyn valtiosääntöisen välttämättömyysedellytyksen tulee olla lakiteknisesti toteutettu asianmukaisesti ja sen tulee myös tarkoittaa henkilötietojen käsittelyn rajoittamista riittävillä kontrolleilla välttämättömään. Luonnollisen henkilön yksityiskohtaiset tilitiedot rinnastuvat yksityiselämän suojan ydinalueelle kuuluviin arkaluonteisiin tietoihin. Perustuslakivaliokunnan mukaan hallituksen esityksen ennakollisen kontrollin ajatuksena toimivaltaisen viranomaisen pyytäessä tietoja vaikuttaa olevan ennen kaikkea se, että tietojen käsittelyn turvallisuus ja asianmukaisuus nojaavat virkavastuujärjestelmään. Perustuslakivaliokunta on toistuvasti todennut, että tietojen suojaamista oikeudettomalta käytöltä ei voi perustaa vain rekisterinpitäjää tai tietojen käsittelijää koskevan virkavastuun varaan. Perustuslakivaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että ennakkokontrollin kannalta pyynnön yksilöintitiedot kontrolloivat tietopyyntöjä melko muodollisesti. Yksilöintitiedot eivät sisällä tietoa siitä, miten tiedonsaantioikeuden käyttöä suhteessa välttämättömyysedellytykseen on arvioitu tietoja pyytävässä toimivaltaisessa viranomaisessa. Perustuslakivaliokunnan mielestä olisi perusteltua, että tällainen välttämättömyysarviointi kirjataan joko saldo- ja tilitapahtumajärjestelmään tai toimivaltaisen viranomaisen omaan tietojärjestelmään ennakkokontrollin varmistamiseksi sekä sen todentamiseksi, että kukin tietopyynnön tekijä on arvioinut sen tietopyynnön laajuutta lakiehdotuksessa ehdotetulla tavalla sekä voimassa olevien tiedonsaantioikeuksien mukaisesti. Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että hallintovaliokunnan on syytä lisätä ehdotukseen välttämättömyysarvioinnin kirjaamista koskeva sääntely. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksen perusteluissa on useissa eri kohdissa tuotu esiin viranomaisen velvollisuus välttämättömyysedellytyksen täyttymistä koskevaan harkintaan ennen tietopyynnön tekemistä. Hallintovaliokunta tuo tämän mietinnössään esiin. Esityksessä myös ehdotetaan säädettäväksi, että toimivaltainen viranomainen vastaa tekemänsä kyselyn välttämättömyydestä ja oikeasuhtaisuudesta. Pykälän säännöskohtaisissa perusteluissa todetaan, että viranomaisen on ennen kyselyn tekemistä arvioitava, mitä tietoja ja kuinka pitkältä ajalta sen on välttämätöntä saada kyseisen tehtävänsä hoitamiseksi. Hallintovaliokunta toteaa lisäksi, että ehdotetun sääntelyn mukaan tietopyyntöjä voivat tehdä ainoastaan sellaiset toimintavaltaisen viranomaisen henkilöstön jäsenet, jotka on nimetty ja valtuutettu suorittamaan näitä tehtäviä. Lisäksi on huomioitava, että viranomaisen tietopyyntöjä koskevasta lokirekisteristä on käytävä ilmi myös keskitetystä sähköisestä saldo- ja tilitapahtumajärjestelmästä tiedustelun suorittaneen henkilön ja sen määränneen henkilön tunnistetiedot. Hallintovaliokunta toteaa mietinnössään vielä selvyyden vuoksi, että viranomaisille on jo nykyisten toimivaltasäännösten avulla mahdollistettu laaja oikeus saada saldo- ja tilitapahtumatietoja tehtäviensä hoitamiseen. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenee, että kattavista tiedonsaantioikeuksista huolimatta käytännön tietojen kyselyyn ne ovat suurelta osin manuaalisia ja vievät paljon resursseja. Kyselyjä tehdään muun muassa sähköpostitse. Ehdotettu uudistus muuttaa sitä teknistä tiedonluovuttamistapaa, jolla viranomaiset saavat saldo- ja tilitapahtumatietoja luotto- ja maksulaitoksilta ja muilta tiedonluovuttajilta, eikä esitys siten lisää viranomaisten toimivaltuuksia saldo- ja tilitapahtumatietoihin ja arvopaperitietoihin pääsyyn. Hallintovaliokunta pitää edellä todetun huomioon ottaen järjestelmän käyttöön liittyviä välttämättömyyden kontrolleja asianmukaisina ja riittävinä. Valiokunta korostaa sääntelyn mahdollistamaa rekisteröidyn oikeuksien kannalta huomattavasti valvotumpaa ja tietoturvallisempaa järjestelmää nykytilaan verrattuna. Hallintovaliokunta katsoo, että keskitetty järjestelmä mahdollistaa prosessien sujuvoittamisen ja viranomaistyön tehokkuuden parantamisen, eikä tästäkään näkökulmasta pidä uuden kirjaamiskäytännön lisäämistä sääntelyyn tarpeellisena. Arvoisa rouva puhemies! Haluan vielä tuoda esiin sen seikan, jonka hallintovaliokunta toteaa mietinnössään, että pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä saatavien tietojen ulkopuolelle jäävät vielä esimerkiksi luottoja ja vakuuksia koskevat tiedot. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmässä tietopyyntöjen kohdentaminen oikeaan tiedonluovuttajaan on haasteellista. Hallintovaliokunta pitää tarpeellisena, että luottoja ja vakuuksia koskevien tietojen saamista keskitetysti tietojärjestelmistä viranomaisten käyttöön selvitetään. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta puoltaa mietinnössään lakiehdotuksen hyväksymistä vähäisin muutosehdotuksin. Mietintöön liittyy yksi vastalause.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+11.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-06-12T18:54:33,2025-06-12T19:03:07,Hyväksytty,1.1 2025_65_181,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annetun lain, verotusmenettelystä annetun lain ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 30 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 25/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 16/2025 vp",Kiitoksia esittelystä. — Ja sitten edustaja Eerola., ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_182,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annetun lain, verotusmenettelystä annetun lain ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 30 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 25/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 16/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset myös minun puolestani hallintovaliokunnalle ja sen puheenjohtajalle, edustaja Peltokankaalle, joka tuossa tämän kauan kaivatun esityksen esitteli. Tämä pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän uudistaminen on tosiaan aika pitkään odotettu askel kohti kaikin tavoin tehokkaampaa viranomaistoimintaa ja myöskin tietoturvallisempaa tiedon saamista. Kyse ei ole, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja Peltokangas tuossa ansiokkaasti totesi, mistään uusista toimivaltuuksista, niin kuin nyt on jossain kohtaa pelätty, vaan siitä, että nyt jo näiden voimassa olevien tiedonsaantioikeuksien käytännön toteutusta saatetaan ikään kuin nykyaikaan, eli ei tule mitään uusia toimivaltuuksia viranomaisille. Nykyisin nämä viranomaiset joutuvat lähettelemään kaiken maailman saldo- ja tilitietopyyntöjä sähköpostitse ja joskus jopa manuaalisesti, eli on sikälikin asiallista, että tätä päivitetään. Se ei edes palvele meidän kansalaisia eikä tosiaankaan julkista taloutta. Tämä nyt luotava tämmöinen keskitetty järjestelmä parantaa moninkin tavoin viranomaisprosessien nopeutta, sitten myöskin eräällä tavalla yhdenmukaisuutta ja myöskin tietosuojan tasoa, eli rekisteröidyn oikeudet huomioidaan tulevaisuudessa entistäkin paremmin. Perustuslakivaliokunta omassa lausunnossaan on arvioinut tämän esityksen käsiteltäväksi ihan tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, ja hallintovaliokunta on sitten tehnyt siihen perustellut tarkennukset, jotka edelleen varmistavat tällaisten arkaluonteisten tietojen käsittelyn lainmukaisuuden. Perussuomalaiset ja minä heidän joukossaan tuemme tietenkin tätä esitystä, koska se on hallittu ja tarkoituksenmukainen ja vastaa viranomaisten sekä ennen kaikkea kansalaisten odotuksiin siitä, että tietoa käsitellään tehokkaasti mutta sitten myöskin vastuullisesti. — Kiitokset.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+11.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-06-12T19:03:07,2025-06-12T19:05:43,Hyväksytty,1.1 2025_65_183,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Peltokangas, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_65_184,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunnan mietinnössä ehdotetaan hallituksen esityksen mukaisesti muutettavaksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annettua lakia eli niin sanottua rahoituslakia. Lakia sovelletaan myös Helsingin kaupungin järjestämisvastuulle kuuluvien hyvinvointialueiden tehtävien rahoitukseen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut hallintovaliokunnalle esityksestä lausunnon. Rahoituslakiin ehdotetaan muutoksia hyvinvointialueiden rahoituksen määräytymistekijöihin, millä pyritään hallitusohjelman mukaisesti kannustamaan asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, parantamaan rahoituksen kohdentumista palvelujen järjestämisen edellytykset turvaten sekä lisäämään rahoituksen ennakoitavuutta. Lakiehdotuksessa ehdotetaan muun muassa, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rahoitusosuutta nostetaan ja niin sanotun HYTE-kertoimen laskentatapaa täsmennetään. Alueiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimet vaikuttavat ensimmäistä kertaa rahoitukseen vuonna 2026, kun hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rahoitus jaetaan vuodesta 2026 lähtien kullekin alueelle lasketun HYTE-kertoimen perusteella. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rahoitusosuutta ehdotetaan nostettavaksi noin yhdestä prosentista puoleentoista prosenttiin sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta. Korotus rahoitetaan laskemalla asukasmäärän ja palveluntarpeen osuuksia kumpaakin 0,25 prosenttiyksikköä. Valiokunta toteaa korotuksen olevan maltillinen. Sitä voidaan kuitenkin pitää perusteltuna, kun HYTE-kerroin huomioidaan ensimmäistä kertaa alueilta kerättyjen vuosien 2023 ja 2024 tietojen perusteella eikä aluekohtaisista vuosimuutoksista ole vielä tarkempaa tietoa. Valiokunta on myös tarkastellut vaihtoehtoisia malleja sille, miten HYTE-kertoimen korotus rahoitetaan. Valiokunta toteaa, että jos korotusta vastaava vähennys tehtäisiin kokonaan tarveperusteisesta rahoituksesta, aluekohtaiset rahoituksen muutokset olisivat suuremmat ja vähennys kohdistuisi erityisesti korkeamman palveluntarpeen alueille. Tämän vuoksi puolet korotuksesta ehdotetaan vähennettäväksi asukasperusteisesta rahoituksen osuudesta. Hyvinvointialueiden rahoitusmallissa asukasluvun vaikutus kertautuu aluekohtaiseen rahoitukseen useiden eri määräytymistekijöiden kautta, minkä vuoksi erillisen asukasperusteisuuden tekijän osuutta voidaan vähentää. Ehdotettua mallia, jossa asukasmäärän ja palveluntarpeen osuuksia vähennetään kumpaakin 0,25 prosenttiyksikköä, voidaan valiokunnan mielestä pitää tarkoituksenmukaisena kompromissina. Siitä ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia minkään alueen rahoitukseen. Terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon kustannusten painotuksia ehdotetaan päivitettäviksi uusimpien kustannustietojen perusteella. Lisäksi vuoden 2023 jälkeen voimaan tulleet tehtävämuutokset otetaan huomioon rahoitusta laskettaessa, jotta rahoitus vastaa voimassa olevia tehtäviä. Hallintovaliokunta pitää päivitystä tarpeellisena, jotta palveluntarvetta kuvaavilla määräytymistekijöillä kohdennettava rahoitus vastaa mahdollisimman tarkasti hyvinvointialueiden kustannusjakaumaa terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon välillä. Valiokunta toteaa, että hyvinvointialueiden toiminnan alkuvaiheessa kustannusosuuksissa on tapahtunut verrattain suurta muutosta, joten tulevina vuosina voi olla tarkoituksenmukaista tarkastella osuuksien päivittämistä laissa säädettyä vähintään kolmea vuotta useammin. Arvoisa rouva puhemies! Aluekohtaiset palveluntarvekertoimet ehdotetaan otettaviksi huomioon kahden vuoden keskiarvona, mikä tasaa tarvekertoimien vuosittaisen vaihtelun vaikutusta merkittävästi. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että säännöstä ehdotetaan toistaiseksi voimassa olevana eikä määräaikaisena, koska tällä hetkellä ei voida vielä tarkasti arvioida, milloin olisi rahoituksen ennakoitavuuden näkökulmasta mahdollista siirtyä ainoastaan viimeisimmän saatavilla olevan vuoden tietojen mukaisten tarvekerrointen käyttöön. Hallintovaliokunta katsoo sosiaali- ja terveysvaliokunnan tavoin, että palvelukertoimen tietopohjaa on tarpeen edelleen kehittää. Lakiehdotuksessa ehdotetaan muutettavaksi myös pelastustoimen riskikerrointa koskevaa sääntelyä. Taustaksi on hyvä todeta, että pelastustoimen riskikertoimen määrittämiseksi hyvinvointialue jaetaan yhden neliökilometrin suuruisiksi ruuduiksi, jotka jaetaan neljään eri riskiluokkaan. Riskikertoimen määrittämisessä käytettävät tekijät ja painokertoimet vaikuttavat siihen, miten riskitekijöiden perusteella hyvinvointialueille myönnettävä rahoitus jakautuu hyvinvointialueiden välillä. Siltä osin ehdotetaan muun muassa, että usean riskiluokkaan III tai IV kuuluvan ruudun alueelle sijoittuva yksittäinen riskikohde tai harjoitettu toiminta otetaan huomioon kokonaisuutena siten, että se nostaa vain yhden hyvinvointialueen alueelle sijoittuvan ruudun painokerrointa. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että riskikohteen tai toiminnan maantieteellistä laajuutta ei enää huomioida rahoitusta lisäävänä tekijänä, koska pelastustoimen palveluntarpeen määrittää kohteesta tai toiminnasta aiheutuva riski, ei maantieteellinen ulottuvuus. Tällä on merkitystä myös alueiden yhdenvertaisuuden kannalta. Lisäksi ehdotetaan muun muassa, että asetuksella voidaan säätää riskiluokan III ja IV ruuduille sijoittuville riskikohteille tai harjoitetulle toiminnalle erilaisia painokertoimia välillä 1 ja 5 riippuen kohteen tai toiminnan aiheuttamaa palveluntarvetta määrittävistä riskeistä. Nykyisin riskikohde tai toiminta on voitu huomioida vain painokertoimella 1. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunta katsoo, että korkeampien painokertoimien avulla on mahdollista huomioida nykyistä paremmin kohteen tai toiminnan riskien aiheuttamaa palveluntarvetta korreloiva kustannuslisä. Valiokunta kiinnittää mietinnössään huomiota harva-alueiden pelastustoimen laskennallisen rahoituksen laskemisen ongelmallisuuteen esimerkiksi taajamien osalta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sisäministeriö toteuttaa vuosien 2025—2026 aikana tutkimushankkeen, jossa arvioidaan pelastustoimen tehtävien rahoituksen laskennassa käytettäviä tekijöitä tarkemmin. Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että tutkimuksessa kiinnitetään huomiota harva-alueiden erityispiirteisiin. Tässä yhteydessä toteutetaan myös siirtymätasauksia koskevat julkisen talouden suunnitelmassa linjatut kertaluonteiset valtiontalouden säästöt vuosille 26—27, mikä ehdotetaan toteutettavaksi säätämällä rahoituslain väliaikaisesta muuttamisesta, siis uusi 39 §. Säästö ehdotetaan kohdennettavaksi siirtymätasauslisää saavien hyvinvointialueiden siirtymätasauksiin. Ehdotus koskee kuitenkin vain niitä hyvinvointialueita, joilla vähennys ei vaaranna palveluiden järjestämiseksi riittävää rahoitusta ottaen huomioon säännöksissä määritellyt kriteerit. Kriteerit täyttyvät vain Helsingin kaupungilla. Arvoisa rouva puhemies! Esitettyjen laskelmien perusteella Helsingin kaupungin tulos oli vuonna 2023 hieman ylijäämäinen, kun taas kaikki muut alueet tekivät alijäämäisen tuloksen. Valiokunta toteaa mietinnössään, että siirtymätasauksen leikkaaminen kohdistuu käytännössä sellaiseen rahoituslain soveltamisalaan kuuluvaan toimijaan, joka on pystynyt hillitsemään kustannusten nousua ja sopeuttamaan kustannukset käytettävissä olevaan rahoitukseen. Kohdennus ei valiokunnan mielestä tältä osin toteuta rahoituslain tavoitteita, sillä rahoituslain mukaisen rahoitusmallin tarkoituksena on määritellä kannusteita hyvinvointialueille kustannusten kasvun hillintään. Hallintovaliokunta on tarkastellut laskennallisen rahoituksen kehitystä sekä Helsingin kaupungin että hyvinvointialueiden osalta ja myös sääntelyn vaikutusta kunnallisen itsehallinnon kannalta perustuslakivaliokunnan vakiintuneen lausuntokäytännön valossa. Helsingin kaupungille kohdentuvan laskennallisen rahoituksen ja jäljelle jäävän, edelleen varsin suuren siirtymätasauslisän perusteella arvioidaan, että siirtymätasauksen leikkauksesta huolimatta Helsingin kaupungin saama rahoitus kokonaisuutena riittää turvaamaan palvelujen järjestämisen edellytykset. Valiokunta korostaa, että kyse ei ole rahoitusmallin pysyvästä muutoksesta vaan erillisestä kertaluonteisesta säästötoimenpiteestä. Siirtymätasauslisä palautuu voimassa olevan lain mukaiseksi vuodesta 2028. Hallituksen esityksessä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella, arvoisa rouva puhemies, hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana mietinnöstä ilmenevin huomioin. Valiokunta pitää tärkeänä myös, että hyvinvointialueiden rahoitusmallin kehittämistä hallitusohjelman mukaisesti jatketaan. Hallintovaliokunta ehdottaa, että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana. Mietintöön on jätetty kaksi vastalausetta. — Kiitos. [Juho Eerola: Kattavasti esitelty, niin turhahan meidän muiden on puhua!]",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+12.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-06-12T19:06:20,2025-06-12T19:15:34,Hyväksytty,1.1 2025_65_185,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,Kiitoksia. — Sitten edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_186,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka on vahva sosiaali- ja terveydenhuolto. Siksi meillä on oltava myös rahoitusmalli, joka turvaa palvelut ja kannustaa tekemään oikeita asioita oikeaan aikaan. Tänään käsittelyssä oleva esitys tähtää juuri tähän. Kyse ei ole säästölaista. Kyse on siitä, että hyvinvointialueilla olisi paremmat mahdollisuudet ennaltaehkäistä ongelmia, hoitaa ajoissa ja käyttää julkisia varoja viisaasti. Arvoisa puhemies! Suomessa hyvinvointialueet eivät ole samanlaisia keskenään. Meillä Pohjois-Pohjanmaalla suurimpia haasteita ovat välimatkojen lisäksi kasvava palvelutarve etenkin lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa sekä vanhushoivassa. Meidän on pidettävä mielessä alueiden erilaisuus, kun rahoitusmallia kehitetään. Tarvitsemme mallin, joka tunnistaa väestön rakenteen, erityispiirteet ja pitkät välimatkat. Kun syrjäkylältä lähdetään palveluihin, se ei tapahdu hetkessä eikä halvalla. Siksi palveluiden saavutettavuus on meille kriittinen kysymys. On hyvä, että uudistuksessa huomioidaan palvelutarvekertoimen päivittäminen ajantasaisella tiedolla. Se auttaa esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaata saamaan rahoituksen oikeammalle tasolle, joka ei perustu keskivertoarvioon vaan todelliseen tarpeeseen. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen keskeinen muutos on, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rahoitusosuutta nostetaan 1,5 prosenttiin. Tämä on selkeä viesti: ennaltaehkäisevää työtä ei pidä nähdä kuluna vaan investointina. Hyvinvointialueita tulee palkita siitä, että ne vähentävät sairastavuutta ja vahvistavat terveyttä, ei siitä, että menot kasvavat. Esitetty korotus on maltillinen ja perusteltu. Erityisesti on tärkeää, että HYTE-kertoimen laskentaa täsmennetään niin, että alueet voivat saada kannusteen, vaikka tulosindikaattorit ovat jo hyvällä tasolla. Tämä lisää mallin oikeudenmukaisuutta ja kannustavuutta. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä sellaisenaan. Samalla valiokunta painottaa, että rahoitusmallin kehittämistä on jatkettava. Tavoitteena pitää olla kannustava, vakaa ja ennakoitava järjestelmä. Hyvinvointialueet ansaitsevat rahoituksen, joka tukee hyvinvointialueiden perustehtävää, terveydestä huolehtimista. Terveys ei synny sairaaloissa vaan arjessa. Siksi rahoituksen on kannustettava siihen, että ongelmat ehkäistään ennen kuin ne kasvavat. Se on ihmiselle parempi ja yhteiskunnalle halvempi. Pohjois-Pohjanmaan kaltaisessa kasvavassa, monimuotoisessa maakunnassa tarvitaan mallia, joka antaa liikkumatilaa, kannustaa omaan kehittämiseen ja huomioi alueen erityistarpeet. Tämä esitys vie rahoitusta oikeaan suuntaan. Siksi kannatan esitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+12.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-12T19:15:43,2025-06-12T19:20:03,Hyväksytty,1.1 2025_65_187,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_188,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kovin vähän meitä taas täällä illalla on, mutta asia on... [Juho Eerola: Laatu korvaa määrän!] — Joo, ihan totta, koska meitä keskustalaisia on yksi ja teitä perussuomalaisia kaksi. [Aki Lindén: Ja yksi sosiaalidemokraatti!] — Sopisiko, että minä menen asiaan? Kiitos. Tänään on kiitelty täällä paljon, mutta nyt ei kiitosta tule, mikä ei varmaan kenellekään siellä oikealla tule yllätyksenä. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta on tosiaan tänään käsittelyssä. Tähän mennessä hallitushan on keskittynyt, niin kuin kaikki tiedetään, hyvinvointialueiden rahoituksen leikkaamiseen, ja se näyttää edelleen jatkuvan ja varmaan jatkuu vaalikauden loppuun saakka. Tämän seurauksena hyvinvointialueet ovat joutuneet heikentämään erityisesti lähipalveluja. Rahoitusleikkauksiin liittyy myös se, että hallitus on siirtänyt hyvinvointialueiden ohjausvallan suurelta osin valtiovarainministeriöön, jossa substanssiosaamista ymmärrettävästi ei juurikaan tähän asiaan ole. Hallitus on myös sivuuttanut talouspolitiikan arviointineuvoston näkemykset. Arviointineuvoston mielestä hyvinvointialueiden alijäämän kattamisaikaa tulisi pidentää, koska alijäämät johtuvat monien ulkoisten syiden aiheuttamasta alimitoitetusta rahoituksesta vuosille 2023—2024. Hallitus on myös rapauttanut toistuvasti hyvinvointialueiden itsehallintoa, joka on se keskeinen elementti tässä uudistuksessa. Tästä räikeä esimerkki on yöpäivystyksen järjestämisen kieltäminen laissa luetelluissa sairaaloissa. Velvoite päivystyksiin ei poistunut, mutta hallitus puuttui toteuttamistapaan. Nyt käsittelyssä olevaa lakiesitystä tarkemmin analysoimalla voi nähdä, ettei se puutu kaikista keskeisimpään kysymykseen: millä tavoin siirtymäkauden tasausjärjestelmästä päästään pysyvään, kestävään ja oikein mitoitettuun rahoitukseen vuonna 2029? Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueiden rahoituslaki on erittäin vaativa ja laaja kokonaisuus. Se tehtiin valtakunnan parhaimman asiantuntijatietämyksen perusteella. Samalla jokainen on tiennyt, että rahoitusmallin toimivuutta joudutaan tarkastelemaan hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymisen jälkeen. Samalla tavoin myös siirtymätasausmallin toimivuutta ja vaikutuksia on arvioitava uudistuksen voimaantulon jälkeen, ja tämä tarve on todettu myös hallitusohjelmassa. Siksi on hieman hämmentävää, ettei hallitus ole paneutunut rahoituksen siirtymäjärjestelmän toimivuuteen, jossa sitä arvioitaisiin kokonaisuutena. Tähän velvoittaa myös oikeuskanslerin tuore ratkaisu kahden hyvinvointialueen kanteeseen. Sen sijaan tehdään ja on tehty sirpalemaisesti yksittäisiä linjauksia päivityksestä ja päivittämättä jättämisestä. Sotesta näyttää tulleen enempi politiikanteon väline kuin politiikan tekemisen kohde. Arvoisa puhemies! Oikeuskansleri antoi huhtikuussa ratkaisun Etelä-Karjalan ja Satakunnan hyvinvointialueiden tekemään kanteluun hyvinvointialuelaissa säädetystä määräajasta alijäämän kattamiseen. Hyvinvointialueiden kantelun mukaan alijäämän kattamisvelvoite on ristiriidassa hyvinvointialueiden lakisääteisten ja alueen asukkaiden tarpeiden näkökulmasta riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvelvollisuuden kanssa. Oikeuskansleri esittää päätöksessään hallitukselle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle käsityksensä tarvittavista jatkotoimista, joissa mainitaan muun muassa seuraavat toimet: hyvinvointialueiden rahoituksen turvaaminen ja tietopohjan parantaminen; hyvinvointialueiden rahoituslain 11 §:n mukaisen lisärahoituksen tarpeen arviointi nykyisen lainsäädännön mukaisena; jos rahoituksen riittävyyteen liittyy systeemisiä ongelmia, voidaan harkita myös hyvinvointialueen alijäämän kattamista koskevan hyvinvointialuelain 115 §:n sisältöä ja määräaikoja; tässä harkinnassa on perusteltua ottaa huomioon perusoikeuksien toteutumisen turvaaminen yhtenä painavana näkökohtana — perusoikeuksien toteutumisen turvaaminen yhtenä painavana näkökohtana. Voidaan perustellusti kysyä, millä tavoin hallitus vastaa näihin oikeuskanslerin esityksiin. Tähän mennessä hallitus on keskittynyt lähinnä rahoitusleikkauksiin sekä yksittäisiin, hajanaisiin, pieniin uudistuksiin ilman kokonaisuuden tarkastelua ja mitä ilmeisimmin myös sen ymmärrystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+12.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-06-12T19:20:07,2025-06-12T19:24:33,Hyväksytty,1.1 2025_65_189,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,Edustaja Eerola., ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_190,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kommentoin nyt sen verran lyhyesti tuota edellistä puheenvuoroa, että sitä keltaista kirjaa, mikä joskus silloin syksyllä aina joka vuosi jaetaan, kun olen selannut — en nyt kovin tarkasti koskaan, mutta aina jotain tulee katsottua — niin minun muistikuvani on, että kuitenkin tämä hallitus antaa reilut pari miljardia enemmän näille hyvinvointialueille. — Nyt se Kallio lähti pois eikä kuunnellut minun vastaiskuani hänelle. — Olin vain sitä sanomassa, että nykyhallitus kuitenkin antaa reilut pari miljardia enemmän [Aki Lindén: Ei se hallitus anna mut se rahoituslaki!] kuin mitä aiemmin annettiin, jos olen oikein sitä keltaista kirjaa selannut, mitä tuohon meille aina jaetaan. Mutta nyt itse asiaan. Tämä hallituksen esitys, mikä nyt tulee, on tärkeä ja sitten teknisesti myöskin hyvin vaativa esitys, joka jatkaa näitten hyvinvointialueitten rahoitusmallin kehittämistä vastuullisestikin ja hallitusohjelman mukaisesti. Tämä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rahoitusosuuden korotus ei ole mikään radikaali, se myönnettäköön, vaan maltillinen mutta myös järkevä kompromissi — ainakin omasta mielestäni järkevä. Se parantaa erilaisia kannustimia tehdä nimenomaan tätä ennaltaehkäisevää työtä, mitä ainakin itse olen koettanut peräänkuuluttaa, että se sitten tulevaisuudessa tuo niitä säästöjä. Tätä juuri tämä esitys tekee, ja juuri tätä hyvinvointialueilta ainakin itse odotan. Tämä tarvekertoimien keskiarvoistus tuo vakautta tähän suunnitteluun, ja myöskin pelastustoimen rahoituksen tarkennukset, niin kuin puheenjohtaja tuossa niistäkin puhui, huomioivat nämä aiemmin muodostuneet epäkohdat. Ja erityisesti se, mistä olen ilahtunut, on se, että harva-alueiden asemaa tässä sitten parannetaan pelastustoimen osalta. Eli tämä jopa siellä Miehikkälässä ja Virolahdellakin huomioon otettakoon. Nämä säästötoimenpiteet taas, mitä niitäkin on, on kohdistettu mielestäni hyvin harkitusti, eivätkä ne vaaranna palveluiden järjestämistä. Tästä kertoo myös se, että tämä leikkaus koskee lähinnä vain Helsinkiä, ja siitä huolimatta myös Helsingin kaupungin rahoitus kasvaa enemmän kuin maassa noin keskimäärin. Eli tämä ei ole mikään leikkauslaki, arvoisa rouva puhemies, vaan askel kohti ennakoitavampaa ja mielestäni oikeudenmukaisempaa mallia, jossa tämä rahoitus kohdentuu tarpeen ja ennen muuta vaikuttavuuden perusteella. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+12.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-06-12T19:24:36,2025-06-12T19:27:53,Hyväksytty,1.1 2025_65_191,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_65_192,65/2025,2025-06-12,16.00,19.36,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä eduskunta on mielenkiintoinen yhteisö siinä mielessä, että käsittelemme lakia, joka säätelee noin 30:tä prosenttia valtion budjetista ja neljältä vuodelta yhteensä noin sataa miljardia. No, tässä ei olla tekemässä radikaaleja muutoksia siihen lakiin, ja sen takia ymmärrän, että meitä ei nyt täällä ole lukumääräämme enempää paikalla, mutta itse laki on siis äärimmäisen tärkeä, ja sen lain vaikutuksista on sitten tuolla kentällä eri puolilla Suomea tapahtunut aika lailla kielteisiäkin asioita. Jaan puheenvuoroni kahtia: puolet siitä käsittelen ihan konkreettisesti tätä lakia ja sitten toisen puoliskon vähän laajemmin tätä hyvinvointialueiden rahoitustilannetta kaiken kaikkiaan. Ennen sitä haluaisin vielä sanoa, että ehdin tuossa tarkistamaan, mitä täällä tapahtui toukokuun alussa, kun tämä sama lakiesitys oli lähetekeskustelussa. En lähde referoimaan sieltä kenenkään yksittäisiä puheenvuoroja, mutta yleisesti voisi todeta, että voi sitä paatoksen määrää, kun erityisesti kokoomuksen helsinkiläiset kansanedustajat täällä tuomitsivat mennen tullen tämän lain ja vaativat siihen voimakkaasti muutoksia ja sanoivat, että eihän tällaista missään nimessä voida hyväksyä. Ainakin kolme tällaista puheenvuoroa löysin tuolta pöytäkirjasta. Mutta mennään itse tähän lakiin: Tämähän oli lausunnolla sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja tämä rahoituslakihan sinänsä, aivan niin kuin tässä kollega Eerola sanoi, on vaativa laki monella tavalla. No, tämä sattuu olemaan niitä, joihin juuri sen säätämisen takia aikanaan itse perehdyin aika perusteellisesti, ja sanoisin, että nyt kun muutosluettelossa tässä kahdeksan muutosta esitettiin, niin totesinkin sitten ryhmämme sisäisesti viestinä hallintovaliokunnan puoluetovereille, että viisi niistä oli ihan hyväksyttäviä ja kolme oli sellaisia, joita me sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kritisoimme. Ne viisi hyväksyttävää olivat tämä HYTE-kertoimen nosto puoleentoista prosenttiin, sitten tämä pelastusasia, joka täällä hyvin selostettiin, myös sitten se, että kahden vuoden keskiarvoa käytetään eikä yhtä vuotta, sitten se aika lailla tekninen asia, joka oli enemmän seuraus kuin mikään eteenpäin vaikuttava, eli miten terveydenhuollon painoarvo, vanhustenhuollon painoarvo ja muiden sosiaalipalveluiden painoarvo siellä lasketaan, ja sitten vielä ne HYTE-kertoimen sisäiset kriteerit. Nämä olivat kaikki ihan hyviä uudistuksia, mutta sitten niitä negatiivisia uudistuksia oli se, miten tämä puolen prosenttiyksikön kasvattaminen HYTE-kertoimessa rahoitetaan, ja siinä olimme itse sitä mieltä, että se pitäisi kokonaan painottaa sinne asukaslukuperusteisuuteen, kun nyt oli valittu tämä kompromissin tie. Silloin olisi jäänyt 0,25 prosenttiyksikköä enemmän rahoitusta sinne tarveperusteisiin tekijöihin, joita pidämme kuitenkin pohjana koko tälle rahoitukselle. Sitten huono asia oli tämä 35 §:n erillinen määrittely, jota eivät tuntuneet siellä asian esittelyssä edes välttämättä valtion virkamiehet nostavan esillekään, joka liittyy tähän hyvin monimutkaiseen siirtymätasausten keskinäiseen vaikutukseen ja siihen, että se vuonna 26 imuroidaan kokonaan pois hyvinvointialueilta, toisin kuin laki tällä hetkellä edellyttäisi. Ja sitten tietysti jää vielä tämä Helsinki-tilanne, tämä 35 miljoonan euron leikkaus. No, nyt sanoisin tästä Helsinki-asiasta sen, että tässähän on taustalla hyvin mielenkiintoinen asia, joka piti oikein itsekin pohtia, onko tämä leikkaus kohtuullista vai eikö se ole kohtuullista. Eli se lakihan menee sillä tavalla, että kun kaikki alueet yhteensä tekivät alijäämää 1,4 miljardia siellä ensimmäisenä toimintavuonna 2023, niin se maksetaan nyt kuluvana vuonna, vuonna 25, jälkikäteistarkistuksena kaikille alueille, mutta ei suinkaan jokaiselle alueelle erikseen sen alueen jälkikäteistarkistusta, vaan siinä suhteessa, mikä alueiden kokonaisrahoitus on tästä koko 26 miljardista. Silloinhan Helsinki saa kaikkein eniten sitä palautusta, jos nyt näin sanotaan, koska Helsinki on suurin soterahoitukseltaan. Kun nyt sitten kävi niin, että kahtena ensimmäisenä vuonna, mikä täälläkin todettiin, kaikki muut alueet tekivät alijäämää mutta Helsinki teki ylijäämää, niin sitten Helsinki saa, vaikka se ei tehnyt itse sitä alijäämää lainkaan. No, näin se laki on kirjoitettu, mutta nyt täytyy miettiä, mistä se johtuu, että näin tapahtui, että kaikki muut tekivät alijäämää ja Helsinki teki sitten pienen ylijäämän. Se ei oikeasti voi johtua mistään muusta kuin siitä, että kun Helsinki itse asiassa teki kaupungin sisäisen liikkeenluovutuksen, niin Helsingillä ei ollut mitään intressiä alimitoittaa niin sanotusti vuoden 23 tai oikeastaan sitä edeltävän vuoden 22 budjetissa sitä soterahoitusta, mitä kaikkialla muualla Suomessa kunnat tekivät. Ne olivat syksyllä 21 laatiessaan vuoden 22 budjetin merkinneet liian pieneksi soterahoituksen, ja siitä oli sitten seurannut se, että yhteensä noin miljardin osuus siitä 1,4 miljardin alijäämästä vuonna 23 johtuu siitä, että kunnat olivat alimitoittaneet tämän rahoituksen. Nyt voidaan tietysti sanoa, että tästäkö me nyt sitten palkitsemme Helsinkiä. No, tavallaan, ja tietyllä tavalla Helsinki toimi niin kuin oikeaoppisesti tässä. Jos kaikki muutkin olisivat toimineet oikeaoppisesti eli eivät olisi tehneet tällaista alimitoitusta, niin ei meillä olisi syntynyt 1,4 miljardin alijäämää vuonna 23. Olisi syntynyt varmaan kolmasosa siitä, 500 miljoonaa, johtuen siitä, että sen vuoden inflaatio, palkankorotukset, energiakustannusten nousu ja kaikki nämä muut tekijät olivat paljon suuremmat kuin ennakkoon annetussa indeksikorotuksessa oli. Eli tämä on tämä tausta, mutta summa summarum, tässä kuitenkin leikataan rahoitusta Helsingiltä, ja Helsinki oli toiminut oikein, ja siitä me teemme sen johtopäätöksen, että tämmöistä leikkausta ei pidä hyväksyä, ja olemme päätyneet sitten tekemään hylkäysesityksen myöhemmin tästä koko asiasta.", ,Tarkistettu,4.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2025+12.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-06-12T19:28:02,2025-06-12T19:35:19,Hyväksytty,1.1 2025_66_1,66/2025,2025-06-13,13.02,14.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Ilmoituksia - Uusi edustaja,"Kangasalta oleva lähihoitaja Hanna Laine, joka on tullut varamiehenä Pirkanmaan vaalipiiristä edustajantoimesta vapautetun Ilmari Nurmisen sijaan, on tänään 13.6.2025 esittänyt minulle edustajan valtakirjansa ja ryhtynyt hoitamaan edustajantointaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_66_2,66/2025,2025-06-13,13.02,14.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Nyt päätetään valtiovarainvaliokunnan mietinnön VaVM 6/2025 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Keskustelu asiasta päättyi 11.6.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Seppo Eskelinen on edustaja Lauri Lylyn kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 1 mukaisen kannanoton, edustaja Hannu Hoskonen on edustaja Eeva Kallin kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 2 mukaisen kannanoton, edustaja Saara Hyrkkö on edustaja Tiina Elon kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 3 mukaisen kannanoton, ja edustaja Hanna Sarkkinen on edustaja Laura Meriluodon kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 4 mukaisen kannanoton.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_66_3,66/2025,2025-06-13,13.02,14.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 6/2025 vp,"Ensin äänestetään edustaja Hanna Sarkkisen ehdotuksesta edustaja Saara Hyrkön ehdotusta vastaan, seuraavaksi voittaneesta edustaja Hannu Hoskosen ehdotusta vastaan ja sitten voittaneesta edustaja Seppo Eskelisen ehdotusta vastaan, ja lopuksi äänestetään voittaneesta valiokunnan ehdotusta vastaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_66_4,66/2025,2025-06-13,13.02,14.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 12.6.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Mai Kivelä on edustaja Pia Lohikosken kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hyväksytään vastalauseen 2 mukaisina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2025+14.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_66_5,66/2025,2025-06-13,13.02,14.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 12.6.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Mai Kivelä on edustaja Jenni Pitkon kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hyväksytään vastalauseen 1 mukaisina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2025+15.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_66_6,66/2025,2025-06-13,13.02,14.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 11.6.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Hanna Kosonen on edustaja Markku Siposen kannattamana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen 1 sisältyvät lakiehdotukset. Yleiskeskustelussa edustaja Laura Meriluoto on edustaja Inka Hopsun kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hyväksytään vastalauseen 2 mukaisina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2025+16.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_66_7,66/2025,2025-06-13,13.02,14.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 7/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 7/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 11.6.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Inka Hopsu on edustaja Laura Meriluodon kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hyväksytään vastalauseen 2 mukaisena.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2025+17.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_66_8,66/2025,2025-06-13,13.02,14.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 18. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 12.6.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Timo Suhonen on edustaja Hanna Holopaisen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hyväksytään vastalauseen mukaisina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2025+18.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_66_9,66/2025,2025-06-13,13.02,14.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 19. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 10/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 11.6.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Aki Lindén on edustaja Bella Forsgrénin kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hyväksytään edustajille toimitetun muutosehdotuksen mukaisina. (Pöytäkirjan liite 19A)", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2025+19.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_66_10,66/2025,2025-06-13,13.02,14.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annetun lain, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 3 ja 5 §:n sekä luonnonsuojelulain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2025 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 20. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 9/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu. Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2025+20.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_66_11,66/2025,2025-06-13,13.02,14.01,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annetun lain, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 3 ja 5 §:n sekä luonnonsuojelulain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen torjunta ei ole enää valinta. Se on välttämättömyys. Siksi meidän on kyettävä hyödyntämään uusiutuvia energialähteitä nopeasti, vastuullisesti ja tehokkaasti. Tämän päivän käsiteltävänä oleva lakiesitys on tärkeä askel siihen suuntaan. Sen tavoitteena on tukea kansallisesti sitä, että uusiutuvan energian osuus nousee Euroopan unionissa 42,5 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Arvoisa puhemies! Tämä esitys selkeyttää ja nopeuttaa uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupaprosesseja. Samalla se ottaa huomioon ympäristönsuojelun ja vaikutusten arvioinnin. Uutta on myös ajatus nopean kehittämisen alueista, siis sellaisista alueista, joilla uusiutuvan energian hankkeita voidaan toteuttaa kevyemmällä lupamenettelyllä, kun tietyt ympäristökriteerit täyttyvät. Tämä ei tarkoita sitä, että ympäristövaatimuksista tingitään, vaan sitä, että kun kunta nimeää alueen kehittämiseen soveltuvaksi, voidaan osa menettelyistä tehdä aiemmin tai kevyemmin. Tämä säästää aikaa ja vähentää hallintoa mutta ei kuormita ympäristöä. On tärkeää, että esimerkiksi metsätalous- ja peltomaiden nimeämistä kehittämisalueiksi rajoitetaan. Se paitsi turvaa niin ruuantuotannon kuin luonnon monimuotoisuuden myös ylläpitää huoltovarmuuttamme. Arvoisa puhemies! Valiokunta on puoltanut esitystä muutoksin ja korostanut muutamia tärkeitä näkökulmia. Esimerkiksi yhteyspisteen viranomaisen on uuden lain myötä ei vain seurattava määräaikoja ja niiden toteutumista vaan myös varmistettava se. Tämä edellyttää riittäviä resursseja uudelle Lupa- ja valvontavirastolle, joka aloittaa toimintansa vuoden 2026 alussa. Uusiutuvan energian hankkeet ovat tulevaisuuden rakentamista. Tuuli-, aurinko- ja bioenergia tarjoavat mahdollisuuksia koko Suomelle, mutta vain, jos lupaprosessit ovat toimivia. Tässä laissa parannetaan lupien ennakoitavuutta, käsketään määräaikojen noudattamisesta ja mahdollistetaan neuvonta yhdestä paikasta. Tämä on oikein niin kansalaisille, kunnille kuin yrityksille. Arvoisa puhemies! Me emme rakenna vain hallintoa, me rakennamme energiaomavaraisuutta, investointiympäristöä ja ennen kaikkea kestävää tulevaisuutta. Siksi tämä lakiesitys on tärkeä ja oikea-aikainen. Se täydentää hallituksen laajempaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on selkeyttää ja tehostaa puhtaan siirtymän investointeihin liittyvää hallintoa, siis tehdä juuri sitä, mitä suomalaiset innovaatiot tarvitsevat noustakseen kasvun tielle. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2025+20.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-13T13:24:52,2025-06-13T13:28:39,Hyväksytty,1.1 2025_66_12,66/2025,2025-06-13,13.02,14.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annetun lain, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 3 ja 5 §:n sekä luonnonsuojelulain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Koponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2025+20.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_66_13,66/2025,2025-06-13,13.02,14.01,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annetun lain, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 3 ja 5 §:n sekä luonnonsuojelulain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2025 vp","Arvoisa puhemies! Pidän lakimuutosta erittäin positiivisena, koska tämän avulla saadaan nopeutettua kotimaisten energiainvestointien lupia ja vähennettyä turhaa paperien pyörittämistä. Samaan aikaan luvituksen sujuvoittamisen yhteydessä on huomioitava, ettei se tapahdu ympäristön kustannuksella. Puhemies! Lakiesitys on erittäin kannatettava.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2025+20.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-06-13T13:28:42,2025-06-13T13:29:09,Hyväksytty,1.1 2025_66_14,66/2025,2025-06-13,13.02,14.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annetun lain, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 3 ja 5 §:n sekä luonnonsuojelulain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2025+20.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_66_15,66/2025,2025-06-13,13.02,14.01,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annetun lain, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 3 ja 5 §:n sekä luonnonsuojelulain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tämän viikon maanantaina ajelin tyttäreni kanssa autolla kotikaupungissani Oulussa, ja siinä edellä ajoi auto, jonka perässä oli tarra, jossa luki ”turpeen puolesta”. Tyttäreni kysyi, mitä tuo tarkoittaa, ja keskustelimme sitten turpeesta ja sen käytöstä. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen taustallahan on EU-säädös, joka koskee uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyitä, ja Suomessa tavoitteena on nostaa uusiutuvista lähteistä olevan energian osuus 62 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Arvoisa puhemies! Nyt olisi Suomessa viimein otettava järki käteen ja luokiteltava turve uusiutuvaksi ja myöskin ottaa se sellaiseksi hyväksytyksi energianlähteeksi. Nythän on meillä ollut pitkään se tilanne, että turpeesta, joka on meidän kansallinen aarteemme, jota syntyy suossa lisää joka vuosi ja joka on uusiutuvaa, niin kuin tiede meille todistaa, on tehty sellainen mörkö, että sitä ei saisi käyttää. Se on kuitenkin erittäin toimitusvarma energianlähde esimerkiksi erilaisten kriisien keskellä. Meillä on huoltovarmuusvarastoihin turvetta otettukin ja varattu sitä huoltovarmuuskäyttöön, mutta näin normaaliaikanakin turpeen kannattaisi olla mukana tässä energiantuotannossa ja myöskin sen takia, mitä moni ei tiedä, että maataloudessa kuivike- ja kasvuturpeena turve on aivan välttämätön. Sille on miltei mahdotonta löytää korvaavia raaka-aineita, ja siksi niin energian saatavuuden kuin suomalaisen maatalouden takia turve kannattaisi luokitella uusiutuvaksi ja tällä tavalla tehdä siitä hyväksytty energianlähde meillä Suomessa. Myöskin EU-politiikassa Suomen täytyy ajaa sitä, että turve otetaan mukaan energiantuotannon ja maatalouden edellytysten parantamiseen. Tällä tavalla turpeen puolesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2025+20.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-06-13T13:29:09,2025-06-13T13:31:09,Hyväksytty,1.1 2025_66_16,66/2025,2025-06-13,13.02,14.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annetun lain, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 3 ja 5 §:n sekä luonnonsuojelulain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Polvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2025+20.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_66_17,66/2025,2025-06-13,13.02,14.01,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annetun lain, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 3 ja 5 §:n sekä luonnonsuojelulain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Tulevaisuuden tekijät ja nuoret ihmiset, joita täällä lehtereilläkin on, kuuntelevat varmasti mielellään sitä keskustelua, että luonto säilyy tuleville sukupolville niin kuin se on meille jätetty. Pyrimme lupaprosesseja helpottamalla lisäämään uusiutuvaa energiaa, mutta on erittäin tärkeää, että valitaan sellaisia kestäviä energiamuotoja, jotka kantavat pitkälle. Olen ollut huolissani siitä, että ydinvoima on sivuutettu aikaisempien hallitusten toimesta, ja vihreät jopa lähtivät aikanaan hallituksesta, ja olemme joutuneet paikkaamaan uusiutuvan energian tavoitteita tuulivoimalla, joka kainuulaisen näkökulmasta myös meidän vaaramaisemia on osaltaan pilannut. Toivon sitä, että näitten nopeitten luvituskäytänteiden vuoksi myös huomioidaan pitkän aikavälin strategia ja tuodaan mukaan ydinvoimaloita ja myöskin pienydinvoimaloita, joita voi jo kahdeksan vuoden päästä olla kaupallisesti saatavilla. Energiaintensiivinen yhteiskunta tulee kasvattamaan energiantuotantoaan ja -kulutustaan. Se on tulevaisuus, josta myös veropohjaa tälle yhteiskunnalle kerätään, joten on hyvä nähdä, että tämä tehokas hallitus tuo näitä esityksiä eduskuntaan käsiteltäväksi myös uusiutuvan energian näkökulmasta byrokratian rattaat huomioiden.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2025+20.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-06-13T13:31:09,2025-06-13T13:32:33,Hyväksytty,1.1 2025_66_18,66/2025,2025-06-13,13.02,14.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annetun lain, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 3 ja 5 §:n sekä luonnonsuojelulain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2025+20.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_66_19,66/2025,2025-06-13,13.02,14.01,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annetun lain, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 3 ja 5 §:n sekä luonnonsuojelulain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2025 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Aittakumpu toi erittäin tärkeän asian esille elikkä turpeen, ja olen todellakin samaa mieltä. Meidän pitää turve pitää uusiutuvana energiana, niin kuin se on aiemminkin ollut. Sen sijaan, että me jostain Italiasta kuskataan tänne jätteitä lämpövoimaloihin poltettavaksi, turve olisi erinomainen polttoaine siihen avuksi ja todellakin kriisitilanteissa ja muissa. Se on myös tärkeä kasvien viljelyssä alustana, kuten myös maataloudessa eläinten kuivikkeena. Eli kannatan myöskin tätä Aittakummun esitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2025+20.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-06-13T13:32:33,2025-06-13T13:33:20,Hyväksytty,1.1 2025_66_20,66/2025,2025-06-13,13.02,14.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annetun lain, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 3 ja 5 §:n sekä luonnonsuojelulain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2025+20.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_66_21,66/2025,2025-06-13,13.02,14.01,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annetun lain, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 3 ja 5 §:n sekä luonnonsuojelulain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! On hieno asia, jos aurinko paistaa ja aurinkovoimalat antavat silloin energiaa. On hieno asia, jos tuulee ja silloin tuulivoimalat antavat energiaa. Mutta tässä tilanteessa, kun meillä kuitenkin on tämä turve, joka on aivan loistava materiaali käyttää polttoaineena ja jota käytetään myöskin maataloudessa kuivikkeena ja myöskin kasvihuoneissa — se on aika ehdoton edellytys, että saadaan yleensä kurkkua ja tomaattia ynnä muuta kotimaassa — pidän erittäin hyvänä, jos saamme uusiutuvaksi lähteeksi tämän turpeen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2025+20.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-06-13T13:33:20,2025-06-13T13:33:59,Hyväksytty,1.1 2025_66_22,66/2025,2025-06-13,13.02,14.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 26/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 6/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 21. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu. Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2025+21.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_66_23,66/2025,2025-06-13,13.02,14.01,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 26/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on vahvistanut varautumistaan viime vuosina aivan erityisesti Venäjän toimien takia. Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli herätys koko Euroopalle ja, voisi sanoa, erityisesti muulle Euroopalle. Suomihan on pitänyt oman maanpuolustuksensa vahvana halki vuosikymmenten, mikä on ollut järkevää ja mistä nyt moni Euroopan maa on ottamassa esimerkkiä. Parhaimpia rauhan takeita ovat omat ajantasaiset ja hyvin varustellut puolustusvoimat sekä kansalaisten vahva maanpuolustustahto. Puolustustamme tukee myös jäsenyys puolustusliitto Natossa, kahdenkeskiset puolustusyhteistyösopimukset ja kansainvälinen verkostoituminen ja yhteistyö. Me suomalaiset haluamme elää rauhassa ja pitää maamme turvassa. Tämän hallituksen esityksen tavoitteena on ehkäistä Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksen kuljetuksissa vaarallisten aineiden aiheuttamaa vahinkoa ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle. Esitys koskee niin Maavoimien, Merivoimien kuin Ilmavoimien kuljetuksia. Tässä laissa vaarallisella aineella tarkoitetaan ainetta, seosta, liuosta, esinettä, välinettä ja tavaraa, joka räjähdys-, palo-, tartunta-, säteily- tai ympäristövaarallisuutensa, syttyvyytensä, reaktiivisuutensa, myrkyllisyytensä, syövyttävyytensä, mahdollisten vaarallisten reaktioiden tuottamisen taikka muun sellaisen ominaisuuden vuoksi saattaa kuljetuksessa aiheuttaa vaaraa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. Arvoisa puhemies! Tämän uuden lain vuoksi muutoksia tehdään myös 12 muuhun lakiin, missä säädetään muun muassa viranomaisten toimivaltuuksista, vastuista ja pakkausmateriaalien vaatimuksista, turvatoimista ja varautumisesta. Tämä uusi laki pyrkii mukailemaan siviilipuolen vaarallisten aineiden kuljetuslakia. Poikkeukset on pyritty määrittelemään mahdollisimman tarkasti. Puolustusvaliokunta toteaa huolellisessa mietinnössään, että vaikka sotilaskuljetusten teknisten ominaisuuksien tarkastaminen ja niihin liittyvät viranomaismenettelyt pääpiirteissään vastaavat siviilipuolen laissa ja Liikenne- ja viestintäviraston määräyksissä säädettyä, vaativat Puolustusvoimien vaarallisten aineiden kuljetusten tekninen turvallisuus ja sen valvonta erityisosaamista. Lisäksi kuljetuksiin liittyy salassa pidettävää tietoa. Näin ollen viranomaistehtävät on tarkoituksenmukaista säätää Puolustusvoimien organisaatioon. Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä tuodaan esille, että kuljettaminen on keskeinen osa Puolustusvoimien kykyä hoitaa tehtävänsä kaikissa oloissa, niin normaalioloissa kuin häiriötilanteissa ja erityisesti poikkeusoloissa. Esityksessä todetaan myös, että tällä lakiehdotuksella on vaikutusta puolustuskyvyn turvaamiseen osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja varautumista. Arvoisa puhemies! On ehdottoman tärkeää, että Puolustusvoimiemme ja Rajavartiolaitoksemme toiminta ja kuljetusten turvallisuus nojaavat ajantasaiseen lainsäädäntöön. Niin henkilökunnan kuin varusmiesten ja reserviläisten sekä kaikkien siviilien turvallisuus ja ympäristönsuojelu tulee taata kaikissa tilanteissa, esimerkiksi juuri kuljetusten ja harjoitusten yhteydessä. Hallituksen esityksessä todetaan, että uutta lakia noudattamalla ympäristövahinkojen määrä pysyy Suomessa hyvällä tasolla. Vaarallisten aineiden kuljetus voi kuljetusmuodosta ja -tavasta ja ainemääristä riippuen aiheuttaa suuronnettomuuden vaaran. Tieliikenneonnettomuudet aiheuttavat kuolemantapauksia ja loukkaantumisia sekä omaisuusvahinkoja ja ympäristövahinkoja. Seuraukset voivat olla vakavammat, kun kyseessä ovat vaaralliset aineet, kuten polttoaineet, kaasut tai kemikaalit. Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä uusi laki ottaa nämä seikat perusteellisesti huomioon. Suomen puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos tekevät todella tärkeää ja arvokasta työtä aivan joka päivä tälläkin hetkellä. Niiden arvo on entisestään kirkastunut näinä levottomina aikoina. Haluankin kiittää niin Puolustusvoimia kuin Rajavartiolaitosta ja kaikkia maanpuolustustyötä tekeviä ja rajojemme turvallisuudesta huolehtivia. Pitäkäämme yhdessä maanpuolustustahto korkealla, puolustuskyky kunnossa, rajat vartioituina ja Suomi turvassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2025+21.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-06-13T13:34:38,2025-06-13T13:39:07,Hyväksytty,1.1 2025_66_24,66/2025,2025-06-13,13.02,14.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 26/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 6/2025 vp,"Ennen kuin päätän, kuinka etenemme, tiedustelisin edustaja Aittakummulta, aiotteko kohdassa 22 pitää pikemminkin lyhyen vai pidemmän puheenvuoron.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2025+21.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_66_25,66/2025,2025-06-13,13.02,14.01,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 26/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 6/2025 vp,Arvoisa puhemies! Ajattelin puhua tuolta puhujakorokkeelta viiden minuutin puheenvuoron. , ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2025+21.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,,,, 2025_66_26,66/2025,2025-06-13,13.02,14.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 26/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 6/2025 vp,"Pian alkavan suuren valiokunnan kokouksen vuoksi joudumme poistamaan nyt listalta sellaiset asiat, joihin on pyydetty puheenvuoroja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2025+21.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_66_27,66/2025,2025-06-13,13.02,14.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kyberturvallisuuslain ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 27/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 12/2025 vp,"Täysistunto keskeytetään nyt mietinnön pöydällepanon vuoksi, ja sitä jatketaan kello 14. Tauon jälkeen käsittelyssä on vain mietinnön pöydällepano, joten täysistunto sekä suuri valiokunta voivat olla koolla samaan aikaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2025+26.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_66_28,66/2025,2025-06-13,13.02,14.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kyberturvallisuuslain ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 27/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 12/2025 vp,Nyt jatketaan tänään kello 13.42 keskeytettyä istuntoa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2025+26.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_67_1,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Käsittelyn pohjana on ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Edustaja Koskinen, valiokunnan puheenjohtaja, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_67_2,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys Ottawan yleissopimuksen irtisanomisesta on annettu eduskunnalle tilanteessa, jossa Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö on heikentynyt perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Esitys perustuu Suomen puolustuksen tarpeisiin tässä muuttuneessa tilanteessa. Venäjä on aggressiivisilla ja kansainvälisen oikeuden vastaisilla sotatoimillaan horjuttanut kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää ja vaarantanut rauhan ja vakauden euroatlanttisella alueella. Laajamittainen ja pitkäkestoinen sodankäynti on näin valitettavasti palannut Eurooppaan. Hyökkäys Ukrainaan ja epävakauttava toiminta Euroopan unionin itäisessä naapurustossa ilmentävät pitkäaikaista kehitystä, jossa suurvalta-asemansa vahvistamista ja etupiirijakoa tavoitteleva Venäjä pyrkii kasvattamaan vaikutusvaltaansa. Venäjä on osoittanut, ettei se kunnioita valtioiden suvereniteettia tai alueellista koskemattomuutta, ja se on räikeästi loukannut YK:n peruskirjaa ja kansainvälistä oikeutta sekä rikkonut eurooppalaista sopimuspohjaista turvallisuusjärjestystä. Tämä sota on osoittanut, että monien aiemmin vanhentuneiksi arvioitujen asejärjestelmien, mukaan luettuna jalkaväkimiinojen, käyttö on edelleen tehokasta ja taktisesti perusteltua. Venäjän toimintamalli Ukrainassa perustuu massiiviseen tulenkäyttöön ja laajamittaiseen tappioista piittaamattomaan jalkaväen käyttöön. Täällä toisella puolella Naton pelotteen ja puolustuksen merkitys sekä liittokunnan rooli jäsenvaltioidensa turvallisuuden takaajana on tässä tilanteessa korostunut. Osana yhteisen puolustuksen velvoitteita Nato asettaa Suomelle vaatimuksen ylläpitää vahvaa kansallista puolustuskykyä. Ottawan sopimuksen historiassa viittaan näihin mietinnön teksteihin. Jalkaväkimiinojen käyttö globaalisti tarkastellen aiheuttaa huomattavassa määrin siviiliuhreja, ja raivaamattomilla miinoilla on pitkäaikaisia vaikutuksia siviileihin, infrastruktuuriin ja jälleenrakennukseen vielä pitkään aseellisten selkkauksien jälkeenkin. Sopimus tehtiin, koska kansainvälisessä yhteisössä oli laajasti jaettu näkemys siitä, että vain jalkaväkimiinojen täyskiellolla voitaisiin puuttua tehokkaasti jalkaväkimiinojen aiheuttamiin humanitaarisiin ongelmiin. Valiokunta toteaa, että Ottawan sopimus on yksi tärkeimmistä tavanomaisten aseiden valvontasopimuksista ja humanitaarisen aseriisunnan instrumenteista. Ottawan sopimuksella on 25 vuodessa saavutettu myönteisiä tuloksia etenkin jalkaväkimiinojen uhrien määrän vähenemisessä, miinojen tuhoamisessa, miinanraivauksessa ja miinojen uhrien avustamisessa eri puolilla maailmaa. Ottawan sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimuspuolella on oikeus irtisanoa sopimus, ja irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun sopimuksen tallettajana toimiva YK:n pääsihteeri on vastaanottanut irtisanomiskirjan. Irtisanomiskirjassa annetaan tyhjentävä selvitys irtisanomisen syistä muille sopimuspuolille, tallettajalle ja YK:n turvallisuusneuvostolle. Sopimuksen irtisanominen ei vaikuta millään tavoin siihen, että irtisanovan valtion on edelleen täytettävä muihin kansainvälisen oikeuden sääntöihin perustuvat asiaan liittyvät velvoitteensa. Miinojen, kuten jalkaväkimiinojen, käyttöä rajoitetaan myös muilla instrumenteilla kuin Ottawan sopimuksella. Erityisesti viittaan tavanomaisia aseita koskevaan sopimukseen Convention on Certain Conventional Weapons. Ottawan sopimuksen irtisanominen mahdollistaa jalkaväkimiinajärjestelmän palauttamisen puolustuksen keinovalikoimaan sen jälkeen, kun on kulunut kuusi kuukautta Suomen irtisanomiskirjan tallettamisesta. Vasta sen jälkeen, kun irtisanominen on tullut voimaan, on mahdollista päättää käyttöön otettavasta asejärjestelmästä ja Geneven sopimuksen ensimmäisen lisäpöytäkirjan 36 artiklan mukaisista toimista, joilla testataan sen soveltuvuus humanitaariseen oikeuteen. Laillisuusarvioinnissa asejärjestelmää on voitava arvioida suhteessa sen aiottuun käyttötarkoitukseen. Ukrainan sodassa saadut kokemukset ovat saaneet useat muutkin Nato- ja EU-maat tarkastelemaan uudelleen suhtautumistaan Ottawan sopimukseen. Liettuan, Latvian ja Viron parlamenteissa on jo isolla äänten enemmistöllä tehty päätös Ottawan sopimuksesta irtautumisesta. Myös Puolassa on käynnissä vastaava prosessi, jonka odotetaan johtavan maan irtautumiseen sopimuksesta lähikuukausina. Puolustusvaliokunta totesi lausunnossaan suluttamisen ja miinojen käytön muodostavan kiinteän osan Suomen puolustuksen kokonaisuutta. Sulute on puolustuksellinen kokonaisuus, joka koostuu aseista, maalipisteistä, miinoista tai esteistä. Näiden tarkoituksena on estää vihollisen etenemistä ja tukea puolustusta. Jalkaväkimiinat soveltuvat monipuolisiin käyttötarkoituksiin: panssarimiinojen ja panosten raivauksen vaikeuttamiseen, vihollisen liikkeen hidastamiseen, alueiden ja kohteiden suojaamiseen sekä sissitoiminnan tukemiseen. Suomen maasto, harva tieverkosto ja vähäinen asutus tekevät jalkaväkimiinoista tehokkaan osan Suomen puolustusvälineistöä, kun otetaan huomioon todella pitkä maaraja. Ne soveltuvat hyvin asevelvollisuusarmeijan käyttöön yksinkertaisen rakenteensa ja helppokäyttöisyytensä ansiosta. Valiokunnan kuulemisissa painottui, että jalkaväkimiina olisi Suomelle puolustuksellinen ase. Mahdollinen jalkaväkimiinojen käyttö tapahtuisi tarkasti säädellysti ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden periaatteita noudattaen. Miinojen käyttöä ohjaisivat tiukat ohjeistukset, joiden tavoitteena on minimoida vaikutukset siviiliväestöön ja varmistaa vastuullinen puolustuksellinen käyttö. Puolustusvoimat ei asentaisi jalkaväkimiinoja normaalioloissa, vaan kaikki miinat olisivat varastoituina koulutus- ja harjoitustoimintaa lukuun ottamatta. Ulkopoliittisista näkökohdista ulkoasiainvaliokunta toteaa, että vaikka perusteet sopimuksen irtisanomiselle ovat selkeät, humanitaarisen oikeuden sopimuksen irtisanominen on poikkeuksellinen toimi, joka saattaa heijastua kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestelmään. Samalla Suomen päätös irtisanoa sopimus myös osaltaan vaikeuttaa sen saamista universaaliksi, kaikki valtiot kattavaksi. Edellä mainituista syistä valiokunta pitää erityisen tärkeänä sitä, että Suomi jatkaa aktiivista työtään asevalvonnan ja aseidenriisunnan saralla kansallisen ja kansainvälisen turvallisuuden edistämiseksi. Asevalvonnan keinoin tavoitellaan strategista vakautta. Ulkoasiainvaliokunta käsitteli kuulemisissaan myös kysymystä, mistä jalkaväkimiinat hankittaisiin, mikäli jalkaväkimiinajärjestelmä palautettaisiin Puolustusvoimien keinovalikoimaan. Asiaa käsitteli myös puolustusvaliokunta. Saatujen arvioiden mukaan tuotanto kotimaassa olisi vaihtoehdoista todennäköisin. Puolustusvoimilla on myös omaa merkittävää kykyä miinantuotantoon. Asiantuntija-arvioiden mukaan Suomessa on teknologinen osaaminen miinojen tuotantoon riippumatta siitä, kohdistuuko Suomen operatiivinen tarve perinteisiin mekaanisiin jalkaväkimiinoihin, kehittynyttä sensoriteknologiaa sisältäviin ratkaisuihin vai molempien yhdistelmään. Sitten ulkoasiainvaliokunnan johtopäätöksiin: Valiokunta hyväksyy, että Suomi irtisanoo jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen. Päätös perustuu Suomen puolustuksen tarpeisiin heikentyneessä turvallisuustilanteessa. Ottawan sopimuksesta irtautuminen tehdään sopimuksen ehtojen ja määräysten mukaisesti laillisesti ja läpinäkyvästi. Nato ei aseta jäsenmailleen rajoitteita jalkaväkimiinojen käyttöön vaan korostaa kansallisen puolustuskyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä. Suomi jatkaa vastuullista ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaista asejärjestelmien käyttöä osana Nato-yhteensopivaa puolustusratkaisua. Valiokunta pitää tärkeänä, että valtioneuvosto huolehtii strategisesta viestinnästä tämän ratkaisun suhteen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Irtisanomispäätöstä avattaessa eri yhteyksissä on syytä korostaa Suomen jatkavan vastuullista toimintaa sekä maan rajojen sisä- että ulkopuolella myös irtisanouduttuaan Ottawan sopimuksesta. Jalkaväkimiina on jatkossakin Suomelle puolustuksellinen ase. Suomi on vastuullinen miina-aseen käyttäjä. Valiokunta painottaa, että Suomen tulee osoittaa konkreettisin toimin, että Suomi jatkossakin puolustaa monenkeskistä kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää ja sen vahvistamista sekä jatkaa aktiivista työtään asevalvonnan ja aseidenriisunnan saralla kansallisen ja kansainvälisen turvallisuuden edistämiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että irtisanoessaan Ottawan sopimuksen Suomi jatkaa vahvaa tukeaan humanitaariselle miinatoiminnalle. Valiokunta korostaa, että mikäli suunniteltua humanitaarisen miinatoiminnan tukea olisi mahdollista lisätä tulevina vuosina verrattuna aiempien vuosien tukeen, tämä olisi merkittävää. Valiokunta toteaa, että parlamentaarisella seurannalla ja vaikuttamisella on keskeinen merkitys laajan parlamentaarisen tuen varmistamiseksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä puolustuspolitiikan linjauksille. Päätösehdotuksena ulkoasiainvaliokunnalta on, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksessä HE 56 tarkoitetun yleissopimuksen irtisanomisen, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen sisältyvät 1., 2., 3. ja 4. lakiehdotuksen ja että eduskunta hyväksyy yhden lausuman, joka kuuluu: ”Eduskunta edellyttää, että irtisanoessaan Ottawan sopimuksen Suomi jatkaa vahvaa tukeaan humanitaariselle miinatoiminnalle.” Yksi vastalause on liitetty mietintöön.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-06-16T14:02:07,2025-06-16T14:12:31,Hyväksytty,1.1 2025_67_3,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Kiitokset puheenjohtajalle esittelystä. — Jos ministeri haluaa käyttää lyhyen puheenvuoron, niin olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_4,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Antti,Häkkänen,Puolustusministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos valiokunnalle mietinnöstä. Se on tasapainoinen kokonaisuus, ja siinä korostuu sama, mikä hallituksen esityksessä, eli tämän kaiken perusta on Venäjän uhkaan varautuminen ja Suomen puolustuksen vahvistaminen. Pitää muistaa, että myös Nato-jäsenyyden aikakaudella ja tiivistyvän kansainvälisen puolustusyhteistyön aikakaudella Suomen turvallisuuden perusta on edelleen kansallisen puolustuskyvyn vahvistaminen kaikin mahdollisin keinoin. Miinaesityksen taustalle on jo viime kesänä annettu käsky Puolustusvoimille miinojen uudelleenarvioinnin pohdinnasta. Sen jälkeen hallitus on muodostanut omaa kantaa, tästä on käyty parlamentaarista keskustelua ja voimakasta julkistakin keskustelua. Esityksen taustalla ovat siis Ukrainan sodan opit Venäjän sodankäyntitavasta. Venäjä käyttää edelleen massamaisesti jalkaväkeä, ja siihen jalkaväkimiinat ovat yksi keskeinen puolustuksellinen asejärjestelmä. Jalkaväkimiinojen keskeiset hyödyt tulevat siitä, että jalkaväkimiinoilla voidaan hidastaa vihollisen etenemistä, ohjata vihollisen kulkua puolustajalle otollisiin maasto-olosuhteisiin ja aiheuttaa miinoilla niin sanottua miinakauhua, joka estää ylipäätään vihollisen toimintaa tietyillä alueilla. Jalkaväkimiinojen käyttö myös vähentää Suomen omia tappioita tarvittaessa, eli siis meidän reserviläisten tappioita voidaan vähentää miinojen hyödyntämisellä. Erityisesti Suomelle miinat ovat olennainen kysymys. Meillä on pitkä maaraja Venäjän kanssa, joten kysymys miinojen osalta on meille paljon olennaisempi kuin esimerkiksi Länsi-Euroopan saarivaltioille. Se on täysin luontevaa sen takia, että Suomi on tässä hyvin aloitteellinen. Meidän maasto-olosuhteet puoltavat sitä, että jalkaväkimiinat otettaisiin käyttöön, koska meillä on hajanainen, rikkonainen ja laaja maastoalue, jonka kapeikkoihin ja järvien väliköihin sopii hyvin suluttaminen, linnoittaminen ja miinoittaminen. Meidän reserviarmeijalle jalkaväkimiinat ovat myös juuri sopiva asejärjestelmä. Se on yksinkertainen, helppokäyttöinen ja toimintavarma. Jalkaväkimiinat ovat myös huoltovarmoja. Niitä voidaan myös kriisiaikana tuottaa kotimaassa ja niitä voidaan varastoida merkittäviä määriä pitkiksikin ajoiksi. Miinoittamistoiminta on Suomessa maailman vastuullisinta. Miinoja tietysti käytetään vain, jos vihollinen aikoo hyökätä Suomeen. Miinat merkitään karttoihin, jotta omat joukot kykenevät kulkemaan turvallisesti alueilla, mutta miinat voidaan myös raivata pois jälkikäteen. Esimerkiksi kansainvälistä miinoitukseen liittyvää raivaamistyötä tullaan jatkamaan, se on selvää, ja kansainvälinen oikeus tulee olemaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskiössä jatkossakin. Tiedämme historiasta, että Venäjälle varsinaisesti kansainvälinen oikeus ei ole mikään pidäke. Sen takia tässäkin asiassa olemme joutuneet menemään puolustukselliset perusteet edellä. Vielä kerran kiitoksia valiokunnalle mietinnöstä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2025-06-16T14:12:40,2025-06-16T14:16:12,Hyväksytty,1.1 2025_67_5,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Kiitokset ministerille. — Ja sitten… [Vastauspuheenvuoropyyntöjä] Meinasin juuri kysyä, onko tarvetta käydä lyhyttahtista keskustelua, mutta näyttää siltä, että on. Elikkä ne, ketkä haluavat käyttää puheenvuoron tässä, painakaa V-painiketta ja nouskaa seisomaan. — Edustaja Koskinen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_6,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! En pyytänyt puheenvuoroa, mutta voin toki vahvistaa, [Antti Kaikkonen: Kaikki muut pyysi kyllä!] että ministeri aivan oikein totesi, että tätä laajalla konsensuksella käsiteltiin niin puolustusvaliokunnassa kuin ulkoasiainvaliokunnassakin, ja toivottavasti tämä eduskuntakäsittelykään ei liiaksi revähdytä näitä näkemyksiä. On ymmärrettävää, että esimerkiksi eri järjestöjen puolelta tuodaan vahvaakin kritiikkiä, kun lähdetään hyvin ikään kuin kapeasta näkökulmasta puolustamaan humanitaarista oikeutta tahi juuri tällaista kattavaa kansainvälistä aserajoitussopimusta. Mutta sitten mitä laveammin keskustellaan esimerkiksi kansainvälisessä ympäristössä, sitä helpommin siellä kyllä ymmärretään, että Suomen maantieteellisessä asemassa tällainen poikkeava irtautuminen sopimuksesta on perusteltua. Se on sinänsä kansainvälisen oikeuden mukaista, koska sopimuksessa nimenomaan on mahdollistettu tämä irtautuminen sillä kuuden kuukauden viiveajalla sopimuksesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-06-16T14:16:32,2025-06-16T14:17:47,Hyväksytty,1.1 2025_67_7,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Ajattelin, että valiokunnan puheenjohtaja haluaa käyttää puheenvuoron. — Varapuheenjohtaja Vikman.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_8,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos oppositiopuolueille vahvasta tuesta, lähes yksimielisestä tuesta, valiokuntakäsittelyn aikana tälle tärkeälle hallituksen esitykselle. Ottawan sopimuksesta irtautuminen vahvistaa Suomen turvallisuutta ja puolustuskykyä. Ulkoasiainvaliokunnan lähes yksimielinen mietintö lähti siitä, että Suomen turvallisuus ja puolustus nostetaan etusijalle tätä asiaa arvioitaessa. Ottawan sopimuksesta irtautumiselle on selkeät perusteet, ja, kuten ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa arvioitaessa täytyykin, Suomen turvallisuus on se ratkaiseva tilanteessa, jossa Venäjä muodostaa vakavan ja pitkäkestoisen uhan Suomelle ja koko Euroopalle samaan aikaan, kun meillä on pisin Naton raja turvattavana.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2025-06-16T14:17:47,2025-06-16T14:18:53,Tarkistettu,1.1 2025_67_9,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Vähämäki., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_67_10,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Kunnioitettu puhemies! Ensinnäkin täytyy kiittää ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaa ja koko valiokunnan jäsenistöä sekä puolustusvaliokuntaa. Se käsitys, mikä minulle ulkoasiainvaliokunnan työstä tuli, on, että tämä ehdotus käsiteltiin hyvin asianmukaisesti nopealla aikataululla mutta hyvin täsmällisesti. Kun Suomi todellakin liittyi Ottawan sopimukseen 2012, Puolustusvoimat ei tuolloinkaan suositellut jalkaväkimiinoista luopumista. Suluttaminen on iso osa, olennainen osa, Suomen puolustusta. Kotimainen tuotanto täytyisi saada käyntiin tavanomaisten miinojen tai älymiinojen osalta. Meillä on teknologinen kyky siihen. Tätä myöskin puolustusvaliokunta esitti. Nyt tässä mietinnössä Suomi yhdistää kovan puolustuksen ja kohdennetun avun eduskunnan lausuman mukaisesti. Ja vielä aivan lopuksi ulkoasiainvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että Suomen on edelleen täytettävä muista kansainvälisistä velvoitteista johtuvat velvoitteet, muun muassa asevalvontasopimukset sekä ihmisoikeussopimukset.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2025-06-16T14:18:53,2025-06-16T14:20:04,Hyväksytty,1.1 2025_67_11,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Kurvinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_12,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Suomen Keskusta ja keskustan eduskuntaryhmä tukevat irtaantumista Ottawan sopimuksesta täysin yksimielisesti, ja meillä ei ole mitään poikkeamia tai irtaantumisia tästä asiasta. Kaikki me tiedämme, miten maailma on muuttunut. Se on muuttunut ikävään suuntaan. Meidän turvallisuusympäristömme on, niin kuin tässä ministeri ja valiokunnan puheenjohtaja hyvin kuvasivat, muuttunut synkempään ja vaarallisempaan suuntaan, ja meidän täytyy ajatella ensisijaisesti Suomen puolustusta. Rouva puhemies! Tässä salissa ja varmaan useimmille suomalaisillekin ovat ihan itsestäänselviä tai lähes itsestäänselviä tietyt asiat, mutta silti totean ne, kun on joitakin poikkeaviakin somekeskusteluja ja kommentteja kuullut. Tietenkin miinoja käytetään vain siinä tilanteessa, että Suomi on ajautunut sotilaalliseen konfliktiin. Mitään miinoitteita meillä ei tietenkään ole rauhanaikana. Ja se on erittäin tärkeä asia muistaa, että Suomessa tehdään aina kartat siitä, kun miinoite on tehty. Meillä ei ole koskaan käytetty miinoja sillä tavalla kuin joissakin verisissä konflikteissa maailmalla, joiden vuoksi Ottawan sopimus on tehty. Arvoisa puhemies! Totta kai Suomi jatkaa humanitääristä työtä ja työtä henkilömiinojen aiheuttamien vahinkojen ja ongelmien korjaamiseksi ja auttamiseksi maailmalla. [Puhemies koputtaa] Tämä päätös ei muuta sitä millään tavalla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-06-16T14:20:04,2025-06-16T14:21:26,Tarkistettu,1.1 2025_67_13,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_67_14,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitokset ulkoasiainvaliokunnalle ja myös puolustusvaliokunnalle. Mielestäni mietintö on oikein hyvin perusteltu, ja puolustusvaliokunnan lausunto myös antaa kyllä pohjan tehdä tämä päätös, joka ei tietysti ole sillä tavalla ilonaihe, että aseistariisuntasopimukset ovat merkittävä osa, jolla maailmaa on tehty paremmaksi paikaksi, mutta tässä ajassa erittäin perusteltu päätös Suomelta aivan sääntöjen ja sopimuksen pykälien mukaisesti aloittaa sitten tämä irtautuminen ja se päätökseen saada. Haluaisin vielä erikseen korostaa tätä lausumaa. Pidän sitä erittäin tärkeänä ja itse asiassa erinomaisena osana tätä mietinnössä mainittua strategista viestintää mutta ennen kaikkea tärkeänä sitoumuksena siihen, että maailmasta tehdään turvallisempi paikka ihmisille. Sinne tänne kylvetyt miinat eivät sitä tee, joten pidän kyllä erittäin tärkeänä, että tämä lausuma tässä mukana on.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-06-16T14:21:26,2025-06-16T14:22:29,Hyväksytty,1.1 2025_67_15,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_16,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kansainvälinen monenkeskinen järjestelmä ja siitä kiinni pitäminen on Suomen turvallisuuden etu, ja nyt irtautumalla Ottawan sopimuksesta me itse heikennämme tätä meille tärkeää sääntöpohjaista järjestelmää, jonka luomalla tasapainolla pyritään nimenomaan ehkäisemään myös konfliktien syntyä. Sitten tästä itse prosessista, joka oli erittäin kiireinen ja hätäinen ja joka ei myöskään parlamentarismin henkeä kunnioittanut, ymmärsin, että muille oppositiopuolueille oli tärkeätä tämän päätöksen yhteydessä nimenomaan se, että miinanraivaustyötä vahvistettaisiin nykyisestä. Nyt ulkoasiainvaliokunta ei näin linjannut, vaan sen sijaan rahoitus on laskusuuntainen. Sitten toinen reunaehto oli se, että jos tuotanto aloitettaisiin kotimaassa, niin maamiinoille asetettaisiin maastavientikielto. Tätäkään ulkoasiainvaliokunta ei ollut valmis linjaamaan, joten nyt ollaan tilanteessa, jossa sitten mahdollisesti voidaan tulevaisuudessa aloittaa vientiä. [Puhemies koputtaa] Tämä on minusta aivan käsittämätön lisäys tässä koko prosessissa, [Puhemies koputtaa] että Suomi lähtisi omilla toimillaan vielä [Puhemies: Aika!] lisäämään maamiinojen määrää maailmassa. [Ben Zyskowicz: Auttamalla vaikka Viroa, se olisi ihan kauheaa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-06-16T14:22:29,2025-06-16T14:23:57,Hyväksytty,1.1 2025_67_17,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Edustaja Biaudet. [Välihuuto] — Jos te nyt sallitte, että muutkin saavat vähän puhua.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_18,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Puheenvuoro oli minulla. [Timo Heinonen: On edelleen! Aika juoksee!] — Kyllä, aika juoksee. Ottawan sopimuksen päätös ei ole todellakaan yksinkertainen. Mielestäni on ehkä väärin keneltäkään sanoa, että tämä on ollut yksinkertainen ja helppo punninta. Kun Ottawan sopimukseen liityttiin, se tehtiin nimenomaan Suomen turvallisuuden lisäämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi maailmassa. [Sanna Antikainen: Mikä väite tämä on? Vastakeksitty väite!] Se oli juuri sitä päätösten tekoa. Punainen Risti on antanut todella, todella vahvan lausunnon ja vedonnut Suomeen, että emme olisi näin päättämässä, [Sanna Antikainen: Ja siellä on monia virheellisiä!] mutta koska kuitenkin näyttää olevan nyt näin, niin he nostavat esille sen merkityksen, että tällä Suomen muutoksella samalla kuitenkin sitoudutaan laajemmin sopimuksen tavoitteisiin, humanitäärisen oikeuden kunnioittamiseen ja humanitääriseen miinatoimintaan ja että ei miinojen maastavientiä tule jättää harkinnanvaraisen lupaprosessin varaan ja samalla mahdollistaa miinojen kehittämistä vientituotteeksi. He sanovat, että mikäli miinoja jatkossa valmistetaan Suomessa, ne tulisi jo lainsäätämisen yhteydessä asettaa maastavientikieltoon. Olisin kuullut vain, mitä mieltä olette ja millaisia mahdollisuuksia on. Mehän emme koskaan ole vieneet miinoja, emme myöskään [Puhemies koputtaa] silloin kun emme ole vielä olleet Ottawan sopimuksessa, koska silloin arvioitiin, [Puhemies: Aika!] että se ei ole tarkoituksenmukaista. Millä tavalla tätä voisi nyt hallita tulevaisuudessa, [Puhemies: Aika!] jotta emme lisää miinojen käyttöä maailmalla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2025-06-16T14:23:57,2025-06-16T14:25:29,Hyväksytty,1.1 2025_67_19,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Östman., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_20,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit ajoivat jo eduskuntavaaliohjelmassamme irtautumista Ottawan miinakieltosopimuksesta, eli kannatamme näin ollen Suomen irtautumista jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Suomen on varauduttava Venäjän sodan loppumiseen Ukrainassa ja siihen, mikä on Venäjän seuraava siirto. Nyt on aika laittaa tämä puolustuksellinen asia kuntoon. Suomi käyttää miinoja vastuullisesti. Eivät ne ole siviilejä varten, vaan se on sellainen pelote, mitä meidän itärajamme tarvitsee. Tästä syystä kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä iloitsee valiokunnan miltei täysin yksimielisestä mietinnöstä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-06-16T14:25:29,2025-06-16T14:26:22,Hyväksytty,1.1 2025_67_21,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Lindberg., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_22,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Jarmo,Lindberg,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Olin pari viikkoa sitten Lontoossa jalkaväkimiinoja käsittelevässä paneelissa kenraali David Petraeuksen kanssa. Hän on entinen Yhdysvaltain Afganistanin-joukkojen komentaja ja keskustiedustelupalvelu CIA:n pääjohtaja. Hän on käynyt kuusi kertaa Ukrainassa keskustelemassa taistelujen kulusta. Hän kertoi, mikä on muuttunut Venäjän sodankäynnissä: Venäjän joukot olivat sodan ensivaiheessa panssaroitujen ajoneuvojen sisällä. Nyt Donbasin alueella Ukrainan joukot ovat drooneillaan ja panssarintorjunnallaan estäneet panssaroitujen ajoneuvojen käytön, minkä vuoksi Venäjä jalkauttaa sotilaansa massamaisesti maastoon, jolloin jalkaväkimiinojen käytöllä on tehoa. Venäjän sodankäynti on siis muuttunut, ja vieläpä tämän sodan aikana. Mikään asejärjestelmä ei yksinään ratkaise sotaa, mutta jalkaväkimiinat yhdessä droonien, panssarintorjunnan ja esteiden kanssa tehostavat Suomen maavoimien torjuntakykyä pitkällä itärajalla. Arvoisa puhemies! Suomelle miinat ovat puolustusase. Suomi käyttää jalkaväkimiinoja vain kriisitilanteessa sotatoimialueille merkiten miinoitukset, jotta ne jälkikäteen voidaan raivata pois. Samalla Suomi jatkaa vastuullisesti osallistumistaan humanitääriseen miinanraivaukseen eri puolilla maailmaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Jarmo Lindberg,1486,2025-06-16T14:26:22,2025-06-16T14:27:37,Hyväksytty,1.1 2025_67_23,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_24,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Aika, jolloin Suomi liittyi Ottawan sopimukseen, oli täysin eri kuin mikä on aika tänä päivänä. On aivan ehdottoman tärkeätä, että me irtaudumme Ottawan sopimuksesta. Jalkaväkimiina on varsinainen pelote, se ei ole mikään hyökkäysase. Sillä me pystymme torjumaan vihollisen ajatukset tulla meidän maahamme. Me pystymme sillä estämään myöskin sen, että vihollinen pääsee purkamaan meidän telamiinojamme, jotka ovat hyvin merkityksellisiä sillä kohtaa, jos vihollisella on tarkoitus tulla tänne raskaammalla aseistuksella. Ottawan sopimushan ei ole myöskään missään vaiheessa estänyt meiltä valmiutta olla tekemässä tarvittaessa näitä miinoja koko ajan, elikkä meillä on hyvin nopeakin valmius näitä valmistaa. Mielestäni on tärkeätä, että ne pystytään valmistamaan kotimaassa, ja tätä mieltä on myöskin Puolustusvoimat. Puolustusvoimathan on ehdottomasti sitä mieltä, että telamiinojen lisäksi jalkaväkimiinat täytyy ottaa tänä päivänä käyttöön. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-06-16T14:27:37,2025-06-16T14:28:51,Hyväksytty,1.1 2025_67_25,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Mäkinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_26,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Me elämme, ikävä kyllä, aikaa, jossa Suomen kansallinen turvallisuus ja oikeus turvata suvereenisuuttaan korostuvat rehellisesti sanottuna melko fundamentaalisella tavalla. Olemme joutuneet todistamaan, kuinka raakalaismaisella tavalla Venäjä sotaa käy miestappioista piittaamatta. Suomen maasto, pitkä maaraja ja reaaliset voimavaramme huomioiden jalkaväkimiinojen palautus osaksi asevoimia on täysin perusteltua. Mielestäni nyt olisi syytä varmistaa viestinnällä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin ymmärrys vastuullisuudesta, jolla Suomi pakkotilanteessa miinoja käyttäisi, vastuullisuudesta liittyen miinanraivaamiseen ja siviilien suojelemiseen. Meillä on myös teknologista kykyä kehittää miinoja, joilla humanitaarisia riskejä voidaan estää, ja tähän työhön pitää ilman muuta ryhtyä ja sitä osaamista hyödyntää. Arvoisa puolustusministeri, kysyisin: millaisen painoarvon te tällaiselle viestinnälle tässä ajassa ja hetkessä annatte? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2025-06-16T14:28:52,2025-06-16T14:30:11,Hyväksytty,1.1 2025_67_27,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_28,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! On todella hyvä, että Suomi irtautuu Ottawan sopimuksesta. Suomi ei tietenkään miinoja käyttäisi tositilanteessa muuta kuin oman maamme puolustamiseen, ja niin kuin esittelypuheenvuorossa kuulimme, sitten niistä miinakentistä tietenkin tehdään tarkat kartat, niin että tilanne kun on ohi, ne voidaan purkaa pois. Suomalaiset miinat eivät koskaan ole levällään siellä sun täällä, niin kuin esimerkiksi Afrikassa tapahtuu paljon. Asun tuolla itärajan pinnassa ja näen sen metsäisen alueen koko ajan ympärilläni ja olen ikäni elänyt siellä, ja niissä olosuhteissa miina on todella tehokas puolustusväline, jolla estetään maahan tunkeutuva vihollinen. Kuten kuulimme tässä edustaja Lindbergin asiantuntevassa puheenvuorossa, miten Venäjä on taistelutaktiikkaansa muuttanut, niin tämä sopii tähän tilanteeseen erittäin hyvin. Todellakin kaikki Suomen miinat ovat Puolustusvoimien tarkassa valvonnassa ja ne ovat varastoissa ja niitä käytetään vain silloin kun tositilanne on edessä, elikkä niistä ei ole kellekään vaaraa. Rinnastus siitä, että tämä vaarantaisi joissakin muissa maissa ihmisten terveyden ja varsinkin siviilien terveyden, on aivan ihmeellinen ja kummallinen suorastaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-06-16T14:30:11,2025-06-16T14:31:23,Hyväksytty,1.1 2025_67_29,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_30,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Omassa pohdinnassani henkilömiinojen käyttöönottoa puoltavat perusteet eivät riitä korvaamaan sitä haittaa, joka sääntöperusteiselle maailmalle irtaantumisesta koituu, ja sitä haittaa, joka miinoista koituu siviileille. Vahvistaisiko henkilömiinojen käyttöönotto Suomen puolustusta? Vahvistaisi varmasti, kuten minkä muunkin tahansa asejärjestelmän käyttöönotto. Emme kuitenkaan tee niidenkään suhteen päätöksiä vain puolustuskyvyn kasvattamisen suhteen, vaan katsomme aina kokonaisturvallisuutta. Omaksi käsityksekseni on muodostunut se, että pystymme vastaamaan Venäjän aiheuttamaan turvallisuusuhkaan ilman irtaantumista Ottawan sopimuksesta. Jos emme pystyisi, kantani voisi olla toinen. Olen huolissani kansainvälisen sääntöperusteisen järjestelmän heikkenemisestä. Jos Suomen kaltainen maa eroaa Ottawan sopimuksesta, heikentää se entisestään koko järjestelmää, ja pienenä valtiona sääntöperusteinen järjestelmä on meidän suurin turva.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-06-16T14:31:23,2025-06-16T14:32:29,Hyväksytty,1.1 2025_67_31,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Wickström., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_32,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies, värderade talman! Tässä kohtaa on hyvä muistuttaa, miksi me olemme tässä tilanteessa. Me ollaan tässä tilanteessa sen takia, että meillä on rajanaapuri, joka ei halua noudattaa kansainvälisiä sääntöjä ja sitä sääntöpohjaista yhteiskuntaa, jollaista me halutaan ylläpitää Euroopassa ja muualla maailmalla. Me RKP:ssä ajatellaan näin, että tällaista sopimusyhteiskuntaa ja globaalia maailmaa pitää ylläpitää, mutta tilanne on se, että meillä on rajanaapuri, joka tätä ei noudata. Siksi itse kannatan hallituksen esitystä ja olen hyvin kiitollinen siitä, että valiokunnan käsittelyssä tälle mietinnölle tuli laajaa tukea myöskin oppositiosta. On ymmärrettävää, että tämä päätös herättää keskustelua, ja on tärkeää, että kansainvälisillä areenoilla viedään eteenpäin sitä viestiä, missä erityisasemassa Suomi on tällä hetkellä, jotta tästä ei synny väärinkäsityksiä. Mutta haluan myöskin alleviivata sitä, että se, että me lähdemme tästä sopimuksesta, ei ole mikään rikkomus. Se on ollut mahdollisuus, mikä meille tuli jo siinä kohtaa, kun me menimme tähän sopimukseen mukaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-06-16T14:32:30,2025-06-16T14:33:41,Hyväksytty,1.1 2025_67_33,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Edustaja Räsänen, Päivi.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_34,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! On hienoa, että tämä kansallista puolustustamme vahvistava päätös ollaan hyväksymässä laajalla enemmistöllä. Suomella tähän on aivan erityiset perusteet: 1 340 kilometrin yhteinen raja aggressiivisesti hyökkäyssotaa käyvän Venäjän kanssa ja lisäksi kokemukset siitä, millä tavoin Venäjä sotii Ukrainassa. Kristillisdemokraattien puoluekokous ehdotti Ottawan sopimuksesta irtautumista vuonna 2019, ja ryhmämme tukee siis vahvasti tätä päätöstä. Mutta samalla totean, että kyllä myös poikkeavat mielipiteet, kuten täällä edustaja Honkasalo ja edustaja Pitko ovat esittäneet, kuuluvat demokratiaan, ja niille paikkansa todellakin sallittakoon. Mutta pidän silti erinomaisena, että meillä näyttää olevan laaja parlamentaarinen tuki tälle päätökselle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-06-16T14:33:41,2025-06-16T14:34:53,Hyväksytty,1.1 2025_67_35,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_36,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Olen aivan samaa mieltä kuin edellinen puhuja siitä, että on todella hyvä, että Suomen valtiojohto ja eduskunta laajasti ovat nyt päätymässä siihen, että Suomen kannattaa hakeutua pois Ottawan jalkaväkimiinat kieltävästä sopimuksesta. Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta muuttunut turvallisuusympäristö Euroopassa kyllä edellyttää hallitukselta toimia puolustuksen vahvistamiseksi. Miinat ovat hyvä tapa tähän, koska ne ovat nopeita rakentaa, helppokäyttöisiä ja edullisia ja soveltuvat juuri niihin oloihin, joissa me elämme. Meillä on pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa, ja tämä täydentää erittäin hyvin yhteistä muuta puolustustamme. Haluaisin myös korostaa sitä, että miinojahan ei tulla laittamaan maastoon rauhanaikana, vaan ne varastoidaan, ja ne vaativat hyvin yksityiskohtaisen ja tarkan arvioinnin silloin kun niitä otetaan käyttöön, ja ainoastaan vain siis sodan aikana. On lisäksi todella hyvä, että Suomi jatkaa vahvaa tukea myöskin humanitääriselle miinatoiminnalle tästä eteenkin päin, [Puhemies koputtaa] kuten täällä moni on todennut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2025-06-16T14:34:53,2025-06-16T14:36:09,Hyväksytty,1.1 2025_67_37,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Simula., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_38,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! 13 vuotta sitten Suomi liittyi Ottawan sopimukseen, ja nyt se virhe vihdoin oikaistaan. Naapurimaamme Venäjä ei ole muuttunut eikä tule muuttumaan yhtään miksikään. Hyökkäyssota jatkuu Ukrainassa, on jatkunut jo yli kolme vuotta. Näinä aikoina puolustukseen on panostettava, ja todellakin olemme panostaneet maanpuolustukseen ja huoltovarmuuteen. Satsaamme myös ampumaratoihin. Teemme päätöksiä ajatellen aina ensimmäisenä Suomea ja suomalaisia. Emme voi todellakaan jättää korjaamatta aiemmin tehtyjä virheitä, vaan päinvastoin rakennamme yhä turvallisempaa, iskunkestävämpää ja varmempaa Suomea. Jalkaväkimiinat kieltävästä sopimuksesta irtautuminen on tärkeä teko isänmaan eteen. On meidän tehtävämme pitää huolta puolustuskyvystämme ja turvata maamme itsenäisyys ja kansalaistemme turvallisuus.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2025-06-16T14:36:09,2025-06-16T14:37:09,Hyväksytty,1.1 2025_67_39,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Kari., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_40,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! SDP:lle Suomen ja suomalaisten turvallisuus on tärkeää, ja yhdymme tähän ulkoasiainvaliokunnan mietintöön. Kiitoksia vielä edustaja Koskiselle mietinnön hyvästä läpikäynnistä. Niiden, jotka ovat kiinnostuneet siitä, mitä mietinnössä on sisällä, kannattaa kuunnella edustaja Koskisen puheenvuoro. Siellä on paljon asioita. Ottawan sopimukseen liittyminen vuonna 2012 oli päätös, joka tehtiin omana aikanaan. Tänä päivänä turvallisuusympäristön muutoksesta johtuen joudumme tästä sopimuksesta irtautumaan, ja siihen on pitävät ja hyvät perustelut, jotka löytyvät muun muassa puolustusvaliokunnan omasta lausunnosta ja ulkoasiainvaliokunnan mietinnöstä. Venäjän hyökkäyssota tappioista välittämättä on valitettavasti aikaa, johon meidänkin pitää varautua. Täällä on korostettu sitä, että jalkaväkimiinat ovat nimenomaan puolustusase ja ne laitetaan rauhanaikana varastoon. Arvoisa ministeri, pidän äärimmäisen tärkeänä, että tätä myös informoidaan niin kotimaassa kuin ulkomailla. Suomi pitää omasta kansallisesta turvallisuudesta ja itsemääräämisoikeudesta hyvän huolen järkevällä tavalla. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-06-16T14:37:09,2025-06-16T14:38:34,Hyväksytty,1.1 2025_67_41,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Edustaja Honkonen. [Mikrofoni on kiinni] — Edustaja, mikrofoni vissiin jumittaa. [Petri Honkonen: No niin, kyllä, anteeksi!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_42,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Valtion itsemääräämisoikeus ja itsenäisyys ovat perusedellytyksiä sille, että oikeusvaltio voi toteutua, ja onkin ihan oikein, että Suomella näyttäisi hyvin laajasti tämänkin keskustelun perusteella olevan valmiutta tarkastella aikaisempia linjauksia, joita on hyvin erilaisessa tilannekuvassa ja maailmanajassa tehty, ja hyvä, että näin tämän miinakieltosopimuksenkin osalta tehdään. Omalta osaltani yhdyn siihen näkemykseen, että suomalaisessa varusmieskoulutuksessa ja suomalaisessa sotilaskoulutuksessa jalkaväkimiinojen ja myös muiden miinajärjestelmien käyttö on hyvin huolellista. Siihen koulutetaan hyvin perusteellisesti, ja Suomen armeija tietää, mihin ne miinat on laittanut, ja ne voidaan myös asianmukaisesti raivata. Näin itse pioneerikoulutuksen aikanaan saaneena voin todeta ja luotan siihen, että tämä sama taso, ellei jopa parempana, tulee jatkumaan [Puhemies koputtaa] tämän muutoksen jälkeenkin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-06-16T14:38:35,2025-06-16T14:39:51,Hyväksytty,1.1 2025_67_43,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Kaleva., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_44,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Atte,Kaleva,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Nyt toisin kuin täällä salissa on esitetty, tämä Suomen irtautuminen Ottawan sopimuksesta ei tietenkään millään tavoin rapauta kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää, vaan päinvastoin Suomi irtautuu sopimuksesta siihen sopimukseen kirjatun irtautumisprosessin mukaisesti. Olisi aivan eri asia, jos me täällä sanottaisiin, että me lopetetaan noudattamasta sitä sopimusta yhtäkkiä. Ei, vaan me irtaudutaan nimenomaan kunnioittaen tätä sääntöpohjaista järjestelmää ja tätä sopimusta. Sitten toinen on tämä myyntikielto, jota täällä on esitetty, kategorinen myyntikielto. Olisi nyt perin kummallista se, että kun meidän läheiset liittolaiset, siis sekä Naton että EU:n piirissä — Viro, Latvia, Liettua, Puola — ovat irtautuneet tai irtautumassa Ottawan sopimuksesta, niin jos me täällä tuotetaan niitä jalkaväkimiinoja, me ei voitaisi niitä myydä näihin maihin. Se olisi hyvin absurdia. Edelleenkin Suomi toimii vastuullisesti. Me ei olla niitä miinoja myymässä minnekään tuonne konfliktimaihin, missä niitä käytetään täysin holtittomasti. Suomi toimii vastuullisesti myös sikäli, että kun tästä sopimuksesta irtaudutaan, niin niitä miinoja ei mennä tuonne kaivamaan maahan itärajalle, ei suinkaan, vaan ne pysyvät varastoissa. Suomi käyttää niitä vain konfliktin aikana, ja silloin hyvin vastuullisesti niistä tehdään aina sulutteen seloste, jotta ne voidaan raivata. Tämä on täysin selvä asia. Edelleenkin, vaikka irtaudutaan Ottawan sopimuksesta, Suomi toimii miinakysymyksessä hyvin vastuullisesti. — Kiitos. [Juha Hänninen: Asia on juuri näin!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Atte Kaleva,1481,2025-06-16T14:39:51,2025-06-16T14:41:05,Tarkistettu,1.1 2025_67_45,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Immonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_67_46,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Olen seissyt kouluttajana suomalaisessa miinoitteessa useita kymmeniä, mahdollisesti jopa satoja kertoja, kaikkina vuodenaikoina, kaikissa sääolosuhteissa. Tämän kymmenen vuoden kokemuksella pioneeriupseerina olen vakuuttunut siitä, että suomalaisen sotilaan rakentama miinoite on turvallinen maatamme puolustaville sotilaille ja sen maan kansalaisille, joita sillä miina-aseella puolustetaan. Suomalaisella sotilaalla on ollut aina tiukka miinoittamiskuri. Se on tärkeä turvallisuustekijä myös koulutuksen aikana. Miinoja käytetään tarkan suunnitelmallisesti. Miinoitteet myös dokumentoidaan siten, että jokainen miina on paikannettu ja merkitty dokumentteihin ja karttapiirroksiin. Tämä on tärkeä koulutuksellinen asia ja merkittävä osa myös palvelusturvallisuutta. Väite tai mielikuva, että miinoja käytettäisiin, ainakaan Suomessa, huolimattomasti, on tuulesta temmattu. Ei suomalaisella tykistölläkään roiskita minne sattuu, vaan kaikkien armeijamme aseiden käyttö on tarkkaan kontrolloitua ja suunniteltua. Toivon, että tässä tapauksessa eduskunta äänestää tässä salissa Suomen turvallisuuden puolesta ja Ottawan sopimuksesta irtautumisen puolesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2025-06-16T14:41:05,2025-06-16T14:42:22,Hyväksytty,1.1 2025_67_47,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Kokko., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_48,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! On todella valitettavaa, että Venäjän sotatoimet Georgiaa ja Ukrainaa sekä kyberhyökkäykset ja muut hybridioperaatiot naapurimaita vastaan ovat oikeastaan johtaneet meidät siihen tilanteeseen, että Suomi on nyt irtaantumassa Ottawan sopimuksesta, joka on kieltänyt jalkaväkimiinat ja on ollut erittäin tuloksellinen kansainvälinen sopimus erityisesti miinojen siviiliuhrien vähentämiseksi. Mutta on selvää, että idealismi ei saa mennä realismin edelle, kun kysymys on Suomen turvallisuudesta ja myös suomalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Ja kuten täällä on jo hyvissä puheenvuoroissa muun muassa edustaja Kaleva nostanut esille sen, mitenkä niitä miinoja, jos niitä joskus jouduttaisiin käyttämään, tultaisiin käyttämään, niin nimenomaan suomalaisten turvallisuuden vahvistamiseksi eikä niin kuin olemme esimerkiksi nähneet vuosikymmenien aikana Bosnian tai Angolan sisällissodissa, joissa miinoja kirjaimellisesti kylvettiin sinne sun tänne, jolloin orastavankaan rauhan aikana niitä ei ole kyetty sieltä puhdistamaan tehokkaasti. Toivon itsekin, että ehkä tätä näkökulmaa pidettäisiin enemmän yllä, miksi näitä nimenomaan ollaan [Puhemies koputtaa] Suomessa ottamassa käyttöön ja mikä niitten käyttötarkoitus tulisi olemaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-06-16T14:42:22,2025-06-16T14:43:39,Hyväksytty,1.1 2025_67_49,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_50,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kannatan Suomen irtautumista Ottawan sopimuksesta. Ajattelen niin, että irtautuminen jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta on johdonmukainen askel Suomen oman puolustuksen vahvistamisessa. Kun sopimukseen aikoinaan sitouduttiin, oli maailmantilanne ihan toisenlainen. On luontevaa vahvistaa pitkää itärajaa tarvittaessa jalkaväkimiinoilla, jotka ovat vaarallisia maahantunkeutumista yrittäville. Muut maat kyllä ymmärtävät Suomen aseman ja tilanteen Venäjän naapurimaana. Suomen kohtalon täytyy olla Suomen omissa käsissä, ja toivottavasti saamme tämän tärkeän lakiesityksen maaliin torstaina.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-06-16T14:43:39,2025-06-16T14:44:26,Tarkistettu,1.1 2025_67_51,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_67_52,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ottawan sopimus on yksi maailman onnistuneimmista ja tehokkaimmista aserajoitussopimuksista. Pidän tärkeänä, että myös sopimuksesta irtautumista kannattavat tunnistaisivat ne riskit, jotka tähän päätökseen liittyvät. Ajatus, että sopimuksesta irtautuminen jollain lailla vahvistaisi sopimusjärjestelmää, on kyllä todellisuudelle varsin vieras. Irtautumalla tästä sopimuksesta Suomi osaltaan edesauttaa kehitystä, jossa yhä useammat valtiot voivat nähdä mahdollisena irtautua sotatilanteita varten luoduista sopimuksista. En erityisesti arvosta argumentaatiota, jossa Suomea sitovien ja Suomea myös suojaavien kansainvälisten sopimusten puolustaminen asetetaan jollain lailla vastakkain turvallisuuden kanssa. Minä uskon, että aivan jokainen tässä salissa tekee päätöksensä Suomen turvallisuus edellä. Monelle tuntuu olevan tärkeää vakuuttaa, että Suomi on poikkeuksellinen miinojen käyttäjä. Tässäkin asiassa on ehkä kuitenkin rehellistä nähdä ne harmaan sävyt ja se tosiasia, että henkilömiinat määritelmällisesti ovat aseita, joiden kohdetta ei voi vastuullisinkaan miinoittaja valita.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-06-16T14:44:26,2025-06-16T14:45:43,Hyväksytty,1.1 2025_67_53,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_54,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on radikaalisti muuttunut Venäjän brutaalin Ukrainaan hyökkäyksen vuoksi. Sodankäynnin myötä myös Suomen on pitänyt arvioida puolustuskykyjään ja puolustustarpeitaan. Puolustusvoimat ei aikoinaan kannattanut Ottawan sopimukseen liittymistä. Nyt tehdyn selvityksen ja huolellisen arvion mukaan Puolustusvoimat kannattaa Ottawan sopimuksesta irtautumista. Jalkaväkimiinat ovat puolustuksellinen asejärjestelmä. Sitä todella käytetään vain sodan, sotilaallisen kriisin aikana. Miinat merkitään tarkoin karttoihin, ja ne voidaan myös raivata pois. Miinoitetulla alueella eivät siviilit liiku. Jalkaväkimiinat ovat tehokas, myös kustannustehokas järjestelmä. Se on huoltovarmuuden kannalta hyvä. Kotimainen puolustusteollisuus voi jalkaväkimiinoja valmistaa, ja myös Puolustusvoimilla on siihen valmius. Kansainvälistä humanitääristä työtä tällä sektorilla tietenkin jatketaan. KD on tosiaan kannattanut jo pitkään Ottawan sopimuksesta irtaantumista. Hyvä, että se nyt viimein toteutuu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2025-06-16T14:45:43,2025-06-16T14:46:55,Hyväksytty,1.1 2025_67_55,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_56,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos ulkoasiainvaliokunnalle asian maaliin saattamisesta eduskunnassa ja ministeri Häkkäselle ja ministeri Valtoselle tämän asian valmistelusta. Suomi irtaantuu nyt Ottawan sopimuksesta, ja otamme jalkaväkimiinat varastoihin. Suomi irtaantuu Ottawan sopimuksesta täsmälleen tämän sopimuksen omien määräysten mukaisesti. Suomi siis kunnioittaa tekemiään sopimuksia tässäkin. Sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä kiinni pitäminen ei tarkoita sitä, että ei voisi koskaan irtaantua tekemistään ratkaisuista, kun kansallinen etu tätä vaatii, ja nyt vaatii. Irtaannumme nyt siis Ottawan sopimuksesta, mihin itse asiassa Venäjän naapurimaan ei olisi pitänyt edes koskaan liittyä. Syy meidän irtaantumiseemme on Venäjä, Venäjä, Venäjä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-06-16T14:46:55,2025-06-16T14:47:58,Hyväksytty,1.1 2025_67_57,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_58,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Entisenä miinanraivaajana ja rauhanturvaajaveteraanina ilolla tervehdin tätä hallituksen esitystä Ottawan miinakieltosopimuksesta irtautumiseksi. Kuten hallituksen esityksessä todetaan, tämä esitys sopimuksen irtisanomisesta perustuu Suomen puolustusteollisuuden tarpeisiin heikentyneessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkein päämäärä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Näiden päämäärien turvaamiseksi ja voidakseen tarvittaessa vastata pitkäkestoiseen ja laajamittaiseen sodankäyntiin Suomen on kyettävä kehittämään puolustuksensa suorituskykyä. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista irtisanoa yleissopimus, ja sopimuksen irtisanominen mahdollistaa jalkaväkimiinajärjestelmän palauttamisen. Kysyisinkin ministeriltä: Miten näette ulkoasiainvaliokunnan lausunnon? Onko Suomella kykyä jatkossakin [Puhemies koputtaa] myös humanitaariseen miinanraivaukseen? [Eva Biaudet: Hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Petri Huru,1467,2025-06-16T14:47:58,2025-06-16T14:49:14,Hyväksytty,1.1 2025_67_59,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_60,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi, ja meillä on velvollisuus varautua mahdollisiin uhkiin kokonaisvaltaisesti. Jalkaväkimiinat eivät ole kevyin perustein käytettäviä aseita, vaan ne ovat osa uskottavaa puolustusta, jonka tehtävä on hidastaa hyökkääjää, ohjata vihollisen kulkua, suojata siviilejä ja ostaa aikaa omille joukoille. Täysin korvaavaa menetelmää jalkaväkimiinoille ei ole, vaikka teknologia kehittyy. Myöskään miinapelotetta ei voi korvata. Suomen kokemus miinojen vastuullisesta käytöstä on vahva. Merkinnästä ja raivauksesta pidetään vahvaa dokumentointia. Käyttö rajataan tiukasti kotimaan puolustukseen. Ottawan sopimuksesta irtautuminen on kansainvälisen oikeuden mukaista, kun kansallinen turvallisuus sitä edellyttää. Tämä päätös tehdään, jotta voimme varautua ja varmistaa puolustuskyvyn uskottavuuden. Turvallisuus rakennetaan rauhan aikana, ja siksi tuen hallituksen esitystä vastuullisena ja välttämättömänä toimenpiteenä. [Kokoomuksen ryhmästä: Hyvä puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-06-16T14:49:14,2025-06-16T14:50:24,Hyväksytty,1.1 2025_67_61,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_62,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tuen jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtautumista ja niin myös keskustan ryhmä yhteneväisesti. Luotan turvallisuusammattilaisten arvioon, nimittäin riittävän sotilaallisen pelotteen arvioinnista ei nähdäkseni tulisi tehdä poliittista huutokauppaa. Suomi liittyi Ottawan sopimukseen vuonna 2012, mutta nyt on toisenlainen aika. Uskon vahvasti, että maailmalla on ymmärrystä Suomen muuttuneelle ratkaisulle. Kansainvälinen ilmapiiri on kiristynyt, ja naapurimaamme Venäjä käy sotaa Ukrainassa. Ukrainan sodassa jälkiväkimiinat ovat olleet tärkeässä roolissa. Suomen ratkaisulle olisi siis puhtaasti puolustukselliset tarkoitukset. On kuitenkin tärkeää huomata, että emme ole selkä seinää vasten tätä päätöstä tehdessämme. Ulko- ja turvallisuuspoliittiset päätökset tulee aina tehdä rauhassa ja harkiten, ja niin nytkin nähdäkseni tapahtuu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-06-16T14:50:25,2025-06-16T14:51:28,Hyväksytty,1.1 2025_67_63,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Pauli Kiuru., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_64,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Viro, Latvia ja Liettua ovat luopuneet tästä sopimuksesta. Puolassa asia on vireillä. Suomen puolustusvoimat tekee, mikäli irtautuminen hyväksytään, yhteistyötä suomalaisten yritysten kanssa, ja tavoite on tietysti, että kotimainen tuotanto saadaan ajettua ylös. Pitäisin varsin outona, jos emme Nato-liittolaistemme kanssa voisi tehdä yhteistyötä, kuten Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan kanssa. Sen takiahan liitossa ollaan. Olemme saaneet laajaa ymmärrystä tälle tulevalle päätökselle. Me olemme vastuussa paitsi suomalaisille, olemme vastuussa EU:lle ja Nato-kumppaneille. Tärkeätä on, niin kuin moni on korostanut, tämä viestintä, miten niitä miinoja laitetaan, koska niitä laitetaan, millä perusteella ja miten ne sieltä poistetaan. Ja viimeisenä kysyn puolustusministeriltä: miten Nato-kumppanimme voivat koulutuksessa ja mahdollisessa tositilanteessa käyttää jalkaväkimiinoja, esimerkiksi nyt harjoitustilanteessa Lapissa, koska osa Nato-maistahan kuuluu edelleen tähän sopimuksen piiriin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-06-16T14:51:28,2025-06-16T14:52:39,Hyväksytty,1.1 2025_67_65,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_66,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ihmettelen kyllä, miksi ei oikeasti uskota sitä, että me voidaan oikeasti Suomessa huolella sijoittaa näitä miinoja ja käyttää niitä, koska ymmärrättekö te oikeasti, että siinä kohtaa, kun niitä käytetään, se tarkoittaa sitä, että me ollaan Venäjän kanssa sodassa? Ei siellä metsässä ole kukaan enää keräilemässä mustikoita tai ketään muutakaan, turvapaikanhakijoita tai vastaavia, ketkä ovat oikeasti mukamas vaarassa niitten miinojen osalta. Väkisin tulee mieleen, että tässä on ideologiaa siinäkin, että esimerkiksi perussuomalaiset ovat vastustaneet tätä aina koko ryhmänä. Johtuuko nyt siitä, että tätä pitää sitten vastustaa jossain tietyssä porukassa? Koska tällainen ideologinen ajattelu ja vastustaminen on oikeasti Suomen turvallisuuden romuttamista, niin onko tämä oikeasti isänmaallista? Ei varmasti. [Veronika Honkasalo: Eiköhän me olla kaikki yhtä isänmaallisia täällä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2025-06-16T14:52:39,2025-06-16T14:53:43,Hyväksytty,1.1 2025_67_67,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Razmyar., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_68,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Itse ymmärrän hyvin nämä perustelut Ottawan sopimuksesta irtautumiselle. Venäjän hyökkäyssota on muuttanut tietenkin merkittävästi meidänkin tilannetta ja asemaa, ennen kaikkea se julma sodankäynti. Silti tämä ei ole minulle millään tapaa iloinen aihe. Aina kun irtaudumme merkittävästä kansainvälisestä sopimuksesta, jossa olemme itse olleet mukana ja aktiivisesti halunneet myös muita mukaan, se ei voi olla meille ilon aihe. Aivan kuten täällä tänään on todettu, niin jos sotatilanteita varten tehdyistä kansainvälisistä sopimuksista irtaudutaan kriisien uhatessa pelotteena, on hyvä ymmärtää, että myös näiden sopimusten merkitys heikkenee. Toivon itse, että siinä keskustelussa, mitä täällä käymme, ymmärrämme, että jokainen täällä kyllä ymmärtää Suomen puolustuksen merkitystä ja jokainen puolustaa Suomea mutta että samanaikaisesti olemme myös velvollisia sille, että kansainväliset sopimukset eivät tässä maailmanajassa menettäisi merkitystänsä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2025-06-16T14:53:43,2025-06-16T14:55:00,Hyväksytty,1.1 2025_67_69,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_70,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Puolustusvoimissa on valmisteltu selvitys, jossa tarkastellaan Puolustusvoimien tarvetta täydentää suorituskykyään. Selvityksessä on huomioitu erityisesti opit Venäjän toimintamenetelmistä Ukrainan sodassa. Aiemmin arvioitiin, että teknologian kehitys vähentäisi jalkaväen merkitystä. Venäjän toimet Ukrainassa osoittavat kuitenkin, että jalkaväen merkittävä ja perinteinen rooli on edelleen säilynyt. Jalkaväkimiina on yksinkertainen ase, eikä sen suorituskykyä voida täysimääräisesti korvata muilla järjestelmillä. Kaikkien on myös hyvä huomioida, että puolustushallinto ei käynnistä valmisteluja jalkaväkimiinajärjestelmän palauttamiseksi ennen kuin Ottawan sopimuksen irtisanominen on tullut voimaan. Puolustusvoimat ei senkään jälkeen asenna miinoja normaalioloissa, vaan kaikki miinat on varastoitu. Jos Suomi joutuisi käyttämään jalkaväkimiinoja, Puolustusvoimat käyttäisi niitä vastuullisesti ja ehkäisisi vahinkoja siviileille ja omille joukoille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-06-16T14:55:00,2025-06-16T14:55:59,Hyväksytty,1.1 2025_67_71,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_72,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Näinä aikoina tässä salissa ja tässä maassa puhutaan valitettavasti paljon maanpuolustuksesta, nyt miinoista, ja samalla käydään keskustelua muun muassa puolustusmäärärahoista. Haluan korostaa sitä, että näitä asioita ei valmistella ja päätetä siksi, että valmistautuisimme sotaan, vaan siksi, että onnistuisimme välttämään sodan. Täällä on sanottu, että maailma on muuttunut niistä ajoista, kun Suomi tähän sopimukseen liittyi. Tämä on tietysti totta, mutta kuitenkin sopimukseen liittyminen oli alun perinkin virhe. Se oli sitä Halosen ja Tuomiojan maailmaa syleilevää politiikkaa, [Välihuutoja — Sanna Antikainen: Totta!] jossa oman maan puolustustarpeet jäivät vähemmälle. Kuitenkin sanon, että muiden kansanedustajien isänmaallisuuden epäileminen ei ole perusteltua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-06-16T14:56:00,2025-06-16T14:57:12,Hyväksytty,1.1 2025_67_73,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_74,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Hyrkkö otti tässä esille sodan. Haluaisin muistuttaa teitä tai enemmänkin toivoa, että kai te tiedätte, että Suomen kohdalla on kyse mahdollisesta hyökkäyksestä meitä kohtaan ja meidän puolustuskyvystämme, ja tiedoksi, etteivät silloin aikoinaan Puolustusvoimat ja puolustusministeriö edes kannattaneet tähän sopimukseen liittymistä. Kiitos nyt hallitukselle tästä hyvästä esityksestä, ja kiitos erityisesti ulkoasiainvaliokunnan enemmistölle siitä, että vain yksi oli tätä vastaan. Haluan sanoa vielä sen, että on kyllä totta, että joissakin maissa joidenkin poliitikkojen kesken tästä voi aiheutua keskustelua, mutta se johtuu lähinnä tietämättömyydestä. Onkin tärkeää, että kaikki tässä salissa, kaikki poliitikot, sitoutuvat siihen, että me levitämme maailmalla kollegoillemme oikeaa tietoa meidän tilanteestamme, ja tämä koskee myös vasemmistoliittoa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-06-16T14:57:12,2025-06-16T14:58:20,Hyväksytty,1.1 2025_67_75,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_76,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ministeri on aivan oikeassa, että jalkaväkimiinat ovat puolustuksellinen ase. Miinat eivät hyökkää, ja suomalaiset osaavat sijoittaa ne asianmukaisesti. Ottawan sopimus ei kuitenkaan kiellä sotilaallisesti kohdennettuja jalkaväkimiinoja. Ottawan sopimus kieltää summittaiset henkilömiinat. Kyseessä on Anti-Personnel Mine Ban Convention. Summittaisista asejärjestelmistä ovat esimerkkeinä joukkotuhoaseet ja myöskin henkilömiinat, jotka ovat kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaisia. Miksi hallitus ei ennen kuin tämä esitys on tänne tehty tehnyt selvitystä siitä, olisiko meillä ollut korvaavia jalkaväkimiinatyyppisiä ratkaisuja, siis kohdennettuja jalkaväkimiinatyyppisiä ratkaisuja, jotka olisivat menneet Ottawan sopimuksen sisään? Nyt meille jää käteen ikään kuin ainoastaan se tilanne, että me irtaudumme tästä Ottawan sopimuksesta, joka on siis henkilömiinasopimus, se ei ole jalkaväkimiinasopimus koskien kohdennettuja jalkaväkimiinoja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-06-16T14:58:23,2025-06-16T14:59:33,Tarkistettu,1.1 2025_67_77,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Riipi., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_67_78,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Eihän tämä toki mikään iloinen päätös ole, ei iloinen mutta täysin välttämätön. Ja aivan kuten ministeri totesi, niin varmaan tässä salissa kaikki varusmiespalveluksen käyneet ymmärtävät ihan henkilökohtaisesti, miten tämä miinajärjestelmä on itse asiassa juuri meidän asevelvollisuuteen perustuvalle puolustusjärjestelmälle todella hyvä, käyttökelpoinen, kustannustehokas järjestelmä. Tuolta pohjoisesta kun me katselemme tätä maailmaa, niin me ymmärrämme myös nämä pitkät välimatkat, me ymmärrämme niiden haasteet, me ymmärrämme myöskin sen, miten tämä maantiede käytännössä toteutuu. Kyllä, tämä on erinomainen ja hyvä, että nyt tämä välttämätön ratkaisu tehdään. Minä luotan vahvasti siihen, että Puolustusvoimat arvioi. Heillä on paras asiantuntemus, ja siihen nojaten minun on hyvin helppo puoltaa tätä esitystä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-06-16T14:59:35,2025-06-16T15:00:37,Hyväksytty,1.1 2025_67_79,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_80,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ottawan sopimuksesta irtautuminen on vaikea päätös. Toisaalta Suomen puolustus varmasti vahvistuu henkilömiinojen myötä mutta miinariski globaalisti kasvaa ja aseistariisunta heikkenee. Esitys kertoo, millaisessa surullisessa maailmassa elämme, maailmassa, jossa sota lisääntyy. Ministereiltä ja valiokunnan puheenjohtajaltakin haluaisin oikeastaan kysyä, miksi päätös ei sisällä miinojen myyntikieltoa maailmalle. Jos tällainen myyntivalmius miinoille Suomella on, ei meidän vastuullisen käytön perustelu yllä näihin vientimaihin saakka. Siinäkin on, edustaja Zyskowicz, vissi ero, jos Virolle sen joutuessa sotatilaan tämmöisiä miinoja valmistaisimme ja avustaisimme tai jos Suomi olisi valmis tällaiseen miinabisnekseen lähtemään. Ja vielä haluan kysyä hallitukselta: vahvistuuko meidän humanitääristä miinanraivausta koskeva tuki?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-06-16T15:00:38,2025-06-16T15:01:48,Hyväksytty,1.1 2025_67_81,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Kaunisto., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_82,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti, ja Venäjä muodostaa Euroopalle pitkäkestoisen uhan. Meidän tehtävä tässä salissa on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, ja itse näen, että Ottawan sopimuksesta irtautuminen on tärkeä osa tätä työtä. Jalkaväkimiinoja ei todellakaan rauhanaikana maastoon laiteta, vaan ne varastoidaan, ja Suomi toimii vastuullisesti. Kun on kyse kansainvälisestä sopimuksesta, niin huomio on taattu. Saamme erittäin laajaa tukea ja kannatusta kumppanimailtamme tästä irtautumisesta, mutta samalla on ymmärrettävä, että maailma näyttää erilaiselta jossain muualla kuin rajamaassa. Siksi kiinnostuksen keskellä on äärimmäisen tärkeää, että se viesti, joka tästä salista tulee, perustuu vahvasti faktoihin ja osoittaa suomalaisen yhtenäisyyden, kun puhutaan maamme puolustamisesta. Suomi tosissaan on vastuullinen toimija vaikeassakin ajassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2025-06-16T15:01:48,2025-06-16T15:02:57,Hyväksytty,1.1 2025_67_83,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Eerola., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_84,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Silloin kun on tehty virhe, silloin pitää olla rohkeutta myöntää se ja korjata tämä tehty virhe. Ottawan sopimus oli Suomen osalta vakava virhe. Venäjän hyökkäys Ukrainassa todistaa sen, että jalkaväkimiinat ovat korvaamaton apu puolustauduttaessa ylivoimaista vihollista vastaan. Nämä jalkaväkimiinat olivat meidän käytössä vuoteen 2012 saakka, ja silloinkaan eivät lapset tai marjanpoimijat miinoihin kävelleet. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä huomio!] Afganistanissa tai Angolassa tapahtuvat onnettomuudet siviileille eivät johdu, eivätkä vähene tai lisäänny siitä riippuen, onko Suomella näitä miinoja käytössään. Vuosikaudet on väitetty, että meillä muka olisi korvaavia järjestelmiä, jotta näitä miinoja muka ei tarvittaisi. No, tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, ja yksi syy on se, että meidän laajaa reserviä ei ole ehditty kouluttaa käyttämään näitä korvaavia järjestelmiä. Esimerkkinä mainitsen vaikkapa reservin sissikersantti Juho Eerolan, joka aikanaan koulutettiin käyttämään jalkaväkimiinoja mutta jota ei ole koulutettu käyttämään näitä korvaavia järjestelmiä. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-06-16T15:02:57,2025-06-16T15:04:09,Hyväksytty,1.1 2025_67_85,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_86,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Minusta politiikassa on aina viisasta tarkastella aikaisempia päätöksiä, kun tosiasiat muuttuvat, ja niinhän me olemme Suomessa nyt tekemässä. Kaiken tämän materiaalin perusteella, mitä kansanedustajille on tästä tarjottu, johtopäätökseni on selvä: niin kauan kuin Venäjällä on jalkaväkeä, meillä on hyvä olla jalkaväkimiinoja. On vaikea päätyä mihinkään muuhun johtopäätökseen kaiken sen informaation perusteella, jota tästä asiasta olemme saaneet. Keskeisin selityshän on se, kun katsotaan, miten Venäjä on omaa taktiikkaansa muuttanut Ukrainassa. Täällä asiantuntevat henkilöt ovat hyvin kuvanneet sen, että siinä vaiheessa, kun Venäjän kyky käyttää panssariasetta on heikentynyt, se on siirtynyt massamittaiseen jalkaväen käyttöön. Ja millä massamittaista jalkaväen käyttöä voidaan torjua? Sitä voidaan torjua jalkaväkimiinoilla, ja minusta on helppoa olla sen takana, että Suomi voi irtautua tällä kertaa tästä Ottawan sopimuksesta. [Sheikki Laakso: Järkevää puhetta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-06-16T15:04:12,2025-06-16T15:05:27,Hyväksytty,1.1 2025_67_87,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_88,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Kannatan ja kannatamme irtaantumista Ottawan sopimuksesta. Sopimuksesta irtaantuminen ei ole kannanotto sodan puolesta, se on päätös Suomen puolustuskyvyn vahvistamiseksi. Maailma on muuttunut radikaalisti siitä, kun Suomi liittyi sopimukseen. Silloin haluttiin osoittaa vastuullisuutta, nyt me joudumme osoittamaan valmiutta. Meillä tulee olla valmiutta puolustaa jokaista kohtaa tässä maassa, myös silloin, kun kaikki muu pettää, ja erityisesti silloin, kun naapurimme on arvaamaton. Jalkaväkimiinat eivät ole puolustusvalinta, jonka teemme kevyin perustein. Ne eivät ole ensimmäinen keino, mutta ne voivat olla viimeinen, joka estää vihollisen etenemisen. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-16T15:05:27,2025-06-16T15:06:28,Hyväksytty,1.1 2025_67_89,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_90,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Täällä on käytetty paljon puheenvuoroja siitä, että turvallisuusympäristö on muuttunut ja aika on aivan eri kuin vuonna 2012 — paljon totta mutta paljon myöskin epätotta siinä mielessä, että niin tänä päivänä kuin vuonna 2012:kin meidän ainut uhka tuli idästä. Se tilanne ei ole mihinkään muuttunut. Ja jos silloin oltaisiin ikään kuin ajateltu niin, että tällaista tilannetta ei voi ikinä tulla, niin ymmärtäisin, että miinoista oltaisiin luovuttu, mutta on helppo yhtyä siihen, että se on ollut äärimmäinen virhe. Pitää muistaa se, mitä tapahtuu, kun vihollinen hyökkää Suomeen tai Baltiaan tai Puolaan tai muuhun itärajan Nato-maahan: vihollinen ensimmäisenä miinoittaa sen maan estääkseen vastahyökkäyksen, maan takaisinvaltaamisen. Kysynkin: eikö ole huomattavasti parempi, että siellä maastossa on suomalaisia miinoja kuin venäläisiä miinoja? Niitä käytetään vain sotatilanteessa, ei muuten. [Juho Eerola: Hyvä kysymys! — Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-06-16T15:06:28,2025-06-16T15:07:28,Hyväksytty,1.1 2025_67_91,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Nikkanen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_92,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Toki on niin, että on valitettavaa, että joudumme kansainvälisistä sopimuksista irtautumaan. Mutta niin kuin täällä on kuvattu, me irtaudumme siitä sillä tavoin kuin niistä kuuluukin irtautua eli ilmoittamalla ja asianmukaisesti. Tilanne on todellakin sellainen, että meillä on se 1 350 kilometriä, noin, maarajaa Venäjän kanssa ja Venäjän tapa sotia on, niin kuin täällä on monta kertaa todettu Ukrainan oppeja, se, että massamaisesti maavoimien jalkaväkeä käytetään. Tuo 1 350 kilometriä maastorajaa: millä muulla tavoin me sitä sulutamme kuin miinoitteilla? Meillä on hyvin vähän kuitenkin asevoimia, sotilaita sinne laittaa. He ovat myöskin meidän kaikkien lapsia ja lapsenlapsia, jotka siellä ovat sitten aseet tanassa ottamassa vastaan. Eivät meillä riitä sen maarajan puolustamiseen nämä kaikki jalkaväen ihmiset. Me tarvitaan kaikki mahdolliset jalkaväen aseet vähentämään meidän henkilötappioita mutta myöskin puolustamaan meidän maata. — Kiitos. [Oikealta: Hyvä puhe!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-06-16T15:07:32,2025-06-16T15:08:47,Hyväksytty,1.1 2025_67_93,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Kilpi., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_94,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tässä on hyvin käynyt jo näissä keskusteluissa ilmi, että tässä salissa on erityisen paljon osaamista ja tietämystä henkilömiinojen käytöstä ja niitten olemuksesta. Asiahan on niin, että puolustusministerikin on pioneerikoulutettu ja on myöskin pioneerikoulutusta antanut, ja niin olen minäkin. Me tasan tarkkaan tiedämme, mistä on kysymys ja millä tavalla Suomi toimii vastuullisesti ja turvallisesti miinojen kanssa. On selvä asia, että jalkaväkimiinat, henkilömiinat ovat kustannustehokkain yksittäinen asejärjestelmä eikä miinakauhua mikään voita. Kyllä se luopuminen on ollut selkeä virhe, ja nyt se korjataan. Asia on myöskin niin, että yksikään asejärjestelmä ei yksin ratkaise yhtään mitään, vaan kysymys on kokonaisuudesta. Otankin tässä tilaisuuden ottaakseni esille drone-tekniikan, joka on noussut tähän sodankäynnin ytimeen viimeaikaisten tapahtumien myötä. Nyt dronet ja miinat yhdessä ovat melkoisen kyvykäs yksittäinen kokonaisuus, mutta nekään eivät kyllä sitten lennä itsekseen, eivätkä miinat mene itsekseen maahan. Me tarvitsemme taitavia FPV-operaattoreita, first-person view ‑operaattoreita, jotka niitä sitten käyttävät. [Puhemies: Aika!] Siksikin haluaisin kysyä: onhan nyt kiinnitetty riittävästi huomiota tämän osaamisen saamiseen ja rekryämiseen materiaalin lisäksi? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-06-16T15:08:47,2025-06-16T15:10:24,Hyväksytty,1.1 2025_67_95,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Lintilä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_96,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Mika,Lintilä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Asuin aikoinaan puolitoista vuotta miinojen keskellä, ja olen nähnyt ihmisen kuolevan miinaan, olen nähnyt lasten loukkaantuvan miinaan. Yhteistä noissa kaikissa oli se, että kukaan ei tiennyt niistä miinoista mitään. Oltiin alueella, jonne kukin sotien osapuoli oli omalla ajallaan levittänyt miinoja — sirotemiinoja, putkimiinoja — ja oikeastaan ainoat turvalliset alueet olivat raivatut alueet. Minun on vaikea löytää miinoista mitään hyvää sinällänsä, mutta tässä tilanne on eskaloitunut Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Kansainvälisistä sopimuksista vetäytyminen on kova päätös, koska se päätös on tehty aikoinaan tässä salissa parlamentaarisesti, mutta Venäjä omilla toimillaan on eskaloinut tilanteen, niin että me joudumme tekemään niitä ratkaisuja, jotka me katsomme meidän maan puolustuksen kannalta tarpeellisiksi. Tässä tilanteessa [Puhemies koputtaa] tämä on oikea ratkaisu. Toivottavasti niitä miinoja ei koskaan tarvitse karttojen mukaan [Puhemies koputtaa] maastoon laittaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2025-06-16T15:10:26,2025-06-16T15:11:46,Hyväksytty,1.1 2025_67_97,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Kaunistola., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_98,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Muuttuneessa turvallisuusympäristössä meidän on ensi sijassa huolehdittava siitä, että Suomi ja suomalaisten etu, itsenäisyys ja turvallisuus ovat taattuina. Ottawan sopimuksesta irtautuminen on malliesimerkki Suomen hallituksen ja toivon mukaan myös laajan eduskunnan tahtotilasta tehdä vaikuttavia ja määrätietoisia toimia suomalaisten turvaamiseksi. Jalkaväkimiinat täydentävät Puolustusvoimien suorituskykyä ja vahvistavat turvallisuuttamme. Emme voi määrittää Venäjän toimintaa, mutta voimme määrittää sen, miten olemme itse varautuneet. Miinojen mahdollinen tulevaisuuden käyttö tapahtuisikin vastuullisesti, eikä niitä olla asentamassa normaalioloissa. Kyse onkin siis ennaltaehkäisevästä toimesta, uhkakuviin ja mahdollisiin skenaarioihin varautumisesta. Motivaationa tässäkin asiassa ovat Suomen ja suomalaisten suojeleminen sekä turvallisuus.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-06-16T15:11:48,2025-06-16T15:12:54,Hyväksytty,1.1 2025_67_99,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Piisinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_100,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Venäjän helmikuussa 22 aloittama laiton hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on jatkumoa niille aggressiivisille toimille, jotka Venäjä käynnisti Georgiassa vuonna 2008 sekä Krimillä ja Itä-Ukrainassa 2014. Suomen on kyettävä kehittämään puolustuksensa suorituskykyä. Jalkaväkimiinat ovat oleellinen osa puolustautumiseen siltä sodankäynniltä, mitä Venäjä harjoittaa Ukrainassa. Sota on osoittanut, että monien aiemmin vanhentuneiksi arvioitujen asejärjestelmien käyttö on edelleen tehokasta ja taktisesti perusteltua. Suomen on vaikea ennakoida tulevaa, ja siitä syystä on parasta pitää kaikki mahdollisuudet avoinna. Meidän ei pidä sonnustautua vapaaehtoisesti pakkopaitaan. Arvoisa puhemies! Ottawan sopimuksesta irtaantuminen on viisautta tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa, etenkin huomioiden itärajamme pituus.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-06-16T15:12:54,2025-06-16T15:14:01,Hyväksytty,1.1 2025_67_101,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Kinnari., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_102,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Teemu,Kinnari,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Varautuminen tulee tehdä hyvän sään aikaan. Päätös Ottawan sopimukseen liittymisestä tehtiin aikana, jolloin elettiin aivan erilaisessa turvallisuuspoliittisessa ilmapiirissä ja ympäristössä. Turvallisuus on rakennettava realiteettien varaan, ja siten on täysin perusteltua tehdä uusi päätös, jolla Ottawan sopimuksesta irtaannutaan. Siihen vaikuttaa se, mitä parhaillaan Ukrainassa nähdään. Suomi on maa, jolla on yli 1 300 kilometriä puolustettavaa maarajaa, ja tarvitsee käyttöönsä kaikki keinot, joilla maataan puolustaa. Jalkaväkimiinat ovat keskeinen lisä tähän kokonaisuuteen, ja Suomen maasto-olosuhteissa erityisesti voidaan käyttää vastuullisesti ja tehokkaasti jalkaväkimiinoja. Mielestäni irtaantuminen ei tarkoittaisi sitä, että Suomi ei olisi enää luotettava kumppani, vaan irtaantuminen tarkoittaa sitä, että Suomi pystyisi vielä paremmin kantamaan vastuunsa oman maansa puolustamisesta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Teemu Kinnari,1510,2025-06-16T15:14:01,2025-06-16T15:15:11,Hyväksytty,1.1 2025_67_103,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_104,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Aika on muuttunut sitten vuoden 2012, jolloin Suomi liittyi Ottawan sopimukseen. On korkea aika korjata se virhe, että Suomi liittyi Ottawan jalkaväkimiinat kieltävään sopimukseen — sopimukseen, joka heikensi puolustustamme tilanteessa, jossa Venäjä ei ole samaan sopimukseen sitoutunut. Venäjä ei myöskään ole muuttumassa luotettavaksi ja rauhanomaiseksi naapuriksi. Jalkaväkimiinat on edelleen tehokas ja edullinen puolustusväline. Suomessa miinojen käyttö perustuu suunnitelmallisuuteen, ja niiden sijoittaminen dokumentoidaan tarkasti. Perussuomalaiset ovat alusta asti vastustaneet sopimukseen liittymistä. Nyt kun Baltian maat ovat irtaantuneet ja Puola on irtautumassa, on viisasta, että Suomi toimii samassa rintamassa. Varautuminen ja ennakointi tässä ajassa on tärkeää juuri nyt eikä liian myöhään. Arvoisa puhemies! Isänmaan turvallisuus menee kaiken edelle. Siksi kannatan hallituksen esitystä Ottawan sopimuksesta irtautumisesta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-06-16T15:15:11,2025-06-16T15:16:19,Hyväksytty,1.1 2025_67_105,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Päivärinta., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_106,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Toisin kuin edustaja Pitko en itse perusta näkemystäni Ottawan sopimuksesta irtaantumiseen omaan arviooni, vaan luotan Suomen parhaisiin asiantuntijoihin. Tämä esitys nojaa Puolustusvoimien sekä puolustus- ja ulkoministeriön virka-arvioon muuttuneesta turvallisuusympäristöstämme. On aivan selvää, että jalkaväkimiinat tuovat Suomelle tärkeää lisäturvaa. Kuten täällä on monta kertaa todettu, meillä on Nato-maista pisin maaraja Venäjän kanssa, ja se informaatio, mitä me olemme saaneet, se informaatio, mitä me lehdistä luemme, kertoo yksiselitteisesti sen, että Venäjä muodostaa vaarallisen, arvaamattoman ja pitkäaikaisen uhan, eikä se valitettavasti pääty sinä päivänä, kun Ukrainan sota toivottavasti joku päivä päättyy. Tämä on hyvä pitää muistissa. Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainassa on osoittanut myös sen, kuinka Venäjä itse käyttää massiivisesti jalkaväkeä tappioista välittämättä. Meidän tärkein tehtävä on suojata suomalaiset, isänmaamme ja Suomen turvallisuus. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-06-16T15:16:21,2025-06-16T15:17:34,Hyväksytty,1.1 2025_67_107,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Jukkola., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_108,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Viisas varautuu. Kannatan vahvasti irtaantumista jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Jalkaväkimiinat eivät uhkaa ketään paitsi sitä, joka yrittäisi hyökätä maahamme. Ne ovat todella tärkeä osa puolustusta, jos pahin mahdollinen tapahtuisi. Meillä jokaisella on läheisiä, jotka ovat suorittaneet asepalveluksen, nuoria miehiä ja naisia, naapureita, tuttavia tai perheenjäseniä. Nämä miinat suojaavat heitä. Ne hidastavat hyökkäystä, antavat aikaa ja voivat pelastaa henkiä, mutta ennen kaikkea niillä on myös ennalta ehkäisevä vaikutus vihamieliselle vaikuttamiselle. Uskottava puolustus ei ole provokaatio, se on rauhan tae. Siksi puolustan jalkaväkimiinojen palauttamista osaksi Suomen puolustuskykyä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-06-16T15:17:38,2025-06-16T15:18:45,Hyväksytty,1.1 2025_67_109,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_110,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Arvostan edustaja Zyskowiczin muistutusta siitä, että isänmaa ja isänmaan etu on meille kaikille ihan yhtä tärkeätä ja kansallinen turvallisuus myös. Mutta sitten tähän itse päätökseen ja sen pohjana oleviin selvityksiin. Tässähän tehdään punnintaa ulkopoliittisen arvion, kansainvälisen humanitäärisen oikeuden ja sitten toisaalta sotilaallisen arvion välillä. Tämä on se punninta, joka tehdään, edustaja Päivärinta, jos tutustutte niihin materiaaleihin, mitä meillä täällä on. Ja toisin kuin esimerkiksi edustaja Kinnari on täällä sanonut, niin sodassa kaikki keinot eivät ole sallittuja. Eikö näin, ministeri Häkkänen? [Juho Eerola: Kaikkia keinoja kuitenkin käytetään!] Sodassa on säännöt, ja siitäkin huolimatta, että Suomi irtautuu Ottawan sopimuksesta, Suomi on sitoutunut seuraamaan [Välihuutoja — Puhemies: Maltetaan kuunnella!] kansainvälisen humanitäärisen oikeuden velvoitteita. [Veijo Niemi: Noudattaako roistovaltio niitä sääntöjä?] Juuri tämä on yksi iso aukko tässä hallituksen esityksessä ja myös ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä, että ei ole tarpeeksi avattu sitä, [Puhemies koputtaa] millä tavalla Suomi noudattaisi kansainvälistä humanitääristä oikeutta, [Puhemies: Aika!] jos maamiinat otetaan käyttöön.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-06-16T15:18:47,2025-06-16T15:20:07,Hyväksytty,1.1 2025_67_111,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Ministeri Häkkänen. — Nyt kaikki ovat saaneet ainakin yhden vastauspuheenvuoron. Otetaan ministerin puheenvuoro, ja jos ei ole kiihkeää tarvetta jatkodebatille, niin sen jälkeen mennään puhujalistaan.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_112,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Antti,Häkkänen,Puolustusministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Eduskunnalle suuri kiitos laajasta parlamentaarisesta tuesta tälle lakiesitykselle, jolla on todellakin tarkoitus Suomen puolustusta vahvistaa. Tuki on vahvaa, salin kaikilta laidoilta, hallitus—oppositio-rajojen yli, juuri kuten kuuluukin maanpuolustukseen liittyvissä asioissa — siitä suuri kiitos. Palaan vielä muutamaan asiakohtaan ja näihin kysymyksiin. Ensinnäkin, että miten tämä prosessi on kulkenut, kun siitä välillä aina kritiikkiä kuulee: Ensimmäisessä vaiheessa tulivat havainnot Ukrainan sodasta pöydälleni tiedustelukatsauksista ja muista, Venäjän sodankäyntitavan muutoksista. Sen jälkeen annoin käskyn Puolustusvoimille miinojen uudelleenarvioinnista. Puolustusvoimat ei voi asiaa uudelleenarvioida, koska ne ovat lailla kielletty asejärjestelmä, joten tarvittiin ministeritason käsky tämän prosessin käynnistämiseen kesäkuussa 2024. Sen jälkeen odotimme, että Puolustusvoimat tekee selvityksen, ja sen jälkeen tuli puolustuspoliittisen kokonaisuuden johtopäätös, joka esiteltiin hallitukselle, ja hallitus yhtyi tähän kantaan. Sen jälkeen tiesimme, että lähdetään poliittisesti tekemään tätä hallituksen esitystä eduskunnalle, joka päättää tämän asian. Eli tässä on menty täysin perustuslaillisen järjestyksen mukaisesti, ja ainakin itse koen puolustusministerinä, että on virkavelvollisuuskin tehdä tällainen uudelleenarviointi, ja sen jälkeen hallitus kokonaisuudessaan päättää poliittisesti, tehdäänkö lakiesitys, ja sen jälkeen kansanedustajat perustuslain mukaan päättävät, hyväksytäänkö vai hylätäänkö. Ja nyt ollaan äänestyksen hetkellä tällä juhannusviikolla. Tässä on kyse kokonaisarviosta. Jos minäkin katsoisin vaikka entisenä oikeusministerinä vain ulkopoliittista tai humanitäärisen oikeuden perustelua, niin päätyisin toiseen johtopäätökseen, mutta jos siihen yhdistää nämä puolustukselliset perusteet, jotka on hyvin vakavalla tavalla tuotu tähän esitykseen, ja Venäjän uhka-arvio hyvin vakavalla tavalla, myös ne salaiset tiedot, niin tämä puolustuksellinen peruste nousee ulkopoliittisten perusteluiden yli. Kannustan tähän kokonaisarvioon kaikkia. Huomaan salikeskustelusta, että kokonaisarvio ei ihan täyty kaikissa puheenvuoroissa, ja kannustan siihen, koska sen takia tämä esitys on tehty. Tätä ei ole tehty pelkästään ulkopoliittisista tai humanitäärisen oikeuden näkökulmista, vaan on pyritty kokonaisarvioon. Kotimainen tuotanto tulee puolustusministeriöstä heti ohjeistuksena, kun juridisesti tämä on mahdollista, eli kuuden kuukauden irtisanomisajan jälkeen. Sen jälkeen katsotaan, toimitaanko yritysten kanssa vai puolustushallinnon omalla tuotannolla. Viennin osalta en usko, että tämä on mikään merkittävä kysymys ollenkaan. Lähialueiden — liittolaismaiden, Baltian maiden — yhteistoimintaa en haluaisi ulossulkea, jos se on teknisesti... Mutta todennäköisesti tämä ei ole mikään viennin ja talouden kannalta merkittävä kysymys. Lausuma on merkityksellinen. Täällä edustaja Atte Harjanne ilmoitti kannattavansa miinojen takaisinottoa mutta korosti lausuman merkitystä. Näin korostaa myös Suomen hallitus ja ymmärtääkseni laajasti eduskunta. Humanitääristä miinatoimintaa tullaan jatkamaan, [Eva Biaudet’n välihuuto] ja mitä useampi Suomen varusmies ja ‑nainen on hyvin opetettu pioneeritoimintaan, sitä useampi meidän vaikka rauhanturvaaja osaa toimia siellä kriisialueilla ja kouluttaa muitakin. Tämä on oikeasti perus- ja ihmisoikeuksien kannalta tärkeää. Sen takia suomalaiset rauhanturvaajat ovat olleet merkittäviä osaajia näillä kriisialueilla, että heidät on Suomen armeijassa koulutettu pioneeritoimintaan, he tuntevat miinoja, osaavat raivata, kouluttaa, vastuullista käyttöä nimenomaan myös. Miinojen kokonaisuus: Yksi osa miinoista, jotka ovat nimenomaan nyt näitä sakaramiinoja, putkimiinoja ja muita, jotka ovat niitä kustannustehokkaimpia perustuotteita, on kielletty Ottawan miinasopimuksella, mutta sitten korkean älyn tuotteita ei ole kielletty. Korkean älyn tuotteethan ovat yleensä merkittävästi kalliimpia ja haavoittuvampia, ja komponenttituotanto kriisiaikana on vaikeampaa, mutta niitäkin tarvitaan, samoin merimiinoittamista ja monia muita. Järjestelmät kehittyvät hyvin voimakkaasti. Suomi on kaikessa miinoittamisessa, on se merellä tai maalla, merkittävä maailmanluokan osaaja, niin teollisella puolella kuin sitten Puolustusvoimien käytön ja koulutuksen puolella. Näissä liittolaisia myös koulutetaan ja autetaan, ja muitakin maita. Kansainvälinen viestintä on erittäin tärkeää. Monelle maalle on nyt jo tehty selväksi kuluneiden kuukausien aikana Suomen puolustusjärjestelmän piirteet, meidän pitkän maarajan erityispiirteet. Voin sanoa, että käytännössä Suomelle pisimmän maarajan Venäjän kanssa omaavana Nato-maana tämä miinakysymys on kaikista keskeisin kysymys kaikista Nato-maista, juuri sen takia. Ja juuri sen takia pitää Suomen omista puolustuspoliittisistakin lähtökohdista arvioida nämä tarpeet näille miinoille eikä niinkään kysyä kansainväliseltä yleisöltä ensisijaisesti, miten Suomen puolustusta järjestetään. Se on tuotu tässä lakiesityksessä tasapainoisesti myös esiin. Miinaosaaminen, siihen liittyvä tieto, vastuullinen toimintamalli: näitä viedään eteenpäin koko ajan, myös niille järjestöille, jotka kriittisesti suhtautuvat tähän hankkeeseen. Minä olen tavannut myös useita eri järjestöjen edustajia. Ulkoministeri hoitaa ulkopoliittista argumentointia. Minä olen kuvannut näille järjestöille, miten vakava Venäjän uhka on maantieteestä ja Venäjän toiminnasta johtuen ja miten Suomen puolustuksessa näitä miinoja käytetään. Kyllä siellä ymmärrys on lisääntynyt merkittävästi myös näiden tapaamisten jälkeen. [Juho Eerola: Kiitos! — Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä vastaus!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2025-06-16T15:20:12,2025-06-16T15:26:37,Hyväksytty,1.1 2025_67_113,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Kiitokset ministerille. — Nyt mennään puhujalistaan. — Edustaja Kokko., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_114,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Turvallisuusympäristö on muuttunut Suomen lähialueilla merkittävästi helmikuun 2014 jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ja oikeastaan tuon sodan ja hyökkäyksen laajentuminen helmikuussa 2022 on osoittanut Venäjällä olevan edelleen kyky ja tahto käydä sellaista sotaa, johon lännellä tai Suomella ei ole varaa. He kykenevät edelleen tapattamaan silmittömästi omia sotilaitaan tappioista piittaamatta. Kun katsoo sitä kaatuneiden määrää, mitä Venäjän asevoimat ovat Ukrainan sodassa kärsineet, niin mikään länsimainen armeija ei kykenisi vastaavaan. Siksi on valitettavaa, kuten monessa hyvässä debattipuheenvuorossakin jo äsken nostettiin esille, että olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa maantieteellinen sijaintimme pakottaa meidät irtaantumaan jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Ottawan sopimus on ollut merkittävä kansainvälinen sopimus jalkaväkimiinojen siviileille aiheuttamien uhkatilanteiden torjumiseksi, ja se on ollut erittäin menestyksellinen, sillä siihen on liittynyt yli 160 maata tällä hetkellä. Kuitenkin nyt tällä hetkellä ne muutamat maat, jotka ovat jo päättäneet irtaantua sopimuksesta ja jotka pohtivat sitä, ovat kaikki Venäjän rajanaapureita. Tämä varmasti kertoo sen merkityksen, mikä sillä kansallisella turvallisuudella on. Se on selvää, että tällä hetkellä Baltian maat ja Puola, jotka Suomen ohella ovat nyt prosessissa sopimuksesta irtaantumisessa, ovat saaneet tähän myös liittolaisilta vihreää valoa. Yksikään Nato-liittolaisemme tai EU-maa ei ole osoittanut kritiikkiä tätä päätöstä kohtaan, vaan se ymmärretään nimenomaan kansallista puolustusta vahvistavana ratkaisuna, jolla myös vahvistetaan koko liittokunnan kollektiivista puolustusta. Tätä kautta tietysti sitten myös parannetaan kaikkien liittolaismaiden turvallisuutta. Mutta kuten tässä keskustelussa on hyvin nostettu esille, niin se, mitä Suomi tekee humanitaarisen miinapolitiikan vahvistamiseksi, on tässä kysymyksessä erittäin tärkeää. Se, että me nyt mahdollisesti irtaannumme äänestyksen jälkeen jalkaväkimiinat kieltävästä sopimuksesta, ei estä Suomea panostamasta entistä vahvemmin humanitaariseen miinapolitiikkaan, jossa keskitytään miinanraivaukseen ja erityisesti siviileille aiheutuneiden uhkien vähentämiseen globaalisti. Tämä ei ole millään tavalla ristiriidassa tämän päätöksen kanssa, jota olemme tekemässä, aivan samalla tavalla kuin jäsenyytemme sotilasliitto Natossa ei ole este Suomelle puhua rauhan tai joukkotuhoaseiden vähentämisen puolesta, mutta tämäkin on parempi tehdä niin, että kansallinen puolustuskyky on turvattu erittäin vahvasti. Ja vielä ehkä nimenomaisesti tähän miinojen käyttöön: Keskustelussa on ehkä levitetty tahallisesti tai tahattomasti virheellistä tietoa siitä, minkälaiset vaikutukset suomalaisten sotilaiden sotatilanteessa levittämillä miinoilla olisi, mutta kuten sekä ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä että myös puolustusvaliokunnan käsittelyssä on korostettu sitä, että jos voidaan aseiden käytössä puhua jonkinlaisesta vastuullisuudesta, niin miinojen kohdalla Suomi on niiden vastuullinen käyttäjä. Niitä tullaan käyttämään vain sodanoloissa nimenomaan kansallisen puolustuksen vahvistamiseksi, ja myös sitten sodan jälkeen ne kyetään raivaamaan erittäin tehokkaasti pois. Ehkä on hyvä todeta, että suomalaisen sotilaan maahan asettama jalkaväkimiina on ainoastaan uhka siihen astuvalle venäläissotilaalle eikä suomalaiselle siviilille.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-06-16T15:26:49,2025-06-16T15:30:55,Hyväksytty,1.1 2025_67_115,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Kaunistola., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_116,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Varautuminen ja ennaltaehkäisy ovat ydinteemoja, kun puhutaan Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta. Koko Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti, ja Venäjä muodostaa niin Suomen kuin Euroopankin mittakaavassa pitkäkestoisen ja vakavan uhan. Vaikka Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, turvallisuusympäristön muutokset edellyttävät määrätietoisia ja vakaita toimia kansallisen puolustuksemme vahvistamiseksi. Ottawan sopimuksesta irtaantuminen on yksi juuri tällaisista tarpeellisista ja vaikuttavista toimista, joita tässä ajassa tarvitsemme. Jalkaväkimiinat täydentävät Puolustusvoimien suorituskykyä vahvistaen maanpuolustuskykyämme sekä turvallisuuttamme. On myös hyvä muistaa, että Venäjä ei ole Ottawan sopimuksen osapuoli ja että Venäjä on käyttänyt jalkaväkimiinoja hyökkäyssodassaan Ukrainaa vastaan. Ottawan sopimuksesta irtautumisessa on kyse ennen kaikkea Suomen ja suomalaisten turvallisuuden takaamisesta. Arvoisa rouva puhemies! Takaamme turvallisuuden jokaiselle suomalaiselle kaikkein parhaiten nimenomaan ennakoimisen ja varautumisen kautta. Miinoja ei olla käyttämässä normaalioloissa, ja Suomi sitoutuu tulevaisuudessakin miinojen vastuulliseen käyttöön sekä Ottawan sopimuksen humanitäärisiin päämääriin. Miinojen käyttö edellyttää huolellista suunnittelua, asentamista, vaarallisten alueiden merkintää ja valvontaa sekä miinojen huolellista raivaamista. Mahdollinen tulevaisuuden käyttö tapahtuisi vastuullisesti ja siviilivahinkojen estäminen huomioiden. Suomi myös puolustaa yhä vankasti kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää, kansainvälistä oikeutta sekä kansainvälistä humanitaarista oikeutta. Arvomme tämän suhteen eivät ole muuttuneet, eivätkä ne ole kaupan. Arvoisa rouva puhemies! Ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme tärkeimmät tavoitteet ovat Suomen itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen, maamme sotilaalliseen konfliktiin joutumisen estäminen sekä suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaaminen. Tämä taataan ennen kaikkea hyvällä varautumisella, ongelmien ennaltaehkäisemisellä ja vastaamalla mahdollisiin uhkakuviin ja skenaarioihin parhailla mahdollisilla tavoilla. Ennen kaikkea prioriteettimme on Suomen edun, itsenäisyyden ja turvallisuuden takaaminen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-06-16T15:31:01,2025-06-16T15:33:53,Hyväksytty,1.1 2025_67_117,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_118,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kannatan Suomen irtautumista Ottawan sopimuksesta. Näin Suomi voi vahvistaa turvallisuuttaan ottamalla tarvittaessa jalkaväkimiinat käyttöön. Kyllä koko kansan hyvinvointi lähtee vahvan puolustuksen tuomasta perusturvallisuudesta, joka vaatii oikeita puolustukseen tehtäviä päätöksiä aina siinä ajassa, missä kulloinkin eletään, sekä johdonmukaista rahallista panostusta kalustoon ja henkilöstöresursseihin. Ennen kaikkea maalla ja sen johdolla täytyy olla selkeä tahtotila pitää tilanne omissa käsissä, ei ajelehtia virran vietävänä eikä varsinkaan pistää päätä pensaaseen. Ikivanha sanonta ”jos haluat rauhaa, varaudu sotaan” pitää edelleen paikkansa myös tässä maailmanajassa. Arvoisa puhemies! Demokratiaan kuuluu, että käydään keskustelua ja esitetään erilaisia mielipiteitä. Jonkun mielestä puolustukseen on käytetty ja käytetään edelleen liian paljon rahaa, ja ollaan sitä mieltä, että olisi tärkeämpiäkin kohteita. Näiltä ihmisiltä haluan kysyä: mikä on riittävä hinta maamme itsemääräysoikeudesta? Jos Suomessa olisi aikoinaan kuunneltu puolustusmenoja alas ajavia päättäjiä, olisimme tällä hetkellä samassa tilanteessa, samassa hankalassa tilanteessa, missä Ruotsissa ollaan. Kun oma kansallinen armeija on kertaalleen ajettu alas ja on oltu palkka-armeijan varassa, on hankala ajaa ylös suurempaa henkilövahvuutta, kun turvallisuusympäristö muuttuu dramaattisesti. Ruotsi pitääkin Suomea nykyään sotilaallisen varautumisen kaukokatseisena esikuvanaan. Missään tapauksessa ei ole järkevää asettaa vastakkain esimerkiksi vanhustenhoitoa ja puolustukseen käytettäviä määrärahoja. Jos Suomi joutuisi maahantunkeutumisen kohteeksi heikosti valmistautuneena, ei se hyödyttäisi vanhuksiamme lainkaan. Arvoisa puhemies! Reilu kolme vuotta sitten mullistui monen suomalaisen maailmankuva. Kun itänaapurimme hyökkäsi Ukrainaan, romuttui samalla vuosikymmeniä kestänyt rauhanomainen rinnakkaiselo Suomen ja Venäjän välillä. Raskaasti tuli selväksi myös nykysuomalaiselle, miksi emme koskaan voi olla täysin rauhallisin mielin, mitä Venäjään tulee. Olemme seuranneet kuumeisesti uutisia sotatantereilta ja toivoneet, että Ukraina kestää. Myötätuntomme on Ukrainan ja sen kansan puolella. Ukrainan sodan syttymisen jälkeen käynnistyi välittömästi myös omassa maassamme keskustelu kokonaisturvallisuudesta, sotilaallisen maanpuolustuksen järjestelyistä sekä ajankohtaisista turvallisuuskysymyksistä. On järkyttävä tosiasia, että vuosikymmenien jälkeen Euroopassa käydään sotaa ja oma turvallisuusympäristömme on muuttunut. Kansalaiset ovat aiheellisesti huolissaan, voiko sota laajeta ja onko oma puolustuksemme kunnossa. On lohduttavaa tietää, ettei Puolustusvoimamme ole nukkunut kuluneina vuosikymmeninä. Maamme armeija on koko ajan viisaasti pohjautunut yleiseen asevelvollisuuteen, ja väenottoa on laajennettu vapaaehtoisilla naisilla, kun ikäluokat ovat pienentyneet. Kansalaistemme maanpuolustustahto on niin ikään korkea. Kalustoa on päivitetty ja on tehty linjaukset miljardipanostuksista maanpuolustukseen tulevina vuosina. Ajatuksena on ollut rakentaa uskottava puolustus, jossa vihollisella on korkea kynnys hyökätä Suomeen. Nyt voidaan todeta, että vuosikymmeniä kestänyt linja on ollut oikea ja aikaa kestävä. Se on myös hieno esimerkki puoluerajat läpäisevästä turvallisuuspolitiikan näkemyksestä. Tätä samaa konsensushenkeä toivoisi myös muille politiikan osa-alueille. Arvoisa puhemies! Ajattelen niin, että irtautuminen jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta on johdonmukainen askel Suomen oman puolustuksen vahvistamisessa. Kun sopimukseen aikoinaan sitouduttiin, oli maailmantilanne ihan toisenlainen. Nyt päätös näyttäytyy virheenä, joka pitää korjata. On luontevaa vahvistaa pitkää itärajaa tarvittaessa jalkaväkimiinoilla, jotka ovat vaarallisia maahantunkeutumista yrittäville. Muut maat kyllä ymmärtävät Suomen aseman ja tilanteen Venäjän naapurimaana. Suomen kohtalon täytyy olla meidän omissa käsissämme.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-06-16T15:34:01,2025-06-16T15:38:37,Tarkistettu,1.1 2025_67_119,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_67_120,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kannatan ja kannatamme irtaantumista Ottawan sopimuksesta. Sanotaan se tähän ihan alkuun, ettei jää kellekään epäselväksi. Me elämme maailmassa, jossa uhkat eivät ole enää teoreettisia. Ne ovat konkreettisia, todellisia ja läsnä tässä ajassa. Ukrainassa ne näkyvät räjähdyksinä, rintamina ja raunioina. Siksi Suomen on oltava valmis puolustamaan itseään, aivan kuten naapurimme idässä puolustaa itseään. Me emme saa antaa turvallisuuden rappeutumiselle jalansijaa. Turvallisuus on kaiken perusta. Ilman sitä ei ole vapautta, ei hyvinvointia, ei tulevaisuutta. Ilman turvallisuutta ei ole Suomea. Arvoisa puhemies! Ottawan sopimuksesta irtaantuminen ei ole kannanotto sodan puolesta. Se on päätös Suomen puolustuskyvyn vahvistamiseksi. Maailma on muuttunut radikaalisti siitä, kun Suomi liittyi sopimukseen. Silloin haluttiin osoittaa vastuullisuutta, nyt me osoitamme valmiutta. Meillä tulee olla valmiutta puolustaa jokaista kohtaa tästä maasta — myös silloin, kun kaikki muu pettää, ja erityisesti silloin, kun naapurimme on arvaamaton. Jalkaväkimiinat eivät ole puolustusvalinta, jonka teemme kevyin perustein. Ne eivät ole ensimmäinen keino, mutta ne voivat olla viimeinen keino, joka estää vihollisen etenemisen. Arvoisa puhemies! Vasemmiston mukaan esitys irtautua Ottawan sopimuksesta ei ole vain sotilaallinen tai puolustuspoliittinen kysymys. Heidän mukaansa se on myös ulko- ja turvallisuuspoliittinen sekä humanitäärinen kysymys. Nyt minä kysyn teiltä, hyvä vasemmisto: Mitä muuta sotilaallinen puolustuspoliittinen toiminta on kuin turvallisuutemme takaamista ja varmistamista? Kenen turvallisuutta me puolustamme, jos emme omaamme? Millä tavalla tämä yksittäinen sopimus suojelee meitä uhalta, joka ei pelaa samoilla korteilla? Sopimuksesta irtaantuminen ei tarkoita piittaamattomuutta. Se tarkoittaa vastuun ottamista siitä, että meidän Suomeemme ei tulla rajan yli ilman pelkoa. Jalkaväkimiinojen käyttö on meillä tiukasti ohjattua, säädeltyä ja perusteltua. Se olisi vain puolustuksellista ja vastuullista. Arvoisa puhemies! Ottawan sopimuksen irtisanominen on tehtävä avoimesti mutta määrätietoisesti. Meillä ei ole varaa jättää yhtäkään välinettä käyttämättä, kun kyse on kansallisesta turvallisuudestamme. Naapurimme ei ole sitoutunut samoihin rajoituksiin ja arvoihin. Miksi meidän pitäisi olla mukana tuossa sopimuksessa? Miksi laittaisimme itsemme alttiiksi pelissä, jossa kaikki eivät pelaa samoilla säännöillä? Kun päätämme Ottawan sopimuksesta irtaantumisesta, päätämme ensi kädessä siitä, seisommeko sopimuksen vai todellisen puolustuksen takana. Onhan se hienoa kuulua sopimuspohjaiseen järjestykseen, mutta vielä hienompaa on kuulua vapaaseen, itsenäiseen ja vastuullisesti puolustettuun Suomeen. Minä teen töitä turvallisten kotien puolesta ja olen tehnyt sitä jo kymmeniä vuosia. Kannatan Ottawan sopimuksesta irtaantumista ja pian. Turvallisuutemme on taattava aina ensin. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-16T15:38:44,2025-06-16T15:43:20,Hyväksytty,1.1 2025_67_121,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_122,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Miinoihin kuolee maailmalla tuhansia siviilejä vuosittain. On ollutkin hyvin perusteltua aikoinaan sopia miinojen käytön lopettamisesta. Henkilömiinat on esimerkki aseesta, jonka valtiot ovat päättäneet kieltää sopimuksilla, sillä yrityksistä huolimatta niiden käyttö tositilanteissa niin, että humanitaarisen oikeuden velvoitteet täyttyvät, on kerta toisensa jälkeen epäonnistunut. Henkilömiinat eivät erottele siviilejä sotilaista. Miinat aiheuttavat turvallisuusuhan vielä pitkään konfliktin jälkeen. Tilastollisesti jalkaväkimiinojen uhreista valtaosa on siviilejä. Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaan sotatoimia saa kohdistaa vain sotilaskohteisiin ja taistelijoihin, ei siviileihin tai siviilikohteisiin. Ottawan sopimus on myös ollut erittäin tehokas sopimus. Henkilömiinojen tuotanto on lähes lakannut, mikä selittyy sopimuksen laajalla sitoutumisella. Jos Suomen kaltainen maa eroaa Ottawan sopimuksesta, heikentää se sopimuksen painoarvoa ja voi kannustaa muitakin maita irtoamaan siitä. Olisiko Suomi poikkeuksellisen vastuullinen miinojen käyttäjä? Tätä toistetaan usein. Sotatieteiden tohtori Ilmari Käihkö kirjoitti lausunnossaan ulkoasiainvaliokunnalle, että on yleisesti tiedossa, että ”sodankäyntiä leimaa laajasti jatkuva töppäily”. Onkin syytä epäillä, että ilman vahinkoja ei laajojen alueiden miinoittaminen meiltäkään kävisi, hän kirjoittaa. Puolustusvoimien komentajakaan kysyttäessä ei kieltänyt, etteivätkö myös siviiliuhrit olisi mahdollisia Suomessakin. Liittyen siihen, ovatko miinat välttämättömiä Suomelle, Käihkö sanoi lausunnossaan ulkoasiainvaliokunnalle, että ”henkilömiinojen palautusta puoltavat sotilaalliset perusteet ovat epämääräisiä myös siksi, ettei julkisuudessa ole tarkemmin avattu Ukrainan sodan oppeja tai edes sotatieteellistä tutkimustietoa henkilömiinoista”. Entinen Puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen sanoi maanpuolustuskurssin avajaisissa muutama vuosi sitten, että ”jalkaväkimiinoista luovuttaessa niiden suorituskyky korvattiin monipuolisin tavoin”, ja summasi, että ”Suomi on edelleen suluttamisen eurooppalainen suurvalta”. On yleisesti nähtykin, että miinojen tuoma sotilaallinen hyöty ei ole tasapainossa sen inhimillisen kärsimyksen kanssa, jota kyseiset aseet aiheuttavat siviilejä ja sotilaita erottelematta. Kuten kaikki asesopimukset, myös Ottawan sopimus perustuu ajatukseen, että kyseisestä aseesta kyllä olisi sotilaallista hyötyä joissain tilanteissa. Arvoisa puhemies! Ottawan sopimuksesta irtaantumisen puolesta on myös esitetty painavia perusteita. Venäjä on turvallisuusuhkamme ja Suomen pitkän rajan naapuri. On helppo yhtyä ajatukseen, että teemme kaikkemme pitääksemme vihollisen kaikissa tilanteissa rajojemme toisella puolella. Jos emme pystyisi turvaamaan Suomen turvallisuutta ilman irtaantumista Ottawan sopimuksesta, kannattaisin sitä itsekin. Mutta koska näin ei ole — ainakaan niin ei ole kyetty osoittamaan meille kansanedustajille käytössä olleen tiedon perusteella — en sitä voi kannattaa. Arvoisa puhemies! Suomen puolustuskykyä on vahvistettu viime aikoina paljon. Liityimme laajalla yksimielisyydellä Natoon, ja DCA-sopimus on myös voimassa. Puolustusmenojen kasvattamiselle on laaja tuki, ja näitä olen itsekin kannattanut. Meidän turvallisuuden yksi kulmakivi on kuitenkin myös se, että kansainvälisesti voimme sopia tietyistä pelisäännöistä liittyen aseisiin ja sotiin. Ottawan sopimuksesta irtaantumisella voidaan vaarantaa Suomen turvallisuutta pidemmällä aikavälillä heikentämällä kaltaisellemme pienelle maalle tärkeää sääntöpohjaista maailmanjärjestystä. Arvoisa puhemies! Emme voi tietää, mitä tulevaisuus pitää sisällään. Kukaan ei voi sanoa, mikä päätös tässä tilanteessa on oikea ja mikä väärä. Joudumme jokainen kansanedustaja tekemään päätöksemme parhaimman tiedon perusteella ja arvoihimme nojaten. Isänmaan turvallisuudesta huolehtiminen on meidän kaikkien tehtävä. Omassa pohdinnassani henkilömiinojen käyttöönottoa puoltavat perusteet eivät riitä korvaamaan sitä haittaa, joka sääntöperusteiselle maailmalle irtaantumisesta koituu, ja sitä haittaa, jota miinojen lisääntyminen voi siviileille aiheuttaa. Suomen puolustuksesta pitää pitää huolta kaikissa tilanteissa. En usko, että tämä on ristiriidassa Ottawan sopimuksessa pysymisen kanssa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-06-16T15:43:23,2025-06-16T15:48:24,Hyväksytty,1.1 2025_67_123,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_124,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Miksi Ottawan sopimus on yksi maailman kattavimpia asevalvontasopimuksia? Miksi Ottawan sopimusta ajava International Campaign to Ban Landmines sai 1997 Nobelin rauhanpalkinnon? Miksi aikoinaan Ottawan sopimuksen puolustaminen oli prinsessa Dianan tärkeimpiä elämäntehtäviä ja jopa niin, että hänen julkinen tukensa ja näkyvä kampanjointi henkilömiinojen kiellon eteen auttoivat nostamaan aiheen maailmanlaajuiseen tietoisuuteen? Ottawan sopimus on pelastanut lukemattomia siviilielämiä ja edistänyt miinanraivausta sekä uhrien tukemista. Maamiinat ovat umpimähkäisiä: ne eivät erottele sotilaita ja siviileitä, ja yli 80 prosenttia uhreista on siviilejä ja lapsia. Niiden vaikutus on pitkäaikainen, ne tuhoavat ympäristöä ja tekevät isoista maa-alueista käyttökelvottomia. Maamiinat aiheuttavat vakavia vammoja tai kuoleman ja vaikeuttavat konfliktin jälkeistä toipumista vuosikymmeniä. Ja mikä tärkeintä: maamiinoja on haastavaa käyttää tavalla, joka ei rikkoisi Suomea velvoittavia kansainvälisen humanitaarisen oikeuden sääntöjä. Juuri tämä on yksi asia, jota sekä hallituksen esityksessä että ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä ei ole avattu juuri lainkaan. Arvoisa puhemies! Ottawan sopimuksesta irtautumisen puolesta puhuvat argumentoivat, että Suomi on globaali poikkeustapaus ja Suomi käyttäisi maamiinoja vastuullisesti kaikkia sitovia velvoitteita kunnioittaen. Auki jää, mikä on se viittaus Ukrainan sodan oppeihin ja sotilaalliseen hyötyyn, joka maamiinoista saadaan, kun kaikki tiedämme, että häikäilemätöntä hyökkäyssotaa käyvä aggressiivinen Venäjä ei välitä maamiinojen käytössä minkäänlaisista humanitaarisen oikeuden periaatteista. Myöskään tätä seikkaa ei hallituksen esityksessä eikä ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä ole käsitelty lainkaan, eikä se noussut esille asiantuntijakuulemisissa. Myöskään väite siitä, että Suomi ylipäätään sodan sattuessa toimisi täysin määrätietoisesti ja vastuullisesti maamiinoja käyttäessään, ei saa tutkimuksista ja kenttäkokemuksista tukea. Suomen Punaisen Ristin lausunnossa se sanotaan suoraan: ”Kenttäkokemukset konflikteista osoittavat, että henkilömiinojen vaikutuksia ei kyetä rajaamaan puhtaasti sotilaallisiin kohteisiin.” Myöskään Puolustusvoimien komentaja ei ole sulkenut tätä mahdollisuutta pois Helsingin Sanomien haastattelussa. Erilaisilla teknisillä ratkaisuilla voidaan varmasti vähentää vaaraa siviiliväestölle, mutta sota ei ole vastuullinen normaalitila. Tähän argumenttiin puolestaan sitten vastataan, että nyt otetaan maamiinat vain osaksi Puolustusvoimien keinovalikoimaa, tämä ei ole käyttöönottopäätös. No ei olekaan: Ottawan sopimus on nimenomaan laadittu sotatilanteita varten huolehtimaan siitä, että siviilejä suojellaan. Sodassa on säännöt, kaikki keinot eivät ole sallittuja. Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä sekä itse prosessista että niistä reunaehdoista, joilla muut oppositiopuolueet antoivat ymmärtää, että he hyväksyvät irtisanomisen. Oli Ottawan sopimuksesta irtautumisesta mitä mieltä tahansa, ei tämä hätiköity ja läpirunnottu päätös saa kiitosta demokratian näkökulmasta. Hallitus piti tiedotustilaisuuden huhtikuun alussa päivää ennen ennakkoäänestyksen alkamista ja ilmoitti kaikkien yllätykseksi, että se rupeaa valmistelemaan Ottawan sopimuksesta irtautumista. Tämä tapa ei saanut eduskunnassa kiitosta eikä sekään, ettei asiaan liittyviä selvityksiä saanut edes pyytämällä alkuvaiheessa. Sen jälkeen edettiin ripeään tahtiin, ja ulkoasiainvaliokunta piti vain kolme kuulemista. Näissä kolmessa kuulemisessa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden näkökulma jäi täysin marginaaliin. Valmista piti saada hinnalla millä hyvänsä. Näin tärkeälle asialle olisi ollut hyödyksi laajempi, parlamentaarinen käsittelytapa, mikä on ulko- ja turvallisuuspoliittisissa asioissa ollut pitkään maan tapa. Prosessin aikana ymmärsin, että sosiaalidemokraateille ja vihreille oli tärkeää saada maamiinapäätöksen yhteydessä yhtäältä kirjaukset miinanraivauksen vahvistamisesta ja sille osoitetuista lisämäärärahoista ja toisaalta kirjaus siitä, että maamiinojen vienti Suomesta kielletään. Nyt molemmat nämä tavoitteet jäivät täysin saavuttamatta. Ulkoasiainvaliokunta linjaa, että Suomi jatkaa tukeaan humanitaariselle miinanraivaustyölle, mutta koska valiokunta ei linjannut määrärahatason nostosta, miinanraivaustyön rahoitus itse asiassa laskee tulevina vuosina. Valiokunta ei myöskään ollut valmis linjaamaan maamiinojen maastavientikiellosta, mikäli tuotanto Suomessa aloitettaisiin. Muut oppositiopuolueet toisin sanoen antoivat tukensa myös sille, ettei maamiinojen käyttöä välillisesti muissa maissa estetä eikä myöskään varmisteta, ettei maamiinojen mahdollisen viennin yhteydessä varmistuta siitä, etteivät ne päädy sotaa käyviin maihin. Arvoisa puhemies! Voin vielä hatarasti ymmärtää maamiinojen käytön sotilaallisia argumentteja, mutta sitä en kerta kaikkiaan ymmärrä, että Suomi lähtisi viemään maamiinoja muihin maihin — siis että Suomi omilla toimillaan lisäisi maamiinojen määrää globaalisti. Päätöksen ollessa tämä Suomi lähettää yhä vahvemmin viestin maailmalle siitä, että sääntöpohjaista järjestelmää voidaan kunnioittaa valikoiden. Tällä päätöksellä Suomi osaltaan antaa vauhtia kehitykselle, jossa sotatilanteessa ja sen uhatessa valtiot kokevat vaihtoehdoksi irtautua sotatilanteita varten laadituista säännöistä ja sopimuksista. Hallitus on siten täysin oikeassa siinä, että päätöksellä on kielteisiä vaikutuksia ”laajemmin humanitaariseen oikeuteen, asevalvontaan ja kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestelmään sekä Suomen maineeseen asevalvonnan saralla”.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-06-16T15:48:36,2025-06-16T15:55:42,Hyväksytty,1.1 2025_67_125,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Edustaja Jukkola., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_126,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Si vis pacem, para bellum: jos haluat rauhaa, varaudu sotaan. Tämä yli 2 000 vuotta vanha viisaus on yhä ajankohtainen. [Kimmo Kiljunen: Olemme saaneet paljon sotia!] Se ei tarkoita sodan ihannointia vaan ymmärrystä siitä, että pysyvä rauha ei synny toiveista vaan varautumisesta. Viisas varautuu. Siksi kannatan vahvasti irtaantumista jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Tässä salissa ei kukaan toivo sotaa, mutta meidän tehtävämme on varautua siihen, miten voisimme sen välttää. Jalkaväkimiinat ovat yksi osa tätä varautumista. Ne eivät ole hyökkäysase, ne eivät uhkaa ketään paitsi sitä, joka yrittäisi väkivalloin tunkeutua maahamme. Ne ovat tärkeä osa uskottavaa puolustusta, ja jos Suomessa siviili astuisi miinaan, se olisi hyvin, hyvin todennäköisesti venäläisten asentama tai kylvämä, ei suomalaisten. Meillä jokaisella on läheisiä, jotka ovat suorittaneet asepalveluksen tai ovat parhaillaan palveluksessa. He ovat nuoria, isiä, poikia, tyttäriä, naapureita, ystäviä. Jos joutuisimme puolustamaan maatamme, nämä miinat voivat pelastaa heidän henkensä. Ne hidastavat vihollista, antavat aikaa ja mahdollisuuden selvitä. On hyvä muistaa, että uskottava puolustus ei ole pelkkää kalustoa tai miehistöä. Se on myös viesti: viesti siitä, että Suomi on valmis puolustautumaan kaikin käytettävissä olevin keinoin. Tämä viesti itsessään on jo puolustus. Jos hyökkääjä tietää, että eteneminen maksaa paljon, hän voi päättää olla hyökkäämättä lainkaan. Tässä mielessä jalkaväkimiinojen pelotevaikutus voi olla juuri se tekijä, joka estää sodan. Tiedän, että tähän asejärjestelmään liittyy tunteita ja kansainvälisiä sopimuksia, mutta maailma on muuttunut, Venäjä ei. Euroopassa käydään jälleen täysimittaista sotaa. Ukrainassa on nähty, miten tärkeää on maanpuolustustahto mutta myös se, että käytössä on oikeat välineet puolustautumiseen. Arvoisa rouva puhemies! Kyse ei ole halusta käyttää jalkaväkimiinoja. Kyse on siitä, että emme joutuisi käyttämään niitä koskaan, ja se edellyttää sitä, että ne ovat olemassa ja valmiina osana meidän uskottavaa maanpuolustusta. Suomen puolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan reserviin ja koko kansan maanpuolustustahtoon. Näitä ei ole varaa jättää käyttämättä eikä mitään muitakaan keinoja, jotka suojaavat aluettamme ja omaa väestöämme. Pidetään huolta siitä, että puolustuksemme on vahva, uskottava ja valmis. Se on suurin rauhanteko, jonka voimme tehdä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-06-16T15:55:46,2025-06-16T15:59:38,Tarkistettu,1.1 2025_67_127,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kumpula-Natri, poissa. Edustaja Reijonen, poissa. — Edustaja Kinnari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_67_128,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Teemu,Kinnari,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkein tehtävä on mielestäni selvä. Se on turvata maamme itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus sekä estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin kaikissa tilanteissa. Samoin meidän on edelleen aktiivisesti tehtävä niitä toimia, joilla puolustusta voidaan vahvistaa. Käsittelemme Suomen irtaantumista Ottawan sopimuksesta eli miinakieltosopimuksesta, joka kieltää jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, valmistamisen ja siirtämisen. Suomen liittyessä Ottawan sopimuksen piiriin oltiin turvallisuuspoliittisesti aivan erilaisessa ajankuvassa. Sen ajan tilannekuva poikkeaa merkittävästi siitä, missä Euroopassa tällä hetkellä eletään. Silloin elettiin toiveikkuuden aikaa. Ajateltiin, että pysyvä rauha Euroopassa olisi mahdollinen. Tänään, yli vuosikymmen myöhemmin, me emme enää voi rakentaa turvallisuuttamme toiveiden varaan. Asiat on rakennettava realiteettien varaan. Tilanne Ukrainassa osoittaa sen. Arvoisa rouva puhemies! Keskeinen syy irtautumiselle Ottawan sopimuksesta on muuttunut turvallisuustilanne Euroopassa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on osoittanut sen, että perinteinen laaja maasodan uhka ei ole kadonnut. Ukraina on joutunut puolustautumaan hyökkääjää vastaan kaikilla mahdollisilla keinoilla, mukaan lukien jalkaväkimiinat. Nämä ovat osoittautuneet kriittiseksi osaksi puolustusta, kun puolustaudutaan mittavilta maavoimien hyökkäyksiltä. On ymmärrettävä, että puolustautumisessa miinat ovat väline, jolla voidaan estää ja hidastaa vihollisen maavoimien etenemistä ja suojella omia alueita. Jalkaväkimiinat ovat tärkeä osa ja lisä maanpuolustuksessa, ja suomalainen maasto soveltuu niille erityisen hyvin. Arvoisa rouva puhemies! Tämä ei ole päätös, jota esitetään kevein perustein. Esitys perustuu laajoihin selvityksiin, jotka on myös jo osittain täällä tänään lueteltu. Itse luotan vahvasti Suomen puolustusvoimien kykyyn toteuttaa miinoituksia siten, että ne eivät aiheuta vaaraa ulkopuolisille. Irtautuminen Ottawan sopimuksesta ei tarkoittaisi sitä, että Suomi ei olisi jatkossa enää luotettava kumppani kansainvälisesti. Mielestäni se tarkoittaisi sitä, että Suomi kantaisi entistä suuremman vastuun omasta puolustuksestaan ja kansalaistensa turvallisuudesta merkittävästi muuttuneessa tilanteessa kaikilla niillä keinoilla, joita on käytettävissä. Arvoisa rouva puhemies! On nähtävissä, että turvallisuusympäristömme on muuttunut ratkaisevasti, ja meidän on tehtävä päätöksiä, jotka perustuvat realismiin. Irtaantuminen Ottawan sopimuksesta on mielestäni tässä ajan hetkessä välttämätöntä. Se on päätös maan puolesta, jolla on yli 1 300 kilometriä puolustettavaa maarajaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Teemu Kinnari,1510,2025-06-16T15:59:58,2025-06-16T16:03:20,Hyväksytty,1.1 2025_67_129,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_130,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Ottawan sopimus tehtiin toisenlaisessa maailmassa. Sen tarkoitus on ollut hyvä: vähentää siviiliuhreja ja hillitä aseiden käyttöä, joiden hallitsematon leviäminen on aiheuttanut tuhoa erityisesti sisällissotien ja konfliktien keskellä elävien valtioiden alueella. Mutta Suomi ei ole tuossa kontekstissa. Meillä on tarkka, järjestelmällinen ja vastuullinen puolustusorganisaatio, joka ei jätä räjähteitä peltoon tai siviilien takapihalle. Meillä ei ole tarvetta eikä aikomusta käyttää jalkaväkimiinoja välinpitämättömästi tai ilman selkeää tarkoitusta. Meillä on tarve torjua aseellinen hyökkäys omalla alueellamme, ja siihen me tarvitsemme uskottavaa keinovalikoimaa. Siksi tuen hallituksen esitystä. Jalkaväkimiinat eivät ole pommi-intoilijoiden leluja. Ne ovat osa puolustuksellista estettä, jonka tehtävänä on hidastaa vihollisen etenemistä, ostaa aikaa omille joukoille ja suojata kriittisiä kohteita. Kyse ei ole aseesta, jolla pyritään aiheuttamaan siviilituhoa. Kyse on välineestä, jolla torjutaan se, että siviilit eivät koskaan joudu hyökkäyksen etulinjaan. Miinapelote on osa torjuntakykyä. Se vaikuttaa jo ennen kuin ensimmäinen räjähde on edes maassa. Se pakottaa hyökkääjän harkitsemaan toistamiseen, mihin ja miten se liikkuu. Se sitoo aikaa, kalustoa ja joukkoja ja vähentää yllätyksen mahdollisuutta. Siksi pelkkä tietoisuus mahdollisesta miinasta maassa on jo osa puolustuskykyä. Tämä ei ole pelkkää spekulaatiota, vaan tämä on osa Puolustusvoimien arviota. Puhemies! Täysin korvaavaa menetelmää jalkaväkimiinoille ei ole. Meillä on kehittyneitä vaihtoehtoja, tarkasti hallittavia etämiinoitteita ja sensoripohjaisia järjestelmiä, ja niitä pitääkin kehittää edelleen, mutta edes niiden avulla ei kaikissa tilanteissa voida saavuttaa sitä suorituskykyä, jonka jalkaväkimiinat voivat tarjota. Tätä ei pidä sivuuttaa ideologisista tai historiallisista syistä. On totta, että sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen tehtiin hankintoja, joilla pyrittiin paikkaamaan suorituskykyä, mutta Puolustusvoimien arvio on selvä: korvaus ei ole täydellinen, jäljelle on jäänyt aukko, ja se aukko tulee korjata nyt. Puhemies! Maailma ei ole enää sama kuin vuonna 2011, eikä Suomen turvallisuusympäristö ole sama kuin sopimuksen allekirjoittamisen aikaan 2012. Tämä päätös ei tarkoita, että Suomi luopuu humanitäärisestä vastuustaan, päinvastoin. Suomi jatkaa työtään miinanraivauksen tukemiseksi konfliktialueilla ja siviilien suojelemiseksi maailmalla. Me erotamme selkeästi, missä olosuhteissa ja millä vastuullisella tasolla näitä välineitä voidaan käyttää. Väite siitä, että Suomessa miinat jäisivät raivaamatta, kuten muualla, ei vastaa todellisuutta. Meillä on vuosikymmenien kokemus siitä, että miinoitteet merkitään, valvotaan ja raivataan. Tätä ei perustella mielipiteillä, vaan dokumentoiduilla käytännöillä ja Suomen maineella vastuullisena toimijana. Käyttö rajataan Suomen alueelle ja puolustuksellisiin tilanteisiin. Tämä ei ole ase, jota varastoidaan vientiin tai pelotteeksi muualle. Kyse on kotimaan, meidän Suomen, puolustamisesta, omien kylien koulujen, infrastruktuurin ja ihmisten suojelemisesta. Varautuminen tehdään rauhanaikana, silloin kun siihen on aikaa, harkintaa ja resurssit, ei vasta sitten kun raja on jo rikottu. Ottawan sopimuksesta irtautuminen on laillista ja kansainvälisen oikeuden mukaan hyväksyttävää silloin kun kansallinen turvallisuus sitä edellyttää. Tämä on nimenomaan sellainen tilanne. Meillä on oikeus, mutta ennen kaikkea meillä on velvollisuus huolehtia siitä, että puolustuksemme on uskottava. Se ei voi olla sitä, jos suljemme kokonaan välineitä pois keinovalikoimasta varmuuden vuoksi, samalla kun rajamme toisella puolella noudatetaan avoimesti laajaa maasto-operaatiokykyä ja vahvaa maanpuolustusta jalkaväkeä hyödyntäen. Arvoisa puhemies! Kukaan ei toivo, että jalkaväkimiinoihin koskaan jouduttaisiin turvautumaan, mutta juuri siksi tämä päätös on tehtävä nyt rauhanaikana. Meillä on aikaa, harkintaa ja mahdollisuutta rakentaa selkeät käytännöt, turvallisuusvaatimukset ja varautumissuunnitelmat. Se on vastuullista, ei välinpitämättömyyttä. Siviilejä ei puolusteta juhlalauseilla ja juhlapuheilla, vaan sillä, että hyökkäys pysäytetään ennen kuin se ehtii heidän kotikyläänsä. Jalkaväkimiinat ovat osa tätä kykyä, ja siksi niitä ei pidä sulkea pois keinovalikoimasta. Tuen täysillä hallituksen esitystä. Pidän tärkeänä, että se toteutetaan täsmällisesti, turvallisesti ja avoimesti tässä ajassa, tällä hetkellä. [Veijo Niemi: Erinomainen puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-06-16T16:03:29,2025-06-16T16:08:42,Hyväksytty,1.1 2025_67_131,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Biaudet., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_132,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esiin muutamia kohtia hallituksen esityksestä nimenomaan ulkopoliittisesta ja turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta. Siteeraan suoraan: ”Ottawan sopimus on yksi tärkeimmistä tavanomaisten aseiden valvontasopimuksista ja humanitaarisen aseriisunnan instrumenteista. Sen avulla täsmennetään ja toimeenpannaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden yleisiä periaatteita ja pyritään vahvistamaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamista sekä lievennetään aseellisista selkkauksista aiheutuvaa inhimillistä kärsimystä.” Toinen sitaatti: ”Velvollisuus noudattaa ja varmistaa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattaminen ei ole riippuvainen vastavuoroisuudesta.” Kolmas: ”Jalkaväkimiinat ovat ongelmallisia kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja sen keskeisten periaatteiden kannalta, ” — tämä on siis hallituksen tekstiä — ”etenkin erotteluperiaatteen kannalta, koska jalkaväkimiinat eivät tee eroa siviilin tai sotilaan välillä vaan räjähtävät riippumatta siitä, kuka niiden päälle astuu.” Neljäs hallituksen sitaatti: ”Tilastollisesti jalkaväkimiinojen uhreista valtaosa on siviilejä. Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaan sotatoimia saa kohdistaa vain sotilaskohteisiin ja taistelijoihin, ei siviileihin tai siviilikohteisiin.” Viides hallituksen sitaatti: ”Keskeinen on myös umpimähkäisen aseellisen toiminnan kielto, joka kieltää käyttämästä sellaisia aseita tai sodankäyntimenetelmiä, joiden vaikutuksia ei kyetä riittävästi rajaamaan vain sallittuihin kohteisiin ja jotka vaikuttavat siten sekä sotilaskohteisiin että siviilihenkilöihin ja siviilikohteisiin erottelematta näitä toisistaan.” Kuudes: ”Kansainvälinen humanitaarinen oikeus kieltää myös sellaisten sodankäyntimenetelmien ja ‑välineiden käytön, jotka on tarkoitettu aiheuttamaan tai joiden voidaan odottaa aiheuttavan laajaa, pitkäaikaista ja vakavaa vahinkoa luonnonympäristölle.” Seitsemäs: ”Jalkaväkimiinat aiheuttavat edelleen laaja-alaisia ja pitkäaikaisia ongelmia monilla alueilla. Konfliktien maantieteellisestä jakautumisesta johtuen jalkaväkimiinojen käytöstä aiheutuvat ongelmat kohdistuvat erityisesti kehittyviin maihin, mutta samanlaisia ongelmia liittyy niiden käyttöön myös kehittyneissä maissa.” Kahdeksas: ”On ennakoitavissa, että sopimuksen irtisanomisesta seuraa Suomen puolustuksellisen liikkumatilan laajentumisen lisäksi myös kielteisiä vaikutuksia. Vaikutukset liittyvät paitsi suoraan Ottawan sopimukseen, myös laajemmin humanitaariseen oikeuteen, asevalvontaan ja kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestelmään sekä Suomen maineeseen asevalvonnan saralla.” Ja yhdeksäs sitaatti: ”Sopimuksen irtisanominen ei ole Suomen johdonmukaisen asevalvontalinjan mukaista. Tämän johdosta riskinä on, että Suomen kaltaisen asevalvonnan alalla aktiivisen maan irtisanoutuminen sopimuksesta voi madaltaa muiden valtioiden kynnystä irtaantua asevalvontasopimuksista.” — Nyt sitaatit loppuivat. Humanitaarinen oikeus säätelee nimenomaan sodan ja aseellisten konfliktien tilanteita. Se ei salli vapaita käsiä edes sodassa. Humanitaariset periaatteet ja aseidenkäytön rajoitukset pätevät aina, myös silloin, kun valtio joutuu puolustautumaan aseellisesti.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2025-06-16T16:08:47,2025-06-16T16:12:26,Hyväksytty,1.1 2025_67_133,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tänään ei ole aihetta riemuitsemiseen, mutta ei myöskään riekkumiseen. Haluan kiittää kaikkia edustajia siitä, että toisin kuin julkisessa keskustelussa ja varsinkin somen syövereissä täällä salissa edustajat ovat osoittaneet ymmärtämystä vuoden 2012 päättäjille, jotka toimivat optimistisemmassa maailmanajassa ja myös vilpittömässä pyrkimyksessä Suomen ja maailman turvallisuuden takaamisessa ja siten liittymisessä Ottawan sopimukseen. Muistammehan Veikko Huovisen legendaarisen Konsta Pylkkäsen pohdinnan: kaikista paras ja imelin viisauden laji on jälkiviisaus. ”Jälkiviisaan silmä on somassa paikassa, se katsoo taaksepäin.” Mutta jos vielä hiukan jälkiviisastellaan, niin vielä kaksi vuotta sitten, siis Venäjän hyökkäyksen jo oltua käynnissä vuoden päivät, puolustusvaliokunta totesi, että Puolustusvoimat ei pitänyt henkilömiinoja ”kriittisenä ja välttämättömänä suorituskykynä”. Analyysi muuttui, ja siihen on toki sekä ulkoiset että sisäiset syynsä, mutta jos Konsta Pylkkäsen neuvoa noudattaen pidämme silmän siinä paikassa, jossa sen kuuluukin, niin katsomme nyt tiiviisti eteenpäin. Arvoisa puhemies! Venäjä on laittomassa hyökkäyksessään kylvänyt Ukrainaan miljoonia henkilömiinoja. Arvioiden mukaan Ukrainan maaperästä neljännes tai peräti kolmannes on miinoitettu. Kun tämä on Venäjän häikäilemätön sodankäynnin tapa, on syytä kuvitella Suomi samaan tilanteeseen. Suomelle henkilömiina on jatkossakin puolustusväline, joten jos Suomen maaperälle henkilömiinoja asetetaan, on parempi, että sen tekee Suomen armeija kuin joku muu armeija. Olen varmasti nyt ilmaissut kantani selkeästi. Mutta Suomen hyöty ei ole ollenkaan niin itsestäänselvä kuin innokkaimmat sohvakenraalit kuvittelevat. Ottawan sopimuksen irtisanominen voi vahvistaa Suomen puolustusta lyhyellä aikavälillä mutta heikentää Suomen kansainvälistä asemaa pitkällä aikavälillä. Asian voi sanoa toisinkin. Miinakieltosopimuksen irtisanominen on selkeästi viesti itärajan taakse, mutta meidän pitää lähettää selkeä viesti myös länsirajan taakse. Meidän on vakuutettava kumppanit siitä, että kyseessä on tilanteen pakottama väliaikainen ratkaisu. Tavoitteemme on: sen jälkeen, kun Venäjä on hävinnyt aloittamansa sodan, saattanut veritöihin vastuulliset kansainvälisen tuomioistuimen eteen ja ryhtynyt valtavan vaativaan vahingonkorvausurakkaansa, sinä kaukaisena päivänä palaamme Ottawan miinasopimukseen. Tämä on kerrottava, ja tämä on tahdottava. Ottawan sopimuksen irtisanominen johdattaa meidät uuteen viiteryhmään, rajamaihin ja reunavaltioihin. Samalla astumme kauemmas muista Pohjoismaista. Ei ole itsestäänselvää, että uuden viiteryhmän arvot ja toimintatavat ovat Suomelle kaikissa oloissa edullisia. Yhtä lailla hintaa loitontumisesta ei ole laskettu. Toivon, vaikka en siihen suorastaan luotakaan, että joku laskee turvallisuutemme taseen, debetin ja kreditin. Tässä ajassa nimittäin historiantajun ohittaa joskus hysteria, eikä Itämeri saa joutua konfliktin näyttämöksi. Arvoisa puhemies! Ottawan sopimuksen irtisanomisella on vaikutuksensa myös Suomen teknologiseen ja teollisuuspoliittiseen tulevaisuuteen, ja ikävä kyllä se on vahingoksi ja vaaraksi. Puolustusvoimat ajaessaan paluuta sadan vuoden takaisiin halpoihin räjähteisiin, vanhempiin kuin Molotovin cocktailit, tulee tunnustaneeksi, että se ei osannut kehittää edes saamallaan 200 miljoonalla eurolla henkilömiinojen tilalle vastaavaa kyvykkyyttä, sulutusta, joka olisi alueellisesti laajaa ja aiheuttaisi miinakauhua mutta joka toteutuisi Ottawan sopimuksen ehdoilla. Saimme mietintövaliokunnassa tietoja älykkäistä sulutuslaitteista, jotka yhdistäisivät Suomen teknologisen osaamisen sekä mikroelektroniikassa että konnektiviteetissä ja jotka olisivat deaktivoitavissa silloin, kun kyse ei ole taistelusta. Näitä Ottawan sopimuksessa hyväksyttäviä miinoja ei ole olemassa, eikä niitä tule. Koska hallitus on nyt valinnut, että Suomen tie on takapajuinen, tyhmien ja vanhanaikaisten sotalaitteiden tie, Suomi alkaa puolen vuoden päästä valmistamaan ikivanhoja bulkkiräjähteitä olettaen, että joku tällaista teollisuutta suostuu rahoittamaan, paitsi tietysti suoraan veronmaksajien kukkarosta. Puhemies! Näin lopuksi: Kaikkein hirtehisintä on, että puolustusvaliokunta lausunnossaan jopa haaveilee näistä putkipommeista vientivalttia. No, tässäpä Suomelle kasvustrategia. Jos henkilömiinoihin palaamista perustellaan Suomen rajojen turvaamisella, niin olisi kohtuullista, että miinatehdasta omaan vaalipiiriinsä hamuavat maakuntapoliitikot kunnioittaisivat edes vaikenemalla sitä hirvittävää tilannetta, Suomen nuorten sotilaiden liikekannallepanoa, jossa näihin aseisiin joutuisimme turvautumaan.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-06-16T16:14:48,2025-06-16T16:20:40,Hyväksytty,1.1 2025_67_134,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_135,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Se, että Suomi irtaantuu Ottawan sopimuksesta, on mielestäni erittäin hyvä asia, ja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ilmoitti tuossa aikaisemmin tämän asian käsittelyn alkuvaiheessa debatissa, että keskustan eduskuntaryhmä tukee tätä esitystä yksimielisesti. Kannattaa muutama asia huomata ennen kuin lähdetään lopullisia tuomioita jakamaan, mikä tämä Ottawan sopimuksesta irtisanoutuminen käytännössä itse asiassa on. Kaikki Suomen armeijan varusteet, jotka tähtäävät maan puolustamiseen, ovat tarkasti armeijan valvonnassa varastoissa, ja siellä ne säilyvätkin rauhanaikana aivan varmasti. Mitään pelkoa siitä, että niitä leviteltäisiin jonnekin metsiin tai pelloille tai jonnekin muualle vaikka Suomen rajojen ulkopuolelle, ei ole. Se on ihan naurettava väite sinänsä. Mitä tulee sitten jossakin Afrikassa tai muualla maailmassa tapahtuvaan, siellä eri sissiliikkeet käyvät keskenään tappeluita ja levittävät miinoja, jotka sitten unohtuvat sinne alueelle ja ovat siviilien tuhona leikkiville lapsille ja monelle muulle. Tällainen tilanne Suomessa ei ole mahdollinen. Sen tiedämme me kaikki, ja toivottavasti siihen suhtaudutaan sillä vakavuudella, ettei näitä kahta asiaa lähdetä rinnastamaan. Siitähän tässä ei ole ollenkaan kysymys. Kannattaa kaikkien Ottawan sopimuksesta irtautumista vastustavien edustajien muistaa se, että Puola, Liettua, Latvia ja Viro ovat jo irtaantuneet Ottawan sopimuksesta, ja Suomi liittyy tähän samaan joukkoon. En ole omalta osaltani yhtäkään kriittistä puheenvuoroa kuullut Euroopasta. En ole ainakaan huomannut, varmaan jossakin lehdessä on kirjoitettu, mutta en ole huomannut isompia otsikoita siitä, että nämä äsken mainitut maat olisivat toimineet jotenkin kelvottomasti. He valmistautuvat omaa maataan puolustamaan kaikilla niillä järkevillä välineillä, mitä mailla on käytössä, ja Suomen 1 350 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa on se alue, jota meidän pitää puolustaa, ja siihen pitää varautua. Siihen tämä henkilömiinavarustus on erittäin hyvä, tehokas ja edullinen ja toimii kaikissa olosuhteissa keleistä riippumatta. Ja kuten täällä moni kansanedustaja on omassa puheenvuorossaan todennut, he ovat sotilaskoulutuksen saaneita henkilöitä. He ovat hyvin kuvanneet tätä tilannetta, miten tämä homma osataan ja miten hallitusti ja johdetusti se hoidetaan. Elikkä väitteet siitä, että nämä miinat olisivat siviileille vahingoksi, ovat täysin kummallisia ja asiaan perehtymättömiä. Jos sitten jonain päivänä joudumme tällaisiin välineisiin tarttumaan, sehän tarkoittaa tietenkin sitä, että ne alueet ovat sotatoimialueita eikä siellä liiku muita kuin sotilaita ja näillä miinoilla estetään maahan tunkeutuvan vihollisen tulo. Se on erittäin tehokas pelote maahan tunkeutuvalle viholliselle, ja sitä paitsi se antaa kaikille muille Suomen alueilla oleville suomalaisille sotilaille lisäaikaa varustautua entistä paremmin. Eli älkäämme sotkeko asioita vaan olkaamme rehellisiä siitä, mitä tämä miinakieltosopimuksen purkaminen tällä kertaa tarkoittaa. Se tarkoittaa Suomen puolustamisen olennaista vahvistamista erittäin edullisesti ja nimenomaan niin, että se toimii kaikissa olosuhteissa ja on meidän puolustusvoimiemme kannalta erittäin hyvä asia. Sitten jos sellainen tilanne syntyisi, että näitä tarvittaisiin — toivottavasti koskaan sitä ei tule, mutta jos se nyt tulisi — niin senkin jälkeen, kun rauha on palannut maahan, totta kai nämä kyseiset miinakentät puretaan ja jälleen tavarat viedään varastoihin. Suomi toimii järkevästi, harkitusti, ja meillä on tarkoituksena puolustaa isänmaan koskemattomuutta, kuten olemme aikaisemmin tehneet. Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä muistuttaa siitä, että kun käytiin keskustelua välineellistetyn maahantulon laista tässä salissa ja äänestettiin — ja onneksi se saatiin läpi — se vaati sen viiden kuudesosan enemmistön, elikkä se laki oli paljon haastavampi verrattuna Ottawan sopimuksesta irtautumista koskevaan lakiin, koska sille piti saada se kiireellinen käsittely voimaan viiden kuudesosan enemmistöllä ja sitten ratkaistiin kahden kolmasosan enemmistöllä koko itse asia. Tässä riittää äänten enemmistö. Mutta siinäkin asiassa, mitä välineellistettyyn maahantuloon liittyi, esitettiin aivan kummallisia väitteitä. Kyllä itsenäisen valtion, Suomen, tehtävänä on ainoastaan, vain ja ainoastaan, suojata Suomen kansalaisia meidän omassa maassamme. Maahan tulevista henkilöistä, ketkä tänne tulevat tavalla tai toisella, Suomi itse päättää eikä joku naapurimaan sotilasviranomainen tai rajaviranomainen tai joku muu viranomainen saati semmoinen organisaatio, joka voi... Ikävä kyllä olemme nähneet videoita tuolta itärajan takaa, missä päätöksentekijänä oli jopa ihan joku muu kuin viranomainen — siellä kerättiin passit ja rahat pois maahan tulevilta ihmisiltä. Kyllä Suomella on oikeus suojata omaa koskemattomuuttamme ja kansalaistemme turvallisuutta. Siitä älkäämme koskaan tinkikö. Toivon ja uskon, että eduskunnassa asia ymmärretään, ja olen hyvin kiitollinen siitä, että se välineellistetyn maahantulon torjuntalaki meni niin hyvin läpi. Sitä samaa hyvää, järkevää käsittelyä toivon ja toivon, että laki saadaan voimaan mahdollisimman pian.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-06-16T16:20:51,2025-06-16T16:26:14,Hyväksytty,1.1 2025_67_136,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Antikainen poissa, edustaja Seppänen poissa. — Edustaja Kiljunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_137,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Minäkin kiitän kollegoja huolellisesta ja hyvästä keskustelusta. Tässä keskustelussa on ollut puolia jos toisiakin esillä, ja kuten edustaja Harakka omassa puheenvuorossaan totesi, täällä ei ole räävitty ketään vaan yritetty kuunnella toinen toisiamme ja pohtia. Tämä asia ei ole ihan niin yksiselitteinen kuin miltä se näyttää. Se on itsestäänselvää, että me olemme tilanteessa, keskustelemassa Ottawan sopimuksesta, sen vuoksi, että eurooppalainen turvaympäristö on muuttunut. Me tiedämme Venäjän aggression Ukrainassa, ja me tiedämme myöskin sen, että kun kansainvälinen sopimusjärjestelmä tällä lailla rikotaan Venäjän toimesta, niin meidän on myöskin mietittävä, miten Suomi tässä tilanteessa selviytyy. Tässä nyt käydään keskustelua siitä, että meillä on oikeus ja on perusteltua rakentaa puolustuksellista järjestelmäämme niin, että me voimme kansallisesta turvallisuudesta pitää huolta, aivan niin kuin tässä on sanottu. Olen myöskin voimakkaasti sitä mieltä, että miinat sinänsä asejärjestelmänä ovat poikkeuksellisesti luonteeltaan puolustuksellisia. Kuten tuossa debattipuheenvuorossani lyhyesti sanoin, niin miinat eivät hyökkää. Ne ovat puolustuksellinen asejärjestelmä. Ja kyllä, mikä tässä on myöskin tuotu esille, suomalaiset kykenevät nämä miinoitteet sijoittamaan sillä tavalla, että se voi myöskin noudattaa puolustuksellista konseptiamme ja kunnioittaa myöskin näitä humanitaarisen oikeuden perusprinsiippejä. Tämä on itsestäänselvää, ja tässä suhteessa itse tunnistan tämän keskustelun jalkaväkimiinoista perustelluksi, ja yhtä lailla kuin edustaja Harakka sanoi, tämä on minun kantani. Mutta tämä on kompleksisempi. Tämä on selvästi kompleksisempi asia sen takia, että tässä ei ole kysymys vain kansallisesta turvallisuudesta, kun puhumme Ottawan sopimuksesta, vaan tässä on kysymys ihmisten turvallisuudesta. Tämä kansainvälinen sopimusjärjestelmä, joka tähän taakse on luotu, lähtee pohtimaan toisesta kulmasta koko turvallisuuskäsitettä. Se sallii — minä haluan toistaa sen vielä —, Ottawan sopimus sallii jalkaväkimiinat. Sotilaallisesti kohdennetut jalkaväkimiinat tämä sopimusjärjestelmä sallii. Se, mitä se ei salli: se ei salli henkilömiinoja. Meillä käytetään tätä eufemismiä syystä tai toisesta eli kiertoilmaisua siitä, että Ottawan sopimus olisi jalkaväkimiinasopimus. Se ei ole jalkaväkimiinasopimus. Se on tarkasti Anti-Personnel Mine Ban Convention, aivan täsmällisesti, ja sen sisältö on juuri tämä. Se on aivan samanlainen kuin kemiallisia aseita koskeva yleissopimus, biologisia aseita koskevat sopimukset, joukkotuhoaseita koskevat sopimukset, koska niiden ongelma on se, että siviilit joutuvat uhreiksi ja ne ovat summittaisia, ’indiscriminate’, asejärjestelmiä. Tämä on se iso ongelma, missä Ottawan sopimus on kiinni. Me tiedämme maailmanlaajuisesti, että nämä henkilömiinat — puhutaan nyt tarkasti oikeasta asiasta — ovat aiheuttaneet siviiliuhreja. Yli 80 prosenttia on siviiliuhreja, ja merkittävä osa näistä siviiliuhreista on kuollut sodankäynnin loputtua. Eli tässä on pysyvä ongelma kansainvälisesti, ja sen takia tässä puhutaan ihmisten turvallisuudesta. Kuten täällä jotkut puheenvuorojen käyttäjät ovat todenneetkin, Ottawan sopimus on ollut yksi konkreettisimpia, ehkä kaikkein menestyksekkäin asevalvontasopimus, mitä on täällä saatu aikaiseksi, ja kuten joku viittasi myöskin, se on saanut Nobelin rauhanpalkinnon. Eli aidosti järjestelmältään henkilömiinasopimuksesta on kysymys, ja nyt se kysymys aukeaa samalla tavalla kuin vuonna 2012, kun Suomi liittyi Ottawan sopimukseen viimeisenä Euroopan maana mukaan — siis viimeisenä Euroopan maana, kun jätämme Venäjän nyt tästä laskusta pois. Silloin me rakensimme 300 miljoonalla eurolla korvaavat järjestelmät. Kuten Timo Kivinen, Puolustusvoimien komentaja, 2022 Ukrainan sodan jo alettua selkeästi totesi: Meillä ei ole tarvetta irtautua Ottawan sopimuksesta. Me olemme onnistuneet jopa ylikompensoimaan korvaavilla järjestelyillä sen, mikä vaje suorituskyvyssä tapahtui, kun mentiin Ottawan sopimukseen mukaan. Siis ollaan kyetty ylikompensoimaan se. Nyt se vakavin kysymys, johon ministeri ei kunnolla vastannut, vaikka häneltä kysyin tässä tänään, on se, olisiko ollut syytä, ennen kuin lähdetään purkamaan nyt Suomea suhteessa Ottawan sopimukseen, selvittää se. Tämä on nyt auki oleva asia, olisiko meillä ollut korvaavia järjestelyjä, jotka olisivat aidosti sallineet jalkaväkimiinat — minä toistan vielä: jalkaväkimiinat kohdennettuina. Edustaja Harakka omassa puheenvuorossaan vähän listasikin niitä vaihtoehtoja, mitä teknologisen kehityksen kautta tässä voisi olla, ja ministerikin teki siihen viittauksia täällä äsken puhuessaan. Tämä selvitys meiltä nyt puuttuu, ja kun se puuttuu, niin minusta tässä keskustelussa ei enää olekaan kysymys siitä, mitkä ovat nämä kansalliset turvallisuustarpeemme, koska me voitaisiin ne kompensoida myöskin Ottawan sopimuksessa mukana ollen, vaan nyt tuleekin isoksi kysymykseksi, että me irtaudumme tästä kansainvälistä humanitaarista oikeutta kunnioittavasta sopimuksesta, ja tämä synnyttää sen reaktion. Nyt täällä on viitattu siihen, että eräät EU-maat — Liettua, Viro, Baltian maat kaikki ja Puola — ovat tähän liittyneet mukaan. On ihan aiheesta esitetty kysymys, onko se meidän uusi viiteryhmämme. Pohjoismaat, kun oli se lähtökohta meillä koko ajan, että meidän viiteryhmämme on Pohjoismaat, ovatkin toisessa kulmassa, koska Pohjoismaissa se reaktio on toinen. He eivät ole irtautumassa Ottawan sopimuksesta — tällä hetkellä ei ainakaan ole ollut esillä, että he irtautuisivat — jolloin tässä on vähän se hankala kulma, sijoitummeko toiseen asemaan. Kyllä, minä tiedän, että nämä ovat reunavaltiot, joilla on yhteinen raja Venäjän kanssa, joka käyttää aggressiota tällä hetkellä, mutta niin on Norjallakin se raja siellä — lyhyempi, parisataa kilometriä, Suomella 1 300 kilometriä. Kyllä, nämä ovat itse asiassa faktoja tässä taustalla, mutta tähän jää koko ajan se ongelma auki, olisiko meillä ollut vaihtoehto tämä korvata. Kuten todistin ja sanoin jo tuossa alussa, minä kyllä myöskin näen nämä puolustukselliset tarpeet, mitkä tässä sanelevat tätä keskustelua, ja kunnioitan myöskin sitä lähtökohtaa, koska meidän on pidettävä Suomen turvallisuudesta huolta. Nyt sitten, jos tämä tie valitaan, tässä tulee iso dilemma. Me asetamme tässä tapauksessa tämän kansallisen turvallisuuden ihmisten turvallisuuden edelle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-06-16T16:26:36,2025-06-16T16:33:38,Tarkistettu,1.1 2025_67_138,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Limnell poissa. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_67_139,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ottawan sopimus on yksi maailman onnistuneimmista ja tehokkaimmista aserajoitussopimuksista. Niin valtava joukko maita on sitoutunut sopimukseen, että henkilömiinojen tuotanto on lähes lakannut maailmasta. Olemme yhdessä sopineet, että henkilömiinat ovat niin vastenmielinen ase, että niitä ei tämä maailma kaipaa. Henkilömiinojen käyttö humanitäärisen oikeuden velvoitteet täyttävällä tavalla on toistuvasti epäonnistunut. Tämä on syy, miksi valtiot ovat lopulta päätyneet kieltämään ne kokonaan. Erityisen ongelmallisia henkilömiinat ovat kansainvälisen humanitäärisen oikeuden erotteluperiaatteen näkökulmasta, henkilömiinat kun eivät tee eroa siviilin ja sotilaan välillä vaan räjähtävät riippumatta siitä, kuka niiden päälle astuu. Tilastollisesti henkilömiinojen uhreista valtaosa on siviilejä ja merkittävä osa lapsia. Kansainvälisen humanitäärisen oikeuden mukaan sotatoimia saa kohdistaa vain sotilaskohteisiin ja taistelijoihin, ei siviileihin tai siviilikohteisiin. Toinen olennainen periaate onkin umpimähkäisen aseellisen toiminnan kielto, joka kieltää käyttämästä sellaisia aseita tai sodankäyntimenetelmiä, joiden vaikutuksia ei kyetä riittävästi rajaamaan vain sallittuihin kohteisiin ja jotka vaikuttavat siten sekä sotilaskohteisiin että siviilihenkilöihin ja siviilikohteisiin erottelematta näitä toisistaan. Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä, että myös sopimuksesta irtautumista kannattavat ymmärtävät ja tunnistavat ne riskit, joita tähän päätökseen liittyy. Tänään kuultu argumentti, että sopimuksesta irtautuminen jollain lailla vahvistaisi sopimusjärjestelmää, on todellisuudelle vieras. Irtautumalla Ottawan sopimuksesta Suomi osaltaan edesauttaa kehitystä, jossa yhä useammat valtiot pitävät mahdollisena irtautua sotatilanteita varten luoduista sopimuksista kriisien uhatessa. Jopa hallituksen esityksessä tunnistetaan, että erityisesti Suomen kaltaisen asevalvonnan alalla aktiivisen maan irtautuminen sopimuksesta voi madaltaa muiden valtioiden kynnystä irtautua asevalvontasopimuksista ja heikentää kansainvälisen humanitäärisen oikeuden kunnioitusta laajemmin. Tämänkaltaisia sopimuksia ei ole tehty hyvän sään varalle, vaan ne on nimenomaan tehty, jotta jopa sotatilanteessa pitäisimme kiinni tietyistä perustavanlaatuisista periaatteista. Kaikki keinot eivät ole sallittuja edes sodassa. Jos sota syttyisi — ja me kaikki tietenkin toivomme ja teemme kaikkemme, että niin ei koskaan tapahtuisi — sodankäynnin säännöt sitovat meitä ja Suomen kaltaisen pienen maan etu on se, että säännöistä ja sopimuksista pidetään kiinni. Vaikka maailmanpolitiikan mannerlaatat tutisevat, ei meidän kannata unohtaa, että sääntöpohjainen maailmanjärjestys on Suomelle kohtalokkaan tärkeä kysymys. Arvoisa puhemies! Minä kuitenkin ymmärrän, että vallitsevassa tilanteessa voi perustellusti päätyä myös toisenlaiseen johtopäätökseen. Venäjä muodostaa Suomelle uhan, eikä itänaapurimme ole osoittanut piittaavansa sodankäynnin säännöistä. Kukaan meistä ei voi varmasti tietää, kumpi päätös osoittautuu oikeaksi. Mutta erityisesti yhden tänäänkin useampaan kertaan käytetyn argumentin haluan kuitenkin aivan ykskantaan kumota: Osa kansanedustajista on tänään perustellut sopimuksesta irtautumista sillä, että rajojemme puolustaminen ei ole muuten mahdollista. Näistä puheenvuoroista voi syntyä mielikuva, että puolustuksessamme olisi nykyisellään merkittäviä heikkouksia. Näin ei ole, ja toivon, että tästä salista ei sellaista viestiä myöskään ulospäin lähde. Suomen puolustus on vahva. Nato-jäsenyys ja kahdenväliset kumppanuudet ovat sitä entisestään vahvistaneet. On tietenkin selvää, että henkilömiinojen palauttaminen puolustuksen keinovalikoimaan tuo uuden työkalun puolustussuunnittelun tueksi. Tietynlaisissa tilanteissa niistä voi olla hyötyä. Mutta henkilömiinat kieltävästä sopimuksesta irtautuminen ei ole välttämätön pakko. Se on poliittinen valinta. Arvoisa puhemies! En erityisesti arvosta niitä puheenvuoroja, joissa Suomea sitovien ja Suomea suojaavien kansainvälisten sopimusten puolustaminen asetetaan jollain lailla vastakkain kansallisen turvallisuuden kanssa. Minä uskon, että jokainen kansanedustaja tekee päätöksiä Suomen turvallisuus edellä. Kaiken saatavilla olevan tiedon valossa olemme kuitenkin päätyneet erilaisiin johtopäätöksiin siitä, mikä tässä tilanteessa on isänmaan etu. Arvoisa puhemies! Monelle tuntuu olevan tärkeää vakuuttaa, että Suomi on poikkeuksellinen miinoittaja. Kannustan kuitenkin tässäkin asiassa rehellisyyteen ja harmaan sävyjen hyväksymiseen. On totta, että Suomi kouluttaa sotilaitaan toimimaan vastuullisesti. Ottawan sopimuksen kieltämät henkilömiinat ovat kuitenkin määritelmällisesti aseita, joiden kohdetta ei voi vastuullisinkaan miinoittaja valita. Kun miinat on asennettu maahan, meillä ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa esimerkiksi siihen, kenet Venäjä pakottaa niitä polkemaan. Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä sananen parlamentarismista: Minusta hallitus teki vakavan virheen sivuuttaessaan pitkän parlamentaarisen perinteen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa päätöksenteossa. Näin tapahtui sekä Ottawan sopimuksen että puolustusmäärärahoihin liittyvien tavoitteiden osalta. Vallitseva yhteiskunnallinen ilmapiiri sallii tämän. Hallitus voi mitä ilmeisimmin luottaa siihen, että kun ehdotukset perustellaan kansallisella turvallisuudella, kriittinen keskustelu ei pääse hidastamaan päätöksentekoa. Se on johtanut sanalla sanoen vauhtisokeuteen, jota ei voi pitää Suomen edun mukaisena. Suomen etu olisi se, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan isot linjanmuutokset eivät ole ilmoitusasioita vaan laajapohjaisen ja perusteellisen harkinnan lopputuloksia. Suomen etu olisi myös se, että me täällä vapaan demokratian ytimessä puolustamme viimeiseen asti myös kanssamme eri mieltä olevien oikeutta olla toista mieltä. Kiitän jokaista, joka näin on tänään toiminutkin. Ei etenkään selkeän enemmistön taakseen saava päätös vaarannu siitä, että sen moninaiset vaikutukset ja riskitkin tunnistetaan ja lausutaan ääneen. Irvailu ja epäisänmaalliseksi haukkuminen sen sijaan eivät ole kenellekään kunniaksi.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-06-16T16:33:51,2025-06-16T16:39:59,Hyväksytty,1.1 2025_67_140,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Simula., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_141,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! 13 vuotta sitten Suomi liittyi Ottawan sopimukseen — 13 vuotta väärällä tiellä, joka nyt oikaistaan. Perussuomalaiset oli tuolloin ainoa puolue, jonka jokainen paikalla ollut kansanedustaja äänesti sopimukseen liittymistä vastaan. Luonnollisesti kannatamme nyt sopimuksesta irtaantumista. Jotkut sanovat, että tuosta ajasta on pitkä aika ja että elimme silloin toisenlaisessa maailmassa. Turvallisuusympäristö on toki aivan toinen kuin tuolloin ja Venäjä käy nyt hyökkäyssotaa Ukrainassa jo yli kolmatta vuotta, mutta tosiasiat eivät ole muuttuneet. Ne ovat tismalleen samat nyt kuin 13 vuotta sitten. Meillä on naapurissa valtio, johon ei voi luottaa, ja tuon valtion kanssa meillä on yhteistä maarajaa 1 300 kilometriä. [Timo Harakka: Imelää jälkiviisautta!] Ennen hyökkäyssotaa Ukrainassa moni erehtyi sivuuttamaan Venäjän uhan, ja poliitikot tekivät monia puolustuksellisiakin virheitä. Puolustusmenoista leikattiin, varuskuntia lakkautettiin, Ottawan sopimukseen liityttiin. Tämäkään tosiasia ei ole muuttunut miksikään. Jalkaväkimiina on tehokas ja suomalaiseen maastoon sopiva asejärjestelmä. Venäjä ei kaihda jalkaväen käyttöä, vaikka henkilömenetykset ovat mittavia. Venäjä on roistovaltio, joka ei piittaa edes omista sotilaistaan. Sopimukseen liittyminen ei siis ole ollut rakkaan kotimaamme ainoa harha-askel, ja onpa viime vuosikymmenellä keskusteltu muun muassa venäläisten viisumivapaudesta, sallittu venäläisten kiinteistökauppoja jopa strategisesti merkittäville paikoille ja leimattu Venäjästä varoittelijoita russofoobikoiksi. Monet päättäjät jopa valtionpäämiehiä myöten ovat olleet sinisilmäisiä lukuisissa erilaisissa asioissa. Tuollaiseen ilmapiiriin en toivo Suomen enää koskaan palaavan. Suomalaisten ja suomalaispoliitikkojen suhtautuminen Venäjään ei toivottavasti koskaan palaudu sille tasolle kuin mitä se oli vielä ennen Krimin valtausta ja hyökkäyssodan alkamista Ukrainassa. Luottamus on rikottu, eikä Venäjä näytä noudattavan mitään kansainvälisiä sopimuksia, mitä olemme valitettavasti nyt todistaneet vain reilun tuhannen kilometrin päässä Helsingistä. Siksi Suomen ei tule enää koskaan tuudittautua pitkänkään rauhan aikana sillä tavalla, että rapauttaisimme omaa puolustuskykyämme. Nyt teemme kaikin tavoin täysin päinvastaista politiikkaa kuin vaikkapa vuosina 2011—15 tehtiin. Panostamme maanpuolustukseen ja huoltovarmuuteen, satsaamme ampumaratoihin, teemme päätöksiä ajatellen aina ensimmäisenä Suomea ja suomalaisia. Rakennamme yhä iskunkestävämpää, turvallisempaa ja varmempaa Suomea. Jalkaväkimiinat kieltävästä sopimuksesta irtautuminen on merkittävä päätös. Kukaan muu kuin me itse emme voi näitä turvallisuutta parantavia päätöksiä tehdä. On meidän tehtävämme pitää huolta puolustuskyvystämme sekä turvata maamme itsenäisyys ja kansalaistemme turvallisuus sekä alueellinen koskemattomuutemme. Arvoisa puhemies! Teemme siis historiallisen päätöksen, jolla me vahvistamme omaa puolustustamme. On valitettavaa, ettei tätä päätöstä voida tehdä yksimielisesti. Vihervasemmalle laidalle tämä esitys ei tunnu kelpaavan. Valitettavaa on myös se, että sopimuksesta irtautumisesta on esitetty aivan älyttömiä uhkakuvia, esimerkiksi pelottelua siitä, miten miinoja joutuisi pelkäämään marjametsällä käydessä. Näin ei tietenkään ole. Jokainen pääsee turvallisesti marjastamaan, sienestämään ja metsästämään, koska Suomi on vastuullinen miinankäyttäjä eikä niitä kylvetä metsiin tai muutoin käytetä miten tahansa tai milloin tahansa — toisin kuin Venäjä. Pitääksemme venäläiset miinat ja sotilaat rajan toisella puolen on äärimmäisen tärkeää vahvistaa edelleen puolustuskykyämme ja palauttaa jalkaväkimiinat Puolustusvoimien keinovalikoimaan.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2025-06-16T16:40:06,2025-06-16T16:44:29,Hyväksytty,1.1 2025_67_142,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_143,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Se päivä voi tulla, jolloin meidän täytyy puolustaa asein isänmaatamme. Kysyn: haluammeko me päättäjät tai laajemmin suomalaiset, että Suomen puolustusvoimat joutuisi taistelemaan ilman jalkaväkimiinoja tiedostaen samalla sen, että jalkaväkimiinat ovat tehokkaita ja verrattain edullisia valmistaa ja että niitä todennäköinen vastustajamme joka tapauksessa käyttäisi meitä vastaan — miinoja, jotka ovat vihollisen liikettä hidastavia ja jotka luovat viholliselle psykologisen pelotevaikutuksen? Haluammeko todella tätä ollaksemme solidaarisia vai kumartaaksemme niille, jotka neuvovat meitä siinä, miten maatamme puolustetaan, vai kenties nöyrtyäksemme sellaisten toimijoiden edessä, jotka eivät joudu elämään sellaisen naapurin kanssa, jonka kanssa joudumme jakamaan yli 1 300 kilometrin pituisen maarajan? Perussuomalaiset eivät valitse tälläkään kertaa nöyrtyä sellaisten toimijoiden edessä, jotka eivät viime kädessä ole vastuussa Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta. Ainoana puolueena perussuomalaiset äänesti yksimielisesti ”ei” sille, että Suomi liittyisi Ottawan sopimukseen. Nyt me perussuomalaiset äänestämme yksimielisesti sopimuksesta irtaantumisen puolesta. Arvoisa rouva puhemies! Sopimukseen liittyminen oli historiallinen virhe. Haluan kuitenkin korjata yhden asian, joka julkisessa keskustelussa usein esiintyy ja joka minua on häirinnyt. Yksin presidentti Tarja Halosen syyttäminen siitä, että Suomi luopui jalkaväkimiinoista, on epätoivoista niiltä toimijoilta, jotka itse olivat äänestämässä eduskunnassa Ottawan sopimukseen liittymisen puolesta. [Timo Harakka: Hyvä!] On kuitenkin kunnioitettavaa, että osa on julkisesti myöntänyt virheensä. Tärkeää on nyt, että saamme sen lähes yksimielisesti korjata. Arvoisa puhemies! Tulen äänestämään jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtaantumisen ja siten Suomen turvallisuuden puolesta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-06-16T16:44:42,2025-06-16T16:46:43,Hyväksytty,1.1 2025_67_144,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_145,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi. Tällä lailla irtisanoudutaan siis Ottawan jalkaväkimiinat kieltävästä sopimuksesta Suomen turvallisuuden ja varautumisen kannalta. Sopimuksesta irtautuminen on ainoa oikea ratkaisu. Saman ratkaisun ovat tehneet aiemmin tänä vuonna jo Baltian maat ja Puola. Arvoisa puhemies! Lähetekeskustelussa avasin varsin kattavasti tämän sopimuksen historiaa eduskunnan päädystä, joten en mene nyt siihen niin tarkasti. Mainitsen kuitenkin, että alkusysäyksen asia otti vuonna 1997 puolustus- ja turvallisuusselonteossa. Vaiherikkaiden vuosien jälkeen vuonna 2011 asiasta äänestettiin ja vuonna 2012 sopimukseen liityttiin. Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti vastustaneet tähän sopimukseen liittymistä jo vuosituhannen vaihteessa ja lopulta eduskunnan äänestyksessä 2011. Perussuomalaiset oli ainoa puolue, joka kokonaisuudessaan paikalla olleiden kansanedustajien voimalla vastusti tähän puolustuskykyä heikentävään sopimukseen liittymistä, sopimukseen, johon Venäjä ei itse ole sitoutunut. Arvoisa puhemies! Viimeiset vuodet ovat osoittaneet entistä selvemmin, että sopimuksesta tulee irtautua. Varautuminen ja puolustuskyvystämme huolehtiminen on tässä ajassa Venäjän rajanaapurina tärkein tehtävämme. Varautuminen ja ennakointi tässä ajassa on tärkeää juuri nyt eikä liian myöhään. Kun mediassa on keskusteltu Ottawan sopimuksesta, on tuotu moneen otteeseen esiin, että Suomelle koituisi mainehaittaa, jos Suomi irtautuisi sopimuksesta. Nyt tämäkin huoli on turha, koska asiantuntijakuulemisissa on käynyt ilmi, että Suomi on saanut päätökselleen laajaa ymmärrystä liittolais- ja kumppanimailtamme. On myös hyvä muistaa, että ensisijaisesti meidän tulee tehdä päätöksemme Suomen etu edellä, ei sen mukaan, mitä joku ulkomailla asiasta ajattelee. Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä sitä, että saan olla tässä salissa kannattamassa tätä Suomen turvallisuutta ja puolustuskykyä vahvistavaa esitystä, koska isänmaan turvallisuus menee kaiken edelle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-06-16T16:46:56,2025-06-16T16:49:26,Hyväksytty,1.1 2025_67_146,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_147,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Äänin 110 puolesta ja 47 vastaan Suomen eduskunta hyväksyi jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen vuonna 2011. Tuolla päätöksellään Suomi alasajoi miinojen puolustuskäytön mahdollisuuden, miinojen käytön koulutuksen, miinojen tuotannon, miinojen hankinnan ja myös miinojen varastoinnin. Pahinta varten varastoimme miljoona jalkaväkimiinaa kymmenisen vuotta sitten. 800 000 sakaramiinaa ja reilu 200 000 putkimiinaa hävitettiin. Se oli 2000-luvun suurimpia poliittisia virheitä. Tuolloin perussuomalaiset oli ainoa puolue, joka kaikissa vaiheissa — myös siinä viimeisessä äänestyksessä — yhtenäisesti vastusti tuota miinakieltoa, Ottawan sopimusta, mutta enemmistö tuolloin jyräsi kiellon voimaan. Jokainen meistä suomalaisista kyllä tietää, miksi ja ketä varten jalkaväkimiinoja tarvitaan ja tarvittiin: pahinta varten, idän uhkaan vastataksemme. Näiden syiden olisi pitänyt olla tiedossa 2000-luvun alussakin, kun Suomi aloitti prosessin miinojen riisumiseksi. Venäjä ei ollut muuttunut ihanteelliseksi, länsimaiseksi, demokraattiseksi oikeusvaltioksi. Myös suomalaiset kansalaiset ja puolustusviranomaiset omasivat syviä epäilyksiä miinakieltoa ja myös Venäjää kohtaan, itänaapurimmehan ei tähän miinakieltoon koskaan liittynytkään. Silti poliittinen suomalainen eliitti humaltui ajan hengestä ja humaltuneena asetti kansainväliset sopimukset muun edelle. Suomi liitettiin jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen virallisesti vuonna 2012. Viimeiset jalkaväkimiinansa Suomi hävitti kolmea vuotta myöhemmin elokuussa 2015. Tuolloin Suomen vielä hävittäessä omia miinojaan Ottawan sopimuksen mukaisesti miehitti Venäjä vuonna 2014 Krimin ja aloitti sotilaallisen tukensa separatisteille Donbasissa. Meidän siis riisuessamme omia puolustusaseitamme oli Venäjä samaan aikaan jo käynnistänyt sotatoimet Euroopassa toista eurooppalaista maata vastaan vailla kunnioitusta kansainvälisiä sopimuksia tai järjestelmää kohtaan. Krimin miehitys ja sota Donbasissa toimivat esinäytöksenä Venäjän vuonna 2022 aloittamalle laajamittaiselle hyökkäyssodalle Ukrainassa. Vielä tuon esinäytöksen Suomi nukkui. Onneksi olemme nyt heränneet ajoissa. Liityimme pikavauhdilla Natoon, aloitimme suuret panostukset puolustukseen ja nyt palautamme myös jalkaväkimiinoja käyttöömme. Ukrainalle kävi huonommin. Ukraina jäi kahden maailman väliin Venäjän armoille ja oli jo vuosia aiemmin riisunut itseltään niin ydinaseet kuin jalkaväkimiinatkin, siis keskeiset osat omaa puolustustaan. Aseistariisunta ei tarjonnut rauhaa vaan sotaa aseista riisuttua vastaan. Siinä olisi idealisteillekin rauhanaktivisteille miettimisen aihetta, kuten myös siinä, että heti Ukrainan jälkeen meillä on eurooppalaisista valtioista pisin maaraja Venäjän kanssa. Arvoisa puhemies! Jalkaväkimiinoja ei olisi koskaan tullut riisua puolustuksestamme. Ne ovat puolustusase, jota Suomi käyttäisi tullessaan nimenomaan hyökätyksi. Suomalaisten sotatilassa asentamat miinat ovat marjanpoimijan sijaan uhka lähinnä vihollisen sotilaalle. Miina kustannustehokkaana puolustusaseena pikemminkin on meidän etumme pienenä maana määrällisesti suurempaa hyökkääjää vastaan. Se nimenomaisesti säästää niin nuorten suomalaissotilaiden kuin siviilienkin henkiä. Jos jostain sen punavihreiden uhkakuvillaan pelottaman marjanpoimijan on syytä olla huolissaan niin siitä vihollisesta, joka Suomeen tunkeutuessaan viljelisi miinoja maahamme ilman pienintäkään aietta niiden raivaamisesta tai siviilien suojelemisesta. Me suomalaiset välitämme omasta maastamme, emmekä kohtele sitä valloittajien tavoin, toisin kuin vihollisemme. Arvoisa puhemies! Ottawan sopimukseen liittyminen oli alkujaankin virhe. Erityisen suuri virhe se oli kaltaisellemme Venäjän naapurimaalle. Tuon virheen korjatakseen Suomen tavoin myös Puola, Viro, Latvia ja Liettua ovat päättäneet irtautumisestaan Ottawan sopimuksesta, siis miinakiellosta. Kuten minua edeltäneet perussuomalaiset, jotka useiden vaalikausien ajan miinojen säilyttämistä täällä eduskunnassa puolustivat, myös minä kannatan nyt miinojen palauttamista osaksi suomalaista puolustusta. Äänestän miinojen puolesta, sillä Suomen ja suomalaisten turvallisuus on asetettava muun edelle.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-06-16T16:49:40,2025-06-16T16:55:02,Hyväksytty,1.1 2025_67_148,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_149,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Päätös Ottawan sopimuksesta irtautumisesta on periaatteellisesti merkittävä ja asemoi meitä Suomena suhteessa sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään. Turvallisuuspoliittinen tilanne on vakavalla tavalla muuttunut Venäjän käydessä brutaalia hyökkäyssotaa Ukrainassa sodan säännöistä piittaamatta. Sopimuksesta irtautumista perustellaankin Suomen puolustuksen tarpeilla heikentyneessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Ymmärrän tarpeen vahvistaa Suomen puolustusta kaikin mahdollisin keinoin, jotta voimme puolustaa Suomea ja suomalaisia tilanteessa, jossa meillä on pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa. Kun olen kuunnellut keskustelua tässä salissa, on käynyt selväksi, että meillä on laaja yhteinen näkemys turvallisuustilanteen vakavuudesta. Ottawan sopimuksesta irtautumisen sotilaalliset perustelut ovat kuitenkin asiantuntijoiden mukaan suppeat eivätkä yksiselitteisiä. Suomen puolustusta on sopimukseen liittymisen jälkeen vahvistettu monin tavoin miinojen korvaamiseksi, ja tiedämme, että puolustukseen satsaaminen tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa osana Naton varustautumista. Samaan aikaan tiedämme, että kansainvälinen sopimusjärjestelmä ja ihmisoikeudet ovat suuren paineen alla. Kansainvälistä oikeutta rikotaan monen tahon toimesta, ja kansainvälistä sopimusjärjestelmää sekä sen osia haastetaan. Sitoutuminen kansainväliseen monenkeskeiseen sääntöjärjestelmään on Suomen pitkäaikainen ulkopoliittinen linja ja Suomen kaltaisen pienen valtion turva. Tästä linjasta poikkeamisen tulisi olla todella korkean kynnyksen takana. On syytä tiedostaa, että Suomen päätöksellä voi olla kansainvälistä merkitystä. Tämä todetaan myös hallituksen esityksen perusteluissa. Mitä useampi maa eroaa Ottawan sopimuksesta ja valmistautuu käyttämään henkilömiinoja, sitä enemmän siviilien turvallisuus heikkenee maailmanlaajuisesti. Pidän todella valitettavana, että hallitus valitsi valmistella irtautumispäätöksen ilman Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan aiempaa linjaa, jonka mukaan tällaiset merkittävät päätökset valmistellaan parlamentaarisesti. Eduskunta ja erityisesti oppositio asetettiin tilanteeseen, jossa mahdollisuutta tosiasialliseen vaikuttamiseen ei annettu. En pidä tätä viisaana, saati vastuullisena toimintatapana. Arvoisa puhemies! Ottawan sopimuksen tavoitteena on suojella ihmisiä henkilömiinojen aiheuttamalta humanitaariselta kärsimykseltä. Sopimuksen osapuolet ovat sitoutuneet siihen, etteivät ne missään oloissa käytä, kehitä, tuota, muutoin hanki, varastoi, pidä hallussa tai siirrä suoraan tai välillisesti kenenkään käyttöön henkilömiinoja. Kuten ulkoasiainvaliokunnan mietinnöstäkin ilmenee, Ottawan sopimus on yksi tärkeimmistä tavanomaisten aseiden valvontasopimuksista ja humanitaarisen aseriisunnan instrumenteista. Sillä on 25 vuodessa saavutettu myönteisiä tuloksia etenkin henkilömiinojen uhrien määrän vähenemisessä, miinojen tuhoamisessa, miinanraivauksessa ja miinojen uhrien avustamisessa eri puolilla maailmaa. Tätä kehitystä meidän on kaikin voimin tuettava myös jatkossa. Keskustelussa on noussut ja nousee esiin väite, että Suomessa miinojen käyttö olisi maailman vastuullisinta. Asiantuntijat kuitenkin myöntävät, että kukaan ei pysty takaamaan, että henkilömiinojen käyttö olisi Suomessakaan varmasti turvallista kaoottisissa sotaoloissa. Sotatieteen dosentti Ilmari Käihkö toteaa lausunnossaan, että olemassa oleva tutkimustieto kyseenalaistaa ajatuksen siitä, että henkilömiinoja tultaisiin käyttämään täysin turvallisesti tavalla, joka ei aiheuta vaaraa siviiliväestölle. Arvoisa puhemies! Lausunnossaan Käihkö nostaa esiin myös turvallistamispuheen ongelmat laajemmin. Turvallistamispuheessa on demokratian kannalta kaksi ongelmaa, jotka eivät koske vain tätä miinakeskustelua ja joista ei soisi tulevan uutta normaalia. Ensimmäinen on, että hyvien poliittisten päätösten tekeminen edellyttää parasta mahdollista tietoa. Salaaminen johtaa herkästi tilanteeseen, jossa keskustelua ei joko käydä tai sitä käydään suppeilla perusteilla. Toinen on, että demokratiassa legitimiteetin ja siten päätösten pitävyyden tae on laaja konsensus. Suomalaisen turvallisuuspolitiikan vahvuus on laaja kansalaisten tuki ja vahva maanpuolustustahto, jonka ylläpitäminen edellyttää kaikkia sitouttavaa parlamentaarista valmistelua. Demokratian kannalta on tärkeää, että myös turvallisuuspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä voidaan tarkastella kriittisesti ja laajasti eri näkökulmista. Tämä on ollut suomalaisen demokratian vahvuus, jonka säilyttämisessä tällä salilla on aivan keskeinen merkitys. Arvoisa puhemies! Vaikka ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä osoitetaan tärkeää tahtotilaa miinasopimuksesta irtautumisen aiheuttamien vahinkojen minimoimiseksi mukaan lukien sopimukseen palaaminen tilanteen taas niin salliessa, painaa omassa pohdinnassani se, että irtautumisella Suomi osaltaan heikentää kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää. Siksi olen omassa harkinnassani päätynyt ratkaisuun, että en voi kannattaa Ottawan sopimuksesta irtautumista.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-06-16T16:55:06,2025-06-16T17:00:53,Hyväksytty,1.1 2025_67_150,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_151,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kun Venäjä 24. helmikuuta 2022 aloitti hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan, harva meistä osasi kuvitella, että vielä yli kolme vuotta myöhemmin sotaa käytäisiin edelleen ja että Euroopan turvallisuusympäristö olisi muuttunut näin perusteellisesti. Suomeen ei kohdistu tässäkään tilanteessa välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta silti on tärkeää tehdä toimia myös Suomen puolustuksen vahvistamiseksi. On hyvä, että Suomen valtiojohto ja myös suurin osa kansanedustajista seuraavat tarkasti aikaa, ja olemmekin nyt tilanteessa, jossa olemme hakeutumassa pois Ottawan jalkaväkimiinat kieltävästä sopimuksesta, johon liityimme 2012. Irtisanoutuminen astuu voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun YK:n pääsihteeri on vastaanottanut ja tallettanut irtisanomishakemuksen. Arvoisa puhemies! Jalkaväkimiina soveltuu hyvin juuri niihin oloihin, joissa elämme Suomessa. Meillähän on pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa. Jalkaväkimiina on nopea rakentaa, se on helppokäyttöinen ja edullinen ja soveltuu hyvin muihin puolustusteollisuuden tuotteisiin. On myös hyvä todeta, että normaalioloissa jalkaväkimiinoja ei käytetä vaan ne varastoidaan eikä niitä ole maastossa rauhanaikana. Arvoisa puhemies! Se, että Suomi irtautuu kansainvälisestä sopimuksesta, on poikkeuksellinen tilanne, ja näin ollen on hyvin tärkeää, että noudatamme myöskin demokraattista prosessia täällä eduskunnassa. Mielestäni on vain hyvä, että myöskin toista mieltä olevat ovat saaneet sanoa sanottavansa tästä prosessista ja asiasta itsessään. Täällä on esitetty duubioita muun muassa siitä, ettei päätöksen humanitääristä puolta olisi riittävästi huomioitu. Itse olen eri mieltä, koska juuri se, että näitä miinoja tullaan käyttämään hyvin harkitusti ja vastuullisesti, todistaa, että nimenomaan humanitäärinen puoli on hyvin huomioitu. Niiden käytössä on selkeä päätöksentekoketju, jossa tasavallan presidentillä on selkeä osuus ja rooli, ja se takaa, että miinojen käyttö on todella vastuullista ja harkittua. Arvoisa puhemies! Toinen asia, jota tämän sopimuksen irtisanomista kritisoineet ovat todenneet, koskee vientiä. Ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä todetaan näin: ”Suomen irtautumisella Ottawan sopimuksesta ei ole tarkoituksena edistää laajamittaisesti jalkaväkimiinojen globaalia kauppaa. Puolustustarvikkeiden vienti Euroopan talousalueen ulkopuolelle edellyttää vientilupaa ja Euroopan talousalueen sisällä siirtolupaa tai julkaistua lupaa. Mikäli lupa-asia sitä edellyttää, tulee puolustusministeriön varmistaa erikseen ulkoministeriöltä, ettei luvan myöntämiselle ole ulko- tai turvallisuuspoliittista estettä.” Arvoisa puhemies! Kaikki nämä asiat huomioon ottaen kannatan Suomen irtautumista Ottawan sopimuksesta ja näin ollen suomalaisten turvallisuuden vahvistamista.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2025-06-16T17:00:57,2025-06-16T17:04:25,Hyväksytty,1.1 2025_67_152,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_153,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tässä vaiheessa keskustelua muutama huomio käydystä keskustelusta: Luonnollisesti oma kantani on se, että kannatan ilman muuta tässä turvallisuustilanteessa sitä, että Suomi irtaantuu tästä Ottawan sopimuksesta, ja kiitänkin hallitusta ja valiokuntia, että tämä asia on nyt saatu nopeasti liikkeelle, ja myöskin Puolustusvoimia siitä, että on selkeästi oman kantansa tuonut esille. Jalkaväkimiinat ovat puolustuksellinen ja kustannustehokas ase, joka on hyvä lisä Suomelle tässä tilanteessa, jossa me nyt olemme. Sitten täällä on käyty keskustelua siitä, onko tämä sopimuksesta irtaantuminen Suomelle jonkinnäköinen mainehaitta. Tähän en usko henkilökohtaisesti lainkaan. Tietysti yksi peruste on jo se, että muut Baltian maat ja Puola ovat tästä irtaantumassa, mutta ei pelkästään se. Jokainen, joka ymmärtää sen, että meillä on tämä yli 1 300 kilometrin raja Venäjän kanssa, ja on katsonut, millä tavalla Venäjä sotii Ukrainassa täysin välittämättä omista miestappioistaan, aivan täysin välittämättä, ymmärtää, että sellaista potentiaalista uhkaa vastaan juuri tällainen jalkaväkimiina on hyvin tehokas apuväline yhdessä muiden puolustuksellisten aseiden kanssa. En siis usko ollenkaan, että tästä tulee Suomelle minkäänlaista mainehaittaa. Sitten vielä toinen näkökulma, joka tässä on paljon myöskin ollut esillä, on se, kuka tähän jalkaväkimiinaan nyt sitten astuu. Aivan hyvin tässä jo edellisessä puheenvuorossa todettiin, että tämähän on käytössä ainoastaan sota-aikana ja Suomi todellakin tietää, mihin se ne miinansa on laittanut. Voi sanoa, että mitä se Suomen jalkaväkimiina uhkaa, on vihollisen sotilas, ja sitä se saakin uhata. Eli kyllä tässä on erittäin hyvät perusteet sille, että nopeasti luovumme tästä Ottawan sopimuksesta ja pistämme tämän osan puolustuksestamme kuntoon.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-06-16T17:04:30,2025-06-16T17:06:46,Hyväksytty,1.1 2025_67_154,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Krista, poissa. — Edustaja Mäkinen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_155,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme tänään hallituksen esitystä, jonka mukaan Suomi irrottautuisi jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta, johon liittymisestä eduskunta teki päätöksen marraskuussa 2011. Hallituksen esityksessä tähdennetään, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärien turvaamiseksi ja voidakseen tarvittaessa vastata pitkäkestoiseen ja laajamittaiseen sodankäyntiin Suomen on kyettävä kehittämään puolustuksensa suorituskykyjä. Ottawan sopimuksen irtisanominen mahdollistaisi jalkaväkimiinajärjestelmän palauttamisen puolustuksen keinovalikoimaan. Esitystä täällä eduskunnassa ovat käsitelleet hyvin perusteellisesti sekä puolustus- että ulkoasiainvaliokunta. Kaikilla edustajilla on ollut mahdollisuus perehtyä turvaluokiteltuihin selvityksiin ja asiakirjoihin, mikäli he ovat niin halunneet tehdä. Pidän tätä erittäin tärkeänä esityksen asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi. Arvoisa puhemies! Olemme joutuneet todistamaan, kuinka raakalaismaisella tavalla Venäjä hyökkäyssotaa Ukrainassa käy, miestappioista piittaamatta. Venäjän toimintamallihan Ukrainassa on perustunut massiiviseen tulenkäyttöön ja laajamittaiseen tappioista piittaamattomaan jalkaväen käyttöön. Suomen maaston ominaispiirteet, pitkä maaraja ja reaaliset voimavarat huomioiden jalkaväkimiinojen palautus osaksi asevoimia nimenomaan puolustuksellisessa mielessä ja irtautuminen Ottawan sopimuksesta on täysin perusteltua. Tosiasia on, että Suomi tarvitsee tämän kyvykkyyden torjua tarvittaessa massiivista hyökkäystä osaksi asejärjestelmäämme. Suomen puolustusjärjestelmä on kerroksellinen, ja se muodostuu erityyppisistä asejärjestelmistä. Korkean teknologian aseistuksen lisäksi tarvitaan yksinkertaisia ja laajavaikutteisia asejärjestelmiä, kuten jalkaväkimiina, joka on tehokas lisäsuorituskyky puolustusjärjestelmän kokonaisuuteen. Muita suorituskykyjä, muun muassa teknologisesti kehittyneitä asejärjestelmiä, kuten lennokkeja, kehitetään jatkuvasti, mutta ne eivät kuitenkaan korvaa jalkaväkimiinoja vaan täydentävät niitä. Tosiasia on siis se, ettei näiden miinoitteiden tuomaa suorituskykyä ole kyetty täysimääräisesti korvaamaan eikä Puolustusvoimat ole missään vaiheessa suosittanut niistä luopumista. Ukrainan sodasta saadut kokemukset ovat saaneet useat muutkin unionimaat tarkastelemaan uudelleen suhtautumistaan Ottawan sopimukseen. Liettuan, Latvian ja Viron parlamenteissa on jo ylivoimaisella enemmistöllä tehty päätös Ottawan sopimuksesta irtautumisesta. Myös Puolassa on käynnissä vastaava prosessi, jonka odotetaan johtavan maan irtautumiseen sopimuksesta. Arvoisa puhemies! Sopimuksen irtisanominen ei vaikuta millään tavoin siihen, että valtion on edelleen täytettävä muihin kansainvälisen oikeuden sääntöihin perustuvat asiaan liittyvät velvoitteensa. Miinojen, kuten jalkaväkimiinojen, käyttöä rajoitetaan myös muilla sopimuksilla ja työkaluilla kuin Ottawan sopimuksella. Kaikki nämä sitovat edelleen myös Suomea. Ulkoasiainvaliokunnan tavoin myös minä painotan, että Suomen tulee osoittaa konkreettisin toimin, että jatkossakin puolustamme monenkeskistä kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää ja sen vahvistamista sekä jatkamme aktiivista työtä asevalvonnan ja aseidenriisunnan saralla kansallisen ja kansainvälisen turvallisuuden edistämiseksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että irtisanoessaan Ottawan sopimuksen Suomi jatkaa vahvaa tukeaan humanitaariselle miinatoiminnalle. Tämä tuki on taloudellista, mutta meillä on myös valtava määrä miinanraivaukseen liittyvää erityisosaamista, mitä pitää jatkossakin hyödyntää sodan runtelemilla alueilla. Mielestäni tässä tilanteessa on nyt ennen kaikkea tärkeää varmistaa viestinnällä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin ymmärrys siitä, että Suomi käyttää miinoja tarvittaessa ja pakon edessä vastuullisesti. On tärkeää välittää selkeä strateginen viesti siitä, että me suhtaudumme äärimmäisen vastuullisesti myös miinanraivaamiseen ja siviilien suojelemiseen. Meillä on paljon teknologista kykyä kehittää myös miinoja, joilla humanitaarisia riskejä voidaan estää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2025-06-16T17:07:01,2025-06-16T17:11:54,Hyväksytty,1.1 2025_67_156,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kilpi, poissa. — Edustaja Piisinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_157,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut Venäjän hyökkäyssodan seurauksena perustavanlaatuisesti, eikä laajamittaisen sodan uhkaa voida enää sulkea kokonaan pois. Venäjä on aggressiivisilla ja kansainvälisen oikeuden vastaisilla sotatoimillaan horjuttanut kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää ja vaarantanut rauhan ja vakauden euroatlanttisella alueella. Tällä esityksellä hallitus ehdottaa Suomen irtautumista jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Sopimuksen irtisanominen mahdollistaisi jalkaväkimiinojen palauttamisen osaksi Suomen puolustuskeinovalikoimaa. Jalkaväkimiinoilla on merkittävä sotilaallinen rooli, ja ne soveltuvat Suomen maastoon ja asevelvollisuusarmeijaan. Sotilaallisen arvion mukaan jalkaväkimiinat ovat edelleen tehokas puolustautumiskeino nykypäivän taistelukentällä. Arviota tukevat Ukrainan sodasta saadut kokemukset ja havainnot Venäjän asevoimien taktisesta kehityksestä. Puolustusministeriö totesi lausunnossaan Ottawan sopimuksen irtisanomisen laajentavan Suomen puolustuksellista liikkumatilaa, ja jalkaväkimiinat lisäisivät sotilaallista suorituskykyä osana muuta puolustusjärjestelmää. Täällä on vihjailtu siihen suuntaan tänään ja toki aiemminkin, että nämä jalkaväkimiinat olisivat vaaraksi siviiliväestölle, marjanpoimijoille ja muille, lapsille, tämän tämmöisille, mutta käyttö rajoittuisi sotatilanteeseen ja evakuoiduille alueille. Puolustusvoimat noudattaa kansainvälisiä normeja ja pitää yllä raivausvalmiutta. Lisäksi siviilien suojaaminen edellyttää tarkkaa sääntelyä ja koulutusta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-06-16T17:12:04,2025-06-16T17:14:19,Hyväksytty,1.1 2025_67_158,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaapa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_159,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Meillä ovat olleet jalkaväkimiinat kiellettyjä, mutta Suomi kyllä tarvitsee nyt näitä miinoja. Se on ihan selvä juttu. Meidän naapurissa on Venäjä. Se on vaarallinen maa. Se on semmoinen ennakoimaton ja pitelemätön maa, ja ei voi koskaan tietää, mitä sieltä tulee. En näe oikeastaan mitään syytä, miksi nämä miinat pitäisi nyt kieltää, vaan nimenomaan päinvastoin kyllä näitä nyt voidaan tarvita ja on hyvä, että varustaudutaan ihan kunnolla. Jos ajattelee, niin kyllähän se on myös pelotevaikutus. Pidän oikeastaan pelottavana, jos joku haluaisi vielä kieltää näitä miinoja. Ja missään nimessä, jos Suomi on sotatilassa, kukaan ei mene marjoja poimimaan, vaan oikeasti tällä pidetään huoli, että suomalaiset pysyvät turvassa. Sehän on meidän ainut tarkoitus, tärkein tarkoitus: pitää Suomi ja suomalaiset turvassa. Sen takia me tarvitsemme näitä jalkaväkimiinoja.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-06-16T17:14:20,2025-06-16T17:15:16,Hyväksytty,1.1 2025_67_160,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kumpula-Natri., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_161,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Olin kansanedustaja jo tuolloin marraskuussa 2011, kun tässä salissa päätimme liittyä Ottawan miinakieltosopimukseen. Sopimus on menestyksellinen. Kymmenistätuhansista vuosittaisuhriluvuista on päästy jo alle tuhanteen uhriin vuodessa. Ukrainan sodan olemme nähneet muuttavan tuota lukua väärään suuntaan, ja nyt meillä on Venäjä, joka muuttui ja muutti Euroopan turvallisuusympäristön, kun näimme, miten se pystyy myös liikkumaan puheista tekoihin ja edistämään imperialistisia toiveitaan. Sopimuksessa oli jo 165 maata, ja se oli kaikin puolin hienoa aikaa, mutta meidän on otettava tosissamme se tilanne, jossa olemme nyt, ja pitkä maaraja Venäjän kanssa. Venäjä kykenee siis hyökkäämään naapurimaihin tässä ajassa, mikä on muuttanut meidän suhtautumistamme ja pakottaa meidät katsomaan tilannetta tässä ajassa ja tässä päivässä. Asevarustelukierre on mitä epämiellyttävin ilmiö, mutta kun olen nähnyt luentoja ja tilastoja siitä, miten Venäjä on lisännyt myös asevarusteluaan ja jo liikkunut sotatalouden tilaan, meidän on myös tähän reagoitava. Puheet siitä, tuliko aikanaan poistamisen jälkeen Suomen turvallisuustilanne ja puolustuskyky korvattua — näin meille kerrottiin, että ne lähes korvattiin muilla järjestelmillä. Tähän aikaan kaipaan puolustuskyvyn lisävahvistamista. Venäjän puheet ovat koventuneet, ja valitettavasti sen imperialistinen aluehavittelu ei jätä Suomeakaan kokonaan pois. Silti on hyvä todeta, että välitöntä sotilaallista uhkaa ei maahamme nyt kohdistu. Suomen roolin globaalitoimijana ei tulisi heiketä yhdestä sopimuksesta irtautumisen vuoksi. Mainehaitta on kiinni monelta muulta osin maamme toiminnasta. Irtisanoutumisen Ottawasta ei tarvitse tehdä Suomesta vähemmän aktiivista kv-toimijaa, monenkeskisen sopimisen aktiivia valtiota, jos niin yleisesti politiikassamme haluamme. Voimme päättää Ottawan miinakieltosopimuksesta irtautumisenkin yhteydessä jatkaa solidaarisuutta, jota tässä Ottawan sopimuksen humanitaaristen velvoitteiden osalta onkin tarkoitus jatkaa. Suomi tulee pysymään muun muassa CCW:n, konventionaalisten aseiden aseriisuntasopimuksen, jäsenenä, joka myös asettaa muun muassa miinojen käsittelylle ohjeita. Jalkaväkimiinojen ottaminen mukaan Suomen puolustuksen vahvistamiseksi on Puolustusvoimien arvion mukaan tarpeellinen lisäsuorituskyky. Muun muassa Ukrainasta saatujen oppien mukaan ja Venäjän hyökkäyssodan perusteella analyysi on näin tehty. Punninta kansainvälisen sopimuksen ja sen keinon välillä, joka estää Suomen naapurimaan aggressioita ja suunnitelmia, ei ole kovin vaikeaa, vaikka se on osa tätä meidän päätöksentekoa ja tälle salille suomalaisten antama vastuu. Esitettyjen argumenttien pohjalta en voisi päätyä sille kannalle, että itse esittäisin niin vahvoja puolustuspoliittisia argumentteja, että en sallisi sopimuksesta irtoamista. Minun mielestäni sopimuksesta irtautuminen on tähän hetkeen välttämätön pakko, koska me emme ole kyenneet keksimään jotain muuta, jolla vahvistaisimme Suomen turvallisuutta niin paljon, että tänne ei hyökkääminen kannattaisi. Tarvitsemme oikeastaan kaikki mahdolliset keinot siihen, että me pysymme rauhassa, vaikka naapurimaamme on päättänyt lähteä aggression tielle — Ukrainan esimerkin näemme joka päivä uutisistamme. Se, että päätämme irrottautua Ottawan jalkaväkimiinat kieltävästä sopimuksesta, merkitsee, että maamme puolustuskyky pystyy vahvistumaan, ja silti jalkaväkimiina ei ole meille kenenkään maailmalla olevan silmissä hyökkäysase. Se on kyky, mahdollisuus puolustaa omaa maatamme. Varastoon saatavat miinat antavat myös mahdollisuuden ottaa ne käyttöön, mutta tiedämme, että jo miinakammon ja tuon kyvyn pitäisi nostaa kynnystä tänne hyökkäämisen estämiseksi. Tämä päätös, jonka teemme ulkoasiainvaliokunnan mietinnön pohjalta, on toivottavasti mahdollisimman laaja poliittisesti ja pitää mukanaan myös ulkoasiainvaliokunnan mietintöön kirjatut ideat siitä, miten olemme huolellinen miinankäyttäjä, jatkamme solidaarisuustyötä ja kansainvälisenä politiikan toimijana ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjauksemme mukaisesti.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Miapetra Kumpula-Natri,807,2025-06-16T17:15:19,2025-06-16T17:20:54,Hyväksytty,1.1 2025_67_162,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Harakka., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_163,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Hyvä rouva puhemies! Vielä pari sanaa tämän ratkaisun taloudellisteknisistä ulottuvuuksista. Tämä hallituksen ratkaisu heikentää kannustimia kehittää suomalaisia älysulutteita. On selvää, että teknisesti edistyneet ratkaisut ovat monin verroin kalliimpia ihan innovaatiokustannuksista alkaen. Näin ollen tässä valtio tulee sulkeneeksi edistyneemmän teknologian pois markkinasta. Talousteorian termi on ”crowd out”, siis markkinan sulkeminen. Se on vahinko. Nyt kun Eurooppa varustautuu korkeaan teknologiaan, Suomi voisi viisaalla strategialla saada hyötyä. Meillähän on etulyöntiasema useissa kriittisissä teknologioissa: suurteholaskennassa, kvanttitietokoneissa, 5G‑ ja 6G-yhteyksissä, myös fotoniikassa ja jopa satelliiteissa. Historiantajun lisäksi Suomen turvallisuus edellyttää myös tulevaisuudentajua. Kun nyt näyttää kirjaimellisesti toteutuvan se vanha sananlasku, että kenraalit käyvät aina edellisiä sotia, niin Suomen turvallisuuden tärkein toivo on, että kansakunnan päättäjät varautuvat tulevaisuuden vaaroihin.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-06-16T17:20:54,2025-06-16T17:22:20,Hyväksytty,1.1 2025_67_164,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_165,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Edelliseen puheenvuoroon on pakko viitata lyhyesti. En aivan pääse kiinni siihen, miten tämä jotenkin loisi sellaisen tilanteen, ettei olisi ikään kuin järkeä kehittää älykkäitä sulutteita tai älykkäitä järjestelmiä, mitä tulee miinateknologiaan. [Timo Harakka pyytää vastauspuheenvuoroa] Edelleen se säilyy. Nythän on kyse siitä, voidaanko niitä miinoja levittää osana sitä sulutetta ilman, että siinä on jatkuva näköyhteys sillä taistelijalla, joka sitten tekee sen laukaisupäätöksen siitä miinasta. Senhän Ottawan sopimus käytännössä kieltää, että ei saa olla miinoja, jotka sitten passiivisesti sinne maastoon levitetään. Kyllä ainakin puolustusvaliokunnassa, kun ollaan käyty keskustelua, ja jos puolustusvaliokunnan lausuntoa katsoo, niin kyllä siinäkin käsitellään tätä teknologiaa ja todetaan, että se on varmasti osa tulevaisuuden ratkaisuita. En oikein näe perusteita sille. Mutta hieman siitä, mitä piti sanoa, liittyen niihin julkisuudessa esiintyneisiin väitteisiin, että nyt marjanpoimijat olisivat jollakin tavalla vaarassa, sienestäjät, metsästäjät: Tämä argumenttihan ei kestä minkäännäköistä kriittistä tarkastelua. Ensinnäkään jalkaväkimiinoja ei levitetä miten sattuu, missä sattuu ja milloin sattuu, vaan niitä levitetään tilanteessa, jossa Suomi on käytännössä aseellisen hyökkäyksen kohteena ja jolloin pyritään torjumaan vihollisen liikettä tai vähintäänkin hidastamaan sitä, siis tilanteessa, jossa meidän kimppuun käydään. Onkin toivottavaa, että sen enempää marjastajat kuin sienestäjätkään eivät ole sillä hetkellä keräämässä suppilovahveroita, puolukoita tai mustikoita, kun vihollinen pyrkii etenemään niillä alueilla, joilla miinoja käytetään, siis taistelutilanteessa. Eivät sinne siviilit kuulu, eivät tietenkään. Tämä on ihan peruslähtökohta. Lisäksi on kuitenkin todettava se, että on hyvin todennäköistä, että mikäli Venäjä vastustaja olisi, niin he tulevat joka tapauksessa käyttämään niitä jalkaväkimiinoja — sen olemme nähneet. He eivät ole osa sopimusta ja toisaalta Ukrainassa käyttävät niitä systemaattisesti. Sitten yksi argumentti, mikä esiintyy keskustelussa heidän puoleltaan, jotka vastustavat sopimuksesta irtaantumista, on se, että ei voida mennä takuuseen siitä, etteikö teoreettisesti voisi tapahtua semmoinen tilanne, että nämä miinat aiheuttaisivat siviilivahinkoa. Tiedättekö, emme voi mennä minkään asejärjestelmän osalta käytännössä takuuseen, etteikö siitä voisi koitua vahinkoa, mutta siitä me voidaan mennä takuuseen, että jos meiltä puuttuu sellaisia asejärjestelmiä tai osia, jotka eivät pysty hidastamaan vihollisen liikettä tai tarjoavat viholliselle mahdollisuuden edetä nopeammin suoraan syvyyteen Suomeen, niin se tulee aiheuttamaan entistä enemmän siviiliuhreja. Ainakaan itse en halua olla osa sellaista päätöksentekoa, jossa mahdollistetaan viholliselle paremmat työkalut tunkeutua Suomen maaperälle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-06-16T17:22:20,2025-06-16T17:25:18,Hyväksytty,1.1 2025_67_166,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Harakka, ja sen jälkeen sitten puhujalistaan.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_167,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ilmeisesti täytyy vähän yrittää tarkentaa tätä näkemystäni siitä, mitä talousteoria sanoo tällaisesta tilanteesta. Crowd out ‑termihän on aivan yleisesti käytössä tilanteissa, joissa valtio omilla toimillaan suosii — tai tässä tapauksessa aikoo jopa valmistaa — teknisesti epäkelvompaa tuotetta kuin mihin Suomi teknologisella osaamisellaan ja resursseillaan kykenisi, jos tällainen markkina olisi olemassa ja jos olisi tahtoa esimerkiksi pysytellä Ottawan sopimuksessa. Tässä tapauksessa sitä kannustinta, joka mahdollistaa ja aidosti luo sen tilanteen, jossa se olisi kannattavaa siitä huolimatta, että kustannukset ja investoinnit ovat merkittäviä innovaatioista alkaen, ei nyt pääse syntymään. Voimme toki sanoa hurskaasti, että mikään ei estä rakentamasta älykkäitä ratkaisuja, [Puhemies koputtaa] mutta valtio nyt ikävä kyllä pikemminkin heikentää niitä kannustimia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-06-16T17:25:22,2025-06-16T17:26:34,Hyväksytty,1.1 2025_67_168,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Kiitoksia. — Puhujalistaan. — Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_169,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi. Vihdoinkin Suomi on siis irtisanoutumassa niin sanotusta Ottawan sopimuksesta. Itselleni on alun perinkin ollut mahdotonta ymmärtää, kuinka tähän sopimukseen ylipäätään koskaan lähdettiin, kun miettii, miten asemoidumme Euroopan kartalla. Jalkaväkimaamiina on aivan ylittämätön ase, kun tarkastellaan sen vaikuttavuutta sen hintaan nähden. Vuonna 2011 perussuomalaiset oli ainoa puolue, joka tässä salissa vastusti tähän sopimukseen lähtemistä. On hienoa jälleen nähdä, että sillä todella on väliä, minkä värinen hallitus tätä maata johtaa. Arvoisa puhemies! On päivänselvää, että maamiinat ovat vaarallisia ja voivat rampauttaa tai jopa tappaa. Näin on joka ikisen aseen kanssa. Sitä varten ne on suunniteltu. Niin raadolliselta kuin se kuulostaakin, ne on tarkoitettu ihmisten, eli tässä tapauksessa vieraan vallan jalkaväen, liikkumisen estämiseksi tai ainakin merkittäväksi vaikeuttamiseksi. Sota on julmaa, eikä se, että me luopuisimme aseistamme, muuta maailmaa aseettomaksi tai sodattomaksi. Ajatuskin siitä, että olisimme jonkinlainen mallimaa ja esimerkki Venäjän kaltaisille maille, on aivan järjenvastainen ja samalla hyvin vastuuton. Arvoisa puhemies! Paljon on nyt kuulunut kritiikkiä julkisessa keskustelussa, kuinka suomalaisten maamiinat ovat vaaraksi marjanpoimijoille tai muille luonnossa käyskentelijöille. On kuitenkin hyvä muistaa, että Suomen puolustusvoimat ei aseta maamiinoja metsiin summanmutikassa vaan sotatilanteessa tarkkaan harkiten ja sotastrategisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Miinojen paikat ovat tiedossa, ja ne voidaan raivata tarvittaessa pois, kun uhka poistuu. Suomen puolustusvoimat on vastuullinen toimija tässä. Jos pidämme aseen potentiaalia tappaa tai rampauttaa siviileitä kriteerinä kieltää se, niin meidän pitäisi varmaan luopua yhtä lailla rynnäkkökivääreistäkin. Tätä tuskin kukaan tässäkään salissa on esittämässä. Ajatuskin on lähinnä naurettava. Arvoisa puhemies! Olosuhteemme moneen muuhun Ottawan sopimuksessa mukana olevaan maahan verrattuna on aivan poikkeuksellinen. Meillä on todella pitkä yhteinen raja tälläkin hetkellä hyökkäyssotaa Euroopassa käyvän Venäjän kanssa. Tarvitsemme kaikki keinot käyttöön, jotta voimme torjua sen aiheuttaman uhan. Ottawan sopimuksesta irtaantuminen on yksi pieni, mutta kuitenkin tärkeä osa kokonaisuutta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-06-16T17:26:36,2025-06-16T17:30:05,Hyväksytty,1.1 2025_67_170,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_171,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Harakka hieman kriittiseen sävyyn totesi, että kenraalit käyvät aina edellisiä sotia. Itse näen suurempana uhkana sen, että poliitikot elävät haavemaailmoissa, joissa sotia ei enää lainkaan käytäisi, koska se on se vallitseva todellisuus, missä Suomikin eli 90-luvulta ehkä tuohon 2020-luvun taitteeseen asti. Nythän on pikemminkin kyse siitä, että nimenomaan ne kenraalit ovat tehneet omalta osaltaan uudelleenarviointia siitä, mikä on sodan luonne tässä ajassa, ja Suomessakin nimenomaan kenraalikunnasta on tullut sitä pohdintaa uusien ja myös vanhojen asejärjestelmien käytöstä. Nimenomaan Puolustusvoimain komentaja Jaakkola teki omalta osaltaan avauksen näihin jalkaväkimiinoihin ja Ottawan sopimukseen liittyen reilu puolisen vuotta sitten, ja se perustui nimenomaan arvioon siitä, millaista sotaa on käyty Ukrainassa Venäjän toimesta, siis massamaista jalkaväen käyttöä, johon jalkaväkimiina on yksi ratkaisu. Eli kenraalit ovat omalta osaltaan tehneet sitä arviointia, että tällaiselle aseelle voi olla meidän arsenaalissamme käyttöä, ja lopulta poliitikot päättävät siitä, rajoitammeko me vai irtaannummeko me näistä sopimuksista, jotka toimintaamme, aseistautumistamme, varautumistamme ja omalta osaltaan puolustustamme rajoittavat. Siksi on hienoa, että Suomen eduskunta näyttää nyt ottavan askeleen siihen suuntaan, että Ottawan sopimuksesta irtaudutaan. Sama päätös ja samoja linjauksia on jo tehty Puolassa, Latviassa, Liettuassa ja Virossa. Kaikkia näitä maita, Suomi mukaan lukien, yhdistää raja Venäjän kanssa, ja se on keskeinen syy siihen, minkä takia Ottawan sopimuksesta irtaudutaan. Näihin maihin nähden meidän tilanteemme on vielä siinä mielessä huolestuttavampi tai varteenotettavampi, että meidän maarajamme Venäjän kanssa on pidempi kuin Virolla, Latvialla, Liettualla tai Puolalla. Siksi meidän on huomioitava oma erityinen asemamme tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa ja irtauduttava Ottawan sopimuksesta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-06-16T17:30:05,2025-06-16T17:32:36,Hyväksytty,1.1 2025_67_172,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Mäkinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_173,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Haluan vielä todeta sen, että olen aivan samaa mieltä siitä, että jalkaväkimiina on kammottava ase ja se on kylvänyt paljon tuhoa konflikti- ja sota-alueilla. Ehkä on kuitenkin huomioitava se, ettei näiden miinoja ympäri maastoa sirotelleiden tahojen tarkoituksena ole ollut suinkaan suojella siviilejä. Samasta kertoo myös piittaamaton suhtautuminen ylipäätään miinojen raivaamiseen ja poistamiseen maa-alueilta. Eli tässä yhteydessä mielestäni on hyvin tärkeää ymmärtää, että Suomessa miinojen säilyttäminen on ollut ja tulisi jatkossakin olemaan vastuullista. Mahdollinen jalkaväkimiinojen käyttö itsessään tapahtuisi tarkasti säädellysti ja kansainvälisen humanitäärisen oikeuden periaatteita noudattaen. Miinojen käyttöä ohjaisivat tiukat ohjeistukset, joiden tavoitteena on estää vaikutukset siviiliväestöön ja varmistaa vastuullinen puolustuksellinen käyttö. Puolustusvoimat ei esimerkiksi asentaisi jalkaväkimiinoja normaalioloissa, vaan kaikki miinat olisi varastoitu koulutus- ja harjoitustoimintaa lukuun ottamatta. Ja mikäli niitä pakon edessä jouduttaisiin maahan kaivamaan, niiden sijainti olisi myös tarkasti tiedossa. Arvoisa rouva puhemies! Haluan loppuun kiinnittää vielä huomiota siihen, että Suomi todella tarvitsee nytten jalkaväkimiinojen tuoman suorituskyvyn osaksi asevoimiemme kokonaistyökalupakettia mahdollisimman pian, mutta pidemmällä aikavälillä on kuitenkin huomioitava, että Suomessa on myös tarvittavaa osaamista kehittyneempien jalkaväkimiinojen kehittämiseksi ja myös valmistamiseksi. Siksi on hyvä, että sopimuksesta irtaantumisen jälkeen Suomessa käynnistetään älykkäiden uuden teknologian miinojen kehitystyö yhteistyössä kotimaisen teollisuuden kanssa. Kuten puolustusvaliokunta omassa lausunnossaankin painotti, kansallisen turvallisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta on äärimmäisen tärkeää, että tämä tuotanto on nimenomaan kotimaista. Tähän työhön olen varma, että hallitus tarttuu, mutta tämä on myös työ, jota meidän täytyy tulevina vuosina yhteisesti jatkaa ja varmistaa tältä osin huoltovarmuuden toteutuminen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2025-06-16T17:32:36,2025-06-16T17:35:08,Hyväksytty,1.1 2025_67_174,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Piisinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_175,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Venäjän helmikuussa 22 aloittama laiton hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on jatkumo niille aggressiivisille toimille, jotka Venäjä käynnisti Georgiassa vuonna 2008 sekä Krimillä ja Itä-Ukrainassa 2014. Suomen on vaikea ennakoida tulevaa, ja siitä syystä on parasta pitää kaikki mahdollisuudet avoinna, myös jalkaväkimiinat. Ennen Ottawan sopimukseen liittymistä ja jalkaväkimiinojen käytön kieltoa ne olivat tärkeä osa Suomen puolustuksen selkärankaa, yksinkertainen, tehokas keino turvata rajamme ja läheistemme elämä. Ne sopivat juuri meille, asevelvollisuusarmeijalle, joka nojaa kansalaisten tahtoon puolustaa kotia ja isänmaata. Miinat eivät olleet yksin ratkaisu, mutta ne täydensivät muiden järjestelmien tehoa tavalla, jota ei ole voitu täysin korvata. Vaikka satoja miljoonia on sijoitettu vaihtoehtoihin, niiden suorituskyky ei välttämättä ole yltänyt samalle tasolle. Nyt kun nämä korvaavat järjestelmät alkavat vanhentua, seisomme jälleen saman kysymyksen edessä: kuinka turvaamme Suomen oikeasti ja konkreettisesti, jos joudumme koetukselle? Suomen metsät, suot ja kumpuileva maasto ovat aina antaneet hyvät mahdollisuudet kansallemme puolustautua, mutta ilman oikeita välineitä ne eivät pysäytä ketään. Jalkaväkimiinat ovat yksinkertainen keino hidastaa vihollista, ostaa aikaa, pelottaa hyökkääjää sekä suojella rakkaimpiamme. Jalkaväkimiinat eivät ole vain ruutia ja terästä. Ne ovat myös hiljainen viesti viholliselle: maamme rajojen yli ei marssita seuraamuksitta. Ne antavat isänmaan puolustajalle tärkeän mahdollisuuden valmistautua. Kun resurssimme ovat rajalliset ja itärajamme pitkä, tarvitsemme jokaista välinettä, joka tekee laajalla rintamalla puolustuksestamme uskottavan. Arvoisa rouva puhemies! Silloin kun koko kansamme turvallisuus on vaakalaudalla, emme voi kieltäytyä yhdestäkään keinosta puolustaa kotejamme, perheitämme ja vapauttamme. Jalkaväkimiinat eivät ole hyökkäyksen väline vaan turva, joka auttaa pientäkin kansaa ylivoimaisen uhan torjunnassa. Arvoisa rouva puhemies! Tulen äänestämään Ottawan sopimuksesta irtaantumisen puolesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-06-16T17:35:10,2025-06-16T17:38:02,Hyväksytty,1.1 2025_67_176,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Koulumies., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_177,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Terhi,Koulumies,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Minäkin haluan todeta, että tämä on erittäin hyvä esitys, ja olen erityisen iloinen siitä, että sitä on voitu viedä eteenpäin niin laajan yksimielisyyden ja yhteistyön merkeissä eri puolueiden välillä. Se lähettää viestin paitsi ulkomaille myös suomalaisille, että täällä kyetään tiukan paikan tullen tekemään päätöksiä maanpuolustuksen tehostamiseen liittyen ja Suomessa on turvallinen tulevaisuus. Siitä tulee tunne, että täällä kannattaa opiskella ja tänne kannattaa perustaa perhe ja kannattaa ostaa asunto ja Suomeen kannattaa sijoittaa. Eli on erittäin hyvä, että näitä tärkeitä, isoja päätöksiä on pystytty viemään eteenpäin tämmöisen yksituumaisuuden nimissä, ja kiitos siitä kaikille puolueille, jotka ovat tätäkin esitystä edistäneet.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Terhi Koulumies,1389,2025-06-16T17:38:02,2025-06-16T17:39:02,Hyväksytty,1.1 2025_67_178,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_179,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Vielä on pakko käsitellä tätä argumenttia, jossa väitetään taloustieteellisen käsitteen kautta, että nyt jos Suomi irtaantuu Ottawan sopimuksesta, joka meiltä tällä hetkellä kieltää jalkaväkimiinat, se ikään kuin syrjäyttäisi teknologisesti kehittyneemmät ratkaisut, mitä tulee esimerkiksi sulutteisiin. Olen tästä jyrkästi eri mieltä, koska nimenomaan Ottawan sopimushan kieltää meiltä kaikenlaiset jalkaväkimiinat. Eli nyt kun me vapaudumme sopimuksesta, niin sehän nimenomaisesti mahdollistaa sen, että esimerkiksi kotimaiset yritykset voivat suunnitella ja kehittää esimerkiksi semmoisia tulevaisuuden miinoja, älykkäitä miinoja, joita tällä hetkellä sopimuksen ollessa voimassa yritykset ja yhtiöt tai edes Suomen valtio, Puolustusvoimat, ei voi kehittää. Se on se etu tässä. Minkälaisia ne sitten voivat olla? Niissä on esimerkiksi jonkunnäköinen ratkaisu, joka käytännössä kuolettaa sen miinan jonkun ajan päästä. Vaihtoehtoisesti siihen voidaan liittää jotain sensoriteknologiaa, jolla voidaan sitten ympäristöä tarkkailla ja arvioida, mitä siellä tapahtuu, tai vaihtoehtoisesti ne ovat sellaisia, että se miina laukeaa vasta x ajan kuluessa tai kun tapahtuu jotain siinä ympäristössä, tai sitten siihen voidaan asentaa joitain erilaisia häirintäjärjestelmiä. Eli kyllähän tämä sopimuksesta irtaantuminen nimenomaan mahdollistaa teknologisesti kehittyneemmät ratkaisut. Mitä tulee näihin jalkaväkimiinoihin, niin eihän se mikään hopealuoti ole, eikä kukaan ole sellaista missään olosuhteissa väittänyt, vaan se on osa sitä kokonaismaanpuolustusta, yksi osa sitä, yksi pieni osa sitä, mutta erittäin tärkeä osa sitä. Kuten ollaan todettu, meidän naapurimme Venäjä käyttää jalkaväkimiinoja. Mikäli ajautuisimme sotaan heidän kanssaan ja he hyökkäisivät Suomen kimppuun, niin Venäjä tulisi käyttämään jalkaväkimiinoja. Halutaanko me olla suomalaisina päätöksentekijöinä vastuussa siitä, että meillä ei olisi käytössä vastaavaa järjestelmää, kun me tiedetään, mitä se aiheuttaa viholliselle? Se luo psykologisen pelotteen, se hidastaa vihollisen liikettä. Kuinka syvälle me halutaan päästää, etenkin kun nyt ollaan nähty se doktriini, millä Venäjä sotii Ukrainassa, eli laajamittainen massamainen jalkaväen käyttö, jossa ei välitetä uhreista, yhdistettynä siihen, että asutuskeskukset, joiden etäisyydelle tykistö saadaan, pommitetaan yksinkertaisesti kokonaan, pyyhitään pois? Kuinka lähelle me halutaan päästää heitä meidän kaupunkeja? Se on äärimmäisen hyvä kysymys. Jalkaväkimiinalla on hidastava vaikutus, ja sillä on pelotevaikutus, ja se on verrattain edullinen moneen muuhun asejärjestelmään verrattuna, joten se sopii hyvin osaksi meidän muita puolustusratkaisuita. Todellakin hyvä ratkaisu, kiitos siitä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-06-16T17:39:02,2025-06-16T17:41:52,Hyväksytty,1.1 2025_67_180,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_181,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tätä Ottawan sopimustakin edisti aikoinaan ikään kuin tällainen unelma aseettomasta maailmasta tai aseista riisutusta maailmasta, mutta siihenkin on todettava, että ei se ase itsessään tee maailmasta tai yhdestä maasta erityisen turvatonta tai turvattomuutta aiheuttavaa vaan tapa, jolla niitä aseita käytetään. Jokainen meistä ymmärtää, että kun Suomella on käytössään rynnäkkökivääreitä, tykistöä, hävittäjiä tai jalkaväkimiinoja, niiden käyttö on luonteeltaan hieman erilaista, kun verrataan esimerkiksi Venäjään. Aseenkäyttäjä aiheuttaa lähtökohtaisesti sen turvattomuuden ympärilleen, ja se, että turvalliset aseidenkäyttäjät riisuvat itsensä aseista, ei ole vastaus siihen, että turvattomuus maailmasta häviää. Niinhän tässäkin on pitkälti käynyt, että ne maat, jotka eniten maailmassa sotivat ja ovat keskeisiä tekijöitä sotien aiheuttamisessa maailmassa ja myös asetuotannossa maailmassa, nimenomaisesti ovat Ottawan sopimuksen ulkopuolella, kuten Yhdysvallat, Kiina, Venäjä. Sen sijaan demokraattiset länsimaiset valtiot, toki myös esimerkiksi useat afrikkalaiset valtiot, ovat liittyneet Ottawan miinakieltosopimukseen, hieman erilaisista lähtökohdista ja hieman erilaisista syistä, mutta erityisesti Suomen kannalta tämä päätös näyttäytyy jälkikäteen hieman kummalliselta — kuten myös Puolan, Baltian maiden ja Ukrainan näkökulmasta, jotka kaikki liittyivät sopimukseen samoihin aikoihin. Mielenkiintoista on myös nuorehkona kansanedustajana käydä läpi niitä pöytäkirjoja ja niitä keskusteluita, joita eduskunnassa on siis keskusteluissa käyty menneinä vuosikymmeninä. Kun Suomi ikään kuin ensimmäisen kerran antoi vihreää valoa Ottawan sopimuksen suuntaan vuonna 1997, niin jo nelisen vuotta myöhemmin käytännössä sanottiin, että päätös on jo tehty, vaikka soraääniäkin silloin kuului eduskunnassa. Vuonna 2004 toistettiin samaa: nyt meidän pitää olla johdonmukainen ulko‑ ja turvallisuuspolitiikassamme, koska aiemmissa ulko‑ ja turvallisuuspoliittisissa selonteoissa oli näytetty vihreää valoa, vaikka mitään virallista päätöstä ei vielä oltu tehty. Ja kun sitten lopulta vuonna 2011 Suomi päätti eduskunnan päätöksellä viimeisessä äänestyksessään liittyä virallisesti Ottawan sopimukseen, kuultiin jälleen se tuttu argumentti, että nyt ei voi enää perääntyä. Siis lähes 15 vuotta Suomessa toisteltiin ja hoettiin sitä samaa, että kun kerran on linjattu sen suuntaisesti, niin sen junan on annettava puksuttaa sitten maaliin asti ilman sitä puntarointia, mitä oltaisiin voitu tehdä esimerkiksi Georgian sodan jälkeen, jossa Venäjä loukkasi itsenäisen valtion suvereniteettia. Silloin olisi voitu tehdä johtopäätöksiä vielä, että 2011 ei oltaisi äänestetty jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen puolesta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-06-16T17:41:53,2025-06-16T17:45:12,Hyväksytty,1.1 2025_67_182,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_183,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Opposition vastalause Ottawan sopimuksesta irtautumisesta ei ole ymmärrettävää. Se jää kiinni vanhaan maailmaan, aikaan ennen vuotta 2022. Me emme elä enää siinä turvallisuusympäristössä, jossa sopimus aikanaan allekirjoitettiin. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut kaiken. Se on osoittanut, että kansainvälisiä sopimuksia ei kunnioiteta, ellei niiden tueksi ole todellista puolustuskykyä. Kysymys jalkaväkimiinoista ei ole vain sotilaallinen tai kansainvälinen kysymys: se on ennen kaikkea kysymys siitä, miten me suojelemme omaa maata, omaa väkeämme, kyliämme ja kotejamme. Kun maailma ympärillä muuttuu, meidän on muututtava sen mukana. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut, että vanhat uhkakuvat ovat jälleen totta. Se, mitä tapahtuu satojen kilometrien päässä itärajalta, ei ole enää kaukaista. Se on konkreettista, ja siihen on varauduttava. Moni meistä täällä tuntee Suomen maaseudun, sen metsät, pienet tiet, pellot ja kylät, jotka ovat osa tätä maata ja sen puolustusta. Jos pahin tapahtuisi, nämä alueet eivät ole vain kartalla: ne ovat etulinjaa. Meidän on kysyttävä, mitä keinoja meillä todella on niiden suojelemiseksi. Jalkaväkimiinat ovat osa sitä puolustuksellista keinovalikoimaa, jolla voimme hidastaa hyökkääjän etenemistä ja suojata omaa väestöämme. Ne eivät korvaa muuta puolustusta, mutta ne voivat täydentää sitä erityisesti silloin, kun puhutaan laajasta maantieteestä ja harvaan asutuista alueista. Tämä ei ole vain valinta aseiden puolesta vaan ihmisten puolesta. Oppositio väittää, että irtautuminen heikentää sääntöpohjaista järjestelmää, mutta kysyn, mitä järjestelmää. [Petri Honkosen välihuuto] Sitä, jota Venäjä on toistuvasti rikkonut Georgiassa, Krimillä ja nyt Ukrainassa. Me emme ole tätä järjestelmää rikkoneet: me reagoimme siihen, että sitä ei enää kunnioiteta. On naiivia ajatella, että Suomi voisi yksipuolisesti ylläpitää kansainvälistä oikeutta, jos emme samalla huolehdi omasta puolustuksestamme. Toiseksi väite siitä, että miinojen käyttö olisi vastuutonta tai automaattisesti epäinhimillistä, ei kestä tarkastelua. Suomi ei ole hyökkäämässä mihinkään. Me puhumme puolustuksesta, siitä, että jos joku astuu meidän maaperällemme, niin meillä on keinot estää se. Jalkaväkimiinat eivät ole itsetarkoitus vaan osa laajempaa puolustuskykyä, jota myös Nato meiltä odottaa. Kolmanneksi vastalauseessa maalataan kuvaa, jossa Suomi menettää maineensa ja uskottavuutensa, mutta todellisuudessa liittolaisemme ymmärtävät tilanteen varsin hyvin. Baltian maat ovat jo irtautuneet sopimuksesta, Puola on seuraamassa perässä. Me emme ole yksin. Me olemme osa yhteistä puolustusta, joka perustuu realismiin, ei toiveajatteluun. Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuus ei voi nojata pelkkiin sopimuksiin, joita vastapuoli ei kunnioita. Meidän on varauduttava pahimpaan, jotta sitä ei koskaan tapahtuisi. Siksi kannatan mietintöä ja vastustan opposition vastalausetta. [Petri Honkonen: Edustaja Seppänen viime viikollakin kannatti opposition vastalausetta!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-06-16T17:45:15,2025-06-16T17:48:57,Hyväksytty,1.1 2025_67_184,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_185,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä salissa on käyty muun muassa rajaturvallisuuslaista keskusteltaessa paljon keskustelua siitä, mikä on Venäjän edun mukaista ja mikä toiminta ei olisi Venäjän edun mukaista. Muistelen näissä keskusteluissa erityisesti vasemmistoliiton riveistä kuullun väitteitä siitä, että esimerkiksi rajaturvallisuuslaki, joka mahdollistaa Suomen nimenomaan vastaavan Venäjän vihamieliseen painostukseen omalla itärajallamme, olisi itse asiassa Venäjän etujen mukainen. Hieman samanlaista sävyä näen myös vasemmistoliiton vastalauseessa tätä jalkaväkimiinakiellosta irtautumista kohtaan ja sitä koskien. Siinäkin viitataan, että sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen haastaminen esimerkiksi miinakiellosta irtautumalla jollain tavalla edistäisi Venäjän etua. Itse kuitenkin ajattelen, että kun Suomi irtautuu nimenomaan jalkaväkimiinakiellosta, se on voimakas toimi Venäjän etuja vastaan, siis jos Venäjän etu on suunnata aggressiota Suomea vastaan. Eli oli sitten kyse rajaturvallisuuslaista tai miinakiellosta irtautumisesta, nehän ovat toimia, joilla me nimenomaan tätä sääntöpohjaista maailmanjärjestystä omalta osaltamme muokatessamme olemme vastaamassa Venäjän aggressioihin, tai siihen jos se edes suunnittelisi kohdentavansa aggressioita meitä kohtaan. Samoin on silloin kun Suomi on tehnyt puolustuspanostuksia, kun me olemme tehneet hävittäjähankintoja, ja itse asiassa kaikissa näissä kysymyksissä — itärajan sulku, rajaturvallisuuslaki, puolustushankinnat, hävittäjähankinnat, toisaalta jalkaväkimiinojen kiellosta irtautuminen — vasemmistoliitto on kaikista voimakkaimmin vastustanut. Jos tämä puolue on se, joka puhuu täällä Venäjän edusta ja esittää muiden sitä palvelevan, niin pidän sitä hieman hämmentävänä. ", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+14.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-06-16T17:48:58,2025-06-16T17:51:18,Hyväksytty,1.1 2025_67_186,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Ensimmäisen puheenvuoron pitää edustaja Hänninen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_67_187,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tänään käsittelemme hallituksen esitystä, jolla muutetaan biopolttoaineita, bionesteitä ja biomassapolttoaineita koskevaa lakia sekä kumotaan yksi säännös uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetusta laista. Kyse on ennen kaikkea teknisestä mutta erittäin tärkeästä lainsäädäntöuudistuksesta. Tämän esityksen tavoitteena ei ole perääntyä ympäristövastuustamme. Tavoitteena on saattaa Suomen lainsäädäntö vastaamaan EU:n uusiutuvan energian direktiivin, RED III:n, vaatimuksia ja turvata se, että uusiutuvat polttoaineet lasketaan jatkossakin osaksi Suomen ilmastotavoitteita ja ‑velvoitteita. Arvoisa puhemies! Tämä lakiuudistus ei ole yksittäinen toimi vaan osa laajempaa siirtymää kiertotalouteen. Kiertotalous ei ole tulevaisuuden idea tai jotain kaukaista. Se on jo käynnissä oleva todellisuus, jota meidän tarvitsee yhä voimakkaammin edistää. Siksi meidän on lainsäädännössä mahdollistettava, että kaikki käytössämme olevat raaka-aineet kiertävät tehokkaasti, vastuullisesti ja kestävästi. Uudistus tuo mukanaan muutoksia, joilla tämä mahdollistetaan. Esityksen mukaan kansallisella järjestelmällä voitaisiin jatkossa osoittaa myös muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden vaatimustenmukaisuus. Tällaisia ovat esimerkiksi vetypohjaiset polttoaineet, jotka ovat tärkeä osa puhdasta siirtymää. Tämä lisää luottamusta markkinoilla ja vauhdittaa uuden teknologian käyttöönottoa niin liikenteessä kuin teollisuudessa. Arvoisa puhemies! Kannatan tätä esitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+15.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-16T17:51:36,2025-06-16T17:53:52,Hyväksytty,1.1 2025_67_188,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_189,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Ei nyt sali ihan vielä kokonaan tyhjentynyt. Hallituksen sanat ja teot ovat jälleen ristiriidassa. Sitä ne ovat tällä kertaa ja jälleen biokaasutuotannon suhteen. Hallitusohjelmassa luvataan kehittää ja käynnistää biokaasutuotantoa sekä monipuolistaa biokaasun käyttöä. Nyt käsiteltävänä oleva lakiesitys toimii kuitenkin juuri päinvastoin. Se vaikeuttaa ja kankeuttaa pienimuotoista energiantuotantoa, ja erityisesti se tekee sitä maaseudulla. Hallituksen lakiesitys liittyy EU-lainsäädännön toimeenpanoon, ja sen tavoitteena on varmistaa, että biopolttoaineet ja ‑nesteet tuotetaan kestävästi — erinomainen tavoite. Kestävyystavoite on luonnollisesti kannatettava, mutta hallituksen valitsema toteutustapa ei ole järkevä eikä siten kannatettava. Esityksen mukaan 7,5—20 megawatin sahalaitokset joutuvat niin sanotun todentamismenettelyn piiriin, eli ne joutuvat todentamaan käyttämiensä polttoaineiden, kuten purun, kuoren ja hakkeen, kestävyyden. Kyse on puunjalostuksen sivuvirroista, kestävästä polttomateriaalista. Arvoisa puhemies! Näin raskaan ja kalliin hallintotaakan asettamisesta yrityksille on vaikea löytää mielekkyyttä. Pelkästään ensimmäisen vuoden kustannukset todentamisesta ovat arviolta 13 500 euroa yritystä kohden ja vuosittaiset kulut sen jälkeen 7 000—8 000 euroa. Tämä on monelle pienelle toimijalle liikaa, ja vielä useammalle se on vähintäänkin kohtuutonta. Tästä syystä keskusta esittää, että hallitus valmistelee viipymättä uuden kevyemmän todentamismenettelyn alle 20 megawatin laitoksille. Odotamme sellaista mallia, joka tukee uusiutuvaa energiantuotantoa eikä tukahduta sitä byrokratiaan. Arvoisa puhemies! Hallitus kyllä esittää helpotuksia alle kahden megawatin laitoksille, mutta valikoiden. Esityksen mukaan kokonaislämpöteholtaan alle kahden megawatin laitosten hallinnollista taakkaa kevennetään siten, että niiden ei tarvitse tehdä todentamista. Hallituksen esitys ei kuitenkaan koske biokaasulaitoksia, joita valtaosa alle kahden megawatin ja sitä pienemmistä laitoksista on. Tämä on täsmäisku maatilojen biokaasutuotannolle. Hallitus teki vuosi sitten linjauksen, jonka mukaan kestävyyden todentaminen on edellytys verohyötyjen saamiselle. Maatilojen biokaasulaitokset siis velvoitetaan kalliiseen ja raskaaseen byrokratiaan samalla, kun muut mittakaavaltaan pienet laitokset väistävät todentamismenettelyn. Tilanne on hyvin erilainen esimerkiksi länsinaapurissamme. Ruotsissa ei ole veroseuraamuksia maatilojen biokaasulaitoksille eikä liioin todentamisvaatimuksia. Viime vuoden lopulla Euroopan komissio vahvisti, että todentaminen ei ole välttämätöntä. Maatilatasoisten biokaasulaitosten verovapaus on EU:n valtiontukisääntöjen mukainen ilman todennustakin. Ruotsissa ja useimmissa EU-maissa maatilojen biokaasutuotanto on verotonta, Suomessa ei. Tämän lakiesityksen myötä vaarana on, että Suomi vesittää omat tavoitteensa biokaasutuotannon kasvattamisesta. Uusiutuvan energian edistäminen ei tapahdu pelkillä hallitusohjelman kirjauksilla. Ne toteutuvat sillä, että lainsäädäntö luo edellytyksiä ja kannustimia, ei esteitä. Mielenkiintoista tässä on se, että aiemmin niin kovin voimakkaasti erilaista EU-sääntelyä erityisesti vastustanut toiseksi suurin hallituspuolue on nyt monta kertaa mennyt EU-sääntelyn taakse — mutta niin ne ajat muuttuvat. Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella esitän keskustan vastalauseen eli vastalauseen numero 1 mukaisesti hyväksyttäväksi kolme lausumaa: ”1. Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee viipymättä tarvittavat esitykset, joilla luodaan uusi kevyempi todentamismenettely alle 20 megawatin laitoksille. 2. Eduskunta edellyttää, että hallitus kohdistaa Energiavirastolle julkisen talouden suunnitelmassa kaavailtua lisärahoitusta käsittelyaikojen nopeuttamiseen. 3. Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää vielä mahdollisuutta siirtymäaikoja koskevien säännösten pidentämiseen.” — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+15.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-06-16T17:53:55,2025-06-16T17:58:12,Hyväksytty,1.1 2025_67_190,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Honkonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_191,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kaikki ne keinot, joilla me voimme tehdä Suomen vähemmän riippuvaiseksi ulkomaisesta energiantuotannosta ja lisätä omaa energiaomavaraisuuttamme, ovat tärkeitä, ja ne ovat jopa välttämättömiä varsinkin tässä maailmantilanteessa, ja tietysti myös niin sanottuina parempina aikoina ne olisivat ja ovat olleet. Nyt tässä edellä edustaja Kallio kävi tätä keskustan vastalauseen mukaista linjaa läpi. Itse kaasuautoilijana ja muutenkin kotimaisen hajautetun energiantuotannon ystävänä kannatan näitä edustaja Kallion äsken tekemiä keskustan vastalauseen mukaisia lausumaehdotuksia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+15.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-06-16T17:58:12,2025-06-16T17:59:05,Hyväksytty,1.1 2025_67_192,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_193,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Todellakin tämä nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys on aivan järkyttävä. Tässä näemme synkimmillään, mitä Euroopan unionin hallinnoinnin lisääminen käytännössä on. Tämähän alkaa muistuttaa erästä edesmennyttä valtiota, jossa todella kaikki oli valtion kontrolloimaa, piti tehdä ilmoituksia, piti maksaa maksuja, ja kaiken sen jälkeen oli jäljellä vain höyryävät rauniot. Elikkä tässähän mennään nyt siihen, että suomalainen bioenergian tuottaja ja pienvoimalaitokset alistetaan tämmöiselle järjettömälle Euroopan unionin kontrollille, viranomaiskontrollille, josta seuraa sitten se, että sekin vähä kannattavuus, mitä siinä bioenergian tuotannossa on, varmasti menetetään hallinnollisina maksuina. Ja ajatelkaapa, hyvät ystävät, sitten sitä lopputulosta: kun tämä hallinto on saatu rakennettua ja sinne tulee semmoinen oikein yli-innokas tarkastaja, joka alkaa tarkastella jopa ruuvien asentoja siellä voimalaitoksen kattilan ympärillä, että ovatko ne oikeassa asennossa, taikka jotain muuta simputusta, mitä suomalaiseen viranomaistoimintaan ikävä kyllä monesti on liittynyt, että mennään pieniin yksityiskohtiin, jotka aiheuttavat sitten valtavaa vahinkoa sille yrittäjälle, niin yrittäjähän väsyy siihen, ja kun rahat ovat loppu, niin se on entinen firma ja työntekijät ulos, ja jälleen Suomi hävisi sen pelin. Elikkä tämä on aivan järkyttävää toimintaa. Ja katsokaa, mitä Euroopan unionista seuraa tämän jälkeen: Sieltä on tulossa ennallistaminen, arvion mukaan jopa 800 miljoonaa joutuu valtio käyttämään vuodessa rahaa siihen. Ennallistamissuunnitelman pitää olla keväällä 2026 valmis, ja käytäntöä sitten syksyllä lähdetään toteuttamaan. Sen jälkeen sitten tulee metsäkato, joka koskee nimenomaan uusiutuvaa energiaa, koska jos sieltä jonkun kalikan poltat vahingossa väärällä tavalla, niin saattaa sakkoa paukahtaa, ja sitten tulee vielä monitorointia, jolla metsien tietoja kerätään. Arvoisa rouva puhemies! Iloitsen itse siitä, että olin viikonloppuna pinoamassa omistamiani koivuhalkoja ja taidanpa keritä saada ne pinoon, ennen kuin tämä RED-direktiivi tulee voimaan, ettei se EU-tarkastaja iske minun halkopinolleni. No, voin sen luvata, arvoisa rouva puhemies, että niillä koivuhaloilla kyllä lämmitetään kotini saunaa ja leivinuunia, niin että niihin ei parane kyllä EU-tarkastajan tulla. Kyllä se menee ihan oman kodin hoitamiseen, ja uskoakseni se edelleen tässä Euroopan unionissa ja tässä rakkaassa isänmaassa on laillista eikä tarvitse maksaa sakkoja.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+15.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-06-16T17:59:05,2025-06-16T18:01:32,Hyväksytty,1.1 2025_67_194,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteesta. — Keskustelu alkaa. Edustaja Honkonen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_67_195,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kävin tämän hallituksen esityksen ensimmäisessä käsittelyssä lävitse siihen liittyviä hyviä puolia, joten keskityn nyt vain niihin huonoihin. Keskusta ei kannata tätä lakiehdotuksen hyväksymistä hallintovaliokunnan mietinnön mukaisesti muun muassa seuraavista syistä: Tässä valtion aluehallinnon uudistuksessa on kyse isoista kysymyksistä. Tässä on kyse ensinnäkin siitä, kuinka valtio on läsnä eri alueilla, eri maakunnissa, kuinka palvellaan yrityksiä, kuinka sujuvoitetaan erilaisia lupaprosesseja ja ylipäätänsä kuinka valtionhallinto suhtautuu ihmisiin, onko se ihmisiä varten vai jotakin muuta varten, esimerkiksi hallintoa itseään varten. Valitettavasti nyt näyttää siltä, että nämä hallitusohjelman hyvät tavoitteet yritystoiminnan edistämisestä, erilaisten lupa‑ ja hallintoprosessien sujuvoittamisesta eivät tässä esityksessä tule toteutumaan. Lisäksi myöskin tämä valtion aluehallinnon, siis nykyisten ely-keskusten ja aluehallintovirastojen, alueellinen läsnäolo varsinkin Itä-Suomessa mutta myös monilla muilla Suomen alueilla tulee merkittävästi heikkenemään, ja Suomi ei tässä kohtaa ole tasa-arvoinen ja Suomea ei kohdella tasapuolisesti. Tämä on ehkä toinen niistä keskeisistä syistä, minkä takia emme tätä lakiehdotusta voi keskustassa kannattaa. Toinen iso kokonaisuus on tämä ympäristöhallinto, kuinka tässä nyt ympäristöhallintoa ollaan sitten uudistamassa. Tässä esityksessähän tehdään sinänsä hyvä asia eli se, että kootaan näitä lupa‑ ja valvonta-asioita yhtenäiseen Lupa‑ ja valvontavirastoon, ja tarkoituksena on valtakunnallisesti näitä lupakäytäntöjä yhdistää. No, nyt on kuitenkin isona pelkona se, että ennen kaikkea näissä ympäristöllisissä luvissa ja erilaisissa maankäyttöön ja ympäristövaikutuksia omaavaan toimintaan liittyvissä luvissa tämä lupakynnys tulee merkittävästi nousemaan, eli entistä vaikeampi on saada ympäristölupaa tai muita lupia sellaiseen toimintaan, jolla näitä ympäristövaikutuksia on. Tämä tulee olemaan todella, todella vaikea asia monille suomalaisille yrityksille ja tulee myöskin talouskasvua hidastamaan ja työllisyyttä heikentämään, pahoin pelkään, varsinkin Etelä-Suomen ulkopuolella tuolla maakunnissa. Ihmettelen kyllä, mitenkä tällaista esitystä voidaan viedä eteenpäin, vaikka hallitusohjelman tavoitteet ovat täysin toisenlaiset. Tähän esitykseenhän on leivottu sisälle myös todella erikoinen ja mielestämme todella vaarallinen rakenne. Nimittäin tähän uuteen Lupa‑ ja valvontavirastoon perustetaan niin sanottu yleisen edun valvonnan yksikkö, ja tämän yksikön yksinomaisena tehtävänä on valvoa ympäristön yleistä etua. Tällä yksiköllä olisi itsenäinen puhevalta yleisen edun valvonnan asioissa viraston sisäisissä menettelyissä. Tämä siis tarkoittaa, että tämä viraston sisällä oleva yksikkö käyttää isoa puhevaltaa ympäristöä koskevissa asioissa sen yksikön sisällä. Tämähän tarkoittaa sitä, aivan kuten perustuslakivaliokunnalle antamassaan lausunnossa professori Martti Häkkänen on todennut, että tämän yksikön ja ennen kaikkea sille yksikölle annettavan valitusoikeuden varsinainen merkitys tulee olemaan huomattavasti suurempi kuin mitä tässä laissa säädetään — vaikka nyt hallintovaliokunta tähän tekikin tiettyjä muutoksia. Nimittäin tällä yksiköllä olisi ensinnäkin oikeus valittaa tämän saman viraston, jossa tämä yksikkö toimii, tekemistä päätöksistä. Mutta ehkä vielä vaikeampi ja haastavampi kokonaisuus on, että tämä yleisen edun valvonnan yksikkö käyttää ympäristöasioissa todella isoa valtaa siellä viraston sisällä. Professori Häkkänen totesi perustuslakivaliokunnalle lausunnossaan: ”Valitusoikeuden tosiasiallisen merkityksen kannalta on kuitenkin olennaista se, että valitusoikeuden olemassaolo luo tosiasiassa yleisen edun valvontayksikön kannanotoille jo lupavaiheessa painavan roolin. Jos niitä ei oteta huomioon, on lupapäätöksen tekijän kannalta silloin ’uhkana’ se, että valvontayksikkö tulee valittamaan päätöksestä, ellei kannanottoja ole riittävällä tavalla otettu huomioon.” Eli tämä valta, jota tämä yksikkö tulee käyttämään, on käytännössä huomattavasti isompi. Sitten professori Häkkänen toteaa edelleen: ”Todennäköisesti yleisen edun konkreettinen sisältö tullaan suurelta osin määrittelemään siinä viraston sisäisessä lupamenettelyprosessissa, jossa lupa‑ ja valvontaviraston lupia myöntävä osasto kuulee yleisen edun valvontayksikköä.” Tämähän tarkoittaa siis sitä, että se, mitä tämä ympäristön yleinen etu tarkoittaa, määritellään siellä viraston sisällä. Se ei perustu kaikilta osin lakiin eikä asetuksiin, vaan se määritellään siellä viraston sisällä. Nämä asiathan ovat tunnetusti sellaisia, että niissä hyvin paljon sivutaan myös ei-tieteellistä totuutta, ja on myös hyvin paljon poliittisia näkemyksiä, jotka näihin vaikuttavat. Tätä pidämme todella vaarallisena niiden kansalaisten, yritysten oikeusturvan kannalta, jotka hakevat näitä lupia esimerkiksi omaan yritystoimintaansa, maatalouteen, ja kunnat hakevat lupia tiettyihin toimintoihin. Pidämme tätä todella vaarallisena monella tavalla kansalaisten, yritysten oikeusturvan ja oikeusvaltion toimivuuden ja sen kannalta, mitenkä viranomaiset käyttävät valtaa suhteessa kansalaisiin. Muutkin asiantuntijat perustuslakivaliokunnan käsittelyssä pitivät tätä menettelyä todella poikkeuksellisena suomalaisessa lainsäädännössä, siis että tulee viranomaisen sisäinen valitusviranomainen. Sitä pidettiin todella poikkeuksellisena, näin perustuslakivaliokuntakin totesi. Siitä huolimatta [Puhemies koputtaa] — arvoisa rouva puhemies, päätän juuri — hallitus ei halunnut, vaikka perustuslakivaliokunta omassa lausunnossaan näin totesi, muuttaa tätä lakiesitystä täysin tältä osin. Tämän johdosta, arvoisa rouva puhemies, tämän edellä sanotun perusteella ehdotan keskustan vastalauseen numero 1 mukaisesti näiden lakiehdotusten hylkäämistä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+16.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-06-16T18:02:02,2025-06-16T18:09:20,Hyväksytty,1.1 2025_67_196,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,Edustaja Kaunistola., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_197,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on tosiaan aluehallintouudistus, jossa muodostetaan valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä uuteen valtakunnalliseen virastoon, ja lisäksi tässä muodostetaan kymmenen uutta alueellista elinvoimakeskusta. Tärkeää onkin tavoitella lupien käsittelyn valvonnan yhdenmukaistamista ja yhdenvertaisuutta maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Huomioitavaa on, että palveluprosessien kehittämisen tarkoitus on myös vähentää byrokratiaa ja nopeuttaa asiointia sekä parantaa tätä kansalaisten oikeusturvan näkökulmaa. Tällä uudistuksella on myös mahdollista saada kauan kaivattua yhden luukun lupaprosessien kehittämistä sekä vahvistettua taloudellista kestävää kasvua. Näitä on kovasti kaivattu uudistuksissa. Myös huomioitavaa on, että uudistuksella ei tavoitella niitä henkilöstövähennyksiä, ja se on tärkeää varsinkin tuhansille työntekijöille, joita tämä uudistus koskettaa. Keskeistä ja hyvää uudistuksessa on mielestäni se, että alueellisen läsnäolon ja alueiden erityispiirteiden tuntemuksen merkityksellinen rooli on tunnistettu ja elinvoimakeskusten toiminnan lähtökohtana on alueellisuus. Uudistuksella tavoitellaan vahvoja alueellisia elinvoimakeskuksia, joiden tarkoituksena on nimenomaan tukea tätä alueellista elinvoimaa. Uudistusta toteutetaankin virastojen toimipaikkaverkostoa muuttamatta, jotta voidaan varmistaa virastojen alueellinen läsnäolo ja asiantuntijuus. Meidän onkin pidettävä tiukasti kiinni siitä, että elinvoimakeskuksissa säilyy tasapainoisuus maakuntien välilläkin. Arvoisa puhemies! Meillä on käsissämme merkityksellinen uudistus, jossa on paljon potentiaalia hyvään. Nyt meidän on vaan varmistettava, että sen vieminen maaliin onnistuu mahdollisimman hyvin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+16.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-06-16T18:09:21,2025-06-16T18:11:22,Hyväksytty,1.1 2025_67_198,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_199,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän tässä ihan aluksi edustaja Kaunistolaa erinomaisesta puheenvuorosta tästä isosta asiasta. Hän on nähnyt nämä laajat kokonaisuudet tästä, ei niitä pieniä yksityiskohtia, joita vielä ei edes ole. Eli tänään eduskunnassa on käsittelyssä kokonaisuus, valtion aluehallinnon uudistus. Kyseessä on hallituskauden merkittävin hallintorakenteellinen uudistus, jolla rakennetaan uutta toimintatapaa koko maahan. Tavoitteena on yksinkertaisesti rakentaa parempaa palvelua, sujuvampaa hallintoa ja tehokkaampaa viranomaistyötä koko Suomessa. Haluamme vahvistaa talouden kestävää kasvua yhdenmukaistamalla lupa- ja valvontakäytäntöjä sekä sujuvoittamalla prosesseja ja palvelua. Arvoisa puhemies! Kannatan tätä esitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+16.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-16T18:11:22,2025-06-16T18:12:22,Hyväksytty,1.1 2025_67_200,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_201,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyseessä on tosiaan valtavan suuri hallinnollinen uudistus, jossa aluehallintovirastot, ely-keskusten ympäristöasioiden vastuualueita sekä Valviran lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä kootaan uuteen perustettavaan valtakunnalliseen Lupa- ja valvontavirastoon. Uudistus koskee yhteensä 4 600:aa työntekijää. Kuten asian ensimmäisessä käsittelyssä totesin, esityksen tavoitteet ovat sinänsä kannatettavia. Uudistus selkeyttää virastorakennetta ja tehtävänjakoa valtionhallinnossa, vähentää tehtävien päällekkäisyyttä ja mahdollistaa palveluiden tuottamisen vaikuttavammin, yhdenvertaisemmin, tehokkaammin ja laadukkaammin. Edellisessä käsittelyssä esitin pykäliin muutoksia, jotta viranomaisen oikeutta valittaa päätöksistä ei olisi rajattu ja ympäristöperusoikeuksien toteutuminen olisi näin voitu paremmin turvata. Toisin kuin keskusta täällä esitti, vihreät pitävät erittäin tärkeänä ja perusteltuna, että aluehallintouudistuksessa turvataan ympäristöperusoikeuksien toteutuminen perustamalla erillinen yleisen edun valvontayksikkö, jolla on valitusoikeus. Luvituksen sujuvoittamisessa on keskeistä varmistaa, että se ei johda ympäristönsuojelun tason heikentymiseen. Nyt näin uhkaa käydä, kun hallitus on rajaamassa viranomaisen oikeutta valittaa päätöksistä. Tämä on nyt toimeenpanossa tärkeä huomioida, kun valitusoikeuteen liittyvät pykälämuutosesityksemme eivät saaneet enemmistön kannatusta. Arvoisa puhemies! Keskityn nyt tässä toisessa käsittelyssä huoleen resurssien riittävyydestä tämän valtavan uudistuksen läpiviemiseen, mihin liittyen vastalauseeseemme liittyy myös lausumaesitys. Vaikka aluehallintouudistusta ei tehdä säästöjen takia, niin se kuitenkin toteutetaan tilanteessa, jossa valtionhallintoon kohdistuu merkittäviä säästötoimia. Ilmeinen riski on, että voimavarat eivät riitä tehokkaaseen valvontaan, yleisen edun turvaamiseen ja palveluiden saatavuuden varmistamiseen. Tämä huoli liittyy ympäristöhallinnon lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja kulttuuriin liittyviin palveluihin, niiden valvontaan ja järjestämiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan viranomaisrakenne tässä esityksessä selkeytyy, ja se on sinänsä hyvä asia. Tavoitteena on yhdenmukaistaa ja sujuvoittaa lupa- ja valvontakäytäntöjä ja edesauttaa myös nykyistä nopeampaa ja asiantuntevampaa asioiden käsittelyä. Uudistuksen nopea voimaantulo ja riittämättömät resurssit voivat kuitenkin vaarantaa muutosten asianmukaisen toteuttamisen ja sillä tavoiteltujen hyötyjen saavuttamisen. Etenkin haavoittuvassa asemassa olevien potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien toteutumiseen tulee kiinnittää huomiota ja varmistaa valvonnan riittävät voimavarat. Myös varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja kulttuurin osalta laillisuusvalvonnan ja ohjauksen keskittämisellä voidaan edistää lupa- ja valvontatoiminnan käsittelyprosessien valtakunnallista yhdenmukaisuutta, mutta tässäkin se, että saavutetaan nämä asetetut tavoitteet, edellyttää riittäviä henkilöstövoimavaroja erityisesti siirtymävaiheessa. On tärkeätä, että uudistuksen vaikutuksia ja tavoitteiden toteutumista seurataan laajasti eri toimialoilla ja että ennen kaikkea ryhdytään myös sitten tarvittaessa toimiin riittävien voimavarojen varmistamiseksi, jotta yleinen etu ja palveluiden saatavuus voidaan turvata. Arvoisa puhemies, tästä syystä teen vastalauseen 2 mukaisen lausumaesityksen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+16.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-06-16T18:12:26,2025-06-16T18:16:08,Hyväksytty,1.1 2025_67_202,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,Edustaja Kurvinen poissa. — Edustaja Kontula., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_203,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ei valiokunnan mietinnön lausumaehdotus aivan huono ole. Se menee oikeaan suuntaan, mutta jää vähän veteläksi. Tästä syystä kannatan edustaja Elon esityksen sisältämää lausumaehdotusta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+16.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-06-16T18:16:15,2025-06-16T18:16:35,Hyväksytty,1.1 2025_67_204,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_205,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä valtion aluehallinnon uudistusprojekti on kyllä jotain aivan ennenkuulumatonta. En olisi koskaan voinut kuvitella, että tällaisen joutuu vielä kansanedustajana näkemään. Ollaan keskittämässä yhteen virastoon valtava määrä hallintoa, mikä varmasti tulee johtamaan siihen, että kaikki tuolla maaseudulla esimerkiksi metsien käyttöön tai yleensä luonnonvarojen käyttöön liittyvät hankkeet tulevat törmäämään kuin seinään. Ja kun vielä luodaan hallinnon sisälle, viraston sisälle, itsenäinen valitustoimielin, niin sehän tarkoittaa käytännössä sitä, että ei ole semmoista hanketta, mitä se ei pysty pysäyttämään. Nyt kun katsotaan tätä Suomen taloudellista tilannetta ja me rakennamme valtavaa valtavaa hallintokombinaattia... Niin kuin aikoinaan Venäjällä oli tämä Gosplan, valtion suunnittelutoimisto, joka oli valtio valtion sisällä, niin tässä luodaan juuri samanlainen Tampereelle. Aivan valtava virasto, jolla on aivan ylivertaiset oikeudet pysäyttää mikä tahansa, vaikka voimalaitoshanke taikka biokaasuhanke taikka navetan rakentaminen taikka pienen sahalaitoksen rakentaminen, mikä tahansa. Aivan täydellistä mielivaltaa. Henkilön mielipide riittää siihen, että toteaa, että tämä on laiton, ja sitten pannaan valitus päälle siitä. Muistutan, arvoisat edustajakollegat, siitä erään yrittäjän kohtalosta, kun hän kuivike- ja kasvuturvetta nostaa omistamaltaan suoalueelta ja 16 vuotta kesti luvan saaminen. Eihän tämä ole tätä päivää, hyvänen aika. Meillä jatkuvasti puhutaan tässä talossa eri yhteyksissä, kun valtion budjetti on raakasti miinuksella ja joudumme ottamaan toistakymmentä miljardia euroa velkaa, että meidän on kevennettävä hallintoa ja saatava asianmukaiset päätökset, joilla yrittäjät voivat toimia ja investoida omaan yritykseen tai peräti perustaa uusia yrityksiä. Me puhumme koko ajan siitä, että meidän pitää tehdä tämä järjestelmä nopeammaksi ja tuottavammaksi, mutta nyt olemme luomassa semmoista jättiläismöhkälettä, oikein hallintopalatsia, joka on kaikkien palatsien kruunaamaton kuningas. Tällaisilla valtaoikeuksilla varustettu porukka, jossa istuu virkamiehen paikalla oikein kielteisesti kaikkeen yritystoimintaan suhtautuva henkilö, pystyy pysäyttämään ihan minkä tahansa hankkeen, ja yrittäjä ja tavallinen Suomen kansalainen on täysin avuton. Mitä tulee tämän hallituksen esityksen tekijöihin, niin kun olen kuullut nyt näitä kokoomuksen puheenvuoroja, täytyy vain ihmetellä, oletteko te ihan oikeasti tosissanne. Teidänhän pitäisi olla tämän maan yritystoiminnan kannattajana numero yksi aivan omaa luokkaanne. Meitä keskustalaisia on moitittu, että me emme ole yritysystävällinen puolue, mutta nythän te ajatte kaikki nämä pienet yritykset aivan polvilleen, kun eiväthän ne tämän jälkeen saa mistään lupia enää. Ja vielä suurempi ihme minusta on, että perussuomalaiset ovat tässä mukana. Kyllä ovat kielikuvat muuttuneet viime hallituksen menosta aivan täysin nurin niskoin. Siitä huolimatta, arvoisa rouva puhemies, kannatan lämpimästi edustaja Honkosen tekemiä erinomaisia esityksiä, ja toivon, että tällainen lakiesitys, mitä nyt käsittelemme, kumotaan vaikka jollakin ihme silmänkääntötempulla, koska tällä keinoin Suomessa se tavoite, mihin me pyrimme nyt, Suomen kansantalouden parantamiseen, [Puhemies koputtaa] kyllä tuhoutuu aika pitkälti niiltä yrittäjiltä, jotka kuvittelevat tälle alueelle investoivansa. Ei onnistu tämän jälkeen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+16.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-06-16T18:16:35,2025-06-16T18:19:58,Hyväksytty,1.1 2025_67_206,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,Edustaja Lahdenperä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_207,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kyllä tämä hallituksen esitys ei ole vain hallintouudistus, vaan vastaus käytännön ongelmiin, joita kansalaiset, kuntalaiset ja yritykset kohtaavat päivittäin. Se yhdistää luvitus- ja valvontatehtävät yhteen paikkaan, mikä tarkoittaa nopeampaa lupakäsittelyä, vähemmän byrokratiaa ja tasavertaisempaa kohtelua kaikkialla Suomessa. Ei ole enää sokkeloisia prosesseja tai ristiriitaisia päätöksiä, vaan selkeyttä ja ennustettavuutta. Esitys on investointi sujuvaan arkeen, alueelliseen elinvoimaan ja koko maan kilpailukykyyn. Kyllä tämä mielestäni on nykypäiväinen ja kannatettava esitys. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+16.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-06-16T18:19:58,2025-06-16T18:20:40,Hyväksytty,1.1 2025_67_208,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,Edustaja Hamari., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_209,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En päässyt tuohon ensimmäiseen käsittelyyn, niin sanon muutaman sanan tässä. Mehän käsittelimme tätä myös talousvaliokunnassa ja lausuimme asiasta, ja ehkä tästä uudistuksesta jäi mieleen se, että rakenne varmastikin paranee mutta paraneeko lopulta se sisältö. Juuri siksi pidän erityisen tärkeänä tätä uudistuksen arviointia, ja vuoden 28 loppuun mennessä tuleekin selvitys koko uudistuksen vaikutuksista. Tätä kyllä varmasti odotamme, mutta toivottavasti totta kai myös tässä välillä tehdään toimia, jos huomataan, että jokin asia ei toimi. Sitten erityisiä kysymyksiä olivat erilaiset tietojärjestelmät ja riittämättömät resurssit, näin iso uudistus kuitenkin vaatii sitä ihan käytännön kehittämistä. Näistä myös talousvaliokunnassa keskustelimme. Mitä tulee henkilöstöön, niin pääosin meidän kuulemistemme perusteella henkilökunta oli tyytyväinen tähän uudistuksen tulemiseen — tietystikään he eivät varmasti ihan kaikkien osalta voineet tätä sanoa, mutta ne tahot, keitä kuulimme. No, isoin ilmeisestikin tämä muutos tulee olemaan luonto-osaajien osalta, eli laji- ja luontotyyppiosaajat tulevat sitten kahteen tahoon tämän jälkeen, ja tämä tietysti ehkä jonkin verran sitten asiantuntemusta hajottaa. Talousvaliokunnassa pidimme myös keskeisenä, että nyt luotavat ja olemassa olevat rakenteet ja hallinnon tasot muodostaisivat saumattoman ja yhteen toimivan kokonaisuuden. Näin toki toivomme ja sitä, että tämä yrityspalvelujen palveluketju olisi toimiva ja että näitä päällekkäisiä toimintoja ei olisi ja pystyttäisiin päällekkäistä työtä niin sanotusti välttämään. Mutta erityisesti odotan kyllä tätä. Tämä on niin iso uudistus, että on erittäin hyvä, että sitä arvioidaan, ja tätä selvitystä uudistuksen vaikutuksista jäämme odottamaan.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+16.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-06-16T18:20:40,2025-06-16T18:22:42,Hyväksytty,1.1 2025_67_210,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,Edustaja Kontula., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_211,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Provosoidun, kun kerran provosoidaan, ja vastaan edustaja Hoskoselle. Omasta näkökannastani ongelmana ja huolena tässä ei ole suinkaan viranomaisen liian laaja, vaan liian kapea valitusoikeus. Sen takia toisinkin eteen, että se, mitä ympäristöhallinnon alueella meillä on kokemusta, ja se, että viranomainen on käyttänyt valitusoikeuttaan hyvin harvoin ja oikeuskäsittelyssä nämä valitukset ovat menestyneet hyvin, kertoo, että nämä poikkeustilanteet ovat olleet erittäin perusteltuja. Se, kuinka nopeasti tai hitaasti joku asia käsitellään, riippuu tietysti oikeuslaitoksen resursseista, viranomaisten resursseista, ja silloin jos ne on mitoitettu oikein ja toiminnot toimivat oikein, niin valitusoikeus ei ole millään lailla ongelmallinen millään saralla. Silloin kun ne toimivat huonosti, niin mikä tahansa asia saadaan pysäytettyä riippumatta siitä, mikä organisaatiorakenne on, ja sitä resurssien puutetta ei mikään hallintouudistus tai jonkinnäköinen muu laatikkoleikki tule kyllä poistamaan, ja se on se toinen iso huoli liittyen tähän. Noin yleisesti tilanne on nyt se, että me elämme meidän luonnon kanssa koko ajan lisäajalla ja ne toimet, mitä tässä tilanteessa tehdään, pitää harkita erittäin huolellisesti. Niille pitää olla hyvät perusteet ja niiden pitää nojata tieteelliseen tietoon, koska ne virheliikkeet, mitä me tehdään tässä tilanteessa, ovat kohtalokkaita sen näkökulmasta, minkä verran suomalaista luontoa meidän lapsille ja lapsenlapsille jää. Ja sen takia, jos niinä aikoina, kun luonto on voinut paremmin ja ei olla oltu yhtä lailla kuilun reunalla, onkin ollut varaa antaa vapausasteita aika paljon ihmisten touhuta, mitä kukin mielii ja kuinka ison koneen kanssa tahansa, niin silloin, kun on kysymys siitä, onko suomalaisen luonnon monimuotoisuus ylipäätään siirrettävissä ja onko meillä huomenna ylipäätään niitä keskeisiä lajeja, jotka muodostavat sen, mitä me kutsumme klassisesti suomalaiseksi luonnoksi, on otettava käyttöön kaikki ne mekanismit, joilla me voidaan tehdä parhaamme, jotta lisävahinkoja ei tuoteta. Meillä ei ole enää yksinkertaisesti varaa virheisiin, koska virheitä on tehty jo niin paljon.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+16.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-06-16T18:22:42,2025-06-16T18:25:35,Hyväksytty,1.1 2025_67_212,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,Edustaja Honkonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_213,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itse ajattelen niin, että tämä ympäristön yleinen etuhan — joka kieltämättä on meidän kaikkien yhteinen asia, ja itsekin kannatan sen vaalimista — niiden substanssilakien mukaan, oli se sitten luonnonsuojelulaki tai ympäristönsuojelulaki, otetaan huomioon jo siinä viranomaisen, joka toimii virkavastuulla lain pohjalta, tekemässä lupaharkinnassa, ja näin totesi myös perustuslakivaliokunta. Ja tätä mallia, jossa tällaista erillistä yleisen edun valvonnan yksikköä, joka valittaa viraston sisällä viraston omista tekemistä päätöksistä, voi valittaa niistä, ei tulisi erillisenä perustaa, vaan tämä ympäristön etu ja hyvä tulisi ottaa huomioon sen eduskunnan säätämän lain pohjalta, mikä kulloinkin on relevantti siinä lupaharkinnassa itsessään. Nyt kun tämä yksikkö perustetaan ja sille tulee iso valta tämän viraston sisällä, vaikka nämä valitusoikeudet on rajattu, on tosiasia, niin kuin perustuslakivaliokunnan kuulemat asiantuntijat totesivat, että sitä yksikköä aletaan kuuntelemaan ja jopa pelkäämään siellä viraston sisällä. Se, mikä tässä on myös todella huolestuttavaa, on se, että ehkä joskus tulevaisuudessa saattaakin olla sellainen hallitusohjelma, saattaa olla sellainen hallitus, joka sitten säätääkin lisäoikeuksia ja ‑valtuuksia, kenties valittaa vaikkapa kuntien rakennuslupapäätöksistä, kuntien kaavoista, vaikka mistä. Senkin takia, nyt kun avataan tämmöinen portti tällaiselle viranomaiselle, jolla on viranomaisten sisäinen ikään kuin veto-oikeus asioissa, en voi tätä kyllä kannattaa. Se avaa todella vaarallisen kehän ja portin tämäntyyppiselle mallille. Se, mikä erityisesti myös nousi esille, on tämä oikeusturva. Kuten sanoin, kun tämä yleisen edun valvonnan yksikkö, jonka nyt hallitus välttämättä haluaa perustaa, vaikka se ei perustuslain mukaan ole välttämätöntä, alkaa sitten toimimaan, niin sen lisäksi, että tietenkin viraston sisällä aletaan kuuntelemaan ja seuraamaan näitä ratkaisuja, totta kai siellä syntyy itsessään myöskin tätä tulkinta- ja soveltamiskäytäntöä. Sen pohjalta sitten ehkä jopa lupakynnys tiukkenee ja nousee riippumatta siitä, kuinka hyvin se itse luvan hakija, se kansalainen, on sen työnsä tehnyt eli kuinka hyvin paperit on tehty ja se suunniteltu, että ympäristövaikutukset olisivat mahdollisimman pieniä. Tämä tulee olemaan niin, että myös sen kansalaisen, sen yrittäjän, jonka nyt kauniisti hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti pitäisi tästäkin uudistuksesta hyötyä, on entistä vaikeampi lupa sille toiminnalleen saada. On valitettavaa, että tässä eivät nyt hallituspuolueiden kansanedustajat ole huomanneet, mitä ovat tekemässä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+16.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-06-16T18:25:36,2025-06-16T18:28:44,Hyväksytty,1.1 2025_67_214,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_215,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuuntelin tätä keskustelua, ja innostuin sitten jäsentelemään tässä paikalta pidettävän lyhyehkön puheenvuoron tästä aihepiiristä ja ihan sillä perusteella, että olen kuitenkin aika pitkään toiminut erilaisissa hallinto- ja palvelutehtävissä Suomen julkisessa hallinnossa ja palveluissa ja olen nähnyt hyvin monia tällaisia hallinnollisia uudistuksia. Yleensähän niissä luvataan kansalaisille parempaa palvelua ja veronmaksajille alempia veroja eli lisää kustannustehokkuutta. Jos nyt katsotaan ihan tämän viraston edeltäjiä, niin aikanaan olin itse lääninhallitusten palveluksessa ja monialainen lääninhallitus toimi monella tavalla erittäin hyvin. Alueilla oltiin joskus hyvin pettyneitä, esimerkiksi Satakunnassa, kun ei saatukaan omaa lääniä. Ajateltiin, että se on kuitenkin tärkeää, että on tällainen kuin oma lääni. Siitä seurasi sitten suurläänit, viisi kappaletta. Sitten voimistui putkihallinto niin, että jokainen ministeriö ohjasi siellä suurlääninkin sisällä hyvin voimakkaasti sitä omaa sektoriaan. Sitten hajotettiin läänit, tuli elyt ja avit, ja nyt sitten kokeillaan jälleen uudelleen tämmöistä keskitettyä mallia. No, tässä rinnalla yritettiin tietysti sitten aika voimakasta maakuntahallintoa, se toteutui lähinnä sosiaali- ja terveydenhuollon osalta. Ja jos ihan ruohonjuuritasolta lähden ja hyvin lyhyesti vain luonnehdin, niin aikanaan esimerkiksi Turun kaupungissa oli erillinen lastensuojelulautakunta, joka jakaantui neljään jaostoon: sosiaalilautakuntaan, terveyslautakuntaan, sairaalalautakuntaan ja raittiuslautakuntaan. Niistä tuli sitten sosiaali- ja terveyslautakunta, ja nyt nämä perustason toiminnot ovat sitten siellä sote-alueilla yhdessä aikaisempien sairaanhoitopiirien kanssa. Kun ne muodostettiin, niin aikanaan oli yhteensä 99 erillistä sairaalakuntainliittoa. Että onhan tämä melkoinen historiamyllerrys ollut. Aina on haettu parempaa. Jostain syystä olin nyt tässä kädet ristissä ihan sattumalta, ja toivotaan nyt kädet ristissä, että nyt tulisi sitten parempaa. [Juha Hänninen: Tuo on hyvä asenne!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+16.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-06-16T18:28:45,2025-06-16T18:30:56,Hyväksytty,1.1 2025_67_216,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,Edustaja Kontula., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_217,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen ehkä edustaja Lindéniä pessimistisempi sen suhteen, että organisaatiomuutoksesta koskaan tulisi mitään parannusta asioihin. Oma tuntumani asiaan on, että Suomi on poikkeuksellisen innokas organisaatiomuutosten kulttuuri, ja tätä tukee myös kansainvälinen tutkimus, mutta seuraukset organisaatiomuutoksista ovat lähinnä sitä, että kolmannes suomalaisesta työvoimasta on keskellä jonkinnäköistä organisaatiomuutosta joka hetki ja että me rasitetaan meidän yleistä tuottavuuskehitystä ja työvoiman työkykyä sillä, että näitä tehdään kovin usein. Mutta kun nyt kuitenkin on tehty, niin toivotaan, että se menee parempaan suuntaan. Edustaja Honkoselle huomauttaisin, että nythän ei olla mitään uusia valvontavaltuuksia siinä mielessä säätämässä, että tätä yleistä etuahan ovat aikaisemmin valvoneet ely-keskukset, eli ely-keskusten valvontavastuu ympäristölainsäädännön osalta siirtyy tälle yleisen edun yksikölle. Ja mikä surullista, se siirtyy sinne niistettynä, eli sitä oikeutta olisi vain tilanteessa, jossa se on tarpeen ympäristönsuojelun, luonnonsuojelun tai muun näihin rinnastuvan painavan yleisen edun turvaamiseksi. Eli valituskynnystä nostettaisiin korkeammalle kuin mitä se on ollut aikaisemmin, mitä ei tietenkään voi pitää hyvänä kehityksenä, syistä, jotka tuossa jo aikaisemmin esitinkin. On totta, että perustuslakivaliokunta oli hyvin liberaalilla päällä tätä aluehallintouudistusta käsitellessään erityisesti tämän asian suhteen, mutta onneksi me olemme poliitikkoja ja me voimme tehdä poliittisia päätöksiä yli sen, mihinkä perustuslaki meitä välttämättä velvoittaa, ja silloin kun on poliittisia syitä sellaisia päätöksiä tehdä, niin niitä tosiaan kannattaisi myös tehdä. Sen takia itse olen erityisesti ympäristökysymyksissä, joissa on sössitty aika pahasti menneinä vuosikymmeninä, vahvan valitusoikeuden ja vahvan järjestelmän seurannan kannalla.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+16.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-06-16T18:30:56,2025-06-16T18:33:40,Hyväksytty,1.1 2025_67_218,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_219,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pyysin vielä puheenvuoron sen takia, että mielestäni edustaja Kontula tulkitsi itse asiassa minua aivan oikein. Se minun positiivinen loppuhenkäykseni oli ehkä sellaista optimismin luontia, että jos tässä kuitenkin onnistuttaisiin. Eli olen todellisuudessa aika pessimistinen siihen jatkuvaan organisaatioiden myllertämiseen. Itselläni on kokemusta eräistä onnistuneista organisaatiouudistuksista, ja sitten paljon olen nähnyt sellaista, jota voidaan jälkeenpäin arvioida, että ei se nyt ainakaan parantanut niitä palveluja eikä sitten ollut myöskään kustannustehokkaampaa. Siellä pitäisi aina taustalla olla aito analyysi siitä, mihin ihan oikeasti pyritään. Onnistuneista mainitsisin esimerkiksi sen, että erikoissairaanhoidossa näyttää olevan suuruuden ekonomialla tiettyä merkitystä, koska se mahdollistaa pidemmälle tapahtuvan erikoistumisen. Eli ihan käytännössä sanon, että jos joku työryhmä leikkaa vain haimaa tai sappea tai jotain muuta, niistä tulee sen alan huippuosaajia. Mutta perusterveydenhuollossa, vanhustenhuollossa ja monissa sosiaalipalveluissa ei ollenkaan ole osoitettavissa tämänkaltaista suuruuden ekonomiaa, vaan itse asiassa lähellä ruohonjuuritasoa tapahtuva toiminta on kuitenkin sitten se kaikkein tärkein ja aidoin tässä. Palautan mieleen yhden kirjan, jonka aikanaan luin, kun organisaatiouudistuksia tehtiin, Edgar Scheinin Organisaatiopsykologia, joka on aivan perusteoksia tietysti tällä alalla. Siinähän vahvasti korostetaan sitä, että se organisaatiokulttuuri on usein siellä seinissä ja vaikka tehdään hallinnollisia muutoksia ja luodaan uudenlaisia johtamisjärjestelmiä ja osastorakenteita puretaan ja yhdistetään, niin jos siellä seinissä vallitsee vahva organisaatiokulttuuri, kaikki jatkuu niin kuin ennallaan tai menee vielä vähän huonommin. Mutta sanonpa uudelleen, että toivotaan, että tässä tulee jotain hyvää.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+16.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-06-16T18:33:40,2025-06-16T18:35:39,Hyväksytty,1.1 2025_67_220,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,Edustaja Kaunistola., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_221,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Otan edustaja Lindénin puheenvuoroon kiinni sen vuoksi, että on aivan totta, että alueelliset vahvuudet ja tuntemukset pitää pystyä varmistamaan. Ne ovat niiden alueiden kannalta kriittisiä menestystekijöitä varsinkin juuri tällä elinvoiman puolella, jota tämä uudistus myös koskettaa. Tässä esimerkkinä esimerkiksi yrityspalveluiden alueen elinvoiman kehittäminen on parhaimmillaan siellä maakunnan alueella niillä ihmisillä, jotka sitä työtä ovat tehneet. On varmasti totta, että kahden maakunnan yhdistymisissä, mitä tässä ollaan vuosien saatossa nähty valtionhallinnon uudistuksissa, esimerkiksi poliisissa... Varmasti jos otamme Varsinais-Suomen ja Satakunnan esimerkiksi, niin kylläpä on melkoinen väestökato siellä Satakunnan puolella käynyt, koska toimintoja on keskitetty isomman pääpoliisiaseman yhteyteen Varsinais-Suomeen, ja se ei tietenkään ole aina moneltakaan osin tavoiteltava tila. Sen takia meidän on tiukasti pidettävä kiinni siitä, että nyt tässä uudistuksessa, josta puhumme, juuri elinvoimakeskusten osalta se tasapainoisuus maakuntien välillä säilyy ja myös pystytään henkilöstön osalta huolehtimaan siitä, että vähennyksiä ei tehdä ja tarpeellinen osaaminen on alueellisesti katettu. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+16.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-06-16T18:35:39,2025-06-16T18:37:04,Hyväksytty,1.1 2025_67_222,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Hänninen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_67_223,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sivistys on suomalaisen yhteiskunnan kivijalka. Sen varassa lepää koulutus, kulttuuri, tiede ja taide, siten lopulta koko hyvinvointimme. Jos haluamme vahvistaa tätä perustaa, meidän on kyettävä uudistumaan. Siksi hallitus vie nyt eteenpäin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta. Arvoisa puhemies! Kyse ei ole hallinnon uudelleenjärjestelystä hallinnon vuoksi. Kyse on siitä, että jokainen veronmaksajan euro käytetään mahdollisimman vaikuttavasti ja tehokkaasti. Tällä hetkellä hallinnonala on muodostunut kerrostuneista, osin päällekkäisistä rakenteista. Meillä on ollut kymmenen virastoa, joiden tehtävissä on ollut yhteyksiä muttei aina yhteistyötä. Tämä rakenne ei enää palvele kansalaisia eikä vastaa tämän päivän tarpeisiin. Siksi muodostamme nyt viiden viraston kokonaisuuden: vahvemman, selkeämmän ja vaikuttavamman. Arvoisa puhemies! Kannatan tätä esitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+17.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-16T18:37:23,2025-06-16T18:38:47,Hyväksytty,1.1 2025_67_224,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,"Edustaja Seppänen poissa, edustaja Kosonen poissa. — Edustaja Honkonen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_225,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässähän todellakin puhutaan asiasta, johon itsekin sain opetus- ja kulttuuriministeriössä työskennelleenä ministerinä osallistua. Kyseisen uudistuksen taustallahan tietenkin on monia eri seikkoja. Yksi keskeinen on tietysti tämä tehokkuus, säästöjen aikaansaaminen. On taustalla myöskin tämä pitkällinen valtionhallinnon prosessien ja eri virastojen päällekkäisyyksien purkaminen ja tehokkuuden aikaansaaminen. Niin kuin tiedämme, opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla todellakin toimii kymmenen eri virastoa: Opetushallitus ja siellä Kansallinen koulutuksen arviointikeskus eli Karvi, ylioppilastutkintolautakunta, Kotimaisten kielten keskus, jatkuvan oppimisen palvelukeskus ja näin edespäin. Nämä ovat ennen kaikkea koulutussektorilla toimivia virastoja. Sen ohella kulttuuri-, nuoriso- ja urheilupuolella toimivat Museovirasto, Suomenlinnan hoitokunta, Kansallisarkisto, Saavutettavuuskirjasto Celia, Varastokirjasto, ja sitten on Taike ja Kansallinen audiovisuaalinen instituutti ja sitten Suomen elokuvasäätiö. Tätä ehdotustahan on useita vuosia valmisteltu, jo silloin kun itsekin toimin näiden asioiden parissa ministeriössä. Hallituksen esityksessähän kuitenkin itsessään todetaan, että vaikutuksia virastojen kustannuksiin tai tuottavuuteen ei kuitenkaan voida aivan luotettavasti arvioida euromääräisesti. Tässä uudistuksessa pitäisi saada aikaan niitä säästöjä, mitä minä kuvasin, saada aikaan parempaa hallintoa tälle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle, mutta nyt kuitenkin näyttäisi siltä, että niitä ei olla tällä hallituksen esityksellä saamassa. Sen lisäksi, että saadaan niitä säästöjä, pitäisi tietysti kuitenkin pystyä turvaamaan ne riittävät ja hyvät toimintaedellytykset näille virastoille. Monilla näistä virastoistahan, esimerkiksi siellä kulttuuripuolella, on hyvin rajattu, pieni toiminta-alue ja toimintakenttä, mutta silti ne tekevät hyvin tärkeää työtä. Tämä onkin ikään kuin se iso haaste tässä, että tämän uudistuksen toteuttamisessa ei saisi polkeentua maahan mikään näiden erillisvirastojen keskeisistä tavoitteista ja keskeisistä tehtävistä. No sitten tässä on tietenkin myös nämä alueellisen... [Toinen varapuhemies Tarja Filatov: Puhujakorokkeelle.] Jaha, jatkan sieltä. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] Niin, arvoisa rouva puhemies, jatketaan täältä, kun tässä on niin paljon asiaa, odottamattoman paljon tärkeää asiaa. Todellakin tämä näiden virastojen alueellinen läsnäolo: Moni nyt saattaisi ajatella niin, että esimerkiksi Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen palvelut eivät ehkä ole se ensimmäinen palvelu, mitä kansalainen tarvitsee, mutta kyllä se vain aika tärkeä palvelu monelle on. Esimerkiksi korkeakoulut ja monet muut organisaatiot käyttävät esimerkiksi Kansallisarkiston palveluita siellä alueella, ja se on äärimmäisen tärkeä. Saavutettavuuskirjasto Celia vastaa esimerkiksi näkövammaisten kirjastotoiminnasta valtakunnallisesti, ja myöskin Varastokirjasto on tärkeä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuuriperinnön ylläpitämisessä. Mitenkä nämä virastot nyt sitten jatkossa ovat alueellisesti läsnä, kun muutenkin hallitus ajaa alas tätä alueellista taiteen edistämistoimintaa — alueelliset taidetoimikunnat ajetaan alas ja käytännössä tätä kulttuurielämää voimalla keskitetään Uudellemaalle ja tänne pääkaupunkiseudun ympärille? Nämä virastot palvelevat monin tavoin suomalaisia, ja kun kuitenkin pienessä maassa on niin sanotusti pienet piirit, pienet sektorit, aina itse kullakin taiteen alalla on pieni edustus, niin näillä toimilla voi olla hyvinkin fataalit vaikutukset siihen, mitenkä eri alueilla tätä taiteellista toimintaa pystyy tulevaisuudessa olemaan. No sitten oma asiansa on tämä Suomenlinnan hoitokunta, joka on kyllä erikoisuus, koska se vastaa sähköverkosta perusopetukseen ja näiden vanhojen Suomenlinnan rakennusten ylläpidosta, oikeastaan kaikesta. Se on vähän tällainen kokonaisvaltainen hallinto niillä saarilla, ja tässä on monia ongelmia myös siihen liittyen. Suomenlinnan hoitokunta on itse pitkään vastustanut tätä yhdistämistä Museovirastoon, ja tämä yhdistäminenkin on kyllä asia, jota emme voi kannattaa. Arvoisa rouva puhemies! Tämän pohjalta teen ehdotuksen lausumista. Nämä lausumat — jotka käyn tässä hetken päästä läpi, kunhan vaan löydän ne oikealta sivulta... Teen nämä keskustan vastalauseen mukaiset lausumaehdotukset. [Toinen varapuhemies Tarja Filatov: Eli yhden lausumaehdotuksen?] Yhden lausumaehdotuksen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+17.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-06-16T18:38:59,2025-06-16T18:45:46,Hyväksytty,1.1 2025_67_226,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,Selvä. — Ja sitten edustaja Kilpi., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_227,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Näin kulttuuritaustaisena edustajana voisin noin lyhyesti todeta, että tämä esitys on kovasti kannatettava. Sillähän pyritään ensisijaisesti keventämään hallintoa ja lisäämään vaikuttavuutta. Tällaisina aikoina, jolloinka meillä on tietynlaisia haasteita julkisen rahoituksen kanssa muun muassa juuri kulttuurinkin sektorilla, nämä ovat hyvin kannatettavia tavoitteita ja toimenpiteitä. Tässä kohtaa tietysti pitää myöskin muistaa se, että vaikka ajat ovat olleet hyvinkin haasteellisia monestakin syystä ja pääsääntöisesti sellaisista syistä, mihinkä emme voi vaikuttaa, niin tämä hallitus on kyllä osoittanut sen, että se kantaa vahvasti huolta ja vastuuta suomalaisen kulttuurin elinvoimaisena pitämisestä. Tästä aikamoisena osoituksena olivat nämä puoliväliriihessä tehdyt päätökset, joissa ei lisäleikkauksia kulttuuriin satutettu ollenkaan. Tätä voidaan kyllä pitää erityisen merkityksellisenä, ja edelleen näin kulttuurialalta ponnistavana edustajana kiitän ja kumarran hallitusta tällaisista vastuullisista päätöksistä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+17.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-06-16T18:45:51,2025-06-16T18:47:31,Hyväksytty,1.1 2025_67_228,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,Edustaja Hamari., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_229,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus kantaa vastuuta kulttuurista, mutta hallitus on kyllä leikannut aivan valtavasti kulttuurista — sen verran täytyy tähän sanoa. Tähän nyt käsittelyssä olevaan asiaan liittyen täällä mietinnössä sanotaan, että ehdotetulla nykyistä suuremmalla virastokokonaisuudella mahdollistetaan tehostamistoimia erityisesti hallinnon, tilojen ja digitaalisten järjestelmien osalta. Haluan tässä yhteydessä esittää kritiikkini sille, että hallinnon supistamisella ja digitaalisuudella loputtomasti niitä säästöjä lopulta saataisiin aikaiseksi. Varmasti jotakin kyllä on mahdollista saada, mutta aika monessa esityksessä tällä kaudella on digitaalisuus ja keskittäminen ja hallinnon uudistukset, se, että niistä sitä säästöä sitten valtavasti syntyisi. Isoin asia tässä on tämä myös vastalauseessa 2 mainittu asia Taide‑ ja kulttuuriviraston tehtävistä. Nimittäin tässä esityksessä näihin lakisääteisiin tehtäviin ei ole sisällytetty kaikkia nykyisiä tehtäviä, kuten taiteilijoiden toimeentuloedellytysten edistämistä ja kansainvälistymistä. On hyvin ongelmallista taiteilijoiden aseman vahvistamisen kannalta, että laista ollaan poistamassa nämä kirjaukset. Esimerkiksi TE-palveluissa tunnetaan aika heikosti edelleen taiteilijoiden toimeentuloon ja sosiaaliturvaan liittyviä kysymyksiä, ja tätä asiantuntemusta ja koulutusta kyllä tarvitaan edelleen. Sitten täällä mietinnössä myös sanotaan, että Taiteen edistämiskeskus ja Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, jotka tämän esityksen mukaan yhdistettäisiin uuteen Taide‑ ja kulttuurivirastoon, katsovat, että niiden tehtävissä ei ole päällekkäisyyksiä, eikä yhdistämisellä siten saavuteta välittömiä kustannussäästöjä. Joissakin lausunnoissa on myös todettu, että taiteen vapauden periaatteen tulisi ilmetä lainsäädännössä tätä esitettyä vahvemmin, ja olen kyllä tästä samaa mieltä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+17.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-06-16T18:47:31,2025-06-16T18:49:35,Hyväksytty,1.1 2025_67_230,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_231,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan vähän tätä kriittistä pohdiskelua, jos sitä sellaiseksi voisi kutsua. On olemassa sellainen kirja kuin Valtiokalenteri, sininen hyvin paksu kirja, jossa on 40 000—50 000:n valtion palveluksessa ja johtavissa muissakin julkishallinnon tehtävissä olevan ihmisen perustietoja ja selitetty kaikki organisaatiot, mitä Suomen valtion- ja julkishallinnosta löytyy. Aikanaan hämmästyin, kun se ei kaikille ollut tuttu kirja. Itse joka vuosi otan uusimman painoksen Valtiokalenteria käteen, koska sieltä yksinkertaisesti löytyy kaikki. Ja nyt jos sanon näin, että selaamalla sitä vaikkapa kulttuurin ja taiteen ja opetuksen alalta voisi aika helposti — olematta pidemmänkään koulutuksen saanut konsultti — päätyä siihen, että kun katsoo sitä organisaatiorakennetta, sitä aiempaa, niin yhdistelemällä näitä niin sanotusti sitten voisi päätyä juuri tähän viiden malliin, jossa on sitten varsinaisesti opetusalan, museoalan, arkistoalan, taidealan ja tiedealan viisi suurempaa virastoa, joihin sitten aiemmat kymmenen ja vielä Opetushallituksen alaiset kolme erillisyksikköä ovat yhdistettyinä. Sanoisinpa, että mikäs siinä, mutta sama kritiikki kuin edellä. Olen seurannut sillä alalla, millä olen itse työskennellyt, näitä organisaatiomuutoksia, joihin jo äsken viittasin, enkä niitä toista. Mutta kyllä Suomessa tällä hetkellä moni tuntuu kaipaavan takaisin Lääkintöhallitusta, Collegium medicumia, joka perustettiin aikanaan 1600-luvulla ja toimi 350 vuotta ja johon opittiin luottamaan sellaisena terveydenhuollon kansallisena johtoelimenä. Mutta niin sekin vain sitten aikanaan lopetettiin, perustettiin Sosiaalihallitus. Ne kaksi yhdistettiin, tuli Sosiaali- ja terveyshallitus, siitä tuli sitten THL. THL:ään yhdistettiin Kansanterveyslaitos, ja tuli nykyinen THL, joka on käynyt läpi kuusi tai seitsemän yt-neuvottelua. Tällaista tämä on, tämä hallinnon myllertäminen. Tässäkin täytyy vain sanoa, että toivotaan parasta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+17.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-06-16T18:49:35,2025-06-16T18:51:45,Tarkistettu,1.1 2025_67_232,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,Edustaja Kosonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_67_233,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tällaiset virastojen yhdistämisethän ovat ajoittain ihan järkeviä, jos ne tehdään vaikutusarviointien kautta ja tiedetään, että niistä voi olla hyötyjä, mutta kyllähän tässä opetus- ja kulttuuriministeriön alaisten virastojen yhdistämisessä kymmenestä viiteen on paljon myös semmoisia sävyjä, että tehdään vain yhdistämisen vuoksi. Me ei saatu asiantuntijapalautteesta minkäänlaista selvyyttä esimerkiksi näistä kustannussäästöistä eikä myöskään monelta osin toiminnallisista synergiaeduista. Tässä esimerkiksi Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston suhteen heillä oli ollut hyvää valmistelua ja oli ihan myönteiset palautteet, mutta tässä keskustan vastalauseessa me kiinnitettiin huomiota erityisesti tähän Suomenlinnan hoitokunnan ja Museoviraston yhdistämiseen. Oikeastihan kumpikaan taho ei sitä kannattanut, ja tässä on aidosti se huoli Unescon maailmanperintökohteen statuksesta, että siellä on kriteereissä aivan selvästi sanottu, että ulkopuolinen arviointi pitää tehdä tästä ennen kuin tällaisia yhdistämisiä ruvetaan tekemään, mutta mitään sellaistahan ei ole tehty. Toivomme todella nyt sitten, että tämä ei vaaranna Suomenlinnan statusta Unescon maailmanperintökohteena. Sitten toisena meillä oli tämä Taide- ja kulttuuriviraston yhdistäminen siinä mielessä, että kun juuri alueelliset taidetoimikunnat tullaan lakkauttamaan, niin kuinka se alueellisuus sitten lopulta näkyy siellä. Riittääkö lakiteksti, jossa alueellisuus on mainittu? Olisimme toivoneet sinne sitä alueellista yhdenvertaisuutta vielä vahvemmin sanottavaksi, mutta sitä ei sieltä nyt sitten löydy. Valitettavasti taiteen ja kulttuurin tekeminen aika paljon keskittyy pääkaupunkiseudulle, mutta ne mahdollisuudet pitää olla kyllä muuallakin Suomessa, ja just Taiteen edistämiskeskus aikaisemmin on kohtuullisella tavalla siitä huolehtinut ja nimenomaan nämä alueelliset taidetoimikunnat ovat sitten edustaneet ruohonjuuritason ymmärtämystä ja tietämystä taiteen ja kulttuurin tekemisestä eri puolilla Suomea. Kannatankin tätä edustaja Honkosen tekemää lausumaehdotusta sieltä meidän vastalauseesta. Sehän koski sitä, että tästä pitäisi tehdä selkeä uudistusprosessiin liittyvä arviointikertomus. Kun todellakaan niitä toiminnallisia tai taloudellisia hyötyjä ei pystytty näyttämään, niin kyllä tätä olisi seurattava tosi tarkasti, että millä tavalla tämä sitten lopulta toteutuu: toteutuuko tämä toiminnallisesti hyvin, tuleeko niitä taloudellisia säästöjä. Tämä nyt oli vähintä, mitä me olisimme hallitukselta toivoneet, mutta emme tietenkään välttämättä sitä läpi saa. Katsotaan sitten äänestyksissä, kuinka käy.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+17.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-06-16T18:51:45,2025-06-16T18:55:00,Hyväksytty,1.1 2025_67_234,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 7/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 18. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Kinnari.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_67_235,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Teemu,Kinnari,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 7/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kyllä, metsävähennyksellä on pitkä historia. Se tuli lainsäädäntöön 1990-luvulla nykyisessä muodossaan, kun pääomaverotusta uudistettiin ja pinta-alaverosta luovuttiin. Tämä metsävähennyksen nostaminen nykyisestä 60 prosentista 75 prosenttiin on erinomaisen hyvä esitys, ja se vastaa paremmin nykyistä tilannetta metsätilakaupoilla myös sen osalta, miten puuston arvo määrittää käytännössä koko tilan hintaa. Samalla se kannustaa aktiiviseen metsänhoitoon ja aktivoi puukauppaa, mikä on myös erityisen tärkeää tässä ajan hetkessä. Kuten tiedetään, Venäjän raakapuun tuonti Suomeen on päättynyt ja teollisuus käytännössä elää suomalaisesta puusta, ja tämä on erinomaisen hyvä asia myös siltä osalta. Samoin se edistää metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ja estää metsätilojen pirstoutumista, ja tämä on mielestäni tavoiteltava tila. Tässä ajan hetkessä tarvitaan nimenomaan aktiivista metsänhoitoa. Se edistää kaikkein parhaiten metsien kasvua ja niiden terveyttä ja varmistaa myös metsien tulevaisuuden hakkuumahdollisuudet. Uskon, että metsien merkitys koko biotalouden osalta tulee entisestään kasvamaan, semminkin kun lisääntyy ymmärrys siitä, että näillä tuotteilla pystytään fossiilisesti tuotettuja raaka-aineita korvaamaan. Näen, että tässä on käytännössä Suomella jos ei jo meille valmiiksi merkittävä vientikortti, niin entisestään vahvistuva sellainen. Vielä tähän metsävähennysjärjestelmään: Silloin, kun tämä luotiin, yhteisövero- ja pääomaverokannat olivat käytännössä yksi yhteen, molemmat 25 prosenttia. Nykyisin yritysten yhteisöverokanta on 20 prosenttia ja pääomaverokannat yksityisellä metsänomistajalla metsäkauppojen yhteydessä ovat 30 tai 34 prosenttia riippuen vuotuisista pääomatuloista. Tähän on muodostunut kanssa tämmöinen eriarvoistava tilanne, mikä on osittain näkynyt yksityismetsämarkkinoilla. Ulkomaalaiset metsärahastot ovat kasvattaneet merkittävästi Suomessa osuuksiaan, ja tällä muutoksella myös vahvistetaan kotimaista perhemetsänomistajapohjaista metsäomistusta. Näen tämän erinomaisena ja kannatettavana esityksenä, ja on hienoa, että hallitus on tämän tuonut. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+18.aspx,fi,Teemu Kinnari,1510,2025-06-16T18:55:20,2025-06-16T18:57:50,Hyväksytty,1.1 2025_67_236,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 7/2025 vp,Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_237,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän metsävähennyksen korottamisen perustelut ovat poikkeuksellisen hatarat: puun hinta on ennätyskorkealla, hiilinielut ja metsäluonto ovat valmiiksi vaikeuksissa, julkisen talouden liikkumavara on olematon. Puutavaran saatavuuteen liittyvät kysymykset ratkeavat tällä hetkellä markkinaehtoisesti, mikä on julkisen talouden näkökulmasta kustannustehokasta. Tässä tilanteessa yli 30 miljoonan euron lisäys varsin pienen joukon verotukeen on varsin erikoinen valinta. Arvoisa puhemies! Hallituksen sitoutumisesta luonto- ja ilmastotavoitteisiin kertoo paljon se, että ilmasto- ja luontovaikutuksia ei ole esityksen valmistelussa perusteellisesti arvioitu. Esityksessä kuitenkin todetaan, että metsävähennyksen määrän kasvattaminen voi johtaa hakkuiden lisääntymiseen. Tämä kävi myös valiokunnan asiantuntijakuulemisissa ilmi. Lisäkannustinta hakkuisiin ei voi mitenkään pitää hyväksyttävänä tilanteessa, jossa maankäyttösektorin ilmastovelvoitteiden ja kansallisen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen edellyttäisi päinvastoin hakkuumäärien vähentämistä. Myös luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta esitykseen liittyy ongelmia. Metsävähennyksen korottaminen lisää kannusteita kohdistaa päätehakkuita metsiin, joita tulisi sen sijaan suojella. Hallitukselta, joka puhuu paljon julkisen talouden vakavasta tilanteesta, odottaisin vastuullisempia ratkaisuja. Nyt kasvatetaan vähintään 32 miljoonalla eurolla verotukea verrattain pienelle joukolle suomalaisia, jotka eivät sitä varsinaisesti tarvitse. Tämä on käsittämätön arvovalinta tilanteessa, jossa hallitus on kohdistanut mittavia leikkauksia köyhimmille suomalaisille ja aikoo karsia muita verovähennyksiä heikentäen siten esimerkiksi opettajien taloudellista asemaa. Arvoisa puhemies! Ensimmäisessä käsittelyssä vihreät esittivät metsävähennyksen enimmäismäärän laskemista. Tämä esitys ei valitettavasti menestynyt. Niin ilmaston, luonnon kuin julkisen taloudenkin kannalta vähintä, mitä eduskunta voi tehdä, on hylätä tämä kelvoton esitys. Esitän, että esitys hylätään.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+18.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-06-16T18:57:50,2025-06-16T18:59:58,Hyväksytty,1.1 2025_67_238,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 7/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_239,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 7/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Olemme tänään käsittelemässä hallituksen esitystä tuloverolain muuttamisesta, jossa esitetään metsävähennyksen korottamista. Tämä on merkittävä uudistus suomalaiselle metsänomistajalle ja osa hallitusohjelman toimeenpanoa. Metsävähennyksen enimmäismäärää korotetaan 60 prosentista 75 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että metsänomistajalla on aiempaa suuremmat mahdollisuudet vähentää puukaupasta saatuja tuloja verotuksessa. Samalla metsän arvo, erityisesti puuston osuus siitä, huomioidaan paremmin. Tämä on oikeudenmukaista ja vastaa metsän todellista taloudellista arvoa. Arvoisa puhemies! Tällä muutoksella hallitus tukee suomalaista metsänomistajaa, edistää kotimaisen puun käyttöä ja vahvistaa metsäsektorin roolia talouskasvun tukena. Tilanne on ajankohtainen: venäläisen puuntuonnin päätyttyä teollisuudella on tarve kotimaiselle raaka-aineelle. Korotettu metsävähennys kannustaa paitsi puun myyntiin myös metsien aktiiviseen hoitoon. Samalla uudistus helpottaa metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Perheen sisäinen tilan siirto voi jatkossa tapahtua kevyemmällä verokohtelulla, mikä vahvistaa ylisukupolvista metsänomistajuutta ja ehkäisee tilojen pirstoutumista tai myyntiä ulkomaille. Arvoisa puhemies! Kannatan tätä esitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+18.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-16T18:59:59,2025-06-16T19:01:58,Hyväksytty,1.1 2025_67_240,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 7/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_241,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Hyrkön tekemää ehdotusta. Itse perustelen tätä kannatustani enemmänkin fiskaalisilla syillä. Jos me otamme 13 miljardia uutta velkaa tänä vuonna ja jaan sen tämän vuoden päivien lukumäärällä, saan 34 miljoonaa uutta velkaa joka päivä. Tällä hetkellä täytyy kyllä aika kriittisin silmin katsoa kaikkia verotuloja vähentäviä ratkaisuja ja verohelpotuksia, joita täällä eduskunnassa ollaan viime aikoina tuotu esille. Tämä on pieni, mutta kuitenkin tämäkin tässä valossa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+18.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-06-16T19:01:58,2025-06-16T19:02:38,Hyväksytty,1.1 2025_67_242,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 7/2025 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_243,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä metsävähennyksen enimmäismäärän korottamisesta 60 prosentista 75 prosenttiin. Tässä esityksessä on kyse arvovalinnasta suomalaisen omistajuuden, työn ja alueellisen elinvoiman puolesta. Suomi on metsien maa. Meillä on tuhansia perheomistajia, jotka hoitavat metsiä vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. He ovat selkäranka niin kotimaiselle puuhuollolle kuin aluetaloudellekin. Tämä esitys vahvistaa heidän asemaansa. Metsät ovat yksi Suomen tärkeimpiä kalleuksia Suomen puuteollisuudelle. Esitys on tärkeä myös sen vuoksi, että kotimaisen puun kysyntä on kasvanut, koska Venäjältä tuonti on syystäkin loppunut. Saamme olla ylpeitä metsäisestä maastamme ja metsien vastuullisesta hoidosta. Suomalainen puuteollisuus on arvostuksensa ansainnut. Arvoisa puhemies! Valtion verotulot vähenevät esityksen myötä arviolta 32 miljoonalla eurolla, mutta samaan aikaan kuitenkin taloudellinen aktiivisuus, työpaikat ja metsien hoito lisääntyvät. Pidemmällä aikavälillä vaikutukset tulevat todennäköisesti olemaan valtiollekin myönteiset. Nostin lähetekeskustelussa esiin puurakentamisen ja näen edelleen, että sillä saralla meillä on vielä paljon tehtävää. Pidän myös tätä metsävähennyksen korottamista puurakentamista välillisesti tukevana esityksenä. Puurakentaminen on kaikin puolin viisasta niin ihmisille kuin luonnolle ja ilmastolle. Arvoisa puhemies! Pidän esitystä erinomaisena ja kannatan tätä esitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+18.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-06-16T19:02:38,2025-06-16T19:04:28,Hyväksytty,1.1 2025_67_244,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 7/2025 vp,Edustaja Kosonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_245,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustakin kannattaa tätä metsävähennyksen korottamista 60:stä 75 prosenttiin, ja näemme tässä positiivisena erityisesti sen, että voimme tällä vaikuttaa siihen, kuka omistaa Suomen metsät. Tiedämme hyvin, että ulkomaalaiset säätiöt ja yritykset ovat enenevästi tulleet Suomen markkinoille. Täältä omistetaan jo paljon metsiä ulkomaalaisten toimesta, ja ajattelemme keskustassa, että se ei ole se kehitys, mitä me haluamme Suomessa nähdä. Meillä on pitkät perinteet perhemetsänomistuksessa, ja nimenomaan tämä metsävähennyksen korotus tähän puuttuu. Täällä on puhuttu näistä fiskaalisista vaikutuksista, mutta me ajattelemme kyllä, että sen rahan jääminen Suomeen on tärkeämpää, että todella ne metsät ovat jatkossakin suomalaisten omistuksessa, voimme niistä itse päättää, kuinka täällä niitä hoidamme, ja ne metsätuotot ja kaikki välilliset vaikutukset tulevat sitten suomalaisten hyväksi muina verotuottoina ja hyvinvointina. Suomalainen omistajuus on kyllä olennainen asia. Tämä aihe on sellainen, että uskoisin, että tässä voisi olla semmoista yhteisymmärrystä saatavissa, mutta ehkä tämä sitten kuitenkin on liian tämmöinen metsänomistajia myös hyödyttävä tekijä, niin sitten emme yhteisymmärrykseen tässä suomalaisessa omistuksessa pääse, valitettavasti.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+18.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-06-16T19:04:28,2025-06-16T19:06:21,Hyväksytty,1.1 2025_67_246,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 7/2025 vp,Edustaja Lahdenperä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_247,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä aikaisemmin oli puheenvuoro vähän tämmöisessä luonnonsuojelullisessa näkökulmassa, ja haluaisin korostaa, että metsänomistajat ovat metsien tärkeimpiä hoitajia. Metsävähennyksen nosto antaa heille paremmat mahdollisuudet investoida metsänhoitoon, istutuksiin ja harvennuksiin ja kaikkiin toimiin, jotka tukevat metsien terveyttä ja hiilinieluja pitkällä aikavälillä. Kyse ei ole siis siitä, että lisätään holtittomasti hakkuita, vaan siitä, että mahdollistetaan vastuullinen metsätalous. Lisäksi meidän tulee tunnustaa se, että suomalainen metsänhoito perustuu lakiin ja valvontaan ja metsänhoidon suunnitelmiin. Haluan korostaa, että metsävähennyksen nosto ei sulje pois metsien suojelun vahvistamista. Me voimme ja meidän täytyy tehdä molemmat: tukea metsänomistajia ja suojella luontoa. Eivät nämä ole toistensa vastakohtia vaan saman kokonaisuuden eri puolia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+18.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-06-16T19:06:22,2025-06-16T19:07:20,Hyväksytty,1.1 2025_67_248,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 19. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Hänninen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+19.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_67_249,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Omaisuudensuoja on keskeinen perusoikeus. Ilman sitä ei ole turvaa eikä vakautta. Ilman sitä ei synny luottamusta. Siksi on meidän velvollisuutemme tehdä kaikkemme, jotta suomalaiset voivat omistaa. Käsiteltävä lakiesitys kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta parantaa suomalaisten oikeutta omaisuuteensa. Se varmistaa, että kun yhteiskunta tarvitsee käyttöönsä yksityistä omaisuutta, maksetaan siitä täysi korvaus. Tämä on vain ja ainoastaan kohtuullista. Näin asian kuuluu oikeusvaltiossa olla. Arvoisa puhemies! Kannatan tätä esitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+19.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-16T19:07:37,2025-06-16T19:08:39,Hyväksytty,1.1 2025_67_250,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,Edustaja Kurvinen poissa. — Edustaja Hamari., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+19.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_251,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! SDP ei ole kaikilta osin tyytyväinen lunastuslain uudistukseen. Tämä hallituksen esittämä kiinteä 25 prosentin korotus lunastuskorvauksen päälle aiheuttaa kuluja kunnille ja vaikeuttaa kuntien maanhankintaa ja näin investointeja ja varmasti myös asuntorakentamista siltä osin. Valiokunta on mietinnössään vakuuttanut, että näin ei kävisi ja vaikutukset olisivat maltillisia, ja todellakin toivotaan, että tämä arvio pitää paikkansa. Tässä tilanteessa mitään investointeja ei pitäisi viivästyttää tai hankaloittaa, päinvastoin kiihdyttää niitä. Rakennusteollisuus on ollut hankaluuksissa. Koska huoli on kuitenkin iso ja perusteltu, olemme jättäneet asiasta vastalauseen, jossa esitämme joustoa tuohon lisäkorvauksen määrittämiseen. Lisäksi olemme vastalauseessa esittäneet, että hallituksen tulisi nopeasti korjata voimansiirtolinjojen lunastukseen liittyvät epäkohdat ja tuoda eduskuntaan lakiesitys tästä kiireellisesti. Myös mietinnössä esitetään asiasta lausumaa, mutta siinä kiirehditään vain selvityksen tekemistä. Olemme siis sitä mieltä, että pelkkä selvitys ei riitä, vaan asia tulee korjata. Siksi teen vastalauseen 1 mukaisen lausumaehdotuksen: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa pikaisesti esityksen erillislainsäädännöstä, jolla korjataan energiahankkeiden ja siirtolinjojen lunastukseen liittyvät ongelmat.”", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+19.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-06-16T19:08:45,2025-06-16T19:10:16,Hyväksytty,1.1 2025_67_252,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+19.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_253,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun en päässyt tämän hallituksen esityksen ensimmäiseen käsittelyyn paikalle, niin tulin ihan tänne pönttöön tästä nyt puhumaan. Tosiaan tämä lunastuslain uudistamisen perusajatus siitä, että omaisuuden arvon määrityksessä kohteen käyvästä arvosta siirrytään sen markkina-arvoon, mitä hallituksen esityksessä esitetään, on sinänsä perusteltu, mutta tässä esityksessä ongelmallista on, miten tämä korvausperusteiden muutos vaikuttaa kuntien vapaaehtoisiin maakauppoihin ja myös luonnonsuojelun rahoitukseen. Kuntaliitto on todennut lausunnossaan, että tämä uudistus toteutuessaan tulisi todennäköisesti lopettamaan kuntien vapaaehtoiset kaupat, koska tässä hallituksen esityksessä maanomistaja saisi aina 25 prosenttia selvitettyä markkinahintaa enemmän lunastuksen avulla. Tämä johtaisi siihen, että ympäristöministeriön lunastuslupaprosessit ja Maanmittauslaitoksen lunastustoimitukset tulevat ruuhkautumaan sadoista vuosittaisista lunastustapauksista — tämä Kuntaliiton lausunnosta. Ajattelen, että tämä ei kyllä edusta sitä byrokratian vähentämistä, josta hallitus täälläkin paljon puhuu. Sen takia, kuten edustaja Hamari tässä totesi, asian ensimmäisessä käsittelyssä esitettiin muutosesitystä, jossa tämä joustamaton, kiinteä 25 prosentin korotus olisi muutettu niin, että korotukselle säädettäisiin vaihteluväli nollasta 25 prosenttiin, jolloin se olisi sitten mahdollistanut joustavuutta juurikin siellä kuntien maanhankinnan puolella silti sen todellisen markkina-arvon turvaten, mutta valitettavasti tämä esitys ei menestynyt. Kuten sitten tämä lausuma, joka myös tähän meidän vastalauseeseen sisältyi, liittyi näihin siirtolinjalunastuksiin, niin nyt tämä hallituksen esityshän ei tätä korjaa, vaikka tämä 25 prosentin korotus tässä olisikin, vaan se tulee sitten korjatuksi oikeusministeriön käynnistämän selvityksen jälkeen tehtävässä lakimuutoksessa, jota nyt tässä vastalauseessamme sitten vielä haluamme vauhdittaa. Kannatankin tässä kohtaa edustaja Lotta Hamarin tekemää esitystä. Tässä valiokunnan käsittelyssä nousi myös sellainen huoli, että Vantaan kaupunki nosti sitä, että kun tässä on tämä mekaaninen 25 prosentin korotus, niin se todella johtaisi siihen, että pragmaattinen maanomistaja sitten aina menisi lunastusprosessin kautta, koska silloin sen korotuksen saisi. Tästä sitten muodostuisi uusi markkina-arvo, jota voitaisiin käyttää vertailukauppana seuraavissa kaupoissa, eli tästä voisi muodostua jopa tämmöinen jatkuva hinnankorotuskierre, jossa aina kannattaisi odottaa muiden tekemiä kauppoja, ja tämä ei tosiaankaan sitten sujuvoita maakauppojen tekemistä. Arvoisa puheenjohtaja! Nostan vielä tämän luonnonsuojelunäkökulman, joka myös nousi valiokunnassa ja myös ympäristövaliokunnan lausunnossa esiin. Kun maa- ja metsätalousvaliokunnassa sitten tämän mietinnön teimme, niin Suomen luonnonsuojeluliitto huomautti omassa lausunnossaan, että lunastuskorvaukseen esitettävällä 25 prosentin suuruisella korotuksella markkina-arvon mukaisen täyden korvauksen päälle voi olla myös huomattavia kielteisiä vaikutuksia luonnonsuojelun toteutukseen vaikuttaessaan myös näihin suojelusta maksettaviin korvauksiin. Luonnonsuojelun kallistumisen lisäksi tämä voi myös vaikuttaa sitten näihin vapaaehtoisiin luonnonsuojeluun tehtäviin kauppoihin, koska lunastusprosessin kautta olisi mahdollista saada korkeampi hinta. Eli on harmillista, että tällä hallituksen valitsemalla ratkaisulla on siis haitallisia vaikutuksia niin kuntien vapaaehtoiseen maanhankintaan ja sitä kautta siihen yhdyskuntarakenteen kehittämiseen siellä ja infrahankkeiden rahoittamiseen kuin sitten luonnonsuojelualueiden vapaaehtoisiin kauppoihin.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+19.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-06-16T19:10:30,2025-06-16T19:15:02,Hyväksytty,1.1 2025_67_254,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,Edustaja Lahdenperä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+19.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_255,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kyseessähän on kaivattu uudistus, joka vahvistaa omaisuudensuojaa, lisää oikeusvarmuutta ja parantaa maanomistajan asemaa yhteiskunnan muuttuessa. Lunastustilanteet ovat poikkeuksellisia. Yhteiskunta puuttuu silloin suoraan yksityiseen omistusoikeuteen. Siksi lunastuslainsäädännön on oltava selkeä, tasapainoinen ja ennen kaikkea oikeudenmukainen. Tässä esityksessä otetaan askel juuri siihen suuntaan. Markkina-arvopohjainen korvaus yhdistettynä 25 prosentin tasokorotukseen tuo lunastustilanteisiin selkeyttä ja kohtuullisuutta. Korvaus vastaa jatkossa omaisuuden todellista potentiaalia eikä omistaja joudu enää kärsimään siitä, että esimerkiksi kaavallinen kehitys nostaa alueen arvoa. Maksettava korvaus perustuu maan tulevaan käyttöarvoon. On perusteltua, että yhteiskunnan toimet eivät alenna yksityisen omaisuuden arvoa vaan pikemminkin vahvistavat sitä. Myös asunto- ja elinkeinotakuun laajentaminen on linjassa yrittäjyyden ja työllisyyden tukemisen kanssa. Elinkeinonharjoittajan aseman turvaaminen lunastustilanteessa on tärkeä signaali siitä, että yhteiskunta tunnistaa työn, yrittämisen ja kodin arvon, ei vain tilastotasolla vaan konkreettisesti lain tasolla. Tämä esitys vahvistaa yksilön asemaa, lisää ennakoitavuutta ja parantaa luottamusta viranomaistoimintaan. Se mahdollistaa edelleen yhdyskuntarakentamisen ja investoinnit mutta tekee sen reilulla tavalla. Juuri tällainen sääntely on kestävää ja kokoomuksen arvojen mukaista: vahva omaisuudensuoja, tehokas hallinto ja ihmisten luottamus oikeusvaltioon. Kannatan esitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+19.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-06-16T19:15:02,2025-06-16T19:16:47,Hyväksytty,1.1 2025_67_256,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain, sijoituspalvelulain ja Finanssivalvonnasta annetun lain 50 o §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 30/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 10/2025 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 20. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Hänninen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+20.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_67_257,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain, sijoituspalvelulain ja Finanssivalvonnasta annetun lain 50 o §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 30/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 10/2025 vp","Arvoisa puhemies! Rahoitusmarkkinoiden avoimuus ja luotettavuus ovat vakauden kivijalkoja. Siksi sääntelyä on kehitettävä niin, että markkinat pysyvät reiluina, ennustettavina ja turvallisina kaikille osapuolille. Meidän tulee kannustaa sijoittamaan sekä madaltaa kynnystä toimia rahoitusmarkkinoilla. Nyt käsittelyssä oleva lakiesitys liittyy EU:n direktiivin täytäntöönpanoon. Sen tarkoituksena on tarkentaa kaupankäynnin avoimuusvaatimuksia, säätää johdonmukaisista seuraamuksista ja sujuvoittaa pörssin toimilupamenettelyä. Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on mietinnössään puoltanut lakiesitystä muutoksin. Valiokunta toteaa, että kyse on pääosin teknisistä muutoksista, joilla turvataan EU:n rahoitusvälineiden markkinoita koskevan sääntelyn yhtenäinen soveltaminen. Erityisen tärkeää on, että kaupankäyntitiedot, hinnanmuodostus ja markkinatoimien raportointi pysyvät avoimina ja laadukkaina. Näin sijoittajansuoja vahvistuu ja markkinoiden läpinäkyvyys paranee. Valiokunta on lisäksi korostanut seuraamusmaksujen oikeasuhtaisuutta. Uusista sanktioista säädetään tilanteissa, joissa markkinatietojen laiminlyönti voisi vakavasti vaarantaa sijoittajien luottamuksen tai reilun hinnanmuodostuksen. Tämä on välttämätöntä, jotta sääntelyllä on todellista vaikutusta. Arvoisa puhemies! Esityksen mukaan pörssin toimiluvan ja sääntöjen vahvistaminen siirretään valtiovarainministeriöltä Finanssivalvonnalle. Tämä on perusteltua, sillä Finanssivalvonta tuntee pörssin toiminnan ja osallistuu aktiivisesti EU-tason sääntelyn valmisteluun. Muutos vähentää hallinnollista taakkaa ja sujuvoittaa sääntelyä ilman, että valvonnan taso heikkenee. Tällä lainsäädännöllä varmistamme, että Suomessa toimivat rahoitusmarkkinat pysyvät kansainvälisesti vertailukelpoisina, turvallisina ja kilpailukykyisinä. Samalla parannamme sijoittajien mahdollisuuksia tehdä päätöksiä tiedon perusteella. Luotettavassa sijoittamisessa ei ole arvailun varaa. Tämä esitys vahvistaa sijoittajansuojaa, lisää avoimuutta ja edistää terveitä markkinoita. Sen vuoksi se on tärkeä myös luottamuksen ja talouskasvun näkökulmasta, joita molempia meidän tulee vaalia ja arvostaa. Kannatan esitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+20.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-16T19:16:58,2025-06-16T19:20:16,Hyväksytty,1.1 2025_67_258,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 210/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 11/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 21. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Kaunistola.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+21.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_67_259,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 210/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 11/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Erilaiset poikkeus- tai häiriötilanteet, kuten pandemiat ja laajat palvelukatkot, eivät noudata kunta- tai aluerajoja. Onkin erityisen huolestuttavaa, että sotesektorin varautumisessa on havaittu häiriötilanteissa puutteita, jotka kohdistuvat useisiin hyvinvointialueisiin, vaativat useamman hyvinvointialueen resurssien käyttöä ja alueiden yhteistyötä. Käsittelyssä olevan esityksen pyrkimyksenä onkin syventää valmiuslainsäädäntöä sekä parantaa valmiutta ja varautumista tehostamalla yhteistyötä, tiedonvaihtoa ja keskitettyä valvontaa. Meidän on määritettävä selkeät ja riittävät kansalliset ja alueelliset toimivaltuudet, jotta voimme varmistaa, että sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintakyky ja yhteistyön toimivuus voidaan varmistaa kaikissa tilanteissa. Tämänhetkinen turvallisuustilanne on vaikea ja vaikeasti ennakoitavissa. On tärkeää, että kykenemme vastaamaan muuttuneen turvallisuusympäristömme uhkakuviin myös sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla. Meidän on nykyistä vahvemmin kyettävä tekemään toimialojen ja hyvinvointialueiden rajat ylittävää alueellista, valtakunnallista ja kansainvälistäkin yhteistyötä, jotta voimme taata oman turvallisuutemme, Suomen turvallisuuden. Arvoisa rouva puhemies! Olen hallintovaliokunnassa, joka antoi lausuntonsa tästä sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Hallintovaliokunnan kantana olikin, että viranomaisilla tulee olla riittävät keinot tarvittaessa sitovasti ohjata ja johtaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä mukauttaa toimintaa palvelujen ja toimeentulon turvaamiseksi myös häiriötilanteissa. Tässä on myös huomioitava tämä seikka tulevaisuudessa muun muassa sairaalan rakentamisessa ja esimerkiksi laajan päivystyksen sairaalan sijoittumisessa Suomessa. On myös tärkeää, että säännökset mahdollistavat tarvittavan hyvinvointialueiden ja kuntien välisen yhteistyön valmiussuunnittelussa ja varautumisessa. Kriisivalmiuden vahvistamiseksi on myös välttämätöntä, että pelastustoimen riittävät resurssit turvataan. Tämä koskee tietysti myös pelastusalan koulutusta. Samalla tavalla myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen riittävästä alueellisesta saavutettavuudesta tulee kyetä huolehtimaan kaikissa olosuhteissa. Keskiössä on ennen kaikkea kriisivalmiutemme parantaminen, Suomen ja suomalaisten selviäminen kansallisten ja kansainvälisten kriisien keskellä. Yhteiskuntamme kriisivalmiuden parantamiseksi on erittäin tärkeää, että ehdotettu lainsäädäntö tulee voimaan mahdollisimman pian, kriisit kun eivät odota lainsäädännön valmistumista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+21.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-06-16T19:20:49,2025-06-16T19:23:40,Hyväksytty,1.1 2025_67_260,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 210/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 11/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+21.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_261,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 210/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 11/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hyvä terveydenhuolto kuuluu kaikille myös kriisien aikana. Tämä lakiesitys antaa meille paremmat työkalut varautua, johtaa ja toimia häiriötilanteissa. Se on esitys, joka turvaa terveyttä, vahvistaa turvallisuutta ja ohjaa resursseja sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Arvoisa puhemies! Pohjois-Pohjanmaa on valtava maakunta, jossa ihmiset asuvat laajalla alueella, kaukana toisistaan, mutta yhteisten palvelujen varassa. Vaikka Oulu on valtakunnallinen terveystiedon keskus, koko maakunta tarvitsee toimivia rakenteita myös poikkeusoloissa. Yksittäinen kriisi, kuten pandemia, sähkökatko tai laaja tietoverkkohäiriö, voi haastaa koko alueen. Siksi meidän on varmistettava, että hyvinvointialueilla on mahdollisuus tehdä tiivistä ja saumatonta yhteistyötä naapurialueiden kanssa. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan ja Kainuun suuntaan on voitava jakaa resursseja ja johtamista silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Tämä laki varmistaa, että näin on tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! Viime vuosina olemme oppineet, että kriisit voivat kehittyä nopeasti. Yhteistyön ja johtamisen on oltava selkeää, ennakoivaa ja laajaa. Tässä esityksessä perustetaan selkeä valtakunnallinen rakenne, kansallinen valmiusryhmä, joka tukee päätöksentekoa ja koordinaatiota. Sosiaali- ja terveysministeriölle annetaan valmius johtaa häiriötilanteita, mutta vain silloin, kun tilanne vaatii, ja vain voimassa olevan muun lainsäädännön rajoissa. Tämä on tärkeä rajaus, jota myös perustuslakivaliokunta on edellyttänyt. Arvoisa puhemies! Pohjois-Pohjanmaalla Oulun yliopistollinen sairaala ei palvele vain omaa aluettaan vaan toimii laajasti koko pohjoisen Suomen osaamis- ja koordinaatiokeskuksena. Siksi on oikein ja tärkeää, että lakiesityksessä annetaan yliopistollista sairaalaa ylläpitäville hyvinvointialueille koordinoivaa toimivaltaa häiriötilanteissa koko yhteistyöalueellaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Oulu voi tarvittaessa tukea nopeasti esimerkiksi Lapin tai Kainuun aluetta, jos kriisi sitä vaatii. Toimivalta on rajattu ja valvottu mutta antaa mahdollisuuden toimia. Tämä on vastuullista johtamista. Tämä on ihmisten terveyden turvaamista. Arvoisa puhemies! Kannatan tätä esitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+21.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-16T19:23:40,2025-06-16T19:26:51,Hyväksytty,1.1 2025_67_262,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 210/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 11/2025 vp,Edustaja Lahdenperä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+21.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_263,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 210/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 11/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esitys vahvistaa viranomaisten kykyä koordinoida sosiaali- ja terveyspalveluita ja varautumista kriiseissä antamalla laillisen tuen ohjaukseen, tiedonvaihtoon ja kokonaistilanteen hallintaan. Se vahvistaa yhteistä valmiutta tuomalla selkeyttä siihen, kuka tekee, mitä ja milloin ja millä tiedoilla. Tämä on vastuullista varautumista, ja sen tavoitteena on suojella ihmisten hyvinvointia kaikissa olosuhteissa. Nykyinen sosiaali- ja terveyslainsäädäntö ei tarjoa riittäviä keinoja johtaa toimintaa sairaus- tai muissa häiriötilanteissa. Valmius kasvaa, kun eri toimijat — kunnat, alueet ja kansallinen johto — voivat toimia yhteen saumattomasti. Tietojen jakaminen turvataan laillisella pohjalla ilman tarpeetonta byrokratiaa. Hallitus toimii tässä tulevaisuuteen katsoen, varautuen, ei reagoiden. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+21.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-06-16T19:26:51,2025-06-16T19:27:48,Hyväksytty,1.1 2025_67_264,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 210/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 11/2025 vp,Edustaja Väyrynen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+21.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_265,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 210/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 11/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tämä on varsin tervetullut lakiesitys kaiken kaikkiaan. Varautumisen merkitystä varmaan meillä ei nykypäivänä kiistä kukaan, ja etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuspalveluiden alueilla se on erityisen tärkeätä. Yhtä tärkeätä on se, että meidän varautumisella on monia eri tasoja. Me ollaan eletty pandemiaa, meillä on sota Euroopassa tällä hetkellä, ja toisaalta esimerkiksi omalla hyvinvointialueellani vuosien varrella on ollut erittäin surullisia suuronnettomuuksia, joihin silloiset sairaanhoitopiirit ja hyvinvointialueet ovat jollakin lailla varautuneetkin, hieman vaihtelevasti, ja nyt tässä pyritään tätä varautumisen tasoa viemään sinne YTA-sopimuksiin, mikä on minun mielestäni erittäin hyvä idea. Siinä pysyvät hartiat suhteellisen suurina, mutta kuitenkin ymmärretään vielä ne alueelliset erityispiirteet ja näiden erot. Lisäksi tämä kansallisen tason STM:n ohjausmandaatti on ehdottoman tärkeä, jos me puhutaan pandemiasta tai muista näistä erikseen mainituista tilanteista, joita on tarkennettu sitten perustuslakivaliokunnan lausuntokierroksen perusteella, samoin kuin tätä sosiaali- ja terveysministeriön erillistä mandaattia ja kansallisen valmiusryhmän toimintaa. Kaiken kaikkiaan etenkin näiden korjausten jälkeen tähän voi olla erittäin tyytyväinen. Nämä valiokunnan lausumaehdotukset ovat huomionarvoisia. Tässä mainittiinkin jo riittävistä resursseista, jotka on mainittu tässä ensimmäisessä lausumassa, ja sitten on toinen, joka keskittyy tähän seurantaan, mikä on minun mielestäni minkä tahansa lakiesityksen kohdalla erittäin tärkeätä, ja siinä mielessä nämä ovat varsin kannatettavia. Se, mitä tässä ehkä erityismainintana voisi vielä ajatella, näin niin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ja kansainvälisen varautumisen alalta, on, että kannattaa suunnata katseet myös Pohjoismaihin ja miettiä, mitä yhteistyön hedelmiä meillä siellä mahdollisesti olisi liittyen sairaalaverkkoihin ja tiettyihin sisältöihin. Tämä on nykyään tärkeätä, ja tätä ei voi unohtaa. Tämä on lakiesitys, joka vie todella hyvään suuntaan tätä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+21.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-06-16T19:27:48,2025-06-16T19:29:50,Hyväksytty,1.1 2025_67_266,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 210/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 11/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+21.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_267,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 210/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 11/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Neljän kokoomuksen eduskuntaryhmän kollegan myönteisen kannanoton jälkeen lisään tähän vielä oman myönteisen kannanottoni. Eli tämä oli SDP:n sosiaali- ja terveysvaliokunnan yksimielinen ehdotus ja vie erinomaiseen suuntaan tätä sosiaali- ja terveysalan valmiutta ja varautumista. Sen verran ihan lyhyesti tässä paikaltani kerron tämän asian historiaa, että vuonna 2021, vielä koronankin raivotessa Suomessa, me teimme tätä edeltävän lainsäädännön, jossa tehtiin moneen lakiin muutoksia. Muistan silloin, että silloinen sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen istui hallitusaitiossa ja itse käytin puhujapöntöstä puheenvuoron, joka oli kirjoitettu puheenvuoro, koska pidin niin tärkeänä sitä lakiesitystä. Siinä selvästi silloin asia jäi kesken sen takia, että meillä oli olemassa ehkä julkishallinnossa liian iso jännite kuntien ja silloisten sairaanhoitopiirien kesken. Meillähän ei ollut vielä hyvinvointialueita, ja itse asiassa suurimpia kaupunkeja edustava C21-ryhmittymä antoi hyvin kriittisen lausunnon siitä, että olisi voimistettu sairaanhoitopiirien ja siellä erityisesti yliopistollisen sairaalan omaavien sairaanhoitopiirien osuutta tässä varautumisessa ja valmiudessa. Nyt tässä ollaan selvästi päästy pidemmälle. Viittaan vielä sellaiseen kirjaan, jonka dosentti Pekka Visuri ja pääministeri Matti Vanhasen kahden hallituksen aikainen valtioneuvoston valtiosihteeri Risto Volanen yhdessä kirjoittivat, ”Myrskyn silmässä”, Suomen ensimmäisen kymmenluvun siviilikriisien johtopäätökset. Siinä se heidän keskeinen johtopäätöksensä oli se, että yhtä ministeriötä tai yhtä hallinnonalaa laajempaa kriisiä pitää johtaa keskitetysti valtioneuvoston kansliasta vaikkapa perustamalla sitä varten väliaikainen ministerin virka taikka muita tällaisia tehtäviä. Mutta tässä se on nyt erinomaisella tavalla, niin kuin tässä kollegat ovat todenneet, tuotu esille. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että tässä laissa eduskunta selvästi paransi sitä. Toivoisin, että meillä hallituksen ja opposition välinen vuoropuhelu olisi niin hyvää, että monessa muussakin laissa, jossa näemme selviä puutteita, voisimme sitä täällä eduskunnan käsittelyssä parantaa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+21.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-06-16T19:29:50,2025-06-16T19:32:21,Hyväksytty,1.1 2025_67_268,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 22. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Hänninen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+22.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_67_269,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 59/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on kyse yksityiskohdasta verolainsäädännössä, mutta taustalla on suurempi tavoite, suomalaisen rahastosektorin toimintavarmuus ja kilpailukyky. Esityksessä ehdotetaan, että rahastopoikkeuksen voimassaoloa jatketaan vuodella. Kyse on siitä, että ulkomaisten rahastojen yleistä verovelvollisuutta tosiasiallisen johtopaikan perusteella ei sovelleta vielä vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa. Tämä antaa lisäaikaa sille, että EU:n oikeudenmukaisesta pysyvästä ratkaisusta ehditään tehdä huolellinen selvitys. Tämä ei ole keino verovälttelyyn, tämä on keino säilyttää Suomen vetovoima rahastojen hallintopaikkana. Jos verotuksen tulkinta on epäselvää tai muuttuu liian äkisti, uhkana on se, että hallinnointitoiminta siirtyy muualle. Se taas vaikuttaa suoraan alan työpaikkoihin ja osaamiseen meillä Suomessa. Kannatan tätä esitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+22.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-16T19:32:55,2025-06-16T19:34:15,Hyväksytty,1.1 2025_67_270,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annetun lain, verotusmenettelystä annetun lain ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 30 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 25/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 16/2025 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 23. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Hänninen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+23.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_67_271,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annetun lain, verotusmenettelystä annetun lain ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 30 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 25/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 16/2025 vp","Arvoisa puhemies! Meillä on oikeus odottaa, että yhteisiä pelisääntöjä noudatetaan myös verotuksessa. Veropetokset eivät ole pikkurikkeitä, ne ovat rikoksia meitä kaikkia vastaan. Siksi on oikein, että Suomessa niitä torjutaan tehokkaasti, järjestelmällisesti ja oikea-aikaisesti. Meillä tulee olla tätä varten oikeanlaiset työkalut ja riittävä laillistettu toimivalta. Arvoisa puhemies! Käsiteltävässä lakiesityksessä ehdotetaan muutoksia, joiden avulla toimivaltaisten viranomaisten tiedonsaantia parannetaan. Tavoitteena on, että pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä voidaan jatkossa saada myös tilien saldotiedot tilitapahtumista sekä arvopapereihin liittyvät tiedot silloin, kun viranomaisella on siihen laissa säädetty tehtävä ja riittävä valtuutus. Kyse on ennen muuta siitä, että torjumme veronkiertoa avoimesti ja selkein ehdoin. Järjestelmän käyttö olisi aina sidottu siihen, että tiedot ovat välttämättömiä viranomaisen tehtävän hoitamiseksi. Tämä välttämättömyyden periaate on olennainen osa oikeusvaltiota. Esitystä ehdotetaan hyväksyttäväksi pienin muutoksin. Tärkeää on korostaa, että arkaluonteisten tietojen käsittely edellyttää erityistä huolellisuutta. Tiedot eivät ole saatavissa kelle tahansa. Jokaisesta tietopyynnöstä jää jälki, ja jokainen käyttö voidaan jälkikäteen tarkistaa. Lisäksi tehtiin tarkennuksia järjestelmän kautta haettujen tietojen poistumisesta. Siksi tämä esitys tuo oikeasuhtaisen ja hallitun tavan käsitellä tilitietoja ja nykyistä paremmat mahdollisuudet valvoa väärinkäytöksiä. Arvoisa puhemies! Avoimuus on toimivan yhteiskunnan perusta, mutta avoimuus ei tarkoita, että viranomaiset voivat urkkia mitä tahansa tai milloin tahansa. Se tarkoittaa läpinäkyvää järjestelmää, jossa tiedot saadaan silloin, kun niitä todella tarvitaan — ja vain silloin. Tämä on kansalaisten suojaa, ei sen uhkaa. Samalla on todettava, että verovalvonta on osa yhteistä sopimustamme, kaikkien pitää kantaa vastuunsa. Kun petoksia paljastetaan tehokkaasti, oikeudenmukaisuus toteutuu ja rehellinen suomalainen jää voitolle. Tahdon korostaa, että tämä esitys on esimerkki siitä, miten lainsäädäntöä kehitetään teknisesti mutta oikeusvaltion periaatteet säilyttäen. Siksi kannatan esitystä ja kiitän valiokuntaa sen huolellisesta käsittelystä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+23.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-16T19:34:47,2025-06-16T19:38:07,Hyväksytty,1.1 2025_67_272,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 24. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Aittakumpu poissa. — Edustaja Rasinkangas.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+24.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_67_273,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tällä toisessa käsittelyssä olevalla esityksellä kiristetään ampuma-aserikosten rangaistuksia. Törkeästä ampuma-aserikoksesta tuomittaisiin jatkossa pääsääntöisesti ehdoton vankeusrangaistus, kun minimirangaistus nousee neljästä kuukaudesta kahteen vuoteen. Vaarallisen esineen ja toisen vakavaan vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapidon rangaistuksia kiristetään myös. Rangaistusten kiristykset rikoslakiin ovat erittäin tervetulleita, ja niillä voidaan torjua vakavaa väkivalta- ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Poliisi kohtaa yhä useammin valvonta- ja hälytystehtävissä aseistautuneita henkilöitä. Lähtökohtaisesti heillä ei ole luvallisia ampuma-aseita, vaan ne on hankittu pimeiltä markkinoilta. Näitä aseita hankitaan myös erinäisten anonyymisovellusten, kuten Telegram-sovelluksen, kautta. Arvoisa rouva puhemies! Ensimmäisessä käsittelyssä tämän asiakohdan yhteydessä pidin debattipuheen liittyen ennaltaehkäisevään vaikutukseen, koska se on erityisen merkittävää. Toivon ja uskon, että nuorempi sukupolvi ymmärtää rangaistusten kiristysten kautta, kuinka isoista asioista on kyse ja mitä vaikutuksia tehdyillä rikoksilla on nuoren tulevaisuuteen. Edellisessä työssäni koulupoliisina näin paljon alaikäisten lasten kantavan erilaisia astaloita, puukkoja, nyrkkirautoja, linkkareita varustettuna pienellä taskulampulla, kuulapyssyjä ja niin edelleen, jopa pitkiä leipäveitsiä kätkettynä vaatteisiin niin kouluissa kuin vapaa-ajallakin. Kouluissa näihin on äärimmäisen vaikea puuttua ennakollisesti, ellei joku oppilas kerro havainnoistaan tai tiedossaan olevasta asiasta koulussa henkilökunnalle. Rangaistusten kiristykset ovat tärkeä edistys myös rikosten uusijoille, jotka syyllistyvät näihin vakaviin rikoksiin toistuvasti. Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, että näiden lakien myötä tarvitsemme lisää vankipaikkoja, me tarvitsemme myös lastensuojeluun suljettuja sijoitusyksiköitä niille nuorille, jotka ovat vaarallisia itselleen tai muille. Ruotsissa on suljettuja nuorisokoteja, ja nuoret kokevat siellä turvallisuutta ja kohtaavat siellä turvallisia aikuisia. Näissä suljetuissa nuorisokodeissa on panostettu nuoren kuntouttamisen lisäksi myös jatkohoitoon, opiskeluun ja muuhun tulevaisuuden suunnitteluun. Arvoisa puhemies! Ampuma-aseisiin liittyviä lakeja ei ole päivitetty pitkään aikaan, ja nyt onkin korkea aika korottaa minimirangaistuksia. Maailma on muuttunut väkivaltaisempaan suuntaan, joten nämä päivitykset tulevat tarpeeseen. Terroristisessa tarkoituksessa tehdyt teot ovat yleistyneet maahanmuuton myötä muualla Euroopassa ja naapurimaassamme Ruotsissa, joten on korkea aika päivittää lainsäädäntömme tähän päivään, ja kannatan tätä esitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+24.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-06-16T19:38:49,2025-06-16T19:42:16,Hyväksytty,1.1 2025_67_274,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+24.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_275,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallisuus on suomalaisen yhteiskunnan perusta. Siksi aselainsäädännön on vastattava ajan haasteisiin ja kasvaviin riskeihin. Käsittelemme nyt hallituksen esitystä, joka tuo merkittäviä muutoksia rikoslakiin ja ampuma-aseita koskevaan sääntelyyn. Kyse on uudistuksesta, jolla vahvistetaan viranomaisten keinoja estää ampuma-aseiden päätymistä rikolliseen käyttöön. Kansalaisten luottamus viranomaisiin, tunne turvallisuudesta ja usko oikeusjärjestelmään perustuvat siihen, että yhteiskunta kykenee estämään vakavat uhat. Tämä lakiesitys on tärkeä askel siihen suuntaan. Se lisää turvallisuutta ja viestii, ettei aseella pelottelulle tai rikolliselle varautumiselle ole sijaa meidän Suomessamme. Arvoisa puhemies! Kannatan tätä esitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+24.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-16T19:42:16,2025-06-16T19:43:23,Hyväksytty,1.1 2025_67_276,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 204/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 9/2025 vp,Edustaja Rintamäki poissa., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+24.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_277,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 9/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 25. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Hänninen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+25.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_67_278,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 33/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pohjois-Suomen laajat välimatkat, ikääntyvä väestö ja harva asutus tekevät liikkumisesta aivan erityisen kysymyksen. Kyse ei ole vain palveluista, kyse on osallisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja arjessa selviytymisestä. Nyt käsittelyssä oleva esitys vastaa tähän tarpeeseen konkreettisesti. Kyse on kokeilusta, jossa Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla kerätään yhteen tietoja julkisesti tuetusta kuljetuksesta eli sosiaali- ja terveydenhuollosta, vammaispalveluista ja Kelan korvaamista matkoista. Kokeilun tavoitteena on rakentaa tietopohja, jonka avulla voidaan arvioida, miten kuljetuksia voidaan tulevaisuudessa järjestää viisaammin, tehokkaammin ja silti inhimillisesti. Tämä on älykästä, jopa viisasta hallintoa, jossa päätöksiä tehdään tietoon, ei arvaukseen perustuen. Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta on pitänyt kokeilua perusteltuna ja tehnyt siihen teknisiä tarkennuksia. Valiokunta muistuttaa, että kyseessä on kokeilu, ei palveluiden muutos. Tiedonkeruu ei muuta asiakkaan oikeuksia eikä järjestämisvastuuta. Tietoa ei kerätä varmuuden vuoksi, vaan siksi, että voitaisiin paremmin nähdä, missä palvelut menevät päällekkäin, missä niitä voidaan yhdistää ja missä niitä täytyy vahvistaa. Vain näin voimme rakentaa tulevaisuudessa kuljetuspalvelut, jotka ovat sekä käyttäjälle että yhteiskunnalle kestäviä. Arvoisa puhemies! Kokeiluun valittu alue on erinomainen laajan tietopohjan saavuttamiseksi. Pohjoisessa nämä liikkumiseen liittyvät ratkaisut eivät ole valinnaisia. Ilman kuljetusta ei päästä lääkärille, kuntoutukseen tai palvelukeskukseen. Kyse on yhdenvertaisuuden toteutumisesta, siitä, voiko ihminen asua kotonaan, vaikka matkaa on kymmeniä, jopa satoja kilometrejä. Tämän lisäksi esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen eteläiseltä alueelta voi jopa olla helpompi kulkea palvelun ääreen toisen hyvinvointialueen puolelle, ei hinnasta, ei hoidon laadusta vaan välimatkasta johtuen. Siksi on hyvä, että kokeilualueeksi on valittu juuri pohjoinen yhteistyöalue, jossa matkat ovat pisimpiä ja korvausperusteet kalleimpia. Valiokunta on painottanut, että myös laadulliset vaikutukset erityisesti vammaisryhmien näkökulmasta tulee arvioida huolella. Ei riitä, että tiedämme, minne ihmiset matkustavat, meidän on ymmärrettävä myös, miksi, miten ja millaisin edellytyksin. Hoitoonpääsyn on oltava yhdenvertaista henkilöstä, hänen ominaisuuksistaan tai asuinpaikasta riippumatta. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on osa laajempaa työtä, jossa liikennepalveluita kehitetään ylikunnallisina ja käyttäjälähtöisinä kokonaisuuksina — ei enää yksittäisiä ratkaisuja vaan yhteensopiva järjestelmä. Tämä kokeilu toimii perustana tulevalle, siksi se on tärkeä. Se on tärkeä paitsi meille tiedon tarjoamisessa myös pohjoiselle Suomelle. Kannatan esitystä ja kiitän valiokuntaa sen asiantuntevasta ja huolellisesta käsittelystä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+25.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-16T19:44:00,2025-06-16T19:48:03,Hyväksytty,1.1 2025_67_279,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 11/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 26. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Aittakumpu poissa. — Edustaja Rasinkangas.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+26.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_67_280,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 11/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta ja tästä esityksestä tehtyä liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintöä. Yle saa vuosittain lähes 600 miljoonaa euroa suomalaisten veronmaksajien rahaa. On siis korkea aika sille, että kansalaiset oikeasti tietävät, mihin tuo raha todella menee. Tämä parlamentaarisen ryhmän päätökseen perustuva esitys on askel oikeaan suuntaan, kun se vaatii Yleä avaamaan talouttaan ja toimintaansa aiempaa tarkemmin. Arvoisa puhemies! Avoimuus ei saa jäädä pelkäksi sanahelinäksi, ja Ylen hallintoneuvoston tehtävä on huolehtia siitä, että avoimuusvelvoitteen myötä yhtiön toiminnasta ja varojen käytöstä on saatavilla tietoa monipuolisesti ja yksityiskohtaisesti. Yle ei ole mikään erillinen kupla vaan koko kansan media. Sen pitää palvella kaikkia suomalaisia ohjelmasisällöllisesti sekä alueellisesti kattaen koko Suomen. Arvoisa puhemies! Kun Yleisradiosta on puhe, niin on mainittava, että pidän erittäin hyvänä myös sitä, että Yle osallistuu myös säästöihin. Loppuun vielä iso kiitos liikenne- ja viestintäministeri Ranteelle asian valmistelusta ministeriössä ja jämäköistä lausunnoistaan tähän asiaan liittyen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+26.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-06-16T19:48:37,2025-06-16T19:50:07,Hyväksytty,1.1 2025_67_281,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 34/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 11/2025 vp,Edustaja Kurvinen poissa., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+26.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_67_282,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kyberturvallisuuslain ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 27/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 12/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 27. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Hänninen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+27.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_67_283,67/2025,2025-06-16,14.00,19.51,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kyberturvallisuuslain ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 27/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Elämme ajassa, jossa tieto on valtaa ja tietoverkot ovat yhteiskuntamme valtasuonia. Kytkeytyneisyys maailmaan on tehnyt meistä nopeamman, tehokkaamman ja verkottuneemman yhteiskunnan, mutta samalla se on tehnyt meistä myös haavoittuvaisemman. Emme ole täällä yksin, emmekä voi odottaa, että kaikki muut ympärillämme olisivat pelissä mukana yhtä puhtain kortein. Tahdon kiittää valiokuntaa tämän esityksen huolellisesta käsittelystä, valmistelusta ja annetuista tarkennuksista lakiesitykseen. Ne tekevät kokonaisuudesta entistäkin paremman. Arvoisa puhemies! Kannatan tätä esitystä. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_67+2025+27.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-16T19:50:30,2025-06-16T19:51:28,Hyväksytty,1.1 2025_68_1,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Mennään puhujalistaan. Edustaja Koponen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_68_2,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tällä hallituksen esityksellä nopeutetaan lupakäsittelyä ympäristöasioissa. Lupakäsittelyiden nopeuttaminen on ollut yksi tärkeimmistä tavoitteista, joita tällä hallituksella on. Jokainen meistä tietää ja on kuullut, kuinka raskaat lupaprosessit Suomessa on. Puhemies! Esityksen hyväksymisen myötä saadaan uusi laki ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa, joka yhdistää useita nykyisiä lakeja ja tärkeimpänä asiana tuo yhden luukun periaatteen ympäristölupien käsittelyyn. Puhemies! Laissa on priorisoitu puhtaan siirtymän hankkeita vuoden 2030 loppuun saakka, eli kyseessä on myös ilmastotoimi. Hämmentävää onkin, että vihreät ja vasemmistoliitto ovat jättäneet valiokunnassa vastalauseen lakiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-06-17T14:00:52,2025-06-17T14:01:41,Hyväksytty,1.1 2025_68_3,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_4,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän esityksen myötä otetaan tärkeä askel kohti hallitusohjelman mukaista tavoitetta sujuvoittaa ja yhdenmukaistaa ympäristöasioiden lupakäsittelyä Suomessa. Esityksessä ehdotetaan uuden Lupa- ja valvontaviraston perustamista, jonka tehtävänä on koota yhteen nykyisin usean eri viranomaisen vastuulla olevia ympäristönsuojeluun, vesiasioihin, luonnonsuojeluun ja ympäristövaikutusten arviointiin liittyviä lupatehtäviä. Yhden luukun periaatteen mukaisesti lupa-asioita voi jatkossa hoitaa yhdestä paikasta, mikä parantaa asioinnin selkeyttä ja helpottaa erityisesti laajoja hankkeita toteuttavia toimijoita. Samalla pyritään varmistamaan, että viranomaisilla on ajantasainen ja yhtenäinen tieto käsiteltävistä asioista. Arvoisa rouva puhemies! Erityisen myönteistä on se, että esityksessä kiinnitetään huomiota myös ennakolliseen ohjaukseen. Tämä auttaa tunnistamaan mahdolliset lupakäsittelyyn vaikuttavat tekijät hyvissä ajoin ja voi näin nopeuttaa prosessien etenemistä. Tavoitteena on myös turvata lupakäsittelyn laatu ja asiantuntemus sekä varmistaa, että ympäristönsuojelun korkea taso säilyy. Vaikka uusi viranomainen toimii valtakunnallisesti, on tärkeätä, että alueelliset erityispiirteet tulevat huomioiduiksi. Esityksessä tätä tuetaan asiantuntemusta ja ratkaisukokoonpanoja koskevilla säännöksillä, jotka mahdollistavat paikallistiedon hyödyntämisen. Arvoisa rouva puhemies! Tämä uudistus on osa laajempaa valtion aluehallinnon uudistusta ja liittyy myös uusiutuvan energian hankkeita koskevien lupamenettelyjen kehittämiseen. Näillä muutoksilla pyritään rakentamaan entistä ennakoitavampaa ja toimivampaa hallintoa, joka vastaa sekä elinkeinoelämän että ympäristönsuojelun tarpeisiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-06-17T14:01:47,2025-06-17T14:03:50,Hyväksytty,1.1 2025_68_5,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_6,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten jo aiemmin olen täällä todennut, keskusta on valiokunnan mietinnön takana. Tämä keskustelua herättänyt yleisen edun valvontayksikkö sisältää kuitenkin eräitä ongelmia, joihin valiokunta mietinnössään ottaa tarpeellisesti kantaa. Mietinnössä on myös hyvin otettu huomioon alueellisuuteen liittyvät tekijät sekä nostettu esille lupien hintoihin kohdistuvat paineet. Erityisesti tämä koskettaa maataloutta, jonka ympäristölupien hinnat ovat jo tällä hetkellä täysin kohtuuttomat suhteessa hakijoiden maksukykyyn ja toiminnan laajuuteen. Yleisen edun valvonta ja hallituksen esittämä yleisen edun valvontayksikkö ovat hieman menneet sekaisin täällä keskustelussa. Yleisen edun valvonta ei edellytä erillisen valitusosaston perustamista uuteen Lupa- ja valvontavirastoon, ja tällainen yleisen edun valvontayksiköstä uhkaa pahimmillaan tulla. Tällä yksiköllä olisi yleisen edun valvontatehtävässään itsenäinen ratkaisuvalta. Yleisen edun valvonta ei kuitenkaan edellytä tällaisen yksikön perustamista. Arvoisa puhemies! Yleisen ympäristön edun valvonnan tulee olla keskeinen osa normaalia viranhaltijan työtä lupapäätöksiä tehtäessä. Erillisen yksikön perustamisen sijaan resursseja tulisikin keskittää osaamisen lisäämiseen, viranomaisten välisen yhteistyön tehostamiseen sekä yhtenäisten ratkaisukäytäntöjen varmistamiseen läpi Suomen. Tavoitteena tulee olla, että Suomi on houkutteleva investointiympäristö kansainvälisille toimijoille mutta myös pienemmille ja pienille kotimaisille toimijoille, yrityksille, kuten maatiloille. Itsenäinen ja valitusoikeudet omaava yksikkö viranomaisen sisällä on vastoin tätä tavoitetta, koska se ylläpitää nykyistä arvaamatonta luvitusprosessia, jossa viranomainen voi valittaa omasta päätöksestään. Esitys, jossa valtion viranomaiset voivat valittaa toistensa päätöksistä, on hallitusohjelman vastainen. Aluehallintouudistuksen keskeisimpiä tavoitteita oli lupien sujuvoittaminen, nopeuttaminen ja päätöksenteon ennakoitavuuden lisääminen. Erillisen yksikön perustaminen valitusoikeuksilla ei edistä tätä tavoitetta. Arvoisa puhemies! Uuteen Lupa- ja valvontavirastoon perustettavan yleisen edun valvontayksikön toimintaa on arvioitava erityisesti luvituksen sujuvuuden ja toimintaympäristön ennakoitavuuden kannalta. Näillä tekijöillä on suuri merkitys luvituksen sujuvalle käsittelylle, mikä on hallituksen suurin lupaus koko aluehallinnon uudistukselle. Myös perustuslakivaliokunta on lausunnossaan katsonut, että yleisen edun valvontayksikön perustamiselle ei ole mitään pakkoa, vaan se on hallituksen tekemä oma poliittinen valinta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-06-17T14:03:52,2025-06-17T14:06:27,Tarkistettu,1.1 2025_68_7,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_68_8,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakiesityshän on oikein hyvä ja perusteltu, ja edustaja Koponen tässä aiemmin ihmetteli, miksi vihreät ja vasemmistoliitto ovat jättäneet tähän vastalauseen. No, tässä on muutamia asioita, mihin me haluamme kiinnittää huomiota. Jätimme myös joitakin pykälämuutosesityksiä, jotka mielestämme olisivat parantaneet lakia. Esimerkiksi se, että datakeskukset on nyt laitettu nopean luvitusmenetelmän piiriin, ei meistä ollut perusteltua. Sinänsä todellakin se, että luvat ovat sujuvia ja niissä ei kestä liian kauan ja että toiminnanharjoittajilla on yksi selkeä luukku, jossa asioida, niin että kaikki luvat hoituvat sen luukun takaa, ovat kaikki sellaisia ajatuksia, mitä me tässä yhdessä jaamme ja mitkä ovat tärkeitä, mutta tietysti me haluamme varmistaa myös sen, että viranomaisilla on tähän riittävät resurssit. Valiokunnan kuulemisissa tuli esille, että vaikka sinänsä tämä laki ei ole säästölaki, niin nyt näitä eri viranomaisia, jotka tässä menevät yhteen, kaikkia koskevat merkittävät säästövaatimukset. Se tarkoittaa sitä, että meillä on iso huoli siitä, onko viranomaisella riittävät resurssit. Esimerkiksi tämä meidän ensimmäinen vastalauseen lausumaehdotus nimenomaan koskee sitä, että tulee varmistaa, että Lupa- ja valvontaviraston resurssit ovat riittävät ja tätä asiaa arvioidaan ja tarvittaessa sitten osoitetaan lisävoimavaroja. Samanaikaisestihan ei ainoastaan tämän lakiesityksen myötä, vaan myös EU:sta on tullut hyvin useita asetuksia siihen, että tietyntyyppisille hankkeille pitää taata tämmöinen etusijamenettely, elikkä pitää kiireellisesti varmistaa, että lupakäsittelyt otetaan heti käsittelyyn ja lupakäsittelyt ovat riittävän ripeitä. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän lupaviranomaisillamme on paljon työtä ja vaaditaan riittävästi resursseja, jotta ne voivat tästä selvitä. Tämä on meidän huolemme, ja tämä on yksi lausumaesitys, jota me tässä olemme nostaneet. No, toinen kysymys ja toinen lausumaesitys, mikä meillä on, on itse asiassa eduskunnan yhteinen tahto. Viime kaudella kun täällä talossa yhdessä uudistimme kaivoslakia, eduskunnan lausuma oli, että jatkossa tulisi varmistaa, että ”kaivosluvan ja ympäristöluvan yhteensovittamista edistetään. Lupaprosessien yhteensovittamisessa tulee turvata prosessien nopeus, sujuvuus ja ennakoitavuus ympäristötavoitteita vaarantamatta.” Mutta nyt tässä hallituksen esityksessä kaivosluvat eivät tule tähän Lupa- ja valvontaviraston piiriin, vaan Tukes jää erillisenä, elikkä tämä ei ole nyt sellainen esitys, jossa nämä kaikki luvat olisivat samassa, vaan nyt kaivoksen, joka tarvitsee sekä vesiluvan että kaivosluvan että ympäristöluvan, kaivoslupa jää tästä erikseen ja vain vesilupa ja ympäristölupa ovat tässä samassa piirissä. Tämä on meidän yksi huolemme, koska voi olla, että siihen ikään kuin kaivosluvan ja näiden muiden lupien väliin, jotka täällä Lupa- ja valvontavirastossa käsitellään ja myönnetään mahdollisesti, jos edellytykset täyttyvät, jää asioita, joita kukaan ei huomioi. Esimerkiksi luonnon monimuotoisuus on tämäntyyppinen asia, jonka pitäisi olla kaivoslaissa huomioitu, mutta se, tuleeko se huomioitua ja miten katsotaan tätä kokonaisuutta, on meidän huolemme. Siksi meidän toinen lausumaehdotus koskeekin sitä, että eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee eduskunnalle esityksen, jolla myös Turvallisuus- ja kemikaalivirasto elikkä Tukes liitetään tähän Lupa- ja valvontavirastoon, ja näin ollen Tukesin alaiset kaivos- ja ympäristöasiat saadaan lakisääteisesti osaksi yhden luukun periaatetta, koska tässä lakiesityksessähän nyt tämä yksi luukku ei toteudu, vaikka se nimenomaisesti viime kaudella oli eduskunnan yhteinen tahto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-06-17T14:06:34,2025-06-17T14:11:11,Hyväksytty,1.1 2025_68_9,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_10,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Tämä on tervetullut, odotettu lakiuudistus, jossa perustetaan uusi Lupa- ja valvontavirasto. Se on kaivattu lupaviranomainen. Meillä kauan on nostettu esille erilaisten luvitusten yhteydessä tarve kansallisesta lupavirastosta, ja nyt tämä toteuttaa tätä tavoitetta osaltaan. Nämä lupaprosessit ovat olleet tässä salissa esillä ainakin niin kauan kuin itse täällä olen ollut, ja usein hitaat, arvaamattomat, hajanaiset, ennakoimattomat lupaprosessit ovat syy siihen, että investoinnit eivät etene. Erilaisia lukuja kuulee sanottavan siitä, kuinka paljon meillä lupaprosessissa seisoo erilaisia hankkeita — puhutaan joka tapauksessa miljardien hankkeista, jotka odottavat näitä luvituksia. Ympäristölupa saattaa viedä aikaa jopa kolme vuotta, ja vielä pidempiä aikoja niissä tilanteissa, kun näistä valitetaan, ja usein vielä tehdään ketjutettuja valituksia ja valituksia lupaprosessin eri vaiheissa. Meillä on myös hyviä esimerkkejä. Muistan aikanaan yhden, jossa tällaista pyöreän pöydän neuvottelua kokeiltiin ja otettiin kaikki eri viranomaiset samaan pöytään isossa hankkeessa ja saatiin nopeasti löydettyä yksituumaisuus. Eli vastaukset tulivat samassa pöydässä toiselta viranhaltijalta, ja näin luvitus saatiin sujuvasti vietyä maaliin. Sitä voisi kuvata ehkä enempikin malliksi, jossa ei etsitä uusia ongelmia vaan etsitään ongelmiin ratkaisuja, ja ne ratkaisut yleensä löytyvät sieltä toisesta viranomaistahosta, jolle jokin asia lähti lausuntokierrokselle, lausuntopyynnölle, ja jokainen vaihe vie tässä meidän byrokraattisessa järjestelmässämme vähintäänkin viikkoja, usein jopa kuukausia. Itse asiassa yksi ihan oleellinen asia on tämä lupamenettelyiden keventämisen tarve, ja yksi, mikä usein nousee esille, kun tapaa näiden hakemusten ja investointien parissa toimivia henkilöitä, on se, voisiko meillä olla malleja, joissa voitaisiin vaikkapa tällaisia Euroopasta hyviä kokemuksia sisältäviä teollisuuspuistoajatteluja ja teollisuusalueajatteluja vahvistaa niin, että niillä voisi olla voimassa huomattavasti kevyemmät lupamenettelyt silloin, kun alue on erityisesti varattu teollisuutta varten. Näistä on hyviä kokemuksia Euroopassa, ja minun mielestäni sitä kannattaisi kokeilla Suomessakin, että alueilla, missä entuudestaan on esimerkiksi vastaavaa teollisuutta, olisi vielä kevyempi luvitus käytössä. Sitten ihan oma on tämä valitusten rajaaminen. Pääministeri Juha Sipilän hallitus aikanaan sitä vei eteenpäin. Yritimme siinä tehdä parhaita ratkaisuja, mutta silloin aika monet niistä kuitenkin tyrmättiin erilaisilla perustuslaillisilla ongelmilla tai jollain muulla, ja sama tulppa investoinneille jäi isolta osin silloin vielä voimaan. Niin kuin tuossa alussa totesin, meillä on miljardien investoinnit, jopa viiden miljardin investoinnit, jonossa odottamassa luvitusta, ja tällä hetkellä valitettavasti tilanne on se, että monet investoinnit karkaavat muihin Euroopan maihin. Meillä on esimerkiksi Rotterdam yksi esimerkki, joka on investointeja aktiivisesti vetänyt puoleensa. En tunne tapausta niin hyvin, että osaisin sanoa, onko siellä ongelmiakin, mutta sen tiedän, että lukuisat eurooppalaiset investoinnit sinne ovat menneet syystä tai toisesta. Oppia näistä kannattaa ehdottomasti ottaa. Tämä on yksi hyvä hanke jälleen pääministeri Petteri Orpon hallitukselta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-06-17T14:11:22,2025-06-17T14:16:20,Hyväksytty,1.1 2025_68_11,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_12,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Se on juuri näin: elinvoimahankkeiden luvat kestävät aivan liian kauan. Kuulin juuri tällaisesta biokaasuhankkeesta, jonka lupaprosessi vei seitsemän vuotta ennen kuin päästiin edes siihen vaiheeseen, että hanketta voidaan edistää. Tämähän on käytännössä nykytila monessa elinvoimahankkeessa Suomessa. Mutta sitten, mitä tähän esitykseen tulee: Yritysten luvitukset pitää saada sujuvammiksi. Tässä esityksessä ja puheenvuoroissa on kauniisti kuvattu sitä, miten luodaan yhden luukun periaatetta luvitukseen ja pyritään jouduttamaan luvitusta, ympäristöluvitusta ja luvitusta laajemmin, ja itsessään nämä periaatteet ovat hyviä ja kannatettavia. Mutta se, mistä keskusta on erityisesti tässä puhunut, niin me olemme ihmetelleet, ja jättäneet myös vastalausetta ja eriävää mielipidettä siihen esimerkiksi tuolla talousvaliokunnassa, miten hallitus on päätynyt tähän erilliseen valitusosastoon, [Keskeltä: Hyvä kysymys!] jolla on siis itsenäinen ratkaisuvalta tämän uuden yksikön sisällä. [Antti Kurvinen: Ympäristöpoliisi perustetaan!] Tämä on erittäin erikoinen ratkaisu, ja pahimmillaan se tulee johtamaan tilanteeseen, että kun nämä lupapalvelut nyt keskitetään tähän uuteen Lupa‑ ja valvontavirastoon, jonka sisällä on oma erillinen valitusosasto, niin on suuri riski, että se yksi yksikkö tulee pysäyttämään kaikki Suomen merkittävimmät investoinnit esimerkiksi tähän yleiseen etuun vedoten. Tämän yleisen edun määritelmä on myös epäselvä, eikä ole mitään takeita, että tämä rajautuu sillä tavalla, että näitä investointeja voidaan edistää. Olemme kuitenkin suoraan riippuvaisia esimerkiksi siitä, että uusiutuvan energian investoinnit etenevät tässä maassa, että omavaraisuus myös energian osalta paranee ja että me saamme investointeja Suomeen. Tätä olemme suunnattomasti ihmetelleet. On hyvä, että valiokunta on nyt kirjoittanut sen sisään tähän mietintöönsä ja ottanut sen huomion vakavasti, mutta odotan kyllä myös suuria muutoksia hallitukselta tämän lainsäädännön suhteen, koska tämä uusi Lupa‑ ja valvontavirasto ei nähdäkseni helpota byrokratiaa vaan lisää sitä ja vaikeuttaa luvitusta. Ainakin uhkakuvat sinne suuntaan ovat selvät, ja asiantuntijat ovat tämän myös nostaneet esille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-06-17T14:16:23,2025-06-17T14:19:07,Hyväksytty,1.1 2025_68_13,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_14,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että vaikka tämä lupavalvontayksikkö keskittyy, niin alueellista asiantuntemusta ja osaamista käytetään jatkossakin hyväksi. Mielestäni siinäkin mielessä on ihan järkevää, että päätöksenteko keskittyy, että päätökset, jotka ovat vaihdelleet hyvin paljon eri maakunnissa, yhtenäistyvät. Mutta toki sitä samaan aikaan toivoisi, että kun ennenkin on ollut elinkeino-, ympäristö- ja liikenneyksiköt samassa ja olisi tullut miettiä aina näitä kaikkia elementtejä, ei pelkästään ympäristöasioita vaan myös elinkeinojen kehittymistä, niin sen soisi, että näin tapahtuu myös tässä uudessa järjestelmässä. Sen sijaan en ymmärrä sitä, miksi tällainen yleinen edunvalvontayksikkö perustettiin. Huomautan, että kestävyyden arvioinnissa on ympäristökestävyyden lisäksi syytä arvioida sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys, alueellinen kestävyys myös, ja vaadinkin, että se edunvalvontayksikkö ei ole tällainen valitusautomaatti oman viraston päätöksistä, jolla on ikään kuin veto-oikeus ja joka ohjaa päätöksentekoa jo valmiiksi ylivarovaisuuteen sen takia, että se yleisen edun valvontayksikkö ei valittaisi. Tätä asiaa tulee seurata, ja jo valmisteluvaiheessa ja rekrytoinneissa pitää huomioida niin, että tämä toimii hallituksen toivomalla tavalla. Sinänsä tosiaan tämä lakiesitys on ihan hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-06-17T14:19:07,2025-06-17T14:21:18,Tarkistettu,1.1 2025_68_15,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_68_16,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä tosiaan ihmeteltiin, miten voi olla, että vasemmisto ja vihreät eivät tue tätä hallituksen esitystä sellaisenaan. Olemme käsitelleet tätä aiemmissa keskusteluissa ja kyllä tuoneet sen meidän linjan jo esille, mutta voin lyhyesti vielä todeta, että totta kai myös vasemmistoliitto kannattaa yhden luukun periaatteen edistämistä ja muutenkin luvituksen sujuvoittamista, ja näemme, että tätä energiamurrosta on välttämätöntä edistää, mutta sitten eroavaisuudet syntyivät siitä, miten se tehdään ja miten samanaikaisesti otetaan huomioon muut kysymykset, jotka meidän täytyy ottaa huomioon. Eli vihreää siirtymää ei tietenkään voi toteuttaa tavalla, jossa esimerkiksi ympäristökysymyksistä, luonnon monimuotoisuuden ylläpidosta tai esimerkiksi ihmisoikeuksista, kuten saamelaisten oikeuksista, ei pidetä tiukasti kiinni. Tässä näitä muutostarpeita pykälien osalta me olemme tosiaan aiemmin käsitelleet, ja erityisesti olemme kritisoineet sitä, että ympäristövaikutusten arviointia ja tätä yleisen edun valvontaa heikennetään, ja näistä olemme tehneet ne muutokset pykäliin. Eli nyt tässä näiden hankkeiden toteuttajien näkökulma korostuu liikaa, ja sitten taas se tehdään ympäristövaatimuksista kiinni pitämisen kustannuksella. Nyt kun me tosiaan käsittelemme näitä lausumaehdotuksia, niin haluan ihan alkuun todeta, että kannatan näitä edustaja Mikkosen tekemiä esityksiä. Tämä ensimmäinen lausumahan tosiaan koskee sitä, että varmistetaan riittävät resurssit tälle muutokselle, mikä osaltaan nimenomaan vahvistaisi tätä esitystä. Siitä kuulimme hyvin monien asiantuntijoiden huolen ympäristövaliokunnassa. Sitten tämä toinen lausuma koskee sitä, että myös Turvallisuus- ja kemikaalivirasto tulisi liittää osaksi tätä Lupa- ja valvontavirastoa, jotta myös nämä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston alaiset kaivosasiat ja muut ympäristöasiat saataisiin lakisääteisesti osaksi tätä yhden luukun periaatetta. Eli sanoisin tässäkin kohtaa, että nämä meidän tekemät lausumaehdotukset nimenomaan vahvistaisivat sitä tavoitetta, että luvitus on sujuvaa ja tämä yhden luukun periaate aidosti toteutuu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-06-17T14:21:18,2025-06-17T14:24:09,Hyväksytty,1.1 2025_68_17,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_18,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on puhuttu yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista tästä valtavasta möhkäleestä, jota suunnitellaan ja jossa luvat keskitetään, mutta tällähän täydellisesti hävitetään paikallistuntemuksen osuus näissä lupahakemuksissa. Kun Suomessa esimerkiksi Natura-alueita on viisi miljoonaa hehtaaria, niin tämähän tarkoittaa sitä, että kun keskitetään lupahakemukset, niin edunvalvonta voi sen luodun järjestelmän puitteissa luoda sellaisen tilanteen, jossa voidaan joka asiasta valittaa, ja se on itsenäinen toimija ja kukaan ei mahda mitään. Kerron lyhyen esimerkin kotikunnastani Ilomantsista: Kun tehtiin valokuitua, 2012—2015 rakennettiin koko kunnan kattava valokuituyhteys, jokaiseen kotiin, kaikki sen saivat, ketkä halusivat. Eräälle pienelle kylälle yhteys oli helpoin toteuttaa laskemalla se valokuitukaapeli järvenpohjaan, ja siihen tietenkin piti olla paikallisen ely-keskuksen lupa. No, jo silloin kesti toista vuotta saada se lupa, että lasketaan semmoinen noin pikkurillin paksuinen kaapeli painoineen järvenpohjaan. Toista vuotta se seisoi Tampereella jollakin pöydällä. Entisaikaan, jos olisi 10 tai 20 vuotta sitten tuo valokuitu rakennettu, sen luvan olisi antanut Tielaitoksen paikallinen tiemestari — joka muistaakseni silloin oli sukunimeltään Korhonen. Jos Korhoselle olisi vienyt aamulla paperit, niin illalla olisi voinut käydä hakemassa paperin leiman kanssa pois, että se lupa on myönnetty. Nyt sitä lupaa toista vuotta haudottiin siellä viraston pöydällä, ja tulihan se sieltä, mutta kallis organisaatio joutui odottamaan ja se kylä joutui odottamaan valokuituyhteyttä toista vuotta sen takia, että joku viranomainen ei vain viitsinyt katsoa sitä paperia. Siis ihan oikeasti, tätäkö me haluamme? Kun katsoo tätä Suomen taloudellista tilannetta tällä hetkellä, niin nyt lähestymme, hyvät ystävät, hyvät edustajakollegat, sitä rajaa, jossa Suomi joutuu siihen porukkaan, jolle eivät kansainväliset rahoittajat myönnä enää rahoitusta, ja velanotto loppuu tässä maassa. Tällaisia valtavia ympäristökeskittymiä kun hoidamme, niin emme kanna globaalia vastuuta siitä, että jos me emme kaivostoimintaa taikka jotain muuta taloustoimintaa tässä maassa harjoita, niin sitten ne menevät Suomesta pois, eikä tarvinne kellekään mainita esimerkkejä, mitä muualla maailmassa esimerkiksi kaivosasioissa tehdään. Voi hyvänen aika, katsokaa vaikka Kongon tilannetta, miten siellä kobolttikaivoksissa toimitaan, tai jossakin muualla. Jos emme omia energiaraaka-aineitamme saa käyttää, niin mitä tapahtuu kivihiilikaivoksissa tai jossakin? Meille ympäri maailmaa ajettiin aikanaan kivihiiltä, ja sitä ajetaan edelleen ympäri maailmaa. Mikä on ympäristökädenjälki niillä alueilla? Mikä on ihmisen kädenjälki niillä alueilla? Kyllä meidän on hienoa täällä leikkiä hienoa luonnonystävää, nauttia korkeasta elintasosta ja ottaa 20 miljardia vuodessa velkaa. Jos tässä joku on varmaa tässä asiassa, niin se, että tämä juhla loppuu äkkiä. Tämä ei jatku enää pitkään. Kun luottoluokittajat painavat peukalon alaspäin, niin luulen, että silloin jollakin tässäkin talossa rupeaa heräilemään ajatuksia, että kannattaisiko meidän jotain tehdä itsekin ja nimenomaan niin, että teemme omaa työtä tässä maassa ja hakkaamme metsiämme ja kaivamme kaivoksista mineraaliraaka-aineita ja teemme työmme itse. Se jatkuva velassa eläminen ja toisten syyttely siitä, että olette pilanneet ympäristön, on aivan uskomatonta. Toivottavasti lähiaikoina tässä suomalaisten ja ennen kaikkea edustajien näköalat laajenevat ja ymmärrämme, mistä tässä on kysymys.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-06-17T14:24:09,2025-06-17T14:27:39,Hyväksytty,1.1 2025_68_19,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Honkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_20,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä hallituksen esityksessähän on monia kannatettavia puolia. Tämä yhden luukun periaate, lupa- ja luvituskäytäntöjen sujuvoittaminen, on erittäin kannatettava, ja hyvä, että tässä nyt sitä kohti ponnistellaan osana tätä uuden Tampereen jättiviraston perustamista. Mutta se, mikä tässä on huolestuttavaa, on se, että lupakynnys tulee monissa, varsinkin ympäristöllisissä, luvissa nousemaan, ja jos tässä nyt jotakin voisi sanoa, niin siteeraisin erästä tunnettua iskelmää, ”en tahdo, että vuokseni sä järkytyt”, ainakin perussuomalaisten äänestäjille, kun olette ajamassa tällaista uudenlaista ympäristöviranomaista, jolleka annetaan todella iso valta vaikuttaa kaikkiin tämän uuden Lupa- ja valvontaviraston sisällä käsittelyssä oleviin ympäristöviranomaisten asioihin, vieläpä näin epämääräisessä asiassa kuin ympäristön yleinen etu. Mielestäni on ihan käsittämätöntä, että tämä ollaan nyt säätämässä osana tätä hallituksen isoa uudistusta. Useat asiantuntijat esimerkiksi perustuslakivaliokunnassa totesivat, että ympäristön yleinen etu on todella epämääräinen käsite ja tälle yleisen edun valvontayksikölle tulee todella iso valta sen viraston sisällä. Käytännössä se johtanee lupakynnyksen nousemiseen ja myöskin varmasti johtaa tietyssä mielessä oikeusturvan heikkenemiseen, vieläpä kun on kyse sitten asioista, joissa ei sellaista pysyvää tiukkaa tieteellistä totuutta aina ole vaan paljon on myös spekulaatiota ja sitä kautta poliittisia tulkintoja. Olen surullinen tästä ratkaisusta, vaikka tässä kyseisessä hallituksen esityksessä nytten tähän yhden luukun periaatteeseen sinänsä hyvin pyritäänkin. Mutta tällaisen ison vallan antamisen tällaiselle viranomaiselle, jonka tehtävä on valittaa viranomaisen päätöksistä ympäristöasioissa, en usko johtavan Suomea mitenkään parempaan suuntaan, varsinkaan kun se ympäristön etu voitaisiin ottaa huomioon ihan tavanomaisesti osana sitä normaalia lupaharkintaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-06-17T14:27:39,2025-06-17T14:29:57,Hyväksytty,1.1 2025_68_21,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viljanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_22,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan kuten edellä edustaja Honkonen totesi, lain tavoitteet ovat pitkälti sinänsä kannatettavia. Luvituksen sujuvoittaminen, pyrkimys kohti yhden luukun periaatetta, kriteeristön yhtenäistäminen, hakijoiden kohtelun yhtenäistäminen ja prosessien nopeuttaminen ovat kaikki kannatettavia tavoitteita, ja siltä osin lakiesitystä voi kannattaa. Mutta kuten täällä on monessa puheenvuorossa jo nostettu esille, tätä ympäristön yleistä etua olisi voinut valvoa ja vaalia ilman erillistä yksikköä, joka nyt tämän viranomaisen sisälle perustetaan. Ja aivan kuten edustaja Honkonen edellä erinomaisesti kuvasi, ympäristön yleinen etu ei ole tarkkarajaisesti määriteltävissä oleva selkeä käsite, joita tämmöisissä lupaprosesseissa ja tämmöisissä yhteyksissä pitäisi valvottavien ja arvioitavien asioiden olla. Arvoisa rouva puhemies! Pelko on suuri, että tässä esityksessä sinänsä sisällä olevat kannatettavat ja tavoiteltavat asiat tulevat vesittymään sen myötä, että tämä uusi yksikkö ryhtyessään toimimaan tekee tyhjäksi tämän lain sinänsä hyvät tavoitteet nopeuttamisesta, sujuvoittamisesta ja yhtenäismitallistamisesta näissä ympäristöluvituskysymyksissä. Ja jos ja kun tässä eduskunnan käsittelyvaiheessa pidetään tämän yksikön toimivaltaa erittäin laajana ja osittain määrittelemättömänä, niin mikä tulee olemaan se käytännön toimi ja se sovellus, minkä tämä yksikkö tulee ottamaan? Pelko ja riski on suuri, että sen toimintakenttä tulee olemaan todella laaja ja että se ei ole yhteismitallinen, tarkkarajainen eikä ennustettava. Joten, arvoisa puhemies, vaikka lakiesityksessä on erinomaisen hyviäkin kohtia, niin riski on siitä, että tämä ympäristövalvonnan ja ympäristösäätelyn kenttä tulee entistä vaikeammin hahmotettavaksi ja vaikeammin ennustettavaksi. Tältä osin tätä esitystä ei kyllä voi kannattaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2025-06-17T14:29:57,2025-06-17T14:32:28,Hyväksytty,1.1 2025_68_23,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Heinäluoma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_24,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessähän on viime kädessä kysymys siitä, että meillä on käynnissä laaja vihreä siirtymä ja meidän tehtävänä siinä on löytää uusiutuvia energianlähteitä ja pystyä varmistamaan se, että samaan aikaan, kun siirrymme pois fossiilisesta energiataloudesta, saamme tilalle tätä uusiutuvaa ja sitten samaan aikaan etteivät nämä uudet uusiutuvan energian hankkeet myöskään vaaranna meidän luonnon monimuotoisuutta, joten moni asia tässä ajassa liittyy tähän esitykseen. Itse kyllä ajattelen niin, että tämä hallintouudistus ja yhden luukun periaate, jossa viranomaisten osaaminen ja resurssit kytketään yhteen virastoon, on aivan järkevä lähtökohta tässä ajassa, jossa osaamisen tarve korostuu ja samaan aikaan resurssit ovat varsin vähäiset kuitenkin tässä meidän Suomenmaassa. Jotenkin näen tämän myöskin vähän tällaisena soteuudistuksena, eli että on ihan selvää, ettei tämä uudistus tule kerralla valmiiksi, vaan on varmasti niin, että seuraava hallitus pääsee myöskin arvioimaan sitä, miten tämä uusi malli on lähtenyt toimimaan, ja sitten tarvittaessa myöskin tekemään korjauksia, niin kuin suomalaiseen hyvään lainsäädäntötapaan kuuluu. Joten tämän osalta pidän tärkeänä ja SDP on pitänyt tärkeänä, että tämä virastomalli saadaan eteenpäin ja saamme viranomaisten resurssit entistä tehokkaammin käyttöön. Mutta sitten, arvoisa puhemies, se kysymys, joka ei ole tässä tullut esille, on se, miten turvaamme riittävät viranomaisresurssit. Se on se iso huoli tässä uudistuksen yhteydessä keskellä näitä valtiontalouden ja valtionhallinnon säästötalkoita, miten turvaamme tässä siirtymässä ja tässä uudistuksessa riittävät viranomaisresurssit, jotta nämä tärkeät hankkeet menevät nopeasti eteenpäin, ilman että niiden laatu kuitenkaan kärsii ja ilman että näitä esimerkiksi ympäristöarviointiin liittyviä töitä tehdään huolimattomasti tai huonommalla laadulla kuin aikaisemmin. Tästä on ainakin SDP:n eduskuntaryhmä kantanut huolta tämän lainsäädännön yhteydessä, ja olemme edellyttäneet, että tätä resurssipuolen arviointia hallitus tekee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2025-06-17T14:32:28,2025-06-17T14:35:30,Tarkistettu,1.1 2025_68_25,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_68_26,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edellä edustaja Heinäluoma puhui erittäin viisaasti, ja niihin huomioihin on helppo yhtyä. — Yleisesti ottaen, kun pohtii tätä esitystä ja kokonaisuutta, johon tämä liittyy, ajattelen näin, että en ole koskaan kuullut, että joku olisi valittanut, että Suomessa lupaprosessit hoituvat liian nopeasti. Kyllä se palaute enemmän on aina joka puolelta Suomea kohdistunut siihen, niin kuin yhteinen tahto tässä salissakin on ollut, että erilaisilla toiminnallisilla muutoksilla ja lainsäädännön muutoksilla meidän pitäisi pyrkiä siihen, että kauttaaltaan lupaprosessit Suomessa olisivat sujuvampia ja lopputulos olisi toimijalle nopeammin tiedossa. Sehän ei tarkoita aina sitä, että lopputulos olisi välttämättä toimijalle myönteinen, mutta ratkaisu pitää saada nopeammin, jotta sitten toimijatkin voivat omia ratkaisujaan tehdä. Siltä osin niitä muutoksia, joita tässä kokonaisuudessa esitetään, on helppo kannattaa. Puuttuisin nyt oikeastaan vain siihen kokonaisuuteen, kun tässä käsitellään määräaikoja. Sinänsähän tämä esitys lähtee siitä, että yksittäistä eksaktia määräaikaa, joka olisi sama kaikille hankkeille, ei tietenkään ole tarkoituksenmukaista säätää, mutta tässähän tuodaan hyvin esille se, että jatkossa jokaiselle lupaprosessille täytyy ensinnäkin tehdä arvio siitä, kuinka kauan tämä prosessi kestää, missä ajassa lupa olisi saatavissa, ja sitten sitä pitää päivittää, mikäli hankkeessa muutoksia tapahtuu. Ja sitten edellytän, että viranomaiset myös pysyvät siinä annetussa arviossa, joka toimijalle annetaan. Toinen iso kokonaisuushan liittyy sitten määräaikoihin vihreän siirtymän hankkeiden osalta, joissa todella säädetään tämä etusija ja sitten se, että nämä lupaprosessit kestäisivät vain sen 12 kuukautta. Tuossa mietinnössähän hyvin myös kuvataan sitä, että itse asiassa tänä päivänä monissa hankkeissa jo myös päästään nopeammin eteenpäin kuin tämä vuoden määräaika. Pidän sitä toivottavana. Toivon mukaan tämä kehityssuunta edelleen jatkuu, koska tilanne maailmassa on erittäin vaikea. Suomen asema investointikohteena tässä epävarmassa maailmassa on haasteellinen, ja sen takia niitä kaikkia toimenpiteitä, mitä meillä itsellämme on käytössä sen vauhdittamiseksi, että investointeja Suomeen saadaan ja saadaan kuokka maahan, kannattaa kyllä tehdä. Ja nyt, kun näitä säädetään, on totta kai huolehdittava siitä, että nämä myös käytäntöön menevät ja osoittavat sitten sen, että jatkossa toimijat saavat eri luvat nopeammin ja sitä kautta pystyvät laittamaan hankkeensa nopeammin liikkeelle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-06-17T14:35:30,2025-06-17T14:38:27,Tarkistettu,1.1 2025_68_27,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_68_28,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä sen verran edelliseen puheenvuoroon viitatakseni, että jos kuvittelemme, että keskittämällä yhteen paikkaan ja antamalla yhdelle edunvalvontayksikölle, suljetulle piirille, täydellisen veto-oikeuden asioihin... Sitten kun sanon tämän, että annetaan veto-oikeus, niin jokuhan heti nousee seisomaan ja pyytää puheenvuoroa ja sanoo, että eihän se tarkoita, että kielletään. Ei kielletä, ei tietenkään välttämättä aina kielletä. Mutta arvatkaapas, hyvät kollegat, kun tällainen edunvalvontayksikkö tekee valituksen ja hanke pysähtyy, niin se menee sitten tietenkin hallinto-oikeuteen. Se kestää vuoden kaksi, sitten pyydetään lausuntoja ja taas valitetaan. Taas uusi hallinto-oikeuskierros, ja samantasoisesta valituksesta on täydennettävä lupa-anomusta. Sitten kun sitä täydennetään, kestää kolme vuotta. Ystäväni — tiedän sen henkilön — haki lupaa kasvuturpeen ja kuiviketurpeen nostoa varten, ja luvan saanti kesti 16 vuotta. Kuvitteleeko joku arvoisa edustajakollega tässä salissa, että 16 vuoden ajalla edustaja Räsäsen mainitsema investointi Suomeen tulee jostakin muusta valtiosta? Ne viimeisetkin lähtevät täältä. He pistävät, kuule, pillit pussiin ja sanovat, että se on näkemiin ja palaamme seuraavalla vuosisadalla. Täällä leikitään tällaisilla asioilla kuin Suomen tulevaisuus ja näitä valtavia hallintokokonaisuuksia luodaan, niin kuin Neuvostoliitossa oli aikoinaan Gosplan, joka ei tarvinnut edes mitään muuta, se oli valtio valtiossa, kunhan vain joku mätti rahaa sinne. No, miten sille kävi? Ei tarvinne kenellekään ruveta siitä luennoimaan sen enempää. Ja nyt kun annetaan tällainen ylimaallinen oikeus yhdelle pienelle porukalle tehdä mitä haluaa, niin kuvitteleeko joku vielä, että joku yrittäjä tässä maassa lähtisi investoimaan, kokeilemaan onnea, että jos viisi vuotta jaksan yrittää ja valittaa ja vielä kerran valittaa ja odottaa hallinto-oikeudesta, niin viimein korkein hallinto-oikeushan sen päättää sitten joskus? Kyllä minä olen tästä surullinen. Näissä puheenvuoroissa äsken kuulimme hyviä esimerkkejä siitä, että ollaan nyt jo vaatimassa — huom: te olette vaatimassa lisää virkamiehiä. Sanokaa nyt, kuinka monta sataa tuhatta virkamiestä tähän maahan valitaan lisää vielä, että saamme tämän elintason nousemaan. Nyt te puhutte, hyvät edustajakollegat, meidän lastemme tulevaisuudesta. Meillä on 200 miljardia velkaa tällä valtiolla, ja kuntien velat päälle. Luomme valtavaa hallintohimmeliä ja sen jälkeen täällä ihmettelemme, miksi meillä ei mikään kehity. Tulkaa nyt tälle vuosisadalle. Toivoisin, että ymmärtäisitte, mistä tässä on kysymys. Käykää kysymässä joltakin pieneltä yrittäjältä, joka on yrittänyt investoida eikä ole lupaa saanut ja lähtenyt sen jälkeen maasta pois. Luuletteko, että tällä valtavalla byrokratian kasvatuksella saatte jonkun hyvän aikaan Suomen valtiolle ja ennen kaikkea meidän vastuulla oleville valtionveloille? Jos te tätä teette, niin minä toivon teille onnea ja menestystä ja pitkää, pitkää ikää, koska tästäkin joku varmasti valittaa ja tämäkin menee seuraaville valtiopäiville sitten. Toivon onnea ja menestystä ja hyvää terveyttä. Muutahan tässä ei voi näköjään enää tehdä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-06-17T14:38:27,2025-06-17T14:41:28,Tarkistettu,1.1 2025_68_29,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_68_30,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun Tampere mainittiin, niin heti piti pyytää puheenvuoro. — Ensinnäkin täytyy sanoa, että nämä tavoitteet tällä lainsäädännöllä ovat yhden luukun periaate ja linjakkaammat ja osaavammat päätökset. Sehän on tässä se ydin, ja luulen — edustaja Hoskosenkin mainitsemassa asiassa, että pitää odottaa kauan asioita — että tässä ehkä pystytään rakentamaan semmoisia osaamiskeskittymiä yhteen paikkaan, jotka sitten tarkoittavat nopeampia ja ammattitaitoisempia käsittelyjä. Sitten täällä syntyy myöskin sellaista erikoisosaamista, koska nämä ovat erikoisosaamisen alueita, niin sekin auttaa tätä tilannetta. Nyt kun työskennellään muun muassa uusiutuvan energian ja muilla tämmöisillä aloilla, joilla on ympäristövaikutuksia, niin mielestäni se on hyväkin, että näitä tehdään hyvällä ammattitaidolla. Me emme vaadi lisää resursseja, vaan kun on osaavaa porukkaa, niin sillä me pärjätään, mutta sitä osaavaa porukkaa pitää olla sen verran, että he pystyvät sitä työtä tekemään. Sitten totta kai nämä tavoitteet ovat kannatettavia, se, että me päästään nopeampia käsittelyjä tekemään ja myöskin ennalta tiedetään, kauanko joku käsittely kestää, mikä on taas sille hakijalle erittäin tärkeä asia. Sitten tämä hajasijoittaminen, josta tässäkin nyt on kysymys. Tässä hajasijoitetaan ja tehdään Tampereelle tämmöinen keskitetty paikka [Petri Honkonen: Siinä ei ole mitään pahaa!] — ei, siinä ei ole varmasti mitään pahaa — ja voin kokemuksesta sanoa, että Tampere on erittäin hyvä paikka järjestää tällaisia hallintopalveluja. Siellä järjestetään olosuhteet semmoiseksi, että sinne on hyvä sijoittua, ja toivotaan myöskin jatkossa muita hallinnollisia virastoja sinne sijoittuvaksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-06-17T14:41:28,2025-06-17T14:43:29,Tarkistettu,1.1 2025_68_31,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Piritta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_68_32,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Eihän sitä tiedä, jos joku sivukonttori sitten saataisiin vaikka sinne Keski-Suomeen. — Mutta tähän itse asiaan: Meillä on varmasti ihan jokaisella niitä tarinoita ja esimerkkejä siitä, kun lupaviranomaisen toiminta ei onnistu ja se tuntuu kohtuuttomalta, mutta on kyllä pakko nostaa tässä esimerkki myös siitä, että kun Keski-Suomessa Äänekoskella tehtiin biotuotetehdasta, niin se on kyllä esimerkki siitä, missä nimenomaan viranomaisten ja yrityksen yhteistyöllä lupa-asiat saatiin sujumaan erittäin sujuvasti. Tämähän on se tahtotila tässä koko esityksessä, tai näin ainakin itse haluan ajatella, eli ennemminkin niin, että emme ajattele, että se luvanhakija ja luvanantaja ovat jotenkin vastakkaisilla puolilla, vaan se yhteinen tahtotilahan täytyy olla siinä, että löydetään keinot ja ratkaistaan mahdolliset esteet ja ratkaistaan mahdolliset muutoksia tarvitsevat asiat yhteistyössä — ei niin, että tehdään joku hakemus, johonka sitten viranomainen toteaa, että ei ollut rastit oikeassa kohdassa, vaan käydään keskustellen ja yhdessä tehden. Ehkä se isoin haaste tässä vuoropuhelussa voi tulla sitten siinä, että alueen erityispiirteitä ei tunnetakaan. Se on varmaankin se yksi asia, josta tässä on erityisesti pidettävä huolta, ja joka on varmasti se asia, jota myös sitten pitää seurata, eli kuinka eri alueitten erityispiirteet osataan huomioida. Täällä pääkaupunkiseudulla haasteet ja erityispiirteet ovat aivan erilaisia kuin vaikka siellä meidän Keski-Suomessa. Lähtökohtaisesti tämä uudistus on varmasti erinomainen, ja kun vain näistä nyansseista pidämme huolen, niin eiköhän tämä etene ihan hyvin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-06-17T14:43:29,2025-06-17T14:45:29,Tarkistettu,1.1 2025_68_33,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_68_34,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Minäkin tunnustan, että minullakaan ei ole mitään Tamperetta vastaan, se kun tässä nousi esille. [Lauri Lyly: Kiitos!] — Oikeastaan intouduin tämän puheenvuoron pyytämään sen jälkeen, kun edustaja Hoskonen piti tuossa painokkaan puheenvuoron, jossa erilaista huolta ja murhetta oli jälleen ilmassa, ja hyvä niin, ja ihan perusteltuakin. Näinhän se on, että valtionhallinnon tehokkuus ei varmaan siitä ole kiinni, kuinka paljon meillä on henkilöitä valtionhallinnossa töissä, mutta jotta tämä toteutuisi, että luvat saisi jatkossa nopeammin, niin se varmaan vaatii sen, että meillä myös niin järjestelmät kuin muutkin resurssit on katsottu siten, että oikeasti saadaan asioita aikaan ja saadaan ne luvat myönnettyä. Kun tuossa vielä tuota valiokunnan mietintöä katsoin läpi, niin itse asiassa koko valiokuntahan kiinnitti tähän kokonaisuuteen huomiota, että nyt kun samanaikaisesti meille tulee tämä uusi lupaviranomainen ja sitten tulee näitä lainsäädännöllisiä uudistuksia, niin täytyy huolehtia siitä, että tosiasiallisesti nämä kyetään viemään voimaan ja kyetään todella toimimaan sen mukaisesti, että lainsäädännön tavoite siitä, että lupaprosessit toteutuvat nopeammin, oikeasti toteutuu. Tästä itse asiassa taisi maan hallituskin kantaa huolta viimeksi kehysriihessään, kun käsitteli erilaisia asioita, joilla pyrittiin vauhdittamaan investointeja. Näissäkin kokonaisuuksissa aina tullaan siihen, että meidän täytyy sitten huolehtia, että valtionhallinnon resurssit on kohdistettu siten, että niistä oikeasti saadaan sitten irti se paras teho, joka tulee siitä, että meillä Suomessa luvat ja muutkin prosessit käsitellään mahdollisimman ripeästi, niin että toimijat sitten saavat kuokan maahan mahdollisimman nopeasti ja sitä kautta sitten tarjottua työtä ja vaurautta tähän maahan, mikä kuitenkin on se meidän keskeinen tavoite, minkä takia me täällä näitä lakeja säädämme.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-06-17T14:45:29,2025-06-17T14:47:28,Tarkistettu,1.1 2025_68_35,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_68_36,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oli pakko tulla ottamaan tähän vielä puheenvuoro, kun kuuntelin noita keskustan näkemyksiä liittyen tähän yleisen edun valvonnan virastoon. Se on totta, että tällaista virastoa ei ole järkevää sinne säätää, ja sitä varmasti tullaan jatkossa tarkastelemaan, voidaanko se kokonaan sieltä ottaa pois. Tässä yhteydessä sitä tarkasteltiin niin, että sille tulee jokin rooli jättää. Mutta sen haluan sanoa, että se, että ikään kuin tulisi pahempi tilanne kuin nykyhetkenä, ei kyllä valitettavasti oman näkemykseni mukaan pidä paikkaansa. Nimittäin hallintovaliokuntakin aluehallintouudistuksen osalta toteaa mietinnössään, että ”yleistä etua koskevaa muutoksenhakuoikeutta rajataan ehdotetulla lainsäädännöllä nykyiseen verrattuna niin, että se kytkeytyy painavaan yleiseen etuun tai oikeuskäytännön näkökulmasta erityisen merkittäviin tilanteisiin” — siis rajataan nykyiseen verrattuna. Lisäksi siellä todetaan, että jatkossa tämä yleisen edun valvonta tuodaan osaksi prosessia eikä niin kuin nykyisellään, että siitä valitetaan sen jälkeen ja mennään kaikki oikeusasteet läpi. Eli nykytilanteeseen nähden tämän uudistuksen näiltäkin osin pitäisi olla parannus, ei heikennys, mutta edelleenkään se ei ole optimaalinen tila. Siitä olen täsmälleen samaa mieltä. Mutta väitteitä, joita täällä on esitetty, että se olisi merkittävä heikennys, en kyllä allekirjoita tämän mietinnön pohjalta ja asiantuntijalausuntojen perusteella. On myöskin äärimmäisen hyvä, että meille tulee yhden luukun periaate, joka nopeuttaa käytäntöä kokonaisuutena.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-06-17T14:47:28,2025-06-17T14:49:07,Tarkistettu,1.1 2025_68_37,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_68_38,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Elikkä lain tarkoituksena on tehdä Lupa- ja valvontavirasto, johonka yhdistyvät sitten avi ja ely. Tavoitteena on myös luvituksen sujuvoittaminen ja nopeuttaminen, ja tämä on tärkeä asia. Ehkä suurimpana etuna minä näkisin tässä sen, että avi ja ely eivät pysty enää tekemään toisistansa valituksia, koska niitä on ollut ihan järkyttävä määrä. Muistaakseni se oli noin 15 prosenttia, kun viranomainen on valittanut toisen viranomaisen päätöksestä. Sitten täällä puheenvuorossa edustaja Hoskonen otti esille metsänkäytön ja kaivosmineraalit. Kyllähän se on niin, että meidän pitää itse osata hyödyntää näitä ja sitä myötä yhtä lailla meidän pitäisi varautua tulevaan. Meidän pitää jatkossa oman turvallisuutemme ja energiahuollon varmistamiseksi alkaa käyttämään turvetta yhä enenevässä määrin sillä tavalla, että sen toimitusketju ja kuljetusketju pysyvät kunnossa. Se on meille sitten huoltovarmuuden kannalta tärkeä asia, jos täällä niin sanotusti kakka osuu tuulettimeen. Edustaja Honkonen sanoi täällä kappaleen sanoja, että ”en tahdo, että vuokseni sä järkytyt”. Minä olen kyllä järkyttynyt jo ihan riittävästi. Olen käynyt tuolla turvesuolla, mistä Hoskonen puhui, elikkä luvitus on kestänyt 16 vuotta. Se on sellainen turvesuo, josta muistaakseni nostettiin höyryvetureihin polttoainetta, ja se turpeen ottaminen turvesuolta on lopetettu noin 60—70-luvun vaihteessa. Nyt on ollut tarkoitus, että se aloitetaan uudelleen, koska turve on uusiutuvaa ja ne altaat, jotka sinne on tehty, ovat kasvaneet umpeen. Sieltä pystytään nostamaan jälleen turvetta, ja aikaa on mennyt se noin 50—60 vuotta. En tiedä, voiko järkyttyä sitten, jos Honkosen ennustus pitää paikkansa. Voisiko ajatella näin, että jos se on tähän asti kestänyt 16 vuotta, niin onko se sitten jatkossa 20 vuotta, vai mistä se järkytys tulee? Minun mielestäni tämä pyrkii pienentämään sitä aikaa ja nopeuttamaan sitä käsittelyä. — Taitaa aika loppua. Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-06-17T14:49:07,2025-06-17T14:52:08,Tarkistettu,1.1 2025_68_39,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Siellä on ensimmäisenä edustaja Lyly. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_68_40,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ehkä keskeistä ja yhtenä tavoitteena on, että hyvinvointialueita kannustetaan asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Esityksessä ehdotetaan nostettavaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimen painoarvoa alueiden rahoituksessa sekä tilapäisesti yhteensä 35 miljoonan euron leikkausta Helsingin soterahoituksesta vuosille 26 ja 27. Lisäksi tehdään joukko rahoitusmallin mukaisia päivityksiä ja muutoksia lakiin. Hyvinvointialueiden rahoituksen määräytymistekijöiden osuuksia koko maan tasolla muutettaisiin siten, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kohdennettavan rahoituksen osuus nostettaisiin puoleentoista prosenttiin sosiaali- ja terveyshuollon rahoituksesta ja samalla asukasmäärän ja palvelutarpeen mukaan määräytyviä osuuksia laskettaisiin kumpaakin 0,25 prosenttiyksikköä. Arvoisa rouva puhemies! Hyvinvoinnin ja terveyden niin sanotun HYTE-kertoimen painoarvon nostamista soterahoituksessa on kannatettava. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rahoitusosuuden nostamisella kannustetaan alueita toimiin, joilla voidaan osaltaan ehkäistä ja vähentää asukkaiden tulevaa palvelutarvetta ja siitä syntyviä kustannuksia. Esityksessä ei kuitenkaan huomioida riittävällä tavalla hyvinvointialueitten rahoitustarpeita, vaan tehdään jälleen uusia leikkauksia aiemmin päätettyyn rahoitukseen. Hyvinvointialueitten rahoitusmallia tulisi kehittää kokonaisuutena, eikä yksittäisinä pieninä muutoksina, joiden vaikutusta rahoitukseen on hankala arvioida. Nyt on vaarana paitsi se, että kokonaisuus voi jäädä yksityiskohtien varjoon, etenkin se, ettei rahoituksen muutoksia voida riittävästi ennakoida alueiden palveluiden järjestämisessä. HYTE-kertoimen painoarvon maltillinen nostaminen on kyllä kannatettavaa, mutta se rahoitusratkaisu olisi pitänyt arvioida toisella tavalla, olisiko pitänyt rahoittaa kokonaan asukasperusteisella osuudella. Se olisi ollut järkevämpi tapa. On siis totta, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn lisääminen tulee vähentämään palvelutarvetta, mutta tämä tapahtuu vasta pitemmällä aikavälillä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on ainoa keino saada kasvavaa palvelutarvetta hieman vähenemään. Tämä kehittämistyö on tehtävä erityisesti kuntien kanssa yhdessä. Näiden kahden julkisen toimijan yhdyspintatyöhön satsaisin paljon tulevassa kehittämistyössä. Laittaisin aika paljon työpanosta myös kolmannen sektorin kanssa tehtävään yhteistyöhön. Arvoisa rouva puhemies! Miksi olisi niin tärkeää katsoa asiaa kokonaisuutena? Sotereformi ei etene tasaisesti koko maassa eikä riittävällä nopeudella talouden reunaehdot huomioiden. Siksi maailman suurimmalle soteuudistukselle täytyy antaa aikaa ja meillä täytyy olla kärsivällisyyttä niin hyvinvointialueilla, valtiolla kuin meillä poliitikoillakin. Kuvaavaa on näissä hyvinvointialueiden asioissa, että myös oikeuskansleri on omalla kannanotollaan ohjannut palvelujen ja rahoituksen tärkeysjärjestystä, eli sivustakin on tullut ohjausta. Osa hyvinvointialueista pääsee talousmaaliin, jos näin sanotaan, lain säätämässä ajassa, ja ne pääsevät tällä alkaneella valtuustokaudella pureutumaan jonoihin ja palvelujen sisältöön. Niillä, jotka eivät ole siihen kyenneet eri syistä, rakenteelliset uudistukset ja sopeuttaminen vain jatkuvat. Tänään on muun muassa kuultu kolmen hyvinvointialueen joutuneen arviointimenettelyyn. Taloudellinen ohjaus on ollut väkevää, ja sisällön ohjaaminen on jäänyt taka-alalle. Siitä kertoo osaltaan myös alivaltiosihteeri Erholan ohjaustyötä koskeva raportti. Sen perusteella on kehitettäviä yksittäisiä asioita paljon. Ei ole mitään yhteistä hopealuotia, jolla kaikki asiat ratkaistaisiin. Malttia ja aikaa pitää olla. Pääraami on kunnossa, mutta sitä pitää viilata ja ohjata myös muilla keinoilla kuin taloudellisten ohjauskeinojen avulla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-06-17T14:52:30,2025-06-17T14:57:46,Hyväksytty,1.1 2025_68_41,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_42,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka on vahva sosiaali- ja terveydenhuolto. Siksi meillä on oltava myös rahoitusmalli, joka turvaa palvelut ja kannustaa tekemään oikeita asioita oikeaan aikaan. Kyse on siitä, että hyvinvointialueilla olisi paremmat mahdollisuudet ennaltaehkäistä ongelmia, hoitaa ajoissa ja käyttää julkisia varoja viisaasti. Arvoisa puhemies! Suomessa hyvinvointialueet eivät ole samanlaisia keskenään. Meillä Pohjois-Pohjanmaalla suurimpia haasteita ovat välimatkojen lisäksi kasvava palvelutarve etenkin lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa sekä vanhushoivassa. Meidän on pidettävä mielessä alueiden erilaisuus, kun rahoitusmallia kehitetään. Tarvitsemme mallin, joka tunnistaa väestönrakenteen erityispiirteet ja pitkät välimatkat. Siksi palveluiden saavutettavuus on meille kriittinen kysymys. On hyvä, että uudistuksessa huomioidaan palvelutarvekertoimien päivittäminen ajantasaisella tiedolla. Se auttaa esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaata saamaan rahoituksen oikeammalle tasolle, joka ei perustu keskivertoarvioon vaan todelliseen tarpeeseen. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen keskeinen muutos on, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rahoitusosuutta nostetaan 1,5 prosenttiin. Tämä on selkeä viesti: ennaltaehkäisevää työtä ei pidä nähdä kuluna vaan investointina. Hyvinvointialueita tulee palkita siitä, että ne vähentävät sairastavuutta ja vahvistavat terveyttä, ei siitä, että menot kasvavat. Esitetty korotus on maltillinen ja perusteltu. Erityisesti on tärkeää, että HYTE-kertoimen laskentaa täsmennetään niin, että alueet voivat saada kannusteen, vaikka tulosindikaattorit ovat jo hyvällä tasolla. Tämä lisää mallin oikeudenmukaisuutta ja kannustavuutta. Arvoisa puhemies! Kannatan tätä esitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-17T14:57:49,2025-06-17T15:00:31,Hyväksytty,1.1 2025_68_43,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_44,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä, jolla muutetaan hyvinvointialueiden rahoituksesta annettua lakia. Tavoitteena on kannustaa hyvinvointialueita edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä, parantaa rahoituksen kohdentumista sekä lisätä rahoituksen ennakoitavuutta. Lisäksi esityksessä toteutetaan määräaikaisia säästötoimia osana julkisen talouden suunnitelmaa. On oikein, että rahoitusmallia kehitetään, mutta samalla on oltava tarkka sen alueellisista vaikutuksista. Tulen Etelä-Savosta, ja Etelä-Savo on pinta-alaltaan laaja ja harvaan asuttu alue, jolla on poikkeuksellisia haasteita palveluiden järjestämisessä. Väestö on ikääntyvää, palvelutarve on korkea, välimatkat pitkiä ja myös Manner-Suomen saaristoisuus. Tällaisessa ympäristössä rahoituksen oikeudenmukainen kohdentuminen on erityisen tärkeää. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rahoitusosuuden kasvattaminen puoleentoista prosenttiin voi tukea ennaltaehkäisyä, mutta tämä ei saa tapahtua peruspalveluiden rahoituksen kustannuksella. Meillä Etelä-Savossa jokainen säästö ja laskentaperusteen muutos tuntuu nopeasti arjen palveluissa: terveyskeskuksissa, vanhuspalveluissa ja sosiaalipalveluissa. Positiivista on se, että aluekohtaisissa tarvekertoimissa siirrytään kahden vuoden keskiarvoon. Tämä parantaa rahoituksen ennakoitavuutta myös Etelä-Savossa, jossa yksittäiset vuosivaihtelut voivat aiheuttaa merkittäviä heilahteluja pienellä alueella. Myös pelastustoimen rahoituksen tarkempi kohdentaminen on tärkeää. Etelä-Savon laajoilla metsäalueilla ja pienillä paikkakunnilla sopimuspalokuntien ja paikallisten pelastustoimijoiden merkitys on keskeinen, ja tämän täytyy näkyä myös rahoituksessa. Arvoisa rouva puhemies! Siirtymätasauksen määräaikainen leikkaus ei saa vaarantaa lakisääteisten palveluiden toteutumista. On hyvä, että leikkaukset rajataan vain niihin alueisiin, joilla rahoituksen kokonaisuus riittää, mutta painotan, että Etelä-Savo ei kestä epävarmuutta tai yllätyksellisiä muutoksia. Vakaus on edellytys kehittämiselle. Hyvinvointialueiden on voitava keskittyä ydintehtäväänsä, laadukkaiden ja saavutettavien palvelujen turvaamiseen. Hallinnon tehostaminen, työnjaon selkeyttäminen ja vaikuttavat toimintamallit ovat avainasemassa. Rahoituksen on ohjauduttava suoraan sinne, missä ihmiset tarvitsevat apua, ei hallinnon rakenteisiin. Tämä esitys on askel oikeaan suuntaan, mutta erityisesti Etelä-Savon kaltaisille alueille tarvitaan jatkossakin erityistä huomiota ja vastuullista päätöksentekoa. Jokaisen suomalaisen on voitava luottaa siihen, että saa tarvitsemansa hoidon ja avun, asuipa missä päin maata tahansa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-06-17T15:00:33,2025-06-17T15:03:58,Hyväksytty,1.1 2025_68_45,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_46,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Näillä hallituksen näytöillä ja tällä menolla Itä-Uudenmaan, Keski-Suomen ja Lapin hyvinvointialueiden arviointimenettely tulee olemaan vasta alkusoittoa. Vaikka sinänsä tässä lakiesityksessä päämäärä kannustaa hyvinvointialueita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen eli HYTE-kerroin on odotettu ja erittäin kannatettava, keskitytään tässäkin esityksessä sotepalveluiden rahoituksen kokonaisuuden kannalta vääränlaisiin asioihin. Myös nyt ehdotettujen riskikertoimien uudistaminen pelastustoimessa kohtelee hyvinvointialueita epätasa-arvoisella tavalla. Lisäraha yhdelle on toiselta pois. Myös hallituksen hyvinvointialueiden rahoituslakiin esittämä uusi 39 §, jolla ehdotetaan siirtymätasauksen väliaikaista muutosta, on sisällöltään erittäin ongelmallinen. Menettely, jolla hallitus toteuttaa rahoitusleikkauksen, voi heikentää hyvinvointialueiden kannusteita lisätä toiminnan tehokkuutta ja ennen kaikkea hillitä kustannusten nousua. Uhkana on, että säännös kannustaa hyvinvointialueita käyttämään rahoituksen aina täysimääräisesti ja jopa lisäämään menoja kertaluontoisesti tai pysyvästi sekä tekemään lyhytjänteisesti investointeja, jotta tilinpäätökset eivät olisi ylijäämäisiä taloutta vastuullisesti hoitaneilla hyvinvointialueilla ja jotta nämä alueet eivät joutuisi vastaavanlaisten säästötoimien kohteeksi. Hallituksen ehdotus heikentää hyvinvointialueiden taloudenhallintaa ja rapauttaa niiden luottamusta rahoitusjärjestelmän ennakoitavuuteen. Täytyy myös todeta, että kansalaisten yhdenvertaisten sote- ja pelastustoimen palveluiden kannalta olisi ollut enemmän kuin suotavaa, että hallitus ottaisi vakavasti oikeuskanslerin 23.4.25 hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmästä esittämät huomautukset hänen ottaessaan kantaa Etelä-Karjalan hyvinvointialueen ja Satakunnan hyvinvointialueen tekemään kanteluun. En ole kuullut, että oikeuskansleria olisi ymmärretty hallituksen toimesta. Arvoisa puhemies! Nyt esitettyjen pienten mutta hyvinvointialueita epätasa-arvoisesti kohtelevien muutosten sijasta hallituksen olisi pitänyt tässä esityksessä arvioida ja kehittää hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmää niin, että päämäärä olisi ollut turvata lakisääteisten palveluiden järjestäminen ja niiden edellyttämä riittävä rahoitus kaikilla hyvinvointialueilla ja kaikkialla Suomessa. Valitettavasti hallitus on koko meneillään olevan vaalikauden ensisijaisesti ajanut omilla päätöksillään hyvinvointialueiden taloudet niin ahtaalle, että lakisääteisten sote- ja pelastuspalveluiden järjestäminen alkaa olla lähes mahdotonta kaikilla hyvinvointialueilla. Jos hallitus toimisi viisaasti, se olisi keskittynyt tässä esityksessä ennen kaikkea, kun rahoitusjärjestelmästä on jo kokemusta, tekemään hyvinvointialueiden järjestelmästä toimivamman. Olennaista olisi koko ajan huomata, että vuoteen 2029 asti hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmän kannalta meneillään on edelleen siirtymävaihe. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan siirtymätasaus vaikuttaisi hyvinvointialueiden rahoitukseen vuosina 24 ja 29 siten, että peräti kuusi hyvinvointialuetta ei tule saavuttamaan täysimääräistä laskennallista rahoitusta siirtymäkauden päättyessä, eikä todellakaan sen päättymiseen ole pitkä aika. Nykyisen lainsäädännön seurauksena, jota hallitus ei muuten suostu korjaamaan, siirtymäleikkauksista jäisivät kärsimään pysyvästi Itä-Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen, Pohjois-Karjalan, josta minä tulen, Keski-Pohjanmaan ja Lapin hyvinvointialueet, ellei siis rahoitusmallin valuvikoja pikaisesti korjata. Tämä tulisi tarkoittamaan sitä, että 1,2 miljoonan suomalaisen asukkaan riittäviä palveluita ei voitaisi turvata Suomessa. Arvoisa puhemies! Myös pelastustoimen uudet riskipainokertoimet eriarvoistavat suomalaisia. Käytännössä lakiehdotuksen mukainen rahoituksen määräytyminen tulisi johtamaan tilanteeseen, jossa harvaan asuttujen alueiden saama pelastustoimen rahoitus tulee laskemaan suhteessa enemmän kuin alueen pelastustoimen palvelutarve oikeasti vähenee. Lisäksi näitä alueita rasittaa rahoituksen väheneminen myös asukasluvun kautta. Esitetty muutos tulisi siirtämään pelastustoimen rahoitusta harvaan asutuilta alueilta hyvinvointialueille, niille, joilla on enemmän asukkaita ja enemmän riskikohteita. Arvoisa puhemies! Olemme keskustana esittäneet lukuisia eri vaihtoehtoja, miten soterahoitusta voitaisiin oikeudenmukaistaa ja kuinka suomalaisten palvelut voitaisiin turvata. Valitettavasti tämä lakiehdotus ei todellakaan tee näin. Tästä syystä keskustan ryhmä esittää, että tämä lakiehdotus hylätään ja että hyväksytään kaksi lausumaa, ja luen vielä nämä lausumat tässä. Eli meidän lausumaehdotukset ovat seuraavat: ”1. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto viipymättä tekee selvityksen hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmän toimivuudesta tavoitteella turvata jokaisen sote- ja pelastustoimen palvelut asuinpaikasta riippumatta sekä antaa eduskunnalle tarvittavat lainsäädäntömuutokset viimeistään kevätistuntokaudella 2026.” ”2. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy viipymättä kehittämään hyvinvointialueiden rahoitusta ohjaavia indikaattoreita kuvaamaan nykyistä laajemmin, luotettavammin ja ajantasaisemmin eri alueiden asukkaiden erilaisia palvelutarpeita.” — Nämä ovat vastalause-ehdotuksen 2 esitykset. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-06-17T15:04:01,2025-06-17T15:10:20,Hyväksytty,1.1 2025_68_47,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Honkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_48,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tähän edustaja Räsäsen käyttämään puheenvuoroon on todellakin hyvä kaikilta osin liittyä. Tämän hyvinvointialueiden rahoituslain ihan ilmiselvien ongelmien korjaaminen tällä tavalla pistemäisesti ei ole kestävä ratkaisu, vaikka tässä sinänsä tietyiltä osin ihan oikeaan suuntaan mennäänkin. Tässä kuitenkin paetaan niitä isoimpia kysymyksiä, jotka tällä hetkellä vaarantavat monien suomalaisten perustuslain suojaamat oikeudet saada sosiaali- ja terveyspalveluita. Tänäänhän valtiovarainministeriö tiedotti, että kolme hyvinvointialuetta joutuvat tähän niin sanottuun arviointimenettelyyn. Yksi näistä on tosiaankin Lappi, yksi Itä-Uusimaa, ja yksi näistä on Keski-Suomi, oma hyvinvointialueeni. Sitten nämä tietyt hyvinvointialueet, jotka tekevät enemmän näitä säästöjä, saavat lisäaikaa alijäämän kattamisvelvoitteeseen. Minä olisin toivonut, että tässä nyt olisi hallitus ihan reilusti ottanut kantaa tähän edustaja Räsäsenkin viittaamaan oikeuskanslerin linjaukseen tähän kanteluun, jonka muistaakseni Etelä-Karjalan hyvinvointialue teki. Nimittäin sen tekemättä jättäminen johtaa näiden palvelujen vaarantumiseen ja viime kädessä siihen, että suomalaiset eivät ole kaikilla alueilla tasa-arvoisia. Nämä kustannustasojen rajut nousut, kuntien tekemät kikkailut näillä talousarvioilla ja sitten näiden niin sanottujen diagnoositietojen vaikutus tässä palvelutarvekertoimien laskennassa ovat johtaneet siihen, että tietyt hyvinvointialueet, joista pahiten Keski-Suomen hyvinvointialue, ovat todella vaikeassa asemassa taloutensa osalta. Nyt sitten kun tällä arviointimenettelyllä ajateltaisiin korjattavan tämä paha tilanne, niin se, että nyt pitäisi yhtäkkiä satoja miljoonia säästää — kuitenkin puhutaan ihmisten välttämättömistä peruspalveluista — johtaa kyllä aivan kestämättömään tilanteeseen, ja se on jo mahdotonta. Tällainen kissa ja hiiri ‑leikki ja pallottelu hallituksen ja hyvinvointialueiden välillä, että mikä on kenenkin vika, pitäisi nyt jo kiireesti lopettaa ja myöntää se, että tämä rahoitusmalli ja menettely vaatisivat nyt kyllä isomman kokonaisuudistuksen ja että tarvitaan hyvinvointialuekohtaisia toimenpiteitä ja sitten tämän rahoitusmallin kokonaistarkastelu ja uudistus. Ihmettelen, että hallitus on pian kaksi vuotta ollut toiminnassa ja kunnollista vaikutusarviointia ja kokonaisuudistusta tästä ei ole vieläkään saatu tehtyä. Arvoisa rouva puhemies! Kannatan edustaja Räsäsen tekemää hylkäysehdotusta ja näitä keskustan vastalauseen mukaisia lausumaehdotuksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-06-17T15:10:23,2025-06-17T15:13:34,Hyväksytty,1.1 2025_68_49,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_50,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys hyvinvointialueiden rahoituksen muuttamisesta on jälleen yksi esimerkki lyhytnäköisestä talouspolitiikasta, joka jättää hyvinvointialueet epävarmuuden tilaan. On toki kannatettavaa, niin kuin täälläkin useissa puheenvuoroissa on tullut ilmi, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen HYTE-kertoimen painoarvoa nostetaan. Sehän siirtää tätä rahoitustakin enemmän sinne ennalta ehkäisevien palvelujen suuntaan, mikä sinänsä on ihan kannatettava asia. Mutta mitä tämä esitys sitten todella tekee? Se jatkaa leikkausten linjaa ilman riittävää kokonaisarviointia hyvinvointialueiden rahoitustarpeista. Hyvinvointialueet tarvitsevat pitkäjänteistä ja ennakoivaa rahoitusta, eivät irrallisia muutoksia, joiden todellisia vaikutuksia ei voida arvioida. Rahoitusperiaatteen pitää olla kannustava, maltillinen ja ennen kaikkea kestävä. Nyt vaarana on se, että alueet eivät voi luotettavasti ennakoida tulevia palvelutarpeita tai suunnitella toimintaansa pitkäjänteisesti. Erityisen ongelmallinen on hallituksen esitys, jossa 35 miljoonaa euroa leikataan Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksesta. [Eveliina Heinäluoma: Käsittämätöntä!] Onko oikeudenmukaista, että kaupunki, joka on onnistunut pitämään taloutensa tasapainossa, joutuu kärsimään siksi, että sen tilanne on parempi kuin muilla alueilla? [Eveliina Heinäluoma: No ei ole!] Tämä ei ole kannustavaa politiikkaa, päinvastoin. Se tuo epävarmuutta ja vähentää motivaatiota talouden vastuulliseen hoitamiseen. Lisäksi hallitus esittää, että hyvinvointialueiden rahoituksesta siirtymätasauksen erotus jäisi valtiolle sen sijaan, että se palautettaisiin alueelle. Tämä ei ole hyväksyttävää. Hyvinvointialueiden rahoitusta on jo leikattu merkittävästi, eikä lisäleikkauksille ole perusteita, kun alueet vielä kamppailevat peruspalveluiden riittävyyden kanssa. Arvoisa rouva puhemies! Näillä perusteilla esitän ja itse asiassa koko SDP:n eduskuntaryhmä esittää, että tämä lakiesitys hylätään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-06-17T15:13:36,2025-06-17T15:16:01,Hyväksytty,1.1 2025_68_51,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitala. — Onko mikrofoni päällä? [Juha Viitala: Anteeksi, pahoittelut, mikrofoni ei tosiaan lähtenyt päälle.]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_52,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitetaan alusta. — Tosiaan tästä edustaja Nikkasen ansiokkaasta puheesta on hyvä jatkaa samoilla askelmerkeillä todeten, että rahoituslain toimivuuden tarkastelu on tarpeen mutta on tosiaan todettava, että hallituksen esitys ei huomioi riittävällä tavalla hyvinvointialueiden rahoitustarpeita vaan jälleen lisätään rahoitushaastetta useille hyvinvointialueille. Rahoituslakia tulisi yksittäisten pienten muutosten sijaan tarkastella kokonaisuutena, ja rahoituksen tulisi olla alueille mahdollisimman ennakoitavaa, jotta pitkäjänteistä kehitystyötä pystyttäisiin tekemään. Tänään olemme tosiaan kuulleet uutisia alueiden taloudellisista vaikeuksista jälleen, kun valtiovarainministeriö vahvisti aloittaneensa lainmukaisen arviointimenettelyn kolmen alueen kanssa. Lisäksi useampi alue on vaatinut lisärahoitusta lakisääteisten palveluiden toteutumisen varmistamiseksi. Arvoisa puhemies! Hyvinvoinnin ja terveyden eli niin sanotun HYTE-kertoimen suurempi painottaminen sen sijaan on kannatettavaa, mutta kokonaisuutena esitys ei kuitenkaan ole hyväksyttävissä. Hyvinvoinnin ja terveyden entistä parempi edistäminen ei pelkästään osana sotejärjestelmää vaan myös laajemmin on yksi keskeisistä keinoista hillitä kustannusten nousua pitkällä aikavälillä. Mitä paremmassa kunnossa ihmiset ovat ja mitä aikaisemmin alkaviin ongelmiin pystytään vastaamaan, sitä paremmin vältymme inhimilliseltä kärsimykseltä ja yhteiskunnallisilta kustannuksilta. Siksi hyvinvointialueilla ja myös kunnilla tulee olla mahdollisuuksia kehittää aidosti toimintaansa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-06-17T15:16:19,2025-06-17T15:18:07,Hyväksytty,1.1 2025_68_53,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hamari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_54,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minun on sitten taas erinomaista jatkaa Viitalan puheenvuorosta. — On todella tärkeää, että HYTE-kerrointa nostetaan ja sillä halutaan kannustaa alueita ennaltaehkäisevään työhön, mikä on siis todellakin inhimillisesti ja myös taloudellisesti järkevää, ja tämä on kannatettava askel. Minusta terveyden edistäminen on ollut yksi soteuudistuksen ja itse asiassa valitettavasti myös tämän hallituskauden väliinputoajista, ja jos mietitään näitä... [Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko: Nyt meni taas mikrofoni.] Arvoisa rouva puhemies! Sanoin, että minusta terveyden edistäminen on ollut yksi tämän soteuudistuksen ja kenties hallituskaudenkin väliinputoajista, ja jos ajatellaan myös kuntien valtionosuuksien leikkaamista, niin myöskin ne osuvat valitettavasti sinne ennaltaehkäisevään työhön. Kun paljon puhutaan aina vaikka avoimesta päivätoiminnasta tai kouluvalmentajista ja niin edelleen, niin kuka nämä rahoittaa? Onko se kunnan vai sitten hyvinvointialueen tehtävä? Tämä on jatkuvasti sellainen väliin putoava asia, vaikka kaikki kuitenkin jakavat sen, että me tarvitaan sitä ennaltaehkäisevää työtä ja terveyden edistämistä. Mutta takaisin tähän esitykseen: Hyvinvointialueet kamppailevat jo nyt riittämättömän rahoituksen kanssa, ja tämä esitys tuo jälleen uusia leikkauksia. Erityisen ongelmallista on se, että HYTE-kertoimen nosto rahoitetaan osittain tarveperusteista rahoitusta leikkaamalla. Tämä kohdistuu, kuten on kuultu, juuri niille alueille, joilla palvelun tarve on suurin, ja se ei ole reilua eikä kestävää. Rahoitusmallia muutetaan pienin paloin ilman, että siitä kokonaisuudesta saadaan selkeää kuvaa, eikä alueella ole mahdollisuutta sitten ennakoida tulevaa rahoitustaan. Tällainen poukkoilu ei ole kestävää eikä vastuullistakaan taloudenpitoa, ja edustaja Strandmankin nosti tämän rahoituksen ennakoitavuuden omassa puheessaan esille. Esityksessä on kaksi vastalausetta, joista ensimmäinen on meidän. Siinä näitä huolia tuleekin hyvin esille, mutta itse asiassa täytyy vähän kehaista keskustankin vastalausetta. Siellähän sanotaan myöskin esimerkiksi siitä, että näiden rahoitusmallin valuvikojen vuoksi joka viidennen suomalaisen yhdenvertainen oikeus riittävään perusturvaan ja hyvinvointipalveluihin jää toteutumatta, ja se on iso määrä suomalaisia. Jokaisen oikeuksien sote- ja pelastustoimen palveluihin asuinpaikasta riippumatta pitää olla turvattuina. Täällä mainitaan itse asiassa myös tietopohjainen päätöksenteko ja sen tietopohjan oikeellisuus ja luotettavuus. Siitä olen kyllä samaa mieltä, että siinä meillä on kehitettävää, ja tässä yhteydessä on mainittava kansalliset laaturekisterit. Toivon todellakin, että näiden laaturekistereiden osalta nyt pian päästään johonkin tulokseen. Sieltä neuvotteluista ei oikein tihku tietoa, mutta me tarvitsemme sitä kansallista ohjausta kyllä tähän laaturekisteritoimintaan, ja niiden jatko on ihan todella tärkeä. Toivon, että päästään pian maaliin niissä neuvotteluissa. Arvoisa puhemies! Rahoitusmallia tulisi kehittää kokonaisuutena, ei yksittäisten lyhytnäköisten leikkausten kautta. Meidän pitäisi rakentaa ennakoitavaa, oikeudenmukaista ja kestävää järjestelmää, joka tukee alueiden työtä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-06-17T15:18:07,2025-06-17T15:21:36,Hyväksytty,1.1 2025_68_55,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_56,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys heikentää rajusti soterahoituksen ennakoitavuutta, luotettavuutta ja kannustavuutta. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin talouden tasapainottaminen on edellyttänyt hoitohenkilöstön irtisanomisia, joista HUSin suurinta rahoittajaa, Helsinkiä, palkitaan tässä esityksessä nyt lisäleikkauksilla. Tämä on todella pöyristyttävää. En ole itse helsinkiläinen, mutta kyllä Uudenmaan piirin puoleltakin katson tätä aivan kauhulla. Hallitus ei ole kyennyt soterahoituslain tasapainoiseen ja kokonaisvaltaiseen uudistamiseen, vaan se tuo kerta toisensa jälkeen eduskuntaan pistemäisiä leikkauksia, joita alueiden on mahdotonta ennakoida. Yksikään eduskuntaan tuotu sotepalveluita koskeva esitys ei ole tällä kaudella helpottanut alueiden tilannetta eikä parantanut ihmisten palveluita, vaan valtiovarainministeriö on tänäänkin päättänyt nyt sitten käynnistää hyvinvointialueiden arviointimenettelyn Itä-Uudenmaan, Keski-Suomen ja Lapin hyvinvointialueilla. No mistä tämä kertoo? Ei ainakaan siitä, että hyvinvointialueiden rahoitus olisi kunnossa ja siitä tulisi leikata. Meillä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella, jonka alueella itse asun, jouduttiin aikaisemmin valtiovarainministeriön tarkkailuluokalle, kun rohkenimme ensimmäisenä alueena hakea meille lain mukaan kuuluvaa lisärahoitusta mutta sitä ei meille myönnetty. Saimme käsiohjausta, joka johti kipeisiin palveluiden leikkauksiin ja kohdistui valitettavasti myös ennaltaehkäiseviin palveluihin. No kaikkihan tietävät tämän hölmöläisten peiton jatkamisen, että kun leikataan ennaltaehkäisystä, niin kalliimmaksi tulee tulevaisuudessa. Naapurissamme Keusotessa eli Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella on käyty jo useampi yt-kierros ja irtisanottu henkilökuntaa. Ihmiset jäävät jonoihin odottamaan palveluita, ja nyt tämä hallituksen esitys ei kyllä tilannetta taaskaan paranna. Arvoisa puhemies! Hallitus esittää täysin kohtuutonta 35 miljoonan euron leikkausta Helsingin kaupungin soterahoituksesta lisäämällä lakiin väliaikaisesti vuosille 26 ja 27 uuden pykälän. Tämä 35 miljoonan euron leikkaus soterahoitukseen vastaa laskennallisesti esimerkiksi noin 300 000:ta terveyskeskuslääkärikäyntiä tai 230:tä paikkaa lastensuojelun sijaishuollossa. Voi vaan ihmetellä, onko meillä tällaiseen hyvinvoinnin romuttamiseen varaa. Esityksellä toteutettaisiin hallituksen keväällä julkisen talouden suunnitelmassa linjaamat kertaluontoiset säästötoimenpiteet hyvinvointialueiden rahoituksiin, ja ne kohdennetaan nyt Helsinkiin, jonka kohdalla lakisääteisten sotepalveluiden järjestäminen ei hallituksen mielestä vaarantuisi rahoitusleikkauksesta huolimatta. Mielenkiintoinen näkemys. On totta, että Helsingin talous on muita sotejärjestäjiä paremmassa kunnossa, mutta hallituksen lyhytjänteinen toiminta kyllä nyt myös kyseenalaistaa ylipäätään valtion luotettavuutta kaikkien hyvinvointialueiden kumppanina ja myös alueiden mahdollisuuden luottaa tähän rahoitusmalliin ja suunnitella talouttaan pitkäjänteisesti. Leikkaus ja sen perustelut lisäävät rahoituksen epävarmuutta, ja ne vähentävät kannusteita talouden tasapainon tavoitteluun. Arvoisa puhemies! Jotain hyvääkin tässä esityksessä on — se, että kannustetaan alueita tällä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rahoitusosuuden nostamisella tekemään tätä ennaltaehkäisevää työtä ja vähentämään asukkaiden tulevaa palvelutarvetta ja siitä syntyviä kustannuksia. Mutta kuten edellä totesin, että kun samaan aikaan alueita kiritetään rahoitusleikkauksilla ja riittämättömällä rahoituksella, niin alueille ei jää mitään muuta mahdollisuutta kuin säästää juuri sieltä ennaltaehkäisevästä. Tämä on ihan tolkuton kierre, ja toivoisin järkeä tähän esitykseen ja järkeä myöskin hallituksen tuleviin esityksiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-06-17T15:21:39,2025-06-17T15:26:51,Hyväksytty,1.1 2025_68_57,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_58,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän esityksen puhuttavin kohtahan on ollut juuri tämä Helsingin kaupungille kohdistettu 35 miljoonan euron lisäsäästö. Siksipä nyt kyllä hämmästelen ja kummastelen, kun muistan, kun tämä asia oli lähetekeskustelussa: silloin useampi hallituspuolueen kansanedustaja niin Helsingin vaalipiiristä kuin Uudenmaan vaalipiiristä täällä kovaan ääneen antoi kritiikkiä omalle hallitukselleen siitä, että nyt tässä hallituksen käsi käy Helsingin taskulla ja Helsingiltä viedään todella 35 miljoonaa euroa pois siitä hyvästä, että Helsinki on hoitanut asiansa mallikkaasti talouden näkökulmasta. Tässä aprikoin sitä, kun muistan silloinkin käyttäneeni puheenvuoron, että tämähän näyttää siltä, että tämä esitys kaatuu, kun hallituspuolueiden edustajat kovaäänisesti täällä salissa tätä vastustivat. [Eveliina Heinäluoma: Niinpä!] Useampi edustaja käytti puheenvuoron, että kyllä tämä epäkohta on välttämätöntä tässä asian käsittelyn yhteydessä korjata. [Eveliina Heinäluoma: Kyllä!] Nyt kun katselen sinne hallituspuolueiden suuntaan, niin aika tyhjältä näyttävät paikat. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ohhoh!] Johtopäätös taitaakin olla niin, että tätä esitystä oli mukava vastustaa kyllä vaalien alla. [Vasemmalta: Näinpä!] Jokainen meistä varmaan, kun on täällä Helsingissä käyskennellyt, muistaa, että tuosta Narinkkatorilta ei päässyt eteenpäin, ellei joku hallituspuolueidenkin keskuudesta ollut ehdokas tullut siihen sanomaan, että kuinka väärin on, että valtio leikkaa Helsingiltä lisää sen takia, että Helsinki on hoitanut asiansa hyvin. Ja aivan ymmärrettävästi minä täällä totta kai luotin siihen, että kyllä hallituspuolueiden edustajien sanaan pitää voida luottaa, että he pitävät oman sanansa ja kaatavat tämän esityksen, koska eihän tällainen lisäleikkaus nyt tule kuuloonkaan, että heitä, jotka hoitavat asiansa hyvin, kiitetään sillä, että sitten tehdään lisäsäästöjä. Mikä viesti se on kaikille muille alueille? Kun esimerkiksi itse tulen läntiseltä Uudeltamaalta, niin mikäs viesti se meille on, että kun hoidatte asianne oikein, niin hallitus tulee ja säästää teiltä lisää? Se ei taida kyllä kannustaa yhtäkään aluetta pitämään omasta taloudestaan huolta, ja olen ymmärtänyt, että se olisi kuitenkin tämän koko rahoitusratkaisun idea, että nimenomaan annetaan kannusteita alueille pitää omasta taloudestaan huolta. Arvoisa puhemies! Todella nyt olisi kyllä hyvä saada tänne saliinkin paikalle joku hallituspuolueiden Helsingistä tai Uudeltamaalta tuleva kansanedustaja selittelemään tätä. [Välihuutoja vasemmalta — Mia Laiho ja Oskari Valtola ovat tulleet saliin] — No niin, arvoisa puhemies, koska nyt tuli oikeita asiantuntijoita paikalle, niin jatkan pöntöstä. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] Arvoisa puhemies! Todella, kun tänne hallituspuolueistakin kunnioitettuja sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntijoita useampi kappale tuli paikalle, niin täällähän olemme keskenämme hämmästelleet ja kummastelleet sitä, että kun nyt käsittelemme tätä Helsingille tehtävää 35 miljoonan euron lisäleikkausta, niin muistelin tuossa juuri, että lähetekeskustelussa aika moni hallituspuolueiden kansanedustaja tätä hyvin kriittisesti arvioi ja hallituspuolueistakin oikein vaadittiin, että tämä epäkohta pitää tässä käsittelyn yhteydessä korjata. [Eveliina Heinäluoma: No, onko korjattu?] Nyt kun luin tuota hallintovaliokunnan mietintöä, niin yritin löytää, missä tämä korjaus siellä on, mutta en ainakaan omalla lukemisellani löytänyt tätä korjausta, josta täällä salissa todella kovaan ääneen hallituspuolueiden edustajien, jotka tulevat Helsingin ja Uudenmaan vaalipiiristä, toimesta kerrottiin, ja kun tästä aika paljon myös ennen vaaleja pidettiin metakkaa, että emme voi kyllä hyväksyä tällaista lisäleikkausta Helsingin kaupungille, niin se vain nyt näyttää siltä, että tämäkin lisäleikkaus on eteenpäin menossa. Kyllä minusta on ihan oikeutettua kysyä, miten ihmeessä tässä nyt näin kävi. Kovat olivat puheet: Muistan monia lehtiotsikoitakin siitä, kun hallituspuolueiden, varsinkin kokoomuksen, kansanedustajat Helsingistä ilmoittivat, että tämähän ei meille käy, että nyt kyllä tehdään kaikkemme, että saadaan tämä kaadettua ja muutettua. Mutta kappas kummaa, silti hallintovaliokunnan enemmistö edelleen esittää, että Helsingiltä voidaan sitten tämä 35 miljoonan euron lisäleikkaus ottaa. Kyllä tässä minusta on nyt hieman selitysvastuuta hallituspuolueiden kansanedustajilla, miten voivat olla sanat ja sitten tulevat teot nyt näin suuressa ristiriidassa. Arvoisa puhemies! Tämän asiakokonaisuuden vakavin asiahan liittyy nimenomaan siihen, minkälaisen viestin tämä toimenpide antaa. Onko todella niin, että niitä alueita, jotka noudattavat lainsäädännön velvoitteita, palkitaan sillä, että heiltä vähennetään rahaa? Tämänhän takia tätä Helsingin lisäleikkausta ovat myös laajemmin hyvinvointialueet vastustaneet, koska se antaa juuri väärän signaalin siitä, että jos hoidat asiasi hyvin, niin sinua rangaistaan, ja ehkä kannattaa hoitaa asiansa huonosti, niin pääsee helpommalla, ja tämä ei voi olla tämän meidän sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausjärjestelmän tarkoitus. Koska tässä puheenvuoron aikana tämä sali on täydentynyt myös hallituspuolueiden edustajien toimesta, niin toivon, että tästä käydään nyt sellainen rapsakka keskustelu ja suoritetaan hieman arkeologisia kaivauksia, että miten ihmeessä tässä nyt näin pääsi käymään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-06-17T15:26:53,2025-06-17T15:32:55,Hyväksytty,1.1 2025_68_59,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_60,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään tosiaan valtiovarainministeriö tiedotti kahdesta asiasta: kolme hyvinvointialuetta, Lappi, Keski-Suomi ja Itä-Uusimaa, joutuvat taloudelliseen arviointimenettelyyn, ja toisena täysimääräisesti talouttaan tasapainottaville hyvinvointialueille, joille ei kerry uutta alijäämää vuodelta 2025, voitaisiin tarvittaessa myöntää mahdollisuus kattaa ennen vuotta 2025 syntyneet alijäämät viimeistään vuoden 2028 loppuun mennessä. Joitain kommentteja näihin asioihin: Hallituksen pitäisi, kuten oikeuskanslerikin huhtikuussa totesi kanteluun antamassaan ratkaisussa, keskittyä seuraamaan rahoitusjärjestelmän toimivuutta ja korjaamaan havaittuja epäkohtia. Tätä ikävä kyllä hallitus ei tee, vaan valitsee alijäämiä tekevien hyvinvointialueiden joukosta kolme ensimmäistä tiukkaan otteeseensa. Suurin ongelma hyvinvointialueilla on ollut useista samanaikaisista tekijöistä johtuneet kustannustason rajut nousut heti sen jälkeen, kun eduskunta hyväksyi uudistusta koskevat lait kesäkuussa 2021. Hyvinvointialueet eivät voineet varautua siihen aloittaessaan toimintansa vuonna 2023. Rahoituspohjassa oleva aukko korjaantuu ensimmäisen kerran tänä vuonna jälkirahoituksen kautta. Arviointimenettelyyn joutuminen jo tässä vaiheessa uudistamistyön ollessa vielä kesken tarkoittaa sitä, että hallitus ei luota hyvinvointialueisiin eikä hallitus toimi niin, että se kehittäisi rahoitusjärjestelmää toimivammaksi. Samanlainen sapluuna eri puolilla Suomea ei ole osoittautunut toimivaksi, kun otetaan huomioon ihmisten palvelutarpeet. Hyvinvointialueilla on vuoden 2026 loppuun saakka aikaa kattaa taseeseen kertyneet alijäämät. Nyt kesken kaiken kolme hyvinvointialuetta joutuu arviointimenettelyyn, eli niiden päätösvalta kapenee. Isännän ääntä alkaa käyttää arviointiryhmä, käytännössä valtiovarainministeriö. Tämä vie päätösvallan ja työrauhan hyvinvointialueilta. Siksi tässä tilanteessa, uudistustöiden ollessa vielä keskeneräisiä hallitukselta olisi ollut viisaampaa pidentää kaikilla hyvinvointialueilla alijäämien kattamisaikaa kahdella vuodella, mikä olisi turvannut hyvinvointialueille työrauhan uudistaa ja tasapainottaa talouttaan. Arvoisa puhemies! Hallituksella on vielä paljon läksyjä tekemättä. Keskusta on vastalauseensa loppuun kirjannut hallitukselle ehdotuksia, mitä sen tässä tilanteessa pitäisi tehdä. Ne ovat välttämättömiä, jotta kansalaiset voivat luottaa saavansa niitä palveluja, jotka heille kuuluvat koko maassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-06-17T15:32:58,2025-06-17T15:35:40,Hyväksytty,1.1 2025_68_61,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Heinäluoma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_62,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan helsinkiläisenä kansanedustajana voi kyllä ihmetellä, miten tässä nyt näin kävi. Kun kuntavaalien aikaan pari kuukautta sitten kiersin laajasti helsinkiläisiä vaalitilaisuuksia, niin kyllä oli aivan varma juttu, että jokaisessa tilaisuudessa kokoomuslaiset kuntavaaliehdokkaat muistuttivat, että emme missään nimessä hyväksy Helsinkiin suunniteltuja soterahoituksen leikkauksia 35 miljoonan euron edestä, ja pormestariehdokas Daniel Sazonov muisti aivan varmasti jokaisessa yhteydessä sanoa, että hän on erikseen pääministerin kanssa tästä asiasta käynyt keskusteluja ja on vakuutettu, että kyllä tässä kokoomus aikoo toimia Helsingin etu mielessä. Ja nyt täytyy kyllä todeta, aivan niin kuin edustaja Räsänen kertoi, että eihän tämä esitys ole muuttunut tämän koko käsittelyn aikana yhtään millään tavalla vaan tälläkin hetkellä hallitus vie eteenpäin Helsingin soterahoituksesta 35 miljoonan euron leikkausta. Tämä tuntuu epäjohdonmukaiselta, koska tämän koko soterahoitusmallin ideahan on kannustaa alueita ja Helsinkiä vastuulliseen taloudenpitoon. Niinhän Helsingin kaupunkikin on tehnyt: on tehty oma tuottavuus- ja säästöohjelma ja viety sitä eteenpäin, ja sillä on saavutettu hyviä tuloksia. Nyt tästä esimerkin mukaisesta sotetaloudenhoidosta Helsinkiä rangaistaan ja leikataan 35 miljoonaa euroa, joten tämä on kyllä erittäin huono malli, ja totta kai jokainen alue katsoo tätä Helsingin tilannetta kauhuissaan, että näinkö tässä tulee sitten muidenkin alueiden kohdalla käymään, jos ne noudattavat tämän lain vaatimuksia ja toimivat esimerkin lailla. Tämä on myös täysin epäoikeudenmukaista, koska Helsingissä tarpeet sosiaali- ja terveyspalveluille kasvavat, täällä on kasvava väestö, täällä on varsinkin yli 75-vuotiaiden määrä tulevina vuosina suuressa kasvussa ja samaan aikaan on isoja investointitarpeita, joita pitäisi pystyä viemään eteenpäin. Joten olen kyllä todella huolissani tästä esityksestä ja mihin se johtaa. Mutta ennen kaikkea olen kyllä ihmeissäni siitä, miten kokoomus on näin pahasti pettänyt Helsingin ja helsinkiläiset äänestäjät, kun tätä lakia viedään nyt eteenpäin täysin muuttamattomana, vaikka täällä kovaan ääneen kokoomuslaiset julistivat, että emme tätä hyväksy. Miten tässä nyt näin kävi?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2025-06-17T15:35:43,2025-06-17T15:39:04,Hyväksytty,1.1 2025_68_63,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_64,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin vielä tähän ohjaukseen kiinnittää huomiota: Meillähän on hyvinvointialuerahoitus se 26,2 miljardia, ja sinne on laitettu 2,2 miljardia lisärahaa, ja sitten 1,4 miljardia on sitä jälkikäteistarkastusta, ja vähän yli 700 miljoonaa on sitä indeksin mukaista tarkastusta. Tämä 1,4 miljardia on ehkä tämä ongelman ydin. Kun vuonna 23 on alimitoitettuna lähdetty liikkeelle, niin nyt tämä tilanne heijastuu sitten monella tasolla moneen paikkaan, ja meillä on se tässäkin osaltaan vaikuttamassa tämänkin lain tilanteeseen. Itse tämä päärahoitus, jossa 90 prosenttia rahoituksesta tulee sen tarveharkinnan perusteella, on kunnossa, mutta nyt me ollaan eletty aika paljon tämmöisillä poikkeusmäärityksillä ja muilla vastaavilla kysymyksillä. Se, miksi tästä ohjauksesta halusin käyttää puheenvuoroon, liittyy siihen, että alivaltiosihteeri Erhola aika hyvin omassa raportissaan, jonka julkaisi joku aika sitten, kertoi tästä ohjauksesta. Hän oli hyvinvointialueitten johtoa, niin hallituksen puheenjohtajia kuin hyvinvointialuejohtajia, yli 90:tä henkilöä, haastatellut, ja siellä oli kyllä selkeitä viestejä tullut tähän ohjaukseen, jossa lyhyt yhteenveto oli, että kansallinen hyvinvointialueiden ohjaus hakee vielä muotoaan ja nopeasti toimintaympäristö haastaa sitä. Meillä on nämä kaksi ulottuvuutta, ja meillä puuttuu kansainvälisellä tasolla yhteinen tahtotila, ymmärrys ja riittävä yhteistyö. Toisena hyvinvointialueiden ohjauksesta puuttuu strategisen tason ohjaus, eikä ohjausta toteuteta tarkoituksenmukaisella tasolla ja yhdensuuntaisesti ministeriöiden kesken, ja kansallinen ohjaus keskittyy liikaa ja liian lyhytjänteisesti talouden kokonaisuuteen. Nämä olivat niitä keskeisiä havaintoja, mitä hän teki, mikä minusta oli hyvä huomio siitä, mitä tässä on meneillään. Sen vuoksi pitää nämä juurisyyt muistaa, että se lähtörahoitus on ollut vähän matala — tai aika paljon matala — ja nyt sitten tässä ohjauksessa meillä on vielä sellaisia asioita, joita meidän pitää tehdä. Tämä on vasta kaksi ja puoli vuotta vanha järjestelmä, ja tämä on maailman suurin soteuudistus käytännössä, joten voi sanoa, että tässä on kaikilla oppimista. Olisi hyvä, että tästä käydään sitä keskustelua, mitä me voimme poliitikkoina täällä tehdä niin, että asiat menisivät eteenpäin suuremmassa yhteisymmärryksessä kuin tällä hetkellä on ollut. Toivon, että me päästään siihen tilanteeseen, jossa me haetaan aidosti niitä ratkaisukeinoja, millä suomalaiset saavat omat hyvinvointialueet ja terveyden palvelut tasavertaisesti ympäri Suomea.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-06-17T15:39:04,2025-06-17T15:42:12,Hyväksytty,1.1 2025_68_65,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Merinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_66,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ensimmäisenä kannatan edustaja Nikkasen tekemää hylkäysesitystä. Tämä laki on outoa poukkoilua, ja itse olen miettinyt tämmöistä psykologista merkitystä hyvinvointialueille. Käytän esimerkkinä nyt vaikka edustaja Laihon aluetta, Länsi-Uusimaata, missä olen useasti vieraillut, ja viimeksi tänä aamuna kävin Lohjan sairaalassa. Hehän ovat todella aktiivisesti tehostaneet toimintaa, tehneet tosi isoja muutoksia sinne, ja se on johtanut siihen, että alueen talous on varmaan melkein parhaassa jamassa näistä hyvinvointialueista Suomessa. Toinen alue, mikä ehkä tulee mieleen: Pirkanmaan Pirha on tosi voimakkaasti tehnyt työtä sen eteen, että talous tasapainottuisi. Nyt jos me ruvetaan tämmöisiä yhtäkkisiä rahan ottoja tekemään tai muuttamaan tätä perusperiaatetta tosi nopeasti, niin jotenkin se idea siitä toiminnan kehittämisestä kyllä häviää täydellisesti. Tämän tyylisiä ratkaisuja toivottavasti ei tule enää. Ihan siis, itse olen miettinyt semmoista, että jos vaikka ministeri olisi ollut Helsingistä Pirkanmaan sijaan, niin olisiko tapahtunut tämmöistä lakia tai tämmöistä esitystä. Nämä ovat jotenkin semmoisia oudon poukkoilevia päätöksiä ja vaikuttavat sitten yllättävän paljon hyvinvointialueiden päättäjien ajatuksiin. Koska kyllähän ne alueet, kun ne siellä ovat sulkemassa vaikka jotain toimipistettä sen takia, että sitä ei ole kannattavaa pitää tai näin... Ehkä tämmöisiä jos tulisi useammin, rupeaisi miettimään, onko se järkevää yleensä, että me saatetaan joutua maksamaan tästä vielä. Toivoisin, että tämä olisi viimeinen tämmöinen pikapäätös. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-06-17T15:42:12,2025-06-17T15:44:18,Hyväksytty,1.1 2025_68_67,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Berg., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_68,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tulevaisuuden kannalta aivan keskeinen osa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Siksi me kannatamme hallituksen esittämää HYTE-kertoimen painoarvon nostamista sote-rahoituksessa. Se on oikeansuuntainen ja perusteltu linjaus. Kun resursseja suunnataan toimintaan, joka ennaltaehkäisee sairauksia, vähentää eriarvoisuutta ja ehkäisee myöhempää palveluntarvetta, säästetään sekä inhimillisesti että taloudellisesti. On viisasta tukea niitä hyvinvointialueita, jotka panostavat pitkäjänteisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Arvoisa puhemies! Samanaikaisesti joudumme toteamaan, että hallituksen esitys ei kokonaisuudessa ole kuitenkaan tasapainoinen. Vaikka suunta on oikea, keinovalikoima ei ole. Esitys ei ota riittävästi huomioon hyvinvointialueiden kokonaisrahoituksen tilannetta. Se ei vastaa niihin haasteisiin, joita alueet nyt joka päivä käytännössä kohtaavat. Rahoitusmallin kehittäminen vaatii kokonaisotetta. Nyt hallitus tuo eduskuntaan jälleen yksittäisen teknisen muutoksen, jolla on kuitenkin suuria vaikutuksia alueiden talouteen. Pienillä erillisillä muutoksilla on taipumus sumuttaa kokonaiskuvaa. Kokonaisuuden sijaan jäädään kiinni yksityiskohtiin, eikä vaikutuksia palvelujen järjestämiseen ja suunnitteluun voida riittävästi ennakoida. Hyvinvointialueet tarvitsevat vakautta, ennakoitavuutta ja pitkäjänteisiä rahoitusratkaisuja. Hallituksen esitys ei tätä vakautta tarjoa. Se päinvastoin lisää epävarmuutta, kun samanaikaisesti rahoituspohjaa leikataan ja sääntöjä muutetaan vuosittain. Tällainen linja ei anna alueille edellytyksiä kehittää palveluitaan suunnitelmallisesti. Arvoisa puhemies! Erityisen ongelmallinen on myös hallituksen esittämä muutos rahoituslain 35 §:n siirtymätasaukseen. Ehdotuksen mukaan jos tasauksen negatiivinen kokonaisvaikutus olisi suurempi kuin positiivinen, erotusta ei enää kompensoitaisi hyvinvointialueiden rahoitukseen vaan se jäisi valtiolle. Tämä tarkoittaa käytännössä puhdasta leikkausta alueiden rahoitukseen. Myös Helsingin kaupungin 35 miljoonan euron leikkaus on kohtuuton. Vaikka hallitus perustelee tätä kaupungin suhteellisesti paremmalla taloustilanteella, on ongelmallista, että hyvä taloudenpito johtaa rangaistukseen. Tämä viestii täysin vääriä kannustimia niin, että hyvinvointialueen tai kunnan ei kannattaisi hoitaa talouttaan hyvin, koska sen perusteella rahoitusta voidaan leikata. Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan hallituksen esitys on hyvin monivivahteinen. Siinä on elementtejä, joita mekin haluamme edistää. HYTE-kertoimen painoarvon nosto on yksi sellainen, mutta esityksessä on myös rahoituksellisesti ja aluepoliittisesti vakavia ongelmia, epäoikeudenmukaista kohdentumista, leikkauksia korkean palvelutarpeen alueille, vaikeasti ennakoitavia sääntömuutoksia ja heikennystä koko järjestelmän kestävyyteen. Siksi me emme voi kannattaa esitystä tällaisenaan. Me esitämme, että HYTE-kertoimen vahvistamista jatketaan mutta että rahoitusmallia uudistetaan laajemmin, johdonmukaisemmin ja sosiaali- ja terveyspoliittisesti kestävämmällä tavalla. Me tarvitsemme järjestelmän, joka tukee kaikkia alueita, ei vain niitä, joilla on kasvava väestö tai hyvä valmius investoida ennaltaehkäisevään työhön. Tarvitsemme rahoitusmallin, joka perustuu pitkäjänteisyyteen, ei vuosittaisiin poliittisiin säästötoimiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-06-17T15:44:21,2025-06-17T15:48:59,Hyväksytty,1.1 2025_68_69,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Laiho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_70,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme siis hyvinvointialueiden rahoituslakia, ja pidän erittäin tärkeänä, että me saamme nostettua HYTE-kertoimen osuutta eli nimenomaan terveyden edistämisen osuutta rahoituksessa ja sille lisättyä painoarvoa. Tämä tietenkin tarkoittaa sitä, että meillä myöskin tarvitsee olla riittävän luotettavat mittarit sen rahoituksen oikeudenmukaiseen jakamiseen. Tässä esityksessä oli myös siirtymätasauksessa Helsingille kohdistettu kertaluonteinen leikkaus, ja sosiaali- ja terveysvaliokunnassa asiantuntijakuulemisessa tämä sai kyllä paljon negatiivista palautetta, joskin siellä osa alueista oli sen kannallakin, riippuen nyt siitä, mistä alueesta oli kyse. Itsekin olen kyllä sitä mieltä, ja valiokunta otti kantaa siihen, että rahoitusmallin pitää olla kannustava ja myöskin sellainen, että pystytään ennustamaan rahoitusta tuleville vuosille. Siinä on paljon tehtävää valtakunnallisesti, mutta kyllä se kannustavuus on tärkeä elementti, jotta hyvinvointialueet pyrkivät saavuttamaan parhaimpia tavoitteita myös taloudellisesti. Itse kun tulen Länsi-Uudeltamaalta, niin kyllä toki huoli on sekin, onko niin, että niiltä alueilta, joilla menee hyvin, sitten otettaisiin jossain vaiheessa pois jotain, ja sehän ei olisi kannustavaa kokonaisuuden kannalta. Mutta tässä tilanteessa hallituksella on ollut tarpeet kuitenkin tämän rahoituksen kokonaisvaltaiseen arviointiin, ja tämä poikkeuksellinen toimenpide on tässä kohtaa tehty. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa pidimme kuitenkin erittäin tärkeänä, että varmistetaan se, että alueet pystyvät järjestämään lakisääteiset palvelut, ja kun jatkossa esimerkiksi HYTE-kerrointa ja myöskin rahoitusperiaatteita määritellään, niin huomioidaan esimerkiksi sosiaaliset tarpeet, jotka nyt kyseisessä tämänhetkisessä rahoitusmallissa on liian huonosti huomioitu, samoin kuin erilaiset muut mittarit, millä määritellään sitä tarvetta. Yksi on myöskin se, että kun siinä rahoituksessa ei ole huomioitu väestöennustetta, niin ne luvut ovat aina vähän jälkijunassa, ja tästä erityisesti kärsivät ne alueet, joilla syntyvyys on korkeammalla tasolla ja lasten ja nuorten tarpeet eivät tule riittävällä tavalla huomioitua. Arvoisa puhemies! Täällä on nostettu esiin myöskin tänään esillä ollut valtiovarainministeriön ilmoitus hyvinvointialueiden rahoituksen tarkistamisesta siltä osin, että osa alueista voisi joutua arviointimenettelyyn ja myöskin että osalla alueista harkinnanvaraisesti voitaisiin alijäämämenettelyn kattamisvelvoitetta pidentää. Tässä on ministeriössä tehty kokonaisarviointia. Hyvinvointialueiden onnistuminen on tietenkin koko Suomen etu, ja on tarpeen myös näitä asioita siellä tarkastella tässä tilanteessa uudestaan. Alueet ovat tehneet ison työn toiminnan kehittämisessä, ja tästä huolimatta alueiden tilanteet ovat lähteneet eriytymään, ja siksi tarvitaan erilaisia ratkaisuja alueiden tukemiseen. Eli valtiovarainministeriö on valmistelemassa mallia, jossa taloutensa tasapainottaneet hyvinvointialueet voisivat saada harkinnanvaraista lisäaikaa vanhojen alijäämien kattamiseen, ja tämä mahdollisuus koskisi niitä alueita, jotka eivät kerrytä uutta alijäämää vuonna 25, mutta pääsääntönä säilyy, että alijäämät tulee kattaa vuoden 26 loppuun mennessä. Eli kyse ei ole siitä, että velvoitteita höllennettäisiin yleisesti, vaan siitä, että tarjotaan mahdollisuus alueille, jotka ovat jo näyttäneet hyvää esimerkkiä ja toimineet vastuullisesti. Tämä on oikeudenmukaista ja kannustaa kaikkia alueita jatkamaan talouden tasapainottamista. Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueiden rahoitus elää tässä ajassa, ja meillä on paljon tarpeita, mutta alueet ovat tehneet hyvää työtä ja tämänkin muutoksen jälkeen siellä jatketaan hyvää ja vastuullista työtä. Hallitus haluaa antaa alueille viestin siitä, että kun tehdään hyvää, vastuullista ja ratkaisukeskeistä työtä asukkaiden palvelujen parantamiseksi ja talouden kuntoon saattamiseksi, se on myös jatkossa kannattavaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2025-06-17T15:49:03,2025-06-17T15:54:49,Hyväksytty,1.1 2025_68_71,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Heinäluoma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_72,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Laiho tässä päätti puheeseen, että hallitus haluaa kannustaa jatkossakin näitä alueita, mutta tilannehan on täysin päinvastainen. Kyllä nämä ovat valitettavasti niitä kuuluisia juhlapuheita, jotka eivät näy millään tavalla teoissa. Ihmettelen kyllä, onko tämä nyt tosissaan kokoomuksen vastauspuheenvuoro Helsingille, koska lähetekeskustelussa täällä salissa kuultiin kyllä hyvin erilaisia puheenvuoroja. Edustaja Laihohan tässä puheenvuorossaan käytännössä totesi, että on ihan ok, että hallitus leikkaa Helsingiltä 35 miljoonaa euroa, ja se viedään nyt eteenpäin. Nyt, kun täällä salissa ei tänään ole paikalla helsinkiläisiä kokoomuksen edustajia, oletan kuitenkin, että ne lupaukset, joita on annettu niin vaalien alla kuin vaalien jälkeen täällä salissa käydyssä lähetekeskustelussa, ovat voimassa ja helsinkiläisiä kokoomuksen kansanedustajia äänestää tätä hallituksen esitystä vastaan. Sehän riittää siihen, että tämä esitys kaatuu, joten toivon, että tästä tulee nyt tämmöinen juhannustaika ja kun me päädymme tästä esityksestä äänestämään täällä salissa, niin helsinkiläiset saavat tältä salilta juhannuslahjaksi sen, että tämä esitys kaatuu ja myöskin Helsingin soterahoituksen 35 miljoonan euron leikkaus peruuntuu. Ei ole kysymys ihan pienistä asioista, koska 35 miljoonaa euroa tarkoittaa Helsingin todellisuudessa esimerkiksi 700 000:ta terveyskeskuslääkärikäyntiä ja 300 000:ta kotihoidon käyntiä, joten uskon kyllä, että helsinkiläiset äänestäjät ovat olleet myöskin vilpittömin mielin liikkeellä vaalien alla ja kuunnelleet hyvin tarkasti ehdokkaiden puheenvuoroja. Ja kun on luvattu, että tämä esitys kaadetaan, tätä ei hyväksytä ja tämä Helsingille tuleva leikkaus perutaan, niin nythän on kyse siitä, että nämä lupaukset pitää lunastaa. Tätä odotamme nyt juhannukseksi ja saamme oikein iloisen juhannusyllätyksen kaikille meille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2025-06-17T15:54:51,2025-06-17T15:57:42,Hyväksytty,1.1 2025_68_73,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_74,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Yhdyn toki tässä edelliseen puheenvuoroon, että mielenkiinnolla odotamme tätä juhannustaikaa täällä eduskunnassa, että saataisiin todella helsinkiläiset kokoomuslaiset kaatamaan tämä hallituksen esitys, jossa 35 miljoonaa euroa ollaan leikkaamassa Helsingin kaupungin soterahoituksesta. Kuuntelin mielenkiinnolla edustaja Laihon puheenvuoroa äsken tuolta pöntöstä, kun hän sanoi, että sotevaliokunnassa — jossa itse en ole, enkä tiedä, mitä siellä on keskusteltu — muiden alueiden osalta oli tullut kannatusta tai ymmärrystä tälle Helsinkiin kohdistetulle erityisleikkaukselle. Tämä hämmästytti minua kovasti sen takia, että tämähän on käynyt ilmi, että tämä leikkaus ei tule koitumaan muiden alueiden hyväksi vaan se poistetaan koko tästä soterahoituksesta. Eli Helsingiltä leikataan 35 miljoonaa, ja se vähennetään soterahoituksesta kokonaisuudessaan. Ihmettelen, miksi joku muu alue olisi tätä kannattanut, ja toivoisinkin, että edustaja Laiho tarkentaisi, oliko tämä todella näin ja mitkä alueet mahdollisesti kannattivat. Toivon ainakin itse uusimaalaisena kansanedustajana, että Uudeltamaalta ei tullut ymmärrystä eikä kannatusta tälle Helsingin rahoitusleikkaukselle, kun meillä on kuitenkin yhteinen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, ja se, mikä ongelma koskee Helsinkiä, helposti koskee kohta meitä uusimaalaisiakin. Samaan aikaan tässä en malta olla ihmettelemättä sitäkin, että, edustaja Laiho, äsken kerroitte, että tämä järjestelmä ylipäänsä on kannustava ja nyt hallitukselta on tulossa uusia kannustuksia hyvinvointialueille, että jos ei tee uutta alijäämää, niin tulevilla vuosilla on mahdollista sitten ehkä saada helpotusta tähän aiempien alijäämien kattamiseen, ja että tämä kannustaa. Mietin, eikö ole hieman ristiriitaa tässä Helsinkiin kohdistuvassa hyökkäyksessä, mikä tässä juuri leikkauksen kohteena on, ja sitten tässä, mitä äsken sanoitte. Toivoisin teiltä tarkennusta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-06-17T15:57:42,2025-06-17T16:00:02,Hyväksytty,1.1 2025_68_75,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Laiho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_76,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Puheenvuorossani tarkoitin tästä Helsingin leikkauksesta sitä, että eivät sitä kaikki kritisoineet. Tämähän on ihan tämmöistä normaalia maallikkojärkeä, että yleensä silloin, kun se osuu omalle alueelle, kritisoidaan mutta muuten ei välttämättä sitä kritiikkiä anneta, jos ei se osu omalle kohdalle. Ihan tämmöistä inhimillistä tämä luonnollisesti on. En nyt tarkkaan muista kaikkien Uudenmaan hyvinvointialueiden antamia lausuntoja, miten he ovat tämän lausuneet. Ylipäätänsä tietenkin lausunnoissa katsottiin tärkeänä, että rahoitusjärjestelmä on kannustava ja ennakoitava, ja me olemme myöskin valiokunnan lausunnossa tämän nostaneet esille. Omalta hyvinvointialueelta Länsi-Uudeltamaalta olemme kritisoineet tätä Helsingin leikkausta juurikin siitä näkökulmasta, että se ei anna rahoitusmallista ennakoitavaa kuvaa, [Pia Lohikoski: Eikä luotettavaa!] ja tällaisia pitäisi tietenkin välttää, koska meidän pitää pystyä luottamaan siihen, että rahoitusmalli on ennakoitava. Hallituksen esityksessä tämän on sanottu olevan kertaluonteinen, ja on tärkeää jatkossa rahoitusmallia kehittää nimenomaan siihen suuntaan, että se on ennakoitava ja ennustettava ja että kaikki ne alueet, jotka tekevät nyt hartiavoimin töitä siellä alueilla talouden kuntoon saattamiseksi, voivat myös luottaa siihen, että se on kannattavaa. Mitä tulee nyt sitten tähän alijäämän kattamisvelvoitteeseen, mitä vasemmistoliitto täällä kritisoi, [Pia Lohikoski: Ei kritisoi, kysyi!] niin eikö tämä ole juuri se, mitä olette halunneet, alijäämän kattamisvelvoitetta pidennettävän? [Pia Lohikoski: En missään nimessä kritisoinut, kysyin!] Se on tärkeää nyt tehdä niin, että myöskin toimenpiteitä alueilla tehdään. Ei se ole vain lisäaika, vaan se pitää näyttää myös toteen. En tiedä nyt niitä tarkempia kriteereitä siihen, millä tavalla se katsotaan, ketkä voivat siihen alijäämän kattamisvelvoitteeseen saada pidennystä, mutta totta kai toimenpiteitä pitää tehdä. Jos alueella on aloitettu hyvää suunnittelua ja on suunnitelmaa ja tavoitteita, niin sen ei pidä kaatua tietenkään siihen, että se alijäämän kattamisvelvoite on liian lyhyt, jolloin heillä ei ole mahdollisuutta sitä toteuttaa ja haetaan vain lisärahoitusta, koska ei tietenkään tämä hyvinvointialueiden kokonaisrahoitus silläkään ratkea, että kaikki hakevat vain lisärahoitusta, vaan tarvitaan ratkaisuja, tarvitaan päätöksiä alueen päättäjiltä, rohkeita päätöksiä ja ennen kaikkea vastuullisia päätöksiä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2025-06-17T16:00:02,2025-06-17T16:03:10,Hyväksytty,1.1 2025_68_77,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Heinäluoma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_78,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä kehottaisin ensiksi hallituksen tarkistamaan oman johdonmukaisuutensa ennen kuin tulee saarnaamaan hyvinvointialueille, että nyt täytyy pitää ensi sijassa kiinni siitä, että toimitaan niin kuin vaaditaan, koska tämä esityshän on nimenomaan esimerkki siitä, että silloin kun on toimittu niin kuin on edellytetty, eli kun Helsinki on hoitanut omaa sotetalouttaan hyvinkin vastuullisella tavalla — tehnyt säästöjä ja pyrkinyt löytämään sellaisen palvelurakenteen, joka riittää ja jolla pystytään toimimaan myöskin tulevaisuudessa niin, että rahat riittävät — niin sitten tullaan ja leikataan 35 miljoonaa euroa. Ihmettelen kyllä tätä hallituksen toimintaa tässä asiassa. Itse olen istunut hallintovaliokunnassa, joka on antanut mietinnön tästä asiasta, ja kuulemisissa kaikki muutkin hyvinvointialueet kuin vain Helsinki ovat kyllä kritisoineet tätä leikkausesitystä, joka kohdistuu vain Helsinkiin, ja juuri siitä syystä, että kaikki muutkin alueet näkevät, että tämä on huono tapa, joka saattaa sitten toistua myöhemminkin, että kun tämä kerran on näin päätetty tehdä, että yhdelle alueelle kohdistetaan kertaluonteinen leikkaus, niin miksi sitten jatkossakin ei voitaisi tehdä kertaluontoista leikkausta yhdelle tai useammalle alueelle. Joten edustaja Laihon puheenvuoro ja argumentti siitä, että muut alueet eivät olisi kritisoineet tätä esitystä ja sitä kautta olisivat jollain tavalla antaneet hyväksyntänsä tälle Helsingin leikkaukselle, ei oikein kyllä kestä tässä arviointia. Hallintovaliokunnan kuulemisissa kaikki muut alueet ilmaisivat oman kriittisen näkemyksensä, että tällaista kertaluonteista leikkausta, joka rikkoo tämän koko rahoituslain toimintaperiaatetta, ei pitäisi tehdä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2025-06-17T16:03:11,2025-06-17T16:05:35,Hyväksytty,1.1 2025_68_79,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_80,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itsekin siellä hallintovaliokunnassa olen parisen vuotta istunut ja kuunnellut ja käyttänyt jonkun puheenvuoronkin. — Hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä. Samalla valiokunta painottaa, että rahoitusmallin kehittämistä on jatkettava. Se on ihan varma, että näin pitää tehdä. Tavoitteena pitää olla kannustava, vakaa ja ennakoitava järjestelmä. Hyvinvointialueet ansaitsevat rahoituksen, joka tukee hyvinvointialueiden perustehtävää: terveydestä huolehtimista. Terveys ei synny sairaaloissa vaan arjessa. Siksi rahoituksen on kannustettava siihen, että ongelmat ehkäistään ennen kuin ne kasvavat. Se on ihmisille parempi ja yhteiskunnalle halvempi. Pohjois-Pohjanmaan kaltaisissa kasvavissa, monimuotoisissa maakunnissa tarvitaan mallia, joka antaa liikkumatilaa, kannustaa omaan kehittämiseen ja huomioi alueen erityistarpeet. Tämä esitys vie rahoitusta oikeaan suuntaan. Siksi kannatan esitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-17T16:05:35,2025-06-17T16:06:50,Hyväksytty,1.1 2025_68_81,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_82,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Täytyy vielä nyt ihan korjata tässä. Tosiaan äskeisessä keskustelussa tässä aiemmin edustaja Laiho esitti, että olisin kritisoinut tätä alijäämän kattamismahdollisuuden pidentämistä omassa aiemmassa puheenvuorossani. Täytyy nyt vielä sanoa, että tulee varmasti pöytäkirjaan tämä asia: en todellakaan kritisoinut, vaan kysyin teiltä, eikö se ole ristiriidassa tämän esityksen kanssa, missä Helsingiltä leikataan. Eli tavallaan annetaan ristiriitaisia kannusteita hyvinvointialueille. Se oli minun kysymykseni. Missään nimessä en kritisoinut sitä, että hyvinvointialueille mahdollisesti tulisi oikeus kattaa alijäämiä jatkossa, koska tämähän on nimenomaisesti vaatimus, jonka perään olemme useita, useita kertoja täällä oppositiosta kysyneet, että miksi hallitus ei anna hyvinvointialueille mahdollisuutta kattaa niitä alijäämiä pidemmällä aikavälillä, kun ei ollut kyse siitä, että mitään lisärahoitusta välttämättä kaikki alueet olisivat edes pyytäneetkään vaan ainoastaan mahdollisuutta, että saisivat enemmän aikaa, jotta voivat jaksottaa ja tasapainottaa taloutta useamman vuoden aikana välttyäkseen kohtuuttomilta sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvilta leikkauksilta. Kun kysyin tästä asiasta, koska te olette hallituspuolueen edustaja ja merkittävässä asemassa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, niin oletin, että tunnette ehkä tämän hallitukselta juuri tänään annetun uuden linjauksen, ja sen takia toivoin teiltä tarkennusta tähän asiaan, onko tässä ristiriitaa vai ei ja annetaanko hyvinvointialueille sellainen impulssi tässä Helsingin 35 miljoonan euron leikkauksessa, että ehkä ei kannatakaan toimia taloutta tasapainottaakseen. Tässä pitäisi olla joku logiikka näissä hallituksen esityksissä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-06-17T16:06:51,2025-06-17T16:09:01,Hyväksytty,1.1 2025_68_83,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Laiho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_84,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän tässä hallituksen toiminnassa on logiikka. Tänään juuri valtiovarainministeriöstä saatiin se tiedote, että osalle alueista tätä alijäämän kattamisvelvoitteen aikaa pidennetään, ja tällä nimenomaan halutaan kannustaa niitä alueita, jotka ovat jo näyttämässä siltä, että he saavat tuloksia aikaan. Halutaan kannustaa jatkamaan sitä työtä, niin etteivät hanskat tipu sen takia, että he joutuisivat esimerkiksi arviointimenettelyyn. Nähdään, että siellä on potentiaali, he ovat tehneet suunnitelmaa ja heillä on toimenpiteitä, joista on odotettavissa tuloksia. Sen takia on tietyt alueet, jotka arvioidaan sitten erikseen ja jotka voidaan tähän ottaa mukaan, mutta ei missään nimessä ole tarkoituksenmukaista, että kaikille alueille tätä alijäämän kattamisvelvoitetta pidennetään myöhemmäksi. Sehän on vähän sitä, että ”ei tarvitse nyt tehdä mitään, kyllä se asia sitten hoituu”, niin kuin usein poliitikot toki ajattelevat, että ”ei nyt, mutta sitten joskus myöhemmin joku tämän asian korjaa”. Tärkeää on antaa alueille viesti, että kannattaa tehdä nyt toimenpiteitä, kannattaa tehdä järkeviä ratkaisuja, kestäviä ratkaisuja ja ennen kaikkea hakea niitä ratkaisuja sellaisista asioista, millä pystytään nimenomaan sitä hyvinvointialueiden järjestämisvastuuta nyt hyödyntämään ja saamaan kustannusjärkeviä tekoja, jotta taloutta saadaan sopeutettua ja palvelut turvattua. Haluan nyt muistuttaa tässä vielä sen, että tämä rahoituslaki, minkä mukaan alueet nyt käytännössä saavat rahoituksen, on edellisen, Sanna Marinin hallituksen säätämä esitys ja laki, jonka mukaan toimitaan. Myös tämä alijäämän kattamisvelvoitteen aikataulu on edellisen, Sanna Marinin hallituksen tekemää lainsäädäntöä. [Pia Lohikoski: Te puhuitte siitä jo viime syksynä!] Nyt tämä kertaluonteinen Helsinkiin kohdistuva ei toki siellä ollut, mutta muuten tämä on Sanna Marinin kädenjälkeä, ja sitä nyt hallitus tässä korjaa ja muun muassa nyt pidentää tietyiltä alueilta tätä alijäämän kattamisvelvoitetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2025-06-17T16:09:01,2025-06-17T16:11:39,Tarkistettu,1.1 2025_68_85,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Heinäluoma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_68_86,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Toivoisin kyllä, että nyt kun tätä Orpon hallituksen taivalta taitaa olla jo yli kaksi vuotta takana, niin tämä hallitusporukka alkaisi pikkuhiljaa ottamaan vastuuta tästä omasta kädenjäljestään, etteivät kaikki asiat maailmassa tai tässä maassa ole Sanna Marinin hallituksen syytä. Nythän käsittelyssä on tosiaan tämä hallituksen itse valmistelema esitys, jossa esitetään Helsingin soterahoitukseen 35 miljoonan euron leikkausta. Pidän kyllä vähän vähättelevänä puheena tätä, että hyvinvointialueen tai Helsingin kaupungin päättäjiä arvioidaan niin, että alueilla ei olla valmiita tekemään tarvittavia päätöksiä, jotta saadaan alueiden talous kestävään kuntoon. Tiedän kyllä itse, että tätä työtä on tehty aika kovalla kädellä ympäri Suomen ja kannettu vastuuta siitä, miten toisaalta saadaan sotepalvelut sellaiselle tasolle, että pystymme turvaamaan kaikkien elintärkeät terveyspalvelut, turvaamaan meidän ikäihmisten turvallinen vanhuus ja hyvä hoiva ja samaan aikaan rakentamaan sellainen palveluverkko, joka on taloudellisesti kestävällä pohjalla. Tätä työtä on tehty, mutta muistelen samaan aikaan, että sehän taisi olla puheenjohtaja Petteri Orpo, joka lupasi ennen eduskuntavaaleja, että soterahoitus voidaan saattaa kuntoon tekemällä leikkauksia hallintopalveluihin. Että ei tarvitse leikata ollenkaan palveluista vaan riittää, kun siellä karsitaan rönsyt hallinnosta ja karsitaan johtajia ja tehostetaan toimintaa eikä tarvitse yhtään säästää, ei tarvitse irtisanoa hoitajia eikä tarvitse yhtään säästää palveluista. Ja miltäs nyt näyttää ympäri Suomen? Ainakin itse olen seurannut eri alueiden tilannetta ja olen kiinnittänyt huomiota siihen, että aika monella alueella on valitettavasti jouduttu käymään nimenomaan yt-menettelyjä, joissa on päädytty lopulta irtisanomaan työntekijöitä. Esimerkiksi täällä HUSissa jouduttiin irtisanomaan useita satoja hoitajia sen takia, että tämä soterahoitus on täysin riittämättömällä tasolla kasvavan Uudenmaan ja Helsingin erikoissairaanhoidon tarpeisiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2025-06-17T16:11:39,2025-06-17T16:14:38,Hyväksytty,1.1 2025_68_87,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Merinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_88,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallituspuolueiden puhetyyli liittyen sotealueiden rahoitusmalliin on kyllä vaihdellut yllättävän paljon tässä viime vuosina. Minä muistan, että tänne tullessani sitä aluksi haukuttiin tosi paljon, ja muistan tämmöisen haukkumasanan kuin sysi—, en jatka. Sitten tässä välillä on kuulunut jo positiivisempaa sävyä täällä pääministerin suusta, ja nytten taas äsken mielestäni edustaja Laiho puhui aika silleen, että se ei ole niin hyvä se malli. Mutta lähinnä tulee mieleen, että se malli on nyt tehty ja koko tämän lakiesityksen ongelma on se, että me muutetaan tällaista lakia, mikä on aika massiivinen, niin että tämmöinen yhtäkkinen muutos tulee. Jotenkin toivoisi, että nyt kun tämmöinen on, niin yritettäisiin jollain tavalla pysyä linjassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-06-17T16:14:38,2025-06-17T16:15:45,Hyväksytty,1.1 2025_68_89,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_90,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edellä edustaja Laiho viittasi siihen, että nyt tässä kyseessä olisi Marinin hallituksen soterahoituslaki, mutta eihän tämä pidä paikkaansa. Kun viime syksynä, puoli vuotta sitten, nykyinen Orpon—Purran oikeistohallitus muutti soterahoituslakia, silloisella esityksellä jo muokattiin sitä sisältöä. Sieltä leikattiin 150 miljoonaa, pakotettiin alueet nostamaan asiakasmaksuja, leikattiin vastaava summa hyvinvointialueilta. Hallitus puhui kannustavuuden lisäämisestä mutta todellisuudessa tarjosi hyvinvointialueille pelkästään keppiä eikä mitään porkkanaa. Me kaikki tiedetään, että monet näistä hyvinvointialueiden talouden haasteista johtuvat asioista, joita ei ole voitu edes ennakoida silloin alkuperäistä hyvinvointialueiden rahoituslakia säädettäessä. Tässä oli näitä sotealan palkkaratkaisuja, inflaatiota, henkilöstöpulaa ja muuta. Te olette muuttaneet näitä elementtejä tässä oman Orpon—Purran hallituksen aikana jo useaan kertaan, niin että on aivan turhaa lähteä puhumaan jostain Marinin hallituksen soteuudistuksesta ja sen rahoituksesta. Iso haaste hyvinvointialueilla on ollut nykyisen lain edellytys alijäämien kattamisesta. Olen todella iloinen, jos hallitus nyt vihdoin sitä korjaa. Me olemme sitä vaatineet täällä koko viime syksyn ja vielä talvellakin ja keväälläkin. Todella hienoa, jos hallitus nyt tämän opposition ehdotuksen ottaa ja toteuttaa. Mutta nyt sitten näiden aiempien leikkausten päälle tosiaan hallitus esittää tätä täysin kohtuutonta 35 miljoonan euron leikkausta Helsingin kaupungin soterahoitukseen. Tämä alueisiin kohdistuva lainsäädännön muutos ja se, että Helsingiltä leikataan, ei kyllä koidu mitenkään toisten alueiden hyödyksi, ja nämä teidän tekemänne aiemmat leikkaukset ovat kipeästi kohdelleet monia hyvinvointialueita. Tässä edustaja Heinäluoma viittasi HUSiin, ja itsekin viittasin aiemmin HUSiin. Sieltä erittäin iso joukko soteammattilaisia sai yt:issä potkut viime syksynä. Myöskin meillä naapurissa, Keusote-alueella, on ollut jo useampi yt-kierros. Viimeksi tällä viikolla, vai oliko viime viikolla, tuli uutisia, että sieltä yli sata ihmistä saa lähteä. Eli kyllä nämä teidän leikkaukset ovat osuneet kipeästi sinne ihmisten palveluihin. Nyt on todella hassua, että kun te heikennätte tätä rahoitusta, niin te väitätte, että tämä johtuu Marinin hallituksen rahoituslaista. Siinä rahoituslaissa oli mahdollisuus hakea lisärahoitusta, jos rahat eivät peruspalveluihin riitä, ja tämän oikeudenhan te olette jo ottaneet hyvinvointialueilta pois. Se on nähty ja kokeiltu. Me Keravan ja Vantaan hyvinvointialueella kokeilimme hakea lisärahoitusta. Meille ei sitä valtiovarainministeriö myöntänyt, ja se pakotti alueen tekemään leikkauksia, ja ne tehtiin ennalta ehkäiseviin palveluihin, mikä ei ole todellakaan millään tavalla järkevä säästökohde, mutta tietyt perusoikeudet oli totta kai turvattava asukkaille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-06-17T16:15:45,2025-06-17T16:19:05,Hyväksytty,1.1 2025_68_91,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,Edustaja Laiho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_92,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edellisellä kaudella, Marinin hallituskaudella, kun satuin olemaan myös sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, nostimme kyllä niitä huolia, mitä liittyi rahoitukseen, liittyen esimerkiksi muutoskustannuksiin tai esimerkiksi palkkaharmonisaatioon tai siihen, että oli paljon liikkuvia tekijöitä ilmassa siinä koronan aikaan. Mutta niistä huolista viis veisattiin silloin edellisellä kaudella, ja piti nopeasti vain lait saada eteenpäin. No, nyt Orpon hallitus on korjannut näitä sotelakeja monilta eri kohdilta, kuten olette huomanneet. Niitä on korjattu, ja koko ajan tehdään korjauksia ja toimenpiteitä, jotta ne saadaan paremmin toimiviksi. Hallitus myös esimerkiksi tekee mittavaa norminpurkua eri aloilla, [Pia Lohikoski: Eli leikkauksia!] myös sote-sektorilla, että meidän työntekijöiden työaika saadaan kohdentumaan nimenomaan sinne palveluihin eikä sitä mene ylimääräiseen hallinnolliseen papereiden pyörittelyyn tai epätarkoituksenmukaiseen tai vaikuttamattomaan työhön. Tässä on monta eri painopistettä, mitä ollaan viemässä eteenpäin, ja toivotaan ja uskotaan, että sitä kautta saadaan myöskin ne resurssit kohdennettua nimenomaan niihin vaikuttaviin palveluihin ja paremmin sinne asiakastyöhön. Täällä on ollut esillä myöskin yt:t. Kyllä melkein jokaisella alueella — en tiedä, onko ihan kaikilla, mutta uskon, että suurimmalla osalla — on käyty yt:itä. Myöskin omalla alueellani Länsi-Uudellamaalla jo siinä hyvin alkuvaiheessa käytiin, ja nimenomaan se kohdistui ylimääräiseen, niin sanottuihin hallinnollisiin tehtäviin, koska muutosvaiheessa tarvittiin lisää hallinnon työntekijöitä ja sitä sieltä otettiin pois. Myöskin hankintoja on järkevöitetty, tehty organisaatiomuutosta, semmoisia, jotka eivät niihin palveluihin vaikuta, mutta me saadaan sitä kautta tehokkuutta siihen koko järjestelmään. Kehotan nyt kaikkia poliittisia päättäjiä katsomaan sitä omaa aluettaan ja organisaatiorakenteita, toimintatapoja ja sitä, millä tavalla sieltä voitaisiin niitä järkeviä sopeutuskohteita myöskin löytää niin, etteivät ne osu niitten ihmisten palveluihin. Samaa mieltä toki olen itsekin täällä Uudellamaalla asuvana, että HUS tarvitsee riittävän rahoituksen — he tekevät vaativaa erikoissairaanhoitoa ja peruserikoissairaanhoitoa — mutta kyllä HUSinkin pitää katsoa koko organisaatiota ja sitä, onko siellä jotain kohtia, [Puhemies koputtaa] mitä voidaan tehdä järkevämmällä tavalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2025-06-17T16:19:05,2025-06-17T16:22:14,Hyväksytty,1.1 2025_68_93,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Heinäluoma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_94,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Laiho tässä puhui, että Marinin hallitus vei niin hirveällä hopulla tätä soteuudistusta eteenpäin, kiireellä eteenpäin. No, kun minä olen seurannut tätä soteuudistusprojektia, niin taisi olla niin, että on lähemmäs 15 vuotta eri hallituskausilla yritetty saada tätä projektia eteenpäin, joten ei tässä nyt kyllä hirveästä hopusta voi puhua. Onneksi se nyt viime kaudella saatiin lopulta tehtyä, koska tämä uudistus on kuitenkin aivan välttämätön, ja nyt me tarvitsemme vain sellaisen rahoitusjärjestelmän, joka tässä poikkeuksellisessa tilanteessa turvaa kestävän palveluiden tarjonnan ihmisille ympäri Suomen. Sitten samaan aikaan, kun edustaja Laiho kritisoi, että tähän Marinin hallitukseen olisi palkkaharmonisaation kautta kytketty tämmöinen kestämätön elementti, niin kyllä kun itse olen kuunnellut asiantuntijoita, useimmat asiantuntijat arvioivat, että tämä rahoitushaaste on syntynyt useiden eri tekijöiden kautta, missä poikkeuksellinen inflaatio näyttelee omaa osaansa ja myös tämä hoitajien palkkakierros näyttelee omaa osaansa. Mutta en ainakaan itse ole sitä mieltä, että voisin täällä sanoa, että hoitajat eivät olisi ansainneet tätä palkankorotusta, joka neuvoteltiin aika kovalla väännöllä. Ihmettelen kyllä, jos kokoomuksessa tosiaan ollaan sitä mieltä, että hoitajat eivät ole ansainneet näitä palkankorotuksia, joita neuvottelujen kautta lopulta saatiin. Itse toivon, että meillä riittää hoitajia tähän arvokkaaseen ammattiin jatkossakin, ja kyllä siinä edellytyksenä on se, että tästä työstä myös maksetaan asiallinen korvaus. Tämän palkankorotuksen kaikilta näiltä edeltäviltä vuosilta ovat kyllä hoitajat ansainneet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+4.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2025-06-17T16:22:14,2025-06-17T16:24:33,Hyväksytty,1.1 2025_68_95,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelua. Edustaja Berg, olkaapa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_68_96,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Me kaikki täällä salissa tiedämme, että suomalaisen perusterveydenhuollon tilanne on säästöpaineiden alla kriittinen. Hoitoonpääsy kestää liian pitkään, henkilökunta on kuormittunut, ja hyvinvointialueet taistelevat jatkuvasti resurssipulassa. On selvää, että tilanne vaatii ratkaisuja, nopeita, vaikuttavia ja ennen kaikkea oikeudenmukaisia ratkaisuja, mutta se ratkaisu, jota hallitus meille nyt esittää, ei täytä näitä kriteereitä. Hallituksen esitys yksityisten yleislääkärikäyntien Kela-korvauksista 65 vuotta täyttäneille ei ole kustannusvaikuttava, ei ole yhdenvertainen eikä vahvista julkista terveydenhuoltojärjestelmää. Päinvastoin se uhkaa hajottaa sitä entisestään. Arvoisa puhemies! Hallituksen mukaan kokeilun tavoitteena on parantaa hoitoonpääsyä ja purkaa jonoja, mutta jo valiokunnan kuulemisissa useat asiantuntijat arvioivat, että esitys ei tule ohjaamaan kysyntää sinne, missä avun tarve on suurin. Sen sijaan se hyödyttää todennäköisesti juuri niitä ikäihmisiä, jotka jo nyt käyttävät yksityistä terveydenhuoltoa, usein omalla kustannuksellaan tai vakuutusten tuella. Käytännössä siis yhteisiä verovaroja ohjataan helpottamaan parempituloisten mahdollisuutta käyttää yksityisiä palveluita. Tämä ei edistä tasa-arvoa vaan lisää eriarvoisuutta. Arvoisa puhemies! Toinen vakava ongelma liittyy hoidon vaikuttavuuteen. Kolme korvattua lääkärikäyntiä vuodessa ei vastaa monisairaiden, paljon hoitoa tarvitsevien iäkkäiden potilaiden tarpeisiin. Malli perustuu lyhyisiin, enintään 20 minuutin käynteihin, jotka eivät riitä monimutkaisten sairauksien selvittämiseen. Ilman moniammatillista yhteistyötä, ilman jatkoseurantaa, ilman hoitosuunnitelmaa iäkkään potilaan hoito pirstaloituu ja teho menetetään. Tässä mallissa ei myöskään toteudu hoidon jatkuvuus, ei vaikka potilas kävisi samalla yksityislääkärillä kaikki kolme kertaa. Se ei korvaa omalääkärimallia, joka tarjoaa suunnitelmallisuutta ja pitkäkestoista hoitosuhdetta. Eikä tätä jatkuvuutta, jota juuri iäkkäät ja monisairaat tarvitsevat eniten, ole tässä esityksessä riittävästi edes yritetty rakentaa. Arvoisa puhemies! Meidän on myös kysyttävä, millaista terveydenhuoltojärjestelmää tällä esityksellä rakennetaan. Hallituksen esitys vie resursseja pois julkisesta järjestelmästä ja ohjaa niitä yksityisille toimijoille. Kun yksityisen sektorin palveluja tuetaan entistä vahvemmin julkisin varoin, syntyy kahden raiteen järjestelmä: yksi niille, joilla on valmiiksi valinnanmahdollisuuksia, ja toinen niille, jotka ovat riippuvaisia julkisista palveluista. Samalla hallitus on leikannut hyvinvointialueiden rahoitusta, heikentänyt soten substanssilakeja ja jättänyt julkisen terveydenhuollon selviytymään yhä tiukemmalla budjetilla. Julkinen palveluntuottaja joutuu toimimaan alijäämäpaineessa, kun taas yksityiselle maksetaan jokaisesta suoritteesta. Tällaiset rakenteelliset kannustimet vievät meidät suuntaan, jossa yksityinen menestyy ja julkinen kuihtuu. Tämä ei ole terveyspalvelujen, kokonaishyvinvoinnin eikä kustannusten hallinnan kannalta järkevää politiikkaa. Arvoisa puhemies! Valiokunnan kuulemisissa tuotiin toistuvasti esiin, että jos hallituksen nyt kokeiluun osoittamat rahat, lähes 90 miljoonaa euroa vuodessa, kohdennettaisiin hyvinvointialueiden perusterveydenhuollon kehittämiseen, palvelusetelijärjestelmän vahvistamiseen tai omalääkärimallin laajentamiseen, vaikutukset hoitoonpääsyyn ja hoidon laatuun olisivat paljon tehokkaammat. Mutta nyt hallitus valitsi toisin ja valitsi samalla myös arvopohjansa. Arvoisa puhemies! Myös kokeilun alueellista ja sosioekonomista vaikuttavuutta on syytä tarkastella. Esityksen mukaan vaikutukset vaihtelevat suuresti alueittain, koska yksityisiä palveluntuottajia ei ole kaikkialla. Tämä tarkoittaa, että hyödyt keskittyvät alueille, joilla yksityisiä lääkäreitä on runsaasti, kuten pääkaupunkiseudulle ja suuriin kaupunkeihin. Maaseudun ja harvaan asuttujen alueiden iäkkäät jäävät tässäkin syrjään. Sama koskee pienituloisia. Vaikka esitys sisältää mahdollisuuden ottaa omavastuuosuudet huomioon toimeentulotuessa, omavastuut eivät kerrytä asiakasmaksukattoa ja lisäkustannukset voivat edelleen jäädä esteeksi kokeiluun osallistumiselle. Näin järjestelmä ei ole sosiaalisesti oikeudenmukainen. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys sisältää vakavia rakenteellisia, taloudellisia ja yhdenvertaisuuteen liittyviä ongelmia. On poikkeuksellista, että näin laajasti asiantuntijat ovat olleet hallituksen politiikkaa vastaan. Ja mikä on ollut hallituksen vastaus? Eteneminen silti. Se ei ole vastuullista päätöksentekoa. Suomalaisten terveydenhuolto on yhteinen asia. Meillä ei ole varaa rakentaa järjestelmää, jossa osa saa enemmän ja osa vähemmän tai jossa julkista palvelua heikennetään yksityisen vahvistamiseksi. Tarvitsemme vahvan, toimivan ja yhdenvertaisen julkisen terveydenhuollon. Tämä esitys ei palvele tätä tavoitetta. Arvoisa puhemies! Siksi esitän, että lakiesitys hylätään. Esitän myös hyväksyttäväksi neljää vastalauseen 1 mukaista lausumaa, jotka tähtäävät siihen, että mikäli hallitus esityksensä vie läpi, kokeilun vaikutuksia seurataan tarkasti ja mahdollisiin epäkohtiin puututaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-06-17T16:24:56,2025-06-17T16:31:54,Hyväksytty,1.1 2025_68_97,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kaunistola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_98,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Valinnanvapauskokeilu yli 65-vuotiaille on kokeilemisen arvoinen asia. Se tarkoittaa, että 65 vuotta täyttäneet voivat käydä yksityislääkärin vastaanotolla ilman, että siitä aiheutuu heille lisäkustannuksia verrattuna julkisen puolen vastaavaan palveluun. Myös muun muassa laboratoriokokeista sekä sydänfilmistä ja keuhkokuvasta korvataan yksityisellä puolella käyvälle potilaalle merkittävä osa. Olen samaa mieltä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön kanssa siitä, että kokeilun toimeenpanoa ja vaikutuksia on seurattava. Näen, että kokeilulla on kuitenkin potentiaalia. Tiivis seuranta on tärkeää, jotta voimme varmistaa kokeilun tärkeiden tavoitteiden, kuten valinnanvapauden lisääntymisen ja palveluiden saatavuuden parantumisen, toteutumista ja saamme kokeilusta kaiken mahdollisen irti. Mitä tulee henkilöstöön, tulee huomioida, että kyseessä on nyt kahden vuoden kokeilu. Yksityisellä sektorilla on tällä hetkellä resursseja vastata tähän kokeiluun. Pelkästään tämän kokeilun pohjalta ei uskota henkilöstön siirtyvän yksityiselle sektorille. Arvoisa puhemies! Kokeilu tuottaa selvityksen mukaan samalla myös tietoa hallituksen linjaamalle omalääkärikokeilulle. Olen itse varajäsenenä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja olen osallistunut myös tämän asian valiokuntakäsittelyyn. Yhdynkin myös tässä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kantaan. On tärkeää, että valinnanvapauskokeilun rinnalla edistetään koko maan laajuisesti toteutettavaa omalääkärimallia varhaisen hoitoonpääsyn ja hoidon jatkuvuuden vahvistamiseksi. Samalla kokeilun seurannassa sekä arvioinnissa on kiinnitettävä erityisesti huomiota kokeilusta saatavien tulosten hyödyntämiseen valtakunnallisen omalääkärimallin kehittämisessä. Omalääkärimallin kehittäminen ja onnistunut sekä laaja käyttöönotto on tärkeää, jotta paitsi hoidon jatkuvuutta myös sen laatua ja vaikuttavuutta saadaan parannettua. Omalääkärimalli tekee terveydenhuollosta inhimillisempää ja tehokkaampaa, ja tämä kokeilu tuottaa tietoa myös mallin tehokkaan käyttöönoton tueksi. Arvoisa puhemies! Tätä kokeilua on myös kritisoitu muun muassa siksi, että lyhyt käynti, joka kokeilussa on korvauksen kohteena, ei muka sopisi iäkkäille. Kokeilun piiriin sisältyvä 20 minuutin vastaanottokäynti ei varmasti sovikaan kaikille yli 65 vuotta täyttäneille. Tarkoitus ei kuitenkaan ole korvata julkista vaan täydentää sitä lisäämällä ihmisten valinnanvapautta ja parantamalla hoitoonpääsyä. Olen vakuuttunut siitä, että vähintään osalle yli 65-vuotiaista tämä vastaanottokäynti riittää ja vastaa asiakkaan tarpeisiin. On loogista, että mikäli osa nykyisin julkisia palveluja käyttävistä asiakkaista siirtyy kokeilun piiriin ja käyttää julkisen sijasta yksityisen puolen palveluita, julkisen puolen aikoja vapautuu muiden käyttöön. On myös loogista, että aikojen vapautuessa hoitoonpääsy myös julkiselle puolelle helpottuu ja odotusajat lyhenevät. Tällä kokeilulla ei ole tarkoitus korjata koko sotesektoria tai ratkaista kaikkia edellisiä virheitä tai valuvikoja. Mielestäni on kuitenkin merkityksellistä ja tärkeää, että hallitus pyrkii ratkaisu ratkaisulta ja muutos muutokselta viemään tilannetta parempaan suuntaan. Tämä hallitus pyrkii määrätietoisesti etsimään uusia ratkaisuja, joiden kautta palvelut kehittyisivät. Siksi myös uusia kokeiluja tarvitaan. Olemme sitoutuneet realistisiin ratkaisuihin, joiden avulla kykenemme kehittämään sotepalveluiden laatua ja tehokkuutta ja näin saamaan ihmisille juuri sitä hoitoa, jota he tarvitsevat.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-06-17T16:31:57,2025-06-17T16:36:16,Hyväksytty,1.1 2025_68_99,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_100,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvokas ikääntyminen ei tarkoita vain pitkiä elinvuosia. Se tarkoittaa elämää, jossa apu on saatavilla, kun sitä tarvitaan. Terveys on perusoikeutemme, ja sen toteutuminen on yhteiskunnan vastuulla. Suomessa on yli 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta. Moni heistä on jäänyt työelämästä ja elää pienellä eläkkeellä, mutta samalla terveydenhuollon tarpeet kasvavat. Meidän on huolehdittava siitä, että kenenkään hoito ei jää väliin siksi, ettei lääkärille pääse ajoissa tai edullisesti. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen mukaan yli 65-vuotiaat voisivat saada Kela-korvauksen yleislääkärin vastaanotosta yksityisellä sektorilla. Omavastuu olisi korkeintaan julkisen asiakasmaksun suuruinen. Tämä helpottaa hoitoonpääsyä ja vähentää julkisen sektorin kuormaa. Järjestelmä perustuu sopimusmalliin. Vain ne yksityiset palveluntuottajat, jotka sitoutuvat Kelan enimmäishintoihin ja suorakorvaukseen, voivat osallistua. Tällä varmistetaan, ettei asiakkaalle synny piilokuluja eikä ylimääräisiä maksuja. Arvoisa rouva puhemies! Lääkärille pääsyn ei pidä riippua lompakon paksuudesta. Tämä esitys tuo aidon vaihtoehdon myös heille, joilla ei ole varaa yksityiseen hoitoon. Tutkimuskorvaukset, enimmäishinnat ja toimeentulotukea saaville kohdennetut tuet ovat oikeudenmukaisia ratkaisuja. Tämä esitys ei myöskään tule tyhjästä. Hallitus on jo palauttanut Kela-korvauksia ja laajentanut niitä muun muassa mielenterveyspalveluihin sekä naistentautien ja synnytysten erikoisaloille. Tämä ehdotus täydentää kokonaisuutta johdonmukaisesti ja oikeudenmukaisesti. Kyse on enemmän kuin palvelusta: kyse on arvoista, kyse on siitä, miten kohtelemme ikäihmisiämme. Arvokas ikääntyminen on yhteinen tavoite, jonka pitää näkyä käytännössä siinä, miten hoito järjestetään ja kenelle. Kannatan esitystä lämpimästi. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-17T16:36:22,2025-06-17T16:39:45,Hyväksytty,1.1 2025_68_101,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koponen poissa. — Mutta edustaja Lyly, olkaapa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_102,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta on tänään käsittelyssä. Kannatamme tietenkin hallituksen tavoitetta parantaa perusterveydenhuollon saatavuutta, mutta emme tässä yhteydessä pidä kuitenkaan hallituksen esitystä yksityisen terveyshuollon rahoituksen lisäämiseksi ja erillisen korvausjärjestelmän rakentamiseksi yli 65-vuotiaille oikeana keinona parantaa palveluiden saatavuutta kustannusvaikuttavasti ja oikeudenmukaisesti. Tätä samaa mieltä, arvoisa rouva puhemies, olivat lähes kaikki sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemat asiantuntijat, joiden mukaan tavoitteet julkisen perusterveydenhuollon kuormituksen vähentämisestä, hoitoonpääsyn nopeuttamisesta ja hoidon jatkuvuuden turvaamisesta saavutettaisiin tehokkaammin ja vaikuttavammin, jos kokeiluun varattu rahoitus kohdennettaisiin hyvinvointialueille palveluiden järjestämiseksi. Arvoisa rouva puhemies! Esityksen mukaan on kokonaisuudessaan epävarmaa, missä määrin esitettävät muutokset ja rahoituksen ohjaaminen Kela-korvauksiin tosiasiallisesti ohjaisivat henkilöiden palveluiden käyttöä. Korotukset ja korvaukset eivät välttämättä myöskään lisäisi uutta kysyntää yksityisen sektorin palveluihin, vaan ne voisivat kohdistua jo entuudestaan yksityisen sektorin palveluita käyttäville henkilöille. Yli 65 vuotta täyttäneet kävivät vuonna 2023 yksityisellä yleislääkärillä ja erikoislääkärillä sitä enemmän, mitä suurempituloisista oli kyse. Eli tämä ohjautuu helposti myös sinne suuntaan. Arvoisa rouva puhemies! Tässä on myöskin tämmöinen arvovalintakysymys. Hallituksen arvomaailmaan sopii hyvin yksityisen terveysbisneksen tukeminen samalla kun kaikille tarkoitettua julkista sotejärjestelmää heikennetään hyvinvointialueiden rahoituksen kiristyksellä ja soten substanssilakien heikennyksillä. Niitähän tässä on viime parina vuotena ollut. Tässä on mielenkiintoista, kun täällä todistetaan, että nyt päästään yksityiselle lääkärille nopeasti ja helpommin, mutta samalla julkisen puolen hoitotakuuta 14 vuorokaudesta kolmeen kuukauteen pidennettiin, eli vaikeutettiin sitä polkua. Eli tässä tavallaan tehdään selvä ristiriita, että yksityistä puolta nopeutetaan ja julkista puolta vaikeutetaan. Samalla rahoitusta julkiselta puolelta viedään alaspäin ja yksityiselle puolelle lisätään tällä Kela-korvausmallilla. Tämä on myöskin iso kysymys siinä mielessä, että nyt 2026—2027 tämä rahoitus on noin 87 miljoonaa vuodessa ja tänä vuonna se hintalappu on noin 25 miljoonaa euroa, ja tämä rahoitetaan sillä, että valtio maksaa tästä puolet myymällä valtion omaisuutta ja toisen puolen Kela kerää palkansaajilta ja eläkeläisiltä niin sanottuna sairaanhoitomaksuna palkasta tai eläkkeestä. Eli eläkeläiset maksavat tätä myös itse. Tässä on hintalappu, joka on todella iso, ja tässä on kummallisuuksia siinä, että valtio myy omaisuuttaan, jotta se voi tällaisen ratkaisun tehdä. Voisi ajatella, että sillä omaisuudella olisi voinut olla muutakin tarvetta käyttää. Tämä kokeilu johtaa helposti sellaiseen kertakäyttökokeiluun, jossa nähdään, että tätä tehdään nyt kolme vuotta ja ohjataan asiakkaiden kulutuskäyttäytymistä ja yritetään viedä sitä tuonne yksityisten terveyspalveluiden suuntaan. Mielestäni tässä olisi ollut erittäin tärkeää, että tämä rahoitus, jos sitä tässä näin on tarkoitus tehdä, olisi ohjattu ja tehty omalääkäri- ja omahoitajamallin kehittämiseksi Suomeen. Se olisi ollut ehkä semmoinen kanta, jossa täälläkin salissa aika suuri yksimielisyys on. Terveydenhuoltoa tulisi kehittää vakaasti ja terveyskeskuksiin tukeutuen. Se olisi potilaiden ja veronmaksajien etu. Ei tämä polku vie hyvään ja semmoiseen tasoon, joka on kaikille samanlainen. Tässä eriarvoistetaan palveluja, ja tästä tulee kyllä kallis kokeilu. Olisi erittäin iso asia, että tämä olisi viety omalääkärimallin kokeilujen kautta ja sitä rahoitettu ja katsottu. Sieltä olisi ehkä saatu polkuja viedä eteenpäin ja saatu tämä rakenne pysymään niin, että se kokonaisuus on julkisella puolella ja yksityinen puoli sitä täydentää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-06-17T16:39:49,2025-06-17T16:45:29,Hyväksytty,1.1 2025_68_103,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_104,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen malli, jota eri tahojen kriittisistä näkemyksistä huolimatta määrätietoisesti viedään eteenpäin, on merkittävä suunnanmuutos terveyspolitiikassa. Tähän asti tavoitteena on ollut, että julkisia resursseja käytetään vaikuttavuutta parantaen ja tarkoituksenmukaisesti sekä palveluja tarjotaan hoidon tarpeen arvioon perustuen. Pitkäaikaisena, useaan hallitusohjelmaankin kirjattuna tavoitteena on ollut myös monikanavarahoituksen purkaminen. Nyt hallitus lisää julkisia menoja, tarjoaa julkisesti rahoitettuja terveyspalveluita ilman hoidon tarpeen arviointia, vahvistaa monikanavarahoitusta ja jakaa suomalaisia monella tapaa häviäjiin ja voittajiin. Hallituksen aiemmat päätökset Kela-korvausten korottamisista ovat hyödyttäneet lähinnä yksityisten palveluiden tuottajia ja näitä palveluja jo aiemmin käyttäneitä keskimäärin parempituloisia ihmisiä. Terveydenhuollossa on pyritty vahvistamaan moniammatillisuutta ja eri ammattiryhmien osaamisen hyödyntämistä tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä on hillinnyt myös kustannusten kasvua. Hallituksen esittämä malli sisältää vain yleislääkärin vastaanotot ja rajatut tutkimukset. Se voi siirtää tarpeettomasti osan hyvinvointialueilla esimerkiksi terveydenhoitajien, sairaanhoitajien tai lähihoitajien vastaanotoilla hoidettavista käynneistä lääkärin vastaanottokäynneiksi. Keskustan mielestä eri ammattiryhmien osaamista pitäisi päinvastoin hyödyntää nykyistä monipuolisemmin sen sijaan, että käyntejä keskitetään entistä enemmän lääkärin vastaanottokäynneiksi. Arvoisa puhemies! Hallituksen lakiesitys 65-vuotiaiden Kela-korvauskokeilusta kuulostaa hyvältä mutta kiihdyttää muun muassa lääkärikatoa julkisesta terveydenhuollosta hyvinvointialueilla yksityiseen terveydenhuoltoon ja edustaa ylipäätänsä sellaista terveyspoliittista suunnanmuutosta, jonka johdosta keskusta esittää vastalausetta 2 ja lain hylkäämistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-06-17T16:45:49,2025-06-17T16:48:01,Hyväksytty,1.1 2025_68_105,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Siponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_106,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Heti aluksi kannatan lämpimästi tätä edustaja Hanna-Leena Mattilan tekemää vastalausetta, keskustan jättämää vastalausetta numero 2. Arvoisa puhemies! En ole tämän asian käsittelyssä juuri tuolla valiokunnassa mukana ollut, mutta kyllähän tässä jo päällisin puolinkin tämän asian tarkastelu osoittaa sen, että tiettyihin asioihin meillä rahaa riittää — tiettyihin asioihin rahaa riittää. Tähän yksityiseen terveysbisnekseen oikeastaan joka vuosi tulee erilainen kokeilu näitten Kela-korvausten kautta. Kaikki muistavat hyvin sen surullisenkuuluisan kokeilun viime vuodelta ja kuinka monta kymmentä miljoonaa meni tähän edelliseen kokeiluun rahaa. Tulokset siitä olivat luvalla sanoen surkeat, eivät hoitojonot lyhentyneet, ja täytyy sanoa, että ei tämä kokeilu missään nimessä voi niin huonosti onnistua. Tässä on varmasti hyvä tarkoitus, mutta täytyy ihmetellä sitä, että 90 miljoonaa euroa löytyy tässä valtiontaloustilanteessa tähän kokeiluun. Ja millä tämä rahoitetaan? Valtion omaisuutta, seiniä myymällä, valtion omaisuutta myymällä. Olisi mielenkiintoista tietää, että mitä yhtiötä ja mitä yritystä myydään, niin että saadaan tämä kokeilu toteutettua. Todellakin viime vuonna edelliseen kokeiluun meni kymmeniä miljoonia, ja nyt sitten tähän. Mihin nyt keskustan mielestä nämä rahat olisi kannattanut mieluummin käyttää? No siihen omalääkärimallin kehittämiseen, josta me ollaan kaikki yksimielisiä. Nyt täällä puhutaan siitä, että kehitetään tässä rinnalla omalääkärimallia. Miksi? Miksi ei laiteta näitä rahoja siihen omalääkärimallin kehittämiseen, niin että se saadaan koko Suomeen kaikille hyvinvointialueille? Ja niin kuin tiedetään — niin kuin aiemmissa puheenvuoroissa tuli esille — mihin nämä miljoonat eurot tästä kohdistuvat, tiedetään, mihin Kela-korvaukset kohdistuvat: ne kohdistuvat pääasiassa Etelä-Suomeen, kasvukeskuksiin. Siellä käytetään näitä yksityisiä terveyspalveluja, ja sinne myöskin tulevat tämänkin kokeilun eurot suurimmalta osaltaan kohdistumaan. Samaan aikaan kun tulee tänne yksityiselle puolelle rahaa, niin mitä tapahtuu hyvinvointialueilla? Jos oikein ymmärsin, sieltä ollaan nyt kolme hyvinvointialuetta laittamassa vähän niin kuin selvitystilaan: Itä-Uusimaa, Keski-Suomi — edustaja Väyrysen kotialue sieltä — ja sitten Lappi. Mutta samaan aikaan 90 miljoonaa yksityiseen terveysbisnekseen. Ja miten tämä hoidon jatkuvuus tässä sitten turvataan? [Puhemies: Aika!] Riittääkö se kolme käyntikertaa, kun ollaan kuultu asiantuntijakuulemisista, että se ei ole hoidon jatkumisen kannalta missään nimessä paras mahdollinen malli. Näistä syistä johtuen keskusta ei kannata tätä yksityisen terveysbisneksen tukemista, vaan sitä, että laitetaan nämäkin eurot siihen omalääkärimallin kehittämiseen koko Suomessa kaikille tavallisille suomalaisille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-06-17T16:48:06,2025-06-17T16:51:24,Hyväksytty,1.1 2025_68_107,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Otetaan kaksi vastauspuheenvuoroa — edustajat Valtola ja Väyrynen — ja sitten puhujalistaan., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_108,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täytyy muistuttaa, että esimerkiksi nämä hyvinvointialueiden arviointimenettelythän perustuvat edellisen hallituksen säätämään rahoituslakiin, jonka pohjalta näitä tuodaan. Ja sitten on hyvä muistaa, että tämä yli 65-vuotiaiden Kela-valinnanvapauskokeilu ei ole rahoitukseltaan millään tavalla pois hyvinvointialueilta. Tämän lain myötä hyvinvointialueiden rahoitus ei muutu euroakaan. Sitten on hyvä muistaa, että nämä rahat, jotka valtio ohjaa tähän kokeiluun, joka on kaksivuotinen kokeilu, ovat semmoisia rahoja, joita ei hyvinvointialueille käytännössä voida ohjata. Siellä iso osa tästä rahoituksesta liittyy sairausvakuutukseen, ja ne ovat sairausvakuutuksen rahoja, eikä niitä voida sinällänsä suoraan siirtää hyvinvointialueille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-06-17T16:51:29,2025-06-17T16:52:38,Hyväksytty,1.1 2025_68_109,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Väyrynen ja sitten vielä Siponen, ja sitten puhujalistaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_110,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Minä hieman ihmettelen, kuinka tarkkaan edustaja Siponen on siellä sotevaliokunnassa kuunnellut, jos hän vakavissaan rinnastaa valinnanvapauskokeilun esimerkiksi Keski-Suomen arviointimenettelyyn joutumiseen. Nämä eivät ole millään lailla toistensa vaihtoehtoja. Meillä on ollut hyviä kuulemisia liittyen hyvinvointialueitten tilanteeseen. Juuri tänään kuultiin, että sieltä on osoitettu noin 600 eri kohtaa, missä on tietynlaisia puutteita tai toimenpidetarpeita. Tämä ei ole mikään hopealuotien maailma. Se on ihan hienoa, jos ajatellaan näin, että jos meillä nytten peruttaisiin valinnanvapauskokeilu, niin meidän järjestelmä olisi sillä pelastettu, tai että jos me tehdään omalääkärimalli, niin tämä olisi pelastettu. Nimenomaan tämä on meidän keskustelun ongelma, että me etsitään jokainen vuorollamme jotain yksittäistä hopealuotia. Hyvinvointialueitten ongelmien takana on monia tekijöitä, ja palaan kohta omassa puheenvuorossani siihen, minkä takia minä ilman muuta kannatan tätä mallia yhtenä kokeiluna ja yhtenä ratkaisumallina. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-06-17T16:52:38,2025-06-17T16:53:47,Hyväksytty,1.1 2025_68_111,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_112,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin tähän edustaja Valtolan puheenvuoroon liittyen, että nämä rahat eivät ole hyvinvointialueilta pois. No, näin voidaan katsoa, mutta kuten äsken totesin, valtion omaisuutta myymällä rahoitetaan tämä kokeilu. Joten totta kai se on, kun sanotaan, että rahaa ei ole, mutta johonkin sitä rahaa kuitenkin löytyy. Tähänkin löytyy aika paljon. Ja sitten tämä Valtolan kommentti tästä, että laki ei mahdollista tämän rahan ohjaamista hyvinvointialueille. Hyvänen aika, te olette hallituksessa, muuttakaa lakia. Keskusta on tuonut esille tämän, että ei tämä hyvinvointialuemalli ole valmis, vaan sitä voi korjata, sitä voi parantaa ja teillä on mahdollisuus ja varmasti löytyy osaamistakin parantaa sitä. Sitten vielä tähän edustaja Väyrysen puheenvuoroon tästä rinnastamisesta. En todellakaan ole rinnastanut näitä, vaan toin esille sen, että samaan aikaan löytyy 90 miljoonaa yksityiseen terveysbisnekseen ja esimerkiksi se Väyrysen oma hyvinvointialue laitetaan arviointimenettelyyn. Toin vain nämä esille samanaikaisesti, vaikka ne eivät olekaan toisistaan riippuvaisia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-06-17T16:53:47,2025-06-17T16:54:53,Hyväksytty,1.1 2025_68_113,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Sitten puhujalistaan. Edustaja Reijonen poissa. — Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_114,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Toisessa käsittelyssä on hallituksen esitys sekä siitä tehty sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö, jonka myötä yli 65-vuotias voi mennä yksityiselle yleislääkärille ja maksaa saman verran kuin julkisessa terveyskeskuksessa. Tämä on erittäin tärkeä uudistus eläkkeelle jääneille 65-vuotiaille, jotka jäävät eläkkeelle siirtymisen myötä myös työterveyshuollon ulkopuolelle. Yksityisen yleislääkärin vastaanottokäynnit määräytyvät siten, että omavastuu on enintään julkisen perusterveydenhuollon asiakasmaksun suuruinen. Korvaus on kolmesta käynnistä kalenterivuodessa. Lääkärin määräämät tutkimukset ja näytteidenotot korvataan 50-prosenttisesti, ja näille vahvistetaan enimmäishinnat eli kattohinnat Kelan toimesta. Palveluntuottajan tulee siis sitoutua tuottamaan palveluita enintään Kansaneläkelaitoksen vahvistamilla enimmäishinnoilla, eikä vakuutetulta saa periä poliklinikka- tai toimistomaksuja. Tämä on erittäin hyvä asia. Hallituksen esityksen tarkoituksena on helpottaa ja ennen kaikkea nopeuttaa hoitoonpääsyä, lyhentää jonoja ja parantaa arjen palveluita erityisesti iäkkäimmille potilaille. Arvoisa puhemies! Potilaan kannalta tällä on erityisen tärkeä merkitys juuri siksi, että jokin mieltä painava oire tai vaiva saisi nopeammin diagnoosin ja hoitoa. Tämän korvausmallin avulla saadaan ihmisille nopeammin apua ja samalla säästetään rahaa, kun erikoissairaanhoidon tarve vähenee. Ajoissa annettu hoito on paitsi oikein potilasta kohtaan myös hyvä tapa käyttää verovaroja. Samalla esityksen avulla kevennetään julkisen sektorin painetta, joka todella tarvitsee tätä. Täällä salissa on arvosteltu opposition puolelta verovarojen käyttöä. Mikä voikaan olla parempaa kuin satsata arvokkaaseen ikääntymiseen ja eläköityneen ansaittuun hyvinvointiin? Tämä kokeilu on juuri tähän satsaamista. Tämä hallituksen esitys perustuu hallitusohjelman kirjauksiin, joissa korostetaan perusterveydenhuollon kehittämistä ja hoitojonojen purkua. Kyseessä on kaksivuotinen kokeilu. Tämän kahden vuoden aikana tulee tarkastella, miten esitys konkreettisesti toimii. Tarvittaessa kokeilun jälkeen tulee tehdä muutoksia siten, että malli toimii, kuten sen on tarkoitettu toimivan. Arvoisa puhemies! Uskon, että käsillämme on erinomainen kokeilu ja uudistus, joten kannatan tätä oikein lämpimästi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-06-17T16:55:02,2025-06-17T16:57:54,Hyväksytty,1.1 2025_68_115,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Merinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_116,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin kannatan edustaja Bergin tekemää hylkäysesitystä ja lausumien hyväksymistä. Tämä laki herättää selvästi puolesta ja vastaan paljon kommentointia, ja tämähän on laki, mikä paperilla näyttää tosi mukavalta. Itse asiassa olen kysellyt myös tuttavilta, ketkä ylittävät tämän iän, ja osa heistä ehkä ymmärtää tämän ongelmia, mutta osa heistä myös tuntuu kannattavan tämmöistä lakia, missä helpottuisi sinne lääkärille pääsy. Meillä on erilaista kritiikkiä tätä kohtaan. Nostan muutamia pointteja tässä omassa puheenvuorossani: Tämän kokeilun kuulemisissa on tullut ilmi, että tämä voi johtaa — osa kuulluista käytti myös termiä ”tulee johtamaan” — lääkäreiden siirtymiseen terveyskeskuksista yksityisiin lääkärikeskuksiin, koska ansiotaso voi nousta siellä tämän jälkeen huomattavasti. Lyhyemmällä työviikolla voi saada korkeamman ansion. Kritiikkiä on tullut myös siitä, että tämmöinen yksittäinen käynti, missä on vain se lääkärikontakti, ei sovi iäkkäälle tai monisairaalle ja että tämä voi johtaa myös semmoisiin käynteihin, missä potilas menee ns. turhaan käymään lääkärillä. Tietysti riski on olemassa, koska tässä tulee huomattava kannustin siihen. Hallitus puhuu aika paljon omalääkärimallista, ja tämä ei todellakaan ole sellainen. Tämä perustuu lyhyisiin, yksittäisiin käynteihin. Muu henkilökunta, esim. sairaanhoitaja, kotihoitaja, fysioterapeutti ja sosiaalihoitaja, eivät kuulu näihin tämän lain potilaan hoitotoimijoihin. Myös julkinen erikoissairaanhoito on tästä erillään. Yhtenä ongelmana on nostettu esille myös se, että yksityiset palvelut eivät jakaannu tasaisesti tässä meidän Suomenmaassa, mikä on iso kooltaan ja missä väestöä on suhteessa vähän. Palveluja on kyllä käytössä huomattavasti pääkaupunkiseudulla, Turun seudulla, Tampereella ja joissakin maaseutukeskuksissa, mutta iso osa meidän maasta on niin harvaan asutettu, että siellä ei ole kannattavaa pitää yksityistä terveydenhuoltoa, ja ne ihmiset eivät tule saamaan samalla lailla lääkäripalveluita sieltä tämän lain alle. Yhtenä kritiikkinä on myös esitetty, että monisairaat potilaat jäävät yhä väheneville terveyskeskuslääkäreille. Se voi lisätä heidän työnsä kuormitusta ja houkuttaa yhä useampaa lopettamaan työn tai siirtymään yksityiselle. Tässä joitakin syitä, miksi monet professorit, hyvinvointialueet, HUS, THL, Lääkäriliitto ja ammattiliitot ovat kritisoineet tätä kokeilua ja sanoneet osa, että tämä on sekava ja tähän palaa paljon rahaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-06-17T16:57:54,2025-06-17T17:01:02,Hyväksytty,1.1 2025_68_117,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_118,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevan lain tarkoituksena on parantaa perusterveydenhuollon saatavuutta, purkaa hoitojonoja, vahvistaa asiakkaiden valinnanvapautta ja keventää julkisen terveydenhuollon kuormitusta Kela-korvauksia kohdentamalla. Rahoitusta tähän on varattu 335 miljoonaa euroa vaalikaudelle, josta 65,3 miljoonaa tälle vuodelle. Esitys tukee hallitusohjelman kirjauksia, jotka korostavat perusterveydenhuollon kehittämistä ja hoitojonojen purkua. Ajatuksena on siis, että yli 65-vuotiaat pääsevät yksityiselle yleislääkärille terveyskeskuksen asiakasmaksun hinnalla. Mielestäni tämä on hyvä muutos hoitojonot huomioon ottaen. Toivon, etteivät tätä muutosta kritisoivat vastusta asiaa sillä periaatteella, että yksityinen toimija ei saisi tästä hyötyä, vaikka loppupeleissä tästä hyötyvät ihan kaikki. Kyllä tosiasia on se, että julkinen sektorimme ei yksin tästä taakasta selviä vaan yksityinen on otettava talkoisiin mukaan. On syytä huomata, että mitä nopeammin väki saadaan vastaanotoille ja tutkittavaksi, sitä suuremmalla todennäköisyydellä vaivoja voidaan ennaltaehkäistä, ja ennaltaehkäisevä toiminta on paras keino karsia painetta erikoissairaanhoitoon. Mielestäni tämä lakiesitys on hyvin perusteltu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-06-17T17:01:02,2025-06-17T17:02:37,Hyväksytty,1.1 2025_68_119,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_120,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esittämä tavoite parantaa hoitoonpääsyä ja erityisesti perustason terveyspalveluiden saatavuutta on erittäin kannatettava. Valitettavasti hallituksen ratkaisu tähän tuntuu aina olevan yksityisten palveluiden käytön lisääminen ja näin sotejättien voittojen lisääminen julkisiin palveluihin panostamisen sijaan. Tämä ei ole kustannustehokkain ja oikeudenmukaisin keino parantaa hoidon saatavuutta. Näin ovat todenneet myös lähes kaikki sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemat asiantuntijat. Julkinen raha valuu yritysten voittoihin, ja ikäihmiset, erityisesti harva-asutusalueilla, joutuvat epäoikeudenmukaiseen asemaan yksityisten palveluiden puuttuessa kyseisiltä alueilta. Hallituksen esittämä Kela-malli on epävarma, tehoton ja verovarojen käytön näkökulmasta ongelmallinen. Hallituksen mallin hyödyt ovat asiantuntija-arvioiden mukaan kyseenalaisia, ja vaikutukset erityisesti iäkkäiden ja monisairaiden hoitoon voivat olla jopa haitallisia. Esityksen mukaan yksityislääkärikäyntien Kela-korvauksia nostetaan, mutta tämä ei tuo uutta hoitoa sitä tarvitseville. Se vain tukee niitä, jotka jo nyt käyttävät yksityisiä palveluita. Käytännössä hyötyjiä ovat keski- ja suurituloiset, eivät hoitoa kipeimmin tarvitsevat ikäihmiset. Arvoisa puhemies! On arvovalinta, panostetaanko yhteiseen, saavutettavaan hoitoon vai yksityiseen liiketoimintaan. Mielestäni mennään vikaraiteille, kun ihmisen terveydellä tehdään enenevissä määrin bisnestä. Hallituksen esitys ei aidosti paranna hoidon saatavuutta eikä turvaa hoidon jatkuvuutta. Siksi hallituksen olisi syytä ohjata varat julkisen perusterveydenhuollon vahvistamiseen yksityisten palveluiden ja terveysjättien tukemisen sijaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-06-17T17:02:46,2025-06-17T17:05:06,Hyväksytty,1.1 2025_68_121,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laine, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_122,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Hanna,Laine,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta vaikuttaa ensikuulemalta oikein tervetulleelta ja kannatettavalta. Kuitenkin, kun sitä pohtii hetken, nousee esiin useita ongelmia — taloudellisia, toiminnallisia ja alueellisia — joihin useat asiantuntijatahot ovat puuttuneet jo lain valmisteluvaiheessa. Yhtenä pontimena vuosia suunnitellulle tärkeälle sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle oli se, että ihmisen kohdatessa terveyshuolia hän saa hoidon ajoissa paikasta, jossa hänen tilanteensa tunnetaan. Ikääntyessä suurin osa meistä tulee kohtaamaan terveyshaasteita, ja erityisesti silloin terveyshistoria ja lähipalvelut ovat suuressa roolissa. Tässä esityksessä muun muassa alueellinen eriarvoisuus tulee kasvamaan, sillä yksityisiä terveyspalveluita on tarjolla vain suuremmissa kaupungeissa. Tällä esityksellä ei rakenneta ikääntyville ihmisille myöskään selkeitä ja katkeamattomia hoitopolkuja, vaan pirstaloidaan entisestään heidän tarvitsemaansa terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Se ei ole järkevää. Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueilla on aloitettu työ toimivien hoitopolkujen rakentamiseksi ja oikea-aikaisen hoidon saamiseksi. Tätä kehittämistyötä ei saa vaarantaa tämänkaltaisilla määräaikaisilla kokeiluilla. Työ palvelujen kehittämiseksi vaatii tasaista ja riittävää rahoitusta ja toimintamalleja. Tämän lakimuutoksen toteuttamiseen suunniteltu yksityisille lääkäriasemille suunnattu raha tulisi kustannustehokkaammin käytetyksi ikääntyvien perusterveydenhuollon lääkäripalveluihin, kun se kohdennettaisiin hyvinvointialueille. Pitkäaikaissairauksien hoidossa on erityisen tärkeää hoidon jatkuvuus ja hyvä hoitotasapaino. Tämä varmistetaan parhaiten sillä, että panostus kohdistetaan laadukkaaseen julkiseen terveydenhuoltoon ja siellä omalääkärimallin kehittämiseen. Tämä malli palvelee erityisesti ikääntyviä ja henkilöitä, joilla on usein laajaa terveyspalveluiden tarvetta. Entisenä hyvinvointialueen päättäjänä olen nähnyt, miten rivakasti monilla alueilla on aloitettu toimintamallien kehittämistyö. Hyvät uudet kollegani, emmehän tarkoituksellisesti heitä kapuloita hyvinvointialueiden rattaisiin täältä eduskunnasta tällaisella esityksellä. Meidän tulee tukea hyvinvointialueita heidän tärkeässä työssään kansalaisten terveyden edistämisessä sekä hoidossa eikä hankaloittaa sitä. Tämä kokeilu ei lisää kansalaisten terveyttä vaan pikemminkin vähentää sitä, joten esitystä ei voi kannattaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Hanna Laine,911829,2025-06-17T17:05:11,2025-06-17T17:08:24,Hyväksytty,1.1 2025_68_123,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_124,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kannatan lämpimästi hallituksen tavoitetta parantaa perusterveydenhuollon palveluiden saatavuutta. Tämä on tavoite, jonka tärkeys on kiistaton ja jonka toteutuminen on suomalaisen sosiaali- ja terveyshuollon kestävyyden kannalta välttämätöntä. Valitettavasti hallituksen esitys lisätä yksityisen terveydenhuollon rahoitusta ja rakentaa uusi erillinen korvausjärjestelmä yli 65-vuotiaille ei vastaa tähän tavoitteeseen tavalla, jota voitaisiin pitää kustannusvaikuttavana ja oikeudenmukaisena. Tämän näkemykseni jakavat lähes kaikki sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kuullut asiantuntijat. Heidän mukaansa kokeiluun varattu rahoitus palvelisi alkuperäistä tavoitetta huomattavasti paremmin, jos se kohdennettaisiin hyvinvointialueille julkisten palveluiden järjestämiseen. Tukea esitys saa lähinnä niiltä yksityisiltä toimijoilta, joiden liiketoimintaa se suoraan hyödyttää. Kun täällä on seuraavaksi puheenvuoron saamassa useita hallituksen edustajia, niin tämä kritiikkihän, mitä oppositio on nostanut esille, tulee niistä asiantuntijalausunnoista. Ei me olla keksitty sitä argumenttia siitä, että se rahoitus pitäisi lisätä julkiselle puolelle. Minä ymmärrän sairausvakuutuslain järjestelmän ja sen, miten se rahoitus muodostetaan siellä, mutta tämä kritiikki tulee täysin sieltä asiantuntijalausunnoista. Miten tavallaan on mahdollista, että kun niin moni asiantuntija on nostanut tätä kritiikkiä esille, niin hallitus kuitenkin vain uskoo omaan esitykseensä täysin? Usein kuitenkin on niin, että halutaan tunnustaa asiantuntijoiden näkemys ja tunnistaa, että ehkä oma esitys ei ole kaikin puolin täydellinen, ja vaikka hioa sitä siltä osin, että oma tavoite tulisi paremmin saavutettua. Tämä on omasta näkökulmastani ehkä se hämmentävin osuus. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ei kyetty uskottavalla tavalla osoittamaan, että Kela-korvausten suuntaaminen yli 65-vuotiaille todella parantaisi palveluiden saatavuutta. Jo aiemmat kokemukset Kela-korvauksen muutoksista osoittavat, että korvaukset kohdistuvat pääosin niille, jotka jo valmiiksi käyttävät yksityisiä palveluita, erityisesti hyvätuloisille. Näin ollen kyse ei ole uudesta hoidon tarpeen kattamisesta vaan jo olemassa olevan käytön tukemisesta julkisin varoin. Tämä hallituksen esittämä malli ei ole kustannustehokasta eikä oikeudenmukaista resurssien käyttöä aikana, jolloin julkisen sosiaali- ja terveyspalvelun rahoitusta leikataan. Samaan aikaan, kun hyvinvointialueet kamppailevat peruspalveluiden turvaamisesta, hallitus ohjaa merkittäviä summia yksityisten toimijoiden tueksi ilman varmuutta siitä, että uudistus todella tuottaisi kaivattuja tuloksia, ja tämä on juuri niistä asiantuntijalausunnoista. Arvoisa puhemies! Hallituksen esittämä malli painottuu lyhyisiin 20 minuutin lääkärikäynteihin, joita voi olla korkeintaan kolme vuodessa. Malli ei sisällä hoidon tarpeen arviointia, ei hoitosuunnitelman laatimista eikä moniammatillista yhteistyötä. Tällainen malli ei vastaa monisairaan, iäkkään henkilön tarpeita, päinvastoin se uhkaa pirstaloida hoitoa ja heikentää sen vaikuttavuutta. Moni asia, joka julkisessa järjestelmässä hoituisi hoitajan vastaanotolla osana moniammatillista kokonaisuutta, siirtyy nyt lääkärille, usein kalliimmalle, ja irrallisena muusta hoitojärjestelmästä. Arvoisa puhemies! Asiantuntijat ovat korostaneet, että juuri iäkkäät potilaat hyötyvät eniten hoidon jatkuvuudesta ja moniammatillisesta geriatrisesta osaamisesta. Näihin tarpeisiin hallituksen malli ei vastaa. Kolme lyhyttä vastaanottoa ei korvaa kokonaisvaltaista pitkäjänteistä hoitoa ja voi pahimmillaan johtaa puutteelliseen hoitokokonaisuuteen tai päällekkäisiin tutkimuksiin julkisella ja yksityisellä sektorilla. Mallin vaikutukset ulottuvat myös laajemmin koko sosiaali- ja terveydenhuollon kenttään. Julkinen sektori toimii tiukassa budjettiraamissa, jossa jokainen euro on tarkkaan harkittu. Yksityisellä sektorilla korvaukset maksetaan suoritusperustaisesti, jolloin kannusteena on tuottaa mahdollisimman paljon yksityisiä käyntejä. Tämä luo epätasapainoa, joka voi heikentää julkisten toimijoiden mahdollisuuksia vastata kysyntään, kun henkilöstö siirtyy yksityiselle puolelle parempien ehtojen perässä. Arvoisa puhemies! Sotealan työvoimapula on jo nyt vakava. Jos julkisen sektorin houkuttelevuutta ja resursseja heikennetään entisestään, vaarana on, että perusterveydenhuolto näivettyy entisestään. Tämä olisi paitsi terveydenhuollon toimivuuden myös yhteiskunnan tasa-arvon kannalta vakava kehityskulku. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys ei myöskään toteuta alueellista yhdenvertaisuutta. Yksityisiä peruspalveluita ei ole tarjolla tasaisesti kaikkialla Suomessa. Alueilla, joilla yksityisiä lääkäreitä on vähän tai ei lainkaan, kuten Kainuussa ja monilla harvaan asutuilla alueilla, uudistuksen tavoitellut hyödyt jäävät käytännössä saavuttamatta. Myös tilastot osoittavat, että jo aiemmin maksetut Kela-korvaukset yleislääkärikäynneistä ovat painottuneet voimakkaasti Etelä- ja Länsi-Suomeen. Kokonaisuutena tämä tarkoittaa, että hallituksen malli ei uhkaa lisätä ainoastaan yksilöiden välistä eriarvoisuutta vaan myös alueellista epätasa-arvoa palveluiden saatavuudessa. Tämä kehitys on vastoin koko sotejärjestelmän perustavoitteita, ja en usko, että se on hallituksenkaan oma tavoite. Arvoisa puhemies! Kannatan hallituksen tavoitetta, jota tällä lakiesityksellä pyritään saavuttamaan, mutta en usko niihin keinoihin, joilla sitä pyritään tekemään. Meillä on mahdollisuus tehdä parempia päätöksiä, sellaisia, jotka vahvistavat yhteistä järjestelmäämme ja turvaavat hoidon niille, jotka eniten sitä tarvitsevat. Kuten asiantuntijalausunnoissa nostettiin useasti esille, tässä vaikeassa tilanteessa, missä kaikkein suurin tarve on saada julkiselle palvelulle riittävät resurssit, koska siellä on se suurin kävijämäärä ja moniammatillisen tuen tarvetta, ehkä niitä resursseja olisi voitu, ne pienetkin roposet, laittaa sinne. Ja jos yksityistä haluaa käyttää, mitä en vastusta, niin silloin sen mallin pitää olla sellainen, että se sitten on taloudellisesti järkevä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-06-17T17:08:30,2025-06-17T17:14:48,Hyväksytty,1.1 2025_68_125,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Väyrynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_126,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tämä on sinänsä ihan hyvää ja tervetullutta, että hallituksen tavoitteita sinänsä kannatetaan, ja sitähän tämä politiikka taitaa olla, että tavoitteet ovat yleensä samat ja keinot vähän vaihtelevat. — Muutamia kommentteja tähän osittain tänään ja osittain aiemmin käytyyn keskusteluun tämän kokeilun ympärillä: Oikeastaan siihen, mitä edustaja Forsgrénkin äsken sanoi: Tämähän ei ole uudistus, vaan tämä on kokeilu. Eli tämä on kahden vuoden kokeilu, ja siinä mielessä mikään mullistava pitkän linjan muutos ei ole tulossa. Tuossa äskenkin sanoin, että minä tätä kannatan lämpimästi. Olen itse julkisen terveydenhuollon kasvatti ja tiedän sen arvon, mikä tälle maalle siitä systeemistä on, plus tiedän sen, että yksityinen puoli ei tällä hetkellä pysty oikeastaan tuottamaan semmoisia asioita, mitä me paljon julkisella puolella tehdään. Tämä ei tarkoita sitä, että me jollakin lailla pyritään romuttamaan julkista puolta, niin kuin monesti annetaan ymmärtää, vaan tässä on yhtenä perusteena se, että meillä ihmiset, potilaat, tarvitsevat hoitoa ja palveluita ja meillä tällä hetkellä palvelutarjonta ei ole tasapainossa. Olen monta kertaa sanonut tämän, joskus tuolta penkistä ja joskus kirjoitellut, ja äsken itse asiassa just tuolla takarivissä tarkistin huomiselle Keski-Suomesta Jyväskylän tarjonnan kolmelta eri yksityiseltä palveluntarjoajalta kello 7.00—16: siellä oli 222 yleislääkärin aikaa tyhjänä. Olen tämän argumentin sanonut ennenkin tässä salissa, ja se on sillä torpattu, että no nehän kuitenkin lopulta täyttyvät, että ei sillä ole merkitystä. Sillä on merkitystä, koska siellä on tänään saatavilla 222 yleislääkäriaikaa, ja silloin se tarkoittaa, että meillä ei ole ihan tasapainossa tämä systeemi. En ihan ymmärrä sitä periaatteellista vastustusta, jos me ollaan tilanteessa, missä meillä on vajetta palveluista ja me tiedetään, että jossain on ylitarjontaa. Kyllä minä sen ihan pystypäin pystyn kokeilemaan, että tehdään kahden vuoden projekti, jossa katsotaan, pystytäänkö me jonkin verran ohjaamaan sitä virtaa sinne, missä on tarjota palveluita, ja samaan aikaan pyritään saamaan perusterveydenhuolto ja hyvinvointialueet siihen kuntoon, että ne ovat työnantajina houkuttelevia, ja me saadaan se ammattilaisvirta takaisin julkiselle puolelle, ja silloin reagoidaan siihen tilanteeseen. Eli nämä eivät ole aivan yksiselitteisiä asioita. Niin kuin tuossa viittasin, me ollaan kuultu lausuntoja, joissa on tehty haastatteluita hyvinvointialuevaikuttajille, virkamiehille ja päättäjille. Siellä on identifioitu noin 600 erilaista korjauskohdetta ja puutetta. Nämä eivät ole semmoisia asioita, että me otetaan hopealuoti jostain ja sillä hoidetaan tämä asia kuntoon, vaan nämä ovat isoja kokonaisuuksia, ja me välillä tarvitaan lisäaikaa. Meidän pitää jollakin lailla käyttää niitä resursseja, mitä meillä on käytettävissä, ja samalla korjata tätä systeemiä yksi palanen kerrallaan. Mutta olen täysin samaa mieltä siitä, että julkisen puolen valmiudesta pitää pitää kiinni. No, siitä päästään nimenomaan tähän, aivan niin kuin edustaja Forsgrén sanoi, että asiantuntijat ovat moneen kertaan esittäneet pelon, että ammattilaisia lähtee valumaan julkiselta puolelta yksityiselle. Peilaten tähän, mitä äsken sanoin, minä en missään nimessä usko sitä. Siellä on resursseja ottaa vastaan ne potilasmäärät, mitä siirtyy, ilman että ammattilaisia siirtyy, ja toinen asia on se, että tämä on kahden vuoden kokeilu. Lääkärikunta ei tee kauhean lyhytjänteisiä suunnitelmia oman uransa kanssa, ja siksi mielestäni se on tietyllä tavalla pelottelua. Asiantuntijalausunnoista täytyy myös huomioida se, että sielläkin on tiettyä virittyneisyyttä. Meillä on yksittäisiä asiantuntijalausuntoja, joissa on esitetty molemmat pelot — se, että lähtee työntekijöitä siirtymään yksityiselle puolelle, ja melkein perään on sitten sanottu, että tämä on siitä huono systeemi, että tänne ei oikein saada kokeneita, koska tämä hintakatto ei ole houkutteleva — ja silloin ehkä meidänkin työ päättäjinä on jollakin lailla harrastaa lähdekritiikkiä ja katsoa niitten lukujen taakse. Eli nämä molemmat pelot eivät toteudu missään nimessä. Ainoastaan jompikumpi voi toteutua, ja minä luulen, että kumpikaan ei. Mitä tulee tähän hintaan ja niin sanottuun rahan syytämiseen yksityisille terveysjäteille, niin nämä rahat menevät suomalaisten potilaitten ja heidän palveluiden saamisen eteen. Siellä on hintakatto, eli ne hinnat eivät pääse karkaamaan. Yksi tärkeä asia, mistä on tullut kanssa semmoinen vähän mantranomainen one-lineri, ovat nämä iäkkäät monisairaat. Iäkäs ihminen ei ole automaattisesti monisairas. Helsinki teetätti muistaakseni viime tai edellisenä vuonna kyselyn yli 65-vuotiaille asukkailleen, ja 59 prosenttia kokee, että heidän toimintakykynsä on normaali ja heillä ei ole mitään päivittäistä toimintakykyä rajoittavaa sairautta. Eli monisairaat potilaat ovat myös iäkkäiden joukossa harvinaisuus. Se on päivänselvä asia, että jos monisairas tai pitkäaikaissairas ihminen menee yksittäiselle vastaanotolle sen pitkäaikaissairautensa tiimoilta, niin hän ei varmasti saa siihen semmoista apua kuin hänen kuuluisi saada, mutta heillä on ihan yhtä lailla koskuja, kolotuksia, nivustyriä, yskää, kuumetta ja päänsärkyä, jolloin pätevät ihan samanlaiset lainalaisuudet kuin perusterveydenhuollossa muutenkin. Sitten vielä tästä, mitä on puhuttu omalääkärimallista: En ole itse rinnastanut enkä ole kuullut, että me ollaan rinnastettu tätä omalääkärimalliin. Tämä ei missään nimessä ole sitä. Tämä on kokeilu, jolla me pyritään tasaamaan sitä palveluitten tarpeen ja tarjonnan tasapainoa, ja tällä hetkellä omalääkärimallia kehitetään siinä sivussa. Eli tämä ei ole omalääkärimalli eikä tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, vaan tämä on ihan erillinen kokeilu. Sitten vielä yksi kommentti liittyen tähän hoitotakuuasiaan: Taisi olla edustaja Lyly, joka äsken mainitsi, että hallitus on heikentänyt hoitoonpääsyä. Hoitotakuu on venytetty kolmeen kuukauteen, mutta hoitotakuu ja hoitoonpääsy ovat kaksi eri asiaa. Ensinnäkin nykyään suurin osa edelleen pääsee kahdessa viikossa hoitoon. On ihan totta, että muutaman prosenttiyksikön se osuus on heikentynyt, mutta kolmen kuukauden hoitotakuu ei tarkoita kolmen kuukauden hoitoonpääsyä. Sitten hän tähän lisäsi, että yksityisellä puolella pääsee sitten nopeammin — mutta siellä yksityisellä puolellahan ei ole mitään hoitotakuuta, ja he pääsevät tällä hetkellä, niin kuin sanoin, yhdessä vuorokaudessa. Kun täällä ollaan nytten niin kovasti sen hoitoonpääsyn perään kuulutettu, niin toivoisin, että nyt hyväksyttäisiin se tavoite, että me voidaan nytten saada yli 65-vuotiaille parhaimmillaan yhdessä vuorokaudessa se hoito. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-06-17T17:14:55,2025-06-17T17:21:58,Hyväksytty,1.1 2025_68_127,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Valtola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_128,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Julkinen terveydenhuolto on myös Orpon hallituksen mukaan Suomen terveydenhuollon selkäranka, myös tulevaisuudessa. Täällä ollaan puhuttu paljon omalääkärimallista, ja jo viime vuoden loppupuolella STM ja VM ovat käynnistäneet ohjelman, jonka tarkoitus on omalääkärimallin kehittäminen. Tällä omalääkärimallilla ja nyt käsittelyssä olevalla lakiuudistuksella ei ole käytännössä mitään yhtenäispintaa siinä, että ne sulkisivat toisiaan pois. On mielenkiintoista ollut kuulla tässä keskustelussa, että esimerkiksi keskusta on ehdottanut, että lakia muutettaisiin siten, että ohjattaisiin työntekijöiden sairausvakuutusrahat hyvinvointialueille. [Hilkka Kemppi: Ei!] Tämähän on käytännössä käsittämätön idea. Tässä yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilussa on siis kyse määräaikaisesta kahden vuoden kokeilusta, jossa kokeillaan käytännössä täysin uutta mallia Kela-korvausten käyttöön. Käyttöön ollaan ottamassa kilpailutusta, jossa palveluntuottajat kilpailutetaan. Siellä on olemassa hintakatto palveluille. Tähän kilpailutukseen otetaan esimerkiksi vastaanottokäynti, verikokeet, EKG, keuhkokuvatutkimukset ja myös esimerkiksi puhelinsoitto tuloksista asiakkaalle takaisin saman hinnan alle. Tämä on siis täysin uutta meidän sairausvakuutusjärjestelmässä. On arvokasta, että me kokeilemme tätä, ja tämä voi olla myös yksi malli tulevaisuudessa rakentaa omalääkärijärjestelmää, jossa sitä tuettaisiin sitten yksityiseltä puolelta. Niin kuin aikaisemmin puheenvuorossani sanoin, tämä raha ei ole pois hyvinvointialueilta. Hallitus on käyttämässä joka vuosi miljardin lisää julkiseen terveydenhuoltoon, eli joka vuosi sinne laitetaan miljardi euroa lisää. Tämä on väliaikainen kahden vuoden valinnanvapauskokeilu, joka rahoitetaan valtion rahoittamana sekä sairausvakuutusmaksuista, joita ei valiokuntamme, eli sosiaali- ja terveysvaliokunnan, lausunnon mukaan edes voi ohjata lähtökohtaisesti hyvinvointialueille. Hallituksen esityksen mukaan tämä ei myöskään siirrä henkilöstöä hyvinvointialueilta yksityiselle puolelle, nimenomaan tämän kokeilun määräaikaisuuden vuoksi. Monissa lausunnoissa kritisoitiin, että tämä malli ei sovi optimaalisesti monisairaille yli 65-vuotiaille. Tämähän pitää aivan paikkansa, ja olen siitä täsmälleen samaa mieltä, mutta kuten edustaja Väyrynen edellisessä puheenvuorossa ansiokkaasti totesi, eivät kaikki yli 65-vuotiaat ole missään tapauksessa monisairaita. Heillä on aivan samanlaisia, ehkä yksi tai kaksi perussairautta, joihin esimerkiksi tämä kolme käyntiä vuodessa toimii oikein hyvin. Lisäksi heillä voi olla yksittäisiä vaivoja tai sairauksia, joiden hoitoon tämä 20 minuutin vastaanottokäynti toimii oikein hyvin. Esimerkkejä tämmöisistä perussairauksista, joihin esimerkiksi tämän kokeilun kolme käyntiä vuodessa sopivat hyvin, ovat hypertonia eli verenpainetauti, kakkostyypin diabetes, kilpirauhasongelmat, akuutit infektiot tai muut akuutit sairaudet. Sitten vielä loppuun kokeista: Tähänhän on suunniteltu kilpailutettavaksi verikokeet, sydänfilmi ja keuhkokuva. Näiden hinnat, jos niitä hallituksen esityksestä katsoo, ovat jopa kymmenesosa tällä hetkellä yksityisten palveluntarjoajien listahinnoista, eli kilpailutus on tältä osin ollut erittäin hyvää. On tärkeää, että tämä valinnanvapauskokeilu ja sen kokemukset käytetään hyödyksi, kun malleja terveydenhuollon järjestämiseen tulevaisuudessa mietitään. Tämä on kannatettava kokeilu, ja tutkitaan tarkasti sen vaikutukset käytännössä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-06-17T17:22:05,2025-06-17T17:27:27,Hyväksytty,1.1 2025_68_129,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen on poissa. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_130,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jokainen ihminen on oikeutettu laadukkaaseen hoitoon ja nopeaan hoitoonpääsyyn. Se on yhteinen tavoite ja se on ilman muuta selvää. Iso kuva on kuitenkin se, että hallitus on leikannut kaksi miljardia euroa julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista ja laittanut noin puoli miljardia euroa yksityisten sote-jättien tukemiseen. Tämä yhtälö on kiistaton, ja se on erittäin ongelmallinen tilanteessa, jossa alijäämämenettelyyn on tämänpäiväisen tiedonkin mukaan joutunut kolme hyvinvointialuetta. Meidän suuri tehtävämme on pelastaa julkinen sote, ja se onnistuu vain, jos löydämme tasapainon, jossa julkinen kantaa suurimman vastuun ja yksityinen täydentää sitä luontevasti. Hyviä esimerkkejä meillä on maa täynnä. Voisin nostaa niitä vaikka Päijät-Hämeestä. Jos kommentoisin tätä kokeilua ideologiselta pohjalta, niin kannattaisin kokeilua vahvasti. Olen kuitenkin saanut istua sosiaali- ja terveysvaliokunnassa täälläkin istuvien kollegoiden tavoin kaikki nämä kuulemiset, ja on kiistatonta, että saamamme asiantuntija-aineisto on melko selkeää: tätä kokeilua ei laajasti kannateta. Kauniista puheista huolimatta tämä esitys ei turvaa palveluita ihmisille. Tämä kahden vuoden kokeilu voi riittää pahimmillaan romahduttamaan julkisen puolen palvelukyvyn. Siitä hiukan myöhemmin lisää. Vaikka yli 65 vuotta täyttänyt voi käydä jatkossa yksityisessä terveydenhuollossa yleislääkärin vastaanotolla julkisen hinnalla, niin ongelmia tämä ei vie pois. Tämä lisää kustannuksia ja hoidon pirstaloitumista suomalaisille ihmisille, erityisesti ikäihmisille. Tämä lisää lääkäripulaa, josta kärsivät ennen kaikkea ikääntyneet suomalaiset. Tämä lisää alueellista eriarvoisuutta, josta kärsivät ennen kaikkea ikääntyneet suomalaiset ja maakuntien ihmiset. Siksi keskusta esitti hylkyä, ja sitä on jo tässä salissa kannatettu. Oma vaihtoehtomme lähtee siitä, että kun valtion omaisuutta myydään tämän kokeilun vuoksi, niin ne rahat tulee käyttää omalääkärimallin käyttöön ottamiseen kaikkialla Suomessa. — Aikaisemmin keskustelussa on esitetty virheellistä tietoa siitä, että keskusta olisi käyttämässä esimerkiksi sairausvakuutusmaksuja omalääkärimallin rakentamiseen, mutta se ei pidä paikkaansa. — Nimenomaan nämä resurssit, mitä tulee Suomen omaisuuden myynnistä. Keskusta lähtee myös siitä, että Kela-korvauksia edelleen tarvitaan mutta ne tulisi ohjata olemassa oleviin aukkokohtiin julkisissa palveluissa. Näitä ovat esimerkiksi naistentaudit, hammashoito ja hedelmöityshoidot, joissa julkinen taho ei kykene palvelemaan vielä riittävän hyvin. Tällöin myös korvaussummat nousisivat, kun yleislääkärivastaanottojen määrä vähenisi. Yksityistäkin tarvitaan ja sitä tulee edistää muun muassa henkilökohtaisen budjetin ja palvelusetelien avulla, joita keskusta on ollut voimakkaasti tukemassa osaksi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä. Vastustamme hallituksen kokeilua, sillä sen perustelut eivät pidä paikkaansa: Hallitus väittää, että tämä keventää hyvinvointialueiden jonoja. Ei kevennä, sillä lääkäripula vaivaa. Vaarana on, että yksityiseen terveydenhuoltoon siirtyy yleislääkäreitä julkisesta terveydenhuollosta. Tämä johtaa lääkäripulaan ja ostotyövoiman käyttöön julkisissa palveluissa. Tämä tulee yksilöille kalliimmaksi. Hintakatto tulee johtamaan siihen, että vastaanottoajat ovat enintään 20 minuutin mittaisia, eli jatkossa asiakas joutuu käymään ensin kolme tapaamista: jos hän on vaikka monisairas, hän joutuu käymään kolme tapaamista yksityisellä ja sen jälkeen siirtymään julkiselle puolelle, maksamaan molemmista omavastuut, ja lisäksi nämä tapaamiset ovat kestoltaan riittämättömiä monen asian hoitamiseen. Hallitus väittää, että tämä vahvistaa asiakkaan valinnanvapautta ja valinnanvapaus voisi edistää potilas—lääkäri-suhteen jatkuvuutta ja parantaa asiakkaan kokemusta palveluiden laadusta, mutta kuulemisessa on kuitenkin käynyt esille, että hoidon jatkuvuus nimenomaan kärsii, eli perustapaaminen tuntemattoman lääkärin kanssa on tehotonta tapaamista. Selität aina vaivasi uudelleen ja uudelleen, lääkärit vaihtuvat ja tämä hoidon jatkuvuus vain pahenee. Vaikka yksityisellä lääkärillä toteutuisi nämä kolme kertaa, niin asiakas joutuu sen jälkeen siirtymään julkiselle puolelle ja hyppimään järjestelmän ja lääkäreiden välissä. Malli ei myöskään palvele ikäsairauksien tehokkaassa hoitamisessa, jolle tarve on tavallisesti yli kolme tapaamiskertaa. Suomelle tämä tulee kalliiksi, se ei edistä vaikuttavaa terveydenhuoltoa, kustannustehokkuus on huono. Terveydenhoitojärjestelmän toimivuus on kaiken edellytys, ja sen edellytys on se, että meidän palvelupolut ovat kunnossa. Tämä pirstaloi olemassa olevia palveluita, ja mielestäni on epäreilua, että me sanoitamme tätä parannuksena erityisesti ikäihmisille, joiden hoidon jatkuvuudesta tulisi meidän kaikkien olla huolissamme. Ei ole reilua, että ihminen joutuu jatkuvasti selittämään vaivojansa ja murheitansa ja hakeutumaan lääkärin vastaanotolle maassa, jossa terveyskeskuksia keskitetään ja hoitoonpääsy menee jatkuvasti kauemmas. Myöskään kustannusten kasvun näkökulmasta tämä ei palvele suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä. Toivomme kovasti, että hallitus ottaisi tämän keskustan mallin käsiteltäväkseen, näkisi mahdollisuudet esimerkiksi Kela-korvausten uudelleenkohdentamisessa, omalääkärimallin mahdollistamisessa kaikkialle Suomessa. Te puhutte omalääkärimallista paljon, mutta resurssit ovat vielä riittämättömiä. Ottakaa tästä resurssit siihen, että omalääkärimalli todella saadaan toimimaan tässä maassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-06-17T17:27:41,2025-06-17T17:34:14,Hyväksytty,1.1 2025_68_131,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Väyrynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_132,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Ihan pari kommenttia tähän edustaja Kempin äskeiseen puheenvuoroon. Se alkoi kahden miljardin leikkauksilla hyvinvointialueilta ja lisäksi 500 miljoonan euron tuesta yksityiselle terveysbisnekselle, ja sen jälkeen taisi olla maininta, että tämä ei nyt varsinaisesti ole mikään ideologinen puhe. Ensinnäkin: Me emme ohjaa tukea yksityiselle terveysbisnekselle emmekä terveysjäteille. Me yritetään löytää keinoja, joilla me saamme palvelua tarvitseville tarjottua niitä palveluita erilaisilla tuotantotavoilla. Tässä on nimenomaan huolehdittu hintakatosta, ja minä itse uskon, että tämä on erittäin toimiva systeemi sitä ajattelen, että tässä ei tule sitä niin sanottua yksityisten rahastusta, mitä pelätään. Sen sanottuani täytyy sanoa, että meillä on ollut myös epäonnistuneita malleja, ja sen takia niitä korjataan. Kaikki Kela-korvausmallit eivät ole toimineet niin kuin niitten on pitänyt. Toinen asia, kahden miljardin leikkaukset: Meillä kuitenkin hyvinvointialueitten rahoitus nousee joka vuosi miljardista kahteen tämänkin hallituskauden aikana. Enkä sano, että se on meidän antamaa rahaa, enkä sano, että se on teidän antamaa rahaa, mutta on hyvä muistaa faktat, että hallituskauden alussa hyvinvointialueiden rahoitus oli noin 24 miljardia euroa ja tämän kauden lopussa se tulee olemaan sen 28—29 miljardia euroa. Se korostaa sitä tarvetta, mihin te vastasitte silloin, kun soteuudistus tehtiin. Se oli valtava urakka, ja se tuli juurikin siihen tarpeeseen, niin kuin te itsekin sanoitte silloin, kun te olitte tekemässä sitä, että hallitsematon kulukehitys täytyy jollakin lailla taittaa. Siksi minä koen vähän harmilliseksi tämän toistuvan retoriikan, että ikään kuin ollaan miljarditolkulla leikkaamassa siitä ennustetusta tarpeesta, koska se on juuri se, mitä haluttiin tällä uudistuksella saavuttaa, ja sitä tavoitellaan nytten. Toinen asia on se, että kun viitataan aina palveluiden keskittämiseen, niin olitteko te aidosti siinä uskossa, että kun mennään järjestelmästä, jossa on 300 järjestäjää, järjestelmään, jossa on 22 järjestäjää, niin silloin esimerkiksi meidän perusterveydenhuollon verkosto ei tule tiivistymään. Jos te olitte, niin mitä te oikein ajattelitte? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-06-17T17:34:17,2025-06-17T17:36:47,Hyväksytty,1.1 2025_68_133,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Yhden minuutin vastauspuheenvuoro, edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_134,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lämmin kiitos edustaja Väyryselle kommentista tähän aiheeseen. — Kyllähän se on relevanttia, että kaksi miljardia euroa leikataan sosiaali- ja terveyspalveluista, julkisista palveluista. Jos se ei olisi leikkaus, niin miksi se on hallituksen säästölistalla, miinusmerkki edessä — suoria säästöjä, joista osa kohdistuu eri suunnille palvelujärjestelmään, muun muassa ikäihmisten kotihoidon käynteihin? Kyllähän se on leikkaus. Te kuvaatte näitä säästöjä kauniilla nimillä. Sanotte niitä esimerkiksi byrokratian puruksi, tai kuvaatte, että tämä on digitaalisuuden lisäämistä, mutta silloin pitäisi osoittaa resursseja. Jos on byrokratian purku, niin älkää ottako rahoja pois, koska silloin sen tekeminen muuttuu mahdottomaksi, ei se ole byrokratian purkua. Tai jos te haluatte tehdä digitalisaation edistämistä, niin tunnistakaa, että se myös lisää kustannuksia. Käytännössä tässä mallissa kustannukset kasvavat, sillä myös ansaintalogiikka lääkäreillä on hyvin erilainen. Yksityisissä palveluissa jokainen suorite tuottaa lisähyötyä, [Puhemies koputtaa] ja se tulee lisäämään kustannuksia asiantuntijoiden mukaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-06-17T17:36:47,2025-06-17T17:38:04,Hyväksytty,1.1 2025_68_135,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Takaisin listalle. Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_136,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tehdäänpäs nyt asia selväksi: On totta, että hallitus laittaa lisää rahaa teknisesti hyvinvointialueille, mutta ei siinä mitassa, mitä tarve on. Eli jos meidän väestö ikääntyy, palvelutarve kasvaa, meillä on enemmän ikäihmisiä, ketkä tarvitsevat laajemmin palveluita, ja rahoitus ei vastaa tätä tarvetta, niin silloin se on teknisesti leikkaus näitten ihmisten palveluista, ketkä käyttävät julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita. No, sitten, tämä hallituksen esityshän vahvistaa monikanavarahoitusta. Kun asiantuntijat ovat sanoneet, että tätä monikanavarahoituskokonaisuutta pitäisi lähteä purkamaan, se tarkoittaa sitä, että meillä on tällä hetkelläkin tilanne, missä työterveyden piirissä olevat saavat huomattavasti paremmat palvelut kuin vaikka ne ihmiset, ketkä ovat pelkästään julkisella puolella. Ja tämä yksityinen Kela-korvausjärjestelmä ei tässä mallimuodossaan ole toiminut, valitettavasti, ei yli 65-vuotiaitten osalta mutta ei joiltain osin muittenkaan Kela-korvausjärjestelmien kautta, ja se on johtunut siitä, että tällä hetkellä — niin kuin tässäkin kyseisessä esityksessä se tulee johtamaan siihen — palvelun piiriin tulee useampi ihminen, jolla on jo varaa yksityiseen palveluun, eli meidän kansanedustajien kaltaisia, joilla on varaa käyttää palveluita. Sen takia ajattelenkin — mitä asiantuntijat ovat nostaneet esille — että kun on rajalliset resurssit, niin silloin niillä muutamallakin sadalla miljoonalla eurolla on merkitystä, vaikka koko sotejärjestelmässä puhutaan miljardeista. Eli ne asiantuntijat ovat nostaneet esille, että kun eletään tilannetta, missä hyvinvointialueet eivät pysty toimittamaan sitä palvelua, mitä siellä tarvitaan, niin vähäisetkin resurssit pitäisi laittaa sinne, missä eniten niitä palveluita tarvitsevia on, ja tämä hallituksen esitys tekee päinvastoin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-06-17T17:38:04,2025-06-17T17:40:02,Hyväksytty,1.1 2025_68_137,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_138,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sitten haluan jatkaa vielä edustaja Väyrysen kysymyksestä liittyen tähän keskittämiseen, onko soteuudistus keskittävä malli. Kysyitte, mitä keskusta oletti. Kyllä minä oletan, että me pidämme huolta siitä, että Suomessa on turvallinen ja saavutettava sosiaali- ja terveyspalveluiden verkko, oli malli mikä hyvänsä. Kertakaikkisesti tämän pitäisi olla yhteiskunnallisesti kestävä arvo jo pelkästään turvallisuuden näkökulmasta. Minä tulen hyvinvointialueelta Päijät-Hämeestä, jossa sote aloitettiin noin seitsemän vuotta ennen lainsäädäntöä, ja meillä on jokaisessa kunnassa palvelut. Kyllä se on mahdollista, ei soteuudistus alueella keskitä, vaan se, mikä keskittää, on se, että nyt leikataan niin rajulla vauhdilla, niin nopeasti palvelutarpeen kasvaessa. Yli 85-vuotiaiden ikäihmisten määrä tuplaantuu seuraavien 10—15 vuoden aikana, ja samaan aikaan leikataan. Se tarkoittaa väheneviä resursseja per palvelun tarvitsija, ja sitä kautta se tarkoittaa leikkauksia palveluiden saatavuuteen. Nyt kun se tehdään näin nopeasti katsomatta, mitä hyvinvointialueilla on napin painalluksen, soteuudistuksen, jälkeen tapahtunut, tunnistamatta esimerkiksi koronan tuomaa valtavaa hoitovajetta tai hoitajien epävarmaa työmarkkinatilannetta ja soten keskellä valtavaa kuormitusta — kaikkea, mitä se on luonut sen jälkeen, kun me painoimme täällä nappia soteuudistukselle — niin minusta hallitus toimii erittäin laput silmillä, sumussa tässä tilanteessa. Tulisi kyetä tunnistamaan, että kun soteuudistuksen napin painalluksesta on sen verran aikaa ja välissä on tapahtunut niin paljon ja kaksi vuotta on tätä hallituskautta takana, niin kipin kapin esityksiä tähän taloon siitä, miten voidaan turvata meidän julkisten palveluiden tilanne tässä maassa. Sitten toivon, että nyt kun tehdään tämmöinen Kela-valinnanvapauskokeilu yli 65-vuotiaille ja sanoitetaan se kansalle niin, että väki uskoo, että hoitojonot todella loppuvat, niin tämän esityksen kohdalla tunnistettaisiin, että todellisuus tulee kuitenkin olemaan se, että hoitojonot pahenevat ja ihmisten taloudellinen taakka palveluiden maksamisesta kasvaa. Toivoisin todella, että kykenisitte katsomaan tilannetta silmiin ja tunnistamaan sen, että yksityisten palveluiden ansaintalogiikka on erilainen kuin julkisen palvelun, ja tämä tulee asiantuntijoiden mukaan lisäämään kustannuksia eli pahentamaan alueiden tilannetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-06-17T17:40:03,2025-06-17T17:42:49,Hyväksytty,1.1 2025_68_139,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Väyrynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_140,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ei ole tarkoitus pitkittää tätä. Minulla on semmoinen tunne, että tässä ei tämän illan päätteeksi voittajaa julisteta tälle keskustelulle. Mutta ihan pari kommenttia: Ensinnäkin meillähän on jokaisessa kunnassa edelleen palvelut. Meillä on hyvinvointialueet, joista jokainen tavallaan kuntiin järjestää ne palvelut. Palvelut eivät ole jokaisessa kunnassa vain siitä kivijalasta kiinni. Meillä on muuttuva maailma, ja niin kuin edustaja Kemppi tuossa sanoi, meillä on myös lisääntyvä palveluntarve. Meidän täytyy keksiä uusia tapoja tuottaa niitä palveluita. Se ei ole aina siitä kivijalasta kiinni. Edelleenkin pidän äskeisestä kommentistani kiinni. Niin kuin edustaja Forsgrén sanoi, palveluntarve kasvaa ja siihen nähden meillä leikataan menoja, mutta se on se, miten minä olen ymmärtänyt koko soteuudistuksen tavoitteen. Näin se sanoitettiin silloin, kun minä olin toistakymmentä vuotta sitten terveydenhuollon ammattilaisena käytännön töissä. Sanottiin, että nyt pyritään tämmöiseen isoon uudistukseen, jo edellisillä kausilla. Minä ihmettelin, että no minkä takia. Sen takia, kun meillä palveluntarve kasvaa ja kulut kasvavat hallitsemattomasti, sitä kehitystä pitää taittaa. Mielestäni on erittäin vahva yksinkertaistus, että myydään sillä se ajatus, että täällä leikataan. Oikeastaan vähän viittaan edustaja Kempin puheenvuoroon siinä mielessä, että me olemme kyllä syyllistyneet siihen, että me käymme edelleen tätä typerää keskustelua, että teidän sote, teidän vika. Tämä tilanne ei ole kenenkään vika. Fakta on kuitenkin se, että me ollaan isoissa ongelmissa meidän palveluitten järjestämisen kanssa tällä hetkellä. Meidän pitää yhdessä löytää siihen keinot, ja minä uskon, että hyvinvointialueet ja kansalaiset toivoisivat, että tästä talosta tulisi jonkunnäköinen positiivinen signaali. Itse asiassa meidän hoitoonpääsy on tällä hetkellä parempaa kuin se on ollut moniin vuosiin, ja siltikin kansalaiset luottavat järjestelmään huonommin kuin pitkään aikaan. Silloin tässäkin salissa pitäisi ehkä katsoa peiliin, annetaanko me semmoista viestiä kansalaisille, mitä meidän pitäisi antaa. Minä toivon, että me päästäisiin siinä asiassa eteenpäin, ja tämä on meille molemmille puolille evästykseksi, koska me ollaan todella siinä. Tästä uudistuksesta tai kokeilusta minä edelleenkin sanon, että meillä on tilanne, jossa meillä ei ole palveluita tarjottavana. Meillä on tilanne, jossa huomiselle on Keski-Suomessa 222 vapaata aikaa. Ne kannattaa kokeilla käyttää, ja siellä on se hintakatto. Se on 28 euroa per potilas eli sama kuin julkisella puolella. Tämäkin on yritetty huomioida. Me nähdään, miten tämä toimii. Jos tämä toimii huonosti, niin korjataan ilman muuta. Tätä pitää seurata. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-06-17T17:42:49,2025-06-17T17:45:31,Hyväksytty,1.1 2025_68_141,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Kiitos. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_142,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Lämmin kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Väyrysellä oli hyvä puheenvuoro. Se on todella näin, että meillä on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, ja se on kestävä sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus, ja oli myös vahva signaali hyvinvointialueille siitä, että eduskunta yhdessä hoitaa tämän kysymyksen puoluerajat ylittäen. Kannustan vahvasti, että mikäli kutsu tällaiseen parlamentaariseen pöytään tulee, missä voisimme sopia sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen vaatimista korjaussarjasta, muutoksista, tarpeista ja mahdollisista säästökohteista, niin kyllä minä lupaan oman puolueeni varapuheenjohtajana, että keskusta tulee olemaan siinä pöydässä ja erittäin aktiivisesti mukana sopimassa näistä asioista yhdessä kokoomuksen ja muiden puolueiden kanssa. Tunnistan, että yhteisiä tulevaisuudenkuviakin varmasti voisimme löytää, esimerkiksi sen, miten voisimme luoda sosiaali- ja terveyspalvelualan työntekijöille turvallisuutta omaan työhönsä. Kyllä se edellyttäisi jonkinlaista parlamentaarista sopua siitä, että ensinnäkin heidän työsuhteitaan tarvitaan ja heidän osaamistaan tarvitaan, ja sitten siitä, että me voisimme kehittää tätä tuottavuutta ennen kaikkea, kuten luoda yhdessä digitaalisia malleja. Esimerkiksi tänään olin kuulemassa tällaisesta mallista, millä pystytään terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien työaikaa säästämään useita kymmeniä prosentteja sillä, että nämä kirjaukset tehdään digitaalisesti sanelulla, joka sitten litteroidaan tekoälyn avulla tämmöisiin kaavakkeisiin, mitä sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvitsee raportoida. Nähdäkseni tämänkaltaiset innovaatiot, lääkerobotit, erilaiset digitaaliset ratkaisut, voisivat tarjota valtavan suuren tuottavuushypyn sosiaali- ja terveyspalveluihin. Mutta sitten olen myös nähnyt sen, että jos näitä muutoksia ajetaan piippuun liian nopeasti, niin meillä ei ole muuta keinoa säästää kuin seinät ja työsuhteet eli ihmiset siellä palveluissa. Tämän edustaja Väyrynen varmasti tunnistaa hyvin, kun on itsekin ollut sairaalamaailmassa töissä ja nähnyt sitä arkea. Se hoito on hyvin henkilöintensiivistä, ja se kerta kaikkiaan tarvitsee muistaa, että tämmöisiä tuottavuushyppyjä ja säästöjä voi tehdä muutaman vuoden säteellä mutta ei vuodessa, niin kuin nyt vaaditaan. Se on minusta ollut keskustaltakin virhe, että me teimme lain, jossa oli arvioitu liian tiukaksi tämä alijäämän kattamisen aikataulu, mutta toivon, että hallitus kykenee sen nyt yhdessä tunnistamaan silloisten hallituspuolueiden kanssa ja korjaamaan sen, koska ei ole varmastikaan kenenkään eduksi, että säästöjä tehdään liian nopeassa aikataulussa. Me romutamme sellaista, mikä on toimivaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+5.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-06-17T17:45:31,2025-06-17T17:48:30,Hyväksytty,1.1 2025_68_143,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Ensin päätetään sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön StVM 12/2025 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehdyistä muutoksista ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta. — Keskustelu. Edustaja Keskisarja, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_68_144,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Teemu,Keskisarja,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lakiesitys nostattaa lähimenneisyydestä ahdistavia muistoja. Onko siitä todella vain muutama vuosi? En tiedä, en väitä, kysyn teiltä muistavaisemmilta, tietäväisemmiltä: menikö homma näin? Me kätkimme kasvomme kuin niqabiin. Sulutimme maakuntia ja suljimme ovia. Lymysimme sulkujen takana. Kartoimme rakkaita omaisia. Riistimme lapsilta kosketuksen ja läsnäolon. Siksikö, että riskiryhmä sai hieman pidemmän varjoelämän? Tivasimme toisiltamme vilkkuja ja passeja. Tykitimme suoneen leikkaamatonta, sataprosenttisen priimaa rokotekamaa jopa puolen tusinaa annosta. A-studion jokailtaisten tautiviisaiden mukaan ne kaikki antoivat hyvän suojan vakavinta tautimuotoa vastaan. Vainosimmeko me lähimmäistä, joka syystä tai toisesta ei suostunut piikille? Se siitä. Minä en jaksa jälkiviisastella, eikä minulla ole siihen lääketieteellistä asiantuntemusta. Paneudun nykyhetkeen. Hallituksen esitys Maailman terveysjärjestön kansainvälisen terveyssäännöstön lisäyksistä ei ole paholaisen paperi. Tuskin tämä merkitsee WHO:n miehitystä taikka lääkefirmojen salaliittoa. Lakiesitys menee läpi. Menköön. Turha pitkittää tätä keskustelua tyhjässä salissa. Mutta tulevaisuutta kohti lausun kainon toivomuksen: Koronahistoria Suomessa odottaa kirjoittajaansa, epidemiologian sijaan koronan oikeushistoriaa sekä kulttuuri- ja yhteiskuntahistoriaa, jopa psykohistoriaa. Yksi kiintoisa näkökulma on pakkorokotusvastaisten ihmisten rehabilitointi. Eri alojen työläisille ja yrittäjille koitui pakkorokotusvastaisuudesta kohtuuttomia kärsimyksiä. Rehabilitointi ei tarkoita vikapäiden etsimistä tai kostoa eikä varsinaista hyvitystäkään. Toivon vain, että historiantutkimus palauttaa koronatoimien uhrien maineen ja kunnian.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+6.aspx,fi,Teemu Keskisarja,1498,2025-06-17T17:49:00,2025-06-17T17:52:09,Hyväksytty,1.1 2025_68_145,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_146,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikki turvallisuusuhat eivät kanna mukanaan savua ja meteliä. Ne eivät vyöry rajan yli panssarein vaan voivat kulkea ilmassa, matkustajissa tai yksittäisessä pisarassa. Myös terveysturvallisuus on osa kansallista turvallisuutta. Koronapandemia osoitti, että kriisi ei kysy kansallisuutta, se ei pysähdy rajalle eikä anna armoa, jos emme ole ajoissa valmiina. Siksi meidän on oltava valppaita, ja siksi meidän on varauduttava. Nyt käsiteltävä esitys tuo selkeyttä ja nopeutta kansainväliseen yhteistyöhön juuri tällaisissa tilanteissa. Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön tehdyt muutokset antavat selkeämmän pandemiahätätilan määritelmän, vahvistavat valtioiden välistä koordinaatiota ja ennen kaikkea parantavat varautumista seuraavaan kriisiin. Arvoisa puhemies! Yksikään maa ei selviä yksin, eikä yksikään maa voi luottaa vain siihen, että seuraava pandemia pysyy poissa. Meidän on tehtävä yhdessä työtä sen torjumiseksi varhain ja tehokkaasti. Suomi säilyttää täyden kansallisen päätäntävallan tässä asiassa. WHO ei voi velvoittaa meitä mihinkään ilman meidän omaa suostumustamme, mutta tämä sopimus antaa meille paremmat välineet toimia ajoissa ja muiden kanssa. Arvoisa puhemies! Valiokunta on puoltanut esitystä yksimielisesti. Se on korostanut, että kyse on vastuullisesta varautumisesta. Pandemiahätätilan selkeä määrittely ja kansainvälisen yhteistyön tehostaminen ovat tarpeellisia ja oikeasuuntaisia muutoksia. Erityisesti valiokunta nostaa esiin sen, että kansallisen päätösvallan rajat pysyvät. WHO:n suositukset ovat edelleen luonteeltaan neuvoa-antavia, ja lopulliset päätökset tehdään Suomessa suomalaisin perustein, suomalaisissa pöydissä. Arvoisa puhemies! Maailma muuttuu, ja se muuttuu nopeammin kuin koskaan ennen. Vastaamme näihin muutoksiin parhaiten sillä, että toimimme yhdessä ja että varaudumme viisaasti. Tämä ei ole uhkapeliä, tämä on varautumista. Valppaus ja varautuminen ovat turvallisuuspolitiikkaa sen tärkeimmässä muodossa, niin puolustuksessamme kuin terveytemme takaamisessa. Siksi kannatan hallituksen esitystä ja kiitän sosiaali- ja terveysvaliokuntaa sen perusteellisesta ja vastuullisesta valmistelusta. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-17T17:52:22,2025-06-17T17:56:03,Hyväksytty,1.1 2025_68_147,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman on poissa. — Edustaja Merinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_148,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Ensimmäisenä esitän, että mietinnön perustelut muutetaan vastalauseemme mukaisiksi. Ja sitten: Olen paljon pohtinut tätä korona—WHO-keskustelua, ja tämähän on silleen jotenkin semmoinen surullinen esimerkki tästä nykyajan keskustelukulttuurista, että tässä on hirmu paljon tullut semmoinen vastakkainasettelu, ja varsinkin somessa. — Tämä on edustaja Sillanpäälle omistettu puhe. — Yritän nyt hyvällä puhua, koska huomaan, että itsekin meinaan syyllistyä siihen. Tässä koronarokotuskeskustelussa on paljon semmoista, että jos teet näin, niin teet täysin väärin ja ajattelet täysin väärin, ja sitten jos teet näin, niin sitten teet myös täysin väärin. Semmoista keskikohtaa ei oikein ole hirveästi. Tässä on hirveästi semmoista vastakkainasettelua. Minusta, nyt jos miettii jälkeenpäin, se keskustelu meni hirmu nopeasti korona-aikana semmoiseksi ihan älyttömäksi, että jos joku ei suostunut ottamaan jotakin rokotusta, niin sitten se oli heti tosi hankalaa. Jos muistetaan, minkälaista kaupassa oli, kun joku ihminen tuli ilman maskia vastaan, niin kyllähän me ihmiset vähän siitä sekoiltiin. Minä ehkä heitän tässä kritiikkiä vähän kummallekin puolelle. Ei oikeastaan semmoista keskustelua ollut hirveästi, missä ihmiset olisivat menneet kysymään toiselta, että no hei, miksi ajattelet näin — eikä sitä tunnu olevan vieläkään esim. tuolla meidän valiokunnassa. Ihan huomasin tämän jälkikäteen itsekin tämän esityksen käsittelyssä, että hirmu herkästi sitä edelleen lähtee siihen, vähän niin kuin lyttäämään sitä toisen näkökulmaa. No, mutta harvoinhan tuommoinen tyyli elämässä toimii. Olisi jälkikäteen ajateltuna aina mielenkiintoista ymmärtää, mistä kokemuksista tulevat tämmöiset näin jyrkät näkemykset. Minulle tämä herättää aina mielikuvan semmoisesta nuorison keskustelusta TikTokissa. Nuoret aina TikTokissa kommentoivat, kun on joku vääntö menossa jollain kahdella vaikuttajalla keskenään, että kumpi ottaa w:n ja kumpi ottaa l:n. Se tarkoittaa siis, että kumpi ottaa ”win” ja kumpi ottaa ”loss”, ja siinä välillä ei ole mitään. Toivoisi, että tulisi semmoisia sopeuttaviakin keskusteluita. Mielenkiinnolla jään kuuntelemaan, mitä kaikilla on sanottavana. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+6.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-06-17T17:56:09,2025-06-17T17:59:02,Hyväksytty,1.1 2025_68_149,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Kiitos. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_150,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi. Tarkoituksena on ajantasaistaa säännöstöjä, jotka ovat varsinkin korona-ajan jäljiltä uudistamisen tarpeessa. Tavoitteena on parantaa kansainvälisiä välineitä pandemioiden ja muiden terveysuhkien ehkäisyyn ja torjuntaan sekä päivittää säännöstö teknologisen kehityksen mukaiseksi. Keskeisiä muutoksia ovat esimerkiksi pandemiahätätilanteen määritelmän muuttaminen, säännöstön soveltamisalan laajentaminen tautien ehkäisystä myös varautumiseen, kansanterveysuhkien estämisvelvoitteen asettaminen, keskeisten valmiuksien määrittely sekä koordinoivan rahoitusmekanismin ja sopimusvaltioiden komitean perustaminen. Arvoisa puhemies! Tavan kansalaisia on tässä lainvalmistelussa puhuttanut se, miten paljon Maailman terveysjärjestölle ollaan valmiita siirtämään valtaa kansallisista käsistä. Maailman terveysjärjestö eli WHO on läpikotaisin poliittinen järjestö, ja kansainvälisenä toimijana siihen heijastuvat luonnollisesti jäsenmaiden väliset suhteet sekä yleinen maailmanpoliittinen tilanne. Tästäkin näimme varsinkin korona-aikana esimerkkejä. On tietysti ollut merkkejä myös siitä, että WHO:lle haluttaisiin antaa enemmänkin suoraa toimivaltaa jäsenmaihinsa. Joissakin puheenvuoroissa on tuotu esiin, että pandemioiden hillintä olisi helpompaa, jos kaikki maat toteuttaisivat samanlaista politiikkaa asiassa. Kyseenalaistan tätä kuitenkin jo ihan sillä perusteella, että eri mailla on erilaiset tilanteet ja olosuhteet, aivan kuten muissakin asioissa. Eri maat toteuttivat hyvinkin erilaista politiikkaa koronan torjunnassa. Arvoisa puhemies! Kuten yleensäkin, perussuomalaisille kansallisen toimivallan säilyminen on sydämen asia. Samoin sananvapaus ja yksilön oikeus määrätä omaa kehoaan. Korona-aika osoitti, että kriittiset äänenpainot toimia kohtaan vaimennettiin. Kokoontumisrajoitukset, etenkin lapsia ja nuoria koskevina, olivat melkoinen karhunpalvelus näin jälkikäteen ajateltuna. Mielenterveysongelmat lähtivät rajuun kasvuun ihmisten eristäydyttyä toisistaan sosiaalisen kanssakäymisen pelossa. Ravintola- ja tapahtuma-alan yrittäjänä muistan, miten karulla tavalla koronapassi löi yrittäjän arkeen. Jos vaadit passia, sait pitää ravintolan muutosjärjestelyin toiminnassa saaden osalta asiakkaista stasileiman päällesi. Jos taas et ottanut koronapassia käyttöön, ravintola piti pitää suljettuna. Oli tanssi- ja laulukielto ja tiukat aikarajat. Monet ravintolat saivat pistää lapun luukulle. Samaan aikaan esimerkiksi Tanskassa homma hoitui pikatestein ja ravintolat pursusivat asiakkaista. Ihmiset oppivat tuona aikana kyttäämään toisiaan, ja muistan, että kun menin ostoksille, huomasin hyllyjen välissä unohtaneeni maskin autoon. Tuomio oli jo tullut muutamalta kanssa-asiakkaalta tuimana katseena, ja pelastauduin tilanteesta tutun myyjän pisteellä saaden häneltä maskin kasvojeni peitoksi. Aivastus oli suurin rike, minkä saatoin ihmisten ilmoilla tehdä. Konnat toki nauttivat tuosta maskiajasta, kun sai luvan perästä peittää kasvonsa päiväsaikaan keikoilla. Toivottavasti tuosta Suomi sulkuun ‑ajasta on opittu jotakin. Ainakin toivon, että kansallinen päätäntävalta säilyy jatkossakin omissa käsissämme ja ettei ylilyönteihin jatkossa syyllistyttäisi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+6.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-06-17T17:59:12,2025-06-17T18:03:33,Hyväksytty,1.1 2025_68_151,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_152,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään keskustelemme jälleen WHO:n IHR-esityksestä. Eduskunnan lainsäädäntöprosessin keskiössä ovat valiokuntien asiantuntijakuulemiset. Ne ovat keskeinen osa demokraattista päätöksentekoa. Se on varmistamista, että eri näkökulmat tulevat varmasti esiin ennen kuin päätöksiä tehdään. Mutta mitä tapahtuu silloin, kun nämä asiantuntijakuulemiset muuttuvat yksipuolisiksi, kun samat nimet toistuvat valiokunnasta toiseen ja eri mieltä olevat jätetään systemaattisesti kuulemisten ulkopuolelle? Näin meinasi käydä, kun käsittelimme valiokunnassa WHO:n kansainvälisen terveyssäännöstön eli IHR:n uudistusta, asioissa kun yleensä on kaksi tai useampi eri puolta. Jos samat asiantuntijat ovat aina antamassa lausuntoja eri lakihankkeista, herää kysymys, onko niitä silloin arvioitu tarpeeksi monipuolisesti. Jyväskylän yliopiston ja Suomalaisen Tiedeakatemian Suomen tieteen historia -hanke teki analyysin, joka perustui eduskunnan julkaisemaan avoimeen aineistoon vuosilta 1999—2022. Siinä kävi ilmi, että kuultavista asiantuntijoista vain noin kymmenen prosenttia on tutkijoita. Onko tämä teidän mielestänne riittävästi? Arvoisa puhemies! Viime viikolla tämä esitys oli ensimmäisessä käsittelyssä, ja kuulimme silloin yhden sotevaliokunnan edustajan puheenvuorossa, miten nämä kriittisesti esitykseen suhtautuvat asiantuntijat eivät täyttäneet kaikilta osin eduskunnan kriteereitä opposition mielestä ja olivat suorastaan epäpäteviä. Otetaanpa esimerkiksi tämän toisen asiantuntijan taustatiedot. Hän on biokemian maisteri, lääketieteen tohtori, väitellyt toksikologiasta eli myrkkyopista, erikoistunut neurologiaan ja omaa kehitysvammalääketieteen erityispätevyyden. Lisäksi hän on ollut lääkelaitoksen eli nykyisen Fimean palveluksessa seitsemän vuotta. Toisen kriittisesti suhtautuvan asiantuntijan CV on seuraava: erikoislääkäri, lääketieteen ja kirurgian tohtori, dosentti ja psykoterapeutti. Kuulostavatko nämä teidän mielestänne epäpäteviltä? Minun mielestäni he ovat enemmän kuin päteviä. Mielestäni on suomalaisten etu, että saimme kuultavaksi valiokuntaan nämä kaksi asiantuntijaa, jotka uskalsivat esittää kriittisiä näkemyksiä ja tuoda esille esityksen riskejä. Molemmat asiantuntijoista ovat korkeasti koulutettuja, pitkän työuran tehneitä lääketieteen ammattilaisia, jotka olivat perehtyneet esitykseen ja sen vaikutuksiin. Nämä kaksi asiantuntijaa ovat osittain tai kokonaan eläkkeellä. Miksi juuri he? Koska heillä ei ole enää mitään menetettävää. Heidän ei tarvitse pelätä menettävänsä työpaikkaansa, kuten moni näihin asioihin kriittisesti suhtautuva joutuu pelkäämään. Se on surullinen osoitus siitä, kuinka leimojen ja pelon ilmapiiri on levinnyt myös asiantuntijakenttään. Kysyn rehellisesti: miten voimme tehdä kansainvälisesti sitovia päätöksiä, jos emme ole valmiita kuulemaan myös kriittisiä asiantuntijoita? Jos esitys on niin hyvä kuin sen väitetään olevan, sen tulisi kestää myös kriittiset arviot. Asiantuntijoita kyllä löytyy, mutta valitettavan moni ei uskalla julkisesti avata suutaan, koska he pelkäävät menettävänsä uransa, asemansa tai kasvonsa. Moni dosentti, lääkäri ja tutkija on jättänyt sanomatta mielipiteensä julkisesti juuri siksi, ettei halua tulla leimatuksi. He tietävät, mitä tapahtuu, jos poikkeat virallisesta linjasta: Leimakirves heilahtaa. Olet disinformaation levittäjä, hörhö ja jopa vaarallinen, ja sinut ja urasi canceloidaan — sama kuinka merkittävä se olisi ollut. Tämä ei ole tieteellistä keskustelua, vaan tämä on vallankäyttöä, ja sille on tehtävä loppu. Arvoisa puhemies! Me kaikki tiedämme, mitä tapahtui korona-aikana. Ihmisiä painostettiin ottamaan koronarokote, vaikka he eivät olisi sitä halunneet ottaa. Sosiaalinen paine oli valtava. Osa hoitajista menetti työnsä ja elantonsa, tai heidät suljettiin pois työyhteisöstä, koska he kieltäytyivät rokotteesta. Haluaisinkin kysyä, mitä mieltä edustaja Kiuru, joka toimit ministerinä niihin aikoihin, olet siitä, että silloin vaihtoehtona hoitajilla oli kehollisen itsemääräämisoikeuden menettäminen pakkorokotteen muodossa tai elannon menettäminen. Hänhän sitä kannatti, ja kyllähän täällä muitakin kannattajia edustajista löytyi. Jotkut hoitajat menettivät työkykynsä teidän päätöstenne seurauksena, kun saivat rokotehaitan, ja nyt he ovat jääneet yksin. Eikä kukaan ole pyytänyt heiltä anteeksi tänä päivänäkään, eikä heidän huoltansa kuulla edelleenkään. Tätä anteeksipyyntöä moni odottaa. Me tiedämme myös sen, että vain yksi mielipide oli pandemian aikaan sallittu: lisää rajoituksia, lisää koronapasseja, enemmän kontrolleja. Jokainen, joka esitti eriävän näkemyksen, vaiennettiin, sensuroitiin tai leimattiin. Eriäviä näkemyksiä olisi ollut silloin pandemian aikaan tarjolla, jos jollakulla päättäjistä olisi ollut rohkeutta kuunnella ja avata suunsa. Valitettavasti kukaan ei uskaltanut. Oli helpompi olla hiljaa, pelätä ja tehdä tietoisesti vääriä valintoja, ettei muutu hylkiöksi. Haluan myös kysyä, miksi kukaan päättäjistä täällä eduskunnassa ei uskaltanut kuulla kriittisiä näkemyksiä pandemian aikana. Istuttiin vain ringissä, taputeltiin toisia olalle ja todettiin, että hyvin päätetty. Näistä päätöksistä maksamme edelleen kovaa hintaa, ja nyt me olemme hyväksymässä kansainvälistä sopimusta, jossa puhutaan disinformaation torjunnasta ilman, että kertaakaan kunnolla määritellään, kuka määrittelee, mikä tieto on oikeaa ja mikä väärää. Kysyn: Haluammeko todella, että tulevaisuudessa WHO voi määritellä, mikä on sallittua keskustelua ja mikä ei? Haluammeko todella antaa enemmän valtaa toimijalle, jota kansa ei ole valinnut päättämään näistä asioista mutta jonka suositukset todennäköisesti vaikuttavat meidän lainsäädäntöömme, kansanterveyteemme ja perusoikeuksiimme? Arvoisa puhemies! Monet suomalaiset ovat huolissaan siitä, mihin tämä kaikki johtaa. Tuleeko seuraavassakin pandemiassa käyttöön digitaalisia terveyspasseja, pakkorokotuksia? Päättyykö itsemääräämisoikeus, jos ei suostu? Onko kaikille samat perusoikeudet vai vain niille, jotka hiljaa hyväksyvät kaiken, kun vedotaan terveyteen? Minä en kyseenalaista lääketiedettä tai terveystoimia, mutta minä puolustan sananvapautta, kehollista itsemääräämisoikeutta ja kansallista päätösvaltaa. Näen, että WHO:n IHR-sopimus on uhka näille kaikille ja asiasta tulisi keskustella avoimesti, kriittisesti ja perusteellisesti. Arvoisa puhemies! Meidän päättäjien velvollisuus on suojella Suomen kansalaisten oikeuksia. Se on velvollisuutemme myös silloin, kun se vaatii epämukavien kysymysten esittämistä tai epämukavan keskustelun aloittamista. Nyt viimeistään olisi ymmärrettävä, ettemme saa toistaa vain muutama vuosi sitten tapahtuneita virheitä enää ikinä ja meidän on huolehdittava kaikkien kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksista riippumatta yksilöllisistä terveystiedoista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+6.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-06-17T18:03:38,2025-06-17T18:10:51,Hyväksytty,1.1 2025_68_153,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_154,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä Maailman terveysjärjestön kansainvälisen terveyssäännöstön eli IHR:n muutosten hyväksymiseksi. Valiokunta tosiaan kuuli laajasti asiantuntijoita. Näistä ylivoimainen enemmistö, mukaan lukien johtavat terveysviranomaiset, laaja tutkijakenttä ja kansainvälisen yhteistyön asiantuntijat, pitivät esitystä perusteltuna, tarpeellisena ja Suomen etujen mukaisena. WHO:n asemaa ja kansainvälistä koordinaatiota pandemiatilanteessa pidettiin keskeisenä osana tehokasta ja oikea-aikaista toimintaa. Mutta, arvoisa puhemies, jätimme tästä opposition osalta yhteisen vastalauseen. Vastalauseessa joudumme toteamaan, että käsittelyn pohjaksi valiokunnassa valittu mietintöluonnos ei kuvaa tätä asiantuntijakuulemisten kokonaistilannetta tasapuolisesti. Se antaa epäsuhtaisen suuren painoarvon kahdelle kriittiselle lausunnolle, jotka edustavat näkemyksiä, joita voi pitää alan sisällä marginaalisina mielipiteinä. [Juha Mäenpää: Eipä!] Näissä lausunnoissa kyseenalaistetaan WHO:n roolia tavalla, joka ei vastaa sen todellista toimivaltaa eikä sitä, mitä IHR-muutoksissa esitetään. Näissä kriittisissä lausunnoissa esitetään muun muassa väitteitä, että WHO:n pääjohtajalle annettaisiin rajoittamaton valta pandemian julistamiseen tai että muutokset mahdollistaisivat sitoutumisen terveystuotteisiin, joiden sisältöä ei vielä tunneta. Nämä huomiot otettiin mietinnössä esille lähes samassa painoarvossa kuin terveysviranomaisten selkeät ja perustellut kannanotot, jotka kumoavat nämä huolet. Arvoisa puhemies! Asiantuntijoiden enemmistö kumosi kaikki nämä kriittiset väitteet. WHO:n toimivalta ei laajene sopimusmuutoksissa, vaan päätösvalta pandemiatilanteissa säilyy jäsenvaltioilla edelleen. WHO:n suositukset ovat luonteeltaan neuvoa-antavia, ja niiden täytäntöönpano tapahtuu kansallisen harkinnan perusteella. Mietinnön tulee kuvata asiantuntijakuulemisen kokonaisuutta tasapuolisesti, eikä niin, että pari perusteiltaan poikkeavaa, alansa näkökulmasta marginaalista lausuntoa nostetaan näkyvään rooliin ja varsinkin näin vahvasti. Se antaa harhaanjohtavan kuvan asiantuntijoiden yleisestä linjasta, ja tämä menettely ei vastaa normaalia käytäntöä valiokunnassa. Täällä on nostettu esille, että olisi ollut ongelma kuulla asiantuntijoita, jotka ovat kriittisiä. Haluan nyt korjata tämän: Siitähän tässä ei ollut kysymys. Kaikissa asiantuntijalausunnoissa, yleensä kun otetaan, riippumatta siitä, mikä esitys on, asiantuntijoitten näkemykset eroavat. Yleensä löytyy hallituksen esitykselle kannattavia lausuntoja, joiden perusteella yleensä saadaan myönteinen kanta, jolla sitten perustellaan hallituksen esityksiä, mutta on myös tilanteita, missä sitten löytyy kriittisiä huomioita, ja ne on tapana kirjoittaa sinne lausuntoon. Se, että olen kritisoinut sitä, että nämä kaksi kyseistä asiantuntijaa on pyydetty sinne, johtuu siitä, että heillä ei ollut tällaista perinteistä instituutiota, jota he olisivat edustaneet, taikka sellaista alan sisällä olevaa kunnioitusta, jolloin olisin ehkä itse nähnyt perusteltuna kuulla. Joten haluan nyt korjata sen ajatuksen, että minulla olisi mitään sitä vastaan, että tässä kyseisessäkin aiheessa käydään kriittistä keskustelua ja tuodaan myös erilaisia näkemyksiä esille, vaan ehkä ennemminkin pyrin suojelemaan sitä eduskunnan normaalia toimintatapaa, missä valiokunnissa kuullaan erityisesti sellaisia asiantuntijoita, jotka ovat oman alansa huippuja taikka jotka koetaan alalla sellaisiksi asiantuntijoiksi, joilla on oman alan kunnioitus. [Juha Mäenpää: Ihan järjetöntä puhetta!] Valiokunnan mietintö olisi voinut ja sen olisi pitänyt kuvastaa vahvaa asiantuntijakonsensusta, joka tukee hallituksen esitystä. Tässähän olikin tilanne, missä oppositio kannatti erityisen paljon hallituksen esitystä ja kriittisimmät huomiot lausuntoon ja mietintöön tulivat siis hallituksen jäseniltä, niin että onhan tämä myös mielenkiintoinen tilanne. [Juha Mäenpää: Ne ovat fiksumpia!] — Niin, tai sitten se kertoo vain siitä, että hallituksen sisällä on erilaisia mielipiteitä WHO:n asemasta. Joka tapauksessa kannatan edustaja Merisen tekemää esitystä. Ajattelen, että tämä opposition muodostama perustelu olisi ollut mietinnön pohjaksi parempi, koska siinä oli laajemmin asiantuntijoitten enemmistön kanta muodostettu näkyväksi eikä se olisi niin paljon pohjautunut asiantuntijalausuntojen WHO:lle kriittisille huomioille, mitkä kuitenkin sekä STM:n omassa vastineessa että muissa asiantuntijalausunnoissa todettiin aika monelta osin perusteettomiksi. Mitä tulee tähän, kun täällä on puhuttu paljon koronasta ja koronan aikaisista toimivaltuuksista ja siitä, olivatko korona-aikana kaikki toimet oikea-aikaisia ja perusteltuja, niin olen aina sitä mieltä, että on aina hyvä tarkastella edellisen kauden ja tulevien kausien tehtyä politiikkaa, ja minulla ei ole mitään sitä vastaan, että asiaa tarkastellaan kriittisesti, mutta ehkä tämä kohta ei ollut ihan oikea kohta siihen. [Juha Mäenpää: Ehkä tätäkin tarkastellaan kriittisesti!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+6.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-06-17T18:10:54,2025-06-17T18:16:12,Hyväksytty,1.1 2025_68_155,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Honkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_156,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On ollut mielenkiintoista kuunnella tätä keskustelua ja itse asiassa nyt tässä vähän perehtyäkin tähän ehdotukseen, kun en ole sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen. No, minusta tämä on ollut siinä mielessä ihan hyvää keskustelua, ja oikeastaan pohdinkin, miksi tätä on nyt niin mielenkiintoista kuunnella. Oikeastaan se varmasti johtuu siitä, että tästä pandemia-ajasta, joka on kieltämättä 2000-luvulla ja itse asiassa vuosikymmeniin merkittävimpiä kriisejä, joita suomalainen yhteiskunta ja koko maailma ovat kohdanneet, on kulunut jo hetki aikaa, niin kuin sanottu. Tässä edustaja Keskisarja minun mielestäni ihan hyvin kosketteli tätä kokonaisuutta. Nyt sitä pystyy ehkä jo katsomaan tietynlaisesta etäisyydestä. Aina kun maailma tai vaikkapa yhteiskunta, niin kuin Suomi, kohtaa kriisin, erityisesti jälkeenpäinhän on paljon keskustelua siitä, toimittiinko väärin. 90-luvun alun lama oli valtava kriisi. Suomi meinasi ajautua taloudellisesti täysin toimintakyvyttömäksi, ja se kriisi hoidettiin. Kuitenkin virheitä senkin kriisin hoidossa tehtiin. Eli en kyllä näe, että olisi Suomenkaan historiassa ollut mitään yhteiskunnallista kriisiä, joka olisi täydellisesti pystytty hoitamaan. Siinä tilanteessa, siinä paineessa, missä poliittinen päättäjä on, oli se hallitus sitten minkä merkkinen hyvänsä, kun tulee uusi, täysin tunnistamaton tilanne, tällä kertaa pandemia, oli se historiassa espanjantauti tai mikä rutto sitten tahansa — miten se torjutaan? Jokainen tilanne on aivan uusi. Minä haluan myöskin tuoda esille sen, että ne päättäjät, jotka tällaisen kriisin tullen niitä päätöksiä tekevät, kohtaavat monenlaisia paineita. Suurin paine koko koronakriisin ajan oli kuitenkin se, että ihmisiä pitää suojella tältä taudilta, ennen kaikkea niitä riskiryhmiä pitää tältä taudilta suojella, heidän henkeään pitää varjella. Vielä siinäkin vaiheessa, kun purettiin näitä erilaisia rajoituksia... Esimerkiksi nyt nämä lapsia koskevat rajoitukset: Olen täysin sitä mieltä, että siinä mentiin liian pitkälle ja aivan liian pitkään esimerkiksi koulut pidettiin suljettuina, päiväkodit ja niin poispäin Esimerkiksi sitten, kun näitä ravintola- ynnä muita rajoituksia purettiin, todella iso joukko painosti silloistakin maan hallitusta, että missään nimessä ei saa näitä rajoituksia purkaa. Merkittävä osa suomalaisista oli sitä mieltä, että ei missään nimessä saa purkaa rajoituksia. Eli tavallaan — ettei tästä nyt muodostuisi sellainen kuva, että kansa oli tätä mieltä ja ne, jotka tekivät päätöksiä, olivat toista mieltä — aina kulloinkin vallassa olevat tekevät sitten niillä tiedoilla ja niillä tieteellisen enemmistön konsensuksen tiedoilla, sillä vallitsevalla näkemyksellä, mikä kulloinkin on käytettävissä, niitä ratkaisuja, joita jälkikäteen punnitaan, olivatko ne oikeita vai vääriä. Haluan sen vielä sanoa, arvoisa rouva puhemies, että Suomessa ne ratkaisut tekivät maan hallitus ja eduskunta. Ruotsissa, jota paljon ihaillaan, poliittiset päättäjät eivät juurikaan osallistuneet näiden ratkaisujen tekemiseen. Onko se sitten parempi vai ei? Tämä oli suomalainen tapa toimia, ja niin minun mielestäni kriisin tullen pitää ollakin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+6.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-06-17T18:16:14,2025-06-17T18:19:30,Hyväksytty,1.1 2025_68_157,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Merinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_158,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Minun mielestäni edustaja Honkosen puheenvuoro oli tosi hyvä ja katsoi eri näkökulmista tätä asiaa. Minä yritän vielä sitä sanoa, että näen tässä sen ongelman, kun tämä nyt liittyy niin läheisesti koronarajoituksiin ja WHO oli siinä osa, että jotenkin kummaltakin puolelta tulee tosi voimakkaita syytöksiä. Niin kuin äsken itse sanoin, minä muistan tosi hyvin sen ajan, kun oli näitä kovia rajoituksia ja ihmisiä, joilla vaikkapa ei ollut maskia, katsottiin todella kauhulla ja näin. Tänään itse asiassa olin aamulla Lohjan sairaalassa vierailulla, ja tuli taas myös tämä toinen puoli jotenkin voimakkaasti vastaan. Siellä meitä kierrätti henkilökunta, ja sitten he sanoivat yhden osaston kohdalla, että tällä osastolla oli Lohjan sairaalan covid-karanteeniosasto. Hän sitten muisteli, että se oli todellakin hurjaa aikaa, että osasto oli aivan täynnä tosi kriittisessä tilassa olevia ihmisiä, joilla oli keuhkokuume. He tarvitsivat tosi paljon apua, ja hoitajat vetivät avaruusasuissa ympäriinsä vuorokauden ympäri työvuoroa. Jotenkin tuntuu, että taas sitten siltä toiselta puolelta, joka suhtautuu niin, että rajoitukset olivat liian kovia, on myös vähän unohtunut — tai sitten asiat nähdään eri lailla — miten raju oli se koronan kevät, se ensimmäinen, ja sitten se toinen aalto varsinkin. Suomessa oli näitä osastoja, ja sitten me katsottiin uutisista Italian muutamaa kaupunkia, missä siis oli todella paljon kuolemia ja vakavia keuhkokuumeita. Miten voikin tämmöisenä someaikana niin ääri eri tavalla nähdä tämmöisen asian, mikä oli vakava. Varmaan tuli ylilyöntejä myös siinä torjunnassa, mutta oli jotenkin tänään tosi avartavaa kuulla myös sen työntekijän puheenvuoro, joka oli silloin töissä. Hän sanoi, että toivottavasti seuraavalla kerralla ei tule näin pahaksi tilanne. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+6.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-06-17T18:19:32,2025-06-17T18:21:55,Hyväksytty,1.1 2025_68_159,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_160,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En tiedä, mistä aloittaisin, kun asia on hyvin laaja ja monimutkainen, mutta minä kerron nyt eräästä tutusta naisesta, joka sai työskennellessään terveydenhoitoalalla vaatimuksen siitä, että hänet niin sanotusti rokotetaan tämän hoitajien pakkorokotuslain 48 a §:n perusteella. Haluan edustaja Honkoselle sanoa, että silloin, kun tämä 48 a asetettiin, oli jo tiedossa, että tämä rokote ei estä tartuttamista eikä saamasta sitä tautia. Se on fakta. Eli viime hallitus teki aika köykäisin perustein näitä minun mielestäni... [Petri Honkonen: Se tehtiin virkamiesesityksen pohjalta, niin kuin päätökset tehdään!] — Sen tekivät poliittiset päättäjät tietäen jo asian. Keskusta oli viime hallituksessa mukana, ja te teitte sen. Eli minä kerron nyt tästä ystävästä: Hän sai ikään kuin fudut työpaikalta. Hän ei saanut käydä töissä. Hän oli saastaa. Sen jälkeen, kun työt loppuivat jonakin tiettynä päivänä, mikä siinä oli määrätty, hän meni kaikkiin mahdollisiin paikkoihin, että hän saisi sen koronan ja hän sai sen melkein heti. Noin kolmen viikon päästä hän oli jo kelpoinen menemään töihin omalle työpaikalleen. Ja kun hän meni omalle työpaikalleen, niin hänet siirrettiin eri osastolle, koska siellä oli paljon koronapotilaita ja ne rokotetut hoitajat eivät uskaltaneet hoitaa niitä koronapotilaita. Tämän seurauksena hän otti siitä niin nokkiinsa, että irtisanoi itsensä, ja nyt todennäköisesti tekee jotakin sellaista työtä, missä pärjää kouluttamaton henkilö. En viitsi nyt mainita, mutta siis tekee aivan linjatyötä elintarvikealalla. Tämä on niin käsittämätön juttu, ja kun tämä IHR-säännöstö nyt liittyy siihen koronaan. No, sitten mitä muuta tässä tapahtui? Samanaikaisesti täällä Helsingissä joku oli menossa kahville ja hän ei saanut palvelua siellä ja hän teki siitä jonkun kantelun ja haastoi käräjille — mielestäni ihan aiheesta — ja nyt siitä on sitten käyty oikeutta ja valtio penää tältä nyt yli sadantuhannen laskua käräjäkuluista. Minun mielestäni tämä on tosi törkeätä. En millään tavalla voi hyväksyä sitä. Mutta sitten, mistä nyt erityisesti pitää olla huolissansa, on se, mitä tämä aiheuttaa meidän asiantuntijoille. Minä lainaan täältä pienen artikkelin, minkä tuossa äsken napsaisin. Täällä lukee seuraavasti: ”’On täysin käsittämätöntä, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on ylipäätään päädytty kuulemaan henkilöitä, joiden asiantuntemus ei täytä kansainvälisten pandemiasopimusten, tartuntatautitorjunnan tai globaalin terveysyhteistyön asiantuntijavaatimuksia’, sanoi vihreiden kansanedustaja ja valiokunnan jäsen Bella Forsgrén.” En minä nyt tiedä, miten te voitte lähteä rapauttamaan asiantuntijoiden asemaa, jotka tänne tulevat. Tämä on ihan törkeätä. Me ollaan liitytty Natoon. Puolustusvaliokunnassa on kuultu paljon semmoisia, jotka ovat olleet Naton puolesta, Natoon liittymisen puolesta, mutta siellä on ollut myös vastakkaisia. Ei me olla niitä lähdetty pieksemään julkisesti. Tämä on järkyttävää, että te lähdette niin kuin rapauttamaan suomalaista demokratiaa. Hävetä saisitte. En voi käsittää, miten tämä on mahdollista. Minä tunnen sellaisia henkilöitä, joita olisin toivonut, että edustaja Sillanpää olisi pyytänyt sotevaliokuntaan kuultavaksi, mutta he eivät uskaltaneet tulla oman asemansa takia sinne. [Pia Sillanpää: Miettikääpä hetki tätä!] Ajatelkaa nyt, palkittu lääketieteen kehittäjä vastustaa tätä, mutta hän ei uskalla tulla eduskunnan valiokuntaan sen takia, kun sieltä vuodetaan tietoja. [Pia Sillanpää: Ja leimakirves heilahtaa!] Te leimaatte nämä ihmiset. Tämä on ihan käsittämätöntä. Ehdotin jopa sellaista, että jos hän tulisi suullisesti kuultavaksi, kun hän ei uskalla varmaan kirjallisesti jättää mitään, mutta hän ei uskaltanut tulla edes suullisesti kuultavaksi. En minä tiedä, mitä Forsgrén olisi hänestä sitten kirjoittanut. No joo, sitten kun mennään tähän kansainväliseen demokratiaan, niin kyllähän ihmeellistä tässä demokraattisessa lännen maailmassa on, että yksi henkilö, WHO:n pääjohtaja, saa tämän lainsäädännön hyväksymisen jälkeen oman päätöksensä perusteella julistaa valtavia toimenpiteitä globaalisti aikaansaavan pandemian, jota ei ole edes määritelty. Sitten kun tätä lainsäädäntöä on tehty, niin siellä WHO:ssakin on omat säännöt, ja niissä WHO:n omissa säännöissä sanotaan, että ennen näitä kokouksia pitää neljä kuukautta ennen toimittaa se esitys, mitä siellä esitetään. Tässä ei ole toimittu niin. Tämän lain säädännössä on rikottu WHO:n omia sääntöjä. Onhan tämä niin kuin ihan uskomatonta, että eduskunta lähtee tämmöiseen toimeen mukaan. — Nyt aika loppuu, ja jatkan seuraavassa puheenvuorossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+6.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-06-17T18:22:05,2025-06-17T18:29:15,Hyväksytty,1.1 2025_68_161,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_162,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minulta on kysytty, miksi kritisoin WHO:ta, pandemiasopimusta tai tätä IHR-säännöstöä. Minulla ja useilla kansalaisilla on ollut aito huoli siitä, sitoutuuko Suomi sellaisiin kansainvälisiin sopimuksiin, jotka vähentävät maamme päätösvaltaa omissa terveysasioissamme ja vaativat taloudellisia velvoitteita. Lisäksi on ollut huolta mahdollisesta sananvapauden rajoittamisesta tämän sopimuksen myötä. Sosiaali- ja terveysministeriö on vakuuttanut, ettei näin tule tapahtumaan tämän esityksen myötä. Meidän pitää varmistaa, että tulevaisuudessa kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksia kunnioitetaan eikä koronapassin ja tartuntatautilain 48 a §:n kaltaisia toimia oteta enää ikinä käyttöön. Olen saanut valtavasti viestejä kansalaisilta tähän esitykseen liittyen, niin kuin kaikki muutkin kansanedustajat. Ihmisiä suoraan sanottuna pelottaa se, mitä tulee tapahtumaan seuraavalla kerralla, kun maailmaan julistetaan pandemia. Pelko siitä, tehdäänkö samat virheet kuin koronapandemian aikana uudelleen mutta entistä järjestelmällisemmin, organisoidummin ja entistä tiukemmin, huolettaa ihmisiä. Tässä salissa puhutaan usein kauniita sanoja hoitajista. Heitä arvostetaan juhlapuheissa, heitä kiitetään hyvästä hoidosta ja jaksetaan muistuttaa, miten hoitajat tekevät niin tärkeää työtä, ja tottahan se on. Mutta ne samat päättäjät näiden juhlapuheiden takana istuivat valiokunnassa hyväksymässä lainsäädäntöä, jonka seurauksena koronapandemian aikana koronarokottamattomat hoitajat ajettiin ulos työpaikoiltaan. Muistatteko tartuntatautilain 48 a §:n? Sen nojalla vietiin hoitajien oikeus työhönsä, toimeentuloonsa ja ihmisarvoonsa, jos et suostunut pakkorokotettavaksi. Tällaista lakia ei oltu koskaan ennen säädetty Suomen historiassa. Sotealan ammattilaisten kehollinen itsemääräämisoikeus heitettiin romukoppaan törkeällä tavalla. Kaiken lisäksi minulle selvisi jo ensimmäisenä eduskuntaurani syksynä vuonna 2023, että tämä kaikki perustui valheelle ja että sotevaliokunnan edustajat olivat päätöksiä tehdessään tästä tietoisia. Hoitajien pakkorokottamista perusteltiin sillä, että rokote estää tartuttamista, ja tämä oli pohjana sille, että hoitajien perusoikeuksia voidaan kaventaa. Mutta kun tartuntatautilain 48 a § tuli voimaan 1. helmikuuta 2022, valiokunnalle oli tuotu jo tietoon esimerkiksi THL:n lausunnon myötä, että koronarokote ei estäkään tartuttamista. Tämän lain voimaantulo olisi voitu tässä hetkessä estää, mutta mitä teki silloinen peruspalveluministeri? Hän halusi pitää tämän valheelle perustuvan lain voimassa aiheuttaen kärsimystä niin hoitajille kuin myös potilaille, jotka jäivät vaille hoitoa tämän pahenevan hoitajapulan takia. Tämä kansanpetos pitäisi selvittää perin pohjin. Haluan kysyä kysymyksen: kuinka moni sosiaali- ja terveysvaliokunnassa istunut päättäjä voi katsoa itseään peiliin ja väittää edelleen puolustavansa hoitoalaa, kun vaikean paikan tullen oli valmis polkemaan sen työntekijöitä? Arvoisa puhemies! Minä muistan itsekin kirkkaasti tämän ajan. Työskentelin silloin kätilönä. Oli tammikuun 31. päivä vuonna 2022. Olin täysin terve. Jouduin pohtimaan, saanko mennä enää huomenna töihin. Ahdistus oli lamauttavaa. Monet meistä, jotka valitsimme toisin, leimattiin pohjasakaksi. Me koronarokottamattomat hoitajat koimme erilaista syrjintää erinäisissä tilanteissa. Tarinoita ympäri Suomen löytyi siitä, miten osa joutui syömään erillisissä taukotiloissa ja yhteisiin työpaikan vapaa-ajanviettoihin, kuten pikkujouluihin, ei saanut osallistua. No, nämä olivat meille pikkujuttuja, kunhan saimme pitää kehollisen itsemääräämisoikeutemme. Yleisesti kansalaisilta evättiin pääsy ravintoloihin, konsertteihin ja työpaikoille terveystietojen perusteella. Miettikää omalle kohdallenne tilanne, kun joku säätäisi lain, ettette saisi enää toimia päättäjänä täällä eduskunnassa, jos ette suostuisi ottamaan hetki sitten kehitettyä rokotetta ja vielä useita annoksia. Pandemian aikaan muodostui yhtäkkiä kaksi ihmisryhmää: ne, joilla oli oikeuksia, ja ne, joilta ne vietiin. Näitä rajoituksia perusteltiin oikeudella elämään. Unohtui vain kertoa, että rokote ei estäkään tartuttamista. Koronarokottamattomat esitettiin uhkana ja suomalaisen yhteiskunnan vihollisena, vaikka todellisuus oli jotain aivan muuta. WHO:n rehellinen viestintä rokotteen tehosta loisti poissaolollaan, ja tämä on yksi syy, miksi minä menetin luottamukseni WHO:hon koronapandemian aikana. Arvoisa puhemies! Kysyn nyt tässä salissa: Miten me voimme varmistaa, että tämä ei enää toistu? Miten voimme luottaa siihen, että seuraavan pandemian iskiessä kansalaisten oikeudet eivät ole yhtä helposti uhrattavissa? Kritisoin tätä IHR-sopimusta monestakin eri syystä, esimerkiksi koska siinä ei ole riittävästi takeita siitä, että ihmisten perusoikeuksia suojellaan kriisin hetkellä. Siinä ei ole tarpeeksi varmuutta siitä, että Suomi saa itse päättää omista toimistaan, vaikka sosiaali- ja terveysministeriö niin lupaa. Jos joku olisi vuonna 2019 sanonut suomalaisille, että he menettävät työnsä tai vapautensa liikkua, jos eivät ota nopealla aikataululla kehitettyä rokotetta, hänet olisi leimattu vainoharhaiseksi. Mutta juuri näin tapahtui. Se, mikä oli eilen mahdotonta, oli tänään normaalia, ja jos emme tee mitään, se voi olla huomenna pysyvää. Ja mikä pahinta, näitä pandemian aikana tehtyjä päätöksiä ei ole vieläkään käsitelty kunnolla. Yksikään päättäjä ei ole pyytänyt anteeksi. Yksikään ministeri ei ole julkisesti sanonut, että me teimme silloin virheitä. Sen sijaan meille kerrotaan yhä uudelleen, että toimittiin parhaan tiedon mukaan — mutta kun se ei pidä paikkaansa, niin kuin jo aiemmin tässä puheessa kerroin. Tietoa ja kritiikkiä kyllä oli, se vain vaiennettiin. Arvoisa puhemies! Niin kauan kuin virheitä ei myönnetä ja niitä ei tuoda avoimeen julkiseen keskusteluun, meidän velvollisuutemme on puhua näistä. IHR:n kaltainen sopimus voi avata oven uudelle kontrollille, uudelle hiljentämiselle ja uusille pakkotoimille, jos annamme niin tapahtua. Se ei käy välttämättä hetkessä vaan etenee vähitellen. Kun annat pikkusormen, se vie koko käden. Siksi tarvitsemme kriittistä keskustelua. Jos joku edelleen ihmettelee, miksi kritisoin tätä sopimusta, hän ei ole suostunut kuuntelemaan, mitä minulla ja monella muulla suomalaisella on sanottavana. Tämä sopimus tulee valitettavasti menemään nyt läpi, koska en saanut riittävää määrää kansanedustajistakaan kuuntelemaan tätä huolta ja vakuuttamaan heitä tämän sopimuksen ongelmakohdista. Tästä olen pahoillani. Työni eduskunnassa tulee kuitenkin jatkumaan suomalaisten terveyden, perus- ja ihmisoikeuksien ja kehollisen itsemääräämisoikeuden puolesta jokaiselle hoitajalle ja jokaiselle suomalaiselle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+6.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-06-17T18:29:20,2025-06-17T18:36:49,Hyväksytty,1.1 2025_68_163,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_164,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Omalta osaltani tähän asiaan vain sellainen yksi kommentti, että toki kaikki muistamme sen korona-ajan tapahtumat ja miten silloin viranomaiset ja eduskunta toimivat ja minkä varassa elimme. Silloinhan ei ollut varmaa tietoa, miten tässä tulee käymään ja minkälaatuinen pandemia tämä tulee olemaan, onko se pelkästään pieni haitallinen nuha vai onko peräti sellainen virus, joka suoraan sanoen tappaa ihmisiä aivan suuria määriä. Kaiken tämän väliltähän tietysti piti valita, ja eiväthän viranomainen ja eduskunta voi koskaan lähteä siitä, että ei oteta vakavasti näitä juttuja ja katsellaan vaan, miten tässä käy. Ei niin voi elää. Kyllä se valmistelu, mitä sen ympärillä tehtiin, oli varmaan asianmukaista. Ainahan me jokaista päätöstä voimme arvostella, ihan varmasti voimme — joku ja-sana tai pilkku tai piste on väärässä paikassa tai joku ymmärtää asian väärin joko tahallaan tai puolihuolimattomasti tai muuten vain. Joka tapauksessa meidän pitää varautua tulevaisuudessa, arvoisa rouva puhemies, siihen, että nämä virukset tulevat aivan varmasti pahenemaan. Ihmisiä on yhä enemmän, ja sitten sattuu se onneton yhtälö, että ihminen, sika ja siipikarja ovat samassa pihapiirissä jossakin lämpimässä maassa, jossa tämä viruksen kierto on se haitallisen kehän kulkeva reitti, ja se sitten voi pahimmillaan johtaa hirveisiin viruksiin, kuten lintuinfluenssakin on joskus välähtänyt meillä esille. Älkäämme tuomitko lähimmäistä, joka yrittää lähimmäistä auttaa. Tärkeintä on se, että toimimme järkevästi ja perustellen. Kaikkia ei voi koskaan miellyttää, mutta järjetöntä riskiäkään ei saa ottaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-06-17T18:36:49,2025-06-17T18:38:24,Hyväksytty,1.1 2025_68_165,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Honkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_166,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä käydyssä keskustelussa mielestäni menevät nyt hieman asiat sekaisin. WHO on kuitenkin ennen kaikkea yhteistyöjärjestö, se on asiantuntijaorganisaatio, enkä nyt itse niillä tiedoilla, mitä minulla on, osaa sitä kyseenalaistaa. Vielä tästä korona-ajasta ja sen ajan päätöksenteosta haluaisin sanoa sen, että aina kun hallituksessa tehdään päätöksiä, niin silloin pitää olla virkamiesesittelijä. Monet näistä asioista, joita tässä edellisissä puheenvuoroissakin on välähtänyt, olivat STM:n, sosiaali- ja terveysministeriön, virkakantoja, joiden pohjalta näitä esityksiä tehtiin ja joiden pohjalta sitten poliitikot näitä ratkaisuja tekivät. Suomessa — korostan vielä — näitä ratkaisuja tekivät poliitikot, ei mikään asiantuntijaraati tai valtionepidemiologi niin kuin Ruotsissa. Tavallaan, vielä takaisin siihen aikaan, niin kuin siltä osin sanoin, silloin tehtiin virheitä, ja niistä pitää aina oppia. Seuraava pandemia aivan varmasti jossakin vaiheessa tulee, ja kansan paine on aina kova, kun uusi tilanne tulee ja uusi kriisi tulee. En tiedä, jos olisi toimittu niin kuin Ruotsissa, olisivatko suomalaiset ihmiset — kun tässä nyt on oltu suomalaisten iholla niin sanotusti näissä puheenvuoroissa — hyväksyneet sen, että meillä olisi tuhansia yli 80-vuotiaita ihmisiä menehtynyt heti sen pandemian alussa? Ruotsissa näin kävi. Satoja ellei jopa tuhansia ikäihmisiä kuoli. Olisiko tämä ollut sitten se vaihtoehto, joka me oltaisiin olleet valmiit tai Suomen kansa olisi ollut valmis ottamaan vastaan sen pandemian alettua? Kun tuomitaan, että koko pandemian hoito oli aivan surkeaa ja suurin piirtein ihmisoikeuksia huvikseen poljettiin, niin jos ei ole itse ollut tekemässä niitä päätöksiä, niin se saattaa tuntua siltä. Tästä pääsenkin, arvoisa rouva puhemies, siihen, että silloin, kun näitä viimeisiä rajoituksia purettiin ja korona-aika alkoi olemaan ohi, täällä eduskunnassakin oli sellainen yhteinen konsensus, ja se ehkäpä joissakin ponsilausumissakin on, että pitäisi tehdä laajapohjainen selvitys ja tutkimus tästä korona-ajan johtamisesta, siitä, miten Suomea johdettiin, miten näitä eri päätöksiä tehtiin, miten niitä valmisteltiin ja miten esimerkiksi terveydenhuollon eri tasoilla tähän kriisiin vastattiin. Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta minulla on semmoinen ymmärrys, että tämmöistä selvitystä ja tutkimustyötä ei ole tehty. Minun mielestäni semmoinen ehdottomasti tarvittaisiin. Jos sellainen on jossakin tekeillä, niin kertokaa, mutta minun mielestäni tässä hallitus voisi aivan hyvin nyt laittaa sellaisen laajapohjaisen, riippumattoman selvitystyön käyntiin, ja uskon, että siihen eduskunnassakin kaikki yhtyvät, koska tämä on nyt nimenomaan juuri sitä, miten me opimme tästä pandemian hoidosta ja miten valmistaudumme seuraavaan. Siihen tarvittaisiin laajapohjaista selvitystä ja oppia siitä. Hallituksella on siihen kaikki mahdollisuudet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+6.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-06-17T18:38:24,2025-06-17T18:41:47,Hyväksytty,1.1 2025_68_167,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Sillanpää. — Mikrofoni vielä päälle. [Pia Sillanpää: Onko päällä nyt?] — Nyt on päällä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_168,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Honkoselle vastaan nyt ensin, että tällainen selvitys on tulossa. [Petri Honkonen: Hyvä!] Se on hallituksen toimesta päätetty tehdä. En tiedä, valmistuuko se tänä vuonna vai ensi vuonna, mutta tämä on ehdottoman tärkeä ja minun mielestäni varsinkin se, että se valmistuu ennen kuin me tehdään muutoksia meidän tartuntatautilakiin, todennäköisesti ensi vuonna, jotta osataan ottaa nämä opit hyödyksi. Vielä vastaan siihen, että ymmärrän myös itse, että ratkaisuja tehdään sen valossa, mikä on se parhain tieto sillä hetkellä. Mutta nythän tässä oli niin, että vuonna 22, kun tämä 48 a § tuli voimaan, niin STM:n virkamiehet kuin ministeri ja sotevaliokunnan kansanedustajat, kaikki ovat olleet tietoisia siitä, että tämä rokote ei estäkään tartuttamista. Se oli nimenomaan se pohja sille, miksi niitä hoitajien perusoikeuksia pystyttiin ajattelemaan kavennettavan. Tämä on täysin käsittämätöntä, että tällaiselle valheelle, mistä ei kyllä ainakaan viestitty julkisesti kansalaisille, tehtiin tämä lainsäädäntö, jonka seurauksena osa hoitajista menetti työnsä. Tämä on minun mielestäni täysin käsittämätöntä, [Puhemies koputtaa] että meidän Suomenmaassa toimittiin tällä lailla. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+6.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-06-17T18:41:47,2025-06-17T18:43:14,Hyväksytty,1.1 2025_68_169,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten mennään puhujalistalle. Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_170,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensin varmaan täällä kannattaisi pohtia sitä, mistä tämä pandemia lähti liikenteeseen, kun sitäkään eivät täällä kaikki tiedä eivätkä tunnusta eivätkä pidä edes mahdollisena, lähtikö se lepakoista vai lähtikö se jostakin laboratoriosta. Kun kansainvälinen tieto on, että se lähti laboratoriosta, niin nyt voi kysyä sitten, lähtikö se vahingossa vai tarkoituksella. Pohjustan tätä asiaa sillä tavalla, kun nappasin tuosta pari kuvakaappausta: Elikkä kuka tästä WHO:n ohjauksesta hyötyy? Minulla on tässä valtioneuvoston covid-19-tutkimuskatsauksen yksi pykälä täältä, ja haluan siitä nyt kertoa. Elikkä täällä ysisivulla kerrotaan: ”Ivermektiini estää sars-cov-2-viruksen replikaation in vitro: Tutkimuksessa tarkasteltiin Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviraston FDA:n hyväksymän syyhypunkin ja päätäiden hoitoon käytettävän ivermektiinilääkeaineen käyttöä covid-19-taudin hoidossa. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ivermektiini on myös antiviraalinen lääkeaine. Tämän antiviraalisen piirteen vuoksi tutkijat halusivat testata kyseistä lääkeainetta covid-19-taudin hoitoon ja havaitsivat, että soluviljelmässä ivermektiini vähentää sars-cov-2-viruksen RNA:n määriä 5 000-kertaisesti. Toisin sanoen syyhypunkkiin käytettävä lääke ivermektiini estää tehokkaasti myös sars-cov-2-viruksen replikaation in vitro.” Elikkä tämä oli valtioneuvoston papereissa. Sitten kuitenkin WHO:lta ymmärtääkseni on tullut ohjeet EMAlle, ja EMAlta ne ovat tulleet sitten Suomen lääkeviranomaisille, ja siellä todettiin, meille kerrottiin silloin lehdissä, että se ivermektiini on hevosen matolääke ja sitä ei voi käyttää tähän. Kuitenkin kansainvälisesti on todettu, että se on ollut hyvä lääkeaine, ja tiedän, että Suomeenkin sitä tuli sitten niin sanotusti pimeitä reittejä pitkin, tuhansia annoksia järjesteltiin tänne, ja ihmiset hoitivat sillä itseään. Tiedän myös erään lääkärin, joka päästäkseen töihin, kun oli erittäin huonossa kunnossa eikä kyennyt menemään, hoiti itseänsä ivermektiinillä, ja taisi täällä olla viime kaudella kansanedustajakin, joka kertoi täältä pöntöstä hoitaneensa itseään ivermektiinillä ja saaneensa siitä avun. Elikkä tämmöinen palkittu muistaakseni keksijä sai jonkun Nobelin palkinnon siitä ivermektiinistä. Sen on todettu olevan hyvä lääke, ja se on ollut valtioneuvoston papereissa, mutta sitten kuitenkin sieltä WHO:lta tuli ohjeet, että se ei olekaan hyvä. Siitä pääsen sitten siihen aiheeseen, että tässä IHR:ssä on luotu tällainen rakenteellinen järjestelmä, että terveystuotteet on otettu sopimukseen WHO:n ohjauksessa tuotettaviksi ja jaettaviksi, ja rokote- ja terveysbisnes on tuottavinta, joten WHO:n listoille pääsevät tuottajat keräävät jättipotit kerta toisensa jälkeen, kun pandemia julistetaan toisensa jälkeen, ja totta kai WHO opastaa käyttämään sitten näitä lääkkeitä, jotka rahoittavat WHO:n toimintaa, siis lääkeyhtiöt. Sitten toinen, mitä haluaisin mainita vielä, niin kansalaisille ei ole IHR:ssa annettu kehon koskemattomuussuojaa rokotuksia vastaan. IHR:n pandemioiden hoidon painopiste on ihmisten rokottaminen, mistä tulee käytännössä pakollista, jos vain rokotustodistuksella pääsee tilaisuuksiin ja matkustamaan. Tämä ei ole vapautta, ei demokratiaa eikä itsemääräämisoikeutta. Suomessa nuo on saavutettu taistellen, ja nyt tämä sukupolvi luopuu niistä napin painalluksella — itse asiassa nappia ei edes paineta — vapaaehtoisesti saamatta tilalle muuta kuin vapauksiensa ja oikeuksiensa menetykset. Arvoisa puhemies! Tämä asia on vakava asia, ja sitten kun on kriittisiä mielipiteitä, niin pidän sitä vielä edelleen erittäin törkeänä, että me lähdetään teilaamaan semmoisia ihmisiä, että he eivät ole mitään asiantuntijoita tai he eivät saisi olla eri mieltä tai että valiokunta on halunnut kuulla semmoisia, jotka ovat eri mieltä. Elikkä toinen kuultava, jota on kritisoitu, on biokemian maisteri, lääketieteen tohtori, väitellyt toksikologiasta eli myrkkyopista, erikoistunut neurologiaan ja omaa kehitysvammalääketieteen erityispätevyyden ja on ollut Fimean palveluksessa seitsemän vuotta. Toinen kriittisesti suhtautuva asiantuntija on erikoislääkäri, lääketieteen ja kirurgian tohtori, dosentti ja psykoterapeutti. Sitten näitä arvostellaan ja lyödään lehdistössä, mediassa nostetaan, heidät suoraan sanoen minun mielestäni niin kuin teilattiin, heitä lyötiin leimakirveellä päähän. He olivat foliohattuja ja joitakin muita semmoisia. [Puhemies koputtaa] Ei meillä ole varaa demokratian toimivuutta Suomessa lähteä sabotoimaan täältä sisältä päin tällä tavalla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+6.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-06-17T18:43:19,2025-06-17T18:50:32,Tarkistettu,1.1 2025_68_171,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_68_172,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun tämä keskustelu siirtyy enimmäkseen WHO:sta tänne koronapandemian hoitoon, niin ehkä muutama huomio siitä näkökulmasta: Olin silloin perustuslakivaliokunnassa, ja käsittelimme silloin valtiosääntöoikeuden näkökulmasta sitä, olivatko hallituksen esitykset rajoituksiltaan perusoikeuksia kunnioittavia. Ehkä tässä salissa tuntuukin todella hämmentävältä ja ehkä harmittavalta ne huolet, mitkä liittyvät omiin puheenvuoroihini, koska itse olen edustanut ja edustan edelleenkin linjaa, missä suhtaudun aina erittäin kriittisesti, jos perusoikeuksia rajoitetaan. Niin suhtauduin silloin ja suhtaudun nytkin. Tilanne silloin oli sellainen, että kun kuulimme asiantuntijoita laajasti perustuslakivaliokunnassa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnassa — missä en kyllä itse ollut silloin käsittelemässä, elikkä en ollut silloin varsinainen jäsen — niin asiantuntijoitten enemmistö oli selkeästi näitten hallituksen esitysten kannalla. En muista, että esimerkiksi perustuslakivaliokunnassa edes niissä ensimmäisten lakiesityksien käsittelyissä olisi ollut yhtään kriittistä lausuntoa. Jos mietitään sitä, mikä on päätöksentekijöiden vastuu, niin kyllä minä ajattelen, että poliitikkojen vastuu on tehdä päätöksiä asiantuntijoitten lausuntojen perusteella, ja näin me silloin toimimme. Sitten kun pandemia eteni ja esityksiä tuli laajemmin, niin sen jälkeen alkoi tulla enemmän monimuotoisempaa asiantuntijalausuntoa, ja se oli ihan fine. Ei kukaan nähnyt ongelmana sitä, että asiantuntijat antavat kriittistä tai hallituksen esityksen vastaista lausuntoa. Se vain oli pieni vähemmistö, joka antoi kritiikkiä hallituksen esityksille. No mihinkä hallituksen esitykset pohjautuivat? Täällä on nostettu esille, että silloin sosiaali- ja terveysministeriö valmisteli. Juuri näin, ja THL oli siellä se asiantuntijaorganisaatio, minkä pohjalta hallitus teki niitä esityksiä. Tämän lisäksi on niitä yksittäisiä kohtia, missä ajattelen, että on hyvä olla kriittinen, ja olinkin itse. Esimerkiksi yksi täällä nostettu on lapsiin ja nuoriin kohdistuvat rajoitukset. Jälkikäteen ajateltuna pidän itsekin niitä sellaisina, että niissä olisi ehkä voinut niitä rajoituksia aikaisemmin purkaa. Toinen sellainen asia, mitä olen pitkään pohtinut, on tämä Uudenmaan sulkeminen: oliko se tarpeellinen kokonaisuudessaan, ja kestikö se liian kauan. Tässä tullaankin siihen kysymykseen, että minulla ei ole mitään sitä vastaan, että korona-aikana olevia perusoikeuksia ja rajoituksia tarkastellaan ja punnitaan ja arvioidaan, miltä osin ne olivat oikea-aikaisia ja miltä osin niitä olisi ollut hyvä purkaa aikaisemmin ja onko joissakin tilanteissa ollut esityksiä, joita ei sitten olisi pitänyt päästää läpi ollenkaan. Mutta kun siellä perustuslakivaliokunnassa nyt istuin, niin ei ole yhden ainuttakaan esitystä, joka olisi PeVistä mennyt läpi ilman, että asiantuntijoitten enemmistö ei olisi hallituksen esitystä kannattanut — jotta sitten kansalaisille ei tule sellaista kuvaa, että poliitikot olisivat estäneet kriittisiä lausuntoja. Päinvastoin, ei näin ole ollut, vaan me olemme ottaneet laajasti eri instituutioitten tutkijoitten lausuntoja vastaan ja toivoneetkin monipuolista keskustelua asian tiimoilta. Niitä kriittisiä lausuntoja nyt vain oli vain muutama.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+6.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-06-17T18:50:32,2025-06-17T18:53:53,Hyväksytty,1.1 2025_68_173,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Päivi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_174,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmettelen sitä kritiikkiä, mitä oppositio on nostanut nimenomaan tämän mietinnön perusteluista ja asiantuntijavalinnoista, liittyen siis tähän Maailman terveysjärjestön terveyssäännöstöön. Tähän liittyen kansalaisilla on huolia esimerkiksi siitä, viedäänkö päätösvaltaa Suomesta kansainvälisille elimille tai tuleeko suuria kustannuksia tai rajoitetaanko sananvapautta. Myös täällä esillä olleet korona-ajan jälkikäteen arvioiden selvästi ylimitoitetut toimet nostavat huolia. Sen takia itse pidin erittäin perusteltuna, että myös näitä eri tavoin ajattelevia asiantuntijoita kuultiin ja saatiin sitten ministeriöstä myös vastauksia. Ihmettelen esimerkiksi sitä, että oppositio ei hyväksynyt edes sosiaali- ja terveysministeriön vastineesta niitä kommentteja ja vastauksia, jotka liittyivät juuri sananvapauden rajoituksiin. Mietinnössä todetaan näin: ”Sopimustekstin liitteessä mainittu virheellisen tiedon ja disinformaation torjunta ei merkitse puuttumista sananvapauteen, eikä sillä ole tarkoitus estää kriittisiä näkemyksiä tai kriittistä tieteellistä keskustelua kansainvälisiin terveysuhkiin tai pandemioihin liittyen.” Miksi oppositio ei halunnut, että tämä mainitaan? Mielestäni tässä yhteydessä on erittäin tärkeää korostaa sitä, että jatkossa ei sananvapauteen eikä tieteelliseen keskusteluun tehdä rajoituksia. Kyllä jälkikäteen on todettava, että selvästi ylilyöntejä tässäkin suhteessa tapahtui. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa rajoitettiin hyvin vahvasti sananvapautta, samoin myös tätä tieteellistä keskustelua. Ajattelen myös, että lapsiin ja nuoriin kohdistuneet rajoitukset, samoin kuin ikäihmisiä eristäneet rajoitteet, Uudenmaan rajan sulkeminen, jopa suunnitellut ulkonaliikkumiskiellot, jotka eivät toteutuneet... Vastustin myös itse aikanaan näitä hoitohenkilöstön pakkorokotuksia, jotka ovat ehkä pahin virhe, mikä tuona aikana tehtiin. On tärkeää, että rehellisesti käydään läpi korona-ajan toimet, jotta mahdollisissa tulevissa tilanteissa osattaisiin toimia paremmin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-06-17T18:53:53,2025-06-17T18:57:04,Hyväksytty,1.1 2025_68_175,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_176,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On aivan loogista, että puhumme koronapandemia-ajan ongelmista, kun puhumme WHO:n IHR-sopimuksesta, koska juuri koronapandemiasta lähti liikkeelle se, että tätä WHO:n pandemiasopimusta ja IHR:ää alettiin valmistella ja kehitellä eteenpäin toivoen lisää valtaa ja oikeuksia WHO:lle. Haluan tässä yhteydessä vielä kiittää kansalaista, Mika Vauhkalaa, joka käy oikeutta Suomen valtiota vastaan liittyen koronapassiin ja sen laillisuuteen koronapandemian aikana. Samankaltaiset digiterveyspassit, mitä koronapassi oli, mainitaan tässä IHR-sopimuksessa, ja tämä on tosiaan yksi asia, mikä ihmisiä huolettaa tulevien pandemioiden aikana. On hienoa ja arvostettavaa, että meillä on tässä maassa ihmisiä, jotka ovat valmiita taistelemaan jopa oikeudessa valtiota vastaan liittyen meidän perus- ja ihmisoikeuksiin. Olen kuullut, että valtio haluaa nyt periä yli 100 000 euron korvauksia oikeudenkäyntikuluista Mika Vauhkalalta. Mielestäni on nyt aivan selvää, että vähintä, mitä valtio ja sosiaali- ja terveysministeriö voivat tehdä tässä hetkessä omien koronapandemian aikaisten valheidensa jälkeen, on se, että nämä maksut perutaan vähintäänkin siihen asti, kunnes tämä koronapandemian aikainen selvitys on tehty. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+6.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-06-17T18:57:07,2025-06-17T18:58:49,Hyväksytty,1.1 2025_68_177,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Sitten mennään puhujalistalle. Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_68_178,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt on toisessa käsittelyssä hallituksen esitys koskien saamelaiskäräjälakia. Tämä lakihan on herättänyt suuria tunteita, ei vain tänä vuonna näillä valtiopäivillä vaan aikaisemminkin, kun asiaa on käsitelty. Joka tapauksessa esityshän perustuu edellisen hallituksen aikana tehtyyn Timosen työryhmän tekemään perustyöhön, ja siitä on kysymys tässäkin esityksessä pitkälti. Keskustan tehtävänä on ollut aina näissä asioissa olla rakentamassa sopua ja siltaa niin, että ei tulisi uusia rajoja ryhmän sisälle vaan päinvastoin yhteistyö paranisi. Tässä tapauksessa alkuperäiskansa saamelaisten välinen yhteistyö paranisi, sopu lisääntyisi ja se alkuperäiskulttuuri, mitä saamelaiset edustavat, voisi hyvin ja jopa vahvistuisi. Keskusta pitää epäoikeudenmukaisena ja kohtuuttomana sitä, että esitettyjen lainmuutosten seurauksena menneinä vuosikymmeninä kovimpien suomalaistamistoimenpiteiden kohteena olleet saamelaisryhmät ja heidän sukunsa joutuisivat edelleen syrjityiksi. Keskustahan jätti tästä vastalauseen, ja tätä mieltä vahvasti olemme, että se pitkäaikainen ristiriita, mikä siellä on kytenyt, ei ainakaan tämän nyt hyväksyntään menevän lakiesityksen myötä helpotu. Keskusta on pitänyt tärkeänä, että uudistamisen lähtökohtana olisi pitänyt olla Ruotsin ja Norjan mallin mukainen hallituksen esitys, jossa itseään saamelaisena pitävät täyttävät saamelaiseen alkuperäiskansaan kuulumisen objektiiviset kriteerit ja he olisivat siten saamelaisia. Tämä olisi riittänyt, vaan nythän näin asia ei valitettavasti ole. On hyvin todennäköistä, arvoisa puhemies, että lainmuutoksen myötä riidat eri saamelaisryhmien välillä tulevat edelleen jatkumaan, samoin kantelut kansainvälisille ihmisoikeustoimielimille, tällä kertaa saamelaiskäräjiltä poistettavien saamelaisryhmien ansiosta. On aivan välttämätöntä, että jonain päivänä pääsisimme tulokseen, että tällaisia riitoja ei syntyisi ja kulttuuri voisi hyvin ja alkuperäiskansan tulevaisuus olisi näin ollen paljon parempi ja valoisampi. Koska kysymys on niin pienestä, pienestä kansanryhmästä, on selvä asia, että yhtenäisenä ja vahvana olisi aivan varmasti paras tapa hoitaa saamelaiskulttuuria eteenpäin tässä maassa. Nyt kun saamelaiskäräjälain 3 §:n mukaan määritellään saamelaisuus ja se, kellä on oikeus äänestää saamelaiskäräjävaaleissa ja asettua ehdolle, ja otetaan tämä pelkkä kieliperuste esille ja perusteeksi, niin ohitetaan sillä se suuri iso totuus, että kieliperuste ei varmasti ole ihan kelvoton asian käsittelyssä oleva peruste mutta polveutuminen on varmasti se ainut ja varma. Jos ihminen on syntynyt saamelaisperheeseen ja puhunut saamen kieltä, näin ollen ihan varmasti on saamelainen. Jos he eivät pääse vaaliluetteloon mukaan, niin sitten ollaan kyllä aika heikoilla jäillä, koska se taas sitten johtaa siihen, että käytännössä henkilö joutuu pois vaaliluettelosta, niin kuin pelättävissä on, että kun tämä uusi laki tulee voimaan, niin se toimielin, joka sitten ratkaisut tekee, todennäköisesti heittää sieltä sellaisia henkilöitä pois, jotka eivät ole tämän vallitsevan näkemyksen mukaan vaalikelpoisia. Ja henkilö, joka menettää vaalikelpoisuutensa saamelaiskäräjävaaleissa, samalla menettää pikkuhiljaa ne oikeudet, jotka saamelaisuuteen liittyvät, ne varallisuusoikeudelliset oikeushyvät, joista hän muussa tapauksessa pystyisi nauttimaan koskien poronhoitoa, koskien metsästystä ja kalastusta sekä valtionmaiden käyttöä, mitä ne sitten ovatkaan. Emmehän me voi tietää tällä hetkellä 20 vuoden päässä olevia asioita, mitä saamelaisuuteen liittyy ja mitkä ovat ne oikeudelliset arvot, mitä siihen saamelaisstatukseen liittyy. Näin ollen katsomme keskustassa — tätä on pohdittu hyvin syvällisesti ja kuultu oman ryhmän sisällä erilaisia asioita — että tämä kieliperuste polveutumisen sijasta on mielestämme hieman horjuva, ja niin kuin sanoin, vaaliluetteloon pääsy takaisi sitten nämä oikeudet tulevinakin vuosina. Olisi tietysti kaikkein parasta, että päästäisiin suhteelliseen vaalitapaan, joka mahdollistaisi sen, että pienemmälläkin ryhmällä olisi mahdollisuus päästä vaaleissa läpi, aivan kuten täällä eduskunnassakin hyvinkin pienet puolueet Suomessa pääsevät läpi ja saavat näin ollen äänensä kuuluviin parlamentissa. Tämähän olisi kaikkein paras tapa, niin kuin muissa Pohjoismaissa onkin. Norjassa ja Ruotsissa suhteellinen vaalitapa toimii. Sitten, arvoisa rouva puhemies, lopuksi toivon, että saavutettaisiin jonain päivänä tilanne, jolloin näitä korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyjä olisi mahdollisimman vähän ja saataisiin sopu syntymään. Tällä perusteella esitän keskustan eduskuntaryhmän puolesta, että tämä hallituksen esitys toisessa käsittelyssä hylätään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-06-17T18:59:14,2025-06-17T19:04:31,Hyväksytty,1.1 2025_68_179,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_180,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään keskustelemme toisessa käsittelyssä esityksestä, jota on odotettu pitkään. Tällä viikolla saamme uudistuksen, jolla parannetaan vuosia jatkunutta epäselvyyttä. Kyse on saamelaiskäräjälaista. Kyse on oikeudesta omaan kieleen, kulttuuriin ja identiteettiin. Kyse on siitä, että Suomi kantaa vastuun myös silloin kun se ei ole helppoa, kuten tässä asiassa. Arvoisa puhemies! Tällä lailla vahvistetaan saamelaisten itsehallintoa ja tuodaan lainsäädäntö kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden tasolle. Esitys täyttää YK:n ja ihmisoikeuskomiteoiden meille osoittamat vaatimukset. Tämä on tärkeä kysymys. Kysymys ei ole byrokratiasta. Perustuslakivaliokunta puoltaa lakia ilman muutoksia vaaliluetteloon. Yksilön oikeusturva on turvattu. Arvoisa puhemies! Asiasta on keskusteltu valmistelun aikana runsaasti. On puhuttu liian kiireisestä valmistelusta, liian monimutkaisista yksityiskohdista. Mikä on vaihtoehto? Että jatkamme järjestelmällä, jota oma alkuperäiskansa ei hyväksy ja joka ei kestä kansainvälistä tarkastelua. Siksi hallituksen päätös on tehtävä. Arvoisa puhemies! Tämä laki antaa äänen. Se ei rajoita enemmistöä. Se suojaa vähemmistöä. Siksi tämä päätös, joka kuuluu demokraattiseen valtioon ja sen päätöksentekoon. Perustuslain mukainen itsehallinto ei voi olla paperilla, jos se ei toimi käytännössä. Kuten perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, tämän lain toimivuutta seurataan ja korjataan huolella, jos tarvetta ilmenee. Maailma ei ole valmis yhdestä esityksestä, vaan aina voimme jatkaa toimimista paremman yhteiskunnan rakentamiseksi. Juuri nyt tarvitsemme kuitenkin lähtökohdan. Odotus on saatava loppumaan. Tämä ei ole päätöksen loppu, vaan oikeuden alku. Alku sille, että alkuperäiskansan ääni todella kuuluu myös tässä salissa, sillä myös saamelaiskäräjien hallitus on ilmoittanut hyväksyvänsä lain yksimielisesti. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-17T19:04:37,2025-06-17T19:08:15,Hyväksytty,1.1 2025_68_181,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Honkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_182,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskusta on vuosikymmenten saatossa tukenut, ja tukee edelleenkin, saamelaisia alkuperäiskansana, saamelaisten itsehallinnon kehittämistä ja tukee edelleenkin sen kehittämistä ja parantamista ja vahvistamista ja kulttuurillisen itsemääräämisoikeuden ja kulttuurin kehittämistä, mutta emme voi yhtyä tässä hallituksen esityksessä omaksuttuihin lain perusratkaisuihin, joten kannatan edustaja Hoskosen tekemää hylkäysehdotusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-06-17T19:08:15,2025-06-17T19:08:54,Hyväksytty,1.1 2025_68_183,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman poissa. — Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_184,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin sanon täällä kaikille, että saamelaiskäräjälaki tarvitsee uudistuksen mutta sellaisen, joka edistää kaikkien saamelaisten oikeuksia. Haluan nostaa esiin saamelaiskäräjälain uudistuksen erityisen vaikutuksen metsälappalaisille ja inarinsaamelaisille, sille yhteisölle, jonka historia ja oikeudet ansaitsevat tulla kuulluksi ja tunnustetuksi. Metsälappalaiset ovat olleet osa suomalaista ja saamelaista historiaa vuosisatojen ajan. He ovat asuttaneet metsiä, Keski-Lapin aluetta, eläneet perinteisestä metsästyksestä, kalastuksesta ja poronhoidosta ja kantaneet mukanaan saamelaisuuden kulttuurisia piirteitä. Kuitenkin nyt käsiteltävä lakiesitys heikentää heidän asemaansa. Lappalaiskriteerin poistaminen vaaliluettelon määrittämisessä tarkoittaa käytännössä sitä, että moni metsälappalainen menettäisi oikeutensa osallistua saamelaiskäräjien vaaleihin, vaikka heidän juurensa ja perinteensä olisivat kiistatta saamelaista alkuperää. Onko oikein, että laki, jonka pitäisi vahvistaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta, samalla sulkee ulkopuolelle osan saamelaisyhteisöstä? Metsälappalaiset ja osa inarinsaamelaisista ovat jo pitkään kamppailleet tunnustuksensa puolesta, ja nyt edessä oleva muutos tarkoittaa sitä, että heidän mahdollisuutensa vaikuttaa yhteisöään koskevaan päätöksentekoon katoavat. Eduskunnan tehtävänä on varmistaa, että Suomi toimii kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaisesti ja kohtelee kaikkia saamelaisryhmiä yhdenvertaisesti. On kriittistä, että lainsäädäntö ei aja eri ryhmiä vastakkain vaan vahvistaa alkuperäiskansamme oikeuksia kokonaisuudessaan. Pyydän teitä, arvoisat kansanedustajat, varmistamaan, että metsälappalaisten ja inarinsaamelaisten, kaikkien saamelaisryhmien, ääni kuuluu tässä keskustelussa. Onko yhdenvertaisuus todella toteutunut, jos osa perinteistä ja kulttuurista sysätään pois poliittisessa päätöksenteossa? Meidän on löydettävä tasapainoinen ratkaisu, jossa metsälappalaisten ja inarinsaamelaisten oikeus ja osallisuus tunnustetaan saamelaisyhteisössä. Arvoisa rouva puhemies! Nostan tässä esille tänään tulleen Euroopan neuvoston vähemmistöjen suojelua koskevan komitean uuden raportin, joka kehottaa Suomea työskentelemään kaikkien saamelaisryhmien kanssa. Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen suositukset on julkaistu tänä päivänä. Yksi suosituksista on: ”Neuvottelukunta kehottaa viranomaisia varmistamaan tiiviissä yhteistyössä kaikkien saamelaisyhteisöjen kanssa, että kaikilla tasoilla tehtävät päätökset, jotka koskevat perinteistä maankäyttöä, eivät heikennä saamelaisten mahdollisuuksia säilyttää ja kehittää kulttuuriaan, kieliään ja identiteettiään, mukaan lukien heidän perinteiset elämäntapansa. Viranomaisten tulisi saattaa loppuun valmistelut ILOn alkuperäiskansoja ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen numero 169 ratifioimiseksi.” Toisin kuin YK:n valvontaelimet, Euroopan neuvoston valvontaelimet, kuten tämä neuvoa-antava komitea, käyvät paikan päällä ja tapaavat näitä ihmisiä. Komitea on seurannut tilannetta jo 1998 lähtien Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, eli heillä on hyvin vahva ymmärrys tilanteesta, toisin kuin YK:lla, jonka suositukset perustuvat pelkkiin jonkin tahon heille toimittamiin asiakirjoihin. Neuvottelukomitea kehottaa viranomaisia luomaan edellytykset osallistavalle vuoropuhelulle kaikkien saamelaisyhteisön osien kanssa, jotta päästäisiin yhteisymmärrykseen pitkään jatkuneessa keskustelussa saamelaiskäräjien vaaliluetteloon rekisteröitymisestä. Lisäksi viranomaisten tulisi arvioida tiiviissä yhteistyössä kaikkien saamelaisyhteisön osien kanssa totuus- ja sovintoprosessin kokemuksia sen mahdollisen jatkamisen näkökulmasta vuoden 2025 jälkeen. Arvoisa puhemies! Otan seuraavissa puheenvuoroissani esille myös saamelaiskäräjälain ja vaalitavan epädemokraattisuuden ja ongelmat, mitkä siihen liittyvät.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-06-17T19:09:00,2025-06-17T19:14:34,Hyväksytty,1.1 2025_68_185,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_186,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Toisessa käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain muuttamisesta. Kyseessä on kiistanalainen laki, ja valehtelisin, jos väittäisin olevani iloinen tästä lopputuloksesta. Lakiin tuleva polveutumisperusteen poisto on omiaan aiheuttamaan tilanteita, joissa esimerkiksi metsäsaamelaiset ja inarinsaamelaiset voivat jäädä pois vaaliluettelosta. Arvoisa puhemies! Pidän kuitenkin erittäin tärkeänä, että perustuslakivaliokunta mietinnössään tuo esiin, että vuoden 1962 väestölaskennan ei sen epätäydellisyyden vuoksi tulisi olla ainoa mahdollinen tai välttämättä edes ensisijainen näyttö vaaliluetteloon kuulumiseksi. Esimerkiksi kirkonkirjoihin ja muihin asiakirjoihin tehdyillä merkinnöillä tulee olla merkitystä. Perustuslakivaliokunta pitää myös selvänä, ettei hakijalta voida edellyttää aukotonta näyttöä. On todella harmillista, että tilanne ei ole näin, mutta olisi äärimmäisen hyvä tilanne, että Euroopan ainoa alkuperäiskansa, saamelaiset, ei keskenään syrjisi eri saamelaisryhmittymiä, vaan jokainen saamelainen myös aidosti on mukana vaaliluettelossa sekä jatkaa normaalia saamelaiskulttuuriaan ja harjoittaa normaalisti elinkeinojaan. Arvoisa puhemies! Esitys on tosiaan ristiriitoja aiheuttava, ja onkin tärkeää seurata tilanteen kehittymistä lain voimaantulon jälkeen, ja tarvittaessa asia tulee ottaa uudelleen tarkasteluun. Saamelaiskäräjät tarvitsee lain, joka on oikeudenmukainen ja yhdenvertainen kaikille saamelaisryhmille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-06-17T19:14:38,2025-06-17T19:16:39,Hyväksytty,1.1 2025_68_187,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_188,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme paljon puhuttua ja kiisteltyä saamelaiskäräjälakia eli hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta. Lain ongelma kiteytyy nähdäkseni siihen, kenellä on oikeus tulla merkityksi vaaliluetteloon. Vaaliluetteloon merkitään siis sellaiset henkilöt, jotka ovat äänioikeutettuja saamelaiskäräjillä. Mietinnössä todetaan seuraavasti: ”Oikeus tulla merkityksi vaaliluetteloon on saamelaiskäräjistä annetun lain 3 §:ään ehdotetun säännöksen mukaan henkilöllä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen, että henkilö itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan, isovanhemmistaan tai isoisovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai on ollut merkittynä äänioikeutetuksi 1. tammikuuta 2027 tai sen jälkeen järjestetyissä saamelaiskäräjien vaaleissa. Vaaliluetteloon merkitsemisen edellytyksenä on myös, että samassa laissa säädetyt ikää, kansalaisuutta ja väestökirjanpitoa koskevat äänioikeuden muut vaatimukset täyttyvät.” Toisin sanoen lain nojalla sellaisilla saamelaisilla, jotka puhuvat ensimmäisenä äidinkielenään suomea, ei ole mitään asiaa vaaliluetteloon. Samaan aikaan kuitenkin sellaisella suomalaisella henkilöllä, jonka yksi kahdeksasta isoisovanhemmasta on sattunut olemaan saamea puhuva saamelainen, vaikkei itse olisi millään tavalla kasvanut saamelaisessa kulttuurissa, on mahdollisuus vaaliluetteloon päästä. Arvoisa puhemies! Se, että osa saamelaisväestöstä on menettänyt oman kielensä, ei tee heistä vähempää saamelaisia. Pidän kielikriteeriä outona jo siitäkin syystä, että isoisovanhempien ensimmäistä kieltä voi olla vaikea jälkikäteen edes osoittaa aukottomasti ja silti siitä pitäisi olla kiinni niinkin tärkeä asia kuin äänioikeus. Herää kysymys, edustaako saamelaiskäräjät tällaisena sitten enää koko saamelaisväestöä vai vain tiettyä osaa siitä. Yhdenvertaisuudesta on puhuttu viime vuosina paljon. Pelkona on, että tämän lain läpimenon jälkeen Lapissa asuu naapureina sukuja ja perheitä, joita jatkossa kohdellaan eriarvoisesti. Toisella suvulla on oikeus olla mukana päätöksenteossa, toisella ei. Eri saamelaisryhmät eivät olisi jatkossa yhdenvertaisia. Mielestäni tämä lakiesitys on paitsi epäoikeudenmukainen myös kohtuuton. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-06-17T19:16:45,2025-06-17T19:20:09,Hyväksytty,1.1 2025_68_189,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_190,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan tämän lain hyväksymistä. Pidin ensimmäisessä käsittelyssä pidemmän puheenvuoron siitä, miksi. Tiivistettynä: Tämä lakiesitys on erittäin tärkeä laki saamelaisten itsehallinnon vahvistamiseksi. Se korjaa Suomen ihmisoikeusrikkomukset, ja pidän tärkeänä, että me hyväksymme tämän lain, jota olemme täällä eduskunnassa yrittäneet neljä vaalikautta hyväksyä, jotta pääsemme myös tästä tilanteesta eteenpäin, mutta erityisesti jotta saamelaiset voivat jatkaa työtä oman kulttuurinsa ja kielen kehittämiseksi ja elämän eteenpäin jatkamiseksi. Se kaikki aika, mitä tähän lakiin on jouduttu laittamaan, on ollut pois muusta: perheestä, harrastuksista, käsitöistä ja niin edelleen. Haluan tässä puheenvuorossani vastata muutamaan väitteeseen, joita tässä keskustelussa on tuotu esille, sillä pidän tärkeänä, että vääriä väitteitä ei jää tähän pöytäkirjaan ilman, että niihin on vastattu. Se, että kaikki halukkaat eivät pääse saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, ei ole syrjintää. Perustuslakivaliokunta on arvioinut lakiesityksen perustuslaillisuutta ja yksimielisesti todennut, että laki on perustuslain mukainen ja perustuslaki kieltää syrjinnän. Saamelaiskäräjät ovat hyväksyneet tämän lain omassa käsittelyssään, ja siten se toteuttaa saamelaisten oikeutta itse määritellä oma kansansa. Ajattelen itse niin, että se, ovatko kriteerit minun mielestäni hyviä tai huonoja, ei ole niinkään merkityksellistä, vaan se, ovatko ne saamelaisten mukaan lähellä sitä heidän käsitystään, miten saamelaisuus heidän kulttuurissaan määritellään. Sen kirjoittaminen auki Suomen lainsäädäntöön ei ole tietenkään yksiselitteistä, mutta olen ymmärtänyt, että tämä esitys vastaa sitä kuitenkin mahdollisimman hyvin. Saamelaiskäräjät nimittäin eivät aikoinaan hyväksyneet tätä lappalaispykälää, joka eduskunnan käsittelyssä 90-luvulla tähän lakiin hyväksyttiin, ja juuri se on se syy, miksi tämä voimassa oleva laki ei kunnioita saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Ja hyvä, että se ollaan nyt poistamassa. Tämän niin sanotun lappalaispykälän perusteella käräjäluetteloon on voinut päästä henkilöitä, joita saamelaiset eivät tunnista saamelaisiksi. Tämä on ollut aivan kestämätön tilanne. Täällä on puhuttu saamelaisryhmistä. Ensinnäkin saamelaiset ovat yksi kansa, eivät useita kansoja. Suomen alueella elää yksi alkuperäiskansa, saamelaiset. Ei ole toisiaan vastaan olevia saamelaisia vaan yksi kansa, ja tähän kansaan kuuluu kolme kieliryhmää. Nämä kaikki kolme kieliryhmää ovat olleet valmistelemassa tätä lakia [Sara Seppänen: Yksi kansa menetti kielensä!] ja ovat sen hyväksyneet saamelaiskäräjien osana. Arvoisa puhemies! Haluan myös muistuttaa, että tämä laki tulee helpottamaan sekä kielen menettäjien että erityisesti siitä syystä inarinsaamelaisten asemaa, että erityisesti inarinsaamelaisten kohdalla kieli on voitu menettää jo aikaisemmassa sukupolvessa ja tämä kielikriteerin laajentaminen korjaa tätä tilannetta. Tämä laki tulee myös samalla vastaamaan yleispohjoismaista tasoa. Tässä salissa on monesti peräänkuulutettu, että meidän tulisi ottaa mallia muiden maiden saamelaispolitiikasta, ja itse asiassa nyt me tulemme saattamaan tämän lain Pohjoismaiden kaltaiselle tasolle. Mieleeni on jäänyt eräs keskustelu yhden saamelaisäidin kanssa. Hän sanoi, että hän ei toivo, että enää hänen lapsensa joutuvat käymään tätä samaa taistelua, sitä taistelua, mitä hän on käynyt jo pitkään, toista vuosikymmentä, kun tätä lakia on yritetty uudistaa. Toivon, että täällä eduskunnassa me kunnioitamme saamelaisten oikeutta itse määritellä itsensä ja hyväksymme tämän lain, ja erityisesti ajattelemme niitä tulevaisuuden saamelaisia, niitä lapsia ja tulevia saamelaislapsia. Emmehän halua tämmöistä taakkaa jättää heidän harteilleen? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-06-17T19:20:22,2025-06-17T19:25:30,Hyväksytty,1.1 2025_68_191,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Biaudet., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_192,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Pitkoa siitä, että hän nosti esille erittäin, erittäin tärkeitä asioita. Mielestäni on todella, todella arvokasta, että kun nyt hyväksymme saamelaiskäräjälain, niin olemme antaneet saamelaisille, Euroopan ainoalle alkuperäiskansalle, oman äänen. On tärkeää tietää, että näitä keskusteluita saamelaiskäräjien ja saamelaisten kanssa on käyty vuosikausia. Itse sain kunnian istua tässä edellisen oikeusministeriön kansliapäällikön vetämässä työryhmässä, ja voin hyvin sanoa, että ei ole niin, että saamelaiset eivät olisi olleet mukana tekemässä myönnytyksiä ja kompromisseja ja löytämässä yhteisymmärrystä tämän lain muotoiluille. Ajattelen, että ne ponnistukset eivät ole olleet välttämättä helppoja mutta ne ovat erittäin arvokkaita, ja olen tosi iloinen, että ne nyt vihdoin sitten tuottavat sellaisen tuloksen, että tämä asia saadaan kuntoon. Itselläni on myös ollut kunnia edustaa Suomea YK:n alkuperäiskansafoorumissa — siitä on jo useampi vuosi — ja siellä maailmalla kuitenkin ajateltiin aina, että Suomi on ollut esimerkkimaa puolustamassa ja edistämässä alkuperäiskansojen asemaa kansainvälisesti. Olemme myös olleet silloin, kun ILO 169 -sopimusta neuvoteltiin, yksi niistä maista, jotka nimenomaan edistivät kirjoituksia, ja onkin ollut hiukan surullista, että emme sitten ole pystyneet enää täyttämään samanlaista kunnianhimoa saamelaisten oikeuksien tunnustamisessa ja virallistamisessa lainsäädännössämme kuin silloin. Mutta kaikesta huolimatta alkuperäiskansaoikeus on voimassa, ja olemme myös Suomena edistäneet esimerkiksi YK:n alkuperäiskansajulistusta, joka on erittäin vahva ja ohjaava laillinen instrumentti tänä päivänä. Siellä tietenkin tämä velvollisuus neuvotella ja myöskin saada suostumus saamelais- ja alkuperäiskansaa koskevissa kysymyksissä on ihan keskeinen kysymys. Olemme RKP:ssä erittäin tyytyväisiä siihen, että tämä lakikäsittely viimein etenee. Saamelaiskäräjälain uudistaminen on merkittävä ja todellakin pitkään odotettu askel ihmisoikeuksiin alkuperäiskansan itsehallinnon vahvistamiseksi, ja olemmekin suruksemme saaneet vuosien varrella useita huomautuksia YK:n eri ihmisoikeuselimiltä, jotka todellakin kyllä tuntevat Suomen tilanteen erittäin hyvin, muun muassa YK:n ihmisoikeuskomitealta ja rotusyrjinnän vastaiselta komitealta. On korkea aika korjata nämä puutteet ja voida ylpeänä taas seistä Suomena alkuperäiskansojen puolella myöskin kansainvälisesti. Tämä on tietenkin erityisen tärkeää saamelaisten mutta myös kansainvälisen oikeuden kannalta. Suomi on sitoutunut alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittamiseen, ja on vahva ristiriita, että emme ole pystyneet käytännössä sitten osoittamaan tätä tukea. Nyt käsiteltävä lakiuudistus vie Suomen lähemmäs näiden velvoitteiden täyttymistä. Olemme tehneet määrätietoista ja pitkäjänteistä työtä, ja ajattelen, että tämä on vahva alku sille, että myös myöhemmin voimme pohtia vielä vahvemmin sitä, miten todellisuudessa voimme käytännössä vahvistaa saamelaisten oikeuksia omaan kieleensä, kulttuuriinsa ja elinkeinoihinsa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2025-06-17T19:25:34,2025-06-17T19:29:45,Hyväksytty,1.1 2025_68_193,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vestman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_194,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Halusin tulla vielä tässä saamelaiskäräjälakia koskevassa perustuslakivaliokunnan mietinnön toisessa käsittelyssä pitämään puheenvuoron siksi, että asia on tärkeä, mutta myös siksi, että tästä lakiuudistuksesta liikkuu julkisessa keskustelussa myös paljon virheellisiä väitteitä, ja niiden oikaisemiseen tässä haluan keskittyä. Tämä, että keskustelu perustuisi faktoihin ja tosiasioihin, on tärkeää myös siksi, että tiedän, että tämän saamelaiskäräjälain hyväksyminen on herättänyt saamelaisyhteisössä paitsi suurta helpotusta myös joissakuissa huolta. Ensinnäkin keskustelussa on väitetty, että saamelaiskäräjälain uudistus olisi perustuslain ja oikeusvaltioperiaatteen vastainen. Tämä ei pidä paikkaansa. Lakien perustuslainmukaisuuden, sisältäen myös oikeusvaltioperiaatteen mukaisuuden, arvioi eduskunnan perustuslakivaliokunta. Tässäkin haastavassa asiassa perustuslakivaliokunta teki huolellista työtä, mistä vielä kiitos valiokunnan jäsenille. Valiokunta on siis päättänyt tämän huolellisen arvionsa perusteella, että tämä lakiesitys on perustuslain mukainen, edellyttäen, että yksilön oikeusturvaa parantavat muutokset tehdään perustuslakivaliokunnan mietinnön mukaisesti. Valiokunta oli tästä perustuslainmukaisuudesta yksimielinen. Kun perustuslakivaliokunta on kerran päättänyt, että laki on esityksen mukaisena tai tiettyjen muutosten jälkeen perustuslain mukainen, niin näin myös on. Suomen oikeusjärjestyksessä lakien perustuslainmukaisuuden ratkaisee auktoritatiivisesti perustuslakivaliokunta sille perustuslain mukaan kuuluvan tehtävän ja toimivallan mukaisesti. Tähän tyydyttäköön niin tässä talossa lakeja säädettäessä kuin myös säätämisen jälkeen. Valiokunnan perusteluista ja argumentaatiosta voi toki käydä aina oikeudellista keskustelua, mutta lopputulosta perustuslainmukaisuudesta se ei muuta. Tämä koskee paitsi tätä käsittelyssä olevaa saamelaiskäräjälakia myös muita perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella säädettyjä lakeja. Puhemies! Perustuslakivaliokunta on siis edellyttänyt oikeusturvaa koskevan yksilön perusoikeuden takia muutoksia, jotka varmistavat sen, että laki toteuttaa alkuperäiskansan oikeuksien lisäksi yksilön oikeusturvan. Tähän liittyen on esiintynyt julkisessa keskustelussa väite, että vaaliluetteloon merkitsemistä koskevaa asiaa ei saisi enää korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyyn tai saisi sen vain ennakkopäätösperusteella. Näin ei enää perustuslakivaliokunnan esittämien muutosten jälkeen ole. Valiokuntahan katsoi, että hallituksen esityksen mukainen hyvin rajattuun ennakkopäätösperusteeseen liittyvä jatkovalituskynnys on perustuslain kannalta ongelmallinen ja olisi vastannut osittaista jatkovalituskieltoa. Siksi perustuslakivaliokunta esittää ja edellyttää jatkovalituskynnyksen madaltamista, eli oikeusturvaongelma on poistettu tässä perustuslakivaliokunnan mietinnössä. Mietinnön mukaan jatkovalitusoikeus korkeimpaan hallinto-oikeuteen määräytyy siis hallintoprosessilain yleissäännöksen mukaan. Jatkovalitusoikeus on näin ollen paitsi ennakkopäätösperusteella myös ilmeisen virheellisyyden, kuten lainvastaisuuden tai muun painavan syyn, takia. Siten viime kädessä ylin riippumaton tuomioistuin, korkein hallinto-oikeus, saamelaiskäräjälain 3 §:ää soveltamalla ja tulkitsemalla ratkaisee sen, kenellä on äänioikeus saamelaiskäräjien vaaleissa. Puhemies! Kolmantena väitteenä, joka on syytä oikaista, on esitetty se, että ratkaisu siitä, kuka pääsee saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, perustuisi uudistuksen jälkeen syrjintään. Näin on siis väitetty julkisuudessa. Suomessa kaikessa julkisessa vallankäytössä on noudatettava lakia, ei mielivaltaa. Tämä sama vaatimus koskee tietysti myös saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkitsemistä. Käsittelyssä olevan lain 3 §:ssä säädetään siis niistä aineellisista kriteereistä, jotka tyhjentävästi määrittelevät sen, keillä äänioikeus on. Perustuslaissa turvataan saamelaisten asema alkuperäiskansana ja säädetään, että saamelaisilla on kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään. Tästä johtuu se, että saamelaiskäräjien näkemykselle 3 §:n kriteereistä on lakia säädettäessä annettava erityistä merkitystä niin oikeudellisessa kuin poliittisessa harkinnassa. Näin linjasi siis perustuslakivaliokunta. Saamelaisten itsemääräämisoikeutta toteutetaan näin 3 §:n aineellisten kriteerien kautta. Kun laki on säädetty, saamelaiskäräjien vaalilautakunnan on virkavastuulla ja riippumattoman muutoksenhakulautakunnan on tuomarin vastuulla sovellettava näitä laissa säädettyjä edellytyksiä äänioikeudelle. Päätöksenteko on siis lakisidonnaista. Viime kädessä kysymyksen siitä, täyttääkö henkilö pykälässä tarkoitetun objektiivisen kielikriteerin, ratkaisee, kuten todettu, riippumaton ylin tuomioistuin. Ja kuten aiemmin totesin, perustuslakivaliokunta nimenomaan on edellyttänyt tämän jatkovalituskynnyksen madaltamista ja siten myös korkeimpaan hallinto-oikeuteen pääsyä. Arvoisa puhemies! Neljänneksi: Kielikriteeristä keskustelussa on esitetty sinänsä ymmärrettävä huoli siitä, ettei vanhoista asiakirjoista voida aukottomasti päätellä sitä, kuka on puhunut saamea ensimmäisenä kielenään. Tämänkin seikan perustuslakivaliokunta on mietinnössään tunnistanut. Mietinnössä todetaan nimenomaisesti, ettei vuoden 1962 väestölaskennan sen epätäydellisyyden vuoksi tulisi olla ainoa mahdollinen tai välttämättä edes ensisijainen näyttö, vaan esimerkiksi kirkonkirjoihin ja muihin asiakirjoihin tehdyillä merkinnöillä tulisi olla merkitystä. Valiokunta toteaa pitävänsä selvänä myös, että hakijalta ei voida edellyttää asiassa aukotonta näyttöä ja että edellytyksen voidaan katsoa täyttyvän kohtuudella arvioituna riittävällä selvityksellä. Näyttöä ensimmäisestä kielestä tulee mietinnön mukaan arvioida kokonaisuutena, ja harkinnassa tulee antaa merkitystä myös yksilön oikeuksien toteutumiselle. Arvoisa puhemies! Viidentenä oikaistavana seikkana haluan kommentoida 9 §:n yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitetta koskevaa väärinymmärrystä. Julkisessa keskustelussa on siis jopa esiintynyt sellainen väite, että yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite estäisi Lapin elinkeinojen kehittymisen. Pidän tätä väitettä perusteettomana. Yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteessa on kysymys menettelyn sääntelystä, jossa ei oteta kantaa esimerkiksi maankäytön sisältöön. Perustuslakivaliokunta pitää tärkeänä yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteen tavoitetta löytää yksimielisiä ratkaisuja saamelaisille merkityksellisissä asioissa. Toisaalta valiokunta on mietinnössä paaluttanut, että velvoitteessa ei ole kyse saamelaiskäräjien veto-oikeudesta hankkeisiin eikä sille tule sellaista merkitystä myöskään tosiasiassa antaa. Valiokunta on nimenomaisesti myös todennut, ettei saamelaiskäräjien passiivisuus estä viranomaista jatkamasta asian käsittelyä. Kysymys ei siis ole veto-oikeudesta, vaan sen varmistamisesta, että asiat, joilla voi olla erityistä merkitystä saamelaisille, varsinkin kotiseutualueella, syntyvät vuorovaikutuksessa saamelaiskäräjien kanssa. [Puhemies koputtaa] Valiokunnan kuulemisissa saamelaisten kotiseutualueen kunnista Inari ja Utsjoki puolsivat yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitetta ja toivat esiin kuntien myönteisiä käytänteitä yhteistyöstä saamelaiskäräjien kanssa. — Ja vielä viimeisestä asiasta jatkan sitten myöhemmin keskustelussa. Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2025-06-17T19:29:54,2025-06-17T19:38:36,Hyväksytty,1.1 2025_68_195,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Löfström., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_196,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Ärade fru talman! Att förnyelsen av sametingslagen nu godkänts i grundlagsutskottet och behandlas här i andra behandlingen i plenisalen är en viktig milstolpe, inte bara för det samiska folket utan för hela Finland. Det här är ett avgörande steg för att stärka vår gemensamma demokrati och vårt engagemang för de mänskliga rättigheterna. I svenska riksdagsgruppen är vi mycket nöjda över att behandlingen av sametingslagen nu är här i plenisalen och att vi äntligen kan få lagen i mål. Förnyandet av lagen har länge varit en prioritet för vår riksdagsgrupp. Redan år 2014 under Anna-Maja Henrikssons första period som justitieminister gavs ett lagförslag om att förnya lagen. Det är nu nästan elva år sedan. Att vi nu uppdaterar vår lagstiftning så att den bättre motsvarar våra internationella förpliktelser och beaktar den kritik som riktats mot Finland av FN:s kommitté för mänskliga rättigheter är inte bara ett rättsligt ansvar, det är också en moralisk skyldighet. Det handlar om att respektera och stärka samernas rätt till självbestämmande och att trygga deras språk och kulturella autonomi. Ärade talman! Jag vill rikta ett stort tack till alla kollegor i grundlagsutskottet för den proffsiga hanteringen av detta ärende — det var inte enkelt och det krävde mycket samarbete — och också tacka utskottets ordförande mycket för det ledarskap han tog i utskottet. Vi tar nu ett steg närmare att stärka skyddet för mänskliga rättigheter och förbättra verksamhetsförutsättningarna för samernas språkliga och kulturella autonomi. Det här är en historisk och mycket fin sak som vi nu ska föra i mål den här veckan i riksdagen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2025-06-17T19:38:45,2025-06-17T19:40:53,Tarkistettu,1.1 2025_68_197,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään käsittelemme erittäin tärkeää asiaa ja sitä, mitä olen odottanut jo pitkään. Saamelaiskäräjälaki on kaivannut jo pitkään uudistamista. On kyse siitä, olemmeko valmiita aidosti kunnioittamaan saamelaisten itsemääräämisoikeutta vai jatkammeko politiikkaa, jossa valtaväestö määrittelee alkuperäiskansan puolesta, kuka heitä saa edustaa ja millä ehdoilla. Tänään meillä on käsissämme tilaisuus osoittaa, että Suomi ottaa ihmisoikeudet ja alkuperäiskansojen oikeudet tosissaan, ei vain puheissa, myös teoissa. Arvoisa puhemies! YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva julistus on selvä: ”alkuperäiskansoilla on oikeus määrätä omasta identiteetistään, jäsenyydestään ja toimielintensä rakenteesta omien perinteittensä ja tapojensa mukaisesti”, artikla 33. Tämä ei ole kaunis julistus paperilla. Se on perusoikeus, jonka tarkoituksena on suojella alkuperäiskansojen valtakulttuuriin sulautumiselta ja syrjäytymiseltä. Suomen nykyinen saamelaiskäräjälaki ei täytä näitä vaatimuksia. Se on vanhentunut 3 §:n aiheuttamien ongelmien takia, ja se on saanutkin lukuisia ihmisoikeusloukkauksia, joista meitä on muistuttanut sekä YK:n ihmisoikeuskomitea että YK:n rotusyrjinnän vastainen komitea. Komiteat ovat toistuvasti todenneet, että Suomen tulkinta saamelaiskäräjälain vaalikelpoisuudesta rikkoo saamelaisten itsemääräämisoikeutta, ja edellyttävät lainsäädännön pikaisia muutoksia. Tähän ei voi suhtautua välinpitämättömästi. Hallituksen esitys on askel oikeaan suuntaan. Hallituksen esitys on merkittävä ja oikeansuuntainen uudistus, joka selkeyttää äänioikeutta saamelaiskäräjävaaleissa ja irrottaa sen epäselvästä ja kiistellystä saamelaismääritelmästä. Esitys korostaa ryhmäidentifikaatiota, joka on laajasti asiantuntijoitten mukainen ja alkuperäiskansojen oikeuksien kannalta olennainen. Esitys laajentaa kieliperustetta neljänteen polveen, poistaa niin sanotun lappalaiskriteerin ja tuo vaaliluetteloon merkittäviä parannuksia, jotka vahvistavat saamelaisten omaa toimijuutta. Samalla esitys yhtenäistää Suomen lainsäädäntöä Norjan ja Ruotsin kanssa ja tukee pohjoismaisen saamelaissopimuksen linjaa. Se vastaa kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vaatimuksiin ja estää tulevia oikeudenloukkauksia. Arvoisa puhemies! Meidän on syytä kuunnella, mitä saamelaisyhteisö itse kertoo. Vuosia jatkunut epävarmuus lakiuudistuksesta on ollut henkisesti kuormittavaa erityisesti saamelaisnuorille mutta varmasti koko yhteisölle. Julkinen keskustelu, jossa heidän identiteettinsä ja kuulumisensa yhteisöön kyseenalaistetaan toistuvasti, on lisännyt vihapuhetta ja epävarmuutta. Tämän uudistuksen läpivienti antaisi yhteisölle selkeän viestin: Teillä on oikeus määrittää itse itsenne. Me luotamme teihin. Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet vaativat meitä toimimaan. Jos me emme tee tarvittavia uudistuksia, emme ainoastaan epäonnistu alkuperäiskansan oikeuksien turvaamisessa, epäonnistumme myös oikeusvaltiona. Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunnalla oli iso työ tehtävänä, ja haluankin lukea sivulta 12 sen keskeisimmän kappaleen: ”Perustuslakivaliokunta on edellä arvioidessaan sääntelyä perustuslain kannalta korostanut saamelaiskäräjälain 3 §:n aineellisten kriteerien keskeistä merkitystä alkuperäiskansan itsemääräämisoikeuden kannalta. Valiokunnan käsityksen mukaan paitsi oikeudellisessa myös tarkoituksenmukaisuusharkinnassa on 3 §:n osalta syytä antaa erityistä merkitystä sille, että saamelaiskäräjät ovat antaneet ennakkohyväksynnän hallituksen esityksen sisältämille lakiehdotuksille. Valiokunta ehdottaa siksi 3 §:n hyväksymistä muuttamattomana.” Tämä 3 § on juuri se lakiesityksen keskeisin kokonaisuus, ja onkin erittäin tärkeätä, että se tuli ulos sieltä perustuslakivaliokunnasta hallituksen esityksen mukaisena. Arvoisa rouva puhemies! Lopulta kysymys on myös arvovalinnasta. Haluammeko olla maa, jossa vähemmistöt, erityisesti alkuperäiskansa, joutuvat jatkuvasti perustelemaan olemassaoloaan ja oikeuttaan osallistua omien asioiden päättämiseen, vai olemmeko maa, joka tunnustaa, että yhdenvertaisuus tarkoittaa myös erityistä tukea silloin, kun yhteiskunnan rakenteet ovat olleet eriarvoistavia? Tunnistammeko eriarvoisen historiamme ja sortomme? Saamelaiskäräjälain uudistus on tärkeä askel kohti oikeudenmukaisempaa, yhdenvertaisempaa ja aidosti ihmisoikeuksia kunnioittavaa Suomea. Vahvistamalla saamelaisten itsemääräämisoikeutta me vahvistamme samalla koko yhteiskunnan demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta. Siksi, arvoisa puhemies, toivon koko sydämestäni, että tämä eduskunta osoittaa olevansa ihmisarvon, oikeuden ja aidon tasa-arvon puolella. Hyvät kollegat, tuetaan tätä uudistusta, ei puolivillaisesti, ei viivytellen, vaan selkeästi, vahvasti ja päättäväisesti — on sen aika.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-06-17T19:43:12,2025-06-17T19:48:28,Hyväksytty,1.1 2025_68_198,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_199,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt ymmärrän niitä, jotka elävät saamelaisyhteisössä, ehkä jopa käräjien jäseninä, ja ovat eri mieltä autoritäärisen hallinnon kanssa, kuinka vaikeaa ja ahdistavaa voi olla. Tuntuu todella pahalta katsella tuota naureskelua parvelta, ivallista hymyilyä ja ilkeämielistä ilkkumista. Tällä hetkellä osa suvuista ja osa perheenjäsenistä pääsee käräjien luetteloon ja osa ei. Tämä kertoo oikeastaan siitä tilanteesta, mitä Lapissa tällä hetkellä tapahtuu: naureskelua, haukkumista, vähättelyä, myöskin aikamoisia rikoksia, joista jopa osa käräjien jäsenistä on tällä hetkellä tutkinnan alaisena. Saan todella paljon viestejä [Jenni Pitkon välihuuto] — nämä ovat julkisia asioita — tällä hetkellä Lapista niiltä, ketkä eivät pääse osalliseksi tätä omaa edustuselintään: ”Hei! On ollut hienoa nähdä, että sinä olet aktiivisesti puhunut lakiesitystä vastaan. Sinua äänestäneenä tiedän tehneeni oikein.” Tämä henkilö esittelee itsensä savolaiseksi, joka on joutunut seuraamaan vaimonsa taistelua identiteettinsä puolesta. Seuraava viesti: ”Hei, Sara! Kiitos tästä pitämästäsi puheesta ja meidän metsäsaamelaisten näkökulman esiin tuomisesta saamelaiskäräjäkeskusteluun. Erityisesti sydäntäni lämmittää rohkeutesi pukeutua Sodankylän pukuun. Sain siitä innostuksen päättää pukeutua itsekin siihen. Olisiko sinulla tiedossa ompelija, joka voisi auttaa minua valmistamaan puvun?” Seuraava viesti: ”Toivottavasti mahdollisimman moni kansanedustaja tämän asian ymmärtää. Käräjät parhaillaan presidentin vieraana, mutta metsäsaamelaiset pyyhitään samalla kartalta yrittämällä poistaa jopa lappalaiskäsite. Kyllä tulevaisuus pelottaa. Käräjien valta on pakko saada kuriin.” Hän jatkaa vielä myöhemmin: ”En tiedä, mitä voidaan enää tehdä, jos tämä laki menee läpi. Toivoton olo sukuni ja esivanhempieni puolesta.” — Näitä viestejä on todella paljon. Edellisessä puheessani päätin siihen, että otan esille demokratian ja sen vajeen tällä hetkellä. Eli saamelaiskäräjien edustajia ei valita suhteellista vaalitapaa käyttäen, kuten parlamentarismissa ja demokratiassa on tapana toimia. Saamelaiskäräjälakiin ei olla määritelty sitä, miten vaalitulos huomioidaan paikkajaossa. Käsillä oleva saamelaiskäräjälaki mahdollistaa tilanteen, jossa kymmenen saamelaiskäräjien jäsentä voi saada suuremman äänimäärän vaaleissa kuin 11 saamelaiskäräjille valittua valtaa pitävän ryhmittymän jäsentä. Nämä 11 voivat ottaa vallan ja syrjäyttää loput kymmenen päätöksenteosta. Kun saamelaiskäräjät vaalien jälkeen järjestäytyvät ja paikkoja eri toimielimiin täytetään, niin vaalitulosta ei kunnioiteta. Vähemmistöön valtaenemmistön ulkopuolelle jääneet ääniharavat syrjäytetään. He jäävät ilman puheenjohtajiston, hallituksen tai muiden toimielimien paikkoja. Heille demokratian nimissä kuuluvat paikat jaetaan valtaa pitävien ryhmittymää myötäileville, vaikka nämä eivät olisi menneet läpi vaaleissa tai edes olleet vaaleissa ehdolla. Demokratia varmistaa sen, että saamen kansan eri äänenpainot tulevat kuuluville. Demokratian, myös saamelaisten, asiat alkavat kiinnostamaan saamelaiskäräjiä ja äänestäjätkin alkavat kiinnostamaan, kun äänistä kilpaillaan puolueiden kesken. Demokratian mittaamiseen on olemassa kansainvälisesti käytettyjä mittareita, ja yksi niistä on vapaat puolueet. Tämä laki alistaa saamelaiset elämään autoritäärisen hallinnon alla. Esimerkiksi saamelaiskäräjien vaaleissa vuonna 23 Enontekiöllä äänioikeutettuja oli 288, kiintiöpaikkoja voimassa olevan lain mukaan kolme ja uuden lakiesityksen mukaan kaksi, kun taas esimerkiksi Inarissa äänioikeutettuja on 1 453, kiintiöpaikkoja on sama määrä, kolme, ja tässä uudessa esityksessä kaksi. Eli paikkoja ei jaeta äänestäjien määrän mukaan. Kuten me tiedämme tunnetusti, saamelaiskäräjävaaleissa hyvin menestynyt inarinsaamelainen Kari Kyrö, joka on kolme kertaa ollut vaalien ääniharava, on myös kaksi kertaa sieltä luettelosta poistettu. On erikoista, että väitetään, että saamelaisyhteisö tuntee saamelaiset, oman kansansa, ja kuitenkin vaaleissa kolme kertaa peräkkäin eniten ääniä saanut halutaan poistaa luettelosta. Mitä tämä kertoo demokratiasta? Ei ainakaan kovin hyvää. Tätä lakiesitystä on perusteltu muun muassa sillä, että saamelaiskäräjät pystyisivät vaikuttamaan ilmastonmuutokseen, mutta ilmastonmuutosta vastaan ei voida tehdä toimenpiteitä ilman yhteiskuntarauhaa. Paras tapa varmistaa yhteiskuntarauha on demokratia. Tällä hetkellähän saamelaisyhteisössä eletään tilanteessa, että vaaleja ei tarvitsisi käydä lainkaan. Mitä sinne kukaan vaivautuu ehdolle ja äänestämään, kun laki on sellainen, että kansan tahto ei sitä kautta pääse kuuluville?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-06-17T19:48:30,2025-06-17T19:55:22,Hyväksytty,1.1 2025_68_200,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vestman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_201,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Äskeinen puheenvuoroni jäi hieman lopusta kesken, ja ajattelin vielä nostaa esille sen seurantavelvoitteen, joka tähän perustuslakivaliokunnan mietintöön sisältyy: Eli nyt tämän lain hyväksymisen yhteydessä, jos ja toivottavasti kun eduskunta tämän mietinnön hyväksyy, hyväksyttäväksi tulee tosiaan myös valtioneuvostolle seurantavelvoite, jonka mukaan siis hallituksen tulee seurata tarkoin lain toimivuutta ja vaikutuksia saamelaisten itsehallinnon toteutumiseen ja eri ryhmiin sekä tarvittaessa ryhtyä viipymättä asianmukaisiin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin havaittujen ongelmien korjaamiseksi. Pidän tätä seurantavelvoitetta hyvin tärkeänä asiana. Se on perusteltua jo siitä syystä, että kyseessä on pitkään valmisteltu lakiuudistus ja se todella sisältää merkittäviäkin muutoksia voimassa olevaan saamelaiskäräjälakiin. Haluan myös tähän loppuun toistaa ensimmäisessä käsittelyssä esittämäni toiveen: toivon todella, että eduskunta hyväksyy toisessa käsittelyssä perustuslakivaliokunnan mietinnön ja että siten vihdoin — vihdoin — saamelaiskäräjälakiuudistus saadaan säädettyä saamelaiskäräjien hyväksynnän, pitkän lainvalmistelun ja perusteellisen eduskuntakäsittelyn jälkeen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2025-06-17T19:55:24,2025-06-17T19:56:56,Hyväksytty,1.1 2025_68_202,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_203,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan ensinnäkin kiittää laajasti täällä tänään ja edellisessä käsittelyssä käytetyistä puheenvuoroista tähän lakiin liittyen. Olen tyytyväinen ja henkilökohtaisesti hyvin iloinen, että näin laaja kannatus on tälle laille. Saamelaiskäräjälain epäonnistuminen kerta toisensa jälkeen tulee myös nähdä jatkumona sille politiikalle, jota Suomi on saamelaisia kohtaan harjoittanut. Tässä käsittelyssä ei olla vielä puhuttu siitä historiasta, vaikka itse ajattelen, että se kuuluu tähän. Assimilaatiopolitiikka ja kulttuurin ja kielen vuosikymmenten sorto niin valtion kuin kirkonkin toimesta ovat asioita, joita me kansanedustajat tässä salissa emme ehkä ole harjoittaneet, mutta tästä saamelaiskäräjälaista me olemme vastuussa, tuleeko se voimaan vai ei. Kerta toisensa jälkeen saamelaisten oikeutta itse määritellä oma kansansa... Se on osa sitä sortopolitiikkaa, mitä Suomen valtio on tehnyt. Siksi Suomen valtio onkin käynnistänyt tämän sovintokomissiotyön, jotta nämä vääryydet tunnustetaan ja sovintoa voidaan hakea. Kun osa tänään täällä käytetyistä puheenvuoroista ja kommenteista on kohdistettu esimerkiksi lehterillä oleville saamelaisille, joilla ei ole mahdollisuutta vastata itseään koskeviin syytöksiin tässä salissa, se on mielestäni pöyristyttävää ja erittäin epäkohteliasta. On myös vaikea kuvitella, miten tähän historiaan jatkoksi sopii se, että suomalainen kansanedustaja kannustaa omalla pukeutumisellaan ottamaan käyttöön saamelaisten kulttuurisia elementtejä ilman, että sen näkee osana samaa assimilaatiopolitiikkaa, mitä Suomen valtio on harjoittanut. Meillä on suuri työ pyrkiä kohti sovintoa ja totuuden tuomista esille, kuten huomaamme. Näin ajattelen. Toivon, että tämä laki hyväksytään ja pääsemme siltä osin vähän eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-06-17T19:56:57,2025-06-17T19:59:29,Hyväksytty,1.1 2025_68_204,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_205,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Luen nyt pitkäaikaisen saamelaisvaikuttajan ja käräjiin kuuluvan Jouni Kitin kirjeen tähän lakiesitykseen liittyen. Tämä on otsikoitu näin: ”Kokonaiskuva puuttuu saamelaisista.” ”Kun luin hallituksen esitystä saamelaiskäräjien muuttamiseksi, tuli ilmi, miten heikoin perustein näinkin isoa asiaa yritettiin saada maaliin. Silmiinpistävää oli asutushistorian ohittaminen, vaikka historialliselta ajalta on saatavissa väestöarvioita, joiden avulla voimme kehitellä kokonaiskuvaa saamelaisten alueittaisesta menestymisestä. Arkeologisten aineistojen perusteella Lapissa asuneet saamelaiset ovat ainakin 1400-luvun vaiheilla eläneet verraten erillään ja riippumattomina toisistaan. Tätä ilmiötä voidaan selvittää pyyntikulttuurin kautta. Vasta sen jälkeen kun maanviljelykulttuuri oli omaksuttu, alkoi saamelaisten määrä kasvaa. Vuoden 1757 vaiheilta lähtien inarinsaamelaisten menestyminen, toisin kuin kaikkina varhaisempina aikoina, on ollut jatkuvaa ja kiihtyvää. Maanviljely merkitsi olosuhteiden suurta väljentymistä. Harva tulee ajatelleeksi, että luonnossa vallitsee jatkuva kilpailu elintilasta ja ravinnosta. Tämä kilpailu ylläpitää kehitystä. Niin myös Lapissa ja muualla. Kilpailua käyvät lajit keskenään. Ihminen on kaikista lajeista kilpailuhenkisin ja kilpailukiihkoisin. Kilpailu on epäilemättä jo varhain kehittänyt ihmisten elämää ja kanssakäymistä järjestäväksi käyttäytymiseksi. Ihmisten välinen vahvemmuus, paremmuus, luo järjestystä ihmisten välisiin suhteisiin. Kylä ei menesty ilman järjestystä; jonkun on sanottava, milloin metsästykseen tai poroja kokoamaan lähdetään. Käräjien johto pyrkii säilyttämään valtansa kaikin keinoin. Sen mielestä inarinsaamelaisille valtaa ei tule antaa, koska he eivät osaa sitä käyttää. Todellisuudessa nykyinen valtarakennelma jatkaa inarinsaamelaisten syrjintää. Olennainen ero ihmisryhmän ja muiden eläinryhmien hierarkioiden välillä on kuitenkin se, että vain ihmisryhmissä valta voi periytyä. Tämä vallan periytyvyys on isossa kuvassa epäilemättä luonut pohjaa sille ihmisryhmien, kylien, heimojen, eturyhmien väliselle kamppailulle, joka halki vuosisatojen on ollut myös Lapissa ihmisyhteisöjen kehitystä käynnissä pitävä voima. Kilpailu ja valtapyrkimykset ovat ohjanneet ihmisten käyttäytymistä, joka on luonnossa poikkeuksellinen; ihmisestä, saamelaiset mukaan lukien, on kehittynyt sodankävijä, oman lajinsa joukkosurmaamisen harjoittaja. Miten on mahdollista, että ihmisestä on tullut sodankävijä? Tätä pohtivat monet inarinsaamelaiset arvioidessaan alueelle muuttaneiden porosaamelaisten vihamielistä suhtautumista heihin. Suurempi valta saamelaiskäräjille?: Saamelaiskäräjät on kaikissa käänteissä vaatinut, että sille on annettava suurempi valta päätöksenteossa sillä perusteella, että tämä on välttämätöntä saamelaisten elämänmuodon turvaamiseksi. Taustalla luonnollisesti kummittelee väite, että ilman maaoikeuksia ei saamelaisella kulttuurilla ole tulevaisuutta. Ajatus saamenkielisen väestön yhteenkuuluvuudesta nousi toisen maailmansodan jälkeen merkittäväksi uudeksi aatteeksi, jolla oli myös poliittisia seurauksia. Aiemmin tämä yhteenkuuluvuus oli kaikkea muuta kuin selviö, ja harva jos kukaan edes ajatteli sellaista olevan olemassa. Lappalaisten keskuudessa saamenkielisen väestön yhteenkuuluvuutta on pidetty selviönä. Liioittelematta lappalaisten ja saamelaisten verisukulaisuutta voi todeta, että geenitutkijat ovat havainneet yhteisiä tekijöitä, jotka pohjoisessa ulottuvat valtiollisten rajojen poikki, Norjan, Suomen, Ruotsin ja Venäjän alueella. Kun ajatellaan ihmisiä yhdistäviä tekijöitä ja poliittisten määritelmien keinotekoisuutta, voidaan todeta, että lappalaisia ja saamelaisia ovat yhdistäneet myös monet muut tekijät kuin luonto ja genetiikka. Luonto on osaltaan sanellut ne toimeentulon keinot ja kulttuurien muodot, joita ihmiset ovat selviytyäkseen käyttäneet. Toimeentulon hankkimismenetelmät (maanviljely, karjanhoito, metsästys, kalastus ja poronhoito ynnä muu sellainen) ja jopa ruokakulttuuri ovat muodostuneet tällä pohjoisella alueella hyvin samankaltaisiksi. Nämä lappalaiset asukkaat eivät löydä mitään uutta vieraillessaan naapurimaiden etnografisissa museoissa tai kotiseutumuseoissa. Rajanveto saamelaisen ja muun väestön elämänmuodon välille saattaa osoittautua vaikeaksi saamelaisuuden määrittelyssä. Saamelaismääritelmän perusteella saamelaiskäräjien tekemät historian tulkinnat ovat olleet irvokas tapa edistää ’alkuperäiskansan asiaa’. Yhteisen historian erottajaksi tuli etnonationalistinen ideologia, josta on kehkeytynyt lähes yhtä fanaattinen kuin pohjoisessakin tunnettu uskonnollinen hurmoksellisuus. Melko yhtenäisessä lappalais‑ ja saamelaisyhteisössä on tähän asti ollut hyvin vähän kansanryhmien välisiä jännitteitä. Saamelaisten ja lappalaisten suhteen suuri teema ei ole ollut vihollisuus vaan korkeintaan jonkinlainen erillisyys eroavien toimeentulotapojen ja erilaisten saamen kielen versioiden kautta. Tämän kannanoton tarkoituksena on tarkastella asetelmaa saamelaisia ja lappalaisia jakavan saamelaismääritelmän muodostaman rajan molemmilta puolilta: saamelaisia lappalaisesta näkökulmasta nähtynä mutta myös lappalaisia saamelaisnäkökulmasta nähtynä. Johtopäätöksiä saamelaismääritelmän perusteella saamelaisuuteen liittyvistä ongelmista: Tässä kannanotossa kysytään ja yritetään vastata kysymyksiin, mikä oikein on tämä saamelaismääritelmä, joka tähtää juuriltaan ja nykyisiltä elämänmuodoiltaan yhtenäisen väestön jakamiseen, miten se on syntynyt ja miten se vaikuttaa esim. saamelaisten oikeuksiin. Saamelaismääritelmän olemuksesta on tehty lukuisia tulkintoja. Yksi asia on kuitenkin selvä: saamelaismääritelmän piiriin kuulumattomat lappalaiset...” [Mikrofoni sulkeutuu]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-06-17T19:59:35,2025-06-17T20:09:23,Hyväksytty,1.1 2025_68_206,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa yleisö siellä lehtereillä, tämä on ensimmäistä kertaa tämän talon historiassa tapahtunut, niin että olette kyllä ihan oikeasti historiallisella hetkellä täällä. Mutta niin kuin huomaatte, asioilla on tapana järjestyä, varsinkin kun niitä itse vähän järjestellään. Niin meillä Pohjanmaalla tavataan sanoa. [Sara Seppänen: Hyvä sanonta!] No niin, istuntoa jatketaan teknisen tauon jälkeen. Meillä oli siis ongelmia äänipöydän kanssa. Nyt olemme varajärjestelmällä, mutta me pyrimme selviämään tästä istunnosta, niin että saadaan sitten korjattavaksi noita. — Avaan keskustelun, ja edustaja Seppänen jatkaa. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_68_207,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies, kiitos! Jatkan tästä pitkäaikaisen saamelaisvaikuttaja Jouni Kitin kirjeestä: ”Johtopäätöksiä saamelaismääritelmän perusteella saamelaisuuteen liittyvistä ongelmista: Saamelaismääritelmän olemuksesta on tehty lukuisia tulkintoja. Yksi asia on kuitenkin selvä: saamelaismääritelmän piiriin kuulumattomat lappalaiset on saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan tuomittu helvettiin yhtä varmasti kuin tie taivaaseen on ainakin periaatteessa avattu sillä saamelaismääritelmän piiriin kuuluville ihmisille. Kaikki väitteet saamelaisten ja lappalaisten kulttuurien erilaisuudesta ovat vääriä. Kaikissa oleellisissa kohdissa on olemassa yksi ainoa samanikäinen saamelais-lappalainen sivistys ja elämänmuoto, joka elää, muuttuu ja sykkii samassa tahdissa. Kaikki, jotka väittävät joko saamelaiskulttuuria lappalaiskulttuuria vanhemmaksi ja paremmaksi tai saamelaisten elävän luonnonmukaisemmin kuin lappalaisten, ovat väärässä. Tällainen väite edellyttää sen todistamista, että nämä kulttuurit niihin sisältyvine elämänmuotoineen olisivat siinä määrin erilaisia, että ne vaatisivat ja oikeuttaisivat saamelaismääritelmän luoman jaon kaikkine seuraamuksineen. Voidaan kyllä puhua paremmuudesta tai seikoista, mutta perusteiltaan ja olemukseltaan kulttuurit ovat aivan samoja. Viimeisen kuluneen 500 vuoden aikana, jolloin liikenneyhteydet ja vuorovaikutus olivat paljon heikompia, säilyi saamelainen eli lappalainen kulttuuri, eikä väestö kuroutunut kahdeksi täysin erilaiseksi kulttuurimuodoksi. Siltä osin kuin eroja oli, kyse oli historiallisista muutoksista, jotka koskivat kaikkia ryhmiä, joskin eriaikaisesti, ja paikalliset olosuhteet loivat erilaisia kulttuurin ilmentymiä. On selvää, että meidän päivinämme tiheän liikenteen ja vilkkaan kanssakäymisen aikana saamelais-lappalainen elämänmuoto on muuttunut entistä enemmän yhteneväiseksi. Nationalismille tyypilliseen tapaan saamelainen etnonationalismi romantisoi eroja. Erot esimerkiksi kielen versioissa tai eri alueiden saamelaispuvuissa ovat rikkaus, mutta rikkaus ja siunauksellisuus muuttuvat vastakohdikseen, kun pyritään kivettämään aikaisemmin syntyneet kulttuurin sisäiset erot ja jakamaan historiasta irrallisella etnisellä saamelaismääritelmällä saamelais-lappalainen väestö kahdeksi erilliseksi väestöksi. Tällöin on kyse ryhmäeduista ja valtapolitiikasta, joka on vain pukeutunut saamelaiskansalliseen asuun. Tämä etnonationalistinen politiikka ottaa mallia ja tukea kansainvälisestä alkuperäiskansojen liikkeestä ja käyttää kansainvälisiä sopimuksia ja foorumeita vipusiminaan, joilla omalla kansallisella kentällä yritetään parantaa oman ryhmän asemaa. Etuja tavoiteltaessa ei kaihdeta vetoamista väärennettyyn historiaan eikä toisten samaan etniseen ryhmään kuuluvien polkemista siinä määrin, että kyse ei ole mistään muusta kuin rotusorrosta. Tuntuu vaikealta kuvitella, että yhteistä alkuperää oleva saamelais-lappalaiskulttuuri alkaisi kulkea tällaisen historiasta irrallaan olevan saamelaismääritelmän perusteella eri teitä esimerkiksi silloin, kun puhutaan erillisistä saamelaisten oikeuksista. Jos Suomen alkuperäisväestön osana on puhjeta vielä kerran kukoistukseen, tämä kukoistus koskee sen kaikkia nykyisiä ryhmiä. Jos se taas tuhoutuu, tuho koskee kaikkia. Tämä ei tietenkään sulje pois eräiden pienten eroavaisuuksien mahdollisuutta. On osattava erottaa toisistaan monimuotoisen kulttuurin sisäiset erot, jotka ovat rikkaus, ja näihin eroihin perustuva rotuerottelu, joka on kirous. Arvio saamelais-lappalaiskulttuurista osoittaa, että jokainen eheä kulttuuri on elävä kokonaisuus siitä riippumatta, kuuluuko henkilö saamelaisrekisteriin vai ei. Se kehittyy ja suorittaa sille määrätyn elämäntehtävän omien sisäisten ja ulkoisten edellytystensä mukaisesti. Sen kannattajia voivat olla erilaiset ammatilliset ryhmät. Mutta kaikista eroavaisuuksista huolimatta kulttuuri näiden ryhmien keskuudessa kehittyy perusolemukseltaan yhä enemmän samanlaiseksi. Se on käynyt elinaikanaan läpi samat olennaiset muutokset. Saamelais-lappalaiskulttuuriin kuuluvien ryhmien rodulliset, kansalliset, maantieteelliset tai muut eroavaisuudet eivät ole muuttaneet itse kulttuurien perusluonnetta. Ne aiheuttavat sen piirissä ainoastaan pientä erilaisuutta. Saamelaisten kotiseutualueella saamelais-lappalaiskulttuurit muodostavat yhden ainoan jakamattoman kulttuuripiirin, ne ovat tällä hetkellä olennaisilta osiltaan samassa kehitysvaiheessa. Niiden jakaminen keinotekoisella, historiasta irrallaan olevalla saamelaismääritelmällä on kaikkien tähän kulttuuriin kuuluvien ryhmien etujen vastainen, kehityksen peruuttamiseen tähtäävä hanke. On osattava nähdä tunteikkaasti ikiaikaisiin oikeuksiin vetoavan saamelaisen etnonationalistisen ideologian taakse tajuten, että kyseessä on vain valekaapu, jonka alla ajetaan suppean saamelaisen valtaeliitin aivan tähän ja huomiseen päivään liittyviä etuja. Saamelaiskäräjien historiaan perustumattomat vaatimukset siirtää koko saamelais-lappalaiselle väestölle kuuluvat oikeudet vain yhdelle tämän väestön sisäiselle ryhmälle ovat tähän mennessä johtaneet turhiin selkkauksiin ja ristiriitoihin. Vuosien mittaan saamelaiskäräjien valtahankkeen sävy on käynyt tuimemmaksi samalla, kun sen tavoitteet ovat käyneet laajemmiksi ja retoriikka entistä enemmän tosiasioista piittaamattomaksi. Traagisinta on, ettei tässä kiistassa ole olemassa mitään luotettavaa viranomaistahoa, jonka ohjaukseen saamelaiskäräjien poliittinen johto alistuisi. Vedoten itsemääräämisoikeuteensa alkuperäiskansana saamelaiskäräjät katsoo oikeudekseen ajaa ohjaamansa saamelais-lappalaisen väestön alus lippu liehuen vaikka kiville. Valitettavasti näillä kippareilla on riittänyt halukkaita luotseja, neuvojia ja tukijoita Suomen puoluekentässä, virkamiehistössä ja valtionjohdossa sen korkeinta tasoa myöten — sellaisia, joilla into on korvannut puuttuvan pätevyyden. Saamelaiskäräjien poliittinen johto katsoo, että alkuperäiskansan asian ajaminen vapauttaa sen kaikista velvoitteista noudattaa sivistyneitä periaatteita maaoikeuskiistan ja muiden kysymysten ratkaisemiseksi.” Haluan vielä, arvoisa puhemies, muistuttaa, että Jouni Kitti on pitkäaikainen saamelaisvaikuttaja ja saamelaiskäräjien jäsen, syntynyt Inarissa, ja hän tietää ja tuntee tämän asian erittäin hyvin. — Jatkan vielä seuraavassa puheenvuorossani.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-06-17T20:29:32,2025-06-17T20:37:10,Hyväksytty,1.1 2025_68_208,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Mäenpää. — Toivon tosiaan, että kaikki käyvät täällä minusta katsottuna oikealla puhujakorokkeella puhumassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_209,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies, hyvät naiset ja miehet, hyvät saamelaiset siellä lehterillä ja hyvät statuksettomat saamelaiset, jotka seuraatte tätä keskustelua jossain muualla! Tämä on aika erikoinen asia, mitä me nyt ollaan täällä käsittelemässä. Puhutaan saamelaiskäräjälain uusimisesta, joka uusimista kaipaa. Samanaikaisesti kuitenkin itselleni on tullut selväksi, että minä en voi tätä lakiesitystä tukea, koska mielestäni tämä on syrjivä. Tämä varmasti on tullut kaikille esiin tässä viime vuosina, kun välillä esimerkiksi Kari Kyrö ei ole päässyt saamelaiskäräjävaaliluetteloon. Hänet on sieltä tiputettu ainakin kerran, ilmeisesti kaksi kertaa, ja sitten hänet on korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lisätty sinne vaaliluetteloon, ja sitten Kari Kyrö on ollut vaalien ääniharava. Jos oikein muistan, niin täällä salissa ensimmäisen käsittelyn yhteydessä käytettiin semmoista sanojen muotoilua, että sinne saamelaiskäräjäluetteloon on päässyt suomalaisia. Kari Kyrö on ilmeisesti yksi esimerkki siitä, koska hänet on sieltä yritetty tiputtaa. Samanaikaisesti kuitenkin ihmettelen sitä, että jos Kyrö on sinne sitten päässyt, niin hänet on valittu ääniharavaksi siellä. Mitä se on se itseidentifiointi ja ryhmäidentifiointi, joita tässä puheissa on peräänkuulutettu? Edustaja Pitko sanoi täällä tänään — yritän muistaa tarkan lainauksen — mielestäni niin, että saamelaisiksi on päässyt henkilöitä, jotka eivät ole saamelaisia. Sanoitteko te niin? [Jenni Pitko: Joo, että saamelaiset ei saamelaisiksi tunnusta, sanoin näin!] — Joo. — Tämä on varmaan mielipide, koska... [Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko: Nyt on kyllä sellainen tilanne, että täällä puhuvat vain kansanedustajat tässä tilassa. ] Tämä kuitenkin johtaa siihen, on pakko tulkita näin, että se perustuu jonkun mielipiteeseen, että saamelaisiksi on päässyt henkilöitä, jotka eivät ole saamelaisia. Se ei ole mikään fakta. Esimerkiksi Kari Kyrön on sinne korkein hallinto-oikeus nostanut uudelleen jäseneksi, ja sitten hänet on valittu taas ääniharavana. Jos täällä mielipiteitä aletaan tuomaan julki, niin minä luulen, että maastamme löytynee myös näkemyksiä, että suomalaisiksikin on päässyt henkilöitä, jotka eivät ole suomalaisia. Tämä on aika vakavaa pohdiskella tämmöisillä asioilla. Mitä itse olen saanut yhteydenottoja tuolta Lapista, niin kyllä siellä ovat ihmiset huolissaan siitä, ja he kokevat, että tämä saamelaiskäräjälaki eriarvoistaa ihmisiä ja se syrjii ihmisiä. Sitä myötä siitä on helppo ajatella näin, että se on samalla myös rasistinen. Perustuslakivaliokunta on kuitenkin laittanut siellä omassa pohdinnassaan seurantavelvoitteen tälle asialle. Tänään on käsiini tullut paperi, jonka on Euroopan neuvosto julkaissut 16.6.2025, ja täällä tiivistelmässä on kolme eri kohtaa, joissa tavallansa tulee kritiikkiä. Mielestäni se kohdistuu tähän lainsäädäntöön ja lainsäädännön luomiseen. Täällä on kohdassa 6 näin: ”Pitkään jatkunut saamelaiskäräjien vaaliluetteloon rekisteröitymistä koskeva kiista on yhä ratkaisematta. Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä hallituksen esitys saamelaiskäräjiä koskevan lain muuttamisesta. Esityksen sisältämistä ehdotuksista ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä eri saamelaisryhmien välillä. On siten vielä ponnisteltava saamelaisyhteisön sisäisen rakentavan vuoropuhelun helpottamiseksi, jotta saamelaiskäräjien ja saamelaisenemmistön ja vähemmistöjen edustajat saadaan yhteen ja luodaan oikeudenmukainen tasapaino toisaalta yhteisön etujen ja toisaalta vapaan itseidentifikaation periaatteen välillä. Joissakin saamelaisissa syntynyt käsitys siitä, että heidät olisi suljettu saamelaisyhteisöstä ulos, on haitallista heidän itsensä mutta myös koko yhteisön kannalta. Neuvoa-antava komitea katsoo, että vireillä olevalla totuus- ja sovintoprosessilla — jota se pitää tervetulleena, mutta samalla suosittelee, että se toteutetaan syrjimättömästi kaikki saamelaistahot mukaan ottaen — voisi olla keskeinen rooli tämän asian laajemmassa ja kattavammassa arvioinnissa.” Kohdassa 2: ”Neuvoa-antava komitea kehottaa painokkaasti viranomaisia kuulemaan kaikkia saamelaisryhmiä tiiviisti ja varmistamaan sen, että perinteistä maankäyttöä kaikilla tasoilla koskevat päätökset eivät vaikuta kielteisesti saamelaisten kykyyn säilyttää ja kehittää kulttuureitaan, kieliään ja identiteettejään, mukaan lukien heidän perinteiset elintapansa. Viranomaisten tulisi saattaa päätökseen Kansainvälisen työjärjestön ILOn alkuperäiskansoja koskevan sopimuksen numero 169 ratifioinnin valmistelu.” Kohdassa 4: ”Neuvoa-antava komitea vetoaa viranomaisiin, jotta ne loisivat olosuhteet kattavalle vuoropuhelulle kaikkien saamelaisyhteisön ryhmien kanssa pyrkimyksenä saavuttaa yhteinen ymmärrys pitkään jatkuneessa kiistassa saamelaiskäräjien vaaliluetteloon rekisteröitymisestä. Lisäksi viranomaisten tulisi tiiviissä kuulemisessa kaikkien saamelaisyhteisön ryhmien kanssa arvioida totuus- ja sovintoprosessin kokemukset ajatellen sen mahdollista jatkoa vuoden 2025 jälkeen.” Minun mielestäni nämä huomiot on hyvä liittää tähän seurantavelvoitteeseen. Tässä ovat ne asiat, mitkä täällä hiertävät, aika hyvin laitettuna julki. Mielestäni, jos näitä neuvoa-antavan komitean kehotuksia ei noudateta, tulee saamelaiskäräjille kohdistuva rahoitus purkaa ja osoittaa siitä esimerkiksi puolet sinne perustettavalle Lapin parlamentille, niin ehkä se riitely rahasta sitten loppuu, koska ainakin minusta tuntuu, että raha on tässä se ongelma. Olen perehtynyt tähän mielestäni hyvin... [Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko: Onko vielä pitkä puhe?] ...ja olen toiminut eduskunnan Suomen alkuperäiskansojen ystävyysryhmän puheenjohtajana, ja sen takia en pysty tätä lakia puolustamaan. Hämmästelen suuresti, että tämä polveutumisperuste poistetaan alkuperäiskansan lainsäädännöstä. Tämä on jotenkin niin absurdia, että en voi käsittää millään tavalla, että polveutuminen poistetaan, koska se on minun mielestäni sen alkuperäiskansan ehto ja minun mielestäni siellä ILOn perusteluissa se polveutuminen on kaikista tärkein asia. Jos polveutuminen poistetaan, saatan minäkin itseidentifioitua saamelaiseksi tai statuksettomaksi saamelaiseksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-06-17T20:37:16,2025-06-17T20:47:08,Hyväksytty,1.1 2025_68_210,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Poikkeuksellisesti annan puhua nyt puheenvuorot loppuun siitä syystä, että nämä poikkeusolot hieman vaikuttavat. — Edustaja Forsgrén.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_211,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Halusin vielä muutaman huomion tänne eteen tulla puhumaan. — Tässä keskustelussa ehkä menee muutama asia sekaisin, ja haluankin käydä läpi, mikä ongelma tässä lappalaispykälässä on. Elikkä tämä nykylaki on niin vanha kuin vuodelta 1995, ja se on auttamatta vanhentunut. Sen nykylain pääongelma on juuri tämä niin sanottu lappalaispykälä. Se lisättiin nykylakiin eduskuntakäsittelyssä, elikkä ilman saamelaiskäräjien hyväksyntää. Eli Suomen eduskunta lisäsi saamelaiskäräjälakiin kohdan, jota saamelaiskäräjät ei itse sinne hyväksynyt. Siinä pykälässä saamelaisuutta haetaan vanhoista verorekistereistä, jotka eivät ole rekisteri etnisyydestä tai kielestä vaan henkilön elinkeinosta. Norjan ja Ruotsin saamelaismääritelmässä ei tällaisia vastaavia pykäliä ole. Hallituksen esityksessä oikeutta äänestää saamelaiskäräjien vaaleissa koskevaa saamelaisen määritelmäsäännöstä ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että kysymys olisi nimenomaan henkilön merkitsemisestä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon eli äänioikeudesta saamelaiskäräjien vaaleissa, ei siitä, ketä on pidettävä ylipäätänsä saamelaisena. Lakiuudistuksella vahvistetaan saamelaisten itsemääräämisoikeutta kansana eli saamelaisten oikeutta itse määritellä, kuka on saamelainen, sen sijaan, että suomalaiset tekevät sen heidän puolestaan. Saamen kansalle kyse ei ole enempää eikä vähempää kuin heidän tulevaisuudestaan. Ajattelenkin, että meidän on velvollisuus varmistaa, että saamelaiskäräjien legitimiteetti saamen kansan silmissä säilyy. Saamelaisilla on perusteltu huoli siitä, että ilman lainmuutosta muut ihmiset kuin saamelaisen yhteisön saamelaisena pitämät tulevat valtaamaan saamelaiskäräjät ennemmin tai myöhemmin, ja sen takia tämä lappalaispykälän uudistaminen ja poistaminen on todella keskeistä. [Sara Seppänen: Voi hyvänen aika!] Ehkä vielä sellaisen haluaisin nostaa esille, että minua häiritsee tässä keskustelussa, että siitä tulee hirveän vahva kuva siitä, että saamelaiset olisivat jotenkin riitaisa kansa tai ryhmittymä. Me kansanedustajat täällä eduskunnassa tapellaan yhtenään ja väitellään yhtenään milloin mistäkin asiasta, eikä kukaan silti ajattele, että meillä ei pitäisi olla oikeutta päättää meille kuuluvista asioista. Ajattelenkin, että tämä mielikuva siitä, että saamelaiset olisivat riitaisia ja jotenkin yhteiskunta, joka ei toistensa kanssa tule toimeen, kertoo vain siitä ennakkoluulosta ja yhteiskunnallisesta ilmapiiristä, mitä meillä on heihin kohdistunut. On hyvä tunnistaa itsekin, että minä vasta aikuisiällä tunnistin, kuinka paljon yhteiskunta kohdistaa saamelaisiin yhteiskuntana rasismia ja ennakkoluuloja. Ei minulle koulussa kerrottu saamelaisten historiaa tai sitä, mitenkä lainsäädäntö Suomessa on kehittynyt. Muistan 2019, kun minä osallistuin sellaiseen Suomen kansallispukujen kampanjaan, ja minulla oli päällä Keuruun puku, joka on aivan ihana, se on sellainen vaaleanpunainen puku. Me julkaistiin siitä kuvat, ja olin hämmentynyt siitä, kun olin valmistautunut, että saan tältä tietyltä porukalta varmastikin negatiivisia kommentteja siitä, että saako minun näköiselläni ihmisellä olla suomalainen kansallispuku. Mutta mikä oli hämmentävää, oli se, että siihen päivitykseeni tuli satoja kommentteja, missä haukuttiin saamelaisia, aiheeseen, mikä ei liittynyt millään tavalla heihin, ja silloin minä tajusin, kuinka systemaattista saamelaisiin kohdistuva rasismi ja ennakkoluulo ja syrjintä on tässä yhteiskunnassa. Se ehkä opetti minullekin jotain sellaista, mitä en ollut itse tunnistanut. Ajattelenkin, että vähemmistön edustajana tehtäväni on aina puolustaa muita vähemmistön edustajia. [Juha Mäenpää: Myös vähemmistön vähemmistöjä! — Sara Seppänen: Puolusta vähemmistön vähemmistöjä!] Haluan kiittää tässä lopuksi RKP:tä, koska jos joku tämän hallituksen esityksen on hallitusohjelmaan tuonut, niin se on varmasti RKP, ja siitä iso kiitos, koska mikään ei harmittanut viime hallituskaudella enemmän kuin se, että tämä tärkeä lakiesitys kaatui ihan viime metreillä. Se oli ehkä sellainen, minkä kanssa oli todella vaikea elää, mutta nyt voimme korjata tämän virheen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-06-17T20:47:21,2025-06-17T20:51:53,Hyväksytty,1.1 2025_68_212,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_68_213,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä eduskunnassa käy ilmi, että suurin osa kansanedustajista ei tunne Lapin historiaa tai tätä asiaa tai sitä, minkälaisia erilaisia saamelaisryhmittymiä meiltä Suomesta löytyy. Vierailin Inarissa vaalitilaisuudessa ministeri Ranteen kanssa, ja siinä Ivalon S-marketin pihalla minua tapaamaan tulivat äiti ja tytär. Äiti itki, ja tytär yritti kertoa heidän asiansa. Heidän tarinansa oli sydäntä särkevää. Kun 1962 Lapissa tehtiin niin sanottu Nickulin väestötutkimus, jonka perusteella perustettiin saamelaiskäräjien vaaliluettelo, ei Inarissa eikä Lapissa ylipäätään mennytkään hirveästi teitä sinne inarinsaamelaisten asumuksiin. Tämän perheen, tämän äidin ja tyttären, koti on Inarijärven rannalla, mutta he eivät saa tunnustusta omalle identiteetilleen. Heitä ei hyväksytä saamelaiskäräjäluetteloon. Jostain syystä tämä kieli on ollut vaikea todistaa. Te, hyvät edustajat, edellinenkin puhuja, ette tunne tätä asiaa tarpeeksi hyvin. Puheenvuoronne kertoi juuri siitä. Jatkan nyt Jouni Kitin, pitkäaikaisen saamelaisvaikuttajan ja saamelaiskäräjien jäsenen, kirjettä: ”Saamelaiskäräjille riittää, kun lisätään hiiltä oman etnonationalistisen kattilan alle ja nostetaan Suomen valtioon kohdistuvaa painetta vetoamalla oman asian puolesta kansainvälisillä foorumeilla. Joku historiallinen totuus painaa tässä menossa hyvin vähän. Tuloksena on moraalinen sekasorto. Saamelaiskäräjät vaatimuksineen yrittää anastaa itselleen mahdollisimman suuren osan lappalaisten historian ja oikeuksien kustannuksella. Saamelaiskäräjien vaatimukset johtavat yhteisen kulttuuriperinnön tuhoamiseen, ja sen ajama, saamelaisten historialle vieras kollektiivisen maanomistuksen malli yksityisomistuksen heikkenemiseen, murenemiseen ja häviöön. Saamelaiset ja lappalaiset samoissa yhteisöissä: ’Rekisterisaamelaiset’ ja statuksettomat saamelaiset asuvat ja elävät pienemmissä ja suuremmissa kylissä etupäässä samassa ryhmäasutuksessa. ’Rekisterisaamelaiset’ eivät siis muodosta muusta väestöstä erottuvaa asutussaareketta. Mainitut ryhmät joutuvat yhdessä päättämään jokapäiväiseen elämään kuuluvista yhteisistä asioista. Yleensä tämä ei arjen ja käytännön tasolla tuota suuriakaan vaikeuksia. Ylä-Lapissa on paikallisen yhteisön elämään perinteellisesti kuulunut monia sellaisia työtehtäviä, jotka on tehty ihmisten tai koko kylän yhteisvoimin. Yhteistyö on nykyaikana organisoitunut paliskunniksi, metsästysseuroiksi, kalastuskunniksi, yhteismetsiksi, työliitoiksi ja talkoiksi. Muita yhteisötyömuotoja ovat kansalaisjärjestöt, kuten raittiusseurat, urheilu- ja nuorisoseurat ja niin edelleen. Saamelaisalueen kylissä on luonteenomaista lähes päivittäinen kanssakäyminen naapureiden kesken, joista useimmat ovat sukulaisia. Lapset seurustelevat enimmäkseen naapureitten lasten kanssa ja käyvät samaa koulua näiden kanssa. Kaikissa niissä kylissä, joissa asuu saamelaisia ja statuksettomia saamelaisia sekaisin yhdessä, tulee saamelaismääritelmään nojautuva kahtiajako ja ILOn alkuperäiskansasopimuksen ratifiointi aiheuttamaan vain lisääntyvää eripuraisuutta ja eriseuraisuutta. Seurauksena tulee olemaan turhaa ja vahingollista käräjöintiä Norjasta Suomeen 1800-luvun lopulla muuttaneiden porosaamelaisten jälkeläisten ja statuksettomiksi jätettyjen Suomen kantasaamelaisten kesken. Näiden viimeksi mainittujen eli alueen todellisen alkuperäiskansan historiallisista alueista päättäminen siirtyisi alueelle muuttaneiden porosaamelaisten jälkeläisille. Erityisen suuri oikeustilan muutos tulisi koskemaan tiloille vahvistettujen kalastusnautintojen omistajia. Tiloille vahvistettujen kalastusnautintojen käytöstä päättäminen saattaisi pahimmassa tapauksessa siirtyä muille kuin todellisille omistajille. Etnonationalistinen saamelaisideologia: 1970-luvulta lähtien kehiteltiin eräiden johtavien saamelaisten toimesta oppia, että valtion aikoinaan saamelaisilta ottamat maat piti palauttaa takaisin saamelaisille. Sen mukaan saamelaiset olivat ihmiskunnan kruunu. Saamelaiset onnistuttiin määrittelemään jopa lain tasolla niin, että määritelmä kattoi vain määrätyn osan saamelaisista. Tämän opin mukaisesti peiteltiin, väärennettiin ja salattiin kaikki, mikä vihjasikin siihen, että muilla kuin saamelaisilla voisi olla oikeuksia. Laadittiin luetteloita saamelaisista menetelmin, jotka eivät kestä kritiikkiä, ja kanonisoitiin nämä luettelot vaaliluetteloksi, jota ryhdyttiin kutsumaan saamelaiskäräjärekisteriksi. Aikaisemmin laaditut, pätevämmät luettelot salattiin. Nuorena, vasta saamelaispolitiikan piiriin tulleena olin itsekin innostunut saamelaiskansallisen nousun aatteesta, mutta tajusin pian, että on tapahtumassa outoja asioita. Heräsin kysymään, miten on mahdollista, että samojen vanhempien lapsista toiset olivat saamelaisia, toiset eivät. Minun käskettiin pitää suu kiinni ja olla sekaantumatta asioihin, joita en ymmärtänyt. Nyt oltiin suurella asialla, saamelaisten oikeuksia palauttamassa! Niinpä minun totuutta vaativana luottamusmiehenä oli pakko ryhtyä ottamaan selvä siitä, mistä oli kysymys. Ryhdyin selvittelemään itselleni Lapin asutushistoriaa. Pian selvisikin, että alueella oli asunut lappalaisväestöä ennen kuin alueelle muutti 1800-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta lähtien Norjasta porosaamelaisia ja että olin itse näiden myöhäisten maahanmuuttajien jälkeläinen. Alueet, jonne muuttajat tulivat, olivat olleet satoja vuosia alueella ennen heitä asuneitten metsä- ja kalastajasaamelaisten omistuksessa. Alueella oli runsaasti nähtävissä niillä ennestään asuneitten ihmisten jättämiä asuinpaikkoja ja muita merkkejä heidän muinaisesta läsnäolostaan. Ennen pitkää tulin huomaamaan, että näiden ihmisten kieltämiseen pyrkivä saamelaismääritelmä oli kuin Maginot-linja. Se oli tarkoitettu edestä päin tulevan hyökkäyksen torjumiseksi, mutta sen tekijät eivät olleet valmistautuneet siihen, että se voitaisiin kiertää, se ei ollut aukoton. Saamelaiskäräjien valtaapitävät uskovat propagandan voimaan ja uskottelevat, että he jääräpäisyydellään voittaisivat enemmän kuin häviäisivät. Poliittinen johto on koko ajan ollut kärkäs syöttämään valtakunnan tason poliitikoille muunneltua totuutta. Olen alusta alkaen ollut varma siitä, että saamelaisliikkeen poliittinen johto on väärässä ja että julkinen sana hakee totuutta, vaikka sen on ollut vaikea päästä siihen käsiksi. Etnonationalistinen saamelaisliike vetoaa vahvasti ihmisten, myös toimittajien ja poliitikkojen, tunteisiin ja soittelee heidän oikeustajunsa herkillä kielillä, miten se tahtoo. Yksi paljon sovellettu ja tuottoisa perusmenetelmä on ollut kestitä niin kotimaisia kuin kansainvälisiä vierailijoita ja tarjota heille samalla museaalinen kuva saamelaisista muka ajankohtaisena kuvana saamelaisten ainutlaatuisuudesta, paimentolaisesta elämänmuodosta ja luontosuhteesta. Statuksettomien saamelaisten liike: Statuksettomien saamelaisten esiinnousu tapahtui ilman, että etnonationalistisen saamelaisliikkeen poliittisella johdolla olisi ollut mitään käsitystä tapahtuneen murroksen todellisesta mittakaavasta ja peruuttamattomuudesta. Tuolle siihen asti yleistä mielipidettä yksin hallinneelle etnoeliitille on ollut äärimmäisen epämiellyttävää, että sitä alettiin nimittää statuksettomien saamelaisten historiallisten alueitten valloittajiksi. Tosiasioihin perustuvat väitteet on yritetty hiljentää ja torjua leimaamalla niiden esittäjät ’saamelaisvastaisiksi’. Todellisen alkuperäväestön oikeuksien veitsenteräksi muodostui maaoikeuskysymys ja kysymys statuksettomien saamelaisten oikeudellisesta asemasta. Etnonationalistinen saamelaisliike tähtäsi siihen, että todellisen alkuperäisväestön maaoikeudet siirretään saamelaiskäräjien edustamille myöhäisille maahanmuuttajille, porosaamelaisille. Tavoitteena oli kollektiivinen maanomistusmuoto, jossa omistus toteutuisi saamelaiskäräjien kautta. Maaoikeudet kuuluvat kuitenkin todelliselle eikä ideologisesti luodulle väärälle alkuperäisväestölle, olipa sitten kyse tällä hetkellä tunnustetusta maaomaisuudesta tai sellaisesta, jonka kruunu ja Suomen valtio on itselleen ominut yksipuolisella saannolla. Siksi saamelaiskäräjien johdolle on ollut välttämätöntä kiistää ei ainoastaan todellisen alkuperäisväestön maaoikeudet vaan myös sen olemassaolo. Ei olekaan mikään ihme, että ’rekisterisaamelaisten’ tunnustaminen alkuperäisväestöksi yksinoikeudella on aiheuttanut sen, että todellinen alkuperäisväestö on noussut puolustamaan oikeuksiaan ja olemassaoloaan. Tarkoitus pyhittää keinot?: Saamelaiskäräjien vaatimukset ILOn alkuperäiskansasopimuksen ratifioimisesta ovat herättäneet kovaa vastarintaa monessa osapuolessa, joiden etuihin sopimus vaikuttaisi. Yhtenä syynä on ollut vaatimusten epämääräisyys. Kipeimpänä tulevaisuuden uhan kokee Lapin todellinen alkuperäisväestö, joka näkee maaoikeuksiensa menettämisen mahdollisuuden. He ovat vaatineet päästä samaan neuvottelupöytään saamelaiskäräjien kanssa ja osallistumista Suomen valtion ja saamelaiskäräjien välisiin neuvotteluihin. Saamelaiskäräjät ovat torjuneet nämä neuvottelupyynnöt ja -vaatimukset yksioikoisesti väittäen, että statuksettomat saamelaiset eivät ole saamelaisia vaan suomalaislähtöisten uudisasukkaiden jälkeläisiä, jotka yrittävät sulauttaa saamelaiset suomalaiseen pääväestöön tai kaapata heidän identiteettinsä tekeytymällä saamelaisiksi. Historiallisten tosiasioiden valossa identiteettikaappaus on tapahtunut toisinpäin, varkaat yrittävät selvitä huutamalla: ottakaa varas kiinni! Suomen valtion edustajat ja elimet eri tasoilla ovat suhtautuneet vähintäänkin passiivisesti tähän käynnissä olevaan identiteettikaappaukseen ja rasistiseen syrjintään. Statuksettomien saamelaisten vähättely ei ole voinut olla nostamatta poliittisia jännitteitä. On asiatonta väittää, etteikö ILOn alkuperäiskansasopimuksen ratifiointi koskisi millään tavalla alueella asuvan muun väestön ja ennen kaikkea statuksettomien saamelaisten oikeuksia. Siksi alkuperäiskansasopimuksen ratifioinnin ympärillä käytävä keskustelu muodostuu paljon tärkeämmäksi kuin toimet saamen kielen elvyttämiseksi. Se koetaan vakavana ihmisoikeusloukkauksena. Koko puhe maiden palauttamisesta takaisin saamelaisille ei ole muuta kuin saamelaiskäräjien poliittisen johdon sumuverho, jolla se naamioi päähankkeensa, jota se on sitkeästi ajanut ja ajaa edelleen panoksia korottaen: saada statuksettomille saamelaisille kuuluvat ja kuuluneet maa-alueet hallintaansa ja siinä ohessa alueen muulle väestölle kuuluvia oikeuksia niin laajalti kuin suinkin mahdollista. Identiteettivarkaus ei saa jatkua. Statuksettomilta saamelaisilta on aikoinaan kirkon ja valtion toimesta viety itsemääräämisoikeus ja kieli. Tiedän, mistä puhun. Minulla on täysin omakohtaiset kokemukseni siitä, miten ummikkosaamelaisen muuttaminen suomalaiseksi tapahtui. Olen itse syntynyt ummikkosaamelaisena porolappalaisena ja aloittanut elämäni todellisena erämaan lapsena. 1950-luvun alussa jouduin aloittamaan koulunkäyntini Inarissa ja asumaan koulukodissa. Koulu oli täysin suomenkielinen, ja koulukoti tuki sen suomalaistamistehtävää. Kun valtio on ryöstänyt ihmisiltä kielen ja saanut heidät häpeämään omaa kulttuuriaan, on ehdottoman kohtuutonta tehdä saamen kielen taidosta kriteeri sille, onko ihminen saamelainen. Tutkijat eivät ole kyenneet kiistämään statuksettomien saamelaisten esiin nostamia tosiasioita. Uudempi tutkimus on tuonut runsaasti lisävaloa kysymyksiin, jotka liittyvät muun muassa Suomen saamelaisten alkuperään ja heidän maaoikeuksiinsa, mutta keskeisten tosiasioiden on katsottava tulleen Suomen valtion tietoon viimeistään Pokan toimikunnan työn aikana. Valtio kuitenkin toimii niin kuin sillä ei olisi tietoa mistään, mitä on pidettävä moraalittomana ja kestämättömänä. Viimeaikaisen kehityksen yksi erityispiirre on ollut, että Metsähallitus, joka vastaa valtion Lapissa olevasta, yksipuolisella saannolla itselleen edustamasta maaomaisuudesta, on solminut strategisen liiton saamelaiskäräjien kanssa. Tämän liiton kautta valtio pyrkii suojaamaan maaomaisuutensa statuksettomien saamelaisten vaateilta ja saamelaiskäräjät lisäämään asteittain omaa vaikutusvaltaansa ja samoin torjumaan omat vaateensa statuksettomien vaateilta. Statuksettomat saamelaiset eivät ole luopuneet eivätkä tule luopumaan omista oikeuksistaan ja asemastaan alueen todellisena alkuperäiskansana, vaan vaativat näiden tunnustamista Suomen valtion ja myös saamelaiskäräjien taholta. Neuvottelujen avaaminen siitä, miten nykyään vielä statuksettomien saamelaisten edustus järjestetään, on paljolti Suomen valtion vastuulla — saamelaiskäräjien nykyjohto on tehnyt selväksi, ettei sillä ole aikomustakaan neuvotella piirinsä ulkopuolelle jätettyjen saamelaisten kanssa. Saamelaiskäräjien sanelupolitiikka statuksettomia saamelaisia kohtaan ei ole loukannut ainoastaan näitä vaan myös muita alueen asukkaita. Oikeudellisia vaatimuksia esittäessään statuksettomat saamelaiset ovat ottaneet huomioon niin oikeudelliset kuin poliittiset realiteetit. He ovat valmiit, aivan kuten tähänkin asti, elämään rinnan ja sovussa alueen muun väestön kanssa, mukaan lukien Suomeen vuoden 1852 rajasulun jälkeen muuttaneet porosaamelaisten jälkeläiset, joiden veljiä ja sisaria he ovat — monessa tapauksessa ei vain kuvaannollisesti vaan todellisten perhesiteiden kautta. He eivät kuitenkaan voi alistua omilla historiallisilla alueillaan toisen tai kolmannen luokan kansalaisiksi siksi, että toinen väestöryhmä vie heiltä historian, identiteetin ja maat rotuerottelun määritelmät täyttäen. Vastuu tämän vääryyden lopettamisesta ja lisävahinkojen syntymisen estämisestä on Suomen valtiolla, jonka on nähtävä totuus ja korjattava omat virheensä. Virheellisen ja oikeudettoman politiikan jatkaminen yhtä oikeudettomalla tuo mieleen koiran, joka syö oman oksennuksensa. Sellainenko Suomen valtio haluaa olla? Edellä todettuun viitaten katson välttämättömäksi, että esitys uudeksi saamelaiskäräjälaiksi palautetaan uuteen, perinpohjaiseen valmisteluun ja ennen kaikkea että siinä oleva saamelaismääritelmä muutetaan niin, että se varmuudella kattaa myös ne saamelaiset, jotka on tällä hetkellä jätetty statuksettomiksi. Lisäksi pidän välttämättömänä, että lakiehdotukseen sisältyvät menettelyt sen määrittelemiseksi, onko yksilö alkuperäiskansan jäsen, muutetaan niin, että ne vastaavat kansainvälisen oikeuden periaatteita. Johtavana oikeuslähteenä on tässä YK:n rotusorron vastaisen sopimuksen pysyvän seurantakomitean CERD:n suositus numero 8, jonka mukaan kysymys siitä, onko yksilö katsottava alkuperäiskansan jäseneksi, on ratkaistava ensisijaisesti yksilön itseidentifikaatioon perustuen. Siltä osin kuin lisäksi on tarvetta sille, että alkuperäiskansan yhteisö identifioi yksilön, tämän on tapahduttava noudattaen yhteisön perinteisiä muotoja eli paikallisella tasolla kunkin ryhmän perinteitä noudattaen ja soveltaen. Tämä sulkee pois lakiesitykseen sisältyvän menettelytavan, jossa identifioivana yhteisönä toimii keskitetysti saamelaiskäräjät tai joku sen elin. Yhtä vähän kuin saamelaiset tällä hetkellä edustavat kaikkia Suomen saamelaisia, yhtä vähän he edustavat mitään perinteistä alkuperäiskansan identifiointiperinnettä tai meidän aikaamme säilynyttä alkuperäiskansan omaa hallintoelintä. Kysymys yksilön oikeusturvasta jäsenyysasioissa on ratkaistava tavalla, joka täyttää ei vain alkuperäiskansasopimuksen ja alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen periaatteet vaan myös YK:n ihmisoikeussopimuksen ja Suomen perustuslain vaatimukset. Saamelaiskysymyksen ratkaisu: Saamelaisten asian määrittäminen perustuslailla on synnyttänyt paljon ristiriitoja. Elettyään 110 vuotta yhdessä Venäjän kanssa oli Suomesta kaksi vuotta aikaisemmin tullut itsenäinen valtio. Ero oli tapahtunut epäsovun vallitessa. Palataan sitten saamelaisten asemaan. Venäjän ja Suomen välisten rauhanneuvottelujen prosessi on siinä määrin kiinnostava, että siitä kannattaa ottaa mallia järjesteltäessä Suomen valtion ja saamelaisten välisiä suhteita. Suomen on asetettava työryhmä asiaa valmistelemaan. Hallitusmuoto rakentuu sille pohjalle, että saamelaiset alkuperäiskansana on rakennettava sille pohjalle määrittelemättä oikeuksien sisältöä. Avoimeksi kysymykseksi jää, mikä on sen merkitys suhteessa samalla alueella asuvaan muuhun väestöön. Tässä tilanteessa hallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin tämän epäkohdan korjaamiseksi. Tämä ongelma on koetettava toteuttaa sovinnollista tietä valtion ja saamelaiskäräjien välisellä sopimuksella. Siitä ehdotusta valmistelemaan on asetettava yhteinen neuvottelukunta, jossa olisi yhtä monta saamelaisten, valtion ja alueen muun väestön edustajaa. Neuvottelukunnan tulee tehdä myös muita asiaan liittyviä ehdotuksia saamelaisten ja muun väestön suhteiden normalisoimiseksi. Lakiehdotukset on alistettava kaikkien virallisten valtion ja muiden elinten hyväksyttäväksi. Koska asiaan liittyy epäselvyyksiä ja väärinkäsityksiä, on saatava aikaan ylimalkainen sopimusluonnos. Sen mukaan luovuttavat molemmat osapuolet toisen alueelle jääneen kiinteän omaisuuden sille, jonka alueella se sijaitsee, mutta siitä maksettavan korvauksen suuruus määritellään erityisessä selvittelytyöryhmässä. Saamelaisalueeseen jääneeseen statuksettomien saamelaisten omaisuuteen nähden valtiolla on oltava etuosto-oikeus. Velat ja saamiset tunnustetaan voimassa oleviksi ja niiden kuoletuksista on jälkeenpäin päätettävä. Molemminpuolisesti on taattava kaikkien ihmisten vapaa liikkuminen ja voimassa olevat ihmis- ja muut oikeudet. Myös osapuolten pysyvä asutus maantieteellisellä alueella on turvattava. Alueella asuville saamelaisille turvataan kaikki Suomen kansalaisille kuuluvat oikeudet, ja vastavuoroisesti Suomen valtio sitoutuu myöntämään Suomen kansalaisille kuuluvat perusoikeudet. Kysymys koskee, suostuuko valtio luovuttamaan saamelaisalueen hallinnon saamelaiskäräjille omistajalle Suomen perustuslaissa määriteltyjä oikeuksia pelkästään saamelaisille.” Täällä on pitkästi vielä tekstiä, mutta otan tämän loppuosan vielä, eli Jouni Kitti sanoo: ”Lopuksi: Saamelaisia on vuosisatojen ajan pidetty melkein moukkina. Norjassa, Ruotsissa, Venäjällä saamelaisia on pidetty alkukantaisina alkeellisine elämänmuotoineen. Myöhempi kehitys on osoittanut, että saamelaisista sittenkin kannattaa ottaa opiksi. Mielikuvat ja todellisuus eivät kohtaa. Saamelaisista annettu kuva on osoitettu monella tapaa vääräksi. Heitä pidettiin kauan aikaa sellaisina, jotka eivät henkisesti pystyneet kilpailemaan suomalaisten kanssa ollen siten hierarkiassa alempana. Tiede vastasi aikoinaan siihen myönteisesti: saamelaiset eivät luoneet yhtenäistä ideologiaa, heillä ei ollut omakielistä kirjoitusta ja kulttuuria ilmentäviä monumentaalisia rakennuksia. Näin yksinkertaisesti ei voi kuitenkaan perimmäisiä kysymyksiä ratkaista. Tieteen todistuksien vastapainoksi kelpaavat monet käytännön alalla saadut kokemukset, joista saamelaisetkin ovat hyötyneet. Tiede itsekin on ruvennut epäilemään omia päätelmiään. Eräiden uusimpien teorioiden mukaan saamelaiset ovat alkuperäisellä asteella olevia villejä, joiden selviämisestä kannattaisi kaikkien ottaa oppia varsinkin nyt globaalin ilmastonmuutoksen keskellä. Mikähän se oppi voisi olla? Kestävä luonnonvarojen käyttökö vai joku muu kiinnostava aihe? Todellisuudessa tämän päivän saamelaisuudesta ei ole mitään opiksi otettavaa, koska se, mitä luullaan saamelaisilla olevan, ei ole enää muuta kuin kirjoissa ja joidenkin tutkimusmatkailijoiden raporteissa. Tämän päivän saamelaisuus antaa sellaisen kuvan, että teknisiä härveleitä on pihapiirissä kaikkialla, kenties enemmän kuin samalla alueella toimivilla suomalaisilla poromiehillä. Kuten tunnettua, on Lapin erämaissa säilynyt entisaikojen saamelaisista runsaasti maastossa jälkiä, joiden alkuperää tiede ei ole kyennyt tyydyttävästi selittämään, ja mitä läheisempään kosketukseen saamelaiset ovat joutuneet suomalaisten kanssa, heidän on ollut pakko tuntea näitä kohtaan myötätuntoa. Viime vuosina saamelaisten huonon tilanteen parantamiseksi on lähdetty siitä, ettei ole mitään estettä myöntää saamelaisille eri elinkeinoihin yksinoikeuksia saamelaisalueella. Siinä katsotaan, ettei lainsäädäntöä tulisi rakentaa yksityisiin kiinteistökohtaisiin oikeuksiin vaan ainoastaan yhteisölliseen ja kulttuuriseen malliin. Tällaisen mallin huono puoli on se, että muiden kuin saamelaisrekisteriin kuuluvien ihmisten kulttuuriset tarpeet sivuutetaan kokonaan. Tosiasiassa saamelaisten ja muiden elämäntavassa ei ole mitään eroja. Erottavana tekijänä on siis saamelaismääritelmä, ei historialliset oikeudet tai laillinen saanto. Niinpä laillista saantoa ja omistajahallintaa koskevat kysymykset tulisi ottaa selvitettäväksi ennen kuin lainvalmistelutyötä jatketaan.” Arvoisa rouva puhemies! Tämä oli Jouni Kitin minulle lähettämä kirje. Jouni Kitti on niin sanottu porosaamelainen, tullut sukunsa kanssa Norjasta silloin 1800-luvun puolivälin jälkeen, ja hän tuntee tämän asian erittäin hyvin. Nostan vielä täältä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnosta muutamia asioita tähän lopuksi. Valiokunnan lausuntoluonnoksesta kohta 8: Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa lappalaiskriteerin poistaminen sai osakseen kritiikkiä, ja sitä pidettiin jopa syrjivänä. Inarinsaamelaiset ry toteaa lausunnossaan lain esitetyssä muodossaan heikentävän inarinsaamelaisten mahdollisuuksia edistää, säilyttää ja kehittää omaa kulttuuriaan, koska heidän pääsynsä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon estyy jatkossa aikaisempaa useammin lappalaiskriteerin poistamisen myötä. Toisaalta esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutettu toteaa lausunnossaan, että lappalaiskriteerin poistaminen on perusteltua. Tämä on hyvin ristiriitaista. Inarinsaamelaiset itse näkevät, että tämä on syrjivää. Kohta 9: Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa arvostelua sai osakseen myös vaaliluettelon perustaminen uudelleen. Voimassa olevan lain 3 §:n 3 kohdan perusteella saamelaisuuden määritelmä on henkilön osalta täyttynyt, jos ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa. Hallituksen esityksessä 3 §:n 1 momentin 2 kohta ehdotetaan muutettavaksi siten, että ennen 1.1.2027 tehdyt vaaliluettelomerkinnät eivät enää tuo henkilölle oikeutta tulla merkityksi vaaliluetteloon. Tämä säännös merkitsee käytännössä sitä, että jokaisen hakijan oikeus tulla merkityksi luetteloon arvioidaan uudelleen. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa osa lausunnonantajista katsoi ehdotetun muutoksen johtavan siihen, että jo vuosia vaaliluettelossa olleita ja saamelaisiksi hyväksyttyjä henkilöitä jäisi uuden vaaliluettelon ulkopuolelle. Kohta 10: Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, että saamelaiskäräjälain 3 §:ään ehdotettujen muutosten yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaikutuksia olisi ollut syytä käsitellä hallituksen esityksessä perusteellisemmin. Valiokunta katsoo, että kaikille saamelaisryhmille on taattava — on taattava — laissa yhdenvertaiset oikeudet, ja pitää yhdenvertaisuuden näkökulmasta jännitteisenä vaaliluettelon muodostamista uudelleen siten, että nykyiseen saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kuuluvia henkilöitä jätettäisiin sen ulkopuolelle. Arvoisa rouva puhemies! Kohta 11: Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnittää lisäksi perustuslakivaliokunnan huomiota siihen, että voimassa oleva saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmä on ainoa lainsäädännössä esitetty määritelmä, jonka perusteella on ollut mahdollista arvioida, onko yksilö oikeutettu käyttämään saamelaisille kollektiivisesti turvattuja oikeuksia. Valiokunta pitää perusteltuna eduskunnan oikeusasiamiehen lausunnossa esitettyä huolta siitä, että vaikka esityksessä on tähdennetty, ettei vaaliluetteloa tule pitää luettelona siitä, ketkä Suomessa ovat saamelaisia, on mahdollista, että vaaliluetteloon kuulumattomuus voi tosiasiassa rajata yksittäisen saamelaisena itseään pitävän henkilön tai hänen perheensä mahdollisuuksia nauttia alkuperäiskansan jäsenille kuuluvista oikeuksista ja palveluista. Arvoisa rouva puhemies! Lähes 75 prosenttia saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kuuluvista asuu muualla kuin saamelaisalueella. Meillä on Lapissa, lapinkylien alueella, metsälappalaisten asuttamien lapinkylien alueella, perheitä, jotka ovat eläneet siellä vuosisatoja sitä saamelaista kulttuuria. Tämän polveutumiskriteerin poistamisen myötä heillä ei ole mitään mahdollisuutta tulla valtion taholta tunnustetuiksi saamelaisiksi. Kuitenkin perustuslakivaliokuntakin mietinnössään korostaa sitä, että tämä käräjien vaaliluettelo on vain vaaliluettelo, koska me emme ole Suomessa määritelleet, kuka on alkuperäiskansaan kuuluva. Olen itsekin useaan otteeseen vedonnut saamelaiskäräjiin ja muihin tahoihin, eikö kannattaisi rakentaa sopua, eikö kannattaisi rakentaa yhteisöä, joka on elävä ja joka ottaa mukaan kaikki saamelaisväestön osat. Minusta tämä on hämmästyttävää. Suomi on pieni kansa. Meillä on vielä pienempi saamelaisväestö, josta pitäisi olla erittäin ylpeä ja onnellinen siitä, että edes kolme saamen kieltä on säilynyt, kun metsälappalaisten keminsaame on hävinnyt. Nyt tuplarangaistaan metsälappalaisia. Ensin suomalaistamistoimenpiteillä vietiin heidän kielensä, nyt tällä lailla vielä tuplarangaistaan niin, että he eivät varmasti tule tunnustetuiksi tähän alkuperäiskansaväestöön. Tämä on tosi surullista. Itse olisin kannattanut ehdottomasti sellaista saamelaiskäräjälain uudistusta, missä kaikki otettaisiin mukaan. Tässä laissa näin ei tapahdu, vaan osa jätetään ulkopuolelle, ja tämä tulee aiheuttamaan Lappiin valtavasti ongelmia ja myös surua eri perheissä ja suvuissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+7.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-06-17T20:51:55,2025-06-17T21:23:08,Hyväksytty,1.1 2025_68_214,68/2025,2025-06-17,14.00,21.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,"Pöydällepanoa varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että mietintö pannaan pöydälle 18.6.2025 pidettävään täysistuntoon. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että lisätalousarvioehdotuksen ainoassa käsittelyssä noudatetaan seuraavaa menettelyä: Asian käsittely alkaa keskiviikkona 18.6.2025 kello 14 pidettävässä täysistunnossa yleiskeskustelulla, jossa on nopeatahtinen osuus, jolloin etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Muutosehdotukset on jätettävä keskuskansliaan viimeistään keskiviikkona 18.6.2025 kello 10. Asiaan liittyvät äänestykset ovat torstaina 19.6.2025. Siltä osin kuin lisätalousarvioehdotukseen ei ole ehdotettu muutoksia, se katsotaan hyväksytyksi valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaisena.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_69_1,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp",Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Keskustelu asiasta päättyi 16.6.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on edustaja Vesa Kallio edustaja Petri Honkosen kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaiset kolme lausumaehdotusta. — Selonteko ruotsiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_69_2,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 7 §:n 7 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 37/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 8/2025 vp",Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_69_3,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 16.6.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Petri Honkonen on edustaja Hannu Hoskosen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään. Keskustelussa edustaja Tiina Elo on edustaja Anna Kontulan kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen. — Selonteko ruotsiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_69_4,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 13/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 15/2025 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdystä lausumaehdotuksesta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_69_5,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Keskustelu asiasta päättyi 17.6.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Krista Mikkonen on edustaja Mai Kivelän kannattamana tehnyt vastalauseen mukaiset kaksi lausumaehdotusta. — Selonteko ruotsiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_69_6,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 41/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 8/2025 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_69_7,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Keskustelu asiasta päättyi 16.6.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Petri Honkonen on edustaja Hanna Kososen kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaisen lausumaehdotuksen. — Selonteko ruotsiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_69_8,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 31/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 4/2025 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_69_9,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 17.6.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Kim Berg on edustaja Hanna-Leena Mattilan kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään. Lisäksi keskustelussa edustaja Kim Berg on edustaja Ville Merisen kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaiset neljä lausumaehdotusta. — Selonteko ruotsiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_69_10,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 36/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 10/2025 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_69_11,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Ensin päätetään sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön StVM 12/2025 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehdyistä muutoksista ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta. Keskustelu asiasta päättyi 17.6.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Ville Merinen on edustaja Bella Forsgrénin kannattamana tehnyt vastalauseen mukaisen perusteluja koskevan ehdotuksen. — Selonteko ruotsiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_69_12,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 35/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 12/2025 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdystä perusteluja koskevasta ehdotuksesta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_69_13,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 44/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 7/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 16.6.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Saara Hyrkkö on edustaja Aki Lindénin kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään. — Selonteko ruotsiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_69_14,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Keskustelu asiasta päättyi 16.6.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Lotta Hamari on edustaja Tiina Elon kannattamana tehnyt vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen. — Selonteko ruotsiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_69_15,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 218/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 2/2025 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdystä lausumaehdotuksesta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_69_16,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 17.6.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Hanna Räsänen on edustaja Petri Honkosen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään. Lisäksi keskustelussa edustaja Hanna Räsänen on edustaja Petri Honkosen kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaiset kaksi lausumaehdotusta. — Selonteko ruotsiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_69_17,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 38/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 17/2025 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_69_18,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Nyt päätetään puolustusvaliokunnan mietinnön PuVM 5/2025 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Heikki Auton esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään yksi ryhmäpuheenvuorokierros, jossa puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Tämän jälkeen puolustusministeri Antti Häkkäselle varataan mahdollisuus käyttää viiden minuutin puheenvuoro. Muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Palautekeskusteluun varataan ensi vaiheessa enintään kaksi ja puoli tuntia. — Keskustelu alkaa. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_69_19,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Puolustusvaliokunta on laatinut mietinnön ensimmäisestä Nato-ajan puolustusselonteosta. Kyseessä on tiettävästi puolustusvaliokunnan historian suuritöisin hanke. Prosessin aikana kuultiin yli 120:tä asiantuntijaa ja saatiin kymmeniä kirjallisia lausuntoja. Työn määrätietoisesta eteenpäinviemisestä on annettava iso kiitos edustaja Kopralle, joka on toiminut valiokunnan puheenjohtajana kuulemisten aikaan. Haluan myös osoittaa valiokunnan puolesta kiitokset puolustusministerille, puolustushallinnolle sekä koko valtioneuvostolle hyvästä ja kattavasta selonteosta. [Vasemmalta: Mites valiokunnalle!] Valiokunnan uutena puheenjohtajana haluan lämpimästi kiittää koko puolustusvaliokuntaa erittäin rakentavasta ja, voi sanoa, yksituumaisesta työskentelystä. [Eduskunnasta: Kiitos!] Vasemmistoliitto jätti mietintöön vastalauseen, mutta edustaja Furuholmin rakentava tapa työskennellä valiokunnassa ansaitsee myös täyden tunnustuksen. Vaikka mietinnössä onkin mukana vastalause, isossa kuvassa voidaan todeta puolustuspolitiikkamme perusteista vallitsevan laaja yksimielisyys. Ulkoasiainvaliokunta, hallintovaliokunta ja valtiovarainvaliokunta antoivat selonteosta lausunnon puolustusvaliokunnalle. [Timo Heinonen: Hyviä oli nekin!] Kiitos myös näille valiokunnille perusteellisesta ja analyyttisestä työstä. Valiokuntien näkemyksiä on tuotu kattavasti esiin mietinnössä. Myös tällä vaalikaudella ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ja puolustusselonteon valmistelua on ohjannut kaikista puolueista koostuva parlamentaarinen seurantaryhmä, joka puheenjohtajansa, edustaja Ronkaisen johdolla ansaitsee tässä yhteydessä myös kiitokset. On tärkeää, että ottamalla kaikki puolueet mukaan Suomen puolustuksesta päättämiseen voidaan varmistaa puolustuskyvyn vakaa ja pitkäjänteinen kehittäminen hallituskokoonpanosta riippumatta. Arvoisa rouva puhemies! Suomen Nato-kriteerien mukaiset puolustusmenot ovat tänä vuonna noin 7,3 miljardia euroa. Tällöin mukaan luetaan puolustusministeriön hallinnonalan 6,5 miljardin määrärahojen lisäksi sotilaseläkkeet, osa Rajavartiolaitoksen menoista ja ulkoministeriön osuus sotilaallisen kriisinhallinnan menoista. Puolustusselonteossa linjataan, että Suomen puolustusmenot mitoitetaan ylivaalikautisesti vähintään Naton yhteisesti määrittämälle tavoitetasolle. Tämä on valiokunnan mukaan perusteltua. Rahoitustaso kytkeytyy näin myös liittokunnassa parhaillaan käynnissä olevaan keskusteluun siitä, mille tasolle jäsenmaiden puolustusmenot tulee asettaa riittävän pelotteen saavuttamiseksi. Pääministeri Orpon hallitus on päättänyt, että Suomen Nato-laskentatavan mukaiset puolustusmenot nousevat joka tapauksessa vuoteen 29 mennessä vähintään kolmeen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Puolustusvaliokunta korostaa mietinnössään, että Naton puolustussuunnitteluprosessi antaa konkreettiset ja tarvelähtöiset perusteet sille, mille tasolle Nato-maiden puolustusbudjetit tulee asettaa. Ensi viikon Nato-huippukokouksessa Haagissa budjettilinjauksia tehdään juuri tästä näkökulmasta. Kaikkien Nato-maiden puolustusbudjettien on oltava tasolla, jolla liittokunnan yhdessä asettamat suorituskykytavoitteet saavutetaan. Huippukokouksessa sitoudutaan hyvin mahdollisesti malliin, jossa 3,5 prosenttia on perinteiset Nato-kriteerit täyttäviä suoria puolustusmenoja ja 1,5 prosenttia olisi puolustusta tukevia menoja, esimerkiksi sotilaallista liikkuvuutta edistäviä hankkeita, kyberturvallisuutta, huoltovarmuuskustannuksia ja puolustusteollisia panostuksia. Vuonna 2032, johon tavoiteaikataulu mahdollisesti asetetaan, 3,5 prosenttia tarkoittaisi euromääräisesti Suomen osalta noin 11,4 miljardin menoja puolustukseen. Kasvavat puolustusmenot ovat välttämättömiä Venäjän muodostaman pitkäkestoisen turvallisuusuhan vuoksi. Panostukset rauhaan varautumisen ja pelotteen vahvistamisen kautta ovat kustannuksina huomattavasti pienempiä kuin mahdollisen sodan aiheuttamat mittaamattomat menetykset. Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnan, hallituksen ja presidentin yhteistyö korostuu Nato-päätöksenteossa. Eduskunnan on saatava kattavaa ajankohtaista tietoa päätöksentekonsa tueksi. Valiokunta pitää selontekoa rakenteeltaan selkeänä ja siinä esiin nostettuja painopistealueita perusteltuina. Myös valiokunnan kuulema laaja asiantuntijajoukko piti selontekoa hyvin valmisteltuna ja siinä esitettyjä kehityslinjauksia puolustuskyvyn kehittämisen kannalta olennaisina. Puolustusselonteon linjausten käytännön toteutuksen osalta valiokunta edellyttää, että tehdyistä toimista informoidaan eduskuntaa vuosittain. Arvoisa rouva puhemies! Korostan, että puolustusselonteko ei ole vanhentunut, vaan päinvastoin Suomen puolustuksen perusratkaisujen vahvalta pohjalta pystytään reagoimaan myös nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Valiokunta katsookin mietinnössään, että perinteisten kolmen puolustushaaran lisäksi panostukset droonitekniikkaan ja drooneilla taistelemiseen sekä tekoälyn käyttöön ja avaruuspuolustukseen ovat modernilla taistelukentällä ratkaisevia kyvykkyyksiä, joihin tulee panostaa asianmukaisesti. Ajankohtaiseen jalkaväkimiinojen palauttamiseen Suomen puolustusarsenaaliin valiokunta on antanut erillisen lausunnon, joten mietinnössä tätä asiaa käsitellään vain lyhyesti. Valiokunta tarkasteli mietinnössään myös Suomen kokonaisturvallisuuden mallia ja huoltovarmuutta. Huoltovarmuus on Suomelle kriittisen tärkeä ulottuvuus. Kotimaisen puolustusteollisuuden vahvistaminen ja kriittisten tuotantoketjujen säilyttäminen Suomessa mahdollistavat toimintakyvyn myös tilanteissa, joissa kansainväliset toimitusketjut katkeavat. Puolustusteollisuus luo Suomeen työpaikkoja ja osaamista, joilla on laajempia vaikutuksia kansantalouteen ja innovaatioekosysteemiin. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus tukee nopeaa reagointikykyä kriisitilanteissa. Valiokunta korostaa selonteon lailla, että Suomen puolustuksen etujen mukaista on turvata Ukrainan sotilaallisen tuen jatkuvuus. Ukrainan kohtalo vaikuttaa olennaisesti siihen, millaiseksi koko Euroopan turvallisuustilanne kehittyy. Suomen on tuettava Ukrainaa voimakkaasti ja niin kauan kuin tarvitaan. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Ukrainan tukeminen on oikein ja myös oman turvallisuutemme kannalta välttämätöntä. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunta yhtyy puolustusselonteon näkemykseen siitä, että Suomen puolustuksen toimintaympäristö on epävakaa, vaikeasti ennakoitava ja nopeasti muuttuva. Aggressiivinen Venäjä tunnistetaan pitkäkestoiseksi ja vakavaksi uhaksi niin Suomelle kuin koko euroatlanttiselle alueelle. Turvallisuustilanne voi heikentyä nopeasti, minkä vuoksi Suomen Nato-jäsenyys korostaa sekä kansallisen puolustuksen että liittokunnan yhteisen pelotteen merkitystä. Kyseessä on kolmas erillinen puolustusselonteko ja ensimmäinen, jossa puolustusta kehitetään osana Natoa. Suomi rakentaa puolustuspoliittista ja sotilaallista rooliaan tilanteessa, jossa Nato toteuttaa suurinta puolustuksen ja pelotteen vahvistamista kylmän sodan päättymisen jälkeen. Olemme siirtyneet uuteen varautumisen aikaan. Suomen Nato-jäsenyys on laajentanut puolustuksen painopisteitä. Nyt keskeistä on Nato-yhteensopivuuden varmistaminen, yhteisten harjoitusten lisääminen ja liittolaisavun vastaanottaminen sekä tarvittaessa myös sen antaminen. Suomi osallistuu aktiivisesti Naton suunnitteluprosesseihin ja alueellisiin puolustussuunnitelmiin. Suomen Nato-jäsenyys on käynnistänyt laajan lainsäädäntöuudistustarpeen. Esimerkiksi reserviläisten Nato-tehtäviin osallistumista koskeva säädöspohja vaatii selkiyttämistä. Myös valmiuslain kokonaisuudistus on erityisen tärkeä. Sen on vastattava moderniin kokonaisturvallisuuden tarpeisiin. Kyberpuolustuksen säädöspohjaa tulee vahvistaa ja mahdollistaa aktiivinen puolustautuminen. Suomen ja Yhdysvaltojen DCA-sopimus täydentää Nato-jäsenyyttä tarjoamalla selkeän kahdenvälisen kehyksen yhteistyölle kaikissa turvallisuustilanteissa. Pohjoismainen puolustusyhteistyö Nordefco sekä Britannian johtamat Joint Expeditionary Force eli JEF tulevat koko ajan tärkeämmiksi. Pohjoismaiden yhteistyö myös Baltian maiden kanssa eli NB8 on Suomelle tärkeä puolustusyhteistyökehys. Tärkeää on myös, että Suomi osallistuu EU:n puolustusyhteistyöhön ja erilaisiin EU:n puolustushankkeisiin. Arvoisa rouva puhemies! Lopuksi vielä muutama olennainen huomio: Maanpuolustustahto on keskeisin osa Suomen puolustuskykyä. Suomessa tämä tahto on kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen korkea, mikä vahvistaa kokonaismaanpuolustuksen ja koko maan sotilaallisen puolustamisen mallia, joka toimii tehokkaana pelotteena mahdolliselle hyökkääjälle. Asevelvollisuus säilyy Suomen puolustuksen perustana. Se tuottaa laajan ja osaavan reservin koko maan puolustamiseen. Suomalaisten tuki asevelvollisuudelle on vahva, mikä luo hyvän perustan järjestelmän edelleen kehittämiselle. Valiokunta pitää tervetulleena syksyllä eduskunnan käsittelyyn tulevaa hallituksen esitystä, jolla reserviin kuulumisen yläikäraja nostetaan 65 vuoteen. Reservin koko kasvaa yli sadallatuhannella asevelvollisella. Asevelvollisuusjärjestelmää tulee kehittää ajassa. Naisten vapaaehtoisen asepalveluksen kehittäminen on tässä keskeistä myös ikäluokkien pienenemisen vuoksi. Vapaaehtoisten naisten roolia puolustuksessa on syytä vahvistaa yhteisten kutsuntojen, kiinnostavien uramahdollisuuksien paremman esiin tuomisen ja tietysti itse palveluksen kehittämisen kautta. Vapaaehtoinen maanpuolustus on kasvattanut merkitystään osana Suomen kokonaisturvallisuutta. Maanpuolustuskoulutusyhdistys on keskeinen toimija vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentällä, ja sen koulutustoiminta on kasvanut merkittävästi viime vuosina. MPK:n lisäksi myös reserviläisjärjestöjen merkitys vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä on korvaamattoman arvokas. Miljoonaan koulutettuun taistelijaan kasvavan reservin ohella Suomen uskottavan puolustuskyvyn keskeinen pilari on Puolustusvoimien laajenevaan tehtäväkenttään nähden oikein mitoitettu henkilöstö. Puolustusselonteossa linjataan, että palkattua henkilöstöä on lisättävä 1 500 henkilötyövuodella kuluvan ja seuraavan vaalikauden aikana. Vaikka uusia henkilöstöresursseja tullaan saamaan, on kasvavan työmäärän tilanteessa henkilöstön työssäjaksamiseen kiinnitettävä Puolustusvoimissa erityistä huomiota. Arvoisa rouva puhemies! Tässä laajasta mietinnöstä muutamia keskeisimpiä havaintoja tämän keskustelun pohjaksi. Huolehditaan yhdessä, että pidämme Suomen ja suomalaiset turvassa.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-06-18T14:23:10,2025-06-18T14:35:03,Hyväksytty,1.1 2025_69_20,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Kiitokset valiokunnan puheenjohtajalle mietinnön esittelystä. — Sitten menemme ryhmäpuheenvuoroihin. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_69_21,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvä pääministeri ja puolustusministeri! Hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Emme ole sodassa mutta emme oikein elä rauhassakaan. Näin totesi Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson, ja tältä maailma nyt meillä ja ympärillämmekin näyttää. Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat jatkuneet jo toistakymmentä vuotta, ja viimeiset jo yli kolme vuotta Venäjä on pyrkinyt valloittamaan koko itsenäisen Ukrainan. Venäjän toimet ovat muuttaneet turvallisuusympäristöämme rajusti ja todennäköisesti pitkäkestoisestikin, ehkä pysyvästikin. Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee kaikkia toimia maamme uskottavan puolustuksen vahvistamiseksi. Näin teimme jo viime kaudella ollessamme oppositiossa, ja näin teemme tänään ja näin teemme huomennakin. Meihin voi luottaa. Puolustusselonteossa linjataankin maamme puolustuskyvyn ylläpitoa ja kehittämistä noin kymmenen vuoden aikajänteellä. Meillä maanpuolustuksesta on pidetty aina hyvää huolta. Kiitos siitä menneille sukupolville ja päättäjille. Nyt omalla vahtivuorollamme me kannamme vastuumme. Olemme kokoomuksessa valmiita sitoutumaan Naton kulloinkin yhdessä sopimaan puolustusmäärärahatasoon. Rajusti muuttunut turvallisuusympäristö edellyttää nyt merkittävää lisäresursointia. Puolustusmäärärahataso tultaneen nostamaan nykyisestä kahdesta prosentista kolmeen ja puoleen prosenttiin, ja tämän päälle tullee vielä 1,5 prosentin määräraha puolustukseen liittyviin muihin menoihin. Ensi viikolla Nato-maat kokoontuvat Haagiin päättämään tulevien vuosien määrärahatasoista. Kokoomus antaa täyden tuen julkisuudessa esitetylle määrärahatasolle kolme ja puoli ja puolitoista prosenttia bkt:stä. Kokoomus näkee tärkeänä, että Meri‑ ja Ilmavoimien jälkeen nyt vuorossa on Maavoimat. Tässä kokonaisuudessa on tärkeää huolehtia, että myös oma puolustusteollisuutemme pidetään mukana. Tällä on myös merkittävä työllistävä vaikutus eri maakunnissamme. Kannatamme myös niin sanotun G2G-puolustusmateriaalikaupan mahdollistavan lainsäädännön säätämistä Suomeen. Puolustusmateriaalihankinnoissa ei ole siis kyse lopulta vain ostamisesta, vaan on tärkeää, että suomalainen puolustusteollisuus on tässä myös mukana, kun muut Nato‑ ja länsimaat lisäävät puolustusbudjettejaan. Arvoisa puhemies! Totesin alussa, että emme oikein elä rauhassakaan. Venäjän toimet näkyvät niin Itämerellä kuin itärajallakin. Kokoomus pitää tärkeänä, että rajaturvallisuuslain voimassaoloa jatkettiin, panostamme lisää Rajavartiolaitokseen ja huolehdimme myös suojelupoliisin resursseista. Kun haluat rauhaa, valmistaudu sotaan. Kokoomuksen keskeisin tavoite on pitää maamme rauhan tilassa jatkossakin. Siksihän liityimme viime kaudella puolustusliitto Natoon ja siksi irtaannumme nyt myös jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Ja siksi myös tuemme Ukrainaa sodassa hyökkääjävaltio Venäjää vastaan niin kauan kun tarvitsee. Meidän on myös tehtävä kaikkemme saadaksemme Ukrainaan rauha. Haluammekin kiittää myös meidän tasavallan presidentti Alexander Stubbia merkittävästä työstä tulitauon ja rauhan löytämiseksi. Mutta valitettava tosiasia on kuitenkin se, että sotaan riittää yksi osapuoli, rauhaan tarvitaan kaksi. Toisen maan taistelu antaa meille myös oppeja. On tärkeää seurata, mitä Ukrainassa tapahtuu. Venäjän massamainen maavoimien käyttö tai droonien esiinmarssi — rintamatappioista noin 80 prosenttia toteutuu nyt droonein — pakottaa ajattelemaan ja toimimaan uudella tavalla. Sama koskee myös kyberhyökkäyksiä ja elektronista sodankäyntiä. On välttämätöntä huolehtia yhteiskunnan ja asevoimien digitaalisesta turvallisuudesta ja valmiudesta vastata hybridiuhkiin. Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esille vielä muutaman huomion. Pidämme tervetulleena päätöstä nostaa reservin ikäraja 65 vuoteen, hallituksen tavoitetta tuhannesta ampumaradasta ja kriisinhallintaveteraanikeskuksen eli veteraanikeskuksen perustamista. Pidämme myös perusteltuna sitä, että MPK:n roolia vahvistetaan sekä normaali‑ että poikkeusoloissa ja että MPK:n tehtävät kytketään tiiviimmin PV:n operatiiviseen suunnitteluun ja määritellään selkeästi myös MPK:n rooli poikkeusoloissa. MPK:n ja myös reserviläisjärjestöjen merkitys vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä on korvaamaton, ja niiden resurssit tulee turvata. Osaava ja motivoitunut reservi on maamme puolustuksen kivijalka. Kertausharjoitusten määrä tulee pitää oikealla tasolla ja myös tukea reserviläisten harjoitus‑ ja muuta toimintaa. Kokoomus yhtyy myös puolustusvaliokunnan kannanottoihin huolesta Puolustusvoimien henkilöstön jaksamisesta. Henkilöstön määrä, palvelussuhteen ehdot ja myös vuodelta 1970 oleva työaikalaki on ongelmainen henkilöstön jaksamisen, toimintakyvyn ja Nato-jäsenyyden edellyttämien vaatimusten näkökulmasta. Yhdymme valiokunnan linjauksiin myös tässä. Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa kiittää kaikkia tähän selontekotyöhön osallistuneita. Parlamentaarinen prosessi on näissä enemmän kuin tärkeä, sillä kysehän on yhteisestä isänmaastamme.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-06-18T14:35:16,2025-06-18T14:41:05,Tarkistettu,1.1 2025_69_22,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_23,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Vakaan rauhan ajanjakso on päättynyt. Nyt elämme kriisien ja varautumisen aikaa. Meidän on rakennettava puolustuskykyä nopeammin, vahvemmin ja realistisemmin kuin vuosikymmeniin. Tämä puolustusselonteko on ensimmäinen Nato-jäsenyyden aikana. Se osoittaa suunnan Suomen puolustuksen kehittämiselle 2030-luvulle saakka. Perussuomalaiset pitävät selontekoa onnistuneena ja kattavana kokonaisuutena vastaamaan haastavaan ja nopeasti muuttuvaan turvallisuusympäristöön. Nyt ei enää puhuta visioista vaan konkreettisista toimista, joilla kansallinen puolustusvalmius nostetaan uudelle tasolle. Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen turvallisuutta ja tuo meille tärkeää tukea puolustuksen suunnitteluun ja yhteistoimintaan, mutta puolustuksen kivijalka pysyy kansallisena. Yksikään liittolainen ei voi korvata omaa koulutettua reserviämme tai kotimaista suorituskykyämme. Suomen puolustus nojaa yhä yleiseen asevelvollisuuteen, laajaan reserviin ja vahvaan maanpuolustustahtoon. Laaja, koulutettu ja motivoitunut reservi takaa, että Suomi pystyy mobilisoimaan uskottavan puolustuskyvyn nopeasti. Reservin suorituskyky ei säily vahvana, ellei sitä tueta koulutuksella ja kertausharjoituksilla. Puolustusvaliokunta nostaa mietinnössään esiin, kuinka erityisesti ikäluokkien pienenemisen vuoksi naisten roolia puolustuksessa tulee kehittää. Perussuomalaiset katsovatkin, että kutsuntojen laajentaminen koskemaan koko ikäluokkaa lisää järjestelmän oikeudenmukaisuutta ja tehokkuutta. Tämä tukee koko yhteiskunnan osallistumista kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen. Naisten hakeutumista vapaaehtoiseen asepalvelukseen edistetään kutsuntajärjestelmän kehittämisen rinnalla. Arvoisa puhemies! Puolustusselonteossa tehdään tärkeä linjaus puolustusmateriaalihankintojen painopisteen siirtämisestä Maavoimiin. Maavoimien uudistaminen on monitahoinen, pitkäkestoinen ja koko puolustusjärjestelmään vaikuttava kokonaisuus. Myös kotimaisen puolustusteollisuuden rooli on tässä työssä ratkaiseva. Kyse on yhtä lailla työpaikoista, teknologisesta osaamisesta kuin huoltovarmuudestakin, kaikista niistä tekijöistä, jotka yhdessä takaavat, että puolustuskyky säilyy myös silloin, kun kansainväliset toimitusketjut eivät enää toimi. Samalla aiempien virheiden korjaaminen on tärkeää. Hallituksen käynnistämä valmistelu Ottawan sopimuksesta irtautumiseksi on perusteltua. Perussuomalaiset vastustivat Ottawan sopimukseen liittymistä ja ovat pitkään ja johdonmukaisesti vaatineet jalkaväkimiinojen palauttamista osaksi kansallista puolustuskykyä ja katsoneet aina, ettei sopimukseen olisi missään tilanteessa pitänyt liittyä. [Juho Eerola: Ei ollut jälkiviisautta!] Virheet tulee korjata myös kotimaisen energian suhteen. Arvoisa puhemies! Ukrainan sodassa droonien käyttö on muuttanut taistelukenttää. Myös Suomen on varauduttava tilanteeseen, jossa vihollinen käyttää drooneja laaja-alaisesti eri rintamilla. Puolustusvaliokunta korostaa mietinnössään, että Puolustusvoimien on panostettava merkittävästi droonisodankäyntiin. Tässä ei ole varaa jäädä jälkeen, droonikyky on nyt osa uskottavaa puolustusta. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset korostavat vapaaehtoisen maanpuolustuksen merkitystä osana kokonaisturvallisuutta. MPK:n toimintaedellytyksiä on vahvistettava ja rahoitus on turvattava pitkäjänteisesti, kuten valtiovarainvaliokuntakin on monesti painottanut. Harjoittelumahdollisuuksien on oltava saavutettavissa, ja reserviläisten koulutukseen on panostettava jatkuvasti. Kansallisen puolustuksen rinnalla on huolehdittava myös energia- ja ruokaturvasta. Nämä eivät ole enää vain Huoltovarmuuskeskuksen kysymyksiä vaan osa sotilaallista puolustusta. Kriisissä maatamme ei puolusteta, ellei energia liiku, tieto kulje ja kansa pysy toimintakykyisenä. Arvoisa puhemies! Tämä selonteko on vahva ja uskottava osoitus Suomen kyvystä puolustautua pitkäkestoisessakin kriisissä. Se linjaa puolustuksen kehittämistä tavalla, joka perustuu realismiin, vastuullisuuteen ja koko yhteiskunnan osallistamiseen. Perussuomalaiset tukevat niitä toimenpiteitä, joilla vahvistetaan kansallista puolustuskykyä, rakennetaan uskottavaa reserviä, tuetaan kotimaista puolustusteollisuutta [Puhemies koputtaa] ja varmistetaan energiansaanti ja huoltovarmuus kaikissa olosuhteissa. Turvallisuus ei ole itsestäänselvyys, se on päätösten ja tekojen ja tahdon summa. — Kiitoksia.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-06-18T14:41:09,2025-06-18T14:47:03,Tarkistettu,1.1 2025_69_24,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Mäkinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_25,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsiteltävä puolustusselonteko on historiallinen. Ensimmäinen Suomen Nato-jäsenyyden aikana valmistunut selonteko kokoaa yhteen päälinjat kansallisen puolustuksemme kehittämisestä osana liittokunnan yhteistä pelotetta ja puolustusta huomioiden laajasti puolustuksen eri osa-alueet ja muuttuneen turvallisuusympäristön. Se ja sitä täydentävä puolustusvaliokunnan mietintö luovat meille selkeät askelmerkit tulevaisuuteen. SDP pitää tärkeänä, että myös jatkossa turvallisuutta koskevien selontekojen valmistelussa toteutetaan parlamentaarinen seuranta, kuten puolustusvaliokunta mietinnössään edellyttää. Selonteon linjausten toimeenpano varmistaa, että Suomen puolustuskyky vastaa toimintaympäristön asettamiin haasteisiin riittävässä laajuudessa. Puolustuksen kehittämisessä on huomioitava muuttunut sodan kuva ja modernin sodankäynnin haasteet Ukrainasta saatuja oppeja hyödyntäen. SDP korostaa, että tärkeintä on varmistaa kaikissa tilanteissa Suomen ja suomalaisten turvallisuus — yhteiskunnallinen vakaus ja ihmisten arjen turvallisuus huomioiden. Venäjän laiton hyökkäys Ukrainaan on muuttanut turvallisuusympäristöämme perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti. Kuten Naton strategisessa konseptissa todetaan, Venäjä on liittolaisille merkittävin ja suorin turvallisuusuhka. Tämä tosiasia ei muutu silloinkaan, kun Ukrainaan saadaan aikaan oikeudenmukainen rauha. Olemme tilanteessa, jossa Euroopan puolustusta on välttämätöntä vahvistaa. Sotatalouteen siirtyneen Venäjän puolustusbudjetti on tänä vuonna noin 150 miljardia euroa, ostovoimakorjattuna noin 450 miljardia. Tämä on enemmän kuin mitä Naton eurooppalaiset jäsenmaat ja Kanada käyttävät yhteensä puolustukseen vuosittain. Yhdysvaltain tavoitteena on ollut jo pitkään, että Euroopan tulee kantaa suurempi vastuu omasta puolustuksestaan. Todelliseen uhka-arvioon sekä Naton puolustussuunnitteluprosessissa määriteltyihin, jäsenmaita velvoittaviin suorituskykytavoitteisiin perustuen tarve eurooppalaisten Nato-maiden puolustusbudjettien nostamiselle on kiistaton. Oletettavaa on, että tulevassa Haagin huippukokouksessa Naton puolustusmäärärahatavoite nostetaan viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kolme ja puoli prosenttia kohdennettaisiin kovaan puolustukseen ja puolitoista liitännäismenoihin kuten sotilaalliseen liikkuvuuteen ja kyberturvallisuuteen. Suomessakin kansallisen puolustuksemme ja kollektiivisen puolustuksen vaatimukset edellyttävät miljardien vuosittaisia lisäpanostuksia tulevilla vaalikausilla. SDP on sitoutunut nostamaan puolustusmäärärahoja Natossa yhteisesti sovittavalle tasolle mutta korostaa, että nämä investoinnit ja niiden rahoitus edellyttävät laaja-alaista sitoutumista, ja siksi tarve parlamentaarisesti laaditulle tiekartalle on ilmeinen. Tästä syystä esitämme, että hallitus käynnistää parlamentaarisen käsittelyn, jolla pyritään varmistamaan rahoituksen pitkäjänteisyys ja yhteiskunnallinen kestävyys. Tämä olisi vastuullista ja viisasta. Kuten puolustusvaliokunnan mietinnössä todetaan, eduskunnan asemaa ylimpänä valtioelimenä sekä lainsäädäntö- ja valtiontaloudellista valtaa käyttävänä valtioelimenä on kunnioitettava. Arvoisa puhemies! SDP korostaa, että Naton lisäksi Suomen turvallisuutta takaa EU-jäsenyys. Vahva ja toimintakykyinen EU tukee Suomen puolustusta. EU:ssa on viimein ryhdytty toimiin Euroopan puolustuksen vahvistamiseksi, puolustushankintojen jouduttamiseksi ja puolustusteollisuuden kapasiteetin nostamiseksi. On tärkeää, että EU myönsi myös Suomelle poikkeuslausekkeen, jonka mukaan kasvaneita puolustusmenoja ei huomioida alijäämien laskennassa tämän ja kolmen seuraavan vuoden aikana. Puolustusvaliokunnan mietintö korostaa, että eduskunnan tiedonsaanti Nato-asioissa on turvattava. Erityisesti Natoa ja muutenkin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevissa kysymyksissä korostuu eduskunnan, valtioneuvoston ja tasavallan presidentin saumattoman yhteistyön merkitys. SDP painottaa, että tämä edellyttää tulevaisuudessakin luotettavaa, kattavaa ja oikea-aikaista tiedonsaantia. Valiokunnilla on oltava käytössään kaikki oleellinen tieto Nato-asioiden käsittelyä varten. Arvoisa puhemies! Suomessa ulko- turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa on aina sävyttänyt vahva konsensushakuisuus yli puoluerajojen. SDP:n mielestä tätä meidän on vaalittava tulevinakin vuosina. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2025-06-18T14:47:08,2025-06-18T14:52:20,Hyväksytty,1.1 2025_69_26,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Savola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_69_27,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minulla on ollut mahdollisuus vierailla Ukrainassa kolmeen otteeseen viimeisen vajaan vuoden aikana. Olen nähnyt, haastatellut ja sitä kautta kokenut, millaista on käydä sotaa maassa, jossa kaikki kulminoituu oman maan puolustamiseen. Ukrainalaiset taistelevat urheasti koko Euroopan puolesta. Ukrainan tuen on jatkuttava vahvana ja niin pitkään kuin tarpeellista on. Olemme Ukrainassa nähneet, miten vihollinen voi käyttäytyä. Tämä koskee niin sodankuvan muutosta kuin siviileihin ja infraan kohdistuvia hyökkäyksiä. Ukrainasta on tärkeää ottaa oppia ja soveltaa opit maamme puolustukseen ja siviiliyhteiskunnan suojaamiseen. Näin vahvistamme kokonaisturvallisuutta. Maamme puolustusta kehitetään parlamentaarisilla selonteoilla, joiden työtä tukevat seurantaryhmät. Olemme valiokunnassa kuulleet ennätysmäärän asiantuntijoita. Puolustusselonteon laaja ja perusteellinen käsittely rakentaa yhteisymmärrystä ja luo vahvan pohjan kehittää puolustusta pitkäjänteisesti yli vaalikausien. Tätä samaa parlamentaarista periaatetta on myös noudatettava, kun sovimme puolustuksen rahoituksesta. Parlamentaarisuus takaa päätöksille jatkuvuuden ja luottamuksen — täällä eduskunnassa ja kansalaisten keskuudessa. Kun me pystymme yhdessä sopimaan, myös kansalaiset ymmärtävät. Arvoisa puhemies! Suomen puolustuksen perusta muodostuu Naton jäsenenäkin yleisestä asevelvollisuudesta, laajasta ja koulutetusta reservistä sekä koko maan puolustamisen periaatteesta. Naton kolmas artikla velvoittaa jäsenmaita ylläpitämään ja kehittämään omia ja yhteisiä suorituskykyjä aseellisia hyökkäyksiä vastaan. Kansallinen puolustus osana liittokunnan yhteiskunnan yhteistä puolustusta rakentuu vahvoista maa-, meri- ja ilmavoimista. Maavoimien kehittäminen vaatii sekä uutta kalustoa että olemassa olevan materiaalin uudistamista. Hankintatarpeet ovat suuret, ja materiaali kallistuu. Siksi Maavoimien hankintojen aikataulua on nopeutettava. Puolustusvaliokunta kiinnitti erityistä huomiota kyberpuolustukseen. Kyberpuolustusta ei ole määritelty lain tasolla yhdenkään viranomaisen tehtäväksi. Kyberpuolustuksen parantaminen edellyttää lainsäädännön nopeaa valmistelua. Toimintavaltuuksien on oltava selkeät ja resurssien riittävät, jotta Suomi voi kytkeytyä saumattomasti Naton yhteiseen kyberpuolustukseen. Arvoisa puhemies! Yhteiskunnan kriisivalmiuden ja kriisinsietokyvyn merkitys on entistäkin tärkeämpi. Ulkoinen ja sisäinen turvallisuus kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Nopeasti muuttuva turvallisuusympäristö edellyttää laaja-alaista varautumista. Maamme huoltovarmuus on turvattava kaikissa olosuhteissa muun muassa ruuan, energian ja lääkkeiden osalta. Terveyspalveluiden kyky toimia ja niiden tarvitsema rahoitus on turvattava myös vakavan kriisin oloissa. Väestön, elinvoiman ja peruspalveluiden säilyminen eri puolilla maata muodostaa perustan koko maan turvallisuudelle ja kriisinkestävyydelle. Arvoisa puhemies! Naton uudesta puolustusmenotavoitteesta linjataan ensi viikolla huippukokouksessa Haagissa. Puolustuksen menopaineet ovat valtavan suuret. Isänmaan etu on, ettei puolustuksen ydinkysymyksistä synny kotimaassa vastakkainasettelua. Suomen turvallisuus on koko demokraattisen järjestelmämme yhteinen asia. Maailmanpolitiikka on kuluvan vuoden aikana muuttunut nopeasti, ja epävarmuudet ulko- ja turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössä ovat lisääntyneet. Lähi-idän tilanne jatkuu vähintäänkin jännittyneenä. Yhdysvaltojen strategiaa määrittelee pohjimmiltaan vastaaminen Kiinan tuomaan haasteeseen. Euroopan on kannettava isompi vastuu omasta puolustuksestaan. Suomi on johdonmukaisesti kannattanut unionin puolustusulottuvuuden syventämistä. Kehittämällä eurooppalaista puolustusteollisuutta, paikkaamalla suorituskykypuutteita ja lisäämällä joukkojen määrää koko Euroopassa vahvistamme koko maanosamme ja Suomen turvallisuutta. Arvoisa rouva puhemies! Keskusta tukee puolustusselonteon mietinnön hyväksymistä.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2025-06-18T14:52:22,2025-06-18T14:57:36,Hyväksytty,1.1 2025_69_28,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Virta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_69_29,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomella on yli 1 300 kilometriä rajaa Euroopassa hyökkäyssotaa käyvän Venäjän kanssa. Se on paitsi raja Suomen itsenäisyydelle ja suvereniteetille, niin se on myös raja demokratian ja diktatuurin välillä, raja oikeusvaltion ja terroristivaltion välillä, raja sääntöpohjaisen maailman ja sitä romuttavan toiminnan välillä. Suomi puolustaa siis tuolla pitkällä Naton itärajalla niin montaa niin tärkeää arvoa ja asiaa, että sitä rajaa on kyettävä puolustamaan tarvittaessa niin maalla, merellä kuin ilmassa nyt, viiden, kymmenen tai vielä viidenkymmenenkin vuoden kuluttua. Me emme voi valita maantieteellistä sijaintiamme Venäjän naapurissa, mutta me voimme valita varautua jatkossakin parhaalla mahdollisella tavalla. Venäjän tavoitteena on palauttaa suurvalta-asema ja muodostaa itselleen strategisia etupiirejä myös sotilaallisin keinoin. Meidän tavoitteemme osana länttä on estää noiden tavoitteiden toteutuminen. Arvoisa puhemies! Suomi muodostaa nyt rooliaan Natossa tilanteessa, jossa koko liittokunnassa on käynnissä suurin muutos pelotteen ja puolustuksen vahvistamiseksi, erityisesti Euroopassa, sitten kylmän sodan. Kuten puolustuspoliittisessa selonteossa todetaan, Nato-päätöksenteossa korostuu eduskunnan, hallituksen ja presidentin yhteistyö. Kuten julkisuudessa olemme aiemmin todenneet, me vihreät olisimme toivoneet nykyistä kattavampaa prosessia puolustusmäärärahatason kasvattamisesta, vaikka me kyllä ymmärrämme Naton neuvottelujen nopeuden ja kyvyn reagoida. Me olemme esittäneet, että jatkoa ajatellen olisi hyvä käynnistää työ Nato-päätöksenteon etukäteismenettelyn prosessin luomiseksi. Arvoisa puhemies! Kasvavat puolustusmenot — ne ovat perusteltuja Venäjän muodostaman pitkäkestoisen turvallisuusuhan vuoksi. On selvää, että puolustusmenojen tason tulee perustua tarpeeseen, ja Naton puolustussuunnitteluprosessi on nimenomaan pohja tämän tarpeen arvioinnille. On selvää, että kansallisessa toimeenpanossa puolustusmenoja tulee läpivalaista yhtä tarkasti kuin muitakin julkisia menoja, ja erilaisia menotarpeita joudutaan tulevinakin vuosina yhteensovittamaan. Siksi vihreille on kriittisen tärkeää, että kun puolustusmenoja tarpeeseen pohjaten perustellusti kasvatetaan, ei niitä tule rahoittaa tavalla, joka heikentää kokonaisturvallisuutta ja hyvinvointivaltiota. Kun Haagin huippukokouksessa kaikki Nato-maat, Suomi mukaan lukien, neuvottelevat ja mitä todennäköisimmin pääsevät sopuun yhteisestä puolustusmenotavoitteesta, on täysin selvää, että on Suomen etu sitä tukea. Emme me tee sitä Trumpia miellyttääksemme, me teemme sen Suomen, Euroopan puolustuskyvyn vaatimaan tarpeeseen vastataksemme. Me Suomena olemme nimenomaan niitä etulinjan kriittisiä maita, joiden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että koko Eurooppa vahvistaa puolustuskykyään, jotta tiivis ja toimintakykyinen Eurooppa kykenee tarpeen vaatiessa puolustamaan tulevaisuudessa itseään myös ilman Yhdysvaltojen apua. Arvoisa puhemies! Puolustusta ei tule rahoittaa hyvinvoinnin ja yhteiskunnan luottamuksen kustannuksella, sillä suomalainen kokonaisturvallisuuden malli on kokonaisturvallisuuden malli vain silloin, kun sen jokainen osa on vahva. Siksi on oltava avoin eri tavoille rahoittaa tarpeelliset lisämenot puolustukseen. Lienee rehellistä ja realismia todeta ääneen, että pelkkä talouskasvu tai toive siitä ei tule prosentuaalista osuutta yksin kattamaan. Siksi on pidettävä huolta niin sotilaallisesta puolustuskyvystä kuin kansalaisten fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista, niin huoltovarmuudesta kuin koulutustasosta vastaamaan disinformaatioon, niin ilmastokriisistä kuin luontokadosta, niin väestönsuojelusta kuin polarisaation vähentämisestä. Suomi on vahva vain, kun se on yhtenäinen. Yhteiskunnan perusrakenteiden on oltava kunnossa, jotta meidän yhteiskuntamme on häiriönsietokykyinen kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Arvoisa puhemies! Me kannatamme lisäksi kansalaisyhteiskunnan roolin parempaa tunnistamista osana siviilipuolustusta, kuten Ruotsissa toimitaan. Me kannatamme siviilipalveluksen kehittämistä kohti kansalaispalvelusta. Me kannatamme sukupuolineutraalimpaa asepalvelusta sekä vapaaehtoisen maanpuolustuksen nykyistä vahvempaa tunnistamista osana kokonaispuolustusta. Erityisenä huomiona haluan nostaa sen ja kiittää puolustusvaliokuntaa siitä, miten mietintö tekee näkyväksi sen, miten kriittisen tärkeää on, miten suomalaiset nuoret voivat, ja nostaa tarpeita nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Arvoisa puhemies! Kun puolustusta vahvistetaan, sitä ei tule tehdä tavalla, joka polkee muiden maiden ihmisoikeuksia. Tarkoitan sillä sitä, että aivan kuin meidän ei tule rahoittaa Putinin sotakonetta venäläistä energiaa ostamalla, ei myöskään tule tehdä jatkossa kauppoja kansanmurhaa tekevän maan eli Israelin kanssa. Mielestäni tästä on myös hyvät kirjaukset puolustusselonteossa. Arvoisa puhemies! Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on siis turvata Suomen itsenäisyys, alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten hyvinvointi. Siinä onnistuaksemme on kriittisen tärkeää, että Ukraina voittaa puolustussodan Venäjää vastaan. Olen itse käynyt katsomassa sitä kärsimystä ja tuhoa, mitä Venäjä aiheuttaa. Sitä, mitä Ukrainassa nyt nähdään tapahtuvan, ei saa koskaan tapahtua Suomessa. Siksi päätän puheeni viitaten maanantaina tasavallan presidentin järjestämässä Kultaranta-keskustelussa kuultuun erinomaiseen puheenvuoroon Ruotsin entiseltä pääministeriltä, joka totesi, että nyt kun Eurooppa perustellusti kykenee päättämään puolustusmäärärahatason nostosta, olisi aika kyetä päättämään myös Ukrainan tuen tason nostosta, sillä kun on kriittisen suuret merkitykset myös siihen, kuinka paljon ja miten me tulemme jatkossa Suomea puolustamaan.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-06-18T14:57:38,2025-06-18T15:03:22,Hyväksytty,1.1 2025_69_30,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Furuholm., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_69_31,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä mietinnössä on 185 konkreettista kohtaa, joilla Suomen puolustuspolitiikan tulevaisuuden suuntaviivoja avataan. Vasemmistoliitto tukee valtaosaa näistä linjauksista. Puolustusvaliokunta kuuli kevään aikana lukemattomia asiantuntijoita ja käytti työnsä tueksi valtavasti tunteja. Haluan kiittää valiokuntaa ja sen edellistä ja nykyistä puheenjohtajaa tästä määrätietoisesta ja erittäin rakentavasta ponnistuksesta. Arvoisa rouva puhemies! Venäjän brutaali hyökkäyssota on muuttanut koko Euroopan turvallisuusympäristön pitkäkestoisesti. Yhteinen lähtökohtamme tässä salissa on, että suomalaisten turvallisuudesta ei tingitä. Yhtä lailla olemme yksimielisiä siitä, että Ukraina, joka puolustaa jo neljättä vuotta koko Euroopan vapautta, tarvitsee horjumatonta tukeamme niin kauan ja niin vahvasti, että Ukrainan hyväksyttävissä oleva rauha on mahdollinen. Selonteko ja mietintö eivät kuitenkaan ole täysin ongelmattomia. Yksi näistä on lähestymistapa kasvaviin puolustusmenoihin. Hallitus sitoutuu selonteossa Naton vähimmäistasoon puolustusmenojen osalta, joka tarkoittanee tulevaisuudessa viittä prosenttia maamme bruttokansantuotteesta — kolme ja puoli kovia puolustusmenoja ja puolitoista prosenttia muita puolustuksen kannalta hyväksyttäviä menoja, joiden kriteereitä emme vielä tiedä. Tavoitteen täytäntöönpano merkitsisi vuonna 2032 noin 16 miljardin euron vuotuisia kustannuksia. Turvallisuudella on aina hintansa, mutta se ei tarkoita, että voimme ohittaa sen nimissä kysymyksen sen rahoittamisesta. Arvoisa rouva puhemies! Parlamentaarinen keskustelu puolustusmenoista on välttämätöntä — se on välttämätöntä päätösten kestävyyden mutta myös kansalaisten näkökulmasta. On avoimesti keskusteltava siitä, mitä viisi prosenttia yhteiskunnallisesti tarkoittaa, etenkin aikana, jolloin hallitus on toteuttanut miljardiluokan leikkauksia kansalaisten arkeen ja ilmeisesti lisää on luvassa. Myös verotuloihin on saatu aikaan aukko keventämällä rikkaiden verotusta. Tässä salissa olisi etsittävä jonkinlaista yhteistä näkemystä siitä, mihin meillä todella on varaa ja millä hinnalla. Vasemmistoliitto jakaa mietinnön näkemyksen siitä, että puolustuskykyämme on vahvistettava. Painotamme kuitenkin puolustusmenojen suhteen tarveperusteisuutta ja talouden realiteetteihin pohjautuvaa priorisointia emmekä sitoudu prosentteihin. Turvallisuutta on myös toimiva hyvinvointivaltio, joka lisää kansalaisten luottamusta tulevaan ja vahvistaa maanpuolustustahtoa. Turvallinen yhteiskunta ei nojaa pelkkiin aseellisiin suorituskykyihin vaan myös laadukkaaseen koulutukseen, riittävään sosiaaliturvaan, elinkelpoiseen planeettaan ja yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin. Tämän unohtaminen olisi kohtalokasta. Arvoisa rouva puhemies! Puolustuspolitiikkaamme muokkaa myös kansainvälisen politiikan turbulenssi. Kumppanuus Yhdysvaltojen kanssa syvenee niin Nato-jäsenyyden kuin DCA-sopimuksen myötä. Samalla on tunnistettava Trumpin hallinnon ennalta-arvaamattomuus ja kaoottisuus. On nähty jo lukemattomia viitteitä siitä, että kahdenvälisiin sopimuksiin nojaava Trump hieroo kauppoja Euroopan pään yli ja kyseenalaistaa valtioiden suvereniteettia. Nyt nähty muutos läheisen liittolaisemme tavassa toimia voi olla pitkäkestoinenkin, ja tämän kysymyksen mietintö ohittaa kokonaan, mutta se löytynee vielä edestämme. Vastaavanlainen huoli herää Israelin nostamisesta selonteossa keskeiseksi puolustusmateriaaliyhteistyökumppaniksi. Kyse on sekä eettisestä valinnasta että huoltovarmuudesta. Riippuvuuden rakentaminen valtiosta, jonka toimet eivät ole sovitettavissa yhteen Suomen ulkopolitiikan kanssa, on riski, joka on tunnustettava avoimesti. Voimmeko sitoa puolustuksellisia suorituskykyjämme tiiviisti valtioon, joka on valinnut kansanmurhan ja sotarikokset? [Sari Tanuksen välihuuto] Mietintö tunnistaa ansiokkaasti pohjoismaisen ja eurooppalaisen puolustusyhteistyön vahvistamisen tarpeen. Vasemmistoliitto tukee tätä kehitystä. Suomen turvallisuus vahvistuu, kun sidomme omat ratkaisumme entistä tiiviimmin pohjoismaiseen ja EU-yhteistyöhön. Epävarmoina aikoina kaverit kannattaa valita huolella yhteiset intressit ja arvot ymmärtäen. Arvoisa rouva puhemies! Pari sanaa vielä parlamentarismista. Näinä sumuisina aikoina korostuvat erityisesti avoin tiedonvaihto, kriittinen keskustelu ja mahdollisimman pitkäjänteiset sekä kestävät päätökset. Nopeatempoisessa turvallisuuspolitiikassakin asiat pitää kyetä pureskelemaan parlamentaarisesti läpi. Ei voi syntyä aitoa konsensusta ilman aitoa keskustelua. Siksi eduskunnan vaikutusmahdollisuudet puolustuspolitiikan kohdalla on turvattava. Pelkkä yksisuuntainen informointi ei riitä. Arvoisa puhemies! Lopuksi muistutan vielä siitä, että hyökkäyksen kohteena ei ole vain Ukrainan itsemääräämisoikeus vaan myös laajemmin ne arvot ja periaatteet, joihin me Suomessa olemme uskoneet ja nojanneet. Demokratian, oikeusvaltion ja sopimuspohjaisen maailmanjärjestyksen vaaliminen korostuu tällaisina aikoina, koska juuri niiden heikentäminen on autoritaaristen johtajien perimmäinen tavoite. Siksi me emme saa itse sortua niiden rapauttamiseen vaan niitä tulee suojella kaikin mahdollisin tavoin. Arvoisa rouva puhemies! Teen vastalauseen mukaisen kannanottoehdotuksen.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-06-18T15:03:27,2025-06-18T15:08:56,Hyväksytty,1.1 2025_69_32,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Ingo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_69_33,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Christoffer,Ingo,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Turvallisuuspoliittinen ympäristömme ja se maailma, jossa liikumme, ovat tällä hetkellä varsin epämiellyttäviä. Venäjän hyökkäyssota jatkuu, Gazan tilanne on enemmän kuin järkyttävä, ja nyt viimeisimpänä Israelin ja Iranin tilanne on kärjistynyt — vain joitain maailman liian monista konflikteista mainitakseni. Ensi viikolla on puolustusliitto Naton huippukokous. Tiedämme, että valmistelussa on päädytty ehdottamaan, että Nato-maat korottaisivat puolustusmäärärahoja nykyisestä kahdesta prosentista 3,5 prosenttiin niin sanottujen kovien puolustuspanostuksien osalta. Lisäksi jäsenmaiden olisi käytettävä puolitoista prosenttia varsinaisen puolustusbudjetin ulkopuolisiin panostuksiin. Nämä panostukset ovat linjassa sekä puolustuspoliittisen selonteon että puolustuspolitiikan asiantuntijoiden esittämien tarvearvioiden kanssa.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Christoffer Ingo,911821,2025-06-18T15:08:59,2025-06-18T15:10:18,Hyväksytty,1.1 2025_69_34,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan aluksi kiittää nyt käsittelyssä olevasta valtioneuvoston puolustusselonteosta. Se on ensimmäinen Suomen Nato-jäsenyyden aikainen selonteko ja siksi hyvinkin erilainen ja selkeämmin nykytilanteen julki tuova asiakirja. Kiitokset myös puolustusvaliokunnalle sen erinomaisesta työstä vaativassa, nopeasti muuttuvassa ajassa. On selvää, että nyt käynnissä oleva sota Ukrainassa ja Venäjän aggressiivinen toiminta haastavat myös Suomea. Sota on tullut lähelle Suomea, ja meidän on varauduttava mahdollista Venäjän hyökkäystä varten. Sanonta ”jos haluat rauhaa, varaudu sotaan” on nyt entistäkin ajankohtaisempi. Kehittyvä asevelvollisuus, laaja ja koulutettu reservi sekä korkea maanpuolustustahto ovat Suomen puolustuksen perusta myös Nato-jäsenenä. Kokonaismaanpuolustusta ja sen yhteensovittamista tullaan vahvistamaan selontekokaudella. Suomen puolustuspoliittista ja sotilaallista roolia Natossa muodostetaan nyt tilanteessa, jossa liittokunnassa ja erityisesti Euroopassa on käynnissä suurin muutos pelotteen ja puolustuksen vahvistamiseksi sitten kylmän sodan. Puolustusselonteon mukaan Venäjä on siirtynyt entistä avoimempaan, vaikeasti ennakoitavaan ja pitkäkestoiseen vastakkainasetteluun lännen kanssa. Venäjä muodostaa pitkäkestoisen turvallisuusuhkan Euroopalle ja Suomelle myös tulevaisuudessa. Suomelle Naton ulkorajavaltiona on tärkeää huolehtia omasta puolustuskyvystä osana liittokuntaa sekä siitä, että liittokunnan puolustus ja pelote vastaavat uhkaympäristön vaatimuksiin. Suomi kehittää ja ylläpitää vahvaa omaa puolustuskykyään jatkossakin kaikissa tilanteissa. Samanaikaisesti tehdään tiivistä monikansallista ja kahdenvälistä yhteistyötä. Puolustusyhteistyö erityisesti muiden Pohjoismaiden, Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kanssa on keskeisen tärkeää. Kun Suomi huolehtii omasta puolustusvelvoitteestaan, meidän tulee vaatia samaa myös niiltä Nato-mailta, jotka mahdollisen sodan syttyessä eivät ole konfliktin etulinjassa. Jokaisen Nato-maan tulee voida luottaa siihen, että Naton artikla 5 on ja pysyy voimassa tulevinakin vuosina. Me kristillisdemokraatit pidämme hyvänä, että Suomessa on laajaa poliittista yksituumaisuutta turvallisuutemme kannalta keskeisissä kysymyksissä. Se on vahva viesti Suomen ulkopuolelle niin liittolaisille ja kumppaneille kuin mahdollisille vastustajillemmekin. Selonteko osoittaa, että Suomi ottaa puolustuksen vakavasti. Olemme pystyneet vastaamaan turvallisuuspolitiikan muutoksiin nopeasti. Rajalaki ja nyt käsittelyssä oleva Ottawan sopimuksesta irtaantuminen ovat esimerkkejä toimista, joita olemme joutuneet ja joudumme tekemään Venäjän kasvavan uhkan vuoksi. Reservin ikärajojen nosto on myös osoitus siitä, kuinka muuttuvaan turvallisuustilanteeseen on reagoitu. Vaikkakin yleiseen asevelvollisuuteen perustuva mallimme on osoittautunut toimivaksi, tulee varusmiespalvelusta entisestään kehittää ja päivittää muuttuneeseen sodankäyntiin sopivaksi. Myös siviilipalveluksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaa tulee kehittää palvelemaan mahdollisimman hyvin kokonaisturvallisuuden tarpeita. Puolustusselonteko on hyvin ja kattavasti tehty. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että se on aikansa tuote. Ukrainan sota ja maailmanpolitiikan viimeaikaiset tapahtumat muun muassa Yhdysvalloissa haastavat selontekoa jatkuvasti. Maailmanpolitiikan muutoksiin sekä äärimmäisen nopeasti muuttuviin sodankäynnin muotoihin tulee pystyä reagoimaan entistä nopeammin. Suomalaiselle puolustusteollisuudelle tulee taata sen tarvitsemat resurssit sekä omat tarpeemme että myös puolustusteollisuuden kasvavat vientimahdollisuudet huomioiden. Investointipäätöksiä tulee tehdä pikaisesti sekä panostaa merkittävästi muun muassa kotimaisen drone-tuotannon kehittämiseen. Vaikka Suomi on menneiden vuosikymmenten aikana panostanut merkittävästi muun muassa väestönsuojien rakentamiseen, emme voi tuudittautua ajatukseen, että kaikki asiat ovat kunnossa. Koko yhteiskunnan tulee arvioida kokonaisvaltaisesti varautumistaan poikkeusoloihin. Jokaisen kaupungin ja kunnan, jokaisen hyvinvointialueen niin kuin yritystenkin tulee tarkastella omaa varautumistaan. Sodan tai muun kriisin sattuessa on jokaisen kansalaisen kannettava oma vastuunsa tilanteessa. Arvoisa puhemies! Suomella on edessään varautumisen aika. Puolustusselonteko kuitenkin osittaa, että voimme katsoa tulevaisuuteen luottavaisesti — yhdessä liittolaistemme kanssa. Suomi kantaa jatkossakin vastuun omasta puolustuksestaan, mutta jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin sanoin: ”Ei koskaan enää yksin.”",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2025-06-18T15:14:21,2025-06-18T15:19:42,Hyväksytty,1.1 2025_69_35,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_69_36,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! ”Venäjän tavoitteena on vahvistaa suurvalta-asemaansa ja muodostaa itselleen strategisia etupiirejä myös sotilaallisin keinoin.” Selonteosta poimittu lause kertoo selkeästi ja realistisesti sen tilanteen maailmassa, jota varten meidän on oltava valmiina ja josta meidän on selvittävä. Elämme sellaista aikaa, jolloin on keskityttävä kaikista tärkeimpiin asioihin. Kaikista tärkeimpiä puolustettavia asioita ovat nyt Suomen ja suomalaisten vapaus, oikeudet ja turvallisuus. Suomella on yli 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Se on samalla Euroopan unionin ja Naton itärajaa Venäjään. Siitä huolimatta Suomen ja suomalaisten on ensisijaisesti pidettävä huolta omasta turvallisuudestaan, koska ei siitä kukaan muu yhtä paljon pidä huolta. Suomen yleinen asevelvollisuus, korkea puolustustahto ja puolustusasioita koskien yhtenäinen kansa ovat tukipylväitä, joiden päälle voidaan rakentaa luja ja uskottava puolustus. Arvoisa puhemies, ärade talman! Kunnossa oleva talous on turvallisuutta. Rempallaan oleva talous luo epäluottamusta. Paljon Suomen julkisen talouden tilanteesta kertoo se, että lainojen korkomenot ovat jatkossa yhtä paljon kuin mitä meidän pitäisi panostaa lisää puolustusmenoihin. Suomen on laitettava talous kuntoon jämerästi ja rohkeasti. Suomen on laitettava puolustusteollisuus vauhtiin ja kokonaispuolustus kuntoon. Nyt tarvitaan vaikuttavia ja nopeita päätöksiä. On turha odottaa apua mistään muualta. Suomen on itse ryhdyttävä toimeen. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan yli 11 vuotta sitten. Mitä EU on saanut aikaan yhteisen puolustuksen suhteen? Ei yhtään mitään. Euroopan unioni kaipaa vähemmän puhetta ja enemmän tekoja. Nyt on Euroopan unionin ja eurooppalaisen Naton tehtävä selkeä suunnitelma ja pantava se välittömästi toimeen. Siksi puolustusmäärärahojen nosto 3,5 prosenttiin ja 1,5 prosenttiin on hyvä tie siihen. Arvoisa puhemies, ärade talman! Puolustusvoimien tilaukset vievät vuosia, mutta se ei yhtään auta, että hankintojen aloittamista siirretään eteenpäin. Suunnitelmien ja rahoituksen pitää olla kunnossa ennen kuin ne voidaan hyväksyä. Monella Euroopan maalla on nyt kiire ja iso työ nostaa puolustuskykyään, ja Suomella on pitkä historia varusmiesten koulutuksessa ja reservien rakentamisessa. Ja siinä osaamisessa meillä olisi mahdollisuus satojen miljoonien eurojen vientituotteeseen, kun pannaan tuumasta toimeen. Suomessa koulutetaan nyt 20 000 naista ja miestä vuodessa, mutta saman verran voisimme helposti kouluttaa myös eurooppalaisia, koska ikäluokat ovat pienentyneet eivätkä kaikki ikäluokasta enää tule varusmiespalvelukseen. Arvoisa puhemies, ärade talman! Ei kotimainen puolustusteollisuus käynnisty tai lisää tuotantoaan nappia painamalla. Sellainen vie vuosia. Sellainen vaatii monivuotisia suunnitelmia ja tilauskirjat täyteen. Tilaisuus on nyt, ja se pitää hyödyntää. Suomen on päästävä mukaan yhteisyrityksiin Ukrainan ja Nato-maiden puolustusteollisuuden kanssa. Ukrainan puolustusteollisuuden kehitys on kolmessa vuodessa mennyt huimasti eteenpäin. Suomalaisen puolustusteollisuuden on löydettävä samanlainen tahtotila ilman, että olemme pakon edessä ja selkä seinää vasten. Ja katse kääntyy Suomen ulkopoliittiseen johtoon. Erityisesti puolustusteollisuudessa kauppaa ja tuotekehitystä käydään valtioiden välillä, ja silloin ulkopoliittisella johdolla on erityisen tärkeä rooli avata ovia suomalaiselle puolustusteollisuudelle. Arvoisa puhemies, ärade talman! ”Venäjän tavoitteena on vahvistaa suurvalta-asemaansa ja muodostaa itselleen strategisia etupiirejä myös sotilaallisin keinoin.” Tämä selkeä lause on kaikkien suomalaisten nyt pidettävä mielessä. Arvoisa puhemies, ärade talman! Liike Nyt kannattaa hyvää puolustusselontekoa. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-06-18T15:19:44,2025-06-18T15:24:34,Hyväksytty,1.1 2025_69_37,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Sitten ministeri Häkkänen, olkaa hyvä. Viisi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_69_38,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Antti,Häkkänen,Puolustusministeri,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen puolustuksen vahvistaminen on välttämätöntä, ja sen aika on nyt. Puolustusselonteon tarkoituksena on varmistaa, että puolustuksemme vahvistamiselle on laaja-alainen poliittinen tuki yli vaalikausien eduskunnassa. Vain siten voimme taata Suomen ja suomalaisten turvallisuuden yhä haastavammassa ja vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä ja taata puolustuksen pitkäjänteisen kehittämisen. Kiitos eduskunnalle erinomaisesta, lähes kaksi vuotta kestäneestä parlamentaarisesta prosessista ensin selonteon valmistelun ja sitten tämän eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Kiitos puolustusvaliokunnalle hyvin kirjoitetusta mietinnöstä sekä muille valiokunnille lausunnoista. Puolustusvaliokunnan mietinnön ja selonteon laadinnassa tiiviisti mukana ollut kaikista puolueista koostunut parlamentaarinen seurantaryhmä osoittaa, että Suomessa on yli puoluerajojen laaja-alainen tuki selonteon kaikille keskeisille linjauksille puolustuksen vahvistamiseksi. Tämä on se tärkein selonteon ja tämän puolustusvaliokunnan mietinnön linjaus ja viesti niin kansalaisille kuin myös maamme rajojen ulkopuolelle. Arvoisa puhemies! Annoimme uuden puolustusselonteon eduskunnalle joulukuussa 2024. Kuluneen puolen vuoden aikana kansainvälisessä politiikassa on tapahtunut paljon turbulenssia. Analysoimme puolustuksen toimintaympäristöä jatkuvasti puolustushallinnossa niin lyhyellä aikavälillä kuin pitkällä aikavälillä. Sellaisia yllätyksiä ei ole tullut, joihin emme puolustushallinnossa olisi varautuneet. Kaikki puolustusselonteon kirjaukset ja linjaukset ovat juuri niitä asioita, joita meidän tulee tehdä tässä tilanteessa entistäkin painokkaammin ja entistäkin tehokkaammin. Toimintaympäristön kehitys asettaa kovat ja kasvavat vaatimukset puolustukselle resurssien osalta. Hyökkäyssotaa käyvä ja liittolaisuuksiaan syventävä Venäjä muodostaa Suomelle ja liittokunnalle kasvavan ja pitkäkestoisen uhan. Toimintaympäristömme on epävakaa ja vaikeasti ennakoitavissa, ja turvallisuustilanne voi heikentyä nopeastikin. Liittokunnalla on suorituskykypuutteita, joiden paikkaaminen edellyttää kaikilta Nato-mailta ripeitä toimia ja pitkäjänteistä resursointia. Yhdysvallat jatkaa Bidenin hallinnon aikana aloittamaansa painopisteen siirtämistä Aasiaan, mikä johtaa USA:n maksuosuuden vähenemiseen Euroopan puolustuksesta ja Euroopan maiden maksuosuuden kasvamiseen. Johtopäätös on selvä: Euroopan maiden on otettava jatkossa merkittävästi enemmän vastuuta maanosansa puolustuksesta. Olen erittäin tyytyväinen, että puolueet ovat vahvasti tätä ajatusta tukemassa puolustusvaliokunnan mietinnössä. Erityisesti Suomella on etulinjan maana intressi varmistaa, että eurooppalaiset Naton jäsenmaat vahvistavat omia puolustuskykyjään. Kovassa paikassa liittolaisten kalustoa ja joukkoja käytettäisiin etulinjan maiden puolustamiseksi. Tärkein käytettävissämme oleva työkalu tämän varmistamiseksi on, että Natossa saavutetaan sopu puolustusmenotavoitteen nostamisesta ensi viikon huippukokoukseen mennessä. Neuvottelut ovat liittokunnassa edelleen käynnissä, mutta näyttää todennäköiseltä, että Naton puolustusmenotavoite nousee kahdesta prosentista viiteen prosenttiin. Luku jakautuu kolmen ja puolen prosentin suoriin sotilaallisiin menoihin ja puolentoista prosentin laajemmin puolustusta ja turvallisuutta vahvistaviin kustannuksiin. Kuten selonteossa todetaan, Suomi sitoutuu Naton yhteisesti määrittämään puolustusmenotavoitteeseen. Tulevina vuosina tämä tulee tarkoittamaan suuria taloudellisia lisäpanostuksia puolustukseen, mikä ei nykyisessä taloustilanteessamme ole helppoa, se on päivänselvä asia, mutta panostukset puolustukseen ovat välttämättömiä. Suomen puolustuskykyä sekä Naton pelotetta ja puolustusta vahvistetaan uhka‑ ja tarveperustaisesti. Liittokunta on tänä keväänä asettanut jokaiselle maalle vaativat puolustussuunnitteluun liittyvät sotilaalliset suorituskykytavoitteet. Taustalla on arvio erityisesti Venäjän muodostamasta sotilaallisesta uhasta. Vahva oma puolustuskyky on jatkossakin meille kaiken ydin. Samalla Suomen puolustus on erottamaton osa liittokunnan yhteistä puolustusta. Kun täytämme velvoitteemme, voimme myös luottaa siihen, että tukea on tulossa. Kuten puolustusvaliokunta mietinnössään toteaa, parlamentaarinen seuranta puolustuksen kehittämisessä on äärimmäisen tärkeää. Olemme ministeriöissä tunnistaneet saman tarpeen ja tehneet saman johtopäätöksen. Tulen esittämään parlamentaarisen työryhmän perustamista puolustuksen kysymyksiin liittyen. Ryhmä vahvistaa entisestään hallituksen ja eduskunnan välistä tiivistä dialogia, jatkaa tätä puolustusselonteon parlamentaarista menettelytapaa ja lisää yhteisymmärrystä puolustukseen liittyvissä kysymyksissä. On ensiarvoisen tärkeää, että puolustuksemme kehittämiselle on laaja-alainen poliittinen tuki yli vaalikausien. Vain näin voidaan taata Suomen ja suomalaisten turvallisuus yhä vaikeammassa toimintaympäristössä. Valiokunnan mietintö ja puolueiden kannat selontekoon osoittavat tänään, että meillä on päättäväinen ja yhtenäinen tahtotila puolustuksen vahvistamiseksi koko eduskunnassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2025-06-18T15:24:40,2025-06-18T15:30:49,Tarkistettu,1.1 2025_69_39,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Kiitokset ministerille. — Sitten edustaja Sarkkinen. [Juha Mäenpää: Eikö tässä ole debattia?] — Jos tätä ihmetellään — anteeksi, pieni hetki — hän on ainoa etukäteen puheenvuoroa jonottanut edustaja, ja puhemiesneuvostossa tänään keskusteltiin ja sovittiin, että otetaan se nyt tähän ja sen jälkeen otetaan lyhyttahtista keskustelua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_40,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tästä. — Aivan aluksi kannatan edustaja Furuholmin tekemää kannanottoehdotusta. Sitten otan kantaa tähän puolustusmenotavoitteeseen. Venäjän hyökättyä Ukrainaan puolustusmäärärahat ovat olleet kasvussa ja kasvaneilla menoilla on vahvistettu puolustuskykyämme tarveperusteisesti. Olemme vasemmistoliitossa nämä investoinnit hyväksyneet. Samoin hyväksymme esimerkiksi tulevat tarpeenmukaiset investoinnit Maavoimiin. Näemme tarpeen vahvistaa Euroopan omaa puolustusta, sillä USA:n apuun ei voi luottaa. Vaikka hyväksymme tarpeenmukaiset puolustusinvestoinnit, me emme voi nyt sitoutua korkeisiin prosenttipohjaisiin puolustusmenotavoitteisiin. Puolustusmenoja pitäisi ohjata tarve, eivät prosentit. Avaan nyt, miksi prosenttipohjainen tarkastelu on ongelmallista. Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, hallituksen hyväksymä viiden prosentin menotasotavoite suhteessa bruttokansantuotteeseen tarkoittaa valtavia miljardimääriä. Se tarkoittaa nykyisen noin kuuden ja puolen miljardin menotason nostoa noin 16 miljardiin. Eli on kysyttävä, mistä rahat. Jos miljardit leikataan peruspalveluista, emme enää voi puhua Suomesta hyvinvointivaltiona. Toki Nato-tavoitteen jakautuminen 3,5- plus 1,5 ‑mallilla voi helpottaa tavoitteen saavuttamista, mikäli mitä vain normaalimenoja voidaan laskea osaksi yhden ja puolen tavoitetta. Me emme kuitenkaan vielä tiedä, mitä siihen lasketaan. Emme siis tarkasti tiedä, mihin viiden prosentin tavoite meidät sitoo tulevaisuudessa. Toiseksi, bruttokansantuotteen kokoon sidottu menotasotavoite tarkoittaa, että puolustukseen käytettävä rahamäärä kasvaa talouden kasvaessa. Eli talouden kasvaessa puolustuseuroja on lisättävä, jotta prosentti pysyy edes ennallaan eikä laske. Mitä enemmän talous kasvaa, sitä enemmän euroja puolustus taas nielee. Talouskasvu ei siis auta meitä rahoittamaan bkt:hen sidottua puolustusmenotavoitetta, vaan menot on rahoitettava joko korottamalla veroja, leikkaamalla muualta tai ottamalla lisävelkaa. Kolmanneksi, bruttokansantuotteeseen sidottu menotasotavoite on huono mittari, eikä se automaattisesti tarkoita parempaa puolustuskykyä. Esimerkiksi taantumassa yksityisen kulutuksen supistuessa puolustusmenoprosentti kasvaa, vaikka puolustukseen ei käytettäisi euroakaan lisää rahaa. Neljänneksi, mekaaninen menotasotavoite voi johtaa tehottomaan rahankäyttöön. Kun piikki on niin sanotusti auki, voidaan päätyä veronmaksajien kannalta kalliisiin lopputulemiin. On myös ongelmallista, mikäli puolustustarvikkeiden hinta nousee, jos kaikki ovat samaan aikaan kaupoilla. Tämä voi johtaa siihen, että enemmällä rahalla saadaan vähemmän. Viidenneksi, on ymmärrettävä, mitä puolustusmenojen matala finanssipoliittinen kerroin tarkoittaa kansantaloudelle. Puolustukseen käytettävät rahat elvyttävät heikosti kansantaloutta, osin koska materiaalia ostetaan paljolti ulkomailta. Suomi siis köyhtyy, mitä enemmän puolustusmateriaalia ostetaan ulkomailta. Tilannetta voi toki osin parantaa suosimalla kotimaista puolustusteollisuutta, jolloin raha jää kotimaahan. Kuitenkaan puolustus ei ole kovin tuottava investointikohde. Jos esimerkiksi leikataan koulutuksesta puolustusmenojen rahoittamiseksi, heikentää se talouden tuottavuutta, kasvua ja hyvinvointia. Näin ollen puolustukseen ei kannata käyttää enempää rahaa kuin on välttämätöntä, aivan tarpeellista, ja prosenttitarkastelu ei huomioi välttämättömyyttä. Kuudenneksi, prosenttitarkastelu ei huomioi eri maiden puolustusratkaisujen kustannustehokkuuden eroja. Suomen asevelvollisuuteen perustuva puolustusratkaisu on arvioitu kustannustehokkaammaksi kuin palkka-armeija, mutta tätä ei huomioida mitenkään, kun tarkastellaan vain prosentteja. Myöskään asevelvollisuuden epäsuoria kustannuksia ei sisällytetä Naton puolustusmenotavoitteeseen. Suomen tulisi ajaa niiden huomiointia puolustusmenolaskelmassa. Seitsemänneksi, pysyvä bruttokansantuotteeseen sidottu menotasotavoite ei ota huomioon muuttuvia tilanteita. Vielä toivottavasti joskus tulee ajan hetki, jolloin turvallisuustilanne Euroopassa vakautuu. Rauhallisina aikoina olisi perusteltua vapauttaa osa puolustuksen viemistä voimavaroista muun yhteiskunnan käyttöön. Jos olemme pysyvästi sitoneet menot bkt:hen, tämä ei ole mahdollista. Arvoisa puhemies! Olen tässä perustellut, miksi prosenttipohjainen menotasotavoite on ongelmallinen. Odottaisin aiheesta enemmän analyyttistä keskustelua pelkkien prosenttien heittelyn sijaan. Puolustusta on tässä turvallisuustilanteessa perusteltua vahvistaa, mutta tarveperusteisesti. Ilman mekaanisia prosenttitavoitteitakin tarpeenmukaisten puolustusmenojen rahoittaminen on Suomelle suuri haaste, josta odottaisin avointa ja osallistavaa keskustelua. — Kiitos. [Vasemmalta: Perusteellinen puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-06-18T15:30:58,2025-06-18T15:36:12,Tarkistettu,1.1 2025_69_41,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Ja nyt mennään lyhyttahtiseen keskusteluun. Pyydän niitä edustajia nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta, jotka haluavat tähän osallistua. — Edustaja Heinonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_42,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus sitoutuu tänään ja huomennakin Naton yhdessä sopimaan puolustusmäärärahatasoon. Se perustuu aina tarveperusteiseen suunnitteluun. Me emme ole kuitenkaan näin ollen ainoa maista, joka lisää puolustushankintoja, eli tämä ei ole lopulta nollasummapeliä. Me hankimme paljon mutta muut maat voivat hankkia myös Suomesta puolustusmateriaalia. Meillä on erinomaisia yrityksiä — Patria, Nammo, Insta, Vihtavuoren ruutitehdas, Sako — ja nämä tuovat moneen maakuntaan paljon lisää työtä ja hyvinvointia. Vientilupaprosessien pitää olla yhtenevät koko EU-alueella. Tämän pitää olla itsestäänselvää, ja se on onneksi nyt ollutkin, mutta tarvitsemme myös hallitusten välisen, niin sanotun G2G-kauppalainsäädännön sujuvoittamaan ja nopeuttamaan tätä puolustusmateriaalikauppaa. Kysyisin puolustusministeri Häkkäseltä: millä aikataululla tämä government-to-government -kauppalainsäädäntö saadaan voimaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-06-18T15:36:25,2025-06-18T15:37:43,Tarkistettu,1.1 2025_69_43,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_44,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Puolustusvaliokunta on todennut seuraavasti: ”Energiahuollon suunnitelmallisuus ja toimivuuden varmistaminen on keskeinen osa sotilaallista huoltovarmuutta. Se tarkoittaa, että niin väestöllä kuin Puolustusvoimillakin on poikkeusoloissa riittävästi saatavilla polttoaineita, lämpöä ja sähköä.” Sitten sieltä pari lausetta jätän väliin, ja sitten: ”Kotimaisen energiantuotannon ylläpitäminen, energian varastointi sekä tuotanto‑ ja toimitusketjujen elinvoimaisuus ovat kriittisiä keinoja riippuvuuden vähentämiseksi ulkomaisista toimituksista, jotka voivat kriisi‑ tai sotatilanteessa keskeytyä tai vaarantua.” Edelliseen viitaten haluaisin muistuttaa, että turve on ainoa kotimainen, huoltovarma, säävarma ja helposti varastoitava energiamuoto. Pidetään se työkalupakissa myös jatkossa. Miten ministeri tähän suhtautuu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-06-18T15:37:43,2025-06-18T15:38:58,Tarkistettu,1.1 2025_69_45,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Mäkinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_46,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ukrainan sota osoittaa, että tulevaisuuden konfliktit korostavat perinteisen, konventionaalisen asevoiman käytön lisäksi korkean teknologian ratkaisuja, tehokasta tiedustelua, informaatiosodankäyntiä ja yhteiskunnan vahvaa resilienssiä. Nykyaikaisten asevoimien tulee panostaa paitsi teknologiseen ylivoimaan myös yhteiskunnan valmiuteen kestää pitkäaikaisia kriisejä ja erilaisia hybridivaikuttamisen keinoja. Tässä tavallisten suomalaisten henkisen kriisinsietokyvyn vahvistaminen on kaiken perusta, sillä sieltä kumpuaa loppuviimein se kansakunnan toimintakyky, jota erityisesti kriisien keskellä välttämättä tarvitaan. Haluan tässä yhteydessä korostaa, että tässä työssä tarvitaan meitä aivan kaikkia — tarvitaan kaikkia ministeriöitä, kaikkia hallinnonaloja — koska kyse on nimenomaan kokonaisturvallisuuden kannalta kriittisestä kysymyksestä, johon tulee suhtautua vakavasti. Kysyisin: miten ministeri tähän asiaan suhtautuu ja sen näkee?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2025-06-18T15:38:58,2025-06-18T15:40:06,Tarkistettu,1.1 2025_69_47,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Savola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_48,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Päätökset, joita nyt tehdään, ovat ylivaalikautisia ja koskevat useita hallituksia. On siis äärettömän isoista asioista kyse. Keskusta kannattaa Nato-linjauksia puolustusmenotavoitteista. Itäisen sivustan valtiona eli niin sanottuna etulinjavaltiona me olemme isossa vastuussa siitä, että turvallisuudesta huolehditaan. Meillä on pohjana yleinen asevelvollisuus, koulutettu reservi, maa-, meri- ja ilmavoimat, koko Suomen puolustaminen. Me kannamme tästä huolta. Mutta kun puhutaan nykypäivän sodankäynnistä ja itäisestä sivustasta, niin Naton pääsihteeri Rutte käytti nimitystä, että koko Eurooppaa on itäistä sivustaa. Nykypäivän järjestelmät kantavat pitkälle, ja uhka koskettaa laajasti. Sen vuoksi onkin aivan keskeistä, että kansainvälisiä yhteyksiä pidetään joka tasolla yllä ja me saadaan sekä eurooppalaiset kumppanimme, liittolaisemme, että yhdysvaltalaiset ymmärtämään sen yhteisen puolustuksen periaatteet. Kuinka ministeri näkee kansainvälisen yhteistyön eri tasoilla? Ymmärtävätkö meillä eri maat Euroopassa tämän merkityksen, ja sitoutuvatko ne todella nyt näihin tavoitteisiin, mitä ensi viikolla Naton Haagin huippukokouksessa määritellään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2025-06-18T15:40:06,2025-06-18T15:41:21,Tarkistettu,1.1 2025_69_49,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_50,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos puolustusvaliokunnalle hyvästä mietinnöstä ja kollegoille hyvistä puheenvuoroista. Erityisesti arvostan sitä, että tämä vahva tuki Ukrainalle kaikuu täältä edelleen läpi. Olisin ehkä toivonut sekä selonteolta että mietinnöltä kuitenkin vielä enemmän konkretiaa liittyen reserviläisten hyödyntämiseen, reserviläisten osaamisen hyödyntämiseen ja reserviläisten vastuun kasvattamiseen. Siellä on joitakin kirjauksia, mutta toivon, että ne menevät eteenpäin. Meillä on itse asiassa lainsäädännössä nähdäkseni tietynlainen katve tällä hetkellä. Meidän asevelvollisuuslaki rajoittaa huomattavasti asevelvollisten reserviläisten käyttöä virka-aputehtäviin. Tämä on ihan merkittävä kysymys esimerkiksi paikallispuolustuksessa joissain tämmöisissä harmaan vaiheen tilanteissa tai rajalla, jonne nyt voidaan sinänsä käskeä uuden lain myötä kertauksiin rajaturvallisuuslain perusteella, mutta tämä rajoittaa todella paljon sitä, mitä ne reserviläiset voivat siellä tehdä. Olisin kysynyt itse asiassa puolustusministeriltä: onko valmisteilla — tai oletko ehkä avoin sille, että lähdettäisiin tekemään — tällaista lainsäädäntöä, jolla tätä katvetta korjataan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-06-18T15:41:21,2025-06-18T15:42:27,Tarkistettu,1.1 2025_69_51,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Furuholm., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_52,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskustelu on osoittanut, että me kaikki jaamme käsityksen tästä yhteisestä turvallisuustilanteesta, jossa me olemme. Samaan aikaan me olemme kuitenkin kaksi vuotta kärvistelleet täällä salissa huonoa taloustilannettamme. Eli jos nyt ei ole tilaa kriittiselle, avoimelle keskustelulle siitä, miten nämä puolustusmenot katetaan tulevaisuudessa, niin milloin sitten? Annan esimerkin: esimerkiksi tämä puolentoista prosentin kori tarkoittaa viittä miljardia euroa tulevaisuudessa — viittä miljardia euroa — ja tässä salissa ei ole tarkkaa käsitystä siitä, mitä tämä kori pitää sisällään, mitä Suomella on tästä puolentoista prosentin korista. Mielestäni tältä pohjalta keskustelun käyminen on todella haastavaa. Siksi kysynkin teiltä, puolustusministeri Häkkänen: miten Suomi on suhteessa tähän puolentoista prosentin koriin, ja onko näistä kriteereistä tullut jo selkeyttä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-06-18T15:42:27,2025-06-18T15:43:32,Tarkistettu,1.1 2025_69_53,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Ingo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_54,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Christoffer,Ingo,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Ärade fru talman! Jag fortsätter där föregående talare var, kring just den här 1,5 procenten. Det är lite vanskligt att diskutera stora försvarssatsningar utan att riktigt veta vad de handlar om, och det här behöver vi så klart börja reda ut. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,sv,Christoffer Ingo,911821,2025-06-18T15:43:32,2025-06-18T15:43:54,Hyväksytty,1.1 2025_69_55,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Puolustusvoimien palveluksessa olevien jaksamisesta, hyvinvoinnista ja tarvittaessa riittävän pitkäaikaisesta kuntoutuksesta on huolehdittava hyvin. Tämän lisäksi maanpuolustuksen kokonaisvaltaiseen toimivuuteen ja asevelvollisuuden onnistumiseen liittyy tiiviisti nuorten yleinen hyvinvointi. Niin kuin puolustusvaliokunnan mietinnössä sanotaan, asevelvollisuusjärjestelmä nojaa siihen, että nuoret ovat fyysisesti ja myös henkisesti kykeneviä suorittamaan varusmiespalveluksen. Jos meillä nuorten hyvinvointi heikkenee laajasti, se heijastuu suoraan asevelvollisten suorituskykyyn, koulutettavuuteen ja motivaatioon. Olisikin tärkeätä panostaa riittävästi nuorten hyvinvointiin jo ennen palvelukseen astumista: liikunnan edistämistä, koulutus- ja työelämäpolkujen tukemista, mielenterveyspalveluja ja niin edelleen. Kysyisin ministeriltä: minkälainen tuntuma ja käsitys teillä on siitä, onko näihin asioihin riittävän vahvasti herätty ja ollaanko niihin puuttumassa ajatellen nimenomaan meidän kokonaisturvallisuutta [Puhemies koputtaa] ja asepalveluksen suorittamista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2025-06-18T15:44:29,2025-06-18T15:45:47,Tarkistettu,1.1 2025_69_56,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_57,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Kun nyt satsataan noin kuusi miljardia enemmän puolustusmäärärahoja ja varmaan ostetaan jalkaväkeen lisää tavaraa, niin olisin kysynyt semmoista asiaa puolustusministeri Häkkäseltä: Onko Suomessa mietitty sitä, millä me voitaisiin saada tätä rahaa tännepäin, eli mitkä ovat semmoiset alat, missä me voitaisiin perustaa yhteisyrityksiä vaikka ukrainalaisten kanssa tai joidenkin muiden maiden kanssa? Mehän tarvitaan tämmöistä teollisuutta muutenkin, jos kriisi sattuu, ja kun nytten kaikki maat satsaavat satoja miljardeja tähän puolustusteollisuuteen ja esimerkiksi Saksassa ovat alkaneet rakentaa uusia tehtaita, niin onko meillä joku tapa, millä me tutkitaan tätä asiaa? Onko joku ryhmä, joka selvittää, mitkä ovat suomalaisten mahdollisuudet saada tätä tuotantoa enemmän Suomeen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-06-18T15:45:47,2025-06-18T15:46:52,Tarkistettu,1.1 2025_69_58,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_59,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos kaikille eduskuntaryhmille erittäin yksituumaisista puheenvuoroista ja hyvästä keskustelusta tämän tärkeän teeman ympärillä. Kiitos myös puolustusministerille erittäin vahvasta lupauksesta parlamentaarisen työskentelyn entisestään tiivistämisestä Suomen puolustuksen kehittämisessä. Se on varmasti oikea tapa mennä eteenpäin. Tässä keskustelun aikana ennen kaikkea vasemmistoliiton edustajat ovat esittäneet, että puolustusmenot kasvavat merkittävästi, ja näin on. Kaikkien eduskuntaryhmien puheenvuoroissa, myös vasemmiston puheenvuorossa, on tuotu esille, miksi näin tehdään: siksi, että Venäjän meille aiheuttamaan uhkaan voidaan vastata. Mutta itse ajattelen myös niin, että Suomessa on aina kautta historian osattu tehdä välttämättömyydestä hyve. Nyt kun meidän on pakko satsata puolustukseen, niin uskon, että noiden investointien kautta saadaan myös suomalaiselle elinkeinoelämälle suoraan sen kaltaista markkinaa, myös vientimarkkinaa, kotimaisten hankintojen kehittämisen kautta, mutta myös esimerkiksi panostukset vaikkapa reservin koon kasvattamiseen tulevaisuudessa tulevat lisäämään suomalaisten hyvinvointia niin fyysisesti kuin henkisestikin. Uskon tähän erittäin vahvasti. Tämä on hyvä asia koko kansakunnan kannalta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-06-18T15:46:52,2025-06-18T15:48:15,Tarkistettu,1.1 2025_69_60,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_61,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin haluan yhtyä näihin kiitoksiin. Kiitoksia ministerille tähänastisesta työstä, ja samoin myöskin puolustusvaliokuntaa pitää kiittää lähes yksimielisestä mietinnöstä, joka rakennettiin hyvässä hengessä. Valiokunnan edellinen puheenjohtaja, edustaja Kopra myös ansaitsee kiitokset luotsatessaan meitä tässä raskaassa työssä eteenpäin, ja edustaja Autto, joka sitten otti isot saappaat vastaan: kiitos teille siitä, että luotsasitte työmme maaliin. Puolustusasioissa on erittäin tärkeätä se, että yhdessä teemme kaikkemme isänmaan turvallisuuden eteen, ja parlamentaarinen valmistelu on tärkeätä näissä asioissa. Itse olen aina ajatellut, että aina pitäisi olla jotain hommaa, ja nyt kun tämä työ alkaa olla suurin piirtein paketissa, niin olisinkin kysynyt teiltä: mikä on sitten se seuraava steppi, mitä ruvetaan parlamentaarisesti tekemään? Te jo vastasittekin siihen, että tällainen on tulossa, mutta pystyttekö yhtään syventämään vielä tässä vaiheessa, että mitä se voisi pitää sisällään. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-06-18T15:48:16,2025-06-18T15:49:29,Tarkistettu,1.1 2025_69_62,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Tuppurainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_63,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuus on yhteinen asia, ja siksi se vahvin puolustuslinja menee tässä talossa siinä, että eduskuntapuolueilla on yhteinen ymmärrys Suomen turvallisuudesta ja Venäjän uhkasta, ja on hyvä huomata, että näin on. SDP on sitoutunut Natossa yhteisesti määritettävään puolustusmäärärahatavoitteeseen, ja pidämme hyvänä sitä, että ministeri lupautui käynnistämään parlamentaarisen prosessin, missä me yhdessä pohdimme tämän sitoumuksen sisältöä: mihin varat käytetään ja miten tämä kokonaisuus rahoitetaan. Tämä on välttämätöntä, jotta se yhteinen ymmärrys voidaan säilyttää. On erityisen tärkeää, että siitä puolentoista prosenttiyksikön tavoitteen sisällöstä keskustellaan. Siinä mennään hyvin paljon sisälle siihen kokonaisturvallisuuteen, ja on välttämätöntä, että ymmärrämme kaikki, mitä se tarkoittaa. Kaiken kaikkiaan kansalaisten hyväksyntä kasvaville puolustusmäärärahoille on saatava. Siksi peräänkuulutamme yhteiskuntasopimusta, jolla toisaalta lupaamme, että puolustuksesta pidetään kiinni mutta myös kansalaiset pidetään mukana ja arjen turvallisuudesta huolehditaan. Tästä ei voi tulla vastakkainasettelua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-06-18T15:49:29,2025-06-18T15:50:47,Tarkistettu,1.1 2025_69_64,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Kaikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_65,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset puolustusministeriölle ja valiokunnille hyvästä työstä. Tämä selonteko muodostaa kelpo pohjan, hyvän pohjan, puolustuksen kehittämiselle, ja sen pohjalta on hyvä mennä eteenpäin. Nyt kun ollaan tässä Naton huippukokouksen alla, niin todettakoon se nyt vielä myöskin omassa puheenvuorossani ääneen, että keskusta on valmis sitoutumaan niihin yhteisiin tavoitteisiin, mitä Natossa yhdessä linjataan. Tässähän on kysymys omasta turvallisuudestamme. Totean tähän perään myös sen, että tämä 1,5 prosenttia on kieltämättä iso kysymys. Se on monen miljardin kysymys, mitä siihen sisällytetään, ja olen ymmärtänyt, että tämä asia on vieläkin, edelleenkin jonkun verran auki. Mutta totta kai on tärkeätä, että siihen saadaan Suomen kannalta fiksu sisältö. Kerroitte myös, arvoisa ministeri, että tulee parlamentaarinen työryhmä. Tämä on odotettu ja tarpeellinen ratkaisu, hyvä. Kovan puolustuksen lisäksi tämä talouskysymyskin on sen verran iso, että pitäisin järkevänä, että tuo työryhmä edes alustavaa keskustelua kävisi tästä, miten tämä hanke, tämä kaikki, aiotaan muuten taloudellisesti rahoittaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2025-06-18T15:50:48,2025-06-18T15:52:01,Tarkistettu,1.1 2025_69_66,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_67,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ryhmäpuheenvuoroissa tunnistettiin hyvin ja oikein, että olemme tässä uudessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa, koska raakalaismainen terroristivaltio Venäjä on käynnistänyt täysimittaisen imperialistisen sodan Ukrainassa. Myös puheenvuoroissa hyvin heijastui se ymmärrys siitä, että Ukraina puolustaa paitsi omaa maataan myös Eurooppaa ja meitä, Suomea. Sen takia Ukrainan tukeminen kaikin mahdollisin keinoin on myös Suomen puolustuksen vahvistamista. Nyt kun käymme tätä erittäin tärkeää keskustelua Naton puolustusmenotavoitteesta ja siihen liittyen tästä puolentoista prosentin siivusta, niin kysyisin ministeri Häkkäseltä: Miten te näette Ukrainan tukemisen osana tätä puolentoista prosentin osuutta? Minkälaisen roolin mielessänne sille ajattelette? Ja mitä muita vastaavia keinoja voidaan ajatella, että tähän puolentoista prosentin osuuteen tulisi sisällyttää?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-06-18T15:52:01,2025-06-18T15:53:07,Tarkistettu,1.1 2025_69_68,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_69,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö on järkkynyt vakavasti sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laittoman ja täysimittaisen hyökkäyssotansa Ukrainaan. Meidän vahvuutemme, yksi niistä monista, on se, että me olemme tukeneet Ukrainaa yhtenäisesti, ja niin tulemme varmasti jatkossakin tekemään. Vasemmistoliitto tukee suurelta osin myös puolustusselonteon tavoitteita, mutta on joitain kysymyksiä, joita me emme sinänsä kannata. Monista näistä tavoitteista ei olla käyty kunnollista parlamentaarista prosessia, mutta siinä prosessissa olisimme tuoneet ilmi muun muassa sen, että jos sitoudumme tähän 5 prosentin tai 3,5 prosentin tavoitteeseen, niin se on talouspoliittisesti ristiriitaista, sillä tähän tavoitteeseen liittyvä puolustusmateriaalien merkittävä kysynnän kasvu tulee nostamaan myös hintoja, jolloin samalla rahalla saadaan vähemmän suorituskykyä. Tästä olemme keskustelleet yhdessä varsin vähän. On myös monia muita substanssikysymyksiä, jotka edellyttävät sitä parlamentaarista prosessia, joka onneksi nyt ollaan käynnistämässä. Voisi sanoa, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan, mutta tätä keskustelua on syytä ryhtyä nyt yhdessä käymään, sillä nämä tavoitteet ovat varsin korkeita.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-06-18T15:53:07,2025-06-18T15:54:23,Tarkistettu,1.1 2025_69_70,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_71,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mietintö ja selonteko osoittavat, että olemme tehneet oikeita asioita. Asevelvollisuus, maanpuolustustahto, laaja reservi, väestönsuojelu, huoltovarmuus — tämäntyyppiset asiat — on pidetty meillä kunnossa. Myös sopimuskehikko on kunnossa, sitä on viety eteenpäin: EU, Nato, DCA, Nordefco, CEF ja näin poispäin. Ja tietysti aina diplomatia on tärkeää. Valiokunta on tehnyt hyvää työtä. Kiitän myös presidentti Stubbia siitä, että hän on pitänyt valiokunnan ajan tasalla koko ajan. Esimerkiksi ensi viikolla Haagin kokouksen jälkeen puolustusvaliokunta tapaa presidentin hänen kutsustaan. Samoin ministeri Häkkänen on pitänyt meitä ajan tasalla. Vienti on tärkeä asia, ja Puolustusvoimien pitkät tilaukset, vientimahdollisuudet ovat teollisuudelle tärkeitä. Laajat sarjat ovat se, mitä teollisuus odottaa, jotta he voivat investoida kannattavasti. Kannustan ministeriä edelleen toimimaan vientiponnistelujen eteen, jotta saamme kotimaista teollisuutta ylös.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-06-18T15:54:23,2025-06-18T15:55:39,Tarkistettu,1.1 2025_69_72,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Immonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_73,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva selonteko on kokonaisuutena erinomainen ja kattava kuvaus Suomen maanpuolustuksen toimintaympäristöstä ja kehittämistarpeista Nato-jäsenyys huomioiden. Haluan kuitenkin nostaa sieltä puolustusselonteosta ja valiokunnan mietinnöstä esille muutamia asioita. Selonteossa nostetaan yleisellä tasolla esille, kuten aina juhlapuheissa, henkilöstön merkitys ja uudet haasteet, joita Puolustusvoimien henkilöstö lähivuosina tulee kohtaamaan. Selonteon luvussa ”lainsäädäntö” kuvataan joitain näitä lainsäädäntöön liittyviä haasteita, mutta kohdassa ”henkilöstö” ei kuitenkaan nosteta esiin sitä epäkohtaa, joka tulisi pikaisesti korjata, ja on täällä jo mainittu, eli Puolustusvoimien yli 50-vuotias ja vanhentunut työaikalaki. Toki puolustusselonteossa linjataan, että henkilöstön määrää ollaan lisäämässä, mutta työaikalainsäädäntö ja palvelussuhteen ehdot on laitettava remonttiin pikaisesti, jotta ne yhdessä muodostavat selkeän kokonaisuuden ja lisäävät Puolustusvoimien tehtävien houkuttelevuutta myös ulkomailla. Kysynkin, millä aikataululla näitä henkilöstöä koskevia normistoja ja lakeja ollaan uudistamassa? Kiitän myöskin puolustusvaliokuntaa avoimesta keskusteluilmapiiristä siellä meidän korsussamme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2025-06-18T15:55:39,2025-06-18T15:57:03,Tarkistettu,1.1 2025_69_74,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Kari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_75,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on vähän kuin Oscar-gaala. Täällä kiitetään nyt tänään kovasti, mutta niin haluan minäkin kiittää. Kyllä tämä eduskunta ja sen valiokunnat voisivat ottaa monessa mallia tuolta puolustusvaliokunnasta siitä, miten vaikeitakin asioita yhdessä käsittelemme. Kiitos ministerille, kiitos valiokunnan puheenjohtajalle ja entiselle, mutta ennen kaikkea kiitos sille parlamentaariselle hengelle, joka siellä puolustusvaliokunnan korsussa on ja elää voimakkaasti. Itse olen saanut työskennellä lähes 15 vuotta siinä valiokunnassa, ja olen hyvin ylpeä siitä, keiden kanssa saan työtä tehdä. Arvoisa ministeri, selontekoprosessi on pitkä ja tähtää sinne 30-luvulle asti. Katse on tulevaisuuteen. Haluan tässä yhteydessä kiittää, että ministeriö käynnistää nyt tämän parlamentaarisen keskustelun. Itse ehdotin sitä 14.11.2024, noin puolisen vuotta sitten. Nyt on se korkea aika käynnistää keskustelu, jotta tiekartta sinne viiteen prosenttiin tehdään. Toinen asia: Valiokunta, joka käsittelee niin hyviä kuin huonoja asioita, yksimielisessä mietinnössään kiinnitti siltä osin huomiota tähän tiedonkulkuun ministeriöiden ja eduskunnan välillä: oikea-aikainen tiedonkulku, joka on myös oma-aloitteista. Me elämme, niin kuin ministeri sanoitte, [Puhemies koputtaa] vaikeita aikoja. Mitä kommentoitte tästä: miten tiedonkulku toimii?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-06-18T15:57:03,2025-06-18T15:58:33,Tarkistettu,1.1 2025_69_76,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_77,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan lukea tästä meidän erinomaisesta mietinnöstä yhden kappaleen: ”Asuttu Suomi on turvallinen Suomi. Väestön, elinvoiman ja peruspalveluiden säilyttäminen eri puolilla maata muodostaa perustan koko maan turvallisuudelle ja kriisinkestävyydelle. Alueiden asuttuna pysyminen vahvistaa kokonaisturvallisuutta, koska se ylläpitää paikallistuntemusta, yhteisöllisyyttä ja kykyä toimia nopeasti poikkeustilanteissa. Kun ihmisiä ja toimintaa on koko maassa, myös viranomaisten, järjestöjen ja Puolustusvoimien toimintaedellytykset paranevat samalla vahvistaen koko yhteiskunnan resilienssiä.” Tämän viestin halusin välittää nyt aivan julkisestikin puolustusvaliokunnan näkemyksenä, viitaten muun muassa Helsingin Sanomien pääkirjoitukseen 8.6., jossa pääkirjoituksessa sanottiin, että koko Suomen asuttuna pitäminen olisi puolustuksen kannalta ontto perustelu. Kuten puolustusvaliokunnassa totesimme, näinhän ei ole. Kuinka ministeri näkee asian?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-06-18T15:58:33,2025-06-18T15:59:38,Tarkistettu,1.1 2025_69_78,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Holopainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_79,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Myös minä haluan lausua kiitokset puolustusvaliokunnan kollegoille. Olemme varsin hyvässä yhteistyössä ja hyvässä hengessä pystyneet sovittamaan erilaisia näkökulmia, mikä on äärimmäisen tärkeää, kun kysymys on Suomen puolustuksesta ja turvallisuudesta. On tärkeää myös se, että asioita käsitellään parlamentaarisesti ja käydään mahdollisimman laajaa ja avointa keskustelua myöskin. Tämä osaltaan takaa sen, että myös yhteiskunnan laaja hyväksyttävyys puolustuksen kehittämiselle säilyy varsinkin nyt tilanteessa, jossa tullaan tarvitsemaan varsin laajoja rahallisia lisäpanostuksia tähän. On tärkeää myös painottaa sitä, että asevelvollisuusjärjestelmä on edelleenkin tärkein pohja Suomen puolustukselle, ja myöskin asevelvollisuusjärjestelmän kehittäminen tässä ajassa niin, että lisätään tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta, on tärkeää hyväksyttävyyden kannalta. Itse toivoisin, että jossain vaiheessa pystyttäisiin siirtymään täysin sukupuolineutraaliin järjestelmään, mutta nytkin on tärkeää ottaa askeleita sen suuntaan. Nostaisin täältä valiokunnan mietinnöstä muutaman konkreettisen ehdotuksen. Valiokunta muun muassa korostaa sitä, että Puolustusvoimien tulee jatkossa entistä paremmin hyödyntää varusmiesten erilaisten vahvuuksien ja osaamisprofiilien hyödyntämistä, [Puhemies koputtaa] jotta koko ikäluokka saadaan mukaan, sekä myöskin naisten roolin vahvistaminen puolustukseen osallistumisessa, [Puhemies koputtaa] ja tämän varautumisen ja turvallisuuskoulutuksen rahoituksen mahdollisuudet [Puhemies koputtaa] pitää selvittää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-06-18T15:59:38,2025-06-18T16:01:06,Tarkistettu,1.1 2025_69_80,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Yrttiaho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_81,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Puhemies! Suomessa ei ole vielä keskusteltu siitä, joudummeko maksamaan Yhdysvalloille sen jo nyt Suomelle antamastaan niin sanotusta turvallisuustuesta. Hallitus ei ole vastannut tätä koskeviin kysymyksiin. Yhdysvalloilla on ollut Suomessa tosiasiassa pysyvästi asevoimia jo toukokuusta 22. Puolustusyhteistyösopimus DCA tuo sille yhä laajemman sotilaallisen läsnäolon. Yhdysvallat on osallistunut ilmavoimillaan ja droneillaan Suomen itärajan valvontaan jo pitkään, ja Suomi on saanut tiedustelutietoja. Kaikki tämä maksaa, ja nyt on kyse siitä, minkälaisia kustannuksia on muodostunut. Trump on pitänyt lähtökohtana, että maat, joille Yhdysvallat antaa niin sanottua turvallisuustukea, joutuvat siitä myöskin maksamaan. Tiedossa on Lähi-idän maiden sekä esimerkiksi Japanin ja Etelä-Korean maksut. Nyt vaikuttaa siltä, että Yhdysvallat on ottamassa käyttöön maksut turvallisuustuesta myös eurooppalaisten Nato-liittolaisten kanssa. Pitävätkö Suomen osalta kuulemani arviot jopa 3 miljardin dollarin suuruisista kustannuksista Suomelle paikkansa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-06-18T16:01:06,2025-06-18T16:02:21,Tarkistettu,1.1 2025_69_82,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Limnell., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_83,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Jarno,Limnell,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täytyy sanoa, että tulee ihan hyvä mieli, kun kuuntelee tätä keskustelua täällä salissa oikealta vasemmalle ja kaikkea siltä väliltä, ja sama myöskin puolustusvaliokunnassa. Ainakin omalta osaltani se lisää uskoa meidän maanpuolustukseen ja turvallisuuteen ja on varmasti myöskin viesti ulospäin Suomen rajojen ulkopuolelle. Toisaalta kun näistä selonteoista tuli aikanaan väitöskirja tehtyä, niin voi oikeasti sanoa, että tämä selonteko ja puolustusvaliokunnan mietintö ovat historiallisia. Siinä on paljon pitkälle kantavia päätöksiä, mutta minä nostaisin esille vielä erityisesti kolme asiaa, jotka muuttavat sodankäyntiä ja turvallisuutta ja joista valiokunnassa on paljon keskusteltu. Ensimmäinen ovat droonit ja niiden merkitys, eikä puhuta yksittäisistä lennokeista vaan yhä enemmän parvista tekoälyavusteisesti. Toinen on alati digitalisoituvassa maailmassa tekoälyn myötä käytettävä kyberturvallisuus, siihen liittyvät uhkat ja mahdollisuudet. Itse uskon vahvasti, että yhä suuremmat taistelut tullaan jatkossa käymään meidän mielistä — psykologinen sodankäynti, informaatiovaikuttaminen ja siltä varautuminen: aivan keskeisiä asioita. Mutta kun tämmöisellä yhteishengellä viedään asioita eteenpäin, niin kyllä me ihan varmasti pärjätään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Jarno Limnell,1491,2025-06-18T16:02:21,2025-06-18T16:03:58,Tarkistettu,1.1 2025_69_84,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_85,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Yhdyn näihin lukuisiin kiitoksiin, mitä on tullut tähän selontekoon liittyen, mutta nostaisin sieltä pari asiaa: vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja kriisinhallinnan. Selonteossa mainitaan tämä reservikoulutuksen tehostuminen ja uudistettu laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Näiden tarkoitushan on tämän MPK:n, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, koulutuksen kehittämisen kautta tukea tätä Puolustusvoimien sotilaallista koulutusta ja tulla tämmöiseksi operatiiviseksi kumppaniksi. Kriisinhallinnasta toteaisin sen, että täällä on mainittu kriisinhallintaan, että näihin osallistutaan nykyään entistä vaativammissa ympäristöissä ja turvallisuusriskit ovat lisääntyneet. Täällä viitataan myös tähän kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean lausuntoon, missä oli myös näitä suosituksia muun muassa kriisinhallintaosallistumisen vahventamisesta, mutta siellä puhuttiin myös tästä kriisinhallintaoperaatioista palaavien pitkäaikaistuen kehittämisestä ja kuntouttamisesta ja siihen vaadittavista resursseista [Puhemies koputtaa] ja niitten turvaamisesta. Miten tämä työ etenee?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Petri Huru,1467,2025-06-18T16:03:58,2025-06-18T16:05:34,Tarkistettu,1.1 2025_69_86,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Nyt on 21 henkilöä varannut puheenvuoroa tässä vaiheessa sen jälkeen, kun minä olen tähän tullut. Me tehdään sillä tavalla, että ne nyt ainakin otetaan, ja sitten katsotaan, mitä silloin kello on ja pystyykö ministeri täällä olemaan. Mutta nyt jatketaan debattia. — Edustaja Koskinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_87,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on käsiteltykin jo sitä kysymystä, minkä takia tarvitaan parlamentaarista jatkotyötä. Nythän tällainen puolustusselonteko 3.0 tai parlamentaarisen työryhmän jatkotyö on tarpeen sen takia, että nämä muutokset ympärillämme ovat jatkuneet, ja nyt Naton huippukokouksen päätökset, samoin Euroopan unionin puolustuspolitiikan ja puolustusteollisuuden vahvistamishankkeet tarkoittavat, että meillä on kokonaan toisenlainen tilanne kuin mitä oli tätä selontekoa kirjoitettaessa. Valiokunnat, puolustusvaliokunta erityisesti, ovat täydentäneet tätä kuvaa tietysti eduskuntakäsittelyn aikana, mutta nämä muutokset, mitä nyt on tapahtunut tämän kirjoittamisen jälkeen, ovat isompia kuin koskaan yksittäisen vaalikauden aikana tapahtuneet puolustusselonteon muutokset, ja on tarve kirjoittaa, mitä hankitaan, miten hankitaan, miten joudutaan poliittista päätöksentekoa entistä enemmän tekemään puolustuspolitiikan saralla, kun meidän pitää hakea eurooppalaista suvereniteettia, eurooppalaista Naton pilaria vahvistavia keinoja. Joudutaan miettimään vaiheistusta ehkä toisin kuin mitä tässä selonteossa on tehty. Joudutaan varmistamaan, että saadaan kiireellisesti tarvitsemamme materiaali ja resurssiapu. [Puhemies koputtaa] Tämäntyyppiset kysymykset on varminta [Puhemies koputtaa] tehdä yhdessä parlamentaarisesti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-06-18T16:05:53,2025-06-18T16:07:44,Tarkistettu,1.1 2025_69_88,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Yritetään pitää noita vastauspuheenvuoroina eli minuutin mittaisina. — Ja edustaja Vikman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_89,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tästäkin keskustelusta välittyy hyvin se päättäväinen ja yhtenäinen tahtotila, joka tässä salissa on Suomen puolustuksen kehittämisestä. Kuitenkin edustaja Furuholm totesi täällä, että yhteinen lähtökohtamme on, että Suomen turvallisuudesta ei tingitä. Hyvä — mutta täytyy sanoa, että vasemmistoliiton kohdalla tällä kertaa puheet ja teot ovat pahasti ristiriidassa, kun lukee tätä teidän vastalausettanne. Tämä teidän vastalauseenne nimenomaan tarkoittaa sitä, että Suomen turvallisuudesta ja puolustuksesta tingittäisiin. Lisäksi te kritisoitte siinä suurimmaksi osaksi sellaisia asioita, joita itse olette olleet kuittaamassa jo viime kaudella ollessanne hallituksessa, eli Nato-jäsenyys, asehankinnat Yhdysvalloista, Israelista, tai tällä kaudella yksimielisesti DCA-sopimuksen hyväksyminen. Myös tarvelähtöinen Naton puolustuksen kehittäminen on teille aiemmin sopinut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2025-06-18T16:07:44,2025-06-18T16:09:10,Tarkistettu,1.1 2025_69_90,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Simula., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_91,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikista keskeisintä Suomen puolustuskyvylle eivät ole jalkaväkimiinat, jotka onneksi palautetaan keinovalikoimaan, eivätkä droonit, jotka on onneksi huomioitu mietinnössäkin, eikä mikään muukaan asejärjestelmä, vaan maanpuolustustahto. Se ei synny itsestään, ja sen ylläpidon eteen on tehtävä töitä aktiivisesti. Yleinen asevelvollisuus on merkittävä maanpuolustustahdon nostaja sekä ylläpitäjä, ja naisten mukaanotto kutsuntoihin tekee varmasti niin ikään pelkkää hyvää maanpuolustustahdolle. On myönnettävä, että itse henkilökohtaisesti kadun sitä, että en käynyt armeijaa, kun se vielä oli mahdollista, mutta Naisten Valmiusliiton kurssit ja maanpuolustuskurssit ovat antaneet itselleni mahdollisuuden oppia tärkeitä taitoja. Maanpuolustustahtoon liittyen kysyisin ministeriltä: olisiko syytä alkaa opettaa maanpuolustustaitoja jo kouluissa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2025-06-18T16:09:10,2025-06-18T16:10:13,Tarkistettu,1.1 2025_69_92,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Otetaan kaksi puheenvuoroa kansanedustajilta, ja sen jälkeen ministeri saa näihin vastailla. Sitten jatketaan debattia vielä. Ja nämä kaksi ovat Werning ja Kauma.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_93,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Myös minun on helppo yhtyä täällä salissa esitettyihin kiitoksiin. Elämme ajassa, jossa puolustuksemme ja koko turvallisuuspolitiikkamme perusteet ovat muuttuneet. Nato-jäsenyyden myötä olemme osa liittokunnan yhteistä puolustusta, mutta vastuu kansallisesta puolustuksesta säilyy. Tämä puolustusselonteko antaa suuntaviivat sille, miten voimme entistä paremmin vastata muuttuneeseen toimintaympäristöön ja sen tuomiin uhkiin. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on osoitus siitä, että rauhaa ei voida pitää itsestäänselvyytenä. Siksi Suomen puolustuskykyä on kehitettävä pitkäjänteisesti. Tarvitsemme selkeän, parlamentaarisesti laaditun suunnitelman siitä, miten rahoitamme tulevat investoinnit ja miten huolehdimme yhteiskunnan kriisinkestävyydestä laajemmin. Samalla on varmistettava, että eduskunnan rooli päätöksenteossa ja tiedonsaannissa säilyy vahvana. Minulle on tärkeää, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa säilyy laaja yhteisymmärrys yli puoluerajojen. Tämä on meidän kansallinen voimavaramme, joka antaa vakautta myös vaikeina aikoina.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-06-18T16:10:29,2025-06-18T16:11:41,Hyväksytty,1.1 2025_69_94,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_69_95,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen olen itse henkilökohtaisesti vieraillut Ukrainassa kaksi kertaa ja nähnyt Venäjän tekemät tuhot Kiovassa ja sen lähialueilla. Venäjä on todella aggressiivinen ja arvaamaton, ja tietenkin meidän on Suomessakin varauduttava riittävällä tavalla tätä uhkakuvaa vastaan. Sen takia itsekin kannatan, kuten kokoomus, näitä puolustusmäärärahojen nostoja jopa sinne viiteen prosenttiin saakka. Pidämme myös tärkeänä, että meri- ja ilmavoimien jälkeen vuorossa ovat nyt maavoimat, joihin tullaan satsaamaan. Venäjähän on näyttänyt sitä massiivista maavoimien käyttöä nimenomaan Ukrainassa ja muistuttanut kaikille mieliin, että nimenomaan tämä perinteinen sodankäynti on tullut takaisin, tai oikeastaan se ei ole koskaan poistunutkaan mihinkään. Mutta, arvoisa puhemies, nämä ovat merkittäviä rahoja, joita tullaan satsaamaan, joten on tietenkin tärkeää, että suomalainen puolustusteollisuus on tässä mukana. Ja on syytä muistaa, että monia näitä innovaatioita, joita sotilaspuolelle kehitetään, käytetään myöhemmin [Puhemies koputtaa] myöskin siviilitarkoitukseen — niistä esimerkkeinä GPS, satelliittikuvat, [Puhemies koputtaa] tutkat, mikroaaltoteknologia ja niin edelleen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2025-06-18T16:11:41,2025-06-18T16:12:59,Hyväksytty,1.1 2025_69_96,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Otetaan sittenkin vielä kaksi puheenvuoroa tähän, elikkä edustajille Väätäinen ja Lindberg, sitten vasta ministeri.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_69_97,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tuula,Väätäinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Selonteon käsittelyn yhteydessä on kyllä tullut varsin selväksi se, että maan puolustaminen tarvitsee riittävät resurssit, jotka nostavat puolustuksen menoja nykyisestä. Mutta suuri ratkaisematon kysymys on vielä se, mistä Puolustusvoimien rahoitus otetaan tai kuinka se järjestellään. Monessa puheenvuorossa on tullut esille se, että maan sisäinen rauha tarvitsee myös resursseja. Esimerkiksi koulutus ja sosiaali‑ ja terveydenhuolto ovat asioita, joissa meillä ei ole varaa enää säästää lainkaan. Päinvastoin siellä tarvittaisiin lisää rahoitusta. Oli tavattoman tärkeää kuulla ministeriltä nyt tänään aivan suoraan sanottuna se, että olette perustamassa parlamentaarista työryhmää, jonka kanssa on yhdessä tarkoitus sopia ja katsoa tuleva puolustuksen rahoitus useammalle vaalikaudelle, jotta me onnistutaan tärkeässä tehtävässä puolustaa Suomea mahdollisilta vihollisilta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Tuula Väätäinen,794,2025-06-18T16:13:06,2025-06-18T16:14:16,Hyväksytty,1.1 2025_69_98,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Ja vielä Lindberg., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_69_99,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Jarmo,Lindberg,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olemme Naton huippukokouksen kynnyksellä Euroopassa, jossa käydään neljättä vuotta suursotaa. Yhdysvaltain nykyhallinto on tehnyt eurooppalaisille selväksi, että meidän on itse huolehdittava Euroopan turvallisuudesta ja resursoitava se. EU on kuin dieselkone, joka ottaa tuskastuttavan hitaasti kierroksia, mutta nyt on lopultakin herätty ja alettu tehdä päätöksiä. Muutos tulee tapahtumaan. Varmaankin ensi viikolla kuulemme uusista puolustuksen resurssitasoista. Meidän eturintaman maiden on syytä näyttää esimerkkiä, jotta takapesilläkin ollaan halukkaita panostamaan yhteiseen puolustukseen. Selonteossa onkin todettu, että Suomen puolustusbudjetin vähimmäistasoksi tulee asettaa Natossa yhdessä sovitut tavoitetasot. Arvoisa rouva puhemies! Käsissämme on realistisesti kirjoitettu puolustusselonteko, jossa turvallisuusympäristömme on kuvattu ensimmäistä kertaa Naton täysjäsenen perspektiivistä. USA:n nykyhallinnon keväiset toimet eivät ole selonteon perusteita vanhentaneet, sillä ne on aivan oikein kirjoitettu pidemmällä perspektiivillä. Ikävä kyllä puolustusasioita seuratessa aika ei tule nykypäivänä pitkäksi, sillä koko ajan tapahtuu. Meidän tulee olla täällä Suomessa hereillä ja valmiina, ja niinhän me olemmekin, mutta arvoisa ministeri, [Puhemies koputtaa] mitä EU voisi vielä tehdä lisää meille eturintaman maille?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Jarmo Lindberg,1486,2025-06-18T16:14:16,2025-06-18T16:15:40,Hyväksytty,1.1 2025_69_100,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten ministeri Häkkänen, viitisen minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_69_101,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Antti,Häkkänen,Puolustusministeri,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos edustajille kommenteista. Näistä voi vetää sen johtopäätöksen, että Suomessa on hyvin vahva ja yhtenäinen, päättäväinen henki maanpuolustuksen kehittämisessä mutta myös Naton uudessa menotavoitetasossa — tulkitsen näin. Vasemmistoliitto haluaa sävyeron, tarveperustaisuutta korostaa, mutta jos mietitään, missä tilanteessa Suomi on 32 maan liittokunnassa, kaadetaanko veto-oikeudella Naton menotasohanke vai hyväksytäänkö se, niin tulkitsen näin, että kaikki puolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta pitävät järkevämpänä hyväksyä se [Mika Kari: Oikein tulkittu!] — kiitos siitä. Mitä tulee sitten tähän tarveperustaan ja prosenttiin, niin haluan oikaista väärinkäsitystä, että kyse olisi prosenteista vain hihasta ravistamalla. Koko puolustussuunnittelu Natossa on Naton koko perusta. Siis melkein kaikki toiminnot keskittyvät tällä hetkellä siihen, että puolustusta suunnitellaan suhteessa siihen, mitä Venäjän kalustoa, joukkoja, uhkaa me käytännössä nähdään Ukrainassa kaikilla muilla toimialoilla, miten he Iranin, Pohjois-Korean ja Kiinan kanssa kehittävät tiettyjä toimintoja tällä hetkellä. Sen kaksi kolme vuotta kestäneen suunnitteluprosessin kautta puolustusministerikokoukseen valmistui puolustushallintojen ja Naton päämajan yhteisen tarvesuunnittelun perusta, suorituskykyvaatimukset joka maalle: mitä kalustoa, joukkoja kunkin maan pitää hankkia, että porukalla voidaan puolustautua, jos naapuri tulee. Sen tarveperustaisen suunnittelun hintalappu keskimäärin on 3,7 prosenttia, ja nyt Rutten kompromissiesitys on 3,5 prosenttia, eli vähän matalampi, kovia puolustusmenoja ja puolustusta tukevia menoja eli yhteiskunnan puolustusta tukevia, vaikka sotilaallista liikkuvuutta, lääkintähuoltoa, huoltovarmuutta, kyberpuolustusta ja niin edelleen, muiden ministeriöiden aloja, joilla mahdollistetaan se, että sillat kestävät vaikka panssarivaunuja eivätkä ne putoa sinne jokeen. Tämä on rationaaliseen suunnitteluun perustuva, tarveperustainen. Tämä on syytä oikaista heti alkukättelyyn. Miten tämä prosessi on kulkenut? Jotta ei synny väärää käsitystä, että eduskunta, parlamentti ei ole mukana puolustuksen suunnittelussa: jatkuvasti puolustusvaliokunta ja ulkoasiainvaliokunta ovat informoituna, koko ajan, niin kauan kuin minä olen ministeri tässä ollut ja ollaan Natossa oltu reilu kaksi vuotta. Kaikista asioista koko ajan informoidaan parlamenttia: uhka-arvioista, suorituskykysuunnittelupakettien etenemisestä, miten me niitä koetetaan ohjata ja rakentaa sitä. Kaikesta on informoitu. Selontekoprosessia on tehty kaksi vuotta kaikkien puolueiden kanssa salaisissa turvatiloissa, julkisissa keskusteluissa ja niin edelleen. Erittäin laaja, perusteellinen, parlamentaarinen, ja siellä kaikki — parlamentaarisen ryhmän puheenjohtaja voi vaikka todistaa täällä näin — ovat tietoisia siitä, mitkä puutteet nykyisessä Euroopan puolustuksessa on, miten rajun riippuvainen Euroopan puolustus on amerikkalaisten maksamista puolustuskyvyistä, ja siitä syntyy tämä tarve tälle menotason nostolle. Siis kaksi asiaa: Venäjän ja Kiinan sotilaallisen uhan nousu ja amerikkalaisten ilmoitus, että he eivät aio maksaa enää niin paljon Euroopan puolustuksesta. Se on näin yksinkertainen juttu, ja siitä ainoa johtopäätös on, että eurooppalaisten pitää maksaa omasta puolustuksesta jatkossa enemmän, ja se on tehtävä. Venäjä odottaa varmasti kieli pitkällä, että näin ei tehtäisi, mutta sen takia oli tärkeää, että täältä salista tuli näin päättäväinen ja vahva viesti, että tämä on hoidettava, ja se on Suomen etu, että kaikki Euroopan Nato-maat velvoitetaan pistämään omaa puolustusta kuntoon, hankkimaan kalustoa, joka on yhdessä tarveperustalla suunniteltu. Se asia käytetään etulinjan maiden hyväksi viime kädessä. Viime viikolla täällä edustaja Savola kysyi, ovatko muut maat sitoutuneet tähän. Toissa viikon puolustusministerikokouksessa kaikki maat hyväksyivät konsensuksella suorituskykypaketit kaikille maille. Nyt siellä on tarkat listat, mitä kukin hankkii maalla, merellä, ilmassa, kyberissä tai avaruudessa, ja ne käytetään tarkkaan suunnitellusti sitten alueellisten puolustussuunnitelmien toimeenpanoon, jos tulee paha tilanne. Parlamentaarinen seurantaryhmä on tehnyt nyt työnsä, ja valiokunta on tehnyt oman työnsä, ja kuten sanoin jo neljä viisi viikkoa sitten ensimmäisessä puheenjohtajapalaverissa, niin koska tämä Naton kompromissiesitys tästä maksuvastuusta tulee niin viime tingassa, että se joudutaan pikaisesti käsittelemään — puheenjohtajapalaveri, puolustusvaliokunta, ulkoasiainvaliokunta, valtiovarainvaliokunta, kaksi kaikille kansanedustajille järjestettyä briiffiä, valitettavan vähän osallistujia toki, mutta siellä tarjottiin kaikki tiedot — niin jatketaan syksyllä parlamentaarista työtä eli ymmärrystä, sitoutumista lisäävää työtä. Vielä lyhyesti, arvoisa puhemies: Puolentoista prosentin korin sisältö on avattu näissä kaikissa briiffeissä kaikille kansanedustajille mahdolliseksi, jo neljä viisi viikkoa sitten. En voi turvaluokiteltuja tietoja tässä kertoa, mutta ne ovat yleisellä tasolla nämä sotilaalliseen liikkuvuuteen, lääkintähuoltoon liittyvät ja niin edelleen, joilla tuetaan puolustuksen järjestelyjä. Mutta nämä kaikki tiedot on tarjottu jo eduskunnalle näissä lukuisissa briiffeissä viimeisen viiden viikon aikana. Eli kaikki ne tiedot, jotka neuvotteluprosessiin liittyvät, on tarjottu, ja huomenaamulla PuVissa ja UaV:ssa jatketaan huippukokouskuulemisen osalta. Tiedonkulku valtioneuvoston ja eduskunnan välillä, edustaja Kari: Tämä on meille tärkeä, pyhä asia. Proaktiivisesti, ei edes pyynnöstä, toimitamme jatkuvasti tietoa, yli äyräidenkin. Toki täytyy sanoa, että puolustusministeriön kapasiteetti on rajallinen. Henkilöstön määrä on mitoitettu vähän vanhaan aikaan, ja pyritään toimimaan mahdollisimman proaktiivisesti ja etupeltoon aina. USA-yhteistyö on molemminpuolinen hyöty. Sellaisia maksulappukysymyksiä, mitä joissain maissa on, ei ole havaittu, mutta nyt kannattaa muistaa, että Eurooppa ja myös Suomi ovat erittäin riippuvaisia ja ovat aina olleet riippuvaisia USA:n puolustuskyvyistä: ydinasepelotteesta ja tavanomaisista suorituskyvyistä. Nyt nämä maksuvastuut pitää hoitaa, jotta se riippuvuus vähän vähenee mutta hallitusti, niin että eurooppalaista kykyä tulee tilalle. Tämä on täysin rationaalinen toimintamalli, ja toivon, että vasemmistoliittokin viime kädessä sitten tukee tätä Naton puolustuksen vahvistamista. Sitten vielä maanpuolustustahto lyhyesti: Tämä on meidän puolustuksen perusta. Me nähdään Euroopassa, että suurin ongelma on tällä hetkellä se, että rahalla ei saa tahtoa, ja jos ei ole tahtoa, ei tule ihmisiä. Tästä on pidettävä huolta, ja tämä yhtenäisyys on paras lääke, että kansalaiset ovat myös halukkaita puolustamaan tätä maata. Hyvinvointivaltion pelastaminen ja suojaaminen, kaikki me ollaan sitouduttu siihen. Nämä on vaan nyt jotenkin yhteensovitettava. Se on haasteellinen tehtävä, miten se talousraami rakennetaan ja muuta. Se on iso talouspoliittinen kysymys. Minä en ehkä nyt lähde sitä ratkaisemaan tässä, se vaatii sitten omat prosessinsa. Osallistumisen kehittäminen laaja-alaisesti vielä lyhyesti: Asevelvollisuutta kehitetään useilla eri hankkeilla: reservi-iän nostaminen, reservin virka-apukehittäminen, reservin käyttö Nato-tehtävissä rajatusti omaan haluun perustuen. Kaikki nämä linjaukset on käsitelty hyvin perusteellisesti puolustusselonteossa, ja yhteisessä ymmärryksessä. Kutsuntojen kehittäminen, yhä enemmän naisten kannustaminen vapaaehtoiseen osallistumiseen, maanpuolustuskoulutuksen vahvistaminen ja kehittäminen, ne linjaukset tulevat ihan lähiaikoina, ja siitä tulee hyvä juttu. Sinne on tarkoitus myös tuoda kokonaisturvallisuusmallia lisää, tarjota tehtäviä myös muille kuin vain asevelvollisille. Kokonaisturvallisuusrekisterin kehittäminen, josta ollaan Naisten Valmiusliiton puheenjohtajan — ei puhemiehen — kanssa oltu paljon myös yhteyksissä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2025-06-18T16:15:44,2025-06-18T16:24:31,Tarkistettu,1.1 2025_69_102,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Mennäänpä sitten vielä tähän debattiin. Täällä on vielä jonkin verran. — Edustaja Eerola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_103,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Ja kiitoksia myös ministerille ja puolustusvaliokunnalle tästä mietinnöstä. Suomi on nyt viimein tosiaan ehkä irtautumassa tästä ottavan osapuolen miinakieltosopimuksesta, mutta vuodesta 2012 lähtien tähän päivään saakka ja vielä tästä päivästä ylikin ovat kymmenettuhannet, ehkä kohta jo yli satatuhattakin henkilöä suorittanut varusmiespalveluksen, ja heille ei ole siis koulutettu näiden jalkaväkimiinojen käyttöä. No nyt kun jalkaväkimiinat ehkä jälleen sitten toivottavasti sallitaan, niin millä aikataululla aletaan järjestää kertausharjoituksia näille reserviläisille, jotka kävivät armeijan sinä aikana, jolloin nämä miinat oli kielletty? Sama ongelmahan on sitten myöskin näitten drone-aseitten kohdalla. Niitäkään vastaan suojautumista eikä niiden käyttöä ei ole suurelle osalle reserviläisistä opetettu. Sitten ihan kokonaan toinen asia: Jos on käynyt siviilipalveluksen, mutta haluaisikin myöhemmin mennä armeijaan ja liittyä reserviin, niin tämä ei nykyisin ole mahdollista. Reservistä voi siirtyä sivariin, mutta päinvastoin ei. Olisiko tässä mahdollisuutta kehittää?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-06-18T16:24:39,2025-06-18T16:25:55,Tarkistettu,1.1 2025_69_104,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Savola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_105,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Rouva puhemies! Tämä yhtenäisyyden henki on hieno havaita, sillä maanpuolustus ollaan me. Samoiten Nato on yhtä kuin me, huoltovarmuus on yhtä kuin me, kokonaisturvallisuus on me, varautuminen on yhtä kuin me, ja tästä kaikesta tulee se maanpuolustustahto, joka tätä maata nimenomaan pystyssä pitää. On hyvä, että hallitus—oppositio-rajojen yli pystytään asioista sopimaan, ja hyvä, että syksyllä palataan parlamentaariseen työhön, jatketaan sitä. Erityiset kiitokset loppuun kollegoille puolustusvaliokunnassa tästä mietinnön laatimisesta. Edustaja Ronkainen johti jo tätä parlamentaarista työryhmää, puheenjohtajistotaistelijaparina oli edustaja Kopra ensin ja sitten edustaja Autto. Edustaja Kari, edustaja Holopainen, edustaja Räsänen ja edustaja Furuholm, kiitos erittäin rakentavasta työstä. Tämä on yhdessä tehty, maanpuolustushenkeä korostava paperi, joka linjaa pitkälle eteenpäin. Kiitokset myös ministerille hyvästä yhteistyöstä tämän mietinnön suhteen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2025-06-18T16:25:55,2025-06-18T16:27:19,Tarkistettu,1.1 2025_69_106,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Täällä on tosiaan nyt 15 pyydettynä, ja tämän enempää ei oteta tänä päivänä debattiin. Eli nyt on suljettu tämä painike, mutta nämä henkilöt saavat sen puheenvuoron. — Ja siellä edustaja Lindén.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_107,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! SDP:n edustajien puheenvuoroissa on annettu täysi tuki tälle puolustusselonteolle, ja yhdyn myös itse sanasta sanaan erinomaiseen ryhmäpuheenvuoroomme tässä asiassa. No, mikä sitten olisi oma antini tässä yhden minuutin puheenvuorossa? Voisin sanoa, että tarkkojen numeroiden ihmisenä haluan konkretisoida nyt tämän keskustelun näistä prosenteista. Meidän bruttokansantuotteemme oli viime vuonna 276 miljardia euroa. Se 6,5 miljardia puolustusmenoja siitä on 2,4 prosenttia. Se 3,5 prosenttia tarkoittaa tähän 3,2 miljardia lisää. Se 5 prosenttia tarkoittaa tähän sitten vielä sen päälle 4 miljardia lisää. Nyt täytyy siirtyä konkreettiseen keskusteluun, antaa sisältöä, ja sisällön tulee olla tietenkin mahdollisimman hyvä suorituskyky sillä euromäärällä, jonka me laitamme lisää. Se on vaikuttavuutta, jota itse vaadin, ja uskon, että tämä sali vaatii kaikilta julkisilta menoilta. Eli lopetetaan ympäripyöreä prosenttipuhe, siirrytään konkreettiseen keskusteluun aikatauluista, sisällöstä ja rahasta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-06-18T16:27:19,2025-06-18T16:28:37,Hyväksytty,1.1 2025_69_108,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_69_109,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen puolustuksen perusta on oma puolustuskykymme, aivan kuten ministeri hyvin toi esille, ja Suomen on jatkuvasti huolehdittava siitä, että meillä on ajantasaiset, yleiseen asevelvollisuuteen perustuvat puolustusvoimat ja vahva ja hyvin koulutettu reservi. Arvoisa rouva puhemies! Vahvan maanpuolustuksen edellytys on ilman muuta maanpuolustustahto, ja on hienoa, että se meillä Suomessa on vahva. Me suomalaiset näemme, että Suomi on meille rakas ja tärkeä maa, ja haluamme puolustaa sitä. Arvoisa rouva puhemies! Ajattelen, että jatkossa tässä puolustusselonteossa on tärkeää ottaa enemmän huomioon myöskin ruokaturvan merkitys, ja kiitän puolustusvaliokuntaa siitä, että se hyvin selkeästi ottaakin sen tässä mietinnössään esille. Myöskin energiaomavaraisuuden merkitys on todella suuri. Nämähän ovat semmoisia asioita, joita ei kriisitilanteessa voi nostaa ylös. Jos vaikkapa maatalous ajetaan alas, niin ei sitä silloin kriisitilanteessa enää ylös nosteta. Meillä pitää olla normaaliaikoinakin vahva, hyvinvoiva maatalous, josta me saamme hyvää, laadukasta kotimaista ruokaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-06-18T16:28:37,2025-06-18T16:29:52,Hyväksytty,1.1 2025_69_110,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_69_111,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ukrainan sota on osoittanut, että perinteinen asevelvollisuusarmeija ja kotimainen puolustusteollisuus ovat edelleen keskeisiä, mutta samalla sodankäynti on muuttunut: droonit, täsmäaseet ja kognitiivinen vaikuttaminen ovat nousseet keskiöön. Meidän on vastattava tähän kehitykseen panostamalla teknologiaan, tiedusteluun ja yhteiskunnan resilienssiin. Tässä työssä vapaaehtoiset ovat korvaamaton voimavara. He eivät ole vain reserviläisiä, he ovat yhteiskunnan selkäranka kriisin hetkellä. Arvoisa puhemies! Puolustusselonteko on kunnianhimoinen ja realistinen. Se tunnistaa uhat mutta myös mahdollisuudet. Nyt on meidän tehtävämme varmistaa, että sen linjaukset toteutuvat, että meillä on riittävä henkilöstö, ajanmukainen kalusto, toimiva lainsäädäntö ja ennen kaikkea kansalaisten tuki. Suomen puolustus on yhteinen asia. Se ei ole vain armeijan vaan koko kansakunnan tehtävä. Haluan ottaa kantaa tähän rahoituksen kysymykseen. On totta, että meidän valtiontalous on erittäin haastavassa tilanteessa, mutta puhemies Halla-aho eilen Kultaranta-keskustelussa otti hyvin kantaa tähän. Olemme maksaneet miljardi euroa vuodessa kehitysapua, eikä sen kohdalla ole kyseenalaistettu sitä tai mietitty, mistä rahoitus tulee. [Mika Kari: Ai ei!] Nyt kun on kyse kansakunnan aivan ydintehtävistä, niin kyllä nämä rahat tähän täytyy löytyä ja säästää toissijaisista tarpeista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-06-18T16:29:52,2025-06-18T16:31:35,Hyväksytty,1.1 2025_69_112,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Yritetään minuutissa puhua. — Seuraavaksi edustaja Päivärinta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_69_113,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Moni suomalainen lapsi heräsi tänäänkin uutisiin ohjusiskuista ja tuhotuista kodeista. Lapset Ukrainassa ja Lähi-idässä elävät keskellä täysimittaista sotaa ja sen kauhua. Liian moni lapsi on menettänyt vanhempansa, liian moni vanhempi on menettänyt lapsensa. Meidän vastuulla on turvata nuortemme tulevaisuus, jotta heidän ei tarvitse pelätä. Meidän vastuulla on tehdä sellainen tulevaisuus, jossa puolustus kestää. Arvaamaton ja aggressiivinen Venäjä tulee olemaan meidän naapurimme tästä eteenkinpäin. Tässä puolustusselonteossa ei ole kysymys nyt pelkästään kalustosta, euroista ja prosenteista, vaan tässä on ennen kaikkea kysymys tahdosta suojella vapauttamme ja demokratiaa. Me rakennamme uutta puolustusratkaisua pitkälle tulevaisuuteen EU:n, Nato-liittolaisten ja puolustustahtoisten kumppaniemme kanssa. Se vaatii suunnitelmallisuutta, resursseja mutta ennen kaikkea yhteistä tahtoa. Turvallisuus maksaa, mutta sen puute maksaa vielä enemmän. Me emme pelkästään puolusta isänmaatamme, vaan me rakennamme tällä hetkellä toivoa tuleville sukupolville.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-06-18T16:31:35,2025-06-18T16:33:00,Hyväksytty,1.1 2025_69_114,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Furuholm. [Hanna Sarkkinen: Poissa!] — Aha, selvä. — Edustaja Tanus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_69_115,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvä puolustusministeri, haluan nyt nostaa puolustusvaliokunnan mietinnöstä esiin yhden kipeän asian, nimittäin kasarmien sisäilmaongelmat, joihin puolustusvaliokunta on jo pitkään kiinnittänyt huomiota. Puolustusvaliokunta pitää täysin kestämättömänä tilannetta, että Puolustusvoimien resursseja on merkittävästi nostettu ja nostetaan edelleen mutta sisäilmaongelmaisten rakennusten korjaamiseen ei löydy resursseja ja ongelmien korjaaminen kestää vuosia. Terveydenhuollon ammattilaisille on täysin selvää, niin kuin koko puolustusvaliokunnalle, ja myös valtiovarainvaliokunta kiinnitti asiaan huomiota, että sisäilmaongelmaisia kiinteistöjä ei tule käyttää varusmiesten majoitus- eikä työtiloina. Puolustusvaliokunta edellyttääkin, että tilojen peruskorjaukset on toteutettava välittömästi tai varusmiehille on etsittävä väistötilat. Tilaratkaisujen toteuttaminen edellyttää, että Senaatti-konsernille osoitetaan riittävät investointivalmiudet, jotka kohdennetaan Puolustuskiinteistöille. Kysyisinkin nyt, arvon puolustusministeri: laitetaanhan tämä asia välittömästi kuntoon?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2025-06-18T16:33:01,2025-06-18T16:34:18,Hyväksytty,1.1 2025_69_116,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Otetaan edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_69_117,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen puolustusvoimien keskeinen ja tärkeä perustus on tietysti asepalvelus. Haasteena meillä on ikäluokkien pienentyminen ja nuorten toimintakyvyn polarisoituminen. Jokaista miestä ja jokaista naista tarvitaan. Arvoisa rouva puhemies! Terveydellisiä rajoitteita varusmiespalveluksen suorittamiselle on tällä hetkellä esimerkiksi diabetesta sairastavien osalta. Vuosina 2001—2017 diabetesta sairastava saattoi suorittaa varusmiespalveluksen vapaaehtoisena, mikäli hänellä ei ollut diabeteksen lisäsairauksia ja verensokeritasapaino oli hyvä. Diabetesta sairastavien paluusta varusmiespalvelukseen on linjattu hallitusohjelmassa. Pääesikunnan työryhmä on tehnyt raportin diabetesta sairastavien palveluksen mahdollistamisesta. Puolustusministeriöstä on kerrottu Diabetesliitolle, että raportin tuloksia aletaan käsitellä ministeriössä alkusyksystä 2024. Arvoisa puolustusministeri, miten arvioisitte nyt diabeetikoitten paluuta varusmiespalveluksen suorittajiksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-06-18T16:34:18,2025-06-18T16:35:23,Tarkistettu,1.1 2025_69_118,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_119,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Puolustusselonteko on kytköksissä hyvin vahvasti myös teollisuuspolitiikkaan ja teollisuuspoliittiseen selontekoon, jota me käsittelimme täällä muutama viikko sitten. Puolustusteollisuus on keskeinen osa kansallista turvallisuuttamme, ja meidän kaikkien tulee toimia sen vahvistamiseksi, että meillä on merkittävää osaamista panssaroiduista ajoneuvoista kyberturvaan ja tilannekuvateknologiaan, ja tätä pitää pystyä hyödyntämään entistä paremmin. Monet suomalaiset yritykset toimivat myös huippuluokan innovaatioiden kehittäjinä. Kotimainen kysyntä ei yksistään kuitenkaan riitä turvaamaan tämän alan kehitystä, ja me tarvitaan myös vientiteollisuutta tämän asian ympärille ja vientiä. Nyt pitää viedä tätä yhteistä keskustelua hyvin vahvasti siihen suuntaan ja katsoa pitkällä katseella, että nämä Suomen tulevaisuudelle hyvin keskeiset asiat voivat kehittyä rinta rinnan. Kysynkin, arvoisa ministeri: miten me voidaan löytää sellainen hyvä yhteinen katse, että me saadaan vietyä teollisuuspolitiikkaa ja puolustuspolitiikkaa rinta rinnan eteenpäin nimenomaan sillä 10—15 vuoden pitkällä katseella? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-06-18T16:35:23,2025-06-18T16:36:37,Tarkistettu,1.1 2025_69_120,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_121,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Orpon hallitus on kertonut tuovansa esityksen uudeksi ydinenergialaiksi eduskuntaan loppusyksystä. Lainsäädäntösuunnitelmassa todetaan, että ydinräjähdekieltoa on tarpeen arvioida. Enempää tietoa ei ole toistaiseksi hallitukselta saatu. Useat niin sanotut asiantuntijat ovat kantanaan ilmoittaneet, että uudistettavasta laista pitäisi poistaa koko tämä 4 §, ydinräjähteiden kielto. Tämä tietenkin mahdollistaisi jatkossa ydinräjähteiden sijoittamisen Suomeen, jos näin toimittaisiin. Nyt kysynkin ministeri Häkkäseltä: Aikooko hallitus poistaa ydinräjähteitä koskevan kiellon, joka nykyiseen lakiin sisältyy, ja onko lakiesitys tulossa syksyllä eduskuntaan? Olen tehnyt saman kysymyksen hallituksen ministereille aiemminkin, mutta vastausta en ole saanut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-06-18T16:36:37,2025-06-18T16:37:36,Tarkistettu,1.1 2025_69_122,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_123,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Olen kiitollinen tästä yhteisymmärryksestä tämän vakavan ja tärkeän asian äärellä. Keskiössä on yhä vahva kansallinen puolustus, jonka kivijalkoina säilyvät asevelvollisuus, laaja, hyvin koulutettu reservi ja korkea maanpuolustustahto — näihin tämä perustuu. Kysynkin, kun tuo drone on mainittu muutaman kerran tässä tilaisuudessa: mitenkä tämä drone-asia edistyy, niiden valmistaminen ja koulutus? En yksityiskohtia kaipaa, eikä niitä tässä huoneessa voi sanoakaan, mutta pientä avausta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-18T16:37:37,2025-06-18T16:38:23,Tarkistettu,1.1 2025_69_124,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_125,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ukrainan sota on osoittanut droonien keskeisen roolin nykyaikaisessa sodankäynnissä, ja erityisesti Venäjä on kehittänyt kykyään käyttää rynnäkködrooneja laajassa mittakaavassa. Suomen on varauduttava siihen, että mahdollisessa kriisissä vihollinen käyttää drooneja laajasti eri operatiivisilla tasoilla. Varusmiesten ja reserviläisten on tärkeää päästä harjoittelemaan droonien käyttöä tehokkaasti. Suomen on varmistettava laajamittainen droonituotantokyky, ja tätä työtä esimerkiksi Etelä-Savossa tehdään merkittävällä tavalla. Arvoisa ministeri, miten Suomessa taataan, että meillä on riittävä kyky kehittää ja käyttää drooneja, kouluttaa varusmiehiä ja reserviläisiä droonien käyttöön sekä torjua vihollisen drooniuhkaa? Lisäksi, mitä toimia on käynnistetty kotimaisen droonituotannon ja komponenttiomavaraisuuden vahvistamiseksi sekä eurooppalaisen yhteistyön syventämiseksi tällä alalla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-06-18T16:38:23,2025-06-18T16:39:29,Tarkistettu,1.1 2025_69_126,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_127,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä nopeatahtinen keskustelu alkaa rullata kohti loppua, ja haluan puolustusvaliokunnan puolesta kiittää koko eduskuntaa todella hyvästä keskustelusta, ja kiitos myös puolustusministerille hyvistä vastauksista ja jämäköistä linjauksista. Tämä keskustelu antaa hyvää pohjaa myös sitten niille konkreettisille lainsäädäntöhankkeille, joiden parissa valiokunta tulee tiiviisti työskentelemään, kun asiat etenevät. Itse asiassa edustaja Lindénhän kyseli tuossa konkretian perään, niin jottei nyt keskustelua seuraaville jää väärää kuvaa, etteikö vaikkapa tuolta mietinnöstä löydy todella konkreettisia asioita, niin aivan ensimmäinen asia on esimerkiksi se, että puolustushallintoon tarvitaan 1 500 ammattilaista lisää, uusia sotilashenkilöitä mutta myöskin erilaisia teknisiä osaajia tuottamaan sitten sitä kyvykkyyttä, jolla voidaan lisätä vaikkapa kertausharjoituksia ja kansainvälisiä harjoituksia, ja jolla voidaan lisätä varusmiespalveluksen ja vapaaehtoisten naisten palveluksen suorittamisastetta ikäluokassa. Mutta siellä on myös paljon, paljon muuta, esimerkiksi kyberkyvykkyyksien lisäämistä, sotilaallisen liikkuvuuden parantamista, huoltovarmuuden kehittämistä, innovaatioekosysteemin luomista niin, että pystymme vastaamaan näihin taistelukentän muutoksiin. Todella paljon konkretiaa on jo sekä selonteossa että mietinnössä. Ja tämä rahoitus, jota tulevaisuudessa tullaan tähän saamaan: On tietysti välttämätöntä, että nämä asiat pystytään hoitamaan. Ei ole kyse siitä, että olisi ikään kuin ensin rahoitus ja sitten tarpeet, vaan tarpeet ovat todellisia, ja nyt on tärkeää, että liittokunta saa yhteiset päätökset, jotta näihin suorituskykytavoitteisiin voidaan vastata niin koko Euroopassa kuin Suomessakin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-06-18T16:39:29,2025-06-18T16:41:11,Tarkistettu,1.1 2025_69_128,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_129,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Arvoisa herra ministeri, tässä samassa yhteydessä, kun toivotan teille oikein hyvää ja toivottavasti myös rentouttavaa kesää, haluan kiittää luonnollisesti tästä kuluneesta keväästä ja viime syksystä. Vuodet eivät ole helpoimpia, ne tulevat peräkkäin, mutta koskaan ei tiedetä, menemmekö parempaan vai huonompaan suuntaan, joten aina tarvitsemme toisiamme. Teen pienen ehdotuksen tähän parlamentaariseen työryhmään: Että tuotaisiin sinne vähän muitakin asioita kuin tämä viiden prosentin keskustelu. Voisi olla ihan paikallaan asevelvollisuuden kehittämisestä ja niin edelleen vaikkapa pitää tämä parlamentaarinen työ ihan vaalikauden loppuun asti. Edustaja Lindberg hyvin kuvasi ja myös edustaja Koskinen muistini mukaan tätä muutoksen nopeasyklisyyttä. Voisi olla hyvä olla tällainen kokoava parlamentaarinen työryhmä jatkuvan toiminnan periaatteella ihan vaalikauden loppuun, jotta pystyisimme reagoimaan muutoksiin nopeasti. Ehkä vähän tämmöisenä kesäajatuksena vielä lopuksi: Täällä viljalti käytetään termejä ”etulinja”, ”eturintaman Suomi” ja niin edelleen. Jospa kesän aikana keksisimme jonkun muun ilmaisun, joka olisi vähemmän aggressiivinen. Mehän pidämme omasta rajastamme hyvää huolta ja kansallisesta suvereniteetistamme joka tapauksessa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-06-18T16:41:11,2025-06-18T16:42:40,Tarkistettu,1.1 2025_69_130,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Pauli.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_131,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan tästä vientiasiasta ja kotimaisesta tuotannosta. Kysyntää on paljon, mutta jotta yritykset uskaltavat investoida tuotantolinjoihin, tarvitaan isoja tilauksia ja tarvitaan vientiä. Ja jotta voi vientiä tehdä, tarvitaan vientilupia. Siinä ovat mukana ainakin ulkoministeriö, puolustusministeriö ja isommissa hankkeissa valtioneuvosto. Kysymykseni kuuluu nyt: kuinka hyvin tämä kokonaisuus on meillä hallinnassa, ja olisiko tässä ehkä syytä harkita myös tällaista parlamentaarista yhteisymmärrystä ja näkemystä, jotta voidaan luoda sellainen iso kuva ja ennustettavuus yrityksille investointeja varten, vientiponnisteluja varten, että yritykset uskaltavat lähteä näitä kasvutoimenpiteitä tekemään? Ilman vientilupia yritystoimintaa ei välttämättä synny siinä laajuudessa kuin muuten olisi mahdollista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-06-18T16:42:40,2025-06-18T16:43:57,Tarkistettu,1.1 2025_69_132,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja vielä yksi puheenvuoro, edustaja Vikman, ja sen jälkeen ministeri, jos haluaa vielä vastata.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_133,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen puolustusta kehitetään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti ja osana Naton yhteistä puolustusta ja pelotetta. Se on projekti, joka vaatii yhteistä sitoutumista ja tahtoa tässä vakavassa ja vaikeasti ennakoitavassa turvallisuusympäristössä, jossa Venäjä muodostaa vakavan ja pitkäaikaisen uhan Suomelle ja Euroopalle. Tuskin kukaan luulee, että prosenteilla puolustetaan maata. Suorituskyvyillä puolustetaan. Oleellista on, että olemme sitoutuneet Suomena Naton yhteiseen puolustusmäärärahatavoitteeseen ja että resursointi on riittävää ja tarveperusteista. Näin tulee olla. Siltä nyt näyttää, että näin myös olisi ja että tässä salissa tälle on laaja tuki. Sen sijaan, että alkaisimme kyseenalaistaa Naton yhteistä puolustusmäärärahatavoitetta, suurin tehtävämme ja Suomen etu on nyt se, että teemme kaikkemme, jotta muutkin Nato-maat tämän yhteisen tavoitteen täyttävät ja hankkivat tarvittavia suorituskykyjä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2025-06-18T16:43:57,2025-06-18T16:45:15,Tarkistettu,1.1 2025_69_134,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja seuraavaksi sitten ministeri, olkaa hyvä. — Sitten mennään puhujalistaan, ja muistuttaisin, että on aikarajoitettu tämä keskustelu ja me lopetamme tässä vaiheessa kello 17.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_135,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Antti,Häkkänen,Puolustusministeri,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Puolustusteollisuus on keskeinen osa maanpuolustusta, ja puolustusyhteistyö materiaaliteollisuusteknologian kehittämisen osalta on yhä keskeisempi osa meidän puolustuspolitiikkaa tällä hetkellä. Sen takia me esimerkiksi näiden Aasian suunnan kumppaneiden kanssa — Japani, Etelä-Korea, myös ehkä Australia ja Uusi-Seelanti — tiivistetään yhteistoimintaa koko ajan. Tämän takia olen vieraillut tuolla indopasifisella alueella. Australian-matka on nyt suunnitteilla vasta, mutta me kehitetään, voisiko sanoa, hyvin kansainvälisesti Euroopan ulkopuolellekin ulottuvaa resilienssiä ja tutkimustyötä. Se voi tarkoittaa myös, että me tehdään vientiponnisteluja myös tämän yhteydessä, eli Aasian suunnassa on vienninedistämismatkaa tehty, Euroopasta tehdään päivittäin, viikoittain, ja Amerikan suuntaan myös. Eli tämä on normaalia työtä, ja tässä on erittäin laaja-alaiset ohjelmat. Ne, ketkä ovat puolustusvaliokunnassa tai sitten paneutuneet tähän parlamentaariseen työhön, tietävät, että tässä tehdään todella paljon. Ne kaikki, monet, ovat luottamuksellisia hankkeita eri puolustushallintojen kanssa, joten niistähän ei ihan hirveästi huudella ennen kuin joku asia menee maaliin. Vientilupiahan on nyt ennätyksellisen kovasti myönnetty, ja näitä on virtaviivaistettu niin, että siitä ei jää mikään kiinni. Me uudistetaan myös sitä sääntelyä vielä, ettei mikään byrokratia tule siihen esteeksi. Ja kotimaan puolustusteollisuuteen on ihan poliittisilla linjauksillakin kohdistettu lisää muun muassa Ukrainan tuen hankintoja, että niitä saadaan ympäri Suomea yrityksille ja sitten sitä kautta työllisyyttä myös vahvistumaan. Se on osa meidän sotilaallista huoltovarmuutta ja maanpuolustusta, mutta kyllä sillä on taloudellisesti positiivista vaikutusta Hämeessä, Keski-Suomessa, monissa maakunnissa. Sanotaan, että kymmenkunta maakuntaa ehkä eniten näistä hyötyvät. Mutta nyt on olennaista, että siviilisektorin firmat kaikissa maakunnissa tajuavat vähän kääntää omaa tuotantolinjastoaan tähän suuntaan ja kehittää tuotteita. Kasarmien sisätilaongelmat: Meillä on edelleen ollut määrärahahaasteita. Pitää muistaa, että Suomen puolustuksen rahoitus oli 1—1,5:n välillä vuosikymmeniä. Vasta kun nämä isot kalustohankinnat tulivat, sanotaan 3—4 vuotta sitten, niin siinä vaiheessa vasta pompsahti yli kahden pinnan. Meidän perusasento puolustuksessa on siellä puolentoista pinnan kieppeillä, ja siitä juontaa juurensa, että meillä on infrassa paljon kehittämistä. Meillä on muutamia kohteita — se ei ole mikään massiivinen ongelma — mitkä ovat huonossa kunnossa, ja näihin nyt koetetaan taistella määrärahoitusta kuntoon. Diabeetikkojen osalta koetetaan kehittää myös asepalvelusta niin, että yhä useampi pystyisi suorittamaan palveluksen. Dronejen osalta: Meillä on ollut jo 15—20 vuotta käytössä erilaisia lennokkeja. Niitähän on kärpäsen kokoisesta aina 40 metrin halkaisijaltaan oleviin isoihin droneihin. Näitä on koko ajan ollut käytössä pitkän aikaa, ja niitä tutkitaan, mutta se on erittäin luottamuksellista toimintaa. Me tehdään sitä yhteistoiminnassa Ukrainan kanssa, teollisuuden kanssa, ja tällä hetkellä pohditaan juuri tätä teknologian kehittämisen jatkuvaa sykliä, että miten se saadaan implementoitua, jos kriisi tulisi. Miten teollinen tuotanto pystyy sitten skaalaamaan sen? Siinä on erittäin paljon vireillä isoja hankkeita tällä hetkellä. Lopuksi: Parlamentaarinen yhteistoiminta tulee olemaan tiivistä, ja sitä jatketaan — kiitos siitä. Kiitos tästä keskustelusta. Tässä oli erittäin vahva, päättäväinen ja yhtenäinen näkemys. Yritetään enemmän juuri ymmärtää toisiamme kuin väärinymmärtää. Sopisi varmaan monelle muullekin politiikan sektorille. — Kiitos, ja hyvää kesää kaikille! [Mika Kari: Samoin, kiitos!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2025-06-18T16:45:19,2025-06-18T16:49:22,Tarkistettu,1.1 2025_69_136,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"No niin, ja sitten mennään puhujalistaan. — Edustaja Yrttiaho. — Ja kello 17 siirrytään toiseen asiaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_137,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sotilasmenojen valtavista lisäyksistä on alettu Suomessakin viimein käymään kriittistä keskustelua. Sitä olisi pitänyt käydä jo viimeistään silloin, kun vauhti alkoi kiihtyä, HX-hanke käynnistyi ja sen tuottama kustannuspaine valtiontalouteen kävi selväksi. Me kriittiset varoitimme kyllä sekä hävittäjälaskusta, jossa piikki jäi eduskunnalta auki, että Nato-jäsenyyden aiheuttamista, vieläkin rajummista sotilasmenojen lisäyksistä. Harva silloin kuunteli, mutta olisiko nyt vihdoin herääminen tosiasioihin tapahtumassa? Kiitos erityisesti edustaja Sarkkiselle hänen tässä edellä käyttämästään puheenvuorosta, jossa hän ansiokkaasti eritteli näiden puolustusmenotavoitteiden varsin laajoja talousvaikutuksia. Tämä Naton viiden prosentin menotavoite tarkoittaa Suomelle noin 16 miljardin euron sotilasmenoja tulevaisuudessa. On selvää, ettei siihen ole varaa, mutta rehellisesti on myös myönnettävä, että varaa ei ole edes julkisen talouden suunnitelmassa jo linjattuun kolmen prosentin tasoon, 10—11 miljardiin euroon. Ja jo nykyinen kuuden ja puolen miljardin menotaso on tarkoittanut leikkauksia hyvinvointiin ja koulutukseen. Puhemies! Suomessa ei ole juuri lainkaan keskusteltu myöskään siitä, joudummeko me myöhemmin maksamaan Yhdysvalloille sen nyt Suomelle antamasta niin sanotusta turvallisuustuesta. Toistaiseksi ei hallitus ole vastannut tätä koskeviin kysymyksiin. Yhdysvalloilla on ollut Suomessa tosiasiassa pysyvästi asevoimia jo toukokuusta 22 alkaen. Puolustusyhteistyösopimus DCA tuo mukanaan yhä laajemman Yhdysvaltain sotilaallisen läsnäolon Suomessa. Suomi on nyt myös osa Yhdysvaltain maailmanlaajuista tukikohtaverkostoa. Yhdysvallat on osallistunut ilmavoimillaan ja drooneillaan myös Suomen itärajan valvontaan jo pitkään. Lisäksi Yhdysvallat sai Suomelta puolustusyhteistyösopimuksen eli DCA-sopimuksen myötä oikeuden sijoittaa asevoimiaan useisiin tukikohtiin eri puolilla Suomea. Yhdysvallat on myös jo sijoittanut aseita ja asejärjestelmiä perusteilla oleviin raskaiden aseiden varastoihin, joita niitäkin rakennetaan eri puolille Suomea. Suomi on saanut Yhdysvalloilta myös tiedustelutietoja. Kaikki tämä maksaa, ja nyt on kyse siitä, minkälaisia kustannuksia on muodostunut. Presidentti Trump on pitänyt amerikkalaisjoukkojen sijoittamisessa eri puolilla maailmaa lähtökohtana sitä, että maat, joille Yhdysvallat antaa niin sanottua turvallisuustukea, joutuvat siitä myös maksamaan. Orpon hallitus on toistaiseksi jättänyt kertomatta, minkälaisia keskusteluja Suomi on käynyt Yhdysvaltain kanssa ja onko Yhdysvallat ottanut korvauksia näissä keskusteluissa esille. Joissakin kuulemissani arvioissa on puhuttu jo noin 3 miljardin dollarin suuruisista kustannuksista, joita sotilaallinen yhteistyö Suomen kanssa on Yhdysvalloille maksanut. Tiedossa on, että kaikki keskeiset Lähi-idän arabivaltiot, joissa on Yhdysvaltain tukikohtia ja Yhdysvaltain joukkoja, ovat sopineet korvausten maksamisesta. Esimerkiksi vuonna 19 Saudi-Arabian kanssa tehty sopimus kustannusten maksamisesta johti siihen, että Saudi-Arabia maksoi ensimmäisenä eränä 500 miljoonaa dollaria. Korvaus maksettiin joulukuussa 19. Kyse oli presidentti Trumpin ensimmäisellä kaudella tehdystä sopimuksesta. Trump ilmoitti myös, että Saudi-Arabia oli varannut miljardi dollaria korvausten maksamiseen kaikkiaan. Muutama viikko sitten, toukokuussa 25, Yhdysvallat ja Saudi-Arabia sopivat siitä, että Saudi-Arabia ostaa aseita Yhdysvalloista peräti 142 miljardilla dollarilla ja korvaa näin Yhdysvaltojen maalle antamaa turvallisuustukea. Kyse ei ollut vain näiden kahden maan keskinäisen historian suurimmasta asekaupasta vaan suurimmasta asekaupasta, joka koskaan on maailmassa tehty. Saudi-Arabian kruununprinssi Muhammed bin Salman kertoi maansa myös sitoutuneen investoimaan Yhdysvaltoihin peräti 600 miljardia dollaria. Saudi-Arabian ohella myös useat muut Lähi-idän arabivaltiot, kuten Qatar, Bahrain, Arabiemiraatit ja Kuwait, ovat sopineet maksavansa korvauksia eri muodoissa Yhdysvalloille siltä saamastaan turvallisuustuesta. Kyse on suoraan rahassa maksetuista korvauksista mutta myös investoinneista Yhdysvaltojen infrastruktuuriin sekä sitoutumisesta ostamaan amerikkalaisia aseita ja asejärjestelmiä. Trumpin hallinnon ensimmäisellä kaudella Yhdysvallat sopi myös Etelä-Korean ja Japanin kanssa maiden maksamista korvauksista Yhdysvalloille. Vuonna 19 Etelä-Korea sitoutui maksamaan 893 miljoonaa dollaria ja Japani 1 700 miljoonaa dollaria. Nyt vaikuttaa siltä, että Yhdysvallat on ottamassa käyttöön maksut turvallisuustuesta yhä useamman maan kanssa. Saattaa olla, että myös Euroopassa Yhdysvaltain Nato-liittolaiset joutuvat Trumpin uuden hallinnon aikana maksumiehiksi. Valitettavasti Orpon hallitus ei ole toistaiseksi kertonut suomalaisille, onko korvauksista jo käyty keskusteluja myös Suomen kanssa. Myöskään oppositiopuolueet eivät tietääkseni ole ottaneet asiaa esille keskusteluissaan pääministeri Orpon ja puolustusministeri Häkkäsen kanssa. Mutta korjatkaa, jos olen tässä asiassa väärässä. — Kiitoksia, puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-06-18T16:49:31,2025-06-18T16:54:55,Tarkistettu,1.1 2025_69_138,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Päivärinta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_139,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Me olemme tänään käsitelleet ensimmäistä Nato-jäsenyyden aikana tehtyä uutta puolustusselontekoa. Se on asiakirja, joka maalaa näkymän pitkälle 2030-luvulle. Mutta tässä puolustusselonteossa ei ole kyse vain euroista, prosenteista tai kalustosta. Kyse on siitä, että Suomessa koko puolustusjärjestelmä on kehittyvä, niin maalla, merellä kuin ilmassa sekä kyber‑ ja avaruusympäristössä. Nato-jäsenyyden myötä Suomi on nyt integroitu liittokunnan puolustukseen, mutta meidän on myös luotava omalla maaperällämme ne edellytykset, joilla tukea voidaan tarvittaessa antaa sekä vastaanottaa. Selonteko tunnistaa hyvin myös sen, että Eurooppa ei voi enää tuudittautua siihen, että Yhdysvallat hoitaa meidän puolustuksemme. Ei, se on tehtävä itse, ja siihen me olemme valmiita. Kokoomus tukee hallituksen päätöstä nostaa puolustusmenot vähintään kolmeen prosenttiin bkt:stä vuoteen 2029 mennessä. Se on osa Naton yhteistä taakanjakoa, mutta ennen kaikkea se on vastaus Venäjän pysyvään, pitkäkestoiseen ja arvaamattomaan uhkaan. Siksi meille kokoomuksessa oli myös tärkeää saada rajaturvallisuuslaki uusittua, ja siksi me myös irtaannumme jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Arvoisa puhemies! Ennen kaikkea kyse on yhteisestä tahdosta puolustaa tätä maata, puolustaa isänmaata, puolustaa lastemme ja nuortemme tulevaisuutta. Ja voin ilokseni todeta, että tänään tässä salissa sitä yhteistä tahtoa näyttää löytyvän. Meidän puolustuksemme kivijalka on edelleen asevelvollisuus, laaja reservi ja korkea maanpuolustustahto. Nyt ne yhdistyvät liittolaistemme tukeen. Suomen puolustuksen ytimestä on tullut osa Naton pelotetta. Euroopan unioni on tässä kokonaisuudessa toinen keskeinen tukijalka. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut myös EU:n roolia. Puolustusyhteistyö on vahvistunut ja unioni on ottanut askeleita kohti strategista vastuunkantoa. Suomi tukee EU:n puolustusteollisuuden vahvistamista, yhteisiä hankintoja ja kriisinkestävyyttä. Unionin kautta rakennamme todellakin yhteistä huoltovarmuutta, teollista kapasiteettia ja kykyä vastata hybridi‑ ja kyberuhkiin. Puolustusteollisuudella on tässä kokonaisuudessa todella keskeinen rooli. Suomi tarvitsee kansainvälisesti kilpailukykyisen puolustusteollisuuden, joka turvaa huoltovarmuutta ja luo työpaikkoja. Nämä EU:n yhteishankinnat tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia, joita meidän todella tulee käyttää täysimääräisesti. Arvoisa puhemies! Tämä on surullinen tosiasia, joka on kuulunut tässä salissa kuukaudesta toiseen: Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on muistutus siitä, ettei vapaus ole itsestäänselvyys. Meidän on kyettävä torjumaan Venäjän monenlaiset uhat, ei vain rintamalla vaan myös taloudessa, energiassa ja informaatiotilassa. Ukrainassa ratkaistaan koko Euroopan tulevaisuus, siis koko Euroopan tulevaisuus. Ilman kestävää ja oikeudenmukaista rauhaa ei ole transatlanttista vakautta. Suomihan tukee Ukrainaa niin kauan kuin tarve vaatii, ja kiitos siitäkin tässä salissa kaikille. Me olemme osoittaneet vahvaa tukeamme alusta lähtien, mutta se ei riitä. Kaikkien EU-maiden olisi tullut ja tulee tehdä samoin niin sotilaallisesti, niin taloudellisesti kuin poliittisestikin. Pakotteilla on luotava kovempi paine Venäjälle. Ennen kuin Yhdysvaltain presidentti Trump valittiin presidentiksi, hän lupasi lopettaa Ukrainan sodan päivässä. Nyt hänen virkaanastujaisistaan on kulunut viisi kuukautta, ja elämme sotaisampia aikoja kuin koskaan. Tämä kertoo meille selvää viestiä. Euroopan on otettava vastuu omasta turvallisuudestaan, ja meidän on tuettava Ukrainaa ja tehtävä lisää pakotteita, jotka purevat. Niin kuin Ukrainan presidentti Zelenskyi sen jo aikoinaan sanoi: Älkää kysykö Ukrainalta, milloin sota loppuu. Kysykää itseltänne, miksi Putin voi jatkaa tätä sotaa yhä. Seuraavien sukupolvien turvallisuus riippuu nyt niistä päätöksistä, joita me teemme täällä. Turvallisuus maksaa, mutta sen puute maksaa vielä enemmän. Vain vahvalla puolustuksella me luomme riittävän pelotteen: riittävän pelotteen siihen, ettei meidän kimppuumme kannata käydä. Arvoisa puhemies! Me emme pelkästään puolusta isänmaatamme, vaan me rakennamme tällä hetkellä myös toivoa, toivoa meidän nuorille, toivoa meidän lapsille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-06-18T16:54:59,2025-06-18T17:00:18,Hyväksytty,1.1 2025_69_140,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Nyt tässä vaiheessa keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_69_141,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä asiakohtaa 14. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_69_142,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallisuutta ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Tässä ajassa on ollut välttämätöntä laatia puolustusselonteko, joka ei vain reagoi nykyhetkeen vaan rakentaa pohjaa koko 2030-luvulle ulottuvalle turvallisuuspolitiikalle. Puolustuksessamme moni asia on nyt eri tavalla kuin koskaan aikaisemmin. Turvallisuustilanne maailmalla on ailahteleva. Emme kuitenkaan ole enää yksin, sillä käsittelyssämme on ensimmäinen Nato-ajan puolustusselonteko. Jatkossa Suomi kehittää puolustustaan osana liittokunnan yhteistä puolustusta ja pelotetta. Selonteossa ei aseteta kansallisia rajoitteita Nato-jäsenyydellemme, vaan osallistumme täysimääräisesti liittokunnan toimintaan. Tämä on täysin oikea suunta. Arvoisa puhemies! Keskiössä on yhä vahva kansallinen puolustus, jonka kivijalkoina säilyvät asevelvollisuus, laaja, hyvin harjoitellut reservi ja korkea maanpuolustustahto. Puolustusselonteko ei ole vain sotilaallinen seikka. Se on koko yhteiskuntaa koskeva asia. Meidän on yhdessä rakennettava kokonaisturvallisuutta. Selonteon toimeenpano edellyttää meiltä paitsi vahvaa kansallista tahtotilaa myös määrätietoista lainsäädäntötyötä. Puolustushallinnon säädökset on päivitettävä vastaamaan Nato-jäsenyyden velvoitteita. On meidän tehtävämme varmistaa, että Puolustusvoimat kykenee operoimaan yhdessä liittolaistemme kanssa kaikissa toimintaympäristöissä, myös arktisella alueella. Erityinen huomio kohdistuu siis Pohjois-Suomeen. Pohjoisen strateginen merkitys on kasvanut. Selonteossa todetaan suoraan, että sotilaallista huoltovarmuutta ja infrastruktuuria tulee vahvistaa erityisesti siellä pohjoisessa. Paremmilla rajayhteyksillä Ruotsiin ja Norjaan turvaamme sekä oman huoltovarmuuden ja puolustuksemme että Nato-joukkojen toimintamahdollisuudet alueella. Arvoisa puhemies! Selonteon linjaukset perustuvat realiteetteihin. Me tiedämme, että Venäjän uhka ei ole ohimenevä. Siksi meidän on varauduttava pitkäkestoisesti tai jopa pysyvästi muuttuneeseen suhtautumiseen rajanaapuriimme Venäjään. Tässä kontekstissa hallituksen päätös nostaa puolustusmenot vähintään kolmeen prosenttiin bkt:stä vuoteen 2030 mennessä on sekä oikeutettu että vastuullinen päätös. Kyse ei ole pelkästään numeroista vaan huomattavasta resurssista kehittää puolustuskykyämme ja harjoittelualueitamme. Suomen on oltava valmiina, varautuneena ja valppaana puolustamaan itseään tehokkaasti, osaavasti, viisaasti ja laaja-alaisesti. Tätä ei voida saavuttaa ilman oikeasuhtaisia resursseja. Arvoisa puhemies! Turvallisuus ei ole vain rajan puolustamista tai asejärjestelmien päivittämistä. Se on myös yhteiskunnallista luottamusta, sisäistä yhtenäisyyttä ja kriisinkestävyyttä. Siksi puolustusselonteko on koko maamme asia, ei vain Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen, vaan osa jokaisen meidän turvallisuutta. Nyt on oikea aika vahvistaa omaa puolustustamme. Sitä ei voi enää siirtää huomiseen. Meidän on toimittava tänään. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-18T18:06:49,2025-06-18T18:11:52,Hyväksytty,1.1 2025_69_143,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_69_144,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme tänään puolustusselontekoa tilanteessa, jossa Suomen turvallisuusympäristö on merkittävästi muuttunut. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, lisääntyvä hybridivaikuttaminen, kyberuhat ja arktisen alueen strateginen merkitys muodostavat kehityskulun, jota ei voida sivuuttaa. Suomen geopoliittinen asema Venäjän rajan ja Itämeren äärellä asettaa meille erityisvaatimuksia. Meidän on panostettava korkeaan valmiuteen, tehokkaaseen aluevalvontaan ja hybridivaikuttamisen torjuntaan. Itämeren ja arktisen alueen kasvava strateginen merkitys energiaverkkojen, kuljetusreittien ja kriittisen infrastruktuurin osalta edellyttää sotilaallisen läsnäolon vahvistamista ja huoltovarmuuden kehittämistä. Arvoisa rouva puhemies! Suomen turvallisuutta ei enää rakenneta yksin. Nato-jäsenyys on historiallisen tärkeä strateginen ankkuri. Samalla on selvää, että Nato ei ole mikään automaattinen turvatakuu, vaan uskottava kansallinen puolustuskyky on edelleen kaiken lähtökohta. Kansallinen suorituskyky ja liittolaisyhteistyö kulkevat käsi kädessä. Onkin tärkeää, että Suomi ei jää vain vastaanottavaksi osapuoleksi vaan ottaa aktiivisen roolin Naton rakenteissa ja sijoitteluissa. Tähän liittyen Nato-alaesikunnan sijoittuminen Mikkeliin oli perusteltu ja strategisesti järkevä ratkaisu. Se tukee Suomen kansallista puolustusta, syventää liittolaisyhteistyötä ja vahvistaa Naton läsnäoloa Itämeren ja Pohjois-Euroopan puolustuksessa. Mikkelin sotilaallinen historia, olemassa oleva infrastruktuuri ja osaaminen tekevät siitä luontevan sijaintipaikan pysyvälle kansainväliselle esikunnalle. Kyse ei ole vain puolustuksesta, kyse on myös alueellisesta kehittämisestä ja turvallisuuspolitiikan konkretisoinnista. Tässä puolustusselonteossa asetettu tavoite nostaa puolustusmenot kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta Nato-laskentatavalla vuoteen 2029 mennessä on perusteltu ja välttämätön. Samalla meidän on jatkettava keskustelua siitä, miten asevelvollisuuden tuottamat epäsuorat kustannukset lasketaan mukaan kansainvälisissä vertailuissa. Suomella on tällä saralla erityispiirteitä, jotka on tunnistettava myös Naton sisällä. Arvoisa rouva puhemies! Puolustusvoimien painopiste siirtyy nyt Maavoimien uudistamiseen. Tämä on viisas valinta, sillä viimeaikainen sodankäynti on osoittanut, että liikkuvuus, tulivoima ja suojautuminen ovat yhä olennaisempia. Tiedustelu, tilannekuva ja modernit maalinosoituskyvyt ovat edellytyksiä tehokkaalle torjuntakyvylle. Puolustuksemme kivijalka on kuitenkin edelleen yleinen asevelvollisuus ja koulutettu reservi. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että selonteko puoltaa reserviläisten yläikärajan nostoa ja koko ikäluokan kutsuntoja. Näin varmistetaan tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus ja osaamisen kohdentaminen. Koulutus ei kuitenkaan saa pysähtyä varusmiespalvelukseen. Myös kertausharjoituksia on lisättävä ja harjoitusympäristöjä kehitettävä. Ampumarataverkoston laajentaminen on konkreettinen keino ylläpitää reserviläisten suorituskykyä, ja sitä tämä hallitus erityisesti tekee. Arvoisa puhemies! Kotimainen puolustusteollisuus on kansallisen turvallisuuden ytimessä. Se tuottaa korkean teknologian ratkaisuja, vahvistaa huoltovarmuutta ja luo vientimahdollisuuksia. Nato-jäsenyys avaa ovia mutta myös lisää kilpailua. Tässä tilanteessa on tärkeää, että valtio tukee vientiponnisteluja ja että Puolustusvoimat toimii kotimaisen teollisuuden pitkäaikaisena tilaajana. Pitkäkestoiset hankinnat antavat yrityksille uskottavuutta ja mahdollistavat vientireferenssejä, joita ilman kansainvälinen läpimurto on vaikeaa. Arvoisa puhemies! Tämä puolustusselonteko on perusta mutta ei lopullinen maali. Meidän on jatkettava määrätietoista kehittämistä sekä rahoituksen ja teknologian että koulutuksen osalta ja varmistettava, että Suomi pysyy uskottavana toimijana, jolla on sekä kyky että taito puolustaa itseään ja liittolaisiaan. Kriisinkestävä Suomi syntyy päätöksistä, joita teemme tänään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-06-18T18:11:56,2025-06-18T18:16:55,Hyväksytty,1.1 2025_69_145,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Immonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_69_146,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä oleva selonteko on kokonaisuutena erinomainen ja kattava kuvaus Suomen maanpuolustuksen toimintaympäristöstä ja kehittämistarpeista Nato-jäsenyys huomioiden. Haluan nostaa selonteosta ja puolustusvaliokunnan mietinnöstä kuitenkin esille muutamia asioita. Selonteossa nostetaan yleisellä tasolla esille — kuten aina juhlapuheissa — henkilöstön merkitys ja uudet haasteet, joita Puolustusvoimien henkilöstö lähivuosina kohtaa. Selonteon luvussa ”Lainsäädäntö” kuvataan joitain näitä lainsäädäntöön liittyviä haasteita, mutta kohdassa ”Henkilöstö” ei kuitenkaan nosteta esiin sitä epäkohtaa, joka tulisi pikaisesti korjata, joka on Puolustusvoimien yli 50-vuotias ja vanhentunut työaikalaki. Arvoisa puhemies! Meillä on voimassa presidentti Kekkosen aikainen Puolustusvoimien työaikalaki. Moni asia — ainakin moni muu asia — on Kekkosen ajoista muuttunut, myös maanpuolustuksessa. Tämä vuonna 1970 säädetty laki on auttamattomasti vanhentunut, ja silti puolustushallinto roikkuu edelleen tässä vanhentuneessa lainsäädännössä ja on haluton päivittämään sitä tälle aikakaudelle. Vanhentunut lainsäädäntö ei huomioi rajusti muuttunutta turvallisuusympäristöä, ei Suomen Nato-jäsenyyttä, kansainvälisiä tehtäviä eikä vastuita eikä muitakaan palvelussuhteen ehtoihin liittyviä kokonaisuuksia, joilla huolehditaan henkilöstön jaksamisesta aidosti, oikeanmukaisesta palkkauksesta ja myös tuesta perheille. Toki puolustusselonteossa hyvin linjataan, että henkilöstömäärää ollaan lisäämässä, mutta työaikalainsäädäntö ja palvelussuhteen ehdot on laitettava remonttiin pikaisesti, jotta ne yhdessä muodostavat selkeän kokonaisuuden ja lisäävät Puolustusvoimien tehtävien houkuttelevuutta myös ulkomailla. Palvelussuhteen ehdot eivät kosketa vain sotilashenkilöstöä vaan myös niitä tuhansia siviilitehtävissä toimivia, joista osa joutuu myös osallistumaan Nato-jäsenyyden tuomiin kansainvälisiin tehtäviin. Onko tämä 50 vuotta vanha lainsäädännön päivitystarve jotenkin uusi asia? No ei ole. Puolustusvaliokunta on useissa yhteyksissä korostanut asiaa, ja niin se tekee nytkin omassa mietinnössään. Valiokunta korostaa sitä, että henkilöstön käytön periaatteita ja palvelussuhteen ehtojen ajantasaisuutta tulee tarkastella yhteistyössä puolustusministeriön ja henkilöstöjärjestöjen kanssa. Suomi osallistuu jo lähivuosina vähintään 200 työntekijällä Naton komentorakenteeseen ja muihin kansainvälisiin tehtäviin. Nyt jos koskaan on korkea aika korjata tämä asia. Arvoisa puhemies! Toinen asia, jonka haluan nostaa tässä hetkessä esiin ja joka liittyy keskeisesti Suomen maanpuolustuksen suorituskykyyn ja muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen, on Ottawan jalkaväkimiinoja koskeva sopimus. Olemme eduskunnassa käyneet asiasta vilkasta keskustelua, ja haluan nostaa esille muutamia näkökulmia. Niiden useiden vuosien aikana, kun taistelupioneerit ovat harjoitelleet miina-aseen käyttöä sotaharjoituksissa, ei ole muuten näkynyt ensimmäistäkään vasemmiston tai vihreiden poliitikkoa, joka olisi tullut osoittamaan huolensa, että miinoitteita rakennetaan jotenkin vaarallisesti ja sellaisiin paikkoihin, joissa siviilit pääsevät vapaasti niihin astumaan. Tiedättekö, miksi näin ei ole? No siksi, että kaikki sotatoimialueet on eristetty, siviilit on evakuoitu ja jokaisella miinoittajalla on aseelliset vartiomiehet estämässä myös omien joukkojen pääsy niihin, ja heidän tehtävänsä on poistaa ne lukemattomat miinoitettu-kyltit, miinoista varoittavat nauhat ja aitanarut vasta juuri ennen vihollisen saapumista. Jos tilanne muuttuu, niin ne samat vartiomiehet palauttavat varoitusmerkinnät uudestaan oman turvallisuuden takaamiseksi. Silti tässä salissa kuulee naiiveja, lapsellisia harhakäsityksiä siitä, miten siviilit joutuisivat omien miinojemme kohteiksi. Totta on, että maahan asennettu miina ei kohdetta valikoi, mutta se sotilas, joka sen miinoitteen paikan suunnittelee ja asentaa, valitsee sen paikan taistelukentällä vihollisen reitille eikä suomalaisen päiväkodin nurkalle. Tällaisten vasemmiston mielikuvien satuilu täällä vie uskottavuuden vasemman laidan poliitikkojen ymmärrykseltä tästä aiheesta ja paljastaa täydellisen tietämättömyyden miina-aseen käytöstä. Täällä istuntosalissa on keskustelussa sujuvasti unohdettu myös se, että ennen kuin ensimmäistäkään siltojen hävittämiseen tarvittavaa räjähdettä kiinnitetään paikalleen tai yhtään räjähdysainetta sisältävää miinaa voidaan asentaa Suomen maaperään, niin eduskunta on jo hyväksynyt valmiuslain ja poikkeusolojen säännöksiä sota-aikana tarvittavia toimivaltuuksia varten. Ei näitä miinoja noin vain rajoille asetella rauhankaan aikana. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2025-06-18T18:17:01,2025-06-18T18:22:05,Tarkistettu,1.1 2025_69_147,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Tuppurainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_148,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen asevarainen turvallisuus perustuu omaan kansalliseen puolustukseemme, asevelvollisista, reserviläisistä koottuihin joukkoihin, joiden kykyä ja tahtoa puolustaa maata ei kyseenalaisteta. Oman historiamme kokemukset ja tänä päivänä Ukrainan esimerkki osoittavat, että maa ja kansa, joka ei anna periksi, voi vastustaa ylivoimaiselta vaikuttavaa vihollista. Oma historiamme ja Ukrainan nykypäivä ovat kuitenkin vakava muistutus oman kansallisen puolustuksen rajoista. Suomi selvisi talvisodan 105 päivää, mutta historioitsijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että voimavaroja puolustukseen olisi ehkä riittänyt enää vain muutamiksi viikoiksi. Ukrainan esimerkki puolestaan kertoo, miten raskas hinta kansallisesta puolustuksesta joudutaan maksamaan. Meidän kansallisen puolustuksemme perusteeksi on toisinaan esitetty ajatusta siitä, että riittävän vahvat asevoimat tekevät sodan hinnasta hyökkääjälle liian kalliin. On kuitenkin pakko kysyä, mikä hinta on liian kallis hyökkäyssotaa käyvälle Venäjälle. Se ei näytä laskevan taloudellisia menetyksiä, eikä ihmishengillä ole sille arvoa, olipa kyseessä oma- tai vastapuoli. Johtopäätökset ovat selviä: meidän puolustuksemme pitää olla niin vahva, että hyökkäys pystytään torjumaan, omien sotilaidemme tappiot pitämään pieninä ja siviilit turvassa. Yhtä tärkeä johtopäätös on, että me emme saa jäädä yksin. Meidän kansallisen puolustuksemme tueksi on oltava liittolaisia. Arvoisa puhemies! Puolustusselonteossa huomioidaan kauttaaltaan se, että Suomea puolustetaan omilla puolustusvoimilla ja yhdessä liittolaistemme kanssa. Luotamme liittolaisten tukeen. Samalla Suomi on liittolaistemme turva. Maamme on strategisesti tärkeä koko Euroopan puolustukselle. Itämeren ja arktisten alueiden puolustusta on vaikea ajatella ilman Suomen panosta. Pitämällä yllä omaa vahvaa puolustuskykyä vakuutamme liittolaisille, että Suomi on heidänkin turvallisuudelleen arvokas paitsi sijaintinsa myös toimintakykynsä perusteella. Turvallisuuspolitiikassa on tavattu sanoa, ettei pidä olla turvallisuuden tarvitsija vaan turvallisuuden tarjoaja. Sama pätee sotilaalliseen toimintakykyyn. Suomen puolustuksessa varaudutaan vastaamaan vaikuttamiseen, joka on sekä laaja-alaista että pitkäkestoista. Meillä on oltava ja meillä on valmius tarvittaessa vuosien mittaiseen sodankäyntiin. Meidän vahvuutemme useisiin liittolaismaihin verrattuna on sotilaallista valmiutta tukeva kokonaismaanpuolustus. Kansainvälisessä yhteistyössä saamme usein arvostusta juuri siitä koko yhteiskunnan valmiudesta. Useissa läntisen Euroopan maissa on perusteltava kansalaisille, että varautuminen on tarpeellista — on tarvetta selittää, että sota on tullut Eurooppaan ja että se koskettaa kansalaisia kaikkialla Euroopassa. Meidän ei ole tarpeen kertoa, miksi puolustuksen parantamista tarvitaan. Voimme keskittyä siihen, miten puolustusta parannetaan. Kun puolustusselonteossa luetellaan tarpeita esimerkiksi Maavoimien kalustohankintojen ja henkilöstövoimavarojen kehittämiseen, kysymys on asioista, jotka hoituvat rahalla ja osaamisen parantamisella. Puolustusselonteko huomioi liittolaisten merkityksen. Puolustuksen kannalta on luonnollisesti ensimmäisenä tarkasteltu Natoa, jonka vahvuus perustuu paitsi poliittiseen sitoumukseen myös yhteisen puolustuksen käytännön harjoitteluun ja suunnitteluun. Naton ohella selonteko huomioi Euroopan unionin. Unioni ei ole vaihtoehto Natolle, se on yhteisen transatlanttisen liittokunnan tuki. EU on myös avainasemassa, kun kehitämme puolustusta ja puolustusvälineteollisuutta. Naton ja EU:n sisällä meillä on myös erityisen tiivistä yhteistyötä maiden kanssa, jotka jo nyt parhaiten jakavat käsityksemme Eurooppaa uhkaavasta vaarasta. Yhteistyön moninaisuus, kerroksellisuus, ei merkitse sitä, että olisimme rakentamassa blokkeja liittokuntien sisälle. Kysymys on esimerkiksi erilaisten suorituskykyjen tarkoituksenmukaisesta jakamisesta ja yhteistyöstä puolustustarviketeollisuudessa. Arvoisa puhemies! Maanpuolustustahto ja kokonaismaanpuolustuksen periaate koskettavat koko yhteiskuntaamme. Tämä pätee myös politiikkaan. Vaikka käymme keskustelua ja esitämme omia mielipiteitämme, tässä talossa vallitsee laaja yksimielisyys perusasioista. On myös hyvä muistaa seuraava: Kun puhumme maanpuolustustahdosta ja valmiudesta, asenteemme ei ole militaristinen. Emme me halua sotaa. Meidän puolustuksemme tavoitteena on rauhan ja vapauden turvaaminen, ei yhteiskunta, joka intoilee sodasta ja sodan sankaruudesta. [Jari Ronkainen: Juuri näin!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-06-18T18:22:11,2025-06-18T18:27:16,Tarkistettu,1.1 2025_69_149,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Ovaska poissa. — Edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_150,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsiteltävä puolustusselonteko on historiallinen, ei päätepiste, vaan uuden alku. Suomen Nato-jäsenyys on merkittävä käännekohta. Meidän ei tule tyytyä pelkästään sopeutumaan liittokunnan vaatimuksiin, vaan meidän on oltava aktiivinen ja rakentava toimija Naton sisällä. Suomella on vahva puolustusalan osaaminen, jota arvostetaan: teknologista, taktista sekä strategista. Me emme ole vain vastaanottaja, vaan me olemme osa ratkaisua. Se on meidän roolimme, ja sen mukaan meidän on toimittava. Samalla kun kehitämme puolustustamme osana läntistä liittokuntaa, on pidettävä huolta myös arjen turvallisuudesta. Huoltovarmuus, kyberturvallisuus ja yhteiskunnan kriisinkestävyys ovat tämän päivän ja huomisen puolustusta. Sähköverkot, tietoliikenneyhteydet, ruokahuolto ja terveydenhuolto, nämä ovat infrastruktuuria, jonka turvaaminen on osa kansallista kokonaisturvallisuutta. Ei ole kestävää ajatella, että perinteinen aseellinen puolustus yksistään riittäisi. Arvoisa puhemies! Puolustuspolitiikassa tehdään nyt suuria ja kauaskantoisia päätöksiä. On aivan olennaista, että nämä päätökset perustuvat mahdollisimman laajaan parlamentaariseen yhteistyöhön. Kun investoimme miljardeja euroja seuraavien vuosikymmenten puolustusratkaisuihin, se ei voi olla yhden hallituksen tai puolueen linja. Meidän on löydettävä yhteinen näkemys, joka kantaa myös tulevaisuudessa yli vaalikausien ja yli hallitus—oppositio-rajojen. Samalla haluan painottaa erityisesti sitä, että Nato-jäsenyys ei tarkoita, että voimme ulkoistaa vastuun omasta puolustuksestamme, päinvastoin. Se tarkoittaa, että meidän on oltava valmiita kantamaan oma osuutemme yhteisestä turvallisuudesta. Vahva kansallinen puolustuskyky on edelleen välttämätön. Se antaa meille uskottavuutta liittolaisina ja takaa, että pystymme reagoimaan nopeasti, mikäli tilanne niin vaatii. Arvoisa rouva puhemies! Yksi keskeinen väline Euroopan turvallisuuden vahvistamisessa on EU:n rooli puolustusteollisuuden tukijana. Suomelle on tärkeää, että EU:n rahoitus tukee jäsenmaiden puolustushankintoja ja ‑investointeja. Se ei ainoastaan vahvista kansallista puolustustamme vaan rakentaa yhteistä eurooppalaista kriisinkestävyyttä ja lähettää selvän viestin: Eurooppa ei ole pelkästään turvapaikan etsijä vaan myös turvallisuuden rakentaja. Lopuksi haluan korostaa, että Suomen puolustuksen kivijalka on edelleen yleinen asevelvollisuus ja laaja reservi. Se on meille etu, jota harvalla maalla on. Yleinen asevelvollisuus tuo koko kansan osaksi puolustusta. Se on osa meidän turvallisuuskulttuuriamme. Tätä järjestelmää ei tule rapauttaa, vaan sitä tulee määrätietoisesti kehittää. Sen varassa lepää paitsi puolustuskykymme myös kansallinen yhtenäisyytemme. Arvoisa puhemies! Nyt on aika rakentaa turvallisuutta määrätietoisesti, yhteistyössä ja vastuullisesti. Suomi ei ole katsoja, Suomi on toimija. Meillä on velvollisuus olla mukana turvaamassa läntistä arvoyhteisöä, mutta ennen kaikkea omaa kansaamme ja omaa maatamme, Suomea. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-06-18T18:27:25,2025-06-18T18:31:12,Tarkistettu,1.1 2025_69_151,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Harjanne poissa. — Edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_152,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti ja pysyvästi. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on muistutus siitä, että aseellinen voimankäyttö on palannut Eurooppaan täysimittaisesti. Kyse ei ole tilapäisestä kriisistä vaan pitkäkestoisesta ja monimuotoisesta uhasta, jossa perinteinen sotilaallinen voima yhdistyy hybridivaikuttamiseen ja valtiolliseen painostamiseen. Tilanne voi kärjistyä nopeasti, ja tästä syystä Suomen on rakennettava puolustuksensa kestämään niin aikaa kuin yllätyksiäkin. Valtioneuvoston puolustusselonteko on puolustuksemme saralla keskeinen suunnannäyttäjä. Se ohjaa maanpuolustuksen kehittämistä aina 2030-luvulle saakka. Käsittelyssämme on ensimmäinen Nato-jäsenyytemme aikainen selonteko. Kuten puolustusvaliokuntakin mietinnössään toteaa, vastaa asiakirja niihin keskeisiin haasteisiin, joita muuttunut turvallisuusympäristö Suomelle asettaa. Perustana pysyvät kansallinen puolustuskyky ja yleinen asevelvollisuus ja koko yhteiskuntaan nojaava kokonaismaanpuolustus. Arvoisa puhemies! Laaja ja koulutettu reservi on puolustuksemme kivijalka. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa miehet ja naiset ohjautuvat samoihin kutsuntoihin, ei muodollisuuden vuoksi vaan siksi, että jokaisen soveltuvuus voidaan arvioida tasapuolisesti ja maanpuolustustahto valjastaa käyttöön laajemmin. Koko ikäluokan kutsunnat parantavat osaamisen kohdentamista ja vahvistavat järjestelmän oikeudenmukaisuutta. Samalla varusmiespalvelusta kehitetään, ja valiokunta pitääkin tärkeänä, että työssä huomioidaan palveluksen kuormittavuus, riittävä tuki ja keskeytysten vähentäminen. Kutsuntojen laajentamisen ohella reserviläisten tuleva ikärajan nostaminen 65 ikävuoteen tuo Puolustusvoimien käyttöön lisää ammattitaitoista miehistöä, ja ennen kaikkea ikärajan nosto on vahva signaali maanpuolustustahdon jatkuvuudesta. Samalla korostuu koulutuksen merkitys. Kertausharjoitusten määrää lisätään ja niiden sisältöä kehitetään. Valiokunta painottaa, että uskottava reservi on reservi, joka harjoittelee. Puolustusmateriaalihankintojen painopiste tulee siirtymään Maavoimiin. Maavoimien kehittäminen on pitkäkestoinen ja koko järjestelmään vaikuttava prosessi, jossa painottuvat liikkuvuus, tulivoima ja alueellinen kattavuus. Myös kotimaisen puolustusteollisuuden rooli on tärkeä niin huoltovarmuuden kuin suorituskyvynkin kannalta. Kansallinen tuotanto ja huoltovarmuus ovat osa turvallisuuspolitiikkaa, eivät hallinnollinen yksityiskohta. Ammustuotanto, varastointi ja infran kehittäminen luovat selkärangan kriisinkestävälle puolustukselle. Valiokunta muistuttaa, että ilman vahvaa kotimaista kapasiteettia emme voi turvata puolustuksemme pitkäkestoista toimintakykyä. Huoltovarmuus ei ole vain rauhanajan kysymys vaan sodanajan välttämättömyys. Ampumarataverkoston valtakunnallinen laajentaminen on välttämätöntä, jotta reserviläisten ja vapaaehtoisten koulutuksella on riittävät edellytykset. Ilman harjoituspaikkoja ei ole harjoittelua. Samalla MPK:n roolin vahvistaminen on olennainen osa reservin toimintavalmiuden ylläpitämistä sekä Puolustusvoimien toimintakyvyn täydentämistä. Ilman harjoittelua ei ole osaamista. Vaikka olemme nyt osa Natoa, kansallinen puolustus säilyy järjestelmämme ytimenä. Liittolaiset tuovat syvyyttä ja tukea, mutta mikään liittolaisuus ei voi korvata omaa koulutettua reserviämme eikä omaa suorituskykyämme. Suomi on osa liittokunnan pelotetta, mutta vastuu omasta puolustuksesta ei tule katoamaan. Turvallisuus ei synny itsestään. Se rakennetaan määrätietoisilla päätöksillä, riittävällä resursoinnilla ja yhteistyöllä. Meidän tehtävänämme on varmistaa, että puolustus on vahva tänään ja vielä vahvempi huomenna. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-06-18T18:31:21,2025-06-18T18:36:14,Tarkistettu,1.1 2025_69_153,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_154,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Näinä epävarmoina ja haastavina maailmanaikoina puolustuspolitiikan merkitys korostuu entisestään. Meille kaikille tässä salissa on keskeistä pitää huolta Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta näinä epävarmoina aikoina. Ajastamme kertoo paljon, että viime vuonna selonteko oli eduskuntaan saapuessaan jo ehtinyt vanhentua, mutta valiokunnan mietinnössä heijastuvat tilanteessa tapahtuneet muutokset. Suomi on Nato-jäsenenä sitoutunut liittouman yhteisiin tavoitteisiin ja tulee myös täyttämään uudet vaatimukset puolustusmenojen ja puolustuksesta tulevien menojen kasvattamisesta. Tämä ei kuitenkaan tapahdu nopeasti ja pelkästään nykyisen hallituksen aikana, vaan menojen kasvattamiseen tarvitaan selkeä parlamentaarisesti valmisteltu suunnitelma, jossa huomioidaan myös sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Meidän tulee pystyä huolehtimaan suomalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista maan sisällä samalla, kun valmistaudumme torjumaan myös ulkoista uhkaa. Jokaisen suomalaisen tulee myös tunnistaa maamme suojelemisen arvoiseksi. Hyvinvointivaltio, joka pitää huolen kaikista asukkaistaan, on yksi parhaista keinoista myös ylläpitää maanpuolustustahtoa. Tämän takia välttämättömiä puolustuspanostuksia ei voida kattaa purkamalla suomalaista hyvinvointivaltiota. Hyvinvointi, sivistys, kulttuuri ovat kaikki osa kokonaisturvallisuutta ja tekevät maastamme suojelemisen arvoisen. Onkin aina hyvä puhua kokonaisturvallisuudesta. Puhemies! Suomen puolustusratkaisun kivijalka on yleinen asevelvollisuus. Kuten puolustusvaliokunta toteaa mietinnössään, sen kansalaisilta saama vahva tuki antaa erinomaisen perustan järjestelmän kehittämiselle myös tulevaisuudessa. Valiokunta pitää erityisen tärkeänä, että reservin laajuus ja osaaminen säilytetään korkealla tasolla koko maan puolustamisen mahdollistamiseksi myös nyt, kun olemme osa Natoa. Samalla asepalveluksen sisältöä on kehitettävä siten, että se tukee yksilöiden motivaatiota, turvallisuutta ja jaksamista. Valiokunta korostaa, että erityisesti palveluksen alkuvaiheeseen ja yksilölliseen tukemiseen on kiinnitettävä huomiota keskeytysten vähentämiseksi. Puolustusvaliokunta painottaa myös varusmiesten moninaisen osaamisen hyödyntämistä. Kaikki eivät sovellu taistelutehtäviin, mutta heillä voi olla kriittistä osaamista esimerkiksi kyberpuolustuksessa tai teknologiapainotteisissa tehtävissä. Näin koko ikäluokan potentiaali saadaan paremmin yhteiskunnan ja maanpuolustuksen käyttöön. Puhemies! Tämä puolustuspoliittinen selonteko kietoutuu selkeästi yhteen myös keväällä käsittelemämme teollisuuspoliittisen selonteon kanssa. Suomalainen puolustusteollisuus on keskeinen osa kansallista turvallisuuttamme, ja meidän tulee nyt toimia sen vahvistamiseksi. Meillä on merkittävää osaamista panssaroiduista ajoneuvoista aina kyberturvaan ja tilannekuvateknologiaan. Monet suomalaiset pk-yritykset toimivat aivan huippuluokan innovaatioiden kehittäjinä, ja kotimainen räjähdetuotanto on keskeinen osa huoltovarmuuttamme. Kuitenkaan kotimainen kysyntä ei yksin riitä turvaamaan alan kehitystä, ja siksi vienti ja vientiteollisuus on suomalaiselle puolustusteollisuudelle välttämättömyys. Meidän on varmistettava, että Puolustusvoimat hankkii mahdollisimman paljon kotimaista puolustusmateriaalia ja sitoutuu pitkäaikaisiin sopimuksiin yritysten kanssa. Vain näin suomalaisyritykset voivat tehdä investointeja, laajentaa tuotantoaan ja luoda työpaikkoja eri puolille maata lisäten myös turvallisuutta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-06-18T18:36:22,2025-06-18T18:40:46,Tarkistettu,1.1 2025_69_155,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_156,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä puolustusvaliokunnan mietinnössä on muutama hyvä havainto, mitkä haluan tässä tuoda esiin. Itse koen ne äärimmäisen tärkeiksi. Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset, kuten ikäluokkien pienentyminen ja nuorten toimintakyvyn polarisoituminen, edellyttävät asevelvollisuuden rakenteiden päivittämistä. Kutsuntajärjestelmää tulee laajentaa koskemaan koko ikäluokkaa. Tällöin kaikkien nuorten tilanne arvioidaan tasapuolisesti ja yksilöt voidaan ohjata heidän kykyjään ja kiinnostustaan vastaaviin palvelustehtäviin. Tämä lisää yhdenvertaisuutta ja tukee palveluksen mielekkyyttä. Selonteossa linjataan, että palvelukseen määrättävien määrää lisätään ja erityisesti naisten hakeutumista asepalvelukseen edistetään. Lisäksi palveluksen keskeyttämisten määrää pyritään laskemaan, mikä vaatii palveluksen mielekkyyden ja tuen parantamista. Valiokunta toteaa, että varusmiespalveluksen sisältöä tulee kehittää siten, että se on motivoivaa, turvallista ja nousujohteisesti kuormittavaa. Keskeytysten vähentämiseksi on kiinnitettävä huomiota palveluksen alkuvaiheeseen, palautteen keräämiseen sekä yksilöllisiin tukitoimiin. Digitalisaation hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuksia niin koulutuksen laadun parantamiseen kuin hallinnollisten prosessien tehostamiseen. Simulaattorit, etäoppimisympäristöt ja sähköinen asiointi tulee ottaa mahdollisimman laajasti käyttöön varusmiespalveluksen eri vaiheissa. Valiokunta huomauttaa, että nuorten yleinen hyvinvointi on tiiviisti yhteydessä asevelvollisuuden onnistumiseen ja maanpuolustuksen kokonaisvaltaiseen toimivuuteen. Asevelvollisuusjärjestelmä nojaa siihen, että nuoret ovat fyysisesti ja henkisesti kykeneviä suorittamaan varusmiespalveluksen. Jos nuorten hyvinvointi heikkenee laajasti, se heijastuu suoraan asevelvollisten suorituskykyyn, koulutettavuuteen ja motivaatioon. Jotta asevelvollisuus säilyy toimivana ja oikeudenmukaisena, on tärkeää panostaa nuorten hyvinvointiin jo ennen palvelukseen astumista. Tämä tarkoittaa muun muassa mielenterveyspalveluiden vahvistamista, liikunnan edistämistä sekä koulutus- ja työelämäpolkujen tukemista. Arvoisa rouva puhemies! Juuri nämä mainitut — mielenterveyspalveluiden vahvistaminen, liikunnan edistäminen sekä koulutuksen ja työelämäpolkujen tukeminen — ovat erittäin tärkeitä huomioita, kun maamme maanpuolustustahtoa ja kriisinkestävyyttä pidetään yllä ja vahvistetaan ennestään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-06-18T18:40:55,2025-06-18T18:43:25,Tarkistettu,1.1 2025_69_157,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Edustaja Vikman, poissa. Edustaja Seppänen, poissa. — Edustaja Rasinkangas.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_158,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ainoassa käsittelyssä meillä on tässä ajassa äärimmäisen tärkeä valtioneuvoston puolustusselonteko. Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan — tämä kuvaa hyvin sitä, mihin puolustusselonteko ohjaa. Haluamme rauhaa ja samalla kehitämme isänmaamme puolustusta tähän päivään ja tämän päivän teknologiaan. Varautuminen ja uskottava puolustuksellinen pelote on se, millä me voimme torjua uhkaa idästä. Vuonna 2025 Suomen puolustusmenot ovat noin 7,3 miljardia euroa eli noin 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Summa on selvästi yli Naton kahden prosentin budjettitavoitteen, ja hyvä niin. Varautuminen ja puolustuskyvystämme huolehtiminen on tässä ajassa Venäjän rajanaapurina tärkein tehtävämme. Arvoisa puhemies! Jatkossa Naton budjettitavoite tulee olemaan suurempi, ja Suomen tulee olla Venäjän rajanaapurina myös jatkossa sotilaallisesti uskottava. Sen vuoksi on ehdottoman tärkeää, että Suomi on nyt irtaantumassa Ottawan sopimuksesta, joka kieltää jalkaväkimiinat. Sopimukseen ei olisi koskaan pitänyt liittyäkään, ja on hyvä, että tämä virhe vihdoin korjataan. Panostukset puolustukseen tulevat lisäämään kustannuksia, mutta sekä rahallisesti että inhimillisesti nämä kustannukset tulevat olemaan pienempiä kuin sodan aiheuttamat vahingot ja menetykset. Varautuminen on ennakointia ja samalla huoltovarmuutemme vahvistamista. Arvoisa puhemies! Meillä on Suomessa laaja ja koulutettu reservi sekä korkea maanpuolustustahto. Olen todella iloinen siitä, että Suomessa ei ole lähdetty alasajamaan hyvin toimivaa yleistä asevelvollisuutta. Ikäluokkien pienentyessä pidän myös hyvänä sitä, että puolustusvaliokunnan mietintö tukee kutsuntajärjestelmän laajentamista koskemaan niin nuoria naisia kuin miehiä eli koko ikäluokkaa. Laaja ja koulutettu reservi pysyäkseen nykyisen kaltaisena tarvitsee tarvittavan määrän kertausharjoituksia, ja niihin tuleekin tässä ajassa erityisesti panostaa. Arvoisa puhemies! Haluan loppuun vielä ottaa tässä yhteydessä kantaa varusmiesten päivärahoihin. Varusmiesliitto on hiljattain tiedottanut, että heidän mielestään on törkeää, että vankiloissa rangaistustaan suorittavat vangit tienaavat enemmän kuin itsenäisen Suomen puolesta varusmiespalvelua suorittavat varusmiehet. Tähän kannanottoon on helppo yhtyä, ja epäilen, että aika harvassa ovat ne suomalaiset, jotka ovat sitä mieltä, että rangaistustaan suorittavien vankien pitäisi tienata enemmän kuin palvelustaan suorittavan varusmiehen. Arvoisa puhemies! Puolustusselonteko ja siitä tehty puolustusvaliokunnan mietintö on kokonaisuudessaan hyvä ja perusteellinen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-06-18T18:43:35,2025-06-18T18:46:48,Tarkistettu,1.1 2025_69_159,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Edustaja Eerola poissa, edustaja Satonen poissa. — Edustaja Savio.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_160,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edellisen puolustusselonteon käsittelyn jälkeen on tapahtunut hyvin paljon. Suomi on liittynyt läntiseen puolustusliitto Natoon Venäjän Euroopalle aiheuttaman uhan vuoksi. Nato-päätös syntyi keväällä 2022 ja myöhemmin keväällä 2023 ripeästi, ja se on osoittautunut myös jälkikäteen tarkasteltuna täysin oikeaksi. Enää emme ole yksin. Arvoisa puhemies! Viime sotien jälkeen Suomen ulkopoliittinen liikkumavara oli hyvin kapea. Paasikiven aikana YYA-politiikalle ei ollut tarjolla käytännön vaihtoehtoja, ja vasta 90-luvulla niitä alkoi avautua hivenen enemmän. Nyt Suomi on päässyt oman viiteryhmänsä, länsimaiden, yhteisen ja kattavan puolustuksen piiriin. Samalla suomut Venäjän tavoitteiden suhteen ovat viimein pudonneet silmistämme. Arvoisa puhemies! Hallitus ja eduskunta ovat tehneet lukuisia toimenpiteitä maamme kokonaisturvallisuuden parantamiseksi. Kesäkuussa eduskunta hyväksyi viiden kuudesosan määräenemmistöllä rajaturvallisuuslain jatkon ehkäistäkseen turvapaikanhakijoiden välineellistetyn käytön itärajallamme. Huomenna on puolestaan vuorossa ratkaiseva äänestys jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtautumiseksi. Jalkaväkimiinat muodostavat erittäin tehokkaan ja myös kustannustehokkaan puolustusaseen. Perussuomalaiset katsoivat jo Ottawan sopimukseen liityttäessä, että miinakielto heikentäisi merkittävästi maamme puolustuskykyä, ja vastaavaa näkemystä edusti jo tuolloin Puolustusvoimat. Tervehdinkin suurella ilolla jalkaväkimiinojen tulevaa paluuta puolustuksemme arsenaaliin. Arvoisa puhemies! Yleinen asevelvollisuus ja sen muodostama reservi ovat edelleen puolustuksemme tukijalka. Siksi on tärkeää, että muun muassa kertausharjoituksiin panostetaan. Tämän lisäksi tarvitaan tietenkin runsaasti nykyaikaista puolustusmateriaalia. Venäjän aiheuttaman uhan vuoksi Suomen on korotettava puolustusmenoja vähintään kolmeen prosenttiin bkt:stä, mahdollisesti korkeammallekin, kuten muidenkin Nato-maiden. Arvoisa puhemies! Valtion ensisijainen tehtävä on huolehtia kansalaistensa turvallisuudesta. Suomen puolustuksen on oltava niin uskottava, että se muodostaa riittävän ennalta ehkäisevän pidäkkeen Venäjän aggressioita vastaan. Emme halua joutua enää koskaan uusiin sotiin, ja siksi meidän on panostettava puolustukseemme jatkossakin, kuten olemme nytkin tehneet hyvässä yhteisymmärryksessä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Sami Savio,1314,2025-06-18T18:46:57,2025-06-18T18:50:11,Tarkistettu,1.1 2025_69_161,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Yrttiaho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_162,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunnassa olisi viimein aika keskustella Suomen suhtautumisesta ydinaseisiin. Täytyy heti aluksi sanoa, ettei Orpon hallitus ole pitänyt eduskuntaa informoituna tästä asiasta. Vastaamatta on useita kysymyksiä. Osa kysymyksistä liittyy ydinenergialain uudistamiseen ja sen 4 §:ään, joka kieltää ydinräjähteiden sijoittamisen Suomeen. Orpon hallitus on kertonut tuovansa esityksen uudeksi ydinenergialaiksi eduskuntaan loppusyksystä. Lainsäädäntösuunnitelmassa todetaan: ”Ydinräjähdekieltoa on tarpeen arvioida.” Enempää tietoa ei ole toistaiseksi hallitukselta saatu. Useat niin sanotut — niin sanotut — asiantuntijat ovat kantanaan ilmoittaneet, että uudistettavasta laista pitäisi koko tämä 4 § poistaa. Tämä tietenkin mahdollistaisi jatkossa ydinräjähteiden sijoittamisen Suomeen. Siksi kysynkin ensiksikin hallitukselta: Aikooko hallitus poistaa ydinräjähteitä koskevan kiellon, joka nykyiseen lakiin sisältyy? Ja onko lakiesitys tulossa syksyllä eduskuntaan? Olen tehnyt saman kysymyksen hallituksen ministereille aikaisemminkin, mutta vastausta en ole saanut. Viimeksi tässä keskustelussa, pari tuntia sitten, ministeri Häkkänen sivuutti kysymyksen aivan kuin ei sitä olisi kuullutkaan. Toiseksi haluan muistuttaa myös, että presidentinvaalikampanjan aikana nykyinen presidentti Alexander Stubb kannatti ydinräjähteitä koskevan pykälän poistamista laista. Toinen ehdokas, entinen ulkoministeri Pekka Haavisto, vastusti pykälän poistamista. En ole huomannut, että kumpikaan, Stubb tai Haavisto, olisi presidentinvaalien jälkeen perusteellisemmin käsitellyt lakiuudistusta. Aivan välttämätöntä olisi tietenkin kuulla presidentin nykyinen kanta. Koska lausuntoja ei ole kuulunut, lienee kanta entinen. Kiinnostavaa olisi kuulla myös kansanedustaja Haaviston kanta: vastustaako hän yhä ydinräjähteiden sijoittamisen kieltävän pykälän poistamista laista? Kolmanneksi, erityisesti ulkoministeri Elina Valtoselta ja puolustusministeri Antti Häkkäseltä odotan vastausta kysymykseen, onko hallitus keskustellut ydinenergialain uudistamisesta Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan kanssa. Aikaisemmin nimittäin hallitus on kertonut, että Suomi Nato-jäsenmaana aikoo keskustella asiasta liittolaistensa kanssa. Onko tällaisia keskusteluja käyty, ja minkälaisiin johtopäätöksiin näissä keskusteluissa on kenties päädytty? Tiedossa on, että Suomi osallistuu Naton niin sanotun ydinsuunnittelutyöryhmän toimintaan ja on myös osallistunut ydinasesotaharjoituksiin. Tiedossa on sekin, että Suomi on sitoutunut turvaamaan omalla hävittäjäkalustollaan Euroopassa tapahtuvia ydinasekuljetuksia ja on osallistunut myös tätä koskeviin harjoituksiin. Olisi kohtuullista, että hallitus kertoisi eduskunnalle myös sen, onko Suomen ydinasepolitiikasta ja sen mahdollisista muutoksista keskusteltu Naton Haagin huippukokousta valmisteltaessa. Totean lopuksi myös, että jos en saa nyt käytävässä eduskuntakeskustelussa vastauksia tekemiini kysymyksiin, aion sitten jatkossa käyttää muita kansanedustajille kuuluvia oikeuksia näiden tietojen saamiseksi. — Kiitoksia, puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-06-18T18:50:21,2025-06-18T18:54:22,Hyväksytty,1.1 2025_69_163,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_69_164,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Perussuomalaiset ovat perinteisesti painottaneet kansallisen turvallisuuden merkitystä politiikanteon ohjenuorana. Meille turvallisuusteema ei ole astunut kuvioihin vasta silloin, kun siitä puhumisesta on tullut trendikästä tai kun siitä on voinut hyötyä kannatusgallupeissa. Jo kymmenen vuotta sitten vuonna 2015 silloinen perussuomalaisten turvallisuuspoliittinen ohjelma alkoi otsikolla Kansallinen turvallisuus. Me otimme tuolloin ja me otamme edelleen asian vakavasti. Nyt käsittelyssä olevassa puolustusvaliokunnan mietinnössä valtioneuvoston puolustusselonteosta on monia perussuomalaisille tärkeitä huomioita ja tavoitteita. Kansallinen puolustus perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen, laajaan reserviin ja korkeaan maanpuolustustahtoon. Näitä tukee puolustusliitto Naton jäsenyys sekä muu kansainvälinen puolustusyhteistyö. Keskeinen osa sotilaallista huoltovarmuutta on energiahuollon suunnitelmallisuus ja sen toimivuuden varmistaminen. Niin väestöllä kuin Puolustusvoimillakin on oltava poikkeusoloissa riittävästi polttoainetta, lämpöä ja sähköä. Puolustusvaliokunta toteaa, että kotimaisen energiantuotannon ylläpitäminen, energian varastointi sekä tuotanto- ja toimitusketjujen elinvoimaisuus ovat kriittisiä keinoja riippuvuuden vähentämiseksi ulkomaisista toimituksista, jotka voivat kriisi- ja sotatilanteessa keskeytyä tai vaarantua. Turve on ainoa kotimainen, huoltovarma, säävarma ja helposti varastoitava energiamuoto. Hallitusohjelman mukaan turve on osa Suomen huoltovarmuutta. Myös Nato-johdon viesti Ukrainan opeista puolustusvaliokuntaan oli selkeä. Sotilasmateriaalin lisäksi yhtä tärkeää on huolehtia energiansaannista. Mahdollisen kriisin kohdatessa energiariippuvuutemme aiheuttaisi ongelmia. Energian lisäksi ruokaturva on olennainen osa sotilaallista huoltovarmuutta. Se tarkoittaa sitä, että väestöllä ja Puolustusvoimilla on poikkeusoloissakin riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa. Kotimainen ruoantuotanto vähentää riippuvuutta ulkomaisista toimitusketjuista, jotka voivat häiriintyä sodan tai kriisin aikana. Kun ihmisillä on varmuus ruoan saatavuudesta, yhteiskunnan vakaus ja puolustustahto säilyvät paremmin. Tässäkin kuvioon astuu turve. Sen happamuus on ominaisuus, joka parantaa hygieniaa ruoantuotannossa ja vähentää antibioottien käytön tarvetta. Arvoisa puhemies! Mietintö painottaa ulkoisen turvallisuuden lisäksi myös sisäistä turvallisuutta. Valiokunta toteaa osuvasti, että ulkoinen ja sisäinen turvallisuus limittyvät voimakkaasti toisiinsa ja että niitä on mahdotonta erottaa toisistaan nykymaailmassa. Esimerkiksi hybridivaikuttamisen torjunta lankeaa usein ensin poliisille ja Rajavartiolaitokselle. Vihamielisinä vaikuttajina voivat olla valtiolliset toimijat tai heidän ohjauksessaan toimivat ei-valtiolliset tahot, kuten järjestäytynyt rikollisuus. Edellä mainituilla viranomaisilla on keskeinen rooli ensivasteessa tilanteissa, joita ei vielä voida tulkita sotilaallisiksi uhiksi. Puolustusvaliokunta korostaakin, että kaikilla keskeisillä ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden viranomaisilla — Puolustusvoimilla, Rajavartiolaitoksella, Tullilla, poliisilla ja suojelupoliisilla — on oltava riittävät resurssit ja ajantasaiset toimivaltuudet eikä ketjussa saa olla heikkoja lenkkejä. Tähän näkemykseen on helppo yhtyä. Arvoisa rouva puhemies! Suomen irtautumista jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta äänestetään torstain täysistunnossa. Vihdoinkin vuoden 2011 strateginen virhe korjataan. Tuolloin äänestyksessä jalkaväkimiinojen kieltoa kannatti 110 edustajaa, vastaan äänestäneitä oli 47, äänestyksestä oli poissa 42 edustajaa. Vastaan äänestivät kaikki paikalla olleet perussuomalaiset ja 11 keskustalaista. Olin sitä itse katsomassa tuolta lehteriltä — se on ensimmäinen kerta, kun olin täällä salissa. Samana päivänä tai jo päivää ennen Helsingin Sanomat julkaisi asiasta ainoan mielipidekirjoituksen, jonka olen kirjoittanut, ja jo silloin vastustin Ottawan sopimukseen liittymistä, ja nyt puolustan siitä irtautumista. Lopuksi: perussuomalaiset haluavat määrätietoisesti edistää Suomen turvallisuuteen panostamista riippumatta siitä, ovatko uhat ajankohtaisia vai eivät. Turvallisuuden rakenteet vaativat vuosikausien määrätietoista ja tavoitteellista työtä, eikä niitä luoda hetkessä, jos ne kerran murennetaan. Tämä on syytä muistaa myös tulevaisuudessa, jos ajat joskus rauhoittuvat. Ottawan sopimuksen jälkeen — tämän virheen, mikä on tehty, [Puhemies koputtaa] ja nyt kun se korjataan — ehkä meidän pitäisi ottaa se turveasia esiin ja korjata myös se. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-06-18T18:54:29,2025-06-18T19:00:15,Hyväksytty,1.1 2025_69_165,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Immonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_69_166,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Puolustusselontekoon liittyen haluan nostaa esiin vielä muutamia näkökulmia siitä, miten turvallisuustilanne on muuttunut ja mitä tulisi huomioida, kun keskustellaan jalkaväkimiinoista. Suomalaisille varusmiehille ja reserviläisille on opetettu perusteita miinoista ja miinoitteista myös viime vuosina, mutta meillä on myös suuri reservi, joka ei tunne miina-asetta sillä tarkkuudella kuin heidän pitäisi. Siksi Puolustusvoimien koulutuksen täydentämiseksi myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöjen tulee valmistautua lisäämään miinoihin liittyvää tiedottamista ja koulutusta reservin lisäksi myös esimerkiksi aiheesta kiinnostuneille naisille, jotta kansakunnalle syntyy realistinen käsitys, millaisesta sotatoimialueen tappavasta aseesta aidosti on kyse, eikä suomalaisten ammattisotilaiden toimintatapoja jatkossa enää verrata kehitysmaiden sisällissotien tapahtumiin. Eräs seikka unohtuu myös tyystin keskusteluissa, kun puhutaan miinoista, ja se on rintamakomentajan ja taistelevan joukon vastuu omasta operatiivisesta toiminta-alueestaan sota-aikana. Toivottavasti täällä salissa kukaan ei kuvittele, että kun sodan äänet loppuvat ja alkaa tulitauko tai rauha, niin sotilaat heittelevät varusteensa juoksuhautoihin ja jättävät aseet ja patruunat muiden siivottaviksi. Ei tietenkään näin. Ne samat sotilaat, jotka ovat miinansa, linnoitteensa tai muut puolustustaistelun edellyttämät rakenteet tehneet, myös siivoavat jälkensä ennen kuin alueelta evakuoitu siviiliväestö pääsee sinne, omiin koteihinsa, takaisin. Samalla kun koteihinsa palaavat siviilit alkavat korjata sodan tuhoja, myös sotajoukot aloittavat rakentamiensa miinoitteiden raivaamisen. Sama vastuu kotimaasta ja turvallisuuden palauttamisesta jatkuu myös taistelujen tauottua meillä kaikilla, myös sotilailla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2025-06-18T19:00:22,2025-06-18T19:02:35,Hyväksytty,1.1 2025_69_167,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Asell., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_69_168,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on nopeasti muuttunut, ja maailma ympärillämme on entistä vaikeammin ennakoitavissa. Kansainvälisen tilanteen epävakaus, sodan laajenemisen uhka ja kasvavat jännitteet vaativat meiltä kykyä reagoida nopeasti mutta ennen kaikkea kykyä tehdä kestäviä, yhteisesti hyväksyttyjä ratkaisuja. Tässä tilanteessa puolustuksemme vahvistaminen on välttämätöntä, mutta se ei ole ilmaista. Tarvittavat investoinnit ovat mittaluokaltaan miljardiluokkaa. Ne ovat valtava haaste julkiselle taloudelle. Siksi haluan korostaa, että näihin ratkaisuihin on löydettävä parlamentaarinen pohja. Meidän on yhdessä päätettävä, mitä teemme ja miten sen rahoitamme. Tämä ei ole yhden hallituksen eikä yhden puolueen asia vaan koko eduskunnan vastuulla. Samalla on selvää, että tarpeellisia investointeja maanpuolustukseen ei tule tehdä muun yhteiskunnan ja ihmisten arjen kustannuksella. Emme voi hyväksyä, että panostukset puolustukseen johtaisivat leikkauksiin koulutuksesta, sosiaaliturvasta tai vanhustenhoidosta. Turvallisuus on kokonaisuus, johon kuuluu myös arjen turvallisuus, se, että ihmisillä on töitä, koulutus toimii ja vanhuksista pidetään huolta. Arvoisa puhemies! Suomi on täysivaltainen Naton jäsen. Me olemme sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin, ja meidän on kannettava oma vastuumme. Samalla meillä on oikeus odottaa, että myös muut liittolaiset täyttävät velvoitteensa. Tällä hetkellä vain 23 Naton 32 jäsenmaasta täyttää kahden prosentin bkt-tason puolustusbudjettitavoitteen. Eurooppalaisten liittolaisten on otettava suurempi vastuu yhteisestä puolustuksesta. Samalla on huolehdittava siitä, että eduskunta on aidosti mukana päätöksenteossa. Päätöksiä ei voida tehdä suljettujen ovien takana. Parlamentaarinen kate ja eduskunnan tiedonsaantioikeus sekä etukäteen että jälkikäteen on varmistettava kaikissa ulko‑, turvallisuus‑ ja puolustuspolitiikkaa koskevissa kysymyksissä myös Natoon liittyen. Esimerkiksi Haagin huippukokouksessa mahdollisesti päivitettävä puolustusbudjettitavoite on asia, josta eduskunnan tulee saada tietoa ja johon eduskunnan tulee voida ottaa myös kantaa. Yhteinen puolustuskykymme ei rakennu vain varustelusta. Se rakentuu myös keskinäisestä luottamuksesta, yhteenkuuluvuudesta ja maanpuolustustahdosta. Vahva sisäinen yhtenäisyys on ulkoisen turvallisuuden perusta. Siksi on tärkeää painottaa jokaisen mukana pitämistä ja yhteiskunnan eheyttä. Emme saa antaa turvallisuuspolitiikan repiä meitä erilleen, vaan sen on tuotava meitä yhteen. EU:lla on tässä kehityksessä merkittävä rooli. Unionin on vahvistettava omaa turvallisuuttaan, puolustusteollisuuttaan ja kriisinkestokykyään. Vahva, toimintakykyinen ja yhtenäinen EU on Suomen ja koko Euroopan turvallisuuden tae. Arvoisa puhemies! Meidän on kyettävä yhdistämään pitkäjänteinen suunnittelu ja nopea reagointi. Meidän on tehtävä ratkaisuja, jotka turvaavat Suomen puolustuksen tulevaisuudessa mutta tavalla, joka ei horjuta yhteiskuntamme perustaa tänään. Me SDP:ssä olemme valmiit tähän työhön avoimesti, parlamentaarisesti ja vastuullisesti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Marko Asell,970,2025-06-18T19:02:38,2025-06-18T19:06:28,Tarkistettu,1.1 2025_69_169,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Immonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_170,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! ”Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpänä päämääränä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi.” Näin todetaan käsittelyssämme olevassa selonteossa. Selonteko on järjestyksessään kolmas puolustusselonteko ja ensimmäinen puolustusselonteko, jossa Suomen puolustusta kehitetään osana Pohjois-Atlantin liittoa. Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon laajensi merkittävästi liittokunnan vastuualuetta täällä pohjoisessa. Tämän myötä yhteistoimintakyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen on entistä tärkeämpää, ja Suomen on laajennettava Naton standardien mukaista toimintaa Puolustusvoimien lisäksi nyt myös reserviin. Naton jäsenyydestä aiheutuvia henkilöstötarpeita ovat muun muassa lisähenkilöstön sijoittaminen Naton rakenteisiin, osallistuminen Naton rauhanajan tehtäviin ja nopean toiminnan joukkoihin sekä Naton läsnäolo Suomessa. Suomella on tärkeää osaamista tarjottavana liittokunnan käyttöön, mainittakoon siitä esimerkiksi arktinen ja talvisodankäynti. Puolustusvoimien henkilöstömäärää kasvatetaan 500 henkilötyövuodella kuluvalla kaudella ja samalla sopimussotilaiden määrää nostetaan pysyvästi 500 henkilötyövuoteen. Sotilaallinen liittoutuminen laajentaa puolustushallinnon tehtäviä kaukana ulkomailla ja myös kotimaassa. Henkilöstömäärää kasvatetaan vielä 1 500 henkilötyövuodella kuluvalla ja seuraavalla hallituskaudella. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Puolustusvoimat pystyy rekrytoimaan noin 250 henkilöä vuosittain. Suomen turvallisuusympäristö huomioiden vuosittainen rekrytointitavoite voisi valiokunnan mielestä olla suurempikin. Puolustushallinnon tulee tarkastella eri mahdollisuuksia sotilasoppilaitosten koulutuskapasiteetin pikaiseen nostoon. Venäjän aloittama aggressiivinen hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut radikaalisti koko Euroopan turvallisuustilannetta. Myöskään mahdollinen rauha Ukrainassa ei selonteon mukaan muuta vallitsevaa turvallisuustilannetta. Venäjä säilyy edelleen vahvana uhkana niin Suomelle kuin Euroopalle. Selonteossa todetaan, että puolustushallinnossa selvitetään jalkaväkimiinojen käytön tarvetta ja pelotevaikutusta Suomen olosuhteissa. Suomen irtautuminen Ottawan sopimuksesta eteneekin tällä hetkellä kiitettävää vauhtia, ja toivottavasti pian pääsemme korjaamaan vuoden 2011 virheen ja jälleen tuottamaan jalkaväkimiinoja kotimaamme turvaksi. Asevelvollisuus ja korkea maanpuolustustahto ovat jatkossakin Suomen puolustuksen perustekijöitä. Asevelvollisuusjärjestelmä tuottaa laaja-alaisen, osaavan ja toimintakykyisen reservin, jolla mahdollistetaan koko maan puolustaminen liittokunnan jäsenenä. Ikäluokkien pieneneminen aiheuttaa haasteita, joten valiokunta pitääkin tervetulleena reserviläisten ikärajan nostamista 65 vuoteen. Näin reservin koko kasvaisi yli 100 000 asevelvollisella. Yksi merkittävä asia, jolla ylläpidetään reservin toimintavalmiutta, on laajan ampumarataverkoston ylläpito ympäri Suomen. Hallitusohjelman yhtenä tavoitteena onkin kasvattaa ulkoampumaratojen määrä noin 1 000:een vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaisi yli 300 uuden ampumaradan perustamista eri puolille maata. Valiokunta katsookin, että ampumaratojen määrän lisääminen on mahdollista tehdä tavalla, jolla ampumaharjoittelun edellytykset turvataan kaikkialla Suomessa. Sodankäynti muuttuu nopeaan tahtiin, ja selonteossa on varsin vähäiselle huomiolle jäänyt merkittävän roolin ottanut droonisodankäynti. Saadun selvityksen mukaan droonisodankäynnillä on ollut erittäin merkittävä rooli Ukrainan sodassa, ja venäläissotilaille aiheutetuista tappioista droonien osuus on jo yli kaksi kolmasosaa. Valiokunta korostaa, että Suomen puolustusvoimien on panostettava droonisodankäyntiin merkittävästi nykyistä enemmän resursseja, ja tätä kehittämistyötä on tehtävä tiiviissä yhteistyössä Ukrainan kanssa, sillä ukrainalaisilla on paras kokemus siitä, miten droonisodankäynti on viime vuosina kehittynyt. Arvoisa puhemies! Tähän loppuun haluan kiittää puolustusvaliokuntaa hienosta ja yksituumaisesta mietinnöstä ja siihen johtaneesta maanpuolustushenkisestä keskustelusta, jota kävimme nyt useamman viikon ja kuukauden aikana. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2025-06-18T19:06:35,2025-06-18T19:11:15,Tarkistettu,1.1 2025_69_171,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_172,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Immonen viimeksi ja myöskin edustaja Asell käyttivät hyvin painavat puheenvuorot koskien tätä puolustusselontekoa, ja kuten täällä on moneen kertaan tänään todettu, tämä on ollut ainutlaatuisen iso prosessi, joka on valiokunnan puitteissa käyty lävitse, ja on tehty merkittävä dokumentti. Aivan kuten edustaja Immonen omassa puheenvuorossaan aloitti, Suomen turvallisuuspolitiikan ja puolustuspolitiikan keskeisin tavoite on se, että Suomen suvereniteetti ja alueellinen koskemattomuus pystytään turvaamaan ja suomalaisten tulevaisuus sitä kautta takaamaan. Se on luonnollisesti myöskin tässä selonteossa se keskeisin lähtökohta. Iso kysymys on kuitenkin se, millä tavalla, kun puhutaan puolustusselonteosta, me mietimme tätä turvallisuuden turvaamista. Siinähän keskeisimmäksi, kun puhumme puolustusselonteosta, muodostuu asevarainen turvallisuus. Kaikki me kuitenkin tiedämme sen, että turvallisuus globaalissa järjestelmässä ja kaiken kaikkiaan ihmiskunnassa ei ole vain asevaraista. Asevaraisen turvallisuuden ongelmahan on se, että se perustuu vastakkainasetteluun, ja sehän on juuri se iso ongelma. Kyllä yhteistyön maailma — siihen tietysti Immonenkin omassa puheenvuorossaan viittasi — viime kädessä on se, joka luo sen kestävän turvallisuuspohjan. Me kaikki tiedämme, miksi nyt juuri tällä hetkellä asevarainen turvallisuusajattelu on niin voimissaan. Se johtuu meidän naapurimme Putinin tyranniaan — käytän termiä juuri niin kuin se termi kuuluu — johtavista toimista, joissa brutaalisti rikotaan YK:n peruskirjaa, on hyökätty suvereeniin valtioon Euroopassa, ja tämä on tietysti johtanut tähän polarisaatioon ja — minä käytän ihan aidosti tätä termiä — vahvaan militarisaatioon, joka koko Eurooppaa tällä hetkellä vaivaa suuressa mittakaavassa. Arvoisa puhemies! Me käymme tällä hetkellä erikoista keskustelua kuvitellen, että jotkut prosenttitavoitteet suhteessa kansantuotteeseen olisivat joku turvallisuuslisä, kun me vain laitamme aseisiin lisää voimavaroja. Joku kriitikko toteaa, että nimenomaan aseisiin panostaminen on juuri se ongelma, koska se lisää vastakkainasettelua ja lisää pahimmillaan juuri sitä, että me ratkaisemmekin asein ongelmat, jotka ovat valtioiden välisiä, koska on ikään kuin se selkänoja olemassa. Tämä on siis sen asevaraisen turvallisuusajattelun suurin dilemma kaikkialla maailmassa kaikissa historiallisissa vaiheissa. Puolustusvoimathan niitä hyökkäyssotia ovat käyneet kaikkialla. Enkä viittaa siihen, että meidän puolustusvoimat hyökkäisivät missään olosuhteissa mihinkään. Puolustusvoimien tehtävä Suomessa on turvata Suomen suvereniteetti ja itsenäisyys. Ne eivät ole hyökkäysvoimia. En missään tapauksessa sano sitä, ja sen takia tämä selonteko on tietysti painava tältä puolelta. Mutta se, että me lähdemme näistä prosenttitavoitteista, ja tämä Venäjän uhka ovat ikään kuin se iso dilemma. Kyllä, ne ovat iso dilemma. Jos joku rikkoo peruspelisäännöt, millä me täällä toimitaan, niin luonnollisesti silloin me olemme kaikki turvattomassa tilanteessa. Yhteinen turvallisuus on muuttunut yhteiseksi turvattomuudeksi. Sehän tässä on se tilanne. Mutta kun me lähdemme prosenttitavoitteella ikään kuin liikenteeseen, niin otetaan näitä lukuja nyt tähän ihan aluksi. SIPRIn viimeisimmät tilastotiedot vuodelta 2024 kertovat aika tarkasti sen, miten varustelumenot maailmassa ovat tällä hetkellä — itse asiassa 40 prosenttia maailman varustelumenoista on Yhdysvalloissa. Yhdysvaltojen puolustusmenot ovat suuremmat kuin kymmenen seuraavaksi tulevan maan puolustusmenot yhteensä. Eli luonnollisesti se tällä hetkellä lähes tuhat miljardia dollaria, joka käytetään aseisiin Yhdysvalloissa, on täysin dominoiva tekijä globaalijärjestelmässä. Seuraavaksi siinä tulee Kiina noin 300 miljardin menoilla. Venäjällä ovat 150 miljardia tällä hetkellä ne menot. EU:n kokonaispuolustusmenot ovat 350 miljardia Euroopassa yhteensä, ja kun otetaan Ukraina mukaan, niin 500 miljardia. Joutuisin kysymään moneen kertaan: 150 miljardia, Eurooppa yhteensä 500 miljardia — mikä se tarve on siinä suhteessa, kun puhumme suorituskyvyistä Euroopassa, hurjasti panostaa lisää, kun se jo tällä hetkellä tarjoaa mittakaavaltaan näin riippumatta siitä, että ostovoimapariteetilla laskettuna Venäjän puolustusmenojen osuus voisi olla suurempi, riippumatta siitä? Joka tapauksessa nämä luvut ovat suhteettomat Euroopan eduksi. Jos otetaan sotilasvoima, Venäjällä on aktiivipalveluksessa tällä hetkellä sodan aikana 1,1 miljoonaa sotilasta, unionissa on 1,3 miljoonaa ja koko Euroopassa yhteensä kolme miljoonaa aktiivipalveluksessa olevaa sotilasta. Eli jos ottaa nämä luvut tähän rinnalle — Yhdysvalloilla on 1,2 miljoonaa ulkomailla olevaa sotilasta — niin tässä suhteessa voi katsoa koko tämän rakenteen sillä tavalla, että meillä pikkuisen ehkä yliammutaan nyt tällä hetkellä, kun hirveästi ollaan panostamassa, ja kun tämän turvallisuusajattelun ytimen ottaa auki, niin jos Suomessa lähdetään nyt nostamaan puolustusmenoja hurjassa mittakaavassa, sen tekee maa, joka budjettialijäämien vuoksi on leikkaamassa sairaaloista. Tämähän on käsittämätön kulma. Jos me puhumme keskeisimmästä ihmisarvosta, keskeisimmästä tehtävästä, joka kansallisella turvallisuusalalla on, se on ihmiselämän suojaaminen. Se, että me panostamme asevaraiseen turvallisuuteen, luo varmuuksia sille, että me voimme tarvittaessa suojata suomalaisten elämää. Sairaalat tekevät tätä, eivät ainoastaan tarvittaessa vaan tekevät juuri nyt. [Puhemies koputtaa] Miten me voimme leikata? — Minä käytän seuraavan puheenvuoron. Käytänkö sen perään saman tien? Vai käynkö alhaalla painamassa uuden puheenvuoron, kun tässä salissa ei ole muita? [Toinen varapuhemies Tarja Filatov: Hetkinen. Nyt täytyy kysyä, mitä meidän säännöt tästä sanovat, voiko näin tehdä, koska siis suositus on viiden minuutin puheenvuoro.] Mutta minun täytyisi ehtiä painamaan nappia, niin että minä saisin sen uuden puheenvuoron. [Toinen varapuhemies Tarja Filatov: Ehkä kannattaa puhua siinä loppuun. Ei tehdä tästä niin isoa ongelmaa.] Joo, enkä puhu hirveän pitkään. Minä kunnioitan nyt pelisääntöjä, mutta en minä tyhjälle salille... Onneksi edustaja Immonen on tässä, niin etten puhu tyhjälle salille pöytäkirjoihin. [Toinen varapuhemies Tarja Filatov: Jatkakaa vain.] Joo, minä jatkan ja kunnioitan nyt tätä, niin että ei tähän nyt ihan turhaa jeremiadia tule, etten liian pitkään puhu. Toimin ihan näillä säännöillä. Haluan vain ottaa vielä yhden asian, kun edustaja Immonen omassa puheenvuorossaan otti niin vahvasti nämä maamiinat, ja haluan siitä vielä kaksi sanaa sanoa. Minun peruspointtini oli sanoa juuri näistä puolustusmenoista Suomessa, että jos me leikkaamme sairaaloista, jotka välittömästi ja suoraan palvelevat ihmiselämän säilyttämistä, suomalaisen ihmiselämän säilyttämistä, niin miten se on mahdollista, että siitä, joka on primäärisin asia, voidaan leikata, jotta me voimme aseisiin sijoittaa enemmän, mikä on vain varautumista siihen, että kriisi on päällä? Tässä on erittäin suuri dilemma ja suuri ongelma, ja sitä joudutaan tietysti maailman mitassa katsomaan. Mutta syy siihen, miksi minä vielä halusin jatkaa, liittyy tähän edustaja Immosen puheenvuoroon Ottawan sopimuksesta irtautumisesta. Te käytitte termiä, että 2012 oli Suomen osalta virheratkaisu. Edustaja Immonen, silloin käytettiin muuten 300 miljoonaa euroa korvaaviin järjestelyihin. Niissä korvaavissa järjestelyissä, mitä me otimme käyttöön, oli monenlaista hyppymiinaa, viuhkaa ja erilaisia sensoreita ja muita. Timo Kivinen, Puolustusvoimien komentaja, totesi maanpuolustuskurssilla vuonna 2022, että meillä ei ole minkäänlaista tarvetta irtautua Ottawan sopimuksesta sen vuoksi, että me olemme itse asiassa ylikompensoineet sen suorituskyvyn, joka niillä aikaisemmilla summittaisilla henkilömiinoilla meillä oli. Ongelmana tässä keskustelussa, mitä tässä eduskunnassa on käyty, on koko ajan ollut se, että me olemme sotkeneet käsitteet ”jalkaväkimiina” ja ”henkilömiina”. Nämä eivät ole jalkaväkimiinoja, kohdennettuja jalkaväkimiinoja, joita Suomessa on ollut käytössä ja joita nyt otetaan käyttöön täällä, jos puretaan tämä Ottawan sopimus, vaan ne ovat anti-personnel mines, ja ban treaty, joka on Ottawan sopimuksen ydin, koskee nimenomaan henkilömiinoja. Ne ovat summittaisia aseita, kuten joukkotuhoaseet, ydinaseet tietysti pahimmillaan, biologiset aseet, kemialliset aseet, joiden uhreista valtaosa on siviilejä. 80 prosenttia maailman mitassa näiden henkilömiinojen uhreista on ollut siviilejä. YK:n pääsihteeri Guterres toissa päivänä käytti painavan puheenvuoron, vetosi tähän saliin, vetosi niihin maihin, jotka ovat irtautumassa Ottawan sopimuksesta, vetosi siihen, että tehkää ehdottomasti irtiotto siitä, että irtaudutte Ottawan sopimuksesta. Kysymys on ihmiskuntatasoisesta sopimuksesta, jossa kansalliset puolustustarpeet eivät voi olla määräävä tekijä, kun määräävä tekijä on ihmisten puolustaminen, ihmisoikeudet, ennen kaikkea ihmisyyden ja ihmishenkien puolustaminen. Tämä on tietysti se ristiriita, että kaikissa kansainvälisissä sopimuksissa me aina tingimme kansallisesta tarpeesta sen kansainvälisen yhteisön hyvän vuoksi. Siinä ei kannata suvereniteetista puhua niinkään, vaan täytyy katsoa, minkä vuoksi näitä järjestelyjä kansainvälisissä sopimuksissa yhdessä tehdään. Tämä on se iso kulma, missä hän vetosi meihin, tähän saliin, että miettikää vielä kerran — miettikää vielä kerran. Ja tämä on se ongelma: Me olisimme voineet Ottawan sopimuksen mukaisesti ottaa kohdennetut jalkaväkimiinat käyttöön — käytetään oikeita termejä nyt: kohdennetut jalkaväkimiinat käyttöön. Sen Ottawan sopimus mahdollistaa. Täällä on kysytty moneen kertaan, allekirjoittanut on kysynyt moneen kertaan ministeri Häkkäseltä, viimeksi eilen, miksi ei tehty selvitystä siitä, että meillä olisi käytössä Ottawan sopimuksen sisään menevät miinaratkaisut, jolloin meidän ei tarvitsisi purkaa tätä kansainvälistä sopimusta mutta me saisimme nämä maanpuolustukselliset tarpeet tyydytettyä, mihin liittyen edustaja Immonen on aivan oikeassa. Me elämme kriittistä aikaa. Meidän on syytä panostaa nyt myöskin siihen, että meillä on jonkinlaisia miinaratkaisuja tuolla rajallamme, joka on pitkä ja ongelmallinen, kun nähdään Venäjän hyökkäysstrategian luonne. Eli siinä suhteessa te olette ollut oikeassa, mutta meillä olisi ollut myöskin keinoja välttää se, että irtaudumme tästä Ottawan sopimuksesta, ja tässä suhteessa seurata sitä tietä, missä YK:n pääsihteeri vetoaa meihin kaikkiin: miettikää asevalvontajärjestelmää kokonaisuudessaan älkääkä pelkästään kapeasti puolustuksen tarpeita, koska on mahdollisuuksia hoitaa ne paremminkin. Halusin vain tämän teille debatoida tällä tavalla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-06-18T19:11:00,2025-06-18T19:21:00,Tarkistettu,1.1 2025_69_173,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Immonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_174,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! On suorastaan kunniakasta käydä keskustelua arvostamani kokeneen poliitikon, edustaja Kiljusen kanssa, ja olemme vilpittömästi monesta asiasta tässä samaa mieltä ja varmaankin sen osalta, että kumpikin meistä toivoisi sääntö- ja sopimuspohjaisen maailmanjärjestyksen palaavan. Molemmat meistä haluaisivat sitä. Tosiasia on vain se, että jos miinat kieltävää Ottawan sopimusta mennään nyt heiluttelemaan Ukrainan ja Venäjän välille, sinne rajalle, niin lopputulos on se, että sille nauretaan. Se on se realiteetti kuitenkin, olimme me sopimuksessa tai emme. Se realiteetti on sitä, että niitä ei kunnioiteta niitten maiden osalta, joiden pitäisi, ja tämä on se hankaluus: Suomi pienenä maana kunnioittaa sopimuksia ja olettaa saavansa suurta turvaa niiltä. Me emme saa mitään turvaa. Sen on Venäjä nyt osoittanut. Pyrkimys meillä kaikilla on siihen samaan. Itsekin toivoisin, että tilanne olisi sellainen, että me voisimme luottaa siihen, että demokratiat toimivat ja sopimuksista pidetään kiinni. Se tulevaisuusnäkymä, minkä takia nyt joudumme tässä säästämään ja kohdentamaan rahoja tulevaisuuden turvallisuuden tekijöiksi, on se, että kun mainitsemanne miljoona venäläistä sotilasta aikanaan vapautuu tuolta rajoilta, ovat he jo sinällään yksi suuri turvallisuusriski koko Euroopan turvallisuudelle. Sotilas tarvitsee töitä, tekemistä pysyäkseen kurissa. Se tarvitsee järkevää tekemistä. Jos hänet on koulutettu ammattitappajaksi, niin kovin pitkään hän ei siellä kasarmilla pysy, vaan valitettavasti siinä voi tulla lieveilmiö, jossa tämä rikollisuus lisääntyy, kun he ovat tämmöisen traagisen kokemuksen, sotakokemuksen, saaneet itselleen aikaiseksi. Viittasitte korvaaviin järjestelmiin. Kaikki muutkin viittaavat korvaaviin järjestelmiin, jos ajatellaan jalkaväkimiinojen osalta. Mitä ne oikeasti ovat? Siihen ei minulle pystynyt kukaan vastaamaan, eivät edeltävät Puolustusvoimien komentajat eikä edes pioneeritarkastajakaan. Heitellään tällaisia yksittäisiä aseita ja niitten nimiä, mutta sellaista kustannustehokasta, meidän maamme resursseihin sopivaa jalkaväkimiinaa korvaavaa välinettä, joka voidaan massamaisesti täällä tuottaa, ei kukaan ole vielä pystynyt kertomaan. En ole sellaista nähnyt, eikä sellaisesta minulle ole pystynyt kukaan kertomaan. Ottawan sopimuksesta irtautuminen oli poliitikkojen päätös. Se kannattaa aina muistaa. Ja tässäkin tapauksessa, kun me täällä salissa käymme keskusteluja miinoista, kannattaa muistaa, että tässä salissa ei ole oikeasti yhtäkään sellaista ammattilaista enää, että me alkaisimme niitten miinojen, asejärjestelmien, teknisen kehityksen kautta käymään debatointia täällä, että ovatko ne tarpeellisia tai millaisia niitten pitäisi olla Puolustusvoimille. Luottakaamme siihen ja kuunnelkaamme tarkasti sotilaiden ja asiantuntijoiden ääntä siinä, millaisia asejärjestelmiä tänä päivänä nykyaikaisessa sodankäynnissä Venäjää vastaan ja sitä varten puolustautuaksemme me tarvitsemme. Ei mennä sille tontille, jossa ollaan jo kerran oltu. Poliitikot puhukoon politiikkaa. Annetaan aseväen kertoa, millaisilla suorituskyvyillä pitää rakentaa. Silloin se prosenttikeskustelu on täysin merkityksetöntä. Luotan täysin siihen, että Puolustusvoimat tulee kertomaan meille, mitä suorituskykyjä tarvitaan ja paljonko se maksaa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2025-06-18T19:21:51,2025-06-18T19:25:24,Tarkistettu,1.1 2025_69_175,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_176,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Edustaja Immonen aloitti oman puheenvuoronsa kiittelemällä minua, ja minä kiitän teitä. Minä oletan, kun tekin oletitte samalla tavalla, että itse asiassa me puhumme ihan samasta asiasta. Meitä kiinnostaa molempia Suomen turvallisuus ja suomalaisten turvallisuus. Tästä ei ole kysymys. Nyt vain mietimme sitä, miten sitä aidosti parhaimmalla mahdollisella tavalla osana globaaliyhteisöä pystytään tyydyttämään. Tämä perusaksiooma meillä on täsmälleen sama. Nyt nämä, mistä me puhumme, ovat vähän nyanssieroja. Olette oikeassa. Ei minulla ole kapasiteettia arvioida asejärjestelmiä. Ei minulla riitä kapasiteettia arvioida, mikä suorituskyky on minkäkinlainen missäkin tilanteessa. Ammattilaiset ovat sellaisia, että he pystyvät ne arviot tekemään. Mutta miksi meillä on yksi hallinnonhaara, jonka perusteet riittävät aina siihen, että me annamme voimavaraa täältä eduskunnasta, kun päätöstä tehdään? Miksi me emme luota lääkäreiden asiantuntemukseen, siihen, minkälaisia välineitä me tarvitsemme nyt perusterveydenhuollon kohentamiseen tai sairaalahallinnosta vastaavien tarpeiden määrityksiin? Ei sellaista hallinnonhaaraa Suomen yhteiskunnassa ole, joka ei osaisi perustella sitä, minkä vuoksi juuri tämäntapainen budjettilisäys tarvittaisiin tähän tai tähän lohkoon. Se on meidän poliitikkojen tehtävä sitten priorisoida ja miettiä, annetaanko tänne vai tuonne. Ja se minun puheenvuoroni sisältö olikin, että minä en ole ihan vakuuttunut siitä, että suomalaisten turvallisuus varmistetaan parhaiten satsaamalla mielettömiä summia asevaraiseen turvallisuuteen. Minä panostaisin paljon enemmän diplomatiaan, kynään enemmän kuin tykkiin. Minä panostaisin ihmiselämän säilyttämiseen toisilla lohkoilla, jotka suoraan vaikuttavat ihmiselämään, viittasin sairaalajärjestelmään, kuin aseisiin. Tämä on poliittinen valintakysymys, ja minun asiantuntemukseni ei tähän riitä. Kyllä minä ymmärrän, että joissakin maissa voidaan väittää myöskin, että kemialliset aseet ovat nyt juuri heidän turvallisuutensa keskeinen tekijä, jolla he varmistavat oman offensiivisen tai defensiivisen puolustuksensa, tai biologiset aseet tai ydinaseet. Meillähän käydään vakavaa keskustelua Suomessakin siitä, että ydinaseet olisivat se viimekätinen lukko, joka takaa Suomen turvallisuuden — puhutaan taktisista ydinaseista, rajoitetusta ydinsodasta. Edustaja Immonen, jos rajoitettua ydinsotaa käydään suurvaltojen välillä, se käydään Suomessa. Me olemme etulinja, me olemme Mariupol, ja sen takia täytyy kymmenen kertaa miettiä se, kun me puhumme näistä joukkotuhoaseista, ovatko ne meidän etujemme mukaisia vai eivät. Presidentti Sauli Niinistö niin oivallisesti sanoi: viime kädessä se, joka vastaa Suomen turvallisuudesta, on suomalainen päätöksentekijä. Meidän täytyykin siitä kantaa vastuu, ja siitä vastuustahan me tässäkin nyt juuri parhaillaan puhutaan, ja olemme tässä samaa mieltä. Jäin vielä miettimään tuota teidän argumenttianne Ukrainan ja Venäjän suhteesta. Ja kyllä, olette aivan oikeassa, kun kuvaatte sitä rintamalinjatilannetta ja sitä taistelumetodia, jota Venäjä harrastaa — järkyttävää, järkyttävää aggressiota, se on selvä asia. Mutta myöskin miinojen käyttö on aivan hillitöntä, ja myöskin oma asevoiman käyttö on ihmisistä piittaamatonta, jopa omista sotilaista piittaamatonta. Talvisodassahan me kerrottiin, jatkosodassa nähtiin ensimmäinen rintama hurraa-huutoineen, paljastettiin suomalaiset konekivääripesäkkeet, ei ollut väliä ihmisistä. Tämä on sodankäyntimetodina meille täysin vieras, koska meillä kuitenkin ihmisarvo on ykkönen Suomessa, ja siihen me panostamme koko ajan. Mutta Ukraina on muuten Ottawan sopimuksen osa. Ukraina, joka on suoraan siinä kohteena, ei ole irtisanoutunut Ottawan sopimuksesta. Tässä tulee se kysymys, minkä takia Suomi haluaa profiloitua reunavaltiona, ottaa Baltiasta, Puolasta seuraa, emmekä ota seuraa Norjasta, seuraa Pohjoismaista, jotka eivät irtaudu siitä. [Puhemies koputtaa] Miksi me emme luota tähän laajempaan yhteiseen ymmärrykseen, että sittenkin tämä Ottawan sopimus puolustaa ihmistä noin laveammin?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-06-18T19:25:24,2025-06-18T19:29:23,Tarkistettu,1.1 2025_69_177,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Keskustelu on päättynyt, ja... — Oliko vielä? Anteeksi, katsoin, että hetken aikaa oli jo tyhjä, että kuinka käy. — Edustaja Immonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_178,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Hyvin lyhyesti. Me käymme tässä keskustelua. Me voidaan jatkaa edustaja Kiljusen kanssa myöskin kahviossa tuossa myöhemmin. Edelleenkin sellainen ajatus ydinaseista — jos minä otan siihen ensimmäisenä kantaa — on minulle vähän vieras. Olen istunut kaksi vuotta puolustusvaliokunnassa nyt, ja meillä käydään tosi vähän sitä keskustelua, enkä näe semmoista uhkatekijää nousevaksi, että meidän tarvitsisi ydinaseista keskustella Suomessa ja Suomen maaperällä. Ydinasepelote on kuitenkin vain tosiasia suurvaltojen välillä, se viimeinen este ja ehkä turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta meille se viimeinen turva. Minä en usko sen käyttöön, ja oletan, että sekä ulkoasiainvaliokunta, puolustusvaliokunta että tämä eduskunta käyvät pitkän keskustelun siitä, jos sellainen asia milloinkaan konkretisoituisi Suomeen turvallisuuspoliittisesti, merkittävällä tavalla asemoituisi tänne. Kuten totesin, minulla on vain 30 vuoden tausta Puolustusvoimista, josta ensimmäiset kymmenen vuotta olen ehtinyt miinoja sekä niitten raivaamista kouluttaa, asentaa, räjäyttää niitä oikeita miinoja, tehdä harjoitusvälineillä vaikka minkälaisia harjoituksia, purattaa niitä keskenään. Ja nyt totean täällä kuunneltuani puolustusvaliokunnan jäsenenä erityisasiantuntijoita, että 30 vuotta sotilaskoulutusta riittää minulle vain siihen, että pystyn esittämään hyviä kysymyksiä. Tietynlainen nöyryys meidän kannattaa kaikkien hyväksyä täällä poliitikkona ollessamme, ja annetaan asiantuntijoiden tehdä sitä työtä, jossa he ovat parhaimmillaan. Samaa mieltä olen edustaja Kiljusen kanssa, että yritämme kantaa sen poliittisen vastuun niissä oikeissa päätöksissä, ja näitten debattien myötä en ole ollenkaan huolissani siitä. Me varmasti löydämme sen yhteisen linjan tulevaisuudessa sekä opposition että hallituksen välillä myöskin. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2025-06-18T19:29:23,2025-06-18T19:31:31,Tarkistettu,1.1 2025_69_179,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,Edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_180,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Minäkin melkein jatkan edustaja Immosen kanssa tuolla kahviossa, jos haluamme jatkaa tätä keskustelua. Mutta kun tämä ydinaseasia tuli tässä esille, niin pakkohan on muutama lause, ajatus, sanoa siihen liittyen. Kyllä, minä olen vielä suurempi amatööri kuin te, kun me puhumme puolustuksesta ja asejärjestelmistä. Kunnioitan teitä aina, kun te käytätte täällä puheenvuoroja, kun te kuitenkin viittaatte asioihin, joita te tunnette konkreettisesti omasta työelämästänne. Minä olen näissä asioissa enemmän teoreetikko kuin käytännön ihminen. Siinä ehdottomasti olen vain oppipoika näissä keskusteluissa. Mutta ydinaseista silloin, kun sen ottaa täältä poliitikon portaalta katsottuna, on hyvä muistaa, mitä Ronald Reagan ja Mihail Gorbatšov totesivat silloin aikoinaan 60-luvulla Reykjavíkissa allekirjoittaessaan sopimukset siitä, että yritettäisiin saada nämä ydinasesopimusjärjestelyt uuteen kulmaan: järjestelmä on sellainen, että puhumme aseista, joissa ei ole voittajia. Ydinasesodassa ei ole voittajia. Sehän se dilemma siinä on, että se on asejärjestelmä, johon tämä pelotepuoli liittyy, mutta se on asia, jota ei voida käyttää sen vuoksi, että sen päässä on ihmiskunnan totaalinen tuho. Tämä tekee vaikeaksi sitten keskustella ydinaseesta puolustusdoktriinin tasolla. Ja kun te sanoitte, että tämä keskustelu ei liity meihin, edustaja Immonen, niin valitettavasti liittyy meihin. Me olemme Naton osa, puhumme ydinaseallianssista. Me olemme jo osallistuneet, kuten olemme täällä jo aikaisemmin havainneet, eräisiin harjoitustoimiin, joissa nimenomaan on ydinaseisiin liittyvää harjoitustoimintaa mukana. Ennen kaikkea on erittäin tärkeää, että Pohjola on tällä hetkellä ydinaseeton. Ne ovat sekä perustuslain kirjauksina, Islannin osalta ne ovat myöskin selkeinä, aksiomaattisina päätöksinä, Tanskassa ja Norjassa Natoon liityttäessä laitettuja, ja Ruotsissa ja Suomessa myöskin Natoon liittyessämme totesimme, ruotsalaiset omissa pöytäkirjalausunnoissaan, silloin kun tehtiin Nato-ratifiointipäätökset, että me olemme seuranneet muita Pohjoismaita, me olemme ydinaseettomia rauhanaikana ja Suomella on ydinenergialaki voimassa, mukaan lukien 4 §. Tämä on nyt se iso asia. Minä toivon, että me olemme edustaja Immosen kanssa tässä asiassa samaa mieltä. Se on koskematon pykälä, ja se on jo sovittu DCA-sopimuksen puitteissa, että sen osana on se, että Suomessa on ydinenergialain 4 § voimassa, joka pitää Suomen ydinaseettomana alueena. Tämä on se iso asia, koska nyt on keskusteluja ollut ilmassa, tiedän sen. Puhutaan siitä, että rajoitettu ydinsotamahdollisuus on, taktiset ydinaseet ovat mahdollisia, ja siihen minä viittasin sillä lausunnolla. Silloin me puhumme itsestämme. Suomi, Eurooppa, kuten presidentti Sauli Niinistö totesi, ei ole subjekti vaan objekti, kun me puhumme ydinaseista. Tämä pitää koko ajan pitää mielessä silloin, kun me puhumme näin vakavista turvallisuuspoliittisista asioista. — Kiitos teille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+14.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-06-18T19:31:32,2025-06-18T19:34:38,Tarkistettu,1.1 2025_69_181,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp. Asian käsittely alkaa yleiskeskustelulla, jossa on nopeatahtinen osuus, jolloin etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään yksi tunti. — Ensimmäinen puheenvuoro, edustaja Hänninen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_69_182,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vuoden 2025 toinen lisätalousarvio on vastaus muuttuvaan maailmaan ja kotimaan tarpeisiin. Se ei ole vain reaktioita talouden haasteisiin vaan osoitus hallituksen kyvystä varautua, investoida ja toimia ajoissa. Nämä toimet ovat kriittisiä vastuullisessa taloudenpidossa. Esityksessä lisätään määrärahoja 757 miljoonalla eurolla, ja vaikka tuloarvioita joudutaan alentamaan, näillä panostuksilla vahvistetaan turvallisuutta, liikenneyhteyksiä ja palveluiden saatavuutta eri puolilla maata. Tärkein tehtävämme on varmistaa, että Suomen talous, turvallisuus ja tulevaisuus ovat tasapainossa. Erityisen merkittävää toisessa lisätalousarviossa on varautumisen vahvistaminen. Puolustusvoimien materiaalien kunnossapitoon osoitetaan 35 miljoonaa euroa, ja kykyämme vastaanottaa liittolaisia ja heidän apuaan parannetaan 15 miljoonalla. Tämä on tärkeää koko Suomelle, mutta erityisesti se on tärkeää meille pohjoisessa, missä pitkät rajat ja etäisyydet vaativat vahvaa ennakoivaa suunnittelua. Arvoisa puhemies! Pohjoisen näkökulmasta on ilahduttavaa nähdä lisätalousarviossa puoliväliriihessä päätettyjen toimenpiteiden edistäminen. Esimerkiksi Ylivieskan eteläisen ylikulkusillan parantaminen ei ole vain hanke, vaan kyse on yhteyksien parantamisesta, ihmisten arjen helpottamisesta ja alueen elinkeinoelämän tukemisesta. Lisätalousarvio on meillä uuden ajan Suomen rakentamisen aloittamista. Suunnitelma eurooppalaisen raideleveyden ratayhteyksistä Kemi—Tornio—Haaparanta-välillä on askel, joka avaa uusia kansainvälisiä mahdollisuuksia, mutta sen on oltava vasta alkua. Suomen tulee katsoa länteen niin talouskasvun käynnistämisessä, puolustuksessa kuin yhteiskuntamme kriittisissä rakenteissakin. Arvoisa puhemies! On selvää, että lisätalousarvio ei korjaa kaikkea, mutta ennen kaikkea se osoittaa meille suunnan. Varautuminen, vahvempi liikenneverkosto, parempi palveluiden saatavuus, nämä ovat juuri niitä asioita, joita meidän maakunnissamme tarvitaan, asioita, mitä koko Suomi tarvitsee. Siksi toinen lisätalousarvio on oikeansuuntainen ja erittäin tarpeellinen. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-18T17:00:56,2025-06-18T17:04:48,Hyväksytty,1.1 2025_69_183,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_69_184,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin varmasti nämä turvallisuuteen ja puolustukseen tehtävät satsaukset ovat erittäin kannatettavia ja tarpeellisia, ja niitä me tietenkin tuemme, mutta nämä satsaukset eivät ollenkaan selitä sitä tosiasiaa, että tässä lisätalousarviossa jälleen otetaan lisää velkaa miljardi. Se on totta, miljardi otetaan lisää velkaa. Ja se tietenkin selittyy sillä, että hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka, tämä saksipolitiikka, vain ei ole toiminut eikä toimi. Eli samaan aikaan tässä lisätalousarviossa verotuloarvioita tarkistetaan noin puolisen miljardia alaspäin, ja tämä tietenkin kertoo heikosta työllisyyden kehityksestä ja siitä, että markkinoilla luottamusta ei ole. Puhemies! Hiljan VTV:n raportti kertoi aika karua kieltä. Se kertoi, että hallituksen kehysriihen omat päätökset heikentävät julkista taloutta, ja nyt maanantaina tuore valtiovarainministeriön ennuste jälleen kertoo, ettei lupaus velkaantumisen vakauttamisesta täyty. Tämän seurauksenahan ministeri Purra kuuluttikin nyt viikon alussa sitten miljardin lisäsopeutustarvetta, eli nyt siis on vuorossa ilmeisesti Purran saksien paluu. Nyt on vuorossa Purran saksien paluu, ja tämä on, puhemies, hieman hämmentävää siksi, että kaksi kuukautta sitten hallitus yllättäen kehysriihessään löysi lisää rahaa miljardin kaikkein rikkaimpien ja kaikkein varakkaimpien veronkevennyksiin. Eli silloin oli aivan toinen ääni kellossa, silloin rahaa löytyi, kun oli kysymys kaikkein suurituloisimpien eduista. Ja nyt minä haluan kyllä sanoa, että tässä taloustilanteessa ei olisi yhtään varaa hallituksella siihen, että se itse omilla toimillaan aiheuttaa miljardin aukon talouteen. Nyt olisi korkea aika hallituksen peruuttaa nämä kaikkein rikkaimmille ja kaikkein varakkaimmille suunnatut veronkevennykset: yhteisöveron kevennyksen ja ylimpien marginaaliverojen kevennykset. Tämä olisi ainoa vastuullinen teko tässä tilanteessa hallitukselta. Puhemies! Tämä on ollut varsin eriskummallista. Tässä kaksi vuotta sanottiin, että on aivan pakko, on aivan pakko leikata pienituloisilta, on aivan pakko leikata hoitoonpääsystä, on aivan pakko leikata vanhustenhoivasta, pakko leikata koulutuksesta, lastensuojelusta, kaikesta — ja sitten yhtäkkiä kehysriihessä hallitus itse taikoi rahaa miljardin kaikkein rikkaimpien ja varakkaimpien veronkevennyksiin, ja tietenkin tämä raha taiottiin velaksi. Ja nyt sitten, kun kaksi kuukautta kesti tätä, seuraavaksi kerrotaan, että nyt sitten Purran sakset palaavat. Nyt, puhemies, olisi kyllä suuri aika hallituksen tarkastella omaa politiikkaansa. Tämä nykymeno ei kerta kaikkiaan toimi. Esimerkiksi SDP on esittänyt monia omia toimiaan kasvun ja työllisyyden parantamiseksi. Ja niin myös tähän lisätalousarvioon olemme jättäneet vastalauseen, jossa peräänkuulutamme muun muassa, että pian on tuotava toimia, joilla vahvistetaan kuluttajien ostovoimaa, yritysten luottamusta, parannetaan nuorten työttömyyttä, parannetaan pitkäaikaistyöttömyyttä, kohdistetaan tässä lisätalousarviossa annetut Kela-korvausten korotukset julkiseen terveydenhuoltoon, sekä peräänkuulutamme myös pitkäjänteisyyttä liikennepolitiikkaan. — Tässä, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-06-18T17:04:51,2025-06-18T17:08:47,Hyväksytty,1.1 2025_69_185,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_69_186,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Toinen lisätalousarvio vuodelle 2025 tuo mukanaan merkittäviä panostuksia suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuteen ja toimintakykyyn. Erityisesti Puolustusvoimien materiaalin kunnossapito, väestönsuojelu, rajaturvallisuus sekä poliisin resurssit vahvistuvat. Nämä ovat juuri niitä kriittisiä alueita, joihin on järkevää sekä välttämätöntä investoida. Lisäksi budjetissa huomioidaan väestön ikääntyminen konkreettisesti. Esimerkiksi yli 65-vuotiaille tarjotaan mahdollisuus päästä yksityiselle lääkärille päivystysmaksun hinnalla. Tämä purkaa hoitojonoja ja tuo helpotusta ruuhkautuneeseen terveydenhuoltoon. Tiestöön ja raideliikenteeseen panostetaan merkittävästi varautumisen, teollisuuden ja huoltovarmuuden turvaamiseksi. Arvoisa rouva puhemies! Oppositio on tuonut esiin huolenaiheenaan Suomen velkaantumisen. [Vasemmalta: Kyllä!] Nämä samat puolueet eivät kuitenkaan omalla hallituskaudellaan tehneet mitään velkaantumisen pysäyttämiseksi, päinvastoin. [Vasemmalta: Kyllä tehtiin!] He myös vastustavat lähes kaikkea, millä nykyinen hallitus yrittää korjata julkista taloutta sekä uudistaa työmarkkinoita. Haluaisinkin tietää, arvon oppositio, mistä te leikkaisitte. Jättäisittekö väestönsuojelun tai puolustusmäärärahat lisäämättä, vai nostaisitteko suomalaisten jo entisestään korkeaa veroastetta? Arvoisa rouva puhemies! Lisätalousarviossa näkyy positiivisia merkkejä. Bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan, ostovoima on vahvistunut, ja investointeja aikaistetaan. Talous perustuu luottamukseen, ja on erityisen tärkeää, että päättäjät luovat luottamusta herättävän ilmapiirin, jossa työskennellä ja yrittää. Suomen talouden tila on kokonaisuus, joka turvaa arkea, huolehtii yhteiskunnan toimivuudesta ja rakentaa vakautta epävarmassa maailmassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-06-18T17:08:48,2025-06-18T17:10:59,Hyväksytty,1.1 2025_69_187,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_69_188,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lisätalousarvio kertoo ennen kaikkea Suomen talouden huonosta tilanteesta. Valtion nettolainanotto kasvaa lähes miljardilla. Heikon taloustilanteen takia verotulokertymä sakkaa. Hallitus on epäonnistunut kaikissa keskeisissä talouspolitiikan tavoitteissaan. Hallitus lupasi pysäyttää velkaantumisen, mutta Suomen velkasuhde sen kun kasvaa. Hallituksen leikkauspolitiikka on syventänyt ja pitkittänyt Suomen matalasuhdannetta. Pieni- ja keskituloisilta leikkaaminen on kuihduttanut kokonaiskysyntää ja kasvua, ja rahaa jaetaan suurituloisille, jotka säästävät suurimman osan tuloistaan. Tämä ei ole tehokasta kasvupolitiikkaa. Hallitus lupasi luoda 100 000 uutta työllistä, mutta työttömyysluvut ovat kasvaneet koko hallituskauden ajan. Työttömien määrä on kasvanut 80 000:lla, ja pitkäaikaistyöttömyys uhkaa nyt nousta 90-luvun laman jälkeiselle ennätystasolle. Hallituksen sosiaaliturvaleikkauksiin ja työntekijöiden aseman heikentämiseen perustuva työllisyyspolitiikka on epäonnistunut. Erityinen huoli on nyt pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta. Kun työttömyysjakso pitkittyy, se vaikuttaa kielteisesti työntekijän työkokemukseen, osaamistasoon ja itseluottamukseen työmarkkinoilla. Pitkään työttömänä ollut henkilö myös helposti stigmatisoituu potentiaalisen työnantajan silmissä, mikä vaikeuttaa työn saamista entisestään. Taloustieteellinen termi hystereesi kuvaa korkean työttömyyden kauaskantoisia kielteisiä vaikutuksia talouteen. Suomessa hystereesi aiheutti ongelmia erityisesti 90-luvun laman jälkeen. Vaarana on, että samat ongelmat toistuvat nyt, kun pitkäaikaistyöttömyys lähestyy 90-luvun laman jälkeistä ennätystasoa. Vastuu työllisyydenhoidosta on siirtynyt kunnille. Kuitenkin kuntien työkalut pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon ovat heikentyneet, kun hallitus on esimerkiksi rajoittanut palkkatuen käytön mahdollisuuksia ja alimitoittanut työllisyydenhoidon määrärahat. Vasemmistoliitto katsoo, että Suomessa tulisi harjoittaa työllisyyttä tukevaa suhdannepolitiikkaa sekä aktiivisempaa työvoimapolitiikkaa ja auttaa erityisesti pitkäaikaistyöttömiä takaisin työmarkkinoille. Esitämme mallia, jossa pitkäaikaistyöttömille säädetään työtakuu, eli työvoimapalveluista vastaava kunta velvoitetaan järjestämään pitkäaikaistyöttömille viimesijaisesti työtä, mikäli hän ei työllisty avoimille työmarkkinoille. Työllistämisen apuna voitaisiin käyttää palkkatukea. Tulemme esittämään tähän liittyen lausumaa seuraavassa käsittelyssä. Arvoisa puhemies! Voimme tulla siihen johtopäätökseen, että hallitus on harjoittanut Euroopan kenties huonointa talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Muut Euroopan maat kohtaavat samoja ulkoisia shokkeja kuin Suomi, mutta silti niiden työllisyystilanne on pysynyt hyvänä. Suomi sen sijaan on miesten työttömyydessä Euroopan ykkönen. Ei kovin mairitteleva saavutus, sanoisin. Tämän vuoksi esitän eduskunnan hyväksyttäväksi vastalauseemme mukaisen epäluottamuslause-ehdotuksen, joka kuuluu seuraavasti: ”Työttömyys on kasvanut merkittävästi, ja yhä useampi on pitkäaikaistyötön. Tilannetta ei helpota se, että hallitus on heikentänyt sosiaaliturvaa historiallisella tavalla. Sosiaaliturvaleikkaukset eivät ole luoneet uusia työpaikkoja hallituksen odottamalla tavalla. Hallituksen tulisi kääntää työllisyyspolitiikkansa kurssia ja tehdä kaikkensa työttömyyden vähentämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Työttömyyden pitkittyessä se uhkaa muuttua suhdanneluonteisesta osin pitkäaikaiseksi ja rakenteelliseksi, mikä heikentää Suomen talouden tuottavuutta ja kestävyyttä pysyvästi. Työllisyyspolitiikan epäonnistumisen vuoksi eduskunta katsoo, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta.” Arvoisa puhemies! Tulemme lisäksi myöhemmin esittämään lausumaa, jossa eduskunta edellyttää, että hallitus tuo esityksen turkistarhauksen lakkauttamiseksi Suomessa ja maksaa lisätalousarvioon sisältyvien tuotannonmenetyskorvausten sijaan tarhaajille luopumistukea. Tulemme myös esittämään, että hallitus tuo eduskunnalle toimenpidepaketin, jolla vahvistetaan Suomen hiilinieluja ja pidetään kiinni mahdollisuudesta saavuttaa hiilineutraaliustavoite. Lisäksi tulemme esittämään lausumaa, jossa eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto peruuttaa yksityisen hoidon Kela-korvauskorotukset ja kohdistaa säästyneet rahat hyvinvointialueille julkisen perusterveydenhuollon vahvistamiseksi ja hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-06-18T17:11:02,2025-06-18T17:15:25,Hyväksytty,1.1 2025_69_189,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Meriluoto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_69_190,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Laura,Meriluoto,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Orpon ja Purran hallitus on tosiaan epäonnistunut kaikissa keskeisissä talouspolitiikan tavoitteissaan. Isoista lupauksista huolimatta Suomen talous ei ole lähtenyt kasvuun, ja nyt käsiteltävän lisätalousarvion mukaan hallitus ottaa tänä vuonna lähes miljardi euroa enemmän velkaa kuin oli budjetoitu. Samalla työttömyysluvut ovat paisuneet koko hallituskauden ajan, ja pitkäaikaistyöttömyys hipoo jo 1990-luvun laman jälkeisiä ennätyksiä. Hallituksen niin kutsutut työllisyystoimet perustuvat ihmisten köyhdyttämiseen, ja lopputulokset ovat kyllä surullisia. Asunnottomien määrä kasvaa, leipäjonot pidentyvät, ja ihmisten ahdinko syvenee monella eri tavalla. Samalla hallitus on päättänyt tehdä miljardiluokan loven valtion tulopohjaan keventämällä rikkaiden ja suuryritysten verotusta. Tämä ei ole inhimillisesti järkevää politiikkaa sen enempää kuin taloudellisesti järkevää politiikkaa, ja sen vuoksi kannatan edustaja Sarkkisen tekemää epäluottamusehdotusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Laura Meriluoto,1523,2025-06-18T17:15:26,2025-06-18T17:16:40,Hyväksytty,1.1 2025_69_191,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_69_192,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme valtiovarainvaliokunnan mietintöä vuoden 2025 toisesta lisätalousarviosta. Mietintö osoittaa, että valiokunta jakaa hallituksen käsityksen muuttuneen turvallisuusympäristön vakavuudesta ja tukee vahvasti lisäpanostuksia puolustukseen sekä yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen. Tämä on tärkeä viesti siitä, että muuttunut turvallisuustilanne todellakin otetaan vakavasti ja sen muutoksiin suhtaudutaan painokkaasti. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu. Valtioneuvoston puolustusselontekoon yhtyen valtiovarainvaliokunta korostaa, että Suomen puolustuksen etujen mukaista on turvata Ukrainan sotilaallisen tuen jatkuvuus. Samoin on perusteltua varata lisärahoitusta Puolustusvoimien toimintamenoihin Ukrainalle annetun tuen kattamiseksi. Valiokunnan mietintö osoittaa, että Suomen tuki Ukrainalle on ennen kaikkea kattavasti resursoitua, konkreettista ja johdonmukaista. Arvoisa puhemies! Toisessa lisätalousarviossa keskeiset lisäykset kohdistuvat puolustuksen materiaalin kunnossapitoon, varautumiseen sekä kriittisiin valmiuksiin. 35 miljoonan euron lisäys puolustushaarojen kunnossapitoon tukee suoraan huoltovarmuutta ja puolustuksemme toimintakykyä. Myös valmiutta vastaanottaa liittolaisapua vahvistetaan. Puolustuksen pitkän aikavälin investointeja edistetään nyt suunnitelmallisesti ja kehysten puitteissa. Tämä osoittaa, että turvallisuutta rakennetaan määrätietoisesti strategisena ja vastuullisena kokonaisuutena. MPK:n rahoituksen osalta valtiovarainvaliokunta tekee äärimmäisen arvokkaan huomion. Nykyinen toimintamalli, jossa MPK:n ja sen vapaaehtoisen maanpuolustuksen jäsenjärjestöjen valtionosuuksiin koostuva rahoitus on joka vuosi epävarmalla pohjalla, on täysin kestämätön toiminnan pitkäjänteisen suunnittelun kannalta. Valiokunnan kanta lähettää tässä suhteessa vahvan viestin: vapaaehtoinen maanpuolustus on keskeinen osa yhteiskuntamme kriisinsietokykyä, ja se ansaitsee vakaat toimintaedellytykset. Toisessa lisätalousarviossa esitetty miljoonan euron lisäys MPK:lle on täysin perusteltu. MPK:n merkitys kokonaisturvallisuuden ja maanpuolustustahdon saralla on kiistaton, ja tällaista toimintaa meidän on tuettava myös jatkossa. Arvoisa puhemies! Turvallisuusympäristömme ei ole muuttunut ainoastaan rajoillamme tai kansainvälisesti. Muutokset näkyvät yhä selvemmin myös Suomen sisällä. Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden vahvistaminen edellyttää, että myös sisäinen turvallisuus saa riittävät ja kohdennetut resurssinsa. Valtiovarainvaliokunta tukee mietinnössään hallituksen sisäisen turvallisuuden valmiuspakettia ja korostaa erityisesti väestönsuojelun, rajaturvallisuuden ja vaaratiedottamisen kehittämisen ajankohtaisuutta. Valiokunta nostaa esiin Rajavartiolaitoksen kasvaneet tarpeet ja painottaa kohotetun valmiuden turvaamista niin maa- kuin merialueilla. Kyse on kokonaisvaltaisesta varautumisesta, siitä, että yhteiskunnan toimintaedellytykset ja kansalaisten turvallisuus voidaan taata kaikissa olosuhteissa. Nämä panostukset kertovat vastuullisesta turvallisuuspolitiikasta, joka tunnistaa sisäiset ja ulkoiset uhat osana samaa turvallisuusyhtälöä. On selvää, että valtiontalouden tilanne on äärimmäisen tiukka. Siitä huolimatta valiokunta puoltaa lisäpanostuksia puolustukseen ja turvallisuuteen ja, aivan oikein, toteaa, että ne ovat perusteltuja ja välttämättömiä. Valiokunnan mietintö osoittaa, että eduskunta suhtautuu muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen vakavasti. Linjaukset tukevat hallituksen esityksen painopisteitä ja antavat niille parlamentaarisen selkänojan. Tämä on vahva viesti siitä, että Suomen turvallisuutta rakennetaan pitkäjänteisesti laajalla tuella ja oikeisiin asioihin keskittyen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-06-18T17:16:46,2025-06-18T17:21:31,Hyväksytty,1.1 2025_69_193,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, poissa. Edustaja Furuholm, poissa. — Edustaja Lindén, paikalla, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_69_194,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä kuulluissa sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton puheenvuoroissa ollaan hyvin aiheellisesti ja perusteellisesti arvosteltu tätä lisätalousarviota. En lähde toistamaan niitä kaikkia konkreettisia asioita, mutta teen tällaisen ääritiivistyksen, jos näin voidaan sanoa: Tulot alenevat noin puolella miljardilla eurolla. Menoja kasvatetaan yli 700 miljoonalla eurolla. Valtionvelkaa otetaan lisää lähes miljardilla, mistä seuraa, että alijäämä kasvaa. Voisin vaikka toistaa tämän, mutta en nyt tee sitä, mutta tässähän se on kiteytyneesti: eli siis me kasvatamme miljardilla alijäämää ja me otamme lisää velkaa. Tämähän on aivan eri asia kuin se, minkä tämä hallitus toimintansa aloittaessaan sanoi asettavansa tavoitteeksi koko tässä talouspolitiikassa. Ja mistä tämä tulojen aleneminen johtuu? Se johtuu ennen kaikkea huonosta työllisyystilanteesta, ja myös osa menolisäyksistä johtuu huonosta työllisyystilanteesta. Eli kyllähän tämä lisätalousarvio nyt konkretisoi sitä, minkälaista meidän talouspolitiikka Suomessa tällä hetkellä on. On totta, että tähän vaikuttaa suhdanne, mutta vastasyklisessä politiikassa yleensä matalasuhdanteen aikana toimitaan kuitenkin toisella tavalla kuin tässä nyt toimitaan. Ei lähdetä esimerkiksi alentamaan suurituloisten verotusta tai yhteisöverotusta, josta vielä ollaan todettu, että sen vaikutus kasvun uudelleen aikaansaamiseen on hyvin spekulatiivista, ei ole asiantuntijoiden tukemaa, niin kuin tässä ollaan ekonomisteja kuultu. Sitten vielä ihan lyhyesti otan tämän sairausvakuutuskorvausasian täällä. Yhtäkkiä löytyy rahaa ”kehittää”, sanoisin lainausmerkeissä — kun vain kirjoitetussa tekstissä voi käyttää lainausmerkkejä, niin se täytyy tässä lisätä suullisesti — terveydenhuoltoa noin 200 miljoonalla eurolla. Nyt laskin siis yhteen vuosien 25, 26 ja 27 panostuksen eli 26 miljoonaa euroa tältä vuodelta ja sitten 87 miljoonaa euroa kahdelta seuraavalta vuodelta kummaltakin. Puolet siitä rahoitetaan valtion budjetista, puolet siitä otetaan palkansaajilta ja eläkeläisiltä korotetulla sairaanhoitomaksulla Kelan rahastoon. Samalla rahalla olisi voitu saada enemmän ja laadukkaampaa ja paremmin hoidon jatkuvuutta tukevaa terveydenhuoltoa kohdistamalla tämä rahoituksen lisäys hyvinvointialueille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-06-18T17:21:36,2025-06-18T17:24:33,Hyväksytty,1.1 2025_69_195,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona poissa. — Edustaja Eerola, paikalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_69_196,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä lisätalousarvio kertoo ainakin minulle siitä, että hallitus ei jää passiiviseksi vaikeina aikoina, ja kun tilanteet muuttuvat, on kyettävä reagoimaan uusin tavoin. Tämä nettolainanoton kasvu, mitä täällä kuulee kritisoitavan, ei ole seurausta mistään välinpitämättömyydestä vaan harkitusta päätöksestä panostaa suomalaisten turvallisuuteen ja yhteiskunnan muuhun toimintakykyyn. Hallitus lisää merkittävästi resursseja sisäiseen turvallisuuteen, väestönsuojeluun, Rajavartiolaitokseen ja poliisiin, ja tämä tukee suoraan myös oikeusvaltion ja perusoikeuksien turvaamista. Oikeusvaltio ei mielestäni ole pelkästään mikään juhlapuhe, vaan se tarvitsee resursseja, toimintakykyä ja vakautta, ja nyt sitä luodaan. Samalla vahvistetaan myös maanpuolustusta, huoltovarmuutta ja varautumista. Ja sitten tämä, mihin muun muassa edustaja Ronkainenkin puuttui: tämä MPK:n ja ampumaratojen rahoitus ei saa olla sattumanvaraista vaan osa pitkäjänteistä strategiaa. Hallitus ei myöskään sulje silmiään tältä julkisen talouden tilalta. Nämä verotuloarviot on tarkistettu ainakin minun tajun mukaan ihan realistisesti, ja tarvittaessa ollaan valmiita sopeuttamaan taloutta, mutta ei kuitenkaan suomalaisten turvallisuuden tai oikeusvaltion kustannuksella vaan toissijaisista menoista, joilla ei ehkä ole niin perusteltua vaikuttavuutta. Tämä verotulojenkin alentaminenhan, mitä täällä kritisoidaan, tarkoittaa loppujen lopuksi sitä, että ihmisiltä otetaan vähemmän pois, eli heille jää omaa rahaa enemmän omaan käyttöön. Oppositio, totta kai, tästä esittää näitä moitteita — ja se on toki heidän tehtävänsä, sen tiedän itsekin moninkertaisena oppositiopoliitikkona — mutta todellisia vaihtoehtoja en ole kyllä huomannut. Nyt tarvitaan vastuunkantoa ja sellaista yli vaalikausien ulottuvaa yhteistyötä, ja tätä työtä minun ymmärrykseni mukaan tämä hallitus tekee määrätietoisesti ja suomalaisten parhaaksi. [Aki Lindén: Esimerkiksi yhteisöveroa ei olisi pitänyt alentaa! — Pia Viitanen: Ei todellakaan!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-06-18T17:24:40,2025-06-18T17:26:57,Hyväksytty,1.1 2025_69_197,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_69_198,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Nyt, kun puhutaan lisätalousarviosta, on hyvä todeta tietysti se karu totuus: työttömyys, köyhyys, kurjuus vain lisääntyvät tämän maan hallituksen aikana. Nyt haluan kiinnittää huomiota lyhyesti siihen, että työllisyyspolitiikkahan on tällä hallituksella täysin epäonnistunut ja nimenomaan niin, että hallitus on puhunut työelämäuudistuksista — nehän ovat suoraan sanottuna heikennyksiä. Ihan kertauksen vuoksi muutaman luettelen täältä nytten. Kun puhutaan työllisyyspolitiikasta, niin mitäs toimenpiteitä hallitus on tehnyt? Työttömyysturvan omavastuu viidestä seitsemään päivään, työllisyysvaikutukset nolla. Lomakorvauksien jaksotus on palautettu, työllisyysvaikutukset nolla. Työttömyysturvan suojaosan poisto, työllisyysvaikutukset nolla. Lapsikorotuksen poisto, työllisyysvaikutukset nolla. [Arto Satonen: Ei pidä paikkaansa!] Lakko-oikeuden rajaaminen, lakkosakkojen asettaminen työntekijöille, työllisyysvaikutukset nolla. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ja vuorotteluvapaan lakkauttaminen, työllisyysvaikutukset nolla. Työssäoloehto kuudesta 12:een kuukauteen, työllisyysvaikutukset nolla. Työssäoloehdon kertymisen lakkautus palkkatuetussa työssä, työllisyysvaikutukset nolla. Korotetun ansio-osan leikkaus työllistämistä edistävistä palveluista, työllisyysvaikutukset nolla. Paikallisen sopimisen uudistus, työllisyysvaikutus nolla. Vientimalli, työllisyysvaikutukset nolla. Leipomotyölain kumoaminen, työllisyysvaikutukset nolla. Henkilökohtaisen irtisanomiskynnyksen madaltaminen eli painavan syyn poisto ja sitten tämä alisuoriutuminen, mikä kirjattaisiin lakiin ja josta siis hallituksessa tuntuu olevan vähän epäselvyyttä niin, että kokoomus on sitä mieltä, että se on hallitusohjelmassa, ja perussuomalaiset ovat sitä mieltä, että se ei ole — selvittäkääpä keskenänne nyt sitten, onko se vai kaatuuko hallitus, mutta työllisyysvaikutukset nolla. Ja niin poispäin. Onhan tämä teidän työllisyyspolitiikkanne siis karseaa, mutta onneksi täällä on edeltävä työllisyysministeri kohta kertomassa, miten hän näkee tämän asian. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-06-18T17:26:57,2025-06-18T17:29:00,Hyväksytty,1.1 2025_69_199,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Väyrynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_69_200,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä oikeastaan aika paljon asioita, mitä ajattelin mainita, on tullut edellisissä puheenvuoroissa kerrottua. Kaikki tietävät sen, kuinka haastavaan julkisen talouden tilanteeseen tämä lisätalousarvio on laadittu, ja jos me ajatellaan meidän korkomenojen kasvua, puolustusmenojen tämänhetkistä ja etenkin tulevaa kasvua sekä sote-menojen perusteltua kasvua, jotka ovat kaikki miljardiluokassa, niin me tiedetään, minkä tilanteen edessä me ollaan samaan aikaan, kun ollaan yhdeksän miljardin sopeutuksiin sitouduttu. Taisi olla edustaja Eerola, joka mainitsi jo finanssipoliittisista tavoitteista, jotka ovat edelleen voimassa, ja ollaan sitouduttu lisäsopeutuksiinkin, jos näihin katsotaan tulevaisuudessa tarvetta olevan. Kukaan ei toivo, että olisi, mutta tulevaisuus näyttää sen. Tärkeintä on, että ollaan sitouduttu siihen, mitä ollaan lähdetty tekemään, ja työtä ei jätetä kesken. Itse lisätalousarvion panostuksista mainittakoon nämä, mitkä tässä on ihan yksityiskohtaisesti lueteltukin: puolustushaaroille, puolustusmateriaaleihin, väestönsuojeluun, yleensäkin varautumiseen tehtävät panostukset, joista äkkiseltään karkeasti ynnäytyy semmoinen 230 miljoonaa suomalaista, kotimaista varautumista, ja lisäksi infrahankkeita, joista tulee kymmeniä miljoonia lisää. Eli hankalinakin aikoina kyllä se hyvin käytetty euro löytää kohteensa, ja silloin niitä vain pitää todella pyrkiä sijoittamaan vaikuttavasti. Pari tämmöistä ehkä äkkiseltään nyanssilta kuulostavaa, noin niin kuin miljoonamielessä, mutta erittäin tärkeää huomiota lisätalousarviosta. Ensimmäisenä harrastamisen Suomen malli, mihin tulee viisi miljoonaa lisäeuroa. Me tiedetään kaikki, tässäkin salissa on loputtomiin puhuttu siitä, mitkä ovat liikkumattomuuden kustannukset tälle maalle sekä nuorten että ikääntyneempienkin kohdalla. Puhutaan myös miljardiluokan kustannuksista, kansanterveysvaikutuksista, ja kun ne nyt eivät ole oikein tuntuneet iskevän, niin tämä on jossain määrin tulevaisuudessa myös varautumiskysymys. Meillä on esitetty uskottavia arvioita, että meillä ei ole reilun kymmenen vuoden päästä enää fyysisiin töihin kykeneviä yli 50-vuotiaita ihmisiä. Minä ainakin lasken sotilaan myös fyysistä työtä tekeväksi ja toivon, että tähän kansalliseen ylipainoepidemiaan ja liikkumattomuuden ongelmiin paneudutaan sillä vakavuudella, mitä se vaatii. Tämä on hyvä alku ehdottomasti. Toinen asia, mistä olen erittäin iloinen, on tänään läpi äänestetty 65-vuotiaitten valinnanvapauskokeilu, mihin ilmeisesti edustaja Lindénkin viittasi äsken. Koska sosiaalidemokraatit edellisen Kela-paketin hyväksyivät yksimielisesti, niin ilmeisesti tämä on se ainoa ongelma. Salikeskustelun aikana toissailtana katsoin, kuinka seuraavalle päivälle omalla kotiseudullani kolmella palveluntarjoajalla oli 222 vapaata lääkäriaikaa. Katson sen näinä aikoina ihan järkeväksi, että me yritetään löytää resurssit sieltä, missä niitä käytettävissä on, ja käyttää niitä kohtuukustannuksilla, kohtuukustannuksilla sekä yhteiskunnalle että potilaalle. Ja niin kuin kaikki tietävät, tässä on alennettu omavastuuosuus ja tässä on hintakatto, niin katsoisin molempien kriteerien täyttyvän. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-06-18T17:29:00,2025-06-18T17:32:09,Hyväksytty,1.1 2025_69_201,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_69_202,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama sana vielä taloudesta ennen kesätaukoa, niin ei sitten pääse unohtumaan nämä talouden asiat, koska syksyllä näitä jälleen tässä samassa salissa tulemme käsittelemään. Velkaantuminen tosiaan kiihtyy osittain, koska hallitus ei ole onnistunut työllisyyden hoidossa. Edustaja Suhonen tuossa juuri hetki sitten listasi erittäin pitkän listauksen, mitä on tehty työmarkkinoilla. Voisi jopa käyttää termiä, että siellä on niin kuin ”häärätty” aika lailla paljon palkansaajan aseman polkemiseksi, ja ne eivät ole sitä kasvua tuoneet eivätkä työpaikkoja tuoneet. Konkurssien määrä on kasvanut kasvamistaan. Eli tämä luottamuspula on työmarkkinoilla kyllä todella suuri, ja se heijastuu ihan selvästi kyllä talouteen. Myöskin Euroopan surkein työllisyyspolitiikka vie meitä yhä syvemmälle talouden suohon. Tämä tulee esiin lisätalousarvion verotulojen lähes puolen miljardin romahduksena, ja verotulojen jatkuva romahtaminen kertoo karusti siitä kyllä, että talouspolitiikassa on epäonnistuttu. Varakkaille velaksi annettavat veronalennukset eivät suurinta osaa palkansaajista kuitenkaan lämmitä. Nyt pitäisi vahvistaa luottamusta talouteen ja saada investoinnit liikkeelle. Pitää löytää se pitkä yhteinen teollisuuspoliittinen katse, mistä olen tässä salissa viime aikoina paljon puhunut. Jos kuitenkin positiivista vielä tähän loppuun hakisi kesän kunniaksi, niin kyllä lisätalousarviossa on lisäyksiä tarpeellisiin ja välttämättömiin kohteisiin, kuten puolustukseen ja turvallisuuteen. Tänään kyseisestä aiheesta käytiinkin varsin hyvä keskustelu tässä salissa, sopuisakin keskustelu, ja siinä yhteisiä aihealueita löytyi hyvinkin paljon. Toivoisin, että tästä teollisuuspolitiikasta löydettäisiin yhtä lailla sellainen yhteinen aihe, mitä voidaan viedä eteenpäin semmoisella kymmenen vuoden katseella, koska minä uskon, että sieltä löytyy meille niitä mahdollisuuksia, että päästään siihen aitoon kasvuun. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-06-18T17:32:09,2025-06-18T17:34:19,Hyväksytty,1.1 2025_69_203,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Savio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_69_204,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vuoden toiseen lisätalousarvioesitykseen sisältyy monia tärkeitä kohteita, ja nostan niistä ensimmäisenä esille rahoituksen Kela-korvauksiin liittyvään valinnanvapauskokeiluun. Kuten täällä on mainittu, 65 vuotta täyttäneet henkilöt pääsevät ensi syksystä alkaen yksityislääkärin vastaanotolle julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun suuruisella omavastuulla eli noin 28 eurolla. Tämän korvauksen voi saada kolme kertaa kalenterivuodessa, ja esitys helpottaa terveydenhuollon jonojen purkamista ja parantaa 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden hoitoonpääsyä. Nämä ovat mielestäni erittäin kannatettavia tavoitteita. Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Ronkainen ja monet muutkin edustajat edellä hyvin kuvasivat, hallitus panostaa lisätalousarviossa myös suomalaisten turvallisuuden vahvistamiseen. Se on erittäin tärkeää tällaisena aikana, jona maailma on mullistuksessa Venäjän aggression vuoksi, ja nähdäkseni myös oppositio jakaa erittäin aiheellisesti tämän saman tilannekuvan. Tähän lisätalousarvioon sisältyy muun muassa 41 miljoonan euron lisäys turvallisuuden valmiuspakettiin, mukaan lukien väestönsuojelu, Rajavartiolaitoksen toimintamenot ja vaaratiedottaminen, ja myös poliisi ja Tulli saavat lisää resursseja — ja hyvä niin. Arvoisa puhemies! Totean tässä lopuksi, että maamme turvallisuuden kannalta on hyvin tärkeää myös se, että Suomi tulee mitä ilmeisimmin irtautumaan pian jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta, ja siitä erityiskiitos hallitukselle, joka on vienyt asiaa eteenpäin. Kyse on sekä turvallisuuden että talouden kannalta järkevästä päätöksestä, ovathan jalkaväkimiinat hyvin tehokas ja edullinen puolustusase, mikä on suotavaa tietenkin myös valtiontalouden näkökulmasta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Sami Savio,1314,2025-06-18T17:34:19,2025-06-18T17:36:49,Hyväksytty,1.1 2025_69_205,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_69_206,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun täällä aiemmin vähän moitittiin oppositiota ja kyseltiin vaihtoehtoa, niin sanoisin kyllä hallituspuolueille, että ihan itsekin pääsisitte jo varsin pitkälle siinä, jos peruisitte ne omat toimenne, joilla te heikennätte julkista taloutta. Te olette löytäneet miljardin rikkaimpien ja varakkaimpien veronkevennyksiin, ja luulisi teillä ehkä hieman hälytyskellojen soivan siinä vaiheessa, kun Valtiontalouden tarkastusvirasto sanoo, että hallitus omilla toimillaan kehysriihessä, omilla päätöksillään, heikentää julkista taloutta ja lisää velkaa. Eli hyvin pitkälle jo pääsisitte, jos näitä omia heikentäviä toimianne peruisitte. Oppositiossa SDP ei luonnollisestikaan tällaista politiikkaa tekisi. Tekisimme paljon oikeudenmukaisempaa veropolitiikkaa. Sanon vielä sen, puhemies, että kun tuolla valtiovarainvaliokunnassa kuuntelimme asiantuntijoita, niin en löytänyt kyllä juurikaan asiantuntijoita, jotka olisivat kovasti kannattaneet tätä yhteisöveron laskua, päinvastoin aika paljon todettiin, että tämä on nimenomaan hyvin kallis ja hyvin tehoton. Kyllä tässä talouden tilanteessa olen todella huolissani, että yli 800 miljoonaa löytyy sitten tähän toimenpiteeseen, jolla ei edes kovinkaan todistettavasti saada syntymään sitä kasvua ja niitä työpaikkoja, joita kovasti kaivataan. Mitä tulee näihin muihin veronkevennyksiin, niin vaikka täällä hyvin mielellään hallituspuolueet kertovat, että tässä nyt pieni- ja keskituloisten veroja kevennetään, niin kyllähän tässä on käynyt ilmi, että kun toisaalla tehdään veronkiristyksiä — esimerkiksi tämä ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksun verovähennysoikeuden poisto, tämä kostovero, on tulossa, [Arto Satonen: Kostovero!] samoin esimerkiksi työhuonevähennys ollaan poistamassa — niin lopputuloksena, arvoisat hallituspuolueiden edustajat, voi käydä niin, että joillekin palkansaajille, niille pienituloisimmille, voi jäädä rahapussi jopa pakkasen puolelle. Ja olemmehan esittäneet esimerkin, että esimerkiksi järjestäytynyt opettaja saa viisi euroa kuukaudessa, kun taas ministeriaitiossa tullaan saamaan noin 5 000 euroa vuodessa, ja en minä usko, että kovinkaan moni ihminen pitää tätä kauhean reiluna tai kauhean oikeudenmukaisena veropolitiikkana. [Timo Suhonen: Hallitus pitää!] Siksi minä toivoisin, arvoisat hallituspuolueet, että voisitte nyt katsoa peiliin ja hieman tuoda oikeudenmukaisuutta tähän linjaan ja myös talouspoliittista viisautta. Sitä nimittäin juuri nyt tarvittaisiin. Mehän olemme SDP:ssä esittäneet muun muassa pieni- ja keskituloisten verotusta keveämmäksi jo tälle vuodelle, puolella miljardilla jo tälle vuodelle. Se olisi suhdannepoliittisesti ollut erittäin onnistunut toimi, ja nimenomaan pieni- ja keskituloisille painottaen. Samalla olemme esittäneet muun muassa pienten yrittäjien tukemista nostamalla tätä arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa. Toivoisin, että esimerkiksi tästä hallituspuolueet voisivat ottaa kopin. Se olisi oikein hyvä kasvutoimi, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-06-18T17:36:51,2025-06-18T17:39:56,Hyväksytty,1.1 2025_69_207,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_69_208,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pyysin tämän puheenvuoron ihan sen takia, mitä tässä lisätalousarviossa on liittyen muun muassa siihen, että puolustusministeriön määrärahoja merkittävästi korotetaan ja siellä myöskin huomioidaan Ukrainaan toimitetun puolustusmateriaalin korvaaminen ja sitten myöskin muita turvallisuuteen liittyviä asioita. Sitten täällä mainittiin aikaisemmin — edustaja Väyrynen mainitsi — harrastustakuu, jota myös itse pidän tärkeänä. Eli tarkoitukseni oli kehua tätä hallituksen hyvää lisätalousarvioesitystä. Mutta en voi olla kommentoimatta kyllä myöskään niitä puheenvuoroja, jotka tässä nyt tulivat sinä aikana, kun tässä olin kuuntelemassa. Täytyy kyllä edustaja Suhosen puheenvuorolle antaa siinä mielessä tunnustusta, että hän on selvästi kyllä kärryillä siitä, mitä hallitus on tehnyt. Hän mainitsi kaikki ne hyvät uudistukset, jotka hallitus on tehnyt. [Timo Suhonen: Osan, vain osan!] Ainoa virhe siinä oli kyllä se, että... Kehottaisin vielä, että edustaja Suhonen voisi tutustua valtiovarainministeriön sivuilla oleviin laskelmiin, joissa on näiden uudistusten työllisyysarviot laskettu. Kun te puhuitte esimerkiksi siitä, että tällä työttömyysturvauudistuksella ei ole mitään työllisyysvaikutusta, niin valtiovarainministeriön arvio on, että se on 40 000, ja aikuiskoulutustuen poistolla se on muistaakseni 10 000, ja suurimmalla osalla näistä muistakin, jotka mainitsitte, sieltä löytyvät kyllä arviot. On tietysti niin, että suhdanne vaikuttaa siihen, koska nämä realisoituvat. Ja tässä tulee itse asiassa niin käymään, että jos te, hyvät sosiaalidemokraatit, seuraavassa hallituksessa olette, te tulette vielä näitä uudistuksia kiittämään, koska tämä tulee helpottamaan sen tulevan hallituksen tilannetta. Voi olla, että se helpottaa tämänkin hallituksen tilannetta, jos tämä kasvu lähtee tämän vaalikauden lopulla liikkeelle, mutta sehän riippuu tietysti paljon siitä, mitä Ukrainan sodassa tapahtuu, mitä tapahtuu kauppasodassa EU:n ja Yhdysvaltain välillä, mitä ylipäätään geopolitiikassa tapahtuu. Kaikki tietävät, että tämänkin päivän tapahtumat vaikka Iranin ja Israelin välillä vaikuttavat tähän maailmantalouteen. Mutta yksi asia täytyy tässä heti myöskin mainita, kun yksi edustaja Suhosen mainitsema kohta oli vientivetoinen palkkamalli. [Pia Viitasen välihuuto] Muistan täällä hyvin, kun se vientivetoinen palkkamalli tänne eduskuntaan tuotiin. Aivan välittömästi täällä oli välikysymys vastassa. Oppositio jätti välikysymyksen, ja välikysymyksen pääargumentti oli se, että tämä johtaa siihen, että naisvaltaiset julkisen sektorin alat jäävät ikuiseen palkkakuoppaan. No, kuinka kävi? Kun ensimmäinen sopimus tämän lain voimaantulon jälkeen tehtiin juuri nyt — ja työmarkkinoilla ei muutenkaan ole mitään kaaosta tällä hetkellä — niin siellähän jatkettiin tätä palkkaohjelmaa, ja siinä nimenomaan naisvaltaiset julkisen sektorin alat — opettajat, sairaanhoitajat ja muut — huomioitiin heti ensimmäisessä sopimuksessa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Eli heti ensimmäinen sopimus osoitti sen argumentin vääräksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-06-18T17:39:56,2025-06-18T17:43:09,Hyväksytty,1.1 2025_69_209,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,"No niin, edustaja Suhonen, vastauspuheenvuoro, minuutti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_69_210,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Satonen tarkkaan ottaen oli tietysti oikeassa siinä, että kun luettelin näitä työelämäheikennyksiä työntekijöitä koskien ja kun luettelin siellä näitä työttömyysturvaan liittyviä leikkauksia, niin toki niillehän on, kuten aivan oikein edustaja Satonen mainitsi, arvioitu joku niin sanottu työllisyysvaikutus. Mutta sitten sen haluan todeta tässä vielä tarkennukseksi, että näille varsinaisille työelämäuudistuksille — lakko-oikeuden rajoittamiset ja muut, vientivetoiset palkkamallit ja paikalliset sopimiset sun muut — ei valtiovarainministeriö ole pystynyt laskemaan tosiasiallisia työllisyysvaikutuksia. Täällä salissa olemme kuulleet, kun valtiovarainministeri on todennut, että niillä voidaan arkijärjellä olettaa olevan jonkinlaisia vaikutuksia. Siis tosiasiallisia, oikeita arvioita edes ministeriö ei ole pystynyt niille laskemaan. Tämän haluan vielä tähän loppuun sanoa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-06-18T17:43:09,2025-06-18T17:44:02,Tarkistettu,1.1 2025_69_211,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,"No, sitten vielä Satonen, vastauspuheenvuoro, minuutti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_212,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nythän me lähennytään jo edustaja Suhosen kanssa, mikä on kyllä huolestuttavaa. [Naurua — Jaana Strandman: Juuri näin, juuri näin!] Mutta tältä osin voi kyllä todeta, että se on kyllä aivan totta, että valtiovarainministeriön laskentamallit pystyvät laskemaan näille sosiaaliturvauudistuksille malleja, mutta niillä ei ole sellaista laskentamallia, että ne voisivat esimerkiksi tälle vientivetoiselle palkkamallille laskea tarkan vaikutuksen. Siellä voidaan sanoa, että se on positiivinen. Sama koskee työrauhaa, mutta ne eivät voi laskea tarkkaan, koska ei ole sellaista laskentamallia olemassa. Mutta kyllä minä aika lailla varma olen, että jokainen ymmärtää sen, että jos meidän viennin kilpailukykyä vahvistetaan sillä, että palkkaratkaisut ovat maltillisia — joita ne itse asiassa ovat muuten olleet ja ovat olleet tälläkin kierroksella — niin kyllä sillä suhteessa siihen, että meillä isojen riitojen jälkeen palkat nousisivat korkeasti, on aikamoinen vaikutus työllisyyteen ja talouteen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-06-18T17:44:02,2025-06-18T17:45:12,Tarkistettu,1.1 2025_69_213,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Ja sitten mennään puhujalistalle. — Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_214,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä nyt ihan niin sanotusti aikuisten oikeasti jokainen ymmärtää, että samaan aikaan ei voida alentaa veroja, tehdä välttämättömiä hyviin tarkoituksiin kohdennettuja määrärahojen lisäyksiä ja sitten saada velan kasvu kuriin. Senhän ymmärtää jokainen. Nythän hallitus itse päätteli, että se luopuu tästä äsken mainitsemastani kolmannesta tavoitteesta, siitä velan saamisesta kuriin, eli lisää sitä velkaa miljardilla, koska alennetaan veroja ja sitten tehdään määrärahalisäyksiä. Niin kuin sanoin, yleensä määrärahalisäykset tehdään hyviin tarkoituksiin. Tässä tuntuu nyt jotenkin niin, että melkein hallituksen ja opposition roolit ovat vaihtuneet keskenään, kun hallituksen puolelta olosuhteissa, joissa velkaa lisätään miljardilla, kerrotaan, mihin erilaisiin hyviin tarkoituksiin niitä menoja laitetaan lisää. Näinhän tässä nyt niin kuin tapahtuu. Hallituksen ensimmäinen tavoite oli saada se velka kuriin, ja kahden vuoden päästä todettiin, että eihän se onnistu. Osin siihen on myötävaikutettu itse tekemällä esimerkiksi sosiaaliturvaan senkaltaisia leikkauksia, jotka ovat vähentäneet kulutuskysyntää. Sitten seuraavan kommentin osoitan tässä edustaja Saviolle, jonka puheenvuoroja paljon arvostan, mutta se oli kovin erilainen puheenvuoro kuin seuraava sitaatti, jonka luen, joka on tällä hetkellä korkeimmassa asemassa hyvinvointialueilla olevan perussuomalaisen päättäjän vaalikonevastaus. Se kuuluu näin: ”Ymmärrän, että poikkeustilanteissa voidaan lyhentää hoitojonoja esimerkiksi palvelusetelien avulla tai Kela-korvauksella tullaan pienesti vastaan siinä, että jotkut käyvät omalla rahalla yksityisessä hoidossa. Yksityinen terveydenhuolto kuitenkin tavoittelee aina voittoa, ja tämän vuoksi julkiset rahat on kannattavampaa suunnata julkisen terveydenhuollon toimivuuteen.” Tämä on suora sitaatti vastauksesta vaalikoneeseen korkeassa asemassa olevalta perussuomalaiselta päättäjältä. Ja vielä viimeisenä asiana: Parasta, mitä meidän taloudessa tällä hetkellä tapahtuu, on se, että keväällä saatiin kohtuullisen hyvät palkankorotukset — julkisella sektorilla yhteensä 7,8 prosenttia ja sen päälle vielä sitten kehittämisohjelma 1,8 prosenttia — vaikka hallitus teki kaikkensa ammattiyhdistysliikkeen painostusvoiman heikentämiseksi muun muassa niillä ratkaisuilla, joita edustaja Suhonen täällä luetteli. Tämä tuo kulutuskysyntää. Tämä elvyttää taloutta. Tämä on ehdottomasti parasta, mitä meidän talouspolitiikassa on viime päivinä, viime kuukausina tapahtunut. Eikä ole hallituksen ansiota. [Timo Suhonen: Juuri näin!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-06-18T17:45:12,2025-06-18T17:48:16,Tarkistettu,1.1 2025_69_215,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_216,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen talous on kurjassa tilanteessa. Olemme eläneet yli varojemme. Velkasuhteemme on yli 80 prosenttia. [Aki Lindén: Ja vielä pahenee tässä!] Julkisen talouden sopeuttaminen on välttämätöntä. Muuttunut turvallisuustilanne tuo haasteita, ja maamme puolustusmenojen kasvu on tosiasia. Rahoitusta menee muun muassa väestönsuojeluun ja Rajavartiolaitokselle. Meidän on välttämätöntä tehdä sopeutustoimia ja leikkauksia. Tähän savottaan tarvitaan ylivaalikautinen työ, johon myös oppositiopuolueiden on syytä aidosti sitoutua. Uusia mahdollisia leikkauksia on kohdistettava toissijaisiin kohteisiin, kuten kehitysyhteistyöhön. Oman maamme kansalaisten asioiden tulee olla ensisijaisia. Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Suhonen luetteli mainiosti nykyhallituksen merkittäviä työllisyystoimia. Nämä työllisyystilannevaikutukset eivät ole vielä päässeet täysimittaisesti toteutumaan suhdannetilanteesta johtuen, joten on vastuutonta esittää niitä nollina täällä salissa. Hallitusohjelmaa on päästy toteuttamaan vasta vajaan kahden vuoden ajan. Arvoisa rouva puhemies! Toisin kuin täällä on väitetty SDP:n edustajan suulla, maan hallitus on keventänyt verotusta pieni- ja keskituloisilla, [Pia Viitanen: Mitä jää käteen?] millä on vaikutusta maamme ostovoiman kasvuun. Pyydänkin nyt opposition edustajia tekemään yhteistyötä eri toimin. Täällä salissa opposition edustajat vastustavat lähes kaikkia hallituksen toimia. Vastuunkantajia peräänkuulutan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-06-18T17:48:16,2025-06-18T17:50:16,Tarkistettu,1.1 2025_69_217,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Väyrynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_218,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Varasin puheenvuoron heti, kun huomasin edustaja Lindénin varanneen omansa, koska tiesin, että kommentoitavaa tulee joka tapauksessa. Palaisin vielä tähän teidän siteeraamaanne korkeassa asemassa olevaan hyvinvointialueen päättäjään. Se oli varsin validi sitaatti sinänsä. Kun olette kovasti moittineet tätä valinnanvapausmallia, niin tässä nyt on nimenomaan reagoitu näihin voitontavoittelupelkoihin. Eli meillä on hintakattoja, meillä on myös omavastuu, toimistomaksuja ei voi periä. Tässä on nimenomaan näihin huoliin reagoitu. Ja niin kuin olen moneen kertaan sanonut, niin yritetään huolella seurata, mitä tästä tulee, kuinka paljon potilaita siirtyy, mitä tapahtuu laboratoriotutkimuksille. Nämä huolet on huomioitu, ja siinä mielessä tässä on menty aivan oikeaan suuntaan. Sitten mitä tulee edustaja Viitasen puheenvuoroon, niin teillä ilmeisesti, ymmärsin, hiertää kaikista eniten tämä marginaaliveron alennus, johon te viittaatte rikkaitten ja hyvätuloisten alennuksella. [Pia Viitanen: Yhteisövero myös!] — Kyllä minä ymmärsin, että ilmeisesti rikkaitten veronalennuksella viittaatte nimenomaan tähän marginaaliveron alennukseen — ja viittasitte myös siihen, että sieltä saadaan 5 000 euroa lisää vuodessa, mutta kyllä minä voin siinä mielessä rauhoittaa teitä, että ei siellä edelleenkään saada, vaan niin kuin edustaja Eerola tässä äsken ilmoitti, niin valtio ottaa vain vähemmän. Kyllä minä vakuutan, että progressiivinen verotus tekee edelleen sen, että hyvätuloiset eivät pidä itseään saajina silloin vuoden lopussa. Kyllä tässä edelleen hyvätuloiset kantavat sen suuren vastuun tästä veron potista. Ja toinen huomio: Kun viittasitte asiantuntijoihin, niin itse asiassa marginaaliveron alennuksen suhteen asiantuntijatkin ovat tätä kannattaneet. Valtiovarainministerikin on nyt monta kertaa tuolta pöntöstä sen sanonut, että tässä on erittäin hyvät laskelmat siitä, miten se maksaa itsensä takaisin. Jos valtiovarainministerin viesti ei mene perille, niin ei se varmasti minunkaan kertomanani mene, mutta haluan sen kuitenkin tässä keskustelussa mainita. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-06-18T17:50:16,2025-06-18T17:52:10,Tarkistettu,1.1 2025_69_219,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_220,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,"Kunnioitettu puhemies! Niin, se on aivan totta, että valtion velanotto kasvaa tämän lisäbudjetin myötä 944 miljoonaa, ja se tapahtuu kahdella tavalla: Toisaalta tulot pienenevät 485 miljoonaa. Tämä johtuu lähinnä siitä, että suhdannetilanne on heikko. Suhdanne tulee maailmalta, muun muassa Yhdysvaltain tullipolitiikka vaikuttaa. Sitten myöskin kotimaassa kuluttajien kokema inflaatio on enemmän kuin todellinen inflaatio on, ja sitä kautta kulutus saattaa olla pienempi kuin mitä se voisi olla. Sitten taas toisaalta menot kasvavat 757 miljoonaa. Tämä johtuu uudelleenbudjetoinneista sekä ajoitusmuutoksista. Menojen osalta me teemme satsauksia puolustukseen. Puolustusvoimien tilausvaltuuksia nostetaan 130 miljoonaa, ja sitten Laivue 2020 saa 78 miljoonaa lisää. Liikennehankkeisiin tehdään isoja muutoksia väylänpitoon, ja siellä on myöskin näitä ajoitusmuutoksia. Sitten tämä valmiuspaketti, väestönsuojelun ja kyvykkyyksien nosto, 41 miljoonaa. Maanpuolustuskoulutusyhdistys saa yhden miljoonan lisäyksen, ja sillä saadaan lisää koulutuspäiviä. Sitten nostan vielä esille sen, että menojen puolella myös valtion palkkamenoihin tulee 51 miljoonan lisäys sopimusneuvotteluitten tuloksena.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2025-06-18T17:52:10,2025-06-18T17:53:37,Tarkistettu,1.1 2025_69_221,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_222,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On ehkä vielä hyvä kerrata se tosiasia, että kun usein osoitellaan edellistä hallitusta, kun puhutaan velkaantumisesta, niin tosiasia on se, että tämä hallitus ottaa eniten velkaa koko Suomen historiassa. Se ottaa enemmän velkaa kuin jopa edellinen, parjaamansa hallitus, ja siinä suhteessa luulisi, että hälytyskellot jo soisivat siellä hallituspuolueissa ja suunnanmuutosta tapahtuisi myös tässä. [Jari Ronkaisen välihuuto] Minun on myös, puhemies, aivan pakko sanoa, että minusta on silloin tällöin aina kovin häkellyttävää kuunnella sitä, kuinka innokkaasti erityisesti perussuomalaiset täällä puolustelevat leikkauksia pienituloisilta sekä rikkaiden veronkevennyksiä. Tämä on aivan toista kuin se, kun vielä ennen vaaleja me kuulimme puheenjohtaja Purran suulla, että pienituloisilta leikkaaminen ”ei meille käy”, [Timo Suhosen välihuuto] mutta nyt on käynyt ja hyvin on käynyt, ja sitten vielä päälle käyvät myös rikkaiden runsaat veronkevennykset. Minä ymmärrän kyllä, että sieltä kokoomuksesta kovasti puolustellaan sitä, että kaikkein rikkaimmat ja kaikkein varakkaimmat saavat veronkevennyksiä, mutta sitä minä hieman aina ihmettelen, kun mietin näitä puheita vaalien alla, että miten ihmeessä perussuomalaiset nämä voivat hyväksyä. [Jari Ronkaisen välihuuto] Puhemies! Sitten vielä tähän työllisyyteen sen verran, että tulostauluhan ei valehtele, ja tällä hetkellä hallituksen 100 000:n työllisyystavoite on kymmeniätuhansia miinuksella. [Timo Suhonen: Oho!] Kyllä hallituspuolueet nyt jollakin tavalla ovat myös selityksen velkaa, sillä kyllä me senkin muistamme, että oliko se edustaja Marttinen, nykyinen ministeri, vai kuka, joka lupasi jo viime vuodelle 60 000 työpaikkaa lisää, ja nyt meillä on kymmeniätuhansia miinuksella tämä saldo. Tietenkin tämä osaltaan vaikuttaa siihen, että hallitus huonolla työllisyyden hoidollaan on omin toimin tätäkin kautta aiheuttanut miljardien aukkoja talouteen. Eli kyllä tämä talousyhtälö on aivan mahdoton näillä hallituksen resepteillä, ja toden totta nyt tarvittaisiin kyllä suunnanmuutosta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-06-18T17:53:37,2025-06-18T17:55:46,Tarkistettu,1.1 2025_69_223,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Myös tämä kohta on aikarajoitettu, ja periaatteessa se aika loppuu tasan kello 18. Myönnän nyt kuitenkin nämä kolme puheenvuoroa vielä, mutta jos sitten tulee lisää, niin ne siirtyvät sitten myöhemmälle illalle. — Suhonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_224,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kun taloudesta puhutaan, niin siihen liittyy työllisyys, kuten tässä useassa puheenvuorossa olemme kuulleet. Vielä halusin kysyä — valitettavasti entinen työministeri, edustaja Satonen, poistui paikalta — lähinnä sitä polttavaa kysymystä nytten hallituspuolueitten edustajilta, että miten se nyt menee, se henkilökohtaisen irtisanomisen helpottaminen ja sen alisuoriutumisen kirjaaminen lakiin. Onko se nyt siellä hallitusohjelmassa, vai eikö se nyt ole siellä? Perussuomalaiset ovat sitä mieltä, että se ei kuulu sinne ja se ei saisi tulla, ja kokoomus on sitä mieltä, että kuuluu ja se tulee ja se toteutetaan. Kyllä minua kiinnostaa edustajana se, mitenkä tässä asiassa nyt mennään: mennäänkö kaksilla rattailla vai kaatuuko peräti hallitus tämän asian takia vai meneekö se kuitenkin niin, että perussuomalaiset myöntyvät tässäkin asiassa kokoomuksen vietäväksi, ihan niin kuin näissä aiemmin luetelluissa työelämän kurittamiskysymyksissä ja duunareitten kurittamispäätöksissä. Vaikka perussuomalaisethan väittivät tietysti ennen vaaleja olevansa työväenpuolue, niin kyllä nämä toimet näyttävät valitettavasti ihan jotain muuta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-06-18T17:55:56,2025-06-18T17:57:01,Tarkistettu,1.1 2025_69_225,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_226,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kädenojennuksena sinne puhemiehelle päin, kun puhemies mukavalla tavalla päätti vielä antaa tämän keskustelun aivan lyhyen aikaa jatkua, jätän omasta puheenvuorostani sairausvakuutuskysymyksen käsittelyn kokonaan pois ja hyvin lyhyesti keskityn ihan kahteen asiaan, kun haluan vastata tässä käydyn keskustelun aikana esille nousseisiin asioihin. Itse en ole sanonut enkä ole huomannut ryhmätovereidenikaan täällä sanovan koskaan sitä, että koko se talouden tilanne, joka Suomessa nyt on ja joka on todella heikko, olisi seurausta hallituksen politiikasta. Mutta erittäin merkittävällä tavalla hallituksen politiikka on tähän kuitenkin vaikuttanut, koska tässä suhdannetilanteessa mielestämme on harjoitettu vääränlaista politiikkaa. En oikein itse voi hyväksyä sellaista logiikkaa, että ongelmat johtuvat kokonaan suhdanteesta mutta sitten, jos alkaa mennä paremmin, se onkin hallituksen ansiota. Jos suhdanne maailmalla kääntyy parempaan suuntaan ja meillä alkaa talous ja vienti vetää, niin eikö sekin sitten ole suhdanteen parantumisen vaikutusta? Eli tämä on hyvin epäloogista, että vain hyvät asiat ovat hallituksesta lähtöisin mutta huonot asiat ovat niin sanottuja ulkoisia asioita. Ja mitä tulee verotukseen, niin sanonpa nyt suoraan vähän poikkeuksellisella tavalla, että itsekin melko hyvätuloisena ihmisenä — taisi vähän yllätyksekseni viime vuoden verotietoja tai, anteeksi, oliko se toissa vuoden verotietoja, julkistettaessa tulla joku lehti kirjoittaneeksi, että olin jonkunnäköisessä ykkösasemassa tässä eduskunnan tulotaulukossa — olen sitä mieltä, että kyllä meillä nyt tehdään väärin, kun meillä alennetaan yhteisöveroa ja merkittävällä tavalla aiotaan suurituloisten palkka- ja tuloveroa alentaa. Siis 1,2 miljardista, mikä on laskettu tähän tuloveroalennukseen, puolet tulee yli 75 000 vuodessa tienaaville. Ja sitten on tämä yhteisöveron vaikutus. Tämä on käytännössä puolentoista miljardin veronalennus kaikkein parhaassa asemassa olevalle osalle tässä yhteiskunnassa, samaan aikaan kun meillä on nämä ongelmat, jotka Suomessa tällä hetkellä ovat ja jotka pitäisi ratkaista. Tässä on se ero meidän ja hallituksen välisessä politiikassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-06-18T17:57:01,2025-06-18T17:59:25,Tarkistettu,1.1 2025_69_227,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Werning, ja sitten siirrytään toiseen asiaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_69_228,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän lisätalousarvion luvut kertovat kyllä vakavasta suunnasta. Verotulojen romahdus, lähes puoli miljardia euroa, ja ennätyksellinen 13,2 miljardin euron velanotto kertovat kyllä epäonnistuneesta talouspolitiikasta. Tämä hallitus tuli valtaan lupauksilla lopettaa velkaantuminen, mutta nyt velka kasvaa nopeammin kuin koskaan. Työttömyys kasvaa, valtion menot kasvavat, mutta luottamus talouteen ei vahvistu. Kuluttajien varovaisuus ja yritysten konkurssit lisääntyvät jatkuvasti. Kasvua vauhdittavista toimista ei ole tietoakaan. Hallitus päätti verohelpotuksista, jotka toteutuvat vasta vuoden päästä ja painottuvat kaikkein suurituloisimmille. SDP esitti vaihtoehtobudjetissaan jo tälle vuodelle pieni- ja keskituloisille veronkevennyksiä, jotka olisivat tukeneet kysyntää ja ostovoimaa välittömästi. Ne olisi voitu rahoittaa ilman lisävelkaa leikkaamalla tehottomista tuista. Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa on tarpeellisia menolisäyksiä esimerkiksi puolustukseen. Pidän tätä hyvänä asiana, mutta nekin olisi voitu osin rahoittaa uudelleen kohdentamalla nykyisiä menoja. Suomi tarvitsee nyt vastuullista ja oikeudenmukaista talouspolitiikkaa, ei myöhästyneitä ja väärin kohdistettuja ratkaisuja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+15.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-06-18T17:59:25,2025-06-18T18:00:53,Tarkistettu,1.1 2025_69_229,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annetun lain, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 3 ja 5 §:n sekä luonnonsuojelulain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2025 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelua. Ensimmäisenä edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_69_230,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annetun lain, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 3 ja 5 §:n sekä luonnonsuojelulain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2025 vp","Arvoisa puhemies! Pohjois-Suomi ei ole vain haja-asutusta tai luonnonrauhaa, se on tulevaisuuden energiakeskus. Tuuli puhaltaa meillä enemmän kuin missään muualla Suomessa. Meillä on tilaa, tahtoa ja teknologiaa. Jotta nämä mahdollisuudet muuttuvat investoinneiksi, liiketoiminnaksi, tarvitaan myös hallintoa. Tämä lakiesitys on tärkeä askel juuri siihen suuntaan. Tavoitteena on sujuvoittaa uusiutuvan energian lupamenettelyjä, vahvistaa ympäristönsuojelua ja rakentaa selkeämpää reittiä puhtaalle siirtymälle. Arvoisa puhemies! Meillä Pohjois-Pohjanmaalla juuri tämä kysymys on nyt ajankohtainen. Tuulivoimainvestoinnit, vetytalous ja biokaasuhankkeet edellyttävät kaikki nopeaa ja ennakoitavaa lupamenettelyä. Tällä hetkellä luvitus on usein hajallaan, hidasta ja epävarmaa. Tämä laki kokoaa asiat yhteen ja tuo ne helposti saataville. Erityisesti uuden mallin nopean kehittämisen alueet ovat pohjoiselle tärkeitä. Kun kunta nimeää alueen sopivaksi energiantuotantoon, voidaan osa luvista hoitaa nopeammin ja kevyemmin, kuitenkaan tinkimättä ympäristönsuojelusta. Tämä tuo työtä, verotuloja ja energiaomavaraisuutta mutta myös vastuuta kunnille päättää oman alueensa tulevaisuudesta. Arvoisa puhemies! Valiokunta on korostanut, että yhteyspisteviranomaisen rooli on avainasemassa tämän lain kannalta. Sen tehtävänä ei ole enää vain seurata vaan myös varmistaa lupien eteneminen. Tämä on aivan oikein, varsinkin kun kyse on kymmenien miljoonien eurojen hankkeista, jotka voivat vaikuttaa koko alueen talouteen. Pohjoisessa tarvitsemme päätöksiä, jotka mahdollistavat, eivät hidasta. Tämä esitys tekee juuri sen: mahdollistaa. Samalla huolehditaan siitä, että peltomaita ja metsätalousalueita suojellaan ja että energiaratkaisuja ei rakenneta ruokaturvan kustannuksella. Arvoisa puhemies! Kyse ei ole vain energiapolitiikasta. Tämä on aluekehitystä, investointiympäristön vahvistamista ja kansallisen kilpailukyvyn rakentamista. Pohjois-Suomelle tämä on mahdollisuus, kunhan hallinto pysyy sen vauhdissa mukana. Kannatan esitystä ja kiitän valiokuntaa myös pohjoisen näkökulmien huomioimisesta. Meillä on tuulta, tahtoa ja nyt myös työkalut. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+16.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-18T18:01:10,2025-06-18T18:04:37,Hyväksytty,1.1 2025_69_231,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annetun lain, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 3 ja 5 §:n sekä luonnonsuojelulain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2025 vp",Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_69_232,69/2025,2025-06-18,14.00,19.34,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annetun lain, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 3 ja 5 §:n sekä luonnonsuojelulain 35 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 42/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 9/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme tänään esitystä, jolla ehdotetaan muutoksia uusiutuvan energian lupamenettelyihin sekä ympäristövaikutusten arviointiin. Esityksen tavoitteena on panna täytäntöön EU:n uusiutuvan energian direktiivin vaatimuksia ja nopeuttaa uusiutuvan energian hankkeiden lupaprosesseja. Tämä on linjassa sen kanssa, mihin suuntaan myös perussuomalaiset ovat toistuvasti kehitystä toivoneet: vähemmän byrokratiaa, nopeampia lupapäätöksiä ja vahvempaa kotimaista energiaomavaraisuutta. Arvoisa puhemies! Suhtaudun esitykseen myönteisesti. On välttämätöntä, että Suomi kykenee vauhdittamaan uusiutuvan energian investointeja erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa teknologia on kehittynyttä, ympäristövaikutukset ennakoitavissa ja hankkeet selkeästi paikallisesti hyväksyttyjä. Nopeuttaminen ei kuitenkaan saa tarkoittaa oikaisemista ympäristövelvoitteista. Esityksessä esitetään erityisiä nopean kehittämisen alueita, joilla lupakäsittely voisi olla merkittävästi sujuvampaa. Kunnat voivat vapaaehtoisesti ehdottaa tällaisia alueita, jotka tuleva Lupa‑ ja valvontavirasto vahvistaisi. Arvoisa puhemies! Otan tässä yhteydessä vielä loppuun esille hallituksen ilmastopolitiikan linjan. Hallitusohjelmassa linjataan selkeästi, että tämä hallitus ei omilla päätöksillään tai politiikkatoimillaan nosta kansalaisten arjen kustannuksia tai heikennä elinkeinoelämän kilpailukykyä. Tämä esitys on linjassa kirjauksen kanssa, ja sen vuoksi kannatan tätä. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2025+16.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-06-18T18:04:37,2025-06-18T18:06:14,Hyväksytty,1.1 2025_70_1,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 17.6.2025 pidetyssä täysistunnossa Keskustelussa edustaja Hannu Hoskonen on edustaja Petri Honkosen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään. — Selonteko ruotsiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_70_2,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 18.6.2025 pidetyssä istunnossa. Nyt ryhdytään lisätalousarvioehdotuksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Etenemme vastalauseittain. Pyydän tekemään muutosehdotukset ja kannatukset., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_70_3,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,"Nyt ehdotuksista on siis äänestettävä, ja kaikki vastalauseet äänestetään erikseen mietintöä vastaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_70_4,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 58/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 9/2025 vp,Lopuksi päätetään epäluottamuslause-ehdotuksesta. Keskustelussa edustaja Hanna Sarkkinen on edustaja Laura Meriluodon kannattamana tehnyt ehdotuksen epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle. Ehdotus on toimitettu edustajille., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_70_5,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston puolustusselonteko >>>Valtioneuvoston selonteko VNS 9/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 5/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt päätetään puolustusvaliokunnan mietinnön PuVM 5/2025 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Keskustelu asiasta päättyi 18.6.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Timo Furuholm on edustaja Hanna Sarkkisen kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen mukaisen kannanoton. — Selonteko ruotsiksi, kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_70_6,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Ensin päätetään ulkoasiainvaliokunnan mietinnön UaVM 4/2025 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä yleissopimuksen irtisanomisesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksista. — Nyt siis keskustelua. Edustaja Hänninen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_70_7,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Arvoisa puhemies Maamme turvallisuus ei ole itsestäänselvyys. Se alkaa maan rajalta ja ulottuu jokaiseen kotiin, jokaiseen meistä. Suomen on varauduttava puolustamaan itseään tavalla, joka vastaa tämän ajan uhkiin ja riskeihin. Suomen on oltava varautunut ja valmiina, siksi hallituksen esitys Ottawan sopimuksesta irtaantumisesta on perusteltu. Kyse ei ole siitä, että vähättelisimme tai pakenisimme kansainvälistä vastuuta, vaan siitä, että me vastaamme ensisijaisesti oman maan kansalaisten turvallisuudesta. Vastaamme siitä, että suomalaiset voivat elää turvassa ja rauhassa kotona Suomessa. Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut Euroopan turvallisuusympäristön perusteellisesti. [Hälinää — Puhemies koputtaa] [Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko: Pieni hetki. — Nyt pyydän kaikkia niitä, jotka eivät osallistu tähän keskusteluun millään tavalla, poistumaan salista, ja annetaan työrauha täällä puheenvuoroja käyttäville. — Olkaa hyvä, Hänninen. ] Kiitos. — Eurooppaakin enemmän se näkyy vaikutuksena meillä Suomessa, jossa yhteistä rajaa tuon hyökkäyssotaa käyvän naapurimme eli vihollisen kanssa on yli 1 300 kilometriä. Jalkaväkimiinojen käyttö on ollut Ukrainassa keskeinen osa sotaa. Niiden teho ja pelotevaikutus on osoitettu käytännössä. Myös Suomi tarvitsee kaikki keinot puolustaakseen maatamme. Miinoitus on keino hidastaa ja estää vihollisen liike. Mikä tärkeintä, sen tehtävä on turvata ja suojella suomalaisia maahan hyökkäävältä viholliselta. Arvoisa puhemies! On tärkeää sanoa ääneen: turvallinen arki ei synny ilman kykyä puolustaa jokaista senttiä tästä maasta. Pitkä itärajamme on maasto, jossa miinoilla on osoitettu olevan tärkeää merkitystä maamme puolustuksen kannalta. Meillä on koulutettu reservi, joka osaa käyttää miinoja. Kertausharjoituksessa loppu reservi hyvin nopeasti pystytään myös kouluttamaan tähän tehtävään. Siksi jalkaväkimiinojen käyttö tapahtuisi meillä tarkoin säädellysti, vastuullisesti ja vain puolustuksen tarpeeseen. Tämä päätös ei ole poikkeus. Myös Baltian maat ovat vetäytymässä sopimuksesta. Emme ole yksin. Arvoisa puhemies! Minun mielestäni meidän tärkein tehtävämme tässä talossa on huolehtia, turvata ja rakentaa kansalaistemme turvallinen arki. Tekemiemme päätösten ydintarkoitus on suomalaisten turvallisuuden varmistaminen ja yhteiskuntarauhan ylläpitäminen. Emme voi kantaa kansainvälistä vastuuta, jos emme pysty turvaamaan edes omaa aluettamme. Turvallisuudessa ei ole varaa toiveajatteluun. Päätökset on tehtävä todellisen tilannekuvan perusteella. Varautumisen ja harjoittelun tulee tapahtua syvän rauhantilan aikana eli viimeistään nyt. Siksi päätös Ottawan sopimuksesta irtaantumisesta on tehtävä tänään — ei kevyin perustein vaan raskaiden tosiasioiden vuoksi. Puolustus on meidän yhteinen tehtävämme. Turvallisuus on edellytys vapaudelle, hyvinvoinnille ja yhtenäiselle Suomelle. Ilman turvallisuutta ei ole tulevaisuutta, ei Suomessa, ei Euroopassa. Siksi kannatan hallituksen esitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-06-19T10:26:08,2025-06-19T10:30:53,Hyväksytty,1.1 2025_70_8,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite",Kiitoksia. — Edustaja Kaunistola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_70_9,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Kiitos, arvoisa puhemies! Turvallisuustilanteen muutoksiin on vastattava, ja meidän on Suomena kannettava vastuumme siitä, että maamme puolustuskyky on tässä ajassa riittävä ja uskottava. Päätös irtautua Ottawan sopimuksesta ei ole yksiselitteisen helppo, mutta se on välttämätön ratkaisu tässä tilanteessa. Tämä tehdään Suomen ja suomalaisten turvallisuuden takia, ja päätös pohjautuu huolelliseen selvitystyöhön ja asiantuntija-arvioihin. Suomi on ollut ja on jatkossakin vahvasti sitoutunut kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestelmään, kansainvälisesti tunnustettuihin ihmisoikeuksiin ja vastuulliseen kansainväliseen yhteistyöhön. Kyse ei ole siitä, että arvopohjamme olisi jotenkin muuttunut tai muuttumassa. Kyse on siitä, että reagoimme asianmukaisella tavalla ympäristömme muutoksiin Suomen ja suomalaisten turvassa pitämiseksi. Arvoisa puhemies! Jalkaväkimiinojen palauttaminen puolustusvalikoimaamme ei ole osoitus välinpitämättömyydestä vaan nimenomaan vastuullisuudesta. Niitä ei oteta valikoimaan hyökkäystarkoituksessa. Miinat ovat puolustuksellinen ratkaisu, jota käytetään vain kriisiolosuhteissa, ei arjessa ja normaalioloissa. Miinoja ei myöskään jätetä maastoon olosuhteiden vakauduttua mahdollisen kriisin jälkeen. Niiden käyttö on hallittua ja kontrolloitua, ja mahdollinen tulevaisuuden käyttö tapahtuu olosuhteissa, joissa rajalla ei liiku marjastajia, sienestäjiä tai lapsia. Päätöksen motiivina ei ole halu uhata vaan halu ennaltaehkäistä uhkia. Vahva puolustuskyky toimii pelotteena, ja juuri siksi se on niin tärkeä. Arvoisa puhemies! Uskon, että niin kansainvälinen arvoyhteisömme kuin ne maat, joiden kanssa jaamme käsityksen oikeusvaltiosta, vapaudesta ja kansallisesta itsemääräämisoikeudesta, ymmärtävät, miksi Suomi toimii näin. Me suojelemme omaa kansaamme, suomalaisia, mutta samalla turvaamme myös Eurooppaa ja toimimme vastuullisesti Naton jäseninä. Tämä päätös ei heikennä sitoutumistamme kansainvälisiin velvoitteisiin vaan vahvistaa kykyämme toteuttaa niitä myös tulevaisuudessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-06-19T10:30:53,2025-06-19T10:33:04,Hyväksytty,1.1 2025_70_10,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite",Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_70_11,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Arvoisa puhemies! Olen pitänyt kaksi pitkää puheenvuoroa tästä maamiinasopimuksesta, ja en mene nyt tarkemmin tähän sisältöön vaan itse prosessiin. Tätä prosessia on kuvannut valtava kiire ja epädemokraattisuus. Kertauksena tosiaan se, että huhtikuun alussa, päivää ennen ennakkoäänestyksen alkamista, hallitus tiedotti, että se lähtee valmistelemaan sitä, että Suomi irtautuu Ottawan sopimuksesta, ja samassa yhteydessä ilmoitettiin myös siitä, että puolustusmäärärahataso nostetaan kolmeen prosenttiin. Tämä tuli suurelle osalle edustajista täytenä yllätyksenä, ja kuvaavaa oli, että kun sillä viikolla yritettiin saada käsiimme niitä selvityksiä, joihin tämä päätös perustuu, niin niitä ei annettu. Sitten myöhemmässä vaiheessa olemme päässeet tutustumaan näihin, sekä tiiviimpiin selvityksiin että pidempiin selvityksiin. Mutta näin, tällä tavalla asioita ei pidä hoitaa, varsinkaan silloin, kun on kyse erittäin painavista päätöksistä. Mutta ei tämä prosessi senkään jälkeen kauniisti mennyt. Ulkoasiainvaliokunta järjesti tästä vain kolme asiantuntijakuulemista, joissa pääpainona oli sotilasasiantuntijat ja puolustuksen asiantuntijat... [Mikko Savola: Se on tärkeä!] — Se on tärkeä näkökulma, mutta hyvin pienessä osassa oli tämä kansainvälisen humanitäärisen oikeuden puoli. — Totta tosiaan tässä siis punnitaan nyt sekä ulkopoliittista näkökulmaa että puolustuspoliittista näkökulmaa. Valiokunnassa tosiaan kiire oli niin hurja, että nämä kansainvälisen humanitäärisen oikeuden asiantuntijat saivat vain pienen siivun siitä, mitä heille olisi kuulunut antaa. Tätä prosessin epädemokraattisuutta korostaa myös se, että me, jotka tässä salissa olemme puolustaneet kansainvälistä humanitääristä oikeutta ja sääntöpohjaista järjestelmää — meitä ei tässä salissa ole montaa — saimme jo heti ensimmäisen lähetekeskustelun aikana kuulla vihjauksia siitä, että olemme uhka kansalliselle turvallisuudelle, saimme kuulla syytöksiä siitä, että olemme epäisänmaallisia. Minä pidän tällaisia syytöksiä erittäin vakavina. Arvoisat edustajakollegat, mitä ovat ne valtiot, joissa esitetään tällaisia syytöksiä poliitikkokollegoista, jotka ovat asioista eri mieltä, jotka määritellään turvallisuusuhaksi ja epäisänmaallisiksi? Mitä ovat ne valtiot, jotka pelottelevat eri mieltä olevia tällä tavalla, jotta tässä salissa ei kuultaisi puheenvuoroja, joissa puolustetaan kansainvälistä oikeutta, kansainvälistä humanitääristä oikeutta, sääntöpohjaista järjestelmää, joka eksplisiittisesti on pienen maan etu ja turva, niin kuin myös meidän ulkopoliittinen johto usein korostaa. Sellaiset maat ja valtiot ovat aivan toisenlaisia valtioita kuin Suomi. Me olemme yhdessä tätä maata puolustaneet, ja jokaisen suvusta löytyy ihmisiä, jotka ovat sodassa olleet, kaatuneet tämän isänmaan puolesta. Minusta on häpeällistä kyseenalaistaa niiden kansanedustajien isänmaallisuus, jotka rohkenevat tätä päätöstä kritisoida. Minusta on erittäin, erittäin huolestuttavaa, että ylipäätänsä tämä kansainvälisen humanitäärisen oikeuden näkökulma jäi tosiaan myös tässä salikeskustelussa niin vähälle huomiolle ja että edustajia on myös vaiennettu ja on vedottu siihen, etteivät he äänestäisi sen puolesta, mitä he oikeasti ajattelevat. Minusta on huolestuttavaa, että me näemme tämän performanssin jo toisen kerran ja toisen kerran nimenomaan silloin, kun on kyse sääntöpohjaisesta järjestelmästä ja kansainvälisestä humanitäärisestä oikeudesta, kansainvälisestä oikeudesta ja ihmisoikeuksista. Niille puolueille, jotka tähän sitten lopulta lähtivät mukaan, eli muille oppositiopuolueille kuin vasemmistoliitto kaksi reunaehtoa oli erityisen tärkeää: Se, että kansainväliseen humanitääriseen miinanraivaustyöhön resursoidaan enemmän rahaa, lisää rahaa — minä ymmärrän tämän. Eli jos seisoo sen takana, että irtaudutaan tästä sopimuksesta, niin sitä halutaan kompensoida ikään kuin sillä, että Suomi lisää määrärahoja miinanraivaustyöhön. Nyt se mietintö, joka tämän päätöksen pohjalla on, tarkoittaa, että miinanraivaustyöhön tarkoitettu määräraha tulee tulevina vuosina vähenemään, joten, hyvät demarit ja vihreät, ette saaneet tavoitettanne tässä suhteessa läpi. Toinen reunaehto oli, että maamiinoille asetettaisiin viennin suhteen rajoituksia tai maamiinoille asetettaisiin jopa ehdoton vientikielto. Näin myös Suomen Punainen Risti lausunnossaan linjasi. Myöskään tämä ei toteutunut millään tasolla. Sen sijaan ollaan tekemässä päätös, jossa itse asiassa annetaan vihreää valoa sille, että jos kotimainen tuotanto maamiinojen suhteen alkaa, niin niitä voidaan viedä tästä maasta ulos [Mikko Savola: Tärkeimmille liittolaisille!] ilman minkäänlaista kriittistä arviota siitä, miten varmistetaan, etteivät nämä maamiinat päädy esimerkiksi sotaa käyviin maihin tai vääriin käsiin. Tätä näkökulmaa myös Suomen Punainen Risti alleviivasi. On ylipäänsä täysin järkyttävää, että edes annetaan vihreää valoa sille, että maamiinoja voitaisiin Suomesta viedä muualle. Silloin, kun Suomi ei ollut Ottawan sopimuksessa mukana, Suomi ei koskaan vienyt maamiinoja muualle. Yhdysvallat, joka ei ole Ottawan sopimuksessa mukana, ei kauppaa maamiinoja muualle. Mutta tämmöisen päätöksen äärellä nyt ollaan, hyvät edustajakollegat. Ehdotan vasemmistoliiton vastalauseen mukaisesti, että eduskunta ei hyväksy jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomista ja että lakiehdotukset hylätään. Lisäksi ehdotan, että eduskunta hyväksyy kirjallisesti toimitetut kaksi lausumaa koskien miinanraivausmäärärahoja ja jalkaväkimiinojen vientikieltoa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-06-19T10:33:08,2025-06-19T10:41:02,Hyväksytty,1.1 2025_70_12,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite",Kiitoksia. — Edustaja Furuholm., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_70_13,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Arvoisa rouva puhemies! On totta kai monella tapaa surullista, että edes käymme tätä keskustelua Ottawan sopimuksesta irtaantumiseksi. Keskustelumme kertoo siitä, että Venäjän aloittama hyökkäyssota on muuttanut Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria radikaalisti. Se kertoo siitä, että Euroopassa ei ole rauhaa. Mitä tulee näihin jalkaväkimiinoihin ja itse Ottawan sopimukseen, niin ajattelen, että kun Suomi muutama vuosi sitten liittyi Natoon artikla vitosen ja jopa ydinasepidäkkeen suojaan, meidän ei tosiaan tarvitsisi käydä keskustelua tällaisen teknologisesti hyvin vanhan suorituskyvyn käyttöönotosta, johon liittyy ihan todistettavasti monia humanitaarisia epäkohtia, esimerkiksi se, että maailmalla näiden miinojen uhreja ovat olleet usein lapset. Ottawan sopimuksen on allekirjoittanut yli 160 maata. Toisin sanoen kyseessä on hyvin kattava ja vaikuttava kansainvälinen sopimus, jolla yhteisiä sääntöjä luodaan. Näiden sääntöjen perimmäinen tarkoitus on estää konfliktien syntymistä, vaalia rauhaa ja samalla suojata pieniä maita, kuten Suomea. Nyt kuitenkin Suomi omalla toiminnallaan rapauttaa tätä järjestelmää, ja on syytä kysyä, onko se välttämätöntä. Totta kai puolustuspoliittisesti tällainen massamainen itsenäisesti toimiva asejärjestelmä nähdään hyödyllisenä lisänä puolustukseemme. Toisaalta, kun miettii jatkuvaa teknologista kehitystä ja Maavoimien tulevaa miljardiluokan modernisointia, tuntuu vähän takaperoiselta palata ajassa taaksepäin, etenkin kun mukana tulee mainehaittaa sopimuksesta irtaantumisesta niin ulkopoliittisesti kuin ihan suomalaiselle puolustusteollisuudelle ja etenkin, jos Suomi tosissaan alkaa näitä miinoja jonnekin viemään. En ole täysin vakuuttunut siitä, etteikö Ottawan sopimuksen puitteissa löytyisi yhtä tehokkaita ratkaisuja, ja viittaan nyt Puolustusvoimien aikaisempiin ulostuloihin. Arvoisa rouva puhemies! Eilen täällä toisteltiin vanhaa fraasia siitä, että jos haluaa rauhaa, on valmistauduttava sotaan. Itse totean, että jos haluaa rauhaa, on tehtävä kaikki rauhan puolesta. Tähän vedoten uskon, ilman mitään puolustuspoliittista naivismia, että kansainvälinen sääntöpohjainen järjestelmä on tehokkaampi tapa rauhan ylläpitämiseksi kuin niistä irtaantuminen. Siksi en itse kannata Ottawan sopimuksesta irtaantumista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-06-19T10:41:03,2025-06-19T10:43:38,Hyväksytty,1.1 2025_70_14,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Kiitoksia. — Edustaja Koskela, Minja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_70_15,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Arvoisa puhemies! Suomen ja suomalaisten turvallisuus on arvo, jonka me kaikki tässä salissa jaamme ja priorisoimme. Yksi pienen maan etu on sääntöpohjainen ja monenkeskinen järjestelmä, josta itse haluan pitää kiinni. Vasemmistoliiton mielestä onkin tärkeää, että tässä maailmantilanteessa, jossa monenkeskistä yhteistyötä, kansainvälisiä sopimuksia, normeja ja periaatteita haastetaan yhä enemmän muun muassa aggressiivisen Venäjän toimesta, Suomi itse noudattaa kansainvälisiä sitoumuksiaan. Vasemmistoliitto ei tule kannattamaan Ottawan sopimuksesta, eli jalkaväkimiinat kieltävästä sopimuksesta, irtautumista. Katsomme, että kansainvälinen monenkeskinen järjestelmä ja siitä kiinni pitäminen on Suomen turvallisuuden etu ja irtautumalla Ottawan sopimuksesta me itse heikennämme tätä meille elintärkeää järjestelmää. On syytä muistaa, miksi tähän sopimukseen alun perin liityttiin. Se johtuu siitä, että jalkaväkimiinojen kielto on humanitäärinen kysymys. Miinat ovat aiheuttaneet siviileille kohtuutonta kärsimystä. Yli 80 prosenttia maamiinojen uhreista on siviilejä, ja noin puolet heistä on lapsia. Ottawan sopimukseen kuuluu yli 160 maata. Se vahvistaa globaalia miinojen käytön vähentymistä ja kieltämistä, mutta mikäli valtiot yksi kerrallaan irtautuvat sopimuksesta, myös tämä mekanismi ja samalla siviilien suojelu heikkenee. Lisäksi haluan nostaa esiin, että vasemmistoliitto ei suinkaan ole ainoa taho, joka huomioi monenkeskisyyden merkityksen. Ulkoministeriö on todennut Ottawan sopimusta koskevassa arviossaan näin: ”Irtisanominen on negatiivinen signaali tilanteessa, jossa sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää haastetaan. Irtisanomisella voi olla haitallisia vaikutuksia Suomen maineelle ja toiminnan uskottavuudelle asevalvonnan alalla.” Itse en usko, että miinojen raivaamiseen panostaminen tulee kompensoimaan sopimuksesta irtautumisesta koituvan haitan, vaikka raivaamista onkin joka tapauksessa syytä tehostaa. Arvoisa puhemies! Minua hätkähdyttää tässä keskustelussa kaikkein eniten se seikka, että puolustusvaliokunnan lausunnossa aprikoidaan tosissaan miinoista vientituotetta. Näin tehdään siitä huolimatta, että valiokunta toteaa itsekin jalkaväkimiinojen tuotantoon liittyviä tekijöitä — tämä on siitä lausunnosta — ”jotka voivat aiheuttaa mainehaitan riskin ja siten vaikuttaa kielteisesti yritysten muunkin tuotannon kaupalliseen kysyntään valtioissa, joissa suhtautuminen jalkaväkimiinoihin on kriittistä.” Kuten myös edustaja Honkasalo täällä aiemmin totesi, niin jopa Yhdysvallat on linjannut, että vaikka se ei kuulu Ottawan sopimukseen, niin miinoja ei silti tulla myymään ulkomaille. Arvoisa puhemies! Toivon todella, että eduskunta harjoittaa tämän verran vastuullisuutta ja puheet miinojen vientipotentiaalista jäisivät sikseen. Arvoisa puhemies! Aikana, jona sääntöpohjaisuutta haastetaan ja turvallisuus on heikentynyt, on harjoitettava erityistä harkintaa ja pidettävä pää kylmänä. Vasemmistoliitto haluaa jatkossakin vaalia kansainvälisiä sopimuksia ja niiden tuomaa suojaa. Kannatan edustaja Honkasalon tekemiä ehdotuksia, että Ottawan sopimusta ei irtisanota, että lakiehdotukset hylätään ja että hyväksytään kaksi lausumaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-06-19T10:43:40,2025-06-19T10:47:36,Hyväksytty,1.1 2025_70_16,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite",Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_70_17,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Arvoisa rouva puhemies! Suomi on suomalaisten kotimaa, isänmaa ja synnyinmaa, jota meidän tulee puolustaa kaikin mahdollisin keinoin kaikissa mahdollisissa olosuhteissa. Hallituksen esitys Ottawan sopimuksesta irtaantumiseksi on tehtävä tänään, koska kotimaamme etu sitä vaatii. Me suojelemme omaa kansaamme. Turvallisuusympäristömme on muuttunut perustavanlaatuisesti. Venäjän pitkäkestoinen uhka ei ole enää vain teoreettinen vaan konkreettinen. Suomen strateginen sijainti Venäjän rajan ja Itämeren alueen äärellä edellyttää korkeaa valmiutta ja tehokasta aluevalvontaa. Perussuomalaiset vastustivat Ottawan sopimusta jo vuonna 2011, koska tiesimme, että se heikentäisi puolustuskykyämme. Nyt hallitus palauttaa Puolustusvoimille keinon, joka on erityisesti Suomen maastossa ja olosuhteissa erittäin tehokas. Jalkaväkimiinat ovat osa suunnitelmallista puolustusjärjestelmää, jota käytetään vastuullisesti. Ukrainan sota on osoittanut, että tehokkaat miinaesteet voivat pysäyttää etenemisen ja aiheuttaa merkittäviä tappioita viholliselle. Arvoisa rouva puhemies! Kansan tuki tälle miinojen palauttamiselle on selvä: enemmistö suomalaisista kannattaa sopimuksesta irtautumista. Miinat ovat edullisia, kotimaassa valmistettavissa ja helposti integroitavissa varusmieskoulutukseen. Ne vahvistavat puolustustamme ilman massiivisia lisäkustannuksia. Tässäkin miinakeskustelussa on nähty ymmärtämättömiä avauksia, kuten Vihreiden nuorten avaus siitä, että miinojen palautuessa astuisivat marjanpoimijat niihin. Tämä kertoo jälleen, kuinka tietämättömiä Vihreät nuoret ja vihreät ylipäätään ovat maamme puolustustoimista. Ensinnäkin miinoja ei sirotella pitkin poikin rauhan aikana, ja jos sotatilassa saa idean mennä aktiiviselle sota-alueelle keräilemään marjoja, niin vika sekä vastuu taitaa olla poimijalla itsellään. Arvoisa rouva puhemies! Miinojen palauttamisessa ei ole kyse sodan hakemisesta vaan rauhan turvaamisesta. Uskottava puolustuskyky ehkäisee konfliktit. Nyt on aika vahvistaa Suomen puolustuskykyä, koska tämän kansakunnan puolustuskyky ja oikeus olemassaoloon sitä vaativat. Kriisinkestävä Suomi syntyy päätöksistä, joita pystymme nopeasti ja joustavasti tekemään silloin, kun isänmaamme turvallisuus sitä vaatii.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-06-19T10:47:36,2025-06-19T10:50:20,Hyväksytty,1.1 2025_70_18,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite",Edustaja Savola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_70_19,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Arvoisa rouva puhemies! Ottawan sopimuksesta irtaantuminen on turvallisuutta vahvistava päätös, joka lämmittää näin Keuruun metsissä aikanaan suluttamista harjoitellutta pioneeria. Miinat ovat siis ase, jota käytetään suluttamisessa, vain ja ainoastaan sota-aikana. Nämä miinojen paikat dokumentoidaan. Jokaisen suomalaisen miinan paikka tiedetään, jotta ne pystytään sodan jälkeen myös raivaamaan pois. Miinat ovat edullisia tuottaa massamaisesti. Lisäksi niihin on kehitettävissä uutta tekniikkaa, jolla parannetaan entisestään kykyä raivata miinat sodan jälkeen pois. Rouva puhemies! Sain olla käsittelemässä tätä esitystä niin puolustusvaliokunnassa kuin ulkoasiainvaliokunnassa, ja tältä pohjalta muutama huomio tästä asiasta: Ensiksikin jalkaväkimiinat palautetaan, koska Suomella tulee olla kaikki keinot käytössä puolustaaksemme itseämme mahdollisessa kriisitilanteessa. Puolustusvoimat teki asiasta arvion, joka puoltaa miinojen käyttöä. Olisi siis vastuutonta olla huomioimatta sitä, mitä Puolustusvoimat esittää. Puolustusvoimia kuultiin asiassa laajasti Puolustusvoimain komentajan ja muiden asiantuntijoiden suulla. Opit Ukrainasta osoittavat, että vihollisen jalkaväen käyttö on massiivista. Miinoja tarvitaan vihollisen joukkojen estämiseen ja hidastamiseen. Miinat eivät ratkaise kaikkea, mutta ne ovat tärkeä osa meidän puolustusjärjestelmäämme. Irtaudumme Ottawan sopimuksesta, koska me olemme etulinjan valtio, rajavaltio. Saman päätöksen ovat tehneet tai tulevat tekemään myös Viro, Latvia, Liettua ja Puola. No, sitten tästä miinojen tuotannosta: Meillä on kyky aloittaa miinojen tuotanto ripeällä aikataululla, ja meillä on myös kykyä toimittaa miinoja näille edellä mainituille maille. Tästä viennistä kun nyt tässä keskustelua tuli jo aikaisemmin, niin siitä on varmasti hyvä korjata muutama asia. Ensiksikin Suomi harjoittaa äärimmäisen vastuullista vientipolitiikkaa ylipäätään, kun aseita viedään. Se vaatii aina puolustusministeriön luvan ja valtioneuvoston päätöksen, ja ulkoministeriö antaa näihin asioihin lausunnon. Tässä miinakysymyksessä mielestäni olisi järjetöntä, miksei myös vastuutonta, että jokainen maa käynnistäisi itse tämän miinatuotannon. Miksi emme tekisi yhteistyötä nimenomaan Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan kanssa, jotka irtaantuvat tästä sopimuksesta? Tämä on se problematiikka, mitä valiokunnassa nimenomaan käsiteltiin. Suomi ei tule koskaan toimittamaan näitä vastuuttomasti millekään kolmannelle maalle, joka tulisi käyttämään miinoja väärin. Ainoastaan näille liittolaisille on mahdollista tehdä, mikäli he itse sitä haluavat — Viro, Latvia, Liettua ja Puola, jotka ovat irtaantumassa tästä sopimuksesta. Vastuullisuus on siis kaiken keskiössä, ja vastuullisuus näkyy myös siinä, että me olemme raivaamisen osaajamaa, ja sen takia humanitääristä miinanraivaamista tulee myös jatkaa. Rouva puhemies! Tiedottamisesta haluan sanoa sen verran, että kun on paljon vääriä käsityksiä sekä täällä kotimaan keskustelussa että kansainvälisessä keskustelussa, niin otimme kantaa myös sekä lausunnossa että mietinnössä siihen, että tähän tiedottamiseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Siinä on vastuu Puolustusvoimilla, siinä on vastuu valtioneuvostolla, siinä on vastuu meillä kaikilla, että me kerromme siitä, kuinka miinoja Suomessa tultaisiin käyttämään: eli ainoastaan kriisiaikana, ja raivaaminen ja dokumentointi, ja missään tilanteessa miinoja ei rauhan aikana tuonne tultaisi laittamaan. Eli tiedottaminen keskiöön siinä, että kansalaisille ja kansainvälisesti tästä tulee oikea kuva. Rouva puhemies! Haluan kiittää kollegoita tämän asian käsittelystä. Asia käsiteltiin ripeällä aikataululla ja asiantuntijoita kuullen. Mutta aivan lopuksi haluan lähettää terveiset entiselle kollegalle ja ystävälleni Jussi Niinistölle, joka on uupumatta pitänyt tätä jalkaväkimiinakysymystä esillä ollessaan kansanedustaja ja puolustusministeri ja myös sen jälkeen. Puolustuksen paluu, Suomi-kylki edellä. — Hyvää juhannusta! [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvää juhannusta! — Hyvää jussia!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2025-06-19T10:50:24,2025-06-19T10:55:27,Hyväksytty,1.1 2025_70_20,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Kiitoksia. — Edustaja Aalto-Setälä poissa. Edustaja Elomaa. — Ahaa, no niin, otetaan Aalto-Setälä, joka kipittää sinne paikallensa. Olkaa hyvä, ja sitten Elomaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_70_21,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Pauli,Aalto-Setälä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Arvoisa rouva puhemies! Minusta on tärkeää puolustaa myös heitä, jotka ovat tästä sopimuksesta eri mieltä, mutta itselleni perusteet sille ovat selkeät, miksi Ottawan sopimuksesta pitää irtaantua. On hyvä muistaa se keskeisin syy, ja se on se, että aggressiivisilla, autoritäärisillä valtioilla on taipumus riisua aseista naapurivaltioitaan, vaikkei itse siihen ryhdy. Venäjä on siitä klassinen esimerkki. Rauhanomaisia valtioita voi vaatia luopumaan aseistaan mieluummin sopimusteitse kuin sotimalla, ja siitähän tässä aikoinaan on ollut kysymys. Oli virhe liittyä tällaiseen yksipuoliseen aseistariisumissopimukseen. Ja ne muut syyt ovat yhtä selkeitä. Jos Ottawan sopimuksesta yrittäisi erkaantua silloin, kun ollaan konflikti- ja sotatilanteessa, se ei ole enää mahdollista. Se pitää tehdä tällä tavalla parlamentaarisesti ja asiallisesti päättäen silloin, kun olemme vielä rauhantilassa. Ja kolmas on sitten tärkeä argumentti muistaa. Se on se, että jalkaväkimiina on puolustusase. Sillä ei hyökätä mihinkään. Se on olemassa sitä varten, että tänne ei hyökättäisi lainkaan, ja jos hyökätään, tehdään se mahdollisimman vaikeaksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Pauli Aalto-Setälä,1504,2025-06-19T10:55:27,2025-06-19T10:56:47,Hyväksytty,1.1 2025_70_22,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite",Kiitoksia. — Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_70_23,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Arvoisa puhemies! Eilen täällä salissa keskusteltiin valtioneuvoston puolustusselonteosta. Se oli monipuolinen selvitys Suomen turvallisuudesta. Nyt käsitellään Ottawan sopimuksesta irtautumista, miina-asiaa. Ottawan sopimuksesta äänestettiin 2011 marraskuussa, [Juho Eerola: Ketkä olivat paikalla?] ja 2012 se tuli voimaan. Olin tuolloin puolustusvaliokunnan varajäsen. Pidin 6.9.2011 asiasta seuraavan puheenvuoron, otan pienen pätkän puheenvuorosta: ”Arvoisa puhemies! Tässä EU:n puristuksessa Suomella on vielä vähän itsenäisyyttä jäljellä. Maa on itsenäinen, jos sillä on uskottava puolustus. Jalkaväkimiinat on Suomen puolustuslaitos asiantuntijoineen joskus räätälöinyt Suomelle. Se on edullisin tapa pitää Suomen puolustusta yllä. Myöskään Suomi ei tule koskaan käyttämään sitä muuten kuin silloin, kun on suuri uhka ulkoa, joten se on turvallinen tapa, ja kannatankin jalkaväkimiinojen pitämistä Suomen puolustuksessa.” Perussuomalaisten eduskuntaryhmä oli tuolloin ainoana koko eduskuntaryhmänä sitä mieltä, että jalkaväkimiinojen käyttöä ei tule kieltää. Silloin hävisimme äänestyksessä. Perussuomalainen puolue on tähän päivään mennessä pitänyt asiaa esillä jatkuvasti. Kuluneen 14 vuoden aikana turvallisuusympäristömme on radikaalisti muuttunut, joten onneksi nyt tarkistetaan tilannetta ja edustajat yli puoluerajojen näkevät asian eri valossa ja tärkeänä. Puolustusvaliokunnalle ja ulkoasiainvaliokunnalle erittäin paljon kiitoksia hyvästä mietinnöstä. Se käsittelee miina-asiaa monelta kantilta, myös ottaen huomioon sen käyttöönoton vain äärimmäisessä turvallisuusuhassa, ja Suomen toiminta tulee olemaan vastuullista. Kannatan siis hallituksen esitystä 56. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-06-19T10:56:50,2025-06-19T10:59:31,Hyväksytty,1.1 2025_70_24,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite",Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_70_25,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Arvoisa rouva puhemies! Nyt on tullut hyvin vahvasti esille se, että Suomen ei olisi aikoinaan pitänyt tähän Ottawan sopimukseen liittyäkään, ja sekin, että perussuomalaiset aikoinaan tätä liittymistä vastustivat ja ovat koko ajan kannattaneet siitä irtautumista. Ajattelen, että tästä sopimuksesta kannattaisi irtautua aivan ilman tällaista turvallisuusympäristön muutostakin, koska niin kuin näissä valiokunnan lausunnossa ja valiokunnan mietinnössäkin tulee esille, miinat ovat hyvin tehokas, edullinen ja myöskin turvallinen puolustuksen väline, kun niitä käytetään oikein, ja Suomessa on aina jalkaväkimiinoja käytetty vastuullisesti. Itsekin aikoinaan sain koulutuksen näiden jalkaväkimiinojen käyttöön. Mutta, rouva puhemies, etenkin tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa on erityisen viisasta irtautua tästä Ottawan sopimuksesta. Ja kuten on tullut esille, se täytyy tehdä ennen kuin mahdollisesti olemme joutuneet sotilaalliseen konfliktiin. Sen aikana se ei enää ole mahdollista, ja tässä on tämä kuuden kuukauden irtisanomisaika myöskin. Sekä puolustusvaliokunta lausunnossaan että ulkoasiainvaliokunta mietinnössään kannattavat sopimuksesta irtautumista, ja puolustusvaliokunta toteaa, että Suomen maasto, harva tieverkosto ja vähäinen asutus tekevät jalkaväkimiinoista tehokkaan osan Suomen puolustusvälineistöä. Ne soveltuvat hyvin asevelvollisuusarmeijan käyttöön yksinkertaisen rakenteensa ja helppokäyttöisyytensä ansiosta. Ulkoasiainvaliokunta toteaa mietinnössään, että Puolustusvoimat ei aikanaan suosittanut jalkaväkimiinoista luopumista, ja valiokunta kertoo, että nyt Puolustusvoimat on tuonut esille sen, miten näiden jalkaväkimiinojen käyttö hyödyttää Suomen puolustusta. Arvoisa rouva puhemies! Toisin kuin keskusteluissa on väitetty, sopimuksesta irtautuminen ei heikennä kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää, vaan päinvastoinhan tämä koko prosessi, jota me täällä eduskunnassakin olemme tehneet tämän sopimuksen irtisanomiseksi osaltamme, osoittaa sen, miten me kunnioitamme kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää. Me teemme kaiken sääntöjen mukaan ja demokraattisesti. Arvoisa rouva puhemies! Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että perusteet sopimuksen irtisanomiselle ovat selkeät ja että Suomi on saanut päätökselle laajaa ymmärrystä liittolais- ja kumppanimailta. Puolustusvaliokunnan lausunnosta vielä haluan tuoda esille sen, että siellä todetaan, että ratkaisu irtautua Ottawan sopimuksesta on nähtävä osoituksena Suomen järkkymättömästä puolustustahdosta. Siitähän tässä, arvoisa rouva puhemies, on kyse, järkkymättömästä puolustustahdosta. Me haluamme pitää Suomen turvassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-06-19T10:59:33,2025-06-19T11:02:22,Hyväksytty,1.1 2025_70_26,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite",Kiitoksia. — Edustaja Limnell., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_70_27,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Jarno,Limnell,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Arvoisa rouva puhemies! Venäjä käy brutaalia hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan. Venäjä käyttää jalkaväkimiinoja, eikä se ole koskaan sitoutunut Ottawan sopimukseen. Suomi sen sijaan on tähän asti rajoittanut omaa puolustuskykyään hyvässä uskossa, rauhan logiikalla, mutta maailma ei enää toimi rauhan logiikalla. On aika päivittää turvallisuutemme todellisuutta vastaavaksi. Me emme ole irtautumassa sopimuksesta kevytmielisesti tai ilman harkintaa. Me teemme sen, koska Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkein päämäärä on varmistaa suomalaisten turvallisuus, suojella tätä maata ja estää se, että meille kävisi kuten Ukrainalle. Meidän on oltava valmiita ajoissa. Arvoisa rouva puhemies! Me emme ole yksin. Me olemme osa läntistä liittokuntaa, Natoa, ja puolustamme yhdessä liittolaistemme kanssa Euroopan rauhaa ja turvallisuutta, mutta juuri siksi meidän on huolehdittava siitä, että oma puolustuksemme on uskottava ja monipuolinen. Jalkaväkimiinat eivät ole ihmease, mutta niillä on selkeä ja rajattu rooli, joka tukee juuri Suomen kaltaisen maan puolustusta: hidastaa hyökkääjää, ostaa aikaa, suojaa sotilaita ja pienentää tappioita. Ne ovat yksinkertaisia, tehokkaita ja kotimaassa nopeasti tuotettavissa osana kansallista puolustuskykyämme. Jalkaväkimiinat eivät ole ratkaisu kaikkeen, mutta ne ovat yksi ratkaisu lisää, ja juuri nyt me tarvitsemme kaikki käytettävissä olevat ratkaisut. Arvoisa rouva puhemies! On hyvä korostaa: Puolustusvoimat ei käytä miinoja rauhan aikana. Niitä ei aseteta metsiin tai pelloille ilman syytä. Käyttö on tarkoin valvottua ja osa puolustusoperaatioiden suunnittelua, ei summittaista tai vastuutonta. Suomi on oikeusvaltio, ja Suomi pysyy vastuullisena myös tämän päätöksen jälkeen. Me emme hylkää Ottawan sopimuksen humanitäärisiä päämääriä, päinvastoin. Suomi jatkaa työtä miinauhkan vähentämiseksi maailmalla. Me uskomme yhä kansainväliseen oikeuteen, yhteistyöhön ja luonnollisesti ihmisoikeuksiin, mutta oman maan puolustamisen, sen pitää olla jokaiselle valtiolle perusoikeus ja myös perusvelvollisuus. Arvoisa rouva puhemies! Kukaan ei toivo, että miinoja koskaan tarvitaan, mutta juuri siksi ne pitää olla: jotta niitä ei koskaan tarvittaisi. Uskottava puolustus estää sotaa, ja tässä ajassa se on vahvin rauhantyö, jota voimme tehdä. Olen itse lapsuudessani juossut samoissa metsissä, joita nyt mietimme puolustuksen näkökulmasta. Minulle tämä maa ei ole vain kartta tai operaatiosuunnitelma, se on koti, ja juuri siksi, arvoisa puhemies, meillä on vastuu varautua myös vaikeimpiin aikoihin. Olemme tänään päättämässä vahvistaa Suomen turvallisuutta ja Suomen puolustuskykyä, ei hyökkäämistä varten, jotta suomalaiset voivat katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen ja siihen, että heidän turvallisuutensa on turvattu kaikissa olosuhteissa. — Kiitos. [Mikko Savola: Hyvä! — Ritva Elomaa: Hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Jarno Limnell,1491,2025-06-19T11:02:23,2025-06-19T11:06:26,Hyväksytty,1.1 2025_70_28,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite",Kiitoksia. — Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_70_29,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Arvoisa rouva puhemies! Tässä on ollut niin monta hyvää puheenvuoroa, että aivan lyhyesti puolustusvaliokunnan puolesta haluan kiittää kansanedustajia käydystä keskustelusta. Puolustusvaliokuntahan oli tässä lausunnonantajana ulkoasiainvaliokunnalle, joka on laatinut tämän ansiokkaan mietinnön ja josta toki eduskunta jo maanantaina on ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päättänyt. Mutta voimme nyt tässä toisessa käsittelyssä varmasti hyvillä mielin hyväksyä tämän Suomen, voi sanoa toki, historiallisen vetäytymisen Ottawan sopimuksesta. Kuten puolustusvaliokunnan lausunnossakin todetaan, tässä on nimenomaan kyse Suomen järkkymättömästä puolustustahdosta. Tällä vetäytymisellään Suomi osoittaa ennen kaikkea tietysti omille reserviläisillemme, jotka puolustuksemme rungon muodostavat, että valtiovallan puolesta ollaan valmiita tarjoamaan kaikki ne vaikuttavat ja tarpeelliset työkalut siihen, että reserviläiset voivat siitä omasta tehtävästään tiukassa paikassa suoriutua, oman joukkonsa suojata ja siten suojata itsensä, lähimmäisensä ja meille kaikille niin rakkaan isänmaan. Mutta aivan kuten oikeastaan kaikissa puheenvuoroissa viisaasti on todettu jo aiemmin, kaikki nämä panostukset puolustuksen vahvistamiseen, myös tämä Ottawan sopimuksesta irtaantuminen, tehdään nimenomaan ja vain ja ainoastaan siitä syystä, että näitä kyvykkyyksiä, joita nyt hankitaan, ei jouduta koskaan tositilanteessa käyttämään, nimenomaan siksi, että kun meillä on vahva oma puolustuksemme ja koko liittokunnan vahvistuva yhteinen pelote, niin pystymme rauhan säilyttämään tai, voi sanoa oikeastaan, rauhan palauttamaan maanosaamme ja turvaamaan Euroopan turvallisena maanosana pitkälle tuleville vuosikymmenille. Arvoisa rouva puhemies! Haluan tässä nyt koko eduskunnan edessä kiittää puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savolaa ansiokkaasta työstä niin tässä yhteydessä kuin toki tietysti valiokunnan työskentelyssä muutenkin ja laajasti hänen poliittisen uransa aikana Suomen puolustuksen lujittamiseksi. Hän varapuheenjohtajana johti tietysti nyt sitten, kun olin itse tuolla virallisella vierailulla Japanissa juuri tuolloin, kun tätä asiaa valiokunnassa käsiteltiin lausunnon antamista varten. Hän johti tämän prosessin, joka oli aikataulun puolesta paineistettu mutta joka hoidettiin hyvin tyylikkäästi ja asian vakavuuden huomioon ottaen hyvin harkitusti ja perusteellisesti. Kiitos tästä edustaja Savolalle. Tosiaan tässä keskustelussa on varmasti jo sivuttu kaikkia eri näkökulmia, mutta haluan itsekin vielä lyhyesti vahvistaa Suomen vahvan sitoutumisen sopimusperusteisen kansainvälisen järjestelmän puolustamiseen. Nimenomaan sillä, että toimimme sopimusten mukaan, toimimme sääntöjen mukaan, vahvimmin myös osoitamme tukea tälle sopimusperusteiselle järjestelmälle. Koska miinat ovat asejärjestelmä, joka modernilla taistelukentällä vihollisen lyömiseksi tarvitaan, niin on selvää, että niitä myös Suomen puolustuksen puolustusarsenaaliin tulee kuulua. Siksi on tärkeää, että tämä mahdollistetaan nyt sitten tämän sopimuksen suomin menettelyin. Ja kun eduskunta tänään päättää sopimuksesta irtaantumisesta, niin mahdollisimman pian sitten YK:n pääsihteerille tämä ilmoitus Suomesta toimitetaan ja tuo puolen vuoden irtaantumisaika sitten lähtee siitä käyntiin. Näin pääsemme sitten ensi talvena aloittamaan ne toimet, joilla varmistetaan, että tulevaisuudessa kotimainen puolustustarviketeollisuus pystyy meille miinoja tuottamaan niin, että niitä on turvallisesti ja asianmukaisesti varastoituna, jotta tämä uskottava pelote meillä on olemassa, että varusmiehiä päästään kouluttamaan miinojen vastuulliseen ja turvalliseen käyttöön, mikä on tietysti se avain siihen, että toimitaan kaikkien niiden hyvien perinteiden mukaan, niin kuin Suomessa on aina varauduttu miinoja käyttämään. Tämä eduskunnan päätös on nyt siis tärkeä viesti suomalaisille siitä, että eduskunta ja valtiovalta tekevät kaikkensa varmistaakseen, että se vankkumaton puolustustahto, Suomen järkkymätön puolustustahto, voidaan toteuttaa, ja viesti tietysti niin liittolaisille ja kumppaneillemme kuin myös niille mahdollisesti meihin vihamielisesti suhtautuville tahoille, että Suomi on valmis maataan puolustamaan, itsenäisyytensä turvaamaan ja turvaamaan hyvät ja rauhanomaiset olot täällä Pohjolassa kaikille. [Mikko Savola: Hyvä puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-06-19T11:06:29,2025-06-19T11:12:02,Hyväksytty,1.1 2025_70_30,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite",Kiitoksia. — Edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_70_31,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Arvoisa puhemies! Suomi elää aikakautta, jolloin kansallinen puolustuksemme on rakennettava realistisesti vastaamaan muuttunutta ja jatkuvasti heikentyvää turvallisuusympäristöä. Käsittelemmekin ulkoasiainvaliokunnan mietintöä hallituksen esityksestä koskien Ottawan sopimuksesta irtautumista. Nykyisessä turvallisuustilanteessa meidän on katsottava realistisesti sitä, mihin puolustuksemme perustuu ja mitä keinoja se käyttöönsä tarvitsee. Vaikka Ukrainan sota loppuisikin, tulee Venäjä silti pysymään uhkana koko Euroopalle ja läntiselle maailmalle vielä pitkälle tulevaisuuteen. Tällaisessa maailmantilanteessa Suomella ei ole varaa antaa piiruakaan periksi oman puolustuksemme saralla. Kyse on puhtaasti kansallisesta turvallisuudesta. Suomella on 1 340 kilometriä maarajaa Venäjän kanssa. Venäjä on aggressiivinen suurvalta, joka käy hyökkäyssotaa Euroopassa ja toimii täysin piittaamatta kansainvälisistä sopimuksista tai ihmishengistä. Itärajamme ei ole vain Suomen vaan samalla koko Naton ja Euroopan unionin itäraja. Se tekee meistä etulinjavaltion, ja se asettaa myös puolustuksellemme aivan omanlaisensa vaatimukset. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa rajoittaa omaa puolustuskykyämme etenkään sellaisessa tilanteessa, jossa uhka on todellinen ja pysyvä. Jalkaväkimiinat ovat osa sitä tärkeää välineistöä, jolla tämä maa varautuu puolustamaan itseään. Jalkaväkimiinat ovat edelleen tehokas osa modernia puolustusjärjestelmää. Kuten puolustusvaliokunta omassa lausunnossaan toteaa, tekevät Suomen maasto, harva tieverkosto ja vähäinen asutus jalkaväkimiinoista tehokkaan osan maamme puolustusvälineistöä. Yksinkertaisen rakenteensa ja helppokäyttöisyytensä ansiosta jalkaväkimiinat soveltuvat hyvin myös asevelvollisuusarmeijamme käyttöön. Ne hidastavat, ohjaavat ja vaikeuttavat vihollisen etenemistä tavalla, jota mikään nykyaikainen järjestelmä ei kykene täysin korvaamaan. Jalkaväkimiinat ovat myös kustannustehokas puolustuksellinen ratkaisu. Jalkaväkimiinat ovat helppokäyttöisiä ja ennen kaikkea kustannustehokkaita, ja juuri siksi ne istuvatkin hyvin asevelvollisuusarmeijamme käyttöön. Arvoisa puhemies! Suomi liittyi Ottawan sopimukseen aikana, jolloin sodan uhkaa Euroopassa pidettiin epätodennäköisenä. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut. Kuten valtioneuvoston tuoreimmassa puolustusselonteossakin todetaan, on Suomen puolustuksella oltava jatkuva kyky vastata pitkäkestoiseen ja laajamittaiseen sodankäyntiin. Tämä ulkoasiainvaliokunnan mietintö osoittaa, että irtautuminen Ottawan sopimuksesta on paitsi perusteltua myös välttämätöntä. Puolustusvaliokunnan lausunto tukee tätä selkeästi. Jalkaväkimiinat vahvistavat puolustustamme ja palauttavat puolustuksemme käyttöön tehokkaan ja ennen kaikkea kustannustehokkaan välineen, josta ei olisi alun perinkään pitänyt luopua. Jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtautumisen myötä Suomi tulee vahvistamaan puolustuskykyään, minkä lisäksi se korjaa aiemmin tehdyn virheen ja osoittaa olevansa valmis vastaamaan vakavaan ja muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen päättäväisesti ja reaalisesti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-06-19T11:12:08,2025-06-19T11:16:12,Hyväksytty,1.1 2025_70_32,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite",Kiitoksia. — Edustaja Kari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_70_33,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Arvoisa rouva puhemies! SDP:lle Suomen ja suomalaisten turvallisuus on tärkeää, niin kuin olen huomannut täällä salissa muillakin puolueilla tämän asian olevan prioriteettilistan kärjessä. Suomi on joutunut arvioimaan tässä viime vuosien aikana omia turvallisuustarpeitaan aivan uudella tavalla. Näkyvin uudistus ja uusi arviointi tapahtuivat vuonna 22 Venäjän hyökkäyssodan alettua Ukrainassa. Suomi joutui aivan uudenlaiseen tilanteeseen. Pitkä sotilaalliseen liittoutumattomuuteemme kuulunut perinne ja, voi sanoa, jopa periaate joutui uudelleenarvioitavaksi, ja tämän arvioinnin pohjalta Suomi lähti hakemaan puolustusliitto Naton jäsenyyttä ja myöhemmin myös sai tämän jäsenyytensä. Toinen näkyvä muutos on tänään täällä eduskunnassa Venäjän hyökkäyssodan jatkuttua yli kahden vuoden ajan ja muututtua yhä voimakkaammin jalkaväen massamaiseksi käytöksi, tappioista piittaamattomaksi jalkaväen käytöksi. Meidän on uudelleenarvioitava myös omia turvallisuustarpeitamme, omaa kykyämme puolustaa ja puolustautua tällaista toimintaa ja hyökkäystä vastaan. Ottawan sopimuksen irtisanominen on tältä osaltaan keskustelussa mutta myös hetken päästä äänestyksessä, ja tulemme myös tämän irtisanomisen puolesta äänestämään. Olen toiminut eduskunnan puolustusvaliokunnassa vuodesta 2011 alkaen, jo ennen kuin Suomi liittyi Ottawan jalkaväkimiinat kieltävään sopimukseen, ja voin sanoa, että tuolloin maailma oli täysin toisenlainen. Niiden kansanedustajien, jotka ovat tulleet tämän ajan jälkeen eduskuntaan, on varmasti vaikea ymmärtää, miksi tuolloin katsottiin, että maailman kehitys menee siihen suuntaan, että myös Suomella olisi mahdollisuus luopua jalkaväkimiinoista. Tuolloin kuitenkin aika oli toisenlainen, mutta sanon myös niille, jotka nyt vastustavat Ottawan jalkaväkimiinasopimuksesta luopumista, että tämäkin aika on toisenlainen. Olen saanut kuulla Suomen kärkiasiantuntijoita, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, puolustuspolitiikkaan ja kansainvälisiin sopimuksiin liittyviä asiantuntijoita, ja näiden pohjalta on henkilökohtaisesti helppo olla sitä mieltä, että jalkaväkimiinoista luopumisen Ottawan sopimuksen aika on Suomen osalta tullut päätökseen. Mutta sanon myös, että on tärkeää, että pidämme Suomen mukana aktiivisesti myös aseriisuntaan liittyvissä sopimuksissa ja miinanraivauksen ja humanitäärisen työn osalta. Tässä jokaisella hallituksella on oman budjettiesittelyoikeutensa pohjalta mahdollisuus panostaa niin paljon kuin parhaaksi katsoo, että Suomen rooli myös maailmalla kasvaa miinanraivaustyössä ja pystytään ehkäisemään niitä haittoja, joita miinat maailmalla aiheuttavat. — Kiitos. [Mikko Savola: Hyvä puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-06-19T11:16:16,2025-06-19T11:19:33,Hyväksytty,1.1 2025_70_34,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite",Kiitoksia. — Edustaja Haavisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_70_35,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Arvoisa puhemies! Jalkaväkimiinakysymys on asia, josta perustellusti voi olla eri kantoja — myös niiden suomalaisten keskuudessa, jotka pitävät maanpuolustusta hyvin tärkeänä ja arvossa. Kysymys Ottawan sopimuksessa on tärkeästä aserajoitussopimuksesta, joka on osa kansainvälistä sopimusjärjestelmää, sääntöpohjaista järjestelmää, jossa mukana on yli 160 maata. Ulkoasiainvaliokunnassa on ollut mahdollista kuulla myös asiantuntijoita, jotka eivät kannata Ottawan sopimuksesta irtautumista, kuten Punaista Ristiä tai professori Scheininia, ja heillä on ollut arvokkaita näkökohtia tässä keskustelussa. On myöskin tärkeää, että ulkoasiainvaliokunnan keskustelussa on todettu, että jalkaväkimiinasopimuksesta irtautuminen ei tarkoittaisi sitä, että vientiä pyrittäisiin edistämään maailmassa globaalilla tasolla, sen vuoksi, että jalkaväkimiinasopimus on itse asiassa tuottanut siinä tuloksen, että se on rajoittanut maailmassa jalkaväkimiinojen kauppaa. Itse olen nähnyt esimerkiksi Balkanin konfliktissa täysin vastuutonta jalkaväkimiinojen käyttöä, ja tällaisesta toivottavasti eri puolilla maailmaa ollaan pääsemässä eroon. Tämä jalkaväkimiinaprosessi ei ole ollut aivan optimaalinen. Olisi ollut hyvä, jos tätä olisi voitu käsitellä jo ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa tai puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä ja saatu enemmän tätä parlamentaarista käsittelyaikaa myöskin sitä kautta tälle asialle. Omassa harkinnassani olen päätynyt kannattamaan ulkoasiainvaliokunnan enemmistön kantaa, jossa varaudutaan pahimpiin skenaarioihin myöskin Suomen turvallisuuden kannalta — siihenkin skenaarioon, että Suomi olisi jonakin päivänä hyökkäyksen kohteena. Toivottavasti sellaista päivää emme tule näkemään. Mutta ulkoasiainvaliokunnan mietintö on mielestäni varsin tasapainoinen. Siinä tuodaan hyvin esille ne perusteet, miksi aikanaan liityttiin Ottawan sopimukseen. Itsekin olin silloin eduskunnan jäsen ja muun muassa puolustusvaliokunnassa ja ulkoasiainvaliokunnassa tätä asiaa käsittelemässä. Silloin maailma, kuten edustaja Kari sanoi, näytti toisenlaiselta: Euroopassa ei ollut sotaa sillä tavalla kuin nyt olemme joutuneet todistamaan Ukrainaa, joka on joutunut Venäjän hyökkäyksen kohteeksi. Maailma on todellakin tässä suhteessa myös meidän lähialueillamme erilainen. Ulkoasiainvaliokunnan mietintö kuitenkin kiinnittää huomiota myös niihin reunaehtoihin siitä, miten ja milloin tähän sopimukseen voisi uudestaan palata, ja mielestäni on hyvä tämäkin perspektiivi tässä keskustelussa säilyttää. Miinakaupan osalta ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä todetaan, että sopimuksesta irtautumisella ei ole tarkoitus tavoitella tai edistää jalkaväkimiinojen globaalia kauppaa. Tämä on erittäin tärkeä näkökohta. On myös tärkeää, että mietinnössä kiinnitetään huomiota humanitäärisen miinanraivauksen tärkeyteen, ja toivottavasti tämä hallitus ja tulevat hallitukset tätä entisestään edistävät. Ehkä kaikkein tärkein viesti, jonka Suomi tässä yhteydessä antaa, on se, että tällä mielestäni yksittäisellä päätöksellä ei ole tarkoitus muuttaa sitä Suomen suurta linjaa, joka on ollut tukemassa asevalvontakysymyksiä, aseidenriisuntakysymyksiä ja niitä koskevia sopimuksia kaikkialla maailmassa. Tämä on erityisen tärkeä näkökohta, kun mietitään esimerkiksi Suomen kampanjaa YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2025-06-19T11:19:40,2025-06-19T11:23:13,Hyväksytty,1.1 2025_70_36,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite",Kiitoksia. — Edustaja Kokko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_70_37,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Arvoisa puhemies! Luotan siihen, että tässä salissa on 200 isänmaallista suomalaista, [Oikealta: Oikein!] joiden ainoa tehtävä on omista arvoistaan käsin ajaa Suomen ja suomalaisten etua. Siksi voin yhtyä siihen, mitä edustaja Honkasalo tässä nosti esille, että puheet epäisänmaallisista tässä salissa eivät ole siinä mielessä oikein ja soveliaita, sillä kyllä luotan siihen, että jokainen tänne valittu ajattelee tosiaan omista arvoistaan käsin Suomen ja suomalaisten etua ensin. Siinäkin suhteessa olen arvostanut niitä puheenvuoroja, jotka ovat olleet omasta kannastani aivan päinvastaisia ja joissa on nostettu niitä perusteellisia argumentteja esille, miksi Ottawan sopimuksessa tulisi pysyä. Arvoisa puhemies! Kuten tässä keskustelua on käyty ja nähty niitä esimerkkejä, miten Venäjä toteuttaa omaa laajentumispolitiikkaansa, niin valitettavasti ainakaan minun mielestäni maailma ei ole enää sellainen, että Ottawan sopimuksessa pysyminen vahvistaisi Suomen ja suomalaisten turvallisuutta. Sinälläänhän tämä Suomen päätös ei ole romuttamassa sitä työtä, mitä kansainvälisesti Suomi ja monet muut maat tekevät miinantorjunnan, miinojen raivauksen eteen ja ylipäätänsä kansainvälisen järjestelmän uskottavuuden eteen. Ottawan sopimukseen kuuluu yli 160 maata, joista tällä hetkellä viisi maata on aloittanut prosessin sopimuksesta irtaantumiseksi: Suomi, Puola, Viro, Latvia ja Liettua — viisi maata, jotka rajautuvat Venäjää vastaan. Ehkä tämä kertoo siitä, että kyllä se koko muu maailma näkee sen, että edelleen Ottawan sopimuksella on arvo. Siinä kannattaa heidän näkökulmastaan pysyä, mutta samalla he ymmärtävät, mikä Suomen ja näiden muutamien Venäjän naapurimaiden tilanne on. Oikeastaanhan se, miksi me sopimuksesta irtaannumme, nimenomaisesti liittyy sen pelotteen vahvistamiseen, että meillä on kaikki käytettävissä olevat keinot turvallisuuden ja puolustuskyvyn vahvistamiseksi, jotta vihollinen ei koskaan saisi sellaista kuvaa, että me olemme liian heikkoja tai meillä ei ole kykyä puolustautua. Venäjä katsoi, että Ukraina on heidän mielestään liian heikko, länneltä ei tule tulemaan tukea, ja he hyökkäsivät. No, se tilanne on osoittautunut toisenlaiseksi Venäjän kohdalta, mutta kuitenkin tällä ratkaisulla Suomi osoittaa, että me käytämme kaikki ne keinot, millä me voimme vahvistaa Suomen puolustuskykyä. Vielä ehkä loppuun, arvoisa puhemies, tästä puheesta, että Suomi on vastuullinen toimija ja että voimmeko oikeasti olla, kun katsotaan niitä miinatuhoja, mitä maailmassa on ollut: Itse olen kyllä sitä mieltä, että kun Suomi nämä jalkaväkimiinat nyt käyttöön ottaa, niin me oikeasti olemme poikkeus maailman joukossa ja vastuullinen toimija. En ihan ymmärrä, jos tehdään vertausta Angolassa tai Bosniassa toimivaan kapinallisryhmään, joka levittää miinoja miten sattuu, että Suomi toimisi samalla tavalla, vaan kyllä minä uskon, että tässä suhteessa pidetään myös siitä vastuullisesta politiikasta kiinni. Toivon myös lopuksi, että sille työlle, mitä Suomi on jatkanut ja tehnyt humanitaarisen miinapolitiikan eteen, annetaan entistä suurempi tuki ja ennen kaikkea tämä hallitus ja myös tuleva hallitus antaisivat enemmän rahoitusta siihen. [Ben Zyskowicz: Olipa hyvä puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-06-19T11:23:15,2025-06-19T11:26:38,Hyväksytty,1.1 2025_70_38,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite",Edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_70_39,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Arvoisa rouva puhemies! Tänään eduskunta tekee vakavan ja vastuullisen päätöksen kansallisen turvallisuuden nimissä. Kannatan hallituksen esitystä irtaantua Ottawan sopimuksesta. Suomella on pitkä maaraja Venäjän kanssa, valtion, jonka sotilasdoktriini painottaa maavoimien käyttöä, ja valtion, joka ei kuulu Ottawan sopimukseen. Me emme voi rakentaa puolustustamme toiveiden, ideologian tai hyväntahtoisten oletusten varaan. Meidän on tunnustettava turvallisuusympäristön muuttunut todellisuus. Tämä esitys ei ole viesti halusta käyttää jalkaväkimiinoja. Se on viesti siitä, että Suomi on varautunut. Puolustusvoimien mukaan täysin korvaavaa suorituskykyä ei tällä hetkellä ole, ja tästä syystä on oikein ja välttämätöntä varautua nyt rauhan aikana, harkiten ja ajoissa. Kukaan meistä ei toivo, että jalkaväkimiinoihin jouduttaisiin koskaan turvautumaan. Juuri siksi meidän on oltava valmiina. Tämä esitys vahvistaa Suomen puolustuskykyä ja toimii ennalta ehkäisevästi. Arvoisa rouva puhemies! Tämä on perusteltu, ajankohtainen ja välttämätön turvallisuuspoliittinen ratkaisu. Tämän hallituksen esityksen takana on helppo olla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-06-19T11:26:40,2025-06-19T11:28:10,Hyväksytty,1.1 2025_70_40,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite",Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_70_41,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Arvoisa rouva puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Omalta osaltani ehkä semmoinen pieni ympyrä sulkeutuu. Olen ollut täällä salissa ensimmäisen kerran, tosin tuolla lehterillä, silloin kun jalkaväkimiinoista äänestettiin. Se pisti silloin minut matkustamaan Helsinkiin ja tulemaan katsomaan tällaista äänestystä, joka tuntui silloin ihan käsittämättömältä: että Puolustusvoimat luopuu omasta materiaalistaan, jota Suomella oli hyvin varastossa. Suomessahan niitä pidetään varastossa, kunnes meillä on poikkeustila, ja sitten ne asetetaan sinne maastoon. Kirjoitin tuolloin myöskin lehteen kirjoituksen, ja Helsingin Sanomat julkaisi sen muistaakseni päivää ennen tätä äänestystä, joka tapahtui 25.11.2011. Lainaan tästä kirjoituksesta pienen pätkän. Tässä on tullut esille esimerkiksi edustaja Honkasalon puheessa se, että ei ole saatu riittävästi tietoa tai perusteluita Puolustusvoimilta tai ne on nähty myöhässä, mutta Puolustusvoimat on aina ollut minun ymmärtääkseni miinojen puolella, että niiden tulisi olla käytössä. Lainaan pienen pätkän omasta kirjoituksestani sieltä vuodelta 2011: ”Puolustusministeriön jalkaväkimiinaselvitystyöryhmän väliraportti totesi: Miina-ase on Suomelle erittäin kustannustehokas sodankäyntiväline, koska sillä voidaan olosuhteissamme merkittävästi vaikeuttaa teknologisesti kehittyneidenkin asevoimien operatiivista liikkuvuutta. Koska miinat ovat edullisia ja olosuhteissamme erittäin tehokkaita, on erityyppisiä miinoja hankittu riittävästi kaikille alueellisen puolustuksen joukoille. Maavoimillamme ei tällä hetkellä ole ajoneuvomiinojen ohella muita määrällisesti riittäviä asejärjestelmiä, joilla mekanisoidun hyökkääjän liike voitaisiin yhtä tehokkaasti hidastaa ja pysäyttää.” Arvoisa puhemies! Tämä oli silloin Puolustusvoimien kanta, ja päätös tehtiin poliittisin perustein. Silloin ei riittävästi kuunneltu Puolustusvoimien henkilökunnan kantaa ja puolustushallinnon kantaa. On mielestäni hyvä asia, että tänään irtautunemme tai jätämme ilmoituksen irtautumisesta tämän äänestyksen jälkeen. Tämä on vastuullista. On parempi, että me asennamme Suomen maankamaralle itse niitä miinoja, kuin se, että niitä asentaa tänne vihollinen. Arvoisa puhemies! Tuen ehdottomasti, varauksetta tätä Ottawan sopimuksesta irtautumista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-06-19T11:28:12,2025-06-19T11:31:41,Hyväksytty,1.1 2025_70_42,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite",Edustaja Immonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_70_43,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Arvoisa rouva puhemies! Pioneeriupseerina ja satoja miinoitteita rakentaneena kannatan Ottawan sopimuksesta irtautumista ja tervehdin ilolla sitä, että Suomi ei sido enää sotilaiden käsiä tällä poliittisella sopimuksella. Tähän vilkkaaseen keskusteluun nostan vain muutamia näkökulmia käytännön esimerkein. Niiden useiden vuosien aikana, kun nämä taistelupiirit ovat harjoitelleet miina-aseen käyttöä sotaharjoituksessa, ei ole näkynyt ensimmäistäkään vasemmiston poliitikkoa, joka olisi tullut siihen miinoitteen reunalle esittämään huolensa, että miinoitteita rakennetaan jotenkin vaarallisesti ja sellaisiin paikkoihin, joissa siviilit pääsevät niihin astumaan. Tiedättekö, miksi näin on? No siksi, että sotatoimialueet eristetään, siviilit evakuoidaan ja jokaisella miinoitteella on aseelliset vartiomiehet estämässä omien joukkojen pääsyn niihin, ja heidän tehtävänsä on poistaa ne lukemattomat miinoitettu-kyltit, miinoista varoittavat nauhat, aitanarut, ja vasta juuri ennen vihollisen saapumista, ja jos tilanne muuttuu, niin ne varoitusmerkit palautetaan takaisin oman turvallisuuden takaamiseksi. Silti tässä salissa kuulee harhakäsityksiä siitä, miten siviilit joutuisivat omien miinojemme kohteeksi. Totta on, että maahan asennettu miina ei kohdetta valikoi, mutta se sotilas, joka sen miinoitteen paikan suunnittelee ja miinan asentaa, valitsee sen paikan taistelukentällä vihollisen reitille, ei suomalaisen päiväkodin nurkalle. Tällaisten vasemmiston mielikuvien satuilu täällä vie uskottavuuden kyllä vasemman laidan poliitikkojen ymmärryksestä tästä aiheesta ja paljastaa tietämättömyyden miina-aseen käytöstä. Täällä istuntosalissa on keskustelussa sujuvasti myös unohdettu se, että ennen kuin ensimmäistäkään siltojen hävittämiseen tarvittavaa räjähdettä kiinnitetään paikalleen tai yhtäkään räjähdysainetta sisältävää miinaa voidaan asentaa Suomen maaperään, niin eduskunta on jo hyväksynyt valmiuslain ja poikkeuslain säännöksiä ja sota-aikana tarvittavia poikkeuslain toimivaltuuksia. Ei näitä miinoja noin vain rajoille asetella rauhan aikana. Viimeiseksi asiaksi nostan esille vielä keskustelusta sen, mikä on sotilaiden vastuu, rintamakomentajan ja taistelevan joukon vastuu omasta operatiivisesta vastuualueestaan sota-aikana. Toivottavasti täällä salissa kukaan ei kuvittele, että kun sodan äänet loppuvat ja alkaa tulitauko tai rauha, niin sotilaat heittelevät varusteensa juoksuhautoihin, jättävät aseet ja patruunat muiden siivottaviksi. No, eivät tietenkään. Ne samat sotilaat, jotka ovat miinansa, linnoitteensa tai muut puolustustaistelun edellyttämät rakenteet tehneet, myös siivoavat jälkensä ennen kuin alueelta evakuoitu siviiliväestö pääsee takaisin sinne koteihinsa. Samalla kun koteihinsa palaavat siviilit alkavat korjata sodan tuhoja, myös sotajoukot aloittavat rakentamiensa miinoitteiden raivaamisen. Sama vastuu kotimaasta ja turvallisuuden palauttamisesta jatkuu myös taistelujen tauottua meillä kaikilla, myös sotilailla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2025-06-19T11:31:47,2025-06-19T11:35:21,Hyväksytty,1.1 2025_70_44,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite",Edustaja Viljanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_70_45,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Arvoisa rouva puhemies! Omasta varusmiesajastani on jäänyt mieleen monia kiteytyksiä. Yksi niistä on oppi tilanteen mukaisesta toiminnasta. Turvallisuuspoliittinen ympäristömme on muuttunut. Turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut. Kuva modernista sodankäynnistä on muuttunut. Arvoisa rouva puhemies! Kiitän puolustusvaliokuntaa ja ulkoasiainvaliokuntaa vastuullisesta harkinnasta, hyvästä työstä, hyvin perustellusta linjauksesta Ottawan sopimuksesta irtautumiseksi ja puolustuskykymme vahvistamiseksi. Suomen irtautuminen Ottawan sopimuksesta on tässä ajassa tilanteen mukaista toimintaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2025-06-19T11:35:22,2025-06-19T11:36:16,Hyväksytty,1.1 2025_70_46,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite",Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_70_47,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Arvoisa puhemies! Täällä on peräänkuulutettu kokonaisarviointia, ja sitä me totisesti ollaan vasemmistoliitossa tehty. Ja täällä kun väitettiin yhden edustajan suulla, että olisin sanonut, että puolustusministeriöstä ei saatu riittävästi tietoa, niin mitään tällaista en ole sanonut, vaan sanoin omassa puheenvuorossani, että asiantuntijakuulemisissa on painottunut hyvin vahvasti puolustuspoliittinen ja sotilaallinen näkökulma ja kansainvälisen ja humanitäärisen oikeuden näkökulma on jäänyt paitsioon, ja valiokunnassa tätä kuulemista jopa kiirehdittiin erittäin erittäin kovalla tavalla. Tosiaan me ajattelemme niin, että Suomen kaltaisen pienen maan turvallisuutta turvaa nimenomaan se, että me pidämme kiinni monenkeskisestä sääntöpohjaisesta järjestelmästä, ja täällä on annettu jopa ymmärtää, että itse asiassa me jollain tavalla vahvistaisimme sitä, kun me tästä Ottawan sopimuksesta irtaudutaan. Siinä tapauksessa todella suosittelen lukemaan muun muassa ulkoministeriön oman selvityksen, jossa aivan suoraan sanotaan, että tämä heikentää sääntöpohjaista järjestelmää ja antaa myös kielteisen viestin suhteessa asevalvontaan. Täällä on myös annettu ymmärtää ja myös tässä mietinnössä annettiin ymmärtää, että muut maat kyllä ymmärtävät tämän Suomen ratkaisun. [Oikealta: Kyllä!] Olen ihmetellyt, mihin tämä faktuaalisesti pohjautuu, koska mitään listauksia me ei olla saatu, ja väitän, että suurin osa maailman maista ei edes tiedä tällä hetkellä, että Suomi on irtautumassa Ottawan sopimuksesta. Onhan myös hyvin hurja viesti se, että YK:n pääsihteeriltä tuli todella voimakas vetoomus, ettei tästä sopimuksesta irtauduttaisi. Täällä myös monet puolustuspoliittisesti orientoituneet kansanedustajat ovat sanoneet, että Suomen on otettava kaikki keinot käyttöön, ja tämä on mielestäni erittäin huolestuttavaa, jos tällaista lausutaan Suomen eduskunnassa. Se osoittaa, että ei tunneta tosiasiallisesti sodan oikeussääntöjä. Siviilejä on suojeltava, sotilaat on eroteltava siviileistä, ja esimerkiksi sairaaloihin ja kouluihin ei saa iskeä. Ei ole mahdollista ottaa kaikkia keinoja käyttöön. [Välihuutoja] Toivoisin, että kansainvälisen humanitäärisen oikeuden periaatteita tunnettaisiin, ja niihin voi perehtyä myös, jos lukee lausuntoja, jotka valiokunta on saanut. Myös ehkä viimeisenä tästä Suomen poikkeuksellisuudesta, siitä, että me olemme poikkeuksellisen vastuullinen maa: Myöskään tämä ei saa asiantuntijoilta tukea. Sota on aina kaoottinen tilanne ja stressaava tilanne, jossa ei voi olla takeita siitä, että pystyttäisiin kaikin tavoin turvaamaan siviilien asema.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-06-19T11:36:18,2025-06-19T11:39:33,Hyväksytty,1.1 2025_70_48,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite",Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_70_49,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Arvoisa rouva puhemies! Meillä on naapurissa maa, joka ei noudata mitään sääntöjä, käy sotaa neljättä vuotta eikä ole julistanut sotatilaa, niin kuin pitäisi tehdä. Valiokunta korostaa myös viestittämistä. On viestitettävä kotimaahan ja ulkomaille, miksi Suomi tekee niin kuin tekee. Meillä on pitkä maaraja. Olemme vastuussa suomalaisille, olemme vastuussa EU:lle ja olemme vastuussa Nato-maille siitä, mitä tässä rajalla tapahtuu. Valiokunnassa olen kuullut lukuisia asiantuntijoita. Luotan asiantuntijoihin, mutta enemmän luotan omaan sydämeen, oman sydämen ääneen. Minulla on olohuoneessa seinällä Suomen lippu, Suomen lipun vieressä on vitriinissä sarana. Se sarana on luovutetusta Karjalasta, josta isäni ja mummoni ovat joutuneet lähtemään. Se sarana ja Suomen lippu muistuttavat siitä, mitä meillä on rajan takana, ja ne muistuttavat siitä, että siitä rajasta, mikä meillä nyt on, pidetään kiinni, noudatetaan sitä diplomaattista kehikkoa, sopimuksellista kehikkoa ja kaikkia niitä laillisia keinoja, mitä meillä on käytettävissä. On myös laillista erota Ottawan sopimuksesta. Se kuuluu oikeusvaltion mahdollisuuksiin, ja sitä keinoa tässä tilanteessa myös asiantuntijoiden mukaan kannattaa käyttää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-06-19T11:39:39,2025-06-19T11:41:14,Hyväksytty,1.1 2025_70_50,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite",Edustaja Ojala-Niemelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_70_51,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on esittänyt, että Suomi irtautuisi tästä jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta, ja Puolustusvoimat ovat arvioineet, että jalkaväkimiinat olisivat tarpeellinen lisäsuorituskyky Suomen puolustusjärjestelmään ja jalkaväkimiinoja ei voida korvata muilla järjestelmillä. SDP kannattaa Ottawan sopimuksesta irtautumista muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi, mutta sopimuksesta irtautuminen ei kuitenkaan tarkoita kansainvälisistä velvoitteista luopumista. Suomi jatkaa pitkäaikaisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan mukaisesti työtään aseriisunnan ja asevalvonnan osalta ja jatkaa humanitaarista miinatoimintaa. Itse olin myös jo tuolloin eduskunnan jäsen, kun aikanaan päätettiin liittyä tähän sopimukseen, ja nyt teen sitten toisenlaisen ratkaisun. Mutta kuten edustaja Kari tässä aikaisemmin totesi, niin turvallisuusympäristö on merkittävässä määrin muuttunut. Politiikkaa tehdään aina ajassa, ja näen, että nyt on tämän ratkaisun paikka. Meillä on 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, ja on osoittautunut, kuinka brutaali maa meidän naapurivaltio on tuossa ja että se on valmis myös hyökkäämään naapurimaataan Ukrainaa kohti, joten tässä tilanteessa toimin näin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-06-19T11:41:15,2025-06-19T11:42:42,Hyväksytty,1.1 2025_70_52,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite",Edustaja Kaunistola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_70_53,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Nykyisessä turvallisuustilanteessa on ratkaisevaa, että meillä on valikoimassamme kaikki ne keinot, jotka mahdollistavat vahvan puolustuksen. Muun muassa turvallisuusviranomaisten, kuten Puolustusvoimien, arviot tästä ovat olleet hyvin selkeät sopimuksesta irtaantumisessa. Ottawan sopimuksesta irtautuminen on aiheuttanut huolta siitä, että tästä aiheutuisi Suomelle sitä mainehaittaa. Itse kuitenkin uskon, että jokainen Suomen kanssa yhteneväiset arvot jakava maa ymmärtää, että Suomi näitä miinoja tarvitsee. Ne ovat meidän omaksi turvaksemme ja puolustuskäyttöön. Tässä turvallisuusympäristössä meidän on ensi sijassa kuitenkin huolehdittava siitä, että Suomi ja suomalaisten etu, itsenäisyys ja turvallisuus on taattava. On myös hyvä muistaa, että Suomen rajan turvaamisen ohella turvaamme myös Eurooppaa ja ylpeänä jäsenmaana myös Naton rajoja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-06-19T11:42:44,2025-06-19T11:43:51,Hyväksytty,1.1 2025_70_54,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite",Edustaja Kaunisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_70_55,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Arvoisa rouva puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on tosiaan muuttunut. Meillä on pitkä raja aggressiivisesti toimivan Venäjän kanssa, pitkä raja, joka on niin Suomen kuin Naton itäraja, ja tähän ei sovi suhtautua kevyesti. Meidän on voitava puolustaa maatamme maksimaalisen tehokkaasti. Tämä on valtion ensisijainen tehtävä. Ottawan sopimus kieltää jalkaväkimiinat, eli asejärjestelmän, jota asiantuntijat pitävät Suomelle puolustuksellisesti tärkeänä. Irtautuminen ei ole kannanotto sodan puolesta, vaan päätös varmistaa rauhaa. Itse näen, että isänmaan puolustaminen ei ole vain sotilaallinen kysymys, vaan se on myös ihmisoikeudellinen kysymys, sillä sodassa kärsivät eniten siviilit: naiset, lapset, vanhukset. Turvallisuus ehkäisee tuhoa, vastuullinen Suomi vastuullisesti toimien. Suomi pitää huolen omistaan nyt ja tulevaisuudessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2025-06-19T11:43:51,2025-06-19T11:45:06,Hyväksytty,1.1 2025_70_56,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite",Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_70_57,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Arvoisa puhemies! Olin täällä eduskunnassa ensimmäisellä kaudellani vuonna 2011, kun päätimme liittyä Ottawan jalkaväkimiinat kieltävään sopimukseen, ja silloin todella elettiin Euroopassa aivan erilaisessa turvallisuustilanteessa kuin nyt. Tällä hetkellähän tilanne on se, niin kuin tiedetään, että Venäjä käy jo neljättä vuotta hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan, ja vaikka Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, niin on tietenkin tärkeää tehdä toimia myös meidän puolustuksen ja turvallisuuden vahvistamiseksi. Kuten kaikki tietävät tässä salissa, meillä on yli 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, ja asiantuntijat ovat todenneet, että miinat ovat siihen helppokäyttöinen ja edullinen ratkaisu, joten totta kai on meidän etujemme mukaista, että päädymme nyt siihen päätökseen, että haemme eroa tästä Ottawan sopimuksesta. Pitää myös muistaa, että näitä ei ole tarkoitus käyttää tietenkään rauhanaikana, vaan ne varastoidaan ja sitten hyvin tarkan harkinnan ja suunnittelun tuloksena sodan tai kriisin aikana käytetään, jos siihen päädytään, ja se on hyvin harvinaislaatuinen tilanne. Arvoisa puhemies! On myös tärkeää, että Suomi jatkaa toimia humanitäärisen miinatoiminnan puolesta myöskin tulevaisuudessa, ja toivomme tietenkin kaikki, että rauha Euroopassa palautuu pian.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2025-06-19T11:45:08,2025-06-19T11:46:37,Hyväksytty,1.1 2025_70_58,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite",Edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_70_59,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Arvoisa rouva puhemies! Olemme tänään tekemässä tärkeän päätöksen Ottawan sopimuksesta irtaantumisesta. Kannatamme sitä. Se on vastuullinen ja oikea päätös, jotta saamme jatkossa puolustusarsenaaliimme tärkeän lisän, jalkaväkimiinat tarvittaessa käyttöömme. Meillä on todella 1 340 kilometriä yhteistä rajaa aggressiivisesti toimivan naapurin kanssa. Tässä salissa on jo useaan kertaan toistettu sitä, että jalkaväkimiinat ovat nimenomaan puolustusase, jota käytetään vain sotilaallisessa kriisissä ja tarkoin määritellyllä ja huolellisesti merkityllä alueella, jolla siviilit eivät liiku. Puolustusvoimat eivät koskaan kannattaneet jalkaväkimiinoista luopumista. Puolustusvoimat kannattaa Ottawan sopimuksesta nyt irtaantumista ja jalkaväkimiinojen sodan aikaista vastuullista käyttöä. Uskon, että meidän kaikkien syvä toive, harras pyyntö ja rukous on se, että jalkaväkimiinoja ei todellisuudessa, käytännössä tarvitsisi koskaan käyttää vaan rauha ja rauhanomainen elo säilyisivät myös meidän rajoillamme. Uskomme ja toivomme, että jokainen meistä osaltamme teemme vahvasti työtä sen puolesta, että rauha todella säilyy meidän rajoillamme ja että rauha tulee sinnekin, niihinkin pesäkkeisiin, missä sotaa tällä hetkellä käydään. On tärkeää myös alleviivata sitä, että Suomi todella haluaa ja jatkaa myös kansainvälistä humanitaarista työtä, myös tärkeää miinanraivaustyötä. Kannatamme Ottawan sopimuksesta irtaantumista. Se on vastuullinen päätös.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2025-06-19T11:46:38,2025-06-19T11:48:35,Hyväksytty,1.1 2025_70_60,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite",Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_70_61,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Arvoisa rouva puhemies! Suomen turvallisuus on meille kaikille tärkeää, aivan jokaiselle tässä salissa. Vasemmistoliitto jakaa näkemyksen siitä, että Suomen puolustuskyvystä on pidettävä huolta. Suomi liittyi Ottawan sopimukseen vuonna 2012. Sen jälkeen Puolustusvoimat oli pitkään sitä mieltä, että Suomi pärjää hyvin ilman jalkaväkimiinoja. Vielä toukokuussa 2023 ulkoministeriö ja puolustusministeriö katsoivat, ettei Suomen tule irtautua sopimuksesta. ”Puolustusvoimat eivät pidä jalkaväkimiinoja kriittisenä ja välttämättömänä suorituskykynä, vaan ne on jo korvattu muilla suorituskyvyillä, kuten raskailla raketinheittimillä, lennokeilla ja viuhkapanoksilla”, todettiin ministeriöiden hallitusneuvotteluihin 2023 toimittamassa muistiossa. Vielä toukokuussa 2023 ulkoministeriö ja puolustusministeriö arvioivat, että ”irtautuminen olisi myös hyvin negatiivinen signaali tilanteessa, jossa Venäjä ja Kiina haastavat aktiivisesti olemassa olevia sopimuksia ja pyrkivät aiheuttamaan säröjä EU:n ja Naton sisällä”. Arvoisa puhemies! YK:n pääsihteeri Guterres on tällä viikolla kertonut olevansa huolissaan siitä, että useat YK:n jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet irtautuvansa jalkaväkimiinat kieltävästä 164 valtion allekirjoittamasta Ottawan sopimuksesta. YK:n pääsihteeri kehottaa tuoreessa lausunnossaan kaikkia valtioita keskeyttämään irtautumiseen johtavat toimensa. ”Nämä ilmoitukset ovat erityisen huolestuttavia, koska ne uhkaavat heikentää siviilien suojelua ja horjuttaa kahden vuosikymmenen aikana luotua normatiivista kehystä, joka on pelastanut lukemattomia ihmishenkiä.” Arvoisa puhemies! Ottawan sopimus on siviilien elämän pelastamisen lisäksi edistänyt miinanraivausta ja auttanut silpoutuneita miinojen uhreja. Maamiinat eivät erottele sotilaita siviileistä — yli 80 prosenttia niiden uhreista on siviilejä, yleensä lapsia. On erittäin kyseenalaista, että Suomi suunnittelee valiokunnan mietinnössä henkilömiinoista jopa vientituotetta. Suomen Punainen Risti on todennut lausunnossaan eduskunnalle: ”Irtautumalla Ottawan sopimuksesta Suomi olisi osaltaan tukemassa kehitystä, jossa sotatilanteissa tai sodan uhan lisääntyessä valtiot kokevat vaihtoehdoksi irtisanoutua sotatilanteita varten laadituista sopimuksista. Kehitys on ristiriidassa Suomen pitkäaikaisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan kanssa, jonka mukaan Suomi vahvistaa kansainvälistä oikeutta ja kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää. Suomenkaan intressissä ei ole valtioiden irtautuminen sodankäyntiä sääntelevistä sopimuksista.” Näillä edellä kertomillani perusteilla kannatan edustaja Honkasalon esitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-06-19T11:48:41,2025-06-19T11:52:15,Hyväksytty,1.1 2025_70_62,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite",Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_70_63,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Honkasalo sanoi, että kansainväliset sopimukset ja tällainen sopimuksiin nojaava maailma ovat pienten maiden, kuten Suomenkin, etu ja turva. Minäkin ajattelen näin, mutta samalla ajattelen, että se ei riitä. Kansainväliset sopimukset, joita edistämme, eivät riitä turvaamaan Suomen turvallisuutta. [Petri Huru: Juuri näin!] Tämä nähtiin valitettavasti jo lähes sata vuotta sitten: Kansainliiton piirissä oli sopimuksia, ja Suomella ja Neuvostoliitolla oli jopa hyökkäämättömyyssopimus. Kuitenkaan nämä sopimukset eivät estäneet kommunistien johtamaa Neuvostoliittoa hyökkäämästä marraskuussa 1939 Suomen kimppuun. Nytkö meidän pitäisi ajatella, että kansainväliset sopimukset, kuten YK:n peruskirja ja muut sopimukset, estäisivät itsessään entisten kommunistien ja nykyisten fasistien johtamaa Venäjää uhkaamasta Suomea? Tähänkö meidän pitäisi uskoa? [Perussuomalaisten ryhmästä: Toiset uskoo!] Sopimukset ovat tärkeitä, mutta ne eivät riitä. Tarvitaan riittävä pelote, riittävä kynnys, riittävä pidäke, jotta Venäjä — joka on hyvin osoittanut sen kaikille, edustaja Honkasalo, kaikille, että se ei noudata mitään sopimuksia, se ei kunnioita mitään sopimuksia — ei muodostaisi varsinaista sotilaallista uhkaa Suomelle. [Veronika Honkasalo pyytää vastauspuheenvuoroa] Tämän vuoksi me olemme liittyneet Natoon, tämän vuoksi me panostamme puolustukseen ja tämän vuoksi, siis pidäkkeenä ja pelotteena Venäjän uhalle, me myös otamme jalkaväkimiinat uudelleen keinovalikoimaamme. [Petri Huru: Juuri näin!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2025-06-19T11:52:18,2025-06-19T11:54:26,Hyväksytty,1.1 2025_70_64,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite",Edustaja Merinen. [Veronika Honkasalo: Edustaja Honkasalon nimi mainittu!] — Puheenvuorolista on auki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_70_65,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tähän Ottawan sopimukseen lyhyesti sanoisin, että niiden tietojen perusteella, mitä itse olen saanut ja mihin olen osallistunut, kannatan sopimuksesta irtautumista. Oikeastaan halusin käyttää tämän puheenvuoron toivottaakseni kaikille edustajille erittäin hyvää kesää ja rentouttavaa juhannusta. [Petri Huru: Kuin myös!] Jokainen edustaja, muistakaa tehdä kunnon koivuvihta [Perussuomalaisten ryhmästä: Se on vasta!] — vasta, okei, eri sana, minä käytän eri sanaa — ja napakasti vihtoa selkään ja reisiin, ja myös kumppania siinä vieressä. Ja suomalaisille iso toive, että älkää hukkuko juhannuksena. — Kiitos. [Oikealta: Hyvin sanottu! — Anne Kalmari: Lopetetaan tähän!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-06-19T11:54:27,2025-06-19T11:55:21,Hyväksytty,1.1 2025_70_66,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite",Edustaja Vikman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_70_67,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Arvoisa puhemies! Erinomaista, että tässä salissa on varsin laaja yhteisymmärrys siitä, että jalkaväkimiinat tarvitaan Suomen turvaksi. On hyvä kuitenkin muistuttaa, kun muutakin on annettu ymmärtää tässä keskustelussa, että miinoja käytetään Suomessa vastuullisesti. Niitä ei asenneta rauhanaikana, ja niitä asennettaisiin vain sellaisessa tilanteessa, jos vihollinen hyökkäisi maahamme. Siinä tilanteessa meidän reserviläisillämme täytyy olla parhaat mahdolliset keinot käytössä Suomen puolustamiseksi. On jopa hieman hätkähdyttävää, että tässä maailmantilanteessa, jossa Venäjä muodostaa vakavan, vaarallisen uhan Suomen ja Euroopan turvallisuudelle, tässä salissa on sellaistakin linjaa, että tositilanteessa meidän reserviläisillemme, jotka tuolla rajalla Suomea puolustaisivat, meidän pojat ja tytöt, ei olla valmiita antamaan parhaita mahdollisia keinoja onnistua tehtävässään. Kuitenkin onneksi laajan enemmistön mukaan tämä vastuullinen päätös täällä saadaan tänään tehtyä, koska jalkaväkimiinat tarvitaan osaksi Suomen puolustusta. Se vahvistaa puolustuskykyämme ja Suomen turvallisuutta tilanteessa, jossa meillä on Nato-maista pisin ulkoraja suhteessa Venäjään turvattavanamme. Aika on muuttunut, ja Euroopassa laajasti nähdään se, että kun ihmisoikeuksista puhutaan ja niitä halutaan puolustaa, niin demokratioiden puolustaminen myös aseellisesti on erittäin eettistä ja jopa pakollista tänä päivänä. Ulkoasiainvaliokunnan kuulemisissa tuli täysin selväksi myös se, että jalkaväkimiinat ovat suorituskyky, jota ei voida muilla tavoin täysin korvata puolustuksessamme. On hyvä myös muistaa, että Puolustusvoimat ei suositellut jalkaväkimiinoista luopumista myöskään silloin, kun päätös Ottawan sopimukseen liittymisestä tehtiin. Lisäksi Suomi toimii tässäkin asiassa kansainvälisen sopimusjärjestelmän puitteissa. Irtaudumme täysin niillä ehdoilla, jotka sopimusjärjestelmä meille irtautumisesta asettaa. Irtautuminenhan tulee voimaan vasta kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun ilmoitus on YK:n pääsihteerille toimitettu. Lopuksi vielä, arvoisa puhemies, on hyvä muistaa se, että kansainväliset sopimukset, joihin Suomi nojautuu ja joita me edistämme, eivät ole riittäneet pidättämään Venäjää. Sen me näemme historiasta, ja sen me näemme tänään ja, ikävä kyllä, joka päivä myös Ukrainassa. Siksi meidän on varauduttava sotaan, [Puhemies koputtaa] jotta saamme elää rauhassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2025-06-19T11:55:23,2025-06-19T11:58:44,Hyväksytty,1.1 2025_70_68,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite",Edustaja Honkasalo. [Juho Eerola: Nyt semmoinen rakentava loppupuheenvuoro!], ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_70_69,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Arvoisa puhemies! Suomen ulkopoliittinen johto aivan oikein toistaa usein, että sääntöpohjaisen järjestelmän puolustaminen ja kansainvälisen oikeuden puolustaminen on pienen maan etu. Tästä olen aivan samaa mieltä, mutta sen takia onkin niin huolestuttavaa, että meillä on tässä jo useampina vuosina käännytyslaissa rikottu näitä meitä sitovia velvoitteita [Oikealta: Ei ole!] — On rikottu! — [Oikealta: Höpö höpö! — Juho Eerola: Pyysin rakentavaa!] ja sitten tässä päätöksessä me heikennämme sääntöpohjaista järjestelmää. Me heikennämme. Se lukee myös ulkoministeriön omassa selvityksessä, minkälaisia negatiivisia vaikutuksia tällä päätöksellä on. Tämä on tosiasia. Kolmas seikka on se, että kyllä esimerkiksi globaali etelä katsoo tällä hetkellä hyvin huolestuneena Suomea, millä tavoin me noudatamme kansainvälistä oikeutta — aivan oikein silloin, kun on kyse Venäjän raakalaismaisesta hyökkäyssodasta, mutta miksi nämä samat periaatteet eivät koske esimerkiksi silloin, kun Israel syyllistyy samaan? Tämä jatkumo, jossa heikennämme sääntöpohjaista järjestelmää, rikomme niitä velvoitteita, jotka meitä sitovat, ja annamme maailmalle viestin näistä kaksoisstandardeista, ei ole pienen maan etu ja turva tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa millään lailla. Olisi hyvä, että ne, jotka tämän päätöksen tänään täällä tekevät, ymmärtäisivät tämän näkökulman. Lopuksi haluan vielä sanoa, että kun edustaja Haavisto täällä esimerkiksi totesi, että mietinnössä todetaan, että on tärkeää jatkaa humanitääristä miinanraivaustyötä, niin totta tosiaan, näin siellä todetaan, mutta samanaikaisesti rahoitus tulevina vuosina tulee vähenemään. Eli Suomi ei tule vahvistamaan humanitääristä miinanraivaustyötä, ja samanaikaisesti tämän päätöksen yhteydessä Suomi mahdollistaa maamiinaviennin, joka oli täysin turha päätös tämän päätöksen yhteydessä. Mutta ne puolueet, jotka nyt hyväksyvät tämän Ottawan sopimuksesta irtautumisen, kuittaavat samalla nämä kaksi seikkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-06-19T11:58:44,2025-06-19T12:01:16,Hyväksytty,1.1 2025_70_70,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite",Edustaja Koskinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_70_71,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Arvoisa puhemies! Varmasti on aika jo lopettaa keskustelua, mutta ihan oikaistakseni edustaja Honkasalon pari viimeistä asiaa: Eduskuntahan päättää tulevista rahoituksista, ja ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä on vahva tahto siihen, että tähän humanitaariseen miinatoimintaan, erityisesti miinanraivaukseen, pitää osoittaa lisää varoja tulevina vuosina. Se on osa kehitysbudjettia, osa Puolustusvoimien budjettia, mutta siihen on selvä tahtotila olemassa. Toiseksi sitten se, että jotkin maat jäävät pois Ottawan sopimuksesta, ei heikennä kansainvälistä järjestelmää. Se heikentää sen kattavuutta. Ottawan sopimus on ollut kiitettävän kattava yli 160 maan sopimus. Jos siitä muutama jää pois, niin se ei kata enää, mutta sen merkitys kansainvälisessä järjestelmässä säilyy — ainakaan jos ei kymmeniä maita sieltä lähde — juuri sen takia, että siinä on hyvin monipuolisesti erilaisia toimia, joilla estetään muun muassa miinoilla käytävää kauppaa ja sen leviämistä. Tällaista siviileille vaarallista miinojen käyttöä se erityisesti suitsii. Mutta tosiaan nyt on varmaan syytä siirtyä jo päätöksentekoon tästä asiasta ja jatkaa yhdessä sitten työtä niin vahvan sääntöperustaisen kansainvälisen järjestelmän puolesta kuin miinojen haittoja vastaan. [Juho Eerola: Oikein! — Eduskunnasta: Hyvä puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-06-19T12:01:18,2025-06-19T12:02:53,Hyväksytty,1.1 2025_70_72,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite",Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_70_73,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Arvoisa puhemies! Istun samassa valiokunnassa kuin edustaja Koskinen ja olen ollut tässä käsittelyssä mukana. Tämä päätös tarkoittaa sitä, että miinanraivaustyöhön ei lisätä määrärahoja vaan määrärahat laskevat. [Johannes Koskinen: No eihän sitä käsitelty!] Siellä todetaan, että Suomi jatkaa tärkeää miinanraivaustyötä — tästä olemme kaikki samaa mieltä, mutta rahoitus ei tule lisääntymään. Edustaja Koskisen saivartelu siitä, että tämä ei heikentäisi sääntöpohjaista järjestelmää, ei pidä paikkaansa lainkaan. Meillä on ulkoministeriön selvitys tässä pohjana, jossa nämä tosiasiat lausutaan. Oli ikävää, että myöskään hallituksen esityksestä näitä kriittisiä huomioita ei kaikilta osin haluttu tänne ulkoasiainvaliokunnan mietintöön ottaa mukaan, mutta tämä asia ei muuksi muutu. Se, että Suomi irtautuu nyt yhdestä maailman kattavimmasta sopimuksesta, nimenomaan heikentää tätä sääntöpohjaista järjestelmää, ja mikä huolestuttavinta, tämä lähettää erittäin ikävän signaalin maailmalle, [Juho Eerola: Venäjälle!] että myös muut maat ja kenties muut, autoritääriset maat voivat irtautua kansainvälisistä sopimuksista, jotka on laadittu nimenomaan sotatilanteita varten. Minä en ymmärrä, että täällä varsinkin hallituspuolueet ovat keksineet tämmöisen oman olkiukon, että täällä ei ymmärretä, ettei tämä sopimuksesta irtautuminen tarkoittaisi sitä, että miinat otettaisiin välittömästi käyttöön. Ei kukaan ole täällä sellaista väittänyt. Totta kai me ollaan perehdytty tähän esitykseen ja tiedetään, mistä tässä on kysymys. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Ottawan sopimus on laadittu sotatilanteita varten, ja sodassa on säännöt, ja siviilejä on suojeltava. Siitä tässä on kyse. [Välihuutoja — Perussuomalaisten ryhmästä: Näinkö Venäjä tekee?]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-06-19T12:02:53,2025-06-19T12:04:48,Hyväksytty,1.1 2025_70_74,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite",Kiitoksia. — Edustaja Koskinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_70_75,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Arvoisa puhemies! Edustaja Honkasalo puhuu kahdesta asiasta, jotka eivät ole nyt päätettävänä. Miinojen viennistä päätetään erikseen, jos niitä joskus valmistetaan Suomessa, ja sitä koskevat omat normistonsa, sekä kansalliset että kansainväliset. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] Tässä käsiteltävänä olevassa sopimusasiassa se on vain tällainen sivuhuomio, josta puolustusvaliokunta on sitten kirjoittanut, mutta siitä ei tehdä päätöksiä tässä yhteydessä. Sama koskee sitten tätä toista asiaa: humanitääristä miinatoimintaa rahoitetaan Suomen toimesta, ja sitä koskevat määräraha-asiat ja sen toiminnan intensiivisyyden lisääminen, jota mietinnössä toivotaan, ovat päätettävissä sitten kun esimerkiksi ensi vuoden ja tulevien vuosien talousarvioita päätetään ja annetaan ohjausta myös kehitysyhteistyövarojen käytölle niin ulkoministeriön pääluokassa kuin muissakin pääluokissa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä ja rakentava puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-06-19T12:04:48,2025-06-19T12:05:54,Hyväksytty,1.1 2025_70_76,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Keskustelun kuluessa on tehty kannatettu ehdotus, että eduskunta ei hyväksy yleissopimuksen irtisanomista ja että lakiehdotukset hylätään. Lisäksi keskustelussa on tehty kaksi kannatettua lausumaehdotusta, joten asiasta on äänestettävä. Äänestykset tapahtuvat tässä täysistunnossa tauon jälkeen. Istunto ja asian käsittely keskeytetään ja istuntoa jatketaan kello 12.10.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_70_77,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite","Nyt jatketaan kello 12.06 keskeytettyä istuntoa ja päiväjärjestyksen 7. asian käsittelyä. Keskustelussa edustaja Veronika Honkasalo on edustaja Minja Koskelan kannattamana ehdottanut, että eduskunta ei hyväksy yleissopimuksen irtisanomista. Keskustelussa edustaja Veronika Honkasalo on edustaja Minja Koskelan kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään. Lisäksi keskustelussa edustaja Veronika Honkasalo on edustaja Minja Koskelan kannattamana tehnyt kaksi lausumaehdotusta, jotka on toimitettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 7A) — Selonteko ruotsiksi, kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_70_78,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen irtisanomiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 56/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite",Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_70_79,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtiopäivien keskeyttäminen>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että eduskunta päättäisi keskeyttää valtiopäivät tämän istunnon päätyttyä sekä kokoontua jatkamaan työtään tiistaina 2.9.2025 kello 14.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_70_80,70/2025,2025-06-19,10.15,12.16,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtiopäivien keskeyttäminen>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 1/2025 vp,"Arvoisat edustajat, nyt lähdemme kesätauolle. Hyvät edustajat, pitäkää hyvää huolta itsestänne. Antakaa myös aikaa teidän läheisillenne. Oikein hyvää kesää, voimaannuttavaa! Kerätkää tosiaan voimia. Syksystä tulee jälleen työntäyteinen. Toivon teille myös oikein hyvää juhannusta! Pysykää pinnalla. — Kiitos. [Eduskunnasta: Hyvää kesää! — Suosionosoituksia]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_71_1,71/2025,2025-09-02,14.00,14.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Ilmoituksia,"Arvoisat kansanedustajat! Kesätauon loppuvaiheessa 19. elokuuta teidät tavoitti tieto edustaja Eemeli Peltosen kuolemasta. Aloitamme syyskauden kunnioittamalla hänen muistoaan. Mainitsen, että edustaja Peltosen lähimmät omaiset ovat seuraamassa istuntoa. Jokainen ihminen on erityinen. Ilman liioittelua voidaan kuitenkin sanoa, että Lasse Eemeli Heikinpoika Peltonen oli kansanedustajana erityisen mieleenpainuva. Hän oli ensimmäisen kauden edustaja ja valituksi tullessaan kaksi vuotta sitten yksi nuorimmista työyhteisömme jäsenistä. Peltosen tie yhteiskunnallisen vaikuttamisen saralla oli kuitenkin pidempi ja monipuolisempi kuin monella meistä iäkkäämmistä. Jo 13-vuotiaana Peltonen pyrki Järvenpään nuorisovaltuustoon kampanjateemoinaan koulupihojen turvallisuuden parantaminen ja ilkivallan estäminen. Vuonna 2012, 18-vuotiaana, hänet valittiin Järvenpään kaupunginvaltuustoon, jossa hän istui koko aikuisikänsä. Vuonna 2017 hänet valittiin sen kautta aikain nuorimmaksi puheenjohtajaksi. Kunnallispoliittisen työnsä ohella Eemeli Peltonen toimi muun muassa Uudenmaan Demarinuorten puheenjohtajana, Demarinuorten ensimmäisenä varapuheenjohtajana, puoluelehti Demokraatin kesätoimittajana ja avustajana, Ruotuväki-lehden varusmiestoimittajana ja Demarinuorten Lippu-lehden päätoimittajana. Eduskuntaan hänet valittiin vuoden 2023 vaaleissa, mutta sitä ennen hän oli jo työskennellyt talossa kuuden vuoden ajan edustajien Mika Kari ja Joona Räsänen avustajana. Valtiotieteen maisteri Peltonen ei kuitenkaan herättänyt eduskunnassa huomiota sinänsä vaikuttavan poliittisen CV:nsä vuoksi, vaan sillä, miten hän suhtautui politiikkaan ja kuinka hän kohteli työtovereitaan, myös kilpailevien puolueiden edustajia. Hän ei rähissyt sen enempää suljettujen ovien takana kuin julkisuudessakaan, ei puhunut kenestäkään pahaa eikä pyrkinyt keräämään helppoja irtopisteitä muiden kustannuksella, vaan antoi niin kritiikkiä kuin tunnustusta omille ja vieraille sen mukaan kuin hänen voimakas oikeudentuntonsa ja tarkka arvostelukykynsä määräsivät. Edustaja Peltonen ei valiokunta- ja täysistuntotyössä hakenut konfliktia vaan yhteisymmärrystä, eikä tavoitellut selkävoittoja vaan mahdollisimman hyvää lopputulosta mahdollisimman monelle. Täysistunnoissa edustaja Peltonen osallistui ahkerasti keskusteluihin kaikenlaisista aiheista. Hänen puheenvuoroistaan kuului ahkera perehtyminen kulloinkin käsillä olevaan asiaan. Tyylilaji oli selkeä ja ytimekäs, mutta samaan aikaan eri mieltä olevia kunnioittava. Tasaiseen, maltilliseen ja vakaaseen ilmaisuun sisältyi usein myös hienosyistä huumoria, jota edustaja Peltonen ryyditti juuri ja juuri havaittavalla hymynkareella. Eemeli Peltonen kuului niiden edustajien joukkoon, jotka ymmärtävät, että poliittisissa erimielisyyksissä on kyse painotuksista ja arvovalinnoista, ei hyvistä ja pahoista ihmisistä eikä ehdottomista totuuksista ja epätotuuksista. Hän perusteli aina oman näkemyksensä, mutta tunnusti, että toisenkinlaiseen lopputulokseen voi päätyä. Omalle eduskuntaryhmälleen hän oli nuoresta biologisesta ja virkaiästään huolimatta luottopelaaja, jonka saattoi panna paikkaan kuin paikkaan. Hän itse mainitsi esikuvakseen Väinö Tannerin, ja on helppo ymmärtää, miksi. Peltonen rakasti työtään, työyhteisöään, maataan ja kansaansa. Eduskunta oli oikea paikka hänelle, ja hän oli oikea henkilö eduskuntaan. Arvoisat kansanedustajat! Jokainen ihminen on erityinen, mutta kukaan ihminen ei ole erillinen. Englantilainen John Donne kirjoitti vuonna 1624 runon, joka tuli tunnetummaksi paljon myöhemmin, kun kirjailija Hemingway siteerasi sitä romaanissaan: ”Kukaan ihminen ei ole saari, kokonainen itsessään. Jokainen on pala mannerta, osa kokonaisuutta. Jokaisen ihmisen kuolema vähentää minua, koska minä olen osallinen ihmiskunnasta. Älä siis lähetä kysymään, kenelle kellot soivat, sillä ne soivat sinulle.” Edustaja Peltonen oli osa tätä työyhteisöä, ja siksi hänen kuolemansa herättää edustajissa voimakkaita tunteita, ajatuksia ja kysymyksiä. Kun tietoa on niukasti, syntyy helposti spekulointia. Moni pohtii mielessään, liittyykö tämä johonkin, mitä minä itse tai joku muu on sanonut tai tehnyt tai jättänyt sanomatta tai tekemättä, ja olisiko tämä jäänyt tapahtumatta, jos olisimme tehneet jotakin toisella tavalla. Edustaja Peltosen omaisten luvalla totean, että hänen traaginen kuolemansa liittyi niihin terveyshuoliin, joista hän oli itse julkisuudessa puhunut. Kuten aiemmin sanoin, hän viihtyi tässä talossa ja arvosti ihmisiä, joiden kanssa työskenteli. Hyvät edustajat, omaiset, muut läsnä olevat! Ajattelen, että sopiva lopetus näille muistosanoille olisi katkelma Vänrikki Stoolin tarinoihin sisältyvästä runosta Pilven veikko: ”Murheell’ ei saa muistoasi viettää, ei kuin sen, mi mentyään jää unhoon; sua itkevä on isänmaasi, niinkuin kasteen itkee suvi-ilta, tyynnä, loistavana, laulullisna, toivoin uuden aamun syleilystä.” — Pyydän kaikkia nousemaan ja kunnioittamaan edustaja Eemeli Peltosen muistoa minuutin mittaisella hiljaisuudella.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_71_2,71/2025,2025-09-02,14.00,14.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 15/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään tiedusteluvalvontavaliokuntaan. — Keskustelu. Edustaja Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_71_3,71/2025,2025-09-02,14.00,14.53,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 15/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tiedustelutoiminnan tarkoituksena on tukea ylimmän valtiojohdon ulko- ja turvallisuuspoliittista päätöksentekoa tietoja hankkimalla ja analyysejä tekemällä. Tiedustelun kohteena voi olla kansallista turvallisuutta uhkaava toiminta, joka voi kohdistua valtion ulkoiseen tai sisäiseen turvallisuuteen. Tiedustelulainsäädäntömme tuli voimaan vuonna 2019. Ilman mahdollistavaa lainsäädäntöä tiedusteluviranomaiset eivät voisi harjoittaa tehtäviänsä kiitettävästi. Olimme pitkään pahasti jäljessä muihin maihin verrattuna. Turvallisuustilanteen muuttuminen on kasvattanut tiedustelutoiminnan sekä kansainvälisen tiedusteluyhteistyön merkitystä, toteaa tiedusteluvalvontavaltuutettu Kimmo Hakonen kertomuksensa johdannossa. Samalla totean itse, että Nato-jäsenyytemme on tuonut myös oman ulottuvuutensa tiedusteluyhteistyölle lisäten samalla valvonnan haasteita. Arvoisa puhemies! Tiedusteluun liittyy perus- ja ihmisoikeusnäkökulmia. Kansalaisten on voitava luottaa siihen, ettei heidän yksityisyyttään loukata ja että annettuja viranomaisoikeuksia käytetään kurinalaisesti laissa tarkoitetulla tavalla. Siksi tiedustelutoiminnan laillisuuden, asianmukaisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden valvonta on tiukkaa ja moniportaista. Tiedusteluvalvontavaltuutetulla, oikeusasiamiehellä, oikeuskanslerilla, Helsingin käräjäoikeudella, tietosuojavaltuutetulla, sisäministeriöllä, suojelupoliisilla, puolustusministeriöllä sekä Pääesikunnalla on oma tärkeä roolinsa. Tiedusteluvalvontavaliokunta vastaa parlamentaarisesta valvonnasta. Olen ollut tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsen sen perustamisesta lähtien vuodesta 2019 alkaen ja varapuheenjohtajana vuodesta 23. Valiokunnan vuosittaisista mietinnöistä on luettavissa, että tiedustelukulttuurimme on lainsäädäntöämme kunnioittavaa, ammattitaitoista ja oikeusvaltiolle ominaista. Kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksia ei loukata. Tähän on pyrittävä tinkimättömästi myös jatkossa. Arvoisa puhemies! Helsingin Sanomat ja Aamulehti uutisoivat elokuussa suojelupoliisin ja Puolustusvoimien tiedusteluvaltuuksien käytössä paljastuneesta mahdollisesta ongelmasta. Uutisen mukaan kohdehenkilöille ei ilmoiteta salaisten menetelmien käytöstä siten kuin lainsäätäjä on tarkoittanut. Lähteenä oli käytetty oikeusasiamies Petri Jääskeläisen haastattelua. Tiedustelulakien lähtökohta on, että tiedustelumenetelmän käytöstä ilmoitetaan mahdollisimman pian asianosaiselle tiedustelun loputtua tai ainakin viimeistään vuoden kuluessa sen päättymisestä. Oikeusasiamies Jääskeläinen havaitsi uutisen mukaan ongelmia nimenomaan siinä, että Helsingin käräjäoikeus myönsi säännöllisesti supolle ja Puolustusvoimille luvan, ettei niiden tarvitse ilmoittaa kohteelle salaisen tiedustelumenetelmän käytöstä. Oikeusasiamies nosti esille, että ilmoittamatta jättämisen tulisi olla poikkeus, ei pääsääntö. On kuitenkin hyvä huomata, ettei tiedustelumenetelmän käytöstä ole velvollisuutta ilmoittaa käytön kohteelle, jos kohteena on ollut valtiollinen toimija. Eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin säädettyihin tehtäviin kuuluu valvoa, että tuomioistuimet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Riippumattoman tuomioistuimen lainkäyttötoiminnan valvonta ei kuulu eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan tehtäviin. Tiedustelun kohteelle ilmoittamatta jättäminen tehdystä tiedustelusta ei merkitse, että tuomioistuin olisi ylittänyt harkintavaltansa rajoja. Tuomioistuin voi päättää lykätä ilmoitusvelvollisuutta, tai ilmoitus saadaan tuomioistuimen päätöksellä jättää jopa kokonaan tekemättä, jos se on välttämätöntä maanpuolustuksen kannalta, kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi tai hengen tai terveyden varjelemiseksi. Turvallisuustilanne on nyt hyvin erilainen kuin 2019 tiedustelulakien tullessa voimaan. Puhemies! Tiedusteluvalvontavaliokunnassa kuulemme joka tapauksessa syksyn aikana esimerkiksi oikeusasiamiestä, oikeuskansleria, tiedusteluvalvontavaltuutettua, Helsingin käräjäoikeuden edustajia sekä tiedusteluviranomaisia ministeriöistä, suojelupoliisista ja Pääesikunnasta. Oikeusasiamiehen huomiot ja aiheen ympärillä käyty keskustelu osoittavat, että valvonta toimii suunnitellulla tavalla. Journalismilla on kokonaisuudessa oma tärkeä roolinsa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2025+10.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-09-02T14:12:43,2025-09-02T14:18:29,Tarkistettu,1.1 2025_71_4,71/2025,2025-09-02,14.00,14.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 15/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_71_5,71/2025,2025-09-02,14.00,14.53,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tiedusteluvalvontaa ei tehdä valokeilassa, mutta se on osa turvallisen Suomen selkärankaa. On meidän tehtävämme varmistaa, että jokainen suomalainen voi elää turvassa. Osa sitä työtä on varmistaa, että tiedustelua tehdään oikein, lain mukaan, ihmisoikeuksia kunnioittaen ja avoimesti valvottuna. Tiedustelulla estetään ennalta uhkia ja torjutaan vakavia riskejä, kuten vakoilua ja terrorismia. Samalla täytyy huolehtia siitä, ettei valta karkaa käsistä. Siksi meillä on oltava riippumaton valvontatoimi, joka seuraa, miten tiedustelumenetelmiä kehitetään, käytetään ja miten tietoa käsitellään. Tässä työssä tiedusteluvalvontavaliokunnalla ja tiedusteluvalvontavaltuutetulla on ratkaiseva rooli. Arvoisa puhemies! Nyt lähetekeskustelussa oleva vuosikertomus vuodelta 2024 osoittaa, että valvontaa tehdään määrätietoisesti. Erityisen positiiviseksi katson jatkuneen yhteistyön yliopistojen ja tutkijoiden kanssa. Siten voimme varmistaa tiedusteluvalvonnan korkean osaamistason ja turvata tehtävän vaikuttavan jatkuvuuden. Tämä on tärkeää, koska osaaminen ja avoin keskustelu luovat luottamusta. Tiedustelu ei kuitenkaan ole vain kansallista, Suomella on aktiivinen rooli pohjoismaisessa yhteistyössä. Eri maiden tiedusteluvalvontatoimet kokoontuvat säännöllisesti jakamaan hyviä käytänteitä ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Ensi vuonna kokous pidetään Suomessa, ja sen järjestelyistä vastaavat tiedusteluvalvontavaliokunta ja tiedusteluvalvontavaltuutettu. Tätä odotan suurella mielenkiinnolla, sillä kansainvälisestä kokemuksesta on meille paljon hyötyä. Arvoisa puhemies! Tiedusteluvalvonnassa on kyse luottamuksesta. Kun kansalainen tietää, että tiedustelua valvotaan riippumattomasti ja tarkasti, ei tarvitse pelätä viranomaisten toimintaa, kun asiat ovat kunnossa. Tärkein tehtävämme on varmistaa, että tiedustelu pysyy lain ja hyvän hallinnon tiellä. Toiminnan tavoitteena on, että edistämme oikeusturvaa ja hyvää käytäntöä. Meillä on tiedustelun osalta selkeä suunta: valvomme vaikuttavasti, opimme jatkuvasti uutta ja viestimme avoimesti. Arvoisa puhemies! Tänä syksynä tulen jatkamaan työtäni tiedusteluvalvontavaliokunnassa innostuneena ja vakavasti asiaan perehtyen ja suhtautuen. Tiedän, että työ vaatii huolellista perehtymistä, harkintaa, luottamusta ja vastuunkantoa. Samalla uskon, että voimme yhdessä kehittää valvontaa entistä paremmaksi sekä toimia tässä asiassa turvallisuuden ja oikeusvaltion parhaaksi. Toivon myös teille, hyvät kollegat, antoisaa syksyä tärkeimmän tehtävämme äärellä. Tärkeintä on aina muistaa, että kansallinen turvallisuus ensin. Tehdään Suomesta turvallinen kotimaa tässä levottomassa ja alati muuttuvassa maailmassa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2025+10.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-02T14:18:38,2025-09-02T14:23:25,Hyväksytty,1.1 2025_71_6,71/2025,2025-09-02,14.00,14.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 15/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_71_7,71/2025,2025-09-02,14.00,14.53,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tiedusteluvalvontavaltuutettu toteaa tässä kertomuksessaan sen, minkä olemme tässä salissa itsekin monta kertaa todenneet, että muuttunut turvallisuustilanne vaatii sitä, että me pidämme lainsäädäntömme ajan tasalla. Tiedusteluvalvontavaltuutettu toteaa myös, että yhä kiihtyvämpi teknologinen kehitys haastaa tiedustelutoimintaa ja myöskin edellyttää yhä vahvempaa kansainvälistä yhteistyötä. Niin kuin edustaja Kiuru tuossa hyvin toi esille, meidän tiedustelulainsäädäntömme saatiin säädettyä vuonna 2019, ja se oli erittäin merkittävä virstanpylväs meidän lainsäädännössämme. On äärimmäisen tärkeää, että meillä on tällainen viranomainen, joka valvoo tiedustelutoiminnan lainmukaisuutta niin siviili- kuin sotilastiedustelun kohdalla. Tässä kertomuksessaan valtuutettu tuo esille, että viime vuonna 24 se teki suojelupoliisiin ja sotilastiedusteluviranomaisiin 153 valvontakäyntiä ja näiden yhteydessä sitten tarkastettiin kaikki suojelupoliisin ja sotilastiedusteluviranomaisten tekemät päätökset, jotka koskivat tiedustelumenetelmien käyttöä ja tiedustelun suojaamista. Arvoisa puhemies! Tällä kaudella on vahvistettu monella tavalla meidän lainsäädäntöämme ja myöskin sitä lainsäädäntöä, joka liittyy viranomaisyhteistyöhön ja näihin kansainvälisiin yhteistyöelimiin. On erittäin tärkeää — ja tärkeää, että myöskin suomalaiset tietävät — että me olemme varautuneita ja valmiita ja että myöskin tätä lainsäädännön toteutumista ja viranomaisten työtä valvotaan. Haluankin kiittää tiedusteluvalvontavaltuutettua hänen tekemästään työstä ja toivottaa siihen edelleen kaikkea hyvää ja voimia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2025+10.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-09-02T14:23:29,2025-09-02T14:25:33,Hyväksytty,1.1 2025_71_8,71/2025,2025-09-02,14.00,14.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 15/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Löfström, varsågod.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_71_9,71/2025,2025-09-02,14.00,14.53,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 15/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vuoden 2024 tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus osoittaa tärkeän työn, jota tehdään sen varmistamiseksi, että maamme tiedustelutoiminta tapahtuu lain puitteissa ja perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Valvonta on sekä aktiivista että itsenäistä, ja vaikka vakavia järjestelmällisiä lainrikkomuksia ei ole todettu, on selvä, että valvonnalla on ratkaiseva merkitys turvallisuusviranomaistemme luottamuksen kannalta. Arvoisa puhemies! Elämme aikaa, jolloin turvallisuuspoliittinen tilanne on vaativampi kuin pitkään aikaan. Globalisaatio, digitalisaatio ja valtapolitiikka leimaavat toimintaympäristöämme. Näemme maailman, jossa valtiot ovat yhä riippuvaisempia toisistaan, jossa digitalisaatio lisää viranomaisten ja yritysten välistä yhteistyötarvetta ja jossa valtapolitiikka haastaa sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän. Tämä todellisuus kasvattaa tiedustelutoiminnan tarvetta mutta myös vahvan valvonnan tarvetta. Kansainvälinen tilanne, uudet hybridivaikuttamisen muodot ja nopea teknologinen kehitys asettavat jatkuvasti uusia vaatimuksia. Lainsäädännön on pysyttävä kehityksen tahdissa, ja tästä meillä eduskunnassa on erityinen vastuu. Arvoisa puhemies! Kertomus muistuttaa meitä myös siitä, että valvonnan on oltava vahvaa ja riippumatonta. Tiedusteluvalvontavaltuutetun työ osoittaa, kuinka tärkeää on, että resurssit ovat oikeassa suhteessa tehtäviin. Jotta valvonta pysyisi tehokkaana ja uskottavana, eduskunnan on jatkossakin huolehdittava siitä, että viranomaisella on riittävät edellytykset tehtävänsä hoitamiseen. Vahva yhteistyö on ratkaisevaa sekä kansallisten viranomaistemme välillä että kansainvälisessä yhteydessä. Onkin erittäin tärkeää, että Suomi osallistuu aktiivisesti pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen tiedusteluvalvonnan verkostoon. Tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtajana haluan esittää lämpimät kiitokset kollegoilleni hyvästä yhteistyöstä sekä tiedusteluvalvontavaltuutettu Kimmo Hakoselle perusteellisesta työstä. Tiedusteluvalvontavaliokunta on kuullut tiedusteluvalvontavaltuutettua toimivuonna 2024 viisi kertaa. Tästä kertomuksesta tulee valiokunnan pääteema tänä syksynä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2025+10.aspx,fi,Mats Löfström,1345,2025-09-02T14:25:38,2025-09-02T14:28:56,Hyväksytty,1.1 2025_71_10,71/2025,2025-09-02,14.00,14.53,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tiedustelulainsäädännön kuusivuotisen voimassaolon aikana toimintaympäristömme on muuttunut merkittävästi. Geopoliittinen epävarmuus, voimapolitiikan vahvistuminen ja digitalisaation kiihtyvä kehitys ovat nostaneet kansallisen turvallisuuden ja tiedustelutoiminnan aivan uudelle tasolle. Tämä vuosikertomus osoittaa selvästi, että tiedustelulainsäädäntö ei ole vain tekninen kokonaisuus, se on kansallisen suvereniteetin ja turvallisuuden kulmakivi. Perussuomalaisille on selvää, että nykyisessä turvallisuustilanteessa tarvitaan vahvaa, ajantasaista ja toimintakykyistä lainsäädäntöä. Hallitusohjelman punaisena lankana on ollut viranomaistoiminnan parantaminen. Olemme tällä hallituskaudella edistäneet merkittävästi kansainvälistä viranomaisyhteistyötä, tietojenvaihtoa ja digitalisaation hyödyntämistä. Olemme myös vahvistaneet viranomaisten ja yritysten välistä tiedonvaihtoa. Tämä on keskeistä hybridiuhkien torjunnassa. Arvoisa puhemies! Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus osoittaa, että valvonta toimii ja viranomaiset noudattavat lainsäädäntöä pääsääntöisesti asianmukaisesti. Valvontakäyntejä on tehty kattavasti, ja yksittäisissä tapauksissa on annettu ohjeistuksia ja suosituksia. Tämä on osoitus siitä, että järjestelmä toimii, mutta myös siitä, että lainsäädäntöä on jatkuvasti kehitettävä vastaamaan muuttuvan maailman haasteisiin. Olemme tällä hallituskaudella panostaneet kansalliseen turvallisuuteen valmiuden ja varautumisen keinoin. Poliisin, Rajavartiolaitoksen, suojelupoliisin ja väestönsuojelun resursseja ovat vahvistettu. Sisäisen turvallisuuden viranomaisten suorituskyky on nyt paremmalla tasolla kuin koskaan aiemmin. Tämä on ollut välttämätöntä, sillä voimapolitiikka ja hybridivaikuttaminen, kuten siirtolaisten hyväksikäyttö, vaativat meiltä selkeää, tehokasta ja johdonmukaista vastausta. Arvoisa puhemies! Tiedustelulainsäädäntö ei ole irrallinen osa yhteiskuntaa. Se kytkeytyy suoraan kansainväliseen yhteistyöhön, yksilön oikeuksiin ja viranomaisten velvollisuuksiin. Meidän on varmistettava, että Suomi pysyy turvallisena, suvereenina ja toimintakykyisenä valtiona. Siksi hallitus tuo eduskuntaan tänä syksynä muun muassa biometriikkahankkeen ja tiedonvaihtohankkeen, ja rikostiedustelulainsäädäntö sekä järjestäytyneen rikollisuuden erityislaki ovat työn alla. Tiedustelulainsäädäntö on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa kansallinen turvallisuus, yhteistyö kansainvälisesti ja teknologian kehitys kohtaavat. Meidän on oltava valmiita vastaamaan näihin haasteisiin, ja perussuomalaiset ovat sitoutuneet siihen, että Suomi pysyy vahvana ja turvallisena myös tulevaisuudessa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2025+10.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-09-02T14:31:21,2025-09-02T14:34:47,Hyväksytty,1.1 2025_71_11,71/2025,2025-09-02,14.00,14.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 15/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_71_12,71/2025,2025-09-02,14.00,14.53,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 15/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Muistan aika hyvin, kun tätä tiedustelulakia sorvattiin silloin toissa vaalikaudella, viime vuosikymmenen lopulla, kun olin hallintovaliokunnassa puheenjohtajana. Tähän kytkeytyi aika paljon sellaisia duubioita ja epäilyksiä, että mitä tämä tulee sitten tarkoittamaan tulevaisuudessa. Nyt on ollut hyvä huomata, kun tämä on nyt tämän kuusi vuotta ollut voimassa, että suurin osa näistä peloista ja epäilyksistä on onneksi sitten osoittautunut aiheettomiksi, ainakin suurelta osin. Tänä kertomusvuonna, mitä nyt käsitellään, ei ilmennyt aihetta, että tämän tiedusteluvalvontavaltuutetun olisi tarvinnut tehdä kantelua Helsingin käräjäoikeuden päätöksistä taikka antaa tiedustelumenetelmän käytön keskeyttämistä tai lopettamista koskevaa määräystä. Tänä kertomusvuonna siis yhden asiakokonaisuuden, yhden tapauksen, tiedusteluvalvontavaltuutettu joutui ilmoittamaan esitutkintaan. Kun nyt vuodesta 2019 saakka on ollut voimassa tämä laki, niin tämä meidän maantieteellinen tai, voisi sanoa, geopoliittinen turvallisuustilanne on muuttunut ja sitten tähän digitalisoitumiseen liittyvä tämmöinen teknologinen kehitys on aina vaan nopeutunut ja tuntuu nopeutuvan entisestäänkin. Tämä turvallisuustilanteen muuttuminen on kasvattanut sitten tämän tiedustelutoiminnan sekä myöskin tällaisen kansainvälisen tiedusteluyhteistyön merkitystä, joskin se on aikaisemminkin ollut tärkeä, mutta nyt se on kasvanut entisestään. Tämän vuosikertomuksen erityisenä teemana on tämän toimintaympäristön muutoksen vaikutus tähän tiedustelulainsäädäntöön ja sen sitten edelleen käytäntöön soveltaminen ja tämän tiedustelulainsäädännön noudattamisen valvonta. No, nykyhallituksen yhtenä monista hyvistä tavoitteista on ollut vahvistaa tätä rikostorjuntaa ja parantaa niin sanotun biometriikan käytön edellytyksiä lainvalvonnassa ja sitten myöskin rikostorjunnassa. Nyt syksyllä tänne meille eduskuntaan on tulossa tällainen biometriikkahanke ja samoin sitten myöskin tällainen tiedonvaihtohanke. Lisäksi on meneillään rikostiedustelulainsäädännön luominen ja tämmöinen järjestäytyneen rikollisuuden erityislaki, eli vieläkin mennään entistä parempaan suuntaan. Tosiaan kiitän valiokuntaa ja kiitän tiedusteluvalvontavaltuutettua tästä työstä, jonka he ovat meille tänne luettavaksi saattaneet. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2025+10.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-09-02T14:34:52,2025-09-02T14:38:02,Hyväksytty,1.1 2025_71_13,71/2025,2025-09-02,14.00,14.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 15/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_71_14,71/2025,2025-09-02,14.00,14.53,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 15/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on äärettömän tärkeä ja vakava asia, vaikka tämä ei ehkä ole sellainen politiikan pintajulkisuuden tai median tai somen kannalta kaikista kiinnostavin asia. Haluan puhua tästä, puhemies, kahdesta syystä: ennen kaikkea siksi, että tämä on äärimmäisen tärkeä ja meidän yhteiskunnan ytimissä oleva asia, mutta myös sen takia haluan käyttää vähän tämmöisen positiivisen puheenvuoron, että ehkäpä on niin, että viime vuosina suomalainen poliittinen järjestelmä ei ole näyttäytynyt kansalaisten suuntaan eikä ehkä ulkomaillekaan maailman päätöksentekokykyisimpänä ja yhteistyökykyisimpänä. Kun katsoo viime tuntien ja päivienkin uutisointia, niin ei se välttämättä hirveästi mairittele suomalaista poliittista järjestelmää. Hyvä puhemies! Tämä tiedustelujärjestelmä, suomalainen tiedustelulainsäädäntö, siviili‑ ja sotilastiedustelun kokonaisuus, on mielestäni yksi viime vuosien suomalaisen poliittisen järjestelmän isoimpia onnistumisia. Tämähän on myös vähän tällainen miehet muistelee ‑tyyppinen osio, koska itse olin hallintovaliokunnassa jäsenenä, kun edustaja Eerola veti hallintovaliokuntaa erinomaisen hyvin, kun hallintovaliokunta omalta osaltaan sääti tämän siviilitiedustelun puolen. Olin sillä vaalikaudella silloin 2015—2019 myös perustuslakivaliokunnan jäsenenä, ja mehän muutimme perustuslakia, emme ihan yksimielisesti mutta lähes yksimielisesti tässä talossa — perustuslain 10 §:ää, joka säätää kirjesalaisuutta, luottamuksellisen viestin suojaa, yksityiselämän suojaa, muutettiin niin, että Suomessa kyettiin aloittamaan tällainen tiedustelujärjestelmä. Ja kuten tässä keskustelussa on tullut esille, niin on varmasti niin, että me teimme tämän lakimuutoksen ja uudistuksen niin sanotusti kreivin aikaan, aivan viimeisimmällä hetkellä. Suomi oli viimeisiä Euroopan maita, missä ei ollut olemassa tällaista kattavaa tiedustelujärjestelmää. Silloin huoli oli ehkä enemmän terrorismissa, sisäisessä turvallisuudessa. Ne huolet eivät ole valitettavasti poistuneet minnekään, mutta sen lisäksi, kuten tuossa tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomuksessakin todetaan, viimeisen kuuden vuoden aikana Suomen toimintaympäristö on muuttunut hyvin dramaattisesti, hyvin dramaattisesti kielteiseen suuntaan, jotenka oli erittäin tärkeää, että me kykenimme säätämään meidän turvallisuusviranomaisillemme tällaiset välineet seurata tätä tilannetta. Herra puhemies! Haluan tuoda esille, että tämä lainsäädäntöhän säädettiin parlamentaarisen yhteistyön kautta. Silloin oli tiedustelulain säätämiseksi parlamentaarinen työryhmä, komitea, jota veti valtiopäiväneuvos Tapani Tölli, ja vain sen puolueiden välisen yhteistyön ja työryhmän kautta me kykenimme luomaan näin ison uudistuksen ja säätämään näin herkän, sensitiivisen ihmisten ihmis‑ ja perusoikeuksiin liittyvän lainsäädännön. Puhemies! Haluan nyt tälle salille todeta, että tämä näytti sen parlamentaarisen yhteistyön voiman. Kannattaa tehdä mieluummin sitä kuin hirveän jyrkkää polarisaatiota. Puhemies! Pidän myös erittäin tärkeänä, että tälle tiedustelulainsäädännölle on erittäin kova kontrolli — on tuomioistuinvalvontajärjestelmä, on tiedusteluvalvontavaltuutettu ja tiedusteluvalvontavaliokunta täällä eduskunnan sisällä — sillä demokraattisessa oikeusvaltiossa ei voi olla rajuja välineitä ihmisten perusoikeuksiin puuttumiseen ilman valvontaa. Valvomatonta valtaa ei vapaassa länsimaassa, demokratiassa saata olla. Ja totean myös, puhemies, [Puhemies koputtaa] että vaikka meillä on hyvät viranomaiset, niin pelkästään jo valvonta ennaltaehkäisee väärinkäytöksiä: tämä eduskunnan valvonta, valvontavaltuutetun valvonta, [Puhemies koputtaa] sisäministeriön sisäinen valvonta. Toivotan tiedusteluvalvontavaliokunnalle lopuksi paljon voimia ja hyvää työniloa [Puhemies koputtaa] tämän kertomuksen läpikäyntiin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2025+10.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-09-02T14:38:02,2025-09-02T14:41:43,Hyväksytty,1.1 2025_71_15,71/2025,2025-09-02,14.00,14.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 15/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_71_16,71/2025,2025-09-02,14.00,14.53,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 15/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten tässä edellä kollega totesi, niin pidän itsekin äärimmäisen tärkeänä tätä tiedusteluvalvontavaliokunnan työtä, ja vähän samoilla ajatuksilla ja samoilla sanoilla pidän tärkeänä, että tämä tiedustelutoiminta riippumatta siitä, mikä viranomainen sitä harjoittaa, on tällaisen kontrollin piirissä. Tiedämme sen, että esimerkiksi nyt jos mietitään suojelupoliisin työtä ja toimintaa, se on sen luonteista poliisitoimintaa, että sen on syytäkin olla valvonnan alaisuudessa. Vaikka sitä tekevät ammattilaiset, niin se on kuitenkin perusluonteeltaan sen omaista, että siinä aina tällaiset virheet ovat mahdollisia, niin kuin tietysti muussakin toiminnassa, jossa julkista valtaa aina käytetään. Tämä tiedustelulainsäädäntö ja ennen kaikkea sen kytkeytyminen tähän perustuslain 10 §:ään on ollut esillä tälläkin vaalikaudella, ja siinähän on meneillään tällainen tarkastelutyökin. Se on tietysti erittäin haastava työ, niin kuin tässä edellä kuulimme. Tämä nykyinen järjestelmä luotiin erilaisten, aika haastavienkin vaiheiden jälkeen ja poliittisen sovun löydyttyä, mutta kuten tiedämme, teknologian kehittyessä nämä eri tavat tehdä rikoksia myöskin kehittyvät. Rikolliset menevät aina edellä suhteessa siihen, mitenkä lainvalvojat omalta osaltaan toimivat ja pystyvät näitä erilaisia rikollisia tekoja ehkäisemään, ja siitä syystä on hyvä, että tätäkin nyt taas tarkastellaan. Mutta sen tasapainon löytäminen siinä, kuinka turvataan nämä ihmisten aivan keskeiset perusoikeudet eli kotirauhan suojan rikkomattomuus ja esimerkiksi luottamuksellisen viestinnän suoja ja nämä muut aivan keskeiset oikeudet, on hyvin haastavaa, mutta se on välttämätöntä. Nyt varmasti omalla tavallaan tämä tekoälyn voimakas tulo kuvioon mukaan ja muut teknologiset ratkaisut, järjestäytyneen rikollisuuden kasvu ja sen erilaiset yhteydet myöskin sitten ihan valtiollisiin toimijoihin edellyttävät sitä, että meidän viranomaisilla on riittävät keinot esimerkiksi tiedustelun kautta näitä uhkia torjua. Sen takia tämä perustuslain 10 §:n tarkastustyö nyt on tärkeä, ja toivon, että siinä löydetään hyviä ja kestäviä, demokraattiseen oikeusvaltioon sopivia ratkaisuja, jotka mahdollistavat myöskin sitten viranomaistoiminnan tehokkuuden.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2025+10.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-09-02T14:41:43,2025-09-02T14:44:35,Hyväksytty,1.1 2025_71_17,71/2025,2025-09-02,14.00,14.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 15/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_71_18,71/2025,2025-09-02,14.00,14.53,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tiedusteluvaltuutetun vuosikertomus on erittäin hyvä. Tämä on varsin nuorta toimintaa vielä, kun tämä on noin kuusi vuotta ollut toiminnassa. Tämä hyvin kuvaa tätä toimintaympäristöä, kansainvälistä politiikkaa ja meidän politiikan reunaehtoja. Ja sitten, mikä on tärkeätä demokraattisessa valtiossa, myöskin viranomaistoimintaa valvotaan ja pystytään katsomaan, että myöskin yksilön suoja on siellä huomioitu. Tämä on hyvin suljettua toimintaa, kun on tiedustelutoiminnasta kyse. On senkin vuoksi hyvä, että tätä tarkastellaan, koska tähän liittyy paljon oikeudellisia kysymyksiä. Siellä on noudatettava näitä perus- ja ihmisoikeuksia ja tietenkin suhteellisuusperiaatetta ja vähimmän haitan periaatetta. Kaikissa on huomioitava yksilön perusoikeudet, ja sitten, niihin kun puututaan, se on aika tarkkarajaista toimintaa. Tässä raportissa on hyvin kuvattu näitä toimenpiteitä, miten tehdään ennakollista valvontaa, reaaliaikaista valvontaa ja jälkikäteisvalvontaa. Lohdullinen kuva tässä on se, että kun näistä 153 valvontakäyntiä ja erilaisia muita selvityksiä on tehty, niin vähän on tässä tullut sellaisia toimenpiteitä, että tarvitsisi tehdä jatkotoimenpiteitä. Se vain kuvaa sitä, että viranomaiset toimivat kyllä asianmukaisesti tässä kokonaisuudessa. Tämä antaa tavallaan luottamusta siihen, koska on nimenomaan tällaisesta toiminnasta kyse. Se, mikä minua tässä, arvoisa puhemies, mietityttää, on se, että nyt kun meillä on tämä kuusi vuotta ollut aika lailla samalla tasolla tämä toiminta ja valvontakäyntejä on ollut siellä noin 150—170 vuodesta 2020 lähtien ja toimintaympäristö on sinä aikana muuttunut todella voimakkaasti, niin onko niin, että tässä valvontaresurssissa, mikä on aika pieni tässä olemassa, ei ole resursseja katsoa muita asioita. Toivoisinkin, että valiokunta miettii myöskin tätä puolta tässä asiassa. Tutkimuspyynnöt ovat pysyneet samalla tasolla, noin kymmenen pinnassa, mikä on myöskin hyvä, ja se vain kertoo siitä toiminnasta, mutta ovatko nämä resurssit sitten oikealla tasolla? Tämä on noin puolen miljoonan toiminto kaiken kaikkiaan näillä perusteilla, ja siinä mielessä tämä on yksi niistä asioista. Liikumme erittäin tärkeällä alueella, ja toivotaan, että tällä alueella me ollaan maailmassa todella sillä tasolla, että me voidaan aina tämänkin asian osalta näyttää esimerkkiä muille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2025+10.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-02T14:44:35,2025-09-02T14:47:49,Hyväksytty,1.1 2025_71_19,71/2025,2025-09-02,14.00,14.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 15/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_71_20,71/2025,2025-09-02,14.00,14.53,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lyly nosti nämä resurssit, ja siihen myös valiokunta on lähes vuosittain ellei joka vuosi kiinnittänyt huomiota. Pieni yksikkö on tämä tiedusteluvalvontavaltuutetun toimisto, ja pieni yksikkö on tietysti aina haavoittuvainen, koska henkilökuntaa ei ole kovin paljon. Mutta hyvin se on ainakin tähän asti toiminut. Valtiovallan tehtävä on toisaalta suojata kansalaisten turvallisuus ja toisaalta turvata viestien salaisuus ja luottamuksellisuus, niin että ihmisoikeuksia, yksityisyydensuojaa, ei loukata. Tämä on sellaista tasapainottelua koko ajan, ja luottamus on se avainsana. Kansalaiset luottavat viranomaisiin, mutta sitä luottamusta ei saa missään vaiheessa pettää, ja sen takia me tarvitaan, niin kuin tässä on moneen kertaan tullut ilmi, moniportaista, vahvaa valvontaa. Ongelma ja haaste on tietysti se, että kun digitalisaatio ja eri menetelmät kehittyvät, niin tietysti tiedusteluvalvontaviranomaiset haluavat lisää keinoja, ja se saattaa lisätä sitten osaltaan riskiä siihen, että luottamuksellisia tietoja on helpompi tavallisilta kansalaisilta ikään kuin urkkia. Siihen ei saa mennä, ja sen takia pitää olla tarkkana. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että kyllä tällaisia tilanteita syntyy, että uteliaisuus voittaa ammattimaisuuden. Sen takia tämä on tosiaan moniportaista. Sotilastiedustelusta vielä sellainen, että kun 2019 tämä lainsäädäntö tuli voimaan — ison ponnistelun tuloksena perustuslakia muutettiin, viiden kuudesosan enemmistö tarvittiin, ja hyvä niin, että se tuli — niin se tuli aivan ajoissa, koska tosiaan tässä on vuoden 19 jälkeen tapahtunut paljon. Se, mitä Ukrainassa tapahtuu, osoittaa esimerkiksi sotilastiedustelun merkityksen nykyaikaisessa sodankäynnissä. Kun USA pisti tiedusteluhanat kiinni Ukrainalle, niin alkoi välittömästi tapahtua Ukrainan kannalta erittäin ikäviä asioita. Se, että olemme nyt Naton jäsen ja meillä on ajantasainen tiedustelulainsäädäntö, antaa meille erinomaiset työkalut turvata kansallisen turvallisuuden myös jatkossa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2025+10.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-09-02T14:47:49,2025-09-02T14:50:23,Hyväksytty,1.1 2025_71_21,71/2025,2025-09-02,14.00,14.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 15/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_71_22,71/2025,2025-09-02,14.00,14.53,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos kollegoille erinomaisista puheenvuoroista. On selvää, että valtiolla täytyy olla toimiva tiedustelujärjestelmä sekä sotilas- että siviilitiedustelua varten kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. Samaan aikaan on selvää, että tämä on lainsäädännöllisesti, kuten täällä on tuotu esiin, usein aika vaikeatakin, tarkkaa tasapainoilua. Ei voi olla tilannetta, jossa tiedustelukoneisto toimii kuin valtio valtiossa, ohittaa perusoikeuksia. Toisaalta meillä ei ole varaa siihen, että se on rampa eikä pysty toteuttamaan sitä tiedustelutoimintaa, jota tarvitaan. Tässä paletissa, tässä tiedustelukulttuurissa, on sitten roolinsa itse kullakin. On tietysti ne, jotka sitä tiedustelua toteuttavat, ne, jotka sitä valvovat, ja sitten meillä on kansalaisyhteiskunta, media, myös me lainsäätäjät. On selvää, että tällaisessa vaikeassa turvallisuusympäristössä tiedustelutiedon tarve vain korostuu, ja samaan aikaan koko kenttää myllää teknologinen muutos. Myös geopoliittiset ja geotaloudelliset muutokset muokkaavat siinä ohessa maailmaa. Itse näkisin, että meidän tiedustelujärjestelmän peruspilarit on tällä lainsäädännöllä hyvin aseteltu. Meillä on toimiva systeemi, mutta on hirvittävän tärkeätä, että ajassa tämä tasapaino säilyy ja sitä seurataan, ja se on ehkä ennen kaikkea, tai se on ennen kaikkea, meidän tehtävämme lainsäätäjinä sitten tarvittaessa sitä tarkkaa tasapainoilua ja uutta lainsäädäntötyötä tehdä. Kannustankin ihan kaikkia salissa, oli sitten missä tahansa valiokunnassa, olemaan kartalla ja keskustelemaan, käymään tästä avoimesti keskustelua, koska viime kädessä se on se, mikä sen luottamuksen osaltansa tähän koneistoon tuottaa. Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus on itse asiassa varsin mainio paketti aiheesta ja tämän systeemin toiminnasta tällä hetkellä. Eli kuten tässä edustaja Honkonenkin mainitsi, niin tosiaan tätä kymppipykälän tarkastelua on jo käynnissä. Eli tätä lainsäädännöllistä valmistelua jo tehdään, ja toivon aktiivista keskustelua tästä yhteiskunnassa ja eduskunnassa myös siitä, miten me nämä palikat asetellaan niin, että meillä on perusoikeuksia kunnioittava, kansallisen turvallisuuden takaava tiedustelujärjestelmä nyt ja tulevaisuudessa. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2025+10.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-09-02T14:50:24,2025-09-02T14:52:53,Tarkistettu,1.1 2025_72_1,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_72_2,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Leena,Meri,Oikeusministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Arvoisa puhemies! Hyvää alkanutta syksyä kaikille minun puolestani! Suomessa Rikosseuraamuslaitos vastaa vankeuden täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta. Hallitusohjelma sisältää useita vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa koskevia tavoitteita. Tällä esityksellä tuodaan osa niistä nyt eduskunnan käsittelyyn. Ensinnäkin hallitusohjelmaan on kirjoitettu tavoite avolaitossijoitusten edellytysten selvittämisestä siten, että kun tätä päätöstä tehdään, kiinnitetään enemmän huomiota tuomion perusteena olevan rikoksen laatuun ja siihen, onko vanki vaarallinen. Esityksen tavoitteena on varmistaa, että avolaitokseen ei sijoiteta vankeja, joiden arvioidaan jatkavan rikollista toimintaa tai vaarantavan avolaitoksen turvallisuutta. Päätökset tehdään aina tapauskohtaisesti. Näillä muutoksilla selvennetään avolaitokseen sijoittamista ja nykyistä käytäntöä. Toiseksi hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite varmuusosastoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja siitä, että tutkintavanki voidaan sijoittaa varmuusosastolle ja varmuussijoitukseen. Merkittävin muutosehdotus koskee juuri näitä sijoittamisen edellytyksiä. Sijoitus olisi jatkossa nykyistä selvemmin luonteeltaan turvaamistoimenpide ja osastolle sijoittamisen tavoitteena olisi nimenomaan tulevan rikollisuuden ja vankilaturvallisuutta vakavasti vaarantavan toiminnan estäminen. Sijoituksilla pyrittäisiin puuttumaan erityisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja sen aiheuttamiin ongelmiin vankilaympäristössä. Jatkossa myös tutkintavanki voidaan sijoittaa varmuusosastolle. Nykyisin se ei ole mahdollista. Kolmanneksi hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite päihteiden käytön ja salakuljettamisen ehkäisemisestä vankilassa. Tätä kirjausta voidaan edistää monella tavoin, muun muassa sillä, että vankilassa on enemmän teknisiä valvontalaitteita, joihin tämä hallitus onkin lisännyt useita miljoonia, ja myös pysyvää rahoitusta. Mutta tässä esityksessä on ehdotus siitä, että vangin puhelun kuuntelemista ja tallentamista koskeva päätös voitaisiin jatkossa tehdä kahden viikon määräajaksi, mikä helpottaa valvontaa vankilaympäristössä. Nykyisin jokainen päätös tarvitsee tehdä puhelukohtaisesti. Kaikkiaan esityksellä pyritään parantamaan vankilaturvallisuutta, niin vankien kesken kuin tietysti vartijoidenkin turvallisuutta, ja erityisesti helpottamaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa vankilassa. Esityksessä ehdotetaan muutoksia myös vankilaan ottamisen rajoittamista koskevaan sääntelyyn, jotta vakavissa yhteiskunnallisissa häiriötilanteissa vankilukua voitaisiin säädellä nykyistä paremmin vankiloiden toiminnan turvaamiseksi. Näistähän me saimme kokemusta silloin korona-aikana, ja tässä tosiaan perusteena onkin esimerkiksi laajalle levinnyt tartuntatauti tai esimerkiksi sotatila. Tällöin voitaisiin ottaa rajoituksia käyttöön, ja ehdotuksena on sellaiset vankilaan tulevat tuomitut, jotka tulevat vapaudesta ja joille on määrätty alle kahden vuoden vankeustuomio tai jotka ovat sakkovankeja. Tämä ei siis koske vaarallisimpia vankeja tai mitään erittäin vakavia rikoksia. Toiveena on, että eduskunta ja perustuslakivaliokunta tämän saisivat käsiteltyä ripeästi, niin kuin muutkin asiat, ja tämä tulisi voimaan keväällä 2026. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-09-03T14:01:50,2025-09-03T14:06:17,Hyväksytty,1.1 2025_72_3,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Garedew, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_4,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Arvoisa puhemies! Eduskunnan syysistuntokausi lähti eilen käyntiin, ja heti tänään saimme käsiteltäväksemme erittäin tärkeän lakimuutoksen oikeusministeri Mereltä. Kyse on yhdestä hallituksen tärkeimmistä tavoitteista eli turvallisuuden lisäämisestä. Tänään käsiteltävä muutos koskee vankilaturvallisuuden parantamista. On aivan käsittämätöntä, että vankiloissa, joiden on tarkoitus olla suljettuja rangaistuslaitoksia, rehottavat jengien toiminta ja huumekauppa. Tänä vuonna äärimmäisen vaarallisen muuntohuume alfa-PVP:n eli tämän peukun käyttö on lisääntynyt hälyttävästi niin kaduilla kuin vankiloissakin. Sen käytöstä johtuvat aggressiivisuus ja impulsiivisuus ovat aiheuttaneet jo huomattavia turvallisuusriskejä sekä suljetuissa että avovankiloissa. Tilanteeseen puuttumisella on siis kiire. Sisäministeri Rantanen ja sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasonen ovat jo omalta osaltaan ryhtyneet toimiin ja kutsuneet koolle asiantuntijat kartoittamaan keinoja, joilla peukun käyttö saadaan yhteiskunnallisessa mittakaavassa kuriin. Nyt vankeuslakia ja muita siihen liittyviä lakeja muutetaan siten, että järjestäytynyttä rikollisuutta sekä huumeiden salakuljetusta ja käyttöä vankiloissa voidaan jatkossa ehkäistä tehokkaammin. Tämä tehdään ensinnäkin uudistamalla vankiloiden varmuusosastoja koskevia sääntöjä. Varmuusosastot sijaitsevat tällä hetkellä Riihimäen ja Turun vankiloissa, ja niihin sijoitetaan esimerkiksi vangit, jotka ovat jatkaneet rikosten tekemistä vielä vankilassa ollessaankin. Jatkossa varmuusosastoja voidaan hyödyntää tehokkaammin siihen, että järjestäytyneen rikollisuuden ote pystytään katkaisemaan vankilassa oleviin jäseniinsä. Näin vankiloissa käytävää huumekauppaa ja karkaamisyrityksiä pystytään ehkäisemään paremmin sekä parantamaan vankiloiden turvallisuutta. Jatkossa myös tutkintavanki voidaan sijoittaa varmuusosastolle. Tämäkään ei aiemmin ollut mahdollista, vaikka tutkintavankeusajat ovat pitkiä. Samalla vankiloiden henkilökunnan varmuusvankeja koskevia kuuntelu‑ ja valvontaoikeuksia laajennetaan. Kolmas merkittävä kohta tässä lakiesityksessä on se, että jatkossa avovankilaan ei enää sijoiteta vankeja, joiden arvioidaan jatkavan rikollista toimintaansa tai vaarantavan laitoksen turvallisuutta. Tämän olisi pitänyt olla itsestäänselvä linjaus jo kautta aikojen, mutta näköjään senkin varmistamiseen tarvittiin perussuomalaiset hallitukseen. Arvoisa puhemies! Rangaistuksen tavoitteena on saada rikosten tekeminen päättymään. Järjestelmässä on jotain pahasti pielessä, mikäli rikos‑ ja päihderiippuvuuskierrettä ei saada katkaistua edes suljetussa vankilassa. Kiitos oikeusministeri Merelle siitä, että tämän lakiuudistuksen myötä tilannetta saadaan korjattua merkittävästi parempaan suuntaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-09-03T14:06:27,2025-09-03T14:10:14,Hyväksytty,1.1 2025_72_5,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Kiitoksia. — Minuutin mittainen vastauspuheenvuoro, edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_6,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Lämmin kiitos oikeusministeri Merelle tästä avolaitoksiin sijoittamisen tiukentamisesta mutta myös tästä varmuusosastolainsäädännön tiukentamisesta. On tärkeää, että näitä toimenpiteitä tehdään, varmistaaksemme vankien itsensä mutta myös toisten vankien turvallisuuden. Itse haluan nostaa esille erityisesti tämän vankilaturvallisuuskysymyksen. Paljon tulee viestiä tällä hetkellä vanginvartijoilta, ja he ovat huolestuneita siitä, että vankilat ovat tällä hetkellä hyvin täynnä vankeja. Te olette esittäneet yhtenä vaihtoehtona paikkojen ostamista Virosta. Miten tämä selvitys on etenemässä? Haluan antaa kiitosta myös toiselle perussuomalaiselle ministerille, ministeri Mari Rantaselle, vakaviin rikoksiin syyllistyneiden karkottamisesta ja palauttamisesta. Tämä Milan Jaff ‑tapaus on äärimmäisen tervetullut ja hyvä viesti siitä, että tässä maassa ei tällä tavalla voida toimia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-09-03T14:10:20,2025-09-03T14:11:33,Hyväksytty,1.1 2025_72_7,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Kiitoksia. — Ja edustajat voivat tässä vaiheessa niin halutessaan pyytää minuutin mittaista vastauspuheenvuoroa painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Lakivaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_8,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Näihin edustaja Heinosen äsken mainitsemiin kiitoksiin ministeri Merelle ja muillekin perussuomalaisille ministereille voin kyllä täysin rinnoin ja hyvillä mielin yhtyä. Erityisesti tähän turvallisuuteen, vankiloiden turvallisuuteen, haluan kiinnittää itsekin nyt kovasti huomiota. Siitä todellakin tulee paljon viestiä, ja on hienoa, että tähän nyt tosiaan panostetaan, sekä vartijoiden, henkilökunnan, turvallisuuteen että sitten myöskin muiden vankien turvallisuuteen. Eli nyt kun tehdään sijoituspäätöstä näihin avolaitoksiin, niin tulevaisuudessa kiinnitettäisiin paljon enemmän huomiota vangin rikollisuuden laatuun ja ennen kaikkea vaarallisuuteen, siihen, minkälainen henkilö sinne voidaan laittaa. Eli avolaitokseen ei sijoitettaisi sentyyppisiä vankeja, joiden arvioidaan joko jatkavan tätä rikollista toimintaa tai sitten vaarantavan turvallisuutta. Tästä tulee olemaan monenlaisia muitakin hyötyjä kuin tähän turvallisuuteen liittyen, muun muassa huumeiden käyttö ja salakuljetus vankiloissa ehkä kenties vähenevät ja niinpäin pois. Eli tämä on kaikin puolin kannatettava [Puhemies koputtaa] ja tulee saamaan lakivaliokunnassa perusteellisen käsittelyn.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-09-03T14:11:40,2025-09-03T14:13:03,Hyväksytty,1.1 2025_72_9,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_10,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Arvoisa puhemies! Haluan itsekin kiittää ministeri Merta tästä hallituksen esityksestä. Tämä on minusta järkevä, pieni muutos mutta sinänsä tärkeä, ja tällä vaalikaudella on minusta tuotu muutoinkin, kun puhutaan kriminaalipolitiikasta, ihan järkeviä pieniä uudistuksia tai muutoksia, jotka ovat vieneet oikeaan suuntaan. Samaan aikaanhan meillä valitettavasti on tullut tilanne, että meillä vankiloissa on täyttä, kuten täällä on edellä tuotu esille. Sekin ansaitsee kiitoksen, että vaikka tässä taloudellisessa tilanteessa joudutaan tekemään menosopeutuksia, niin oikeudenhoidon ja vankeinhoidon ja poliisin määrärahoista on kyllä pidetty hyvää huolta. Siitä, mitä tässä nostettiin edustaja Heinosen osalta esille näitten vankipaikkojen ostamisesta Virosta, itse näkisin, että kyllä meidän tämä vankeinhoito on lähtökohtaisesti itse hoidettava. Mutta meillä on vankiloissa myös paljon virolaisia vankeja. Miksei ensimmäisenä mietittäisi, voisivatko he sen tuomion suorittaa siellä Virossa? Nostan vain tämmöisen kysymyksen. Ja sitten kyllä peräänkuuluttaisin [Puhemies koputtaa] tämmöistä vähän laajempaa keskustelua kriminaalipolitiikasta: mikä on Suomen iso kuva, suunta, mihin mennään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-09-03T14:13:03,2025-09-03T14:14:22,Hyväksytty,1.1 2025_72_11,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_12,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ja minunkin puolestani kiitokset ministerille tämän lakiesityksen esittelystä. Tässä on tosiaan kyse aika mittavasta kokonaisuudesta. Tämä vankeuslain ja tutkintavankeuslain kehittämistyöhän aloitettiin jo vuonna 21, ja tähän silloinen oikeusministeri asetti tämän työryhmän tätä selvitystyötä tekemään. Tämä mietintöhän valmistui viime vuonna. Tässä on nyt kuitenkin hallitus ihan ehkä ymmärrettävistäkin syistä päätynyt sitten näitä painopisteitä hieman muuttamaan ja toteuttamaan nimenomaan ensisijaisesti näitä hallitusohjelmakirjauksia, ja tämä työ on tarkoitus viedä kahdessa eri osassa eteenpäin. Olisin nyt kysynyt tästä jatkoaikataulusta ministeriltä, miten tämän toisen osuuden tässä nyt sitten on ajateltu etenevän. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-09-03T14:14:23,2025-09-03T14:15:24,Hyväksytty,1.1 2025_72_13,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_14,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos minunkin puolestani ministeri Merelle tästä hyvästä lakiesityksestä. Täytyy tässä todeta sellainen seikka, että vankiloissa meillä on iso ongelma sen suhteen, että ollaan vähän niin kuin hävitty tämä peli, koska me ei pystytä puuttumaan siihen, että rikosten tekeminen jatkuu vankilan sisällä. Siihen tämä uusi laki tuo kyllä merkittävän parannuksen: lisää toimivaltuuksia ja lisää mahdollisuuksia estää ja rajoittaa sitä rikollista toimintaa vankilan sisäpuolella. Toinen tärkeä seikka itselleni, minkä näen tässä, on se, että näillä tiukennuksilla pystytään osoittamaan se, että mikäli vanki ei käyttäydy eikä noudata vankilan sääntöjä, niin siitä myöskin jatkossa saa seuraamuksia. Esimerkkinä vaikkapa avolaitosten osalta: niissä on voinut olla niin, että on siirretty vain toiseen avolaitokseen, kun ei noudateta sen laitoksen sääntöjä. Jatkossa pitää sitten palauttaa vankilaan tai tehdä muita tiukempia toimia. Järjestäytyneelle rikollisuudelle pitää osoittaa, että yhteiskunnalla on keinoja puuttua heidän toimintaan myöskin vankiloiden sisäpuolella.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-09-03T14:15:24,2025-09-03T14:16:27,Hyväksytty,1.1 2025_72_15,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_16,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä pyritään puuttumaan erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan vankilassa, ja tavoitteena on ehkäistä päihteiden käyttöä ja salakuljetusta vankilassa — erittäin tärkeitä tavoitteita. Haluan muistuttaa kuitenkin, että samalla on erittäin tärkeää muistaa se, että tässä varmuusosastolle sijoittamisessa puheluiden ja tapaamisten kuuntelussa on kyse voimakkaasti perusoikeuksiin puuttuvasta sääntelystä, ja sen takia on tosi tärkeää, että käsittelemme tämän huolellisesti ja näistä edellytyksistä säädetään täsmällisesti ja tarkkarajaisesti, koska perusoikeudet koskevat yhtä lailla vankeja, vaikka vangit usein jäävät keskustelussa marginaaliin. Tilanne on tällä hetkellä se, että Suomen vankilat ovat täynnä. Itse vierailin viime viikolla Keravan ja Jokelan vankiloissa, ja siellä kyselin tästä, mitä mieltä ollaan tästä ministerin ehdotuksesta Viroon lähettämisestä ylitäysistä vankiloista. Siellä kyllä vanginvartijat sanoivat, että tämä ei missään tapauksessa ole toimiva malli. Olisi mielenkiintoista, [Puhemies koputtaa] vaikka se ei ole tämän aiheena, kuulla joku kommentti vielä ministeriltä tästä, miten tämä asia teillä etenee.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-09-03T14:16:27,2025-09-03T14:17:46,Hyväksytty,1.1 2025_72_17,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Nieminen, olkaa hyvä. [Mira Nieminen: Arvoisa puhemies! — Veijo Niemi: Anteeksi, perutaan! — Juho Eerola: Kuuntele nimi loppuun saakka!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_18,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos, Leena Meri, tästä esityksestä. On perusteltua, että avolaitokseen sijoittamisen edellytyksiä tiukennetaan, sillä olemme nähneet todellakin tapauksia, joissa avolaitokseen päätynyt vanki jatkaa edelleen rikollista toimintaa. Tämä ei ole oikeudenmukaista niin henkilökuntaa kuin muitakaan vankeja kohtaan. Erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden torjuminen vankiloissa on välttämätöntä, ja varmuusosaston pitää olla nimensä veroinen ja tarkoitettu juuri sitä varten, että esitys antaa sitten viranomaisille paremmat mahdollisuudet myöskin estää rikollisverkostojen toimintaa. On myös tärkeää, että tutkintavankeja voidaan sijoittaa näille osastoille, että heidän toimintansa ei vaaranna tosiaan turvallisuutta. Turvallisuuden takaaminen edellyttää myös tiukempaa valvontaa. Puheluiden määräaikainen kuuntelu ja lapsitapaamisten yhteydessä tapahtuvien keskustelujen tallentaminen voivat tuntua rajoittavilta, mutta niiden tarkoitus on estää laitonta viestintää ja huumausaineiden salakuljetusta. Tämä kaikki on valitettavasti välttämätön toimenpide. Hallituksen esitys on tasapainoinen ja tarpeellinen kokonaisuus. Se ei kavenna [Puhemies koputtaa] oikeuksia perusteettomasti. — Kiitos tästä esityksestä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-09-03T14:17:47,2025-09-03T14:19:10,Hyväksytty,1.1 2025_72_19,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Marttila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_20,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Arvoisa puhemies! On tietysti kannatettava ajatus, että avovankiloihin ei sijoiteta vankeja, joiden arvioidaan vaarantavan vankilan turvallisuutta, mutta haluan kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että vankiloiden turvallisuutta voidaan parantaa ennen kaikkea riittävällä henkilöstöresurssilla. Kaivelinkin vähän vankien määriä, jotka ovat vahvasti nousussa. Vuonna 2021 vankeja oli 2 743 ja tämän vuoden alussa jo 3 590, siis lähes tuhat vankia enemmän. Vankiloiden henkilökunta pitääkin tilannetta kestämättömänä ja työtä vankiloissa riskialttiina ja kuormittavana, ja Rikosseuraamuslaitos on arvioinut, että tarvittaisiin peräti 500 uutta työntekijää. Eristysolosuhteisiin liittyy tietysti haittoja, ja on myös riski, että siellä vanki muuttuu entisestään vaarallisemmaksi, ja siksi silloinkin olisi syytä varmistaa, että olisi myös panostusta sosiaaliseen kuntoutukseen ja terveydenhuoltoon. Toivon, että nämä näkökulmat otetaan huomioon tätä arvioitaessa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-09-03T14:19:15,2025-09-03T14:20:23,Hyväksytty,1.1 2025_72_21,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Kiitoksia. — Ja nyt edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_22,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Kiitoksia, arvoisa puhemies! Pahoittelut, ei kuulunut tämä mikrofoni vielä näin kesän jälkeen. — On todella tärkeätä, kuten ministerin esityksessä on, jos me saadaan tällä parannettua niin vankien välistä turvallisuutta kuin vartijoiden turvallisuutta. Itse olen aika paljon edelleen tekemisissä Pirkanmaan Kylmäkosken vankilan vartijoiden kanssa, koska he ovat monen vuoden takaa tuttuja. Lähinnä kysyisin sellaista asiaa, kun viime valtuustokauden lopulla esiintyi muun muassa Lempäälässä kunnanhallituksessa kysely siitä, olisiko Lempäälällä tarjota lähempänä Tampereen käräjäoikeutta uutta suljettua vankilaa ja avovankilapaikkaa: ovatko nämä suunnitelmat millään tavalla edenneet, elikkä että tulisi uusia vankiloita? Kylmäkoskihan on aivan pullollaan vankeja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-09-03T14:20:23,2025-09-03T14:21:19,Hyväksytty,1.1 2025_72_23,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Koponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_24,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin hyvä lakiesitys, joka ehkäisee järjestäytynyttä rikollisuutta, päihteiden käyttöä ja salakuljetusta vankiloissa. Lailla siis parannetaan vankilaturvallisuutta. Puhemies! Avolaitokseen ei sijoiteta jatkossa vankeja, joiden arvioidaan jatkavan rikollista toimintaa taikka vaarantavan avolaitoksen turvallisuutta. On erittäin tärkeää, että varmuusosaston sääntely muuttuu vankilaturvallisuutta parantavaksi. Jatkossa tutkintavangin voi tarvittaessa siirtää varmuusosastolle, mikä on tällä hetkellä mahdotonta. Lisäksi varmuusosastolle sijoittaminen perustuu kokonaisarviointiin vangin turvallisuudesta, mikä mahdollistaa paremmin järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan puuttumisen vankiloissa. Puhemies! Tämä lakikokonaisuus vastaa hyvin perussuomalaisten pitkäaikaisia kriminaalipolitiikan näkemyksiä ja lisää vankilaturvallisuutta. Iso kiitos, ministeri Meri, työstäsi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-09-03T14:21:19,2025-09-03T14:22:30,Hyväksytty,1.1 2025_72_25,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp",Kiitoksia. — Vielä edustaja Rasinkangas. Sitten siirrymme puhujalistalle., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_26,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministeri Merelle erittäin erinomaisesta lakiesityksestä. Me todellakin tarvitaan vankiloihin lisää turvallisuutta. Yhä enenevässä määrin vanginvartijat kohtaavat vankilassa paitsi fyysistä myös henkistä väkivaltaa. Mutta tärkeää on, että tässä uudessa lakiesityksessä kiinnitetään enemmän huomiota rikoksen laatuun ja vangin vaarallisuuteen, kun punnitaan hänelle paikkaa, onko se avolaitos vai suljetumpi. Ennen kaikkea tällä pyritään ennaltaehkäisemään päihdehaittoja. Päihteitä tänä päivänä vankilaan yhä enenevässä määrin pystytään salakuljettamaan ja käyttämään. — Eipä muuta. Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-09-03T14:22:30,2025-09-03T14:23:22,Hyväksytty,1.1 2025_72_27,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Kiitoksia. — Ja nyt palaamme puhujalistalle. Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_28,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Hallituksen esityksellä muutetaan vankeuslakia, tutkintavankeuslakia ja puolustustilalakia. Kyseessä ei ole vain lakitekninen uudistus, vaan tärkeä toimenpide vankilaturvallisuuteen, sen parantamiseksi ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Tiedämme, että järjestäytynyt rikollisuus pyrkii vaikuttamaan myös vankiloissa. Tällä esityksellä hallitus vahvistaa määrätietoisesti yhteiskunnan kykyä vastata tähän uhkaan. Vankilat eivät saa olla rikollisuuden kasvualustoja. Myös vankiloissa on oltava turvallista. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä tiukennetaan avovankilaan sijoittamisen ehtoja. Jatkossa sijoituspäätöksissä on kiinnitettävä huomiota paitsi vangin rikoshistoriaan ja vaarallisuuteen myös riskiin jatkaa rikollista toimintaa. Tavoitteena on estää se, ettei avovankilaan päädy henkilöitä, joilla on suuri riski jatkaa rikollista toimintaa tai vaarantaa laitoksen turvallisuutta. Tämä on tervetullut ja perusteltu linjaus. Arvoisa puhemies! Toinen keskeinen muutos liittyy varmuusosastolle sijoittamiseen. Esityksellä selvennetään, että varmuusosasto on nimenomaan turvaamistoimi, ei seuraamus. Sen avulla voidaan estää tulevaa rikollisuutta, esimerkiksi huumekauppaa tai muiden vankien painostamista. Jatkossa myös tutkintavangit voidaan sijoittaa varmuusosastolle, mikä on tärkeä keino, kun turvallisuus on uhattuna. Samalla turvataan myös niiden vankien oikeudet, jotka haluavat irtautua rikollisesta elämästä. Esityksessä luovutaan käytännöstä sijoittaa vanki varmuusosastolle hänen oman turvallisuutensa vuoksi. Vangeilla on oikeus suorittaa rangaistus ilman pelkoa väkivallasta tai painostuksesta, ja tämä vaatii turvalliset olosuhteet koko vankilassa. Arvoisa puhemies! Kyse on siitä, että suojelemme yhteiskuntaa mutta samalla pidämme kiinni oikeusvaltion periaatteista. Tämä on turvallisen Suomen rakentamista. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-03T14:23:27,2025-09-03T14:26:34,Hyväksytty,1.1 2025_72_29,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_30,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Arvoisa puhemies! Syksyn istuntokausi alkaakin heti mieluisalla esityksellä, kun käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta. Esitys perustuu hallitusohjelmasta löytyviin kirjauksiin, ja vankeuslain uudistukset ovat vahvasti osa perussuomalaisten ajamia tavoitteita. Tarkoituksena on, että sijoituspäätöstä tehtäessä kiinnitettäisiin enemmän huomiota vangin rikollisuuden laatuun ja vangin vaarallisuuteen. Esimerkiksi avolaitokseen ei sijoitettaisi enää sellaisia vankeja, joiden arvioidaan jatkavan rikollista toimintaa tai jotka vaarantaisivat laitoksen turvallisuuden. Avainsana tässä on ennaltaehkäisy. Varmuusosastot perustettaisiin jatkossa vankiloiden järjestyssäännöissä eikä erillisillä päätöksillä. Varmuusosastosijoitus on luonteeltaan turvaamistoimi, jossa vanki asetetaan tarkempaan valvontaan tulevien rikosten tai muun vankilaturvallisuutta vakavasti vaarantavan toiminnan estämiseksi. Samalla pyritään ehkäisemään järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa sekä päihteiden käyttöä mutta myös salakuljetusta vankiloihin. Esimerkiksi puhelun kuuntelemista koskeva päätös voitaisiin jatkossa tehdä kahden viikon määräajaksi ja varmuusosastolle sijoitetun vangin keskustelut lasten kanssa tapaamisissa voitaisiin kuunnella ja tallentaa. tarkoituksena on valvoa epäiltyä rikolliseen toimintaan liittyvää viestintää. Arvoisa puhemies! Järjestäytyneeseen rikollisuuteen linkittyneitä henkilöitä ei enää lähtökohtaisesti laitettaisi avolaitoksiin, vaikkei nyt täysin poissuljetakaan sitä mahdollisuutta. Sijoitus perustuu tietysti aina tapauskohtaiseen harkintaan. Tämä on kuitenkin oikein tervetullut uudistus. Selvitysten mukaan tällaisia jr-henkilöitä saisi entistä matalammalla kynnyksellä laittaa varmuusosastolle. Myös tutkintavankien sijoittaminen varmuusosastolle ehdotetaan mahdollistettavaksi. Ehdotus parantaisi siis Rikosseuraamuslaitoksen mahdollisuuksia puuttua rikolliseen toimintaan jo tutkintavankeuden aikana. Arvoisa puhemies! Esitys on hyvä jatko sille vankiloihin liittyvien uusien lakien sarjalle, jota perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri on jo tähänkin asti tuonut Suomen lakiin taistelussaan rikollisuutta vastaan. Hyviä esityksiä on tällä hallituskaudella vielä tiedossa runsaasti, ja toivotan kovasti tsemppiä ja jaksamista oikeusministeriön ahkerille työntekijöille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-09-03T14:26:43,2025-09-03T14:29:57,Hyväksytty,1.1 2025_72_31,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Nieminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_32,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tosiaan käsittelyssämme on hallituksen esitys laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta. Sitä on tässä ministeri Meri hyvin jo esittänyt ja pohjustanut. Tämä esitys sisältää ehdotuksia, joilla pyritään tosiaan vähentämään muun muassa päihteiden käyttöä ja salakuljetusta vankiloissa. Puheluiden kuuntelua koskevat päätökset voitaisiin jatkossa tehdä määräajaksi, ja varmuusosastoilla myös lapsen tapaamisen yhteydessä käydyt keskustelut voitaisiin kuunnella ja tallentaa. Tämä on herkkä mutta välttämätön kysymys turvallisuuden varmistamiseksi. Tavoitteena ei ole rajoittaa perhesuhteiden ylläpitämistä vaan estää väärinkäytökset ja laitosten ulkopuolisiin rikollisiin verkostoihin liittyvä viestintä. Voin omalta puolelta kertoa, että tutkintavankeudesta on kokemusta, ja näenkin erittäin hyvänä, että tämä tuo nyt viranomaisille selkeämmät välineet puuttua näihin tilanteisiin, joissa vankilaturvallisuus olisi muuten vakavasti uhattuna. Tosiaan on tärkeää huomata, että muutos koskee tutkintavankeja, jolloin turvallisuusriskit voidaan hallita paremmin jo varhaisessa vaiheessa. Lisäksi tosiaan esityksessä on mukana teknisluonteisia muutoksia vankeuslakiin, tutkintavankeuslakiin ja puolustustilalakiin, ja näillä muutoksilla varmistetaan, että lainsäädäntö pysyy ajan tasalla ja selkeänä. Arvoisa puhemies! Esitys perustuu hallitusohjelman tavoitteisiin vahvistaa turvallisuutta ja vähentää rikollisuutta. Olen erittäin tyytyväinen tästä kriminaalipoliittisesta suunnasta, missä teemme johdonmukaista työtä tällä saralla. Meillä on velvollisuus turvata vankiloiden henkilökunta, vangit itse sekä koko yhteiskunta mahdollisilta rikollisilta väärinkäytöksiltä. Kävimme tässä kesän aikana eduskunnan poliisiverkoston kanssa tutustumassa myös Vantaan vankilaan, ja täällä kuulimme vankilan arjesta ja näistä turvallisuuteen liittyvistä seikoista, ja voin tässä yhteydessä todeta, että tämä esitys tukee myös heidän toiveitaan näiltä osin. Pidän hallituksen esitystä hyvin perusteltuna ja tarpeellisena myös itse, ja se vahvistaa tosiaan vankeinhoidon turvallisuutta monin eri keinoin rikollisuuden torjumiseksi näissä laitoksissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-09-03T14:30:01,2025-09-03T14:32:23,Hyväksytty,1.1 2025_72_33,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_34,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Arvoisa puhemies, ministeri! Järjestäytyneen rikollisuuden kasvu ei näy vain poliisin työssä vaan myös vankiloissamme. Yhä suurempi määrä vankeja kuuluu järjestäytyneisiin rikollisryhmiin, niin sanottuihin jr-ryhmiin. Nämä henkilöt muun muassa pyörittävät huumekauppaa vankiloiden sisällä, kiristävät ja pakottavat muita vankeja ja heidän omaisiaan rikoksiin sekä lupaavat palkkioita vankilaturvallisuudesta vastaavien henkilöiden pahoinpitelyistä. Pidän hyvinkin perusteltuna puuttua järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiin vankiloissa, joten kiitos ministerille tästä hallituksen esityksestä. Arvoisa puhemies! Suljetuissa vankiloissa suorittaa samanaikaisesti tuomiota noin 1 700 monipäihderiippuvaista henkilöä ja 200—300 ammattimaista huumekauppiasta. Se, että lähinnä huumekaupan ympärille rikollisorganisaatioihin kuuluvat vangit ovat samoilla osastoilla vakavasti monipäihderiippuvaisten vankien kanssa, vaikeuttaa huomattavasti vankien kuntoutumista, ylläpitää ammattirikollisten luomaa vankilahierarkiaa sekä aiheuttaa riskejä sekä vankien että henkilökunnan turvallisuudelle. Nykyinen tilanne ei tue vangin yrityksiä irtautua huumeista ja rikollisesta elämäntavasta. Siksi hallituksen esittämät lakimuutokset, joiden tavoitteena on ehkäistä vankiloista käsin johdettua huumekauppaa, huumeiden salakuljetusta vankiloihin sekä niiden kauppaa ja käyttöä siellä eristämällä järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvat vangit ja tutkintavangit varmuusosastoille sekä seuraamalla systemaattisesti heidän kommunikointiaan vankilan ulkopuolisten henkilöiden kanssa, ovat mielestäni tarpeellisia. Myös sakko‑ ja lyhytaikaisvankien päihdekuntoutuksen lisääminen ja valvonnan täsmentäminen sekä avolaitoskelpoisuuden ehtojen tiukentaminen suhteessa järjestäytyneeseen rikollisuuteen kiinnittyneisiin vankeihin tukevat kuntoutumista ja vähentävät uusintarikollisuutta. Arvoisa puhemies! Vankiloiden yliasutus ja järjestäytyneen rikollisuuden vaikutus vankiloissa korostaa samalla Rikosseuraamuslaitoksen resurssipulaa ja henkilöstön työkuorman ongelmia, jotka myöskin heikentävät mahdollisuuksia tehdä vaikuttavaa kuntoutustyötä rikoksiin syyllistyneiden vankien kanssa. Henkilöstön työaika kuluu yhä enemmän valvonnan ja turvallisuuden ylläpitoon sekä muihin oman ydinosaamisen ulkopuolisiin tehtäviin, jolloin vangeille laaditut rangaistusajan suunnitelmat jäävät usein vain paperille. Vankeuden täytäntöönpanon tavoitteena on edistää myös vangin elämänhallintaa, rikoksettomaan elämäntapaan siirtymistä ja yhteiskuntaan sijoittumista, mutta käytännössä esimerkiksi suljetun vankilan sellissä vietetty pitkäaikainen eristäminen voi päinvastoin syrjäyttää ja vaikeuttaa näitä tavoitteita. Siksi pidän myös välttämättömänä, että Rikosseuraamuslaitoksella panostetaan paitsi turvallisuuden ylläpitoon myös resursseihin ja henkilöstön osaamiseen, jotta kuntouttavaa työtä voidaan tehdä laadukkaasti ja vangit saavat tosiasiallisia mahdollisuuksia irtautua rikollisuudesta. Tämä on avain rikollisuuden uusimisen ehkäisyyn ja turvallisemman yhteiskunnan rakentamiseen. Arvoisa puhemies, ministeri! Viime eduskuntakaudella lakivaliokunta vieraili Norjassa Bastøyn vankisaarella, jossa kuntouttavalla työllä on saatu hyviä tuloksia. Uusimisprosentti on 18 prosenttia eli lähes puolet pienempi kuin Norjan suljetuissa laitoksissa, joissa uusimisprosentti on 30. Suomessa uusimisprosentti on 60, joten tällä saralla meillä on vielä paljon tehtävää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2025-09-03T14:32:29,2025-09-03T14:36:16,Hyväksytty,1.1 2025_72_35,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_36,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kunnioitettu ministeri! Käsittelemme tänään hallituksen esitystä, joka koskee vankeuslain muutoksia. Esityksen tavoitteena on parantaa vankilaturvallisuutta, ehkäistä päihteiden salakuljetusta ja käyttöä vankiloissa sekä torjua järjestäytynyttä rikollisuutta. Nämä tavoitteet ovat tärkeitä ja vastaavat hallitusohjelman kirjauksia. Avolaitokseen sijoittamista koskevia säännöksiä ehdotetaan tarkennettaviksi. Jatkossa päätöksenteossa kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota vangin rikollisuuden laatuun ja vangin vaarallisuuteen. Avolaitokseen ei siis enää sijoitettaisi vankeja, joiden arvioidaan jatkavan rikollista toimintaa tai vaarantavan avolaitoksen turvallisuutta. Tämä on perusteltua, sillä avolaitoksen olosuhteet ovat vapaammat kuin suljetussa vankilassa, ja siellä olevien vankien on kyettävä noudattamaan sääntöjä ja sitoutumaan rikoksettomuuteen. Esityksessä luovutaan myös määräaikaisista avolaitossijoituksista. Jos vanki täyttää avolaitokseen sijoittamisen edellytykset, ovat ne lähtökohtaisesti toistaiseksi olemassa. Mikäli tilanne muuttuu, voidaan vanki joka tapauksessa siirtää takaisin suljettuun vankilaan. Näin poistetaan myös oikeudellisesti ongelmalliseksi koettu määräaikaisten sijoitusten järjestelmä. Arvoisa puhemies! Varmuusosastojen osalta sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan niiden luonnetta turvaamistoimenpiteenä. Varmuusosastot perustettaisiin jatkossa vankiloiden järjestyssäännöissä, ja niiden tarkoituksena olisi nimenomaan estää tulevaa rikollisuutta sekä turvallisuutta vakavasti vaarantavaa toimintaa vankiloissa. Tavoitteena on erityisesti puuttua järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan. Uudistuksilla mahdollistettaisiin myös tutkintavankien sijoittaminen varmuusosastolle. Tämä on merkittävä parannus, sillä myös tutkintavankeuden aikana voidaan pyrkiä jatkamaan rikollista toimintaa tai vaarantaa vankilan turvallisuutta. Lisäksi esityksessä säädettäisiin varmuusosastolle sijoitetun vangin tapaamisen valvonnasta. Lapsen tapaamisessa käyty keskustelu voitaisiin kuunnella ja tallentaa ensisijaisesti silloin, kun paikalla on myös täysi-ikäisiä. Tämä vastaa eduskunnan oikeusasiamiehen esittämiä huomioita. Esitys sisältää myös muutoksia viestinnän valvontaan. Puhelun kuuntelemista koskeva päätös voitaisiin jatkossa tehdä kahden viikon määräajaksi, kuten jo nykyisin on mahdollista vangin kirjeiden osalta. Tällä parannetaan Rikosseuraamuslaitoksen mahdollisuuksia valvoa erityisesti rikolliseen toimintaan liittyvää viestintää. Arvoisa puhemies! Suomen vankeinhoito perustuu toisaalta rikoksettomaan elämäntapaan tukemiseen, toisaalta yhteiskunnan turvallisuuden varmistamiseen. Nyt käsittelyssä oleva esitys vahvistaa vankilaturvallisuutta ja antaa viranomaisille paremmat työkalut puuttua järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan. Samalla se selkeyttää avolaitossijoitusten ehtoja ja lisää johdonmukaisuutta. Edustaja Niemi toikin täällä jo esille kysymyksen siitä, onko tällä esityksellä vaikutusta vankilaverkostoon — jos ministeri Meri tähän voisi selvyyttä tuoda. Haluan lopuksi kiittää oikeusministeri Leena Merta ja ministeriötä hyvästä valmistelutyöstä tämänkin tärkeän kokonaisuuden eteen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-09-03T14:36:22,2025-09-03T14:40:13,Hyväksytty,1.1 2025_72_37,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Kiitoksia. — Koska keskustelulle tässä vaiheessa varattu aika lähestyy loppuaan, annan nyt vastauspuheenvuoron ministeri Merelle. Muuten keskustelua jatketaan myöhemmin tässä istunnossa. — Ministeri Meri, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_38,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Leena,Meri,Oikeusministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos kannustuksesta. Teemme todella paljon töitä oikeusministeriössä, mutta lähden vastailemaan näihin erittäin tärkeisiin kysymyksiin, joita tuli useita. Vankilaverkko oli semmoinen asia, mihin tartuin heti. Mielestäni se oli jäänyt hyvin hajanaiseksi ja ehkä sekavaksikin, ja aina tipoittain, mielestäni — tämä on henkilökohtainen mielipide — niitä paikkoja katseltiin. Hallitusohjelmassahan me totesimme, että lähdemme kehittämään vankilaverkkoa, ja näin on tapahtunut. Meillä on ministeriössä perustettu, kutsun sitä itse nimellä vankilanyrkki, jota johtaa kansliapäällikkö, ja siinä on mukana Rikosseuraamuslaitos ja rikosoikeuden asiantuntija. He käyvät läpi sitä tulevaisuutta, tarvetta, vankilalainsäädännön tarvetta, ja myös vastaavat kysymyksiin ja etsivät oikeudellista tietoa minulle, jos tarvitsen sitä johonkin asiaan, kuten nyt tekevät selvitystä tästä ulkomaisen vankilan vuokraamisen mahdollisuudesta. Kysymys on siitä, että meillä täytyy olla lainsäädäntörunko. Mikäli esimerkiksi tulee tilanne, että meillä vankiloita joudutaan sulkemaan, tulee tilanne, kriisitilanne, vaikka sotatilanne, niin ei kai me nyt niitä kaikkia vapauteen voida tietenkään päästää, vaan meillä täytyy olla siirtomahdollisuus. Pitää olla lainsäädäntö valmiina, niin kuin kaikessa varautumisessa. Ei voi olla niin, että me aletaan sitten sitä lakia väkertää. Pitää olla selvitettynä tämä asia, että kaikki on kunnossa ja mitä lakeja pitäisi muuttaa. On tullut argumentteja, että tämä ei olisi mahdollista, mutta sanoisin, että esimerkiksi Ruotsi on oikeusvaltio ja Tanskalla on myös omat sopimuksensa eli kyllä tämä mahdollista on, mutta me selvitämme samalla myös sen, mitä se maksaisi. Varmasti voi olla näin, että se tulee halvemmaksi järjestää Suomessa, mutta kuten sanoin, meillä pitää olla tämäkin takataskussa, jos me joskus tarvitsemme. Tämä vastaus siihen, ja tämä ei koske pelkästään Viroa, vaan pyysin nimenomaan selvittämään tämän Viron ja Ruotsin välisen sopimuksen yksityiskohdat, koska se on erittäin mielenkiintoinen. Olen tästä puhunut Ruotsin oikeusministeri Strömmerin kanssa, ja katsotaan, miten heillä parlamentin käsittely etenee. No, mitä tulee sitten vankiloiden yliasutukseen. On tärkeätä, että tästä keskustellaan täällä. Tätä on nyt selvitetty meillä, että mistä tämä yliasutus johtuu. Viime kaudella on arvioitu väärin — en syyttele tässä ketään, vaan totean, että on käynyt ilmi, että on arvioitu väärin vankimäärän kasvu. Elikkä viime kaudella seksuaalirikoslainsäädäntö ja se, että tuomioistuimet ovat alkaneet antaa ankarampia rangaistuksia henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista muun muassa — voihan se olla näin, että rikokset ovat myös raaistuneet — on aiheuttanut yliasutusta, ja meillä on tilanne se, että meillä nyt valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä 200 vankipaikkaa. Nämä päätökset on tehty viime kaudella. Se purkaa tämänhetkistä yliasutusta jonkun verran, mutta ei ratkaise sitä missään tapauksessa. Sitten on hyvä huomata, että meillä on lähitulevaisuudessa päätöksiä tehtävä vankiloiden kunnosta, koska meillä esimerkiksi on, muistaakseni, tällä hetkellä noin parisataa vankipaikkaa jatkuvasti siinä tilanteessa, että siellä tehdään kunnostuksia, jolloin meillä on ne pois käytöstä. Meidän tulisi ratkaista huonokuntoisten vankiloiden tai hyvinkin lähellä sitä olevien kohdalla, teemmekö uuden vai kunnostamme sen. Meillä ei tällä hetkellä oikeusministeriössä ole niihin rahoja varattu. Tämän hallituksen kriminaalipoliittiset kiristykset lisäävät vankipaikkoja arviolta reilut 300. Tällä hallituksella on rahoitus niihin ihan joka ikiseen. Me neuvottelimme rahat, 12 miljoonaa, silloin hallitusneuvotteluissa, ja lisäksi olemme budjeteissa saaneet lähes 200 paikkaa koskien tätä laittomien ampuma-aseiden hallussapidon rangaistusten kiristystä. Ja näihin kaikkiin olemme huolehtineet paikat. Ja näitä tulee nyt tässä tämän hallituskauden aikana yhteensä lisää nelisensataa paikkaa eli 425 tarkalleen ottaen. Elikkä täytämme meidän hallitusohjelmakirjaukset ja täytämme sitä lisäasutusta. Mutta joka tapauksessa tilanne on se, että näihin pitää jatkossakin entistä enemmän panostaa ja miettiä erilaisia rangaistusmuotoja. Ulkomaisten vankien siirto omiin maihinsa on ollut minulla jatkuvasti keskusteluissa, mutta tutkintavankeja ei voi siirtää, kun kysymyksessä ei ole vielä esimerkiksi lainvoimainen ratkaisu. Pirkanmaalle on tulossa vankila, mutta paikkakuntaa ei ole vielä päätetty. Siellä on keskusteluita Risen ja Senaatin kanssa, ja oikeusministeriössä se sitten aikanaan katsotaan. — Kiitos, nyt loppui aika. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-09-03T14:40:26,2025-09-03T14:45:38,Hyväksytty,1.1 2025_72_39,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp",Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_72_40,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp",Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 8 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_72_41,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Yleisradio uutisoi reilu kuukausi sitten oikeusministeriön selvityksestä vankien siirtämiseksi Viroon suorittamaan rangaistuksiaan. Tämä kuvastaa hyvin sitä, missä tilanteessa ollaan jo ennen kuin hallituksen toteuttamat lakimuutokset vaikuttaisivat täysimääräisesti. Ylen uutisen mukaan Rikosseuraamuslaitos vastustaa ehdotusta vankien siirtämisestä Viron vankiloihin. Suomessa vankilat ovat ylikäytössä, käyttöaste noin 110 prosenttia. Vankilavuosi maksaa Suomessa keskimäärin 80 000 euroa. Vankimäärä Suomessa on poikkeuksellisen korkea, noin kolme‑ ja puolituhatta, mikä johtuu lainsäädäntömuutoksista ja tiukentuneista rangaistuksista. Ehdotus vankien lähettämisestä Viroon sisältää juridisia haasteita. Mukana on myös käytännön ongelmia vankien oikeuksista ja hoidosta. — Nämä siis poimintoja tuosta Ylen uutisesta. Arvoisa puhemies! Mistä tässä hallituksen esityksessä on kyse? Hallitus esittää muutoksia vankeus‑ ja tutkintavankeuslakiin. Tärkeimmät muutokset koskevat vangin sijoitusta avolaitokseen ja varmuusosastolle. Muutosten tavoitteena on parantaa vankilaturvallisuutta ja torjua järjestäytynyttä rikollisuutta hallitusohjelman mukaisesti, kuten täällä on tänään hyvin tuotu esille. Tavoitteena on puuttua järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan vankiloissa, mikä on äärimmäisen tärkeä asia. Vankilan on myös oltava turvallinen työpaikka henkilökunnalle — edelleen tärkeitä ja hyviä tavoitteita. Esitys pyrkii varmistamaan, ettei avolaitokseen sijoiteta vankeja, joiden arvioidaan jatkavan rikollista toimintaa tai vaarantavan vankilaturvallisuutta. Vangin rikollisuuden laatuun ja vangin vaarallisuuteen kiinnitettäisiin harkinnassa nykyistä enemmän huomiota. Varmuusosastosijoitus olisi jatkossa nykyistä selvemmin luonteeltaan turvaamistoimenpide, jonka tavoitteena on estää tulevia rikoksia ja vankilaturvallisuutta vakavasti vaarantavaa toimintaa. Varmuusosastosijoituksella pyritään puuttumaan erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan vankilassa. Esityksen tavoitteena on myös ehkäistä päihteiden käyttöä ja salakuljetusta. Esimerkiksi puhelun kuuntelemista koskeva päätös voitaisiin jatkossa tehdä määräajaksi. Tällä yhtenäistettäisiin menettelyä kirjeen lukemiseen, jota koskeva päätös voidaan tehdä kahden viikon määräajaksi, kuten sekin on tänään hyvin tuotu täällä esille. Esimerkiksi henkilökunnan valvontamahdollisuuksia erityisessä lapsen tapaamisessa laajennettaisiin varmuusosastolla. Hallituksen esityksen mukaan esitys ei lisäisi juurikaan Rikosseuraamuslaitoksen menoja vaan ne pystyttäisiin hoitamaan olemassa olevien määrärahojen puitteissa. Tämän väitteen perustelu jää kuitenkin hieman hämärän peittoon. Arvoisa puhemies! Lakiluonnoksen lausuntopalautteessa on luettavissa seuraavia oleellisia huomioita: Tuomioistuimet muistuttavat jälleen kerran, että muutos lisää heidän työmääräänsä. Vankien muutoksenhakuasiat on käsiteltävä kiireellisinä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL, huomautti, että Suomessa ei ole olemassa mittareita, joilla vankien vaarallisuusastetta arvioitaisiin. Pitkäaikainen eristäminen eristyssellissä lisää myös itsemurhariskiä. Esityksessä ei mainita, miten terveydenhuollolle määrättyjen tehtävien vastaavasti oletettava kasvu otetaan huomioon resursoinnissa tai/ja osaamisessa. Vankilavirkailijain Liitto toi esille, että varmuusosastoja tulisi olla useammassa vankilassa kuin nykyään on. Naisvangeille ei ole niitä lainkaan, ja kuitenkin on naisvankeja, joiden turvallisin sijoituspaikka olisi todennäköisesti varmuusosasto. Arvoisa rouva puhemies! Lainsäädännön muutoksissa, tässä tapauksessa liittyen rangaistusten kiristämiseen, varjoon on jäänyt se, mikä on suomalaisten vankiloiden kyky vastata tehtyihin muutoksiin. Suomessa vankilat ovat ylitäynnä täyttöasteen ollessa noin 110 prosenttia. Rangaistusten kiristämiset lisäävät vankimäärää entisestään. Hallitus on samaan aikaan laittanut myös vankiloista huolehtivan Rikosseuraamuslaitoksen leikkauslistalle vuosiksi 2025—2028. Monessa asiassa elämässä on kyse halujen ja kykyjen tasapainosta. Tämä on hyvä myös muistaa jokaisessa esityksessä, jota hallitus tekee: pelkkä kova halu johonkin ei takaa kyvykkyyttä sen toimivaan toteutukseen. Myös tässä hallituksen esityksessä tulee huolella tarkastella tätä tasapainoa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-09-03T16:29:07,2025-09-03T16:33:41,Hyväksytty,1.1 2025_72_42,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp",Edustaja Honkonen poissa. — Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_43,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta. Esityksen tarkoituksena on parantaa oikeusjärjestelmän tehokkuutta ja oikeudenmukaisuutta samalla ottaen huomioon kansallinen turvallisuus ja yksilön oikeudet. Avovankilassa vankien asuinolosuhteet ovat vapaammat kuin suljetussa vankilassa. Päätöksiä siirtää vanki avolaitoksesta suljettuun vankilaan tehdään vuositasolla noin 500—550 kappaletta. Kyse on tilanteista, joissa vanki on tavalla tai toisella rikkonut avolaitokseen sijoittamisen ehtoja tai ei muusta syystä enää sovellu avolaitokseen. Kurinpitorikkomukset avolaitoksissa liittyvät tyypillisesti sijoituksen ehtojen rikkomiseen, kuten luvattomaan poistumiseen, avolaitoksen järjestyssäännön rikkomiseen tai päihteettömyysvelvollisuuden rikkomiseen. Avolaitokseen sijoittamisen edellytyksiä ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että sijoituspäätöstä tehtäessä kiinnitettäisiin enemmän huomiota rikoksen laatuun ja vangin vaarallisuuteen. Tavoitteena on, ettei avolaitokseen sijoitettaisi vankeja, joilla on rikosten jatkamisvaara, tai jos heidän sijoittamisensa avolaitokseen muutoin vaarantaisi vankilan turvallisuutta. Varmuusosastolle sijoittamisen edellytyksiä muutetaan vastaamaan osaksi vankilan turvaamistoimenpiteitä. Varmuusosastot perustetaan jatkossa vankiloiden järjestyssäännöissä. Varmuusosastosijoitus on luonteeltaan turvaamistoimi, jossa vanki asetetaan tarkempaan valvontaan. Kyseessä on siis se, että turvataan vangin omaa ja toisten turvallisuutta. Osastolta on poistettu sellaiset tavarat ja esineet, jotka aiheuttaisivat vaaraa henkilökunnalle tai vangeille itselleen, ja siellä valvonta on tiukempaa ja tehokkaampaa. Varmuusosastoilla vangit eivät saa käyttää omia vaatteitaan. Syynä on se, että jengiläiset eivät voi tuoda vaatteissaan jengivärejä tai ilmentää kuulumista järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja tiettyyn jengiin. Värejä käytetään painostuksen ja statuksen osoittamiseen, mikä luonnollisesti on vankilassa kiellettyä, ja perusteena on turvallisuus. Varmuusosastolle sijoitetaan korkean riskin vankeja, kuten järjestäytyneen rikollisuuden vankeja ja sellaisia, jotka ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin vankeusaikana. Tällä kaikella on tavoitteena tulevan rikollisuuden tai vankilaturvallisuutta vakavasti vaarantavan toiminnan estäminen sekä varhaisemmin puuttumisen mahdollistaminen erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan vankilassa. Esityksen toimien tavoitteena on ehkäistä päihteiden käyttöä ja salakuljetusta vankilassa, ehkäistä huumausainerikollisuutta vankilassa, karkaamisen tai vapauttamisyrityksen estäminen, tai jos vanki muulla tavoin vakavasti vaarantaa vankilan järjestystä ja turvallisuutta tai muun henkilön terveyttä vankilassa. Tärkeä uudistus on myös tutkintavangin sijoittaminen varmuusosastolle. Tällä lailla mahdollistetaan myös tutkintavangin sijoittaminen varmuusosastolle. Tutkintavankeuden kesto voi olla pitkä, ja varmuusosastolle sijoittaminen mahdollistaa nykyistä aikaisemmin puuttumisen, jos tutkintavankeudessa oleva pyrkii jatkamaan rikollista toimintaa tai vakavasti vaarantaa vankilan turvallisuutta. Tämä parantaa myös Rikosseuraamuslaitoksen mahdollisuuksia puuttua rikolliseen toimintaan myös tutkintavankeuden aikana. Esityksen mukaan puhelun kuuntelemista koskeva päätös voidaan jatkossa tehdä kahden viikon määräajaksi, kuten nykyisin on myös kirjeen lukemista koskeva päätös. Vangin keskustelu lapsen tapaamisessa voidaan jatkossa kuunnella ja tallentaa. Näillä toimilla parannetaan mahdollisuuksia valvoa erityisesti epäiltyä rikolliseen toimintaan liittyvää viestintää. Avolaitossijoituksen mahdollisuutta ei kuitenkaan poissuljeta automaattisesti yhdeltäkään vankiryhmältä, vaan sijoittelupäätökset tehtäisiin edelleen tapauskohtaisesti harkiten. Arvoisa puhemies! Suomessa on tällä hetkellä liian vähän vankipaikkoja verrattuna rikoksesta ehdottomaan vankeuteen tuomittujen määrään, ja vankipaikkoja siis jonotetaan. Keväällä 2025 Iltalehti uutisoi otsikolla ”Vankiloissa on hengenvaarallinen ongelma — työntekijöiltä hätähuuto”. Lehdessä kerrotaan, että kaikki Suomen vankilat ovat täynnä ja henkilökunta pelkää pahinta ja että vankien määrä on kasvussa. Tämän vuoksi onkin hyvä, että tämä hallitus on laittanut rahaa myös vankipaikkojen lisäämiseen. Tämä esitys perustuu hallitusohjelman vankeuslain uudistuksiin, ja vankeuslain uudistukset ovat perussuomalaisten pitkäaikaisia tavoitteita. Tässä esityksessä toteutuvat hallitusohjelman kirjaukset, selvitetään avolaitokseen sijoittamisen edellytykset siten, että entistä enemmän huomioidaan tuomion perusteena olevan rikoksen laatu ja vangin vaarallisuus. Varmuusosastoja koskevaa lainsäädäntöä kehitetään siten, että vankiloissa voidaan tehdä vaikuttavaa rikostorjuntaa, mahdollistetaan myös tutkintavangin sijoittaminen varmuusosastolle, ehkäistään päihteiden salakuljetusta ja käyttöä vankilassa. Tässä kaiken keskiössä on vankilaturvallisuuden lisääminen, ja esityksen avulla vaikeutetaan rikosten tekemistä vankilasta käsin. Kiitos, oikeusministeri Leena Meri, erinomaisesta esityksestä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-09-03T16:33:50,2025-09-03T16:39:44,Hyväksytty,1.1 2025_72_44,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp",Edustaja Piisinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_45,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiesitys tähtää vankilaturvallisuuden parantamiseen ja järjestäytyneen rikollisen toiminnan estämiseen vankiloiden sisällä. Keskeiset ehdotukset koskevat avolaitoksiin sijoittamista, varmuusosastojen käyttöä ja viestinnän valvontaa. Jatkossa kiinnitettäisiin enemmän huomiota vangin rikollisuuden laatuun ja vaarallisuuteen. Tavoitteena on, ettei avolaitoksiin sijoitettaisi järjestäytyneen rikollisuuden jäseniä tai muita sellaisia henkilöitä, joiden arvioidaan jatkavan rikollista toimintaa tai vaarantavan toisten vankien tai vartijoiden turvallisuutta. Varmuusosastolle sijoittaminen olisi jatkossa helpompaa ja tavoitteellisempaa. Sen tarkoituksena on estää tuleva rikollisuus tai vankilaturvallisuutta vakavasti vaarantava toiminta. Lakimuutos mahdollistaisi varmuusosastosijoitukset, kuten jo mainittu, paitsi järjestäytyneen rikollisuuden edustajille myös tutkintavangeille. Päätös sijoittamisesta perustuisi kokonaisarvioon vangin toiminnasta eikä enää edellyttäisi epäilyä tietyistä rikostunnistuksista. Lakiesitys parantaisi myös Rikosseuraamuslaitoksen mahdollisuuksia valvoa vankien yhteydenpitoa. Lisäksi lakimuutos tehostaisi vankien sijoittamista avolaitoksiin. Jos vanki täyttää avolaitokseen sijoittamisen ehdot, sijoitus olisi jatkossa toistaiseksi voimassa, eli määräaikaisista avolaitossijoituksista luovuttaisiin. Tämä selkeyttäisi ja yhdenmukaistaisi nykyistä käytäntöä. Lakiesitys mahdollistaisi myös vankien vankilaan ottamisen rajoittamisen tai siirtämisen vakavien häiriö- tai poikkeustilanteiden aikana, kuten suuronnettomuudet tai sota. Tämä lakiehdotus on osa hallituksen turvallisuuspoliittista ohjelmaa, jolla pyritään tehostamaan rikostorjuntaa, kuten torjumaan väkivaltaa ja huumeiden käyttöä sekä salakuljetusta vankiloiden sisällä. Kiitos, ministeri Meri, tämän erinomaisen esityksen tuomisesta eduskuntaan. Teillä on ollut merkittävä rooli suomalaisten turvallisuuden parantamisessa, mitä tämäkin esitys hyvin todentaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-09-03T16:39:50,2025-09-03T16:42:42,Hyväksytty,1.1 2025_72_46,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp",Edustaja Mehtälä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_47,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelemme nyt lakiesitystä, jonka tarkoituksena on parantaa vankilan turvallisuutta ja torjua järjestäytynyttä rikollisuutta maassamme. Nämä ovat erittäin hyviä asioita. On kaikkien etu, että kadut ovat turvallisia ja myös vankilat ovat turvallisia paikkoja. Oma kokemukseni vankilasta on vuoden ajalta — ei vankina, mutta kävin kouluttamassa ammattitutkintoa varten erästä vankia vankilan sisällä. Viime vuosina on kuitenkin noussut esiin vakava huoli siitä, mikä on vankiloidemme tilanne. Olemme valiokuntana tutustuneet useisiin Suomen vankiloihin, ja on tullut esille huolestuttavia asioita. Vankien määrä on rangaistusten koventamisten vuoksi noussut parissa vuodessa 300 vangilla. Se vastaa yhtä suurikokoista vankilaa. Jo nyt vankilat ovat ylitäynnä, ja tämä lakiesitys lisää täyttöä suljetuissa vankiloissa, koska avovankiloihin siirtyvät vangit vähenevät muutosesityksen myötä. Tällä hetkellä avovankilat ovat täyttöasteiltaan vajaita. Lainsäädännön muutoksissa, koski se sitten rangaistuksen kiristämistä, varjoon on jäänyt se, mikä on suomalaisten vankiloiden kyky vastata tehtyihin muutoksiin. Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Anna Arola-Järvi muistutti Suomen Kuvalehden haastattelussa tänä vuonna, että Suomessa vankilaan ei voi jonottaa: ”Kaikki on otettava, mitä tulee, mihin tahansa vuorokauden aikaan, oli tilaa tai ei.” Nyt tilanne on siis se, että Suomen vankilat ovat kerta kaikkiaan täynnä. Tämä asettaa vakavan turvallisuushaasteen sekä vangeille että vanginvartijoille. Lisäksi tämä johtaa siihen, että vankilat eivät enää parhaalla mahdollisella tavalla kykene valmistamaan vankeja vapautumista varten. Tiedämme, että tämä johtaa helposti takaisin rikosten polulle, kun vankeusaika päättyy, ja edessä on uusi vankilareissu. Arvoisa puhemies! Viime keväänä toin esiin aserikoksia estävän lain yhteydessä talouden näkökulman. Näin talousvaliokunnan jäsenenä yhteiskuntaa koskevien kustannusten lisäämisestä tulee olla hyvin kriittinen. Vankilavuosi maksaa Suomessa 80 000 euroa vankia kohti, ja vankimäärä on tällä hetkellä 3 500 vankia. Jokainen voi tästä päätellä, miten suuri lasku yhteiskunnalle tästä tulee. Olisi tärkeää turvata riittävät vankilapaikat ja vankeinhoidon määrärahat ennen rikosten kiristämisestä aiheutuneiden tarpeiden toteutumista. Lisäksi on syytä muistaa, että yhteiskunnallisena tavoitteena pitää olla ennen muuta vankien määrän vähentäminen, ei lisääminen. Meidän pitää kaikin keinoin huolehtia siitä, että ihmiset eivät päätyisi vankilaan. Tästä esimerkiksi lapsiperheköyhyyden torjuminen olisi erittäin hyvä keino. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-09-03T16:42:53,2025-09-03T16:46:12,Hyväksytty,1.1 2025_72_48,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp",Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_49,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tämäkin hallituksen esitys on äärimmäisen tarpeellinen ja ajankohtainen. Tämän esityksen ensisijaisena tavoitteena on parantaa vankilaturvallisuutta, ehkäistä rikollista toimintaa vankiloissa ja torjua erityisesti järjestäytynyttä rikollisuutta. Nämä muutokset ovat osa hallitusohjelmaan kirjattuja linjauksia ja osa perussuomalaisia tavoitteita torjua rikollisuutta Suomessa. Yhtenä nostona haluan puhua avolaitossijoituksista. Jatkossa sijoituspäätöksissä tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota siihen, minkälaisia rikoksia vangilla on taustalla ja kuinka vaarallinen vanki on. Avolaitokseen ei sijoitettaisi vankeja, joiden arvioidaan jatkavan rikollista toimintaa tai jotka vaarantaisivat avolaitoksen turvallisuutta. Samalla luovuttaisiin määräaikaisista avolaitossijoituksista, eli jos vanki täyttää edellytykset, sijoitus olisi lähtökohtaisesti toistaiseksi voimassa. Näillä toimilla selkeytetään käytäntöjä ja vähennetään väärinkäytöksiä. Toisena nostona haluan puhua varmuusosastoista. Jatkossa vankiloiden järjestyssäännöissä perustettaisiin varmuusosastot ja niiden rooli olisi entistä selkeämpi turvallisuustoimenpide. Vangin sijoittaminen varmuusosastolle perustuisi tällöin kokonaisarvioon hänen toiminnastaan. Tässä tavoitteena on estää mahdollinen tuleva rikollinen toiminta tai vankilaturvallisuutta vakavasti vaarantava käytös. Tämä antaa konkreettisen keinon puuttua erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan vankiloissa. Tällä hallituksen esityksellä mahdollistettaisiin myös tutkintavankien sijoittautuminen varmuusosastoille. Tämän osalta nykyisessä lainsäädännössä on merkittävä aukko, joka paikataan tällä muutoksella ja jolla voimme vahvistaa Rikosseuraamuslaitoksen keinoja torjua rikollisuutta jo tutkintavankeuden aikana. Arvoisa rouva puhemies! Kolmantena nostona tuon esille viestinnän ja valvonnan ja päihteiden torjunnan. Jatkossa puheluiden kuuntelua koskeva päätös voitaisiin tehdä kahden viikon määräajaksi, kuten tällä hetkellä on mahdollista jo kirjeiden osalta. Tämä parantaa mahdollisuuksia valvoa rikolliseen toimintaan liittyvää viestintää. Lisäksi varmuusosastolle sijoitetun vangin keskustelua lapsen tapaamisen yhteydessä voitaisiin kuunnella ja tallentaa teknisesti ensisijaisesti aikuisen tapaajan eikä lapsen osalta. Neljäntenä ja viimeisenä nostona tuon poikkeusolojen sääntelyn. Vankeuslakiin ehdotetaan mahdollisuutta rajoittaa uusien vankien ottamista vankilaan. Tämä koskisi normaaliolojen vakavia häiriötilanteita ja poikkeusoloja. Näin pystytään varautumaan esimerkiksi epidemioihin, suuronnettomuuksiin tai muihin vakaviin kriiseihin. Arvoisa rouva puhemies! Nykytilastot kertovat karua kieltä siitä, että avolaitoksissa tapahtuu vuosittain satoja ehtojen rikkomisia, luvattomia poistumisia ja päihderikkomuksia. Vuosittain tehdään yli 500 päätöstä siitä, että vankeja siirretään takaisin suljettuun laitokseen. Siksi kaikille pitäisi olla selvää, että meidän täytyy tarkentaa olemassa olevia käytäntöjä. Tässä hallituksen esityksessä ehdotetut muutokset parantavat vankilaturvallisuutta ja ehkäisevät rikollisuutta. Erityisesti järjestäytynyttä rikollisuutta pystytään jatkossa torjumaan entistä tehokkaammin, mikä on askel kohti turvallisempaa Suomea. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-09-03T16:46:22,2025-09-03T16:49:19,Hyväksytty,1.1 2025_72_50,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp",Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_51,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp","Arvoisa puhemies! Suomalaisissa vankiloissa on tungosta, muttei yksin suomalaisten tähden. Ulkomaalainen rikollisuus on vakava ja alati kasvava ongelma. Kaikista vangeistamme tällä hetkellä ulkomaalaisia on 24 prosenttia, siis jo lähes joka neljäs vanki, useita satoja henkilöitä. Luku olisi vieläkin korkeampi, mikäli huomioisimme myös maahan muuttaneet ja ulkomaalaistaustaiset henkilöt, jotka ovat jo saaneet Suomen kansalaisuuden. Kun vuosi suljetussa vankilassa maksaa keskimäärin yli 80 000 euroa vankia kohden, nousee karkeastikin arvioiden kustannus useista sadoista ulkomaalaisista vangeista moniin kymmeniin miljooniin euroihin, puhumattakaan rikollisuuden kustannuksesta ja kuormituksesta poliisille, tuomioistuimelle, yhteiskunnalle ja aivan tavan ihmisille. Toisinaan ulkomaalaisen rikollisuuden ongelmia vähätellään, sillä onhan meillä rikollisia omastakin takaa, kyllähän suomalaisetkin rötöstelevät. Minulle nämä vähättelevät hokemat kuitenkin perustelevat, miksi ulkomaalaisen rikollisuuden torjumisen tulisi olla nimenomaisesti ensisijaista. Emme tarvitse omien rikollistemme lisäksi ulkomailta, rajojemme ulkopuolelta, uusia rikollisia. Tätä perustelee sekin, että vankilamme ovat jo tupaten täynnä. Päivätasolla vangittuna istuu keskimäärin 3 500 henkilöä. Määrä on kasvanut voimakkaasti tällä vuosikymmenellä ja todennäköisesti myös jatkaa kasvuaan lähitulevaisuudessa. Täyteen ahdettujen vankiloiden käyttöaste huitelee siis jo 110 prosentissa. Tilanteen korjaaminen vaatisi satoja vankeja nykyistä vähemmän tai satoja vankipaikkoja nykyistä enemmän. Mitäpä jos aloittaisimme tyhjentämällä omat vankilamme ulkomaalaisista rikollisista — karkottamalla, siirtämällä heidät muihin, muiden maiden vankiloihin? Tungos vankiloissa helpottuisi, ja rahaa sekä vaivaa säästyisi valtavasti. Tämä täyteen ahdettujen vankiloiden ongelma aiheuttaa pitkittyessään monenlaisia vakavia ongelmia. Se haastaa henkilöstön riittävyyden, ja riittämätön henkilöstö aiheuttaa sekä ylikuormitusta ja sairastelua että vaaratilanteita vankiloiden arjessa. Henkilöstövajeen vuoksi joudutaan turvautumaan entistä useammin sulkutiloihin. Niiden aikana vangit ovat selleissään jopa 23 tuntia vuorokauden aikana. Toistuvien sulkutilojen vuoksi vankien turhautuminen lisää häiriötä, levottomuutta, jopa väkivallan uhkaa. Ylikuormittunut henkilöstö sairastelee, ja ylikuormitus lisää myös virheiden riskiä. Tilanteesta kärsivät niin vangit kuin henkilökuntakin. Hallitus on vastannut ja vastaa näihin kriminaalipolitiikan haasteisiin lukuisilla keinoilla tämän vaalikauden aikana. Nyt käsitellyllä hallituksen esityksellä puututaan niihin muun muassa niin, ettei avolaitokseen sijoiteta vankeja, joiden arvioidaan jatkavan rikollista toimintaa tai vaarantavan vankilaturvallisuutta. Myös päihteiden salakuljetusta ja käyttöä vankilassa pyritään nyt kitkemään entistä voimakkaammin toimin. Lisäksi muutoksella parannetaan keinoja puuttua erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden mahdollisuuksiin jatkaa rikollista toimintaa vankilassa. Selvitysten mukaan tällä hetkellä esimerkiksi vankien puheluita kuunnellaan liian vähän tarpeeseen, vankeusaikaan, rikollisuuden paljastamiseen ja sen estämiseen liittyvään hyötyyn nähden. Esityksessä ehdotetaankin, että vankeuslain nojalla tehtävä päätös puheluiden kuuntelemisesta voitaisiin tehdä kahden viikon määräajaksi. Näin sääntely vastaisi kirjeen lukemista koskevia määräaikoja. Näin parannettaisiin mahdollisuuksia valvoa erityisesti epäiltyä rikolliseen toimintaan liittyvää viestintää. Lakimuutosten ohella hallitus on aloittanut vankipaikkojen lisäämisen: jopa 400 uutta vankipaikkaa vuoteen 2033 mennessä. Olemassa oleviin vankiloihin on jo sekä tekeillä että suunnitteilla isoja laajennuksia. Esimerkiksi Vantaan vankilaa laajennetaan, Vaalassa on hiljattain otettu käyttöön uusi vankila ja myös Ouluun on rakenteilla uusi vankila. Nämä hankkeet tuovat yhteensä 200 suljettua vankipaikkaa Suomeen. Sen lisäksi kevään kehyspäätöksessä varmistuneen hallituksen rahoituksen turvin rakennetaan muun muassa Turun vankilaan noin 140 vankipaikan lisäosa, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2027. Lisäksi tarkoitus on rakentaa Pirkanmaalle suljettu vankila, jossa ensivaiheessa toteutuisi noin 100 vankipaikkaa, jotka valmistuvat 2030-luvun alkupuolella. Näiden hankkeiden lisäksi käynnistetään uuden suljetun vankilan suunnittelu Uudellemaalle. Lopuksi on syytä muistuttaa, että vankipaikkojen ja vankiloiden lisääminen ei ole itsetarkoitus. Niin tehdään, koska se on välttämätön varotoimenpide silloin, kun esimerkiksi rikollisuus lisääntyy, rangaistuksia korotetaan, poliisien määrää lisätään, kun yhä useampi rikos johtaa myös rangaistukseen ja/tai kun muut, ehkäisevät toimenpiteet eivät ole tepsineet rikollisuuteen. Näitä tarpeellisia kriminaalipolitiikan tiukennuksia ei tehdä siis itsetarkoituksellisesti tai varsinaisesti kenenkään kiusaksi vaan rikoksesta seuraavan rangaistuksen eli rikosvastuun toteuttamiseksi sekä tavallisten suomalaisten oikeuksien turvaamiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-09-03T16:49:26,2025-09-03T16:55:33,Hyväksytty,1.1 2025_72_52,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp",Edustaja Lohikoski poissa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_53,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_72_54,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä hallituksen esitys, jolla on tarkoitus toimeenpanna EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentumista koskeva asetus. Tämä asetus on annettu viime vuonna, ja asetushan tulee nyt voimaan 10.10. kuluvaa vuotta. Asetus on sellaisenaan sovellettavaa lainsäädäntöä, mutta tämä edellyttää muun muassa valvonnan järjestämistä ja siihen liittyvän lainsäädännön toimeenpanoa täällä Suomessa. Tässä asetuksessa on ollut pitkät neuvottelut, aloitettu jo viime hallituskaudella, ja siinä on ollut tarkoituksena, mikä on hyvä tarkoitus, torjua tiedon manipulointia ja ulkomaista sekaantumista vaaleihin sekä varmistaa, että kansalaiset voivat tunnistaa poliittiset mainokset ja ymmärtää, kuka niiden takana on ja ovatko ne jotenkin kohdennettuja ja valikoituja. Suomi on tukenut näitä tavoitteita lähtökohtaisesti, ja tietysti sitä, että tämä eurooppalainen demokratia toimii ja kansalaiset saavat tietoa, ja ensinnäkin tietysti on todella tärkeää tämä hybridivaikuttamisen ja vaalivaikuttamisen torjunta. Suomi oli iloinen siitä, että esimerkiksi hallinnollisen taakan kohtuullistaminen pienille mediatoimijoille tuli sitten näihin lopullisiin asetuskirjoihin. Ja kuten kerroin, tämä asetus on suoraan sovellettavaa lakia, ja tämä tulee jatkossa näkymään kaikissa poliittisissa kampanjoissa. Tässä, arvoisa puhemies, tulee palveluntarjoajille velvoitteita niin avoimuudesta kuin huolellisuudesta ja tiedon antamisesta ja säilyttämisestä ja mainosten merkitsemisestä. Jatkossa maksullisiin poliittisiin mainoksiin on palveluntarjoajan huolehdittava, että siinä on selkeä ilmoitus, kuka mainoksen on maksanut, mikä on sen tarkoitus, paljonko kampanjaan käytettiin rahaa ja kenelle se kohdistettiin. Tämän julkaisijan tulee myös toimittaa nämä yhteiseen EU:n tulevaisuudessa perustamaan rekisteriin. Rahoittajat, puolueet ja ehdokkaat vastaavat pyydettyjen tietojen antamisesta ja niiden todenperäisyydestä, mutta pääsääntöisesti nämä velvoitteet kohdistuvat palveluntarjoajiin, kuten juurikin medioihin ja erilaisiin media-alustoihin. Jatkossa kaikkien poliittisen mainonnan palveluiden tarjoamiseen liittyvät keskeiset tiedot siis, kuten se, mihin kampanjaan palvelu tarjottiin ja mitkä olivat niistä muodostuneet kulut, on säilytettävä seitsemän vuoden ajan ja jaettava tarvittaessa viranomaisille ja asetuksen erikseen määrittelemille toimijoille, kuten tutkijoille ja toimittajille. Asetus tuo myös poliittiseen verkkomainontaan tietosuoja-asetusta tarkentavia henkilötietojen käytön lisärajoituksia ja ‑ehtoja, muun muassa suostumuksia ja erityisten henkilöryhmien käyttökielto mainonnan profiloinnissa, että minkälaisia profilointimerkintöjä voidaan laittaa. Jatkossa kiellettyjä profiloinnin elikkä mainoksen kohdentamisen kriteereitä ovat poliittisten mielipiteiden, uskonnon, terveystietojen ja muiden arkaluontoisten tietojen käyttö mainosten kohdentamisessa ja myös se, että niitä ei voi kohdentaa alaikäisille ja ei-äänioikeutetuille henkilöille. Asetus pyrkii myös estämään poliittisten mainospalveluiden tarjoamisen kolmansien maiden, kuten esimerkiksi Venäjän, toimijoille vaalien ja kansanäänestysten alla vaatimalla, että palveluntarjoajat saavat tarjota palveluitaan vain EU:n sisäisille toimijoille tietyn aikaikkunan sisällä vaaleista ja äänestyksistä. Kolmen kuukauden aikana ennen vaaleja EU:ssa toimivat ja omistetut yritykset voivat julkaista poliittista mainontaa. Nyt on hyvä huomata, että meillä on vuonna 27 vaalit, ja on hyvä, että meillä on aikaa tässä tätä niin sanotusti harjoitella, meillä kaikilla poliittisilla toimijoilla. Komissio tulee antamaan näistä tarkentavia ohjeita ja on antanutkin. Tämä asetuksen valvonta tulee Valtiontalouden tarkastusvirastolle pääsääntöisesti, mutta esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa onkin hankalampi tilanne. Siellä on jo tänä vuonna vaaleja, niin että siellä on jo aikamoinen kiire näiden asioiden kanssa. Arvoisa puhemies! Tämän asetuksen toimeenpano edellyttää tämän hallituksen esityksen jäsenvaltioilta, ja tässä hallituksen esityksessä nimenomaan järjestellään tätä valvontaa. Mutta halusin tuossa aluksi vähän avata sitä asetusta, koska eihän siitä mitään ymmärrä, jos minä kerron vain nämä valvontajärjestelyt ja kukaan ei tiedä, mitä siinä valvotaan. Siksi avasin tuota, mikä tietysti nyt ei ole enää keskustelun kohteena suoranaisesti, koska siihen me emme voi vaikuttaa, kun se on suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä. Esityksessä tosiaan ehdotetaan säädettäväksi uusi laki poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentumista koskevan Euroopan unionin asetuksen noudattamisen valvonnan järjestämisestä. — Nämä ovat aina tällaisia nimihirviöitä, meinaa kieli mennä solmuun. — Kuten tuossa aikaisemmin sanoin, pääasialliseksi valvontaviranomaiseksi esitetään Valtiontalouden tarkastusvirastoa, ja siinä laissa säädetään tarkastusviraston tiedonsaanti- ja tarkistusoikeuksista ja oikeudesta määrätä seuraamusmaksu. Muita toimivaltaisia viranomaisia olisivat tietosuojavaltuutettu tietyissä asioissa ja Liikenne- ja viestintävirasto, joiden toimivaltuuksia ehdotetaan täydennettäväksi viranomaisten välisen yhteistyön ja tiedonvaihdon osalta. Verkon välityspalvelujen valvonnasta annetun lain muutoksella siirrettäisiin tietosuojavaltuutetulta verkkoalustoilla näytettävän yhteiskunnallisen ja poliittisen mainonnan avoimuuteen liittyviä valvontatehtäviä Valtiontalouden tarkastusvirastolle. Näin poliittisen mainonnan asetuksen ja EU:n jo aikaisemmin antaman digipalveluasetuksen noudattamisen valvonta nimenomaan poliittisen mainonnan osalta olisi mahdollisimman selkeää ja yhdenmukaista. Ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain ja puoluelain muutoksilla kumottaisiin voimassa oleva vaalimainoksen maksajan nimen julkistamista koskeva säätely, sillä nyt asetus säätelee sen, ja sitä on noudatettava. Lisäksi rinnakkainen säätelyhän aiheuttaisi aika kummallisia soveltamistilanteita, ja asetus menee aina edelle. Valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain muutoksella uhkasakkolautakuntaa koskeva sääntely kumottaisiin ja virastoon perustettaisiin seuraamuslautakunta, joka jatkossa määräisi kaikki viraston seuraamusmaksut ja tuomitsisi maksuun viraston asettamat uhkasakot. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain muutoksella vaalirahoitusta koskeva salassapitosäännös ulotettaisiin myös poliittisen mainonnan asetuksen noudattamisen valvontaan. Tällä käytännössä varmistetaan se, että nykyisen julkisuuslain vaalirahoitusta koskeva salassapitosäännös toteutuu myös jatkossa. Ja muita teknisiä liitelakimuutoksia on myös tehty. — Kiitos teille.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+9.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-09-03T14:46:15,2025-09-03T14:54:08,Hyväksytty,1.1 2025_72_55,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_56,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! On oikein, että poliittista mainontaa koskevia sääntöjä tiukennetaan. Demokratia ei saa olla myytävissä — ei somessa, ei perinteisessä mediassa, ei digialustoilla. Jokaisella ehdokkaalla ja puolueella pitää olla tasapuoliset mahdollisuudet tulla kuulluksi, eikä vaaleja saa voittaa rahalla tai manipuloinnilla. Tässä esityksessä määritellään poliittisen mainonnan avoimuutta koskevia säädöksiä. Ne kohdistuvat niin mainostajalle kuin mainoksen julkaisijallekin. Uudistus lisää läpinäkyvyyttä ja vahvistaa luottamusta. Kansalaisilla on oikeus tietää, kuka kampanjoi ja kenen ehdoilla. Arvoisa puhemies! Samalla haluan tuoda esiin huolen, joka ei liity sääntelyn suuntaan vaan sen seurauksiin. Jos poliittinen sisältö jää mediassa yksin algoritmien varaan ilman toimituksellista käsittelyä tai harkintaa, moni tärkeä asia voi jäädä näkemättä ja kuulematta. Sosiaalinen media elää kuplassa, emmekä tarvitse näitä kuplia osaksi politiikkaa. Demokratian pitää elää keskusteluissa, ei vain klikkien logiikassa. Siksi toivon, että samalla, kun sääntöjä kiristetään, huolehditaan myös vaalien näkyvyydestä. Kansalaiset tarvitsevat tietoa, eivät vain mainontaa, ja tiedon pitää tavoittaa eri väestöryhmät tasapuolisesti. Avoimuus synnyttää turvallisuutta vain, jos ohjakset pysyvät edelleen meillä itsellämme. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on oikeansuuntainen. Se suojelee vaalien reiluutta ja kansalaisten luottamusta, mutta samalla meidän on pidettävä huolta siitä, ettei vaaliviestintä karkaa ainoastaan niiden käsiin, joilla on valtaa vaikuttaa algoritmeihin, sääntöihin. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+9.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-03T14:54:17,2025-09-03T14:57:04,Hyväksytty,1.1 2025_72_57,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piisinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_58,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys käsittelee EU:n poliittisen mainonnan asetuksen toimeenpanoa Suomessa. Esityksen päätarkoitus on luoda valvonta- ja seuraamusjärjestelmä Suomeen. Huomionarvoista on kuitenkin se, että asetus itsessään asettaa velvoitteita, jotka osaltaan saattavat hankaloittaa poliittista mainontaa. Esitys saattaa vaikuttaa siihen, että suuri osa yrityksistä ei tarjoa poliittisen mainonnan palveluita, mutta toisaalta ne saatetaan luokitella oheispalveluiden tarjoajiksi, joihin asetusta ei sovelleta. Esimerkkinä mainitaan Meta, joka lopettaa yhteiskunnallisen mainonnan EU:ssa lokakuusta 25 alkaen. Asetus vaikuttaa ylipäätään yritysten haluun tarjota näitä palveluita, mikä voi aiheuttaa ketjureaktion markkinoilla ja sitä kautta nostaa myös mainonnan hintoja. Hintojen nousu puolestaan voisi kasvattaa vaalimainosbudjetteja, minkä en usko suoranaisesti olevan esityksen tarkoitus. Esityksessä arvioidaan myös, että vaikka yksittäisiä palveluntarjoajia poistuisi markkinoilta, kampanjointi ei silti estyisi, vaan uusia toimijoita tulisi ja kampanjointitavat muuttuisivat. Haluaisin vielä lopuksi todeta, että hallituksen esityksessä on varsinaisesti kyse siitä, että sillä pannaan täytäntöön EU-asetuksen edellyttämä poliittisen mainonnan valvonta Suomessa. Jäsenvaltioilla on rajalliset keinot vaikuttaa asetuksen suoriin velvoitteisiin, mutta jäsenvaltioilla on edelleen toimivalta säännellä muun muassa kampanjabudjetteja, ja ne voivat vaikuttaa myös valvonta- ja seuraamusjärjestelmään. Meillä Suomessahan on pyritty ottamaan huomioon mediakentän erityispiirteet, esimerkiksi sananvapaus. Tämä esitys antaa keinon puuttua myös mahdollisiin ongelmiin, kuten poliittisen mainonnan manipulointiin. Kiitos, ministeri Meri, tämän esityksen tuomisesta eduskuntaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+9.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-09-03T14:57:15,2025-09-03T14:59:49,Hyväksytty,1.1 2025_72_59,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_60,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen tavoitteena on tosiaankin toimeenpanna EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskeva asetus. Laissa säädettäisiin muun muassa tiedonsaanti- ja tarkastusoikeudesta ja oikeudesta määrätä seuraamusmaksu. Koska asetus sisältää uutta ja uudenlaista poliittista mainontaa koskevaa lainsäädäntöä, viranomaisen valvontatyön lähtökohtana on kuitenkin ohjaus ja neuvonta. Arvoisa puhemies! Lausunnonantajien suurin huolenaihe kohdistuu siihen, että EU:n poliittisen mainonnan asetusta sovellettaessa varmistetaan kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten turvaaminen. Demokratian puolustaminen on erityisen ja ensiarvoisen tärkeää tällaisena aikana, jolloin tiedon manipulointi ja hybridivaikuttaminen ovat joka hetki kasvava uhka demokratiaa ja aitoa kansalaisyhteiskuntaa vastaan — niin myös Suomessa, rajojemme sisällä, kuin rajojemme ulkopuolelta tulevana. Samalla on kuitenkin varmistettava, ettei sääntelyssä tehdä ylilyöntejä, joilla rajoitettaisiin kansalaisyhteiskunnan vapautta. On kyettävä löytämään tasapaino tiedon manipuloinnin estämisen ja toiminnan vapauden rajoittamisen välillä. Tämä on erityisen tarpeellista aikana, jolloin enenevässä määrin valtaan pyrkii toimijoita, jotka eivät kunnioita demokratiaa, yhteisiä sääntöjä eivätkä ihmisoikeuksia. Arvoisa puhemies! Euroopan unionin uuden, poliittista mainontaa koskevan asetuksen tavoitteena on estää disinformaation levittäminen ja ihmisten manipulointi. Siihen pyritään varmistamalla mainonnan avoimuus ja rajoittamalla erilaisten henkilökohtaisiin tietoihin ja ominaisuuksiin perustuvien kohdentamistekniikoiden käyttöä. Asetuksen sisältöön liittyvä huolenaihe on poliittisen mainonnan määrittely. Asetuksen mukaan poliittista mainontaa olisi mikä tahansa viesti, joka on omiaan ja suunniteltu vaikuttamaan vaalien tai kansanäänestyksen tulokseen, äänestyskäyttäytymiseen tai lainsäädäntö- tai sääntelyprosessiin. Arvoisa puhemies! Kansalaisjärjestöjen keskeinen tehtävä on tuoda heikoimpien ääntä kuuluviin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Mikäli tämä tulkittaisiin poliittiseksi mainonnaksi, johtaisi se kohtuuttomaan byrokratiaan ja kustannusten nousuun. Pahimmillaan tämä voisi johtaa jopa järjestötoimijoiden vaikenemiseen asetuksen seurauksena, eikä sitä voi pitää hyväksyttävänä. Väärän ja vääristellyn tiedon levittäminen ja sitä kautta ihmisten manipulointi leimaavat liian usein myös suomalaista poliittista kulttuuria. Kaikki toimet niiden hävittämiseksi ovat enemmän kuin tervetulleita. Ennen puhuttiin p:n jauhamisesta, kun joku puhui pötyä. Nyt tämä sama asia on kuorrutettu hienoilla termeillä ja sen levittämisessä on menty piiloon sosiaalisen median tarjoamille alustoille. Olemme ajoittain myös kansanedustajina sortuneet tähän. On korkea aika kaivautua takaisin sivistyksen ja sivistyneen keskustelun pariin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+9.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-09-03T14:59:53,2025-09-03T15:03:10,Hyväksytty,1.1 2025_72_61,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_62,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on hyvä edustaja Kallion puheenvuorosta jatkaa. Vaikka tässä nyt on ymmärtääkseni kyse Euroopan unionin asetuksen toimeenpanosta, niin haluan kyllä lausua hyvän kiitoksen tästä hallituksen esityksestä ja ylipäätänsä tästä, kuinka nyt tähän isoon ongelmaan, käytännössä digitaalisen maailman, sosiaalisen median, avoimuuden puutteeseen, nyt puututaan ja ihan oikeasti aletaan säätelemään näitä. Meidän demokratiaan, kansanvaltaiseen, länsimaiseen, eurooppalaiseen perinteeseen kuuluvien asioiden suojaksi aletaan nyt luomaan tätä lainsäädäntöä. Tämä on äärimmäisen hyvä hanke, ja tämä poliittisen mainonnan avoimuus on tietysti siinä aivan keskeinen, jotta tiedetään, kuka maksaa mitäkin ja kuka sen takana on. Niin kuin nyt on nähty eri puolilla Eurooppaa eri maissa, niin tätä demokratian puolustusta kyllä tarvitaan, koska maanosan ulkopuolelta, eri maiden rajojen ulkopuolelta pyritään vaalien tulokseen entistä enemmän vaikuttamaan ja ohjailemaan sitä. Tietysti kun sosiaalista mediaa hallinnoidaan Euroopan ulkopuolelta, nämä isot digijätit Meta, TikTok ynnä muut eivät tietenkään ole avoimia alustoja siinä mielessä, vaan siellä rahalla saa. Nythän on sitten käymässä niin, että muun muassa Meta uhkaa tämän poliittisen mainonnan kokonaan estää omalla alustallaan kiristääkseen Eurooppaa tällä asialla. Mielestäni se on niin, että ei yksikään digijätti, ei yksikään iso kansainvälinen yritys voi tulla sanomaan Eurooppaan, saati suomalaiseen yhteiskuntaan, että teidän pitää toimia näin, vaan kyllä me itse päätetään nämä asiat täällä. Tämä tietenkin kokonaisuutena on monimutkainen, ja tässä on näitä eri nyansseja, mitä tässä edustaja Kalliokin edellä hyvin otti esille, ja ne on tietysti oikealla tavalla pystyttävä sitten säätelemään, ettei tehdä karhunpalvelusta sitten tietyllä tavalla sananvapaudelle, esimerkkinä nämä kansalaisjärjestöt. Mutta kokonaisuudessaan pidän tämän sääntelyn tavoitetta ihan erittäin hyvänä, ja toivon, että tämä avoimuus nyt tässä digitaalisessa maailmassakin lisääntyisi ja saataisiin entistä enemmän avattua myös kansalaisille sitä, ketkä ihan oikeasti päättävät siitä, mitä kansalaiset näkevät ja minkälaista viestintää he ottavat tai joutuvat ottamaan vastaan. He eivät itse sitä valintaa tee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+9.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-09-03T15:03:10,2025-09-03T15:06:14,Hyväksytty,1.1 2025_72_63,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_64,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Omastakin puolesta kiitokset ministeri Merelle. Tämä poliittisen mainonnan asetus, joka on siis tällaista suoraan sovellettavaa sääntelyä, sisältää poliittista mainontaa vaikeuttavia velvoitteita. Tässä hallituksen esityksessä on kuitenkin varsinaisesti oikeasti kyse siitä, että pannaan täytäntöön tämä asetuksen edellyttämä poliittisen mainonnan valvonta täällä meillä Suomessa. Hallituksen esitys itsessään on siis melko perinteisenkin kaltaista sääntelyä toimivaltaisista viranomaisista ja niiden toimivaltuuksista. No sitten, siihen, mitä edustaja Piisinenkin tuossa kuvasi hyvin ja myöskin Honkonen sivusi: Oletettavaa on, että tämän asetuksen näkökulmasta suurin osa yrityksistä ei joko tarjoa ollenkaan poliittisen mainonnan palveluita tai sitten vaihtoehtoisesti ne määrittyvät tällaisiksi oheispalveluitten tarjoajiksi, joihin poliittisen mainonnan asetusta ei sovellettaisi. Tässä on tosiaan tällainen metatason juttu, metafyysinen asia, muun muassa — sitä tässä esimerkkinä moni käyttikin. Asetus ja sitä täydentävä valvonta ja seuraamusjärjestelmä saattaa vaikuttaa poliittisen mainonnan palveluiden hintoihin sekä yksittäisten yritysten haluun ja mahdollisuuksiin tarjota jatkossa poliittisen mainonnan palveluita. Tällä voi osaltaan olla myös seurannaisvaikutuksia muihinkin markkinoilla toimiviin tämän alan yrityksiin, koska poliittisen mainonnan palveluita tarjotaan useinkin erinäköisissä ketjuissa. — Kiitokset.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+9.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-09-03T15:06:14,2025-09-03T15:08:18,Hyväksytty,1.1 2025_72_65,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_66,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän asetuksen tavoitteet ovat sinänsä hyvin kannatettavia — lisätä avoimuutta vaalimainonnassa ja pyrkiä blokkaamaan pois ne, jotka yrittävät vaikuttaa yhteiskuntaan yhteiskunnan ulkopuolelta ja jopa epärehellisin keinoin — mutta samaan aikaan aina, kun EU:sta tulee joku uusi asetus, minä olen huolissani siitä, miten se vaikuttaa meidän kansallisen hallinnon määrään ja siihen, käykö tässä niin, että jälleen kerran ikään kuin rehelliset häviävät, koska heidän taakkansa ja kustannuksensa lisääntyvät, ja ne, jotka sitten haluavat kiertää säännöksiä, voivat sen tehdä johtuen ihan siitä syystä, että tämä sähköinen maailma, niin kuin olemme huomanneet, on lainsäädännön puitteissa lähes mahdoton hallita, ja kun niitä yrityksiä tehdään, niin se pitäisi tehdä niin vaikuttavalla tavalla, että sitä ei ikään kuin voi kiertää. Tässä ainakin itse näen kyllä ison riskin sen osalta, että näitä tullaan kiertämään esimerkiksi valtiollisten toimijoiden osalta jatkossakin tästä lainsäädännöstä huolimatta. Samalla me tullaan vain itse lisäämään sitä omaa byrokratiaa ja ehkä jopa sulkemaan sitten sitä avointa vaalimainontaa, koska siihen ei haluta lähteä mukaan siksi, että siitä on liikaa työtä tai ei ymmärretä enää, mitä velvoitteita omaa mainontaa kohtaan on. Se jo nykyisellään ei ole kovin yksinkertaista. Olisin halunnut kysyä tähän liittyen, onko tiedossa jo tässä vaiheessa, minkälaisia htv-vaikutuksia tällä on joko sitten VTV:n tai seuraamuslautakunnan osalta, eli tuleeko tämä merkittävästi taas lisäämään hallinnon kustannuksia Suomelle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+9.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-09-03T15:08:18,2025-09-03T15:09:50,Hyväksytty,1.1 2025_72_67,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Meri, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_68,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Täällä oli tosi hyviä puheenvuoroja juuri edustaja Piisisellä, Eerolalla, Honkosella ja edustaja Lehtiselläkin ja monilla muilla. Pohdittiin tätä, miten tämä tulee sitten tulevaisuudessa vaikuttamaan, miten me voimme poliittisesti mainostaa. Tämähän koskee lehtiä ja sitten kaikkea mediaa ja meidän tv-mainoksia, nimenomaan maksullisia mainoksia. Sehän siinä sitten on, että jos palveluntarjoajat toteavat itse, että tästä tulee heille liikaa hässäkkää, niin eivät he enää ota tällaisia tehtäviä eivätkä myy tällaista vaali- ja poliittista mainosalustaa tuolla sosiaalisessa mediassa, ja näinhän ainakin itse olen huomannut tämmöisiä tiedotteita tosiaan, missä Meta ja Google ovat näin todenneet. No, aika näyttää, jääkö se lopulliseksi ajatukseksi, koska tätähän ei nyt ole vielä sovellettu. Jos vertaan tätä esimerkiksi niin, että ehkä monimutkaisuudeltaan tämä voi olla lähellä tietosuoja-asetusta monine ongelmineen ja haasteineen, kun verkot pyörivät tuolla ympäri maapalloa, ne eivät ole missään tässä paperilla, niin tietosuoja-asetuksen kanssa meni vuosia, että opittiin ja osattiin ohjein ja muuten lähteä soveltamaan sitä. Niin kuin täällä tuli esille, niin kyllähän Valtiontalouden tarkastusvirastokin lähtee ohjein ja neuvoin liikkeelle, niin että ei tässä ensimmäisenä mitään seuraamusmaksuja aleta järjestelemään varmaankaan. Kyllähän tässä on ideana, että saadaan myös komissiolta näitä ohjeita. Kysyin tänään virkamiehiltä, ja sieltä komissiosta on tulossa ohjeita, ja siellä onkin joitain teknisen sovelluksen ohjeita. Kyllähän tässä paljon hallinnollista ja muuta taakkaa toimijoille on, kunnes tähän ehkä totutaan — sanotaan, että varmaan joidenkin vuosien ja vaalien päästä me ollaan tähän totuttu ja tähän on löytynyt erilaisia ratkaisuja. Voi olla, että tähän tehdään sitten joitain muutoksiakin, jos käy niin, ettei kohta ole mitään maksullista sosiaalisen median alustaa, jolla voi eri lailla kampanjoida. Tämähän ei vaikuta siihen, että jos minulla on Facebookissa sivut, niin minä voin siellä tosiaan laittaa niin kuin näin, että ”hei, olen huomenna torilla”, mutta se ei ole maksullista mainontaa, ettei tässä kaikkea mainontaa kielletä, ettei saisi enää sanoa, että olen huomenna torilla. Tämä velvoite on nimenomaan sillä palveluntuottajalla, mutta toki sitten minun tehtäväni on, jos minä nyt sinne mainoksen lähettäisin, vastata näihin kysymyksiin jonnekin mediaan, onko tässä jotakin rahoitusta ja kuka sitä on rahoittanut. Kyllä tässä monenlaista tulee. Se on ihan hyvä, kun tässä VTV:lläkin on tätä tietojensaantioikeutta, että se on sen ulkopuolelle jätetty. Sitten kun mediat toivat esille tämän lähdesuojan, niin sitten lähdesuojan alaisia tietoja ei voi saada. Samaten on sitten tämä asianajajan ja asiakkaan välinen keskustelu, jos siinä on tämmöinen toimeksiantosuhde. Tietysti jos tämä lakimies sattuu olemaan firman palkkalistoilla, niin se ei sitä koske, mutta tämäntyyppiset. Tässä on huolehdittu lähdesuojan alaisuudesta, että eivät ne paljastu, että ei se sitten saa olla semmoinenkaan reitti. Kysyttiinkö tässä nyt jotain muuta? — Joo, no sitä oikeastaan, että tämä ulkomainen vaalivaikuttaminen on tosi tärkeä, ja se on tosi tärkeätä, että jokainen maa ja maanosa saisi käydä omat vaalinsa. Mutta tässä näemme jatkossa, miten tämä tulee toimimaan. On hyvin mielenkiintoista sitten nähdä, minkälaisia näistä ohjeistuksista vuosien saatossa tulee ja miten Suomessa sitten VTV näitä tulkitsee. Viime kädessähän näistä varmaan voi joskus tulla vaikka EU-tuomioistuimen ratkaisuja, saa nähdä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+9.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-09-03T15:09:52,2025-09-03T15:14:05,Hyväksytty,1.1 2025_72_69,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 51/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_72_70,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 51/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Me käsittelemme nyt ehdotusta laiksi avioliittolain muuttamiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi. Tämän ehdotuksen tavoitteena on selkeyttää oikeustilaa säätämällä avioliitosta johtuville varallisuusoikeuksille selvät vanhentumisajat sekä helpottaa osituksen toimittamatta jättämisestä johtuvien hankalien perintöoikeudellisten tilanteiden selvittämistä. Meillähän yleisesti ottaen on olemassa erilaisia vanhentumisaikoja — velka vanhenee, perinnön vastaanottaminen vanhenee, ja testamentin vastaanottaminen vanhenee — mutta tämä on ollut semmoinen alue, joka on jäänyt säätelemättä, ja tästä on aiheutunut erilaisia haasteita. Olen itsekin ollut mukana tekemässä tästä joskus ihan tuoreena kansanedustajana toimenpidealoitetta, jota paljon sitten allekirjoitettiin ja pohdittiin. Sitten se tuli hallitusohjelmaan — kiitos siitä kaikille hallituspuolueille — ja nyt minä tässä tätä esittelen. Tämä on erittäin tervetullut monien lakimiesten mielestä arkielämässä ja tietysti selventää asioita. Avioliittolaissa lähtökohtana on, että avioliiton päätyttyä puolisot ja heidän perillisensä toimittavat omaisuuden osituksen, mikä tarkoittaa siis sitä, että siinä avio-oikeuden alainen omaisuus selvitellään, kuka ottaa minkäkin, ja siitä sitten pitäisi tehdä osituskirja kirjallisesti, mutta merkittävä osuus henkilöistä jättää tämän kuitenkin toimittamatta. Asiantuntija-arvioiden mukaan jopa puolet eronneista aviopuolisoista ei syystä tai toisesta koskaan tee ositusta. Voi olla niinkin, ettei siellä nyt juuri ole jaettavaa, niin että kumpikin ottaa kassinsa ja lähtee, mutta siitä ei jää niin sanotusti sitten todennettua asiakirjaa, että onkos tällainen tehty. Se aiheuttaa sitten myöhempinä vuosina ongelmia, kun puolisot menevät uusiin naimisiin tai haluavat myydä tai lahjoittaa omaisuutta. Sitten nähdään, että jaaha, teillähän on entinen puoliso ja olettekos te nyt toimittanut sen osituksen. Sitten käy niin, että jaa-a, missäs se on, onko sitä kymmenien vuosien takaa, onko hän hengissä, entäs hänen oikeudenomistajansa, koska entinen puoliso on kuitenkin siellä olemassa, ja avio-oikeustilanne jää epäselväksi. Tässä ehdotuksessa todetaan, että avio-oikeus vanhentuu kymmenen vuoden kuluttua avioerosta tai avioliiton kumoamisesta ja puolisoilla säilyisi ajan kulumisesta huolimatta oikeus hakea tuomioistuimilta pesänjakajaa omaisuuden osituksen ja erottelun toimittamiseksi, mutta ei voi vaatia toiselta puolisolta tasinkoa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos se on jäänyt toimittamatta, niin voit hakea sen jakajan, miten se jaetaan, mutta et voi enää toiselta vaatia mitään avio-oikeuteen liittyviä rahallisia korvauksia avio-oikeuden nojalla. Sääntelyn tavoitteena on tosiaan luoda selkeä aikaraja, jonka jälkeen entinen puoliso ei voi kohdistaa vaatimuksia toisen puolison omaisuuteen. Jos sinulla on kokonaan avioehdon poissulkeva avioehtosopimus, niin tämä ei koske sitä, koska siinähän tilanteessa ei ole avio-oikeutta toisen ihmisen omaisuuteen. Tosiaan tämän muutoksen myötä entinen aviopuoliso ei kymmenen vuoden määräajan umpeuduttua olisi enää myöskään kuolinpesän osakas, jos ei tätä avio-oikeuden vanhentumista ole katkaistu tai siitä ei ole sovittu toisin. Tähän on luotu myös semmoinen järjestelmä, että jos jotkut nyt syystä tai toisesta eivät halua toimittaa ositusta, niin heidän täytyy tehdä siitä kirjallinen sopimus ja se toimitetaan sitten rekisteröitäväksi juuri sen välttämiseksi, että tarvitsee etsiä sieltä kymmenien vuosien takaa ihmisiä, jotta voidaan omaisuutta käyttää ja pesä jakaa, esimerkiksi kuolinpesän kiinteistöjä myydä, mutta tämä vanhentumista koskeva asia ei sovellu tilanteissa, joissa leski vielä elää. Lisäksi ehdotetaan, että avioliittolain mukaiset vallinnanrajoitukset raukeavat kymmenen vuoden kuluessa. Eli vallinnanrajoitushan tarkoittaa sitä, että kun ollaan naimisissa, niin vaikka minä omistan asunnon tai kiinteistön, niin minun täytyy pyytää minun puolisoltani suostumus, mutta kun kymmenen vuotta on mennyt, niin ajatellaan, että tämä on sinun omaisuuttasi, ja omistaja on se, joka on rekisteriin merkitty, eikä tarvitse sitten enää lähteä etsimään mitään puolison suostumuksia, koska siitä on kulunut se yli kymmenen vuotta. Myöskään yhteisomistusolettamaa ei enää sovellettaisi. Elikkä kun avioliitossa ollaan, niin lähtökohtaisesti voidaan ajatella, että ihmisten esineet, varsinkin koti-irtaimisto, ovat yhteisesti omistettuja, mutta sen ajan jälkeen voit luottaa siihen, niin kuin ulkopuolisetkin voivat ajatella, että siitä on yli kymmenen vuotta, niin että se on nyt hänen, kun se on hänen nimissään. Tässä siirtymäajassa on huolehdittu siitä, että tässä jää riittävän pitkä siirtymäaika, koska tämähän koskee nyt siellä myös osituksia, jotka ovat toimittamatta. Toivottavasti osasin selittää niin — tässä on monta hyvinkin oikeudellista asiaa — että ymmärsitte, mistä esityksessä on kysymys. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+10.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-09-03T15:14:40,2025-09-03T15:20:22,Hyväksytty,1.1 2025_72_71,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 51/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_72,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 51/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Avioliitto on yhteiskuntamme peruspilari. Tunnustavana kristittynä pidän avioliittoa arvokkaana ja sitovana liittona, jossa molemmat osapuolet sitoutuvat toisiinsa niin myötä‑ kuin vastamäessä. On kuitenkin todettava, että elämä ei aina kulje suunnitelmien mukaan, ei minunkaan. Avioliittoja päättyy, ja silloin lainsäädännön on tarjottava oikeudenmukaiset ja selkeät puitteet myös omaisuuden jaon osalta. Nyt käsiteltävässä esityksessä ehdotetaan, että tulevaisuudessa puolisoiden avio-oikeus toistensa omaisuuteen päättyisi automaattisesti, jos he hakevat avioeroa tai jos toinen puoliso kuolee avioeron hakemisen jälkeen. Tämä on merkittävä muutos, joka tuo selkeyttä erityisesti perintöoikeudellisiin tilanteisiin ja ehkäisee pyhän liiton väärinkäyttöä. Arvoisa puhemies! On hyvä ja perusteltu muutos, että avio-oikeus lakkaisi siinä vaiheessa, kun ero on vireillä. Näin vältetään tilanteet, joissa puolison kuolema kesken eroprosessin johtaisi yllättäviin ja kohtuuttomiin lopputuloksiin esimerkiksi perinnönjaossa. Tällainen oikeudellinen selkeytys on omiaan vähentämään riitoja ja tukemaan rauhallista asioiden hoitamista vaikeassa elämäntilanteessa. Esitys kunnioittaa puolisoiden omaa tahtoa. Jos puolisoilla on yhteinen halu, voivat he edelleen sopia omaisuuden jakamisesta vapaasti. Jos yhteistä halua ei ole, on molempien omaisuus selkeämmin turvattu. Kyse ei siis ole siitä, että valtio puuttuisi perheiden yksityisiin ratkaisuihin, vaan siitä, että lainsäädäntö seuraa yhteiskunnan tarpeita ja käytännön oikeusturvaa. Arvoisa puhemies! Avioliitto on aina enemmän kuin pelkkä omaisuusjärjestely, mutta silloin, kun liitto päättyy tavalla tai toisella, on oikein, että lainsäädäntö tukee oikeudenmukaisuutta ja selkeyttä. Esitys palvelee tätä tarkoitusta, ja siksi kannatan esitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+10.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-03T15:20:29,2025-09-03T15:23:45,Hyväksytty,1.1 2025_72_73,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 51/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_74,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 51/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Lakiuudistuksen tarkoitus on se, että eronneet puolisot hoitavat osituksensa ajoissa. Hallitus esittää ositukselle kymmenen vuoden määräaikaa, jonka jälkeen entisen aviopuolison omaisuutta kohtaan ei voisi enää esittää vaatimuksia. Puolisolla säilyisi ajan kulumisesta huolimatta oikeus hakea tuomioistuimelta pesänjakajaa osituksen tai omaisuuden erottelun toimittamiseksi, mutta puoliso ei enää voisi määräajan umpeuduttua vaatia toiselta puolisolta tasinkosuoritusta avio-oikeuden nojalla. Hallituksen tavoitteena on turhan sääntelyn ja byrokratian keventäminen. Nykytilassa ongelmallista on, että välillä joudutaan selvittelemään kymmenien vuosien takaisia asioita, mikä voi osoittautua hyvinkin hankalaksi. Uudistus ei kuitenkaan aiheuta osituspakkoa, eikä avio-oikeus myöskään vanhene, jos avioliitto on päättynyt toisen osapuolen kuolemaan. Monissa tapauksissahan ositus tehdään vasta, kun leskikin on kuollut. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+10.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-09-03T15:23:45,2025-09-03T15:25:10,Hyväksytty,1.1 2025_72_75,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 51/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_76,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 51/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kunnioitettu ministeri! Hallitus tuo eduskunnalle esityksen, jonka mukaan avio-oikeus vanhentuisi 10 vuoden kuluttua avioerosta tai avioliiton kumoamisesta. Tämän uudistuksen tarkoituksena on selkeyttää oikeustila ja estää tilanne, jossa vuosikymmeniä vanhoja asioita joudutaan selvittämään jälkikäteen. Käytännössä on ollut tapauksia, joissa ositus on jäänyt tekemättä ja entisen puolison omaisuuteen on kohdistettu vaatimuksia vielä vuosien, jopa vuosikymmenten, kuluttua. Tämä on aiheuttanut kohtuuttomia riitoja ja perintöoikeudellisia ongelmia. Uudistuksen myötä selkeä aikaraja kannustaa puolisoita hoitamaan osituksen ajoissa. Kun tasinkovaatimus vanhenee 10 vuodessa, vältetään epäreilu tilanne, jossa toinen osapuoli joutuu pitkän ajan jälkeen varautumaan yllättäviin vaatimuksiin. On myös tärkeää huomata, että vaikka tasinkovaatimus vanhenee, oikeus hakea pesänjakajaa omaisuuden erottelua varten säilyy. Näin turvataan osapuolten oikeusturva ja mahdollisuus ratkaista todelliset epäselvyydet. Lisäksi on aivan olennaista, ettei uudistus koske avioliiton päättymistä kuoleman johdosta. Tämä ratkaisu turvaa lesken aseman ja estää sen, että vähävaraisempi puoliso menettäisi tasinko-oikeutensa. Näin vältetään myös verotukselliset ja perintöoikeudelliset ongelmat, joita olisi muutoin syntynyt. Arvoisa puhemies! Haluan tässä yhteydessä kiittää jälleen oikeusministeri Leena Merta ja hänen valmistelutyötään tästä selkeästä ja oikeudenmukaisesta esityksestä. Leena Meren johtama ministeriö on ollut varsin aktiivinen näissä kaikissa tämänkin päivän asioissa. Tämä uudistus todellakin vähentää byrokratiaa, vahvistaa oikeusvarmuutta ja luo kansalaisille selvät pelisäännöt. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+10.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-09-03T15:25:12,2025-09-03T15:27:26,Hyväksytty,1.1 2025_72_77,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 51/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_78,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 51/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies ja ministeri! Tämä on todella semmoinen aihe, mistä on tullut todella paljon minulle itselleni henkilökohtaisesti palautetta ja postia, että nyt viimenään tämä homma laitetaan kuntoon ja tästä tulee paljon oikeudenmukaisempi. Sähköpostia on tullut, ja monet sähköpostia ja muuta palautetta antaneista ovat kokeneet hyvin epäoikeudenmukaisena sen tilanteen, että vielä kymmenien vuosien jälkeenkin eksä yrittää päästä kiinni omaisuuteen. Eli nyt siihen tulee ainakin jonkunlainen korjaus. Edeltävät puhujat, Hänninen, Rintamäki, Strandman ja ministeri itse, kävivät oikeastaan läpi kaiken, mitä lakimuutoksen myötä nyt tapahtuu. En turhaan suotta lähde nyt sitä kaikkea toistamaan, mutta alleviivaan sen pihvin, eli entinen puoliso ei enää voisi määräajan umpeuduttua vaatia toiselta puolisolta tasinkosuoritusta avio-oikeuden nojalla. Eli tämän sääntelyn tavoitteena on luoda selkeä aikaraja sille, minkä jälkeen entinen puoliso, eksä, ei enää voi kohdistaa vaatimuksia toisen puolison omaisuuteen avioliiton jälkeen. Kiitos tästä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+10.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-09-03T15:27:26,2025-09-03T15:28:58,Hyväksytty,1.1 2025_72_79,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 51/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Gebhard, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_80,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Elisa,Gebhard,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 51/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vanhentumisajat yleisesti, tässä tapauksessa koskien avio-oikeuteen perustuvia vaateita, ovat omiaan helpottamaan erinäisiä tilanteita, kuten perheoikeudellisia kiemuroita ja niiden selvittämistä. Usein asianmukaiset vanhentumisajat nimenomaan helpottavat useiden asianosaisten asemaa. Tasinko-oikeuteen liittyvä määräaika on varmasti oikeusvarmuutta lisäävä tekijä ja tarpeellinen erityisesti kuolinpesän mahdollisten muiden osakkaiden näkökulmasta. Samalla pidän tärkeänä, että ihmisillä on mahdollisuus tällaisesta uudistuksesta saada tietoa ja viranomaiset viestivät siitä selkeästi, koska tämä on selkeä muutos aikaisempaan oikeustilaan. On toki hyvin kuvaavaa, että monissa avioerotilanteissa ositusta ei toimiteta, ja oletettavasti avioerojen yhteydessä ihmisellä on elämässä paljon muutakin mielessä kuin vain materiaan liittyvät asiat. Tämä selkeyttäminen on varmasti kannatettava siksikin, että nämä asiat voi vielä löytää edestään, mikäli niitä ei ajoissa selvitetä. Useinhan lakivaliokunnassa tällaisia oikeudenhoidon sujuvuuteen ja sujuvoittamiseen liittyviä asioita käsitellään hyvässä yhteisymmärryksessä, ja arvioni mukaan tämäkin esitys tulee saamaan perusteellisen käsittelyn.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+10.aspx,fi,Elisa Gebhard,1488,2025-09-03T15:28:58,2025-09-03T15:30:37,Hyväksytty,1.1 2025_72_81,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 51/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_82,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 51/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin haluan kiittää ministeriä tästä esityksestä ja ennen kaikkea niistä avauksista, miten näitä lain kiemuroita osasitte meille kertoa. Se on tärkeätä, nimittäin nämä eivät ole aina kovinkaan yksinkertaisia ymmärtää meille lainsäätäjille, saatikka tavan kansalaisille. Hienoa, että ministeri jo esittelyssään ikään kuin avaa niitä, mitä se käytännössä tarkoittaa. Tämä on tervetullut todellakin siinä mielessä, että rupesin jopa itse miettimään äsken, että enhän minä omastakaan avioerostani aikanaan ole tehnyt mitään ositusta, mutta onneksi tämä kohta vanhenee, että on sen verran vanha juttu — mutta vain se ymmärrys siihen, että ikään kuin ikivanhoja asioita voitaisiin sitten siinä tapauksessa varsinkin perikuntien osalta penkoa, jos sattuu olemaan niin aktiivinen. Jos edesmennyt sitten vielä on ollut kymmenen kertaa naimisissa hyvässä lykyssä, niin siinä onkin melkoinen soppa, ja jos siellä jotain omaisuutta on, niin voi todeta, että antaa rahat suoraan asianajajalle ja unohtaa koko asian, niin kallista lystiä se Suomenmaassa nykyisellään on, näitten asioiden selvittäminen. Siinä mielessä on tosi hyvä, että tähän tulee tämmöinen määräaika, jonka jälkeen sitten unohdetaan ne, mitä on tapahtunut. Itse olisin toivonut, että tämä olisi ollut jopa vielä lyhyempikin aika, vaikkapa viisi vuotta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+10.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-09-03T15:30:37,2025-09-03T15:31:46,Hyväksytty,1.1 2025_72_83,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 51/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Meri. — Korjaan, edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_84,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 51/2025 vp,"Joo, anteeksi, herra puhemies! Vielä tuli ihan ex tempore mieleen edustaja Lehtisen puheenvuoroa kuunnellessa se, mitä ministeri sanoi aikaisemmin. Kovin hyvin en ole perehtynyt — ehkä se löytyisi jostain — mutta kun näitä aikamääreitä tuossa käsiteltiin, niin tästä siirtymäajasta, mistä mainitsitte, vähän kysyisin: Miten, jos on tämmöinen keskeneräinen ositus? Ymmärrän hyvin, että jos nyt ositusprosessi lähtee käyntiin ja se ei ehdi valmistua ennen kuin sitten, kun tämä laki on jo voimassa, niin tietenkin se ositus katsottaisiin sitten loppuun, vaikka siitä olisikin kulunut se yli 10 vuotta. Voitteko vähän avata tuota siirtymäaikatilannetta, mikä tässä esityksessä on? Onko siinä jonkunnäköistä taannehtivuutta? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+10.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-09-03T15:31:50,2025-09-03T15:32:43,Hyväksytty,1.1 2025_72_85,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 51/2025 vp,"No nyt, ministeri Meri, viisi minuuttia tai vähemmän, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_86,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 51/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Näinhän tämä on, että käytännössä itsekin olen saanut tästä paljon palautetta, että kiva, että tämä hoidetaan. Tämä on ollut semmoinen asia, mitä on pidetty kymmeniä vuosia vireillä. Silloin aikanaan nuorena tyttönä, kun näiden kanssa paljon pelasin, olen ollut yhteydessä professori Urpo Kankaaseen. Häneltä kyselin silloin aikanaan tätä, ja hän sanoi, että kyllä se olisi tosi hyvä, että saataisiin tähän myös vanhentumisaika sen takia, niin kuin edustaja Lehtinen kertoi, että saattaa käydä niin, että se on tosiaan hoitamatta. Jos kävisi näin, että tämmöistä vanhentumisaikaa ei olisi sitten, kun sinä menisit uudestaan naimisiin tai joku vastaavassa tilanteessa oleva menisi, ja sitten tulisi tilanne, että erottaisiin, niin sitten ruvetaan etsimään, että hetkinen, täältähän pitäisi löytyä nyt se entinenkin puoliso jostakin allekirjoittamaan näitä papereita, tai sitten hän tulee jopa sanomaan, että minäpä haluaisin nyt tästä osuuteni. Ihan todella hankalia tilanteita on ollut, ja asiat ovat pitkittyneet. Tämä siirtymäsäännös on sillä lailla rakennettu, että se on siis jatkossa normaalisti kymmenen vuotta, mutta jos tämä nyt tulee 1.4.2026 voimaan, niin kuin tässä on arvioitu, jotta se rekisterikin ehditään perustaa, niin koska tässä on viiden vuoden siirtymäaika, ne vanhat ositukset, jotka ovat tekemättä, voivat vanhentua aikaisintaan 1.4.2031 eli viiden vuoden päästä lain voimaantulosta — ellei sitten esimerkiksi edustaja Lehtinen halua tehdä sopimusta ja tehdä rekisteröintiä, että hän haluaa jatkaa sitä vanhentumisaikaa syystä taikka toisesta. Enhän minä voi tietää, tämmöisenkin voi tehdä. Tosiaan jos ei nyt mitään tee ja yli kymmenen vuotta on lain voimaan tullessa tästä osituksesta, niin se on 1.4.2031 — riippuen tietysti siitä, miten te saatte sen valiokunnassa käsiteltyä. Jos te kauheasti sinne muutoksia rupeatte kirjaamaan, niin se voi vähän viivästyä. No ei vainkaan. Oliko tässä vielä muita kysymyksiä? Ei. Kiitos paljon. Tässä oli eräässä puheenvuorossa tuosta tiedotuksesta, ja aivan oikein, toivottavasti media kirjoittaa tästä ja laajasti ihmisiä tiedotetaan, koska eivät näitä joka päivä ihmiset mieti. — Joo, kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+10.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-09-03T15:32:45,2025-09-03T15:35:08,Hyväksytty,1.1 2025_72_87,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen osallistumisesta Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) toimintaan annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 52/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_72_88,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen osallistumisesta Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) toimintaan annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 52/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Siirrymme sitten aiheeseen, jossa on käsiteltävänä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen osallistumisesta Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston eli Eurojustin toimintaan ja sen lain muuttamisesta. Tällä hallituksen esityksellä tehdään tähän niin kutsuttuun Eurojust-lakiin — tuosta äskeisestä nimihirviöstä lyhennettynä Eurojust-laki — täsmennykset, joita asetukseen on hyväksytty ja tehty vuonna 23. Tuokin työ alkoi jo aikaisempina vuosina. Nämä neuvottelut kestävät yleensä aika kauan, ja sitten jossakin vaiheessa ne saadaan päätökseen ja voimaan. Mutta on hyvä, että sitä vaikuttamistyötä voi matkan varrella tehdä. EU:n rikosoikeudellisen yhteistyön viraston eli Eurojustin tehtävä on auttaa EU:n jäsenvaltioita torjumaan terrorismia ja vakavaa järjestäytynyttä rikollisuutta. Tällä mainitulla Eurojust-asetuksella, joka on tullut voimaan 23, tehostetaan terrorismirikoksia koskevaa digitaalista tietojenvaihtoa EU-jäsenvaltioiden kesken. Uudella säätelyllä tehostetaan myös EU:ssa ja kolmansissa maissa olevien terrorismiepäiltyjen tunnistamista. Kokonaisuutena muutoksilla vahvistetaan Eurojustin toimintamahdollisuuksia terrorismin torjunnan alalla. Tämä on erittäin tervetullut uudistus. Eurojustin terrorismin vastaisessa työssä keskeisenä työkaluna on terrorismin vastainen rekisteri. Jäsenvaltioiden rekisteriin tehdään kirjauksia, ja niitä tietoja verrataan muihin Eurojustin asianhallintajärjestelmän tietoihin, jolloin löydetään mahdollisia yhteyksiä eri jäsenvaltioissa vireillä olevista tutkinnoista ja syytetoimista, ja näitä voidaan tunnistaa. Muutoksilla selkeytettiin jäsenvaltioiden viranomaisten velvollisuutta luovuttaa tietoja myös sinne terrorismin vastaiseen rekisteriin, kun mitä sillä rekisterillä tekee, jos ei sinne kukaan mitään tietoja laita — toki näin tärkeässä asiassa varmaan laittaa, mutta varmistetaan, että on velvollisuus luovuttaa. Tämä tehtiin määrittelemällä aiempaa täsmällisemmin se rikosoikeudellisten menettelyjen vaihe, jossa tietoja tulee vaihtaa. Oikeusvarmuuden lisäämiseksi Eurojust-asetuksessa myös aiempaa yksityiskohtaisemmin määritellään ne tiedot, joita tulee Eurojustille luovuttaa. Tiedot voivat kattaa myös epäillyn tunnistamiseksi tarvittavat biometriset tiedot, kuten sormenjäljet ja valokuvat. Tältä osin tietojenvaihdon tavoitteena on varmistaa, että henkilöt luotettavasti tunnistetaan. Muutoksella myös laajennettiin ajallisesti Eurojustin mahdollisuuksia säilyttää terrorismin vastaiseen rekisteriin toimitettua tietoa, jotta eri tapausten välisten yhteyksien havaitseminen tehostuisi. Asetuksen muutoksella vahvistetaan yhteistyötä kolmansien maiden kanssa mahdollistamalla näistä maista tulevien yhteyssyyttäjien nimittäminen ja nimeäminen. Muutoksilla on myös selkeytetty tietosuojasäännösten soveltamista ja mahdollistetaan Eurojustin asianhallintajärjestelmän uudistaminen. Muutokset tuohon Eurojust-lakiin ovat suurelta osin oikeudellisia täsmennyksiä. Muutoksilla ei luoda kansallisille viranomaisille kokonaan uusia velvoitteita, sillä keskeisimmät velvoitteet sisältyvät jo tuohon EU-asetukseen. Lisäksi lakiin tehtiin muutos, jolla mahdollistetaan syyttäjän nimittäminen kansallisen jäsenen avustajaksi myös alle viiden vuoden määräajaksi. Toivomme, että laki tulee mahdollisimman pikaisesti voimaan tietysti eduskunnan käsittelytilanteesta riippuen. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+11.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-09-03T15:35:41,2025-09-03T15:39:54,Hyväksytty,1.1 2025_72_89,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen osallistumisesta Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) toimintaan annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 52/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Ja edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_90,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen osallistumisesta Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) toimintaan annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 52/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vakava ja järjestäytynyt rikollisuus ei tunne rajoja, ei tunne myöskään terrorismi, kyberrikollisuus eikä huumeiden salakuljetus. Siksi meidän vastauksemmekaan ei voi olla kansallisten rajojen sisäpuolelle rajattu. Turvallisuutemme takaamiseksi tarvitsemme kansainvälistä yhteistyötä, ja juuri sitä Eurojust meille tarjoaa. Eurojust on EU:n oikeudellisen yhteistyön keskus. Sen kautta viranomaiset eri maista voivat vaihtaa tietoa, koordinoida rikostutkintaa ja varmistaa, että rikolliset eivät pääse piiloutumaan eri maiden järjestelmien väliin. Tässä hallituksen esityksessä selkeytetään ja täsmennetään Suomen roolia Eurojust-yhteistyössä. Se on järkevää, vastuullista ja ennen kaikkea turvallisuutta lisäävää lainsäädäntöä. Arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen siihen, että Suomi on mukana rakentamassa EU:n yhteistä turvallisuutta. Eurojustin avulla voidaan torjua muun muassa huumekauppaa, ihmiskauppaa, rahanpesua ja terrorismia tehokkaammin. Yhteistyö parantaa viranomaisten kykyä reagoida nopeasti ja yhtenäisesti, kun vakavia rikoksia paljastuu useassa maassa yhtä aikaa. Erityisen tärkeänä pidän sitä, että Suomi panostaa jatkossakin sekä osaamiseen että läsnäoloon Eurojustissa. Meidän on oltava aktiivinen osa yhteistä turvallisuusverkkoa, ei pelkkä sivustaseuraaja — se ei riitä. Turvallisuus ei synny yksin, vaan se rakennetaan yhdessä. Arvoisa puhemies! Varmistamme kansalaistemme turvallisuuden. Se on meidän tärkein tehtävämme. Tässä tehtävässä ei ole varaa jättää keinoja käyttämättä. Siksi tämä esitys ansaitsee täyden tukemme. Eurojust-yhteistyö tekee Suomesta vahvemman, turvallisemman ja vaikuttavamman jäsenen eurooppalaisessa yhteisössä, ja mikä tärkeintä, Suomen rooli tässä toiminnassa on selkeä ja ajantasainen. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+11.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-03T15:40:01,2025-09-03T15:43:06,Hyväksytty,1.1 2025_72_91,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen osallistumisesta Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) toimintaan annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 52/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nieminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_92,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen osallistumisesta Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) toimintaan annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 52/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eurojust on keskeinen toimielin rikosoikeudellisen yhteistyön vahvistamisessa Euroopan unionissa. Sen kautta yhdistetään rajat ylittävien rikosasioiden tehokasta käsittelyä ja varmistetaan, että vakava ja järjestäytynyt rikollisuus, mukaan lukien terrorismi, voidaan tutkia ja saattaa syytteeseen mahdollisimman johdonmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa. Vuonna 2023 Eurojustia koskevaa asetusta sekä terrorismirikoksia koskevaa tiedonvaihtoa koskevia säännöksiä uudistettiin, kuten ministeri täällä totesi. Tavoitteena oli selkeyttää jäsenvaltioiden velvollisuutta toimittaa terrorismirikoksiin liittyvää tietoa Eurojustille sekä vahvistaa tiedonvaihdon tehokkuutta. Samalla terrorismirikoksia koskevat säännökset siirrettiin neuvoston päätöksestä osaksi Eurojust-asetusta, mikä tekee sääntelystä johdonmukaisempaa ja ajanmukaisempaa. Nyt tässä hallituksen esityksessä Suomen lainsäädäntöä siis muutetaan vastaamaan näitä asetuksen muutoksia. Kyse on lähinnä teknisluonteisesta asiasta. Kansalliset säännökset päivitetään siten, että terrorismirikoksia koskeva tietojenvaihto toteutuu saumattomasti Eurojustin kanssa. Yhteiset järjestelmät ja rekisterit jouhevoittavat kansainvälistä yhteistyötä, ja se on täten tervetullutta. On selvää, että tämä vahvistaa koko unionin yhteistä turvallisuutta. Samassa yhteydessä Eurojust-lain muutoksella ehdotetaan kansallisen jäsenen avustajan toimikauden sääntelyä joustavammaksi. Nykyistä kiinteää sääntelyä avustajan toimikauden kestosta on tarpeen tarkistaa, jotta järjestelyt voidaan sovittaa paremmin sekä kansallisiin että Eurojustin toiminnallisiin tarpeisiin. On tärkeää myös todeta, että samalla hyväksytyn direktiivin mukaiset henkilötietojen suojaa koskevat muutokset eivät edellytä erillisiä kansallisia toimia. Tämä osoittaa, että Suomen lainsäädäntö on jo nyt lähtökohtaisesti linjassa unionin tietosuojasäännösten kanssa. Arvoisa puhemies! Terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjunta ei tunne valtion rajoja, ja juuri siksi Eurojustin kaltaiset toimielimet ovat meille keskeisiä. Hallituksen esityksen tavoitteena on varmistaa se, että Suomi täyttää tietysti velvoitteensa, mutta ennen kaikkea se, että voimme entistä paremmin suojata kansalaisiamme vakavilta rikoksilta ja vahvistaa eurooppalaista oikeusjärjestystä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+11.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-09-03T15:43:06,2025-09-03T15:45:37,Hyväksytty,1.1 2025_72_93,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen osallistumisesta Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) toimintaan annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 52/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_94,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen osallistumisesta Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) toimintaan annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 52/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi Suomen osallistumisesta Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston eli Eurojustin toimintaan annetun lain muuttamisesta. Rajat ylittävä yhteistyö rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa on juuri sellaista kansainvälistä yhteistyötä, jota voi pitää hyvin toivottavana. Tämä siksi, että etenkin järjestäytynyt rikollisuus ja terrorismi ovat luonteeltaan myös kansainvälisiä. On esimerkiksi löydetty viitteitä siitä, että Suomessa vaikuttavat katujengit ovat yhteydessä muun muassa Ruotsissa vaikuttaviin vastaavanlaisiin porukoihin. Vanhan liiton moottoripyöräjengit ovat asiaa peittelemättä nimeään myöden usein ulkomaista perua ja säännöllisessä yhteydessä ulkomaisiin kattojärjestöihinsä tai muiden maiden jengiläisiin. Tilanne ei ole oikeastaan kovinkaan uusi, sillä kansainvälinen rikollisuus Suomessa on varmasti ikiaikainen ilmiö, me kun emme elä muusta maailmasta irrallaan. Uudempana tulokkaana sen sijaan ovat terrorismiin liittyvät uhat, joiden määrä Euroopassa ja myös täällä meillä Suomessa on lähimenneisyydessä lisääntynyt valtavasti. Arvoisa puhemies! Haagissa sijaitseva Eurojust perustettiin jo vuonna 2002, ja sen tehtävänä on tukea ja tehostaa kansallisten tutkinta- ja syyttäjäviranomaisten välistä koordinointia ja yhteistyötä sellaisen vakavan rikollisuuden alalla, joka koskee kahta tai useampaa jäsenvaltiota tai edellyttää yhteisin perustein toteutettavia syytetoimia. Tämä nyt lähetekeskustelussa oleva esitys on luonteeltaan hyvin tekninen, pääasiassa EU-lainsäädäntöä. Käytännössä tässä esityksessä kysymys on siitä, että Eurojustia koskevan asetuksen sekä digitaalista tietojenvaihtoa terrorismirikoksista koskevan neuvoston päätöksen sisältämiä tietojenvaihtoa koskevia määräyksiä muutettiin vuonna 2023 siten, että jäsenvaltioiden oikeudellista velvoitetta jakaa terrorismirikoksia koskevia tietoja Eurojustin kanssa selkeytettiin tiedonjaon tehostamiseksi. Samalla terrorismirikoksia koskevaa tietojenvaihtoa Eurojustin piirissä koskevat määräykset siirrettiin neuvoston päätöksestä Eurojust-asetukseen. Asetukseen tehtiin lisäksi uudistettavan Eurojustin asianhallintajärjestelmän edellyttämät muutokset. Arvoisa puhemies! Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 1. marraskuuta 25, jolloin määräaika direktiivin täytäntöönpanolle päättyy. Kiitos ministeri Merelle lain esittelystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+11.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-09-03T15:45:37,2025-09-03T15:48:39,Hyväksytty,1.1 2025_72_95,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen osallistumisesta Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) toimintaan annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 52/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_96,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen osallistumisesta Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) toimintaan annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 52/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä Euroopan unionin yhteistyörajat ylittävässä rikollisuuden ja terrorismin torjumisessa on tärkeää ja hyvää kansainvälistä yhteistyötä, totesi tuossa edellä edustaja Rintamäki, ja tähän toteamukseen on helppo minunkin yhtyä. Pääasiassahan tässä tosiaan on kyse EU-lainsäädännöstä, vähän niin kuin tuo poliittinen mainonta tuossa muutamaa pykälää aikaisemmin. Tämä on hyvinkin teknisluontoista työtä, ja senpä tähden tämä, kun ei ole juuri muusta kyse kuin teknisestä työstä, saadaan verraten nopeasti, parissa kuukaudessa, valiokunnasta läpi, eli nopeammin kuin se edellinen aihe eli tämä osituslaki, eli ollaan tämän kanssa todennäköisesti tänä syksynä valiokunnassakin sitten valmiit. Tämän Eurojustia koskevan asetuksen sekä tätä digitaalista tietojenvaihtoa terrorismirikoksista koskevan neuvoston päätöksen sisältämiä tietojenvaihtoa koskevia määräyksiä siis, kuten kuultiin, muutettiin vuonna 2023 sillä viisiin, että jäsenvaltioiden oikeudellista velvoitetta jakaa näitä terrorismirikoksia koskevia tietoja Eurojustin kanssa selkeytettiin tietojenjaon tehostamiseksi ja sitten samalla näitä terrorismirikoksia koskevaa tietojenvaihtoa Eurojustin piirissä koskevat määräykset siirrettiin neuvoston päätöksellä tähän Eurojust-asetukseen. Tämä on nyt se, minkä tähden me olemme tässä pisteessä tätä työtä nyt tekemässä. Ja tosiaan, niin kuin sanoin, marraskuussa ollaan valmiit.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+11.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-09-03T15:48:39,2025-09-03T15:50:38,Hyväksytty,1.1 2025_72_97,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen osallistumisesta Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) toimintaan annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 52/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_98,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen osallistumisesta Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) toimintaan annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 52/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Euroopan vakavin rajat ylittävän rikollisuuden tilanne on käynnissä Ukrainassa, jossa naapurimaamme Venäjä vastoin kaikkia kansainvälisen oikeuden sääntöjä laittomasti käy hyökkäyssotaansa Ukrainaa vastaan. Siellä tietysti Ukraina joutuu taistelemaan perinteisen sodan keinoin näitä laittomuuksia vastaan, mutta mietin sitä, kun tämä hallituksen esitys, jonka ministeri Meri tässä meille esitteli, on erittäin kannatettava ja se tuo eurooppalaisille oikeuslaitoksille lisää työkaluja rajat ylittävää rikollisuutta vastaan toimia, että kun yksi osa, kuten ministeri Merikin meille kertoi, on se, että voidaan hyödyntää kolmansien maiden syyttäjiä esimerkiksi sitten oikeusprosesseissa, niin nyt kun todella Venäjän hyökkäyssota on raivonnut kohta neljä vuotta Ukrainaa ja Eurooppaa kohtaan, on aivan ilmeistä ja erittäin vahvoja epäilyksiä — ja ukrainalaiset syyttäjätkin ovat keränneet mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman paljon todisteita — Venäjän tekemistä sotarikoksista. Meillähän Suomessakin on jo yksi tapaus, jossa tämä alkuperäiseltä nimeltään Jan Petrovski, joka myöhemmin on tunnettu Voislav Tordenina, on Helsingin käräjäoikeuden päätöksellä tuomittu sotarikoksista elinkautiseen vankeuteen. Tästä tuomiosta on hänen toimestaan valitettu, joten vielä meillä ei ole lainvoimaista tuomiota, mutta prosessin aikana, kun oli ilmeistä syytä olettaa, että hän on sotarikoksiin syyllistynyt, myös Ukraina pyysi hänen luovutustaan saamaan oikeutta Ukrainassa, mutta meidän korkein oikeutemme käsittääkseni ja julkisuudessa olevien tietojen perusteella otti sen kannan, että näin ei voida toimia vaan Torden on tuomittava Suomessa Suomen lakien mukaan niistä rikoksista, joita hän on Ukrainassa tehnyt. Mietin sitä, tarjoaako tämä uusi lainsäädäntö, joka mahdollistaa paremmin näitä kolmansien maiden syyttäjien käyttämisiä, esimerkiksi tilanteessa, jossa Suomeen tulisi venäläisiä epäiltyjä sotarikollisia — nythän yksi tällainen Wagner-taistelija on säilöön otettuna täällä Suomessa — sen mahdollisuuden, että voidaan käyttää esimerkiksi ukrainalaisia syyttäjiä näissä prosesseissa. Toki varmasti ukrainalaisilla syyttäjillä on töitä myös siellä Ukrainassa. Kaikkein paras mielestäni olisi tietysti se, että eurooppalainen lainsäädäntö kehittyisi siihen suuntaan, että ne henkilöt, joista epäillään, että he ovat Venäjän asevoimien palveluksessa syyllistyneet sotarikoksiin, päätyisivät Ukrainaan saamaan oikeutta niistä teoista, joihin mahdollisesti ovat syyllistyneet. Mutta jos puhemies sallii, niin oikeusministeriltä kysyisin, auttaako tämä lainsäädäntö myös näitten mahdollisten sodan jälkiselvittelyjen osalta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+11.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-09-03T15:50:38,2025-09-03T15:53:54,Hyväksytty,1.1 2025_72_99,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen osallistumisesta Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) toimintaan annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 52/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja ministeri Meri, viisi minuuttia tai vähemmän.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_100,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen osallistumisesta Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) toimintaan annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 52/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Nuo luovutuspäätökset ovat tietysti sellaisia oikeusministeriössä, että itsekin joudun niihin osallistumaan. Yksittäistapauksista ei voi antaa minkäänlaisia tietoja, enkä ota kantaa tähänkään asiaan. Mutta meillä on sellainen lainsäädäntö, että me tosiaan olemme sidottuja korkeimman oikeuden ratkaisuihin, jos he katsovat näitä luovutuksen esteitä. Tuohon itse kysymykseen, siihen, mitä puhuitte: Se on erittäin tärkeätä, että me kerätään yhteistä tietoa, ja Eurojust tekee paljon myös Ukrainan hyväksi Venäjän hyökkäysrikokseen syyllistyneiden saattamiseksi vastuuseen. Keräämme esimerkiksi vahinkorekisteriin tietoa näistä. Mutta tämä lainsäädäntö ei nyt vastaa juuri tähän kysymykseen, jota te problematisoitte. Minusta yleensäkin ajatus siitä, että meillä pitäisi olla enemmän sitä, että voidaan syyttää yhdessä tuomioistuimessa vaikka useiden maiden samaan asiaan liittyviä kysymyksiä: tämänhän pitäisi olla se tulevaisuus. Itse ajattelen, ettei joka paikassa käsitellä niitä samoja asioita, koska kyllähän meidän pitäisi EU:ssa ainakin nyt toisiimme voida luottaa, siihen, että meillä on kaikilla oikeusvaltio ja toimivat oikeuslaitokset ja näin poispäin. Ymmärrän nyt, että täällä nyt ei ehkä ihan kolmansien maiden, kaikkien, kanssa voi näin ajatella, mutta voihan se olla, että Ukraina on joskus sitten meillä myös EU-maa. Tämä esitys ei suoraan tähän teidän kysymykseenne vastaa. Mutta tämä on erittäin tärkeä asia, jossa pitäisi jatkossa tiivistää yhteistyötä. Yhteisiä ryhmiä toki Eurojustkin teettää, mutta juuri tuo syyttäjäkysymys ei tässä ole nyt esillä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+11.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-09-03T15:53:56,2025-09-03T15:55:55,Hyväksytty,1.1 2025_72_101,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 13/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen puheenjohtaja, edustaja Nieminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_72_102,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kelan tehtävänä on huolehtia Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien henkilöiden perusturvasta erilaisissa elämäntilanteissa. Kelan vastuulla ovat esimerkiksi lapsiperheiden tuet, sairausvakuutus, kuntoutus, työttömien perusturva, perustoimeentulotuki, asumistuki, opintotuki, vammaisetuudet ja vähimmäiseläkkeet. Kela toimii eduskunnan valvonnassa. Sen hallintoa ja toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat kaksitoista valtuutettua. Kelan toimintaa johtaa ja kehittää hallitus, jossa on kymmenen jäsentä. Kelan toiminta-ajatus on: Kela turvaa väestön toimeentuloa, edistää terveyttä ja tukee itsenäistä selviytymistä. Viime vuonna valtuutetut kokoontuivat yleiskokoukseen yhdeksän kertaa. Myös työvaliokunnan kokouksia oli yhdeksän. Valtuutettujen yleiskokouksessa käydään läpi valtuutettujen käsiteltäväksi pyytämiä asioita sekä Kelan pääjohtajan esittämä ajankohtaiskatsaus Kelan toiminnasta ja kuullaan Kelan hallituksen puheenjohtajan katsaus. Pääjohtajan ajankohtaiskatsauksessa käydään säännöllisesti läpi muun muassa Kelan eri etuusjärjestelmien rahoitustilanne, toimintakulujen kehitys, etuushakemusten läpimenoajat sekä palvelukanavien volyymit, työyhteisöä ja henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut sekä erilaisia ajankohtaisia aiheita. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen osallistui yhteen valtuutettujen yleiskokoukseen. Arvoisa puhemies! Vuonna 2024 moniin keskeisiin Kelan etuuksiin tuli muutoksia, joiden tavoitteena on valtiontalouden tasapainottaminen. Osana julkishallinnon säästöä hallitus asetti Kelalle 45 miljoonan euron toimintakuluihin kohdistuvan säästövelvoitteen vuosille 2025—2027. Kela lähti toteuttamaan vaadittuja säästöjä välittömästi, vaikka samaan aikaan sosiaaliturvan muutokset työllistivät sitä runsaasti. Muutoksista ja säästöistä huolimatta Kela suoriutui vuodesta 2024 erittäin hyvin. Valtuutetut saivat vuoden aikana kahdesti katsauksen etuuslain muutoksien vaikutuksista etuuksien saajamääriin sekä maksettujen etuuksien määrään. Lisäksi valtuutetut saivat tietoa, miten Kelassa valmistaudutaan etuuksien lainmuutosten toimeenpanoon. Kela panostaa hyvään asiakaspalveluun ja kehittää palveluitaan. Kela on panostanut asiakaskokemuksen kehittämiseen systemaattisella asiakasymmärrystyöllä. Asiakasymmärrys on eri tietojen pohjalta muodostettu näkemys asiakkaiden tarpeista ja odotuksista sekä palvelujen käytöstä ja siitä, mitä niihin liittyviä haasteita asiakkailla on. Kelan on tärkeää tuntea erilaiset asiakasryhmät, jotta pystytään tuottamaan asiakkaan tarpeisiin vastaavaa palvelua. Vuonna 2024 Kela kehitti toimintaansa entistä vahvemmin myös yhteistyössä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa. Arvoisa puhemies! Kelassa seurataan säännöllisesti asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluihin. Palvelupisteiden asiakkaat antoivat palvelun arvosanaksi keskimäärin 9,1 asteikolla 0—10. Kelan puhelinpalvelujen arvosanan arvioksi muodostui 8,9. Myös tyytyväisyys puhelinvaraukseen oli samalla tasolla. Myös Kelan palvelukanavien strateginen kehittäminen on jatkunut. Viime vuonna henkilöstöasiakkaiden käyntejä Kelan verkkosivuilla oli 84,3 miljoonaa ja asiakkaat asioivat tunnistautuneina OmaKelassa 43,6 miljoonaa kertaa. OmaKannassa henkilöasiakkaat asioivat 37,8 miljoonaa kertaa. Vuoden lopussa paperittoman Kela-asioinnin on valinnut yli miljoona Kelan asiakasta ja sähköisesti toimitettujen hakemusten osuus on 83 prosenttia. Volyymit ovat siis todella suuria. Arvoisa puhemies! Kelassa käynnistettiin vuonna 2020 Eepos-ohjelma, joka on monivuotinen strateginen kehittämisohjelma, jossa uudistetaan etuuskäsittelyn vaatimat toimintatavat, alustat ja tietojärjestelmäpalvelut. Uudistuksen tavoitteena on parantaa asiakaskokemusta ja sujuvoittaa etuuskäsittelyä. Vuonna 2024 keskeisenä tavoitteena oli toteuttaa Kelan tavoitetilan mukaisen etuuskäsittelyn mahdollistavien teknologia-alustojen ja kumppanuuksien hankintaan tarvittavat hankintaneuvottelut. Tarjouspyyntö julkaistiin joulukuussa 2024. Hankintapäätös tehtiin keväällä 2025. Eepoksen läpivienti on suuri hanke, jonka onnistumisesta tulee huolehtia. Siksi valtuutetut seuraavat ohjelman etenemistä tiiviisti. Valtuutetut olivat loppuvuodesta 2023 saaneet tietoa sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemasta Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta. Se julkaistiin tammikuussa 2024, ja siihen pyydettiin lausuntoa myös valtuutetuilta. Keskeiset Kelan hallintoa koskevat muutosesitykset liittyvät Kelan hallituksen tehtävien täsmentämiseen, pääjohtajan ja johtajien valintaan sekä toimikauden pituuteen. Lausunnossaan valtuutetut kannattivat esitettyjä muutoksia. He kiinnittivät huomiota siihen, että luonnoksessa ei mainittu Valtiontalouden tarkastusviraston tekemän tuloksellisuustarkastuksen ulottamista Kelaan, mitä parlamentaarinen työryhmä oli ehdottanut. Lisäksi valtuutetut nostivat lausunnossaan esiin, että luonnoksesta puuttui Kelan tiedonsaantioikeuksia laajentava pykälä, vaikka Kela oli ehdottanut sen sisällyttämistä esitykseen. Muutokset Kansaneläkelaitoksesta annettuun lakiin tulivat voimaan 1.7.2024. Näiden muutosten myötä tuli ajankohtaiseksi päivittää myös valtuutettujen johtosääntöä. Valtuutetut valmistelevat puhemiesneuvostolle ehdotuksen johtosäännön muutoksesta. Eduskunta hyväksyi puhemiesneuvoston valtuutettujen ehdotuksen pohjalta valmistelevan johtosäännön muutoksen helmikuussa 2025. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti 2024 Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muutoksen jatkovalmistelun. Loppuvuodesta sosiaaliturvaministeri osallistui valtuutettujen kokoukseen ja kertoi, että lisämuutoksia kyseiseen lakiin ollaan valmistelemassa. Arvoisa puhemies! Kela käynnisti 2021 rekisteröitymismenettelyn kokeilun kuntoutuspalveluissa. Rekisteröitymismenettely on asiakkaan valinnanvapauteen perustuva menettely, jossa Kela asettaa palveluntuottajalle kokemusta, pätevyyttä ja resursseja koskevia soveltuvuusvaatimuksia. Palveluntuottajat, jotka täyttävät soveltuvuusvaatimukset, voivat rekisteröityä ja saada toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen Kelan kanssa. Valtuutetut ovat seuranneet kokeilun tuloksia alusta lukien. Kokeilu on osoittanut, että kuntoutuspalvelujen tuottaminen rekisteröitymismenettelyllä tuo useita hyötyjä asiakkaille, palveluntuottajille, julkiselle taloudelle ja Kelalle. Kelassa on selvitetty rekisteröitymismenettelyn soveltumista myös Kelan taksipalveluihin, mutta selvitys osoitti, että nykyisen hankintamenettelyn jatkaminen ja kehittäminen on tarkoituksenmukaisempaa. Valtuutetut saavat tilannekatsauksen Kelan korvaamien taksimatkojen volyymeista, taksikuljetusten seurannasta ja seurannan kehittämisestä. Valtuutetut edellyttivät, että Kela kehittää myöhästyneiden kuljetusten seurantaa ja raportointia. Valtuutettujen toiveesta keväällä oli esillä myös Nuotti-valmennus, joka on 16—29-vuotiaille tarkoitettu matalan kynnyksen kuntoutumispalvelu. Kela täsmensi maaliskuussa 2024 myös vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluja koskevaa ohjeistustaan. Kelan valtuutetut käsittelivät myös turvallisuustilannetta, jossa nousi esille, että turvallisuusselvityslain voimassa oleva sanamuoto ei mahdollista riittävän kattavasti perusmuotoisten henkilön turvallisuusselvitysten teettämistä Kelan henkilöstöstä. Valtuutetut pitivät tätä huolestuttavana ja toimittivat oikeusministeriöön kannanoton, jossa ehdotetaan turvallisuusselvityslain muutosta. Lisäksi Kelan valtuutetut ovat käsitelleet muun muassa Kanta-palveluita, riskienhallintaa, henkilöstöbarometria ja Kelan tuottavuusohjelmaa sekä saaneet säännöllisesti tietoa kansainvälisistä asioista sekä katsauksen perustoimeentulosta. Vuoden lopulla valtuutetut käynnistivät Kelan pääjohtajan hakuprosessin. Vuoden lopussa Kelan henkilöstön määrä oli 8 201 henkilöä, mikä oli noin 260 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Henkilöstömäärän väheneminen koski sekä vakinaista että määräaikaista henkilöstöä. Kelan henkilöstön hyvinvointi on valtuutetuille erittäin tärkeää. Kela on panostanut työtyytyväisyyteen suunnitelmallisesti ja perheystävällisesti, jolloin työ voidaan sovittaa yhteen perhe-elämän kanssa sujuvasti ja työtyytyväisyys pysyy hyvällä tasolla. Arvoisa puhemies! Lopuksi: Muuttuva taloustilanne haastaa Kelan rahoitusta. Sosiaaliturvan suurimmat haasteet liittyvät erityisesti talous- ja työllisyyskehitykseen sekä siihen johtavaan paineeseen pienentää julkisia menoja. Etuuksia Kela maksoi 17,3 miljardia euroa vuonna 2024. Ne suurenivat edellisestä vuodesta 4,3 prosenttia. Kelan toimintakulut ovat samana vuonna 639 miljoonaa euroa. Niiden osuus etuusrahastojen kokonaiskuluista oli 4 prosenttia. Kelan valtuutetut vahvistivat 20.5.2025 vuoden 24 tilinpäätöksen ja myönsivät Kelan hallitukselle vastuuvapauden. Kela on kokonaisuudessaan suoriutunut tehtävästään erinomaisesti, vaikka toimintaympäristö on muuttunut entistä hektisemmäksi, tuonut mukanaan uusia haasteita ja vaatinut merkittäviä uudistuksia. Kelan valtuutetut seuraavat aktiivisesti näitä tilanteita. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+12.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-09-03T15:56:00,2025-09-03T16:06:00,Hyväksytty,1.1 2025_72_103,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 13/2025 vp,"Kiitokset Kelan valtuutettujen puheenjohtajalle esittelystä. — Ja nyt menemme sitten keskusteluun. Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_104,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aluksi kiitokset äskeisen puheenvuoron käyttäjälle. Se oli hieno tiivistelmä 158-sivuisesta toimintakertomuksesta, jonka kokonaissisältö on oikeasti 18 miljardia euroa, eli nämä etuusmenot ovat vähän yli 17 miljardia ja sitten on Kelan omat toimintakulut. Keskityn tässä nyt sairausvakuutusasioihin. Niistähän saimme eilen illallakin hallituksen tiedotustilaisuudessa kuulla uusia asioita. Sairausvakuutusmenot ovat suurin etuusryhmä Kelan etuuksista, yhteensä siis 5,2 miljardia euroa tästä runsaan 17 miljardin kokonaisuudesta. Sairausvakuutusetuuksien kasvu oli peräti 8,6 prosenttia, ja se oli toiseksi suurin näistä eri etuuksista. Suurempi oli vain perustoimeentulotuen kasvu, joka oli lähes 15 prosenttia. Me puhumme julkisuudessa hyvin paljon Kela-korvauksista tällä hetkellä. No, kyllä siinä yleensä selvitetään sitä, mutta luulen, että suurelle yleisölle edelleen on vähän epäselvää, mikä se niin sanottujen Kela-korvausten osuus on tästä koko sairausvakuutuksen kokonaisuudesta. Ja kuten sanoin, se kokonaisuus oli 5,2 miljardia euroa viime vuonna. No, siitä kaikkein suurin osa menee lääkekorvauksiin, 2 385 miljoonaa — lähes puolet, ei ihan puolet, mutta lähes puolet. Toinen, lähes yhtä suuri ryhmä ovat päivärahat, 2 286 miljoonaa euroa. Pitkään oli kumpikin päivärahojen ryhmä eli sairauspäivärahat ja vanhempien päivärahat suunnilleen yhtä suuret eli noin miljardin, mutta nyt vanhempainpäivärahojen määrä on suurempi, 1 264 miljoonaa euroa. Sitten tullaan oikeasti näihin Kela-korvauksiin, joiden ympärillä on sitä hallituksesta toiseen jatkuvaa poliittista vääntöä. Siinä sitten viime vuonna, siis vuonna 2024, ne paljon puhutut yksityislääkärien palveluiden Kela-korvaukset olivat 89 miljoonaa euroa. Siinä oli kasvua melkein 60 miljoonaa euroa vuoteen 2023, mikä johtui tietenkin siitä, että Kela-korvausta, lääkärikorvausta, korotettiin siitä 8 eurosta per käynti 30 euroon, ja siitä melkein matemaattisesti 3,5 miljoonalla käynnillä tuleekin tuommoinen 60 miljoonan kasvu. Myös hammashuollon korvauksia oli jonkun verran korotettu, ja niiden osuus oli 50 miljoonaa. Ja sitten se kokonaisuus, jonka nimi on tutkimus ja hoito, joka käytännössä tarkoittaa fysikaalista hoitoa, laboratoriotutkimuksia ja kuvantamistutkimuksia, oli vain 4 miljoonaa euroa viime vuonna. Sehän oli aikanaan pitkään ollut sellaista 40—50 miljoonan euron luokkaa, koronavuosina jopa tuntuvasti suurempi, koska oli ihan oma koronatutkimuksille varattu määrärahansa. Mutta sitten sitä leikattiin edellisen hallituksen aikana tosiaan merkittävästi, ja kun nykyinenkään hallitus ei lähtenyt sitä leikkausta sitten korjaamaan, niin näin ollen se oli tuo 4 miljoonaa. Eli yhteensä nämä Kela-korvaukset, joista puhumme, olivat 143 miljoonaa euroa, ja niihin ei sisälly esimerkiksi työterveyshuoltoa eikä opiskelijaterveydenhuoltoa. Kela-korvaukset ovat olleet sellainen asia, niin kuin jo viittasin, että se on jatkuvan poliittisen puuttumisen kohteena. En käy läpi hirveän pitkää historiaa, mutta jos nyt kolme viimeisintä hallituskautta katsotaan. Pääministeri Sipilän hallituksen aikana leikattiin erittäin voimakkaasti suun terveydenhuollon Kela-korvauksia, suunnilleen tasolta 135 miljoonaa sinne noin 40 miljoonaan. Se on yksittäisistä leikkauksista kaikkein suurin. Sitten edellisen hallituksen eli pääministeri Marinin hallituksen aikana, jossa itsekin olin hetken aikaa valtioneuvoston jäsenenä, tehtiin 64 miljoonan euron leikkaus, ja se raha siirrettiin sitten vanhustenhuoltoon eli ympärivuotisen hoivan rahoitukseen ja oli sillä tavalla niin sanottu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan sisäinen siirto. No, nykyinen hallitus on lähtenyt hyvin voimakkaasti — ja sanon: pikkuisen ontuen — korottamaan näitä Kela-korvauksia. Alkuperäinen suunnitelma oli sellainen, että tehdään semmoinen portinvartijajärjestelmä, että yleislääkärikorvauksiin on tuntuva korotus mutta erikoislääkärikäynnistä saa korvauksen vain, jos on yleislääkärin lähete. No, se todettiin käytännössä mahdottomaksi, koska Kela-korvauksista 80 prosenttia on erikoislääkärikorvauksia ja se olisi tavallaan romuttanut koko sen aiemman korvausjärjestelmän. Niinpä sitten hallitus päätti tehdä ihan sellaisen perustason korotuksen, eli se 8 euroa nostettiin 30 euroon, ja se oli sitten se 60 miljoonaa vuodessa, ja koko hallituskaudella neljänä vuonnahan se tarkoittaa 240 miljoonaa. Sitten tuli tämä rahallisesti pieni mutta periaatteellisesti tärkeä asia, hedelmöityshoitojen Kela-korvauksien tuleminen uudelleen piiriin, ei toki sillä korotusprosentilla, minkä ministeri julkisuudessa kertoi olevan kyseessä, koska se prosentti maksetaan vain niistä Kelan vahvistamista taksoista, jotka ovat paljon, paljon pienemmät kuin yksityissektorin todelliset taksat. Sen niin sanottu hintalappu koko hallituskaudelta on noin 7 miljoonaa euroa. Sitten tuli gynekologikorvausten nostaminen, suuhygienian ja fysioterapian suoravastaanotot. Sen laskennallinen kokonaisuus on 115 miljoonaa euroa koko hallituskaudelle. Ja nyt viimeisimpänä tuli sitten tämä toissa päivänä alkanut yli 65-vuotiaiden kokeilu, jolle on arvioitu kolmen vuoden kustannukseksi noin 220 miljoonaa. Tämä tekee yhteensä 583 miljoonaa euroa. Eilen tosiaan kuulimme, että sitten on tarkoitus leikata kahdelta vuodelta 60 miljoonaa eli yhteensä 120 miljoonaa taas takaisinpäin näitä Kela-korvauksia. En mene spekuloimaan sillä, mihin ne kohdistetaan, todennäköisesti siihen peruskorvaukseen, sillä tavalla ymmärsin. Mutta kaiken kaikkiaan tämä on ollut aika monimutkaista. Sanoisin tässä lopuksi sen, että Suomessa pitäisi käydä hyvä periaatteellinen keskustelu siitä, mikä on meidän terveydenhuollon rahoituksen perusta. Minun mielestäni me siirryimme jo 50 vuotta sitten oikeasti verorahoitteiseen järjestelmään, ja tämä Kela-korvausjärjestelmä jäi tähän rinnalle. Se sopii erinomaisesti lääkekorvauksiin ja päivärahoihin, mutta ehkä täällä hoidossa kannattaisi miettiä, kannattaako näitä muutamia kymmeniä miljoonia pitää siellä ollenkaan. Siirretään se koko raha sinne hyvinvointialueiden puolelle ja rahoitetaan sitä kautta. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+12.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-09-03T16:06:00,2025-09-03T16:14:00,Hyväksytty,1.1 2025_72_105,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 13/2025 vp,Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_106,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kelan toimintakertomus 2024 heijastaa sosiaaliturvan mittavaa uudistamista, jossa säästöillä ja palveluiden kehittämisellä on keskeinen rooli. Digitalisaation ja asiakaspalvelun kehitys on vahvaa. Aktiivinen viestintä ja digipalveluiden laajentaminen helpottavat asiakkaiden asiointia. Puhelinasiointi on tärkeässä roolissa. Viime vuonna tulikin 2,2 miljoonaa puhelinyhteyttä. Se on valtava määrä. Takaisinsoittopalvelu on toiminut suhteellisen hyvin. Jonotusaika on ollut keskimäärin seitsemän minuuttia tässä palvelussa. Taksikuljetusten toimivuus on luonnollisestikin kriittinen asia koko järjestelmän toiminnan kannalta. Tässä on ollut jo muutamia vuosia isoja haasteita. Viivästyneiden taksimatkojen osuuden tulee pienentyä, ja seurantaa tulee jatkaa, ja asia on hieman jo parantunut. Sähköinen asiointi hyödyttää monia ja on tehostanut huomattavasti toimintaa. Paperipostista luopuneiden asiakkaiden määrä nousi nopeasti miljoonaan, kun OmaKelassa tarjottiin paperittoman valinnan tekeminen entistä helpommaksi syyskuun lopusta alkaen. On kuitenkin myös olemassa merkittävä joukko asiakkaita, jotka eivät voi näitä palveluita hyödyntää. Heidän huomioimisensa on jatkossakin erittäin tärkeää. Eepos-ohjelma on tehostanut huomattavasti etuuskäsittelyä. Käsittelyaikojen tulee olla vähintäänkin kohtuullisia. Henkilökohtaisen asiakaspalvelun tarve on edelleen suuri, ja viime aikoina se on jopa hieman kasvanut. Kela-asioista tulee kansalaisilta paljon palautetta meille valtuutetuille, ja se on tärkeää tietoa, jota me viemme sitten tietysti eteenpäin näihin kokouksiin. Meidän Kela-valtuutettujen kokous on noin kerran kuukaudessa, ja siellä käsitellään ajankohtaisia asioita erittäin monipuolisesti. Kelan johtajat osallistuvat näihin kokouksiin. Siellä on pääjohtajan katsaus. Myös Kelan hallituksen puheenjohtaja on näissä kokouksissa mukana. Meille valtuutetuille raportoidaan eri asioista ja monipuolisesti, kuten jo sanoin. Sen voin todeta, että tässä kohtaa on pakko kiittää myös meidän valtuutettujen puheenjohtaja Mira Niemistä. Hän on vetänyt kokoukset erittäin jouhevasti, ja kokoukset ovat olleet hyvähenkisiä. Edustaja Lindénillä oli erittäin hyvä puheenvuoro Kelasta ja eri asioista, mihin täytyy kiinnittää huomiota. Sen innoittamana vielä: Olen erittäin iloinen siitä, että hallitus päätti yli 65-vuotiaiden pääsystä nyt sitten myös yksityiselle pari kertaa vuodessa ja myös perushoitotoimenpiteitä voi saada hyvin edullisesti. Se on erittäin hyvä päätös. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+12.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-09-03T16:14:05,2025-09-03T16:17:46,Hyväksytty,1.1 2025_72_107,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 13/2025 vp,Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_108,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aluksi kiitän valtuutettujen puheenjohtajaa Mira Niemistä erittäin kattavasta asian esittelystä. Käsittelemme siis Kelan valtuutettujen toimintakertomusta vuodelta 2024. Itse valtuutettuna ajattelin nostaa muutamia huomioita esille. Huomionarvoista on, että tällä hallituskaudella säästöjä on kohdennettu paitsi itse etuuksiin myös valtionhallintoon, siis sekä Kelaan itseensä että sen asiakkaisiin. Tästä huolimatta vaikuttaa siltä, että niin asiakkaat kuin henkilöstökin vaikuttavat olevan voittopuoleisesti tyytyväisiä Kelaan. Työnantajana Kelaa arvostetaan ja palveluita kehitetään asiakaslähtöisemmiksi koko ajan. Olemme viime vuonna käsitelleet monenlaisia asioita Kelan valtuutettujen kesken. On selvää, että muutokset esimerkiksi perustoimeentulotukeen, työttömyysturvaan ja asumistukeen aiheuttivat epäselvyyksiä, mikä johti tietysti myös yhteydenottojen ja neuvonnan tarpeen hetkelliseen lisääntymiseen tänä vuonna. Samoin viivästyneet taksimatkat herättivät huolta, minkä vuoksi valtuutetut edellyttivät seurannan ja raportoinnin kehittämistä. Nuorten kuntoutuspalvelun asiakasmäärän väheneminen huolestutti, mutta kyse oli kohderyhmän täsmennyksestä. Tulkkauspalveluista todettiin, että vuoden 2010 laki ei vastaa nykytarpeita, minkä vuoksi ohjeistusta täsmennettiin, ja yhdenvertaisuuslautakunnan ratkaisut johtivat väliaikaiseen ohjeeseen tallenteiden tulkkauksesta. Arvoisa puhemies! Seurasimme myös säännöllisesti henkilöstöbarometria, sosiaaliturvan laskelmia, tietoturvaa ja etuusväärinkäytöksiä. Etuusväärinkäytökset ovatkin sellainen asia, joka usein herättää kansalaisissa kiivastakin keskustelua, kun se täysin aiheellisesti herättää närää ja epäoikeudenmukaisuuden kokemusta. Etuuksien maksamisen, kuten minkä tahansa muunkin julkisen varojen käytön, täytyy perustua huolelliseen harkintaan, koska kysymys on aina veronmaksajien rahoista. Kun väärinkäytöksiä tai muuta leväperäistä rahankäyttöä tapahtuu, kokee veronmaksaja edunvalvontansa pettäneen. Onneksi Kela kuitenkin jatkuvasti panostaa toiminnassaan etuusväärinkäytösten ennakointiin, ehkäisyyn ja tunnistamiseen. Vuosiraportin 2024 mukaan väärinkäytösepäilyjen määrä onkin laskusuhdanteessa. Tämä on varsin iloinen uutinen. Arvoisa puhemies! Kela sai 45 miljoonan euron toimintakulusäästövelvoitteen vuosille 25—27, jota toteutetaan vähentämällä määräaikaista henkilöstöä ja karsimalla toimitiloja. Aktiivinen viestintä ja digipalveluiden laajentaminen helpottavat asiakkaiden asiointia. Paperiton palvelu on laajentunut ja asiakkaiden nopeasti omaksuma. Kerron tähän loppuun kuitenkin semmoisen uutisen, mikä minulle tuli tai minkä sain selville tuttavaltani. Hän oli saanut yhden päivän aikana Kelalta 13 kirjettä. Viikkoa aikaisemmin niitä oli tullut neljä. Hänellä oli paperiton asiointi käytössä, eli tarkkuutta on ehkä vielä syytä hioa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+12.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-09-03T16:17:51,2025-09-03T16:21:42,Hyväksytty,1.1 2025_72_109,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 13/2025 vp,"Edustaja Strandman, poissa. — Edustaja Suhonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_110,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 13/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2024 tuo esiin asioita, joita päätöksenteossa tulee huomioida. Toimintakertomuksessa todetaan, että pienituloisuus on yleisintä niillä nuorilla, jotka ovat työelämän ulkopuolella opiskelun, työttömyyden tai muun syyn takia. Työttömien pienituloisuusaste kasvaa vuoden 2024 lakimuutosten seurauksena enemmän kuin muilla sosioekonomisilla ryhmillä. Toimintakyky, työkyky ja kuntoutuminen ‑osiossa painoalueen keskeisiä tutkimuskohteita ovat olleet työ-, opiskelu- ja toimintakykyyn liittyvien etuuksien ja palveluiden käyttö sekä käytössä tapahtuneet muutokset. Tavoite on tuottaa tietoa, jolla voidaan ehkäistä ja lyhentää työkyvyttömyyttä ja sairauspoissaoloja. Tutkimuksessa on selvitetty kuntoutuspalveluiden ja ‑etuuksien toteutumista ja vaikuttavuutta. Tavoite on ollut tuottaa tietoa, miten kuntoutuspalveluilla ja kuntoutusrahaetuuksilla voidaan edistää eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden toimintakykyä, työkykyä ja kuntoutumista. Tämä on hyvä huomio, ja odotan mielenkiinnolla, miten näitä tutkimustuloksia hyödynnetään päätöksenteossa, että työkyky ja kuntoutuminen paranisivat ihmisillä. Arvoisa rouva puhemies! Hakemusten läpimenoajoista valtuutetut ovat kokouksessaan saaneet selvityksen siitä, montako päivää keskimäärin menee ennen kuin Kela on antanut eri etuuksien hakemuksiin päätöksen. Kela ylläpitää hakemusten läpimenoajoista ajantasaista tilastoa. Läpimenoaikoja seuraamalla on tarkoitus varmistaa, että etuuksien toimeenpanoprosessit ovat toimivia. Kelaan saapuville hakemuksille on asetettu läpimenoaikatavoitteet eli tavoiteajat, joissa hakemukset tulee keskimäärin ratkaista. Tavoitteiden toteutumista seurataan tarkastelemalla läpimenoaikojen keskiarvoja, tavoiteajan ylittäneiden ratkaisujen osuutta ratkaisujen kokonaismäärästä sekä läpimenoaikojen hajontaa. Vuonna 2024 etuuksien läpimenoaikatavoitteet saavutettiin Kelassa pääosin hyvin. Tämä on hyvä kuulla, että hakemusten läpimenoajat toteutuvat hyvin, koska kuten tiedämme, tukea saavat henkilöt pääasiassa ovat tilanteessa, jossa jokainen euro on tärkeä ja jokaista euroa odotetaan, jotta toimeentulo olisi edes jotenkin turvattu. Arvoisa rouva puhemies! Haluan hakemuksiin liittyen tuoda esiin seikan, joka herättää huolta. 16-vuotiaan lapsen isä lähetti minulle viestin, jossa totesi, että hänen tytärtään koskeva vammaistukipäätös ei ollut oikea ja hän on tehnyt tästä asianmukaisen valituksen. Kyseinen valitus on vastaanotettu Kelalla 19.3.2025. Nyt olemme menossa jo syyskuussa, ja valitus on edelleen käsittelyssä. Aikaa siis on kulunut jo kohta puoli vuotta valituksen käsittelyssä. Kysynkin: onko näin pitkä valituksen käsittelyaika normaalia Kelalla, ja onko tällainen odotusaika kohtuullista, kun puhutaan lasta koskevasta vammaistuesta? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+12.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-09-03T16:21:59,2025-09-03T16:25:19,Hyväksytty,1.1 2025_72_111,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 13/2025 vp,"Meillä alkaa täyttyä aika, joka tähän on varattu, mutta edustaja Honkonen on poissa, ja jos edustaja Lohi lupaa pitää puheenvuoronsa tiiviinä, niin se ehditään ottaa vielä tähän blokkiin, mutta sen jälkeen menemme muihin asioihin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_72_112,72/2025,2025-09-03,14.00,16.56,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kansaneläkelaitoshan on eduskunnan alainen ja todella tärkeää tehtävää hoitava laitos meidän sosiaaliturvakentässä. Kansaneläkelaitoksen lainsäädännössä määritellään sen tehtävät. 2 luvun 2 §:ssä muistaakseni mainitaan erikseen tehtävänä tehdä ehdotuksia alan lainsäädännön kehittämiseksi. Tämäkin on tärkeä tehtävä, ja matkan varrella Kelahan on tehnyt näin. Myöskin Kansaneläkelaitoksen valtuutetut kokouksissaan kuulevat erilaisia hankkeita, missä Kelan johto tuo esille lainsäädännön kehittämistarpeita. Ne yleensä liittyvät sosiaaliturvalainsäädäntöön, jossa on huomattu käytännössä joku ongelma. Nyt kuitenkin saimme budjettiprosessin edellä lukea lehdistä, että ministeriöstä on pyydetty Kelalta tavallaan leikkauslistoja: mistä sosiaaliturvasta voisi leikata? Ehkä rohkenisin esittää sellaisen toiveen, että kun täällä ehkä on paikalla Kelan valtuutettuja, niin voisi olla paikalla tämmöinen keskustelu siitä, onko ehkä sen 2 §:n mukaista Kelan toimintaa miettiä ja lähteä tekemään tämmöisiä leikkausehdotuksia vai meneekö tämä ehkä johonkin sen ulkopuolelle. Lähinnä ajattelen, että voi olla hankala juttu, jos me lähdetään puoluepolitisoimaan Kansaneläkelaitoksen toimintaa. Tässä voidaan mennä vahingossa sellaiselle tielle, että siitä tulee vähän niin kuin osapuoli näihin leikkauskeskusteluihin, ja se ei olisi minusta hyvää eikä asianmukaista. Tämmöisen huolen haluan tuoda tässä esille. Toinen näkökulma liittyy siihen, että kun katsoo meidän sosiaaliturvamenojen kehitystä ja Kelan toimintaa, niin erilaisissa haastavissakin tilanteissa, vaikkapa korona-aikana, Kela kykeni kyllä aika hyvin sopeutumaan niihin niin, että kyettiin käsittelemään asiat, joita tuli listalle, aika ripeästi. Mutta samaan aikaan täytyy todeta, että kun meidän pitää hakea julkiselta sektorilta tuottavuutta, niin Kelalla on yli 8 000 työntekijää ja meillä voisi olla, jos me otettaisiin lainsäädännöllä tekoälyä voimakkaammin käyttöön, mahdollisuus vieläkin tuottavuutta lisätä. Harva on kovin pahoillaan, jos siellä tekoäly on tehnyt sinulle myönteisen päätöksen. Ja silloin, jos päätösesitys olisi koneälyä hyödyntäen vaikka negatiivinen, se lainsäädäntö voisi sanoa, että silloin tulisi se luonnollinen ihminen käsittelemään sitä. Me voitaisiin tätä kautta saada erittäin paljon tuottavuutta parannettua. Nämä ovat semmoisia asioita, joista meidän on pakko alkaa keskustelemaan, kun katsotaan, miltä tämä julkisen talouden tilanne tänä päivänä näyttää. Tämmöisiä ajatuksia, puhemies, tähän.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2025+12.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-09-03T16:25:37,2025-09-03T16:28:45,Hyväksytty,1.1 2025_73_1,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. On toivottavaa, että kukin kysymys on osoitettu yhdelle paikalla olevalle ministerille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_73_2,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 103/2025 vp,"Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_73_3,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 103/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on syvissä vaikeuksissa. Työttömyys kasvaa, valtio velkaantuu, konkurssien määrä on ennätyskorkealla. Näiden vaikeuksien edessä ja tässä tilanteessa Suomen istuva oikeistohallitus joutuu käyttämään juuri päättyneessä budjettiriihessään suurimman osan ajasta sen asian käsittelyyn, joka meille kaikille suomalaisille on aivan selvä: jokainen ihminen on saman arvoinen. Näiden vaikeuksien edessä ihmisten pitäisi voida luottaa siihen, että maassa on toimintakykyinen hallitus, hallitus, joka huolehtii Suomen taloudesta, työllisyydestä ja ihmisten hyvinvoinnista. Tämä herättää kysymyksen: onko hallitus toimintakykyinen? [Oikealta: On!] Ministeri Purra, kun nyt pääsitte rasismisopuun, niin jos nyt jatkossa joku kansanedustaja, vaikkapa perussuomalaisten kansanedustaja, puhuu maahanmuuttajista ihmisarvoa alentavasti heikompilaatuisina, [Puhemies koputtaa] tuleeko tästä seuraamuksia, valtiovarainministeri Purra?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-09-04T16:01:13,2025-09-04T16:01:15,Hyväksytty,1.1 2025_73_4,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 103/2025 vp,"Kiitoksia. — Jaha, pääministeri haluaa vastata. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Purra! — Suna Kymäläinen: Ei voi olla totta!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_5,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 103/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin hyvää syysistuntokautta kaikille! — Koen, että tämä on hyvin vahvasti hallituksen yhteinen asia, ja siksi halusin vastata. [Eduskunnasta: Näköjään!] Tämä on aivan selvää, että tässä maassa ihmiset ovat yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia. Se on hallituksen linja, ja se on eduskunnan linja. Syksyllä 23 me hyväksyimme yhdenvertaisuustiedonannon, johon kaikki ovat sitoutuneet. Me haluttiin käydä tämä keskustelu hallituksen piirissä, jotta joka ainoalle hallituksessa ja hallituksen eduskuntaryhmissä kuten muillekin on selvää, että tästä ei tingitä. Me emme hyväksy ihmisarvoa loukkaavaa tai vähättelevää puhetta. Kaikki ovat tähän sitoutuneet. Suomi on hieno maa. Pidetään se sellaisena. Täällä kaikki ovat tasa-arvoisia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-04T16:01:17,,Hyväksytty,1.1 2025_73_6,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 103/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aihepiiriin liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. Ilmoitan myös, että koska lähes kaikkien ryhmien ennalta ilmoittamat kysymykset liittyvät budjettiriiheen, käsittelemme ne kaikki tässä samalla kertaa. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_7,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 103/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eihän tämä vieläkään tullut selväksi. [Eduskunnasta: Tuli!] Pääministeri joutuu vastaamaan ministeri Purran puolesta, ja tämän vastauksen kuultuani ei voi tulla muuhun johtopäätökseen kuin siihen, että hallitus joutuu edelleen käymään tätä keskustelua, jonka todellakin pitäisi olla meille kaikille aivan selvä — ja joka on kaikille suomalaisille aivan selvä. Jos hallitus olisi ollut toimintakykyinen budjettiriihessä, hallitus olisi kyennyt keskittymään Suomen talouden hoitamiseen, työttömyyden hoitamiseen, mutta sen sijaan te keskustelitte ihmisten yhdenvertaisuudesta ja lykkäsitte niitä talouden päätöksiä, lykkäsitte niitä kuukausilla, lykkäsitte niitä vuosilla, lykkäsitte niitä tulevalle, seuraavalle hallitukselle. Kyllä kansalaiset tässä tilanteessa odottavat hallitukselta enemmän, odottavat hallitukselta toimintakykyä ja odottavat teiltä, pääministeri Orpo, johtajuutta. Arvoisa pääministeri, annatteko nyt arvovallallanne takuun: jos näitä yhdenvertaisuusperiaatteita vielä kerrankin rikotaan ilman seuraamuksia, niin katsotteko te hallituksenne [Puhemies koputtaa] menettäneen toimintakykynsä ja tuletteko pyytämään eroa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-09-04T16:01:19,,Hyväksytty,1.1 2025_73_8,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 103/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_9,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 103/2025 vp,"Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Kuten kerroimme tuon riihen yhteydessä, niin kaikki hallituspuolueet ovat sitoutuneet yhdenvertaisuuteen, sivistyneeseen puheeseen, ihmisten tasa-arvoiseen käsittelyyn. Jos tässä tulee poikkeamia, rikkoamia, rikkomuksia, me käsittelemme ne, ja me olemme sopineet, että virheet, rikkomukset sanktioidaan. Tämä on normaali käytäntö. Jos näin ei toimita, kyse on silloin hallituksen sisäisestä luottamuksesta ja toimintakyvystä. Mutta mitä toimintakykyyn tulee, niin itse varsinaisesta riihestä: Hallitus osoitti siinä jälleen kerran erinomaista toimintakykyä, päätöksentekokykyä. Me teimme vaikeassa paikassa sopeutuksia, valtavia panostuksia Suomen puolustukseen, kasvuun tähtääviä ratkaisuja, jotta Suomessa olisi ihmisillä töitä. Päätöksentekokyvyssä, edustaja Tuppurainen, ei ollut mitään ongelmaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-04T16:02:00,,Hyväksytty,1.1 2025_73_10,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Tuomas Kettunen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2025 vp,"Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_73_11,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Tuomas Kettunen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Presidentti Kekkosen syntymästä tuli eilen kuluneeksi 125 vuotta. Mitähän se Kekkonen sanoisi hallituksen menosta tällä viikolla? Ehkä voimasanoin maustetun parahduksen tunareista. Suomi rämpii lamassa ja työttömyydessä, ja hallitus riitelee kaksi päivää siitä, onko jokainen ihminen saman arvoinen. Puhemies! Kekkonen nimitti hätätilahallituksen, kun maassa oli yli 60 000 työtöntä. Nyt työttömänä on yli viisi kertaa enemmän porukkaa, eli joka kahdeksas on ilman työtä. Vakavinta on, että näkymää paremmasta ei ole. Yhä useammalta uhkaa päinvastoin mennä työpaikka alta. Nyt etenkin hallituksen pitäisi elää samaa arkea kuin tavalliset ihmiset. Hallituksella on valta ja vastuu. Keskustalle 340 000 ihmisen työttömyys on kansallinen hätätila. Pääministeri, milloin te tulette samaan todellisuuteen suomalaisten kanssa, lopetatte suhdanteiden syyttämisen ja alatte tehdä jotain?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.2.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-09-04T16:06:35,2025-09-04T16:07:48,Hyväksytty,1.1 2025_73_12,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Tuomas Kettunen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_13,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Tuomas Kettunen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ei suhdannetilanne ole minun keksintöni. Se on realismia. Ukrainassa Venäjän hyökkäyssota neljättä vuotta on totta — joka yö, joka päivä se jatkuu — ja se, että euroalue on ollut erittäin matalan kasvun suhdanteessa, on ulkopuolinen asia, johon me emme hirvittävästi voi vaikuttaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä Kettunen sen tietää!] Me voimme vaikuttaa kotimaassa päätöksiin. Me olemme tehneet historiallisen paljon talouden kasvuun, kilpailukykyyn ja työllisyyteen liittyviä päätöksiä riihessä. [Keskeltä: Missä tulokset?] Sen sijaan, että keskustelu teidänkin osaltanne viedään muualle, niin kannattaisi, jos puhuu työllisyydestä ja kasvusta, keskittyä niihin asioihin, mitä me todella päätimme, esimerkiksi historialliset veronkevennykset, joilla halutaan, että ihmisille jää enemmän palkkaa käteen. Sitten vielä sanon lopuksi sen, että ei tämä tilanne ole toivoton. Kesän aikana talous on selkeästi piristynyt ja lähtenyt kasvuun. Siitä on paljon merkkejä. Investointeja on eri puolilla Suomea. Tämä todellakin on kääntymässä, ja nyt on tärkeintä tukea tuota kasvua, myöskin puheenparrella. Ei tämä tilanne ole toivoton. Suomi on hieno maa, meillä on upeita yrityksiä ja meillä on suuria mahdollisuuksia, ja tämä on lähdössä parempaan suuntaan. [Puhemies koputtaa] Tuetaan sitä yhdessä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-04T16:07:51,2025-09-04T16:09:06,Hyväksytty,1.1 2025_73_14,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Tuomas Kettunen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_15,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Tuomas Kettunen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Se, minkä takia me tässä hallituksen toimintakyvyn perään kysymme, on se, että tilanne on todella se, että Suomen velka teidän johdollanne kasvaa EU-maista kaikista nopeiten. [Perussuomalaisten ryhmästä: Onneksi teidän johdolla ei velkaantunut!] Suomen työllisyys on ollut EU-maista kaikista heikointa. Olette viemässä kovaa vauhtia meitä EU:n korkeimman työttömyyden maaksi, ja kun tässäkin budjetissa otatte 11 miljardia euroa tosiasiassa lisää velkaa, niin kysymme, mikä on hallituksen toimintakyky, jos se yli puolet budjettiriihestä käyttää asioiden pohtimiseen, joiden pitäisi olla hyvin yksinkertaisia — että ihmisistä ei puhuta heikkolaatuisina. Ja kun edelleenkään Purra ei suostu vastaamaan, niin kyllähän tämä jättää kysymyksiä. Mutta mennään nyt siihen budjettiin. Sanoitte, että kaikille tulee veronkevennyksiä. Arvoisa pääministeri: 6 000 euroa tienaava insinööri, 2 000 euroa ansaitseva myyjä — heille ei jää mitään käteen tästä hallituksen kokonaisuudesta. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Mitkä ne semmoiset veronkevennykset ovat, joista nämä ihmiset eivät kostu mitään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-09-04T16:09:06,2025-09-04T16:10:19,Hyväksytty,1.1 2025_73_16,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Tuomas Kettunen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_17,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Tuomas Kettunen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 105/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus keventää kauden aikana työn verotusta noin puolellatoista miljardilla eurolla. Hallituksen päätöksillä jokaisen verotus kevenee — hallituksen päätöksillä. Mutta me aloitetaan siitä, mihin me keväällä jäätiin. Tässäkään SDP:n puheenjohtajan puheenvuorossa ei tullut ainuttakaan SDP:n omaa ehdotusta. [Välihuutoja] Ei ainuttakaan omaa ehdotusta eikä näkemystä. Kritisoida saa, sillekin on tilansa ja paikkansa, mutta viimeistään nyt kun syysistuntokauteen mennään, meillä kaikilla on lupa odottaa ja teillä velvollisuus kertoa, mikä on se reilumpi vaihtoehto. [Timo Heinonen: Älkää pidättäkö hengitystä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-04T16:10:21,2025-09-04T16:11:04,Hyväksytty,1.1 2025_73_18,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 106/2025 vp,"Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_73_19,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 106/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, vaikka te viittasitte siihen, miten Suomen taloutta hallitus kasvattaa ja suomalaisten tulisi kasvattaa puheenparrella, niin — aikaisempiin rasismikohuihin viitaten — teidän hallituksennehan puhuu teoin. Kun Suomessa leipäjonot kasvavat ja asunnottomuus lisääntyy, on teidän tekonne ollut työntää 27 000 lasta köyhyyteen. Kun Suomessa oppimistulokset laskevat eikä tuottavuus kehity talouskasvua turvaamaan, on teidän hallituksenne teko ollut leikata jopa puoli miljardia koulutuksesta. Kun asiantuntijat varoittavat, että tulevaisuudessa suomalaiset kotimaiset firmat eivät kasva, koska ei ole tekijöitä, on teidän hallituksenne teko vaikeuttaa maahanmuuttoa, syventää tulevaisuuden osaajapulaa. Kun ilmastokriisi etenee, te lisäätte päästöjä. Kun luontokato pahenee, te leikkaatte historiallisen paljon luonnonsuojelusta. Kun ihmiset eivät saa apua ja hoitoa, te pidennätte hoitojonoja, kaadatte rahaa yksityisille. Onko tässä mitään järkeä? Se on varmasti se tunne, mikä monilla suomalaisilla on. Kysynkin, arvon pääministeri, teiltä: voitteko te nyt luvata, että tämä rasismiriihen kaltainen sekoilu loppuu, että te löydätte yhteisymmärryksen sekä siitä, että jokainen tässä maassa on yhtä arvokas, [Puhemies koputtaa] että myös siitä, että talouden suunta ei käänny vain leikkaamalla ja jarruttamalla kasvua [Puhemies koputtaa] vaan niillä kuuluisilla teoilla?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.3.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-09-04T16:11:10,2025-09-04T16:12:28,Hyväksytty,1.1 2025_73_20,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 106/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_21,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 106/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa tuli niin paljon kaikenlaisia syytöksiä, ja osa tuntui vähän vääriltäkin, [Sofia Virta: Mikä niistä?] että en edes yritä vastata niihin. Mutta totean edelleen siis sen, että tämä maa ei kasva millään muulla kuin työllä ja yrittämisellä, ei millään muulla. Siksi hallitus on riihessään tehnyt päätöksiä, joilla suomalaista työtä ja yrittämistä edistetään, kilpailukykyä parannetaan, ihmisille jää enemmän rahaa käteen palkastaan, saadaan investointeja Suomeen. Se on ainut tie, jotta me emme olisi jatkuvassa näivettymisen kierteessä. Jos me katsotaan noita velkalukuja, niin kun me ollaan sopeutettu ennätykselliset, historialliset kymmenen miljardia, niin me ollaan sillä estetty Suomen liukuminen hallitsemattomaan velkakierteeseen. Me saamme näillä sen velkaantumisen kasvun taittumaan, mutta seuraava hallitus ja seuraavat hallitukset joutuvat jatkamaan tätä tiukkuuden linjaa, jotta se julkinen sektori ei uudelleen lähde siihen hallitsemattomaan velkaantumiseen. Ja siksi me tarvitaan Suomeen työpaikkoja, ja kuten kerroin, niitä toimia me tehdään. Mutta me tarvitaan, kyllä, myöskin panoksia koulutukseen. Siksi OKM:n sektorin loppusumma on jo paljon korkeampi kuin silloin, kun me aloitettiin. Siksi tuotekehitykseen ja innovaatioihin [Puhemies koputtaa] käytetään miljardi euroa julkista rahaa tämän kauden aikana. [Puhemies koputtaa] Siksi perusopetukseen peruskouluissa panostetaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-04T16:12:31,2025-09-04T16:13:50,Hyväksytty,1.1 2025_73_22,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 106/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_23,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 106/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Rasismi on itse asiassa aika erikoinen arvovalinta hallitukselta. Teillä eivät meinaa pysyä nämä mölyt mahassa. Pääministeri Orpo, näytti äsken, että te ette voinut antaa puheenvuoroa Riikka Purralle, koska te pelkäsitte, mitä hän sanoisi. [Naurua oikealta] Siltä se tänne katsomoon näyttää. Pääministeri, tämä on vakava paikka, että te käytätte tällaisella hetkellä aikanne siihen, että tämä porukka ei pysy aisoissa. Se kertoo tästä hallituksesta todella paljon. Tässä te olette vältelleet edustajien kysymyksiä. Me olemme hyvin huolissamme siitä, että työllisyyskehitys ja kasvu ovat menossa aivan väärään suuntaan, ja te käytätte teidän aikanne tämäntyyppiseen, mihin te olette kaksi päivää saaneet aikaanne kulumaan. Pääministeri, nyt on vakava paikka. Te johdatte tätä maata, ja näyttö ei siltä näytä. Nyt kysynkin teiltä: Aiotteko te saada työllisyyskehityksen ja kasvun kuntoon, ja aiotteko te todella sumuttaa suomalaisia vielä sillä, että kaikille on tulossa historialliset verojen kevennykset, [Puhemies koputtaa] koska te juuri itse todistitte, että näinhän ei ole? Hallituksen päätöksin kyllä, [Puhemies koputtaa] mutta kaikilla vaikutuksilla ei ole tulossa. Kysynkin: tuleeko kaikille vai ei?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-09-04T16:13:50,2025-09-04T16:15:09,Hyväksytty,1.1 2025_73_24,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 106/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_25,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 106/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Muistaakseni edellisellä kaudella vastaava riihi taisi kestää kuusi seitsemän päivää. [Välihuutoja] Me tehtiin päätöksiä. Edellinen hallitus pystyi kasaamaan kokoon, vaikka velkaantuminen oli lähtenyt lujasti liikkeelle, noin 300 miljoonan euron leikkaukset yhteensä. [Juha Mäenpää: Älä unohda Uniperia!] Kymmenen miljardia — me saimme edellisen hallituksen jäljiltä täysin konkurssikypsän Suomen, jota me laitamme kuntoon, mutta se työ alkaa tuottamaan tulosta. Nyt jo nähdään, että työllisyyskehitys on lähtenyt kääntymään parempaan suuntaan. Ensi vuodelle ennustetaan jo selkeästi parempaa työllisyyttä, selkeästi parempaa talouden kasvua. Tämä on kääntymässä. [Timo Harakka: Satatuhatta uutta työpaikkaa?] Katsokaa ennusteita, kuunnelkaa niitä merkkejä, joita eri puolilta Suomea tulee. Meillä on lupa uskoa parempaan. Ilmeisesti ainoat, jotka pelkäävät, että talous ei lähde liikkeelle, olette te.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-04T16:15:12,2025-09-04T16:16:07,Hyväksytty,1.1 2025_73_26,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 106/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_27,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 106/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tahdon nyt huomauttaa pääministerille, että viime kaudella oli Ukrainan sota käynnissä ja sen lisäksi oli korona, mutta ei se ollut kokoomukselle mikään peruste, [Sanna Antikainen: Selittää vain kolmanneksen!] ja me otimme paljon vähemmän velkaa silloin. Kyllähän tämä tällä viikolla ollut budjettiriihi, rasismiriihi, osoittaa sen, että te tulette siirtämään kaikki vaikeat talouden rakenteelliset, isot sopeutuspäätökset seuraavalle hallituskaudelle. Mutta siitä, puhemies, olen pääministerin kanssa samaa mieltä, että vaihtoehtoja pitää kyetä esittämään, ja olen teidän kanssanne siitä samaa mieltä, että SDP:n vaihtoehdot eivät minuakaan oikein vakuuta. Sen sijaan keskusta on esittänyt kymmeniä, itse asiassa yli 50 keinoa, joilla kasvu voitaisiin saada käyntiin ja talouskasvu tuplattua. Me ollaan ehdotettu yhteisöveroreformia, eläkeikää saavuttavien työntekijöitten veroporkkanaa, rakennusalalle veroporkkanaa, pienyritysten yrittäjävähennystä, kattoa päivärahalle ja samalla pakollisten vakuutusmaksujen keventämistä, elintarvikealan vientiedellytysten vahvistamista, kasvavien yritysten rahoituksen saatavuuden parantamista ynnä muuta, ja, pääministeri, hallitus on nauranut keskustan kasvuohjelmalle. [Eduskunnasta: Eikä ihme! — Puhemies koputtaa] Kysyn nyt, kun ollaan näin syvällä suossa: voisitteko te nyt ottaa edes jonkun keskustan keinon käyttöön?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-09-04T16:16:11,2025-09-04T16:17:29,Hyväksytty,1.1 2025_73_28,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 106/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_29,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 106/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustalla on hyviä keinoja, ja keskustalla on ollut hyviä keinoja. Me ollaan toteutettu työreformia ja ollaan luettu tarkkaan Rukan hankien ajatuksia, kun työmarkkinoita on uudistettu ja sosiaaliturvaa on uudistettu. Jatkakaa samalla linjalla. Sieltä löytyy hyviäkin ajatuksia, millä yrittämiseen ja työntekoon tässä maassa kannustetaan. Kyllä me ollaan tehty koko ajan, mutta kun te ette tunnu niitä lukevan. Nyt juuri kerrottiin, että kun me teimme viime vuonna suurien investointien verotukimallin, niin hakemuksia tuli 54, yhteisarvoltaan yli 20 miljardia. Jos noista osakin lähtee liikkeelle ja toteutuu, se on huikea juttu, kuulkaa, Suomelle. Se voi tarkoittaa kymmeniätuhansia työpaikkoja, rakennusaikaisia työpaikkoja. Kävin Oulussa edustaja Tuppuraisen kanssa vihkimässä Stora Enson yli miljardin euron tehdasta. [Oikealta: Hienoa!] Minä kuulin hienoista investoinneista niin Raahessa, Vaasassa, eri puolilla, missä uskotaan siihen, että Suomi lähtee tässä liikkeelle, ja niitä investointeja tehdään. Ne perustuvat siihen, että me ollaan laitettu kilpailukykyä kuntoon. [Puhemies koputtaa] Ne perustuvat siihen, että me ollaan tehty oikeita asioita, ja niistä meitä myös kiitetään. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-04T16:17:29,2025-09-04T16:18:46,Hyväksytty,1.1 2025_73_30,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2025 vp,"Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_73_31,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeistohallituksen farssiksi muuttuneen budjettiriihen suurimpia huijauksia oli niin sanottu rakennusalan vauhdittaminen. Tämä hallitus on jo aiemmilla toimillaan syventänyt rakennusalan ahdinkoa, lisännyt häätöjen määrää ja kääntänyt asunnottomuuden Suomessa kasvuun ensimmäistä kertaa 12 vuoteen. Se on ollut oikeistohallituksen tietoinen päätös ja kenties tavoitekin. Nyt kohtuuhintaista asuntotuotantoa ollaan ajamassa alas rajusti ja nopeasti. On arvioitu, että korkotukilainavaltuuksien leikkaaminen johtaa jo ensi vuonna siihen, että kohtuuhintaisen asuntotuotannon määrä jopa puolittuu verrattuna viime vuoden tasoon. Vuonna 2027 romahdus on vielä rajumpi. Pääministeri Orpo: miksi miljonäärien ja suuryritysten veronalennukset ovat teille tärkeämpiä kuin se, että jokaisella suomalaisella olisi koti, jossa asua?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.4.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-09-04T16:18:50,2025-09-04T16:19:52,Hyväksytty,1.1 2025_73_32,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_33,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Taas väärää informaatiota. Ensinnäkin tänä vuonna, siis meidän hallituksemme päätöksillä, nämä korkotukivaltuudet ovat ennätyskorkealla — siis ennätyskorkealla tänä vuonna — ja nythän me juuri halutaan, että ne rakennushankkeet lähtevät liikkeelle. Ja rakennusalaltakin jälleen hyvä uutinen: he itse sanovat, että pahin alkaa olla takana. Tätä pitää tukea, ja siksi meillä on ennätyskorkeat takausvaltuudet. Ensi vuodelle me lisäsimme sinne 135 miljoonaa, [Vasemmalta: Olitte ensin leikanneet sieltä!] yhteisarvo takausvaltuuksissa 1,135 miljardia. Sen lisäksi takauslainojen myöntövaltuutta, joka on erittäin tärkeä, nostetaan 100:sta 200 miljoonaan. Eli ensi vuonna nämä meidän välineet ovat lähes samalla tasolla kuin tänä vuonna, joka on ennätyskorkea. Vuonna 27 todella toivotaan jo, että rakennusala olisi lähtenyt liikkeelle ja että yksityinen rakentamistuotanto olisi vauhdissa, mutta me olemme myöskin kirjanneet, että jos vuonna 27 vaaditaan vielä lisätoimia, niin me ollaan valmiita niitä tekemään. Eli teillä oli väärät luvut, väärät tiedot. Huoli pois. [Vasemmalta: Ei! — Oikealta: Ei ole eka kerta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-04T16:19:52,2025-09-04T16:21:09,Hyväksytty,1.1 2025_73_34,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Gebhard, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_35,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Elisa,Gebhard,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Joudun nyt vielä palaamaan siihen, mikä tässä on olennaista, eli se, että rasismiin ja ihmisarvoa loukkaavaan puheeseen puuttumisen pitäisi olla täysin itsestäänselvä asia, ei mikään kiemurtelun aihe. Uutiset näistä pelisääntökeskustelun käänteistä tai hallituksen toistuvista rasismikohuista eivät anna hyvää kuvaa hallituksen toimintakyvystä. Pääministeri Orpo, joudun kysymään, jospa viimein saisimme vastauksen: miten hallitus esimerkiksi kykenee hoitamaan huolestuttavaa työttömyystilannetta, köyhyyden lisääntymistä ja tavallisten ihmisten taloudellista ahdinkoa, kun edes omaa hallitusta ei saada toimimaan yhdessä? Miten suomalaiset voivat luottaa siihen, että hallitus saa aikaan mitään muuta kuin kaikista rikkaimpien ihmisten veroalen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.4.aspx,fi,Elisa Gebhard,1488,2025-09-04T16:21:09,2025-09-04T16:22:07,Hyväksytty,1.1 2025_73_36,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_37,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa ei sallita minkäänlaista rasismia. Ei sallita. Ehkä oli paikallaan käydä keskustelua siitä, mikä sen tiedonannon sisältö oli, varmistaa, että kaikki ymmärtävät samalla tavalla ja että me olemme sitoutuneet. Mutta viesti suomalaisille on: hallituksessa ei suvaita rasismia, emme tee sellaista politiikkaa, emme sellaisia linjauksia. [Vasemmalta: Entäs puheita?] Ja mitä toimintakykyyn tulee, niin minä palaan edelleen siihen varsinaiseen budjettiin, joka pystyttiin tekemään, kylläkin hyvällä taustavalmistelulla, pitkällä, huolellisella, mutta no, sitten varsinaisessa riihessä noin vuorokaudessa saamaan kasaan poikkeuksellisen hankala budjettikokonaisuus erittäin vaikeassa ja haastavassa tilanteessa. Mutta me pystyimme tekemään niitä päätöksiä. Me pystyimme jälleen tekemään kipeitä sopeutustoimia. Ei niitä mielellään kukaan tee, ja koska kyseessä on nyt jo neljäs kerta, niin jokainen ymmärtää, että se tulee koko ajan vain vaikeammaksi. Minusta tämä on vahva osoitus siitä, että hallitus on päätöksentekokykyinen, [Puhemies koputtaa] sillä se, mikä meitä erityisesti yhdistää, on vastuu Suomesta, Suomen taloudesta ja ihmisten toimeentulosta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-04T16:22:07,2025-09-04T16:23:28,Hyväksytty,1.1 2025_73_38,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_39,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Talous on paitsi numeroita myös tunnetta. Suomen julkinen talous on tällä hetkellä niin vaikeissa ongelmissa, että ajattelisin, että politiikasta ja myös budjettiriihien kaltaisista prosesseista tärkein viesti, joka pitäisi suomalaisille välittyä, on luottamuksen lisääminen ja luottamuksen palauttaminen suomalaisille kuluttajille ja yrityksille talouteen. Erityisen huolissani olen siitä, miten suomalaiset nuoret voisivat katsoa nykyistä rohkeammin ja valoisammin mielin tulevaisuutta. Budjettiriihen tuloksia voidaan arvioida euromääräisesti yksittäisten päätösten osalta, mutta sitten sitä voidaan myös arvioida sen mukaan, minkälainen viesti ja tunne kansalaisille jäi tästä kokonaisuudesta, tästä prosessista, mikä käytiin nytten tulevan vuoden budjetin osalta. Nyt haluaisin kysyä arvoisalta pääministeriltä: Miten arvioisitte kaiken tämän jälkeen, mikä täälläkin on tullut esille: lisäsikö tämä suomalaisten luottamusta tulevaisuuteen, omaan talouteen ja suomalaisten yritysten luottamusta tulevaisuuteen? [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä lisäsi, hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-09-04T16:23:32,2025-09-04T16:24:44,Hyväksytty,1.1 2025_73_40,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_41,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lohi teki tärkeän kysymyksen, ja toki mieluummin riihtä olisi viety eteenpäin puhtaasti riihiasioissa, mutta nämä tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen, liittyvät kysymykset ovat myöskin niin tärkeitä kysymyksiä, että varmaan olemme kaikki samaa mieltä siitä, että niistä on hyvä puhua, jotta meillä on sama ymmärrys siitä, miten Suomessa toimitaan. Mutta sitten jos ajatellaan sitä, mikä se sisältö oikeasti on, kun siihenkin varmasti päästään, ja toivottavasti päästään: Me tullaan syksy käsittelemään meidän budjettiehdotusta täällä eduskunnassa, ja silloin tullaan näkemään niitä positiivisia asioita, mitä budjettiriihen päätökset pitävät sisällään. Me kerroimme 30 miljoonan euron panostuksesta nuorten työllistymisseteliin, tuhannet nuoret voivat päästä tällä työelämään kiinni. Me nostamme äitiyspakkauksen arvoa. Me laitamme rahaa turvakoteihin. Me tehdään paljon asioita, jotka eivät vielä näy, jotka ovat äärettömän tärkeitä asioita suomalaisille, suomalaisille kodeille, suomalaisille perheille. Toivon, että nämä viestit myöskin tulevat välittymään, ja niistä saa myöskin puhua. [Suna Kymäläinen: 27 000 lasta köyhyysrajan alapuolella!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-04T16:24:49,2025-09-04T16:26:00,Hyväksytty,1.1 2025_73_42,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kauma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_43,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meille poliitikoille se, että pystymme rakentamaan luottamusta tulevaisuuteen, on todella tärkeää, aivan kuten edustaja Lohi täällä totesi. Suomen talous on viimeinkin kääntymässä kasvuun, ja tästä on useita merkkejä nähtävillä. Teollisuuden tilauskirjat täyttyvät, suomalaisten ostovoima vahvistuu, asuntolainoja on nostettu enemmän, ja investointien määrä kasvaa. Kesällä myös kulutus piristyi, mistä kertoo muun muassa korttimaksuliikenteen kasvu. [Antti Kurvinen: Toinen todellisuus!] Ensi vuodelle ennustetaan jopa kahden prosenttiyksikön talouden kasvua. Hallitus on jo toteuttanut merkittäviä uudistuksia työmarkkinoille: verotusta on kevennetty ja luvitusta helpotettu. Arvoisa valtiovarainministeri Purra, te olette varmasti katsonut näitä lukuja talouden ja budjetin näkökulmasta monelta eri kantilta. Miten teidän mielestänne nyt budjettiriihessä päätetyt uudet toimet vahvistavat edelleen talouskasvua ja yrittäjyyden edellytyksiä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.4.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2025-09-04T16:26:01,2025-09-04T16:27:08,Hyväksytty,1.1 2025_73_44,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_45,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus on koko kautensa tehnyt nimenomaan sellaisia uudistuksia, jotka vahvistavat tässä maassa työn, yrittämisen, investointien ja tulevaisuuden talouskasvun edellytyksiä. Me kaikki olemme samaa mieltä siitä, että suhdanne ja maailman myrskyäminen ja ongelmat, joita meillä on, ovat hyvin vakavia, mutta samaan aikaan me olemme kyenneet tekemään merkittäviä uudistuksia esimerkiksi työmarkkinoille. Tässä budjettiriihessä me jatkamme tätä työtä. Teemme edelleen uudistuksia, esimerkiksi sinne luvituspuolelle, takaamme investointien etenemistä. Mutta ennen kaikkea ne, mitkä haluan tästä budjetista nostaa esille, ovat tietenkin erittäin merkittävät veronalennukset, jotka tämä hallitus tekee ensi kaudelle ja joita jatkaa vielä hallituskautensa loppuun. Paitsi että tämä parantaa ostovoimaa, se tietenkin vaikuttaa myös yrittäjiin, ylipäätänsä koko tähän yhteiskuntaan ja taloutemme toimintaan. Työn verotus kevenee, ja esimerkiksi liikenteen polttoaineissa edelleen tapahtuu kevenemistä, joka vaikuttaa itsessään siellä bensapumpuilla ja ylipäätänsä ostovoimaan. On perintöverotusta, lahjaverotusta [Puhemies koputtaa] ja monia muita tähän liittyviä kokonaisuuksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.4.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-09-04T16:27:08,2025-09-04T16:28:23,Hyväksytty,1.1 2025_73_46,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_47,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Hallituksen budjettiriihessä ei tällä kertaa ehkä kuitenkaan olennaisinta ollut se, mitä siellä päätettiin, vaan se, mitä jätettiin päättämättä. Hallitus ei taaskaan päättänyt leikata käytännössä lainkaan ympäristölle haitallisia yritystukia. Sen sijaan, mistä hallitus kyllä leikkaa, on vihreän siirtymän edistämisen tuista ja tki-rahoituksesta. Hallitus ei taaskaan päättänyt hyödyntää käytännössä lainkaan ympäristöveroja, vaikka niillä voidaan samaan aikaan tasapainottaa valtiontaloutta ja ratkaista aikamme isoja ympäristöongelmia. Hallitus ei päättänyt perua asiantuntijoiden lähes yksimielisesti tyrmäämää yhteisöveron alennusta, vaikka se pahentaa velkaantumista tässä maassa olennaisesti. Ja hallitus ei, jälleen kerran, päättänyt perua isoja leikkauksia suomalaisten perusturvasta ja palveluista, vaikka niin kuin olemme tänäänkin kuulleet, ne suistavat tässä maassa 27 000 lasta köyhyyteen. [Vasemmalta: Ei tunnu missään!] Kysyn teiltä, hallitus: miksi näin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.4.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-09-04T16:28:28,2025-09-04T16:29:31,Hyväksytty,1.1 2025_73_48,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_49,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Timo Furuholm vas)>>>Suullinen kysymys SKT 107/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen ohjelman keskeinen runko on se, että me teemme kahta asiaa samaan aikaan: Me tasapainotamme julkista taloutta ja pyrimme hillitsemään liian nopeaa velkaantumista. Se on haastavaa, se työ on kesken, ja siinä edetään. Siinä me joudumme perkaamaan koko ajan, mistä me voimme supistaa, säästää, ilman ettemme haittaa talouden kasvua ja työllisyyttä. Samaan aikaan me keskitymme siihen, mistä me saamme talouteen kasvua. Me ollaan valittu työn ja yrittämisen verotuksen keventäminen ja yrittämisen edellytysten parantaminen meidän aivan keskeisiksi painopisteiksi, koska vain sillä, että meillä on menestyviä yrityksiä, meillä on ihmisillä työpaikkoja ja palkkatuloja, joista jatkossa jää enemmän käteen. Totta kai kyse on valinnoista. Nämä ovat meidän hallituksemme selkeitä linjauksia, strategisia valintoja. Muun muassa tki-rahoitus pysyy erittäin, historiallisen korkealla tasolla edelleen. Kyllä meillä on, edustaja Tynkkynen, aivan selkeä politiikan linja. Sille tulee erittäin paljon myös kannustusta ja kiitosta nimenomaan yritysmaailmasta, [Puhemies koputtaa] siitä, että Suomi nähdään jatkossa vakaana yrittämisen ympäristönä, jonne kannattaa investoida. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-04T16:29:31,2025-09-04T16:30:50,Hyväksytty,1.1 2025_73_50,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 108/2025 vp,"Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_73_51,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 108/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Haluaisin palata näihin verokevennyksiin, joita te koko ajan mainostatte. Jos ihminen tienaa 1 600—6 000 euroa ja hän joutuu maksamaan työttömyysvakuutusmaksun korotuksen 0,3 prosenttia, niin hänen tulonsa eivät nouse yhtään. Se on vaan fakta. Minä haluaisin nähdä, pääministeri, laskelmat siitä, miten näyttää, että ne nousevat. Jos siihen lasketaan vielä lisäksi, että hän kuuluu liittoon, niin sen jälkeen hän joutuu maksamaan enemmän veroja. Jos vielä katsotaan arvonlisäveron lisäys siihen, niin se menee reilusti pakkasen puolelle. Minä haluaisin tietää nyt, pääministeri, kertokaa minulle, paljonko 1 600—6 000 tienaava ihminen saa teidän mielestänne lisää, kun minun laskutoimitukseni mukaan sitä lisää ei tule.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.5.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-09-04T16:30:53,2025-09-04T16:31:57,Hyväksytty,1.1 2025_73_52,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 108/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_53,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 108/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun katsotaan näitä veronalennuksia, niin tällä hallituskaudella me teemme pieni- ja keskituloisten työhön noin 1,3 miljardin alennukset. Onko tämä teidän mielestänne mitätöntä? Sen lisäksi ne ylimmät marginaalit me laskemme Ruotsin tasolle 52 prosenttiin. Tämä on hyvä kasvutoimi, jota ainakin muistelen, että tekin olette aiemmin kannattanut. Samaan aikaan teemme muita merkittäviä veronalennuksia. Mutta kyllä, suhdanne ja sen aikaansaamat vaikutukset esimerkiksi työttömyysvakuutusmaksussa ovat toinen asia, mutta tämä hallitus hoitaa sen, mihin tämä hallitus voi puuttua, ehdottomasti. [Vasemmalta: Ei tullut vastausta!] Jos sitten katsotaan, miten kokonaisveroaste kehittyy tällä hallituskaudella, niin tiedättekö mitä, edustaja Harkimo? Kun tämä hallitus lopettaa, niin kokonaisveroaste on alempi kuin tämän hallituksen aloittaessa, ja mielestäni se on aika hyvin tehty tilanteessa, jossa kymmenen miljardin sopeutus- ja uudistustoimet viedään läpi ja samaan aikaan vakautetaan velkasuhde. Aika hyvin tehty. [Krista Kiuru: Ei tullut historiallista alennusta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-09-04T16:32:00,2025-09-04T16:33:07,Hyväksytty,1.1 2025_73_54,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 108/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laine-Nousimaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_55,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 108/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallisuus on asia, joka on ollut keskeisesti esillä politiikassa, poliittisessa keskustelussa, jo pitkään. Sisäinen turvallisuus, joka keskustelussa on jäänyt ulkoisen turvallisuuden jalkoihin, on oleellinen asia kaikille meille jokapäiväisessä arjessa. Sisäistä turvallisuutta ylläpitää ja rakentaa kokemus siitä, että on arvokas ihmisenä ja kuuluu osaksi yhteiskuntaa ja pystyy vaikuttamaan omaan elämäänsä. Viime päivien repivä keskustelu ja hallituksen talouspäätökset — esimerkiksi veroale, joka ei kosketa kaikkein pienituloisimpia, sekä työllisyyttä tukevat päätökset, joita edelleen odotamme — eivät tunnu tukevan ja rakentavan sisäiselle turvallisuudelle oleellista ilmapiiriä. Arvoisa puhemies! Kysynkin hallitukselta: miten toteuttamanne veroale suurituloisille ja hallituksenne sisäinen pelisääntökeskustelu ihmisistä ja ihmisarvosta rakentaa sisäistä turvallisuutta ja vahvistaa heidän, jotka eivät tästä alennuksesta pääse osallisiksi, ja heidän, jotka kokevat ihmisarvonsa tulleen loukatuksi, [Puhemies koputtaa] luottamusta tulevaisuuteen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.5.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-09-04T16:33:23,2025-09-04T16:34:38,Hyväksytty,1.1 2025_73_56,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 108/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_57,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 108/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jos otan sieltä sen verokysymyksen, niin kyllä, me alennamme niitä ylimpiä marginaaleja, mutta se on niin, että pitää Suomessa myöskin tilanteessa, jossa hyvätuloisimmat maksavat suuren osan meidän veroista ja sitä kautta osallistuvat merkittävällä tavalla suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan olemassaoloon, siihen, että me pystymme pitämään heikoimmista huolta, pystyä sanomaan se, että näitä veroja ja näitä tulojakaan ei voi aivan kohtuuttomasti verottaa. Siksi me laskemme ne samalle tasolle kuin Ruotsissa, ja ne ylimmät marginaalit ovat edelleen 52 prosenttia. Mutta minusta tämä on kasvutoimi. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että tämä rahoittaa itse itsensä, ja tämä oli tietenkin erittäin tärkeää. Mutta meidän täytyy pitää Suomessa suomalaiset osaajat, meidän pitää pystyä houkuttelemaan ulkomailta osaajia Suomeen ja suomalaisia ulkomaille muuttaneita osaajia takaisin Suomeen. Siksi tämä veropolitiikka ja korkeimpien, ylimpien marginaalien laskeminen ja progression keventäminen on niin oleellista, jotta Suomi pärjää, [Puhemies koputtaa] jotta meillä on varaa pitää niistä heikoimmista ihmisistä huolta [Puhemies koputtaa] ja pitää huolta meidän turvallisesta, hyvästä Suomesta. [Timo Harakka: Ei tullut mitään vastausta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-04T16:34:38,2025-09-04T16:36:05,Hyväksytty,1.1 2025_73_58,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Rami Lehtinen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 109/2025 vp,"Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_73_59,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Rami Lehtinen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 109/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt lukuisia perussuomalaisten tavoitteiden mukaisia julkista taloutta tervehdyttäviä ja työssäkäyvien kansalaisten arkea helpottavia päätöksiä. Pieni- ja keskituloisten työn verotus kevenee yli miljardilla eurolla. Lapsikorotus on toteutettu ja tuplattu, ruuan arvonlisävero kevenee, polttoaineveroa on madallettu ja madalletaan vielä lisää, kehitysyhteistyömenoista on säästetty historiallisen paljon ja taloudelle haitallista maahanmuuttoa on rajoitettu. Lisäksi olemme leikanneet puolueiden monista tuista ja järjestöavustuksista sekä karsineet valtionhallinnon menoja. Samalla on ryhdytty purkamaan haitallisen sääntelyn viidakkoa, joka on kurjistanut työtä, yrittämistä ja investointeja. Arvoisa pääministeri, näettekö, että näillä julkista taloutta vahvistavilla ja kansalaisten ostovoimaa parantavilla toimilla Suomella on edessä paremmat ajat? [Keskeltä: Nyt tuli haaste! — Nyt on paha!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.6.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-09-04T16:36:05,2025-09-04T16:37:10,Hyväksytty,1.1 2025_73_60,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Rami Lehtinen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 109/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_61,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Rami Lehtinen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 109/2025 vp,"Tekisi mieli vastata vain, että kyllä, kyllä näen, mutta käytetään nyt tätä aikaa, kun sitä kerrankin saa. Aivan oleellista on todellakin saada julkisen sektorin velkaantuminen taittumaan, eli meidän täytyy keventää julkista sektoria, karsia ylimääräisiä kuluja ja samaan aikaan painaa kaasua sinne talouteen, jossa on valittu yhdessä hallituksen kumppaneiden kesken, että nimenomaan ostovoima, sen ylläpitäminen ja vahvistaminen, on meille tärkeää, jotta kodeissa olisi enemmän euroja käytössä, jotta siitä omasta palkasta jäisi enemmän käteen ja että valtio ottaisi siitä vähemmän. Nämä ovat erittäin tärkeitä periaatteita, ja niitä kohti työ jatkuu. [Suna Kymäläinen: 27 000 lasta köyhyysrajan alapuolella!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.6.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-04T16:37:10,2025-09-04T16:38:04,Hyväksytty,1.1 2025_73_62,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Rami Lehtinen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 109/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_63,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Rami Lehtinen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 109/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, te sanoitte äsken, että vasemmistoliitolla on väärät luvut ja väärät tiedot liittyen näihin korkotukivaltuuksiin. Tänä vuonna korkotukivaltuuksia on 1 750 miljoonaa euroa, ensi vuonna 1 135 miljoonaa euroa, vuonna 27 enää 500 miljoonaa euroa. Nämä ovat oikeat luvut. Mutta tämä ei ole ainoa leikkaus, jonka te olette tehneet. Te olette myös puolittaneet asumisneuvonnan resurssit, te olette leikanneet asumistukea, te olette heikentäneet opiskelijoiden asumistukea, te olette leikanneet erityisryhmien investointiavustuksia, te olette siirtäneet Valtion asuntorahaston itsenäisestä rahastosta budjettitalouteen, te olette lakkauttaneet ARAn itsenäisenä virastona. Ovatko nämäkin tiedot väärin, pääministeri Orpo? Asunnottomuus on teidän kautenne aikana lähtenyt ensimmäistä kertaa nousuun 12 vuoteen. Se ei ole sattumaa, se on teidän politiikkanne. Pääministeri Orpo, kun te nyt suorastaan ylpeilette sillä, miten korkealle olette korkotukivaltuudet nostaneet, niin miksi te olette sitten leikanneet tulevaisuudesta niin paljon nimenomaan näitä valtuuksia? [Puhemies koputtaa] Ja kun te itse tunnustatte, että nämä korkotukilainavaltuudet ovat tärkeä suhdannepoliittinen työkalu, [Puhemies koputtaa] niin miksi te heikennätte tarkoituksellisesti edellytyksiä käyttää tätä työkalua jatkossa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.6.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-09-04T16:38:04,2025-09-04T16:39:33,Hyväksytty,1.1 2025_73_64,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Rami Lehtinen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 109/2025 vp,"Kiitoksia. Nyt aika on käytetty. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_65,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Rami Lehtinen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 109/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Luulen, että se, ovatko ARAn rahat ministeriön alaisuudessa vai itsenäisessä virastossa, ei ole ratkaisevaa tässä. Minä toivon, että kun ne ovat ministeriön suoraohjauksessa, niin rahojen käyttö ja asuntopolitiikka on järkevämpää. Siksi tämä uudistus on tehty. Me myöskin kohdistetaan tuettua asuntotuotantoa erityisesti sellaisille ryhmille, joille asuntotuotantoa ei synny markkinaehtoisesti, kuten vammaisille ja kodittomille. Opiskelija-asuntojen osalta hallitus on valmistellut lakiesityksen, joka mahdollistaa sadan prosentin korkotukilainaosuuden opiskelija-asuntohankkeille. [Minja Koskela: Vammaiset, vanhukset!] Ja mitä tulee sitten tähän suhdannepolitiikkaan: Siis viime hallitus teki töitä aikana, jolloin suhdanne rakennusalalla oli todella jopa kuumentunut. Siitä huolimatta pidettiin korkotukivaltuuksia ennätysmäisellä tasolla. Nyt on perusteltua, että se tänä vuonna pysyy siellä erittäin korkealla tasolla, mutta me pyrimme siihen, että se rakentaminen saadaan liikkeelle nyt, suhdannepoliittisesti järkevämpään aikaan. Ja kun ennusteidenkin perusteella tilanteen pitäisi olla vuonna 27 parempi, niin silloin me laskemme nyt sitä tasoa. Lupasin jo aikaisemmin, että jos tarve vaatii, me tarkastelemme tätä vielä. [Puhemies koputtaa] Olemme valmiit tarkastelemaan. — Ei kannata levitellä käsiä, koska vastasin kysymykseen. [Naurua]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.6.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-04T16:39:36,2025-09-04T16:40:53,Hyväksytty,1.1 2025_73_66,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Rami Lehtinen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 109/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_67,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Mika,Lintilä,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Rami Lehtinen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 109/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jos me nyt katsotaan tämän hetken talouslukuja, niin ne näyttävät heikommilta kuin miltä ne näyttivät keväällä vielä. Keväällä ne näyttivät paremmilta, ja selvä on nyt, että hallitus ei tule tavoittamaan sitä velkaantumisen tasapainottamista vuoteen 27 mennessä. Se, että me uimme syvällä, tulee kestämään kauan. Aivan niin kuin pääministeri sanoi, seuraava hallitus löytää tämän edestään ja sitä seuraava hallitus löytää tämän edestään. Eikö tässä tilanteessa olisi hyvä, että meillä olisi kaikilla yhteinen näkymä siitä, mikä on tämä talouden tilanne ja mitkä olisivat niitä nurkkapaaluja? Minä kysyn tämän pääministeriltä. Mitkä ovat niitä nurkkapaaluja, joilla me voitaisiin löydä enemmän pitkäjänteisyyttä tähän meidän politiikkaan. Yrityksille tällainen neljän vuoden sykli on aivan liian lyhyt, ja yritykset ja kansalaiset odottavat meiltä ennustettavuutta, uskottavuutta politiikassa, luottamusta. Arvoisa pääministeri, olisiko nyt aihetta kutsua parlamentaarinen istunto siitä, [Puhemies koputtaa] mikä on talouden kuva, mitä tulisi tehdä ja mikä on nimenomaan pitkä kaari siinä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.6.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2025-09-04T16:40:57,2025-09-04T16:42:19,Hyväksytty,1.1 2025_73_68,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Rami Lehtinen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 109/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_69,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Rami Lehtinen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 109/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lintilällä on hyvää talousanalyysiä. Tosiaan keväällä näytti jo hyvältä, mutta Trumpin kauppasotauhka oli niin merkittävä huolitekijä, että se painoi alkuvuoden kasvua alas. Mutta nyt kesäaikana tämä on kääntynyt monien mittareitten mukaan todella paljon positiivisempaan suuntaan. Tämä on pitkä puhde, ja kun se, mitä te toivotte, on tämä parlamentaarinen keskustelu Suomen talouden ylivaalikautisesta tilasta, niin itse asiassa siihen on parlamentaarinen kutsu toimitettu. Eli se on tämä niin sanottu velkajarrukeskustelu. Siinä — ja nyt suomennan tämän — haetaan parlamentaarista yhteistä sitoutumista siihen, että Suomen velka pidetään kurissa, että meillä on yhteinen tilannekuva ja että kaikki puolueet tästä salista sitoutuvat siihen, että tavoitellaan tiettyä rahoitusasemaa. Ja sen jälkeen se on sitten erilaisista keinoista kiinni. Keskustalla on varmasti omat keinonsa, vasemmistopuolella omat keinonsa, ja meillä on omat keinomme. Silloin me voidaan keskustella siitä, millä keinoilla siihen tavoitteeseen päästään. Nyt on jo etukäteen tyrmätty tätä velkajarrua [Puhemies koputtaa] ja parlamentaarista työtä, mutta tästä siinä on kyse: sovitaan yhdessä, mitä me tavoitellaan, millaista rahoitusasemaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.6.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-04T16:42:22,2025-09-04T16:43:40,Hyväksytty,1.1 2025_73_70,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Rami Lehtinen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 109/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kvarnström, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_71,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Rami Lehtinen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 109/2025 vp,"Ärade talman! Då en välbärgad person får mer pengar i handen påverkar det inte personens konsumtion speciellt mycket, men då en låg- eller medelinkomsttagare får det bättre ekonomiskt ställt spenderas pengarna mer, vilket sätter fart på ekonomin. Att styra skattesänkningar mer till låg- och medelinkomsttagare vore alltså både rättvist och ekonomiskt vettigt i detta läge.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.6.aspx,sv,Johan Kvarnström,1398,2025-09-04T16:43:40,2025-09-04T16:44:09,Tarkistettu,1.1 2025_73_72,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Rami Lehtinen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 109/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen tekemät työn verotuksen keventämiset kohdistuvat ennen muuta pieni- ja keskituloisiin tulosegmentteihin: noin 1,3 miljardia euroa tavallisille suomalaisille työssäkäyville miehille ja naisille erityisesti lapsiperheisiin kohdistuen. Tämä on tosiasia. Ylimpien marginaalien lasku 52 prosenttiin on sama taso kuin Ruotsissa. Esimerkiksi IMF on sitä mieltä, että ylimmät marginaalit olisi hyvä pitää noin 44 prosentissa, minkä jälkeen siitä syntyy jo heikkoutta kasvuun ja kannustimiin ongelmia. Me laskemme ne 52 prosenttiin. Tämän kustannus valtiontaloudelle staattisesti on reilut 300 miljoonaa, mutta tämänhetkisen arvion mukaan tämä rahoittaa ainakin osittain itse itsensä. Se on kasvutoimi. Se, että työn kannustimet ovat kunnossa, lisätyömahdollisuudet ovat paremmat, on koko kansantalouden ja yhteiskunnan etu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.6.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-09-04T16:44:57,2025-09-04T16:46:02,Hyväksytty,1.1 2025_73_73,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Rami Lehtinen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 109/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_74,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Rami Lehtinen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 109/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On hämmästyttävää seurata hallituksen itsetyytyväisyyttä. Kyllähän te leikata osaatte, kyllä me sen tiedämme, mutta ei se ole vastuullisuuden mitta. Vastuullisuudesta kertoo se, miten taloutta hoidetaan ja minkälaisia tuloksia, vaikutuksia, siitä syntyy. Yksi lukema teidän tulostaulullanne on 27 000 lasta köyhyyteen. Siihen en olisi kovin tyytyväinen. No, epäoikeudenmukaisuuden lisäksi kannan huolta hallituksen kyvyttömyydestä uudistaa talouden rakenteita. Tämä kyvyttömyys kiteytyy minusta kyvyttömyyteen puuttua tehottomiin ja ympäristölle haitallisiin yritystukiin. Puheet olivat kovia ennen budjettiriihtä, mutta lopputuloshan oli aikamoinen pannukakku. On tyrmistyttävää ja itse asiassa taloudenkin kannalta vahingollista, että sen sijaan hallitus päättikin leikata kulttuurista. Siis satojen miljoonien edestä ympäristölle haitallisia tukia jäi täysin koskemattomiksi, kun kotimaisen elokuva-alan toimintaedellytykset heitetään lihamyllyyn. Se, että kulttuurileikkaukset yritetään naamioida yritystukileikkauksiksi, on joko aikamoinen väärinkäsitys hallituksessa tai sitten maailmanluokan bluffia. Kuulisin mielelläni, kummasta on kysymys. [Puhemies koputtaa] Pääministeri Orpo: voisitteko perua tämän päätöksen, korjata tämän virheen, [Puhemies koputtaa] joka on eittämättä suomalaiselle, kotimaiselle elokuvateollisuudelle erittäin kova isku ja myöskin talouden kannalta vahingollinen päätös?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.6.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-09-04T16:46:06,2025-09-04T16:47:36,Hyväksytty,1.1 2025_73_75,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Rami Lehtinen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 109/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Talvitie, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_76,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Mari-Leena,Talvitie,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Rami Lehtinen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 109/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä eduskunta! Kiitos tärkeästä kysymyksestä. Budjettiriihessä tehtiin tosiaan päätös noin vajaan kahdeksan miljoonan euron niin sanotusta tasoleikkauksesta, joka on 30 prosenttia tästä 26 miljoonasta eurosta, ja se kohdennettiin tuonne opetus- ja kulttuuriministeriön yleisiin avustuksiin taiteeseen ja kulttuuriin. Leikkausesitysten tarkemmat kohdennukset päätetään tässä lähiviikkoina niin, että hallituksen budjettiesitys eduskunnalle on valmis sitten syyskuun loppupuolella, ja se tarkentuu. Kulttuuriministerinä ajattelen sillä tavalla, että teen parhaani, että vaikutukset tähän kotimaiseen elokuvatuotantoon olisivat mahdollisimman vähäiset, ja näitä asioita käydään lähiviikkoina läpi. Budjettiriihessä päätettiin kuitenkin myös se, että pystymme aloittamaan valmistelun tilausohjelmapalveluille investointi- ja maksuvelvoitteista elikkä niin sanotuista AVMS-direktiivin mukaisista investointi- ja maksuvelvoitteista. Maksu tullaan keräämään Suomessa toimivilta suoratoistopalveluilta, [Puhemies koputtaa] ja se tuo lähivuosina alalle huomattavan määrän lisäeuroja. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.6.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2025-09-04T16:47:50,2025-09-04T16:49:06,Hyväksytty,1.1 2025_73_77,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 110/2025 vp,"Ledamot Andersson, varsågod.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.7.aspx,sv,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_73_78,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Otto,Andersson,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 110/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomen talouden kannalta täysin keskeistä on se, että saamme kasvun käyntiin, ja siksi on äärimmäisen tärkeätä, että hallitus nyt tuo keväällä päätetyt voimakkaat kasvutoimet eduskuntaan, muun muassa yritys- ja työn verotuksen kevennykset. Se luo myös juuri sitä signaalia, mitä edustaja Lohi tuossa omassa hyvässä puheenvuorossaan peräänkuulutti. Budjettiriihessä tehdyn sopeutuksen osalta on erittäin tärkeää, että hallitus ei esimerkiksi leikkaa koulutuksesta, korkeakouluista tai kolmannen sektorin erittäin tärkeistä sosiaali- ja terveysalan järjestöistä. [Eduskunnasta: Kaikista niistä leikataan!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.7.aspx,fi,Otto Andersson,1189,2025-09-04T16:49:06,2025-09-04T16:49:51,Tarkistettu,1.1 2025_73_79,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 110/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustaja Anderssonille erittäin tärkeään aiheeseen tarttumisesta, elikkä nuorten työllisyystilanteeseen, joka on eittämättä todella huolestuttavan näköinen. Me jokainen tiedämme sen, että nuorten osalta työttömyydellä voi olla hyvin pitkäkestoiset vaikutukset. Nuorten työttömyys on paitsi yhteiskunnallisesti mutta myös inhimillisesti täysin kestämätöntä. Sen takia on tärkeää, että me teemme kaikkemme, jotta voimme pitää huolen siitä, että nämä työttömyysjaksot saadaan katkaistua ja että nuorille saadaan rakennettua polkuja vahvemmin työelämään. Tämä hallituksen tekemä panostus nuorten työllistymissetelin käyttöönottoon on yksi erittäin konkreettinen toimenpide, jolla mahdollistetaan se, että tuhansille nuorille avautuu tämän uuden työkalun myötä pääsy työelämään. Tulemme painottamaan setelin käyttöönottoa nimenomaan sellaisiin nuoriin, joilla on vähän työkokemusta tai matala koulutustausta, ja pyrimme myös pitämään huolen siitä, että nuorten osaamista saadaan kehitettyä tämän työllisyysjakson aikana.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.7.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-09-04T16:50:34,2025-09-04T16:51:42,Hyväksytty,1.1 2025_73_80,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 110/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_81,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 110/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nuorten työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat Suomen kannalta raskaimpia lukuja tällä hetkellä. Nuorilta uhkaa mennä toivo, ja yli vuoden työttömänä olleelta uhkaa mennä usko. Kuinka herkkä oli se elämäntilanne, kun CV:ssä ei ollut ainuttakaan merkintää. Siitä ei ole pitkä matka osattomuuteen. Nuorten työllistämisseteli on myönteistä ja hyvä päätös, mutta kuten kuvasitte, se auttaa muutamaa tuhatta nuorta. Nuoria on kuitenkin työttömänä 42 000. [Antti Kurvinen: Järkyttävä luku!] Pitkäaikaistyöttömiä on 130 000. Olemme enää 15 000 ihmisen päässä 1990-luvun huipuista. Siksi on niin surullista, että budjettiriihestä tuli rasismiriihi. Keskusta palauttaisi työttömyysturvan suojaosan. Se olisi yksi ratkaisu pitkäaikaistyöttömyyden helpottamiseen. Kyllä osa-aikaistakin työtä pitää arvostaa. Arvoisa pääministeri, onko hallitus valmis tähän? [Antti Kurvinen: Loistava kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.7.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-09-04T16:51:45,2025-09-04T16:52:56,Hyväksytty,1.1 2025_73_82,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 110/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_83,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 110/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme täysin samaa mieltä siitä, että meidän pitää saada meidän nuoriso, nuoret töihin ja työelämään ja saada se jalka oven väliin ja tulevaisuudenuskoa ja toivoa meidän nuorisolle, koska tiedämme kaikki, että ne ovat ratkaisevia vuosia myöhemminkin työuran kannalta. Juuri tästä syystä työministeri Marttinen rakensi riiheen kokonaisen ohjelman siitä, miten edistämme työllisyyttä erityisesti nuorissa. Tämä nuorille suunnattu työllistämisseteli on nyt hyvä, uusi avaus, ja se tarvitsee sitten parikseen sen, että saamme myös nämä muut työmarkkinauudistukset eteenpäin. Tämä hallitus on tehnyt hartiavoimin työtä sen eteen, että myös työllistämisen kynnystä saadaan alemmas, eli että yritykset lähtevät työllistämään. Suojaosien poistamisen tavoitteena oli kannustaa kokoaikatyöhön ja saada myöskin säästöjä julkiseen talouteen, sanon sen tässä aivan suoraan, ja sen palauttaminen olisi tietysti myöskin julkiseen talouteen lovi. Tavoitteena on se, että nimenomaan kannusteet ovat osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön, ja se on se hallituksen tavoite. Ei riitä ainoastaan se, että keskitytään täällä työllisyysasteeseen, vaan siihen myöskin, että tehdyt työtunnit tässä maassa kasvaisivat. Mutta jokainen tehty työ on arvokasta, [Puhemies koputtaa] ja siitä syystä tietysti arvioimme tätä päätöstä. [Puhemies koputtaa] Haluan nostaa esiin sen, että se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö työn tekeminen, [Puhemies koputtaa] myöskin pienen työn vastaanottaminen, kannattaisi Suomessa. [Krista Kiuru: Te leikkasitte ne suojaosat!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.7.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-09-04T16:53:00,2025-09-04T16:54:28,Hyväksytty,1.1 2025_73_84,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 110/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. Nyt minuutti on käytetty. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_85,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 110/2025 vp,"Puhemies! Hallitus pilkkaa ihmisarvoa myös sillä, että se jatkaa säälimätöntä leikkauslinjaansa näiden rasismikohujen taustalla. Sosiaaliturvaa ja palveluita leikataan. Järjestöjen rahoitus romutetaan. Valtion Eläkerahastoa ja Valtion asuntorahastoa kupataan budjetin tilkkeeksi. Sotilasmenoja lisätään estoitta ja pienituloisia rangaistaan. Arvoisa hallitus, te näköjään jatkatte myös datakeskusten veroalea, josta viime keväänä lupasitte luopua. Tälle nollaverolle ei ole perusteita. [Eduskunnasta: No kyllä on!] Datakeskukset ovat globaalien jättiyhtiöiden omistamia, eivätkä ne juuri työllistä Suomessa. Hyödyt valuvat maasta ulos. Tämä veroale tulee jatkuessaan merkitsemään vuodessa jopa 600 miljoonan verotulomenetystä vuoteen 2035 mennessä valtiolle. Verovapauden poisto sisältyi sähköverolain luonnokseen vielä huhtikuussa. Se olisi tarkoittanut ensi vuonna noin 50 miljoonan lisätuloa valtion kassaan. Kuitenkin aivan yllättäen nyt kesällä lausunnolle lähti uusi lakiluonnos, josta konesalien veronkiristys oli poistettu. [Puhemies koputtaa] Veroministeri Purra, eikö olisi kohtuullista päättää tämä datakeskusten verovapaus? [Puhemies koputtaa] Aiotteko pitää vai syödä sananne, jotka keväällä annoitte?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.7.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-09-04T16:54:29,2025-09-04T16:55:53,Hyväksytty,1.1 2025_73_86,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 110/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_87,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 110/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Puheenvuorossa nostettiin huomattava määrä erilaisia toimia, joissa ymmärtääkseni hallituksen ja vasemmistoliiton näkökulmat eroavat toisistaan. Esimerkiksi väite siitä, että estottomasti lisäämme puolustuksen menoja, on hyvin huolestuttava tässä turvallisuustilanteessa, mikä Suomen lähialueilla on. [Oikealta: Juuri näin!] Itse asiassa jos katsotaan niitä puolustukseen tehtäviä merkittäviä resurssilisäyksiä ja toisaalta korkojen nousua tuolla julkisen talouden valtionvelassa, niin mikäli nämä olisivat vuoden 22 tasolla, niin itse asiassa julkisyhteisöjen rahoitusasema lähestyisi jo tasapainoa tulevina vuosina. Tämä kertoo siitä, kuinka merkittäviä lisätoimia me teemme puolustukseen ja turvallisuuteen, ja toisaalta, kuinka paljon korkotason nousu vaikuttaa näihin menoihimme. Mitä tulee sitten datakeskuksiin, niin ylimääräisen sähkötuen poiston voimaantuloa on ensi vuodesta hieman lykätty, mutta sieltä se löytyy. Mutta samaan aikaan on hyvin tärkeää, että datakeskusten ympärille syntyvät ekosysteemit, jotka hyödyttävät meidän taloutta [Puhemies koputtaa] ja jotka ovat nimenomaan sitä, mitä me investointiympäristöön haemme, ja että me pystymme tarkastelemaan tätä kokonaisuutta. [Puhemies koputtaa] On jonkin verran väärääkin tietoa siitä, mitä tällä alalla tapahtuu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.7.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-09-04T16:55:53,2025-09-04T16:57:16,Hyväksytty,1.1 2025_73_88,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 110/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja viimeinen lisäkysymys tähän aihepiiriin liittyen. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_89,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 110/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tästä aika outo jälkikaiku jää. Tunti on puitu budjettiriihtä ja hallituksen toimintakykyä, eikä pääministeri Orpo voinut päästää ministeri Purraa ääneen ihmisten yhdenvertaisuudesta. [Välihuutoja] Tämä ei kyllä lupaa hyvää hallituksen toimintakyvystä. Tulemme jäljet näkemään. Samaan aikaan Suomi on kriisissä, työttömyys kasvaa ja valtionvelka kasvaa, kansalaisten ja yritysten luottamus tulevaisuuteen horjuu. Ja lääkkeeksi te, pääministeri Orpo, lupasitte veronalennuksia kaikille, mutta katsotaanpa vähän tarkemmin. Nämä veronalennukset kiertävät tavallisen keskituloisen aika kaukaa: 2 000 euroa tienaava myyjä, 4 000 euroa tienaava opettaja ja jopa 6 000 euroa tienaava insinööri jäävät vaille näitä veronalennuksia, jotka te suuntaatte hyväosaisille. Sen sijaan tavallisen suomalaisen verotus on kireimmillään kymmeneen vuoteen. Pääministeri Orpo: Miten tässä näin kävi? Kuinka te tulitte tällaisen valinnan budjettiriihessä tehneeksi, että tavallisen suomalaisen keskituloisen verotus ei kevene?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.7.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-09-04T16:57:19,2025-09-04T16:58:36,Hyväksytty,1.1 2025_73_90,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 110/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_91,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys budjettiriihestä (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 110/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin puhemies jakaa täällä puheenvuorot myös ministereille, mutta on selvää, että pääministeri vastaa koko hallituksen toiminnasta. Mitä sitten tulee riiheen edelleen, niin tässä vaikeassa maailman tilanteessa, matalassa suhdannetilanteessa, me teemme kolme isoa asiaa riihessä, ja ne ovat sitä, että me teemme lisää toimia edelleen velkaantumisen hillitsemiseksi, jotta päästään siihen velkatavoitteeseen, jonka olemme asettaneet. Toiseksi me tehdään merkittävä määrä kasvutoimia, ja kyllä, siellä on myöskin yhtenä osana ansiotuloverotuksen keventäminen, jossa yli miljardi vaalikauden aikana suunnataan pieni- ja keskituloisille hallituksen päätöksillä. Kolmas elementti, jonka päätimme riihessä, on se, että me lisäämme kuusi miljardia euroa Suomen puolustuskyvyn vahvistamiseen niiden linjausten perusteella, joita tässäkin salissa on tuettu. Tämä on aivan välttämätöntä tässä maailmanajassa, mutta se on myöskin valtava määrä rahaa. Se selittää sitä, miksi meidän velkaantuminen jatkuu niin korkealla tasolla korkotason lisäksi, kuten valtiovarainministeri tässä esitteli. [Puhemies koputtaa] Mutta huoli pois, hallitus on päätöksentekokykyinen. [Puhemies koputtaa] Me esiteltiin sitä tekemällä erittäin hyvä budjettiesitys teidän käsiteltäväksenne.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.7.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-04T16:58:38,2025-09-04T16:59:56,Hyväksytty,1.1 2025_73_92,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys metsästyksestä (Timo Vornanen tv)>>>Suullinen kysymys SKT 111/2025 vp,"Seuraava kysymys. — Edustaja Vornanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_73_93,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Timo,Vornanen,Kansanedustaja,TV,Suullinen kysymys metsästyksestä (Timo Vornanen tv)>>>Suullinen kysymys SKT 111/2025 vp,"Kunnioitettu puhemies! Menen itäisen Suomen asioihin. Karhunmetsästys on ollut jo kolme vuotta peräkkäin, siis kolme vuotta peräkkäin, jäissä sen takia, että Etelä-Suomessa oleva niin sanottu luonnonsuojelujärjestö tekee valituksia karhunmetsästyksestä. Selvästikään nämä Etelä-Suomessa asuvat valituksia tehtailevat ihmiset eivät ole huolissaan Itä-Suomessa asuvien ihmisten turvallisuudesta tai heidän elinkeinojensa harjoittamisesta. Meillä on Pohjois-Karjalassa kaikki paikat susia ja karhuja täynnä. Tämä tilanne on aivan mahdoton esimerkiksi lihakarjan ja lampaiden kasvattajille. Arvoisat ministerit, tähän hommaan täytyy nyt saada jotakin järkeä. Ei tällaisten yhteiskunnallista haittaa aiheuttavien valitusten käsittely hallinto-oikeudessa voi kestää useita kuukausia, vaan tällaiset valitukset täytyy pystyä käsittelemään ripeästi kahdessa kolmessa viikossa. Onko asiaan tulossa jotain lakimuutoksia, jotta tällaisten valitusten kautta [Puhemies koputtaa] yhteiskunnalle tehtävä haitta saadaan loppumaan ja samalla hallinto-oikeudet saadaan tehostamaan toimintaansa?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.8.aspx,fi,Timo Vornanen,1522,2025-09-04T17:00:03,2025-09-04T17:01:26,Hyväksytty,1.1 2025_73_94,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys metsästyksestä (Timo Vornanen tv)>>>Suullinen kysymys SKT 111/2025 vp,"Kiitoksia. — Maa- ja metsätalousministeri Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_95,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys metsästyksestä (Timo Vornanen tv)>>>Suullinen kysymys SKT 111/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Erittäin hyvä kysymys. Itäsuomalaisena ministerinä kyllä allekirjoitan täysin sen, mitä edustaja tuossa toi esille. Niin kuin edustaja kuvasi, hallinto-oikeus todellakin teki kesällä päätöksen siitä, että kun paikalliseksi rekisteröitynyt yhdistys, joka tosiasiallisesti kuitenkin toimii Etelä-Suomessa, teki nämä valitukset, niin jotta tämän valittajan oikeusturva voidaan taata, näitä poikkeuslupia ei annettu täytäntöönpanoon vaan todellakin keskeytettiin niitten täytäntöönpano. Tässä tilanteessa nyt hallitus tässä riihen yhteydessä teki myöskin pöytäkirjakirjauksen, että me käymme läpi pohjoismaiset valitusprosessit, katsomme Pohjoismaat, jotka kuuluvat kaikki Århusin sopimukseen. Katsomme, millä tavalla nämä valitusoikeudet on eri Pohjoismaissa toteutettu, ja katsomme, onko sillä puolella jotakin liikkumavaraa. Teemme tämän yhteistyössä oikeusministeriön kanssa. Mitä tulee muuten karhukantoihin, niin karhuhan on erittäin suotuisalla tasolla Suomessa. Suotuisan suojelutason määrä olisi 1 400 karhua, jonka olemme juuri EU:lle raportoineet, kun meillä tällä hetkellä on noin 2 500 karhua. [Puhemies koputtaa] Valitettavasti luontodirektiivin liitteessä karhu on edelleenkin siellä erittäin suojeltavissa eläimissä, [Puhemies koputtaa] vaikka meillä todellakin on hyvin suotuisa karhukanta, ja se on kolminkertaistunut Suomen EU-jäsenyyden aikana.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+2.8.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-09-04T17:01:26,2025-09-04T17:02:52,Hyväksytty,1.1 2025_73_96,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 66/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Ranne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_73_97,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 66/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lähetekeskustelussa on hallituksen esitys 66 liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Esityksessä rautatieliikenteen toimivaltaa koskien muutosehdotusten tavoitteena on ohjata julkisesti järjestetyn henkilöjunaliikenteen rakenteiden kehittymistä. Ehdotetuilla muutoksilla luotaisiin puitteet rautatieliikenteen toimivalta-alueiden muutoksille ja siten mahdollistetaan kuntien, kuntayhtymien ja alueiden järjestämä ostoliikenne rautateillä, kuten hallitusohjelman tavoitteena on. Kyse on siis mahdollistavasta lainsäädännöstä ja sääntelystä, ja laissa säädettäisiin, miten toimivaltamuutoksia voitaisiin tehdä, jos kunnat, kuntayhtymät tai alueet haluavat vastata itse julkisesti tuetusta junaliikenteestä alueellaan. Aloite on paikallisilla ja alueellisilla viranomaisilla. Jollei muutoksia esitetä, valtio ja omalla alueellaan HSL-kuntayhtymä vastaavat jatkossakin julkisesti tuetusta junaliikenteestä. Valmistelun aikana saadun palautteen perusteella erityisesti kunnat ja maakuntaliitot pitävät hyvänä ja tarpeellisena, että kunnilla ja alueilla on mahdollisuus saada toimivalta rautatieliikenteen järjestämisestä, vaikka uusilla viranomaisilla ei tässä vaiheessa ollutkaan valmiutta ottaa toimivaltaa itselleen. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi liikenteen palveluista annettua lakia, raideliikennelakia, Liikenne- ja viestintävirastosta annettua lakia ja Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annettua lakia. Liikenteen palveluista annetussa laissa määritellään tie- ja rautatieliikenteen toimivaltaiset viranomaiset. Nyt ehdotetuilla lisäyksillä luotaisiin lähtökohdat rautatieliikenteen alueellisen toimivallan muutoksille. Liikenteen palveluista annetussa laissa liikenne- ja viestintäministeriölle nykyisin osoitettu rautatieliikenteen toimivalta ehdotetaan siirrettäväksi Liikenne- ja viestintävirastolle. Näin voitaisiin parantaa julkisen liikenteen tehokkuutta ja yhteensovittamista valtion järjestämässä lento-, juna- ja linja-autoliikenteessä. Muutoksen vuoksi raideliikennelakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että rautatiealan sääntelyelin siirrettäisiin Kilpailu- ja kuluttajaviraston yhteyteen, jotta sen EU-sääntelyn edellyttämä riippumattomuus turvataan. Lisäksi liikenteen palveluista annettuun lakiin tehtäisiin muutoksia, joilla tarkennettaisiin laissa säädettyjä hankintamenettelyjä. Muutoksilla annettaisiin toimivaltaisille viranomaisille nykyistä kattavammat ja selkeämmät menettelytapanormit. Liikenteen palveluista annettuun lakiin tehtäisiin alueen kuntien tekemän aloitteen pohjalta myös tieliikenteen toimivaltaisia viranomaisia koskeva muutos, jolla liitettäisiin Hailuodon kunta Oulun kaupungin toimivalta-alueeseen. Korostan vielä, että tämä on mahdollistava esitys, ei pakottava. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+6.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-09-04T17:04:29,2025-09-04T17:07:35,Hyväksytty,1.1 2025_73_98,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 66/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_99,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 66/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Maantieteellisesti laaja maa tarvitsee liikennepolitiikkaa, joka tunnistaa paikalliset erityispiirteet. Siksi tämä esitys, jolla mahdollistetaan henkilöjunaliikenteen ostot myös kunnille, kuntayhtymille ja alueellisille viranomaisille, on tärkeä erityisesti meillä pohjoisessa. Tähän asti henkilöjunaliikenteen ostaminen on ollut mahdollista vain valtiolle ja Helsingin seudun liikenteelle. Nyt ovea avataan kunnille ja kuntayhtymille. Tämä vahvistaa paikallista itsehallintoa ja antaa kunnille mahdollisuuden vaikuttaa siihen, millaista raideliikennettä omalla alueella on tarjolla esimerkiksi työmatkaliikenteen ja asiointiyhteyksien tukemiseksi. Pohjoisessa välimatkat ovat pitkiä ja arjen sujuvuus vaatii käytännöllisiä liikenneratkaisuja. Mahdollisuus hankkia lisävuoroja, kehittää lähiliikennettä tai parantaa yhteyksiä kasvualueille voi olla ratkaiseva myös alueen elinvoimalle. Tässä on kyse saavutettavuudesta, työssäkäynnistä ja koko alueen kehityksestä. Arvoisa puhemies! Esitys sisältää myös alueellisen ja toiminnallisen yksityiskohdan, joka on meille Oulun seudulla merkittävä: Hailuodon kunta liitetään osaksi Oulun kaupungin toimivalta-aluetta, kun kyse on tieliikenteen julkisista henkilöliikennepalveluista. Näiden hankkeiden eteen on tehty rajusti työtä täällä yhdessä. Tämä selkeyttää vastuita ja mahdollistaa paremmin liikkumisen järjestämisen tällä alueella. Kuten hyvin tiedämme, Hailuotoon rakentuu parhaillaan hieno silta. Se on hanke, joka tulee muuttamaan saaren saavutettavuutta merkittävästi. On tärkeää, että myös lainsäädäntö tukee tätä muutosta ja varmistaa saumattoman liikennejärjestelmän kehittämisen koko Oulun seudulla. Arvoisa puhemies! Tämä esitys ei velvoita yhtäkään kuntaa järjestämään junaliikennettä, mutta se antaa siihen mahdollisuuden. Se on fiksua politiikkaa, jossa päätösvaltaa annetaan niille, jotka tuntevat paikalliset tarpeet parhaiten. Esityksellä on myös hyvät edellytykset parantaa positiivista kilpailua maamme liikennejärjestelmässä, mikä on erittäin hyvä asia. Kannatan esitystä ja pidän sitä merkittävänä avauksena alueellisen liikennesuunnittelun kehittämisessä myös meillä Pohjois-Suomessa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-04T17:07:44,2025-09-04T17:11:26,Hyväksytty,1.1 2025_73_100,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 66/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_101,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 66/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vanhaa kulunutta sanontaa soveltaen: esitys on oikean suuntainen, mutta täysin riittämätön. Keskeinen kysymys on, mitä kuuluu hallitusohjelmassa luvatulle junakalustoyhtiölle. Ilman tätä kalustoyhtiötä operaattoreilla ei ole toimintamahdollisuuksia. Toinen keskeinen kysymys on, miksi hallitus ei halua rahoittaa lähijunaliikennettä EU:n ilmastorahastosta. Tämä haluttomuus käy ilmi hallituksen luonnoksesta energia- ja ilmastostrategiaksi vuoteen 2035. Sosiaalisen ilmastorahaston toiminta-aika on rajallinen, eikä Suomessa ole riittävästi kapasiteettia lisätä lähijunaliikennettä tuossa aikaikkunassa huonon kalustotilanteen vuoksi. Arvoisa puhemies! Lähijunaliikenne edellyttää investointeja kaluston lisäksi raiteisiin ja niitä kannatteleviin siltoihin. Erityisen ongelmallinen tilanne on Suomen poikittaisliikenteen osalta ja erityisesti itäisessä Suomessa. Näihin ministeri Ranteen vastaukset ovat olleet tähän mennessä varsin tyrmääviä. Rata saa olla poikki Parikkala—Pieksämäki-välillä jatkossakin. Kulkuyhteydet idästä länteen eivät näytä kiinnostavan sen enempää itäisen Suomen elinvoiman kuin Suomen turvallisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Eriarvoistuminen Suomen sisällä kasvaa myös tämän hallituksen esityksen kautta, erityisesti idän ja lännen välillä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+6.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-09-04T17:11:27,2025-09-04T17:12:48,Hyväksytty,1.1 2025_73_102,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 66/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_103,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 66/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri! On totta kai tärkeää etsiä keinoja, joilla raideliikennettämme tässä maassa kehitetään. Tämä on yksi avaus tähän työkalupakkiin, jonka pitää tässä laajentua. Mutta oikeastaan se, mihin tartun nyt aluksi, on tämä alueellinen viranomainen. Kuulostaa kovin raskaalta ja tehottomalta pumpulta siinä kohtaa, kun puhutaan vaikka Varsinais-Suomen kokoisesta maakunnasta, johon on järkevää ja tavoiteltavaa luoda lähijunaliikennettä, mutta kuitenkin volyymi tulee pysymään kohtalaisen maltillisena. Eli on tarkkaan nyt valiokuntakäsittelyssä arvioitava, mitkä ne todelliset hyödyt ovat. Kuten alussa sanoin, niin on tavoiteltavaa kehittää erityisesti tätä lähijunaliikennettä tässä maassa. Edustaja Hänninen edellä luetteli monia hyviä puolia liittyen saavutettavuuteen, työmatkoihin sun muihin. Tavallaan hyvin järjestetty lähijunaliikenne tuo parhaassa tapauksessa koko maakunnan hyvin yhteen. Siksi kysynkin: Eikö kuitenkin se oleellinen kysymys ole nyt, kun on halua tätä lähijunaliikennettä kehittää etenkin Varsinais-Suomessa, joka ei tällä hetkellä saa valtion tukemaa junaliikennettä, ostoliikennettä siellä, että eikö helpoin tapa olisi työntää tätä eteenpäin lisäämällä rahoitusta tähän, kun on nyt linjattu, että lisärahaa ei tipu? Esimerkiksi Turun seudulla, Tampereen seudulla kasvaa väkiluku koko ajan, tulee lisää näitä vaateita järjestää liikenne ilmastotavoitteidenkin mukaisiksi. Joten jätän tämän nyt tähän pöydälle, että jos luodaan näitä uusia työkaluja mutta samaan aikaan rahamäärät suhteessa pienenevät, niin sehän tarkoittaa sitä, että eivät kunnat tässä nykyisessä taloustilanteessa saa näitä hankkeita, infraa kuntoon siellä. Siksi toivon, että ministeri ottaisi tämän nyt mietintämyssyynsä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+6.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-09-04T17:12:48,2025-09-04T17:15:22,Hyväksytty,1.1 2025_73_104,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 66/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_105,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 66/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi liikenteen palveluista annettua lakia, raideliikennelakia, Liikenne- ja viestintävirastosta annettua lakia sekä Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annettua lakia. Esitys on hallitusohjelman mukainen. Rautatieliikenteen toimivalta on nykyisellään liikenne- ja viestintäministeriöllä, jolta toimivalta siirrettäisiin esityksen mukaan Liikenne- ja viestintävirastolle. Tällä siirrolla parannettaisiin eri liikennemuodoilla järjestetyn julkisen liikenteen tehokkuutta ja yhteensovittamista valtion järjestämässä lento-, juna- ja linja-autoliikenteessä. Muutoksen vuoksi raideliikennelakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että rautatiealan sääntelyelin siirrettäisiin Kilpailu- ja kuluttajaviraston yhteyteen. Liikenteen palveluista annettuun lakiin ehdotetaan muutoksia, joilla tarkennettaisiin rautatie- ja metroliikenteen sopimusten sekä raitiovaunu- ja linja-autoliikenteen käyttöoikeussopimusten tekemiseen liittyviä menettelysääntöjä. Muutoksilla annettaisiin toimivaltaisille viranomaisille nykyistä kattavammat ja selkeämmät menettelytapanormit, jotka kattaisivat hankintamenettelyn eri vaiheet. Arvoisa puhemies! Rautatieliikennettä on neljällä eri rautatiepaketilla avattu asteittain kilpailulle EU-tasolla. Rautatieliikenteen EU-sääntelyn lähtökohtana on turvata lainsäädännöllisesti avoin pääsy markkinoille, mikä edellyttää sitä, että kaikilla rautatieyrityksillä on yhtäläiset edellytykset saada ratakapasiteettia rautatieliikenteen harjoittamista varten ja harjoittaa rautatieliikennettä yhdenmukaisin edellytyksin. Rautatieliikenteen toimivaltaa koskevien muutosehdotusten tavoitteena on selkiyttää palvelusopimusasetuksessa tarkoitettujen rautatieliikenteen toimivaltaisten viranomaisten sääntelyä ja ohjata julkisesti järjestetyn henkilöjunaliikenteen rakenteiden kehittymistä. Ehdotettujen muutosten tavoitteena on luoda puitteet rautatieliikenteen toimivalta-alueiden muutoksille ja siten mahdollistaa alueellisten viranomaisten järjestämä ostoliikenne rautateillä. Tavoitteena on lisätä kilpailua Suomen raideliikennemarkkinalla mahdollistamalla julkisesti tuetun ostoliikenteen järjestäminen uusille toimivaltaisille viranomaisille. Julkisesti tuetun liikenteen kilpailuttaminen tukee kilpailun syntymistä myös markkinaehtoiseen liikenteeseen, koska mahdollisuus toimia laajalla liiketoimintamallilla pienentää markkinoille tulemisen kynnystä. Arvoisa puhemies! Esitykseen sisältyvillä ehdotuksilla ei ole merkittäviä suoria taloudellisia vaikutuksia. Toimivaltaisten viranomaisten tekemät henkilöjunaliikenteen hankinnat kuitenkin vaikuttavat julkiseen talouteen. Jos mahdolliset uudet rautatieliikenteen toimivaltaiset viranomaiset hankkisivat nykyistä enemmän julkisesti tuettua junaliikennettä, siitä aiheutuvat kokonaiskustannukset julkiselle sektorille kasvaisivat. Verraten myös julkisesti tuettuun linja-autoliikenteeseen junaliikenteen järjestämisestä aiheutuu huomattavasti enemmän kustannuksia. Tästä esityksestä on pyydetty lausuntoja laajasti tahoilta, joiden toimintaan esitetyllä lakimuutoksella olisi vaikutusta. Suurin osa lausunnonantajista piti kannatettavana esityksen toimivaltaisia viranomaisia koskevia muutoksia. Lausunnoissa puollettiin laajasti esityksen lähtökohtana olevaa periaatetta, jossa alueellista toimivaltaa koskevien muutosehdotusten lähtökohtana olisivat alueiden omat tarpeet. Tämän lain ehdotetaan tulevan voimaan ensi vuoden alusta. Ehdotettujen muutosten toimivuutta tullaan seuraamaan virkatyönä lain voimaantulon jälkeen. Kiitos ministeri Ranteelle asian esittelystä ja voimia alkaneeseen syksyyn. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+6.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-09-04T17:15:22,2025-09-04T17:20:01,Hyväksytty,1.1 2025_73_106,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 66/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_107,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 66/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Lakikokonaisuudessa on pohjoisen alueen Oulun seudun kannalta merkittävä uudistus. Tämän esityksen myötä Hailuodon kunta liitetään Oulun kaupungin toimivalta-alueeseen, kun se on aiemmin ollut Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimivalta-alueella. Kyseessä on alueellisen elinvoiman kannalta erittäin merkittävä muutos. Muutos mahdollistaa hyödyt alueellisen joukkoliikenteen suunnittelemisessa. Samalla se vahvistaa Oulun seudun joukkoliikenteen alueellista eheyttä ja kattavuutta. Tästä hyötyvät sekä asukkaat että kunta niin Oulussa kuin Hailuodossa. Samaan aikaan Hailuotoon valmistuu 2026 vihdoin kiinteä yhteys. Joukkoliikenteen lisäksi työmatkaliikenne omilla ajoneuvoilla helpottuu merkittävästi kiinteän yhteyden myötä. Samalla uusi yhteys lisää Oulu—Hailuoto-välillä varmasti myös pyöräilyä, mikä edistää kansanterveyttä. Yhteys mahdollistaa aivan uudenlaiset hyödyt yrittäjille esimerkiksi matkailussa. Synergiahyöty Oulun ja Hailuodon välillä kasvaa, ja alueellisen elinvoiman kasvaessa syntyy työtä sekä yrittämistä. Kiinteä liikenneinfrayhteys on paitsi saavutettavuuskysymys myös turvallisuuskysymys. Huoltovarmuuden ja esimerkiksi pelastus- ja poliisitoiminnan kannalta kiinteä yhteys voi olla jopa ihmishengen arvoinen. Toisen asteen oppilaitoksiin Ouluun tai ympäristökuntiin menevä nuori voi jatkossa helpommin asustaa kotikunnassaan, eikä nuoren tarvitse ainakaan pakon vuoksi tehdä isoa elämänmuutosta ja muuttaa pois kotoaan. Kiinteä yhteys on erinomainen kannustin ja mahdollistaja myös lasten ja nuorten harrastustoimintaan. Arvoisa puhemies! Kokonaisuudessaan tämä esityksessä oleva Hailuodon siirtäminen Oulun kaupungin toimivalta-alueeseen tieliikenteen toimivaltaisena viranomaisena on järkevä päätös. Esityksessä ehdotetulla toimivalta-alueen muutoksella ei ole arvioitu olevan merkittäviä kustannusvaikutuksia kunnille, mikä on hyvä asia. Lisäksi mainitsemani kiinteä yhteys Hailuotoon on koko Oulun seutua piristävä, huoltovarmuutta lisäävä ja alueellista elinvoimaa kasvattava. Kiitos ministeri Ranteelle asian valmistelusta ja esittelystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+6.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-09-04T17:20:04,2025-09-04T17:22:46,Hyväksytty,1.1 2025_73_108,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 66/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_109,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 66/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Joukkoliikenteen kehittäminen on tulevaisuusinvestointi, ja tämmöinen mahdollistava lainsäädäntö on sinänsä tarpeellinen ja kannatettava. Tietysti monia kysymyksiä nousee esille niin rahoituksen kuin sen arjen realismin osalta alueilla, ja esimerkiksi raideliikenteessä meidän rataverkon kunto. Toimivaltaisen viranomaisen osalta siirto LVM:stä Liikennevirastoon on hyvinkin perusteltu, ja se edesauttaa joukkoliikenteen, niin lento- kuin raideliikenteen, parempaa synergiaa ja suunnittelua. Lisäksi ostoliikenteen järjestämismahdollisuutta nyt sitten annetaan alueille, mutta se, mitkä alueet sitten pystyvät tähän huutoon vastaamaan, on kyllä iso kysymysmerkki. Tällä hetkellähän tietysti isoimpia neuvotteluissa olevia asioita on länsirata, ja saa nähdä, miten nämä kymmenien miljoonien kuntien maksuosuudet nyt sitten, kunhan ne politiikkapuolelle tulevat, realisoituvat. Myös itärata odottaa samaa keskustelua lähiaikoina. Tällä hetkellähän kunnat joutuvat jo vuosi vuodelta entistä enemmän kustantamaan joukkoliikenteen järjestämistä. Tämä ei ole ongelma muutamalle suurelle kaupungille, mutta mitä edemmäksi Helsingistä mennään, tilanne muuttuu. Lisäksi liikenteen jatkuva kustannusten nousu ja rahoituksen leikkaukset ovat karsineet erityisesti harva-alueilla meidän joukkoliikenteen volyymia ja vuoroja. Itse näen, että tulevaisuudenkuva on hyvä, ja lähijunaliikenne, mutta se realismi on se vain, että isot kaupungit ja isot kaupunkiseudut sitä pystyvät järjestämään ja kyllä siinä kumppanina pitää olla myös sitten valtio, eikä sitä vastuuta alueille voi siirtää, niin rahoitusvastuiden kuin järjestämisen osalta. Sinänsä tämä kilpailulainsäädäntö, mikä nyt raideliikenteessä on, on kannatettavaa. Joukkoliikenteen kehittäminen on hyvin pitkäjänteistä työtä, jota politiikkalohkon pitäisi tukea, eikä jatkuvaa taistelua palvelutasosta, niin kuin tällä hallituskaudella on lentoliikenteen ja raideliikenteen osalta jouduttu tekemään. Valtion pitää edelleen kantaa vastuu erityisesti vähäliikenteisten reittien tarjonnasta ja kantaa vastuuta tavallaan koko Suomen aluekehityksestä ja saavutettavuudesta. Aika näyttää, miten tässä edetään. Tämä tietysti on mahdollistavaa lainsäädäntöä, mutta kyllä tässä isoja kysymysmerkkejä on lähinnä isojen kaupunkiseutujen ulkopuolella, miten tätä pystytään hyödyntämään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+6.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-09-04T17:22:46,2025-09-04T17:25:47,Hyväksytty,1.1 2025_73_110,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 66/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_111,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 66/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. — Niin kuin tässä on puhuttu, tämä on mahdollistavaa lainsäädäntöä, mutta tosiasia on, että se, syntyykö raiteille kilpailua, liittyy aika moneen asiaan. Nyt jo periaatteessa meillä on open access ‑liikenne ja vapaata kilpailua valtaosalla, mutta sitten tämä ostoliikenne ja kalustoyhtiöiden synnyttämiset ja muut ovat sitten sitä aluetta, jossa tässä ehkä on tiettyjä mahdollisuuksia saada kilpailua aikaan. Meitä rajoittaa aika pitkälle myöskin raidekapasiteetti, joka on pullonkaulana lähijunaliikenteen kehittämiselle aika monella alueella, ja tämä tavallaan on yksi osa sitä, että kilpailua ei synny. Toinen tärkeä asia on se, että kun esimerkiksi lähijunaliikennettä tässä kunnille nyt tarjotaan, on se tilanne, että niitä asemia pitää synnyttää sinne kuntien alueelle ja siellä asemien ratkaisujen pitäisi olla semmoisia, että ne ovat lähijunaliikenteelle ja niitten junien pituudelle rakennettuja asemia, eivätkä kaukoliikenteen asemia, koska ne ovat paljon pitempiä ja paljon kalliimpia rakentaa. Niin että meidän olosuhteet ovat sellaisia, että ne eivät aina mahdollista sitä liikenteen lisäämistä. Sitten jos katsotaan näitä toimijoita, mitä meillä tällä hetkellä on, VR on meillä käytännössä ainut toimija, joka hoitaa henkilöjunaliikennettä Suomessa. Meillä on perustettu Suomen Lähijunat Oy, mutta sillä ei ole vielä henkilöliikennettä käytännössä Suomessa. Niin että meillä on tässä mielessä vielä aika pitkä matka siihen, ja nämä olosuhteet omalta osaltaan siihen vaikuttavat. Arvoisa puhemies! Lähijunaliikenteen osalta toinen tärkeä asia on se, että se on valtavasti tuettua liikennettä. Se vaatii aika paljon tukea, ja valtion täytyy olla niissä vahvasti mukana, muuten se ei tule onnistumaan. Parilla alueella sitä valtion tukemaa liikennettä on tehty, HSL:n ja Tampereen seudulla, ja esimerkiksi Tampereen seudulla Tampere, Akaa, Lempäälä ja Nokia ovat tainneet miljoonalla eurolla vuositasolla nostaa sitä liikennettä, ja tavallaan on sillä tavalla täydennetty sitä. Jollain tavalla tässä on saatu myöskin asiakaskuntaa lisättyä näillä toimenpiteillä, ja se auttaa sitten. Kunnilta on tässä taloustilanteessa aika vaikea odottaa, että sieltä tulisi isoa panostusta tämän lähijunaliikenteen kehittämiseen. Sieltä voi tulla tietyille väleille jonkin verran, mutta se iso panostus on siellä aika vaikeaa saada aikaiseksi. Sitten kun tätä kehitetään, niin kuten lausunnoissakin oli maininta suorahankinnoista ja muista, niin pienimuotoisimmissa yrityksissä pitäisi miettiä sellaisia asioita joillakin rajauksilla, ja niin poispäin. Sitten, arvoisa puhemies, tässä tulee vastaan se, kuka kantaa riskin tällaisesta lähijunaliikenteen järjestämisestä, jos sitä toivottua liikennettä ei synny. Onko se operaattorin vastuulla, vai onko se tilaajan vastuulla? Tämä on niitä kysymyksiä, jotka varmasti meille tulevat tässä vastaan. Sitten vielä on sellainen tilanne, että jos me kuvittelemme, että meillä on lähijunaliikenteeseen kalustoa kovasti, niin sitä ei nyt niin hirveästi ole, ja sitten jos junakalustoa yritettäisiin saada aikaiseksi, niin niitä toimijoita on aika vähän täällä Euroopassa ja maailmassakin ja se vie oman aikansa. Eilen juuri kuulin, että neljä vuotta suurin piirtein ovat tilauskirjat täynnä, niin että niitä lähijunaliikenteen lisätoimijoita ja lisäjunakalustoa on aika vaikea saada. Tässä mielessä tehtaiden kapasiteetti on täynnä. Sitten, arvoisa puhemies, vielä viimeinen asia, joka liittyy tähän tehdaskapasiteettiin: Meillä on Otanmäellä 600 henkilön tehdas, ja toivoisin tässäkin yhteydessä, joka on myös huoltovarmuuskysymys, että kun hankitaan raidekalustoa, vaunuja ja ratikoita, niin jollain tavalla pidettäisiin huolta siitä, että tämä Otanmäen tehdas olisi meillä sellaisessa kunnossa ja sen edellytyksiä varmistettaisiin, että me saataisiin kotimaasta tätä raidekalustoa ostettua myöskin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-04T17:25:53,2025-09-04T17:31:06,Hyväksytty,1.1 2025_73_112,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 66/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_113,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 66/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. — Tosiaankin tämä alueellinen henkilöjunaliikenne on ollut monen paikkaseudun toiveena viime vuosien aikana. Toimivaltakysymyksissä liikenne- ja viestintäministeriössä kellekään ei ole ollut ongelmaa jakaa sitä toimivaltaa itselleen kunnille, kuntayhtymille ja alueille, ja siksi on hyvä, että tämä kaikin puolin tasapuolinen esitys on tuotu eduskuntaan. Jatkossa paikalliset toimijat voivat halutessaan järjestää lähijunaliikennettä. Paino on kuitenkin sanalla ”halutessaan”. Valmistelun yhteydessähän alueellisilta toimijoilta kysyttiin, missä tällaisia suunnitelmia olisi, jotta toimivaltaisuutta olisi voitu luonnostella jo tässä yhteydessä, mutta yhtään ilmoittautumista ei tullut. Haastehan on se, että raideliikenne on raskain tapa järjestää paikallisliikenne, varsinkin jos tavoitteena on siirtää työmatkoja yksityisautoilusta kilpailukykyisillä aikatauluilla ja vuoroväleillä pysyväksi luvattuun joukkoliikenteeseen. Kannattaa huomioida, että jo tähänkin asti on kuitenkin onnistuttu paikallisjunaliikenteen lisäämisessä valtion ja VR:n yhteistyössä, ensin Kymenlaaksossa, ja viime kaudella vakiinnutimme Tampereen seudun lähiliikenteen Nokialle ja ympäristöön. Se on raitiovaunulinjojen lisäksi vahvistanut tätä Suomen lupaavimmin kasvavaa kaupunkiseutua. Se oli valtiolta iso sitoumus, mutta myös silloisen pormestari Lauri Lylyn ja edustaja Asellin aktiivisuuden ja paikallisten panostusten ansiota. Mutta kuten edustaja Furuholm aiemmin sanoi, niin nimenomaan Turun seudulta tällaisia toiveita erityisesti on, ja muistaakseni yksityinen raideyhtiökin on perustettu, mutta kun laskelmia vakavissaan tehdään, niin taloudelliset realiteetit tulevat varsin nopeasti vastaan. Ilman merkittävää valtion tukea se ei tule onnistumaan. Näistä hyviä kysymyksiä edellä esittivät edustajat Eskelinen ja Lyly. Vielä kaksi kysymystä, joihin toivoisin ministeri Ranteelta vastausta: Se, että alueelle tulee toimivaltaa, herättää kysymyksen valtion ja kuntien suhteesta. Ministeri Ranne, missä suhteessa ajattelette kaupunkien ja valtion rahoitusvastuiden jakautuvan? Aiemmissa MAL-sopimuksissahan jako on ollut joko 30 valtio, 70 kunta tai sitten 50—50. Miten kustannukset jaettaisiin paikallisraideliikenteessä? Nämä pelisäännöt ja kysyntä erityisesti siellä Varsinais-Suomessa riippuvat tietysti länsiradasta, sillä sen syöttöliikennettähän tässä nyt halutaan mahdollistaa. Kun nyt kuusi kaupunkia on sitoutunut 400 miljoonaan ja, jos valtio tekee ajoissa päätöksen, 300 miljoonan lisärahoitukseen, niin miten nämä aikeet ja sopimukset nyt edistävät länsirataa? Millä aikataululla mennään eteenpäin? Toivon ministeriltä vastausta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+6.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-09-04T17:31:18,2025-09-04T17:34:36,Hyväksytty,1.1 2025_73_114,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 66/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_115,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 66/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos jo tässä vaiheessa edustajakollegoille korkeatasoisesta ja kiinnostavasta keskustelusta tämän puhuttavan aiheen ympärillä. Joukkoliikennehän tietysti jo nimensä mukaisesti vaatii niitä joukkoja, ja Suomessa, harvaan asutussa maassa, meillä on tietysti kovin vähän niitä tilanteita, joissa se joukko, joka kulkisi, on riittävän suuri tällaisille merkittäville investoinneille, mitä vaikkapa lähijunaliikenteen mahdollistaminen tarvitsee. Mutta on tärkeää, että edistetään kuitenkin tätä mahdollistavaa lainsäädäntöä tässä yhteydessä, ja kiitos siitä ministeri Ranteelle, joka määrätietoisesti hallitusohjelmaa myös tältä osin toteuttaa. Mutta kuten tässä monissa puheenvuoroissa on viisaasti, mielestäni, puhuttu, niin Suomessa sitten, kun oikein tosissaan aletaan laskelmia tekemään, tietysti myös realismia pitää olla aina mukana. On tärkeää, että mahdollistavaa lainsäädäntöä on, mutta siinä mielessä ajattelen, että tämän mahdollistavuuden ohella valtio ei voi vetäytyä vastuusta myöskään siltä osin, että olemme raideliikenteen näkökulmasta nykyisellään ja vielä hyvin pitkälle tulevaisuuteen, ehkäpä hamaan tappiin asti, siinä määrin uniikki saareke Euroopassa, että meillä on esimerkiksi tämä oma raideleveytemme, jossa tätä lähijunaliikennettä pitäisi järjestää, joten esimerkiksi sen vaunu- ja veturikaluston hankkimisessa ei oikeastaan ole mitään muuta kuin se kalusto, mitä täällä Suomessa on tai mitä tänne meidän raideleveydelle tuotetaan. Eli siinä mielessä vaikkapa tämä oma kalustoyhtiö, jossa valtiolla tietysti pitäisi olla aivan keskeinen rooli, on ratkaisevassa asemassa. Tässä mielessä myös valtion omistajaohjaus on todella tärkeää, että vaikkapa sellaista kalustoa, jota tässä tarkoituksessa voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää kunnostamalla tai aivan jo sellaisenaan, VR ei ainakaan poistaisi ja romuttaisi tai myisi Suomesta ulos missään muodossa, vaan että oikeasti saataisiin näitä tarvittavia kalustoyksiköitä sillä tavoin käyttöön, että sitten nämä lähiliikenneyhtiöt tulevaisuudessa voisivat niitä hyödyntää. Tässä, arvoisa puhemies, joitakin näkökulmia tähän lähiliikenteeseen. Toki myös kaukoliikenteeseen toivoisin panostuksia nyt, kun Suomesta on esimerkiksi rata rakennettu Ruotsiin asti. Olisi todella komeaa, että voisi maamme pääkaupungista ostaa Nato-liittolaismaahan junalipun. Eli tämähän vaatisi vain sitä, että junat liikennöisivät tosiaan tuonne Haaparantaan asti, ja siellä Ruotsin puolellahan lähiliikennettä hoitaa VR ainakin tulevaisuudessa. — Kiitos, puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-09-04T17:34:38,2025-09-04T17:37:42,Hyväksytty,1.1 2025_73_116,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 66/2025 vp,"Minuutin mittainen vastauspuheenvuoro, edustaja Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_117,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 66/2025 vp,"Kiitos edustaja Auttolle tästä mielenkiintoisesta avauksesta. Tämä raideleveyshän on tietenkin meille aivan erityinen kysymys, ja voin tässä anekdoottina kertoa, että omana ministeriaikanani eräs suuri junatoimittajayhtiö kyseli, että kun heillä oli tehty iso tilaus Venäjälle mutta nyt se tilaus joudutaankin perumaan Ukrainaan hyökkäyksen takia, niin olisiko Suomi nyt sitten samalla raideleveydellä valmis vastaanottamaan nämä. Jos meillä olisi tuolloin ollut joku kalustoyhtiö, joka olisi voinut aidosti lähteä tämän junatoimittajan kanssa neuvottelemaan, niin meillä olisi kenties tilanne tältä osin parempi, mutta silloisissa oloissa tällaista kauppaa ei päästy hieromaan. Vuoden 2019 hallitusohjelmassa, siinä hyvässä hallitusohjelmassa, oli yksi konkreettinen liikennehanke, ja se oli sähköistää Laurila—Haaparanta-välinen ratayhteys — voi kai sanoa myöhempien tapahtumien valossa, että varsin kaukonäköisesti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+6.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-09-04T17:37:42,2025-09-04T17:38:54,Hyväksytty,1.1 2025_73_118,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 66/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten palaamme puhujalistalle. Edustaja Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_119,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 66/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On todellakin tärkeää, että me voidaan mahdollistaa eri vaihtoehtoja, jotta kunnat voivat tehdä omia ratkaisujaan. Se on sanomatta selvää, että kun näissä kuitenkin tulee todennäköisesti olemaan niin, että hyötyjät ovat isoimmat kunnat, niin totta kai sen asian täytyykin mennä niin, että hyötyjä joutuu myös maksamaan siitä asiasta. Elikkä tämähän vaan antaa vaihtoehdon, mutta ei tietenkään niin, että hoidettaisiin myös se rahoitus saman tien siinä. Siinäkin mielessä on ihan hyvä, koska aika äkkiä se menisi niin, että Itä-Suomikin tyhjenisi kokonaan, jos me vielä ruvettaisiin tukemaan isojen kaupunkien paikallisliikennettä oikein voimakkaasti. Edustaja Lylyn puheesta ymmärsin, että kaivattaisiin jollain tavalla kilpailua meille, mutta jos en nyt ihan pahasti väärin muista tai äärettömän huonosti ole ymmärtänyt, niin puoluetoverinne viime kaudella ministerinä olleena kuitenkin aiheutti sellaisen tilanteen, että tehtiin VR:n kanssa aika pitkä sopimus, joka käytännössä katsoen vähän jopa romutti mahdollisuuden, että tänne olisi kilpailevaa toimintaa tullut. Voi olla, että vanhalla miehellä muisti pätkii tai tulee tilanne, että ei ole ymmärtänyt kaikkea, mutta näin silloin minä ainakin tulkitsin, että VR pystyi pitämään tätä omaa kivaa monopoliaan vähän pitempään kuin olisi ehkä tarvetta ollutkaan. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+6.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2025-09-04T17:38:56,2025-09-04T17:40:37,Hyväksytty,1.1 2025_73_120,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 66/2025 vp,"Ja vastauspuheenvuoro, yksi minuutti, edustaja Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_121,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 66/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Edustaja Laakson kanssa tehtiin erinomaista yhteistyötä viime kaudella ollessani ministerinä ja hän ansioituneena Liikenne 12 ‑suunnitelman parlamentaarisen ryhmän jäsenenä. Mutta siltä osin kuin kyse on nyt sitten valtion VR:ltä tekemästä ostoliikennesopimuksesta, joka on edelleen joitakin aikoja voimassa, niin se on toteutettu aivan niitten EU-kilpailuehtojen mukaisesti, joita Suomen valtio ja liikenne- ja viestintäministeriö vie kirjaimellisesti ja itse asiassa aika aktiivisesti ja innokkaastikin eteenpäin, koska kyllä liikenne- ja viestintäministeriössä on koko ajan — ja uskon, että ihan kaikkien ministerien aikana — ymmärretty se, että raideliikenteen kilpailu tarkoittaisi sekä matkustajille että myöskin sitten yrityksille sellaisia mahdollisuuksia, jotka parantaisivat liikenneyhteyksiä Suomessa, ja sitä on voimakkaasti edistetty.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+6.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-09-04T17:40:37,2025-09-04T17:41:50,Hyväksytty,1.1 2025_73_122,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 66/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten palaamme taas listalle. — Edustaja Laine-Nousimaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_123,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 66/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Ranne kertoi, että hallituksen esitys on mahdollistava, ei rajaava. Tämä on hyvä periaate, kun laaditaan lakeja, jotka koskevat ihmisten kulkemista. Raideliikenteen lisääminen ja erityisesti lähijunaliikenteen vahvistaminen muillakin kaupunkiseuduilla kuin pääkaupunkiseudulla olisi erittäin tärkeä tavoite. Liikenteen ruuhkautuminen kaupunkiseuduilla ja tahto päästä asetettuihin tavoitteisiin päästövähennyksissä kannustavat kuntia joukkoliikenteen kehittämiseen. Arvoisa puhemies! Oleellisen tärkeä asia lähijunaliikenteen kehittämisessä on se, miten kustannukset tulevaisuudessa jaetaan. Tällä hetkellä valtio osallistuu kustannuksiin 30—40 prosentin osuudella ja seisakkeen sijaintikunta 60—70 prosentin osuudella. Uuden raidereformin alueellisiin valmisteluryhmiin on kerätty jäseniä kunnista ja maakunnista. Kuntiin tulleen tiedon mukaan tulevaisuudessa lähijunaliikenteen lisävuorot tulee kuntien kustantaa sataprosenttisesti. Tämän lisäksi uusiin seisakkeisiin kohdistuvat rakenteelliset vaatimukset ovat niin kalliita, että rakentaminen on yksittäiselle kunnalle lähes mahdotonta. Näitä vaatimuksia koskien seisakkeiden rakenteita olisi myös erittäin tärkeää tarkastella uudelleen. Saamani tiedon mukaan VR:n kanssa tehdyn nykyisen sopimuksen päättyessä kunnilta odotetaan kymmenen vuoden sitoumusta ostaa lisäliikennettä, ja päätökset tästä tulisi tehdä alkuvuoteen 26 mennessä. Arvoisa puhemies! Kun liikenteen toimivaltaa siirretään ja vastuuta sekä liikenteen järjestämisestä että rahoittamisesta siirretään entistä enemmän kuntien vastuulle, tulee tilanteesta hyvin ongelmallinen. Kuntien riittävästä rahoituksesta on huolehdittava myös julkisen liikenteen osalta. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on kuntien mahdotonta ottaa vastuulleen sitoumus sataprosenttisesti rahoitettavasta lähijunaliikenteestä. Arvoisa puhemies! Toivon, että raideliikenteen ja erityisesti lähijunaliikenteen kehittämisessä tehdään vahvaa yhteistyötä kuntien ja kaupunkiseutujen kanssa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+6.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-09-04T17:42:01,2025-09-04T17:44:30,Hyväksytty,1.1 2025_73_124,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 66/2025 vp,"Kiitoksia. — Asian käsittelylle tässä yhteydessä varattu aika lähenee loppuaan. Annan nyt vastauspuheenvuoron ministeri Ranteelle, viisi minuuttia. Jos listalla on vielä sen jälkeen puheenvuoropyyntöjä, niin keskustelua jatketaan myöhemmin tässä istunnossa. — Ministeri Ranne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_125,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 66/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Erittäin hyvää ja monipuolista keskustelua käyty tässä salissa. — Ehkä aloitan sillä, että tässä esityksessä ei ole siis kyse niistä rahoitusvastuista tai niiden muuttamisesta, mutta tietenkin tätä keskustelua pitää käydä siitä, miten jatkossa toimitaan. Meillä on tällä hetkellä niin MAL-sopimusten myötä kuin erilaisten muidenkin yhteistyösopimusten kautta mahdollista jakaa sitä vastuuta seutujen, kaupunkien ja valtioiden välillä. Mutta lähtökohtana meillä on siis valtion nykyisin rahoittama ostoliikennekokonaisuus, ja tämä on niin kuin kuitenkin se pohja. Sitä ei olla tässä esityksessä muuttamassa. Kalustoyhtiön osalta me ollaan aika samoilla linjoilla varmasti siinä. Olen käynyt itsekin siellä Otanmäellä, ja tietenkin toivotaan myöskin, että tämä meillä tässä maassa oleva valmistava teollisuus pysyy täällä ja saadaan sieltä kaikki mahdollinen ilo irti. Ehkä siitä isosta kuvasta liikennesektorilla kuitenkin: Täällä puhuttiin siinä alussa raiteiden kuntoon tai teiden kuntoon liittyviä itse asiassa useampia puheenvuoroja. Jotta saisi siitä sen ison käsityksen, niin edellisen hallituksen aikana pistettiin niin raiteisiin kuin teihin vähemmän rahaa kuin mitä tämä hallitus on tähän mennessä tehnyt. Eli nyt meillä on raiteisiin liittyviä päätöksiä tehty jo yli miljardilla eurolla ja teiden osalta liki kahdella miljardilla. Tämä on tämmöinen niin kuin pitkäjänteinen, ja toivottavasti myös Liikenne 12:n myötä saadaan tämmöinen tason nosto. Me tarvitaan sitä. Ja tässä on nimenomaan, ensisijaisesti kyse siitä nykyisestä infrasta. Sitä keskustelua ja vuorovaikutusta, kun me puhutaan Väylävirastosta, me puhutaan VR:stä, tietenkin meidän ministeriön osalta ja me puhutaan Traficomista, eli meillä on paljon viranomaisia ja paljon toimijoita, täytyy tietenkin yhdessä viedä eteenpäin. Jos sitten ajatellaan sitä, että ei ole mitään tehty: No, on kyllä aika paljon tehty, ja kun summista puhutaan, niin esimerkiksi tämän kesän aikana 300 siltaa on ollut meidän projekteina — 300 siltaa. Tietenkin raiteiden osalta paljon tapahtuu ja koko ajan tulee lisää päätöksiä. Mutta uskon, että meillä on tästä tilannekuva sama, ja me tarvitaan tason nosto kaikkeen tähän, niin raiteiden osalta kuin teidenkin osalta. Toivon, että tässä saadaan myöskin semmoinen kunnon pitkäjänteinen linjaus. Tässä mainittiin jossain vaiheessa myöskin tämä sosiaalinen ilmastorahasto ja se, millä tavalla me niitä EU-rahoja sitten voidaan käyttää meidän liikenteen hyväksi. Sitä keskustelua käytiin aika tarkasti tuolla energia- ja ilmastoministerivaliokunnassa ja muussa, ja kyllä siellä on poimittu juuri niitä, mitkä ovat parhaita meille Suomen kannalta. Haja-asutusalueen autojen käyttäjät — siellä on hyvin monia erilaisia. Katsotaan nyt, mitä sieltä saadaan, mutta maksimi on kuitenkin meillä nyt niin kuin sisässä, ne hakemukset niin sanotusti, kun se vastinraha ensin valtiolta löydetään. Kaikki mahdollinen, joka siellä on sosiaalisen ilmastorahaston kautta mahdollista saada, siis liikennepuolelle, kyllä sieltä yritetään saada. No, sitten tietenkin tämä, joka kaikkia aina kiihdyttää ja viihdyttää: länsirata. Muutama asia: Totean ensinnäkin, että täällä salissa tietenkin erityisesti keskusta on ottanut aina esiin tämän itse perustamansa yhtiön ja hyvin kannattamansa hankkeen tilanteen. Tästä voi todeta ihan lyhyesti, että olkaa huoleti, piikki ei ole auki, taloudellisia riskejä minimoidaan. Tällä hetkellä tilanne on siis se, että osakassopimusneuvottelut ovat kesken ja ne jatkuvat parin viikon päästä. Valtio ei jousta 400 miljoonasta. Se on se maksimi, mihin olemme hallitusohjelmankin mukaan sitoutuneet. Ja edelleen hallitusohjelman osalta on aivan selvä kirjaus, että puhutaan nyt ensimmäisen vaiheen suunnittelusta ja rakentamisvaiheeseen siirtymisestä. Mistään muusta ei neuvotella eikä päätetä. Tämä on niin kuin selvä tapaus. Hyvin rajattu kokonaisuus, ja sitten katsotaan, mitä tässä neuvottelujen aikana ja jälkeen sieltä lopulta tulee ulos. Valtion 400 miljoonan pottia ei ole käytetty yhtään, siis nolla euroa on käytetty toistaiseksi. Kun täällä on keskustan puolelta esitetty, että tämä on mahtava säästötoimi, niin ei siellä ole mitään säästettävää, kun ei siellä ole käytetty mitään. Ja riihessä ei siis keskusteltu eikä sovittu tästä länsiradasta yhtään mitään. Täällä on aika laajaa keskustelua käyty, ja uskon, että tästä nimenomaisesta esityksestä kyllä päästään varsin hyvin yhteistuumin eteenpäin. Jatketaan yhteistyötä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+6.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-09-04T17:44:45,2025-09-04T17:49:51,Hyväksytty,1.1 2025_73_126,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 66/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Listalla näyttää olevan yksi puheenvuoropyyntö, joten keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_73_127,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 66/2025 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 6 käsittelyä. Keskusteluun jäi puheenvuoroja, mutta nyt niitä ei enää ole.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_73_128,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönoton helpottamisesta, sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 249 ja 303 §:n muuttamisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 74/2025 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Ranne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_73_129,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönoton helpottamisesta, sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 249 ja 303 §:n muuttamisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 74/2025 vp","Arvoisa puhemies! Meillä on nyt seuraavaksi lähetekeskustelussa hallituksen esitys 74, esitys laeiksi erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönoton helpottamisesta, sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 249 ja 303 §:ien muuttamisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta. Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki, jolla täydennettäisiin ja täsmennettäisiin EU:n asetusta toimenpiteistä gigabittitason sähköisten viestintäverkkojen käyttöönoton kustannusten vähentämiseksi ja kumottaisiin yhteisrakentamislaki. Gigabittiasetus sisältää yhteiskäyttöä ja rakentamista helpottavia keinoja, kuten keskitetyn tietopisteen ja muutoksia lupaprosessiin. Asetus edellyttää, että verkkoinfrastruktuurin rakentamista varten tarvittavia lupia ja asennusoikeuksia voisi jatkossa hakea sähköisessä muodossa keskitetysti. Asetuksen mukaisesti käyttöön tulisi hiljaisen hyväksynnän menettely, jonka tavoitteena on sujuvoittaa lupakäytäntöjä. Jos viranomainen ei ratkaisisi lupahakemusta neljän kuukauden määräajan kuluessa, lupa katsottaisiin automaattisesti myönnetyksi. Hiljaisen hyväksynnän menettely on käytössä voimassa olevassa lainsäädännössä. Hallitus pitää kuitenkin tarpeellisena, että esityksestä pyydetään perustuslakivaliokunnan lausunto. Hallituksen esityksessä ehdotetaan kansallisen liikkumavaran hyödyntämistä useissa kohdissa. Liikkumavaraa käytettäisiin esimerkiksi maaseudun ja pienempien kuntien tarpeiden huomiointiin kriittistä infraa koskevissa hankkeissa ja tiettyjen kevennettyjen lupamenettelyiden osalta. Kiinteistön sisäverkkojen rakentamista koskevia velvoitteita ei sovellettaisi pientaloihin, vapaa-ajan asuntoihin eikä sellaisiin rakennuksiin, joihin kuitukaapeloinnin rakentaminen olisi selvästi kohtuutonta rakennuksen käyttötarkoitus ja aiheutuvat kustannukset huomioon ottaen. Kaikkia asetuksen velvoitteita ei sovellettaisi kansallisen kriittisen infran osalta. Kriittistä infraa ovat esimerkiksi huoltovarmuuden kannalta keskeisen terveydenhuollon tuottamisessa tarvittavat tärkeimmät verkot ja niihin kuuluva fyysinen infra. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom valvoisi gigabittiasetuksen velvoitteiden noudattamista ja toimisi riidanratkaisuelimenä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+7.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-09-04T17:50:34,2025-09-04T17:53:01,Hyväksytty,1.1 2025_73_130,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönoton helpottamisesta, sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 249 ja 303 §:n muuttamisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 74/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_131,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönoton helpottamisesta, sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 249 ja 303 §:n muuttamisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 74/2025 vp","Arvoisa puhemies! Laajakaistaverkon parantaminen ei ole vain maaseudun asukkaiden etu, vaan se on investointi koko Suomen tulevaisuuteen ja turvallisuuteen. Finnet-liiton ja Suomen Seutuverkot ry:n mukaan itäisen Suomen ja myös muiden harvaan asuttujen alueiden nopeiden verkkoyhteyksien kuntoon saattamiseksi tarvitaan tukihanke, joka hyödyntää EU:n rahoitusinstrumentteja. Samalla varmistetaan, että jokainen suomalainen pääsee osaksi digiyhteiskuntaa, ja vahvistetaan Suomen kykyä varautua tulevaisuuden haasteisiin. EU:n gigabit-tavoitteen mukaan jokaisella tulisi olla vuoteen 2030 mennessä vähintään yhden gigabitin verkkoyhteys. Nyt näyttää jo selvältä, että tämä tavoite ei toteudu Suomessa. Vai onko niin, että alan toimijat — operaattorit erityisesti — ja viranomaiset laskevat sen varaan, että väestöjen muuttokehitys ratkaisee ongelman heidän puolestaan? Digitaalisten palveluiden ulkopuolelle jätettävät ihmiset painostetaan muuttamaan sinne, minne palvelutkin keskitetään. Olemme saaneet kuulla hullumpiakin salaliittoteorioita suomalaisen politiikan kentillä, joten tämäkin voi jonkun keskittämisvimmaisen visioissa siintää. Arvoisa puhemies! Finnet-liiton mukaan Traficomin 14.4.2025 julkaisema tähtiluokitus tarkoittaa sitä, että verkkoyhteydet ovat parantuneet merkittävästi monessa Suomen kunnassa. Tämä luokitus ei Finnetin mukaan anna oikeaa tilannekuvaa, koska se on vanhentunut tapa tarkastella asiaa. Virhe syntyy siinä, että esimerkiksi gigabitin yhteyksiä painotetaan samalla painoarvolla kuin vaikkapa 30 megabitin yhteyksiä. Ongelma on, että 100 megabitin yhteys oli niin sanotun nopean laajakaistan tavoite jo 2010-luvun alussa. Nykytilanne jättää liian monet suomalaiset digitaalisen kehityksen ulkopuolelle. Alueelliset erot verkkoyhteyksien saatavuudessa eivät ole pelkästään tekninen kysymys, vaan ne ovat kasvava tasa-arvo-ongelma. Hyvät verkkoyhteydet ovat perusedellytys elinkeinoelämälle, etätyölle, koulutukselle, jopa perusoikeuksien toteutumiselle ja, voinee sanoa jopa, ikääntymiselle. Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa todetaan seuraavaa: ”Koko maan kattaviin, riittävän nopeisiin ja häiriöttömiin tietoliikenneyhteyksiin kohdennetaan riittävät resurssit. Hallitus arvioi tarvetta jatkaa laajakaistatukiohjelmaa kiinteiden yhteyksien rakentamiseksi alueille, joille ne eivät rakennu markkinaehtoisesti.” Ainoa käytännön toimenpide, minkä hallitus on tähän liittyen tehnyt, on budjettiriihessä syyskuussa 2023 lakkautettu laajakaistatukiohjelma ja siihen liittyvien rahojen ja koko budjettimomentin poistaminen. Hallitus myös varmisti, ettei lainsäädäntö mahdollista tukiohjelman jatkamista. Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi jo 13.3.2024 selvityksen laajakaistatuen tarpeesta tulevaisuudessa. Sen mukaan kaikista harvimmin asutuilla alueilla verkkoja ei rakennu markkinaehtoisesti vaan niiden rakentamiseksi tarvitaan lisätoimia. Jälkiarvioinnin perusteella aiemmat tukiohjelmat olivat onnistuneita. Selvityksessä myös todetaan, että tukiohjelmien ei katsottu häiritsevän markkinaehtoista rakentamista. Tuet on onnistuttu kohdistamaan alueille, joille verkot eivät olisi markkinaehtoisesti rakentuneet. Toisin kuin liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteessa 13.3.2024 luvattiin, ei julkisuuteen ole lausuttu mitään, mihin johtopäätökseen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen puheenjohtamassa yhteiskunnan uudistamisen ministerityöryhmässä 15.3.2024 päädyttiin selvityksen pohjalta. Arvoisa puhemies! Edellisen pohjalta on perusteltua esittää seuraavat kysymykset: Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt tai ryhtymässä, ettei Suomeen ja erityisesti itäiseen Suomeen muodostu Finnetin arvioimaa 400 000 kansalaisen digitaalista köyhälistöä? Millä toimenpiteillä hallitus aikoo puuttua operaattoreiden ja viranomaisten toimintaan, jotta koko maahan saadaan kattava 5G-mobiiliverkko? Pitääkö hallitus koko maassa ja erityisesti itäisessä Suomessa kattavia verkkoyhteyksiä ja niiden kautta saavutettavia digitaalisia palveluja yhteiskunnallisena turvallisuuskysymyksenä? Millä perusteella hallitus uskoo siihen, että laajakaistayhteydet saadaan koko maassa turvattua markkinaehtoisesti ilman teetetyissä selvityksissä esiin nostettuja lisätoimia? Millä toimenpiteillä hallitus aikoo turvata kaikille kansalaisille kuuluvat perusoikeudet, joihin kuuluvat myös toimivat verkkoyhteydet ja niiden kautta saavutettavat digitaaliset palvelut? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+7.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-09-04T17:53:10,2025-09-04T17:57:58,Hyväksytty,1.1 2025_73_132,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönoton helpottamisesta, sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 249 ja 303 §:n muuttamisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 74/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_133,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönoton helpottamisesta, sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 249 ja 303 §:n muuttamisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 74/2025 vp","Arvoisa puhemies! Suomen kaltaisen modernin tietoyhteiskunnan kannalta nopeat tiedonsiirtoyhteydet ovat aivan kriittisen tärkeitä, ja tässä mielessä tietysti nämä Euroopan unionin asettamat kovat tavoitteet siitä, että 2030-luvulla tuhannen megan yhteydet olisivat kaikilla asutuilla alueilla ihmisten saatavilla, ovat tietysti Suomen näkökulmasta sellaisia, joita tulee tavoitella. Ja täytyy kiittää ministeri Rannetta myös tämän lainsäädännön määrätietoisesta eteenpäinviemisestä. Tässä lainsäädännössähän jonkin verran tulee tätä infrastruktuurin yhteiskäyttöä ja tällaista joustavuutta siihen, että saataisiin mahdollisimman paljon vaikuttavuutta erilaisista verkoista. Mutta en aivan tarkkaan muista, miten etenee hallitusohjelmaneuvotteluissakin vahvasti esillä ollut tavoite siitä, että valokuitua, joka mahdollistaa näiden nopeitten yhteyksien toteuttamisen, saataisiin mahdollisimman määrätietoisesti asennettua aina, kun infrastruktuuria kehitetään, onpa se taajamassa tai haja-asutusalueilla. Kun kaivetaan vesijohtoja ja viemäreitä, tehdään tietöitä, kaapeloidaan sähköjohtoja ja tehdään tätä kaikkea joko uudisrakentamisena tai sitten vanhan korjaamisena, niin aina kaivantoon pyrittäisiin saamaan myöskin sellainen valokuitu, joka sitten tulevaisuudessa mahdollistaa näitä nopeita laajakaistayhteyksiä, koska rakentamisessa tietysti se maan kaivuu on se kaikkein kallein osa, se itse valokuitu ei siinä sitten suurta kustannusta muodosta. Tuoko ministerin näkökulmasta tämä lainsäädäntö apua tähän, vai odottaako se vielä sitten jatkokäsittelyjä? Tämähän on sentyyppinen asia, jossa varmasti ainakin kaupunkien asukkaat toivoisivat sitäkin, että joka kesä se oma katu ei olisi auki, kun jokainen yhtiö vuorotellen näitä kuituja sinne asentaa, vaan että saataisiin jossain määrin koordinoidummin sitten valmista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+7.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-09-04T17:57:58,2025-09-04T18:00:29,Hyväksytty,1.1 2025_73_134,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönoton helpottamisesta, sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 249 ja 303 §:n muuttamisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 74/2025 vp",Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_135,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönoton helpottamisesta, sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 249 ja 303 §:n muuttamisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 74/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tietoliikenneyhteydet eivät ole nyky-Suomessa enää vain arjen mukavuutta. Ne ovat osa kansallista turvallisuutta, osa huoltovarmuutta ja osa tulevaisuuden kasvun perustaa. Siksi tämä hallituksen esitys on tärkeä ja ajankohtainen. Sillä helpotetaan erittäin suuren kapasiteetin verkkojen, kuten valokuituverkkojen, rakentamista erityisesti haja-asutusalueilla ja maaseudulla. Esityksessä muutetaan sähköisen viestinnän palveluista annetun lain kahta pykälää sekä sakon täytäntöönpanosta annettua lakia. Tavoitteena on poistaa esteitä ja sujuvoittaa luvitusta, jotta valokuituverkkoja ja muita suurtehoyhteyksiä voidaan ottaa käyttöön nopeammin ja laajemmin eri puolilla Suomea. Arvoisa puhemies! Muutos on tekninen mutta vaikutuksiltaan laaja. Käytännössä se tarkoittaa, että viestintäverkkojen rakentaminen ei pysähdy hallinnollisiin mutkiin tai tarpeettomaan byrokratiaan. Tämä on erityisen tärkeää meille pohjoisessa ja haja-asutusalueilla, joilla markkinaehtoinen rakentaminen etenee hitaammin ja yhteydet voivat jäädä puutteellisiksi ilman yhteiskunnan tukea tai esteiden purkamista. Sähköisen viestinnän infrastruktuuri on samalla myös osa kriittistä infrastruktuuria. Jos yhteydet katkeavat, katkeaa samalla yhteys viranomaisiin, hälytysjärjestelmiin, terveyspalveluihin ja koko digitaaliseen yhteiskuntaan. Siksi esityksen liittyminen huoltovarmuuteen on selkeä: mitä kattavampi ja vahvempi verkko infrastruktuuri on, sitä paremmin Suomi pärjää myös kriisitilanteissa. Arvoisa puhemies! Tämä on tekninen mutta tarpeellinen lisäys, jolla varmistetaan, että seuraamuksia voidaan panna täytäntöön tehokkaasti, mikäli sääntelyä rikotaan. Kuten mikä tahansa muukin yhteiskunnan toiminto, myös valokuituverkon rakentaminen tarvitsee selkeät pelisäännöt, keinot puuttua rikkomuksiin. Kaiken kaikkiaan tämä esitys on järkevää, huoltovarmuutta, valmiutta ja alueellista tasa-arvoa vahvistavaa lainsäädäntöä. Se mahdollistaa investointeja, tukee sujuvaa viestintää ja parantaa koko maan digivalmiutta etenkin harvaan asutuilla alueilla. Siksi kannatan esitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-04T18:00:38,2025-09-04T18:03:55,Hyväksytty,1.1 2025_73_136,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönoton helpottamisesta, sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 249 ja 303 §:n muuttamisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 74/2025 vp",Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_137,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönoton helpottamisesta, sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 249 ja 303 §:n muuttamisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 74/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tämä on niin polttava aihe tuolla meillä itäisessä Suomessa, että tästä voisi vaikka koko illan puhua, mutta en aio tämän puheen jälkeen enää tänä iltana niin tehdä. Tosiaan Finnet-liiton arvion mukaan noin 400 000 suomalaista on jäämässä 5G-verkon palveluiden ulkopuolelle, kuten aiemmin jo totesin. Arvio perustuu siihen, että Traficomin ja mobiilioperaattoreiden mukaan 5G-verkon 100 megabitin mobiililaajakaista on nykyisin saatavilla 92 prosentilla väestöstä. Lisäksi on huomioitava, että saatavuus tarkoittaa sitä, että rakennusten ulkopuolella jossain kohtaa on 100 megabitin nopeus tarjolla puolentoista metrin korkeudella. Tämä ei siis kerro todellista tilannetta asuntojen sisällä. Suomalaiset ovat siirtyneet sisävessoihin jo vuosikymmeniä sitten, mutta operaattorit ovat ajamassa meitä ulos toteuttamaan viestinnällisiä tarpeita. Yli 90 prosentin saatavuus kuulostaa korkealta luvulta, mutta todellisuudessa se tarkoittaa, että noin 400 000 suomalaista jää tämän ulkopuolelle. Myös Traficomin tilastojen mukaan 5G-verkon rakentamisen painopiste on voimakkaasti taajama-alueilla ja vieläpä kaikista isoimmissa taajamissa. Tämä tarkoittaa käytännössä, että suurin osa 5G-verkon saavuttamattomiin jäävistä ihmisistä asuu maaseudulla eli alueilla, minne ilman julkista tukea ei ole mahdollista rakentaa myöskään valokuituverkkoa. Näistä alueista on tulossa tietoliikenneyhteyksien köyhyysalueita. Mobiilioperaattorit ovat ilmoittaneet, että 5G-verkko on valmis. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että operaattorit hylkäävät tietoisesti nämä 400 000 suomalaista 5G-verkon saavutettavuuden osalta. Samalla nämä ihmiset jäävät digitaalisuuden varaan laskettujen palveluiden ulkopuolelle. Operaattorit ovat luomassa Suomeen digitaalisuuden luokkayhteiskuntaa, ja viranomaiset sekä hallitus näyttävät hyväksyvän tämän. Arvoisa puhemies! Finnet-liiton ja Suomen Seutuverkot ry:n mukaan erityisesti Itä-Suomi, mukaan lukien Etelä-Karjala, on jäänyt selvästi jälkeen tietoliikenneyhteyksien kehityksessä. EU:n DESI-indeksin mukaan Suomen harvaan asuttu maaseutu on heikoimmassa asemassa nopeiden laajakaistayhteyksien saatavuudessa. Tilanne on erityisen heikko Itä-Suomen viidessä maakunnassa: Kainuussa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Traficomin mukaan näillä alueilla sekä kiinteän että mobiililaajakaistan saatavuus on Suomen huonointa. Tätä vahvistaa myös kansalaisilta, yrittäjiltä ja viranomaisilta tuleva toistuva palaute toimimattomista yhteyksistä, niin pelastustoimelta kuin hyvinvointialueilta, kaikilta toimijoilta. Ei riitä, että viranomaisen mukaan yrityksen kaupungin keskustassa sijaitsevassa toimistossa yhteydet toimivat, jos ja kun ne eivät toimi kaupunkikeskustan ulkopuolella, missä yrityksen käytännön toiminta tapahtuu. Puunkorjuu ja -kuljetus tapahtuvat metsissä ja maaseudulla, ei kaupunkien keskustoissa, ruuan tuottamisesta puhumattakaan. Arvoisa puhemies! Mobiilioperaattorit ajoivat 3G-verkon alas, mikä pahensi tilannetta merkittävästi. Kun operaattorit eivät rakenna 5G-verkkoa vastaavalla kattavuudella, jäävät itäisen Suomen kansalaiset pysyvään digitaaliseen köyhyyteen. Operaattoreiden vastuulla olevien mobiiliverkkojen nopeudet ja luotettavuus eivät vastaa nykypäivän tarpeita. Puhelujen ja laajakaistapalvelujen tasossa on huomattavan paljon ongelmia. Esimerkiksi Suomen kuorma-autoliitto SKALin selvitykset osoittavat, että yhteysongelmat haittaavat niin yritysten kuin kansalaisten arkea. Vaikka operaattorit ja viranomaiset vakuuttavat yhteyksien täyttävän yleispalveluvelvoitteet, nämä vaatimukset ovat kaukana EU:n tavoitteista, joiden mukaan kaikilla kansalaisilla tulisi olla gigabitin yhteys vuoteen 2030 mennessä. Arvoisa puhemies! Itä-Suomi on myös, kuten kaikki me tiedämme, Naton itäraja, ja alueverkkoyhteyksillä on keskeinen rooli huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmasta. Mahdollisen kriisin sattuessa toimivat tietoliikenneyhteydet ovat elintärkeitä. Maakuntaliitot ja alueen yritykset ovat nostaneet asian esille kerta toisensa jälkeen, mutta konkreettisia toimia ei hallitukselta, ei varsinkaan operaattoreilta eikä vastuuviranomaisilta ole nähty. Meidän itäisen Suomen alkuasukkaiden näkökulmasta kukaan ei ota Suomessa vastuuta alueemme infran murenemisesta käsiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+7.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-09-04T18:04:01,2025-09-04T18:08:32,Hyväksytty,1.1 2025_73_138,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönoton helpottamisesta, sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 249 ja 303 §:n muuttamisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 74/2025 vp",Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_139,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönoton helpottamisesta, sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 249 ja 303 §:n muuttamisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 74/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kallio puhui tuossa hyvin tilanteesta. Jos meillä on vajaa 10 prosenttia siitä väestöstä, joka meillä on, jäämässä tämän ulkopuolelle, niin tietenkin herää kysymys, kuinka paljon resursseja tai muuta pitäisi laittaa sen varmistamiseksi, että kaikilla olisi tämä 5G-verkko tarjolla. Kysyisin nyt, kun ministeri on paikalla, minkä tyyppisiä kustannusarvioita on tämän osalta tehty, että vuonna 2030 myös itäisessä Suomessa tämmöinen palvelu olisi tarjolla niin kuin muuallakin Suomessa? Tämä nousee monella tapaa esiin, niin kuin edustaja Kallio tässä hyvin toi esiin. Me ollaan viime aikoina puhuttu VR:n junien yhteyksistä, ja niissäkin on parantamista tapahtunut, mutta niissäkin on tilanne se, että tukiasemia pitäisi olla rataverkon yhteydessä tiheämmin. Sitä pitäisi tehdä. Tässä on vähän samasta asiasta kysymys, kun mietitään niitten käyttämistä, ja kun me näitä kaikkia härpäkkeitä käytetään koko ajan elämässämme, niin me tarvitsemme niitä yhteyksiä, ja on erittäin iso kysymys, miten se toimii ympäri Suomea. Mutta tämä kysymys: paljonko tämä 10 prosenttia tulisi maksamaan, jos me varmistettaisiin 5G kokonaan Suomessa? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+7.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-04T18:08:32,2025-09-04T18:10:08,Hyväksytty,1.1 2025_73_140,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönoton helpottamisesta, sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 249 ja 303 §:n muuttamisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 74/2025 vp",Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_141,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönoton helpottamisesta, sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 249 ja 303 §:n muuttamisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 74/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Hyvä ministeri! Kiitos hyvästä keskustelusta laajakaistayhteyksistä, mobiiliverkoista. Täällä on muun muassa erityisesti nostettu esille Itä-Suomea ja muuta harvaan asuttua aluetta, mutta täytyy todeta se, että näitä ongelmia on aika laajasti myös ihan läpi Suomen — ei niin pahoja kuin Itä-Suomessa ja näillä alueilla, mutta ei tarvitse Helsingistä mennä kuin noin 80 kilometriäkin, niin tämä 3G-verkon alasajo on vaikuttanut merkittävällä tavalla aivan tavallisten puhelinyhteyksienkin toimivuuteen. Tämä 3G-verkon alasajo itse asiassa pahensi tilannetta. Puhelinyhteydet ovat kärsineet, ja tänä päivänä voi sanoa, että melkein puhelu kuin puhelu jonkinlaisesta häiriöstä kärsii, ja ne liittyvät nimenomaan näihin verkkoyhteyksiin. Tämä kysymys on minun mielestäni myös huoltovarmuuskysymys, turvallisuuskysymys, ja hyvällä tavalla tässä keskustelussa tuotiin esille myös vahva ja nopea digitalisaation eteneminen ja se, kuinka monet palvelut meillä on tänä päivänä näiden sähköisten palveluiden piirissä. Jos ne eivät ole saavutettavissa sen takia, ettei ole yhteyttä, niin silloin voi kysyä, miten meidän yhteiskunta näissä kysymyksissä toimii, kun paperiposti, kirjeposti, ei enää kulje ja tieto on aika isolta osin tänä päivänä digitaalisessa muodossa. Itse ajattelen niin, että tämä on kyllä meidän yhteinen haasteemme, ja tässä edustaja Lyly nosti hyvin esille sen kysymyksen, mitä tämä maksaisi, jos tämä laitettaisiin tavalla tai toisella kuntoon. Kyllä välillä tuntuu siltä, kun autoa ajaessa puhelinyhteydet katkeilevat, puhumattakaan junista, että jos tässä maailmassa yli 50 vuotta sitten käytiin kuussa, niin on ihme, että tässä maassa ei puhelinyhteyksiä ja nettiyhteyksiä saada toimimaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-09-04T18:10:08,2025-09-04T18:12:28,Hyväksytty,1.1 2025_73_142,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönoton helpottamisesta, sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 249 ja 303 §:n muuttamisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 74/2025 vp",Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_143,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönoton helpottamisesta, sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 249 ja 303 §:n muuttamisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 74/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä edustaja Kallio aiemmassa puheenvuorossaan erinomaisesti kuvasi sitä tilannetta, mikä Itä-Suomessa on, ja hän nimenomaan kuvasi itäsuomalaisia alkuasukkaiksi, ja koska itsekin kuulun heihin, niin arvelin tässä muutaman sanasen sanoa. Siellä Pohjois-Savon laitamilla, mistä tietysti itse olen, paljon tulee viestiä siitä, että yhteydet eivät toimi ja puhelinyhteyksien osalta on siellä laita-alueella ongelmia. Samoiten sieltä edustaja Kallion alueelta elikkä Etelä-Savostakin on minuun oltu yhteydessä useampaan otteeseen siitä, miksi tälle asialle ei tehdä mitään. Siellä on paljon turvallisuuteen liittyviä haasteita nimenomaan siinä, että puhelut eivät mene läpi silloin, kun pitäisi, ja kyseessä on todella hätätilanteita. Tältä osinhan asialle pitäisi saada aikaiseksi jotakin. Sillä tavalla halusin tukea edustaja Kallion hyvää puheenvuoroa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+7.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-09-04T18:12:31,2025-09-04T18:13:22,Hyväksytty,1.1 2025_73_144,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönoton helpottamisesta, sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 249 ja 303 §:n muuttamisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 74/2025 vp",Edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_145,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönoton helpottamisesta, sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 249 ja 303 §:n muuttamisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 74/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitos edustaja Kalliolle hyvistä puheenvuoroista ja aika hyvästä tilannekuvasta, mikä se tällä hetkellä on. Kyllähän tuo 3G-verkon yllättävä alasajaminen teki semmoisen aukon tuolla haja-asutusalueilla ja maaseudulla nyt sitten tämän kuuluvuuden ja verkkojen toimivuuden osalta. Kiersin tuossa elokuussa aika paljon yrityksiä. Kävin sitten muutamalla maatilalla, ja he suoraan sanoivat, että nämä heikot yhteydet hurjasti vaikeuttavat heidän elinkeinonsa harrastamista. Pitkälti maatilatkin joutuvat niiden raportointien ja elinkeinotoiminnan osalta sitten hyödyntämään tietoverkkoja. Näitä terveisiä tuli Pielaveden suunnalta, ja mistähän muualta niitä tuli. Mutta tämä on minusta tuolla maaseudulla erityisesti myös turvallisuuskysymys, ihmisten arjen turvallisuuskysymys, ja jollain tavalla tähän pitäisi ratkaisua löytää. En tiedä, löytyykö tähän sitten EU-rahoitusportti maaseuturahaston kautta tai jotain, mutta jollain tavalla tämä ohjelma pitäisi saada jatkumaan. Se edellinen laajakaistaohjelma, missä oli kunnille aika isotkin rahoitusvastuut, ei enää nykyisessä kuntatalouden tilanteessa toiminut, mutta ei minusta valtionkaan pidä kokonaan vetäytyä tästä ongelmasta, koska se on erityisesti myös sitten huoltovarmuuskysymys ja turvallisuuskysymys tässä maailmantilanteessa ja tietysti maaseutujen näkökulmasta. Ministeriltä lähinnä: onko tehty niitä toimenpiteitä, mitä tuolla raiteilla piti tehdä ja junakaluston osalta? En ole ainakaan tuolla itäradalla huomannut. Siellähän on niitä vahvistimia laitettu junavaunuihin, mutta niitten vaikutus on kyllä hyvin heikko. Jos siellä ei kenttää ole, niillä ei ole mitään merkitystä, ja edelleen ne ongelmat tuolla raiteilla ja junassa työskennellä on ja puheluja soittaa, aivan turha yrittää pitempiä puheluita, koska sinä putoat useamman kerran langoilta. Mutta jollakin tavalla tähän pitää sitä tahtotilaa ensinnäkin löytää, ja minä luulen, että tässä nyt sitten alueiden ja rakennerahastojen ja maakuntaliittojen ja valtion pitäisi löydä hynttyitä yhteen ja tehdä jonkunnäköinen jatkosuunnitelma tulevaisuuteen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+7.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-09-04T18:13:22,2025-09-04T18:16:05,Hyväksytty,1.1 2025_73_146,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönoton helpottamisesta, sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 249 ja 303 §:n muuttamisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 74/2025 vp","Meillä alkaa lähestyä tämän aiheen keskustelun loppuaika, mutta myönnän vielä puheenvuoron edustaja Kalliolle ja sen jälkeen ministerille, mikäli hän haluaa lyhyesti kommentoida. Jos sen jälkeen vielä on puheenvuoroja, niin ne siirtyvät sitten myöhempään iltaan. — Edustaja Kallio.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_147,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönoton helpottamisesta, sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 249 ja 303 §:n muuttamisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 74/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Pahoittelut, tämä on nyt semmoinen aihe, joka nimittäin ylivoimaisesti eniten nousee esille meidän alueella, ja tämä meinaa mennä välillä vähän tunteisiin. Mutta näistä junien yhteyksistä sanon, kun en äsken maininnut sitä, että nyt tämän kaksi ja puoli vuotta kun olen täällä kulkenut Mikkeli—Kouvola—Lahti—Helsinki-väliä, niin se on itse asiassa mennyt huonompaan. Valtaosa siitä on sellaista, että siinä ei käytännössä pysty tekemään mitään, mihinkä tarvitsisi nettiyhteyksiä. Sitten on sitä viestiä tullut jo pidemmän aikaa, että ykskaks sillä vakituisella asukkaalla tai yrittäjällä siellä maaseudulla, haja-asutusalueella, lakkaa puhelin toimimasta, ja kun operaattorille on ollut yhteydessä, niin on joskus jopa kerrottu, että he ovat suunnanneet uudelleen, koska vapaa-ajan asukkailta on tullut toiveita. Meillä on Saimaan seudulla tullut paljon niitä toiveita, että kuuluisi paremmin, ja sitten ne on suunnattu sinne, ja sitten nämä vakituiset asukkaat ovat jääneet huonompaan tilanteeseen. Eli on monentyyppisiä tilanteita. Itse vaihdoin henkilökohtaisen liittymän tässä vähän aikaa sitten, ja heti kun meni tieto entiselle rakkaalle operaattorille, niin joka vuorokausi tippui hinta — koko ajan tuli hinta alaspäin ja erilaista lahjakorttia ja muuta. Kyllähän tässä on se, että operaattorit eivät ilman pakottavaa lainsäädäntöä tule tekemään niin, että tässä maassa olisi se kattava 5G-verkko — tai oli se nyt mikä G tahansa, ei tahdo sitä yhtäkään aina löytää. Tämä edellyttää sitä, että se tehdään, koska jos puhutaan kerran markkinataloudesta, niin sitten ne ottavat markkinoilta sen rahan, ja nythän me maksetaan, joilla se ei kuulu, ja sitten näille, jotka vaihtavat, koko ajan lyödään halvempaa tarjousta sinne. — Mutta kiitos, ei muuta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+7.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-09-04T18:16:20,2025-09-04T18:18:03,Hyväksytty,1.1 2025_73_148,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönoton helpottamisesta, sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 249 ja 303 §:n muuttamisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 74/2025 vp",Ministeri Ranne., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_149,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönoton helpottamisesta, sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 249 ja 303 §:n muuttamisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 74/2025 vp","Kiitoksia. Tämä keskustelu on ollut hyvin laajaa, ja minäkin ehkä tässä puheenvuorossani, arvoisa puhemies, hieman laajennan. Lähdetään tästä, mitä monesti on täällä salissa käsitelty: VR:n nettiyhteydet. Eli palataan siihen, kuka on vastuussa ja ketkä yrittävät ratkaista asiaa. Siellä ovat siis VR ministeri Strandin alaisuudessa ja operaattorit, ja tietenkin niitä teknisiä ratkaisuja haetaan. Siellä on joitain muutoksia tapahtunut, mutta häneltä täytyy tarkemmin kysellä, miten se on edennyt. Minun käsittääkseni asiat ovat siirtyneet parempaan suuntaan, mutta paljon on vielä tekemistä. Yleisesti meidän tietoverkoista. Me siis tiedetään, että teknologia kehittyy, maailma muuttuu, ja se, mistä meillä nyt hallituksessa ja meillä ministeriössä on otettu iso koppi, on se, että meillä alkuvuodesta käynnistettiin koko Suomen tietoverkkoihin liittyvän strategisen suunnitelman valmistelu. Meillä on tämmöinen iso hanke, turvallisuutta ja uutta talouskasvua koko Suomeen. Tämä vastaa sitä Liikenne 12 -paperia, joka on pitkäjänteinen koko Suomeen liittyvä suunnitelma. Tässä työssä on mukana tietenkin yksityinen sektori, joka tällä hetkelläkin ja tulevaisuudessa tulee vastaamaan lähes kokonaan niistä investoinneista, joita meillä tietoverkkoihin kohdistetaan. He ovat tietenkin tässä mukana, kuten myöskin turvallisuusviranomaiset ihan suposta alkaen. Tämä kokonaisuus on sellainen, että me katsotaan, kootaan se tilannekuva, jossa myöskin huomioidaan esimerkiksi se, kun esimerkiksi mietitään näitä hätäpuheluita tai yleisesti yleispalvelusääntelyn toimivuutta ja sen noudattamista, että nämä ovat viranomaistehtäviä. Tässä mennään hyvin vahvasti viranomaiset edellä. Ja tämän TUUTTI-hankkeen kautta, jonka tarkoituksena on saada oikeasti verkot tötterölle ja kuntoon koko Suomessa, todellakin ollaan jo yhdessä selvittämässä tilannetta ja ihan niitä konkreettisia toimenpiteitä. Ei niin, että nyt täällä tulee joku tylsä paperi tai joku mappi ö, vaan ihan konkretiaa: tilannekuva, konkreettiset toimenpiteet, miten asiaa viedään eteenpäin. Tässä ovat myöskin tietenkin puolustus ja turvallisuus, kansallisen turvallisuuden näkökulmat, erittäin vahvasti mukana. Yleispalvelusääntelyn osalta on tarkasteltu tietenkin sitä, mitä muutostarpeita siinä on. Siinä palataan taas itse asiassa siihen, millä lailla voimme luottaa siihen, että ne operaattoreiden mittaukset ovat yksi yhteen niiden kanssa, mitä meidän viranomainen tekee mittauksia, ja kuinka viranomainen voisi tehdä mittauksia enemmän, tarkemmin ja varmistaa sen, että sääntelyä noudatetaan. Traficom. Siis hehän ovat se viranomainen, jonka työhön minä en lähde määräilemään. Niin kuin sisäministeri ei lähde poliisiylijohtajaa määräilemään, minä en lähde myöskään oman hallinnonalan viranomaisten työtä johtamaan enkä määräilemään. Traficomilla on kuitenkin, kun esimerkiksi on näitä huolia siitä, miten hätäpuheluiden osalta on, se viranomaisvastuu ja myöskin sitten velvollisuus antaa määräyksiä hätäliikenteen toimivuuden toteutukseen ja varmistamiseksi. Tämä on vahvasti viranomaistyötä, mutta meillä on siis tämä iso TUUTTI-hanke, jonka kautta katsotaan se tilannekuva ja konkretisoidaan tätä tilannetta. Rahasta kun on puhe, niin meillä on edelleen CAP-rahoitusta jäljellä, olikohan sitä se 52 miljoonaa, jota olisi mahdollista käyttää aika laajasti haja-asutusalueiden myöskin viestintäverkkojen kehittämiseen. Ja tämä on oikeastaan sellainen, että kun me EU:n seuraavaa rahoituskautta jo katsellaan, niin tietenkin me sitä sieltä yritetään saada ja ollaan vaikutettukin siihen. Kun voidaan perustella turvallisuussyillä ja muilla, niin sitä EU-rahoitusta yritetään tietysti saada maksimoitua tänne Suomen suuntaan. Tänään pitkästä aikaa — ei kukaan meidän virkamiehistä muistanut, milloin tällainen tilaisuus olisi aikaisemmin ollut — olin kutsunut kaikki maakuntajohtajat työlounaalle. Tällaista ei ole ainakaan 20 vuoteen tapahtunut, ja tietenkin me puhuttiin hyvin vahvasti paitsi siitä perinteisestä infrasta myös kriittisestä infrasta, johon tietoliikenneyhteydet kuuluvat. Tämä oli valtavan hyvää keskustelua, ja sieltäkin tuli varsin hyvin ilmi se, että se yhteistyö ja se yhteinen tilannekuva on kuitenkin se, jonka kautta viedään asioita eteenpäin. Jos haluttaisiin tähän maahan sataprosenttinen peitto, siis jokaiseen kolkkaan, niin en tiedä, onko ihan väärin, mutta miljardeista puhutaan joka tapauksessa, ehkä 10 miljardista. Me puhutaan aivan valtavista summista. Tietenkin optimaalinen tulos olisi se, että joka puolella, jokaisessa niemessä ja notkossa olisi se yhteys, mutta tässä maassa se ei ole realistista, eikä se ole missään päin maailmaa realistista tähän päästä. Meidän täytyy priorisoida, ja tämän meidän ison uuden hankkeen kautta myöskin tätä viedään eteenpäin ja yhteensovitetaan ja painotetaan. Me tehdään yhteistyötä, ja operaattoreiden osalta on tietenkin hyvä nähdä se, että heillä on petrattavaa, markkinoilla on petrattavaa, ja me ja viranomaiset teemme parhaamme, että tässä kokonaisuus kehittyisi oikeaan suuntaan. Tämä työ, mitä me käynnistettiin, tämä iso työ, tämäkin olisi pitänyt aloittaa jo aikoja sitten, tämmöinen suunnitelma koko tietoverkkojen osalta, ja nyt se tulee. Minä toivon, että me siitäkin saadaan hyvää yhteistyötä yli oppositiorajan, yli hallitus—oppositio-rajojen, koska tämä on niin tärkeä asia. Ei niin, että rahaa riittää kaikkeen, mutta että rahaa riittää tärkeimpään ja kehitetään oikeaan suuntaan. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+7.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-09-04T18:18:06,2025-09-04T18:24:22,Hyväksytty,1.1 2025_73_150,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi raideliikennelain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 65/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Tässäkin keskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Ranne, olkaa hyvä, esittelypuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_73_151,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi raideliikennelain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 65/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Nyt meillä on seuraavaksi lähetekeskustelussa hallituksen esitys 65: esitys laeiksi raideliikennelain ja liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta. Hallituksen esityksen tavoitteena on jatkaa kesäkuussa 2022 voimaan tullutta itäisen kansainvälisen vaunukaluston käyttömahdollisuutta Suomen sisäisissä puutavara- ja kemikaalikuljetuksissa kahdella vuodella aina vuoden 28 loppuun asti ja parantaa kaupunkiraideliikenteen eli metro- ja raitiotieliikenteen turvallisuutta etenkin silloin, kun kaupunkiraideliikennettä laajennetaan uusille alueille. Tämä on ollut hyvin pitkä prosessi, ja valmistelu on ollut varsin perusteellista. Voimassa olevan itäisen kansainvälisen liikenteen kaluston eli niin sanotun GOST-kaluston käyttö Suomen sisäisissä puutavara- ja kemikaalikuljetuksissa on sallittua voimassa olevan sääntelyn nojalla vuoden 26 loppuun asti. Kaluston käyttö on ollut välttämätöntä, jotta Suomen sisäiset puutavara- ja kemikaalikuljetukset voidaan turvata, kun EU-vaatimusten mukainen kotimaan liikenteen kalusto ei ole ollut riittävää sen jälkeen, kun puutavaran ja pääosin myös kemikaalien tuonti Venäjältä loppui Venäjän aloitettua helmikuussa 22 hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Kahden vuoden pidennys voimassa olevaan poikkeusmahdollisuuteen on tarpeen siksi, että toiminnanharjoittajilla olisi riittävästi aikaa hankkia ja ottaa käyttöön EU-vaatimusten mukaista kalustoa. Kaluston hankinta vaatii aiemmin arvioitua enemmän aikaa, ja siksi nyt ehdotettaisiin kahden vuoden lisäaikaa OSJD/GOST-kaluston käyttöön. Asiasta on konsultoitu myös Euroopan komissiota, koska EU-lainsäädännön nojalla Suomella ei ole oikeutta käyttää tätä kalustoa muihin kuin kansainvälisen liikenteen kuljetuksiin. Kahden vuoden pidennys voimassa olevaan poikkeusmahdollisuuteen on pisin mahdollinen, ja vuoden 29 alusta alkaen Suomen sisäiset puutavara- ja kemikaalikuljetukset on hoidettava EU-vaatimusten mukaisella kalustolla. GOST-kaluston pysyvä käyttömahdollisuus ei siis ole mahdollista. Tätä selvitettiin erittäin tarkkaan, jokainen kivi ja kanto käännettiin. Tässä on todella ongelmana se, että Suomi on EU:n jäsenvaltiona sitoutunut näihin EU-lainsäädännön mukaisiin rautatiekalustovaatimuksiin. Kaupunkiraideliikenteen osalta esitetään etenkin sitä, että kaupunkiraideliikenteen eli metro- ja raitiotieliikenteen rataverkon uudet suunnitelmat olisi toimitettava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa toimivaltaiselle viranomaiselle eli Traficomille, jotta virasto voisi arvioida, onko uusissa kaupunkiraideliikenteen rataverkon suunnitelmissa arvioitu ja otettu huomioon riittävällä tavalla kaupunkiraideliikenteen turvallisuus. Lisäksi esitetään, että kaupunkiraideliikenteen harjoittajan ja rataverkon haltijan on turvallisuusjohtamisjärjestelmissään otettava huomioon kaupunkiraideliikenteen laajentaminen uusille alueille ja huolehdittava siitä, että kuljettajat koulutetaan uuden kaluston käyttöön ja uuden rataverkon edellyttämien vaatimusten mukaisesti. Kaupunkiraideliikenteen sääntelytarpeiden kehittäminen on todettu välttämättömäksi erityisesti, kun kaupunkiraideliikenne on laajentunut uusiin kaupunkeihin ja kaupunginosiin. Kun etenkin raitiotieliikennettä on avattu uusille alueille, alkuvaiheessa tapahtuu tämän liikenteen ja muun tie- ja katuliikenteen välillä kohtaamisonnettomuuksia, ja siksi olisi kaikkien etujen mukaista, että näitä alkuvaiheen onnettomuuksia voitaisiin vähentää rataverkon suunnittelussa jo alusta alkaen. Ehdotetut kaupunkiraideliikenteen säännökset eivät muuttaisi valtion ja kuntien välistä toimivaltajakoa, koska jo nykyisellään Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on kaupunkiraideliikenteen toimivaltainen valvontaviranomainen ja varsinainen järjestämisvastuu kaupunkiraideliikenteessä on kunnilla. Ehdotetut muutokset kaupunkiraideliikenteen sääntelyyn on myös pyritty tekemään mahdollisimman kevyellä tavalla niin, että kuntien hallinnollinen taakka ei kasvaisi nykyiseen verrattuna mutta samalla kuitenkin kaupunkiraideliikenteen liikenneturvallisuus parantuisi. Eduskunnalle esitetään, että hallituksen esityksen mukaiset lait tulisivat voimaan 1.4.2026. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+8.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-09-04T18:24:53,2025-09-04T18:29:28,Hyväksytty,1.1 2025_73_152,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi raideliikennelain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 65/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_153,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi raideliikennelain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 65/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä hallituksen esityksessä raideliikennelakiin esitetään muutosta, jolla jatkettaisiin itäisen kansainvälisen liikenteen kaluston käyttömahdollisuutta kotimaan puutavara- ja kemikaalikuljetuksessa vuoden 2028 loppuun asti. Voimassa oleva poikkeus sallii kaluston käytön Suomen sisäisessä puutavara- ja kemikaalikuljetuksessa vuoden 2026 loppuun asti. Esitys on tärkeä ja kannatettava. Tässä yhteydessä, kun puhutaan raideliikenteen tärkeydestä, haluan tuoda tietoon sen, mikä on tilanne Itä-Suomessa: Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Raideliikenne Pieksämäki—Varkaus—Joensuu-välillä odottaa investointeja eli sähköistämistä. Kolme maakuntaa ja viisi kuntaa ovat tehneet selvityksen Pieksämäki—Varkaus—Joensuu-välisestä raideliikenteestä ja vaativat liikenne- ja viestintäministeriötä sähköistämään Pieksämäki—Varkaus—Joensuu-välisen rataosuuden. Tällä hetkellä Pieksämäki—Varkaus—Joensuu-rataosuudella liikennöidään kiskobusseilla. Maakuntien ja kuntien tilaamassa selvityksessä todetaan, että matkamäärät rataosuudelle ovat kasvussa. Pieksämäen ja Joensuun välillä matkusti viime vuonna noin 70 000 henkilöä. Vuosina 2018 ja 2019 määrä oli noin 45 000 matkustajaa vuodessa. Selvityksessä todetaan, että poliittiset päätökset täytyy tehdä kuluvan vuoden aikana, jotta liikennöinti jatkuisi ilman keskeytyksiä 2030-luvulla. Selvityksen mukaan Pieksämäki—Varkaus—Joensuu-välin sähköistäminen maksaisi 50 miljoonaa euroa. Maakuntaliitot ja kunnat siis korostavat selvityksessään, että rataosuuden sähköistämisen suunnitteluun on otollinen hetki nyt, jotta pystytään vastaamaan kasvavaan kysyntään. Lisäksi 2030-luvun lopulla radalle odotetaan laajaa peruskorjausta. Väylävirastossa on käynnistymässä selvitys, jossa tarkastellaan sähköistyksien tarpeita, priorisointia, kustannuksia ja vaikutuksia. Selvitys valmistuu ensi vuonna ja toimii lähtökohtana, kun mahdollisia suunnittelu- ja toteutuskohteita arvioidaan. Joensuu—Varkaus—Pieksämäki-yhteys on selvityksessä mukana. Arvoisa rouva puhemies! Pieksämäki—Varkaus—Joensuu-ratavälin sähköistämisen suunnittelun on oltava toteutuslistalla, kun Väyläviraston selvitys valmistuu, saavutettavuuden ja puolustus- ja huoltovarmuuden vuoksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+8.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-09-04T18:29:37,2025-09-04T18:31:57,Hyväksytty,1.1 2025_73_154,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi raideliikennelain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 65/2025 vp,Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_155,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi raideliikennelain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 65/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Raideliikennelakiin esitetään muutosta, jolla jatkettaisiin itäisen kansainvälisen liikenteen kaluston käyttömahdollisuutta kotimaan puutavara- ja kemikaalikuljetuksissa vuoden 2028 loppuun asti. Myös eräitä kaupunkiraideliikennettä koskevia muutoksia ehdotetaan. On aivan hyvä, että metsä- ja kemianteollisuuden sekä rautatiealan yrityksille annetaan riittävästi aikaa hankkia EU-standardien mukaista kuljetuskalustoa kuljetuksiansa varten. Lisäaikaa on säädettävä siksikin, että Suomi ei voi EU:n jäsenvaltiona sallia OSJD/GOST-kaluston käyttöä pysyvästi Suomen sisäisessä liikenteessä. Suomella ei ole tähän tarvittavaa poikkeusta unionilainsäädännössä. Komissio ei myöskään ole antanut Suomelle lupaa irrottautua EU-lainsäädännön mukaisista kalustovaatimuksista pysyvästi. Arvoisa puhemies! Kaupunkiraideliikennettä koskevista muutoksista tärkein on se, että Liikenne- ja viestintävirastolle tulisi toimittaa uuden kaupunkiraideliikenteen rataverkon rakentamista koskeva suunnitelma silloin, kun uutta kaupunkiraideliikenteen rataverkkoa suunnitellaan alueelle, jolla ennestään ei ole metro- tai raitiovaunuliikennettä. Hallituksen esityksen yhtenä tärkeänä tavoitteena on täydentää kaupunkiraideliikenteen sääntelyä niin, että turvallisuusnäkökohdat otettaisiin huomioon jo rataverkon suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa, sekä edistää kaupunkiraideliikenteen turvallisuutta. Liikenne- ja viestintävirastolla olisi mahdollisuus tarkistaa jo suunnitteluvaiheessa, että turvallisuusnäkökohdat on riittävällä tavalla otettu huomioon. Tämän vuoksi lakiin tehdään eräitä tarkennuksia rautatieyrityksiltä edellytettävän toimiluvan peruutusta koskeviin säännöksiin sekä muita teknisluonteisia tarkistuksia raideliikennelainsäädäntöön. Tältäkin osin siis lainsäädäntöä selkeytetään ja ajantasaistetaan vastaamaan tämän päivän tarpeita. Arvoisa puhemies! Kun uutta kaupunkiraideliikenteen rataverkkoa kehitetään kunnissa, kunnat laativat jo nykyisellään kattavia suunnitelmia, [Puhemies koputtaa] joten ehdotetut säännösmuutokset eivät olennaisesti lisää kuntien hallinnollista taakkaa tai aiheuta niille ylimääräisiä kustannuksia. Kiitos ministeri Ranteelle asian esittelystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+8.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-09-04T18:32:00,2025-09-04T18:34:32,Hyväksytty,1.1 2025_73_156,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi raideliikennelain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 65/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_157,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi raideliikennelain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 65/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nämä esitykset, jotka liittyvät tähän puutavara- ja kemikaalikuljetuksen kahden vuoden pidentämiseen itäisen kansainvälisen liikenteen kaluston osalta, ovat kannatettavia, ja kun tässä taustalla myöskin on tämä Ukrainan sota ja muita kysymyksiä, niin se on tässä viisasta tehdä näin. Kysyisin nyt: kun tämä kahden vuoden määräaika todennäköisesti tässä tulee, onko todennäköistä, että sinä aikana tämä asia saadaan semmoiseen kuntoon kuin tässä edellytetään? Arvoisa rouva puhemies! Toinen asia on sitten tämä kaupunkiseutujen suunnittelu, että se viedään tuonne Traficomiin, ja tavallaan se on sinänsä hyvä asia. Kaupungeissa raitiotieverkkoja suunnitellaan vuosia etukäteen, ja on hyvä, että sitä tarkastellaan monelta kantilta. Tässä mielessä tämäkin muutos varmasti pystytään hyvin tekemään. Täällä erityisesti on sanottu Helsingin, Tampereen ja Turun seudun toimenpiteitä, mutta näitten osalta voi sanoa, että ne tehdään kyllä vuosia etukäteen. Uskon, että tämä ei sinänsä sitä prosessia hidasta. Semmoinen pieni tieto tästä raitiotiestä Tampereella, että kun noin neljä vuotta tuli täyteen elokuussa, niin 58 miljoonaa nousua oli neljän vuoden aikana, ja nyt tämän vuoden aikana tulee Tampereen raitiotiellä tämän vuoden luku olemaan yli 20 miljoonaa. Se kertoo vaan siitä, kuinka suosittuja nämä raitiotiet käytännössä ovat. Arvoisa rouva puhemies! Jäi yksi puheenvuoro käyttämättä tuossa edellisessä kohdassa, ja kun ministeri on paikalla, niin ajattelin nyt siitä vähän jatkaa, ja se liittyy tähän raitiotieasiaan muutenkin. Ensinnäkin, kun kalustoyhtiöstä tässäkin nyt puhutaan, niin VR luovuttaa nyt omaa kalustoaan, noin 20 prosenttia suurin piirtein, tähän tulevaan kalustoyhtiöön, ja tavallaan sillä ruvetaan sitten ajamaan tätä lähijunaliikennettä. Se uudistaminen on sitten sen uuden kalustoyhtiön vastuulla. Toinen asia, joka tässä jäi sanomatta: Nyt kun tätä kilpailutusta viedään eteenpäin monella osalla, niin me aina puhutaan taloudellisesta puolesta, mutta myöskin näiden laatukriteerien pitäisi olla niissä kilpailutuksissa mukana ja sen, minkälaista palvelutasoa ja muuta siellä tarjotaan. Se laatupuoli pitäisi olla, ei pelkästään mennä sillä kilpailutuksella, joka on eurot edellä — sekin on tärkeätä, mutta asiakkaitten kannalta on tärkeätä myöskin tämä laatu. Vielä pieni huomio siihen, mitä edustaja Autto täällä toi esiin, liittyy tähän, kuinka nämä raitiotiehankkeet etenevät. Se liittyy tähän, että on populaa riittävästi eli ihmisiä niin, että me saadaan raitiotietä ja lähijunaliikennettä kehitettyä alueella. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+8.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-04T18:34:34,2025-09-04T18:37:53,Hyväksytty,1.1 2025_73_158,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi raideliikennelain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 65/2025 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_159,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi raideliikennelain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 65/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi raideliikennelain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta. Raideliikennelakiin esitetään muutosta, jolla jatkettaisiin itäisen kansainvälisen liikenteen kaluston käyttömahdollisuutta kotimaan puutavara- ja kemikaalikuljetuksissa vuoden 2028 loppuun asti. Raideliikenteen määräaikaisella muutoksella oli hallituksen esityksen mukaan tarkoitus mahdollistaa metsä- ja kemianteollisuuden yrityksille sekä rautatieyrityksille riittävästi aikaa hankkia EU-standardin mukaista kuljetuskalustoa Suomen sisäisiä puutavara- ja kemikaalivaunukuljetuksia varten. Kemikaalikuljetuksien osalta muutos oli rajoitettu koskemaan ainoastaan säiliökuljetuksia. Voimassa oleva poikkeus sallii kaluston käytön Suomen sisäisissä puutavara- ja kemikaalikuljetuksissa vuoden 2026 loppuun asti. Poikkeusmenettelyn jatkaminen olisi siis välttämätöntä, jotta yrityksillä olisi riittävästi aikaa hankkia EU-lainsäädännön vaatimukset täyttävää kalustoa riittävästi kotimaan kuljetuksiin. Esitykseen sisältyy muutamia innovatiivisia sääntelytarkennuksia kaupunkiraideliikenteeseen. Raideliikennelakiin ja liikenteen palveluista annettuun lakiin tehtäisiin eräitä kaupunkiraideliikennettä koskevia muutoksia. Näistä tärkein olisi se, että Liikenne- ja viestintävirastolle tulisi toimittaa uuden kaupunkiraideliikenteen rataverkon rakentamista koskeva suunnitelma riittävän varhaisessa vaiheessa silloin, kun uutta kaupunkiraideliikenteen rataverkkoa suunnitellaan alueelle, jolla ei ole ennestään metro- tai raitiovaunuliikennettä. Esityksen myötä tärkeinä seurauksina olisivat myös lainsäädännön selkiyttäminen ja ajantasaistaminen sekä kaupunkiraideliikenteen turvallisuuden vahvistaminen. Kiitos ministeri Ranteelle tämän tärkeän asian esittelystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+8.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-09-04T18:37:55,2025-09-04T18:40:01,Hyväksytty,1.1 2025_73_160,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi raideliikennelain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 65/2025 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_161,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi raideliikennelain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 65/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Venäjän laittomasta ja julmasta hyökkäyssodasta on ollut monia ei-toivottuja seurauksia ja monia sellaisia seurauksia, joissa Venäjän aiheuttaman sodan seurauksena on taloudellisen yhteistyön siteet jouduttu katkomaan varsin väkivaltaisinkin toimin. Yksi sellainen on tietysti sekä kemikaalikuljetuksiin mutta varmasti ennen kaikkea sitten kappaletavarakuljetuksiin, erityisesti puun osalta, liittyneet logistiset ketjut. On selvää, että kun Venäjältä ei Suomeen enää puuta tuoda, niin kotimaan logistiikka on jouduttu asettamaan aivan uuteen asentoon, jotta kuitenkin keskeisen vientialamme metsäteollisuuden raaka-ainevirrat saadaan turvattua ja toisaalta sitten taas tuotteet edelleen maailmalle. Tässä tietysti tämä raidelogistiikan varmistaminen on ollut aivan keskeisessä osassa, ja on tärkeää, että ministeri Ranteen johdolla ylläpidetään kilpailukykyistä logistiikkaa vientiteollisuutemme kannalta. Samaan aikaan on tietysti tärkeää, että erinäisin toimenpitein huolehditaan siitä, että kotimaiselle kiskokalustotuotannolle olisi kaiken aikaa sellaisia tilauksia, joilla sitten varmistetaan niin tavara- kuin henkilöliikenteessä kotimaisen kalustotuotannon pitäminen täydellä käynnillä paitsi työllisyyden näkökulmasta myöskin siksi, että näin turvattaisiin tämä pitkäjänteinen kyky ja osaaminen Suomessa tuottaa ja sitä myötä myöskin toki huoltaa raidekalustoa, joka huoltovarmuutemme kannalta on sitten todella tärkeä kaikkina aikoina. Eli näitä eri näkökulmia taitavaksi tunnettu ministeri Ranne tietysti ja koko valtioneuvosto, jolle Suomen kilpailukyky ja ennen kaikkea Suomen turvallisuus on tärkeä, varmasti kaikessa päätöksenteossaan punnitsee. Mutta tämä on tärkeä ja kannatettava lakiesitys, ja kiitos siitä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+8.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-09-04T18:40:01,2025-09-04T18:42:36,Hyväksytty,1.1 2025_73_162,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi raideliikennelain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 65/2025 vp,Edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_163,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi raideliikennelain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 65/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Viime kaudella edustaja Werningin ja Laakson kanssa tätä oltiin sorvaamassa silloin, kun sota alkoi, ja vähän pakon edessä oltiin, kun venäläinen puuntuonti loppui rajan takaa ja meidän piti sitten metsäteollisuuden ja kemianteollisuuden osalta ratkaisuja tehdä. Silloin kovasti puhuttiin niitten vaunujen kunnosta ja turvallisuudesta, ja nyt tänne asti näillä on sitten kytkytelty, ja tässä nyt sitten sitä jatkoa haetaan. Tuossa raideammattilaisten lausunnossa minusta aika hyvin kuvattiin sitä pelkotilaa, että kun kumminkin tämä jatkuva kaluston tarve ja uusimisen tarve on olemassa, niin on vaarana, että nyt sitten nämä hidastavat sitä. Täällä on mainittu, että mikäli OSJD/GOST-vaunujen poikkeusmahdollisuutta jatketaan ilman selkeää suunnitelmaa uuden kaluston hankkimiseksi, riskinä on, että sama tilanne jatkuu edelleen. Siellä on tietysti se takaraja nyt, mistä ministeri sanoi, olemassa, mutta tässä nyt vähän tämä poikkeuslupamenettely pelottaa: saadaanko aidosti sitä uutta kalustoa ja investointeja tänne kalustoille? Lylyn ja Auton puheenvuoroihin kotimaisen teollisuuden, niin Kainuun kuin Pirkanmaan, osalta: esimerkiksi kiskobussikalusto on semmoisessa kunnossa, että se olisi välittömästi laitettava, kun siellä busseilla ajellaan välillä suurin osa, koska se kalusto ei ole ajokunnossa, tietysti ennen kuin tulee tämä poikittaisliikenteen ja ostoliikenteen ratkaisu sitten, millä tulevaisuudessa sitä tehdään. Mutta se pitäisi kytkeä nyt samassa yhteydessä sitten, jos 2026 sitten sitä pitkää kuvaa rakennetaan, ja myös sen kaluston osalta tehdä päätöksiä ja hankintapäätöksiä jo. Mutta tietysti jos sähköistetään, mikä on kaikkien toive, niin sitten se tilanne on vähän toisenlaisessa vaakakupissa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+8.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-09-04T18:42:36,2025-09-04T18:44:44,Hyväksytty,1.1 2025_73_164,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi raideliikennelain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 65/2025 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_165,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi raideliikennelain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 65/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin, niin kuin edustaja Eskelinen tuossa sanoi, viime kaudellahan tätä tehtiin, tosiaan liikenne- ja viestintävaliokunnassa käytiin tätä asiaa läpi. Sota kun oli syttynyt, niin oli sanomatta selvää, että vaunukalusto niin sanotusti puuttui ja matkat puutavarankin kuskaamiseen niin sanotusti kasvoivat, kun piti satamasta ruveta niitä tuomaan, ja tällainen kalusto tietenkin oli, mikä oli suomalaisessa omistuksessa, vaikka olikin venäläismitoituksella tehtynä. Tietysti silloin puhuttiin nimenomaan siitä, että näitä kalustoja ei saa nopeasti mistään, että siinä menee pari vuotta, että saadaan reilummin tuotua, mutta tietysti tätähän on kerran jatkettu tässä, ja kyllä tässä nyt toivottavaa tietysti olisi... Annankin ministerille vinkkiä, että varmaan vähän painetta sinne, kun tästä on tullut vähän nyt sellainen automaatti. Tätä ei ole enää tarkoituksenmukaista tehdä sen takia, koska tilanne on se, että pitää muistaa kuitenkin, että tämä junavaunukalusto kuluttaa meidän raidetta enemmän kuin normaali, oikeamittainen vaunukalusto. Sen takia jollain tavalla pitäisi pystyä myös pitämään huoli siitä, että niitä uusia vaunujakin jossain vaiheessa tulisi. Niin kuin tässä kollegat ovat puhuneet, niin aika tärkeää on myös se, että me saadaan pysymään myös se osaaminen ja ne työpaikat ja nämä siinä vaunurakentamisessa, ettei käy niin, että meillä kohta sitten ei ole edes enää ketään, kuka niitä tekee, että joudutaan tekemään niitä sitten ulkomailla. Jonkun verran voisi ehkä sanoa sinne tietylle teollisuudenalalle, että voisi niitä vaunuja vähän ruveta tilaamaankin. Voin itse kyllä ensi viikolla itsekin toiseen kertaan siitä asiasta jo heitä huomauttaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+8.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2025-09-04T18:44:45,2025-09-04T18:46:42,Hyväksytty,1.1 2025_73_166,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi raideliikennelain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 65/2025 vp,Haluaako ministeri vielä kommentoida? Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_167,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi raideliikennelain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 65/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin totean, että tämä on aika mielenkiintoinen kombo tässä meidän esityksessämme. Eli molemmat kokonaisuudet liittyvät turvallisuuteen jollain tavalla: toinen enemmän liikenneturvallisuuteen, toinen huoltovarmuuteen. Mutta kokonaisuudessaan puhutaan turvallisuudesta, joka on siis erittäin vahva painotus liikenne- ja viestintäministeriössä ja myöskin Liikenne 12:ssa, jota olemme yhdessä rakentaneet. Kalustojen osalta voin todeta sen, että mehän ollaan käyty erittäin tiivistä keskustelua eri sidosryhmien kanssa, metsäsektorin kanssa, näistä, ja myöskin silloin keväällä 22, kun arvioitiin, että neljä ja puoli vuotta riittäisi siihen, että rautatieyritykset ja teollisuusyritykset pystyisivät hankkimaan tätä EU-vaatimusten mukaista kalustoa, käytiin varmasti aika tarkkaan tätä läpi. Mutta silloin ei oltu ihan selkä seinää vasten, toisin kuin nyt. Eli nyt meillä ei ole enää minkäänlaista neuvotteluvaraa tai joustovaraa EU:n suuntaan, eli vuoden 29 alusta alkaen on oltava EU-vaatimusten mukainen kalusto käytössä. Tämä on venytetty äärimmilleen. Siellä rikkomusmenettelyäkin ollaan jo kolkuttelemassa, mutta olemme nyt kuitenkin saaneet vähän tämmöisen herrasmiessopimuksen aikaiseksi, että hoidetaan tämä homma kuntoon nyt ja tällaista sitten ei tässä pamahda meille päälle. Kokonaisuudessaan kaikkia yllätyksiä tulee, mutta nyt on kyllä niin vahvasti ja yksiselitteisesti viety se viesti koko alalle ja sidosryhmien kanssa, että varmasti se lopputulos on se, mitä me tarvitaan. Sitten vielä ehkä tästä kaupunkiraideliikenteestä. Meillä on kolme asiaa: me halutaan turvallisia kuljettajia, turvallista infraa, turvallista kokonaisuutta, kalustoa. Myöskin nämä esitykset tukevat tätä meidän isoa tavoitettamme. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+8.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-09-04T18:46:45,2025-09-04T18:48:57,Hyväksytty,1.1 2025_73_168,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi raideliikennelain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 65/2025 vp,Kiitokset ministerille., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_169,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 72/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään puolustusvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei ehditä käydä läpi, niin asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelun aloittaa ministeri Häkkäsen esittelypuheenvuoro. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_73_170,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Antti,Häkkänen,Puolustusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 72/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut 10.7. eduskunnalle hallituksen esityksen laeiksi asevelvollisuuslain ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain muuttamisesta. Hallituksen esityksen tavoitteena on selkeyttää oikeustilaa ensinnäkin niiden ahvenanmaalaisten kotiseutuoikeuden omaavien miesten osalta, jotka vapaaehtoisesti haluavat hakeutua suorittamaan asevelvollisuuslain mukaista palvelustaan. Esityksessä ehdotetaan asevelvollisuuslakia muutettavaksi siten, että siinä annettaisiin säädöspohja ahvenanmaalaisten kotiseutuoikeuden omaavien miesten vapaaehtoiselle asepalvelukselle. Ehdotettu muutos selkeyttäisi Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden omaavien miesten oikeudellista asemaa ja oikeusturvaa suhteessa muihin asevelvollisiin ja ahvenanmaalaisiin naisiin, kun myös Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden omaavien miesten asepalveluksen oikeusvaikutuksista säädettäisiin lain tasolla. Ahvenanmaalaisten kotiseutuoikeuden omaavien vapaaehtoista asepalvelusta koskevan muutoksen myötä pystyttäisiin myös paremmin turvaamaan keskeisten tehtävien täyttäminen Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksella. Tällä hetkellä henkilö, joka ei ole suorittanut asepalvelusta, voi hakeutua vain Rajavartiolaitoksen virkoihin pois lukien upseerinvirat. Muutoksen myötä asepalvelukseen hyväksyttyjen ahvenanmaalaisia kotiseutuoikeuden omaavia miehiä koskisivat heidän palveluksen aloitettuaan samat oikeudet ja velvollisuudet kuten muitakin asevelvollisia. Lisäksi ehdotettu sääntely selkeyttäisi muutamista tuoreista laeista johtuvaa epäselvää oikeustilaa ja sujuvoittaisi palveluksen keskeyttämätöntä jatkamista ja reserviin kuulumista. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+9.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2025-09-04T18:49:34,2025-09-04T18:51:30,Hyväksytty,1.1 2025_73_171,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 72/2025 vp,Kiitokset ministerille esittelystä. — Sitten edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_172,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 72/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos puolustusministeri Häkkäselle asian esittelystä. — Tässä hallituksen esityksessä siis Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden omaavat miehet voisivat hakea vapauttamisen kumoamista asevelvollisuuden suorittamisesta, ja vuosittainhan asepalvelukseen hakeutuu vapaaehtoisesti muutamia kotiseutuoikeuden omaavia ahvenanmaalaisia, vaikka he ovat vapautettuja sen suorittamisesta. Niin kuin ministeri tuossa totesi, tämän muutoksen tavoitteena on selkeyttää niiden kotiseutuoikeuden omaavien ahvenanmaalaisten miesten oikeustilaa, jotka vapaaehtoisesti haluavat hakeutua suorittamaan asevelvollisuuslain mukaista palvelusta. Toinen on sitten tämä sukupuolen vahvistamiseen liittyvä muutoskysymys tässä. Aika paljon tulee kysymyksiä myös siitä, miksi ahvenanmaalaisille ei sitten säädetä asevelvollisuutta, ja tämä on yksi iso kysymys. Tätä korvaavan palveluksen lainsäädäntöä ymmärtääkseni on yritetty useita kertoja tehdä noin sata vuotta sitten, ja kysyisin ministeri Häkkäseltä: voisiko sadan vuoden välein kokeilla tätä uudistusta eteenpäin viedä? Itse jollain tavalla ajattelisin, että maailma on kyllä muuttunut aika paljon kaiken kaikkiaankin koko Ahvenanmaa-kysymyksenkin ympärillä, ja tätä keskustelua olisi syytä käydä ihan peilaten vaikkapa tapahtumiin Krimillä ja Ukrainassa laajemminkin ja siihen, minkälaisen naapurivaltion vieressä me tällä hetkellä elämme. Siinä mielessä on hienoa, että näitä uudistuksia nyt tehdään ja avataan mahdollisuuksia ja parannetaan mahdollisuuksia ahvenanmaalaisille osallistua näihin tehtäviin, mutta jollain tavalla itse kokisin, että heillä tulisi olla myös tämä säädettävä velvollisuus näihin tehtäviin. Toinen tietysti, mistä tulee aika paljon kysymyksiä, on se, että Ahvenanmaalla on myös viriävää tahtoa vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön, ja toivon, että myös tätä kenttää selkeytetään siltä osin, että he voisivat tätä hienoa omaa harrastustaan suorittaa ja koulutusta saada myös Ahvenanmaalla. Eli kaiken kaikkiaan toivon, että nämä kysymykset esille nousevat, mutta oikeastaan oma kysymykseni ministeri Häkkäselle liittyy tähän asevelvollisuuteen ja tähän korvaavaan palvelukseen, jota on siis yritetty säätää vuosina 1922, 1924, 1926 ja 1929, eli jos kokeiltaisiin nyt sata vuotta myöhemmin uudestaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+9.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-09-04T18:51:35,2025-09-04T18:54:44,Hyväksytty,1.1 2025_73_173,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 72/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_174,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 72/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Turvallisuus ei synny itsestään. Se rakennetaan yhdessä koulutuksessa ja varautumisessa ja ennen kaikkea korkeassa tahdossa puolustaa omaa maata. Suomalainen asevelvollisuusjärjestelmä on yksi maailman vahvimmista juuri siksi, että se perustuu yhteiseen tahtoon ja vastuuseen. Tässä esityksessä puretaan lainsäädännön esteitä, jotka ovat aiemmin rajoittaneet yksilön mahdollisuutta osallistua maanpuolustukseen. Muutos on oikeudenmukainen ja linjassa sen perusajatuksen kanssa, että jokaisella kansalaisella, joka haluaa osallistua isänmaamme puolustamiseen, tulee olla siihen mahdollisuus. Arvoisa puhemies! Kyse on yksinkertaisesti siitä, että halukkuutta ei saa torjua byrokraattisista syistä. Turvallisuus on yhteinen asia, ja me tarvitsemme kaikki mukaan. Olemme matkalla oikeaan suuntaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+9.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-04T18:54:45,2025-09-04T18:55:49,Hyväksytty,1.1 2025_73_175,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 72/2025 vp,Edustaja Limnell., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_176,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jarno,Limnell,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 72/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille hyvästä esittelystä. — Nämähän molemmat ehdotukset ovat määrällisesti rajattuja, mutta minun mielestäni kuitenkin periaatteellisesti merkittäviä. Ne vahvistavat oikeusturvaa, selkeyttävät käytäntöjä ja luovat yhdenvertaisuutta. Samalla ne osoittavat, että asevelvollisuusjärjestelmämme on kyvykäs uudistumaan ja huomioimaan yksilölliset tilanteet muuttuvassa yhteiskunnassa. Annan myöskin tukeni edustaja Heinosen hyvälle puheenvuorolle koskien ahvenanmaalaisten aseman tarkastelua nyt ehkä nimenomaan tässä maailmantilanteessa ja ajassa, ja ehkä erityinen huomio nimenomaan ahvenanmaalaisten mahdollisuuksiin vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. Näen, että tässä esityksessä ahvenanmaalaisten osalta kyse on ennen kaikkea oikeustilan selkeyttämisestä. Itsehallintolaki vapauttaa kotiseutuoikeuden omaavat miehet asevelvollisuudesta, mutta siis käytännössä pieni joukko, arviolta 5—10 henkilöä vuodessa, hakeutuu vapaaehtoiseen palvelukseen. Kyllähän tämä sekä symbolisesti että konkreettisesti vahvistaa puolustusjärjestelmäämme osaamisella ja paikallistuntemuksella. Tämä toinen uudistus koskee sukupuolen vahvistamista, ja on minun mielestäni tärkeää, että lainsäädäntö tukee palveluksen keskeytymätöntä jatkumista myös silloin kun henkilön juridinen sukupuoli muuttuu, ja tämähän koskee sekä palveluksessa olevia että reservissä olevia. Esityksen lähtökohtana on, kuten tuleekin olla, henkilön aktiivisuus ja tahto. Uudistus myös poistaa epäselvyyksiä ja turvaa sen, että palvelus tai reservissäolo ei katkea turhiin hallinnollisiin epäselvyyksiin. Arvoisa rouva puhemies! Vaikka kyse on sinällään teknisistä muutoksista, niin minun mielestäni näihin esityksiin liittyy myös syvällisempi ulottuvuus. Meidän maanpuolustuksemme, kuten tiedämme, uskottavuushan rakentuu siitä, että kaikki kansalaiset voivat kokea järjestelmän oikeudenmukaiseksi ja ymmärtävät paikkansa sen kokonaisuudessa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+9.aspx,fi,Jarno Limnell,1491,2025-09-04T18:55:52,2025-09-04T18:58:32,Hyväksytty,1.1 2025_73_177,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 72/2025 vp,Edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_178,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 72/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ahvenanmaan asevelvollisuutta koskeva järjestely on nyt historiallisesti poikkeuksellinen. Kotiseutuoikeuden omaavat ahvenanmaalaiset miehet on vapautettu asevelvollisuudesta, koska heille säädettyä korvaavaa palvelusta ei ole koskaan järjestetty. Tämä on merkinnyt sitä, että vaikka halua olisi ollut, eivät ahvenanmaalaiset miehet ole voineet, ainakaan kovin isossa määrin, osallistua varusmiespalvelukseen. 1990-luvulla naisille avattiin mahdollisuus hakeutua vapaaehtoiseen asepalvelukseen, ja mikäli oikein olen ymmärtänyt, niin tästä on seurannut aika nurinkurinen ja epäoikeudenmukainen asetelma: ahvenanmaalaiset naiset pääsevät halutessaan suorittamaan asepalveluksen mutta miehet eivät. Toisin sanoen miehet, joista osalla on varmasti ollut suurikin maanpuolustustahto, on suljettu kokonaan tai ainakin suuremmilta osin tämän ulkopuolelle. Tämä on ollut selkeä epäkohta, johon käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä viimeinkin sitten puututaan. Jatkossa ahvenanmaalaiset miehet voivat hakea vapautuksensa purkamista ja hakeutua vapaaehtoisesti varusmiespalvelukseen. Tämä on mielestäni erinomainen uudistus. Se antaa mahdollisuuden nuorille miehille, jotka haluavat osallistua maanpuolustukseen, tulla osaksi varusmieskoulutusta ja liittyä reserviin, aivan kuten muuallakin Suomessa. Samalla tämä uudistus tietysti vahvistaa yhdenvertaisuutta. Ei ole ollut oikein hyväksyttävää, että ahvenanmaalaisilla naisilla on oikeus valita ja miehille vastaavanlaista mahdollisuutta ei ole juurikaan tarjottu. Jatkossa tulisi olemaan vähintään vapaaehtoisuuden kautta mahdollisuus osallistua palvelukseen. Sitten tämä toinen esitysosio, sukupuolen vahvistamiseen liittyvät muutokset: Käytännössä lakiin tuodaan selkeä menettely sille, että jos henkilö vahvistaa sukupuolensa palveluksen aikana tai sen jälkeen, hänen palveluksensa ja reserviläisstatuksensa voidaan järjestää tarkoituksenmukaisesti. Tämä on tarpeellinen uudistus, joka poistaa toki tulkinnanvaraisuuksia ja turvaa yksilön oikeudet. Samalla se varmistaa, että Puolustusvoimilla on selkeät pelisäännöt tällaisessa tilanteessa. On aina tärkeätä, että pelisäännöt ovat selviä, vaikka näitä tapauksia varmaan ei hirveän paljon ole. Eli, arvoisa puhemies, kokonaisuutena voidaan todeta, että tämä lakiesitys parantaa maanpuolustuksen yhdenvertaisuutta ja antaa mahdollisuuden osallistua niille, jotka ovat aiemmin jääneet täysin tai osittain ulkopuolelle. On erinomaista ja tärkeää, että jatkossa ahvenanmaalaiset nuoret miehet voivat omasta tahdostaan hakeutua asepalvelukseen, ja on hyvä, että sukupuolen vahvistamiseen liittyvät kysymykset saadaan säädettyä selkeästi. Edustaja Heinonen tässä hyvin kaiveli vähän historiaa, ja kyllä minä kannatan tätä edustaja Heinosen ajatusta, että olisiko nyt jo korkea aika tehdä tässäkin asiassa isompia liikkeitä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+9.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-09-04T18:58:35,2025-09-04T19:02:18,Hyväksytty,1.1 2025_73_179,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 72/2025 vp,Edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_180,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 72/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On oikea, tärkeä askel, että ahvenanmaalaisille miehille, joilla on kotiseutuoikeus ja halu osallistua maanpuolustukseen, avataan tähän selkeä oikeudellinen väylä. Jokainen vapaaehtoinen tuo mukanaan paikallistuntemusta ja osaamista, jota me tarvitsemme. Turvallisuustilanne ei tunne rajoja. Sen vuoksi on välttämätöntä, että myös Ahvenanmaalla kehitetään siviilipalvelusta alueen erityistarpeet huomioiden. Tämä on koko Suomen etu. Rouva puhemies! On ollut epäoikeudenmukaista, että sukupuolensa vahvistanut on voinut menettää oikeutensa jatkaa palveluksessa tai reservissä, vaikka halua olisi ollut. Tämä ei ole ollut tasa-arvoa eikä myöskään maanpuolustuksen etu. Nyt lainsäädäntö korjaa epäkohdan. Koulutettu sotilas pysyy käytettävissä, jos hän itse niin tahtoo. Tämä on oikeudenmukainen ratkaisu ja vahvistaa koko maan puolustusta. Arvoisa puhemies! On tärkeää, että turvaamme sekä maanpuolustuksen tarpeet että yksilön itsemääräämisoikeuden. Mikäli henkilö haluaa jatkaa palvelusta sukupuolen vahvistamisen jälkeen, se onnistuu. Jos hän ei halua, se on hänen oma päätöksensä. Tämä on modernia ja oikeudenmukaista lainsäädäntöä, jossa kunnioitetaan sekä yhteistä turvallisuutta että yksilön vapautta. Arvoisa puhemies! Annamme myös tärkeän viestin nuorille. Heidän haluansa osallistua maanpuolustukseen arvostetaan, heidän identiteettiään kunnioitetaan ja heidän osaamistaan tarvitaan. Me tarvitsemme jokaisen, joka haluaa kantaa vastuuta yhteisestä turvallisuudesta riippumatta siitä, onko kyse ahvenanmaalaisesta miehestä tai sukupuolensa vahvistaneesta henkilöstä. Tämä on tasa-arvoa käytännössä, ja kiitänkin tästä esityksestä hallitusta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+9.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-09-04T19:02:24,2025-09-04T19:04:22,Tarkistettu,1.1 2025_73_181,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 72/2025 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_73_182,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 72/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Häkkäsellä on vastuullaan valtavan tärkeä työ, ajantasaistaa Suomen maanpuolustukseen liittyviä lainsäädäntöjä, ennen kaikkea varmasti Nato-aikaan, mutta on todella hienoa havaita, että ministeri tekee jatkuvasti työtä myös sen suhteen, että nämä kansallisesti tärkeät kysymykset, kuten tässä nyt esiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä, tulevat myös ajantasaistettua ja kestävällä tavalla ratkottua. Kiitos siitä ministerille, ja puolustusvaliokunnan puolesta lupaan, että tämäkin hallituksen esitys tulee varmasti huolellisesti mutta ripeästi valiokunnassa käsiteltyä. Puhemiesneuvostohan ehdottaa, että esitys menee myös perustuslakivaliokunnalle lausunnon antamista varten, ja tietysti sitten huolellisesti perustuslakivaliokunnan arvion jälkeen mietinnön osalta tulemme etenemään. Todella, nämä molemmat puolet ovat kannatettavia, kuten tässä edellä edustajakollegat ovat puhuneet, mutta, arvoisa rouva puhemies, jos sallitte, niin, kun ministeri on nyt paikalla, haluaisin esittää kysymyksen myös asevelvollisuuteen ja toisaalta naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen liittyviin lainsäädäntöihin. Uskallan sanoa, että Suomi on maailman tasa-arvoisin yhteiskunta, ja meillähän on pitkä perinne jo 30 vuoden ajalta siitä, että vapaaehtoiset naiset ovat voineet osallistua maanpuolustusvelvollisuutensa täyttämiseen, joka tietysti koskettaa ihan jokaista meistä ja on kautta historian koskettanut. Mutta siis naiset ovat voineet osallistua tuon maanpuolustusvelvollisuutensa täyttämiseen asepalveluksen suorittamalla. Nyt tässä ajassa tietysti tavoitteena on ikäluokkien pienentyessä se, että yhä suurempi osa sekä tietysti asevelvollisista nuorista miehistä että toisaalta sitten vapaaehtoisen asepalveluksen kautta nuorista naisista suorittaisi asepalveluksen. Näin he saavat sen koulutuksen, jota sitten reservimme tarvitsee, jotta pystymme luomaan uskottavan maanpuolustuksen ja pelotteen vihollisia vastaan osana Naton liittokuntaa. Kun yhä useampi nuori palveluksen suorittaa, niin meille väistämättä muodostuu reservissä myös sellaisia tilanteita, joissa alaikäisten lasten kaikki huoltajat ovat sijoitettuina Puolustusvoimien reservin tehtäviin. Kun ajatellaan tilannetta 30 vuotta sitten, jolloin Euroopassa elettiin syvää rauhanaikaa, ei varmaankaan lainsäädäntöä laadittaessa osattu kuvitellakaan tilannetta, että oikeasti joskus tarvitsisi joukkoja perustaa ja palvelukseen astua. Kysyisin ministeriltä: onko mietitty sitä lainsäädäntöpohjaa ja ajantasaistusta, että alaikäisillä lapsilla säilyy kotona kuitenkin huoltajia tilanteessa, jossa sitten oikeasti oltaisiin tilanteessa, että joukkoja perustetaan?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+9.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-09-04T19:04:22,2025-09-04T19:07:46,Hyväksytty,1.1 2025_73_183,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 72/2025 vp,Edustaja Marttila., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_184,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 72/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies, ja arvoisa ministeri! Transihmisten oikeuksien vahvistaminen on oikea suunta myös maanpuolustuksessa, ja kiitän hallitusta tästä esityksestä. Esityksen tavoitteena on selkeyttää nykyistä oikeustilaa ja parantaa sukupuolten välistä tasa-arvoa. Sukupuolen vahvistamista koskevan lain oleellinen periaate on, että henkilön sukupuolena on pidettävä juridisesti vahvistettua sukupuolta. Tämä periaate on tärkeä, jotta sukupuolensa vahvistavat henkilöt tulevat kohdatuiksi oikean sukupuolensa mukaisesti. Tämä esitys antaa transihmisille ne oikeudet, jotka heidän vahvistettuun juridiseen sukupuoleensa liittyvät riippumatta siitä, mihin sukupuoleen heidät on syntymässä määritelty ja minkä juridisen sukupuolen mukaisesti he ovat varusmiespalveluksensa tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneet. Tällä hallituksen esityksellä tehdään yksilöiden kannalta välttämättömät tarkennukset nykyiseen lainsäädäntöön. Arvoisa puhemies! Ratkottavat ongelmat johtuvat tietysti ensisijaisesti siitä, että eri sukupuolia kohdellaan Suomessa yhä asevelvollisuuden osalta eri tavalla, ja binääriseen sukupuolijakoon perustuvat lait ovat aiheuttaneet ongelmia sukupuolensa toiseksi vahvistaville transihmisille. On myös syytä huomauttaa, että tämä binäärinen jako jättää kokonaan huomioimatta ihmiset, joiden sukupuoli on muu kuin nainen tai mies. Vuonna 2023 tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan yläkouluikäisistä noin viisi prosenttia kertoo kuuluvansa sukupuolivähemmistöihin. Osa näistä nuorista määrittelee sukupuolensa jotenkin muuten kuin mieheksi tai naiseksi. Olisikin perusteltua, että myös asevelvollisuuslakia arvioitaisiin tulevaisuudessa siitä näkökulmasta, miten se huomioisi paremmin ihmisten sukupuolen moninaisuuden. Vielä haluan muistuttaa, että sukupuolivähemmistöön kuuluvat asepalvelusta suorittavat henkilöt kuuluvat haavoittuvaan asemaan asepalvelusta suorittaessaan. Siksi olisikin tärkeää, ja on tärkeää, että Puolustusvoimissa edistetään määrätietoisesti käytäntöjä ja rakenteita, jotka tukevat tasa-arvoa ja auttavat puuttumaan ja ehkäisemään kaikenlaista syrjintää ja häirintää. Käytänkin tilaisuuden hyväkseni ja kysyn arvoisalta ministeriltä: voisitteko kertoa, miten tätä syrjinnän vastaista työtä Puolustusvoimissa entisestään vahvistetaan? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+9.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-09-04T19:07:48,2025-09-04T19:10:31,Hyväksytty,1.1 2025_73_185,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 72/2025 vp,Edustaja Limnell., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_186,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jarno,Limnell,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 72/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hyvin lyhyesti tartun vielä tuohon hyvin ajankohtaiseen asiaan, jonka edustaja Autto nosti esille, koska viestejä tästä tulee ja huomaan, että tämä on asia, mikä tuolla eri kentillä puhututtaa. Meillähän tulee siis ensi kuussa, lokakuussa, täyteen 30 vuotta siitä, kun ensimmäiset naiset aloittivat asepalveluksensa, muistaakseni 25 naista kahdessa joukko-osastossa aloitti palveluksensa, ja 30 vuodessa on tapahtunut paljon. Jatkossa, kun miesikäluokat suhteellisesti pienenevät, naisia tarvitaan vapaaehtoiseen asepalvelukseen entistäkin enemmän. Mutta se, mikä selkeästi nyt puhututtaa, on se, minkä edustaja Autto nosti esille, että me olemme yhä useammin tilanteessa, jossa molemmat vanhemmat siinä kyseisessä perheessä ovat reservissä sijoitettuja. Silloin jos kutsu käy ja siellä on esimerkiksi pieniä lapsia kotona, niin ihan aiheellisesti näissä perheissä tälläkin hetkellä mietitään sitä, lähtevätkö molemmat, mikä on menettelytapa, miten lasten käy siinä hetkessä ja niin edespäin. Mitä Puolustusvoimien kanssa olen asiasta keskustellut, niin ymmärtääkseni se tilanne on tällä hetkellä niin, että tapauskohtaisesti nämä käsitellään ja molempia vanhempia ei pienten lasten kyseessä ollessa lähetetä sitten niin sanotusti rintamalle tai koviin tehtäviin. Mutta tämä on varmasti asia, jota on syytä meidänkin entisestään selkeyttää, ja kysyisinkin ministeriltä, että miten tästä aiheesta on ollut puolustushallinnossa keskustelua. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+9.aspx,fi,Jarno Limnell,1491,2025-09-04T19:10:33,2025-09-04T19:12:30,Hyväksytty,1.1 2025_73_187,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 72/2025 vp,Haluaako ministeri käyttää viimeisen puheenvuoron?, ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_188,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Antti,Häkkänen,Puolustusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 72/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnä tästä korvaavasta palvelusta. Sitä on eri yhteyksissä pohdittu. Nämä ovat itsehallintolakiin liittyviä kysymyksiä, ja tietysti Ahvenanmaan maakuntahallinnon kanssa yhteispäätöskysymyksiä, ja ne ovat olleet eri aikoina vireillä. Niitä on tietysti silloin sata vuotta sitten esitettykin. Näitä varsinaisia uudistuksia nyt tämän korvaavan palveluksen osalta: muun muassa tässä Halosen toimikunnassa taisi olla itsehallintolain osalta tätä pohdintaa. Tämä asia aktivoituu, kun tätä itsehallintolakia arvioidaan seuraavan kerran, ymmärtääkseni lähiaikoina, jos nyt oikein muistan. Yleisesti tämän vapaaehtoisen palveluksen ja ahvenanmaalaisten turvallisuustehtäviin osallistumisen osalta selvästi on kiinnostusta, ja tälläkin lakiesityksellä nyt mahdollistetaan lisää sitä, että henkilöt voivat osallistua vapaaehtoiselta pohjalta. Syrjinnän vastainen työ on Puolustusvoimissa korkealla prioriteetilla. Ihmiset ovat yhdenvertaisia myös maanpuolustustehtävissä, ja jokaista tarvitaan, ja tämä periaate pätee kaikissa Puolustusvoimien toiminnoissa. Molempien vanhempien osallistuminen on sellainen asia, joka on tällä hetkellä pohdinnassa. Jos tästä sanoisi noin yleisesti, niin on äärimmäisen painavaa ja tärkeää, että yhä useampi nainen kokee tahtoa osallistua maanpuolustustehtäviin. Se on erittäin arvokasta. Suomi on maailman paras tasa-arvomaa, ja myös maanpuolustuspuolella nähdään vapaaehtoisella puolella kasvava määrä naisilla kiinnostusta maanpuolustustehtäviin joko asepalveluksen kautta tai sitten vapaaehtoisen maanpuolustuksen tehtäviin tai kokonaisturvallisuuden tehtäviin. Me pyrimme lisäämään kaikkia näitä väyliä tällä hetkellä. Mitä tulee sitten vanhempiin, jos molemmat vanhemmat ovat reservissä sijoitettuja ja tulee tehtävä päälle. Olen tätä asiaa selvittänyt, ja sellaisen ei pitäisi olla mahdollista käytännössä. Eli nykyiset poikkeusperusteet jo käytännössä ihan lain mukaankin mahdollistavat sen, että tällaisissa tapauksissa sellaista kohtuutonta tilannetta ei aiheudu. Mutta meillä on arvioinnissa tällä hetkellä eri lakiuudistusten yhteydessä se, tulisiko tätä asiaintilaa myös oikeussääntelyssä vielä varmistaa ja selventää. Mutta se on hyvin teoreettinen tilanne, että sellainen jotenkin pääsisi tapahtumaan. Nykyisenkin sääntelyn pitäisi jo kattaa, mutta meillä on arvioinneissa, pitäisikö tätä selventää, jotta ei vain ole mitään epäselvyyttä myöskään siellä kentällä. Ihan turvallisin mielin voivat molemmat vanhemmat tällä hetkellä olla. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+9.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2025-09-04T19:12:33,2025-09-04T19:15:33,Hyväksytty,1.1 2025_73_189,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään puolustusvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tuttuun tapaan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Häkkänen, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_73_190,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Antti,Häkkänen,Puolustusministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp","Arvoisa puhemies! Maailma ympärillämme on muuttunut vaarallisemmaksi. Vahvistamme tämän takia Suomen puolustusta laaja-alaisesti, jotta pysymme turvassa myös jatkossa. Puolustuksen vahvistamista tehdään neljän pilarin kautta: kansallinen puolustus, Nato, puolustusyhteistyökumppanuudet ja kokonaismaanpuolustus. Puolustuksemme kaiken perusta, myös Nato-aikana, on suomalaisten vahva maanpuolustustahto sekä laaja ja koulutettu reservi. Nykyisin kokonaisreservi on noin 900 000 henkilöä. Tänään käsittelyssä olevalla reserviuudistuksella nostamme Puolustusvoimien kokonaisreservin yli miljoonaan sotilaskoulutettuun suomalaiseen. Vahvistuva reservi lisää Suomen turvallisuutta juuri tässä maailmanajassa. Arvoisa puhemies! Olemme tällä viikolla saaneet budjettiriihestä ulos esityksen kaikkiaan kuuden miljardin uusista tilausvaltuuksista, joilla käynnistämme massiivisen maavoimauudistuksen. Mutta suurikaan määrä parasta kalustoa ei kuitenkaan riitä, ellei sitä käyttämässä ole vakaat ja osaavat kädet. Siksi meillä pitää olla jatkossakin laaja ja hyvin koulutettu reservi, ja tästä aiomme pitää jatkossa entistäkin vahvemmin huolta. Jokainen suomalainen, joka on saanut koulutuksen maanpuolustustehtäviin, on arvokas osa tätä kokonaisuutta, ei vain nuorena vaan myös kokeneena ja osaavana reserviläisenä. Maamme turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti ja pysyvästi. Meidän on varmistettava, että käytössä on kaikki se osaaminen, kokemus ja sitoutuminen, jota suomalaisilla reserviläisillä on tarjota — myös sen jälkeen, kun nykyinen reservi-ikä on täyttynyt. Arvoisa puhemies! Tällä lakiesityksellä asevelvollisuuden yläikäraja nostetaan 60 vuodesta 65 vuoteen. Asevelvollinen kuuluisi sotilasarvosta riippumatta reserviin sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta. Ylemmät upseerit olisivat asevelvollisia ilman yläikärajaa ja kuuluisivat jatkossakin reserviin niin kauan, kun he ovat palveluskelpoisia. Reservin ikärajoja on muutettu viimeksi 1960-luvulla. jolloin miehistön ja alipäällystön reserviin kuulumisen yläikäraja nostettiin 45 vuodesta 50 vuoteen ja ylempien upseerien reserviin kuuluminen sidottiin 60 ikävuoden sijaan palveluskelpoisuuteen. Arvoisa puhemies! Vielä muutama huomio käsillä olevasta esityksestä. Puolustusvoimilla ja Rajavartiolaitoksella on entistä enemmän sellaisia normaali- ja poikkeusolojen tehtäviä, joissa edellytetään erityistä siviiliosaamista. Kokeneita ja osaavia reserviläisiä tarvitaan esikunta-, tuki- ja koulutustehtäviin, johtamisjärjestelmäalan ja terveydenhoidon sekä muuta erityisosaamista vaativiin tehtäviin. Esityksen taustalla on asevelvollisuuskomitean työ, jonka yhtenä suosituksena oli tarkastella reservin yläikärajan nostamista. Keväällä 2022 Pääesikunta esitti komitean mietintöön viitaten puolustusministeriölle reservin yläikärajan nostamista. Asia kirjattiin keväällä 2023 Orpon hallitusohjelmaan, ja nyt tuomme tämän lakiesityksen eduskunnan käsittelyyn. Esityksellä voidaan arvioida olevan myönteinen vaikutus maanpuolustustahtoon erityisesti sen takia, että aktiiviset ja palveluskelpoiset reserviläiset voisivat toimia maanpuolustustehtävissä nykyistä kauemmin. Eikä ole sellaista maakuntamatkaa, etteivätkö useat parhaassa iässä olevat reserviläiset tulisi pyytämään ikärajan korotusta, jotta voisivat jatkaa mielekkäissä isänmaan palveluksen tehtävissä. Haluan vielä erikseen korostaa, että tällä lakiesityksellä tehdään myös toinen muutos. Myös vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettua lakia esitetään muutettavaksi niin, että laissa säädetyt Puolustusvoimien vapaaehtoisten harjoitusten erityistehtäviä ja sitoumuksen antamista koskevat 60 vuoden nykyiset yläikärajat poistetaan. Lisäksi myös selkeytetään ja yksinkertaistetaan ikärajoihin liittyviä muita säännöksiä. Myös siviilipalveluslain yläikärajat ollaan esityksellä muuttamassa vastaamaan asevelvollisuuden ja reserviin kuulumisen yläikärajaa. Tämä tehdään nostamalla siviilivarantoon ja lisävarantoon kuulumisen yläikärajaa sekä pidentämällä täydennyspalvelusvelvollisuutta 65 vuoteen. Muutokset näin ollen lisäävät yhdenvertaisuutta asevelvollisten ja siviilipalvelusvelvollisten välillä. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivänä tammikuuta 2026.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+10.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2025-09-04T19:16:08,2025-09-04T19:21:38,Hyväksytty,1.1 2025_73_191,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp",Kiitokset esittelystä. — Ja sitten edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_192,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp","Rouva puhemies! Arvoisa puolustusministeri, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Tällä hetkellä reservin upseerit ja aliupseerit ovat olleet reservissä 60 ikävuoteen asti. Miehistö on päässyt varareserviin 50-vuotiaina. Joskus aikanaan itsekin ajattelin, että viisikymppiset ovat kyllä aika lailla vanhoja, ja joskus aiemmin ajattelin, että tosi vanhoja. Tänä päivänä en niin ajattele, naisia ja miehiä parhaassa iässä. Mutta ihan vakavasti ottaen me elämme tänä päivänä entistä pidempään ja onneksi monesti myös entistä terveempinä. Vastasyntyneen ennakollinen elinajanodote oli viime vuonna pojilla 79,6 vuotta ja tytöillä 84,8 vuotta. Vuoden 1940 Suomessa miehen eliniänodote oli keskimäärin noin 55 vuotta ja naisen 61 vuotta. Elinajanodote kasvaa edelleen. Myös työelämässä ollaan entistä pidempään ja toisaalta myös hankitaan uutta osaamista entistä pidempään. Suomalaiset ovat myös terveempiä kuin aiemmin. Tämän myötä esille nousi myös Säätytalolla pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusneuvotteluissa reserviläisiän nosto 65 vuoteen. Puolustusvoimat olivat tätä hieman valikoivampana esittäneet, mutta tätä toivoivat myös meidän reserviläiset. Myös edellisen hallituksen kaudella asia oli ollut esillä, mutta silloin se ei valitettavasti edennyt. Asevelvollisuuslaissa reservin ikärajat ovat olleet samat 1960-luvulta lähtien. Yläikärajan nostolla halutaan joustavuutta kokeneiden ja osaavien asevelvollisten sijoittamiseksi Puolustusvoimien normaaliolojen ja poikkeusolojen tehtäviin. Varusmiespalveluksensa suorittaneet olisivat siis jatkossa reservissä 5—15 vuotta pidempään kuin nyt. Kirjasimme tämän Säätytalolla hallitusohjelmaan niin, että tämä koskee kaikkia, ja myös niin, että jokaisella on oikeus antaa panoksensa pidempään isänmaan käyttöön. Haluan tästä kiittää edustajakollega Jari Ronkaista, joka edusti perussuomalaisia hallitusneuvotteluissa, ja hän erityisesti painotti sitä, että tämä ei voi olla valikoivaa, että valittaisiin vain tiettyjä naisia ja miehiä, vaan tämän pitää koskea jokaista, joka haluaa panoksensa pidempään antaa. Kiitos edustaja Ronkaiselle. Tänään jo puolustusvaliokunnassa puheenjohtaja Autton johdolla asiasta kävimme hieman epävirallista keskustelua, ja meillä on täysi valmius viedä laki viivyttelemättä läpi eduskunnasta niin, että se on voimassa ensi vuoden alussa. Tässä on ollut tämä kahden vuoden aikaikkuna Säätytalolta tähän päivään, ja olen saanut myös vähän pettyneitä yhteydenottoja niiltä reserviläisiltä, jotka tämän kahden vuoden aikana ovat reppunsa joutuneet palauttamaan, ja nyt toivon ja me olemme puolustusvaliokunnassa myös näin päättäneet, että enää ei reppua tarvitse palauttaa. Tämä säädetään tässä aikataulussa voimaan. Meidän maanpuolustuksemme perusta on laaja reservi ja vahva maanpuolustustahto, itse asiassa Euroopan korkein maanpuolustustahto. Ja kuten puolustusministerimme Antti Häkkänen lakiesitystä aiemmin esitellessään totesi, niin korkea maanpuolustustahtomme näkyy myös tässä, että tätä ikärajan korotusta ovat laajasti toivoneet nimenomaan reserviläiset itse. Uudistus antaa siis Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle lisää mahdollisuuksia sijoittaa osaavia henkilöitä poikkeusolojen avaintehtäviin sotilasarvosta riippumatta, ja uudistus mahdollistaa reservin osaamisen käytön nykyistä pidempään henkilön oman tahtotilan ja kelpoisuuden mukaan. Myös vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan on jatkossa mahdollista osallistua ilman laissa säädettyä yläikärajaa. Reserviläisliiton puheenjohtaja Kari Salminen — myös lämpimät onnittelut hänelle tänään saamastaan tunnustuksesta samalla — totesi minusta hyvin: ”60-vuotiaiden fyysinen kunto on tavallaan parantunut. Henkilöillä voi olla pitkä koulutustausta, siviiliosaamista, ja he ovat voineet olla pitkään mukana maanpuolustustoiminnassa. Heillä ei välttämättä ole pitkäkestoista fyysistä kuntoa, mutta jos on sellaista pitkäkestoista henkistä kestävyyttä olemassa, tämä on ihan perusteltua. Maailma on muuttunut.” Reservin koko kasvaa tällä uudistuksella viiden vuoden siirtymäajan myötä yli 125 000 asevelvollisella, ja ensi vuosikymmenen alussa reservin koko on noin miljoona naista ja miestä. Siviilipalveluslakiin ehdotetaan tehtäväksi vastaavat muutokset kuin asevelvollisuuslakiin, ja näiden lakien on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa. 65 vuoden ikäraja koskisi niitä, jotka ovat asevelvollisia lain voimaan tullessa. Haluan lämpimästi kiittää puolustusministeriötä tämän asian valmistelusta. Tämä ei ollut aivan yksinkertainen ja pieni harjoitus. Se on nyt saatettu teidän osaltanne loppuun, ja ollos huoleton, me hoidamme tämän loppuun täällä. [Jari Ronkainen: Kiitos, hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+10.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-09-04T19:21:41,2025-09-04T19:27:54,Hyväksytty,1.1 2025_73_193,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp",Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_194,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp","Arvoisa puhemies! ”Suorana seistä ja kaatua joka miehellä on oikeus”, näin lauletaan aina joskus. Turvallisuusympäristömme on muuttunut pysyvästi. Ailahteleva maailma, arvaamattomat toimijat ja voimapolitiikan paluu vaativat meiltä selkeitä ja vastuullisia ratkaisuja. Yksi niistä on nyt käsittelyssä: hallituksen esitys, jolla nostetaan reservin yläikärajaa 65 vuoteen. Tämä ei ole vain tekninen muutos. Kyseessä on strateginen linjanveto. Me tarvitsemme vahvan Suomen, ja vahva Suomi nojaa osaavaan, motivoituneeseen ja laajaan reserviin. Arvoisa puhemies! Tällä pidentyy käyttökelpoinen reservi, ja Puolustusvoimat sekä Rajavartiolaitos saavat lisää osaajia poikkeusolojen tehtäviin. On oikein, että erityisosaamista hyödynnetään siellä, missä sitä eniten tarvitaan: johtamisessa, koulutuksessa, huollossa, viestinnässä, esikunnassa ja tukitehtävissä. Nykyaikaisessa sodankäynnissä reserviläisen arvo mitataan myös osaamisessa, ei pelkästään fyysisessä suorituskyvyssä. Arvoisa puhemies! On tärkeää huomata, että tämän uudistuksen taustalla on myös suomalaisten oma maanpuolustustahto. Uudistus on toivottu. Reserviläiset itse ovat toivoneet tätä muutosta, ja nyt toiveeseen vastataan. Samalla lakiesitys mahdollistaa vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan osallistumisen ilman yläikärajaa. Se on arvokas tunnustus heille, jotka haluavat kantaa kortensa kekoon myöhemmin elämänsä aikana. Jokaisella tulee olla mahdollisuus toimia isänmaan parhaaksi. Arvoisa puhemies! Koko maanpuolustusjärjestelmä nojaa siihen, että reservi toimii, ei vain suunnitelmissa vaan myös käytännössä. Siksi tämä muutos vaatii meiltä muutakin kuin lakikirjan rivin. Se vaatii meitä jokaista liikkeelle. Reservin toimintakyky ei pysy ylhäällä ihan itsestään. Kunto, suorituskyky, osaaminen, sitoutuminen, tahto ja asenne ratkaisevat. Kannatan tätä esitystä vahvasti. Se vahvistaa Suomen puolustuskykyä ja samalla kertoo selkeää viestiä: me olemme valmiita yhdessä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+10.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-04T19:27:58,2025-09-04T19:31:27,Hyväksytty,1.1 2025_73_195,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp",Edustaja Limnell., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_196,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jarno,Limnell,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Täällä tulee ihan isänmaallinen olo, kun näistä asioista näin yhdenvertaisesti puhumme ja vielä marssilauluja täällä siteeraamme. Ehkä voisi aloittaa, että ”sama kaiku on askelten, kyllä vaistomme tuntee sen”. Nyt tämä vaisto koskee vielä yhä useampia suomalaisia. Mietin tuossa, miten tämän tiivistäisi vähän retorisesti. Sanoisin, että Suomessa ei jäädä eläkkeelle maanpuolustuksesta. Kiitos ministerille hyvästä esityksestä ja myös valmistelusta tähän tärkeään asiaan. Ja kuten täällä kollegatkin ovat tuoneet jo moneen kertaan esille, tämä on reserviläisten eli suomalaisten hyvin vahvasti toivoma uudistus. Kyllähän me kaikki sen tiedämme, että Suomen puolustuksen perusta on vahva. Ja se on vahva nimenomaan sen takia, että se lepää koko kansan harteilla. Meillä ei ole palkka-armeijaa, meillä on laaja reservi. Ja juuri siksi sanoisin, että me olemme erittäin uskottava turvallisuuspoliittinen toimija tässä vaikeassa ajassa. Tämä ei ole minunkaan mielestäni hallinnollinen pieni yksityiskohta vaan strateginen päätös, joka vahvistaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja lisää meidän pelotettamme. Muutos koskee siis, kuten tiedämme, vuonna 1966 ja sen jälkeen syntyneitä asevelvollisia miehistöstä upseereihin asti. Sotilasarvo ei enää määritä reserviin kuulumista, sillä moderni sodankäynti ei kysy vain fyysistä voimaa. Se kysyy ennen kaikkea osaamista. Digitalisaatio, johtamisjärjestelmät, kyberturvallisuus, logistiikka — vain muutamia mainitakseni — ovat niitä aloja, joilla 60—65-vuotiaiden kokemus ja asiantuntemus ovat korvaamattomia. Jos me emme siis hyödynnä tätä, niin me jätämme hyödyntämättä ja käyttämättä osan kansallisesta puolustuskyvystämme. Mutta sekin on mielestäni tärkeää sanoa ääneen, että ei ketään kuusikymppisenä marssiteta etulinjaan. Etulinjan tehtävät kuuluvat sitten nuoremmille ikäluokille. Mutta ilman kokeneita osaajia esikunnissa, huollossa, koulutuksessa, logistiikassa ei yksikään etulinja toimi. Mielestäni tämä nyt käsiteltävänä oleva esitys antaa Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle lisää joustavuutta, jota ne tänä päivänä tarvitsevat. Arvoisa rouva puhemies! Vuoteen 2031 mennessä koulutettu reservimme on tämän myötä kasvamassa noin miljoonaan suomalaiseen — miljoonaan. Se on enemmän kuin monen Euroopan maan koko väestö. Tämä on minun mielestäni tärkeä viesti, joka itsessään toimii pelotteena. Suomessa ei ole tyhjää kenttää. Jokainen tietää, myös meidän rajojen ulkopuolella, että tätä maata puolustaa laaja, koulutettu ja motivoitunut reservi, vielä erittäin korkea maanpuolustustahto rinnallaan. Arvoisa rouva puhemies! Tämä ei siis ole mielestäni vain lakiesitys, vaan tämä on myös viesti suomalaisille — viesti siitä, että maanpuolustus ei ole iästä kiinni. Se on tahtokysymys, ja maanpuolustukseen jokaisella on mahdollisuus osallistua. Ja niin kauan kuin tämä tahto pysyy vahvana, Suomi pysyy vapaana ja turvallisena. Voinee sitten myöskin päättää marssilaulun Muistoja Pohjolasta sanoihin: ”Rakkaana säilyy rinnassain muisto kauniin kotimaan.” — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+10.aspx,fi,Jarno Limnell,1491,2025-09-04T19:31:30,2025-09-04T19:35:51,Hyväksytty,1.1 2025_73_197,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp",Edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_198,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä, jolla nostetaan reserviin kuulumisen ikäraja 65 vuoteen. Haluan kiittää teitä, arvoisa puolustusministeri, että tämä lakiesitys on nyt vihdoinkin täällä. Tätä on odotettu kuin kuuta nousevaa, mutta parempi myöhään kuin ei ollenkaan. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että suomalaiset voivat jatkossa palvella reservissä pidempään, miehistö 15 vuotta ja aliupseerit sekä upseerit viisi vuotta nykyistä kauemmin. Ylemmät upseerit voisivat jatkaa palveluskelpoisuutensa mukaan tätäkin pidempään. Samalla vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyviä tarpeettomia yläikärajoja poistetaan ja siviilipalveluslain ikärajat sovitetaan tähän muutokseen. Asevelvollisuuden yläikärajan noston historia ulottuu jo edelliseen vaalikauteen, jolloin Ilkka Kanervan johtama asevelvollisuuskomitea perehtyi asiaan perusteellisesti. Olin tuolloin itse mukana tämän komitean työssä ja aloitteellinen juurikin reservin ikärajan noston suhteen. Eri vaihtoehtoja asevelvollisuuden yläikärajan nostosta on vuosien saatossa punnittu tarkkaan. Tulisiko muutoksen koskea vain osaa reserviläisistä, vai esimerkiksi ainoastaan tietyissä tehtävissä toimivia? Lopputulos on selvä: yhdenvertaisin ja järkevin ratkaisu on se, että muutos koskee kaikkia. On hienoa nähdä, että vuosien valmistelun ja pohdintojen jälkeen olemme edenneet tilanteeseen, jossa tämä pitkään kaivattu esitys on viimeinkin täällä eduskunnan käsittelyssä. Tässä kohtaa haluan tietysti kiittää edustaja Timo Heinosta siitä, että yhdessä saimme tämän vietyä hallitusohjelmaankin silloin kaksi vuotta sitten. Arvoisa puhemies! Reservin yläikärajoja on muutettu viimeksi 1960-luvulla, sen jälkeen suomalainen yhteiskunta on muuttunut paljon. Elinikä on noussut, ihmisten terveydentila on parantunut ja yleinen toimintakyky kohonnut. Monet reserviläiset ovat vielä kuusikymppisinä erinomaisessa kunnossa ja kokevat, että heillä olisi halua ja kykyä toimia isänmaansa hyväksi. Tällaiset henkilöt on siirretty varareserviin vain iän perusteella, vaikka heillä olisikin ollut vielä paljon annettavaa ja halua palvella reservissä. Nyt tähän on luvassa se kaivattu muutos. Uudistuksen seurauksena reservin koko tulee kasvamaan viiden vuoden siirtymäkauden jälkeen arviolta 125 000 henkilöllä sen kokonaismäärän noustessa yli miljoonaan. On tärkeää huomata, että vaikka kaikki reserviläiset eivät tulisikaan saamaan sodanajan sijoitusta, mahdollisuus pitää enemmän ihmisiä mukana reservissä vahvistaa kokonaisuutta ja antaa viranomaisille enemmän liikkumavaraa kriisitilanteissa. Samalla poistuu vanha ero miehistön ja päällystön välillä. Tähän asti miehistö on vapautettu reservistä jo viisikymppisinä, kun taas aliupseerit ja upseerit saivat jatkaa 60 ikävuoteen. Tämä ei ole enää perusteltua. Käytännössä toimintakyky ei riipu sotilasarvosta. Tositilanteessa kuitenkin tarvitaan kaikkia. On hyvä ja oikein, että koko ikäluokka on jatkossa samalla viivalla. Tämä lisää myös yhdenvertaisuutta ja on reserviläisten näkökulmasta erittäin tärkeä muutos. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys osoittaa, että yhteiskunta arvostaa reserviläisten panosta. Heidän osaamistaan tarvitaan myös jatkossa. Samalla vahvistamme jo entisestään korkealla tasolla olevaa kansakuntamme maanpuolustustahtoa. Kun reserviläiset tietävät, että heidän osaamistaan arvostetaan ja heillä on mahdollisuus kantaa vastuuta pidempään, lisää se heidän motivaatiotaan. Kansainvälinen turvallisuusympäristö on heikentynyt, ja meidän velvollisuutemme on huolehtia siitä, että Suomella on käytettävissä mahdollisimman laaja ja toimintakykyinen reservi. On viisasta hyödyntää sitä osaamista ja kokemusta, jota suomalaisilla reserviläisillä on, eikä rajata heitä ulkopuolelle vain iän perusteella. Arvoisa puhemies! Reservin yläikärajan nosto on uudistus, jota on valmisteltu pitkään ja jota reserviläisemme ovat kentällä odottaneet. Uudistus lisää yhdenvertaisuutta, kasvattaa reservin kokoa ja vahvistaa puolustuskykyämme entisestään. Se antaa selkeän signaalin: suomalaisiin reserviläisiin luotetaan, heidän osaamistaan arvostetaan ja heidän panostaan tarvitaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+10.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-09-04T19:35:57,2025-09-04T19:41:20,Hyväksytty,1.1 2025_73_199,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp",Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_200,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä siis ehdotetaan, että asevelvollisuus jatkuisi sen vuoden loppuun, jona asevelvollinen täyttää 65 vuotta, nykyisen 60 vuoden sijaan. Asevelvollinen kuuluisi reserviin sotilasarvostaan riippumatta sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta. Esitys on kannatettava. Kuten mietinnössä todetaan, on entistä enemmän reserviläisiä, joiden toimintakyky on edelleen erinomaisessa kunnossa reservin ikärajojen täyttyessä. Ikäraja nostamalla saataisiin pidettyä toimintakykyiset, osaavat reserviläiset pidempään Puolustusvoimien reservissä. Suomen puolustus perustuu asevelvollisuuteen, laajaan ja koulutettuun reserviin sekä korkeaan maanpuolustustahtoon. Arvoisa rouva puhemies! Olen aiemminkin tuonut maanpuolustukseen liittyvissä asioissa esiin sen, että me tarvitsemme kaikkia maamme kansalaisia, keillä on tahtoa ja motivaatiota olla mukana kehittämässä osaamistaan maanpuolustuksellisissa tehtävissä. Maanpuolustustehtäviä on olemassa laajasti, ja palveluskelpoisuuksien osalta on hyvä, että mahdollisimman moni maanpuolustustahtoinen saa palvella ja heille löytyy tarpeellisia ja tärkeitä tehtäviä. Esimerkkinä mainitsen diabetesta sairastavat. Olen ymmärtänyt, että on selvitelty diabetesta sairastavan nuoren miehen tai naisen mahdollisuutta osallistua suorittamaan jatkossa asepalvelusta. Toivottavasti tämä asia menee piakkoin toteutukseen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+10.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-09-04T19:41:22,2025-09-04T19:42:48,Hyväksytty,1.1 2025_73_201,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp","Juuri huomasin tässä, että meillä alkaa loppua se aika, mikä tähän oli nyt tässä vaiheessa varattu. Elikkä nyt antaisin viimeisen puheenvuoron ministeri Häkkäselle, ja sen jälkeen meillä on itse asiassa enää yksi asia, jonka jälkeen sitten palaamme tähän. Siinä ei ole kuin kaksi puheenvuoroa, joten varmaan aika pian päästään jatkamaan tätä keskustelua. — Ministeri Häkkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_202,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Antti,Häkkänen,Puolustusministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp","Arvoisa puhemies! Haluan kiittää ensinnäkin kaikkia puolueita hallitus—oppositio-rajat ylittäen maanpuolustuksen vahvistamiseen liittyvistä hankkeista. Näissä me olemme yksimielisiä, ja se on ehdottomasti tällaisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa meidän vahvuus. Pitää nyt huomata myös se, että vaikka ollaan kansainvälisessä puolustusliitossa ja teemme hyvin paljon yhteistyötä USA:n ja Aasian suunnan maiden ja muiden kanssa, niin kaiken perusta on koko ajan suomalaisten oma ensisijainen toimintakyky ja tahto puolustaa tätä maata. Ei ole olemassa mitään sellaista tilannetta, että Suomi voisi pudottaa omat hanskansa tai suomalaiset eivät kokisi velvollisuutta oman maansa puolustamiseen. Kun Naton piirissä muiden puolustusministereiden tai kenraalien kanssa käydään keskustelua, meidän koko Nato-maineemme perustana on motivoitunut yksilö puolustamaan maata, tarttumaan tarvittaessa aseisiin sen takia ja toimimaan sitten vielä koulutettuna ja osaavana joukkona, laittamaan oman etunsa yhteisen edun taakse. Sitä kautta meidän maanpuolustustahto on Euroopan korkein, ja se tulee siitä, että meillä on kaikilla velvollisuudentunto käydä asepalvelus ja jokaisessa kodissa on yleensä joku, joka sen on käynyt. Tätä ei saa enää moni maa rahallakaan takaisin kovin nopeasti. Sen takia pidän erityisen tärkeänä, että täällä kaikista puolueista osoitetaan vahvaa tukea nimenomaan reserviuudistukselle. Kalustohankinnat ja määrärahatkin ovat hankalia tällaisessa taloustilanteessa, mutta tämä on kaiken perusta. Sen takia toivon, että kun me teemme reserviuudistuksen — jossa kokonaisreservi nousee vähän yli miljoonaan sotilaskoulutettuun suomalaiseen, se on Euroopan mittakaavassa, varsinkin näin pieneltä maalta, mutta ihan suuriinkin maihin verrattuna, massiivisen kova juttu ja sillä lähetetään viesti niin kotimaassa, niin Nato-liittolaisille kuin myös vähän muuallekin, että me otamme vakavasti oman turvallisuutemme ja suomalaiset ovat valmiita itse tekemään ensin ja sen jälkeen pyytämään apua, ja siksi tämä reserviuudistus on tärkeä — ja se lakiesitys saadaan tänne, se käsitellään huolellisesti, ja sen jälkeen meillä on vielä puolustusselontekoon liittyvä kokonaisuus, jossa arvioimme sodanajan vahvuuskysymystä ja minkälaisia tehtäviä ylipäätään on olemassa. Kuten tässä tuli edellisessä puheenvuorossa esille, paljon on uutta teknologiaa, uusia tehtäviä, ja me pyritään myös mahdollistamaan palvelusluokkia arvioimalla, että yhä useampi pystyy suorittamaan palveluksen. Me pyritään tarjoamaan yhä enemmän matalan kynnyksen palveluja, muun muassa mielenterveyspalveluja, Puolustusvoimien varusmiespalveluksen aikaiseen toimintaan, jotta yhä useampi sitten pystyy suoriutumaan siitä ehkä vähän poikkeuksellisestakin ryhmätoiminnasta ja maasto-olosuhteista ja muista ja suoriutumaan sitä kautta ja saamaan siitä hyvät elämän starttieväät vähän sitten siviili- ja reservisektorille, vaikka työelämään. — Kiitoksia tästä keskustelusta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+10.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2025-09-04T19:43:09,2025-09-04T19:46:36,Hyväksytty,1.1 2025_73_203,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp",Kiitokset ministerille. — Tässä vaiheessa keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_73_204,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp","Sitten jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 10 käsittelyä. — Ja siinä edustaja Werning, olkaa hyvä. Keskustelu siis jatkuu.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_73_205,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssämme on hallituksen esitys, joka muuttaa asevelvollisuuslakia, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettua lakia sekä siviilipalveluslakia. Uudistuksen ydin on reservin yläikärajan nostaminen sekä mahdollisuus osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ilman laissa määriteltyä ikärajoitusta. Tämä on uudistus, jota on odotettu pitkään ja joka vastaa tämän päivän tarpeeseen. Jo vuonna 2021 parlamentaarinen asevelvollisuuskomitea totesi, että reservin ikärajoja tulee tarkistaa. Nyt tuo linjaus viimein toteutuu. Me sosiaalidemokraatit pidämme tärkeänä, että samalla kun vahvistamme Puolustusvoimien reserviä, vastaamme myös reserviläisten omaan tahtoon jatkaa palvelusta. Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti. Nato-jäsenyys tuo Puolustusvoimille uusia tehtäviä ja velvoitteita. Samaan aikaan kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen kasvaa. Osaajia tarvitaan entistä enemmän, ei vain sodanajan tehtäviin vaan myös koulutukseen, tukitehtäviin ja asiantuntemusta vastaaviin vaativiin rooleihin. On ollut kohtuutonta, että yli 60-vuotiaiden osaaminen ja kokemus on tähän asti jäänyt käyttämättä. Tämän esityksen myötä asevelvollisuus jatkuisi sen vuoden loppuun, jona henkilö täyttää 65 vuotta. Käytännössä muutos koskee rajattua mutta tärkeää joukkoa, jolla on erityistaitoja Puolustusvoimien ja Rajavartion käytössä. Reservin koko kasvaa reiluun miljoonaan henkilöön, mutta ennen kaikkea tämä vahvistaa myös laatua. Kokeneet ja osaavat reserviläiset pysyvät mukana pidempään. Arvoisa puhemies! Uudistus voi myös vahvistaa suomalaisten jo valmiiksi korkealla olevaa maanpuolustustahtoa. Se antaa myös tärkeän viestin suomalaisille: maanpuolustukseen tarvitaan kaikkien panosta. Ketään ei suljeta ulos iän vuoksi, vaan osaamista arvostetaan. On kuitenkin selvää, että palvelukseen voidaan määrätä vain ne, jotka ovat palveluskelpoisia. On olennaista, että maanpuolustusta kehitetään parlamentaarisessa yhteistyössä ja pitkäjänteisesti. Tämä esitys osoittaa, että yhdessä tehdyt linjaukset voidaan myös toteuttaa käytännössä. Näin rakennamme entistä vahvempaa maanpuolustusta ja turvaamme, että kokeneet osaajat pysyvät mukana yhteisen turvallisuutemme hyväksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+10.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-09-04T19:54:37,2025-09-04T19:57:36,Hyväksytty,1.1 2025_73_206,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp",Edustaja Piisinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_207,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Suomen puolustus nojautuu asevelvollisuuteen, laajaan reserviin ja korkeaan maanpuolustustahtoon. Muuttunut turvallisuusympäristö ja Nato-jäsenyys ovat kuitenkin tuoneet esiin uusia haasteita. Tähän saakka asevelvollisten ja reserviin kuuluvien yläikäraja on ollut 60 vuotta. Miehistön osalta reserviin kuuluminen on päättynyt jo 50 vuoden iässä, mikä rajoittaa yli 50-vuotiaiden erityisesti erikoistaitoja omaavien hyödyntämistä Puolustusvoimien tehtävissä. Digitalisaatio ja teknologian kehitys ovat lisänneet tarvetta myös siviilialan erityisosaamiselle, kuten it- ja logistiikkatehtäville. Nykyiset ikärajat estävät yli 60-vuotiaiden osaajien hyödyntämisen kriittisissä tehtävissä, kuten koulutus-, esikunta- ja tukitehtävissä. Tämä johtaa merkittävään asiantuntemuksen menetykseen. Itse ajattelen niin, että Suomella ei pienenä maana ole tällaisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa varaa menettää yhtään kyvykästä isänmaan puolustajaa. Myös parlamentaarinen asevelvollisuuskomitea on pitänyt 60 vuoden ikärajaa tarpeettoman matalana, sillä monet reserviläiset ovat edelleen hyvässä toimintakyvyssä tämän iän jälkeen. Tähän tarpeeseen hallitus esittää lakimuutosta, jolla nostettaisiin asevelvollisuuden ja reservin yläikärajaa 65 vuoteen. Uudistuksen tavoitteena on hyödyntää entistä pidempään toimintakykyisten ja erityistaitoa omaavien henkilöiden osaamista sekä korjata puutteita nykyisessä järjestelmässä, jossa osaavaa reserviläisvoimaa jää käyttämättä. Esityksen toteutuessa se tuo merkittäviä positiivisia vaikutuksia Suomen puolustuskyvylle kasvattamalla reservin kokoa vuosittain 25 000 henkilöllä. Viiden vuoden siirtymäkauden jälkeen reserviin kuuluisi 125 000 henkilöä enemmän nostaen sen kokonaiskoon noin miljoonaan reserviläiseen. Tämä on erinomainen keino Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle hyödyntää paremmin asiantuntemusta vaativissa tehtävissä ja vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa jopa ilman yläikärajaa. Arvoisa rouva puhemies! Suurin osa lausunnonantajista on kannattanut esitystä pitäen sitä perusteltuna ja tärkeänä. Pidän myös itse esitystä tärkeänä keinona parantaa Suomen puolustuskykyä mahdollista vihamielistä hyökkääjää vastaan. Kiitos ministerille esityksen tuomisesta eduskuntaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+10.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-09-04T19:57:37,2025-09-04T20:01:03,Hyväksytty,1.1 2025_73_208,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp",Edustaja Aalto-Setälä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_209,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Pauli,Aalto-Setälä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kollegat ja kuulijat! Hyvä muistaa kokonaiskuva, miksi tämmöistä esitystä tänään käsittelemme ja mihin se liittyy. Maailmasta ei ole tullut ainakaan kesän aikana yhtään turvallisempi. Me ollaan katsottu kuvia, miten diktaattorit ja autoritääristen valtioiden johtajat kulkevat käsi kädessä Kiinassa. Me ollaan nähty, miten ukrainalaiset kärsivät päivästä toiseen Venäjän säälimätöntä ja epäinhimillistä hyökkäystä. Sen tähden meidän tulee olla valmiita kaikilla mahdollisilla tavoilla. On merkittävää, niin kuin ministeri kertoi, että on tehty päätös kuuden miljardin tilausvaltuuksista, mutta vielä tärkeämpää on se, että meillä on riittävästi miehiä ja naisia käytettävissä taistelemassa ja ennen kaikkea pidäkkeenä jo ennen kuin yhtään taistelua käydäänkään. Parasta sodankäyntiä on semmoinen sodankäynti, jota ei koskaan tapahdu, jossa valmius ja pidäke ovat niin suuria, että hyökkäystä ei tule. Minusta tässä on oleellista myöskin se, että tässä sekä vastataan kansalaisten tarpeeseen osallistua ja olla osa suomalaista puolustusta ja tehdä sen eteen kaikki se, mitä kukin meistä kykenee ja pystyy, että samalla myös pystytään kasvattamaan meidän oman reservin koko sellaiseksi, että sillä on maailmanlaajuisesti merkitystä. Kun olen kesän aikana tavannut kollegoita ympäri maailmaa, niin meitä katsotaan nyt tarkasti, koska me olemme se etulinjan maa, joka ensimmäisenä joutuu tilanteeseen, jossa sitten näitä kaikkia aiempia päätöksiä päästään valitettavasti käyttämään, jos emme ole riittävän uskottavia jo etukäteen niin, että hyökkäystä ei tule. Jos ministeri olisi vielä paikalla, minä olisin kysynyt vielä yhden kysymyksen. Tämähän on selvä asia, että ikä ei meitä enää rajoita ja ensi vuonna 60 täyttävä väki on varmasti vielä aivan taistelukelpoista niissä tehtävissä, mihin on saanut varusmieskoulutuksen, mutta on varmaan muitakin tällaisia samanlaisia rajoitteita, jotka eivät enää ole tänään, 2025, ajankohtaisia. Olisi kiinnostavaa kuulla, ovatko puolustusministeriö ja Puolustusvoimat miettineet, mitä muita sellaisia rajoitteita on, jotka eivät suoraan enää vaikuta ihmisen palveluskelpoisuuteen ja jotka tänään voitaisiin purkaa, jotta mahdollisimman suuri joukko voi osallistua ja mahdollisimman suuri joukko tuntee kuuluvansa tähän yhteiseen puolustukseen, jolloin myöskin meidän maanpuolustustahto pysyy korkealla. Minä olen ihan varma, että on myös muita asioita, joitakin sairauksia, jotka on pystytty hoitamaan tai pitämään kurissa, tai joitakin sellaisia asioita, jotka ovat olleet aikoinaan, kymmeniä vuosia sitten ongelmia mutta eivät enää ole, koska ei ikä eikä diagnoosi ratkaise, vaan toimintakyky ratkaisee.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+10.aspx,fi,Pauli Aalto-Setälä,1504,2025-09-04T20:01:03,2025-09-04T20:03:50,Hyväksytty,1.1 2025_73_210,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp",Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_211,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Jos sallit, niin lyhyesti voin vakuuttaa mainiolle edustajakollega Aalto-Setälälle puolustusvaliokunnan puolesta, että nyt kun asevelvollisuuslaki on tällä tavoin keskeisesti — ja myös tietenkin naisten vapaaehtoiseen asevelvollisuuteen liittyvä lainsäädäntö — valiokunnan pöydällä, niin tulemme ilman muuta käymään läpi, samalla kun ripeästi edistämme tätä itse hallituksen esityksen kohteena olevaa asiaa, myös nämä näkökulmat, joita edustaja Aalto-Setälän edellisessä puheenvuorossa nousi esiin. Oikeastaan, kuten ministerikin edellä totesi, tämähän on vain yksi osa, erittäin toivottu ja kaivattu osa, isompaa reservin uudistusta, jolla Suomen puolustuskykyä entisestään vahvistetaan. Tosiaan tällä nyt käsittelyssä olevalla lainsäädännöllä mahdollistetaan tämä reservin yläikärajan nosto tasapuolisesti kaikkien sotilaskoulutettujen osalta 65 vuoteen — ja toki ylimmän upseeriston osaltahan on jo aiemmin palveluskelpoisuus määrittänyt sitä, kuinka pitkään voi palvella — ja vielä meille kaikille mahdollistuu vapaaehtoisen maanpuolustustyön kautta sitten palvella ilman tällaisia ikärajan tuomia rajoitteita. Tällä todella mahdollistetaan se, että se vahva maanpuolustustahto, joka on selkeästi tärkein asejärjestelmämme, saadaan täysimääräiseen käyttöön. On todella tärkeää siis huomata se, että paitsi edustaja Aalto-Setälän kaltaisia kovakuntoisia 60-vuotiaita, meillä on esimerkiksi 70-vuotiaita ja vielä sitäkin iäkkäämpiä henkilöitä, jotka juuri näinä aikoina, kun syksyn pyyntikausi on alkanut, pystyvät esimerkiksi hirven kaatamaan, tuomaan sen pois maastosta. Kyllä sellainen porukka pystyy myös esimerkiksi maakuntakomppanian tehtävien kautta palvelemaan isänmaan puolustamista todella kriittisen tärkeissä tehtävissä, puhumattakaan sitten niistä monista erilaisista tehtävistä, joita tosiaan ajan muutos ja moderni taistelukenttä vaativat ja joihin sitten voidaan osoittaa niin suoraan sen sodanajan sijoituksen kautta kuin sitten myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen kautta tukemaan maan puolustusta. Mutta tosiaan, rouva puhemies, tätä ovat reserviläiset toivoneet. Kiitän ministeriä, että esitys on eduskuntaan tuotu, ja puolustusvaliokunnan puolesta lupaan tälle arvonsa mukaisen mutta ripeän käsittelyn niin, että se voi tosiaan tulla takaisin saliin sitten mietintönä tavoiteaikataulussa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+10.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-09-04T20:03:50,2025-09-04T20:07:00,Hyväksytty,1.1 2025_73_212,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp",Edustaja Heikkinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_213,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp","Kunnioitettu puhemies! Kollegani ovat jo monin sanoin kuvanneet, mistä tässä hallituksen esityksessä on kyse, ja sen eri vaikutuksia kuvanneet. Reserviläisikää todella nostetaan 65 ikävuoteen, ja nähdäkseni esitys kertoo tästä ajasta, jossa me ja Suomi elämme. Kaikki puolustuksemme suorituskykyä parantavat toimet ovat joko harkinnassa tai jo tekeillä. Pelkästään toissa iltana jo kerrottiin, kuinka Puolustusvoimien puolustustarvikkeiden tilausvaltuutusta nostetaan vajaasta miljardista kuuteen miljardiin. Tämä on yksiselitteisesti hyytävän suuri summa, joka käytetään Maavoimien uudistamiseen, mikä oli alun perin ajoitettu tämän vuosikymmenen loppupuolelle. Vauhtia siis kiristetään. Kattoa totisesti paikataan ennen hirmuisen sademyrskyn uhkaa. Arvoisa puhemies! Reserviläisiän nosto 65 ikävuoteen parantaa Puolustusvoimien suorituskykyä. Aivan kuten työelämässäkin, konkareilla on paljon tarjottavaa myös tälläkin saralla. Työvuosien aikana opitut taidot ovat hyödyksi myös maamme puolustamisessa. Jokainen ymmärtää, että heille karttunut elämänkokemus on myös koko joukon eduksi. Ikärajan nosto ei tarkoita sitä, että konkarit löytävät itseänsä kaikissa tilanteissa eturivistä, Puolustusvoimissa ja sen joukko-osastoissa tiedetään kyllä aina parhaiten. Sotilaille osoitetaan paikat heidän suorituskykyjensä mukaan. Konkareille löytyy mitä erilaisimpia tehtäviä taustalta. Siellä he puolustavat isänmaata tukemalla eturivin tehtävissä olevia suomalaisia, maamme puolustajia. Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Meitä suomalaisia ei ole ylen määrin maan kamaralla. Suurempien valtojen katveessa pienempien on viisainta hyödyntää kaikki käytettävissä olevat voimavaransa. Tämä esitys onkin erittäin tervetullut. Jos katsoo määrättyjä NHL-jääkiekkoilijoita, niin voipi todeta, että ehkä se on vanhassa silti vara parempi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+10.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2025-09-04T20:07:00,2025-09-04T20:09:09,Hyväksytty,1.1 2025_73_214,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp",Edustaja Kaarisalo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_215,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Myös minä henkilökohtaisesti olen hyvilläni siitä, että tämä tärkeä esitys on nyt viimein annettu eduskuntaan, ja kiitokset siitä ministerille. Esityksessä todella ehdotetaan, että asevelvollisuus jatkuisi sen vuoden loppuun, jona asevelvollinen täyttää 65 vuotta nykyisen 60 vuoden sijaan. Asevelvollinen kuuluisi reserviin sotilasarvostaan riippumatta sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta. Reservin ikärajan nostaminen tosiaan sisältyy jo tähän parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean mietintöön, joka valmistui jo useampi vuosi sitten, vuonna 21, ja tässä salissa on tänäänkin istunut edustajia, jotka tähän komiteatyöhön aikoinaan osallistuivat. Kiitos kuuluu myös heille. Mielestäni osaltaan tämä esitys osoittaa sen, että tätä parlamentaarista yhteistyötä kunnioitetaan. Tämä ikärajan nosto on tosiaan ollut tavoitteena jo pitkään, sillä se vastaa sekä Puolustusvoimien tarpeeseen että reserviläisten itsensä esittämiin toiveisiin. Kuten tiedämme, myös mielenkiinto vapaaehtoista maanpuolustusta kohtaan on kasvanut merkittävästi, ja vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan olisikin mahdollista osallistua ilman laissa säädettävää yläikärajaa. Odotettavissa on, että tämä uudistus todennäköisesti tuleekin vahvistamaan suomalaisten jo ennestään vahvaa maanpuolustustahtoa, ja tämä on jo itsessään arvokas asia tässä ajassa, jossa me elämme. Tätä ikärajaa nostamalla saataisiin pidettyä tosiaan toimintakykyiset, osaavat reserviläiset pidempään Puolustusvoimien käytössä. Erityisesti nykyisessä turvallisuustilanteessa tarve osaaville ja kokeneille reserviläisille on suuri. Esitys paitsi lisää yhdenvertaisuutta myös kasvattaa reservin kokoa nykyisestä noin 900 000 henkilöstä viiden vuoden siirtymäkauden jälkeen noin miljoonaan henkilöön. Arvoisa puhemies! On kuitenkin huomionarvoista, että tämä esitys ei lisää sodan aikaisiin tehtäviin sijoitettavien määrää. Ikärakenteemme muutos heijastuu myös puolustukseen, ja pidän huolestuttavana kehitystä, jos yhä useampi asepalvelukseen kutsuttava ei joko aloita tai suorita palvelusta loppuun. Tämän asian äärellä meidän on oltava hereillä, puututtava siihen entistä ponnekkaammin. Mahdollistahan on esimerkiksi tarkastella näitä palvelusluokkia, kuten tässä aikaisemmin taidettiin jo tuoda esille, ja naisten vapaaehtoinen maanpuolustuksen kehittäminen on meillä jo työpöydällä, mutta mielestäni me tarvitsemme tämän asiakokonaisuuden äärellä myös eri politiikkalohkojen ja ministeriöiden sekä myös yhteiskunnan muiden toimijoiden välistä laajempaa yhteistyötä. Tämä asia on meille kaikille yhteinen, ja yhdessä se myös ratkaistaan. Huomionarvoista on se, että kun maanpuolustuksemme ja kansalaistemme maanpuolustustahto on tähänkin mennessä ollut näin korkealla ja hyvällä tasolla, niin sellaisena se myös pidetään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+10.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-09-04T20:09:16,2025-09-04T20:12:44,Hyväksytty,1.1 2025_73_216,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp",Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_217,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tässä niin tämän keskustelun yhteydessä kuin tänä iltana keskusteluissa kaikissa muissakin aiheissa näiden hallituksen esitysten ympärillä on ollut laaja yksituumaisuus yli kaikkien puoluerajojen, yli hallitus—oppositio-rajan, siitä, että Suomen turvallisuutta halutaan vahvistaa, ja se on tietysti valtavan suuri arvo. Tällaisena aikana, jossa uutiset maailmalta ovat huolestuttavia ja sota Euroopassa jatkuu, on selvää, että myös tällainen voimakas varautuminen ja puolustuksen vahvistaminen voi suomalaisissa herättää huolta siitä, mitä tulevaisuudessa on edessä. Mutta haluan vielä näin keskustelun päätteeksi eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajana todeta kaikille tätä istuntoa seuraaville suomalaisille, että tämä yksituumaisuus täällä eduskunnassa kertoo siitä, että eduskunta on sitoutunut huolehtimaan siitä kaikkein tärkeimmästä tehtävästään: siitä, että Suomi pidetään kaikissa tilanteissa turvassa, Suomen turvallisuutta vahvistetaan kaikkien käytettävissä olevien keinojen kautta ja kaikki tarpeellinen tehdään, jotta voimme omalta osaltamme huolehtia siitä, että niin Suomessa kuin maanosassamme säilyy rauha.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+10.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-09-04T20:12:44,2025-09-04T20:14:16,Hyväksytty,1.1 2025_73_218,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 6/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 3/2025 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Keskustelu alkaa. Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_73_219,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 6/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Euroopan neuvostohan täytti tässä raportointivuonna 75 vuotta, ja voi ajatella, että juhlavuonna Euroopan neuvoston työn sisällön merkitys on kasvanut varmasti arvoon arvaamattomaan. Demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio ovat niitä asioita, joita Euroopan neuvosto on perustettu edistämään, ja nämä arvot, jotka ovat meille Suomessa ja Euroopassa niin tärkeitä, ovat tällä hetkellä globaalisti melkoisen paineen alla. Euroopan suurin uhka tietysti konkretisoituu Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan, mutta meidän on tärkeää ymmärtää, että Venäjä ei hyökkää ainoastaan Ukrainaa vastaan vaan Ukraina taistelee kaiken sen puolesta, mitä Venäjä haluaa horjuttaa, ja siihen kuuluvat nimenomaan demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio, jotka ovat pohja sille, että voidaan sopimusperusteisessa maailmanjärjestyksessä elää kansakunnat toisiaan kunnioittaen. Tämän Venäjä haluaa murtaa. Samaan aikaan näemme, kuinka uutiskuvissa Venäjällä vaikuttaa olevan, jos ei aivan suorastaan liittolaisia, niin vähintään vahvoja ymmärtäjiä ja tukijoita, kun Kiinan johdolla autoritääristen maiden johtajia viime päivinäkin on kokoontunut, ja se on erittäin huolestuttava kehityskulku. Venäjän muuttuminen autoritääriseksi diktatuuriksi on tietysti johtanut siihen, että se estää käytännössä Euroopan neuvoston toimimisen sillä tavalla kuin alun perin on ajateltu sen toimivan koko Euroopassa, mutta tämä ei poista myös Euroopan neuvoston työn tärkeyttä. Ennen kaikkea ne arvot, joita Euroopan neuvosto edustaa, ovat tässä ajassa tärkeät ja puolustamisen arvoiset, ja ajattelen, että on todella tärkeää, että niin me Suomena kuin Suomi osana Euroopan unionia onnistumme myös muilla elämän osa-alueilla viemään yhteiskuntaamme eteenpäin niin. Tässä korostan myös taloudellisen kilpailukyvyn merkitystä, eli kun selvästi globaalissa maailmassa käydään nyt kamppailua siitä, onko esimerkiksi globaalin etelän kehityksen suunta kohti näitä meille tärkeitä arvoja ja demokratiaa vai houkuttavatko enemmän nämä idän johtajien tarjoamat autoritääristen maiden mahdollisuudet, niin että olemme myös siinä talouden kilpajuoksussa riittävän vahvoja, niin että tämä meidän tarjoama demokraattinen yhteiskuntamalli olisi se, minkä yhä useampi maa haluaisi tulevaisuudessa valita.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+11.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-09-04T19:47:01,2025-09-04T19:50:21,Hyväksytty,1.1 2025_73_220,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 6/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2025 vp,Edustaja Marttila., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_73_221,73/2025,2025-09-04,16.00,20.14,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus 2024>>>Kertomus K 6/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Viime vuonna tosiaan vietettiin Euroopan neuvoston 75-vuotisjuhlavuotta, ja neuvostolla on ollut merkittävä rooli rauhan ylläpitämisessä Euroopassa. Sitovilla ihmisoikeusnormeilla, demokratian kehittämisellä ja oikeusvaltion rakentamisella on luotu hyvinvointia ja taloudellista turvaa. Näitä Euroopan neuvoston edistämiä arvoja ei voi tässä ajassa ottaa itsestäänselvyyksinä. Demokratian tilanne ja oikeusvaltiokehitys tai oikeammin sen taantumus ovat huolestuttavalla tiellä. Yhteiskuntiamme ja demokratiaamme haastavat uudet teknologiat, kuten tekoäly ja siitä kehittyneet hybridivaikuttamistoimet. Juhlavuoden kunniaksi ministerikomitea hyväksyikin maailman ensimmäisen tekoälyä ja ihmisoikeuksia koskevan yleissopimuksen ministerikokouksessaan toukokuussa 2024. Arvoisa puhemies! Kertomuksessa käsitellään ympäristöä ihmisoikeutena. Ilmastokriisi on suurin ihmiskunnan olemassaolon uhka, ja pitkälti seurausta riittämättömistä ilmastotoimista. Kertomusvuonna Euroopan neuvostossa puhuttiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen huhtikuussa 2024 antamasta tuomiosta. EIT tulkitsi Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaaman oikeuden yksityis- ja perhe-elämään tarkoittavan, että valtioiden on suojeltava kansalaisiaan ilmastonmuutoksen vakavilta seurauksilta. Kuten kertomuksessa todetaan, päätös avaa oven uusille vastaaville ilmastonmuutosvalituksille. Myös haavoittuvassa asemassa olevien naisten, lasten ja seksuaalivähemmistöjen suojelu on tärkeässä osassa yleiskokouksen raportoinnissa. Seksuaalivähemmistöjen tilanteesta keskusteltiin huhtikuun istunnossa ja myös aiemmin tänään täällä salissa. Heidän sanan- ja kokoontumisvapautensa eivät vieläkään toteudu täysimääräisesti Euroopassa, ja myös poliittinen vihapuhe on yleistä. Päätöslauselmassa 2543 muistutetaan, että jäsenmaiden on muun muassa vahvistettava syrjinnän vastaisia lakeja ja vastustettava vähemmistöjen vastaista propagandaa. Väkivallan, ennakkoluulojen ja syrjinnän estämiseksi pitää kieltää eheytyshoidot ja vahvistaa tasa-arvo- ja seksuaalikoulutusta. Valitettavasti olemme Suomessakin tilanteessa, jossa hallitus ei ole edistänyt eduskunnan enemmistön tahtoa eheytyshoitojen kieltämisestä. Vielä haluan nostaa kertomuksesta yhden kehotuksen jäsenmaille, nimittäin kattavan oikeudellisen kehyksen luomisen lasten suojelemiseksi digitaalisessa ympäristössä ja sen vähentämisen, että lapsi altistuu haitalliselle sisällölle. Tässä kehitystyössä jäsenmaiden tulisi kuunnella verkkoväkivallan uhreiksi joutuneita lapsia. Arvoisa rouva puhemies! Suomen valtuuskunta Euroopan neuvostossa on ollut ilmeisen aktiivinen ja näkyvä toimija, ensin edustaja Kiljusen johdolla ja lokakuusta 2024 lähtien edustaja Kumpula-Natrin johdolla. Haluankin kiittää valtuuskuntaa vielä arvokkaasta työstä ja ulkoasiainvaliokuntaa tästä mietinnöstä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2025+11.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-09-04T19:50:25,2025-09-04T19:53:48,Hyväksytty,1.1 2025_74_1,74/2025,2025-09-05,13.00,13.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2024 >>>Kertomus K 11/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. — Keskustelu. Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_74_2,74/2025,2025-09-05,13.00,13.23,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2024 >>>Kertomus K 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tietoturva ei ole enää vain tekninen kysymys. Se on tärkeä ja merkittävä osa meidän jokaisen arjen turvallisuutta. Se on läsnä arjessamme niin päiväkodista palvelutaloon, saattohoitoon kuin harrastuksista työelämään, halusimme tai emme. Vuoden 2024 tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus osoittaa selkeästi, että tietosuoja- ja tietoturva-asiat ovat kasvaneet yhteiskunnallisena kysymyksenä. Vireille tulleiden asioiden määrä kasvoi jälleen, kaikkiaan yli 13 000 tapausta. Tämä ei ole pikkuluku eikä pieni asia vaan hälyttävä. Kysynkin, kun tehtävien raju lisääntyminen ei ole lisännyt resurssien määrää samassa suhteessa: miten yhtälö toimii? Toisin sanoen olen huolissani tästä yhtälöstä ja riittävästä resurssien määrästä. Haluan kiittää tietosuojavaltuutetun toimiston henkilökuntaa siitä, että kasvaneessa työmäärässä on vastattu ripeästi ja ammattitaidolla. Toimisto ratkaisi viime vuonna enemmän tapauksia kuin uusia asioita tuli käsiteltäväksi. Juuri näin turvataan kansalaisten oikeudet nykypäivän arjessa. Erityisesti haluan nostaa esille lasten tietoturvan ja tietosuojan. Päiväkodeissa, kouluissa ja harrastuksissa käsitellään lasten henkilötietoja. Siksi on tärkeää, että myös näissä ympäristöissä ymmärretään tietosuojan merkitys. Tämän eteen on tehty tärkeää työtä tuottamalla opasmateriaalia. Arvoisa puhemies! Yksi huolestuttava kehityssuunta on sosiaali- ja terveydenhuollosta tulevien ilmoitusten määrän kasvu. Kyseessä on sektori, jossa käsitellään kaikkein arkaluontoisimpia henkilötietoja. Jokaisella suomalaisella on oikeus luottaa siihen, että terveyttä hoidetaan turvallisesti ja että omat tiedot pysyvät hyvin suojattuina. Tämä on erityisen tärkeää myös luottamuksen näkökulmasta. Jos kansalainen ei voi luottaa siihen, että hänen terveystietonsa ovat turvassa, ei voida puhua toimivasta hoitosuhteesta. Tähän meidän on kiinnitettävä lisää huomiota myös jatkossa. Toimintakertomuksessa sanotaan myös, että lainsäädännön muuttuessa tietosuojavaltuutetun toimistolle tulee jatkuvasti uusia tehtäviä. Tästä ajankohtainen esimerkki on tekoälyn ja digitaalisten palveluiden jatkuva kehittyminen. Tarvitsemme myös tulevaisuudessa riittävät resurssit, jotta viranomaiset voivat valvoa kansalaisten oikeuksia tehokkaasti. Arvoisa puhemies! Tietoturva on yhteiskuntarauhan tärkeä osa. On meidän yhteinen tehtävämme varmistaa, että oikeus henkilötietojen suojaan toteutuu ei vain paperilla vaan jokaisen arjessa. Haluan kiittää tietosuojavaltuutetun toimiston henkilöstöä tärkeästä, arvokkaasta ja merkittävästä työstä suomalaisen tietoturvan ja luottamuksen eteen — kiitos. Tämän pohjalta olemme taas valmiimpia tekemään työtä turvallisemman Suomen puolesta. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-05T13:01:57,2025-09-05T13:06:46,Hyväksytty,1.1 2025_74_3,74/2025,2025-09-05,13.00,13.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2024 >>>Kertomus K 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Löfström, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_74_4,74/2025,2025-09-05,13.00,13.23,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2024 >>>Kertomus K 11/2025 vp,"Tack så mycket, ärade herr talman! Dataombudets berättelse ger oss en tydlig bild av det viktiga arbete som görs för att trygga medborgarnas rättigheter i en tid där dataskyddsfrågor blir alltmer centrala. Under året har myndigheten behandlat ett stort antal fall, vilket visar på både en ökad medvetenhet hos medborgarna och den växande betydelsen av integritetsskydd i vårt digitaliserade samhälle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2025+8.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2025-09-05T13:06:48,2025-09-05T13:07:25,Hyväksytty,1.1 2025_74_5,74/2025,2025-09-05,13.00,13.23,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2024 >>>Kertomus K 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama nosto tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomuksesta vuodelta 24. Tietosuojavaltuutetun toimiston yhteiskunnallisia tavoitteita on muun muassa edistää ihmisten, yritysten ja yhteisöjen toimintamahdollisuuksia digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Tämä on erittäin keskeinen tehtäväkokonaisuus, koska tekoälyn tuomat mahdollisuudet ja tuottavuuden nostaminen sitä kautta tulevat olemaan tulevaisuudessa erittäin merkittävässä roolissa. Myös raportissa viitataan tähän asiaan, ja siinä todetaan, että tekoälykeskustelu on noussut merkittäväksi teemaksi tietosuojaseminaareissa sekä julkisessa keskustelussa. EU:ssa hyväksytty tekoälyasetus tuli voimaan elokuussa 24, ja tämä on erittäin merkittävä asia, koska tekoälymallit rakentuvat usein henkilötietojen käsittelylle tai tekoälyratkaisut jollain tavalla käsittelevät henkilötietoja. Itselläni on huoli kansalaisten tietoturva-asioista sekä tietosuojasta, siitä, miten kansalaiset pysyvät ajan tasalla riittävästä turvan tasosta. Varsinkin finanssiasioissa tulee olla erittäin tarkkana, koska siellä käsitellään paljon ihmisten yksityiselämän piiriin kuuluvaa tietoa. Tässä korostan palveluntarjoajien vastuuta ja laadukasta työtä tietosuojaan liittyvissä asioissa. Myös finanssialalla sähköisten palvelujen tietoturvan ja tietosuojan säännöllisten auditointien ja arviointien merkitys on kriittisen tärkeä. Esimerkkinä raportissa on maininta varoittavasta esimerkistä, jossa lainavertailupalveluja tarjoavalle yritykselle määrättiin seuraamusmaksu henkilötietojen suojaamisvelvoitteen rikkomisesta. Saman asian yhteydessä käytettiin harvoin hyödynnettyä toimivaltuutta, kun apulaistietosuojavaltuutettu kielsi yritystä käsittelemästä lainanhakijoiden tietoja palvelussa tietoturvapuutteiden tultua ilmi. Raportin mukaan tietoturvaloukkausilmoitukset ovat suurin asiaryhmä, ja tämän vuoksi on erittäin hyvä, että ilmoitusten käsittelyprosessiin on kiinnitetty erityistä huomiota ja ilmoitusten käsittelyjen nopeuttamiseksi on käynnistetty tietoturvaloukkauksiin keskittyvä kehittämisprojekti. Tämän projektin tavoitteena on selvittää, kuinka automaatiota voitaisiin hyödyntää ilmoitusten käsittelyssä. Uskon ja toivon, että ilmoitusten käsittelyjen tehokkuutta ja tietosuojaa saadaan parannettua uuden teknologian käyttöönoton myötä. Ja vielä kiitos hyvästä työstä tietosuojavaltuutetulle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2025+8.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-09-05T13:10:01,2025-09-05T13:13:03,Hyväksytty,1.1 2025_74_6,74/2025,2025-09-05,13.00,13.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2024 >>>Kertomus K 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hamari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_74_7,74/2025,2025-09-05,13.00,13.23,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2024 >>>Kertomus K 11/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tästä toimintakertomuksesta selviää, että sote-toimialaan liittyvät yhteydenotot ovat suurin yksittäinen ryhmä, eli noin 25 prosenttia vireille tulleista asioista koski tätä toimialaa, ja näiden määrä on kasvanut viime vuosina. Sotessa käsitellään ihmisten kaikkein arkaluonteisimpia tietoja, ja ihmiset ovat ymmärrettävästi kiinnostuneita heidän yksityisten asiakas- ja potilastietojensa käsittelystä. Jokaisella kansalaisella on oikeus luottaa siihen, että hänen tietonsa ovat turvassa ja että hän saa tarvittaessa selvityksen tietojensa käytöstä. On tosiaan hyvä, että tietosuojavaltuutetun toimisto on tehostanut tietoturvaloukkausten käsittelyä ja sujuvoittanut asiakas- ja potilastietojen tarkastamiseen liittyviä prosesseja, mutta samalla on selvää, että hyvinvointialueilla ja muilla toimijoilla on yhä tehtävää tietosuojan varmistamisessa. Mielestäni keskeistä on, että kansalaisten oikeudet eivät saa jäädä järjestelmien tai resurssien puutteiden varjoon. Sanoisin myös, että toki lähes yhtä tärkeitä ovat kuitenkin myös tutkimuksen edellytykset, mutta uskon vahvasti, että nämä kaksi asiaa eivät tee toisistaan mahdotonta, joskin joskus vaikeaa — näin olen kuullut — mutta sotessahan tarvitsemme innovaatioita, teknologiaa ja tekoälyä entistä enemmän, joten varmasti tietyllä tavalla on haasteita näiden kahden asian yhdistämisessä. Varhaiskasvatukseen ja opetusalaan liittyen kiinnostavia asioita tietosuojanäkökulmasta ovat tekoälysovellukset sekä opiskeluhuollon monialainen yhteistyö. Tässä opiskeluhuollon monialaisessa yhteistyössä on ollut ongelmia erityisesti tietojenkulussa, mikä mielestäni on hankaloittanut oppilaiden tilanteen auttamista. Näihin olisi löydettävä ratkaisuita tietosuojaa vaarantamatta. Kiitos tietosuojavaltuutetun toimistolle selkeästä kertomuksesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2025+8.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-09-05T13:13:03,2025-09-05T13:15:00,Hyväksytty,1.1 2025_74_8,74/2025,2025-09-05,13.00,13.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2024 >>>Kertomus K 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_74_9,74/2025,2025-09-05,13.00,13.23,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2024 >>>Kertomus K 11/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tietosuojavaltuutetun toimisto on kansallinen valvontaviranomainen, joka valvoo tietosuojalainsäädännön noudattamista. Toimisto tekee kansainvälistä yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden kanssa tietosuoja-asioissa. Tiesitkö, että eurooppalaiset tietosuojaviranomaiset ovat todenneet, että TikTok on siirtänyt käyttäjiensä henkilötietoja Kiinaan EU:n tietosuojasäännösten vastaisesti? Tiesitkö, että yhtiön työntekijöillä Kiinassa on ollut etäyhteydellä pääsy eurooppalaisten käyttäjien tietoihin? Tiesitkö, että TikTok on siirtänyt eurooppalaisten käyttäjien henkilötietoja Kiinaan EU:n tietosuojasäännösten vastaisesti? Puhemies! TikTokin käyttö on monessa maassa estetty. Näin on esimerkiksi Intiassa. Kiinan ja Intian väliset suhteet eivät ole olleet parhaat mahdolliset, ja päätöksen taustalla oli huoli kansallisesta turvallisuudesta Intiassa. TikTok antaa mahdollisuuden kognitiiviseen sodankäyntiin. Sen avulla voidaan vaikuttaa ihmisen ajatteluun, havaintoihin, tunteisiin ja käyttäytymiseen. Algoritmilla viestejä voidaan kohdistaa haluttuihin kohderyhmiin ja luoda jännitteitä eri ryhmien välille. Vihaa ja vastakkainasettelua synnyttävä sisältö leviää parhaiten. Algoritmi on avain tunteisiin, ajatteluun ja käyttäytymiseen. Algoritmit ovat vallankäytön väline. Kiina ei tarjoa TikTokia omille kansalaisilleen vastaavalla tavalla kuin muissa maissa. Jokainen kiinalainen yritys ja henkilö joutuu lain määräyksellä avustamaan maan tiedusteluviranomaisia. Kiinan tiedusteluviranomaisilla on siis pääsy TikTokin käyttäjien tietoihin. Kannustan tietosuojavaltuutettua jatkamaan vaikuttamista eurooppalaisessa yhteistyössä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2025+8.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-09-05T13:15:02,2025-09-05T13:17:14,Hyväksytty,1.1 2025_74_10,74/2025,2025-09-05,13.00,13.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2024 >>>Kertomus K 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_74_11,74/2025,2025-09-05,13.00,13.23,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2024 >>>Kertomus K 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus viime vuodelta on erittäin kattava, ja se antaa hyvän kuvan siitä, mikä meidän kansallisen valvontaviranomaisen vastuulle kuuluu ja minkälaisia kysymyksiä tietosuojaan liittyen viime vuonnakin on käsitelty. Ihan jokaiselle maallikollekin sen lukeminen kyllä tässä talossa tekee ihan hyvää. Tässä on edellä käytetty erittäin ansiokkaita puheenvuoroja siitä, että tietosuoja on alati digitalisoituvassa maailmassa entistä tärkeämpi meille jokaiselle, ja on syytä, että me pystymme erilaisin toimenpitein niin kansallisella tasolla kuin sitten kansainväliselläkin tasolla huolehtimaan siitä, että kansalaisten tiedot ovat turvassa. Mutta sitten, arvoisa puhemies, tähän totta kai liittyy myös se toinen puoli, mitä erinomaisesti myös edustaja Hamari omassa puheenvuorossaan kävi läpi. Tietosuoja ei tietenkään saa estää sitä, ettemmekö me pystyisi yhteiskuntana hyödyntämään niitä moninaisia tietoja erilaisista rekistereistä, joita varsinkin Suomessa on valtavan paljon, sitten uusien sovellusten ja ratkaisujen kehittämiseen. Näitähän on paljon sosiaali- ja terveysalalla mutta hyvin paljon muutenkin. Olen monta kertaa ihmetellyt, että kun me kuitenkin täällä Euroopan unionissa elämme kaikki saman tietosuoja-asetuksen alaisuudessa, niin silti joissakin maissa erilaiset digitaaliset ratkaisut uusien palvelumuotojen kehittämisessä esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla ovat huomattavasti helpompia kuin meillä. Meillä taas on tyypillistä, että sen sijaan, että pohtisimme, miten yhdyspintoja voidaan hyödyntää siten, että kuitenkin kansalaisten yksityisyydensuojasta huolehditaan, meillä enemmänkin rakennetaan aina raja-aitoja, mikä sitten totta kai vaikeuttaa myös uusien ratkaisujen kehittämistä. Senpä takia toivon, että kun tietosuojasta keskustellaan, niin myös pohtisimme entistä enemmän sitä, millä tavalla yksityisyydensuojaa kunnioittaen me pystyisimme myös hyödyntämään niitä valtavia tietovarantoja, joita meillä on erilaisten palveluiden kehittämiseksi, koska siihen aivan varmasti meillä on huutava tarve — se on jo tällä hetkellä, ja se tarve vaan lisääntyy — ja tässä nimenomaan uudet digitaaliset ratkaisut nousevat keskeiseen rooliin. Senpä takia toivon, että tätä kokonaisuutta pohdittaisiin molemmilta kanteilta. Tähän loppuun vielä on todettava se, mikä ehkä itselleni tuosta kertomuksesta jäi päällimmäisenä myöskin mieleen, ja se on tämä valvontaviranomaisten toimivalta ja se, millä tavalla se istuu yhteen niin Euroopan unionin tasolla kuin sitten kansallisella tasolla, niin kuin tietosuojavaltuutettukin omassa kertomuksessaan tähän puuttui. On varmaan hyvä, että tätä voidaan sitten valiokunnassa entisestään tutkia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2025+8.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-09-05T13:17:14,2025-09-05T13:20:27,Hyväksytty,1.1 2025_74_12,74/2025,2025-09-05,13.00,13.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2024 >>>Kertomus K 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_74_13,74/2025,2025-09-05,13.00,13.23,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2024 >>>Kertomus K 11/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On todella tärkeä tehtävä tällainen tietosuojeluvaltuutetun tehtävä tämmöisinä aikoina. Tämä varsin paljon heijastuu myöskin tuohon poliisipuolelle. Poliisi pyrkii koko ajan varoittamaan kansalaisia erilaisista huijauksista ynnä muista. Yksi asia, mihin olen kiinnittänyt hyvinvointialueen aluevaltuutettuna huomiota, ovat nämä tiedot, mitä on olemassa esimerkiksi OmaKanta-verkossa. Sinne on todella koko ajan lähes oikean näköisiä sivuja tarjolla, ja jos sinä sellaisille menet esimerkiksi pankkitunnuksilla — ihan sama kuin jos menet OmaVero-sivuille — niin voi olla, että sinulta lähtee tililtä kaikki. Minä toivon, että tästä koko ajan kansalaisia tiedotetaan ja varoitetaan. Esimerkiksi tällä hetkellä tämä OmaKanta-sivu on jatkuvasti uudistumassa. Siellä on sekä vanhat tiedostot että uudet tiedostot, joten on syytä kansalaisten olla varovaisia. Toivon, että tietosuojeluvaltuutettu tiedottaa näistä asioista kansalaisia riittävässä määrin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2025+8.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-09-05T13:20:27,2025-09-05T13:21:38,Hyväksytty,1.1 2025_74_14,74/2025,2025-09-05,13.00,13.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2024 >>>Kertomus K 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_74_15,74/2025,2025-09-05,13.00,13.23,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2024 >>>Kertomus K 11/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jokaisella kansalaisella on tässä asiassa itsellään iso vastuu siitä, miten tietoja luovuttaa, mutta joihinkin paikkoihin niitä on kerta kaikkiaan pakko luovuttaa, muuten asiat eivät etene. On joitakin palveluita, joiden avulla voi pienentää riskiä esimerkiksi identiteettivarkaudesta. Otan esimerkiksi sen, että Postiin voi laittaa osoitteenmuutoskiellon. Itse asiassa sellaisen väärinkäyttö on aika helppoa: toisen puolesta voi tehdä osoitteenmuutoksen kohtuullisen vaivattomasti, ja se aiheuttaa paljon ongelmia. Tällainen osoitteenmuutoksen kieltomahdollisuus on olemassa. Patentti- ja rekisterihallitukseen kannattaa tehdä kielto siitä, että ei voida nimetä ilman tarkistusta esimerkiksi jonkun perustettavan yhtiön hallitukseen, josta voi syntyä sitten merkittäviä haittoja. Perustetaan yritys, joka tekee huijauksia, ja siellä sitten kun olet tietämättäsi hallituksen jäsen, olet melkoisessa pulassa. Auton rekisterikilven numeron voi salata ja näin poispäin. Sitten voi tehdä näitä tarkastuspyyntöjä, että mihin omia tietoja on käytetty. Olen esimerkiksi Kelasta tämmöisen tarkastuksen kerran koemielessä tehnyt, ja sen mukaan tietoja ei oltu käytetty väärin. Mutta näitä väärinkäyttötapauksiahan aina silloin tällöin ilmenee, ja kun niihin on mahdollisuus, niin ihmisillä tahtoo olla tarve mennä urkkimaan asioita, jotka eivät heille kuulu. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2025+8.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-09-05T13:21:38,2025-09-05T13:23:14,Hyväksytty,1.1 2025_74_16,74/2025,2025-09-05,13.00,13.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Seuraava täysistunto,Tämä täysistunto on päättynyt. Hyvää viikonloppua!, ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_75_1,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Ilmoituksia - Uudet edustajat,"Uudessakaupungissa asuva yrittäjä, teollisuusneuvos Mauri Kontu, joka on tullut varaedustajana Varsinais-Suomen vaalipiiristä edustajantoimesta vapautetun Annika Saarikon sijaan, ja Porvoossa asuva valtiotieteiden maisteri, sosiaalityöntekijä Anette Karlsson, joka on tullut varaedustajana Uudenmaan vaalipiiristä Eemeli Peltosen sijaan, ovat tänään 9.9.2025 esittäneet minulle edustajavaltakirjansa ja ryhtyneet hoitamaan edustajantointaan. — Lämpimästi tervetuloa!", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_75_2,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei ehditä tässä ajassa käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa. Ministeri Ikonen, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_75_3,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Digi- ja väestötietovirasto valmistautuu merkittäviin säästöihin toimintamenoissaan ja henkilöstömäärässään tulevina vuosina. Keskustelussa oleva hallituksen esitys sisältää ehdotukset lakimuutoksista, [Puhemies koputtaa] jotka osaltaan mahdollistavat viraston... [Toinen varapuhemies Tarja Filatov: Anteeksi, nyt hieman pyydän hiljaisuutta, että kuuluu ministerin ääni. ] Kiitoksia. — Niin, tämä sisältää esitykset lakimuutoksista, jotka osaltaan mahdollistavat viraston ja sen asiakasorganisaatioiden säästötavoitteiden toteutumista. Näistä toimenpiteistä ensimmäinen koskee viraston tarjoamaa kansalaisneuvontapalvelua, josta säädetään Digi- ja väestötietovirastosta annetussa laissa. Kansalaisneuvonnan yhteydessä annettavat palvelut voidaan karkeasti jakaa kahteen osaan: yleiseen neuvontapalveluun ja toisaalta digitaalisten palveluiden käyttäjätukeen. Esityksessä ehdotetaan, että Kansalaisneuvonnan yleinen neuvontapalvelu lakkautetaan sen nykyisessä merkityksessä. Painopiste siirtyisi tässä yhteydessä digitaalisten palveluiden käytön tukeen ja neuvonnan tehtäviin, joista säädettäisiin laissa yleisemmin. Kyseessä on julkisten palveluiden käyttäjille suunnattu yleinen neuvontapalvelu, joka tukee muiden viranomaisten omaa neuvontaa. Palvelun käyttö on jäänyt paljon tarkoitettua vähäisemmäksi, ja puheluiden määrän arvioidaan edelleen laskevan. Jatkossakin kansalaiset saisivat neuvontaa suoraan viranomaisilta, joilla on myös velvollisuus ohjata asiakas oikeaan paikkaan. Tämä mahdollistaa myöskin DVV:n keskittymisen aiempaa enemmän nimenomaan digipalveluiden, kuten Suomi.fi, käyttötukeen. Digi- ja väestötietoviraston kansalaisille tarjoaman tuen painopiste siirtyisi digitaalisten palveluiden käytön tuen ja neuvonnan tehtäviin, joista säädettäisiin laissa yleisemmin. Yleisneuvonnan päättyessä osa säästyvistä resursseista voitaisiin näin ollen ohjata viraston omien sähköisen asioinnin palveluiden käyttäjätukeen ja neuvontaan. Toinen ehdotettu muutos tässä lakiesityksessä on palveluväylän käyttövelvollisuudesta luopuminen. Palveluväylä kuuluu DVV:n tuottamiin hallinnon yhteisiin sähköisen asioinnin tukipalveluihin. Se tarjoaa vakioidun tavan tietojen siirtoon organisaatioiden välillä. Keskustelussa olevan esityksen mukaan palveluväylän käyttövelvollisuudesta luovuttaisiin. Muutos mahdollistaa organisaatioille joustavamman tavan valita tiedonsiirtoratkaisuja. Palveluväylän tuottamista kuitenkin jatketaan, ja käyttäjäorganisaatioiden on jatkossakin mahdollista saada tukea sen käyttöön. Kolmanneksi ehdotetaan muutettavan sääntelyä sähköisen asioinnin tukipalveluiden maksuista. Suomi.fi-tunnistus ja Suomi.fi-valtuudet ovat hallinnon yhteisiä sähköisen asioinnin tukipalveluita. Palveluista alettaisiin periä käyttäjäorganisaatiolta maksua, mutta maksusta voitaisiin poiketa laajasti julkisessa hallinnossa. Maksu voitaisiin jättää perimättä muun muassa eräiltä viranomaisilta, valtioelimiltä ja julkista hallintotehtävää hoitavilta. Arvoisa puhemies! Todetusti näillä toimenpiteillä pyritään edesauttamaan DVV:n ja osin sen asiakkaiden säästötavoitteiden toteutumista. Kansalaisneuvonnan yleisen neuvontapalvelun lakkauttaminen toisi Digi- ja väestötietovirastolle noin 230 000 euron tehostamispotentiaalin vuosittain. Tästä osa voitaisiin ohjata digitaalisten palveluiden käytön tukeen liittyviin tehtäviin. Palveluväylän käyttövelvollisuuden poistaminen tuo DVV:lle noin 150 000 euron säästöt vuosittain. Edelleen julkisen hallinnon säästöpotentiaalin kokonaisuudessaan on arvioitu olevan noin 2 miljoonaa euroa vuodessa, kun viranomaiset voisivat tapauskohtaisesti valita kustannustehokkaampia ratkaisuja. Tukipalveluiden maksullisuus tuottaisi DVV:lle arviolta 810 000—1 450 000 euroa vuosittain. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+6.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-09-09T14:02:11,2025-09-09T14:06:16,Tarkistettu,1.1 2025_75_4,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp,Kiitokset esittelystä. — Ja sitten mennään puhujalistaan. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_75_5,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jokaisen suomalaisen on voitava luottaa siihen, että viranomaisten puoleen voi kääntyä asiassa kuin asiassa. Siksi on tärkeää, että järjestelmä on oikeudenmukainen, selkeä ja vastuullisesti hoidettu. On jokaisen viranomaisen velvollisuus ohjata kansalainen oikean viranomaisen tai palvelun luokse, äärelle. Tässä hallituksen esityksessä tehdään lainsäädäntömuutoksia Digi- ja väestötietovirastosta annettuun lakiin sekä hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annettuun lakiin. Tavoitteena on selkeyttää viranomaisten velvollisuuksia ja samalla vahvistaa julkisen talouden vastuullista hoitoa uudelleen järjestelemällä toimintoja. Tätä työtä on tehtävä juuri nyt, sekä ihmisten että yhteiskunnan vuoksi. Terve talous on yhteiskuntamme perustus, jota ilman taloutemme huojuu holtittomasti. Arvoisa puhemies! Yksi esityksen keskeisistä tavoitteista on selkeyttää viranomaisten yhteistä ohjausvelvollisuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että viranomaisasioinnissa oman asian kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Viranomaisilla on jatkossa aiempaa selkeämpi velvollisuus neuvoa kansalaista kokonaisvaltaisesti. Tämä on askel kohti asiakaslähtöisempiä yhteiskunnan palveluja sekä samalla pitää huolta niukoista resursseistamme. Se on oikein, ja se on oikeudenmukaista. Samalla esityksellä ohjataan neuvonnan resursseja kohdennetummin. Jatkossa keskityttäisiin laaja-alaisen kansalaisneuvonnan sijaan enemmän sähköisten asiointipalvelujen käyttäjätukeen sekä hallinnon yhteisten tukipalvelujen, kuten Suomi.fi-palvelujen, neuvontaan. Tällainen tuki on yhteiskunnassamme tarpeellinen teknologian kehittyessä. Tämä esitys ei ole pelkästään tekninen uudistus, se on myös osa vastuullista taloudenpitoa. Jokainen euro, joka liikkuu julkisessa järjestelmässä, on olennainen. Lakiesitys myös ehdottaa muutettavaksi tukipalvelujen maksusääntelyä. Tukipalvelut eivät suinkaan olisi maksullisia kaikille, mutta palvelusta voitaisiin veloittaa käyttäjäorganisaatiolta markkinahinta. Meillä on velvollisuus huolehtia julkisesta taloudesta, ja sitä työtä tämä hallitus on sitoutunut tekemään. Arvoisa puhemies! Vastuullinen talous on turvallisen yhteiskunnan kivijalka. Jos emme huolehdi julkisen talouden kantokyvystä, emme voi myöskään pitää huolta siitä, että turvaa on tarjolla tulevaisuudessa. Tämä esitys tuo järjestelmään selkeyttä, vaikuttavuutta ja resurssiviisautta, siis juuri niitä asioita, joita kansalaiset meiltä nyt odottavat. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-09T14:06:27,2025-09-09T14:10:34,Tarkistettu,1.1 2025_75_6,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_75_7,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tällä kyseisellä hallituksen esityksellä hallitus lakkauttaa Digi- ja väestötietoviraston tehtäviin kuuluvan kansalaisneuvonnan yleisen neuvontapalvelun. Kyseessä on säästölaki. Digi- ja väestötietovirastosta annetussa laissa tarkoitettu kansalaisneuvonta on julkisten palvelujen käyttäjille suunnattu yleinen neuvontapalvelu. Jatkossa Digi- ja väestötietoviraston kansalaisille tarjoaman tuen painopiste siirtyisi digitaalisten palvelujen käytön tuen ja neuvonnan tehtäviin, joista säädettäisiin laissa yleisemmällä tasolla. Hallinnon yhteisiin sähköisen asioinnin tukipalveluihin lukeutuvan kansallisen palveluväylän käyttövelvollisuus poistettaisiin niiltä viranomaisilta, joita se voimassa olevan lain mukaan koskee. Esitetyt muutokset kytkeytyvät hallitusohjelman kohtaan, jonka mukaan hallitus toteuttaa valtionhallinnon tuottavuusohjelman. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on tosiaan säästölaki, jolla hallitus kertoo auttavansa Digi- ja väestötietovirastoa sekä eräitä sen julkisen hallinnon asiakasorganisaatioita pääsemään hallituksen virastoille asettamiin säästötavoitteisiin. Käytännössä esitys tarkoittaa vuonna 2013 alkaneen yleisen kansalaisneuvontatoiminnan lakkauttamista. Kansalaisneuvontatoiminnan perustamisen taustalla oli tuolloin julkisten palveluiden digitalisoituminen, mikä on aiheuttanut tuen tarvetta sähköiseen asiointiin. Kansalaisneuvonnassa on ohjattu kansalaisia asioimaan oikean viranomaisen luona sekä vastattu yleisiin kysymyksiin viranomaisten kanssa asioimisesta sekä annettu neuvontaa muun muassa Suomi.fi-viestien ja -tunnistuksen käyttämisestä. Oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoisuuteen kuuluu, että kaikki ihmiset pidetään mukana. Tämä tarkoittaa myös sitä, että digitaalisten palveluiden rinnalla tulee säilyttää mahdollisuus fyysiseen asiointiin ja/tai puhelinpalveluun. Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen lakiesityksessä kaikkia ihmisiä ei pidetä mukana. Se käy ilmi seuraavista asioista: Sinänsä on totta, että yleisen kansalaisneuvonnan yhteydenotot ovat vähentyneet. Digitalisoinnin ohella toinen keskeinen mutta vaiettu syy siihen on, että nykyiset puhelinpalvelut eivät toimi, vaan ne ovat liian usein ruuhkaisia tai täysin tukossa. Ei voida puhua palvelusta, jos soittajalla menee jopa tunteja kuunnellessa pelkkää jonotusmusiikkia. Ei voida puhua palvelusta, jos soitat esimerkiksi Tienkäyttäjän linjalle, mutta se ei vaikuta mihinkään. Jatkossa tuskin enää soitat. On väärä olettamus, että tarve fyysisille palveluille lakkaisi. Suomessa väestö ikääntyy ja erilaisten sairauksien takia ihmisten toimintakyky ja samalla kyky käyttää digitaalisia palveluja sekä oppia uutta heikkenee. Usein tällaista ihmistä auttaa toinen iäkäs, esimerkiksi tämän puoliso. Kuka heitä jatkossa auttaa asioinnissa, jollei neuvontaa ole saatavilla? Tästä syystä on selvää, että fyysisiä palveluja ja fyysistä palveluneuvontaa tarvitaan tietyssä määrin jatkossakin. Digitaaliset palvelut edellyttävät toimivia puhelin- ja tietoliikenneyhteyksiä. Tällä vaalikaudella siinä on otettu takapakkia. 3G-verkko on ajettu alas samalla kun hallitus lakkautti valtakunnallisen laajakaistaohjelman ja otti sieltä rahoituksen pois. Ongelmia on nyt koko Suomessa ja aivan erityisesti itäisessä Suomessa. Liian moni on jäämässä digitaalisten palvelujen ulkopuolelle. Tukipalvelut vähintäänkin hajautuvat ja todennäköisesti myös heikkenevät. Hallituksen esityksessä jää epäselväksi myös, keneltä jatkossa peritään maksua tukipalveluiden käytöstä. Riskinä on, että yhden viraston pienet muutokset maksuihin voivat kumuloitua toisiin viranomaisiin, kansalaispalveluihin, ja aiheuttaa kustannusten nousua siellä. Lisäksi muutoksella voi olla toiminnallisia vaikutuksia kansalaisten palveluihin, kun viranomaiset ottavat käyttöön useita erilaisia tunnistuspalveluita, joiden tietoturvan taso voi olla vaihteleva ja joiden erilaiset käyttöliittymät voivat myös hämmentää käyttäjiä. Kansallisen turvallisuuden osalta tällaiset muutokset eivät välttämättä luo luottamusta viranomaispalveluihin, joissa pitkäjänteisyys, hallitut muutokset ja johdonmukaisuus luovat ennakoitavuutta ja turvallisuutta kansalaisten sähköiseen asiointiin. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen säästölakiesitys on jatkumoa lyhytjänteiselle, hallitsemattomalle ja epäjohdonmukaiselle politiikalle, joka heikentää ennakoitavuutta ja turvallisuutta kansalaisten saamien palveluiden osalta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+6.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-09-09T14:10:37,2025-09-09T14:15:10,Tarkistettu,1.1 2025_75_8,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp,Edustaja Koponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_75_9,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edellistä puhujaa kuunnellessa tulee mieleen, että keskusta katsoo taaksepäin ja hallitus eteenpäin. Puhemies! Esityksen muutoksilla mahdollistetaan Digi‑ ja väestötietoviraston sekä asiakasorganisaatioiden säästötavoitteiden toteuttamista. Julkisen talouden ollessa erittäin haastavassa tilanteessa on erinomaista, että hallitus toteuttaa valtionhallinnon tuottavuusohjelman, ja tämä esitys on osa sitä. Puhemies! Suomi siirtyy asteittain digitaalisten palveluiden ensisijaisuuteen viranomaisasiointikanavana, ja valtiovarainministeriössä valmistellaan parhaillaan lainsäädäntömuutoksia, joiden tarkoituksena on tehdä sähköisestä tiedoksiannosta ensisijainen tiedoksiantotapa heille, joille se on mahdollista. Tässä on myös erityisen tärkeää huomioida ikäihmisten tarpeet ja teknologiset rajoitteet. Puhemies! Kansalaisille tarjottavan tuen painopiste siirtyy esityksen myötä digitaalisten palveluiden käytön tuen ja neuvonnan tehtäviin, ja digitaalisten palveluiden käyttäjätuen resursointia vahvistetaan. Kaiken kaikkiaan hyvä ja ajan hengen mukainen esitys, jota on helppo kannattaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+6.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-09-09T14:15:12,2025-09-09T14:16:22,Tarkistettu,1.1 2025_75_10,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp,Edustaja Hiltunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_75_11,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Pia,Hiltunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus esittää, että Digi‑ ja väestötietoviraston tarjoama yleinen kansalaisneuvonta lopetetaan ja että virasto jatkossa keskittyisi ainoastaan digitaalisten palvelujen käytön tukemiseen. Lausuntopalautteen perusteella muutokset pääosin ymmärrettiin, mutta usea lausuja oli myös huolissaan. Esimerkiksi sosiaali‑ ja terveysministeriö on lausunnossaan todennut, että tämä suunta on väärä. Yleisneuvontaa ei pitäisi ajaa alas vaan päinvastoin lisätä. Sosiaali‑ ja terveydenhuollossa erilaisten sähköisten palveluiden määrä on jo nyt valtava, ja se kasvaa koko ajan. Näiden palvelujen käyttö edellyttää kansalaisilta yleistasoista digitaalista osaamista. Yhdenvertaisuus puolestaan edellyttää sitä, että tarjolla on tukea niille ihmisille, jotka eivät muuten pysty palveluja käyttämään. On totta, että monessa tilanteessa tarvitaan myös substanssikohtaista neuvontaa, mutta useimmiten kyse on yleisistä ongelmatilanteista, joissa kansalainen tarvitsee vain apua oikean viranomaisen löytämiseksi. Kansalaisneuvonta on tähän asti ollut se paikka, joka on auttanut. Jos vastuu neuvonnasta otetaan pois Digi‑ ja väestötietovirastolta, se täytyy lisätä jonkun muun toimijan tehtäväksi. Kuka silloin kantaa kokonaisvastuun yleisneuvonnasta ja sen kehittämisestä? Ja onko hallitus arvioinut, mitä vaikutuksia tällä ratkaisulla on ihmisten arkeen ja eri ihmisryhmien perus‑ ja ihmisoikeuksiin? Hallitus väittää, että Kansalaisneuvonnan tehtävät voidaan siirtää suoraan viranomaisille ja että digitaalisen asioinnin tuki paranee. Tosiasia kuitenkin on se, että Kansalaisneuvonta on ollut keskeinen palvelu niille, jotka eivät tiedä, minkä viranomaisen puoleen kääntyä. Jos tämä vastuu hajautetaan viranomaisille, kansalaisten asiointi ei silloin helpotu. Päinvastoin se monimutkaistuu, ja palveluiden saatavuus heikkenee. Miten hallitus varmistaa, että palvelut toteutuvat käytännössä erityisesti niiden kohdalla, joilla ei ole osaamista tai välineitä käyttää sähköisiä palveluita? Lisäksi kysyn: miten tulette huolehtimaan muutosten saattamisesta käytäntöön? Muun muassa kunnissa oltiin huolissaan uusista palvelutarpeista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+6.aspx,fi,Pia Hiltunen,1534,2025-09-09T14:16:27,2025-09-09T14:18:43,Tarkistettu,1.1 2025_75_12,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp,Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_75_13,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus tuo eduskuntaan esityksen, jolla Digi- ja väestötietoviraston toimintaa uudistetaan ja samalla toteutetaan hallitusohjelman mukaista valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa. Tavoitteena on vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä ja kohdentaa resursseja sinne, missä niistä on kansalaisille eniten hyötyä. Kansalaisneuvonnan yleinen palvelu lakkautetaan. Se on ollut luonteeltaan hyvin yleisluontoinen, eikä sillä ole ollut toimivaltaa ratkaista yksittäisiä asioita. Jatkossa kansalaiset ohjautuvat suoraan toimivaltaiseen viranomaiseen, jolloin asioiden käsittely nopeutuu ja palvelu tarkentuu. Keskeisenä ajatuksena on siis ollut yhden luukun periaate. Säästyvät resurssit suunnataan digitaalisten palvelujen käyttäjätukeen ja neuvontaan eli juuri sinne, missä tarve kasvaa. Samalla palveluväylän käyttövelvollisuus poistetaan. Tämä antaa viranomaisille valinnanvapautta ja mahdollisuuden valita kustannustehokkain ja teknisesti toimivin ratkaisu tietojen siirtoon. Palvelu sinänsä säilyy, mutta pakosta luopuminen tuo joustoa ja säästöjä koko hallinnolle. Lisäksi tunnistus- ja asiointivaltuuspalvelujen maksukäytäntöjä tarkennetaan. Kunnat, hyvinvointialueet ja niiden organisaatiot säilyvät pääosin maksuttomuuden piirissä, mutta kilpailutilanteessa toiminnasta on oikein periä maksu. Näin varmistetaan tasapuolisuus ja kilpailuneutraliteetti. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä vähennetään byrokratiaa, tuetaan sähköisen asioinnin ensisijaisuutta ja turvataan kansalaisille sujuvammat digipalvelut. Samalla säästetään veronmaksajien varoja ja kohdennetaan resursseja järkevämmin. Tämä on vastuullista hallintoa ja askel kohti tehokkaampaa julkista sektoria, ja ikäihmisten tarpeet tullaan huomioimaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+6.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-09-09T14:18:50,2025-09-09T14:21:14,Tarkistettu,1.1 2025_75_14,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_75_15,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tällainen digikehitys on hyödynnettävä silloin, kun se on mahdollista, mutta kuinka huolehditaan niistä, jotka eivät tähän digiloikkaan pysty? Tämä on tämän esityksen varmasti yksi keskeisimpiä kysymyksiä. Ihmisiä ei pitäisi asettaa eriarvoiseen asemaan sen perusteella, osaavatko he käyttää digiä vai eivät, ja palvelut pitäisi pystyä turvaamaan kaikille. Yksin tämä säästövimma ei saisi olla semmoinen, joka tätä ohjaa, vaan myöskin tämän palveluketjun pitäisi olla sellainen, että pystytään huomioimaan nämä ihmiset, jotka eivät kykene tällä hetkellä käyttämään näitä. Tuottavuuden kasvattaminen digiä hyödyntämällä on totta kai hyödyllinen ja positiivinen asia, ja nämä kustannussäästötkin, mitä tässä nyt esitetään, mutta tosiasia on, että näissä yhteyksissä, mitä tässä aikaisemmissakin puheenvuoroissa on tullut esiin, on kyllä todella isoja eroja ihmisten välillä. Puhelinpalvelut sakkaavat, ja käytännössä on myös niin, että digiosaaminen on vajaata. Ja sitten on vielä se, onko niitä yhteyksiä olemassa, joita tässä tarvitaan. Sen vuoksi katson tätä esitystä myös siltä kannalta, että täällä on erittäin hyvä ajatus ja suunta siihen, että kansalaisten palveluverkkoa, käyntiasiointia, yritetään yhdistää kuntien ja hyvinvointialueitten kanssa niin että meillä olisi samoja julkisen palvelun palvelupisteitä. Tämä on tämän esityksen ehkä parhaita puolia, jotta me voidaan tehdä niitä asioita, joita ne ihmiset tarvitsevat. Tiedetään jo kaiken kaikkiaan, että ikäihmiset ovat se ryhmä, joka tarvitsee niitä palveluja, ja mikä sen parempi kuin se, että kotikunnassa olisi niitä asiointipisteitä, tai asiointipiste, jossa voi käydä näitä asioita hoitamassa. Siihen suuntaan tässä pitää viedä tätä. Muuten tämä digikehitys pitää hyödyntää niin pitkälle kuin se on mahdollista hyödyntää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-09T14:21:17,2025-09-09T14:23:39,Tarkistettu,1.1 2025_75_16,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp,Edustaja Nikkanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_75_17,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan esitettävillä muutoksilla on tarkoitus osaltaan mahdollistaa Digi- ja väestöviraston sekä eräiden sen julkisen hallinnon asiakasorganisaatioiden säästötavoitteiden toteuttamista lakkauttamalla siis tämä Kansalaisneuvonnan yleinen neuvontapalvelu. Kuten todettua, kyseessä on siis säästölaki, ja aina silloin kun palveluita lakkautetaan tai uudistetaan säästöjen nimissä, ainakin itse koen, että siinä on kyllä vaaran paikkoja. Tässäkin on todettu, että meillä ei suoranaisesti ole vielä valmiina sitä korvaavaa palvelua olemassa — osoitetaan neuvontaa ja tukea enemmän digitaalisten palveluiden käyttöön ja neuvontaan ja ohjaukseen. On tietysti toki hyvä asia, että sinne puolelle tulee neuvontaa, mutta myös tällaista yleisneuvontaa kyllä tarvitaan. Kävin tänään aamupäivällä vierailemassa Varsinais-Suomen Eläkkeensaajien edunvalvontakokouksessa Paimiossa Varsinais-Suomessa, ja kyllä tästä asiasta keskusteltiin paljon siellä. Nostin esiin, että tämä lähetekeskustelu tänään täällä salissa käydään, ja tosiaan tämä oli ehkä kaikista aiheista se kuumin peruna siinä keskustelussa. Kyllä se huoli siitä palveluohjauksesta ja ‑neuvonnasta on tosi suuri ikäihmisten piirissä ja mielessä. He myös korostivat vahvasti sitä, ettei tämä ole yksistään eläkeläisten tai ikääntyvien huoli vaan tässä on kyllä kyse ihan nuoristakin ihmisistä, sillä kyllähän se on niin, että tämä meidän luomamme hyvinvointiyhteiskuntajärjestelmä ja sen kaikki asioinnit ja tavallaan koukerot ja byrokratiakin on kyllä sellaista, että kyllä siellä nuoret ihmisetkin ovat välillä vähän apua tarvitsemassa. Voin vaikka itse muistella aikaani kotona kotihoidon tuella, että kun piti Kelan kaavakkeita täyttää, niin kyllä siinä hieman tarvittiin sosiaalityöntekijävaimoni apua, miten näistä selvitään. Eli kyllä sellaista yleisen neuvonnan tarvetta varmasti on. Toki tässä on todettu se, että sitä ei ole käytetty niin paljon, mutta onko sitten loppujen lopuksi ollut kuitenkaan tietoisuutta, että tällaistakin yleistä neuvontaa on saatavilla, ja tässä ehkä peräänkuulutan nimenomaan sitä pitkäjänteisyyttä, mitä tässä on puheenvuoroissa tullut aikaisemminkin esille. Eli kyllä kun tämmöistä neuvontapalvelua on, niin ihmisten pitäisi luottaa, että sellainen on vähän pidemmällä aikavälillä kuin nyt, kun näin nopeasti ollaan lakkauttamassa ja siirtymässä taas uuteen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+6.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-09-09T14:23:39,2025-09-09T14:26:51,Tarkistettu,1.1 2025_75_18,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp,Edustaja Laine-Nousimaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_75_19,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä Kansalaisneuvonnan tehostamisesta on sinänsä perusteltu lähtökohta. Viime vuosien vähäinen kysyntä edellyttää järjestelmän tarkastelua. Samalla on kuitenkin syytä kysyä, kenen ääni tässä keskustelussa kuuluu ja otetaanko kaikkien kansalaisten tarpeet huomioon. Meillä on Suomessa suuri joukko iäkkäitä kansalaisia, joille digitaaliset palvelut eivät ole itsestäänselvyys. Samaan aikaan verkkohuijaukset yleistyvät ja kohdistuvat yhä useammin juuri ikäihmisiin. Onko meillä varaa jättää nämä ihmiset yksin, kun maailma ympärillä digitalisoituu kiihtyvällä vauhdilla? Kansalaisneuvonnan uudistamisen yhteydessä on välttämätöntä varmistaa, että digineuvonta on saavutettavaa, henkilökohtaista ja riittävästi resursoitua. Pelkkä verkkosivujen päivittäminen ei riitä, jos käyttäjä ei osaa tai uskalla avata verkkosivuja. Arvoisa puhemies! Julkisen kansalaisneuvonnan määrä ei saa olla vain tehokkuuden mittari. Sen on oltava myös inhimillisyyden mittari. Meidän on huolehdittava siitä, että jokainen suomalainen ikään katsomatta saa tarvitsemansa tuen ja turvan digitaalisessa arjessaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+6.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-09-09T14:26:51,2025-09-09T14:28:19,Tarkistettu,1.1 2025_75_20,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp,Edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_75_21,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun kuuntelee näitä puheenvuoroja täällä salissa, niin epäilenpä, että tavoitteessa olemme ihan samaa mieltä myös opposition kanssa. Sen tulemme näkemään myös vaihtoehtobudjeteissa, joissa digitaalisuuden säästöpotentiaaliksi tullaan laittamaan satoja miljoonia. No, tässä meillä on nyt sitten konkretiaa. On selvää, että tämmöisten suurten uudistusten yhteydessä pitää pitää huoli myös sitten niistä vähemmän digitaitoisista ihmisistä, ja niinhän tässä myös käy. Sitä palvelua varmasti tullaan nyt sitten jatkossa kehittämään. Tietyllä lailla tämä digitaalisuus lisääntyy. Mielestäni nämä uudistukset, mitä tässäkin nyt tehdään, ovat maltillisia, eteenpäin katsovia, koska siellä pitkällä aikavälillä kuitenkin tämä digitaalisuus tulee olemaan ensisijainen viranomaiskanava, ja nämä askeleet ovat oikeansuuntaisia. Yksi asia, joka toivottavasti myös tämänkin lainsäädännön uudistuksen yhteydessä tulee toteutumaan, on tämä Suomi.fi. Se on jäänyt mielestäni vähän irralliseksi. Siinä on paljon potentiaalia, ja tämänkin myötä todennäköisesti se tulee taas kehittymään, mutta siellä olisi se potentiaali. Jos me sinne saadaan enemmän toimintoja ja palveluita, niin ihmiset pystyisivät niitä käyttämään. Tietyllä lailla täytyy siltikin ottaa huomioon tuo opposition huoli siitä, miten tässä sitten jatkossa myös ikäihmiset ja vähemmän digitaitoiset pärjäävät, mutta en olisi siitäkään kauhean huolissani. Hyvä laki, eteenpäin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+6.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-09-09T14:28:19,2025-09-09T14:29:52,Tarkistettu,1.1 2025_75_22,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp,"Meillä alkaa tähän keskusteluun käytössä oleva aika loppua, joten kysyisin edustaja Oinas-Panumalta, onko teillä pitkä puheenvuoro vai paikalta pidettävä. [Olga Oinas-Panuma: Paikalta!] — No, jos se on paikalta pidettävä, niin sitten ehdimme ottaa sen ja sen jälkeen ministerin tiiviin kommentin. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_75_23,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Taas on siis käsittelyssä uusi säästölaki — niin kuin tässä on hyvin kuultu — joka lakkauttaa Digi‑ ja väestötietoviraston kansalaisneuvonnan. Täällähän on semmoinen kaunis muotoilu, että tässä autetaan pääsemään säästöihin, ja täällä myös hallituksen suulla puhutaan kyllä hyvinkin sympaattisesti siitä, että nyt eivät palvelut kuitenkaan heikkene ja kyllä tässä ikäihmisetkin huomioidaan, mutta sitten, mikä on se käytäntö, se on toinen asia. Eli eihän meillä nyt ole tässä tullut mitään korvaavaa tilalle. En tiedä, tuleeko jossain vaiheessa. Tosiasia on se, että meillä ihmiset ikääntyvät ja tarve niille palveluille kasvaa — ja etenkin myös digineuvonnalle. Itse digitalisaatiota vastaan minulla ei ole mitään, ja on hienoa, että sitä viedään eteenpäin myös jatkossa. Haluaisinkin kiinnittää hallituksen keskittymiskykyä myös siihen, että jotta meillä voidaan digipalveluita käyttää, niin se vaatii myös sitä, että meillä on toimivat verkot. Ja tämän hallituksen aikanahan muun muassa 3G-mastot on ajettu alas ja samoiten laajakaistarakentamista on leikattu hyvin runsaalla kädellä. Tämähän aiheuttaa nyt sitten sen, että ympäri Suomea on katvealueita enemmän kuin aiemmin ja näitten digipalveluitten käyttö on huomattavasti vaikeampaa. Joten toivon, että sen lisäksi, että te säästätte ja kurjistatte ja lupaatte, että kyllä tämä tästä helpottaa, keskittyisitte myös siihen, että ne verkot saataisiin toimiviksi, jotta me voidaan käyttää niitä digipalveluita ympäri Suomen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+6.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-09-09T14:30:09,2025-09-09T14:31:27,Tarkistettu,1.1 2025_75_24,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp,Ministeri Ikonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_75_25,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos keskustelusta. — Palaan niihin aikoihin, kun tämä Kansalaisneuvonta perustettiin. Niihin aikoihin ennakoitiin, että näitä yhteydenottoja tähän palveluun tulisi vuosittain noin 300 000 kappaletta. Nämä yhteydenotot ovat kuitenkin viime vuosina olleet laskussa. Esimerkiksi viime vuonna näitä yhteydenottoja oli 67 000, eli aika kaukana se määrä on siitä, mitä se silloin alkuvaiheessa oli. Lisäksi näitten yhteydenottojen yleisen määrän laskun ohella muutos on ollut selkeä siinä, että kansalaisten yhteydenotot ovat alkaneet liittyä selkeästi enemmän digitaalisten palveluitten käyttäjätukeen. Itse asiassa enemmistö näistä yhteydenotoista liittyy tällä hetkellä siihen. Jos me katsotaan tätä kansalaisten tarpeiden muuttumista, niin on olennaista, että meidän neuvonta ja toiminnan painopiste myöskin liikkuvat ajassa sen mukaan, mitä kansalaiset tarvitsevat. Kuitenkin tässä rinnalla on hyvä nähdä se, että kansalaiset saavat edelleenkin jatkossa neuvontaa kultakin viranomaiselta hallintolain säätämän viranomaisen neuvonta- ja opastamisvelvollisuuden perusteella. Se jatkuu jatkossakin. Viranomaisissa annetaan jo nykyisin ja tullaan jatkossakin antamaan neuvontaa laajasti verkkosivuilla, chat-palveluilla, sähköpostilla, puhelinneuvonnalla, eri tavoin näissä, ja tämä lakisääteinen neuvonta ja opastus viranomaisissa on luonteeltaan ensisijaista. Tämä yleinen kansalaisneuvonta, josta tänään puhumme, on ollut sitä täydentävää palvelua. Edelleenkin, kun täällä kysyttiin käyntiasioinnista, meillä on tässä rinnalla menossa myöskin valtion palvelu- ja toimitilaverkon uudistaminen, jossa kootaan valtion käyntiasiointia yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin. Tätä kautta on tarkoituksena varmistaa kattava käyntiasiointimahdollisuus ja nostaa nykyistä palvelutasoa ja samalla saavuttaa myöskin kustannussäästöjä toimitiloissa. Eli sekin on pidetty tässä rinnalla valmistelussa näkökulmana mukana. Vielä lopuksi: Tässä kysyttiin sitä, heikkeneekö jonkun asiakasryhmän tai ihmisryhmän mahdollisuus saada tukea ja onko arvioitu tätä vaikutusta. Lakkauttaminen voi vaikuttaa hallinnossa asioiviin henkilöihin, mutta riski on arvioitu vähäiseksi. Digi- ja väestötietovirasto ja muut viranomaiset jatkavat edelleenkin tätä omien palveluittensa asiointineuvontaa verkkosivuillaan, sähköpostitse ja puhelimitse, ja viranomaisilla on edelleenkin velvollisuus ohjata asiakkaita eteenpäin. Tämä Kansalaisneuvonta ei ole ollut erityisesti suunnattu ikäihmisille tai erityisryhmille, mitä täällä kysyttiin, vaan nämä käyttäjät ovat olleet pääasiassa työikäisiä. Käyntiasiointina annettava neuvonta on ollut vaikuttavinta oikeastaan näille erityisryhmille, puhutaan nyt mistä erityisryhmästä oikeastaan tahansa, ja siinä mielessä olennaista on tässä rinnalla nähdä tämä palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksen rooli, jolla tätä käyntiasiointia turvataan jatkossakin. Eli kyllä meillä valtion palvelua on saatavissa jatkossakin monikanavaisesti ja yleistä neuvontaa on saatavissa jatkossakin. Siihen on eri viranomaisilla jatkossakin velvoite, ja Digi- ja väestötietovirasto keskittyy taas jatkossa tässä palvelussa erityisesti digituen antamiseen sen mukaisesti kuin ihmisten palvelutarpeet ovat kehittyneet. — Kiitoksia paljon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+6.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-09-09T14:31:31,2025-09-09T14:34:54,Tarkistettu,1.1 2025_75_26,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp,"Kiitokset ministerille. — Todetaan tässä, että edustaja Hoskonen on poissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_75_27,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 17 ja 20 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia, ja jos puhujalistaa ei ehditä käydä loppuun asti, niin asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan tuttuun tapaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Meri, olkaa hyvä, esittelypuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_75_28,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 17 ja 20 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2025 vp,"Kiitos oikein paljon, arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä rikoslain säädösten muuttamisesta. Esityksen mukaan rikoslakiin lisätään kaksi aivan uutta pykälää. Ensinnäkin raakaa väkivaltaa esittävän kuvamateriaalin hallussapito säädettäisiin rangaistavaksi. Toiseksi lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapitorikokselle säädettäisiin nyt myös törkeä tekomuoto, jossa on tietysti luonnollisesti ankarampi rangaistusasteikko kuin tuossa tavanomaisessa tekomuodossa. Muutoksilla toteutetaan tämän hallituksen ohjelman kirjaus, jonka mukaan hallitus tiukentaa lasta seksuaalisesti esittäviä kuvia ja raakaa väkivaltaa esittävää kuvamateriaalia koskevia säännöksiä, ja haluamme tietysti puuttua tähän erittäin paheksuttavaan ilmiöön. Tutkiessaan lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia ja terrorismirikoksia poliisi on löytänyt rikoksista epäiltyjen hallusta hyvin raakaa, jopa pieniin lapsiin kohdistuvaa, kuolemaan johtavaa väkivaltaa esittävää järkyttävää kuvamateriaalia. Tällaisia raakaa väkivaltaa esittäviä kuvia ja videoita voidaan käyttää väkivallan ihannoimistarkoituksessa ja jopa vaihdon välineenä, kun henkilöt haluavat hankkia käyttöönsä äärimmäisen väkivaltaisia, sadistisia kuvamateriaaleja. Tätä kohdistuu siis ihmisiin ja eläimiin. Näiden tarkoituksena on ollut myös aiheuttaa vakavaa kärsimystä niin ihmisille kuin eläimille. Kriminalisoimalla väkivaltakuvauksen hallussapito voidaan puuttua tällaisen raakaa väkivaltaa esittävän materiaalin kysyntään ja tarjontaan ja estää materiaalin käyttäminen rikollisiin tarkoituksiin — ja tietysti myös se, että me ilmoitamme yhteiskunnassa, että tämä ei ole hyväksyttävää. Ehdotuksella varmistettaisiin se, että raakaa väkivaltaa esittävän materiaalin hallussapito olisi rangaistavaa ja kuvamateriaali voitaisiin takavarikoida tekijältä ja tietysti edelleen estää sen käyttäminen rikollisiin tarkoituksiin. Ehdotetussa väkivaltakuvauksen hallussapidon kriminalisoinnissa on huomioitu tarkasti perustuslakivaliokunnan pohdinnat niin sanotusti sananvapauden käytöstä. Väkivaltakuvauksen hallussapitona ei siten pidettäisi sellaisen kuvan tai kuvatallenteen hallussapitoa, jolla on hyväksyttävät syyt, ja tällaista olisi esimerkiksi tiedonvälitystä palveleva tarkoitus tai esimerkiksi se, että joku tallettaa kuvia todisteina oikeudenkäyntiin. Lisäksi tällä esityksellä, kuten aiemmin kerroin, säädetään törkeä tekomuoto lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapidolle. Tutkimusten mukaan lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta on lisääntynyt, ja seksuaaliväkivallan yhteydessä on raportoitu aiempaa useammin tapahtuneen pakottamista ja fyysistä väkivaltaa. Lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapitoon syyllistyneillä henkilöillä saattaa olla satoja, jopa tuhansia, kuvia ja videoita hallussaan. Lisäksi osa hallussa pidetyistä materiaaleista on sisällöstä hyvin vakavaa, kuten toin äsken jo aiemmin esille. Voin kuvitella, millaista sellaisen materiaalin katsominen edes tämmöisen tutkinnan yhteydessä on — varmasti todella järkyttävää. Jos levittää tällaista vakavampaa seksuaaliväkivaltaa esittävää kuvamateriaalimaalia, saattaa siis syyllistyä jatkossa törkeän lasta seksuaalisesti esittävän kuvan levittämiseen. Hallussapidolle ei kuitenkaan ole tällä hetkellä törkeää tekomuotoa, ja haluamme sen lainsäädäntöön. Tätä ehdotetaan muutettavaksi. Tuon rangaistussäännöksen muutoksen myötä ilmaistaan selkeämmin se, että kyse on törkeämmistä rikoksista, ja se on aina moitittavampaa ja vakavampaa. Säätämällä ehdotuksen mukaisesti hallussapidolle törkeä tekomuoto levittämis- ja hallussapitorikosten arviointi olisi jatkossa yhdenmukaisempaa. Lisäksi törkeän tekomuodon säätäminen vaikuttaisi siihen, että rangaistuksissa voitaisiin huomioida paremmin tekojen yleinen vahingollisuus ja vaarallisuus. Ehdotuksen mukaan rangaistukset vakavimmissa hallussapitorikoksissa ankaroituisivat merkittävästi. Lain olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alussa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+7.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-09-09T14:35:29,2025-09-09T14:40:13,Hyväksytty,1.1 2025_75_29,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 17 ja 20 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2025 vp,Kiitokset ministerille esittelystä. — Ja sitten edustaja Keto-Huovinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_30,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 17 ja 20 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri! Valitettavasti elämme maailmassa, jossa monelta lapselta riistetään oikeus turvalliseen lapsuuteen. Fyysinen ja henkinen väkivalta on aina väärin, mutta erityisen vastenmielistä ja tuomittavaa se on silloin, kun aikuinen kohdistaa sen puolustuskyvyttömään lapseen. Teknologian kehitys on mahdollistanut sen, että erilaisia rikoksia tehdään yhä useammin verkossa. Verkossa leviää tällä hetkellä käsittämättömiä määriä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltamateriaalia. Keskusrikospoliisin mukaan lasten pahoinpitelyä esittävää kuvamateriaalia tuotetaan ja jaetaan kansainvälisesti yhä enemmän ja sitä hyödynnetään sekä seksuaalisissa tarkoituksissa että taloudellisen hyödyn välineenä. Arvoisa puhemies! Kansainvälisessä vertailussa Suomen lainsäädäntö laahaa tässä asiassa selvästi monia muita maita perässä. Tällä hetkellä raakaa väkivaltaa esittävän kuvan tai kuvatallenteen hallussapito ei ole rikoslain mukaan rangaistavaa. Lapsen seksuaalista esittämistä koskevan kuvan hallussapito sen sijaan on rangaistavaa, mutta teolle ei ole säädetty lainkaan törkeää tekomuotoa. Nyt tilanne on kuitenkin viimein muuttumassa. Tällä hallituksen esityksellä kriminalisoidaan raakaa väkivaltaa esittävän kuvamateriaalin hallussapito ja lisätään rikoslakiin törkeä tekomuoto lasta seksuaalisesti esittävän materiaalin hallussapidolle. Muutoksilla vahvistetaan lasten suojaa ja pyritään vaikuttamaan siihen, että lasta seksuaalisesti esittävien kuvien ja raakaa väkivaltaa esittävien kuvien kysyntä ja tarjonta vähenee ja ettei kukaan joutuisi seksuaali- tai väkivaltarikoksen uhriksi tällaista kuvamateriaalia valmistettaessa. Arvoisa puhemies! CAM-materiaalin kohdalla emme saa unohtaa sitä, että kaikissa tapauksissa kyse on oikeista lapsista, lapsista, joita meidän pitäisi suojella, joilla ei pitäisi olla pienintäkään käsitystä, aavistusta tällaisesta pahuudesta tai edes sellaisen olemassaolosta, saati sitten sellaisen kohteeksi joutumisesta. Arvostan suunnattomasti niitä viranomaisia, jotka työkseen joutuvat olemaan tekemisissä tämänkaltaisten rikosten kanssa. Se työ on äärettömän raskasta mutta sitäkin arvokkaampaa. Siksi on tärkeää, että heillä on lainsäädännön osalta kaikki tarvittavat työkalut käytössään. Tämän esityksen myötä maailma ei toki tule vielä valmiiksi, mutta suunta on oikea, ja sitä kohti meidän on kuljettava. Olen jo vuonna 2020 tehnyt yhdessä edustajakollega Kilven kanssa samansisältöisen lakialoitteen, jossa esitimme rikoslain 17 luvun muuttamista siten, että CAM-materiaaliin liittyvä lainsäädäntö Suomessa vastaisi paremmin ympäröivää maailmaa ja tätä aikaa. Lakialoitteen allekirjoitti tuolloin yli sata kansanedustajaa, mikä osoittaa sen, kuinka tärkeästä asiasta on kysymys. Kiitos vielä kerran kaikille allekirjoittaneille, että asia on edennyt, ja kiitos ministeri Merelle siitä, että tämä tärkeä muutoskokonaisuus tuotiin eduskunnalle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+7.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2025-09-09T14:40:24,2025-09-09T14:43:36,Hyväksytty,1.1 2025_75_31,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 17 ja 20 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2025 vp,Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_32,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 17 ja 20 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt tehdään entistä selvemmäksi se, että lapsia hyväksikäyttävät pedofiilit ja raa’an väkivallan keräilijät eivät voi piiloutua vain hallussapidon taakse. Jokainen tallenne, jossa esitetään lapsipornoa tai jossa ihmiseen tai eläimeen kohdistetaan väkivaltaa, on aina muistutus siitä, että joku on kärsinyt ja valitettavasti, niin kuin tuossa kuulimme, usein todella raa’alla ja jopa peruuttamattomalla tavalla. Suomessahan on tähän asti ollut kummallinen tilanne. Lapsipornon hallussapito on rikos, mutta sen törkeyttä ei ole arvioitu samalla tavalla kuin levittämistä. Samoin raakaa väkivaltaa, ihmisten teloituksia, lasten pahoinpitelyjä, eläinten kidutusta, tällaista materiaalia taas on saanut pitää taskussaan ilman rikosoikeudellisia seuraamuksia. Nyt näihin tulee muutos, kun lapsipornon hallussapidosta säädetään törkeä tekomuoto. Tämähän tarkoittaa sitä, että tulee kovemmat rangaistukset niille, jotka pitävät hallussaan materiaalia, jossa esitetään esimerkiksi hyvin nuorta lasta, lapseen kohdistuvaa pahoinpitelyä tai erityisen nöyryyttävää kohtelua. Enimmäisrangaistus nousee neljään vuoteen, mikä on hyvin merkittävä tiukennus ja antaa oikeuslaitoksellemme vahvemmat keinot puuttua asiaan. EU:n minimi enimmäisrangaistuksille lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapidosta on yksi vuosi, mutta nyt tässä ministeri Meren esittelemässä lakimuutoksessa enimmäisrangaistus tosiaan törkeissä tapauksissa nousee neljään vuoteen. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ilmiönä on sellainen, että se piiloutuu yhteiskunnassa ja yhteisöissä herkästi, ja sen vuoksi tästä aiheesta pitää puhua, siitä pitää varoitella, uhrien pitää saada apua, ja rikoksesta on seurattava tuntuva rangaistus. Viestin pitää olla selvä: emme hyväksy minkäänlaista hyväksikäyttöä ja väkivaltaa. Arvoisa puhemies! Lapsuuden varjelemisen ja lasten turvallisuuden parantamisen tulee olla ykkössijalla niin täällä eduskunnassa kuin muuallakin yhteiskunnassa. Perussuomalaiset ovat näitä tiukennuksia lainsäädäntöön ajaneet pitkään, ja olemme hyvin tyytyväisiä, että ne nyt tänne saatiin. Muistelen, että olen tuon lakialoitteenkin taannoin allekirjoittanut. On hienoa, että tämä asia on yli puoluerajojen haluttu täällä eduskunnassa viedä eteenpäin. Nämä uudistukset vähentävät kuvamateriaalien kysyntää ja tarjontaa, ja sillä tavalla ne myöskin ennaltaehkäisevät näitä inhottavia rikollisia ilmiöitä. Suomi ei saa olla turvapaikka lasten hyväksikäyttäjille tai väkivallan ihannoijille, ja tällainen rikollisuus pitää kitkeä mahdollisimman hyvin yhteiskunnastamme pois. Tämä laki, hallituksen esitys, on yksi askel siihen suuntaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+7.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-09-09T14:43:43,2025-09-09T14:46:57,Hyväksytty,1.1 2025_75_33,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 17 ja 20 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_34,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 17 ja 20 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyseessä on esitys, jonka jokainen rivi henkii vakavuutta. Tässä salissa ei ole epäselvyyttä siitä, että lasten suojeleminen ja raakojen väkivaltasisältöjen torjunta on tärkeää turvallisuutemme kannalta. Torjunnan keinojen ajantasaisuudesta huolehtiminen kuuluu meille, päättäjille. Tällä hallituksen esityksellä tehdään kaksi keskeistä muutosta rikoslakiin: ensinnäkin säädetään rangaistavaksi kaikkein raainta väkivaltaa esittävän kuvamateriaalin hallussapito, toiseksi lisätään rikoslakiin törkeä tekomuoto lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä kuvaavan materiaalin hallussapidolle. Arvoisa puhemies! Tämä ei ole mikään muodollinen tai tekninen muutos. Kysymys on siitä, että lainsäädäntö vahvistaa kaikkein pienimpien lastemme turvallisuutta. Tiedämme jokainen, kuinka verkossa leviää yhä enemmän lapsiin kohdistuvaa materiaalia, jota käytetään seksuaalisiin tarkoituksiin. Samalla olemme nähneet, miten myös aikuisiin ja eläimiin kohdistuva raakaa väkivaltaa sisältävä kuvamateriaali leviää usein tarkoituksella, tarkoitushakuisesti jopa propagandan välineenä. Näillä kuvilla ja videoilla on todellisia uhreja, ja niillä on todellisia katsojia. Sosiaalisessa mediassa ei tarvitse välttämättä montakaan klikkausta, että lapsi päätyy näiden kuvien äärelle. Tällaisen materiaalin näkeminen voi aiheuttaa vakavaa ahdistusta ja traumatisoida lapsen. Siksi sääntelyn on oltava ajan tasalla. Arvoisa puhemies! Esitys osoittaa, että hallitus on päättänyt kehittää rikoslainsäädäntöä oikeaan suuntaan. Tekojen moitittavuuden on heijastuttava myös rangaistuksiin. Lapsiin kohdistuvien rikosten kohdalla yhteiskunnan on oltava yksiselitteinen: suojelemme heitä aina, sillä heissä kasvaa yhteiskuntamme tulevaisuus, ja se on jo nyt. Tällä muutoksella suojelemme paitsi niitä lapsia, jotka saattavat joutua materiaalin kohteiksi, myös heitä, jotka voisivat sille altistua. Tämä on viesti paitsi tekijöille myös meille kaikille. Raa’an ja ala-arvoisen materiaalin katsominen, tallentaminen ja levittäminen ei ole sivuseikka, se on rikos. Arvoisa puhemies! Kiitän esityksen valmistelijoita perusteellisesta työstä. Tämä on laki, joka suojelee arvojamme ja pienimpiämme. Se ei jää kirjaimeksi paperille, vaan sillä on konkreettinen merkitys lapsen elämässä. Tämä esitys on konkreettinen teko lastemme turvallisuuden puolesta. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-09T14:47:09,2025-09-09T14:51:17,Hyväksytty,1.1 2025_75_35,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 17 ja 20 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2025 vp,Edustaja Koponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_36,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 17 ja 20 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tällä lakiesityksellä säädetään lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapito törkeään tekomuotoon, jonka avulla tämmöisen sairaan materiaalin hallussapitoon saadaan kunnon rangaistukset. Maksimirangaistus tulee olemaan siis neljä vuotta vankeutta. Oman oikeustajuni mukaan tämä neljä vuotta tulisi olla minimirangaistus törkeästä tekomuodosta, mutta esitys on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan tässä ongelman taltuttamiseksi. Puhemies! Meillä on Suomessa ollut esimerkiksi tapaus, jossa kymmenen vuotta lastentarhanopettajana toiminut mies on jäänyt kiinni tämmöisen materiaalin hallussapidosta, ja tällöin enimmäisrangaistus on ollut vain kaksi vuotta vankeutta. Todennäköisesti hän ei siis ole istunut vankilassa miettimässä tekojaan päivääkään. Omaan korvaani kuulostaa melko uskomattomalta, että tällainen on edes mahdollista, ja siksi onkin hyvä, että lakiin saadaan tämä törkeä tekomuoto ja kovemmat rangaistukset. Iso kiitos perussuomalaiselle oikeusministeri Merelle, kun viet Suomen kriminaalipoliittisia linjauksia ihmisten oikeustajua vastaavaan, terveempään ja oikeaan suuntaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+7.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-09-09T14:51:19,2025-09-09T14:52:34,Hyväksytty,1.1 2025_75_37,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 17 ja 20 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2025 vp,Edustaja Hiltunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_38,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Pia,Hiltunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 17 ja 20 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä rikoslain 17 ja 20 lukujen muuttamisesta kyse on raakaa väkivaltaa esittävän kuvamateriaalin hallussapidon säätämisestä rangaistavaksi ja törkeän tekomuodon säätämisestä lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapidolle. Uudistuksen taustalla on ajankohtainen huoli siitä, että väkivaltamateriaalia käytetään tänä päivänä entistä enemmän rikollisiin tarkoituksiin, ja ilmiöistä nuortenkin keskuudessa, joissa väkivaltaa kuvataan ja levitetään verkossa. Arvoisa puhemies! Lähtökohtana on oltava aina lasten suojan ja turvallisuuden ensisijaisuus. Kun tavoitteena on aidosti puuttua myös levitysketjuihin, poliisin tutkintavalmiudet ja rangaistusasteikon suhde pakkokeinoihin on myös sovitettava vielä yhteen. Olemme täällä hyvin yksimielisiä, kuten lausuntopalautteetkin olivat, siitä, että törkeän tekomuodon säätäminen lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapidolle on perusteltua ja tarpeellista. Tässä kohtaa siis oikeastaan haluan vain antaa kiitokset ajankohtaisesta ja tärkeästä lakiesityksestä, jolla pyritään suojaamaan lapsia ja nuoria nykypäivän raaistuvan rikollisuuden muodoilta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+7.aspx,fi,Pia Hiltunen,1534,2025-09-09T14:52:34,2025-09-09T14:53:42,Hyväksytty,1.1 2025_75_39,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 17 ja 20 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2025 vp,Edustaja Kaunistola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_40,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 17 ja 20 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsillä olevassa esityksessä raakaa väkivaltaa esittävän kuvamateriaalin hallussapito säädettäisiin rangaistavaksi ja myös lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapidolle säädettäisiin törkeä tekomuoto. Voimassa olevan rikoslain mukaan raakaa väkivaltaa esittävän kuvan tai kuvatallenteen hallussapito ei ole itsessään rangaistavaa. Ehdotetun säännöksen perusteella rangaistavaksi tulisi kuvien ja kuvatallenteiden hallussapito riippumatta siitä, onko hallussapitäjä itse valmistanut materiaalin vai saanut sen haltuunsa muualta. Huomautan, että rikos edellyttää esityksen mukaan kuitenkin tahallisuutta, eli tekijän on tiedettävä pitävänsä hallussaan tällaista materiaalia. CAM-materiaalia koskevan sääntelyn tiukentaminen eli törkeän tekomuodon säätäminen on puolestaan erityisen tärkeää ennen kaikkea tällaisten vakavien rikosten uhreiksi joutuvien lasten kannalta. Arvoisa puhemies! Sääntelyn tiukentamisella ja molemmilla rikoslain lukujen muutoksilla suojellaankin nimenomaan erityisesti lapsia. Krp:n mukaan lasten pahoinpitelyä esittävää kuvamateriaalia tuotetaan ja levitetään kansainvälisesti koko ajan enemmän ja sitä käytetään myös taloudellisiin mutta toisaalta myös seksuaalisiin tarkoituksiin. Lisäksi muun muassa terrorismirikosten esiselvitysvaiheessa on löytynyt myös aikuisiin tai eläimiin kohdistuvaa raakaa väkivaltaa sisältäviä kuvia ja videoita, kuten videoita teloittamisista. Samalla älypuhelinten ja somen jatkuvasti laajenevan roolin vuoksi kaikenlaiset väkivaltaa esittävät kuvat ja tallenteet leviävät aiempaa helpommin ja laajemmalle, myös lasten nähtäville. On selvää, että tällaisen materiaalin näkeminen ei tee kenellekään hyvää, puhumattakaan siitä, kun näkijä on lapsi. Ehdotetuilla muutoksilla pyritään puuttumaan tehokkaammin teknologisen kehityksen mahdollistamaan erityisesti lapsille haitallisen kuvamateriaalin saatavuuteen. Tarkoitus on edistää niin lasten häiriötöntä kehitystä, koskemattomuutta ja lasten oikeuksia kuin yleistä turvallisuutta ja järjestystä. Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä muutama sana rangaistusasteikosta liittyen lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapitoon: Rangaistusasteikko lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapidosta on sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Nyt ehdotetun törkeän tekomuodon asteikoksi ehdotetaan puolestaan vankeutta neljästä kuukaudesta neljään vuoteen. Törkeässä tekomuodossa sakkorangaistus ei siis ole mahdollinen, ja vakavammista törkeiksi arvioitavista teoista tuomittava vankeusrangaistus tulisi lähtökohtaisesti määrätä ehdottomana. Pidän tätä erittäin tärkeänä, sillä kyse on vakavista rikoksista, jotka kohdistuvat viattomiin lapsiin. Molemmat rikoslain muutokset ovat hyvin tervetulleita ja tärkeitä, turvaten erityisesti lasten asemaa mutta myös yleistä turvallisuutta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+7.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-09-09T14:53:45,2025-09-09T14:57:20,Hyväksytty,1.1 2025_75_41,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 17 ja 20 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2025 vp,Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_42,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 17 ja 20 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kunnioitettu ministeri! Tämä hallituksen esitys korjaa kaksi vakavaa epäkohtaa rikoslaissa. Lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapidolle säädetään törkeä tekomuoto, mikä merkitsee nykyistä ankarampia rangaistuksia esimerkiksi hyvin nuoren lapsen, lapseen kohdistuvaa väkivaltaa tai erityisen nöyryyttävää kohtelua sisältävästä materiaalista. EU edellyttää vain vuoden enimmäisrangaistusta, mutta ministeri Leena Meren valmistelussa se nostetaan neljään vuoteen. Tämä on vahva viesti: lasten hyväksikäyttöön ei Suomessa suhtauduta välinpitämättömästi. Samalla säädetään rangaistavaksi myös raakaa väkivaltaa sisältävän kuvamateriaalin hallussapito. Ei ole hyväksyttävää, että ihmisiin tai eläimiin kohdistuvaa kärsimystä tallennetaan ja säilytetään ilman seurauksia. Arvoisa puhemies! Tämä lakimuutos suojelee lapsia sekä antaa heille vakaan ja turvallisen lähtökohdan elämän poluille. Kiitos ministeri Leena Merelle tästä tärkeästä esityksestä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+7.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-09-09T14:57:20,2025-09-09T14:58:41,Hyväksytty,1.1 2025_75_43,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 17 ja 20 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2025 vp,Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_44,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 17 ja 20 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä olevan uudistuksen tavoitteet ovat oikeansuuntaisia ja erittäinkin tarpeellisia. Kyse on ennen kaikkea lasten ja muiden uhrien suojelemisesta, ja se on lähtökohta, josta emme voi ollenkaan tinkiä. Kiitänkin ministeriä tästä hyvästä esityksestä. On erittäin perusteltua, että lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapitoon lisätään myös törkeä tekomuoto. Nykyisin saman tunnusmerkistön alle mahtuu tekoja, joiden vakavuus vaihtelee huomattavasti. Uusi lainsäädäntö erottaa perustason rikoksista ne tapaukset, joissa esiintyy väkivaltaa, erittäin nuoria lapsia, nöyryyttävää kohtelua tai järjestäytynyttä rikollisuutta. Viesti on hyvin selvä: kaikkein vakavimmista teoista on myös seurattava ankarampi rangaistus. Tämä antaa oikeusjärjestelmälle välineitä kohdentaa rangaistukset oikeassa suhteessa teon moitittavuuteen ja suojelee tehokkaammin lapsia. Toinen keskeinen uudistus liittyy väkivaltamateriaalin hallussapitoon. Meidän on syytä olla huolissamme siitä, että verkossa liikkuu entistä enemmän raakaa väkivaltaa esittävää materiaalia. Varsinkin lasten ja nuorten keskuudessa kiertävä väkivaltainen materiaali on erittäin huolestuttavaa. On oikein, että kaikkein raaimman väkivallan hallussapito kriminalisoidaan, kun sen ainoa tarkoitus on tuottaa ja välittää kärsimystä. Samalla on kuitenkin tärkeää, että lainsäädäntö pysyy tarkkarajaisena. On tärkeää huomioida poikkeukset, kuten tiedonvälitys, taide ja oikeudellinen todistelu, jotka eivät kuulu kriminalisoinnin piiriin. Näin vältämme sen, että rikoslain avulla kavennettaisiin perusteettomasti sananvapautta tai esimerkiksi median uutisointia konflikteista tai kriiseistä. Arvoisa puhemies! Haluan lisäksi nostaa esiin tutkinnan ja rangaistusasteikkojen suhteen toisiinsa. Jos haluamme aidosti puuttua levitysketjuihin, poliisilla on oltava riittävät tutkintavalmiudet ja resurssit. Rangaistusasteikon on tuettava riittävien keinojen käyttöä, jotta viranomaisilla on todelliset mahdollisuudet selvittää ja katkaista rikollista toimintaa. Lainsäädännön on oltava paitsi arvopohjaisesti selkeä myös käytännön tasolla toimiva. Arvoisa puhemies! Tämä uudistus vahvistaa viestiä siitä, että lasten hyväksikäyttöön ja raa’an väkivallan normalisoimiseen ei suhtauduta täällä välinpitämättömästi. Kiitos tästä esityksestä vielä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+7.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-09-09T14:58:48,2025-09-09T15:01:43,Hyväksytty,1.1 2025_75_45,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 17 ja 20 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2025 vp,Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_46,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 17 ja 20 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Harva rikos yhteiskunnassamme on yhtä kuvottavaa kuin lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapsiin kohdistuva väkivalta. Käsittelyssä oleva hallituksen esitys rikoslain 17 ja 20 luvun muuttamisesta liittyy aiheeseen oleellisesti, sillä lakiesitys ehdottaa, että lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapidolle säädettäisiin törkeä tekomuoto. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että rangaistukset tämäntyyppisistä rikoksista ovat jatkossa entistä ankarampia. Hyvä näin, pedofiilit ovat kovemmat rangaistuksensa ansainneet. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että EU-minimi enimmäisrangaistukselle on vuosi, mutta ministeri Meri esittää, että Suomen laissa enimmäisrangaistus olisi jatkossa neljä vuotta. Kiristys on siis EU-tasoonkin nähden merkittävä. Törkeän tekomuodon tunnusmerkeiksi mainitaan esimerkiksi lapsen nuori ikä, lapseen kohdistuva väkivalta sekä muu nöyryyttävä kohtelu. Samalla myös raakaa väkivaltaa esittävän kuvamateriaalin hallussapito tulee rangaistavaksi. Internet on tietenkin tällaista materiaalia pullollaan, eikä sitä kaikkea millään sieltä pois saa. Etsivä kyllä varmasti löytää, mutta kyllä tämä rangaistavuus ilman muuta nostaa kynnystä jakaa sitä materiaalia eteenpäin. Väkivallalla mässäilevän sisällön päätyminen lasten silmille tapahtuu nykyiselläänkin aivan liian helposti. Tähän ongelmaan yritetään nyt puuttua, sillä raa’an väkivallan näkeminen ei ole hyväksi lasten kehitykselle. Se voi pahimmillaan olla jopa traumatisoivaa. Pahimmassa tapauksessa materiaalista voi saada vääränlaisia vaikutteita, mikä johtaa tekojen lisääntymiseen. Arvoisa puhemies! Lakimuutos ei koske esimerkiksi kauhuelokuvia tai vastaavia, vaan kysymys on esimerkiksi aitojen teloitusten kuvaamisesta. Takavuosina netissä liikkui Isisin kuva- ja videomateriaalia teloituksista, samoin Ukrainan sodan alkuhetkinä kuvamateriaalia sodasta oli jopa TikTokissa, kun ukrainalaiset kuvasivat ohimenevää sotakalustoa. Sellainen ahdisti varmasti aikuistakin. Toki materiaalia voidaan tarvita sotarikosten todistamiseen tai vastaavaan yhteiskunnalliseen merkitykseen, mutta lasten silmille ne eivät sovi. Tämäkin on esityksessä huomioitu. Ajattelen itse, että lapsia ei voi koskaan suojella liikaa. Rikostutkinnassa joutui usein toteamaan, miten paljon pahuutta maailmassa onkaan. Työkseen raa’an materiaalin kanssa tekemisiin joutuva aikuinenkin joutuu usein ottamaan vastaan terapeuttista keskustelua pitääkseen päänsä kunnossa. Lopuksi tahdon kiittää ministeri Merta ja koko hallitusta tästä hyvästä esityksestä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+7.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-09-09T15:01:47,2025-09-09T15:05:15,Hyväksytty,1.1 2025_75_47,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 17 ja 20 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_48,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 17 ja 20 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä ollaan todella iljettävän rikollisuuden kanssa tekemisissä, kun on kysymys lapsiin kohdistuvista toimista. Katsoin täällä lain perusteluissa olevaa tekstiä, jossa on näistä rikosepäilyistä. Niitä on Tilastokeskus selvittänyt ja niitä on käyty läpi, ja nämä rikosepäilyt ovat nousseet vuodesta 2014 vuoteen 23 noin kuusin—seitsemänkertaiseksi, ja se kuvaa sitä huolestuttavaa kehitystä. Tämä ei ole yksinomaan sitä, että tämä olisi suora seuraus siitä, että näitä rangaistuksia tulisi samassa suhteessa lisää. Tässä on tapahtunut myös toinen hyvä puoli, jonka ehkä tämä kriminalisoinnin vahvistaminen tekee, se, että nämä verkkosivujen ylläpitäjät myöskin ovat tästä nyt sitten tavallaan vastuussa, ja he ovat olleet näitten toimien kanssa enempi tekemisissä ja yrittävät estää näitten leviämistä. Tämä laki, joka tässä nyt kriminalisointia vahvistaa, toivottavasti vaikuttaa myöskin näitten ylläpitäjien toimenpiteisiin. Sitten tämä somemaailma koko ajan kehittyy ja kynnys saada näitä vaikutteita, tällaisia iljettäviä videoita ja kuvia lasten näkyville, vaan madaltuu, ja se on valitettavaa. Sillä on vaikutus ilman muuta lasten kehitykseen. On erittäin hyvä, rouva puhemies, että täällä on erittäin laaja yksimielisyys siitä, että tämäntyyppistä rikollisuutta pitää torjua monella eri keinolla. Tämä kriminalisoinnin vahvistaminen ja nostaminen on osaltaan ennaltaehkäisyä siinä, että näitä ei tapahtuisi. Siinä mielessä tämä lakiesitys tukee tätä työtä, jota tehdään monella rintamalla, että tätä iljettävää rikollisuutta ei esiintyisi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+7.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-09T15:05:15,2025-09-09T15:07:43,Hyväksytty,1.1 2025_75_49,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 17 ja 20 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2025 vp,Edustaja Merinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_50,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 17 ja 20 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Meri, täytyy antaa positiivista palautetta tästä laista. Paljon on puhuttu lapsipornosta ja sen levittämisestä, mutta minä haluaisin keskittyä erityisesti väkivaltaisen materiaalin levittämiseen ja hallussapitoon. Itse olen paljon tuolla nuorten somessa pyörinyt, vuosikausia, ja minä olen huomannut, että nuorilla ei ole ollut ehkä semmoista ymmärrystä, että joidenkin tosi väkivaltaisten videoiden hallussa pitämisessä ja levittämisessä somealustoilla olisi hirveämmin mitään haitallista, ja he ovat ottaneet ruudunkaappauksia nöyryyttämisestä. Ja ehkä viimeisin, mikä minulla on mielessä, on se, että kun oli tämä Pirkkalan kouluisku, niin tosi moni levitti niitä videoita. Se alustakin yritti poistaa niitä videoita, mutta nämä nuoret olivat tallentaneet omaa ruutuaan ja sitten laittoivat niitä uudelleen ja uudelleen. Ja se sitten jotenkin oli... Ei tule edes semmoinen olo, että tekisi mieli syyttää niitä nuoria. Mutta ehkä semmoinen lisäjuttu tähän: nyt kun tämmöinen laki tulee, niin olisiko meidän mahdollista saada jonkinlainen kampanja aikaiseksi tai olisiko ministerillä vaikka antaa medialle joku haastattelu, missä korostettaisiin sitä, että varsinkin nuoret aikuiset ymmärtäisivät, että on haitallista pitää niitä videoita itsellään? Jotenkin minusta tuntuu, että semmoinen käsitys ei ole yleisesti tarpeeksi ajettu. Eli tämmöinen toive on vielä tähän päälle, että jos sitten aikanaan, kun tämä laki vahvistetaan, jotain vähän isompaa tiedottamista voisi saada siitä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+7.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-09-09T15:07:43,2025-09-09T15:09:34,Hyväksytty,1.1 2025_75_51,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 17 ja 20 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2025 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_52,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 17 ja 20 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys rikoslain muuttamiseksi. Raakaa väkivaltaa esittävän kuvamateriaalin hallussapito säädetään käsittelyssä olevalla esityksellä rangaistavaksi ja lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapidolle säädettäisiin törkeä tekomuoto, jonka säätäminen ankaroittaa lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapidon rangaistuksia. Tämä on erittäin tärkeä ja toivottu lakiuudistus. Esimerkkejä raaoista väkivaltavideoista ovat erilaiset teloitusvideot, ampumiset ja niin edelleen. Kyse on käytännössä aina henkeen ja terveyteen kohdistuvasta rikoksesta. Lisäksi myös eläimiin kohdistuneet raa’at väkivaltateot ovat jatkossa rangaistavia. Eläimiin kohdistuneita väkivallantekoja on esiintynyt muun muassa kostotoimina vaikeissa avioerotilanteissa. Arvoisa puhemies! Älypuhelin on laite, josta myös nuoret löytävät järkyttävää sisältöä. Nuoret kuvaavat kännyköillä muun muassa järjestettyjä tappeluita, joissa lyödään ja potkitaan, jopa maassa makaavaa, sekä nöyryytysvideoita, joissa uhkaillaan väkivallalla, ellei uhri tee niin kuin käsketään. Näiden tekojen uhrina on usein muutoinkin koulukiusattu nuori. Tämän lisäksi nuoret näkevät somen kautta K18-aikuisviihdettä ja aikuisiakin järkyttäviä sotavideoita, esimerkiksi Ukrainan sodan karmeuksia. Nämä järkyttävät ja traumatisoivat paitsi lapsia ja nuoria myös aikuisia. Poliisityöni kautta koulupoliisina olen nähnyt melkoisen kirjon, mille kaikelle koululaiset altistuvat sosiaalisen median kautta. Tällä hallituksen esityksellä paikataan nyt erittäin tärkeä aukko rikoslaissa. Haluan nostaa esiin myös vanhempien huolen, joka nousee esiin, kun somessa kiertää jokin järkyttävä video tai uutisissa on erityisen raa’asta väkivaltatapauksesta tietoa, joka sittemmin on videoitu ja video leviää somessa. Uskon, että tämän lain avulla näiden videoiden leviämistä saadaan vähennettyä, kun tämä laki tulee kansalaisten tietoisuuteen. Arvoisa puhemies! Suomessa rikoksista tuomitut pääsevät aivan liian pienillä tuomioilla, erityisesti henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista. Tällä lailla puututaan lapsiporno-ongelmaan, joka on kaikessa kauheudessaan todellinen ongelma. Lapsipornon hallussapitoon tulevan enimmäisrangaistuksen pituus on neljä vuotta vankeutta. Toivon myös, että Suomen oikeuslaitoksessa alettaisiin rohkeammin määrätä rangaistuksia myös asteikon loppupäästä. Arvoisa puhemies! Tämän lain avulla Suomi suojelee lapsiaan ja torjuu erittäin häiriintynyttä ja vakavaa rikollisuutta. Iso kiitos, oikeusministeri Leena Meri, tästä tärkeästä rikoslain tiukennuksesta. Tämä on merkittävä uudistus. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+7.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-09-09T15:09:37,2025-09-09T15:12:48,Hyväksytty,1.1 2025_75_53,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 17 ja 20 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2025 vp,Edustaja Eerola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_54,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 17 ja 20 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ja kiitos tosiaan, ministeri Meri. Oikeastaan kaikki se, mitä ajattelin tuossa noin viiden minuutin mittaisessa puheessani tästä asiasta sanoa, on tässä aiemmissa puheenvuoroissa tullut jo esille. En näe tarpeelliseksi sitä käydä toistamaan, niin saadaan viimeinenkin puheenvuoro tästä asiasta nyt sitten aikataulun puitteissa pidettyä. Mutta sen haluan kuitenkin sanoa ja alleviivata vielä, että näille pedofiileille ja muille väkivaltamateriaalin hamstraajille tässä tulee nyt hyvin selkeä ja tärkeä viesti, eli jatkossa tämä voi Suomessa aiheuttaa sen, että tästä tulee neljä vuotta vankeutta. Tämä on erittäin hienoa minun mielestäni, että tosiaan, kun EU vaatisi sitä, että pitäisi olla vuoden vankeus, me ollaan näin rohkeita ja mennään tässä asiassa pitkälle eteenpäin. Tämän haluan nostaa myös, mitä edustaja Merinen tuossa aikaisemmin sanoi, että vaikka tämä nyt tulee kielletyksi, niin pitäisi myöskin tiedottaa nuorisoa siitä, että yleensäkin tämäntyyppisen materiaalin hallussapito ja se, että sitä on puhelimessa, on myös omalle terveydelle, omalle mielenterveydelle, hirmuisen vahingollista ja vaarallista. Kun tästä ei ehkä ole tarpeeksi vielä tämän keskustelun yhteydessä puhuttu, niin sanottakoon se nyt lopuksi vielä tähän. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+7.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-09-09T15:12:48,2025-09-09T15:14:22,Hyväksytty,1.1 2025_75_55,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 17 ja 20 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2025 vp,Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_56,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 17 ja 20 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ja kiitos edustaja Eerolalle aivan loistavasta ja tiiviistä puheenvuorosta. Käsittelyssä on siis hallituksen esitys, jolla puututaan kahteen äärimmäisen vakavaan ilmiöön: raa’an väkivaltakuvamateriaalin hallussapitoon sekä lapsipornon hallussapidon törkeään tekomuotoon. Me kaikki tiedämme, että netti ja sosiaalinen media ovat mahdollistaneet raa’an materiaalin levittämisen liiankin helposti. Netissä leviää videoita ja kuvia, joissa ihmisiä tai eläimiä kidutetaan, pahoinpidellään tai jopa surmataan vain sen vuoksi, että teko voidaan kuvata ja levittää. Tällaisella sisällöllä ei ole mitään tekemistä sananvapauden tai ilmaisuvapauden kanssa. Se on yksinkertaisesti sairasta. Se on raakaa väkivallan ihannointia, ja se on myrkkyä erityisesti lapsille ja nuorille, jotka joutuvat altistumaan tämänkaltaiselle sisällölle. Asiantuntijatkin ovat varoittaneet tämänkaltaisen sisällön seurauksista. Väkivaltaisten videoiden katselu voi aiheuttaa lapsille pelkoa, univaikeuksia, ahdistusta ja jopa lisätä väkivaltaista käyttäytymistä. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että raakaa väkivaltaa esittävän kuvamateriaalin hallussapito säädetään rangaistavaksi. On hyvä muistuttaa, että tällä hetkellä väkivaltakuvien levittäminen on jo rangaistavaa, mutta hallussapito sen sijaan ei ole. Onkin hyvin epäjohdonmukaista, että esimerkiksi lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapito on kriminalisoitu, mutta pieniin lapsiin kohdistuvaa raakaa väkivaltaa sisältävien kuvien hallussapito ei ole. Nyt tämä asia onneksi korjataan. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus esittää, että lapsipornon hallussapidolle säädetään törkeä tekomuoto. Tämä tarkoittaisi siis sitä, että erityisen vakavissa tapauksissa, esimerkiksi silloin, kun materiaali esittää hyvin nuorta lasta, lapseen kohdistetaan väkivaltaa tai lasta nöyryytetään, rangaistuksia voidaan koventaa. Enimmäisrangaistus olisi jatkossa neljä vuotta vankeutta. Tämä esitys on selkeä viesti: lapsiin kohdistuva hyväksikäyttö on yhteiskunnassamme äärimmäisen vakava rikos, josta aiheutuu ankaria seuraamuksia. Tämä lakimuutos suojaa erityisesti lapsia. Se puolustaa lasten oikeutta koskemattomuuteen, turvalliseen kasvuun ja kehitykseen. Lisäksi se antaa viranomaisille paremmat työkalut puuttua rikollisiin ja haitallisiin ilmiöihin, jotka leviävät teknologian ja netin myötä yhä laajemmalle maailmassa. Päättäjinä meistä jokainen on vastuussa siitä, että teemme päätöksiä, joilla pyrimme suojelemaan lapsia. Ilmapiirin on oltava selkeä. Rikoksista seuraavat kovat rangaistukset, ja pedofiilit ja väkivallan ihannoijat kuuluvat linnaan. Arvoisa rouva puhemies! Tämän lakimuutoksen ydin on hyvin yksinkertainen: suojelemme lapsia väkivaltaiselta sisällöltä ja hyväksikäytöltä. Tämä on askel kohti turvallisempaa suomalaista yhteiskuntaa. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+7.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-09-09T15:14:31,2025-09-09T15:17:02,Hyväksytty,1.1 2025_75_57,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 17 ja 20 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2025 vp,Haluaako ministeri kommentoida? — Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_58,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 17 ja 20 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 61/2025 vp,"Kiitos kaikille oikein hyvistä puheenvuoroista. Meidän on helppo yhtyä siihen, että meidän tulee suojella lapsia. Tämä koskee myös aikuisia koskevaa raakaa väkivaltaa, murhia, ja myös eläimiin kohdistuvaa väkivaltaa. Erittäin hyviä puheenvuoroja, ja hauska huomata, että meillä on tämmöisiä yhteisiäkin aiheita. Meillä on oikeusministeriössä paljon vireillä tämmöisiä niin sanottuja lain aukkoja, niin kuin tämäkin on ollut. Jos ajatellaan sitä, että raakaa väkivaltaa esittävän kuvamateriaalin levittäminen on ollut kriminalisoitua mutta se itse hallussapito ei ole ollut, niin niissä on ollut paljon ristiriitaa. Toki tietysti tämä törkeä tekomuoto tuo siihen sen, että voidaan määrätä myös ehdotonta vankeutta, kun rangaistuksen yläraja on sen yli kaksi vuotta. Mutta toisin esille muutamia täsmennyksiä tai nostoja siitä, että tämä säännöksessä tarkoitettu raaka väkivalta on hyvin semmoista sadistista pahoinpitelyä, kiduttamista, silpomista, ja se voi kohdistua ihmiseen tai eläimeen. Nimenomaan hallitusneuvotteluissa ja keskusteluissa olen halunnut itsekin ministeriössä tuoda esille tämän, että kuvataan myös eläimiin kohdistuvaa raakaa väkivaltaa — siis aivan järkyttävää, revitään suurin piirtein jalkaa irti ja sitten naureskellaan sille, ja vahingoittamistarkoituksessa. Elikkä tässä suojataan nimenomaan puolustuskyvyttömiä raa’alta väkivallalta. Ja kuten toitte esille, niin kyllä se on niin, että meidän pitäisi yhteiskunnassa keskustella myöskin siitä, mille materiaalille erityisesti lapsia altistetaan. Siihenhän turtuu, ja ei ole sitten ihme, jos on huonovointisuutta ja yöunet menevät. Minä sanon, että jos minä näen oikein raakaa väkivaltaa, jota ihmisiä tai eläimiä kohtaan tehdään, niin minulla kyllä menee yöunet. Että en voi kuvitellakaan, mitä se tekee pienelle lapselle. Itse olen viettänyt onneksi nuoruuteni siellä 60—70-luvun maailmassa. Ei ollut vielä internetin ihmeellistä maailmaa, ja ehkä voi olla, että osalta hyvin vahingollista materiaalia säästyin sen takia. Sitten muistuttaisin siitä, että me ollaan alettu muutenkin suhtautumaan tähän kuvaamiseen tiukemmin ja huomioimaan se nykymaailmassa. Meillähän tuli voimaan nyt kesällä nöyryyttävä tekotapa koventamisperusteena. Jos väkivallan yhteydessä, esimerkiksi pahoinpitelyn yhteydessä, kuvataan, niin se saattaa olla koventamisperuste, koska se on osa sitä nöyryyttävää tekotapaa. Elikkä me joudutaan nyt jatkuvasti ottamaan huomioon lainsäädännössä nämä muutokset. Sitten on hyvä muistaa, että tietysti tämmöisen materiaalin katselu ei ole edelleenkään rangaistavaa. Sen takia on hyvä, että muistutetaan jokaista ihmistä, että ei näitä kannata katsoa, ellei halua olla yksi osakäyttäjä. Toki sitten on tietty tiedonvälitys, reaalimaailma ja tietoisuus siitä, mitä tapahtuu. Se on sitten toinen asia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+7.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-09-09T15:17:13,2025-09-09T15:20:26,Hyväksytty,1.1 2025_75_59,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain ja holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia, ja jos puhujalistaa ei ehditä käydä loppuun, niin asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa. Esittelypuheenvuoro, ministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_75_60,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain ja holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tämä edunvalvontalainsäädäntöä koskeva esitys perustuu hallitusohjelman kirjauksiin siitä, että olemme tunnistaneet lainsäädännön päivitystarpeita niin holhoustoimilaissa kuin edunvalvontavaltuutusta koskevassa laissa. Hankkeen taustalla on tietysti myös se, että väestö ikääntyy ja asioiden hoitamiseen tarvitaan useammin muita ihmisiä, joko omaisia tai viranomaisedunvalvontaa tai valtakirjalla hoidettavaa asioiden hoitoa. Apua asioiden hoitamiseen tarvitaan yhä useammin, ja sen vuoksi on tärkeää, että nämä säädökset ja lainsäädäntömme ovat ajan tasalla. Monista näistä on saatu matkan varrella kokemusta, ja niitä muutetaan järkevämpäänkin suuntaan. Tämä esitys koskee nimenomaan holhoustoimilain mukaista edunvalvontaa, joka on useimmiten virkamiesvetoista, ja myös edunvalvontavaltuutusta, joka tuli vuonna 2007 mahdolliseksi, jossa henkilö itse laatii valtakirjan ja antaa ohjeistusta lain reunaehtoja noudattaen, mitä valtuutettu voi hänen puolestaan tehdä, mikäli hän menettää kykynsä itse hoitaa taloudellisia tai henkilöä koskevia asioitaan. Tästä valtakirjasta on tullut erittäin suosittu ja toimiva keino järjestää asioiden hoito tulevaisuuden varalle, koska silloin voi valita itse luotettavan henkilön tai sijaisen, ei tarvitse niin sanotusti viranomaisen kanssa hoitaa asioita, ja monille se on ollut erittäin hyvä tapa. Näitä valtuutuksia onkin voimassa jo yli 20 000. Olemme käyneet tätä lainsäädäntöä ministeriössä läpi, ja tässä on ollut laajempi työryhmä. Tässä on tarpeen tehdä muutoksia, ja näitä tässä esitetään. Tässä on tarkoituksena helpottaa edunvalvojan ja edunvalvontavaltuutetun, joka on siis tuo valtakirjalla toimiva henkilö, tehtävien hoitamista. Niitä selkeytetään ja puretaan turhaa sääntelyä siltä osin kuin se on mahdollista ja samalla kevennetään edunvalvojia valvovan holhousviranomaisen hallinnollista taakkaa, joka on nykyisin tietysti Digi- ja väestötietovirastossa toimiva yksikkö. Ja kun muistetaan, että edunvalvontalainsäädännön nimenomaisena tarkoituksena on heikossa asemassa olevien henkilöiden suojaaminen, lainmuutoksissa on huolehdittu tarkasti myös siitä, ettemme heikennä näiden ihmisten oikeusturvaa sujuvoittamisen tai muun syyn vuoksi. Edunvalvontavaltuutusta koskevasta laista pidän erityisesti tärkeänä sitä ehdotusta, jonka mukaan valtuutettu voi jatkossa myydä kiinteistön tai tehdä kiinteistöön liittyviä oikeustoimia suoraan tuon valtakirjan nojalla, jollei valtuuttaja ole sitä rajoittanut. Valtuuttajahan voi myös rajoittaa hyvinkin yksityiskohtaisilla määräyksillä valtuutetun toimintaa. Nykyisin tämä on siten, että ne edellyttävät erityistä mainintaa edunvalvontavaltakirjassa, ja kun moni asuu kiinteistössä tai asunto-osakeyhtiössä, niin he eivät ole osanneet tehdä tällaista eroa, ja siitä on aiheutunut sitten hankaluuksia, kun on pitänyt hakea vielä erillinen tämmöinen viranomaisvetoinen edunvalvoja. Se on koettu hyvin byrokraattiseksi, ja se hidastaa asioiden hoitoa. Tästä syystä tuota pykälää on tarkoitus muuttaa, ja toki se koskee vain voimaantulon jälkeen tehtyjä valtuutuksia. Toinen käytännön kannalta merkittävä muutosehdotus liittyy edunvalvontavaltakirjassa yksilöityjen vähäisten lahjojen antamiseen. Ongelma on monesti se, että tuo valtuutetuksi määrätty, vaikkapa tytär äidillensä esim., ei voi antaa valtuuttajan toivomia syntymäpäivälahjoja esimerkiksi lapsenlapsille. Tässä tämä esteellisyys johtuu lähisukulaisuudesta, ja tässä nyt ehdotetaan, että jos valtakirjassa yksilöidään, että voi antaa vähäisiä lahjoja — tietysti ei voi itsellensä antaa, mutta esimerkiksi lapsenlapsille — niin silloin näin voisi toimia. Tämä on käytännönläheinen. Totta kai isovanhempi, jolla on varoja siihen, on halunnut jatkaa sitä menettelyä, että annetaan jouluna vaikka 50 euroa. Tämä ei oikein ole ollut mahdollista, ja tämä on aiheuttanut käytännölle vieraita tilanteita. No, kuten sanoin, Digi- ja väestötietovirasto toimii holhousviranomaisena, joka valvoo edunvalvojan toimintaa myös ennakolla, lupasääntelyllä, ja sitten jälkikäteen annetaan vuositilejä. Myös tähän niin sanottuun perinteiseen edunvalvontaan, joka on hyvin viranomaispainotteista, ehdotetaan muutoksia holhoustoimilakiin, ja ne kohdistuvat ennen kaikkea näihin lupiin, mitä lupia pitää etukäteen hakea päämiehen puolesta tehtäviin oikeustoimiin. Niihin ehdotetaan muutoksia, joilla lupavaatimuksia täsmennetään ja osin myös poistetaan. Yhtenä esimerkkinä on se, että jatkossa edunvalvoja ei tarvitse päämiehen puolesta lupaa, kun hän tekee esimerkiksi puukaupat. Holhousviranomainen voi tietysti pyytää metsänhoitosuunnitelmaa, jos päämiehellä on merkittävä omaisuus, mutta holhoustoimilaissa on muutenkin hyvin tarkat säädökset siitä, että edunvalvojan tulee hoitaa päämiehensä asioita huolellisesti ja hänen taloudellisia etujaan valvoen, ja esimerkiksi puukaupoissa on koettu, että siinä valvontaviranomaisen tehtävä on ollut lähinnä katsella kauppahintaa hyvin monenlaisista arviolausunnoista, ja tämä on jätetty nyt sitten pois näistä erityistä lupaa edellyttävistä oikeustoimista. Toki se ei estä sitä, että maistraatti voi aina valvonnassaan pyytää lisäselvityksiä edunvalvojalta sitten vuositilin yhteydessä tai muutoinkin. Holhoustoimilaki koskee myös alaikäisen lapsen edunvalvojia siltä osin, kun lapsilla on tietty määrä omaisuutta. Lapsen vanhemmat ovat tietysti edunvalvojia, jotka hoitavat taloutta, ja heidän kannaltaan merkityksellinen ehdotus tässä on se, että tämän varallisuusrajan, jolla nykyisin merkitään holhousasioiden rekisteriin nämä edunvalvojahuoltajat, jotka joutuvat antamaan sitten jatkossa vuositilejä, summa nousee 20 000 eurosta 30 000:een. Tämä perustuu rahanarvon muutokseen. On koettu, että on kevyempi menettely, jos se rahanarvoa vastaisi, eikä tulisi turhaa hallinnollista taakkaa. Toki, jos tulee maistraatin — tai ei maistraatin, nythän minä puhun vanhoista ajoista — Digi- ja väestötietoviraston tietoon, että huoltajat/edunvalvojat ovat käyttäneet väärin tai on jotain epäilyksiä väärinkäytöksistä, niin siellä kyllä on lasten vanhempia, jotka pienemmälläkin summalla sitten ovat valvottavana, jotta maistraatti — Digi- ja väestötietovirasto — voi valvoa sitä, että huoltajat hoitavat asioita asianmukaisesti. On tärkeää, että edunvalvojat ja valtuutetut pystyvät hoitamaan asioita myös päämiehensä puolesta sähköisissä palveluissa — niistäkin puhuttiin tänään — ja esimerkiksi veroilmoituksen tekeminen verkossa on ollut mahdollista jo viime vuodesta lähtien. Tästä on ollut keskustelua. Mutta terveydenhoitoon liittyviä asioita ei voi vielä hoitaa sähköisissä palveluissa. Asia on tiedostettu, ja meillä onkin tänä syksynä alkamassa yhdessä valtiovarainministeriön kanssa jatkohanke, jossa pohdimme puolesta asiointia, ja tulemme saattamaan tätä ajan tasaisesti vielä tällä hallituskaudella. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+8.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-09-09T15:20:58,2025-09-09T15:29:09,Hyväksytty,1.1 2025_75_61,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain ja holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2025 vp,"Kiitokset esittelystä. — Sitten menemme keskusteluun. Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_62,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain ja holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kunnioitettu ministeri! Nyt käsittelyssä oleva asia koskee edunvalvontavaltuutuksesta ja holhoustoimesta annettujen lakien ajantasaistamista. Esityksen tavoitteena on selkeyttää ja yksinkertaistaa edunvalvonnan ja edunvalvontavaltuutuksen käytäntöjä samalla, kun turvataan yksilön oikeudet ja asioiden hoidon turvallisuus. Uudistus vahvistaa yksilön oikeutta itse päättää omien asioidensa hoitamisesta tulevaisuudessa, mikä on keskeinen osa itsemääräämisoikeutta ja yksilönvapautta. Edunvalvontavaltuutus tarjoaa joustavan ja kevyemmän tavan huolehtia omista asioista verrattuna perinteiseen edunvalvontaan. Se perustuu valtuuttajan ja valtuutetun väliseen luottamukseen, ja valtuuttaja voi itse määritellä, miten valtuutetun tulee toimia ja miten tämän toimintaa valvotaan. Lakiesityksessä ehdotetaan useita käytännön helpotuksia. Esimerkiksi valtuutettu voisi antaa tavanomaisia ja taloudellisesti vähäisiä lahjoja päämiehen puolesta ilman esteellisyyssäännösten soveltamista. Tämä tekee arjen asioiden hoitamisesta joustavampaa. Lisäksi sääntely kiinteistöihin liittyvissä oikeustoimissa selkiytyy ja valtuutetun esteellisyyssäännöksiä supistetaan tarpeettomien rajoituksien poistamiseksi. Arvoisa puhemies! Esitys myös nostaa rekisteröintirajoja alaikäisten edunvalvonnassa, mikä vähentää turhaa hallinnollista työtä holhousviranomaisilta ja tekee järjestelmästä joustavamman. Holhoustoimen lupavaatimuksia tarkennetaan ja poistetaan tietyissä tilanteissa, kuten metsän myyntiin liittyvissä puukaupoissa tai kuolinpesän yhteishallintoon liittyvissä sopimuksissa. Näillä muutoksilla vähennetään byrokratiaa mutta turvataan edelleen päämiehen oikeudet ja omaisuus. Uudistus edistää yksilön itsenäisyyttä ja mahdollistaa henkilökohtaisen päätösvallan säilyttämisen myös tilanteissa, joissa oma toimintakyky heikkenee. Samalla laki selkeyttää valtuutetun ja edunvalvojan rooleja, vähentää hallinnollista taakkaa ja mahdollistaa joustavamman, valtuuttajan tahdon mukaisen asioiden hoidon. Kiitän ministeri Leena Merta huolellisesta valmistelusta ja siitä, että tässä esityksessä on onnistuttu tasapainottamaan yksilön oikeudet, turvallisuus ja viranomaisten tarpeet. Toivon, että uudistus saadaan voimaan mahdollisimman pian, jotta jokaisella suomalaisella on selkeä ja turvallinen tapa huolehtia omista asioistaan myös tulevaisuudessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+8.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-09-09T15:29:17,2025-09-09T15:32:17,Hyväksytty,1.1 2025_75_63,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain ja holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2025 vp,Edustaja Eerola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_64,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain ja holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa rouva ministeri! Nyt on kerrankin täällä esityslistalla eduskunnassa asia, josta luulisi itsenikin jotain ainakin periaatteen tasolla tietävän, koska olen tänä vuonna joutunut näitten edunvalvonta-asioitten kanssa työskentelemään. Tämä nyt käsittelyssä oleva esitys ikään kuin saattaa ajan tasalle, päivittää edunvalvontavaltuutuksen ja holhoustoimen sääntelyä sillä viisiin, että päämiehen tahto toteutuu aiempaa sujuvammin ja läheisten työ helpottuu sekä myöskin, niin kuin aina tavoitteena on, byrokratia kevenee. Tämä on käytännön parannus kymmenilletuhansille suomalaisille perheille ja sitten myöskin tämän Digi- ja väestötietoviraston eli entisen maistraatin arkeen ja työhön. Ensinnäkin tämmöiset tavanomaiset ja vähäiset lahjat, niin kuin ministerikin tuossa äsken kertoi, voidaan jatkossa antaa, jos ne on valtakirjassa yksilöity, myös silloin, kun valtuutettu olisi muuten ollut esteellinen. Tämä ratkaisee toistuvan inhimillisen tilanteen, just niin kuin kuvattiin äsken, että syntymäpäivälahjojen ja joululahjojen ja tämän tämmöisten kohdalla ei mihinkään muotovirheisiin sitten kaaduta. Toisekseen sitten näihin kiinteistötoimiin ei enää vaadita erillistä määräystä, kun valtuutettu voi toimia suoraan valtuutuksen nojalla, ellei valtuuttaja ole valtakirjassa sitten toisin määrännyt. Tämä ehkäisee sellaiset turhat edunvalvontamääräykset ja lupakierteet, ja silti valtuuttajalla säilyy oikeus rajata. Tätä uutta sovelletaan vain uusiin valtuuksiin, mikä on sitten selkeää ja ennakoivaa. Kolmannekseen, kun tälle valtuutetulle joudutaan määräämään tilapäinen edunvalvoja, esim. jonkun tällaisen esteellisyyskeissin vuoksi, niin hänen toimintaansa ohjaa valtuutuslaki, jotta valtuuttajan tahto säilyy aina tämän asian keskiössä. Tämä on johdonmukainen ja päämiehen edun mukainen linjaus ainakin omasta mielestäni. Esteellisyyttä kevennetään jatkossa, eli pelkkä suhde vanhemman sisarukseen ei enää estä näitten asioitten hoitoa. Tavoite on mielestäni järkevä, ja sillä vältetään sitten tämä ylijääviys ja tämmöiset turhat hakemukset, kuitenkaan päämiehen etua tässäkään millään lailla vaarantamatta. Sitten alaikäisten osalta varallisuusrajat nostetaan, ja tämänkin ministeri oikeasti jo kuvasikin, mutta kerrataan vielä, että rekisteröinti 30 000 euroon ja poistaminen 20 000:een. Tämä on nimenomaan siitä rahanarvon muutoksesta ja keventää perheiden taakkaa ja samalla myöskin suojaa edelleen tätä lasta. Tämä lupasääntely, mikä tässä nyt ajantasaistetaan, tarkoittaa sitä, että luovutaan luvasta elinkeinon harjoittamisessa päämiehen lukuun tai kuolinpesän yhteishallinnassa ja sitten näissä puukaupoissa ja maa-aineksissa. Laina täsmennetään koskemaan uusia rahalainoja. Sijoittamiseen tuodaan myöskin tarvittaessa semmoinen puitelupa. Yhteinen nimittäjä tässä on päämiehen edun turvaaminen ja hallinnollisen taakan vähentäminen. Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys, niin kuin lähestulkoon kaikki hallituksen esitykset, tuo arkijärkeä lakiin eli vähemmän leimoja, enemmän luottamusta. — Kiitokset.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+8.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-09-09T15:32:23,2025-09-09T15:36:35,Hyväksytty,1.1 2025_75_65,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain ja holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_66,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain ja holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän päivän uutisten pääuutinen kello kahdeksan uutislähetyksessä ja kello yhdeksän uutislähetyksessä käsitteli edunvalvonta-asioita. Katsoin, mitä Ylen kirjallisessa versiossa samasta uutisesta kerrottiin, ja en siteeraa sitä sen laajemmin, mutta otsikko on ”Tytär menetti mahdollisuuden valvoa äitinsä hoivaa — syynä kohtalokas moka edunvalvontavaltuutuksessa”. Tämän uutisen pääsisältö oli se, että siinä kerrottiin, että Digi- ja valvontavirasto hylkää tai jättää vahvistamatta noin neljäsosan kaikista niistä valtuutusasiakirjoista, ja syyt ovat hyvin yksinkertaisia: Joko se on tehty liian aikaisin, eli ihmiset eivät ole ymmärtäneet tehdessään sitä edunvalvontavaltuutusta, että vielä ei ole sen vahvistamisen aika. Toinen puoli hylkäämisiä johtuu puutteista niissä asiakirjoissa. Esimerkiksi Ylen uutisessa kerrottiin, että todistajat ovat saattaneet olla lähisukulaisia, mikä ei tietenkään ole mahdollista. Mutta sitten tuli esille tämä asia, josta nyt tuo otsikkokin oli tehty, ja se liittyi tilanteeseen, jossa oli hyvin huolellisesti laadittu tämä edunvalvontavaltuutus mutta ei oltu sillä tavalla tehty siitä täysin kattavaa, että se olisi koskenut myös valvottavan hoitoon liittyviä sairaskertomus- tai potilasasiakirjamerkintöjä, ja kun sitten tämä hoivayksikköön joutunut valvonnanalainen henkilö, jolle tämä edunvalvonta oli olemassa jo, oli saanut äkillisen sairaskohtauksen ja kun ei erikseen oltu mainittu tähän liittyvää valtuutusta, niin nyt sitten valtuutettuna oleva henkilö, tässä tapauksessa tytär, ei pääse tarkastelemaan näitä äitinsä sairaskertomusmerkintöjä. No, otin tämän esimerkin nyt vain siksi esille, että nyt käsittelemme tätä edunvalvontavaltuutusasiaa. Kuten täällä eräät muutkin kollegat ovat sanoneet, nämä ovat tulleet sillä tavalla tutuiksi itselleni lähiomaiseni takia: teimme puolisoni kanssa kaksi kolme vuotta sitten tällaisen valtuutuksen, ja olen huomannut, että vaikka tässä on lääkärin koulutus itsellä, niin eivät nämä ole helppoja asioita. Sen takia huolestuin tänään jo siinä meidän ensimmäisessä asiassa, joka oli tämä DVV eli tämän viraston digiasioiden käsittelyn lisääminen ja ikään kuin suoran kansalaispalautteen vähentäminen. Nämä ovat oikeasti vaikeita asioita. Esimerkiksi tässä tapauksessa, johon tässä äsken viittasin, kerrottiin, että Pirkanmaan hyvinvointialue käyttää ihan itse keksimäänsä käsitettä ”laaja edunvalvontavaltuutus”, joka ei ole virallinen juridinen termi, mutta joka kattaa myös nämä hoivakysymykset. Eli minun viestini tässä lähetekeskustelussa, josta nyt on kysymys, ei ole esitellä niin kuin uudelleen tätä lakia, jonka ministeri erinomaisesti esitteli, vaan että nyt täytyy kiinnittää kaikkiin niihin puutteisiin huomiota, joita käytännön elämässä liittyy näihin asioihin, [Puhemies koputtaa] koska nämä eivät ole helppoja asioita. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+8.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-09-09T15:36:38,2025-09-09T15:40:06,Hyväksytty,1.1 2025_75_67,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain ja holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_68,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain ja holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lindén aloitti juuri sellaisella asialla, mitä itse tässä edunvalvontavaltakirjakysymyksen osalta myöskin mietin. Kun tätä lainsäädäntöä nyt tässä päivitetään, jos näin voi sanoa, ja laitetaan sitä ajan tasalle ja korotetaan tiettyjä rajoja ja tehdään käytännönläheisemmäksi, mikä on hyvä asia, niin tässä on kuitenkin erittäin periaatteellisesta ja isosta asiasta kysymys, kun tehdään tämmöinen edunvalvontavaltakirja, jossa valtuutetaan joku henkilö toimimaan puolesta, kun itse ei enää kykene. Tässä on kysymys valtavan isosta luottamuksen osoituksesta ja myöskin erittäin herkästä asiasta, jos ajatellaan, kuinka perhepiirissä tai muualla sitä varallisuutta ja muita asioita hoidetaan. Tekohetkellä, kun tätä valtakirjaa tehdään, tulee mieleen sama iso kysymys: kuinka nämä osataan tehdä niin laveasti, että se, joka on saanut valtuutuksen, saa tehdä niitä asioita tämän henkilön puolesta, joka on valtuuttanut? Tämä kysymys tuli esiin myös tämän päivän uutisessa, ja siinä mielessä ehkä meidän pitäisi miettiä, mitä me voimme tehdä, että tieto leviää paremmin. Tässä puhutaan kuitenkin kymmenistätuhansista sopimuksista eli valtavasta määrästä asioita, ja nyt kun näitä siirretään valtakirjalla entistä enemmän, niin tämä olisi aika tärkeää hoitaa. Nämä uudistukset, mitkä liittyvät kiinteistöihin ja näihin pieniin lahjoihin ja muihin, ovat ihan järkeviä muutoksia, ja kokonaisuudessaan tämä ajan tasalla pitäminen on meidän tehtävä, ja tässä on hyviä ehdotuksia siihen. Mutta miten varmistetaan, että silloin, kun se allekirjoitus tehdään, että nyt luovutan tämän, se tehdään oikea-aikaisesti ja oikealla sisällöllä? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+8.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-09T15:40:07,2025-09-09T15:42:32,Hyväksytty,1.1 2025_75_69,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain ja holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2025 vp,Ministeri Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_70,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain ja holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Olisin tuossa valiokunnan puheenjohtaja Eerolaa kiittänyt hyvästä tiivistyksestä, mutta hän lähti jo työn touhuun. — Mitä tulee tuohon edunvalvontavaltuutuksen kirjoittamiseen ja ajankohtaan, niin senhän voi tietysti tehdä milloin tahansa, ja se tulee voimaan vasta silloin kun henkilö menettää sen toimintakyvyn. Tietysti tässä laissahan on säädetty vain siitä, että on valtuuttamistarkoitus. Tämä on kyllä hyvin paljon tiedottamiskysymys, ja ehkä toivoisin, että meillä olisi tulevaisuudessa vaikkapa sähköinen edunvalvontavaltuutus, joka kysyisi erikseen nämä kysymykset, koska taloudellisten asioiden hoitamisen luovuttaminen on kuitenkin paljon pienempi asia — no, voi siinäkin ongelmia tulla — mutta se henkilöä koskeva on niin hyvin henkilökohtainen, se on terveydestä päättäminen, se on terveystiedoista päättäminen, hyvin henkilökohtaisista asioista, ja se on ajateltu niin, että pitää oikeasti olla ymmärrys siitä, että minä luovutan tahtoni niin sanotusti sinun takataskuusi. Toki niin päämiehellä kuin valtuuttajallakin säilyy oma toimintakelpoisuus sen mukaan, miten hän on oikeustoimikykyinen, mutta sen näyttäminen on sitten hyvin haasteellista. Monethan näitä valtakirjoja tehdessään jo siinä vaiheessa pyytävät lääkärinlausuntoa, jottei tule sitten riitaisuuksia myöhemmin siitä, onko hän ymmärtänyt valtakirjaa tehdessään enää sen valtakirjan merkityksen. Toisinaan on nähty tilanteita, joissa sisarukset ovat sitten erimielisiä, että sinut on valittu tähän tehtävään ja minäpä nyt en oikein tästä tykkää ja onkohan sitten tätä ymmärretty. Tämä on erittäin tärkeä asia, että ihmiset ymmärtävät, mihin valtuuttaa, minkälaisiin asioihin, ja sinne voi laittaa toimintaohjeita ja rajoituksia, koska se on kahden ihmisen välinen luottamussuhde. Toki sitten vaikka olisi vähän huonommassakin kunnossa, niin sitten jos luottamus menee, voidaan vapauttaa valtuutettu tehtävästä ja määrätä siihen ehkä se henkilö, joka on toissijainen valtuutettu, jos sellaista on määrätty, tai sitten edunvalvonta. Nämä ovat erittäin tärkeitä kysymyksiä, ja tämä on tasapainoilua siinä, että kun luovuttaa sen henkilöä koskevan päätöksenteon, niin se on iso ja merkityksellinen asia ja se pitäisi pohtia rauhassa. On hyvä, että olette tehneet ajoissa edunvalvontavaltuutuksen, se kannattaakin tehdä ja sitä voi vaikka päivitelläkin ja antaa toimintaohjeita valtuutetulle. Näistä sähköisistä palveluista haluaisin itse tämmöisen mallipohjan, millä sen voi tehdä ja sitä ohjata. Meillähän tällä hetkellä hyvin paljon tehdään töitä siihen, että saadaan esimerkiksi sähköinen osakasrekisteri ja sähköinen perukirja verottajan palveluihin ja rekisteriin, ja se on pääsääntöisesti VM:n alla, mutta meillä tehdään pohdintaa siitä, miten me voitaisiin just edistää sitä, että voisi hoitaa näitä henkilöä koskevia asioita sähköisesti paremmin, mutta toki se edellyttää, että on oikeus hoitaa niitä. Sitten taas edunvalvontavaltuutetun esteellisyyttä koskevia säännöksiä vielä jatkopohditaan — niitä tuli lausuntokierroksella Digi- ja väestötietovirastolta esille — ja sitten tiettyjä yksityiskohtia eräissä perinnöistä luopumisissa, varsinkin kansainvälisissä perintötilanteissa. Tämä on äärettömän tärkeää, kuten nostitte esille, että ymmärtää, mitä on valtuuttanut ja kenet on valtuuttanut, koska toinen pystyy kyllä hyvin paljon asioita päättämään. Sen verran sanon, kun katsoin semmoista tosidokumenttia tuossa, missä oli Yhdysvalloista julkkis, jolle oli määrätty heidän lain mukainen edunvalvonta, että kyllä meillä päämies, on se sitten valtuutettu tai sitten päämies holhoustoimilain mukaan, saa hyvin paljon tietoa itsestään ja omia asioita koskevia tietoja, ja Digi- ja väestötietovirastoon voivat milloin tahansa päämiehet itsekin soittaa. Meillä on oikein hyvä järjestelmä, joka turvaa sen henkilön, jonka asioita hoidetaan, oikeusturvan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+8.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-09-09T15:42:34,2025-09-09T15:47:12,Hyväksytty,1.1 2025_75_71,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 8 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 70/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä yhteydessä enintään 45 minuuttia, ja jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan tuttuun tapaan muiden asiakohtien jälkeen. — Esittelypuheenvuoro, ministeri Meri.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_75_72,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 8 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 70/2025 vp,"Kiitos taas, arvoisa rouva puhemies! Nyt käsiteltävänä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 8 luvun muuttamisesta. Kysymys on laite-etsinnän toimittamisen edellytysten muuttamisesta. Laite-etsinnällä tarkoitetaan tietokoneessa, telepäätelaitteessa tai muussa vastaavassa teknisessä laitteessa tai tietojärjestelmässä, esimerkiksi matkapuhelimessa, etsinnän toimittamishetkellä olevaan tietosisältöön kohdistettavaa etsintää. Tässä esityksessä ehdotetaan, että jatkossa tuomioistuin päättäisi laite-etsinnästä pidättämiseen oikeutetun virkamiehen vaatimuksista tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Poikkeusmahdollisuudet etukäteisvalvonnasta olisivat kiiretilanteet, laitteen haltijan suostumus ja se, ettei etsittävä laite sisällä arkaluontoisia tietoja henkilöstä, tai kun rajoitetusti laitetta tutkimalla selvitetään sen oikea haltija. Nykyisin voimassa olevan lain mukaan laite-etsinnän toimittamisesta päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies ja tietyissä tilanteissa poliisimies. Tämä ehdotettu muutos johtuu Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiosta, jossa edellytetään tuomioistuimen tai muun riippumattoman hallintoelimen suorittamaa ennakkovalvontaa laite-etsinnän toimittamiseksi. Voimassa olevassa pakkokeinolaissa tällaista edellytystä ei ole. Esitys vastaa Suomen EU-velvoitteisiin ja vähentää oikeudellisia riskejä. Jos emme päivittäisi lainsäädäntöä, vaarana olisi menettää tämä erittäin tärkeä rikostutkintakeino, kun laite-etsinnöillä saadut todisteet voitaisiin katsoa oikeudettomasti hankituiksi, ja se aiheuttaa pahimmillaan sen, ettei todisteita voitaisi käyttää näyttönä rikosoikeudenkäynnissä, jolloin rikosvastuun toteutuminen voi vaarantua. Esityksessä on huolellisesti huomioitu käytännön tarpeet. Kiireellisissä rikostilanteissa poliisi ei joudu odottamaan tuomioistuimen lupaa vaan voi aloittaa etsinnän heti, mutta jälkikäteisvalvonta turvaa tutkinnan oikeudenmukaisuuden. Lisäksi, jos laitteen haltija antaa suostumuksensa, erillistä lupaa ei tarvita. Tämä on hyvin loogista. Laite-etsintä on erittäin tärkeä rikosten selvittämistä koskeva tutkintakeino, jota käytetään päivittäin. On hyvä huomata, että laite-etsintöjä tehdään Suomessa vuosittain yli 9 500 eli keskimäärin noin 26 etsintää päivässä. Onkin tärkeää mahdollistaa jatkossakin tämän tärkeän tutkintakeinon hyödyntäminen rikostutkinnoissa mahdollisimman tehokkaasti ja mahdollistaa joutuisa viranomaismenettely. Esityksen valmistelun aikana onkin kuultu asiaan liittyviä viranomaistahoja laajasti — poliisia, syyttäjiä ja tuomioistuinlaitoksen edustajia. Esityksen sääntelystä johtuvat taloudelliset vaikutukset katetaan nykyisten määrärahojen puitteissa resursoimalla viranomaisilla olevista tehtävistä sekä tehostamalla nykyisten tehtävien hoitamista. Virastojen tulee seurata täytäntöönpanon kustannuksia ja toteumia, ja jos täytäntöönpanon vaikutukset ovat merkittävästi arvioitua suurempia, voidaan tilannetta tarkastella myöhemmissä talousarvioissa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+9.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-09-09T15:47:44,2025-09-09T15:51:16,Hyväksytty,1.1 2025_75_73,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 8 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 70/2025 vp,Kiitokset ministerille. — Sitten edustaja Keto-Huovinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_74,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 8 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 70/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri! Kysymyksessä oleva lainmuutos on välttämätön. Voimassa olevan pakkokeinolain mukainen menettely on riskialtis sen suhteen, voidaanko nykyisellä laite-etsintämenettelyllä hankittua selvitystä käyttää näyttönä oikeudessa, ja kuinka pitkään tämä sallitaan. Oikeuskäytäntö on tältä osin jo muodostumassa epäyhtenäiseksi. Epävarmuus onkin korjattava lainsäädännössämme pikaisesti, koska viipymisen riskinä on, että henkilöt menettävät oikeuksiaan rikosasioiden näytön mennessä hyödyntämiskieltoon ja rikoksesta hyvin perustein epäiltyjä henkilöitä ei voida syyttää tai tuomita langettavan näytön olemassaolosta huolimatta. On myös huomattava, että jos oikeuskäytännössä vahvistuu käsitys nykyisten laite-etsintöjen menettelyn laittomuudesta, vaarana on, että toimenpiteen käytöstä virkavastuulla toimivien esitutkintaviranomaisten toimesta luovutaan kokonaan, vaikka se kansallisen lainsäädännön mukaan mahdollista olisikin. Tällöin iso joukko rikoksia jää selvittämättä. Epäselvä oikeustila koskee myös huomattavan laajaa asiaryhmää, koska laite-etsintöjä tehdään lähes 9 500 kappaletta vuosittain. Arvoisa puhemies! Laite-etsintä on monien rikosten selvittämisen kannalta olennainen pakkokeino. Yhä useampi rikos toteutetaan verkossa tai erilaisten päätelaitteiden avulla, ja myös muiden rikosten ratkaiseva näyttö löytyy usein digitaalisesta ympäristöstä. Samalla viestintäsovellukset on suunniteltu niin, että viestit katoavat automaattisesti usein jo 24 tunnin kuluessa. Jos viranomaisilla ei ole mahdollisuutta toimia nopeasti, ratkaiseva näyttö saattaa yksinkertaisesti hävitä. Tämä vaikeuttaa merkittävästi rikosten selvittämistä ja saattaa heikentää viranomaisten kykyä turvata oikeuden toteutuminen. Hallituksen esitys vastaa tähän haasteeseen. Se tuo laite-etsinnät tuomioistuimen valvontaan mutta sallii toimimisen kiireellisissä tilanteissa siten, että lupa voidaan hankkia jälkikäteen. Näin varmistetaan paitsi se, että todisteet säilyvät, myös se, että yksityisyydensuoja toteutuu. Samalla esityksen tavoitteena on saattaa sääntely EU-oikeuden mukaiseksi ottaen huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö. Arvoisa puhemies! Esityksessä on pyritty arvioimaan muutoksesta aiheutuvaa työmäärää muun muassa tuomioistuimille. Huolissani olen kuitenkin siitä, että arviot sisältävät suuren määrän epävarmuustekijöitä, ja esityksessä mainittu ajankäyttö per asia vaatisi, että laite-etsintäasian kirjautuminen tuomioistuimen tietojärjestelmiin tapahtuisi automaattisesti, laitteen omistajaa ei kuultaisi, päätöstä ei perusteltaisi ja niin edelleen. Tietojärjestelmät eivät kuitenkaan esimerkiksi tällä hetkellä tue mahdollisuutta saattaa vaatimuksia suoraan käräjäoikeuteen rajapintaa pitkin, vaan kaikki työ joudutaan tekemään manuaalisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä manuaalista asian kirjaamista, päätöksen muokkaamista ja printtaamista sekä lopulta skannaamista ja lähettämistä sähköpostitse takaisin poliisille. Kun huomioidaan vielä asiaan tutustuminen, päätöksen harkinta ja mahdollinen istuntokäsittely, en pidä realistisena arviona sitä, että käsittelyaika olisi 10 ja 20 minuutin välillä. Edelleen huomionarvoista on, että uusien kiireellisten tehtävien osoittaminen käräjäoikeuksille tulee edellyttämään erityisjärjestelyjä ja työvoiman uudelleenkohdentamista. Tämä tarkoittaa väistämättä muiden asioiden osalta käsittelyaikojen pidentymistä. Tuomioistuinlaitos on saanut vuonna 2022 valmistuneen oikeudenhoidon selonteon perusteella lisärahoitusta siinä tarkoituksessa, että liian pitkiksi venyneitä käsittelyaikoja voitaisiin lisäresursseilla lyhentää, mikä on ollut ihmisten oikeusturvan kannalta välttämätöntä. Tavoiteltuja vaikutuksia käsittelyaikoihin ei kuitenkaan saavuteta, jos samaan aikaan tuomioistuimen työmäärä tuntuvasti lisääntyy lainmuutosten seurauksena ilman vastaavia resurssilisäyksiä. Huolta kannankin siitä, että esityksessä ehdotettu uusi tehtävä tulisi hoitaa nykyisten määrärahojen puitteissa edellä toteamani huomioiden. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+9.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2025-09-09T15:51:26,2025-09-09T15:55:46,Hyväksytty,1.1 2025_75_75,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 8 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 70/2025 vp,Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_76,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 8 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 70/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kunnioitettu ministeri! Haluan antaa ministeri Meren johtamalle oikeusministeriölle palautetta ahkerasta työskentelystä ja lakimuutoksien tuomisesta eduskuntaan. Viime viikolla käsiteltiin monia ministeriön asioita, ja sama tahti jatkuu myös tällä viikolla. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on välttämätön saada voimaan, ja tavoitteena on tuoda laite-etsinnän sääntely EU-oikeuden mukaiseksi ja samalla parantaa perus- ja ihmisoikeuksien suojaa laitteiden haltijoiden näkökulmasta. Taustalla on Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu, jonka mukaan toimivaltaisen viranomaisen pääsy matkapuhelimen tietoihin edellyttää pääsääntöisesti etukäteisvalvontaa riippumattomassa elimessä, kuten tuomioistuimessa. Esityksen mukaan pääsääntöisesti tuomioistuin päättäisi laite-etsinnästä pidättämiseen oikeutetun virkamiehen vaatimuksesta. Kiireellisissä tilanteissa lupa voitaisiin hankkia jälkikäteen, mikä turvaa viranomaisten toimintamahdollisuudet hätätilanteissa. Tämä malli parantaa merkittävästi laitteen haltijan oikeusturvaa nykytilaan verrattuna, koska jatkossa riippumaton tuomioistuin arvioi, ovatko laite-etsinnän edellytykset olemassa ja voidaanko sitä pitää puolustettavana. On tärkeää huomata, että esityksessä ehdotetaan rajoitettua kantelu- ja muutoksenhakuoikeutta. Laitteen haltijaa tai muuta siihen oikeutettua ei kuultaisi tuomioistuinkäsittelyssä. Tämä ei kuitenkaan merkitse nykytilaan verrattuna perus- tai ihmisoikeuksien rajoittamista, vaan pikemminkin tuo oikeusturvaa ja selkeyttä viranomaisten toimintaan. Kaiken kaikkiaan kyse on tasapainon löytämisestä turvallisuuden ja yksilön oikeusturvan välillä. Tämä esitys tarjoaa ratkaisun, jossa molemmat voidaan turvata. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+9.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-09-09T15:55:50,2025-09-09T15:57:51,Hyväksytty,1.1 2025_75_77,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 8 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 70/2025 vp,Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_78,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 8 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 70/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen ideana on, että pääsääntöisesti tuomioistuin päättäisi laite-etsinnästä pidättämiseen oikeutetun virkamiehen vaatimuksesta. Kiireellisissä tapauksissa tuomioistuimen lupa haettaisiin sitten jälkikäteisesti. Esityksen tavoitteena on saattaa sääntely EU-oikeuden mukaiseksi. Euroopan unionin tuomioistuinhan on tästä asiasta antanut tuomion, jonka mukaan toimivaltaisen viranomaisen mahdollisuus saada pääsy matkapuhelimen sisältämiin tietoihin edellyttää pääasiassa sitä, että tällaisen mahdollisuuden käyttämisen edellytykseksi on asetettu kansallisessa lainsäädännössä tuomioistuimen tai riippumattoman hallintoelimen suorittama etukäteisvalvonta. Esitys on täten linjassa annetun tuomion kanssa. On arvioitu, että lakiuudistus on myös perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta hyvä, kun riippumaton tuomioistuin olisi vastuussa luvista ja arvioisi, onko laite-etsinnälle olemassa edellytykset. On helppo yhtyä edustaja Strandmanin antamiin kehuihin. Ministeri Meri pistää tulemaan lakia lain perään, ja mehän tehdään täällä työtä sen eteen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+9.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-09-09T15:57:55,2025-09-09T15:59:21,Hyväksytty,1.1 2025_75_79,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 8 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 70/2025 vp,Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_80,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 8 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 70/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on sillä tavalla kiva hetki, että voi tältä puolen salia myös lähteä pitkälti jatkamaan näiden samojen puheenvuorojen linjaa siitä, että tämä hallituksen esitys pakkokeinolain kasiluvun muuttamisesta on kyllä ihan asiallinen. Esityksen taustat tosiaan juontavat juurensa Euroopan unionin tuomioistuimen antamaan tuomioon vuodelta 24. Asiassa käsiteltiin toimivaltaisen viranomaisen mahdollisuutta saada pääsy matkapuhelimen sisältämiin tietoihin rikosten torjuntaa, tutkintaa ja syyteharkintaa varten. Esityksessä ehdotetaan, että tuomioistuin päättäisi laite-etsinnästä pidättämiseen oikeutetun virkamiehen vaatimuksesta tiettyjä erikseen määriteltyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Esityksen tavoitteena on saattaa laite-etsinnästä päättämistä koskeva sääntely EU-oikeuden mukaiseksi ottaen huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö. Esitys sisältää kuitenkin sen, mikä tässä tuli jo edellisissäkin puheenvuoroissa esille, että kiireellisissä tilanteissa olisi hankittava tuomioistuimen lupa jälkikäteisesti. Tämä on tietenkin tärkeä seikka monen nopeasti etenevän tapauksen yhteydessä ja näiden todisteidenkin saamiseksi. Muutenkin tässä yhteiskunnassa ja maailmassa, missä jatkuvasti pidetään puhelimessa käytännössä koko elämää mukana, tämä on äärimmäisen tärkeä seikka. Yhä useammin rikoksiin ja rikoshyödyn saamiseen käytetään just näitä digitaalisia viestintävälineitä, joten on tosi tärkeätä saada pidettyä rikoksentorjunnassa sekä rikoksien selvittämisessä ja vahinkojen estämisessä riittävät työkalut viranomaisten käytössä ja vielä sillä tavalla, että se täyttää EU-oikeuden vaatimukset. Huolena tässä kuitenkin on se, että muissakin asiayhteyksissä on tullut esille tuomioistuimen resurssit ja koko oikeudenhoidon ketjun ylläpitäminen sillä tavalla, että ei pääse pullonkauloja muodostumaan. Eli mikäli lisäkuormaa muodostuu päätöksien vuoksi johonkin kohtaan oikeudenhoidon ketjua, niin on tärkeätä tarkastella kokonaisuutta myös resurssien hallinnan näkökannasta. Tällä hetkellä ei ole olemassa sellaista tietojärjestelmäratkaisua, joka soveltuisi sellaisenaan poliisin ja tuomioistuinten välisessä yhteistyössä laite-etsintöjen näkökannasta. Nimenomaan kun tiedetään näiden tietojärjestelmien muutokset ja yhteensovittamiset, niin niiden yhteydessä varsin paljon tulee aina murhetta ja myös resurssivaatimuksia. Tällaisen nostan tähän vielä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+9.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-09-09T15:59:21,2025-09-09T16:02:02,Hyväksytty,1.1 2025_75_81,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 8 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 70/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Antikainen on poissa. — Edustaja Eerola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_82,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 8 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 70/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Kiitoksia myös, oikeusministeri Meri, joka tämänkin mainion esityksen meille lakivaliokuntaan pähkäiltäväksi olette lähettänyt. Tosiaan tämä hallituksen esitys koskee, niin kuin kuultiin, laite-etsintöjä eli sitä, milloin viranomaiset voivat tutkia näitten matkapuhelinten sisältöä. Ja tämäkin kuultiin jo tässä yllä, että tässä on taustalla siis tämä Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu, jonka mukaan näinkin arkaluontoisten aineistojen tutkiminen vaatii riippumattoman tuomioistuimen ennakkovalvontaa. Mielestäni tämä on ihan järkevää ja vahvistaa kansalaisten oikeusturvaa. Käytännössä siis jatkossa pääsääntönä tulee olemaan se, että tästä laite-etsinnästä päättää tuomioistuin pidättämiseen oikeutetun virkamiehen vaatimuksesta. Poliisi voi silti jatkossakin toimia kiireellisissä tilanteissa, mutta lupa haetaan sitten vähän niin kuin jälkikäteen. Näin turvataan sekä rikostutkinnan nopeus että samalla myöskin yksilön oikeudet. Esitys ei siis mielestäni rajoita viranomaisten mahdollisuuksia torjua rikollisuutta vaan pikemminkin selkeyttää ja vahvistaa niiden oikeudellista pohjaa. Samalla kansalainen voi luottaa siihen, että hänen yksityisyytensä ei ole viranomaisten minkäänlaisen mielivallan varassa. Näkemykseni mukaan tämä on ihan perusteltu kompromissi, eli yksityisyys suojataan mutta rikoksen tutkinta samalla turvataan. — Kiitokset.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+9.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-09-09T16:02:02,2025-09-09T16:04:10,Hyväksytty,1.1 2025_75_83,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 8 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 70/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_84,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 8 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 70/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Heti alkuun on todettava se, että tässä tosiaan taustalla on EU:n tuomioistuimen ratkaisu, niin kuin monissa muissakin näissä muutoksissa suomalaiseen järjestelmään. Ongelmat tulevat monesti siitä syystä, että Suomessa on erilainen järjestelmä kuin monessa muussa maassa, joissa pääosin rikokset tutkitaan syyttäjävetoisesti, kun taas Suomessa ne ovat pääosin poliisivetoisesti olevia juttuja. Se tässäkin on muodostunut ongelmaksi, että EU:n oikeuskäytäntö lähtee siitä, että poliisi ei ole riippumaton vaan sinne vaaditaan joku muu toteamaan, että näinkin merkittävää perusoikeuden suojaa nauttivasta tiedosta pitää sitten muidenkin arvioida, mihin sitä voidaan käyttää. Ymmärtääkseni nykytilaa ei ole siis sinänsä koettu ongelmalliseksi, vaan se on vain se, että lain tila tällä hetkellä on sellainen, että tämä muutos on pakko tehdä. Minun pitää antaa kyllä tässä alussa heti kiitosta oikeusministeriön lainsäädäntöosastolle, että tämä on tehty niin helppokäyttöiseksi ja sovellettavaksi kuin vain mahdollista on ainakin tässä vaiheessa, mikäli tähän ei merkittäviä muutoksia tule, eli en usko, että tämä hirveän suuria hankaluuksia tuottaa tämän tiedon hyödyntämiseen. Ja niin kuin tässä aikaisemmin tuli esiin, tällä on ihan keskeinen merkitys sille, mistä poliisi saa tietoa nykypäivänä. Lähestulkoon kaikki rikokseen liittyvä tieto on nykyään tavalla tai toisella kiinni kännykässä, ja jos sitä tietoa ei saisi käyttää tai sitten esitutkinnassa hyödyntää, miten nyt on, niin se on riski. Mikäli tätä lakia ei nopeasti saada läpi, niin sillä on kyllä merkittäviä vaikutuksia meidän tuloksiin rikosten selvittämisen osalta. Siksi toivonkin, että tämä saadaan mahdollisimman nopeasti käsiteltyä maaliin, ja mikäli sitten jotain korjattavaa jää, niin korjataan myöhemmin, mutta tässä vaiheessa meidän pitää turvata meidän esitutkinnan nykytila, niin että sitä tietoa voidaan hyödyntää. Mutta siitä minä olen kyllä huolissani, että tästä tulee jossakin määrin merkittävästi lisää ikään kuin paperityötä, ylimääräinen oikeusaste tähän väliin, joka aikaisemmin meni pelkästään poliisimiesten päätöksillä, ja siinä oli jälkikäteen sitten mahdollisuus hakea siihen muutosta. Mutta eipä tässä tosiaan ole vaihtoehtoja, niin kuin on todettu, ja tämän mukaan se on vain sitten mentävä eteenpäin. Toivotaan, että tähän saadaan sellainen toimintamalli tietojärjestelmien ja muidenkin osalta, että se ei merkittävästi tule lisäämään ja vaatimaan uusia htv-määriä taas tuonne meidän hallinnon puolelle. Kiitos ministerille siitä, että pitää meidät työn touhussa. Tämä ilta on osoittanut, että töitä riittää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+9.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-09-09T16:04:10,2025-09-09T16:06:51,Hyväksytty,1.1 2025_75_85,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 8 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 70/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Meri, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_86,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 8 luvun muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 70/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kyllähän me olemme kovia tekemään töitä, kaikki me täällä. Ja lakivaliokunnassa ollaan ripeitä, ja täältä tuodaan teille tavaraa, niin ei aika käy pitkäksi siellä — näinhän ei tule tapahtumaan, lupaan sen. Mutta vakavasti puhuen tosiaan tässä on taustalla tuo EU-tuomioistuimen ratkaisu ja sitten lisäksi se, että myös Suomessa tuomioistuimet ovat ottaneet tähän kantaa. Tässä on ollut vähän vaihtelevaakin ratkaisukäytäntöä, mutta tietojeni mukaan nyt ihan tässä muutama päivä sitten Turun hovioikeus on todennut, että käräjäoikeuden ratkaisu siitä, että laite-etsinnässä saatuja tietoja ei ole voitu käyttää hyödyksi, on siunattu. Elikkä tämä on oikeustila, joten totta kai tähän täytyy nyt tuoda säädökset, ettei täällä käy niin, että vakavat rikokset jäävät selvittämättä sen takia, että niitä tietoja ei ole voinut käyttää. Mitä noihin resursseihin tulee, niin edustaja Lehtinen, kuten otit vanhempana konstaapelina hyvin myös esille, totta kai me tarkastellaan niitä. Poliisi on saanut lisäresursseja niin kuin meidän oikeudenhoitokin on saanut, ja katsotaan, mikä se tilanne on, kun katsotaan, miten tietoliikennejärjestelyt nyt alkavat toimimaan heidän välillään ja mikä se todellinen työmäärä on. Siitä on nyt ollut erilaisia arvioita valmistelussa ja varmaan teillä tulee esille siellä valiokunnan käsittelyssäkin, ja tarkastellaan sitä. Mutta samaan aikaan mehän tuodaan valtavasti — ehkä se tietenkään ei nyt näy, sieltä viiveellä tulee koko ajan, on pian tulossa tänne — rikosprosessin sujuvoittamista koskevaa lainsäädäntöä tuomioistuinpuolella. Teemme sitä myös esitutkintalainsäädännössä. Elikkä esimerkiksi poissaolokäsittelyitä, sakkomenettelyjä mietitään, kirjallisia käsittelyitä pohditaan, etäoikeudenkäynnit ovat jo tulleet. Kyllä me tehdään valtavasti töitä, mutta täytyy sanoa, että maailma on harpannut hirveästi, ja syystä tai toisesta asioita on jäänyt kyllä vähän hoitamatta, jos nyt sanoo näin. Kyllä minusta tuntuu, että siellä on rekkalastillinen niitä asioita, mitä tässä nyt kovalla kiireellä viedään eteenpäin. Olisi pitänyt kyllä oikeasti tehdä jo paljon aikaisemmin, ja sen takia on hyvä, että meillä on tiettyjä asioita, esimerkiksi tuo seuraava esitys, joka koskee sinivilkkusabotaasia. Meillä ei ole nyt vielä paljon tällaista häirintää, mutta Ruotsissa tätä on, ja sieltä me olemme tämän esimerkin ottaneet ja tuomme sen lakiin jo etukenossa. Totta kai tätä on meillä mutta vielä isommassa määrin on Ruotsissa. Kiitos kiitoksista. Varmaan ehkä tämän lain valmistelija on tuolla kuulolla. He mielellään seuraavat itse näitä lähetekeskusteluja. Kyllä minäkin olen sitä mieltä, että tämä on äärettömän hyvin valmisteltu lainsäädäntö, ja meillä on oikeusministeriössä hyviä virkamiehiä. Hän varmasti saa nämä terveiset. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+9.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-09-09T16:06:57,2025-09-09T16:09:59,Hyväksytty,1.1 2025_75_87,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan, jolle hallintovaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_75_88,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan rikoslain 16 lukuun lisättäväksi poliisi- tai hälytystoiminnan vaikeuttamista koskeva rangaistussäännös. Puhutaan niin sanotusta sinivilkkusabotaasista. Rangaistavaa olisi poliisin, ensihoidon ja pelastustoiminnan henkilökuntaa kohtaan kohdistuvasta väkivallasta ja sillä uhkaamisesta. Lisäksi rangaistavaa olisi näiden toimijoiden omaisuuteen kohdistuvat teot, kuten anastaminen ja vahingonteko. Rikoksesta tuomittaisiin vankeuteen enintään neljäksi vuodeksi. Lisäksi rikoslakiin lisättäisiin poliisi- tai hälytystoiminnan haittaamista koskeva rangaistussäännös. Poliisi- ja hälytystoiminnan haittaaminen olisi poliisi- ja hälytystoiminnan vaikeuttamista lievempi tekomuoto. Rikoksesta tuomittaisiin sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Tämä esitys perustuu hallitusohjelmakirjauksiin ensihoitohenkilöstön rikosoikeudellisen suojan vahvistamisesta ja sinivilkkusabotaasin kriminalisoinnin toteuttamisesta. Esityksen tavoitteena on siis vahvistaa poliisi-, pelastus- ja ensihoitotoiminnassa työskentelevien henkilöiden rikosoikeudellista suojaa. Tarkoituksena on turvata yleisesti yhteiskunnallisesti tärkeän toiminnan eli tässä yhteydessä poliisi- ja hälytystoiminnan häiriötöntä hoitamista. Ruotsissa vuonna 2020 kriminalisoitiin tuo niin sanottu sinivilkkusabotaasi. Sillä on käsitteenä kuvattu Ruotsissa poliisiin, pelastustoimen ja ensihoidon henkilökuntaan ja omaisuuteen kohdistuvaksi vakavaksi toiminnaksi, ja tällainen toiminta voi olla erilaista häirintää ja väkivaltaa. Suomessa ei ole tällä hetkellä erillistä sinivilkkusabotaasia koskevaa säännöstä. Suomessa vastaava toiminta ilmenee yleisemmin väkivaltana ja uhkailuna, joka kohdistuu hälytystoiminnan henkilöstöön, kuten poliisiin ja ensihoitajiin. Tällaiseen vakavaan häirintään sovelletaan nykyään rikoslain 16 luvun säännöksiä rikoksista viranomaisia vastaan tai rikoslain muita yleisiä säännöksiä. Uusi ehdotettu säännös muistuttaisi sisällöllisesti Ruotsin sinivilkkusabotaasilainsäädäntöä. Ruotsin tavoin uusi säännös kattaisi sekä poliisi- että hälytystoiminnan henkilöstön ja toiminnassa käytettävän omaisuuden. Myös Suomessa ensihoitajiin kohdistunut väkivalta on herättänyt viime vuosina paljon keskustelua. Suomessakin esiintyy niin poliisiin, ensihoitoon kuin pelastustoimeen kohdistuvia tekoja, jotka vaikeuttavat yhteiskunnallisesti tärkeän toiminnan suorittamista. Tilastojen mukaan tällainen häirintä on Suomessakin ollut viime vuosina kasvussa. Poliisin henkilökuntaan kohdistuvia väkivaltaisia vastustamisia on tilastoitu vuosittain noin 1 900. Hälytystehtävien osalta poliisin henkilöstöön kohdistuvia väkivaltaan tai uhkaamiseen liittyviä tekoja on vuonna 23 ollut noin 1 300 kappaletta. Ensihoidon ja pelastusalan kyselytutkimusten ja muun tilastoinnin perusteella uhka- ja väkivaltatilanteiden esiintyvyys on nousussa ensihoito- ja pelastustyössä. Vuoden 2020 valtakunnallisessa ensihoitoalan väkivaltakyselyssä nousi esiin, että sanallinen uhkailu ja uhkaava käytös on lähes jokapäiväistä ensihoito- ja ensivastetyössä. Pelastuslaitoksen kumppanuusverkoston laatimien tilastojen mukaan vuoden 2023 uhka- ja väkivaltatilanteet aiheuttivat ensihoitopalveluissa yhteensä 814 ilmoitusta tai toimenpidettä. Uudet säännökset pitävät sisällään osittain samankaltaisia piirteitä kuin rikoslaissa ja rikoslain 16 luvussa nyt jo on. Virkamiehen vastustamisrikoksista poiketen uudet kriminalisoinnit suojaisivat henkilön lisäksi poliisi- ja hälytystoiminnassa käytettävää omaisuutta — voisin ajatella esimerkiksi, että tönitään parkissa olevaa poliisiautoa. Lisäksi rikoslain 16 luvun nykyiset säännökset on rajattu suojaamaan vain tiettyjä erityistilanteita. Ne suojaavat julkisen vallan käyttämistä sisältävien virkatehtävien hoitamista. Nämä uudet ehdotetut säädökset puolestaan antaisivat suojaa myös silloin, kun toimintaan ei liity julkisen vallan käyttöä virkamiehen asemassa. Tämä koskee ensihoidon, poliisin ja pelastustoimen suojaa rikoslaissa. Erityisesti ehdotetut säännökset parantaisivat ensihoitotyötä tekevien henkilöiden rikosoikeudellista suojaa, sillä nykyiset rikoslain 16 luvun säännökset soveltuvat heitä koskeviin tekoihin hyvin, hyvin harvoin. Nykyään ensihoitajia koskeviin tekoihin sovelletaan usein rikoslain yleisiä säännöksiä, kuten laiton uhkaus tai pahoinpitely. Tässä uudessa ehdotetussa pykälässä säännöksen enimmäisrangaistus olisi neljä vuotta vankeutta. Tämä tarkoittaa rangaistusten ankaroitumista myös ensihoitajiin kohdistuvien tekojen osalta. Uusien säännösten seurauksena poliisi- ja hälytystoiminta saisi virkamiehen vastustamisrikoksia vastaavan erityisen suojan rikoslaissa. Nämä ehdotetut uudet säännökset tehostaisivat yhteiskunnan reagointia poliisi- ja hälytystoiminnassa tapahtuvaa vakavaa häirintää vastaan. Tämä selkeyttäisi oikeustilaa, kuten edellä totesin, etenkin ensihoitajien osalta. Muutos myös ilmentäisi sitä, että tällaisissa yhteiskunnallisesti merkittävissä työtehtävissä koettu väkivalta ja uhkaaminen ei missään tapauksessa ole hyväksyttävää. Meidän tulee ymmärtää, että nämä henkilöt haluavat sammuttaa tulipaloja, pelastaa kriisitilanteita, puuttua yleiseen järjestykseen, viedä ihmisiä hoitoon. Heidän täytyy saada tehdä työnsä rauhassa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-09-09T16:10:36,2025-09-09T16:17:12,Hyväksytty,1.1 2025_75_89,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_90,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri! Ruotsissa tämä vastaava lakimuutos, jolla vahvistettiin ensihoito- ja hätätilanteessa toimivien viranomaisten suojaa väkivaltaa vastaan, hyväksyttiin jo vuonna 2020. Samana vuonna Suomessa tehtiin kysely, johon vastanneista ensihoito- ja ensivastetyötä tekevistä henkilöistä lähes kaikki olivat kohdanneet työssään väkivaltaa tai sen uhkaa. Töniminen, tappouhkaukset, tavaroilla heittely, teräaseella uhkailu ja jopa ampuma-aseella uhkailu ovat väkivallan muotoja, joita viranomaisemme joutuvat kohtaamaan työssään, jossa he auttavat ihmisiä hätätilanteissa. Erityisesti ensihoitajien kohtaamat uhkatilanteet ja väkivalta ovat kasvaneet vuosi vuodelta, ja työympäristö on muuttunut entistä turvattomammaksi. Jokainen meistä voi kuvitella, millaista olisi lähteä töihin joka päivä tietäen, että voit joutua tilanteeseen, jossa oma turvallisuus on uhattuna, tietäen, että pyrkimys auttaa toista ihmistä voi tehdä sinusta väkivallan kohteen. Mielestäni on selvää, että ensihoitajia tulee suojata lailla niin, että heitä ja heidän tekemäänsä työtä ei saa häiritä, uhata tai vahingoittaa ilman seuraamuksia. Näin ei tällä hetkellä kuitenkaan lainsäädännössämme ole. Arvoisa puhemies! Lainsäädäntö turvaa tällä hetkellä virkatehtäviä suorittaville korotetun rikosoikeudellisen suojan tilanteissa, joissa virkahenkilö käyttää julkista valtaa. Koska ensihoitajat eivät yleensä tehtävissään käytä julkista valtaa, tämä tarkoittaa sitä, että rikoslain nykyinen erityissuoja ei ulotu heihin. Rikoslain 16 lukuun lisättävät uudet lainkohdat ovat kaivattu muutos tilanteeseen. Uusia lainkohtia ei koskisi edellytys julkisen vallan käytöstä, jolloin niitä sovellettaisiin kaikissa tapauksissa myös ensihoitohenkilöstöön. Tavoitteena on vahvistaa poliisi-, pelastus- ja ensihoitotoiminnassa työskentelevien henkilöiden rikosoikeudellista suojaa ja turvata yleisesti yhteiskunnallisesti tärkeän toiminnan häiriötöntä hoitamista. Arvoisa puhemies! On tärkeää huolehtia siitä, että yhteiskunnan keskeisiä tehtäviä hoitavilla on riittävä rikosoikeudellinen suoja. Kun takaamme paremman suojan niille, jotka kiireellisissä hätätilanteissa turvaavat meitä, emme ainoastaan suojele heitä vaan suojelemme samalla meitä kaikkia ja vahvistamme koko yhteiskunnan turvaa sekä hyvinvointia. Tämä laki ei ole pelkästään ensihoitajien asia vaan meidän kaikkien yhteinen asia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2025-09-09T16:17:20,2025-09-09T16:20:04,Hyväksytty,1.1 2025_75_91,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_92,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Auttajille on annettava työrauha auttamiseen. Nyt ollaan ihmisoikeuksien ytimessä. Ehdotetut säännökset eivät vähennä kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia esimerkiksi mielenosoituksiin. Poliisin, pelastustoimen ja ensihoidon henkilökuntaa kohtaan kohdistuva väkivalta, teräaseilla uhkailu ja haittaaminen ovat yleistyneet. Töniminen, tavaroilla heitteleminen sekä tappouhkaukset alkavat olla arkipäivää myös Suomessa. Sinivilkkusabotaasiin kuuluu myös pelastusajoneuvojen ja kaluston käytön estäminen ja vahingoittaminen. Rikoslain muutoksen tavoitteena on vahvistaa alalla työskentelevien rikosoikeudellista suojaa. Esimerkiksi ensihoitajat eivät käytä yleensä tehtävissään julkista valtaa, jolloin rikoslain nykyinen erityissuoja ei ulotu heihin. Toinen ymmärrettävä tavoite liittyy hälytystoiminnan häiriöttömän hoitamisen turvaamiseen niin, että kansalaiset saavat tarvitsemaansa apua nopeasti ilman ulkopuolisia häiriöitä. Arvoisa puhemies! Vaikka lakimuutos on osin päällekkäinen olemassa olevan sääntelyn kanssa, selkeyttää erilliskriminalisointi kuitenkin hälytystoimintaa vastaan kohdistuvien tekojen rangaistavuutta. Esimerkiksi Palomiesliitto, Ensihoitoalan Liitto ja Tehy ovat jo pitkään kiinnittäneet huomiota ensihoitajien rikosoikeudellisen suojan puutteeseen. 1980-luvulla kesäpalomiehenä työskennellessäni en koskaan edes ajatellut, että työtämme joku tai jotkut haluaisivat tarkoituksellisesti häiritä. Ihmiset olivat aina kiitollisia, kun paloauto tai ambulanssi saapui. En muista kenenkään vakihenkilökunnastakaan kertoneen häirinnästä tai sen riskistä. Tein osaltani kaikkeni, että hallitusohjelmaan saatiin lakimuutostarpeesta kirjaus eduskuntavaalien 23 jälkeen. Kiitos ministerille ja virkamiehille hyvästä valmistelusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-09-09T16:20:12,2025-09-09T16:22:42,Hyväksytty,1.1 2025_75_93,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_94,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä ovat hienoja hetkiä tällaiset, kun eduskuntaan saadaan esitys, jota monet ovat tässä vuosien aikana toivoneet. Kuten edustaja Kiurukin tuossa toi esille, esimerkiksi pelastusalan ja ensihoidon ammattilaiset ovat toivoneet tätä lainsäädäntöä, ja tämä on myös perussuomalaisilla ollut pitkään asialistalla, ja tästä on tehty täällä eduskunnassakin erilaisia kirjallisia kysymyksiä ja niin edelleen. Tässä keskustelussa on jo hyvin tullutkin esille se, että valitettavasti tällaiset erilaiset uhkatilanteet esimerkiksi ensihoidossa ja pelastustoimessa ovat lisääntyneet. MTV Uutiset viime keväänä kertoi, että ensihoitajia on puukotettu, otettu panttivangiksi, kuristettu ja jopa jahdattu kirveellä. Tässä oli joitakin esimerkkejä niistä lukuisista vaaratilanteista ja uhkatilanteista, joita on valitettavasti tullut. Helsingin pelastuslaitokselta taas arvioitiin, että joka ikinen päivä heidän alueellaan yksi ensihoitaja joutuu uhkaavaan tilanteeseen. Nyt ministeri Meri esitteli meille tämän lakiesityksen, jolla pystytään paremmin turvaamaan näitä hälytystehtävissä toimivia, ja tämä on erittäin kannatettava esitys. Kuten tuossa jo ministeri kertoikin, nyt tämä ensihoidon ja pelastustoimen henkilökuntaa kohtaan kohdistuva väkivalta ja uhkaaminen sekä näiden toimijoiden välineistöön ja ajoneuvoihin kohdistuvat teot, kuten anastaminen, olisi jatkossa erikseen rangaistava poliisi- tai hälytystoiminnan vaikeuttamisena. Ruotsissa tämä niin sanottu sinivilkkusabotaasi on säädetty rangaistavaksi vuonna 20, ja kuten tässä jo hyvin esille on tullutkin, niin Suomessakin tälle on ehdottomasti tarvetta. On hyvä, että me myöskin ennakoimme ja olemme ajan tasalla siitä, mitä meillä yhteiskunnassa tapahtuu, ja pyrimme ennaltaehkäisemään myöskin näitä ikäviä tapahtumia. Siinäkin mielessä tämä lainsäädäntö on hyvin tarpeellinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-09-09T16:22:45,2025-09-09T16:24:59,Hyväksytty,1.1 2025_75_95,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_96,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Arvoisa puhemies, kunnioitettu ministeri! Tähänkin tarvittiin perussuomalainen ministeri, jotta laki saatiin tänne eduskuntaan ja käsittelyyn. Tämäkin tärkeä lakiuudistus on jätetty liian monta kertaa tekemättä edellisten hallituksien toimesta. Silloin on vain siloteltu pintaa ja tehty ennalta ehkäiseviä toimia. Ne toimet eivät tässä tilanteessa auta, vaan nyt tarvitaan järeitä toimia, jotta saadaan alati kasvava ongelma kuriin. Nyt meillä on käsittelyssä todella tärkeä lakiuudistus, joka tuo turvaa ensihoidolle ja pelastustoimelle. Heitä vastaan kohdistuva väkivalta ja uhkaaminen sekä heidän välineistöönsä kohdistuva teko olisi jatkossa rangaistavaa poliisi- tai hälytystoiminnan vaikeuttamisena. Tämä on merkittävä askel henkilöstön suojaamisessa sekä turvallisuuden vahvistamisessa maassamme. Haluan kiittää oikeusministeri Leena Merta lain valmistelusta ja siitä, että pitkäaikainen tavoite henkilöstön suojaamiseksi toteutuu. Tämä laki on konkreettinen keino turvata hälytystehtävissä toimivien henkilöiden koskemattomuus ja työrauhan edellytykset. Tämä lisää myös ensihoidon ja poliisin toimintojen joustavuutta ja sujuvuutta sekä ripeyttä toimia tärkeissä tehtävissään. Tämä laki on kaikkien meidän yhteinen turvallisuuslaki. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-09-09T16:24:59,2025-09-09T16:26:34,Hyväksytty,1.1 2025_75_97,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaunistola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_98,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Poliisi, pelastushenkilöstö, ensihoito ja ensivaste ovat niitä, jotka saapuvat paikalle silloin, kun muut pakenevat. He ovat niitä, jotka auttavat, kun ihmishenki on vaarassa, koti palaa tai kun he itse tai läheinen tarvitsee apua. Heidän työnsä on mittaamattoman tärkeää. Se on yhteiskunnan turvaverkon ydintä. Siksi onkin erityisen huolestuttavaa, että ensihoitohenkilöstöä ja sisäisen turvallisuuden viranomaisia kohtaan saatetaan suunnata työn aikana väkivaltaa tai sen uhkaa. Heitä voidaan häiritä, uhkailla ja estää suorittamasta tehtäviään: poliiseja voidaan estää pääsemästä kohteeseen, ensihoitajia uhkailla heidän ollessaan hoitamassa potilaita tai pelastusajoneuvoja voidaan vahingoittaa. Poliisin taustani kautta voin allekirjoittaa sen tosiasian, että uhkaavia tilanteita ja myös suoraa väkivaltaa kohtaa työtehtävissään säännöllisen epäsäännöllisesti. Jokainen tapaus on liikaa ja samalla konkreettinen uhka auttajille. Arvoisa puhemies! Tähän kehityskulkuun on puututtava, ja siihen tämä esityskin nyt tähtää. Muutoksella parannetaan erityisesti ensihoitohenkilöstön rikosoikeudellista suojaa. Tämänhetkinen voimassa oleva säännös takaa korotetun rikosoikeudellisen suojan vain tilanteissa, joissa virkahenkilö käyttää julkista valtaa, eikä tämä yleensä ulotu ensihoitajiin. Esitetyillä muutoksilla poliisi- ja hälytystoiminnan vaikeuttaminen määritellään rikokseksi ilman edellytystä julkisen vallan käytöstä. Tällöin soveltaminen ulottuisi laajemmalle: poliisin ja pelastustoimen lisäksi kattavasti myös ensihoitohenkilöstöön. Esityksen muutosten avulla voimme turvata poliisi-, pelastus- ja ensihoitohenkilöstölle paremmat mahdollisuudet tehdä koko yhteiskunnan kannalta kriittisen tärkeän työnsä ilman kohtuutonta lisäpainetta, häirintää tai pelkoa väkivallasta. Mikäli viranomaisia estetään auttamasta tai pääsemästä paikalle, suurimpia kärsijöitä ovat usein paitsi viranomaiset myös apua tarvitsevat henkilöt ja heidän läheisensä. Lakimuutoksella annamme vahvan viestin yhteiskunnalle. Viranomaisia ei saa estää auttamasta, eikä heidän työnsä arvokkuutta ja tärkeyttä saa murentaa väkivallalla tai uhkailulla. Nämä ihmiset tekevät työtään usein jo muutenkin oman turvallisuutensa kustannuksella pelastaakseen muita ihmisiä, ja siksi heidän asemansa turvaaminen on meidän kaikkien etu. Kiitokset ministerille ja valmistelijoille tästä asian edistämisestä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-09-09T16:26:37,2025-09-09T16:29:46,Hyväksytty,1.1 2025_75_99,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ronkainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_100,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä, jolla ensihoitajien ja ensivastetehtävissä toimivien rikosoikeudellista suojaa vahvistetaan. Tässä kohtaa haluan kiittää teitä, oikeusministeri Meri, että olette viimeinkin tuonut tämän lakimuutosesityksen tänne meidän käsittelyyn. Käytännössä muutos tarkoittaa, että jatkossa ensihoitajaan kohdistetusta väkivallasta tai sillä uhkaamisesta seuraa sama rangaistus kuin virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Tällä muutoksella on yksi selkeä viesti: väkivalta ensihoitajia kohtaan ei ole koskaan hyväksyttävää. Arvoisa puhemies! Ensihoitajien työ on luonteeltaan erityistä. He saapuvat kohteeseen hädän hetkellä mutta eivät voi koskaan täysin tietää, mitä ovien takaa löytyy. He ovat usein paikalla ennen poliisia ja voivat joutua kohtaamaan aggressiivisia, päihtyneitä tai muuten arvaamattomia henkilöitä. Ensihoitajien tehtävänä ei ole käyttää voimakeinoja vaan pelastaa henkiä ja turvata ihmisten terveyttä. Siitä huolimatta väkivalta ja sen uhka ovat heidän arjessaan jatkuvasti läsnä. Alan kyselyissä yli 90 prosenttia ensihoitajista on kertonut kohdanneensa uhka- ja väkivaltatilanteita ja joka neljäs on joutunut pahoinpitelyn kohteeksi. Moni tilanne jää vielä raportoimatta. Nykytilanteessa ensihoitajan pahoinpitely on useimmiten katsottu tavalliseksi pahoinpitelyksi, josta rangaistus on tyypillisesti sakkoa. Tämä ei vastaa työn todellista luonnetta, ei riskejä eikä ensihoitajien arkea. Esimerkiksi poliisia kohtaan käytetystä väkivallasta seuraa selvästi ankarampi rangaistus. Se, että ensihoitajien koskemattomuutta ei ole lainsäädännössä suojattu samalla tavalla, on epäkohta, joka vaikuttaa eittämättä ensihoitajien työturvallisuuteen. Nyt tähän tilanteeseen kuitenkin ollaan puuttumassa. Hallituksen esityksen myötä ensihoitajat saavat samanlaisen rikosoikeudellisen suojan kuin muutkin virkamiehet. Haluamme osoittaa selvästi, että ensihoitajien koskemattomuus on yhtä tärkeä ja loukkaamaton asia kuin muidenkin viranomaisten. Ensihoitajat tekevät vaativaa ja vaarallista ja koko yhteiskunnalle välttämätöntä työtä, ja heidän työturvallisuuttaan on varjeltava kaikin keinoin. Arvoisa puhemies! Tarve ensihoitajien työturvallisuuden vahvistamiselle on nähty jo pitkään. Tein itse aiheesta lakialoitteen jo vuonna 2018, jolloin myös varakansanedustajana toiminut nykyinen sisäministerimme Mari Rantanen oli asiassa aktiivinen ja pyrki sitä aktiivisesti edistämään. Tuolloin ehdotimme, että väkivallasta ensihoitotehtävää suorittavaa henkilöä kohtaan seuraisi vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta ja lievemmissä tekomuodoissa ensihoitajan vastustamisesta olisi säädetty sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Toisin sanoen jo tuolloin pyrimme antamaan ensihoitajille samanlaisen suojan, jollaista poliisit ja muut virkamiehet ovat nauttineet. Onkin erittäin tärkeää ja arvokasta, että tänään käsiteltävä hallituksen esitys vastaa pitkälti niihin ongelmiin, jotka tuolloin nostimme esiin. On hyvä, että tämä muutos viimein etenee ja ensihoitajien asema saa sen oikeudellisen vahvistuksen, jonka se ansaitsee. Kun ensihoitajat saapuvat hälytyspaikalle, heidän tulee voida keskittyä olennaiseen: ihmishenkien pelastamiseen. Meidän tehtävänämme on huolehtia siitä, että he voivat tehdä tämän ilman ylimääräistä pelkoa väkivallasta. Ensihoitajat menevät sinne, minne moni meistä ei uskaltaisi. He tekevät työtä, johon moni meistä ei pystyisi, usein vaikeissa ja vaarallisissa olosuhteissa. Tämä lakimuutos on kunniaosoitus ensihoitajien työlle ja samalla välttämätön askel sen varmistamiseksi, että heidän työturvallisuuttaan saataisiin lainsäädännön keinoin parannettua. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-09-09T16:29:52,2025-09-09T16:34:26,Hyväksytty,1.1 2025_75_101,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_102,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta. Kysymyksessä on niin sanottu sinivilkkusabotaasin kriminalisointi. Toisin sanoen ensihoidon tai pelastustoiminnan henkilökuntaa kohtaan kohdistuva väkivalta ja uhkaaminen sekä näiden toimijoiden välineistöön ja ajoneuvoihin kohdistuvat teot, kuten anastaminen, olisivat jatkossa rangaistavia poliisi- tai hälytystoiminnan vaikeuttamisena. Kysymyksessä on siis jälleen rangaistusten kiristäminen. Perussuomalaiset ovat jo pitkään kantaneet huolta ensihoitajiin ja pelastustoimeen kohdistuvasta väkivallasta. Kirjaus viranomaisten suojaamisesta väkivallalta tai sen uhalta on myös hallitusohjelmassa, samoin kuin Ruotsin mallin kaltaisen sinivilkkusabotaasin kriminalisoinnin arviointi ja toteuttaminen. Ruotsissahan tämä on ollut laissa jo vuodesta 2020 lähtien. Tämäntyyppisestä rikoksesta tuomittaisiin esityksen mukaisesti sakkoon tai enintään kuuden kuukauden vankeuteen. Arvoisa puhemies! Sinivilkkusabotaasin kriminalisointi on monen ensihoitajan ja pelastajan toive. Varsinkin ensihoitajien kohtaamat uhkatilanteet ovat lisääntyneet jyrkästi. Puhuttelevaa on, että peräti 93 prosenttia ensihoitajista oli kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa työssään vuonna 2020. Erityisesti synteettisten huumeiden käyttäjät voivat käyttäytyä hyvinkin aggressiivisesti hoitajia kohtaan. Ei ole varmasti jäänyt keneltäkään huomaamatta alfa-PVP:n eli peukun käytön yleistyminen. Etenkin täällä Helsingissä käyttäjiä osuu silmään jo tämän tästä. Myös teräaseita kannetaan entistä enemmän. Hyvin paljon on turvattomuus kaduilla lisääntynyt näiden vuoksi. Poliisin työssä tilanteet ovat tulleet itsellekin hyvin tutuiksi, monenlaista ihmissorttia tulee tehtävillä vastaan. Useampi liitto on vaatinut tätä uudistusta jo monia vuosia sitten, mutta vasta nyt meillä on oikeusministeri, joka tarttuu tätä härkää sarvista. Ensihoitajien kokemukset ovat todellakin karua luettavaa, ja niitä on ollut lehdissä viime vuosina yllin kyllin. Ihmettelen, kuinka tätä ei ole jo aikaisemmin otettu tosissaan, kun tiedossa on kyllä hyvin ollut. Kannatan tätä lakiesitystä, ja kiitän ministeri Merta tämän esittelystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-09-09T16:34:30,2025-09-09T16:37:08,Hyväksytty,1.1 2025_75_103,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Kiitoksia. — Keskustelulle tässä vaiheessa varattu aika lähestyy nyt loppuaan, joten annan vastauspuheenvuoron ministeri Merelle, ja muuten keskustelua jatketaan myöhemmin tänään. Ministeri Meri, olkaa hyvä, kaksi minuuttia — no, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_104,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! No, tässä ei varsinaisesti kysytty mitään sellaista, johon minun pitäisi vastata, mutta kiitän teitä oikein hyvistä puheenvuoroista. — Tässä moni on näitä vuosien ajan vienyt eteenpäin, ja tuossa edustaja Ronkainen kertoikin myös sisäministeri Rantasen kanssa aikanaan tehdystä lakialoitteesta. Muistan hyvin, että näitä on käyty, ja kyllähän tämä niin on, että meidän pitää saada tämä yhteiskunta sillä lailla, että meillä on tämmöisten ihmisten, jotka menevät tuolla ensilinjassa, turva suojattu. Jos ajattelee, niin kuin tässä joku edustaja sanoikin, menisimmekö me itse sinne, niin kyllä meidän täytyy heidät suojata parhaan mahdollisuuden mukaan. Esimerkiksi Ruotsissahan on tätä päivää järjestäytyneen rikollisuuden yhteydessä, että kivitetään hälytysajoneuvoja ja tuhopoltetaan, ja renkaiden viiltelyä jo lievimmillään. Niin että kyllähän tämä ihan mahdotonta touhua joillain ihmisillä on, ja näissä pitää olla joku roti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-09-09T16:37:26,2025-09-09T16:38:30,Hyväksytty,1.1 2025_75_105,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_75_106,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 10 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Antikainen on poissa. Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_75_107,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa aiemmin käytiin keskustelua tästä rikoslain muuttamisesta, joka liittyy tähän ensihoitoon. Tämä on erittäin tarpeellinen uudistus kaiken kaikkiaan, koko sinivilkkusabotaasin estäminen, niin kuin on työnimenä. Täällä yritetään tehdä semmoista toimenpidettä, erityisesti nyt sitten ensihoidon osalta, kun yleensä ei tajuta, että ne ovat viranomaistehtävissä, kun ne auttavat ihmisiä. Ne eivät käytä siinä kohtaa julkista valtaa, ja se varmaan vähän hämärtää sitä tilannetta, mutta tosiasiassa he ovat olleet erittäin haavoittuvassa tilanteessa, ja tämä lainmuutos tältä osin on erittäin kannatettava. Toinen asia, joka tässä on tärkeätä, on se, että nämä ensihoitajat menevät yleensä sellaisiin paikkoihin, joihin muut eivät mene, ja kun katsotaan tätä nykytilannetta, niin entistä hankalampiin paikkoihin — kaikki huume- ja muut jutut tässä ympärillä. Senkin osalta vielä on erittäin perusteltua, että tätä viedään eteenpäin, että ensihoitajien rikosoikeudellista suojaa saadaan kasvatettua. Ja kolmas asia, joka ei tässä keskustelussa ollut aikaisemmin esillä: Kyllä tässä tehdään myöskin potilasturvallisuutta. Jos ensihoitajien työssä, jolla he auttavat ensihoidon tarpeessa olevia ihmisiä, tulee häiriöitä, niin myös potilasturvallisuus tässä voi vaarantua, ja tässäkin mielessä tällä on myöskin vaikutuksia laajemmin. Mitä tässä sitten on omaisuudensuojaan, poliisi- ja paloautoihin ja muihin, niin nämä varmasti ovat vähän niin kuin ennakoivaa ja etupellossa olevaa lainsäädäntöä. Niistä ei ole niin paljon onneksi Suomessa vielä esimerkkejä kuin tuolla Ruotsissa on ollut. Nämä ensihoitajat ovat mielestäni tässä lakiesityksessä se ydin, ja mielelläni kannatan tätä kokonaisuutta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-09T17:36:16,2025-09-09T17:38:45,Hyväksytty,1.1 2025_75_108,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_109,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt tosiaan käsittelyssä on rikoslain 16 luvun muuttamisesta oleva esitys. Hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan arvioidaan ja toteutetaan Ruotsin mallin kaltainen niin sanottu sinivilkkusabotaasia koskeva kriminalisointi sisäisen turvallisuuden viranomaisten ja ensihoidon henkilöstön suojaamiseksi. Vaikka en kaikkia Ruotsin malleja ole tässä salissa kannattanut aiemmin, varsinkaan työelämään liittyviä, niin nyt kuitenkin olen eri linjoilla, eli Ruotsin malli on varsin kannatettava. Ruotsissahan kriminalisoitiin vuonna 2020 sinivilkkusabotaasi. Käsitteenä sitä on kuvattu Ruotsissa poliisiin ja pelastushenkilökuntaan sekä ensihoidon henkilökuntaan kohdistuvaksi toiminnaksi, kuten häirintä ja väkivalta, ja näillä vaikeutetaan tai estetään laissa määritettyä toimintaa mutta ennen muuta myös potilasturvallisuutta. Ensihoitajiin on kohdistunut väkivaltaa myös Suomessa, ja tämä on herättänyt paljon keskustelua. Myös valitettavan paljon on kokemuksia täällä meidänkin maassa siitä, että ensihoitajien toimintaa on häiritty. Eli kyllä tätä ensihoitajiin kohdistuvaa rikosoikeudellista suojaa tulee vahvistaa, ja tässä tänäänkin keskustelussa on tullut esille muun muassa tämän alfa-PVP:n, niin sanotun peukun, käytön lisääntyminen, joka varmasti näitä riskejä myös ensihoitajille lisää. Suomen rikoslaissa ei ole erillistä sinivilkkusabotaasia koskevaa säännöstä, mutta 16 luvussa on määritelty kuitenkin sellaisia erinäisiä rikoksia viranomaisia vastaan, jotka koskevat väkivallan ja haitan tekemistä. Nyt tätä asiaa on kyllä selvästi tarve täsmentää, eli hyvä, että tällainen esitys tässä on salissa käsittelyssä. Myös ihan muutama omakohtainen kokemus aiemmalta työhistorialtani työsuojeluvaltuutettuna toimiessani: Kun minä mietin aika paljon työnantajien velvoitteita ja työntekijöiden oikeuksia, niin tämä minun mielestäni peilautuu tosi hyvin näihin yksiselitteisiin huolehtimisvelvoitteisiinkin, mikä työnantajilla on, joten kyllä tämä työkalua siihenkin antaa, että tulee kriminalisointia tällaisia tekoja kohtaan. Kaikille palkansaajille tulee kuitenkin taata turvalliset työympäristöt, ja kaikilla on oikeus tehdä työtä turvallisesti, joten kyllä tämä on ihan työturvallisuuslakiasiaa peilaava myös. Tämä antaa lisätyökaluja, ja on tosi tärkeää puuttua näihin ongelmiin, koska puhutaan taas sentyyppisistä asioista, että on hengelle ja terveydelle mahdollisia uhkakuvia. Jos tällaisia pelastusoperaatioita pystytään häiritsemään ilman kriminalisointia, niin se on kyllä huolestuttavaa, jotenka kiitos tästä esityksestä. Tämä on hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-09-09T17:38:45,2025-09-09T17:42:00,Hyväksytty,1.1 2025_75_110,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_111,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys rikoslain muuttamisesta eli niin kutsutun sinivilkkusabotaasin kriminalisointi. Kyseessä on erittäin merkittävä työturvallisuusparannus ensi‑ ja pelastushoidon henkilökunnalle sekä poliisihenkilöstölle. Jatkossa ensihoidon ja pelastustoiminnan henkilökuntaan kohdistuva väkivalta ja uhkaaminen sekä näiden toimijoiden välineistöön ja ajoneuvoihin kohdistuvat teot, kuten anastaminen, ovat rangaistavia poliisi‑ tai hälytystoiminnan vaikeuttamisena. Tästä säädetään lakiin enimmäisrangaistukseksi neljä vuotta vankeutta. Poliisi‑ tai hälytystoiminnan vaikeuttamiseen tulee lievempi tekomuoto eli haittaaminen, josta tuomitaan sakkoon tai enintään kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen. Esimerkki kentältä, missä mopomiittejä turvaamassa olleiden poliisien työtä häirittiin esimerkiksi autoja tönimällä ja vahingoittamalla ja rekisterikilpiä yritettiin varastaa ja niin edelleen. Tämä lievempi tekomuoto poliisien työn haittaamiseen tulee siis ehdottomasti tarpeeseen. Arvoisa puhemies! Lain mahdollistamin keinoin yhteiskunnan kannalta äärimmäisen tärkeiden työtehtävien toteuttaminen on jatkossa turvallisempaa, kun toiminnan estämisestä säädetään kunnollinen rangaistus. Tällä esityksellä suojataan viranomaisten toimintaa väkivallalta ja sen uhalta hallitusohjelman mukaisesti ja otetaan käyttöön Ruotsissakin jo hyväksi todettua lainsäädäntöä. Suomen pelastusalan ammattilaiset, ensihoitajien liitto ja Tehy ovat yhdessä vuonna 2018 vaatineet tämänkaltaista lainsäädäntöä, mutta jostain käsittämättömästä syystä vasta nyt perussuomalaisen oikeusministeri Meren johdossa tämä saadaan rikoslakiin. Arvoisa puhemies! Korostan vielä, että erityisesti ensihoitajien osalta kyse ei todellakaan ole pienestä asiasta. Vuonna 2020 tehdyn kyselyn mukaan ensihoitotyötä päivätyökseen tekevistä yhteensä 93 prosenttia oli kohdannut väkivaltaa tai sen uhkaa työssään. Ensihoitajien kohtaamien uhkatilanteiden määrä vuodesta 2014 on yli tuplaantunut nykypäivään. Tämän lain avulla ensihoitajien koskemattomuus ja työturvallisuus vahvistuvat, kun teoille tulee kunnon seuraamukset. Arvoisa puhemies! Kiitän oikeusministeriä tämänkin erinomaisen esityksen valmistelusta ja esittelystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-09-09T17:42:01,2025-09-09T17:44:51,Hyväksytty,1.1 2025_75_112,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_113,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Suomalaiset odottavat laajasti, että silloin, kun he soittavat hätänumeroon, jonka aiemmassa asiakohdassa mainitsin — mainitaan taas kertauksen vuoksi: 112 — siihen kun soitetaan, niin oletetaan, että poliisi, pelastus ja ensihoito pääsevät mutkattomasti paikalle ja tekevät työnsä turvallisesti. Näin ei aina ole kuitenkaan ollut, ja yhä enenevässä määrin se on vaikeutunut. Hälytysajoneuvoja on pysäytetty, välineistöä on vahingoitettu ja auttajia on uhkailtu ja jopa pahoinpidelty. Tämän on loputtava ennen kuin tilanne äityy siihen pisteeseen, mihin se esimerkiksi länsinaapurissa meni, ennen kuin siellä sitten tajuttiin tehdä tätä samaa lainsäädäntöä. Tänään käsittelyssä oleva hallituksen esitys selkeyttää ja vahvistaa suojaa hälytystehtävissä toimiville. Eli rikoslakiin lisätään poliisi‑ tai hälytystoiminnan vaikeuttaminen sekä haittaaminen. Törkeämpi tekomuoto kattaa väkivallan ja välineistöön taikka näihin ajoneuvoihin kohdistuvat teot, ja rangaistus on siis enintään se neljä vuotta vankeutta. Lievemmästä haittaamisesta säädetään sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Suoja ulotetaan myöskin avustajiin eli heihin, jotka toimivat viranomaisten pyynnöstä hälytystehtävien tukena. Tämä on oikeasuhtainen ja odotettu uudistus. No se, miksi tämä sitten on tarpeen, on se, että paitsi että tällaista kuvaamaani vahingontekoa on tapahtunut, niin tämä nykytilanne on ollut lainsäädännön osalta aika pirstaleinen. Eli osa näistä teoista on arvioitu ikään kuin virkamiehen vastustamisena ja osa taas sitten lievinä pahoinpitelyinä tai vahingontekoina. Ensihoitoa ei ole aina edes pidetty tämmöisenä julkisen vallan käyttönä, jolloin tämä rikosoikeudellinen suoja on vaihdellut vähän tehtävän luonteesta aina kulloinkin riippuen. Nyt tulee selkeä viesti, että hälytystoimintaa ei häiritä. Tätä asiaa on tässäkin salissa puitu jo useiden vuosien ajan, ja on pakko sanoa, että perussuomalaiset ovat vaatineet muutosta jo aiemmillakin vaalikausilla, muun muassa tekemällä lakialoitteita ja toimenpidealoitteita, kirjallisia kysymyksiä ja niin päin pois. Hallitusohjelmassa sovittiin tämmöisestä Ruotsin mallin kaltaisesta kriminalisoinnista, jota tällä kertaa jopa edustaja Viitalakin ilmoitti kannattavansa, tätä Ruotsin mallia, ja nyt teemme sen tällaisella suomalaisella täsmällisyydellä. Eli auttajien koskemattomuus ei ole mikään neuvottelukysymys vaan oikeusvaltion perusasia. Arvoisa puhemies! Tämä on turvallisuusteko, ja tämä on arvovalinta. Se antaa poliisille, pelastuslaitokselle ja ensihoidolle sen selkänojan, jonka he oikeastaan ansaitsevat. Se kertoo myöskin kansalaisille, että yhteiskunta pitää huolta heistä, jotka pitävät huolta meistä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-09-09T17:44:45,2025-09-09T17:48:39,Hyväksytty,1.1 2025_75_114,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vornanen poissa. — Edustaja Vigelius, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_115,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sunnuntaina aamuyöstä hätäkeskus saa poikkeuksellisen puhelun. Murtaen suomea puhuva soittaja pyytää poliisiautoa paikalle lausuen: ”Mä tarvin yks poliisiauto tänne. Yks narkomaani on yrittänyt varastaa mun autosta. Mä kerkesin ottaa sen kiinni.” Pahaa-aavistamaton poliisipartio ottaa vastaan kiireettömän tehtävän ja lähtee rutiininomaiselle keikalle. Paikalle saapuessaan he näkevät kaksi miestä. Jälkikäteen esitutkinnassa tehtävää suorittanut ylikonstaapeli muistelee kertoneensa parilleen miesten olevan sen näköisiä, ettei heidän kanssaan tekisi mieli painia. Poliisiparista toinen nousee autosta ulos ensin. Miehet ottavat tämän välittömästi niin sanottuun hallintaotteeseen. Mies pakottaa poliisin suojaksi eteensä ja osoittaa aseellaan tämän ohimolle uhaten tappaa hänet. Toinen poliiseista vetää esiin aseensa, mutta ei voi ampua. Työpari on kirjaimellisesti liipaisimella miesten ihmiskilpenä. Molemminpuolisten käskyjen ja uhkausten jälkeen aseistautunut poliisi perääntyy hitaasti ja painaa Virve-puhelimensa hätäpainiketta. Tämän jälkeen kuuluu ensimmäinen laukaus, ja se osuu poliisiin. Arvoisa puhemies! Tämä ei ole elokuvaa tai rikoskirjallisuutta. Tämä on tosielämän esimerkki tapauksesta, jota voidaan kutsua paitsi äärimmäisen vakavaksi väkivaltarikollisuudeksi, myös sinivilkkusabotaasiksi, siis elintärkeiden viranomaisten toiminnan häirinnäksi jopa väkivaltaa uhaten tai pahimmillaan sitä käyttäen. Edellä viitattuun Porvoon poliisiammuskeluun vuoden 2019 elokuussa johti tekaistu, valheellinen puhelu hätäkeskukseen. Tällä soittajat pyrkivät saamaan poliisipartion ansaan ja ryöstämään sen varustuksen aseineen. Seuranneessa ammuskelussa molemmat partion poliisit selvisivät kuin ihmeen kaupalla, molemmat tilanteesta paeten mutta loukkaantuen. Ensimmäinen konstaapeleista sai vakavan luodin osuman käteensä, toisen pelastivat kahdelta selkä- ja kylkiosumalta raskaat suojaliivit. Ryöstöä pidettiin kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Tuomioissa huomioitiin muun muassa teon suunnitelmallisuus, teon syrjäinen tekopaikka, teon kohdistaminen poliisin henkilöstöön ja se, että teon kohteena olivat yksinomaan poliisin käyttöön tarkoitetut ampuma-aseet ja muu välineistö. Rikoksiin syyllistyneet tuomittiin Helsingin hovioikeudessa muun muassa virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, törkeästä ryöstöstä ja murhan yrityksestä vankeuteen 15 vuodeksi. Tuomio on pisin lain mahdollistama määräaikainen vankeusrangaistus. Vaikka Porvoon tapauksessa tuomio oli jo pisin mahdollinen, kaikki sinivilkkusabotaasin muodot eivät johda maksimirangaistukseen. Näin ollen erillinen säännös mahdollistaa ankaramman rangaistavuuden myös lievemmistä, mutta edelleen vaarallisista teoista viranomaisia vastaan. Nykyiset rikoslain pykälät, kuten esimerkiksi perätön vaarailmoitus, eivät kata kaikkia tilanteita. Tarkoituksena perättömässä vaarailmoituksessa voi olla viranomaisten resurssien sitomisen ja tuhlaamisen lisäksi myös viranomaisen toiminnan tahallinen vaarantaminen tai esimerkiksi väijytystilanteen rakentaminen. Erillinen sinivilkkusabotaasin kriminalisointi korostaisi tätä erityistä suojelun tarvetta, eikä tämä koske vain poliisia. Esimerkiksi ensihoitajien kohtaama väkivalta on lisääntynyt jyrkästi. Ensihoitajia on puukotettu, otettu panttivangiksi, kuristettu, jahdattu kirveellä ja ammuttu myös ambulanssia kohti. Muutaman vuoden takaisessa kyselytutkimuksessa ensihoitotyötä päivätyökseen tekevistä yhteensä 93 prosenttia oli kohdannut väkivaltaa tai sen uhkaa omassa työssään. Hämmästyksekseni osa tähän lakimuutokseen annetuista lausunnoista on jopa kyseenalaistanut tällaisen uudistuksen, sinivilkkusabotaasin kriminalisoinnin, tarvetta. Ongelma ei näiden lausuntojen mukaan ollut riittävän merkittävä tai yleinen. Samalla ontuvalla logiikalla voitaisiin todeta, että koska lentokoneetkin putoavat vain harvoin, turvamääräykset ja hätäuloskäynnit ovat tarpeettomia, tai koska tyttöjen sukuelinten silpominen ei ole kovin yleistä, on sen rankaiseminen tarpeetonta, tai koska terrori-iskut ovat harvinaisia, ei terrorismi ole riittävän merkittävä tai yleinen ongelma erikseen kriminalisoitavaksi. Itse ajattelen, että meidän täällä eduskunnassa rikoksesta ja rangaistuksesta lakeja säätäessämme ei ilmiön harvinaisuus voi olla syy jättää työtämme tekemättä. Jos me emme korjaa ja päivitä rikoslakia kohtuullisemmaksi ja uusiin uhkiin vastaavaksi, kuka sen tässä maassa tekee? Parhaimmillaan pystymme ennaltaehkäisemään rikoksia, mutta sen epäonnistuessakin pystymme toteuttamaan rikosvastuuta ja tarjoamaan uhreille, omaisille, sivullisille oikeutta, siis rankaisemaan rikollisia asiaankuuluvasti. Ruotsissa tämä sinivilkkusabotaasi yleistyi voimakkaasti 2000-luvun aikana. Vasta lukuisten poliisien ja ensihoitajien jouduttua vaara- ja väkivaltatilanteiden uhreiksi säädettiin siellä maassa, Ruotsissa, erillisestä kriminalisoinnista. Kuinka yleiseksi me haluamme Suomessa tilanteen päästää, ennen kuin siitä erikseen rankaisisimme? Minä olen valmis muutokseen nyt ja toivon sitä koko tältä eduskunnalta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-09-09T17:48:40,2025-09-09T17:54:40,Hyväksytty,1.1 2025_75_116,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_117,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Juuri ennen edustaja Vigeliusta pidin kyllä puheenvuoron tässä kohtaa, jostain syystä sinne on nyt nimi tullut. Mielestäni piti olla Lundén tässä kohtaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-09-09T17:54:43,2025-09-09T17:58:29,Hyväksytty,1.1 2025_75_118,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Jahas, meillä on sitten täällä jonkinlainen tekninen häiriö. Edustaja Lundén on poissa. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_119,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ensinnäkin hallitukselle tästä esityksestä. Tämä on erittäin toivottu sellainen ja erittäin tarpeellinen sellainen. Lakiin siis tullaan lisäämään poliisin tai hälytystoiminnan vaikeuttamista koskeva rangaistussäännös, ja tässä myös ensihoitajien oikeudellista asemaa parannetaan, mikä on erittäin toivottu uudistus. Itseäni usein politiikassa häiritsevät sellaiset korulauseet kuin että ”te ensihoitajat teette erittäin arvokasta työtä”, ja ne häiritsevät eritoten siinä tapauksessa, jos lainsäätäjä näkee, että heidän tekemässään työssä kohdataan ongelmia, joihin lainsäätäjä ei kuitenkaan katso aiheelliseksi puuttua. Mutta nyt siihen vihdoin puututaan, nimittäin ensihoitajat ovat kuitenkin hyvin usein erilaisissa hälytystehtävissä, myös näissä väkivaltatehtävissä, niitä, jotka siellä ovat ensimmäisenä paikalla ennen poliisia. Valitettava tosiasia Suomessa on se, että ensihoitajat kohtaavat merkittävästi väkivaltaa. Esimerkiksi erään tilaston mukaan 90 prosenttia ensihoitajista on kohdannut uhka- tai väkivaltatilanteita ja joka neljäs ensihoitaja on joutunut pahoinpitelyn kohteeksi. Eli se kuvaa sitä, että ilmiön laajuus ja ongelma on erittäin merkittävä. Siitä huolimatta tähän ei olla lähtökohtaisesti puututtu Suomessa. Nykytilanteessa nykyinen lainsäädäntö ennen tätä tulevaa uudistusta on sellainen, että ensihoitajiin kohdistunut väkivalta on katsottu ihan tavalliseksi pahoinpitelyksi. Eli on ollut ihan käytännössä sama asia, jos nyt jotain vedetään snägärillä tauluun tai sitten ensihoitajaa tehtävällä, joka on työssään hoitamassa, pelastamassa ihmisiä. Tyypillinen seuraamushan siitä on sitten loppupeleissä sakkorangaistus. Ja sitten taas jos esimerkiksi poliisin kimppuun on käyty, niin siinä on ollut kyse kuitenkin virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, josta sitten rangaistusasteikkokin on luonnollisesti korkeampi, eli ensihoitajien kohdalla oikeussuoja on ollut huomattavasti heikompi kuin poliisilla. Nyt tähän tulee tosiaan muutos, eli rikoslakiin lisätään sääntely ensihoitajan väkivaltaisesta vastustamisesta, ja jatkossa siitä seuraa käytännössä vankeusrangaistus, joko ehdonalainen tai sitten ehdoton vankeusrangaistus. Tämä on erittäin toivottu ja tarpeellinen uudistus, ja ensihoitajakentällä tämä varmasti hyvin otetaan vastaan. Täytyy myös huomauttaa, että kun katsoin hallituksen esityksen perusteluita ja muita havaintoja sieltä, niin sieltä nousee esiin, että perussuomalaiset ovat tähän asiaan eduskunnassa pyrkineet puuttumaan jo ollessaan oppositiossa erilaisten toimenpidealoitteiden, kirjallisten kysymysten kautta. Puolue on tätä ajanut menestyksekkäästi jo pitkään, ja nyt, kun puolue on sitten hallituksessa, niin tämä saadaan myöskin osaksi lainsäädäntöä. Jatkossa ensihoitajien koskemattomuutta työtehtävässä suojellaan yhtä tiukasti kuin muidenkin viranomaisten, eli ensihoitaja on jatkossa oikeudellisesti samalla viivalla myöskin poliisin kanssa, ja se heille kuuluu. He pelastavat ihmishenkiä ja tekevät erittäin tärkeätä työtä Suomen ja suomalaisten turvallisuuden eteen. Kiitos vielä kerran hallitukselle tästä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-09-09T17:55:15,2025-09-09T17:58:25,Hyväksytty,1.1 2025_75_120,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_121,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Myös minä pidän tätä hallituksen esitystä erittäin hyvänä. Itsekin ajattelin puhua nimenomaan tästä ensihoitajien näkökulmasta. Edustaja Bergbom siitä jo varsin hyvin tuossa äsken todisti, minkälaisen väkivallan kohteeksi he ovat työssään joutuneet ja kuinka heikot heidän oikeutensa ovat olleet ennen kuin tämä muutos on tehty. Haluan tässä yhteydessä myöskin erityisesti mainita sen, että kun olen tässä salissa aika monta kertaa kuullut, että näitä hallituksen esityksiä, jotka täällä on tehty, tai suurta osaa niistä ei ole tehty työntekijöiden näkökulmasta eikä ammattijärjestöjen toiveesta, niin nyt on nimenomaan sellainen, joka on tehty ammattijärjestöjen toiveesta. Eli muistan, että hallitusohjelmaneuvotteluissa Tehyn keskeinen viesti hallitusneuvottelijoille oli, että tätä ensihoitajien asemaa näissä väkivalta‑ ja väkivallan uhkaamistilanteissa pitää parantaa. Hallitus on sen viestin kuullut, ja nyt se on tässä toteutettu. Tämä on todella tärkeä asia, koska on tietenkin niin, ettei kenenkään pidä omassa työssään joutua väkivallan uhriksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-09-09T17:58:29,2025-09-09T17:59:54,Hyväksytty,1.1 2025_75_122,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Wickström, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_123,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Itse ajattelin näin, että jonkun pitää olla myöskin sotevaliokunnasta puhumassa tästä tärkeästä asiasta. Ajattelin kiittää hallitusta tästä hyvin merkityksellisestä esityksestä. Tässä juuri kollega, edustaja Satonen nimenomaan kiteytti sen, että silloin kun Säätytalolle keräännyttiin muutama vuosi sitten, niin yksi selkeä viesti, mikä tuli Tehyltä ja monelta muulta ammattiliitolta, oli se, että tähän ensihoitajien statukseen rikoslaissa haluttiin saada muutos, jotta ensihoitajia kohdellaan samalla tavalla kuin muuta virkahenkilöstöä, joka toimii eri tehtävissä. Me tiedetään myöskin tällä hetkellä että Suomessa on suuri pula sotealan ammattilaisista, mutta meillä on myöskin pula niin pelastajista kuin myöskin ensihoitajista. Uskon tosi vahvasti, että tällä muutoksella me tullaan ennen kaikkea vahvistamaan veto- ja pitovoimaa, jotta me saadaan myöskin lisää ensihoitajia tulevaisuudessa. Sitten on pakko, ikävä kyllä, todeta se, että tämä toimintaympäristö, jossa ensihoitajat, poliisi ja pelastajat toimivat, muuttuu todella nopeasti ja ikävä kyllä huonompaan suuntaan, joten on hyvin suuri todennäköisyys, että me joudutaan lähitulevaisuudessa arvioimaan, mitä muita keinoja meidän pitää ottaa käyttöön, jotta me voidaan turvata sellainen toimintaympäristö, jossa nämä arjen sankarit pystyvät huolehtimaan siitä, että suomalaiset voivat elää ja asua tässä maassa 24/7 turvassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-09-09T17:59:54,2025-09-09T18:03:34,Hyväksytty,1.1 2025_75_124,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_125,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten pitkäjänteinen työ ja vuosien tavoite on vihdoin toteutumassa. Niin kutsuttu sinivilkkusabotaasi kriminalisoidaan. Tämä tarkoittaa merkittävää askelta sisäisen turvallisuuden vahvistamisessa ja ennen kaikkea sitä, että turvaamme ensihoitajien, palomiesten ja poliisin työtä tällä lakimuutoksella. Mitä tämä sinivilkkusabotaasi sitten tarkoittaa, ja mitä siitä seuraa? Jatkossa poliisin, ensihoidon ja pelastustoimen työtä häiritsevät ja jopa väkivaltaiset teot saavat vihdoin oman rikosnimikkeensä, eli lakimuutoksen jälkeen väkivalta, uhkailu tai välineistön sabotointi katsotaan poliisin tai hälytystoiminnan vaikeuttamiseksi. Tästä voidaan tuomita maksimissaan neljän vuoden vankeuteen. Lievimmissä tapauksissa kyse olisi poliisin tai hälytystoiminnan haittaamisesta, ja sen seurauksena tulisi sakkoa tai enintään puolen vuoden vankeusrangaistus. Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakimuutos on tärkeä siksi, että ensihoitajien, palomiesten ja poliisien kohtaamat väkivalta ja uhkatilanteet ovat lisääntyneet vuosien varrella. Tilastot kertovat karua kieltä nykytilanteesta. Näitä tapauksia on vuosittain satoja, ja trendi vaikuttaa olevan noususuunnassa. Jokainen väkivalta- tai uhkatilanne voi viivästyttää avunsaantia, ja pahimmissa tapauksissa se voi maksaa ihmishengen, puhumattakaan siitä, minkälaista on työntekijänä kohdata näitä tilanteita, kun yrität tehdä työsi parhaalla mahdollisella tavalla. Ruotsi kriminalisoi sinivilkkusabotaasin jo vuosia aiemmin, vuonna 2020. Onneksi tämä muutos tulee nyt vihdoin myös Suomeen. Hallitusohjelmassa linjattiin, että viranomaisten toimintaa suojataan väkivallalta ja sen uhalta, ja tällä lakimuutoksella niin myös teemme. Tämä laki antaa ensihoitajille, palomiehille ja poliiseille sen suojan, jonka he työssään ansaitsevat ja tarvitsevat. Arvoisa rouva puhemies! Kyseessä ei ole mikään pieni asia, kuten tiedämme. Alan järjestöt ovat vaatineet muutosta jo pitkään, ja me perussuomalaiset olemme pitäneet selvänä asiana sitä, että tämä lakimuutos on välttämätöntä saada voimaan. Haluan kiittää arvoisaa ministeri Leena Merta siitä, että tämä lakimuutos vihdoin toteutuu. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-09-09T18:02:06,,Hyväksytty,1.1 2025_75_126,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_127,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 71/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Myöskin minä haluan kiittää siitä, että lopultakin tämä laki menee eteenpäin. Minä olen ollut itse 20 vuotta poliisina, ja ainakin viimeiset kymmenen vuotta on puhuttu siitä, että tämäntyyppinen lainsäädäntö tarvittaisiin. Se, miksi tämä tarvitaan, johtuu ihan siitä, että meidän ammattiryhmässä samoin kuin pelastajien puolellakin osa on jopa luopunut työstään sen takia, että siihen kohdistuva uhka on liian suuri suhteessa siihen työnkuvaan, mikä on, ja siitä saatavaan korvaukseen. Varsinkin pelastuksen puolella ja sairaankuljetuksessa tämä on iso ongelma. Poliisia suht hyvin suojaa vielä lainsäädäntö muutenkin, mutta ennen kaikkea pelastuksen ja sairaankuljetuksen puolella tämä on aivan välttämätön. Minä haluan kyllä sydämestäni kiittää, että lopultakin tämä laki eteni, vaikka sitä on pitkään yritetty. Hyvä näin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+10.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-09-09T18:03:34,2025-09-09T18:04:25,Hyväksytty,1.1 2025_75_128,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle sivistysvaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_75_129,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia. Esitys perustuu hallitusohjelmaan, jonka kirjausten mukaisesti hallitus tiukentaa pysyvän oleskeluluvan ehtoja tavoitteena kannustaa kotoutumiseen. Suomessa on kaksi lupatyyppiä, jotka oikeuttavat pysyvään oleskeluun: kansallinen pysyvä oleskelulupa ja EU-direktiiviin perustuva pitkään oleskelleen oleskelulupa. Pysyvä oleskeluoikeus merkitsee sitä, ettei henkilön enää tarvitse täyttää määräaikaisen oleskelun edellytyksiä eikä hakea määräaikaisia oleskelulupia. Esimerkiksi töiden päättyminen tai avioero ei enää vaikuttaisi Suomessa oleskeluun, vaikka oleskelun perusteena olisi aiemmin ollut työ‑ tai perheside. Oleskeluoikeuteen voisivat vaikuttaa enää rikosten, väärinkäytösten ja pitkäaikaisen poismuuton kaltaiset erityistekijät. Siksi on Suomen kannalta tärkeää määritellä huolellisesti ne vaatimukset, jotka ulkomaalaisen on täytettävä päästäkseen tähän asemaan. Tällä hetkellä pysyvän oleskeluluvan voi saada neljän vuoden ja pitkään oleskelleen luvan viiden vuoden oleskelun jälkeen. Lisäksi henkilön on tilanteen mukaan täytettävä erilaisia yleisiä edellytyksiä, kuten vaatimus toimeentulosta ja voimassa olevasta passista. Kotoutumista ei kuitenkaan tällä hetkellä nimenomaisesti edellytetä. Esityksessä ehdotetaan, että pysyvän oleskeluluvan saamiseksi vaadittava oleskelu nostettaisiin normaalitilanteessa neljästä vuodesta kuuteen vuoteen. Lupaan lisättäisiin lisäksi uudenlaiset kotoutumisvaatimukset. Kuuden vuoden jälkeen luvan voisi saada henkilö, jolla on tyydyttävä suomen tai ruotsin kielen taito ja kahden vuoden työhistoria. Pysyvän luvan voisi yhä saada neljän vuoden jälkeen täyttämällä yhden kolmesta vaihtoehtoisesta lisäedellytyksestä. Nämä olisivat 40 000 euron vuositulot, Suomessa tunnustettu ylempi korkeakoulututkinto tai jatkotutkinto yhdessä kahden vuoden työhistorian kanssa sekä erityisen hyvä suomen tai ruotsin kielen taito yhdessä kolmen vuoden työhistorian kanssa. Pysyvän luvan voisi saada myös suorittamalla Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon, jatkotutkinnon tai alemman korkeakoulututkinnon yliopistossa. Tällöin ei olisi vaatimusta juuri tietynpituisesta oleskelusta, vaan asia riippuisi käytännössä siitä, kuinka nopeasti henkilö olisi suorittanut tutkinnon. Lisäksi vaadittaisiin vähintään kehittyvää suomen tai ruotsin kielen taitoa. Myös pitkään oleskelleen oleskeluluvan edellytyksiin lisättäisiin vaatimus suomen tai ruotsin kielen taidosta. Tämä nimenomaan sallitaan EU-direktiivissä, vaikka Suomi ei ole aiemmin ottanut sitä käyttöön. Oleskeluaika olisi edelleen direktiivissä vaaditulla tavalla viisi vuotta. Kaikissa tilanteissa tietynpituinen työhistoria sisältäisi vaatimuksen siitä, että mukana olisi enintään kolme kuukautta turvautumista työttömyysturvaan tai toimeentulotukeen. Kielitaidon tasoista ja sen osoittamisesta säädettäisiin yksiselitteisesti tukeutuen olemassa oleviin tutkintoihin sekä yleiseurooppalaiseen kielitaitoasteikkoon. Kotoutumisedellytyksistä olisi poikkeuksia esimerkiksi lapsille ja vammaisille ja niille, joiden terveydentila estäisi edellytyksen täyttämisen. Lisäksi pysyvän ja pitkään oleskelleen oleskeluluvan rikosesteitä tiukennettaisiin säätämällä ehdottoman vankeuden vaikutuksesta oleskeluajan laskentaan. Aika alkaisi rangaistuksen suorittamisen jälkeen alusta. Kielitaitoa, työntekoa ja koulutusta voidaan pitää keskeisinä kotoutumisen elementteinä, ja siksi esitys tukee hallituksen kotoutumispolitiikkaa, joka perustuu kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen. Lisäksi maahanmuuttajan omaa vastuuta lisätään muuttamalla järjestelmää velvoittavaksi mutta samalla kannustavaksi. Pysyvän oleskeluluvan ehdot kannustavatkin jatkossa kotoutumiseen osaksi yhteiskuntaa. Tällä hetkellä pysyvään oleskeluun oikeuttavan luvan voi saada esimerkiksi lainkaan suomea tai ruotsia oppimatta tai tekemättä työtä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Käsittämätöntä!] Näitä ilmeisiä epäkohtia on esityksellä tarkoitus korjata. Viime vuonna pysyvään oleskeluun oikeuttavia lupia haki lähes 16 000 henkilöä ja sitä edellisenä yli 16 000 henkilöä. Muutoksen vaikutukset koskisivat siten merkittävää määrää maahanmuuttajia. Molempina vuosina ainoastaan muutama sata näistä henkilöistä haki EU:n pitkään oleskelleen lupaa, koska siihen vaadittu oleskeluaika on tällä hetkellä pidempi. Tähän suhteeseen ehdotettu muutos todennäköisesti voisi vaikuttaa, koska kansallisen pysyvän luvan ehdot tiukentuvat. Eri kotoutumisedellytysten vaikutukset riippuisivat kunkin hakijan kohdalla paljon hänen henkilökohtaisesta tilanteestaan ja panoksestaan. Esimerkiksi kielen oppimiseen voivat vaikuttaa henkilökohtaiset tekijät, kuten aiempi koulunkäynti ja lukutaito. Sama koskee työelämään pääsyä. Molemmat ovat kuitenkin seikkoja, joihin maahanmuuttaja voi tyypillisesti omalla toiminnallaan vaikuttaa. Vaikutukset riippuisivat siten myös siitä, missä määrin muutos onnistuisi tavoitteessaan kannustaa ulkomaalaisia esimerkiksi kielen opiskeluun ja työelämään pyrkimiseen. Osa maahanmuuttajista jäisi uusien, kiristyneiden edellytysten takia ilman pysyvään oleskeluun oikeuttavaa oleskelulupaa. Toisaalta esimerkiksi kielitaidon puuttuminen kuuden vuoden jälkeen ei tarkoittaisi velvoitetta poistua maasta, vaan henkilö voisi hakea määräaikaista oleskelulupaa. Hän voisi myöhemmin hakea pysyvää lupaa, kun saavuttaisi tarvittavan kielitaidon. Korostan edelleen, että esitys perustuu toisaalta kotoutumisen velvollisuuksiin mutta myös mahdollisuuksiin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 8. tammikuuta 2026.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-09-09T16:39:10,2025-09-09T16:45:43,Hyväksytty,1.1 2025_75_130,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_131,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Kiitoksia sisäministerille tämän asian esittelystä. Arvoisa puhemies! Kun perussuomalaiset ovat nostaneet esiin maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä ongelmia, usein heitä on leimattu ihmisvihaajiksi tai jonkinlaisiksi hirviöiksi, mutta tällaista keskustelua tai leimaamista ei eilen syntynyt, kun Iltalehti nosti esille erään kipukohdan, nimittäin sen, että vieraskielisten Kela-tukiin menee Suomessa jo yli miljardi euroa vuodessa — [Eduskunnasta: Ohhoh! — Käsittämätöntä!] miljardi euroa vuodessa ja ylikin, ja nämä kustannukset ovat jatkuvassa kasvussa. Usein vaikuttaa siltä, että riippuu sanojasta, hyväksyvätkö vihervasemmistoon kallellaan oleva toimittajakunta ja niin sanotut suvaitsevaiset puolueet maahanmuuttoon liittyvien ongelmien esiin nostamisen. Mutta eihän näistä tosiasioista, arvoisa puhemies, pidä vaieta, vaan näitä ongelmia pitää yrittää korjata. Ei ole oikein, että me suomalaiset olemme maksaneet vuosi vuodelta enemmän sosiaaliturvaperäisestä hallitsemattomasta maahanmuutosta, jota vanhat puolueet ovat tänne ajaneet ja näyttävät ajavan edelleenkin. Ei ole kenenkään etu, jos maahan tuleva ei työllisty eikä sopeudu tähän suomalaiseen yhteiskuntaan, ei löydä paikkaansa. Se ei ole maahantulijan etu, se ei ole suomalaisen yhteiskunnan etu. Tämän harjoitetun maahanmuuttopolitiikan vuoksi tällä hetkellä pysyvän tai pitkään oleskelleen oleskeluluvan voi saada verrattain lyhyen oleskelun jälkeen myös sellainen, joka ei kunnioita lakeja, ei osaa suomea tai ruotsia, eikä ole tehnyt töitä tai opiskellut Suomessa, mutta nyt tämä tosiaan, arvoisa puhemies, muuttuu. Tällä hallituskaudella on tehty runsaasti maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä tervehdyttäviä päätöksiä, ja myöskin tämä hallituksen esitys on hyvin kannatettava. Tämän tavoitteena on varmistaa se, että pysyvään oleskeluun oikeuttava oleskelulupa myönnettäisiin pääsääntöisesti ainoastaan sellaisille ulkomaalaisille, jotka ovat oikeasti osoittaneet kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Vastuun kotoutumisesta eli yhteiskuntaamme sopeutumisesta tulee tietysti olla ennen kaikkea maahantulijalla, ei suomalaisella veronmaksajalla. Tällä hetkellä oleskeluluvan voi saada verrattain lyhyen oleskelun jälkeen, vaikka ei osaisi tosiaankaan suomea, ei ruotsia, ei olisi tehnyt päivääkään työtä tai opiskellut maassamme, vaikka ei kotoudu ja vaikka ei edes olisi kiinnostusta ja halua kotoutumiseen. Näin ei pidä tietystikään olla, ja on selvää se, että kielitaito on ehdoton edellytys sille, että pystyy toimimaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja ymmärtää suomalaista kulttuuria, suomalaisia tapoja, pystyy sopeutumaan yhteiskuntaan hyvin. Siksi on erinomaista, että tässä hallituksen esityksessä nyt korjataan sitä, että kielitaito tulee välttämättömäksi edellytykseksi oleskeluluvan saamiselle. Arvoisa puhemies! Tämä muutos kohdistuu työelämän ulkopuolella oleviin ja kielitaidottomiin maahanmuuttajiin, ja kuten ministeri hyvin kertoi, tämän tarkoituksena on edesauttaa kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-09-09T16:45:43,2025-09-09T16:48:54,Hyväksytty,1.1 2025_75_132,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_133,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen tulee olla maa, johon halutaan tulla rakentamaan elämää eli tekemään työtä, opiskelemaan ja oppimaan kieltä. Samalla Suomen tulee olla maa, jossa turvallisuus, osallisuus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Tällä hallituksen esityksellä tiukennetaan pysyvän oleskeluluvan saamisen ehtoja. Esitys perustuu selkeään periaatteeseen: pysyvän luvan voi saada se, joka sitoutuu yhteiskuntaan, työskentelee, opiskelee, oppii kieltä ja elää nuhteettomasti. Arvoisa puhemies! Nykyisin pysyvän oleskeluluvan voi saada neljän vuoden yhtäjaksoisen asumisen jälkeen. Jatkossa pääsääntö olisi kuusi vuotta, ja edellytyksenä olisi myös kahden vuoden työhistoria sekä tyydyttävä kielitaito. Tärkeä muutos on se, että ehdoton vankeusrangaistus katkaisee asumisajan kertymisen. Suomalaisen yhteiskunnan pysyvää jäsenyyttä ei voida rakentaa rikosten varaan. Tämän esityksen tärkein tehtävä on kannustaa. Pysyvän luvan voi saada nopeammin esimerkiksi, jos henkilö suorittaa Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon, työskentelee yli 40 000 euron edestä vuodessa, sellaisilla tuloilla, tai osoittaa erityisen hyvää kielitaitoa. Kyse ei siis ole porttien sulkemisesta, vaan oikeiden ovien avaamisesta heille, jotka haluavat osallistua, kuulua yhteisöömme ja sitoutua yhteiskuntamme arvoihin. Arvoisa puhemies! Tämä esitys tukee turvallisuutta kahdella tavalla: Ensinnäkin se kannustaa tulemaan osaksi yhteiskuntaamme työhön, opiskeluun ja kielen opetteluun. Toiseksi se selkeyttää viestiä siitä, että pysyvä oleskelu Suomessa edellyttää vastuun kantamista sekä yhteisten pelisääntöjen noudattamista. Meidän tulee pystyä turvaamaan yhteiskunnan eheys ja sisäinen turvallisuus. Tämä ei ole vastakkainasettelua, vaan yhteisten pelisääntöjen vahvistamista. Kyse ei ole siitä, että pysyvän oleskeluluvan saamisen ehtoja kohtuuttomalla tavalla tiukennettaisiin. Kyse on siitä, että kannustamme jokaista olemaan osa yhteiskuntaamme. Arvoisa puhemies! Pysyvän oleskeluluvan tulisi olla osoitus molemminpuolisesta sitoutumisesta. Tällä esityksellä hallitus rakentaa järjestelmää, jossa vastuullinen maahanmuutto ja kansallinen turvallisuus eivät ole ristiriidassa keskenään vaan kulkevat rinta rinnan. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-09T16:49:03,2025-09-09T16:52:53,Hyväksytty,1.1 2025_75_134,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_135,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kunnioitettu sisäministeri! Tänään meillä on vihdoin käsittelyssä lakiesitys, joka tiukentaa pysyvän oleskelun ehtoja Suomessa. Tavoitteena on kannustaa kotoutumiseen ja varmistaa, että pysyvän oleskelun saavat vain ne, jotka aidosti haluavat integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan, Suomen tapoihin ja kulttuuriin ja noudattaa Suomen lakeja ja asetuksia sekä sopeutua siihen, että maassamme eletään, asutaan ja yritetään maan tavoilla. Esityksen mukaan pysyvän oleskeluluvan saaminen neljän vuoden jälkeen edellyttää, että hakija on osoittanut kotoutumistaan esimerkiksi työssä käymällä, Suomessa suoritetulla koulutuksella ja hyvällä suomen tai ruotsin kielen taidolla yhdessä työhistorian kanssa. Samalla tiukennetaan nuhteettomuusedellytystä. Vakavat rikokset katkaisevat oleskeluaikavaatimuksen, mikä lisää turvallisuutta ja kannustaa noudattamaan lakeja. Esitys tekee järjestelmästä johdonmukaisemman, kannustaa kotoutumiseen ja varmistaa, että maahamme ei tulla elämään sosiaaliturvalla. Vastuun kotoutumisesta tulee olla maahantulijalla, ei suomalaisella veronmaksajalla. Kiitän ministeri Rantasta tästä järjestystä ja turvallisuutta tuovasta esityksestä. Tämä on oikea Suomi-teko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-09-09T16:52:54,2025-09-09T16:54:45,Hyväksytty,1.1 2025_75_136,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_137,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ulkomaalaislakia on tähän mennessä muutettu tällä vaalikaudella 15 kertaa [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja toinen toistaan seuraaviin esityksiin on usein koottu useita erilaisia kiristyksiä. Huomionarvoista on se, että näiden kokonaisvaikutuksia ei ole arvioinut kukaan. Edelleen hallituksen pääviesti on ulkomaalaisille se, että tänne ette ole tervetulleita, ja jo maassa asuville maahanmuuttajille se, että teemme elämästänne mahdollisimman hankalaa, ja siihen tähtää myös tämä lakiesitys. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä] Tätä kokonaisarviointia ovat peräänkuuluttaneet niin Elinkeinoelämän keskusliitto kuin lukuisat muutkin järjestöt, ja ongelmana on tosiaan tämä esitysten yhteisvaikutusten arviointi. Sitten tietenkin huomionarvoista on myös se, että RKP:n edustajia ei täältä salista löydy nytkään. He eivät missään vaiheessa istu täällä salissa puolustamassa näitä esityksiä, ja silti he jatkavat hallituksessa. Ei tunnu olevan mitään rajaa niille periaatteille, vaan jatko on aina taattu. RKP:ltä ja kokoomukseltakin voi kysyä oikeutetusti, missä vaiheessa maahanmuuttoa on teidän mielestänne tiukennettu tarpeeksi. Tämä on iso tulevaisuuskysymys. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä] Näillä lakiesityksillä te lähetätte viestin jo maassa asuville, että heidän ei kannata tähän maahan tulevaisuuttaan rakentaa. Te lähetätte Suomen rajojen ulkopuolelle viestin siitä, että tänne ei missään nimessä kannata muuttaa. On suorastaan kafkamaista väittää täällä, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] että tämä jollain tavalla edistäisi kotoutumista, kun tämä hallitus nimenomaan leikkaa kotoutumisen määrärahoja, tekee kotoutumisesta täysin mahdotonta ja normalisoi hallituksen tasolla rasismin, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] joka suoraan vaikuttaa myös arkielämän tasoon. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Minä olen täällä nyt lähes ainoana opposition edustajana vastustamassa tätä teidän lakiesitystänne, [Miko Bergbom: Mitä se kertoo?] joten voisitteko lopettaa älämölön ja kuunnella, kun minä puhun. Kiitos. Halusin nostaa esille vielä viimeisen pointin, joka on räikeä epäkohta tässä lakiesityksessä, ja toivon, että sivistysvaliokunta varsinkin kiinnittää huomiota siihen. Eli tämä esitys on kerännyt laajaa kritiikkiä myös koulutuskentältä liittyen siihen, että vaikka Suomessa suoritettu yliopistotutkinto, kandi tai maisteri tai ylempi AMK-tutkinto, oikeuttaisi pysyvään oleskelulupaan ilman määräaikaa, niin sama ei koskisi tätä alemman AMK-tutkinnon suorittaneita. Tähän ehkä ministerikin voi täällä sitten vastata, miksi tämmöinen erottelu on tehty. Eli kyllähän näitäkin ihmisiä todellakin Suomessa tarvitaan. Tämä epäkohta varsinkin on sellainen, että toivon, että sivistysvaliokunta tähän kiinnittää huomiota. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-09-09T16:54:45,2025-09-09T16:58:11,Hyväksytty,1.1 2025_75_138,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Kiitoksia. — Minuutin mittainen vastauspuheenvuoro, edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_139,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ei siinä kovin montaa minuuttia mennyt, kun rasismikortti viuhui edustaja Honkasalon puheissa. Eikä siinä tainnut mennä minuuttiakaan, kun te kerroitte, että tämä hallitus antaa tällä loistavalla esityksellään sellaisen viestin, että tänne ei olisi tervetullut ulkomailta. Tämä teidän väitteenne — no, jos kutsun sitä tämän salin arvojen mukaisesti muunnellun totuuden puhumiseksi — ei ensinnäkään pidä paikkaansa. Tässä päinvastoin selkeytetään niitä ehtoja, joilla Suomessa voi saada pysyvän oleskeluluvan. Onko siis joku suomalainen sitä mieltä, että on jotenkin rasismia vaatia kielitaitoa Suomeen muuttavalta ihmiseltä, joka haluaa oleskeluluvan? Onko se rasismia? [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei ole!] Onko rasismia se, että edellytetään, että pysyvän oleskeluluvan saaja ei voi olla mikään sarjarikollinen kuten Milan Jaff? Tai onko se rasismia, jos edellytetään, että pysyvän oleskeluluvan saaja työskentelee, käy töissä? Eihän se voi olla niin, että me myönnetään tänne pysyviä oleskelulupia ihmisille, joilla ei ole tosiasiallisesti edellytyksiä [Puhemies koputtaa] kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Valitettavasti tämän aiemman lainsäädännön osalta siitä on vakavia näyttöjä, ja palaan tähän vielä myöhemmin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-09-09T16:58:16,2025-09-09T16:59:41,Hyväksytty,1.1 2025_75_140,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja vastauspuheenvuoro, edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_141,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin puheenvuorossani sanoin, ongelmana on nimenomaan tämä lakiesitysten kokonaisuus. Nyt on 16. lakiesitys menossa, ja tätä kokonaisarviota ei missään vaiheessa ole tehty. Ehkä ministeri Rantanen voi vastata tähän, että aiotaanko tämä tehdä. Kyllä se pääasiallinen signaali on nimenomaan Suomessa asuville maahanmuuttajataustaisille ihmisille se, että me teemme elämästänne mahdollisimman hankalaa. Tässä huomionarvoista on tosiaan se, että myös Elinkeinoelämän keskusliitto on näitä kiristyksiä kritisoinut erittäin rankasti, ja sen takia tuntuu ihmeelliseltä, miten RKP ja kokoomus voivat kannattaa näitä kaikkia esityksiä, mitä perussuomalaisten kynästä tulee. Ja mitä tulee rasismiin, niin kyllä me ollaan koko edellinen viikko saatu seurata tätä hallituksen rasismifarssia ja koko hallituksen maahanmuuttopolitiikan punaisena lankana nimenomaan kulkee rasistinen agenda. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei pidä paikkaansa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-09-09T16:59:41,2025-09-09T17:01:01,Hyväksytty,1.1 2025_75_142,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, yksi minuutti. Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_143,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan edustaja Honkasalon varsinaiseen puheenvuoroon: Te kritisoitte sitä, että ammattikorkeakoulun suorittaneilla ei ole mahdollisuutta saada tätä pysyvää oleskelulupaa, jos he hallitsevat suomen ja ruotsin kielen samalla tavalla kuin yliopistotutkinnon saavuttaneet. Mutta te unohdatte tässä, että tällä hetkellä ei kenelläkään ole mahdollisuutta saada sitä tällä tavalla ja tässä nimenomaan helpotetaan sitä, että Suomesta valmistuvat opiskelijat yliopistosta voivat jäädä Suomeen ja saavat pysyvän oleskeluluvan, kun he hallitsevat kehittyvällä tasolla suomen ja ruotsin kielen. Ei minulla ole mitään sitä vastaan, jos tätä tullaan myöhemmin jatkamaan niin, että se koskee myös ammattikorkeakouluopiskelijoita — hoitajia ja insinöörejä ja näin poispäin — mutta tämähän on nimenomaan vastaus siihen, kun on entistä enemmän niitä opiskelijoita, jotka haluaisivat jäädä Suomeen töihin mutta eivät ole saaneet pysyvää oleskelulupaa. Nyt sen pysyvän oleskeluluvan saaminen helpottuu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-09-09T17:01:01,2025-09-09T17:02:11,Hyväksytty,1.1 2025_75_144,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_145,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Se epäkohta on nimenomaan siinä, että asetetaan opiskelijat eri kategorioihin ja asetetaan heidät epäyhdenvertaiseen asemaan suhteessa toisiinsa. Toivonkin, että sivistysvaliokunta nimenomaan kiinnittää huomiota tähän, miksi alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita kohdellaan tässä lakiesityksessä epätasa-arvoisesti. Tämä on se pihvi tässä. Totta kai ajattelen niin, että erittäin hyvä on se, että nimenomaan kannustetaan siihen, että jos tutkinnon on suorittanut Suomessa, silloin on edellytyksiä myös jäädä maahan, mutta samanaikaisesti on huomioitava se, että tämä nykyinen ilmapiiri ja tämä lainsäädännön tiukennus myös heikentävät niitä edellytyksiä, että kansainväliset opiskelijat jäisivät Suomeen. Tämä tuli erittäin hyvin esimerkiksi eilen esille, kun vierailin Lappeenrannassa LUT-yliopistossa. Heillä on erittäin suuria ongelmia siinä, että he saisivat nämä kansainväliset opiskelijat houkuteltua jäämään Suomeen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-09-09T17:02:11,2025-09-09T17:03:19,Hyväksytty,1.1 2025_75_146,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Vigelius, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_147,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jo on aikoihin eletty, kun vasemmistoliiton edustaja huokailee ja koukkaa täällä Elinkeinoelämän keskusliiton kannoista maahanmuuttopolitiikkaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Yleisesti ottaen te olette käsittääkseni Elinkeinoelämän keskusliittoa vastaan kaikissa kysymyksissä, mutta maahanmuuttopolitiikasta te löydätte yhteisen sävelen. Sitä minä ihmettelen. Itse ajattelen, että tämä hallitus vaatii nimenomaan maahanmuuttopolitiikalta sitä, että se on Suomelle hyödyllistä, kannattavaa, että se rakentaa tätä yhteiskuntaa. Tänne tullaan töihin, tänne tullaan, jotta tullaan omilla töillään toimeen, ja tänne ei tulla tekemään rikoksia. Kaikkiin näihin perusteisiin esitetään nyt juuri tiukennuksia, jotta ne tulijat, jotka tänne tulevat, ovat kotouttamiskelpoisia, sopeutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan ja ettei heitä tarvitsekaan kotouttaa, vaan he kotoutuvat itse, eivät julkisella rahalla vaan menemällä töihin ja elämällä Suomen näköistä suomalaista elämää suomalaisessa yhteiskunnassa, ei rinnakkaisyhteiskunnassa rikoksia tehden, töitä vältellen, [Puhemies koputtaa] tukia nostellen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-09-09T17:03:19,2025-09-09T17:04:33,Hyväksytty,1.1 2025_75_148,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_149,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Vigelius varmaan muistaa sen, kun noin vuosi sitten istuin täällä kanssanne pitkää iltaa ja vastustin tätä aika isoa maahanmuuttolainsäädännön kokonaispakettia, jossa tuotiin useampia esityksiä, ja siinä debatissa ja niissä puheenvuoroissa myös korostin sitä, että elinkeinoelämä laajasti vastustaa myös näitä esityksiä, koska se nimenomaan vähentää Suomen houkuttelevuutta ja se vähentää niitä mahdollisuuksia myös kansainvälisille osaajille jäädä Suomeen. Ei maailma ole niin mustavalkoinen, edustaja Vigelius, etteikö vasemmistoliitto voisi välillä olla samaa mieltä myös Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa. [Joakim Vigelius: Hienoa kuulla!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-09-09T17:04:33,2025-09-09T17:05:24,Hyväksytty,1.1 2025_75_150,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_151,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Arvoisa edustaja Honkasalo, nämä teidän puheenvuoronne ovat kyllä täynnä heikkoja argumentteja. Te täällä jo huusitte lähes rasismista, ja sitten kun teiltä penättiin yksityiskohtia siitä, mikä tässä laissa on rasistista, niin te aloittekin puhumaan, kuinka kokonaisuus on rasistinen ja toitte tähän mukaan tämän lakiesityksen ulkopuolisia asioita ja sotkitte siis asioita iloisesti keskenään. Ja miksi? Vain ja ainoastaan propagandatarkoituksen vuoksi. Hallituksen maahanmuuttopoliittisten kiristysten takana on se, että 1) täältä halutaan saada rikolliset karkotettua helpommin ja nopeammin ja 2) maahanmuutto on sellaista, joka hyödyttää Suomen valtiota. Ja palatakseni vielä tuohon kohtaan yksi näistä rikollisista, niin se on myös niin, että niiden karkottaminen, jotka tekevät rikoksia, hyödyttää myös täällä eläviä, työssäkäyviä, opiskelevia maahanmuuttajia — niitä, ketkä eivät tee rikoksia — [Puhemies koputtaa] ja parantaa myös heidän turvallisuuttaan. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-09-09T17:05:24,2025-09-09T17:06:41,Hyväksytty,1.1 2025_75_152,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_153,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Arvoisa edustaja Antikainen, nyt on niin, että te vaikeutatte kaikkien niiden ihmisten elämää, jotka pyrkivät rakentamaan sitä Suomessa. [Sanna Antikainen: Ei pidä paikkaansa!] Eli tämä väite siitä, että ainoastaan rikollisten elämää vaikeutettaisiin, ei pidä paikkaansa. Nimenomaan kyse on siitä, että puhutaan isosta kokonaisuudesta, jossa 16 kertaa eri lainsäädäntömenetelmin on tiukennettu jo maassa olevien ihmisten edellytyksiä elää hyvää elämää Suomessa. [Sanna Antikainen: Ei pidä paikkaansa!] Kyllä se on niin, että te lähetätte — sehän on teidän päätavoitteenne — näille ulkomaalaistaustaisille ihmisille viestin siitä, että te teette heidän elämästään mahdollisimman hankalaa, [Juho Eerola: Ei!] ja te lähetätte ulkomaille sen viestin, että tänne ei kannata kenenkään muuttaa. Tämä on erittäin haitallista siinä tilanteessa, jossa me todellakin tarvitaan paljon työvoimaa ja me tarvitaan sitä, että ne ihmiset, jotka täällä ovat asuneet useamman vuoden, voisivat rakentaa elämäänsä täällä ja kiinnittyä tähän yhteiskuntaan. [Puhemies koputtaa] Kotoutumisessa on aina kyse kaksisuuntaisesta prosessista, jossa myös vastaanottava yhteiskunta on vastuussa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-09-09T17:06:41,2025-09-09T17:08:01,Hyväksytty,1.1 2025_75_154,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_155,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän, että vasemmistoliiton arvojen mukaisesti nähdään, että tätä yksilön vastuuta ei tule lisätä, mutta perussuomalaisten johdonmukaisten tavoitteiden mukaisesti nimenomaan tällä esityksellä ministeri Rantanen lisää kotoutumisen vastuuta yksilölle itselleen. Ihminen ei nimittäin kotoudu sillä, että meillä on täällä yhteiskunnassa erilaisia palveluja tarjolla, vaan kaikki lähtee yksilön omasta halusta kotoutua ympäröivään yhteiskuntaan. Pitää haluta olla osa, noudattaa maan lakeja ja oppia esimerkiksi kieliä, sitä kautta työllistyä. Tällä lakiesityksellä me myös poistamme mahdollisuuden jäädä pysyvästi tänne maahan, mikäli näitä meidän lakeja ei noudateta. Tässä ei ole mitään rasistista. Se, että vaaditaan suomen kielen oppimista, työllistymistä, nuhteettomuutta, on nimenomaan tervehdyttämistä maahanmuuttopolitiikan osalta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-09-09T17:08:01,2025-09-09T17:09:10,Hyväksytty,1.1 2025_75_156,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_157,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Käyn tässä nyt ilmeisesti sitten yksin debattia jokaisen perussuomalaisen kansanedustajan kanssa. [Miko Bergbom: Syystäkin!] Itse tutkin muun muassa maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia pitkän tutkimusurani aikana, ja voin sanoa, että siellä nimenomaan yksilön vastuu korostuu. Meillä on Suomessa paljon ihmisiä, jotka tekevät kaikkensa sen eteen, että he integroituisivat tähän yhteiskuntaan. He oppivat kielen, he puhuvat sitä täydellisesti, mutta siitä huolimatta voi olla, että on todella vaikea löytää töitä, myös työmarkkinoiden syrjinnän takia. Eli kyllä se yksilön vastuu siellä arkielämässä on todella korostunutta. Mutta nyt on niin, edustaja Seppänen, että esimerkiksi näille kielikursseille ja kotoutumiskoulutukseen on monesti hyvin vaikea päästä, ja te nimenomaan heikennätte nyt näitä edellytyksiä. Monesti on myös niin, että se kotoutumiskoulutuksen laatu ei vastaa sitä, mikä sen pitäisi olla, [Juha Mäenpää: Se on totta!] eikä meidän järjestelmä myöskään tunnista ihmisten osaamista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-09-09T17:09:10,2025-09-09T17:10:19,Hyväksytty,1.1 2025_75_158,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_159,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On mielestäni ihan oikein, että pysyvää oleskelulupaa ei jatkossa saa enää pelkästään oleskelemalla. Meidän tavoitteena on tietenkin huoltosuhdetta vahvistava maahanmuutto, ja sen tähden Suomessa tämä pysyvä oleskelulupa kuuluu niille, jotka opiskelevat kielen, tekevät työtä ja noudattavat lakia. Puhuitte tästä kotouttamisesta ja siitä, mitä epäkohtia siinä on. No, kyllä minä sen tiedän. Minä olen itse aikanaan omassa työelämässäni hyvin läheltä nähnyt sen, mitä kaikenlaisia puutteita siinä oli. Ei se ole vuosien saatossa yhtään parantunut, ja se, että siihen on laitettu lisää rahaa, ei ole millään lailla parantanut kotouttamisen tasoa. Ensimmäisessä alkupuheenvuorossanne te peräänkuulutitte ja ihmettelitte sitä, missä on RKP ja miksei se ole täällä puolustamassa hallituksen esityksiä. Seuraavassa puheenvuorossa te toteatte, että olette itse oppositiosta ainoa, joka näitä vastustaa. [Naurua]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-09-09T17:10:19,2025-09-09T17:11:26,Hyväksytty,1.1 2025_75_160,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_161,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Edustaja Eerola, ehkä ei kannattaisi naureskella sille, joka täällä teidän kanssanne debatoi. Eikö niin? [Juho Eerola: En minä naureskellut!] Mitä tulee tähän kotoutumiskoulutukseen, niin ei ole tutkimuspohjaa sille, etteikö se olisi järkevä investointi, sen sijaan OECD:n tutkimukset [Juho Eerolan välihuuto] osoittavat aivan toista. Mutta tämä kuuluu perussuomalaisten agendaan, että haukutaan ihmisiä siitä, että he eivät opi kieltä tai että he eivät kotoudu ja samanaikaisesti leikataan kotoutumiskoulutuksesta, [Juho Eerolan välihuuto] ja nyt myös niitä lainsäädännöllisiä tehtäviä vähennetään. Eli käytännössä te heitätte ihmiset heitteille ja oletatte, että he itsekseen oppisivat suomen kielen. [Miko Bergbom: Ei!] Tämä on täysin julma ajatusmaailma, kun me todellakin tarvitsemme näitä ihmisiä Suomessa. Helsinki ei esimerkiksi pyörisi ilman maahanmuuttajataustaisia ihmisiä, ja meistä jokainen tietää sen. Tämä teidän tulevaisuudennäkymä on kyllä todella synkkä ja nimenomaan se, että tätä kokonaisuutta ei ole kukaan arvioinut. Tähän todellakin toivoisin, [Puhemies koputtaa] että vaikka ajattelemme asioista eri tavalla, tämän kokonaisarvioinnin voisi ministeriössä tehdä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-09-09T17:11:27,2025-09-09T17:12:53,Hyväksytty,1.1 2025_75_162,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Kiitoksia. — Muistutan edustajia minuutin aikarajasta. — Edustaja Mäenpää, vastauspuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_163,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Juuri äsken tapasin henkilön, joka puhuu täydellistä arabiaa. Hän oli eilen ollut tuolla keskustassa ja oli mennyt sitten ihan avoimesti keskustelemaan ja oli kysynyt joltakin mieheltä, mistäs sinä olet, ja hän oli kertonut, että hän on tullut Syyriasta kymmenen vuotta sitten. No, sitten se oli kysynyt, mitä se tekee työksensä, ja hän sanoi, että ei mitään. No, osaako suomea? Ei osannut suomea yhtään. Sitten kun hän oli kysynyt, että no, miten sinä pärjäät täällä, niin se oli sanonut, että meille annettiin ensin kaksi ja puoli tuhatta silloin kun me tultiin, ja nyt sen jälkeen on annettu 700 euroa kuukaudessa. Ja se oli kysynyt, että no, jos ei sinulla ole töitä, niin eikö sinun kannattaisi mennä Syyriaan, kun siellä ovat kaikki nyt lähteneet paranemaan tilanteet. Hän oli sanonut, että ei hänen oikein kannata mennä, että hän menee vasta sitten kun hän on täyttänyt 64, niin että hän saa kansaneläkkeen, ja menee sitten aina käymään siellä välillä. Niin että jossakin on vasemmistolla pikkusen vikaa siinä laskuopissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-09-09T17:12:53,2025-09-09T17:14:01,Hyväksytty,1.1 2025_75_164,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Kvarnström, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_165,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Työ ja kielitaito tosiaan ovat usein keskeisiä elementtejä onnistuneessa kotoutumisessa, ja siitä näkökulmasta voi ajatella, että tässä esityksessä on pointti, mutta tästä huolimatta pidän nyt ehdotettuja vaatimuksia osittain liiallisina ja liian jyrkkinä. Lakimuutosta voidaan kyseenalaistaa esimerkiksi korkean tulorajan osalta, ja jos henkilö neljän vuoden jälkeen on oppinut kielen ja työllistynyt, niin mitä lisäarvoa saadaan vielä kahden vuoden viettämisestä määräaikaisilla luvilla? Esityksen tavoitteena on kannustaa kotoutumiseen ja välittää kuvaa tulevaisuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta viesti, joka välitetään, on osin päinvastainen. Muutoksen myötä ei välity vahvempi kuva tulevaisuudesta Suomessa, vaan päinvastoin viestitään, että muutaman vuoden kova työ ei riitä, jos palkka ei ole riittävän korkea, ja myös tällaisissa tapauksissa edessä on jatkossakin epävarmuus määräaikaisten oleskelulupien kanssa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Johan Kvarnström,1398,2025-09-09T17:14:01,2025-09-09T17:15:11,Hyväksytty,1.1 2025_75_166,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Ronkainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_167,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy aina ihmetellä, miksi vasemmalta laidalta arvioidaan näitä, kun tehdään maahanmuuton järkeistyksiä, että ne ovat jotenkin ikävä asia ja aina on signaali, että maahanmuuttajat eivät ole tervetulleita. Eihän siitä ole millään lailla kysymys. Nyt on kyse vastuusta, vastuusta omasta elämästään. Siis ei voi olla niin, että aina yhteiskunnalla on vain vastuu, vaan jokaisella maahanmuuttajallakin pitää olla vastuu integroitua tähän yhteiskuntaan, tulla osaksi tätä yhteiskuntaa, tulla tänne duuniin ja maksaa veronsa, hoitaa velvollisuutensa ja oppia vielä kielikin siinä samalla, että pärjää normaaleissa arjen askareissa. Minä en ymmärrä sitä, jos me halutaan, että kaikki maahanmuuttajat rakentavat elämänsä Suomeen. En minä tiedä näitten rikollisten osalta, halutaanko me, että he rakentavat elämänsä Suomeen. [Sanna Antikainen: Vasemmisto haluaa!] Tästä kotoutuskoulutuksesta täytyy sanoa, että siinäkin on taas yhteiskunnan vastuu, eikä se ole tehonnut. Vaikka siihen kotoutumiskoulutukseen on pumpattu kuinka paljon rahaa, [Puhemies koputtaa] niin ei se ole auttanut mitään. Sanon vielä loppuun, että tiedättehän, [Puhemies koputtaa] että nämä maahanmuuttajat, jotka ovat töissä, muuten kannattavat näitä lakiuudistuksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-09-09T17:15:11,2025-09-09T17:16:32,Hyväksytty,1.1 2025_75_168,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_169,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Menee niin mielenkiintoiseksi tämä keskustelu, että oli ihan pakko lähteä mukaan tähän. [Sanna Antikainen: Tervetuloa!] Tässä nyt vähän menevät puurot ja vellit sekaisin. Meillä on selvästi ongelmia eräillä henkilöillä, eräillä maahanmuuttajilla kotoutua Suomeen. Esimerkiksi naisille on tosi vaikeaa kotoutua Suomeen, kun he ovat työelämän ulkopuolella. Useimmat heistä ovat työelämän ulkopuolella, ja kielitaidon opiskelu ja kaikki muu on tosi vaikeata. Tällaisiin ongelmiin tässä puututaan. Sitten edustaja Kvarnström toi hyvin esille tässä sen, että jos on jo kielitaito sellaisella tasolla, niin mitä tarkoittaa, että neljän vuoden jälkeen vielä kaksi vuotta pitää olla työhistoriaa, että täällä voi olla. Eli lakiesityksessä on kuitenkin tavoitteena, että kotoutuminen on vahvempana osana tässä lupaprosessissa, pysyvän luvan saamisessa, mutta silti täällä on joitain yksityiskohtia, joita kannattaa vielä tarkentaa. Ja sitten se edustaja Honkasalon esitys, että kokonaisarviointi olisi hyvä tehdä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-09T17:16:32,2025-09-09T17:17:47,Hyväksytty,1.1 2025_75_170,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_171,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Honkasalo sanoi täällä, että haukumme ihmisiä, mutta me emme hauku ihmisiä vaan tätä järjestelmää. Jos ajatellaan, että Irakista, Afganistanista, Syyriasta ja Somaliasta tänne tulleista noin puolet ovat toimeentulotuella, niin minä en usko, että se johtuu näistä ihmisistä vaan tästä järjestelmästä, joka mahdollistaa tämän. [Eduskunnasta: Kyllä!] Se on aivan kestämätön. Näistä maista tulleilla tavallista on se, että on suuri perhe. Jos perheessä on viisi lasta ja kaksi aikuista, niin heille maksetaan kuukaudessa noin 4 500 euroa käteen. Jokainen ymmärtää, että kielitaidoton, kouluttamaton, Suomeen apua hakemaan tullut henkilö tai pariskunta saadakseen vastaavan summan työtä tekemällä, niin se vaatii varmaan lähemmäs 10 000 euron bruttotuloja. Ei se ole realismia, ja siksi tähän järjestelmään pitää puuttua. Ei heillä ole mitään motivaatiota integroitua tähän yhteiskuntaan tällä tasolla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-09-09T17:17:47,2025-09-09T17:18:45,Hyväksytty,1.1 2025_75_172,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_173,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Se ongelma on perussuomalaisten retoriikassa, ja olisi kiinnostavaa kuulla myös RKP:n edustaja Wickströmin vastaus tähän, kun istutte samassa hallituksessa. Tämä ihmiskuva on todella synkkää. Te yleistätte, te nostatte jatkuvasti täällä esille rikollisuuden, te nostatte esille sen, että nämä ihmiset ovat laiskoja ja eivät tee mitään ja näin. Se on se ihmiskäsitys, joka myös näkyy näissä lukuisissa maahanmuuttolainsäädännön tiukennuksissa. Itse kyllä luotan enemmän siihen tutkimuspohjaan ja tutkimuskirjallisuuteen, mitä meillä on esimerkiksi kotoutumisen merkityksestä, enkä siihen, että täällä voi vedota johonkin yksittäiseen kokemukseen, kuulopuheisiin, ja sen perusteella tehdä ihmisryhmiä koskevia yleistyksiä. Eli tutkimuspohjainen argumentaatio arvoon myös silloin, kun kyseessä on maahanmuuttaja. Totta kai meidän pitää voida keskustella myös kotoutumisen ongelmista ja niistä kriittisistä kohdista, mutta pääviestini on se, että te teette kotoutumisesta entistä hankalampaa leikkaamalla niitä määrärahoja ja myös tiukentamalla lainsäädäntöä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-09-09T17:18:45,2025-09-09T17:20:04,Hyväksytty,1.1 2025_75_174,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Vigelius, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_175,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on nyt käynyt jonkinlainen sekaannus siinä, miten nähdään Suomeen tulo ja tänne jääminen. Aivan sama keskustelu käytiin silloin, kun on kiristetty ensimmäisessä vaiheessa kansalaisuuslakia ja ollaan kiristetty asumisaikavaatimusta. Muistan, että myös silloin edustaja Honkasalo ja muut vasemmisto-opposition edustajat esittivät, että kansalaisuus olisi ikään kuin se väylä, jolla jäädään Suomeen, ja jos kansalaisuuden ehdot kiristyvät, niin Suomeen ei saisi jäädä. Se on täysin virheellinen asetelma. Sama pätee tässä pysyvän oleskeluluvan tapauksessa. Suomeen voi tulla ja jäädä muutenkin kuin pysyvän oleskeluluvan tai kansalaisuuden saatuaan. Suomessa voi olla töissä ilman pysyvää oleskelulupaa. Suomeen voi jäädä ilman, että saa kansalaisuutta. Se vain tarkoittaa, että silloin arvioidaan hänen jäämisensä järkevyyttä yhteiskunnalle esimerkiksi tulojen perusteella, onko opiskelupaikka vielä, onko suojelun tarvetta yhä. Se, että kiristetään pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden ehtoja, pitää huolta siitä, että tänne ei jää pysyväluontoisemmin ihmisiä, jotka eivät työllisty, tule omillaan toimeen tai jotka syyllistyvät rikoksiin. [Puhemies koputtaa] Nämä on hyvä erottaa toisistaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-09-09T17:20:04,2025-09-09T17:21:22,Hyväksytty,1.1 2025_75_176,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Kiitoksia. — Asian käsittelylle tässä vaiheessa varattu aika lähestyy nyt loppuaan, joten myönnän vastauspuheenvuoron ministeri Rantaselle, ja sitten siirrymme listalla eteenpäin. — Ministeri Rantanen, neljä minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_177,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää tässä vaiheessa mielenkiintoisesta ja hyvästä keskustelusta, jota asian suhteen käytiin. Ehkä heti tässä totean, että tämä edustaja Vigeliuksen viimeisenä esittämä selvennys tästä asiasta oli kyllä erinomaisen hyvä. Tällä esityksellä ei tietenkään haeta sitä, että joku ei olisi tervetullut Suomeen; tällä esityksellä haetaan sitä, että me tuomme tänne kotoutumisen edellytykset. Ja aivan kuten tässä ehkä saattoi tästä keskustelusta kuulla, niin meillä on Suomessa kotoutumisen mittarina käytetty lähinnä siihen käytettyä rahamäärää, ei sitä, että kotoutumista voitaisiin katsoa kielenhallinnan, yhteiskunnan osaamisen tai työssä olemisen tai opiskelujen perusteella tai koulutustason perusteella, ja tämä on ollut aika iso ongelma tässä maassa. Meillä ei ole ollut juuri sen paremmin mittaristoja, paitsi se käytetty rahamäärä, kuin tavallaan mitään rajattuja asioita, jotka ovat merkityksellisiä siinä, kuinka tässä yhteiskunnassa voi pärjätä. Me olemme tekemässä lakimuutosta kotoutumiseen, niin kuin varmasti hyvin täällä tiedetään, ja tarkoitus onkin se, että nimenomaan näihin asioihin kiinnitetään huomiota, joista juuri äsken puhuimme. Yhteiskunnan oppiminen ja kielen oppiminen ovat ne keskeiset elementit. Sitten totean tästä lakiesitysten kokonaisuudesta, että kyllä, me olemme tuoneet pelkkiä tiukennuksia maahanmuuttolainsäädäntöön. Se johtuu vain ja ainoastaan siitä, että meillä on ollut valtava lainsäädäntövelka tällä saralla. Meillä ei ole uudistettu sen paremmin kansalaislakia kuin pysyvää oleskelulupaa tai otettu käyttöön meidän EU-lainsäädännön mahdollistamia elementtejä, kuten vaikkapa oleskelulupien kansainvälisen suojelun minimipituuksia tai mahdollisuutta poistaa kansainvälisen suojelun asema ja sitä kautta mahdollistaa vaikkapa karkotuksia. Näiden lakiesitysten kokonaisuutta on mahdoton arvioida yhdessä, koska nämä koskettavat erilaisia ryhmiä, ja siinä mielessä sellaisen arvion tekeminen ei ole tässä kohtaa mielestäni tarpeellista. Sitten korjaan täällä — en tiedä, ymmärsinkö väärin tässä edustaja Kvarnströmin puheenvuoron, kun hän totesi, että tämä tuloraja on liian korkea — että tätähän ei edellytetä kaikilta. Tämä 40 000 euron tuloraja on mahdollinen, se on edellytys silloin, jos haluaa neljän vuoden kuluttua hakea tätä pysyvää oleskelulupaa. Kuuden vuoden kuluttua sellaista edellytystä ei tässä ole, toki työhistoria löytyy. Arvoisa puhemies! Tämä esitys ei poikkea eurooppalaisesta viitekehyksestä eikä itse asiassa pohjoismaisestakaan viitekehyksestä ja siitä, että myös meillä Pohjolassa on alettu katsoa niitä edellytyksiä, jotka erityisesti koskettavat nyt muun muassa näitä lupia, jotka mahdollistavat pysyvän jäämisen maahan. Siinä mielessä olemme tässä kyllä hyvinkin eurooppalaisessa ja pohjoismaisessa rintamassa, ja pidän tätä suuntausta erittäin terveenä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-09-09T17:21:42,2025-09-09T17:25:31,Hyväksytty,1.1 2025_75_178,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri, kiitoksia edustajille. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_75_179,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle sivistysvaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia, ja jos puhujalistaa ei ehditä käydä läpi, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. [Juho Eerola: Nythän sitä pitäisi jatkaa, kun se 45 minuuttia meni jo!] Anteeksi, nyt itse asiassa ollaan jo siinä jatkamisvaiheessa. Meillä on ollut vähän teknisiä ongelmia täällä näiden listojen kanssa. Joka tapauksessa nyt voidaan jatkaa keskustelua, ja edustajille tiedoksi, että meidän järjestelmässä eivät nyt näy puheenvuoropyynnöt, mutta meillä on niistä aikaisemmin otettu printti, joka kertoo järjestyksen, ja jos joku haluaa katsoa sitä järjestystä, niin verkkolähetyksessä se näkyy. Luen nyt tässä vaiheessa tämän listan, että tiedätte suunnilleen, missä vaiheessa oma puheenvuoro tulee. Elikkä seuraavat edustajat ovat pyytäneet puheenvuoroa tähän mennessä: edustajat Ronkainen, Rintamäki, Antikainen, Lyly, Rasinkangas, Eerola, Satonen, Bergbom, Lehtinen, Vigelius, Lundén, Autto ja Seppänen. Nyt jos tämän jälkeen tulee puheenvuoroja, niin me seuraamme niitä täältä notaarilta pyydettyinä, elikkä pyytäkää kirjallisesti puheenvuoro notaarilta, jos haluatte näiden puheenvuorojen jälkeen käyttää puheenvuoron. Pahoittelut, että tätä järjestelmää ei ole nyt saatu kuntoon. — Edustaja Ronkainen, puheenvuoro on teillä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_75_180,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme siis hallituksen esitystä, jolla pysyvän oleskeluluvan saamisen edellytyksiä tiukennetaan. Käytännössä tämä tarkoittaa kahta keskeistä muutosta: pysyvän oleskeluluvan hakemisen aikaraja nousee nykyisestä neljästä vuodesta kuuteen vuoteen, ja lisäksi hakijalta edellytetään jatkossa tyydyttävää suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä vähintään kahden vuoden työhistoriaa. Tällä uudistuksella haluamme varmistaa, että pysyvän oleskeluluvan saa vain sellainen henkilö, joka on aidosti sitoutunut Suomeen, joka on opetellut maan kielen, osoittanut halua tehdä työtä ja joka on valmis kantamaan vastuunsa yhteiskunnan jäsenenä. On tunnustettava, että tähän asti pysyvän oleskeluluvan saamisen edellytyksiin on suhtauduttu aivan liian sinisilmäisesti. Käytännössä oleskeluluvan on voinut saada neljässä vuodessa, vaikka kielitaitoa ei olisi lainkaan tai työhistoriasta ei olisi näyttöä. On uskottu, että kotoutuminen tapahtuu itsestään ilman, että sille asetetaan selkeitä vaatimuksia. Kokemus osoittaa, että näin ei ole. Tämän esityksen myötä pysyvän oleskeluluvan saamisen polku muuttuu merkittävästi. Kuuden vuoden oleskeluaikaraja antaa enemmän aikaa arvioida, onko henkilö valmis sitoutumaan Suomeen pysyvästi. Samalla kielitaitovaatimus takaa sen, että hakija kykenee toimimaan suomalaisessa arjessa ja työelämässä. Jatkossa edellytettävä näyttö työhistoriasta on myös tervetullut uudistus. Työ on paras kotouttaja, ja sen kautta kielen oppiminen etenee luonnollisesti. On hyvä huomata, että esityksessä säilyy edelleen mahdollisuus nopeampaan pysyvään oleskelulupaan niille, joilla on erityisen vahvaa osaamista. Tämä koskee kovia ammattilaisia, joiden panosta Suomi todellakin tarvitsee ja jotka pystyvät nopeasti integroitumaan työmarkkinoillemme. Pysyvä oleskelulupa on vahva ja kauaskantoinen oikeus. Se merkitsee pysyvää asemaa maassamme. On täysin perusteltua, että sen saaminen edellyttää aitoa sitoutumista ja velvollisuuksien kantamista. Kyse on myös turvallisuudesta ja ennakoitavuudesta. Kun pysyvän oleskeluluvan kriteerit ovat selkeät ja tiukat, vältetään väärinkäytöksiä ja epäselvyyksiä. Ihmiset tietävät täsmälleen, mitä heiltä odotetaan, ja se ohjaa heitä toimimaan oikein. Parhaimmillaan maahanmuutto voi olla suuri voimavara. Kun ihminen haluaa oppia kielen, tehdä töitä, maksaa veronsa ja rakentaa tulevaisuutensa Suomeen, hyötyy siitä koko yhteiskunta. Mutta jos integraatio ei onnistu, jäävät kustannukset yhteiskunnan kannettavaksi. Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa haluan osoittaa kiitokseni sisäministeri Rantaselle tästä esityksestä sekä laajemminkin hallituksen edistämistä maahanmuuttopolitiikan tiukennuksista, joita olemme vieneet määrätietoisesti eteenpäin. Kahden viime vuoden aikana Suomessa on tehty kokonaisvaltainen linjamuutos: olemme siirtyneet hyväuskoisuudesta selkeisiin ja tiukkoihin pelisääntöihin, joissa oikeudet ja velvollisuudet kulkevat käsi kädessä. Nyt käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä asetamme pysyvälle oleskeluluvalle selkeät vaatimukset, jotka ohjaavat maahanmuuttoa Suomen kannalta oikeaan suuntaan kohti vastuunkantoa, työntekoa ja aitoa sitoutumista tähän maahan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-09-09T18:06:22,2025-09-09T18:10:40,Hyväksytty,1.1 2025_75_181,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Nyt näyttää siltä, että meidän järjestelmä jälleen toimii, elikkä puheenvuoroja voi varata myös sähköisesti. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä. [Juho Eerola: Nyt järjestelmä toimii, kun on niin vankka hallitus!] — Sähköinen järjestelmä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_182,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jälleen uusi hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamisesta on perussuomalaisen politiikan ytimessä. Tällä kertaa tarkoituksena on pysyvien oleskelun edellytyksien tiukentaminen. Pysyvän oleskeluluvan myöntämiseksi vaadittava yhtäjaksoinen oleskelu ehdotetaan nostettavaksi normaalitilanteessa neljästä vuodesta kuuteen vuoteen. Tämän vaaditun ajan jälkeen pysyvän oleskeluluvan voisi pääsääntöisesti saada hakija, jolla on tyydyttävä suomen tai ruotsin kielen taito ja kahden vuoden työhistoria. Kuulostavatko nämä punavihreään korvaan kohtuuttomilta vaatimuksilta? Minusta ei. Myös esimerkiksi pysyvän oleskeluluvan saamiseksi neljän vuoden jälkeen asetettaisiin kolme vaihtoehtoista lisäedellytystä: 40 000 euron vuositulot, Suomessa tunnustettu ylempi korkeakoulututkinto tai jatkotutkinto yhdessä kahden vuoden työhistorian kanssa sekä erityisen hyvä suomen tai ruotsin kielen taito yhdessä kolmen vuoden työhistorian kanssa. Jokaisen tapauksen kohdalla huomioitaisiin myös se, onko oleskeluluvan hakija turvautunut työttömyysturvaan tai toimeentulotukeen tässä ajassa. Seurantajakson aikana etuuksia saisi olla mukana vain kolmen kuukauden ajalta. Arvoisa puhemies! Esitys on yhdessä sovitun hallitusohjelman mukainen. Sen tavoitteena on kannustaa kotoutumiseen. Pysyvän oleskeluluvankin tulee olla palkinto siitä, että on ollut mukana rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa, maksanut veronsa, oppinut kielen, elättänyt itsensä laillisesti ja ollut tekemättä rikoksia. Ei tämäkään varmasti ole liikaa vaadittu. Tällainen lainsäädäntö on omiaan erottamaan jyvät akanoista. Ehtoihimme kykenemättömät saavat lähteä. Kysymyksessä on merkittävä muutos kohti täysjärkisempää maahanmuuttopolitiikan kokonaisuutta. Suomi ei saa olla houkutteleva maa niille, jotka eivät edes aio kotiutua tai tehdä töitä täällä. Arvoisa puhemies! Suomella ei ole varaa laadullisesti heikkotasoiseen maahanmuuttoon. — Tästä on nyt puhuttu viimeiset kaksi viikkoa, tästä laadusta. — Iltalehti kirjoitti eilen illalla Kelalta saamastaan tiedosta. Tietojen mukaan vieraskielisten osuus Kelan maksamasta toimeentulotuesta oli viime vuonna 29,5 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 25,8 prosenttia. Vuonna 2017 vieraskielisten osuus oli vielä alle 20 prosenttia. Työmarkkinatuen saajista vieraskielisten osuus nousi viime vuonna edellisvuoden 24,1 prosentista 25,7 prosenttiin ja peruspäivärahan saajista 18,5 prosentista 20,3 prosenttiin. Yleisessä asumistuessa kehitys oli samanlaista. Tämähän on aivan katastrofi. Ei ole yllätys, että rahat loppuvat, kun jakajia tulee ovista ja ikkunoista. On toki aivan piristävä poikkeus, että maamme suurista medioista alkaa tulla faktaan perustuvaa tietoa kansalaisille, missä maahanmuuton kanssa oikeasti mennään. Ei voi kuin kiittää hallitusta tästä määrätietoisesta työstä tilanteen oikaisemiseksi. Toivon kuitenkin seuraavia eduskuntavaaleja evästäen, että alkaisimme jo ihan tosissamme käydä laajemminkin keskustelua siitä, voitaisiinko sosiaaliturva tulevaisuudessa rajoittaa vain Suomen kansalaisille. Se olisi aivan erinomainen säästötoimi tässä taloudellisessa ahdingossa, jossa Suomi on. Tiedän tämän lakiesityksen olevan perusteltu, koska vasemmiston edustaja sai debatin aikaiseksi. Silloin voi olla tyytyväinen, että jotain on tehty oikein. Kiitän sisäministeri Rantasta ulkomaalaislakien selkiyttämisestä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-09-09T18:10:53,2025-09-09T18:15:16,Hyväksytty,1.1 2025_75_183,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_184,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies, kiitos! Tänään käsittelyssä oleva hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamisesta on erittäin tervetullut ja kaivattu parannus siihen maahanmuuttopolitiikan sotkuun, jonka edelliset hallitukset ovat meille jättäneet. On ollut hyvin vastuutonta maahanmuuttopolitiikkaa, että tähän asti pysyvän oleskeluluvan on voinut saada ulkomaalainen, joka ei osaa yhtään, siis sanaakaan, suomea tai ruotsia, joka ei ole tehnyt päivääkään töitä ja joka ei ole osoittanut motivaatiota kotoutua tähän yhteiskuntaan. Edellisten hallitusten löyhän politiikan vuoksi Suomessa ovat milanjaffit ja muut rellestäneet. Heille Suomi on ollut helppo ja houkutteleva maa, heille, jotka etsivät pikemminkin elatusautomaatin kuin uuden kotimaan, jossa tehdä työtä ja maksaa veroja. Ei ole yhtään liioiteltua todeta, että tällainen politiikka on ollut kova rasite maamme taloudelle ja erityisesti myös turvallisuudelle. Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että nykyinen hallitus laittaa stopin holtittomuudelle ja korjaa kurssin. Tämä hallituksen esitys palauttaa järjen pysyvän oleskelun myöntämisen perusteisiin. Kuuden vuoden oleskelu, kielitaito ja työhistoria eivät ole kohtuuttomia vaatimuksia, eivätkä rasismia, kuten edustaja Honkasalo on täällä tänään väittänyt, vaan ne ovat vähimmäisedellytyksiä sille, että ulkomaalainen aidon oikeasti haluaa kuulua suomalaiseen yhteiskuntaan ja kantaa vastuunsa. Esityksen ansiosta pysyvän oleskeluluvan voi edelleen saada nopeammin, jos on korkeasti koulutettu ja osaa jompaakumpaa kotimaista kieltä ja on työllistynyt. Erityisen tärkeänä pidän sitä, että rikoksiin syyllistyneet eivät jatkossa saa pysyvää jalansijaa Suomessa. On itsestään selvää, että vakavia rikoksia tehnyt henkilö ei ansaitse pysyvää paikkaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Tässä kohtaa hallituksen linja on selkeä ja oikeudenmukainen. Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaiset ovat vuosikausia vaatineet maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, kotoutumisen velvoittavuutta ja nuhteettomuuden asettamista selkeiksi ehdoiksi. Nyt nämä asiat vihdoin toteutuvat, hallitusohjelman mukaisesti. Tämä esitys korjaa sen, minkä edellisten hallitusten vastuuttomuus rikkoi. Tämä on oikeudenmukainen, turvallinen ja taloudellisesti kestävä ratkaisu. Kiitän hallitusta ja erityisesti sisäministeri Mari Rantasta siitä, että se vie Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tähän suuntaan, jossa pysyvä oleskelu pitää ansaita eikä sitä enää jaeta automaattisesti. Arvoisa rouva puhemies! Kelan tuoreet tilastot osoittavat, että vieraskielisten osuus tukien saajista on räjähtänyt käsiin. Pelkästään neljään eri tukimuotoon, toimeentulotukeen, työmarkkinatukeen, peruspäivärahaan ja asumistukeen, kului viime vuonna yli neljä miljardia euroa, josta vieraskielisten osuus oli runsaat 1,1 miljardia euroa. Maahanmuuttajien työttömyysaste on kolminkertainen kantaväestöön verrattuna ja työllisyysaste 20 prosenttiyksikköä matalampi. Siksi olenkin tänään jättänyt toimenpidealoitteen siitä, että sosiaaliturvasta Suomessa tehtäisiin kansalaisuusperusteinen. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-09-09T18:15:23,2025-09-09T18:19:50,Hyväksytty,1.1 2025_75_185,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_186,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään on käyty mielenkiintoista keskustelua tästä lakiesityksestä, ja muutamia arvioita tähän kyseiseen lakiesitykseen — eikä niihin 15:een muuhun, mitä tässä aikaisemmin on täällä tullut esiin, eli yritän keskittyä nyt tähän: Pysyvä oleskelulupa merkitsee nimensä mukaisesti pysyvää oleskeluoikeutta Suomessa, joka kumoutuu lähinnä, jos oleskelulupa perutaan esimerkiksi vakavien rikosten vuoksi. Määräaikaisten lupien kohdalla taas uutta jatkolupaa haettaessa oleskeluluvan edellytykset tulevat aina uudelleen tarkistettaviksi, ja oleskeluluvan perusteiden puuttuminen lupaa uusittaessa merkitsee, että uutta lupaa ei ole mahdollista saada. Joitain pieniä poikkeuksia siinä on. Määräaikaisilla luvilla oleskelu voidaan ajatella tietynlaisena koeaikana Suomeen pysyvästi muuttamaan pyrkivälle ihmiselle. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä korostetaan pyrkimystä kytkeä pysyvä oleskelulupa kotoutumiseen. Nykyisellään tätä kytkyä ei juurikaan ole ja pysyvän oleskeluluvan voi saada ilman minkäänlaista kotoutumista tai edes pyrkimystä siihen. Pysyvän oleskeluluvan kytkeminen kielitaitoon sekä työskentelyyn tekee siitä nyt selkeästi ehdollisemman kotoutumiselle, mitä isona linjana voitaneen pitää hyväksyttävänä tavoitteena. Ei ole Suomen intressien mukaista, että tänne jää pysyvästi henkilöitä, jotka eivät halua kotoutua tai kykene kotoutumaan Suomeen. Samalla on kuitenkin huomioitava, että nyt ehdotetut ja asetetut vaatimukset ovat osin jyrkkiä ja voivat vaikuttaa hyvin eri tavoin liittyen yksilön elämäntilanteeseen. Vaatimusta kielitaidon hankkimisesta voidaan pitää kohtuullisena, mutta työhistoriavaatimus tulee olemaan vaikea täyttää erityisesti tiettyjen maahanmuuttajaryhmien naisille. Maahanmuuttovirasto on arvioinut, että nykyisellään vain noin 20—30 prosenttia humanitäärisistä maahanmuuttajista täyttäisi kielitaito- ja työhistoriavaatimuksen kuuden vuoden maassa oleskelun jälkeen. Joidenkin maahanmuuttajaryhmien naisilla on hyvin heikko osallistuminen työelämään. Vaikka vanhempainvapaa lasketaan ehdotetun lain mukaan työssäoloehtoon rinnastettavaksi ajaksi, niin hoitovapaata ei lasketa, eikä kotona lasten kanssa oleva maahanmuuttajanainen voi täyttää työssäoloehtoa. Silloinkin kun vanhempainvapaalta aktiivisesti pyritään töihin, on erityisesti matalasti koulutettujen maahanmuuttajanaisten työllistyminen suoraan vanhempainvapaalta haasteellista, mikä voi tuottaa katkoja työhistoriaan. Tiettyjen maahanmuuttajaryhmien naisten jääminen kotiin on kiistaton ongelma kotoutumisen kannalta, ja tavoite vähentää tätä ja saada näitä naisia työelämään on hyvin kannatettava. Samalla ehdotettu säännöstely tulee johtamaan käytännössä tilanteisiin, joissa henkilöt oleskelevat vuosikymmeniä Suomessa määräaikaisilla luvilla ja saavat pysyvän oleskeluluvan ehkä vasta eläkeläisinä. Tämän mielekkyys on kyseenalaista, vaikka Suomessa pitkään oleskellutta ja täällä lapsia saanutta naista tuskin maasta enää poistetaan alkuperäisen oleskelun perusteella. Tämä tuo turhaa vaivaa henkilöille ja turhaa byrokratiaa. Arvoisa rouva puhemies! Oleskelulupavaatimuksen pidentäminen neljästä kuuteen vuoteen voidaan nähdä Suomeen muuttamisen koeajan pidentämisenä. Tämän pidennyksen tarpeellisuus voidaan myös kyseenalaistaa, kun samalla pysyvän luvan edellytykseksi jo lisätään varsinaisia kotoutumisen kriteerejä — varsinaisia kotoutumisen kriteerejä. Jos henkilö neljän vuoden jälkeen on oppinut kohtuullisella tasolla kielen ja työllistynyt, voidaan kysyä, mitä lisäarvoa saadaan vielä kahden vuoden viettämisestä määräaikaisilla luvilla. Arvoisa rouva puhemies! Lakiin ehdotettavat poikkeusmahdollisuudet tarjoavat nopeutetun reitin oleskelulupaan. Edellytys 40 000:n vuosituloista vastaa noin 3 200—3 300 euron kuukausituloja, mikä on alle keskipalkan. Poikkeus tarkoittaa, että henkilö, joka kykenee elättämään itsensä kohtuullisesti Suomessa ja pärjäämään täällä, on vapautettu kielitaitovaatimuksesta, näin ymmärsin. Suomessa tunnustettu ylempi korkeakoulututkinto yhdistettynä kahden vuoden työhistoriaan tarjoaa korkeakoulutetulle mahdollisuuden nopeampaan reittiin, millä pyritään lisäämään korkeakoulutettujen maahan jäämistä. Erityisesti hyvä suomen ja ruotsin kielen taito yhdistettynä kolmen vuoden työhistoriaan tarjoaa myös työperäiselle maahanmuuttajalle porkkanan kielen opiskeluun. Eli tässä on myös hyviä asioita, mutta on eräitä ongelmakohtia, jotka olisi tässä lain jatkovalmistelussa syytä korjata. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-09T18:19:54,2025-09-09T18:25:49,Hyväksytty,1.1 2025_75_187,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_188,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta. Tarkemmin kyse on pysyvän oleskeluluvan saamisen ehtojen tiukentamisesta. Pysyvän oleskeluluvan vaatima oleskeluaika on jatkossa neljän vuoden sijaan kuusi vuotta. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kuuden vuoden jälkeenkin pysyvän oleskeluluvan saadakseen pitää osoittaa, että osaa puhua suomea tai ruotsia ja on ollut töissä kaksi vuotta niin, että enintään kolme kuukautta on saanut työttömyysturvaa tai toimeentulotukea tai on muuten ollut poissa töistä. Ihan poikkeuksellisissa tapauksissa pysyvän oleskeluluvan voi saada neljään vuoteen, mutta se vaatii sitä, että on vähintään 40 000 euron vuositulot, Suomessa tunnustettu ylempi korkeakoulututkinto yhdessä vähintään kahden vuoden työhistorian kanssa tai vaihtoehtoisesti poikkeuksellinen suomen tai ruotsin kielen taito vähintään kolmen vuoden työhistorian kanssa. Arvoisa puhemies! Nämä ulkomaalaislain tiukennukset ovat erinomaisia. Tiukennusten ansiosta sosiaalitukiperustainen maahanmuutto ei ole niin Suomeen houkuttava, ja meillä ei todellakaan ole varaa siihen, että tämänkaltainen taloudellisesti kestämätön maahanmuutto Suomeen lisääntyy. Kotoutumattomat ja rikoksiin syyllistyvät aiheuttavat teoillaan merkittäviä taloudellisia kuluja muun muassa tulkki-, asianajaja- sekä vakuutusmaksujen muodossa. Tuoreen tilaston mukaan jo nyt Espoossa ja Vantaalla puolet toimeentulotuen saajista on maahanmuuttajia ja koko Suomessa noin 30 prosenttia. Nämä luvut ovat nousseet hälyttävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja maahanmuuttajien yliedustus on valtava suhteessa suomalaisiin. Ei ihme, että Suomi houkuttaa. Täällä voi nauttia monista etuuksista veronmaksajien kustannuksella. Suomi on hyvä maa, näin kuulee usein. Meillä Suomessa on poikkeuksellisen korkeat työttömyysluvut. Tämän lisäksi meillä on ulkomaalaisia työttömiä Suomessa melkein 70 000 ja työikäisistä ulkomaalaisista lähes puolet eli 48,4 prosenttia on työvoiman ulkopuolella. Tämä ei ole kestävää. Siksi onkin niin tärkeää, että maahanmuuttolakeja tiukennetaan merkittävästi tällä kaudella. Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin tulee olla ykkösasia, sillä suomalaisilla tulee olla myös ihmisoikeus ja oikeus hyvinvointiin ja omaan kulttuuriperintöön. Käsittelyssä oleva oleskelulupia koskeva tiukennus on vain yksi mutta sitäkin tärkeämpi sisäministeri Rantasen lainsäädäntötoimi, jolla torjutaan Suomen kannalta negatiivista maahanmuuttoa. Arvoisa puhemies! Kuten edellä on tullut ilmi, tätä lakimuutosta todellakin tarvitaan. Haluan vielä esittää perussuomalaiselle sisäministeri Rantaselle erityisen kiitoksen tämän esityksen valmistelusta ja esittelystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-09-09T18:25:53,2025-09-09T18:29:25,Hyväksytty,1.1 2025_75_189,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,Edustaja Eerola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_190,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys uudistaa nytten pysyvää oleskelulupaa koskevat säännöt sillä viisiin, että kotoutuminen ei ole vastaisuudessa enää mikään sivuhuomautus vaan edellytys. Pääsääntönä pysyvän oleskeluluvan saamiseksi edellytetään jatkossa, kuten tässä on nyt monessa puheenvuorossa kuultukin, kuuden vuoden yhtäjaksoista oleskelua sekä tyydyttävää suomen tai ruotsin kielen taitoa ja sitten kahden vuoden työhistoriaa, josta korkeintaan tuollainen kolmen kuukauden jakso on työttömyysturvalla tai toimeentulotuella. Tämä on mielestäni erittäin selkeä kannustin kieleen, työhön ja yhteiskuntaan kiinnittymiseen, eli oleskelulupaa ei jatkossa saa pelkästään oleskelemalla. No, samalla pidetään tietenkin yllä tätä Suomen houkuttelevuutta niille todellisille osaajille. Eli tämä neljän vuoden reitti säilyy kyllä, jos hakijalla on 40 000 euron vuositulot tai tämmöinen Suomessa tunnustettu ylempi korkeakoulututkinto tai jatkotutkinto ja kahden vuoden työhistoria tai sitten erityisen hyvä kielitaito ja kolmen vuoden työhistoria. Lisäksi Suomessa tutkinnon suorittanut voi saada pysyvän oleskeluluvan ilman vuosissa laskettavaa oleskelua, kunhan kielitaito on kehittyvä ja jatkuvan luvan edellytykset täyttyvät. Näin siis palkitsemme sellaiset henkilöt ja kannustamme näitä henkilöitä opiskeluun ja työntekoon tässä maassa ja houkuttelemme siis niitä oikeita osaajia. No, johdonmukaisuuden vuoksi pitkään oleskelleen tällaiseen EU-oleskelulupaan lisätään myös kielitaitoedellytys kansallista pysyvää oleskelua vastaavasti, ja sitten lasten ja yksilöllisten poikkeusten turvaverkko toki säilyy. Arvoisa rouva puhemies! Nuhteettomuus ei ole mikään muodollisuus. Ehdoton vankeus, vaikka olisikin sen kuusi vuotta siellä vankilassa istunut, katkaisee jatkossa tämän yhtäjaksoisen ajan laskemisen, eli sitä ei enää lasketa tähän aikaan, jos siellä vankilassa sen istuu. Sitten pysyvä asema Suomessa edellyttää myös muutenkin lakien kunnioittamista. Tämä on mielestäni erittäin oikeudenmukainen linja sekä turvallisuuden että myöskin kotoutumisen näkökulmasta. Esitys toteuttaa hallitusohjelmaa, missä lukee, että tiukemmat mutta selkeät ja ennakoitavat ehdot. Se tekee maahanmuuttopolitiikasta myös taloudellisesti kestävämpää ja parantaa meidän huoltosuhdetta ja kohdistaa pysyvän oleskelun niihin, jotka osoittavat halunsa ja kykynsä kotoutua. — Kiitokset.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-09-09T18:29:30,2025-09-09T18:33:00,Hyväksytty,1.1 2025_75_191,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_192,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jo tässä edellisessä puheenvuorossa ja aiemminkin on aika tarkkaankin esitelty nämä yksityiskohdat, mitä tämä lakiehdotus sisältää, eli keskityn oikeastaan vain muutamaan näkökohtaan. Ihan ensimmäisenä kuitenkin tästä isosta kuvasta. Tällä tähdätään siihen, että kotoutumisesta, integroitumisesta ja erityisesti suomen tai ruotsin kielen oppimisesta hyötyy silloin, kun tätä oleskelulupaa Suomeen hakee, ja sitten vastaavasti rankaistaan siitä, jos syyllistyy rikoksiin. Tämä lähtökohta on tässä ihan oikea, ja kuten täällä aiemmin todettiin, tämä on linjassa myös sen suhteen, mitä muissa maissa on viime aikoina tehty. Arvoisa rouva puhemies! Haluan kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota tähän opiskelijoita koskevaan asiaan. Ensinnäkin meillä on sentyyppinen tilanne, että noin puolet Suomessa valmistuvista korkeakouluopiskelijoista, siis ulkomaalaisista korkeakouluopiskelijoista, jotka suorittavat Suomessa tutkinnon, jää Suomeen ja noin kaksi kolmasosaa haluaisi jäädä. Eli meillä on siinä semmoinen kuudenneksen gäppi, ja totta kai ne maahanmuuttajat, jotka ovat Suomessa suorittaneet korkeakoulututkinnon, ovat kaikkein potentiaalisimpia integroitumaan ja tekemään työuransa Suomessa ja vahvistamaan sitä kautta Suomen kansantaloutta, joten totta kai olisi viisaampaa, että meille jäisi enemmän kuin meille tällä hetkellä jää. Tässä suhteessa tämä lakiesitys vie asiaa eteenpäin, koska tämän pysyvän oleskeluluvan voi saada, kun on suorittanut yliopistossa ylemmän tai alemman tutkinnon ja jos sitten on suomen ja ruotsin kielen edes kehittyvää osaamista. Tässä vetoaisinkin nyt meidän korkeakouluihin, että on erittäin tärkeää, että siellä tarjotaan näille ulkomaalaisille opiskelijoille tätä suomen ja ruotsin kielen opetusta, jotta heidän on mahdollista tosiasiallisesti hyödyntää tätä ja jäädä sitten tekemään työuransa Suomeen. No, sitten toinen asia, joka täällä nousi jo debatissa esille, on se, että tämä säännös ei nyt koske ammattikorkeakoulusta valmistuvia opiskelijoita. Tämä on mielestäni sellainen asia, että kun tämä uudistus nyt toteutetaan, niin vaiheessa kaksi kannattaa kyllä tosissaan miettiä sitä, että tämä laajennettaisiin koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita, koska siellä valmistuu esimerkiksi insinöörejä, siellä valmistuu sairaanhoitajia, siellä valmistuu sellaisia ihmisiä, joilla olisi Suomelle annettavaa. Kun kaiken lisäksi he vielä usein toimivat näitten yliopistokaupunkien ulkopuolella sellaisilla paikkakunnilla, joilla se työvoiman saatavuus saattaa olla vaikeampaa, niin tämä mahdollisuus kannattaa kyllä selvittää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-09-09T18:33:04,2025-09-09T18:36:14,Hyväksytty,1.1 2025_75_193,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_194,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kävimme täällä hyvinkin vilkkaan keskustelun tästä hallituksen hyvästä esityksestä, joka koskee pysyvää oleskelulupaa ja sen saamisen ehtojen tiukentamista. Menen siihen kohtaan, mutta ensin on otettava kantaa siihen, mitä vasemmistoliiton edustaja Veronika Honkasalo täällä aiemmin totesi hallituksen maahanmuuttopolitiikkaan liittyen. Syytöksiä tuli paljon, kuten kaikki tiedämme, siinä ei mitään uutta, mutta haluan muutamaan niistä tarrata. Yksi niistä oli muun muassa se, että hallituksen punaisena lankana kulkee tässä maahanmuuttopolitiikassa joku rasistinen agenda, ikään kuin tämmöinen pohjavire, joka ohjaa tätä hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa. Haluan todeta, että tämä esitetty väite ei pidä paikkaansa. Hallituksen agendana ei ole mikään rasismi, vaan hallituksen agendalla on se, että suomalainen maahanmuuttopolitiikka laitetaan kuntoon. Eli toisin sanoen jos Suomeen tullaan töihin, niin sitten tänne myöskin tullaan töihin, ja kun Suomeen tullaan, niin noudatetaan suomalaisen yhteiskunnan pelisääntöjä. Tämä on päivänselvä asia, ja annan tästä esimerkin: Tällä hetkellä tämän pysyvän oleskeluluvan, jonka Suomessa voi saada ja joka on siis erittäin vahva oikeus ihmiselle, maahanmuuttajalle Suomessa, on voinut saada ilman kielitaitoa tai työhistoriaa, siis pysyvän oleskeluluvan ilman kielitaitoa, ilman työhistoriaa. No nyt jatkossa näin ei ole, vaan edellytetään myöskin kielitaitoa, edellytetään työhistoriaa, ja se on aivan oikein. Se on järkevää maahanmuuttopolitiikkaa. Meidän suomalainen hyvinvointiyhteiskunta sosiaaliturvajärjestelmineen ei kestä maahanmuuttoa, joka lähtee siitä ajatuksesta, että kotoutuakseen Suomeen ei tarvitse tehdä muuta kuin olla kotona ja nostaa Kelan tukia. Tiedän, ikävä kärjistys, mutta valitettavasti se on nykytila. Ja se näkyy esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, kun tarkastellaan erilaisia tilastoja, mitä tulee esimerkiksi toimeentulotukeen. Vieraskielisten riippuvuus siitä on merkittävää. Toimeentulotuen saajista, jos katsotaan vaikka Espoota ja Vantaata, lähes puolet on vierasperäisiä. Me ymmärretään, kuinka vakavasta ongelmasta on kyse, koska heidän edustuksensa väestöstä ei kuitenkaan ole lähellekään sitä puolta vielä. Mutta jos jatketaan tällä vanhalla linjalla ja sillä linjalla, mitä eritoten vasemmistoliitto kannattaa, niin se on tuhon tie, se on konkurssi tälle maalle, ja valitettavasti siihen ei ole varaa, ja hallitus tekee sen takia näitä uudistuksia. Eli tosiaan jatkossa pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä tiukennetaan siten, että hakuaika pitenee neljästä vuodesta kuuteen vuoteen, ja jatkossa edellytetään suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä työhistoriaa, ja tämä on hyvä uudistus. Toistan edelleen: Ennen ei tarvinnut osata kieltä eikä tarvinnut olla töissä. Kunhan nosti tukia, niin sillä sai pysyvän oleskeluluvan — en voi vieläkään uskoa, että tämä on edes mahdollista. Sitten tässä on myös kannusteita. Nimittäin erityisosaajille säilyy kuitenkin nopeampi polku siihen oleskelulupaan, mutta se edellyttää sitten erittäin vahvaa näyttöä siitä integroitumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan, kuten yli 40 000 euron vuosituloja, tunnustettua ylempää korkeakoulututkintoa, hyvää kielitaitoa ja työhistoriaa oleskelun aikana. Elikkä sillä tavoitellaan sitä, että hei, jos ihan oikeasti teet töitä sen eteen, että haluat olla osa suomalaista yhteiskuntaa, suomalaisen yhteiskunnan jäsen, niin me tarjotaan sinulle siihen mahdollisuus. Mutta me ei todellakaan tarjota mahdollisuutta rikollisille, jotka tulevat tänne oleskelemaan, käyttämään suomalaista järjestelmää, suomalaista yhteiskuntaa ja suomalaista veronmaksajaa hyväksi. Sellaiselle ei kerta kaikkiaan jatkossa ole perusteita, eikä sellaiselle ole myöskään lainsäädännöllisiä mahdollisuuksia. Siitä tämä hallitus pitää huolen, ja haluan siitä kiittää sisäministeri Mari Rantasta, joka tämän esityksen tänne on tuonut. Sitten haluan ottaa kantaa vielä viimeiseen vasemmistoliiton edustaja Honkasalon väitteeseen, jossa hän sanoi että maahanmuuttopolitiikka lähtee siitä, että te jätätte ihmiset heitteille. Ei, se ei lähde liikkeelle siitä, että me jätetään ihmisiä heitteille. Me kyllä heitetään ulos tästä maasta ne, jotka eivät tämän maan sääntöjä noudata ja jotka tekevät täällä esimerkiksi rikoksia. He lähtevät ulos tästä maasta, ja sen jälkeen heistä vastaa heidän oma valtionsa, josta he ovat tänne tulleet. Mutta me emme jätä heitteille. Me huolehditaan siitä, että Suomi säilyy paikkana, jossa on kannattavaa ottaa töitä vastaan, on kannattavaa tehdä töitä, ja yhteiskuntana, johon halutaan integroitua, ja yhteiskuntana, jossa maahanmuuttopolitiikka onnistuu ja toimii tavalla, joka palvelee suomalaisen yhteiskunnan etuja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-09-09T18:36:22,2025-09-09T18:40:58,Hyväksytty,1.1 2025_75_195,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_196,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Erinomainen puheenvuoro edustaja Bergbomilta tähän pohjalle, ja tästä on helppo jatkaa. 16 ulkomaalaislain muutosta tähän mennessä, lisää on tulossa. Ja miksi juuri esimerkiksi tämä pysyvä oleskelulupa on tärkeä tässä ketjussa? Pysyvä oleskelulupa on tie kansalaisuuteen, ja meidän on ymmärrettävä se, että kansalaisuus pitää tässä maassa myöskin ansaita. Sen kautta tulee monia oikeuksia, mutta pitää tulla myöskin velvollisuuksia, ja jotta siihen pääsee, niin näiden ehtojen pitää olla ikään kuin koko ketjun aikana oikealla tasolla. Täällä käytiin keskustelua siitä, että näiden ulkomaalaislain muutosten kautta tulee ikään kuin viesti, että tänne ei saa tulla. Itse näen niin, että tänne saa tulla, mutta pitää kunnioittaa myöskin sitä meidän lainsäädäntöä ja sitä, että haluaa integroitua tähän yhteiskuntaan myöskin omilla toimillaan. Itse asiassa minä näen niin, niin kuin täällä ollaan puhuttukin, että tämäkin lainsäädäntö saattaa tuoda ne äidit pois sieltä kodeistaan yhteiskunnan rakenteisiin mukaan — oppimaan kieltä, tekemään töitä, tutustumaan muihin — ja se on ehkä polku siihen, että meillä tämä vastakkainasettelu vähenee tässä yhteiskunnassa. Me ollaan kaikki samaa joukkoa — ne, ketkä tähän maahan haluavat sitoutua, kaikki ovat samaa joukkoa. Siksi nämä lainsäädännön muutokset ovat tässä tärkeitä, ja siksi niitä pitää tehdä. Sitten on puhuttu paljon siitä — no, itse asiassa kaikki muut puolueet ovat sitä mieltä — että me tarvitaan kymmeniätuhansia uusia maahanmuuttajia Suomeen vuosittain. Jos ajattelee tätä tämänhetkistä suhdannetta ja kokonaisuutta, niin siinäkin näkökulmassa tämäntyyppiset muutokset, että aidosti sitten pitää myöskin tehdä töitä ja oppia se kieli, jos heitä tänne halutaan, ovat vähintäänkin kohtuullinen vaatimus. Näistä Suomeen tulleista, jos vielä puhutaan työllisyyteen liittyvistä vaikutuksista — tässäkin on ehtona, että pitää olla kahden vuoden työhistoria — niitä, jotka aidosti omalla työllään tulevat toimeen, on hyvin marginaalinen prosenttimäärä. Taitaa olla alle viisi prosenttia niitä, jotka täyttävät sen erityisosaajan tunnusmerkistön, tai itse asiassa niitä taisi olla vain vähän reilu kaksi prosenttia tällä hetkellä. Meidän pitää ymmärtää se, että tässä maassa ei voi olla vain oikeuksia, vaan tässä maassa on myöskin velvollisuuksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-09-09T18:41:00,2025-09-09T18:43:34,Hyväksytty,1.1 2025_75_197,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_198,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Näiden purkausten jälkeen, mitä kuultiin tuossa aiemmassa osassa lähetekeskustelua ja mitä kuultiin erityisesti kansanedustaja Veronika Honkasalolta, on paljon sanottavaa, mutta aloitan sillä, mitä olin aikeissa sanoa ennen näitä purkauksia. Arvoisa puhemies! Pelkkä oleskelu ei voi riittää. Tähän asti me olemme pysyvien oleskelulupien saralla palkinneet ulkomaalaisia siitä, että he vain oleskelevat tarpeeksi pitkään Suomessa, ja sen myötä heille tulee oikeus pysyvään oleskelulupaan. Pysyviä oleskelulupia on jaettu riippumatta siitä, tuottavatko he todistetusti riittävää lisäarvoa suomalaiselle yhteiskunnalle, osaavatko he suomen kieltä, ovatko he oppineet sen, ovatko he tarpeeksi kouluttautuneita ja tekevätkö he tällä hetkellä töitä tai osaavatko he jopa noudattaa lakia, ovatko he syyllistyneet tänä aikana rikoksiin. Pelkkä ajankulu on riittänyt. Ajankulu ja odottaminen ovat olleet niin ikään itsessään saavutus, mistä on seurannut palkinto, että ei enää tarvitse hakea jatkolupia eli uusia määräaikaisia oleskelulupia oleskelu-, työnteko- ja muiden oleskelulupaan liittyvien oikeuksiensa varmistamiseksi, mikä on myös tehnyt mahdottomaksi sen tarkastelun, onko näille oleskeluluville enää perusteita. Tämän lakimuutoksen myötä vastaisuudessa ulkomaalaisia ei enää palkita osaamattomuudesta, kielitaidottomuudesta, koulutuksen puutteesta tai esimerkiksi rikoksiin syyllistymisestä. Vastaisuudessa ulkomaalaiselta myös pysyvien oleskelulupien saralla edellytetään tässäkin suhteessa enemmän. Aiemmin olemme muuttaneet kansalaisuuslakia, jotta se huomioisi näitä erilaisia piirteitä asumisajan osalta. Seuraavana putkessa ovat nuhteettomuus, toimeentuloedellytykset ja vastaavat, ja nyt sitä tehdään pysyvien oleskelulupien saralla. Edellytetään siis sitä, että pysyvää oleskelulupaa hakeva henkilö osoittaa todennettavaa kykyä sekä halua kiinnittyä suomalaiseen yhteiskuntaan pitkäjänteisesti. Hyviä indikaattoreita siinä ovat se, onko ihminen ollut töissä, kuinka paljon hän on esimerkiksi nojannut suomalaiseen sosiaaliturvaan tänä aikana ja onko hän syyllistynyt rikoksiin suomalaista yhteiskuntaa vastaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pysyvän oleskeluluvan vaatima oleskeluaika pidennettäisiin neljästä vuodesta kuuteen vuoteen. Tämän lisäksi pysyvän oleskeluluvan saaminen kuuden vuoden oleskelun jälkeenkin tulisi edellyttämään tyydyttävän suomen tai ruotsin kielen taidon osoittamista sekä kahden vuoden työhistoriaa korkeintaan kolmen kuukauden turvautumisella työttömyysturvaan tai toimeentulotukeen taikka muulla poissaololla töistä. Tällaistakaan vaatimusta ei ole aiemmin ollut. Hyvin itsestäänselvän kuuloisia vaatimuksia — jopa hieman lievähköjä siihen, mitä itse olisin valmis tekemään — mutta tällaistakaan vaatimustasoa meillä ei ennen ole ollut pysyvissä oleskeluluvissa, ei myöskään kansalaisuuden saralla. Suomen kansalaisuudenkin voi vielä saada nojaten Kelan rahoihin, ei omaan työhön, ei omaan toimeentuloon vaan sosiaaliturvaan, ja juuri näitä pykäliä me olemme muuttamassa sekä kansalaisuuslain että pysyvien oleskelulupien osalta. Poikkeuksellisesti aiemman neljän oleskeluvuoden jälkeen pysyvään oleskelulupaan voisivat oikeuttaa ainoastaan korkeahkot tulot, 40 000 euron vuositulot, Suomessa tunnustettu ylempi korkeakoulututkinto tai jatkotutkinto yhdessä kahden vuoden työhistorian kanssa tai erityisen hyvä suomen tai ruotsin kielen taito yhdessä kolmen vuoden työhistorian kanssa. Tämä muutos on siten enemmän kuin hyödyllinen, sillä se luo rakentavia kannustimia ja vaatimuksia ulkomaalaisille työllistyä, oppia kieltä, kouluttautua ja olla nuhteettomasti Suomessa. Se ei palkitse tyhjäntoimittamisesta eikä yhteiskunnan tai veronmaksajien kuormittamisesta. Se ei palkitse vain siitä, että aika kuluu ja että aika tekee tehtäväänsä ulkomaalaisen puolesta. Me haluamme Suomessa maahanmuuttopolitiikkaa, joka perustuu työlle, toimeentulolle ja nuhteettomuudelle, ja nämä muutokset sekä nyt pysyvien oleskelulupien saralla että tänä syksynä myös kansalaisuuslain saralla molemmat edesauttavat sitä järkevämpää työhön, toimeentuloon ja nuhteettomuuteen perustuvaa maahanmuuttoa, eivät toimeentulotukeen perustuvaa maahanmuuttoa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-09-09T18:43:38,2025-09-09T18:48:46,Hyväksytty,1.1 2025_75_199,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_200,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Suomi on maa, jossa maahanmuuttajien pysyvä oleskelu ei voi olla automaattinen oikeus, jos ei ole valmis aidosti ja oikeasti kotoutumaan. Tämä hallituksen esitys onkin selkeä askel kohti vastuullisempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Tällä esityksellä kannustetaan ulkomaalaisia integroitumaan sekä samalla suojataan suomalaisen yhteiskunnan kestävyyttä ja turvallisuutta. Arvoisa rouva puhemies! Nykytilanteessa pysyvän oleskelun voi saada neljän vuoden jälkeen ilman, että henkilö on osannut sanaakaan suomea tai ruotsia tai tehnyt työtä tai opiskellut Suomessa. Mielestäni tämän ei pitäisi olla mahdollista, ja se on nykyisen järjestelmän valuvika, mikä pitää korjata. Suomeen on ollut siis mahdollista asettua pysyvästi ilman henkilön antamaa todellista panosta, velvoitetta tai osoitetta siitä, että haluaa aidosti olla osa suomalaista yhteiskuntaa. Tämä hallituksen esitys korjaa tämän tilanteen. Jatkossa pysyvän oleskeluluvan pääsääntöinen edellytys olisi kuuden vuoden yhtäjaksoinen asuminen Suomessa sekä tyydyttävä kielitaito ja kahden vuoden työhistoria. Mielestäni tämä ei ole millään tavalla kohtuuton vaatimus, vaan päinvastoin, se on minimivaatimus sille, että ihminen voi todella asettua Suomeen ja olla meidän yhteiskuntamme jäsen. Samaan aikaan tämä esitys on myös reilu ja kannustava. Ne maahanmuuttajat, jotka haluavat nähdä vaivaa eli opiskella kielen, tehdä työtä tai menestyä opinnoissaan, voivat edelleen saada pysyvän oleskeluluvan jo neljässä vuodessa. Jos maahanmuuttaja ansaitsee 40 000 euroa vuodessa, suorittaa korkeakoulututkinnon Suomessa tai saavuttaa erinomaisen kielitaidon ja työhistorian, tämä järjestelmä palkitsee hänet nopealla, pysyvällä oleskeluluvalla. Tällä esityksellä on siis selkeä viesti: Suomi arvostaa osaajia, työntekijöitä ja opiskelijoita, jotka panostavat omaan tulevaisuuteensa ja haluavat olla osa Suomen tulevaisuutta. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys lisää myös nuhteettomuusvaatimuksia. On itsestäänselvää, että vakavia rikoksia tehnyt henkilö ei voi saada pysyvää paikkaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Vankeusrangaistus katkaisee jatkossa oleskeluajan laskennan. Eli jos ei kunnioita Suomen lakeja, ei myöskään ansaitse pysyvää oleskelua täällä. Tässä ei pitäisi olla kenellekään mitään epäselvää. Kokonaisuutena tämä esitys tekee järjestelmästä johdonmukaisemman, oikeudenmukaisemman ja ennen kaikkea suomalaisen yhteiskunnan etua turvaavan, mitä tulee pysyviin oleskelulupiin. Esitys kannustaa työntekoon, kielen oppimiseen ja kotoutumiseen. Se varmistaa sen, että pysyvän oleskelun saavat jatkossa vain ne, jotka aidosti haluavat rakentaa ja kykenevät rakentamaan elämänsä Suomessa. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus tekee nyt sen, mitä aiemmat hallitukset eivät ole uskaltaneet: asetamme selvät rajat ja ehdot pysyvälle oleskelulle. Tällä muutoksella Suomi on houkutteleva osaaville, koulutetuille ja työhön motivoituneille tulijoille. Samalla tämä muutos rajaa ulos heidät, jotka etsivät Suomesta helppoa elämää ilman velvoitteita tai kotouttamista ja jotka eivät aio integroitua tähän yhteiskuntaan. Tällä esityksellä Suomi näyttää, että pysyvä paikka suomalaisessa yhteiskunnassa ansaitaan. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-09-09T18:48:53,2025-09-09T18:51:51,Hyväksytty,1.1 2025_75_201,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Edustaja Autto poissa, edustaja Seppänen poissa. — Edustaja Bergbom.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_202,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aiemmin tässä keskustelussa vasemmistoliiton edustaja Honkasalo peräänkuulutti maahanmuuttopoliittiseen keskusteluun tutkimustietoa. Se sopii meille perussuomalaisille oikein hyvin. Aloitetaan seksuaalirikoksista, joissa nämä lukemat ovat aika järkyttäviä, eli seksuaalirikokset kansalaisuuksittain tarkastellen, poliisin ja Tilastokeskuksen lukemia. Tilastossa esitetään rikosten määrä aina 10 000:ta kansalaista kohden, ja esimerkiksi Syyriasta tulleiden osalta rikoksia tehtiin noin 125 kappaletta 10 000:ta kansalaista kohden, Kongon demokraattisen tasavallan kansalaisten kohdalla lukema oli 101, afganistanilaisten kohdalla lukemaksi saadaan 99,76, Somaliasta tulleiden kohdalla 52,37. Ja jotta me saadaan lihaa luiden ympärille tähän tilastoon, niin vertailun vuoksi suomalaisten kohdalla vastaava lukema 10 000:ta kansalaista kohden on 8,12. Eli sellaista. No, jatketaan tutkimustietoa sosiaaliturvariippuvuudesta. Vieraskielisten osuus tuensaajista pääkaupunkiseudulla puhuu erittäin karua kieltä. Espoo: toimeentulotuen saajista 49,1 prosenttia, työmarkkinatuen saajista 51,6 prosenttia, asumistuen saajista 40 prosenttia. Vantaalla vastaavat lukemat: toimeentulotuen saajista jälleen 49,1 prosenttia, työmarkkinatuen saajista 51,2 prosenttia ja asumistuen saajista 45,7 prosenttia. Ja jotta ei jäisi vielä tähän, niin tarkastellaan vielä heidän yliedustustaan vankiloissa. Nimittäin Rikosseuraamuslaitoksen tuottamasta tilastotiedosta ilmenee, että Suomen vankiloissa ulkomaalaistaustaisten vankien osuus on selvästi kasvanut. Heinäkuussa Suomen vankiloissa oli 834 ulkomaalaista, eli määrä vastaa 24:ää prosenttia koko vankimäärästä, Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen johtamisen yksikön päällikkö Pekka Keskinen kertoo. Eli merkittävä yliedustus suhteessa heidän määräänsä väestössä. Tässä teille tilastoja, vasemmistoliiton edustaja Honkasalo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-09-09T18:52:06,2025-09-09T18:54:29,Hyväksytty,1.1 2025_75_203,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_204,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aiemmin täällä salissa, kun kävimme keskustelua, edustaja Honkasalo kritisoi, etteivät RKP:n kansanedustajat ole salissa seisomassa tämänkään hallituksen tekemän maahanmuuttotiukennuksen takana. Tärkeänä lisäyksenä huomautettakoon, että Honkasalo oli itsekin ainoa vasemmistoliiton kansanedustaja, joka salissa istui. Lisäksi SDP:stä meillä oli kaksi kansanedustajaa. Eli liki satapaikkaisesta opposition kokoonpanosta tuolla puolella salia meillä oli paikalla kolme opposition kansanedustajaa vastustamassa käytännössä näitä pysyvien oleskelulupien ehtojen kiristämisiä. En siis antaisi heillekään puhtaita papereita siitä, jos he eivät anna RKP:lle. Etenkään en antaisi puhtaita papereita siksi, että joka kerta, kun tänne on tuotu — jo noin viitisentoista kertaa — ulkomaalaislain muutoksia tämän kuluneen kahden vuoden aikana tätä hallituskautta, joka kerta tämä sali on melko tyhjillään vasemmiston, opposition puolella, mutta kun mennään äänestyksiin ja he tuovat esille oman julkisen kantansa hallituksen tekemiin maahanmuuttokiristyksiin, niin säännönmukaisesti erityisesti vihreät, vasemmistoliitto ja SDP ovat vastustaneet niitä. Selvittelin tuossa yksi päivä kaikkia näitä äänestystuloksia. SDP oli tainnut tukea näistä reilusta tusinasta maahanmuuton tiukennuksesta kahta tai kolmea, ja niidenkin joukossa oli varsin itsestäänselviä tiukennuksia, sellaisia tiukennuksia, jotka käytännössä tulevat meiltä jo EU:n suosituksena. Niille SDP antoi hyväksyntänsä. Suurelle osalle ei antanut, vaikka ne ovat samanlaisia lakimuutoksia kuin mitä esimerkiksi sosiaalidemokraatit Tanskassa ovat lyöneet läpi jo aikoja sitten. Ikävä kyllä myös keskusta on syyllistynyt samaan. Heiltä ei löytynyt tukea kuin noin puolelle kaikista näistä maahanmuuton tiukennuksista — SDP:ltä, vihreiltä ja vasemmistoliitolta ei oikeastaan millekään, keskustaltakin vain puolelle näistä esityksistä. Niistä ei puhuta täällä salissa. He eivät ole täällä keskustelemassa niistä, pois lukien Veronika Honkasalo, mutta he vastustavat niitä äänestyksissä. Miten suomalaiset tietävät, millaista politiikkaa ja maahanmuuttopolitiikkaa nämä puolueet tosiasiallisesti olisivat ajamassa, jos he esimerkiksi seuraavissa eduskuntavaaleissa saisivat suuret vaalitulokset? SDP johtaa gallupeja tällä hetkellä 25—26 prosentilla, mutta maahanmuutosta he eivät ole täällä keskustelemassa siitä huolimatta, että he jokaisessa äänestyksessä, liki jokaisessa, äänestävät näitäkin tiukennuksia vastaan, vaikka tarve tiukennuksille on todellinen ja laajasti pohjoismaisesti, eurooppalaisesti tunnustettu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-09-09T18:54:34,2025-09-09T18:57:53,Hyväksytty,1.1 2025_75_205,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_206,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tässä edustaja Vigelius piti edellä erinomaisen puheenvuoron, ja täytyy kyllä myöskin, itse asiassa jopa rohkenen, kiittää edustaja Honkasaloa siitä, että hän sentään selkä suorassa uskaltaa olla sitä mieltä, mitä on, ja sanoa sen vielä ääneen. Hän oikeastaan edustaa koko opposition näkemystä, mutta hän on ainoa, joka vaivautuu sen tänne saliin kertomaan, kun me keskustelemme näistä hallituksen maahanmuuttopoliittisista uudistuksista. Mutta palataan vielä vähän siihen keskusteluun, minkä takia tätä lainsäädäntöä tehdään. On myös syytä verrata sitä siihen, minkälaista lainsäädäntöä on tehty meidän verrokkimaissamme, ja vertaillaan nyt vaikka Ruotsiin ja Tanskaan ja Saksaan näitä pysyvän oleskeluluvan ehtoja — nyt siis Suomessa tiukennetaan niitä merkittävästi. Katsotaan, minkälaisia ne ovat vaikka Ruotsissa, jossa demarit olivat aiemmin vallassa, ja nyt siellä on sitten oikeistoblokki... Mutta joka tapauksessa Ruotsissa työperusteisen pysyvän oleskeluluvan saa työskenneltyään neljä vuotta yhteensä seitsemän vuoden sisällä, se edellyttää toimeentuloa ja nuhteetonta taustaa, mutta ymmärtääkseni siellä ei ole kielikoetta. No, Tanskassa tulee pysyvä oleskelu normaalisti kahdeksan vuoden jälkeen ja Saksassa pysyvä oleskelu yleisesti ottaen viiden vuoden jälkeen ja vaatimuksena kielitaito, toimeentulo ja eläkemaksut. Huomioitavaa Tanskassa on nimenomaisesti se, että Tanskassa maata johtavat sosiaalidemokraatit, ja siellä tosiaan on kahdeksan vuotta, kun nyt meillä pääsääntö tulee Suomessa jatkossa olemaan kuusi vuotta. Mutta, hyvät suomalaiset, haluan vielä kerran korostaa sitä, että pysyvä oleskelulupa tarjoaa erittäin laajat oikeudet Suomeen tulevalle ihmiselle. Ja miten sen on voinut tähän mennessä saada tässä yhteiskunnassa? On voinut saada neljässä vuodessa ilman kielitaitoa ja ilman työhistoriaa. Siis haluan kysyä, kuka tämän lain on kirjoittanut. Totta kai poliitikot sen viime kädessä ovat ikään kuin täällä päättäneet, mutta onko lain valmisteluvaiheessa kukaan miettinyt, siis joko virkamiespuolelta, viranomaispuolelta tai poliittiselta puolelta, miten on mahdollista, että pysyvän oleskeluluvan, joka on erittäin korkea oikeus, voi saada ilman kielitaitoa tai edes ilman minkäännäköistä työskentelyä suomalaisen yhteiskunnan eteen? Käytännössä on siis mahdollistettu, että voit nostaa neljä vuotta Kela-tukia ja sen jälkeen saat pysyvän oleskeluluvan — ei tietoakaan kielitaidosta, ei tietoakaan integroitumisesta. On todellakin korkea aika, että tätä muutetaan, ja tätä ei muuteta millään rasistisella tavalla, kuten edustaja Honkasalo antaa ymmärtää puheissaan, vaan erittäin järkevällä tavalla: vaatimuksina työkokemusta, suomen kielen tai ruotsin kielen taidon oppimista, edes vähän yritystä siihen integroitumiseen — järkeviä uudistuksia — ja sitten vähän sitäkin, ettei tehdä täällä rikoksia, sekin on vaatimuksena. Mutta eivät nämä millään tavalla rasistisia ole, nämä ovat järkeviä. Tämä on erittäin tervetullut uudistus suomalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-09-09T18:57:53,2025-09-09T19:01:03,Hyväksytty,1.1 2025_75_207,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_208,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan vielä edustaja Veronika Honkasalon puheenvuoroihin aiemmin. Näitäkin rasismisyytöksiä on kuultu jatkuvalla syötöllä. Siis Veronika Honkasalo viittasi siihen, että mitä tulee rasismiin, niin ”kyllä me täällä ollaan koko edellinen viikko saatu seurata tätä hallituksen rasismifarssia” ja ”koko hallituksen maahanmuuttopolitiikan punaisena lankana nimenomaan kulkee rasistinen agenda”. Kyllä, tällaista puhetta me kuulimme juuri eduskuntasalissa Veronika Honkasalon suusta, kansanedustajan, ja täytyy sanoa, että ihmettelen sitä. Tätä samaa rasismilla mehustelua olemme kuulleet salin vasemmalta laidalta koko ajan, kaksi vuotta. Jo siinä kohtaa, kun hallitusohjelmaa luotiin ja se oli keskeneräinen, alkoivat ensimmäiset rasismisyytökset. Kuitenkaan, kun olemme käyneet täällä keskustelua yleensä hyvin vajaalla miehityksellä tuolla puolella salia, ei valitettavasti lihaa näiden rasismisyytösten ympärille ole monestikaan löytynyt. Jokaisen yksittäisen lakimuutoksen kohdalla kyllä muistetaan viitata siihen, että siellä on jokin rasismin punainen lanka taustalla, mutta kun koetetaan saada vastauksia siihen, mikäs siinä nyt on niin rasistista, että kansalaisuuslakia kiristetään, niin ei sitä vastausta saada. Listataanpa: Olemme helpottaneet suojelun lakkauttamista ulkomaalaisilta, jotka syyllistyvät täällä rikoksiin tai ovat vaaraksi yhteiskunnalle. Olemme lakia muuttamalla nopeuttaneet maasta poistettavien maasta poistamista. Olemme tehneet lakimuutoksen, jolla lähtömaissaan lomailevien pakolaisten suojelu voidaan lakkauttaa. Olemme nostaneet työperäisiltä maahanmuuttajilta vaadittavaa ansiotasoa korkeammaksi, jotta he tulisivat oikeasti työllään täällä toimeen. Olemme asettaneet työttömiksi jääville ulkomaalaisille kolmen tai kuuden kuukauden rajan, jonka aikana heidän on työllistyttävä. Olemme kiristäneet Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja asumisajan osalta ja jatkossa myös toimeentulon osalta ja nuhteettomuuden osalta. Olemme mahdollistaneet nopeammat ja jouhevammat turvapaikkaprosessit, jotta järjestelmä ei kuormittuisi perusteettomista hakemuksista. Olemme estäneet sen, että turvapaikanhakijoina maahan päästetyt mutta suojelua tarvitsemattomat tulijat eivät hakeudu halpatöihin ja opiskelijastatukselle kiertääkseen maahantulosäännöksiä. Olemme lyhentäneet pakolaisperusteisten oleskelulupien kestoa, jotta turvan tarvetta voidaan aidosti selvittää nykyistä tiheämmin. Olemme muuttaneet yliopistojen lukuvuosikäytäntöjä siten, että opiskelijat kolmansista maista aidosti maksavat koko koulutuksensa hinnan suomalaiselle järjestelmälle. Ja olemme sulkeneet itärajan ja tehneet hyvin poikkeuksellisen poikkeuslain, jotta Venäjä ei osana vihamielistä vaikuttamistaan masinoisi ja puskisi turvapaikanhakijoita meidän rajalle. Nämä ovat osia niistä maahanmuuttopolitiikan tiukennuksista, joita tällä vaalikaudella on tehty viimeisen kahden vuoden aikana. Minua kiinnostaa aidosti, mikä näissä on rasistista. Jos niissä on jotakin rasismia, niin mielelläni väittelisin tässä salissa niin väittävien ihmisten kanssa, mutta valitettavan tyhjä on se puoli salia silloin, kun näistä voitaisiin aidosti keskustella eikä vain heitellä klikkiotsikoita rasismisyytösten varjossa tässä salissa tai sosiaalisessa mediassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-09-09T19:01:03,2025-09-09T19:04:37,Hyväksytty,1.1 2025_75_209,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_210,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä on otettava itse asiassa kantaa myöskin näihin rasismisyytöksiin. Tässähän voi käydä vähän niin kuin vanhassa lastensadussa, että kun tarpeeksi huutaa sutta ja sitten kun se susi kerran tulee, niin kukaan ei enää usko. Inflatoidaan rasismin käsite — se on erittäin vaarallista myöskin suomalaiselle yhteiskunnalle, josta voisi kuvitella myös vasemmistoliiton olevan huolissaan. Vasemmistoliiton puheenvuorossa edustaja Honkasalo korosti myöskin sitä, että Elinkeinoelämän keskusliitto vastustaa tätä lakia, ja hän yritti sillä tavalla soitella kelloja hallituksen suuntaan, että eikö kiinnosta. Pikkuisen kummaksun tätä tapaa argumentoida Elinkeinoelämän keskusliitolla, koska tietääkseni tässä salissa eritoten vasemmalta puolelta on jatkuvasti toistettu, että hallitus on Elinkeinoelämän keskusliiton talutusnuorassa, ja annettu ikään kuin ymmärtää, että hallitus tekisi sen, mitä EK sanoo. No, nyt sitten kävikin niin, että vasemmistoliiton edustaja oli se, joka oli huolissaan siitä, että hallitus ei kuuntele Elinkeinoelämän keskusliittoa. Nyt kysyn: onko vasemmistoliitto Elinkeinoelämän keskusliiton talutusnuorassa? Nimittäin siltä näyttää, jos mennään tällä heidän tavallaan argumentoimaan. No, joku voi tietysti sitten kysyä myös, että mikähän siinä on, että vasemmistoliitto ja Elinkeinoelämän keskusliitto löytävät toisensa maahanmuuttopolitiikassa. Sille voi olla joitain syitä. Mutta kyllä on korostettava vielä sitäkin, että kun vasemmistoliittoa ajattelee puolueena, niin ymmärtääkseni heillä — kuten koko eduskunnalla, mutta eritoten heillä — ja heidän politiikassaan nousee esiin sosiaalinen oikeudenmukaisuus, joka varmaan voidaan taata parhaiten tällaisella suomalaisella hyvinvointiyhteiskuntamallilla, jossa meillä on sosiaaliturva niihin tilanteisiin, joissa ihminen sitä tarvitsee. No, sitten haluan kyllä kysyä: miten te ajattelitte yhteensovittaa tämän sosiaaliturvajärjestelmän hallitsemattomaan maahanmuuttoon, joka nojaa sosiaaliturvaan? Kuten aiemmassa puheenvuorossani totesin, tosiasia, tilastollinen fakta, on se, että esimerkiksi toimeentulotuen saajista pääkaupunkiseudulla lähes puolet on vieraskielisiä, maahanmuuttajataustaisia ihmisiä. Ja niin kauan kuin me jatketaan tällä menolla, niin jossain kohtaa tämä tulee ajamaan päin seinään. Siis me käytetään valtavat määrät rahaa tähän touhuun. Se ei voi olla niin, että me asetetaan mahdollisimman löysät ehdot, koska kyllä me tiedetään, että jostain päin maailmaa aina tänne halutaan tulla. Sitten on tietenkin se argumentti, että no, eiväthän ne sosiaalituen tasot Suomessa ole hirveän korkeita, ettei niillä mitään luksuselämää elä. No, ei eläkään. Mutta tosiasia on taas toisaalta se, että se on merkittävä elintason korotus ihmiselle, joka on tottunut elämään käytännössä olosuhteissa, joissa rahaa ei riitä millään tavalla semmoiseen peruselämään, mitä Suomessa on esimerkiksi sosiaaliturvan varassa. Se on merkittävä elintason korotus, ja se ei ole näiden ihmisten syy. Meidän tehtävämme lainsäätäjinä on varmistaa se, että Suomessa maahanmuuttopolitiikka toimii ja se palvelee suomalaista yhteiskuntaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-09-09T19:04:37,2025-09-09T19:07:49,Hyväksytty,1.1 2025_75_211,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_212,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa puhuttiin aiemmin siitä, että luotetaan tutkittuun dataan ja että tutkimuspohjainen argumentaatioarvo olisi keskiössä. Tällaisia puheenvuoroja kuultiin muun muassa kansanedustaja Veronika Honkasalolta. Itse olen perehtynyt maahanmuuttopolitiikassa ehkä kolmeen sektoriin keskeisesti, kriittiseen sektoriin, joita ovat työ, toimeentulo ja nuhteettomuus, ja itse perustan oman maahanmuuttopoliittisen näkemykseni juuri näille peruspilareille. Työllistyykö tänne tullut ihminen, tuleeko hän palkallaan toimeen tässä maassa, ja elääkö hän täällä nuhteettomasti? Kolme peruspilaria. Ja jos me katsomme tutkittuun tietoon verraten näitä sektoreita, niin kyllä siellä on aika huolestuttavia lukemia, ja se pitäisi myös tohtori Honkasalon ymmärtää, nimittäin työn saralla. Meillähän on useita kansalaisuuksia, joiden työllisyysaste on hyvin, hyvin matala. Suomalaisten ollessa hyvinkin korkealla näillä kansalaisuusryhmillä, erityisesti pakolaisina tulleilla kansalaisuusryhmillä — irakilaiset, syyrialaiset, afganistanilaiset, somalialaiset, eritrealaiset — työllisyysaste Suomessa lähentelee hieman ajankohdasta riippuen 20—30 prosentin välillä, ja se on aivan liian matala sille, että suomalainen yhteiskunta pystyisi kannattelemaan tällaista kehitystä. Juuri sen takia pyrimme vähentämään humanitäärisperusteista maahanmuuttoa, koska valitettavasti se ei kanna itse itseään. Me otamme tänne itsellemme kannettavaa lisää. Toimeentulo koskee erityisesti työperäistä maahanmuuttoa, toki humanitääristäkin, mutta työperäisen puolella on ehkä vakavimmat sokeat pisteet monille puolueille. Nimittäin siitä huolimatta, että humanitääristä maahanmuuttoa ollaan valmiita vähentämään, siltikään työperäisen puolella ei ymmärretä välttämättä sitä, että jos tullaan erityisen pienellä palkalla, niin sosiaalietuudet saattavat muodostaa liian suuren osan tämän ihmisen toimeentulosta. Suomeen tullaan liian vähäisellä palkalla, ja sosiaaliturvaa ja meidän järjestelmää, palveluverkkoa ja kolmatta sektoria käytetään ikään kuin palkanlisänä. Se on ongelma, ja siihen pitää pystyä puuttumaan. Tälläkin saralla me tiedämme, että esimerkiksi juuri näistä suurista pakolaismaista tulleista ihmisistä puolet saa toimeentulotukea, työttömyysturvaetuuksia ja asumistukea. Näin on myös tiettyjen työperäisten tulijaryhmien osalta. Nuhteettomuuden saralla, kuten edellä kuultiinkin, erityisesti seksuaalirikoksissa näemme aivan järkyttäviä yliedustuksia, ei pelkästään Suomessa vaan myös muissa Euroopan maissa — Ruotsissa, Saksassa, useissa eri maissa. Eikä vain siinä, vaan on tullut myös uusia rikollisuuden muotoja, uudenlaista, järeämpää, väkivaltaisempaa kansainvälistä rikollisuutta, katujengi-ilmiö, joka on Suomeenkin rantautunut mutta joka on erityisen vakavalla tasolla Ruotsissa, missä puhutaan jopa kymmenistätuhansista ihmisistä, jotka ovat joko aktiivisesti katujengeissä toimijoina tai sen ulkokehillä mahdollistamassa tätä toimintaa. Tällaista rikollisuutta ei Suomeen olisi kehittynyt, jos emme olisi harjoittaneet sellaista maahanmuuttopolitiikkaa kuin tähän asti on harjoitettu. Jos se perustuisi aidosti työlle, toimeentulolle ja nuhteettomuudelle, meillä olisi parempi tilanne Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopassa. Meillä ei olisi näin kireät asenteet, meillä ei olisi tällaista polarisaatiota, meillä ei välttämättä olisi niitä rasismin ongelmiakaan samoissa määrin kuin Veronika Honkasalo jaksaa aina muistuttaa. Jos maahanmuutto Suomeen ja maahanmuuttajat, jotka ovat tulleet Suomeen, olisivat palvelleet tätä maata mahdollisimman parhaalla tavalla, mahdollisimman moni, olisi seulottu jo ennen tänne tuloa ihmisen taustat, työhistoria, koulutus, kielitaito, kotoutumisen edellytykset, rikostausta, niin meillä ei välttämättä nähtäisi näitä rikoksia, meillä ei välttämättä nähtäisi tällaisia tukiriippuvuuksia, meillä ei välttämättä nähtäisi tällaisia työttömyyslukemia. Ja minä väitän, että jos näitä ongelmia ei nähtäisi suomalaisessa yhteiskunnassa, yhä useampi suomalainen näkisi maahanmuuton positiivisemmassa valossa kuin tällä hetkellä nähdään. Kyseessä on syy—seuraus-suhde. Jos harjoitetaan huonoa maahanmuuttopolitiikkaa, niin ihmisten asenteet maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan kärjistyvät. Tämä on aivan itsestäänselvä asia. Senkin takia — suomalaisen yhteiskunnan takia, suomalaisten takia mutta myös tänne tulevan kunnollisen maahanmuuttajaväestön takia — on fiksua, että maahanmuuttopolitiikassa uskalletaan vaatia enemmän. Korkeatuloinen oikea osaaja ei välttämättä halua Suomen kehittyvän ruotsimaiseksi yhteiskunnaksi, ei välttämättä halua nähdä rinnakkaisyhteiskuntia, ei välttämättä halua nähdä gettoutumista, ei välttämättä halua nähdä pienrikollisuutta kaduilla, vaan he haluavat turvallisen yhteiskunnan, pohjoismaisen yhteiskunnan, suomalaisen yhteiskunnan, eivät näiden pakolaisten lähtömaiden kaltaisia olotiloja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+11.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-09-09T19:07:49,2025-09-09T19:13:19,Hyväksytty,1.1 2025_75_213,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 63/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Sisäministeri Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_75_214,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 63/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hätäkeskustoiminnasta annettua lakia muutettiin osana EU:n esteettömyysdirektiivin... [Puhemies Jussi Halla-aho: Pieni hetki. — Nyt mikrofoni toimii jälleen.] Aloitan alusta: Hätäkeskustoiminnasta annettua lakia muutettiin osana EU:n esteettömyysdirektiivin toimeenpanoa vuonna 2023. Hätäkeskustoiminnasta annettuun lakiin lisättiin uusi 10 a §, jonka mukaan Hätäkeskuslaitoksen on vastattava yleiseen hätänumeroon 112 tehtyihin hätäilmoituksiin, jotka on tehty käyttämällä reaaliaikaista puhetta tai tekstiä. Hätäilmoituksen tekeminen reaaliaikaista tekstitystä käyttämällä tarkoittaa reaaliaikaista, merkki kerrallaan tapahtuvaa tekstipohjaista viestintää hätäkeskuksen ja hätäilmoituksen tekijän välillä. Palvelu on tarkoitettu erityisesti sellaisille henkilöille, joilla on puhumisen tai kuulemisen haasteita, mutta palvelu olisi kuitenkin avoin kaikille hätäilmoituksen tekijöille. Hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta annettu laki tuli voimaan 28.6.2025. Lain voimaantulosäännöksessä todetaan, että yleiseen hätänumeroon vastaaminen on saatettava lain 10 a §:n mukaiseksi vuoden 2025 loppuun mennessä. Toisin sanoen Hätäkeskuslaitoksen on toteutettava reaaliaikainen tekstin syöttö hätäilmoitusten tekemiseen ja niihin vastaamiseen viimeistään tämän vuoden loppuun mennessä. Hätäkeskuslaitos on kuitenkin ilmoittanut lain säätämisen jälkeen, että reaaliaikaisen tekstityksen toteuttaminen vaatii enemmän aikaa kuin Hätäkeskuslaitos arvioi lainmuutosta valmisteltaessa, eikä se saa toteutettua reaaliaikaista tekstitystä laissa säädetyn siirtymäajan puitteissa. EU:n esteettömyysdirektiivin mukaan reaaliaikainen tekstisyöttötoiminto on toteutettava 28.6.2027 mennessä. Tällä esityksellä hätäkeskustoiminnasta annettua lakia esitetään muutettavaksi siten, että reaaliaikaisen tekstityksen mahdollistavan hätäilmoitustavan voimaantuloa pidennettäisiin EU:n esteettömyysdirektiivin mahdollistamaan enimmäissiirtymäaikaan 28.6.2027 saakka. Esityksen mukaan esteettömyysdirektiivin mahdollistama siirtymäaika käytettäisiin kokonaisuudessaan, jolloin Hätäkeskuslaitos saisi noin puolitoista vuotta lisäaikaa reaaliaikaisen tekstityksen toteuttamiselle. Arvoisa puhemies! Haluan kuitenkin tässä yhteydessä muistuttaa, että hätäilmoituksen tekeminen tekstiviestillä on edelleen mahdollista. Hätätekstiviestin käyttämisen edellytyksenä oleva rekisteröitymisvelvollisuus poistui 28.6.2025, eli tältä osin hätätekstiviestipalvelun käyttäminen on jopa helpottunut. Lakimuutoksen esitetään tulevan voimaan 1. joulukuuta 2025.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+12.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-09-09T17:26:25,2025-09-09T17:32:06,Hyväksytty,1.1 2025_75_215,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 63/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä. — [Jaana Strandman: Arvoisa puhemies, kunnioitettu ministeri!] — Odotatteko hetken? Mikrofoni ei taida nyt olla päällä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_216,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 63/2025 vp,"Arvoisa puhemies, kunnioitettu ministeri! Kiitän ministeri Rantasta jälleen erittäin hyvästä valmistelutyöstä ja asian tuomisesta eduskuntaan. Hätäpalveluiden esteettömyyden parantaminen on erittäin tärkeää. On keskeistä, että kaikilla on mahdollisuus saada apua hätätilanteissa, myös henkilöillä, joilla on haasteita kuulemisen tai puhumisen kanssa. Hätätekstiviestien käyttöönotto on olennainen osa tätä tavoitetta. Vammaisjärjestöt ovat tuoneet esille huolensa siitä, että hätätekstiviestin viivästyminen voi vaarantaa avun saamisen oikea-aikaisuuden. Tämä on vakava asia, ja sen merkitystä ei voi vähätellä. Samalla on kuitenkin korostettava, että esitetty lakimuutos ei vaaranna vammaisten henkilöiden turvallisuutta. Hätätekstiviestien käyttö on edelleen mahdollista, ja palvelun käyttäminen helpottuu rekisteröitymisvelvollisuuden poistumisen myötä. Hätäkeskuslaitos on ilmoittanut, että reaaliaikaisen tekstityksen toteuttaminen nykyisen lainsiirtymäajan puitteissa ei ole teknisesti mahdollista. Ilman lainmuutosta Hätäkeskuslaitos voisi toimia lainvastaisesti, mikä ei ole hyväksyttävää. Esityksen myötä Hätäkeskuslaitos saa lisäaikaa, jolloin reaaliaikainen tekstinsyöttö voidaan toteuttaa asianmukaisesti ja turvallisesti. Tämä ratkaisu on linjassa esteettömyysdirektiivin kansallisen liikkumavaran kanssa. Se mahdollistaa sen, että hätäpalveluiden tekstivastaaminen voidaan toteuttaa tehokkaasti ja luotettavasti eikä kenenkään turvallisuus vaarannu. Lisäksi esityksellä ei ole taloudellisia vaikutuksia. Hätäpalvelut on järjestettävä realistisin aikatauluin. Teknisen toteutuksen onnistuminen on ensiarvoisen tärkeää. Ei ole hyötyä asettaa epärealistisia määräaikoja, jos palvelu ei ole käytännössä toimiva. Tavoitteena on varmistaa, että apu todella saavuttaa sen, joka sitä tarvitsee, nopeasti ja esteettömästi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+12.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-09-09T17:30:27,,Hyväksytty,1.1 2025_75_217,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 63/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_218,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 63/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Itse esitys on ihan paikallaan, ja kun teknisesti sitä ei ole pystytty toteuttamaan, niin on järkevää tätä aikaa siirtää ja välttää se laiton tilanne. Se, minkä takia pyysin tätä puheenvuoroa, liittyy siihen, että kun tässä kuitenkin on varmasti jonkinlaisia kustannuksia, kun tätä teknisesti toteutetaan, niin missä laajuudessa ne liikkuvat, kun tätä Hätäkeskuslaitoksella valmistellaan ja näitä tehdään. Toinen kysymys liittyy tähän, että kun meillä on kuitenkin tämä 112-applikaatio olemassa, niin kuinka laajasti se on käytössä, kun katsotaan näitä, kun apua pyydetään 112:n kautta. Nyt kun ministeri on paikalla, ajattelin kysyä tämän samalla tässä, vaikka se ei ihan suoraan kuulu tähän, mutta liittyy tähän asiaan kuitenkin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+12.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-09T17:32:08,2025-09-09T17:33:09,Hyväksytty,1.1 2025_75_219,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 63/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_220,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 63/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän esityksen tavoitehan on hyvinkin yksinkertainen eli se, että varmistetaan, että tällainen reaaliaikainen tekstinsyöttö tähän hätänumeroon, joka on siis tuttu 112, toteutetaan oikein, lainmukaisesti ja toimivasti. Siksi tämä siirtymäaika pidennetään EU:n esteettömyysdirektiivin sallimaan enimmäisaikaan eli 28.6.2027. Hätäkeskuslaitos on todennut meille, ettei vaativaa teknistä kokonaisuutta oikein ehditä toteuttaa nykyisessä aikataulussa, mikä on ollut suunnitteilla. Ilman tätä muutosta olisi ollut riski, että viranomainen joutuisi toimimaan lainvastaisesti ensi vuoden tammikuun ensimmäisestä päivästä alkaen. Pidennys antaa sitten sen noin puolentoista vuoden lisäajan, jotta tämä järjestelmä voidaan rakentaa luotettavasti ja turvallisesti, joten erittäin hyvä ajatus tämä. — Kiitokset.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+12.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-09-09T17:33:09,2025-09-09T17:34:12,Hyväksytty,1.1 2025_75_221,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 63/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_75_222,75/2025,2025-09-09,14.00,19.13,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 63/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelin itsekin ihan muutaman sanan tässä sanoa, koska erityisryhmät ovat haavoittuvassa asemassa. Tässä meidän arkielämässä on paljon asioita, joiden haasteiden kanssa he joutuvat kamppailemaan, ja kun kuitenkin tällaiset hätäkeskuspalvelut ovat elämää ylläpitäviä, kriittisiä palveluita, niin on hyvä, että tällainen tehdään huolella maaliin. Nähdään kuitenkin aika paljon tällaisia järjestelmämuutoksia, joiden kanssa sitten joudutaan kipuilemaan vähän myöhemmin, koska tekniset valmiudet eivät ole olleet riittävällä tasolla. Itsekin olen sitä koulukuntaa, että mieluummin tehdään huolellisesti, vaikka se vähän vaatisi enemmän aikaa. Vielä nostaisin tuosta esille juuri sen, että näiden säännösten kumoutuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että mahdollisuus hätäilmoituksen tekemiseen hätätekstiviestiä käyttämällä poistuisi. Hätäkeskuslaitos ylläpitää kuitenkin tätä mahdollisuutta, ja ainoastaan se velvollisuus rekisteröityä poistuu palveluista. On hyvä, että erityisryhmiä huomioidaan. Sen tässä nyt vielä halusin sanoa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2025+12.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-09-09T17:34:12,2025-09-09T17:35:30,Hyväksytty,1.1 2025_76_1,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta. Pääministeri Petteri Orpon puheenvuoron jälkeen myönnän harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Vastauspuheenvuorot varataan V-painikkeella. Keskustelulle varataan aikaa yksi tunti. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_76_2,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ukraina on puolustanut itseään Venäjän täysimittaiselta hyökkäyssodalta jo 1 294 päivää. Viime päivinä olemme havainneet, miten Venäjä vain kiihdyttää drooni- ja ohjusiskujaan Ukrainaa vastaan. Viime yönä myös Ukrainan rajanaapuri Puola joutui puolustamaan ilmatilaansa Venäjän drooneilta ennennäkemättömällä tavalla. On selvää, että tuomitsemme Venäjän toimet ja annamme täyden tukemme Puolalle. Tämä keskustelu on siis ajankohtaisempi täällä tänään kuin osasimme ollenkaan odottaakaan, kun tästä sovittiin. Aloitan kuitenkin Ukrainasta ja Ukrainan tuesta. Olemme tukeneet Ukrainaa yhteensä 29:llä puolustusmateriaaliapupaketilla. Näiden lisäksi Ukrainalle on annettu koulutus- ja siviilipuolen tukea. Suomi on ajanut tiiviisti Ukrainan asiaa. Presidentti Stubb on tehnyt erinomaista työtä Ukrainan ja Euroopan puolesta. Suomi on mukana keskeisissä pöydissä, Ukrainan rinnalla. Ukrainan turvallisuusjärjestelyt etenevät. Ukrainan oma armeija ja sen vahvistaminen on tässä avainasemassa. Oman vahvan puolustuksen merkityksen me suomalaiset tiedämme hyvin. Länsi on Ukrainan tukena vahvistamassa pelotetta, ja meillä — Euroopalla — on oltava valmius toteuttaa nämä järjestelyt ripeästi, kun sen aika tulee. Suomi työskentelee osana halukkaiden koalitiota, ja on selvää, että olemme mukana valmisteilla olevissa turvallisuusjärjestelyissä. Tarkka roolimme määräytyy suunnittelun tarkentuessa. Eilen kävimme tästä yksituumaisen keskustelun parlamentaarisesti kaikkien eduskuntapuolueiden kesken, kiitos siitä. Viestini on: Ukrainan turvallisuus on meidän turvallisuuttamme. Suomi kantaa vastuunsa Euroopan turvallisuudesta Ukrainan tukena. Samaan aikaan Suomi kantaa vastuunsa pitäen huolta omasta turvallisuudestamme, meidän omasta rajastamme. Venäjä ei näytä minkäänlaista tahtoa saada aikaan rauhaa. Sen sijaan Venäjä yrittää asettaa ehtoja sille, minkälaiset turvajärjestelyt Ukraina voisi saada. On aivan selvää, että Venäjälle ei voi antaa veto-oikeutta tässä asiassa. Muistetaan, mistä kaikki alkoi — siitä, kun Putin lähetti joukkonsa Ukrainaan. Paras turvajärjestely Venäjälle olisi se, että Putin vetäisi sotilaansa heti pois Ukrainasta. Meidän on paitsi tuettava Ukrainaa myös lisättävä painetta Putinia kohtaan. Se tarkoittaa ainakin seuraavia konkreettisia toimia: 1) EU:n on oltava valmis asettamaan uusia pakotteita Venäjälle sen painostamiseksi tulitaukoon. 19:ttä pakotepakettia valmistellaan. 2) Ukrainan armeijaa on vahvistettava. Yksi askel tähän suuntaan on Euroopan rauhanrahaston varojen vapauttaminen viipymättä. 3) Venäjän jäädytettyjen varojen 300 miljardin euron pääoma on käytettävä Ukrainan jälleenrakennukseen sekä armeijan vahvistamiseen. 4) Ukrainan paikka on Euroopan unionissa. 5) Ukrainan taloudellista tukea on priorisoitava. Meidän on rakennettava Ukrainalle uusi pitkäkestoinen ja kaliiberiltaan riittävän järeä tukiväline EU:n kautta. Sen mittaluokan tulisi olla vähintäänkin sama kuin nykyisen, 50 miljardia euroa. Meidän on pidettävä huolta Suomen ja Euroopan turvallisuuden vahvistamisesta. Kaksi viikkoa sitten komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vieraili jo toistamiseen Suomessa, samoin Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa, joka oli vieraanani tänään aamulla. Suomen raja on myös Euroopan unionin ja Naton raja. On yhteinen vastuumme suojella sitä. Emme me siis ole yksin. Ja meillä on selkeä visio. Euroopan pitää viidessä vuodessa tulla yksiselitteisesti niin vahvaksi, ettei Venäjälle tulisi mieleenkään lähteä testaamaan puolustustahtoamme ja -kykyämme. Ja korostan: pallo ei saa tässä tippua, vaikka Ukrainaan saataisiin rauha — ei Euroopassa, ei Suomessa. Me suomalaiset tiedämme, että rauhan saaminen Ukrainaan ei tarkoita, että Venäjä muuttuisi. Suomessa tiedämme myös sen, että turvallisuutta vahvistetaan paitsi vahvalla maanpuolustuksella myös kyvyllä torjua esimerkiksi hybridivaikuttamista. Siksi panostamme yhteiskunnan kokonaisresilienssiin. Hallitus päätti keväällä puolustusmäärärahojen tason nostamisesta vähintään kolmeen prosenttiin vuoteen 29 mennessä. Päätös oli uhkaperustainen. Hallituksen budjettiriihessä hyväksymä talousarvioesitys vuodelle 26 sisältää 6 miljardin euron uudet tilausvaltuudet puolustuksen materiaalihankintoihin. Tämä moninkertaistaa kuluvan vuoden budjetissa olevan tilausvaltuuden ja mahdollistaa Maavoimien uudistamisen välittömän käynnistämisen — uudistamisen, johon kaikki puolueet ovat puolustusselonteossa sitoutuneet. Haagin Nato-huippukokous sopi puolustusmäärärahatavoitteen nostosta 5 prosenttiin. Tästä 3,5 prosenttia on perinteistä, niin sanottua kovaa puolustusta eli Naton vakiintuneen puolustusmenojen määritelmän mukaisia menoja. Näitä määrärahoja olemme siis lähteneet kasvattamaan. Suomen osalta kyse on puolustusministeriön hallinnonalan budjetista eli puolustusbudjetista. Lisäksi tähän lasketaan Naton määritelmän mukaisesti ulkoministeriön osuus kriisinhallinnan menoista, osa Rajavartiolaitoksen menoista sekä puolustushallinnon eläkkeet. Kyse on valtion budjettirahoituksesta. Puolustusmenotavoitteen puolentoista prosentin osuus herätti keskustelua ennen Nato-huippukokousta. Tähän kuuluvat menot, joita käytämme puolustusta ja turvallisuutta tehostaviin kohteisiin, kuten varautumiseen, puolustuksen innovaatiotoimintaan tai puolustusteollisen perustamme vahvistamiseen. Samoin tähän kuuluvat Naton suunnitelmien tai kansallisten suunnitelmien toimeenpanoon tarvittavan infran rakennus- ja ylläpitomenot, kuten sotilaallisen liikkuvuuden menot. Tähän sisältyvät myös kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen liittyvät menot, mukaan lukien vedenalainen infra ja avaruus. Tähän prosenttilukuun voidaan laskea myös kaksikäyttötuotteet, mikäli niillä on linkitys puolustukseen ja turvallisuuteen. Paljon on sellaista, jota varautumisen supervalta Suomi on jo tehnyt. Me kävimme kevään aikana puolustusmäärärahoista myös parlamentaarista keskustelua. Olen pitänyt tätä erittäin tärkeänä. Nämä sitoumukset eivät sido vain tätä hallitusta, vaan seuraavaa ja sitäkin seuraavia. Turvallisuutemme kannalta keskeisissä kysymyksissä on aivan keskeistä, että meillä on mahdollisimman yhtenäinen näkemys ja tahtotila yli puoluerajojen. Siksi puolustusministeriö asettaa parlamentaarisen työryhmän käymään läpi maanpuolustuksen pitkän aikavälin tarpeita ja kehittämistä. Tämä nimeämispyyntö on tulossa lähiviikkoina. Työn tarkoituksena on antaa eduskunnalle selkeä ja totuudenmukainen kuva uhkasta, maanpuolustuksen nykytilasta ja tulevaisuuden tarpeista ja antaa perusteet eduskunnalle sen päättäessä puolustusmenoista, siis siitä, mihin lisämiljardit käytetään. Parlamentaarisissa keskusteluissa on tullut esille myös kysymys siitä, osaammeko tehdä oikeita päätöksiä, oikeita valintoja, kun Ukrainasta opimme sodankäynnin olevan koko ajan muutoksessa. Meidän on panostettava uusiin teknologioihin. Samaan aikaan on muistettava, että perinteiset sodankäynnin lainalaisuudet eivät ole poistuneet mihinkään. Tämä on myös parlamentaarisen työryhmän tarkoitus: luoda luottamus siihen, että kun investoimme miljardeja ja miljardeja suomalaisten yhteisiä rahoja, se tehdään viisaasti. Se, mistä nämä rahat otetaan, ei ole tämän ryhmän tehtävä. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus on osa parlamentaarista keskustelua sitoutumisesta velkaantumisen taittamiseen sekä kansallisen finanssipoliittisen lainsäädännön uudistamiseen. Siinä ryhmässä keskustellaan, millainen velkakestävyys pohjoismaisella hyvinvointiyhteiskunnalla tulisi olla ja millaisin askelin sitä kohti suuntaamme. Me tiedämme, että keinoista eri puolueilla on erilaisia näkemyksiä. Toiset painottavat verotusta, toiset menojen kasvun hillintää. Kaikki varmasti toivomme talouden kasvua ja työllisyyden vahvistumista. Keinoista pitää kullakin hallituksella jatkossa olla vapaus valita. Tärkeintä on, että voisimme löytää yhteisen näkemyksen uskottavasta polusta kohti julkisen talouden tilaa, joka kestää myös kriisitilanteet. Naton Haagin huippukokouksessa todettiin Venäjän muodostavan liittokunnalle pitkäaikaisen uhan. EU:n puolustuksen rahoittamisen lähtökohdaksi on otettu Venäjän pysyvään uhkaan vastaaminen. Mahdollinen rauha antaa myös Putinin Venäjälle tilaisuuden kerätä voimiaan. Eurooppaa puolustetaan ensisijaisesti täällä itäisellä reunalla, ja sen pitää näkyä vahvasti EU:n rahoituksessa. Meidän on oltava avoimia ratkaisuille, jotka tekevät Suomesta tässä nettosaajan. Euroopassa on vaadittu taloudellista solidaarisuutta, ja sitä on myös annettu. Nyt on turvallisuudessakin solidaarisuuden aika. Budjettineuvottelut jatkuvat seuraavat kaksi vuotta. Vaikuttamistyön tuloksena komission ehdotuksessa on annettu erityistä painoarvoa niille maille, joilla on yhteistä maarajaa Venäjän kanssa. Suomen erityinen asema Venäjän rajanaapurina on tunnistettu: seuraavassa monivuotisessa budjetissa Suomelle on esitetty 1,6 miljardia euroa rahoitusta rajaturvallisuuteen — yli miljardin lisäys. Rahoituksella voidaan turvata myös itäisen ja pohjoisen Suomen elinvoimaa. Se on keskeinen osa kokonaisturvallisuuttamme. Arvoisat edustajat! On ollut todella hyvää keskustelua. Meillä on ollut tapana hakea yksituumaisuutta keskeisissä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä. Uskon, että löydämme myöskin niitä tänään.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-10T14:02:02,2025-09-10T14:13:39,Hyväksytty,1.1 2025_76_3,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitoksia, pääministeri. — Edustajat voivat nyt pyytää minuutin vastauspuheenvuoroja painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Vikman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_4,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aamun tapahtumat alleviivaavat sitä, että Euroopalla on viimeinen hetki vahvistaa omaa puolustustaan. Näitä pitkäjänteisiä päätöksiä ei voi enää siinä vaiheessa tehdä, kun suorituskykyä jo tarvitaan. Näemme nyt, kuinka Venäjä testaa Nato-maita. Euroopan puolustuskykyä täytyy edelleen vahvistaa Venäjän uhan torjumiseksi, ja siksi turvallisuuteen tarvitaan taloudellisia panostuksia. Suuri kiitos pääministerille ja hallitukselle määrätietoisesta työstä tämän asian puolesta niin Suomessa kuin EU:n ja Naton pöydissä. Hallitus panostaa voimakkaasti turvallisuuteen. Erityisen tärkeää on ollut myös se, että hallitus on onnistunut vaikuttamistyössään sen puolesta, että EU:n turvallisuuspanostukset kohdentuvat nyt voimakkaasti itäisille rajoille, mikä hyödyttää Suomea ja toki myös esimerkiksi Puolaa. Turvallisuus maksaa, [Puhemies koputtaa] mutta sen puute maksaa vielä enemmän.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2025-09-10T14:13:50,2025-09-10T14:15:10,Hyväksytty,1.1 2025_76_5,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rydman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_6,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Wille,Rydman,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän yön ja aamun tapahtumat alleviivaavat sitä seikkaa, että sota todellakin on Euroopassa emmekä me voi tyydyttäytyä tai tuudittautua sen tunteen varaan, että sota pysyttelisi ainoastaan Ukrainan rajan sisäpuolella. Venäjä testaa Euroopan puolustuskykyä ja Naton puolustustahtoa. Kuten Puolan tapauksessa näimme, uhka saattaa tulla yllättäen, odottamatta, ja se saattaa tulla ilmasta. Suomi on ollut hyvinkin ajan tasalla, ja olemme tilanneet maahamme maailman parhaan ilmatorjuntajärjestelmän, Daavidin lingon Israelista. Tämä on erinomaisen hyvä asia, ja on tärkeää, että vahvistamme puolustuskykyämme myös tältä osin. Tässäkin salissa on kuitenkin leikitelty Suomen turvallisuudella ja vaadittu tämän kaupan perumista. Arvoisa herra pääministeri, kyllähän hallitus pitää hyvistä suhteistaan huolen jatkossakin Israeliin, jotta varmistamme sen, että saamme tämän Daavidin lingon käyttöömme mahdollisimman pikaisesti?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2025-09-10T14:15:10,2025-09-10T14:16:26,Hyväksytty,1.1 2025_76_7,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_8,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministerin ilmoituksessa oli paljon yhteistä myös sosiaalidemokraattien ajattelulle. Meidän pitää vahvistaa Suomen puolustamiskykyä ja eurooppalaista puolustusta, myös eurooppalaista puolustusteollisuutta, että myös tätä suvereenia autonomiaa lisätään maailman mitassa turvallisuutta arvioitaessa. Näistä on hyvin laaja yksimielisyys, ja sitä on syytä vaalia jatkossakin. Yksi kohta jäi kuitenkin askarruttamaan. Kun näitä isoja, mittavia panostuksia puolustukseen Suomikin osaltaan ja Nato-velvoitteiden mukaisesti tekee, niin kyllä sen osana on myöskin se, että sen rahoittamiseen tarvitaan laajaa kansallista konsensusta ja myös uusia keinoja tarvittaessa, että sitä ei kytketä tähän muutoinkin vaikeaan taloustilanteeseen, sen ratkaisuun pelkästään, vaan myös siinä puolustuksen rahoittamisessa, samalla kun sen sisällöstä löytyy kansallinen yksimielisyys, haetaan yksimielisyys sitten myös sen rahoituskeinoista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-09-10T14:16:27,2025-09-10T14:17:49,Hyväksytty,1.1 2025_76_9,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_10,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelu Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta on juuri tänään ehkä ajankohtaisempi kuin osasimme etukäteen arvioidakaan. Ilmatilaloukkaus suurella määrällä drooneja Puolan ilmatilassa on erittäin vakava testi Puolalle ja samalla Natolle. Nähdäkseni pöydällä on perusteet Naton 4 artiklan aktivoimiselle. Tällaista toimintaa ei yksinkertaisesti voi hyväksyä. Tämä ei käy. Arvoisa puhemies! Oli perusteltua, että Puola ja Nato suojasivat ilmatilaansa päättäväisellä tavalla. Tapahtunut on selvitettävä perusteellisesti mutta ripeästi. Samalla on jatkettava ponnisteluja tulitauon ja rauhan aikaansaamiseksi Ukrainaan, vaikka se aika kaukaiselta juuri tänään näyttääkin. Tarvitaan vahvempaa kansainvälistä painetta Venäjän toimintaa kohtaan, ja etenkin Yhdysvalloilla on tässä ratkaiseva rooli. Olisi jo korkea aika saada rauha jälleen Eurooppaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2025-09-10T14:17:49,2025-09-10T14:19:03,Hyväksytty,1.1 2025_76_11,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_12,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset pääministerille tiedoksiannosta, ja oppositiopuolueen puheenjohtajana kiitokset myös siitä yhteistyöstä, jota meidän suuntaamme on koko ajan tehty. Viime yönä tosiaan koko Eurooppa sai järkyttävällä tavalla taas muistutuksen siitä, että Venäjä todella on pysäytettävä Ukrainassa, työnnettävä pois Ukrainasta. Suomi ja suomalaiset eivät sellaista muistutusta olisi tarvinneet. Meille on ollut koko ajan selvää, että Venäjä on pysäytettävä. Se tarkoittaa lisää tukea: taloudellista, sotilaallista, humanitääristä. Se tarkoittaa entistä kovempia pakotteita. Se tarkoittaa aktiivista vaikuttamista jatkossakin sen puolesta, että Yhdysvallat ymmärtää, miten tärkeää heidät on pitää mukana. Tarvitaan tulitauko, tarvitaan rauha, ja se on kiinni Venäjästä. On välttämätöntä, että Suomi on näissä turvallisuusjärjestelyiden suunnittelussa mukana. Kiitokset siitä, että tätä on aktiivisesti edistetty. Venäjä ei saa voittaa. Venäjälle on tehtävä selväksi, että voimalla ei saa, mitä haluaa, ja siksi vihreät tukevat Suomen valtiojohtoa tässä työssä. Tuemme siinä, että Ukrainan tukea jatketaan. Tuemme siinä, että turvallisuusjärjestelyitä suunnitellaan, Venäjää painostetaan ja myös kokonaisturvallisuutta monipuolisesti vahvistetaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-09-10T14:19:03,2025-09-10T14:20:17,Hyväksytty,1.1 2025_76_13,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_14,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On selvää, että Euroopan on osoitettava, että se tukee Ukrainaa yhtenäisesti ja vahvasti. Toistaiseksi kriittisin ja oleellisin turvallisuusjärjestely on nimenomaan Ukrainan oman puolustuksen tukeminen, aivan niin kuin pääministeri Orpokin totesi. Putin ei ole osoittanut aitoa halua rauhaan, ja tilanne on edelleen sama. Venäjä voisi lopettaa aggressiivisen hyökkäyssotansa heti tänään, mutta sen sijaan sen toimet osoittavat jotain aivan muuta. Nykyisessä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Euroopalta tarvitaan entistä vahvempaa yhtenäisyyttä, ja Suomen pitää olla tätä aktiivisesti mukana rakentamassa. Suomen ja suomalaisten turvallisuus on aivan ensisijaisen tärkeää, ja Suomi on pitänyt hyvää huolta omasta puolustuksestaan, ja niin tulee olla jatkossakin. Kansallisen yhtenäisyyden rakentamisen näkökulmasta on erittäin tärkeää, pääministeri Orpo, että myös eduskunta pidetään tiiviisti mukana tässä työssä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-09-10T14:20:17,2025-09-10T14:21:33,Hyväksytty,1.1 2025_76_15,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Biaudet, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_16,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Herr talman! Kiitos pääministerille vahvasta puheesta. On ihan selvää meille kaikille, ja uskon, että Suomessakin kaikki kansalaiset kokevat hyvin vahvasti sen, että Ukrainan turvallisuus on myös meidän turvallisuutta ja että meidän tulee kantaa yhteistä vastuuta vielä vahvemmin siitä, että voimme lopettaa sodan ja Venäjän aggressiivisen toiminnan ja sodan Ukrainassa mutta myös ulkopuolella. Olemme tyytyväisiä myös siihen, kun pääministeri puhui siitä, että tulevaisuuden puolustusmenojen ohjaaminen ja allokointi on koko kansan asia ja vaatii laajasti yhteisymmärrystä ja erilaisten ryhmien mukanaoloa. Ajattelen myöskin, että naisilla on tärkeä tehtävä tässä pohtia, että mikä se on, mikä turvaa rauhan ja rakentaa rauhaa Ukrainan jälleenrakentamisessa, ja että mikä pitää meidät vahvana ja puolustustahdon vahvana. — Kiitoksia tästä puheesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2025-09-10T14:21:34,2025-09-10T14:22:44,Hyväksytty,1.1 2025_76_17,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Päivi Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_18,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ukrainan kansan kärsimystä ja Venäjän jatkuvaa ja kiihtyvää aggressiota on tuskaista seurata päivästä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen, ja nyt vielä nämä viime yön tapahtumat, joissa aggressiot ovat laajentuneet EU- ja Nato-maahan. Pääministerin suuntaviivat ovat oikeat, ja haluan tässä antaa tunnustuksen niin pääministerille, ulkoministerille, hallitukselle kuin tasavallan presidentille erinomaisen hyvästä työstä tässä asiassa. Euroopan rauhanrahaston, minkä pääministeri mainitsi, oikea osoite tässä tilanteessa on todellakin Ukrainan armeijan vahvistaminen, joka puolustaa koko Euroopan rauhaa, myös omaa isänmaatamme. On valtavan arvokasta, että tänä aikana puolustus- ja turvallisuuspolitiikasta yli hallitus- ja oppositiorajan perusnäkemykset näyttävät näin yhtenäisiltä, ja iloitsen kaikista niistä puheista, joita jo tähän saakka on tässä salissa kuultu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-09-10T14:22:44,2025-09-10T14:24:01,Hyväksytty,1.1 2025_76_19,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_20,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos pääministerille erittäin tärkeästä ja ajankohtaisesta ja sisällöllisesti varsin kiitettävästä ilmoituksesta. On todella tärkeää, että Suomella on pitkä linja maanpuolustuksessa ja turvallisuuden rakentamisessa, ja siltä pohjalta meidän on hyvä myös tässä ajassa turvallisuutta täällä Pohjolassa ylläpitää. Suomi joutuu tietysti muiden liittolaismaidensa tavoin tekemään tässä tilanteessa huomattavan suuret taloudelliset satsaukset siihen, että puolustuskykyä entisestään tehostetaan, ja tästä on konkreettisesti osoituksena tuo juuri hallituksen budjettiriihessä päättämä Puolustusvoimien tilausvaltuuksien kuuden miljardin euron kasvattaminen tuleville vuosille. Kiitos pääministerille myös siitä ilmoituksesta, että valtioneuvosto tulee asettamaan parlamentaarisen ryhmän käsittelemään sitä, että näillä suurilla taloudellisilla satsauksilla saadaan mahdollisimman paljon [Puhemies koputtaa] vaikutusvaltaa puolustuksemme vahvistamisessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-09-10T14:24:01,2025-09-10T14:25:17,Hyväksytty,1.1 2025_76_21,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Immonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_22,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri luetteli erinomaisia toimenpiteitä Ukrainan tukemiseksi ja tuon sodan päättämiseksi. Euroopan ja Suomen turvallisuus riippuu osin tuosta Ukrainan sodan lopputuloksesta. Meidän on jatkettava Ukrainan tukemista nyt ja osoitettava, että emme hyväksy Venäjän raakalaismaista sotaa, ja meidän on osoitettava myös päättäväisyyttä ja ennakoitava omaakin tulevaisuutta. Tälläkin hetkellä Venäjän asevoimat parantavat, rakentavat sotilastukikohtia ihan itärajamme naapurissa. Kun Ukrainan sota joskus päättyy, 900 000 sodan kovettamaa ja traumatisoimaa sotilasta sijoitetaan jonnekin, osa heistä meidän lähialueille. Siksi meidän täytyy katsoa omaakin turvallisuutta muutaman vuoden päähän ja panostaa siihen, juuri kuten hallitus on hienosti tällä hetkellä tehnyt. On hyvä, että ilmatorjuntaa, Daavidin linkoa, vastaavanlaisia suorituskykyjä meille hankitaan oman turvallisuutemme vuoksi, jotta lennokit eivät lennä [Puhemies koputtaa] suomalaisessa ilmatilassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2025-09-10T14:25:17,2025-09-10T14:26:31,Hyväksytty,1.1 2025_76_23,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_24,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan ensimmäiseksi kiittää, pääministeri, teitä ja puolustusministeriä tästä pitkän aikavälin puolustuksemme parlamentaarisesta työstä ja sen käynnistämisestä. Olen tästä teidän molempien kanssa matkan varrella keskustellut ja esittänyt tätä useamman kerran, ja nyt on vilpittömän kiitoksen aika. Venäjän toimet nyt eilisyön aikana Puolassa, drone-iskut, jotka ovat nyt laajentuneet, lisäävät myös eskalaation riskiä. Vielä emme tiedä, ovatko Venäjän iskut niin sanottuja vahinkoja vai keino testata Naton yhtenäisyyttä. Varmaa kuitenkin on se, että tämä testi tulee nyt Venäjän puolelta myös tehtyä ja mitattua. Olette, arvoisa pääministeri, varmaan tämän päivän aikana keskustellut kollegoidenne kanssa. Onko teillä jo kuvaa, millä tavalla Nato aikoo tähän Venäjän provokaatioon vastata? Kyseessä on kuitenkin, on se tahaton tai tarkoituksellinen, keino testata [Puhemies koputtaa] myös puolustusliittoa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-09-10T14:26:31,2025-09-10T14:27:48,Hyväksytty,1.1 2025_76_25,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hanna Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_26,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri, haluan myös omasta puolestani kiittää tästä erittäin tärkeästä ja ajankohtaisesta keskustelusta. Pääministeri viittasi puheenvuorossaan Ursula von der Leyenin vierailuun Suomessa, ja kuten sanoittekin, hän myös totesi, että koheesiopolitiikka antaisi mahdollisuuksia myös itärajan maakunnille ja itäiselle Suomelle käyttää näitä varantoja, ja myös pääministeri on korostanut monessa otteessa Itä-Suomen merkitystä ja tärkeyttä. Nyt kuitenkin ilmeisesti näitä rakennepolitiikan rahoja, eli näitä rahoja, mitä maakunnat voivat käyttää tärkeään aluekehitykseen, ollaan myös käyttämässä tähän sotilaalliseen liikkuvuuteen ja kaksikäyttötuotteisiin. Nyt niillä alueilla ja niissä maakunnissa, missä mahdollisesti tällaista, aivan itärajalla, ei ole mahdollista toteuttaa, on huoli, että jos nämä rahat viedään pois sieltä alueilta, niin voidaanko niitä sitten kompensoida jollakin muulla tavalla alueille. Esimerkiksi omasta kotimaakunnastani Pohjois-Karjalasta lähtisi laskennallisesti 11 miljoonaa euroa rahoitusta, mutta varmaan hallitus on näitä kyllä kompensoimassa meille jollain tavalla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-09-10T14:27:48,2025-09-10T14:28:53,Hyväksytty,1.1 2025_76_27,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_28,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Ja kiitos, pääministeri: Suomen pitää olla mukana Ukrainan turvallisuusjärjestelyissä, niin kuin hyvin totesitte, ja se pitää tehdä mielellään mahdollisimman pian ja mahdollisimman vahvasti. Mutta kyllä ne vahvimmat Ukrainan turvatakuut ovat vahva Ukraina ja heikko Putinin diktatuuri, ja molemmissa Suomella ja Euroopalla ja vapaalla maailmalla voi olla tärkeä rooli. Meidän pitää Suomessa olla vahvistamassa Ukrainaa. Palasin itse Ukrainasta kaksi viikkoa sitten, ja näin siellä lähiöissä tuhottuja Venäjän pommittamia asuinrakennuksia. Vietin väestönsuojassa aikaa ilmahälytysten soidessa, ja se tarve Ukrainan puolustuksen vahvistamiselle on ilmeinen. Tämä pääministerin esiin nostama jäädytettyjen varojen ohjaaminen Ukrainan tukeen on erittäin kannatettava tavoite. Me voimme ja meidän pitää heikentää Putinin diktatuuria ja sotataloutta kieltämällä kaiken energian tuonti vihdoin Euroopan alueelle laskemalla öljyn hintakattoa, puuttumalla tiukemmin Venäjän varjolaivaston toimintaan ja myös patoamalla länsiteknologian päätyminen venäläisiin ohjuksiin, jotka satavat ukrainalaisten ylle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-09-10T14:28:53,2025-09-10T14:29:59,Hyväksytty,1.1 2025_76_29,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_30,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan toistaa jo täällä kuullun näkemyksen siitä, että Ukrainan jatkuva tukeminen on tärkeä ja ajankohtaisin turvallisuusjärjestely niin Ukrainan itsensä kuin koko Euroopan mutta myös Suomen turvallisuuden näkökulmasta. Kuten aamun uutisetkin jo osoittivat, ei Putin halua tai etsi aktiivisesti rauhaa aloittamaansa hyökkäyssotaan, vaan aggressiot tuntuvat lähinnä kiihtyvän. Tässä ympäristössä korostuu tietenkin Ukrainan kyky vastata näihin aggressioihin mutta myös se, että Ukraina luottaa lännen antamaan tukeen. Arvoisa puhemies! Tästä huolimatta on tärkeää, että Suomi on mukana seuraavaan askeleeseen valmistautumisessa, etenkin mitä tulee sen aikaisiin turvallisuusjärjestelyihin. Kun rauha joskus saavutetaan, niin on Euroopan yhteisin ponnistuksin tehtävä kaikki, että tämä rauha on mahdollisimman kestävä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-09-10T14:29:59,2025-09-10T14:31:10,Hyväksytty,1.1 2025_76_31,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_32,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että Suomi on mukana Ukrainan tulevissa turvatakuissa, mutta parhaat turvatakuut saadaan aikaan vahvistamalla Ukrainan omaa puolustusta mahdollisimman paljon. Pakotteet Venäjän veriöljyä ostaville maille: saadaankohan niitä koskaan voimaan? Niiden aika olisi tänään mieluummin kuin huomenna. Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, kuten sanoitte, Puolan tapahtumat ovat huolestuttavia. Venäjän toimet ovat tuomittavia ja vaarallisia. Mediatiedot yli 20 droonista ja jopa yhdestä ohjuksesta Nato-maahan huolestuttavat monia. Euroopan ja Nato-maiden tulee vahvistaa yhteistä ilma- ja ennen muuta drone-puolustusta. Arvoisa pääministeri, aika moni Suomessa tällä hetkellä on huolestunut tilanteesta. Mikä on teidän viestinne suomalaisille, joita huolestuttaa tämä tilanne, mitä Euroopassa tällä hetkellä tapahtuu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-09-10T14:31:10,2025-09-10T14:32:23,Hyväksytty,1.1 2025_76_33,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_34,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! ”Isänmaamme turvallisuus on korkein prioriteettimme.” Näin totesi Suomessakin juuri vieraillut Puolan presidentti Karol Nawrocki. Suomen suvereniteetti, alueellinen koskemattomuus ja kansalaisten turvallisuus ovat ehdottomasti korkeimpia prioriteetteja myös meillä. Pääministeri toivoi, että löytäisimme yhteisen näkemyksen tärkeissä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa asioissa, kuten Ukrainan turvallisuusjärjestelyissä. Tämä on tärkeä lähtökohta. Vetoan, että yhteinen näkemys löytyy myös Suomen omista turvallisuusratkaisuista. On tärkeää, että maamme puolustuskykyä vahvistetaan turvallisuuspoliittisista tarpeista. Daavidin linko ja vastaavat järjestelmät ovat äärimmäisen tärkeitä omalle puolustuskyvyllemme. Toivon todella, että näitä ei altisteta kansainvälisille ilmiöille tai identiteettipoliittisille irtiotoille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2025-09-10T14:32:23,2025-09-10T14:33:28,Hyväksytty,1.1 2025_76_35,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_36,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Viime yön tapahtumat Ukrainassa ja Puolassa ovat jälleen kerran kylmä herätys ja muistutus siitä, minkä takia Ukrainaa on tuettava ja minkä takia Euroopassa puolustus on laitettava kuntoon ja minkä takia myös Suomessa on tärkeää, että otamme tässä määrätietoiset ja päättäväiset askeleet ennen kaikkea yhdessä, laajalla yhteistyöllä. Puolan ilmatilan loukkaaminen syvälle Puolan ilmatilaan Venäjän toimesta on äärimmäisen vakava ja kaikin tavoin tuomittava teko. On tärkeää, että niin Nato-maat kuin EU-maat reagoivat tähän päättäväisesti ja reagoivat tähän yhdessä. Ikävä tosiasia on, että kaikista rauhanneuvottelupyrkimyksistä huolimatta Venäjä ei ole osoittanut minkäänlaisia pyrkimyksiä todelliseen rauhaan vaan päinvastoin: kiihdyttämällä ilmaiskuja Ukrainassa ja myöskin nyt loukkaamalla Puolan ilmatilaa, venäläiset droonit syvällä Puolan ilmatilassa, nämä toimet kiihdyttävät ja eskaloivat tilannetta. [Puhemies koputtaa] On tärkeää, että EU toimii. Drooni-puolustusjärjestelmästä tarvitaan päätökset EU-tasolla, [Puhemies koputtaa] ja katseet kohdistuvat myös Yhdysvaltoihin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-09-10T14:33:28,2025-09-10T14:34:50,Hyväksytty,1.1 2025_76_37,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Savola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_38,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomi on kansantalouteensa nähden tukenut Ukrainaa paljon, ja se saa myös kiitosta, kun Ukrainassa käy ja ukrainalaisten kanssa keskustelee. Venäjä on kiihdyttänyt hyökkäyksiä Ukrainaan, ja se iskee siviilikohteisiin ja viimeksi jopa Ukrainan hallituksen rakennuksiin keinoja kaihtelematta. Viime yönä Venäjä loukkasi räikeästi Puolan ilmatilaa suurella määrällä lennokkeja, mutta Puolan puolustusvoimat toimivat tehokkaasti ja nopeasti. Naton ilmatila on loukkaamaton, ja kaikkiin loukkauksiin on vastattava hyvin määrätietoisesti. Juuri nyt ja edelleen Ukraina tarvitsee enemmän ja voimakkaampaa apua kuin koskaan. Ukrainan turvallisuus ja tulevaisuus kytkeytyvät koko Euroopan turvallisuuteen. Arvoisa puhemies! Herra pääministeri, viesti Ukrainasta on: tarvitaan lisää ja vahvempaa ilmapuolustusta, tarvitaan lisää ammuksia. Ukraina tarvitsee näitä. Kuinka näette tämän tukikoalition mahdollisuudet lisätä tukea Ukrainalle niin ilmapuolustuksen osalta kuin ammusten osalta, [Puhemies koputtaa] jotta Ukraina pystyy puolustautumaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2025-09-10T14:34:50,2025-09-10T14:36:05,Hyväksytty,1.1 2025_76_39,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Limnell, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_40,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jarno,Limnell,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tässä nyt on oltava raatorehellinen. Venäjä ei halua rauhaa, ja sen tulee olla myöskin tämän pohdinnan lähtökohta. Kuten täällä on tullut moneen kertaan esille, niin päinvastoin: viimeisen viikon aikana olleet Venäjän teot osoittavat aivan toisenlaista tahtotilaa. Iskut siviilikohteisiin, hallintorakennuksiin, rintamille, Nato-maaperälle puhuvat todellista kieltä. Ja kun me täällä mietimme, miltä Suomen, Euroopan ja meidän lasten turvallisuuden tulevaisuus näyttää, niin siitä taistellaan tänään Ukrainassa ja luultavasti huomennakin. Ja kuten pääministeri oivallisesti totesi, Ukrainan turvallisuus on meidän turvallisuuttamme. Se yksi asia, mikä tässä hetkessä korostuu, on sekä Naton sisällä että meillä Suomessa päättäväinen ote. Me osoitamme, että me huolehdimme turvallisuudesta, ja me myös päättäväisemmin vastaamme koko puolustusliiton osalta tällaisiin provokaatioihin, mitä viime yönä on nähty. Mutta päättäväisyyttä on minun mielestäni myöskin se, mikä oli erittäin tärkeä avaus pääministeriltä, [Puhemies koputtaa] että näitä asioita me vahvasti pohdimme yli puoluerajojen, [Puhemies koputtaa] yli hallitus—oppositio-rajojen, parlamentaarisesti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Jarno Limnell,1491,2025-09-10T14:36:05,2025-09-10T14:37:30,Hyväksytty,1.1 2025_76_41,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_42,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kiitos pääministerille ja kiitos hallitukselle. Tällä hallituksella on todellakin ensisijaisena Suomen ja suomalaisten turvallisuus. On hyvä muistaa, ettei tämä Venäjän uhka tule poistumaan aivan heti, vaikka Ukrainaan saataisiinkin rauha: pari kolme vuotta, ja se on kyennyt vahvistamaan sotavoimansa takaisin entisenlaiseksi ja siitä yhä vahvemmaksi. Kannattaa muistaa kaikkien tässäkin salissa, että se on nyt sotatalouden tilassa, ja se ei voi omankaan sisäisen turvallisuutensa takia sitä noin vain pysäyttää. Arvoisa puhemies! Kiitän pääministeriä pohjoiskarjalaisena siitä, että mainitsitte Itä- ja Pohjois-Suomen. Haluan yleisesti sanoa, että juurikin nämä rajamaakunnat ovat niitä, jotka ovat etulinjassa — pohjoiskarjalaisena voin sanoa, että me pohjoiskarjalaiset olemme etulinjassa — ja tyhjentyvät rajamaakunnat ovat monipuolinen turvallisuusuhka. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-09-10T14:37:30,2025-09-10T14:38:42,Hyväksytty,1.1 2025_76_43,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_44,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme nyt taas entistä syvemmällä epävarmuuden ajassa. On ilmeisen helppoa todeta, että Venäjä on syypää tähän uuteen eskalaation vaiheeseen, mutta siitä huolimatta meidän on omat johtopäätöksemme vedettävä kylmänviileästi ja ennen kaikkea yhtenäisesti. On erittäin tärkeää, että liittolaiset löytävät artiklan 4 konsultaatiossa yhteisen päättäväisen tavan vastata tähän Venäjän toimintaan. Sotapropaganda, sotapuhe, Venäjältä on kovaa, ja mikä pahinta, puheet ja teot vastaavat toisiaan. Euroopan on vastattava tähän yhtenäisesti. Tässä epävarmuudessa varmaa on vain kolme: meidän tulee jatkaa tukeamme Ukrainalle, meidän tulee asettaa entistä kovempia taloudellisia pakotteita Venäjälle ja meidän tulee vahvistaa sekä isänmaamme Suomen että mantereemme Euroopan turvallisuutta. Tämä meidän on tehtävä, ja on tärkeää, että olemme yhdessä Ukrainan turvallisuusjärjestelyissä ja tämä sali osoittaa sitä päättäväisyyttä, jota me voimme odottaa muulta Euroopalta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-09-10T14:38:42,2025-09-10T14:39:56,Hyväksytty,1.1 2025_76_45,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_46,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vuonna 2017 Suomen täyttäessä 100 vuotta teemana oli Yhdessä — Tillsammans. Se oli hyvä teema, ja sillä teemalla on hyvä jatkaa, niin kuin jatkamme Suomessa, ja sitä yhtenäisyyttä kaivataan nyt Natossa ja EU-maissa. Se, mitä tapahtui Puolassa, ei voinut olla vahinko. Jokainen ymmärtää, että niin iso määrä aseita Puolan ilmatilaan ei voi olla vahinko. Se on tietoista, tahallista provokaatiota, joka kertoo surullista kieltä siitä, mitä Venäjä tällä hetkellä tekee: halutaan ärsyttää, halutaan lisätä kierroksia tähän kaameuteen, ja mitään todellista tahtoa tulitaukoon, saati rauhaan, ei ole olemassa. Sota jatkuu niin kauan kuin Venäjä haluaa sitä jatkaa, ellei Venäjää pysäytetä. Se, mitä Suomi on päättänyt esimerkiksi Maavoimien hankinnoista, on oikea linja. Meillä on EU-raja, meillä on Nato-raja, ja tietysti oma itsenäisyys turvattavana. Näiden pohjalta [Puhemies koputtaa] on syytä jatkaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-09-10T14:39:56,2025-09-10T14:41:12,Hyväksytty,1.1 2025_76_47,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_48,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan myös omalta osaltani kiittää pääministeriä tästä ilmoituksesta. Paljon osuvampaa päivää ei olisi voinut sattua. Otan esille nämä pakotteet. Näillä talouspakotteilla, joista paljon on puhuttu, Venäjän sotakone olisi mahdollista pysäyttää, mutta näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Maailman suurimmalta huoltoasemalta virtaa yhä vieläkin öljyä ja kaasua Intian tapaisiin maihin, joista se sitten taas myydään edelleen lukuisiin Euroopan maihin. No, Suomi on hienosti tämän ymmärtänyt, mutta valitettavan monet muut Euroopan maat ostavat yhä vieläkin venäläistä energiaa. Millä ihmeellä saisimme muutoksen tähän?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-09-10T14:41:12,2025-09-10T14:42:06,Hyväksytty,1.1 2025_76_49,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kokko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_50,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Euroopan riippumattomuus Yhdysvalloista edellyttää rahaa, osaamista ja teknologiaa, ja sitä meillä Euroopassa kyllä riittää, kuten viime vuosien aikana on nähty, ja puolustukseen on panostettu merkittävästi. Mutta se vanha viisaus, minkä Jean-Claude Juncker aikanaan totesi, että siinä, missä amerikkalaiset pärjäävät yhdellä taistelupanssarivaunulla, on Euroopalla niitä 14 ja Euroopalla on enemmän helikopterivalmistajia kuin hallituksia, jotka niitä voisivat tilata. Tämä on ehkä karkea kuvaus mutta osoittaa kyllä sen, että Euroopassa tämän puolustusteollisuuden teknologian yhteensovittaminen ja skaalaaminen on erittäin tärkeätä, jos me haluamme saada ne kaikista parhaimmat kyvykkyydet käyttöön riippumatta siitä, mistä jäsenmaista ne tulevat. Tämä varmasti on myös eurooppalaisten veronmaksajien mieleen, että heidän rahojaan käytetään erittäin tehokkaasti. Millä tavalla te, arvoisa pääministeri, aiotte ajaa tätä linjaa erityisesti Euroopan unionissa ja liittolaisten kesken, että tämä irtikytkeminen esimerkiksi Yhdysvalloista ja sen riippuvuuden vähentäminen ei tule tapahtumaan niin, että tullaan vain Euroopan [Puhemies koputtaa] suurten jäsenmaiden mielen mukaan menemään eteenpäin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-09-10T14:42:06,2025-09-10T14:43:22,Hyväksytty,1.1 2025_76_51,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_52,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä oli Venäjältä erittäin suuri virhe. Se, mitä meidän pitää tästä johtopäätöksenä vetää, on se, että Euroopan yhteistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa tiivistetään ja Nato lisää läsnäoloaan myös sen itäisellä sivustalla. Me olemme täällä Euroopassa Venäjän naapurissa huomanneet, että sieltä saattaa tulla mitä tahansa, mutta se, mihin tänä aamuna Puolassa herättiin, varmasti herätti myös muut eurooppalaiset ajattelemaan, että entäpä jos seuraavana ovatkin Baltian maat, entäpä jos Suomi tai joku muu Venäjän rajanaapuri? Tämä ymmärrys pitää saada leviämään Euroopan unionissa entistä paremmin, ja silloin päästään niihin keskusteluihin, mihin edustaja Kokkokin viittasi: mitä Eurooppa voi tehdä yhdessä enemmän? Me emme ole olleet tarpeeksi hereillä yhtenäisenä Euroopan unionissa. Suomi, Baltian maat, Puola ovat näyttäneet johtajuutta, mutta se viesti pitää saada vielä isompiin neuvottelupöytiin, ja se pitää myöskin saada tuonne Yhdysvaltoihin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-09-10T14:43:22,2025-09-10T14:44:34,Hyväksytty,1.1 2025_76_53,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_54,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos pääministerille ilmoituksesta, valitettavankin ajantasaisesta sellaisesta, ja päättäväisestä puheesta. Venäjän räikeä ilmatilan loukkaus Puolassa on asia, johon, aivan kuten tässä moni kollega on todennut, on vastattava päättäväisesti, analyyttisesti ja yhteisesti. Samaan aikaan Venäjän ohjus- ja droonisota Ukrainassa kiihtyy ja on kiihtynyt, ja totta kai meidän täytyy Ukrainaa auttaa torjumaan se uhka osana Ukrainan tukea. Rehellistä lienee myöntää, että oikeasti tehokas ja mielestäni ei lainkaan eskaloiva tapa olisi osallistua siihen läntisessä Ukrainassa länsimaisten omilla joukoilla. Tämä ei ehkä ole poliittista realismia, mutta minusta tässä keskustelussa pitää olla päättäväinen sävy ja olla itse asettamatta sellaisia rajoja, jotka lopulta oikeastaan sanellaan Kremlistä käsin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-09-10T14:44:34,2025-09-10T14:45:39,Hyväksytty,1.1 2025_76_55,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_56,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Puhemies! Kun pääministeri Marin vieraili Kiovassa maaliskuussa 2023, hän ilmoitti tukevansa Ukrainan Nato-jäsenyyttä. Se oli monille yllätys, mutta maailmalla mediahuomion vei se, että samalla matkalla Marin osallistui sodassa kaatuneen tunnetun uusfasistin hautajaisiin. Mitä tulee Ukrainan Nato-jäsenyyteen, Orpon hallitus on jatkanut edeltäjänsä linjalla. Valtioneuvoston selonteossa, joka on myöhemmin tänään käsittelyssä, todetaan Suomen edistävän Ukrainan Nato-jäsenyyden tulevaisuutta peruuttamattomana, väistämättömänä liittokunnan sitoumuksena, jossa edetään jatkuvasti. [Oikealta: Hyvä!] Useampi Naton jäsenmaa kuitenkin vastustaa Ukrainan jäsenyyttä sotilasliitossa. Myös Yhdysvallat on useaan kertaan todennut, ettei se enää kannata Ukrainan Nato-jäsenyyttä. Se olisi este sodan rauhanomaiselle ratkaisulle. Pääministeri Orpo, miksi hallitus antaa yhä tukensa Ukrainan Nato-jäsenyydelle, vaikka sen tiedetään olevan rauhan este? [Sanna Antikainen: Uskomatonta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-09-10T14:45:40,2025-09-10T14:46:42,Hyväksytty,1.1 2025_76_57,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Wickström, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_58,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Euroopan turvallisuustilanne on pysyvästi muuttunut, ja viimeöiset ja aamun tapahtumat ovat jälleen osoitus siitä. Venäjä on uhka koko Euroopalle, ja se meidän on otettava todellakin vakavasti. Haluan kiittää pääministeriä todella hyvästä puheenvuorosta, johon sisältyivät käytännössä kaikki ne keskeisimmät asiat. Ehkä tärkein niistä on tällä hetkellä se, että Ukraina tarvitsee kaiken tuen. Siinä Suomi ja moni muu — varsinkin itäpuolen maa, sanotaanko — EU:n sisällä on toiminut esimerkillisesti. Tässä on myöskin Suomen tärkeä tehtävä huolehtia siitä, että tuki Ukrainalle ei lopu. Pidän myöskin hyvin tärkeänä sitä, että hallitus hyvin parlamentaarisesti haluaa edistää näitä asioita. Monessa muussa maassa löytyy myöskin eripuraa siitä, millä tavalla vaikkapa tuetaan Ukrainaa, ja sen takia on tosi tärkeää, että täältä meidän eduskunnasta lähtisi yhteneväinen viesti — pois lukien ehkä edellisen puheenvuoron viesti, minkä edustaja tässä totesi — että me täällä Suomen eduskunnassa tuetaan Ukrainaa niin kauan kuin tarve vaatii.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-09-10T14:46:46,2025-09-10T14:48:00,Hyväksytty,1.1 2025_76_59,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_60,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ukrainan tukeminen on, niin kuin moneen kertaan täällä salissa on todettu, samalla koko Euroopan puolustamista. Pääministeri Orpo, alleviivasitte puheessanne aivan oikeutetusti, että Suomen raja on myös EU:n ja Naton raja ja että meillä on ainakin täällä Suomessa selkeä visio eli se, että Euroopan pitää viidessä vuodessa tulla yksiselitteisesti niin vahvaksi, ettei Venäjälle tulisi mieleenkään lähteä testaamaan puolustustahtoamme ja -kykyämme. Siksi kaikkien EU-maiden on syytä pohtia vakavasti, millaista konkreettista lisäapua voimme yhdessä tarjota Ukrainalle lukuisten pakotteiden lisäksi. Arvoisa pääministeri, millaisen arvioitte muiden EU-maiden tahtotilan nyt olevan? Löytyykö yhteistä visiota, yhteistä strategiaa ja päättäväisyyttä nyt, kun meidän rajoja testataan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-09-10T14:48:00,2025-09-10T14:49:05,Hyväksytty,1.1 2025_76_61,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sirén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_62,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pian tulee 12 vuotta siitä, kun Venäjä liitti laittomasti Krimin itseensä, ja jälkikäteen arvioiden on aivan selvää, että Euroopan reaktio ei ollut riittävän päättäväinen. Yli kolme vuotta sitten Venäjä aloitti täysmittaisen brutaalin hyökkäyssotansa Ukrainassa, ja on selvää, että tuolloin reaktio ei ollut riittävän selkeä ja voimakas Euroopalta. Nyt viime yönä EU-jäsenmaa, Nato-jäsenmaa Puolan ilmatilaa on Venäjän toimesta loukattu. On erittäin tärkeää varmistaa, että nyt reaktiomme ja viestimme on selkeä ja päättäväinen. Kiitos pääministerille ja valtiojohdolle selkeäsanaisesta, päättäväisestä viestistä ja yhteistyöstä läpi tämän salin yhtä soraääntä lukuun ottamatta. Meidän on välttämätöntä varmistaa, että yhtenäisyys ja päättäväisyys toteutuvat myös Euroopan unionin pöydässä. Niin kuin pääministeri sanoi, [Puhemies koputtaa] kysymys on koko Euroopan turvallisuudesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2025-09-10T14:49:05,2025-09-10T14:50:22,Hyväksytty,1.1 2025_76_63,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_64,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Viime yönä Puolan ilmatilaa on loukattu, ja näyttää siltä, että venäläisiä drooneja on lentänyt Puolaan tarkoituksella. Haluan muistuttaa, että on myös vielä sellainen vaihtoehto, että ne ovat lentäneet sinne häirinnän johdosta. Todennäköisenä pidän sitä, mitä täällä salissa on puhuttu, mutta haluan kuitenkin muistuttaa tämmöisestä asiasta. Yhteinen pitkä raja, 1 340 kilometriä, joka meillä on Venäjän kanssa, on nyt Naton raja, ja se on myös Naton ja Venäjän sekä Euroopan unionin ja Venäjän raja. Meidän tulee erityisesti huolehtia turvallisuudestamme. Nyt kun täällä salissa puhutaan hyvin paljon asiasta, josta kokoomuksen edustaja käytti sanaa ”turvatakuu”, mutta käytetään usein sanaa ”turvallisuusjärjestely”, niin minun mielestäni on vähän vaarallista puhua turvatakuusta, koska kansainvälisessä kielessä tämä saattaa vaikuttaa enemmän provokatiiviselta kuin mitä se tällä hetkellä on. [Puhemies koputtaa] Elikkä toivon, että pääministeri voisi hiukan avata tätä asiaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-09-10T14:50:23,2025-09-10T14:51:44,Hyväksytty,1.1 2025_76_65,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_66,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri! Viimeöiset tapahtumat Puolassa ovat uusin huolestuttava käänne Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan. Me tarvitsemme tarkempaa ja syvällisempää analyysiä tapahtuneesta, mutta selvää on, että epävarmuus Euroopassa kasvaa ja kaikessa vakavuudessaan asia on nimenomaan Euroopan yhteinen, Suomen kannalta äärimmäisen oleellinen. On selvää, että sodan eskalaatioriski on kasvanut ja toisaalta niin Eurooppaa kuin Natoa nyt testataan. Euroopassa todella tarvitaan nyt sisäistä yhtenäisyyttä, sillä vain mahdollisimman laaja yksituumaisuus ja päättäväisyys mutta ennen kaikkea kyky viedä tehtyjä päätöksiä käytäntöön osoittaa uskottavuutta, jota EU toimijana nyt tarvitsee. Olisin kysynyt, arvoisa pääministeri: mikä on arvionne siitä, millä tavalla seuraavat lähiajan askelmerkit tulevat muotoutumaan ja etenemään ja mikä on Suomen rooli tässä kehityskulussa? [Puhemies koputtaa] Tiedämme, että Venäjä seuraa tilannetta tarkasti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-09-10T14:51:44,2025-09-10T14:53:02,Hyväksytty,1.1 2025_76_67,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_68,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia tästä arvokkaasta keskustelusta ja pääministerin antamista tiedoista. Tilanne Euroopassa on kieltämättä vakava, ja tuolla itärajan pinnassa elävänä ihmisenä tuon sieltä itärajan ihmisten viestin tänne eduskuntaan. Itärajan pinnan ihmisille, niille kunnille ja niille elinkeinon harjoittajille ja yrittäjille, tämä viesti, mitä budjetin kautta meille on tullut, on todella synkkä. Se on ollut jyrkkä pettymys — mieli tekisi sanoa pahemmin. Meille on luvattu yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, mutta mitään emme ole vielä saaneet. Rajaseudun kansa on kyllä sitkeää porukkaa ja uskoo isänmaahan, mutta toivomme, että se usko olisi myös hallituksessa, koska olemme jääneet yksin. Ja nyt kun te mainitsitte, kunnioitettu pääministeri, sen, että EU:n kautta tulee näitä erilaisia puolustukseen liittyviä rahoja, niin toivon, että käytätte siitä merkittävän osan siihen, että rakennetaan tuohon itärajan pintaan se Saimaan kanava menemään rajaa pitkin Virolahdelle, koska se on valtava metsäteollisuuden ja koko Suomen talouden moottori. Se on vahva puolustuslinja, ja ennen kaikkea se auttaa suomalaista taloutta ja vientiteollisuutta eteenpäin. Tällä menolla, mitä Itä-Suomi on kokenut... [Puhemies koputtaa] Kyllä me jaksamme uskoa asiaamme, mutta usko alkaa kyllä kieltämättä horjua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-09-10T14:53:02,2025-09-10T14:54:19,Hyväksytty,1.1 2025_76_69,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Myönnän vielä vastauspuheenvuoron edustaja Kivelälle, ja sen jälkeen annan vastauspuheenvuoron pääministeri Orpolle. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_70,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä, Suomen tulee toimia aktiivisesti sen eteen, että koko Eurooppa tukee Ukrainaa vahvasti ja mahdollisimman yhtenäisesti ja että Ukrainaa tuetaan kaikin tavoin myös aselevon ja rauhan aikana. Ja kuten täällä on nostettu esiin, Eurooppa voisi ja Euroopan pitäisi tehdä enemmän esimerkiksi pakotteiden tai varjolaivaston osalta. Samaan aikaan on selvää, että tässä tilanteessa Euroopan täytyy ottaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan ja vähentää riippuvuuttaan Yhdysvalloista, myös asehankintojen osalta. Tällä hetkellä yli 60 prosenttia EU-maiden puolustushankinnoista suuntautuu Yhdysvaltoihin. Me siis rahoitamme Yhdysvaltojen puolustusteollisuutta samalla, kun teemme itsemme siitä riippuvaiseksi. Tämä ei ole kestävää eikä järkevää, eli järkevää olisi käyttää nämä pakolliset menot oman teollisuutemme ja osaamisemme kehittämiseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-09-10T14:54:25,2025-09-10T14:55:30,Hyväksytty,1.1 2025_76_71,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_72,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajat, kiitoksia erinomaisista puheenvuoroista, rakentavasta hengestä. Tämä on todellakin tärkeää tällaisena aikana, ja uskon, että suomalaiset arvostavat sitä, että me olemme täällä yksituumaisia. Edustaja Heinonen kysyi viestistämme suomalaisille. Tämä on ensimmäinen viesti: Me ollaan yksituumaisia näissä kysymyksissä. Toinen viesti on se, että ei suomalaisen tarvitse olla huolissaan. Meillä on maailman parhaat viranomaiset hereillä 24/7. Me ollaan sotilasliitto Naton jäsen. Meillä on oma vahva puolustus. Me ollaan hereillä. Me ollaan kokonaisturvallisuuden suurvalta. Meillä on vahvaa resilienssiä. Me pystytään huolehtimaan suomalaisten turvallisuudesta. Suomeen ei kohdistu mitään välitöntä tai suoraa uhkaa. Se uhka on Ukrainassa. Se on Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa ja Ukrainan kansaa vastaan. No, sitten tähän Puolaan. Siitä vielä se, että tämän 4 artiklan aktivointi on erittäin perusteltua, ja se on nyt kahdeksas kerta, kun Nato sitä käyttää, ja ensimmäinen kerta Suomen jäsenyyden aikana, kun se on otettu esille. Se on tapa, jolla saadaan tilannekuva ja jolla tuetaan maata, joka kokee turvallisuutensa uhatuksi tai on joutunut tällaisen konfliktin kohteeksi. Tämä on hyvä ja luonnollinen tapa, ja silloin myöskin haetaan yhdessä vastausta, miten voidaan mahdollisimman hyvin tukea. Sitten seuraavaksi tähän meidän oman puolustuksemme vahvistamiseen, eurooppalaisen puolustuksen vahvistamiseen ja Ukrainan tukemiseen. Ensinnäkin Ursula von der Leyenin viestit, kun hän vieraili Suomessa kaksi viikkoa sitten, olivat erinomaisen hyviä, mutta nyt ne viestit vasta hyviä olivatkin, kun hän oli selvästi miettinyt näitä asioita; ne kokemukset jo pitkältä ajalta hänelle, mutta vielä se vahvistettu viesti siitä, että me olemme etulinjan maa, ovat perillä. Tänään tosiaan hänen puheessaan oli aivan selkeät viestit: Venäjä on Euroopan pysyvä uhka. Euroopan pitää vahvistaa puolustustaan. Laaditaan puolustuksen tällainen kausisuunnitelma ja tarkastellaan, että viidessä vuodessa päästään visioon. Vahvistetaan eurooppalaista puolustusteollisuutta niin, että meidän ei tarvitse olla riippuvaisia Yhdysvalloista. Käytetään rahat Euroopan puolustuksen vahvistamiseen tilaamalla Euroopasta ja Suomen rahat tilaamalla suomalaiselta puolustusteollisuudelta, joka on vahvassa kasvussa. Eli tämä on selvä. Mutta meidän viestimme on kuultu, ja tämä on äärettömän tärkeää. Itärajan vahvistamiseen tulee toimia, Itä-Suomen vahvistamiseen 1,6 miljardia, rajaturvallisuuden vahvistamiseen ja elinvoimaan — tämä siihen päälle, että maakuntalennot turvataan ja kantaverkkoa vahvistetaan ja monia muita keinoja. Itä-Suomi on meille kaikille yhteinen asia. Se on Euroopan raja, Naton raja, se on Suomen raja, ja Itä-Suomi ja se turvallisuudentunne siellä on oleellinen osa Suomea. Euroopan yhtenäisyys: Yhtä soraääntä lukuun ottamatta Eurooppa on yhtenäinen. Tämä asia pitää pystyä ratkaisemaan. Jos ei 27 maan voimin löydy, niin sitten päätetään 26 maan voimin, vaikka artikla 7:ää käyttämällä. [Tytti Tuppurainen: Oikein!] Pitää löytyä tapa. Von der Leyenin puheessa tänään nousi voimakkaasti esille sanktioiden vahvistaminen, varjolaivaston kuriin laittaminen, venäläisestä fossiilisesta irti pääseminen ja myös sen vahtiminen, ettei tämä järjestelmä vuoda. Ne viestit olivat tässäkin suhteessa hyvin vahvoja, myös jäädytettyjen varojen käyttäminen. Turvajärjestelyistä vielä, nimenomaan turvajärjestelyistä: Se pitää sisällään poliittiset, taloudelliset ja sotilaalliset järjestelyt. Turvatakuut on aivan eri kysymys. Natolla on kyse turvatakuista. Se on paljon suurempi kysymys, ja se on ehdottomasti asia, joka vaatii aivan erilaista pohdintaa. Mutta turvajärjestelyissä me ollaan mukana. Me nytkin olemme turvajärjestelyissä mukana: 29 sotilaallista tukipakettia, humanitääristä tukea, monenlaista kahdenvälistä yhteistyötä Ukrainan kanssa. Me pystymme osallistumaan, me tulemme osallistumaan, mutta se tapa — me teemme yhdessä sen valinnan, kun me näemme, mikä se turvajärjestelyjen kokonaisuus on myös sotilaalliselta osalta. Tämä on välttämätöntä, mutta Ukrainan oman armeijan vahvistaminen on avain. Se on kaiken avain, ainut todellinen armeija Euroopassa sotakokemuksella, uudella teknologialla. Jos me vahvistamme Ukrainan armeijaa, se on nopein ja paras tapa. Se vaatii myös rahaa, ja siksi Euroopan unionin on aloitettava seuraavan pitkäkestoisen ja tukevan Ukrainan tukivälineen valmistelut, ja tämä on välttämätöntä. Muuten se lankeaa yksittäisten jäsenmaiden kontolle, ja kuten on nähty, se ei välttämättä mene ihan tasapuolisesti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-10T14:55:34,2025-09-10T15:00:41,Hyväksytty,1.1 2025_76_73,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Myönnän vielä minuutin mittaisen vastauspuheenvuoron puolustusministeri Häkkäselle, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_74,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Antti,Häkkänen,Puolustusministeri,,Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta>>>Pääministerin ilmoitus PI 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeää puolustuksen keskustelua. Kiitos yhtenäisyydestä ja päättäväisyydestä. Muutama kommentti: Ensinnäkin Puolan osalta siitä, mitä on tapahtunut. Se on Venäjältä vaarallista toimintaa, mutta ei yllättävää. Ihmiset voivat olla rauhallisin mielin. Siitä asiasta hyvin tiiviissä vuoropuhelussa, itse asiassa yöstä lähtien, on ollut tiedonvaihtoa, ja nyt jo arvioidaan tietysti se, minkälaisia jatkotoimenpiteitä asian osalta tarvitaan. Ukrainan puolustuksen osalta katse palloon. Ukrainan asevoimien ja yhteiskunnan tukea lisää. Sitä tarvitaan ja painetta Venäjälle, että sinne rauhanpöytään tullaan. Sen jälkeen vasta on aika muille turvallisuusjärjestelyille. Suomen puolustuksen osalta pitää muistaa, että Euroopassa ei ole mitään muuta tosiasiallista päätöksentekoelintä kuin jäsenmaiden parlamentit, jotka päättävät, panostetaanko rahaa puolustukseen ja lainsäädännön vahvistamiseen vai ei. Tätä sanon joka puolella Eurooppaa. Jokaisen jäsenmaan, Natossa ja EU:ssa, on siellä parlamentissa tehtävä ne päätökset. Ja nyt, kun parlamentaarinen keskustelu tästä alkaa, me ollaan sitouduttu Naton viiteen prosenttiin. Me käydään hyvin perusteellisesti, mitä seuraavan vuosikymmenen aikana Suomen puolustuksen vahvistamiseksi tarvitaan suhteessa Venäjään ja heidän liittolaistensa muodostamiin uhkakuviin. Me käydään samalla myös läpi tiettyjä Euroopan puolustuksen järjestelyjen tarpeita, jotka ovat meille myös yhtä tärkeitä, eli että meidän eurooppalaiset kumppanit myös panostavat puolustukseen. [Puhemies koputtaa] He ovat viime kädessä sitten meidän tukena ja turvana.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+2.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2025-09-10T15:00:49,2025-09-10T15:02:30,Hyväksytty,1.1 2025_76_75,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan, jolle puolustusvaliokunnan on annettava lausunto. Ulkoministeri Elina Valtosen esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään yksi ryhmäpuheenvuorokierros, jossa puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään kaksi tuntia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Valtonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_76_76,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Elina,Valtonen,Ulkoministeri,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu jo neljättä vuotta. Sodan inhimillinen hinta on valtava: tuhansia kuolonuhreja, miljoonia pakolaisia, tuhoutuneita kaupunkeja ja infrastruktuuria. Huolimatta viime viikkojen aktiivisista diplomaattisista pyrkimyksistä edistää rauhaa sodan perusasetelma ei ole muuttunut: Venäjä ei ole luopunut tavoitteistaan eikä osoita todellista halua rauhaan. Päinvastoin, iskut siviilikohteisiin ovat jatkuneet myös aivan viime päivinä. Tämä kertoo karulla tavalla, että sota ei ole hiipumassa vaan jatkuu todennäköisesti eri muodoissa vielä pitkään. Tätä tosiasiaa korostaa myös äskeisen asiakohdan keskustelu Venäjän eilisyön ilmatilaloukkauksista Puolassa. Kansainvälisen tuen merkitys Ukrainan puolustustaistelussa on edelleen ratkaiseva. Emme ole tilanteessa, jossa voisimme hellittää, päinvastoin. Nyt on oikea hetki katsoa eteenpäin ja arvioida, missä voimme rajallistenkin resurssien puitteissa tehdä vielä enemmän. Jokainen toimitettu tukipaketti, jokainen koulutettu sotilas ja jokainen kansainvälisellä foorumilla lausuttu tukipuhe vahvistaa Ukrainan asemaa. Nato on Venäjän hyökkäyssodan myötä vahvistanut tukeaan Ukrainalle sekä poliittisesti että käytännön toimin. Käsillä oleva valtioneuvoston selonteko koskee Suomen osallistumista Naton Ukrainalle antamaan turvallisuus- ja koulutustukeen, NSATUun. Kyse on merkittävästä askeleesta, joka vahvistaa Suomen roolia osana liittokuntaa ja tukee Ukrainaa sen puolustustaistelussa. Naton Ukrainalle antama turvallisuus- ja koulutustuki NSATU, Nato Security Assistance and Training for Ukraine, on tukimekanismi, josta Nato-liittolaiset sopivat vuoden 2024 Washingtonin huippukokouksessa osana laajempaa Ukrainan tukipakettia. NSATUsta on muodostunut nopeasti Naton keskeisin Ukraina-tukiväline. Kesän 2025 Haagin huippukokous vahvisti liittokunnan tuen jatkumisen Ukrainalle ja keskittyi erityisesti NSATUn toimintakyvyn varmistamiseen. NSATUn tavoite on varmistaa, että Ukrainalle annettava tuki on kestävää, ennakoitavaa ja johdonmukaista. NSATUn kautta Nato koordinoi liittolaisten ja kumppaneiden materiaalitoimituksia, huoltoa, logistiikkaa ja sotilaallista koulutusta Ukrainalle. NSATUlla on myös tärkeä rooli Ukrainan asevoimien kehittämisessä ja Nato-yhteensopivuuden vahvistamisessa. Tämä on olennaista, kun Ukraina etenee kohti Nato-jäsenyyttä ja rakentaa puolustuskykyä, joka vastaa liittokunnan standardeja. Koulutuksen osalta toimintaa koordinoidaan muiden Ukrainalle ja sen asevoimille sotilaallista ja koulutuksellista tukea antavien kansainvälisten kumppaneiden, erityisesti EU:n sotilaallisen EUMAM Ukraine -avustusoperaation sekä brittien johtaman Interflex-operaation, kanssa. Suomi osallistuu myös näihin. Arvoisa puhemies! Suomi on osallistunut NSATUun sen perustamisesta lähtien. Tällä hetkellä NSATUssa palvelee viisi suomalaissotilasta. Kuten selonteossa esitetään, osallistumista olisi tarkoitus kasvattaa asteittain kymmeneen alkuvuoteen 2026 mennessä ja mahdollisesti 15:een vuoden 26 aikana. Suomalaiset sotilaat toimivat NSATUn esikunnassa Wiesbadenissa Saksassa sekä tarvittaessa muissa NSATUn toiminnoissa Naton liittolaismaissa. Esikuntatehtävissä he osallistuvat tuen suunnitteluun, logistiikkaan ja ohjaukseen. Tämä vahvistaa paitsi Ukrainan puolustuskykyä myös Suomen omaa tilannekuvaa ja osaamista. Turvallisuusarvion mukaan fyysinen uhka suomalaisille sotilaille on pieni. Suurin riski liittyy vastatiedusteluun ja Venäjän tiedustelupalveluiden toimintaan. Näihin riskeihin varaudutaan asianmukaisesti. Osallistumisen kustannukset vuonna 2026 kymmenellä sotilaalla olisivat yhteensä noin 2,65 miljoonaa euroa ja 15 sotilaalla noin 3,82 miljoonaa euroa. Kustannukset katetaan ulkoministeriön ja puolustusministeriön nykyisten momenttien puitteissa. Arvoisa puhemies! Suomi jatkaa vahvaa tukeaan Ukrainalle sen puolustustaistelussa ja matkalla kohti EU:n ja Naton jäsenyyttä. Meille on tärkeää, että liittokunnan tuki Ukrainalle ei horju. Meidän on huolehdittava siitä, että liittolaiset jatkavat pitkäjänteistä materiaalitukea, taloudellista apua ja Ukrainan asevoimien Nato-yhteistoimintakyvyn kehittämistä sekä kahdenvälisesti että Naton kautta. Suomi on pitänyt esillä, että Washingtonin ja Haagin huippukokouksissa sovitun mukaisesti Ukraina-tukikokonaisuuden täysimääräisessä toimeenpanossa on edettävä. NSATUn toimintakyvyn varmistaminen on osa tätä kokonaisuutta ja samalla selkeä viesti siitä, että Nato seisoo Ukrainan rinnalla. Tässä kaikessa omalla toiminnallamme on merkitystä. Suomen osallistumisen kasvattaminen NSATUun olisi selkeä osoitus Suomen sitoutumisesta liittokunnan vastuunjakoon tilanteessa, jossa Euroopan valtioiden odotetaan ottavan enemmän vastuuta myös Ukrainan tukemisesta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2025-09-10T15:03:35,2025-09-10T15:09:51,Hyväksytty,1.1 2025_76_77,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Jäntti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_78,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Aleksi,Jäntti,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto antaa tämän selonteon eduskunnalle, koska Suomi on kasvattamassa Naton Ukrainalle antamaan turvallisuus- ja koulutustukeen osallistuvien sotilaiden määrää aiemmin päätetystä kuudesta sotilaasta peräti kymmeneen ja hurjimmissa skenaarioissa ehkä 15 sotilaaseen ensi vuoden kuluessa. Päätöksen Suomen osallistumisesta sotilaalliseen kriisinhallintaan tekee tasavallan presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta. Lain mukaan ulkomailla voi palvella kriisinhallintatehtävissä korkeintaan 2 000 suomalaista samanaikaisesti. Tällä hetkellä kyseisissä tehtävissä toimii alle 500 suomalaista, joista reilu sata on siviilejä ja vajaa 400 sotilaita. Koska nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa osallistuminen ei perustu YK:n turvallisuusneuvoston valtuutukseen, valtioneuvosto kuulee eduskuntaa tämän selonteon muodossa ennen kuin tekee ratkaisuehdotuksen tasavallan presidentille kuuden sotilaan joukon kasvattamisesta korkeintaan 15:een. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeinen prioriteetti on tuki Ukrainalle ja maan suvereniteetille, itsenäisyydelle ja alueelliselle koskemattomuudelle. Viimeksi mainitussa on kaikkein eniten tehtävää koko Ukrainaa tukevalle läntiselle yhteisölle. Suomi tukee Ukrainan tavoitetta kestävästä ja oikeudenmukaisesta, YK:n peruskirjan sekä kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän mukaisesta rauhasta. Se edellyttää Ukrainan neuvotteluaseman vahvistamista esimerkiksi aseavun ja muun tuen muodossa sekä Venäjän taloudelliseen kykyyn vaikuttavia pakotteita. Lännen tuellakaan ei sotilaallista ratkaisua Ukrainan hyväksi ole vielä saatu, joten pakotepolitiikan kiristäminen ja siinä onnistuminen olisi tehokas keino Venäjän lyömiseksi. Silti pelkästään EU-maat ostivat viime vuonna Venäjältä energiaa vähintään 35 miljardilla eurolla. Samalla Venäjälle päätyy edelleen muun muassa sotateollisuuden tarvitsemia länsimaisia komponentteja. Länsi puuhastelee siis kolmanneksi tehokkaimpien ja itselleen lyhyellä aikajänteellä miellyttävimpien tukitoimien parissa. Niidenkään merkitystä ei kuitenkaan pidä väheksyä, sillä ilman Ukrainan länneltä saamaa taloudellista ja sotilaallista tukea sota olisi luultavasti levinnyt maan rajojen ulkopuolelle muinakin kuin hybridioperaatioina, minkä viime yön tapahtumat selvästi osoittavat. Suomi on osoittanut vahvaa tukea Ukrainalle 3,7 miljardin euron edestä, 29 puolustusmateriaalipaketin korvausarvon ollessa 2,7 miljardia. Ukraina on tällä hallituskaudella ollut suurin kehitysyhteistyökumppanimme, ja talouden kokoon suhteutettuna olemme yksi maailman suurimmista Ukrainan tukijoista. Arvoisa puhemies! Ukraina liittyi Pohjois-Atlantin yhteistyöneuvostoon ja rauhankumppanuusohjelmaan samaan aikaan Suomen kanssa 1990-luvun alkupuolella. Naton ja Ukrainan kahdenvälistä kumppanuutta koskeva peruskirja solmittiin 1997. Myöhemmin annettiin sitä täydentävä julistus, joka vahvisti, että Ukrainasta tulee Naton jäsen tulevaisuudessa. Ukraina on kumppanuutensa aikana osallistunut aktiivisesti Naton eri kumppanuusohjelmiin ja Naton kriisinhallintaoperaatioihin. Esimerkiksi maaliskuussa 2008, aikana, jolloin toimin Nato-johtoisessa KFOR-operaatiossa Kosovossa, ukrainalainen 25-vuotias YK-poliisi Kynol Ivor kuoli Mitrovican mellakoissa saamiinsa vammoihin. Ukraina on siis osoittanut solidaarisuutta länsimaita ja näiden pyrkimyksiä kohtaan jo kauan ennen kuin siitä tuli eurooppalaisten demokratioiden kiistaton etuvartio Venäjän laajamittaisen hyökkäyksen alettua helmikuussa 2022. Venäjän täysimittainen hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu neljättä vuotta huolimatta ponnisteluistamme tulitauon ja rauhanneuvotteluiden aikaansaamiseksi. Sota on aiheuttanut Ukrainassa valtavaa tuhoa ja inhimillistä kärsimystä sekä muuttanut jo nyt perustavanlaatuisesti Euroopan turvallisuustilannetta. Oli pysäyttävää nähdä sunnuntaina mediassa tulessa sama ministereiden kabinettirakennus, jossa itse vierailin alle kaksi viikkoa aiemmin. Arvoisa puhemies! Kokoomus katsoo, että vaikka NSATUn kautta annettava tuki Ukrainalle on länsimaille tyypillisen varovaista rajoittuen vain Nato-maiden alueelle, osallistuminen vahvistaa Suomen asemaa aktiivisena, luotettavana ja solidaarisena liittolaisena. Operaatio tukee Ukrainan puolustuskykyä ja Nato-yhteensopivuutta. Ne ovat omiaan parantamaan pitkän aikavälin rauhan ja vakauden edellytyksiä Euroopassa. Samalla voidaan varmistaa Ukrainan tuen kestävyys, ennustettavuus ja parempi koordinointi sekä osoittaa, että Venäjän aggressio ei murra länsimaiden tukea Ukrainalle. Työskentelemme aktiivisesti, jotta Ukraina voisi liittyä Euroopan unioniin ja Natoon mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Arvoisa puhemies! NSATUun osallistumisen vahvistaminen on maaltamme investointi Euroopan turvallisuuteen eli omaan turvallisuuteemme. Pidämme tärkeänä, että Suomi toimii aktiivisesti Ukrainan tukena kahdenvälisesti, Naton sisällä ja kansainvälisesti. Meidän on oltava valmiita kantamaan aiempaa enemmän ja rohkeammin vastuuta vapauden, demokratian [Puhemies koputtaa] ja eurooppalaisten turvallisuuden hyväksi. Kokoomus kehottaa valtioneuvostoa antamaan selonteon mukaisen ratkaisuehdotuksen tasavallan presidentille mahdollisimman nopeasti.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Aleksi Jäntti,1513,2025-09-10T15:10:02,2025-09-10T15:15:39,Hyväksytty,1.1 2025_76_79,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_80,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on valtioneuvoston selonteko Suomen osallistumisesta NSATUun, eli puolustusliitto Naton tarjoamaan turvallisuus- ja koulutustukeen Ukrainalle. Suomi osallistuisi tähän tukeen enintään 15 sotilaalla. Osallistumista laajennettaisiin asteittain. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä antaa täyden tukensa tähänkin Ukrainan tukimuotoon. Tunnistamme Ukrainan valtavat ponnistukset ja uhraukset maansa puolesta noin kolme ja puoli vuotta jatkuneen puolustustaistelunsa aikana. Suomi osana vapaata maailmaa on lisännyt tukeaan Ukrainalle ja jatkanut pakotteita Venäjää vastaan. Tavoitteena on saada solmittua oikeudenmukainen ja kestävä rauha. Suomen tuki Ukrainalle on ollut monipuolista. Se käsittää puolustustarvikkeita 2,7 miljardin euron edestä. Tämän lisäksi Ukrainalle on myönnetty myös taloudellista tukea. Ukraina on noussut tällä hallituskaudella Suomen suurimmaksi kehitysyhteistyön kumppaniksi. Tämä on ollut oikea linja. Arvoisa puhemies! Turvallisuus- ja koulutustuen tarkoitus on koordinoida avun toimittamista Ukrainaan sekä kehittää Ukrainan asevoimia. NSATU on verrattain tuore organisaatio, ja nyt toimintaa oltaisiin laajentamassa. Tässä yhteydessä suomalaissotilaat toimisivat organisaation esikunnassa Saksassa, mutta mahdollisesti myös muissa Naton jäsenmaissa tarpeiden mukaan. Esikuntatehtävät käsittävät tuen koordinaatio-, ohjaus- ja suunnittelutehtäville. Puolustusvoimat kartoittavat sopivia tehtäviä suomalaisille sotilaille. Osallistumisen kustannukset on tänä vuonna arvioitu 1,27 miljoonaan euroon, ja ensi vuoden tavoite kasvattaa sotilaiden määrä kymmeneen kustantaisi 2,65 miljoonaa euroa. Mikäli ensi vuonna saavutetaan 15 sotilaan osallistuminen, kustannukset olisivat 3,82 miljoonaa euroa. Kustannukset katetaan nykyisten määrärahakehysten puitteissa niin tämän kuin ensi vuodenkin osalta. NSATUn laajentaminen parantaa myös Ukrainalle annettavan tuen tilannekuvaa. Tällä tavoin on helpompi varmistaa, että Ukrainan saama kansainvälinen tuki on jatkuvaa ja että se vastaa Ukrainan tarpeita. NSATUn laajentaminen palvelee myös osallistujia, jotta vastaavanlaisten kriisien edessä avun ja tuen ohjaus kohteeseen käy nopeasti ja mutkattomasti. Saatujen uhka-arvioiden mukaan suomalaisiin sotilaisiin NSATUssa ei kohdistuisi aseellista tai fyysistä uhkaa. Keskeiseksi uhaksi on arvioitu Venäjän tiedustelu- ja turvallisuuspalvelut. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten mielestä on erittäin tärkeää viestiä Ukrainan tuesta myös itärajamme toiselle puolelle. Viestimme on, etteivät Suomi ja Naton liittokunta ole antamassa periksi. Venäjä on kylmästi laskelmoinut, että eräänlainen sotaväsymys valtaa Euroopassa alaa ja sotatilan ylläpitäminen johtaisi lopulta Venäjän voittoon. Haluamme osoittaa, että Venäjä on tehnyt tässä valtavan virhearvion. Euroopassa on havaittu, ettei sota valitettavasti pääty pehmeillä keinoilla. Euroopan puolustusta on vahvistettava eurooppalaisin voimin. Siinäkin mielessä Suomen tuen kasvattaminen Ukrainalle on erittäin perusteltua. Yhdysvaltojen tilannekuva on viimeisimpien tietojen mukaan tarkentunut. Maan johto on havainnut, ettei Venäjällä ole halua saada solmittua rauhaa. Yhdysvallat on myös ilmaissut, että Euroopan tulee vastata itse omasta puolustuksestaan. Näistä mainituista syistä perussuomalaiset antavat täyden tukensa Suomen osallistumisen laajentamisesta NSATUun. Korostamme Ukrainan itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden merkitystä. Ukrainalla on oikeus valita liittolaisensa ja kumppaninsa. Suomen osallistuminen tähän turvallisuus- ja koulutustukeen edesauttaa Ukrainaa näiden oikeuksien toteutumisessa. Arvoisa puhemies! Ukraina on osoittanut periksiantamatonta sitkeyttä Venäjän laitonta hyökkäystä vastaan. Tuhannet ukrainalaiset ovat menettäneet henkensä tai kotinsa hyökkäyssodan seurauksena. Oikeudenmukaisen ihmisen mieli asettuu epäröimättä ukrainalaisten puolelle. NSATU-tuki on perusteltua. Se on oikein, ja se on välttämätöntä. Se on yksi palanen kaikesta Ukrainalle annetusta tuesta. Se on osoitus siitä, että arvostamme vapautta silloin, kun vapautta uhataan. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-09-10T15:15:46,2025-09-10T15:20:15,Hyväksytty,1.1 2025_76_81,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_82,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käytävä lähetekeskustelu selonteosta Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustukeen on osaltaan jatkoa juuri käydylle keskustelulle Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta. Selonteossa esitetään, että Suomi osallistuisi niin kutsuttuun NSATUun eli Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustukeen enintään 15 sotilaalla. Selonteon mukaisesti tukiohjelman tehtäviin kuuluvat Naton jäsenmaiden ja kumppanimaiden materiaalitoimitusten koordinointi Ukrainaan sekä Ukrainalle annettava sotilaallinen koulutus. Tämän lisäksi NSATU vastaa Ukrainan asevoimien kehittämiseen ja Nato-yhteensopivuuteen liittyvistä tehtävistä. Suomi osallistuisi jatkossakin esikuntatehtäviin sekä tarvittaviin hallinto- ja tukitehtäviin. Arvoisa puhemies! Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on perustavanlaatuisesti muuttanut turvallisuusympäristöä Euroopassa. Hyökkäyssota rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta. Ennen kaikkea kyse on kuitenkin inhimillisistä kärsimyksistä, ihmishenkien menetyksistä, kotien tuhoutumisesta, sodan jättämistä syvistä traumoista. Tämä Venäjän hyökkäyssota on jatkunut jo yli kolme ja puoli vuotta. Ukraina käy oikeutettua puolustustaistelua Venäjää vastaan, joka vastoin kansainvälistä oikeutta pyrkii julmin sotilaallisin voimankäytön keinoin muuttamaan suvereenin itsenäisen valtion rajoja. Ukraina taistelee sekä sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän että eurooppalaisen turvallisuuden puolesta. Se, kuinka sota lopulta päättyy, on hyvinkin merkityksellistä koko Euroopan turvallisuusarkkitehtuurille. SDP:n eduskuntaryhmä korostaakin, että Ukrainan tukemista on jatkettava niin pitkään kuin tarpeellista. EU-maiden, Yhdysvaltojen ja Nato-maiden tuen jatkaminen Ukrainalle on ensiarvoisen tärkeää. Samaan aikaan on EU:n ja USA:n Venäjään kohdistamia pakotteita jatkettava ja tehostettava, jotta voidaan heikentää Venäjän sotataloutta ja sitä kautta kykyä käydä sotaa Ukrainaa vastaan ja muutoinkin uhata rauhaa ympärillään. Suomi on yksi Ukrainan vahvimmista tukijoista talouden kokoon nähden. Tähän mennessä Suomi on tukenut Ukrainaa noin 3,7 miljardilla eurolla. Tuki pitää sisällään niin kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun kuin puolustusmateriaalituen. Kuten ulkoasiainvaliokunta mietinnössään valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta linjasi, on tärkeää, että Suomen laaja-alainen tuki Ukrainalle jatkuu sekä kahdenvälisesti että osana Euroopan unionia ja Natoa. Ukrainan omien asevoimien ja puolustusteollisuuden tukeminen niin sodankäynnin aikana kuin myös sen jälkeen, kun aseet toivottavasti pian hiljenevät, on keskeistä, jotta Ukrainalla on oma vahva ja uskottava puolustus sotilaallista voimankäyttöä vastaan tulevaisuudessa. Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee vahvasti valtioneuvoston selonteon mukaisesti Suomen osallistumista Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustukeen. Se voi rakentua edelleen intensiivisemmäksi turvallisuusjärjestelyjen elementtinä. Arvoisa puhemies! Rauhasta ja Ukrainan tulevaisuudesta ei voida puhua ilman, että Ukraina on mukana rauhanneuvotteluissa kaikissa ratkaisevissa pöydissä. Euroopan unionin on oltava mukana sen vuoksi, että kyse on koko mantereemme turvallisuudesta ja rauhanomaisesta tulevaisuudesta. Tavoitteena on sodan loppuminen ja kestävä ja oikeudenmukainen rauha. Pyrkimykset saada Ukrainan ja Venäjän presidentit neuvottelupöytään eivät ole tuoneet valitettavasti tulosta, vaan sota ja pommitukset jatkuvat yhä edelleen. Syyskuun alussa niin kutsuttu halukkaiden koalitio sopi Ukrainalle annettavien turvallisuusjärjestelyjen valmistelusta. Ne otettaisiin käyttöön siinä vaiheessa, kun tulitauko tai rauhansopimus on saatu aikaan. Suomi on laajalla konsensuksella ilmoittanut osallistuvansa turvallisuusjärjestelyihin meille sopivalla tavalla. Tämän osalta SDP:n eduskuntaryhmä pitää erittäin tärkeänä, että eduskunta on tiiviisti mukana valmisteluissa Suomen osallistumisesta turvallisuusjärjestelyihin.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-09-10T15:20:22,2025-09-10T15:25:33,Hyväksytty,1.1 2025_76_83,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Savola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_84,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu jo neljättä vuotta, rauhanponnisteluista huolimatta. Ukraina taistelee paitsi itsenäisyytensä myös koko Euroopan turvallisuusjärjestyksen puolesta. Tämä sota koskettaa meitä kaikkia, ja se määrittää myös Suomen ja koko pohjoisen Euroopan turvallisuuden. Vaikka rauha Ukrainassa on vielä kaukana, on edistystä tapahtunut Ukrainalle annettavissa turvallisuusjärjestelyissä. Ukrainaa tukeva koalitio on käynyt keskusteluja jo pitkään. Sen tehtävänä on panna toimeen turvatakuut, kun tulitauko tai rauhansopimus on ajankohtainen. On tärkeää, että olemme valmiita toimimaan heti, kun mahdollisuus kestävään rauhaan avautuu. Suomen osallistumisesta on päätettävä eduskunnassa. Päätöksellä on oltava laaja parlamentaarinen tuki. On tärkeää, että tiedonkulku hallituksen ja eduskunnan valiokuntien välillä on saumatonta. Suomella on vahvuuksia, joita meidän kannattaa hyödyntää. Niihin kuuluu osaaminen, luotettavuus ja pitkä kokemus kansainvälisestä yhteistyöstä. Olemme huolehtineet omasta turvallisuudestamme, ja siksi meidän osaamistamme arvostetaan. Arvoisa puhemies! Minulla on ollut mahdollisuus vierailla Ukrainassa nyt neljä kertaa, joista kaksi kertaa etulinjassa. Kokemukset Kiovasta, Zaporižžjasta, Harkovasta ja Odessasta ovat vahvistaneet näkemystä tuen merkityksestä Ukrainalle. Ukrainalaiset arvostavat tukea ja tukijoiden kanssa käytäviä keskusteluja. Suomi on taloutemme kokoon nähden yksi vahvimmista Ukrainan tukijoista. Tämä kertoo suomalaisen yhteiskunnan laajasta tahdosta ja sitoutumisesta. Voimakasta tukea pitää jatkaa ja edelleen kehittää. Ukraina tarvitsee lisää suorituskykyjä, kuten ammuksia, mutta erityisesti pitkän kantaman ohjuksia ja vahvempaa ilmapuolustusta. Miehittämättömien ilma-alusten rooli taistelukentällä on kasvanut. Droonien käytössä ja kehittämisessä voimme myös itse ottaa oppia Ukrainasta. Teknologia on kehittynyt ja kehittyy nyt erittäin nopeaa vauhtia. Tämä kehitys muuttaa sotilaallista toimintaympäristöä pysyvästi. Ukrainaa tuetaan laajalla keinovalikoimalla puolustusmateriaaleista humanitääriseen apuun. Kansalaisjärjestöt tekevät arvokasta työtä Ukrainan siviiliyhteiskunnan tukemiseksi. On syytä korostaa, että myös humanitäärinen apu ja jälleenrakennus ovat osa kokonaisuutta, jolla vahvistetaan ukrainalaisten selviytymistä ja kestokykyä. Arvoisa herra puhemies! Eurooppa ja Nato ottavat yhä enemmän vastuuta Ukrainan tukemisesta. Ukraina kytkeytyy yhä tiiviimmin osaksi eurooppalaista turvallisuusrakennetta. Ukrainalle avautuu tie EU-jäsenyyteen, kun sen jäsenyysehdot täyttyvät. Samoin Ukrainan polku Naton jäseneksi on peruuttamaton. Nato-parlamentaarikkoina olemme ottaneet kollegojen kanssa kantaa myös Ukrainan liittymisestä Ison-Britannian johtamaan JEF-yhteistyöhön. Uuden puolustusmateriaalin myötä Ukrainan sotilaallisen koulutuksen merkitys korostuu. Suomi tarjoaa omaa osaamistaan sotilaskoulutuksessa. Osallistumme EU:n koulutusoperaatioon, Ison-Britannian johtamaan Interflex-operaatioon ja vahvistamme osallistumista Naton operaatioissa. Tämä osoittaa, että olemme mukana siellä, missä päätöksiä tehdään ja toimintaa johdetaan. Nato ei ole eikä Nato pyri sodan osapuoleksi, mutta liittokunnan rooli vahvistuu Ukrainalle annettavan turvallisuus- ja koulutustuen koordinaatiossa. Keskusta tukee Suomen osallistumisen vahvistamista NSATUssa, Naton koulutus- ja tukioperaatiossa. Suomen on oltava jatkossakin mukana rakentamassa Ukrainalle tietä kohti oikeudenmukaista ja kestävää rauhaa, rauhaa, jossa Ukraina säilyttää vapautensa ja itsemääräämisoikeutensa, rauhaa, jossa koko Euroopan turvallisuus vahvistuu. Tämä on yhteinen tehtävämme ja yhteinen velvollisuutemme.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2025-09-10T15:25:40,2025-09-10T15:30:45,Hyväksytty,1.1 2025_76_85,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_86,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä ja päättäväisestä ja arvokkaasta työstä viime aikoina muidenkin asioiden parissa. Ukrainan asia on meidän asiamme, ja Ukrainan puolustussodan lopputulos on ratkaiseva Suomen ja Euroopan tulevaisuuden ja turvallisuuden kannalta. Me tuemme Ukrainaa taloudellisesti, poliittisesti ja sotilaallisesti. Se on oikein ja välttämätöntä. Tämä käsillä oleva selonteko koskee Suomen osallistumista Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuuskoulutustukeen NSATUun. Käytännössä linjataan osallistumisen laajentamisesta nykyisestä enintään kuudesta sotilaasta enintään 15:een. Ratkaisu on perusteltu. Kuten selonteossa todetaan, osallistumisen kasvattaminen osoittaa Suomen sitoutumista liittokunnan taakanjakoon tilanteessa, jossa Euroopan valtioilta odotetaan aiempaa suurempaa vastuuta Ukrainan tukemisessa. Samalla se vahvistaa Suomen profiilia Ukrainan johdonmukaisena tukijana. Vihreä eduskuntaryhmä kannattaa siis lämpimästi NSATUun osallistumista ja valtuutuksen laajentamista. Tämän selonteon yhteydessä on mielekästä pohtia Suomen roolia Ukrainan tukijana ja oman ja Euroopan turvallisuuden aktiivisena rakentajana tätä operaatiota laajemmin. Arvoisa puhemies! Suomen on kaikissa pöydissä ajettava Ukrainalle voimakkaampaa tukea ja Venäjälle lisää painetta. Pakotteita Venäjää kohtaan on kiristettävä ja niiden kiertoa tulpattava nykyistä tehokkaammin. Kaikki energian osto Venäjältä on vihdoin lopetettava, venäläisen öljyn hintakattoa laskettava, varjolaivaston vaaralliseen seilaamiseen puututtava tiukemmin ja länsiteknologian valumista Venäjälle padottava. Ukrainaan iskee edelleen ohjuksia ja drooneja, joissa on läntisiä komponentteja. Ukrainan koulutus- ja materiaaliapu ei saa hiipua, vaan sitä on vahvistettava ilman rajoituksia. Tasavallan presidentti on noussut asian ympärillä kansainvälisessä keskustelussa keskeiseen asemaan, ja häntä on syytä kiittää hyvästä työstä. Me täällä ymmärrämme, että Ukrainan tuki ei saa hiipua. Valitettavasti kaikki liittolaismaidemme päättäjät eivät jaa samaa kriisitietoisuutta. Suomea tarvitaan yhtenä unilukkareista, eikä pelkkä kellonsoittelu riitä. Venäjän rajamaana ja pienenä taloutena emme voi irrottaa valtavia voimavaroja oman puolustuksemme kustannuksella, mutta se ei saa olla veruke tehdä vähemmän kuin mihin kykenemme. Ukrainaa on tuettava, koska se on oikein. Se on myös viisasta, sillä jos Venäjä jää sodassa voitolle, omaa puolustustamme koetellaan entistä todennäköisemmin. On tärkeää, että Suomi näyttää esimerkkiä ja osallistuu materiaali- ja koulutustukeen kaikissa kokoonpanoissa: Natossa, EU:ssa, halukkaiden koalitioissa ja kahdenvälisesti. On välttämätöntä, että Suomi sitoutuu Ukrainan turvallisuusjärjestelyihin. Oikeudenmukainen, kestävä rauha on mahdollinen vain, jos Ukraina voi luottaa sen kumppaneiden olevan valmiita, sitoutuneita ja kykeneviä takaamaan sen turvallisuuden ja jos Venäjä tietää, että länsi on tosissaan. Suomen on myös määrätietoisesti edistettävä Ukrainan EU-jäsenyyttä ja Nato-jäsenyyttä ja matkalla siihen mahdollisimman tiivistä puolustusyhteistyötä EU- ja Nato-maiden kanssa. Ukrainaa ja ukrainalaisia pitää tietysti auttaa nyt sodan keskellä kautta linjan. On autettava rakentamaan uusia kouluja Venäjän tuhoamien tilalle, korjattava ympäristötuhoja ja vahvistettava energia- ja terveydenhuoltoa sekä väestönsuojelua. Tähän tarvitaan myös kehitysyhteistyövaroja. Suomi on myös koti monelle sotaa paenneelle ukrainalaiselle. Heidän mahdollisuuksistaan rakentaa tulevaisuutta on huolehdittava. Maahanmuuttopolitiikan kiristykset vaikeuttavat heidänkin elämäänsä. Arvoisa puhemies! Suomen on myös osaltaan varmistettava, että Euroopalla on kyky puolustaa sekä Ukrainaa että itseään. Oma puolustuksemme on verrattain vahva, ja vahvistamme sitä parhaillaan merkittävästi. Rahoituksen lisäksi eduskunnan on tehtävä työnsä lainsäätäjänä, jotta suomalaiset ammattisotilaat ja reserviläiset voivat tehokkaasti puolustaa Suomea ja Eurooppaa ja tukea Ukrainaa. Myös kansalaisten muun tuen, esimerkiksi joukkorahoituksen Ukrainan asevoimien avuksi, pitää saada virrata vapaammin. Ylipäänsä on entistä tärkeämpää ymmärtää se, miten tiukasti sidoksissa oma turvallisuutemme on muihin. Naton ja EU:n jäsenenä sekä Ukrainan ystävänä puolustuksemme on jo kansainvälistä. Mitä yhtenäisemmin ja päättäväisemmin Eurooppa puolustautuu ja tukee Ukrainaa, sitä parempi myös meille. Suomalaisten enemmistö ymmärtää tämän. Ei olekaan yllättävää, että elokuisessa kyselyssä kansan keskuudessa oli vahva tuki Ukrainan turvatakuisiin osallistumiselle myös suomalaisin joukoin. Arvoisa puhemies! Ukrainan asia on meidän asiamme. Toimikaamme sen mukaisesti täydellä sisulla ja sydämellä.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-09-10T15:30:52,2025-09-10T15:35:56,Hyväksytty,1.1 2025_76_87,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_88,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu neljättä vuotta, ja se on muuttanut Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista asemaa ja koko Euroopan turvallisuustilannetta merkittävästi ja pitkäkestoisesti. Suomi on osallistunut puolustusministeriön päätöksellä 11.7.2024 lähtien Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustukeen NSATUun kahdella sotilaalla ja osallistunut 5.12.2024 alkaen presidentin päätöksellä enintään kuudella sotilaalla. Päätöksestä on annettu selvitys eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle. Nyt osallistumista ollaan laajentamassa niin, että Suomi osallistuisi jatkossa NSATUn esikuntatehtäviin ja tarvittaviin hallinto- ja tukitehtäviin NSATUn esikunnassa Saksassa sekä tarvittaessa NSATUn muissa toiminnoissa Naton jäsenvaltioiden alueella enintään viidellätoista sotilaalla. Nyt tehtävää päätöstä varten eduskuntaa kuullaan tässä asiassa ensimmäistä kertaa selontekomenettelyllä. Onkin tärkeää, että eduskuntaa kuullaan asian suhteen ja sen vaikutusmahdollisuudet turvataan. Vaikka tämän tehtävän uhka-arvio jo sijaintinsa puolesta on alhainen, on oleellista myös se, että mikäli uhka-arviot Suomen suorittamissa tehtävissä merkittävästi muuttuvat, on eduskuntaa informoitava tästä asianmukaisesti. Arvoisa puhemies! On raastavaa seurata Ukrainan sodan kauhuja, joita Venäjä on valmis alati jatkamaan. Sodan koko ajan pitkittyessä ukrainalaisten jaksaminen on todella kovalla koetuksella. Miljoonat ihmiset Ukrainassa ovat menettäneet kotinsa, ja pulaa on kaikista perusasioista, kuten vedestä, lämmityksestä ja terveydenhuollosta. Ukrainan sotilaallisen tukemisen lisäksi onkin tärkeää tukea ukrainalaisten siviilien elämää ja arkea Ukrainassa, sillä tämä luo osaltaan pohjaa maan tulevalle jälleenrakentamiselle. Siksi on hienoa ja tärkeää, että Suomi tukee Ukrainaa monin eri tavoin. Selonteon mukaan Suomi on antanut Ukrainalle tukea niin kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun, siviilipuolen materiaalituen ja puolustusmateriaalituen kautta. Suomi onkin kansainvälisesti vertaillen ja talouden kokoon suhteutettuna yksi vahvimmista Ukrainan tukijoista. Erityisen hienoa on tämän salin yksimielisyys Ukrainan tuen tärkeydestä. Arvoisa puhemies! Kansainvälisen yhteisön on tehtävä kaikkensa, jotta Venäjä lopettaa kansainvälisen oikeuden vastaisen laittoman hyökkäyksensä ja Ukrainaan saadaan rauha. Ukrainan tuki ei saa hiipua, sillä Ukrainan saama sotilaallinen ja taloudellinen tuki vaikuttaa ratkaisevasti myös siihen, millainen sen tuleva neuvotteluasema suhteessa Venäjään tulee olemaan, eli rauhanehtoihin. Nykyisessä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Euroopalta tarvitaan entistä vahvempaa yhtenäisyyttä, ja Suomen täytyy olla omalta osaltaan mukana sitä aktiivisesti rakentamassa. Suomen ja koko Euroopan turvallisuustilanteeseen vaikuttaa aaltoillen myös se, että Yhdysvallat on Donald Trumpin johdolla ottanut ulkopolitiikalleen uuden suunnan, jonka ennustettavuus on vähintäänkin haastava. On hyvä tiedostaa, että myös tämä muutos voi olla pitkäkestoinen. Vallitsevassa toimintaympäristössä Euroopan on tehtävä selväksi, että rauhaa ei voi neuvotella suurvaltojen ehdoilla ilman Ukrainaa. Kysymys on Ukrainan tulevaisuudesta. Kyse on myös koko Euroopan turvallisuudesta, ja on aivan olennaista, että Ukrainan lisäksi myös Eurooppa on mukana neuvottelupöydässä. Euroopan on myös aika huolehtia omasta turvallisuudestaan itse ja vähentää riippuvuuttaan Yhdysvalloista. Arvoisa puhemies! Lopuksi totean jälleen sen tärkeän asian, että on ukrainalaisten itsensä päätettävissä, millaisilla ehdoilla rauha tulevaisuudessa rakennetaan. Vain he itse voivat arvioida, millaisen hinnan he ovat valmiita maksamaan sodan jatkamisesta tai sen lopettamisesta. Samalla tapaa on Ukrainan päätettävissä, mihin kansainvälisiin järjestöihin he pyrkivät. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-09-10T15:36:03,2025-09-10T15:40:21,Hyväksytty,1.1 2025_76_89,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Bergqvist, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_90,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,"Ärade talman! Jag vill börja med att tacka minister Valtonen för hennes mycket goda och viktiga arbete och hennes mod för att stå upp för det som är rätt. Ärade talman! Ukrainas sak är vår. Tre och ett halvt år har nu gått sedan Ryssland startade sitt brutala fullskaliga anfallskrig i Ukraina. I tre och ett halvt år har det ukrainska folket kämpat för sitt land och för oss, men prövningarna i Ukraina har varit ofattbart hårda och lidandet enormt. Den senaste attacken i Ukraina mot civila höghus och regeringsbyggnader talar om ett krig som blivit allt mer hänsynslöst. Det samma gäller händelserna i Polen, där ryska drönare tagit sig in i polskt luftrum. Vi säger det igen: Vi fördömer kriget, och det måste stoppas.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,sv,Sandra Bergqvist,1406,2025-09-10T15:40:28,2025-09-10T15:41:37,Hyväksytty,1.1 2025_76_91,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Viime sunnuntaiaamuna Kiovan asuinlähiöiden ilmassa leijui sakeaa savua ja raunioista nousi pölyä, kun pelastustyöntekijät auttoivat kotinsa menettäneitä. Venäjän massiivinen drooni- ja ohjusisku oli sodan suurin tähän mennessä — isku, joka vei viattomien ihmisten henkiä ja kohdistui myös Ukrainan hallituksen rakennukseen.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-09-10T15:45:31,2025-09-10T15:46:04,Hyväksytty,1.1 2025_76_92,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yhteinen turvallisuus on luottamusta, sitoutumista ja vastuunkantoa, ja juuri näistä tässä selonteossa on kyse. Suomen osallistuminen Naton turvallisuus- ja koulutustukitoimintaan Ukrainassa on perusteltu, välttämätön ja oikein ajoitettu päätös. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on kestänyt nyt jo neljättä vuotta. Se ei ole vain hyökkäys Ukrainaa vastaan, se on hyökkäys koko eurooppalaista turvallisuusjärjestystä vastaan. Siksi Suomen ja liittolaistemme on tuettava Ukrainaa paitsi aseilla, ammuksilla ja rahalla myös osaamisella ja koordinaatiolla. Arvoisa puhemies! Selonteon mukaan Suomi osallistuu NSATU-toimintaan enintään 15 sotilaalla. Kyse on esikunta-, hallinto- ja tukitehtävistä, jotka toteutetaan Naton jäsenvaltioiden alueella, erityisesti Saksassa. Emme ole mukana taistelussa vaan tukemassa heitä, jotka taistelevat vapauden ja demokratian puolesta. Tämä tarkoittaa sitä, että kannamme vastuumme Naton turvallisuus- ja koulutustoiminnassa Ukrainan tukemiseksi. Olemme sanojemme veroisia, luotettavia, tiimipelaajia myös turvallisuuden kentällä. Tämä on turvallisuutta rakentavaa läsnäoloa. NSATUn kautta koordinoidaan materiaalitoimituksia, logistiikkaa ja sotilaallista koulutusta. Sillä vahvistetaan Ukrainan asevoimien suorituskykyä ja Naton yhteensopivuutta. Tässä työssä Suomi on mukana, ei sivustakatsojana vaan vastuunkantajana. Arvoisa puhemies! Suomi on ollut Ukrainaa vahvistamassa, tukijoista suhteessa väestön ja talouden kokoon yksi suurimpia. Tuki on ollut johdonmukaista ja sisältänyt 29 puolustustarvikepakettia, mikä on noin 3,7 miljardin euron kokonaispanos. Tällä selonteolla jatkamme selkeää linjaamme. Vahvistamme Ukrainan neuvotteluasemaa mutta myös omaa uskottavuuttamme puolustusliiton, Naton, jäsenenä. Tuki Ukrainalle ei ole pelkästään solidaarisuutta, se on myös omaa turvallisuuspolitiikkaamme. Ukraina puolustaa rajoja, jotka määrittävät koko Euroopan turvallisuuden ja tulevaisuuden. Vahva Ukraina tarkoittaa vakaampaa Eurooppaa, ja vahva Eurooppa tarkoittaa turvallisempaa Suomea. Arvoisa puhemies! On hyvä muistaa, että Suomi ei ole yksin. NSATU on Naton yhteinen hanke, jonka kautta liittolaiset jakavat taakkaa. Suomen osallistuminen osoittaa, että kannamme vastuuta yhteisestä turvallisuudesta. Samalla pidämme huolta siitä, että meille tärkeät arvot, kuten vapaus, demokratia ja kansojen itsemääräämisoikeus, eivät jää yksin. Kannatan selontekoa ja Suomen osallistumista NSATUun. Nyt pakotteet tappiin, ja me tiedämme, että Venäjä uskoo vain voimaan. Tämä on oikea päätös oikeaan aikaan turvallisuuden, yhteistyön ja kansainvälisen vakauden puolesta. Slava Ukraini! — Kiitoksia, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-10T15:50:46,2025-09-10T15:55:28,Hyväksytty,1.1 2025_76_93,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_94,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On äärimmäisen tärkeää, että Suomi osallistuu tähän yhteiseen ponnistukseen, jolla Ukrainan turvallisuutta parannetaan ja sitä asiantuntijuutta täältä muualta Euroopasta annetaan parhaalla mahdollisella tavalla ja ennen kaikkea niin, että se hyödyttää Ukrainan puolustusta. Totta kai Ukraina tarvitsee aseita, se tarvitsee taloudellista tukea, mutta väitän, että se henkinen tuki ja Euroopan yhtenäisyys Ukrainan takana tässä äärimmäisen vaarallisessa tilanteessa Venäjän aggressiivisen hyökkäyksen jatkuessa jo neljättä vuotta, ja se, että olemme yhtenäisenä Ukrainan takana, on ihan välttämätöntä. Jos se tunne murtuu jostakin kumman syystä, niin sitten ollaan todella vaikeassa tilanteessa. Samalla nostan esille myös tämän euroatlanttisen suhteen. Elikkä Euroopan unionin maiden, Nato-maiden ja Euroopan unionin tulee pitää Yhdysvaltoihin mahdollisimman hyvät suhteet, ja että ennen kaikkea tämä yhteinen linja säilyy puolustusasioissa. Näin ollen myös pystymme auttamaan Ukrainaa paljon tehokkaammin. Kannattaa huomata se tästä Venäjän aggressiivisesta hyökkäyksestä, että nythän kun oli tämä kokous, johon osallistui sekä Venäjä, Kiina, Pohjois-Korea ja Intia, niin tuntuu, että koko tällä liittokunnalla, mikä sillä puolella on, on valtavasti voimaa ja tarvittaessa näköjään tahtoakin tulla tänne, mennä rajojen yli ja vaarantaa näin ollen demokraattisten valtioiden toimintaa — diktatuurimaitahan nämä äsken mainitut maat ovat suurimmaksi osaksi. Arvoisa puhemies! Toivon, että tässä asiassa yhteisymmärrys Suomessa säilyy. Suomihan on Euroopan unionin maista kokoonsa nähden erittäin vahvasti tukenut Ukrainan sotaponnistuksia, ja niin sen pitää ollakin, koska kysymyshän on Euroopan unionin tasolla ja Euroopan tasolla siitä, saammeko elää vapaassa, demokraattisessa valtiossa, jossa vallitsevat vapaus ja normaalit lait ja jossa ennen kaikkea ihmiset voivat elää turvallisesti kotonaan. Tapahtumat viime yönä Puolassa osoittavat, että tätä rauhantilannetta, mikä Euroopassa on, on nyt järkytetty taas yhden kerran pieneltä osin, vain pieneltä osin, mutta aivan yhtä arvokasta oli se, että Nato välittömästi reagoi tähän ja yhtenäisyyttä vartioitiin sillä, että koneet olivat ilmassa ajoissa, ja reaktio Venäjään päin oli ihan selkeä ja yksiselitteinen. Yhteisymmärrys tässä asiassa on ihan välttämätöntä, ja toivon, arvoisa puhemies, että se säilyy. Jos emme ymmärrä sitä nyt, että jos Ukraina menee sillä tavalla kuin Venäjä toivoo, niin tilannehan ei tietenkään jää siihen, vaan se on sen jälkeen sitten muun Euroopan ongelma. Se tulee tänne pohjoista kohti. Arvoisa puhemies! Toivon, että yhteisymmärrys säilyy, ja toivon myös, että Suomessa täällä maan sisällä meidän oma alueellinen politiikkamme myös saisi pikkuisen muutosta, koska tuo itäisen Suomen tilanne on aivan kammottava. Tässäkin budjettiesityksessä, mitä nyt on tutkittu Pohjois-Karjalan maakunnassa aivan isolla joukolla, ne investoinnit, mitä itäiseen Suomeen tulee, ovat jääneet... — tai yhden ainakin löysin, voi siellä joku toinenkin vielä löytyä. Mutta nämäkin ovat vakavia asioita. Vain elinvoimainen, vahva maakunta pystyy omasta alueestaan huolehtimaan, ja toimimme myös maanpuolustuksessa sillä keinoin kuin Suomi odottaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-09-10T15:55:31,2025-09-10T15:58:43,Hyväksytty,1.1 2025_76_95,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_96,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Putinin sota Ukrainaa ja Eurooppaa kohtaan käy yhä röyhkeämmäksi. Venäjän lennokit ovat loukanneet Puolan ilmatilaa viime yönä. Venäjä on toimillaan osoittanut, että sillä ei ole pyrkimystä rauhaan. Venäjä toimii sotataloudessa ja tulee toimimaan siinä vuosia, ehkä vuosikymmeniä. Meidän on vastattava tähän vahvistamalla omaa puolustusta, tukemalla Ukrainaa ja pitämällä Eurooppa yhtenäisenä. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut Euroopan turvallisuusympäristön perustavanlaatuisesti. Ukrainan puolustustaistelun tukeminen on paitsi moraalinen velvollisuutemme myös keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Hallitus esittää, että Suomi kasvattaa osallistumistaan Naton NSATU-operaatioon enintään 15 sotilaalla. Tämä osallistuminen kohdistuu esikunta-, hallinto- ja tukitehtäviin NSATU-esikunnassa Saksassa sekä tarvittaessa muissa Naton jäsenvaltioissa. Kyse ei ole operatiivisesta toiminnasta Ukrainassa vaan tuen koordinoinnista ja suunnittelusta. Suomi on jo nyt yksi Ukrainan vahvimmista tukijoista suhteessa taloutensa kokoon. Olemme osoittaneet noin 3,7 miljardin euron tuen, josta puolustusmateriaalien osuus on 2,7 miljardia. Naton turvallisuus- ja koulutustukioperaatioon osallistuminen vahvistaa Suomen profiilia vastuullisena liittolaisena ja tukee Naton päätöstä koordinoida Ukrainalle annettavaa tukea entistä tehokkaammin. Samalla se mahdollistaa Suomen tilannekuvan ylläpitämisen ja vaikuttamisen tuen suuntaamiseen. Turvallisuusarvioiden mukaan suomalaisiin sotilaisiin kohdistuva fyysinen uhka on pieni, ja riskit liittyvät lähinnä vastatiedusteluun. Kustannukset ovat hallittavissa ja katetaan nykyisten määrärahojen puitteissa. Vuonna 2026 kustannukset olisivat enintään noin 3,82 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Suomen osallistuminen Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustukeen on konkreettinen osoitus siitä, että kannamme vastuuta yhteisestä taakanjaosta ja tuemme Ukrainaa sen tiellä kohti EU- ja Nato-jäsenyyttä. Hallitus pitää tärkeänä, että Naton Washingtonin huippukokouksessa sovittu kokonaisuus toimeenpannaan täysimääräisesti. Olemme Ukrainan tukena. Slava Ukraini!", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-09-10T15:58:44,2025-09-10T16:01:44,Hyväksytty,1.1 2025_76_97,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_98,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskustelemme tänään laajasti Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta aikana, jolloin Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on jatkunut yli kolme ja puoli vuotta. Tämä sota on rikkonut kansainvälistä oikeutta ja muuttanut pysyvästi Euroopan turvallisuusjärjestystä. Ukrainan taistelu ei ole vain Ukrainan omaa taistelua, se on koko Euroopan ja demokraattisen maailman taistelua. Suomi on ollut eturintamassa tukemassa Ukrainaa. Tähän mennessä olemme osoittaneet noin 3,7 miljardin euron edestä apua, kehitysyhteistyötä, humanitaarista apua ja puolustusmateriaalia Ukrainalle. Tämä on huomattava panos, kun se suhteutetaan maamme kokoon. Meidän on pidettävä edelleen kiinni tästä linjasta. Ukrainan puolustamista on jatkettava niin pitkään kuin tarpeen, ja tuki on turvattava myös EU:n ja Naton laajassa yhteistyössä. Rauha ei voi rakentua Venäjän ehdoilla, vaan sen täytyy olla oikeudenmukainen ja kestävä. Arvoisa puhemies! Euroopan täytyy kantaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. Tämä ei ole vastakkainasettelua Yhdysvaltojen kanssa vaan osa laajempaa turvallisuusvastuun jakamista. EU:n puolustusteollisuuden vahvistaminen on välttämätöntä, sillä nyt valtaosa hankinnoista menee unionin ulkopuolelle. Tulevien rahoituskehysten neuvotteluissa meidän on varmistettava, että panostukset hyödyttävät myös pienempiä yrityksiä ja että suomalaiselle korkean teknologian osaamiselle avautuu uusia mahdollisuuksia. Suomelle tämä on myös taloudellinen kysymys. Kotimainen puolustusteollisuus tukee huoltovarmuutta, kansantaloutta ja työpaikkoja. Samalla se vahvistaa mahdollisuuksiamme tukea Ukrainaa ja hyödyntää Naton tuomia markkinoita. Arvoisa puhemies! Nato on sopinut puolustusmenojen nostamisesta viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä. Tämä on valtava haaste Suomelle ja sitoo tulevia hallituksia ja edellyttää laajaa parlamentaarista valmistelua. Meidän on huolehdittava, että puolustusinvestoinnit todella tukevat liittokunnan puolustusta ja kansallista kokonaisturvallisuutta. Samalla tulee varmistaa, että suomalaisille tärkeät hyvinvointipalvelut säilyvät. Olemmekin varmaan samaa mieltä siitä, että parlamentaariselle keskustelulle on välttämätön tarve, ja pidän erittäin hyvänä pääministerin toteamusta aiemmin tänään siitä, että parlamentaarinen työryhmä asetetaan pohtimaan näitä yhteisiä asioita. Vain yhteisellä ymmärryksellä ja pitkäjänteisellä linjalla voidaan turvata Suomen ja suomalaisten turvallisuus yli vaalikausien. Arvoisa rouva puhemies! Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka rakentuu uskottavan puolustuksen, yleisen asevelvollisuuden, laajan reservin, Nato-jäsenyyden ja korkean maanpuolustustahdon varaan. Suomeen ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa, mutta meidän on oltava valmiina vastaamaan monimuotoisiin uhkiin hybridivaikuttamisesta kyberuhkiin ja kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen. Meidän vahvuutemme on kokonaisturvallisuus. Se tarkoittaa, että puolustuksen rinnalla pidämme huolta myös hyvinvointivaltiosta ja yhteiskunnan yhtenäisyydestä. Vain tällä tavoin voimme vähentää haavoittuvuutta ja torjua ulkopuolelta tulevaa vihamielistä vaikuttamista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-09-10T16:01:48,2025-09-10T16:05:33,Hyväksytty,1.1 2025_76_99,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kokko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_100,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen osallistuminen Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustukeen on erinomainen keino Suomelle osoittaa sitoutumista liittokunnan yhteiseen puolustukseen ja käyttää niitä voimavaroja, mitä Suomella on kansallisen puolustuksen osalta, tässä suhteessa Ukrainan avuksi. Varmasti tämä myös vahvistaa Suomen roolia ja asemaa liittokunnassa, joka — kuten tässä keskustelussa on nähty — on erittäin vahva johtuen siitä meidän panostuksestamme omaan kansalliseen puolustukseen, mikä tätä kautta vahvistaa koko liittokunnan puolustusta. Ukrainan osalta Suomi on, kuten nähty, tukenut Ukrainan puolustustaistelua erittäin vahvasti: 2,7 miljardia euroa sotilasapua, mikä on ollut merkittävää Ukrainan taistellessa itsenäisyydestään ja vapaudestaan. Mikäli julkinen talous antaa mahdollisuuksia, että tähän Naton avustus- ja koulutusohjelmaan pystytään ohjaamaan lisää resursseja, niin se on tietysti erittäin hyödyllistä ei pelkästään Ukrainan puolustustaistelulle vaan myös koko Euroopan ja Suomen turvallisuudelle, sillä jokainen kaatunut venäläissotilas ja jokainen tuhottu tankki Ukrainassa on yksi vähemmän uhkaamassa Euroopan ja Suomen turvallisuutta. Mutta mitä tässä keskustelussa on nostettu muutamissa puheenvuoroissa esille erityisesti Euroopan unionin pakotteista, joita on vahvasti asetettu Venäjää vastaan — nyt viime heinäkuussa hyväksyttiin jo 18. paketti — niin ehkä tämmöinen moraalinen pohdinta siihen, kuinka pitkään näitä pakotepaketteja oikein ollaan kerryttämässä ja asettamassa. Ainakin omasta mielestäni viimeistään Butšan tapahtumat keväällä 2022 jo osoittivat sen, että Euroopan unionin ja lännen tulisi asettaa Venäjää vastaan kaikki pakotteet, mitä vain voidaan keksiä. Jos tässä yritetään jollain tavalla vähittäisillä pakotteilla saada Venäjää neuvottelupöytään ennen kuin isketään täysimääräisesti, niin varmaan tässä kolmen ja puolen vuoden laajamittaisen sodan aikana on jo nähty, että se lienee turha toive, joten tässä suhteessa toivoisin, että varsinkin Euroopan unionissa siirryttäisiin vielä entistä vahvempiin taloudellisiin, poliittisiin ja energiaa koskeviin pakotteisiin, mitä vaan voidaan Venäjää vastaan asettaa. Se, että muun muassa venäläiset turistit pystyvät ihan vapaasti liikkumaan Euroopassa ja matkustelemaan samalla, kun heidän maansa ryöstää ja raiskaa Ukrainassa, ei mielestäni ole millään tasolla hyväksyttävää, joten toivottavasti tässä suhteessa unioni toimisi päättäväisesti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-09-10T16:05:33,2025-09-10T16:08:23,Hyväksytty,1.1 2025_76_101,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_102,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on keskustelun aikana käytetty monia niin hyviä puheenvuoroja, ja edellä aivan erityisen ansiokkaan puheenvuoron piti edustaja Kokko, joten en halua puhua pitkään. Mutta kun tätä tosiaan puhemiesneuvosto nyt erittäin viisaasti esittää lausunnon antamista varten lähetettäväksi meille puolustusvaliokuntaan, niin koko valiokunnan puolesta haluan todeta, että tulemme tämän huolellisesti mutta ripeästi käsittelemään, ja ainakaan meidän lausunnostamme ei sitten jää tuo selontekomietinnön laatiminen kiinni. Uskon, että ulkoasiainvaliokunta kyllä myös oman leiviskänsä tässä hoitaa tyylikkäästi, kuten aina. On ollut myös todella hienoa, rouva puhemies, seurata tätä keskustelua täällä salissa, kuinka vankkumatonta Suomen tuki Ukrainalle on, ja on aivan selvää, että Ukrainan tukeminen on juuri tällä hetkellä se toimenpide, jolla kaikkein vaikuttavimmin voimme vaikuttaa koko Euroopan turvallisuuden vahvistamiseen ja siten tietysti myös Suomen turvallisuuden lisäämiseen. Ja kun näitä asioita voimme tehdä vielä tavalla, jossa oman välttämättömyytemme ja sen osaamisen — eli sen, että meillä on laajan reservin kouluttamiseen perustuva, koko maan puolustukseen tähtäävä, oma uskottava puolustus — pystymme kääntämään tällä tavoin Ukrainan tueksi tämän koulutusoperaation avulla, niin se on tietysti hieno asia Suomen kannalta ja edustaa sitä pitkää linjaa puolustuksen rakentamisessa ja turvallisuuden vahvistamisessa, joka Suomella on, että teemme tässä Venäjän naapurissa välttämättömyydestä hyveen, kun panostamme puolustuksen vahvistamiseen. Mutta todella haluan yhtyä kaikkiin niihin puheenvuoroihin, joissa on esitetty vahva ja varaukseton tuki Ukrainan puolustustaistelulle. Ukraina taistelee koko Euroopan ja, voi sanoa, koko rauhaa rakastavan maailman puolesta pahuuden voimia vastaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-09-10T16:08:23,2025-09-10T16:10:42,Hyväksytty,1.1 2025_76_103,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,Ja edustaja Immonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_104,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen Naton parlamentaarisen valtuuskunnan puheenjohtajana minulla oli tilaisuus vierailla tuolla Naton Ukrainalle annettavan turvallisuuskoulutustuen esikunnassa Saksan Wiesbadenissa viime keväänä. Vierailu toteutettiin useiden Naton parlamentaaristen delegaatioiden voimin. Silloin esikuntaan oli sijoitettuna kolme upseeria ja yksi reservin upseeri. Tämäkin yhteistyö on hyvä esimerkki siitä, että suomalainen reservin upseeri ja reserviläinen tulee jatkossakin olemaan tärkeä osa Suomen kansainvälistä yhteistyötä. Natossa reserviläisten määrä tulee varmuudella kasvamaan, kantahenkilökuntaa ei tule riittämään kaikkiin tehtäviin. Samalla tämäkin työmatka osaltaan alleviivaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä ja sitä, että näiden arvokkaiden tapahtumien kautta Naton jäsenmaiden poliitikoillekin syntyy todellinen kuva siitä Naton oikeasta yhteistoiminnasta tuolla kentällä. NSATUn yhteisoperaatio on samalla myös hyvä esimerkki siitä käytännön yhteistyöstä, jota Suomi ja suomalaiset sotilaat kokonaisuudessaan tekevät. Tuossa tukikohdassa on sotilasedustus kaikista jäsenmaista, ja myös Ukrainasta siellä oli iso delegaatio. Yhteistyö luo edellytykset sille sanoin kuvaamattomalle materiaalivirralle. On hankala edes arvioida, kuinka paljon materiaalia kulkee sotaa käyvään maahan. Sotilailla oli tuolla Wiesbadenissa luonnollisesti karut ja vaatimattomat olosuhteet, kuten aina. Satoja sotilaita oli sijoitettu Wiesbadenissa tilapäisiin tiloihin, lentokonehangaariin ja muihin melko alkeellisiin olosuhteisiin. Mutta sotilaalle vaatimaton infra ja fasiliteetit eivät estä tuloksellista työtä. Ukrainalaisten sotilaiden ympärillä tuolla hangaarissa on vahva yhteishenki, Nato-maiden rinki. Isossa avokonttorissa kaikkien maiden pienoisliput näkyivät tietokoneiden näyttöihin teipattuina. Suomi todella toteuttaa jäsenyyttään Nato-sotilaiden isossa Nato-perheessä. Siinä satojen maastopukujen ympäröimänä ei todellakaan sotilaiden työote herpaantunut meistä siviilipukuisista poliitikoista huolimatta. Kokonaisuutena tuo NSATU on hyvä esimerkki myös Nato-yhteistyöstä, koska koko organisaatio ja toiminta saatiin käyntiin alle kolmessa kuukaudessa. Toki sitä helpotti nyt se, että kaikilla mailla toiminta oli organisoitu Naton komentorakenteen alla ja niillä Nato-standardeilla, joihin Suomi on valmistautunut jo vuosia. Luonnollisesti Nato-yhteistyö vaatii opettelua myös Ukrainalta. Haasteena on lähtökohtaisesti jo kieli, ja Natossa kaikki operatiivinen toiminta on pitkälti englannin kielellä. Se asettaa Ukrainalle omia haasteitaan, kun se valitsee henkilöstöä myös NSATU-tyyppisiin tehtäviin. Toki keinoäly ja muut tekniset ratkaisut auttavat yhteistyössä. Mitä tuolta NSATUn kautta meillä on sitten saavutettavissa? Siellä saavutettiin kevääseen mennessä muun muassa miljoonia tykistön kranaatteja, käsiaseiden ammuksia, 188 koulutustapahtumaa NSATUn organisoimisen kautta. On huomioitava, että jos Ukraina hyötyy tästä yhteistyöstä, niin samalla tavalla hyötyvät myös kaikki jäsenvaltiot. Kun suomalainen ja saksalainen upseeri istuvat yhdessä, rinnakkain tietokoneen ääressä, ja ratkovat ongelmaa, miten Suomesta lähtöisin oleva ja Ukrainaan matkalla oleva ampumatarvikerekka läpäisee kaikki Euroopan tullit ja tarkastukset, niin se on parasta yhteistyötä ja parasta turvallisuuspolitiikkaa parhaimmillaan. Lisäksi tästä yhteistyöstä Suomi saa reaaliaikaista tietoa siitä, mitä materiaalia sodassa kuluu. Meidän viime sodista on jo hetki aikaa. Me osaamme silloin hyödyntää tuota tietoa oman puolustuksemme suunnittelussa, mihinkä puolustusteollisuutta pitäisi suunnata, mitä materiaalia meidän pitäisi varastoida, mitä pitäisi kehittää. Suomi ja muut osallistujamaat hyötyvät merkittävästi myös kouluttaessaan ukrainalaisia sotilaita, koska samalla jaetaan sitä todellista tietoa ja sotakokemusta, jota Ukrainan rintamalta on saatavilla. Se on varmasti tarpeellista tuuletusta paperinmakuisiin sotasuunnitelmiin myös Suomessa, kuten on jo tapahtunut. Nämä kaikki yksityiskohdat, 55 erilaista tunnistettua droonimallia ja muuta, ovat meille suomalaisille hyödyksi, kun suunnittelemme omaa puolustustamme. NSATUn kaltainen yhteistyö on meille kaikille hyödyllistä, ja on siten hyvä, että Suomi investoi siihen lisää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2025-09-10T16:10:43,2025-09-10T16:16:02,Hyväksytty,1.1 2025_76_105,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Koulumies., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_106,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Terhi,Koulumies,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on ihan itsestäänselvää, että Suomen pitää osallistua tällaiseen Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustukeen Naton kanssa. Toivottavasti näissä koulutusyhteyksissä sitten tieto liikkuu molempiin suuntiin, koska alkaa vähän tuntua siltä, että Suomella on paljon opittavaa Ukrainasta. Ukraina on jo monta vuotta puolustautunut Venäjän hyökkäystä vastaan, ja meillä on sieltä paljon saatavana oppia ja kokemuksia siitä, miten itse voidaan täällä kehittää omaa puolustuskykyä Venäjän uhkaa vastaan. Siinä mielessä on hyvä, että Suomessa on nykyään paljon tämmöisiä puolustusalan yrityksiä, jotka tekevät yhteistyötä ukrainalaisten aseteollisuusalan yritysten kanssa. Nyt uusia aseita kehitettäessä yhteistyössä Ukrainan kanssa myös siirtyy sieltä oppia tänne Suomeen siitä, mitä voimme tehdä paremmin ja nykyaikaistaa meidän omaa puolustusteollisuutta. Ukraina tarvitsee myös lisää rahaa, ja siihen liittyen toivonpa vain, mihin von der Leyen tänään viittasi puheessaan, että vihdoin otettaisiin Venäjän jäädytetyt varat käyttöön semmoisella luovalla ratkaisulla. Toivon, että se etenisi tosi nopeasti, koska Venäjä on siis koko ajan voimistanut hyökkäystään, ja sillä avulla ja raha-avulla, mitä voimme antaa Ukrainalle, on kiire. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Terhi Koulumies,1389,2025-09-10T16:16:02,2025-09-10T16:17:46,Hyväksytty,1.1 2025_76_107,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_108,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ryhmäpuheenvuorossani viiteen minuuttiin ei ihan kaikki mahtunut, elikkä lisään ihan pienen asian. Tätä NSATUa, mikä täällä nyt on todella hyväksi todettu, johtaa yhdysvaltalaiskenraaliluutnantti Curtis Buzzard, ja NSATU myös kouluttaa Ukrainan asevoimia liittokunnan maissa sekä huoltaa Ukrainan armeijan kalustoa tuen kanavoinnin lisäksi. Toiminnoilla avustetaan Ukrainan mahdollisuuksia puolustautua ilman, että Nato siirtyisi sodan osapuoleksi. Ukrainalla on YK:n peruskirjan mukainen oikeus puolustaa omaa maataan ja sen alueellista koskemattomuutta. Materiaalisen tuen koordinoinnin merkitystä alleviivannee tieto, että asejärjestelmien kirjo ja lukumäärät ovat valtavia. Venäjän hyökkäyksen alettua Ukrainalle on annettu kymmeniätuhansia kappaleita erilaista sotakalustoa, kuten ohjusalustoja, panssarivaunuja, miehistönkuljetusvaunuja, aseita ja tykkejä. Näin ollen NSATU on toimintamuotona puolustettava. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-09-10T16:17:47,2025-09-10T16:18:59,Hyväksytty,1.1 2025_76_109,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_110,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! NSATUn eli siis Ukrainalle annettava turvallisuus- ja koulutustuki ja tämä toiminta käynnistyi joulukuussa vuonna 2024. NSATUn rooli on tässä kokonaisuudessa kokonaisuuden huomioiden ollut hyvin tärkeä, sillä materiaalitukea ja sen toimittamista on luonnollisesti koordinoitava, ja tämä sama koskee ilman muuta myös tätä annettavaa koulutustukea. Tässä tuotiinkin jo aikaisemmin esille myös kaluston huoltotehtävä, jonka merkitys sekin on aivan olennainen. Täällä on paljon painotettu sitä, että Suomi on kansantalouden kokoonsa nähden ollut yksi Ukrainan merkittävimmistä tukijoista materiaaliavun ollessa jo tuo 2,7 miljardia, mutta voidaan myös ajatella, että tämä annettava koulutus- ja turvallisuustuki täydentää erinomaisella tavalla myös tätä annettavaa varsinaista materiaalista tukea. Suomi on tähän mennessä osallistunut tosiaan NSATUun ja sen toimintaan neljällä sotilaalla, mutta tarkoitus on siis laajentaa osallistumista asteittain 15 sotilaaseen. Oikeastaan haluan todeta tässä yhteydessä sen, että kun mietitään niitä erityisiä vahvuuksia, joita Suomella nimenomaan on huomioiden meidän erityiset kyvykkyydet, niin nimenomaan koulutustuki on se sektori, jossa Suomella on paljon annettavaa ja erityistä osaamista. Siinä mielessä pidän erittäin hyvänä, että myös tätä osakokonaisuutta erityisesti tarkastellaan ja sitä pyritään laajentamaan. Puolustusvaliokunnan jäsenenä mielenkiinto tätä selontekoa kohtaan on luonnollisesti suurta. Kuten täällä itse asiassa valiokunnan puheenjohtaja jo totesikin, niin olen varma, että teemme sen osalta perusteellista työtä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-09-10T16:18:59,2025-09-10T16:21:28,Hyväksytty,1.1 2025_76_111,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_112,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Nato)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ehkä lähden ensiksi tämmöisestä prosessuaalisesta näkökulmasta tähän NSATUun ja ennen kaikkea tähän valtioneuvoston selontekoon ja tähän tapaamme, millä näitä asioita käsittelemme. On erinomaisen hyvä, että näistä on perinteisesti annettu aina eduskunnalle selonteko, jotta eduskunta kokonaisuudessaan myös pystyisi keskustelemaan täällä salissa ja asianomaisissa valiokunnissa sitten muodostamaan myös eduskunnan kantaa näihin asioihin. Kuitenkin haluan tuoda, ainakin jossain vaiheessa, pohdittavaksi myös ajatuksen, kun on kyseessä varsin pieni joukko, maksimissaan 15 ammattisotilasta, aikana, jolloin olemme puolustusliiton jäsen, että olisi joskus ehkä syytä hieman pohtia sitä, olisiko tämä käytäntö, joka meillä on ollut sotilaallisesti liittoutumattomana maana vuosikymmenet, uudistettavissa niin, että tämä asia menisi niin sanotun normaalin päiväjärjestyksen mukaan. Mutta toisaalta on hyvä, että eduskunnalla on mahdollisuus laajasti näitä asioita käydä ja keskustella. Siihen meillä on yhteinen areena, ja se on tämä suuri sali. Mutta Ukrainan tuesta täällä on tänään käytetty hyviä puheenvuoroja. Siltä osin vaan toistan, että Ukrainan tuki ei ole ainoastaan tärkeää meiltä antaa, vaan se on välttämätöntä. Ukraina tekee sitä demokratiatyötä varsin raskailla panoksilla ja raskailla uhreilla tällä hetkellä. Kaikki tuki, mitä me voimme Ukrainalle antaa tässä työssä, on välttämätöntä. Edustaja Koulumies toi tässä ihan mielenkiintoisen pohdinnan itsellenikin tästä tuesta, kuinka paljon Ukraina antaa tietyllä tavalla nyt oman kokemuksensa kautta koulutustukea koko Euroopalle, esimerkkien kautta näyttämällä, millä tavalla sodankäynti on muuttunut vuosikymmenien varrella ja mihin kaikkeen Venäjä omilla toimillaan on valmis siviilikohteiden tuhoamisesta alkaen. Joten meillä on kyllä oppia otettavana myös itsellemme, eli koulutusoperaatiot ovat myös oppimisoperaatioita Suomelle, ja se on myös tärkeä näkökulma puolustusvaliokunnassa huomioida. Uskon myös valiokunnan kunnianarvoisen puheenjohtajan, kansanedustaja Autton tapaan ja edustaja Kaarisalon tapaan, että puolustusvaliokunta käsittelee asian ilman turhia viivytyksiä [Puhemies koputtaa] mutta kuitenkin tarkkaan asiaan paneutuen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-09-10T16:21:28,2025-09-10T16:24:03,Hyväksytty,1.1 2025_76_113,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan, jolle puolustusvaliokunnan on annettava lausunto. Puolustusministeri Antti Häkkäsen esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään yksi ryhmäpuheenvuorokierros, jossa puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään kaksi tuntia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Nyt olisi sitten ministeri Häkkänen. Olkaapa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_76_114,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Antti,Häkkänen,Puolustusministeri,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvä eduskunta! Tässä selonteon käsittelyssä on kyse itse asiassa juuri siitä, mitä on tuolla Puolassa tapahtunut: miten Nato suojaa oman etulinjan maiden läsnäoloa, valmiutta, valvontaa, ja nyt tässä selonteossa käsitellään sitä, miten Suomi osallistuu näihin tehtäviin vuoden 2026 aikana. Arvoisa puhemies! Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävät ovat tärkeä osa Naton perusajatusta, jonka mukaan kaikki liittolaiset valmistautuvat tukemaan toisiaan pelotteen ja puolustuksen toteutuksessa koko liittokunnan alueella. Näiden tehtävien tavoitteena on osoittaa valmiutta ja puolustuskykyä sekä liittolaisten keskinäistä solidaarisuutta, jaettua vastuunkantoa ja yhtenäisyyttä. Pelotetta ylläpidetään, kehitetään ja osoitetaan säännöllisellä harjoittelulla, yhteisellä operoinnilla ja läsnäololla. Venäjän hyökkäyssota ja sen johdosta Euroopan turvallisuustilanteessa tapahtunut muutos ovat korostaneet Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävien merkitystä, ja läsnäoloa on lisätty itäisen sivustan jäsenmaissa. Naton rauhan ajan tehtäviä toteutetaan eteen työnnetyillä maavoimajoukoilla, pysyvillä merivoimaosastoilla sekä ilmavalvonnan päivystystoiminnalla ja rauhan ajan tehostetulla ilmapuolustuksella. Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien osallistuminen Naton rauhan ajan tehtäviin käynnistyi vuonna 2024, jolloin lähetimme aluksen Naton miinantorjuntaosastoon Itämerelle sekä hävittäjäosaston Naton Air Shielding -tehtäviin Romaniassa, Bulgariassa ja Mustallamerellä. Kuluvana vuonna olemme osallistuneet Naton ilmavalvonnan päivystystoimintaan Islannissa ja laivasto-osaston toimintaan Itämerellä. Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin osallistumisesta on tullut kansainvälisen harjoitustoiminnan kaltaista normaalia Puolustusvoimien toimintaa. Osallistuminen on osaltaan tuonut Suomelle konkreettista kokemusta toiminnasta Nato-operaatioissa, kehittänyt suorituskykyä ja edistänyt Suomen Nato-integraatiota. Osallistuminen on myös tiivistänyt Suomen liittolaissuhteita. Osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin kuuluu liittolaisten toimintaan ja on tärkeä osa Suomen toimintaprofiilia Naton jäsenmaana. Suomelle on tärkeää osoittaa konkreettisesti sitoutumista ja vastuunkantoa liittokunnan pelotteesta ja puolustuksesta 360 asteen ajattelutavan mukaisesti koko liittokunnan alueella. Tehtäviin osallistuminen on osa liittokunnan taakanjakoa, ja on erittäin tärkeää osoittaa sitoutumista Euroopan pelotteen ja puolustuksen vahvistamiseen myös transatlanttisten suhteiden vahvistamisen näkökulmasta. Liittolaisten aktiivinen osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin viestii yhtenäisyydestä ja vahvistaa pelotetta. Näihin tehtäviin osallistuminen tulee nähdä osana normaalia liittolaismaan toimintaa, joissa sotilaallisia voimavaroja asetetaan liittokunnan pelotteen ja puolustuksen käyttöön. Samalla osallistumisella on vaikutuksia myös Suomen kansainvälisten suhteiden sekä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisten kumppanuuksien näkökulmasta. Osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin on yksi tavoista, joilla Suomi tekee liittokunnan toimia euroatlanttisen turvallisuusympäristön vahvistamiseksi. Puolustusvoimien on tarkoitus osallistua Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen pysyvän laivasto-osaston tehtäviin Naton merellisellä vastuualueella yhdellä Hamina-luokan aluksella enintään kolmen kuukauden ajan vuoden 2026 aikana. Puolustusvoimien on tarkoitus osallistua myös pysyvän miinantorjuntaosaston tehtäviin Naton merellisellä vastuualueella yhdellä Katanpää-luokan aluksella enintään kuuden kuukauden ajan vuoden 2026 aikana. Puolustusvoimilla on mahdollisuus vetää joukko pois tehtävästä, mikäli Suomen kansallinen puolustus sitä edellyttäisi. Osallistumisesta on tarkoitus päättää kansainvälistä apua, yhteistoimintaa tai muuta kansainvälistä toimintaa koskevasta päätöksenteosta annetun lain perusteella. Naton maavoimajoukkojen tehtäviin muissa liittolaismaissa ei ole tarkoitus osallistua vuonna 2026. Nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Suomen asema liittokunnan itäisen sivustan maana muodostaa asetelman, jossa on tarkoituksenmukaista keskittää Maavoimien toiminta Suomen omalle alueelle. Esimerkkeinä tästä ovat Suomeen sijoitettava maavoimajohtoporras sekä turvallisuustilanteen mukaan skaalattava eteen työnnetty maavoimajoukko, johon toivomme muilta Nato-mailta osallistumista. Myöskään Naton ilmapuolustuksen tehtäviin muissa liittolaismaissa ei ole tarkoitus osallistua vuonna 2026. F-35-käyttöönottoprojektin käynnistyminen ja eteneminen määrittävät, milloin ilmavoimien on mahdollista jälleen osallistua Naton ilmavalvonnan päivystystoimintaan ja rauhan ajan tehostettuun ilmapuolustukseen. Osallistuminen laivasto-osaston ja miinantorjuntaosaston tehtäviin ensisijaisesti Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla ovat osoitus vastuunkannosta etenkin lähialueemme turvallisuudesta. Suomi on johdonmukaisesti korostanut Nato-jäsenyytemme lisäävän Itämeren alueen vakautta. Itämeren alueen turvallisuustilanne on korostunut Venäjän lisääntyneiden hybriditoimien myötä. Venäjän vihamielisten toimien alueella arvioidaan jatkuvan myös tulevaisuudessa, mukaan lukien tilanteessa, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa päättyisi. Venäjän käyttämä varjolaivasto tuo alueelle moninaisia riskejä. Tarve vastetoimille muun muassa kriittisen infrastruktuurin turvaamiseksi Suomen lähialueilla tulee näin todennäköisesti korostumaan myös jatkossa. Suomi on ollut aktiivinen uhkiin vastaamisessa sekä osallistumalla Naton rauhan ajan tehtäviin että toimimalla aloitteellisesti yhdessä Itämeren Nato-liittolaisten kanssa. Osallistuminen vuonna 2026 jatkaisi edeltävien vuosien osallistumista Naton pysyvien merivoimaosastojen toimintaan ja osoittaisi näin Suomen pitkäjänteisen sitoutumisen liittokunnan yhteisiin toimiin lähialueen turvallisuusympäristön vahvistamiseksi sekä toisi esiin Suomen aloitteellista roolia Itämeren alueen turvallisuuden takaamisessa. Arvoisa puhemies! Kansallisen lainsäädäntömme mukaan kansainvälisen avun antamiseen ja yhteistoimintaan osallistuvalla henkilöstöllä on tehtävää suorittaessaan kansainväliseen oikeuteen perustuva ja kansainvälisen avun pyytäjän tai yhteistoimintaosapuolen määrittämä toimivalta sekä oikeus käyttää tehtävän kannalta välttämättömiä voimakeinoja. Naton pysyvien merivoimaosastojen toiminnassa noudatetaan Naton neuvoston hyväksymiä toimivaltuuksia, joiden perusteella alusosastolle on laadittu oma voimakeinojen toimeenpanokäsky, joka mahdollistaa voimankäytön koko merivoimaosaston oman toiminnan suojaamiseen siihen kohdistuvilta uhilta. Arvoisa puhemies! Toimintaan Naton pysyvissä merivoimaosastoissa ei kohdistu normaalin kansainvälisen harjoitustoiminnan tai kansallisen alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja turvaamisen tehtäviin verrattuna poikkeavia uhkia. Todennäköisimmin uhan aiheuttavat operaatioturvallisuuden vaarantuminen, sairastuminen tai tapaturma meripalveluksessa, etenkin vaativissa meriolosuhteissa Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla. Toimintaan kohdistuva tiedustelu-uhka on kuitenkin jatkuva ja korkea, mutta se ei merkittävästi poikkea kansalliseen toimintaan kohdistuvasta tiedustelu-uhasta. Suora sotilaallinen uhka Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla arvioidaan tällä hetkellä matalaksi. Lännen sotilaallinen läsnäolo ja aktiivisuus vetävät puoleensa Venäjän vastatoimia. Muutokset turvallisuustilanteessa ovat kuitenkin mahdollisia, eikä mahdollisesti kiristyvästä turvallisuustilanteesta suoraa sotilaallista uhkaa Naton merivoimaosastoja vastaan voida sulkea pois. Osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin rahoitetaan puolustusministeriön hallinnonalan määrärahoista. Osallistumiseen liittyvän lisämäärärahan mitoituksesta päätetään ensi vuoden talousarvioesityksen laadintaprosessin yhteydessä. Arvoisa rouva puhemies! Naton pysyvien laivasto- ja miinantorjuntaosastojen tehtävät sisältävät tällä hetkellä tavanomaisia rauhanaikaisia toimia, joilla Nato osoittaa yhtäältä sotilaallista valmiuttaan, lisää pelotettaan ja harjoituttaa joukkojaan. Ne ovat kuitenkin Naton johdossa ja tarvittaessa käytettävissä Naton neuvoston päätösten mukaisesti kaikkiin Naton tehtäviin, mukaan lukien Naton nopean toiminnan joukot. Myös suomalaisille aluksille osana Naton pysyviä laivasto- ja miinantorjuntaosastoja suunnitellut tehtävät voisivat näin ollen joissain olosuhteissa muuttua tilanteen niin vaatiessa. Valtioneuvosto kuulee näin ollen eduskuntaa antamalla sille asiasta selonteon kansainvälistä apua, yhteistoimintaa tai muuta kansainvälistä toimintaa koskevasta päätöksenteosta annetun lain mukaisesti.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+4.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2025-09-10T16:25:00,2025-09-10T16:34:00,Hyväksytty,1.1 2025_76_115,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja sen jälkeen mennään ryhmäpuheenvuoroihin. Ensimmäisenä edustaja Autto, kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_116,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä tämänpäiväisessä täysistunnossa turvallisuusaiheet korostuvat. Käsittelemme nyt valtioneuvoston selontekoa Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 26. Kiitos paljon puolustusministeri Häkkäselle selonteon jämäkästä esittelystä edellä. Tämä kokonaisuus on tärkeä ja vastuullinen osa jäsenyyttämme puolustusliitossa, jäsenyytemme, jonka ydinajatus on selvä: kaikki liittolaiset tukevat toisiaan pelotteen ja yhteisen puolustuksen toteuttamiseksi koko liittokunnan alueella. Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävät eivät ole irrallisia harjoituksia. Ne osoittavat liittolaisten syvää solidaarisuutta, jaettua vastuunkantoa ja lujaa yhtenäisyyttä. Ne viestivät selkeästi, että liittokunta on valmiudessa ja sen pelote on vahva. Tätä uskottavuutta ylläpidetään yhteisellä harjoittelulla, operoinnilla ja läsnäololla. Suomi on osa kokonaisuutta. Arvoisa rouva puhemies! Venäjän aggressiivisuus ja kammottava täysimittainen hyökkäyssota Ukrainassa ovat muuttaneet Euroopan turvallisuusympäristön perusteellisesti ja peruuttamattomasti. Tämän takia Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävien merkitys on korostunut: yhteistä läsnäoloa liittokunnan itäisellä sivustalla on lisättävä. Tämä on meille Naton Venäjän-vastaisen rajan maille aivan keskeistä. Suomi kantaa yhdessä liittokunnan kanssa vastuunsa lähialueemme vakaudesta ja koko liittokunnan puolustuksen uskottavuudesta. Selonteon mukaan Puolustusvoimat osallistuu vuonna 2026 Naton pysyvien laivasto- ja miinantorjuntaosastojen tehtäviin muun muassa Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla. Tämä on juuri oikeanlaista vastuunkantoa: se vahvistaa erityisesti Itämeren alueen vakautta, jolla on Suomelle ja tietysti koko Pohjois-Euroopalle keskeinen merkitys. Hybridivaikuttamisen lisääntyessä myös merellinen turvallisuus korostuu. Näissä operaatioissa on kyse sekä konkreettisesta sotilaallisesta läsnäolosta että poliittisesta signaalista — Suomi on sitoutunut yhteiseen puolustukseen. Vuonna 2026 Suomi ei osallistu Naton maavoimajoukkojen tehtäviin muissa liittolaismaissa, sillä vallitsevassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Suomen asema liittokunnan itäisen sivustan maana tekee tarkoituksenmukaiseksi keskittää Maavoimien toiminta Suomen alueelle. Suomi panostaa merkittävästi Maavoimien kehittämiseen hallituksen budjettiriihessä tekemien päätösten mukaisesti. Tämä vahvistaa sekä Suomen että koko liittokunnan puolustusta merkittävästi. Arvoisa rouva puhemies! Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin osallistumisesta on tullut osa Puolustusvoimien normaalia toimintaa, kuten kansainvälisistä harjoituksista kumppanuusaikoina. Se kehittää suorituskykyjä, syventää Nato-integraatiota ja ennen kaikkea tiivistää liittolaissuhteitamme. Suomelle on tärkeää osoittaa konkreettisesti sitoutumista ja vastuunkantoa — ei vain sanoin vaan myös teoin. Osallistuminen rauhan ajan tehtäviin on osa liittokunnan taakanjakoa ja samalla vahva viesti transatlanttisten suhteiden merkityksestä Euroopan turvallisuuden kannalta. Se on Suomelle arvovalinta: olemme turvallisuuden tuottaja, rakentava, luotettava ja suorituskykyinen liittolainen, juuri sellainen, jota liittokunta tarvitsee. Arvoisa rouva puhemies! Suomi on siellä, missä sen pitääkin olla, yhteisen puolustuksen ytimessä, aktiivisena vastuunkantajana, turvaa tuottamassa sekä lähellä että kaukana. Näin vahvistamme paitsi Natoa myös Suomen omaa turvallisuutta.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-09-10T16:34:44,2025-09-10T16:39:16,Hyväksytty,1.1 2025_76_117,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi perussuomalaisten eduskuntaryhmän edustaja, edustaja Immonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_118,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut koko Euroopan ja myös Suomen turvallisuusympäristöä pysyvästi. Venäjä parantaa itärajan toisella puolella omien sotilastukikohtiensa suorituskykyjä ja valmiuksia jatkuvasti, tulevaisuuteen valmistautuen. Suomen liittyminen Natoon oli oikea-aikainen ja historiallinen ratkaisu, ja nyt, osana läntistä puolustusliittoa, meillä on vastuu ja paras osaaminen puolustaa koko liittokuntaa meidän omilla rajoillamme. Tässä valtioneuvoston selonteossa Puolustusvoimien osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026 on kuvattu tarkasti ja avoimesti, kuten Suomessa tapana on. Perussuomalainen eduskuntaryhmä tukee selonteon linjauksia, joissa Suomen merkittävä ja vastuullinen rooli liittoumassa on hyvin kuvattu. Arvoisa puhemies! Suomen osallistuminen Naton pysyviin merivoimaosastoihin osoittaa, että otamme Itämeren ja lähialueidemme turvallisuuden vakavasti sekä maalla, ilmassa että merellä. Suomen osallistuminen erityisesti Naton meritoimintaan tapahtuu monipuolisesti. Hamina-luokan ohjusvene on mukana pysyvän laivasto-osaston tehtävissä enintään kolmen kuukauden ajan, pääasiassa Itämerellä ja tarvittaessa myös Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla. Lisäksi Katanpää-luokan miinantorjunta-alus toimii puolestaan pysyvän miinantorjuntaosaston vahvuudessa enintään puolen vuoden ajan samoilla merialueilla. Näiden lisäksi Suomi voi asettaa osastojen johtoaluksille sotilaita palvelemaan esikuntatehtäviin. Nämä osallistumiset ovat konkreettinen osoitus liittolaisuudesta ja myös vahva viesti siitä, että Suomi on vahva turvallisuuden tuottaja. Itämeren turvallisuustilanne on yhä jännittynyt, ja Venäjän hybriditoimet — mukaan lukien niin sanottu varjolaivasto — edellyttävät meiltäkin valppautta ja aloitteellisuutta. Osallistumisemme Naton meritoimintaan kehittää samalla Puolustusvoimien suorituskykyjä ja tiivistää yhteistyötä liittolaistemme kanssa. Perussuomalaiset korostavat, että kansallinen puolustuskyky säilyy kuitenkin kaiken perustana. Asevelvollisuuteen perustuva järjestelmämme, koulutettu ja laaja reservi sekä kyky puolustaa koko maata ovat edelleen puolustuksemme selkäranka, jota toistuvasti muut Nato-maat puheissaan kadehtivat ja myös arvostavat. Liittolaiset tukevat — mutta eivät korvaa — meidän omaa puolustuskykyämme. Suomen paras puolustaja on edelleen suomalainen sotilas. On perusteltua ja myös helposti ymmärrettävissä, että Suomi ei vuonna 2026 osallistu Naton maavoimien tai ilmavoimien tehtäviin muissa jäsenvaltioissa. Meillä on erityinen asema Naton itäisellä sivustalla, jonka pitkästä rajasta olemme vastuussa, ja siksi Maavoimien sekä Ilmavoimien painopisteen on oltava nyt kotimaan puolustuksessa. Tämä on vastuullinen ja strateginen valinta. Arvoisa rouva puhemies! Suomi on nyt täysivaltainen Nato-liittolainen — ei tarkkailija, ei takarivissä istuja vaan vastuunkantaja. Vahva puolustus ja uskottava pelote ei synny sanoista vaan teoista. Osallistuminen Naton yhteisiin tehtäviin on osa juuri tätä näyttöä. Naton jäsenyyttä ei voi toteuttaa kirjekurssina tai sähköpostiviestein. Suomi kantaa vastuunsa, tekee osansa ja vahvistaa samalla omaa puolustustaan. Tämä on liittolaisuuden todellinen ydin, ja siinä hengessä perussuomalaiset tukevat valtioneuvoston selontekoa. Esitämme ministerille kiitokset hyvästä valmistelusta Suomen turvallisuuden parantamiseksi myös tulevaisuudessa.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+4.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2025-09-10T16:39:20,2025-09-10T16:43:45,Hyväksytty,1.1 2025_76_119,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä edustajanaan Paula Werning., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_120,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Valtioneuvoston selonteko Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026 on ajankohtainen ja tärkeä. Kyse on siitä, että Suomi osoittaa sitoutumisensa liittokunnan yhteiseen pelotteeseen ja puolustukseen aikana, jolloin Euroopan turvallisuusympäristö on Venäjän hyökkäyssodan seurauksena perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti muuttunut. SDP:n eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että Suomi kantaa vastuunsa ja osallistuu yhteisiin tehtäviin. Naton perusajatus on selkeä: liittolaiset tukevat toisiaan, jotta rauha ja turvallisuus säilyvät koko alueella. Suomelle tämä tarkoittaa, että emme vain saa turvaa, vaan olemme myös valmiita sitä antamaan liittolaisillemme. Arvoisa puhemies! Vuonna 2026 Suomi osallistuu pysyvän laivasto-osaston ja miinantorjuntaosaston toimintaan Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla. Tämä on perusteltua kolmesta syystä: Ensiksikin lähialueen turvallisuus. Itämeren alue on Suomelle strategisesti tärkeä, ja Venäjän vihamielinen toiminta, mukaan lukien hybridivaikuttaminen ja varjolaivaston käyttö, luo uusia uhkia. Suomen aktiivinen osallistuminen vahvistaa alueen vakautta. Toiseksi Nato-yhteensopivuus ja suorituskykyjen kehittäminen. Osallistuminen merivoimien pysyviin osastoihin tuo arvokasta kokemusta yhteisistä operaatioista ja tiivistää liittolaissuhteita. Se tukee Suomen täysipainoista integroitumista Natoon. Kolmanneksi taakanjako ja solidaarisuus. On oikein ja välttämätöntä, että Suomi osallistuu yhteisiin tehtäviin eikä jää vain muiden panoksen varaan. Tämä vahvistaa transatlanttisia suhteita ja viestii yhtenäisyydestä, joka on liittokunnan tärkein pelote. Arvoisa puhemies! On hyvä, että Suomi keskittää Maavoimiensa toiminnan kotimaan alueelle ja varautuu samalla Naton rakenteiden sijoittamiseen Suomeen. Ilmavoimien osallistumisen osalta on perusteltua odottaa F-35-kaluston käyttöönottoa ennen uusien kansainvälisten sitoumusten laajentamista. Selonteossa arvioidaan, että toimintaan liittyvä suora sotilaallinen uhka on tällä hetkellä matala, mutta tilanne voi muuttua. SDP:n ryhmä korostaa, että osallistumisessa on aina säilytettävä mahdollisuus vetää suomalaiset joukot pois, mikäli kansallinen puolustus sitä edellyttää. Arvoisa puhemies! Selonteko osoittaa, että kustannukset ovat hallittavia: noin 3—5 miljoonaa euroa per osallistuminen riippuen osastosta ja kestosta. On tärkeää, että tähän tarkoitukseen varataan riittävä rahoitus puolustusbudjetista ilman, että kotimaisen puolustuksen kehittämisestä tingitään. Samalla on huolehdittava, että osallistuminen ei heikennä varusmieskoulutuksen eikä kansallisen puolustuskyvyn resursseja. On myös tärkeää avoimesti viestiä kansalaisille, miksi osallistuminen on osa Suomen ja koko Euroopan turvallisuutta. Arvoisa puhemies! SDP:n eduskuntaryhmä suhtautuu myönteisesti selontekoon. Suomi on nyt Naton jäsen, ja meillä on velvollisuutemme — mutta myös oikeutemme — olla mukana yhteisessä toiminnassa. Puolustusvoimien osallistuminen Naton rauhan ajan tehtäviin vuonna 2026 on harkittu ja perusteltu ratkaisu, joka lisää vakautta Itämerellä ja vahvistaa Suomen asemaa liittokunnassa. Turvallisuutemme rakentuu jatkossakin vahvan kansallisen puolustuksen, luotettavien kansainvälisten kumppanuuksien ja kansallisen keskinäisen luottamuksen varaan. Tämä selonteko tukee kaikkia näitä tavoitteita. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+4.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-09-10T16:43:46,2025-09-10T16:48:24,Hyväksytty,1.1 2025_76_121,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi keskustan eduskuntaryhmä ja edustaja Räsänen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_122,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen puolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, koulutettuun reserviin ja koko maan puolustamisen periaatteeseen. Puolustusvoimat, varusmiehet ja koulutetut reserviläiset tekevät arvokasta työtä maamme turvallisuuden eteen. Maanpuolustustahtomme on korkealla, ja ajatus kokonaisturvallisuudesta kattaa myös ei-sotilaalliset yhteiskunnan osa-alueet. Puhuttaessa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista meidän kokonaisturvallisuuden timanttimme ylimmäksi kärjeksi on nostettu kansalaisten henkinen kriisinkestävyys. Henkinen kriisinkestävyys puolestaan rakentuu muun muassa yhteenkuuluvuuden ja oikeudenmukaisuuden tunteesta ja sisäisestä turvallisuudesta. Yhtenäinen kansa on vahva kansa. Tuota yhtenäisyyttä tulee meidän varsinkin tässä talossa ja valtioneuvostossa vaalia. Arvoisa puhemies! Suomi osallistuu Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin osana liittokunnan pelotteen ja puolustuksen vahvistamista. Yhteiset tehtävät osoittavat liittokunnan valmiutta ja puolustuskykyä. Yhteiset tehtävät jakavat vastuuta koko alueen turvallisuudesta. Näinä aikoina Naton itäisen sivustan puolustuksen vahvistaminen on entistäkin tärkeämpää. Turvallisuustilanteen heikennyttyä joukkoja itäisen sivustan maissa on vahvistettu. Suomen itärajan turvallisuuden takaaminen on Euroopan unionin, Naton ja Suomen yhteinen asia. Mikkelissä on syyskuun alussa aloittanut toimintansa Naton pohjoisen alueen maavoimajohtoporras. Itä-Suomesta tulevana kansanedustajana tämä tuntuu erityisen tärkeältä. Raja Naton itäisen sivustan ja Venäjän välillä on meille itäsuomalaisille ihmisille erittäin konkreettinen. On myös muistettava, että turvallisuus tulee muustakin kuin puolustuksesta ja pelotteesta. Asuttu ja elinvoimainen Itä-Suomi tarkoittaa turvallisempaa koko maata. Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on kestänyt jo kolme ja puoli vuotta. Suomi on ollut Naton jäsen nyt jo yli kaksi vuotta. Maailma ympärillämme muuttuu entistä epävakaammaksi, kuten tänäänkin olemme huomanneet. Yhteistyön tarve erityisesti eurooppalaisten liittolaisiemme kanssa on kasvanut voimakkaasti. Naton huippukokous päätti viime kesänä nostaa puolustusmenoja viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä. Tästä puolentoista prosentin osuudella vahvistetaan muun muassa huoltovarmuutta, kriittistä infraa ja siviilivalmiutta. Jokaisen jäsenvaltion on sitouduttava Naton puolustusmenotavoitteisiin ja vastattava osaltaan yhteisen puolustuksen ja pelotteen uskottavuudesta. Heikoille lenkeille ei kerta kaikkiaan ole tilaa Euroopan ottaessa tiukemman vastuun omasta puolustuksestaan. Turvallisuusympäristömme muuttuessa erityisesti Itämeren alueella on varustauduttava uhkiin, jotka kohdistuvat kriittiseen infraan, kuten energia- ja tietoliikenneverkkoihin. Itämeri on Suomen vientireitti maailmalle ja tärkeä huoltovarmuuden väylä. Läsnäolon vahvistaminen merialueillamme ei ole vain järkevää, vaan se on aivan täysin välttämätöntä. Suomi osallistuu ensi vuonna Merivoimilla Naton pysyvän laivasto-osaston ja miinantorjuntaosaston tehtäviin. Suoritamme yhteistä tehtävää, harjoittelemme yhdessä ja osallistumme komentorakenteisiin. Merivoimien Laivue 2020 ‑hankkeen monitoimikorvetit tulevat käyttöön lähivuosien aikana, ja ne tulevat entisestään vahvistamaan maamme suorituskykyä osallistua Naton merivoimien yhteisiin tehtäviin. Naton rauhan ajan tehtäviin osallistumalla Suomi vahvistaa omaa turvallisuuttaan, kehittää koko liittokunnan puolustusta ja edistää rauhan säilymistä. Keskusta tukee Suomen osallistumista Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+4.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-09-10T16:48:33,2025-09-10T16:52:53,Hyväksytty,1.1 2025_76_123,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi vihreä eduskuntaryhmä ja edustaja Holopainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_124,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Liittolaisten aktiivinen osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin viestii yhtenäisyydestä ja vahvistaa pelotetta. Vahvalla pelotteella pyritään varmistamaan rauha ja se, että Suomeen ei koskaan hyökätä. Suomen etu on vahva ja yhtenäinen liittokunta, joka puolustaa jäsenmaidensa yhteisiä arvoja — eli demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota. Osallistumalla rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin Suomi osaltaan tukee liittokunnan tavoitetta vahvistaa toimintaympäristön turvallisuutta. Tämänpäiväiset tapahtumat korostavat, miten tärkeää Venäjän naapurivaltion on panostaa Naton yhteiseen puolustukseen. Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävät ovat keskeinen osa Naton perusajatusta, jonka mukaan kaikki liittolaiset valmistautuvat tukemaan toisiaan pelotteen ja puolustuksen toteutuksessa koko liittokunnan alueella. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen myötä Euroopan turvallisuustilanteen heikentyminen on kasvattanut Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävien merkitystä. Tämä on nyt järjestyksessään kolmas kerta, kun Suomi on tekemässä päätöstä osallistumisesta liittokunnan yhteisen puolustuksen tehtäviin. Tehtävien päättyessä on hyvä arvioida saatuja kokemuksia ja ottaa ne huomioon tulevia osallistumiskierroksia suunnitellessa. Laki velvoittaa siihen, että jos kansainväliseen toimintaan osallistuminen sisältää sotilaallisten voimakeinojen käyttöä ja päätös koskee erityisen vaativaa tilannetta, valtioneuvoston on ennen päätöksentekoa kuultava eduskuntaa antamalla sille asiasta selonteko. Pidän tärkeänä sitä, että puolustuksen ja turvallisuuden kokonaisuudesta käydään muutoinkin avointa ja laajaa parlamentaarista keskustelua. Suhteellisen uutena Nato-jäsenmaana Suomen on tärkeää edistää avointa puolustuspoliittista keskustelua ja antaa tilaa kansalaisten kysymyksille, tutkijoiden näkemyksille sekä monipuoliselle pohdinnalle. Laaja ja avoin keskustelu Suomen roolista osana liittokuntaa auttaa osaltaan ylläpitämään kansalaisten luottamusta ja vahvaa maanpuolustustahtoa. Tilaa pitää olla myös kriittiselle ja analyyttiselle keskustelulle. Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli, yhteiskunnan kriisinkestävyys ja laaja yhteinen osallistuminen ja sitoutuminen turvallisuuden rakentamiseen on ainutlaatuinen vahvuutemme. Suomalaista mallia ja vahvaa puolustuskykyä myös arvostetaan liittokunnassa. Yhdysvaltojen ja Trumpin hallinnon toimet ovat entisestään kirittäneet eurooppalaisia maita vahvistamaan sitoutumistaan Ukrainan tukemiseen sekä eurooppalaisen puolustusteollisuuden tuotantokapasiteetin kasvattamiseen. Euroopan rauhan ja turvallisuuden takeeksi tarvitaan vahva liittokunta, jonka jäsenmaissa on laajasti jaettu tilanneymmärrys ja sujuvaan yhteistoimintaan kykenevät suorituskyvyt. Suomen aktiivinen osallistuminen on erittäin perusteltua ja kannatettavaa.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+4.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-09-10T16:52:55,2025-09-10T16:56:09,Hyväksytty,1.1 2025_76_125,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi vasemmistoliiton eduskuntaryhmä. Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_126,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi osallistui vuonna 2024 ensimmäisen kerran Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin ja vuonna 2026 osallistumista on tarkoitus edelleen jatkaa. Eduskuntaa on kuultu selontekomenettelyllä alusta asti, kuten pitääkin. On tärkeää, että eduskuntaa kuullaan asian suhteen ja sen vaikutusmahdollisuudet turvataan. Selonteon mukaan Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävät ovat tärkeä osa Naton perusajatusta, jonka mukaan kaikki liittolaiset valmistautuvat tukemaan toisiaan pelotteen ja puolustuksen toteutuksessa koko liittokunnan alueella. Venäjän laiton hyökkäyssota ja sen seurauksena Euroopan turvallisuustilanteessa tapahtunut muutos on kasvattanut Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävien merkitystä. Lähes kaikki Naton jäsenmaat myös osallistuvat rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin joko pysyvällä kontribuutiolla tai säännöllisellä rotaatiolla. Arvoisa puhemies! Kun ulkoasianvaliokunta ensimmäistä kertaa käsitteli Puolustusvoimien osallistumista vuoden 2024 Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin, totesi ulkoasianvaliokunta mietinnössään seuraavaa: ”Valiokunta toteaa, että vaikka ennakkoon tehtävistä tehty uhka-arvio on matala, voi tilanne muuttua nykyisessä turvallisuusympäristössä nopeasti. Riskittömiä tehtävät eivät ole. Mikäli uhka-arvio tehtävien suorittamisen suhteen merkittävästi muuttuu, pyytää valiokunta valtioneuvostoa informoimaan eduskuntaa tästä asianmukaisesti.” Lisäksi ulkoasianvaliokunta totesi: ”Valiokunta pitää puolustusvaliokunnan tavoin tärkeänä sitä, että näiden tehtävien päättyessä on hyvä arvioida saatuja kokemuksia ennen kuin seuraavasta osallistumiskierroksesta tehdään päätöksiä.” Ulkoasianvaliokunnan mietinnössä oli toistettu nämä oleelliset kirjaukset myös, kun käsiteltiin Puolustusvoimien osallistumista vuoden 2025 Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin. Nämä ovat vasemmistoliiton mielestä keskeisiä asioita myös päätettäessä Suomen osallistumisesta vuoden 2026 tehtäviin. Arvoisa puhemies! On arvokasta, että eduskunnassa käydään myös avointa keskustelua siitä, millainen Nato-maa Suomesta on kehittymässä. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän mielestä on tärkeää, että Suomi Nato-jäsenenä jatkaa laajaan turvallisuuskäsitykseen ja ihmisoikeuksiin perustuvaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja toimii aktiivisena rauhanvälittäjänä ja ydinaseriisunnan edistäjänä maailmalla. Suomen tulee edelleen aktiivisesti edistää ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan myös naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen asemaa. Lisäksi on äärimmäisen tärkeää, että Nato-maat huomioivat toiminnassaan myös ei-sotilaalliset uhat, kuten koko ihmiskuntaa uhkaavan ilmastonmuutoksen, joka on pysäytettävä ajoissa.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+4.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-09-10T16:56:10,2025-09-10T16:59:25,Hyväksytty,1.1 2025_76_127,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi ruotsalainen eduskuntaryhmä ja edustaja Ingo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_128,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Christoffer,Ingo,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nato on ja pysyy Euroopan ja Pohjois-Amerikan yhteisen turvallisuuden kulmakivenä. Liittokunta perustuu yksinkertaiseen mutta vahvaan periaatteeseen: hyökkäys yhtä kohtaan on hyökkäys kaikkia kohtaan. Tähän periaatteeseen sisältyy sekä vakuutus että velvollisuus — vakuutus siitä, että kukaan ei ole yksin, ja velvollisuus siitä, että kaikki kantavat vastuunsa pelotteen uskottavuudesta ja puolustuksen tehosta. Rauhanaikana Nato työskentelee kriiseissä vaadittavan valmiuden ja yhtenäisyyden rakentamiseksi. Osoitamme liittokunnan vahvuutta yhteisillä harjoituksilla, läsnäololla ja suorituskyvyllä. Osoitamme olevamme vakavissamme.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+4.aspx,fi,Christoffer Ingo,911821,2025-09-10T16:59:33,2025-09-10T17:00:38,Hyväksytty,1.1 2025_76_129,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen Nato-jäsenyyden myötä emme enää tarkastele turvallisuuttamme vain rajojen sisäpuolella, vaan olemme osa yhteistä puolustusta, joka ulottuu Pohjois-Atlantilta Mustallemerelle. Selonteon keskeisin linjaus on osallistuminen Naton pysyviin merellisiin osastoihin. Suomi lähettää niihin kaksi alusta, ja suomalaisia upseereita palvelee osastojen esikunnissa. Tehtävät vievät Itämerelle, Pohjanmerelle ja Pohjois-Atlantille — merialueille, joiden turvallisuus on suoraan yhteydessä meidän omaan turvallisuuteemme. Merellinen osallistuminen on Suomen kannalta erityisen perusteltua. Itämeren alue on meille elintärkeä. Kauppamerenkulku on riippuvainen turvallisista merireiteistä, ja kansainvälinen kriittinen infrastruktuuri — kaasuputket, sähkökaapelit ja tietoliikenneyhteydet — kulkee merten pohjassa. Viime vuosina olemme nähneet, kuinka haavoittuva tämä infrastruktuuri on. Nord Stream ‑putkien tuhoutuminen, kaapeleiden vaurioitumiset ja niin sanotun varjolaivaston toiminta muistuttavat siitä, että uhka voi kohdistua yhtä hyvin merenpohjaan kuin rajanylityspaikoille. Naton pysyvien merellisten osastojen tarkoituksena onkin osoittaa liittokunnan läsnäoloa, lisätä valvontaa ja luoda uskottava pelote, jotta vihamielisillä toimijoilla ei olisi houkutusta testata liittokunnan yhtenäisyyttä. Suomen osallistuminen on myös osa omaa puolustustamme. Merivoimamme saavat arvokasta kokemusta kansainvälisestä yhteistoiminnasta, johtamisjärjestelmistä ja logistiikasta. Tämä lisää suorituskykyämme kotimaan puolustuksessa. Harjoittelu kansainvälisissä esikunnissa kasvattaa osaamista, jota ei voida korvata pelkästään kansallisilla harjoituksilla. Yhtä tärkeää on liittolaissuhteiden syveneminen: kun suomalainen alus toimii yhdessä muiden Nato-maiden alusten kanssa, syntyy luottamusta ja yhteensopivuutta, jota tarvitaan kriisitilanteissa. Arvoisa puhemies! Selonteko linjaa, että vuonna 26 Suomi ei osallistu maavoimien tai ilmavoimien tehtäviin muissa liittolaismaissa, vaan painopiste säilyy kansallisessa puolustuksessa. Tämä on viisasta. Maavoimien harjoitus- ja koulutustoiminta on jatkossakin keskeistä kansallisen puolustuksen ylläpitämiseksi. Samalla Ilmavoimien resurssit sitoutuvat F-35-hävittäjien käyttöönottoon. Tämä ohjelma on mittava investointi, ja se edellyttää sekä henkilöstön koulutusta että teknisen infrastruktuurin rakentamista. On viisasta keskittää resurssit tähän vaiheeseen, jotta voimme tulevina vuosina osallistua entistä vahvemmin myös Naton yhteisiin ilmapuolustustehtäviin. Arvoisa puhemies! Vaikka Maavoimien ja Ilmavoimien osallistumista ei vuonna 26 laajenneta, yhteistyö jatkuu monella muulla tasolla. Suomalaiset sotilaat osallistuvat Naton esikuntatyöhön, koulutukseen ja harjoituksiin. Turvallisuus ei kuitenkaan rajaudu vain sotilaalliseen puolustukseen. Selonteossa tuodaan esiin myös hybridivaikuttamisen, kyberuhkien ja kriittisen infrastruktuurin suojaamisen merkitys. Nykyajan kriisit eivät välttämättä ala aseellisella hyökkäyksellä, vaan ne voivat kohdistua energiahuoltoon, tietoverkkoihin tai kansalaisten turvallisuudentunteeseen. Siksi meidän on rakennettava koko yhteiskunnan kriisinsietokykyä. Tämä tarkoittaa viranomaisten, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyötä, varautumista sekä teknologista kehitystä. On vahvistettava myös henkistä kriisinkestävyyttä ja yhteiskunnan yhtenäisyyttä. Lopuksi, arvoisa puhemies: KD tukee selonteon linjauksia Suomen osallistumisesta Naton puolustustehtäviin. Ne ovat sijoitus Suomen turvallisuuteen, Euroopan vapauteen ja koko transatlanttisen yhteisön yhtenäisyyteen. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-09-10T17:04:50,2025-09-10T17:09:43,Hyväksytty,1.1 2025_76_130,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten jatkuu puhujalista. — Edustaja Strandman poissa. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_131,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Rauhan säilyttäminen ei ole ihan itsestään tapahtuva asia. Se vaatii vastuunkantoa, ennakointia ja valmiutta toimia yhdessä liittolaistemme kanssa. Tällä selonteolla Suomi osoittaa, että me emme ole sivustakatsojia vaan vastuullinen ja toimintakykyinen yhteiskunta osana yhtenäistä puolustusliittoutumaa. Selonteossa esitetään, että Puolustusvoimat osallistuu vuonna 2026 Naton pysyviin merivoima- ja miinantorjuntaosastoihin. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että puolustuskalustomme olisi mukana harjoituksissa Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla. Kyse on rauhanajan tehtävistä, jotka lisäävät yhteistä turvallisuutta. Osallistuminen merkitsee myös liittolaisuuden konkretisoitumista. Nyt me asetamme osaamistamme yhteiseen käyttöön, aivan kuten odotamme muidenkin tekevän. Harjoitus tekee mestarin, ja hyvänkin joukkueen on harjoiteltava yhdessä osatakseen toimia saumattomasti yhdessä. Arvoisa puhemies! Naton rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtävien tarkoitus on selvä. Haluamme osoittaa suorituskykyä, varautumista, valmiutta ylläpitää pelotetta ja vahvistaa liittolaisten yhtenäisyyttä. Näitä asioita rakennetaan harjoituksilla, operatiivisella läsnäololla ja jaetulla vastuulla. Meidän on syytä muistaa, että vihollinen treenaa joka ainoa päivä. Suomen osallistuminen näihin tehtäviin tukee paitsi Itämeren alueen turvallisuutta myös koko euroatlanttisen alueen vakautta. Itämeren alueen merkitys on kasvanut Venäjän hybridivaikuttamisen myötä, ja tarve varautumiselle sekä kriittisten rakenteiden suojaamiselle on selkeä. On meidän tehtävämme huolehtia osaltamme siitä, että Itämeri säilyy turvallisena jatkossakin arvaamattomasta naapuristamme huolimatta. Arvoisa puhemies! Meidän osallistumisemme vahvistaa Natoa, mutta se vahvistaa myös meitä itseämme. Yhteinen koulutus, yhteiset operaatiot ja yhteinen valmius rakentavat myös Suomen puolustuskykyä. Se tuo osaamista, yhteensopivuutta ja kokemusta — asioita, joita ei voi rahalla ostaa. Rauha syntyy varautumisesta ja valmiudesta. Merkittävä osa varautumisesta syntyy yhteistyöstä. Siksi Suomen osallistuminen puolustusliittouman rauhanajan yhteistyöhön on erityisen tärkeää. Kyse ei ole ainoastaan turvallisuuspolitiikasta vaan myös arvovalinnasta ja siitä, millaisessa maailmassa haluamme elää, sekä siitä, millaista maailmaa haluamme olla toimillamme rakentamassa. Turvallisuutemme kasvaa näistä valinnoista. Suomi on luotettava liittolainen niin tänään kuin tulevaisuudessa. Kiitos siitä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-10T17:09:59,2025-09-10T17:14:07,Hyväksytty,1.1 2025_76_132,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_133,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävät ovat tosiaan tärkeä osa Naton toiminnan perustaa, koska liittolaiset valmistautuvat tukemaan toisiaan pelotteen ja puolustuksen toteutuessa koko liittokunnan alueella. Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävien tavoitteena on osoittaa valmiutta ja puolustuskykyä sekä nimenomaan myös sitä sitoutuneisuutta tähän yhteiseen taakankantoon. Rauhanajan tehtäviä, kuten on todettu, toteutetaan nimenomaan maalla, merellä ja ilmassa. Tässä keskustelussa mielestäni on hyvä tuoda esille myös näkemys siitä, että on nimenomaan Suomen kansallisen edun mukaista, että Suomi osallistuu esimerkiksi tähän kollektiiviseen harjoittelutoimintaan aktiivisesti ja on mukana näissä toiminnoissa aktiivisesti. Mitä ensi vuoteen 2026 tulee, niin Puolustusvoimien on tosissaan tarkoitus osallistua tehtäviin nimenomaan Naton merellisellä vastuualueella. Tavoitteena on tämä enintään 40 henkilön työpanos. Mielestäni tärkeä linjaus on se, että ensi vuonna Naton maavoimajoukkojen tehtäviin muissa liittolaismaissa ei ole tarkoitus osallistua eikä myöskään Naton ilmapuolustuksen tehtäviin muissa liittolaismaissa. Mielestäni nämä perusteet ja syyt tähän linjaukseen ovat hyvin relevantit ja kattavat, koska esimerkiksi Maavoimien toiminta on tässä turvallisuustilanteessa ensisijaisen tärkeää keskittää nimenomaan tänne kotimaan alueelle, ja tietenkin sitten tämä F-kolmevitosten käyttöönotto on tärkeää hoitaa asianmukaisesti kuntoon. Sitten oikeastaan yksi huomio tästä turvallisuustilanteesta ja riskiarviosta. Kuten itse asiassa ministeri tuossa esittelypuheenvuorossa jo totesi, arvioitu suora sotilaallinen uhka tällä hetkellä Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla on arvioitu matalaksi, mutta kuten realisteina ymmärrämme, kaikkeen on kuitenkin syytä varautua, ja mielestäni on erittäin positiivista, että kaikki tilanteet otetaan Puolustusvoimissa huomioon. Sitten näistä osallistumisen kustannuksista: On ihan selvää, että tälläkin toiminnalla oma hintalappunsa on. Kokonaisuus on arvioitu todella sinne reiluun kolmeen miljoonaan euroon, mutta samaan aikaan on mielestäni hyvä huomata, että valtaosa näistä kuluista ja kustannuksista tosiaan sisältyy Merivoimien toimintamenoihin, jolloin lisärahoituksen tarve on se vajaa miljoona, ja tämä on asia, johon varmasti palaamme sitten ensi vuoden talousarvioesityksen yhteydessä. Mutta tosiaan kiitän ministeriä tästä selonteosta, ja se saa asianmukaisen käsittelyn.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+4.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-09-10T17:14:14,2025-09-10T17:17:56,Hyväksytty,1.1 2025_76_134,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen poissa. — Edustaja Kokko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_135,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten on nähty, Nato-jäsenyys tuo myös velvollisuuksia, ja kuten tasavallan presidentti on useasti todennut, Suomi on turvallisuuden tuottaja eikä sen kuluttaja, ja siksi on erittäin tärkeätä, että Suomi osallistuu vahvasti näihin Naton rauhan ajan operaatioihin vahvistaen sitten tätä 360 asteen kollektiivista puolustusta. Tietysti tässä turvallisuustilanteessa on todellakin ymmärrettävää, että erityisesti Maavoimat pidetään tiukasti sidottuna isänmaan puolustuksessa ja nämä muut puolustushaarat hoitavat sitten mahdollisuuksien mukaan näitä tehtäviä. Tietysti nyt tämä Ilmavoimien muutos F-35-ohjelman puitteissa aiheuttaa sen, että Ilmavoimia ei juurikaan pystytä näihin operaatioihin enää laittamaan samalla tavalla kuin vaikka nyt Romaniassa toimittiin tässä taannoin. Merivoimien osallistuminen on varsin perusteltua, sillä niiden toiminta Itämerellä, Pohjanmerellä ja ylipäätänsä Pohjois-Atlantilla on erittäin tärkeätä myös Suomen turvallisuuden varmistamiseksi, koska, kuten kaikki hyvin tietävät, suurin osa meidän kaupallisista yhteyksistä kulkee Itämeren ja Pohjanmeren kautta maailmalle, joten näiden reittien turvaaminen ei ole pelkästään turvallisuuspoliittisesti järkevää vaan myös kaupallisessa mielessä erittäin kannatettavaa. Myös tämä vahva osallistuminen tähän yhteisen puolustuksen vahvistamiseen rauhan aikana on tietysti osoitus myös Yhdysvaltojen suuntaan, jossa ihan oikein on vaadittu eurooppalaisia liittolaisia kantamaan suurempaa vastuuta oman maanosansa puolustuksesta. Siinä mielessä se, että Suomi kohtuullisen pienenä maana antaa selkeää panostusta oman puolustuksensa lisäksi tähän koko liittokunnan yhteiseen puolustukseen, on varmasti keino vahvistaa myös Suomen transatlanttisia suhteita ja osoittaa Yhdysvalloille, että Suomi ei ainakaan ole vapaamatkustaja Natossa. Toivottavasti tämä esimerkki myös kannustaa niitä Naton jäsenmaita, jotka eivät ole ottaneet omaa puolustustaan niin vahvasti kuin Suomi, että saadaan myös heidät mukaan tähän turvallisuuden vahvistamiseen. Hyvää tietysti on, että nykyisessä taloustilanteessa, vaikka se heikko onkin, muun muassa ohjataan rahoja tähän rauhan ajan toiminnan vahvistamiseen. Toivon mukaan tulevaisuudessa, sitten kun budjetteja ja rahoitusta mietitään tarkemmin, löydetään sieltä puolustushallinnon sisältä aina riittävät resurssit siihen, että Suomi kykenee osallistumaan selkä suorana ja uskottavasti näihin Naton rauhan ajan operaatioihin ja sitä kautta vahvistamaan meidän kaikkien yhteistä turvallisuutta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+4.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-09-10T17:17:57,2025-09-10T17:20:48,Hyväksytty,1.1 2025_76_136,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_137,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä tämän päivän täysistunto käsittelee turvallisuuspolitiikkaa hyvin monesta kulmasta, ja tässä on käytetty jo paljon hyviä puheenvuoroja. Edellä erittäin vahvana ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan asiantuntijana tunnettu edustaja Kokko käytti todella hyvän puheenvuoron. Ei ole paljon sisällöllisesti lisättävää näihin. Ehkä sen verran haluan vielä puolustusvaliokunnan puheenjohtajana sanoa, että kun puhemiesneuvostohan tätä esittää nyt mietinnölle ulkoasiainvaliokuntaan ja lausunnolle meille puolustusvaliokuntaan, niin uskallan koko valiokunnan puolesta luvata, että käsittelemme tietysti asiallisesti, perusteellisesti, hyvin perehtyen selontekoon tämän asian mutta ilman sen suurempaa viivytystä, jotta ulkoasiainvaliokunta pääsee sitten mietinnön laatimisen kanssa hyvin eteenpäin ja asiat on eduskunnassa käsitelty hyvissä ajoin ennen kuin tuo vuosi 26 alkaa, joka tässä nyt meillä käsittelyn kohteena on. Kiitos todella paljon koko eduskunnalle jo tässä vaiheessa hyvästä, rakentavasta keskustelusta. Tämä rauhanajan tehtäviin osallistuminen on tärkeä osa Suomen Nato-jäsenyyttä ja koko liittokunnan yhteistä turvallisuuden tuottamista, ja on tärkeää, että tähän löytyy Suomen eduskunnasta meidän osaltamme laaja tuki.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-09-10T17:20:48,2025-09-10T17:22:16,Hyväksytty,1.1 2025_76_138,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_139,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minusta tässä on selkeästi tullut esille se, kuinka tämä turvallisuuspoliittinen tilanne ja meidän maantieteellinen sijaintimme ja osallistumisemme EU:hun ja Natoon jäsenenä ovat siellä taustalla. Mutta minä laittaisin tämän osallistumisen myös sellaiseen viitekehykseen, joka liittyy tähän meidän kokonaistilanteeseen, että me tehdään tässä yhdessä näitä asioita, me jaetaan vastuuta, tiedustellaan ja kehitetään uusia malleja, joita me emme itse pystyisi tekemään tässä laajuudessa kuin me tässäkin yhteydessä päästään tekemään. Sitten toiseksi me saamme tällä riittävän puolustuskyvyn ja pelotteen aikaiseksi, kun me olemme tämmöisessä porukassa. Yksin me emme sitä pysty omalla toiminnallamme tekemään. Kolmanneksi sanoisin, että jo yksistään tämä tekninen kehitys, mitä tapahtuu koneissa, laivoissa, drooneissa, kaikessa sotakalustossa ja muissa sodankäynnin tavoissa, on se tekijä, että me tarvitaan tämmöistä yhteistyötä. Sitten tämä standardisointi ja kaikki muut siihen liittyvät asiat ovat omalta osaltaan semmoinen asia, joka velvoittaa meitä tähän osallistumaan. Sitten jos katsotaan, että vaikka meillä olisi nämä härpäkkeet ja laitteet ja muut systeemit, niin pitää harjoitella johtamista ja pitää harjoitella kaikkia toimenpiteitä, jotta me säilytettäisiin tämä kyvykkyys, tämä puolustuksellinen kyvykkyys, että se ei ole irrallinen osa tätä kokonaisuutta. Sitten viidenneksi vielä sanoisin, että olisi tärkeää myöskin muistaa, että hyödynnetään myöskin tätä, että meillä on puolustusteollisuutta ja huoltovarmuusmielessä näitä asioita. Minä laittaisin näihin neljään viiteen kokonaisuuteen tämän selonteon ja liittäisin sen, että meidän pitää muistaa se viitekehys, mihin tämä liittyy. Siinä mielessä tämä puolustusselonteko on perusteltu, ja sen mukaan kannattaa varmasti mennä. Sitten lopuksi, arvoisa rouva puhemies, toteaisin, että sitä, mitä tässä nyt on tarkoitus tehdä parlamentaarisesti tästä eteenpäin, minä pidän erittäin isona asiana ja alleviivaan sitä, että tämä jos mikä alue meidän pitäisi tehdä parlamentaarisesti. Ja edustaja Koskinen täällä edellisen kohdan puheenvuoronsa käytti siitä, miten me tämä yhteisesti rahoitetaan, ja siitäkin kannattaisi parlamentaarista yhteistyötä saada aikaiseksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-10T17:22:16,2025-09-10T17:25:12,Hyväksytty,1.1 2025_76_140,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_141,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Liittolaisuus ei ole vain sanoja vaan konkreettisia tekoja. Nyt käsittelemme selontekoa Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026. Suunnitelman mukaan Suomi tulisi osallistumaan sekä Naton pysyvän laivasto-osaston että pysyvän miinantorjuntaosaston toimintaan. Tällä osallistumisella osoitamme, että Suomi on aktiivinen, vastuullinen ja luotettava Nato-kumppani. Liittolaisuus ei voi olla vain olettamaa siitä, että Nato tulisi hätiin kriisin hetkellä, vaan siihen kuuluu velvollisuus kantaa vastuuta yhteisestä turvallisuudesta myös rauhan aikana. Meidän panoksemme merivoimaosastoihin on tästä selvä viesti liittolaisillemme. Suomi on valmis osallistumaan tehtäviin konkreettisesti, ei ainoastaan sanojen tasolla. On kuitenkin syytä muistuttaa, että osallistuminen tapahtuu Suomen ehdoilla. Puolustusvoimilla säilyy täysi mahdollisuus vetää osallistuvat joukot pois, jos kansallinen puolustus sitä edellyttää. Tämä on olennainen osa suvereniteettiamme. Liittolaisuus vahvistaa puolustustamme, mutta ei koskaan saa kaventaa oikeuttamme päättää itse siitä, miten maamme puolustuksen ja turvallisuuden saralla toimimme. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset on aina korostanut, että kansallinen puolustus on kaiken perusta. Suomen turvallisuus rakentuu yleiseen asevelvollisuuteen, laajaan ja koulutettuun reserviin sekä vahvaan maanpuolustustahtoon. Nato-jäsenyys täydentää tätä ja antaa meille uusia työkaluja, mutta se ei korvaa kotimaista puolustuskykyä. Suomi ei vuonna 2026 osallistu maavoimien tai ilmavoimien tehtäviin muissa liittolaismaissa. Tällä saralla meidän on pidettävä painopiste kotimaan puolustuksessa etenkin nyt, kun Ilmavoimien voimavaroja tarvitaan F-35-kaluston käyttöönottoon. On tärkeää huomata myös se, että osallistumisemme juuri Itämeren alueen tehtäviin on Suomen näkökulmasta erityisen tarkoituksenmukaista. Itämeren turvallisuustilanne on kiristynyt. Venäjän hybriditoimet, kriittisen infrastruktuurin uhkat ja niin sanottu varjolaivasto muistuttavat meitä alueen laajoista riskeistä ja uhkista. Kun Suomi osallistuu Naton merivoimaharjoituksiin Itämerellä, lähetämme vahvan viestin: olemme valmiina turvaamaan lähialueemme vakautta yhdessä liittolaistemme kanssa. Samalla osallistumisemme vahvistaa kansallista tilannekuvaamme tarjoten käytännön kokemusta ja kehittäen yhteensopivuutta liittolaistemme kanssa. Kyse ei ole vain poliittisesta signaalista vaan myös konkreettista osaamisen ja suorituskyvyn vahvistamista. Hyöty puolustuksen näkökulmasta on merkittävä. Saamme arvokasta kokemusta Naton komentorakenteista ja yhteisestä toiminnasta, mikä taas vahvistaa omaa osaamistamme kriisitilanteita ajatellen. Tämä on investointi, joka parantaa sekä omaa puolustuskykyämme että liittokunnan yhteistä turvallisuutta. Arvoisa puhemies! Suomi kantaa vastuunsa liittolaisena, mutta tekee sen omilla ehdoilla ja oman puolustuksensa perustaa kunnioittaen. Varaudumme paitsi kansallisesti myös yhdessä Nato-liittolaistemme kanssa. Tämä on Suomen, Euroopan ja koko liittokunnan etu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+4.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-09-10T17:25:14,2025-09-10T17:29:13,Hyväksytty,1.1 2025_76_142,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_143,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Osallistuminen laivasto-osaston ja miinantorjuntaosaston tehtäviin ensisijaisesti Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla on osoitus vastuunkannosta etenkin lähialueemme turvallisuudesta. On tärkeää nähdä myönteisenä se, että Puolustusvoimat osallistuu vuonna 2026 Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin. Tämä merkitsee Suomelle turvallisuustakuuta ja samalla vastuunkantoa yhteisestä turvallisuudesta. Erityisesti Itä-Suomen näkökulmasta tämä on ratkaisevaa. Itärajamme on myös Naton ulkoraja, ja meidän alueemme merkitys liittokunnan puolustussuunnittelussa on huomattava. Puolustusvoimien aktiivinen mukanaolo vahvistaa koko Suomen turvallisuutta, mutta tuo myös turvaa Itä-Suomen ihmisille, jotka elävät lähimpänä rajaa. Nato-jäsenyyden ja Puolustusvoimien osallistumisen kautta Suomi ei vain saa turvaa vaan myös antaa sitä. Olemme vahva ja luotettava kumppani. Tämä on askel, joka lisää vakautta ja luottamusta niin Suomessa kuin koko Euroopassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+4.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-09-10T17:29:16,2025-09-10T17:30:21,Hyväksytty,1.1 2025_76_144,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Immonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_145,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi on otettu erittäin hienosti vastaan tuoreena puolustusliiton jäsenmaana. Sen olen saanut konkreettisesti kokea Naton parlamentaarisen valtuuskunnan puheenjohtajana lukuisissa kansainvälisissä kokouksissa nyt viimeisen kahden vuoden aikana. Suomalaisten osaamista, kokonaismaanpuolustusta, maanpuolustustahtoa ja historiaa arvostetaan suuresti puhuttaessa puolustuspolitiikasta kansainvälisillä foorumeilla. Nyt jos koskaan kyseinen teema on ajankohtaisempi sitten maailmansotien. Läntisessä puolustusliitossa ymmärretään hyvin Suomen erityisasema täällä itäisellä sivustalla etulinjassa. Tämän myötä Suomen toiminta puolustusliitossa keskittyy edelleen oman alueen ja omien rajojen suojaamiseen niin maalla, merellä kuin ilmassa. Sen me suomalaiset hallitsemme parhaiten tällä alueella. Tulevana vuonna Suomen panos Naton yhteisen puolustuksen tehtäviin keskittyy pitkälti osallistumiseen Naton pysyvän laivasto-osaston toimintaan erityisesti Itämeren, Pohjanmeren ja Pohjois-Atlantin alueella. Maantieteellisen sijaintimme, Venäjän varjolaivaston toiminnan ja merenalaisiin kaapeleihin kohdistuneen sabotaasin myötä kyseiset merialueet ovat kriittisiä niin meille kuin koko läntiselle liittoumalle. Niin kauan kuin Venäjä harjoittaa alueella tarkoituksenhakuista provosointia, kuten viime yönä Puolan ilmatilassa, on puolustusliiton näkyvästi ja konkreettisesti osoitettava, että Itämeri on meidän meremme ja Suomen itäraja on myös Naton itäraja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+4.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2025-09-10T17:30:21,2025-09-10T17:32:05,Hyväksytty,1.1 2025_76_146,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kokko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_76_147,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kunnianarvoisa puolustusvaliokunnan puheenjohtaja on nyt tässä keskustelussa jo kaksi kertaa kiittänyt allekirjoittaneen puheenvuoroja. En tiedä, johtuuko se siitä, että olen juuri päässyt puhumaan ennen häntä ja hän on sitten nokkelan aasinsillan rakentanut, mutta haluan nyt tässä yhteydessä ihan julkisesti kiittää häntä hyvästä puolustusvaliokunnan johtamisesta, johon hän tuossa kesäkuun alussa astui. Se yhteishenki, mitä hänen edeltäjänsä Jukka Kopran aikana on valiokunnassa ollut, on kyllä jatkunut hyvin, ja täytyy toivoa, että se tänä päivänä näissä keskusteluissa ollut yhteishenki ja ratkaisukeskeisyys ilman näitä puoluepoliittisia juoksuhautoja näkyisi myös muissakin poliittisissa kysymyksissä. Tämä saattaa tietysti olla varsin hurskas toive, mutta jos ainakin yrittäisimme nyt tämän keskustelun jälkeen tuossa seuraavassakin kohdassa — kun käsittelemme kansalaisaloitetta, joka myös liittyy ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan — erilaisista näkökannoista huolimatta pystyä säilyttämään tämmöisen yhteishengen ja ratkaisukeskeisyyden, niin varmasti myös tätä istuntoja seuraavat suomalaiset olisivat tyytyväisiä, että yhdessä rakennetaan isänmaan tulevaisuutta eikä aina riidellä ne puoluepoliittiset silmälasit päässä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+4.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-09-10T17:32:05,2025-09-10T17:33:27,Hyväksytty,1.1 2025_76_148,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään puolustusvaliokuntaan, jolle ulkoasiainvaliokunnan on annettava lausunto. — Keskustelua. Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_76_149,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kansainvälinen rikostuomioistuin antoi 21. marraskuuta 2024 pidätysmääräyksen Israelin pääministeristä Benjamin Netanjahusta. Rikostuomioistuimen pidätysmääräyksen syytekohta kuuluu seuraavasti: ”Häntä syytetään sotarikoksista, jotka liittyvät nälän käyttämiseen sodankäynnin keinona sekä siviiliväestöön kohdistetusta tahallisesta hyökkäyksestä. Lisäksi häntä syytetään rikoksista ihmisyyttä vastaan: murhasta, vainosta ja muista epäinhimillisistä teoista, jotka tapahtuivat vähintään 8. lokakuuta 2023 ja 20. toukokuuta 2024 välisenä aikana.” Tänään, 704 päivän systemaattisten pommitusten jälkeen Gazan uhriluku on yli 64 000 surmattua ja 161 000 haavoittunutta palestiinalaista. Surmattuja tai haavoitettuja lapsia on yli 50 000. Todellisuudessa luvut ovat vielä suuremmat. Äskettäin maailman johtava kansanmurhien tutkimiseen keskittynyt tutkijaryhmä IAGS on todennut kansalaisjärjestöjen ja YK:n erityiskomitean tavoin, että Israelin toimet Gazassa täyttävät kansainvälisen oikeuden määrittelemät kansanmurhan kriteerit. Israelin valtion kansainvälisen oikeuden rikkomukset eivät rajoitu näihin kahteen vuoteen. Kansainvälinen tuomioistuin totesi 19. heinäkuuta 2024 neuvoa-antavassa lausunnossaan, että Israelin miehitys- ja siirtokuntapolitiikka on kansainvälisen oikeuden vastaisia. Lausunnossa todettiin myös, että Israelin toimet rikkovat rotuerottelun ja apartheidin kieltävää kansainvälistä sopimusta. Tuomioistuin määräsi Israelin palauttamaan vuodesta 1967 takavarikoidut maa-alueet ja omaisuuden, purkamaan siirtokunnat sekä sallimaan karkotettujen palestiinalaisten paluun koteihinsa. Se korosti lisäksi, ettei mikään valtio saa myötävaikuttaa Israelin laittoman miehityksen ylläpitämiseen. Arvoisa puhemies! Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien näkökulmasta Israelin valtio on siis syyllistynyt laajaan joukkoon systemaattisia rikkomuksia. Näistä tosiasioista huolimatta Suomi on 2000-luvulla hankkinut aseita ja puolustustarvikkeita Israelista yli miljardin euron arvosta. Hankinnat ovat kiihtyneet viime vuosina. Keväällä 2023 puolustusministeriö päätti hankkia Daavidin linko ‑ilmatorjuntajärjestelmän Israelin valtion omistamalta Rafael-yhtiöltä. Lisäksi Israelilta on hankittu viime vuosina yli 200 miljoonan edestä Spike-ohjusjärjestelmiä ja yli 160 miljoonan euron arvosta pintatorjuntaohjusjärjestelmiä. Tukholman SIPRI-instituutin mukaan 2020-luvulla Israel on noussut Suomen merkittävimmäksi raskaiden aseiden toimittajaksi. Nyt on syytä kysyä: miksi Suomi tekee näin mittavia hankintoja maasta, joka rikkoo systemaattisesti ihmisoikeuksia ja jonka valtionjohtoa syytetään rikoksista ihmisyyttä vastaan? Arvoisa puhemies! Vastaus löytyy tästä talosta. Lainsäädäntömme sallii satojen miljoonien eurojen puolustustarvikehankinnat ilman ihmisoikeusarviointia ja ilman avointa poliittista keskustelua. Käytän edelleen Daavidin linkoa esimerkkinä: Hankintapäätös tehtiin keväällä 2023 puolustusministeriössä, eikä hankinnasta käyty minkäänlaisia neuvotteluita hallituksen sisällä. Kyseinen puolustusjärjestelmä on täysin liitoksissa Israelin kansainvälisen oikeuden vastaisiin toimiin palestiinalaisalueella. Järjestelmän myy Israelin valtion omistama yritys, jonka tuotot rahoittavat vähintään epäsuorasti Israelin armeijaa, armeijaa, joka ylläpitää laitonta miehitystä ja suorittaa kansanmurhaa Gazassa. Tutkijat ja asiantuntijat ovat vuosia varoittaneet, että Israelin myymiä aseita testataan palestiinalaisalueilla. Arvioinnin puute koskee luonnollisesti myös muista maista kuin Israelista ostettuja puolustustarvikkeita. Arvoisa puhemies! Meille vasemmistoliitossa kyse on ulko- ja turvallisuuspoliittisesti herkästä ja siten perusteellisempaa arviointia vaativasta kysymyksestä. Ei ole turvallisuuspoliittisesti kestävää joutua riippuvaiseksi israelilaisesta aseteknologiasta. Sen lisäksi kyse on äärimmäisen tärkeästä moraalisesta kysymyksestä: hyväksymmekö todellakin sen, että Suomi tukee räikeitä ihmisoikeusloukkauksia asehankintojen kautta? Huoli ei ole uusi. Jo vuonna 2021 vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontulan tekemässä lakialoitteessa vaadittiin, että asetuontiin sovellettaisiin samoja periaatteita kuin asevientiin. Käytännössä se tarkoittaa, että myös asehankinnoissa on huomioitava ulkopoliittiset ja ihmisoikeusvaikutukset, kansainväliset ihmisoikeussopimukset sekä humanitäärisen oikeuden velvoitteet. Puolustustarvikkeiden vientiä koskee tuontia avoimempi prosessi, jossa muun muassa ulkoministeriöllä on rooli arvioida ulko- ja turvallisuuspoliittisia seikkoja. Asetuonnissa tämä puuttuu. Arvoisa puhemies! Kiitän kansalaisyhteiskuntaa ja Laki särmään -aloitteen tekijöitä siitä, että tämä epäkohta on nyt nostettu uudestaan eduskunnan käsittelyyn. On oleellista huomata, että puolustustarvikehankintoihin olisi laskettava kaikki tarvikkeet, ei ainoastaan raskaita asejärjestelmiä vaan myös suojavarusteet, tiedusteluteknologia sekä muut järjestelmät ja komponentit, joita voidaan hyödyntää asevoimien toiminnassa. Kansalaisaloitteen viesti on selkeä ja kannatettava. Meidän on luotava lainsäädäntö, jossa kaikki puolustustarvikehankinnat arvioidaan ihmisoikeuksien ja humanitäärisen oikeuden toteutumisen näkökulmasta. Aloitteen edistäminen eduskunnassa on tärkeää tässä ajassa, kun kansainvälisen oikeuden puolustajia on yhä vähenevissä määrin. Toivon, että Suomi palaisi vuosikymmeniä ulkopoliittisella areenalla arvostusta ja uskottavuutta tuoneelle linjalleen ja osoittaisi puolustavansa kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia ilman kaksoisstandardeja ja ilman valikointia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-09-10T17:33:39,2025-09-10T17:41:22,Tarkistettu,1.1 2025_76_150,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Garedew., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_76_151,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuuden on oltava meille tietenkin kaikkein tärkein asia. Siksi en kannata tätä antisemitististä kansalaisaloitetta Israelin boikotoimisesta ja asekauppojen jäädyttämisestä. Suomen ja Israelin hyvillä suhteilla on pitkä historia paitsi kaupallisesti ja poliittisesti myös teknologian ja tutkimuksen saralla. Puolustusmateriaalihankinnat tehdään aina Suomen puolustuksen tarve edellä. Poliitikkojen tehtävä ei todellakaan ole kyseenalaistaa Puolustusvoimien päätöksiä näissä. Israel on yksi maailman johtavista puolustusteknologian tuottajista. Israelilaiset järjestelmät ovat Nato-yhteensopivia, laadukkaita, luotettavia ja saatavissa nopealla toimitusajalla. Vastaavaa hyötyä emme saisi mistään muualta. Viimeisimpiä merkittäviä Suomen ja Israelin välisiä asekauppoja on Daavidin linko ‑ilmatorjuntajärjestelmä. Kaupasta päätti edellinen hallitus. [Sanna Antikainen: Juuri näin!] Järjestelmä on alallaan maailman kehittyneimpiä ja äärimmäisen tärkeä lisä ilmapuolustukseemme. Käynnissä olevan hankinnan perumisessa ei olisi yhtään mitään järkeä. Mitään vastaavan tehokasta järjestelmää ei ole edes olemassa. Toinen merkittävä hankinta vuodelta 2020 on pintatorjuntaohjus Gabriel 5. Lisäksi Suomi on hankkinut muun muassa panssarintorjuntaohjuksia. Ylipäätään tällaisia kauppoja ei niin vain peruta. Aiemmat päätökset sitovat joka tapauksessa pitkälle tulevaisuuteen, ja sopimusrikkomuksista seuraisi tietysti sanktioita. Suomesta puolestaan ei ole viety Israeliin muuta kuin suojavarusteita ja kaksikäyttötuotteita. Mahdollinen yhteistyö Israelin ja Yhdysvaltojen kanssa ohjelmistojen ja vastaavien parissa on Suomelle valtavan tärkeä mahdollisuus. Se edistää Suomen osaamista liittyen huipputeknologiaan ja puolustusjärjestelmiin ja voi tulevaisuudessa mahdollistaa suomalaistakin puolustustuotantoa, kuten Ukraina on saanut kehitettyä omaa tuotantoaan. Tässä kansalaisaloitteessa todetaan, että Israelin aseteollisuuden kilpailuasemaa parantaa, kun Israel on voinut testata tuotteitaan miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Suomi ostaa Israelilta puolustustarvikkeita. Israel ei aloita sotia, se puolustautuu, kuten Suomikin varautuu tarvittaessa tekemään. [Sanna Antikainen: Juuri näin!] Israel on valitettavasti joutunut tekemään sitä koko itsenäisyytensä ajan, joten ei ole mikään ihme, että sen ilmatorjuntalaitteet ovat maailman parhaita. Aloitteessa myös väitetään kaupankäynnin Israelin kanssa vaarantavan Suomeen ostettavien puolustusjärjestelmien huoltovarmuuden. Tämä on täysin puppua. Israelilaiset yhtiöt ovat niin laajasti verkottuneita ja myyntiorientoituneita, että olisi hyvin epätodennäköistä odottaa niiden jättävän sovittuja kauppoja toimittamatta. Israelin kanssa tehtävä asekauppa erityisesti ilmatorjunnan osalta on välttämätön ja paras turva meille suomalaisille. Kauppasuhteiden jäädyttäminen olisi katastrofaalista ja vaarantaisi meidän oman puolustuksemme. Suomen ulkopolitiikka perustuu arvopohjaiseen realismiin. Ajattelemme siis realistisesti, mikä on Suomelle parasta. Kansalaisaloitteessa todetaan Suomen olevan demokratian ja ihmisoikeuksien edistäjä. Miksi Suomi ei sitten saisi käydä kauppaa Lähi-idän ainoan demokratian kanssa, ainoan Lähi-idän valtion kanssa, joka kunnioittaa länsimaisia arvoja ja ihmisoikeuskäsitystä? Sen takia juuri Israel on Suomelle paras kauppakumppani. On räikeän epäisänmaallista vaatia yhteistyön lakkauttamista. Israel lisää Suomen ja Euroopan turvallisuutta muillakin toimillaan kuin asetuotannollaan. Suomi hyötyy tiedustelu- ja kyberyhteistyöstä Israelin kanssa. Lisäksi suojelupoliisin päällikkö Juha Marteliuksen mukaan Israel on pystynyt hyvin tehokkaasti torjumaan suurten terroristijärjestöjen toimintaa myös Euroopassa. Sillä, että Israel eliminoi Hizbollahin ja Hamasin toimintamahdollisuuksia Lähi-idässä, se samalla heikentää niiden hyökkäysmahdollisuuksia Euroopassa. Myös Iran on yksi sellaisista taustavaikuttajista, joka ei ole uhka pelkästään Israelille, vaan ihan koko Euroopalle. Iran rahoittaa Hamasia ja kehittää ydinaseita. Toukokuussa supo kertoi Iranin vakoilevan myös Suomea. Lisäksi Iran karkottaa kiihtyvällä tahdilla maastaan jopa kaksi miljoonaa afganistanilaista pakolaista eskaloiden näin siirtolaisvirtoja. Israel siis toimii koko maailman turvallisuuden parantamiseksi silläkin rintamalla heikentämällä Iranin terroristisia vaikutusmahdollisuuksia. Arvoisa puhemies! Yhteistyö ja hyvät suhteet huippukehittyneen teknologiaosaajan ja demokraattisen Israelin valtion kanssa hyödyttävät Suomea. Siksi tällaisia suhteita on vaalittava. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-09-10T17:41:23,2025-09-10T17:48:00,Tarkistettu,1.1 2025_76_152,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Tynkkynen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_76_153,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Garedew otti kantaa tässä omassa puheenvuorossaan Daavidin linkoon ja esitti, että kaupan perumisessa ei olisi mitään järkeä. Nyt on kuitenkin ehkä hyvä huomata, että kansalaisaloitteessa esitetään lain muuttamista niin, että tulevissa asehankinnoissa otettaisiin myyjämaan ihmisoikeustilanne huomioon. Eli tähän nimenomaiseen kansalaisaloitteeseen sinänsä tärkeä ja ajankohtainen keskustelu Daavidin lingosta ei suoranaisesti kuulu. Edustaja Garedew myös kutsui tätä kansalaisaloitetta antisemitistiseksi, mikä on aika voimakkaasti sanottu, koska kansalaisaloitteessa otetaan kantaa yleensä asehankintoihin ja niihin asetettaviin ihmisoikeuskriteereihin. Siellä tekstissä toki viitataan Israelin harjoittamaan kansanmurhaan ja sen tekemiin sotarikoksiin Gazassa, mutta kansalaisaloite on tätä laajempi. Itse ajattelen, että kansalaisaloite on looginen, koska sääntely koskee jo nyt aseiden vientiä. Se on oikein, koska meidän pitää noudattaa ihmisoikeuksia, ja se on myös hyödyllinen, koska meidän on tarpeen myös turvallisuuden takia välttää riippuvuuksia maista, joihin emme voi täysin luottaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-09-10T17:48:07,2025-09-10T17:49:25,Tarkistettu,1.1 2025_76_154,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Otetaan vielä kaksi vastauspuheenvuoroa, edustaja Antikainen ja edustaja Hopsu, sitten taas puhujalistalle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_76_155,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tosiaan tässä edustaja Garedewin puheessa sekä aiemmin edustaja Honkasalon puheessa otettiin esille nämä Daavidin linko -kaupat. Muistuttaisin edustaja Honkasaloa siitä, että Daavidin linko -kaupat valtuutti 5.4.2023 silloinen puolustusministeri Antti Kaikkonen. Mitä te, vasemmisto, teitte silloin, kun te olitte tässä hallituksessa, joka hyväksyi nämä kaupat? Ette mitään, ette yhtään mitään. Vielä haluaisin lyhyesti sanoa tästä Daavidin lingosta sen verran, että se on erittäin tärkeä tuleva osa meidän ilmapuolustusjärjestelmää. Ja haluan sanoa sen, että jos joku haluaa perua nämä kaupat — vasemmistoliitosta on sitä jo ehdotettu — niin ketä tämä hyödyttäisi eniten? Venäjää, vain Venäjää. Ja kuka joutuisi tästä mahdollisesti kärsimään? Hyökkäyksessä vain ja ainoastaan Suomen kansa ja suomalaiset. — Kiitos. [Veronika Honkasalo pyytää vastauspuheenvuoroa]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-09-10T17:49:25,2025-09-10T17:50:46,Tarkistettu,1.1 2025_76_156,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_76_157,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos kansalaisaloitteen tekijöille. On tärkeää, että painetta luodaan nyt monin tavoin. Israel tekee kansanmurhaa Palestiinassa ja haluaa vallata lisää palestiinalaisalueita omaan käyttöönsä. On selvää, että kansainvälistä painetta tarvitaan myös Suomen omien toimien lisäksi. Von der Leyen tuomitsi tänään puheessaan, unionin tila -puheessaan, Israelin toimet Gazassa ja ilmoitti, että komissio esittää uusia sanktioita. Toimiin kuuluu esimerkiksi henkilöpakotteita ja assosiaatiosopimuksen osittainen jäädyttäminen. Nämä toimet ovat toki liian vähän ja liian myöhään mutta silti todella tarpeellisia ja tarvittavia. Meidän pääministeri on sanonut, että Suomi tekee kaikkensa kansanmurhan ja kansainvälisen oikeuden rikkomusten lopettamiseksi. Nyt olisi Orpon paikka näyttää, että Suomelta tulee tukea, täysimääräinen tuki, näille von der Leyenin esityksille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-09-10T17:50:47,2025-09-10T17:51:54,Tarkistettu,1.1 2025_76_158,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Vielä edustaja Honkasalo, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_76_159,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sen sijaan, että edustaja Antikainen täällä esittää totuudenvastaisia väitteitä, niin hän voisi perehtyä asioihin, muun muassa tähän kansalaisaloitteeseen ja asioihin, [Sanna Antikaisen välihuuto] joita hän kommentoi. Vasemmistoliitto on eduskuntapuolueista se, joka on pisimpään vastustanut asekauppoja Israelin kanssa, [Sanna Antikainen: Paitsi edellisessä hallituksessa!] ja tämä on ollut aivan puolueen DNA:ssa jo hyvin pitkään. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson vuonna 2021 hyvin selkeästi ilmoitti, että vasemmistoliitto ei tule hyväksymään näitä asekauppoja Israelin kanssa ja että [Sanna Antikaisen välihuuto] vasemmistoliitto tulee tekemään töitä sen eteen, ettei tämä asekauppa etene. Se ongelma nyt tässä asiassa on nimenomaan se, että nämä hankinnat eivät tule poliittiseen prosessiin. Ja jos edustaja Antikainen hieman paremmin seuraisi [Sanna Antikaisen välihuuto] niitä poliittisia päätöksiä, jotka täällä ovat käsittelyssä, niin hän tietäisi, että tämä on nimenomaan se epäkohta, johon tässä halutaan nyt tarttua eli siihen, että meidän pitää saada nämä asiat demokraattiseen päätöksentekoprosessiin, ja Daavidin linko nimenomaan ei tullut demokraattiseen päätöksentekoprosessiin. [Sanna Antikainen: Normaali päätös!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-09-10T17:51:54,2025-09-10T17:53:12,Tarkistettu,1.1 2025_76_160,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"No niin, kiitoksia. — Sitten mennään puhujalistalle. Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_76_161,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite on suora väline demokratiaan. On hyvä, että suomalaisilla on mahdollisuus nostaa esiin asioita, jotka koetaan yhteiskunnallisesti merkittäviksi. Nyt käsittelyssä oleva aloite puolustushankintojen sääntelystä pohjautuu ymmärrettävään ajatukseen. Sen keskeinen ajatus on, että puolustuksellisia hankintoja tehtäessä tulee katsoa kokonaisuutta kansainvälisesti, ei vain hintaa tai teknisiä ominaisuuksia. Aloitteen esittäjät haluavat tuoda mukaan tarkasteluun myös ihmisoikeuksien, kansainvälisen oikeuden ja turvallisuuspoliittisten vaikutusten arvioinnin. Tavoitteena on, että Suomi ei puolustushankinnoilla sitoutuisi maihin, jotka rikkovat kansainvälisiä sääntöjä tai joiden kanssa pitkäaikainen huoltovarmuus voi vaarantua. Arvoisa puhemies! Onhan selvää, että puolustushankinnat ovat osa kansallista turvallisuuttamme. Niitä tehdään pitkällä aikavälillä, ja niihin liittyy strategisia sitoumuksia. Siksi niiden arviointi ei voi olla kevyttä tai yksisilmäistä. Tarvitaan monipuolisia, ammattitaitoisia ja turvallisuuspoliittisesti harkittuja päätöksiä. Kuten tiedämme, Suomen lainsäädäntö jo nykyisellään huomioi monia turvallisuusnäkökohtia. Hankinnoissa arvioidaan suorituskyvyn ja hinnan lisäksi huoltovarmuutta, yhteensopivuutta olemassa olevan kaluston kanssa ja koko puolustusjärjestelmäämme ja sen tarpeita. On kuitenkin arvokasta, että hankintoja tarkastellaan aika ajoin uusista näkökulmista. Siten voimme kehittää varautumistamme puolustushankinnoissa yhä paremmaksi. Lähtökohta aseiden ostamiselle ja hankkimiselle on se, että niillä pärjätään vihollisen sotakoneistoa vastaan — kuten nyt huhtikuussa 2023 hankittu Daavidin linko, ilmatorjuntajärjestelmä, joka on maailman paras ilmatorjuntajärjestelmä. Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä, että tämä aloite saa huolellisen ja asiantuntevan käsittelyn valiokunnissa. Siellä voidaan arvioida, millä tavoin esitetyt tavoitteet istuvat nykyiseen lainsäädäntöön ja mitä mahdollisuuksia ja kehittämistarpeita aloitteen pohjalta tunnistetaan nykyisessä järjestyksessä. Tärkeintä on, että turvallisuudestamme emme tingi. Pidetään siitä huolta viisaasti, vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Edelleen lähtökohta on: Suomen oma kansallinen turvallisuus ensin. Suomi on kansainvälisen oikeuden puolustaja, ja niin tulee olla myös jatkossa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-10T17:53:13,2025-09-10T17:57:07,Tarkistettu,1.1 2025_76_162,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman poissa. — Edustaja Meriluoto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_76_163,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Laura,Meriluoto,Kansanedustaja,VAS,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On varmaan jo aika laajasti tunnustettu periaate, että Suomen ei tule viedä puolustustarvikkeita maihin, jotka käyvät hyökkäyssotaa, loukkaavat humanitaarista oikeutta tai syyllistyvät systemaattisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Asekauppaa koskevan valvonnan ei tulisi kuitenkaan rajoittua pelkästään vientiin, myös puolustusmateriaalin tuonnin on täytettävä samat kriteerit. Asehankintojen tulee olla linjassa kansainvälisen oikeuden, ihmisoikeuksien ja humanitaaristen periaatteiden kanssa. Tässä yhteydessä on tosiaan välttämätöntä nostaa esiin Suomen asekauppa Israelin kanssa. Suomi ei voi olla osa järjestelmää, joka tukee kansainvälisen oikeuden vastaista miehitystä tai sotatoimia, joiden seurauksena siviilejä kuolee Gazassa päivittäin. Asekauppa Israelin kaltaisen valtion kanssa ei ole vain eettinen vaan myös turvallisuuspoliittinen ongelma. Asehankinnat Israelista eivät ole kertaostoja vaan vaativat myöhemmin lisätilauksia ja järjestelmien päivityksiä. On kestämätöntä rakentaa tällaista riippuvuutta maahan, joka rikkoo kansainvälistä oikeutta ja jonka pääministeristä kansainvälinen rikostuomioistuin on antanut pidätysmääräyksen. Se ei ole oikein, eikä se ole myöskään Suomen turvallisuuspoliittinen etu. Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä on hyvä muistaa sekin, että Israelin toteuttaman kansanmurhan välineiksi on viety aseita, joilla on Suomi-kytkös. Suomen valtion enemmistöomistuksessa oleva Patria omistaa puolet Nammosta, jonka yhdysvaltalaisen tytäryhtiön valmistamia aseita Israel on käyttänyt Gazassa. Edustaja Minja Koskela jätti tästä taannoin kirjallisen kysymyksen omistajaohjausministeri Strandille, mutta vastauksen perusteella ministeri nostaa tässä kätensä pystyyn. Eikö omistajaohjauksen tosiaan tulisi pyrkiä vaikuttamaan siihen, ettei Suomen valtioon kytköksissä olevan yhtiön aseita päädy Israelin armeijan käyttöön? Arvoisa puhemies! Suomen on aika ryhdistäytyä ja alkaa kantaa aitoa globaalia vastuuta myös asekauppojen saralla. Tämä nyt käsiteltävä kansalaisaloite tähtää juuri tähän, ja kiitän lämpimästi aloitteen laatijoita sekä sen allekirjoittajia. He ovat tehneet mielestäni erittäin hyvää ja erittäin tärkeää työtä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Laura Meriluoto,1523,2025-09-10T17:57:11,2025-09-10T18:00:00,Tarkistettu,1.1 2025_76_164,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Edustaja Antikainen, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_76_165,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Meriluoto mainitsi äskeisessä puheessaan Patrian ja Nammon. Nyt olemme nähneet viimeisen kesän ja tämän alkusyksyn aikana useita sabotaaseja ja useita mielenilmauksia, joilla on pyritty haittaamaan esimerkiksi Nammon toimintaa. Näyttää nyt sille, että... Ai niin, lisäksi puolustusministeriö töhrittiin kesäkuussa punaisella maalilla. — Tällä hetkellä näyttää sille, että täällä salissa vasemmistoliiton edustajat suoraan sanottuna jopa demonisoivat Patriaa ja Nammoa ja sitten tuolla kaduilla äärivasemmistolaiset tahot, kuten tämä Palestine Action, tekevät suoria iskuja näihin tahoihin. Kysynkin, edustaja Honkasalo: Irtisanoutuuko vasemmistoliitto tällaisesta toiminnasta? [Puhemies koputtaa] Hyväksyttekö tällaisen toiminnan, [Puhemies: Aika!] mitä tämä Palestine Action on tehnyt? — Kiitos. [Sanna Antikainen: Hiljainen hyväksyntä. Selvä! — Vasemmalta: Ihan kaikki ei ansaitse vastausta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-09-10T18:00:07,2025-09-10T18:01:27,Tarkistettu,1.1 2025_76_166,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,Edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_76_167,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme kansalaisaloitetta, joka esittää lakimuutosta puolustushankintojen sääntelyyn. Aloitteessa ehdotetaan, että puolustushankintoihin sisällytettäisiin lakisääteinen velvoite arvioida ihmisoikeus- ja humanitaarisen oikeuden näkökulmia. Tavoitteena olisi lisätä puolustushankintojen eettistä tarkastelua ja sitoa Suomea entistä tiukemmin kansainvälisiin normeihin. Lienee syytä todeta, että Suomen puolustushankinnat nojaavat siihen perusperiaatteeseen, että pyrimme hankkimaan parasta, mitä on saatavilla. Puolustuksen suorituskyky ja joustavuus eivät saa missään tilanteessa vaarantua. Lakisääteiset rajoitteet johtaisivat siihen, että hankintojen teko viivästyisi, vaihtoehtojen määrä kaventuisi tai byrokratia lisääntyisi. Lopputulos olisi Suomen puolustuskyvyn kannalta hyvinkin kielteinen. Hyvä esimerkki taannoisista puolustushankinnoista on tämä moneen kertaan täällä puhuttu Daavidin linko, ilmatorjuntajärjestelmä, jonka hankinnasta päätettiin jo edellisen hallituksen aikana puolustusministeri Kaikkosen esityksestä. Puolustusvoimien selvityksen mukaan kyse on maailman parhaasta ratkaisusta juuri Suomen tarpeisiin, mutta jos tällaisen hankinnan kohdalla alkaisimme soveltaa uusia kansallisia rajoitteita, se voisi tarkoittaa, että päätös olisikin pitänyt perua, etsiä tilalle toisenlaisia vaihtoehtoja, joita yksinkertaisesti ei ole samalla tasolla edes tarjolla. Tämä olisi valtava riski Suomen puolustukselle, ja voittaja olisi Venäjä. Puolustushankintojen peruslähtökohtana tulee olla tehokkuus ja suorituskyky. Vaarana tässä kansalaisaloitteessa on, että eettisen tarkastelun lakisääteistäminen sitoisi Suomen kädet juuri silloin, kun nopea ja tehokas päätöksenteko olisi kriittisintä. Huoltovarmuuden kannalta meidän tulisi päinvastoin vahvistaa omavaraisuutta ja kotimaisen puolustusteollisuuden roolia, ei asettaa uusia rajoitteita, jotka saattavat vähentää hankintavaihtoehtoja. Kun puolustushankintoja tehdään, on, totta kai, tärkeää, että humanitääriset näkökulmat huomioidaan, mutta tämä olisi syytä tehdä yhteisin eurooppalaisin pelisäännöin, ei kansallisesti itseämme nurkkaan ajamalla. Jo nyt Suomen tulkinnat ovat moniin verrokkimaihin nähden poikkeuksellisen tiukkoja. Tämä näkyy esimerkiksi aseviennin osalta. Ruotsi myy raskasta puolustusmateriaalia maihin, joihin Suomi ei voi viedä edes suojausterästä — suojausterästä, jolla suojataan ihmishenkiä. Jos Suomi yksin lähtisi kiristämään linjaansa entisestään, jäisimme äkkiä muiden jalkoihin ja kaventaisimme oman puolustuksemme mahdollisuuksia. Arvoisa puhemies! Suomeen tehtävistä puolustushankinnoista on päätettävä Suomessa kansallisen edun ja suvereniteetin pohjalta. Suomen puolustuksen lähtökohtana ei voi olla ulkopuolisten normien ensisijaisuus vaan oma turvallisuutemme ja se, että puolustuskyky säilyy vahvana kaikissa tilanteissa. Siksi tämä kansalaisaloite ei ole oikea tie. Suomen puolustus vaatii ensisijaisesti käytännön suorituskykyä, omavaraisuuden vahvistamista ja kykyä hankkia parasta mahdollista kalustoa, ei uusia rajoitteita, jotka saattaisivat vaarantaa nämä tavoitteet. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-09-10T18:01:31,2025-09-10T18:05:37,Tarkistettu,1.1 2025_76_168,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,Edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_76_169,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kansalaisaloite puolustushankintojen sääntelystä tuo esiin tärkeän näkökulman: puolustushankinnoissakin on huomioitava eettiset ja ihmisoikeusperustaiset periaatteet. Se on keskustelu, jota Suomessa kuuluukin käydä, mutta meidän on nähtävä iso kokonaisuus. Turvallisuustilanne Euroopassa on muuttunut pysyvästi. Venäjän hyökkäyssota, hybridiuhat, kybervaikuttaminen, nämä kaikki ovat osa arkea, johon meidän on varauduttava. Uskottava puolustus ei perustu vain tahtoon, se perustuu kykyyn, kykyyn, joka rakentuu parhaasta teknologiasta, kotimaisesta osaamisesta ja vahvoista kumppanuuksista. Arvoisa puhemies! Teknologinen kehitys on nopeampaa kuin koskaan. Tekoäly, dronet, tarkkuusaseet, ne muuttavat sodankäynnin luonnetta. Jos emme pysy kehityksessä mukana, me emme pysty takaamaan puolustuksemme uskottavuutta. Siksi lähtökohta on itselleni täysin selvä. Puolustushankintojen ensisijainen tehtävä on turvata Suomen puolustuskyky: parhaat ratkaisut, parhaat kumppanit, paras osaaminen. Eettiset ja vastuulliset periaatteet täydentävät tätä tavoitetta. Ne ovat tärkeitä, mutta ilman uskottavaa puolustusta meillä ei ole mahdollisuutta puolustaa arvojamme. Arvoisa puhemies! Suomen puolustuskyvyn kannalta on tärkeää, että hankinnat, joista on jo aiemmin tehty päätökset, kuten ilmatorjuntakyvykkyyttämme vahvistava Daavidin linko, viedään maaliin. Vallitsevassa turvallisuustilanteessa ei ole syytä perua jo tehtyjä hankintoja ja siten lykätä puolustuksemme vahvistamista siltä osin useilla vuosilla eteenpäin. Hankintaprosessit ovat pitkiä, ja erityisesti nykyisessä tilanteessa puolustusteollisuuden toimijoiden tilauskirjat ovat täynnä jo pitkälti tulevaan katsottuna. Daavidin linko ‑järjestelmästä aikanaan päätettäessä perusteet olivat selvät ja ovat edelleen. Se on arvioitu alallaan maailman kehittyneimmäksi järjestelmäksi. On hyvä myös huomioida, ettei tällä hetkellä näköpiirissä ole uusia vastaavia hankintoja. Myös tämän on pääministeri Orpo todennut, ettei ole halukkuutta uusiin asehankintoihin Israelin kanssa. Se viesti, jonka itse haluan välittää, on se, että Suomen puolustus on yhtä aikaa vahva ja vastuullinen, mutta järjestys on täysin selvä: ensin tulee uskottavuus, sitten täydentävät periaatteet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-09-10T18:05:45,2025-09-10T18:08:44,Tarkistettu,1.1 2025_76_170,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_76_171,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tätä kansalaisaloitetta on pohjustettu kesällä niin sanotun — miten sitä nyt voisi kuvailla kauniisti — sabotaasin muodossa Palestine Action -järjestön toimesta. Se sotki puolustusministeriön sisäänkäynnin punaisella maalilla, mikä maksaa muistini mukaan, tai arvioiden mukaan, noin 20 000—30 000 euroa. Arvioni kyllä saattaa muistini mukaan olla alakanttiin. Ulkomailla tämä sama järjestö toimii huomattavasti aggressiivisemmin, ja nämä tulokset ovat jo vaarantaneet länsimaiden turvallisuutta. Belgiassa nämä samat aktivistit tunkeutuivat OIP Land Systemsin asevarastoon, maalasivat graffiteja ja tuhosivat yhtiön tuotantolaitteita. Yrityksen toimitusjohtajan mukaan sabotaasi viivästyttää Ukrainan panssariajoneuvojen toimituksia, ja se aiheutti noin miljoonan euron vahingot. Samaan aikaan, silloin kun tämä isku tehtiin, taisteltiin ja edelleenkin Ukrainassa taistellaan ihmishengistä ja maan olemassaolosta, ajoitus tälle iskulle menneenä kesänä ei siis ollut varmaankaan sattumaa, tai anteeksi, korjaan, tämän iskun ajoitus silloin aiemmin ei ollut sattumaa. Tämän saman järjestön brittisiipi tunkeutui kesäkuussa Royal Air Forcen tukikohtaan Oxfordshiressa ja pääsi kahteen lentokoneeseen sisälle ja jätti jälkeensä Palestiinan lipun. Tämän jälkeen sitten Britannia päätti luokitella Palestine Actionin terroristijärjestöksi. Suomessa tosiaan tämä sama verkosto toimii edelleen vapaasti ja on menneenä kesänä julkaissut hallitukselle uhkavaatimuksia. Tämä Palestine Action vaatii, että Suomi lopettaa tai estää tämän Daavidin linko -ilmapuolustusjärjestelmän oston Israelilta. Nyt tämä kansalaisaloite vaatii samaa sekä nyt että tulevaisuudessa. Kyseessä on järjestelmä — siis tämä Daavidin linko -järjestelmä — joka suojaa Suomen ilmatilaa, siis suomalaisia ihmisiä. Mikäli nämä vaatimukset menisivät läpi, niin ainoa hyötyjä olisi Venäjä ja sen ohjusarsenaalit. Minä ehkä toivoisin, että täällä pysähdyttäisiin hetkeksi tämän asian äärelle ja sen asian äärelle, kuinka monitahoisesti tätä asiaa koetetaan viedä eteenpäin täällä eduskunnassa. Varsinkin vasemmistoliitto toimii äänitorvena toisaalta siellä kaduilla: Palestine Action. Sitten kun äsken kysyin, irtisanoutuuko Vasemmistoliitto näiden samankaltaisen ideologian omaavien tahojen iskuista sekä puolustusministeriötä kohtaan että myös Nammoa ja Patriaa kohtaan, niin en saanut vastausta. Lienee siis hiljaista hyväksyntää. Palestine Action kohdistaa hyökkäyksiään länsimaiden puolustusteollisuuteen, Ukrainan aseapuun ja liittoumien ilmatorjuntaan. Ne ovat niitä asioita, joita Venäjä haluaa ja pyrkii heikentämään. Venäjän strategia on jo vuosia nojannut sellaiseen kuin epäsymmetrinen sodankäynti. Se ei hyökkää pelkästään tankein ja ohjuksin, kuten Ukrainassa, vaan tukee ja rahoittaa verkostoja, jotka horjuttavat länsimaita sisältäpäin. Tähän kuuluvat niin valeuutisten levittäminen kuin ääriliikkeiden tukeminen ja sellaiset toimintamallit ja linjat, joissa hyväuskoiset radikaalit saadaan ajamaan vihollisen agendaa joko tietämättään tai tietoisesti. Se myös ujuttaa omia ihmisiä näiden järjestöjen sisälle, mutta miten laajasti, emme voi sitä nyt tietää. Jatkan puhettani myöhemmin, mutta vielä kerran kysyn Vasemmistoliitolta: tuomitsetteko te nämä Palestine Actionin tekemät iskut Nammoon, Patriaan ja meidän puolustusministeriöön? Nyt kaipaisin vastausta tähän. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-09-10T18:08:53,2025-09-10T18:14:45,Tarkistettu,1.1 2025_76_172,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_76_173,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Huomaan, että vilkas keskustelu on lähtenyt jo moneen suuntaan, mutta tässä kansalaisaloitteessa, josta tänään on tarkoitus keskustella, on nähdäkseni erittäin hyvät, vankat perusteet, ennen kaikkea toki moraalisesti, koska on Suomen kaltaisen maan velvollisuus huolehtia siitä, että me omilla hankinnoillamme, omilla valinnoillamme emme rahoita sellaisia maita, jotka räikeästi rikkovat ihmisoikeuksia ja äärimmäisessä tapauksessa harjoittavat kansanmurhaa ja syyllistyvät rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Kansalaisaloitteen esitys on myös hyvin johdonmukainen. Meillä on kohtuullisen pitkät perinteet siitä, että jos myymme Suomesta aseita muualle, niin siinä myynnissä noudatetaan ihmisoikeusharkintaa, ja olisi aivan johdonmukaista, että vastaavalla tavalla toimittaisiin myös silloin, kun me ostamme aseita. Kuten tuossa aiemmin jo lyhyesti sivusin, pidän tätä kansalaisaloitetta myös tarpeellisena ja pitkällä aikavälillä tarpeellisena myös Suomen turvallisuuden ja ulkopoliittisen liikkumatilan takia. Meidän ei kannata rakentaa meidän puolustustamme sellaisten maiden varaan, joihin emme voi pitkällä aikavälillä luottaa. Jos nyt käyttää tätä tänäänkin paljon keskustelussa esillä ollutta ja ymmärrettävästi niin ajankohtaista Israelia esimerkkinä: Jos meidän puolustuksemme nojaa merkittävässä määrin Israelin tuottaman teknologian varaan, johon tyypillisesti liittyy myös erilaisia päivityksiä ja palveluita, joita tarvitaan, jotta sitä teknologiaa voidaan hyödyntää pitkälle tulevaisuuteen, niin mitä käy tilanteessa, jossa Suomi päättäisi asettaa Israelille tiukkoja pakotteita joko osana EU:ta tai kansallisesti? Mitä jos Israel sellaisessa tilanteessa päättäisi vastaavasti rajoittaa meille myytyjen asejärjestelmien käyttöä tavalla tai toisella? Tai mitä käy meidän ulkopoliittiselle liikkumatilalle tilanteessa, jossa tällaisten Israelin vastatoimien pelossa jättäisimme ottamatta käyttöön sellaisia pakotteita, jotka ovat kansainvälisen oikeuden mukaisia ja moraalisesti perusteltuja. Senkin takia tämä kansalaisaloite on nähdäkseni tarpeellinen ja hyödyllinen. No, nyt tässä keskustelussa tosiaan on jo käsitelty hieman kansalaisaloitteen yli ja ohi meneviä asioita. Haluan vielä alleviivata sitä, että tässä itse kansalaisaloitteessa — jos sitä nyt oikein olen lukenut ja ymmärtänyt — ei esitetä, että jo tehtyjä kauppoja alettaisiin takautuvasti perua. Jos sellaisia päätöksiä halutaan tehdä, niin se on sitten tästä kansalaisaloitteesta erillinen kysymys. Myöskään tässä kansalaisaloitteessa ei ole tarkoitus kohdistaa toimenpiteitä pelkästään Israeliin, vaan kaikkiin sellaisiin aseita myyviin maihin, jotka syyllistyvät vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin, ja se on toki aivan perusteltua. Samalla haluan painottaa myös sitä, että kun palasin pari viikkoa sitten Ukrainasta, niin kysymykset asehankinnoista ovat myös toisella tavalla hyvin ajankohtaisia, voisi sanoa, jopa tietyssä mielessä henkilökohtaisia. Siellä Ukrainassa vierailin Kiovassa lähiössä sellaisen asuinrakennuksen pihalla, jonka Venäjän ohjusisku oli tuhonnut. Siellä oli rakennuksen pihalla kukkia ja valokuvia siinä iskussa kuolleiden ihmisten muistolle. Aamuyöllä heräsin ilmasireenien hälytykseen ja juoksin hotellin suojaan, jossa sitten vietin aikaa odotellen, että ilmahälytykset päättyvät. Meillä oli siellä tapaamisia ministereiden kanssa Ukrainan hallituksen rakennuksessa, johon Venäjä teki ilmaiskun viime viikonloppuna. Se konkretisoi myös kysymystä Suomen puolustuksesta ehkä vähän toisella tavalla. Eli kun me päätämme Suomen puolustuksesta, sitä koskevista hankinnoista, me päätämme isoista asioista. Ja niin kuin tässä monessa puheenvuorossa on tuotu esiin, meidän lainsäätäjien, kansanedustajien, tehtävä on huolehtia Suomen turvallisuudesta ja puolustuksesta, etenkin tilanteessa, jossa meillä on naapurissa aggressiivinen, kaikista ihmisoikeusvelvoitteista ja kansainvälisistä sopimuksista piittaamaton imperialistinen diktatuuri, mutta meidän pitää huolehtia meidän puolustuksesta ja turvallisuudesta meidän arvojemme mukaisella tavalla vaalien niitä ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia, joita niin Venäjä kuin valitettavasti nyt Israel ja niin monet muut maat tänä maailmanaikana haastavat. Sen takia kannatan lämpimästi tätä kansalaisaloitetta ja toivon, että se saa myös valiokuntakäsittelyssä hyvän vastaanoton.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-09-10T18:14:50,2025-09-10T18:19:37,Tarkistettu,1.1 2025_76_174,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,Edustaja Kokko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_76_175,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yli 50 000 allekirjoitusta hyvin nopeassa, lyhyessä ajassa ei ole mikään pieni asia, ja siksi toivon, että tämä kansalaisaloite saa — kuten edeltävä puhujakin toivoi — asianmukaisen käsittelyn tässä eduskunnassa ja tässä salissa. Tietysti tämä kansalaisaloite on kummunnut ilmeisestä tarpeesta. Vaikka tämä nyt ei suoraan kohdistu pelkästään Israelista tehtäviin aseostoihin, niin on aika luonnollista, että se siinä mainitaan, kun katsotaan, minkälaisella voimalla he tällä hetkellä käyvät sotaa Gazassa ja mikä se siviilien kärsimys siellä on. Niin kuin kansalaisaloitteessa todetaan, Israelin puolustusvälineteollisuus on kyennyt testaamaan näitä aseita miehitetyillä palestiinalaisalueilla sekä niissä useissa konflikteissa, joita Lähi-idässä on ollut ja joissa Israel on ollut osallisena. Siksi oikeastaan itse asiassa koko tässä keskustelussa on hyvä huomioida tämä tilanne, mihin Suomi on ajautunut, eli että meidän kansallisen turvallisuuden ja suomalaisten turvallisuuden vahvistamiseksi Suomi, edellinen hallitus, on tehnyt päätöksen muun muassa Daavidin lingon ostamisesta Israelista. Ja kyllähän tämä keskustelukin nyt peräänkuuluttaa sitä, missä on se Euroopan kyky luoda riittäviä järjestelmiä, että emme olisi näin riippuvaisia maasta, joka tekee räikeitä ihmisoikeusloukkauksia, sillä vastaus siihen, miksi Suomi on päättänyt ostaa muun muassa Daavidin lingon Israelista, on hyvin yksikertainen: koska se on maailman parhain. Se on maailman kykenevin ilmatorjuntajärjestelmä, ja siitä on saatu konkreettisia tuloksia, muun muassa useita kertoja nyt, kun Iran on hyökännyt Israeliin. Sen torjuntaprosentti on ollut hyvinkin suuri ihan taistelutoiminnassa testattuna ilman, että Israelin puolustuksella vielä on sellaista syvyyttä kuin Suomella. Olisi siis ehkä myös hyvä huomioida Euroopan tasolla, millä tavalla me tulemme näitä omia järjestelmiä kehittämään ja sitä kautta vahvistamaan Euroopan puolustusta. Se täytyy tietysti sanoa, kun tässä on esitetty huoli, mitenkä näille hankinnoille kävisi, jos kansalaisaloite hyväksyttäisiin, että, kuten edeltävä puhuja hyvin totesi, Suomessahan ei taannehtivaa lainsäädäntöä ole tehty, jolla jotkut aikaisemmat päätökset tehtäisiin laittomiksi. Eli tämähän ei koskisi Daavidin lingon hankintaa vaan niitä tulevia hankintoja, joista muun muassa pääministerikin on jo varsin hyvin linjannut, että Suomi ei tällä hetkellä näe minkäänlaista tarvetta eikä mahdollisuutta aseostoihin Israelista. Joten tässä suhteessa toivoisin, että keskustelu pysyisi nimenomaan tässä kansalaisaloitteen sisällössä eikä maalattaisi sellaisia uhkakuvia, mihin tämä ei todellakaan kohdistu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-09-10T18:19:40,2025-09-10T18:22:43,Tarkistettu,1.1 2025_76_176,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_76_177,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hyvin turvallisuuspainotteinen täysistunto alkaa kaarratella varmasti pikkuhiljaa kohti iltaa, ja asiat tulevat asiallisesti käsitellyiksi. On hieno ja tärkeä asia, että Suomessa voidaan parlamentissa keskustella sivistyneesti, myös hyvin voimakkaasti mieliä kuohuttavista asioista. On juuri oikein, että jos lainsäädännössä koetaan olevan täydentämistä, niin tehdään aloite siitä, ja asia saadaan asianmukaiseen prosessiin. En osaa ottaa siihen kantaa, liittyykö tämä Suomen puolustusvälineteollisuuteen kohdistunut kansalaistottelemattomuus, vandalismi ja erilainen rikollinen toiminta — joka on mielestäni kohtuuttomalla tavalla kohdistunut myös Suomen puolustushallintoon sillä, että puolustusministeriön rakennusta on turmeltu — tähän nyt käsiteltävänä olevaan asiaan, mutta on todella valitettavaa, että jotkut toimijat lähtevät sille tielle, että asioita pyritään edistämään laittomin keinoin, kun on myös näitä oikeita keinoja tuoda asioita keskusteluun, kuten tänään on nähty. Arvoisa rouva puhemies! Tässähän puhemiesneuvosto nyt esittää, että asia tulisi puolustusvaliokunnan mietinnönantoa varten valiokuntaan ja ulkoasiainvaliokunta antaa asiasta lausunnon. Puolustusvaliokunnan puolesta voin luvata, että asia tietysti tulee asiallisesti käsiteltyä ja eduskunta pääsee sitten aikanaan myös mietintöön ottamaan kantaa. Puolustushankinnat ovat nyt tietysti Suomessa isosti esillä sen vuoksi, että kun hallitus kokoontui budjettiriiheensä, niin sen ohella, että siellä maan hallitus teki vastuullisia talouspäätöksiä, se teki myös erittäin vastuullisia turvallisuuspoliittisia päätöksiä, joilla on tietysti vahva talouden yhtymäkohta. On tietysti hyvin kuvaavaa tästä ajasta, jota elämme, että puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuuksiin osoitettiin aiemmasta vuodesta 15-kertainen rahoitus. Tällä 6 miljardilla tullaan nyt käynnistämään maavoimauudistus, mikä on välttämätöntä, jotta Suomen kaikki puolustushaarat, jo aiemmin omat päivityksensä saaneet Ilmavoimat, Merivoimat ja nyt sitten Maavoimat, saadaan ajantasaisiksi. Tällaiset erilaiset merkittävät materiaalihankinnat ovat tietysti todella pitkäjänteisiä prosesseja, ja olisi tietysti hienoa Suomen puolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta, jos kaikki materiaali voitaisiin hankkia kotimaiselta teollisuudelta, mutta näin ei luonnollisestikaan tietysti ole. Ja toisaalta tietysti puolustusvälinekauppa avaa taas Suomen teollisuudelle mahdollisuuden erikoistua ja viedä sitä meidän osaamista maailmalle, kun liittolais- ja kumppanimaiden kanssa kauppaa käymme. No, sitten tietysti, kun näitä hankintoja tehdään, puolustushallinto aina evaluoi Suomelle parhaat järjestelmät erittäin perusteellisesti huolellisten prosessien kautta, ja hankitaan vain parasta. Tällainen evaluointi voi tietysti kestää vuosia. Sitten se itse puolustusmateriaalin toimittaminen voi kestää vuosia, sen käyttöönotto kestää vuosia. Nämä ovat todella pitkiä prosesseja. Näiden aikana hallitukset niin täällä kotimaassa kuin sitten siellä meille puolustusmateriaaleja toimittavassa maassa voivat vaihtua jo moneen kertaan. Siksi on tietysti tärkeää turvata se, että puolustushallinto pystyy näitä prosesseja pitkäjänteisesti toteuttamaan, ja tätä turvataksemme eduskunta on juuri puolustusselonteon mietinnön hyväksyessään paaluttanut ne periaatteet, joiden mukaan näissä hankinnoissa edetään. Arvoisa rouva puhemies! Voi olla niin, että tässä nopeatahtisessa keskustelussa... — Vai oliko niin, että ei ole nopeatahtinen keskustelu nyt tässä aiheessa? [Puhemies: 7 minuuttia!] 7 minuuttia, no loistavaa. Ehdin nopeasti palauttaa mieleen, mitä olemme eduskuntana nyt siis hyväksyneet hankintojen periaatteista tuossa puolustusselonteon mietinnön käsittelyssä. ”Hankintapäätöksissä otetaan huomioon suorituskyky, käytettävyys, elinkaarikustannukset, huoltovarmuudelliset näkökulmat sekä yhteensopivuus muun kaluston kanssa. Valiokunta toteaa, että tiettyjen kehittyneiden asejärjestelmien osalta riippuvuus vain muutamasta toimittajamaasta on suurta, eikä Suomen puolustuksen tarpeisiin sopivia eurooppalaisia vaihtoehtoja välttämättä ole tarjolla. Eurooppalaisten Nato-maiden merkittävät panostukset puolustukseen ja uusien asejärjestelmien kehittämiseen voivat jatkossa avata Puolustusvoimille uusia hankintakanavia edellyttäen, että eurooppalaiset vaihtoehdot täyttävät Puolustusvoimien kaikki tarpeet. Valiokunta katsoo, että epävakaassa maailmantilanteessa materiaalihankintojen on tuettava myös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Pahimmillaan liiallinen riippuvaisuus yksittäisistä maista voi heikentää huoltovarmuutta. Tämä näkökulma on hyvä huomioida puolustushallinnon arvioidessa hankintakilpailuun kutsuttavien maiden ja yritysten asejärjestelmiä.” Tämä periaate tietysti ohjaa nyt sitten sitä, miten jatkossa toimitaan. Ja varmasti, kun puolustusvaliokunta mietintöä käsittelee ja kuulee asiantuntijoita siinä yhteydessä, siinä yhteydessä on sitten tärkeää arvioida, onko tämä riittävä periaate ohjaamaan Suomen puolustushankintoja niin, että se parhaalla mahdollisella tavalla turvaa nimenomaan Suomen puolustuskyvyn osana liittokuntaa, vai tarvittaisiinko tähän sitten sen kaltaisia muutoksia, joita tässä aloitteen tekijät ovat esittäneet. Mutta tosiaan valiokunnan puolesta kiitän myös aloitteen tekijöitä, ja pääsemme keskustelemaan tästä tärkeästä teemasta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-09-10T18:22:47,2025-09-10T18:29:51,Tarkistettu,1.1 2025_76_178,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,Edustaja Diarra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_76_179,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Fatim,Diarra,Kansanedustaja,VIHR,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Aivan ensimmäiseksi haluan kiittää kaikkia niitä henkilöitä, jotka tekivät tämän aloitteen, ja myös kaikkia niitä, ketkä aloitteen allekirjoittivat. On äärimmäisen tärkeää, että kansalaisyhteiskunta osallistuu poliittiseen keskusteluun ja myös käyttää niitä laillisia keinoja, mitä on olemassa, kuten kansalaisaloitteen tekemistä ja sen allekirjoittamista. Itse pidän aloitteen sisältöä erittäin kannatettavana. Pidän suurena epäonnistumisena Euroopalle ja myös Suomelle sitä, että Eurooppa ja Suomi eivät pysty itse toimittamaan tarpeeksi päteviä puolustusvälineitä itselleen. Ajattelen myös, että meidän pitää ottaa Suomen turvallisuus vakavasti. Se, mitä Ukrainassa tapahtuu, ei saa koskaan tapahtua Suomessa, ja meillä pitää olla asiallinen ja riittävä puolustus, mutta Suomen ei tule sitoa omaa puolustustaan sellaisiin valtioihin, jotka harjoittavat kansanmurhaa tai muuten toimivat ihmisoikeuksien vastaisesti. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa nämä valtiot ovat jatkuvasti pakoteuhan alla ja Suomen turvallisuus heikentyy sen takia, että on tehty sopimuksia tällaisten valtioiden kanssa. Tämän vuoksi totean, että aloite on äärimmäisen isänmaallinen ja itse asiassa Suomea puolustava, tulevaisuutta katsova ja eteenpäinmenevä. Pidän myös vähän kummallisena, että osa edustajista täällä puhuu tässä yhteydessä Daavidin lingosta. Kannattaisi ehkä lukea se kansalaisaloite, sillä siinä ei puhuta jo tehdyistä päätöksistä, vaan puhutaan tulevista päätöksistä. Ennen kuin lähtee haukkumaan, kannattaa varmaan lukea teksti loppuun asti. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Fatim Diarra,1489,2025-09-10T18:29:53,2025-09-10T18:31:31,Tarkistettu,1.1 2025_76_180,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_76_181,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Jos tämä kansalaisaloite hyväksytään, niin pidän erittäin todennäköisenä ellen suoraan varmana sitä, että tällä tultaisiin painostamaan nykyistä hallitusta perumaan tämä Daavidin linko ‑asekauppa. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-09-10T18:31:31,2025-09-10T18:32:00,Tarkistettu,1.1 2025_76_182,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Edustaja Ronkainen, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_76_183,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen taipuvainen näkemään asian hyvin samalla lailla kuin edustaja Antikainen, että tästä saattaisi tulla sitten vipu perua vanhoja päätöksiä ja niin edelleen. Oikeastaan olisin halunnut vastauspuheenvuoron edustaja Tynkkysen arvokkaisiin näkemyksiin ja pohdintoihin — olen aikaisemminkin sanonut, että arvostan hänen pohdintojaan, vaikka olemmekin asioista eri mieltä: Oltiin osittain samalla reissulla Ukrainassa, Kiovassa, ja käytiin sitten edustaja Savolan kanssa vielä tuolla Zaporižžjassa, niin sanotulla front linella, ja siellä oltiin droonipataljoonan matkassa. Siellä kuulimme, että Kiina toimittaa drooneja sekä Venäjälle että Ukrainalle. Tämä on mielestäni hyvin mielenkiintoista, että Kiina käyttää sitä taistelukenttää vähän niin kuin koelaboratoriona ja Ukrainallakin on se tilanne, että heidän on pakko ostaa, mistä he saavat. No, mitäs sitten, jos meillä olisi tällainen lainsäädäntö olemassa eikä pystyttäisi ostamaan sieltä, mistä ainoastaan saataisiin sitä parasta? Tämä voisi olla meille tosi vaarallinen polku. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-09-10T18:32:00,2025-09-10T18:33:14,Tarkistettu,1.1 2025_76_184,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Edustaja Kari, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_76_185,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Vielä, arvoisa rouva puhemies: Itse kanssa pitkään puolustusasioissa eduskunnassa olleena aina haluan korostaa tätä yksimielisyyden hakemista ja yhteisen kulman hakemista, ja sitä kautta en pidä hirveän mielekkäänä alkaa arvioimaan tässä yhteydessä asian käsittelyssä, millaisia vaikutuksia kansalaisaloitteen käsittelyllä, hyväksymisellä tai hylkäämisellä, olisi eri asioihin, koska se, johonka oman kantani pohjaan, on se kokemus, minkä eduskuntatyö täällä on antanut. — Kiitos. [Sanna Antikainen pyytää vastauspuheenvuoroa]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-09-10T18:33:14,2025-09-10T18:33:50,Tarkistettu,1.1 2025_76_186,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Edustaja Holopainen, varsinainen puheenvuoro. [Sanna Antikainen: Olisi kiva, jos täällä saisi vastata syytöksiin!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_76_187,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Myös minä haluan kiittää tämän Laki särmään -kansalaisaloitteen tekijöitä ja näitä yli 50 000:ta allekirjoittajaa. Tämä aloite on vahva osoitus siitä, että suomalaiset haluavat vastuullista ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa puolustuspolitiikkaa, ja myöskin siitä, että puolustuspolitiikka kiinnostaa suomalaisia tässä ajassa. Mielestäni tämä aloite nostaa esiin erittäin tarpeellisen asian: pitäisikö tulevissa puolustushankinnoissa huomioida kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja humanitäärinen oikeus paremmin kuin mitä tällä hetkellä tehdään. Mielestäni tämä kansalaisaloite ei vaadi mahdottomia. Se ehdottaa, että puolustushankinnoissa tehtäisiin ihmisoikeusarviointi, aivan kuten jo nyt tehdään aseviennin osalta. Siinä Suomi noudattaa YK:n asekauppasopimusta ja EU:n yhteisiä kantoja. Mielestäni olisi täysin loogista, että samat periaatteet koskisivat jatkossa myös aseiden ostamista. Asekauppasääntely on jo osa Suomen ulkopolitiikkaa. Me emme vie aseita maihin, joissa on riski niiden käytöstä ihmisoikeusloukkauksiin. Miksi emme soveltaisi samaa periaatetta myös tuontiin? Arvoisa puhemies! Kansainvälinen oikeus on nimenomaan Suomen kaltaisten pienten valtioitten turva, ja Suomi on rakentanut asemansa vahvana sääntöpohjaisen järjestelmän puolustajana. Jos me emme itse noudata näitä periaatteita, menetämme uskottavuutemme ja vaikutusvaltamme. Arvoisa puhemies! Tässä edellä puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Autto, hyvin nosti esiin niitä näkemyksiä, mitä puolustusvaliokunnalla oli, kun se teki mietintöä puolustuspoliittisesta selonteosta. Se pohti itse asiassa tätä kysymystä, mitä nyt tässä kansalaisaloitteessakin käsitellään. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja tuossa käytännössä luki ne kohdat, jotka itsekin olisin ajatellut tästä mietinnöstä esiin nostaa. Nuo sitaatit tuosta mietinnöstä hyvin tuovat esiin sen, että turvallisuus ja vastuullisuus eivät ole toistensa vastakohtia, vaan ne kulkevat hyvin monella tavalla käsi kädessä. Mielestäni tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa, aivan kuten puolustusvaliokunta mietinnössään totesi, on järkevää pyrkiä välttämään riippuvuuksia EU:n ja Naton ulkopuolisista maista ja pyrittävä tukemaan eurooppalaista puolustusteollisuutta. Se on tärkeää paitsi ihmisoikeuspoliittisesta näkökulmasta myös Suomen strategisen riippumattomuuden edistämisen kannalta. Tilanne on ollut hankala, kuten puolustusvaliokunta on hyvin mietinnössään tunnistanut: tiettyjen asejärjestelmien osalta on ollut vaikea löytää eurooppalaisia suorituskykyisiä järjestelmiä. Toivottavasti nyt, kun viime aikoina yhä vahvemmin on tullut esiin se, että eurooppalaiset maat ovat sitoutuneet tekemään yhdessä puolustusteollisuuden ylös nostamista ja myöskin sitoutumaan vahvaan tuotekehitykseen, sitä tehtäisiin myös nimenomaan maiden yhteistyöllä, jotta eri osaamiset ja resurssit saadaan mahdollisimman hyvään hyötykäyttöön ja jatkossa sitten eurooppalaiset asejärjestelmät olisivat niitä maailman parhaita, joista on sitten helppo Suomeenkin omia hankintoja tehdä. Tämä totta kai on tulevaisuudessa kaikkien toive. Puolustusvaliokunta mietinnössään linjasi jo vahvasti siitä, että materiaalihankintojen on jatkossa tuettava Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Mietin, että tämä linjaus kyllä jo sisältää jonkunlaisen viitteen siitä, että jatkossa tällaista arviointia tehdään, ja toivon todella, että kun tämä kansalaisaloite tulee nyt valiokunnan käsittelyyn, niin siihen perehdytään huolellisesti ja pyritään löytämään yhteisiä ratkaisuja. Edustaja Kokko täällä hyvin alkupuheenvuorossa totesi, että pyritään löytämään niitä yhteisiä ratkaisuja ja vältetään tällaisia repiviä jakolinjoja täällä eduskunnan käsittelyssä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-09-10T18:33:54,2025-09-10T18:38:13,Tarkistettu,1.1 2025_76_188,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,Edustaja Kari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_76_189,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisat kollegat! Itse uskon ja olen itse asiassa ihan varma, että kansalaisaloite saa täällä eduskunnassa hyvän ja asianmukaisen käsittelyn. Siitä olen aivan varma. Olen saanut pitkään, niin kuin tuossa aikaisemmassa puheenvuorossa totesin, toimia puolustusvaliokunnassa ja erilaisissa muissa eduskunnan aika lailla tämmöisissä turvallisuuspainotteisissa tehtävissä, ja olen huomannut sen, että tässä tasavallassa on erinomaisen hyvä eduskunta käsittelemään asioita, joista voimme olla eri mieltä, mutta joista pystymme muodostamaan yhteisen käsityksen ja viime kädessä sitten äänestämään täällä salissa parlamentaarisin keinoin, olemmeko asian puolesta vai sitä vastaan. Tätä taustaa vasten pidän hyvänä, että myös tässä kansalaisaloitekeskustelussa täällä eduskunnassa keskustelun sävy ei ole toistemme töhrimistä eikä toisiamme loukkaavaa. Voimme olla asiasta perustellusti eri mieltä, mutta voimme sen ilmaista myös vastuullisemmalla tavalla, koska itsekään en pidä puolustusministeriön enkä muidenkaan julkisten rakennusten töhrimisestä tai erilaisista vahingonteoista. Valiokunnan puheenjohtaja, kunnianarvoisa edustajakollega Autto totesi hyvin omassa puheenvuorossaan sen, että meillä on parlamentaarisia keinoja asioiden selvittämiseksi ja niistä päättämiseksi. Kansalaisaloitejärjestelmä on yksi hyvä järjestelmä, joka tuo kansalaiset lähemmäksi tätä päätöksentekojärjestelmää täällä eduskunnassa, ja se tässäkin tapauksessa ansaitsee meidän kaikkien asianmukaisen huomion. Puolustuspolitiikka ei sinänsä ole uskon asia, vaikka uskontokin näissä asioissa oman roolinsa näyttelee. Haluan kuitenkin muistuttaa tähän Daavidin linko -hankintaan liittyen siitä, että puolustusmateriaalien hankinnassa on vaikea soveltaa tämmöistä vientipolitiikan pelisääntöä, jossa ikään kuin etukäteen tehdään arvioita, koska tämä hankintapuoli on hyvinkin vuosia tai jopa vuosikymmeniä kestävä prosessi erilaisina päivityksinä aseisiin ja järjestelmiin, joita Suomi hankkii, ja näiden elinkaaripalveluiden saaminen näihin tuotteisiin on äärimmäisen tärkeätä. Sitä kautta onkin tärkeää, että järjestelmiä ja aseita hankittaessa tehdään laaja arvio ja sen ajan ja tilanteen tietojen mukaan myös sitten eletään. En lähde kauheasti spekuloimaan, mikä Daavidin linko -hankintaprosessi tänä päivänä olisi riippumatta hallituksesta tai eduskunnan jakaumista, mutta kun Marinin hallituksen aikana tämä Daavidin linko -hankinta tehtiin, niin sen pohjalta itse näen, että tätä hanketta ja hankintaprosessia ei pidä enää lähtöruutuun palauttaa, vaan kyse on meille jo hyvin vahvasti integroidusta ja integroituvasta järjestelmästä. Pidän kyllä hyvänä tätä kansalaisaloitteen pohdintaa, millä tavalla me sitten etukäteen voisimme laajasti ottaen puolustusmateriaalia hankittaessa arvioida tätä elinkaaren aikaista demokratiakehitystä kulloisissakin maissa. Se on Suomen kaltaiselle maalle varsin haastavaa, koska suurin osa meillä olevista materiaaleista hankitaan ulkomailta, sillä Suomi on aika pieni maa rakentamaan itselleen puolustustarvikkeita. Onnistuakseen tässä Suomen pitää onnistua myös puolustustarvikkeiden viennissä, jossa onkin sitten, niin kuin tässä aikaisemmin kuultiin, huomattavasti vastuullisemmat lähtökriteerit. Sen lisäksi monet maatkin rakentavat itselleen puolustustarvikkeita, joten tämä vientimarkkina on varsin rajattu. Mutta tuonnin osalta uskon, että tämä kansalaisaloite valiokunnissa asiantuntijakuulemisten myötä myös sitten tarkentuu eduskunnan kannan ikään kuin muodostamisessa. Vaikka nyt vastaus voisi olla aloitteen tekijöiden kannalta kielteinenkin, niin silti tämä käytävä keskustelu asian osalta on mielestäni hyvä ja tarpeellinen ja varmasti ajatuksia jatkossa herättävä. On tärkeää, että huomioimme myös nämä humanitääriset ja ihmisoikeussitoumuksien Suomea velvoittavat näkökulmat myös jatkossa. Suomi on oikeusvaltio, joka tulee puolustamaan päättäväisesti itseään ja samalla koko Eurooppaa ja antaa tukensa Ukrainalle täysimääräisesti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-09-10T18:38:21,2025-09-10T18:43:11,Tarkistettu,1.1 2025_76_190,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,Edustaja Garedew., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_76_191,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävässä kansalaisaloitteessa vaaditaan luopumaan Suomen puolustuksen kannalta parhaaksi valitusta yhteistyökumppanista käytännössä sen perusteella, mitä mieltä YK on Israelista. Siis aivan käsittämätöntä. Aloitteessa luetellaan tahoja, joiden näkemyksiin perustuen puolustushankinnoista tulisi päättää esimerkiksi YK:n kansainvälisen tuomioistuimen, kansainvälisen rikostuomioistuimen sekä YK:n yleiskokouksen, turvallisuusneuvoston ja ihmisoikeusneuvoston päätöslauselmien perusteella. Täysin järjenvastainen vaatimus. Puolustushankintoja tehdään kansallisen edun, ei puolueellisten päätöslauselmien perusteella, varsinkaan kun tiedämme, että YK on kautta aikojen ollut puolueellinen Israel-kysymyksissä ja tehtaillut sitä vastaan satoja päätöslauselmia. Enemmistö sen jäsenmaista on muslimimaita ja muita Israel-vastaisia maita. Viime viikolla ulkoministeri Valtonen päätti, että Suomi lähtee mukaan uusimpaan Palestiina-julkilausumaan. Perussuomalaiset jättivät siihen eriävän mielipiteen, sillä julkilausuma ei ole Suomen ulkopoliittisen linjan mukainen. [Sanna Antikainen: Näin!] Julkilausumaa ei olisi tullut allekirjoittaa, sillä se tosiaan sisältää erittäin vaarallisia ja Suomen linjan vastaisia näkemyksiä eikä huomioi Israelin turvallisuustarpeita. Julkilausuma esimerkiksi kehottaa rajoittamaan mielipiteenvapautta. Uskomatonta. Kohta 32: ”Sitouduimme, kansainvälisen oikeuden mukaisesti, ottamaan käyttöön rajoittavia toimenpiteitä väkivaltaisia ekstremistisiä siirtokuntalaisia vastaan sekä laittomia siirtokuntia tukevia tahoja ja yksilöitä vastaan.” Onko Suomen linja siis sitoutua rankaisemaan niitä yksilöitä, suomalaisiakin henkilöitä, jotka historiallisten tosiasioiden perusteella tukevat sitä ajatusta, että Itä-Jerusalem, Juudea ja Samaria kuuluvat Israelille? Lisäksi 8 §:ssä vaaditaan Israelia vapauttamaan vankiloissaan olevat palestiinalaisterroristit, ja kohdassa 19 Israelin pääkaupunki Jerusalem vaaditaan jaettavaksi niin, että juutalaisten kaikkein pyhimmät paikat tulisi luovuttaa palestiinalaisille, jotka eivät hyväksy lainkaan juutalaisuutta ja israelilaisia. Jako perustuu YK:n hokemaan Israelista laittomana siirtokuntien miehittäjänä. Syytökset eivät ota huomioon Israelin historiallisia, turvallisuuteen liittyviä eikä käytännön realiteetteja. Israelin monta kertaa osoittama valmius neuvotella alueista osoittaa sen, että tarkoituksena on turvallisuuden ja rauhan varmistaminen Israelissa. Gazan alueen luovuttaminen itsehallintoalueeksi vuonna 2005 on tyyppiesimerkki siitä, miten Israel palkitaan joustavuudestaan: Hamasin terroristit ottivat alueen hallintaansa ja tekevät sieltä nyt jatkuvasti raketti- ja terroristi-iskuja Israelin siviileitä vastaan mukaan lukien 7. lokakuuta 23 sekä tämän viikkoinen asehyökkäys ja lukemattomat muut. Miten Suomen ulkopoliittinen johto on voinut lähteä mukaan tällaiseen julistukseen, jolla ei ole mitään tekemistä tasapuolisuuden tai sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän kanssa? Ihmettelen kovasti. Yhtä käsittämätöntä on se, että Suomi jatkaa edelleen UNRWAn rahoittamista. On selvää, että UNRWA ei saa pidettyä rahoja poissa terroristien käsistä. Israel on julkaissut näyttöä siitä, että Hamasin tunneleita on löydetty jopa UNRWAn yksiköiden alapuolelta. Lisäksi on todisteita siitä, että Hamas on käyttänyt siviili-infraa peitteenään ja että monet UNRWAn työntekijöistä Gazassa ovat suoraan yhteyksissä Hamasiin ja muihin aseellisiin ryhmiin ja osa heistä on jopa osallistunut 7. lokakuuta terrori-iskuun. [Sanna Antikainen: Tämä onkin aivan totta!] — Kyllä. — Amerikkalaisten ja UNRWAn omat selvitykset tukevat näitä todisteita. Silti tämä järjestö saa tukea ja edelleen toimii. Myöskään palestiinalaiskouluista ja oppikirjoista ei olla edelleenkään saatu kitkettyä järkyttävää juutalaisvihaa ja holokaustin kieltämistä. YK on ollut siitä tietoinen jo vuosikausia. Hamas käyttää systemaattisesti palestiinalaisten kouluille, sairaaloille ja vesihuollolle tarkoitetut rahat tunneleiden ja komentokeskustensa rakentamiseen sekä rakettituotantoon. Kaksikäyttömateriaalit, kuten betoni, teräs ja polttoaine, käytetään terroristien infran rakentamiseen. IDF:n laskelmien mukaan kansainvälisten palestiinalaisten auttamiseksi väitettyjen ohjelmien resursseilla on rakennettu ainakin 1 400 kilometriä Hamasin tunneleita. Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteen tekijät ovat sitä mieltä, että puolustushankintapäätöksiä tulisi tehdä sinisilmäisesti terroristien propagandaan uskoen ja samoin väärin perustein kuin YK tehtailee syytöksiä Israelia vastaan. Tällaiseen ei missään nimessä tule lähteä mukaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-09-10T18:43:15,2025-09-10T18:50:09,Tarkistettu,1.1 2025_76_192,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Edustaja Kokko, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_76_193,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Sen verran nyt täytyy täältä oppositiosta ulkoministeri Valtosen ratkaisua puolustaa, että jos on lukenut vastikään hyväksytyn ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ja tutustunut siihen, mikä linja Suomella on ollut Lähi-idän kriisin ratkaisun suhteen, eli vahva kansainvälinen ja kahdenvälinen tuki kahden valtion mallille, niin kyllä tämä julkilausuma, mihin Suomi nyt on mukaan lähtenyt, ensisijaisesti vahvistaa sitä, pyrkien takaamaan Israelin turvallisuuden ja antaen tuen sille maltilliselle palestiinalaishallinnolle. Se on aivan täysin selvää, että ne siirtokunnat, joihin muun muassa tässä julkilausumassa viitataan ja joihin näitä sanktiotoimenpiteitä ollaan kohdistamassa, ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia, johon ainakin tällä hetkellä maailmassa ollaan nojautumassa. YK on todennut miehityksen, joka tapahtui vuoden 67 sodan jälkeen, jolloin Israel teki yllätyshyökkäyksen Syyriaan, Jordaniaan ja Egyptiin, ja sen jälkeen ne siirtokunnat on todettu laittomiksi ja niitä on vaadittu kansainvälisen oikeuden mukaan purettaviksi. [Puhemies koputtaa] Niin että siinä suhteessa pakotteiden kohdistaminen sinne on ihan kansainvälisen oikeuden mukaista, [Puhemies: Aika!] eikä Israelin politiikan vastustamista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-09-10T18:50:13,2025-09-10T18:51:31,Tarkistettu,1.1 2025_76_194,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Edustaja Antikainen, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_76_195,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ehkä yleisesti olisin halunnut sanoa tästä Israel—Palestiina-asiasta sen verran, että tilanne on nyt se, että se palestiinalaishallinto, mikä siellä Länsirannalla on, on valitettavasti erittäin heikko ja korruptoitunut. Gazassa, kuten kaikki tiedämme, Hamas pitää valtaa, ja sen jälkeen kun se vuonna 2006 pääsi valtaan, se on toiminut siellä diktaattorimaisesti ja niin edelleen, kuten kaikki varmasti tiedämme. No, nyt tällä hetkellä Länsirannalla ja Gazassakin on se tilanne, että Hamas on Fatahia paljon suositumpi, joten jos kahden valtion malli pistettäisiin pystyyn ennen Hamasin totaalista kukistamista, niin riskinä on se, että me saamme sinne Afganistan 2.0:n, [Puhemies koputtaa] eli sen, että Hamas ottaisi valtaansa Gazan lisäksi myös Länsirannan. Kannattaa miettiä sitä, [Puhemies: Aika!] mikä on se todellisuus siellä alueella. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-09-10T18:51:31,2025-09-10T18:52:52,Tarkistettu,1.1 2025_76_196,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Edustaja Immonen, varsinainen puheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_76_197,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Käsittelyymme on saapunut kansalaisaloite tällä kertaa vaatien, että puolustushankinnoissa huomioitaisiin ensisijaisesti ihmisoikeudet ja kansainvälinen humanitäärinen oikeus. Toissijaista olisi arvioida puolustushankintojen hintaa, suorituskykyä ja huoltovarmuutta. Suomea uhkaa tällä hetkellä yksi realistinen vihollinen. Kyseinen uhka on siis idässä. Tätä vasemmistoliitto tukee kannattamalla tällaisia toimenpiteitä, joilla heikennetään Suomen puolustuskyvyn rakentamista ja hankintojen toteuttamista. Venäjä ei kunnioita näitä mainittuja ihmisoikeuksia tai kansainvälisiä humanitäärisiä oikeuksia. Se taistelee kaikilla mahdollisilla keinoilla ja ihan säälittä. Haastavan maantieteellisen sijaintimme ja suhteessa pienen väkilukumme takia meidän on kyettävä puolustuksessamme takaamaan huoltovarmuus ja toimimaan rajoittamatta hankintavaihtoehtoja tai viivästyttämättä niitä hankintoja. En kannata tällaisen vasemmistoideologisen byrokratian rakentamista suomalaisen lainsäädännön sisään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2025-09-10T18:52:52,2025-09-10T18:54:13,Tarkistettu,1.1 2025_76_198,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Edustaja Antikainen, varsinainen puheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_76_199,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Täällä otettiin esille ulkoministeri Elina Valtosen toiminta ja hänen päätöksensä liittyä Ranskan ja Saudi-Arabian valmistelemaan New Yorkin julkilausumaan Palestiinan kysymyksessä. Tämä on mielestäni hallitusohjelman sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon vastainen. Tässä julkilausumassa nimittäin painotetaan vahvasti tunnustamista, eikä niinkään suoria kahdenvälisiä neuvotteluita. Kerrottakoon, että hallituksessa perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit vastustivat tätä päätöstä. Tämä ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko määrittelee, kuinka kahden valtion ratkaisun on perustuttava osapuolten kesken neuvoteltuun ratkaisuun. Selonteko sinällään ei anna minkäänlaista pohjaa yksipuoliselle tunnustamiselle, varsinkaan tilanteessa, jossa tämä toinen osapuoli on osittain terroristijärjestö Hamasin hallinnassa. Tämä tunnustaminen nyt olisi käytännössä terrorismin palkitsemista. Tässä julkilausumassa Hamasin veriteot 7. lokakuuta tuomitaan käytännössä vain sivulauseessa, samalla kun Israel rinnastetaan terroristijärjestön kanssa ikään kuin tasavertaiseksi syylliseksi, eikä julkilausumassa painoteta terroristijärjestö Hamasin kukistamista, jonka tulisi olla tässä hetkessä kaiken lähtökohta. Myös nämä Israelin aivan täysin aiheelliset turvallisuuteen liittyvät huolet on jätetty sivulausetasolle. Palestiinan tunnustaminen nyt olisi kansainvälisen yhteisön palkinto Hamasin terroritoimille ja järkyttäville murhille. Se antaisi sille ja muille terroristeille kuvan siitä, että äärimmäiset julmuudet ovat ikään kuin toimiva ja hyväksytty keino niiden valtiollisten pyrkimysten edistämiseksi. Kun Espanja, Norja ja Irlanti tunnustivat Palestiinan vuonna 2024, Hamas ja sen terroristiliittolaiset kommentoivat avoimesti tämän olevan Al-Aqsan tulva ‑operaation — tämä on siis nimi näille iskuille 7.10.2023 — ansiota ja jopa osoitus kansainvälisen yhteisön tuesta terrorismille. Al-Jazeeran lähettämässä haastattelussa Hamasin korkea-arvoinen edustaja Ghazi Hamad kehuskeli — siis kehuskeli — että terroristijärjestön 7. lokakuuta tekemä joukkomurha nosti Palestiinan valtiollisuuskysymyksen takaisin kansainväliselle agendalle. Muita EU-maita, jotka olivat tässä nimettyinä mukana, olivat Irlanti, Italia ja Espanja. Suuri osa jäsenvaltioista, kuten Ruotsi, Tanska, Saksa ja Ranska, loistivat poissaolollaan. Mielestäni on täysin käsittämätöntä, että Suomen ulkoministeri on tällaisen lausuman nimiinsä laittanut. Hamas, kuten toivottavasti kaikki täälläkin tietävät, on kansainvälisesti tunnustettu terroristijärjestö, jonka ainoa tavoite on Israelin ja juutalaisten tuhoaminen. Sitä ei voi pestä puhtaaksi diplomaattisilla papereilla, eikä asettaa sitä samalle viivalle demokraattisen valtion kanssa. Tämä tilannehan olisi aivan erilainen, jos panttivangit olisi vapautettu, alueella olisi tulitauko ja kahdenväliset neuvottelut olisivat edes jollakin tasolla käynnissä. Lisäksi sanoisin, että myös Hamasin tuhoaminen on erittäin tärkeää, jotta alueelle saadaan pysyvä rauha. Mielestäni ulkoministeri on ajanut Suomen pienen vähemmistön kelkkaan yhdessä Etelä-Euroopan ja Irlannin kanssa, samalla kun pääosa Euroopan maista on pysynyt sivussa. Tämä kertoo siitä, että Suomi ei kulje EU:n valtavirran mukana vaan asettuu tukemaan linjaa, joka on lähempänä Turkin ja Qatarin kaltaisia valtioita kuin pohjoismaista, perinteisesti tuttua järkiperäistä ja turvallisuutta painottavaa ulkopolitiikkaa. Suomen ulkopolitiikan tulee perustua yhdessä sovittuun linjaan, ja hallituksen ulkopolitiikan ja ministerien toimien tulee olla yhdessä sovittuja. Tässä on kyseessä jo Suomen uskottavuuskin kansainvälisillä areenoilla. Ulkoministerin tehtävä on ajaa koko hallituksen hyväksymää linjaa, eikä tehdä yksipuolisia henkilökohtaisia irtiottoja, joilla voi olla vakavia seurauksia jopa Suomen kansalliselle turvallisuudelle ja kansainväliselle asemalle. Kysynpä vain, miten ihmeessä Suomi voisi nyt muka tunnustaa Palestiinan, kun osa sen hallinnosta toimii täysin kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien vastaisesti ja vapaiden vaalien myötä sen koko hallinto voisi luisua Hamasin käsiin. En tiedä, onko siellä jonkinlaisena haluna sitten rakentaa Afganistan 2.0 ja jättää Palestiina terroristien käsiin, jotka haluavat jatkaa terroriaan ei vain Israelia ja juutalaisia kohtaan, vaan myös länsimaita ja myös Suomea vastaan. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-09-10T18:54:19,2025-09-10T19:01:14,Tarkistettu,1.1 2025_76_200,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,Edustaja Kokko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_76_201,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Noin puolet Euroopan unionin jäsenmaista on jo tällä hetkellä tunnustanut Palestiinan itsenäisyyden, ja 164 maata on myös sen tehnyt, niin että siinä on ehkä yksi syy siihen, miksi osa maista ei ole lähtenyt nyt tähän julkilausumaan mukaan, jossa nimenomaan kannustetaan Palestiinan tunnustamiseen, koska he ovat jo sen tuen sille osoittaneet. Nythän tässä on erittäin tärkeätä se, että tässä julkilausumassa on suuri joukko arabimaita mukana, joista monikaan ei ole ennen tätä päivää nähnyt edes Israelilla oikeutta olemassaoloon. Presidentti Trumpin edellisellä kaudella hän onnistui saamaan näillä Abrahamin sopimuksilla muun muassa Arabiemiraatit ja useat muut Persianlahden maat tunnustamaan Israelin valtion ja vahvistamaan niitä suhteita. Siinä mielessä pitäisi antaa tuki tälle Saudi-Arabian ja Ranskan pyrkimykselle. Se täytyy ehkä nyt tässä korjata, että mikään länsimainen taho ei ole edelleenkään poistanut sitä statusta, mikä Hamasilla on, että se on terroristijärjestö, ja mikään länsimainen taho, ei Yhdysvallat, Euroopan unioni tai Suomi, ei ole hyväksymässä sitä, että heillä tulisi olla minkäänlaista oikeutta tulevaisuuden palestiinalaishallinnossa, [Puhemies koputtaa] vaan ne antavat Israelille tuen siihen, [Puhemies: Aika!] että terroristijärjestö kyetään tuhoamaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-09-10T19:01:15,2025-09-10T19:02:33,Tarkistettu,1.1 2025_76_202,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Edustaja Antikainen, vastauspuheenvuoro, ja sen jälkeen edustaja Jäntti, varsinainen puheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_76_203,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Olen puhunut täällä aiemmin siitä, mitä tapahtuu sitten käytännössä, jos nyt tunnustetaan Palestiinan valtio, ja mitä voi tapahtua, kun siellä sen jälkeen järjestettäisiin vapaat demokraattiset vaalit. Yritän vain puhua siitä todellisuudesta, mitä voi käydä sen jälkeen. En ole sanonut missään, että länsimaat tunnustaisivat jollakin lailla Hamasin tai että he eivät pitäisi Hamasia terroristijärjestönä — totta kai pitävät — mutta on hyvä ymmärtää se, mihin nämä kauniit lauseet ja kauniit unelmat voivat käytännössä johtaa. Siksi sanoin äsken tuolla pöntössä, että kaiken lähtökohta on se, että Hamas kukistetaan aivan täydellisesti, jottei sillä ole minkäänlaista mahdollisuutta päästä valtaan Palestiinassa, [Puhemies koputtaa] ja että panttivangit vapautetaan. [Puhemies: Aika!] Se on se lähtökohta, josta täytyy lähteä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-09-10T19:02:33,2025-09-10T19:03:55,Tarkistettu,1.1 2025_76_204,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,Edustaja Jäntti., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_76_205,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Aleksi,Jäntti,Kansanedustaja,KOK,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä keskustelun tuoksinassa melkein unohtui, mikä onkaan aihe. Sinällään ymmärrän sen, että tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa, jos mainitaan Israel tai Palestiina, se aiheuttaa paljon tunteita ja johtaa tällaisiin sanallisiin laukausten vaihtoihin salin reunalta toiselle. Erityisesti tässä kansalaisaloitteessa, kun useaan kertaan mainitaan Israel ja Israelin ihmisoikeusloukkaukset ja niin edelleen, on ehkä vaikea perustella sitä puhtaasti tämmöisenä yleisenä aloitteena. Selkeästi taustalla on Lähi-idän tilanne tällä hetkellä, ja kun se yhdistetään voimakkaaseen lobbaamiseen esimerkiksi Daavidin lingon asekauppojen perumiseksi, niin helposti nämä kaksi asiaa yhdistyvät, mikä on sinällään inhimillistä. Joka tapauksessa uskon, että valtaosa olisi valmis hyväksymään nämä yleiset tavoitteet, mitä tässä mainitaan: ”Ehdotetaan puolustushankinnoissa huomioitavan kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja kansainvälisen humanitäärisen oikeuden tavoitteiden toteutuminen sekä muut ulko- ja turvallisuuspoliittiset seikat.” Totean, että jo nyt ne jossain määrin otetaan huomioon, kun tehdään hankintoja, koska tämmöiset isot asehankinnat ovat aina viime kädessä poliittisia päätöksiä. Vaikka Puolustusvoimat ne valmistelee, niin poliitikot tekevät sen päätöksen, niin kuin tästä Daavidin lingostakin, mikä on useaan kertaan täällä mainittu. Siinä yhteydessä on mahdollista ottaa huomioon kaikki nämä tekijät, mitkä tässäkin on mainittu. Voin todeta, että meillä on pitkä, valitettavasti synkkä, historia myös siitä, että poliittisella ilmapiirillä ja ulko- ja turvallisuuspoliittisilla näkökulmilla on ollut vaikutusta meidän asehankintoihin. Isolla osalla näistä puolueista, jotka tällä hetkellä täällä tästä asiasta vänkäävät, ei ole niin pitkää historiaa, että muistaisivat, että olemme tehneet erittäin autoritäärisen ja ihmisoikeuksista täysin piittaamattoman valtion kanssa asekauppoja toisen maailmansodan jälkeen aina tuonne 80—90-luvun taitteeseen asti. Olisi kiinnostavaa käydä läpi niitä keskusteluja, mitä silloin on käyty täällä nimenomaan ihmisoikeusnäkökulmasta näihin asehankintoihin liittyen. Historiaa tuntien sanon, että silloin on ollut ulko- ja turvallisuuspolitiikalla vahva painoarvo näitten hankintojen tekemisessä, toki myös sen jälkeen. Kun tullaan esimerkiksi Hornet-hankintoihin 90-luvulle, myöskin silloin on ollut ja tätä harkintaa on tehty. No, jos otetaan vielä toinen tällainen aikaperspektiivi tähän, niin kiinnostavaa on ensinnäkin se, kuinka voidaan valtionjohdon ja parlamentin tekemillä päätöksillä ikään kuin rangaista muuta kansaa, koska kun tehdään kauppaa avoimen demokratian kanssa, nämä tuulet voivat vaihtua, ja se, että joku valtionjohdosta syyllistyy ihmisoikeusrikkomuksiin, ei tarkoita sitä, että seuraavalla kaudella sitten sama toistuisi. Tässäkin pitää katsoa pitkä linja. Ja kun otetaan huomioon se, että hankinnat ja elinkaari näissä järjestelmissä ovat äärettömän pitkiä, niin tätä ei voida myöskään tehdä ikään kuin hetkellisten tuulahdusten mukaan, tai ei ainakaan pitäisi voida tehdä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Aleksi Jäntti,1513,2025-09-10T19:03:56,2025-09-10T19:07:10,Tarkistettu,1.1 2025_76_206,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,Edustaja Garedew., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_76_207,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Israel taistelee terrorismia vastaan, samoin tekee Suomi. Siksi Israel on juuri oikea puolustusteollisuuskumppani Suomelle. Kansalaisaloite Suomen ja Israelin välisten asekauppojen jäädyttämisestä on sekä räikeän Israel-vastainen että Suomen edun vastainen, ja Israelin painostamis- ja tuomitsemisvaatimusten lisäksi viime aikoina on virinnyt keskustelua myös siitä, tulisiko Suomen ottaa vastaan palestiinalaisia pakolaisia. Ei tule ottaa. Gazalaisten tuominen tänne olisi vaarallinen ja kallis prosessi. Hallituksen linja on auttaa ensisijaisesti lähialueilla. Kaikkia maailman kärsiviä ei voi tuoda Suomeen. Palestiinalaispakolaisten vastaanottamiseen liittyen varoittava esimerkki on Tanskassa. Tanskan aiemmin vastaanottamista palestiinalaisista noin kaksi kolmasosaa on saanut rikostuomion. Siis kaksi kolmesta eli kymmenen viidestätoista palestiinalaista on tuomittu rikoksesta. Aivan käsittämätöntä. Tiedättekö, mikä on yksi merkittävimmistä syistä, miksi arabimaat, kuten Egypti ja Jordania, eivät ota vastaan palestiinalaispakolaisia siitäkin huolimatta, että Jordanian kansasta kaksi kolmasosaa on jo muutenkin palestiinalaisia? Siksi, että he pelkäävät niin kutsuttujen pakolaisten seassa tulevan militantteja ja näitä terroristeja. Lisäksi pakolaisten vastaanottamisesta koituisi tietysti miljoonaluokan pitkäkestoiset kustannukset. Eurooppa ei kaipaa minkäänlaista maahanmuuttoa tämänkaltaisista kohteista. Gazan ongelmia ei todellakaan ratkaista tuomalla palestiinalaisia Suomeen, suoltamalla sinne länsimaisia rahoja tai painostamalla saatikka boikotoimalla Israelia. Gazan ongelma on Hamas, joka käyttää siviilejä säälimättömästi ihmiskilpinä ja propagandan välineenä sekä tavoittelee Israelin täydellistä tuhoamista. Niin Hamasin kuin muidenkin vastaavien verkostojen terroristit oikeuttavat nämä järkyttävät tekonsa islamilla. Lisääntyvä maahanmuutto islamistisista maista aiheuttaisi peruuttamattoman muutoksen suomalaiseen yhteiskuntaan ja päätöksentekoon. Suorien turvallisuusuhkien elikkä rikosten ja terrori-iskujen lisäksi islam valtaa yhä enemmän sijaa länsimaisissa vaatien tänne omaa sortokulttuuriaan: huntuja, kunniamurhia ja silpomisia. Onneksi Suomen hallitus reagoi näihin uhkiin monilla rikoslain ja maahanmuuttopolitiikan tiukennuksilla, joilla pyritään turvaamaan naisten mutta myös koko yhteiskunnan turvallisuus ja hyvinvointi. Toivottavasti myös kasvot peittävät hunnut saadaan lailla kiellettyä mahdollisimman nopeasti. Myös šarianeuvostojen ja tuomioistuinten perustaminen Suomeen tulisi saada kiellettyä. Muslimit ovat jo alkaneet pohjustaa, että ne sopisivat tänne hyvin. Eivät missään nimessä sovi. En näe tämänkaltaisesta kehityksestä mitään etua Suomen taloudelle, tasa-arvokehitykselle tai hyvinvoinnille. Arvoisa puhemies! Vaatimukset asekaupan tai muun yhteistyön keskeyttämisestä Israelin kanssa perustuvat antisemitismiin. Sille ei tule antaa sijaa Suomessa. Sen sijaan päätökset on perustettava Suomen etuun ja tosiasioihin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-09-10T19:07:12,2025-09-10T19:11:32,Tarkistettu,1.1 2025_76_208,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,Edustaja Immonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_76_209,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tästä kansalaisaloitteesta sain joitakin sähköposteja, joista saa melko surullisen kuvan siitä, millä asenteilla ja miten vastuuttomasti tätä aloitetta esitetään hyväksyttäväksi, ja joissa siis poljetaan maahan oman maamme, kotiemme, turvallisuutta naiivilla ja epärealistisilla ideologioilla. Esimerkiksi eräs Varpu kirjoittaa minulle: ”Puolustushankinnat eivät ole riittävissä määrin, jos lainkaan, ottaneet huomioon Suomen sitoutumista kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.” Siis tämän kansalaisaloitteen puolustajat ja allekirjoittajat ovat sitä mieltä, että Suomen pitäisi ensin lukea kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja niiden perusteella jättää toteuttamatta kotiemme ja keittiöidemme turvallisuuteen liittyvät puolustushankinnat ja jotenkin alistaa ne ihmisoikeusjuristien hyväksyttäviksi. Ihan oikeasti: todellisuus ja turvallisuustilanne Euroopassa kertovat ihan toisenlaista tarinaa. Ei taida Venäjä ohjusiskuissaan lueskella ihmisoikeussopimuksia, kun se lähettää yön pimeydessä räjähteitä ukrainalaisiin koteihin. Ja niitä torjumaan Suomessa pitäisi valita sellainen ilmatorjuntajärjestelmä, joka on eniten ihmisoikeussopimusten mukainen. Se, osuuko sillä mihinkään, on toissijaista, eikä sillä suorituskyvylläkään ole niin suurta väliä. Arvoisa rouva puhemies! Tälläkin hetkellä, tämän istunnon aikana, itärajamme toisella puolella Venäjä rakentaa ja parantaa olemassa olevia sotilastukikohtia ja varuskuntia. Venäjä valmistautuu siihen, että joskus sota Ukrainassa päättyy, ja se sijoittaa jonnekin vajaan miljoona sodassa karaistunutta sotilasta, osa sodasta traumatisoituneita, osa rikollisiakin. Me tulemme Suomessa saamaan siis tulevaisuudessa kasvaneen turvallisuusuhkan rajoillemme. Silti tähänkin kansalaisaloitteeseen liittyen olen saanut sähköpostia Orvokilta, jonka mielestä maailman parhaan ilmatorjuntajärjestelmän hankkiminen, Daavidin linko, oli suuri virhe. Ja jälleen perusteluna esitetään kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, joita pitäisi noudattaa siis enemmän, ja Suomen kotien turvaksi olisi pitänyt hankkia siis huonompia järjestelmiä. Pitäisin hyvänä, että tällaisten epärealististen sähköpostien kirjoittajat vierailisivat Ukrainassa kysymässä, kumpaako Kiovassa asuvat ihmiset pitävät oikeasti tärkeämpänä: tehokasta ilmapuolustusta vai Venäjän repimiä ihmisoikeussopimuksia. Suomi on jo kerran heikentänyt omaa puolustustaan ideologisten ja humanitääristen syiden vuoksi, silloin kun Suomi teki sen suuren virheen ja liittyi henkilömiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. [Sanna Antikainen: Erittäin hyvä huomio!] Silloinkin maanpuolustuksesta ja Suomen turvallisuudesta täysin piittaamattomat poliitikot tekivät järjenvastaisia ja Suomen maanpuolustuskykyä heikentäviä päätöksiä ihmisoikeussopimuksilla ja humanitäärisillä perusteilla — niin ihanan ideologista ja todellisuudesta vieraantunutta ajattelua. Tämä lakiesitys henkii pelkkää ymmärtämättömyyttä ja piittaamattomuutta tästä vakavasta turvallisuustilanteesta ja on täysin Suomen etujen vastainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2025-09-10T19:11:39,2025-09-10T19:15:22,Tarkistettu,1.1 2025_76_210,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_76_211,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tämä kansalaisaloite johtaisi käytännössä siihen, että Suomea, tai siis nykyistä Suomen hallitusta, painostettaisiin Daavidin linko ‑kauppojen perumiseen, siis kauppojen perumiseen, jotka ovat meidän ilmapuolustukselle erittäin tärkeitä. Kysyisinkin, kuka hyötyy siitä, että Suomen ilmapuolustusta ei kehitetä vastaamaan uhkaa. No, Venäjä. No kuka kärsisi siitä, ettei sitä kehitettäisi parhaimmalla mahdollisella tavalla? No, suomalaiset, suomalaiset lapset ja vanhukset, pahimmillaan jopa hengellään. Arvoisa rouva puhemies! Nämä Daavidin linko ‑kaupat valtuutti 5.4. silloinen puolustusministeri Antti Kaikkonen. Nyt sitten vasemmistoliitto, joka vastustaa näitä kauppoja, on yrittänyt täällä eduskunnassa pestä kätensä. He ovat sanoneet, ettei päätöstä niistä kaupoista olisi tehty hallituksen kesken, mutta entinen ja nykyinen ministeri Anders Adlercreutz kertoi mediassakin, että nämä kaupat päätettiin yhdessä viime kaudella siinä elimessä, jolle päätös kuului. No miten sitten vasemmistoliitto siellä toimi, kun asiasta päätettiin raha-asiainvaliokunnan kokouksessa? No, se oli poissa. Asia on aivan varmasti ollut myös TP-UTVAssa esillä, ja sanottakoon, että vasemmistoliitolla oli siellä paikka toimia kuten heidän ideologiansa heitä vaatii, mutta he jättivät sen tekemättä. Toki kiitän tässä kohtaa, — siis todella kiitän ihan jo tavallisena suomalaisena äitinäkin — siitä, että vasemmistoliitto ei tehnyt mitään estääkseen näitä kauppoja. Tämä oli itse asiassa vastuullista. Arvoisa rouva puhemies! Täällä on otettu esille ihmisoikeusnäkökulma sen suhteen, että Suomen täytyisi myös, kun Suomi ostaa aseita maailmalta, ottaa esille tämä ihmisoikeusnäkökulma päätöksiä tehdessä. Minun käsitykseni mukaan näin jo tehdään. Nimittäin Suomen kansalaisten perusoikeus ja ihmisoikeus on mielestäni se, että tämä valtio heidän maksamillaan veroeuroilla hankkii mahdollisimman hyvin heitä — meitä ja meidän lapsiamme — suojaavia järjestelmiä. Ilmapuolustusjärjestelmä on nimittäin juuri se, joka on kaikkein tärkein siviilien suojaamisen kannalta, joten tässä siis otetaan jo ihmisoikeusnäkökulma huomioon, suomalaisten ihmisoikeusnäkökulma huomioon, ostamalla suomalaisten veroeuroilla kaikkein parhain järjestelmä heitä suojaamaan hädän hetkellä. Arvoisa rouva puhemies! Tämän kansalaisaloitteen osalta totesin jo aiemmin ja totean uudelleen, että mikäli tämä tosiaan menisi läpi, niin varmasti sekä eduskunnan ulkoa että eduskunnan sisällä varsinkin vasemmistoliiton toimesta tultaisiin painostamaan Suomen hallitusta perumaan nämä Daavidin linko ‑kaupat. No, sitten kun sanoin tämän, niin täällä edustaja Kari mainitsi, ettei tällaista pohdintaa saisi tehdä täällä. Pidän tällaista kommenttia erittäin outona, ettei päätösten käytännön vaikutuksia saisi pohtia tässä salissa. Tämä sali on juuri sitä varten, että täällä juuri täytyy pohtia näiden päätösten käytännön vaikutuksia. Vielä lopuksi haluaisin sanoa siitä, kun täällä edustaja Tynkkynen otti esille sen, että hän oli vierailulla aiemmin Ukrainassa. Kuten tiedämme, Ukrainaa on pommitettu rankasti, ja edustaja Tynkkynen oli käsitykseni mukaan vieraillut siinä hallintorakennuksessa, jota Venäjä oli äskettäin pommittanut. Juuri tässä on nyt esimerkki siitä, miksi me tarvitsemme Daavidin linko ‑järjestelmää, miksi me emme voi millään lailla sitoa meidän käsiämme myöskään tulevaisuudessa näiden asehankintojen suhteen, koska meidän, meidän Suomen eduskunnan, täytyy varmistaa kaikkein parhaimmat järjestelmät meidän kansalaisiamme suojaamaan. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-09-10T19:15:25,2025-09-10T19:21:46,Tarkistettu,1.1 2025_76_212,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,Edustaja Garedew., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_76_213,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hamas-terroristien ovela suunnitelma on saada myötätunto puolelleen syöttämällä medialle lavastettuja ja tekoälyllä tehtyjä kuvia. Yksi Hamasin sotataktiikoista on tällä tavoin kääntää yleinen mielipide Israelia vastaan. Tämä toteutuu ja onnistuu valitettavan hyvin. Siitä kertoo tämäkin riittävän kannatuksen kerännyt ja sen myötä eduskuntaan asti edennyt kansalaisaloite, jossa vaaditaan asekauppojen keskeyttämistä Israelin kanssa. Kansainvälinen media uskoo sokeasti Hamasin tuottamaan propagandaan, valeuutisiin ja asiayhteydestä irrotettuihin kuviin. Hamas käyttää esimerkiksi Syyriassa tai Jemenissä otettuja kuvia väittääkseen Israelin kohdistavan iskuja palestiinalaisiin siviileihin. Kuolemia myös lavastetaan. Suomessakin vain hyvin harvoin tällaisista paljastetuista huijauksista tehdään uutisoikaisuja. Tämä vaikuttaa väistämättä kansalaisten mielikuviin Gazan sodasta, jonka aloitti Hamas. Yksi suurimmista Israel-vastaisuutta lietsovista valheista on väite siitä, että Israel olisi toteuttamassa kansanmurhaa Gazassa. Kansainvälinen tuomioistuin ei ole sitä todennut. Britannian teettämä selvitys on juuri tällä viikolla todennut, että Israelin toimet Gazassa eivät täytä kansanmurhan kriteereitä. Kansa, joka on itse kokenut kansanmurhan, ei koskaan lähtisi tekemään sille tielle. Gazan siviiliuhrien määrä on kiistanalainen, sillä tiedot perustuvat tietoihin Hamasin alaiselta terveysministeriöltä, joka on Hamasin edustaja, eivätkä he erottele siviileitä taistelijoista. Israel näkee valtavasti vaivaa varoittaakseen siviileitä monin eri keinoin. Siviileiden kuolemat johtuvat monilta osin Hamasista, joka käyttää heitä ihmiskilpinä. No, sitten nämä nälänhätäväitteet: Ne puolestaan perustuvat tilastojen vääristelyyn. Voidakseen julistaa Gazaan nälänhädän, YK joutui jopa muuttamaan nälänhädän kriteereitä — voitteko uskoa? Yhtenä muutoksena kriteereihin oli aliravitsemusprosentin puolittaminen 30:stä 15 prosenttiin. Tämän seurauksena monissa muissa maissa aliravitsemusprosentti on nyt korkeampi kuin Gazassa, mutta niihin ei kuitenkaan ole julistettu nälänhätää. Ruoan suhteen ongelma ei ole se, että Israel käyttäisi nälkää aseena eikä päästäisi Gazaan ruokaa. Israel on päästänyt yli kaksi miljoonaa tonnia avustuksia Gazaan ja vie koko ajan lisää. Ruokapula johtuu siitä, että joko YK ei toimita avustuksia perille tai sitten Hamas varastaa ne ja myy niitä eteenpäin hinnoilla, joihin ihmisillä ei ole varaa. YK:n ja YK:n projektipalvelujen toimisto UNOPS:n datassa on todettu, että jopa 80 prosenttia avustuksista ei tietyllä jaksolla tavoittanut kohteitaan. Saksan mukaan Hamasin terroristit varastavat suuren osan niistä avustustarvikkeista, joita Israelin puolustusvoimat on pudottanut Gazan vyöhykkeelle. Ongelma on siis jakelussa ja turvallisuudessa, ei todellakaan Israelissa. Niinpä Israelin rankaiseminen on täysin väärä kohde eikä auta yhtään ketään. Israelia myös nimitellään apartheidvaltioksi. Tämäkin väite on täysin tuulesta temmattu. Israelissa arabeilla on oikeus äänestää, olla kansanedustajina sekä työskennellä korkeimmassa oikeudessa ja armeijassa. Perusteettomat syytökset Israelia kohtaan Suomessa ja Euroopassa ovat johtaneet antisemitismin ja Israel-vastaisuuden merkittävään lisääntymiseen. Arvoisa puhemies! Median tulisi välittää riippumatonta tilannekuvaa, ei toimia terroristien äänitorvena. Esimerkiksi BBC käyttää toistuvasti silmännäkijä-haastateltavanaan erästä Gazassa olevaa journalistia, joka on muun muassa uhannut polttavansa juutalaisia ”kuten Hitler teki”. Yle puolestaan osoitti maanantaina puolueellisuutensa, kun se uutisoi kuusi israelilaista tappaneesta asehyökkäyksestä: se nimittäin poisti jälkikäteen artikkelista maininnan Jerusalemista Israelin pääkaupunkina. Aivan käsittämätöntä toimintaa Suomen valtiolliselta medialta lähteä tekemään tällaisia linjauksia toisten valtioiden pääkaupungeista. Ehkä tämäkään Israel-vastainen kansalaisaloite ei olisi saanut kasaan yli 50 000 allekirjoitusta, mikäli valtamedia välittäisi suomalaisille tasapuolista uutisointia Lähi-idän tilanteesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-09-10T19:21:50,2025-09-10T19:27:57,Tarkistettu,1.1 2025_76_214,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,Edustaja Immonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_76_215,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kello on jo puoli kahdeksan illalla, ja tämä on viimeinen puheenvuoroni tänään tähän aiheeseen. Olen maastouttanut ja naamioinut satoja autoja suomalaisissa metsissä ja sotaharjoituksissa, mutta tämä oli kyllä mielestäni kehnosti naamioitu pro Palestiina ja pro Hamas -liikkeen ideologisessa hengessä laadittu niin sanottu lainvalmisteluesitys, jossa ainoaksi esimerkiksi on osattu etsiä vain Israelin toimet Gazassa, eikä yhtään yllätä, että itse hankinnat jäävät tässä vähän taka-alalle. Vasemmistonkin puheissa lähinnä Gaza, Israelin haukkuminen, nousi keskeiseen sijaan tämän keskustelun yhteydessä, vaikka kyse oli jostain hankintoihin liittyvästä esityksestä. Totean, että tämä aloite kuulostaa melkein terroristijärjestö Hamasin vaikutusyritykseltä sotkea Suomen puolustushankintoja, [Sanna Antikainen: Totta!] mistä siis hyötyisi vain Venäjä. [Sanna Antikainen: Juuri näin!] Emme voi luottaa Israeliin, täällä väitetään. Väitettä on turha kylvää enempää mieliin, koska en usko, että Israel muuttuisi ihan yllättäen epäluotettavaksi kauppakumppaniksi. Ja pitäisikö meidän siis aseiden lisäksi lopettaa myös kaikki muukin kaupankäynti Israelin kanssa, koska se on muuttunut niin epäluotettavaksi yhtäkkiä? Eikö se ole ihan samanlaista Israelin tukemista, jos käymme kauppaa ja ostamme sieltä banaaneja? Silloin rikomme taas ihmisoikeuksia, koska luomme hyvinvointia Israelin valtiolle. En oikein näe tätä perustetta enkä oikein ymmärrä sitä. Millainen mahtaisi olla se vasemmiston määrittämä inkvisitio ja sotatuomioistuin, joka määrittäisi, mitkä puolustushankinnat voidaan toteuttaa? Olisiko siellä vasemmistoliitto tuomaroimassa yhdessä vaikka Aseistakieltäytyjäliiton kanssa mukanaan ihmisoikeusjuristeja, ja he sitten päättäisivät, mitkä hankinnat ovat puolustushankintoja ja mitkä voivat edistyä ja mitkä eivät voi, ihmisoikeudet tietysti painopisteenä? Olen täällä Suomen parlamentissa, täällä Suomen eduskunnassa, huolissani vain suomalaisten turvallisuudesta ja ennen kaikkea suomalaisten ihmisoikeuksista meidän omassa maassamme. Näillä perusteilla, kuten todettua, tällaisenaan ja näillä perusteilla en ole tämän esityksen kannalla. Ehkä valiokuntakäsittelyssä tulee vielä joitain muita perusteita. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2025-09-10T19:28:00,2025-09-10T19:30:35,Tarkistettu,1.1 2025_76_216,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_76_217,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kun mietitään sitä, kuka on Suomen asehankinnoissa asiantuntija, niin mieleeni tulee vain yksi taho. Se on Suomen puolustusvoimat ja siinä yhteydessä puolustusministeriö. Se, että Puolustusvoimat yhdessä puolustusministeriön kanssa ja sitten lopulta puolustusministeri yhdessä hallituksen kanssa tekevät kokonaisharkinnan Suomen aseostoista, on mielestäni osoitus siitä, että tällä hetkellä järjestelmä on toimiva. Tarkoitan tällä sitä, että Suomen aseostoilla, puolustushankinnoilla, tulee olla suuri vaikutus ainoastaan koskien Suomen puolustuskykyä. Mielestäni tämä kansalaisaloite on tietyllä tavalla... Ehkä voisin kuvailla sitä jopa epäluottamukseksi siihen, etteivät mukamas Puolustusvoimat ja puolustusministeriö kykenisi hoitamaan tehtäviään. Näin kansanedustajana pidän tätä erittäin vakavana, ja voin sanoa tässä tänään, että luotan nyt ja huomenna juurikin näiden tahojen kykyyn tehdä päätöksiä niistä hankinnoista, joilla puolustetaan Suomea ja suomalaisia. Kun puhutaan Suomen puolustamisesta, niin kaikilla varmasti on tilannekuva siitä, millainen uhka meidän itänaapurimme on. Vastikään tänään tuli uutinen, kuinka Venäjän duuman puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Andrei Kartapolov oli sanonut Suomesta, että meistä olisi tulossa fasismin pesäke, jonka politiikka voi johtaa konfliktiin Venäjän kanssa. Tämän kertoi Venäjän valtiollinen uutistoimisto Tass. Tämä yhdistettynä viimeöiseen Puolan tilanteeseen antaa ymmärtää, että tietyllä tavalla uhka on kohonnut yhä entisestään, eikä se tule väistymään myöskään tulevaisuudessa. Se kertoo omaa kieltänsä siitä, miksi meidän ei pidä nyt eikä tulevaisuudessa millään lailla sitoa käsiämme sen suhteen, mitä puolustustarvikkeita, aseita ynnä muita me hankimme. Ehkä haluaisin vielä jatkaa tästä, mitä Kartapolov sanoi. Tämä liittyy tähän asiaan. Hän oli sanonut: ”Mitään ei voida sulkea pois nykypäivänä, koska Suomi ajaa äärimmäisen vastuutonta politiikkaa, ennen kaikkea Suomen johto. Ja siitä itse asiassa on tulossa todellinen fasismin pesäke nopeammin kuin Ukrainasta.” Näin siis sanoi Kartapolov. Hän myös jatkoi uutistoimisto Tassin mukaan, että hän on pahoillaan suomalaisten puolesta, jotka ”eivät ansaitse sitä kohtaloa ja tilannetta, josta he nyt löytävät itsensä”. Ja hän myös sanoi: ”Mutta jos tämä Suomen nykyjohdon täysin vastuuton politiikka johtaa traagisiin seurauksiin, se on heidän omallatunnollaan. Tiedämme, kuinka suojella omia etujamme, ja olemme valmiita mihin tahansa skenaarioon.” Tämä tosiaan kertoo omaa kieltänsä myös siitä, että me tarvitsemme tätä Daavidin linko -ilmapuolustusjärjestelmää, jonka hankinta on tietyllä tavalla uhassa peruuntua, varsinkin jos tämä kansalaisaloite menee läpi. Ehkä vielä tästä lukemastani uhkauksesta, jonka esitti Venäjän duuman puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Kartapolov. Tai siis tämä Kartapolov puhui fasisteista Suomen johdossa ja Suomessa ja siitä, kuinka se muka kasvaa. Tässä on hyvä esimerkki siitä, millaista niin sanottua ainesta myös valitettavasti tästä talosta syötetään itänaapurille. Me tiedämme, että varsinkin vasemmistopuolueet ovat jakaneet ei-paikkansapitäviä lausuntoja siitä, millaisia poliitikkoja Suomen nykyvaltionjohdossa, Suomen nykyhallituksessa on ja millaisia puolueita nykyisessä hallituksessa on. Nämähän eivät pidä paikkaansa, ja toivoisi, että näinä aikoina pysyttäisiin aina täysin totuudessa, koska nyt voimme huomata näistä aiemmin lainaamistani lausunnoista, millaista niin sanottua... Miten sen sanoisi? Sitä voisi kuvailla niin, että tuo itänaapurimme karhu on välipalaa itselleen saanut, ja se on tullut valitettavasti täältä Suomelta itseltään tai, sanoisinko, tiettyjen poliitikkojen suusta täältä näin. Jatkossa, kun ehkä, sanoisinko, kritisoimme toisiamme, niin ehkä äärimmäisyyksien tietty vetäminen liian yli voi olla tällaisessa tilanteessa jopa kohtalokasta Suomen turvallisuudelle. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-09-10T19:30:36,2025-09-10T19:37:52,Tarkistettu,1.1 2025_76_218,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Edustaja Garedew. [Kaisa Garedew: Arvoisa puhemies, minulla on kaksi puheenvuoroa.] — Puheaika on seitsemän minuuttia. [Sanna Antikainen: Viimeinen puheenvuoro, silloin saa puhua. — Kaisa Garedew: Varaan toisen puheenvuoron.] — Olkaa hyvä, edustaja Garedew, teillä on nyt puheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_76_219,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteen vaatima Suomen ja Israelin välisen puolustusyhteistyön lakkauttaminen olisi suuri virhe ja tapahtuisi oman turvallisuutemme kustannuksella. Kahdenvälisen yhteistyömme lisäksi olisi ollut erittäin tärkeää säilyttää läheiset suhteet Israelin ja EU:n välillä. Tänään kuitenkin komission puheenjohtaja ilmoitti, että EU tulee jäädyttämään kahdenvälisen avun Israelille. Sillä, että EU lähtee painostamaan Israelia assosiaatiosopimuksen jäädyttämisellä tai vastaavalla, ei saataisi aikaan mitään hyvää. Yhtä vähän saataisiin aikaan symbolisella Palestiinan tunnustamisella. Suomen ei tule tunnustaa Palestiinan valtiota. Ulkopuoliset eivät voi jakaa Israelin yhtenäistä valtiota erilaisilla tunnustamisilla. Alueella ei ole toimivaa eikä yhtenäistä hallintoa, eikä vaaleja olla käyty 20 vuoteen. Käytännön valtaa pitävät siellä terroristit, jotka eivät suostu tunnustamaan Israelin valtiota, saati elämään sen kanssa rauhanomaisesti rinnakkain. Gazalaisista suurin osa kannattaa Hamasia. Olipa se sitten pelosta ja pakosta johtuvaa tai aitoa kannatusta, niin tähänkin on tultava muutos, mikäli alueella halutaan koskaan nähdä demokraattista kehitystä. Jos tunnustamista joskus tulevaisuudessa harkittaisiin, sen ehtoina tulisi olla täydellinen demilitarisointi, yhtenäinen ja toimiva hallinto, väkivallasta luopuminen todistetusti, kansainvälinen, riippumaton valvonta sekä Israelin valtion tunnustaminen. Nykytilanteessa mikään näistä ei täyty, joten tunnustaminen ei ole realistinen eikä hyväksyttävä vaihtoehto. Ainoa, mitä Suomen tarvitsee tunnustaa, on Israelin oikeus puolustaa itseään. Israelin painostamisesta ei ole hyötyä, koska he ovat kyllä valmiita lopettamaan sodan vaikka huomenna, kunhan Hamas antautuu ja päästää yli 700 päivää tunneleissaan kiduttamansa ja näännyttämänsä panttivangit vapaiksi. Jos joihinkin tahoihin tulisi kohdistaa painostusta tai boikotointia, niin Hamasiin ja sen toiminnan rahoittajiin, kuten Iraniin ja erilaisiin kansainvälisiin järjestöihin ja verkostoihin. Lisäksi tulisi keskustella siitä, että 22 arabivaltiosta ainoastaan neljä on tunnustanut Israelin valtion. Palestiinalaiset, jotka itsekin ovat arabeja, ovat vuosikymmeniä olleet muille arabimaille Israelin painostamisen välikappaleita. Palestiinalaiset itse ovat kerta toisensa jälkeen hylänneet tarjoukset omasta valtiosta, koska ehdotukset ovat olleet sellaisia, joissa Israel olisi myös olemassa Palestiinan rinnalla. Jos Israelin olemassaolo on suurimmalle osalle arabimaista edelleen näin iso ongelma ja Hamasin peruskirjassa edelleen tavoitteena vapauttaa koko Palestiinan alue eli pyyhkäistä Israel mereen, on epärealistista odottaa, että kuvitteellisen valtion tunnustaminen edistäisi minkäänlaista rauhaa, saati vähentäisi Israelin kohdistuvien turvallisuusuhkien määrää. Arvoisa puhemies! Puolustushankintojen säätelyä ajavan kansalaisaloitteen taustalla on samoja tahoja, jotka ovat aiemminkin esiintyneet Israel-vastaisina Pro Palestiina -aktivisteina. Aloitteessa puhutaan ihmisoikeusvaikutuksista ja humanitäärisen oikeuden toteutumisesta. Haluaisinkin kysyä heiltä, toteutuvatko nämä oikeudet heidän mielestään oikeasti paremmin ääri-islamistisen terroristijärjestön Hamasin alaisuudessa kuin demokraattisessa Israelissa. Jos he todella ovat kiinnostuneita Palestiinan siviilien hyvinvoinnista, miksi he eivät siinä tapauksessa pyri painostamaan niitä terroristeja, jotka raa’asti hyväksikäyttävät ja sortavat Gazan siviilejä? — Kiitos. Olisi vielä yksi puheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-09-10T19:37:56,2025-09-10T19:43:33,Tarkistettu,1.1 2025_76_220,76/2025,2025-09-10,14.01,19.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Aloite puolustushankintojen sääntelystä>>>Kansalaisaloite KAA 4/2025 vp,"Keskustelu on... [Kaisa Garedew: Puheenvuoro!] päättynyt. — Puheenvuoro pyydetään paikalta, ja kahta puheenvuoroa ei voi ottaa peräkkäin, jos siinä välissä ei ole muita puheenvuoroja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_77_1,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. On toivottavaa, että kukin kysymys on osoitettu yhdelle paikalla olevalle ministerille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_77_2,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Piritta Rantanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 112/2025 vp,"Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_77_3,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Piritta Rantanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 112/2025 vp,"Puhemies! Hallituksen kärkilupaus oli työllisyyteen panostaminen. Lupasitte 100 000 uutta työllistä. Te olette räikeästi rikkoneet tämän lupauksen, ja saldonanne onkin tällä hetkellä miinus 78 000 työllistä. Suomi onkin siis pian työttömyyden kärkimaa. Uusimmissa tilastoissa Suomi on jo ohittanut Kreikan työttömyysluvuissa. Tämänhetkisen ennusteen mukaan pian ohittumassa on myös Espanja. Suomen työttömyys ohittaa myös Euroopan maiden koko keskiarvon. [Juho Eerola: Hyvä, että annettiin elvytyspaketti!] Työttömyys lisää ihmisten epävarmuutta ja epäluottamusta. Työttömyysennustetta on jälleen kerran jouduttu rukkaamaan huonommaksi. Työttömyyden kasvu ja talouden sakkaaminen kulkevat käsi kädessä. Talouden taantuma alkoi rakentamisesta, mistä me varoitimmekin, mutta sittemmin vaikutukset ovat levinneet lähes joka alalle. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ja ylikuumensitte rakennusmarkkinat!] Kysynkin ministeri Marttiselta: miten kärkilupaus työllisyydessä voi muuttua kärkisijaksi työttömyydessä näin nopeasti?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.1.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-09-11T16:01:06,2025-09-11T16:02:20,Hyväksytty,1.1 2025_77_4,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Piritta Rantanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 112/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_5,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Piritta Rantanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 112/2025 vp,"Kiitoksia paljon, herra puhemies! Se, että kansainvälinen suhdanne on koetellut hyvin vaikeasti Suomea, hyvät kollegat, oikeastaan korostaa vain yhtä asiaa, sitä, että me emme ole kyenneet uudistamaan Suomea ja taloutemme rakenteita riittävällä tavalla. Useat hallitukset ovat epäonnistuneet tässä, ja kuorma on jäänyt paljon taas vastaavasti meille tehtäväksi. Sen takia taas vastaavasti me viemme eteenpäin näitä keskeisiä uudistuksia, joilla saadaan vahvistettua suomalaisten pk-yrittäjien näkökulmaa työllistää lisää. Kevennämme verotusta, sujuvoitamme luvitusta, panostamme tutkimukseen ja tuotekehitystoimintaan. Teemme merkittäviä toimenpiteitä, jotta voidaan taas näkymää parantaa, ja tällä hetkellä me näemme sen, että viimeistään ensi vuonna työllisyys kääntyy jo selkeästi parempaan suuntaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.1.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-09-11T16:02:23,2025-09-11T16:03:25,Hyväksytty,1.1 2025_77_6,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Piritta Rantanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 112/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tähän aiheeseen liittyen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_7,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Piritta Rantanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 112/2025 vp,"Herra puhemies! Taas niitä lupauksia. Pitkäaikaistyöttömyys Suomessa on kasvanut merkittävästi, ja suhdanne koko Euroopassa on sama. Sain tiistaina vierailla Äänekosken uudessa kertopuutehtaassa, joka aloittaa ensi vuonna toimintansa, mikä on erittäin hienoa. Samaan aikaan viereinen vaneritehdas lopettaa. Keskustelin tämän tehtaan pääluottamusmiehen kanssa, joka kertoi ihmisten suuresta pelosta ja huolesta siitä, löytyykö työpaikkaa, riittääkö ammattitaito ja mitä voi tehdä, kun te olette uudelleenkouluttautumismahdollisuudet vieneet. Mitä te, hallitus, tarjoatte näille ihmisille juuri tällaisessa tilanteessa? Me olemme SDP:ssä aidosti huolissamme näistä ihmisistä. Kuinka aiotte, ministeri Marttinen, huolehtia siitä, että työttömät pääsevät töihin ja että työttömyys ei muutu pitkäaikaistyöttömyydeksi, jossa olemme jo lähellä 90-luvun laman karmeita lukuja? Mitä aiotte tehdä, ettei työttömyys muutu pysyväksi osattomuudeksi tässä yhteiskunnassa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.1.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-09-11T16:03:37,2025-09-11T16:04:44,Hyväksytty,1.1 2025_77_8,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Piritta Rantanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 112/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_9,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Piritta Rantanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 112/2025 vp,"Kiitoksia paljon, herra puhemies! Ensinnäkin tästä, kun edustaja viittasi metsäteollisuuden tilanteeseen: Näissä tilanteissa, missä vastaavasti Suomeen on tullut näitä vakavia uutisia, muun muassa tänä kesänä, heinäkuun lopulla, vierailin Lappeenrannassa viipymättä sen jälkeen, kun paikkakunnalle oli tullut vakavia uutisia siitä, että UPM ilmoitti sulkevansa taas paperintuotannon. Minusta se on ensimmäinen asia, että valtiovalta menemällä paikan päälle, käymällä keskustelua paikallisten toimijoiden kanssa ja kaupungin kanssa hakee niitä yhteisiä ratkaisuita. Näissä tilanteissa, joissa äkillinen rakennemuutos koskettaa hyvin voimakkaasti yksittäistä paikkakuntaa, meillä on olemassa työkaluja, joiden mukaan toimitaan. Kukaan tämmöiseen tilanteeseen joutuva, työttömäksi jäävä henkilö ei jää yksin. Tästä pidetään huolta. Työllisyysalueet vastaavat laajasti työllisyyden hoidosta alueilla. Itse asiassa huomenaamulla olen kutsunut kaikki työllisyysalan johtajat tänne Helsinkiin. Me käymme läpi alueellisen tilanteen ja katsomme yhdessä, mitä vielä uusia toimenpiteitä tässä tilanteessa on välttämätöntä tehdä. [Puhemies koputtaa]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.1.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-09-11T16:04:44,2025-09-11T16:05:58,Hyväksytty,1.1 2025_77_10,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Piritta Rantanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 112/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_11,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Piritta Rantanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 112/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Työllisyystilanne on tällä hetkellä Suomessa todella heikko, ja on totta, että kansainväliset suhdanteet tähän vaikuttavat. Mutta, ministeri, kysymys kuuluu: onko olemassa jokin sellainen kansainvälinen suhdanne, joka vaikuttaa nimenomaan Suomeen mutta ei vaikuta meidän verrokkimaihimme? [Sinuhe Wallinheimo: Joustavammat työmarkkinat!] Nimittäin miten on mahdollista, että juuri Suomen työllisyyden kehitys on Petteri Orpon hallituksen aikana ollut kaikista heikointa? Siis itse asiassa, jos meidän työllisyysaste olisi kehittynyt samalla tavalla kuin muualla EU:ssa teidän hallituksen aikana, niin Suomessa olisi jopa 90 000 työllistä enemmän tällä hetkellä. Tai jos se olisi kehittynyt esimerkiksi samalla tavalla kuin Ruotsissa tämän hallituksen aikana, niin meillä olisi jopa 50 000 työllistä enemmän tällä hetkellä. Ministeri Marttinen, mikä on se sellainen kansainvälinen suhdanne, joka koskettaa nimenomaan Suomea mutta ei Ruotsia tai meidän muita verrokkimaitamme? [Juho Eerola: Venäjän raja!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-09-11T16:06:02,2025-09-11T16:07:11,Hyväksytty,1.1 2025_77_12,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Piritta Rantanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 112/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_13,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Piritta Rantanen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 112/2025 vp,"Kiitoksia, herra puhemies! On näin, että Suomessa pohjoisena Euroopan maana on oleellista myös todeta, että turvallisuuspoliittinen tilanne on vaikuttanut myös meihin itse asiassa voimakkaammin kuin moniin muihin Euroopan maihin. Me kärsimme yhtä lailla Ukrainan hyökkäyssodasta, me kärsimme tästä euroalueen talouden heikentymisestä. Oikeastaan minusta nyt olennaista ei ole vain katsoa niitä kengänkärkiä, edustaja Lindtman, vaan pohtia sitä, mitä me voimme tehdä, jotta taas vastaavasti päästään tästä tilanteesta eteenpäin, ja millä toimenpiteillä voidaan suomalaisille yrityksille luoda vahvempaa näkymää talouteen. Näitä päätöksiä tämä hallitus on tehnyt viime keväänä riihessään, päättänyt merkittävistä uusista veroratkaisuista. Tänä syksynä eduskunta saa toimestani vielä uusia työmarkkinaratkaisuita käsittelyyn. Me teemme hyvin laaja-alaisesti toimenpiteitä, jotta nimenomaan suomalaisille yrityksille saadaan vahvempaa näkymää työllistää ja investoida. Ja kuten totesin, meillä on jo onneksi olemassa positiivisia signaaleita Suomen taloudessa, ja nyt on olennaista ja tärkeää saada tätä näkymää vahvistettua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.1.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-09-11T16:07:12,2025-09-11T16:08:35,Hyväksytty,1.1 2025_77_14,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_77_15,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus lupasi, että suomalaisiin yrityksiin syntyy 100 000 uutta työpaikkaa. Te, pääministeri Orpo, lupasitte näin ennen eduskuntavaaleja. Teidän hallituskautenne aikana kuitenkin työttömien määrä on kasvanut valtavasti, eikä suunta näytä kääntyvän, ja erityisen rajusti on kasvanut nuorisotyöttömyys. Alle 30-vuotiaita työttömiä on jo yli 75 000. Monilla heistä ei ole lainkaan työhistoriaa, jolloin esimerkiksi nuorten työpajatoiminnan ja palkkatukityöllistämisen tarve korostuisi, ja näistä hallitus on kuitenkin leikannut samalla työttömyyden kasvaessa. Myös jatkuvat koulutusleikkaukset rapauttavat työllisyyskehitystä pidemmällä aikavälillä. Yrityksille valmisteltava työllistämisseteli voi olla osa ratkaisua, mutta nuorisotyöttömyyden hätätila vaatii paljon laajempia toimenpiteitä, ja kysynkin: onko hallitus valmis vahvistamaan sekä yritysten että myös kuntien [Puhemies koputtaa] ja kolmannen sektorin edellytyksiä nuorten työllistämiseksi?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-09-11T16:08:35,2025-09-11T16:09:53,Hyväksytty,1.1 2025_77_16,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_17,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Kiitoksia, herra puhemies! Ja edustajalle kiitos erittäin tärkeän kysymyksen esille nostamisesta. Uskon, että nuorisotyöttömyyden ratkaisuun haettavat toimenpiteet ovat asia, joka yhdistää tätä salia. Meillä voi olla erilaisia painotuksia puolueiden välillä, mutta me kaikki tiedämme ja ymmärrämme hyvin sen, miten rajut vaikutukset nimenomaan työttömyydellä nuorten ihmisten osalta voi olla. Sen takia on sekä tämän maan kannalta että inhimillisesti äärimmäisen tärkeää, että mahdollisimman monen nuoren alkanut työttömyysputki saadaan katkaistua. Tämän takia hallitus on ottamassa käyttöön uutta työllistymisseteliä, jolla pystytään tukemaan ennen kaikkea työllistymistä näille nuorille, joilla on matala koulutustausta tai vain vähän työhistoriaa. Näin ollen siis voidaan päästä tässä vaikeassa tilanteessa auttamaan nuorista juuri heitä, joiden tilanne työmarkkinoilla on kaikkein haurain, kaikkein heikoin. Toisaalta haluan myös todeta, hyvät kansanedustajat, että kun myös talous lähtee liikkeelle, niin kyllähän nimenomaan myös nuorille avautuu paljon työmahdollisuuksia. Ja haluan sanoa suomalaisiin koteihin, että näkymää paremmasta on tällä hetkellä jo näköpiirissä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-09-11T16:09:57,2025-09-11T16:11:10,Hyväksytty,1.1 2025_77_18,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_19,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän työttömyysluvut ovat aivan karmeita. Tämä on yhteiskunnallinen kriisi, tämä on tragedia, mutta SDP:lle tässä on kysymys ennen kaikkea ihmisistä, työttömänkin ihmisen arvosta. Ihminen ei ole vain tuotannontekijä vaan ennen kaikkea ihminen. Ministeri Marttinen, teidän hallituksenne on luvannut 100 000 uutta työllistä, ja tulostaulu on armoton: te olette 78 000 jäljessä tästä, miinuksen puolella. SDP on kyllä tarjonnut omia esityksiään tilanteen helpottamiseksi työttömien ihmisten näkökulmasta, muun muassa niin, että työttömyysturvalla voisi opiskella, kunhan noudattaa omaa työllistymissuunnitelmaansa. Olemme esittäneet uusittuja suojaosia työttömyysturvaan ja asumistukeen ja olemme muun muassa pienyrittäjille esittäneet kotitalousvähennyksen laajentamista hoitoon ja hoivaan, joka tukisi naisyrittäjien pysymistä leivässä. Mutta te esitätte tällekin syksylle työmarkkinatoimina vain irtisanomisen heikentämistä ja lisää määräaikaisia työsuhteita. Tämä on mahdollisimman kaukana tavallisen työttömän suomalaisen arjesta. Ettekö sen sijaan voisi harkita vaikka kotitalousvähennyksen laajentamista hoitoon ja hoivaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-09-11T16:11:10,2025-09-11T16:12:23,Hyväksytty,1.1 2025_77_20,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_21,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Kiitoksia, herra puhemies! Voi olla, että suuresti kunnioittamaltani edustaja Tuppuraiselta ovat jääneet budjettiriihen paperit nyt lukematta. Te otitte esille työttömyysturvalla opiskelun. Sitähän me olemme nyt nimenomaan parantamassa hallituksen päätöksellä. Me olemme ottamassa käyttöön työllistymissetelin nuorten osalta, jotta taas heidän pääsyään työelämään voidaan vastaavasti parantaa. Olemme tekemässä myös muutoksia, joilla nimenomaan pienyrittäjien asemaa vahvistetaan, koska heitä on entistä enemmän ja heidän roolinsa Suomen taloudessa kasvaa jatkuvasti ja on tärkeää, että heidän eteensä tehdään vastaavasti lisää toimia. Totean myös sen, että tässä edustaja Tuppurainen jättää toteamatta SDP:n vaihtoehdon tässä tilanteessa. Te tarjoatte miljardin edestä uusia veronkiristyksiä suomalaisten yrittäjien niskaan. Voin vain kysyä tältä salilta, pohtia ääneen: paljonko luottamusta lisää suomalaisille pk-yrittäjille työllistää ja investoida tässä tilanteessa, jos verotusta kiristetään näin rajulla ja merkittävällä tavalla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-09-11T16:12:26,2025-09-11T16:13:36,Hyväksytty,1.1 2025_77_22,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_23,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Viime kyselytunnilla viikko sitten keskusta nosti tämän työttömyyden teeman esiin, mutta on erittäin tärkeää jatkaa sitä tällä kyselytunnilla, koska tämä asia ei kyllä todellakaan ole loppuun käsitelty, ei todellakaan. Joka kahdeksas työvoimaan kuuluvista suomalaisista on työttömänä, joka kahdeksas. Se on karmea luku. Tämä koskettaa käytännössä kaikkia suomalaisia, kaikkien lähipiiriä, koko kansaa. On nuorisotyöttömyyttä, on pahenevaa pitkäaikaistyöttömyyttä, jopa akateemista työttömyyttä yhä enemmän. Työttömyyden vakavuuteen nähden siitä keskustellaan ja sille tehdään aivan liian vähän tässä maassa. Tämänhän sen pääaiheen teidän budjettiriihessänne, hyvä hallitus, olisi pitänyt olla. Kun työttömyys on vain pahentunut viimeisen vuodenkin aikana, niin joudun kysymään teiltä, pääministeri: oletteko omasta mielestänne tehneet nyt riittävästi tälle vakavalle ongelmalle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2025-09-11T16:13:36,2025-09-11T16:14:35,Hyväksytty,1.1 2025_77_24,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_25,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten viime viikolla totesin, työttömyys on meidän suurin haasteemme tällä hetkellä, erityisesti inhimilliseltä taholta, koska kyse on ihmisistä, jotka ovat vailla työtä, mutta jos jotain tämä hallitus on tehnyt, niin me olemme luoneet edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiselle. Mutta se, mikä se erityinen Suomella on, mistä edustaja Lindtmankin kysyi, on tuo Venäjä. Se vaikuttaa massiivisella tavalla meidän talouteemme, turvallisuudentunteeseen, siihen, että kotitaloudet eivät ole kuluttaneet. Sitä, mitä nyt me ollaan näkemässä — se piristyminen, mikä taloudessa on alkanut — sipitää yhdessä tukea. Melkein joka päivä nyt tulee hyviä uutisia. Tänään tuli Suomen Yrittäjien raportti: pk-yrityksillä parhaat näkymät sitten Venäjän hyökkäyssodan alun. Ja kun me nähdään, että kotitaloudet ovat alkaneet kuluttamaan enemmän, asuntolainoja kysytään enemmän, tilauskirjat ovat meidän viennillä täyttymässä, niin tässä on todella paljon nyt positiivisia merkkejä liikkeellä. Investointeja on startannut ja starttaamassa. Meillä on paljon sellaista osaamista, mitä maailmalla tarvitaan. [Puhemies koputtaa] Nyt yhdessä tekemään töitä sen eteen, että me saadaan tämä hyvä kantamaan [Puhemies koputtaa] ja työpaikkoja syntymään!",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-11T16:14:38,2025-09-11T16:15:56,Hyväksytty,1.1 2025_77_26,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_27,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kaksi vuotta sitten kysyin teiltä, mikä on viestinne niille lapsille ja nuorille, jotka te leikkauksilla työnnätte köyhyyteen. Te vastasitte, että heidän vanhempiensa kannattaa mennä töihin. Se oli jo silloin hölmö vastaus, koska te leikkasitte asumistukea esimerkiksi matalapalkkaisilta yksinhuoltajilta. No, siitä on kaksi vuotta — kaksi vuotta te olette johtanut tätä maata tilanteeseen, jossa on vähemmän työtä, enemmän köyhyyttä, 27 000 lasta putoaa köyhyyteen. Kysynkin, mikä on nyt teidän viestinne näille perheille. Onko se se, että ottakaa päivätyön rinnalle se yötyö? Onko se se, että hakekaa vielä vähän enemmän töitä, niin kyllä ahkeruus palkitaan, kun ei ole niitä töitä? Vai onko se se, että lapset ja nuoret voivat sitten jotenkin ratkaista sen tilanteen, kun he kasvavat köyhyydessä? Onko se se, että ehkä kahden vuoden päästä menee paremmin, kun se on heille arkipäivää tänään, että te olette vieneet heiltä sen mahdollisuuden ostaa lääkkeet, ruoka tai goretex-kengät talveen? Mikä on vastauksenne lapsille ja nuorille, jotka teidän leikkaustenne takia kasvavat tällä hetkellä köyhissä perheissä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-09-11T16:15:56,2025-09-11T16:16:59,Hyväksytty,1.1 2025_77_28,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_29,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on se, että onnistuisimme tukemaan vanhempien työllistymistä. Se on keskeisin keino torjua lapsiperheköyhyyttä tässä maassa. Tämä on ollut se viesti. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Miten on mennyt omasta mielestänne?] Ja mitä tämän eteen on tehty? Tämän voin sanoa kyllä tälle salille, että varmasti tämän itsekin tiedätte, että hallitus on tehnyt enemmän kuin mikään lähihistorian hallitus sen eteen, että meillä olisi työllistämisen edellytyksiä tässä maassa, että meillä uudistettaisiin työmarkkinoita, jotta me saataisiin työpaikkoja syntymään. Mutta se, mille tämäkään hallitus ei valitettavasti riittävästi voi, on tämä turvallisuustilanne, se, että meillä on sotaa käyvä naapuri rajan toisella puolella, että meillä on ennätysmäärä epävarmuutta, [Mika Lintilä: Ja epävarmin hallitus!] se, että maailmantalouskaan ei ole meidän puolella, että tulee jatkuvasti huonoja uutisia, niin kuin vaikkapa Trumpin tulliratkaisut, jotka siirsivät orastavan kasvun alkamista. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Aina syy on muiden!] Mutta niin kuin pääministeri totesi, meillä on myös merkkejä siitä, että asiat ovat menossa parempaan suuntaan, ja tätä uskoa meidän täytyy pystyä myöskin vahvistamaan, koska talous perustuu myöskin luottamukseen. Tämä hallitus on tehnyt uudistuksia, on tehnyt työmarkkinoilla, on tehnyt sosiaaliturvassa, on tehnyt myös monia muita meidän yhteiskuntamme rakenteita uudistavia ratkaisuja. [Puhemies koputtaa] Nyt seuraavana vuonna keskitymme, ensi vuoden budjetissa, veronkevennysten kautta myöskin suomalaisten ostovoiman vahvistamiseen, [Puhemies koputtaa] ja tätä kautta luomme toivoa meidän lapsiperheille ja meidän lapsillemme. Perusopetuksen vahvistaminen ja monet muut ovat tärkeitä toimia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-09-11T16:17:04,2025-09-11T16:18:26,Hyväksytty,1.1 2025_77_30,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Kiitoksia. Nyt minuutti on käytetty, ministeri. — Edustaja Karlsson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_31,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Anette,Karlsson,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Grahn-Laasonen tässä tuo ilmi turvattoman maailmantilanteen, mutta kyllä se on niin, että hallituksen politiikka ja leikkaukset ovat lisänneet suomalaisten turvattomuutta. [Sofia Virta: Juuri näin!] Lapsiperheköyhyys lisääntyy THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan 27 000 lapsella. Hallitus on poistanut yrityksen koulutusvähennyksen, ja aikuiskoulutustuki on muisto vain. Pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyy, ja se on pelottava tilanne. Pitkäaikaistyöttömäksi joutuneen ihmisen on usein välttämätöntä päivittää omaa osaamistaan, tai joskus on pakko opetella kokonaan uusi ammatti. Edustaja Tytti Tuppurainen toi esille SDP:n vaihtoehtoja. Onko hallitus valmis edistämään työllistymistä SDP:n esittämillä keinoilla, muun muassa poistamalla rajoitteet opiskella työttömyysturvalla, kunhan noudattaa henkilökohtaista työllistämissuunnitelmaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Anette Karlsson,911831,2025-09-11T16:18:29,2025-09-11T16:19:33,Hyväksytty,1.1 2025_77_32,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_33,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Tässä SDP:n edustajien osalta kannattaa nyt katsoa läpi se paketti, mitä tämä hallitus on päättänyt budjettiriihen yhteydessä. Siellä on todettu selkeästi, että me parannamme työttömyysturvalla opiskelun edellytyksiä, ja haluan muistuttaa myös siitä, että tällä hetkellä työttömyysturvalla opiskelun edellytykset ovat jo varsin laajat. Eli jos ajatellaan vaikka kesken jäänyttä tutkintoa, niin on hyvin todennäköistä, että sen saa suorittaa sitten ainakin joiltain osin loppuun. Me olemme kyllä pitäneet yllä järjestelmää, jossa oman osaamisen kehittäminen työttömyysaikana on mahdollista. Mitä tulee taas aikuiskoulutustukeen, niin tässä menevät nyt ehkä asiat vähän sekaisin. Sehän ei ole ollut aikaisemminkaan työkalu, jolla työttömien osaamista on kehitetty, vaan nimenomaan työelämässä olevien henkilöiden osaamista. Tähän meillä on jo käytössä vastaava, rajatumpi malli, jossa pyritään siihen, että poissaolot työelämästä ovat taas vastaavasti pienempiä, mutta haluamme pitää huolta siitä, että julkisen sektorin tärkeissä tehtävissä toimivat henkilöt voivat kehittää omaa osaamistaan. Se on tälle hallitukselle [Puhemies koputtaa] erittäin tärkeä asia. [Veronika Honkasalo: Ei ole mitään korvaavaa mallia!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-09-11T16:19:33,2025-09-11T16:20:50,Hyväksytty,1.1 2025_77_34,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_35,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme Euroopan surullista kärkeä. Lähes 20 prosenttia nuorista on työttöminä. Tämä on hurja määrä. Luku on alle 25-vuotiaiden osalta 6 000 enemmän kuin vuosi takaperin. Jokainen nuori, joka on pitkään ilman työtä, ilman opiskelupaikkaa, ilman mahdollisuutta kuntoutukseen tai työpajan tuomaan tukeen, on syrjäytymisriskissä. Syrjäytyminen ja pitkäaikaistyöttömyyden kustannukset ovat isoja niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Sen takia aikanaan päätettiin nuorisotakuusta, jossa annettiin kolmen kuukauden palvelulupaus nuorille: heidän pitäisi saada työtä, päästä työllisyyspalveluihin tai opiskelemaan. Nyt tämä ei toteudu. Haluaisin kysyä hallitukselta: Minkälaista tukea tämän yrityksille suunnatun työllistämissetelin lisäksi tarjoatte etenkin niille kunnille, joissa asuu paljon nuoria? Tarvitsemme Ohjaamo-palveluita, kesäseteleitä ensimmäisen työpaikan saantiin, ammatillista kuntouttavaa koulutusta, paljon muutakin kuin tämän setelin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-09-11T16:20:50,2025-09-11T16:22:03,Hyväksytty,1.1 2025_77_36,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_37,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Kiitoksia, herra puhemies! Ja kiitoksia edustaja Hopsulle jälleen kerran tärkeästä kysymyksestä. Sen lisäksi, että hallitus on ottamassa käyttöön tämän uuden työllistämissetelin nimenomaan nuorten työllistämisen edistämiseksi, jo tällä hetkellä, kun työllisyyden kokonaisvastuu on siirtynyt vuoden alusta kuntien ja kaupunkien vastuulle, työllisyysalueille, heillä on käytössään hyvin laajasti muita palveluita. On täysin mahdollista jo tällä hetkellä, että vaikka sitten Espoossa voidaan järjestää Ohjaamo-palveluita, voidaan ottaa käyttöön kesätyöseteliä. Tämä ei vaadi tältä salilta mitään uusia päätöksiä, ei vaadi lainsäädännön muutoksia, vaan tämä vaatii nyt sitä rohkeutta myös kaikilta päättäjiltä alueella huomata se, että nuorten työttömyysjaksot täytyy pystyä katkaisemaan. Kokonaisvastuu asiasta on työllisyysalueilla, mutta totta kai käyn jatkuvasti keskustelua joka puolella Suomea tilanteesta. Käymme taas huomenna läpi valtakunnallista tilannetta ja katsomme yhdessä, miten tästä päästään taas kestävästi eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-09-11T16:22:06,2025-09-11T16:23:13,Hyväksytty,1.1 2025_77_38,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_39,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Työllisyyden taso on täysin kytköksissä talouskasvuun. Sitten kun meillä on talouskasvua, meillä lähtee työllisyys paranemaan, ja nyt näyttää siltä, että nämä merkit ovat toteutumassa, [Naurua vasemmalta] kuten täällä pääministeri vetosi muun muassa tähän pk-yritysten barometriin. Sitten toinen tärkeä asia on se, että olennaista on se, miten työn määrä kehittyy. Täällä usein puhutaan, että viime hallituskauden lopulla työllisten määrä oli korkealla tasolla. [Timo Harakka: Ennätys! — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ennätystasolla!] Pitää paikkansa, mutta tehtyjen työtuntien määrä ei ollut kasvanut enää lainkaan loppuaikana. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: No mites se on nyt kehittynyt?] Se ratkaisee, mikä on tehtyjen työtuntien määrä, ja sen takia on tärkeää, että meillä on entistä enemmän ihmisiä myös kokoaikatyössä, jotta tämä kansantalous kestää. Sen haluaisin vielä kysyä ministeri Marttiselta, että koska se kaikkein suurin työllistämispotentiaali on pk-yrityksissä ja niiden toimintaedellytyksiä tämän hallituksen aikana on parannettu ja uusia parannuksia on tulossa, niin mitä sellaisia uudistuksia vielä nyt on tulossa, [Krista Kiuru: Potkulaki!] jotka parantavat pk-yritysten työllistämismahdollisuuksia ja kohtuullistavat työnantajan riskiä. [Timo Harakka: Kysytte omalta ministeriltä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-09-11T16:23:13,2025-09-11T16:24:24,Hyväksytty,1.1 2025_77_40,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_41,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Kiitoksia paljon, herra puhemies! On tosiaan niin, että meidän täytyy tunnistaa yhdessä se, että pienten ja keskisuurten yritysten rooli meidän taloudessa ja myös työllisyyden näkökulmasta kasvaa ja on jatkossa entistä vahvempi. Sen vuoksi on perusteltua, että kaikki ne työmarkkinauudistukset, mitä tämä hallitus on vienyt eteenpäin ja tämä sali on päätöksellään säätänyt voimaan, keskittyvät ennen kaikkea suomalaisen pk-yrityskentän tilanteen vahvistamiseen, koska siellä on eniten myös potentiaalia työllistää lisää ja vaikka tarjota juuri nuorille uusia työmahdollisuuksia. Otan muutamia nytten vain huomioina: Paikallisen sopimisen laajentaminen, mikä on tehty jo aikaisemmin, ja tänä syksynä tuomme nytten taas esitykset, joilla helpotetaan henkilöperusteista irtisanomista. Takaisinottovelvoite poistuu kokonaan alle 50 henkeä työllistäviltä yrityksiltä, [Timo Harakka: Mahtavia työllisyystoimia!] ja myös määräaikaisten työsopimusten solmimista tullaan helpottamaan. Ei näitä tehdä, hyvä oppositio, minkään kiusan takia. Näitä tehdään sen takia, että suomalaisilla yrityksillä olisi jatkossa entistä suurempi luottamus omaan tulevaisuuteensa, jotta he voisivat [Puhemies koputtaa] työllistää ja tarjota työtä yhä useammalle suomalaiselle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-09-11T16:24:24,2025-09-11T16:25:44,Hyväksytty,1.1 2025_77_42,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_43,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisa hallitus, te leikkasitte työttömiltä — sen piti lisätä työllisyyttä. Te olette toteuttaneet valtavat työelämäuudistukset eli -heikennykset — sen piti lisätä työllisyyttä. Te heikennätte työsuhdeturvaa eli helpotatte työntekijän irtisanomista — sen pitäisi teidän mukaanne lisätä työllisyyttä, koska työntekijä on hallituksen mielestä valtava riski. Arvoisa hallitus, te lupasitte 100 000 uutta työpaikkaa. Kuinkas kävikään? Meillä on Suomessa ennätystyöttömyys. Arvoisa työministeri Marttinen, henkilö, joka on pitkäaikaistyötön ja etsii töitä, laittoi minulle viestin, jossa toteaa: ”Häpeän ministereitämme. Miten he voivat puolustella hallituksen työllistämispolitiikkaa, joka on tuonut ennätyksellisen työttömyyden? Palauttakaa 300 euron suojaosa työttömille.” Arvoisa työministeri, mitä vastaatte tälle pitkäaikaistyöttömälle, jolle työtä ei löydy, vaikka kuinka olette häneltä leikanneet?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-09-11T16:25:44,2025-09-11T16:26:43,Hyväksytty,1.1 2025_77_44,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,Kiitoksia. — Kysymys oli osoitettu työministeri Marttiselle. — Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_45,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Kiitoksia paljon, herra puhemies! Voin edustaja Suhoselle todeta, että vaikka tässä nyt vasta neljättä kuukautta hoidan tehtävää, niin kierrän myös erittäin paljon Suomea. Vierailen erikokoisissa yrityksissä, työpaikoilla. Muun muassa Kajaanissa nyt viimeksi elokuussa kävin paikallisessa työllisyyden toimintakeskuksessa tutustumassa, ja kävimme juuri keskustelua siitä, millä tavalla esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien palvelut toimivat tällä hetkellä Kajaanin alueella ja millaisia muutoksia siellä voidaan tehdä. Näiden kaikkien muutosten tarkoituksena, mitä tämä hallitus on tekemässä, on juuri laskea sitä työllistämisen kynnystä ja sen kautta taas tarjota yhä useammalle mahdollisuus päästä työelämään. Vastaavasti voidaan kysyä toisin päin: montako uutta työpaikkaa suomalaisiin yrityksiin syntyy sillä, että kaikki se työ, mitä tämä hallitus on tehnyt Suomen talouden rakenteiden uudistamiseksi, peruttaisiin? Luulen kyllä, että aika monessa firmassa myöskään tämä ei tuo parempaa näkymää tulevaisuuteen. Me uskomme siihen, että tällä linjalla tulevien vuosien aikana uutta työtä syntyy Suomeen, ja se on meidän politiikan keskiössä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-09-11T16:26:47,2025-09-11T16:27:57,Hyväksytty,1.1 2025_77_46,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_47,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen omien nuorten aikuisten lasteni kautta seurannut tätä työllisyystilannetta, ja kyllähän tämä aika kauhealta näyttää. Vuosi sitten keväällä, puolitoista vuotta sitten, ison kaveriporukan nuorista kaikki olivat töissä. Tänä keväänä samasta porukasta yksi oli töissä. Ja kun katsoin näitä Kanta-Hämeen tilastoja, jossa tilanne ei ole edes maan huonoin, niin vuosi sitten työttömiä alle 25-vuotiaita nuoria oli 800 ja nyt 1 150, ja tämä ei siis ole maan huonoin luku. Tilanne on todellakin huolestuttava. Ja kun pääministeri viime viikolla sanoi, että työllisyys on kääntynyt nousuun, niin tämähän ei pidä paikkaansa. Nuorten työttömien määrä on noussut valtavasti, ja tämä tuntuu aivan todella hirveältä. Arvoisa ministeri, millaisen viestin te haluatte nyt välittää niille nuorille, jotka elävät ilman toivoa työpaikasta juuri nyt? Te olette nostanut esiin täällä tämän työllistymissetelin, mutta miten se toimii? Millaiset odotukset teillä on, kuinka [Puhemies koputtaa] moni nuori voi työllistyä tämän setelin turvin? [Pia Lohikosken välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-09-11T16:27:58,2025-09-11T16:29:13,Hyväksytty,1.1 2025_77_48,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_49,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Herra puhemies! Kiitoksia edustaja Pekoselle jälleen kerran tärkeän kysymyksen esille nostamisesta. En pysty vielä tässä kohtaa työllistymissetelin tarkkoja yksityiskohtia avaamaan, sillä me teemme nyt huolellista valmistelutyötä työ- ja elinkeinoministeriössä, mutta lähiaikoina tulen kertomaan laajemmin tämän setelin yksityiskohdista julkisuuteen. Tärkeää on se, että seteli kohdistuu nimenomaan sellaisten nuorten auttamiseen, joiden asema työmarkkinoilla on kaikkein heikoin, kaikkein haurain, ja silloin palataan juuri siihen peruskysymykseen, niihin nuoriin, joilla vaikka ei ole ollenkaan peruskoulun jälkeistä tutkintoa, niihin nuoriin, jotka ovat äärimmäisen vaikean suhdannetilanteen keskellä valmistumisen jälkeen joutuneet suoraan työttömyyskortistoon. Heillä ei ole myöskään työhistoriaa, ja ymmärrettävästi taas vastaavasti sen ensimmäisen oman alan työpaikan löytymiseen ja etsimiseen tarvitaan myös paljon voimaa. Minun viestini suomalaisille nuorille on se, että me teemme kaikkemme, jotta voimme auttaa heitä pääsemään eteenpäin, työllistymään. Arviomme on se, että puhutaan kuitenkin tuhansista nuorista, jotka [Puhemies koputtaa] tämän työllistymissetelin kautta voivat saada nyt mahdollisuuden päästä työelämään. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Joskus!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-09-11T16:29:13,2025-09-11T16:30:31,Hyväksytty,1.1 2025_77_50,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_51,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiasiahan on se, että Suomi ei ole käytännössä saanut talouskasvua finanssikriisin jälkeen, ja se oli se lähtötilanne, jonka tämä hallitus myöskin peri teidän hallitukselta, teidän velkapommin jäljiltä. Te otitte neljä vuotta velkaa, [Välihuutoja — Krista Kiuru: Mikäs pommi nyt on menossa?] te jätitte tekemättä kaikki uudistukset, ja sen edessä ollaan. Meillä ei ole sitä iloa, mitä... [Timo Harakka: Ennätystyöllisyys!] Meillä ei ole sitä iloa, mitä teillä oli, eli työllistää ihmisiä velkarahalla. Meillä ei ole sitä iloa. [Timo Harakka: Te otatte enemmän, te käytätte velan muuhun!] Sen sijaan hallitus on toteuttanut nytkin puoliväliriihessä ratkaisuita, joilla alennetaan [Hälinää — Puhemies koputtaa] muun muassa lapsiperheiden verotusta, alennetaan työssäkäyvien ihmisten verotusta ja alennetaan yritysten verotusta, millä pyritään saamaan Suomessa aikaan se tilanne, että yritykset työllistäisivät suomalaisia ihmisiä tulevaisuudessa. Mutta tarkistelin tässä sosiaalidemokraattien vaihtoehtoa tälle vuodelle, kun te olette huolissanne työttömyydestä ja Suomen talouskasvun puutteesta, joka on aito ongelma — olen teidän kanssanne samaa mieltä siitä. Arvioisitteko, työministeri, miten nämä sosiaalidemokraattien hallitusta suuremmat veronkorotukset edesauttaisivat suomalaisten työllistymistä ja Suomen talouskasvua? — Kiitos. [Vasemmalta: Semmoista somematskua!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-09-11T16:30:31,2025-09-11T16:31:37,Hyväksytty,1.1 2025_77_52,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_53,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja tarttuu jälleen kerran hyvin tärkeään kysymykseen, sillä jos täällä hallitusta arvostelee, haastaa, niin on aivan perusteltua myös katsoa, minkälaisia lääkkeitä puolue itse tarjoaa tässä tilanteessa. [Vasemmalta: Kyllä! — Timo Harakka: Ennätystyöllisyys!] Ja on tosiaan fakta se, että SDP tarjoaa tässä tilanteessa, kun ollaan hauraimman kasvun vaiheessa, jossa me olemme pääsemässä taas vastaavasti vahvempaan kasvuun kiinni, lääkkeeksi suomalaisille yrityksille rajuja veronkiristyksiä, mikä johtaisi suoraan siihen, että näiden pk-yritysten kyvykkyys investoida, työllistää ja kehittää toimintaansa Suomessa heikkenisi merkittävästi. Pidän niitä ylipäänsä äärimmäisen huonosti harkittuina mutta vielä tässä suhdannetilanteessa todella huonosti harkittuina kokonaisuuksina. Ja sen takia tämä hallitus on valinnut toisenlaisen poliittisen linjan. Meidän linja on työntekoa ja yrittäjyyttä tukeva linja, mennään sitten työmarkkinauudistuksiin, veropolitiikkaan tai vaikka normien purkuun. [Veronika Honkasalo: Ja työttömyys kasvaa! — Välihuutoja vasemmalta]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-09-11T16:31:37,2025-09-11T16:32:47,Hyväksytty,1.1 2025_77_54,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Kiitos. — Edustaja Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_55,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Arvoisa pääministeri, lupasitte työllisiä 100 000 lisää. [Vilhelm Junnila: Koska Harakan bensaraha ilmestyy?] Aloititte ennätystyöllisyydessä, nyt olette tärvelleet tilaisuuden. Hallitus on kaudellaan hävittänyt noin sata työllistä joka ikinen päivä, mukaan lukien viikonloput, sata vähemmän joka päivä. Suhdanteet ovat vaikeat, mutta ehkä kaikkein haastavin suhdanne on teknologiasuhdanne. Tiedän, että te, arvoisa pääministeri, olette perehtynyt tekoälyyn ja ymmärrätte, miten laaja ja syvällinen vaikutus sillä on suomalaiseen työelämään. Siksi työttömän perheen ahdinkoa saattaa entisestään syventää pelko pitkittyvästä työttömyydestä, koska osaamisvaatimukset ovat monelle ihan kohtuuttomat. Oletteko ehkä valmis toteamaan, että aikuiskoulutustuen lopettaminen ja yritysten koulutusvähennyksen supistaminen oli huonosti ajoitettu juuri tähän tekoälyn ja muun teknologisen haasteen kiihdyttämään kouluttautumisen tarpeeseen? Meidän pitäisi päinvastoin lisätä kouluttautumista. Olisitteko valmiit tarttumaan edustaja Lindtmanin ehdotukseen [Puhemies koputtaa] siitä uudesta koulutustuesta, joka olisi hyvässä suhdanteessa hiukan vaatimattomampi [Puhemies koputtaa] mutta jota juuri tällaisessa huonossa suhdanteessa kasvattaisimme?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-09-11T16:32:49,2025-09-11T16:34:11,Hyväksytty,1.1 2025_77_56,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_57,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Kiitoksia, herra puhemies! Edustaja Harakka tarttuu erittäin tärkeään aiheeseen. Tiedämme, että olette paljon asiaa myös selvittänyt ja käynyt läpi, ja se kyllä kuuluu myös teidän puheenvuoroistanne läpi. Seuraamme hyvin tarkasti teknologista kehitystä ministeriössä. On kuitenkin hyvä muistaa myös kotikatsomoissa, että kyllähän läpi vuosikymmenten Suomen taloutta ovat kohdanneet myös erilaiset teknologiset murrokset. Niistä on aina selvitty. Ne ovat muuttaneet osaamistarpeita, mihin totta kai täytyy vastata taas koulutuspolitiikalla, täsmäpolitiikalla taas työllisyyspalveluiden osalta, tai vaikka siinä tilanteessa, jos henkilö on jäänyt työttömäksi, pitää huolta siitä, että myös työttömyysturvalla ollessaan pystyy omaa osaamistaan kehittämään. Tätä työtä me olemme tekemässä. Olen tuomassa myöhemmin, joko tänä vuonna tai ensi vuoden alussa, myös lakipaketin, jolla entisestään laajennetaan työttömyysturvalla opiskelun edellytyksiä. Uskon, että tässä meillä on myös paljon yhteistä tehtävää, koska aihe on vakava ja siihen täytyy tarttua hyvin määrätietoisesti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-09-11T16:34:17,2025-09-11T16:35:26,Hyväksytty,1.1 2025_77_58,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_59,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Työttömiä on tullut tämän hallituksen aikana lisää enemmän kuin Raumalla on asukkaita. Työttömyys on lisääntynyt työministerin kotimaakunnassa Satakunnassa jopa maan keskiarvoa enemmän. Heinäkuun tilastojen mukaan Satakunnassa oli avoimia työpaikkoja noin tuhat ja työttömiä työnhakijoita hieman yli 10 000. Eli jokaista työpaikkaa kohden on noin kymmenen hakijaa. On selvää, että yhdestä työpaikasta ei silloin riitä kaikille hakijoille, vaikka kuinka palkansaajan asemaa heikennetään. Nyt hallituksen suunnitelmissa on vielä muun muassa potkujen saamisen helpottaminen. Kysynkin, arvoisa ministeri Marttinen: uskotteko tosiaan, että ihmiset työllistyvät palkansaajien asemaa heikentämällä, ja mitä sanotte nyt niille työttömille, ahkerille työnhakijoille, jotka eivät siitä ahkeruudesta huolimatta työpaikkaa saa, koska niitä ei ole tarjolla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-09-11T16:35:26,2025-09-11T16:36:26,Hyväksytty,1.1 2025_77_60,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_61,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys SKT 113/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jos katsomme länsirannikon tilannetta tällä hetkellä, niin voisin luonnehtia asiaa toteamalla näin, että Länsi-Suomessa on tällä hetkellä käynnissä uusi teollistumisen aalto. Edustaja jätti tässä puheenvuorossaan mainitsematta sen, että meillä on tällä hetkellä koko länsirannikolla erittäin mittava määrä teollisia hankkeita liikkeellä. Me olemme nähneet myös sen, että muun muassa Business Finlandin hakemukseen on tullut merkittävä määrä näitä teollisia investointihakemuksia, joiden yhteisarvo on yli 20 miljardia euroa, hyvät kansanedustajat. [Jouni Ovaskan välihuuto] Tässä tilanteessa siis meidän täytyy vahvistaa entisestään tätä teollista murrosta. Minkä takia? Koska sehän juuri tuo niitä työpaikkoja — rakentamiseen, palveluihin ja itse tuotantoon. Sen takia luvitusta helpotetaan, tehdään panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitystoimintaan ja helpotetaan suoraan myös investointituilla näiden hankkeiden liikkeelle lähtemistä. Uskon, että edustajan kanssa toivomme kyllä kummatkin, että ympäri maata ja vaikka myös Satakunnassa nämä kaikki hankkeet lähtevät liikkeelle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-09-11T16:36:26,2025-09-11T16:37:42,Hyväksytty,1.1 2025_77_62,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys pienten yritysten rahoituksen saatavuudesta (Henrik Wickström r)>>>Suullinen kysymys SKT 114/2025 vp,"Ledamot Wickström, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.3.aspx,sv,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_77_63,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys pienten yritysten rahoituksen saatavuudesta (Henrik Wickström r)>>>Suullinen kysymys SKT 114/2025 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! On aivan väärin todeta, että hallitus ei ole tehnyt mitään kasvun vauhdittamiseksi Suomessa. Hallituksella on ollut tehtävänä kääntää 17 vuotta pitkä ajanjakso, jolloin ei ole ollut kasvua. Mitä hallitus on nyt tehnyt? Nyt olemme uudistaneet työmarkkinoita, me olemme mahdollistaneet paikallisen sopimisen ja tehneet monia muita uudistuksia, jotta yritykset uskaltaisivat lähteä investoimaan. Mutta aivan kuten tässä pääministeri aiemmin omassa puheenvuorossaan totesi, pakko se on todeta, että tämä turvallisuuspoliittinen tilanne vaikuttaa myöskin kaikkiin yrityksiin, kun he miettivät, miten haluavat lähteä edistämään, tekemään investointeja. Hallitus on tehnyt uudistuksia, joilla on haluttu mahdollistaa se, että tähän maahan uskalletaan lähteä investoimaan. Tänään tuli positiivinen tieto pk-yritysbarometrissä, jonka Suomen Yrittäjät teettivät, että kasvunäkymät ovat parempia tällä hetkellä ennen kaikkea pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Siksi kysynkin ministeri Puistolta: millä tavalla voisi myöskin huolehtia siitä, että nämä pienet yritykset saisivat rahoitusta pankeilta? Tämä on nyt tällä hetkellä se yksi iso huoli, että pienet yritykset, joissa löytyy innovaatioita, [Puhemies koputtaa] eivät saa rahoitusta?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.3.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-09-11T16:37:42,2025-09-11T16:38:58,Hyväksytty,1.1 2025_77_64,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys pienten yritysten rahoituksen saatavuudesta (Henrik Wickström r)>>>Suullinen kysymys SKT 114/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_65,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys pienten yritysten rahoituksen saatavuudesta (Henrik Wickström r)>>>Suullinen kysymys SKT 114/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan tämä pk-barometri oli varsin positiivinen, vaikka epävarmuutta oli. Esimerkiksi teollisuudessa uusien tilausten arvo on kasvanut nyt ihan kuukausi kuukaudelta ja on merkittävästi suurempi kuin vuosi sitten. Yritysrahoitus on hyvin relevantti kysymys. Jos ajattelee pk-sektoria, niin vähän vajaa neljännes ilmoittaa, että he eivät ole saaneet yritysrahoitusta, vaikka he ovat hakeneet tai sitten haluaisivat sitä saada ja tarvetta on. Tässä on useita asioita, mitkä vaikuttavat, ja kaikkiin niihin tulee puuttua: sääntelyn kasvaminen ihan finanssikriisistä lähtien, sen ylitulkinta. Näihin pitää puuttua EU-tasolla, ja onneksi tätä omnibustarkastelua tehdään. Pankkien paikallinen tuntemus on vähentynyt valitettavasti, yksi digitalisaation ikään kuin huonoista puolista. He ovat muuttaneet myös bisnesmallejaan. Mutta sitten on kaikki elinkeinopoliittiset toimet, Finnvera-lain uudistus, jota itse asiassa esittelen parinkymmenen minuutin päästä. Siellä suhtaudun hyvin myönteisesti tähän mikrolainarahoitukseen, se ei ole oma päätökseni. [Puhemies koputtaa] Se on kaikki pääomamarkkinoiden riskirahoituksen kehitystä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.3.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-09-11T16:38:58,2025-09-11T16:40:19,Hyväksytty,1.1 2025_77_66,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys pienten yritysten rahoituksen saatavuudesta (Henrik Wickström r)>>>Suullinen kysymys SKT 114/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_67,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys pienten yritysten rahoituksen saatavuudesta (Henrik Wickström r)>>>Suullinen kysymys SKT 114/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Viime keväänä hallitus kokoontui kasvuriiheen. Suomessa ovatkin asunnottomuus, köyhyys ja rikkaiden käteen jäävät tulot kasvaneet. Yksi huolestuttavimmista hallituksen kasvutoimista on kuitenkin työttömyyden kasvu. Te lupasitte 100 000 uutta työpaikkaa, sen sijaan pitkäaikaistyöttömyys on jo lähes 90-luvun laman tasolla. Te syytätte suhdanteita, mutta se ei ole koko totuus. Soteleikkaukset ovat lisänneet työttömyyttä julkisella sektorilla, ja työttömyysturvan suojaosien poisto on vaikeuttanut osa-aikatöiden tekemistä. Vasemmistoliitto on jo pitkään peräänkuuluttanut suojaosien palauttamista, ja nyt kun on osoitettu, että suojaosien poisto todella vaikeuttaa työntekoa, niin kysyisin työministeriltä: eikö olisi jo aika korjata virhe ja palauttaa suojaosat? [Sheikki Laakso: Tempputyöllistämistä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.3.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-09-11T16:40:19,2025-09-11T16:41:27,Hyväksytty,1.1 2025_77_68,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys pienten yritysten rahoituksen saatavuudesta (Henrik Wickström r)>>>Suullinen kysymys SKT 114/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_69,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys pienten yritysten rahoituksen saatavuudesta (Henrik Wickström r)>>>Suullinen kysymys SKT 114/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Itse asiassa näistä suojaosista onkin hyvä käydä tätä asiaa läpi. Nimittäin ihan tuoretta tutkittua tietoa valtiontalouden tutkimuskeskuksesta on tästä aiheesta, josta todettiin, että siihenkin keskusteluun, mikä tässä salissa on käyty, on tullut huojentavaa tietoa siitä, että työttömien osa-aikatyö ei ole romahtanut suojaosien poiston jälkeen. [Timo Harakka: Onko kokoaikatyö lisääntynyt?] Sillä, mikä tavoite tällä suojaosien poistolla oli, itse asiassa ei arvioitu olevan työllisyyttä lisäävää vaikutusta, vaan sillä pyrittiin ensisijaisesti julkisen talouden säästöihin — sanon tämän ihan suoraan. [Antti Lindtman ja Krista Kiuru: Lupasitte, että kokoaikatyö lisääntyy!] Eli hallitus joutuu tekemään julkisen talouden tasapainottamistoimia ja myös säästötoimia, mistä syystä tämä päätös hallituskauden alussa tehtiin. Siinä oli takana myöskin se, mihin entinen työministeri täällä jo viittasikin, se, että me tarvitsemme tähän maahan työllisyyttä lisää mutta me tarvitsemme myös kokoaikatyötä lisää, siis sitä, että tehtäisiin täyttä työpäivää. [Antti Lindtman: No, mites on käynyt?] Sen tavoitteena oli nimenomaan se, että kokoaikatyö tulisi yhä useammissa tilanteissa työntekijälle kannattavammaksi. [Antti Lindtman: No, miten on käynyt?] Tämä on tämän tausta. Mutta tutkittu tieto tästä asiasta [Puhemies koputtaa] on lisääntynyt, ja toivon, että edustaja myöskin tutustuu tähän. Haluan myös todeta teidän puheenvuoronne alkuosasta, [Puhemies koputtaa] että mielestäni tähän aiheeseen tällainen sarkastinen vitsailu sopii huonosti. [Välihuutoja vasemmalta]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-09-11T16:41:31,2025-09-11T16:42:48,Hyväksytty,1.1 2025_77_70,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys pienten yritysten rahoituksen saatavuudesta (Henrik Wickström r)>>>Suullinen kysymys SKT 114/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_71,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys pienten yritysten rahoituksen saatavuudesta (Henrik Wickström r)>>>Suullinen kysymys SKT 114/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Joudun kyllä suosittelemaan niin työministerille kuin hallituspuolueiden edustajille hiukan jatkokurssia tähän SDP:n vaihtoehdon läpikäymiseen: pienempi tuloverotus, helpompi arvonlisäverovelvollisuuden kynnyksen alittaminen ja parempi kotitalousvähennys. Meidän vaihtoehdossa nimenomaan näille pienimmille yrittäjille itse asiassa on kevyempi verotus [Sheikki Laakso: Olemattomia!] kuin hallituksen mallissa. Mutta puhutaanpa niistä yrittäjistä. Arvoisa työministeri, te tuossa totesitte, että tämä pienyrittäjien määrä on nyt kasvanut, suurin piirtein näin. Teidän oma ministeriö työllisyyskatsauksessa keväällä totesi, että työllisyyden lasku on koostunut osa-aikaisten, määräaikaisten ja yrittäjien määrän vähenemisestä. Eli kun te olette rankaisseet pienyrittäjiä, niin tässä näkyy, että konkurssit ovat lisääntyneet ja yrittäjien määrä on vähentynyt. No, mennään eteenpäin, mennään niihin keinoihin. Muistan, että viime vaalikaudella silloinen oppositiojohtaja Orpo esitti tällaista superkotitalousvähennystä. Muistaakseni se ajatus oli, että se säästää 300 miljoonaa euroa julkisessa taloudessa ja lisää työllisyyttä. Olisitteko valmis tähän esitykseen tai olisitteko edes valmis parantamaan [Puhemies koputtaa] kotitalousvähennystä hoiva- ja hoitotyön osalta, kuten äsken on esitetty, [Puhemies: Kiitoksia, nyt aika on käytetty!] pienyrittäjien tilanteen parantamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-09-11T16:42:54,2025-09-11T16:44:23,Hyväksytty,1.1 2025_77_72,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys pienten yritysten rahoituksen saatavuudesta (Henrik Wickström r)>>>Suullinen kysymys SKT 114/2025 vp,"Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_73,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys pienten yritysten rahoituksen saatavuudesta (Henrik Wickström r)>>>Suullinen kysymys SKT 114/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Itse haluaisin erityisesti tietää tästä edustaja Lindtmanin luettelosta, paljonkohan se maksaa kokonaisuudessaan, kuinka paljon se maksaa, kun tällä hallituksella ei ole sitä autuutta eikä mahdollisuutta, että me voisimme tehdä vain erilaisia toimenpiteitä riippumatta siitä, mikä niiden julkisen talouden kustannus on. Tämä hallitus on kokonaisuudessaan tehnyt päätökset kymmenen miljardin toimista, jotka sisältävät suoria menoleikkauksia, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ei ole! — Timo Harakka: Ei pidä paikkaansa!] pysyviä menoleikkauksia, joista monet ovat hyvin vaikeita ja hankalia. Samaan aikaan me olemme joutuneet tekemään myös veronkiristyksiä. Siitä huolimatta kokonaisveroaste tällä kaudella laskee. Me olemme joutuneet tekemään säästöjä, kyllä, myös sinne kotitalousvähennyksen puolelle. [Antti Lindtman: Mites se vastaus?] Kun tässä viitattiin VATTin tekemään tutkimukseen aiemmin, niin VATT on myös aiemmin arvioinut kotitalousvähennystä ja sen työllistävää vaikutusta ja todennut, että se ei ole siinä hirvittävän tehokas. [Keskustan ryhmästä: Ohoh!] Olen yleisesti ottaen samaa mieltä siitä, että kaikenlainen pienten yrittäjien toiminnan tukeminen [Puhemies koputtaa] erityisesti tällaisessa tilanteessa [Oikealta: Tutkittu tieto ei kelpaa!] on äärimmäisen tärkeää. Suurin syy kyllä yrittäjien ahdinkoon [Puhemies koputtaa] on tietenkin se, että meillä ei ole ollut kokonaiskysyntää, [Puhemies koputtaa] se on ollut heikkoa, suuri hintataso ja ylipäätänsä meidän... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-09-11T16:44:24,2025-09-11T16:45:50,Hyväksytty,1.1 2025_77_74,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys pienten yritysten rahoituksen saatavuudesta (Henrik Wickström r)>>>Suullinen kysymys SKT 114/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri, nyt aika on käytetty.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_75,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys asuntolainojen saatavuudesta kasvukeskusten ulkopuolella (Mika Riipi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 115/2025 vp,"Seuraava kysyjä. — Edustaja Riipi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_77_76,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys asuntolainojen saatavuudesta kasvukeskusten ulkopuolella (Mika Riipi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 115/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on maassa valtava ongelma. Tavallinen vakituisessa työssä käyvä perhe ei saa pankista lainaa, jos he haluavat ostaa, remontoida tai rakentaa asunnon kasvukeskusten ulkopuolella. [Arto Satonen: Se on kyllä totta!] Pankeista on tullut taseenvartijoita, joita ei harvaan asutun alueen tulevaisuus paljon kiinnosta. Karuimmin tämä näkyy meillä Lapissa, jossa elinkeinoelämä kasvaa ympäri maakuntaa mutta asuntopulasta on tullut yksi kasvun pullonkauloista. Kotikunnassani Sodankylässä, elinvoimaisessa kaivos- ja kasarmikunnassa, kunta on joutunut ottamaan pankin roolin ja on nyt rakentamassa omakotitaloja ihmisille — kuvitelkaa, omakotitaloja. Eihän tämä näin voi olla. Olemme keskustasta esittäneet esimerkiksi kansallista takausjärjestelmää asian ratkaisemiseksi. Me olemme sitä mieltä, että me tarvitsemme Suomeen asuntoreformin. Arvoisa pääministeri, aikooko hallitus tehdä tilanteelle jotain vai katsoa vain sivusta, kun suurin osa Suomesta autioituu?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.4.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-09-11T16:45:54,2025-09-11T16:47:04,Hyväksytty,1.1 2025_77_77,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys asuntolainojen saatavuudesta kasvukeskusten ulkopuolella (Mika Riipi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 115/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_78,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys asuntolainojen saatavuudesta kasvukeskusten ulkopuolella (Mika Riipi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 115/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Elinkeinoministeri voi ehkä täydentää pankkien osalta tätä, mutta siis tämä ongelma, jota kuvasitte, on ihan todellinen, ja tämä on hyvin tiedossa. Pankkien lainanannon vaateet ovat kiristyneet niin paljon pääosin eurooppalaisen sääntelyn vuoksi mutta toki myöskin omalla pankkien sääntelyllä, että tämäntyyppisiä tilanteita tulee nyt vastaan liikaa. Ilman muuta me otamme tämän hyvin vakavasti ja katsomme, voiko tälle asialle jotain tehdä, ja katsotaan, miten voidaan helpottaa tavallisten ihmisten, joilla asiat ovat kunnossa, lainansaantia. Tästä täytyy käydä keskusteluja. Mitä yleisesti asuntopolitiikkaan tulee, niin tästä sinänsä käytiin viime kerralla hyvää keskustelua. Haluan vieläkin painottaa sitä, että tänä vuonna nämä valtion tukivälineet ovat erittäin korkealla tasolla, jolloin toivottavasti asuntorakentaminen, nyt kun rakennusalan pahin on takana, lähtee liikkeelle. Mutta myöskin ensi vuodesta tulemme huolehtimaan siitä, että ne pysyvät hyvinkin korkealla tasolla, ainakin kun tarkastellaan pidemmällä aikavälillä. Me tarvitsemme asuntoja, mutta ne alueelliset erot ovat iso ongelma.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-11T16:47:04,2025-09-11T16:48:26,Hyväksytty,1.1 2025_77_79,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys asuntolainojen saatavuudesta kasvukeskusten ulkopuolella (Mika Riipi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 115/2025 vp,"Kiitoksia. — Lisäkysymys tästä aiheesta, edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_80,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys asuntolainojen saatavuudesta kasvukeskusten ulkopuolella (Mika Riipi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 115/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me keskustassa todella toivomme, että yhä useampi perhe saisi oman kodin, ja toivomme myös, että talous lähtisi Suomessa kasvuun. Pääministeri Orpo, sanoitte eduskunnan kyselytunnilla viikko sitten muun muassa seuraavasti: ”Kesän aikana talous on selkeästi piristynyt ja lähtenyt kasvuun, ja nyt jo nähdään, että työllisyyskehitys on lähtenyt kääntymään parempaan suuntaan.” Todellisuudessa Suomen talous on viimeisimpien tilastojen ja tietojen mukaan supistunut, työttömänä on jo noin 340 000 ihmistä, ja tämän vuoden alussa Suomen bruttokansantuote kehittyi heikoiten koko Euroopan unionissa. Sanoitte, että on surullista, kun keskustassa on kysytty, onko tässä nyt venytetty tosiasioita, ja meidän mielestämme surullista on se, että Suomen talous on tässä tilanteessa, kohta 1990-luvun ennätystasolla työttömyyden osalta. Herääkin kysymys, onko hallituksen tilannekuva taloudesta oikea, kun tällaisia lausuntoja annetaan. Haluankin kysyä, arvoisa pääministeri, teiltä: mihin tietoihin ja tosiasioihin [Puhemies koputtaa] perustatte hallituksen nimissä viime viikolla antamanne lausunnot? [Vasemmalta: Hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.4.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-09-11T16:48:26,2025-09-11T16:49:44,Hyväksytty,1.1 2025_77_81,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys asuntolainojen saatavuudesta kasvukeskusten ulkopuolella (Mika Riipi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 115/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_82,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys asuntolainojen saatavuudesta kasvukeskusten ulkopuolella (Mika Riipi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 115/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin totesin, että voi voi, on hieman surullista se, jos ei haluta nähdä mitään hyvää missään, [Antti Lindtman: Ei siitä ole kysymys!] kun on selkeitä tosiasioita siitä, että taloudessa on ei pelkästään hyviä merkkejä vaan ihan tosiasioita. [Vasemmalta: Kyllä ihan mielellään nähtäisiin!] Osuuspankin ennusteen mukaan talous kasvaa ensi vuonna kahden prosentin luokkaa, ja tänä vuonna Osuuspankki sanoo, että talous on kasvussa. Meille kaikille oli pettymys se, että alkuvuosi jäi hyvinkin alhaiseksi. Suurin syy sen takana oli Trumpin kauppapolitiikka, kauppasota oikeastaan. Mutta nyt on aidosti nähty, miten kotitalouksien kulutus on lähtenyt kasvuun. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Tämä näkyy pankkien laskelmista, tilastoista. Me nähdään, miten asuntolainojen kysyntä on lähtenyt käyntiin. [Keskustan ryhmästä: Lainaa ei saa!] Me nähdään, miten investointeja lähtee käyntiin. Nämä ovat tosiasioita. Ja kun sanoin, että työllisyydessä on tapahtunut käänne, niin sen odotetaan nyt ennusteiden perusteella lähtevän parempaan suuntaan ja ensi vuonna jo olevan selkeästi parempi. Nämäkin ovat ennusteita, mutta selkeästi nyt nähdään näitä asioita. Minä kiersin siellä teille keskustalaisillekin [Puhemies koputtaa] hyvin tutuilla seuduilla, Kajaanissa, Oulussa, Kokkolassa, Vaasassa [Puhemies koputtaa] — todella positiivinen, hyvä tunnelma. [Naurua vasemmalta ja keskustan ryhmästä — Perussuomalaisten ryhmästä: Nyt naurattaa tyhjän paperin antajia!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-11T16:49:44,2025-09-11T16:51:01,Hyväksytty,1.1 2025_77_83,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys asuntolainojen saatavuudesta kasvukeskusten ulkopuolella (Mika Riipi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 115/2025 vp,"Kiitoksia. — Lisäkysymys tästä aiheesta, edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_84,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys asuntolainojen saatavuudesta kasvukeskusten ulkopuolella (Mika Riipi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 115/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On todella tärkeää, että yhä useamman suomalaisen perheen haave omasta kodista voisi toteutua. Kuten tässä edustaja Riipin erinomaisessa kysymyksessä tuli ilmi, nyt meillä on suuri ongelma. Moni, joka haaveilee kodista, ei saa lainaa, ja samaan aikaan meillä uutisoidaan, että Helsingin kaupungin vuokra-asuntoihin ihmisillä ei ole varaa. Ne ovat tyhjillään, kun ihmisillä ei ole varaa. Jotakinhan tälle pitäisi nyt tehdä, jos Suomessa on tilanne, että meillä ihmisillä ei ole varaa edes omaan asuntoon. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ehkä ne Kaikkosen 40 000?] Toinen ongelma, joka meillä on samaan aikaan, on se, että pk-sektorin yritykset sanovat, että he eivät saa investointeihin lainaa. Meillähän on tilanne se, että meillä puuttuu nyt semmoinen väline, että kun monilla suomalaisilla ihmisillä, tavallisilla ihmisillä, on nyt pankkitileillä rahaa ja he miettivät, mihin tämä kenties sijoitettaisiin, niin me emme pysty ohjaamaan niitä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, siis sellaisiin, jotka eivät ole pörssiyhtiöissä. Pörssiosakkeita voit ostaa, mutta sitten kun meillä on muita yhtiöitä, jotka eivät ole pörssissä, niin miten niitten rahoituksesta voitaisiin huolehtia? Kysyisin arvoisalta ministeriltä: onko hallitus tekemässä tälle asialle jotain? [Antti Kurvinen: Nyt ollaan ytimessä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-09-11T16:51:08,2025-09-11T16:52:19,Hyväksytty,1.1 2025_77_85,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys asuntolainojen saatavuudesta kasvukeskusten ulkopuolella (Mika Riipi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 115/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_86,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys asuntolainojen saatavuudesta kasvukeskusten ulkopuolella (Mika Riipi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 115/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Osin jo vastasin tähän kysymykseen aikaisemmin, mutta tätä kysymystä varmaan on vaikea painottaa liikaa. Ajattelisin siinä, että Suomessa ja Euroopassa me ollaan oltu aika pankkisektoririippuvaisia ensinnäkin. [Antti Kurvinen: Aiotteko tehdä jotain nyt?] Eli se viittaa siihen, että meidän pitää kehittää myös tämän perinteisen pankkisektorin ulkopuolista sektoria, siis ei perinteistä pankkilainoitusta, millä on tietyt vaikeudet. [Keskustan ryhmästä: Miten?] — No, esimerkiksi kehittämällä pääomasijoitus- ja riskirahoituspuolta ja laajentamalla sitä myös semmoiseen ei-perinteiseen riskirahoitustoimintaan esimerkiksi siellä maaseudulla, missä nämä vakuusongelmat ja myös kannattavuusongelmat ja tietynlaiset pankkien arviointiongelmat ovat myös ehkä haastavimmat, koska niiden tiettyjen tilojen tai varallisuusluokkien arvottaminen on hankalampaa, ja silloin osa pankeista ei lähde sinne puolelle. Onneksi nämä pienemmät pankit lähtevät yhä sinne. Tässä on, niin kuin aikaisemmin kuvasin, monenlaista tehtävää, että otetaan koko tämä työkalupakki käyttöön. Sitten siellä on ihan konkreettisia ongelmia liittyen esimerkiksi toiminimiyrityksiin, nämä positiiviset luottotietorekisterit, ja siinä me katsotaan, [Puhemies koputtaa] että jo tehtyä ohjeistusta noudatettaisiin. [Antti Kurvinen: Ei yhtään keinoa! Nolla keinoa! — Juho Eerola: Oli siinä, mutta ei kaikki ymmärtäneet!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.4.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-09-11T16:52:27,2025-09-11T16:53:39,Hyväksytty,1.1 2025_77_87,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys asuntolainojen saatavuudesta kasvukeskusten ulkopuolella (Mika Riipi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 115/2025 vp,"Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_88,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys asuntolainojen saatavuudesta kasvukeskusten ulkopuolella (Mika Riipi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 115/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä huomaa, että ministeri Puisto on tainnut osallistua näihin keskustan kasvupäiviin, joissa on tavattu yrittäjiä ympäri Suomen. Siellä on haettu näitä keinoja, ja niitä keinoja toivotaan nyt hallitukselta. Meillä todellakin on valitettavasti aika keskittynyt markkina myös tällä finanssialalla, se nähdään, ja pankkisääntely, eurooppalainen sääntely, vaikuttaa Suomessa. Mutta kun ongelma on käsillä, se koskee tavallista kuluttajaa, joka haluaa ostaa asuntoa tai remontoida — se ei koske ainoastaan haja-asutusalueita tai syrjäseutuja, se koskee myös kehittyviä kaupunkiseutuja — ja sitten se koskee yrityselämää ja erityisesti sitä pk-sektoria. Voitaisiinko miettiä jonkinlaista mallia siihen, on se sitten joku rahoitusyhtiöratkaisu tai joku muu, jolla lähdetään vastaamaan näiden yritysten ja kotitalouksien tarpeisiin? Ja toinen on tuo ministerin mainitsema maaseutu- ja maatalousyrittäjyys. Kyllä siellä erityisesti, jos ajatellaan niitä vakuusvaatimuksia, ne ovat nyt tulleet monella vastaan. Mitä me voimme esimerkiksi siellä tehdä, jotta tilat ja yritykset voisivat investoida tulevaisuuteen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.4.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-09-11T16:53:43,2025-09-11T16:54:53,Hyväksytty,1.1 2025_77_89,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys asuntolainojen saatavuudesta kasvukeskusten ulkopuolella (Mika Riipi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 115/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_90,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys asuntolainojen saatavuudesta kasvukeskusten ulkopuolella (Mika Riipi kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 115/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä kysymys, ja todellakin pohditaan tätä yhdessä, ja siinä on, niin kuin olen kuvannut, monenlaisia asioita, mitä pitää ottaa huomioon. Tämä vakuusongelma liittyy tietysti kiinteistöjen arvoon oleellisesti ja niiden korjausvelkaan, niin että jos korjausvelka esimerkiksi on suhteessa korkea, niin eihän siinä silloin saa vakuutta — se on yhtenä esimerkkinä. Mitä tulee taas yritysrahoituksen puolelle, niin viiden minuutin päästä esittelemäni Finnvera-malli uudistaa varsin merkittävästi tätä rahoitusta. Siinä tuodaan esimerkiksi toimialaneutraalisuus Finnveran toimintaan. Eli aikaisemmin siinä on ollut rajoitteita maataloussektorille, myös rakennussektorille, ja nyt näitä rajoitteita puretaan ja siitä tehdään toimialaneutraalia. Ajattelen, että tämä on hyvin merkittävä uudistus.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.4.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-09-11T16:54:53,2025-09-11T16:55:54,Hyväksytty,1.1 2025_77_91,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ilmastopolitiikasta (Oras Tynkkynen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 116/2025 vp,"Seuraava kysymys. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_77_92,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys ilmastopolitiikasta (Oras Tynkkynen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 116/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Tänään käsittelemme eduskunnassa ilmastovuosikertomusta, joka osoittaa selvästi, että Suomi ei ole hiilineutraaliuden mukaisella polulla. Keskellä kesälomakautta hallitus laittoi lausuntokierrokselle keskeiset ilmastopolitiikan suunnitelmansa. [Juho Eerola: Keskellä kesää vihreitten puheenjohtaja lähti auton kanssa pörräämään ympäri Eurooppaa!] Ne puolestaan osoittavat selvästi, että hallitus on nostanut kädet pystyyn eikä edes yritä esittää riittäviä toimia, jotta ilmastolain mukaiseen hiilineutraaliustavoitteeseen voitaisiin päästä. Hallitusohjelman mukaan kuitenkin hallitus on sitoutunut ilmastolain mukaiseen hiilineutraaliustavoitteeseen, ja kun te, ministeri Multala, eilen ilmoititte, että hallitus korjaa alueidenkäyttölakia koskevaa esitystä, jotta siitä poistetaan miljardien investointeja estävä tuulijarru, niin oletteko te, ministeri Multala, nyt valmis tarkistamaan myös näitä hallituksen keskeisiä ilmastopolitiikan suunnitelmia lausuntopalautteen perusteella ja oletteko valmis vahvistamaan niissä esitettyjä toimia? Ja kun vihreät ovat esittäneet oman hiilineutraaliusmallinsa, niin oletteko valmis tarkastelemaan siinä esitettyjä ratkaisuja ja harkitsemaan myös niitä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.5.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-09-11T16:55:58,2025-09-11T16:57:01,Hyväksytty,1.1 2025_77_93,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ilmastopolitiikasta (Oras Tynkkynen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 116/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_94,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys ilmastopolitiikasta (Oras Tynkkynen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 116/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. Tänään todella eduskunnassa oli julkinen kuuleminen ilmastovuosikertomuksesta, joka katsoo tästä taaksepäin. Hallitus todellakin on valmistellut omat ilmasto‑ ja energiastrategiat, ja ne tuodaan eduskuntaan sitten, kun lausuntopalaute on huolella käyty läpi ja sitten myöskin viimeiset viilaukset tehty niihin. On totta, että meillä on merkittäviä haasteita, vaikka toki se on mainittava tässä yhteydessä, että päästöt myös tämän ilmastovuosikertomuksen perusteella vähenevät hyvin päästökauppasektorilla, joka siis tarkoittaa erityisesti energiantuotantoa ja suurta teollisuutta. Se, missä meillä on erityisiä haasteita, on tämä maankäyttösektori. Se on ollut tämä tilanne jo pidemmän aikaa, ja tämä muutoshan ei ole siis tapahtunut yhtäkkiä. Sen vuoksi, koska me tiedämme tämän haasteen mittakaavan ja suuruuden, teemme myös toimia, joita on valmisteltu ennen kaikkea maa‑ ja metsätalousministeriössä, mutta sen lisäksi haluamme myös tarkempaa tietoa näiden toimien vaikuttavuudesta ja niiden vertailukelpoisuudesta myös EU-tasolla, [Puhemies koputtaa] ja tähän panostamme myös merkittävän lisärahoituksen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.5.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-09-11T16:57:01,2025-09-11T16:58:17,Hyväksytty,1.1 2025_77_95,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys huumeongelmaan puuttumisesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 117/2025 vp,"Seuraava kysymys. — Edustaja Päivi Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_77_96,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys huumeongelmaan puuttumisesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 117/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Muuntohuume alfa-PVP:n eli peukun käyttö on huolestuttavasti yleistynyt. Kesällä sairaaloissa oli satoja käyttäjiä. Jätevesitutkimukset osoittavat ongelman olevan laaja. Tämä huume on erittäin koukuttava. Se toimii pieninä pitoisuuksina ja monilla eri tavoin käytettynä aiheuttaa vaikeita psykoottisia oireita ja aggressiivista käytöstä. Korvaushoitoa tähän ei ole. Ainoa mahdollisuus on täysi irrottautuminen, vieroitus ja kuntoutus. Hallituksen käynnistämä huumekuolemien vähentämisen ohjelma on nyt erityisen tärkeä. Mutta kysyn ministeriltä: Olisiko mahdollista kehittää suostumukseen perustuvaa tahdosta riippumatonta huumevieroitusta, jotta näitä nuoria voitaisiin pelastaa? Ja kun nyt näitä toinen toistaan vaarallisempia muuntohuumeita tulee markkinoille, niin olisiko syytä myös nopeuttaa menettelyä, jolla aine voidaan nimetä viralliseksi huumeeksi, esimerkiksi luomalla lakiin yleisvaarallisen aineen kategoria?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-09-11T16:58:21,2025-09-11T16:59:31,Hyväksytty,1.1 2025_77_97,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys huumeongelmaan puuttumisesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 117/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_98,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys huumeongelmaan puuttumisesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 117/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. Tämä aihe on meillä erittäin vahvasti nyt työpöydällä. Tämä peukku eli alfa-PVP-muuntohuume on erittäin koukuttava ja erittäin vaarallinen, valitettavasti vie käyttäjiä hyvin nopeasti huonoon kuntoon ja on levinnyt Suomessa nyt voimakkaasti. Meillä on toki huumausainetilanteessa muitakin huolenaiheita. Parhaillamme esimerkiksi työstämme juuri nuorten huumekuolemien estämisohjelmaa, joka on erittäin tarpeellinen siitä syystä, että viime vuosina meillä ovat jopa kaksinkertaistuneet nuorten huumekuolemat. Onnettomuustutkintakeskuksen tutkimuksenkin mukaan valitettavasti näistä kuolemista moni olisi ollut estettävissä esimerkiksi tiiviimmällä viranomaisyhteistyöllä ja tiiviimmillä turvaverkoilla. Tätä työtä rahoittamaan hallitus on varannut ihan merkittävästi lisää elikkä yli kymmenen miljoonaa euroa tähän estämisohjelmaan. Meillä oli viime perjantaina sisäministeri Rantasen kanssa keskustelutilaisuus, missä olivat kaikki keskeiset viranomaiset ja asiantuntijat koolla. Siellä keskeinen viesti oli se, että jokaisen tahon, joita huumepuolella on tietysti monia — poliisi, Tulli ja terveydensuojelun puolella sitten hyvinvointialueet ja monet muut toimijat —, [Puhemies koputtaa] pitää nyt tehostaa yhdessä näitä toimia. Myös edustajan esittämät keinot [Puhemies koputtaa] ovat meillä nyt arvioitavina. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+2.6.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-09-11T16:59:36,2025-09-11T17:00:51,Hyväksytty,1.1 2025_77_99,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_77_100,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään käsiteltävänä on hallituksen esitys laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi eli Finnvera Oyj:n kokonaislainsäädäntöuudistus. Esitys perustuu pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman tavoitteisiin, joiden mukaan Finnveran vientiä tukevaa roolia tulee vahvistaa. Esityksen tavoitteena on parantaa Finnveran toimintaedellytyksiä erityisesti viennin edistämisen osalta, jotta yhtiöllä olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet toimia tehokkaasti valtion erityisrahoitusyhtiönä ja hoitaa yhtiön elinkeino‑ ja teollisuuspoliittista tehtävää. Esityksellä pyritään vastaamaan hallitusohjelmakirjauksiin siten, että viennin rahoitusta ja Finnveran toimintaa koskevat ehdotukset muodostavat toimivan ja johdonmukaisen kokonaisuuden, joka vahvistaa Suomen vientikauppaa, varmistaa toiminnan osaavan ja huolellisen riskienhallinnan ja valvonnan sekä ohjaa julkista rahoitusta taloutta uudistavaan ja tuottavuuskasvua lisäävään toimintaan. Laissa säädettäisiin muun muassa yhtiön tarkoituksesta, hallinnosta, tehtävistä, rahoitustoiminnan ehdoista ja päätöksenteosta, taloudellisista toimintaperiaatteista, valtion vastuusta, pääpiirteissään yhtiön käytettävissä olevista rahoitusraameista ottaen huomioon valtion riskinkantokyky sekä yhtiön valvonnasta. Lain kirjoitusasu on saatettu kokonaisuudessaan yleisemmälle tasolle, jolloin yhtiön rahoitustoiminnassa jätetään yhtiölle enemmän tilaa toimia ja harkintavaltaa tehdä rahoitusratkaisuja. Yhtiön toimintaa ohjaavat jatkossakin keskeisesti laissa säädetty itsekannattavuuden noudattaminen ja omistajaohjauksen antamat suuntaviivat. Tältä osin noudatetaan hallitusohjelmakirjausta, jonka mukaan yhtiön rahoittajan roolia vahvistetaan kaikin puolin, kun yhtiön itsenäistä mutta valvottua päätöksentekoroolia vahvistetaan. Lakiesityksellä yhtiön tarkoitus‑ ja tehtävämäärittely siis täsmentyisi ja eri laeissa olevat tehtävät koottaisiin yhteen. Yhtiön tarkoituksena olisi jatkossakin edistää vientiä, suomalaisten yritysten toimintaa, kasvua ja kansainvälistymistä ja Suomen kestävää talouskasvua. Yhtiön tehtäviin kuuluisi myöntää ja hallinnoida luottoja, takuita, takausohjelmia, takauksia ja muita vastuusitoumuksia. Yhtiön ja sen tytäryhtiöiden rahoitussitoumusten määrä voisi olla enintään 50 miljardia euroa ja varainhankinta 20 miljardia euroa. Myös tämänhetkisistä laintasoisista yhtiön rahoitukseen liittyvistä toimialarajauksista luovutaan, ja lain tarkoituksena on olla jatkossa rahoituksen myöntämisen suhteen toimialaneutraali. Tämän vuoksi esimerkiksi maatalouden alkutuotantoa ja rakennusalan perustajaurakointia on uuden lain myötä mahdollisuus rahoittaa samojen edellytysten ja rahoituskriteerien vallitessa kuin muita rahoitettavia toimialoja. Toimialarajoitukset poistetaan laista sen vuoksi, että näin kaikki liiketoimintamuodot, jotka ovat yhtiön yleisten rahoituskriteerien mukaisia, saatetaan lähtökohtaisesti yhdenvertaiseen asemaan muiden toimialojen kanssa. Jatkossakin kaikkien yritysten ja rahoitushankkeiden tulee täyttää yhtiön rahoituksen yleiset edellytykset. Yhtiö vahvistaisi toiminnassaan noudatettavat, tarkemmat riskinoton ja rahoituksen periaatteet huomioon ottaen omistajaohjauksen tekemät linjaukset yhtiön riskinoton tavoitteista. Itsekannattavuuden osalta yhtiön tulee jatkossakin pyrkiä siihen, että sen toiminnan menot voidaan pitkällä aikavälillä kattaa yhtiön toiminnasta saatavilla tuloilla. Lisäksi esityksen pääkohtana on se, että valtio vastaa jatkossakin kolmansille yhtiön rahoitussitoumuksista ja valtio sitoutuu Valtiontakuurahaston kautta kattamaan osan yhtiön pääomatarpeesta viennin rahoituksessa. Yhtiön rahoitusvalvonta siirrettäisiin työ‑ ja elinkeinoministeriöstä Finanssivalvonnan tehtäväksi. Kumottavassa Valtiontakuurahastosta annetussa laissa olevan talousarvion ulkopuolisen Valtiontakuurahaston sääntely siirretään tähän hallituksen esityksessä olevaan valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä annettavaan lakiin. Esityksellä kumotaan nykyiset kymmenen lakia, ja näiden myötä kumoutuu yhdeksän asetusta. Lainsäädännön kokonaisuudistuksen tavoitteena onkin selkeyttää ja yksinkertaistaa sääntelyä ja koota se yhteen lakiin. Rahoitustoiminnan pääperiaatteita ei ole tarkoitus muuttaa merkittävästi. Esityksen mahdollistaman Finnveran hallinnon virtaviivaistamisen, viennin rahoituksen tarpeettoman yksityiskohtaisesta sääntelystä luopumisen ja yhtiön toiminnan joustavoittamisen kautta yhtiö voi entistä tehokkaammin tukea suomalaisten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Lisäksi esityksessä ehdotetaan luonteeltaan teknisiä muutoksia kaikkiaan viiteen muuhun lakiin. Nämä ovat tuloverolaki, laki Finanssivalvonnasta, laki Finanssivalvonnan valvontamaksuista, laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja laki yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä. Virkavalmistelua on tukenut työryhmä, jossa ovat olleet edustettuina työ‑ ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Valtiokonttori ja Finnvera. Valmistelun yhteydessä on myös kuultu sidosryhmiä kolmessa laajemman työryhmäkokoonpanon sidosryhmätilaisuudessa vuonna 24 ennen lausuntokierrosta. Lait on tarkoitettu pääosin tulemaan voimaan 1. päivä tammikuuta 2026. Rahoitusvalvonnan tehtävien siirron vuoksi tätä koskeva 4 luku tulisi kuitenkin voimaan vasta kahden vuoden kuluttua muun lain voimaantulosta. Arvoisa puhemies! Toivon esityksen saavan myönteisen vastaanoton eduskunnassa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+5.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-09-11T17:02:06,2025-09-11T17:08:36,Hyväksytty,1.1 2025_77_101,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_102,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvin johdettu talous on yksi yhteiskuntamme tärkeä välttämättömyys. Se on osa kansallista turvallisuutta, ja se keskeisellä tavalla vaikuttaa mahdollisuuksiimme voida hyvin. Kun rahoitusjärjestelmät toimivat vakaasti, yritykset uskaltavat investoida ja työllistää. Kun rahoituksen myöntämiseen on yhtenäiset pelisäännöt, valtion varoja käytetään vaikuttavasti ja vastuullisesti. Tällä hallituksen esityksellä halutaan selkeyttää valtion erityisrahoitustoimintaa. Esitys tuo yhteen useita lakeja ja asetuksia yhdeksi selkeäksi kokonaisuudeksi. Tällainen sääntely, yksinkertaistaminen ja hallinnon selkeyttäminen ovat tervetulleita. Sitä voisi pitää jopa välttämättömänä muuntuvassa ja toimivassa ympäristössä. Arvoisa puhemies! Erityisrahoituslain tavoitteena on vahvistaa Finnveran toimintaedellytyksiä, jotta se voi entistä paremmin tukea vientiä, investointeja ja elinkeinoelämän kehitystä. Sääntelyuudistus antaa yhtiölle joustavammat työkalut vastata yritysten rahoitustarpeisiin myös sellaisissa tilanteissa, joissa markkinat eivät yksin kykene tarjoamaan riittäviä ratkaisuja. Esityksessä ehdotetaan muun muassa laintasoisista toimialarajoituksista luopumista. Tämä tarkoittaa, että myös maatalouden alkutuotantoa ja rakennusalan perustajaurakointia voidaan tulevaisuudessa rahoittaa samoilla kriteereillä kuin muita toimialoja, mikäli se katsotaan omistajaohjauksessa yhtiön harkinnassa tarpeelliseksi. Tämä lisää oikeudenmukaisuutta ja turvallisen yrittämisen edellytyksiä. Arvoisa puhemies! Vastuullinen taloudenpito ei kuitenkaan tarkoita, että valtiontaloutta asetetaan riskeille alttiiksi, päinvastoin. Tässä laissa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että Finnveran riskinkantokyky ja itsekannattavuus säilyvät. Yhtiön rahoitusvalvonta siirtyisi Finanssivalvonnalle, mikä parantaa valvonnan uskottavuutta ja läpinäkyvyyttä. Lisäksi säädettäisiin siitä, että ulkomaille rahoitusta voitaisiin myöntää selkeään suomalaiseen intressiin perustuen. On oikein, että suomalaisina käytämme rahojamme siellä, missä ne vastaavat meidän arvojamme, tavoitteitamme ja tarpeitamme. Arvoisa puhemies! Tämä laki ei muuta Finnveran perustehtävää. Se pysyy valtion omistamana rahoitusyhtiönä, joka täydentää markkinoita ja jakaa riskiä. Nyt annamme sille päivitetyt ja selkeämmät pelin säännöt, joilla vastataan tämän päivän haasteisiin. Tämä esitys on oivallinen esimerkki siitä, miten talouspolitiikassa voidaan yhdistää vaikuttavuus, riskienhallinta ja elinkeinopolitiikan kehittäminen vastuullisesti. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-11T17:08:40,2025-09-11T17:13:36,Hyväksytty,1.1 2025_77_103,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_104,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Puistolle asian ansiokkaasta esittelystä. Käsittelyssä olevan hallituksen esityksen tavoite on hallitusohjelman mukaisesti se, että Finnveran vientiä tukevaa roolia vahvistetaan. Finnveran ja Suomen Vientiluoton lait ovat pirstaloituneet kymmeneen eri lakiin ajan saatossa, kun lakeja on muutettu aika ajoin akuutin tarpeen iskiessä. Nyt lakikokonaisuus niputetaan selkeäksi ja hallinnollinen taakka kevenee. Puhemies! Valvonta siirtyy lain myötä työ- ja elinkeinoministeriöltä Finanssivalvonnalle, ja tähän liittyen oli lausuntopalautteissa tullut hieman kritiikkiä. Pystyisikö ministeri avaamaan tätä vielä hieman? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+5.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-09-11T17:13:38,2025-09-11T17:14:20,Hyväksytty,1.1 2025_77_105,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aalto-Setälä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_106,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Pauli,Aalto-Setälä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on sovittu, että Orpon hallitus tekee kaikkensa, jotta suomalaiset yritykset menestyisivät kansainvälisillä areenoilla. Rakenteita ja rahoitusta uudistetaan, eli helpotetaan yritystemme toimintaa ja vientimahdollisuuksia. Se tapahtuu muun muassa näin, Finnveraa koskevaa lainsäädäntöä uudistamalla ja selkeyttämällä. Rahoituksesta tulee toimialaneutraali. Jatkossa myös maatalouden alkutuotanto ja rakennusalan perustajaurakointi voivat saada rahoitusta samoilla kriteereillä kuin muutkin toimialat. Miksi muutos? Koska tarvitsemme kipeästi lisää vientiyrityksiä. Samalla Finnveran on muistettava ja otettava vakavasti riskit, jotka lopulta koituvat veronmaksajien taakaksi. Valvontaa tehostetaan siksi siirtämällä valvontamaksut Finanssivalvonnalle. Meillä ei olisi myöskään mitään elämää pääomaintensiivisillä aloilla, jollei Finnveraa olisi olemassa, esimerkiksi meriteollisuudessa. Esitys on saanut valiokunnassa asiantuntijoilta laajasti myönteisen palautteen, ja sitä onkin valmisteltu isolla porukalla kaikkien toimijoiden kesken. On mielestäni hyvä kuitenkin varoa, että Finnverasta ei tule valtion pankkia, joka kilpailee yksityisten pankkien tai pankkien ulkopuolisten rahoitusyhtiöiden kanssa veroeuroilla valtion varoin. Valtioriippuvuus on muutenkin tässä maassa krooninen, kasvua ja kilpailua häiritsevä tauti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+5.aspx,fi,Pauli Aalto-Setälä,1504,2025-09-11T17:14:21,2025-09-11T17:15:56,Hyväksytty,1.1 2025_77_107,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_108,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Koko Suomen pärjääminen on turvallisuus- ja kokonaisturvallisuuskysymys. Se on myös huoltovarmuuskysymys. Erityisesti itäisen Suomen kehityksen esteenä on investointien puute. Se johtuu rahoituksen saatavuudesta varsinkin pienillä ja keskisuurilla yrityksillä sekä maatiloilla, kuten tänään täällä on tuotu hyvin esille. Tällä hetkellä myös asuntojen ostajilla ja niiden peruskorjaajilla on ongelmia rahoituksen saannissa. Myös yrityskaupat jäävät rahoituksen takia toteutumatta, vaikka myynnissä olevalla yrityksellä olisi vakiintunut asema, markkinat olemassa ja ostajalla haluja sekä kykyjä jatkaa uutena yrittäjänä. Tarvitsemme alueellemme yli vaalikausien ulottuvan investointi- ja uudistusohjelman. Näillä voidaan samalla vahvistaa alueen työllisyyttä. Kaikkiin näihin kysymyksiin ovat alueen toimijat yhdessä tarjonneet ratkaisuehdotuksia muun muassa itäisen Suomen ohjelmaan. Tulokset ovat vielä puuttumassa. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys herättää tällaisessa markkinapuutealueen kansalaisia ja yrityksiä edustavassa edustajassa joitain huolenaiheita: Hallituksen esityksessä Finnveran toiminnan tarkoituksesta poistettaisiin kohta, jossa yhtiön tarkoituksena on erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan kehittäminen ja edistäminen. Tämä voi pahimmillaan heikentää jo valmiiksi huonoa rahoitustilannetta. Toinen suuri huolenaihe samoilla perusteilla on muutosesitys alueellista tehtävää koskien. Voimassa olevassa yhtiölaissa säädetystä tarkoituksesta edistää valtion aluepoliittisten tavoitteiden toteuttamista ehdotetaan luovuttavaksi. Arvoisa puhemies! On hieman vaikea ymmärtää, miksi ja minkä motivaation ajamana hallitukselta näyttää tulevan kaikilta politiikan osa-alueilta esityksiä, joissa suurin osa Suomea joutuu harvoja kasvukeskuksia heikompaan asemaan. Hallitus on jo aiemmin tehnyt monia pk-yritysten kannalta vaikeita päätöksiä, kuten yleisen arvonlisäveron korotuksen sekä kotitalousvähennyksen merkittävän heikentämisen. Samanaikaisesti investointiverohyvityksen rajaksi hallitus päätti peräti 50 miljoonaa euroa. Sääntelyn purkaminen on lähtökohtaisesti myönteinen asia, mutta sen hinta ei saa olla se, että myös rahoitusmarkkinat vetäytyvät pois suuresta osasta Suomea, eivät pelkästään itäisestä Suomesta. Näitä hallituksen esityksen valuvikoja joudutaan korjaamaan valiokunnassa. Toivottavasti hallituspuolueiden edustajat ovat tähän valmiita. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+5.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-09-11T17:16:03,2025-09-11T17:18:49,Hyväksytty,1.1 2025_77_109,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_110,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä uusi laki tekee Finnverasta joustavamman toimijan, ja se voi jatkossa vastata markkinoiden muutoksiin nopeammin, mikä on erittäin hyvä asia. Esitys kääntää kymmenen hajanaista lakia yhdeksi selkeämmäksi kokonaisuudeksi, ja tämä on ilman muuta tervetullut muutos. Se auttaa aivan erityisesti juuri pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joista äsken kyselytunnillakin kannettiin huolta. Nämä pienet ja keskisuuret yrityksethän toden totta ovat Suomen talouden perustaa. Esimerkiksi vuonna 24 Finnvera myönsi kotimaan lainoja ja takauksia lähes miljardilla eurolla, ja näistä valtaosa meni juuri pienille ja keskisuurille yrityksille. Arvoisa puhemies! Kotimainen ruoka ja kotimainen maatalous ovat meidän huoltovarmuuden ja omavaraisuuden tärkeä perusta, ja hallitus on aivan oikein säästänyt suomalaisen maatalouden erilaisilta sopeutumistoimilta. Maataloudesta ei ole leikattu, ja meillä täytyy edelleenkin vahvistaa kotimaista ruuantuotantoa. Maataloudessa on ollut pitkään rahoitusongelmia, ja tämä on vaikeuttanut esimerkiksi sukupolvenvaihdoksia ja uusien investointien tekemistä. Nykyisen lain mukaan, kuten ministeri tuossa hyvässä esittelypuheenvuorossaan kertoikin, Finnvera ei voi kohdentaa rahoituspalvelujaan maatalouteen, ja tämän esityksen myötä näistä rajoituksista nyt sitten luovutaan. Tämä on ilman muuta erittäin hyvä askel, koska me tarvitsemme kaikki mahdolliset keinot suomalaisen ruokatuotannon turvaamiseksi ja vahvistamiseksi. Tässä esityksessä todetaan, että tämä muutos ei kuitenkaan välttämättä merkitse käytännössä sitä, että rahoitusta kohdennettaisiin näille toimialoille, vaan asia jäisi sitten omistajaohjauksen ja yhtiön harkintaan. Haluankin kysyä arvoisalta ministeriltä: miten nyt varmistamme sen, että Finnvera mahdollisuuksien mukaan voisi uuden lain myötä helpottaa kotimaisen maatalouden tilannetta?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+5.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-09-11T17:18:54,2025-09-11T17:21:10,Hyväksytty,1.1 2025_77_111,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Savio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_112,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos elinkeinoministeri Puistolle tämän lakiehdotuksen esittelystä. Tässä on kyseessä siis esitys, jonka myötä erityisesti Finnveran vientiä tukevaa roolia vahvistetaan hallitusohjelman kirjausten mukaisesti. Tämän lakiehdotuksen tultua voimaan tällä hetkellä varsin pirstaloitunut vientiluototusta koskeva lainsäädäntö niputetaan yhdeksi selkeäksi kokonaisuudeksi, jolloin myös hallinnollinen taakka kevenisi. Samassa yhteydessä luovutaan laintasoisista toimialarajoituksista rahoituksen myöntämisessä. Se on erittäin järkevä toimenpide. Arvoisa puhemies! Valmisteltu laki on puitelaki, joka mahdollistaa uusien yritysrahoitusinstrumenttien joustavan käyttöönoton ilman erillisen lainsäädännön tarvetta jatkossa. Näin esimerkiksi erilaisiin talouskriiseihin reagointi tulee olemaan nykyistä huomattavasti nopeampaa ja tehokkaampaa. Arvoisa puhemies! Finnveran edellytykset toimia yritysten vaihtoehtoisena rahoituslähteenä tulevat paranemaan merkittävästi tämän lakiehdotuksen myötä. Se on erittäin tärkeää ottaen huomioon muun muassa kiristyneen pankkisäätelyn vaikutuksen pk-yritysrahoituksen saatavuuteen. Samalla luonnollisesti kohenevat pk-yritysten työllistämisen edellytykset. Arvoisa puhemies! Elinkeinoministeri Puiston esittelemä lakiehdotus on osa hallituksen yritysten toimintaedellytyksiä parantavaa, sääntelyä selkeyttävää ja hallinnollista taakkaa keventävää politiikkaa. Kiitänkin ministeri Puistoa siitä, että hän on paneutunut hallinnonalaansa syvällisesti ja aktiivisesti ja tekee muiden valtioneuvoston jäsenten tavoin parhaansa kansakuntamme talouskasvun vahvistamiseksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+5.aspx,fi,Sami Savio,1314,2025-09-11T17:21:10,2025-09-11T17:23:27,Hyväksytty,1.1 2025_77_113,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_114,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Toden totta, me olemme tätä talousvaliokunnassa ruvenneet jo käsittelemään, ja laki sinänsä on hyvä. Siellä joustavoitetaan itse asiassa Finnveran mahdollisuuksia auttaa näissä rahoituskysymyksissä, ja muutenkin, kun se on tämmöinen puitelain muotoinen, sitä joustavuutta tulee lisää. Mielenkiintoinen keskustelu käytiin siitä, että vuosista 2005—2006 vuoteen 2020 Finnveran valtuudet olivat lisääntyneet noin 400 prosenttia. Nyt me ollaan noin 38 miljardissa, ja me noustaan nyt 50 miljardiin. Samaan aikaan Suomen valtionvelka on tuplaantunut, ja eittämättä Finnverallakin on paljon riskejä siellä, tappiotakauksia ja näin poispäin. Hypoteettisesti, kun tätä on nostettu noin kolmen neljän vuoden välein ja nyt seuraavaksi ruvetaan puhumaan ehkä sitten 50 miljardista ja jopa 60 miljardista menoina, niin onko sitä laskettu yhteen, missä tulee vastaan se raja, koska valtionvelka kasvaa tällä hetkellä valtavaa vauhtia ja samaan aikaan sitten näitä valtuuksia nostetaan? Onko tässä tehty minkäänlaista riskikartoitusta sen suhteen, minne asti voimme tässä edetä? [Lauri Lyly: Hyvä kysymys!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+5.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-09-11T17:23:29,2025-09-11T17:24:53,Hyväksytty,1.1 2025_77_115,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_116,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyseessä on tarpeellinen lainsäädännön päivitys ja kokoaminen, ja tietysti valiokunta sitten näihin yksityiskohtiin perehtyy. Finnveran tehtävähän siis on paikata markkinapuutteita yritys- ja viennin rahoittamisessa, ja myös muilla mailla on vastaavia toimijoita, joten on tärkeää, että myös Suomen instrumentit ovat kunnossa. Kenttä myös elää ajassa, joten instrumenttien on myös elettävä ajassa, joten on hyvä, että joustavuutta tulee. Tämä itsekannattavuustavoite on tärkeä, mutta tärkeää on myös se, että Finnveralla on riittävä kyky ottaa riskiä, sillä jos haluaa menestyä, se vaatii myös aina riskinottoa. Riski on vaikea kysymys, koska riskiä on oltava valmis ottamaan mutta ei tietenkään liikaa. Eli tämä on jatkuvaa tasapainoilua riittävän mutta ei liiallisen riskinoton kanssa, ja tähän ei varmaan aivan lopullista vastausta ole, missä se oikea raja kulkee. Arvoisa puhemies! Niin kuin tänään on puhuttu täällä aiemminkin, yrityksillä on valitettavan laajoja vaikeuksia saada rahoitusta tällä hetkellä, erityisesti pk-yrityksillä, ja minun on vaikea uskoa, että kaikki ne yritykset ja kaikki ne hankkeet, joilta pankit eväävät rahoituksen, olisivat elinkelvottomia. Kyllä tässä on ehkä nyt jotain muutakin kyseessä. Jonkinlainen markkinapuutehan tämä on, joten on tärkeätä, että Finnvera toimii tässä, jotta yritykset saavat rahoitusta elinkelpoisiin hankkeisiin. On tärkeätä, että hallituksessa ja ministeriössä myös pohditaan tätä, mikä on se ongelma, miksi pankit ovat niin niuhoja nyt tällä hetkellä rahoituksen myöntämisessä, ja voiko sille tehdä jotain. Toinen asia on myös se, että kaikki yritykset eivät saa edes peruspankkipalveluita, eli ne eivät saa edes tiliä avattua, jolloin yritystoiminnan käynnistäminen voi olla erittäin vaikeata tai jopa mahdotonta. Yksityishenkilöille pankeilla on velvoite tarjota peruspankkipalveluita, mutta yrityksillehän tätä vastaavaa velvoitetta pankeilla ei ole. Tämä ongelma koskee monia suomalaisia, erityisesti ulkomaalaistaustaisia yrittäjiä mutta ei pelkästään ulkomaalaistaustaisia yrittäjiä, ja on kyllä kansantalouden kannalta kestämätöntä, jos yritykset jäävät perustamatta sen takia, ettei niinkin yksinkertaista asiaa kuin tiliä saa avattua. Joten toivon, että myös tähän asiaan työ- ja elinkeinoministeriössä ja kaikilla muilla relevanteilla tahoilla perehdytään ja käydään dialogia ja tarvittaessa sitten mietitään, onko tässä jotain sellaista sääntelyä, mitä pitäisi muuttaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+5.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-09-11T17:24:53,2025-09-11T17:27:48,Hyväksytty,1.1 2025_77_117,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp,"Kiitoksia. — Keskustelulle tässä vaiheessa varattu aika lähestyy nyt loppuaan. Annan vastauspuheenvuoron ministeri Puistolle, ja muutoin keskustelua jatketaan myöhemmin tässä istunnossa. — Ministeri Puisto, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_118,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Monia hyviä näkökohtia tässä. — Maatalous nousi esille jo aikaisemminkin, kyselytunnilla, ja tosiaan maataloussektorilla on ollut haasteita kannattavuudessa. Toisaalta investointitarpeet ovat isoja, ja nyt kun tästä laista poistetaan nämä toimialarajoitteet eli laajennetaan tätä käytännössä, niin se parantaa maatalouden rahoitusmahdollisuuksia. Se pitää paikkansa, että tässä itse laissa ei ole sinänsä maatalouden rahoittamisen linjausta vaan siihen tarvitaan erillinen yhtiön päätös vielä, mutta näkisin, että maatalouden yrityksillä esimerkiksi omistajanvaihdokset tai sukupolvenvaihdokset ovat keskeinen osa toimintaa ja sellainen, mistä saadaan hyötyä. Eli erilaista toimintaa maatalouden puolella mutta myös puheenaiheeksi tulleen rakennusalan puolella voidaan tehdä, kunhan kriteerit täyttävät Finnveran rahoituksen yleiset edellytykset, ja siihen kuuluu muun muassa se, että rahoitusta ei tule kohdistaa käyttötarkoitukseen, missä rahoituksen takaisinmaksu perustuu kohteen myynnin onnistumiseen tai sen spekulatiiviseen arvonnousuun. Nousi kysymys myös alueellisesta näkökulmasta, ja korostan sitä, että vaikka erillistä mainintaa laissa ei ole, niin kuitenkin valtion aluepoliittisia ja myös kuntapoliittisia tavoitteita voidaan tästä huolimatta edistää yhtiön kautta tarjottavalla rahoituksella. Ja edustaja Sarkkiselle — vaikka tämä keskustelu nyt menee tietysti tämän itse Finnvera-esityksen ulkopuolelle: Kyllä, itsekin olen nähnyt jopa varsin erikoisia yksittäistapauksia, että joku henkilö ei ole saanut ihan peruspankkipalvelua auki, ilman että siinä olisi nähdäkseni mitään järkevää syytä. Sinänsä tämä tuntuu ainakin hyvin erikoiselta, ja meillä on toinen työryhmä, missä käsitellään nimenomaan näitä peruspankkipalveluita ja niiden saatavuutta ikään kuin oikeutena ja osana modernia yhteiskuntaa. Tämä työryhmä tekee työtä vielä muutaman kuukauden, ja muistaakseni vuoden lopussa on sen päätöksen aika ja sitten toimenpiteet. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+5.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-09-11T17:27:59,2025-09-11T17:30:59,Hyväksytty,1.1 2025_77_119,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_77_120,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä asiakohtaa 5. Keskustelu jatkuu. — Edustaja Kilpi poissa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_77_121,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista annetun lain 2 ja 11 §:n, työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 48 §:n sekä työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 68/2025 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_77_122,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista annetun lain 2 ja 11 §:n, työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 48 §:n sekä työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 68/2025 vp","Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista annettua lakia, työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia sekä työturvallisuuslakia. Osa ehdotuksista koskee asbestipurkutyötä, osa työsuojelun ammattipätevyysvaatimuksia ja osa rakennustyötä. Esityksellä pantaisiin osaltaan täytäntöön EU:n asbestidirektiivin muutokset. Direktiivissä on otettu huomioon uusin alan tieteellinen ja teknologinen kehitys ja määrätty tarkemmista toimenpiteistä työntekijöiden suojelemiseksi asbestille altistumiselta. Direktiivin täytäntöönpano tapahtuu pääasiassa muuttamalla asbestityön turvallisuutta koskevaa valtioneuvoston asetusta, mutta osa direktiivin vaatimuksista edellyttää laintasoista sääntelyä. Esityksen mukaan asbestipurkutyöstä työsuojeluviranomaiselle tehtävän ennakkoilmoituksen tulisi sisältää uusina asioina tieto työntekijän suorittamasta koulutuksesta ja työnantajan antamaa erityistä opetusta ja ohjausta koskevasta todistuksesta. Lisäksi tulisi ilmoittaa hengityksensuojaimen tiiviystestauksen päivämäärä. Asbestipurkutyöluparekisterin julkisen tietopalvelun tietojen luovutusedellytyksiä muutettaisiin EU:n tietosuoja-asetuksen kanssa paremmin yhteensopiviksi. Asbestipurkutyössä työntekijältä edellytetään lakisääteistä ammattipätevyyttä. Asbestipurkutyöntekijän lisäksi eri työaloja koskevissa työsuojelusäännöksissä säädetään nykyisin tehtävistä, joissa edellytetään erityistä ammattipätevyyttä. Lainsäädäntöön perustuvat ammattipätevyysvaatimukset liittyvät perustuslain mukaiseen oikeuteen työn ja ammatin valinnan vapaudesta, minkä vuoksi ammattipätevyyttä koskevan sääntelyn on oltava tavallisen lain tasoista. Lainsäädäntöä ehdotetaan nyt muutettavaksi siten, että ammattipätevyyksiä koskevat perusvaatimukset ilmaistaan lain tasolla. Voimassa olevassa työsuojelulainsäädännössä ei säädetä täsmällisesti siitä, mikä viranomainen on toimivaltainen tunnustamaan asbestipurkutyöntekijän ja muut ammattipätevyydet, jos tutkinto on suoritettu toisessa EU- tai Eta-jäsenvaltiossa. Uutta Lupa- ja valvontavirastoa koskeva lainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2026. Nyt ehdotetaan, että työsuojelun ammattipätevyyksiä koskevien tutkintojen tunnustaminen olisi Lupa- ja valvontaviraston tehtävä. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistelemassa rakennustyön turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen uudistamista. Rakennustyöasetuksen uudistaminen edellyttää eräiden työturvallisuuslakiin sisältyvien asetuksen antamista koskevien valtuutussäännösten tarkentamista ja tarvittavien uusien säännösten lisäämistä. Asbestipurkutyötä koskevaan ennakkoilmoitukseen nyt ehdotetut muutokset ovat vähäisiä, eikä tämän esityksen arvioida aiheuttavan yrityksille hallinnollisena taakkana olennaisia taloudellisia lisäkustannuksia. Myös tietosuojavaikutusten on arvioitu olevan vähäisiä. Ammattipätevyyttä koskevat ehdotukset ovat luonteeltaan säädösteknisiä. Arvoisa puhemies! Esitys on valmisteltu työturvallisuussäännöksiä valmistelevan neuvottelukunnan nimeämien asiantuntijoiden kanssa. Ammattipätevyysvaatimusten osalta on tehty yhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen kanssa. Esitys on ollut lausuntokierroksella, ja saadussa palautteessa ehdotettuja muutoksia kannatettiin laajasti. Esitys on käsitelty ja hyväksytty työturvallisuussäännöksiä valmistelevassa neuvottelukunnassa. Ehdotukset, jotka liittyvät asbestidirektiivin täytäntöönpanoon, on tarkoitettu tulemaan voimaan 21.12.2025. Muut ehdotukset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026 eli samaan aikaan kuin Lupa- ja valvontavirasto aloittaa toimintansa. — Kiitos, arvoisa puhemies, tässä esittely.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+6.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-09-11T17:31:49,2025-09-11T17:35:40,Hyväksytty,1.1 2025_77_123,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista annetun lain 2 ja 11 §:n, työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 48 §:n sekä työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 68/2025 vp","Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_124,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista annetun lain 2 ja 11 §:n, työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 48 §:n sekä työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 68/2025 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, jossa ehdotetaan muutettavaksi eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista annettua lakia, työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia sekä työturvallisuuslakia. Esityksellä pantaisiin osaltaan täytäntöön EU:n asbestidirektiivin muutokset. Hallituksen esityksen mukaan asbestipurkutyöstä viranomaiselle tehtävän ennakkoilmoituksen tulisi sisältää nykyisten ilmoitettavien tietojen lisäksi myös tieto työntekijän suorittamasta koulutuksesta ja erityisestä opetuksesta ja ohjauksesta annetusta todistuksesta. Lisäksi asbestipurkutyöluparekisterin julkisen tietopalvelun tietojen luovutusedellytyksiä muutettaisiin EU:n tietosuoja-asetuksen kanssa paremmin yhteensopiviksi. Asbestipurkutyöntekijältä vaadittavan ammattipätevyyden edellytyksiä täsmennettäisiin kansallisen valmistelun perusteella. Suomen ulkopuolella EU- tai Eta-jäsenvaltioissa hankitun ammattipätevyyden tunnustavaksi tahoksi nimettäisiin nykyinen aluehallintovirasto eli tuleva valtion Lupa- ja valvontavirasto. Muutokset vaikuttaisivat myös työturvallisuuslakiin niin, että eräitä pääasiassa rakennustyöhön liittyviä tehtäviä koskeva ammattipätevyyssääntely siirrettäisiin perustuslain mukaisesti lain tasolle. Ammattipätevyyden tunnustavana viranomaisena toimisi nykyinen aluehallintovirasto eli tuleva valtion Lupa- ja valvontavirasto. Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys, jossa muutetaan asbestipurkutyötä, työsuojelun valvontaa ja työturvallisuuslakia koskevia säädöksiä osana EU:n asbestidirektiivin toimeenpanoa, on oikeansuuntainen. Asbesti on yksi vakavimmista työperäisten sairauksien aiheuttajista. Sen seuraukset näkyvät vasta vuosien tai vuosikymmenten päästä, mutta vahinko voi syntyä jo yhdestäkin altistumisesta. Siksi jokainen parannus työturvallisuuteen on elintärkeä. Esityksen mukaiset tiukemmat vaatimukset ja valvonnan vahvistaminen suojelevat työntekijöitä, jotka työssään voivat altistua asbestille. Kun suojaamme työntekijöiden terveyttä, säästämme samalla inhimillistä kärsimystä ja tulevia kustannuksia terveydenhuollossa. Tämä on vastuullinen ja välttämätön uudistus, joka vahvistaa luottamusta siihen, että Suomessa työntekijöiden turvallisuus asetetaan etusijalle. Kiinnitän huomiota myös siihen, että kun asbestille altistumista aletaan esimerkiksi työterveyspalvelussa tutkimaan mahdollisten oireiden ilmaantuessa, olisiko mahdollista ja onko jo osaltaan niin, että esimerkiksi keuhkokuvia otettaisiin niin sanotusti kontrollikäynneillä. Tällöin asbestille syystä tai toisesta mahdollisesti altistuneet voisivat saada asianmukaista hoitoa jo ennen mahdollisten oireiden alkamista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-09-11T17:35:45,2025-09-11T17:38:39,Hyväksytty,1.1 2025_77_125,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista annetun lain 2 ja 11 §:n, työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 48 §:n sekä työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 68/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_126,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista annetun lain 2 ja 11 §:n, työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 48 §:n sekä työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 68/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kun on kyse työstä, jossa on erityisiä terveyshaittoja, kuten asbestipurkutyö, on keskeistä pitää huolta työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Tässä hallituksen esityksessä laajennetaan viranomaisille tehtävään ennakkoilmoitukseen kirjattavia tietoja, täsmennetään ammattipätevyysvaatimuksia sekä lisätään säännöksiä ammattipätevyysvaatimuksesta ja ammattipätevyyden tunnustamisesta työturvallisuuslakiin. Arvioiden mukaan esityksessä olevat muutokset tulevat vaikuttamaan jonkin verran erityisesti asbestipurkutyön hintaan ja lisäämään hieman hallintoa yrityksissä. Mutta uskon työnantajien näkevän tämän tärkeän asian investointina työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen. Terve työntekijä on aina myös työnantajan etu. Onkin tärkeää, että lakimuutokset on valmisteltu yhdessä työmarkkinajärjestöjen kesken, kolmikantaisessa työturvallisuussäännöksiä valmistelevassa neuvottelukunnassa. Valitettavasti hallitus ei näytä pystyvän aitoon kolmikantaiseen yhteistyöhön kuitenkaan suurissa kysymyksissä, jotka olennaisesti muuttavat koko työmarkkinajärjestelmäämme. Mutta on kuitenkin hyvä, että kolmikantainen valmistelu yhä onnistuu kuitenkin joissain asioissa, kuten tässä asiassa. Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä haluan korostaa, että säädöksien toimeenpanossa on tarpeellista kiinnittää riittävästi huomiota myös viestintään ja koulutukseen eri osapuolille: työnantajille, jotta he ovat tietoisia uusista vaatimuksista ja ilmoitusvelvollisuuksista, työntekijöille, jotta he ovat tietoisia oikeuksistaan, ja asiakkaille, jotta he osaavat valita ammattitaitoisia ja vastuullisia yrityksiä hankkeisiinsa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+6.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-09-11T17:38:42,2025-09-11T17:40:48,Hyväksytty,1.1 2025_77_127,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista annetun lain 2 ja 11 §:n, työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 48 §:n sekä työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 68/2025 vp","Kiitoksia. — Ja edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_128,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista annetun lain 2 ja 11 §:n, työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 48 §:n sekä työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 68/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on meillä valiokunnassa ollut jo kuultavana, ja tämän osalta voi sanoa, että merkittävästä asiasta on kysymys, kun täytyy muistaa, että tälläkin hetkellä Suomessa vuosittain kuolee vielä 100 ihmistä asbestin takia, maailmassa 200 000. Nämä ovat vuosikymmenien aikana asbestista haitallista tartuntaa tai hengitystievaivoja saaneita, ja sitä kautta ne ovat sitten syöväksi ja muiksi tulleet. Eli me ollaan todellisen ongelman ääressä tässä. Vieläkin meillä tehdään noin 10 000 asbestipurkutyötä vuodessa — niitä ilmoituksia on näin paljon. Asbestiin liittyviä töitä tehdään aika paljon, ja noin 4 000 ihmistä altistuu näissä tilanteissa asbestille. Sen vuoksi on tosi tärkeätä, että viedään tätä lainsäädäntöä eteenpäin. Tässäkin on keskeistä se, että asbestipurkutyön koulutusvaatimuksia tarkennetaan ja ne pysyvät ajan tasalla, ja sillä tavalla se osaaminen, kun tehdään asbestipurkutyötä, on ajantasaista. Nyt sitten uusi Lupa- ja valvontavirasto pystyy myöskin valvomaan näitä, että tämä on tehty. Sitten kun katsotaan, minkälaisilla suojavarusteilla siellä tehdään töitä, niin suojavarusteiden ajantasaisuus ja tiiveys ovat siellä myöskin taustalla. Niitä aika ajoin tarkistetaan, ja vanhoilla suojavarusteilla siellä ei voi tehdä töitä. Tällä parannetaan monia asioita, eli sitä osaamista, vaaditaan tiettyä osaamista, ja sitten nämä suojavarusteet ovat ajanmukaisia. Siinä mielessä mennään hyvään suuntaan. Kun täälläkin salissa aika monta kertaa lainvalmistelua on kritisoitu, niin tässä lainvalmistelussa on nyt kuitenkin tullut niin työnantajapuolelta kuin palkansaajapuolelta hyviä kommentteja siitä, että tämä on tehty hyvässä yhteistyössä. Vaikka tämä on tehty virkatyönä pääasiassa, niin tässä lausunnoilla ja keskusteluilla on kuultu osapuolia, ja tämä on saanut sisällön, joka tyydyttää niin tekijöitä kuin sitten näitä yrittäjiä, jotka suorittavat asbestityötä. Sitten täytyy muistaa, että tässä myöskin suojellaan muita, jotka voivat altistua asbestille, ja sen takia on tärkeätä, että tätä lainsäädäntöä ajantasaistetaan. Vaikka nyt onkin direktiivistä tullut tämä velvoite, meillä on omiakin toimenpiteitä, joita voidaan tehdä. Hyvä työ. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-11T17:40:50,2025-09-11T17:43:51,Hyväksytty,1.1 2025_77_129,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista annetun lain 2 ja 11 §:n, työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 48 §:n sekä työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 68/2025 vp","Kiitoksia. — Ja ministeri Grahn-Laasonen, kolme minuuttia, olkaa hyvä, tai vähemmän.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_130,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista annetun lain 2 ja 11 §:n, työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 48 §:n sekä työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 68/2025 vp","Kiitos, arvoisa... Voinko tästä, vai tulenko sinne? [Puhemies Jussi Halla-aho: Seuraava mikrofoni on päällä, vasemmalle teistä.] Kiitos, arvoisa puhemies! Vähemmänkin kuin kolme minuuttia riittää sen toteamiseen, että arvostan sitä, että eduskunnassa on työsuojeluosaamista ja tämän lainsäädännön tuntemusta. Yhdyn myöskin edustaja Timo Suhosen toteamaan siitä, että tässä lainsäädännössä, vaikka se onkin luonteeltaan pääosaltaan säädöstekninen, on kuitenkin tärkeitä täsmennyksiä, ja se vahvistaa luottamusta siihen, että työntekijän terveys, suojelu ja turvallisuus asetetaan etusijalle. On ylipäätään tärkeää se, että meidän työsuojelulainsäädäntöä päivitetään ajan tasalle ja että meillä on selkeät ammattipätevyysvaatimukset, myös tietojärjestelmät kunnossa, ja valvonta, joka nyt tehostuu ilman muuta tämän uuden virastorakenteenkin myötä. Se tavoite on ehdottomasti siellä taustalla. Haluan myös todeta tästä kolmikantaisesta yhteistyöstä, että sitä tehdään kyllä ihan isoissa ja pienemmissäkin asioissa arkipäiväisesti, joka päivä, ja vuoropuhelu on erittäin tiivistä. Näissä työsuojelun asioissa se korostuu aivan erityisesti, kun ollaan siellä työpaikan ytimessä, työympäristöissä, työarjessa ja työsuojelun kysymyksissä. Kiitän näistä kommenteista ja myös myönteisestä suhtautumisesta tähän hallituksen esitykseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+6.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-09-11T17:43:56,2025-09-11T17:45:20,Hyväksytty,1.1 2025_77_131,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 2 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 67/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_77_132,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 2 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 67/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tänään käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä. Esityksessä muutettaisiin kyseisen lain raaka-aineita koskevaa liitettä ja korjattaisiin yleisesti saatavilla olevan latauspisteen määritelmässä oleva virheellinen viittaus. Esityksen valmistelu johtuu kansallista täytäntöönpanoa edellyttävästä EU-säädöksestä. Komissio antoi 14.2.2024 delegoidun direktiivin uusiutuvan energian direktiivin liitteen IX muuttamisesta lisäämällä biopolttoaineiden ja biokaasun tuotantoon käytettäviä raaka-aineita. Ehdotetuilla muutoksilla pantaisiin täytäntöön uusiutuvan energian direktiivin liitteeseen tehdyt muutokset myös kansallisen lain liitteeseen. Kyseinen liite sisältää listauksen niin sanotuiksi kehittyneiksi polttoaineiksi luokiteltavien biopolttoaineiden ja biokaasun raaka-aineista sekä raaka-aineista, joista tuotettujen biopolttoaineiden ja biokaasun käyttöä liikenteen uusiutuvan energian tavoitteiden laskennassa on rajattu direktiivin perusteella 1,7 prosenttiin. Komissiolle on annettu toimivalta kahden vuoden välein tarkastella liitteessä IX A- ja B-osassa olevien raaka-aineiden lisäämiseksi luetteloon direktiivissä säädettyjen periaatteiden mukaisesti. Komissio voi lisätä luetteloon raaka-aineita, mutta se ei saa poistaa sieltä raaka-aineita. Perusperiaatteena on, että raaka-aineet, jotka voidaan jalostaa ainoastaan kehittynyttä teknologiaa käyttäen, on lisättävä liitteen IX A-osaan, ja raaka-aineet, jotka voidaan jalostaa biopolttoaineiksi tai liikenteessä käytettäväksi biokaasuksi kypsää teknologiaa käyttäen, on lisättävä liitteen IX B-osaan. Direktiivi ei määrittele tarkemmin, mitä kehittyneellä tai kypsällä teknologialla tarkoitetaan. Liitteen raaka-aineet ovat nykyisin pääosin jätteitä tai prosessitähteitä. Jakeluvelvoitelain mukaan jakeluvelvoitteesta on täytettävä liitteen A-osassa tarkoitetusta raaka-aineesta tuotetulla biopolttoaineella tai biokaasulla taikka muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla polttoaineilla tietty prosenttiosuus. Niin sanottu lisävelvoite on kolme prosenttia vuonna 2025 ja nousee vuoteen 2030 mennessä kymmeneen prosenttiin. Kyseisistä raaka-aineista tuotettujen biopolttoaineiden osuus lasketaan direktiivin velvoitteeseen kaksinkertaisena. Lisäksi niiden polttoaineverotus on kansallisesti kevyempää. Uusien raaka-aineiden lisäämisen liitteen A-osaan voidaan katsoa edistävän yritysten innovaatioita biopolttoaineiden ja biokaasun valmistuksessa. Toisaalta innovaatioiden synnyn ja uusien teknologioiden kehittymisen hidastavana tekijänä voidaan nähdä varsin monitulkintaiset uudet raaka-ainekategoriat, joiden osalta toiminnan harjoittajien voi olla vaikea ennakoida yksittäisten raaka-aineiden kuulumista kyseisiin kategorioihin. Suomelle komission valmistelun aikana merkityksellistä oli välttää kansallisesti tehtyjen raaka-aineluokittelujen muuttumista A-osan raaka-aineista B-osan raaka-aineiksi. Lisäksi valmistelun aikana tavoiteltiin mahdollisimman monen uuden raaka-aineen sisällyttämistä liitteen A-osaan. Muutoksessa korjataan edellä mainittu teknisluonteinen viittausvirhe. Lain aiemman eduskuntakäsittelyn yhteydessä tuli yleisesti saatavilla olevan latauspisteen määritelmään viittausvirhe, kun esitystä yhteensovitettiin samanaikaisesti vireillä olleen hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi ilmailulain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi kanssa. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian delegoidun säädöksen määräajasta johtuen. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+7.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-09-11T17:45:50,2025-09-11T17:49:42,Hyväksytty,1.1 2025_77_133,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 2 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 67/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_134,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 2 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 67/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa on viime vuosina nähty, mitä seuraa siitä, kun EU ohjaa energiapolitiikkaamme. Turpeen alasajo on ollut tästä varsin karvas esimerkki. Turpeen energiakäyttö on puolittunut kohtuullisen lyhyessä ajassa, ja se on merkinnyt meille sitä, että Suomi on menettänyt huoltovarmuutta, työpaikkoja ja kotimaista osaamista. EU:n päästökauppapolitiikka ja kansalliset kiristykset ovat ajaneet alas tätä kotimaista, toimitusvarmaa, hitaasti uusiutuvaa polttoainetta. Tämä hallituksen esityshän ei suoranaisesti koske turvetta, mutta kuvaa sitä, miten sama meno jatkuu. Meille lisätään uusia raaka-aineluokkia, joiden käytöstä päätetään ei täällä Suomessa vaan Brysselissä. Samalla suomalaisille yrityksille tulee erilaisia hallinnollisia velvoitteita, ennakkopäätöksiä, kestävyysjärjestelmän päivityksiä, maksuja. Arvoisa puhemies! Kukaan tuskin kiistää sitä, etteikö uusiutuvia polttoaineita tarvittaisi, mutta ilmastopolitiikan pitää olla järkevää ja realistista. Ei ole kestävää se, että me esimerkiksi täällä Suomessa jätämme hyödyntämättä kotimaisia raaka-aineita ja samaan aikaan tuomme polttoaineita ulkomailta. Suomi tarvitsee omaa vahvaa kansallista energia- ja ilmastopolitiikkaa, jossa lähtökohtana on huoltovarmuus, kustannustehokkuus ja suomalaisten etu. Meillä on metsää, meillä on vesivoimaa, meillä on teknologiaa, ja kyllä meillä olisi tätä kotimaista turvettakin, mutta sen käyttö on laitettu yhä ahtaammalle. Tämän takia meidän pitää pystyä sanomaan EU:lle, että kiitos näistä ohjeista mutta me päätämme itse, mikä on järkevää suomalaisille. Valitettavasti Brysselissä kovin harvoin ymmärretään suomalaista näkökulmaa ja Suomen erityisoloja. Perussuomalaisten linja on se, että meidän pitää päättää asioistamme itse, meidän pitää turvata energiaomavaraisuus, pitää kiinni suomalaisesta työstä ja varmistaa, että ilmastopolitiikka on järkevää, mutta valitettavasti suunta on ollut jo pitkään tämä, että olemme yhä enemmän kiinni EU:ssa, ja tästä meidän pitää pyrkiä pääsemään irti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+7.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-09-11T17:49:45,2025-09-11T17:52:09,Hyväksytty,1.1 2025_77_135,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan, jolle liikenne- ja viestintävaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta ja talousvaliokunta voivat antaa lausunnon viimeistään 3.10.2025. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_77_136,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kyse on valtioneuvoston eduskunnalle antamasta vuoden 2025 ilmastovuosikertomuksesta. Kertomus on annettu eduskunnalle kesäkuussa ja kuvaa tilannetta siten kuin ilmastopolitiikan toimeenpano oli keväällä 2025. Ilmastovuosikertomuksesta on säädetty ilmastolaissa, ja kertomus annetaan eduskunnalle vuosittain. Ensimmäinen vuosikertomus annettiin vuonna 2019. Ilmastovuosikertomuksessa raportoidaan tiedot kasvihuonekaasupäästöjen päästö- ja nielukehityksestä ja arvioidaan toimien riittävyyttä tavoitteiden saavuttamiseksi sekä lisätoimien tarvetta. Ilmastovuosikertomus sisältää myös tiedot keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toteutumisesta. Lisäksi ilmastovuosikertomuksessa raportoidaan sopeutumissuunnitelmaan sisältyvien toimien riittävyydestä ja toteutumisesta. Ilmastovuosikertomuksessa esitetyt vuosien 2005—2023 päästötiedot ovat peräisin Suomen virallisesta kasvihuonekaasuinventaariosta, ja vuoden 2024 tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toukokuussa julkistamiin pikaennakkotietoihin. Tavoitteiden saavuttamisen, toimien riittävyyden ja lisätoimien tarpeen arvioinnissa käytetään skenaariotietoja. Vuosikertomuksessa esitetyt arviot ilmastotavoitteiden saavuttamisesta perustuvat KEITO-hankkeessa arvioituihin skenaarioihin, niiden ilmastovuosikertomusta laadittaessa käytettävissä olleisiin alustaviin tuloksiin sekä niitä tukeviin arvioihin. Vuonna 2024 päästökauppasektorin päästöt laskivat selvästi edellisvuoteen verrattuna. Myös taakanjakosektorin päästöt laskivat edellisvuoteen verrattuna. Maankäyttösektori oli vuonna 2024 merkittävä päästölähde, ja päästöt jatkoivat kasvua edellisvuoteen verrattuna. Nettopäästöt laskivat vuonna 2024 hieman edellisvuoteen verrattuna. Arvio maankäyttösektorin päästöjen ja poistumien eli niin kutsuttujen nielujen summasta eli sektorin nielun ja päästölähteiden suuruudesta tarkentuu, kun vuoden 24 ennakkotiedot julkaistaan. Vuosikertomuksen tarkasteluiden mukaan ilmastolain 2030 ja 2040 päästövähennystavoitteet on mahdollista saavuttaa politiikkatoimiskenaarion mukaisessa kehityksessä, kun otetaan huomioon hiilen talteenottoon perustuvat ratkaisut. Ilmastolain hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen edellyttää, että päästöt ovat enintään nielujen tasolla vuonna 2035. Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen edellyttää lisätoimia maankäyttösektorilla sekä muilla sektoreilla. Ilman merkittäviä lisätoimia maankäyttösektorilla on myös todennäköistä, että Suomi ei tule saavuttamaan EU:n LULUCF-asetuksen mukaisia velvoitteita. Vajeen kokoluokka kaudella 2021—2025 on merkittävä. Taakanjakosektorin vuodelle 2024 asetettu päästökiintiö ylittyi noin 0,1 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Ilmastovuosikertomuksessa esitetyn arvion mukaan taakanjakosektorin päästöt pysyisivät kuitenkin asetettujen päästökiintiöiden puitteissa kaudella 2021—2023, jos arvioidut päästövähennykset 25—30 toteutuvat täysimääräisesti. Tässä arviossa ei olla otettu huomioon LULUCF-sektorin vajeen siirtymistä taakanjakosektorille, mikä tekisi taakanjakosektorin tavoitteen saavuttamisen käytännössä mahdottomaksi. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman ja energia- ja ilmastostrategian valmistelu on käynnissä. Energia- ja ilmastostrategiaan sisältyy hallitusohjelman mukainen päästövelan lyhentämisohjelma. Valmistelussa olevat asiakirjat sisältävät ilmastolain tavoitteiden ja EU-velvoitteiden saavuttamisen kannalta tarvittavia lisätoimia. Sekä energia- ja ilmastostrategia että uusi KAISU-suunnitelma on tarkoitus antaa eduskunnalle selontekoina vuoden 2025 aikana. Muutama sana vielä hallituksen keskeisistä puhtaan siirtymän toimenpiteistä ja politiikoista: Hallituksen ilmastopolitiikan keskeinen painopiste on kehittää teollisuuden ja energiantuotannon bioperäisen hiilidioksidin talteenottoon, hyödyntämiseen ja varastointiin liittyviä ratkaisuja. Suomella on suuri potentiaali saada tänne puhtaan siirtymän investointeja, jotka perustuvat bioperäisen hiilidioksidin talteenottoon ja puhtaan sähkön käyttöön yhdessä. Vuonna 2023 bioperäiset hiilidioksidipäästöt teollisuudesta olivat noin 30 miljoonaa tonnia vuodessa. Hallitus valmistelee parhaillaan asetusta teollisuuden bioperäisen hiilidioksidin talteenoton edistämiseksi myönnettävästä avustuksesta. Tukea myönnettäisiin käänteisen huutokaupan perusteella, eli ne hankkeet voittaisivat, jotka tarjoaisivat hiilidioksidin talteenottoa alhaisimpaan hintaan. Tukea myönnettäisiin hankkeille, joissa talteenotettu hiilidioksidi varastoidaan pysyvästi tai hyödynnetään tuotteissa. Näillä tuotteilla voidaan korvata fossiilipohjaisia ratkaisuja. Hallitusohjelman mukaisesti piippujen tulppauksessa nyt siis edetään. Hallitus on varannut 90 miljoonaa euroa kärkihankerahoitusta ja linjannut ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksen ulottamisesta myös hiilidioksidin talteenottoratkaisuihin. Lisäksi tällä hallituskaudella on myönnetty energiatukea hiilidioksidin talteenottoon liittyville hankkeille. Investointien edistämisen kannalta merkittävää on se, että hallitus on päättänyt laajentaa suuren, ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksen myös näihin erilaisiin hiilidioksidin talteenottoon, hyötykäyttöön ja varastointiin liittyviin investointeihin. Suomella on bioperäisen hiilidioksidin ja puhtaan sähkön avulla poikkeuksellinen mahdollisuus korvata erilaisia fossiilisia tuotteita puhtaammilla ratkaisuilla. Teknisiä nieluja tarvitaan luontaisten nielujen rinnalle osana ilmastopolitiikkaa. Suomi allekirjoittikin viime viikolla Kööpenhaminassa Norjan ja Tanskan kanssa yhteisymmärryspöytäkirjat, jotka antavat tiettyjen kansainvälisten sopimusten ohella yrityksille mahdollisuuden kuljettaa Suomesta hiilidioksidia varastoitavaksi Tanskaan ja Norjaan. Suomen maaperä ei mahdollista hiilidioksidin pysyvää varastointia, mutta Suomessa voidaan kehittää varastointiratkaisuja esimerkiksi mineralisoinnin ja biohiilen kautta. Norjalla on liki 30 vuoden kokemus hiilidioksidin turvallisesta varastoinnista maaperään, ja myös Tanska on edistynyt merkittävästi talteenoton ja varastoinnin kehittämisessä Euroopassa. Yhteistyö on nyt tältä osin mahdollistettu maittemme välillä, ja teknisten nielujen kokonaisuus etenee. — Kiitos. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-09-11T17:52:53,2025-09-11T17:59:48,Hyväksytty,1.1 2025_77_137,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,Kiitokset ministerille esittelystä. — Edustaja Garedew., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_138,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tuulivoimarakentamista tulee säännellä tiukasti, ja tähän ilmastoteemaan liittyy vahvasti tuulivoiman sääntelyä koskeva hallituksen esitysluonnos. Haluan nostaa nyt keskusteluun sen, että tämän päivän uutisen mukaan ympäristöministeri Multala ei hyväksy perussuomalaisten vaatimaa suojaetäisyyttä tuulivoimaloista asutukseen. Ehdotettu etäisyys on kahdeksan kertaa voimalan pyyhkäisykorkeus eli käytännössä useimpien nykyisten voimaloiden kohdalla noin kaksi kilometriä. Omassa toimenpidealoitteessani olen esittänyt etäisyydeksi kymmenen kertaa pyyhkäisykorkeus tai vähintään kaksi ja puoli kilometriä. Oma näkemykseni perustuu muun muassa siihen, että tuulivoimaloiden koko tulee koko aika kasvamaan massiivisesti, sekä eurooppalaiseen tutkimukseen, jonka perusteella voimalan läheisyys vaikuttaa negatiivisesti kiinteistön arvoon erityisesti 2,5—3 kilometriin asti. Massiiviset tuulivoimalat näkyvät ja kuuluvat kauas. Ne vaikuttavat niin ihmiseen, eläimiin kuin ympäristöönkin. Valtioneuvoston tuulivoimameluasetus, jossa säädetään sallitun melutason ohjearvoista, on peräisin vuodelta 2015. Sen mukaan melutaso asuinrakennuksen luona ei saisi päivällä ylittää 45:tä desibeliä eikä yöllä 40:tä desibeliä. Pyörivien lapojen aiheuttama ääni voi häiritä lähellä asuvien unta, vähentää asukkaiden viihtyisyyttä ja aiheuttaa huolia mahdollisista terveysvaikutuksista. On otettava huomioon, että tuulivoimaloiden läheisyyteen liittyy paljon laaja-alaisempia huolia kuin pelkkä melu eikä äänen voimakkuuden tulisi olla ainoa suojaetäisyyttä määrittelevä kriteeri. Suomi ei todellakaan voi rakentaa sähköntuotantoaan epävarman, vaihtelevan, luontoa tuhoavan ja ihmisiä häiritsevän tuulivoiman varaan. On paljon vakaampaa energiaa olemassa. Tästähän suomalaisten pörssisähkön huimat hinnanvaihtelutkin johtuvat, kun on tukeuduttu liikaa vihreään sähköön. Arvoisa puhemies! Olen ehdottomasti sitä mieltä, että hallituksen tulee ohjelmansa mukaisesti sitoutua tuulivoiman sosiaalisen hyväksyttävyyden parantamiseen ja kuunnella kansan ääntä enemmän kuin energiayhtiöiden tai yli-innokkaiden viheraktivistien huutoa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-09-11T17:59:58,2025-09-11T18:03:00,Hyväksytty,1.1 2025_77_139,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Kun tässä ilmeisesti oli tarvetta lyhyttahtiselle keskustelulle, niin otetaan se tähän väliin. Ne, jotka haluavat käyttää minuutin vastauspuheenvuoron, voivat nousta seisomaan ja painaa V-painiketta. — Edustaja Tynkkynen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_140,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jos Suomen ilmastopolitiikan tila pitäisi kiteyttää yhteen lukuun, niin se olisi 34 miljoonaa tonnia. Se on siis se vaje, johon tämä hallitus on omalla ilmastopolitiikallaan ajamassa Suomen suhteessa hiilineutraaliustavoitteeseen vuonna 2035. Onko 34 miljoonaa tonnia paljon vai vähän? Se on esimerkiksi saman verran kuin mitä Viro, Luxemburg, Kypros ja Malta tuottavat päästöjä vuodessa. Se voi kuulostaa todella paljolta, ja paljonhan se onkin, mutta sen kuilun umpeen kurominen on edelleen täysin mahdollista. Suomen on täysin mahdollista saavuttaa hiilineutraalius, mutta se edellyttää poliittista tahtoa ja päätöksiä. Olemme nähneet useista selvityksistä, että keinot ovat olemassa, mutta ne pitää nyt ottaa käyttöön. Toistaiseksi tämä hallitus ei ole kyennyt osoittamaan riittävää halua tai kykyä, jotta hiilineutraalius pystyttäisiin saavuttamaan. Ministeri Multala, kysyin teiltä aiemmin kyselytunnilla: milloin nämä riittävät keinot saadaan eduskunnan käsittelyyn?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-09-11T18:03:12,2025-09-11T18:04:23,Hyväksytty,1.1 2025_77_141,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,Edustaja Aalto-Setälä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_142,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Pauli,Aalto-Setälä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä ja kiitos kysymyksistä. Tuulivoimakysymyksestä olen kyllä ministerin kanssa samaa mieltä, että kahdeksankertainen etäisyys voimaloissa tarkoittaisi näitten tuulivoimaloiden sijoittamista keskelle metsää, ja se ei varmaan ole luontoarvojen kannalta järkevä ratkaisu. Me tarvitsemme puhdasta energiaa. Minusta on erinomaista, että meillä on kuitenkin edelleen näkymä siitä, että on mahdollista saavuttaa nämä tavoitteet. Senhän meille kertoo tämä raportti, joka on muutenkin hyvä työväline, koska se on aika kylmä ja karu, se antaa todellisen kuvan tilanteesta, ja silloin on mahdollista tehdä myös toimenpide-ehdotuksia ja rakentaa niitä, niin kuin on tehty ja lisää on vielä tulossa. Haluaisin kuitenkin kysyä myös siitä, että nythän elämme aikaa, jolloin osa näistä sään ääri-ilmiöistä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista on jo todellisuutta ja vaikuttaa niin ruokahuoltoon kuin ihmisten terveyteen, rakentamiseen ja tulevaisuuteen. Kun olemme muuten aika hyvin valmistautuneet, niin kuinka hyvin me olemme valmistautuneet siihen, että yhteiskunta — kunnat, kaupungit — on varautunut sopeutumaan ilmastonmuutokseen, jota me emme selvästikään kokonaan pysty estämään, ehkä kuitenkin hidastamaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Pauli Aalto-Setälä,1504,2025-09-11T18:04:23,2025-09-11T18:05:42,Hyväksytty,1.1 2025_77_143,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,Edustaja Eerola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_144,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Omastakin puolestani kiitän ministeriä. Jos näistä sään ääri-ilmiöistä, ilmastonmuutoksesta, katsotaan oikein sillä lailla laajaa perspektiiviä tuhansien vuosien mittarilla, niin eivät ole meidän lämpötilat nyt huomattavankaan paljon korkeammat siitä, mitä ne ovat vuosituhansien aikana olleet, ja silloinkin on ihminen, Homo sapiens, tällä pallolla vaeltanut ja ei ole vaikuttanut niihin lämpötilamuutoksiin, mitä aikaisemmin on ollut. Ilmakehän kaasuista jos puhutaan, niin 78 prosenttia on suunnilleen typpeä ja 21 prosenttia happea ja sitten hiilidioksidia 0,04. Siitä jotain 0,0016 on ihmisen tuottamaa hiilidioksidia, ja sitten jos aletaan laskea, paljonko suomalaisten tuottama hiilidioksidi on, niin tulee niin pieni luku, etten jaksa niitä kaikkia nollia sanoa. Mutta jos suhteuttaa, niin jos ilmakehän kaasut olisivat 10 kilometrin juoksumatka, niin ihmisen tuottama hiilidioksidi — siis kaikkien ihmisten, muittenkin kuin suomalaisten — olisi 16 sentin mittainen pätkä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-09-11T18:05:43,2025-09-11T18:06:52,Hyväksytty,1.1 2025_77_145,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,Edustaja Kvarnström., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_146,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Kiitos ministerille, ja täysi tuki tässä ajankohtaisessa tuulivoimakysymyksessä. Muuten tämän ilmastovuosikertomuksen käsittely on aivan kuin lyhytelokuvassa Illallinen yhdelle: The same procedure as last year, eli sama proseduuri kuin viime vuonna. Kertomuksen viesti on taas kerran pähkinänkuoressa se, että vaikka päästöt ovat vähentyneet jonkin verran, niin nettopäästöt ovat yhä kestämättömällä tasolla ja lisätoimia tarvitaan. Hallitus puolestaan viittaa hämärään tulevaisuuteen, teknisiin hiilinieluihin ja piippujen tulppaamiseen. Uusi elementti tänä vuonna on toki se, että hallitus leikkaa myös tästä työstä, ja toisin kuin mainittu elokuva, ilmastokriisi valitettavasti ei ole komedia vaan ihmiskunnan tragedia. Silti sen torjumisessa piilee myös monia mahdollisuuksia. Arvoisa puhemies! Emeritusprofessori Markku Ollikainen tutkimusryhmineen esitteli kuukauden alussa keinot ja laskelmat siitä, miten vuoden 2035 tavoite voidaan saavuttaa niin, että myös kansantalous kasvaa. Arvoisa ministeri, onko hallituksella valmiutta edes osittain ryhtyä tämän raportin ehdotusten toteuttamiseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Johan Kvarnström,1398,2025-09-11T18:06:52,2025-09-11T18:08:06,Hyväksytty,1.1 2025_77_147,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_148,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen ilmastopolitiikka ontuu pahasti. Me emme ole tällä hetkellä tiellä hiilineutraaliksi yhteiskunnaksi vuonna 2035. Hallitushan perui ilmastotoimia ensi töikseen, kun aloitti työnsä, mutta ei vieläkään ole tuonut tilalle uusia ilmastotoimia. Me käsittelemme tätä ilmastovuosikertomusta nyt kolmatta kertaa eduskunnassa, ja hallituskausi on yli puolivälissä, ja me edelleen odotamme. Samalla ilmastovelka kasvaa kasvamistaan. Välillä leikittelen sillä ajatuksella, että mitä jos tämä hallitus suhtautuisi ilmastovelkaan samalla mentaliteetilla kuin se suhtautuu valtionvelkaan. Tämä työ ei ole helppo, se vaatii meiltä kaikilta osallistumista, mutta kyse on niin tärkeästä asiasta, että me lupaamme tehdä osamme, sillä kyse on todellakin meidän elinkelpoisesta planeetastamme tuleville sukupolville, mutta myös Suomen maineesta ilmastoedelläkävijänä, ja se me ollaan menettämässä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-09-11T18:08:06,2025-09-11T18:09:10,Hyväksytty,1.1 2025_77_149,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,Edustaja Furuholm., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_150,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän ilmastovuosikertomuksen mukaan liikenteen päästöt kasvoivat neljä prosenttia vuonna 2024. Tämä on tietenkin itsessään jo surullista, ja pystyisin luettelemaan monia liikenteeseen ja päästökehitykseen vaikuttavia päätöksiä, joita hallitus on heti alkumetreillään tehnyt. Mutta sitten se, mikä tässä ilmastokertomuksessa on tämmöistä hämmentävää optimismia, on se, että tässä kuitenkin puhutaan, että nykyisellä kehityksellä päästäisiin siihen 2030-tavoitteeseen, puolittamistavoitteeseen, vaikka kaikki mittarit hallituksen toimilla liittyen liikenteeseen näyttävät, että päästökehitys vain heikkenee tästä. Ihmettelen tämmöistä optimismia, mitä tähän on sisään leivottu, että vähän niin kuin lupaillaan. Mielestäni tässä ei oteta näitä hallituksen toimia tarpeeksi vakavasti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-09-11T18:09:10,2025-09-11T18:10:16,Hyväksytty,1.1 2025_77_151,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_152,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitokset myös ministerille esittelystä. Ilmastoturvallisuus on tulevaisuuden huoltovarmuutta. On pidettävä huolta siitä, että energiamurros etenee, sekä siitä, että muutoksessa ei synny uusia riippuvuuksia tai riskejä. Teknologia, osaaminen, kustannustehokkuus ja omavaraisuus ovat jatkossakin suomalaisen ilmastopolitiikan kulmakiviä. Tämä kertomus osoittaa, että suunta on oikea, mutta työtä on jatkettava määrätietoisesti. Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii pitkää linjaa ja yli hallituskausien ulottuvaa sitoumusta. Toivon, että eduskunta voi yhdessä toimia sen puolesta, että ilmastotavoitteet saavutetaan tavalla, joka on tehokas, oikeudenmukainen ja turvallinen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-11T18:10:16,2025-09-11T18:11:17,Hyväksytty,1.1 2025_77_153,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_154,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä ilmastovuosikertomus todellakin kertoo siitä ilmastotyöstä, mitä Suomi tekee. Täytyy kyllä sanoa, että tämä tuo esille myös sen, että sillä työllä, mitä viime hallituskaudella tehtiin, on merkitystä. Oikeastaan niistä kaikista päästövähennyksistä, mitä nyt taakanjakosektorilla nähdään, voi kiittää viime hallitusta. Sen sijaan nykyhallituksen omilla päätöksillä taakanjakosektorilla esimerkiksi liikenteen osalta on heikennetty ja lisätty päästöjä. Niin ikään on hienoa, että päästökauppasektorilla päästöt ovat vähentyneet, mutta siitä taas voimme kiittää EU:ta, ja siitä voimme kiittää niin ikään viime hallitusta, joka alensi lämpökattiloiden verotusta. Tänä aamuna julkisessa kuulemisessa kuulimme, että tämä on ollut yksi merkittävä tekijä siinä, että siellä ovat päästöt vähentyneet. Nyt hallitus on kaksi ja puoli vuotta voivotellut sitä, kun maankäyttösektori menee väärään suuntaan. Toivoisin, että nyt saisimme vihdoin tekoja. Päinvastoin te olette peruuttaneet niitä tekoja, mitä viime kaudella tehtiin maankäyttösektorilla. Nyt ei auta voivottelu, nyt pitää ryhtyä töihin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-09-11T18:11:17,2025-09-11T18:12:37,Hyväksytty,1.1 2025_77_155,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Edustaja Rasinkangas. [Merja Rasinkangas: Arvoisa puhemies... — Eduskunnasta: Mikrofoni! — Juho Eerola: Kuullaan paremmin, kun laitat mikrofonin!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_156,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on vuoden 2025 ilmastovuosikertomus, ja sieltä käy hyvin ilmi, että emme tule pääsemään ilmastolain mukaiseen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen. Pidän kuitenkin hallitusohjelman mukaisesti tärkeänä, ettei Suomi aja ilmastotoimilla ojasta allikkoon. Mitään semmoisia ilmastotoimia, jotka nostavat suomalaisten arjen kustannuksia tai heikentävät kilpailukykyä, ei tulisi tehdä. Kertomus antaa myös väärän kuvan päästöjemme suuruudesta. Tämän mukaan meidän metsämme eivät suinkaan ole Ruotsin tapaan hiilinielu vaan päästölähde. Tämähän siis johtuu nurinkurisesta laskentamallista eikä pidä paikkaansa. Kertomuksessa ruuantuotanto nähdään lähinnä päästölähteenä. Ruuantuotanto pitää ennemminkin nähdä huoltovarmuuden ja ruokaturvan vahvistajana, jota ei pidä enää yhtään kurittaa ilmastotoimilla. Nykyisetkin velvoitteet ovat ajaneet maatalouden kannattavuuskriisiin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-09-11T18:12:37,2025-09-11T18:13:39,Hyväksytty,1.1 2025_77_157,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,Edustaja Holopainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_158,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yhä useammin kuulee tätä puhetta, jossa ilmastotoimet ja taloudellinen tuottavuuden kasvu asetetaan vastakkain, kun kuitenkin meillä on paljon näyttöä siitä, että uudet investoinnit hakeutuvat sinne, missä on vähäpäästöistä energiaa tarjolla. Suomella on valtavasti osaamista, jolla voitaisiin edistää tämmöisen tekniikan käyttöön ottamista muuallakin, ja meillä olisi paljon liiketoimintamahdollisuuksia siitä, kun saamme näille yrityksille tukea, jotka näitä innovaatioita voivat edelleen kaupalliselle tasolle viedä. Nyt on tietysti huolestuttavaa se, jos hallituksessa on näin vahva sisäinen ristiriita siitä, että ei nähdä näitten ilmastotoimien positiivista merkitystä Suomen taloudelle, ja tulee semmoinen epävarmuus siitä, onko Suomi sitoutunut pitkäjänteisesti tämän toimintaympäristön rakentamiseen sellaiseksi, että tätä liiketoimintaa voi Suomessa jatkossa olla. Tätä viestiä kyllä olisi äärimmäisen tärkeää nyt kirkastaa, jotta tästä ei ole epäselvää, koska pelkään, että muuten meidän elinvoima ja tulevaisuus ovat kyllä tässä vaarassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-09-11T18:13:39,2025-09-11T18:14:49,Hyväksytty,1.1 2025_77_159,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Otetaan tässä vielä muutama varsinainen puheenvuoro ja sen jälkeen ministerin vastaus, koska meillä on vain se puoli tuntia aikaa tähän nyt varattu, mutta palaamme tähän varmaan kohtuullisen pian. — Edustaja Furuholm.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_160,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on nyt ilmastovuosikertomus vuodelta 2025. Sen omien sanojen mukaan siinä tarkastellaan päästö- ja nielukehitystä, toimien riittävyyttä päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi, lisätoimien tarvetta sekä keskipitkän aikavälin ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmien tavoitteiden ja toimien toteutumista. Yleisellä tasolla hallituksen ilmastotoimet ovat loistaneet poissaolollaan. Tällä saralla on pitkälti menty edellisen hallituksen höyryillä. Esimerkin ristiriidasta tarjoaa tämä lupaus piippujen tulppaamisesta, jolla on vähintään epäsuorasti perusteltu tekemättömyyttä muilla sektoreilla. Sinänsä tavoite tulpatuista piipuista olisi ihan uljas, jollei hallitus olisi päättänyt heittää hanskoja tiskiin näiden teknisten nielujen suhteen ja leikata juuri niille osoitetuista euroista. Tekoja tarvitaan siis muualla. Arvoisa rouva puhemies! Muutama sana tarkemmin liikenteen päästöistä, joihin kohdistuu yhä enemmän painetta, kun maankäyttösektorin haasteet kasvavat. Tämän ilmastovuosikertomuksen mukaan liikenteen päästöt kasvoivat noin neljä prosenttia vuonna 2024. On murheellista, että liikenteen päästövähennykset, jotka olivat jo oikealla polulla, kääntyivät hallituksen päätösten seurauksena takaisin väärään suuntaan. Samaan aikaan ilmastovuosikertomuksessa kuitenkin todetaan: ”Liikenteen päästökehitys on ollut vuotta 2024 lukuun ottamatta riittävällä uralla, mikä johtaisi liikenteen päästöjen puolittumiseen vuonna 2030.” Tätä voisi kutsua hallinnolliseksi hallusinaatioksi. Miksi ympäristöministeriö olettaa, että päästöt jatkavat vähenemistään, kun hallituksen oma politiikka käänsi ne nousuun? Raportti tuo esiin, että hallituksen oma päätös laskea biopolttoaineiden osuutta jakeluvelvoitteesta johti päästöjen kasvuun. Taakanjakosektori, johon liikenne kuuluu, ylitti päästökiintiönsä vuonna 2024. Jos tämä jatkuu, Suomi joutuu ostamaan päästöyksiköitä muilta EU-mailta. Lasku jää suomalaisille veronmaksajille. Onko tämä sitä kustannustehokkuutta, johon hallitus vetoaa? Eikö olisi kannattavampaa maksaa siitä, että koko liikennejärjestelmämme ottaisi askelia kohti välttämätöntä eli pienempiä päästöjä ja riippumattomuutta fossiilisista polttoaineista? Vaihtoehtoja päästöjen vähentämiseen kyllä olisi: julkisen liikenteen vahvistaminen, sähköautojen hankinnan tukeminen, latausverkoston nopeampi laajentaminen, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen sekä ennen kaikkea jakeluvelvoitteen palauttaminen kunnianhimoiselle tasolle. Ensi töikseen hallitus leikkasi joukkoliikenteen tuista sekä pyöräilyn ja kävelyn investointiohjelmasta. Tiekartta fossiilittomaan liikenteeseen unohdettiin, ja otettiin muutama askel kohti menneisyyttä. Tämä on valinta, joka näkyy yhä enenevin määrin tämän vuoden ja tulevaisuuden luvuissa. Arvoisa rouva puhemies! Raportissa muistutetaan myös toimimattomuuden kustannuksista. Mitä kauemmin lykkäämme ilmastotoimia, sitä suuremmiksi kasautuvat sekä taloudelliset että turvallisuuspoliittiset riskit. Jokainen hallituksen päätös, joka lisää fossiilisten kysyntää, pitää Suomen riippuvaisempana tuontienergiasta ja altistaa meidät kansainvälisten kriisien ja hintapiikkien vaikutuksille, kuten Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on osoittanut. Kotimainen uusiutuva energia vahvistaa huoltovarmuutta, kun taas fossiilien tuonti tekee meistä haavoittuvampia logistiikkakatkoille, poliittiselle painostukselle ja kriisitilanteille. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus antaa ymmärtää, että liikenteen päästökehitys korjaantuisi ikään kuin itsestään. Todellisuudessa kyse on poliittisten päätösten suunnasta. Kysynkin hallitukselta: jatkatteko optimismiin nojaavaa itsepetosta vai myönnättekö virheenne ja käännätte liikenteen päästöt taas laskuun? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-09-11T18:14:58,2025-09-11T18:18:57,Hyväksytty,1.1 2025_77_161,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Edustaja Hänninen, ja sen jälkeen ministerin vastaus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_162,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmaston tila ei ole vain ympäristökysymys, se on osa kansallista turvallisuutta ja kokonaisturvallisuutta. Ilmastonmuutoksella on vaikutuksia huoltovarmuuteen, ruuantuotantoon, metsien terveyteen ja energiajärjestelmän toimivuuteen. Siksi meidän on katsottava tätä aihetta vakavasti ja vastuullisesti. Tämä ilmastovuosikertomus antaa kattavan ja ajankohtaisen kuvan siitä, missä mennään. Iloisia voimme olla siitä, että ilman maankäyttösektoria mitattuna päästöt ovat jälleen laskeneet. Selkeä haasteemme onkin maankäyttösektori, jonka eteen hallitus on jo sopinut lisätoimista. Tämän lisäksi päästökauppasektorilla olemme onnistuneet hyvin, ja Suomi on houkutteleva kohde puhtaan siirtymän investoinneille. Arvoisa puhemies! Suomen ilmastotavoite on kunnianhimoinen: hiilineutraalisuus vuoteen 2035 mennessä. Tämä ei ole helppo tie, mutta se on oikea tie. Suomi toimii johdonmukaisesti tätä tavoitetta kohti. Ilmastopolitiikan ei tule olla ristiriidassa talouspolitiikan kanssa. Se on kyettävä näkemään osana nykyaikaista teollisuuspolitiikkaa, joka tuo investointeja ja ohjaa taloutta. Pelkästään Business Finlandin verokannustimien kautta on haettu tukea yli 20 miljardin euron edestä, ja tämän tuen saaminen tullaan mahdollistamaan myös teknisille hiilinieluille eli hiilidioksidin talteenottoon. Muun muassa tällä vastaamme niihin haasteisiin, joita maankäyttösektorilla on. Tahtotilamme ilmaston suhteen on siis selvä: haluamme edistää mahdollisuuksia, emme rajoittaa. Siksi on etsittävä kestäviä keinoja, joilla yhdistetään metsien kasvu, metsätalous ja ilmastotavoitteet. Kyse ei ole joko—tai-politiikasta vaan järkevästä sekä—että-ajattelusta. Arvoisa puhemies! Ilmastoturvallisuus on tulevaisuuden huoltovarmuutta. On pidettävä huolta siitä, että energiamurros etenee, sekä siitä, että muutoksessa ei synny uusia riippuvuuksia tai riskejä. Teknologiaosaaminen, kustannustehokkuus ja omavaraisuus ovat jatkossakin suomalaisen ilmastopolitiikan kulmakiviä. Tämä kertomus osoittaa, että suunta on oikea, mutta työtä on jatkettava määrätietoisesti. Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii pitkää linjaa ja yli hallituskausien ulottuvaa sitoutumista. Toivon, että eduskunta voi yhdessä toimia sen puolesta, että ilmastotavoitteet saavutetaan tavalla, joka on tehokas, oikeudenmukainen ja turvallinen. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-11T18:19:09,2025-09-11T18:23:18,Hyväksytty,1.1 2025_77_163,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Ja sitten ministeri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_164,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos huomioista ja keskustelusta — todella tärkeä aihe. Nyt ehkä ensimmäisenä tässä puutun tähän, että mistä me puhumme tänään. Keskustelemme siis siitä, mitä on tehty ennen kevättä 25 ja miten voidaan niitä päätöksiä ja niiden vaikutusta meidän päästövähennyskehitykseen arvioida. Muistutan nyt täällä kuitenkin myös edellisessä hallituksessa olleita puolueita siitä, että tämän jakeluvelvoitteen, joka on siis liikenteen päästöihin eniten tällä hetkellä vaikuttava toimi, johon tämä hallitus, kyllä, on myös tehnyt muutoksia alentavaan suuntaan, aloitti kuitenkin edellinen hallitus vuonna 22, jolloin tehtiin historiallisen suuri prosentuaalinen lasku jakeluvelvoitteeseen. Tämä näkyy tietysti siinä, että päästöt kasvavat, ja ne kasvavat toki myös hallituksen omien toimien vuoksi, kuten tässä ilmastovuosikertomuksessa on rehellisesti todettu. Sen sijaan kyllä kuitenkin jakeluvelvoite edelleen tulee kiristymään, ja se tulee johtamaan siihen, että liikenteen päästöt edelleen vähentyvät, ja se urahan kiristyy siitä vähitellen, kun edetään kohti vuotta 2030, eli kiristymistahti lisääntyy. Se, mikä olisi tietysti toivottavaa tässä ilmastopolitiikassa — puhutaan sitten tällaisesta kansallisissa käsissä olevasta jakeluvelvoiteprosentista tai mistä tahansa muusta toimesta — on se, että nämä päätökset olisivat ennakoitavia ja niihin voitaisiin luottaa. Tässä ei ehkä edellinen hallitus mutta ei myöskään tämä hallitus täysin tämän jakeluvelvoitteen osalta ole onnistunut, mutta toivon, että nyt tästä voitaisiin pitää kiinni, koska se on kuitenkin tehokas toimi siihen, että ennakoivasti voidaan vähentää liikenteen päästöjä. Se on siis selitys tämän optimismin, jota tässä edustaja Furuholm kuvasi, takana. Eli siellä on siis aito toimi taustalla, joka edelleen tämän uran mukaisesti kiristyy. Sen lisäksi toki tälle taakanjakosektorille on tulossa lisätoimia: ETS 2 eli tämä niin sanottu liikenteen päästökauppa, jonka Suomi on omaan lainsäädäntöönsä toimeenpannut ja joka alkaa vuodesta 27 eteenpäin vaikuttaa. Se on tietysti tämmöinen niin sanotusti kustannustehokas toimi siitä näkökulmasta, että se vaikuttaa koko EU:n tasolla. Eli silloin ei puhuta siitä, että joku toinen maa pääsisi tästä niin sanotusti pälkähästä, vaan ollaan kaikki siinä ikään kuin samalla viivalla. Kuten tässä keskustelussa kävi ilmi, niin esimerkiksi tämä päästökauppasektorin päästöjen vähentyminen perustuu nimenomaan siihen, että meillä on ennakoitava hintaperiaate hiilidioksidille koko Euroopan laajuisesti, jolloin ne investoinnit siihen päästöttömään teknologiaan ovat ennakoitavia ja niitä pystytään ja kannattaa siis tehdä. Haluaisin nyt kääntää tämän tästä hieman kuitenkin — täällä toivottiin, ettei saa surkutella — tähän optimismin suuntaan ja sanoa sen, että kansainvälisesti katsoen Suomi todellakin on ilmastopolitiikan edelläkävijä. Ajamme myös Euroopan unionissa vahvasti sitä tavoitetta. Olemme siihen vaikuttaneet jo ennakkovaikuttamisessa, ja tällä hallituskaudella, toisin kuin viime kaudella, meillä ministeriöillä on myös samansuuntaiset kannat, joiden mukaisesti vaikutamme. Olemmekin nyt siis myöskin toimittaneet tänne eduskunnan arvioitavaksi tämän kannan EU:n tulevaan ilmastolakiehdotukseen, joka sisältää kyllä myös sellaisia mahdollistavia tekijöitä, joita täällä myös peräänkuulutettiin, jotta ne vaikutukset ihmisille eivät olisi kohtuuttomia. Kuitenkin tämä puhtaan energian kysymys on Suomelle uskomaton menestystarina jo tähän mennessä. Me olemme kyenneet markkinaehtoisesti lisäämään puhdasta fossiilivapaata energiatuotantoa. Se ei ole pelkästään uusiutuvaa energiaa, vaikka senkin osuus on kasvanut merkittävästi, se on myös ydinenergiaa. Suomi on yksi niistä harvoista maista siinä, että olemme kyenneet luomaan tähän maahan edellytykset sille, että täällä yli hallituskausien säilyy kannatus myös ihmisten mielissä ydinenergiatuotannolle, ja se on keskeinen osa meidän sähköntuotantoa, tällä hetkellä noin 40 prosenttia. Tämä hallitus haluaa entisestään edistää sitä, että meille voisi syntyä myös uusia päätöksiä uudesta ydinvoimatuotannosta. Jatkossa sen merkitys voi olla ihan suuri myös tässä sähköntuotannon joustavuudessa, kun puhutaan näistä pienemmistä modulaarisista ydinvoimaloista, sillä niitä käytettäisiin ensisijaisesti lämmöntuotantoon, mutta niitä voitaisiin hyödyntää tietysti myös sähköntuotannossa, kuten suurempiakin. Joka tapauksessa tätä työtä pitää jatkaa. Meidän pitää varmistaa se, että tähän maahan voi syntyä niin uusiutuvan energian lisätuotantoa kuin sitten fossiilivapaata ydinenergiatuotantoa. Tämän lisäksi tulemme tarvitsemaan kaikki mahdolliset joustot niin kysyntäpuolelle kuin sitten varastointimahdollisuudet ja ratkaisut, joita on olemassa. Tämä hiilidioksidin talteenotto, josta täällä myös paljon puhuttiin, on meille myös mahdollisuus ja varsinkin sen hyödyntäminen osana esimerkiksi uusiutuvan vedyn tuotantoa puhtaammissa meriliikenteen ja lentoliikenteen polttoaineissa, jotka nekin kyllä tulevat. Se vie vaan hieman aikaa, koska tällä sektorilla päästövähennysten tekeminen on hitaampaa ja kalliimpaa kuin monilla muilla sektoreilla. Työtä pitää jatkaa, ja sitä todellakin riittää, jotta voisimme päästä niin omiin kuin sitten EU-tason tavoitteisiimme, ja tietysti tämä haaste koskettaa erityisesti tätä maankäyttösektoria. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-09-11T18:23:22,2025-09-11T18:29:02,Hyväksytty,1.1 2025_77_165,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Kiitokset ministerille. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään, ja asian käsittelyä jatketaan tässä täysistunnossa muiden asiakohtien jälkeen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_77_166,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Sitten palataan kohtaan 8 ja jatketaan siis tätä käsittelyä. Keskustelu jatkuu. — Edustaja Aalto-Setälä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_77_167,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Pauli,Aalto-Setälä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kollegat! Ilmastovuosikertomus on pätevä työväline tehdä toimivaa ja vaikuttavaa ilmastopolitiikkaa, etenkin kun se kertoo tilanteen niin kuin se on. Suomen nettopäästöt laskivat vain vähän viime vuonna, vaikka Suomi irtaantuukin fossiilisista polttoaineista valtavaa vauhtia. Päästökauppasektori toimii siis parhaiten. Taakanjakosektori on käytännössä pysynyt paikallaan. Huonoimmalta näyttää maankäyttösektori, joka on tämänhetkisen tiedon mukaan aiempaa merkittävämpi päästölähde. Maankäyttösektori suurin piirtein vie sen hyvän, mitä päästökauppasektori tuo. Mutta liikkuvaan maaliin on vaikea osua. Maankäyttö- ja metsätaloudessa tarvitaan lisätoimia, mutta on tärkeää tehdä nielujen arviointi tarkasti viimeiseen tietoon perustuen, jotta meillä on todelliset luvut ja jotta ne olisivat vertailukelpoisia muiden valtioiden kanssa. Myönteistä on se, että tavoitteen saavuttaminen ei ole vieläkään mahdotonta. Tekniset hiilinielut ovat osa ratkaisua, niin kuin tänäänkin olemme kuulleet, mikäli investoinnit toteutuvat ja ne hyväksytään päästövähennyksiksi. Päästökauppasektoria pitää laajentaa ja laajennetaankin ETS kakkosessa edelleen, ja tarvitsemme ehdottomasti paljon lisää puhdasta energiaa, kuten tuulivoimaa ja ydinvoimaa. Uusia investointeja uutisoidaan viikoittain, ja hankkeitahan on jo 300 miljardin edestä. Tähän on aina tapana jonkun sanoa, että eiväthän ne kaikki toteudu. Eivät niin, mutta näissä luvuissa murto-osakin on miljardeja. Teknisten hiilinielujen lisäksi tarvitaan ainakin lisää puhtaan siirtymän investointeja Suomeen ja tehtaidemme piippujen tulppaamista, rakennusten energiatehokkuuden selkeää parantamista sekä teollisuuden sähköistämisen nopeuttamista ja ennallistamistoimia hiilinielujen lisäämiseksi ja luontokadon pysäyttämiseksi ja liikenteen päästöihin vaikuttavaa päästökauppaa. Vaikeaa on, mutta ei anneta periksi. Itsekritiikistä huolimatta olemme edelleen ilmastopolitiikassamme edelläkävijöitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Pauli Aalto-Setälä,1504,2025-09-11T18:30:26,2025-09-11T18:32:48,Hyväksytty,1.1 2025_77_168,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_169,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on vuoden 2025 ilmastovuosikertomus. On tärkeää, että kannamme huolta ilmastonmuutoksesta ja pyrimme vähentämään päästöjä. Kertomuksesta käy ilmi, että vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen on kuitenkin miltei mahdoton päästä. Tämä johtuu pitkälti siitä, että Suomessa käytetään metsien osalta sellaista laskentakaavaa, jonka mukaan meidän metsämme olisivat päästölähde. Samaan aikaan Nasan satelliittimittausten mukaan Suomen metsät ovat nimenomaan hiilinielu eikä päästölähde. Nyt tilanne on se, että kun menen Ruotsin rajalle ja astun Ruotsin maaperän puolelle, olen maassa, jossa metsät sitovat hiiltä ja toimivat hiilinieluna. Kun palaan Suomen puolelle, niin metsät yhtäkkiä muuttuvat niin radikaalisti, että ne ovat täällä päästölähde. Arvoisa puhemies! Suomen käyttämät laskukaavat ovat siis aivan väärät, ja sen vuoksi tämän kertomuksen mukaan tulisi tehdä vielä lisää ilmastotoimia. Nämä väistämättä nostaisivat ihmisten arjen kustannuksia, heikentäisivät Suomen ruokaturvaa, huoltovarmuutta ja yritysten kilpailukykyä. Onneksi tämä hallitus on sitoutunut siihen, ettemme tee ilmastotoimia, jotka nostavat arjen kustannuksia tai heikentävät kilpailukykyä. Oman ja perussuomalaisten näkemyksen mukaan ilmastolain hiilineutraaliustavoite tulisi siirtää vuosilla eteenpäin, kun sitä ei kuitenkaan tulla edes saavuttamaan. Arvoisa rouva puhemies! Tässä kertomuksessa ruuantuotanto nähdään lähinnä päästölähteenä. Ruuantuotanto on kuitenkin maatalouden tärkein tehtävä ja huoltovarmuuden perusta. Liian kunnianhimoisilla ja nopeilla aikatauluilla tähtäävillä ilmastotoimilla vaarannamme tämän perustan. Monet maatilojen yrittäjät, kuten karja- ja maitotilalliset, ovat lopettaneet toimintansa kohonneiden kustannusten ja vaatimusten vuoksi. Myös tuottajalle maitolitran ja lihan hinnan alhaisuus on aiheuttanut toiminnan lopettamisen kannattamattomana. Fossiilisten polttoaineiden mustamaalaaminen, kaiken pahan alku ja juuri, on ikävää. On kohtuutonta, että Suomessa yhtäkkiä maanviljelijöitä vaadittaisiin tekemään töitään sähkötraktoreilla ja sähköpuimureilla. Suomen ilmastokin aiheuttaa omat haasteensa kyseisille laitteille. Sähköajoneuvoihinkin sähkö pitää jotenkin tuottaa sekä akkumineraalit kaivaa maaperästä. Sähkökoneet eivät siis ole ympäristön ja ilmaston näkökulmasta mitenkään ongelmattomia. Arvoisa puhemies! Maatalouden kannattavuustilanne on jo nykyisillä ilmastotoimilla ajettu heikoiksi, ja lisävaatimukset uhkaisivat rapauttaa tuotantokyvyn. Sitä me emme voi sallia, ja perussuomalaiset pitävät huolen, ettei tuotantokyky rapaudu tämän hallituksen toimilla. Ilmastotoimista puhuttaessa on hyvä muistaa se tosiasia, että ilmakehä on maapallolla yhteinen ja Suomen osuus päästöistä on promillen luokkaa. Monet suurvallat eivät ole lähelläkään samalla tasolla ilmastotalkoissa Suomen kanssa. On kohtuutonta ja epäreilua, että Suomessa näillä päästötalkoilla, omalla kunnianhimollamme, rapautamme kilpailukykyämme, huoltovarmuuttamme ja ruokaturvaamme. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-09-11T18:32:57,2025-09-11T18:36:26,Hyväksytty,1.1 2025_77_170,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_171,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme tosiaan tällä eduskuntakaudella nyt kolmatta ilmastovuosikertomusta. Välillä tuntuu turhauttavalta alkaa kirjoittamaan omia vuorosanoja tähän puheeseen, koska niin vähän on muuttunut sinä aikana, kun hallitus ensi töikseen aloitti ilmastotoimien purkamisen ja lupasi tuoda uusia ilmastotoimia tilalle, mutta niitä täällä edelleen odottelemme. Se, mikä on muuttunut, on se, että hallituksen ja Suomen ilmastovelka on kasvanut tässä välissä. Kun katsomme tavoitetta hiilineutraalista Suomesta vuodelle 2035, on päästökuilu vain kasvanut. Hallitus on pystynyt luistelemaan tässä ilmastopolitiikassa kansainvälisten velvoitteiden suhteen sillä, että edelliset hallitukset ovat tehneet hyviä päätöksiä erityisesti uusiutuvan energian lisäämiseksi. Sen takia luvut ovat näyttäneet aikaisemmilta vuosilta paremmilta, ja nyt voidaan näitä uusia paikata sillä, mutta kun katsotaan vuotta 2035, eivät vanhat toimet enää auta. Työ edessämme on valtava. Jos joku edustaja on kiinnostunut taloudellisesta kestävyydestä, tulisi tässä kohtaa myös hälytyskellojen soida, sillä ilmastotoimet tulevat sitä kalliimmiksi, mitä pidempään niiden kanssa viivyttelemme. Järkeviä, kustannustehokkaita ilmastotoimia kannattaa tehdä nyt. Täällä on puhuttu liikenteen päästöistä, ja ministeri itsekin myönsi sen, että jakeluvelvoitteen suhteen on tehty päätöksiä, mitkä lisäävät päästöjä, ja muistutti siitä, että myös viime hallituskaudella jakeluvelvoitetta muutettiin. Tämä on täysin totta. Se tehtiin Euroopan energiakriisin aikana, ja vaikka en itse olisi sitä halunnut tehdä, näin silti tapahtui. Mutta miksi tämä hallitus on sen lisäksi halunnut laskea bensaveroa — ja aikoo tehdä sitä edelleenkin — ja on muuttanut aikaisemmin Suomessa käytössä olleen sähköautojen ja sähköpyörien hankintatuen hankintatueksi bensa-autoille? Kun meidän pitäisi vähentää päästöjä, me alamme tukemaan bensa-autojen hankintaa. Tämä hallitus on myös leikannut joukkoliikenteeltä, kävelyltä ja pyöräilyltä ja kuntien ilmastotyöltä, joka voisi olla keskeisessä roolissa ihmisten hyvinvoinnin ja kuntien päästöjen vähentämisen työssä. Eli kyse ei ole vain jakeluvelvoitteen suhteen pakittamisesta, kyse on systemaattisesta ilmastotoimien purkamisesta. No, sitten maankäyttösektorista, mikä on se haastava asia meidän suomalaisessa ilmastopolitiikassa, missä päästöt eivät tunnu laskevan vaan ne itse asiassa lisääntyvät: Asiantuntijat ovat esittäneet paljon keinoja maankäyttösektorin palauttamiseksi hiilinieluksi. Moni niistä on keinoja, mitkä hyödyttävät monella muullakin tavalla. Esimerkiksi maataloudessa maan kasvukunnon parantaminen, typen sitominen maahan, vähentää tarvetta lannoittaa. Se sitoo myös kasvihuonekaasuja maaperään. Sen sijaan, että hallitus tarttuisi näihin keinoihin, mitä on osoitettu, se on jopa kasvattamassa hakkuita. Näin luimme viime viikolla, kun saimme Metsähallituksen johtajan lausunnon liittyen hallituksen budjettiriihen päätökseen tulouttaa Metsähallitukselta lisää. Se saattaa johtaa hakkuiden kasvattamiseen. Kun asiantuntijat ovat nimenomaan kertoneet, että me tarvitsemme vähemmän hakkuita, niin hallitus aikoo lisätä hakkuita. No, täällä on keskusteltu paljon siitä, mitä ilmastopolitiikan keskusteluun monesti halutaan tuoda, näistä laskentamenetelmistä, ja haluan itsekin niitä kommentoida: Metsä on silloin päästölähde, kun sieltä poistuu enemmän hiiltä kuin sinne sitoutuu. Siinä ei ole kyse valtion rajasta tai muista seikoista, vaan siitä, että hiiltä poistuu enemmän kuin sinne sitoutuu. Tätä tapahtuu esimerkiksi, jos metsää hakataan enemmän ja nuorempana, kuten Suomessa on nyt alettu tekemään. Se, miksi Suomen laskentamenetelmät ovat muuttuneet, on se, että ne ovat kehittyneet ja tarkentuneet. Suomen laskentamenetelmät hiilinieluissa ovat maailman parasta. Muutoksen keskeinen syy on se, että kun ilmasto lämpenee, suosta ja turvemailta vapautuu enemmän hiiltä kuin olemme osanneet arvioida. Nämä laskentamallit on päivitetty ottamaan vastaan tämä tutkijoiden havaitsema muutos, ja siksi myös meidän laskelmat elävät. Tämä ei ole asia, minkä takia me voimme jättää tekemättä toimia, vaan se on asia, miksi meidän täytyy tehdä vielä enemmän toimia, koska mehän haluamme, että ilmasto ei kuumene enempää ja laskentamenetelmien ei tarvitsisi muuttua tällä tavalla. No, kaiken kaikkiaan odotamme tänne eduskuntaan tänä syksynä näitä ilmastosuunnitelmia. Ne on hallitus laittanut tässä alkusyksystä lausunnoille, ja toivomme tietenkin, että ne ovat sellaisia, jotka täyttävät ilmastonmuutoksen velvoitteet. Pahoin pelkään, että koko hallituskausi tulee menemään vain näiden perään kyselemisessä, mutta totta kai toivon, että toimia aletaan tekemään, sillä Suomi voi päästä ilmastolain mukaiselle polulle hiilineutraalisuuteen. Sen ovat tutkijat ja asiantuntijat meille kertoneet, ja itse sitä toivon ja haluan nähdä Suomen sillä polulla taas.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-09-11T18:36:34,2025-09-11T18:43:04,Hyväksytty,1.1 2025_77_172,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,Edustaja Eerola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_173,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ilmasto, hiilidioksidi, metsät, gigatonnit ja hiilinielut ovat sanoja, joita olemme kuulleet päivittäin eri puolilta ja hyvin pitkän aikaa, mutta mitä oikeastaan monikaan meistä tietää asioista? Tai kysyn pikemminkin niinpäin, että mitä luulemme tietävämme. Arvelisin, että yleinen käsitys menee seuraavaa reittiä pitkin: ennen oli viileämpää, mutta sitten lämpeni, koska ihminen tuottaa, ja etenkin me suomalaiset ihmiset tuotamme, hiilidioksidia ja nyt on siksi kauhea hätä. Näin siis uskoo moni ihminen asentajasta asianajajaan ja lapsesta vanhukseen. No, todellisuus saattaa joidenkin mielestä olla myös toisenlainen. Ennen oli itse asiassa paljon lämpöisempää, ja siitä esimerkkinä vaikkapa Grönlanti, missä edustaja Rasinkankaankin kanssa viime kesänä käytiin tutustumassa: Grönlanti nimenä tarkoittaa ’vihreä maa’. Se oli ennen ihan hyvinkin kuvaava nimi paikalle, ei enää, mutta silloin joskus, kun se nimi on annettu, se oli rannikoltaan lämpöisellä keskiajalla nimittäin yhtä vehreän näköinen kuin nykyinen Skotlanti. Mutta kun se ilmasto on sellainen, että se muuttuu, ja niin lämpöinen keskiaikakin lopulta päättyi, kun ilmasto viileni pikku jääkaudeksi, joka alkoi noin vuonna 1300 ja päättyi vähän ennen 1900-luvun alkua, 1800-luvun lopulla. Nythän me elämme jälleen lämpöisessä ilmastosyklissä, ja hyvä niin, sillä kukapa nyt haluaisi katovuosia, kurjuutta ja kylmyyttä, mitä ihmiskunta joutui kokemaan pienen jääkauden aikana näilläkin raukoilla rajoillamme. Olette varmaan myöskin kuulleet, jos olette historiankirjoja lukeneet, Rooman ajan lämpökaudesta, joka sitten vaihtui kylmäksi kaudeksi, josta käytetään nimeä pimeä keskiaika, ja sitten taas seurasi se lämmin keskiaika, josta äsken kerroin, jonka jälkeen viileni taas siksi pieneksi jääkaudeksi. Kysykää itseltänne, mitkä tekijät aiheuttivat kunkin kylmän ja kunkin lämpöisen syklin. Oliko ihminen päästöineen? No, entäs nyt? Mitkäköhän seikat voisivatkaan olla syynä tälle nykyiselle lämpöiselle syklille, jota elämme? Voisivatko syynä olla loogisesti kenties sittenkin ne samat syyt kuin aina ennenkin? Jostain syystä meille on monasti uskoteltu, että kaikki on nyt muuttunut täysin uusiksi ja syynä nykyiselle lämpöiselle kaudelle olisikin ihmisen, etenkin suomalaisen, tuottama hiilidioksidi, jota vastaan täytyy käydä ankaraa taistelua. Monet asiantuntijat sanoivat jo kouluvuosinani 1990-luvulla suunnilleen siihen tapaan, että jos emme nyt tee ilmastoveivejä, niin vuonna 2013 pohjoisnapa on sula ja vuonna 2015 Kilimanjaron huippu on lumeton ja Manhattan ja Malediivit uppoavat mereen 2020 — mutta ei ole näin ainakaan toistaiseksi vielä käynyt. Ihminen ei kuitenkaan näitä ilmastosyklejä muuta, ei ainakaan merkittävästi, eivätkä ainakaan suomalaiset, eli siinä mielessä lähes koko tämä hiilidioksidin rajoittaminen on noloa ja vähän pähkähullua puuhaa. Totuus on nimittäin se, että ilmasto muuttuu nykyisinkin suurimmaksi osaksi samoista lukuisista luonnollisista syistä kuin aina ennenkin, ja Suomen on siksi mielestäni hillittävä tätä kunnianhimoksi kutsuttua hulluutta. — Kiitokseni.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-09-11T18:43:10,2025-09-11T18:50:06,Hyväksytty,1.1 2025_77_174,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,Edustaja Asell., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_175,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastovuosikertomus kertoo karua kieltä: Suomen päästöt ilman maankäyttösektoria ovat laskeneet, mutta metsien hiilinielu on romahtanut, se on muuttunut päästölähteeksi. Tämä kehitys uhkaa suoraan Suomen hiilineutraalisuustavoitetta vuodelle 2035 ja vaarantaa EU-velvoitteiden saavuttamisen. Mutta mikä on hallituksen vastaus tähän vakavaan tilanteeseen? Ei uusia toimia, vaan toimettomuus ja vielä pahempaa: ilmastotoimista perääntyminen. Hallitus on jopa leikannut vihreän siirtymän investointituesta, jolla oli tarkoitus vauhdittaa päästövähennyksiä. Helsingin Sanomien otsikko osui naulan kantaan: ”Hallitus ei enää edes esitä tekevänsä ilmastotoimia”. Arvoisa puhemies! Tämä on vakava ongelma uskottavuudelle. Kun metsien hiilinielu on romahtanut, ei vastuullisen hallituksen tehtävä olisi peruutella ja helpottaa suuripäästöisten autojen veroja tai höllentää liikenteen jakeluvelvoitetta. Vastuun olisi pitänyt olla päinvastoin: vahvistaa hiilinieluja, vauhdittaa vihreää energiaa, panostaa liikenteen päästövähennyksiin ja energiatehokkuuteen. Suomalaiset kuitenkin kannattavat ilmastoratkaisuja. Yrityksetkin odottavat johdonmukaista ja ennustettavaa ilmastopolitiikkaa. Näin viestivät niin elinkeinoelämän Finlandia-julistus kuin työmarkkinajärjestöjen raportit. Mutta hallituksen epäjohdonmukaisuus ja perääntyminen ovat heikentäneet luottamusta ja investointiympäristöä. Sosiaalidemokraatit sanovat selvästi: hiilineutraalisuustavoitteesta ei voi tinkiä. Se on mahdollista saavuttaa, kuten emeritusprofessori Markku Ollikaisen ryhmä on osoittanut, vieläpä niin, että kansantalous kasvaa. Mutta se vaatii päätöksiä ja toimeen tarttumista. Nyt hallitus on jättänyt tekemättä ja vieläpä peruuttanut jo sovittuja toimia. SDP on esittänyt vaihtoehtoja. Me olemme tuoneet pöytään maankäytön muutosmaksun, metsälain uudistamisen, vanhojen metsien suojelun, panostukset energiatehokkuuteen ja joukkoliikenteeseen. Me olemme esittäneet kunnianhimoisemmat paketit kuin hallitus kahdessa peräkkäisessä budjetissaan. Arvoisa puhemies! Ilmastotoimien lykkääminen ei ole vaihtoehto. Se maksaa Suomelle enemmän kuin nyt tehtävät päätökset. Jokainen menetetty vuosi vaikeuttaa päästövähennyksen saavuttamista ja lisää riskiä, että joudumme ostamaan päästöoikeuksia muilta. Se on sekä taloudellisesti että ilmastollisesti kestämätöntä. Hallitus on kadottanut ilmastopolitiikan suunnan. Sosiaalidemokraattien viesti on kirkas: tarvitsemme toimia, emme toimettomuutta ja vielä vähemmän taaksepäin peruuttamista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Marko Asell,970,2025-09-11T18:50:09,2025-09-11T18:53:20,Hyväksytty,1.1 2025_77_176,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_177,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Uusin ilmastovuosikertomus kertoo, että ilman merkittäviä lisätoimia emme saavuta hiilineutraalisuustavoitettamme emmekä EU:n ilmastovelvoitetta. Valitettavasti hallitus lepää laakereillaan tai jopa pahentaa omin toimin tilannetta. Etenkin maankäyttösektorin uusia ilmastotoimia tarvitaan kipeästi. Kasvihuonekaasun päästöjä ilman maankäyttösektoria on kuitenkin pystytty vähentämään edellisestä vuodesta lähes kuusi prosenttia. Nettopäästökin, jossa on laskettu kaikki päästöt ja nielut yhteen, on vähentynyt edellisestä vuodesta noin 1,4 prosenttia. Päästökauppa toimii — hyvä näin. Taakanjakosektorillakin päästöt laskivat, mutta päästöjen lasku hidastuu merkittävästi. Liikenteen päästöt kasvoivat, ja se on erittäin huolestuttava suunta, jonka taustalla vaikuttavat hallituksen polttoaineen hintaa koskevat muutokset. Kuntien tiukka taloustilanne on myös syönyt satsauksia joukkoliikenteeseen. Hallituksen ei kannattaisi odotella uusien ilmastopäätösten kanssa, sillä jokainen lisävuosi tekee tavoitteiden saavuttamisesta tulevina vuosina vaikeampaa. Asiantuntijoita kannattaa kuulla. Esimerkiksi Ilmastopaneeli on tarjonnut keväällä ratkaisuehdotuksia. Jos taas poliittisen puolueen tekemää ratkaisupakettia hallitus kaipaa, esittelimme vihreiden tuoreimman vaihtoehdon viime viikolla. Siihen saa mielellään tutustua — täällä ei ole nyt hallituksen edustajia kuulemassa — ja haastamme kyllä muutkin ryhmät esittämään omat ratkaisunsa. Arvoisa puhemies! Koetan seuraavassa vastata hieman edustaja Rasinkankaalle Ilmastopaneelin arvioon viitaten. On tärkeää ymmärtää, että Suomi ei ole edennyt nettopäästöjen vähentämisessä. Maan rajojen sisäpuolella aiheutetaan ilmakehään nyt yhtä paljon päästöjä kuin vuonna 1990. Vuosittainen tilanne on ollut hyvin samanlainen 34 vuotta kestäneen seurantajakson aikana. Suomessa on kyllä syytä olla ylpeitä fossiilisten päästöjen vähentämisestä noin 44 prosentilla vuosien 2005 ja 2024 välillä, mutta maankäyttösektorin heikkeneminen samaan aikaan on syönyt nämä myönteiset saavutukset nettopäästöistä. Myös maankäyttösektorilla syntyy fossiilisiin rinnastettavia päästöjä, ja ne kasvavat. Puusto toimii nieluna, mutta maaperäpäästöt ylittävät biomassan nielun, ja siksi metsämme ovat kääntyneet päästölähteiksi, kun tässä Rasinkangas ihmetteli, mistä se johtuu, että metsät ovat päästölähde. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma MISUlla etsittiin ratkaisuja, mutta riittävät toimet, kuten suopeltojen vettäminen, eivät etene, kun rahoitus on hallituksen toimesta säästetty pois. Hallituksen ilmastotyön tueksi laadittujen kehitysskenaarioiden mukaan maankäyttösektorin nielu jää merkittävästi vajaaksi. Tämä sali ja hallitus kyllä tietävät ratkaisun: hakkuumääriä on vähennettävä. Arvoisa puhemies! Vuosikertomus on aiempaa monipuolisempi. Siinä on pyritty avaamaan myös tekemättömyyden kustannuksia. Niitä on avattu sopeutumisen ja hillinnän näkökulmasta ja etenkin täällä Suomessa, mutta inhimillinen hinta globaalissa etelässä, ilmastopakolaisuuden kasvu ja kansainvälisen ilmastorahoituksen ja pakolaisuuden hoitamisen kasvava tarve jäävät analyysittä aikana, jolloin hallitus kuitenkin leikkaa ennätysmääriä kehitysyhteistyöstä. Erityisesti kehittyvät maat tarvitsisivat tuhansia miljardeja ilmastotoimiin, mutta tuki vähenee samaan aikaan, kun ilmastokriisin vaikutukset kiihtyvät ennakoitua nopeammin. Mitä enemmän ilmastorahoituksemme on sijoitus- ja lainapainotteista, sitä vähemmän se kohdistuu köyhimpiin maihin ja hauraimmille alueille. jotka usein kärsivät niistä kaikista suurimmista vaikutuksista. Vuonna 2022 LDC-maihin kohdistunut osuus oli vain viisi prosenttia, ja nämä massiiviset kehy-leikkaukset tulevat heikentämään tätä entisestään. Arvoisa puhemies! Vielä kertauksena: Mitä hallitus voisi tehdä, jotta pääsisimme hiilineutraalisuustavoitteeseen vuoteen 2035 mennessä? Se on vielä mahdollista. Luovutaan ympäristölle haitallisista yritystuista, helpotetaan uusiutuvan energian investointeja, vauhditetaan liikenteen sähköistymistä, vahvistetaan hiilinieluja ja tuetaan tässä muutoksessa. Silloin ei tieteen vastainen puppu ehkä uppoa, kuten USA:ssa on osittain tapahtunut, ja siellä jo tuhotaan tutkimustietoa ja tutkimusvälineistöä. Tätä kehitystä emme Suomeen halua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-09-11T18:53:28,2025-09-11T18:58:48,Hyväksytty,1.1 2025_77_178,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_179,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä ilmastovuosikertomus on todella hyvä työkalu siihen, että voidaan tarkastella, miten ilmastotoimet ovat edenneet, ja näinhän se on, että paljon pitäisi tehdä. Me emme ole edenneet siinä tahdissa kuin pitäisi. Tämäkin eduskunta on jo kaksi kertaa yksimielisesti pyytänyt ja vaatinut hallitukselta lisätoimia niin maankäyttösektorille kuin myös muille sektoreille, ja valitettavasti näitä toimia edelleen odotamme. Nyt on hallituksen ilmastosuunnitelmat KAISU ja energia- ja ilmastostrategia lausunnoilla, mutta sieltäkin uupuvat ne tarvittavat toimet. Täällä on joissain puheenvuoroissa penätty sitä, että ei saa aiheuttaa ilmastotoimilla arjen kustannuksia, mutta paljon kalliimmaksi tulee ja paljon enemmän tulee arkeen kustannuksia, jos me emme tee ilmastotoimia. Tämä näkyy jo Suomessa, ja se näkyy tietysti maailmalla vielä enemmän. Menkääpä vaan kysymään vaikka maanviljelijöiltä sitä, että kun nämä sään ääri-ilmiöt, jotka ovat ilmaston kuumenemisen myötä kasvaneet, aiheuttavat satomenetyksiä, niin paljonko se maksaa. Tai menkääpä kysymään terveydenhoidon ammattilaisilta, mitä maksaa ilmaston kuumeneminen ja siitä johtuvat erilaiset terveyshaitat, helleaallot, jotka rasittavat erityisesti meidän vanhuksia ja johtavat ennenaikaisiin kuolemiin. Me jotenkin kuvitellaan, että maailma jatkuisi ennallaan, jos me ei tehdä mitään, mutta siis todellisuushan on, että ilmasto on jo kuumentunut. Täällä pohjoisessa se kuumenee vielä nopeammin kuin maapallon keskiarvo, ja se näkyy meillä. Se näkyy siinä, että poronhoito on ruvennut käymään mahdottomaksi. Se näkyy nimenomaan maanviljelyssä, ruuantuotannossa, näissä äärisääilmiöiden johtamissa ongelmissa. Se näkyy vaikka meidän infran kunnossapidossa, se näkyy meidän teiden, raiteiden, kestävyydessä, se näkyy vaikka siinä, miten talvisin tienhoitoa pitää tehdä paljon useammin, kun tie jäätyy, sulaa, jäätyy, sulaa vähän väliä, ja tämä aiheuttaa lisää kustannuksia. Itse asiassa se, että me emme tekisi ilmastotoimia, on tulevaisuudessa paljon, paljon kalliimpaa kuin se, että me tarttuisimme niihin nyt ja tekisimme niitä määrätietoisesti. Sen takia minusta on hyvä, että tässä ilmastokertomuksessa on nostettu esiin myös tämä tekemättömyyden hinta ja kustannukset ja myös itse asiassa tämä terveysnäkökulma — nimenomaan se, miten ilmaston kuumeneminen aiheuttaa ennenaikaisia kuolemia, se aiheuttaa terveysriskejä, se aiheuttaa esimerkiksi tapaturmien lisääntymistä ja niin edelleen ja niin edelleen. Tässä ministeri moitti, kun nostin esiin tuon liikenteen päästöjen kasvun — joka itse asiassa ensimmäistä kertaa kasvoi sitten vuoden 2018 nykyisen hallituksen toimilla — että jakeluvelvoitetta viime hallituksenkin aikana laskettiin. Se on ihan totta. Se johtui silloin Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamasta energiakriisistä, mutta senhän piti nousta 28 prosenttiin vuonna 24, ja tämä hallitus nimenomaan kumosi tämän päätöksen, ja se ei ole vieläkään siellä 28 prosentissa. Tällä hetkellä se on 16,5, ja edes tämän hallituskauden aikana se ei nouse siihen, mitä sen piti olla tämän hallituksen aloittaessa. Sen lisäksi viime hallituksessa tehtiin tietysti muita toimia liikenteen päästöjen vähentämiseksi, ja sehän näkyy. Sen voi katsoa tuolta vuosikertomuksen taulukosta, että tästä jakeluvelvoitteen väliaikaisesta laskusta huolimatta liikenteen päästöt vähenivät, toisin kuin nyt, kun ne ovat kasvaneet, koska tämä hallitus ei ole tehnyt muita toimia ja päinvastoin se on tehnyt esimerkiksi verotusratkaisuja, joilla suositaan suuripäästöisiä autoja. Sitten täytyy sanoa, että enpä ole pitkään aikaan kuullut niin denialistista puhetta kuin mitä tänään edustaja Eerola puhui — täysin tieteestä irrallista puhetta. Se, että Suomen eduskunnan täysistuntosalissa kuulee vuonna 2025 tällaista puhetta, on aivan erikoista. Minä olen aina ajatellut ja ollut ylpeäkin siitä, miten Suomi on koulutettu kansa ja miten me ymmärrämme ja uskomme tieteeseen ja arvostamme tiedettä. Mutta täytyy sanoa, että hämmästykseni on suuri, kun tässä salissa, eduskunnassa, täysistunnossa vuonna 2025, kuulee täysin tieteestä irrallista puhetta, täysin ilmastodenialistien puhetta, kun sitä ei enää oikeastaan muualla maailmassa enää juurikaan kuule. [Juho Eerola: Kiitokset!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-09-11T18:58:54,2025-09-11T19:04:22,Hyväksytty,1.1 2025_77_180,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,Edustaja Holopainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_181,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan tähän alkuun minäkin todeta, että on kyllä todella surullista, jos meillä on kansanedustajia, jotka ajattelevat, että Suomessa olisi kaikupohjaa tällaiselle tutkitun tiedon vastaiselle puheelle. Itse en usko, että sitä on. Suomalaiset ovat varsin hyvin perillä ja arvostavat tutkittua tietoa ja ovat sivistyneitä ja koulutettuja. Ainakin itse syvästi uskon, että suurin osa suomalaisista kyllä ymmärtää sen, että ilmastotoimet ovat tärkeitä, että suurin osa suomalaisista ymmärtää sen, että Suomi hyötyy siitä, että on edelläkävijä näissä toimissa. Aiemmassa puheenvuorossani korostin sitä vientipotentiaalia, joka näihin sisältyy. Olimme ministeri Multalan kanssa tiistaina Lappeenrannassa tämmöisessä energia-aiheisessa seminaarissa, jossa oli hyvin paljon esimerkkejä siitä, kuinka paljon Suomessa on osaamista tulevaisuuden energiainnovaatioissa. Siellä vahva viesti oli se, että varmistakaa, että Suomi tekee näitä toimia, varmistakaa, että meillä on kunnianhimoiset tavoitteet, varmistakaa se, että tulee nimenomaan kannustetta siihen, että esimerkiksi näitä hiilidioksidipäästöjä otetaan talteen ja niistä kehitetään uusia tuotteita, uusia innovaatioita. Tämä oli se vahva viesti päättäjille. Toivon, että tässä salissa tämä viesti otetaan vakavasti, koska meillä ei ole varaa hukata myöskään tätä mahdollisuutta, joka näissä piilee, ja tätä osaamista, joka sitten kyllä karkaa muualle, jos Suomi ei tähän tartu. Vielä totean sen, että täällähän joutuu jo oppositiosta puolustamaan hallituksen omia tavoitteita, kun nimenomaan on ollut kuitenkin ihan hallituksen linja vaikkapa se, että on ajateltu näin, että ilmastotoimien tekeminen on aina myöskin taloudellisesti järkevämpää kuin tekemättä jättäminen tai niitten viivästyttäminen, joka tulee todella kalliiksi. Nyt tietenkin se, jos koko pohja tältä ilmastonmuutoksen ymmärtämiseltä ja näihin toimiin sitoutumiselta sitten hallituksen riitaisuuden vuoksi putoaa pois, on todella, todella valitettavaa. On tietysti tärkeää nyt tukea täältä oppositiosta näitä hallituksen toimia, kun selvästi hallituksessa on täysin eri näkemyksiä näistä. Täällä nostettiin esiin huoli siitä, että ilmastotoimet tulevat suomalaisille kalliiksi, arki kallistuu, ja haluan nyt vakuuttaa, että tilannehan on juurikin päinvastoin. Jos mietitään sitä, että iso osa suomalaisista haluaisi valita näitä vähäpäästöisiä vaihtoehtoja esimerkiksi liikkumisen tai asuntojen lämmittämisen osalta, niin siksi juuri on surullista, että hallitus on nyt poistanut näitä toimia, joilla oltaisiin varmistettu se, että näitten valintojen tekeminen olisi suomalaisille helpompaa. Joukkoliikenteen ilmastotuki on säästösyistä karsittu pois. Kävely- ja pyöräilyinfran rakentamisen edistämisestä on karsittu. Sekä kunnille että kotitalouksille myönnetyistä energia-avustuksista, joilla ollaan voitu edistää siirtymistä pois fossiilisista lämmitysmuodoista, on karsittu pois. Kaikki nämä toimet valitettavasti heikentävät mahdollisuuksia siihen, että tavalliset suomalaiset ja kunnat pystyisivät kestävällä tavalla tuottamaan sellaista ympäristöä, jossa vähäpäästöiset ratkaisut edistyvät.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-09-11T19:04:25,2025-09-11T19:07:57,Hyväksytty,1.1 2025_77_182,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,Edustaja Garedew., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_183,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt olisi korkein aika ottaa järki käteen. Suomi edelleen velkaantuu joka vuosi jopa yli kymmenellä miljardilla. Venäjä iskee ilmatilaloukkauksilla Puolaan ja tappaa ihmisiä Ukrainassa. Terroristit riistävät kansaa Gazan alueella. Amerikassa salamurhattiin juuri oikeistovaikuttaja. Ja mitä tehdään Suomessa? Näperrellään tällaisten huuhaa-asioiden parissa, kuten ilmastovuosikertomuksen. No, ei se tietenkään haittaisi lainkaan, jos se olisi ilmaista, mutta tässä talouden tilanteessa on ymmärrettävä, että tämä ilmastopuuhastelu maksaa. Nyt olisi korkea aika laskea ilmastoideologian kaikki todelliset kustannukset niin kansalaisille, yrityksille kuin valtiolle ja myös kunnille, ja tuoda ne julkisuuteen. Ilmastotoimien kokonaisuuksia ja kuluttajavaikutuksia ei selvitetty edes silloin, kun ilmastolaki ja sen sisältämä hiilineutraalisuustavoite vuonna 2022 säädettiin. Minusta tämä on täysin vastuutonta. Järjettömät ilmastotavoitteet aiheuttavat yrityksille kustannuksia, joiden seurauksena niiden toiminta siirtyy maihin, joissa ei sitten ihmisoikeuksista tai luonnon suojelemisesta välitetä senkään vertaa. Meillä ei myöskään ole todellakaan varaa menettää Suomesta yhtään ainutta työpaikkaa. Polttomoottoriautoilla tulee voida ajaa normaalisti pitkien etäisyyksien Suomessa, eikä sitä ole mitään järkeä rajoittaa tai vähentää näitä kustannuksia nostamalla. Tämä ilmastokiihko on ongelma myös huoltovarmuuden näkökulmasta. Nämä käsittämättömät vaatimukset ovat jo vaarantaneet maatalouden kannattavuuden sekä lähes tuhonneet turvetuotannon, vaikka turve on äärimmäisen tärkeä ja monipuolinen uusiutuva resurssi. Turve tulisi todellakin luokitella uusiutuvaksi, ja sitä tulisi saada käyttää aivan normaalisti. Turve on kotimainen polttoaine, joka tulisi vapauttaa täysin päästökauppamaksuista. Se on huoltovarmuuden kannalta äärimmäisen tärkeä energianlähde, ja sitä on helppo varastoida. Lisäksi Suomi on maailman soisin valtio. Näitä meidän oman maamme resursseja tulee voida käyttää kansamme hyödyksi. Hulluuden huipentuma oli viime maanantaina. Kun katsoin Ylen uutisia, niin siellä pidettiin lehmien hengitystä ongelmallisena ilmastolle. Suomessa asuu 0,05 prosenttia koko maailman naudoista. Alkavatko nyt vihreät ja demarit pelastamaan koko maailmaa päästöiltä ajamalla alas Suomen nautatilat? Eivät kai sentään. Tämä on samalla myös vakava asia. Koskakohan ihmisen hengitys lasketaan suurimmaksi ilmastouhaksi? Hiilidioksidi ei liity mitenkään niihin saasteisiin ja sellaisiin jätteisiin, mitkä oikeasti tuhoavat luontoa. Luontoa tulee totta kai suojella, eikä luontoa saa saastuttaa kemikaaleilla tai tärvellä muutenkaan, kunhan siinäkään ei mennä liian pitkälle, kuten yleensä vihreät tekevät. Metsiä ja puita tulee pystyä käyttämään ja hyödyntämään, kuten Suomessa tehdäänkin järkevästi. Eläimiä tulee metsästää ja lihaa saa syödä, ja tietenkin petoeläimiä, kuten susia ja karhuja, kuuluu harventaa, jos ne tulevat liian lähelle asutusta. Arvoisa puhemies! Varsinkin tässä taloustilanteessa ilmastolain vaatimuksiin kuluvat rahat olisi parempi käyttää tavallisen suomalaisen kannalta välttämättömien palveluiden turvaamiseen ja paljon tärkeämpiin kohteisiin. On muistettava, että elämme velaksi. Onneksi meillä on sentään hallitus, joka on sitoutunut etenemään kohti hiilineutraalisuustavoitetta ilman, että se näillä omilla toimillaan nostaa kansalaisten elinkustannuksia tai heikentää yritysten kilpailukykyä. Tämä on se perälauta, joka estää suurimmat järjettömyydet. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-09-11T19:08:03,2025-09-11T19:13:09,Hyväksytty,1.1 2025_77_184,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_185,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä ensin voin edustaja Garedew’n huolta hälventää, eli ilmastotoimet eivät suinkaan ole ristiriidassa talouspolitiikan kanssa vaan aivan päinvastoin. Jos ne olisivat, niin emme varmaankaan olisi nähneet Finlandia-julistusta, jossa yli 200 suomalaista yritystä ja kaikki suurimmat vientiyritykset, Teknologiateollisuus, Metsäteollisuus, Kemianteollisuus ja Energiateollisuus nimenomaan vetosivat hallitukseen, että se tekee lisätoimia, jotka tukevat teollisuuden uudistumista ja kasvua, turvaavat työpaikkoja ja edistävät ilmastotavoitetta. Elikkä teollisuuden vahva viestihän on ollut, että Suomen täytyy pyrkiä ilmastotavoitteeseen, hiilineutraalisuuteen 2035, ja teollisuus on vaatinut lisää toimia, jotta tämä saavutetaan. Tässä ovat tosiaan kaikki suurimmat Suomen vientiyritykset ja lukuinen joukko muita yrityksiä tämän vetoomuksen allekirjoittaneet, niin että siinä mielessä teollisuus näkee kyllä sen, että ne ilmastotoimet ovat meillä iso mahdollisuus, koska me voimme sitten myydä ratkaisuja maailmalle. Näinhän me olemme jo pystyneet tekemään, ja sen takia teollisuuden suuri huoli on ollut se, jos nyt lähdetään ilmastotoimista lipsumaan. Ehkä nyt tavallaan siihen, kun äsken nostin huolia ja sitä, kuinka hallitus ei todellakaan ole onnistunut toimissaan vaan päinvastoin omilla toimillaan heikentänyt ilmastotoimia: Hyväähän on se, että ei ole mitään syytä luovuttaa. Meillä on edelleen mahdollisuus päästä omaan hiilineutraalisuustavoitteeseemme, ja me siis teemme sitä tietysti sen takia, että voimme turvata hyvän tulevaisuuden meidän lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Tänään kun ilmastovuosikertomuksesta oli julkinen kuuleminen, niin siellä nimenomaan nuoret ja isovanhemmat yhdessä vaativat paljon vaikuttavampia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, koska he näkivät, että nimenomaan se on tulevaisuuden kysymys niin heidän omille lapsenlapsilleen kuin tietysti sille, miten nuoret näkevät oman tulevaisuutensa. Sen takia on ollut hieno juttu, että nyt viime aikoina on tullut niitä malleja ja esityksiä siitä, miten me voidaan pitää kiinni tästä meidän hiilineutraalisuustavoitteesta. Koneen Säätiö julkaisi tämmöisen avauksen, joka pureutuu nimenomaan maankäyttösektorin tavoitteeseen, ja totesi, että on aivan mahdollista vahvistaa maankäyttösektoria ja se voidaan tehdä nimenomaan nykyisen teollisuuden rakenteen puitteissa. Sillä voidaan taata metsäteollisuudelle sen tarvittava puuraaka-aine, ja itse asiassa tämä heidän mallinsa osoitti, että se on myös meidän kansantaloudelle parempi kuin se, että me emme tekisi mitään. Se kasvattaa meidän kansantaloutta. Me vihreät julkistimme oman polkumme siihen, miten päästään hiilineutraalisuuteen, ja niin ikään siellä me pystyimme näyttämään, että meillä on keinoja. Kyse on nyt ennen kaikkea tahdosta, ja kyse on nimenomaan siitä poliittisesta keinovalikoimasta, mikä hallituksen tulisi ottaa käyttöön. Maankäyttösektorilla todellakin on nyt voivoteltu tilannetta jo muutama vuosi, ja valitettavasti tämä hallitus ei ole kyennyt mitään lisäisiä toimia tuomaan pöydälle. Viime kaudellakin tähän maankäyttösektorin tilanteeseen jo herättiin, ja silloin tehtiin hiilinielujen pelastuspaketti. Sitä ennen oli jo tehty erilaisia toimia, niin kuin vaikka joutomaiden metsitystuki, tuhkalannoituksen tuki, energiapuun korjuun lisääminen, jotta ainespuuta ei ohjaudu polttoon, ja Metsähallituksen tulostavoitteita vähennettiin hakkuupaineen vähentämiseksi. Elikkä nimenomaan mietittiin niitä keinoja, miten voidaan maankäyttösektoria vahvistaa. Ja kun se tilanne sitten vielä huononi, niin otettiin kosteikkotuki käyttöön, lähdettiin sitä valmistelemaan, ja tehtiin selvitys maankäytön muutosmaksusta. Valitettavasti tämä hallitus ei tätä maankäytön muutosmaksua ole vieläkään ottanut käyttöön, vaikka se toisi myös julkiseen talouteen lisärahaa, ja se peruutti tämän kosteikkotuen heti ensi kättelyssä niin, että sitä ei ehditty edes avata. Nyt sitten nämä lisäiset toimet, mitä on ehdotettu, ovat oikeastaan niitä samoja, mitä viime kaudella jo tehtiin ja jotka hallitus jo kertaalleen lakkautti. Mutta tosiaan se hyvä uutinen on, että hiilineutraalisuus on edelleen mahdollista ja se nimenomaan vahvistaa meidän kansantalouttamme, ei heikennä sitä. Nyt olisi äärimmäisen tärkeätä, että nämä keinot otettaisiin pikaisesti käyttöön.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-09-11T19:13:16,2025-09-11T19:18:45,Hyväksytty,1.1 2025_77_186,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Edustaja Eerola. [Mikrofoni on kiinni] — Edustaja Eerola, onko mikrofoni päällä? Tai sitten kuuluu muuten vaan niin hiljaa. [Juho Eerola: On se, joo.]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_187,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Puhutaan sitten vähän kovempaa, arvoisa rouva puhemies, että varmasti kuuluu kautta koko talon. — Sanoin sen jo, että kun tässä on parjattu nyt sitä, että nykyhallitus on tätä jakeluvelvoitetta keventänyt ja bensaveroa alentanut, ja moitittu siitä, niin ne ovat omasta mielestäni sitten taas olleet oikein hyviä ratkaisuja. Ne näkyvät kansalaisten kukkarossa ja helpottavat sitä arkea työssäkäyvillä ihmisillä, mitä täällä on paljon peräänkuulutettu myös opposition puolelta, että tällaisia toimia pitäisi tehdä. Mutta tämän takia en varsinaisesti pyytänyt puheenvuoroa, vaan tuo edustaja Mikkosen aiempi puheenvuoro — ei siis tämä, minkä hän juuri piti, vaan hetkeä aikaisemmin pitämänsä puheenvuoro — jäi oikein mietityttämään, kun hän sanoi, että olisin pitänyt tieteen vastaisen puheen täällä hetkeä aikaisemmin, ja mitä sanoja hän nyt käyttikään. Omasta mielestäni en kyllä puhunut millään lailla muunneltua totuutta tai näin, vaan olin poikkeuksellisesti jopa tarkistanut niitä lukemia, mitä siinä kerroin, ja muuta, ja en huomannut, että siinä olisi mitään tieteen vastaista. Nyt lähinnä tässä kysyisinkin sitä, mikä tuossa äskeisessä, aiemmassa puheenvuorossani oli tieteen vastaista. Sitten täällä on myöskin puhuttu paljon siitä, kuinka nykyhallitus on kauhean erimielinen tästä asiasta. Joo, varmaan onkin erilaisia painotuksia hallituspuolueiden välillä, mutta huomautan tässä yhteydessä, kun täällä nyt vihreitä vielä kaksin kappalein on paikalla, että kun viime kaudella istuin tuossa, missä nyt istuu varapuhemies Filatov, niin muutamankin kerran kyllä siinä kuuntelin, kuinka silloiset hallituspuolueet keskusta ja vihreät — ihan vierekkäin vielä silloin istuivat, niin kuin nyttenkin istuisivat, jos täällä yhtään keskustalaista olisi — väittelivät ihan näistä samoista asioista, aivan samoista ilmasto- ja metsä-, hiiliasioista keskusta ja vihreät väittelivät silloin, ja mielestäni paljon rankemmin sanankääntein kuin mitä nykyinen hallitus täällä nyt kohtuullisen maltillisestikin taittaa sanan peistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-09-11T19:18:45,2025-09-11T19:21:14,Hyväksytty,1.1 2025_77_188,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,Edustaja Holopainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_189,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vastauksena edustaja Eerolalle, kun kysyitte, mikä puheenvuorossanne oli tulkittavissa tieteen ja tutkimuksen vastaiseksi, niin tiivistäisin sen tähän näin, että puheenvuorossanne kiistitte käytännössä oman tulkintanne mukaan ihmislähtöisen hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen ilmaston lämpenemiseen. Se kyllä ainakin omaan korvaan särähti todella vahvasti, kun on hyvin laaja yksimielisyys tiedeyhteisöllä siitä, että näin on, että ihmisten aiheuttamat hiilidioksidipäästöt vaikuttavat [Juho Eerola pyytää vastauspuheenvuoro] ilmastoon ja muuttavat sitä sillä tavalla, että luonnon ja myöskin ihmisväestön on vaikea sopeutua tähän nopeuteen, jolla tämä muutos tapahtuu. Mutta tämä tässä ei ole tieteellinen väittely, ja varmaan kannattaa jokaisen näihin perehtyä. Ilmastopaneeli muun muassa on erittäin hyvä taho, jolta tulee paljon hyviä suosituksia päättäjille, ja tiedeyhteisöä on kyllä tärkeää kuunnella. Otin vielä puheenvuoron, en nyt tarkoituksella pitkittääkseni tätä keskustelua, vaan koska mielestäni on erittäin tärkeätä, että tästä aiheesta puhutaan. Kun täällä esitettiin vieläkin tällainen ajatus siitä, että ilmastotoimet nostavat ihmisten arjen kustannuksia, niin vielä korostan, että hallitus on nyt nimenomaan itse luokitellut tekevänsä tämmöisiä ilmastotoimien perumisia, mutta nimenomaan aika moni näistä ilmastotoimien perumisista aiheuttaa juurikin ihmisten arjen kustannusten kasvua. Nostan nyt esiin vaikka tämän joukkoliikenteen. Tulee semmoinen tunne, että hallitus ei välitä lainkaan niistä ihmisistä, jotka nimenomaan ovat valinneet tai haluaisivat valita sen, että arjessa haluaisivat käyttää joukkoliikennettä, koska se on kestävä tapa liikkua ja monella tapaa myöskin ikään kuin kotitalouden kustannusten kannalta parempi kuin se, että on pakko omistaa se henkilöauto, ja töihin ja harrastukseen ja muuhun liikkumiseen on sitten pakotettu käyttämään henkilöautoa. Tämä näkökulma hallitukselta tuntuu unohtuvan koko ajan. Kuitenkin olisi ollut järkevää toimia niin, että yhä useammalla ihmisellä olisi mahdollisuus henkilöautoilun sijaan valita se joukkoliikenne. Ja vielä tulee muistaa se, että meillä on aika paljon semmoista väestöä, jolle se henkilöautoilu ei joka tapauksessa ole vaihtoehto auton omistamisen kustannusten takia, tai on vaikkapa alaikäiset, jotka eivät voi toki itsenäisesti henkilöautolla liikkua, tai sitten vaikka ikäihmiset, joiden ei esimerkiksi terveyssyistä ole sitten enää mahdollista autolla ajaa. Tämä on varsin iso karhunpalvelus ihmisille, jotka joukkoliikenteen varassa ovat, että joukkoliikenteen edellytyksiä on heikennetty.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-09-11T19:21:16,2025-09-11T19:24:35,Hyväksytty,1.1 2025_77_190,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Edustaja Eerola, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_191,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Holopainen, tämänkin puheenvuoronne jälkeen olette edelleen tervetullut kanssani kimppakyytiin, kun lähdemme jonnekin vaalipiirimme tapaamiseen. En kyllä mielestäni — voidaan katsoa sitten pöytäkirjoista, miten olen sanonut — kiistänyt ihmisen osuutta näihin ilmastopäästöihin, vaan lähinnä kyseenalaistin ihmisen osuuden suuruuden hiilidioksidin kokonaismäärässä ja etenkin kyseenalaistin sen, mikä on suomalaisten osuus tässä hiilidioksidin kokonaismäärässä. Sitä lähinnä kyseenalaistin. Sanoin kyllä, että ihmisen osuus on olemassa, mutta se ei ole kovinkaan suuri. Kun katsotaan ilmaston tuhansien vuosien sykliä, niin on ollut jopa suurempia muutoksia lämpötiloissa ilman, että polttomoottoria on edes keksitty.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-09-11T19:24:35,2025-09-11T19:25:38,Hyväksytty,1.1 2025_77_192,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,Edustaja Garedew., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_193,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen tulisi nyt vihdoin ja viimein ymmärtää irtaantua Pariisin ilmastosopimuksesta, EU:n hiilineutraalisuustavoitteesta sekä Suomen vieläkin kireämmästä hiilineutraalisuustavoitteesta. Marinin hallituksen säätämä ilmastolaki tulisi ehdottomasti avata ja vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite kumota. Pariisin ilmastosopimuksesta puolestaan on helppo irtaantua, jos vaan eduskunnan enemmistö tätä haluaa. Amerikassa Trump veti heti nykyisen virkakautensa ensimmäisenä päivänä Yhdysvallat pois Pariisin ilmastosopimuksesta. Näin kävi myös ensimmäisen virkakauden alussa 2017, mutta presidentti Joe Biden palautti Yhdysvallat takaisin sopimuksen piiriin, ja siksi Trump joutui tekemään sen uudelleen. Ilmastosopimus on siis juridisesti sitova kansainvälinen sopimus, jonka tavoitteena on ilmastonmuutoksen hidastaminen. Suomi liittyi siihen vuonna 2016 osana EU:ta. EU:n hiilineutraalisuustavoitteesta on taas todella vaikea päästä eroon, jos emme pääse koko EU:sta eroon, mitä siis todellakin kannatan. EU:n tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2050, mutta nyt se on keksinyt asettaa älyttömiä lisävaatimuksia jo vuodelle 2040, jotta tähän alkuperäiseen tavoitteeseen päästäisiin. No, minkä takia sitten näistä ilmastosopimuksista pitäisi irtaantua? Koska ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt eivät vaikuta mitenkään mihinkään ilmaston lämpenemiseen. Ilmakehässä on 0,04 prosenttia hiilidioksidia. Ilmakehän hiilidioksidimäärästä 96 prosenttia syntyy aivan ilman ihmisen vaikutusta, luonnosta ja meristä, ja vain noin neljä prosenttia kaikesta tästä hiilidioksidista on ihmisten aiheuttamaa. No, jos joku nyt välttämättä — niin kuin täällä salissa — haluaa uskoa tähän utopiaan, että ihmisen aiheuttama hiilidioksidi vaikuttaisi ilmaston lämpenemiseen, niin olisi hyvä edes ymmärtää se, että Suomen päästöt ovat niin minimaalisen vähäiset, että niillä ei nyt ainakaan ole mitään merkitystä, koska ilmasto on globaali. Suomen päästöt ovat 0,1 prosenttia koko maailman päästöistä, siis yksi tuhannesosa. Otetaan sitten puheeksi myös hiilidioksidi. Hiilidioksidi on välttämätön kaasu, joka mahdollistaa elämää, ei tuhoa sitä. Mikään empiirinen koe ei ole pystynyt todistamaan, että hiilidioksidin määrän lisääntyminen maapallolla vaikuttaisi ilmastonmuutokseen. Vähintään 1 350 — siis 1 350 — vertaisarvioitua tutkimusta on skeptisiä sen suhteen, mikä on ihmisen rooli ilmastonmuutoksessa. Se on aika iso määrä. Kuten vihreät täällä salissa, kansainvälinen ilmastopaneeli ja media antavat ymmärtää, että tästä hiilineutraalisuudesta ja ilmastonmuutoksesta vallitsisi yksimielisyys, kun tosiasiassa tieteellinen kenttä ei todellakaan ole yksimielinen. Amerikka on nämä tosiasiat ymmärtänyt eikä lähde tähän ideologiaan mukaan. On todella hienoa, että Amerikan ympäristönsuojeluvirasto EPA tulee todennäköisesti antamaan tieteellisen linjauksen siitä, että kasvihuonepäästöt eivät uhkaa — siis eivät uhkaa — kansanterveyttä tai ympäristöä. Arvoisa puhemies! Ilmasto muuttuu ja tulee aina muuttumaan. Ihmisen aiheuttamilla hiilidioksidipäästöillä ei ole yhtään mitään merkitystä mihinkään globaaleihin ilmastonmuutoksiin. Kaikki hiilineutraalisuuteen pyrkiminen varsinkin täällä pohjoisessa Suomessa, jossa on pitkät etäisyydet, kylmät talvet ja ankeat olot, on täysin pähkähullua ihmisen kiusaamista ja todellakin hyödytöntä, jos sillä nyt joku ajattelee pelastaa koko globaalin ilmaston. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-09-11T19:25:41,2025-09-11T19:30:54,Hyväksytty,1.1 2025_77_194,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,Edustaja Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_77_195,77/2025,2025-09-11,16.00,19.35,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä menee melkein sanattomaksi. Edustaja Eerola muisteli, että viime kaudellakin käytiin paljon keskustelua ja hallituksen sisälläkin oli eri näkemyksiä ainakin tiettyihin toimenpiteisiin, mitä liittyy ilmastonmuutokseen. Mutta nythän tilanne on se, että täällä ei ole siis ketään muita hallituspuolueiden edustajia edes kuuntelemassa näitä tarinoita, mitä äsken saimme kuulla, ja pidän sitä kyllä aika ymmärrettävänä, jos pitää ihan perusasioista aina lähteä keskustelemaan. Tosiaan minusta meidän pitäisi nähdä se, että mehän tehdään tätä ilmastonmuutoksen torjuntatyötä meitä itseämme varten, meidän lapsiamme varten, meidän lapsenlapsiamme varten ja tulevia sukupolvia varten. Nimenomaan täällä pohjoisessa, jossa ilmasto kuumenee nopeammin kuin maapallolla keskimäärin, on tärkeätä, että me ollaan mukana, ja totta kai on tärkeätä, että me toimitaan kansainvälisesti. Sen takia tietysti on tärkeätä, että me ollaan osana EU:ta tekemässä ilmastotyötä, ja sen takia meidän kaikkien pitää huolehtia siitä, että me itse saavutamme nämä EU:n ilmastotavoitteet, jotta kaikki muutkin EU-maat saavuttavat ne. EU tietysti isona toimijana globaalisti voi edesauttaa ilmastotyötä ja onkin ollut tässä ihan hyvänä ajurina. Vaikka nyt Yhdysvallat on vetäytymässä Pariisin ilmastosopimuksesta, niin on hyvä muistaa, että kyllähän Yhdysvalloissa paljon tapahtuu. Siellä osavaltiot toimivat, yritykset toimivat, kaupungit toimivat. Ja miksikö? No siksi, koska ne näkevät, että se on viisasta bisnestä myös. Me tulevaisuusvaliokunnan kanssa vierailimme Teksasissa, ja Teksasissa nämä yritykset kertoivat, että nimenomaan tuulivoima ja aurinkovoima ovat niin hyvää bisnestä, että heidän kannattaa sitä tehdä. Eivät he kaikki olleet niin kiinnostuneita siitä, miten se vaikuttaa ilmastoon, mutta he tiesivät, että sitä puhdasta energiaa tarvitaan ja se on hyvää bisnestä, ja asiat etenivät sitä kautta. Niin kuin äsken tuossa totesin, niin kyllähän meidänkin vientiyritykset tämän ymmärtävät. Sen takiahan meillä itse asiassa EK on ollut kaikkein vahvimmin ajamassa sitä, että meillä on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, meillä on kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet, ja heillä on tosi iso huoli siitä, jos nyt Suomi on tämmöisistä lipsumassa eikä ole tekemässä sitä ilmastotyötä, koska tämä on ollut äärimmäisen tärkeä ja merkittävä meille myös globaalisti ja kansainvälisesti. Meillä esimerkiksi on nyt paljon kiinnostusta erilaisilla vihreillä investoinneilla sijoittua Suomeen, ja se on sen ansiosta, että meillä on ollut määrätietoinen, johdonmukainen ilmastopolitiikka — siitä on syytä pitää kiinni — ja myös sen ansiosta, että me ollaan jo päästy eroon fossiilisesta energiasta hyvin pitkälle. Tämä on ollut myös se syy, miksi meillä esimerkiksi sähkö on suomalaisille paljon, paljon edullisempaa kuin Euroopassa, ja se houkuttelee tänne myös niitä investoijia. Kyllä näillä ilmastotoimilla on myös talouden näkökulmasta [Puhemies koputtaa] paljon mahdollisuuksia, me voidaan tehdä bisnestä, mutta se jo näkyy niissä meidän arjen kustannuksissa, että meidän kotitalouksien sähkö on pysynyt alemmalla tasolla myös silloin energiakriisin aikana.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2025+8.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-09-11T19:30:54,2025-09-11T19:34:51,Hyväksytty,1.1 2025_78_1,78/2025,2025-09-12,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Ilmoituksia,"Arvoisat kansanedustajat! Ilmoitan, että Marokon parlamentin edustajainhuoneen puhemies Rachid Talbi El Alami seurueineen on saapunut seuraamaan täysistuntoa. Eduskunnan puolesta toivotan arvoisat vieraat tervetulleiksi. [Suosionosoituksia]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_78_2,78/2025,2025-09-12,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2024>>>Kertomus K 19/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. — Keskustelu. Eduskunnan pankkivaltuuston puheenjohtaja, edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_78_3,78/2025,2025-09-12,13.00,13.29,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2024>>>Kertomus K 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Kertomus todella käsittelee viime vuotta eli vuotta 2024, minkä vuoksi tässä nyt sitten tulee hiukan katsausta myöskin tähän lähihistorian talouskehitykseen ja tietysti ennen kaikkea rahapolitiikkaan. Vuonna 2024 raha- ja talouspolitiikan ympäristöä varjostivat edelleen geopoliittiset jännitteet ja etenkin Venäjän laittoman hyökkäyssodan jatkuminen Ukrainassa. Euroalueen talouskasvu oli kertomusvuonna suhteellisen vaisua ennen kaikkea teollisuustuotannon heikon kehityksen takia. Vuosikasvu päätyi kuitenkin vahvan viimeisen neljänneksen ansiosta 0,9 prosenttiin. Kertomusvuonna Euroopan keskuspankki siirtyi asteittain keventämään rahapolitiikkaa. Aiempien rahapolitiikkaa kiristävien toimien ansiosta inflaatio oli vuoden alussa hidastunut huippulukemistaan noin 2,9 prosentin tasolle. EKP aloitti koronlaskut kesäkuussa 24 ja laski vuoden aikana keskeistä ohjauskorkoa eli talletuskorkoa neljä kertaa yhteensä yhdellä prosenttiyksiköllä. — Tämä siis käsittää tämän kertomusvuoden 24, tämän jälkeenhän koronlaskut jatkuivat. — Tämä vaikutti myös lyhyiden markkinakorkojen, kuten Suomessa asuntovelallisille tärkeiden euriborkorkojen, selvään laskuun. 12 kuukauden euriborkorko laski yhden prosenttiyksikön ja päätyi vuoden lopussa 2,5 prosenttiin. Inflaatio euroalueella hidastui edelleen vuoden aikana mutta pysyi kertomusvuonna EKP:n kahden prosentin tavoitetason yläpuolella. — Tällä hetkellähän näyttää siltä, että inflaatio alkaa tulla tavoitteeseen. Tämä käytännössä on jo siinä. — Energianhinnan lasku ja toimitusketjujen normalisoituminen tukivat hintavakauden palautumista, mutta palvelusektorin kustannuspaineet pitivät inflaatiota yllä. Luottamus inflaation hidastumiseen kuitenkin lujittui loppuvuodesta, ja kuten tiedämme, EKP jatkoi koronlaskuja vielä tämän vuoden alkupuolella. Suomen talouden heikko kehitys vuonna 24 johtui erityisesti investointien ja yksityisen kulutuksen heikentymisestä. Asuntojen hinnat laskivat kaupankäynnin hiljentyessä. Pankkivaltuustossa korostimme tarvetta seurata tarkasti rahapolitiikan vaikutuksia reaalitalouteen ja rahoitusjärjestelmän vakauteen. Erityisesti kiinnitimme huomiotamme siihen, miten aiempaa korkeammat korot vaikuttavat kotitalouksien velanhoitokykyyn ja pankkien luotonantoon — olemmehan yksi euroalueen korkoherkimmistä talouksista, koska sekä kotitalouksien että yritysten luotot on huomattavasti euroalueen keskimääräistä useammin sidottu lyhyisiin korkoihin. Suomen rahoitusjärjestelmä säilyi vakaana, vaikka korkotason aiempi nousu ja talouden epävarmuus lisäsivät riskejä. Pankkien vakavaraisuus pysyi hyvänä, ja pankkisektorin likviditeettitilanne ja maksuvalmiusasema olivat vahvoja. Henki- ja vakuutusyhtiöiden vakavaraisuus säilyi hyvällä tasolla heikkenemisestään huolimatta, ja työeläkesektorin vakavaraisuus vahvistui sijoitustuottojen ansiosta. Järjestelmätason riskien ei havaittu merkittävästi kasvaneen. Pankkivaltuusto korosti finanssisektorin tarvetta varautua mahdollisiin häiriöihin. Pankkivaltuusto arvioi, että Finanssivalvonta on hoitanut valvonnan jatkuvasti muuttuvaa tehtäväkenttää tehokkaasti ja kustannuskehityksen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Kehotimme Finanssivalvontaa jatkossa kiinnittämään huomiota erityisesti avoimien kiinteistörahastojen toimintaan — teema, josta hetki sitten aika paljon Suomessa keskusteltiin johtuen siitä, että useammat rahastot joutuivat sulkemaan uudet lunastukset, ja taitaa siellä olla edelleenkin näitä. Kiinnitimme Finanssivalvonnan huomiota erityisesti näiden toimintaan. Kiinnitimme myös huomiota sen osalta, että Finanssivalvonta jatkaa riittävän tehokasta toimintaa rahanpesun estämiseksi ja tehostaa pankkien toimintaa pankkihuijausten estämiseksi — tämäkin on teema, joka on ollut valitettavasti lisääntyvä myös täällä Suomessa. Kehotimme myös välttämään sääntelyn liiallisia vaikutuksia pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksen saatavuuteen — teema, josta eilen kyselytunnilla keskusteltiin tässä salissa — ja turvaamaan peruspankkipalveluiden saatavuuden, josta tiedän, että se on tässäkin salissa monella lähellä sydäntä, tärkeä asia erityisesti ikäihmisille. Taloudellisesti vuosi 24 olikin sitten vuoden 23 tapaan raskas Suomen Pankille toiminnallisen tuloksen ollessa noin miljardi euroa miinuksella. Tulos selittyy nollakorkoaikana Euroopan keskuspankin ja osana eurojärjestelmää myös Suomen Pankin toteuttamalla niin sanotulla määrällisen keventämisen rahapolitiikalla, jolla pyrittiin elvyttämään taloutta. Ostetut valtion ja yritysten velkakirjat ovat pitkäaikaisia sijoituksia ja tuottavat Suomen Pankille hyvin alhaista tai jopa negatiivista korkotuottoa, ja kun rahapolitiikalla oli reagoitava koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamiin inflaatiošokkeihin ohjauskorkoa nostamalla, Suomen Pankin korkomenot liikepankkien ja keskuspankkien tekemille suurille talletuksille kasvoivat huomattavasti. Tästä syntyi tämä negatiivinen korkokate, joka on Suomen Pankin tappiollisen toiminnan tuloksen perimmäinen syy. — Tästä itse asiassa viime vuoden kertomuksen yhteydessä avasin tätä hiukan pidemmin. — Suhteellisesti vastaavan suuruusluokan tappioita tekivät kuitenkin kaikki muutkin rahapolitiikan keventämiseksi suuria velkakirjaostoja tehneet keskuspankit. No, koska Suomen Pankki on aikaisempina vuosina kerryttänyt riskipuskureita ja rahastoinut osan tuloksestaan, se kykenee kattamaan viime vuoden toiminnalliset tappiot tehtyjä varauksia purkamalla. Suomen Pankin tilinpäätöksessä näytettävä tulos on tämän ansiosta pyöreät nolla euroa. Rahapoliittisten ohjauskorkojen laskettua ja Suomen Pankin taseen asteittain pienentyessä toiminnallisen tuloksen odotetaan paranevan ja ennen pitkää palautuvan positiiviseksi. Tehtyjen laskelmien ja tämänhetkisten arvioiden mukaan Suomen Pankin varaukset riittäisivät kattamaan näköpiirissä olevat tappiot, eikä tarvetta keskuspankin pääomittamiselle Suomessa ole. — Mehän olemme nähneet ihan tässä lähinaapureissakin, että parlamentit ovat joutuneet tekemään päätöksiä keskuspankkien pääomittamisesta. Vaikka Suomen Pankin toiminnalliset tappiot ovat suuria, on hyvä muistaa, että tuloksen tekeminen valtiolle ja veronmaksajille ei ole kuitenkaan se päällimmäinen tehtävä, vaan se päällimmäinen tehtävä on huolehtia hintatason vakaudesta ja, totta kai, rahoitusvakaudesta. Hintavakaus ja rahoitusalueen vakaus luovat perusedellytykset kestävälle ja vakaalle talouskehitykselle. EKP:n ja eurojärjestelmän rahapoliittisten toimenpiteiden onnistumista varmasti tullaan arvioimaan vielä tulevissa tutkimuksissa paljonkin, mutta sen voi sanoa, että tällä hetkellä näyttää siltä, että inflaatiovauhtia koskeva kahden prosentin tavoite on varsin hyvin saavutettu.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2025+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-09-12T13:02:54,2025-09-12T13:11:21,Hyväksytty,1.1 2025_78_4,78/2025,2025-09-12,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2024>>>Kertomus K 19/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, yksi minuutti, edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_78_5,78/2025,2025-09-12,13.00,13.29,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2024>>>Kertomus K 19/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustaja Lindtmanille pankkivaltuutettujen kertomuksen hyvästä esittelystä. — Suomen talouden tilanne on erittäin vaikea, sehän on tässä se iso taustakysymys, ja meidän julkinen talous on hyvin velkaantunut. Kun käsittelyssä on tällainen parlamentaarisen toiminnan asiakirja, niin haluan ottaa sen asian esille, että itse henkilökohtaisesti toivoisin ja me keskustassa toivoisimme, että nyt kun vaalikausi on mennyt puolivälin ylitse ja lähenemme seuraavia vaaleja, me suomalaiset puolueet, nykyiset eduskuntaryhmät, kykenisimme sopimaan joistakin julkisen talouden pidon kysymyksistä ensi vaalikaudelle, niin että ennen vaaleja olisi tiettyjä raameja sovittuna parlamentaarisesti, niin että kaikki tietäisivät, mitä tehdään sille, että meidän julkinen talous tervehtyisi tästä tilanteesta. Ja keinoista voitaisiin sitten vääntää. Niistä riittäisi varmasti sitten vääntöä, tehdäänkö se verosopeutuksella vai tehdäänkö se leikkauksella ja säästämällä vai tehdäänkö se talouskasvua ruokkimalla. Puhemies! Tällaiselle parlamentaariselle yhteistyölle, jota muun muassa presidentti Sauli Niinistö penäsi, olisi todella keskustan mielestä tarvetta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2025+4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-09-12T13:11:22,2025-09-12T13:12:37,Hyväksytty,1.1 2025_78_6,78/2025,2025-09-12,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2024>>>Kertomus K 19/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_78_7,78/2025,2025-09-12,13.00,13.29,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2024>>>Kertomus K 19/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puheenjohtaja! Kiitos Antti Lindtmanille hyvästä katsauksesta Suomen Pankkiin. — Suomen Pankin tilintarkastajien puheenjohtajana haluan sen verran lausua, että tämä tosiaankin pitää paikkansa. Kun liikepankit tekevät näitä niin sanottuja yön yli ‑talletuksia Suomen Pankkiin, niin Suomen Pankki maksaa niistä melkoista korkoa liikepankeille, ja tästä tosiaan tulee näitä yhden miljardin tappioita, mitä on vanhoilla varannoilla saatu myöskin mentyä sillä tavalla, kuten Lindtman sanoi, että mennään nollatuloksella. Mutta muistetaan myöskin se hyvä, positiivinen asia, että vaikka me myytiin sieltä kultaa se kymmenen prosenttia, niin niin nopeata on kullan nousu ollut tänä päivänä, että silloin jo noin vuosi sitten se jäljelle jäänyt kultamäärä oli arvoltaan enemmän kuin se, mitä myytiin. Tänä päivänähän meidän kannattaa kaikkien muistaa, että jos olet ostanut miljoonalla kultaa, sen arvo on tänä päivänä 1,8 miljoonaa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2025+4.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-09-12T13:12:37,2025-09-12T13:13:43,Hyväksytty,1.1 2025_78_8,78/2025,2025-09-12,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2024>>>Kertomus K 19/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten palaamme puhujalistalle. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_78_9,78/2025,2025-09-12,13.00,13.29,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2024>>>Kertomus K 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Raha- ja talouspolitiikka voi joskus tuntua etäiseltä, mutta tosiasiassa se on hyvin konkreettinen osa arjen turvallisuutta. Vakaa rahoitusjärjestelmä, luotettava maksuliikenne ja hyvä kriisivalmius ovat tärkeä osa kansallista kokonaisturvallisuutta. Pankkivaltuuston kertomus viime vuodelta avaa tärkeällä tavalla niitä toimenpiteitä, joilla Suomen Pankki on varautunut vakaviin häiriötilanteisiin ja muuttuvaan turvallisuusympäristöön. Se on työtä, joka ei näy arjessa. Kuitenkin sen vaikutus korostuu, kun olosuhteet käyvät vaikeiksi. Arvoisa puhemies! Kertomuksen mukaan Suomen Pankki on kehittänyt valmiuksiaan poikkeusoloissa toimimiseen. Tällaisia ovat tilanteet, joissa yhteiskunnan normaali toiminta häiriintyy esimerkiksi kyberhyökkäyksen, sähkökatkosten tai muun kriisin vuoksi. Näissä tilanteissa korostuu kyky varmistaa maksujärjestelmien toiminta, käteisen saatavuus ja keskuspankkipalveluiden jatkuvuus. Pankki on harjoitellut poikkeusolojen toimintamalleja yhdessä muiden viranomaisten kanssa, ja tällä saralla tehty työ ansaitsee tunnustuksen. Kyse on järjestelmämme vastustuskyvystä ja palautumisesta, urheilutermein. Toisin sanoen kyse on siitä, että talouden järjestelmämme ei halvaannu, vaikka ulkoinen sokki iskisi. Varautumalla yllättäviinkin tilanteisiin olemme paremmassa turvassa nyt. Arvoisa puhemies! Kertomus nostaa esiin myös huoltovarmuuden merkityksen rahahuollossa. Vaikka maksaminen on siirtynyt yhä enemmän digitaaliseksi, käteisellä on yhä keskeinen rooli varautumisessa. On hyvä, että Suomen Pankki ylläpitää käteisen jakeluverkkoa ja toimintavarmuutta tilanteissa, joissa häiriö digitaalisiin maksujärjestelmiin voisi lamauttaa koko maksuliikenteen. Arvoisa puhemies! Kuten nostamistani näkökulmista huomataan, toimiva rahajärjestelmä ei ole itsestäänselvyys. Siihen liittyen varautuminen on osa kriisinsietokykyä ja osa meidän arkemme turvallisuutta. Tästä näkökulmasta pankkivaltuuston kertomus on tärkeä muistutus siitä, kuinka laajasti turvallisuus kietoutuu yhteiskunnan perustoimintoihin. Edes raha- ja pankkipolitiikka eivät jää sen ulkopuolelle. Kiitän pankkivaltuustoa kattavasta työstä ja Suomen Pankkia siitä vastuullisuudesta, jolla se kantaa oman osansa yhteisestä varautumisesta. Meidän tehtävämme päättäjinä on varmistaa, että lainsäädäntö ja resursointi tukevat tätä tärkeää tehtävää myös tulevina vuosina. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-12T13:13:45,2025-09-12T13:18:05,Hyväksytty,1.1 2025_78_10,78/2025,2025-09-12,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2024>>>Kertomus K 19/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_78_11,78/2025,2025-09-12,13.00,13.29,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2024>>>Kertomus K 19/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Kiitos edustaja, puheenjohtaja Lindtmanille hyvästä kertomusvuoden esittelystä siitä, mitä tuona kertomusvuonna Suomen Pankissa ja meidän talouspolitiikan parissa tehtiin. — Kertomus siis käsittelee mennyttä vuotta 24, ja niin kuin puheenjohtaja, edustaja Lindtman totesi, kertomusvuonna rahapolitiikkaa kevennettiin, ja hän myös käänsi osittain katsetta tähän hetkeen, mitä on tällä hetkellä tapahtumassa meidän talouspolitiikassamme. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, edustaja Kurvinen, kaipasi tällaista yhteistä parlamentaarista työtä. Tämä työhän on käynnistynyt tällä viikolla puheenjohtaja Jani Mäkelän johdolla. Kaikki eduskuntapuolueet on kutsuttu valtiovarainministeri Purran toimesta tällaiseen parlamentaariseen työhön, mitä keskusta täällä tänään esitti. Eli työ on, edustaja Kurvinen, jo käynnissä. Tähän voivat kaikki puolueet halutessaan sitoutua, ja kyse on niin sanotusta velkajarrutyöstä, työryhmästä, jossa haettaisiin yhteisiä reunaehtoja taloudelle. Mutta niin kuin edustaja Kurvinen tuossa totesi, toki se jättäisi sitten eri puolueille ja hallituksille tietysti oikeuden, niin kuin pitääkin jättää, käydä arviota siitä, minkälaisilla ratkaisuilla niiden reunaehtojen sisällä pysyttäisiin. Suomen Pankkihan on tänään julkaissut tuoreen katsauksensa ja toteaa talouskasvun kiihtyvän kahden tulevan vuoden aikana, eli tästä kertomusvuodesta ollaan nyt menossa kohti vähän parempaa. Suomen Pankki ennustaa, että maamme talous kasvaa tänä vuonna vain vähän, 0,3 prosenttia, mutta talouskasvu saa kuitenkin lisävauhtia kahden seuraavan vuoden aikana ja kiihtyy ensi vuonna 1,3 prosenttiin, ja sitten vuonna 27 Suomen Pankin arvion mukaan noin 1,7 prosenttiin. VM:n arvion saamme jonkin ajan kuluttua, ja näitä on tietysti hyvä sitten verrata rinnan. Inflaatio pysyy myös Suomen Pankin arvion mukaan maltillisena, ja tänään Suomen Pankin julkaiseman väliennusteen mukaan Suomen talous on lähtenyt käyntiin. Talouskasvu on siis liikkeellä, ja suureksi osaksi kasvanut työttömyyskin alkaa vähitellen pienentyä ensi vuodesta alkaen. Suomen Pankin mukaan yrityssektorin näkymät ovat myös kohentuneet, mutta heikko kotitalouksien luottamus jarruttaa edelleen talouden kasvua. Kotitalouksien heikon kulutuskysynnän arvioidaan kuitenkin piristyvän palkkojen nousun ja maltillisen inflaation myötä. Palkansaajan ostovoima kasvaa noin seitsemän prosenttia vertailuvuosina 24—26, ja kun katsomme sitä näihin menneisiin vuosiin 21—23, niin ostovoimahan romahti suunnilleen saman verran. Ostovoimaan viime vaalikaudella syntynyt kuoppa näyttäisi siis täyttyvän lopulta tai vihdoinkin. Tätä positiivista käännettä on auttanut ja auttaa edelleen aiempien veronkiristysten kääntäminen nyt veronkevennyksiksi. Suomen Pankkikin näki niin, että kauppa- ja geopolitiikassa on kuitenkin edelleen riskejä, jotka voivat vaimentaa myös maamme talouden kasvua, ja tämä tilanne ja suhdanne on edelleen erittäin herkkä. Myös yksityisen kulutuksen ja rakennusalan elpyminen voivat viivästyä. Toisaalta puolustusmenojen kasvu ja odotettua nopeampi ulkoisen kysynnän kasvu tai epävarmuuden hälveneminen voivat ennusteen mukaan myös nopeuttaa talouskasvua tästä nyt ennakoidusta. No, nyt on käyty, arvoisa puhemies, paljon keskustelua myös velanotosta. Itse pidän tätä keskustelua paljon oleellisempana sitä, minkä verran hallitukset pystyvät tekemään toimia, joilla vahvistetaan julkista taloutta, ja nämä toimet tulevat sitten tulevaisuudessa varmasti näkymään myös julkisen talouden vahvistajina. Arvoisa puhemies! Tämä kertomusvuosi on mennyttä. Nyt elämme tätä vuotta, ja näyttää siltä, että Suomen talous on lähtenyt kasvuun, halusi oppositio sitä tai ei.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2025+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-09-12T13:18:06,2025-09-12T13:23:29,Hyväksytty,1.1 2025_78_12,78/2025,2025-09-12,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2024>>>Kertomus K 19/2025 vp,"Vastauspuheenvuoro, yksi minuutti, edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_78_13,78/2025,2025-09-12,13.00,13.29,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2024>>>Kertomus K 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen korosti tässä kovasti näitä palkankorotuksia, jotka tässä nytten työmarkkinoilla on tehty. Täytyy muistaa, että osapuolet ovat näistä neuvotelleet. Vaikka näitä neuvotteluehtoja ja neuvottelusysteemiä on tässä talossa horjutettu, niin silti ne palkansaajajärjestöt pystyivät tekemään asianmukaiset neuvottelut, mutta tästä tuli erittäin tiukka neuvottelukierros. Tämä lainsäädännöllinen vientimalli määritteli katon, mutta myös palkansaajaliike sai määriteltyä sen perälaudan. Nyt meillä on hyvin tiukka työmarkkinaratkaisu, tiukempi kuin tupoaikana — ja tämäkö oli se tavoite, että tehdään sellaisia työmarkkinaratkaisuja, jotka ovat kaikille ihan pilkulleen samoja? Tässä aina unohtuu se tilanne, että nyt me ollaan jäykistetty nämä työmarkkinat näillä tehdyillä lainsäädäntömuutoksilla. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2025+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-12T13:23:29,2025-09-12T13:24:40,Hyväksytty,1.1 2025_78_14,78/2025,2025-09-12,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2024>>>Kertomus K 19/2025 vp,"Kiitos. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Viitanen. Yksi minuutti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_78_15,78/2025,2025-09-12,13.00,13.29,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2024>>>Kertomus K 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen ihan oikein kiinnitti huomiota kansalaisten luottamukseen ja ostovoimaan. Täytyy ottaa huomioon, että nyt tämän hallituksen toimesta valitettavasti on käynyt niin, että tavallisen suomalaisen verotus on korkeimmillaan, kireimmillään kymmeneen vuoteen. Oli tietenkin hyvä, että nyt löytyi hieman veronkevennysvaraa, mutta olen varsin huolissani tästä hallituksen veronkevennysvaran kohdentumisesta. Nimittäin nythän kävi niin, että kun toisaalla kiristetään veroja muun muassa järjestäytyneeltä palkansaajalta — työhuonevähennys poistetaan, huonosta työllisyyden hoidosta johtuen työttömyysvakuutusmaksut nousevat — niin kyllä sille tavalliselle suomalaiselle jää vain murusia. Voipi olla, että joku 2 000 ansaitseva kaupan myyjä jää jopa pakkaselle ja jopa 6 000 tienaava insinööri ei hyödy hallituksen veronkevennyksistä yhtikäs mitään, mutta kyllähän me sellaisenkin tutkimuksen näimme, että miljonääri, yllättäen, hyötyy yli 100 000 tämän hallituksen veronkevennyksestä, ja silloin, arvoisa puhemies, emme me puhu ihan tavallisen suomalaisen parantuneesta ostovoimasta. SDP on kyllä esittänyt, että tämä veronkevennysvara käytettäisiin nimenomaan pieni- ja keskituloisten, tavallisten suomalaisten hyväksi, [Puhemies koputtaa] ja tätä minä, puhemies, toivoisin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2025+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-09-12T13:24:40,2025-09-12T13:26:00,Hyväksytty,1.1 2025_78_16,78/2025,2025-09-12,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2024>>>Kertomus K 19/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Heinonen, olkaa hyvä", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_78_17,78/2025,2025-09-12,13.00,13.29,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2024>>>Kertomus K 19/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Petteri Orpon hallitus keventää työn verotusta ja tekee sen painottaen pieni- ja keskituloisia, luonnollisesti. [Pia Viitanen: Paljonko jää käteen?] Kun te, edustaja Viitanen, puhuitte ostovoimasta, tilastot ovat armottomia. Mitä tapahtui vihervasemmistohallituksen, Sanna Marinin hallituksen kaudella? Marinin hallituksen kaudella vuosina 21—23 ostovoima, edustaja Viitanen, romahti suunnilleen saman verran eli noin seitsemän prosenttia, kuin mitä se nyt pääministeri Orpon hallituskaudella vuosina 24—26 tulee kasvamaan. Eli palkansaajien ostovoima kasvaa nyt enempi tai saman verran kuin se teidän valtakaudella romahti, edustaja Viitanen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2025+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-09-12T13:26:00,2025-09-12T13:27:00,Hyväksytty,1.1 2025_78_18,78/2025,2025-09-12,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2024>>>Kertomus K 19/2025 vp,"Kiitos. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Nikkanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_78_19,78/2025,2025-09-12,13.00,13.29,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2024>>>Kertomus K 19/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllähän oleellisinta on se, mitä sinne palkansaajan käteen jää. Voidaan esittää kyllä näitä summia, ja varmasti näin onkin, että summien lukumäärällä palkansaajien verotus kevenee, mutta oleellisinta on se, mitä sille palkansaajalle käteen jää. Sitä tosiasiaa ei muuta mikään, että näillä teidän veronkevennyksillä tavalliselle palkansaajalle ei jää käteen yhtään enempää. [Timo Heinonen: Ostovoimaa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2025+4.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-09-12T13:27:00,2025-09-12T13:27:36,Hyväksytty,1.1 2025_78_20,78/2025,2025-09-12,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2024>>>Kertomus K 19/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_78_21,78/2025,2025-09-12,13.00,13.29,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2024>>>Kertomus K 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Se on tietenkin myönteistä tänä päivänä, että ammattiyhdistysliike on neuvotellut hyviä palkankorotuksia eri aloille. Se on ihan kunnianarvoisaa työtä, ja sitä kautta varmasti se ostovoimakin paranee, mutta ei tällä hallituksen veropolitiikalla sitä tavallisen suomalaisen ostovoimaa paranneta, kuten kuulemme ja kuten olemme nähneet tilastoista. Tässä valitettavastikin käy niin, että monessa tapauksessa esimerkiksi 4 000 euroa tienaavalle opettajalle, joka kenties on nauttinut työhuonevähennyksestä ja kuuluu palkansaajaliikkeeseen, voi jäädä muutamia kymppejä käteen samaan aikaan, kun miljonääri saa yli 100 000 euron veronkevennyksen. Ministerien aition tuloluokalla tulee viiden tonnin veronkevennyksiä suurin piirtein. Onko tämä, edustaja Heinonen, teidän mielestänne nyt sitä ostovoiman parannusta, mitä nimenomaan tarvittaisiin, jotta se kotimainen kysyntä ja kotimainen luottamus ihan tavallisten suomalaisten keskuudessa nousisivat ja myös tämä talouden kasvu lähtisi sitä kautta liikkeelle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2025+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-09-12T13:27:36,2025-09-12T13:28:44,Hyväksytty,1.1 2025_78_22,78/2025,2025-09-12,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2024>>>Kertomus K 19/2025 vp,"Kiitoksia. — Suuren valiokunnan pian alkavan kokouksen vuoksi joudumme valitettavasti lopettamaan tämän istunnon tuota pikaa. Mikäli listalle jää puheenvuoropyyntöjä, keskustelu ja asian käsittely keskeytetään ja niitä jatketaan myöhemmin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_78_23,78/2025,2025-09-12,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Seuraava täysistunto,Tämä täysistunto on päättynyt. Hyvää viikonloppua!, ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_79_1,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta vuosina 2026–2028>>>Hallituksen esitys HE 82/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_79_2,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta vuosina 2026–2028>>>Hallituksen esitys HE 82/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessi on järjestyksessään toinen Suomessa toteutettava valtiollinen totuus- ja sovintoprosessi saamelaisten totuus- ja sovintokomission lisäksi. Hallitus on linjannut prosessin toteuttamisesta osana yhdenvertaisuustiedonantoa. Hallitus selvittää, mitä menneisyydessä on tapahtunut ja mitä kuurot ja viittomakieliset ovat joutuneet kokemaan. Tarkoituksena on oppia näistä kokemuksista, jotta oikeudenloukkauksia ei enää koskaan tapahtuisi. Aloite prosessista on lähtöisin kuurojen ja viittomakielisten yhteisöltä itseltään. Prosessi on valtion ja yhteisön yhteinen, ja sitä on valmisteltu hyvässä yhteistyössä. Valmistelun tuloksena on laadittu mandaatti, jossa on sovittu työn tavoitteista ja rakenteesta. Valtioneuvosto on hyväksynyt kesäkuussa mandaatin periaatepäätöksenä. Samassa yhteydessä tapasimme kuurojen ja viittomakielisten yhteisöä yhdessä ministeri Kaisa Juuson ja ministeri Adlercreutzin kanssa. Nyt käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi määräaikainen laki kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta. Hallituksen esitys on laadittu, jotta prosessi voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Ehdotettu laki antaa oikeudellisen perustan totuus- ja sovintoprosessissa tarvittavan tiedon keräämiselle ja erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen käsittelylle. Lakiin otettaisiin säännökset prosessin sihteeristön asemasta ja tehtävistä. Sihteeristön tehtävänä on kerätä tietoa kuuroihin ja viittomakielisiin kohdistuneista oikeudenloukkauksista ja syrjinnästä sekä tehdä ehdotuksia kuurojen ja viittomakielisten yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi ja sovinnon edistämiseksi valtion ja yhteisöiden välillä. Sihteeristö laatii työstään loppuraportin, joka annetaan sekä valtioneuvostolle että kuurojen ja viittomakielisten yhteisöille itselleen. Sihteeristö toimii hallinnollisesti osana oikeusministeriötä mutta on tehtävässään itsenäinen ja riippumaton. Oikeusministeriö on asettanut prosessille ohjausryhmän osana hankkeen valmistelua suuntaamaan ja tukemaan sihteeristön työtä. Lakiin otetaan myös säännökset sihteeristön tietojensaantioikeudesta asiaa tuntevilta ja viranomaisilta. Näin varmistetaan sihteeristön mahdollisuus saada tietoja, joita se työssään välttämättä tarvitsee. Lisäksi laissa säädettäisiin rekisterinpitäjyydestä ja arkistoinnista sekä sihteeristön mahdollisuudesta liittää rajoituksia arkistoidun aineiston luovuttamiseen. Arvoisa puhemies! Toivon, että prosessista seuraa todellisia tuloksia, joilla vuoropuhelu edelleen lisääntyy ja joilla aidosti vahvistetaan kuurojen, kuurosokeiden sekä muiden viittomakielisten asemaa yhdenvertaisina kansalaisina.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-09-16T14:01:02,2025-09-16T14:04:50,Hyväksytty,1.1 2025_79_3,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta vuosina 2026–2028>>>Hallituksen esitys HE 82/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_4,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta vuosina 2026–2028>>>Hallituksen esitys HE 82/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus ja luottamus ovat toimivan demokratian edellytys. Meillä on velvollisuus tunnistaa historian vääryydet ja kantaa vastuuta niiden käsittelystä. Hallituksen esityksellä kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessista tavoitellaan juuri tätä. Tavoite on rakentaa reilumpaa ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa yhdenvertaisesti. Kyse on halusta parantaa kuurojen ja viittomakielisten asemaa, vahvistaa heidän oikeuksiaan ja ennen kaikkea rakentaa luottamusta, luottamusta siihen, että suomalaisessa yhteiskunnassa jokainen tulee kuulluksi myös silloin, kun puhumme hiljaisuudessa. Arvoisa puhemies! Totuus- ja sovintoprosessi perustuu avoimuuteen ja vapaaehtoisuuteen. Nyt tälle prosessille halutaan selkeämmät sävelet. Esityksessä tunnistetaan tarve yhtenäiselle ja riippumattomalle sihteeristölle, jonka tehtävänä on kerätä ja käsitellä tietoa kuuroihin ja viittomakielisiin kohdistuneista oikeudenloukkauksista ja syrjinnästä. Tiedon keruulle ja sen käsittelylle luodaan laissa selkeät rajat ja yhteiset pelisäännöt, jotta tietoa voidaan kerätä turvallisesti. On tärkeää, että kuulluksi tulemisen mahdollisuus on turvattu luottamuksellisesti ja ihmisarvoa kunnioittaen. Nämä säännökset on rakennettu niin, että yksityisyys ja tietosuoja ovat keskiössä, mikä on ensiarvoisen tärkeää. Tiedon kerääminen ja dokumentointi, kuulemiset, ehdotukset sovinnon rakentamiseksi, kaikki nämä luovat pohjaa sille, että kuurojen ja viittomakielisten kokema epäoikeudenmukaisuus voidaan aidosti ymmärtää ja korjata. Arvoisa puhemies! Tämän prosessin onnistuminen ei ole vain hallinnollinen kysymys, se on myös arvovalinta. Näytämme tällä esityksellä, että suomalainen yhteiskunta ei käännä selkäänsä menneille virheille vaan on valmis kohtaamaan ne avoimesti ja kunnioittavasti. Esityksessä on kyse myös luottamuksen palauttamisesta instituutioihin. Yhdenvertaisuuden varmistaminen on osa kansallista kokonaisturvallisuuttamme. Kun kaikki kansalaiset voivat kokea osallisuutta, luottamusta ja reiluutta, yhteiskuntamme on vahvempi ja kestävämpi. Toivon, että eduskunta suhtautuu tähän esitykseen vakavasti ja arvokkaasti. Meillä on mahdollisuus osoittaa, että oikeudenmukaisuuteen ja yhdenvertaisuuteen tähtäävät toimet eivät jää vain puheen tasolle vaan muuttuvat konkreettisiksi teoiksi. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-16T14:04:51,2025-09-16T14:09:08,Hyväksytty,1.1 2025_79_5,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta vuosina 2026–2028>>>Hallituksen esitys HE 82/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_6,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta vuosina 2026–2028>>>Hallituksen esitys HE 82/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi määräaikainen laki kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta. Tiivistetysti tässä on kysymys kuurojen ja viittomakielisten yhdenvertaisesta asemasta ja oikeuksista, ja kiitän ministeri Meriä, että olette tämän lakiesityksen tänne tuoneet yhdessä valtioneuvoston kanssa. Olemme eduskunnan viittomakielisten verkoston kanssa tätä kirittäneet, pitäneet tärkeänä, ja tiedän sen, että viittomakielisten ja kuurojen yhteisöjen järjestöt ovat erittäin tyytyväisiä, että asia on nyt eduskunnan käsittelyssä. Tämän totuus- ja sovintoprosessin työn tavoitteena on dokumentoida kuuroihin ja viittomakielisiin kohdistuneet oikeusloukkaukset ja syrjintä. Mutta se, mikä on yhtä tärkeää ja mitä haluan alleviivata, on se, että prosessissa lisätään myös tietoisuutta teemasta ja tehdään ehdotuksia siitä, miten tulevaisuudessa asiat olisivat maassamme paremmin. Puhemies! Haluan vielä todeta, että tämä esitys perustuu hallituksen antamaan tiedonantoon yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa ja on hienoa, että tämä tiedonanto näkyy vahvasti täällä eduskunnan työssä myöskin lainsäädäntömuutoksina. Tämä esitys on kannatettava ja erittäin perusteltu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+6.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2025-09-16T14:09:08,2025-09-16T14:10:31,Hyväksytty,1.1 2025_79_7,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta vuosina 2026–2028>>>Hallituksen esitys HE 82/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_8,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta vuosina 2026–2028>>>Hallituksen esitys HE 82/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävä esitys koskee tärkeää kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessia. Itse tänään käsiteltävä esitys on lähinnä prosessin hallinnollisia ja oikeudellisia puitteita selkeyttävä, mutta se on tarpeen erityisesti henkilötietojen käsittelyn vuoksi. Sovintoprosessissa ja kokemusten keräämisessä käsiteltävien arkaluontoisten henkilötietojen kannalta erillinen laki on järkevä ratkaisu. Kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessi käynnistyi viime vaalikaudella tehdyllä selvityksellä kuuroihin ja viittomakielisiin Suomessa kohdistuneista ihmisoikeusloukkauksista. Tuolloinen selvitys osoitti, miten kuuroihin ja viittomakielisiin on kohdistunut syrjintää koko tutkitun ajan, 1900-luvulta nykypäivään. Kuuroihin ja viittomakieliseen yhteisöön on kohdistunut moninaista suoraa ja epäsuoraa syrjintää ja vääryyksiä, joihin sisältyy äärimmillään vakavia ihmisoikeusloukkauksia. Esimerkiksi vanha avioliittolaki esti synnynnäisesti kuuroja yhteisön jäseniä avioitumasta toistensa kanssa. Avioliittokieltoon kytkeytyi avioluvan saamisen ehtona vahvaa painostusta abortteihin ja sterilisaatioon. Tämä on suoranaista rotuhygieniaa. Arvoisa puhemies! Kuuroille tehdyt kokeelliset korvaleikkaukset johtivat kohtalokkaisiin seurauksiin. Viittomakieltä pyrittiin kitkemään kouluissa ja kuuroja painostettiin puhumaan, ja kuurot lapset kävivät omia koulujaan ja asuivat erossa perheistään. Selvityksen mukaan aiemman voimakkaan kuulo- ja puhekeskeisyyden jäljet näkyvät yhteiskunnassa edelleen. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja koulussa tähän liittyvät asenteet eivät ole vieläkään täysin poistuneet. Vuosikymmeniä jatkuneen syrjinnän takia monet kuurot ja viittomakieliset ovat sisäistäneet kielteisen kuvan itsestään ja yhteisöstään. Nykyisin erityisen heikko asema on suomenruotsalaisella viittomakielellä. Suomenruotsalaisen viittomakielen käyttäjien määrä on vähentynyt radikaalisti, ja kieli rekisteröitiin Unescon uhanalaiseksi kieleksi vuonna 2013. Vaikka kuurojen ja viittomakielisten oikeudet on taattu niin ihmisoikeussopimuksissa kuin perustuslaissa, kohtaavat he edelleen syrjintää, vaikka syrjintä on usein hienovaraisempaa ja epäsuorempaa kuin menneinä vuosikymmeninä. Vaikka tulkkausta on nykyisin kohtuullisen hyvin saatavilla, palveluja, kuten sotepalveluja, ei yleisesti ole saatavilla omalla äidinkielellä eli viittomakielellä. Monet kuurot ja viittomakieliset kokevat, ettei yhteiskunta tarjoa heille yhdenvertaisesti palveluja verrattuna valtaväestöön. Syrjintää esiintyy myös esimerkiksi työelämässä, ja kuurojen työttömyyden on arvioitu olevan kolminkertaista valtaväestöön verrattuna. Arvoisa puhemies! Totuus- ja sovintoprosessi on elintärkeää kuuroihin ja viittomakielisiin kohdistuneiden ihmisoikeusloukkausten käsittelemiseksi. Suomen on kyettävä käsittelemään menneitä virheitä, ihmisoikeusloukkauksia ja syrjintää, joita kuurot ja viittomakieliset ovat joutuneet kokemaan. Myös nykypäivän syrjintää on tuotava päivänvaloon ja pyrittävä korjaamaan. On tärkeää, että osana prosessia tarjotaan psykososiaalista tukea ja että kuurot ja viittomakieliset itse ovat aktiivisina toimijoina mukana prosessissa, jota toteutetaan neljällä kielellä, suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli mukaan lukien. Prosessille on varattava riittävät resurssit, ja yhteiskunnan on oltava laajasti mukana prosessissa hallintoalat ylittäen. Samalla kun dokumentoidaan ja tuodaan päivänvaloon näitä historian vääryyksiä, tulee prosessin johtaa myös konkreettisiin toimenpiteisiin nykypäivän syrjivien rakenteiden poistamiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+6.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-09-16T14:10:34,2025-09-16T14:14:48,Hyväksytty,1.1 2025_79_9,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta vuosina 2026–2028>>>Hallituksen esitys HE 82/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_10,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta vuosina 2026–2028>>>Hallituksen esitys HE 82/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kasvoin kuurojen vanhempien kuulevana lapsena. Viittomakieli on oma äidinkieleni. En tiennyt, mutta aavistin, millaisia vääryyksiä kuurojen yhteisö, siis perheemme elinpiiri, sai valtion taholta kokea. Vasta vuosikymmeniä myöhemmin Maija Koivisto ja muut Kuurojen Liiton aktiivit nostivat päivänvaloon rotuhygienian ja muun julman pakkovallan. Vuonna 1929 säädettiin laki, jonka mukaan syntymäkuurot eivät saaneet mennä naimisiin keskenään. Suomalaisen yhteiskunnan surullisimpiin ja häpeällisimpiin lukuihin kuuluu, että vuosina 35—70 yli 7 500 naista pakkosteriloitiin. Moniko heistä oli kuuroja, sitä ei tiedä kukaan. Samaan aikaan viittomakieli yritettiin tukahduttaa koulussa 1970-luvulle asti. Tämä sorto ilmensi kuulevan valtaväestön ylemmyyttä aistivammaisia kohtaan mutta vaurioitti myös viittomakielisten omaa itsekuvaa. He kokivat alemmuutta ja häpeää. Tämä alemmuus heijastui omaan lapsuuteeni tavalla, jonka ymmärrän nyt vasta aikuisena. Varmasti kaikki vähemmistössä kasvaneet ovat kokeneet samankaltaista, esimerkiksi maahanmuuttajat. Vanhemmat pyrkivät olemaan näkymättömiä, jotta enemmistö ei saisi aihetta rangaista tai moittia. Lapset kasvatetaan varovaisiksi ja nöyriksi. Koska meitä ei haluta, ollaan kuin ei oltaisikaan. Arvoisa puhemies! Hyvinvointivaltiomme pimeä puoli, kuurojen kokeman sorron mittakaava, alkoi tulla esiin vuonna 2018. Ehdotin tuolloin lehtihaastattelussa, että käynnistetään valtiollinen totuus- ja sovintoprosessi. Eduskunnan viittomakielten verkosto kutsui koolle keskustelun, jossa ajatusta vietiin eteenpäin. Toin totuus- ja sovintoprosessin Rinteen—Marinin hallituksen ohjelmaan, ja niin tämä maailman ensimmäinen kuurojen oikeuksia koskeva hanke lähti liikkeelle. Mutta mikä on totuus- ja sovintoprosessi? Lopputulosta emme vielä tiedä, eihän se muuten olisikaan mikään prosessi, mutta kaikkia kolmea sanaa kuuluu tässä yhteydessä painottaa: ilman totuutta yhteisesti jaettua käsitystä siitä, mitä on tapahtunut, ei voi edetä sovintoon. Toisaalta vasta sovinto antaa totuudelle merkityksen ja johtaa muutokseen. Prosessi on tärkeä itsessään. Se ei pysähdy mihinkään päätepisteeseen, vaan muutos vie sitä eteenpäin. Arvoisa puheenjohtaja! Iloitsen näin viittomakielten verkoston puheenjohtajana, että tämä henkilökohtaisesti tärkeä asia on astunut näin merkittävän askeleen eteenpäin. Kesän 23 rasismikohusta jäi oikeastaan yksi myönteinen asia, se, että silloin tehtyyn yhdenvertaisuusselontekoon tuotiin takaisin resurssit tähän kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessiin. Kiitän lämpimästi ministeriä, kiitän viittomakielisen yhteisön puolesta, johon itsekin kuulun.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+6.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-09-16T14:14:50,2025-09-16T14:18:34,Hyväksytty,1.1 2025_79_11,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta vuosina 2026–2028>>>Hallituksen esitys HE 82/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_12,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta vuosina 2026–2028>>>Hallituksen esitys HE 82/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensiksi haluan kiittää edellisestä puheenvuorosta edustaja Harakkaa, joka nosti omakohtaisen kokemuksen. Oikeastaanhan tässä totuus- ja sovintokomissiossa ja sen työssä on kyse siitä, että niille ihmisille, keitä tämä sinänsä ei koske eli muita kuin kuuroja ja viittomakieltä puhuvia, ne tarinat tuodaan tiedoksi, jotta me tiedämme sen osan suomalaisesta historiasta, mitä me emme ehkä haluaisi nähdä, sen osan meidän historiasta, missä olemme sortaneet näitä kuulovammaisia ihmisiä ja viittomakielen käyttäjiä. Siksi olen iloinen, että tämä kuurojen totuus- ja sovintoprosessi etenee, tämä, joka aloitettiin viime hallituskaudella. Se jatkuu nyt, ja onkin tärkeää, että siihen sitoudutaan laajasti tässä yhteiskunnassa, koska tärkeintä ei ole se, mitä tapahtuu tämän sovintoprosessin aikana, vaan erityisesti se, mitä tapahtuu sen jälkeen, jotta emme toista niitä virheitä, jotta voimme toimia paremmin, jotta voimme ainakin yrittää korjata niitä vääryyksiä ja asioita, joita on tapahtunut ja joille emme toki enää jälkeenpäin voi mitään. Ajattelen, että haluan myös sanoa sen, että me tarvitsemme yhteiskunnassa myös lisäymmärrystä — erityisesti erilaisissa viranomais- ja asiakaspalvelutehtävissä sosiaali- ja terveydenhuollossa toimiville ihmisille, opettajille ja kaikille koulutuksen parissa lasten ja muidenkin ihmisten kanssa toimiville ihmisille — kuuroista, kuuroudesta, kuurojen kulttuurista sekä viittomakielestä, jotta me pystymme paremmin ymmärtämään, ottamaan huomioon ja näkemään ne tarpeet. Kuurot ihmiset ovat kertoneet, että monesti heidän asioidensa käsittely vie pitkään esimerkiksi siitä syystä, että he joutuvat kertomaan ihmisille paljon, kertaamaan tilanteensa, kertaamaan syyt sille, jos esimerkiksi puhutaan psykososiaalisen tuen tarpeesta. Näin tämä koskettaa laajasti erilaisia vähemmistöjä, joiden kulttuuritaustasta on vähemmän tietoa. Toivottavasti osana tätä prosessia myös ymmärrys kasvaa niin ammattilaisten kuin meidän päättäjien ja kaikkien suomalaisten parissa. Hyvä, että menemme eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+6.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-09-16T14:18:34,2025-09-16T14:21:29,Hyväksytty,1.1 2025_79_13,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta vuosina 2026–2028>>>Hallituksen esitys HE 82/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_14,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta vuosina 2026–2028>>>Hallituksen esitys HE 82/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt puhumme kuurojen ja viittomakielisten asioista. Ministeri Meri nosti esille ansiokkaasti kuurojen ja viittomakielisten asioita tässä alussa, ja edustaja Harakka kertoi omakohtaisia, koskettavia kokemuksiaan myös samoista asioista. Totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta on siis nyt kysymys, ja onneksi nykyään nämä asiat ovat ihan eri tolalla kuin aikaisemmin. Muistan itse joskus nuoruudestani, kun 90-lukua elettiin, että pari kaveriani opiskeli viittomakieltä, ja minusta se oli äärettömän hienoa ja se on äärettömän hieno taito, että he opiskelivat viittomakieltä, ja koen sen erittäin tärkeänä myös edelleenkin. Ministeri Meri huomioi tosiaan viittomakielisten ja kuurojen yhdenvertaisuusasiaa puheessaan, ja onneksi tämä asia on nyt etenemässä. Yhdenvertaisuutta heidän osaltaan tarvitaan kovasti, kiitos siitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+6.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-09-16T14:21:29,2025-09-16T14:22:22,Hyväksytty,1.1 2025_79_15,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta vuosina 2026–2028>>>Hallituksen esitys HE 82/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_16,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta vuosina 2026–2028>>>Hallituksen esitys HE 82/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Voimme olla iloisia siitä, että tämän päivän Suomea kun arvioidaan vaikkapa Yhdistyneiden kansakuntien toimesta, niin lähes mittarilla kuin mittarilla voidaan arvioida, että Suomi on maailman maiden ehdotonta parhaimmistoa. Tämä pätee varsinkin monilla ihmisten yhdenvertaisuuksiin ja erilaisiin oikeuksiin liittyvillä mittareilla, ja ehkäpä hienointa on se, että sillä kaikkein tärkeimmällä mittarilla eli ihmisten onnellisuudella Suomea mitataan jo kahdeksatta vuotta peräkkäin maailman onnellisimpana maana. Mutta, arvoisa herra puhemies, se, että tämän päivän Suomi on näin onnistunut yhteiskunta, ei poista sitä tosiasiaa, että meidänkin historiassa on tapahtunut karkeitakin eri väestöryhmien oikeudenloukkauksia, ja siksi on valtavan tärkeää, että kun niin monella mittarilla mitattuna olemme sitä maailman maiden parhaimmistoa, niin myös tässä kuurojen ja viittomakielisten oikeuksiin liittyvässä kysymyksessä olemme koko maailmassa tiennäyttäjä siinä, että tämän väestöryhmän aiemmin kohdanneisiin epäoikeudenmukaisuuksiin ja väärinkäytöksiin tällä tavoin tuodaan valoa ja selvyyttä niin, että yhteiskuntana osaamme toimia sillä tavalla, että mikään väestöryhmä ei vastaavia vääryyksiä enää tulevaisuudessa kohtaa. Tässä edustajakollegat ovat puhuneet valtavan hyvin siitä, mitä tällainen totuus- ja sovintoprosessi voi olla, enkä lähde niitä sen enempää kertaamaan, mutta haluan kiittää oikeusministeri Leena Merta tästä hallituksen esityksestä ja siitä, että tämä tekninen puite tämän asian hyvälle prosessille tämän hallituksen esityksen kautta mahdollistetaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-09-16T14:22:22,2025-09-16T14:24:30,Hyväksytty,1.1 2025_79_17,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta vuosina 2026–2028>>>Hallituksen esitys HE 82/2025 vp,"Kiitoksia. — Haluaako ministeri Meri kommentoida käytyä keskustelua? Kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_18,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta vuosina 2026–2028>>>Hallituksen esitys HE 82/2025 vp,"Kiitos, herra puhemies! Kiitos hyvistä puheenvuoroista. Vaikka tämä laki on tekninen ja tällä tuodaan tiettyjä prosesseja, jotta tietoa voidaan kerätä ja käsitellä, niin huomaamme, että tämä prosessi itsessään on ihan äärimmäisen tärkeä ja arvokas. Jos ajatellaan tässä kokemuksia, mitkä eivät kuitenkaan ole kovin kaukana menneisyydessä, niin on ollut sterilisaatiota, aborttia, on estetty avioliittoja — aivan valtavia ihmisoikeusloukkauksia. Minusta on äärettömän tärkeätä, että me päästään puhumaan täällä salissa henkilöistä, joilla on ollut tällaisia kokemuksia, ja siitä, että yritetään ymmärtää, millaista on elää ilman kaikkia avuja. Kun on erilaisia aistivammoja, niin ihmisillä on monenlaisia haasteita selviytyä arjessaan, ja siksi tämä on äärimmäisen tärkeätä. Tuossa ohjausryhmässä on mukana tosiaan paljon yhdistyksiä ja ministeriöitä: oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja valtioneuvoston kanslia sekä kuurojen ja viittomakielisten yhteisöjen edustajia. Ohjausryhmässä on puheenjohtajana — oikeusministeriö on nimittänyt — oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Tiina Astola. Tässä on paljon osaamista ja ymmärrystä, ja odotan mielenkiinnolla tätä loppuraporttia. Nämä ihmisoikeusloukkaukset ovat olleet tosi vakavia, ja on hyvä, että valtio on osoittanut tähän resursseja lähes 1,9 miljoonaa euroa, joka on merkittävä raha. Tässä on kysymys niin isoista ihmisoikeusloukkauksista, että en nyt ehkä olisi laajentanut tätä mihinkään maahanmuuttokeskusteluun. En itse jatka siitä, kun minusta nämä ovat kaksi ihan eri asiaa, mutta totean nyt vain, että tämä on sen verran arvokas tilaisuus, että ehkä en olisi sitä tähän sotkenut. Haluan lopuksi.... Täällä ei voi aplodeja antaa käsin, mutta me voimme viittomakielellä antaa tälle esitykselle aplodit ja sille, että tämä on edennyt, ja teemme näin. [Edustajat viittovat aplodit] — Kiitos teille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-09-16T14:24:37,2025-09-16T14:26:53,Hyväksytty,1.1 2025_79_19,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_79_20,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp","Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia, valtiontalouden tarkastusvirastosta annettua lakia ja tulotietojärjestelmästä annettua lakia. Hallitusohjelman mukaan Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia muutetaan parlamentaarisen työryhmän tekemien ehdotusten pohjalta, eli tämän hallituksen esityksen juuret ovat vahvasti parlamentaarisessa työssä, niin kuin Kansaneläkelaitosta koskevissa asioissa kuuluukin. Tällä esityksellä ehdotetaan tehtäväksi ne parlamentaarisen työryhmän esittämät tarpeelliset muutokset, jotka eivät sisältyneet eduskunnalle keväällä 2024 annettuun hallituksen esitykseen laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Lisäksi ehdotetaan tehtäväksi joitain Kelan esittämiä muutoksia. Lakiin tehtävillä muutoksilla tarkennettaisiin ja laajennettaisiin Kansaneläkelaitoksen tiedonsaanti- ja käsittelyoikeuksia lakisääteisten tutkimus- ja tilastointitehtävien sekä arviointien ja ennusteiden tekemistä varten. Nämä tehtävät ja tiedonsaantioikeudet liittyvät etuusjärjestelmien kehittämiseen ja Kelan toiminnan kehittämiseen. Nämä tehtävät ovat välttämättömiä, jotta voidaan arvioida Kelan toiminnan sekä lainsäädäntömuutosten vaikutuksia kansalaisiin ja julkiseen talouteen. Kyse on tietoon perustuvan yhteiskunnallisen päätöksenteon tehostamisesta. Merkittävä osa ehdotettavan sääntelyn piiriin kuuluvista tiedoista on jo Kansaneläkelaitoksen hallussa ja hyödynnettävissä, mutta esitetty muutos tehostaisi Kelan tiedonsaantia useilta eri rekisterinpitäjiltä. Muutos parantaisi Kansaneläkelaitoksen mahdollisuuksia huolehtia laissa säädettyjen tehtäviensä toteuttamisesta. Toimintamenojen lisäystä muutoksesta ei aiheudu. Arvioiden mukaan esitetty tiedonsaantioikeus ei aiheuttaisi myöskään huomattavaa hallinnollista taakkaa tai merkittäviä kustannuksia tiedon luovuttajille. Muutoksen myötä tietojen toimittaminen muilta rekisterinpitäjiltä Kelalle veisi resursseja huomattavasti vähemmän kuin nykyisten yksittäisten tietoaineistopyyntöjen luvittaminen ja toimittaminen. Esityksessä ehdotetaan Kelalle mahdollisuutta siirtää toimeksiantosopimuksella sosiaaliturvan toimeenpanoon liittyviä rutiiniluonteisia avustavia tukitehtäviä yksityiselle taholle. Tällaisia tehtäviä olisivat muun muassa Kelalle saapuvien hakemusten vastaanotto, asiakirjojen ja niihin sisältyvien tietojen tallentaminen ja tulostaminen. Tällä edistetään Kansaneläkelaitoksen toiminnan tehokasta järjestämistä, minkä voidaan arvioida parantavan edellytyksiä lainmukaisten sosiaaliturvan toimeenpanoon kuuluvien perustehtävien laadukkaalle ja tehokkaalle hoitamiselle ja kehittämiselle. Tästä arvioidaan olevan hyötyä Kansaneläkelaitoksen asiakkaille palvelun nopeutumisen ja joustavoitumisen muodossa. Kansaneläkelaitoksen arvioidaan voivan paremmin myös keskittää resurssinsa siihen asiantuntijatyöhön, joka liittyy välttämättömän toimeentulon ja perustoimeentulon turvaamistehtävien hoitamiseen. Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi muutoksia Kansaneläkelaitoksen hallituksen kokoonpanoon parlamentaarisen työryhmän tekemän ehdotuksen pohjalta. Aikaisempien asiantuntemusvaatimusten lisäksi edellytettäisiin, että hallituksessa tulisi olla edustettuna julkisen tietohallinnon asiantuntemus. Uutena asiantuntemusvaatimuksena olisi lisäksi työ- ja yrityselämän sekä vakuutettuja koskeva asiantuntemus. Tätä asiantuntemusta edustaisivat työnantajakeskusjärjestöjen ja palkansaajakeskusjärjestöjen edustajat. Kansaneläkelaitoksen hallituksen kokoonpanossa säilytettäisiin sosiaali- ja terveysministeriön kiintiöpaikka, mutta muita kiintiöpaikkoja ei enää nimenomaisesti säännöksessä mainittaisi. Lakiin täsmennettäisiin myös sitä, miltä osin Kansaneläkelaitoksen valtuutetut ja hallitus päättäisivät ylimmän johdon virkasuhteeseen liittyvistä asioista. Lisäksi esitetään täsmennettäväksi, miltä osin valtion virkamieslakia sovelletaan Kansaneläkelaitoksen ylimpiin johtajiin. Tämä poistaa nykyiset virkamieslain soveltumisen tulkinnalliset epäselvyydet. Esityksessä ehdotetaan, että Kansaneläkelaitoksen pääjohtajan ja johtajan virkaan voitaisiin nimittää vain Suomen kansalainen. Perustuslain mukaan lailla voidaan säätää, että määrättyihin julkisiin virkoihin tai tehtäviin voidaan nimittää vain Suomen kansalainen, ja valtion virkamieslaissa on jo säädetty tällainen kansalaisuusvaatimus koskien tiettyjä yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisiä virkoja. Myös Kelan ylimmän johdon virat ovat tällaisia virkoja, niihin liittyy merkittäväksi luokiteltavaa julkisen vallan käyttöä, yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen liittyviä tehtäviä sekä valmius- ja varautumistehtäviä, ja niillä on myös yhteys merkittävään valtion ja yhteiskunnan yleiseen etuun. Esityksessä ehdotetaan, että Kansaneläkelaitoksen päätösten sähköiseen tiedoksi antamiseen ei tarvittaisi enää asianosaisen nimenomaista suostumusta. Esityksellä pyritään merkittävään sähköisen asioinnin lisäämiseen ja siten viranomaistoiminnan tehostamiseen. Tämä vähentäisi postitse tapahtuvan asioinnin hitautta ja epävarmuutta. Sähköinen asiointi asiointimuotona on yleistynyt, joten ehdotetun sääntelyn voidaan katsoa päivittävän tiedoksiantoa koskevaa sääntelyä yhteiskuntakehitystä vastaavaksi. Postitse tapahtuvan tiedoksiannon vähentymisellä olisi myös säästövaikutuksia Kelan toimintamenoihin noin kuusi miljoonaa euroa vuodessa. Sähköisen tiedoksiannon laajentamista koskevalla esityksellä on yhteys valtiovarainministeriön esitykseen sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta viranomaistoiminnassa koskevaksi lainsäädännöksi, ja näiden esitysten yhteensovittaminen on tehtävä eduskuntakäsittelyn aikana. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi poikkeusta siihen hallintolain vaatimukseen, että päätöksestä on selvästi käytävä ilmi sen henkilön nimi ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä. Valtiontalouden tarkastusvirastosta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että Valtiontalouden tarkastusvirastolle tulisi oikeus tarkastaa Kansaneläkelaitoksen toiminnan ja taloudenhoidon tarkoituksenmukaisuutta, tuloksellisuutta ja laillisuutta. Lisäksi tulotietojärjestelmästä annettua lakia muutettaisiin siten, että siinä huomioitaisiin nyt ehdotetut Kelan laajennetut tiedonsaanti- ja käsittelyoikeudet lakisääteisten tutkimus- ja tilastointitehtävien hoitamista varten. Lyhensin hieman pitkää esittelyä, mutta totean vielä sen, että lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026. Kansaneläkelaitoksen hallituksen kokoonpanon muutosta koskevaa säännöstä on tarkoitus kuitenkin soveltaa jo tämän vuoden puolella nimitettäessä Kelan hallitusta 1.1.2026 alkavalle toimikaudelle. Jätänkin nyt tämän hallituksen esityksen eduskunnan käsiin. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+7.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-09-16T14:27:26,2025-09-16T14:34:07,Hyväksytty,1.1 2025_79_21,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp","Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Nieminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_22,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp","Arvoisa puhemies! Lämmin kiitos, sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasonen, tämän lakiesityksen ripeästä toiminnasta. Tosiaan käsittelemme tänään tätä hallituksen esitystä, jolla muutettaisiin Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia, Valtiontalouden tarkastusvirastosta annettua lakia sekä tulotietojärjestelmästä annettua lakia. Esityksellä toteutetaan hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan Kansaneläkelaitoksen hallintoa uudistetaan parlamentaarisen työn pohjalta. Esitys sisältää ne parlamentaarisen työryhmän esittämät muutokset, jotka eivät vielä sisältyneet keväällä 24 annettuun hallituksen esitykseen. Kyse on siis jatkosta pitkäjänteiselle parlamentaariselle valmistelutyölle. Nämä uudistukset on koettu tärkeiksi, ja ne nyt sitten viedään läpi tällä tavalla ripeytetysti tässä ajanjaksossa. Esitys sisältää useita keskeisiä muutoksia, mitä sosiaaliturvaministeri tässä toikin jo esille. Kansaneläkelaitoksen hallituksen kokoonpanoa uudistetaan, pääjohtajien virkoihin voidaan jatkossa nimittää vain Suomen kansalaisia — äärettömän tärkeä lisäys tässä ajassa. Lisäksi täsmennetään, miltä osin valtion virkamieslakia sovelletaan ylimpään johtoon ja kuka päättää heidän virkasuhteisiinsa liittyvistä asioista. Kela saisi mahdollisuuden siirtää rutiiniluontoisia avustavia tukitehtäviä yksityiselle sektorille. Tämä uudistus on tärkeä myöskin joustavuuden kannalta, mutta työn resursoinnin kannalta se tuottaa lisäksi taloudellista hyötyä. Asiakkaille se tehostaa toimintaa, ja päätökset saadaan asiakkaille oikea-aikaisesti ja laadukkaasti. Lisäksi tiedonsaantioikeuksia tarkennetaan ja laajennetaan. Tämä on yksi esityksen tärkeimpiä kohtia tutkimuksen ja kehittämisen kannalta. Puhumme tänä päivänä paljon tiedolla johtamisesta, jossa olemassa olevaa tietoa hyödynnettäisiin ja joka hyödyttäisi silloin myös kaikkia enemmän tulevaisuudessa. Myös päätösten sähköistä tiedoksiantoa laajennetaan. Tämä vähentää paperinkäyttöä, nopeuttaa asioiden etenemistä ja tekee palvelusta asiakasystävällistä. Lisäksi päätöksistä tulee jatkossa aina käydä ilmi yhteystieto, josta asiakas voi pyytää lisätietoa. Se on tärkeä parannus asiakaspalveluun ja on tosiaan tavoitettavampi kuin ehkä perinteinen posti tänä päivänä. Esitys koskee myös muita lakeja. Valtiontalouden tarkastusvirastolle annetaan jatkossa oikeus tarkistaa Kelan toimintaa paitsi laillisuuden myös tarkoituksenmukaisuuden ja tuloksellisuuden näkökulmasta. Tämä vahvistaa valvontaa ja varmistaa, että Kela käyttää varoja vastuullisesti ja tehokkaasti. Tulotietojärjestelmästä annettua lakia muutetaan niin, että siinä huomioidaan aiempaa laajemmat Kelan tehtävät, muun muassa tutkimus- ja tilastointityö. Tällä varmistetaan, että päätöksenteon pohjana on laadukas ja ajantasainen tieto. Arvoisa puhemies! Nostan muutaman asian tässä vielä tarkemmin: Kela tekee vuosittain valtavan määrän päätöksiä. Jokainen päätös perustuu tietoon. Kun tiedonsaantioikeuksia laajennetaan ja selkeytetään, päätökset voidaan tehdä nopeammin, oikeudenmukaisemmin ja väärinkäytöksiä ehkäisten. Kun päätös tulee sähköisesti, se tulee heti. Asiakas saa tiedon nopeasti ja luotettavasti. Asiointi helpottuu ja päätökset etenevät ripeämmin. Tämä on kohti nykyaikaista digitaalista sosiaaliturvaa, järjestelmää, jossa palvelu on yhtä nopeaa ja saavutettavaa. Toinen tärkeä kohta on päätöksentekijän nimen pois jättäminen päätöksistä, ja tätä ei voi liikaa painottaa. Kelaa uhkaa myös ilmiö, jota emme voi hyväksyä: etuuskäsittelijöitä ja työntekijöitä uhataan henkilökohtaisesti heidän työtehtäviinsä liittyen. Jokaisen tulee saada tehdä työtä turvallisesti. Tämä hallituksen esitys on siten tasapainoinen ja tarpeellinen. Se vahvistaa Kelan hallintoa ja lisää tehokkuutta. Se tuo modernit ratkaisut osaksi sosiaaliturvan toimeenpanoa ja varmistaa, että Kela pystyy hoitamaan tehtävänsä myös tulevaisuudessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+7.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-09-16T14:34:08,2025-09-16T14:38:44,Hyväksytty,1.1 2025_79_23,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_24,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kansaneläkelaitos eli Kela on yksi suomalaisen hyvinvointivaltion kulmakivistä. Sen kautta kulkevat tuet, palvelut ja ratkaisut vaikuttavat suoraan miljoonien suomalaisten arkeen. Siksi on tärkeää, että Kela toimii tehokkaasti, selkeästi ja luotettavasti myös muuttuvassa toimintaympäristössä. Nyt käsittelyssä oleva lakiesitys pohjautuu parlamentaarisen työryhmän työhön, ja se sisältää useita konkreettisia uudistuksia, joiden tarkoituksena on selkeyttää Kelan toimintaa, parantaa tietosuojaa ja sujuvoittaa asiakaspalvelua. Arvoisa puhemies! Ensinnä lakiesityksessä ehdotetaan, että Kela voisi siirtää rutiininomaisia avustavia tukitehtäviä yksityisille toimijoille. Tämä ei koske ydintoimintoja vaan esimerkiksi teknistä tai hallinnollista tukea, jota voidaan turvallisesti ja kustannustehokkaasti toteuttaa myös ulkopuolisen kumppanin kautta. Tällä tavalla voidaan vapauttaa Kelan omaa henkilökuntaa tehtäviin, joissa tarvitaan viranomaispäätöksentekoa ja asiantuntemusta. Toiseksi laissa tarkennetaan ja laajennetaan Kelan tiedonsaanti- ja tietojenkäsittelyoikeuksia. Tämä on erityisen tärkeää Kelan tutkimus- ja tilastointitehtävien toteuttamiseksi sekä päätöksenteon oikeellisuuden ja etuisuuksien kohdentumisen varmistamiseksi. Samassa yhteydessä on tarkoitus laajentaa sähköisen tiedoksiannon mahdollisuuksia. Nyky-Suomessa sähköinen asiointi on monelle ensisijainen tapa hoitaa asioita, ja tämä lakimuutos vastaa siihen tarpeeseen. Mikä tärkeintä, luotettavalle viranomaistaholle esityksen voimaan tullessa Kelan antamasta päätöksestä tulisi käydä ilmi yhteystieto, josta asiakas voi pyytää lisätietoja päätökseensä. Arvoisa puhemies! Kolmantena muutoksena tällä lakiesityksellä vahvistetaan myös Kelan toiminnan läpinäkyvyyttä. Valtiontalouden tarkastusvirastolle annettaisiin oikeus tarkistaa Kelan toiminnan laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta. Tämä on tärkeä uudistus julkisen talouden vastuullisen käytön näkökulmasta. Lisäksi tulotietojärjestelmästä annettua lakia muutettaisiin niin, että siinä otetaan huomioon Kelan monipuoliset tehtävät. Siten myös tutkimus ja tilastointi ovat turvattuja. Tämä helpottaa tietojen hyödyntämistä järjestelmällisesti ja asianmukaisesti. Arvoisa puhemies! Kyseessä on harkittu ja tasapainoinen kokonaisuus, joka parantaa Kelan toimintaedellytyksiä ja samalla asiakkaiden asemaa. Esitys on valmisteltu huolella, ja sen tavoitteet — tehokkuus, luotettavuus ja asiakaslähtöisyys — ovat juuri niitä, joita moderneilta sosiaaliturvaviranomaisilta pitääkin edellyttää. On suomalaisten oikeus voida luottaa yhteiskuntamme huolenpitoon. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-16T14:38:46,2025-09-16T14:43:08,Hyväksytty,1.1 2025_79_25,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Merinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_26,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp","Arvoisa puhemies ja arvoisa ministeri! Tämä lakiesityshän perustuu parlamentaarisen työryhmän ehdotuksiin, ja tässä on paljon tärkeitä muutoksia koottu yhteen nippuun. Nyt kun ministeriltä on mahdollisuus kysyä — jos hän vielä vastailee — niin ehkä itse olisin kysynyt tuosta kohdasta, että on mahdollisuus siirtää rutiininomaisia tukitehtäviä yksityiselle taholle. Onko siitä tarkempaa tietoa, ja onko tämä itsestäänselvä säästö, niin kuin taisi edustaja Nieminen sanoa? Tätähän tapahtuu aika paljon tällä hetkellä, että siirretään yksityisille näitä julkisen puolen tehtäviä, ja aina kiinnostaa, onko se kuitenkin sitten aidosti säästö vai voiko siinä olla mahdollisuus siihen, että se jotenkin laajenee siitä. Toinen huomio on näistä johtajien virkasuhteeseen liittyvistä päätöksistä, että selkeytetään valtuutettujen ja hallituksen roolit. Kun oli tämä Kelan pääjohtajan valinta, niin kyllä pisti silmään mediassa ja ihan arkisissa keskusteluissa ihmisten kanssa, että ihmisillä oli vähän hukassa se valtuutettujen suhde siihen hallitukseen, ja se sotki tosi paljon sitä uutisointia silloin. Tämä on mielestäni tosi tärkeä muutos, että siihen nyt tulee selkeytystä. Ja olisin kysynyt tuosta yksityistämisestä: onko siitä näkemyksiä enemmän? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+7.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-09-16T14:43:09,2025-09-16T14:44:49,Hyväksytty,1.1 2025_79_27,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_28,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, Valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta. Kansaneläkelaitos eli Kela on yksi keskeisimmistä suomalaisen hyvinvointivaltion instituutioista. Nyt kun melkein kaikesta säästetään, myös Kela on näissä talkoissa mukana, ja tämä esitys on osa sitä. Hyvin konkreettisia keinoja säästöjen saamiseksi ovat esimerkiksi sähköinen tiedoksianto sekä avustavien tehtävien ulkoistaminen. Tarkoitus on kuitenkin, että Kela pystyy jatkossakin palvelemaan myös heitä, jotka eivät digipalveluita syystä tai toisesta käytä. Tämän yhdenvertaisuuden digipalveluiden käyttäjien kanssa takaavat sähköisen tiedoksiannon kieltomahdollisuus sekä digituki. Tämän esityksen tavoitteena on lisäksi Kelan hallinnon, valvonnan sekä tiedonsaannin uudistaminen vastaamaan nykypäivän tarpeita. Keskeiset ehdotukset sisältävät tiedonsaantioikeuden laajentamisen, avustavien tehtävien ulkoistamisen, hallituksen kokoonpanon uudistamisen, johtajien kansalaisuusvaatimuksen, virkamieslain soveltamisen selkeyttämisen, sähköisen tiedoksiannon helpottamisen sekä Valtion tarkastusviraston tarkastusoikeuden. Arvoisa puhemies! Esityksen taloudellinen vaikutus on kuuden miljoonan euron säästö. Digitalisaatio vähentää postittamisen tarvetta ja siten siihen liittyviä kustannuksia. Tällä voi nähdä olevan myös ympäristövaikutuksia. Kuten rahankäytössä yleensäkin pienistä puroista kasvaa suuria jokia. Tämä esitys on osaltaan toteuttamassa sitä vastuullista talouspolitiikan linjaa, jota hallitus on sitoutunut edistämään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+7.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-09-16T14:44:49,2025-09-16T14:47:01,Hyväksytty,1.1 2025_79_29,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_30,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kyseessä on parlamentaarisen työryhmän esitykset, ja kiitos Kelan parlamentaarisen porukan puheenjohtajalle, tälle porukalle ja puheenjohtajistolle Kelan porukassa, jotka ovat tehneet tätä esitystä. Minusta on tärkeätä, että myös Kelan toimintaa seurataan aktiivisesti, että millä tavalla Kelan työ osuisi parhaiten lankulle. Tässä on esimerkiksi ihan tähän maailmaan sopivia, tietosuojaan liittyviä parannusehdotuksia, ja tietenkin se päivän iso kysymys on, ovathan ne sellaisia, että ne kestävät myöskin sitten perustuslain tarkastelun. Oikeuskansleri muistaakseni vaatikin sitä, että perustuslakivaliokunta tätä esitystä vielä tästä näkökulmasta katsoisi. On tärkeätä, että nämä perusoikeusvaikutukset on arvioitu hyvin, koska tässä on paljon parlamentaarista mainetta kiinni, koska me olemme yhdessä olleet näitä hyväksymässä. Toinen kiinnostava näkökulma onkin se, jonka edustaja Merinen tässä nosti jo esiin, eli tämä avustustehtävän anto tai käytännössä tehtävädelegointi Kelan ulkopuolelle. Sehän vaatii myöskin perustuslaillista arviointia, ja on kiinnostavaa nyt kuulla, miten oikeuskanslerin vaatimusten johdolla perustuslakivaliokunta tässä päätyy tätä tehtäväsiirtoa siivittämään, onko se juuri tällä muotoilulla vai joudutaanko sitä tarkentamaan. On ehkä selvää myöskin todeta, että parlamentaarisesti SDP on ollut näitä muutoksia puoltamassa, mutta ihan täydellistä parlamentaarista yksimielisyyttä käsittääkseni ei ole, koska tämä MTK:n mahdollisuus hallituksessa vielä toimia on tässä esityksessä poistumassa. Eli siltä osin käsittääkseni tässä on tätä selvitettävää, ja varmaan on hyvä sitten, että myös MTK:ta asiassa kuullaan. Me ollaan aloitettu sosiaali- ja terveysvaliokunnassa jo tämän kuuleminen, eli ministerillekin tieto siitä, ja näyttäisi siltä, että saadaan hyvin nopeasti tämä käsiteltyä, mutta se tietysti riippuu sitten perustuslakivaliokunnasta, kuinka nopeasti sieltä saadaan lausunto. Mutta näillä tiedoilla ollaan oltu myöskin itse puoltamassa tätä kokonaisuutta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+7.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-09-16T14:47:01,2025-09-16T14:49:29,Hyväksytty,1.1 2025_79_31,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_32,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp","Arvoisa puhemies ja arvoisa ministeri! Tässä on ihan mukavia muutoksia tulossa. Digitaalisuutta korostetaan, ja sieltä jää Kelan puolelta tämmöisiä kiintiöpaikkoja pois ja paljon tämmöistä sanoisin pientä sälää, mutta tärkeitä asioita kuitenkin kaikki. Tietysti sosiaaliturvahan on hirveän tärkeä asia, ja Kelahan sitä hoitaa, mutta pakko on kyllä mainita nykypäivänä vielä tästä sosiaaliturvasta Kelan puolelta, että kun nythän tuli julkisuuteen vähän aikaa sitten tieto, että yli kaksi miljardia meillä Suomessa menee sosiaaliturvaa ja tämmöisiä tukia vieraskielisille ulkomaalaisille, niin on se aika iso summa. Kyllä meillä on paljon tehtävää, ja toivon, että sitä kansalaisuusperusteisuutta sosiaaliturvassa viedään eteenpäin täällä Suomessa. — Kiitos. [Krista Kiuru pyytää vastauspuheenvuoroa]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+7.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-09-16T14:49:29,2025-09-16T14:50:23,Hyväksytty,1.1 2025_79_33,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp","Pyydettyjen puheenvuorojen lista on niin lyhyt, että edustaja Kiuru voi varata sitä kautta itselleen puheenvuoron. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_34,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä on kuitenkin muistettava, että Kelan etuudet olivat viime vuonna 17,3 miljardia euroa, niin että aika merkittävästä summasta on kysymys. Siellä on miljoonia asiakaskäyntejä ja yhteydenottoja: palvelupisteissä vajaa 0,7 miljoonaa, puhelinpalvelulla 2,2 miljoonaa ja verkkopalveluissa on 40 miljoonan luokkaa. Siellä puhutaan monista yhteydenotoista, ja tässä mielessä kannattaa tätäkin esitystä arvioida, koska tässä nimenomaan niitten tietojen kanssa ollaan tekemisissä, erittäin lähellä ihmisten arkea ja toimeentuloa. Se, mikä täällä on myös tärkeä muistaa, on se, että Kela tekee myöskin aika merkittävää tutkimustoimintaa, ja silloin kun täällä tietoja kerätään ja tässäkin lakiesityksessä tietojensaantimahdollisuuksia parannetaan, niin tämä myös auttaa arvioimaan sosiaaliturvan uudistuksia kokonaisuutena, miten ne toimivat. Siinä mielessä tämä osa Kelan toiminnasta jää aika usein aina taka-alalle. Ne ovat tosi tärkeitä kokonaisuuksia. Itse tässä esityksessä kiinnittäisin huomiota siihen, että tämä on kuitenkin parlamentaarisen työn pohjalta aika pitkälle tehty, ja siinä mielessä on hyvä hallinnon uudistuksessa käsitellä hallituksen jäsenyyksiä, ja ovat nämä työmarkkinajärjestöjen edustajien mandaatit siellä olemassa. Tässä sanoisin niin, että kuitenkin sosiaaliturva perustuu myöskin ansioturvan puoleen, ja tässä mielessä on hyvä, että tätäkin kokonaisuutta huolehditaan tässä esityksessä. No, sitten nämä kustannustehokkuuskysymykset ja muut ovat tässä tulleet jo aikaisemmin esiin. Se, minkä takia oikeasti pyysin tämän puheenvuoron, liittyy siihen, että nyt kun meillä on tämä tulorekisteri käytettävissä ja tässäkin nyt siihen tietojensaantien osalta puututaan, niin kuinka paljon tässä huomioidaan, että tulorekisteri ei ole ihan täydellinen vielä, että meidän pitää sitä aika paljon kehittää. Tässä nyt sitten arvioidaan tulorekisterin tietojen pohjalta niitä etuuksia, mitä sitten Kela voi antaa. Tätä jatkossa pitäisi viedä eteenpäin ja saada parempi vastaavuus tulorekisterin tiedoille, että ne varmasti ovat oikeita. Sitten kokonaisuutena voi sanoa, että tässä kuitenkin näitten eri rekistereitten yhteensopivuus ja digitalisaation hyödyntäminen ovat hyvä kehityssuunta. Mutta meidän pitää myös huomioida ne ihmiset, joilla ei ole digitaalisia kykyjä ja taitoja, niin että tätä henkilökohtaista asiointia pitää myös erittäin vahvasti vahvistaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+7.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-16T14:50:25,2025-09-16T14:53:29,Hyväksytty,1.1 2025_79_35,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Sarkomaa, olkaa hyvä. — Odotatteko hetken. — Nyt mikrofoni on päällä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_36,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitän ministeriä siitä, että tämä Kelaa koskeva lainsäädäntö on nyt eduskunnassa. Kelan lainsäädännöstä olisi voinut sanoa aiemmin niin, että suutarin lapsilla ei ole kenkiä, eli useat hallitukset ovat kulkeneet vauhdikkaasti eteenpäin, mutta Kelan hallintoa ja Kelaa koskevaa lainsäädäntöä ei ole uudistettu. Tässä on ollut iso uudistamisvaje, ja nyt sitä kurotaan umpeen. Näin Kelan valtuutettujen varapuheenjohtajana olen erittäin helpottunut, että saamme taas yhden lainsäädännön eteenpäin ja osan siitä lainsäädännöstä eteenpäin, mitä tarvitaan Kelaa koskien. Tätä käsittelyssä olevaa lakiesitystä pidän kokonaisuutena hyvin perusteltuna, ja se on Kelan toiminnan kannalta myönteinen. Kelahan koskettaa varmasti ihan jokaista suomalaista, ja on erittäin tärkeää, että me ylläpidämme Kelan toimintakykyä. Nämä muutokset tukevat Kelan kykyä hoitaa lakisääteiset tehtävät tehokkaasti, tietoturvallisesti ja vaikuttavasti, tätä haluan alleviivata. Näistä esityksessä ehdotetuista tiedonsaantioikeuksista on hyvä todeta, että jokaisen etuuden kohdalla sitten säädetään niistä tiedonsaantioikeuksista, mitä on, mutta miten näitä tiedonsaantioikeuksia käytetään? Niitä käytetään tutkimuksessa ja toiminnan kehittämisessä, tilastoinnissa ja ennakoinnissa. On hyvin tärkeää alleviivata, että nämä esitysmuutokset ovat ihan välttämättömiä Kelan toiminnalle. Ne ovat sellaisia muutoksia, jotka eivät ole tulleet parlamentaarisesta työstä, vaan näitä on valmisteltu yhdessä Kelan ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Se, mikä on erittäin tärkeää, on se, että nyt Valtiontalouden tarkastusvirastolla on jatkossa oikeus tarkistaa Kelan toiminnan ja taloudenhoidon tarkoituksenmukaisuutta, tuloksellisuutta ja laillisuutta. Mielestäni tässä on ollut aukko. Meillä on ollut Kelan tilintarkastajia ja erilaista hallintoa, jota nyt on purettu, kansanedustajatilintarkastajat, ja nyt meillä on se tilintarkastusjärjestelmä, on valtuutetut ja sisäinen tarkastus. Mutta tämän tuloksellisuus- ja tarkoituksenmukaisuusketjun tarkastaminen on nyt mahdollista, ja tämä on erittäin perusteltua. Tämä myöskin helpottaa sitten Kelan valtuutettujen valvontaa, ja on erittäin huojentavaa, että tällainen lisä tulee. No, tässä hallituksen kokoonpanossahan on vahva parlamentaarinen yhteisymmärrys, että siellä koko joukko oli samaa mieltä. Ainoastaan keskusta totesi, että he eivät pidä perusteltuna sitä, että MTK:n mandaattipaikka sieltä poistuu. Tämä ei ole pelkästään parlamentaarista sopua, vaan myöskin valtuutetut ovat asettaneet työryhmän, joka vuonna 2018 selvitti tätä asiaa, erittäin ansiokas työryhmä, ja siinä todettiin, että hallituksen nimittämien valtuutettujen valtaa on rajattu kiintiöimällä paikkoja. Työryhmä katsoi tämän soveltuvan huonosti valtuutettujen toimivaltaan ja valvontatehtävään ja piti vain sosiaali- ja terveysministeriön kiintiöpaikkaa perusteltuna. En ryhdy syvemmin tähän menemään, mutta totean, että Kelan toiminta on muuttunut hyvin paljon siitä, kun se perustettiin Kansaneläkelaitoksena, ja valtaosa esimerkiksi rahoituksesta tulee sitten sieltä verorahoista, vakuutetuilta työnantajilta ja työntekijöiltä, ja nämä kaikki sitten nostavat tätä keskustelua. Ennen kaikkea pitää muistaa, mitä Kelan hallitus tekee. Se johtaa tätä erittäin suurta laitosta, ja siellä tarvitaan laajaa osaamista. Sitä säädetään nyt tässä lakiesityksessä erittäin hyvällä tavalla, ja pidän erittäin hyvänä tätä lakiesitystä. Alleviivaan sitä, että hallituksen jäsenillä pitää olla todellakin laajaa osaamista, yhteensovitettua osaamista, että he kollegiona pystyvät tuon tehtävänsä tekemään. Ihan tästä voimaantulosta totean, että tässä todetaan, että tämä hallituksen toimikausi päättyisi tämän vuoden lopussa, valtuutettujen tulisi määrätä hallituksen jäsenet toimikaudelle 26—28 ja tämän muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 26 alussa. Kun tässä todetaan, että ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin, niin haluamme lausunnossamme, kun olin kuultavana sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, kiinnittää tähän huomiota, ja toivon myös, että sosiaali- ja terveysvaliokunta näin katsoo, että olisi tärkeää tarkentaa, tuleeko hallituksen jäseniä määrättäessä loppuvuonna 25 noudattaa voimassa olevaa lakia vai sitten todennäköisesti vuoden 26 alussa tulevaa lainsäädäntöä. Tämä on erittäin tärkeää, koska valtuutettujen täytyy tässä uuden hallituksen nimittämisessä ryhtyä toimeen. Ihan vielä lopuksi, puhemies, että lakiesityksessä on ehdotus, että päätöksiin liitettävien yhteystietojen nimi korvattaisiin yleisillä yhteystiedoilla, ja tämä on erittäin tärkeää. Hallituksen esityksessä tätä on perusteltu työn organisoinnilla, mutta haluan tässä vielä alleviivata sitä, että esityksen peruste on ennen kaikkea henkilöstön työturvallisuuden turvaamiseen liittyvät syyt, ja tälle muutokselle on henkilöstön erittäin vahva tuki. Tämä muutos parantaa merkittävästi henkilöstön työturvallisuutta ja mahdollistaa Kelalle toteuttaa työturvallisuuslain velvoitetta, eli tämä on erittäin tärkeää. Kelahan kokeili tätä aikaisemmin, mutta oikeusasiamies totesi, että tarvitaan laki, jotta tätä toimintaa jatketaan. Tämä nimen pois jättäminen on todellakin helpottanut tilannetta ja on Kelan henkilöstölle erittäin tervetullut, ja toivon, että tämäkin osuus tästä laista saadaan hyväksyttyä ja siten parannettua ansiokasta työtä tekevän Kelan henkilöstön työturvallisuutta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+7.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2025-09-16T14:53:30,2025-09-16T14:59:40,Hyväksytty,1.1 2025_79_37,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hamari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_38,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp","Arvoisa puhemies! On hyvä, että Kelan hallintoa ja toiminnan valvontaa koskevat säännökset tehdään nyt ajantasaisiksi ja edistetään muun muassa Kelan tutkimustehtävän toteuttamista Kelan tiedonsaanti- ja käsittelyoikeuksia parantamalla. Tiedon liikkuvuus julkishallinnon sisällä on tosi tärkeää, ja haluaisin tästä kiittää ja korostaa tätä tärkeää Kelan tutkimustoimintaa. Olisin ministeriltä myös kysynyt: kuinka arvotatte tätä Kelan tutkimustoimintaa, ja oletteko hyödyntänyt näitä Kelan raportteja ja tutkimustoimintaa omassa työssänne? Tämä tutkimustoiminta on hyvin keskeinen osa suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää. Sen avulla saadaan tutkittua tietoa siitä, miten etuudet ja palvelut vaikuttavat ihmisten arkeen, toimeentuloon ja hyvinvointiin. Tutkimus kattaa myös terveyteen ja lääkkeisiin liittyviä kysymyksiä, esimerkiksi lääkekorvausjärjestelmän toimivuutta, lääkkeiden käyttöä väestössä ja sitä, miten lääkehoitojen kustannukset jakautuvat. Näillä tutkimuksilla on suora merkitys siinä, että ihmiset saavat tarvitsemansa lääkkeet ja että sotejärjestelmä pysyy kestävänä, ja myöskin siinä, että tätä tietoon perustuvuutta voitaisiin edistää. Ilman tätä laajaa tutkimustietoa jouduttaisiin sosiaaliturvaa ja terveyspalveluja osin rakentamaan arvailujen varassa, ja juuri siksi Kelan tutkimustoiminta on koko yhteiskunnalle välttämätöntä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+7.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-09-16T14:59:40,2025-09-16T15:00:56,Hyväksytty,1.1 2025_79_39,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp","Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_40,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Ja erityinen kiitos eduskunnalle yhteistyöstä Kansaneläkelaitosta koskevan lainsäädännön kehittämisessä. Se parlamentaarinen yhteistyön pohja antoi erinomaiset edellytykset tämän esityksen valmistelulle, ja tietenkin nyt eduskunta vielä katsoo jokaisen yksityiskohdan, että se varmasti vastaa eduskunnan tahtotilaa. Myöskin tässä keskustelussa tulleet huomiot esimerkiksi voimaantulosta ja hallituksen valinnasta on syytä varmasti käydä läpi, jotta valtuutetutkin voivat toteuttaa omaa tehtäväänsä mahdollisimman ennakollisesti ja hyvin. Kelan tutkimustoiminnasta kysyi edustaja Hamari, ja voin sanoa, että hyödynnän Kelan tutkimustoimintaa melkeinpä päivittäin, eli viimeksi tänäänkin olemme Kelan tilastoihin ja tutkimustietoon nojanneet. Se on aivan välttämätön osa meidän sosiaaliturvan kehittämistä, ja siitä syystä tässä esityksessä on tärkeitä tutkimustoimintaa sujuvoittavia elementtejä, ja on tärkeää, että ylipäätään saamme tutkimuksen edellytyksiä Suomessa. Pääsemme itse asiassa keskustelemaan hetken kuluttua toisiolain uudistamisesta, mikä on myöskin tämän terveyssektorin ja hyvinvointisektorin tärkeää lainsäädäntöä ja tutkimuksen edellytyksiä. Eli tänään on merkittävä päivä tutkimustoiminnan kannalta. No, muutama kysymys. Edustaja Merinen kysyi tästä yksityiskohdasta, jossa Kela voi siirtää yksityisen tahon hoidettavaksi eräitä toimeenpanoon liittyviä rutiiniluonteisia avustavia tukitehtäviä. Tosiaan alleviivaan sitä, että kyse on tämän lainsäädäntöehdotuksen mukaan sosiaaliturvan toimeenpanoon liittyvistä rutiiniluonteisista avustavista tukitehtävistä, eli se on hyvin rajattua. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa Kelalle saapuvien hakemusten vastaanotto, Kelalle saapuvien asiakirjojen ja niihin liittyvien tietojen tallentaminen ja tulostaminen — tietysti tietosuojasta, henkilöiden yksityisyydestä huolehtien. Miksi tällainen muutos on tähän lainsäädäntöön esitetty, niin tällä järjestelyllä edistetään Kelan toiminnan tehokasta järjestämistä, minkä voidaan arvioida parantavan edellytyksiä sosiaaliturvan toimeenpanoon kuuluvien perustehtävien laadukkaalle ja tehokkaalle hoitamiselle ja kehittämiselle. Tämä varmasti tullaan käymään kyllä huolella eduskuntavaiheessa vielä läpi, ja perustuslakivaliokuntakin tämän esityksen tullee käsittelemään. Hallituksen kokoonpanosta: Olemme pyrkineet noudattamaan mahdollisimman hyvin parlamentaarisen ryhmän tahtotilaa. Näitä kiintiöpaikkoja ei tämän parlamentaarisen sovun mukaan enää olisi kuin sosiaali- ja terveysministeriöllä. Tähän siis pohjaa tämä esitetty muutos. Kaikkiaan tämä lainsäädäntö ajantasaistaa Kansaneläkelaitoksen lainsäädäntöä, purkaa lainsäädäntövelkaa, mahdollistaa tehokkaamman toimeenpanon, uudistaa Kansaneläkelaitosta, mahdollistaa tiedon liikkuvuutta ja tutkimustoimintaa. Eli kaikkineen kiitän vielä kerran eduskuntaa tästä yhteistyöstä. Meillä on tulossa Kansaneläkelaitosta koskeva seuraavakin erä elikkä seuraava hallituksen esitys, joka koskee sosiaaliturvan väärinkäytösten torjumista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+7.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-09-16T15:00:59,2025-09-16T15:04:22,Hyväksytty,1.1 2025_79_41,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle opintotuen muutoksenhakulautakunnan yhdistämistä sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan koskevaksi lainsäädännöksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle sivistysvaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_79_42,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle opintotuen muutoksenhakulautakunnan yhdistämistä sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan koskevaksi lainsäädännöksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2025 vp,"Kiitän, arvoisa puhemies! Tässäkin esityksessä, jonka esittelen, on kyse hallinnon tehostumisesta. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen opintotuen muutoksenhakulautakunnan yhdistämistä sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan koskevaksi lainsäädännöksi ja eräiksi muiksi laeiksi. Esityksessä ehdotetaan opintotuen muutoksenhakulautakunnan yhdistämistä sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Esityksen tavoitteena on tehostaa muutoksenhakulautakuntien toimintaa, vahvistaa opintoetuuksien muutoksenhakumenettelyn yhdenmukaisuutta tiedonhallintaa koskevan lainsäädännön kanssa ja selkeyttää muutoksenhakulautakuntia koskevaa lainsäädäntöä. Esitys liittyy pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmakirjaukseen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaan hankkeeseen, jossa esitettiin opintotuen muutoksenhakulautakunnan yhdistämistä sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Esityksessä ehdotetaan, että sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan toimialan laajentuessa sen jäsenten sekä ylijohtajan ja johtajien kelpoisuusvaatimuksia muutettaisiin siten, että heidän tulisi olla perehtyneitä sosiaalivakuutus- ja toimeentuloturva-asioihin. Nykyisin yleisenä kelpoisuusvaatimuksena on sosiaalivakuutusasioihin perehtyneisyys. Lisäksi ehdotetaan, että sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnassa työttömyysturvaa koskevat lainvoimaisten päätösten poistoasiat ratkaistaisiin kolmen henkilön ratkaisukokoonpanossa nykyisen viiden henkilön ratkaisukokoonpanon sijaan. Muutoksenhakulautakunnassa jo nykyisin muut kuin työttömyysturvaa koskevat lainvoimaisten päätösten poistoasiat ratkaistaan kolmen henkilön kokoonpanossa. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämisestä annetun lain, eli niin kutsutun lepäämislain, voimassaoloa jatkettaisiin vuoden 2027 loppuun, jolloin uusi, suunniteltu joustomallia koskeva lainsäädäntö tulisi voimaan. Esitys liittyy valtion vuoden 2026 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026. Lepäämislain jatkamista koskevan muutoksen tulee kuitenkin olla voimassa ennen kuin lain voimassaolo päättyy 31.12.2025. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+8.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-09-16T15:04:56,2025-09-16T15:07:13,Hyväksytty,1.1 2025_79_43,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle opintotuen muutoksenhakulautakunnan yhdistämistä sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan koskevaksi lainsäädännöksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_44,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle opintotuen muutoksenhakulautakunnan yhdistämistä sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan koskevaksi lainsäädännöksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tässä esityksessä kyllä hyvää on se, että näitä johtajien tehtäviä ja niitä kelpoisuusvaatimuksia täsmäytetään niin, että sosiaaliturvaan liittyvää osaamista pitää olla nykypäivänä näissä isoissa johtamistehtävissä. No, on sanottava, että me olemme tietenkin myöskin tietoisia siitä, että tässä opetus- ja kulttuuriministeriön Sivistyshallinto 2030 ‑loppuraportissahan mainitaan tämä esitys, joka nyt on päätynyt myöskin hallitusohjelmaan. Uskon, että sille varmaan haettiin perusteluita nimenomaan siksi, että nämä valitusmäärät myöskin opiskelijoiden opintotukeen liittyvissä asioissa ovat nousseet, ja viraston tehtävä on vaativa tällaisessa nousupaineessa. Samaan aikaan on toki todettava, että nämä valitusmäärät ovat kehittyneet myöskin sillä tavalla hankalasti, että määrät vaihtelevat hyvin paljon eri vuosina, mistä syystä suurempi rakenne varmasti on ollut opetus- ja kulttuuriministeriön kiikarissa nimenomaan myös tästä näkökulmasta johtuen. Itse jäin miettimään noita valitusmääriä. Nimenomaan tässä, kun katsotaan näitä valitusmääriä, on ratkaistuja määriä itse asiassa näiden vuosien 20—24 välillä yllättävän... Tai on huonosti siinä suhteessa käynyt, että tuo ratkaisujen määrä on laskenut nimenomaan sosiaaliturvapuolella. Se kiinnostaa, mistä se mahtaa johtua. En tiedä, onko ministeri asiasta tietoinen, mutta mistä syystä tosiasiassa sitten näitä ratkaisuja vuoden 24 tilastoissa on merkittävästi vähemmän kuin vuonna 2020? Jäin itse miettimään sitä, että tämä on itse asiassa aika vakava kysymys myöskin näiden valitusmäärien ja niiden vaihteluiden mutta myöskin käsittelyaikojen nousun johdosta, koska nyt näyttäisi siltä, että keskimäärin jouduttaisiin odottamaan, esimerkiksi opintotukiasioissa, jopa 11 kuukautta ratkaisua, ja kyllä siinä uudella, mahdollisesti yhdistyvällä virastolla on iso työ. Pyysin tämän puheenvuoron nimenomaan myös siksi, että tässä on kyllä iso, vaativa työ arvioida myöskin työttömyysturvan poistoasian ratkaisemista kolmen kokoonpanossa jatkossa. On varsin iso kysymys työttömyysturvan poiston näkökulmasta se, onko tämä ratkaisu sellainen, että sitä voidaan perustellusti tukea. Jäädään katsomaan valiokunnan kierroksella, miltä tämä asia näyttää, mutta hyvin vakavasta asiasta on kysymys. Muutoin varmasti nämä ovat, varsinkin tässä suhteessa, mitä johtajien pätevyyteen ja niihin muutoksiin tulee, erittäin kannatettavia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+8.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-09-16T15:07:17,2025-09-16T15:10:24,Hyväksytty,1.1 2025_79_45,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle opintotuen muutoksenhakulautakunnan yhdistämistä sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan koskevaksi lainsäädännöksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_46,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle opintotuen muutoksenhakulautakunnan yhdistämistä sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan koskevaksi lainsäädännöksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt ollaan tavallaan näissä byrokratianpurkutalkoissa, jonka suhteen nyt näyttää hyvältä, että tämmöisissä muutoksenhakuprosesseissa voidaan niin kuin yhdistää näitä asioita. Tämä hallitus onkin kunnostautunut siinä, elikkä se purkaa tämmöistä byrokratiaa. Itse asiassahan tuo byrokratia tahtoo olla semmoinen, että se elättää itse itseänsä, mutta on tosi hienoa, että nyt tähän on paneuduttu. Tämä hallitus on tehnyt paljon muitakin asioita ja poistanut tämmöisiä niin sanottuja turhanpäiväisyyksiä, mitkä voidaan yhdistää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+8.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-09-16T15:10:26,2025-09-16T15:10:52,Hyväksytty,1.1 2025_79_47,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle opintotuen muutoksenhakulautakunnan yhdistämistä sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan koskevaksi lainsäädännöksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2025 vp,"Kiitoksia. — Tämä keskustelu jäi melko lyhyeksi, mutta haluaako ministeri kommentoida sitä? Yksi minuutti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_48,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle opintotuen muutoksenhakulautakunnan yhdistämistä sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan koskevaksi lainsäädännöksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ei oikeastaan paljoakaan kommentoitavaa. Ehkä totean vain sen, että Suomi on sivistysmaa ja oikeusvaltio, jossa on tärkeätä, että meillä muutoksenhakumahdollisuudet ovat todelliset ja kansalaisten saavutettavat. Mielellämme toimitamme valiokuntakäsittelyyn ajankohtaista tietoa muutoksenhaun tämänhetkisestä kestosta ja tilanteesta. Siltä osin informoimme eduskuntaa valiokuntavaiheessa mielellämme, niin saamme varmasti siitä suoraan lautakunnalta parhaan näkemyksen. Kaikilta osinhan tämä esitys on melko pieni yksityiskohta, mutta on ilman muuta selvää, että opiskelijoiden muutoksenhaku pitää huolella saattaa sitten osaksi tätä sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaa, ettei siinä tule viiveitä tai osaamisvajetta, ja siihen on tässä esityksessä pyritty myöskin keskittymään. Tosiaan tässä on kysymys siitä, miten teemme tehokkaamman hallinnon ja puramme ylimääräistä hallintoa ja sääntelyä kuitenkin ydintehtävistä huolehtien. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+8.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-09-16T15:11:00,2025-09-16T15:12:09,Hyväksytty,1.1 2025_79_49,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja puolustusvaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_79_50,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on erittäin tärkeä hallituksen esitys, joka koskee sosiaali- ja terveydenhuollon varautumista poikkeusoloihin. Tämä on osa sitä laajaa työtä, jota hallitus tekee, jotta Suomi on turvassa kaikissa tilanteissa ja jotta jokaisella sektorilla tehostetaan varautumista myös sotilaallisen voimankäytön tilanteisiin ja sen mahdollisuuteen. Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain muuttamiseksi koskee hyvinvointialueiden antamaa virka-apua Puolustusvoimille, Rajavartiolaitokselle ja Pohjois-Atlantin liitolle sekä hyvinvointialueiden ja Puolustusvoimien välistä yhteistyötä ja sen rahoitusta. Lakimuutoksen myötä hyvinvointialue olisi velvollinen varautumaan sotilaalliseen voimankäyttöön tai sen uhkaan. Hyvinvointialuekohtainen varautuminen määriteltäisiin valtioneuvoston päätöksellä, joka perustuisi Puolustusvoimien tarpeisiin. Uusien velvoitteiden täyttäminen rahoitettaisiin täysimääräisesti valtion erillisrahoituksella, joka kohdennettaisiin hyvinvointialueille valtioneuvoston päätöksellä. Kyseessä olisi hyvinvointialueille annettava uusi tehtävä, jonka mukaan hyvinvointialueen tehtävänä olisi varautuminen sotilaalliseen hyökkäykseen tai sen uhkaan siltä osin kuin se tukee Puolustusvoimien tai puolustusliitto Naton puolustuskykyä. Esityksellä ei olisi tarkoitus antaa hyvinvointialueille velvoitteita, jotka liittyvät siviiliväestön sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvään varautumiseen, sillä nämä velvoitteet sisältyvät jo nykyisellään voimassa olevaan lainsäädäntöön. Esityksellä ei säädettäisi myöskään sosiaalihuollon erityistehtävistä poikkeusoloissa. Hyvinvointialue olisi velvollinen varautumaan sotilaallisen voimankäytön ja sen uhan tilanteisiin. Hyvinvointialuekohtainen varautuminen määriteltäisiin valtioneuvoston päätöksellä. Valtioneuvoston päätös valmisteltaisiin siten, että se perustuisi Puolustusvoimien tosiasiallisiin tarpeisiin. Hyvinvointialueiden varautumisen taso ja siihen liittyvät tehtävät eivät olisi kaikilla hyvinvointialueilla samanlaisia, vaan tehtävissä ja velvoitteissa voisi olla maantieteellistä vaihtelua. Tavoitteena on varmistaa näiden tehtävien edellyttämä hyvinvointialueiden ja Puolustusvoimien tiivis yhteistyö niin normaalioloissa tapahtuvassa suunnittelu-, koulutus- ja harjoitteluyhteistyössä kuin poikkeusoloissa Suomen puolustamisessa. Esityksen mukaan hyvinvointialueille säädettävät uudet tehtävät liittyisivät terveydenhuollon toimitilojen suojaamiseen, terveydenhuollon toimintojen siirrettävyyteen, ensihoidon lisäresursointiin, materiaalisen varautumisen parantamiseen sekä yhteiseen suunnittelu-, koulutus- ja harjoitustoimintaan Puolustusvoimien ja puolustusliitto Naton kanssa. Hyvinvointialueiden varautumisvelvollisuutta tarkennettaisiin valtioneuvoston päätöksellä siten, että se perustuisi puolustussuunnittelun määrittämiin terveydenhuollon tukitarpeisiin. Päätös valmisteltaisiin yhteistyössä Puolustusvoimien, sosiaali- ja terveysministeriön sekä hyvinvointialueiden kesken. Valtioneuvoston päätös olisi mahdollista salata tarvittavilta osin, jotta tarkemmat varautumistoimenpiteet eivät vaarantuisi. Tämä ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä 2025, ja olemme ennakkoon käyneet valiokunnan ja eduskunnan suuntaan keskustelua siitä tarpeesta, että olisi hyvä saada tämä käsiteltyä mahdollisimman nopealla aikataululla, jotta varautuminen ja tämän lain mukaiset uudet tehtävät voisivat käynnistyä ja saisimme sitä kautta tehostettua Suomen valmiutta ja varautumista sotilaalliseen voimankäyttöön ja sen uhkaan. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+9.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-09-16T15:12:54,2025-09-16T15:16:34,Hyväksytty,1.1 2025_79_51,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Partanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_52,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Karoliina,Partanen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Varautuminen kriisioloihin on erittäin tärkeää. Olemme saaneet vakavat opit Venäjän käymästä laittomasta hyökkäyssodasta Ukrainassa. Terveydenhuollon infrastruktuuri Ukrainassa on ollut Venäjän hyökkäyssodassa aktiivisten hyökkäysten kohteena. Sairaaloihin ja muihin terveydenhuollon yksiköihin kohdistuneiden suorien hyökkäysten lisäksi asiakkaiden ja potilaiden pääsy terveyspalveluihin on heikentynyt epäsuorasti turvallisuushuolien, liikkumisrajoitusten, katkenneiden toimitusketjujen, diagnoosivälineiden ja lääkkeiden puutteen, väestön massiivisen siirtymisen sekä sähkökatkosten vuoksi. Venäjä ei ole kaihtanut keinoja tuhotessaan Ukrainan terveydenhuollon infraa. Edes lastensairaala ei ole säästynyt venäläisten brutaaleilta pommeilta ja vihalta. Pidän erittäin tärkeänä, että nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys velvoittaa hyvinvointialueita suunnittelemaan toimintaansa siirrettävissä tai suojaan sijoitetuissa toimitiloissa sekä varmistamaan näiden tilojen olemassaolon. Velvoite on merkittävä niin kansalaisten turvallisuuden takia kuin myös hyvinvointialueiden toimintaedellytysten näkökulmasta, ottaen huomioon opit Ukrainan sodasta. Esitys mahdollistaa uusien tilojen rakentamisen tai olemassa olevien tilojen varustelun vastaamaan uutta käyttötarkoitusta. Kuten ministeri kertoi, velvoitteen seurauksena hyvinvointialueille osoitetaan tehtävien hoitamiseen erillinen rahoitus, mikä on tärkeää, sillä hyvinvointialueille aiheutuu kustannuksia asetettavista velvoitteista. Arvoisa puhemies! Tänä päivänä, kun puhumme sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, puheisiin liittyy usein keskustelua siitä, tukeeko joku päätös kokonaisturvallisuutta. Kokonaisturvallisuudesta keskusteleminen ja huolehtiminen on tärkeää, ja siksi myös hallitus toimii asiassa konkreettisin lakiesityksin. Hallitus on pitänyt kokonaisturvallisuudesta huolta myös koskien aiempaa päätöksentekoa. Omalla hyvinvointialueellani Pohjois-Savossa alueen päättäjät ovat useasti nostaneet keskusteluun eduskunnan tekemien päivystysverkkopäätöksien vaikutukset kokonaisturvallisuuteen. On jopa väitetty, että hallituksen päätös vaarantaa kokonaisturvallisuuden Pohjois-Savossa. Päivystysverkkopäätöstä valmisteltaessa valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä puolustusministeriö tekivät tiivistä yhteistyötä, ja on selvää, että päivystyspäätöksessä on otettu huomioon myös kokonaisturvallisuus. Nyt käsiteltävänä oleva esitys yhdessä kesäkuussa voimaan tulleen lain kanssa korostaa hallituksen työtä ja huolta kansalaisten turvallisuudesta kaikissa olosuhteissa. Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueet ovat monella tapaa hyvin erilaisia. Hallitus ottaakin vahvasti huomioon eri alueiden erilaiset tarpeet esityksessä. Jatkossa varautuminen mitoitetaan esimerkiksi alueen olosuhteiden, riskien ja väestön tarpeiden mukaan. Tärkeintä on, että jokainen suomalainen voi luottaa saavansa apua oikeaan aikaan, asuipa missä päin Suomea tahansa. Alueiden oman vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että hallitus vahvisti kesäkuussa voimaan tulleella lailla alueiden muodostamien viiden yhteistyöalueen roolia sosiaali- ja terveyshuollon valmiudessa ja varautumisessa perustamalla kansallisen valmiusryhmän. Myös Pohjois-Savon hyvinvointialue on tässä työssä mukana, ja vaikuttamismahdollisuudet ovat suorat ja välittömät. Kiitos ministeri Grahn-Laasoselle tärkeästä työstä tässäkin suomalaisia puhuttavassa asiassa. — Kiitos. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+9.aspx,fi,Karoliina Partanen,1520,2025-09-16T15:16:40,2025-09-16T15:20:24,Hyväksytty,1.1 2025_79_53,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, yksi minuutti, edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_54,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Partanen otti esiin täällä päivystyksen, ja minä pidän sitä kyllä kiinnostavana avauksena kokoomukselta, että he etukäteen jo kertovat, kun tätä esitystä ruvetaan käsittelemään täällä, että tämä päivystys on siis asia, mikä ei millään tavalla liity tähän. En tiedä kyllä, miten se on mahdollista, kun me puhutaan Suomessa siitä, että me annetaan hyvinvointialueille nyt tehtävä niin sanotusti vastata valmiudesta ja varautumisesta, ja aivan keskeistä on, miten kuumatoiminnot järjestetään Suomessa jatkossa. Kuumatoiminnot ovat nämä aivan ytimissä olevat tehtävät, kuten päivystys, kuten esimerkiksi leikkaustoiminta, kuten esimerkiksi tehohoito. On siis käsittämätöntä ja vastuutonta puhetta kertoa, että tästä asiasta ei tarvitse sitten keskustella eikä miettiä, miten päivystystä järjestettäisiin näissä maakunnissa. Oli minusta käsittämätön avaus kokoomukselta, mutta ministeriä kiitän siitä, että piditte sananne. Lupasitte tämän esityksen tänne saliin, ja on tärkeätä, että se tuli jo tässä vaiheessa. Minusta nyt pitäisi kyllä ottaa hiukan malttia kokoomuksen [Puhemies koputtaa] ja arvioida myös tätä päivystystoimintaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+9.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-09-16T15:20:33,2025-09-16T15:21:44,Hyväksytty,1.1 2025_79_55,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp,"Kiitoksia. — Vielä vastauspuheenvuoro, edustaja Partanen, ja sitten siirrymme takaisin listalle. — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_56,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Karoliina,Partanen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En tainnut kuitenkaan puheenvuorossani sanoa, että asiasta ei tarvitse keskustella, vaan nimenomaan sanoin, että viime kesäkuussa voimaan tulleella lailla mahdollistimme hyvinvointialueille sen, että he voivat olla osana tätä työtä, jossa hyvinvointialueilla varaudutaan ja pidetään kansalaisten turvallisuudesta huolta jokaisessa poikkeusolotilanteessa. Omalla hyvinvointialueellani kaksi yöpäivystystä tulee menemään vuodenvaihteessa kiinni, ja hyvinvointialueilla tehdään tärkeää ja erittäin vaikuttavaa ja hyvää työtä sen eteen, että saamme korvaavat toiminnot käyntiin heti vuodenvaihteen alusta ja pidämme jokaisesta pohjoissavolaisesta huolta. Todellakin me kaipaamme tärkeää ja rakentavaa keskustelua nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollon ympärille. Emme kuitenkaan sitä, että kansalaisia pelotellaan, koska on aivan selvää, kuten ministeri Grahn-Laasonenkin tässä kertoi ja kuten esityksestä käy ilmi, että asiaa ollaan valmisteltu ja valmisteltu myös edellisen lainsäädännön puitteissa usean eri ministeriön toimesta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+9.aspx,fi,Karoliina Partanen,1520,2025-09-16T15:21:49,2025-09-16T15:22:52,Hyväksytty,1.1 2025_79_57,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten palaamme listalle. — Edustaja Nikkanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_58,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaan tämä hallituksen esitys on lähtökohdiltaan oikeansuuntainen ja kannatettava. On selvää, että sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta on vahvistettava, jotta voimme vastata muuttuneen turvallisuus- ja toimintaympäristön vaatimuksiin, erityisesti tilanteissa, joissa aseellisen hyökkäyksen uhka ja poikkeusolot ovat todellisia. Mutta, arvoisa puhemies — tästä debatistakin lähti käyntiin tämä keskustelu — samalla kun hallitus puhuu valmiuden parantamisesta, se unohtaa yhden keskeisen realiteetin: Suomessa useilla hyvinvointialueilla on viime vuosina vähennetty yöpäivystyksiä ja tullaan myös vähentämään. Muun muassa lokakuun alussa Salon yöpäivystys sulkee ovensa ja ennen kaikkea tärkeät leikkaussalitoiminnat siirretään muualle. Tämä leikkaussalitoimintojen heikkeneminen on äärimmäisen tärkeä asia ja erityisesti mahdollisessa kriisinhallintatilanteessa. Oli sitten kyse aseellisesta konfliktista tai muista poikkeusoloista, meillä ei välttämättä ole riittävästi kapasiteettia vastata nopeasti ja tehokkaasti. Mielestäni hallituksen tulisikin nyt toimia juuri päinvastoin: mitä hajautetumpi sairaalaverkkomme on, sitä vaikeampi sitä on sotilaallisesti uhata ja horjuttaa. Keskittäminen tekee meistä haavoittuvampia. Sen sijaan laaja, alueellisesti kattava sairaalaverkko olisi paitsi kansanterveyden myös kansallisen turvallisuuden kannalta järkevä ratkaisu. Tässä äskeisessä debatissa otettiin esille myös Pohjois-Savon tilanne, ja niin kuin me olemme kaikki varmasti lehdistöstä ja mediasta kuulleet, niin tilannehan siellä yöpäivystyksen osalta on todella vaikea. Voimme puhua kauniita siitä, miten hyvää työtä siellä tehdään, ja hyvää työtähän siellä tehdään, mutta todella, todella vaikeassa tilanteessa. Tämä sama tilanne tulee olemaan meillä vastassa myös Salossa Varsinais-Suomen alueella, koska Turun TYKSin yöpäivystys on täysin ruuhkautunut, ja siitäkin on kyllä aiemmin varoitettu. Jos hallitus ajattelee niin, että kyllä nämä ihmiset nyt voivat liikkua näihin jo suljettuihin sairaaloihin ja yöpäivystyksiin ja leikkaussaleihin ja kalustokin on sinne siirrettävissä, niin ei se nyt ihan niin yksinkertainen asia kuitenkaan sitten poikkeustiloissa ole. Ja sitten voidaan myöskin pohtia sitä, että jos me ei tälläkään hetkellä esimerkiksi vaikka siellä Pohjois-Savossa tai tuolla meillä Varsinais-Suomessa pärjätä, ihan siviilien sairaanhoidossa yöpäivystyksessä, ja jos ei me pystytä sitä ratkaisemaan tälläkään hetkellä, niin mitä sitten, jos tilanne on oikeasti se, että meitä vastaan kohdistuu sotilaallinen hyökkäys ja me tarvitsemme kaikki tilat? Tämä yhtälö on ainakin itselleni hyvin hankala hahmottaa ja ymmärtää, että oikeastiko muka riittää tämä nykyinen verkko. Se on ihan selvää, että jos meihin kohdistuu sotilaallinen hyökkäys, niin kyllä se hajautetumpi verkko on myöskin hyökkääjälle huomattavasti vaikeampi kohde horjuttaa tätä yhteiskuntaa kuin se, että me keskitetään tietyt palvelut, koska ne osaajat ovat siellä keskitetyissä palveluissa ja myöskin se laitteisto on siellä. Meillä tuskin on tätä valmiutta hirveästi ainakaan vielä maan alle varattu. No, me olemme nyt Nato-maa, ja se tuo mukanaan sitten näitä velvoitteita ja edellyttää myös, että meidän siviilipuolustus on kunnossa. Tämän sairaalaverkoston hajauttaminen ja yöpäivystyksen säilyttäminen, jopa vahvistaminen, olisi konkreettinen askel kohti parempaa varautumista. Arvoisa puhemies! Toivon, että valiokuntakäsittelyssä tämä näkökulma otetaan vakavasti huomioon. Lakimuutoksen tavoite siis on edelleen hyvä, mutta sen toteutus ei saa jäädä puolitiehen. Meidän on katsottava kokonaisuutta, ei vain lainsäädännön pykäliä vaan myös sitä, miten arjen rakenteet tukevat kriisinkestävyyttä. Arvoisa puhemies! Toivon edelleen, että näistä tietyistä yöpäivystyksen päätöksistä voisimme peruuttaa ja antaa hyvinvointialueille mahdollisuus itse järjestää nämä päivystyksensä ja leikkaussalitoimintansa, sillä siellä se paras asiantuntijuus ja osaaminen on. [Timo Suhonen: Loistava puheenvuoro! — Krista Kiuru: Erinomainen!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+9.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-09-16T15:23:04,2025-09-16T15:27:49,Hyväksytty,1.1 2025_79_59,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Merinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_60,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja ministerikin paikalla. Erittäin tärkeä laki etenkin Euroopassa. Minkälaisia uutisia on jatkuvasti, ja sota menossa ihan tässä meidän alueella, ja jatkuvasti se vähän niin kuin meinaa levitä uusiin suuntiin, niin tällaisen lain ja koko tämän asian merkitys, miten terveydenhuollon pitää varautua olemaan siinä mukana, on tosi merkittävä. Minun mielestäni tässä on monia erittäin tärkeitä juttuja, mutta semmoisena ehkä pääajatuksena on se, mitä edustaja Nikkanenkin äsken toi, että kuka olisi uskonut, että Nato on se, joka tulee pelastamaan meidän terveydenhuollon verkostoa. Jotenkin tämä hallituksen esitys ei millään keskustele sen kanssa, että me just leikattiin sairaalatoimintoja. Tällä hetkellä on menossa Oulaskankaan sairaalan yöpäivystykseen liittyvä kansalaisaloite, ja sen valossa näyttäytyy, että se ei ole edes kovin hyvä säästötoimikaan, koska ne säästöt ovat hyvin kyseenalaisia. On aivan itsestäänselvää, että jos vaihtoehtoina on, että on muutama iso sairaala tai monta pientä sairaalaa, niin sotatilassa ne pienet sairaalat ovat turvallisempia ja helpompia suojata. Se on toinen kysymys, just tämä, että miten meidän pitäisi suojata näitä meidän pienempiäkin sairaaloita ja niiden toimintoja. Ja sitten toinen kysymys ihan suoraan on, että mistä rahaa kaikelle tälle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+9.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-09-16T15:27:51,2025-09-16T15:29:32,Hyväksytty,1.1 2025_79_61,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_62,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunta on saanut jo käsitellä valmiutta ja varautumista parantavan hallituksen ensimmäisen esityksen viime kevätkesällä, ja siinähän käytännössä otettiin käyttöön tuo korona-aikainen, valmiuslain nojalla käytössä ollut johtamismalli. Jokainenhan ymmärtää, että kun me puhumme valmiudesta ja varautumisesta, niin on kiinnostavaa se, riittävätkö nämä toiminnot, jotka osoittautuivat jo silloin varsin hankaliksi johtamisvälineen näkökulmasta. No, nyt on hyvä, että on tehty asioita, ja olemme mekin SDP:ssä tukeneet tätä esitystä vahvasti. Aikoinaan, kun valiokunta tämän käsitteli ennen kesää, tämä esitys sinänsä oli yksimielinen. On siis tärkeää, että nykylakiin tuodaan toimia, joilla voidaan valmiutta ja varautumista parantaa, ja johdetaan sitä hyvinvointialueista, eri tahoista, koostuvalla ryhmällä, jonka tehtävä on arvioida erityyppisiä uhkia ja tiedottaa myöskin ministeriötä siitä, mikä on meno. Toisaalta on tärkeätä, että hyvinvointialueilla ja erityisesti erityisvastuualueilla, käytännössä yliopistosairaalan omaavilla hyvinvointialueilla, on vahva varautumisen rooli. Tämä kaikki on nyt tehty. Mutta seuraavaksi kysymys on se, miten me lähdemmekin viemään tätä jo sinne 2.0-tasolle. Oma huoleni ei ole se, etteikö pystyttäisi tekemään kaikkea sitä, mitä on jo kokeiltu, vaan se, mitä tehdään, kun Suomi oikeasti tarvitsee apua. Ja näistä uhista, joita nyt meihin voi kohdistua, yksi on tämä aseellinen uhka tai siihen liittyvä uhka, ja sitä kautta ministeriö on tuonut tänne jo yhden osa-alueen hoidettavaksi. Minusta tässä pitäisi myöskin etsiä vahvasti valmiuteen ja varautumiseen isompia työkaluja, jotka koskevat erityyppisiä uhkia, ja se tässä on vielä tekemättä. Mutta niin kuin totesin, me SDP:ssä tullaan vastaamaan tähän esitykseen erittäin positiivisella tavalla. Me koemme, että on hirveän tärkeätä, että valmiutta ja varautumista parannetaan, eikä tietenkään ole hyvä, että tässäkin on mennyt kaksi vuotta. Eli kyllä tässä tosi paljon on tehtävää. Nämä ovat vakavia kysymyksiä kansakunnan kannalta, ovatko valmius- ja varautumisasiat opitusta seuraavalla tolalla. Me olemme oppineet myöskin Ukrainan tilanteesta Venäjän hyökkäyssodan johdosta, ja kyllä siinä on vakavia opetuksia meille. Yksi, mitä me ollaan ihmetelty täällä yli kaksi vuotta, on se, miksi yhteiskunnassa ei keskustella lainkaan siitä, millä tavalla tämä turvallisuusuhka, joka leijuu ilmassa, vaatii myöskin parempaa varautumista sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Ja vasta nyt, yli kahden vuoden jälkeen, me ollaan sitä mieltä, että kyllä täällä uhkaa on. Tämä on minusta aika tärkeä asia, ja sen takia pidän tärkeänä, että ministeri on tuonut tämän ehdotuksen tänne, jotta me voidaan käydä tästä keskustelua. Ensinnäkin virka-avun antaminen Puolustusvoimille on tätä päivää, ja meidän on nähtävä, että myöskin alueellisesti onnistumismahdollisuudet ovat paremmat, kun hyvinvointialueilla on myöskin velvollisuus virka-apua antaa Puolustusvoimille, käytännössä vastata niihin vaatimuksiin ja toimiin, joita yhteistyössä pitäisi valmiuden ja varautumisen kannalta tehdä. Ajatelkaa, että Suomen lainsäädännössä ei ole ollut tällaista. Myöskin tämä sopimus, joka USAn kanssa tehtiin, DCA-sopimus, on vakava kysymys, koska näitä asioita ei silloin pohdittu tarpeeksi sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta. Nyt me siis ollaan vasta tässä vaiheessa. Mennään sitten yksityiskohtiin. Tämän lisäksi tässä esitetään, että varautuminen ja valmius tulisi hyvinvointialueille erityiseksi tehtäväksi ja vaatimukseksi. No, onhan siellä aina ollut jonkun tyyppisiä varautumis- ja valmiustehtäviä, mutta minusta on tärkeätä, että nyt tähän tulivat nämä tilat. Olen itse ollut hyvin huolissani siitä, että Suomi on lasisia sairaalarakennuksia täysi. Se on hyvin vakavaa. Kun te katsotte Ukrainan karttaa, mitä tapahtuu, kun maahan on hyökätty? Ei ole lasia enää yhtään pystyssä niillä hyökkäysalueilla. On epäiltävissä, että jos Suomeen tällainen aseellinen uhka kohdistuisi, niin todennäköisesti myöskin meidän sairaalaverkkoa harvennettaisiin samalla todella surullisella ja kauhealla tavalla kuin mitä Ukrainassa on tapahtunut. On tärkeää, että näitä kuumatoimintoja, siis päivystystä, leikkaustoimintaa ja myöskin tehoa, viedään maan alle. Minua ihmetyttää se, miksi näitä toimintoja ei kollegaministerin puolella nyt ohjata vahvasti. Meillä on tulossa uusia sairaalahankkeita, ja kaikki rakennetaan maan päälle. Kaikki rakennetaan maan päälle, ja nyt meillä on täällä esitys, jossa nimenomaan nämä tilat tarkoittavat käytännössä sitä, että hyvinvointialueiden pitää tilojen kohdalla varautua siihen, jos tänne joku hyökkää. Tämä on minusta vakava kysymys myöskin suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Jos me haemme tässä verohyötyjä ja niitä säästöpaikkoja, eikö olisi järkevää, että meillä olisi myöskin maanalaisia tiloja erityisesti läntisemmässä Suomessa? Tämä on todella iso kysymys, ja minä toivoisin, että ministeri vastaisi siihen, millä aikataululla hyvinvointialueilla on mahdollisuus hakea näitä rahoja, joita te olette tässä meidän silmiemme edessä jo vähän levitelleet — tai ainakin, jos Partasen puheenvuorosta, joka on kokoomuksen varapuheenjohtaja, sai jotain selkoa, hän jo viittasi siihen, että rahaa on tulossa. Näitä eurojahan nyt ei ole näkyvissä, vaikka budjettilait ovat tulossa tänne, ja niitä kaiketi sitten laitetaan lisätalousarviossa hakuun. Mutta on tärkeätä, että hyvinvointialueet ja kansanedustajat sekä suuri yleisö tietäisivät, millä juoksulla näitä tiloja ruvetaan viemään maan alle. Siitähän tässä, puhemies, tosiasiassa on kysymys. Sitten, mitä ovat nämä kriisivarautumisen muut asiat, ei vain tila-asiat? On ensihuoltoon liittyviä kysymyksiä, materiaalikysymyksiä, ja me näimme, kuinka rähmällämme me olimme myöskin varautumisen ja valmiuden osalta korona-aikana näitten materiaalien osalta. Nämä ovat kyllä vakavia asioita, se, että nämä viedään lakiin näin huolellisella tavalla, ja pidän sitä tosi tärkeänä, että myöskin materiaalisesti varaudutaan. Arvoisa puhemies! Ihan viimeisenä otan sitten kantaa vielä tähän päivystysverkkoon. Minä kyllä toivoisin, että ministeri voisi vielä harkita, onko se sen arvoista. Kysyn tätä sen takia, että meillä on täällä kansalaisaloite Oulaskankaasta käsittelyssä ja julkisessa kuulemisessa, jonka lausunnot ovat siis jo julkisia. Julkisessa kuulemisessa sosiaali- ja terveysministeriö totesi, että nämä päivystyspaikat ja nämä päivystysverkkoon tehdyt muutokset ovat alle miljoonan euron kysymyksiä. Nyt kysynkin teiltä, ministeri, kun te joudutte panemaan toistasataa miljoonaa varmasti pöytään, ovatko nämä noin miljoonan euron kysymykset, joista me olemme täällä tosi huolissamme, teidän mielestänne mitenkään tähän valmiuteen ja varautumiseen liittyviä asioita. [Puhemies koputtaa] On hyvin huolestuttavaa, että päivystysverkkoa valtioneuvoston pöydässä pohditaan. Olisi tärkeää, että varautumisen ja valmiuden näkökulmasta myös hyvinvointialueilla [Puhemies koputtaa] olisi mahdollisuus itse päättää päivystysten järjestämisestä. Se olisi todellista valmiutta ja varautumista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+9.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-09-16T15:29:39,2025-09-16T15:37:20,Hyväksytty,1.1 2025_79_63,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_64,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole pelkästään arkisia peruspalveluja. Ne ovat myös osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ja kansallista turvallisuutta. Meillä on vastuu siitä, että ihmiset saavat tarvitsemansa hoivan myös silloin, kun olosuhteet muuttuvat nopeasti tai poikkeuksellisesti, vihollinen hyökkää. Tällä hallituksen esityksellä vahvistetaan tärkeää osaa turvallisuuttamme. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin ehdotetaan muutoksia, joilla täsmennetään ja vahvistetaan hyvinvointialueiden varautumisvelvoitteita. Suuri viisaus näissä asioissa on hyvinvointialueilla itsellään. Tämä on oikea ja ajankohtainen esitys. Arvoisa puhemies! Varautuminen ei ole vain paperiharjoittelua, suunnittelua. Se on konkreettista valmistautumista siihen, että palvelut toimivat myös häiriötilanteissa, kuten sähkökatkojen, kyberhyökkäysten, pandemioiden tai väkivaltaisten iskujen aikana. Tässä esityksessä tarkennetaan, että hyvinvointialueiden on entistä systemaattisemmin varauduttava väestön terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseen kaikissa tilanteissa. Tämä on erityisen tärkeää Pohjois-Suomessa, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja resurssit hajautettuja. Kun lähimpään päivystykseen on matkaa satoja kilometrejä, ei varauduta vain järjestelmän kriisinkestävyyteen vaan ihmishenkien turvaamiseen. Harvaan asutuilla alueilla pienikin häiriö voi muodostua nopeasti vakavaksi, ellei siihen ole varauduttu huolellisesti. Varautuminen koskee niin henkilöstöä, tietojärjestelmiä kuin lääkehuoltoa. Uutta on myös se, että hyvinvointialueiden täytyy yhteensovittaa valmiussuunnittelua aluehallintovirastojen, pelastusviranomaisten ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Tämä vahvistaa kriisiajan johtamista ja tilannekuvaa myös alueellisesti. Arvoisa puhemies! Turvallisuus ei synny vahingossa. Se on tulosta suunnittelusta, ennakoinnista, yhteistyöstä, harjoittelusta ja selkeästä lainsäädännöstä. Tämä esitys tukee kaikkia näitä. Se antaa hyvinvointialueille aiempaa vahvemman, selkeämmän kehyksen valmistautua. Tämä on sekä kansalaisten että henkilöstön oikeusturvan kannalta tärkeää. Pohjois-Suomi tarvitsee erityistä huomiota myös varautumisessa. Pitkät etäisyydet, vaativat sääolosuhteet ja harva asutus eivät saa olla este sille, että turva ja hoito saavuttavat ihmiset. Tämän lakiesityksen avulla voimme vahvistaa koko Suomen, myös pohjoisen, valmiutta kohdata vaikeat ajat yhdessä ja turvallisesti. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+9.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-16T15:37:25,2025-09-16T15:41:34,Hyväksytty,1.1 2025_79_65,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp,"Kiitoksia. — Keskustelulle tässä kohdassa varattu aika lähestyy nyt loppuaan. Annan ministeri Grahn-Laasoselle kolmen minuutin vastauspuheenvuoron. Muilta osin keskustelua ja asian käsittelyä jatketaan myöhemmin. — Ministeri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_66,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelun perusteella jäi kuva, että eduskunnassa ymmärretään varautumisen välttämättömyys ja jaetaan yhteinen tilannekuva. Suomen puolustuskyvyn kannalta olennaisen tärkeää on nostaa terveydenhuollon varautumisen tasoa. Ukrainalaiset ystävät kertovat siitä, kuinka Venäjä ei kunnioita mitään. Punainen risti sairaalan katolla tai ambulanssin katolla ei sille merkitse välttämättä suojaa vaan maalitaulua. Ambulansseja, sairaaloita, jopa lastensairaaloita pommitetaan, ja tämä on sodan kuva Ukrainassa. Suomessa tämä lainsäädäntö tehostaa ja vahvistaa varautumista sosiaali- ja terveydenhuollon saralla, ja se onkin välttämätöntä. Siellä meillä on paljon tehtävää. Tässä nousi keskustelua sairaalaverkosta, ja Suomessa on kokoomme nähden laaja ja kattava, koko maan kattava sairaalaverkko, ja yhtään sairaalaa ei hallituksen päätöksellä ole lakkautettu. Nyt kannattaa huolella perehtyä tämän esityksen sisältöön ja sen ytimeen, nimittäin esityksen mukaan hyvinvointialueille säädettävät uudet tehtävät liittyisivät terveydenhuollon toimitilojen suojaamiseen, terveydenhuollon toimintojen siirrettävyyteen, ensihoidon lisäresursointiin, materiaalisen varautumisen parantamiseen ja yhteiseen suunnittelu-, koulutus- ja harjoitustoimintaan Puolustusvoimien ja puolustusliitto Naton kanssa. Eli kyse on siitä, miten esimerkiksi kriittiset toiminnot terveydenhuollossa voidaan suojata, siirtää ja hajauttaa. Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kiuru esitti kysymyksen sairaaloiden suojaamisesta ja pyysi suurelle yleisölle tästä tietoa. Valitettavasti hyvinvointialueiden varautumisvelvoitteiden tarkempi sisältö on salassa pidettävä eikä sitä voi tuoda julki, mutta valiokunnalla luonnollisesti on laajat tiedonsaantioikeudet ja ‑mahdollisuudet. Mutta ymmärrätte varmasti, että se, miten esimerkiksi hyvinvointialueiden kanssa keskustellaan ja minkälaista ohjausta annetaan tilojen suojaamisesta ja tästä kriittisestä infrastruktuurista, ei ole sen tyyppistä tietoa, josta puhutaan tässä salissa avoimesti. Kyse on turvallisuustekijästä. Todellisuus meidän puolustuksessa on se, että Puolustusvoimat tukeutuvat lähes kokonaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään niin normaalioloissa kuin sodan uhan ja sodan aikana, eli välttämätön yhteys terveydenhuollon ja Puolustusvoimien välillä meillä on, ja tämä yhteistyö on tiivistynyt ennennäkemättömällä tavalla Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan jälkeen, ja sitä myöten olemme myöskin antaneet jo aiemmassa vaiheessa hallituksen esityksen näistä johtamisen rakenteista hyvinvointialueilla. Nyt on tämä tärkeä hallituksen esitys, joka koskee nimenomaan puolustuskykyä ja sotilaallisen voimankäytön uhkaa. Meillä on tulossa vielä hyvinkin lähiaikoina lukuisia lainsäädäntöhankkeita, jotka koskevat varautumisen tehostamista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ne koskevat muun muassa lääkkeiden saatavuutta, lääkkeiden velvoitevarastointilakia ja myöskin henkilöstön siirrettävyyttä ja kansainvälistä apua. Eli Suomen lainsäädäntö ei tällä hetkellä esimerkiksi tarjoa mahdollisuuksia kansainvälisen avun tarjoamiseen mutta ei myöskään vastaanottamiseen, ja tähän liittyviä pykäliä ministeriössä [Puhemies koputtaa] parhaillaan valmistellaan. Kiitän eduskuntaa ja erityisesti sosiaali- ja terveysvaliokuntaa jo ennakkoon käydyistä hyvistä, perusteellisista keskusteluista, joiden pohjalta tätäkin valmistelua on tehty. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+9.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-09-16T15:41:48,2025-09-16T15:45:29,Hyväksytty,1.1 2025_79_67,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp,Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_79_68,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp,"Nyt jatketaan aikaisemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 9 käsittelyä. Keskustelu jatkuu. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_79_69,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevan hallituksen esityksen tarkoituksena on antaa hyvinvointialueille Puolustusvoimien kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyviä uusia tehtäviä, jotka liittyvät poikkeusoloihin varautumiseen. Tavoitteena on vahvistaa terveydenhuollon valmiutta vastata muuttuneeseen turvallisuusympäristöön erityisesti aseellisen hyökkäyksen uhan alla sekä tukea Suomen puolustuskykyä. Uudet tehtävät liittyvät terveydenhuollon tilojen suojaamiseen, toimintojen siirrettävyyteen, ensihoidon lisäresursointiin, materiaaliseen varautumiseen sekä yhteiseen suunnitteluun ja harjoitteluun. Esityksen taustalla on tietysti Suomen turvallisuusympäristön muutos. Suomi on tuore Nato-maa, ja Venäjä jatkaa raakalaismaista sotaansa Ukrainaa vastaan, eikä loppua näy, pikemminkin uusia vaaran paikkoja koko Euroopalle, kuten enemmän tai vähemmän tahattomia ilmatilaloukkauksia nyt aivan viime päivinä. Hyvinvointialueilla on aivan keskeinen rooli puolustuskyvyn tukemisessa, ja nämä esitetyt muutokset parantavat turvallisuutta ja varautumista poikkeusoloihin normaaliolojen palveluita vaarantamatta. Yhteistyö Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, hyvinvointialueiden ja Naton kesken luo luottamusta järjestelmän toimintakykyyn tosipaikan tullen. Arvoisa puhemies! Lausuntopalautteen perusteella esitystä pidetään tarpeellisena. Taloudellisia vaikutuksiakin esityksellä on, mutta valtio kattaa kustannukset, joita on arvioitu olevan kerralla 300 miljoonaa investointeihin viidessä vuodessa ja sitten 30 miljoonaa euroa vuosittain ylläpitoon. Vaikka tämä on rahanmenoa, menee raha oikeaan paikkaan, Suomen puolustuskyvyn vahvistamiseen. Kiireellisten terveyspalveluiden täytyy olla saavutettavissa myös poikkeusoloissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+9.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-09-16T16:38:12,2025-09-16T16:40:25,Hyväksytty,1.1 2025_79_70,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_71,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Varautuminen ja varautuminen ja varautuminen on todella tärkeää, ja tässä just käytiin läpi näitä hyvinvointialueita siltä kannalta, että varautuminen on siellä tärkeää. Jos vaikka joku sotilaallinen uhka ja tämmöinen sota kuitenkin tuossa lähellä on, niin se on tosiaan tärkeätä, että se huomioidaan, ja tässä just käytiin tätä keskustelua. Samalla nousi esille eri hyvinvointialueilla tilanne, mikä siellä on päivystyksen osalta ja muittenkin vastaanottojen osalta. Pohjois-Savo nousi esille monessa puheenvuorossa. No, nyt täällä ei taida olla Pohjois-Savosta, ei täällä ole enää yhtään päättäjää, ei taida kyllä olla hyvinvointialueeltakaan yhtään Pohjois-Savon päättäjää enää paikalla, mutta asia on itse asiassa aika merkittävä. Meillä on Kuopion yliopiston sairaalan päivystys erittäin ruuhkautunut, ja siitä on myös ministeri ollut huolissaan juuri sen takia, että vuodeosastoja ei siellä kerta kaikkiaan ole. Siellä on vuodeosastoja jo nyt lakkautettu ja lopetettu ihan yllin kyllin. Minulla on ihan lista niistä. Aikaisemmin on jo Nilsiä lopetettu sieltä, siellä on Kaavi, Tuusniemi, Leppävirta, Lapinlahti on lopetusuhan alla, Pielavesi, Joroinen. Todella, todella, todella monta on näitä lopetettuja. Sitten rupesin miettimään, miksi näitä on oikeastaan lopetettu, koska silloinhan se päivystys ruuhkautuu. Ja kun ei ole näitä vuodeosastoja, niin ne ihmiset odottavat sitä jatkopaikkaa siellä päivystyksessä. Silloinhan se päivystys ruuhkautuu, ja sinne ei saada niitä ihmisiä, joiden tarvitsee sinne mennä, olemaan, koska siellä on ihmisiä, jotka jonottavat vuodepaikkoja, joita ei kerta kaikkiaan ole. No, hyvinvointialuehan itsenäisesti päättää näistä vuodeosastoista. Sitten aloin selvittelemään, mikä siellä on tilanne, minkälainen siellä on tämä, kun sehän itse on päättävä elin. Katsoin sitten sitä, keitä siellä on päättäjinä ja mitkä puolueet siellä ovat vallassa, ja kuinka ollakaan, siellä hyvinvointialueen valtuuston ja hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajista puolet tulee keskustasta. — Keskustalaisia ei taida olla paikalla, ilmeisesti ei kiinnosta nyt tämä vuodeosastoasia. — Siellä on lakkautettu vuodeosastoja. Toivon, että siellä näitä vuodeosastoja ei lakkauteta, muuten tilanne on katastrofaalinen. Ne ovat äärettömän tärkeitä, ja tämä varautuminen on tärkeätä, mutta ei vuodeosastoja voi lakkauttaa ihan älyttömästi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+9.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-09-16T16:40:25,2025-09-16T16:42:46,Hyväksytty,1.1 2025_79_72,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_73,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On erittäin tärkeästä asiasta kysymys, ja täytyy sanoa, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan teki tämän entistä ajankohtaisemmaksi. Siinä mielessä on tälle asialle nyt tehtävä aika nopeasti muutoksia ja mahdollistettava tämä esitetty lainsäädäntömuutos. Puolustusvoimat luopui omasta sairaalaverkostaan, Tilkka taisi olla viimeisenä vuonna 2005, kun siitä luovuttiin. Sen vuoksi tämä koko Puolustusvoimien varautuminen sairaalapuolella on nyt sitten hyvinvointialueiden vastuulla, ennen se oli käytännössä sairaanhoitopiireillä. On erittäin hyvä, että tätä etukäteen varautumista tehdään ja täällä varaudutaan isompiin potilasmääriin, turvaamaan tiloja ja turvaamaan lääkkeiden saantia, mutta se, mikä tässä on tärkeätä, on tämä toimitilakysymys, se, missä hoidetaan potilaita ja missä sitä tehdään. Se, mikä tänään keskustelussa ei vielä tullut esiin, on se, että tämä liittyy myöskin siihen, että kun potilaita pitää liikutella aika isojakin määriä, niin myöskin tämän kuljetuskaluston osalta tässä varmaan hyvinvointialueet joutuvat miettimään niitä omia resurssejaan, sitä, mitä niitten osalta sitten pitäisi tässä yhteydessä huomioida. Puolustusvoimat arvioi sitä kulloinkin tosiasiallisen tarpeen perusteella, ja varmasti eri puolilla maata tulee olemaan erilaiset valmistautumiset ja muut, ja sekin on tässä hyväksyttävä. Toivoisin, että kuitenkin hyvinvointialueilla ja Puolustusvoimilla olisi paljon yhteistyötä ja yhteistä harjoittelua ja valmistelua siihen, että me hoidettaisiin terveydenhuollon tarve tällaisessa tilanteessa. Meidän pitää oppia näistä kriiseistä, jotka meillä ovat olleet, pandemia ja muita kriisejä. Niissä on tiettyjä valmiusjärjestelmiä pystytty hyvin saamaan kuntoon, ja niitä on kehitetty koko ajan. Minä näen tässä myös mahdollisuuksia. Arvoisa rouva puhemies, kun tämä menee valiokuntakäsittelyyn, toivoisin, että tällä Puolustusvoimien kanssa tehtävällä yhteistyöllä myöskin mietittäisiin niin sanottua kaksoiskäyttöä, sitä, mitä Puolustusvoimien tarpeita on ja mitä siviilitarpeita on, ja sitä, voivatko nämä tukea toisiaan ja voitaisiinko sitä palveluverkkoa myöskin pitää yllä semmoisilla alueilla, missä se pelkkä siviilikäyttö ei pysy yllä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+9.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-16T16:42:47,2025-09-16T16:45:54,Hyväksytty,1.1 2025_79_74,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sarkomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_75,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Jotta koskaan ei tulisi sotaa, niin siksi meidän on siihen parhaalla mahdollisella tavalla varauduttava, ja tämä lakiesitys on tärkeä osa Suomen kansallista varautumista ja varautumista yhdessä Naton kanssa tilanteessa, jossa maailmalla myllertää ja Euroopassa käydään sotaa. Tässä käsittelyssä olevassa esityksessä todellakin ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia. Esityksen tarkoitus on antaa hyvinvointialueille Puolustusvoimien kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyviä uusia tehtäviä, jotka liittyvät poikkeusoloihin varautumiseen. Tämä on herättänyt todella paljon keskustelua, ja olen saanut paljon kysymyksiä ja viestejä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoilta. On todella tärkeää, että hyvinvointialueilla sitten käydään keskustelua ja myöskin siellä työssä olevat ihmiset saavat tietoa. Tietenkään ne varautumissuunnitelmat eivät ole julkisia, eikä yksittäisistä niistä täällä voi keskustella, mutta on tärkeää, että henkilöstö on sitten siinä vahvasti mukana. Kiinnostusta paljon on ja tiedonpyyntöä on. Todellakin tämä lakiesitys vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon kriisivalmiutta ja poikkeusoloihin varautumista. Esitys on tärkeä osa Suomen kokonaisturvallisuuden vahvistamista. On todella kiitettävää, että hallitus tuo eduskuntaan määrätietoisesti esityksiä Suomen ja suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi. Olennainen tavoite on varmistaa, että hyvinvointialueilla on todellakin selkeät suunnitelmat ja resurssit, jotta apu tavoittaa ihmiset nopeasti kaikissa tilanteissa. Suomi on hyvin erilainen. Täällä on keskusteltu maan eri osien tilanteesta. Itse tulen Helsingistä, pääkaupungista, ja kun katsotaan tätä rahanjakoa ja koko tätä kokonaisuutta, on todella tärkeää, että ymmärretään, mikä on pääkaupunkiseudun rooli ja minkälaisia paikkoja varautua ovat suuret kaupungit. Esityksen mukaan hyvinvointialueille säädettävät uudet tehtävät liittyisivät terveydenhuollon toimitilojen suojaamiseen, terveydenhuollon toimintojen siirrettävyyteen, ensihoidon lisäresursointiin, materiaaliseen varautumiseen ja sen parantamiseen sekä yhteiseen suunnittelu-, koulutus- ja harjoitustoimintaan Puolustusvoimien ja Naton kanssa. Se, minkä tässä haluan, puhemies, vielä sanoa, on se, että esitys perustuu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan, jonka mukaan huolehditaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen yhteensopivuudesta Naton jäsenyysvelvoitteiden kanssa. Esityksen tarkoitus on varmistaa, että sotepalvelut voidaan turvata kaikissa olosuhteissa. Tämän vielä lopuksi sanon ja totean, että tämä esitys on hyvin tarpeellinen ja tervetullut ja on tosiaan tärkeää, että tämä huolella täällä eduskunnan valiokunnassa käsitellään. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+9.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2025-09-16T16:45:55,2025-09-16T16:49:19,Hyväksytty,1.1 2025_79_76,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_79_77,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyse on toisiolain korjaamisesta. Toisiolain ongelmia korjataan, jotta suomalaisella tutkimuksella olisi paremmat edellytykset ja jotta parempaa hoitoa voitaisiin kehittää nimenomaan Suomessa. Sosiaali- ja terveysalan tietojen turvallinen hyödyntäminen tutkimuksessa hyödyttää koko yhteiskuntaa uusina tutkimustuloksina, innovaatioina ja hoitomuotoina, ja se vahvistaa suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia ja sisältää myöskin merkittävän talouden kasvupotentiaalin terveysalan ja lääketeollisuuden yrityksille. Tätä työtä yhdessä tehdään. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annettua lakia, eli niin kutsuttua toisiolakia, ja siihen liittyviä lakeja pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti. Lakiuudistuksella halutaan mahdollistaa tutkimukselle mahdollisimman houkutteleva toimintaympäristö, jotta Suomi olisi edelläkävijä tieteellisessä tutkimuksessa ja lääkekehityksessä myöskin tulevaisuudessa. Samalla uudistuksessa varmistetaan kansalaisten yksityisyyden suojan ja oikeuksien kunnioittaminen, kansallinen turvallisuus ja tietojen tietoturvallinen käsittely. Esityksen tavoitteena on ratkaista keskeiset toisiolakiin ja toisiokäyttöön liittyvät haasteet ja edistää sosiaali- ja terveystietojen turvallista hyödyntämistä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Lakiuudistuksen avulla halutaan purkaa lainsäädännön aiheuttamia hidasteita ja esteitä toisiokäytössä. Sotetietojen toisiokäyttö hyödyttää koko yhteiskuntaa, niin kuin totesin, siten, että saamme uutta tutkimusta, elintärkeää tutkimusta, innovaatioita ja hoitomuotoja, jotka lisäävät väestömme terveyttä ja hyvinvointia. Toisiolaki tuli voimaan toukokuussa 2019. Laki mahdollistaa sosiaali- ja terveystietojen käytön toissijaisiin käyttötarkoituksiin, joita ovat muun muassa tieteellinen tutkimus, tilastointi ja kehittämis- ja innovaatiotoiminta. Lailla perustettiin myös Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen Findata, joka myöntää tietolupia toisiolain alaisten tietojen käyttöön. Esityksessä ehdotetaan useita merkittäviä muutoksia sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annettuun lakiin. Ehdotetuilla muutoksilla mahdollistettaisiin se, että hakija voisi käyttää tietolupien ja tietopyyntöjen käsittelyssä sekä keskitetyn mallin että hajautetun mallin mukaista käsittelyä. Hakija voisi siis lähettää tietolupahakemuksen tai tietopyynnön joko Findatalle tai sen kohteena oleville organisaatioille erikseen. Lisäksi tietoaineistojen kokoamistehtävissä mahdollistettaisiin hajautettu malli. Muutosehdotusten tavoitteena on luoda joustavuutta lupien ja pyyntöjen käsittelyyn ja mahdollistaa niiden tehokas käsittely ja mahdollistaa siis sitä kautta myöskin tutkimustoimintaa yhä laajemmin ja tehokkaammin. Kansainvälisen tutkimusyhteistyön helpottamiseksi toisiolakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, joka mahdollistaisi tietojen luovutuksen turvalliseen ulkomaiseen käyttöympäristöön, esimerkiksi jonkin tunnetun ulkomaisen yliopiston käyttöympäristöön. Toisiokäytön maksujen ja kustannusperusteiden läpinäkyvyyttä lisättäisiin. Lisäksi tulosten ja tietojen anonymisoinnin sääntelyä selkeytettäisiin. Toisiolaissa täsmennettäisiin se, että toisiolakia ei sovelleta kliinisiin tutkimuksiin. Tämä tulisi helpottamaan kliinisissä tutkimuksissa tapahtuvaa tietojen käsittelyä ja edistämään Suomessa toteutettavaa kliinistä lääke- ja laitetutkimusta sekä muuta lääketieteellistä tutkimusta. Esityksen valmistelun tukena on toiminut laaja työryhmä, jossa on mukana edustajia yliopistoista, hyvinvointialueilta ja viranomaisista. Kiitän tästä yhteistyöstä ja myös niistä laajoista näkemyksistä, joita olemme saaneet tämän valmistelun aikana. Muutosehdotukset on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä työryhmän kanssa ja kentän tarpeita kuullen. Arvoisa puhemies! Toisiolain uudistamista tullaan jatkamaan kahdessa muussa lainsäädäntöhankkeessa, jossa toisessa tarkoituksena on selkeyttää sotealan tutkimuslainsäädäntöä ja toisessa toimeenpanna EU:n asetus eurooppalaisesta terveystietoalueesta. Ehdotettu toisiolain muutoslaki on tarkoitettu tulemaan voimaan toukokuussa 2026. Kliinisiä tutkimuksia koskeva soveltamisalan täsmennys ja kliinisiä tutkimuksia koskevat muutoslait on kuitenkin tarkoitettu tulemaan voimaan jo tammikuussa 2026. Kiitos oikein paljon, arvoisa puhemies. Tiedän, että tätä lainsäädäntöä on kovasti odotettu. Meillä on isoja ongelmia siinä, miten esimerkiksi rekisteritutkimusta Suomessa päästään tekemään, ja tämä osaltaan tekee mahdolliseksi sujuvammin kehittää meidän hoitomuotoja ja tehdä lääketieteellistä tutkimusta. Tämä on todella tärkeä parannusaskel. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+10.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-09-16T15:46:07,2025-09-16T15:50:43,Hyväksytty,1.1 2025_79_78,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_79,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Terveyteen liittyvät tiedot ovat herkkiä. Niihin liittyy yksityisyys, luottamus ja suojan tarve. Emme voi kiistää, että ilman yhteisiä pelisääntöjä on valtava mahdollisuus tietojen väärinkäytökselle. Siksi tarvitsemme tämän esityksen kaltaiset yhteiset säännöt sille, että näitä tietoja käytetään oikein. Tällä hallituksen esityksellä korjataan toisiolain puutteita, jotta sosiaali- ja terveystietoja voidaan käyttää paremmin tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan hyväksi — mahdollistetaan tulevaisuuteen katsominen turvallisesti ja yksilön oikeuksia kunnioittaen. Arvoisa puhemies! Kyseessä on tasapainoinen kokonaisuus: kansalaisten tietosuoja varmistetaan, mutta tieto ei jää lukkojen taakse. On tärkeää mahdollistaa tiedollisten resurssiemme käyttö silloin, kun sillä voidaan edistää terveyttä, hyvinvointia ja koko yhteiskunnan turvallisuutta. Toisiolain voimassaolon aikana on ilmennyt konkreettisia haasteita. Tietoluvat, aineistojen käyttö ja kansainväliset tutkimusyhteistyöt ovat kohdanneet esteitä, joita ei alun perin osattu riittävästi ennakoida. Nämä haasteet korjataan, ja hyvä niin. Ehdotetut muutokset palvelevat laajasti yhteiskuntamme toimintoja aina yliopistoista, sairaaloista ja hyvinvointialueilta lääketeollisuuteen ja potilasjärjestöihin. Arvoisa puhemies! On tärkeää korostaa, että tässä ei ole kyse vain hallinnollisesta lainsäädäntöhankkeesta. Tämä on osa — ja tärkeä osa — laajempaa turvallisuuskysymystä. Tietoturvallisuus ja kansallinen turvallisuus ovat olleet tämän esityksen keskiössä. Terveydenhuollon tietojen pitää olla käytettävissä vain hallitusti ja suojatusti. Tämä esitys tarjoaa siihen ratkaisut. Vahva tietosuoja ei ole este, vaan edellytys sille, että ihmiset luottavat järjestelmään. Kun luottamus on kunnossa, myös tutkimusta ja kehittämistä voidaan tehdä vastuullisesti. Vain näin syntyy toimintaympäristö, joka on houkutteleva myös kansainvälisesti ja jossa suomalaiset potilaat hyötyvät ensimmäisinä uusista hoitomuodoista ja ratkaisuista. Terveystietojen toissijaisen käytön yhteisten pelisääntöjen kirjaaminen on myös suomalaisten etu. Arvoisa puhemies! Tämä esitys tulee tukemaan sotealan kasvua, terveystutkimuksia ja uusia innovaatioita. Ne vahvistavat suomalaisten hyvinvointia. Ne ovat myös osa turvallisuutta. Kun tieto liikkuu vastuullisesti, syntyy uusia mahdollisuuksia parantaa sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja palveluiden vaikuttavuutta. Näin kuuluukin olla. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+10.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-16T15:50:49,2025-09-16T15:54:59,Hyväksytty,1.1 2025_79_80,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_81,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on kysymys siitä, että pyrittäisiin saamaan tutkimustietoa ihmisten terveyden parantamiseksi tehtävään työhön, ja lähtökohtaisesti tällaiset esitykset ovat aina kannatettavia. Historia osoittaa sen, että helppoa tämä ralli toisiolain ympärillä ei ole ollut. Nimittäin aikoinaan, kun tätä lakia säädettiin Sipilän hallituskauden loppupuolella, olimme oppositiossa ja SDP epäili silloin, että tietyt asiat tässä toisiolaissa eivät tulisi koskaan onnistumaan. Se, mikä minua erityisesti silloin ihmetytti, oli se, kuinka moniin käsiin me rikoimme tämän viranomaistehtävän roolin, mikä tässä on, ja käytännössä tämän tiedon vapauttamisen näkökulmasta syntyi liian paljon toimijoita. Mutta se ei ole ollut tämän toisiolakikritiikin keskiössä, huolimatta siitä, kuinka vakavasta asiasta oli kysymys. Jos toisiolakia aidosti haluttaisiin muuttaa, niin pitäisi lähteä liikkeelle siitä, kenelle nämä yhteiskunnan hankkimat isot tietovarat ja yhteiskunnan kustantamat tietovarat tosiasiassa kuuluvat ja ketkä tätä tietoa pitäisi laittaa vapauttamaan — tämä on niin monen omistuksessa, mutta ketkä lähtevät tämän lain velvoitteita toteuttamaan. Sen takia tämä on ollut haastavaa, mikä näkyy myöskin kentällä. Se kritiikki liittyy hyvin paljon yksityiskohtaisiin asioihin, enkä mene nyt siihen, mutta haastan meitä myös pohtimaan sitä, mikä tässä on järkevää. Itse olen suuri toisiolain fani, johtuen siitä, että jos yhteiskunnassa me haluamme hyödyntää terveystietoa tavalla, joka on kuitenkin kestävässä käytössä, niin kuin tässä Hänninen jo aikaisemmin edellä puhui, niin silloin meidän täytyy pystyä myöskin vakuuttamaan ihmiset siitä, että tämä tieto on turvassa. Sen takia myöskin sosiaali- ja terveysvaliokunnan on tehtävä tässä todella huolellista työtä, jotta syntyy se luottamus, että tämä tieto on turvallisissa käsissä, ja tätä toisiolain pohjaa on ehdottomasti korjattava. Mutta mitkä ovat ne kiireellisimmät korjaukset? Tästähän ollaan sitten kentällä aivan eri mieltä. 99 lausunnonantajaa olivat hyvin eri mieltä siitä, mitä tämä työryhmä oli tosiasiassa esittänyt. Osa porukasta on siis sitä mieltä, että näihin muutoksiin kannattaisi ruveta vasta sitten, kun tämän eurooppalaisen terveystietoalueen asetuksen toimeenpano Suomessa etenee niin, että näistä alatyöryhmistä ja siitä ohjausryhmästä alkaa syntyä tulosta. Se muuttaa tätä toisiolakia ihan varmasti, ja tämä on vielä tällä hallituskaudella tehtävä — tähän ministeri viittasi, siihen kakkosvaiheen uudistamiseen. Mutta haasteena on se, miten tässä ykkösvaiheessa saataisiin jo päätettyä asioita ja mikä on järkevää tehdä ja milloin. Tästä ollaan siis kentällä täysin eri mieltä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+10.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-09-16T15:55:03,2025-09-16T15:58:14,Hyväksytty,1.1 2025_79_82,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Merinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_83,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Olen politiikassa nyt ollut vasta vähän aikaa, mutta muutama laki tuntuu semmoiselta aika monsterivaikealta ymmärtää, ja toinen on toisiolaki. Toinen on ehkä hyvinvointialueiden rahoitus ja kaikki ne jälkikäteistarkastukset. Siinä minä olen jo paremmassa jamassa, mutta kun tätä toisiolakia rupesin tuossa kesän lopussa uudelleen opettelemaan, niin tämä on kyllä aika vaikea ymmärtää. Mutta tässä on nyt hirmu tärkeä ydinkysymys, että kun meillä on terveydenhuoltoa, niin siinä syntyy valtava määrä tietoa ja sitten sitä pitäisi osata hyödyntää oikein tutkimuksessa, vaikka liittyen lääketieteeseen ja lääkkeisiin ja kaikkiin mahdollisiin hoitomuotoihin. Lähinnä itselläni, kun nyt lueskelin tätä, heräsi kysymys, kun EU:ssa on tulossa tämmöinen EU-tasoinen säätely. Vähän ehkä heräsi semmoinen kysymys, jonka haluaisin kysyä suoraan ministeriltä, että mistä on tullut aikataulupaine tehdä tähän väliin meille oma laki — vähän ehkä se, mistä Kiuru äsken myös kysyi. Toinen iso juttu, mikä varmaan suomalaisia ihmisiä aina kiinnostaa, on tämä, että tässä on pykälä — tai tässä on mainittu — että tietoja voidaan luovuttaa joissakin tilanteissa ulkomaisille yliopistoille tai yrityksille. Jotenkin sen laajuus kiinnostaa itseäni. Minä olen huomannut, että meidän kansassa ollaan monesti vähän silleen, että voitaisiin hyödyntää ne omassa käytössä, mutta ymmärrän myös hyvin sen, että siellä voi sitä tutkimusvoimaa olla huomattavasti enemmän joissakin asioissa. Mutta ei oikeastaan muuta, nuo kaksi kysymystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+10.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-09-16T15:58:15,2025-09-16T16:00:06,Hyväksytty,1.1 2025_79_84,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_85,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys ehdottaa muutoksia sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annettuun lakiin eli toisiolakiin sekä siihen liittyviin lakeihin, kuten kliinisestä lääketutkimuksesta, lääkinnällisistä laitteista ja lääketieteellisestä tutkimuksesta annettuihin lakeihin. Tavoitteena on ratkaista hallitusohjelman mukaisesti toisiolain soveltamisen haasteet, edistää tutkimusta ja innovaatiotoimintaa sekä luoda houkutteleva toimintaympäristö kotimaisille ja kansainvälisille toimijoille samalla turvaten kansalaisten oikeudet ja tietosuoja. Toisiolain selkeyttämiselle on ilmeinen tarve, sillä tutkijoiden ja muiden toimijoiden on voitava hyödyntää sotetietoja tehokkaasti ja turvallisesti. Tämä hallituksen esitys huomioi kansalaisten oikeuksien yksityisyydensuojan, kansallisen turvallisuuden varmistamisen sekä tutkimuksen ja innovaatioiden edistämisen. Lain valmisteluun on osallistettu sidosryhmiä laajasti ja siihen on annettu laajasti lausuntoja. Eräitä muutoksia palautteen pohjalta on lakiin tehtykin. Ideaalissa tilanteessa nämä muutokset parantavat tutkimusten edellytyksiä, mikä voi viedä alaa eteenpäin ja siten parantaa kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Se on tietysti yksittäisen kansalaisen mutta laajemminkin myös koko yhteiskunnan etu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+10.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-09-16T16:00:10,2025-09-16T16:01:54,Hyväksytty,1.1 2025_79_86,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sarkomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_87,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Iloitsen suuresti siitä, että hartaasti odotettu sosiaali- ja terveydenhuollon rekisteri- ja potilastietojen hyödyntämistä ja tutkimusta jarruttavan toissijaisen käytön eli niin sanotun toisiolain korjausesitys on nyt käsittelyssämme eduskunnassa. Kiitän työstä vastuuministeriä ja ‑ministeriötä ja sitä työryhmää, joka asiantuntevasti tätä lakiesitystä valmisteli. Tiivistetysti voi sanoa, että hallituksen esitys poistaa esteitä tutkimukselta, helpottaa sosiaali- ja terveysalan tietojen hyödyntämistä ja vauhdittaa palveluiden kehittämistä — eli juuri niitä asioita, joita hyvinvointialueilla pitäisi nyt ahkerasti tehdä. Toisiolaki määrittelee, miten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja rekisteritietoja voidaan käyttää siis tutkimuksessa, tilastoinnissa, opetuksessa ja innovaatioiden kehittämisessä samalla turvaten kansalaisten yksityisyydensuojan ja tietoturvan. Nykytilanteessa laki on aiheuttanut moninaisia perusteettomia esteitä tutkimukselle ja tiedon hyödyntämiselle. Me korjaamme toisiolain ongelmia, jotta sosiaali- ja terveysalan tietoja voidaan käyttää sujuvasti ja turvallisesti. Näin me voimme tehdä sotepalveluista entistä parempia ihmisille. Siitä tässä on kaikkein eniten kyse. Näin ajattelen. Lakiesitys on erittäin tervetullut vastaus tutkijoiden toiveisiin ja ainakin edesauttaa yhdessä muiden toimien kanssa sitä, että Suomi on houkutteleva ympäristö rekisteritutkimukselle, lääketieteelliselle ja muulle sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimukselle sekä siihen liittyville investoinneille. Lain uudistamista ovat esittäneet lukuisat tahot, esimerkiksi Helsingin yliopisto, HUS, Kela, potilasjärjestöt ja lääketeollisuus ja ennen kaikkea yksittäiset tutkijat. Tutkimuksen ja tuotekehityksen parissa on toiveena ollut joustavampi ja ketterämpi malli tietolupien ja tietopyyntöjen myöntämiseen ja käsittelyyn, ja tästä ministeri esittelypuheessaan puhuikin. Ajattelen, että tämä lakiesitys, tämä hallituksen esitys, on merkittävä edistysaskel kohti vahvempaa tutkimusta ja vaikuttavampaa sotepalvelujärjestelmää. Tämä toisiolain korjaaminen edistää terveys- ja hyvinvointialan kasvua — siitähän meillä on oma ohjelma — hallitusohjelman mukaisesti sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Hyvinvointialueita kun perustettiin, niin, tässä haluan sen sanoa, tehtiin vakava virhe siinä, että nähtiin hyvinvointialueet vain palveluiden tuottajina eikä ymmärretty, että hyvinvointialueet ovat keskeinen toimija — pitäisi olla myöskin palveluiden kehittämisessä, tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Ja kaikki asiat, jotka näitä edistävät, ikään kuin jäivät tuossa lakiesityksessä puutteellisiksi. Nyt on todella kiire korjata näitä, jotta hyvinvointialueet pääsevät yhteistyössä tutkijoiden ja yritysten kanssa kehittämään tekoälyä, teknologiaa, kaikkia niitä toimia, joilla me saadaan ihmisten aikaa potilaille ja saamme sitten olemassa olevat voimavarat riittämään ihmisten palveluihin. Siksi tämä lakiesitys on erittäin tärkeä. Tässä on kysymys ihan perustuslain turvaamista peruspalveluista ja välineestä niiden turvaamiseen. Eli sosiaali- ja terveysalan tietojen turvallinen hyödyntäminen tutkimuksessa hyödyttää koko yhteiskuntaa uusina tutkimustuloksina, innovaatioina ja hoitomuotoina, ja se myös vahvistaa suomalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, terveyttä ja hyvinvointia ja samalla myös talouttamme. Tämä lainsäädäntö vauhdittaa esimerkiksi uusien innovaatioiden ja teknologioiden kehitystä ja hyödyntämistä palvelujärjestelmässä mutta myös alan yrittäjyyttä ja vientiä. Ja tätähän me tarvitsemme, me tarvitsemme voimavaroja meidän hyvinvointipalveluihin. Toisiolain ripeä korjaaminen hyödyttää ennen kaikkea tietenkin suomalaisia potilaita ja kaikkia apua tarvitsevia ihmisiä. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Tämän päivän tutkimus on vaikuttavampia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Tämän päivän tutkimus antaa meille välineitä saavuttaa ne soteuudistuksen tavoitteet kustannusten hillinnästä ja yhdenvertaisista, laadukkaista palveluista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+10.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2025-09-16T16:01:57,2025-09-16T16:06:44,Hyväksytty,1.1 2025_79_88,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hamari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_89,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvä ministeri, kiitos, että tätä toisiolakia nyt uudistetaan. Olisin myös kysynyt siitä tulevasta paketista, että mitä se pitää sisällään. Tämä asia on todella tärkeä. Näin tutkijana myöskin saan tästä paljon palautetta, ja tätä pitää ehdottomasti kehittää tutkimus- ja innovaatiomyönteisemmäksi. Tämä on tosi tärkeä tosiaan näiden tutkimusten edellytysten näkökulmasta, mutta ihan meidän julkisen talouden ja kasvun näkökulmastakin tämä laki on hyvin keskeinen. Mutta tässä on nyt edelleen tutkimukselle esteitä, joita varmasti voisi vielä taklata. Tällä toisiolaillahan piti olla merkittäviä ja laajoja positiivisia vaikutuksia, mutta näin ei kuitenkaan sitten käynyt. Sen sijaan näiden rekisterien hyödyntämisestä tutkimuksessa on tullut tosi kallista, hidasta ja hankalaa. [Krista Kiuru: Juuri näin!] Tämän seurauksena rekisteritutkimuksen määrä on romahtanut muutamassa vuodessa dramaattiset 50 prosenttia, ja tämä on tosi iso ja ikävä asia. Kulut ovat nousseet ja tulleet osin kohtuuttomiksi, ja niitä on tullut kaikille osapuolille lisää. Kun lääketieteen tutkimus vähenee, se hidastaa uusien hoitomenetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa, ja siitähän lopulta kärsivät sitten potilaat. Tietoturva tietysti on ihan ehdottoman tärkeää, mutta se ei kuitenkaan saa estää ihmisen perusoikeutta saada hyvää hoitoa eikä tieteellisen tutkimuksen vapautta perusoikeutena. Tämä nykyinen lainsäädäntö tuo tutkimukselle siis tarpeettomia esteitä edelleen: Ensinnäkin lain tulisi kunnioittaa kansalaisten ja potilaiden autonomiaa. Jos ihminen on jo antanut luvan tietojensa käyttöön, erillistä viranomaislupaa ei pitäisi enää vaatia. Toiseksi lupajärjestelmä on liian jäykkä. Myöskin tämä Findata on kuulemani mukaan hidastanut tutkimusta, ja osa on sitä mieltä, että sen purkaminen nopeuttaisi tiedon käyttöä merkittävästi, mutta tästä varmasti on myöskin erilaisia näkemyksiä. Sitten tätä tietoturvaa ei myöskään pitäisi päällekkäisesti säädellä. EU:n tietosuoja-asetus antaa jo nyt vahvan pohjan. Nykyinen pakko käyttää kalliita datankäsittely-ympäristöjä on myös vähentänyt kansainvälistä tutkimusta Suomessa, ja tämä on tosi huolestuttavaa. Kliinisten tutkimusten määräkin on vähentynyt Suomessa, joten meidän tosiaan nyt pitäisi tehdä tämmöinen ihan kansallinen life science ‑strategia, missä sitten katsottaisiin kaikki nämä läpi. Hyvä, että tätä toisiolakia nyt kuitenkin uudistetaan, mutta kiva kuulla ministeriltä myös tästä vähän lisää. Sen lisäksi oli yksi kysymys vielä. Eli miten tämä Uudenmaan laajuinen tietojohtaminen nyt mahdollistetaan? Ollaanko siihen nyt puuttumassa jollakin tavalla? Olen ymmärtänyt, että tällä hetkellä tietojohtamisen vaikeus lisää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia nimenomaan täällä Uudellamaalla ja asettaa Uudenmaan asukkaat eriarvoiseen asemaan muuhun Suomeen verrattuna. Onko tästä jotakin tietoa? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+10.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-09-16T16:06:49,2025-09-16T16:09:47,Hyväksytty,1.1 2025_79_90,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Krista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_91,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä vielä on syytä todeta, että varmaan tässä on kansalaisten näkökulmasta kaksi kipupistettä: Toinen on tämä suostumuksen käyttö ja se, millä tavalla se tulkitaan, ja tämähän on nyt yksi hallituksen esityksessä oleva asia, joka on nostettu esille. Toinen on sitten tämä, mistä edustaja Merinen puhui täällä jo aikaisemmin, eli miten rajataan sitä, millä tavalla suomalainen terveystieto voisi toissijaisesti olla käytössä myöskin ulkomaan maaperällä — sanotaan nyt näin. En tiedä, miten se rajoitus, joka tähän on rakennettu, sitten käytännössä toimii. Saapi nähdä, mitä siitä ollaan sitten valiokunnassa mieltä, mutta katsotaan. Se on tärkeätä tänä päivänä, että meillä voisi tällainen tutkimustieto liikkua, mutta haasteeksi tulee nimenomaan näissä molemmissa keisseissä se, miten näitä rajataan niin, että tietosuoja voidaan taata suomalaisille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+10.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-09-16T16:09:47,2025-09-16T16:10:56,Hyväksytty,1.1 2025_79_92,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten ministeri voi vielä kommentoida. Olkaapa hyvä, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_93,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hyvin edustajat nostivat esiin tätä haastetta, joka meillä on käsillä, eli meidän pitää pystyä käyttämään sosiaali- ja terveystietoja tutkimuskäytössä, jotta meille syntyy uusia lääkkeitä, uusia hoitomuotoja ja uusia palveluja. Se on elintärkeää, ja uskon, ja tiedänkin, että sillä on suomalaisten laaja tuki, mutta se perustuu luottamukseen ja siinä tarvitaan pohjalle vahva tietosuojalainsäädäntö, ja siitä syystä tämä, edustaja Merinen, on kieltämättä erittäin yksityiskohtaista ja monimutkaista sääntelyä, ja niin pitää ollakin, koska kyse on ihmisten mitä yksityisimmistä tiedoista, terveystiedoista. Mutta näinhän siinä kävi silloin kun toisiolakia tehtiin, että siinä oli hyvät päämäärät ja hyvät tavoitteet, mutta se ei kaikilta osin onnistunut, vaan pikemminkin kävi niin, kuten edustaja Hamari kuvasi, että rekisteritutkimuksen määrä on suorastaan romahtanut, ja sitten kliininen tutkimus tuli myös tämän sääntelyn piiriin, mikä ei ollut alkuperäinen valmistelun lähtökohta ollenkaan. Näin ollen varmasti kansanedustajat ovat kaikki saaneet yliopistollisten sairaaloiden johtajaylilääkäreiden allekirjoittaman vetoomuksen eduskunnalle ja myös laajasti yliopistot ovat olleet yhteydessä, että tämä on välttämätöntä kiireellisesti korjata, jotta lääketieteellinen tutkimus Suomessa mahdollistuisi, ja myöskin jotta mahdollistuisi kansainvälinen tutkimusyhteistyö, koska suomalaiset tutkijat haluavat olla mukana tietysti kansainvälisissä parhaissa tutkijaryhmissä ja päästä myös mukaan sellaisiin hankkeisiin, jotka luovat uutta laadukasta tutkimusta. Eli tiede ei siinä mielessä ole yksinomaan kansallista, vaan se tehdään tietysti parhaiden yliopistojen välillä ja yhteistyössä, myös esimerkiksi yliopistosairaaloidenkin välillä, rajojen yli. Tässä esityksessä on luotu tietoturvallisuudelle kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä tiukat raamit, miten siinä toteutetaan riskiarviointi ja miten arvioidaan ne turvalliset käyttöympäristöt, jolloin ylläpitäjänä voisi esimerkiksi olla tunnettu, maineikas ulkomainen yliopisto tai yliopistosairaala. Eli tämä riski arvioidaan aina silloin kun puhutaan ulkomaisista käyttöympäristöistä, jokaisen tutkimushankkeen kohdalla erikseen. Tässä kysyttiin myöskin siitä, miksi tämä esitys nyt eikä ehkä odotettaisi sitä tulevaa eurooppalaista terveystietoavaruutta, eli tätä EHDS-sääntelyä. Suomella on itse asiassa siihen liittyen ollut isoja huolia, ja me olemme myös jo vastustaneet osittain näitä esitettyjä eurooppalaisia sääntelyratkaisuja siitä syystä, että meillä on tämä omakohtainen kokemus. Olemme pyrkineet yhdessä muun muassa Tanskan kanssa viestimään siitä, ettei kannata toteuttaa niitä samoja virheitä, että tehdään liian monimutkaista ja liian hankalaa, kun tavoite on ihan päinvastoin. Meillä oli ehdottomasti se lähtökohta, että me emme voi jäädä odottamaan sitä vaan pyritään tuomaan näitä korjauksia, mitkä mahdollistaisivat tutkimusta mahdollisimman nopeasti. Mutta tämä ei ole ainoa, mitä meidän pitää tehdä, vaan jatkovaiheet ovat ihan välttämättömiä. Esimerkiksi Uudenmaan tietojohtamisesta on jo valmistelu käynnissä, ja se on tarkoitus antaa osana toista hallituksen esitystä lähiaikoina. Sitten laajasti käymme läpi myöskin tätä muuta tutkimuslainsäädäntöä. Eli kun terveystietojen käyttöähän säädellään monien lakien kautta, mikä on ongelmallista ja haastavaa myöskin soveltaa tuolla tutkijakentällä, niin käymme läpi koko tämän tutkimuksen lainsäädännön selkeyttämisen. Se on vaativa työ, mutta sitä tehdään niin, että meillä on tavoitteena antaa seuraava hallituksen esitys tästä ensi keväänä. Eli jatkoa seuraa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+10.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-09-16T16:10:58,2025-09-16T16:14:56,Hyväksytty,1.1 2025_79_94,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen välisen laajennetun puitesopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 78/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelua. Edustaja Skinnari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_79_95,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen välisen laajennetun puitesopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 78/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kauppapolitiikka on ollut paljon otsikoissa ja syystäkin, ja siksi ehkä hieman huolissani katson tätä puhujalistaa, puhumattakaan asian esittelystä, että taidan olla ainoa puheenvuoron pyytänyt henkilö. Mutta hyvä näin. Kun puhutaan Euroopan unionista, niin tietysti kauppapolitiikka ja ylipäätään yhteistyösopimukset eri puolilla maailmaa ovat olleet keskeinen osa eurooppalaista, kansainvälistä yhteistyötä, ja niin se on nyt Chilenkin osalta. Eli tämä laajennettu puitesopimus on sinänsä hieno asia, ja on hyvä asia, että se etenee. Mutta, arvoisa puhemies, ehkä Suomi ja Euroopan unioni kaipaisivat enemmänkin keskustelua siitä, mitä me nyt tässä maailmantilanteessa tavoittelemme, miten muuten me käyttäydymme kauppasopimusten osalta, mitä me haluamme, mikä meidän kunnianhimon taso on. Eli jos nyt katsoo globaalia taloutta, kasvua, niin kyllähän tässäkin salissa toivoisi, että me keskustelisimme esimerkiksi Intiasta, Intian kauppasopimuksesta, Mercosurista, jota itsekin olin ajamassa ministeriaikana, mutta se törmäsi kahteen kolmeen eurooppalaiseen pääkaupunkiin. Eli kaiken kaikkiaan kyllähän Euroopan unioni on menettänyt sen, missä me joskus olimme maailman parhaita, eli tekemään sopimuksia, edistämään sopimuspohjaista maailmaa. Samaan aikaan ehkä tämä meidän tapamme tehdä näitä sopimuksia on vähän jäänyt sinne viime vuosituhannelle. Käytän nyt vaikka sitä Intiaa esimerkkinä, että jos ja kun me teemme vain perinteistä kauppapolitiikkaa Brysselistä käsin, jonka mandaatti se on, niin entä sitten se eurooppalainen huoltovarmuus, strateginen autonomia. Ajatellaan nyt vaikka lääketeollisuutta: kuinka monta lääketehdasta meillä on Euroopassa, jotka pystyvät vastaamaan vaikka kriiseihin tai edes normaaliolojen vaateisiin? Viittaan vähän tuohon äskeiseenkin keskusteluun. Tätä keskustelua käydään todella vähän. Miten EU:n tulisi sitten muuttua, kehittyä? Tällaista keskustelua tietysti toivoisin Orpon hallitukselta, vastuuministereiltä, mutta laajemminkin suomalaiselta yhteiskunnalta, koska ennen me Pohjoismaat näytimme tietä ja meillä oli ajatuksia, edelläkävijyyttä, oli kyse sitten hyvinvointivaltiosta, työmarkkinoista tai ylipäätään kestävästä kauppapolitiikasta globaalisti. Toinen esimerkki on Mercosur-maat. Tätäkin on vuosikymmeniä tehty, ja aina se on jäänyt jostain kiinni, ja nyt tietysti iloksemme tämä taas kerran näyttää etenevän, toivottavasti näin, koska jollei EU saa uusia markkinoita, niin me käperrymme, supistumme, aivan kuten Suomen talous tällä hetkellä. Arvoisa puhemies! Petteri Orpon hallitus puhuu paljon taloudesta, puhuu paljon talouskasvusta, mutta tietysti tarvitaan aika paljon faktojen tarkistusta, jos lähdetään nyt katsomaan, mistä se kasvu on tulossa tai mistä se olisi tulossa. Siksi Suomen pitäisi yhdessä kumppaneidensa kanssa ihan uudella tavalla katsoa näitä eurooppalaisia kumppanuuksia, EU:n kumppanuuksia. Ei riitä enää se, että me odotamme täällä reaktiivisesti, että voi kun se Bryssel nyt tekisi jotain. Ursula von der Leyenin johtama komissio matkusti muun muassa Intiaan kokonaisuudessaan, joten olettaisi, että sieltä on jotain tuliaisia tuotavana, muuta kuin se, että sopimuksia pitäisi saada aikaan. Samalla Euroopan unioni voisi viestittää Yhdysvalloille, että hei, me teemme itse, meillä on visio, me olemme globaali toimija ja meidän kanssamme kannattaa neuvotella, koska me aiomme kasvaa ja vahvistua. Tällaista aika vähän kuulee, valitettavasti, täällä Suomessa tai muuallakaan Euroopassa. Arvoisa puhemies! Tietysti se, että meitä on täällä nyt näin vähän paikalla — ja en tiedä, aikooko joku muu edustaja tästä puhua — ehkä viestittää myös siitä, että samaan aikaan kun me puhumme kansainvälisen kaupan ja kasvun merkityksestä, niin ehkä nyt ainakin substanssivaliokunnan, talousvaliokunnan, ja suuren valiokunnan kannattaisi harkita näiden asioiden käsittelemistä vaikka omana asiana. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+11.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2025-09-16T16:15:34,2025-09-16T16:20:59,Hyväksytty,1.1 2025_79_96,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen välisen laajennetun puitesopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 78/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_97,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen välisen laajennetun puitesopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 78/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Skinnari puhui erittäin hyvin tästä kauppapolitiikan merkityksestä noin isossa kuvassa Euroopan näkökulmasta. Tässä kun katsotaan, että USA laittaa tulleja suomalaisille tuotteille ja eurooppalaisille tuotteille, niin siellä on 15 prosentin kynnys nyt päästä sille markkinalle, ja varmasti, kun mietitään sitä, että muuallakin on taloutta aika paljon maailmassa, niin pelkkä USA on ehkä noin yksi neljäsosa maailmantaloudesta, noin karkeasti ottaen, ja voi sanoa, että kolme neljäsosaa maailmantaloudesta on muualla. Tässä mielessä nämä kauppapoliittiset sopimukset ovat tärkeitä, ja meidän pitää löytää niitä uusia markkinoita. Suomi on tämmöinen pieni avotalous, joka elää viennistä ja siitä, että meidän tuotteet menevät kaupaksi tuonne maailmanmarkkinoille ilman tämmöisiä kynnyksiä. Jos ruvetaan laittamaan tuontitulleja jostain 15 prosentista ylöspäin, niin aika harva tuote on niin paljon ylivoimaisempi eri asioissa, että se läpäisee niitä markkinoita. Tässäkin mielessä näitä uusia markkinoita pitää hakea ja kauppasopimuksilla madaltaa niitä kynnyksiä. Se on oikeastaan minusta näitten kauppasopimuksien isoin asia, että me luodaan tämmöiset edellytykset niille. Sitten on yritysten asia hyödyntää niitä polkuja, joita on avattu ja joissa on tehty näitä markkina-alueita. Sitten totta kai saadaan myöskin niillä tehtyä sellaista tilannetta, että me saamme Suomeen työtä, ja kun tämä Suomi elää työstä ja tällä me rahoitamme meidän sosiaaliturvamme ja muut hyvinvointipalvelut, niin tässä ollaan ydinkysymysten äärellä. Siinä mielessä olisin toivonut, että tässä olisi ollut enempi puhujia paikalla ja sitten toisaalta olisi esitetty tämä perusidea, miksi tämä Chilenkin sopimus Euroopan kanssa on tässä yhteydessä nyt aika tärkeä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+11.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-16T16:21:03,2025-09-16T16:23:32,Hyväksytty,1.1 2025_79_98,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen välisen laajennetun puitesopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 78/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Skinnari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_99,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen välisen laajennetun puitesopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 78/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä on oikeastaan hyvä jatkaa, koska jos nyt katsoo tätä Chilen tilannetta ja kauppaamme siellä, niin tämän sopimuksen myötä odotetaan, että EU:n vienti Chileen lisääntyisi jopa neljällä ja puolella miljardilla eurolla. Kun otetaan sitten tämä isompaan kontekstiin — Mercosur-maat, eli Brasilia siellä suurimpana ja muun muassa Argentiina, otetaan Intia, katsotaan vaikka Afrikan manteretta, Lähi-itää tai Persianlahden aluetta — niin kyllä meidän kilpailevat kauppakumppanit, Yhdysvallat etukenossa ja Iso-Britannia, tekevät nyt täysillä töitä, että he tekevät kahdenvälisiä järjestelyitä. Niin että kyllä meillä on suomalaisina oikeus odottaa Euroopan unionilta enemmän, ja sanon tietysti entisenä vastuuministerinä sen, että kyllä meillä on osaava joukkue Brysselissä tekemään näitä sopimuksia, mutta hekin tarvitsevat poliittista mandaattia ja poliittista ohjausta. Sitten kun katsotaan Japania ja Koreaa, niin ne ovat sinänsä menestystarinoita, Australia on tullut mukaan, ja Uusi-Seelanti on olemassa. Tämä peli on nyt tosi kovaa, ja en tiedä, ymmärretäänkö me, miten kovaa se on. Siinä mielessä edustaja Lyly oli aivan oikeassa, että se on hyvä, että me seuraamme Yhdysvaltoja ja me puhumme Yhdysvalloista, mutta katsokaa meidän kaupan lukuja tällä hetkellä Yhdysvaltojen kanssa: siellä on, kuulkaa, ihan iso miinus, ja tämä kaikki alkoi jo ennen Trumpia. Eli kaikesta tästä jäänmurtajahypetyksestä ja muusta meidän pitäisi tulla nyt todellisuuteen ja rakentaa suomalaisille jotain sellaista, mikä on oikeasti uskottavaa ja konkreettista ja uskaltaa mennä vähän kauemmaskin uusille markkinoille, koska muuten se pääministeri Orpon tulostaulu näyttää nollaa vielä seuraavanakin vuonna, kuten se tulee tämänkin vuoden näyttämään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+11.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2025-09-16T16:23:33,2025-09-16T16:25:47,Hyväksytty,1.1 2025_79_100,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen välisen laajennetun puitesopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 78/2025 vp,Kiitoksia. — Vielä edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_101,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen välisen laajennetun puitesopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 78/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On mielenkiintoista, kun meillä on eduskunnan pankkivaltuuston kertomus viime vuodelta ja siellä on erittäin hyviä nostoja siitä, miten Suomi pärjää tietyissä asioissa, kun me kilpaillaan kustannuksilla. Täällä lukee näin: ”Kustannuskilpailukykyä on tukenut maltillinen työn hinnan kehitys pikemminkin kuin hyvä tuottavuuskehitys. Kestävä kustannuskilpailukyvyn kohentuminen edellyttää kuitenkin työn tuottavuuden parantamista suhteessa kilpailijamaihin.” Eli meillä on tuottavuusongelma, ja kun me mennään tuonne maailmanmarkkinoille erilaisilla asioilla, niin tämä pakottaa meitä tuotekehitykseen, innovatiivisiin investointeihin ja muihin. Palkkataso on meillä ihan kilpailukykyinen, mutta meidän pitää tällä alueella tehdä paljon asioita täällä maan sisällä. Ja mistä se sitten johtuu? Se liittyy siihen, että meillä on riittävää osaamista, jonka kautta sitten syntyy niitä tuottavuusmahdollisuuksia ja sitä kautta talouskasvua. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+11.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-16T16:25:47,2025-09-16T16:27:03,Hyväksytty,1.1 2025_79_102,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen välisen laajennetun puitesopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 78/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Skinnari vielä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_103,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen välisen laajennetun puitesopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 78/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lyly puhuu aivan oikein tuottavuudesta, mutta jos nyt katsotaan sitä tuottavuuskehitystä, missä Suomi on ollut jo pidemmän aikaa, ja niitä syitä, mitä sen takana on verrattuna ihan vaikka länsinaapuriin Ruotsiin, niin kyllähän meillä on panostettu seiniin, kun muualla on panostettu osaamiseen. Ja se, mitä politiikkatoimia sille voi tehdä edes parlamentaarisesti, on äärettömän hyvä kysymys, jos meidän asenne ei ole sellainen, että me oikeasti uskallamme luoda uutta. Minun mielestäni tämä kauppasopimuksen tilanne tavallaan heijastaa sitä meidän henkistä ilmapiiriä. Tämähän on pitkälle ilmapiiriongelma. Sen sanottuani tietysti on pakko todeta se, että suomalaiset yritykset käyttävät suhteessa paljon vähemmän tutkimus- ja kehityspanostuksia kuin verrokit, puhumattakaan globaalista kilpailusta, missä jotkut käyttävät jopa puolet liikevaihdosta tutkimukseen ja kehitykseen. Ei tarvitse kuin mennä katsomaan ruotsalaista alustayhtiötä, puhumattakaan kiinalaisista teknologiayhtiöistä. Arvoisa puhemies! Olisi kaivattavaa, että tässäkin salissa joskus puhuttaisiin tästä kokonaisuutena. Me puhumme nyt ihan oikein turvallisuudesta, me puhumme taloudesta, sitten me puhumme välillä jopa kauppapolitiikasta ja tutkimuksesta ja kehityksestä, mutta kyllähän tämän päivän maailmassa näitä asioita viedään kokonaisuuksina eteenpäin. Jos me jatkamme tätä siilomaista lähestymistä, että me yritämme ratkaista ongelmia — turvallisuuden, talouden tai kaupan ongelmia — siellä yhdessä poterossa, niin me emme koskaan pääse maaliin. Ja eniten huolissani minä olen Suomen panostuksista uusiin teknologioihin, koska tämä on viimeinen hetki herätä Brysselissä tai Helsingissä siihen, että me ollaan jo rengin roolissa eikä niin että me oltaisiin tulossa rengin rooliin. Eli kun täälläkin puhutaan soterahoista ja koulutuksesta, niin kannattaisi mieluummin olla isäntä kuin renki, kun käytämme niitä yhdysvaltalaisia tai muunmaalaisia ohjelmistoja. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+11.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2025-09-16T16:27:03,2025-09-16T16:29:20,Hyväksytty,1.1 2025_79_104,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2024>>>Kertomus K 19/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Keskustelu ja asian käsittely keskeytettiin 12.9.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Edustaja Heikkinen poissa. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_79_105,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2024>>>Kertomus K 19/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä eduskunnan pankkivaltuuston kertomuksessa on muutamia erittäin hyviä kohtia, ja kun tätä kertomusta lukee, kun katsoo sivuilta 11 ja 12, näkee, kuinka voimakkaat talousvaikutukset sillä, että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 22, on ollut tähän eurooppalaiseen toimintaympäristöön. Korot nousivat nopeasti monta prosenttiyksikköä, ja inflaatio nousi nopeasti ylös, ja myös sitten se on tullut alas. Korot ovat pysyneet sillä korkeammalla tasolla, mihin ne käytännössä menivät. Sitten kun katsotaan tätä Suomen tilannetta, niin täällä tapahtui sellaisia asioita, että samoihin aikoihin meidän asuntolainakannan vuotuinen muutos laski. Eli nämä heijastusvaikutukset ylös- ja alaspäin ulkoisista tekijöistä olivat aika nopeita, ja vie aikansa, että nämä täältä tulevat korjaantumaan. Tämä kannattaa katsoa tästä raportista. Sitten jos katsotaan tähän rahoitusvakauteen, joka täällä myöskin kuvataan, täällä on tietenkin rakentamisen ongelmat. Konkurssit näkyvät tässä raportissa erittäin voimakkaasti, ja sitten se, kuinka paljon uusia asuntoja on tässä tarjolla. Mielenkiintoinen yksityiskohta on silti se, että pankkien luottotappiot ovat kuitenkin vähentyneet ja pankkien tilanne on sinänsä hyvä ja vakavaraisuus pankeissa kasvaa. Ja kun katsotaan tätä ympäristöä, niin ainakin se sektori kohtuu hyvin on toiminnassa, vaikka sitten asuntorakentamisen ja muun rakentamisen lainoitus on tökkinyt aika voimakkaasti. Sitten, arvoisa rouva puhemies, kun täällä puhuttiin aika paljon kriisinsietokyvystä, niin sivulla 18 käteisen rahan huomioiminen on ollut mielenkiintoinen yksityiskohta myös. Tässä on kiinnitetty huomiota siihen, kuinka on mahdollista kansallisesti varmistaa, että käteisen rahan saatavuus on kaikissa tilanteissa mahdollista. Tämä on yksi semmoinen asia, joka meidän pitäisi muistaa, kun me keskustelemme kriisinsietokyvystä ja kriiseistä. Digieurosta ei ole päätöstä tehty. Minä äsken jo mainitsin tuon kustannuskilpailukykyasian. Siitä en enää jatka, mutta viimeiseksi vielä haluaisin sanoa, että kun tämä pankkisektorin likviditeetti on ollut hyvä, niin myös työeläkelaitosten vakavaraisuus on vahvistunut tänä kautena, mikä on hyvä asia suomalaisten ja tulevien eläkeläisten kannalta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+12.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-16T16:29:55,2025-09-16T16:33:04,Hyväksytty,1.1 2025_79_106,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2024>>>Kertomus K 19/2025 vp,Kiitos. — Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_107,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2024>>>Kertomus K 19/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on pankkivaltuuston kertomus vuodelta 2024. Tästä kertomuksesta tulee nyt hyvin esille se, miksi euroon liittyminen oli virhe. Rahapolitiikkamme on sidoksissa muihin euromaihin, ja tällä hetkellä valuuttamme on yksi suuri syy siihen, että talous ei ole lähtenyt vielä toivottuun kasvuun. Euroopan keskuspankki on keventänyt rahapolitiikkaansa mutta Suomen olosuhteita mietittäessä ei riittävästi. Korot ovat edelleen Suomeen nähden varsin korkealla tasolla. EKP ilmoitti viime viikolla, että pitää korkotason ennallaan. Inflaatio on Suomessa alle puoli prosenttia tällä hetkellä, kun euroalueen inflaatio on kokonaisuudessaan yli kaksi prosenttia. Inflaatioerot eri euromaiden välillä ovat se suurin ongelma. Se on myös Suomen tilannetta vaikeuttanut tässä suhdannealhossa. Arvoisa puhemies! Toivoa kuitenkin on. Vientiteollisuuden tilauskirjat täyttyvät, ja ostovoima on lähtenyt nousuun sitten Marinin kauden pohjalukemista. Veronmaksajain Keskusliitto ilmoitti vastikään, että palkansaajan ostovoima kasvaa vuosina 2024—2026 noin seitsemän prosenttia. Veronmaksajain Keskusliiton mukaan vuonna 2026 keskituloisen palkansaajan ostovoima on lähes 800 euroa korkeampi kuin tänä vuonna. Ostovoiman kasvu tuo väistämättä talouteemme piristystä, jota todella tarvitaan, kun suhdannetilanne on ollut heikko. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+12.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-09-16T16:33:04,2025-09-16T16:34:48,Hyväksytty,1.1 2025_79_108,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2024>>>Kertomus K 19/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_109,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2024>>>Kertomus K 19/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan käsittelemme pankkivaltuuston kertomusta, mutta täällä on noussut esille tämä käteinen raha. Se on oikeasti aika tärkeää, että meillä on sitä käteistä rahaa, ja on hyvä, että siihen kiinnitetään huomiota. Aika monissa maissahan siihen on varmasti kiinnitetty jo aikaisemminkin huomiota. Meillä on aika paljon menty sillä linjalla, että ei välttämättä sitä käteistä ole ollut. On pankkikortteja ja muita systeemejä, ja toki nekin ovat hyviä, mutta kyllä poikkeustilanteissa ja kriisien ollessa päällä — koska ei koskaan tiedä, mitä tapahtuu — se käteinen raha on hyvä olla, että sitä on mahdollista saada, ja varmistetaan, että sitä on saatavilla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+12.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-09-16T16:34:48,2025-09-16T16:35:25,Hyväksytty,1.1 2025_79_110,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2024>>>Kertomus K 19/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_79_111,79/2025,2025-09-16,14.00,16.49,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2024>>>Kertomus K 19/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pyysin puheenvuoron edustaja Rasinkankaan väittäessä, että euroalue on ollut tässä virhe, että siksi me ollaan tällaisessa tilanteessa. Kyllä tosiasia on, että euroalue on myöskin tuonut paljon ennustettavuutta monella tapaa ja euro on ollut kyllä kuitenkin välineenä erittäin hyvä, kun ajatellaan nyt vaikka matkustamista Euroopan sisällä ja niin poispäin — hyvä, että on yhteinen valuutta olemassa. Kyllä minä sanon, että se on enempi tuonut vahvuuksia ja sitten meillä liike-elämälle on tullut iso valuutta, jolla tehdään kauppaa. Kyllä tässä mielessä tilanne on mielestäni enempi positiivinen kuin negatiivinen. Sitten oma kysymyksensä on tämä ostovoimakysymys. Tässäkin kannattaa muistaa se — täälläkin salissa on paljon käyty keskustelua siitä —, minkälaisella neuvotteluvoimalla ammattiyhdistysliike ja työnantajat neuvottelevat näistä kysymyksistä, ja täällä on hallituksen toimesta kohtuullisen paljon rajoitettu niitä toimenpiteitä, niin että neuvottelutasapaino on mennyt epäsuotuisaksi palkansaajan kannalta. Kuitenkin nyt tällä viimeisellä neuvottelukierroksella, jolla nyt ostovoimaan kiinnitettiin huomiota, tapahtui niin, että lailla määriteltiin tämä erittäin tiukka katto ja se muodosti palkkakaton, ja sitten kun neuvotteluissa ay-liike pystyi neuvottelemaan, niin siitä myöskin syntyi minimi. Me teimme Suomen jäykimmät työmarkkinaratkaisut tällä paketilla, ja minä en ole ihan varma, onko se Suomen kannalta jatkossa se malli, jolla meidän pitää mennä eteenpäin. Tässä mielessä olen samaa mieltä, että nyt kun inflaatio on laskenut ja nyt nämä palkankorotukset, 7,8 prosenttia, ovat olleet noin kolmen vuoden kestolla olevilla sopimuksilla, niin se on mahdollistanut nyt sen, että ostovoima kasvaa, mutta meillä on aika iso kuoppa tässä täytettävänä, että se ostovoima saadaan täytettyä. Tässä mielessä pitää aina muistaa, että se on isompi kokonaisuus, mitä katsotaan, ja niin myöskin tätä taloudellista toimintaympäristöä, jossa euro antaa ennustettavuutta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2025+12.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-16T16:35:25,2025-09-16T16:37:49,Hyväksytty,1.1 2025_80_1,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu. Avauspuheenvuoro, ministeri Marttinen, olkaapa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_80_2,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Matias,Marttinen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Hallitus toimii määrätietoisesti liiallisen sääntelyn purkamiseksi ja yritysten hallinnollisen taakan keventämiseksi. Tätä työtä teemme paitsi kansallisessa sääntelyssä myös vaikuttamalla Euroopan unionin sääntelyyn. Von der Leyenin komissio on aloittanut toimikaudellaan tärkeän työn, jonka tavoitteena on yksinkertaistaa EU-sääntelyä ja vähentää yritysten sääntelytaakkaa. Komission työlle sääntelytaakan vähentämiseksi on syytä antaa vahva tuki. Kevyemmästä sääntelystä on kyse nyt myös käsiteltävänä olevassa esityksessä. Tässä esityksessä ehdotetaan kirjanpitolain muuttamista siten, että pörssilistaamattomien suuryritysten velvollisuus kestävyysraportoinnin aloittamiseen lykkääntyisi kahdella vuodella. Tämä tarkoittaa, ettei velvoite koskisi vielä tätä vuotta vaan vasta vuotta 2027. Tavoitteena on keventää yritysten hallinnollista taakkaa raportoinnista niin paljon kuin EU-lainsäädäntö sen meille mahdollistaa. Esitys juontaa juurensa komission viime keväänä julkistamaan omnibuspakettiin, joka tasapainottaa merkittävällä tavalla kestävyystavoitteita ja raportoinnista aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Lakiehdotus vastaa direktiivin sisältöä käsittäen omnibuspaketin mukaisen lykkäysajan täysimääräisesti. Lykkäys on perusteltu, jotta suomalaiset pörssilistaamattomat suuryritykset voivat valmistautua asianmukaisella huolellisuudella kestävyystietojen keräämiseen ja niiden raportoimiseen. Ehdotuksessa ei ole mitään direktiivin ylittämiä lisävaatimuksia, vaikka direktiivi ne periaatteessa sallisikin. Tämä vastaa sitä, että hallitusohjelmassa pidetään tarpeellisena välttää EU-lainsäädännön toimeenpanon yhteydessä kansallista lisäsääntelyä. Nyt käsiteltävänä oleva ehdotus toteutetaan omnibuspaketin ensimmäisenä vaiheena. Tässä yhteydessä on, hyvät kansanedustajat, myös huomionarvoista, että Euroopan unionissa neuvotellaan ensi lokakuussa omnibuspaketin seuraavasta vaiheesta, jonka toteutuessa raportointivelvoite rajattaisiin nykyistä suurempiin yrityksiin. Kun nykydirektiivi kohdistuu yli 250 työntekijän yrityksiin, tämä raja mahdollisesti nousisi nelinkertaiseksi tai jopa sitä korkeammaksi. Kahden vuoden lykkäys raportointiin rajautuu direktiivin sallimalla tavalla yksinomaan niihin yrityksiin, jotka eivät ole vielä olleet velvollisia tähän kestävyysraportointiin. Lykkäys ei siten koske niitä pörssilistattuja suuryrityksiä ja konserneja, joiden on tullut laatia kestävyysraportti jo vuodelta 2024. Ne jatkavat raportointiaan aikaisempaan tapaan kuluvaltakin vuodelta. Lakimuutos on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Kuten edellä jo todettiin, soveltamista ehdotetaan säädettäväksi siten, että yritykset voivat hyödyntää lykkäysmahdollisuutta jo kuluvan vuoden osalta eli jo 1.1.2025 alkaneella ja sen jälkeisillä tilikausilla. Hyvät kansanedustajat! Toivon, että tämä sali antaa tukensa yritysten hallinnollisen taakan keventämiselle. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-09-17T14:01:33,2025-09-17T14:04:46,Hyväksytty,1.1 2025_80_3,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2025 vp,"Kiitoksia. — Otetaan lyhyt debatti. — Ja sieltä edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_4,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan ilmaista heti alkuun tässä tukeni tälle hallituksen esitykselle. On ilman muuta järkevää, että Suomi käyttää maksimaalisesti hyväkseen ne joustot, mitä EU-sääntely antaa ja mahdollistaa, ja minusta se ohjaava tekijä voisikin olla jatkossa... Korostan sen takia, että jatkossa, että meillä on ollut Suomessa tapana, että kun on tullut EU-sääntelyä ja ollaan implementoitu eli otettu käyttöön sitä täällä kansallisella lailla, niin ollaan tehty vähän vielä kireämpää sääntelyä Suomeen. Näinhän ei kannattaisi tehdä silloin, jos kysymys on ainakin sellaisista toiminnoista ja toimialoista, jotka liittyvät meidän kilpailukykyymme. Meillähän on EU:n piirissäkin mietitty, miksi Eurooppa on menettänyt kilpailukykyä muulle maailmalle. Siinä on monesti ollut se tilanne, että kun Amerikassa lahjakkaimmat nuoret palkataan tekemään innovaatioita ja myymään niitä, niin täällä Euroopassa on lähdetty palkkaamaan ne nuorimmat tekemään kaikenlaista raportointia. Mieluummin ne kannattaisi panna tuottavuutta parantaviin tehtäviin. Sen takia tuen tätä esitystä ja samalla evästän ministeriä, että jatkossakin Suomen kannattaisi edistää sellaista kantaa Euroopassa, että me emme lisäisi hallinnollista taakkaa meidän yrityksille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+2.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-09-17T14:04:54,2025-09-17T14:06:11,Hyväksytty,1.1 2025_80_5,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2025 vp,"Kiitoksia. — Täällä on kuusi vastauspuheenvuoropyyntöä, ja ne myönnän, ja sitten mennään asialistalle. Eli siellä olivat Sarkkinen, Koponen, Räsänen, Hoskonen, Lyly ja Kauma. — Sarkkinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_6,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmisoikeuksia ja ympäristövastuuta kunnioittava liiketoiminta on suomalaisyhtiöiden etu, jos meillä on olemassa EU:ssa sääntelyä, joka velvoittaa, että myös muut toimijat noudattavat ihmisoikeuksia ja ympäristövastuuta myös niiden tuotantoketjuissa EU:n ulkopuolella. Siksi minusta on ongelmallista, jos me leimaamme EU-sääntelyn, jolla pyritään varmistamaan tuotantoketjujen vastuullisuus myös EU:n ulkopuolella, kilpailuhaittaa suomalaisille yhtiöille tuottavana asiana. Näinhän ei ole. Monet suomalaiset yritykset, suuryritykset, ovat nimenomaan peräänkuuluttaneet yritysvastuusääntelyä. On erittäin surullista, että Euroopan unionissa on lähdetty hakemaan kilpailukykyä ajattelemalla, että sitä saavutetaan luopumalla ihmisoikeus- ja ympäristönormeista. Olemme surullisessa tilanteessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+2.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-09-17T14:06:19,2025-09-17T14:07:25,Hyväksytty,1.1 2025_80_7,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Koponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_8,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esitys on erittäin hyvä asia senkin vuoksi, että tämä siirto antaa yrityskentälle enemmän aikaa valmistautua. Pidän myös yritysten näkökulmasta myönteisenä, että EU:n asettamien velvoitteiden päälle ei tule mitään ylimääräistä kansallista sääntelyä. Puhemies! Tässäkin asiassa hallitus on pannut toimeksi. Yli sata normia on purettu, ja lisää on tulossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+2.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-09-17T14:07:25,2025-09-17T14:07:48,Hyväksytty,1.1 2025_80_9,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_10,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kyseisessä esityksessähän nyt keskiössä on nimenomaan tämä lykkäys lainsäädännön voimaantuloon, joka tässä tapauksessa minusta on ihan perusteltua ottaen huomioon myös sen, että varmasti tämän asiakokonaisuuden osalta odotetaan, mitä myös Euroopassa tässä tapahtuu. Yhdyn kyllä myös niihin huomioihin, että kun ajattelemme sitä, mikä on suomalaisten yritysten etu, niin kyllähän suomalaisyritysten etu on se, että kaikki muutkin yritykset toimivat samoilla pelisäännöillä. Meidän ei tule ajatella niin, että suomalaisyritysten etu olisi se, että suomalaisyrityksille olisi tiukemmat pelisäännöt ja sitten päästettäisiin muiden maiden yritykset helpommalla. Tästä on tärkeää pitää kiinni, että kun pelataan samoilla sisämarkkinoilla, niin huolehditaan siitä, että kaikki yritykset noudattavat samoja pelisääntöjä, ja totta kai se on selvä asia, ettei meidän nyt kotimaassa pidä ainakaan vaikeuttaa omien yritystemme toimintaa suhteessa muiden maiden yrityksiin. Uskoisin, että tämä on tavoite, minkä myös ministeri varmasti jakaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+2.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-09-17T14:07:48,2025-09-17T14:09:06,Hyväksytty,1.1 2025_80_11,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_12,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että näitä kansallisia joustovaroja todella käytetään, ja olen siitä hyvin murheellinen, että täällä kuulee puheenvuoroja, että tätä ylikansallista valvontaa pitää ulottaa Suomeen yhä enemmän. Elikkä mikä meihin suomalaisiin on oikein mennyt? Edellisen aikakautemme kun elimme tuolla itänaapurin jonkunasteisessa valvonnassa, alussa kovemmassa ja loppua kohden vähän heikkenevässä valvonnassa, niin nyt sitten kun siitä on päästy eroon, hakeudumme taas uuden valvonnan piiriin, joka on tämmöinen valtava moolokki, jonka velkojakin näköjään haluamme maksaa. Onko meillä eduskunnassa kuinka paljon paikalla sellaisia ihmisiä, jotka haluavat näitä eurooppalaisten velkoja ryhtyä maksamaan? Juurihan olimme tukemassa italialaisten keittiöremontteja ja rakensimme sinne teitä, ja taisivat Sisiliaan jotakin siltaa joutua rakentamaan suomalaisten rahoilla. Olisikohan meillä pieni hetki aikaa ruveta miettimään näitä kansallisia joustovaroja, mistä ministeri äsken puhui? Toivon, että muun muassa luonnonsuojelun säännöissä, ennallistamisessa ja monissa muissa, käytetään kansallista liikkumavaraa. Pahoin kyllä pelkään, että näin ei tule olemaan. Tässähän on kysymys siitä, kuka Suomen metsistä määrää. [Puhemies koputtaa] Niiden pitää pysyä suomalaisten näpeissä. Eurooppalaisilla ei ole tänne mitään asiaa, kun ei meillä ole sinnekään mitään asiaa. Tasapeli pitää olla tässäkin asiassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-09-17T14:09:06,2025-09-17T14:10:22,Hyväksytty,1.1 2025_80_13,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_14,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itse tämä parin vuoden pidennys tähän soveltamisaikaan on varmasti tässä yhteydessä järkevää tehdä, ja se on tässä syytä viedä lainsäädäntöön. Mutta aina unohtuu se, että kyllä suomalaisten yritysten kannalta tärkeintä on, että meillä on hyvin ennakoitavat toimintaympäristöt, ja EU on siinä mielessä hyvä apparaatti, että se pystyy näitä isossa kuvassa tekemään. Siinä mielessä näitten lainsäädäntöjen pitää noudattaa samanlaista pelisääntöä myös kotimaan sääntelyn osalta kuin EU:ssa tehdään. Se, mikä tässä huolettaa, on se, että kyllähän tässä taustalla on asioita, jotka muuttavat tilannetta. Muun muassa huolehtimisvelvollisuus niissä ketjuissa pienenee, ja entistä vähemmän niitä pystytään tekemään. Sitten jos ajatellaan erilaisia kestävyysraporttivelvoitteita, niin nekin putoavat täältä pienempään määrään, tai sitten yksittäisten ihmisten oikeuksia hakea oikeuksiaan, eli kyllähän tässä myöskin tapahtuu taustalla sellaisia huononnuksia, jotka pitää huomioida jatkovalmistelussa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+2.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-17T14:10:22,2025-09-17T14:11:31,Hyväksytty,1.1 2025_80_15,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_16,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni esitys on erittäin kannatettava, ja kuten useampi edustaja täällä salissa on todennut, on todella hyvä, että Suomi nyt hyödyntää näitä EU:n tarjoamia joustoja. On todella hyvä, että emme lisää hallinnollista taakkaa vaan nimenomaan vähennämme sitä, nimittäin Suomessa on muuhun Eurooppaan nähden suhteellisesti pienempiä yrityksiä kuin muualla, ja sen takia meidän pitää kohdistaa rahaa ja resursseja mieluummin uudistumiseen ja innovaatioihin sen sijaan, että lisäisimme paperityön ja byrokratian määrää. Eli on erittäin hyvä, että tällä tiellä edetään, ja toivottavasti siihen tulee mahdollisuus myös muita lakeja harkittaessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+2.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2025-09-17T14:11:32,2025-09-17T14:12:19,Hyväksytty,1.1 2025_80_17,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2025 vp,Kiitoksia. — Sitten puhujalistaan. Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_18,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos, luontokato ja sosiaalinen vastuu ovat suuria kysymyksiä, joihin meidän on vastattava määrätietoisesti. Kestävyysraportointi on tärkeä väline tämän työn tukena. Se tuo läpinäkyvyyttä siihen, miten yritykset toimivat ympäristön, yhteiskunnan ja hallinnon näkökulmasta. Meidän tehtävämme on tässä salissa kuitenkin huolehtia siitä, ettei hyvä tavoite tukahduta yritystoimintaa liian nopeilla tai raskailla sääntelytoimilla. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä lykätään kestävyysraportointivelvoitetta kahdella vuodella sellaisilta yrityksiltä, joita kestävyysraportointi ei ole koskenut kirjanpitolain perusteella aiemmin. Ensimmäinen raportointikausi olisi siis vasta vuoden 2027 alusta. Tämä on osa EU:n direktiiviä, joka on suunniteltu keventämään yritysten hallinnollista taakkaa. Erityisesti keskisuuret teollisuus‑ ja palveluyritykset ovat olleet suurten raportointivelvoitteiden edessä. Moni yrittäjä on joutunut nopeasti perehtymään uusiin vastuullisuusmääritelmiin, digitaalisiin raportointialustoihin ja kasvaviin tiedonkeruupaineisiin. On ymmärrettävää, että tällaiseen muutokseen tarvitaan lisäaikaa. Nyt annettu esitys juuri sitä aikaa antaa. On tärkeää, että yritykset ehtivät valmistautua muutokseen kunnolla, ilman että kilpailukyky tai kasvu vaarantuvat. Arvoisa puhemies! Tämä ei ole askel taaksepäin ilmastotyössä tai vastuullisuuden edistämisessä. Päinvastoin lykkäyksen aikana yrityksille annetaan mahdollisuus kehittää omaa kestävyysosaamistaan ja rakentaa raportointia osaksi liiketoimintastrategiaa, niin että se ei ole vain hallinnollista pakkoa. Kestävyysraportointi ei ole itseisarvo, vaan väline. Se toimii parhaiten silloin kun se on selkeää, kohdennettua ja aidosti ymmärrettävää. Me olemme yrittäjän puolella. Kestävyysraportoinnin tulee tapahtua yrittäjien ehdoin, heidän resursseihinsa suhteutetussa ajassa. Samalla haluan korostaa, että ilmastonmuutoksen torjunta ja vastuullinen yritystoiminta eivät kuitenkaan ole vaihtoehtoja. Ne ovat tulevaisuuden menestymisen ja turvallisuuden edellytyksiä. Vastuullinen sääntely tarkoittaa myös sitä, että muutoksille annetaan aikaa. Se on osa kestävää ja turvallista taloudenpitoa. Kannatan esitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+2.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-17T14:12:21,2025-09-17T14:16:22,Hyväksytty,1.1 2025_80_19,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_20,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kunnioitettu ministeri! Tänään käsittelemme hallituksen esitystä pakollisen kestävyysraportoinnin siirtämisestä kahdella vuodella. Kyseessä on pääosin tekninen muutos, mutta sillä on merkittävä käytännön vaikutus yrityksiin ja koko talouselämään. Hallituksen päätös tarkoittaa sitä, että suurin osa suuryrityksistä aloittaa pakollisen raportoinnin vuoden 2027 tilikaudesta ja osa voi siirtyä vuoteen 2028. Tämä antaa yrityksille enemmän aikaa rakentaa järjestelmät, kouluttaa henkilöstön ja varmistaa, että raportit ovat laadukkaita ja virheettömiä. Tärkeää on myös huomata, että viranomaiset ja markkina ehtivät laatia selkeät ohjeet ja työkalut käyttöönottoa varten. Näin raportoinnin aloittaminen sujuu hallitummin ja vältetään kiireessä syntyviä ongelmia ja virheitä. Lisäksi esitys ei tuo mukanaan uusia kansallisia velvoitteita EU-vaatimusten päälle, mikä on linjassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa. Suomi ei lisää byrokratiaa, vaan pyrkii keventämään sitä, mikä on yritysten ja teollisuuden kannalta erittäin myönteistä. Viestinnällisesti voidaan korostaa, että hallitus huolehtii yrityskentän kilpailukyvystä ja vähentää turhaa byrokratiaa. Jokaisen uuden pakollisen sääntelyn tullessa voimaan olisi samalla syytä arvioida vanhan sääntelyn keventämistä. Näin yritykset eivät jää hallinnollisen taakan alle ja voivat keskittyä omaan liiketoimintaansa ja innovaatioihin. Arvoisa puhemies! On myös tärkeää huomata, että tämä muutos ei koske pk-yrityksiä, jotka eivät ole listattuja. Listaamattomat pk-yritykset eivät saa pakollista raportointia, ja osa pörssilistatuista pk-yrityksistä voi hyödyntää siirtoa vuoteen 2028 asti. Lisäksi, jos yritys on jo aloittanut vapaaehtoisen raportoinnin vuosina 25 ja 26, mikään ei muutu heidän osaltaan. Kaiken kaikkiaan kyseessä on järkevä, hallittu ja ennakoiva päätös. Se suojaa yrityksiä ylenmääräiseltä byrokratialta, vähentää virheiden riskiä ja varmistaa, että Suomi täyttää EU-vaatimukset laadukkaasti ja kilpailukykyisesti. Hallitus osoittaa näin, että se ymmärtää yritysten arjen haasteet ja osaa sovittaa kansallisen toimeenpanon EU-sääntelyyn siten, että prosessi on hallittu ja kustannustehokas. Kannatan tätä esitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+2.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-09-17T14:16:24,2025-09-17T14:19:07,Hyväksytty,1.1 2025_80_21,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vuornos., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_22,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Henrik,Vuornos,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Uskon, että suuri osa tässä salissa olevista edustajista allekirjoittaa tämän kestävyysraportoinnin tavoitteet, eli sehän on päivänselvää, että meidän tulee edistää sellaista yritystoimintaa, joka reagoi esimerkiksi ilmastonmuutokseen ja edistää sosiaalista vastuuta. Mutta kysymys kuuluu, onko tämä raportointi paras tapa edistää näitä päämääriä. Eli tässä kestävyysraportoinnissa ollaan luotu aika raskas byrokraattinen elementti sinänsä hyvien päämäärien saavuttamiseksi, ja nyt kun tämän toimeenpanoa lykätään muutamalla vuodella, niin tässä voisi olla mahdollisuus myös tarkastella sitä, olisiko tässä jotain muutettavaa ennen kuin tämä saadaan voimaan. Ylipäänsä nämä Euroopan unionin omnibuspaketit ovat erittäin tervetulleita, eli tarkastellaan kriittisesti jo tehtyä lainsäädäntöä ja tehdään semmoisia täsmäiskuja, joilla puretaan raskasta hallinnollista taakkaa. Oikeastaan ministerille terveisinä, että tämmöisiä omnibuspaketteja voisi soveltaa hyvin myös täällä kotimaassa. Eli olisi hienoa, jos hallitus tarttuisi siihen, että täsmätoimin purettaisiin semmoista lainsäädäntöä, joka aiheuttaa ylimääräistä hallinnollista taakkaa yrityksille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+2.aspx,fi,Henrik Vuornos,911828,2025-09-17T14:19:07,2025-09-17T14:20:26,Hyväksytty,1.1 2025_80_23,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_24,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuossa debatissa tuli jo esiin se, että kannatan ja kannatamme tätä kahden vuoden siirtymäaikaa tässä, mutta halusin vielä käyttää puheenvuoron siitä, että kuitenkin kun on tämmöinen kestävyysraportointi, niin sen taustalla on niitä asioita, joita tässä yritetään saada selville, ja myöskin yritetään ennaltaehkäistä niitten avulla niitä toimenpiteitä. Hyvä esimerkki on tämä huolehtimisvelvollisuuden rajaaminen, joka on sellainen, että jatkossa huolehtimisvelvoite pääsääntöisesti koskisi vain yritysten omaan toimintaan, tytäryhtiöiden toimintaan tai suoriin liikekumppaneihin kohdistuvaa toiminnan seurantaa. Silloin kun näin tapahtuu, tämä rajaaminen tarkoittaisi sitä, että vähemmän riskiä aiheuttavat toiminnot jäävät pois ja ympäristövahingoista liittyvät toiminnot jäävät pois, koska suurimmat riskikohteet ovat yleensä toimitusketjujen loppupäässä. Tavallaan se puoli jää tästä nytten pois, ja se on tässä minua huolestuttanut. Jos ajatellaan näiden kestävyysraporttien heikkenemistä, niin nyt täällä on 250 työntekijää oleva raja ja sitä ollaan nostamassa ehkä siihen tuhanteen, niin kuin täällä ministeri aikaisemmin sanoi, että tämä on nelinkertainen jatkossa. Tämä tarkoittaa, että 80 prosenttia vähemmän yrityksiä olisi sitten näitten raportointien piirissä. Se on kyllä aika merkittävä määrä ja aika iso osa siitä seurannasta, joka tässä tulee olemaan. Sen vuoksi olisi viisasta, että tätä työtä mietitään. Kuten edustaja Vuornos tuossa loppupuolella puheenvuoroaan mainitsi, niin pitäisi löytää niitä ratkaisuja, joilla taakkaa voidaan keventää mutta pidettäisiin kiinni näistä meidän yritysvastuutavoitteista ja näistä vaikuttavuuksista. Sen pitäisi olla siellä kärjessä ja sen, millä keinoilla niihin sitten päästään. Itse näen, että tässä nyt menee vähän niin kuin lapsi pesuveden mukana, ja siinä mielessä tämä heikentää nykyistä tilannetta, mikä olisi tässä syntymässä. Nyt pitäisi kyllä käyttää tämä aika hyödyllisesti, että me löydämme oikeita keinoja myös EU-tasolla. Tärkeätä olisi, että meillä on EU-tason sääntelyä, jota meillä on samansisältöisenä täällä, koska me varmistamme tällä Suomessa hyvin toimivien yritysten kilpailumahdollisuudet tuolla maailmanmarkkinoilla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+2.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-17T14:20:26,2025-09-17T14:23:16,Hyväksytty,1.1 2025_80_25,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2025 vp,"Kiitoksia. — Tämän asian keskustelu lopetetaan 14.31, ja sitä ennen on vielä ministerin puheenvuoro, mutta ehditään ottaa ainakin muutama vielä tässä. Edustaja Kauma poissa. — Edustaja Kaunisto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_26,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Erinomainen esitys hallitukselta, ja erinomaista työtä ministeri Marttiselta. Hallinnollisen taakan sääntelyn purkaminen on elinehto sille, että Suomessa yritykset pärjäävät ja suomalainen teollisuus nostaa meitä menestykseen. Hallitushan on tehnyt valtavan määrän byrokratianpurkua jo tähän mennessä. Tätä työtä pitää jatkaa. Hallitusohjelmassa lukee, että Suomi-lisää ei saa tulla EU-lainsäädännön päälle, ja tämä onkin itse asiassa aika haastava kokonaisuus. Valitettavan usein vastauksena Suomi-lisään tulee ministeriöltä tai virkamiehiltä, että näin on ennenkin toimittu, joten tämä on tietyllä tavalla se henkinen mieliala, joka Suomessa on pitkään ollut, että tehdään varmuuden vuoksi vähän enemmän. Tässä nykyinen hallitus on hienolla tavalla kääntänyt sivua, ja toivotaan, että se ajatusmalli läpäisee koko meidän päättäjäkentän. Vanha sanonta on, että Yhdysvallat innovoi, Kiina kopioi ja Eurooppa reguloi. No, ehkä nykyään se on enemmänkin, että Yhdysvallat innovoi, Kiina innovoi ja Eurooppa edelleenkin reguloi. Tämä ei ole pelkästään kilpailukysymysasia, vaan tämä on valitettavasti myös turvallisuusasia. Siinä, missä asennossa Eurooppa tässä muuttuvassa maailmassa menestyy ja nousee jaloilleen ja olennaiseksi osaksi geopolitiikan kenttää, ei niinkään pelikenttänä vaan yhtenä pelaajana, siinä hallituksen työ ja ministeri Marttisen työ on aivan kultaakin kalliimpaa. Haluan vain kannustaa, että tällä polulla on syytä jatkaa. Totta kai kokonaisuuksia pitää hallita ja pitää varmistaa se, että kaikki puolet tulevat käsiteltyä, mutta lähtökohdan pitää olla se, että vastuulliset suomalaiset yritykset pystyvät menestymään niin kotimaassa kuin maailmalla ja sitä kautta luomaan sitä hyvinvointia ja turvallisuutta, jota me todella kaipaamme. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+2.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2025-09-17T14:23:28,2025-09-17T14:25:40,Hyväksytty,1.1 2025_80_27,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_28,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on kollegoiden asiantuntevia puheenvuoroja ollut mukava kuulla. Olisin nyt vielä käyttänyt mahdollisuuden hyväkseni ja kysynyt ministeriltä. Kun tämän lainsäädäntöpaketin lausuntopalautetta katsoin, niin siellä oli muutama ihan valtionhallinnonkin toimija esittänyt sitten kuitenkin huomioita, joihin toivoisin vielä tässä täsmennystä. Ensimmäinen liittyy tähän valtiovarainministeriön huomioon siitä, miten huolehditaan tämän lainsäädännön voimaantulon jälkeen siitä, että rahoituslaitokset kuitenkin saisivat yrityksiltä tiedot, jotka liittyvät näiden rahoituslaitosten omiin mahdollisiin sääntöihin. Me tiedetään, että tänä päivänähän monella rahoituslaitoksellakin on erilaisia vastuullisuuteen tai muuhun liittyviä kriteereitä, joiden pohjalta sitten rahoituspäätöksiä tekevät. Mikäli nyt yritykset eivät näitä enää raportoi, niin miten mahdollistetaan kuitenkin se, että tällaisissa tapauksissa sitten kuitenkin voivat rahoituslaitoksilta lainaa saada? Tämä kiinnitti huomioni, kun se oli todella valtiovarainministeriön huomio. Toinen liittyy sitten siihen, mitä Patentti- ja rekisterihallitus oli toivonut, että kun tässä ihan ymmärrettävästi tämä lykkäys tehdään, niin miten kuitenkin samalla huolehditaan siitä, että esimerkiksi näiden yritysten tilinpäätöstietojen digitalisointia jatketaan, mikä helpottaa sitten esimerkiksi yritysten taloustietojen vertailua ja niin edelleen. Jos tässä on mahdollisuus vielä osaavaa ministeriä kuulla, niin mielelläni saisin näihin kysymyksiin vastaukset.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+2.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-09-17T14:25:40,2025-09-17T14:27:32,Hyväksytty,1.1 2025_80_29,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2025 vp,"Kiitoksia. — Otetaan vielä edustaja Heikkinen, ja sitten ministerin puheenvuoro. Sitten mennään toiseen asiaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_30,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2025 vp,"Kunnioitettu puhemies! Laajalti maatiloja kiertäneenä olen kiinnittänyt siihen huomiota, että hallinnollinen taakka useimmiten tarkoittaa nimenomaisesti erilaisia raportointivelvollisuuksia ja käyntimääriä. Oma periaatteeni lähtee siitä, että kaikessa tällaisessa raportoinnissa pitäisi pyrkiä enemmänkin progressiivisuuteen elikkä siihen ajatukseen, että sellaisia yrityksiä, yhtiöitä, joissa havaitaan puutteita ja epäkelpoja käytänteitä, valvottaisiin ja vaadittaisiin raportoimaan useammin ja vastaavasti sellaisissa yhtiöissä, jotka toimivat nuhteettomasti, erilaisia tarkasteluvälejä tulisi pidentää ja hallinnollista taakkaa siten keventää. Tämä tällaisena perusperiaatteena. Elikkä holhotaan ja tarkkaillaan ja kontrolloidaan niitä, jotka sitä erityisesti tarvitsevat, ja niitä, jotka suoriutuvat tehtävistään loistavasti, voidaan sitten höllemmin käsitellä. No tämä tämmöisenä perusperiaatteena, minkä toivon ministerin ottavan huomioon. Toinen asia vastuullisuuteen liittyen, mitä valtioneuvoston pitäisi erityisesti ottaa näissä aina huomioon, on se, että valtion asettamat vastuullisuussäännöt olisivat sitä uskottavampia, mitä paremmin valtion itsensä omistamat yhtiöt niitä toteuttaisivat. Meillä pohjoisessa on paljon ikäviä kokemuksia Kemijoki Oy:n, Fortumin ja Stora Enson laiminlyönneistä, miten he ovat vastuullisuuttaan hoitaneet, ja olisi todella paljon uskottavampaa, jos valtioneuvosto antaisi näille erityistä ohjausta siihen suuntaan, että ympäristövastuu kuuluu myös heille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+2.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2025-09-17T14:27:32,2025-09-17T14:29:13,Hyväksytty,1.1 2025_80_31,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten ministerin vastaus. Kolme minuuttia, riittääkö?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_32,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Matias,Marttinen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2025 vp,"Kiitoksia paljon, arvoisa rouva puhemies! Lämmin kiitos kansanedustajille kysymyksistä ja käydystä keskustelusta. Ensinnäkin tähän laajempaan kokonaisuuteen, mihin nähdäkseni aika moni kansanedustaja myös puheenvuorossaan viittasi. Komissio on asettanut myös hyvin selkeät prosentuaaliset tavoitteet siitä, millä tapaa nimenomaan yrityskentän kokemaa hallinnollisen työtaakan rasitetta voidaan keventää. Ne tavoitteet ovat siis kovinkin kunnianhimoiset. Sen takia on myös tärkeää, että me käymme aktiivisesti keskustelua komission kanssa näistä hankkeista ja pyrimme myös sparraamaan komissiota taas vastaavasti menemään tässä asiassa eteenpäin, sillä aivan kuten täällä useampi kansanedustaja myös totesi, niin olemme kyllä tunnistaneet hyvin sen, että vaikka totta kai jokaisella sääntelyllähän on ollut jokin hyvä tarkoitus, eikö näin, minkä takia ne säädökset on viety eteenpäin joko kansallisesti tai EU-tason päätöksenteossa, mutta kun taas vastaavasti se sääntelykuorma kasvaa hirvittävän suureksi, niin erityisesti pk-yritykset kärsivät siitä. Heillä ei ole mitään osastoja, asiantuntijoita, jotka kykenevät näitä asioita raportoimaan ja huolehtimaan. Suuryritysten osalta tilanne on hieman toisenlainen, toki sielläkin nämä velvoitteet aiheuttavat myös merkittäviä lisäkustannuksia. Tässä on nähdäkseni hyvä nyt tarkastella ja arvioida tarkkaan myös sitä, miten näitä eri asioita viedään eteenpäin. Nythän tässä on hyvä tosiaan muistaa se, että kysehän on nyt vain tämän saman vastaavan sääntelyn voimaantulon siirtämisestä. Eli toinen kysymys on sitten se, mitä parhaillaan komissio valmistelee, että tullaanko taas näihin kestävyysraportointivelvoitteisiin tekemään muita muutoksia, jotka taas vastaavasti sitten pienentäisivät niiden yritysten joukkoa, jotka ovat ylipäänsä tämän sääntelyn piirissä. Mutta se on taas kysymys erikseen. Sen takia, kun edustaja Räsänen täällä viittasi muun muassa valtiovarainministeriön lausuntoon, totta kai käymme tätä asiaa hyvin tarkasti läpi ministeriön kanssa, mutta ylipäänsä tässä on kyse vain siitä, että lähdemme siitä, että tämä vastaava sääntely tulee voimaan, kun vain on näin, että tämä voimaantulo siirtyy sitten eteenpäin. Tuossa myös, edustaja Vuornos, viittasitte näihin omnibuspaketteihin, joita siis komissio on antanut jo useamman, ja useampia on vielä valmisteilla. Meillähän myös Orpon hallitus on asettanut hyvin selkeät tavoitteet siitä, miten kansallisilla päätöksillä normitusta ja sääntelyä tullaan purkamaan. Tämä koordinaatiovastuu on allekirjoittaneella valtioneuvoston tasolla, ja voin vakuuttaa teille, että teemme kyllä hyvin huolellisesti työtä ja katsomme koko ajan sitä, millä kansallisilla päätöksillä voimme itse purkaa ja karsia sellaista sääntelyä, joka haittaa suomalaista työntekoa, yrittäjyyttä ja investointeja. Uskon kyllä, että näille esityksille, mitä tuomme tähän saliin, on täällä myös laaja ja vankka kannatus. Rouva puhemies! Kiitän kansanedustajia lämpimästi tästä keskustelusta, ja jatkakaamme hyvää yhteistyötä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-09-17T14:29:14,2025-09-17T14:32:31,Hyväksytty,1.1 2025_80_33,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valmisteverotuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_80_34,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valmisteverotuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsillä oleva hallituksen esitys koskee valmisteverotuslain muuttamista. Tavoitteena on selkeyttää oikeustilaa ja palauttaa viranomaisten keinot puuttua laittomaan nuuskan tuontiin. Korkein oikeus antoi vuonna 2024 ratkaisun, jonka mukaan nuuskan tuonti voidaan arvioida ainoastaan salakuljetusrikoksena, ei enää törkeänä veropetoksena. Tämä perustui itsekriminointisuojaan. Jos tuoja antaisi laissa vaaditun veroilmoituksen, hän samalla ilmiantaisi itsensä rikoksesta. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti ei ole enää rangaistavaa ja veropetossyytteitä ei ole nostettu. Seurauksena on ollut, että nuuskan tuontiin sovelletaan vain salakuljetussäännöksiä. Koska salakuljetukselle ei ole säädetty törkeää tekomuotoa, rangaistukset ovat lieventyneet ja viranomaisten käytettävissä olevat tutkintakeinot ovat kaventuneet. Tämä on heikentänyt viranomaisten mahdollisuuksia puuttua tehokkaasti nuuskan salakuljetukseen ja sen järjestäytyneisiin muotoihin. Arvoisa puhemies! Nyt hallitus ehdottaa sääntelyä, joka turvaa edelleen itsekriminointisuojan mutta samalla palauttaa mahdollisuuden arvioida nuuskan tuontia myös törkeänä veropetoksena niissä tilanteissa, joissa veroilmoitusta ei ole annettu ja tuoja on jäänyt kiinni viranomaisvalvonnassa. Näin palautetaan rangaistavuus ja tutkintakeinot korkeimman oikeuden ratkaisua edeltäneelle tasolle. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä vahvistetaan rikosoikeudellisen järjestelmän johdonmukaisuutta ja varmistetaan, että laittoman nuuskan maahantuontiin voidaan puuttua tehokkaasti ja oikeasuhtaisesti.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-09-17T14:32:55,2025-09-17T14:34:51,Hyväksytty,1.1 2025_80_35,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valmisteverotuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_36,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valmisteverotuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kunnioitettu ministeri! Käsiteltävänä oleva esitys koskee valmisteverotuslain muutosta, joka käytännössä liittyy nuuskan salakuljetukseen. Tämän esityksen tavoitteena on turvata kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva itsekriminointisuoja. Käytännössä tämä tarkoittaa, että valmisteverotusta varten annettuja ilmoitustietoja ei voida käyttää muiden rikosten, kuten salakuljetuksen, tutkinnassa, syytteessä tai tuomiossa. Samalla kuitenkin varmistetaan, että tiedot ovat edelleen käytettävissä verovalvonnassa ja valmisteverorikosten selvittämisessä. On tärkeää huomata, ettei kyse ole rikollisten suojelemisesta. Jos verot ilmoitetaan asianmukaisesti, salakuljetusnäyttöä ei näistä tiedoista synny, mutta muulla näytöllä rikokset tutkitaan ja tuomitaan edelleen. Tullin ja Verohallinnon tietojen vaihto‑ ja valvontamekanismit säilyvät ennallaan. Kyse on siis ennen kaikkea selkeyttävästä muutoksesta, joka kirjaa lain tasolle jo olemassa olevan oikeuskäytännön linjan. Esityksen vaikutukset rikostorjuntaan arvioidaan vähäisiksi. Tulli ja Verohallinto jatkavat tehokasta valvontaa, ja nuuskan sekä muiden rajoitettujen tuotteiden salakuljetukseen puututaan jatkossakin. Ammattimaisen tuonnin kasvu ja Ruotsin verotason muutokset huomioidaan seurannassa, ja tarvittaessa voidaan valmistella lisätoimia, kuten kovennettuja sanktioita. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten näkökulmasta tämä on teknisluonteinen mutta periaatteellisesti tärkeä esitys. Se vahvistaa oikeusturvaa ja perusoikeuksia mutta ei luo porsaanreikiä salakuljettajille tai veronkiertäjille. Laki on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2026 alusta, ja sen vaikutuksia seurataan tarkasti. Kiitän ministeri Purraa asian tuomisesta eduskuntaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-09-17T14:34:58,2025-09-17T14:37:03,Hyväksytty,1.1 2025_80_37,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valmisteverotuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Heikkinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_38,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valmisteverotuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun nuuskasta keskustellaan, niin on aiheellista ihmetellä, minkä takia aikuisten, kypsään ikään ehtineitten ihmisten ylähuuli ensinnäkään kuuluu valtiolle. En pysty ymmärtämään sitä, minkä takia Suomi aikanaan antoi EU:n kieltää nuuskan vähittäismyynnin Suomessa. Me ollaan nyt nähty jo nikotiinipussien osalta se kehitys, mitä se merkitsee valtion verotuottojen osalta, se, kuinka me päästään sääntelemään sitä paljon hallitummin. Se nuuskaralli, mitä tuolla Haaparannan vastaisella rajalla meillä pohjoisessa jatkuvasti saa todistaa, aiheuttaa paljon erilaisia vaaratilanteita ja vääristää markkinaa todella paljon. Mielestäni Suomen tulisi tehdä kaikkensa sen eteen, että nuuska palautettaisiin takaisin R-kioskeihin ja K-Marketeihin Suomessa, että päästäisiin kontrolloimaan sitä oman lainsäädännön keinoin ja saataisiin verotuotot jäämään myös haittojen torjuntaan Suomeen. Kysyisin ministeriltä: onko meillä julkisessa taloudessa yhtään veroeuroa liiaksi jättää tämmöisiä keinoja ulkopuolelle käyttämättä? Tässä toivoisin aktiivisuutta myös valtioneuvoston suunnalta. Totta kai on niin, että välittämisen, siis nuuskan välitystoiminnan, täytyy olla ankarasti kriminalisoitua. Alaikäiset täytyy saada pidettyä siitä erossa. Olen ehdottomasti valmis näitä rangaistuksia koventamaan, mutta mitä tulee aikuisten ihmisten omiin käyttäytymisvalintoihin, niin ei valtion niihin tulisi liiaksi puuttua. Suomihan on saavuttanut mitalisijoja hyvin kyseenalaisessa Nanny State Index ‑tutkimuksessa, jossa tutkitaan holhousvaltioita Euroopassa, ja Suomi oli tällä kertaa pronssisijalla siellä. Kyllä meillä tämä puoli osataan, mutta sitä, minkä takia nämä veroeurot on ihan pakko työntää sinne Ruotsiin, kun joka tapauksessa osa aikuisista ihmisistä näihin tuotteisiin haluaa turvautua, en pysty ymmärtämään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+3.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2025-09-17T14:37:03,2025-09-17T14:39:13,Hyväksytty,1.1 2025_80_39,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valmisteverotuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vuornos., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_40,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Henrik,Vuornos,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valmisteverotuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä edustaja Heikkisen puheenvuoroon nuuskantuonnista. Tämä esitys sinänsä on hyvinkin perusteltu. On selvää, että Suomen tulee puuttua tämmöiseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen, nuuskan maahantuontiin, mutta sitten samaan aikaan on huomioitava, että meillä on aika alhaiset nuuskan tuontirajat tällä hetkellä Suomeen, kilon vuorokaudessa saa tuoda. En tiedä, mistä näkökulmasta tämä raja on tarkoituksenmukainen, mutta varmasti sitä nostamalla voitaisiin myös tätä salakuljetusta vähentää. Edustaja Heikkinen pohti myös ansiokkaasti, miksi täällä nuuskan käyttö ei voisi olla sallittua, ja itse yhdyn tähän kantaan. Olemme nikotiinipusseista huomanneet, että nuuskan salakuljetus Suomeen väheni merkittävästi, kun sallittiin K-kauppojen ja R-kioskien myydä nikotiinipusseja, ja veroeurot kilisevät valtion kirstuun. Eli on tärkeätä saada tämä järjestäytynyt nuuskantuomisrikollisuus kiinni, mutta voisimmeko kenties holhota aikuisia ihmisiä vähän vähemmän tältä osin?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+3.aspx,fi,Henrik Vuornos,911828,2025-09-17T14:39:13,2025-09-17T14:40:35,Hyväksytty,1.1 2025_80_41,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valmisteverotuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2025 vp,"Kiitoksia. — Haluaako ministeri vielä kommentoida? Olkaa hyvä, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_42,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valmisteverotuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 83/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia kansanedustajille keskustelusta. Tosiaan on kaksi eri keskustelua: tämä esitys tässä ja sitten se laajempi keskustelu mahdollisesta nuuskan roolista. Todellakin Ruotsi on poikkeusluvalla omassa sarjassaan, mikä aiheuttaa sen, että Pohjois-Suomesta merkittävä määrä nuuskarallia Suomen suuntaan tapahtuu. En ota kantaa itse aiheeseen, se ei ole nyt tehtäväni täällä aitiossa, mutta valtiovarainministeriö on aiemmin ei-virallisesti arvioinut, kuinka paljon verotuloja jää saamatta. Se on tietenkin hyvin vaikea tehtävä arvioitavaksi, mutta alustavasti on puhuttu siitä, että jopa sata miljoonaa euroa veroja jää saamatta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-09-17T14:40:38,2025-09-17T14:41:33,Hyväksytty,1.1 2025_80_43,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi raportoivien kryptovarapalvelun tarjoajien tiedonantovelvollisuudesta verotuksen alalla ja eräiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 84/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskustelua varten varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_80_44,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi raportoivien kryptovarapalvelun tarjoajien tiedonantovelvollisuudesta verotuksen alalla ja eräiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 84/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsillä oleva hallituksen esitys koskee lakia raportoivien kryptovarapalvelun tarjoajien tiedonantovelvollisuudesta verotuksen alalla ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Esityksellä pannaan täytäntöön EU:n virka-apudirektiivin muutos, joka laajentaa jäsenvaltioiden välistä verotietojen vaihtoa myös kryptovarojen osalta. Direktiivimuutos edellyttää, että lainsäädäntö on voimassa vuoden 2026 alusta. Lakimuutosehdotukset vastaavat direktiivimuutoksen ehdottomia vähimmäisvaatimuksia. Lakimuutoksen myötä kryptovarapalvelun tarjoajille tulee velvollisuus ilmoittaa vuosittain Verohallinnolle tietoja käyttäjien tekemistä kryptovarojen vaihto- ja siirtotapahtumista. Nämä tiedot välitetään käyttäjien asuinvaltioiden veroviranomaisille verotuksessa hyödynnettäviksi. Vastaavasti Verohallinto saa muista maista tietoja suomalaisista käyttäjistä. Lisäksi esitykseen sisältyy kansallinen laajennus. Suomessa toimivien kryptovarapalvelujen tulee raportoida myös luovutusvoittoverotukseen liittyviä tietoja, jotta verotuksen toimittaminen voidaan automatisoida. Arvoisa puhemies! Esityksen tavoitteena on ehkäistä veronkiertoa ja verovilppiä sekä varmistaa verosääntöjen noudattaminen myös kryptovarojen osalta. Tällä on huomattava fiskaalinen merkitys. Arvioiden mukaan verovaje kryptovaroissa on vuosittain 20—50 miljoonaa euroa. Esitettyjen muutosten arvioidaan kaventavan tätä verovajetta 15:stä jopa 37,5 miljoonaan euroon vuosittain. Näillä perusteilla esitän hallituksen esityksen hyväksyttäväksi.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+4.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-09-17T14:41:55,2025-09-17T14:43:42,Hyväksytty,1.1 2025_80_45,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi raportoivien kryptovarapalvelun tarjoajien tiedonantovelvollisuudesta verotuksen alalla ja eräiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 84/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vuornos., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_46,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Henrik,Vuornos,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi raportoivien kryptovarapalvelun tarjoajien tiedonantovelvollisuudesta verotuksen alalla ja eräiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 84/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin kiittää valtiovarainministeriä tämän esityksen tuomisesta eduskuntaan. On erittäin tärkeätä, että erilaiset sijoitusinstrumentit otetaan keskenään samalle viivalle. Sehän ei ole mistään kotoisin, että ostamalla ja tekemällä sijoitustoimintaa kryptovaluutoilla on keinoja, joilla verotus jää katveeseen. Minun mielestäni kaikkia erilaisia sijoitusinstrumentteja tulee kohdella yhdenvertaisesti. Samaan aikaan kuultiin, että tällä esityksellä saadaan merkittävästi lisää verotuloja, ja jokainen veroeuro on varmasti tervetullut valtion budjetin tilkkeeksi tässä vaativassa taloustilanteessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+4.aspx,fi,Henrik Vuornos,911828,2025-09-17T14:43:42,2025-09-17T14:44:28,Hyväksytty,1.1 2025_80_47,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen osallistumisesta Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) toimintaan annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 52/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 10/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 10/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Keskustelua. Edustaja, valiokunnan puheenjohtaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_80_48,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen osallistumisesta Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) toimintaan annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 52/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esittelen nyt lakivaliokunnan yksimielisen mietinnön tästä Eurojust-asiasta. Tässä on siis kyse Suomen osallistumisesta tällaisen Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston elikkä Eurojustin toimintaan annetun lain elikkä siis Eurojust-lain muuttamisesta. Tämä kyseessä oleva laki sisältää Eurojustia koskevaa Euroopan unionin asetusta täydentävät kansalliset säännökset. Eurojust-asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta, ja asetusta täydentävä voimassa oleva kansallinen laki sitten puolestaan sisältää säännöksiä muunkin muassa kansallisesta jäsenestä ja hänen toimivallastaan, kansallisista yhteyshenkilöistä ja Eurojust-asioiden kansallisesta koordinoinnista ja yhteistyöstä sekä vielä kansallisen jäsenen tietojensaannista ja oikeudesta käsitellä henkilötietoja. Tässä käsiteltävän hallituksen esityksen taustalla vaikuttaa se, että vuonna 2023 annetulla EU:n asetuksella tätä Eurojustia koskevan asetuksen sekä tietojenvaihtoa terrorismirikoksista koskevan neuvoston päätöksen sisältämiä tietojenvaihtoa koskevia määräyksiä muutettiin sillä viisiin, että jäsenvaltioiden oikeudellista velvoitetta jakaa näistä terrorismirikoksista koskevia tietoja Eurojustin kanssa selkeytettiin tiedonjaon tehostamiseksi. Samalla terrorismirikoksia koskevaa tietojen vaihtoa Eurojustin piirissä koskevat määräykset siirrettiin edelleen neuvoston päätöksestä tähän Eurojust-asetukseen. Asetukseen tehtiin lisäksi vielä uudistettavan Eurojustin asianhallintajärjestelmän edellyttämät muutokset, ja sitten esityksen mukaan asetusta täydentäviä kansallisen lain säännöksiä muutetaan vastaavilta osin. Nämä ehdotettavat muutokset koskettavat tätä Eurojust-lain 6 ja 8 §:ää, ja ne ovat lähinnä oikeudellista tilannetta selventäviä. Eurojust-asetuksen muutoksen kanssa samaan aikaan hyväksytyllä direktiivillä puolestaan ajantasaistettiin neuvoston päätöksen sisältämiä henkilötietojen suojaa koskettavia erilaisia määräyksiä. Tämän asetuksen muutoksen johdosta jatkossa neuvoston päätöstä sovelletaan terrorismitapauksia koskevaan tietojenvaihtoon vain ja ainoastaan Europolin kanssa. Tämän esityksen mukaan direktiivin täytäntöönpano ei edellytä mitään suurempia lainsäädäntömuutoksia. Esityksessä ehdotetaan lisäksi vielä tämän Eurojust-lain kansallisen jäsenen avustajan toimikauden pituutta koskevaa säännöstä muutettavaksi joustavammaksi sillä viisiin, että avustajan toimikausi on enintään viisi vuotta ja sitä voidaan sitten myöskin uusia. Tämän hallituksen esityksen ja edelleen saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää tätä esitystä ihan tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Lakivaliokunta puoltaa tähän esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä täysin muuttamattomana. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+5.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-09-17T14:44:42,2025-09-17T14:48:44,Hyväksytty,1.1 2025_80_49,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen osallistumisesta Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) toimintaan annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 52/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 10/2025 vp,Kiitos. — Ja sitten edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_50,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen osallistumisesta Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) toimintaan annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 52/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lyhyesti vain sen verran, että on hyvä, että Europolin ja yleensä viranomaisten yhteistyötä parannetaan Euroopan sisällä, ja se, että se toimii nopeasti ja automaattisesti. Esimerkiksi kansainvälisen rikollisuuden torjunnassa, mitä Europol tekee ansiokkaasti ja mihin myös Suomen viranomaiset ansiokkaasti ymmärtääkseni osallistuvat, tien pitää olla aina sileä ja helppo kulkea, koska ikävä kyllä tämä maailma ei ole enää kovin hyvä paikka. Toisaalta sitten niitähän, jotka haluavat tehdä laittomuuksia, eivät yleensä sido mitkään lait eivätkä määräykset. Näin ollen viranomaisten tulee olla pari askelta edellä heitä. Tiedustelun pitää olla mahdollisimman kattavaa ja yhteiseurooppalaista, koska ne, mitkä esimerkiksi huumerikollisuuteen liittyvät, eivät rajoitu yhteen maahan vaan ne ovat koko Euroopan kattavia hankkeita. On hyvä, että tämä on edennyt. Ja sekin, että myös tavallisten ihmisten tietoja suojataan niin, että heidän tietonsa eivät joudu väärään yhteyteen, on hyvä asia. Eli tämä on ymmärrykseni mukaan, kuten valiokunnan puheenjohtaja omassa hyvässä puheenvuorossaan kuvasi, hyvä hanke. Toivottavasti tällä edistetään sitä, että Eurooppa on hieman turvallisempi paikka elää verrattuna eiliseen päivään. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-09-17T14:48:44,2025-09-17T14:49:57,Hyväksytty,1.1 2025_80_51,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Termit äiti ja isä säilytettävä lainsäädännössä, palveluissa ja yhteiskunnassa>>>Kansalaisaloite KAA 6/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2025 vp","Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 7/2025 vp. — Keskustelua. Puheenjohtaja valiokunnasta, edustaja Eerola esittelee. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_80_52,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,"Termit äiti ja isä säilytettävä lainsäädännössä, palveluissa ja yhteiskunnassa>>>Kansalaisaloite KAA 6/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan esittelen nytkin lakivaliokunnan yksimielisen mietinnön koskien kansalaisaloitetta nimeltä Termit ”äiti” ja ”isä” säilytettävä lainsäädännössä, palveluissa ja yhteiskunnassa. Tässä kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että eduskunta edellyttää valtioneuvostoa ryhtymään tarkastelemaan lakeja termien ”äiti” ja ”isä” palauttamiseksi lainsäädäntöön siltä osin kuin mitä niitä on tässä vuosien saatossa poistettu. Lisäksi ehdotetaan, että eduskunta edellyttää valtioneuvostoa säilyttämään lainsäädännössä vielä nykyisin olevat termit ”äiti” ja ”isä” sekä ohjaamaan niiden käyttämiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä myöskin sosiaaliturvassa. Lakivaliokunta on arvioinut kansalaisaloitteessa ehdotettua laki- ja yleiskielen sekä eri hallinnonalojen kannalta, eli kielen ja hallinnonalojen kannalta sitä ollaan ennen kaikkea tässä pohdittu. Tässä mietinnössä lakivaliokunta toteaa, että lakikieli perustuu yleiskieleen. Lakikielellä on kuitenkin omia erityisiä piirteitään. Lakikielelle on ominaista pyrkimys täsmällisyyteen ja sitten myöskin yksitulkintaisuuteen, minkä vuoksi on tärkeää, että laissa käytettävät termit määritellään erityisen tarkasti ja yksiselitteisesti siinä asianomaisessa kontekstissa. Lainsäädäntö ei siis varsinaisesti sitten kuitenkaan määrää yleistä kielenkäyttöä eli sitä, miten ihmiset omassa arjessaan puhuvat — paitsi sitten tietysti on joitakin tiettyjä sanoja, joista sitten voidaan joissain yhteyksissä katsoa, että nyt on kiihottamista kansanryhmää vastaan tai niin edelleen, mutta sitä ei nyt tässä käsitellä. Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirjan toimitus osana omaa työtään seuraa yleistä kielenkäyttöä ja sanastossa tapahtuvia muutoksia. Valiokunnan heiltä saaman selvityksen mukaan sanakirjan toimitus ei ole havainnut, että sanojen ”äiti” ja ”isä” asema armaassa suomen kielessämme olisi mitenkään huomattavasti muuttunut. Oikeusministeriön hallinnonalan osalta lakivaliokunnan mietinnössä todetaan, että termejä ”äiti” ja ”isä” käytetään vuonna 2022 säädetyssä vanhemmuuslaissa, jota sovelletaan isyyden ja äitiyden eli vanhemmuuden toteamiseen, vahvistamiseen ja kumoamiseen. Ennen tätä vanhemmuuslakia näistä mainituista asioista, kysymyksistä ja seikoista säädettiin erikseen isyyslaissa ja äitiyslaissa, nyt siis vanhemmuuslaissa. Nämä kyseiset säännökset sisältyivät siis aiemmin erillisiin lakeihin, mutta ne vastasivat pitkälti toisiaan. Tämän vanhemmuuslain säätäminen sitten merkitsi sitä, että pääasiassa isyyslaki ja äitiyslaki ikään kuin teknisesti yhdistettiin, minkä myötä päällekkäisten säännösten määrää saatiin vähennettyä merkittävästikin — eli ikään kuin isä ja äiti saatettiin onnellisesti yhteen. Kuten tästä meidän lakivaliokunnan mietinnöstä ilmenee, termejä ”äiti” ja ”isä” käytetään tässä vanhemmuuslaissa nykyisinkin. Äitiyttä ja isyyttä koskevat termit on kuitenkin sitten korjattu tällaisella sukupuolineutraalilla ilmaisulla ”vanhempi” niissä tapauksissa, kun se on ollut mahdollista lainsäädännön täsmällisyysvaatimuksesta luopumatta, ja kun tämä sama sääntely koskee sekä äitiä että isää, niin sitten on alettu käyttää tätä sanaa ”vanhempi”. Muiden hallinnonalojen osalta lakivaliokunnan mietinnössä käsitellään vuonna 2022 toteutettua perhevapaauudistusta, jonka tavoitteena oli edistää hoitovastuun ja vanhempainvapaiden jakautumista aiempaa tasaisemmin molempien vanhempien eli äidin ja isän kesken. Tässä kyseisessä uudistuksessa kaikki vanhempainpäivärahasäännökset muuttuivat sekä sisällöllisesti että osittain myös näitten etuuksien nimien osalta. Nämä aiemmat etuudet eli äitiys-, erityisäitiys- ja isyysraha korvattiin seuraavilla termeillä: raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainpäiväraha. Koska vanhempainpäivärahajärjestelmä muuttui rakenteeltaan erittäin olennaisesti, näitten etuuksien aiemmat nimet eivät enää sopineet tähän uuteen malliin. Eli saadun selvityksen mukaan näitten etuuksien nimien muutos ei ollut uudistuksen tavoite tai lähtökohta, vaan se oli ikään kuin sitten seurausta tästä uudesta mallista — eli ei ollut niiden äiti tai isä vaan ikään kuin niiden lapsi. Arvoisa rouva puhemies! Perhevapaauudistuksen yhteydessä tehtiin myös muualle lainsäädäntöön tällaiset välttämättömät, teknisluontoiset muutokset, jotka johtuivat sairausvakuutuslain muutoksista. Tällainen laki oli muun muassa työsopimuslaki. Myös varhaiskasvatuslakiin ja muuhun opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon lainsäädäntöön on tehty tällaisia termimuutoksia. Arvoisa rouva puhemies! No sitten, mitä johtopäätöksiä lakivaliokunta nyt voi tästä lausua? Lakivaliokunta yksimielisesti katsoo kansalaisaloitteen perusteluissa todetuin tavoin, että ”äiti” ja ”isä” ovat hyvin tärkeitä sanoja ja käsitteitä meidän yhteiskunnassamme ja niistä ei olla luopumassa. Edelleen saadun selvityksen perusteella lainsäädännössä ei kuitenkaan ole kansalaisaloitteessa tarkoitettua ongelmaa. Eli sanoja ”äiti” ja ”isä” käytetään lainsäädännössä nykyisinkin, ja siltä osin kuin niitä on korvattu muilla ilmaisuilla, esimerkiksi ”vanhempi”, nämä muutokset ovat edellä selvittämäni mukaisesti olleet asiallisesti perusteltuja, ja siitä syystä tämä kansalaisaloite ei edellytä muutoksia meidän nykyiseen lainsäädäntöömme. Edellä esitetyn perusteella lakivaliokunta siis katsoo, ettei kansalaisaloitteen johdosta ole aihetta ryhtyä toimenpiteisiin, ja esitetään, että tämä kansalaisaloite ikään kuin hylätään — mutta äitiä ja isää ja etenkään lapsia emme tule hylkäämään. [Timo Suhonen: Hyvä puheenvuoro!]",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+6.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-09-17T14:50:24,2025-09-17T14:58:29,Hyväksytty,1.1 2025_80_53,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Termit äiti ja isä säilytettävä lainsäädännössä, palveluissa ja yhteiskunnassa>>>Kansalaisaloite KAA 6/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_54,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,"Termit äiti ja isä säilytettävä lainsäädännössä, palveluissa ja yhteiskunnassa>>>Kansalaisaloite KAA 6/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tämän kansalaisaloitteen liikkeelle laittajat ja allekirjoittajat ovat tuoneet tänne eduskuntaan tärkeän asian keskusteltavaksi ja tarkasteltavaksi — elämmehän aikaa, jossa sellainen varsin yksisilmäinen sukupuolineutraali ideologia näkyy eri puolilla yhteiskuntaa, ja siitähän tämän kansalaisaloitteen huolikin pohjimmiltaan on lähtenyt. Äskettäin eräs iso media väitti, että kansanedustaja Mäenpää olisi kirjoittanut transvastaisen kirjoituksen, koska hän oli kritisoinut Opetushallituksen varhaiskasvattajille ja opettajille suunnattuja ohjeita, joiden mukaan jo pienille lapsille voi kertoa, että joillakin pojilla on pimppi. Tämän kirjoituksen johdosta Mäenpäätä syrjittiin ja hänet poistettiin festareilta. Ei tuollaisten ohjeiden kritisoiminen ole transvastaista vaan ihan normaalin terveen järjen esillä pitämistä. Tiedehän kertoo meille, että on olemassa kaksi sukupuolta, mies ja nainen, koiras ja naaras. Ei ole mitään muita sukupuolia, vaan muun väittäminen on disinformaatiota. Silti tätä disinformaatiota, väärää tietoa, levitetään jopa kansanedustajia myöten. Arvoisa rouva puhemies! Ihmisellä toki voi olla erilaisia sukupuoli-identiteettejä, ja ihminen voi omassa mielessään kuvitella aivan mitä tahansa, mutta ei ole oikein vaatia, että muita edellytetään lähtemään tällaisiin erilaisiin, enemmän tai vähemmän erikoisiin kuvitelmiin mukaan ja että meidän yhteiskuntaamme muokattaisiin näiden kuvitelmien pohjalta. Yläkoululaisten oppikirjassa väitettiin, että nykyään mieskin voi synnyttää. Palautteen jälkeen kustantaja aikoo korjata asian kirjan seuraavaan painokseen. Toivottavasti se on niin tehnytkin. On täysin aiheellista, arvoisa puhemies, olla huolissaan siitä, saavatko lapset ja nuoret koulussa totuuteen perustuvaa opetusta, kun esimerkiksi Opetushallitus on tuollaisella äsken mainitulla linjalla. Pojalla ei ole pimppiä eikä mies voi synnyttää, vaikka Opetushallitus kuinka kovasti tätä julistaisi. Mutta näiden itsestäänselvyyksien sanominenkin on nykyään joidenkin silmissä radikaalia. Minun on vaikea ymmärtää, että Opetushallitus pitää edelleen noita harhaanjohtavia ohjeitaan ihmisten luettavissa, etenkin kun se samaan aikaan väittää olevansa vakavasti otettava asiantuntijavirasto. Täällä eduskunnassakin osa nyökyttelee hyväksyvästi tällaiselle perustotuuksien hämärtämiselle. Sitten ihmetellään, että lapset ja nuoret voivat huonosti ja maahan ei synny lapsia, ja jos tätä kritisoi, niin saatetaan vastata, että eihän tuo nyt ole niin olennainen asia, miksi tuon arvostelemiseen käytätte aikaanne. Niin, jos nämä eivät olisi olennaisia seikkoja, niin miksi näitä sitten ajetaan esimerkiksi päiväkoteihin ja oppikirjoihin, niin kuin äsken kuultiin? On täysin aiheellista olla huolissaan myös siitä, että nämä meille tärkeät sanat ”äiti” ja ”isä” säilyvät kielenkäytössämme ja nimenomaan siinä merkityksessä kuin ne ovat aina olleet. Suomen kirjakielen luojan, Mikael Agricolan, merkkivuonna järjestetyssä kilpailussa suomen kielen kauneimmaksi sanaksi valittiin äänestyksessä sana ”äiti”. Mies ei voi olla äiti. Se on biologinen ja looginen mahdottomuus. Tämä sukupuolineutraali ideologia ei perustukaan tosiasioihin, ja siksi siitä seuraa erilaisia ongelmia. Tasa-arvo ei synny siitä, että sukupuolten väliset erot ja tosiasiat kiistetään. Helsingin kaupungin järjestämät sukupuolineutraalit lasten urheilukilpailut osoittautuivat nopeasti lässähdykseksi, ja kaupunki sitten luopuikin niiden järjestämisestä sen jälkeen, kun ne oli kerran järjestetty. Arvoisa rouva puhemies! Kävimme lakivaliokunnassa tämän kansalaisaloitteen huolellisesti läpi, ja kuten tuossa esittelypuheenvuorossaan lakivaliokunnan puheenjohtaja toikin esille, niin valiokunta katsoo, että kansalaisaloitteen perusteluissa todetuin tavoin ”äiti” ja ”isä” ovat hyvin tärkeitä sanoja ja käsitteitä meidän yhteiskunnassamme. Saadun selvityksen perusteella lainsäädännössä ei kuitenkaan ole kansalaisaloitteessa tarkoitettua ongelmaa. Sanoja ”äiti” ja ”isä” käytetään lainsäädännössä nykyisinkin, ja siltä osin kuin niitä on korvattu muulla ilmaisulla, muutokset ovat olleet asiallisesti perusteltuja. Olen kyllä, arvoisa rouva puhemies, ollut päättäjänä sellaisissa tilanteissa, joissa on vaadittu lakikielen täydellistä ideologista puhdistamista sukupuoleen viittaavista äiti- ja isä-termeistä, mutta ainakaan vielä se ei ole mennyt läpi. Lapsen vanhempia esimerkiksi edelleen vahvistetaan isäksi tai äidiksi, ja näitä termejä käytetään vanhemmuuslaissa. Aloitteen tekijät ovat oikeassa siinä, että näin pitää olla. Perussuomalaisten kanta näihin asioihin on selvä. Isä- ja äiti-sanoista on hyvä pitää jatkossakin kiinni. Sukupuolineutraali ideologia tulee pitää kaukana niin lainsäädännöstä kuin kaikista julkisen hallinnon toiminnoista. Arvoisa rouva puhemies! Voimme olla tyytyväisiä siihen, että nyt on sellainen hallitus, joka ei lähde tähän älyttömään sukupuolineutraaliin ideologiaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+6.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-09-17T14:58:32,2025-09-17T15:03:55,Hyväksytty,1.1 2025_80_55,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Termit äiti ja isä säilytettävä lainsäädännössä, palveluissa ja yhteiskunnassa>>>Kansalaisaloite KAA 6/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Päivi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_56,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Termit äiti ja isä säilytettävä lainsäädännössä, palveluissa ja yhteiskunnassa>>>Kansalaisaloite KAA 6/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2025 vp","Arvoisa puhemies! Syntyvyys Suomessa on ollut jo pitkään laskusuunnassa ja ollut historiallisen alhaisella tasolla 2010-luvulta lähtien. Tällä kehityksellä on pitkällä aikavälillä merkittäviä vaikutuksia väestörakenteeseen, työvoiman riittävyyteen ja huoltosuhteeseen. Tarvitsemme enemmän keskustelua perheiden tilanteesta ja merkityksestä yhteiskunnassamme ja samalla myös äitiyden ja isyyden merkityksestä, ja kiitänkin kansalaisaloitteen tekijöitä tämän tärkeän aiheen esiin nostamisesta. Viime kaudellahan säädettiin uusi vanhemmuuslaki, jolla yhdistettiin aiemmat äitiys- ja isyyslait. Tätä yhdistämistä perusteltiin sääntelyn yhtenäistämisellä ja erillisten lakien soveltamisen hankaluudella. Eduskuntaryhmämme totesi tuolloin, ettei lakien yhdistäminen sinänsä ollut ongelmallista, kunhan toteutuksessa tunnistetaan äidin ja isän erilliset roolit. Korostimme myös, että lainsäädännön tulee aina olla selkeää, ymmärrettävää ja käytännössä toimivaa. Pidimme uudistuksessa ongelmallisena pyrkimystä sukupuolineutraaliuteen tilanteissa, joissa sukupuolella on olennainen merkitys. Silloisella hallituksella oli uudistuksen taustalla myös omat ideologiset tavoitteensa. Isän ja äidin rooleilla on omat erityispiirteensä, ja kyllä myös lainsäädännön ja viranomaistoiminnan palvelujen tulisi tunnistaa ja kunnioittaa tätä myös kielen tasolla. Sukupuolisidonnaisten termien säilyttäminen nykyistä laajemmin olisi tuonut selkeyttä ja tehnyt näkyväksi biologisen ja sosiaalisen vanhemmuuden eri ulottuvuudet. Äidin ja isän roolit eivät ole pelkästään biologisia tai juridisia, vaan ne kantavat mukanaan myös vahvaa kulttuurista ja emotionaalista merkitystä. Näiden käsitteiden tunnistaminen on tärkeää erityisesti lapsen näkökulmasta: lapselle isä on isä ja äiti on äiti. Äiti ja isähän ovat ensimmäisiä sanoja, joita ihminen yleensä oppii, ja ne tarttuvat luontevasti varhaislapsuuden ympäristöstä mukaan. Niiden merkitys pienelle lapselle on hyvin intuitiivinen, ja niiden kautta osoitetaan rakkautta ja luottamusta äitiin ja isään, kun muu sanavarasto ei siihen vielä riitä. Nimike ”isä” on yhä useammin korvattu esimerkiksi palveluissa muulla ilmaisulla. Vaikkapa synnytyksessä käytetään nimikettä ”kumppani”, josta olen saanut joiltakin isiltä viestiä, että he kokevat sen vähättelevänä. Eli isä määritellään tässä ikään kuin vähättelevällä tavalla vain suhteessa äitiin, suhteessa synnyttäjään, eikä siihen lapseen, jonka isä hän on. On tärkeää todeta, että liian pitkälle viety sukupuolineutraalisuus voi kääntyä myös sukupuolten tasa-arvon tavoitetta vastaan. Jos haluamme lisätä esimerkiksi isien osallistumista perhevapaisiin, on isyyttä myös sanoitettava tunnustavasti ja näkyvästi. No, valiokunta on päättänyt hylätä nyt käsittelyssä olleen kansalaisaloitteen. Vaikka äiti- ja isä-termit löytyvät edelleen lainsäädännöstä, muutti viime hallituskauden uudistus vanhemmuuden terminologiaa lainsäädännössä. Henkilökohtaisesti olisin toivonut vielä laajempaa selvitystä siitä, onko uuden, neutraalimman sääntelyn käytönoton jälkeen ilmennyt epäselvyyksiä arjessa, ei niinkään ehkä viranomaisten ja hallinnon näkökulmasta vaan tavallisten kansalaisten kokemuksissa esimerkiksi Kelan ohjeista tai neuvolapalveluista. Arjen kokemukset ja käytännön tilanteet ovat usein paras mittari sille, onko laki onnistunut tavoittamaan sen todellisuuden, jossa ihmiset elävät. Ennen kaikkea toivon, että jatkossa käymme enemmän keskustelua perheiden sekä äitiyden ja isyyden tärkeästä merkityksestä yhteiskunnassamme ja siitä, miten voimme rakentaa yhä perheystävällisempää ilmapiiriä, jossa myös yhä useammat nuoret tavoittelevat äitiyttä ja isyyttä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-09-17T15:03:57,2025-09-17T15:08:51,Hyväksytty,1.1 2025_80_57,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Termit äiti ja isä säilytettävä lainsäädännössä, palveluissa ja yhteiskunnassa>>>Kansalaisaloite KAA 6/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_58,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Termit äiti ja isä säilytettävä lainsäädännössä, palveluissa ja yhteiskunnassa>>>Kansalaisaloite KAA 6/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Tänään keskustelemme siitä, millaista kieltä lakiteksteissä käytämme. Ydinperhe on turvallisuutemme perusta ja kivijalka. On tärkeää, että myös lainsäädäntömme kannustaa vaalimaan perhesuhteita ja ydinperheen merkitystä lapsen vakaassa ja turvallisessa arjessa. Kuten kansalaisaloitteessakin sanotaan, ”äiti” ja ”isä” ovat merkityksellisiä ja tärkeitä termejä suomalaisessa yhteiskunnassa. Monille ne ovat osa suomalaista identiteettiä, kansamme kieltä. Yhtäkään edustajaa ei tässä salissa istuisi ilman äitiä ja isää. Olen itse äärimmäisen kiitollinen siitä, että olen saanut tulla isäksi ja papaksi. Kaikista arvokkain kunnianimitys on minulle neljän tytön isä. Todellisuutemme rakentuu sanavalinnoistamme. Emme voi korvata ”synnyttäjän” tai ”siittäjän” termeillä sitä kaikkea kestävää ja arvokasta, mitä äidit ja isät lastensa puolesta tekevät ja merkitsevät. Muille aloitteen allekirjoittaneille haluamme sanoa ja haluan sanoa, että älkää peljätkö, ääntänne on kuultu, te ette ole huolenne kanssa yksin. Yhdyn valiokunnan vastaukseen. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-17T15:08:53,2025-09-17T15:10:41,Hyväksytty,1.1 2025_80_59,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Termit äiti ja isä säilytettävä lainsäädännössä, palveluissa ja yhteiskunnassa>>>Kansalaisaloite KAA 6/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_60,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,"Termit äiti ja isä säilytettävä lainsäädännössä, palveluissa ja yhteiskunnassa>>>Kansalaisaloite KAA 6/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2025 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelemme jälleen kansalaisaloitetta, joka on otsikoitu seuraavasti: ”Termit ’äiti’ ja ’isä’ säilytettävä lainsäädännössä, palveluissa ja yhteiskunnassa.” Kuten viime vuonnakin pitämissäni puheenvuoroissa toin ilmi, kannatan aloitteen henkeä. Edellinen käsittelyhän tapahtui isänpäivän alusviikolla, ja moni puhuja piti hyvin tunteikkaita puheita, koska sanat ”äiti” ja ”isä” ovat hyvin tunteikkaita ja tunnepitoisia sanoja. Lakivaliokunnan mietinnön mukaan tilanne on kuitenkin se, että erillisiin lainsäädäntöhankkeisiin ei ole aloitteen pohjalta tarvetta. Esimerkiksi vanhemmuuslaissa termit ovat edelleen käytössä. Saadun selvityksen mukaan termejä ei ole lakia säädettäessä muutoinkaan vältelty. Kansalaisaloitteen termit ”siittäjä” ja ”synnyttäjä” eivät myöskään laissa esiinny. Arvoisa puhemies! Lakivaliokunta katsoo kansalaisaloitteen perusteluissa todetun tavoin, että ”äiti” ja ”isä” ovat hyvin tärkeitä sanoja ja käsitteitä yhteiskunnassamme. Jatkossakaan meillä ei ole mitään tarvetta lähteä näitä arvokkaita sanoja muuttamaan. Puhuttu kieli on paljon kiinni myös meistä itsestämme ihan ilman politiikkaakin. Miten käytämme kaunista suomen kieltä arjessamme? Miten kutsumme itse vanhempiamme? Miten opetamme lapsiamme? Kielemme säilymisestä olemme paitsi yhteiskuntana myös yksilöinä vastuussa. Emme saa antaa ulkomaalaisperäisten vaikutteiden ja sukupuolineutraalin uudiskielen viedä meiltä omia sanojamme vanhemmuuden kuvaamisessa. On selvää, että ennen pitkää vakiintuneet termit leviävät yhteiskuntaan, palveluihin ja lopulta myös lainsäädäntöön. Nykyisin puhuttu suomi on jo kovin erilaista kuin se oli vielä 1960-luvulla. Valitettavasti varsinkin englanti ottaa valtavaa niskalenkkiä suomen kielestä varsinkin nuorison puheenparressa. Arvoisa puhemies! Sukupuolineutraaliuden ihanne haastaa myös perinteiset termit, kuten ”äiti” ja ”isä”. ”Isää” ja ”äitiä” pidetään vahvasti sukupuolittuneina sanoina, joita ne toki ovatkin, eikä siinä minun mielestäni ole mitään pahaa. Miksi sukupuolittuneisuus ei saisi näkyä? Ilmeisesti se loukkaa joitain ihmisiä, vaikka en itse kyllä tunne ensimmäistäkään sellaista. Minulle on selvää, että sen parempia ja meille suomalaisille sopivampia termejä vanhempien kuvaamiseen ei ole olemassakaan. On hyvä ohjenuora lakien valmistelijoille ja meille poliittisille päättäjille jatkossakin, että pidämme huolta termien säilymisestä laeissa. Tämä vaatii jatkuvaa tarkkailua, ja pidänkin aloitetta hyvänä keskustelunavauksena. Saatiin tämä aihe tänne isoon saliin laajempaankin käsittelyyn. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+6.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-09-17T15:10:43,2025-09-17T15:14:22,Hyväksytty,1.1 2025_80_61,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Termit äiti ja isä säilytettävä lainsäädännössä, palveluissa ja yhteiskunnassa>>>Kansalaisaloite KAA 6/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_62,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,"Termit äiti ja isä säilytettävä lainsäädännössä, palveluissa ja yhteiskunnassa>>>Kansalaisaloite KAA 6/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Muistan sen hetken, kun lapseni Tuomas sanoi ensimmäisen sanansa, ja se oli ”äiti”. Se oli tunteellinen hetki ja äitiyttäni tukevaa. Se vahvisti minua sen pienen pojan äitinä, joka tarvitsi minua elämässään. Arvoisa puhemies! Tänään käsittelemme merkittävää kansalaisaloitetta, jossa termit ”äiti” ja ”isä” tulee säilyttää lainsäädännössä, palveluissa ja yhteiskunnassamme. Aloitteen tekijät ovat huolissaan siitä, että nämä perinteiset käsitteet olisivat vähitellen korvautumassa muilla termeillä, kuten ”synnyttäjä” ja ”siittäjä”. Lakivaliokunta on selvityksensä perusteella todennut, että äiti‑ ja isä-sanat ovat edelleen käytössä. Esimerkiksi vanhemmuuslaissa lapsen vanhempi määritellään aina joko ”äidiksi” tai ”isäksi”, eikä oikeudellisesti ole mahdollista nimetä aikuista vanhemmaksi pelkällä nimikkeellä ”vanhempi”. Kansalaisaloite on tärkeä. Äiti-sana on valittu Suomen kauneimmaksi sanaksi. Molemmat sanat, niin ”äiti” kuin ”isäkin”, kantavat syvää merkitystä perheyhteydelle, suomalaisuudelle, isänmaalle ja äidinkielellemme. Lapsen ensimmäinen sana on useimmiten ”äiti” tai ”isä”, mikä kertoo sanojen merkityksestä ja läsnäolosta jokapäiväisessä elämässämme. Ne ovat sanoja, jotka yhdistävät sukupolvia ja vahvistavat perheen ja yhteiskunnan perustaa. Ne ovat biologisia faktoja, jolloin ”äiti” on naispuolinen synnyttäjä ja ”isä” miespuolinen vanhempi. Lapsella on aina isä ja äiti. Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite heijastaa aitoa huolta siitä, että perinteiset perhearvot suomalaisuus, äidinkieli ja isänmaa säilyvät. On tärkeää, että jatkossakin pidämme kiinni sanoista, jotka merkitsevät äitiä ja isää, ja tuemme niiden käyttöä niin lainsäädännössä kuin palveluissammekin. Tämä on paitsi kielellinen kysymys myös kysymys perheyhteydestä, identiteetistämme ja yhteiskuntamme kulttuuriperinnöstä. Suomi tarvitsee syntyvyyttä lisää, jolloin äidin ja isän roolia tulee yhteiskunnassamme yhä edelleen vahvistaa ja tukea. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+6.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-09-17T15:14:25,2025-09-17T15:17:14,Hyväksytty,1.1 2025_80_63,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Termit äiti ja isä säilytettävä lainsäädännössä, palveluissa ja yhteiskunnassa>>>Kansalaisaloite KAA 6/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_64,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,"Termit äiti ja isä säilytettävä lainsäädännössä, palveluissa ja yhteiskunnassa>>>Kansalaisaloite KAA 6/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Ollaan tosiaan käsittelemässä kansalaisaloitetta, jossa keskustellaan siitä, että hallituksen tulisi ryhtyä tarkastelemaan lakeja termien ”äiti” ja ”isä” palauttamiseksi lainsäädäntöön siltä osin kuin näitä termejä on poistettu. Aloitteessa ollaan myös huolestuneita syntyvyyden laskusta ja sen merkityksestä Suomen työllisyys- ja talouspolitiikkaan. Tämän lisäksi aloitteessa korostetaan termien tärkeyttä suomalaisessa perhekäsityksessä ja vaaditaan lapsen oikeutta ”äidin” ja ”isän” turvaamiseen lainsäädännön ja terminologian tasolla. Ehkä tässä keskustelussa on hyvä todeta se, että nämä monet asiat, mitkä tässä kansalaisaloitteessa ovat, ovat tärkeitä, kuten vaikka syntyvyyden kokonaisuus. Itsekin kannan huolta syntyvyyden laskusta ja siitä, mitenkä vaikka lapsiperheet pärjäävät tässä yhteiskunnassa, taikka jopa siitä, mitenkä nuoret tässä yhteiskunnassa uskaltavat hankkia lapsia aikaisemmin kuin tällä hetkellä. Elikkä tämän toivotun lapsiluvun toteutuminen on sellainen, mistä itse kannan kovaa huolta. Mutta siitä, onko näillä asioilla yhtäläisyysmerkkejä lainsäädännön nykytilaan, ehkä olen eri mieltä. Elikkä on selvää, että tällaista kansalaisaloitteessa esitettyä ongelmaa, uhkaa äiti- ja isä-sanojen häviämisestä ei ole olemassa, ja toivon, että tästä salista ei myöskään tule sellaista viestiä. En tiedä yhteiskunnassa mitään poliittista voimaa taikka mielipidettä, joka vastustaisi äiti- ja isä-termin käyttöä — en ketään. En usko, että täällä on mitään sellaista tahoa, joka vastustaa näitten termien käyttöä. Ihmettelen sitä, jos täältä lähdetään luomaan sellaista mielikuvaa kansalaisille, että tällaista yhteiskunnallista liikehdintää olisi. Äiti- ja isä-sanoja ei ole hävitetty myöskään lainsäädännöstä, eikä kansalaisaloitteessa mainittuja termejä ”siittäjä” ja ”synnyttäjä” käytetä lainsäädännössä, eikä näitä kukaan velvoita käyttämään eikä yleisesti kyllä käytä myöskään arjessa. Äiti- ja isä-sanojen käyttöä ei estä se, että sukupuolittuneeseen kielenkäyttöön kiinnitetään huomiota silloin, kun kieli on ulossulkevaa tai syrjivää. Tällaisellahan tarkoitetaan yleensä tällaisia meidän vanhoja sanontojamme, missä on poliisimies tai palomies. [Juho Eerola: Lentoemäntä!] Tavallaan on ehkä yritetty kehittää meidän sanastoa sen mukaiseksi, että se olisi ehkä sukupuolineutraalimpaa. Mutta eihän se keskustelu liity tähän kokonaisuuteen, missä ajatellaan, että ”äitiä” ja ”isää” ei voisi käyttää. Eli jotenkin ajattelenkin, että tätä kansalaisaloitteessa esitettyä äiti- ja isä-termien ongelmaa ei lähtökohtaisesti yhteiskunnassa ole eikä meidän poliitikkojen pidä sellaista myöskään täällä itse luoda. Minä ajattelenkin, että yhtenä merkittävänä esteenä tosiasiallisesti perheen perustamiselle on taloudelliset haasteet. Tarvitaan toimia vanhemmuuden tekemiseksi saavutettavammaksi ja kohtuuhintaiseksi perheystävällisellä politiikalla. Kun on kysytty esimerkiksi tällaisilta 25—35-vuotiailta nuorilta, minkä takia ei olla vielä sitä ensimmäistä lasta parisuhteeseen saatu, niin usein syy on ollut taloudellinen huoli eikä se, että yhteiskunnassa käytettäisiin äiti- tai isä-termiä väärin. Elikkä ehkä miettisin sitä, kohdistuuko meidän poliitikkojen huomio nyt ihan tärkeimpiin kokonaisuuksiin. Ajattelenkin, että hallituksen leikkaukset eivät ole luoneet sellaista tulevaisuuden näköalaa, jossa perheen perustamista pidettäisiin taloudellisesti mahdollisena, ja sitä on vaikeutettu. Hallituksen sosiaaliturvaan ja työttömyysturvaan kohdistuvat leikkaukset vaikuttavat merkittävästi lapsiperheiden toimeentuloon ja siihen, uskalletaanko perheeseen hankkia se ensimmäinen taikka sitten toinen tai kolmas lapsi, varsinkin kun puhutaan pienituloisista. Tämä lapsiluvun saanti siitä näkökulmasta, mikä on tulotaso: Tässä yhteiskunnassa tällä hetkellä toteutuu niitten perheiden lapsitoivemäärä, jotka ovat tuloiltaan korkeimmat, eli hyvätuloisten ja ylempien keskituloisten lapsitoiveet toteutuvat tässä yhteiskunnassa. Eli he saavat lähelle sitä lapsimäärää, mitä he toivoisivat. Mutta sitten kun puhutaan pienituloisista, niin heidän lapsilukunsa eli tämä toivemäärä lapsista, mitä he toivoisivat, ei toteudu. Ja ajattelenkin, että tämä on yhteiskunnallisesti todella iso, merkittävä tasa-arvo-ongelma. No, haluan sanoa ääneen, että nyt kun me puhutaan täällä termeistä, siitä, että isä- tai äiti-termin käyttö olisi ongelmallista, niin edelleenkään en pidä sitä — eikä kukaan pidä sitä — ongelmallisena. Mutta ehkä tässä olisi rehellistä sanoa ääneen se, mikä tosiasiallisesti ehkä osan aloitteen tekijöistä taikka ainakin osan tässä salissa olevien ihmisten arvoissa taustalla on: kyse ei ole siitä, ollaanko huolissaan, saako isä- tai äiti-termiä käyttää, vaan siitä, minkälaisia perhemuotoja on eli hyväksytäänkö sellaista perhettä, jossa on kaksi isää tai missä on kaksi äitiä. Tavallaan tämän sanominen sen sijaan, että mentäisiin terminologian taustoille, olisi rehellistä. Itse ajattelen, että jokainen perhemuoto on tervetullut. Ja kun mietitään varsinkin syntyvyyttä, niin pitää miettiä, miten me voidaan tukea kaikenlaisia perheitä saavuttamaan se toivottu lapsiluku. Jos miettii sitä, minkälaisia haasteita juuri monimuotoisten perheiden lapsihaaveiden toteutumisella on, niin siellä on niitä suurimpia esteitä. Esteiden poistamiseksi muun muassa Kela-korvauksia hedelmöityshoidoista tulisi laajentaa myös naispareille, ja ei-kaupalliset sijaissynnytykset pitäisi mahdollistaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Myös keskenmenon hoidossa niitä kokeneita tulisi tukea yhteiskunnassa paremmin. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n tekemän kyselyn mukaan viidennes vastaajista kertoi keskenmenon ja sen puutteellisen hoidon vaikuttaneen negatiivisesti heidän lapsilukutoiveeseensa tai toteutuneeseen lapsilukuun. Elikkä jos me panostettaisiin niihin palveluihin niitten ihmisten osalta, keillä ei toteudu se toivottu lapsiluku — ja me tiedetään, kuinka yleisiä esimerkiksi tällä hetkellä yhteiskunnassa keskenmenot ovat taikka kuinka moni perhe joutuu hakeutumaan julkiselle taikka yksityiselle hedelmöityshoitojen piiriin — niin siellä on paljon toivetta perheellistymisestä ja paljon toivetta siitä, että voisi olla juuri äiti tai isä tai sitten erilaisia perhemuotoja. Yksi konkreettinen tapa tukea nuorten mahdollisuuksia toteuttaa omia lapsitoiveitaan on tarjota heille mahdollisuus saada tietoa omasta hedelmällisyydestään riittävän ajoissa, ja sen takia kannatankin maksuttoman hedelmöitysneuvonnan tarjoamista alle 25-vuotiaille, jotta sitten jokaiselle tulisi riittävän ajoissa tieto omasta hedelmällisyyden kaarestaan. — Kiitoksia erittäin paljon. [Juho Eerola pyytää vastauspuheenvuoroa]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+6.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-09-17T15:17:18,2025-09-17T15:24:28,Hyväksytty,1.1 2025_80_65,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Termit äiti ja isä säilytettävä lainsäädännössä, palveluissa ja yhteiskunnassa>>>Kansalaisaloite KAA 6/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_66,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Termit äiti ja isä säilytettävä lainsäädännössä, palveluissa ja yhteiskunnassa>>>Kansalaisaloite KAA 6/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Lyhyesti vain sen verran, että kun katsoin tämän kansalaisaloitteen lakivaliokunnan mietinnön alun, niin täällähän sanotaan: ”Kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että eduskunta edellyttää valtioneuvostoa ryhtymään tarkastelemaan lakeja termien ’äiti’ ja ’isä’ palauttamiseksi lainsäädäntöön siltä osin kuin niitä on poistettu.” Elikkä tämä aloite on aivan oikea. Me olemme tässä yhteiskunnassa menneet sellaiselle tasolle, että yhteiskuntamme peruskivijalkaa murretaan koko ajan. Isä ja äiti ovat sen pienen ihmisen tuki ja turva; näin on aina kautta aikain ollut ja aina niin tulee oleva. Mutta ymmärrän toki sen, että on myös niitä särkyneitä perheitä, ja sekin on tärkeää, että heistä pidetään huolta. Toivottavasti sitten se särkynyt perhe, jolle on jonkun syyn takia käynyt näin ikävästi, pystytään hoitamaan, mutta ei pidä yhteiskunnan perusrakenteita lähteä murtamaan. Jos sille tielle lähdemme, niin sillä tiellä käy todella huonosti. Tämä meidän aikamme on kyllä aika hullua aikaa senkin puolesta, että täällä esitetään todella, että pojallakin — kuten edustaja Pekka Aittakumpu omassa puheenvuorossaan kuvasi — voi olla pimppi. Onhan nyt käsittämätöntä sekoilua tällainen keskustelu. Mieheksi ja naiseksi meidät on luotu. Totta kai joillakin sukupuoli-identiteetin takia on ongelmia, mutta niitäkin ihmisiä autetaan ja hoidetaan, ei heitä syrjitä. Mutta sitä, että yhteiskunnan perusrakenteita murretaan ja tällainen mieliala luodaan, että tämä maailma ei olekaan näin, minä suuresti paheksun. Kyllä yhteiskunnan perusasiat pitää pitää kunnossa, ja se pieni ihminen, joka maailmaan syntyy, tarvitsee sen kaiken tuen — sekä isän ja äidin että myös isovanhempien tuen ja kaikkien läheisten tuen — että hän pääsee kehittymään terveeksi aikuiseksi ja tekemään sitä omaa elämäänsä eteenpäin ja mahdollisesti tulemaan isäksi tai äidiksi riippuen sukupuolesta. Kun näitä perusasioita murretaan, niin sillä on tietty tarkoitus, ei se ole vahinko. Kun lukee lehtiä tänä päivänä, niin kyllähän välillä ovat sellaisia ne uutiset siellä, että ihan pitää silmiä hieroa välillä, että onko tämä oikeinkaan, mitä minä luen parhaillaan. Olen hyvin huolissani tämän Suomen henkisestä tilanteesta tänä päivänä, kun mitään perusasioita ei enää kunnioiteta niistä perusasioista, jotka ovat tämän maan pitäneet vuosisatoja pystyssä. Koti, uskonto ja isänmaa ovat niitä kivijalkoja, joihin tämä maa on aina nojannut. Kun siihen otetaan vielä laki mukaan ja sitten se lähimmäisen kunnioittaminen, että kunnioitamme lähimmäistä ja autamme naapuria ja elämme ihmisiksi, niin siinäpä se sitten onkin — loput aina pystyy järjestämään. Mutta jos tällaisia perusasioita lähdetään epäilemään ja haastamaan, sillä tiellä käypi todella ikävästi. Toivon, että tämä ymmärretään. Jos joku on kanssani eri mieltä, hänellä on täysi oikeus siihen, mutta ei siitä huolimatta lähdetä, vaikka olisimmekin eri mieltä, murtamaan näitä yhteiskunnan perusrakenteita. Sitä päivää en soisi koskaan näkeväni. [Juha Hänninen: Erinomainen puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-09-17T15:24:28,2025-09-17T15:27:20,Hyväksytty,1.1 2025_80_67,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Termit äiti ja isä säilytettävä lainsäädännössä, palveluissa ja yhteiskunnassa>>>Kansalaisaloite KAA 6/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2025 vp","Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Eerola.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_68,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,"Termit äiti ja isä säilytettävä lainsäädännössä, palveluissa ja yhteiskunnassa>>>Kansalaisaloite KAA 6/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2025 vp","Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Vastauspuheenvuoroni ei koske edustaja Hoskosen äsken pitämää puheenvuoroa, vaan edeltävää, edustaja Forsgrénin. Mielestäni hänen puheenvuoronsa jonkun verran lipesi itse tästä kansalaisaloitteesta ja tästä aiheesta, jota nyt käsittelemme, mutta käsitteli tärkeää aihetta, eli tätä syntyvyyden laskua ja alhaista syntyvyyttä Suomessa, mikä on oikeasti kova huoli. Jotenkin tuntuu, että siinä syyllistettiin enemmän tätä hallitusta näistä toimenpiteistä tai tekemättömyydestä, että tämä syntyvyys on alhaista. Mutta kun olen näitä tilastoja katsonut, niin itse asiassa viime vuonna, 2024, syntyi enemmän lapsia kuin vuonna 23, jolloin syntyi enemmän lapsia kuin vuonna 22, ja ikään kuin ne alhaisimmat olivat... No, edelleenkin ollaan alhaisella tasolla, mutta ei enää mennä alemmaksi kuin mitä oli edellisen hallituksen aikana. Nyt tänä vuonna ilmeisesti syntyy vähän enemmän kuin viime vuonna. Syiksi mainitsitte muun muassa tämän, että naisparien lapsettomuushoitoihin ei saa Kela-korvauksia. Edellisen hallituksen aikana ketkään eivät näitä Kela-korvauksia saaneet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+6.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-09-17T15:27:26,2025-09-17T15:28:36,Hyväksytty,1.1 2025_80_69,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Termit äiti ja isä säilytettävä lainsäädännössä, palveluissa ja yhteiskunnassa>>>Kansalaisaloite KAA 6/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2025 vp",Kiitoksia. — Puhujalistaan. Edustaja Oinas-Panuma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_70,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,"Termit äiti ja isä säilytettävä lainsäädännössä, palveluissa ja yhteiskunnassa>>>Kansalaisaloite KAA 6/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tuo on totta, että tämä syntyvyysasia on kyllä semmoinen, mistä meillä kannattaisi täälläkin salissa enemmän keskustella, koska se haastaa oikeastaan kaiken meidän politiikan tekemisen. Sitten itse tämä asia, mitä täällä käsitellään, on mainio esimerkki siitä, mitä käy, kun somessa joku asia alkaa ottaa kierroksia. Kyllä mielenkiinnolla seurasin silloin, kun tämä kansalaisaloite tuli, kuinka hirmuisen somemylläkän se aiheuttikaan, ja sitten lopulta aika nopeasti saivat myös nämä nimet kerättyä ja tämä meille tuli tänne käsittelyyn. Isyys, äitiys ja vanhemmuus ovat tärkeitä asioita ja iso osa meidän kulttuuria, mutta itse henkilökohtaisesti en ole hirveän huolissani siitä, että meidän äiti- ja isä-termejä oltaisiin nyt varsinaisesti mihinkään hävittämässä. Siispä haluankin kiittää valiokuntaa siitä, että siellä on tehty hyvää työtä ja erittäin hyvin nämä asiat muotoiltu ja tähän aloitteeseen vastattu. Muistaakseni uudessa vanhemmuuslaissa oli äiti-sana tai äitiyteen viitattiin yli 70 kertaa — 73 minulla lukeekin täällä — ja isyyteen sitten 114 kertaa, eli eiväthän ne ”äiti” ja ”isä” sieltä tosiaan mihinkään ole kadonneet. Kun tuolla aloitteessa puhuttiin tästä siittäjä- ja synnyttäjä-sanan käyttämisestä, niin suora lainaus tuolta translain perustelutekstistä on, että ”äitinä pidetään sitä, joka on synnyttänyt lapsen ja isänä sitä, joka on siittänyt lapsen, riippumatta siitä, mikä henkilön oikeudellinen sukupuoli on”, eli eipä oikein muilla voi sanoa kuin sillä ”synnyttäjällä” ja ”siittäjällä” tuommoista lausetta. — Kiitos valiokunnalle mainiosta työstä, ja ei minulla tästä tämän pitemmästi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+6.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-09-17T15:28:36,2025-09-17T15:30:22,Hyväksytty,1.1 2025_80_71,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Termit äiti ja isä säilytettävä lainsäädännössä, palveluissa ja yhteiskunnassa>>>Kansalaisaloite KAA 6/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_72,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,"Termit äiti ja isä säilytettävä lainsäädännössä, palveluissa ja yhteiskunnassa>>>Kansalaisaloite KAA 6/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Sinänsä itse olen huolissani osittain siitä, että jossakin määrin yhteiskunnassa on pyritty irtaantumaan termeistä ”äiti” ja ”isä”. Tämä on esimerkiksi tullut esille joissakin kuulemisissakin, mitä valiokunnassa käytiin, ja joissakin keskusteluissa, joita julkisestikin ollaan käyty. Esimerkkinä vaikkapa päiväkodit, joissa ollaan sitten luovuttu näistä termeistä johtuen siitä, että ne lapset, joilla mahdollisesti ei ole äitiä tai isää, saattavat kokea hyvin kiusallisena, että puhutaan näillä termeillä. Siitä syystä tietyllä tapaa pitää olla huolissaan siitä, mikä näiden termien tulevaisuus on. Juuri niin kuin edustaja Hoskonen täällä kertoi, nämä ovat niitä ydinpilareita yhteiskunnassa, että lapsella tulee olla äiti ja isä. Tästä ydinpilarista lähtee myöskin virallinen merkintä meidän yhteiskunnassa liikkeelle, koska DVV merkitsee lähtökohtaisesti jokaiselle lapselle äidin tai isän, juuri näillä termeillä. Siellä ei käytetä mitään muita termejä. Näin se siis virallisesti kirjataan. Tässä yhteiskunnassa kun olemme huomanneet, että moni lapsi voi erittäin huonosti ennen kaikkea mielenterveyden osalta, on tärkeää, että niitä tukipilareita tuetaan ja niitä ylläpidetään ja sitä turvaa tuovaa ydinperhettä suojataan myöskin terminologian tasolla. Monelle lapselle äidin tai isän menettäminen on sellainen seikka, että se suistaa koko lapsuuden ja nuoruuden pois raiteiltaan, ja sekin kuvastaa, miten tärkeä merkitys äidillä ja isällä lasten kehityksessä on. Kysyin valiokunnassa muutamalta asiantuntijalta, voiko olla jossakin tilanteessa haitallista lapselle käyttää termejä ”äiti” tai ”isä”, ja yksikään asiantuntija ei kyllä sanonut, että näin olisi tai voisi olla. Myöskin itse ymmärsin niin, että ei voida ikään kuin lähteä rajoittamaan näiden termien käyttöä sillä perusteella, että kaikilla ei ole äitiä tai isää tai perhemuodot ovat erilaisia. Täällä on käyty tänään erittäin hyvää keskustelua tästä asiasta, ja tämä on siinä mielessä tärkeä asia, vaikka tämä johtopäätös oli hyvin pitkälle ja tarkkaan punnittu ja harkittu valiokunnassa. Siinä mielessä yhdyn kyllä siihen päätökseen näiden toimien osalta, joita tässä lakialoitteessa ehdotettiin tehtäväksi, että niitä ei ole selvityksen perusteella tarvetta tehdä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+6.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-09-17T15:30:22,2025-09-17T15:32:47,Hyväksytty,1.1 2025_80_73,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Termit äiti ja isä säilytettävä lainsäädännössä, palveluissa ja yhteiskunnassa>>>Kansalaisaloite KAA 6/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kaleva., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_74,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Atte,Kaleva,Kansanedustaja,KOK,"Termit äiti ja isä säilytettävä lainsäädännössä, palveluissa ja yhteiskunnassa>>>Kansalaisaloite KAA 6/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Toisin kuin vihreät, niin kuin täällä kuultiin äsken, minä kyllä pidän tärkeänä tätä asiaa, ja haluankin kiittää tämän kansalaisaloitteen alullepanijoita siitä, että he ovat nostaneet tämän kysymyksen keskusteluun, ja kaikkia niitä, jotka ovat kirjoittaneet nimensä tähän kansalaisaloitteeseen. Nopeasti saatiin se täyteen, mikä sekin kuvastaa sitä, että tämä on kyllä tärkeä asia, se koetaan tärkeäksi tässä yhteiskunnassa. Haluan kiittää myös heitä siitä, että he ovat olleet mukana tässä, kirjoittamassa sen nimensä. Lisäksi erityisesti haluan kiittää lakivaliokuntaa, puheenjohtajaa ja koko valiokuntaa, siitä, että asia käsiteltiin asianmukaisesti ja hyvin, ja tultiin siihen tulokseen, että tällä hetkellä lainsäädännössä ei ole tällaista ongelmaa. Mutta sen sijaan meidän yhteiskunnassa kyllä tällainen orwellilainen uuskieli on valtaamassa alaa. Olen kolmen lapsen isä, ja minäkin olen joutunut... Naamani eteen laitettiin paperi, missä kysyttiin, että oletko tämän kyseisen lapsen ”synnyttänyt vanhempi” vai ”ei-synnyttänyt vanhempi” vai ”joku muu, mikä”. No, minä raksitin sen ”joku muu” ja kirjoitin siihen kohtaan ”isä”. En minä ole ”ei-synnyttänyt vanhempi” tai ”siittäjä” tai lasten äidin, minun vaimoni ”kumppani”, vaan minä olen näitten lasten ”isä”. Jostain syystä tällaista on pyritty hämärryttämään yhteiskunnassa erilaisista syistä. Suomen kielihän on hyvin sukupuolineutraali kieli sinänsä verrattuna kovin moniin muihin kieliin. Meillä ei ole erillisiä pronomineja miehille ja naisille, meillä on ”hän”, ja hyvin monessa asiassahan se täysin puoltaa paikkansa. Ei ole mitään tarvetta eritellä sukupuolen mukaan monessakaan tilanteessa sitä, kuka tämä henkilö on, mutta silloin kun puhutaan äitiydestä tai isyydestä, niin se on kyllä täysin paikkansa puoltavaa. Silloin on täysin selvä asia, että äiti on ”äiti” ja isä on ”isä”. Yhteiskunnassa on, niin kuin täällä kuultiin — esimerkiksi edustaja Hoskonen sanoi — tämmöistä perinteisten perhearvojen rapauttamista tapahtumassa. Tämä orwellilainen uuskielihän nimenomaan koostuu siitä, että tehdään se uusi kieli niin vaikeaksi tai niin pelkistetyksi, että ei voida puhua näitä kiellettyjä ajatuksia, vaan ainoastaan sitä poliittisesti korrektiksi katsottua oikeaa totuutta. Siihen suuntaan tässä on oltu menemässä. On hienoa, että lakivaliokunnan käsittelyn jälkeen voidaan pitää selvänä, että lainsäädännössä meillä tällä hetkellä tätä orwellilaista uuskieltä ei ole näitten kahden tärkeän termin, äiti- ja isä-termin kohdalla, mutta kyllä sitä valitettavasti meidän yhteiskunnassa muualla esiintyy. Johan jo se, että tähän lakialoitteeseen niin nopeasti saatiin ne nimet kerättyä, osoittaa sen, että kyllä tämä minun käsitykseni on aika laajalti jaettu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+6.aspx,fi,Atte Kaleva,1481,2025-09-17T15:32:47,2025-09-17T15:35:22,Hyväksytty,1.1 2025_80_75,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Termit äiti ja isä säilytettävä lainsäädännössä, palveluissa ja yhteiskunnassa>>>Kansalaisaloite KAA 6/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_76,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,"Termit äiti ja isä säilytettävä lainsäädännössä, palveluissa ja yhteiskunnassa>>>Kansalaisaloite KAA 6/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kaleva on hyvä esimerkki siitä, mitenkä toisen puheenvuoro siteerataan väärin. Minähän missään vaiheessa en kyseenalaistanut aloitteen tekijöitten motiivia, vaan nostin esille kansanedustajien ja meidän poliitikkojen tehtävää siinä, että emme luo sellaisia mielikuvia, mitkä eivät pidä paikkaansa, mielikuvaa siitä, että pitäisi olla huolissaan yhteiskunnassa siitä, että isä- tai äiti-termiä ei saisi käyttää. Näinhän ei ole, ja sitä olen nostanut esille. Edelleenkään kukaan tässä salissa ei vastusta näitten termien käyttöä. Uskon, että se on meille monelle tärkeä, jos vaikka miettii omaa perhesuhdetta, joten ei luoda sellaista kuvaa, että sellaista huolta olisi olemassa, koska sellaista ei ole tässä salissa. Mutta haluaisin nostaa esille, että tässä ehkä siteerataan tätä kokonaisuutta mielenkiinnolla. Itsehän ajattelen, että näissä termeissä ei ole minkäänlaista ongelmaa, mutta minä ajattelen, että se ongelma tulee sellaisessa tilanteessa, jossa se sukupuoli rajoittaa ihmisen mahdollisuuksia. Täällä on ollut koulu esimerkkinä tällaisessa maailmassa, missä on menty liian pitkälle. Haluan sanoa esimerkin, missä on minun mielestäni menty oikeaan suuntaan. Minä muistan lapsena sen, kuinka minä olin omassa ikäpolvessani erittäin urheilullinen, ja urheilu- ja liikuntatunnit olivat minun lempituntejani yhteiskuntaopin ja historian ja näiden muitten ohella, mutta se oli yksi sellainen, missä osasin loistaa. Mutta minua rajoitettiin liikuntatunneilla sukupuoleni perusteella. En päässyt tekemään niitä liikuntatunteja, mitä pojat pääsivät, en päässyt pelaamaan jääkiekkoa, en päässyt tekemään niitä kokonaisuuksia, mitä siellä tehtiin, vaan tytöt ja pojat jaoteltiin eri ryhmiin ja meillä oli erilaiset liikuntamuodot. Ajattelenkin tässä, että siinä ei ollut mitään sellaista ilkeyttä, vaan ajatusta siitä, että tytöt ja pojat nyt laitetaan vain aina erilaiseen ryhmittymään. No, ei se nyt ollut mikään traumaattinen olla siellä tyttöjen liikuntatunnilla, ei hätää, mutta koin, että en päässyt liikkumaan omien rajojeni perusteella ja kehittymään siinä kontekstissa, missä olisin voinut, jos olisin päässyt poikien liikuntatunnille. No, mitä nykyään on? Nykyään on liikuntatunnit, ja jaetaan niitä ihmisiä omien kiinnostusten ja oppikokonaisuuden perusteella, eikä sen perusteella, mitä sukupuolta nyt edustaa. Eli tämä nyt on hyvä esimerkki siitä, että eihän siellä tunneilla ketään kielletä tunnustamasta olevansa tyttö tai poika, ei tietenkään, samalla tavalla kuin ei kielletä tunnustamasta olevansa äiti tai isä perheessä, vaan ihmisen valintoja ei rajoiteta sen sukupuolen perusteella. Eli tässä ei ole kysymys terminologiasta, vaan siitä, että ihmisille mahdollistetaan samanlaiset mahdollisuudet sukupuolesta riippumatta yhteiskunnassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+6.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-09-17T15:35:22,2025-09-17T15:37:51,Hyväksytty,1.1 2025_80_77,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Termit äiti ja isä säilytettävä lainsäädännössä, palveluissa ja yhteiskunnassa>>>Kansalaisaloite KAA 6/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kaleva., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_78,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Atte,Kaleva,Kansanedustaja,KOK,"Termit äiti ja isä säilytettävä lainsäädännössä, palveluissa ja yhteiskunnassa>>>Kansalaisaloite KAA 6/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 7/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Vastaan tässä nyt lyhyesti, kun täällä minun nimeni mainittiin jopa hiukan virheellisessä kontekstissa. Nimittäin sitä huolta siitä, että ei saisi käyttää enää termejä ”isä” tai ”äiti”, tässä salissa nimenomaan on. Minä edustan sellaista henkilöä, joka on huolissaan siitä, että yhteiskunnassa ei enää saisi käyttää termejä ”isä” tai ”äiti”. Siihenhän tämä koko kansalaisaloite itse asiassa perustuu, että ollaan huolissaan siitä, että tämä uuskieli valtaa alaa ja pyritään hämärryttämään tämmöisiä perinteisiä termejä ”isä” ja ”äiti”. Se on nimenomaan se huoli, mikä meillä täällä on. Edustaja Forsgrén on täysin oikeassa. Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä siitä, että ei pidä jakaa eikä estää valinnanvapauksia silloin, kun joku haluaa tehdä jotakin. Meillähän on yhteiskunnassa valitettavasti ollut historiallisesti sitä, että tyttöjä on kannustettu menemään tietyille aloille, hoiva-aloille ynnä muuta, ja sitten taas poikia tietyille muille aloille, teknisille, insinööritieteisiin, tällaisiin. Eihän se näin voi olla. Eihän se ole niin, että tyttö menee automaattisesti jonnekin ja poika jonnekin. Tämä on vääränlaista sukupuolista syrjintää, tai jos se ei ihan täytä syrjinnän käsitettä, niin kuitenkin se on sitä, että oletetaan ihmisestä jotakin pelkästään hänen synnynnäisen ominaisuutensa perusteella. Näin ei pidä olla. Mutta nämä ”isä” ja ”äiti” termeinä — on kyllä selvästi ollut nähtävissä, että niitä on pyritty hämärtämään, sellaisia äänenpainoja on kuulunut. Minä itsekin, niin kuin sanoin, olen saanut eteeni sellaisen kaavakkeen, jossa kysyttiin, olenko synnyttänyt vai ei-synnyttänyt vanhempi. Eli ei tämä huoli kyllä turha ole, ja siitä tämä kansalaisaloitekin kertoo. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+6.aspx,fi,Atte Kaleva,1481,2025-09-17T15:37:51,2025-09-17T15:39:21,Hyväksytty,1.1 2025_80_79,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja>>>Kansalaisaloite KAA 5/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Nyt lähdetään liikkeelle. Edustaja Perholehto, olkaapa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_80_80,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja>>>Kansalaisaloite KAA 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä ajassa tuntuu, että moni suomalainen katsoo aika huolissaan ympärilleen ja kysyy, mitä tälle maalle on tapahtumassa. Aiemmin Suomi tunnettiin nimenomaan maailmallakin ainutlaatuisesta luonnosta, puhtaasta ilmasta ja kristallinkirkkaista vesistä. Ne olivat ylpeyden aihe ja myös ehkä meidän kansallinen käyntikorttimme. Olen aika usein toivonut, että tässä salissa kiisteltäisiin siitä, ovatko toimet ilmasto- ja luontokriisin ratkaisemiseksi riittäviä tai oikeansuuntaisia, eikä siitä, tehdäänkö niitä ollenkaan, ja tänään siihen on erinomainen mahdollisuus. Sille on aika ja paikka, ja suurkiitokset siitä tärkeän kansalaisaloitteen tekijöille, sen puolesta kampanjoineille ja uutterille aktivisteille. Suomen vesien tila ei nimittäin ole hyvä. Itämeri on heikossa kunnossa, samoin monet joet. Erinomaisia vesistöjä on jäljellä lähinnä Lapissa. Jo tämän yksin pitäisi herättää jokainen ja velvoittaa entistä aktiivisemmin myös toimimaan sen eteen, että luonto ei ole jatkossa häviäjä. Arvoisa puhemies! Suomen vesistöt eivät ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja. Itse asiassa siirtymä, joka kuormittaa vesistöjä liiaksi, pilaa luontoa noin ylipäätänsä tai uhkaa luonnon monimuotoisuutta, ei ole edes vihreä siirtymä. Se on hyvin ruskea, ehkä mustakin siirtymä. Lähetekeskusteluun tänään tulleen aloitteen tarkoitus on tuoda vihreän siirtymän hankkeiden jätevesipäästöjä koskeva lainsäädäntö tähän päivään sekä varmistaa samalla, että ympäristönsuojelun ja investointien yhteensovittaminen tapahtuu sellaisella tavalla, että luonto ei häviä tai ole ikiajoiksi altavastaajaksi tuomittu. Ajattelen, että tästä kansalaisaloitteen tavoitteesta on itse asiassa aika helppo olla samaa mieltä, sillä kyllä, ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää uusia energian tuottamisen ja varastoimisen tapoja, ja näiden toteuttamiseksi aivan varmasti tarvitaan luonnonvaroja ja myös teollisuutta. En usko, että tästä tilannekuvasta itsessään on tässä salissa erimielisyyttä. Kysymys on kuitenkin tavallaan arvovalinnoista, siitä, miten sovitetaan yhteen luonnonvarojen kestävä käyttö, kansalaisten oikeus puhtaaseen ympäristöön ja toisaalta myös yrityksille ennakoitava, investoinnit mahdollistava toimintaympäristö. Minä en usko ollenkaan, että nämä kolme asiaa olisivat toisiaan poissulkevia. Kunhan jokaisen hankkeen luonto- ja ympäristövaikutukset arvioidaan huolella, luvitus tehdään huolella ja viranomaisilla on riittävät resurssit toteuttaa näitä asioita, niin kyllä silloin aika pitkälle voidaan päästä. Nimenomaan yksi keino kulkea kohti ennakoitavuutta ja sosiaalista ja ympäristöllistä hyväksyttävyyttä on se, että arvioimme tarvetta asettaa nämä raja-arvot sulfaatille ja ksantaattien vesistökuormitukselle. Itse asiassa aika usein ympäristövaliokunnassakin on tullut pohdittua, että sen lisäksi, että tarvitaan tämäntyyppistä arviointia ja meidän lainsäädännön tähän päivään tuomista, niin esimerkiksi kysymys siitä, millä tavalla huomioidaan samassa vesistössä useamman hankkeen kumulatiivinen vaikutus, on ihan relevantti pohdinta. Henkilökohtaisesti ajattelen myös, ettei tämän kansalaisaloitteen ajatus itse asiassa ole edes kovin radikaali ottaen huomioon, että esimerkiksi Suomen ympäristökeskuskin on jo suositellut ympäristölaatunormien asettamista ja että ne pitäisi sisällyttää vaarallisten ja haitallisten aineiden asetukseen. Puhemies! En malta olla myös sanomatta, että vaikka usein puhutaan akkumateriaalitehtaista ja muista tämäntyyppisistä hankkeista, ehkä kaivosteollisuudesta, niin suurin sulfaattipäästöjen kuormittaja ei ole edes prosessiteollisuus vaan maa- ja metsätalous. Kuormaa voi syntyä vesistöihin aika monesta kohteesta, ja siksi halusin käyttää tämän mahdollisuuden sanoa, että nimenomaan vesiensuojelussa ei koskaan pitäisi napsia rusinoita pullasta vaan katsoa sitä koko kokonaisuutta. Olipa kyse sitten metsäpolitiikasta, ruokajärjestelmästä, maankäytöstä tai vihreän siirtymän hankkeiden luvituksesta, niin ne ovat kaikki osa samaa kokonaisuutta, joka lopulta heijastuu esimerkiksi Itämereen. Lopuksi, arvoisa puhemies, ehkä ikään kuin yhteenvetona totean, että tämä ”Suomen vesistöt eivät ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja” -kansalaisaloite kuvastaa minusta hyvin aika tärkeätä huolta, joka monessa ihmisessä on ympäri Suomea herännyt siitä, että näitä vihreän siirtymän nimissä tehtäviä investointeja on tullut runsaasti myös Suomeen. Nimenomaan tätä huolta on kuultava, ja sen nyt varmasti varmistaa osaltaan se, että tämä aloite on meille tänne eduskuntaan asti saapunut. Toivon sille huolellista käsittelyä, sillä sen se on ansainnut. Me voimme täällä perusteellisesti selvittää, mitä tulisi tehdä, ja kuulla asiantuntijoita ja toivottavasti lopuksi tehdä myös sellaisia johtopäätöksiä, jotka käynnistävät ihan varsinaisia muutoksia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+7.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-09-17T15:39:55,2025-09-17T15:45:45,Hyväksytty,1.1 2025_80_81,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja>>>Kansalaisaloite KAA 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_82,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja>>>Kansalaisaloite KAA 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen vesistöt ovat meille ylpeyden aihe. Ne ovat tärkeä osa luontoamme, maisemaamme ja identiteettiämme. Vesistöt ovat samalla osa kansallista turvallisuutta, valmiutta, huoltovarmuutta ja kansanterveyttä. Meidän tehtävämme on pitää huolta vesistöistämme, koska ne ovat tärkeä osa isänmaatamme. Käsittelyssämme oleva kansalaisaloite nostaa esiin tärkeän huolen. Aloitteen laatijat kysyvät, miten varmistamme, ettei vihreän siirtymän investoinneilla aiheuteta uusia uhkia vesistöjen tilalle. Huoli on aiheellinen, oikeutettu ja ajankohtainen. Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että jätevesipäästöjen sääntelyä tiukennetaan erityisesti akkuteollisuuden ja kaivosten osalta. Aloitteessa mainitaan huoli vesiluonnolle haitallisten aineiden päätymisestä vesiimme. Tällaiset kysymykset on syytä käsitellä vakavasti ja asiantuntijatiedon pohjalta. On tärkeää todeta, että Suomi ei ole ollut asiassa toimettomana. Hallitus on jo tehnyt useita toimia vesistöjen suojelemiseksi. Katujen lumen kaataminen mereen kielletään siirtymäajan jälkeen. Laivojen jätevesien lasku aluevesille kielletään myös harmaiden vesien osalta. Itämeren ja Saaristomeren suojeluun on kohdennettu lisärahoitusta. Suomi on myös poistanut Euroopassa eniten vaellusesteitä virtavesistä, jotta vaelluskalat ovat jälleen päässeet nousemaan jokiamme pitkin. Emme siis ole pysyneet toimettomina. Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite tuo esiin, että suomalaiset haluavat toimia vesistöjen puolesta. Siksi aloite on tervetullut lisä keskusteluun ja ansaitsee huolellisen käsittelyn. Tätä keskustelua käymme jo niin EU:ssa kuin kansallisesti. Esimerkiksi vaarallisten aineiden sääntelyä ollaan päivittämässä, ja juuri se on tärkeää työtä myös tämän aloitteen puolesta. Suomi tarvitsee puhdasta teollisuutta, mutta tarvitsemme myös puhtaat vedet ja luonnon. Näiden kahden tavoitteen yhteensovittaminen on mahdollista ja välttämätöntä. Kansalaisaloite osoittaa, että suomalaiset arvostavat korkealle järviään, lampiaan, meriään ja jokiaan ja rannikkoaan. Eduskunnan velvollisuus on osoittaa, että nämä arvot ja asiat otetaan vakavasti. Isänmaallinen vastuu tarkoittaa myös vastuun kantamista vesistöistämme. Ne kuuluvat tuleville sukupolville yhtä lailla kuin meille. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-17T15:45:48,2025-09-17T15:50:02,Hyväksytty,1.1 2025_80_83,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja>>>Kansalaisaloite KAA 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_84,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja>>>Kansalaisaloite KAA 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itse tulen Etelä-Savosta Saimaan rannalta Järvi-Suomesta, missä on Suomen puhtaimmat sisävedet. Toki niissäkin omat ongelmansa on, mutta tilanne on varsin hyvä, ja sellaisena tulee sen myös säilyä. Kaivosteollisuus on keskeinen osa vihreää siirtymää, jonka edistämisessä on huomioitava sekä talous- että ympäristökysymykset. Kuten kaikessa ihmistoiminnassa, yksityisessä ja yritystoiminnassa, myös kaivosteollisuudessa ja sen tuottamien raaka-aineiden jalostus‑ ja arvoketjuissa on huomioitava niin kiertotalous- kuin vesistövaikutukset. Kiertotaloutta tulee lisätä merkittävästi ja vesistövaikutuksia tulee vähentää ja erityisesti ennaltaehkäistä tehokkaasti. Mitään raaka-ainetta ei ole varaa hukata, eikä varsinkaan minkään raaka-aineen hankinnan saa antaa vaarantaa tai heikentää ympäristöä kohtuuttomasti. Oleellista on, että kunnilla säilyy päätösvalta kaivostoiminnan sijoittumisesta niiden alueelle. Tämä takaa lähidemokratian toteutumisen, ja se takaa kaiken toiminnan hyväksyttävyyden. Oman haasteensa kaivostoimintaan luo se kaikkien tiedossa oleva tilanne, että Euroopan unionin tulee vähentää riippuvuuttaan sen ulkopuolelta tuotavista raaka-aineista. Yhtälö ei ole helppo. Tämä riippuvuuden vähentäminen ja lopulta poistaminen on kyettävä yhdistämään ympäristön kannalta kestävään toimintaan. Arvoisa puhemies! Mineraalien kestävä kaivaminen suomalaisesta maaperästä ja sen hyödyntäminen paremman tulevaisuuden luomiseksi on yksi monimutkaisimmista yhtälöistä, joita eduskunta joutuu ratkomaan. Jotta yhtälön ratkaisu löytyy, on jokaista sen muuttujaa käsiteltävä samaan aikaan. Minkään yksittäisen muuttujan erillinen tarkastelu ei johda yhtälön ratkaisemiseen. Tämä vaatii meiltä kaikilta kykyä laaja-alaiseen ja avoimeen sekä analyyttiseen ajatteluun. Meillä poliitikoilla ei ole varaa eikä edes oikeutta asettua yhden asian liikkeiden rooliin, ei tässä eikä missään muussakaan käsittelyymme tulevassa asiassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+7.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-09-17T15:50:06,2025-09-17T15:52:24,Hyväksytty,1.1 2025_80_85,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja>>>Kansalaisaloite KAA 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Karlsson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_86,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Anette,Karlsson,Kansanedustaja,SD,Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja>>>Kansalaisaloite KAA 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämenasia. Lähivesistöt, järvet, joet ja rannikko ovat monille tärkeintä lähiluontoa. Silti monin paikoin vedet voivat huonosti. Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet, ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaassa vedessä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan: kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa. Suomen ympäristökeskuksen mukaan sulfaatti pitäisi lisätä haitallisten aineiden asetukseen ja sille olisi asetettava tieteellisesti johdetut ympäristön laatunormit. Uusien tutkimusten mukaan sulfaattimäärät haittaavat erityisesti järvien eliöstöä. Myös vaikutukset Suomen rannikkoalueilla voivat olla haitallisempia kuin meriin yleensä, sillä Itämeressä on sulfaattia luonnostaan vähemmän kuin valtamerissä. On myös tärkeää, että yritykset käyttävät prosesseissaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa, vaikka se lisäisi hankkeiden kustannuksia. On kaikkien etu, että säännöt ovat selvät ja ennakoitavat. Lupaprosesseihin tarvitaan riittävät resurssit, jotta päätökset ovat laadukkaita ja syntyvät ajoissa. Investointivarmuus ja ympäristönsuojelu eivät sulje toisiaan pois. Ne voivat kulkea käsi kädessä, kun lainsäädäntö on ajan tasalla ja päätöksenteko on avointa. Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteen viesti on tärkeä. Vesistöjen kuormitusta on vähennettävä ja uudet investoinnit toteutettava kestävällä tavalla. Kiitos kansalaisaloitteen tekijöille ja allekirjoittajille. Olette erittäin tärkeällä asialla. Toivon, että ympäristövaliokunta käsittelee aloitteen ripeästi ja laadukkaasti ja arvioi sen toteuttamismahdollisuudet ja tekee selkeän suosituksen lainsäädännön parantamiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+7.aspx,fi,Anette Karlsson,911831,2025-09-17T15:52:28,2025-09-17T15:55:54,Hyväksytty,1.1 2025_80_87,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja>>>Kansalaisaloite KAA 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_88,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja>>>Kansalaisaloite KAA 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vihreä siirtymä on siirtymä luonnonvarojen ylikulutuksesta ja fossiilitaloudesta ekologiseen talouteen, joka perustuu kiertotaloudelle ja joka hillitsee ilmastonmuutosta eikä aiheuta haittaa luonnon monimuotoisuudelle. Toiminta, joka aiheuttaa vesistöjen pilaamista, ei siis ole vihreää siirtymää, ja tätä termiä mielestäni käytetään usein väärin. Vesistöt eivät voi olla vihreän siirtymän kaatopaikkoja, koska vihreässä siirtymässä ravinteet ja päästöt kierrätetään ja otetaan hyötykäyttöön, eikä tulevaisuudessa kaatopaikoille edes tule olla käyttöä. Me nimittäin joudumme ojasta allikkoon, jos yritämme torjua ilmastonmuutosta perustamalla akkutehtaita ja metallimalmikaivoksia ja samalla sallimme niiden aiheuttaa merkittävää haittaa vesistöille sen sijaan, että asetamme riittävät rajat ympäristövaikutuksille. Tässä aloitteessa ollaankin aiheellisesti huolissaan uuden kaivos- ja akkumateriaaliteollisuuden vesistöpäästöistä, ja kannatan tämän kansalaisaloitteen edistämistä. Suomen lainsäädäntö on jäänyt jälkeen jätevesien raja-arvojen osalta, erityisesti sulfaatin ja ksantaattien osalta, kuten tässä aloitteessa osoitetaan erityistä huomiota. Valtioneuvoston asetus näistä vesistöille vaarallisten ja haitallisten aineiden raja-arvoista on lähemmäs 20 vuoden takaa. Suomen ympäristökeskuskin on esittänyt asetuksen päivittämistä. Liian suuret sulfaattipitoisuudet ovat eliöille tappavia, ja niitä me emme toivo suuressa määrin vesistöihimme. Esimerkiksi Ruotsi on säätänyt sulfaatille tiukat raja-arvot, eikä se ole estänyt teollisuuden investointeja. Ksantaattejakin voidaan vähentää prosesseissa, ja erityisesti pohjoisessa kylmissä olosuhteissa on noudatettava erityistä varovaisuutta, sillä ksantaattien hajoaminen on aikaisemmin tiedettyä hitaampaa juuri arktisissa olosuhteissa. Suomen vedet ovat aikojen saatossa kokeneet kovia. Erinomaisessa tilassa olevia vesistöjä löytyy enää vain Ylä-Lapista ja Itä-Suomesta. Tukkiuitot, purojen perkaaminen, metsien ojitus sotien jälkeen, vesivoima, järvien ja jokien pohjissa makaavat 60—70-lukujen teollisuuden kemikaalit ja edelleen vesistöihin ohjautuvat kaivosten jätevedet, maatalouden fosforikuormitus ja metsätalouden päästöt ovat jo tällä hetkellä riesanamme. Vesistömme eivät kestä lisääntyviä teollisia päästöjä. Euroopan unionin vesipuitedirektiivi ohjaa Suomea parantamaan vesien tilaa. Mahdollisuuksia puuttua edellä mainittuihin kuormituksiin olisi paljon. Luonnontilan parantaminen vedessä ja maalla parantaa erityisesti vesiemme tilaa. Onkin käsittämätöntä, että Suomen hallitus sen sijaan, että se edistäisi EU:n vesipuitedirektiivin tavoitetta, on muuttanut lakejamme niin, että erinomaisessa tilassa olevien vesistöjen tilaa saa jatkossa heikentää, ihan kuin meidän vesistömme olisivat liian hyvässä tilassa. Maapallon kantokyvyn huomioivaan talouteen siirtymisessä on onnistuttava. Samalla vihreän siirtymän mahdollisuudet ovat Suomen taloudelle merkittäviä. Nyt ei kannata nostattaa paikallisia ihmisiä hankkeita vastaan, vaan varmistaa uuden teollisen toiminnan sosiaalinen toimilupa — kuunnella siis ihmisiä ja säätää päästörajat niin, ettei ympäristön ja ihmisten hyvinvointi ole uhattuna. Kävimme ympäristövaliokunnan kanssa Etelä-Savossa pari viikkoa taaksepäin. Yksi vierailukohteemme oli Laukunkankaan entinen kaivos, joka on suljettu 90-luvulla mutta joka vielä tänäkin päivänä vuotaa päästöjä Saimaan vesistöihin. Lainsäädäntömme, sen valvonta ja kaivosten velvollisuudet eivät ole olleet ajan tasalla, kun tällaista voi käydä. Kaivoksen omistava yhtiö pyrkii tekemään korjaavia toimia päästöjen kuriin saamiseksi. Savonlinnan kaupunki onkin saanut jo tarpeekseen kaivoksista tämän ja muiden tapausten johdosta ja on päättänyt torjua kaivokset kaupungin alueella herkän Saimaan vesistön äärellä. Oma visioni Suomesta on vihreän teollisuuden edelläkävijä, jossa kaivoksissa ja teollisuuslaitoksissa on otettu käyttöön viimeisintä teknologiaa olevat ratkaisut ja jossa vesistöpäästöt on kaikin tavoin minimoitu ja jäljelle jäävät haitat kompensoitu. Koska me myös kulutamme teknologiaa ja akkuja ja haluamme sähköistää yhteiskunnan, on meidän myös osallistuttava näiden raaka-aineiden tuottamiseen. Suomeen ovat tervetulleita niille soveltuville sijainneille myös uudet kaivokset, kunhan sääntelymme vastaa nykytietoa ympäristöturvallisuudesta ja toimijat velvoitetaan hyödyntämään viimeisintä teknologiaa vesien käsittelyssä ja päästöjen talteenotossa. Kiitos aloitteen tekijöille siitä, että käymme tätä keskustelua eduskunnassa. Tulemme ympäristövaliokunnassa käsittelemään aloitteen tarkasti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+7.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-09-17T15:55:56,2025-09-17T16:01:36,Hyväksytty,1.1 2025_80_89,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja>>>Kansalaisaloite KAA 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_90,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja>>>Kansalaisaloite KAA 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Näin keskustalaisena ihmisenä se lähiluonnon ja ympäristön ja muitten eläinten ja eliöitten kunnioitus tulee kyllä hyvinkin DNA:sta, ja olen tosi iloinen, että me voidaan täällä salissa puhua ympäristöasioista. Niistä sopisi tietenkin puhua useamminkin. Haluan kiittää aloitteen tekijöitä siitä, että tämmöinen aloite on meille tänne tuotu. Olen siihen hyvinkin perehtynyt. Käytännössähän siellä vaaditaan, että sille määritettäisiin raja-arvot, kuinka paljon haitallisia aineita saa jätevesissä olla, ja aloite sinällään ei vastusta uusia hankkeita, vaan kyse on nimenomaan siitä, millä ehdoilla erilaiset toimijat saavat toimia. Mielestäni yksi hyvin olennainen asia tähänkin liittyen on se paikallinen hyväksyttävyys. Eli yleensä kun meillä tulee esimerkiksi erilaisia kaivoksia, niin eiväthän ne täällä kaupunkiseuduilla tai siellä, missä isoja massoja ihmisiä asuu, yleensä ole, vaan ne ovat nimenomaan siellä haja-asutusalueilla, siellä, missä ihmiset muutenkin asuvat hyvin paljon rinnatusten luonnon kanssa. Kun me mietitään sitä paikallista hyväksyttävyyttä erilaisille hankkeille, niin siinä kyllä ihan olennaisen tärkeää on se, että kun jotain tuotetaan, niin sitten niitä haittoja jäisi myös alueelle mahdollisimman vähän ja sen sijaan ennemmin tilalle tulisi niitä hyötyjä. Toivon sitten, että valiokunta pystyy myös näitä asioita ottamaan huomioon omassa käsittelyssänsä. Koska energiahankkeita meille varmasti tulee, niin kyllähän ne kannattaisi tehdä tietenkin niin, että se paha mieli niistä minimoitaisiin. Toivon ehdottomasti valiokuntaan tämän kanssa mielenkiintoisia keskusteluja, ja toivottavasti pääsette tätä mahdollisimman pian ja syvällisesti käsittelemään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+7.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-09-17T16:01:38,2025-09-17T16:03:21,Hyväksytty,1.1 2025_80_91,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja>>>Kansalaisaloite KAA 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Riipi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_92,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja>>>Kansalaisaloite KAA 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En nyt lähde debatoimaan edustaja Kallion kanssa, ovatko Saimaalla vai Lapissa ne puhtaimmat vesistöt. Totean vain, että meilläkin niitä tuolla pohjoisessa on todella paljon. Samaan aikaan meillä ehkä tämä vihreän siirtymän mineraalipuoli on kiivaimmillaan. Meillähän toimii tällä hetkellä kolme kaivosta, ja eri vaiheissa luvitusta on vähän laskentavasta riippuen viidestä kuuteen hanketta. Etsintä on myöskin hyvin vahvaa, ja tämä nyt yhdistettynä tähän aloitteessa olevaan sisältöön tekee tämän kyllä erinomaisen tärkeäksi meille tuolla pohjoisessa. Olen ollut aiemman viran puolesta mukana hyvin monessa kaivosprosessissa niin siellä kaavoittajana kuin sitten muuten yhteensovittajana, ja kyllä ymmärrän hyvin pitkälti sen paikallisten ihmisten huolen omasta ympäristöstään ja tulevaisuudestaan. Nyt kun vielä samaan aikaan näitä hankkeita on paljon ja vielä luvitusta pyritään vauhdittamaan, niin nousee huoli siitä, ovatko ne normit siellä luvituksen taustalla ihan aidosti kunnossa. Tässä mielessä tämä aloite on todella ajankohtainen. Kyse on hyvin pitkälti paikallisesta hyväksyttävyydestä, ja paikallista hyväksyttävyyttä ei kannata väheksyä, koska faktahan on, että tähän maahan ei perusteta yhtään kaivosta ilman paikallista hyväksyttävyyttä. Siksi onkin muuten mielenkiintoista seurata, millaisen esityksen hallitus tulee tekemään nyt sitten mineraaliveron korotuksesta — tuleeko se ottamaan sen korotuksen, jota sinällään pidän tarkoituksenmukaisena, valtion kassaan vai sille kunnalle ja paikkakunnalle. Jos se menee valtion kassaan, niin se tulee romuttamaan sen paikallisen hyväksyttävyyden kyllä aika lailla tuolla pohjoisessa. Arvoisa puhemies! Minä haluan myöskin kiittää aloitteen tekijöitä. Tämä on tärkeä aloite. Minä en ole kemisti, enkä osaa arvioida sulfaattien ja ksantaattien vaikutuksia vesistöihin ja eliölajeille, mutta on hyvin tärkeätä, että nyt täällä tässä prosessissa, osana tätä aloitteen käsittelyä tämä asia arvioidaan ja käytetään parhaita mahdollisia asiantuntijoita, ja tehdään sitten tarvittavat korjaavat toimenpiteet, jos nähdään niille aihetta. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+7.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-09-17T16:03:21,2025-09-17T16:05:49,Hyväksytty,1.1 2025_80_93,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja>>>Kansalaisaloite KAA 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_94,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja>>>Kansalaisaloite KAA 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Alkuun haluan minäkin kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä ja kaikkia sen allekirjoittajia. Tämä aloite osoittaa, että suomalaiset kantavat vakavaa huolta vesistöjen tilasta ja haluavat toimia sen puolesta, että vesistömme pysyvät puhtaina. Suomeen on syntymässä uutta ja entistä suurempaa vihreän siirtymän teollisuutta. Me tarvitsemme näitä hankkeita teollisuuden kestävyysmurroksen läpiviemiseen, mutta mitään hanketta ei kuitenkaan pidä toteuttaa ympäristön kustannuksella. Myös vihreän siirtymän hankkeisiin liittyy riskejä, jotka tulee tunnistaa ja huomioida. Vihreä siirtymä on vihreää vain silloin, kun sen varjolla ei pilata vesistöjä tai muuta luontoa. Kuten kansalaisaloitteessakin todetaan, Suomen vesistöjen tila on huolestuttava. Erinomaisessa tilassa olevia vesistöjä on enää vain Pohjois-Lapissa ja Itä-Suomessa. Itämeren rannikkomme on pääosin tyydyttävässä tai välttävässä kunnossa. Euroopan komissio on lähettänyt Suomen hallitukselle viime lokakuussa rikkomuspäätöksen, jossa komissio kehottaa Suomea noudattamaan vesipuitedirektiiviä ja parantamaan vesistöjen tilaa. Emme siis ole tehneet riittävästi, ja valitettavasti Orpon hallitus on myös vesien tilaa heikentäviä päätöksiä tehnyt. Akku- ja mineraalitehtaat, kaivokset, metsäteollisuus tai mikään muukaan teollisuudenala ei saa pilata arvokkaita vesistöjämme. Kerran pilattua on vaikea ja kallis ennallistaa. Orpon hallituksen tavoitteena on luvituksen sujuvoittaminen, mutta sitä ei pidä tehdä ympäristönsuojelun tasoa heikentämällä. Päinvastoin ympäristönsuojelun hyvän tason tulee olla jatkossakin ohjenuora, jotta voimme turvata puhtaan luonnon ja puhtaat vedet myös tuleville sukupolville. Elinkeinoelämä korostaa sääntelyn pitkäjänteisyyttä, ja tällä kansalaisaloitteella esitettävillä sitovilla raja-arvoilla saataisiin juurikin ennustettavuutta luvitukseen ja voitaisiin näin ehkäistä myös tarvetta valituksille. Arvoisa puhemies! Vihreät kannattavat tätä aloitetta ja sen tavoitteita. Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista tulee viipymättä päivittää niin, että asetukseen lisätään sitovat raja-arvot sulfaatille ja ksantaateille. Raja-arvoja on esittänyt myös Suomen ympäristökeskus, ja ne ovat käytössä jo esimerkiksi Ruotsissa ja Kanadassa. Vihreässä siirtymässä olennaista on se, että materiaalit kiertävät. Sulfaatti kannattaa ottaa talteen sen sijaan, että sen annettaisiin valua vesistöihin. Tästä löytyy hyvä esimerkki Ruotsista, jossa akkumateriaalitehtaan natriumsulfaatti poistetaan jätevedestä ja käytetään raaka-aineeksi lannoiteteollisuuteen. Teknologia tähän siis on olemassa. Arvoisa puhemies! Uusien tehtaiden päästöjen lisäksi meidän on huolehdittava myös siitä, että olemassa olevat ympäristö- ja vesiluvat ovat ajantasaisia niin, etteivät valumat aiheuta ekologisen tilan heikkenemistä vesistöissä. Komission käynnistämä rikkomusmenettely liittyy juuri tähän. Tämän aloitteen ehdotuksen lisäksi tulisikin viipymättä ryhtyä toimiin, jotta lainsäädäntö ohjaisi myös vanhojen ympäristö- ja vesilupien päivittämiseen vesipuitedirektiivin vaatimusten mukaisiksi. Arvoisa puhemies! Kiitos vielä kerran kansalaisaloitteen tekijöille. Todella toivon, että tämä aloite saa täällä eduskunnassa myönteisen vastaanoton, perusteellisen käsittelyn ja johtaa lainsäädännön muutoksiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+7.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-09-17T16:05:51,2025-09-17T16:09:43,Hyväksytty,1.1 2025_80_95,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja>>>Kansalaisaloite KAA 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen on poissa. — Edustaja Kaleva, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_96,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Atte,Kaleva,Kansanedustaja,KOK,Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja>>>Kansalaisaloite KAA 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Aivan ensiksi haluan kiittää tämän kansalaisaloitteen tekijöitä. Tämä on erittäin tärkeä aloite ja puuttuu sellaiseen epäkohtaan, mikä meillä on ehkä vähän jäänyt huomiotta. Kerron teille aluksi tämmöisen itseäni jopa hiukan järkyttäneen tapauksen, minkä huomasin tuossa jokin aika sitten, puolitoista vuotta sitten — tai itse asiassa siitä on noin kaksi vuotta aikaa. Porissa on Yyterin valtavan hieno ranta, jossa on näitä dyynejä. Sehän on aika matalasti syvenevä ranta, ja siinä on vieressä tämmöinen niin sanottu pumppaamoranta, siis sen päärannan vieressä. No, sitä kutsutaan pumppaamorannaksi sen takia, että siinä tosiaan toimii tämmöinen pumppaamo. Siellä pestään Fortumin jätteenpolttolaitosten tuhkaa. Tämä tuhka on siis ongelmajätettä. Sitä ei voida läjittää, ennen kuin se viedään pesulaitokseen, jossa se pestään. Ja nämä pesuvedet sellaisenaan johdetaan Itämereen, ja sen jälkeen tämä tuhka ei enää olekaan ongelmajätettä, se voidaan läjittää. No, tässä pesuvedessähän on pääosin nimenomaan sulfaattia. Se oli minun mielestäni aika järkyttävää, että tällaista tehdään, sillä Yyterihän voisi olla ihan meidän matkailun... Jos sitä kehitettäisiin siihen suuntaan, se olisi todella hieno paikka. Tämä pumppaamoranta on yksi niitä harvoja paikkoja, mihin tulee kohtuullisen kokoisia aaltoja silloin, kun keli on täsmälleen sopiva. Hangon ja muun paikan lisäksi tämä on yksi niitä harvoja paikkoja täällä. No, sulfaattipitoisuudelle siinä vedessä, mihin sitä päästetään, ei ole mitään pitoisuuden ylärajaa silloin, kun kyse on murtovedestä eli merivedestä. Tälle on perusteet silloin, jos ajatellaan, että sulfaattia päästetään valtamereen, joka on suolaista jo muutenkin. Valtamerihän on keskisyvyydeltään... Yleensä meret ovat hyvinkin syviä, puhutaan useista kilometreistä, eli se vesimassa siinä altaassa on suuri. Silloin nämä pitoisuudet sen sulfaattipäästölähteen kohdalla pistemäisesti eivät pääse nousemaan kovin isoiksi, koska se sulfaatti hajoaa siihen isoon vesimassaan. Mutta Itämerihän on matala meri. Sen keskisyvyys on muistaakseni jotain 54—55 metriä, ja varsinkin tuossa Porin rannikolla, joka syvenee hitaasti, se on matala eli se vesimassa on pieni. Tällöin nämä sulfaattipäästöt tai itse asiassa sulfaattipitoisuus siinä sen päästöputken päässä saattaa pistemäisesti nousta hyvinkin korkeaksi, mikä on erittäin haitallista rehevöitymisen kannalta, vesieliöstön kannalta. Eli tätä pitäisi pystyä tarkkailemaan. Nythän meillä on päästörajat olemassa makeaan veteen. Otetaan taas Porista esimerkki. En halua singuloida nyt Poria tässä negatiivisesti. Pori on hieno kaupunki, kyllä on paljon hyviä puolia. Mutta jos katsotaan sitä, että tehdasta ei voi perustaa Kokemäenjoen varrelle, koska se ei saa sinne laskea sitä sulfaattia, kun se on makeaa vettä, mutta sen sijaan siihen hyvin lyhyen matkan päähän sen voi perustaa niin, että se laskee sinne, mihin se Kokemäenjokikin laskee, niin laskee ne täysin puhdistamattomana Itämereen. Eihän tässä tekemisessä ole minkäännäköistä järkeä. Eli kyllä me tarvitaan selkeästi raja-arvot. Ja itse asiassa se viesti, mitä minä saan sieltä elinkeinoelämän puolelta, on juuri se, että säätäkää ennalta arvattavat, ennalta tiedetyt raja-arvot näille sulfaattipäästöille, jotta sitten, kun näitä investointihankkeita ollaan tekemässä, voidaan katsoa, että okei, tästä akkumateriaalitehtaasta tulee tämän verran sulfaattia jäteveteen, eli sitä pitää puhdistaa tälle tasolle. Mitä se maksaa? Olen ymmärtänyt, että tuolla niin sanotun pumppaamon kohdalla se suljetun kierron järjestelmä olisi maksanut noin miljoona euroa. Eihän tietenkään yritys halua tällaista miljoonaa laittaa siihen, ellei ole pakko. Se on tässä salissa meidän lainsäätäjien tehtävä vaatia, että se laitetaan siihen, se puhdistetaan riittävälle tasolle. Osakeyhtiön tehtävä on tuottaa voittoa omistajille. Meidän tehtävä on säätää lainsäädäntö sellaiseksi, että se on kestävää kaikilla tavoilla. Tämä ei tarkoita sitä, että näitä raja-arvoja säädettäisiin sellaisiksi, että kaikki kaupallinen toiminta Suomessa muuttuu mahdottomaksi, eivätkä sitä tämän kansalaisaloitteen tekijätkään tietenkään ole esittäneet, vaan sitä, että se toimintakenttä on ennalta arvattava, ja tämä on juuri se, mitä sieltä yrityspuolelta, elinkeinoelämästäkin toivotaan. Sen takia toivon, että kun tämä aloite lähtee käsittelyyn... Meillähän on Ympäristökeskuksessa kaksi tutkijaa, jotka ovat tarkasti tämän asian päällä. Siellä on vertaisarvioitavana oleva tutkimus. En tiedä, onko se jo vertaisarvioitukin tällä hetkellä, en ole päässyt ihan viimeisimpinä päivinä sitä asiaa seuraamaan, mutta joka tapauksessa se tulee kohta, julkaistaan vertaisarvioituna, ja siinä näitä raja-arvoja on tarkasti katsottu, nimenomaan niin, että se pitoisuus siellä vedessä, vesistössä, jonne sitä päästetään, ei pääse nousemaan liian korkealle, niin kuin valitettavasti nyt on joskus päässyt käymään — tai ei ole päässyt käymään, koska ei ole mitään pitoisuusarvoa, silloinhan se ei voi nousta liian korkealle. Eli nämä yritykset ovat toimineet täysin sen olemassa olevan lainsäädännön puitteissa, mutta nyt meidän täytyy täällä sitä lainsäädäntöä muuttaa. Toivon hyvin kovasti, että tämä kansalaisaloite, toisin kuin — sanotaan se nyt tässä suoraan — kansalaisaloitteet yleensä, johtaisi lainsäädännön muutokseen. Jollei, niin olen valmis tekemään tästä sitten, kun katsotaan, miten tämä käsittely menee, tarvittaessa vaikka toimenpidealoitteen. Uskon, että yhdessä, parlamentaarisesti siihen asiaan voivat muutkin liittyä. Kyllä tämä täytyy saada nyt kuntoon. Vihreä siirtymä: Nämä meret eivät voi olla kaatopaikkoina vihreälle siirtymälle. Silloin se siirtymä ei ole vihreä, niin kuin joku täällä sanoikin, että se on musta. Ja tätä me ei haluta, vaan me halutaan pitoisuuksille selkeät raja-arvot lakiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+7.aspx,fi,Atte Kaleva,1481,2025-09-17T16:09:50,2025-09-17T16:15:19,Hyväksytty,1.1 2025_80_97,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja>>>Kansalaisaloite KAA 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_98,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja>>>Kansalaisaloite KAA 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos myös minun puolesta tämän kansalaisaloitteen tekijöille ja allekirjoittaneille. Pidän tätä erittäin tärkeänä aiheena, ja on hienoa, että me pääsemme sitä käsittelemään täällä. Suomi on erittäin hieno maa vesiluonnon osalta. Meillä on hyvin paljon erilaisia vesistöjä ja vesimuodostelmia, ja samaan aikaan näistä monet ovat myös herkkiä pilaantumiselle. On aivan selvää, että Suomessa pitäisi paljon nykyistä paremmin suojella vesistöjä. Huolimatta pitkään jatkuneesta vesiensuojelutyöstä ekologiselta tilaltaan heikentyneiden vesistöjen tila ei ole juuri muuttunut eikä tämä vesistökuormitus ole merkittävästi alentunut. Ja kuten tässä kansalaisaloitteessa tuodaan esille, Suomihan on tosiaan joutunut Euroopan komission rikkomismenettelyyn vesipuitedirektiiviin liittyen. Eli haluan korostaa, että tämä olisi voitu ja olisi myös pitänyt korjata jo aikoja sitten. Vasemmistoliiton kanta tosiaan on se, että vihreä siirtymä on tärkeää, mutta se pitää tehdä reilulla tavalla ja se pitää tehdä sellaisella tavalla, että luonnonsuojelusta pidetään kiinni. Me olemme myös tunnistaneet tämän asian tärkeyden ympäristövaliokunnassa ja käsitelleet tätä aikaisemmin jo ihan omana asianaan, eli vihreän siirtymän vesistövaikutuksia. Tässä käsittelyssä nousi mielestäni yksi tärkeä huomio, jonka haluan tässä vielä nostaa esille, ja se on se, että Suomessa aiemman kuormituksen heikentämä vesien tila on muodostanut esteen puhtaaseen siirtymään liittyvien hankkeiden luvittamiselle. Eli tämä nykyinen olemassa oleva kuormitus estää sitten näitä vihreän siirtymän investointeja. Itse ajattelen, että meidän pitäisi sen takia vaatia myös uusintalupia näille olemassa oleville laitoksille, ja kun tätä selvitin, niin todettiin, että näitä on aikaisemmin ollut, mutta on haluttu keventää hallintoa, ja sitten on todettu, että näistä määräaikaistarkastuksista voidaankin luopua. Eli kun eduskunta käsitteli tätä vesienhoitolakia, niin silloin me ehdotimme, että tämä asia muutettaisiin, mutta tähän valitettavasti hallituspuolueilla ei ollut silloin halua. Tämä on selkeä heikennys, mutta totta kai samaan aikaan hallitushan on tällä kaudella esimerkiksi reippaasti leikannut vesiensuojelusta, mikä sitten vaikeuttaa osaltaan myös sitä työtä. Eli itse ajattelen, että tähän pistekuormitukseen pitää puuttua sekä uusien lupien että myös näiden vanhojen lupien osalta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+7.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-09-17T16:15:19,2025-09-17T16:18:20,Hyväksytty,1.1 2025_80_99,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja>>>Kansalaisaloite KAA 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Malm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_100,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja>>>Kansalaisaloite KAA 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tämä on hyvä aloite, koska puhtaasta vedestä ei voida koskaan puhua liikaa. Ympäristö ja teollisuus ovat molemmat vahvoja suomalaisessa identiteetissä, ja ne voidaan sovittaa yhteen. Vanha sanonta ”ympäristö ja työ kättä lyö” pätee edelleen. Salissa on tänään käytetty hyviä puheenvuoroja, ja vaikka ei välttämättä aina olla edustaja Kalevan kanssa kaikista politiikkatoimista samaa mieltä, niin esimerkki oli mainio, ja ajattelinkin itse kertoa myös esimerkin siitä, kuinka meillä on erilaisia epäkohtia puhtaan veden saamiseen: Omassa kotikaupungissani Imatralla meillä on Immalanjärvi, joka varmasti monelle on tuttu siitä, että se taitaa olla Suomen syvimpiä järviä. Immalanjärveen laskee laskuoja, joka menee Immalanjärveen, ja Immalanjärven toisesta päästä lähtee laskuoja, joka menee Venäjälle. Kun nyt on tilanne se, että tietenkin sulfaatteja täällä kierrossa on, niin tämä kiertohan tapahtuu Immalanjärven kautta niin, että laskuojasta järveen menevät kaikki ravinteet sieltä maanviljelyksiltä ja metsäpalstoilta, ja sitten ne laskevat sinne Venäjälle samaiseen ojaan, jokeen tai puroon, joka sitten menee Svetogorskiin saakka, ja siellä siihen liittyvät sitten myös Venäjän puolella olevat yhdyskuntavedet. No, kun tämä laskuoja menee Venäjälle, niin tätä laskuojaa ja puroahan siis säätelee rajavesikomission lainsäädäntö. Ja kun tiedämme, että ilmastonmuutos ja ravinteet lämmittävät vesiä, niin esimerkiksi tänä syksynä, muutama viikko sitten, Immalanjärvessä vielä esiintyi sinilevälauttoja. Se, mitä tällä hetkellä ei voida tehdä, on, että tätä Immalanjärven vesikiertoa ei voida kääntää niin, että se jättäisi järven kokonaan väliin. Suunnitelmat siis ovat olemassa olleet jo 90-luvulta saakka, että vettä ei johdettaisi Immalanjärveen vaan se johdettaisiin suoraan tähän poisto-ojaan, joka sitten liittyy sinne Vuoksen vesistöön Venäjän puolella. Mutta näin ei voi tehdä, vaikka kaikki toimenpiteet tehtäisiin Suomen puolella, koska hyväksyntä täytyy hakea rajavesikomissiolta. Tämä lainsäädäntö on muistaakseni ehkä jostain 60-luvulta. Meillä on siis tällä hetkellä tilanne, jossa me emme voi taata emmekä tehdä toimia Suomessa puhtaan veden ja puhtaan järven edellytyksiksi, koska meillä on lainsäädäntö, joka estää tämän toiminnan tämän rajavesikomissiosopimuksen kautta. Sen takia halusin pitää tämän puheenvuoron, että täytyisi ehkä tulevaisuudessa myös miettiä, jos Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan jatkuu, että mitä tehdään esimerkiksi rajavesikomission kanssa, koska tällä tavoin se aiheuttaa myös meille ongelmia pitää huolta puhtaista vesistä, kun me sitä lupaa emme luonnollisesti tällä hetkellä sieltä komissiosta saa, kun eihän se komissio virallisesti toimikaan. Tilanne on sinänsä ironinen suorastaan, sillä samat ravinteet, samat sulfaatit ja sama vesimäärä kiertävät tässä järjestelmässä koko ajan, mutta Immalanjärven osuutta siitä ei voida poistaa sen takia, että lupaa meillä tähän ei ole. Immalanjärvellä on muun muassa Imatran ja Imatran lähialueiden osalta tärkeä merkitys siinä, että se on meidän juomavesialtaamme tälläkin hetkellä osittain, ja kun kokonaisturvallisuudesta aina halutaan puhua, niin myös puhdas vesi on osa kokonaisturvallisuutta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+7.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-09-17T16:18:26,2025-09-17T16:22:37,Hyväksytty,1.1 2025_80_101,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja>>>Kansalaisaloite KAA 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaleva, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_102,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Atte,Kaleva,Kansanedustaja,KOK,Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja>>>Kansalaisaloite KAA 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kun nimeni mainittiin tässä, niin haluan vain vahvistaa osaltani sen, että edustaja Malm on tässä täysin oikeassa. Me ei todellakaan olla kaikista politiikkatoimista aina oltu samaa mieltä, mutta tästä olemme, ja myös edustaja Malmin esimerkki oli erinomainen. Nämä ovat tärkeitä tuoda esille. Unohdin omassa puheenvuorossani mainita sen, että haluan kiittää myös tätä Puhtaan Meren Puolesta ‑yhdistystä, rekisteröityä yhdistystä, joka on tuonut tätä asiaa ja pitänyt tätä esillä, ja lisäksi Suomen surffiyhteisön edustajaa Juha Silaa, joka myös on lisännyt omaa ymmärrystäni tästä valitettavasta asiasta. Toivon nyt vielä kertaalleen, että tämä nyt saataisiin tämän kansalaisaloitteen kautta valiokunnassa vietyä eteenpäin sillä tavalla, että me saataisiin selkeä pitoisuuden raja-arvo määritettyä myös sulfaatille murtoveteen. Siitähän tässä on kysymys. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+7.aspx,fi,Atte Kaleva,1481,2025-09-17T16:22:37,2025-09-17T16:23:33,Hyväksytty,1.1 2025_80_103,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja>>>Kansalaisaloite KAA 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_104,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja>>>Kansalaisaloite KAA 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valitettavasti en ehtinyt koko keskustelun alkua kuulemaan, mutta ensin lämpimät kiitokset aloitteen tekijöille. Kansalaisaloitteiden kautta on nyt nostettu viime aikoina paljon meidän ympäristöhuoliamme eduskunnan käsittelyyn, ja minusta se kertoo siitä, että me emme tee riittävän vahvasti sitä työtä, ja toisaalta siitä, että suomalaisilla on oikeasti vahva side omaan luontoon, ympäristöön, meidän vesistöihimme. Minä ajattelin sanoa muutaman sanan kaivostoiminnasta, joka tuottaa yksin peräti 90 prosenttia Suomen vaarallisen jätteen määrästä, 75 prosenttia ylipäätään jätteen määrästä. Myöskään luonnonsuojelualueet eivät ole suojassa esimerkiksi tämän kaivosjätteen tuottamilta valumilta. Kaivostoimintaa on siis selkeästi kehitettävä, kaivoslainsäädäntöä entisestään kiristettävä sen osalta, mitä tapahtuu kaivoksissa niiden toiminnan aikana, mutta myös sen osalta, mitä tapahtuu kaivosten sulkeuduttua, ja myös siihen tämä aloite minun mielestäni hyvin tarttuu. Kaivannaisdirektiivin mukaan ympäristön pilaaminen on kiellettyä pitkällä aikavälillä, mutta sen direktiivin soveltaminen meillä Suomessa on vielä puutteellista. Kaivokset lisääntyvät tällä hetkellä myös alueilla, joilla on heikompi kaivannaismineraalien pitoisuus, jolloin seuraus on se, että syntyy enemmän tätä sivukiveä ja muuta jätettä, ja kun Suomi on poikkeuksellinen maa siinä, että meillä on korkeat pohjavedet ja meillä sataa paljon — saa nähdä, miten käy ilmastonmuutoksen vaikutuksen myötä, sataako entistä enemmän — niin juuri nämä jäte-, sivukivien valumat ovat niitä ongelmia, jotka pitäisi huomioida. Toivon, että saamme sekä kaivosverotusta, missä hallitus on onneksi pienin askelin edennyt, kiristettyä että myös tätä vastuukysymystä entistä vahvemmin suunnattua siten, että yhteiskunnan kantaman vastuun sijaan myös yhtiöt kantavat entistä painavampaa vastuuta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+7.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-09-17T16:23:33,2025-09-17T16:25:55,Hyväksytty,1.1 2025_80_105,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laeiksi oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain sekä esitutkintalain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 20/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_80_106,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laeiksi oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain sekä esitutkintalain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 20/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vastaamon tietomurto on tragedia, joka koskettaa useita, useita ihmisiä ja koko meidän yhteiskuntaa. Yli 33 000 ihmisen henkilökohtaisimmat tiedot joutuivat rikollisten käsiin. Monille heistä tämä merkitsi elämänmittaista pelkoa, epävarmuutta ja häpeää. Heidän kokemansa trauma ei rajoitu yksin siihen hetkeen, jolloin tieto murrosta tuli julki, vaan jatkuu edelleen. Jokainen uusi tieto tietojen levittämisestä tai niiden käytöstä muistuttaa heitä siitä, että he ovat joutuneet rikoksen uhreiksi tavalla, joka on peruuttamaton. Vastaamon tapaus paljasti samalla vakavia puutteita oikeusjärjestelmämme kyvyssä suojella rikosten uhreja tilanteessa, jossa rikos kohdistuu suureen joukkoon ihmisiä. Jokainen meistä ymmärtää, että ei ole realistista, että kymmenettuhannet uhrit ajaisivat omia korvausvaatimuksiaan erillisinä prosesseina. Se on mahdotonta uhrien näkökulmasta mutta myös kohtuutonta oikeusjärjestelmäämme kohtaan. Suomen perustuslain 21 § takaa jokaiselle oikeuden saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Tässä kohtaa meidän tuleekin kysyä itseltämme, toteutuuko tällä hetkellä perustuslain takaama oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Vastaus on valitettavan selvä: ei toteudu. Syyttäjälaitos on jo todennut, että ei sillä ole mahdollisuutta ajaa kymmenientuhansien asianomistajien yksilöllisiä korvausvaatimuksia. Tämä johti siihen, että vastuu jäi vahingonkorvausvaatimuksissa uhreille. Uhrien oli siis itse palkattava avustajia ja seurattava monimutkaista prosessia ja kannettava huomattava kuluriski. Oikeuden toteutuminen ei voi olla riippuvaista siitä, kuinka paljon ihmisillä on rahaa, aikaa ja henkisiä voimavaroja. Näin ei saa olla. Samaan aikaan oikeusjärjestelmämme kantokyky joutui äärimmäiselle koetukselle. Poliisi ja syyttäjät tekivät valtavia ponnistuksia. On kerrottu, että jopa viisi prosenttia koko Syyttäjälaitoksen henkilöstöstä työskenteli tämän yhden tapauksen parissa. Poliisi siirsi resursseja pois muusta rikostorjunnasta, jotta esitutkintakokonaisuus saatiin eteenpäin. Tämä kertoo siitä, että järjestelmämme ei ole rakennettu kestämään tällaista tilannetta. Siksi olemmekin omasta puolestani, edustaja Karoliina Partasen ja edustaja Elisa Gebhardin kanssa tehneet lakialoitteen, joka tuo järjestelmään uuden toimijan: rikosuhriavustajan. Rikosuhriavustaja olisi tuomioistuimen määräämä ja edustaisi kollektiivisesti suurta joukkoa rikoksen uhreja. Hän voisi esittää heidän puolestaan rangaistus- ja vahinkokorvausvaatimukset sekä huolehtia tuomittujen korvausten perimisestä ja jakamisesta. Tämä merkitsisi sitä, että uhrit saisivat oikeutta ilman, että heidän täytyisi itse yksitellen taistella monimutkaisen prosessin läpi. On tärkeää huomata, että lakialoitteemme ei vie pois yksittäisen uhrin oikeutta toimia omien vaatimuksiensa kanssa, päinvastoin: se lisää vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Ne, jotka haluavat ja kykenevät ajamaan asiaansa itse, voisivat niin tehdä myös tulevaisuudessa, mutta suurten joukkojen kohdalla rikosuhriavustaja voisi tarjota keinon siihen, että myös haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset voivat käytännössä käyttää heille kuuluvaa oikeuttaan. Tämä uudistus olisi myös koko järjestelmän kannalta järkevä ja kestävä. Kun asiat voidaan käsitellä keskitetysti, säästetään resursseja poliisilta, syyttäjältä ja tuomioistuimelta. Samalla varmistetaan, että oikeus toteutuu nopeammin ja tasapuolisemmin. Vastaamon kaltaisessa tapauksessa olisi täysin mahdotonta, että jokaisen uhrin vahingonkorvaus olisi esitetty yksitellen ja erillisten prosessien kautta. Rikosuhriavustajan avulla olisi ollut mahdollista saavuttaa ratkaisu, jossa jokainen uhri olisi saanut edes jotain hyvitystä ilman, että järjestelmä olisi ajautunut vaikeuksiin. Tämä aloite ei kuitenkaan koske vain Vastaamoa, se koskee tulevaisuutta. Elämme ajassa, jossa henkilötietoja käsitellään valtavissa määrin. Jokainen meistä jättää digitaalisen jäljen, jota rikolliset voivat käyttää väärin. Henkilötietojen käsittelyn ja keräämisen ollessa nyky-yhteiskunnassamme arkipäiväistä ja yksittäisten toimijoiden käsittelemien tietojen määrä on huomattavan suurta, myös säännellysti on varauduttava siihen, että vastaavan mittaluokan tai vielä suuremman skaalan tapauksia tulee myös jatkossa esitutkintaviranomaisten ja oikeuslaitoksemme käsiteltäväksi. Onkin vain ajan kysymys, milloin seuraava suuri tietomurto tai vastaava rikos tapahtuu. Meidän on varmistettava, että järjestelmämme on silloin valmis, ettei yksikään uhri jäisi yksin ja ettei yksikään rikos horjuta koko oikeusjärjestelmämme perustaa. Samalla meidän on nähtävä tämä uudistus osana laajempaa oikeusjärjestelmämme kehittämistä. Kyse ei ole vain yhdestä lisäyksestä lakiin, vaan muutoksesta siinä, miten ymmärrämme oikeuden toteutumisen. Oikeuden toteutumisen on oltava todellista jokaiselle riippumatta hänen asemastaan, varallisuudestaan tai jaksamisestaan. Rikosuhriavustaja on konkreettinen askel kohti tätä tavoitetta. On myös muistutettava, että rikoksen uhriksi joutuneet ovat usein valmiiksi jo haavoittuvassa asemassa. Heidän ei tulisi joutua kantamaan yksin sitä taakkaa, että heidän oikeutensa toteutuu. Yhteiskunnan on tarjottava tuki ja turva, joka tekee oikeuden tavoittamisesta aidosti mahdollista. Tämä on sekä oikeudenmukaisuuden että ihmisarvon kysymys. Arvoisa puhemies! Tämän lakialoitteen takana olemme me, Karoliina, minä ja Elisa, mutta sen lisäksi sen on allekirjoittanut yli 110 kansanedustajaa, yhteensä 112, yli puoluerajojen. Tämä kertoo siitä, että tarve uudistukselle on laajasti tunnustettu ja että eduskunnassa on vahva yhteinen tahto parantaa rikosten uhrien asemaa. Tämä ei ole vain yhden puolueen tai yksittäisten edustajien hanke, vaan kansanedustajien enemmistön yhteinen viesti siitä, että rikoksen uhrin oikeuden tulee toteutua aidosti ja käytännössä. Meidän tehtävämme lainsäätäjinä on varmistaa, että oikeus toteutuu myös vaikeimmissa ja laajimmissa tapauksissa. Vastaamon uhrit ansaitsevat, että heidän kokemuksestaan opitaan ja että heidän kärsimyksensä johtaa siihen, että vastaavaa ei enää tapahdu samalla tavoin. Meidän on tehtävä ja kehitettävä järjestelmää niin, että se on heidän apunaan, ei esteenä. Tämän vuoksi toivon, että tämä lakialoite saa eduskunnan tuen ja että se etenee jatkovalmisteluun. Kyse on paitsi yksittäisestä lainsäädäntöuudistuksesta myös periaatteellisesta linjasta, siitä, että yhteiskunta seisoo rikoksen uhrien rinnalla ja että oikeus todella kuuluu kaikille. Arvoisa puhemies! Koska nyt rakastan tällaista lakiteknistä nippelitietoa, niin vielä kerron tähän täsmällisesti, mitä me konkreettisesti esitämme. Elikkä aloitteen pääasiallinen sisältö: Aloitteessa ehdotetaan toimenpiteitä rikosten uhrien aseman parantamiseksi silloin, kun rikos kohdistuu suureen henkilöjoukkoon. Tällaisten laajaan henkilöpiiriin kohdistuneiden rikosten käsittelyn tehostamiseksi ja uhrien oikeuksien tosiasiallisen toteutumisen varmistamiseksi ehdotetaan otettavaksi käyttöön rikosuhriavustajan tehtävä. Tuomioistuin määräisi esitutkintaviranomaisen hakemuksesta rikosuhriavustajan edustamaan rikoksen asianomistajia kollektiivisesti. Rikosuhriavustaja edustaisi rikosasian esitutkinnassa ja oikeuskäsittelyssä asianomistajien ryhmää kollektiivisesti. Rikosuhriavustaja voisi lisäksi esittää rikoksen asianomistajien puolesta korvausvaatimukset ja huolehtia tuomittujen korvausten perimisestä ja jakamisesta asianomistajien kesken. Ja tosiaan ehdotuksella ei puututtaisi yksittäisten rikoksen asianomistajien asemaan, vaan nämä voisivat edelleen halutessaan esittää omat rangaistus- ja vahingonkorvausvaatimuksensa joko itse tai valitsemaansa avustajaa käyttäen. Teknisesti uudistus ehdotetaan toteutettavan lisäämällä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 lukuun uusi 1 b § ja 3 luvun 1 §:ään uusi 2 momentti sekä esitutkintalain 4 lukuun uusi 10 a §. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+8.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-09-17T16:26:00,2025-09-17T16:35:00,Hyväksytty,1.1 2025_80_107,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laeiksi oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain sekä esitutkintalain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 20/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_108,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain sekä esitutkintalain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 20/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallinen yhteiskunta rakentuu siitä, että jokaisella rikoksen uhrilla on oikeus tulla kuulluksi ja saada oikeutta. Tässä lakialoitteessa esitetään konkreettinen ja perusteltu ratkaisu tilanteisiin, joissa rikos kohdistuu suureen ihmisjoukkoon. Meillä on nähty, ettei nykyinen lainsäädäntö riitä näissä poikkeuksellisissa tapauksissa turvaamaan uhrien asemaa eikä oikeuden sujuvaa toimintaa. Aloitteessa ehdotetaan, että tuomioistuin voisi määrätä rikosuhriavustajan edustamaan kollektiivisesti rikoksen uhreja sekä esitutkinnassa että oikeuskäsittelyssä. Tämä on tärkeä uudistus, joka parantaa uhrien oikeuksia ja niiden toteutumista ja samalla tehostaa koko rikosprosessia. Arvoisa puhemies! Vastaamon tietomurtotapaus nosti esille karulla tavalla sen, miten haavoittuvia uhrien oikeudet voivat olla suurissa rikoskokonaisuuksissa. Kun puhutaan kymmenistätuhansista uhreista, ei voida olettaa, että jokainen heistä kykenee yksin ajamaan korvausvaatimuksiaan oikeudessa, puhumattakaan siitä, miten tämä kuormittaa poliisia, syyttäjiä ja tuomioistuimia. Rikosuhriavustajamalli on järkevä ja vastaavien tapausten vuoksi tarpeellinen uudistus. Se ei poista yksittäisen uhrin oikeutta ajaa asiaansa, mutta tarjoaa mahdollisuuden siihen, että joukkoa voidaan edustaa yhdessä ammattimaisesti ja tehokkaasti. Tämä vahvistaa oikeudenmukaisuutta ja tuo turvaa niille, jotka ovat usein rikoksen jälkeen haavoittuvassa asemassa. Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite ei ole pelkästään tekninen. Kyse on luottamuksesta oikeusjärjestelmäämme, siitä, että ihminen tietää saavansa oikeutta, vaikka ei olisi voimavaroja palkata asianajajaa, vaikka rikoksen laajuus olisi poikkeuksellinen ja joskus vaikka käsittelyaika uhkaisi venyä vuosiksi. Yhteiskunta, joka huolehtii heikoimmistaan ja turvaa oikeusturvan kaikille, on vahva ja turvallinen yhteiskunta. Rikosuhriavustajan käyttöönotto on askel siihen suuntaan. Arvoisa puhemies! Kannatan tätä lakialoitetta lämpimästi ja toivon, että se saa huolellisen ja rakentavan käsittelyn valiokunnassa. Tämä on mahdollisuus tehdä oikeusprosessista toimivampi ja samalla osoitus siitä, että me otamme vakavasti heidän kokemuksensa, jotka ovat joutuneet rikoksen uhriksi. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-17T16:35:39,2025-09-17T16:39:19,Hyväksytty,1.1 2025_80_109,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laeiksi oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain sekä esitutkintalain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 20/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_110,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laeiksi oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain sekä esitutkintalain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 20/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessa ehdotetaan toimenpiteitä rikosten uhrien aseman parantamiseksi silloin, kun rikos kohdistuu suureen henkilöjoukkoon. On todella hienoa, että rikosten uhrien asema kiinnittää yhteiskunnassamme kasvavaa mielenkiintoa, koska epäillyn oikeudet on mielestäni jo viety aivan tappiin. Esimerkkinä aloitteen tekijä on nostanut julkisuudessa paljon esillä olleen Vastaamon tietomurtotapauksen. Tällaisten laajaan henkilöpiiriin kohdistuneiden rikosten käsittelyn tehostamiseksi ja uhrien oikeuksien tosiasiallisen toteutumisen varmistamiseksi ehdotuksena on ottaa käyttöön rikosuhriavustajan tehtävä. Tuomioistuin määräisi esitutkintaviranomaisen hakemuksesta rikosuhriavustajan edustamaan rikoksen asianomistajia kollektiivisesti. On huomionarvoista, että tällaiset laajat prosessit kuormittavat merkittävästi poliisia ja oikeuslaitosta, kun nykyisen lainsäädännön lähtökohtana on asioiden käsitteleminen erillisissä prosesseissa eli jokaisen asianomistajan asian käsittely omana asianaan. Arvoisa puhemies! Vastaamo-tapauksessa rikoksen uhreja oli yli 33 000, jolloin yksittäisten asianomistajien korvausvaatimukset käsiteltiin muusta oikeudenkäynnistä erillisissä prosesseissa, mikä aiheuttaa asianomistajana oleville taloudellisia menetyksiä sekä käytännössä rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan saada heille rikoksen uhrina kuuluvia korvauksia. Syyttäjälaitos ilmoitti, että uhrien suuren määrän vuoksi syyttäjän ei ole mahdollista ajaa asianomistajien yksilöllisiä korvausvaatimuksia. Poliisi teki Vastaamo-jutussa 21 000 esitutkintapöytäkirjaa, joista syyttäjät tekivät lähes 33 000 erillistä ratkaisua, jotta käräjäoikeuden suorittaman pääkäsittelyn valmistelutyö ja ylipäänsä pääkäsittely pystyttiin aloittamaan. Lainsäädäntöön on siis tehtävä muutos, että tuomioistuin voisi rikoksen kohdistuessa suureen joukkoon määrätä erillisen rikosuhriavustajan edustamaan kaikkia uhreja ja ajamaan heidän rangaistus- ja korvausvaatimuksiaan oikeudenkäynnissä. Kannatan tätä lakialoitetta ja kiitän edustaja Forsgrénia, edustaja Partasta ja edustaja Gebhardia tämän alullepanemisesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+8.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-09-17T16:39:26,2025-09-17T16:42:20,Hyväksytty,1.1 2025_80_111,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laeiksi oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain sekä esitutkintalain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 20/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_112,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laeiksi oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain sekä esitutkintalain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 20/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Lakialoitteessa ehdotetaan toimenpiteitä rikosten uhrien aseman parantamiseksi silloin, kun rikos kohdistuu suureen henkilöjoukkoon. Tällaisten laajaan henkilöpiiriin kohdistuneiden rikosten käsittelyn tehostamiseksi ja uhrien oikeuksien tosiasiallisen toteutumisen varmistamiseksi ehdotetaan otettavaksi käyttöön rikosuhriavustajan tehtävä. Tuomioistuin määräisi esitutkintaviranomaisen hakemuksesta rikosuhriavustajan edustamaan rikoksen asianomistajia kollektiivisesti. Vastaamon tietomurtoon liittyvä tutkinta ja oikeudenkäynti ovat nostaneet esiin suureen asianomistajien joukkoon kohdistuvan rikosasian käsittelyyn liittyviä ongelmia, joihin voimassa oleva lainsäädäntö ei tarjoa ratkaisuja. Erityisesti rikosten uhrien oikeuksien ei voida katsoa toteutuvan tällä hetkellä suureen asianomistajien joukkoon kohdistuvan rikoksen käsittelyssä. Arvoisa herra puhemies! Valio tiedotti 20. joulukuuta 2024 sen tietoverkkoon kohdistuneesta tietoturvahyökkäyksestä, jonka kohteena oli Valion Suomessa toimivien tytäryhtiöiden ja maidonhankintaosuuskuntien henkilöstöä, yli 5 000 henkilöä. Hyökkääjän haltuun oli päätynyt myös Valion Keskinäisen Vakuutusyhtiön ja Valion Eläkekassan vakuutettujen ja etuudensaajien tietoja. Tapauksen tutkinnan edetessä tammikuussa selvisi, että tietomurto koskee aiemmin arvioitua suurempaa määrää, noin 70 000:n Valion Eläkekassassa vakuutetun henkilötietoja. Yhteiskunnassamme on siis selvästi tarve varautua ja muuttaa lainsäädäntöä niin, että laajoissa tietomurto- ja rikosasioissa se yksittäinen rikoksen uhri saa oikeutta selvemmin ja paremmin. Tein aiemmin tätä Valion tietomurtoa koskevan kirjallisen kysymyksen, koska tässä Valionkin tietomurtoa koskevassa asiassa tuli ilmi se, että yksittäiset kansalaiset kokevat jääneensä rikoksen uhreina yksin. Ministerin vastaus kirjalliseen kysymykseen antoi ymmärtää sen, että on haastavaa saada asiaan korjausta. Siksikin tämä lakialoite on tärkeä, ja kiitän sen valmistelijoita. Olen tämän lakialoitteen myös itse allekirjoittanut. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+8.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-09-17T16:42:26,2025-09-17T16:44:54,Hyväksytty,1.1 2025_80_113,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laeiksi oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain sekä esitutkintalain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 20/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Partanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_114,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Karoliina,Partanen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain sekä esitutkintalain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 20/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on useassa puheenvuorossa jo tullut esille, että Vastaamo-oikeudenkäynti oli varsin suuri oikeudenkäynti ja tämä tragedia tosiaan koski montaa kymmentätuhatta suomalaista, ja siksi onkin hienoa, että yli puoluerajojen jokaisesta puolueesta tähän tärkeään lakialoitteeseen löytyi 112 allekirjoittajaa, ja epäilemättä kannatusta olisi vielä ollut hieman enemmänkin, jos tässä aloitteen tekijät olisivat vielä ahkerammin toimineet nimien keräämiseksi. Mutta tärkein pohja ja peruste tälle lakialoitteelle on se, että me haluamme nimenomaisesti helpottaa uhrien asemaa. Meillä rikosprosessit keskittyvät paljon siihen, kuinka me rankaisemme rikoksentekijää, ja vähemmälle huomiolle jää valitettavasti rikoksen uhrin kokemus siitä, miten prosessi sujuu, pääsenkö oikeuteen nopeasti ja helposti ja saanko oikeusturvaa. Tämä on todella tärkeä uudistus ja erittäin suuri askel sitä kohtaan, että varsinkin tällaisissa laajoissa massaoikeudenkäynneissä rikoksen uhri saa jo heti sieltä esitutkintavaiheesta alkaen itsellensä avustajan, jonka puoleen kääntyä, ja tämä tulee todellakin helpottamaan läpi mennessään uhrien asemaa. Orpon hallitus on sinänsä tehnyt jo toimenpiteitä rikosprosessien nopeuttamiseksi ja sujuvoittamiseksi. Olemme lisänneet poliisien määrää, myös tuomioistuimen henkilötyövuosia ollaan lisätty, ja kiitos kaikille puolueille myös siitä, että nämä uudistukset ovat saaneet yli puoluerajojen kannatusta ja me olemme jokainen kokeneet sen, että näitten asioitten edistäminen tässä yhteiskunnassa on tärkeää. Rikosuhriavustajan kaltainen järjestelmä meillä löytyykin jo myös meidän oikeusjärjestelmästämme. Alaikäisille lapsille voidaan rikosprosesseissa, kun heidän huoltajansa tai toinen heistä on epäiltynä lapseen kohdistuvasta rikoksesta, määrätä edunvalvojan sijainen, ja ajatuksena tällä uudistuksella on vastaavan kaltainen toimintamalli, että uhri saa tuomioistuimen määräyksestä itsellensä avustajan. On myös tärkeätä, että tulevaisuudessa oikeusministeriö tarttuisi laajemmin näihin vahingonkorvausoikeudellisiin kysymyksiin ja niiden jatkovalmisteluihin. Toivoisimme myös tässä aloitteessa, olemme sen auki kirjoittaneet, että oikeusministeriö perustaisi tällaisen työryhmän ja siellä tarkasteltaisiin erityisesti näitä kollektiivisia vaateita ja perusteiden keventämistä näissä vahingonkorvausoikeudellisissa prosesseissa. Lämmin kiitos vielä edustajakollegoille Forsgrénille ja Gebhardille ja kaikille aloitteen allekirjoittaneille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+8.aspx,fi,Karoliina Partanen,1520,2025-09-17T16:44:56,2025-09-17T16:47:49,Hyväksytty,1.1 2025_80_115,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laeiksi oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain sekä esitutkintalain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 20/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Gebhard on poissa. — Edustaja Kilpi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_116,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain sekä esitutkintalain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 20/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän saliin kun kansa valitsee meitä edustajia aina vaalien kautta hommiin, niin meidän tehtävämme on aina ottaa viestikapula vastaan ja kehittää tätä yhteiskuntaa aina omalla panoksellamme eteenpäin, ja näinhän myöskin tehdään sitten hallituksen ja hallitusohjelmien kautta. Mutta sitten siellä myös on paljon asioita, jotka välttämättä eivät sinne hallitusohjelmaan ole päätyneet, ja tietenkin kehitettäviä asioitakin paljon vielä riittää. Tässä on mielestäni yksi semmoinen erinomainen esimerkki siitä, miten on hyvinkin merkittäviä kehitettäviä asioita meidänkin oikeusjärjestelmässä ja tässä oikeusvaltiossa, joita on syytä tarkastella ja parantaa niitä kohteita, mitkä sitä ovat vailla. Kuten tässä nyt esimerkiksi edustaja Rintamäki hyvin kokeneena poliisiedustajana jo todisti tuolta puhujapöntöstä, meillä kyllä on kiinnitetty huomiota erityisesti rikoksentekijöiden oikeuksien toteutumiseen ja heidän asemaansa, mutta, kuten itsekin voin todeta, hyvin usein kyllä tahtoo rikosten uhrien asema olla kuitenkin aika lailla heikossa asemassa. Siellä, toden totta, sitä kehittämistä riittää, ja tässähän me nyt käsittelemme yhtä tällaista lakialoitetta, joka nimenomaan puuttuu tämmöiseen merkittävään epäkohtaan. Mitä pitemmälle tässä nyt digitalisaatio etenee ja mitä enemmän me olemme tietoverkkojen varassa ja mitä enemmän elämä siellä on, sitä enemmän tulee myös hyvin haastavia rikostapauksia, joissa näitä rikosten uhreja sitten on hyvinkin suuria määriä. Tässäkin käsittelyssä nyt ollaan jo useitakin tapauksia saatu kuulla, mitä on tapahtunut, niin kuin Vastaamo-tapahtuma, jossa on yli 20 000 esitutkintapöytäkirjaa. Jokaisen pöytäkirjan takana on ihminen. Siellä on myös edustaja Suhosen mainitsema Valion tapaus, tuhansia, tuhansia uhreja myöskin siellä, ja tämä kehityshän vain jatkuu. Todellakin meidän on kiinnitettävä huomiota siihen, millä tavalla nyt rikosten uhrien asemaa voidaan vahvistaa ja mitenkä nyt tämä yhteiskunta ottaa myös tämän kehityksen huomioon. Senkin takia tämä on äärimmäisen tarpeellinen ja kannatettava lakialoite, ja itsekin tämän olen kyllä suurella ilolla allekirjoittanut. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+8.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-09-17T16:47:58,2025-09-17T16:51:00,Hyväksytty,1.1 2025_80_117,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laeiksi oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain sekä esitutkintalain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 20/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hamari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_118,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laeiksi oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain sekä esitutkintalain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 20/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Myös minä allekirjoitin tämän valtavan hyvän aloitteen monen muun edustajan kanssa, ja haluan antaa sille tukeni myöskin tässä lähetekeskustelussa. Vastaamon ja sitten tämä edustaja Suhosen nostama Valion tietomurto osoittivat todella karulla tavalla, että nykyinen järjestelmämme ei kykene turvaamaan uhrien oikeuksia tällaisissa suurimittaisissa rikoksissa. Siellä Vastaamon tapauksessa, oliko näin, yli 33 000 ihmistä joutui vakavan rikoksen kohteeksi, ja jokaisella on kuitenkin perustuslain turvaama oikeus saada asiansa käsitellyksi ilman aiheetonta viivytystä, mutta käytännössä järjestelmämme ei tätä pystynyt takaamaan. Uhrien korvausvaatimukset jouduttiin eriyttämään, mikä jätti monet yksin kuluriskin ja raskaan prosessin kanssa. Tämä ei ole kohtuullista varsinkaan tilanteessa, jossa uhrit ovat usein valmiiksi haavoittuvassa asemassa. Meillä on digitalisoituva yhteiskunta, ja yksittäiset toimijat hallinnoivat valtavia tietomääriä, ja on siis vain ajan kysymys, milloin seuraava laajaan ihmisjoukkoon kohdistuva rikos toteutuu. Meidän on siis varauduttava lainsäädännöllä. Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite säästäisi merkittävästi esitutkintaviranomaisten, syyttäjien ja tuomioistuinten resursseja, mutta kyse on ennen kaikkea oikeudenmukaisuudesta. Ei voi olla niin, että rikoksen uhri joutuu kantamaan kohtuutonta taakkaa ja jopa luopumaan oikeuksistaan, koska järjestelmä ei kestä laajamittaisia tapauksia. Tämä aloite toisi kaivatun ratkaisun, jolla voimme turvata uhrien oikeudet, vahvistaa luottamusta oikeusjärjestelmäämme ja samalla tehdä siitä kestävämmän. Siksi toivon, että eduskunta suhtautuu myönteisesti tähän aloitteeseen ja vie sitä eteenpäin jatkovalmisteluun, ja onneksi se onkin täällä saanut laajaa tukea.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+8.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-09-17T16:51:00,2025-09-17T16:52:52,Hyväksytty,1.1 2025_80_119,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laeiksi oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain sekä esitutkintalain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 20/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_120,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laeiksi oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain sekä esitutkintalain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 20/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tästä Vastaamon keissistä hirveimmän kokemuksen tekee se, että tässä on kysymys ihmisten todella aroista tiedoista, jotka rikollinen on vuotanut kaikille meille muille ihmisille sinne verkkoon. Se on ihan hirveätä, miten tällainen on ylipäätänsä mahdollista, mutta se on kyllä osoittanut juuri tämän nykyjärjestelmän heikkouden suojata uhreja silloin, kun on näin laajamittaisesta uhrimäärästä kyse. Tämän lakialoitteen tavoite onkin juuri turvata tässä oikeusjärjestelmässä ihmisten oikeus rehelliseen oikeuden saamiseen oikeuslaitoksessa ilman, että on kysymys asemasta, tuloista tai vaikka esimerkiksi tilanteessa jaksamisesta. Tässä Vastaamon tilanteessahan on myös kysymys siitä, että todella moni on voinut niin huonosti, että heillä ei ole ollut myöskään voimavaroja lähteä itse oikeusteitse hankkimaan itselleen oikeutta. Sen takia ajattelenkin, että tämä rikosuhriavustaja voisi olla todella tärkeä väline tuoda oikeutta uhreille silloin, kun on kysymys näistä laajoista uhrijoukoista. Ajattelen, että tämä on myös oikeusjärjestelmän tukemista, koska niin kuin tässä aikaisemmassa omassa puheenvuorossani olen nostanut esille, niin meidän oikeusjärjestelmäämme ei myöskään ole rakennettu niin, että yksittäisessä asiassa voisi olla kymmeniätuhansia omia käsittelyitä oikeuslaitoksessa. Elikkä tämä myös olisi taloudellisesti järkevää, mutta totta kai tässä on keskeisenä ihmisten oikeuden toteutuminen. Haluan lopuksi kiittää joka ikistä kollegaa, joka on allekirjoittanut tämän lakialoitteen. Minun mielestäni tämä on hyvä esimerkki siitä, että kun yhdessä liitymme yhteen tärkeän aiheen tiimoilta, niin me pystymme tekemään laajaa, puoluerajoja ylittävää yhteistyötä, ja totta kai haluan erityisesti kiittää edustaja Partasta ja edustaja Gebhardia yhteisestä lakiesityksestä. Nyt kovasti toivon, että tämä eduskunta antaa tälle lakiesitykselle oman ja oikeudenmukaisen käsittelynsä siellä lakivaliokunnassa, jotta tämän ongelman korjaaminen olisi mahdollista. Eli toivomme tosiaan sitä, että tällainen ministeriössä oleva lainvalmistelu tästä käynnistyisi, koska uskon, että tämä on meidän jokaisen yhteinen asia, jotta saamme tämän perustilan paremmalle tolalle ja uhrien oikeudet toteutumaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+8.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-09-17T16:52:52,2025-09-17T16:55:43,Hyväksytty,1.1 2025_80_121,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laeiksi oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain sekä esitutkintalain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 20/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kilpi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_122,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain sekä esitutkintalain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 20/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä tähän todeta loppuun, että erityisen huomionarvoista ja ansiokasta tässä lakialoitteessa on se, että se ei ole pelkästään puoluerajoja ylittävä vaan hallitus—oppositio-rajojakin ylittävä aloite. Sangen harvoin tällaista tapahtuu, ja se on aivan mahdottoman hienoa, että tämmöisiäkin saadaan eteenpäin. Nyt kun 112 edustajaa tämän on allekirjoittanut, niin kyllähän se on selkeä osoitus ja viesti myöskin nyt sitten tästä eteenpäin, että tällä on kannatusta ja vahva myötätuuli takanaan. Tämä on erityisen hienoa työtä kyllä teiltä kaikilta, kiitoksia siitä vielä. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+8.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-09-17T16:55:43,2025-09-17T16:56:35,Hyväksytty,1.1 2025_80_123,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsälain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa‑ ja metsätalousvaliokuntaan. Asian käsittelyn yhteydessä sallitaan esittely ja keskustelu myös päiväjärjestyksen 10. asiasta. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Asioiden käsittely alkaa esittelypuheenvuoroilla. Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_80_124,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi metsälain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Me muistamme kaikki vielä toissa kesänä tapahtuneen metsäyhtiö Stora Enson aikaansaaman laajamittaisen raakkutuhon Suomussalmen Hukkajoella. Rauhoitetun joen yli ajettiin toistuvasti ja varoituksista huolimatta raskailla metsätyökoneilla. Myös muut ympäristösuositukset koskien virran reunoille jätettävää puustoa laiminlyötiin täysin. No, mitä tästä seurasi? Yksi Suomen lähiajan pahimmista ympäristökatastrofeista ja populaatiotuhoista, jonka arvoa ei voi mitata rahassa. Tuhansia uhanalaisia jokihelmisimpukoita eli raakkuja kuoli tämän räikeän välinpitämättömyyden seurauksena. Puutteita ympäristönsuojelun varmistamiseksi oli hankintaketjun jokaisessa vaiheessa. Maanomistaja, jonka metsissä Stora Enso toteutti hakkuut, ei ollut mukana missään kestävän metsätalouden sertifioinnissa eikä näin ollen vapaaehtoisesti sitoutunut mihinkään metsänhoidon kestävyyskriteereihin. Stora Enso ei puolestaan valvonut ely-keskuksen ympäristösuositusten noudattamista hakkuualueella. Tapaus peilaa suurempaa yhteiskunnallista trendiä, jossa luonnon monimuotoisuudesta ei yksinkertaisesti välitetä. Tätä samaa piittaamattomuutta luonnon monimuotoisuudesta on osoittanut Orpon hallitus. Hallitus ei ole laittanut yhtä ainutta tikkua ristiin kestävän metsänhoidon edistämiseksi ja avohakkuisiin perustuvan metsänkasvatuksen muuttamiseksi. Avohakkuu tuhoaa metsäelinympäristön täysin ja vaatii mittavaa maaperän muokkausta, kun metsää halutaan istuttaa uudelleen. Mikäli tämä ei ollut jo selvää, niin metsiensuojelulla on keskeinen ja välitön merkitys luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta. Hallitus ei kuitenkaan ole osoittanut välittävänsä kummastakaan, ei metsiensuojelusta eikä luonnon monimuotoisuudesta laajemmin. Suomen luonnon monimuotoisuus jatkaa tällä hetkellä hupenemistaan, ja metsien uudistaminen ja hoitotavat ovat yksi merkittävimpiä ajureita tälle. Toissakesäinen raakkutuho konkretisoi karulla tavalla sitä, että pelkät suositukset ja muut vapaaehtoisuuteen perustuvat ohjelmat, kuten metsäsertifikaatit, eivät riitä takaamaan ympäristönsuojelua. Sanoohan Stora Ensokin vastuullisuuden olevan oleellinen osa sen strategiaa, mutta tästä ei sen toissakesäisessä menettelyssä Suomussalmella nähty häivähdystäkään. Arvoisa puhemies! Me tarvitsemme lainsäädännöllisesti sitovia kestävyysvaatimuksia, ja tästä syystä tein vasemmistoliiton eduskuntaryhmälle viime syksynä tämän lakialoitteen, jossa esitetään metsälain tarkentamista, eli metsälakiin on säädettävä sitovista suojavyöhykkeistä herkkien vesiekosysteemien läheisyyteen. Olen allekirjoittanut myös edustaja Pitkon lakialoitteen, joka sisällöllisesti pitkälti vastaa myös tätä lakialoitetta. Tämä päällekkäisyys johtuu siitä, että näitä kahta lakialoitetta valmisteltiin toisistamme tietämättä, mutta toivottavasti se, että aiheesta on kaksi aloitetta, vain alleviivaa tämän asian tärkeyttä. Metsälainsäädäntö on nykyisellään liian tulkinnanvarainen turvaamaan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden ja erityisen herkkien vesiekosysteemien suojelun hakkuualueilla. Tällaisiksi erityisen herkiksi vesiekosysteemeiksi ehdotamme täsmennettävän kaikki luonto- ja lintudirektiivissä nimettyjen uhanalaisten eliölajien elinympäristöinä toimivat vesistöt. Tutkimustulokset osoittavat, että perinteiset, noin 15 metrin levyiset suojavyöhykkeet eivät täytä metsälain vaatimuksia vesistöjen lähiympäristölle ominaisten kasvuolosuhteiden ja pienilmaston säilymisestä. Vaatimusten toteutuminen vaatii tutkimusten mukaan vähintään 30 metrin suojavyöhykkeen vesistöä ympäröivässä metsäluonnossa, ja tämän turvaamiseksi ehdotamme lakialoitteessa säännöstä, jolla suojavyöhykkeiden perustaminen vesistöjen varsilla sijaitseviin metsiin tehdään pakolliseksi. Yleinen 30 metrin suojavyöhyke, jolla hakkuut olisi kielletty, koskisi kaikkien erityisen tärkeiden akvaattisten elinympäristöjen rannalla sijaitsevia metsiä. Tällaisen yleisen suojavyöhykkeen lisäksi aloitteessa ehdotetaan tiukempaa, ely-keskuksen erikseen määrittelemää mutta kuitenkin aina vähintään 50 metrin laajuista suojavyöhykettä sellaisten vesistöjen varsille, joissa esiintyy raakkukantoja. Raakkupurojen suojavyöhykkeillä ei saisi tehdä raivauksia, hakkuita, ojituksia tai maanmuokkauksia ja hakkuujätteet olisi poistettava. Suojavyöhykkeelle ei saisi jäädä ajouria eikä muita korjuujälkiä. Suojavyöhykkeet ovat raakulle elintärkeitä, sillä ne säilyttävät niiden elinympäristöjä ja lisääntymispaikkoja sekä suojaavat veden laatua ja lämpötilaa erityisesti hellekausina. Raakun selviytymisestä riippuu puolestaan vesiekosysteemin muiden eliölajien selviytyminen, ja samalla suojavyöhykkeen kasvillisuus tarjoaa suojapaikkoja, kulkureittejä ja ravintoa kaloille, linnuille ja muulle eliöstölle. Ekosysteemien eri osat ovat vahvasti yhteen kytkeytyneitä, ja luonnossa olevat keskinäisriippuvuudet ovat herkkiä ja monisyisiä. Tätä ei voi korostaa riittävästi. Esimerkiksi vaarannettaessa raakut vaarannetaan koko vesistöjen sekä niitä ympäröivien metsien monimuotoisuus monin tavoin. Lakiin kirjatut pakolliset suojavyöhykkeet velvoittaisivat metsätaloustoimijat noudattamaan suojavyöhykesääntöjä vapaaehtoisuuteen perustuvan toiminnan sijaan. Näin pystyttäisiin paremmin varmistamaan luonnon monimuotoisuuden säilyminen, kuten metsälaissa, luonnonsuojelulaissa sekä luonto- ja lintudirektiivissä on edellytetty. Samalla varmistettaisiin välttämättömien erityistoimenpiteiden toteutuminen erittäin uhanalaisten raakkujen elinympäristöjen suojelemiseksi, jotta toissa kesänä tapahtunut katastrofi ei pääse enää koskaan toistumaan missään muodossa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+9.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-09-17T16:57:11,2025-09-17T17:04:42,Hyväksytty,1.1 2025_80_125,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsälain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_126,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi metsälain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Yli vuosi on kulunut siitä, kun Hukkajoella paikalla olleiden tutkijoiden toiminta pelasti raakkutuhon. Tuhansia uhanalaisia jokihelmisimpukoita ehti kuolla, kun metsäkoneella ajettiin raakkujoen yli jopa satoja kertoja. Laajasti luontoa rakastavia suomalaisia järkyttäneiden tapahtumien jälkimainingeissa halusimme tehdä yhdessä 35 muun kansanedustajan kanssa seitsemästä eri puolueesta tämän lakialoitteen. Kyseessä on siis lakialoite 31/2024 vp, jota käsitellään tässä samassa yhteydessä. Tässä lakialoitteessa säädettäisiin pakollinen 50 metrin suojavyöhyke kaikille jokihelmisimpukan elinalueille. Raakkutuho järkytti suomalaisia ja nosti esiin sen, että metsien käytössä ei kaikki ole kunnossa. Lainsäädäntömme ei aina suojele edes kaikista uhanalaisinta luontoa tuhoamiselta. Raakkutuho johti metsäyhtiöiden taholta monenlaisiin lupauksiin siitä, että vastaava ei enää toistu, mutta keskeinen kysymys onkin, riittävätkö nämä puheet. Oma vastaukseni on, että eivät riitä. Arvoisa puhemies! Metsätaloudesta on paljon taloudellista hyötyä meille suomalaisille, me tiedämme sen kaikki. Mutta me emme saa olla sinisilmäisiä sille, että myös tällä alalla on välinpitämättömyyttä ja halua hyötyä luonnosta sen kustannuksella. Hukkajoella, missä tuho tapahtui vuosi sitten, raakkuesiintymä oli tiedossa, ja siitä oli viranomainen myös antanut suosituksensa, että joen yli ei pitäisi ajaa. Jo ennen Hukkajokea samat puheet ja lupaukset metsäluonnon suojelusta oli kuultu. Jos näitä metsäteollisuuden omia vastuullisuuslupauksia olisi noudatettu, ei Hukkajoen raakkujen olisi koskaan pitänyt tuhoutua. Eikä Hukkajoki ole ainoa laatuaan. Raakkuja seuraavat tutkijat ovat todenneet, että jälkiä vastaavista jokien ylityksistä on löydetty muiltakin raakkujoilta mutta yleensä vasta tapahtuneen jälkeen. Hukkajoella keskeisesti erilaista olikin siis se, että asialle sattui olemaan todistajia, ja hyvä niin, että oli. Koska luonto on meille suomalaisille tärkeä ja meillä päättäjillä on velvollisuus varmistaa luonnon säilyminen myös tuleville sukupolville, tarvitsemme suojavyöhykkeet lakiin. Kyse ei ole pelkästään siitä, että jokien yli ajamista rajoitettaisiin, vaan siitä, että myös raakkujokien rannoilla tapahtuvat metsätyöt ovat monella tavalla haitallisia raakuille ja myös muulle vesiluonnolle. Mikäli jokien ja purojen rannoille ei jätetä suojakaistoja, rantaan asti ulottuvat hakkuut altistavat joet sille, että rannoilta lähtee valumaan jokiin maa-ainesta, joka muuttaa joen elinympäristöä. Hukkajoenkin tapauksessa merkittävä osa raakuista kuoli itse asiassa siihen, että joen vesi samentui. Raakut elävät kirkasvetisissä joissa, ja muta ja muu vedessä oleva maa-aines ovat niille kuolemaksi, sillä ne estävät raakun normaalia ravinnonsaantia. Samoin hakkuut jokien ja purojen varsilla muuttavat varjostusolosuhteita, millä on myös merkitystä lajeille. Arvoisa puhemies! Hukkajoen tapahtumien jälkeisessä keskustelussa ei ole kyse pelkästään raakuista. Kyse on laajemmin siitä, miten suojaton tällä hetkellä pienvesiemme tilanne luonnossa on. Metsäkeskus teki viime hallituskaudella merkittävän muutoksen metsälain tulkinnassa, minkä myötä tuhansilta puronvarsikohteilta katosi lainsuoja. Samoin viime hallituskaudella luonnonsuojelulain päivityksen yhteydessä eduskuntakäsittelyssä heikennettiin esitystä etenkin vesiluonnonsuojelun osalta. Pääministeri Orpo kutsui tätä operaatiota, johon he oppositiossa ollessaan osallistuivat, työtapaturmaksi. Nyt hallituksella on mahdollisuus ja on ollut jo monta vuotta aikaa korjata tämä työtapaturma, mutta valitettavasti sitä ei ole vielä tapahtunut. Vesiluontomme, myös metsien pienvedet, ovat todella arvokas osa suomalaista luontoa. Niissä elää raakun kaltaisia arvokkaita uhanalaisia lajeja. Nuo lajit ja luontomme ovat ansainneet tiukemman suojan. Siksi tarvitaan muutoksia. Raakkujen suojaksi siis tarvitaan suojavyöhykkeet lakiin. Suositukset ja lupaukset eivät pelkästään riitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+9.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-09-17T17:04:45,2025-09-17T17:09:45,Hyväksytty,1.1 2025_80_127,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsälain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_128,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi metsälain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen metsät ja vesistöt ovat tärkeä osa kansallista perintöämme. Ne ovat meille suomalaisille sekä henkisesti että taloudellisesti tärkeitä. Niiden suojelu on osa isänmaallista vastuunkantoa. Siksi on erityisen tärkeää, että eduskunta käy vakavaa keskustelua siitä, miten voimme entistä paremmin ja tehokkaammin turvata herkkiä vesiluontokohteita ja uhanalaisia lajeja, kuten jokihelmisimpukkaa eli raakkua. Elokuussa 2024 tapahtunut raakkuonnettomuus Hukkajoella oli vakava muistutus siitä, että pienikin virhe voi aiheuttaa suurta ja peruuttamatonta vahinkoa. Se oli valitettava tapahtuma, ja sen ei olisi pitänyt tapahtua edes nykyisen lainsäädännön puitteissa. Tapaus ei kuitenkaan ole jäänyt käsittelemättä, vaan olemme ryhtyneet toimiin asian korjaamiseksi. Alan asiantuntijoiden kanssa päivitämme käytössä olevaa tietoa herkistä esiintymäalueista ja teemme yhdessä töitä sen varmistamiseksi, että tieto herkistä kohteista tavoittaa kaikki metsänkäsittelyn toimijat ajoissa eli ennen kuin mitään ehtii tapahtua. Arvoisa puhemies! Lakialoitteessa ehdotetaan sitovia suojaetäisyyksiä, esimerkiksi 50 metrin hakkuukieltoaluetta, raakun esiintymisalueiden ympärille. Ymmärrän huolen ja pidän keskustelua erityisen tärkeänä. On kuitenkin syytä muistaa, että nykyinen metsälaki mahdollistaa suoja-alueiden määrittämisen tapauskohtaisesti ja käytännössä ely-keskuksen suositusraja on jo nyt 45 metriä. Lisäksi useat isot metsätoimijat ovat Hukkajoen tapauksen jälkeen sitoutuneet vapaaehtoisesti tiukentamaan käytäntöjään, ja tämä on askel oikeaan suuntaan. Vastuullisuus ei ole pelkkää lainsäädäntöä. Se on myös kulttuuria, joka elää käytännön työssä. Sen sijaan, että kirjaisimme lakiin kiinteitä metrimääriä, meidän tulee huolehtia siitä, että olemassa olevia sääntöjä noudatetaan, valvonta toimii ja tieto kulkee. Emme voi vain kategorisesti tiukentaa suojelulakia tilanteessa, jossa tämän huomattavan tragedian juurisyyt eivät olleet lainsäädännössämme. On panostettava siihen, että sääntely jalkautuu. On huolehdittava siitä, että metsäkoneenkuljettaja saa ajoissa tiedon, ettei alueelle pidä eikä saa mennä. Arvoisa puhemies! Pidän lakialoitetta tärkeänä ja tarpeellisena keskustelunavauksena. Aloitteet osoittavat, että suojelutahto on laajasti jaettu yli puoluerajojen. Hyvä oppositio, olemme yhteisen asian äärellä. Tässä salissa on vahva yhteinen tahtotila turvata luonnon monimuotoisuus ja vesistömme. Toivonkin, että nämä aloitteet saavat huolellisen käsittelyn valiokunnassa. Vain kokonaisuutta tarkastelemalla voimme löytää keinot, joilla herkkä luontomme turvataan viisaasti, tasapainoisesti ja pitkäjänteisesti. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+9.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-17T17:09:53,2025-09-17T17:14:20,Hyväksytty,1.1 2025_80_129,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsälain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_130,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi metsälain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Näiden aloitteiden pääasiallinen ongelma perustuu siihen, että ne rajoittaisivat jyrkästi maanomistajien oikeuksia vailla kohtuullisia korvauksia. Esitetyt 30 tai 50 metrin hakkuukiellot voivat tarkoittaa suuriakin tulonmenetyksiä metsänomistajille. Tällaiset lakimuutokset vaikuttaisivat myös työllisyyteen kielteisesti, sillä varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa metsätalous on suuri työllistäjä. Tässä puhutaan helposti satojen miljoonien menetyksistä metsätaloudelle. Tyylilleen uskollisesti vihervasemmisto esittää lakeja, joista ei ole kuin valtiolle menoja ja kansalaisille tulojen supistumista. [Jenni Pitkon välihuuto] Arvoisa puhemies! Mielestäni näissä lakialoitteissa on kyse populistisesta paniikkiratkaisusta mediassa suuret mittasuhteet saaneen Hukkajoen tapaukseen, jossa metsäkone päästeli useita kertoja raakkujen yli. Kyseisessä tapauksessa kuitenkin oli kyse ennen kaikkea tiedonkulun ongelmista, ei niinkään sääntelyn puutteesta. Yksittäisen, vaikkakin äärimmäisen ikävän tapauksen takia ei kannata asettaa koko metsätaloudelle kalliita rajoituksia. Nämä olisivat aivan täysin ylimitoitettuja toimenpiteitä ongelman laajuuteen nähden. Mielestäni maalaisjärki kannattaa säilyttää lakialoitteita sorvatessa, koska sääntelyä on jo nyt olemassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+9.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-09-17T17:14:23,2025-09-17T17:16:07,Hyväksytty,1.1 2025_80_131,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsälain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2024 vp,"Huomautan, että edustajat voivat halutessaan pyytää myös vastauspuheenvuoroja. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_132,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi metsälain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme lakialoitteita, jotka asettavat metsätaloudelle uusia tiukkoja rajoituksia. Esimerkiksi 30—50 metrin hakkuukiellot rajoittaisivat merkittävästi yksityisten maanomistajien oikeuksia ilman riittäviä korvauksia. Tämä ei ole pelkästään oikeudellinen kysymys vaan myös taloudellinen. Rajoitukset voivat aiheuttaa suuria tulonmenetyksiä metsänomistajille ja heikentää metsätalouden kannattavuutta erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa, missä metsätalous muodostaa alueiden taloudellisen selkärangan ja myös työllisyyden. Toinen keskeinen ongelma on byrokratian kasvu ja epävarmuus. Lakialoitteiden myötä ely-keskuksille annettaisiin laaja valta määritellä suojavyöhykkeitä, mikä lisäisi tulkinnan varaa ja mahdollisia valituskierteitä. Tämä uhkaa aluetalouksia sekä metsätalouden huoltovarmuutta. Arvoisa puhemies! Suomessa on jo kattava sääntely metsien suojelussa. Metsälaki, luonnonsuojelulaki, vesilaki sekä vapaaehtoiset ohjelmat, kuten Metso, mahdollistavat uhanalaisten lajien suojelun kohdennetusti ja täysimääräisin korvauksin. Esimerkiksi Hukkajoen tapaus osoitti, että ongelmat johtuivat tiedonkulun puutteesta, eivät sääntelyn puutteesta. On tärkeää korostaa, että suojelu tulee toteuttaa vapaaehtoisuuteen, sopimuksiin ja täysimääräisiin korvauksiin perustuen, ei pakottavilla ja kohtuuttomilla laeilla. Pakottavat rajoitukset eivät ainoastaan vaaranna yksityisten maanomistajien oikeuksia, vaan ne voivat myös heikentää metsätalouden elinvoimaa ja alueellista taloutta. Vapaaehtoinen malli mahdollistaa sen, että luonnon monimuotoisuus turvataan samalla, kun metsätalous pysyy kannattavana ja työllisyyttä ylläpidetään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+9.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-09-17T17:16:22,2025-09-17T17:18:35,Hyväksytty,1.1 2025_80_133,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsälain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2024 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_134,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi metsälain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Kun täällä sanotaan, että ongelma oli tiedonkulun puute, niin se tiedonkulkuongelma ei ollut viranomaisten ja toimijoiden välillä, vaan toimijoiden omissa prosesseissa heidän sanomansa mukaan. Toki tapausta käsitellään tällä hetkellä oikeudessa. Mikäli meillä olisi ollut laissa sitovat suojavyöhykkeet, tuskin tällaista tiedonkulun ongelmaa silloin olisi, vaan lakia noudatettaisiin yksiselitteisesti. Kun puhutaan näistä riittävistä korvauksista, juuri nythän on se tilanne, että nämä maanomistajat eivät saa korvauksia, koska metsätoimijat omalla päätöksellään, osa ainakin, ovat päättäneet olla ostamatta. Mikäli meillä olisi laissa olevat sitovat suojavyöhykkeet, voisi myös niiden korvauksista säätää ja päätöksiä tehdä ely-keskuksissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+9.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-09-17T17:18:39,2025-09-17T17:19:35,Hyväksytty,1.1 2025_80_135,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsälain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Sitten palaamme puhujalistalle. Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_136,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi metsälain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Suomussalmen Hukkajoen raakkutapauksen oikeuskäsittely on tosiaankin kesken. Tapausta tutkitaan törkeänä luonnonsuojelurikoksena, eikä rikosvastuussa olevasta tahosta ole vielä varmuutta. Kuten täällä on tuotu aiemmin esille, tällä hetkellä voimassa oleva lainsäädäntö jo kieltää yksiselitteisesti Hukkajoella tapahtuneen toiminnan. Tämän vuoksi ei voida väittää, että lainsäädäntö olisi siinä mielessä puutteellinen. Lakialoitteiden perusteluteksteissä väitetään kuitenkin metsälain olevan nykyisessä muodossa liian tulkinnanvarainen. Kirjaamalla leveämmät suojavyöhykkeet lakiin oletetaan yhteiskunnan antavan voimakkaan viestin siitä, että suojelu täytyy ottaa erittäin vakavasti. Hukkajoen tapahtumat eivät johdu kuitenkaan lainsäädännön aukoista, vaan ilmeisestä lain noudattamatta jättämisestä. On edelleen epäselvää, mistä syystä Hukkajoella on päässyt tapahtumaan niin kuin nyt on käynyt. Arvoisa puhemies! Näillä nyt keskustelussa olevilla lakialoitteilla rajoitettaisiin metsien käyttöä ja vähennettäisiin tapaus- ja paikkakohtaisen harkinnan mahdollisuutta. Ongelma ei kuitenkaan ollut itse hakkuutyö, vaan joen ylittäminen metsäkoneella. Hukkajoen tapahtumia ei pidä vähätellä. Kaikesta huolimatta on hyvä tietää, että nopea reagointi ja suoritettu pelastustyö ovat onneksi tuottaneet positiivisia tuloksia ja raakkukanta on elpymässä. Se ei tietenkään poista sitä, että on toimittu väärin. Lakialoitteiden keskeinen tavoite on korostaa suojelukysymysten tärkeyttä ja velvoittavuutta, mikä on hyvä asia. Nämä kysymykset kuitenkin otetaan ja on otettu jo huomioon entistä vakavammin Hukkajoen tapauksen saaman julkisuuden jälkeen — ja taas korostan, että ei tällaista olisi saanut käydä, jotta sen takia jatkossa noudatettaisiin paremmin lainsäädäntöä. Olisi myös varmaan syytä pohtia tämäntyyppisen tapauksen välttämiseksi, voitaisiinko raakun esiintymien salassapidosta luopua. Edellä kuvatun lisäksi molempien lakialoitteiden ehkä voidaan sanoa ongelmana on, että niissä ei ole selvitetty, miten laajoja vaikutuksia esitetyillä uusilla rajoituksilla olisi metsienkäyttöön. Toki se prosessissa, jos tämä etenee, varmaan tulisi sitten tehtyä. Vaikutusarvioiden tekeminen on erittäin vaikeaa, sillä pelkästään raakkupopulaatioita arvioidaan olevan vähintään 150, joista noin sata on tutkittu. Jos laajennetut rajoitukset ulotettaisiin muihinkin vesistöihin ja kaikille uhanalaisille lajeille ja niiden elinympäristöille, moninkertaistuisivat myös rajoitusten taloudelliset vaikutukset suomalaisille metsänomistajille. Kysymys taloudellisten menetysten korvaamisesta olisi hyväksyttävyyden kannalta aivan olennainen ratkaistava asia. Arvoisa puhemies! Keskustan linjana on ollut, että luonnon monimuotoisuuteen ja luontoarvoihin liittyvät kysymykset voidaan huomioida myös talouskäytössä olevissa metsissä. Tämä edellyttää alue- ja paikkakohtaista tuntemusta ja metsänkäyttötoimien sovittamista sen mukaan. Sen sijaan lailla kategorisesti säädettyjä entistä leveämpiä suojakaistoja perustellumpaa onkin kiinnittää huomiota talousmetsien metsienkäyttötapoihin. Lisääntyvien rajoitusten sijasta erityisen arvokkaille luontokohteille tulee mahdollistaa suojelu vapaaehtoisen suojelun ohjelmien kautta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+9.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-09-17T17:19:39,2025-09-17T17:23:20,Hyväksytty,1.1 2025_80_137,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsälain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_138,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi metsälain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Alkuun kiitos näiden lakialoitteiden tekijöille, edustajille Pitko ja Kivelä. Ei voi kyllin korostaa, miten tärkeästä asiasta tässä on kyse: arvokkaan ja ainutlaatuisen luontomme suojelemisesta. Nykyinen lainsäädäntö ei pysty turvaamaan vesiluontoamme. Siksi tarvitsemme velvoittavat ja riittävän laajat suojavyöhykkeet hakkuiden ja vesistöjen väliin. Suojavyöhykkeillä voidaan estää ravinteiden ja maa-aineksen huuhtoutumista vesiin ja turvata rantojen ekosysteemejä. Tämä suojaa raakkujen elinympäristöjä ja monimuotoisuutta laajemminkin sekä vähentää rehevöitymistä ja vesien tummumista. Tähän asti metsäala on onnistunut tehokkaalla lobbauksella vakuuttamaan lainsäätäjien enemmistön siitä, että luonnonsuojelu- ja ilmastotoimet voidaan laskea metsien osalta vapaaehtoisten toimien varaan. Näin ei valitettavasti todellisuudessa ole. Metsäteollisuus ei johdonmukaisesti noudata suosituksia vesistöjen rannoille jätettävistä suojavyöhykkeistä, kun siihen ei ole pakkoa. Tässä mainitussa Hukkajoen raakkutuhossakin hakkuut toteutettiin aivan rannan tuntumaan, jolloin suojavyöhyke jäi täysin riittämättömäksi. Pitkällä tähtäimellä se saattaa asiantuntijoiden mukaan olla Hukkajoen raakkupopulaatiolle jopa suurempi uhka kuin työkoneen toistuvat yliajot, yliajojen tuhoisuutta lainkaan väheksymättä — ja siihen vielä päästiin puuttumaan ajoissa, tai ei ajoissa, mutta päästiin puuttumaan niin, ettei se jatkunut. Valitettavasti tämä tapaus ei tosiaan ole ainoa laatuaan. Asiantuntijat ja ympäristöjärjestöt ovat toistuvasti esittäneet, että lainsäädännössä on turvattava vähintään 50 metrin levyiset suojavyöhykkeet raakkuvesistöjen varsille. Kannatan edustaja Kivelän esityksen mukaisesti pakollista 30 metrin yleistä suojavyöhykettä ja molempien esitysten mukaisesti raakkupopulaatioita erikseen suojaavaa, vähintään 50 metrin suojavyöhykettä vesistöjen rannoille. Arvoisa puhemies! Raakkujen ja vesiluonnon suojelemiseksi tarvitaan myös muita toimia. Esimerkiksi metsäojituksista tulee tehdä luvanvaraisia, ja virtavesien suojaa laissa tulee tiukentaa lisäämällä purojen ja muiden arvokkaiden vesiluontotyyppien suojelu vesilakiin. Pääministeripuolue kokoomus, vetoan nyt tässä teihin, koska puolueenne tosiaan kannatti virtavesien suojan tiukentamista viime kaudella ja totesi silloin, että tässä salissa tapahtui työtapaturma. Nyt teillä on oiva mahdollisuus tehdä tämä lakimuutos, johon pykälät ovat viime kaudella laaditun pohjalta valmiina. Lisäksi on tärkeää lisätä resursseja nykyisen lainsäädännön noudattamisen valvontaan ja uusien ympäristörikosten ennaltaehkäisyyn. Hukkajoen raakkutuhossakin nähtiin, että jos kiinnijäämisen riski ja seuraamukset ympäristörikoksista ovat liian pienet, saattaa toimijoilla olla kiusaus jättää noudattamatta lakia ja ohjeistuksia. Arvoisa puhemies! Nostan tässä esiin vielä Metsähallituksen roolin uhanalaisen raakun suojelussa. Merkittävä osa Suomen raakkuesiintymistä sijaitsee pohjoisen Suomen tavallisilla metsätalousalueilla, joita on laajasti Metsähallituksen hallinnassa. Metsähallitus hakkaa pohjoisen metsiä varsin intensiivisesti, ja viime syksynä paljastui hakkuu, jossa hakattiin Kainuussa puoli kilometriä Raakkujoen vartta — 45 metrin suojavyöhykkeen sijasta hakkuita tehtiin jopa 10 metrin päässä joen rannasta. Tämäkin on osoitus siitä, että lakiin tarvitaan velvoite suojavyöhykkeistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+9.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-09-17T17:23:23,2025-09-17T17:27:23,Hyväksytty,1.1 2025_80_139,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsälain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen on poissa. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_140,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi metsälain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2024 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Terveisiä sieltä raakkualueelta. Meillä tosiaan Pohjois-Pohjanmaalla näitä raakkuja on, ja meillä on hyvin ainutlaatuinen luonto, jota totta kai pitää vaalia ja tarpeen mukaan myös suojella. Periaatteesta en siis vastusta lähtökohtaisesti ajattelua siitä, että meidän luonnonsuojelua ja metsänsuojelua voitaisiin lisätä, mutta minun mielestä silloin, kun puhutaan lisäsuojelusta, on aika olennaista myös se, että kyseessä on kuitenkin ihmisten yksityisomaisuus, ja silloin minun mielestä on myös tärkeää se omaisuudensuoja. Eli jos jossain tilanteessa yksityisen ihmisen maata pitää suojella, niin silloin siitä myös sen korvauksen pitäisi olla asianmukainen, ja tämä asia on se, mikä monesti näissä keskusteluissa valitettavasti unohtuu. Kyse ei ole mistään kollektiivisesta metsästä, vaan kyse on yksityisten ihmisten omaisuudesta. Silloin kun tämä raakkutuho tapahtui, niin yksi semmoinen hyvin ikävä piirre siinä keskustelussa oli, kun pieni hetki keskusteltiin tämmöisestä niin sanotusta harmaasta suojelusta: Siinähän oli yhtäkkiä semmoinen tilanne, jossa ministeri puhui yhdessä suurien yritysten kanssa ohi metsänomistajien siitä, minkälaiselta alueelta puuta nyt voidaan ottaa vastaan ja mistä ei. Tässä oli kyse nimenomaan siitä harmaasta suojelusta, eli puhuttiin siitä, että jostain päin yksityisten maata ei ehkä kannattaisikaan ottaa puuta vastaan, mutta sitten kuitenkaan mitään korvauksia niille metsänomistajille ei siitä tullut. Kannatan myös näitä kaikenlaisia vapaaehtoisia suojeluohjelmia, joista täälläkin on totta kai hyviä puheenvuoroja pidetty. Yksi asia, johon haluaisin tässä raakkutapauksessa kiinnittää huomiota — ja yleensäkin kun meidän luontoa käytetään — on se, minkälainen pohja meidän metsänomistuksella on. Jos me ajatellaan meidän metsänomistusta, niin lähtökohtaisestihan se on sukupolvelta toiselle periytynyttä metsää. Se ei ole silloin pelkkää rahaa, se on myös kulttuuriperimää, se on ennen muuta paikka rentoutua, se on omia juuria, se on hyvin paljon monenlaista hyvinvointivaikutusta elämään. Mutta Suomessa lisääntyy yhä enempi tämmöinen niin sanottu kasvoton metsänomistus, jossa yhtäkkiä me paikalliset emme tiedäkään, kenen se metsä siinä lähellä omaa kotia on. Minusta tuntuu, että silloin kun on tämmöistä kasvotonta metsänomistusta, silloin valitettavasti myös semmoinen sosiaalinen vastuu puuttuu. Tai ainakin se jää vähemmälle. Pelkään, että siinä on myös riskejä ylilyönneille, kun esimerkiksi erilaiset rahastot omistavat metsiä tai metsä on pelkästään rahaa ihmiselle, joka asuu jossain muualla. Joten minä toivoisin, että me pystyttäisiin katsomaan sitä meidän metsäomistusta ehkä vähän uusin silmin ja valvomaan myös sitä, että meidän metsämaat pysyisivät kansallisissa käsissä, koska mitä kauemmas meidän metsäpohjaa myydään ihan vain taloudellisen edun nimissä, niin sen kauempana me ollaan meidän talonpoikasesta metsänhoidosta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+9.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-09-17T17:27:30,2025-09-17T17:30:10,Hyväksytty,1.1 2025_80_141,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsälain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hamari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_142,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi metsälain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2024 vp,"Arvoisa herra puhemies! Allekirjoitin myös tämän edustaja Pitkon tärkeän aloitteen, ja totta kai haluan tuoda tukeni siis myös tälle Kivelän aloitteelle, joka koskee samaa asiaa. Tässä lakialoitteessa pyritään suojelemaan uhanalaisten raakkujen elinympäristöt sekä muut herkät vesiekosysteemit hakkuiden vaikutuksilta pakollisin suojavyöhykkein. Tämä muutos ei ole pelkkää luonnonsuojelua, se on välttämätön osa Suomen identiteettiä ja suhdettamme luontoon. Anni Kytömäki, hämeenkyröläinen kirjailija, voitti Finlandian vuonna 2020 romaanilla Margarita. Hän kuvasi teoksessaan jokihelmisimpukan, evoluution supersankarin, ja luonnon hiljaisuutta, jonka äärellä monet meistä heräävät ajattelemaan, milloin olemme aloittaneet tuhoamisemme. Tämä teos muistuttaa, että suojelu ei ole mitään etäistä, se on se hiljainen ja joskus äänekäskin voima, jonka äärellä moni kokee luonnon arvojen välttämättömyyden. Margarita ei ole vain romaani, se on puolustuspuhe hiljaisille suojaa vaativille lajeille ja vesille. Tällä hetkellä kuuntelussa on Juha Kauppisen kirja Kertomus Maasta. Myös tästä kirjasta tulee erittäin selväksi, että meillä ei ole aikaa tuhlattavaksi luonnon ja ekosysteemien suojelussa. Toki se tulee selväksi myös ilmastovuosikertomuksen valiokuntakäsittelyssä, missä kuulemme asiantuntijoita. Erityisesti maankäyttösektorillahan meillä on isoja ongelmia. Täällä oli aiemmin tänään käsittelyssä myös vesistöjä koskeva kansalaisaloite. En siinä käyttänyt puheenvuoroa, mutta tässä samassa yhteydessä kerron kannattavani myös sen tavoitteita. Arvoisa puhemies! Meillä on nyt tilaisuus tehdä tämä suojaus laiksi, ei riippuvaiseksi vapaaehtoisuudesta tai sertifikaateista vaan selkeistä, sitovista velvoitteista. Suomi tunnetaan metsistään ja vesistään. Meidän velvollisuutemme on suojella niitä sitovasti. Siksi kannatan tätä lakialoitetta luonnon, raakkujen ja tulevien sukupolvien puolesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+9.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-09-17T17:30:10,2025-09-17T17:32:19,Hyväksytty,1.1 2025_80_143,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsälain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_144,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi metsälain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on nostettu mielestäni hyviä huomioita esiin, ja haluan kiittää kaikkia tästä keskustelusta, mutta toki on myös ollut argumentteja, joita en voi jakaa, ja kommentoin niitä tässä nyt lyhyesti. Erityisesti täällä korostettiin taloudellisia näkökulmia. Itse ajattelen, että kyllä silloin, kun kyse on ympäristönsuojelusta, tavallaan sen lähtökohdan pitää olla ekologinen kestävyys ja ne ekologiset reunaehdot, koska ilman sitä meillä ei voi olla mitään taloudellista tuottavuutta tulevaisuudessa tässä yhteiskunnassa. Eli se ekologinen on kaiken elinehto, ja talouden nimissä ei sen takia pitäisi voida uhmata tätä ekologista kestävyyttä, ja tätähän nyt faktisesti tällä hetkellä tapahtuu. Mutta sitten toisaalta olen myös osittain samaa mieltä esimerkiksi näistä korvauksista, ja edustaja Pitko mielestäni tässä hyvin sitä kommentoikin, että meillä on myös niin, että jos joku asia on laissa, niin silloin se tuo selkeyttä asiaan, ja se voi olla myös hyvä asia korvauksienkin suhteen. No, sitten täällä sanottiin, että nämä ovat populistisia esityksiä, ja tässäkin on useammassa puheenvuorossa tuotu esille tätä taustaa nyt useamman vuoden ja useamman hallituskauden osalta, miten eduskunnassa on osittain pyritty parantamaan vesiensuojelua ja minkälaisia kommervenkkejä tähän on liittynyt ihan näistä työtapaturmista lähtien. Eli kyse ei todellakaan ole mistään populismista, vaan aidosta huolesta ja halusta esittää ratkaisuja, joilla sitten estettäisiin näitä vakavia ympäristötuhoja. Lopuksi sanon vielä tähän vapaaehtoisuuteen liittyen: Kun vedottiin, että pitäisi asiat hoitaa vapaaehtoisin toimin, niin kyllähän näin pitkälti Suomessa tehdäänkin jo. Luonnonsuojelu monin tavoin perustuu Suomessa vapaaehtoisuuteen, ja meillä on paljon mekanismeja, joita kaikki puolueet varmasti kannattavat ja joilla vapaaehtoisesti esimerkiksi maanomistajia ja metsänomistajia kannustetaan suojeluun. Mutta sitten on myös tilanteita, joita ei voi jättää vapaaehtoisuuden varaan. Mielestäni me tässä hyvin perustelimme sitä, että selkeästi nämä vapaaehtoiset sitoumukset ja suositukset eivät ole olleet riittäviä, ja sen takia tämä asia kaipaa selvennystä lain tasolla. Lopuksi vielä: Täällä edustaja Oinas-Panuma nosti esiin nämä kasvottomat sijoittajat, ja mielestäni se oli itse asiassa ihan hyvä nosto, koska meillähän on yhä enemmän kasvanut tämä ulkomaisten sijoittajien osuus metsänomistajissa ja Suomella esimerkiksi ei usein ole edes verotusoikeutta näihin rahastosijoittamisen tuloihin, vaikka se omistus olisi suomalaista metsää. Täällä on paljon tällaisia kysymyksiä, joihin varmasti olisi löydettävissä myös yhteistä näkemystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+9.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-09-17T17:32:19,2025-09-17T17:35:52,Hyväksytty,1.1 2025_80_145,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsälain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_146,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi metsälain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää tästä keskustelusta. Suomalainen metsäluonto tuo meidät yhteen laadukkaan keskustelun äärelle, ja haluan ajatella, että me kaikki haluamme suojella jokihelmisimpukkaa eli raakkua ja suomalaista, arvokasta ja paikoin herkkää metsäluontoa. Haluan myös muistuttaa, että metsäluonto ei voi Suomessa hyvin. Se on ollut merkittävän metsänkäytön kohteena meidän ihmiskunnan historiassa pitkältä ajalta, ja lukemat ovat karut, jopa 76 prosenttia metsäluontotyypeistä on uhanalaisia vuoden 2018 tehdyn uhanalaisuusarvioinnin mukaan. Kun me nyt puhumme raakuista ja jokihelmisimpukoista, niin me itse asiassa puhumme metsäluonnon monimuotoisuuden arvokkaasta paikasta eli vesistöjen varsista. Ne ovat erityisen rikkaita monimuotoisuuden kannalta. Ja kun me suojelemme raakkuja, niin me itse asiassa suojelemme ihan merkittävää osaa herkästä metsäluonnosta siinä samalla. Haluan itsekin kommentoida, kun täällä mielestäni epäreilusti syytettiin tätä esitystä populistiseksi esitykseksi, niin tämä 50 metrin suojaetäisyys on olemassa oleva suositus tälläkin hetkellä. Se ei ole populismia. Se on asiantuntijoiden tekemä arvio siitä, kuinka suuri etäisyys tulisi jättää raakkujokien varteen, jotta me pystymme suojelemaan uhanalaista jokihelmisimpukkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+9.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-09-17T17:35:52,2025-09-17T17:37:42,Hyväksytty,1.1 2025_80_147,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsälain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_148,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi metsälain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2024 vp,"Kiitos, kunnioitettu puhemies! Vastaan Pitkolle, ja taisi siinä olla joku muukin käymässä keskustelua tuosta lain säätämisestä. Lain säätäminen on tärkeä asia, ja sitä pitää tarkastella aika ajoin ja pitää korjata, kun siellä on virheitä ja puutteita. Nyt on puhuttu tuosta Hukkajoen tapahtumasta, ja selkeästikin näin itselleni olen ainakin tulkinnut, että on kysymys tiedonkulkuongelmasta, ja sitä tiedonkulkuongelmaa taas on vaikea lainsäädännöllä korjata. Kuitenkin sitä voidaan sillä lailla korjata, että kun on luonnonsuojelurikos tapahtunut, niin pitää selvittää ihmiset, jotka ovat sen takana, ja tutkia ja selvittää ja panna ihmiset vastuuseen. Näin se menee. Itsekin olen viime elokuun eli viime vuoden 2024 elokuun tapahtumista siellä Hukkajoella hyvin surullinen. Kiitoksia kaikille hyvästä keskustelusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+9.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-17T17:37:42,2025-09-17T17:38:48,Hyväksytty,1.1 2025_80_149,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsälain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_150,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi metsälain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Metsätalous on selkäranka erityisesti Itä‑ ja Pohjois-Suomessa, ja tiukat rajoitukset heikentäisivät alueiden kannattavuutta ja tärkeää työllisyyttä. Suomessa metsien suojelu toimii jo tehokkaasti. Uhanalaisia lajeja suojellaan kohdennetusti vapaaehtoisin sopimuksin ja täysimääräisin korvauksin esimerkiksi Metso-ohjelman kautta. Päällekkäinen ja pakottava sääntely ei ratkaise ongelmia vaan uhkaa aluetalouksia ja meidän huoltovarmuutta. Suojelu tulee toteuttaa vapaaehtoisuuteen ja sopimuksiin perustuen, ei kohtuuttomilla pakkolaeilla. Jokainen suomalainen varmasti pitää maamme luontoa arvokkaana, ja kukaan ei varmasti tahallaan halua vahingoittaa raakkuja eikä mitään muitakaan lajeja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+9.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-09-17T17:38:48,2025-09-17T17:39:50,Hyväksytty,1.1 2025_80_151,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsälain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2024 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_152,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi metsälain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 30/2024 vp,"Arvoisa puhemies! Olen hieman eri mieltä siitä, toimiiko suomalainen metsäluonnon suojelu, vaikka olemme tietenkin tehneet töitä sen eteen. Mutta fakta on se, että metsäluonnon köyhtyminen jatkuu. Sen taittumiselle ei ole nähty vielä merkkejä. Eli kyllä me joudumme tekemään paljon enemmän, mikäli me haluamme kääntää tämän kehityksen. Suomi on sitoutunut myös kansainvälisissä sopimuksissa kääntämään luonnon köyhtymisen elpyvään suuntaan, ja tämä tarkoittaa myös metsiä, koska suurin osa luonnostamme elää metsissä. Haluan vielä korjata sen, että oliko kyse tässä Hukkajoen tapahtumassa vain tiedon puutteesta. Varmasti täällä yhtiön sisällä on voinut olla tiedon puutetta ja tiedonkulun ongelmia, mutta viranomaisella oli tieto raakkujoesta ja tieto oli mennyt toimijalle. Kyse ei ole pelkästään raakkujen yliajamisesta, vaan siitä, että merkittävä osa raakuista kuoli siihen, että joen vesi samentui. Se ei ollut laitonta hakata niitä puita siihen vesirajaan asti, se oli suositusten vastaista, mutta se oli laillista, eli oli laillista aiheuttaa joen samentuminen ja raakkujen kuoleminen. Siksi kyse ei ole pelkästään joen yli ajamisesta, vaan näistä suojavyöhykkeistä, ja siksi olemme täällä keskustelemassa lakialoitteesta, jolla varmistettaisiin, että raakkujokia ei hakattaisi vesirajaan asti. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+9.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-09-17T17:39:50,2025-09-17T17:41:36,Hyväksytty,1.1 2025_80_153,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsälain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 31/2024 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Asia esiteltiin ja keskustelua käytiin jo aiemmassa asiakohdassa, minkä vuoksi keskustelu ja asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_80_154,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi metsälain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 31/2024 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä asiakohtaa 10. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Oinas-Panuma poissa, edustaja Hoskonen poissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_80_155,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 44 luvun muuttamisesta >>>Lakialoite LA 17/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Edustaja Lehtinen poissa. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_80_156,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 44 luvun muuttamisesta >>>Lakialoite LA 17/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä lakialoite rikoslain 44 luvun muuttamisesta on erittäin tarpeellinen, ja kiitänkin edustaja Lehtistä tästä aloitteesta. On huomionarvoista, ettei rikoslaissa nykyisellään säännellä ollenkaan törkeän räjähderikoksen tekomuotoa. Tästä syystä vallitsevan lainsäädännön ollessa voimassa ei ole eroa siinä, onko henkilöllä hallussaan räjähteitä tai räjähdeaineita, riippumatta näiden määristä, laadusta tai käyttötarkoituksesta. Laki ei siis tunne eroa, onko henkilön hallussa esimerkiksi vähäinen määrä dynamiittia vaiko kuorma-autollinen sotilasräjähteitä. Molempiin edellä mainittuihin on sovellettu samaa 44 luvun 11 §:ää räjähderikoksesta, josta rangaistuksena on sakkoa tai vankeutta enintään kahdeksi vuodeksi, ellei tekoon liity omaisuus- tai terrorismirikosta. Olemme kiristämässä ampuma-aserikosten alarajaa kahteen vuoteen vankeutta, mikä tarkoittaisi jatkossa aina ehdotonta tuomiota. Tämän vuoksi on järkevää tarkastella myös räjähteiden hallussapitoa, koska niiden käyttö on naapurimaassamme Ruotsissa lisääntynyt hyvin voimakkaasti ja vanhan kaavan mukaan Ruotsin ongelmat tulevat meille viiveellä mutta vääjäämättä. Arvoisa puhemies! Niin hullulta kuin se kuulostaakin, Meksiko on ainoa maa Ruotsin edellä räjähdyksissä, pois lukien sotaa käyvät maat. Tämän vuoden tammikuussa Ruotsissa räjähti julkisella paikalla pommi keskimäärin lähes joka päivä, siis jokainen päivä. Selvyyden vuoksi on kuitenkin syytä sanoa, että ilmiöhän ei ole seurausta tavan håkaneiden ja benkkujen radikalisoitumisesta vaan suurelta osin seuraus ulkomaalaistaustaisten katu- ja rikollisjengien välienselvittelystä. Ruotsissa ampuma-aseiden hallussapidon rangaistukset ovat kiristyneet niin, että minimirangaistus törkeästä ampuma-aserikoksesta on neljä vuotta vankeutta, kun Suomessa siitä saa neljä kuukautta. Erittäin törkeästä ampuma-aserikoksesta naapurissamme saa kuusi vuotta vankeutta. Räjähderikosten rangaistusasteikko ei Suomessa ole oikeasuhtainen saati vastaa pohjoismaisen yhteiskunnan muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen, jos miettii, että vaikkapa 200 kiloa dynamiittia kuljettanut saisi sakkoa tai ehdollista vankeutta. Räjähteiden luvatonta hallussapitoa voidaan pitää vähintäänkin yhtä vaarallisena kuin luvattoman aseen hallussapitoa. Arvoisa puhemies! Törkeä räjähderikos nimikkeenä antaa myös rikosta tutkivalle poliisille enemmän työkaluja rikosten selvittämiseksi. Nykyisen lain mukaan räjähderikoksen tutkimisessa ei voisi hyödyntää pakkokeinolain mukaisia telekuunteluita, sijaintitietoja, teknistä kuuntelua, asuntokuuntelua tai peiteltyjen tiedonhankintakeinojen käyttöä, vaan nämä mahdollistuvat vain vähintään neljän vuoden rangaistusmaksimilla tutkittavana olevassa rikoksessa. Meidän lainsäädäntömme tulee olla etupainotteinen vahvistaaksemme sisäistä turvallisuutta monikulttuurisuuden paineessa. Tästä syystä allekirjoitin tämän lakialoitteen ja kannatan 44 lukuun 11 a §:n lisäämistä törkeästä räjähderikoksen tekomuodosta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+11.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-09-17T17:42:48,2025-09-17T17:47:00,Hyväksytty,1.1 2025_80_157,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 44 luvun muuttamisesta >>>Lakialoite LA 17/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_158,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 44 luvun muuttamisesta >>>Lakialoite LA 17/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä oleva lakialoite on erittäin tärkeä. Aloite koskee rikoslain 44 luvun täydentämistä uudella pykälällä, joka säätelee räjähderikoksen törkeää tekomuotoa. Nykyisin laki ei tee eroa sen välillä, onko henkilöllä hallussaan pieni määrä räjähteitä vai suuri määrä sotilaskäyttöön tarkoitettuja räjähteitä. Kaikki tapaukset käsitellään saman pykälän nojalla, ja rangaistukset ovat yhtäläisiä. Tämä epäsuhta ei vastaa muuttunutta turvallisuustilannetta, jossa suurten määrien hallussapito voi aiheuttaa vakavan uhan yhteiskunnalle. Perussuomalaisten näkökulmasta kyse on koko yhteiskunnan turvallisuudesta. Suomen on nyt valmistauduttava ja reagoitava kriminaalipoliittisesti ennen kuin väkivaltarikollisuus saavuttaa Ruotsin kaltaisen mittakaavan. Ruotsissa räjähteiden käyttö väkivaltarikoksiin on kasvanut voimakkaasti, ja kehitykseen on syytä varautua Suomessakin. Lakialoite korjaa selvästi rikoslainsäädännön epäsuhtaa. Nykyinen rangaistusasteikko ei erottele vaarallisuuden asteita eikä vastaa pohjoismaisen yhteiskunnan turvallisuustilanteen muutosta. Hallintovaliokunta on aiemmassa lausunnossaan todennut, että räjähteiden luvatonta hallussapitoa voidaan pitää vähintään yhtä vaarallisena kuin luvattoman aseen hallussapitoa, ja kehitykseen on syytä varautua ennakoivasti. Samalla on huomioitava, että aserikoksia koskevat rangaistukset kiristyvät 1. tammikuuta 2026. Törkeän ampumarikoksen vähimmäisrangaistus nousee kahteen vuoteen, ja rangaistus on pääsääntöisesti ehdoton. Myös luvattoman aseen hallussapito yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa, aseiden luovuttaminen rikolliselle tai vaarallisten aineiden, esineiden hallussapito säädetään rangaistavaksi tiukemmin. Tämä osoittaa, että rikoslainsäädäntö on kehittymässä ja että samalla on perusteltua selkeyttää ja kiristää myös räjähderikoksia koskevaa sääntelyä. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattavat tätä edustaja Lehtisen tekemää lakialoitetta, sillä se vahvistaa turvallisuutta, oikeasuhtaisuutta ja viranomaisten mahdollisuuksia puuttua vakaviin rikoksiin ennen kuin ne aiheuttavat suurta vaaraa maamme kansalaisille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+11.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-09-17T17:47:04,2025-09-17T17:49:48,Hyväksytty,1.1 2025_80_159,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 44 luvun muuttamisesta >>>Lakialoite LA 17/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kilpi on poissa. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_160,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 44 luvun muuttamisesta >>>Lakialoite LA 17/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan aluksi pitää pyytää anteeksi väärinymmärrystäni tuon edellisen asian käsittelystä. Siksi olin hieman myöhässä tästä omasta lakialoitepuheenvuorostani, jossa oli tarkoitukseni siis esitellä tämä lakialoite. Mutta tässä on jo aikaisemmin käytetty hyviä puheenvuoroja, joista on helppo jatkaa. Arvoisa puhemies! Kriminaalipolitiikassa Suomi on muiden Pohjoismaiden perässä kiristämässä merkittävästi ampuma-aseiden hallussapidon rangaistuksia. Samassa yhteydessä olisi tarkoituksenmukaista tarkastella myös räjähteiden hallussapitoa, koska niiden käyttö ja hallussapito vakavissa henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa on etenkin Ruotsissa voimakkaasti lisääntynyt. Meksiko on ainoa maa Ruotsin edellä räjähdyksissä, jos ei lasketa mukaan niitä maita, joissa käydään sotaa. Pelkästään tammikuussa Ruotsissa räjähti julkisella paikalla pommi keskimäärin lähes joka päivä — siis meidän naapurimaassa. Ruotsissa väkivaltarikosten siirtymistä räjähteisiin ovat vauhdittaneet ampuma-aseiden hallussapidon erittäin kovat rangaistukset. Ruotsissa minimirangaistus törkeästä ampuma-aserikoksesta on neljä vuotta vankeutta — siis minimirangaistus — Suomessa neljä kuukautta. Myös Suomessa ampuma-aserikosten alarajaa ollaan nostamassa kahteen vuoteen vankeutta, mikä tarkoittaisi käytännössä aina ehdotonta tuomiota, ja hyvä niin. Jatkossa tilanne Suomessa olisi siis se, että ajoneuvolla kynäpistoolin kanssa liikkuva saisi vähintään kahden vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen ja henkilö, jolla on autossaan laittomasti hallussaan 200 kilogrammaa dynamiittia, saisi mahdollisesti sakkoa tai ehdollista vankeutta. Esimerkin valossa jokainen ymmärtää, että räjähderikosten rangaistusasteikko ei nykyisellään ole oikeasuhteinen eikä vastaa pohjoismaisen yhteiskunnan muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen. Arvoisa puhemies! Lakialoitetta tukee hallintovaliokunnan aiempi lausunto päivältä 21.3.2025 koskien hallituksen esitystä eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi: ”Valiokunta nostaa tässä yhteydessä esiin vielä räjähteiden käytön. Räjähteiden luvatonta hallussapitoa voidaan pitää vähintäänkin yhtä vaarallisena kuin luvattoman aseen hallussapitoa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Ruotsissa räjähteiden käyttäminen väkivallantekoihin on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosien aikana, ja tähän erittäin vaaralliseksi katsottavaan kehitykseen on aiheellista varautua myös Suomessa.” Arvoisa puhemies! Nykyisellään räjähderikoksen tutkimisessa ei voida käyttää pakkokeinolaissa mainittua telekuuntelua, televalvontaa, sijaintitietojen hankkimista, peiteltyjen tiedonhankintakeinojen käyttöä, teknistä kuuntelua tai asuntokuuntelua rikoksen tutkimiseksi tai ennaltaestämiseksi. Edellä mainittujen salaisten pakkokeinojen käytön edellytyksenä on vähintään neljän vuoden rangaistusmaksimi tutkittavana olevassa rikoksessa. Törkeä räjähderikos olisi saatava tähän luetteloon mukaan, jotta poliisilla olisi myös tulevaisuudessa kaikki mahdollisuudet estää ennalta räjähteillä tehtäviä vakavia rikoksia. Rikoslain 34 a luku käsittelee terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä rikoksia. Räjähderikos on mainittu tässä yhteydessä. Tällöin rikoksen tulee kuitenkin aiheuttaa vakavaa vahinkoa jollekin maalle tai kansainväliselle järjestölle, eikä se koske siis muita tilanteita, esimerkiksi yksityishenkilöitä vastaan tehtyjä rikoksia, vaikkapa kerrostalon rappukäytävässä tapahtuvaa räjähdystä. Arvoisa puhemies! Lainsäädäntömme on muututtava yhteiskunnallisen muutoksen mukana ja sen muuttuneita uhkakuvia vastaavaksi. Edellä olevan perusteella ehdotan, että lisätään rikoslain 44 lukuun uusi 11 a §, törkeä räjähderikos, lakialoitteen mukaisesti ja säädetään siitä rangaistukseksi vankeutta vähintään vuosi ja enintään neljä vuotta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+11.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-09-17T17:49:56,2025-09-17T17:54:37,Hyväksytty,1.1 2025_80_161,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 44 luvun muuttamisesta >>>Lakialoite LA 17/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_162,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 44 luvun muuttamisesta >>>Lakialoite LA 17/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin tahdon kiittää edustaja Lehtistä tästä loistavasta lakialoitteesta. Moni ei varmastikaan ole ollut tietoinen, että nykyisessä laissa ei tunneta lainkaan törkeää tekomuotoa räjähderikoksesta. Tämä lakimuutos korjaisi tämän tilanteen. Arvoisa herra puhemies! Tällä hetkellä tilanne on siis se, että samaa lakipykälää sovelletaan täysin eri mittaluokan rikoksiin. Sillä ei ole merkitystä, onko kyseessä yksittäinen nalli tai kokonainen rekka-autollinen sotilasräjähteitä, sillä molemmissa tapauksissa rangaistusasteikko on täysin sama, eli sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta, ellei tekoon liity omaisuus- tai terrorismirikosta. Suomi on samaan aikaan kiristämässä ampuma-aserikosten rangaistusasteikkoa, mikä on hyvä asia. Uudistusten myötä ampuma-aserikoksista voisi jatkossa seurata vähintään kahden vuoden ehdoton vankeusrangaistus. Siksi onkin kohtuutonta, että henkilö, jolla on hallussaan esimerkiksi 200 kiloa dynamiittia, voisi edelleen saada seuraamuksena sakon tai ehdollisen rangaistuksen. Jokainen tässä salissa ymmärtää sen, ettei tämä ole loogista, saati oikeudenmukaista. Kansainväliset esimerkit osoittavat sen, mihin tilanne voi pahimmillaan johtaa. Esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa väkivaltarikollisuus on siirtynyt ampuma-aseista osittain räjähteisiin. On kuukausia, jolloin Ruotsissa on räjähtänyt lähes joka päivä jossain julkisella paikalla. Haluammeko tätä samaa Suomeen? Minä en ainakaan halua. Arvoisa herra puhemies! Hallintovaliokuntakin on todennut lausunnossaan, että räjähteiden luvatonta hallussapitoa voidaan pitää vähintäänkin yhtä vaarallisena kuin luvattoman aseen hallussapitoa. Tiedämme hyvin, minkälaisia tuhoja räjähteet voivat saada aikaan, kun ne ovat väärissä käsissä. Tähän vaaralliseen kehityskulkuun on syytä puuttua ennen kuin olemme saman tilanteen edessä kuin missä Ruotsi on tällä hetkellä. Siksi kannatan lämpimästi tätä lakimuutosta, sillä se on jälleen yksi askel kohti turvallisempaa Suomea. Kiitos vielä kerran edustaja Lehtiselle aloitteesta. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+11.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-09-17T17:54:44,2025-09-17T17:56:45,Hyväksytty,1.1 2025_80_163,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 44 luvun muuttamisesta >>>Lakialoite LA 17/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_164,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 44 luvun muuttamisesta >>>Lakialoite LA 17/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä räjähderikoksien lakialoitteessa on kyse koko maamme turvallisuudesta. Ruotsissa räjähteiden käyttö väkivaltarikoksiin on kasvanut voimakkaasti, ja Suomi ei saa toistaa samoja virheitä. Tämä erittäin tärkeä lakialoite korjaa rikoslainsäädännön epäsuhdan ja mahdollistaa oikeasuhtaiset rangaistukset eri vaarallisuusasteille. Samalla se tukee viranomaisten mahdollisuuksia estää ja tutkia vakavia rikoksia tehokkaammin. Kannatan tätä lakialoitetta Suomen turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi. Toivon sen menestyvän valiokuntakäsittelyissä ja tulevan sitä myötä osaksi rikoslakia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+11.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-09-17T17:56:47,2025-09-17T17:57:42,Hyväksytty,1.1 2025_80_165,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 44 luvun muuttamisesta >>>Lakialoite LA 17/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_166,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 44 luvun muuttamisesta >>>Lakialoite LA 17/2025 vp,"Kiitos, kunnioitettu puhemies! Kiitän edustaja Lehtistä erinomaisesta lakialoitteesta, ja kannatan lakialoitetta lämpimästi. — Kiitos, arvoisa puhemies. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+11.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-17T17:57:42,2025-09-17T17:57:56,Hyväksytty,1.1 2025_80_167,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 8 §:n ja terveydenhuoltolain 57 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 19/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Edustaja Hamari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_80_168,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 8 §:n ja terveydenhuoltolain 57 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 19/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! ”Tässä lakialoitteessa ehdotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 8 §:n ja terveydenhuoltolain 57 §:n muuttamista. Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi hoitotyön johtajan asemasta lakiin. Tämä tarkoittaa, että jatkossa lain mukaan hyvinvointialueen tulisi nimetä lääketieteen ja sosiaalityön vastuuviranhaltijoiden lisäksi myös hoitotyön vastuuviranhaltija. Lakialoitteella pyritään vahvistamaan hoitotyön ja hoitotyön johtamisen asemaa Suomessa.” ”Hoitotyön johtamisen asemaa ei ole kirjattu lakiin tasavertaisena sosiaalihuollon ja lääketieteen johtajan kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden uudistuksen jälkeen 21 hyvinvointialueelle ja Helsinkiin on siirtynyt erilaisia johtamisrakenteita ja -malleja. Hoitotyön johtamisen merkitystä palveluiden vaikuttavuudelle, laadulle ja kustannussäästöille ei kaikilla alueilla ymmärretä, ja siten hoitotyön johtamisen asemaa on heikennetty tai yritetty heikentää useilla alueilla. Hyvinvointialueet ovat hakeneet säästöjä johtamisesta, ja säästöt ovat perusteettomasti kohdentuneet hoitotyön johtamiseen.” ”Soteuudistuksen yhtenä tavoitteena on palveluiden yhteensovittaminen, joka edellyttää monialaista johtamista. Hoitotyön ammatillinen johtaminen, työn ja toimintamallien kehittäminen ja valtakunnallisiin verkostoihin osallistuminen edellyttävät hoitotyön johtamista riittävillä valtuuksilla.” ”Hoitotyön henkilöstö edustaa suurinta ammattiryhmää sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hoitotyön johtajat tuntevat hoitotyön substanssin, ovat saaneet koulutuksen johtamiseen ja haluavat kehittää alaa. On vaikuttavuudenkin kannalta tärkeää, että Suomessa tunnistetaan ja tunnustetaan tämä resurssi. Tutkimusten mukaan panostamalla hoitotyön johtamiseen tuetaan työntekijöiden hyvinvointia ja jaksamista, turvataan henkilökunnan ammatillisen osaamisen kehittäminen systemaattisesti, parannetaan palveluiden laatua, lisätään hoitotyön veto- ja pitovoimaa ja varmistetaan, että niukat resurssit hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Palveluiden integraation toteutumisen kannalta on oleellisen tärkeää, että hoitotyötä kehitetään hoitotieteelliseen tutkimukseen perustuen ja että näyttöön perustuvaa työtä tuetaan kaikkien ammattiryhmien toimintakentässä palveluiden laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi.” ”Hoitotyön johtaminen vaatii siis oman tieteenalan koulutuksen saaneen ja substanssinsa tuntevan johtotehtävänsä lääketieteen ja sosiaalityön johtamisen rinnalle.” Luen vielä lakiehdotuksen yksityiskohtaiset perustelut, ja sen jälkeen pääsemme aloittamaan varsinaisen keskustelun salissa olevien kanssa. ”Lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 8 §:n muuttamisesta ehdotetaan lisättäväksi 3 momenttiin säännös siitä, että hyvinvointialueen tulee nimetä lääketieteen, hoitotyön ja sosiaalityön vastuuviranhaltijat. Ehdotetun säännöksen tarkoituksena on varmistaa johtamisen monialainen asiantuntemus ja ammatillinen johtaminen hyvinvointialueilla. Vastuuviranhaltija johtaa tehtäväalueensa työn organisointia ja kehittämistä sekä sen yhteensovittamista toisten vastuuviranhaltijoiden tehtäväalueen kanssa. Sama henkilö ei voi olla useamman vastuualueen vastuuviranhaltija.” ”Sitten terveydenhuoltolain 57 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi, että terveydenhuollon toimintayksikössä on oltava vastaavan lääkärin lisäksi vastaava hoitotyön johtaja, joka johtaa ja valvoo hoitotyön ammatillisen laadun ja vaikuttavuuden kehittämistä. Sama henkilö ei voi yksikössä olla sekä vastaava lääkäri että hoitotyön johtaja.” ”Hoitotyön johtajan johtamis- ja valvontavastuu kohdistuisi hoitotyön järjestämiseen sekä organisointiin ja kehittämiseen. Hoitotyön johtajan tulee valvoa, että hoitotyön järjestäminen perustuu näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin sekä tukee terveydenhuollon toiminnan laadukasta, turvallista ja asianmukaista toteuttamista. Ehdotetulla muutoksella ei muuteta vastaavan lääkärin tehtävää johtaa terveyden- ja sairaanhoitoa. Hoitotyön johtaja toimii vastaavan lääkärin rinnalla vastaten hoitotyön ammatillisesta johtamisesta, organisoinnista sekä näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin perustuvasta kehittämisestä ja tutkimuksesta.” Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta hyväksyisi lakialoitteen ehdotukset. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+12.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-09-17T17:58:29,2025-09-17T18:03:03,Hyväksytty,1.1 2025_80_169,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 8 §:n ja terveydenhuoltolain 57 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 19/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_170,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 8 §:n ja terveydenhuoltolain 57 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Laadukas ja turvallinen hoito ei synny sattumalta. Se vaatii osaavaa henkilöstöä, riittäviä resursseja ja ennen kaikkea hyvää johtamista. Hoitotyö on suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalka. Siksi on täysin ymmärrettävää, että sen johtamisen asemaa halutaan vahvistaa lainsäädännössä. Tässä lakialoitteessa ehdotetaan, että hyvinvointialueille nimetään hoitotyön vastuuviranhaltijat lääkärijohtajien ja sosiaalihuollon vastuuhenkilöiden rinnalle. Muutoksen tavoitteena on vahvistaa hoitotyön johtamista ja sen asemaa osana monialaista sotejohtamista. Arvoisa puhemies! Aloite on syytä ottaa hyvin vakavasti. Terveydenhoitomme tarvitsee ratkaisuja, jotta voimme taata hyvän ja turvallisen hoidon myös tulevaisuudessa. On olemassa tutkittua tietoa siitä, että hoitotyön johtamisella voidaan lisätä työntekijöiden hyvinvointia, varmistaa osaamisen kehittämistä, parantaa hoidon laatua ja vaikuttavuutta sekä vahvistaa alan veto- ja pitovoimaa. Lakialoitteessa ehdotetaan, että hoitotyön johtajalle annettaisiin vastuu hoitotyön järjestämisestä, kehittämisestä ja valvonnasta. Aloite on tarpeellinen, koska usein, jos homma ei toimi tai toimii huonosti ja henkilöstö voi huonosti, syy on heikossa johtajuudessa. Siksi asia on äärimmäisen tärkeä. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että hoitotyötä ohjataan entistä perusteellisemmin näyttöön perustuen ja hyviä käytäntöjä tukien ja että henkilöstöä johdetaan ammattitaitoisesti ja pitkäjänteisesti. Ehdotuksen tuomat mahdollisuudet on tutkittava huolella, sillä jokainen ratkaisuehdotus tuo meidät lähemmäs lopullista ratkaisua. Hyvinvointialueet kuitenkin ovat jo nyt valtavien paineiden alla, eikä uuden johtajan tai viranhaltijoiden palkkaaminen tapahdu ilman resursseja. Hyvinvointialueiden niukkoja resursseja ei tule kaataa kasvavaan hallintoon, vaan niillä on tuotettava aidosti parannettua hoivaa kansalaisille. Arvoisa puhemies! Pidän tätä aloitetta erittäin tärkeänä ja ajankohtaisena keskustelunavauksena. Siksi haluan kiittää aloitteen laatijoita aiheen esille nostamisesta. Turvallinen hoito vaatii harkittuja päätöksiä ja huolellisesti kohdennettuja resursseja. Toivon, että tämä aloite saa perusteellisen ja asiantuntevan käsittelyn eduskunnassa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+12.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-17T18:03:06,2025-09-17T18:06:48,Hyväksytty,1.1 2025_80_171,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 8 §:n ja terveydenhuoltolain 57 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 19/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_172,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 8 §:n ja terveydenhuoltolain 57 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 19/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä arvostamani edustaja Hamarin tekemässä lakialoitteessa ehdotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja terveydenhuoltolain muuttamista. Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi lakiin hoitotyön johtajan asemasta. Tämä tarkoittaa, että jatkossa lain mukaan hyvinvointialueen tulee nimetä lääketieteen ja sosiaalityön vastuuviranhaltijoiden lisäksi myös hoitotyön vastuuviranhaltija. Lakialoitteella pyritään vahvistamaan hoitotyön ja hoitotyön johtamisen asemaa Suomessa. Arvoisa rouva puhemies! Meillä on tällä hetkellä käynnissä sosiaali- ja terveyspalveluissa haasteelliset ajat niin taloudellisesti, toiminnallisesti kuin myös henkilöstön johtamisen osalta. Lakialoitteessa todetaankin selvästi, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden uudistuksen jälkeen 21 hyvinvointialueelle ja Helsinkiin on siirtynyt erilaisia johtamisrakenteita ja ‑malleja. Hoitotyön johtamisen merkitystä palveluiden vaikuttavuudelle, laadulle ja kustannussäästöille ei kaikilla alueilla ymmärretä, ja siten hoitotyön johtamisen asemaa on heikennetty tai yritetty heikentää usealla alueella. Hyvinvointialueet ovat hakeneet säästöjä johtamisesta, ja säästöt ovat perusteettomasti kohdentuneet hoitotyön johtamiseen. Hoitotyön ammatillinen johtaminen, työn ja toimintamallien kehittäminen ja valtakunnallisiin verkostoihin osallistuminen edellyttävät hoitotyön johtamista riittävillä valtuuksilla. Ammattimainen, osaava johtaminen on tärkeässä roolissa kaikissa työpaikoissa, myös sosiaali- ja terveyspalveluissa tietysti. Hyvinvoiva henkilöstö on yhtä kuin parempi hoito. Kun työilmapiiri on hyvä ja esihenkilö tukee, potilaskokemus ja hoidon laatu paranevat ja kustannukset laskevat. Arvoisa rouva puhemies! Kannatan edustaja Hamarin alulle laittamaa lakialoitetta, ja olen sen myös allekirjoittanut.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+12.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-09-17T18:06:52,2025-09-17T18:08:51,Hyväksytty,1.1 2025_80_173,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 8 §:n ja terveydenhuoltolain 57 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 19/2025 vp,Edustaja Sarkomaa poissa. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_174,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 8 §:n ja terveydenhuoltolain 57 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 19/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva aloite hoitotyön johtajan aseman lakisääteistämisestä on tärkeä, mutta se herättää useita kriittisiä kysymyksiä. Aloite korostaa hoitotyön johtamisen vaikutuksia palveluiden laatuun ja kustannustehokkuuteen, mutta konkreettisia, mitattavia taloudellisia hyötyjä ei kuitenkaan esitetä. Tutkimusviittauksia löytyy, mutta pitkän aikavälin säästöjen todentaminen on epäselvää ja vaikeasti arvioitavissa. Lisäksi aloite on ristiriidassa hyvinvointialueiden säästötavoitteiden kanssa. Meillä on maassamme tilanne, jossa alueet joutuvat jo karsimaan menoja ja etsimään säästöjä ja samaan aikaan ehdotetaan uutta hallinnollista tehtävää, joka väistämättä lisää kustannuksia. On myös todettava, että monilla alueilla nykyiset johtamisrakenteet jo sisältävät hoitotyön näkökulman ilman erillistä lakisääteistä asemaa. Käytännön toteutuksessa törmätään myös henkilöstön saatavuuteen. Hoitotyön johtajan kelpoisuuden täyttäviä henkilöitä ei välttämättä ole riittävästi varsinkaan pienemmillä hyvinvointialueilla, joilla henkilöstöpula on jo valmiiksi suuri. Tämä voi johtaa siihen, että hallinnollisiin tehtäviin sitoutuu osaajia, jotka olisivat kipeimmin tarpeen kliinisessä työssä. Lisäksi on syytä muistaa, että hyvinvointialueilla on käytössään moninaisia johtamismalleja. Johtamisella on tärkeä merkitys niin henkilöstön hyvinvoinnin kuin taloudenkin suhteen. Lakisääteinen hoitotyön johtajan asema voisi jäykistää rakenteita ja estää aluekohtaisesti räätälöityjä ratkaisuja, jotka voivat olla sekä joustavampia että kustannustehokkaampia. Arvoisa puhemies! Meidän on pidettävä huoli siitä, että käytettävissä olevat niukat resurssit kohdennetaan mahdollisimman viisaasti. On syytä arvioida tarkkaan, onko uusi hallinnollinen taso todella tarpeen vai voisiko olemassa olevilla johtamisjärjestelmillä turvata saman päämäärän, laadukkaan ja kustannustehokkaan hoitotyön. Tämän vuoksi suhtaudun aloitteeseen kriittisesti ja katson, että sen hyödyt eivät nykyisessä taloudellisessa tilanteessa riitä perustelemaan lisääntyviä hallinnollisia kustannuksia. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+12.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-09-17T18:08:59,2025-09-17T18:11:57,Hyväksytty,1.1 2025_80_175,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 8 §:n ja terveydenhuoltolain 57 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 19/2025 vp,Edustaja Hamari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_176,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 8 §:n ja terveydenhuoltolain 57 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 19/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän näitä edustajia, jotka ovat täällä ottamassa osaa tähän keskusteluun. — Tässä edellisestä puheenvuorosta muutaman asian ehkä haluan vielä oikaista, eli kyseessä ei sinänsä ole uusi hallinnollinen tehtävä, ja kustannuksia ei tule lisää, koska nämä tehtävät ovat jo alueilla, mutta nyt niitä karsitaan säästösyistä, ja siksi tämä lakiin kirjaaminen olisi tärkeää. Me tiedämme, että hoitotyön ja kuntoutuksen potentiaalia tarvitaan täysimääräisesti käyttöön hyvinvointialueilla. Viime vuonna olen perustanut eduskuntaan hoitotyön verkoston, jonka yhteinen ponnistus siis tämä lakialoite on, eli suinkaan en ole yksin tämän takana, vaan tässä on 28 asiantuntijatahoa ollut tätä lakialoitetta laatimassa nimenomaan sieltä hoitotyön kentältä. Eduskunnan hoitotyön verkostossa tosiaan ovat nämä asiantuntijatahot ja siinä on myös edustajia yli puoluerajojen, ja tätä lakialoitettakin on kannattanut edustajia yli puoluerajojen. Verkosto herättää myös koko ajan mielenkiintoa. Olen saanut paljon yhteydenottoja ympäri Suomen hyvinvointialueilta ja yliopistoista ja alan asiantuntijoilta. Jo tämä kertoo sen, että hoitotyön asema ja ääni eivät täällä eduskunnassa aina riittävästi kuulu, tai hyvinvointialueillakaan. Hoitotyön johtamisen asemaa ei nykyisin ole tunnustettu laissa tasavertaisesti, ja tämä on tosiaan johtanut siihen, että näitä eriarvoisia käytäntöjä on syntynyt alueilla ja säästökeinona yritetään hoitotyön johtamisesta karsia. Tutkimuskin osoittaa selvästi, että kun hoitotyön johtamiseen panostetaan, niin työntekijöiden jaksaminen paranee, palveluiden laatu kohenee ja resurssit käytetään tehokkaammin. Yksi iso asia, mikä itse asiassa tässä edellisessäkin puheenvuorossa tuli ilmi, on se, että meillä on valtava henkilöstöpula tällä alalla. On ennustettu WHO:ssa, että Euroopan alueella työntekijäpula nousee sotealalla neljään miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Tämä on yksi syy, miksi tämän lakialoitteen pitäisi edetä, koska tämä on viimeinen hetki herätä myös tähän asiaan. Hoitotyö tarvitsee oman substanssijohtajan riittävällä mandaatilla, ja koska tiedetään, että hoitotyön johtaminen auttaa myös työhyvinvoinnissa, niin se auttaa myös hoitotyön veto- ja pitovoimaa sen vuoksi. Jos tämä lakialoite ei etenisi jostain syystä tällä kaudella, niin ainakin hyvinvointialueilla hallintosääntöön tulisi kirjata, että sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen monialaisesta asiantuntemuksesta vastaavat professiojohtajat eli juurikin nämä lääketieteen, hoitotyön ja sosiaalityön johtajat. Haluan nostaa tässä esille myös sen seikan, että tästä asiasta on käyty jo oikeusprosessi Pohjois-Pohjanmaalla, missä korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja hoitotyön johtajan asema aluevaltuuston päättämässä hallintosäännössä jäi voimaan. Eli tästä on jo tämmöisiä ennakkotapauksia. Nyt meidän pitäisi saada vain tämä lakiin kirjattua, jotta tällaisia ei yritetä enää tehdä, että sitä asemaa heikennetään hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueiden vaikuttava ja oikea resursointitoiminta varmistetaan osaltaan niin, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tekevät koulutustaan vastaavaa työtä ja vähemmän turhaa paperityötä. Lisäksi vähähyötyisistä hoidoista pitäisi pystyä poisoppimaan entistä nopeammin, ja myös tähän kaikkeen tarvitaan hyvää johtamista ja kehittämistyötä. Tutkimus ja uudet hoitosuositukset eivät siirry käytäntöön itsestään, eivätkä vähähyötyiset hoidot katoa itsestään. Kun kunkin ammattiryhmän osaaminen ja työpanos on oikein kohdennettua, voidaan säästää heikentämättä palveluita. Tämä lakialoite siis asettaisi hoitotyön johtamisen samalle tasolle kuin lääketieteen ja sosiaalityön johtamisen, eli sinne, minne se kuuluukin. Eikä tämä, arvoisa rouva puhemies, ole muilta professioilta pois, päinvastoin se vahvistaisi koko järjestelmän toimivuutta. — Minulla oli tässä kaksi puhetta, mutta yritän yhdistää ne nopeasti tähän samaan. Tämä ei ole pelkkä hallinnollinen kysymys, vaan kyse on potilasturvallisuudesta, työntekijöiden osaamisen kehittämisestä ja jaksamisesta sekä terveydenhuoltojärjestelmämme vaikuttavuuden kehittämisestä ja kestävyydestä. Nostan vielä yhden argumentin, mikä keskustelussa ei ole vielä tullut esille: Hoitotyön tutkimussäätiö seuraa näyttöön perustuvaa hoitotyön toteutumista Suomessa kansallisella kyselytutkimuksella kahden kolmen vuoden välein. Viimeisin raportti on julkaistu vuonna 24. Verrattuna vuoteen 21 johto- ja hallintotehtävissä toimivien arviot näyttöön perustuvaa hoitotyötä tukevista rakenteellisista tekijöistä olivat kautta linjan heikentyneet. Näyttöön perustuvaa toimintaa arvioitaessa oli havaittavissa muutosta parempaan, mutta silti vain alle puolet arvioi toteutumisen hyväksi. Nämä ovat minusta hälyttäviä esimerkkejä siitä ja ehkä sellaisia vahvojakin signaaleja, mitä hoitotyön kentällä tällä hetkellä tapahtuu. Suuntaa pitäisi ehdottomasti pystyä muuttamaan ja vahvistaa näyttöön perustuvuutta, tukirakenteita ja aivan erityisesti myös johtamista, koska siitä on vahvasti kyse silloin kun organisaatiossa pyritään viemään jotain asiaa eteenpäin. Sitähän me kaikki toivomme, vaikuttavampia ja toimivampia hoitoprosesseja ja ‑käytäntöjä. Soten säästöpotentiaali löytyy sieltä, ei palveluja karsimalla tai heikentämällä. Meillä on edelleen paljon niin sanottua hukkaa sotessa ja myös sellaisia käytäntöjä, jotka uusin tutkimus on osoittanut ei-vaikuttaviksi. Muutos tapahtuu kuitenkin vain jos jokaisen profession johtaminen on laadukasta ja hoitotyötä kehitetään oman substanssin tuntevan, tieteellisen korkeakoulutuksen saaneen henkilön toimesta. Me puhumme täällä eduskunnassa ja yhteiskunnallisestikin paljon vaikuttavuudesta, mutta sen kehittämisen kannalta on tärkeää, että tämä hoitotyön potentiaali myöskin tunnistettaisiin paremmin. Myös palveluiden integraation toteutumisen kannalta on oleellisen tärkeää, että hoitotyötä kehitetään nimenomaan oman tieteenalan tutkimukseen perustuen ja näyttöön perustuvaa työtä tuetaan kaikkien ammattiryhmien toimintakentässä palveluiden laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi. Meillä ei siis ole varaa hukata yhtään hoitotyön potentiaalia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hyvinvointialueiden kamppaillessa riittävän rahoituksen kanssa on käynyt niin, että juuri tästä resurssista on nipistetty. Monilla alueilla on esimerkiksi kliinisen asiantuntijan tehtäviä ja hoitotyön johtamista heikennetty tai tätä tehtävää on yhdistetty saman ihmisen pöydälle. Hallintoa voidaan rakentaa ja tehostaa, mutta se pitää tehdä heikentämättä professiojohtamista. Nyt on siis korkea aika tunnustaa tämä tosiasia. Hoitotyön johtajuus on nostettava lainsäädäntöön, jotta voimme hyödyntää täysimääräisesti sen valtavan osaamisen ja potentiaalin, mikä hoitotyössä on. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+12.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-09-17T18:11:59,2025-09-17T18:19:06,Hyväksytty,1.1 2025_80_177,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 8 §:n ja terveydenhuoltolain 57 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 19/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_80_178,80/2025,2025-09-17,14.00,18.20,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 8 §:n ja terveydenhuoltolain 57 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 19/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Nyt on kyllä todettava, että edustaja Hamari tuossa viimeisimmässä puheenvuorossa kyllä tyhjensi pankin ja perusteli todella vahvasti ja asiantuntevasti sitä, mitä kaikkea tähän aloitteeseen tosiasiallisesti vielä liittyykään. Tietysti tämä hänen puheenvuoronsa liittyi myös siihen, että aiempi edustaja ehkä kriittisesti suhtautui aloitteeseen. Minulle muodostui kuva, että ehkä virheellisin tiedoin hän tätä asiaa kritisoi, mutta, kuten kuulimme, asiantuntevasti edustaja Hamari tuossa kertoi niitä taustoja tarkemmin. Harmi, että edustaja, joka kriittisesti suhtautui, ei ollut kuulemassa näitä tyhjentäviä, asiantuntevia vastauksia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2025+12.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-09-17T18:19:08,2025-09-17T18:20:10,Hyväksytty,1.1 2025_81_1,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää paikalla olevalle ministerille kysymyksen, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. On toivottavaa, että kukin kysymys on osoitettu yhdelle paikalle olevista ministereistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_81_2,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2025 vp,"Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_81_3,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Gazan humanitäärinen kriisi on katastrofaalinen ja pahenee hetki hetkeltä. Tuhansia, tuhansia lapsia ja siviilejä on kuollut ja uhkaa kuolla lisää Israelin hyökättyä raunioituneeseen kaupunkiin. Israelilla on oikeus puolustautua terrorismia vastaan, mutta nyt jo YK:n tutkintakomissio on arvioinut, että toimet täyttävät kansanmurhan tunnusmerkit. Täysimittainen maahyökkäys romuttaa kahden valtion mallin, johon Suomikin on sitoutunut. Nyt kansainvälinen yhteisö ei enää katso tätä sivusta vaan toimii. 147 maan lisäksi useat Suomelle läheiset ja tärkeät kumppanit, vaikkapa Ranska, Portugali, Belgia, Malta, Australia, Kanada ja, nyt saimme uutisista lukea, mahdollisesti Iso-Britannia, aikovat ensi viikolla YK:ssa tunnustaa Palestiinan. Pääministeri, te olette sanonut, että Suomi aikoo myös tämän tehdä, kun hetki on oikea. Presidentti on valmis, tuki on laaja oppositiolta. Arvoisa pääministeri, onko Suomi valmis ilmoittamaan ensi viikolla YK:n yleiskokouksessa [Puhemies koputtaa] Palestiinan tunnustamisesta, vai onko teillä jotain parempaa tietoa ajankohdasta kuin presidentillä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-09-18T16:03:44,2025-09-18T16:05:01,Hyväksytty,1.1 2025_81_4,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_5,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin yhdyn täysin siihen näkemykseen, että tilanne on katastrofaalinen ja kestämätön. Tulitauko on saatava aikaan, ja me emme voi mitenkään hyväksyä Israelin kansainvälisen oikeuden vastaisia toimia nyt viimeksi Gaza Cityssä, emme mitenkään, ja toimimme hyvin aktiivisesti tämän tilanteen pysäyttämiseksi ja humanitäärisen avun perille saamiseksi. Päätimme budjettiriihessä viiden miljoonan lisäavusta, humanitäärisestä avusta, Gazaan. Suomi ja hallitus tukevat kahden valtion mallia, niin kuin olemme yhdessä kaikki sopineet tässä salissa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa. Tällä perusteella Suomi liittyi Ranskan ja Saudi-Arabian kahden valtion ratkaisua tukevaan New Yorkin julkilausumaan ja äänesti samansisältöisen päätöslauselman puolesta YK:ssa. Me teemme töitä kahden valtion mallin edistämiseksi, sen edellytysten luomiseksi, ja sen tien päässä on Palestiinan valtion tunnustaminen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-18T16:05:03,2025-09-18T16:06:03,Hyväksytty,1.1 2025_81_6,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. Totean myös, että koska useimpien ryhmien ennalta ilmoittamat kysymykset koskettelevat samaa aihepiiriä, käsittelemme ne kaikki tässä samalla kertaa. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_7,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että ulkoministerin päätöksellä Suomi otti selkeän askeleen tunnustamisen suuntaan allekirjoittamalla tämän päätösasiakirjan. Mutta nyt kysymys on siitä, että nyt on se hetki, jolloin historia meitä katsoo. Valitettavasti kyllä tämä venkoilu tämän ajankohdan kanssa hallituksen osalta on enemmän kuin hämmentävää katsottavaa. Presidentti kannattaa, on sanonut, että oikea aika on. Ulkoministeri kannattaa. RKP kannattaa. Kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset vastustavat. Arvoisa pääministeri, kokoomuksen kantaa ei tunnu tietävän kukaan. Nyt maanantaina New Yorkissa ratkaistaan se, mille puolelle historian silmissä Suomi asettuu. [Perussuomalaisten ryhmästä: Höpö höpö!] Harvoin kansakunta on tämäntyyppisen tilaisuuden edessä, jossa meillä on mahdollisuus päättää, millä puolella me seisomme. Kaikki katseet kohdistuvat nyt teihin. Tämä on se hetki, jota tulevat sukupolvet tulevat myöhemmin arvioimaan. Arvoisa pääministeri, kysyn teiltä: Mikä teidän oma kantanne on? Tiedättekö te itse, millaisen kannan te hallitukselta haluatte? Onko teillä mielipide, [Puhemies koputtaa] pitääkö Suomen olla mukana, kuten kohta lähes 160 jäsenvaltiota, ja tunnustaa [Puhemies koputtaa] Palestiina ensi viikolla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-09-18T16:06:14,2025-09-18T16:07:40,Hyväksytty,1.1 2025_81_8,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_9,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin täytyy sanoa, että noin 150 maata on jo ollut pitkään, osa vähemmän aikaa mutta kuitenkin tunnustanut Palestiinan valtion. Valitettavasti se tunnustaminen ei ole tuonut sinne rauhaa, eli turha antaa sitä kuvaa, että tämä tästä nyt ratkeaisi. Mutta se, mitä hallitus haluaa, on kahden valtion malli, se, että sekä Israelin että Palestiinan valtioiden tulevaisuus on turvallinen ja että se on molemmin puolin tunnustettu, ja me teemme tämän asian eteen töitä. Me teemme kahden valtion mallin perusteiden rakentamiseksi, edellytysten rakentamiseksi töitä. Meidän kantamme on myöskin ehdollinen sillä tavalla, että Palestiinassa pitää olla hallinto, ei terroristijärjestö, jonka kanssa ei tietenkään voida sopia. Se on aivan selvä. Panttivangit pitää vapauttaa, ja pitää olla yhteinen ymmärrys. Tämän eteen me tehdään töitä ja tämän puolesta tulemme myöskin toimimaan YK:ssa, ja tämä on selkeästi koko hallituksen kanta, että näin toimimme. [Antti Lindtmanin välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-18T16:07:40,2025-09-18T16:08:40,Hyväksytty,1.1 2025_81_10,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_11,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Presidentti Stubb on tuoreessa teoksessaan ansiokkaasti arvioinut globaalia politiikan muutosta, ja Suomen ja Euroopan unionin maiden on tärkeää rakentaa toimivia kumppanuussuhteita etelän maihin ja sillä lailla tasapainottaa tätä nyt kovin kärjekkääksi koitunutta kansainvälisen geopolitiikan tilannetta. Suomi on myös hakemassa turvallisuusneuvoston jäsenyyttä ja siinä hakee juuri sitä roolia, joka on meille ollut tunnusomainen — viitataan historiassa vaikka Namibian tai Kosovon valtion muodostamiseen liittyviin tehtäviin, joissa Suomi on ollut proaktiivisesti hyvinkin näkyvästi mukana. Tähän nähden kysyisin lähinnä ulkoministeriltä, miten tämä vetkuttelu Palestiinan tunnustamisen osalta asettuu tähän kuvaan. Se valtion tunnustaminen on edellytys sille, että päästään rakentamaan sitä terroristeista vapaata, maltillista ja hyvää hallintoa Palestiinaan. [Sanna Antikainen: Ei pidä paikkaansa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.1.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-09-18T16:08:43,2025-09-18T16:09:55,Hyväksytty,1.1 2025_81_12,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2025 vp,"Kiitoksia. — Ulkoministeri Valtonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_13,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Elina,Valtonen,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen ulko‑ ja turvallisuuspolitiikan perustana on vahva kansainvälinen oikeus ja sen kunnioitus, ja me toimimme kaikissa teoissamme sen mukaisesti. Nyt on niin, että valitettavasti on viitteitä siitä, että Israel on ylittänyt kansainvälisen oikeuden rajat sekä toisaalta sotatoimillaan Gazassa mutta myös siirtokuntapolitiikallaan Länsirannalla, ja Suomi toimii näitä tekoja vastaan sekä kahdenvälisesti että kansainvälisillä foorumeilla EU:ssa ja YK:ssa. Nyt syy, minkä takia Palestiinan tunnustaminen on noussut agendalle, itse asiassa liittyy juuri siihen, että Palestiinan olemassaolon edellytykset heikkenevät päivä päivältä näiden toimien johdosta. On tärkeää, että Suomi arvioi oikeaa hetkeä, jolloin mekin tunnustamme Palestiinan valtion. [Vasemmalta: Milloin se on?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.1.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2025-09-18T16:09:55,2025-09-18T16:10:59,Hyväksytty,1.1 2025_81_14,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_15,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Gazan humanitäärinen tilanne on todella katastrofaalinen, hirvittävä, ja kaikkein kiireellisintä on etsiä siihen ratkaisuja — tulitaukoa, rauhanprosessia. Nyt pitäisi kansainvälisen yhteisön ja Suomen siinä olla mukana luomassa vahvaa painetta ratkaisun saamiseksi. Tarvitaan nähdäkseni kahdenlaisia toimia: yhtäältä Hamasin suuntaan, jotta saadaan panttivangit vapaaksi — Hamasin pitää suostua täyteen aseistariisuntaan, ja Hamas pitää saada irti Palestiinan hallinnosta — mutta myös Israelin suuntaan täytyy laittaa painetta, jotta tulitauko ja rauhanprosessi saadaan liikkeelle, ja tässä kyllä Euroopan unionin pitäisi olla yksi toimija. Esimerkiksi tämä EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen jäädyttäminen tai sen osien jäädyttäminen voisi olla yksi vaihtoehto, tai esimerkiksi henkilöpakotteet. Onko hallitus valmis toimimaan aktiivisesti näissä asioissa, jotta saadaan rauhanprosessi liikkeelle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.1.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2025-09-18T16:10:59,2025-09-18T16:12:03,Hyväksytty,1.1 2025_81_16,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_17,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tärkeästä kysymyksestä. Se on juurikin niin, että painostuksen pitää olla todella voimakasta sekä Hamasin että myös Israelin suuntaan. Israel on ylittänyt kansainvälisen oikeuden ja inhimillisyyden rajat niin räikeällä tavalla. Siksi on hyvää ja tervetullutta, että EU-komissio tuotti ehdotuksia myöskin Israeliin kohdistettaviin painostuskeinoihin. Hallitus tulee normaalijärjestyksessä ja pikaisella tahdilla käsittelemään nämä esitykset. Me suhtaudumme avoimesti tähän ajatukseen assosiaatiosopimuksen tarkastelusta. Mehän olemme jo aikaisemmin tukeneet väkivaltaisten siirtokuntien pakotteita mutta myöskin näiden ääriajattelua edustavien ministereiden boikotoimista. Eli tässä asiassa pitää löytyä tapoja, miten voidaan lisätä painetta, jotta aidosti päästään siihen tilanteeseen, että tulitauko voidaan saada aikaan. Ja mikä vielä lisäksi on aivan oleellista, on se, että me saadaan näille hädässä oleville ihmisille humanitääristä apua perille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-18T16:12:05,2025-09-18T16:13:18,Hyväksytty,1.1 2025_81_18,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Perholehto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_19,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Gazan tilanne on aivan katastrofaalinen, inhimillisesti kestämätön. Esimerkiksi YK on julistanut Gazan alueelle nälänhädän. Tämän kuun loppuun mennessä arvioidaan, että se nousee IPC:n luokituksen rankimmalle, heikoimmalle tasolle eli tasolle 5. Euroopassa on liikkeellä iso aalto. Sitä indikoi mielestäni myös se, että komission puheenjohtaja von der Leyen viime viikolla esitteli muun muassa pääministerin juuri läpikäymiä keinoja. Herää kuitenkin kysymys siitä, että kun pelkästään tämä keskustelu Palestiinan tunnustamisesta on ollut kovin hankalaa Suomessa — on ollut vaikea ottaa selkoa siitä, mikä oikeastaan ulkopoliittisen johdon kanta on tähän kysymykseen — niin millä tavalla arvioitte, pääministeri Orpo, että teidän hallituksenne toimintakykyä voi pitää uskottavana tässä jatkotoimien kokonaisuudessa. Jos ja kun tunnustaminen oli hankalaa, niin tuleeko tästä kannanmuodostuksesta EU-neuvostossa [Puhemies koputtaa] suhteessa näihin muihin toimiin jotenkin selkeämpää?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.1.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-09-18T16:13:18,2025-09-18T16:14:32,Hyväksytty,1.1 2025_81_20,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_21,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys SKT 118/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä tunnustamisasia on erittäin suuri kysymys, ja sen ajankohta ja edellytykset ovat itsessään erittäin suuria kysymyksiä ja jakavat maailmalla ja jakavat Euroopassa. [Antti Lindtman: Ja Suomessa!] — Jakavat Suomessa, kyllä. — Ja myöskin hallituksen sisällä on erilaisia painotuksia. Tämä on varmaan hyvä sanoa ääneen, [Hälinää — Puhemies koputtaa] se tuskin kenellekään epäselvää oli. Mutta kuten sanoin, hallitus on toiminut myös Israeliin kohdistettavien painostuskeinojen suhteen aikaisemmin, ja nyt, kuten sanoin, on hyvä, että Euroopan unionin komissio, von der Leyen, on antanut nämä esitykset Euroopalle. Me tulemme käsittelemään nämä pikaisella aikataululla, enkä usko, että tässä on toimintakyvyssä tai päätöksentekokyvyssä ongelmia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-18T16:14:35,2025-09-18T16:15:24,Hyväksytty,1.1 2025_81_22,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 119/2025 vp,"Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_81_23,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 119/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kansanmurha on tuhoamista. Se on vauvojen näännyttämistä nälkään. Se on isovanhempien pommittamista hengiltä. Se on kokonaisen kansan tuhoamista, ja sitä Israel harjoittaa palestiinalaisten kohdalla. Siihen peilaten, näitä pääministerin vastauksia kuunnellessa, minua hävettää Suomen puolesta. Suomi todella, todella näyttää olevan nyt jäämässä historian väärälle puolelle, mistä täällä on kysytty moneen otteeseen. Meillä on presidentti osoittanut suomalaisen arvopohjan mukaista arvojohtajuutta toistuvasti kertomalla olevansa valmis tunnustamaan Palestiinan, jos esityksen saa. [Jani Mäkelän välihuuto] Nyt näyttää siltä, arvon pääministeri, että te ette kykene hallitustanne johtamaan siihen tilanteeseen, jossa puolustettaisiin gazalaisia siviilejä, tunnustettaisiin Palestiinan valtio vielä, kun jotain tunnustettavaa on, vaan te lähetätte tämän maan presidentin tyhjin käsin YK:n yleiskokoukseen. On paikallaan kysyä: Jos tämä hallitus ei kykene toimimaan kansanmurhan pysäyttämiseksi, onko se toimintakykyinen? Onko se suomalaisten ja Suomen arvopohjan mukainen? [Hälinää oikealta] Vihreät ovat systemaattisesti vaatineet toimia. Vielä kerran kysyn: pääministeri, [Puhemies koputtaa] onko todella niin, että Suomi ei tunnusta nyt Palestiinaa, että presidentti lähtee tyhjin käsin [Puhemies koputtaa] ja me jäämme historian väärälle puolelle?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.2.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-09-18T16:15:24,2025-09-18T16:16:41,Hyväksytty,1.1 2025_81_24,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 119/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_25,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Sofia Virta vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 119/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tiedän, kuinka paljon hallituksen piirissä ministerit — ulkoministeri, ulkomaankauppaministeri — ja kuinka paljon presidentti tekee töitä, kuinka paljon meidän virkamiehet, diplomaatit, monet kansanedustajat tekevät töitä sen eteen, että kansanmurha saadaan pysäytettyä [Eduskunnasta: Just näin!] — ja on tehty tähän asti — niin, edustaja, minusta on kohtuutonta väittää, että me katselemme kansanmurhaa vierestä. [Hälinää — Perussuomalaisten ryhmästä: Törkeätä! — Puhemies koputtaa] Jos tämä ratkeaisi tunnustamisella tai ehdollisella tunnustamisella, niin tämä karmea tilanne olisi varmasti ratkennut. Me olemme päättäneet liittyä YK:n julistukseen kahden valtion mallin edistämisestä, joka tarkoittaa polun päässä Palestiinan tunnustamista, sen edellytysten vahvistamiseen. Minä toivon, että kun olette perehtynyt noin hyvin asioihin, niin antaisitte arvon myöskin sille, mitä Suomi, Suomen hallitus ja suomalaiset laajalla rintamalla tekevät saadakseen avun perille, saadakseen tulitauon aikaan ja saadakseen pysyvän rauhantilan Lähi-itään [Veronika Honkasalo: Konkreettisesti mitä?] ja Palestiinan valtion ja Israelin valtion, joiden molempien turvallisuus on taattu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-18T16:16:47,2025-09-18T16:17:54,Hyväksytty,1.1 2025_81_26,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 120/2025 vp,"Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_81_27,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 120/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Maailman ja Suomen on nyt korkea aika toimia. Meidän on todella tehtävä kaikkemme Israelin Gazassa toteuttaman kansanmurhan pysäyttämiseksi. Gazan tuhoamisen rinnalla Israel kiihdyttää kansainvälisten oikeuksien loukkauksia myös Länsirannalla. Tällä hetkellä vaikuttaakin siltä, että Israel on suurin este kahden valtion mallin toteutumiselle. Israelin hallituksen tavoitteena vaikuttaa olevan alueen etninen puhdistus. [Sanna Antikainen: Uskomatonta!] Nyt tarvitaan siis tekoja. Arvoisa ulkoministeri Valtonen, minulla on tässä teille 35 000 suomalaisen allekirjoittama vetoomus Palestiinan valtion tunnustamisesta. Tunnustaminen on ensimmäinen askel, jonka voitte tehdä ensi viikolla YK-kokouksessa, ja luovutan tämän vetoomuksen teille kyselytunnin jälkeen. Lisäksi tulee lopettaa asekauppa Israelin kanssa, antaa Gazaan hätäapua, ottaa vastaan gazalaisia lapsipotilaita sekä ottaa käyttöön EU:ssa henkilö- ja talouspakotteita ja jäädyttää EU—Israel-assosiaatiosopimus. Arvoisa pääministeri, [Puhemies koputtaa] oletteko te valmis näihin konkreettisiin toimiin pelkkien puheiden lisäksi?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-09-18T16:17:54,2025-09-18T16:19:12,Hyväksytty,1.1 2025_81_28,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 120/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_29,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 120/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Se, mitä olen nyt toistanut monta kertaa, on se, että me tuemme kahden valtion mallin ratkaisua ja me toimimme sen puolesta. Me ollaan liitytty YK:n päätöslauselmaan, ja me tehdään niitä toimia, joita muun muassa mainitsitte, jotta sitä humanitääristä tilannetta voidaan helpottaa. Esimerkiksi tämä viiden miljoonan päätös, joka tehtiin edellisviikolla hallituksen riihessä, on merkittävä. Katsomme nyt parhaita tapoja suunnata sitä niin, että me saamme apua sitä kaikkein eniten tarvitseville, että me voidaan vahvistaa sairaalahoitoa sitä tarvitseville, että me voidaan helpottaa nälänhätää, joka Gazan alueella tällä hetkellä on. Me tullaan toimimaan vastuullisesti. Eduskunta voi luottaa siihen, että Suomi toimii vastuullisesti rauhan saamiseksi, tappamisen lopettamiseksi ja kestävän rauhan saamiseksi Lähi-itään — Israeliin, Palestiinaan — panttivankien vapauttamiseksi ja kestävän tilanteen aikaansaamiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-18T16:19:19,2025-09-18T16:20:20,Hyväksytty,1.1 2025_81_30,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 120/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Gebhard, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_31,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Elisa,Gebhard,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 120/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri on tässä todennut, että YK-kokous ei ole takaraja Palestiinan tunnustamiselle, mutta joudun valitettavasti kysymään, mikä se takaraja sitten on. Kuinka monen siviilin, naisen, lapsen, toimittajan täytyy kuolla, ennen kuin Suomi on valmis tunnustamaan Palestiinan? [Mauri Peltokankaan välihuuto] Kuinka monen tahon täytyy varoittaa kansanmurhasta, ennen kuin Suomi toimii? Ja kuinka te, pääministeri, aiotte selvittää tämän hallituksen sisäisen panttivankitilanteen, [Hälinää — Puhemies koputtaa] jossa kaksi hallituspuoluetta määrittää, että Suomi ei voi mennä historian oikealle puolelle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.3.aspx,fi,Elisa Gebhard,1488,2025-09-18T16:20:20,2025-09-18T16:20:59,Hyväksytty,1.1 2025_81_32,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 120/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_33,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 120/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Me loppuvuodesta päätimme tässä salissa, että Suomen kanta on kahden valtion mallin edistäminen [Veronika Honkasalo: Se on aina ollut!] ja niin, että se on molempien osapuolten hyväksymä ratkaisu. Sitä me kunnioitamme, sen eteen me teemme töitä, ja tässä matkalla me teemme kaikkemme sen eteen, että humanitääriseen kriisiin saadaan lääkettä, apua ja että edellytykset kahden valtion mallille syntyvät. Teemme todellakin kaikkemme, että ne edellytykset syntyvät. Se on eri asia kuin pelkkä tunnustaminen. Jos katsotaan tunnustaneita valtioita esimerkiksi Euroopassa, niin todella monet, tai muutamat, ovat sanoneet sen niin, että se on ehdollinen tunnustaminen, kun tämä, tämä ja tämä ehto täyttyy. Me ollaan käytännössä samassa tilanteessa. [Mauri Peltokankaan välihuuto] Me tuemme kahden valtion mallia, joka johtaa kahteen valtioon eli tunnustamiseen, ja me teemme töitä sen eteen, että edellytykset täyttyvät tällä matkalla eli ne ehdot toteutuvat, joita täällä on moneen kertaan selvitetty. [Krista Kiurun välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-18T16:20:59,2025-09-18T16:22:08,Hyväksytty,1.1 2025_81_34,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 120/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_35,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 120/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Palestiina tulee tunnustaa, se on selvä, ja on todella häpeällistä, että Suomi ei näin toimi. Yhtä selvää on se, että pelkkä tunnustaminen ei tietenkään riitä. Te, pääministeri Orpo, olette sanonut tekevänne kaikkenne kansanmurhan pysäyttämiseksi ja kahden valtion mallin edellytysten luomiseksi, ja kuitenkin Suomi vasta arpoo, voimmeko me kannattaa EU:n ja Israelin assosiaatiosopimuksen jäädyttämistä tai näitä laajempia pakotteita — saati, että toimisimme itse aloitteellisesti paineen luomiseksi Israelia kohtaan. No, Israel tappaa systemaattisesti ja tietoisesti myös toimittajia. Puhutaan aivan historiallisista määristä ihmisiä, joiden tehtävä olisi raportoida konfliktista ja joille kuuluu erityinen suojelu konfliktin aikana. Myös kansainvälisten toimittajien pääsy Gazaan on Israelin toimesta estetty, sillä Israel ei halua välittää todenmukaista kuvaa Gazan tapahtumista ja sotatoimiensa vaikutuksista. [Sanna Antikaisen välihuuto] Pääministeri Orpo, mitä Suomi tekee Israelin painostamiseksi, jotta vapaan lehdistön pääsy Gazaan voidaan turvata ja toimittajien tappaminen loppuu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-09-18T16:22:14,2025-09-18T16:23:34,Hyväksytty,1.1 2025_81_36,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 120/2025 vp,Annan vastauspuheenvuoron ulkoministeri Valtoselle. — Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_37,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Elina,Valtonen,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Palestiinan tunnustamisesta (Hanna Sarkkinen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 120/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ei ole totta, että Suomi ei olisi ollut aloitteellinen toimissaan. Me ollaan itse asiassa yhdessä Hollannin kanssa tuossa keväällä nimenomaan vedottu komissioon, että tutkitaan assosiaatiosopimuksen ihmisoikeuspykälä ja se, että näinköhän Israel on sen piirissä nykyisillä toimillaan. No, nyt saatiin kesällä komission arvio, että näin ei ole, jonka jälkeen komissio on sitten lähtenyt työstämään pakettia, jolla vielä vahvemmin kuin tähän asti pyritään vaikuttamaan siihen, että Israel lopettaa sotatoimensa ja palaa kansainvälisen oikeuden noudattamisen piiriin. Se ei tosiaan koske pelkästään Gazaa ja siellä katastrofaalista humanitaarista tilannetta, johon pitäisi saada tietysti ratkaisu saman tien, vaan se koskee myös Länsirantaa. Tämän rinnalla me ollaan oltu mukana erilaisissa henkilöpakotteissa sekä väkivaltaisille siirtokuntalaisille että toki myös Hamasia vastaan ja tehdään kaikkemme sen eteen, että puolueeton tiedonvälitys alueelta toteutuisi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.3.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2025-09-18T16:23:34,2025-09-18T16:24:44,Hyväksytty,1.1 2025_81_38,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys toimittajien pääsystä Gazaan (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 121/2025 vp,"Ledamot Biaudet, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.4.aspx,sv,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_81_39,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys toimittajien pääsystä Gazaan (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 121/2025 vp,"Herr talman! Situationen i Gaza är verkligen katastrofal, och vi har alla ett ansvar för att stoppa folkmord. Attacken mot Gaza City är som en invasion mitt i vår huvudstad Helsingfors, med den skillnaden att där inte finns någonstans att fly. FN-organen ropar efter åtgärder från oss för att få in mat och mediciner. Utländska medier har inte tillträde och palestinska journalister som bevittnar och rapporterar är i skottgluggen och dödas, mördas. Även Finland måste öka den internationella pressen på Netanyahus regering, både ekonomiskt och politiskt. Vi måste vara med i den stora koalition av länder som aktivt arbetar för tvåstatslösningen och nu erkänner Palestina. EU-kommissionens förslag om sanktioner och nedfrysning av handel är välkommet och har vårt stöd.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.4.aspx,sv,Eva Biaudet,351,2025-09-18T16:24:45,2025-09-18T16:25:40,Hyväksytty,1.1 2025_81_40,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Elina,Valtonen,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys toimittajien pääsystä Gazaan (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 121/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! On tosiaan niin, että Suomi ei ole jäänyt toimettomaksi. Me olemme itse asiassa Media Freedom Coalitionin varapuheenjohtajia yhdessä Saksan kanssa, ja olemme käynnistäneet erilaisia toimia, joilla saisimme toimittajia paikan päälle ja riittävästi tietoa siitä, mitä alueella tapahtuu. Itsekin törmään väitteisiin, että näinköhän nämä uhriluvut ovat tämän kokoisia ja ovatko nämä tosiaan siviilejä. No, kun puhutaan esimerkiksi 19 000 kuolleesta lapsesta, niin silloin tuskin ovat Hamas-taistelijat kyseessä. Eli kyllä merkittävästi on myös siviilejä kuollut, toki myös terroristeja, ja heihin tietysti Israel ensisijaisesti pyrkii kohdistamaan vaikuttamista. Mutta voi myös olla niin, että tilanne Gazassa on huomattavan paljon heikompi kuin mitä me tiedämme. Ja se velvoittaa meitä toimimaan nyt. Sen vuoksi me Euroopan unionissa nyt tulevalla YK-viikolla teemme kaikkemme, että tähän välittömään tappamiseen saadaan loppu, ja samalla on pidettävä auki, kuten pääministeri on todennut, horisonttia poliittiselle ratkaisulle, kahden valtion mallille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.4.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2025-09-18T16:26:14,2025-09-18T16:27:27,Hyväksytty,1.1 2025_81_41,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys toimittajien pääsystä Gazaan (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 121/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Razmyar, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_42,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys toimittajien pääsystä Gazaan (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 121/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten täällä on todettu, meidän keskeiset kumppanimaat Ranska, Australia, Kanada, Belgia ja Iso-Britannia ovat valmiita tunnustamaan Palestiinan valtion. Eivät nämä maat ole valmiita tukemaan terrorismia vaan nimenomaan kahden valtion mallia, jossa Palestiinan tunnustaminen on keskeinen osa, ja kun tätä keskustelua kuuntelee, niin tässä tulee sellainen olo, että ehkä Suomen hallitus tuntee paremmin tämän tilanteen kuin esimerkiksi nämä meidän keskeiset kumppanimaat. [Juho Eerolan välihuuto] Uskon, pääministeri Orpo, että te tiedätte, miten tässä tilanteessa tulisi toimia, ja uskon, kun kuuntelen ulkoministeri Valtosta, että te tiedätte, miten tässä tilanteessa tulee toimia. Mutta miten voitte samaan aikaan todeta, että hallituksen toimintakyky on vahva tilanteessa, jossa puhutte ristiin nimenomaan teidän hallituskumppanien kanssa? Toivon todella, että Suomi seisoo historian oikealla puolella, ja se hetki, arvoisa pääministeri, on nyt. [Eduskunnasta: Kysymys!] — Ja kysymys on se, että milloin on oikea hetki. [Sanna Antikainen: Ei ainakaan nyt!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.4.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2025-09-18T16:27:27,2025-09-18T16:28:41,Hyväksytty,1.1 2025_81_43,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys toimittajien pääsystä Gazaan (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 121/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_44,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys toimittajien pääsystä Gazaan (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 121/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tämän hetken käsityksemme mukaan myöskään Tanska, Baltian maat, Saksa, Italia ja Japani eivät ole tässä vaiheessa tunnustamassa tai liikkumassa tunnustamisen suuntaan. Emme ole siis ainut verrokkimaiden joukossa, mutta joka tapauksessa Suomi tekee omat ratkaisunsa. Ja milloin on oikea hetki: se on silloin, kun meillä edellytykset kahden valtion mallille ovat olemassa, ja sen eteen on vielä tehtävä töitä. Minusta se on arvokasta, että me teemme töitä niitten edellytysten luomiseksi joka päivä hartiavoimin ja koko hallituksen voimalla, jotta se päivä, että meillä oikeasti on kahden valtion ratkaisu ja rauha, toteutuisi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-18T16:28:46,2025-09-18T16:29:39,Hyväksytty,1.1 2025_81_45,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys toimittajien pääsystä Gazaan (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 121/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_46,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys toimittajien pääsystä Gazaan (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 121/2025 vp,"Arvoisa puhemies! YK:n alainen tutkintakomissio on jälleen uutena tahona todennut Israelin toteuttavan kansanmurhaa Gazassa. Israelin aluevaltaukset ja palestiinalaisasukkaiden entistä voimakkaampi ajaminen asuinmailtaan kiihtyvät myös Länsirannalla. Gazassa on nälänhätä, mutta myös Länsirannalla esimerkiksi vedensaantia on jo rajoitettu. Kuinka paljon surmattuja lapsia ja siviilejä Suomi sulattaa? Israelin selvä tavoite on romuttaa kahden valtion malli. Nyt on viimeinen hetki pyrkiä pysäyttämään Israelin toimet ja vahvasti osoittaa tukemme itsenäisen Palestiinan valtion synnylle ja toimia pakkosiirtojen ehkäisemiseksi. Suomella ja jokaisella maalla on kansainvälisen oikeuden velvoite ehkäistä kansanmurhan tapahtumista. Nyt kuulostaa siltä, että hallituksen linja on, että Suomi menee Israelin taakse Palestiinan tunnustamisessa. Se on surullisen absurdia. Kysynkin: pystyykö Suomen hallitus muodostamaan kannan, jonka pohjalta Suomi voi toimia YK:n yleiskokouksessa [Puhemies koputtaa] estääksemme omalta osaltamme kansanmurhan tapahtumisen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.4.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-09-18T16:29:40,2025-09-18T16:30:56,Hyväksytty,1.1 2025_81_47,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys toimittajien pääsystä Gazaan (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 121/2025 vp,"Kiitoksia. — Ulkoministeri Valtonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_48,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Elina,Valtonen,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys toimittajien pääsystä Gazaan (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 121/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi nojaa paitsi kansainväliseen oikeuteen myös kansainvälisiin tuomioistuimiin sen tulkinnassa. Nyt neuvovien lausuntojen mukaisesti on tilanne tosiaan se, että vaikka ei voida todentaa, että Israel harjoittaa kansanmurhaa, niin on viitteitä siitä, että se saattaa olla pyrkimyksenä. Arvio tulee myöhemmin, jolloin on meidän kaikkien velvollisuus estää se toiminta. Mutta se, mitä täällä salissa nyt toistuu, että Suomi ikään kuin olisi toimeton tai poikkeaisi kansainvälisen verrokkiryhmämme linjasta, ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Ensinnäkin me Suomena ja osana Euroopan unionia olemme suurimpia humanitaarisen avun rahoittajia ja toimittajia Gazaan. Tämän lisäksi me tuemme myös rahallisesti sitä rauhanomaista palestiinalaishallintoa, joka on se tulevaisuuden tekijä sitten, kun terroristit on saatu siivottua pois hallinnosta. Itse asiassa eilen keskustelin Palestiinan ulkoministerin kanssa tilanteesta ja kysyin, miten me voimme nyt parhaiten auttaa siihen akuuttiin tilanteeseen ja toisaalta [Puhemies koputtaa] tämän poliittisen polun avaamiseen. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.4.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2025-09-18T16:31:01,2025-09-18T16:32:16,Hyväksytty,1.1 2025_81_49,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys katastrofiavusta Gazan alueelle (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 122/2025 vp,"Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_81_50,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys katastrofiavusta Gazan alueelle (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 122/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Niin kuin monta kertaa on todettu, Gazan täysin epäinhimillinen kriisi ja silmitön lasten ja naisten tappaminen pitää saada loppumaan. Hamasin on vapautettava panttivangit heti, ja Israelin pitää lopettaa sotatoimet. Gazan alueella on kuollut kymmeniätuhansia ihmisiä, joista iso osa on täysin sivullisia, lapsia ja naisia. Sotilasiskujen lisäksi näiden täysin sivullisten lasten henkeä uhkaavat nälänhätä ja kulkutaudit. Ei ole vettä eikä ole ruokaa, ei ole hygieniaa, ja Gazan alueen sairaalajärjestelmä on romahtanut. Pääministeri Orpo on monta kertaa sanonut, että teemme kaikkemme. Kysyisin valtiovarainministeri Purralta: Kuinka suurella rahamäärällä olemme avustaneet Gazaa, ja mitä teidän mielestänne voisimme tehdä vielä? Oletteko sitä mieltä, että voimme avustaa heitä vielä enemmän?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.5.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-09-18T16:32:16,2025-09-18T16:33:22,Hyväksytty,1.1 2025_81_51,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys katastrofiavusta Gazan alueelle (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 122/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_52,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys katastrofiavusta Gazan alueelle (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 122/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten ulkoministeri tuossa edellä totesi, me olemme hyvin huomattavia Palestiinan tukijoita myös taloudellisessa mielessä. Nyt viimeisessä budjettiriihessä me olemme tehneet viiden miljoonan lisäpanostukset nimenomaan katastrofiapuun, ja tätä rahaa tulemme käyttämään mahdollisimman tehokkaalla tavalla niin, että me voimme nimenomaan tätä humanitaarista kriisiä ja alueella olevia siviilejä auttaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-09-18T16:33:22,2025-09-18T16:33:55,Hyväksytty,1.1 2025_81_53,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Hamasin riisumisesta aseista ja poliittisesta vallasta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 123/2025 vp,"Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_81_54,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys Hamasin riisumisesta aseista ja poliittisesta vallasta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 123/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Se, mitä Gazassa tapahtuu, on suuri tragedia. Siis Gaza on tragedia, mutta samallahan tämä on Hamasin strategia. Gazan tragedia on Hamasin strategia, ja se näyttää toimivan. Tunnustamiskeskustelun sijasta tärkeintä olisi keskittyä panttivankien vapauttamiseen, siviilien kärsimyksen lievittämiseen molemmin puolin, humanitäärisen avun perille saamiseen Gazaan, terrorin ja sodan loppumiseen sekä Israelin ja palestiinalaisten pitkällisen ja traagisen konfliktin juurisyyhyn puuttumiseen. EU ja suurin osa lännestä on selkeästi vaatinut, että Hamasia riisutaan sekä aseista että poliittisesta vallasta, ja uskon, että koko Suomen eduskunta on yhtä mieltä tässä asiassa. [Sanna Antikainen: Toivottavasti!] Hamas on syvälle juurtunut siviiliyhteiskuntaan Gazassa ja käyttää tunneleita, kouluja ja sairaaloita, ja siviiliuhreja on vaikea välttää. Kysyn: mikä olisi sitten se tapa, millä kansainvälinen yhteisö voisi onnistua siinä, että Hamas luopuisi sekä aseista [Puhemies koputtaa] että poliittisesta vallasta? [Laura Huhtasaari: Paras puheenvuoro! — Eva Biaudet: Aika raaka!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.6.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-09-18T16:33:55,2025-09-18T16:35:09,Hyväksytty,1.1 2025_81_55,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Hamasin riisumisesta aseista ja poliittisesta vallasta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 123/2025 vp,"Kiitoksia. — Ulkoministeri Valtonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_56,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Elina,Valtonen,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Hamasin riisumisesta aseista ja poliittisesta vallasta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 123/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustajalla oli hyvä puheenvuoro, ja on tärkeää nostaa myös sitä, että Hamas tosiaan edelleen karmottavalla tavalla pitää panttivankeja hallussaan ja heidät on saatava vapaaksi välittömästi. Toistaiseksi panttivankeja on kyetty vapauttamaan ainoastaan tulitauon oloissa, joten sen vuoksi olisi erittäin tärkeää — ja myös laajemmin ihmisten kärsimyksen vuoksi — että se tulitauko saataisiin aikaan mahdollisimman pian. Nyt tässä New Yorkin julkilausumassa, johon Suomi liittyi, on useita kirjauksia, joissa pidetään huolta nimenomaan siitä, että se rauhanomainen tulevaisuus alueelle toteutuisi Palestiinan osalta ainoastaan siten, että on palestiinalaishallinto, joka sitoutuu Israelin turvallisuuteen ja toisaalta omien kansalaistensa turvallisuuteen ja siivoaisi kaikki ääriainekset pois hallinnosta. Ja se, mikä siinä oli huomionarvoista, oli se, että arabimaat sitoutuivat tähän. Tämä nähdään myös Palestiinassa erittäin vahvana puolena, eli nyt heitä ikään kuin turvattaisiin myös lähialueelta ja samalla myös [Puhemies koputtaa] Israelia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.6.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2025-09-18T16:35:12,2025-09-18T16:36:24,Hyväksytty,1.1 2025_81_57,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Hamasin riisumisesta aseista ja poliittisesta vallasta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 123/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Skinnari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_58,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Hamasin riisumisesta aseista ja poliittisesta vallasta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 123/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on aina nojannut kansainväliseen oikeuteen, monenkeskiseen järjestelmään ja ihmisoikeuksiin, ja siksi välillä meidän ehkä pitää kysyä, mitä meistä nyt puhutaan maailmalla, kun me käyttäydymme hallituksen toimesta niin kuin me käyttäydymme. Aika moni kollega kysyy kauempaa ja lähempää, että miksi Suomi on kaksoisstandardien maa. Me tuomitsemme yhtäältä muualla mutta emme toisaalla. Tämä näkyy meidän kansainvälisessä maineessa, ja kyllä te, arvoisa hallitus, aika kovassa paikassa olette siellä YK:n yleiskokouksessa, koska Suomen pitkä linja on aina ollut kansainvälinen oikeus ja sen tunnustaminen. Arvoisa pääministeri, Suomen hallituksen lisäksi te johdatte myös Suomen EU-politiikkaa. Ja jos joku tässä on ollut hampaaton, niin se on Euroopan unioni. Nimittäin sieltä työkalupakista löytyy paljon enemmän kuin mistä te nyt edes puhutte: kaupasta, pakotteista, yhteistyösopimuksista. Mitä te oikeasti aiotte tehdä EU-tasolla ja koska, jotta tämä saadaan päätökseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.6.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2025-09-18T16:36:25,2025-09-18T16:37:41,Hyväksytty,1.1 2025_81_59,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Hamasin riisumisesta aseista ja poliittisesta vallasta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 123/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_60,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Hamasin riisumisesta aseista ja poliittisesta vallasta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 123/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin tähän Suomen rooliin, esimerkiksi YK-viikkoon. Suomi on erittäin arvostettu YK:n jäsen. Ja mitä tulee kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen, kansainvälisten esimerkiksi tuomioistuinten toimintaan, niin me tuemme niitä kaikkia. Siitä ei ole kenelläkään mitään epäselvyyttä. Sen lisäksi, kuten ulkoministeri totesi, me ollaan yksi suurimpia rahallisia tukijoita muun muassa Gazaan ja palestiinalaishallinnolle. No sitten Euroopan unioniin: Kuten totesin, me saatiin EU:n komission puheenjohtajalta tervetullut esitys, ja me tulemme sen pikatahtia käsittelemään. Seuraava UAN eli ulkoministerikokous lienee 20. päivä jo, eli varmaan senkin tähden nopeassa tahdissa käsitellään tämä ja tuodaan se eduskunnalle E-kirjeenä. Assosiaatiosopimuksen käsittely ja sen kokonaisuus on erittäin merkittävä kysymys Euroopan ja Israelin välisissä suhteissa, ja kuten totesin ja kuten on tiedossa, niin tässä paketissa oli myöskin muita ulottuvuuksia. On tiedossa, kuten teilläkin, se, että Eurooppa on tässä asiassa ollut erittäin hajallaan, [Puhemies koputtaa] ja siksi valitettavasti yhteinen ääni Euroopassa ei ole ollut riittävän vahva.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.6.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-18T16:37:41,2025-09-18T16:38:59,Hyväksytty,1.1 2025_81_61,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Hamasin riisumisesta aseista ja poliittisesta vallasta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 123/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_62,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys Hamasin riisumisesta aseista ja poliittisesta vallasta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 123/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, jo kesäkuussa te sanoitte tämän eduskunnan edessä, että hallitus on tehnyt kaikkensa ja tulee tekemään kaikkensa Gazan kansanmurhan estämiseksi. No, nyt te olette toistaneet täällä, että olette erittäin aktiivisia asiassa, mutta tosiasia on, että me kaikki tiedämme, ettei hallitus ole tehnyt kaikkeaan. Humanitäärinen apu nyt on se vähin, mitä te voitte tehdä, ja se, että olette mukana julkilausumissa ja vetoomuksissa. Mutta edelleen olemme tilanteessa, jossa Suomi toimimattomuudellaan pikemminkin myötävaikuttaa kansanmurhan toteutumiseen. [Jani Mäkelä: Oho!] Pääministeri Orpo, onko niin, että teille on tärkeämpää toteuttaa pienituloisia kurittavaa talouspolitiikkaa ja eriarvoisuutta syventävää politiikkaa kuin seistä historian oikealla puolella?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.6.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-09-18T16:38:59,2025-09-18T16:40:11,Hyväksytty,1.1 2025_81_63,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Hamasin riisumisesta aseista ja poliittisesta vallasta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 123/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_64,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Hamasin riisumisesta aseista ja poliittisesta vallasta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 123/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kysymyksenasettelu oli senkaltainen, että sanon vain, että ei ole — ei ole. Ja edelleenkin sanon, että eikö näillä nyt sitten olekaan merkitystä, esimerkiksi YK:n julkilausumalla. Eikö sillä teidän mielestänne ole merkitystä, että me liitymme siihen, missä on 150 maata? [Veronika Honkasalon välihuuto] Totta kai sillä on merkitys, ja se on täysin tämän salin hyväksymän linjan mukainen, jolla luodaan edellytyksiä kahden valtion mallille ja kestävälle rauhalle ja väkivaltaisuuksien loppumiselle. Kyllä me olemme siinä työssä mukana. Me emme ole katselleet sivusta emmekä katso kansanmurhaa, ja minusta on väärin antaa sellainen kuva.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.6.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-18T16:40:11,2025-09-18T16:40:54,Hyväksytty,1.1 2025_81_65,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Hamasin riisumisesta aseista ja poliittisesta vallasta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 123/2025 vp,"Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_66,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Hamasin riisumisesta aseista ja poliittisesta vallasta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 123/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pienelle maalle avautuu harvoin mahdollisuus vaikuttaa ulkopolitiikassa, ja tässä hetkessä oleellista on myös se, että arabimaat ovat Saudi-Arabian johdolla liikkeellä ja sitoutumassa Israelin turvallisuuteen [Jani Mäkelän välihuuto] ja Hamasin riisumiseen terrorismista. Tätä terrorismin vastaista työtä, liikettä, myös Suomen pitää olla tukemassa tunnustamalla Palestiinan valtio. Se on sitä historian oikealla puolella olemista, mutta, pääministeri Orpo, te ette saa hallituksestanne ulos kantaa Palestiinan tunnustamiseksi, vaikka tasavallan presidentti Alexander Stubb sitä teiltä odottaa ensi viikolla alkavalle YK:n korkean tason viikolle. Tilanne on eriskummallinen myös Suomen ulkopolitiikan johtamisen näkökulmasta. Yhteistoiminta valtioneuvoston ja tasavallan presidentin kanssa ei tässä toimi. Pääministeri Orpo, aiotteko te jäädä historiaan pääministerinä, joka ajaa Suomen ulkopolitiikan johtamisen umpikujaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.6.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-09-18T16:41:01,2025-09-18T16:42:11,Hyväksytty,1.1 2025_81_67,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Hamasin riisumisesta aseista ja poliittisesta vallasta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 123/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_68,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Hamasin riisumisesta aseista ja poliittisesta vallasta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 123/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin presidentti sanoi, että hän on valmis tunnustamaan Palestiinan, jos hallitus sellaisen esityksen antaa. Hänellä on siihen täysi oikeus. Sen sijaan olemme todenneet, että me etenemme kohti kahden valtion mallia, teemme kaikkemme sen eteen, jotta edellytykset sille löytyvät, ja se tarkoittaa samaa, kun nämä edellytykset täyttyvät, kuin tunnustaminen. [Miapetra Kumpula-Natrin välihuuto] Nyt me keskitymme tekemään näiden eteen töitä. Mutta mitä sitten tulee näihin arabimaihin, niin arabimaathan nimenomaan olivat mukana tekemässä tätä julkilausumaa, [Vasemmalta: Niin oli!] johon me siis yhdyimme. Me olemme mukana siinä työssä. Me ollaan oltu kahdenkeskisissä yhteyksissä suoraan arabimaiden kanssa edistääksemme nimenomaan arabimaissa sitä, että se ilmapiiri suhteessa Israelin turvallisuuteen muuttuu, koska me tarvitaan arabimaiden tuki sille, että me päästään tässä eteenpäin. [Antti Lindtman: Siihen tarvitaan Suomen päätös, tunnustaminen!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.6.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-18T16:42:13,2025-09-18T16:43:19,Hyväksytty,1.1 2025_81_69,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten työllisyystilanteen korjaamisesta (Olga Oinas-Panuma kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 124/2025 vp,"Seuraava kysymys. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_81_70,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys nuorten työllisyystilanteen korjaamisesta (Olga Oinas-Panuma kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 124/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Keskusta haluaa suomalaisille töitä. Tällä hetkellä joka kahdeksas työikäinen on työttömänä, ja se on aivan liikaa. Kysymys kuuluukin hallitukselle: ymmärrätteköhän te, kuinka vakava tämä tilanne oikeasti tällä hetkellä on? [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!] Valmistuin kaksi vuotta sitten korkeakoulusta monen ystäväni tavoin, ja heistä nyt todella monet ovat työttömänä. Siellä on insinöörejä, siellä on opettajia, joilla ei vaan ole töitä. Nuorisotyöttömyys on liian korkealla tasolla. He olisivat potentiaalisia perheenperustajia, potentiaalisia talonrakentajia, mutta elämä ei etene, kun ei ole töitä. Tätä varten täytyy nyt tehdä toimia. Tämä tilanne pitää saada muutettua. Työministeri, te olette puhunut tästä nuorten työllistämissetelistä. Se sinällään on ihan hyvä ja kannatettava, mutta täytyy muistaa, että meillä on useampi kymmenentuhatta nuorta työttömänä ja tällä setelillä työllistetään ehkä joitain tuhansia. Lisäksi te olette sanonut, että se kohdistetaan nimenomaan matalasti koulutetuille nuorille, joten se ei sinällään auta tätä ongelmaa. Keskusta haluaisi laskea muun muassa yrittäjien maksuja työntekijöistä, minkä lisäksi me haluttaisiin, että työttömyysturvan suojaosa saataisiin takaisin, jotta työtä kannattaisi aina ottaa vastaan. [Puhemies: Ja kysymys!] Ministeri Marttinen, tartutteko näihin meidän esityksiin, ja mitä aiotte tehdä kasvavalle nuorisotyöttömyydelle?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.7.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-09-18T16:43:24,2025-09-18T16:44:42,Hyväksytty,1.1 2025_81_71,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten työllisyystilanteen korjaamisesta (Olga Oinas-Panuma kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 124/2025 vp,"Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_72,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys nuorten työllisyystilanteen korjaamisesta (Olga Oinas-Panuma kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 124/2025 vp,"Kiitoksia paljon, herra puhemies! Kiitoksia edustaja Oinas-Panumalle jälleen kerran tärkeän kysymyksen esille nostamisesta. Kyllä me tiedämme, miten vaikea tämä tilanne on. Kierrän Suomea paljon eri paikkakunnilla, käyn keskustelua, vierailen työpaikoilla, tapaan paljon myös nuoria, ja kyllä se nuorten huoli ja hätä on tullut myös meille hyvin vahvasti esille. Sen takia tämä hallitus päätti juuri budjettiriihessä tehdä jälleen kerran uusia täsmätoimia nimenomaan nuorisotyöttömyyden katkaisemiseksi. Tässä nimenomaan työllistymisseteli, minkä myös te mainitsitte, on keskeinen keino: se kohdistuu paitsi siis heihin, joiden koulutustaso on hyvin matala, myös sellaisiin nuoriin, joilla on vähän työkokemusta. Näin ollen siis voidaan ajatella, että vaikka vastavalmistuneelle nuorelle, joka tästä erittäin vaikeasta taloustilanteesta johtuen ei ole päässyt kiinni siihen ensimmäiseenkään oman alan työpaikkaan, voidaan kyllä minun nähdäkseni myös myöntää tällainen seteli. Hallitus tekee laajasti toimenpiteitä Suomen talouteen, työmarkkinauudistuksia, vivuttaa liikkeelle investointeja, keventää verotusta. Kaikki keinot tähtäävät siihen, että suomalaisilla yrityksillä vahvistuu näkymä työllistää tässä maassa, ja kun talous lähtee kasvuun ja liikkeelle, niin nuoret ovat heitä, jotka siitä ensimmäisinä hyötyvät.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.7.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-09-18T16:44:42,2025-09-18T16:45:05,Hyväksytty,1.1 2025_81_73,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten työllisyystilanteen korjaamisesta (Olga Oinas-Panuma kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 124/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_74,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys nuorten työllisyystilanteen korjaamisesta (Olga Oinas-Panuma kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 124/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tilastot kertovat, että valtavasti kasvavassa työttömien joukossa on paljon nuoria, on yhä enemmän pitkäaikaistyöttömiä, mutta uutena ryhmänä myös akateemisia työttömiä. Tämä on erittäin huolestuttavaa. Tähän joukkoon kuuluu paljon myös niitä, jotka ovat tulleet Suomeen työn perässä ja ovat nyt tällä hetkellä työttömiä. Erittäin paljon on herättänyt kyllä huomiota se, että monet hallituksen ministerit ovat sosiaalisessa mediassa ottaneet aika jyrkästikin kantaa siihen, että työttömyysturva ja sosiaaliturva pitäisi rajata vain Suomen kansalaisille. [Oikealta: Kyllä! Hyvä idea!] Tämä on iso kysymys, ja kun niin moni ministeri on niinkin voimakkaasti ottanut kantaa, väistämättä herää kysymys, onko tämä hallituksen linja tai onko hallituksella tähän kysymykseen linjaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mikä on keskustan linja?] On tietenkin yhteiskunnallinen ongelma, jos meillä on Suomessa liian paljon niitä ihmisiä ja perheitä, jotka joutuvat turvautumaan viimesijaiseen sosiaaliturvaan, toimeentulotukeen. Nyt kysyn pääministeriltä: [Puhemies koputtaa] aikooko hallitus tehdä tälle ongelmalle jotain, ja mikä on hallituksen linja tähän [Puhemies koputtaa] kansalaisperusteiseen sosiaaliturvaan? [Jani Mäkelä: Mikä on keskustan linja?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.7.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-09-18T16:46:23,2025-09-18T16:47:41,Hyväksytty,1.1 2025_81_75,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten työllisyystilanteen korjaamisesta (Olga Oinas-Panuma kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 124/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_76,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys nuorten työllisyystilanteen korjaamisesta (Olga Oinas-Panuma kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 124/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaaliturvasta vastaava ministeri ei ole nyt paikalla, mutta voin toki vastata kysymykseen, josta on käyty keskustelua. Siis Suomen perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden perustoimeentuloturvaan sekä välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, eli Suomessa ei ketään voida jättää tyhjän päälle. Suomen perustuslaissa mainittuja kiellettyjä erotteluperusteita ovat esimerkiksi ihmisen alkuperä ja kieli, ja perustuslakihan pitää myös jatkossa. Mutta samaan aikaan meidän täytyy pystyä käymään keskustelua niistä asioista, jotka ovat nousseet esille: Mistä johtuu se, että Suomeen kotoudutaan ei-riittävällä tavalla? Mistä johtuu se, että toimeentulotukiasiakkaiden joukossa on esim. niin paljon maahanmuuttajataustaisia? Meidän pitää pystyä näistä asioista keskustelemaan, miettiä, miten me ratkotaan näitä haasteita, joita meidän yhteiskunnassa on. Mutta perustuslaki itsessään on selvä, ja tähän asiaan hallitusohjelmassa ei ole muita linjauksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.7.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-18T16:47:41,2025-09-18T16:48:45,Hyväksytty,1.1 2025_81_77,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten työllisyystilanteen korjaamisesta (Olga Oinas-Panuma kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 124/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_78,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys nuorten työllisyystilanteen korjaamisesta (Olga Oinas-Panuma kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 124/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nuorten työllistymisen kannalta aivan keskeinen työala on ehdottomasti pienet yritykset. Nuorella, jolla on vielä työkokemusta kovin vähän tai sitä ei ole kertynyt ollenkaan, paikallinen, pieni yritys on se kohde, jossa työllisyyttä voidaan parantaa. Ja kuten kaikki tiedämme, suomalaiset yrittäjät nimenomaan ovat todella suoraselkäistä sakkia, joka haluaa aidosti, että nuoria työllistetään. Tämähän näkyi muun muassa viime kesänä, kun nuorten työpaikkoja avattiin sellaisiin paikkoihin, että nuoret saivat harjoittelupaikkoja ja työkokemusta. Kysynkin työministeriltä, kun te äsken oivallisesti vastasitte edelliseen kysymykseen edustaja Oinas-Panumalle, miten aiotte tässä asiassa toimia, koska nämä paikalliset, pienet yritykset ovat juuri sitä porukkaa, jolla on aito tahto. He ovat ilmaisseet sen monella tavalla kotikunnassani Ilomantsissa ja myöskin koko Pohjois-Karjalassa. Siellä työllistettiin nuoria lyhyemmille jaksoille, mutta suunta oli oikea, ja tärkeää on saada nyt tämä hyvän kehittyminen alulle. [Puhemies koputtaa] Toivon, arvoisa pääministeri ja koko hallitus, että lähdette tälle tielle, koska nuorille se ensimmäinen työpaikka on kultaakin kalliimpi, ja tässähän me kaikki olemme asiantuntijoita.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-09-18T16:48:50,2025-09-18T16:50:02,Hyväksytty,1.1 2025_81_79,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten työllisyystilanteen korjaamisesta (Olga Oinas-Panuma kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 124/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_80,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys nuorten työllisyystilanteen korjaamisesta (Olga Oinas-Panuma kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 124/2025 vp,"Kiitoksia, herra puhemies! Ja kiitoksia edustaja Hoskoselle hienosta puheenvuorosta ja kysymyksestä. Olen teidän kanssanne tästä asiasta täysin samaa mieltä. Uskon kyllä, että tässä salissa me olemme hyvin samaa mieltä siitä, että nimenomaan nuorisotyöttömyyden torjuntaan ja sen pienentämiseen tehtävät toimenpiteet ovat ehkä niitä kaikkein vaikuttavimpia. Mitä useamman nuoren alkanut työttömyysjakso saadaan katkaistua, sitä suuremmat hyödyt siitä tulevat totta kai paitsi nuorelle itselleen myös suomalaiselle yhteiskunnalle, ja sen takia nyt esimerkiksi vaikka tämä työllistämisseteli otetaan käyttöön. Ensinnäkin lähdemme nyt valmistelussa siitä, että saamme tämän setelin niin helppokäyttöiseksi myös vaikka pienempien yritysten kannalta, että heidän kannattaa myös sen avulla työllistää nuoria töihin. Toisena asiana, hyvät kansanedustajat, haluan muistuttaa teitä siitä, että tämä hallitushan on uudistamassa suomalaisia työmarkkinoita hyvin laajasti — paikallinen sopiminen, yt-laki, henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen nimenomaan helpottamaan suomalaisia pk-yrityksiä ja heidän kykyään myös työllistää lisää, madaltamaan [Puhemies koputtaa] työllistämisen kynnystä, ja tämä tulee myös auttamaan nuoria tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.7.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-09-18T16:50:02,2025-09-18T16:51:23,Hyväksytty,1.1 2025_81_81,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten työllisyystilanteen korjaamisesta (Olga Oinas-Panuma kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 124/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aalto-Setälä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_82,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Pauli,Aalto-Setälä,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys nuorten työllisyystilanteen korjaamisesta (Olga Oinas-Panuma kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 124/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä salissa on selvästi välillä vaikea ymmärtää, että kansantaloutta ja valtiontaloutta voi yhtä aikaa sopeuttaa ja samanaikaisesti reaalitaloutta vauhdittaa. Näin kuitenkin tapahtuu. Ongelma tietysti muille poliitikoille ja katsojille voi olla se, että vaikutukset näkyvät eriaikaisesti. Budjettiriihessä hallitus teki erittäin hyviä päätöksiä, joilla rakennetaan juuri tulevaisuutta ja kasvua. 1) Nuoret saavat työllisyyssetelin, josta äsken puhuttiin ja joka on tosi tärkeä asia, jotta ensimmäinen työpaikka löytyisi helpommin, sillä nuorison työttömyys on sekä henkilökohtaisesti heille että yhteiskunnallisesti valtava ongelma. 2) Yritysten verotusta kevennetään, jotta yritykset myös palkkaisivat ja kasvaisivat, kun se kerran nyt mahdollista olisi. 3) Tutkimukseen ja kehitykseen panostetaan, jotta Suomeen syntyy uusia yrityksiä ja innovaatioita. 4) Verotusta kevennetään kaikissa tuloluokissa. Hyvät uutiset hukkuvat helposti surkutteluun, niin kuin tiedämme. Moniko salissa tietää esimerkiksi sen, että tähän kyselytuntiin mennessä on tehty vihreän siirtymän investointipäätöksiä 9,4 miljardin euron edestä? [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Se on aika paljon, ja lisää on tulossa. [Puhemies koputtaa] Itse asiassa siellä pipelinessa on 300 miljardia. [Puhemies: Ja kysymys!] Arvoisa valtiovarainministeri Purra, miten kiteyttäisitte suomalaisille, [Puhemies koputtaa] että nämä yhteiset päätökset tulevat vahvistamaan taloutta, jotta ihmiset uskaltaisivat ostaa ensimmäisen asuntonsa tai suomalaisia tuotteita ja palveluita?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.7.aspx,fi,Pauli Aalto-Setälä,1504,2025-09-18T16:51:23,2025-09-18T16:52:58,Hyväksytty,1.1 2025_81_83,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten työllisyystilanteen korjaamisesta (Olga Oinas-Panuma kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 124/2025 vp,Kiitoksia. Nyt aika on runsaasti ylitetty. — Valtiovarainministeri Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_84,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys nuorten työllisyystilanteen korjaamisesta (Olga Oinas-Panuma kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 124/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja käytännössä luetteli siinä huomattavan osan näistä budjettiriihen ja ylipäätänsä hallituksen linjan mukaisista työmarkkinoille, työllisyyteen, talouteen ja ostovoimaan kohdistuvista hyvistä päätöksistä. Tässä salissa monesti tämä meidän tunnelma näistä talousasioista puhuttaessa on hyvin, hyvin negatiivinen, [Arto Satonen: Kyllä!] ja kun katsotaan sitä julkista taloutta, niin on helppo ymmärtää, miksi. Mutta samaan aikaan meidän on nähtävä niitä hyviä asioita, joita tässä yhteiskunnassa on ja joita tämä hallitus nimenomaan näillä omilla toimillaan, aktiivisilla toimillaan, joihin me voimme vaikuttaa, on vauhdittanut — esimerkiksi näitä veronalennuksia, merkittävät t&k-panostukset, panostukset osaamiseen, liikenneyhteyksiin ja niin edelleen. Samaan aikaan se ongelma siellä meidän työllisyydessä — työttömyys on hurjan korkea — nojaa erityisesti siihen, että meillä ei ole ollut kysyntää. Tämä on kysynnän puutteeseen liittyvää työttömyyttä. Ja samaan aikaan, kun siellä reaalitalouden puolella investoinnit ovat käynnistyneet, kysyntää rupeaa löytymään. Toivottavasti kotitalouksien luottamuskin tilanteeseen vahvistuu [Puhemies koputtaa] ja myös työllisyys alkaa kehittymään vahvempaan suuntaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.7.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-09-18T16:52:58,2025-09-18T16:54:19,Hyväksytty,1.1 2025_81_85,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten työllisyystilanteen korjaamisesta (Olga Oinas-Panuma kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 124/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_86,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys nuorten työllisyystilanteen korjaamisesta (Olga Oinas-Panuma kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 124/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nuoruuden pitäisi todellakin olla aikaa, jolloin katsomme elämää eteenpäin ja ajattelemme, että kaikki ovet ovat meille avoinna. Se on aika unelmille, itsensä löytämiselle ja opiskelulle, tulevaisuuden rakentamiselle. Valitettavasti moni suomalainen nuori kokee tänä päivänä toisin. Tilastot kertovat meille ja myöskin meidän monen lähipiirissä me näemme sen karun todellisuuden tällä hetkellä: nuorten työttömyys on nousussa, ja yhä useampi valmistuva pelkää jäävänsä tyhjän päälle; ilman töitä, toimeentuloa ja selkeää suuntaa. Tämän epävarmuuden keskellä myös mielenterveyden haasteet ovat nousussa ja paineet kasaantuvat. Harjoittelupaikkoja on vaikea saada, opintotuki ei riitä, ja työelämään siirtyminen näyttäytyy monelle uhkana enemmän kuin mahdollisuutena. Moni opiskelija saattaa jopa venyttää valmistumistaan sen pelossa, että edessä on työttömyys. Kysyisin, arvoisa puhemies, asianomaisilta ministereiltä: miten nuorten mielenterveyttä aiotaan tukea [Puhemies koputtaa] ja tulevaisuudenuskoa vahvistaa tässä ajassa, jossa epävarmuus ja paineet [Puhemies koputtaa] ovat yhä suurempia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.7.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-09-18T16:54:20,2025-09-18T16:55:42,Hyväksytty,1.1 2025_81_87,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten työllisyystilanteen korjaamisesta (Olga Oinas-Panuma kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 124/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Poutala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_88,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Mika,Poutala,"Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri",,Suullinen kysymys nuorten työllisyystilanteen korjaamisesta (Olga Oinas-Panuma kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 124/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos erittäin tärkeästä kysymyksestä. — Valitettavasti nuorten tulevaisuususko on viimeisten barometrien mukaan mennyt väärään suuntaan, ja tämä on pakko ottaa todella tärkeästi ja isosti huomioon. Meillähän ovat nuorten mielenterveyden haasteet ja ongelmat olleet jo pidempään esillä, ja tietenkin yksi hieno asia, mitä tämä hallitus on pystynyt tekemään, on terapiatakuu. Terapiatakuu ei tietenkään ratkaise kaikkea. Se on meidän pakko ymmärtää, mutta silti se on iso asia. Yksi asia, mitä itse ajattelen, että mitä nuoret katsovat koko ajan, on, että ne ottavat mallia niistä, keitä näkyy mediassa, ja tähän minä haluaisin sanoa, että meillä on myös aika iso vastuu itsellämme siitä, miten me käyttäydymme, miten me puhumme täällä näin, miten me näemme tulevaisuuden. En väitä, etteikö oppositio saa kertoa niitä ongelmia ja haasteita, se ei ole minun ajatukseni, mutta se, miten me puhumme ja kohtelemme toisia, niin minä sanon, että on aika tärkeä asia, että nuoret näkevät, että ne poliitikot siellä tekevät oikeasti arvokasta työtä. Itse pyrin kohtaamaan mahdollisimman paljon nuoria oman ministerikauden aikana, ja minun tarkoitukseni on nimenomaan luoda heille uskoa ja tulevaisuudenuskoa siihen, että päättäjät ovat kiinnostuneita heidän asioistaan ja että heidät otetaan tosissaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.7.aspx,fi,Mika Poutala,1495,2025-09-18T16:55:47,2025-09-18T16:56:57,Hyväksytty,1.1 2025_81_89,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys maahanmuuttajien sosiaaliturvasta (Joakim Vigelius ps)>>>Suullinen kysymys SKT 125/2025 vp,"Seuraava kysymys. — Edustaja Vigelius, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_81_90,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys maahanmuuttajien sosiaaliturvasta (Joakim Vigelius ps)>>>Suullinen kysymys SKT 125/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kannamme perussuomalaisissa huolta siitä, että nykyinen liiaksi sosiaaliturvaan nojaava maahanmuutto ei sovi yhteen laajan suomalaisen sosiaaliturvan kanssa. Se on yhtälönä kestämätön. Maahanmuutto ei korjaa Suomen heikkenevää huoltosuhdetta, jos tänne tulo ja täälläolo eivät perustu työlle vaan tuille. Hiljattain on uutisoitu pysäyttävistä luvuista. Esimerkiksi koko maan toimeentulotuista jo 30 prosenttia kohdentuu vieraskielisille, suurimmissa kaupungeissa jopa puolet. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Toimeentulotukena, työmarkkinatukena, asumistukena ja monina eri etuuksina ainakin yli kaksi miljardia euroa vuodessa vieraskielisille. Maahanmuuton tulisi olla Suomelle hyödyksi, ei haitaksi. Siksi perussuomalaisissa tahdomme rajata suomalaisen sosiaaliturvan suomalaisille, siis asumisen sijaan kansalaisuuteen perustuvan sosiaaliturvan. [Veronika Honkasalo: Hieno hallitus meillä! — Hälinää — Puhemies koputtaa] Arvoisa työministeri, mitä toimia hallitus tekee, jotta Suomeen tulo ja tulijoiden täälläolo perustuisivat työlle eikä tuille?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.8.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-09-18T16:57:04,2025-09-18T16:58:13,Hyväksytty,1.1 2025_81_91,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys maahanmuuttajien sosiaaliturvasta (Joakim Vigelius ps)>>>Suullinen kysymys SKT 125/2025 vp,"Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_92,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys maahanmuuttajien sosiaaliturvasta (Joakim Vigelius ps)>>>Suullinen kysymys SKT 125/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle kysymyksestä. Ensinnäkin haluan todeta teille, hyvät kansanedustajat, että taloustilanteen vuoksi on selvää, että myös vieraskielisten työntekijöiden osalta heidän työttömyytensä on lisääntynyt. Se on aivan päivänselvä asia. Me tarvitsemme yhtä lailla myös työperäistä maahanmuuttoa. Kierrän paljon ympäri Suomea, vierailen työpaikoilla, ja on tosiaan näin, että aika moni työtehtävä eri puolella Suomea jäisi tekemättä, jos taas vastaavasti meillä ei olisi myöskin vahvaa työperäistä maahanmuuttoa. Samaan aikaan on selvää myös se, että niihin ongelmiin täytyy puuttua määrätietoisesti ja pohjata nimenomaan maahanmuuttopolitiikka siihen, kuten tällä hetkellä meillä onkin, että aivan selkeä valtaosa meidän maahanmuutosta perustuu joko työperäiseen tai opiskeluperäiseen maahanmuuttoon. Tämä vaatii panostuksia myös kielikoulutukseen, kotoutumiskoulutukseen, työllisyysalueiden panostuksia ja ohjausta siihen, että nämä henkilöt pääsevät sitten töihin. Meillä on tullut voimaan myös lainsäädäntö, jolla sitten niissä tapauksissa, että työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa olevan henkilön työttömyys pitkittyy, se on myös peruste tämän oleskeluluvan peruuttamiseen. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.8.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-09-18T16:58:13,2025-09-18T16:59:08,Hyväksytty,1.1 2025_81_93,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Itä-Suomen elinvoiman ja puolustuskyvyn vahvistamisesta (Timo Vornanen tv)>>>Suullinen kysymys SKT 126/2025 vp,"Seuraava kysymys. — Edustaja Vornanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_81_94,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Timo,Vornanen,Kansanedustaja,TV,Suullinen kysymys Itä-Suomen elinvoiman ja puolustuskyvyn vahvistamisesta (Timo Vornanen tv)>>>Suullinen kysymys SKT 126/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Menen Itä-Suomen asioihin. Itä-Suomen maakunnat, varsinkin Pohjois-Karjala, ovat kärsineet Venäjän tilanteesta ja muun muassa Suomen itärajan sulkemisesta. Itä-Suomen ja Pohjois-Karjalan elinvoima tarvitsee nyt voimakasta tukea. Kansallisen turvallisuuden ja puolustuksen sekä elinkeinoelämän näkökulmasta katsottuna investoinnit Itä-Suomen elinvoimaan ovat nyt tarpeellisempia kuin koskaan aikaisemmin. Parhaillaan Euroopan unionissa käydään pohdintaa erityistoimista Venäjän naapurialueiden tukemiseksi. Arvoisa pääministeri, miten Suomi aikoo nyt toimia Euroopan unionissa varmistaakseen edunvalvonnalla sen, että EU:n yhteisiä varoja ohjataan Itä-Suomen puolustuskyvyn ja elinvoimaisuuden vahvistamiseen, ja milloin näitä rahavaroja voidaan mahdollisesti tuottaa Itä-Suomeen?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.9.aspx,fi,Timo Vornanen,1522,2025-09-18T16:59:42,2025-09-18T17:00:49,Hyväksytty,1.1 2025_81_95,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Itä-Suomen elinvoiman ja puolustuskyvyn vahvistamisesta (Timo Vornanen tv)>>>Suullinen kysymys SKT 126/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_96,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Itä-Suomen elinvoiman ja puolustuskyvyn vahvistamisesta (Timo Vornanen tv)>>>Suullinen kysymys SKT 126/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tärkeästä kysymyksestä. Komission puheenjohtaja von der Leyen vieraili Suomessa pari viikkoa sitten, ja sen jälkeen me ollaan kuultu hänen State of Union ‑puheensa, ja se oli kyllä mieluisaa kuultavaa suomalaisille. Sekä hän että komissio ymmärtävät erittäin hyvin Suomen erityisaseman aggressiivisen Venäjän naapurissa, suljetun itärajan, hybridivaikuttamisen, rajalla olleet tapahtumat, ja he seisovat meidän takana ja tukena tässä. Tulevassa EU-budjettiesityksessä on 1,6 miljardia euroa Suomelle itärajan turvallisuuden vahvistamiseen, ja itse tulkitsen sitä niin, että sitä voidaan käyttää myöskin järkeviin kohteisiin elinvoiman vahvistamiseen, koska elinvoimainen Itä-Suomi on myöskin turvallisuuskysymys ja rajaturvallisuuskysymys. Sen lisäksi me ollaan aktiivisesti mukana, kun mietitään tätä niin sanottua drone-muuria ja erilaisia keinoja, millä itäisen rajamme ja Euroopan itäisen rajan turvallisuutta vahvistetaan, ja monia muita asioita hoidamme samaan aikaan Itä-Suomen hyväksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+2.9.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-18T17:00:49,2025-09-18T17:01:58,Hyväksytty,1.1 2025_81_97,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_81_98,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Todellakin tänään käsiteltävänä on hallituksen esitys laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyvistä laeista. Tämä varsinainen metsäkatoasetushan hyväksyttiin edellisen hallituksen toimesta viime kaudella. Tässä esityksessä siis ehdotetaan säädettäväksi uusi laki EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista, ja samoin ehdotetaan myöskin muutettavaksi sakon täytäntöönpanosta annettua lakia ja myös rikoslakia. Tällä uudella lailla täydennettäisiin EU:n metsäkatoasetuksen sääntelyä ja samalla kumottaisiin puutavaran ja puutuotteiden markkinoille saattamisesta annettu laki. EU:n metsäkatoasetuksella oli sinällänsä tärkeitä päämääriä, kuten esimerkiksi se, että pyrittiin minimoimaan EU:n osuutta maailmanlaajuisesta metsäkadosta ja metsien tilan heikentymisestä, ja lisäksi tavoitteena on ollut kasvihuonekaasupäästöjen ja biologisen monimuotoisuuden vähenemisen estäminen. Mutta tästä on pakko todeta, että asetus ei kyllä sitten lopputulemaltaan ole millään tavalla onnistunut, kun esimerkiksi Suomessa jouduimme pohtimaan sitä, voiko maailman metsäisimmässä maassa rakentaa navettaa, jos joutuu muutaman puun sen alta kaatamaan. Tiedämme, että sinällänsä kunnianhimoinen ja päämääriltään varmaankin oikea asetus on kääntynyt tässä säädösviidakossa EU:n puolella sellaiseksi, joka tällä hetkellä aiheuttaa paljon byrokratiaa ja myöskin haasteita monissa maissa. No, joka tapauksessa tämän mukaisesti toimimme, elikkä nyt annamme tämän kansallisen lainsäädännön, joka liittyy nimenomaan tähän toimeenpanemiseen. Tässä metsäkatoasetuksessa säädetään siis toimijoita ja kauppaa käyviä koskevista velvoitteista, joiden noudattaminen on edellytyksenä asetuksessa määriteltyjen tuotteitten markkinoille saattamiselle, asettamiselle saataville markkinoille ja viennille. Asetus koskee seitsemää hyödykettä: soijaa, öljypalmua, kahvia, kaakaota, kumia, nautakarjaa ja puuta sekä näitä sisältäviä tai näistä valmistettuja tuotteita. Asetus on sellaisenaan Suomessa sovellettavaa oikeutta. Tämä ehdotettu kansallinen laki ei siis näin ollen muodosta mitään itsenäistä ja kattavaa sääntelykokonaisuutta, vaan sitä sovellettaisiin rinnakkain tämän asetuksen kanssa. Ehdotetussa laissa säädettäisiin toimivaltaisesta viranomaisesta ja sen tehtävistä sekä hallinnollisista seuraamuksista. Toimivaltaisena viranomaisena Suomessa toimii Ruokavirasto. Laissa säädettäisiin tarkastuksista ja niiden suorittamisesta sekä toimivaltaisen viranomaisen tiedonsaantioikeudesta ja viranomaisten välisestä tietojenvaihdosta. Samoin säädettäisiin perustelluista huolenaiheista. Seuraamusten osalta laissa säädettäisiin väliaikaisesta keskeyttämisestä ja korjaavista toimenpiteistä. Hallinnollisina sanktioina tulisivat käyttöön rikkomusmaksu sekä hallinnollinen seuraamusmaksu. Jos hallinnollinen seuraamusmaksu muodostuisi yli 100 000 euron suuruiseksi, maksun määräisi Ruokavirastossa seuraamuskollegio. Ja voin kyllä vakuuttaa, että kaikki mahdollinen kansallinen liikkumavara tässä on käytetty, jotta nämä erilaiset hallinnolliset seuraamukset pysyisivät edes jossakin määrin kohtuullisina. Eli lähtökohtana tässä esityksessä on se, että kansallisella lailla ei säädettäisi metsäkatoasetuksen vähimmäistason ylittävää sääntelyä, ei siis minkäänlaisia Suomi-lisiä. Esimerkiksi hallinnollisen seuraamusmaksun osalta EU:n metsäkatoasetuksessa säädetään, että maksun enimmäismäärän on oltava vähintään neljä prosenttia kyseisen tahon unionin laajuisesta liikevaihdosta. Todellakin tässä laissa säädetään, että se on nimenomaisesti ja vain ja ainoastaan tuo maksimi, mikä tuolta EU:n puolelta tulee, ei yhtään enempää. Lisäksi sakon täytäntöönpanosta annettua lakia muutettaisiin rikkomusmaksua ja hallinnollista seuraamusmaksua koskevien ehdotusten vuoksi. Rikoslain säännöstä puutavararikoksesta muutettaisiin ja siirtymäajan jälkeen se kumottaisiin. Tuo metsäkatoasetus tuli voimaan siis 29.6.2023, ja se oli siis päätetty edellisen hallituksen aikana, ja meneillään on nyt sitten siirtymäaika ennen asetuksen soveltamisen alkamista. EU:n metsäkatoasetuksen soveltamisen oli keskeisten velvoitteitten osalta tarkoitus alkaa jo vuoden 2024 lopussa. Monissa EU-maissa herättiin siihen, että sääntelyä on todella vaikea pistää nopealla aikataululla täytäntöön, ja niinpä sitten niin Euroopan parlamentissa kuin myöskin neuvostossa käytyjen keskustelujen päätteeksi tätä metsäkatoasetusta muutettiin ja sen soveltamista lykättiin keskeisten velvoitteitten osalta 12 kuukautta. Lykkääntymisen myötä EU:n metsäkatoasetusta sovelletaan näin ollen keskeisten velvoitteitten osalta nyt 30.12.2025 alkaen. Komissio on luokitellut Suomen matalan riskin maaksi. Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että kotimaassa tuotettujen puu- ja nautahyödykkeitten ja niistä valmistettujen tuotteitten osalta toimijoiden velvoitteet riskinarvioinnin ja riskinvähentämistoimenpiteitten osalta kevenevät, jos tuotantoketjussa ei havaita asetuksenvastaisuuden riskiä tai se on hyvin vähäinen. Tämän EU:n metsäkatoasetuksen kansallista täytäntöönpanoa on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriön asettamassa työryhmässä. Tuo työryhmä julkaisi kesällä 24.6. mietintönsä, joka sisälsi luonnoksen hallituksen esitykseksi, ja kansallisen valmistelun aikana on järjestetty useita sidosryhmätilaisuuksia. Lisäksi Ruokavirasto on toteuttanut neuvontaa ja viestintää metsäkatoasetuksen toimeenpanon tueksi. Nämä ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan siis voimaan EU:n metsäkatoasetuksen soveltamisen mukaisesti. Ainakin näillä näkymin tuo 30.12.2025 näyttää olevan se päivämäärä. Toki tässä on todettava, että tälläkin hetkellä EU:ssa käydään aika lailla keskustelua siitä, onko vielä kenties mahdollista, että tälle esimerkiksi haettaisiin jotakin lykkäystä, tai tuleeko tähän mahdollisesti jonkunlaisia helpotuksia muun muassa näitten yksinkertaistamispakettien eli niin sanottujen omnibuspakettien myötä, mutta tietenkään tämäntyyppisten välipuheitten varaan emme voi jäädä lainsäädännössä, vaan tällä hetkellä tätä lainsäädäntöä viedään eteenpäin sillä ajatuksella, että se on voimassa 30.12.2025. Jos jotakin muuta ilmenee, niin silloin tietenkin on mahdollisuus toimia. Kuitenkin sitten tuon sakon täytäntöönpanosta annettua lakia koskeva muutos tulisi voimaan 1.1.2026, ja rikoslain puutavararikosta koskevan säännöksen kumoaminen 1.1.2029. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-09-18T17:02:28,2025-09-18T17:09:45,Hyväksytty,1.1 2025_81_99,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_100,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos paljon taitavaksi tunnetulle maa‑ ja metsätalousministeri Essayahille tästä tämän lainsäädäntökokonaisuuden esittelystä. Yksi asia mielestäni kaipaa kuitenkin pientä täsmentämistä vielä ennen kuin käydään varsinaiseen lähetekeskusteluun puhemiesneuvoston ehdotuksen pohjalta. On juuri niin kuin ministeri totesi, että me suomalaiset saamme olla iloisia ja ylpeitä siitä, että olemme Euroopan metsäisin maa, yksi maailman metsäisimmistä maista, ja aina kun meillä investoidaan uutta, aina kun meillä rakennetaan, kehitetään, niin se tapahtuu käytännössä hyvin usein niin, että pitää mennä metsään ja silloin myös puita kaatuu, mutta metsäkatoa ei aiheudu. Suomen metsiä hoidetaan hyvin, ja metsämme kasvavat kaiken aikaa enemmän kuin puustoa poistuu. Tässä tämän lainsäädäntöprosessin EU-käsittelyn aikana oli todella vaiheita, joissa jouduimme pelkäämään, että esimerkiksi navetan rakentaminen niin, että metsää, käytännössä siis puita, olisi kaadettu navetan tieltä, olisi johtanut siihen, että tämä ei olekaan enää kestävää. Mutta nythän tulkinnat ovat aivan selvät, ja mielestäni, jos puhemies sallii, ministeri voisi tämän nykyisen tulkinnan tuoda tähän [Puhemies koputtaa] aivan selvästi esiin, että tämä ei vaaranna meidän maitotiloja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-09-18T17:09:52,2025-09-18T17:11:07,Hyväksytty,1.1 2025_81_101,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyysikö edustaja Kalmari vastauspuheenvuoroa? Jos kyllä, niin olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_102,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kysyn: ovatko kaikki muut EU-maat laittaneet tämän asetuksen toimeen? Jos ja kun on todennäköistä, että omnibusin myötä tähän tulee lievennyksiä, niin kaikki ne investoinnit, jotka te pakotatte esimerkiksi pienet sahat tekemään, ovat olleet turhia, kaikki se byrokratia, mitä meille tulee, ja se kilpailukyvyn menetys on ollut turhaa. Meillä on edelleenkin vaikkapa EU-säännös siansaparoitten katkaisusta, että sitä ei saisi tehdä, ja on vain muutama maa, Suomi ja muutama muu, jotka ovat vieneet tämän käytäntöön, ja loput Euroopan maat odottelevat, että jospa jossain vaiheessa. Miksi meidän täytyy ikävien asioitten kanssa olla aina etunenässä toteuttamassa niitä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-09-18T17:11:16,2025-09-18T17:12:15,Hyväksytty,1.1 2025_81_103,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_104,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kunnioitettu ministeri! Kiitän ministeri Essayahia tästä esityksestä, mutta Suomi elää metsästä. Suomalainen metsätalous ei aiheuta metsäkatoa. Tämän vuoksi on keskeistä puolustaa kansallista päätösvaltaa ja varmistaa, että EU:n sääntely ei heikennä suomalaisen maa‑ ja metsätalouden toimintaedellytyksiä. Samalla tulee varmistaa kotimaisen ruokahuollon toimivuus ja huoltovarmuus. Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee tehokkaan ja kestävän metsätalouden, joka hyödyttää kaikkia kansalaisia ilman liiallista byrokratiaa, ja tähän toivon nyt meidän ottavan kantaa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-09-18T17:12:18,2025-09-18T17:13:06,Hyväksytty,1.1 2025_81_105,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,"Hyvä, kiitoksia. — Sitten siirrymme listalle. — Edustaja Mehtälä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_106,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Olemme nyt eduskuntakauteni tärkeimmän asian äärellä. Kysymyksessä on EU:n metsäkatoasetuksen kansallinen toimeenpano. Koko tämä prosessi on Suomen kannalta täysin ideologinen. Voin perustella. Suora lainaus hallituksen esityksestä: ”Komission ehdotus metsäkatoasetukseksi oli keskeinen osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita, ja samalla sen tarkoituksena oli tukea ilmastonmuutoksen torjuntaa ja monimuotoisuuden säilymistä.” Toiseksi tähän metsäkatoasetukseen kuuluu maidon- ja lihantuotannon lisäksi Suomessa vain ikimetsien hakkuu — täällä kun ei ole soijaa, kumia, kaakaota, öljypalmuja. Kolmanneksi vain nautakarjan osalta puun kaataminen metsästä on vahingollista. Saamme kaataa vaikka kaikki Suomen metsät rakentamisen, teollisuuden, aurinkopaneelikenttien, tuulivoimaloiden ja tiestöjen alta, siihen tämä asetus ei puutu, mutta tämän asetuksen käsittelyn eri vaiheiden jälkeen laidunten teko navetan läheisyyteen on kuitenkin kielletty. Arvoisa puhemies! Reilu kaksi vuotta sitten kokoonnuimme täällä eduskunnassa ensimmäistä kertaa tämän metsäkatoasetuksen tiimoilta. Puolenkymmentä ministeriön virkamiestä tuli kertomaan tästä asetuksesta ja sen toimeenpanosta. Silloin esitys oli hurja. Kaikki navettahankkeet, jotka on rakennettu, tullaan kolme vuotta takautuvasti tutkimaan, onko niissä syntynyt metsäkatoa. Yhtään navettahanketta ei rakenneta jatkossa metsäpohjalle eikä tueta investointeja. Kysyin esityksen päätteeksi johtavalta virkamieheltä: ”Mitä ajattelet siitä, että nämä noin sata isoa, mittavaa rakennushanketta voidaan siis alasajaa tuotannon osalta ja riitauttaa? Syyllisiksi voidaan todeta avin virkamiehet, jotka ovat myöntäneet virheellisesti ympäristöluvan metsäpohjalle, toiseksi elyn virkamiehet, jotka ovat myöntäneet investointituet väärään kohteeseen, kolmanneksi kuntien rakennuslupaviranomaiset, jotka ovat myöntäneet myös rakennusluvan kohteeseen, johon ei olisi saanut rakentaa. Neljänneksi, mitä ajattelee se tuottaja, joka on tehnyt viranomaisten päätöksien mukaan kaikki oikein, ja nyt hän onkin tehnyt kaikki väärin?” Arvatkaapa, mikä oli vastaus. ”Se on valitettavaa.” Minä vastasin: ”Ei se ole valitettavaa. Se on käsittämätöntä, järjetöntä, älytöntä, että yleensä tällaisia esityksiä tuodaan ja vielä vihreän siirtymän nimissä.” Muutaman viikon päästä tuli vastaus: ”Maa- ja metsätalousministeriö ja ely-keskukset ovat tutkineet, että takautuvissa navettahankkeissa ei ole syntynyt metsäkatoa.” Hyvä niin, terve järki voitti. Arvoisa puhemies! Nyt olemme siirtymävaiheen jälkeen tässä tilanteessa, jossa asetus on tulossa voimaan tämän vuoden lopussa. Asetuksen tavoite on sinänsä hyvä, torjua metsien hävittämistä maailmalla, ennen kaikkea Etelä-Amerikassa ja Afrikassa. Mutta kun asetuksessa todetaan näin: ”Suomessa maidon- ja lihantuotanto ei aiheuta luontokatoa.” Meillä metsää raivataan maatalouteen vain noin kaksi tuhatta hehtaaria vuodessa, tarkalleen puoli prosenttia kokonaispeltoalasta. Raivaus vähenee myös CAP-ehdollistamisen kautta, mikä tarkoittaa, että uudella pellolla voi kasvattaa vain nurmea. Suhteessa koko maamme metsien määrä on häviävän pieni. Ei ole oikein, jos suomalainen tuottaja, joka tuottaa maailman puhtainta ruokaa, joutuu tämän asetuksen uhriksi. Lisäksi me ostamme ruokaa seitsemällä miljardilla ja viemme kahdella. Tämä epäsuhta pahenee koko ajan, ja tämä asetus tulee vain pahentamaan tilannetta, koska maatalouden rahavirroista kolmasosa tulee puhtaasti nautakarjataloudesta. Kestääkö meidän valtiontalous tällaista päätöstä? Suurin metsäkadon aiheuttaja Suomessa on rakentaminen. Silti kukaan ei kyseenalaista, onko tarpeellista kaavoittaa tontteja umpimetsään. Jos metsän säilyttäminen olisi todella tärkeää, silloin kaupungeissa rakennettaisiin ylöspäin. Tässä se ideologia korostuu. Entäs uusiutuvan energian hankkeet? Kukaan ei puhu metsäkadosta, vaikka tuulivoiman, aurinkopaneelikenttien, datakeskusten alta kaadetaan tuhansia hehtaareja vuodessa metsää. Mutta tämä asetus johtaa Suomen nautakarjatalouden, joka muuten parhaiten sopii pohjoisiin olosuhteisiin, alasajoon. Nautatiloja on enää 6 600, kun vielä 2000-luvun alussa niitä oli 30 000 kappaletta. Määrä vähenee tämänkin asetuksen myötä. Suora lainaus tästä tekstistä: ”Metsäkatoasetuksella on vaikutuksia tilan jatkamisen edellytyksiin. Samoin tuotantorakentamisessa metsäkatoasetuksella on jo ollut huomattavia vaikutuksia investointeihin, kun hankkeita on lykätty tulkintaepäselvyyksien vuoksi.” Kaiken kukkuraksi sanktiot ovat kovat. Neljän prosentin seuraamusmaksu liikevaihdosta suurille yrityksille nousee kymmeniin miljooniin euroihin, vaikka Suomen metsäkatoriski on esityksen mukaan vähäinen. Maatilasanktiot voivat nousta jopa lähes 200 000 euroon, jos erehtyy vaikka tekemään yli puoli hehtaaria uutta laidunta. Nyt ollaan kajoamassa perustavalla tavalla maatalousyrittäjän elinkeinovapauteen ja omaisuudensuojaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-09-18T17:13:20,2025-09-18T17:18:58,Hyväksytty,1.1 2025_81_107,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_108,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Metsien merkitys on Suomelle suurempi kuin millekään toiselle Euroopan unionin jäsenvaltiolle, sillä pinta-alastamme 75 prosenttia on metsää. Metsäkato tarkoittaa metsien tuhoamista niin, että tilalle ei kasva uutta metsää vaan alue käytetään muihin tarkoituksiin, kuten pelloiksi ja rakentamiseen. Metsäkatoa aiheuttavat metsäpalot, ihmisen toiminta, sään ääri-ilmiöt. Tässä metsäkatoasetuksessa kyseessä on uusi kansallinen laki Euroopan unionin metsäkatoasetuksen toimeenpanoon. Globaalissa mittakaavassa on erittäin tärkeää suojella metsiä. Erityisen tärkeää on suojella trooppisia sademetsiä, joita valitettavasti hakataan jatkuvasti Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa. Mitä tulee Euroopan unionin jäsenvaltioihin, niin helppohan länsi- ja keskieurooppalaisten maiden on huudella esimerkiksi suomalaisten metsien suojelutarpeesta, kun ovat pitkälti omat metsänsä jo ajat sitten hakanneet. Suomessa hoidetaan ja osataan hoitaa metsiä hyvin. Siksipä kysynkin ministeriltä: ovatko tämä byrokratia ja velvoitteet nyt ihan oikeassa suhteessa Suomeen tässä metsäkatoasetuksessa? Tämä asetus tuo mukanaan runsaasti velvoitteita. Yrityksille se aiheuttaa arviolta yli 200 miljoonan euron investoinnit ja 60—70 miljoonan euron velvoitteet vuodessa ylläpitokustannuksiin. Suurimpien yritysten osalta riskinä ovat lisäksi jopa kymmenien miljoonien eurojen sakot. Suomalainen metsätalous ei aiheuta juurikaan metsäkatoa, mutta yrityksille kasataan raskas hallinnollinen taakka. Asetus tuo mukanaan paljon byrokratiaa, vaikka Suomi on alhaisen metsäkatoriskin maa. Tämä asetus nostaa byrokratiaa ja lisää kustannustarpeita koko maa- ja metsätaloussektorilla. Erityisesti tämä koskee kotieläin- ja rehusektoria. On olemassa riski, että siirtymä häiritsee tuontipanosten saatavuutta. Tämä olisi uhka ruokaturvalle. Pitkällä aikavälillä lisääntyy myös paine lisätä EU:n valkuaisomavaraisuutta. Asetuksen myötä pellonraivaus naudanlihatuotantoon vaikeutuu. Soijariippuvuus on kriittinen asia, koska jos tuonti sakkaa, niin rehukustannukset nousevat ja eläintuotanto vaikeutuu. Arvoisa puhemies! Pienet tuottajat kärsivät suhteellisesti eniten. Meille on nyt hyvin tarpeellista puolustaa kansallista päätösvaltaa ja varmistaa, ettei EU:n sääntely heikennä Suomen maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiä. On tärkeää määritellä ikimetsien kriteerit selkeästi ennen asetuksen soveltamisen alkamista. Tämä tuli ilmi lausuntopalautteessa. Valvontaan ja tarkastuksiin liittyen lausunnoissa nousivat esille tarkastusten toteutustavat ja kohteet, tarkastuksia suorittavat tahot ja niiden rooli, valvonnasta aiheutuvien kustannusten kattaminen sekä epäselvyydet toimijoiden velvollisuuksista. Katsottiin, ettei yrityksille tulisi asettaa enää uusia lisäkustannuksia esimerkiksi toimivaltaisen viranomaisen kustannusten kattamisesta. Lausuntopalautteessa myös katsottiin, että viranomaisten resurssien riittävyyteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. EU:n metsäkatoasetuksen ja kansallisen lainsäädännön siirtymäaikaa pidettiin yleisesti liian tiukkana. Tätä tulisi pidentää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-09-18T17:19:05,2025-09-18T17:23:17,Hyväksytty,1.1 2025_81_109,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_110,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Metsät ovat meille suomalaisille paljon enemmän kuin turvallinen maisema. Siksi metsäkadon torjuminen on tavoite. On tärkeää, että tämä työ tehdään oikeudenmukaisesti ja toimivalla sääntelyllä. Tämä hallituksen esitys koskee EU:n metsäkatoasetusta Suomen näkökulmasta. Itse asetus on meille yhteinen, mutta nyt tarkoituksemme on määrittää, miten asetuksen valvonta ja seuraamukset järjestetään täällä Suomessa. Se on tärkeää, jotta työ metsäkadon torjumiseksi tulee näkyväksi. Arvoisa puhemies! Metsäkatoasetus tähtää maailmanlaajuisen metsäkadon vähentämiseen EU:n yhteisen talousalueen avulla. Tavoite itsessään on kannatettava, jotta saamme tämän kauniin maan säilymään myös lastemme lapsille ja heidän lapsilleen. Asetus koskee monia meille tuttuja kulutustuotteita, kuten puuta, naudanlihaa, kahvia, kaakaota ja soijaa sekä näistä valmistettuja tuotteita. Vaikka tavoite on perusteltu, asetus on Suomelle monella tapaa ongelmallinen. Suomessa metsäkato on vähäistä verrattuna moniin muihin maihin. Keskimäärin alle 0,1 prosenttia metsäalasta vähenee vuosittain, ja siitäkin yli puolet liittyy rakentamiseen. Meillä on korkeatasoista osaamista metsiemme hoidossa. Vaikka nyt emme voi päättää itse metsäkatoasetuksen sisällöstä, on tarkoituksemme kirjoittaa yhteiset pelisäännöt asetuksen käyttöön, toimeenpanolle ja täytäntöönpanolle Suomessa. Arvoisa puhemies! Metsäkato kysyy meiltä vastuullisuutta. Tarvitsemme ympäristön kannalta kunnianhimoista politiikkaa, mutta sen täytyy olla selkeää, ennakoitavaa ja kohtuullista. Kunnianhimomme ei saa kävellä yrittämisen mahdollisuuksien ylitse, vaan niiden on kuljettava yhdessä. Tämän esityksen tarkoituksena on, että yritykset ja yrittäjät tietävät, mitä heiltä asetuksen osalta odotetaan ja miten he voivat toimia, ja että viranomaiset tietävät, miten valvotaan ja mitä. Yhteiset pelisäännöt luovat selkeyttä, vakautta ja turvaa niin metsillemme kuin yrityksillemme. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-18T17:23:28,2025-09-18T17:26:43,Hyväksytty,1.1 2025_81_111,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,Kiitoksia. — Nyt asian käsittelylle tässä vaiheessa varattu 30 minuuttia lähestyy loppuaan. — Annan kolmen minuutin vastauspuheenvuoron ministerille. Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_112,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Täällä maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Elomaa kysyi minusta erittäin oleellisen kysymyksen, onko tämä oikeassa suhteessa. Ei missään tapauksessa ole. Metsäkatoasetus ei ole oikeassa suhteessa, jos me katsomme suomalaista maanviljelystä ja suomalaista metsänhoitoa. Tämä ei ole missään tapauksessa oikeassa suhteessa, mutta valitettavasti edellisellä hallituksella oli sellainen konstellaatio, että tämä metsäkatoasetus hyväksyttiin, ja me olemme nyt siinä tilanteessa, että me joudumme tosiaan tämän valvonta- ja seuraamuslainsäädännön nyt Suomessa laittamaan paikalleen. Ja tätä valvonta- ja seuraamuslainsäädäntöä viedään myöskin muissa unionin jäsenmaissa tällä hetkellä paikallensa, siitä huolimatta, että keskustelu koko ajan tämän asian ympärillä käy — elikkä sen, että tämä monen muunkaan eurooppalaisen maan mielestä ei ole oikeassa suhteessa. Jos alun perin piti suojella Amazonin sademetsiä ja yhtäkkiä keskustellaan siitä, voiko Euroopassa rakentaa navettoja, niin onhan tämä hyvinkin väärässä suhteessa tähän asiaan. Nyt täytyy vielä alleviivata nimenomaan sitä työtä, mitä välittömästi ministerinä aloitin ja tapasin komissaari Sinkevičiuksen — joka silloin oli vielä komissaarina — sen suhteen, että Suomessa navettainvestoinnit saadaan käyntiin, ja me saimme komissiosta sen työn tuloksena selkeät toimeenpano-ohjeet. Elikkä Suomessa eläinten hyvinvointi vaatii sen, että meillä on oltava karjasuojat, jotta eläimet voivat olla talviaikaan sisällä, ja toisekseen eläimet tarvitsevat myöskin jaloittelualueen. Elikkä Suomessa me olemme saaneet toimeenpano-ohjeet, minkä jälkeen me pystyimme tämän viestin viemään ely-keskusten ja muitten aluehallintoviranomaisten kautta tuonne maakuntiin ja me saimme nämä pysähtyneet investointihankkeet sitten vihdoin viimein käyntiin. Tämä epävarmuuden aika oli liian pitkä. Elikkä valitettavasti nämä asiat jäivät siihen hallituskausien väliin, mutta heti kun pääsin tästä asiasta päättäväksi ministeriksi, lähdin tekemään tätä vaikuttamistyötä EU:ssa, ja me saimme silloin ennen joulua sitten selkeät ohjeet siitä, että Suomessa me emme aiheuta metsäkatoa, jos me joudumme esimerkiksi navettarakentamisen alta kaatamaan muutaman puun. Ja metsälaiduntamisesta oli jo aiemmin todettu, että metsälaiduntaminen ei myöskään aiheuta metsäkatoa. Eli nämä asiat on nyt todellakin Suomessa hoidettu, ja siinä mielessä voidaan siltä osin olla huolettomia. Mutta tähän edelleen liittyy paljon erilaista byrokratiaa. Aivan niin kuin täällä edustaja Kalmari totesi, tässä on paljon sellaista, joka tulee rasittamaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja siinä mielessä totta kai lisää kustannuksia ja hallintoon myöskin lisää kustannuksia. Valitettavasti kuitenkin tämä on koko EU:ta koskevaa lainsäädäntöä ja asetuksena sellaisenaan toimeenpantavaa lainsäädäntöä. Niin kuin tuossa äsken totesin, tämä valvonta ja seuraamus on tehty kaikki kansallinen liikkumavara hyväksikäyttäen, [Ritva Elomaa: Hienoa, hyvä ministeri!] eli niin matalasti ja pienillä maksuilla ja seuraamuksilla kuin mahdollista, koska — niin kuin täällä todettiin — tämä ei ole oikeasuhtaista sääntelyä. Valitettavasti tällaiseen sääntelyyn sitten viime kaudella EU:ssa päädyttiin. Toivotaan, että tästä saadaan hyvä opetus siitä, että pitää myöskin miettiä, minkälaisia säädöksiä ollaan tekemässä. Vaikka sinällänsä olisi kuinka tärkeitä ja hyviä päämääriä, niin on otettava huomioon, mitä nämä säädökset sitten itse asiassa aiheuttavat käytännön tasolla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-09-18T17:26:53,2025-09-18T17:30:30,Hyväksytty,1.1 2025_81_113,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_81_114,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. — Sieltä ensiksi edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_81_115,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kun katsoo tätä väkimäärää täällä salissa, niin voisi kuvitella, että metsäkatoasetuksella ei ole suurtakaan merkitystä Suomelle — meitä on täällä, jos jätetään rouva puhemies laskuista pois, kolme kansanedustajaa. Mutta asia on tärkeä niin kansantaloudellisesti kuin yksittäisille yrittäjille, maatalousyrittäjille ja monille muille. Hallituksen esitystä laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista täällä eduskunnassa käsiteltäessä on hyvä huomioida joitain oleellisia seikkoja. Komissiolta odotetaan edelleen omnibusesitystä, jolla lievennettäisiin asetuksen raportointivelvoitteita Euroopassa. Esimerkiksi Saksa ajaa niin sanottua nollariskiluokkaa nykyisen kolmen luokan lisäksi. Nollariskiluokassa raportointi keskittyisi lähinnä jäljitettävyyteen. Tämä merkitsisi myös uuden luokan sanktioinnin keventämistä ohjaaviksi kehotuksiksi toimijoille. Niin Mercosur- kuin USA-kauppasopimuksessa on viitattu EU:n metsäkatoasetukseen eli EUDR:ään ja byrokratian keventämiseen. Komission mukaan tässä ollaan tekemässä kaikkia koskevaa yksinkertaistamista. Tämän voi tulkita viittaukseksi edellä mainittuun omnibusesitykseen. Jotain on siis tulossa, mutta mitä, se on epäselvää. Mikäli komissio tekee omnibusesityksen metsäkatoasetukseen, ensimmäiseksi tullee niin sanotusti stop the clock ‑esitys, jolla 1.1.2026 määräaikaa siirretään vuoden tai kaksi eteenpäin. Monessa EU:n jäsenmaassa — tämän hetken tiedon mukaan ainakin kahdeksassa maassa — hallitukset ovat luvanneet datatukea ilmoituksien tekemiseen. Suomessa ei maa- ja metsätalousministeriö eikä Ruokavirasto ole lähtenyt tähän mukaan. Käytännössä Suomessa olisi ollut mahdollisuus rakentaa esimerkiksi nautarekisteristä ja metsänkäyttöilmoituksista linkitys metsäkatoasetukseen due diligence- eli DD-vakuutusten tekemiseen luvituksen kautta. Tätä olemassa olevien rekisterien käyttöä ei Suomessa haluttu tehdä. Yhdeksi syyksi tähän on nostettu Ruokaviraston työvoimapula, mikä on pahenemassa entisestään hallituksen säästötoimenpiteiden vuoksi. Myös tämä korostaa riittävien siirtymäaikojen tarpeellisuutta. Arvoisa puhemies! Mikä johtopäätös edellisen perusteella tulisi tehdä tähän hallituksen esitykseen liittyen? Ainakin se, että hallitus tekee toimeenpanolainsäädäntöä niin sanotusti liikkuvaan maaliin ja toimijoiden valmius niin kansallisella kuin EU-tasolla metsäkatoasetuksen toimeenpanoon on vähintäänkin puutteellista. Merkittävä periaatteellinen kysymys on se suuri epäsuhta, mikä tämän asian valmistelussa on nähtävissä. Suomi on toimeenpanemassa metsäkatoasetuksen valvontaa, mutta samaan aikaan on tiedossa, että 18 EU-jäsenmaan maatalousministeriä ja Saksan liittokansleri ovat esittäneet tähän muutoksia. Kysymys kuuluu: mitä tehdään sitten, jos homma menee niin sanotusti uusiin puihin EU-tasolla? Nämä puut eivät tietenkään saa aiheuttaa metsäkatoa, luonnollisestikaan. Samaan aikaan muun muassa elintarviketeollisuus joutuu rakentamaan jäsenyritystensä johdolla tietojärjestelmää, koska Ruokavirasto ei sitä tee, kuten monessa muussa EU-jäsenmaassa vastaavat viranomaiset tekevät. Ruokaviraston edustaja on todennut, että Suomi haluaa olla edelläkävijä ruuantuotannon vastuullisuudessa — Suomi haluaa olla edelläkävijä ruoantuotannon vastuullisuudessa. Voidaan kysyä, miksi tämä ei näy viraston toiminnassa metsäkatoasetuksen toimeenpanon osalta. Miksi Ruokavirasto ei halua edistää Suomen edelläkävijyyttä rakentamalla olemassa olevaan rekisteriin toimintoa, jolla suomalainen vastuullinen kotieläintuotanto voitaisiin metsäkadon osalta todentaa? Esimerkiksi naudanlihan osalta yksinkertainen ja tehokas ratkaisu olisi lisätä eläinrekisteriin yksi rasti: tämä eläin ei aiheuta metsäkatoa. Lausunnoista voi nostaa esille havaintoja, joita kuvaavat lauseet ”tehdään Suomeen maailman kunnianhimoisin, monimutkaisin ja kallein järjestelmä” ja ”kerätään alkutuotannolta ja muilta toimijoilta paljon ylimääräistäkin dataa, joka voidaan sitten myydä kalliiseen hintaan ketjussa eteenpäin”. Nämä eivät saa missään tapauksessa realisoitua EU:n metsäkatoasetuksen kansallisessa toimeenpanossa. Erityisesti maatalous ei kestä enää yhtään lisää byrokratiaa eikä kustannuksia, joita tässä hallituksen esityksessä on merkittävästi pahimmillaan tulossa. Arvoisa puhemies! Eduskuntakäsittelyssä onkin välttämätöntä, että valiokunnat ottavat huomioon asiantuntijakuulemisissa tulevan palautteen erityisen suurella huolellisuudella. Asioiden keskeneräisyys EU-tasolla aiheuttaa epävarmuutta. Jäsenmaiden väliset erot toimeenpanossa aiheuttavat epäreilun kilpailutilanteen, missä suomalaiset yritykset ovat jäämässä altavastaajiksi Suomen hallituksen ja suomalaisten viranomaisten toimien takia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-09-18T18:22:11,2025-09-18T18:27:20,Hyväksytty,1.1 2025_81_116,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_117,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä toimeenpannaan EU:n metsäkatoasetus, joka on sellaisenaan suoraan sovellettavaa oikeutta, joten sen sisältöön eli kriteereihin, velvoitteisiin ja kieltoihin ei tässä hallituksen esityksessä varsinaisesti puututa. EU:n metsäkatoasetuksen tavoite on sinänsä tärkeä, globaalin metsäkadon hillintä ja ilmastonmuutoksen torjunta, mutta Suomen näkökulmasta ongelma on se, että me olemme alhaisen metsäkatoriskin maa. Silti asetus kohdistaa raskaita hallinnollisia velvoitteita ja kustannuksia myös suomalaisille toimijoille. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset joutuvat kantamaan taakan, vaikka metsäkatoa ei Suomessa käytännössä esiinny. Tämä ei ole suhteellista eikä oikeudenmukaista. On hyvä, että hallitus on käyttänyt kaikki kansalliset joustot ja vaikuttanut siihen, että toimeenpanoa lykättiin vuodella. Suomen metsät ovat kestävästi hoidettuja, ja meillä on jo vahvat, kansalliset järjestelmät. Siksi metsäkatoasetuksen toimeenpanossa on syytä olla tarkkana, etteivät byrokratia ja kustannukset aja kotimaisia toimijoita nurkkaan ilman todellisia ympäristöhyötyjä. Meidän on myös jatkossa oltava aina tarkkoja siinä, ettemme luo päällekkäistä valvontaa ja raskaampaa sääntelyä kuin mitä EU jo edellyttää. Arvoisa puhemies! Metsäkadon torjunta on tärkeää siellä, missä ongelmat todellisuudessa ovat: trooppisissa sademetsissä ja maissa, joissa metsien hävittäminen on arkipäivää. Suomea ei pidä laittaa maksamaan siitä hintaa. Suomi voi olla suunnannäyttäjä vastuullisuudessa, mutta meidän pitää pitää kiinni omasta toimintamallistamme: kestävä metsänhoito, puhtaasti tuotetut raaka-aineet ja metsäalan elinvoimaisuus. Tarvitsemme kasvua ja investointeja, emme uusia esteitä. Ministeri Essayah oli täällä aitiossa, ja olisinkin kysynyt häneltä, minkä puolueen maa- ja metsätalousministeri vastasi neuvotteluista silloin, kun tämä asetus alun perin meille esitettiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-09-18T18:27:26,2025-09-18T18:29:40,Hyväksytty,1.1 2025_81_118,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen poissa, edustaja Seppänen poissa, edustaja Siponen poissa. — Edustaja Kalmari paikalla, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_119,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnassa perehdymme tietysti vielä tarkemmin tähän metsäkatoasetukseen, mutta lukemani perusteella en ole tyytyväinen niihin lievennyksiin, mitä tuossa hallituksen esityksessä on. Kerron esimerkin: Meillä joka ainut puu pitää oliko se suunnilleen kymmenen puun tarkkuudella todentaa, mistä se on tullut. Tämä aiheuttaa esimerkiksi pienille sahoille kohtuuttomat kustannukset. Valiokunta kävi vierailulla Brasiliassa, missä ovat joutuneet tekemään todentamisjärjestelmän metsäkadolle. Kun Suomessa se tapahtuu kymmenen puun tarkkuudella, Brasiliassa se tapahtui siten, että Ponsse on asentanut paikantimet metsäkoneisiin ja 10 000 hehtaarin tarkkuudella — 10 000 hehtaarin tarkkuudella — ilmoitetaan, että puu ei ole alueelta, joka on sademetsää, ja aiheuta metsäkatoa. Suomessa kymmenen puuta, Brasiliassa 10 000 hehtaaria. Sama leima lyödään siellä Brasiliassa niihin puutuotteisiin, jotka tulevat Euroopan markkinoille — ei ole metsäkatoa — ja meillä tämä byrokratia on täysin järjetön ja kohtuuton. Jos mennään vaikkapa naudanlihan tuotantoon tai maidon tuotantoon, siellä on navetat rakennettu, isot navetat nykyään, ympäristöviranomaisten vaatimusten mukaisesti hyvin kauas asutuksesta, jolloin niitä ei ole tilan päärakennuksen lähistölle voinut rakentaa, vaan ne on rakennettu jonnekin metsään. Nyt on tahoja, jotka vaativat, että pitäisi rakentaa laidunalueet ja jaloittelutarhat siihen, kun jaloittelu siellä ei riitä. Kävimme isossa navetassa valiokunnan kanssa tuolla Kalmarin kylällä, ja siellä todettiin, että kyllä tämä heidän tuotantonsa loppuu, jos tällaisia vaatimuksia tulee, koska ei ole mitään mahdollisuutta rakentaa tai tehdä sitä laidunalaa muuta kuin metsään, jolloin sitten nämä tuotteet eivät enää kelpaa jatkojalostukseen. Meillä jo tämä kestävyyden todentaminen on ollut täysin kohtuutonta ja raskasta, mitä kauppaliikkeelle pitää esittää tai mitä esimerkiksi lainaa saadakseen täytyy esittää, ja nyt kun tulevat vielä tämäntyyppiset todentamisvaatimukset, niin niistä tulee niin paljon kustannuksia, että se tuotanto ei ole kannattavaa. Miettikää vaikka semmoista tilaa, joka myy suoramyyntinä ja on toimija, joka joutuu kaikki erilaiset todentamiset ison yrityksen tapaan tekemään — siellä helposti tullaan kustannuksiin, jotka lähestyvät vaikka kolmasosaa siitä liikevaihdosta. Ei todellakaan ole mitään järkeä. Onneksi siirtymäaikaa naudanlihan kohdalla on sinne kesäkuun loppuun. Se tarkoittaa sitä, että ehtii lopettaa sen tuotannon ja ajaa alas.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-09-18T18:29:50,2025-09-18T18:33:12,Hyväksytty,1.1 2025_81_120,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_121,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Jatkan nyt vielä, kun tänne hyvin mahtuu. Alkuun sitaatti toimijalta, jota EU:n metsäkatoasetus tulee koskettamaan merkittävästi: ”Kuvaavaa on, että tänään, kun kävimme kokeneella asiantuntijajoukolla läpi erästä epäselvää kohtaa, vertailimme keskenään eri viranomaisten ristiriitaisia vastauksia, komission tekstejä ja eri maiden ja toimijoiden tulkintoja, emme löytäneet vastausta — tilanteessa, jossa toimeenpanoa on valmisteltu yli kaksi vuotta ja soveltamisen pitäisi alkaa kolmen kuukauden päästä. Asetuksen toimeenpano on kallista ja byrokraattista. Vaikka Suomessa lainsäädäntö, tietojärjestelmät ja yritysten riskinhallintajärjestelmät ovat maailman huippua, emme saa metsäkatoasetuksen toimeenpanosta minkäänlaista kilpailuetua. Suomessa riski asetuksen mukaiselle metsäkadolle on pieni, mutta joudumme silti raportoimaan pienipiirteisesti komission tietojärjestelmään.” Arvoisa puhemies! Edelleen huolta alan toimijoissa herättävät erityisesti seuraavat asiat — vaikka tänään on jonkin verran vakuuteltu, että nämä olisivat kunnossa, tuo edellinen sitaatti kertoo, että näin ei näytä olevan — eli näiltä alan toimijoilta tullutta viestiä: Asetuksen mukaisen metsäkadon määritelmä on edelleen epäselvä. On välttämätöntä selkeyttää, tarkoitetaanko asetuksen mukaisella metsäkadolla kaikkea metsän raivaamista maatalouskäyttöön vai ainoastaan metsän raivaamista naudanlihan tuotantoon. Täällä on todellakin vakuuteltu, että se olisi vain naudanlihan tuotanto, mutta siinä on edelleen epäselvyyttä. Edelleen tämä toimija kysyy, saako mansikanviljelyyn tai lampaiden laitumeksi raivattavasta metsästä ostaa puuta. Ainakin puun ostajille tämä on epäselvää. Jos puuta ei saa ostaa, nuo puut voi käyttää ainoastaan kotitarvekäyttöön. Metsäkatoasetus kieltää luonnontilaisten metsien muuttamisen viljelymetsiksi tai plantaaseiksi — Suomessa ei plantaaseja ole. Käytännössä hakkuita ei voi toteuttaa luonnontilaisissa metsissä. Lakiin on kirjattu luonnontilaisten metsien määritelmät. Nämä ovat kuitenkin osin ristiriitaisia tai vähintään vaikeasti tulkittavia suhteessa valtioneuvoston periaatepäätökseen, vanhojen ja luonnontilaisten metsien kriteereihin. Nyt valtio ei ole kuitenkaan luvannut kartoittaa luonnontilaisia metsiä. Tulkinnat jäisivät siten käytännön puunhankinnan tehtäväksi, mikä ei kuulosta kohtuulliselta. Myös lainrikkomusepäilyä koskevien käytäntöjen kirjaamista lakiin toivotaan alan toimijoiden taholta. Kuinka toimitaan tapauksessa, jossa epäillään tai todetaan lainrikkomus hakkuiden yhteydessä? Tästä on tällä hetkellä vain suullisia tulkintoja. Lisäksi tulee löytää ratkaisu erän saastumisen käsitteeseen. Jos markkinoilta vedetään pois erä, johon kohdistuu rikkomus, miten tuo erä määritellään? Tällä hetkellä ainoa järkevä tapa toteuttaa metsäkatoasetusta on niin sanottu mass balance ‑järjestelmä, jossa niputetaan esimerkiksi kuukauden sahatavaran tuotanto yhdeksi eräksi ja yhden referenssinumeron alle. Jos tuohon kuukauden tuotantoon osuisi puuta yhdeltä hakkuukohteelta, jossa lakia on rikottu, tulisiko koko kuukauden tuotanto vetää pois markkinoilta? Tämä kuulostaa varsin kohtuuttomalta. Arvoisa puhemies! Metsäkatoasetuksen perimmäinen ajatus lienee hyvää tarkoittava. Käytännön toteutuksessa on vielä paljon tehtävää, eikä se ratkea tällä hallituksen esityksellä. Tulee mieleen sanonta, että tie helvettiin saattaa joskus olla päällystetty hyvillä aikomuksilla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-09-18T18:33:14,2025-09-18T18:37:09,Hyväksytty,1.1 2025_81_122,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,Edustaja Sirén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_123,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama sana tästä metsäkatoasetuksesta. Todellakin on niin, että tavoitteet tämän asetuksen takana ovat hyvät ja kannatettavat. Tavoitteena on siis maailmanlaajuisesti, globaalisti vähentää metsäkatoa ja ehkäistä ilmastonmuutosta ja myös luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä, ja nämä ovat tavoitteita, jotka ilman muuta myös täällä Suomessa jaamme. Metsäkato on globaalisti merkittävä ongelma, johon tarvitseekin keksiä uusia keinoja, ja myös sääntelyä tarvitaan. Metsäkato kaikkinensa aiheuttaa arviolta 11 prosenttia kasvihuonepäästöistä. No, Suomen osuus on tietenkin merkittävästi pienempi, ja huomionarvoista on, että kun tähän metsäkatoasetukseen liittyy tämä riskiluokituksen arvio, niin Suomessa tämä riskiluokitus metsäkatoa koskien on alhainen, ja tämä tarkoittaa myös keveämpää toimeenpanoa täällä meillä Suomessa. Tätä asetusta on kertaalleen jo lykätty ihan käytännön syistä siellä EU:n päässä, mutta nyt asetus on tulossa voimaan vuoden vaihtuessa. Tällä hallituksen esityksellä toimeenpannaan tätä asetusta Suomessa, tai luodaan puitteet, raamit asetuksen toimeenpanolle kansallisella tasolla. On aivan totta, että tällä on vaikutuksia toimijoille, mikä tarkoittaa siis varsin merkittävää joukkoa yrityksiä. Suomessa toimivia yrityksiä on noin 6 000 yritystä, joille kustannuksia on tästä tulossa. Näiden kustannusten suuruus vaihtelee. Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä ei siis päätetä tämän asetuksen sisällöstä eikä meillä ole mahdollisuutta tämän asetuksen sisältöön, siihen sääntelyyn, varsinaisesti vaikuttaa, vaan kysymys on nyt nimenomaan kansallisesta toimeenpanosta, jota hallitus toteuttaa tämän esityksen kautta. Nyt on kysymys siitä, millä tavalla käytännössä toimeenpannaan asetuksen tuomia velvoitteita Suomessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2025-09-18T18:37:18,2025-09-18T18:40:08,Hyväksytty,1.1 2025_81_124,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_125,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ollakseni suorasanainen ja rehellinen sanon sen nyt ihan niin kuin se on. En koskaan kuvitellut, että tällaista päivää Suomen eduskunta näkisi. Nythän me näemme tämän Euroopan unionin todellisen luonteen. Tämä alkaa olla semmoinen eurooppalainen sosialistiunioni, joka alkaa hallinnoida Eurooppaa niin kuin haluaa. Kun muu maailma yrittää taloutta elvyttää ja saada yritykset toimintaan, niin mitä tekee Euroopan unioni? Lisää hallintoa, lisää byrokratiaa, lisää valvontaa. Tulee mieleen erään valtiomiehen sanonta ”luottamus hyvä, kontrolli paras”. Joka tapauksessa, arvoisa puhemies, on aivan järkyttävää, että tämänkin päivän joutuu vielä näkemään. Euroopan unioni on ottamassa Suomen metsät valvontaansa. Sehän se on tämän homman iso juttu. Tässä nähdään vain pieni ripaus siitä, mitä nyt on tapahtumassa. Ne ottavat kaikki Suomen metsät valvontaansa, ja jos joku kuvittelee, että tässä oli sitten tämä metsäkatoasetus, niin ei ole. Nyt määritellään pelikenttä elikkä se 25 miljoonaa hehtaaria suomalaista metsämaata, ja sitten kun valvonta on saatu synnytettyä ja lainsäädännöt säädettyä, sitä aletaan kiristää niin, että yksityinen metsänomistaja on sen jälkeen Euroopan unionin valvonnan alla oleva yrittäjä, joka yrittää pärjätä. Juuri edustaja Kalmarin kanssa katsoimme sanktioita, paljonko maksaa pelkästään yritykselle tämän järjestelmän luominen: kymmeniä, kymmeniä tuhansia euroja. Ja sitten kun valvonta on saatu syntymään, aikaiseksi, se tarkoittaa sen jälkeen, että tarkastuksia kun tehdään, niin takuuvarmasti mäiskähtelee sieltä komission rahoitusvajetta täyttämään isoja sanktiomaksuja. Sillä tavallahan tämä keskitetty hallinto pelaa. Kun halutaan saada yhden komission alle kaikki asiat, niin se vaatii valtavaa byrokratiaa, se vaatii valtavasti rahaa, se vaatii uusia sääntöjä. Tämä on Suomen metsätalouden kannalta synkkä päivä, myös yksityisen omaisuuden suojan kannalta erittäin synkkä päivä. Se on tietosuojan kannalta erittäin synkkä päivä, ja demokratian kannalta se on aivan mustan synkkä päivä. Eihän tällä keinoin ole koskaan Euroopan unionille lupaa annettu. Liittymissopimuksessa sovittiin, että metsäasiat ovat Suomen kansallista politiikkaa, mutta nytten on annettu Euroopan unionin eurososialistien käsiin koko tämä Suomen valtava metsävaranto. Jos joku kuvittelee tässä maassa, että tämä on vain tämmöinen pikkuinen, pikkuinen tarkastusjuttu, niin ei ole. Kysymyksessä on leikkikehän määrittäminen, jossa Euroopan unioni alkaa leikkiä Suomen metsillä, ja tällä keinoin saadaan Suomi pois puumarkkinoilta Euroopassa, myös valmistuotemarkkinoilta Euroopassa, ja kilpailijat vievät markkinat. Me häviämme tämän pelin. Silloin kun elvytyspakettia laadittiin Suomeen, niin silloinhan meille luvattiin, että se on ainutlaatuinen ja yksi. Nyt niitä on toinen tulossa, ja niitä on ollut, sosiaalipakettia ja työllisyyspakettia, ja nyt tulee asepaketti vielä päälle. Elikkä Suomesta tehdään sekä Euroopan unionin toiminnan maksaja että omaisuutensa menettäjä. Ja kun katsoo näitä tosiasioita, mihin monet puhujat tässä istunnossa, ovat nyt viitanneet, niin onhan se järkyttävää, että hallituksen taholta, jossa istuvat kokoomus ja perussuomalaiset, joutuu tällaista kuuntelemaan. Suomella ei kyllä ole mitään syytä lähteä tällaiseen mukaan, ja tätä asiaa pitää vastustaa loppuun asti, kävi miten kävi, koska Euroopan unionilla ei ole Suomen metsiin mitään asiaa. Omaisuudensuojaa ei Suomessa ole purettu, ja Euroopan unionille ei ole annettu oikeutta puuttua yksityiseen omaisuuteen. Sitä lupaa ei ole annettu, ei varmasti ole annettu. Olen hyvin tyrmistynyt tästä päivästä, että tällainenkin piti vielä nähdä. Arvoisa rouva puhemies! Arvoisat edustajakollegat, hyvät suomalaiset, pankaa tämä päivä muistiin. Tämä on murheen päivä koko Suomelle. Koko Suomen hyvinvointi, koko meidän elintaso on rakennettu metsäteollisuuden tuotteiden ja metsätalouden tuottaman suomalaisen puhtaan, hyvälaatuisen puun varaan. Se ei tällä hetkellä ole kuin 20 prosenttia meidän vientituotteista, mutta se on luonut Suomeen metalliteollisuuden, valtavan kemianteollisuuden, koneenrakennuksen, rakennusteollisuuden, ihan vaikka mitä, pienteollisuutta valtavat määrät, hirsitalorakentamista, vaikka mitä, mitä puusta tehdään. Siitähän pystyy melkein mitä tahansa tekemään. Nyt tämä kaikki ollaan ojentamassa kultalautasella Euroopan unionin byrokraattien hallintaan. Olen tästä hyvin pettynyt, ja toivottavasti, arvoisa rouva puhemies, tässä talossa löytyy vielä sitä selkärankaa sen verran, että alamme vastustaa tätä sosialisoinnin tahtia. Tämä on murheen päivä, mutta toivon, että tämä ymmärretään Suomessa nyt ja aletaan maan hallituksessa, Petteri Orpon hallituksessa, ymmärtämään, mistä tässä on kysymys. Nyt tästä pelistä on leikki kaukana. Arvoisa rouva puhemies! Toivon, että tämä esitys jollakin lailla vedetään pois taikka joku muu ihme, suuri voima, tuhoaa tämän Euroopan unionista. Jos Euroopan unioni kuvittelee saavansa tämän mantereen talouden kuntoon tällä tavalla, niin se epäonnistuminen on sataprosenttisen varmaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-09-18T18:40:14,2025-09-18T18:45:33,Hyväksytty,1.1 2025_81_126,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,"Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_127,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Metsäkatoasetuksen toimeenpano on niin kallis ja byrokraattinen, että se hirvittää. Puualan kustannukset yhteensä: perustamiskustannukset 140 miljoonaa euroa ja vuotuinen ylläpito noin 50 miljoonaa euroa. Naudanlihasektorilla, jossa muutenkin kannattavuus on surkea tällä hetkellä, perustamiskustannukset ovat lähes 5 miljoonaa euroa ja vuotuinen ylläpito 1,5 miljoonaa euroa. Näin ei voi hyväksyä tätä. Tämän asetuksen toimeenpano pitää muuttaa Suomessa sellaiseksi, että sen kanssa voi järkevästi toimia. Sitä ei pidä tehdä näin. Ja meidän tulee voimaantulokohdassa säätää niin, että se tulee voimaan silloin, kun viimeisessäkin muussa EU-maassa tämä on hyväksytty. [Hannu Hoskonen: Kyllä!] Ei ole mitään järkeä Suomen olla taas etunenässä mallioppilas ja ottaa näitä kustannuksia, kun me tiedämme, että omnibusasetus tulee tämän järjettömyyden, tämäntyyppisen metsäkatoasetuksen, poistamaan. Metsäkadon vähentäminen globaalisti on järkevää, ja on järkevää, että sademetsiä ei tuhota ja sieltä osteta puuta, mutta ei tämän toimeenpanon tarkoitus ollut tällainen, että me aiheutamme maalle, jossa ei ole varsinaista metsäkatoa — meillä kompensoivaa metsää tulee yhtä paljon kuin siitä lähtee, umpeenkasvu on ihan todellista tuolla maakunnissa — tällaiset kustannukset. Ei todellakaan mitään järkeä. Eli tulen tekemään kaikkeni valiokunnassa, että voimaantuloa siirretään mahdollisimman myöhään ja järkevöitetään tätä esitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-09-18T18:45:35,2025-09-18T18:47:48,Hyväksytty,1.1 2025_81_128,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_129,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lopuksi osaltani vahva tuki ja kannatus edustaja Kalmarin tekemälle esitykselle. Aivan loistava esitys. Nyt on käytettävä kaikki byrokratian keinot, mitä ikinä maailma sallii demokratiassa — ne, mitkä ovat laillisia keinoja — tällaisen asetuksen pysäyttämiseksi. [Anne Kalmari: Lähetetään PeViin!] Toivon, että tämä lähetettäisiin nyt perustuslakivaliokuntaan. Olen esittänyt jo puhemiestä myöten, että Suomessa mentäisiin menettelyyn, että tällaiset lakiesitykset, nämä esitykset, jotka loukkaavat omaisuudensuojaa, yksityistä elinkeinon harjoittamista, yksityisyyttä, nämä kaikki, viedään perustuslakivaliokuntaan lausunnolle, koska eihän tästä nyt tule enää mitään, kun omaisuudensuojaakaan ei enää ole. Minä olin tähän saakka aivan luottavaisella mielellä, arvoisa rouva puhemies, siitä, että omaisuudensuojaa noudatetaan. Kannatan lämpimästi edustaja Kalmarin esitystä, että tämä viedään perustuslakivaliokunnan käsittelyyn ja sitä kautta saadaan tähän selvä perustuslaillinen näkemys. On totta — kysyin tänä päivänä perustuslakivaliokunnan valiokuntaneuvokselta — että tästä on U-kirjelmä aikanaan tullut, mutta emmehän me silloin tienneet, millainen tämä itse esitys tulee olemaan. Silloin vain kysyttiin meidän mielipidettä. Me luotimme silloin siihen, että tämä asia tulee kuntoon ja metsäkatoasetus ei tule Suomea koskemaan, koska meillä on metsäasiat kunnossa emmekä hakkaa metsiämme, kuten Brasiliassa tai yleensä Etelä-Amerikassa tai Afrikassa hakataan sademetsiä. Tämän takia esitän, että todellakin eduskunta tekee tästä päätöksen ja tämä asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan lausunnolle ja sen lausunnon jälkeen katsotaan, mitä tehdään. Mutta näinhän tämä ei voi mennä, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-09-18T18:47:49,2025-09-18T18:49:34,Hyväksytty,1.1 2025_81_130,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_131,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lyhyesti: tuossa edustaja Hoskoselle tästä PeV-käsittelystä jo pöydässä sanoinkin, mutta haluan nyt virallisesti kannattaa sitä, että tämä lähetetään perustuslakivaliokuntaan tutkittavaksi omaisuudensuojan kohdalta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-09-18T18:49:34,2025-09-18T18:50:35,Hyväksytty,1.1 2025_81_132,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,Seuraavaksi edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_133,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä metsäkatoasia on totta kai tärkeä, hyvä asia isossa kuvassa, mutta kun kiertää ympäri Suomea, niin näkee, kuinka paljon metsiä meillä kuitenkin on täällä Suomessa. Niin kuin edustaja Hoskonen täällä hyvin kuvasi, niin siitä on syntynyt Suomeen vaurautta, työtä, ja myös siltä osin Suomi on menestynyt näitten puuvarojen myötä. Suomi taitaa olla Euroopan metsäisin maa noin maapinta-alaltaan, [Hannu Hoskonen: On, on!] kun suhteellisesti maapinta-alaa katsotaan. Siinä mielessä, kun tätä kysymystä käsitellään jatkossa tuolla valiokunnissa, toivon kanssa, että tätäkin kuvaa muistetaan siellä, että kuinka paljon tätä täällä tehdään. Kaikki hyväksymme sen, että metsäkato ja yleensä luonnon moniarvoisuus ja monimuotoisuus ovat tärkeitä asioita ja ekologinen kestävyys pitää saada sille tasolle, että me voimme hyödyntää näitä luonnonvaroja ihan asianmukaisesti. Mutta tämä mittasuhde aina tässä jää vähän taka-alalle, ja sen vuoksi olisi tärkeätä katsoa, miten tämä istuu Suomeen. Kun täällä soijaa ja kahvia ja muita tällaisia asioita huomioidaan myös ja tämä puuvaranto on meille erittäin tärkeä osa, niin siinä mielessä kyllä valiokuntakäsittelyssä pitää tätä eri näkökohdista käsitellä ja muistaa tämä Suomen metsäisyys ja sitten se, kuinka tämä asetus istuu Suomen lainsäädäntöön. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-18T18:50:35,2025-09-18T18:52:28,Hyväksytty,1.1 2025_81_134,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 17/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan, jolle muut erikoisvaliokunnat voivat antaa lausunnon viimeistään 12.12.2025. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_81_135,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Petri,Jääskeläinen,Eduskunnan oikeusasiamies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 17/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies, arvoisat kansanedustajat! Minulla on ilo ja kunnia esitellä teille eduskunnan oikeusasiamiehen toimintakertomus vuodelta 2024. Tämä on 105. tämän maailman toiseksi vanhimman oikeusasiamiesinstituution toimintakertomus ja toimintavuosi. Vakiintuneeseen tapaan kertomuksen alussa on oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten puheenvuorot kunkin itse valitsemasta aiheesta. Omassa puheenvuorossani käsittelen oikeusasiamiehen valtiosääntöisen aseman ja riippumattomuuden turvaamista tietyistä rajatuista näkökulmista. Ensinnäkin: Oikeusasiamiehen riippumattomuutta loukkaisi se, että joku hänen valvontansa alainen viranomainen, esimerkiksi muu valvontaviranomainen, voisi kohdistaa valvontaa oikeusasiamieheen eli valvoa valvojaansa. Perustuslakivaliokunta onkin katsonut, että tämä ei ole valtiosääntöisesti mahdollista. Toiseksi: Oikeusasiamiehen valtiosääntöistä asemaa puolestaan loukkaisi se, että jokin perustuslain mukaan oikeusasiamiehen valvonnan piiriin kuuluva taho voisi jäädä oikeusasiamiehen valvontavallan ulkopuolelle. Tällainen tilanne nousi esille käsiteltäessä Naton ja Yhdysvaltojen joukkojen Suomen alueella tapahtuvaa julkisen vallan käyttöä noiden Nato-sofa- ja DCA-sopimusten mukaisesti. Perustuslakivaliokunta ei tällaisessakaan sääntely-yhteydessä halunnut sulkea pois ylimpien laillisuusvalvojien toimivaltaa, vaan jätti sen heidän tapauskohtaisesti arvioitavaksi. Kolmanneksi: Ylimmälle laillisuusvalvojalle ei sovi minkään toiminnan operatiivinen valvonta, millä tarkoitan jatkuvaa ja yksityiskohtaista valvontaa tai jonkin meneillään olevan toiminnan valvontaa. Jos oikeusasiamies puuttuisi vireillä olevaan asiaan tai meneillä olevaan toimintaan, oikeusasiamies ei enää voisi riippumattomasti ja objektiivisesti arvioida samaa asiaa jälkikäteisessä laillisuusvalvonnassa. Olen tuossa puheenvuorossani esittänyt esimerkkejä kaikista näistä kolmesta tilanteesta. Olen arvioinut, että suurimmat näihin tilanteisiin liittyvät uhat tulevat Euroopan unionin suoraan sovellettavasta lainsäädännöstä. Tämä johtuu siitä, että muissa unionin jäsenmaissa ei ole valtiosääntöiseltä asemaltaan ja toimivaltuuksiltaan Suomen oikeusasiamieheen ja oikeuskansleriin verrattavia laillisuusvalvojia. Toistaiseksi tällaiset uhat on kyetty torjumaan hyvin. Niin kuin tuolta puheenvuorostani ilmenee, se on kuitenkin edellyttänyt eduskunnalta ja sen perustuslakivaliokunnalta rohkeutta ja vahvaa tukea oikeusasiamiesinstituution ja ylimmän laillisuusvalvonnan valtiosääntöisen aseman puolustamiseksi. Toivon ja uskon, että näin tapahtuu myös vastaisuudessa. Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin tarkastelee puheenvuorossaan oikeusasiamiehen roolia lakien perustuslainmukaisuuden jälkivalvonnassa. Lakien perustuslainmukaisuuden valvonnasta käyty keskustelu oli kertomusvuoden aikana erityisen vilkasta. Useat asiantuntijat ilmoittivat siirtyneensä kannattamaan lakien perustuslainmukaisuuden jälkivalvonnan vahvistamista ja mahdollisesti perustuslakituomioistuimen perustamista. Vähemmälle huomiolle on jäänyt kysymys siitä, miten lakien perustuslainmukaisuutta koskevat asiat tulisivat jälkivalvonnassa vireille. Niissä maissa, joissa on perustuslakituomioistuin tai tuomioistuimelle kuuluu toimivalta tutkia lakien perustuslainmukaisuutta, toimivalta saattaa säännösten perustuslainmukaisuus tuomioistuimen tutkittavaksi on usein oikeusasiamiehellä. Joillakin oikeusasiamiehillä on myös toimivalta pyytää tuomioistuinta vahvistamaan, täyttävätkö lait valtiota velvoittavissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa asetetut vaatimukset. Toimivalta saattaa parlamentin hyväksymän lain perustuslainmukaisuus tuomioistuimen tutkittavaksi on voitu rajata siten, että oikeusasiamiehellä on oikeus saada asia vireille vain kun kysymys on tullut hänen arvioitavakseen konkreettisessa kanteluasiassa. Usein oikeusasiamiehen toimivaltaa ei kuitenkaan ole rajoitettu konkreettisiin tilanteisiin, vaan arviota voidaan pyytää myös abstraktissa tilanteessa. Euroopan neuvoston Venetsian toimikunta on toistuvasti suositellut, että oikeusasiamiehille tulisi antaa toimivalta pyytää perustuslakituomioistuimelta abstraktia kannanottoa perusoikeuksiin vaikuttavan lain perustuslainmukaisuudesta. Mikäli perustuslain 106 §:n niin sanottua ilmeisyysvaatimusta koskeva perustuslain muutos etenisi, olisi samassa yhteydessä mahdollista arvioida, voisiko oikeusasiamies saattaa käsiteltävänään olevan kantelun yhteydessä esille tulleen kysymyksen sovellettavan lainsäännöksen perustuslainmukaisuudesta tuomioistuimen, lähinnä korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden, ratkaistavaksi. Näin siis apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin puheenvuorossaan. Apulaisoikeusasiamies Mikko Sarja tarkastelee puheenvuorossaan eräitä hallinnon yleislakien tulkintakysymyksiä, jotka ovat usein esillä oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnassa. Oikeusasiamies valvoo perinteisesti viranomaismenettelyn laillisuutta, jolloin hallinnon yleislait ovat keskeisiä. Ne tähtäävät siihen, että jokaisen oikeus asianmukaiseen käsittelyyn ja hyvään hallintoon toteutuu perustuslain mukaisesti. Hyvä hallinto on oikeusasiamiehen perusoikeuksien valvontatehtävän ydintä. Yleisimmin kyse on julkisuuslain, hallintolain ja kielilain soveltamisesta. Apulaisoikeusasiamies Sarja tarkastelee lähemmin viranomaisen päätöksentekoon liittyviä kysymyksiä, eri lakien mahdollistamia tapoja hankkia tietoa viranomaisilta ja kielellisiin oikeuksiin liittyviä kysymyksiä. Etenkin viimeksi mainituissa painopiste on muuttunut perinteisen viranomaisasioinnin kielikysymyksistä viranomaisten verkkosivujen, sosiaalisen median käytön, yksittäisten varsin erityistenkin asiakysymysten ja vieraiden kielten käytön arviointiin. Vanhimmat yleislait ovat olleet perusratkaisuiltaan voimassa lähes sellaisinaan jo pitkään, noin 20—25 vuotta, eivätkä ne aina anna yksiselitteisiä vastauksia. Toisaalta lakien väljyys mahdollistaa tulkitsemisen, mikä vähentää muutostarpeita. Silti näitäkin lakeja olisi hyvä aika ajoin tarkastella. On tärkeää, että eri tarkoituksiin ja eri aikoihin säädetyt yleislait ovat selkeitä ja ajantasaisia paitsi itsessään myös suhteessa toisiinsa. Julkisuuslain uudistaminen onkin oikeusministeriössä vireillä. Tarkastelun tarvetta liittyy myös kielilakiin, saamen kielilakiin ja hallintolakiin. Näin siis apulaisoikeusasiamies Mikko Sarja. Arvoisa herra puhemies! Näiden puheenvuorojen jälkeen kertomuksessa on katsaus oikeusasiamiesinstituution toimintaan vuonna 2024. Kertomusvuosi oli sikäli poikkeuksellinen, että kanteluita saapui vain noin 6 100, mikä on noin tuhat kantelua vähemmän kuin edellisenä vuotena eli 2023, jolloin saapui kaikkien aikojen toiseksi suurin kantelumäärä. Tänä vuonna kantelumäärät ovat taas lähteneet nousuun, joten näyttää siltä, että kertomusvuoden notkahdus jää poikkeukseksi pitkäaikaisesta kanteluiden määrän kasvutrendistä. Kertomusvuonna ratkaistiin noin 6 300 kantelua, eli selvästi enemmän kuin niitä saapui. Vuoden lopussa saavutimme myös kanteluiden enintään yhden vuoden käsittelyaikatavoitteen. Tämä keskeinen tavoitteemme saavutettiin jo 12. kerran peräkkäin. Tarkastuksia tehtiin noin 80, ja omia aloitteita otettiin ja ratkaistiin noin 70. Lausuntoasioita ja kuulemisia oli jälleen paljon, yhteensä noin 150 asiassa. Kaikista kanteluista ja omista aloitteista yli 900 eli noin 14 prosenttia johti oikeusasiamiehen toimenpiteisiin. Tämä toimenpideprosentti on kansainvälisessä vertailussa hyvin korkea. Toimintatietojen jälkeen kertomuksessa on laaja pääjakso perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta, ja kertomuksen viimeisenä pääjaksona on kaikkein laajin, hallinnonalakohtainen tai asiaryhmittäinen jakso laillisuusvalvonnassa tehdyistä havainnoista. Kertomus on rakenteeltaan pitkälti entisen mukainen, mutta olemme uudistaneet sitä erityisesti pyrkimällä tiiviimpään esitystapaan. Näin tämä kertomus on saatu puristettua 280 sivuun, kun pisimmillään kertomus oli vuonna 2021, jolloin se oli peräti 400 sivun mittainen. Kertomuksen tiivistämisen on mahdollistanut erityisesti se, että melkein kaikki kertomuksessa mainitut ratkaisut löytyvät kokonaisuudessaan oikeusasiamiehen verkkosivuilta. Arvoisa herra puhemies! Tässä oli esittelypuheenvuoroni. Toivon, että tämä kertomus antaa eduskunnalle mahdollisuuden arvioida lainsäädännön ja julkisen hallinnon tilaa sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+4.aspx,fi,Petri Jääskeläinen,632,2025-09-18T17:31:00,2025-09-18T17:42:00,Hyväksytty,1.1 2025_81_136,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 17/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Pauli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_137,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 17/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vanhusten oikeuksien laillisuusvalvonta on tärkeä osa oikeusasiamiehen työtä. Rakenteelliset muutokset ja säästötavoitteet hyvinvointialueilla asettavat haasteita iäkkäiden palveluille. Vanhuspalveluja on paikoin entistä vaikeampi saada, ja ostopalveluiden käyttöä on myös rajoitettu. Aikaisempien vuosien tapaan laillisuusvalvonnassa on tullut esiin myös puutteita ulkoilun järjestämisessä. Ei ole hyväksyttävää, että asukkaiden päivittäinen ulkoilumahdollisuus on vain omaisten tai itse maksetun ulkoilutuspalvelun varassa. Oikeusasiamies on todennut useissa ratkaisuissa, että ulkoilun puute loukkaa henkilön oikeutta hyvään hoitoon ja ihmisarvoiseen elämään. Saan runsaasti palautetta, joka liittyy vanhusten oikeuksiin. Arvoisa puhemies! Oikeusasiamiehen kertomuksessa vuodelta 24 kerrotaan huomautuksista iäkkäiden ympärivuorokautisen palveluasumisen järjestämisessä. Palveluasumista on tarjottu kaukaa tutusta asuinympäristöstä. Käytännössä lähiomaisilla ei ole ollut mahdollisuutta vierailla ikääntyneen luona, tai se on ollut mahdollista vain hyvin rajatusti. Menettelyllä on tosiasiallisesti voimakkaasti rajoitettu iäkkään henkilön ja hänen läheistensä välisiä tapaamisia. Se on surullista sekä moitittavaa ja loukkaa ikääntyneiden perusoikeuksia. Apulaisoikeusasiamies on myös muistuttanut, että puolisoilla on lain mukaan oikeus valita se vaihtoehto, jossa molemmat saavat asua samassa osoitteessa. Asiaan ei saa vaikuttaa se, että heidän palvelutarpeensa on erilainen. Oikeusasiamiehen kertomuksessa kiinnitetään huomiota myös siihen, että ympärivuorokautiseen palveluasumiseen on päästävä ilman aiheetonta viivytystä. Tarpeen arvioinnin ja myönteisen päätöksen jälkeen toimeenpanoa ei saa tarkoituksellisesti viivästyttää tavoitteena säästää hyvinvointialueen kustannuksissa. Lakia ei saa tulkita niin, että iäkkäällä henkilöllä olisi oikeus päästä tarvitsemaansa ympärivuorokautiseen palveluasumiseen vasta odotettuaan sitä kolme kuukautta. Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueet voivat pyrkiä toteuttamaan vanhustenpalveluja siten, että niistä aiempaa suurempi osuus on hyvinvointialueiden omaa tuotantoa. On kuitenkin ilmennyt, että esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialue on virheellisesti ohjeistanut työntekijöitään ohjaamaan asiakkaat oman palvelutuotannon yksikköön, vaikka se sijaitsisi eri kunnassa kuin asiakkaan asuinkunta. Apulaisoikeusasiamiehen tulkinnan mukaan, ja aivan oikein, ei ole lainmukaista estää asiakasta saamasta tarpeitaan vastaavia yksityisiä palveluja, jos vastaavia palveluja ei ole tarjolla hyvinvointialueen omana toimintana. Arvoisa puhemies! Apulaisoikeusasiamies on seurannut kiitettävästi hyvinvointialueen toimintaa ja antanut huomautuksen Pirkanmaan hyvinvointialueelle elokuussa 24. Koska menettelytavat eivät muuttuneet ohjeistuksen mukaisiksi, otti apulaisoikeusasiamies asian uudestaan tutkittavaksi. Lopuksi kysymys oikeusasiamiehelle: Ovatko asiat nyt kunnossa niin, että vanhusten perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat? Seuraatteko edelleen tarkkaan antamienne huomautusten vaikutuksia ja hyvinvointialueen korjaavia toimenpiteitä, ja miten menettelette, jos muutoksia ei tapahdu vaaditulla tavalla? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-09-18T17:42:58,2025-09-18T17:47:12,Hyväksytty,1.1 2025_81_138,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 17/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_139,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 17/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallinen yhteiskunta rakentuu siitä, että kansalaiset voivat luottaa siihen, että oikeudet toimivat ja viranomaiset toimivat oikein. Eduskunnan oikeusasiamiehen työ on tässä keskeisessä asemassa. Se on tärkeä osa suomalaista oikeusvaltiota ja demokratiaa. Oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2024 osoittaa jälleen kerran, että perusoikeuksien ja hyvän hallinnon turvaaminen vaatii jatkuvaa valvontaa. Sanonta pätee: ”Vapaus hyvä, valvonta parempi.” Turvallisuus ei ole vain poliisin, puolustusvoimien tai pelastustoimen vastuulla. Se on myös palveluja ja viranomaistoimintaa, joka toimii ihmisten tavallisessa arjessa, erityisesti silloin, kun ihmiset ovat heikommassa asemassa. Arvoisa puhemies! Turvallisuutemme ei synny valvomatta. Meidän on oltava varautuneita, valppaina ja valmiina. Tärkeässä roolissa on viranomaisten varautuminen ja valmius häiriötilanteisiin. On ensisijaista, että myös poikkeusoloissa perusoikeudet toteutuvat. Oikeusasiamiehen kertomus korostaa, että varautumissuunnitelmien on oltava kunnossa ja että esimerkiksi vammaisten henkilöiden ja vanhusten palveluiden jatkuvuus on turvattava ja taattava. Tässä on kyse ihmisten arjen turvallisuudesta, joka ei saa katketa minkäänlaisen kriisin hetkellä. Toisaalta yhteiskuntamme on uskottava tulevaisuuteen, on nähtävä tulevaisuudenusko ja toivo. Sitä meidän on luotava. Emme voi unohtaa lasten ja nuorten oikeuksia. Kertomuksessa tuodaan esiin vakava huoli siitä, että lasten edun ensisijaisuus ei kaikissa kunnissa tai hyvinvointialueilla toteudu. Kun puhumme lasten turvallisuudesta, puhumme oikeudesta koulunkäyntiin, huolenpitoon, hoivaan, tukeen ja turvaan. Lapsen oikeuksien toteutuminen on yhteiskunnan pitkän aikavälin tärkeä turvallisuuden ehto. Arvoisa puhemies! Oikeusasiamiehen kertomus osoittaa, että meillä on edelleen paljon tehtävää myös turvallisuuden puolesta ja saralla. Se kertoo niistä kohdista, joissa järjestelmä toimii, sekä tilanteista, joissa turvallisuus on säröillä. Tällaisen työn kautta mekin näemme paremmin, millaisia toimia yhteiskuntamme turvallisuus tässä ajassa meiltä vaatii. Haluan kiittää oikeusasiamiestä ja hänen toimistoaan tärkeästä, arvokkaasta ja merkittävästä työstä Suomen ja isänmaan hyväksi. Kertomus on tärkeä muistutus siitä, että turvallisuus ei ole vain fyysistä suojaa, vaan oikeuksien toteuttamista arjessa tasapuolisesti riippumatta iästä, asemasta tai voimavaroista. Toivon, että kertomuksen havaintoja hyödynnetään huolellisesti valiokuntatyössä ja hallinnon kehittämisessä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-18T17:47:22,2025-09-18T17:51:53,Hyväksytty,1.1 2025_81_140,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 17/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_141,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 17/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Eduskunnan oikeusasiamies valvoo ja edistää laillisuutta ja perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista viranomaisten ja julkista tehtävää hoitavien yksityisten toiminnassa. Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2024 on osin pysäyttävää luettavaa meidän yhteiskunnallisesta tilastamme. Oikeusasiamiehen kertomuksessa on tuotu esiin kymmenen keskeistä suomalaista perus- ja ihmisoikeusongelmaa, jotka herättävät jälleen ajattelemaan yhteiskuntamme kehitystä heikommassa asemassa olevien kohdalla. Näistä kymmenestä oikeusasiamiehen esiin nostamasta keskeisestä perus- ja ihmisoikeusongelmakohdasta esiin nostan seuraavat kohdat, joista oikeusasiamies toteaa seuraavaa: 1) Puutteet vanhusten oloissa ja kohtelussa: Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat iäkkäät henkilöt ovat jääneet ilman välttämätöntä huolenpitoa, riittävää ravintoa sekä elinympäristöä, joka ei vaaranna henkilön terveyttä. 2) Puutteita lastensuojelun toteutumisessa: Suuria ongelmia on esiintynyt pitkään lastensuojelun, sijaishuollon ja psykiatrisen hoidon välisessä yhteistyössä. Lapsen tarvitsemien hoidon ja palveluiden yhteensovittamattomuus heikentää hoidon tuloksia ja voi johtaa lapsen oireiden pahenemiseen. Lasten mielenterveyden ongelmia hoidetaan aiempaa useammin vahvoilla, ensisijaisesti aikuisille tarkoitetuilla mielialalääkkeillä. Lastensuojelun ja lastenpsykiatrian alueen yhteisestä palvelurakenteesta puuttuvat tarkoituksenmukaiset sijoituspaikat niille lapsille, jotka tarvitsevat lastensuojelun sijaishuollon lisäksi myös vahvaa psykiatrista hoitoa. 3) Vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisen puutteet: Vammaisten henkilöiden yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet eivät toteudu. Puutteita on toimitilojen esteettömyydessä, asioinnin ja digitaalisten palveluiden saavutettavuudessa sekä kohtuullisten mukautusten toteuttamisessa. 4) Terveyspalveluiden saatavuuden ja lainsäädännön puutteet: Lakisääteisten terveyspalveluiden järjestämisessä on puutteita. Oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnassa tulevat toistuvasti esille puutteet palveluiden järjestämisessä ja potilaiden vaikeudet päästä hoitoon kohtuullisessa ajassa. Potilaan tarpeen mukainen tutkimus tai hoito voi jäädä saamatta tai hoitoonpääsy viivästyä. Hyvinvointialueilta edellytettävät säästötoimet voivat vaikeuttaa tilannetta entisestään. 5) Perusopetuksen opiskeluympäristössä, päätöksenteossa ja opiskeluhuollossa puutteita: Oppilaiden oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön sekä riittävän oppimisen ja koulunkäynnin tukeen ei aina toteudu. Monet oppilaat kokevat koulussa kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää. Puutteet hallinnollisessa menettelyssä sekä päätöksenteossa korostuvat oppimisen tukea järjestettäessä. Arvoisa herra puhemies! On surullista, että meillä Suomessa on vakavia puutteita perus- ja ihmisoikeuksissa, vaikkapa vanhustenhoidossa, lastensuojelussa sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuudessa. Tämän hallituskauden aikana ovat useat tutkimukset myös tuoneet esiin hallituksen päätösten vaikutuksia. Vaikutukset ovat olleet oikeusasiamiehen kertomuksessa tulleiden epäkohtien mukaisia. Työttömyys, köyhyys ja epävarmuus on lisääntynyt. Päätöksien osalta olemme kuulleet salissa usean hallituspuolueen edustajan sekä ministerinkin suusta, että esimerkiksi leikkaukset ja säästöt kohdistuvat niin sanotusti toisarvoisiin asioihin. Arvoisa herra puhemies! On surullista, jos kenenkään päättäjän mielestä lastensuojelu, vanhustenhoito, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä vammaispalvelut ovat hallituksen säästölistalla toisarvoisia asioita. On selvää, että näihin oikeusasiamiehen esiin nostamiin epäkohtiin on tultava korjauksia. Tämä tilanne ei saa jatkua. Lapset, vanhukset ja vammaiset ansaitsevat parempaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+4.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-09-18T17:51:58,2025-09-18T17:56:10,Hyväksytty,1.1 2025_81_142,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 17/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_143,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 17/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeusasiamies Jääskeläinen hyvin kuvasi tätä tilannetta, ja tämä kirja, joka tässä on meillä edessä, antaa erittäin hyvän kuvan oikeusasiamiehen työstä ja niistä toimenpiteistä. Kun katsotaan tätä oikeusasiamiehen työkenttää, niin kanteluita tulee 6 000, noin pyöreästi, ja se määrä on pysynyt aika lailla samana nyt ihan viimeisinä vuosina mutta kasvanut sieltä 2015-luvulta lähtien kohtuullisen paljon. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä tässä on tapahtunut. Sitten kun katsotaan oikeusasiamiehen ratkaisuja, niin näitten 6 300:n osalta noin 14 prosentissa niistä on annettu päätöksiä. Mikä näissä ratkaisuissa on ollut mielenkiintoista, on se, että täältä kun katsotaan, niin näitä voimakkaimpia toimia, syytteitä, ei ole tarvinnut nostaa näissä. Esitutkinnan tarpeen arviointi on vain kolmessa tapauksessa, huomautus on 28:ssa ja käsitys asiasta on 645:ssa ja yhteensä näitä on 911 — tässä on muitakin esityksiä ja korjaustoimenpiteitä. Eli tämä vaan kuvaa sitä, että meille tulee kanteluita kohtuullisen paljon. Niistä tämä 14 prosenttia aiheuttaa toimenpiteitä, ja niissä ne vaikeimmat ja kovimmat toimenpiteet eivät ole olleet tässä työlistalla. Eli tästä kai voi vetää jonkinlaisen johtopäätöksen siitä, että meillä Suomessa kuitenkin hallinto toimii kohtuullisen hyvin näitten lukujen perusteella. Totta kai täällä tuli edustaja Suhosen ja edustaja Kiurun puheissa hyvin esille näitä yksittäisiä asioita, missä tässä ongelmia on ollut, mutta nämä toimenpiteet, mitkä oikeusasiamies tekee näiden kantelujen jälkeen — eli pelkästään nämä huomautukset ja kun käsitys ilmaistaan, miten pitäisi asioitten olla — ovat varmasti myös tuottaneet tulosta. Toinen asia, joka tässä kiinnitti huomiota, on tämä, että kun meillä on tarkastuksia, aloitteita ja lausuntoja, niin sitten, kun minä katson näitä tarkastuksien määriä tässä vuosien varrella, niin ne ovat jonkin verran myöskin laskeneet. Herää kysymys, onko tässä tapahtunut se, että oikeusasiamiehen toimiston resurssit ovat vähentyneet vai onko tarkastuskohteita vain ollut vähemmän tarjolla tai haettavina. Sitten hyvää tässä on, että käsittelyajat ovat pysyneet siinä 94 päivässä, ja tärkeää on, että niihin saadaan aika nopeasti vastauksia. Se osoittaa myös tämän toiminnan tehokkuutta. Siinä mielessä sanoisin, että tässä oikeusasiamies tekee tärkeätä työtä. Ja aika upea juttu on, että Suomi on ollut ensimmäisten maiden joukossa. EU-maista ei vielä kaikilla ole tämmöistä toimenpidettä. Eli hyvä näin. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-18T17:56:10,2025-09-18T17:59:45,Hyväksytty,1.1 2025_81_144,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 17/2025 vp,"Kiitoksia. — Keskustelulle tässä vaiheessa varattu aika on lähes käytetty. Annan nyt vastauspuheenvuoron oikeusasiamies Jääskeläiselle, ja jos listalle jää puheenvuoropyyntöjä, niin keskustelua jatketaan sitten myöhemmin tänään. — Oikeusasiamies, olkaa hyvä, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_145,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Petri,Jääskeläinen,Eduskunnan oikeusasiamies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 17/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän näistä hyvistä puheenvuoroista, joita täällä on käytetty. — Täällä edustaja Kiuru kysyi, ovatko vanhusten asiat nyt kunnossa niin, että heidän oikeutensa toteutuvat, ja edustaja Kiuru viittasi näihin apulaisoikeusasiamies Sakslinin kannanottoihin, ja tulkitsen niin, että edustaja Kiuru kysyi näiden toimenpiteiden vaikuttavuutta. Nyt tosiaan oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten välisen tehtävienjaon mukaisesti nämä vanhuksia koskevat asiat kuuluvat apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinille, joten en ole itse näitä ratkaisuja tosiaan tehnyt enkä myöskään nyt sitten seurannut niiden vaikuttavuutta. Mutta voin yleisesti todeta, että näiden meidän kannanottojen vaikuttavuutta seurataan ja säännönmukaisesti pyydetään viranomaista ilmoittamaan, mihin toimenpiteisiin se on oikeusasiamiehen kannanottojen johdosta ryhtynyt. Täytyy sanoa, että noin yleisesti ottaen oikeusasiamiehen kannanottoja noudatetaan varsin hyvin, oikeastaan säännönmukaisesti, jos viranomainen vain pystyy noudattamaan niitä. Aika useinhan tilanne on se, että oikeusasiamies esimerkiksi moittii käsittelyjen pitkää kestoa ja viivästymistä ja viranomainen mielellään käsittelisi ne nopeammin, mutta ei ole voimavaroja siihen, että pystyisi käsittelemään asioita nopeammin. Ylipäänsä jos viranomainen pystyy, niin useimmiten, oikeastaan säännönmukaisesti, kyllä näitä kannanottoja noudatetaan, ja uskon, että näissä vanhusten oikeuksia koskevissa asioissa näiden apulaisoikeusasiamies Sakslinin kannanottojen noudattamista ja vaikuttavuutta seurataan. Sitten edustaja Lyly otti esille kanteluiden määrän lisääntymisen, ja tulkitsen niin, että hän vähän pohti, mitä syitä tällä kanteluiden määrän kasvun taustalla on. Nämä ovat tosiaan valtavasti lisääntyneet. Kun itse aikanaan aloitin apulaisoikeusasiamiehenä vuonna 2002, kanteluita oli noin kaksi ja puoli tuhatta vuodessa, ja nythän niitä on enimmillään ollut 7 700 eli kolminkertainen määrä, niin että valtava kasvu siinä on ollut. Tässä kasvutrendissä ihan alun pitäen yhtenä keskeisenä syynä oli niin yksinkertainen asia kuin sähköposti. Kun kantelun tekeminen muuttui niin helpoksi, että nakkaa sähköpostin oikeusasiamiehelle, ja sehän ei maksa mitään, niin se oli varmasti yksi syy. Mutta se ei tätä viime vuosien kantelumäärän kehitystä enää selitä, koska sähköposti on jo pitkään ollut kaikilla käytössä. Varmaan yksi syy on se, että ihmiset ovat yhä valveutuneempia ja tietävät oikeutensa ja on myös helppo hankkia tietoa oikeuksistaan ja myös siitä normistosta, mikä jonkun menettelyn taustalla on, niin että saa pohjaa sille kantelun tekemiselle. Ja ehkä ylipäänsä se, että kaikenlainen sääntelyhän on lisääntynyt, ja se on ehkä lisännyt viranomaisten ja asiakkaiden ja ihmisten välisiä kontakteja. Siinä on ehkä vähän samanlainen ilmiö kuin liikenteessä, että kun liikenne lisääntyy, niin kolareita tulee enemmän. Vähän samaan tapaan sellaisia ongelmia ja epäonnistumisia sitten viranomaisten puolelta tulee enemmän, kun asioita on paljon ja kontakteja on paljon. Edelleen edustaja Lyly kiinnitti huomiota siihen, että tarkastukset ovat vähentyneet. Se on ihan totta, että ennen koronaa meillä enimmillään oli siis lähellä jopa 150:tä asiaa, mutta itse asiassa juuri silloin koronan aikana ja sen myötä kantelumäärät nousivat valtavasti ja sitten kun tietysti voimavaroja ei ole vastaavassa suhteessa tullut, niin ei ole enää ollut mahdollista tehdä sitten niin paljon tarkastuksia. Mutta tarkastukset ovat tosi tärkeitä, ja meillä nyt on tässä ollut jo joitakin vuosia tavoitteena se, että noin sata tarkastusta saataisiin vuodessa tehtyä, mutta tuona kertomusvuotena ei nyt sitten ihan siihen päästy. Arvoisa rouva puhemies! Tässä olivat ehkä nyt ne vastaukset niihin kysymyksiin, joita tähän mennessä tuli. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+4.aspx,fi,Petri Jääskeläinen,632,2025-09-18T17:59:46,2025-09-18T18:05:29,Hyväksytty,1.1 2025_81_146,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 17/2025 vp,"Kiitoksia oikein paljon oikeusasiamiehelle. — Nythän aika on jo loppu, mutta onko edustaja Pauli Kiurulla puheenvuoro sieltä istuimelta vai tuolta pömpelistä? [Pauli Kiuru: Lyhyehkö, täältä näin!] — No niin, olkaa hyvä, ja sitten lopetetaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_147,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 17/2025 vp,"Kiitos, rouva puhemies! Toiseen asiaan, joka on itse oikeusasiamiehen vastuulla, eli tiedusteluviranomaisten valvontaan, johon kiinnitätte huomiota muun muassa sivuilla 160 ja 161. Ajatushan tässä on se, että Helsingin käräjäoikeus antaa luvan raskaampien tiedustelumenetelmien käyttöön ja tiedusteluviranomaisten on sitten jälkikäteen ilmoitettava tiedustelun kohteille tiedustelun päätyttyä, että tällaista tiedustelua on tehty. No, käräjäoikeus voi antaa vapautuksen tästä kertomisesta, mikäli käräjäoikeus niin harkitsee, ja perusteluna voi olla kansallinen turvallisuus, henki tai terveys, joita pyritään varjelemaan. Kiinnititte tähän asiaan huomiota Helsingin Sanomissa ja Aamulehdessä elokuussa, ja siinä ikään kuin ongelmaksi nousi se, että lainsäätäjä oli ajatellut niin, että pääsääntö olisi se, että tiedustelun kohteelle ilmoitetaan raskaasta tiedustelusta tiedustelun päätyttyä, mutta teidän havainnon mukaan näin ei ollut käynyt, vaan itse asiassa oli käynyt niin, että kun pistokokeiden pohjalta tarkastelitte, niin käytännössä ei ollenkaan ilmoitettu. Voisiko tässä nyt olla sitten sellainen ajatus takana, että silloin kun lakia on valmisteltu 2018, ja se tuli voimaan 2019, ei ehkä ajateltu, että tällaisia henkeen, turvallisuuteen ja valtakunnan turvallisuuteen liittyviä asioita on niin paljon? Sitähän ei niin kuin etukäteen voinut tietää ennen kuin laki on käytössä ja sitten viranomaiset näitä pyyntöjä esittävät. Vai voiko olla jotain muuta selittävää syytä, joka tämän ilmiön ikään kuin selittäisi? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-09-18T18:05:30,2025-09-18T18:07:30,Hyväksytty,1.1 2025_81_148,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 17/2025 vp,"Kiitoksia. — Haluatteko, oikeusasiamies, vielä vastata tuohon? [Petri Jääskeläinen: Jos sopii.] — Kyllä sopii, joo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_149,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Petri,Jääskeläinen,Eduskunnan oikeusasiamies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 17/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos tästäkin kysymyksestä. — Joo, tosiaan, no, siis se, mitä tästä asiasta voi sanoa, oli aika lailla siinä Helsingin Sanomien artikkelissa kerrottu, eli tosiaan nyt tämän tarkastuksen perusteella näytti siltä, että pääsääntöisesti tuomioistuin antaa luvan olla ollenkaan ilmoittamatta tiedustelumenetelmän käytöstä. Mutta niin kuin tuosta artikkelistakin kävi ilmi, niin yksittäisiä tuomioistuimen päätöksiä arvioitaessa minulla ei ollut aihetta epäillä, että tuomioistuin olisi ylittänyt harkintavaltansa päättäessään siitä, että ilmoitusta tiedustelumenetelmän käytöstä ei tarvitse tehdä. Voi olla, että silloin lakia säädettäessä ei ajateltu sitä, kuinka ongelmallista se tiedustelumenetelmän käytöstä ilmoittaminen sitten monissa tapauksissa on. Tietysti noin laillisuusvalvonnan näkökulmasta on ongelmallista, jos käytäntö ei vastaa sitä, mitä laissa on ajateltu ja edellytetty, ja näiden tiedustelulakien osalta perustuslakivaliokunta nimenomaisesti korosti sitä, että tämä tiedustelumenetelmän käytön kohteelle jälkikäteen tehtävä ilmoitus on olennainen osa sitä oikeusturvamekanismia, joka näiden tiedustelumenetelmien käyttöön liittyy. Se on tietysti aivan totta, että oikeastaan se kohdehenkilö on ainoa, joka pystyy perustellusti kyseenalaistamaan sen, onko tiedustelumenetelmien käytölle ollut asianmukaiset perusteet, koska tämä kohdehenkilö tietää, mitä hän on tehnyt ja mitä hän ei ole tehnyt, ja kun hän näkee, millä perusteilla tämä lupa on myönnetty, niin hän on oikeastaan se ainoa taho, joka pystyy sitten asettamaan kyseenalaiseksi nämä perusteet. Siinä mielessä kyllä tärkeä tämä ilmoitus on, mutta jos on niin, että tämä laki ei oikein vastaa sitä, mikä käytäntö ehkä hyvin perustein on, niin ehkä olisi hyvä pyrkiä sitten muuttamaan sitä lainsäädäntöä. Mutta toiselta puolelta se taas minusta olisi kyllä äsken mainituista syistä ongelmallista — viittaan siihen, mitä sanoin tämän ilmoituksen merkityksestä oikeusturvakeinona. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+4.aspx,fi,Petri Jääskeläinen,632,2025-09-18T18:07:35,2025-09-18T18:10:22,Hyväksytty,1.1 2025_81_150,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 15/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Sieltä ensiksi edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_81_151,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 15/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies, kiitoksia! Vaikka tällä lakialoitteella on ehkä kovin tämmöinen pompöösi nimi sen lain takia, niin lopulta lakialoitteessa on siis kyse siitä, että kun lain mukaan jokaisen kunnan pitää kuulua johonkin maakunnan liittoon ja näiden liittojen korkeimmalla päättävällä elimellä, käytännössä siis maakuntavaltuustoilla, on jäseniä, niin näiden jäsenien täytyy tämän lain mukaan olla kunnanvaltuutettuja. Minusta olisi ihan perusteltua useammastakin syystä, että sinne voitaisiin valita myös varavaltuutettuja. Ensimmäinen syy on ihan yksinkertaisesti se, että se hajauttaa sitä valtaa. Meillä on varmasti paljon eri puolilla Suomen kuntia innokkaita, perehtyneitä varavaltuutettuja, joilla olisi aikaa siihen. Siinä jaettaisiin vähän näitä vastuita ja tekemisiä. Sitä kautta on tietysti erikoista, että sitä ei erikseen ole sallittu, vaan se on tällä tavalla jäykästi tässä määritelty. Me tiedetään jo nytkin, että esimerkiksi iso osa meistä täällä salissa istuu kunnanvaltuustoissa ja voi sitä kautta olla sitten taas maakuntaliittojen valtuustoissa, ja tätä kautta tehtävät keräytyvät ja henkilöityvät. Käytännössä tässä on myös sellainen seikka, että itse joudun joka kaudella olemaan Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäsen ihan matemaattisista syistä, koska olen kaupunginvaltuutettu Helsingissä omasta ryhmästäni ja edustamaani sukupuolta. Toivoisin, että minun tilalleni sinne voitaisiin valita joku meidän erittäin nohevista varavaltuutetuista, joilla riittäisi intoa ja ehkä paremmin aikaa näihin osallistua. Toivoisin, että lakiin voitaisiin tehdä tällainen pieni viilaus, mikä vahvistaisi demokratiaa ja antaisi merkityksellisiä luottamustoimia niille, jotka sen todellakin ansaitsevat. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+5.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-09-18T18:10:57,2025-09-18T18:12:53,Hyväksytty,1.1 2025_81_152,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 15/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_153,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Demokratiaa vahvistetaan silloin, kun päätöksenteko avataan yhä useammalle. Siksi myös monet meistä tässä salissa eivät viime huhtikuussa olleet ehdolla kaksissa vaaleissa. Myös tässä lakialoitteessa henki on hivenen sama. Siinä ehdotetaan, että kuntien varavaltuutetut voisivat toimia maakuntavaltuuston jäseninä nykyisten varsinaisten valtuutettujen lisäksi. Pidän aloitteen henkeä kannatettavana. Kyseessä on konkreettinen esitys, jolla voitaisiin laajentaa osallistumisen mahdollisuuksia, lisätä osaamista aluekehittämiseen ja ennen kaikkea vaikuttaa poliittisten luottamustehtävien kertymiseen samoille henkilöille. Demokratia ei saa olla harvojen etuoikeus. Sen pitää olla monen ihmisen yhteinen tehtävä. Asioita hoidetaan yhdessä, ja demokratia rakentuu luottamuksen varaan myös meillä täällä eduskunnassa. Arvoisa puhemies! Monessa kunnassa valtuutetut ovat jo nyt monien vastuutehtävien kuormittamia. Samaan aikaan monilla varavaltuutetuilla olisi osaamista, kiinnostusta ja aikaa osallistua maakunnalliseen päätöksentekoon. Nykyinen lainsäädäntömme ei kuitenkaan mahdollista tätä. Se on sääli ja menetys sekä yksilön että koko alueen kehittämisen näkökulmasta. Alueiden kehittämisessä tarvitaan laajaa ymmärrystä paikallisista tarpeista. Kun valtuustoihin saadaan mukaan enemmän eri taustoilla tulevia ja eri elämäntilanteissa eläviä ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita ja sitoutuneita vaikuttamaan juuri siinä tehtävässä, syntyy tasapainoisempaa ja perehtyneempää päätöksentekoa. Tämä puolestaan vahvistaa ihmisten luottamusta siihen, että heidän äänensä todella kuuluu. Arvoisa puhemies! Haluan kiittää aloitteen laatijoita tärkeän kysymyksen esiin nostamisesta — kiitos. Pidän tätä hyvänä keskustelunavauksena. Syytä on kuitenkin pohtia esitystä kokonaisvaltaisesti ja tarkastella, miten se eri alueilla vaikuttaisi edustuksellisuuteen. Siksi pyydän, että valiokuntakäsittelyssä me edustajat voimme perehtyä tarkemmin lakimuutoksen vaikutuksiin erityisesti demokratian toimivuuden ja alueellisen osallistumisen näkökulmista. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-18T18:12:59,2025-09-18T18:16:36,Hyväksytty,1.1 2025_81_154,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 15/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_155,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 15/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos aloitteen tekijöille käynnistää keskustelu tästä osallistumisesta. Täytyy muistaa, että maakuntavaltuustot ovat alueen merkittävimpiä paikkoja. Siellä maakuntakaavaa ja alueen elinvoima- ja liikenneratkaisuja ja kaikkea tämäntyyppistä käsitellään tosi paljon, ja sen takia olisi erittäin tärkeää, että maakuntavaltuustoon osallistuvat olisivat myös sitten kuntien valtuustoryhmiin osallistuvia ihmisiä. Tämä on semmoinen ulottuvuus, ja nyt aika monella puolueella on niin, että myös varavaltuutetut osallistuvat valtuustoryhmien työskentelyyn, ja tämä yhteys pitäisi säilyttää. Tämä on semmoinen asia, joka on tärkeä, ja se on myöskin tärkeä sen osalta, että tässä on kuntien välisestä yhteistyöstä kyse, ja se on minusta tässä myöskin huomioitava. Kun meillä on monissa kaupungeissa sääntöjä määritelty itse niin, että valtuutetuksi valittuja valitaan myöskin kunnan lautakuntiin tai kaupungin lautakuntiin, niin se vähän vie sitä joukkoa koko ajan päällekkäisiin tehtäviin. Tämä portti, jolla voitaisiin varavaltuutetuille avata, on yksi tapa levittää tätä ja siinä mielessä laajentaa sitä osallistujajoukkoa, ja tämä kannattaa tutkia. Pitäisin tosi tärkeänä sitä, että tällaisten henkilöitten pitäisi olla valtuustoryhmiin osallistuvia, koska se kunnan sisäinen informaatio menee enimmäkseen sieltä valtuustoryhmien ja valtuuston kautta. Tässä mielessä itse näen tämän ehdotuksen sellaisena, että tätä, arvoisa rouva puhemies, kannattaa viedä eteenpäin ja yrittää löytää tähän semmoinen ratkaisu, jolla me pääsemme tätä myöskin ratkaisemaan. Silloin vähän autetaan erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa joillakin puolueilla on vaikeata nimittää ihmisiä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-18T18:16:37,2025-09-18T18:18:50,Hyväksytty,1.1 2025_81_156,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 15/2025 vp,Edustaja Hoskonen poissa. — Edustaja Kontu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_157,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Mauri,Kontu,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 15/2025 vp,"[Puhujan mikrofoni ei avaudu] No niin, anteeksi. — Tämä on ensiesiintyminen. Arvoisa rouva puhemies! Kiitän edustaja Harjannetta tästä lakialoitteesta. — Käsittelyssämme on tänään lakialoite, joka on kooltaan pieni, mutta periaatteellisesti merkittävä. Se osuu suoraan keskustalaisten politiikan ytimeen, kansanvallan vahvistamiseen ja alueiden elinvoiman turvaamiseen. Keskusta on aina ollut vahva kansanvallan puolustaja, ja siksi voin ilomielin kannattaa tätä aloitetta, jossa maakuntavaltuustojen jäsenpohjaa laajennettaisiin kuntien varsinaisten valtuutettujen lisäksi varavaltuutettuihin. Keskustassa olemme läpi koko puolueen historian puolustaneet laajaa kansanvaltaa ja parlamentarismia. Enemmistö päättää, mutta vähemmistöön jääneitä ei nujerreta. Olemme aina uskoneet siihen, että paras Suomi rakennetaan yhdessä, alhaalta ylöspäin. Meidän on poliitikkoina tehtävä työtä sen eteen, että rakennamme ilmapiiriä, jossa tuemme ja innostamme ihmisiä yhteiskunnallisten asioiden hoitoon. Meidän tulee myös koko yhteiskuntana toimia sen eteen, että puhumme arvostavasti heistä, jotka kantavat vastuuta yhteisistä asioista päättäjinä niin kunnissa kuin maakunnissa. Uskon tämän olevan keino saada lisää ihmisiä innostumaan yhteisten asioiden hoitamisesta. Jaettu kokemus yhteisestä Suomesta tekee meistä yhteiskuntanakin myös entistä kriisinkestävämmän. Arvoisa rouva puhemies! Ihmisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen on kansanvallan puolustamista parhaimmillaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+5.aspx,fi,Mauri Kontu,911830,2025-09-18T18:19:06,2025-09-18T18:21:05,Hyväksytty,1.1 2025_81_158,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 15/2025 vp,"Kiitoksia. — Ensiesiintyminenhän meni oikein hyvin. [Mauri Kontu: Kiitos! — Tuomas Kettunen: Todella hyvä puheenvuoro, arvokasta puhetta!] — Seuraavaksi edustaja Kalmari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_81_159,81/2025,2025-09-18,16.02,18.52,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 15/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos aloitteen tekijälle. — Mielestäni tämä aloite on hyvä ja tutkimisen arvoinen, ja sitä soisi vielä laajennettavan muihinkin elimiin, joissa on vastaava käytäntö, että pitää olla valtuutettu, että voi edustaa. Se totta kai tarkoittaa tuota edustaja Lylyn hyvin esiin nostamaa tiedonkulun turvaamista, että sen tulisi toimia sekä ryhmiin että myöskin valtuustoihin, ja valtuustossahan sitten saattaisi olla vaikka muissa asioissa kohta, jossa kerrotaan, mitä maailmalle kuuluu tai mitä erilaisiin yhtiöihin tai yhtymiin tai muihin yhteistyöelimiin kuuluu. Mutta ehdottomasti tutkimisen arvoinen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2025+5.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-09-18T18:21:06,2025-09-18T18:21:51,Hyväksytty,1.1 2025_82_1,82/2025,2025-09-19,13.03,13.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Välikysymyksen esittämistä varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Edustaja Johannes Koskinen ja 49 muuta edustajaa ovat tehneet välikysymyksen VK 4/2025 vp hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa. Annan nyt puheenvuoron välikysymyksen ensimmäiselle allekirjoittajalle. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_82_2,82/2025,2025-09-19,13.03,13.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2025>>>Kertomus K 18/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään tarkastusvaliokuntaan. — Edustaja Koponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_82_3,82/2025,2025-09-19,13.03,13.28,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2025>>>Kertomus K 18/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En mene kovin syvällisesti tähän varsin kattavaan ja hyvään kertomukseen, mutta nostan Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan avauspuheesta erittäin hyvän huomion valtiontalouden tilasta. Hän sanoo: ”Kulunut vaalikausi on osoittanut sen, että julkisen talouden haasteemme ovat siinä määrin mittavat, ettei niitä yhdessä vaalikaudessa ratkaista. Julkisen talouden tervehdyttämistä tulee siis jatkaa tulevinakin vaalikausina, hallituskokoonpanosta riippumatta.” Tähän on siis jokaisen sitouduttava. Loppuun on kuitenkin nostettava hyviäkin asioita. Ostovoima nousee Marinin kauden kuopasta, ja ensi vuonna keskituloisen palkansaajan ostovoima vahvistuu jopa 800 eurolla Veronmaksajain Keskusliiton mukaan. Tämä tuo varmasti talouteemme pitkään kaivattua piristystä. Maailmassa kirkas valo jo siellä sarastaa, vaikka oppositio koettaa täällä ankeuttaa ilman minkäänlaisia omia vaihtoehtoja — tämä erityisesti edustaja Lindtmanille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2025+6.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-09-19T13:13:01,2025-09-19T13:14:10,Hyväksytty,1.1 2025_82_4,82/2025,2025-09-19,13.03,13.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2025>>>Kertomus K 18/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_82_5,82/2025,2025-09-19,13.03,13.28,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2025>>>Kertomus K 18/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus on tietenkin erittäin hyvä, koska me tarvitaan poliittisen päätöksenteon tueksi luotettavaa tutkimusta ja tarkastustointa, ja sitten voidaan tehdä erilaisia vaikutusarvioita siitä, kuinka nämä erilaiset toimenpiteet kohdistuvat eri kansalaisryhmiin. Nämä ovat tässä mielessä tärkeitä. Arvoisa puhemies! Kuitenkin tässä edellisessäkin puheenvuorossa kiinnitettiin huomiota tähän valtiontalouden alijäämäisyyteen ja eri hallitusten toimenpiteisiin ja siihen, kuinka se vaatii yli vaalikausien meneviä toimenpiteitä ja sitten sen finanssipolitiikan ja kehyspolitiikan yhteensovittamista. Nyt tässä käydään keskustelua tästä velkajarrusta, joka on nytten paraikaa työn alla, ja tavallaan sieltä väistämättä tulee tähän yksi iso työkalu, jossa VTV:lläkin on iso roolinsa sitten, kun arvioidaan näitten toimenpiteitten menestystä. Siinä mielessä tähän tarkastusviraston huomioon on tätä kautta varmaan tulossa joitain työkaluja. Sitten täällä on erittäin iso osio, energiaosio, siitä, kuinka energiatuet ovat toimineet. Tässä konkreettisesta vaikuttavuudesta ei ole ihan selkeätä näyttöä, ja ne ovat vähän menneet sillä tavalla, että niissä olisi kritiikinkin aihetta, ja jos tähän vielä laitettaisiin kaikki sähkötuet ja muut tämän lisäksi, niin voisi sanoa, että ollaan todella sellaisella alueella, jossa pitää tarkasteluita tehdä ja hakea näitä päällekkäisvaikutuksia. Arvoisa puhemies! Mutta tärkeimpiä asioita täällä ottaa huomioon on se, että ihmisten osallistuminen yhteiskuntaan tuo valtiolle säästöjä ja tuloja. Nyt olisi tärkeätä, että me pidettäisiin kaikki ihmiset mukana työssä tai koulutuksessa, jolloin me säästettäisiin, ja siihen tässä tarkastuskertomuksessa myös kiinnitetään huomiota. Tämä politiikka, mitä nyt on harrastettu, on sysännyt ihmisiä ulos tästä ja syrjäytymiseen ja muuhun, ja ne on tässä myöskin otettava huomioon, kun jatkossa arvioidaan tätä politiikan sisältöä. Sitten ehkä kaikkein dramaattisimpia käppyröitä täällä on siitä, kuinka nuoret ovat olleet sairauspäivärahalla ja kuntoutusterapiassa ja muissa. Ne ovat noin kaksinkertaistuneet viimeisten 10 vuoden aikana. Jotain on tapahtunut vuosina 2015—2016, ja sen jälkeen käyrät ovat ylöspäin. Mitä yhteiskunnassa on tapahtunut, ja mitä me yhteiskunnassa olemme tehneet, että näin on tapahtunut? Tämä on semmoinen asia, joka täällä meidän pitää nostaa esiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-19T13:14:10,2025-09-19T13:17:09,Hyväksytty,1.1 2025_82_6,82/2025,2025-09-19,13.03,13.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2025>>>Kertomus K 18/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_82_7,82/2025,2025-09-19,13.03,13.28,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2025>>>Kertomus K 18/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valtiontalouden tarkastusviraston tehtävistä on säädetty perustuslaissa, ja tällä erää raportointijaksolla tarkastuksen aihepiireinä ovat olleet muun muassa finanssipolitiikan valvonta, korruption ehkäisy, osallisuuden vahvistaminen, ympäristövaikutukset sekä väärinkäytösten valvonta. Tämä kertomus tuo kokonaisuudessaan meille hyvin paljon arvokasta informaatiota päätöksenteon tueksi. Näistä kaikista tärkeistä teemoista voisi nostaa paljon huomioita esille, mutta keskityn nyt tässä omassa puheenvuorossani tavoitteisiin koskien kansalaisten osallisuuden parantamista. Kun puhumme yhteiskunnan ja sen kansalaisten kasvavasta polarisaatiosta, puhumme hyvin vakavasta asiasta. Kansalaisten syrjäytyminen on monisyinen ilmiö ja elämän aikainen tapahtumaketju, jolla on vaikutusta laaja-alaisesti kansantalouteen, sosiaali‑ ja terveydenhuollon kuluihin, demokratiaan ja sen turvaamiseen sekä tänä päivänä entistä voimakkaammin myös turvallisuuteen. On selvä, että panostukset syrjäytymisen ehkäisyyn, siis kansalaisten osallisuuden parantamiseen, aiheuttavat talouteen kustannuksia, mutta olennaista on hahmottaa syrjäytymisestä aiheutuvien kustannusten mittaluokka verrattuna panostuksiin: se on merkittävä. Kertomuksessa nostetaan esille nimenomaan nuoret. Se, että jyrkästi alenevan syntyvyyden aikana entistä isompi osa pienenevistä ikäluokista jää koulutuksen, työelämän ja taloudellisen itsenäisyyden ja aktiivisen yhteiskunnallisen osallistumisen ulkopuolelle, on hyvin vakava yhteiskunnallinen kysymys. Se haastaa huoltosuhteen pysymistä tasapainossa ja sitä kautta tulevien vuosien työvoiman riittävyyttä yhteiskunnan perustoimintojen ylläpitämiseksi. Se haastaa vakavalla tavalla sisäistä turvallisuuttamme ja demokraattisen yhteiskunnan kivijalkaa. Arvoisa puhemies! Se haastaa myös julkista taloutta, jossa kipuillaan heikon työllisyyden, niukan talouskasvun, matalan tuottavuuden ja kulujen menopaineiden kanssa. Tämä on asia, minkä huomioiminen vaatii laajaa parlamentaarista yhteistyötä ja vahvaa strategista, kokonaisvaltaista otetta. Polarisaatio on haaste myös yhteiskunnalliselle vakaudelle. Kun kasvava joukko ihmisiä jää tai kokee jäävänsä yhteiskunnan ulkopuolelle, sitä enemmän luodaan maaperää lisääntyvälle rikollisuudelle ja esimerkiksi vakaville päihde‑ ja mielenterveysongelmille. Kaikki tämä, kuten varsin hyvin tiedämme, lisää yhteiskunnassa esiintyvää turvattomuutta, sekä todellista että koettua. Polarisaatio siis uhkaa sisäistä turvallisuutta, mutta samaan aikaan on todettava, että se voi olla haaste myös ulkoiselle turvallisuudelle, mikäli esimerkiksi asepalveluksen ulkopuolelle jäävien osuus kasvaa. Samaan aikaan on myös huomattava, että viime kädessä kansakunnan todellinen toimintakyky kriisien, saati poikkeusolojen keskellä riippuu hyvin pitkälle kansalaisten henkisestä kriisinkestävyydestä ja sen tasosta. Olemme siis tältäkin osin merkittävän asian äärellä. Lopuksi totean vielä, että kun puhumme demokratian toimintaedellytyksistä ja niiden turvaamisesta tulevaisuudessa, meidän on huolehdittava siitä, että kansalaisemme ovat tulevaisuudessakin kykeneviä ja heillä on mahdollisuus täysivaltaiseen kansalaisuuteen, että he kokevat olevansa osa tätä maata ja tätä yhteiskuntaa ja että he voivat luottaa siihen, että heidän olemassaolollaan on merkitystä. Meidän on siis pystyttävä osoittamaan käytännössä, että jokainen ihminen on merkityksellinen ja yhtä arvokas. Jakautumaton ja yhtenäinen kansakunta on vakaan yhteiskunnan ja elinvoimaisen kansakunnan perusta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2025+6.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-09-19T13:17:11,2025-09-19T13:21:40,Hyväksytty,1.1 2025_82_8,82/2025,2025-09-19,13.03,13.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2025>>>Kertomus K 18/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Perholehto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_82_9,82/2025,2025-09-19,13.03,13.28,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2025>>>Kertomus K 18/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Oikeastaan haluaisin kiinnittää huomiota kertomuksen lukuun 5. Sen alla käsitellään nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluita pohjaten VTV:n tarkastuskertomukseen. Luin sitä itse asiassa jo viime vuonna alun perin mielenkiinnolla siksi, että keskeisin havainto siinä kertomuksessa liittyy siihen, kuinka eri tavalla hyvinvointialueilla palvelut ovat kehittyneet. Siellä on sekä saatavuudessa että palveluvalikoimassa merkittävää hajontaa, mikä tietenkin herättää kysymyksen siitä, ovatko meillä eri puolilla Suomea nuoret itse asiassa aika eriarvoisessa asemassa keskenään sen suhteen, minkälaisia palveluita mielenterveys- ja päihdeasioissa he saavat. Toinen keskeinen havainto, missä hyvinvointialueet eroavat keskenään, liittyy siihen, että nuoren määritelmälle ei ikärajallisesti ole kovin tarkkaa selkoa. Toisilla alueilla siis katsotaan esimerkiksi, että kun ihminen täysi-ikäistyy, täyttää 18, niin hän putoaa pois sieltä nuorille räätälöidyistä palveluista. Toisilla taas on niin, että niitä saatetaan tarjota nuorisolain ikärajan mukaisesti 28 ikävuoteen. Kiitän siksi kyllä lämpimästi, että tämä tieto on koottu tähän vuosikertomukseen ja siinäkin viitattuun tarkastuskertomukseen. Mutta ehkä ennen muuta toivon, että tässäkin talossa tätä asiaa pohditaan, koska siinä on ennen muuta tietty kyse ihmisten inhimillisestä pärjäämisestä ja elämästä mutta myös ihan valtavasti vaikkapa siitä, millä tavalla tässä maassa on jatkossa työtä tekeviä ihmisiä, minkälaisia työuria heille muodostuu, koska kaikki se pohja rakennetaan usein nimenomaan siellä lapsuudessa ja nuoruudessa. Joten oikeastaan, puhemies, tällä huomiolla toivon, että kaikki kollegat myös kurkkaavat vielä sen luvun 5, sillä siellä oli oikein hyvin annettu myös suosituksia siitä, mitä voisimme harkita tehtäväksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2025+6.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-09-19T13:21:40,2025-09-19T13:23:48,Hyväksytty,1.1 2025_82_10,82/2025,2025-09-19,13.03,13.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2025>>>Kertomus K 18/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_82_11,82/2025,2025-09-19,13.03,13.28,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2025>>>Kertomus K 18/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Viime vaalikaudella oli surullinen tapaus, jota käsittelimme täällä eduskunnassa ja erityisesti tarkastusvaliokunnassa, edustaja Niemi oli siellä mukana myös. Käsittelimme tarkastusviraston pääjohtajan asemaa. Eduskunta ja täysistunto viime kädessähän valitsevat pääjohtajan mutta myös sitten erottivat hänet. Se oli hyvä esimerkki siitä, miten hallinto voi lähteä rönsyilemään sellaisille urille, jotka eivät palvele sitä alkuperäistä tehtävää, mitä varten joku organisaatio on ylipäätään perustettu. Esimerkiksi tässä tapauksessa viraston työajasta merkittävä määrä, taisi olla jopa yli puolet, meni tämmöisiin tuki- ja täydentäviin tehtäviin. Nyt tilanne on korjaantunut, työhyvinvointi on palautunut. Se kertoo siitä, että myös tarkastusvirastossa pitää olla tarkkana, samalla tavalla kuin he tarkastavat muita, että pitävät omasta tontistaan huolta, koska se on itsenäinen virasto ja kukaan ei sitä sillä lailla ulkopuolelta pääse tiukkaan katsomaan, pois lukien nyt sitten tietysti tarkastusvaliokunta, jolla on tärkeä tehtävä seurata, että johtajavalinta, työilmapiiri ja tämäntyyppiset asiat pysyvät kuosissaan. Ymmärtääkseni asiat ovat menneet oikein hyvään suuntaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2025+6.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-09-19T13:23:48,2025-09-19T13:25:18,Hyväksytty,1.1 2025_82_12,82/2025,2025-09-19,13.03,13.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2025>>>Kertomus K 18/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_82_13,82/2025,2025-09-19,13.03,13.28,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2025>>>Kertomus K 18/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan lyhyesti haluan kiittää Valtiontalouden tarkastusvirastoa hyvästä ja kattavasta kertomuksesta eduskunnalle 2025. Tosiaan, kun valtion varoja eli veronmaksajien rahoja käytetään, on tärkeää varmistaa, että kaikki menee paitsi oikein myös tarkoituksenmukaisella ja vaikuttavalla tavalla. Nyt eduskunnan tarkastusvaliokunnalle avautuu tietysti tämän kertomuksen mietintökäsittelyn yhteydessä jälleen hyvä mahdollisuus kertomuksen pohjalta paneutua niihin havaintoihin, joita tarkastusvirasto on tehnyt. Eli, arvoisa puhemies, näin lyhyesti vain kannatan tätä puhemiesneuvoston esitystä, että asia lähetetään tarkastusvaliokunnalle mietinnön antamista varten.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2025+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-09-19T13:25:18,2025-09-19T13:26:15,Hyväksytty,1.1 2025_82_14,82/2025,2025-09-19,13.03,13.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2025>>>Kertomus K 18/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_82_15,82/2025,2025-09-19,13.03,13.28,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2025>>>Kertomus K 18/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kiuru tässä jo osan veikin siitä, mitä ajattelin tässä sanoa. Todellakin viime kaudella jouduimme tähän VTV:n toimintaan puuttumaan pääjohtajan toiminnan suhteen, mutta tänä päivänä — kun eduskunnan tilintarkastajajäseninähän tarkastamme myös VTV:tä ja sitten olen lisäksi tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtajana — olen todella tyytyväinen siihen työhön, mitä uusi pääjohtaja Sami Yläoutinen tekee tänä päivänä Valtion tarkastusvirastossa. Heidän valtamerialuksensa on nyt palannut ehdottomasti sille ajoreitille, mikä kuuluukin olla tällaisella isolla tarkastusvirastolla, eli he tarkastavat noin 60:tä valtion virastoa ja niiden tilinpäätöksiä, tilintarkastuksia. Tulemme varmasti Yläoutiselta vielä kuulemaan sitten tarkastusvaliokunnassa ja tuolla tilintarkastajien kokouksessa tarkemmin näitä tietoja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2025+6.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-09-19T13:26:15,2025-09-19T13:27:19,Hyväksytty,1.1 2025_82_16,82/2025,2025-09-19,13.03,13.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2025>>>Kertomus K 18/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Aalto-Setälä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_82_17,82/2025,2025-09-19,13.03,13.28,Pauli,Aalto-Setälä,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2025>>>Kertomus K 18/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minä nostaisin keskusteluun tässä kohtaa ympäristö- ja ilmastotuet. Kun katsotaan tätä tarkastuskertomusta, mikä on tärkeä osa läpinäkyvää demokratiaa ja kansanvaltaa ja veroeurojen seurantaa, niin kuitenkin joka vuosi me luemme saman tekstin siitä, että rehevöityminen jatkuu vesien- ja merenhoidon toimista huolimatta. Tarkastuksessa käy ilmi toistuvasti se, että kun ylivoimaisesti suurin osa vesien- ja merenhoidon rahoituksesta on koostunut maa- ja metsätalousministeriön hallinnoimista ympäristökorvauksista — täällä on vuosina 2015—2022 keskimäärin 220 miljoonaa euroa — niin niihin käytetään paljon rahaa, mutta niillä ei ole minkäänlaista vaikutusta ollut 30 vuoteen. Silloin täytyy kiinnittää huomiota yhteisten varojen käytössä siihen, että käytetään vaikuttavia toimia ja ne eurot, joita päätetään investoida meidän luontoon ja vesiensuojeluun, myös vaikuttaisivat johonkin. Jolleivät ne vaikuta, niin silloin pitää varmaankin miettiä muita keinoja, miten meren tilaa parannetaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2025+6.aspx,fi,Pauli Aalto-Setälä,1504,2025-09-19T13:27:19,2025-09-19T13:28:30,Hyväksytty,1.1 2025_82_18,82/2025,2025-09-19,13.03,13.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Seuraava täysistunto,Tämä täysistunto on päättynyt. Hyvää viikonloppua!, ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_83_1,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto on 18.9.2025 ehdottanut, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Keskustelu asiasta päättyi 18.9.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Hannu Hoskonen on edustaja Anne Kalmarin kannattamana vastoin puhemiesneuvoston ehdotusta ehdottanut, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Puhemiesneuvosto on 19.9.2025 pitämässään kokouksessa tarkistanut aikaisempaa ehdotustaan ja ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_83_2,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 77/2025 vp,"Kun puhemiesneuvoston tarkistettu ehdotus on sama kuin edustaja Hannu Hoskosen ehdotus, puhemiesneuvoston ehdotus hyväksyttäneen?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_83_3,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle muut valiokunnat voivat antaa työjärjestyksen mukaisesti lausunnon 30 päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan. Valtiovarainministeri Riikka Purran esittelypuheenvuoron jälkeen lähetekeskustelu jatkuu ryhmäpuheenvuoroilla, joiden pituus on enintään seitsemän minuuttia. Ryhmäpuheenvuorojen ja debatin jälkeen keskustelu jatkuu nopeatahtisena ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä. Etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 8.—36. asiasta. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_83_4,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! ”Tee, mitä voit, sillä, mitä sinulla on, siinä, missä olet.” Tämän hallituskauden talous- ja finanssipolitiikka ei ole ollut helppoa. Ympäröivän maailman tai kansakuntamme omat ongelmat eivät ole pieniä. Mutta nyt jo kolmannen esittelemäni budjetin myötä totean Rooseveltin hengessä, että olen tyytyväinen, että juuri tämä hallitus on nyt ja näinä aikoina tekemässä, mitä se voi tehdä, niillä välineillä, joita sillä on. Me kaikki tiedämme, miten tähän tilanteeseen on tultu. Suomalaisessa politiikassa vallitsi vuosikymmeniä veltto ote, jossa poliittisten pikavoittojen toivossa valtiontalous päästettiin rempalleen, julkisia palveluja lisättiin vailla lisääntyvää tulopohjaa. Jossain vaiheessa julkinen velkaantuminen hidastui, mutta sekin taisi olla pitkälti nollakorkomaailman ansiota. Korkotaso on taas normaali, mutta maailma ympärillämme ei ole. Ukrainan sota on muuttanut turvallisuusasetelmaa perusteellisesti. Suomi liittyi Natoon, ja puolustusmäärärahoja kasvatetaan pysyvästi yli viidellä miljardilla eurolla suhteessa siihen tasoon, mihin olimme pitkään tottuneet. Koko sotilasdoktriini on murroksessa. Kiitän oppositiota siitä, että tarve puolustusmäärärahojen nostolle jaetaan ja ymmärretään laajasti. Mutta myös taloudellinen kantokyky, valtion maksukyky, on välttämätön edellytys sille, että maan turvallisuudesta voidaan huolehtia. Luottoluokituksemme laski heinäkuussa. Nyt käsillä oleva budjettiehdotus osaltaan pyrkii varmistamaan sen, että luottoluokituksemme ei laskisi enää lisää. Suomi on Euroopan reunamaa, harvaan asuttu ja ikääntyvä. Taloudellinen kasvu on ollut toivottoman hidasta, ja valtion velka kasvaa. Valtiolla on kohta velkaa yli 200 miljardia euroa, siitäkin huolimatta, että tämä hallitus on tehnyt säästöjä jo nyt yli kuuden miljardin edestä korjauspakettimme kokonaisuuden ollessa yli kymmenen miljardia. Tällaista ei ole pystynyt tekemään kukaan sitten Esko Ahon hallituksen. Tuolloin valuuttavaranto oli loppumassa, ja valtiota uhkasi kassakriisi pankkikriisin ohella. Tilanne ei ole nyt akuutti, vaan ongelma on krooninen, ja siksi olennaisesti vaarallisempi. Valuutan kellunta ei ole vaihtoehto. Jokaista säästöä vastustamalla ja uusia menoja esittämällä ei päästä eteenpäin: tällainen populismi johtaa turmioon. Jos maalla ei ole taloudellisia voimavaroja, se menettää suvereniteettinsa. Siksi näillä asioilla ei pidä leikkiä. Ymmärrän, että oppositiossa monesti kaikki on helppoa, mutta olkaa niin hyvät ja ymmärtäkää tämä todellisuus. Kansanedustajien pitää keskittyä tähän todellisuuteen, ei teatteriin eikä tosi-tv:n tekemiseen, [Hälinää — Puhemies koputtaa] vaan todellisuuden seuraamiseen täällä näin. Oppositiollakin on vastuu, teilläkin on vastuu, teitä kuunnellaan. Kansalaisia ei saa sumuttaa kuvittelemaan, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] että säästöjä voitaisiin olla tekemättä tai että hallitus on aiheuttanut ne ongelmat, joita se päinvastoin ratkoo. Arvoisa puhemies! Vaikeina aikoina tarvitsemme päättäjiä, jotka kykenevät näkemään kansakunnan edun ja asettamaan sen oman etunsa edelle. [Timo Heinonen: Oikein!] Vaikeina aikoina tehdään vaikeita päätöksiä. Politiikassa vastuunkannosta ei valitettavasti aina palkita, mutta siinä on vastuunkannon ydin: tehdään vaikeita päätöksiä, koska isänmaan etu niin vaatii, ja sitä on johtajuus. Opposition vaihtoehdottomuudesta päätellen siellä on johtajuusvaje. Hallituksen kymmenen miljardin kokonaisuudelle ja uudistus- ja kasvutoimille ei ole uskottavaa vaihtoehtoa, eikä ole mitään näkymää siitä, että vasemmisto-oppositiolla olisi kykyä tai halua pelastaa julkinen talous. [Suna Kymäläisen välihuuto] Vaikka te tästäkin sanasta pillastutte ja jatkatte huutoa, sanon sen silti: Suomen populistiset päättäjät olivat valmiita jatkamaan sosialismin tiellä, vaikka alta meni metsäteollisuutta, alta meni nokiat, luvut näyttivät koko ajan, mitä tulee tapahtumaan, silti jatkettiin rahan lappamista ja huikentelevaa idealismia. Maahanmuuttoa oli pakko saada hinnalla millä hyvänsä, mistä hyvänsä, ja Kelasta Suomi nyt maailmalla tunnetaankin. Kouluasioita ajettiin seinään, ja sitäkin hintalappua ihmettelemme juuri nyt. Vihreän idealismin nimissä tehtiin päätöksiä, jotka moni nyt mielellään unohtaisi. [Hälinää vasemmalta — Oikealta: Kuunnelkaa!] Suomalainen naivismi on johtanut kärsimykseen, ja vain realismi ja tiukka linja, rajat ja rakkaus, voivat pelastaa Suomen. Arvoisa puhemies! Hallitus on päättänyt mittavasta valtiontalouden ja laajemmin julkisen talouden sopeutuskokonaisuudesta jo neljä kertaa. Säätytalolla päätimme kuudesta, kehysriihessä 2024 kolmesta miljardista ja puoliväliriihessä taas uusista toimista kasvutoimia rahoittamaan. Ja nyt syksyllä onnistuimme vielä sopimaan miljardin euron lisätoimista. Hallituksen toimintakyky on erinomainen, ja vastaamme ajan haasteisiin päättäväisesti. [Vasemmalta: Hienosti menee!] Tämä on täysin erilaista kuin edellisellä hallituksella, joka vietti riihissään jopa päiväkausia, peruutti joka ikisen säästötoimen ja palasi kameroiden eteen kertomaan jälleen uusista menoista. Nyt parlamentaarisessa käsittelyssä olevan velkajarrun tarkoituksena on ohjata tulevia hallituksia sopeuttamaan riittävästi, jotta Suomen maksukyky säilyy jatkossakin. Olen itse arvioinut, että seuraavan hallituksen on tehtävä uusia säästöjä noin kymmenen miljardin euron edestä. Kun edessä ei ole enää kuin vaikeampia säästöpäätöksiä, on selvää, että eduskuntavaaleista 2027 tulee säästövaalit. Jokaisen puolueen on tuotava ehdotuksensa kansalaisten läpivalaisuun vaalien alla. Se on demokratian kannalta oleellista. Arvoisa puhemies! Luvut budjettiehdotuksessa ovat edelleen huomattavan karut. Valtiontalouden todellinen alijäämä on noin 11 miljardia euroa. Jos hallitus ei olisi sopeuttanut valtiontaloutta, Marinin hallituksen jäljiltä alijäämä olisi jo miltei 20 miljardia euroa. Ilman tämän hallituksen sopeutustoimia velkasuhde nousisi nykyennusteen valossa — kun puolustusmenot menevät 3,5 prosenttiin — yli 120 prosenttiin bkt:stä vuonna 2035, kun nyt tehtyjen sopeutustoimien myötä arvio on alle 100 prosentissa suhteessa bkt:hen. Velkaantuminen näillä näkymin taittuu 2027, ja hallituksen keskeinen finanssipoliittinen tavoite saavutetaan. Uusi velkajarru pyrkii varmistamaan, että velkasuhde saadaan laskevalle uralle 2027 lähtien. Säästöpäätöksistä huolimatta hallitus tekee merkittäviä kasvutoimia — aivan kuten pitääkin. Toisin kuin ennen, kasvumantralla ei piilotella tekemättömyyttä, vaan sekä menosäästöt että täysin välttämättömät rakenteelliset uudistukset ja kasvun edellytysten vahvistaminen ovat molemmat avainasemassa. Työn verotusta kevennetään miljardilla eurolla ensi vuonna. IMF:n arvion mukaan korkein marginaaliverotus ei saisi ylittää 44:ää prosenttia. Hallitus laskee nyt himoverottavaa veroasteikkoa siten, että ylimmät marginaalit rajataan 52 prosenttiin. Suunta on terve, ja työn tekemisen kannustimia lisätään. Pieni- ja keskituloisten työtulovähennystä korotetaan yli 600 miljoonalla eurolla. Työtätekevien lapsiperheiden asemaa helpotetaan lapsivähennyksen korotuksella, 100 miljoonalla eurolla. Ruoan arvonlisävero laskee, samoin edelleen autoilun verotus. Verotus menee siis oikeaan suuntaan, ja kokonaisveroaste laskee vaalikauden aikana. Kituliaan talouskasvun maana ja sosiaalidemokratiaan tukehtuneen elinkeinotoiminnan kärsiessä pitää tervehdyttää rakenteita ja tukea työtä ja yrittämistä. Työttömyys on tämän hetken suurin ongelmamme. Hallitus paitsi tekee uusia täsmätoimia sen eteen myös toteuttaa jo päättämiään. Me kuitenkin ymmärrämme sen perusteet, ymmärrämme kansainvälisen ja turvallisuustilanteen, ymmärrämme suhdanteen. Ymmärrämme kysynnän ongelmat. Emme kuvittele, että hokkuspokkuskeinoilla tai yksinkertaisesti rahalla voisimme asian tuosta noin vain kestävästi korjata. Tärkeintä on jälleen vaikuttaa erityisesti niihin asioihin, jotka ovat meidän käsissämme, ja auttaa kansakuntaa pääsemään yli tästäkin vaikeasta tilanteesta niin, että tulevaisuus olisi parempi. Työnteko, yrittäminen, vienti, niistä me lopulta elämme, ja niillä rahoitamme niin vanhustenhoivan kuin aseet itärajaa suojaamaan. Arvoisa puhemies! Tässä budjettiehdotuksessa lisäämme Puolustusvoimien tilausvaltuuksia kuudella miljardilla eurolla. Maavoimien uudistustyö pääsee toden teolla käyntiin. Suomen turvallisuus, Suomen itsenäisyys — kaikkein tärkeintä. Me pärjäämme ja me selviämme, ja tällä budjetilla tulevaisuus on taas hieman parempi. [Sari Sarkomaa: Isänmaallinen puhe!]",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-09-23T12:01:25,2025-09-23T12:13:43,Hyväksytty,1.1 2025_83_5,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri Purra. — Siirrymme ryhmäpuheenvuoroihin. — Edustaja Kopra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_6,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Työn, yrittämisen ja kasvun edellytyksille kylvetään siemenet aina silloin, kun porvarihallitus johtaa maata. Näin on erityisesti pääministeri Orpon hallituksen aikana. Ei taida lähihistoriassa olla hallitusta, jota olisi sitonut näin vahva tahto kammeta Suomi ylös siitä suosta, johon se on vuosien aikana upotettu. [Välihuutoja] On vielä tuoreessa muistissa vasemmistohallituksen taival, [Hälinää — Puhemies koputtaa] jossa punamultaliitto tärväsi lähes tasapainoon saadun julkisen talouden kroonisesti kymmenen miljardia alijäämäiseksi. Jätitte suomalaisille laskun, jonka maksamiseen menee vuosia. Tarjolla ollut halpa lainaraha ja kyvyttömyys tehdä vaikeita päätöksiä olivat vasemmiston käsissä tuhoisa yhdistelmä, mutta eniten ihmetyttää, että edes velkarahan turvin ette saaneet suomalaisten palveluja parannettua: peruskoulua uudistettua, poliisien resursseja turvattua tai ihmisiä jonoista hoitoon. [Vasemmalta: Aika paksua!] Työllisyydenkin te jätitte heikkenevälle uralle. Kokoomus haluaa mieluummin panostaa palveluihin kuin maksaa velkalainojen korkoja pankkiireille. Arvoisa puhemies! Parasta lääkettä velkaantuneelle ja ikääntyvälle Suomelle ovat rakenteelliset uudistukset, julkisen talouden sopeuttaminen ja kasvua vauhdittavat toimet. Näitä asioita me kansalaisille lupasimme, ja niitä me myös toteutamme. Keskustaa suomalaisten asiat eivät vaalien jälkeen kiinnostaneet edes paperiarkin vertaa. SDP halusi jatkaa ”rahaa on” ‑politiikkaansa kädet syvällä tavallisten yrittäjien ja palkansaajien taskuissa. Orpon hallitus on tehnyt yhden Suomen historian suurimmista urakoista julkisen talouden tasapainottamiseksi: yli kymmenen miljardin sopeutukset. Jokaisen säästöpäätöksen, jonka teemme, teemme siksi, että jälkeemme jäisi muutakin kuin velkaa ja rapistuvat palvelut. Kuuntelenkin mielenkiinnolla opposition puheenvuorot siitä, mihin suuntaan tuuliviiri tänään osoittaa: yhtenä päivänä sopeutamme liikaa, seuraavana velkaannumme liian paljon — yrittäkää päättää. Yhdessäkään puheenvuorossa emme tule tänään kuulemaan uskottavia omia ratkaisuja vaan pitkän listan asioita, mistä ei saa luopua, paitsi työn verotuksen kevennyksistä. [Välihuutoja — Vasemmalta: Mitäs muuta kristallipallossa on?] Niistä SDP haluaa luopua, jotta työn tehnyt saisi pitää mahdollisimman vähän oman työnsä hedelmistä ja valtion kassaan kilahtaisi lisää rahaa Lindtmanin lupauksien maksamiseen. Arvoisa oppositio, viimeistään tuoreiden väestöennusteiden tulisi kaataa kylmää vettä pumpulipilvienne päälle. Suomea ei pelasteta kantamalla vettä kaivoon ja pitämällä kynsin hampain kiinni saavutetuista eduista. Hallituksen toimet ovat merkittävästi hidastaneet velkaantumista. Ilman näitä määrätietoisia sopeutustoimia velka kasvaisi hallitsemattomasti. Sopeutuksilla on tehty tilaa myös tarpeellisille lisäyksille turvallisuuteen ja Ukrainan tukemiseen. Orpon hallitus nostaa puolustusmenot historiallisen korkealle tasolle. Kansalaisten oikeudesta elää rauhassa ja turvassa emme tingi milloinkaan. Suomalaisille haluamme sanoa sen, että edessä ei ole vuosikymmenten sopeutusurakka. Vaikein sopeutus tehdään juuri nyt. Siksi vasemmiston löperölinjalle ei tule antaa sijaa. [Välihuutoja] Yhdenkään suomalaisen arki ei parane pitkällä tähtäimellä, jos rahaa tärvätään holtittomasti ilman suunnitelmaa. Arvoisa puhemies! Suomen taloudessa tapahtuu nyt jatkuvasti hyviä asioita, mutta työttömyys koskettaa liian monia. Me ymmärrämme ihmisten huolen, ja juuri siksi lupaamme, että käännämme joka ikisen kiven, jotta jokaisella ihmisellä on mahdollisuus työhön, toimeentuloon ja parempaan huomiseen. [Välihuutoja] Tuoreet työllisyysluvut alleviivaavat entistä selvemmin, että kasvunäkymiä on vahvistettava määrätietoisesti. Emme saa luovuttaa. Haluan viestittää myös yrityksille: Teidän työnne on avain Suomen nousuun. Me teemme kaikkemme, jotta voitte kasvaa ja työllistää ihmisiä. Arvoisa puhemies! Porvarihallituksen resepti ei ole velka ja veronkorotukset vaan työ ja toimi. On ollut arvovalinta tehdä lukuisa määrä uudistuksia, jotta työlle ja yrittäjyydelle olisi otollisemmat olosuhteet maassamme. [Välihuutoja] Hallituskauden aikana kevennämme työn verotusta 1,6 miljardilla eurolla. Yksikään palkansaaja ei jää veronkevennysten ulkopuolelle. Työtulovähennyksessä otetaan käyttöön lapsikorotus jokaista huollettavaa alaikäistä lasta kohden. Yksinhuoltajille se tuplataan. Ei muistu heti mieleen, milloin vasemmisto-oppositio olisi vastaavalla tavalla panostanut palkansaajiin keventämällä verotusta ja kohentamalla perheiden ostovoimaa. Teot ovat kauneinta puhetta. Yritysten verotus kevenee vihdoin, ja ylimpien marginaaliverojen alennus on todellinen kasvutoimi. Koko Suomi hyötyy, kun saamme tähän maahan enemmän hyvätuloisia veronmaksajia ja heidän työpanoksensa, ja ennen kaikkea ihmiset saavat vapauden päättää itse, mihin rahansa käyttävät. Työmarkkinoilla olemme toteuttaneet historiallisen uudistuspaketin, jotta ihmiset pääsevät töihin ja yritykset voivat työllistää. Budjettiriihessä teimme lisää merkittäviä työllisyyttä vahvistavia päätöksiä. 30 miljoonan työllistämissetelillä avaamme tuhansille nuorille oven työelämään, siihen aivan ensimmäiseen työpaikkaan. Rakentamiseen laitetaan vauhtia, ja pienyrittäjien asemaa vahvistetaan. Jokainen näistä uudistuksista olisi jäänyt vasemmistohallitukselta tekemättä. [Välihuutoja] Arvoisa puhemies! Terävöitetään muistia. Kun SDP:n johdolla viime kaudella ”parannettiin” työllisyyttä, niin perustettiin valtionyhtiö, josta johto kuittasi yli 800 000 euroa ja veronmaksajille jäi miljoonien lasku. Työllisiä tällä hintalapulla saatiin 17 — siis 17. [Välihuutoja — Miapetra Kumpula-Natri: Siinäkö kaikki?] Siinä on tulostaulussa murskaluvut teille. Muistamme myös SDP:n esittämän lähes 3,5 miljardin veromoukarin yrittämiseen ja suomalaiseen omistamiseen. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Yrittämistä ja omistamista voi kuitenkin verottaa vain niin kauan, kun niitä ylipäätään on olemassa. Sen jälkeen voidaankin sulkea sitten valot Suomesta. [Suna Kymäläinen: Pitikö puhua ensi vuoden budjetista vai mistä?] Sitten voimme kysyä, millä turvataan palvelut ja turvallisuus epävakaina aikoina suomalaisille. Arvoisa puhemies! Nopeasti ikääntyvän Suomen ongelmilta ei saa ummistaa silmiä. Meillä on kaikki mahdollisuudet rakentaa vahva, elinvoimainen Suomi, kun uskallamme uudistua, tehdä rohkeita päätöksiä ja avata ovia työlle ja yrittämiselle. Kokoomuksen linja on selvä: hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus ei synny menneestä kiinni pitämällä ja rahaa taskusta toiseen siirtämällä. Tulevaisuus syntyy etsimällä uusia, kestäviä tapoja rahoittaa menot ja turvata palvelut niille, jotka niitä tarvitsevat. — Kiitos. [Hälinää — Välihuutoja]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2025-09-23T12:13:48,2025-09-23T12:20:46,Hyväksytty,1.1 2025_83_7,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisat edustajat, tämä öykkämöykkä on ajoittain niin kovaäänistä, että puhemiehen, edustajien ja varmaan istuntoa seuraavan yleisönkin on vaikea kuulla puheenvuoroja. Pyydän harjoittamaan itsehillintää. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_8,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Te tulette tänään kuulemaan oppositiolta, miten hallitus on jälleen tehnyt kaiken väärin. He julistavat teille, hyvät suomalaiset, miten hirveitä arvovalintoja me teemme yrittäessämme pelastaa Suomen talouden sen katastrofin keskeltä, johon säästöpäätöksiin kykenemättömät sosialistipoliitikot maan ajoivat. Teille kerrotaan, kuinka hallituksen yli miljardin euron veronalennukset työntekoon ovat vääränlainen arvovalinta haastavan taloudellisen tilanteen keskellä. Mutta te ette tule kuulemaan, miksi samaisen opposition mielestä suomalaisten rahat pitäisi jakaa kehitysavun muodossa ulkomaille, ja, kuten tyyliin kuuluu, velaksi. [Pia Viitanen: Aika väsynyttä jo!] Oppositio julistanee totuutena, kuinka on hallituksen syytä, että suomalaiset eivät uskalla kuluttaa rahaa. He eivät tule kertomaan teille, että ostovoima on kasvanut hallituskauden jokaisena vuotena. Te ette myöskään kuule heiltä totuutta siitä, että viimeksi kun suomalaisten ostovoima koki historiallisen romahduksen, valtaa maassa käytti punavihreä Marinin ja Saarikon hallitus. [Timo Heinonen: Ohhoh!] Saatte myös kuulla, kuinka juuri nyt hallitus on toimintakyvytön, koska se ei ole tunnustamassa Palestiinaa. Mutta te ette tule kuulemaan, miksi vasemmisto ei itse vallassa ollessaan Palestiinaa tunnustanut. Varmasti he kertovat ivaillen, pilkaten ja jopa nauraen, kuinka hallitus ei ole vieläkään onnistunut vakauttamaan taloutta Marinin ”rahaa on” ‑hallituksen jäljiltä. Mutta vasemmisto-oppositio jättää kertomatta, mikä voimakkaimmin erottaa tätä ja edellistä hallitusta: [Antti Kurvisen välihuuto] kyky tehdä säästöpäätöksiä — kyky tehdä säästöpäätöksiä, edustaja Kurvinen. Kuten Helsingin Sanomat asian otsikoi vuonna 2021, ”julkinen paine on saanut Marinin hallituksen perumaan jokaisen leikkausta etäisestikin muistuttavan päätöksensä”. Juttu jatkuu toteamuksella: ”Hallituksen toistuvat mielenmuutokset osoittavat, että jos joku tuleva hallitus haluaa lähteä sopeuttamaan taloutta menoleikkauksilla, sen on kestettävä kovaa julkista painetta.” Arvoisa herra puhemies! Onneksi nyt Suomessa ei ole vallassa samppanjasosialismiin kallellaan oleva, veronmaksajia halveksiva ja vastuuta välttelevä vasemmistohallitus, vaan hallitus, joka työskentelee Suomen talouden ja turvallisuuden vahvistamisen puolesta. Me sanomme ”kyllä” rajaturvallisuudelle, sanomme ”ei” avoimille rajoille. Me sanomme ”kyllä” jalkaväkimiinoille ja vahvalle puolustuskyvylle, sanomme ”ei” menneiden aikojen sinisilmäisyydelle. Me sanomme ”kyllä” säästöille kehitysavusta, maahanmuutosta, hallinnosta ja Yleisradiosta, sanomme ”ei” opposition kyvyttömyydelle säästää toissijaisesta. Sanomme ”kyllä” autoilijoiden veronalennuksille, sanomme ”ei” autoilijoiden kurittamiselle. Sanomme ”kyllä” tiukalle maahanmuuttopolitiikalle, sanomme ”ei” halpatyövoimalle ja milanjaffeille. Ja tietenkin sanomme ”kyllä” vastuunkannolle ja ratkaisuille, mutta sanomme ”ei” vastuun välttelylle ja keskustan tyhjille papereille. Arvoisa herra puhemies! Hyvä salin vasen laita, keskittykää ihmeessä jatkossakin arvosteluun, kaikesta valittamiseen vailla vaihtoehtoa ja koko maapallon halaamiseen. Me keskitymme toimimaan Suomen ja suomalaisten hyväksi. Ensinnäkin suomalaisen päätöksentekijän tärkein tehtävä on huolehtia Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta. Se tarkoittaa, että esimerkiksi päätös siitä, kuka Suomen rajan saa ylittää, pidetään Suomella, eikä sitä luovuteta Venäjälle. Siksi säädimme rajojemme turvaksi historiallisen rajan poikkeuslain. Ymmärtävätkö vihreät, vasemmistoliitto ja osa demareista tätä vieläkään? [Eduskunnasta: Ei!] — Ei. Toiseksi maamme maahanmuuttopolitiikka kokee hallituksen käsissä todellisen suunnanmuutoksen. Jatkossa vastuu Suomeen saapuvan ihmisen kotoutumisesta on yhä enemmän hänellä itsellään, ei suomalaisilla veronmaksajilla. — Vasemmistoliiton edustajat voivat varata oman puheenvuoron, jos haluavat tulla puhumaan tänne. [Aino-Kaisa Pekonen: Mitä mieltä te olette tästä budjetista?] — Suomen kansalaisuus ja esimerkiksi pysyvä oleskelupa eivät ole oikeuksia, joita jaellaan kuin leluja muropaketeissa, vaan palkintoja, jotka maahanmuuttaja ansaitsee työllä, kielen oppimisella ja nuhteettomuudella. Maassa maan tavalla tai maasta ulos. [Laura Huhtasaari: Jes!] Kolmanneksi me alennamme verotusta, [Pia Viitanen: Paljonko jää muuten käteen jollekin myyjälle, paljonko jää käteen?] koska luotamme siihen, että suomalaiset tietävät tämän salin päättäjiä paremmin, mihin heidän rahansa pitäisi käyttää. Kaikesta vasemmiston synkistelystä huolimatta moni asia on myös menossa parempaan päin. Veronmaksajien keskusliiton mukaan vuonna 2026 keskituloisen palkansaajan ostovoima on lähes 800 euroa vuodessa korkeampi edellisvuoteen nähden ja — nyt kuunnelkaa tarkkaan — yli 2 300 euroa enemmän kuin tämän hallituksen aloittaessa työnsä. Arvoisa puhemies, hyvät kansanedustajat ja Suomen kansa! Suomen itsenäisyys on puolustamisen arvoinen asia [Hälinää] — älkää viitsikö meluta tähän. Itsenäisyys mahdollistaa meille sen, että voimme olla eri mieltä siitä, miten maatamme pitäisi rakentaa. Älkäämme milloinkaan antako sitä ulkoisten vihollisten käsiin. Kiitän oppositiota siitä, että panostuksissa puolustukseen olemme lähes yksimielisiä. Perussuomalainen eduskuntaryhmä on valmis hakemaan samaa yhtenäisyyttä myös muihin Suomen tulevaisuuden kannalta oleellisiin kysymyksiin. Katsomme, että sosiaaliturvaetuudet tulee rajata koskemaan vain Suomen kansalaisia. Sosiaaliturvajärjestelmä ei ole yhteensovitettavissa kehitysmaista vyöryvään massamaahanmuuttoon. Tämän laskun maksajaksi emme voi emmekä halua suomalaisen duunarin tai suomalaisen yrittäjän joutuvan. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-09-23T12:21:11,2025-09-23T12:27:27,Hyväksytty,1.1 2025_83_9,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_10,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! ”Jokaisen, kaikkien palkansaajien verotus kevenee.” [Eduskunnasta: Kyllä!] Näin juhlallisesti pääministeri Orpo vannoi budjettiriihen tiedotustilaisuudessa tasan kolme viikkoa sitten. Tätä painokasta lupausta sadattuhannet suomalaiset todistivat, ja pilkahdus toivoa heräsi. Vihdoin, ajateltiin monissa keskituloisissa kodeissa ja perheissä — siis siellä, missä oikeistohallitus on nostanut verorasituksen korkeimmalle tasolle kymmeneen vuoteen — [Vasemmalta: Oho!] siellä ajateltiin, että nyt vihdoin on tavallisten suomalaisten vuoro. Maan vaikutusvaltaisin henkilö lupasi: ”Jokaisen verotus kevenee.” [Oikealta: Niinhän se on keventynyt!] Kunnes tuli ankea huominen. Tuli Veronmaksajien laskelmat, joista paljastui kylmä totuus. Pääministerin papereihin olikin valikoitu vain osa hallituksen päätöksistä. Pois jätettiin pikku juttuja, kuten kahta miljoonaa palkansaajaa koskeva verosanktio ammattiliittoon kuulumisesta [Juha Mäenpää: Se on vapaaehtoista!] sekä työhuonevähennyksen poisto. Ja niiden päälle vielä lisälasku Euroopan surkeimmasta työllisyyden hoidosta, työttömyysvakuutusmaksun nousu. Liittoon kuuluvan opettajan, insinöörin, myyjän tai teollisuustyöntekijän verotusrasitus ei siis todellakaan kevene, ei pysy edes ennallaan — se kiristyy. [Vasemmalta: Oho!] Opettajille kokoomus ehtikin jo hetken mainostaa eroamista ammattiliitosta, kunnes kampanja palautteen jälkeen keskeytettiin. Ja vaikka sitä liiton jäsenmaksua ei olisi, niin 4 000 euroa kuussa tienaavan opettajan verotus kevenee nipin napin kahdeksalla eurolla kuukaudessa. Silläkö se arjen suunta kääntyy? Silläkö se keskiluokan luottamus palautuu? ",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-09-23T12:27:38,2025-09-23T12:29:55,Hyväksytty,1.1 2025_83_11,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Mika,Lintilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittääkseni nyt on käsittelyssä tämän hallituksen viimeinen koko vuoden budjetti, eli takana on kolme budjettivuotta. Ehkä nyt olisi oikea aika myös hiukan arvioida tätä hallituksen toimintaa ihan toteutuneitten lukujen valossa. Siihen meillä on tällä hetkellä olemassa lukuja. Olen ollut tässä talossa töissä 26 vuotta, vähän yli, ja täytyy sanoa, että näin vaikeaa aikaa ei ole ollut koskaan. Aina on ollut vaikeita aikoja. Ne ovat olleet joskus ulkopoliittisia mutta pääsääntöisesti sisäpoliittisia. Mutta tällä hetkellä tämä turvallisuuspoliittinen tilanne on tietysti ottanut ihan uuden kulman tähän meidän työskentelyyn. Tämä turvallisuuspoliittinen tilanne me tietysti kaikki tunnistetaan ja tunnustetaan. Keskustalle on ollut aina tärkeintä pitää huolta Suomesta ja Suomen turvallisuudesta. Meidän pitää olla varautuneita, ja meidän pitää olla varustautuneita, ja niin pitää olla jatkossakin. Yksi asia, joka tällä hetkellä minua huolestuttaa: Meillä on aina ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehty hyvin yksimielisesti. Toivon ja uskon siihen, että täälläkään kukaan ei ala tekemään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa vaali- tai puoluepoliittisista lähtökohdista, koska sitä on aina tehty Suomen lähtökohdasta. Puhemies! Tietenkään me emme tälle ulko- ja turvallisuuspoliittiselle ympäristölle voi suuriakaan tehdä. Suomi pienenä maana vaikuttaa sen, mitä me diplomaattisesti voidaan. Liittyminen Natoon oli tietysti sitä. Mutta kotimaan asiat meillä ovat omissa käsissä, ja niitä kotimaan asioita on tuo keltainen kirja taas jälleen täynnä. Hallituksen mukaan taloustilanne paranee, on myönteiset näkymät. Valitettavasti se ei näy tavan kansalaisille eikä yrityksille, ja sen muuten vahvistavat ennustelaitokset. Kaikki ennustelaitokset, viimeisenä eilen VM virallisena, ovat tiputtaneet ennusteitaan. Eli ei ole näkyvissä nopeaa muutosta, on näkyvissä hiljainen muutos. Ehkä se suurin ongelma meillä on se, joka tänä aamuna jälleen vahvistui: meidän erittäin kova työttömyys. Eli tänä aamuna puhkaistiin oikeastaan se merkittävä kymmenen prosentin raja, joka on työttömyysprosentissa. Käsittääkseni tällä mittaustavalla edellisen kerran se on tapahtunut vuonna 98. Eli meillä on aivan selvästi erittäin iso työttömyysongelma. Siihen lukeutuu nuorisotyöttömyys, pitkäaikaistyöttömyys. Meillä on kasvussa akateeminen työttömyys. Sellainen, joka itseäni erityisesti huoletti, oli se, että yksityisen sektorin työllisyys on kääntynyt laskuun. Varmasti kaikki erityisesti hallituksessa toivoivat sitä, että yksityinen sektori on se, joka tulee vetämään ylöspäin, mutta näin ei ole käynyt. Me olemme kriisitilanteessa työttömyyden kanssa, ja oikeastaan sen siivittämänä keskustan eduskuntaryhmä valmistelee tällä hetkellä välikysymystä hallitukselle. Tosiasia on se, että hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on epäonnistunut. Hallituksen tavoite oli 100 000 uutta työpaikkaa, meillä on tällä hetkellä 60 000 uutta työtöntä. Ei kukaan voi perustella, että työllisyyspolitiikka on silloin onnistunut. Tämä työttömyys asettaa monet kodit synkän varjon alle — pelko työttömyydestä, nyt jo oleva työttömyys — ja se näkyy meillä tällä hetkellä joka puolella. Samaten on ehkä liian helppoa sanoa, että tämä johtuu kansainvälisestä tilanteesta. Kyllä sitä samaa tilannetta on muillakin, meidän kumppanimailla. Ei tämä ole mikään ainutlaatuinen tilanne. Totta kai me kärsimme erittäin paljon siitä, että itäraja on suljettu, mutta se ei selitä tätä missään nimessä. Meidän tulisi tällä hetkellä koota voimat, käydä yhdessä läpi sitä tilannetta: mitä meillä on tehtävissä? Pelkällä velkajarrulla tätä ei hoideta. Velkoja voidaan hoitaa velkajarrun kautta, mutta aika pitkässä on sekin. Oikeastaan tässä työttömyydessä myös pelko on yksi tekijä. En yhtään hämmästele sitä, että tavan kansalainen säästää omassa kulutuksessaan sen jälkeen, kun hallituksen puolelta on käytetty erittäin vakavia puheenvuoroja leikkaamisesta ja säästämisestä ja niitä on vielä ryyditetty kera saksien. [Juha Mäenpää: Kesällä 23 jätitte teidän paperin!] Kyllä tavan kansalainen alkaa jo uskomaan sitä. Työttömyyden lisäksi velkatilannehan tulee jäämään täältä hallitukselta perinnöksi. Ensi vuonna 11 miljardia, tämän kolmen vuoden aikana 36 miljardia — kaikki lisää velkaa. Julkisen talouden alijäämän tavoite oli yksi prosentti vuoteen 27. Eilisessä VM:n ennusteessa se oli 3,4 prosenttia, mikä tarkoittaa reilua seitsemää miljardia: 7,4 miljardia on vaje tällä hetkellä. Ei voi perustella, että talous olisi onnistunut. Velkasuhteen tasaaminen ja velkasuhteen vakauttaminen eivät näytä onnistuvan, koska tällä ennusteella me tulemme olemaan noin kymmenen prosenttiyksikköä lähtötilannetta korkeammalla. Nämä ovat faktisia lukuja ennusteen mukaan. Puhemies! Me tarvitsemme tähän tietysti suunnanmuutosta. Sipilän hallitus teki 3,3 prosenttia bkt:n kasvua. Kyllä me pystymme siihen samaan, ja siihen meidän pitää lähteä menemään. Keskusta on osoittanut omia mallejaan: yritysverotuksen uudistusta, kattoa etuuksille, työperäisen maahanmuuton pisteyttämistä, Itä-Suomen erityisaluetta ja niin edelleen. Me esitimme noin 50 eri keinoa, joita voidaan tuoda. Kyllä keinoja on, jos tahtoa on. Ehkä meidän pitäisi tämän vastakkainasettelun sijaan tuoda yhteistyötä, yhteisesti pohtia tätä tilannetta ja luoda ennustettavuutta niin kansalaisille kuin yrityksille siitä, mikä heidän tulevaisuutensa on, ja siitä, että tästäkin vielä selvitään. Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmän mielestä Suomi ansaitsee parempaa. [Antti Kaikkonen: Oli valtiomiespuhe! — Timo Harakka: Oli asiantunteva puheenvuoro, kyllä!]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2025-09-23T12:35:27,2025-09-23T12:43:05,Hyväksytty,1.1 2025_83_12,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_13,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen keskeinen tavoite on ollut talouden suunnan kääntäminen. Se on se syy, jolla hallitus itse tekemänsä perustelee. Hyvän hallitusohjelman nimissä on niin rasismikohut kuin ulkopolitiikan arvoristiriidat painettu villaisella. Hallituskausi on nyt yli puolenvälin. Miten hallitus on tuossa tärkeimmässä tavoitteessaan onnistunut? Ei kovin häävisti, sanoisin. Velkaantuminen on poikkeuksellisen korkealla, työttömyys on kasvanut edellisvuodesta kymmenillätuhansilla, kuluttajien luottamus talouteen laahaa, ja tulevaisuus näyttää monelle, etenkin nuorelle ihmiselle, toivottomalta. Samalla korkoa kasvaa myös ilmasto- ja luontovelka. Arvoisa puhemies! Haluaako hallitus vahvistaa hyvinvointivaltiota vai heikentää sitä? Me kaikki tiedämme, että me olemme vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, mutta nykyinen talouspolitiikka johtaa hyvinvointierojen kasvamiseen. Jokainen hallitus tekee toki oman näköistä politiikkaa. Ongelma Suomen kannalta on kuitenkin se, että tämän hallituksen talousajattelu on lyhytjänteistä ja ongelmia korjataan tavoilla, jotka tuottavat tuleville vuosille valtavan laskun. Suomelle tulee kalliiksi, jos me leikkaamme siivet talouden uudistumiselta ja kestävältä, inhimilliseen pääomaan ja luonnonvarojen rajallisuuden ymmärtämiseen perustuvalta kasvulta. Arvoisa puhemies! Sen sijaan, että tuottavuuden ja arvonlisän kasvattamiseksi ja uusien työpaikkojen synnyttämiseksi panostettaisiin rohkeasti koulutukseen ja tutkimukseen, hallitus haluaa leikata siitä. Ja väestön huoltosuhteen heikentyessä, kun kipeästi tarvitsemme tänne työikäistä väestöä, hallitus kiristää maahanmuuttoa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä!] Hallitus on päättänyt pitää kaksin käsin kiinni säilyttävistä yritystuista, vaikka taloutemme rakenteet kaipaavat uudistumista ja uutta yritystoimintaa, uusia työpaikkoja. Hallitus, ei kulttuurista leikkaaminen ole yritystuista leikkaamista. Se kertoo vain ja ainoastaan piittaamattomuudesta taiteen vapautta kohtaan sekä esimerkiksi elokuva-alan kasvupotentiaalin ohittamisesta. Arvoisa puhemies! Oletteko te laskeneet, minkälaisen tulevaisuuden hintalapun aiheuttavat 27 000 köyhyyteen työnnettyä lasta? Tai minkälaisia kustannuksia yhteiskunnalle ja yksilölle aiheuttaa jo nyt kaduillamme näkyvä lisääntyvä pahoinvointi, jota tuottaa muun muassa teidän sosiaaliturvaleikkaustenne aiheuttama osattomuus? Minkälaisen hintalapun arvioitte lisääntyvälle asunnottomuudelle ja asuinalueiden eriytymisen aiheuttamille ongelmille? Hallituksen politiikka näkyy jo nyt lisääntyvinä häätöinä ja hätämajoituksen tarpeena meidän Suomessamme. Samalla te viette kaupungeilta tärkeimmän keinon estää eriytymistä romuttamalla pitkäjänteisen asuntopolitiikan. Taloudellisesti tämä on ollut järjetöntä myös siksi, että rakennusvalmiit kohteet ovat hallituksen huonojen päätösten vuoksi jäissä juuri nyt, kun rakennusalan työttömyys on syvimmillään. Tämä kuvaa valitettavan hyvin tämän hallituksen talouspolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Hallituksen toimimattomuudelle ilmastopolitiikassa on arvioitu miljardiluokan kustannus. Pääministerin epätoivoinen yritys vapauttaa Suomi EU:n hiilinielutavoitteista ja jatkaa metsien hakkaamista kuin ennenkin osoittaa piittaamattomuutta myös kansallisesta hiilineutraaliustavoitteesta. [Hannu Hoskosen välihuuto] Keinoja saada maankäytön päästöt kuriin on — vieläpä tavoilla, jotka tukevat omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Vielä kalliimpi lasku koituu, jos epäonnistumme vihreässä siirtymässä. Meillä on miljardien eurojen potentiaali päästöttömässä energiantuotannossa ja korkeaan osaamiseen perustuvassa teollisuuden uudistumisessa. Hallituksen poukkoileva ja epäjohdonmukainen ilmastopolitiikka uhkaa kuitenkin vesittää sen. Arvoisa puhemies! Tärkein varallisuuden muoto, joka meillä on, on luontopääoma. Siihen nojaa kaikki taloudellinen ja inhimillinen toiminta. Hallitus kyllä ohjelmassaan lupasi vaalia luontopääomaa, mutta toisin on käynyt. Historialliset luonnonsuojeluleikkaukset ajavat yksityismaiden arvokkaita metsiä hakattavaksi samalla, kun valtio jatkaa hakkuita omissa arvokkaissa metsissään. Ja jos te kantaisitte huolta maa- ja metsätalouden pitkän aikavälin huoltovarmuudesta, te myöntäisitte, että satojen suurin uhka tulee luonnon köyhtymisestä. Yhden osan vihreiden esittämästä vihreästä verouudistuksesta hallitus toteuttaa. Vaikka kaivosveron nostaminen voisi olla vieläkin suurempi, on suunta kuitenkin oikea — kiitos siitä hallitukselle. Arvoisa puhemies! Vihreät eivät halua sitoa Suomea ylikireän velkajarrun vangiksi. Me haluamme varmistaa tarvittavat investoinnit ja pitkän aikavälin talouden tasapainon talouden rakenteita uudistamalla, osaamistasoa nostamalla ja ihmisten hyvinvoinnista huolehtimalla. Arvoisa puhemies! Orpon hallituksen olisi syytä muistaa näinä epävakaina aikoina, että ihmiset haluavat puolustaa ja palvella tätä maata, kunhan he kokevat olevansa osallisia. Siksi ihmisiä ei kannata jakaa meihin ja teihin. [Laura Huhtasaari: Ainahan te jaatte!]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-09-23T12:43:17,2025-09-23T12:49:25,Hyväksytty,1.1 2025_83_14,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_15,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tasan 50 vuotta sitten Suomeen julistettiin hätätila työttömyyskriisin vuoksi. Silloin Suomessa oli 63 000 työtöntä ja työttömyysaste alle 3 prosenttia. Nyt työttömiä on lähes 300 000, ja työttömyysaste on jo 10 prosenttia. Missä on hätätila? Missä ovat toimet? Oikeistohallituksen ”työllisyystoimet” perustuvat vahvaan uskoon siitä, että kun ihmisen sosiaaliturvaa tarpeeksi leikataan, ihminen menee töihin, ja vahvaan uskoon siitä, että yritykset kyllä työllistävät, jos niiden ei tarvitse välittää työntekijöiden oikeuksista. No, onko hallituksen sosiaaliturvan leikkaamiseen ja työntekijöiden aseman heikentämiseen perustuva työllisyyspolitiikka toiminut? Luvut puhukoot puolestaan: piti tulla 100 000 uutta työllistä, tulikin yli 70 000 työtöntä lisää. Lukujen valossa hallituksen työllisyyspolitiikka on epäonnistunut täysin. [Vasemmalta: Järkyttävää!] Hallitus puhuu ylpeästi sen paperilla olevista työllisyysvaikutuksista, mutta tosielämässä näemme vain työttömyysvaikutuksia. Hallitus syyttää tilanteesta vaikeita suhdanteita ja ulkoisia kriisejä, ja on totta, että olosuhteet ovat vaikeat. Kuitenkin muut Euroopan maat takovat työllisyysennätyksiä, vaikka olosuhteet koettelevat myös niitä. Vähemmälle huomiolle onkin jäänyt hallituksen oma rooli matalasuhdanteen ja työttömyyden syventämisessä. Arvoisa puhemies! Yritykset nostavat suurimmaksi kasvun esteeksi kysynnän puutteen. Tuotteille ja palveluille ei ole kysyntää. Työlle ei ole kysyntää. Töihin ei voi mennä, jos töitä ei ole. Sosiaaliturvaleikkaukset ja arvonlisäveron korotukset ovat syöneet suomalaisten ostovoimaa ja vähentäneet kysyntää. Pienituloiset kuluttavat lähes kaikki tulonsa Suomessa, joten heiltä leikkaaminen leikkaa kotimaan taloutta. Leikkaukset julkisiin palveluihin taas vähentävät suoraan työpaikkoja ja nakertavat myös kysyntää. Oikeistohallitus on leikkauspolitiikallaan pitkittänyt Suomen taantumaa, leikannut tulevaisuudenuskoa ja lisännyt työttömyyttä. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Arvoisa puhemies! Työllisyyspolitiikan pelkistäminen köyhiltä leikkaamiseen sivuuttaa täysin työllistymisen muut esteet. Jos ihmisellä ei ole oikeanlaista koulutusta tai täyttä työkykyä, on työtä vaikea löytää. Kun työttömyys pitkittyy, on työn syrjään yhä vaikeampi päästä kiinni. Pitkittyneet työttömyysjaksot heikentävät myös talouskasvun edellytyksiä pitkällä aikavälillä. Erityisen huolissaan meidän tulisi olla 90-luvun laman jälkeisiin lukemiin nousevasta pitkäaikaistyöttömyydestä ja korkeasta nuorisotyöttömyydestä. Mitä hallitus on tehnyt asialle? Leikannut koulutuksesta ja vähentänyt työllisyydenhoidon määrärahoja. Nuorisolle kohdistettu työllistymisseteli ei riitä massatyöttömyyden Suomessa. Arvoisa puhemies! Oikeistohallitus on tekemässä Suomesta eriarvoisemman maan, jossa kaikista rikkaimmille jää huomattavasti enemmän käteen ja kaikista köyhimmille vähemmän kuin aiemmin. Hallitus väittää parantavansa ostovoimaa veronkevennyksillä. Harmi vaan, että hallituksen veronalennuksista hyötyvät enimmäkseen suurituloiset. Eniten kiittävät miljonäärit, joille on luvassa todellinen kultainen kädenojennus. Pieni- ja keskituloisille on tarjolla lähinnä lämmintä kättä, ja osalla pienituloisista verotus jopa kiristyy. Arvoisa puhemies! On uskomatonta, että samalla kun hallitus perustelee pienituloisilta leikkaamista valtion talouden tervehdyttämisellä, sillä on varaa antaa suurituloisille ja yritysten omistajille miljardiluokan veronalennuksia velkarahalla. Valtionvelalla näyttää olevan hallitukselle väliä vain silloin, kun se pääsee sen verukkeella leikkaamaan köyhiltä. Kun kyseessä on rikkaat kaverit, huoli valtionvelasta näyttää haihtuvan olemattomiin. Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, että Orpon hallitus on epäonnistunut työllisyystavoitteissaan, on se epäonnistunut myös vaalilupauksissaan velkaantumisen pysäyttämisessä. Velkaantuminen ei ole pysähtymässä eikä edes tasaantumassa. Velkasuhteen kasvu pysähtyy hetkellisesti lähinnä eläkerahastokikkailujen ansiosta, minkä jälkeen se lähtee taas nousuun. Velkasuhdetta ei saada laskuun ilman talouskasvua. Tarvitsemme oikein ajoitettua ja suhdanteeseen mitoitettua finanssipolitiikkaa, tuottavuutta tukevaa tutkimus-, kehitys- sekä koulutuspolitiikkaa, pitkäaikaistyöttömyyttä vähentävää työllisyyspolitiikkaa, uusia innovaatioita ja korkeaa arvonlisää synnyttävää elinkeinopolitiikkaa sekä työkykyä tukevaa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Tarvitsemme vihdoin ja viimein suhdannekannusteen edelleen kyntävälle rakennusalalle, joka on talouden keskeinen ajuri. Arvoisa puhemies! Vasemmistolla on vaihtoehto oikeistohallituksen kurjistavalle politiikalle. Vasemmisto harjoittaisi politiikkaa, joka tukisi kokonaiskysyntää paremmin kuin hallituksen rikkaille jakamat veroporkkanat. Vasemmisto myös vahvistaisi valtiontaloutta tekemällä reiluja verouudistuksia, joilla varmistetaan hyvinvointivaltion kestävyys myös tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! Lopulta ihmisten talous on kuitenkin sopimuksenvarainen asia. Ainoat talouden kovat rajat tulevat luonnonvaroista — kaikki muu on lopulta sovittavissa ihmisten kesken. On selvää, että tuotantoa ja kulutusta on ohjattava ekologisesti kestävämpään suuntaan, luonnon kanssa kun ei voi neuvotella. Ilmaston kuumeneminen etenee hirvittävällä vauhdilla, ja aika elinkelpoisen planeetan turvaamiseksi on loppumassa. Ilmaston kuumenemisen rahalliset ja inhimilliset kustannukset tulevat olemaan korkeat. Siksi olisi halvempaa toimia nyt, kun voisimme vielä hillitä pahimpia vaikutuksia. Kustannukset tulevat olemaan suuret, niin suuret, ettemme vielä aivan ymmärrä edes mittakaavaa. Se ei ole kuitenkaan syy jättää tekemättä, päinvastoin, se on syy tehdä entistä enemmän. Erityisen kiireellinen tehtävä on Suomen romahtaneiden hiilinielujen elvyttäminen. Hiilinielujen romahdus uhkaa ilmastopolitiikkamme uskottavuutta ja myös talouden kestävyyttä. Arvoisa puhemies! Ensisijainen velvollisuutemme päättäjinä on varmistaa, että jätämme jälkeemme elinkelpoisen planeetan myös tuleville sukupolville. Toivon, että myös hallitus muistaa tämän. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-09-23T12:49:28,2025-09-23T12:56:43,Hyväksytty,1.1 2025_83_16,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Andersson, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_17,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Otto,Andersson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomen talouden kannalta kaikkein tärkeintä on saada kasvu käyntiin. Tarvitsemme lisää työpaikkoja, enemmän menestyviä yrityksiä ja uusia investointeja. Vain siten voimme turvata hyvinvoinnin ja palvelut tulevaisuudessa. Siksi on välttämätöntä, että hallitus pitää kiinni kevään puoliväliriihen voimakkaista kasvutoimenpiteistä. Työn ja yrittämisen verotusta kevennetään, ja sillä parannamme työnteon kannattavuutta ja yritysten toimintaedellytyksiä. Samalla hallitus nostaa tki-rahoituksen tasoa. Yhdessä paikallisen sopimisen edellytysten parantamisen kanssa tki-panostukset ovat tehokkaimmat keinot tuottavuuden nostamiseksi Suomessa. Tuottavuuden lisääminen taas on talouskasvun edellytys. Tässä olemme olleet selkeästi verrokkimaita jäljessä. Arvoisa puhemies! Teollisuuden vihreä siirtymä on talouskasvun suurin potentiaali, ja siksi vihreän siirtymän investointien verokannustinta jatketaan. Panostukset vihreään siirtymään ovat myös tehokkaimpia keinoja päästöjen vähentämiseksi. Suuria investointihankkeita on vireillä pitkin Suomen rannikkoa, alkaen itäisestä Kymenlaaksosta ja Itä-Uudeltamaalta läntiseen Vaasan seutuun ja Kokkolaan. Nyt nämä investoinnit on saatettava maaliin. Arvoisa puhemies! Työllisyystilanne on vakava, ja siihen tulee suhtautua vakavasti. Sen takia hallitus panostaa nyt erityisesti nuoriin esittämällä 30 miljoonan euron määrärahan nuorten työllistämisseteliin, jolla kannustetaan yrityksiä palkkaamaan puoleksi vuodeksi erityisesti niitä nuoria, joilla ei ole juurikaan työkokemusta. ",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Otto Andersson,1189,2025-09-23T12:56:46,2025-09-23T12:58:46,Hyväksytty,1.1 2025_83_18,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kestävä Suomi rakentuu nyt ja tulevaisuudessakin kannattavalle työlle, yritystoiminnalle, osaamiselle ja perheiden hyvinvoinnille. Taloudellinen kasvu syntyy yrityksissä, ja hyvinvoinnin tulevaisuus rakennetaan perheissä. Kristillisdemokraattien keskeinen tavoite on, että Suomessa on jatkossakin turvallista tehdä työtä, yrittää, perustaa perhe ja vanheta. Luottamus on peruskallio, jonka varaan tulevaisuuden investoinnit niin kodeissa kuin yrityksissäkin voidaan rakentaa. Tähän budjettiriiheen käytiin maailmanpoliittisesti haastavissa lähtökohdissa, jotka luovat epävarmuutta globaaleille markkinoille. Tehtyjen päätösten tavoitteena on varmistaa voimavarat valtion tärkeimmälle ydintehtävälle: sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta huolehtimiselle. Laajaa palveluverkkoa ja sosiaaliturvaa tarjoava hyvinvointiyhteiskunta ei pitkällä aikavälillä voi nojautua kasvavaan velkaan velan päälle. Pidämme kiinni tavoitteesta vakauttaa valtion velkasuhde vuoteen 2027 mennessä. Keväästä edelleen heikentyneen taloustilanteen vuoksi oli välttämätöntä löytää vielä miljardin euron lisäsäästöt. Koska olemme eläneet velaksi viimeiset lähes kaksikymmentä vuotta, eivät korjaustoimetkaan olleet helppoja. [Hanna Sarkkisen välihuuto] Välttämättömien sopeutustoimien ohella on erityisen tärkeää luoda edellytykset kestävälle talouskasvulle. Työn verotusta alennetaan ensi vuonna yli 500 miljoonalla eurolla. Tämä luo kannustimia työntekoon ja parantaa palkansaajien ostovoimaa. Lisäksi ruuan ja lääkkeiden arvonlisäveroa lasketaan, mikä tukee perheitä ja pienituloisia. [Suna Kymäläinen: Ensin nostitte!] Yhteisöveroa alentamalla kannustetaan työhön ja yrittämiseen ja parannetaan yritystoiminnan kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Teollisuudesta saamme nyt uutisia täysistä tilauskirjoista, ja useat suuren mittaluokan investoinnit ovat lähteneet liikkeelle. Erityisen tärkeitä ovat toimet nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Jokainen menetetty työvuosi nuoren elämässä rapauttaa luottamusta tulevaisuuteen ja lisää pitkäaikaisemman syrjäytymisen riskiä. Nuorten palkkaamiseen kannustavaan työllisyysseteliin onkin nyt varattu 30 miljoonaa euroa. Yritysten omistajan- ja sukupolvenvaihdoksia helpotetaan, Viron yrittäjätilin kaltaisen mallin käyttöönottoa ryhdytään selvittämään, ja yli 25-vuotiaiden laajemmat opinnot avoimessa korkeakoulussa työttömyysturvalla mahdollistetaan. Iloitsemme siitä, että uusia säästöjä ei kohdisteta sosiaali-, vanhus- ja terveyspalveluihin, sosiaaliturvaan ja järjestökenttään. Tavoitteemme omaishoidon parantamiseksi toteutuu: tuen vähimmäispalkkio nousee 58 eurolla kuukaudessa. Hallitus laajentaa lahjoitusvähennystä koskemaan laajasti eri järjestöjä, mikä parantaa myös kansalaisyhteiskunnan mahdollisuutta tukea urheilua ja liikuntaa. Säännöllisellä arkiliikunnalla on merkittävä terveyttä ja hyvinvointia parantava vaikutus. Uusien liikuntapaikkojen rakentamiseen ei kohdisteta säästöjä. [Välihuutoja vasemmalta] Hyvinvoinnille ja terveydelle haitallisten alkoholi- ja tupakkatuotteiden — myös nikotiinipussien — verotusta sen sijaan korotetaan. Tämä tukee talouden tasapainottamista niin verokertymän kasvun kuin käytön vähenemisestä syntyvien terveysvaikutusten kautta. Vuosille 2025—2027 on varattu myös yli kymmenen miljoonaa euroa huumekuolemien ehkäisyyn. Toimia päihteidenkäytön vähentämiseksi ja huumeista irrottautumiseksi tarvitaan erityisen kipeästi nyt, kun vaaralliset muuntohuumeet, kuten alfa-PVP, tuhoavat monen nuoren elämää. Eduskuntaryhmämme tavoitteet lapsiperheiden aseman turvaamisesta toteutuivat. Mittavista talouden sopeutuksista huolimatta kotihoidon tuki on turvattu, lapsilisiä on korotettu, perusopetukseen ja oppimisen tukeen on osoitettu lisäresursseja. Lasten ja nuorten terapiatakuu on toteutettu. Lapsiperheiden verotusta kevennetään korottamalla työtulovähennyksen lapsikorotusta [Suna Kymäläinen: Paitsi työttömille!] 105 euroon. Lisäksi uusia perheitä tuetaan nostamalla äitiyspakkauksen arvoa. Eduskuntaryhmämme kiirehtii hallitusohjelmaan kirjattua väestöpoliittista selontekoa. Syntyvyyden romahdusmainen lasku ja väestörakenteen muutos uhkaavat talouden kestävyyttä, työvoiman saatavuutta ja eläkejärjestelmää. Siksi on välttämätöntä edelleen löytää uusia toimia syntyvyyden lisäämiseksi. Myös asennemuutosta tarvitaan. Jokainen vauva on tervetullut ja toivottu. Tarvitaan myös tukea yllätysraskauksissa, jotta yhä useammalle lapselle turvattaisiin oikeus elämään. Nykyisessä turvallisuustilanteessa omavaraisuuteen, huoltovarmuuteen ja kokonaisturvaan on erityisen tärkeää panostaa. Hallitus huolehtii Suomen turvallisuudesta ennätyksellisellä kuuden miljardin euron panostuksella puolustuksen materiaalihankintoihin. Myös kotimainen ruoka on osa huoltovarmuutta, ja siksi kotimainen ruuantuotanto rajataan säästöjen ulkopuolelle. On tärkeää, että Suomi kantaa myös vastuutaan hädänalaisten auttamisesta kriisipesäkkeissä. Humanitäärisen katastrofiavun rahoitukseen lisätään 20 miljoonaa euroa, joista viisi miljoonaa euroa kohdennetaan Gazaan. Sen sijaan opposition ehdotukset Palestiinan valtion tunnustamisesta eivät auta Gazan kärsiviä siviileitä eivätkä lisää turvallisuutta vaan ovat pelaamista aluetta tosiasiallisesti hallitsevan ja omaa kansaansakin polkevan terroristihallinnon pussiin. [Miapetra Kumpula-Natri: Kerro tuo muille länsimaille! — Eduskunnasta: Kerro tuo presidentille!] Arvoisa puhemies! Valtion taloudenhoito ei ole vain yhden hallituskauden mittainen projekti. Pitkän aikavälin vastuullisen talouslinjan rakentaminen määrittelee sen, millaisen maan jätämme perinnöksi seuraaville sukupolville. Vakaa talous luo kestävyyttä kohdata tulevia haasteita, joita vaikeasti ennakoitavassa maailmantilanteessa kohtaamme. Suomi tarvitsee nyt toivoa ja luottamusta. Kristillisdemokraatit näkevät, että päätöksenteon ytimessä tulee olla vahva arvopohja: huolehdimme heikoimmista, tuemme perheitä, lapsia ja nuoria, takaamme jokaiselle arvokkaan ikääntymisen sekä arvostamme rehellistä työtä ja yrittämistä. Terveiden arvojen kalliopohjalle rakennettu yhteiskunta kestää maailman myrskyissä. — Kiitos. [Suna Kymäläinen: Mites ne työttömien lapset? — Pia Lohikoski: Mites ne 27 000 lasta?]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-09-23T13:02:59,2025-09-23T13:10:04,Hyväksytty,1.1 2025_83_19,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja... [Hälinää] — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_20,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos paljon! [Hälinää — Puhemies koputtaa] — Minä aloitan heti, kun nuo lopettavat tuon keskustelun. [Naurua] Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomi tarvitsee uskottavan ja pidemmän tähtäimen suunnitelman. Tänä aamuna tuli viimeisin herätys: työttömyys on ennätyslukemissa 15 vuoteen. Nyt tarvitaan nopeita ja rohkeita päätöksiä, ja meidän ohjelmassa niitä on. Suomelta puuttuu tarina. Suomelta ja suomalaisilta puuttuu usko tulevaisuuteen. Suomi on pieni maa, ja pieni maa ei voi olla kaikessa mahdollisessa mukana. Meidän on löydettävä omat vahvuutemme ja keskityttävä niihin, ja niissä meidän pitää yrittää ja haluta olla maailman parhaita. Vain sitä kautta voimme menestyä tulevaisuudessa. Meillä on mahdollisuuksia esimerkiksi kaivos- ja puolustusteollisuudessa, mutta niissä pitäisi toimia paljon nopeammin, rohkeammin ja itsekkäämmin. Pelkästään budjettiehdotuksen haukkuminen ja pilkkominen tässä ei oikeasti johda mihinkään. Politiikasta on tullut hengästyttävää tempoilua, jossa tärkeintä on vain pitää omasta suosiosta ja vaalimenestyksestä kiinni. Puolueiden tehtävä on oikeasti löytää yhteisiä intressejä ja tehdä tuloksekkaista neuvotteluista pysyvämpi olotila. Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomen tilanne on oikeasti erittäin hankala. Suomessa on länsimaiden kallein julkinen sektori, EU:n toiseksi korkein työttömyys ja varmaan kohta korkein, yrityksiä menee konkurssiin ja talouskasvu on laahannut jo kohta 20 vuotta. Ihmiset ovat maksaneet veronsa ja eläkkeensä ja saaneet lupauksen, että heistä huolehditaan vanhoina. Nyt sitä lupausta ei ole pidetty. Näin emme voi jatkaa. Hallituksen tuore budjetti on siitä huolimatta täynnä vippaskonsteja ja silmänkääntötemppuja. Esimerkiksi viimeisin leikkaus asuntorahoituksesta on kirjattu 365 miljoonaksi, vaikka oikeasti budjettisäästö on neljä miljoonaa. Tämä 360 miljoonan euron bluffi kertoo kaiken hallituksen toimista. Hallitus puhuu kymmenen miljardin euron sopeutuksesta, mutta ei yhtään siitä, mitä on oikeasti toteutumassa. Esimerkiksi Valtion Eläkerahastosta lainaaminen on kuin siirtäisi rahaa taskusta toiseen. Rahastosta otetaan yhteensä yli miljardin euron laina, ja se on kuin otettaisiin pikavippi, jota ei koskaan makseta takaisin. Ja se on tyhmää, koska Eläkerahasto tuottaa selvästi enemmän kuin on valtion lainojen korko. Muutenkin tehdään ”säästöjä” hankkeista, jotka ovat vasta suunnitelmia. Totuus on, että Suomen julkinen talous on surkeassa jamassa. Pelkästään lainojen korkoihin menee tulevina vuosina 4—6 miljardia euroa vuodessa ja puolustukseen yhtä paljon. Erittäin vaikea yhtälö, puolustuksesta ja turvallisuudesta kun ei voi tinkiä. Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomalaisista yrityksistä voi sanoa, että tuntuu kuin rahaa olisi enemmän kuin ideoita. On hyvä, että joku uskaltaa sanoa, että suuret osingot on huono uutinen. Pitäisi uskaltaa investoida ja hankkia kasvua. Pitäisi lähteä valloittamaan maailmaa niin kuin ruotsalaiset tekevät. [Laura Huhtasaari: Niinpä!] Pitäisi olla enemmän nälkää kasvaa. Pitäisi olla enemmän ahneutta odottaa. Suomessa yritykset myydään liian nopeasti ja liian aikaisin. [Laura Huhtasaari: Tuo oli hyvä!] Sitä paitsi julkiset tuet pitäisi maksaa takaisin silloin kun yritys myydään. Yrittämisestä ei täällä oikeasti ymmärretä kovin paljoa. Hallituksen miljardin euron alennus yhteisöveroon valuu osinkoina suurten yritysten omistajille. Täällä ehdotellaan yrityksille myös Viron mallia, mikä ei toimi edes Virossa. Arvoisa puhemies, ärade talman! Satun tietämään jotakin yrittämisestä, ja siksi kannattaa tutustua meidän rohkeaan kasvuohjelmaan. Teen siitä tässä nyt muutamia nostoja: Suomea ei pidä säästää kuoliaaksi. Vain talouskasvu kuittaa velat. Prosentin kasvu ei riitä mihinkään ja kahden prosentin kasvulla pysymme paikallamme, kun inflaatio on sen verran. Tarvitsemme siis yli kahden prosentin kasvua, että selviämme tästä. Yksityiset yritykset ja uudet yrittäjät ovat Suomen talouden selkäranka, ja niiden kasvua meidän pitää tukea. Tavoitteena pitää olla 200 000 uutta työpaikkaa yksityisiin yrityksiin ja 80 prosentin työllisyysaste. Yritystuet on puolitettava. Pienten yritysten alvia pitää vapauttaa 40 000:een ja nostaa portaittain 80 000 euron liikevaihtoon. Ulkomaalaiset yritykset, jotka aloittavat liiketoiminnan Suomessa, saavat toimia kolme ensimmäistä vuotta ilman yhteisöveroa. Uusi kotimainen perustettu yritys saa toimia ilman yhteisöveroa kolme ensimmäistä vuotta. Yhteisövero pitäisi pudottaa 15 prosenttiin, kun kerrotaan, mihin investoidaan. YEL-maksun on perustuttava todellisiin tuloihin. YELin valuvika on korjattava välittömästi eikä selvitysten jälkeen joskus vuosien päästä. Nyt menee terveitä yrityksiä turhaan konkurssiin samalla vauhdilla kuin 1990-luvun pahimpina lamavuosina. Eläkevakuutusyhtiöiden on sijoitettava 3—5 miljardia kotimaisiin kasvuyrityksiin. Ja viimeiseksi: kotitalousvähennystä olisi pitänyt nostaa eikä laskea. Kotitalousvähennystä nostettiin Ruotsissa. Eli siinä oli muutamia nostoja meidän rohkeasta kasvuohjelmasta, ja koko kasvuohjelma on tietysti hallituksen käyttöön. Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomi on pieni maa. Meidän on löydettävä omat vahvuutemme ja keskityttävä niihin. Ja kun me ne löydämme, meidän pitää olla niissä maailman parhaimpia. Vain sitä kautta pystymme luomaan uskoa ja näkymää tulevaisuuteen. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-09-23T13:10:10,2025-09-23T13:17:22,Hyväksytty,1.1 2025_83_21,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Annan valtiovarainministeri Purralle nyt vastauspuheenvuoron, jonka aikana edustajat voivat pyytää minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Ministeri Purra, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_22,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä oppositio, kiitoksia tästä keskustelusta. Sosiaalidemokraateille: Minusta tuntuu, että te itse pelottelette kansalaisia ja ankeutatte tilannetta [Joona Räsänen: Meidän vikahan tämä on!] samaan aikaan, kun te sumutatte edelleen ihmisiä sillä, että ilman teidän omia vaihtoehtojanne haluatte saada heidät uskomaan, että sopeuttaminen, jota hallitus tekee, on poikkeuksellista [Pia Viitasen välihuuto] ja se voidaan lopettaa tähän kauteen, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Samaan aikaan te väitätte olevanne huolissanne julkisen talouden tilasta ja velkaantumisesta, mutta niin kauan kuin teillä ei ole selkeitä vaihtoehtoja, jotka koskettavat euroja ja numeroita, se on pelkkää puhetta. Edustaja Lindtman, te sanoitte, että velkaantuminen ei ole taittumassa hallituksen kaudella. Se kuitenkin siitä keltaisesta kirjasta sivulta Y 13 löytyy, samoin talousennusteesta. Tämä hallitus on neljä kertaa tehnyt tarvittaessa lisää toimia reagoidessaan ulkoapäin tuleviin paineisiin ja siihen, että finanssipoliittista tavoitetta ei oltaisi saavuttamassa, ja juuri siksi tälläkin hetkellä me olemme tässä tavoitteessa kiinni. Toinen syy sille, että jouduimme hakemaan miljardilla eurolla lisätoimia, liittyy tietenkin luottoluokituksen laskuun. Suomella ei ole varaa odottaa enempää. Näitä toimia on tehtävä. Haluan huomauttaa, että hallituksen toimia ei tässäkään luottoluokittajan päätöksessä pidetty väärinä, vaan niitä haluttiin lisää. Korkojen nousu ei ole hallituksen aiheuttama ongelma, vaan viime vuosikymmenien olemattoman kasvun ja runsaan velanoton aiheuttamaa. Puolustusmenojen korottaminen on täysin välttämätöntä Venäjän toiminnan takia. Mikäli valtionlainan korot ja puolustusmenot olisivat vuoden 2022 tasolla, julkisyhteisöjen rahoitusasema lähestyisi jo tulevina vuosina tasapainoa. Tämän sanon juuri siksi, että kaikki ymmärtäisivät, miten valtionlainan korkomenot ja puolustus itsessään selittävät paljon niistä rumista luvuista, joita meidän budjettikirjan viivojen alla on. Olen varma siitä, että oppositiossa tämä olisi hoidettu toisin, ehkä veronkorotuksilla, laiminlyömällä menoleikkauksia, mutta ne takaisivat sen, että ongelma jatkuu ja pahenee. Edustaja Lindtman, teidän puheessanne, vaikka te nyt teitte siinä luetteloa, ei ollut yhtään vaikeaa päätöstä. [Antti Lindtman: Ahaa!] Te luettelitte enimmäkseen mukavia asioita, joihin niihinkään teidän vaihtoehdossanne ei kuitenkaan ole rahaa. Minua kiinnostaa se, mitä sellaista te olette valmiita tekemään, joka ei ole helppoa, sillä helppoheikit osaavat kyllä luetella helppoja asioita, [Naurua ja hälinää] mutta sen sijaan vastuunkanto politiikassa ja vaikeiden asioiden ja päätösten tekeminen on se, mikä on vaikeaa. Tai sitten toisaalta, edustaja Lindtman, te luettelitte sellaisia säästöjä, jotka me olemme jo tehneet. Esimerkiksi se, että tämä hallitus kykenee yritystukiin tekemään selvästi suurempia säästöjä kuin aiemmat hallitukset, on mielestäni jotakin — siitäkin huolimatta, että olen samaa mieltä siitä, että vieläkin parempaan pitäisi pystyä. [Joona Räsänen: Te olitte siis samaa mieltä, mutta silti kritisoitte!] Veronalennuksista, arvoisa puhemies: Tämä hallitus alentaa työn verotusta lähes 1,8 miljardia euroa koko hallituskaudellaan. Tämä on huomattavan suuri summa, [Pia Viitanen: Paljonko jää lompakkoon?] erityisesti kun otetaan huomioon se, että me samaan aikaan teemme merkittäviä sopeuttamistoimia, ja erityisesti se, että kokonaisveroaste tällä kaudella laskee. Valitettavasti oppositiossa monet linjanvedot ovat verotusta lisääviä joko kotitalouksille tai yrityksille tai molemmille, ostovoimaa heikentäviä. Mekin olemme joutuneet tekemään vaikeita veronkiristyksiä, ja silti kokonaisveroaste laskee. Ymmärrän, että tämä ylimpiin marginaaleihin kohdistuva kevennys häiritsee salin vasenta laitaa, mutta samaan aikaan sen lähde, että suomalaisten korkeatuloisin kymmenys maksaa 70 prosenttia tuloverokertymästä, ei ole Keskuskauppakamari eikä Eteläranta vaan STTK. Edustaja Sarkkinen, te sanoitte, että velkaa ei saada alas ilman talouskasvua. Se on juuri näin, mutta tällä hetkellä se on myös niin, että velkaa ei saada enää alas edes pelkällä talouskasvulla, vaikka se säällistä olisikin. Sopeuttamisesta, menojen priorisoinnista ja niiden saamisesta vastaamaan meidän tulopohjaa ei vain yksinkertaisesti pääse kiemurtelemaan ulos. Siitä ei pääse vasemmistokaan kiemurtelemaan, mikäli haluaa asioista päättämään. Arvoisa puhemies! Loppuun vielä haluan kiittää keskustaa hyvin tasapainoisesta puheesta. Ihan jokaisesta kohdasta en ollut samaa mieltä, mutta arvostan suuresti tätä teidän lähestymistapaanne tähän. Yleisesti oppositiolle: monet ongelmat, joita kuvataan, ovat täysin tunnistettavia — kysynnän puute, turvallisuus, vientimarkkinoiden ongelmat, velan kasvu — mutta oppositiossa näihin on huomattavasti helpompi reagoida kuin hallituksessa. Lopetan siihen, mistä äsken aloitin, eli olen tyytyväinen siitä, että juuri tämä hallitus on nyt ja näinä vaikeina aikoina tekemässä näitä päätöksiä, mitä se voi tehdä niillä eväillä, joita sillä on.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-09-23T13:17:29,2025-09-23T13:22:55,Hyväksytty,1.1 2025_83_23,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Sitten siirrymme debattiin. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_24,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen taloudellinen tilanne johtuu ennen kaikkea siitä, että tämä hallitus on hoitanut yhtä asiaa kaikista heikoiten koko EU:ssa ja sen myötä koko julkinen talous on näin raskaasti alijäämäinen, ja se on nimenomaan työllisyys. Nämä tämän päivän karmeat työttömyysluvut, siis Tilastokeskuksen mukaan pahimmat jopa yli neljännesvuosisataan — eivätkö ne herätä hallitusta tarkistamaan linjaa? Ja pääministeri Orpo, jäämme odottamaan vastausta kysymykseen: oletteko valmis tänään tässä salissa lupaamaan, että tästä vuodesta ensi vuoteen jokaisen, siis ihan jokaisen, palkansaajan verotus, verorasitus kevenee, vai ei? Vai puhuitteko pehmoisia kolme viikkoa sitten?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-09-23T13:23:01,2025-09-23T13:24:06,Hyväksytty,1.1 2025_83_25,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_26,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Mika,Lintilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! RKP:n ryhmäpuheenvuorossa ryhmäpuheenjohtaja Andersson sanoi hyvin, että talous on vähän niin kuin henkimaailman asia ja ilmapiiri vaikuttaa siihen hyvin paljon. Valitettavasti tällä hetkellä ehkä se ilmapiiri, joka hallituksesta välittyy, ei ole sellainen, joka kannustaa yrittäjiä, [Vasemmistoliiton ryhmästä: Juuri näin!] joka kannustaa investoimaan. Peilaan tämän siitä, että olen tavannut useampia vanhoja kollegoitani, ja he kysyvät, mitä Suomessa on tapahtumassa — he ovat osa vielä politiikassa, osa liikemaailman puolella. Mutta jos muissa maissa kysellään, mitä Suomessa tapahtuu, kun meidän pitäisi olla, että ”tervetuloa investoimaan meille”, niin ehkä sellainen asia, jonka hallitus voisi tehdä ja joka ei maksa mitään, olisi, että me pystyttäisiin viestimään Suomesta, että ulkomaiset investoinnit ovat Suomeen tervetulleita, meillä on selkeä roadmappi olemassa energiateollisuuden kanssa, luvituksien kanssa, eikä siitä ruveta käymään sisällä taistelua. Tämä olisi sellainen asia, jota tuolla ulkona odotetaan [Puhemies koputtaa] aika paljon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2025-09-23T13:24:10,2025-09-23T13:25:27,Hyväksytty,1.1 2025_83_27,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_28,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri sanoi, että Suomi tunnetaan Kelasta. [Jani Mäkelä: Se oli hyvin sanottu!] Oli aika, kun Suomi tunnettiin innovaatioista, teknologisesta edelläkävijyydestä, ilmastotyöstä. Ymmärrättehän te, hallitus, että teidän omillakin puheillanne on vaikutusta siihen, millaiseksi suomalaiset ja millaiseksi suomalaiset yritykset näkevät meidän tulevaisuuden. Nyt me tiedämme, että kuluttajien luottamus on matalalla, osittain myös teidän tekemänne politiikan vuoksi. Nyt olisi hyvä hallituksen miettiä, miten me saamme palautettua luottamuksen tulevaisuuteen. Suomen keskeiset valtit turvallisuus ja keskinäinen luottamus ovat koetuksella, kun ihmiset eivät voi enää luottaa, että kaikista pidetään huolta, ja eriarvoisuus kasvaa. Näinä vaikeina taloudellisina aikoina te olette antaneet velkarahalla veronkorotukset rikkaille ja muun muassa laskeneet bensaverotusta. Olisiko ollut järkevää tämä liikenevä raha kuitenkin laittaa esimerkiksi koulutukseen ja tutkimukseen ja vahvistaa näin meidän talouden näkymiä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-09-23T13:25:27,2025-09-23T13:26:38,Hyväksytty,1.1 2025_83_29,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_30,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaiset eivät nyt uskalla kuluttaa vaan kasvattavat säästöjä, [Jani Mäkelä: Mitäs pelottelette!] ja ihmekös tuo, kun he näkevät, miten sodat ja kauppasodat riehuvat maailmalla, miten leikkausten vuoksi irtisanomiset lisääntyvät, miten pienituloisten tilanne heikkenee, miten työttömyysturvaa on heikennetty, miten julkiset sotepalvelut natisevat liitoksissaan riittävän rahoituksen alla, miten arvonlisäveron korotus nosti hintoja. Ja tämän päälle, kun he vielä näkevät sen, miten päättäjät riehuvat saksien kanssa ja horisevat sosialismista, voi siinä tulevaisuudenusko olla aika vähissä. Mutta kyllä, nyt olisi löydettävä askelmerkkejä, joilla me voimme mennä eteenpäin niin, että meillä olisi tarjota kansalaisille joitain muitakin tulevaisuudennäkymiä kuin ikuisia ja loputtomia leikkauksia. Arvoisa puhemies! Tulevaisuudenuskoa ei rakenneta uskosta ja toivosta puhumalla vaan tekemällä sellaista politiikkaa, joka luo uskoa ja toivoa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-09-23T13:26:38,2025-09-23T13:27:45,Hyväksytty,1.1 2025_83_31,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_32,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On tulosvastuu, vaalien jälkeen hallitusvastuun ottavat päättäjät ottavat vastuun myös tuloksista. Nyt nämä tulokset ovat kaikkien nähtävillä: ennätystyöttömyys, kymmenen prosentin työttömyys, Suomi kohta Euroopan kärkisijoilla. Tämä on hallituspolitiikan tulosta. Työllisyyslupaus on petetty. Ja kun te, arvoisa hallitus, halusitte tehdä luottamusta talouteen näillä massiivisilla veronkevennyksillä, niin kuinkas siinä kävikään, kuinkas siinä tavalliselle suomalaiselle palkansaajalle kävikään? Nämä huomattavat veronkevennykset menevät kaikkein varakkaimmille suomalaisille, niille, jotka tienaavat yli 9 000 euroa kuukaudessa, samaan aikaan kun tavallinen myyjä, opettaja ja insinööri jäävät käytännössä mopen osille. Kun te, pääministeri, olette tullut luvanneeksi, että jokaisen verotus kevenee, niin voitteko te nyt toistaa tämän lupauksen, tuleeko jokaisen tavallisen suomalaisen palkansaajan verotus todella keventymään? Voidaanko tämä lupaus antaa? [Aleksi Jäntti: Hallituskaudellako?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-09-23T13:27:50,2025-09-23T13:28:57,Hyväksytty,1.1 2025_83_33,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kopra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_34,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aika masentava on tämä opposition viesti mutta ei kuitenkaan yllättävä. Mitään hyvää ei siis löydetä hallituksen toimista. Vähän nyt kyllä sentään osattiin esittää joitain toimia mutta hyvinkin pintaliidonomaisesti. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Antaa tulla!] Miksi te ette nyt käytä tätä tilaisuutta ja tätä keskustelua hyväksenne kertomalla, mitä te tekisitte, millä pannaan talous kuntoon? [Hälinää] Orpon hallitus on tehnyt kaikkensa ja tulee tekemään aivan kaikkensa, että kasvua vauhditetaan. Ollaan sitouduttu velkasuhteen taittamiseen hallituskauden loppuun mennessä [Timo Harakka: 100 000 uutta työllistä?] ja on tehty kymmenen miljardin sopeutukset. Eivätkö nämä kelpaa? Perutteko te ne kaikki? Talouskasvua ei ole meillä ollut 15 vuoteen, tai lähes 20 vuoteen, riippuen vähän laskutavasta, ja samassa ajassa velkaa on otettu lähes sata miljardia euroa. Kyllä nyt on aika panna tämä homma kuntoon ja menot suu säkkiä myöten eikä tehdä vain velkaa, koska rahaa muka on. [Timo Harakka: Kuuleeko pääministeri?] Nyt korjataan menneiden hallitusten perintöä. Useat merkit kertovat siitä, että talouden kasvu kuitenkin nyt on lähdössä käyntiin. [Suna Kymäläinen: Ai taas lähtee?] On kuitenkin niin, että suhdanne on todella vaikea. Siksi hallitus tekee kaiken sen, [Puhemies koputtaa] mikä omissa käsissä on: kevennetään verotusta, uudistetaan työmarkkinoita, [Puhemies koputtaa] sujuvoitetaan luvitusta, panostetaan osaamiseen. Näin me saadaan Suomi kasvuun.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2025-09-23T13:28:57,2025-09-23T13:30:18,Hyväksytty,1.1 2025_83_35,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_36,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun olen kuunnellut näitä kokoomuksen ja perussuomalaisten ryhmäpuheita, niin hätähuuto tulee mieleen, sellainen liskoaivoista tuleva hätähuuto. [Naurua] Ymmärrän sen, kun katsottiin niitä aamun työttömyyslukemia. Teillä ei ollut yhtään kommenttia tästä keltaisesta kirjasta, Suomen valtion budjetista ensi vuodelle, ei tulevaisuudensuunnitelmia. Käytiin edellistä hallitusta, lähihistoriaa läpi, peloteltiin ihmisiä. Siinä se psykologinen vaikutus tulee. Totean nyt kuitenkin, herra puhemies, että keskusta on esittänyt jo nyt yli 50 erilaista keinoa, joilla kasvua saataisiin liikkeelle, asuntoreformia, kotitalousvähennyksen parantamista, kokeneitten työntekijöitten veroalea, yritysverotusuudistusta. Nämä kaikki ovat teillä, hallituksella, käytössä tarvittaessa. Puhemies! Jo meidän perustuslaissamme lukee, että julkisen vallan tehtävä on edistää työllisyyttä ja pyrkiä turvaamaan kaikille oikeus työhön. Miten, arvoisa pääministeri, hyvä hallitus, te olette mielestänne onnistuneet, kun meillä on enemmän työttömiä Suomessa kuin Espoon väkiluku, 340 000, ja Euroopan toiseksi pahin työttömyysaste, yli 10 prosenttia? [Puhemies koputtaa] Ja, puhemies, tämä on se syy, miksi keskusta tulee jättämään välikysymyksen Suomen työttömyystilanteesta [Puhemies koputtaa — Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] ja epäonnistuneesta työllisyyspolitiikasta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-09-23T13:30:19,2025-09-23T13:31:38,Hyväksytty,1.1 2025_83_37,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_38,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Totuus on myös se, että aika moni suomalainen, pienituloinen suomalainen, on tällä hetkellä hyvin huolissaan siitä, että vasemmiston kannatus gallupeissa on niin korkealla kuin se on, [Naurua vasemmalta] koska se saattaa johtaa siihen, että vasemmisto pääsee valtaan, ja jos katsotaan, minkälaisen vaihtoehdon he sitten tarjoavat, niin se on veronkorotuksia suomalaisille. Kun eduskunnan tietopalvelu eli riippumattomat asiantuntijat arvioivat vasemmistoliiton vaihtoehtoa, niin siellä lukee, että 50 000 uutta työtöntä Suomeen — 50 000 uutta suomalaista työttömäksi, eli heidän tulotasonsa tippuu, eli he tippuvat käytännössä matalatuloisiksi. [Hälinää] Se on vasemmistolaista politiikkaa, ja sitten neljä vuotta velkaa, jonka jälkeen tarvitaan taas oikeistohallitus pelastamaan taloutta vasemmiston velkarallin jäljiltä. Ymmärrättekö te, että pienituloisille kaikista haitallisinta on sellainen politiikka, jossa ei pidetä valtiontaloudesta hyvää huolta? [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Teidän jälkiänne tässä korjataan, koettakaa ymmärtää se. Kritisoida voi, ja arvostan sitä, miten osa teistä sen tekee, mutta toivoa saisi, että esittäisitte myös vaihtoehdon. [Veronika Honkasalon välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-09-23T13:31:38,2025-09-23T13:32:47,Hyväksytty,1.1 2025_83_39,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_40,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Purra, te pyysitte meitä täällä oppositiossa keskittymään todellisuuteen teatterin ja tosi-tv:n sijaan. En tiedä, miltä se todellisuus sinne aitioon näyttää, mutta meille se näyttää siltä, että Suomessa on ennätyksellisen paljon työttömiä suomalaisia. Meille se näyttää siltä, että Suomessa on teidän hallituksenne myötä entistä enemmän köyhiä lapsia. Meille se näyttää siltä, että yhä useampi suomalainen nuori kuolee huumeisiin, yhä useampi suomalainen on ilman kotia, yhä useampi kansalaisjärjestö joutuu lopettamaan toimintansa, tai että meillä on vaikka ammatillisissa oppilaitoksissa vähemmän opettajia. Mitä tulee siihen teatteriin ja tosi-tv:hen, niin nekin taitavat kuihtua, kiitos kulttuurileikkauksienne, ja silti se Suomi-laiva purjehtii kohti velkahorisonttia todella lujaa. On ymmärrettävää, että te ennemmin noudatatte tällaista trumppilaista pelikirjaa puheissanne, koska teillä ei ole hallituksena vastauksia siihen, mistä suomalaisille työtä, toimeentuloa, hoivaa, terveyttä ja parempia kouluja. [Jani Mäkelä: Trumpillahan niitä keinoja olisi! — Laura Huhtasaari: Nimenomaan!] Miksi te ette tartu vihreiden ehdotukseen siitä, että panostetaan koulutukseen, jotta saadaan tuottavuutta, jotta saadaan yrityksiä ja innovaatioita? Miksi ei tehdä vihreää verouudistusta, [Puhemies koputtaa] jolla hinta menee haittoihin, ei työhön, ja miksi ette hae miljardien säästöjä [Puhemies koputtaa] haitallisista yritystuista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-09-23T13:32:47,2025-09-23T13:34:03,Hyväksytty,1.1 2025_83_41,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Andersson, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_42,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Otto,Andersson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Jos taas keskittyisimme tähän tärkeään kysymykseen kasvun edistämisestä, niin tosiaan teollisuuden vihreä siirtymä on Suomen suurin mahdollisuus tältä osin. Potentiaali on sadoissa miljardeissa euroissa. Kyse on työpaikoista, verotuloista, investoinneista, ja samalla ilmasto kiittää. Siirtymän vauhdittamiseksi hallitus on luonut verokannustimen, sujuvoittaa lupaprosesseja ja lisää tki-rahoitusta. Olisin kysynyt pääministeri Orpolta tai ministeri Puistolta: Miten näette nyt nämä tämänhetkiset aihiot ja lupaavat hankkeet? Onko meillä toivoa odottaa, että kohta tulee hyviä uutisia, ja onko vielä jotain, mitä me voisimme yhdessä tehdä, jotta nämä tärkeät projektit saatettaisiin maaliin? — Kiitos. [Matias Mäkynen: Ensi vuonna nolla tuulivoimalaa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Otto Andersson,1189,2025-09-23T13:34:08,2025-09-23T13:35:08,Hyväksytty,1.1 2025_83_43,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_44,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Työttömyystilanne on tällä hetkellä kammottava. Tilastokeskuksen mukaan työttömyyden trendiluku on mittaushistorian korkein. Pääministeri Orpo, te sanoitte kyselytunnilla 4.9., että vasemmistoliitolla on väärät luvut liittyen teidän asuntopoliittisiin heikennyksiinne, mutta kävi ilmi, että meidän lukumme olivat aivan oikeat. Tuolla samalla kyselytunnilla te, pääministeri Orpo, sanoitte myös, että työllisyyskehitys on lähtenyt parempaan suuntaan. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Oho!] Kysyisin nyt, kun meillä on entistä kehnommat työllisyysluvut tältä aamulta: onko hallituksen tilannekuva näin harhainen, vai onko teillä, pääministeri Orpo, väärät luvut? Sitten haluaisin myös todeta valtiovarainministeri Purralle, että onhan se vähän ironista, että täällä syytätte sosialismia, kun tämänkin työttömyyskehityksen takana on Suomen historian mahdollisesti oikeistolaisin hallitus.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-09-23T13:35:13,2025-09-23T13:36:15,Hyväksytty,1.1 2025_83_45,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Päivi Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_46,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yritin avoimin mielin kuunnella opposition puheenvuoroja. Parhaimmillaanhan tämä keskustelu käytäisiin tosiasioihin perustuvan yhteisen tilannekuvan pohjalta mutta siihen erilaisia vaihtoehtoja tarjoten, ja tästä kyllä täytyy antaa tunnustus edustaja Lintilälle ja keskustan ryhmäpuheelle: mielestäni se täytti nämä edellytykset. Mutta jos vasemmisto-opposition keskeinen vaihtoehto on kuroa tämä miljardien velkaongelma veronkiristyksillä, veroratkaisuilla, niin talouskasvua on turha odottaa. Se hyydyttäisi Suomen taloutta entisestään. [Timo Harakka: Nythän se oikein kohisee!] Velaksi rahoitettu hyvinvointi ei ole kestävällä pohjalla. Ennen muuta on kysymys siitä, millaisen perinnön jätämme lapsillemme ja lastemme lapsille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-09-23T13:36:17,2025-09-23T13:37:17,Hyväksytty,1.1 2025_83_47,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_48,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, te toden totta sanoitte kolme viikkoa sitten, että jokaisen, kaikkien palkansaajien verotus kevenee, ja nyt me tiedämme, että esimerkiksi järjestäytyneen myyjän, opettajan ja insinöörin veroale voi mennä jopa pakkasen puolelle — siis pakkasen puolelle. Toki joillain on iso tilipäivä: Iso tilipäivä koittaa kaikkein suurituloisimmille. Esimerkiksi siellä ministeriaitiossa voi koittaa 5 000:kin euron tilipäivä. Arvoisa pääministeri, minä kysyn teiltä nyt: missä ovat teidän lupaamanne veronkevennykset tavallisille suomalaisille? Te olette nostaneet tavallisen suomalaisen verotuksen korkeimmilleen kymmeneen vuoteen, ja minä kysyn teiltä: missä ovat lupaamanne veronkevennykset kaupan myyjille, insinööreille ja opettajille? Pääministeri, mielestäni edustaja Lindtman esitti erittäin tärkeän kysymyksen, johon toivon, että te tänään tässä eduskunnan edessä vastaatte: lupaatteko, että jokaisen palkansaajan, kaikkien, verotus kevenee? [Keskustan ryhmästä: Erinomainen tavoite!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-09-23T13:37:20,2025-09-23T13:38:33,Hyväksytty,1.1 2025_83_49,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sirén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_50,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Orpon hallituksen lähtökohta on se, että talouden kantokykyä vahvistetaan sitä kautta, että mahdollisimman moni voisi osallistua ja osallistuisi työmarkkinoille. Tämä on tämän hallituksen punainen, tarkoitan, sininen lanka. [Miapetra Kumpula-Natri: Ja kuinka meni?] Työllisyys alkoi, arvoisat opposition edustajat, heikentyä jo Marinin kaudella. [Miapetra Kumpula-Natri: Puhuttiin työvoimapulasta!] Jo Rinteen—Marinin hallitus tunnisti tarpeen esimerkiksi niille työmarkkinauudistuksille, joita meidän verrokkimaissamme, muissa Pohjoismaissa, oli toteutettu jo vuosikausia sitten. [Timo Harakka: Ennätystyöllisyys!] Niitä ei kuitenkaan saatu toteutettua, päätöksiä ei nähty. Mutta nyt Orpon hallituksen toimesta nämä rakenteelliset uudistukset on saatu toteutettua. Niiden vaikutukset näkyvät kuitenkin valitettavasti viiveellä, ja tämä aiheuttaa meille vaikean tilanteen, koska olemme jo lähtökohtaisesti olleet muita Pohjoismaita jäljessä. [Timo Harakka: Ette pääse edes alkupäähän!] Arvoisat opposition edustajat, mikä on teidän vaihtoehtonne? Ne uudet työpaikat eivät synny poliitikkojen tai valtion toimesta vaan yritysten toimesta. Te olette ehdottaneet yritysverotuksen kiristyksiä. [Antti Kurvinen: Keskusta ei ole!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2025-09-23T13:38:33,2025-09-23T13:39:50,Hyväksytty,1.1 2025_83_51,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_52,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme tänään kuulleet Tilastokeskukselta, että työttömyys on yli kymmenen prosenttia korkeammalla kuin kertaakaan 90-luvun laman jälkeen, mutta myös, että heinäkuussa myönnettyjen rakennuslupien määrä alitti historiallisen matalan tason, jolla se oli jo vuotta aiemmin. Vienti ja investoinnit osoittavat varovaisia elpymisen merkkejä, mutta huonosti ajoitettujen ja pienituloisiin kohdistettujen leikkausten myötä niin julkinen kuin yksityinen kulutus ovat romahtaneet, ja se syö kasvun. Tämä on teidän politiikkanne ja pelottelunne tulos. Kotitalouksien säästämisaste onkin korkeammalla kuin finanssi- ja eurokriiseissä, koska ihmiset eivät luota hallituksen toimiin vaan pelkäävät työttömyyttä, kun irtisanomisia helpotetaan ja työttömyysturvaa romutetaan. Ymmärrättekö, hyvä hallitus, että kun lisäätte epävarmuutta suomalaisten elämässä, eivät ihmiset uskalla ostaa asuntoa, perustaa perhettä tai kuluttaa? Politiikkanne heikentää luottamusta. Siksi tämä budjetti ja hallituksen politiikka edelleen heikentävät Suomen kasvua ja työllisyyttä eikä hallitus tule saavuttamaan edes omia tavoitteitaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2025-09-23T13:39:54,2025-09-23T13:41:04,Hyväksytty,1.1 2025_83_53,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_54,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että oppositio on kehittynyt tällä kaudella. Nimittäin se keskustan tyhjä paperi, jonka te kiikutitte hallitustunnustelijalle, on nyt kierrätetty ja sen eteen on laitettu otsikko SDP:n säästölista. Se on aivan yhtä tyhjä. Kun tuolta oppositiosta kaipailtiin Trumpin pelikirjan perään, niin olisipa Suomellakin Trumpin pelikirja. Kyllä USA:n talous porskuttaa aivan toisella tavalla kuin Suomen talous tällä hetkellä. [Välihuutoja] Meillä voisi olla paljon opittavaa näistä ajatuksista, mitä sielläkin on sovellettu. Esimerkiksi meidän julkinen sektorimme on suhteessa liian raskas, ja se ei tule kevenemään näillä toimilla, mitä nyt ollaan tekemässä. Esimerkiksi jos Opetushallituksen lopettamisen kaltainen toimenpide ei etene mihinkään, niin emme me tule saamaan julkista sektoriamme pienenemään tulevaisuudessa, [Antti Kurvinen: Olispa persut hallituksessa!] jollemme pysty tekemään rakenteellisia muutoksia valtionhallinnossa ja muuttamaan siellä oleellisesti toimintoja. Meidän ilmastotoimemme ovat aivan liian kunnianhimoisia muuhun Eurooppaan verrattuna. Meidän on pakko tinkiä niiden tasossa. Säästämme sieltä miljardeja, [Välihuutoja] että saamme rahaa puolustukseen ja velan menojen kattamiseen. [Timo Harakka: Olisipa teillä valta! — Laura Huhtasaari: Niin meillä onkin, ja näitä me tehdään!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2025-09-23T13:41:06,2025-09-23T13:42:10,Hyväksytty,1.1 2025_83_55,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_56,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Massatyöttömyys ja julkinen velkaantuminen kulkevat käsi kädessä. Sen takia, kun katsomme, kuinka suuria ja valtavia nämä ongelmat ovat, voisi odottaa johtavilta hallituspuolueiltakin puheissaan sitä sävyä, jota me muun muassa edustajilta Lintilä ja Andersson puheenvuoroissa näimme, jossa mieluummin kootaan suomalaisia ja päättäjiä tämän yhteisen ongelman edessä miettimään, miten me tätä ratkomme, kuin syytellään täällä toisia. Hallitushan on nimittäin tehnyt minusta sinänsä monia erittäin hyviäkin työelämän uudistuksia, välttämättömiäkin, joita on pitkään odotettu. Ne ovat teoriassa parantaneet julkista taloutta kahdella miljardilla eurolla, [Timo Harakka: Teoriassa!] teoriassa myös onnistuneet saamaan 100 000 työllistä lisää. [Timo Harakka: Teoriassa!] Mutta miten on käytännössä? Meillä on tullut 60 000 työtöntä lisää, ei siis lisää työllisiä. [Niina Malm: Se ei ole teoriaa!] Nyt oikeastaan kysynkin valtiovarainministeriltä: kumpi suomalaisille, jotka ovat nyt tässä ahdingossa, monet lapsiperheetkin, on tärkeämpi, se, mitä on tapahtunut teoriassa, vai se, mitä on tapahtunut käytännössä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-09-23T13:42:16,2025-09-23T13:43:26,Hyväksytty,1.1 2025_83_57,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_58,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Hallituksen linja on ollut ainakin yhdessä suhteessa johdonmukainen, ja se on se, että hallitus ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille. [Jani Mäkelän välihuuto] Tuoreimpana nyt hallituksen veropäätöksistä ylivoimaisesti eniten hyötyvät kaikkein suurituloisimmat ja eniten kärsivät kaikkein pienituloisimmat. Valtiovarainministeri Purra luonnehti tätä hallituksen verolinjaa niin, että verotus menee oikeaan suuntaan, ja tästä varmasti ovat samaa mieltä kaikki ne suurituloisimmassa kymmenyksessä olevat ihmiset. Mutta miten pienituloiset, miten köyhät, miten edes keskituloiset? Voi olla, että heidän arvionsa hallituksen verolinjasta on vähän toinen. Hallituspuolueiden puheenvuoroissa edustaja Anderssonin puheenvuoroa lukuun ottamatta oli niukanlaisesti sellaista, mihin saatoin itse yhtyä, mutta edustaja Bergbom totesi yhden asian, josta olen samaa mieltä, ja se on se, että hallitus tekee hirveitä arvovalintoja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-09-23T13:43:28,2025-09-23T13:44:32,Hyväksytty,1.1 2025_83_59,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_60,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, te olette hokenut tässä kahden vuoden ajan meille hyvästä hallitusohjelmasta, hyvästä hallitusohjelmasta, joka on nimenomaan toiminut tämän hallituksen liimana. Tämän teidän hyvän hallitusohjelmanne tuloksena kahden vuoden jälkeen on lähes EU:n korkein työttömyys, EU:n heikoin talouskasvu ja EU:n nopein velan kasvu. Te olette leikanneet suomalaisten sosiaaliturvaa, te olette heikentäneet työntekijöiden asemaa ja työttömien toimeentuloa. Nyt todella syystäkin suomalaiset ovat menettäneet luottamuksen omaan tulevaisuuteen, mikä heijastuu nyt sitten suoraan kansantalouteen. Arvoisa pääministeri, olen pannut merkille, että te olette useaan kertaan syyttänyt näistä hallituksen toiminnan tuloksista kaikkia muita paitsi itseänne. Olisiko aika katsoa peiliin? Nyt viimeisimpänä tässä olette syyttänyt kuluttajia siitä, että he eivät uskalla enää kuluttaa. [Jani Mäkelä: Tehän syytätte!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-09-23T13:44:36,2025-09-23T13:45:45,Hyväksytty,1.1 2025_83_61,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Malm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_62,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten tänään on useasti kuultu, Tilastokeskuksen mukaan työttömyysasteen trendi kipuaa jo kymmeneen prosenttiin. Tämä on synkin lukema sitten 90-luvun laman. Jokainen prosentti tarkoittaa tuhansia perheitä, joiden tulevaisuudennäkymät romuttuvat. Helsingissä on tällä hetkellä enemmän työttömiä kuin Imatralla asukkaita. Hallitus on tehnyt politiikkaa, josta voi vetää johtopäätökset: ennätystyöttömyys, ennätyskonkurssiaalto, ennätyksellinen luottamuksen puute. Ja te, hyvä hallitus, sanotte ”ei” työllistymiselle, [Laura Huhtasaaren välihuuto] te sanotte ”kyllä” työsopimusten tekemiselle Puolassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-09-23T13:45:50,2025-09-23T13:46:49,Hyväksytty,1.1 2025_83_63,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_64,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta olisi hyvä tuoda vähän realiteettia tähän työllisyyskeskusteluun. Siis ensinnäkin 2022 meillä kääntyi jo työllisyys alenevalle trendille, [Timo Harakka: Ei pidä paikkaansa!] ja itse asiassa sitä ennenkään tehtyjen työtuntien määrä ei enää kasvanut. [Antti Lindtmanin välihuuto] Missään maailmassa ei toimi niin, että jos ei ole talouskasvua, niin työllisyys paranisi. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Sen sijaan sitä talouskasvua meillä olisi [Hälinää] — toivottavasti kuuntelette — nyt huomattavasti enemmän, jos ne työmarkkinauudistukset, mitkä tämän vaalikauden alussa tehtiin, olisi tehty jo vuosikymmeniä sitten, kuten muissa Pohjoismaissa tehtiin. Eli sillä, että täällä on vuosikymmeniä onnistuttu jarruttamaan niitä uudistuksia, joita muun muassa edustaja Lohikin tässä piti välttämättöminä, me ollaan syöty pois sitä talouskasvua ja kilpailukykyä, ja sen takia, kun meillä nyt ollaan äärimmäisen vaikeassa suhdanteessa, se ei hetkessä ehdi tästä toipumaan. Tämä on pitkän kehityksen tulos, jossa me valitettavasti nyt ollaan. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Oliko ajoitus kohdallaan?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-09-23T13:46:53,2025-09-23T13:48:00,Hyväksytty,1.1 2025_83_65,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_66,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tässä nyt entinen työministeri — vai pitäisikö oikein sanoa työttömyysministeri — Satonen totesi, että tähän työllisyyskeskusteluun pitää joitain realiteetteja saada, niin kuka meni lupaamaan ennen vaaleja, että satatuhatta työllistä tulee lisää kuin tyhjästä vaan? No, nykyinen hallitus. [Oikealta: Ei kukaan sellaista ole sanonut!] No, miten on käynyt? On tullut yli 60 000 työtöntä. Ja kun tätä keltaista kirjaa täällä katson, niin työllisyysaste tämän hallituksen jäljiltä jää matalammalle tasolle kuin se oli tämän hallituksen aloittaessa. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Matalammalle!] Sehän on se syy, minkä takia tässä keltaisessa kirjassa hallitus myös paljastaa sen, että alijäämä tämän hallituksen jäljiltä jää korkeammalle tasolle kuin se oli tämän hallituksen aloittaessa. [Antti Lindtman: Näin on!] Siis hallitus, joka lupasi lopettaa velkaantumisen, ihan täällä toteaa kissan kokoisin kirjaimin, että alijäämä jää korkeammalle tasolle kuin minkä te saitte, kun te aloititte. Kyllä nyt pitäisi peiliin katsoa eikä aina vain syytellä muita.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-09-23T13:48:04,2025-09-23T13:49:12,Hyväksytty,1.1 2025_83_67,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Simula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_68,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä opposition mölykuoro on ihanan yhtenäistä kuultavaa. Te kaikki ikävöitte Marinin vasemmistohallitusaikoja. [Vasemmalta: Kyllä!] Te kaikki haluatte kylvää suomalaisten euroja ulkomaille ja lisätä haittamaahanmuuttoa Suomeen, mutta me emme. Ruokajonot täyttyvät ulkomaalaisista opiskelijoista. Kelan tuet valuvat ulkomailta tulleille. Poliisin resursseja tuhraantuu ulkomaalaisrikollisten karkottamiseen ja jengien välienselvittelyyn. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Kouluissa kärsitään hätää monikielisten lapsiryhmien tuomien haasteiden edessä, ja ulkomaalaistaustaiset ovat yliedustettuja työttömyys‑ ja rikostilastoissa. Toisin kuin vasemmisto-oppositio keskustaa myöten me perussuomalaiset näemme surkean maahanmuuttopolitiikan aiheuttaman hinnan taloudelle, ja siksi sen kiristäminen on itse asiassa tärkeä säästötoimi. Hyvä ministeri Purra, voisitteko kuvata maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2025-09-23T13:49:16,2025-09-23T13:50:25,Hyväksytty,1.1 2025_83_69,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. [Antti Kurvisen välihuutoja] — Onko edustaja Kurvinen lopettanut? — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_70,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen suurtyöttömyys ja velkaluvut vetävät hiljaiseksi. Lehterillä on nuoria, joita tapaan vielä tänään. Pohdin, että mitä he mahtavat ajatella valtiovarainministeri Purran puheenvuorosta aikaisemmin. [Laura Huhtasaari: Että onpa fiksu!] Sen sanoma itselleni oli, että lisää poliittista vihaa ja uhoa aikana, jolloin Suomea kohtaa suurtyöttömyys ja velkaantuminen. Se ei varsinaisesti ole viesti, joka tuo luottamusta, kasvua, syntyvyyttä, yrittäjyyttä tai osaamista. Uhonne ei myöskään muuta sitä tosiasiaa, että nuoria on tällä hetkellä työttömänä 37 000 tässä maassa. [Keskustasta: Ohhoh!] Hallitus on unohtanut aikapäivää sitten, että talous on myös psykologiaa. Kun eväät ovat loppuneet, niin hallitus on valinnut hyökkäyksen, tyhjät lupaukset, joilla täytetään tyhjät paperit. Eikö nyt tulisi rakentaa talouden turvallisuutta ja luottamusta? Arvoisa pääministeri, miten te rakennatte luottamusta tässä ajassa poliittista sanomaa yhdistäen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-09-23T13:50:37,2025-09-23T13:51:47,Hyväksytty,1.1 2025_83_71,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministerin aikataulujen vuoksi annan hänelle nyt mahdollisuuden vastata keskustelussa esitettyihin kommentteihin tai kysymyksiin. Pääministeri, viisi minuuttia, olkaa hyvä. [Timo Harakka: Nyt kuullaan Lindtmanille vastaus!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_72,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Harakka, tämä on hyvä ajatus. Edustaja Lindtmanille ja demareille: Taas jälleen kerran emme kuulleet minkäänlaista vaihtoehtoa hallituksen politiikalle. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Te olette erinomaisia luettelemaan kaiken, mikä on huonosti, synkistelemään ja pelottelemaan, mutta ei todellista vaihtoehtoa. [Suna Kymäläinen: Vaihtoehto on tulossa!] Paljon tyhjää puhetta, yksittäisiä keinoja, jotka löytyvät hallituksen jo tekemistä päätöksistä, kuten esimerkiksi tämä sähköistämisen tuki, josta olette kertoneet, että te poistaisitte sen. Me olemme jo päättäneet siitä. [Joona Räsänen: Miksi se on täällä kirjassa?] Osaamiseen, opetus- ja kulttuuriministeriön budjetin pääluokkaan, miljardi enemmän kuin vuonna 22, ja niin edelleen. Eli se vaihtoehto! Suomalaisilla on oikeus tietää. Me ei voida eivätkä suomalaiset voi odottaa syksyyn 26, niin kuin te olette sanoneet, milloin te sitten kerrotte sen teidän oman vaihtoehdon — ja mielellään myöskin ne työllisyysvaikutukset. Ja mitä tulee verotukseen: Valtiovarainministeriön tuoreessa muistiossa kerrotaan budjetin vuodelle 26 veromuutoksien vaikutuksesta tulonjakoon, ja kaikissa tuloluokissa, joissa on palkkatuloja, tämä käteen jäävä tulo kasvaa. Sen päälle — kyllä — tulee työttömyysvakuutusmaksu, joka nousee, mutta jos te sitä nyt moititte, niin, edustaja Räsänen, teidän talouseksperttinne syytti minua siitä, että pyrin pitämään sen mahdollisimman alhaisena, [Joona Räsänen: Enhän minä syyttänyt!] ja te olisitte halunneet korkeamman. Siis tämä on hyvä esimerkki SDP:n puheista eilen ja tänään. Ei järjen häivää, [Välihuutoja] ja epäreilua sumuttamista, mistä te syytätte hallitusta jatkuvasti. Eikä ihme, että hermostutte. [Välihuutoja] Mutta edustaja Lintilä, se puheenvuoro oli hienoa puhetta. [Antti Lindtman: No niin!] Ensinnäkin tosiasioiden tunnustaminen: kerroitte, että olette tosiaan ollut 26 vuotta eduskunnassa töissä ja näin vaikeaa aikaa ei ole ollut kertaakaan. Tämä on totta. Venäjän hyökkäyssota on jatkunut jo edellisen hallituksen kaudesta alkaen ja painanut Suomea, mutta sen vaikutukset ja sen vaarallisuus ovat entisestään pahentuneet, vai onko täällä salissa joku siitä eri mieltä? [Keskeltä: Ei ole!] Se vaikuttaa talouteen, se vaikuttaa ihmisten mieliin. Kyllä vaikuttaa. En minä syytä suomalaisia koteja siitä, että he eivät kuluta — käsittämätön väite. Ymmärrän suomalaisia, koska heillä on huoli turvallisuudesta ja tulevaisuudesta, mutta samaan aikaan haluan kertoa suomalaisille, että Suomessa ollaan turvassa. Hallitus panostaa merkittävällä tavalla Suomen puolustukseen ja viranomaisten määrärahoihin. Ne löytyvät siitä budjettikirjasta: kuusi miljardia Puolustusvoimille, sisäiseen turvallisuuteen ja rajaturvallisuuteen. Suomessa voi olla rauhassa ja turvassa. Tänne ei ole kukaan hyökkäämässä. Ja toiseksi: Ei tämä taloustilanne ole menetetty. Kyllä, alkuvuosi menetettiin kasvussa, koska oli Trumpin kauppasota, mutta tällä hetkellä talous kasvaa, kituliaasti, mutta kasvaa, ja ensi vuodelle kuitenkin ennustetaan parempaa kasvua. Me näemme tänä päivänä investointeja. Toivon nytkin kuulevani lisää hyviä investointiuutisia eri puolilta Suomea. Suomessa on huippuyrityksiä ja huippuosaamista. Me laitoimme miljardin lisää rahaa tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan, jotta yritykset menestyvät ja tulee uusia ideoita ja uusia työpaikkoja suomalaisille. Ei tämä ole toivotonta. Edustaja Lintilä kertoi, että paljon kysymyksiä tulee siitä, että mitä Suomessa tapahtuu. No, ei se nyt ole ainoastaan hallitus, joka joutuu painimaan täällä näiden synkkien asioiden parissa, vaan se koskee meitä kaikkia. [Timo Harakka: Mitä synkkiä?] Toivon myöskin, että te sieltä arvon vasemmisto-oppositiosta kiinnittäisitte huomiota niihin asioihin, jotka Suomessa ovat kunnossa. [Antti Lindtman: Minähän kerroin!] Annetaan yhdessä suomalaisille myös toivoa tulevasta. Innovaatiotoiminta, ja pk-yritysten barometri kertoo parempaa uskoa tulevaan kuin kertaakaan Venäjän hyökkäyssodan jälkeen. Teollisuuden tilauskirjat ovat täynnä, tai ainakin täydempiä kuin ne ovat olleet aikoihin. Monet tunnusmerkit antavat pohjan talouden kasvulle, joka on alkanut. Kotitaloudet ovat paremmassa kunnossa, korot ovat laskeneet, inflaatio on alhaalla, ostovoima vahvistuu hallituksen päätöksillä — hallituksen päätöksillä ostovoima paranee. Palkat nousevat, eläkkeet ovat parantuneet. Meillä on kaikki edellytykset. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] — Edelleen kaikki huonosti, koko ajan kaikki huonosti, ja sitten syytetään, että me synkistellään. Kuka täällä synkistelee? Kyllä meillä on lupa uskoa. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Mites ne tilastot?] Me olemme tehneet samaan aikaan töitä... [Välihuutoja — Laura Huhtasaari: Nyt puhuu pääministeri!] Me maksamme korkeammat korot, lähes kolme miljardia, kaksi ja puoli, me olemme suunnanneet miljardiluokassa lisää rahaa hyvinvointialueille suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluihin. Me panostamme peruskouluun 200 miljoonaa lisää, [Puhemies koputtaa] jotta meidän lapset ja nuoret saisivat hyvää koulutusta. Ja edelleen se tutkimus- ja innovaatiotoiminta. Me ollaan uudistettu työmarkkinoita, paikallinen sopiminen, [Puhemies koputtaa] 60 000 yritystä mukaan paikalliseen sopimiseen ja niin edelleen. Kyllä toivoa on. Älkää menettäkö toivoanne. [Miapetra Kumpula-Natri: Mikä on viestisi työttömille?]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-23T13:51:52,2025-09-23T13:57:29,Hyväksytty,1.1 2025_83_73,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia, pääministeri. — Annan vielä lyhyet vastauspuheenvuorot ministereille Puisto ja Marttinen, tässä järjestyksessä, yksi minuutti. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_74,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kysyttiin kasvun ja investointien näkymistä. Jos otan muutamia aloja esiin, niin puolustusteollisuus, vaikka terveysteknologia, laivanrakennus näyttävät itse asiassa aika hyviltä. Minä olin viime viikolla kolme päivää Yhdysvalloissa keskustelemassa erilaisista murrosteknologioista, siis teknologioista, joilla tulee olemaan suuri vaikutus meidän ja muiden kilpailukyvylle ja investointinäkymille. Oikeastaan suurimmassa osassa niistä murrosteknologioista, asioista, mitkä kiinnostavat, Suomi noteerataan ja aika isostikin. Kiinnostus oli hyvin suurta, myös niiden kymmenien yritysten joukossa, keiden kanssa tapasin. [Miapetra Kumpula-Natri: Valitettavasti datakeskusvero on täällä!] Tilastokeskukseen viitattiin täällä eri yhteydessä, mutta Tilastokeskuksen mukaan myös teollisuuden tilauskannat ovat kasvaneet ihan kuukausi kuukaudelta ja ovat tänä kesänä selkeästi suurempia kuin vuotta aikaisemmin. Myös rahtimäärät ovat kasvaneet vuoden ensimmäisellä puoliskolla hyvin. Investoinneista vielä: Aika paljon kertoo sekin, että nyt kun meillä oli verohyvitysmalli Business Finlandilla, niin yli 20 miljardia tuli tätä investointihankeputkea sinne. Ja otetaan huomioon vielä [Puhemies koputtaa] nykyisen teollisuuden tekemät jatkoinvestoinnit.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-09-23T13:57:38,2025-09-23T13:58:58,Hyväksytty,1.1 2025_83_75,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_76,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Matias,Marttinen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! On täysin totta, että työttömyysluvut ovat tällä hetkellä hyvin huolestuttavia. On hienoa, että tämä sali käy keskustelua. Toivon myös oppositiolta konkreettisia, vahvoja esityksiä omalta osaltaan, koska me teemme kaikkemme, jotta tilanne saadaan taas vastaavasti käännettyä. Tänä vuonna talous jo kasvaa, ensi vuonna taas kasvu vahvistuu, ja mitä vahvemmin talous kasvaa, sitä enemmän myös työmahdollisuuksia suomalaisille avautuu. [Suna Kymäläinen: Samaa puhetta puoli vuotta!] Sen takia nyt kaikki, mitä voidaan tehdä kasvun vahvistamiseksi, myös tehdään. Työmarkkinauudistukset tullaan viemään eteenpäin. Työn verotuksen keventäminen, yhteisöverotuksen keventäminen, yritysten rahoituksen saannin turvaaminen, mikä on noussut myös esille, on meillä vastaavasti työn alla. Normien purkaminen, startup-yritysten vaatimat veromuutosehdotukset ovat myös työn alla, tki-panostukset, nuorten työllistämisseteli — mainitakseni vain muutamia. [Timo Harakka: Aikuiskoulutustuki!] Hyvät kansanedustajat! Älkäämme ripotelko tuhkaa päällemme, vaan kerrotaan kuitenkin suomalaisille myös se, mitkä asiat tässä yhteiskunnassa ovat hyvin, ja että me yhdessä teemme töitä sen eteen, että meidän maa saadaan paremmalle tolalle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-09-23T13:59:00,2025-09-23T14:00:16,Hyväksytty,1.1 2025_83_77,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten palaamme debattiin. Edustaja Hopsu, olkaa hyvä. [Välihuuto] — Edustaja Hopsu... on paikalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_78,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia puheenvuorosta, pikku hetki. — Täällä hallitus on kertonut, että hallitus on kiinnostunut suomalaisten turvallisuudesta ja hallitus on kiinnostunut velkamäärästä ja sen kuromisesta. Niin ollaan myös me oppositiossa. Oikeastaan edustaja Mäkelän puheenvuoroon liittyen ja hallituksen puheenvuoroihin liittyen muutama kysymys: Kun lykkäätte ilmastotoimia ettekä huolehdi hiilinielujen riittävyydestä, [Hannu Hoskonen: Suomi on hiilineutraali maa!] tulevaisuudessa voimme joutua maksamaan hiilinieluyksiköistä hyvin suuria summia. Myös ilmastotoimettomuus, kuten RRF-rahoituksen ehdoista luistaminen tai päästöoikeuksien mitätöinti, tulee maksamaan. Haluaisin kysyä hallitukselta: Tiedättekö, paljonko, ja katetaanko nämä sadat miljoonat, mahdollisesti jopa miljardin lisälasku, jälleen lainalla tai uusilla leikkauksilla? Vai onko kuitenkin niin, että kannattaisi edetä ilmastotoimissa jo nyt?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-09-23T14:00:33,2025-09-23T14:01:52,Hyväksytty,1.1 2025_83_79,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_80,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä pääministeri, eikö olekin ihmeellistä, että kun, kyllä, moni kasvun elementti on nyt kohdallaan — korot ovat tulleet alas, inflaatio on tullut alas, sopimuskorotukset nostavat palkkoja, ja näistä muuten mikään ei ole hallituksen päätös — niin siitä huolimatta kasvu ei meinaa käynnistyä, koska ihmiset eivät luota huomiseen? Ainoa, joka teidän käsissänne on, on todella se verotustyökalu. Mutta mitä te olette tehneet? Nostaneet keskituloisen verorasituksen korkeammalle tasolle kuin kymmeneen vuoteen. Ja nyt kun te kehysriihessä päätitte jakaa kolmatta miljardia euroa veronkevennyksiin, niin ette saa siitä niin, että todellisuudessa jäisi myyjälle tai opettajalle käteen. Mutta, arvoisa pääministeri, minä tulkitsen nyt niin, että tuossa teidän puheessanne te myönsitte, että näihin teidän puheisiinne ei laskettu työttömyysvakuutusmaksun nousua, joka johtuu teidän surkeasta työllisyyspolitiikastanne, [Puhemies koputtaa] tai verosanktiota järjestäytyneelle. Tulkitsenko nyt oikein? [Puhemies koputtaa] Puhuitte pehmoisia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-09-23T14:01:52,2025-09-23T14:03:08,Hyväksytty,1.1 2025_83_81,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Sitten pääministeri, olkaa hyvä, vastaus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_82,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Pehmoisista puhumisen sanankäytön kanssa on vähän niin ja näin, ja en tiedä, kannattaisiko teidän sitä itsekään kovin useasti käyttää. [Antti Lindtman: No kysyn!] Edelleen näytän hallituksen budjettipäätösten tulonjakovaikutukset, jotka keventävät kaikissa tuloluokissa pienimpiä lukuun ottamatta verotusta, koska pienimmät eivät maksa veroja. Ja edelleen, mitä tulee työttömyysvakuutusmaksuun, se oli hallituksen aloittaessa 1,5 prosenttia ja nyt uusimman päätöksen mukaan, jonka Työttömyysvakuutusrahasto päätti esittää, se on 0,89. Edustaja Lindtman, kumpi on isompi ja kumpi pienempi luku: 1,5 vai 0,89? Hallituksen politiikka estää sen, että ihmisten verotus kiristyisi. [Antti Lindtman: No siis kiristyyhän se!] Se kiristyisi paljon enemmän. 1,8 miljardia — 1,8 miljardia — me kevennämme tällä kaudella palkansaajien verotusta, ansiotulojen verotusta. Edustaja Lindtman, se on vähemmän verotusta, 1,8 miljardia. Sitten tämä on kyllä uutinen jälleen kerran, että SDP on huolissaan ihmisten verotuksesta. [Antti Lindtman: Kyllä!] Kaikissa paikoissa, missä minä olen politiikkaa tehnyt, paikallisella tasolla tai valtakunnan tasolla, te olette aina olleet sitä nostamassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-23T14:03:09,2025-09-23T14:04:35,Hyväksytty,1.1 2025_83_83,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Yrttiaho. — Kello 15:een asti pidetään debattia., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_84,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Puhemies! Suurituloisten verohelpotukset, suunnattomat sotilasmenot ja näiden maksattaminen pienituloisilta leikkaamalla — siinä on Orpon hallituksen budjettiesitys jälleen kerran. Taantuma jatkuu. Työttömyys ja köyhyys yleistyvät rajusti. Velka kasvaa. Suhdanteen taakse hallitus ei voi mennä, koska laskee siinä itse liukurilla. Teidän miljardin leikkaustenne vuoksi talouskasvu on hyytynyt ja työttömyys on pohjalukemissa. Kokoomuksen ja työnantajien paljon parkuma kustannuskilpailukyky on pian EU-ajan ennätyksessä, koska suomalaisten reaalipalkat ovat edelleen alhaalla. Nyt näemme, ettei tämäkään suinkaan johda työpaikkoihin ja investointeihin, vain osingot ja voitot kasvavat. Hallituksen työnantajia ja suurituloisia suosiva politiikka kasaa varallisuutta etenkin isojen yritysten omistajille. Se tukee heidän talouttaan, ei Suomen ja suomalaisten taloutta. Työttömyys ja sen uhka yhdistettynä alhaisiin palkkoihin, [Puhemies: Aika!] sosiaaliturvan ja palveluiden leikkauksiin heikentävät kotimaista kysyntää ja talouden kasvua. Siinä on tämä teidän konkurssipolitiikkanne pimeä ydin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-09-23T14:04:38,2025-09-23T14:06:05,Hyväksytty,1.1 2025_83_85,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Östman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_86,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jokaisena vuonna vuoden ensimmäisenä päivänä valtiolla ei ole oikeastaan yhtään euroa, siis ei ole rahaa. Suomen valtiolla ei ole rahaa vaan on hirveä määrä vanhaa velkaa aikaisemmilta hallituskausilta, ja uuttakin velkaa joudutaan edelleen ottamaan. Valtionvelka on kohta 180 miljardia. Valtionvelka on myös kaikkien tavallisten suomalaisten yhteisvelkaa, ja ylivelkaantunut valtio menettää vähitellen itsenäisyytensä. Ensi vuonna valtionvelka kasvaa edelleen euromääräisesti. Tämä hallitus ei ole luvannut lopettaa velkaantumista, kuten eräät edustajat väittävät, [Antti Lindtman: Mutta kokoomus on!] vaan taittaa velan suhdetta bruttokansantuotteeseen. [Joona Räsänen: Lupaaja juuri lähti tuolta ministeriaitiosta!] Hallitus on tunnistanut Suomen vakavan tilanteen jo kauden alussa ja on tehnyt sopeutustoimia kuuden miljardin edestä ja viime syksynä kolmen miljardin edestä ja nyt budjettiriihessä miljardin verran edestä. Kysyn valtiovarainministeriltä: missä tilanteessa olisimme ilman tehtyjä sopeutustoimia ja rakenneuudistuksia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-09-23T14:06:05,2025-09-23T14:07:30,Hyväksytty,1.1 2025_83_87,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Haatainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_88,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri ehti jo lähteä pois, mutta hän syytti meitä oppositiossa siitä, että me luomme synkkää kuvaa. Mutta kyllä nämä työttömyysluvut ovat todella synkkiä, ja ne pistävät ihmisten — vanhempien, nuorten, pitkäaikaistyöttömien — ilmeet synkiksi. Sille pitää tehdä jotain, ja siinä talouspolitiikka on ihan keskeisessä asemassa, mutta niin on myös työllisyyspolitiikka. Tämä hallitus sai Marinin hallitukselta ennätyskorkean työllisyysasteen, [Vasemmalta: Näin on! — Perussuomalaisten ryhmästä: Velkaa!] ja nyt se on painettu sen alle. Työttömyys oli eurooppalaisella tasolla, siellä kuuden kieppeillä. Nyt se on 10 prosenttia. Helsingissä vuoden aikana nuorisotyöttömyys on kasvanut 30 prosenttia ja pitkäaikaistyöttömyys 36 prosenttia. [Vasemmalta: Ihan hirveää!] Ne ovat valtavia lukuja, ja se kertoo myös niille, joilla on työpaikka edelleen olemassa, siitä, että ei uskalla kuluttaa, ei uskalla vaihtaa asuntoa, ei uskalla tehdä investointipäätöksiä, koska jokainen, jolla vielä on työpaikka, pelkää sen menettämistä. Siitä syystä tämä toivon luominen on aivan ydinasia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-09-23T14:07:30,2025-09-23T14:08:53,Hyväksytty,1.1 2025_83_89,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_90,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, kunnioitettu puhemies! Niin, on aivan totta, että kansalaisten luottamusta omaan talouteensa on kasvatettava. On sinänsä mielenkiintoista, että itse asiassa tässä lyhyellä aikavälillä, kun kansalaiset säästävät, se heikentää myöskin julkista taloutta, koska talouskasvu ei lähde vauhtiin, mutta sitten taas pitkällä aikavälillä talouskasvu kasvaa nopeammin, kun ihmiset alkavat käyttämään säästöjä. Sitä kautta saadaan nopeammin talouskasvua. Mutta tähän työllisyyskysymykseen: Hallitukseltahan on tulossa lokakuun loppuun mennessä uusi kasvu- ja työllisyystoimien kokonaisuus. Nythän tuli ilmoitus tästä työllisyyssetelistä, mutta meidän täytyy saada myös muita uusia toimenpiteitä. Pohdin, kun oppositiosta on monesti esitetty sitä, että suojaosa täytyisi palauttaa, että voisiko suojaosan palauttaa vaikka siten, että se olisi kaksikymppiä päivässä, jolloin se toimisi ehkä fiksummin kuin se edellinen malli. [Aki Lindén: Tulitte SDP:n linjoille!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2025-09-23T14:08:53,2025-09-23T14:10:03,Hyväksytty,1.1 2025_83_91,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Honkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_92,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen talous on kuin lehmä nevassa — näin se on. Vuosien ajan te, arvoisa valtiovarainministeri ja myöskin pääministeri, pelottelitte suomalaisia Suomen talouden synkällä tulevaisuudella [Vilhelm Junnilan välihuuto] ja vielä mustemmalla sellaisella. Sakset kourassa heiluttiin, ja suurin piirtein heinäsirkat olivat tulossa. Ja kyllähän siinä sitten niin kävi, arvoisa hallitus, että suomalaiset alkoivat teitä uskoa — suomalaiset alkoivat teitä uskoa, ja suomalaiset alkoivat pelätä. Viennin laskusuhdanne vahvisti tätä teidän synkistelynne tulosta. Työttömyys on noussut ennätystasolle sitten vuoden 1998. Kotitaloudet lopettivat kuluttamisen, ja yritykset lopettivat investoinnit. [Perussuomalaisten ryhmästä: Keskusta jätti tyhjän paperin!] Ja nyt sitten pääministeri yrittää sanomalla ”älkää peljätkö”, yrittää puhua lamaa nousukaudeksi siinä kuitenkaan onnistumatta. Suomalaisilla olisi oikeus tietää, mihinkä tosiasioihin ja tietoihin nämä pääministerin kuvaamat, täällä eduskunnan edessä ilmoittamat luvut perustuvat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-09-23T14:10:03,2025-09-23T14:11:22,Hyväksytty,1.1 2025_83_93,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_94,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun kuuntelee täällä näitä opposition puheenvuoroja, niin ei voi välttyä ajatukselta, että vasemmistolla ei ole mitään kykyä eikä myöskään halua pelastaa Suomen taloutta. Täällä esimerkiksi edustaja Tuppurainen vaati tulosvastuuta, [Tytti Tuppurainen: Nimi mainittu!] eli saimme punamultahallitukselta perinnöksi kasvavat korkomenot [Vasemmalta: Korkeamman työttömyyden pienemmällä alijäämällä!] ja holtittoman velkaantuvan julkisen talouden. Mitään priorisointeja ei tehty ja vaikeat päätökset jätettiin seuraavalle hallitukselle tehtäväksi, ja te täällä peräänkuulutatte tulosvastuuta. Mikä oli teidän tulosvastuunne? [Vasemmalta: Ennätystyöllisyys!] Täällä on valtiovarainministeri Purra todennut, että jos olisi jatkettu sillä polulla, minkä te aloititte, velkaa olisi jo 20 miljardia euroa. [Timo Harakka: Teoriassa!] Alijäämä olisi tätä luokkaa eli yli kaksi kertaa enemmän kuin se nyt on tässä budjetissa. Arvoisa valtiovarainministeri, voisitteko vielä vahvistaa näitä lukuja?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2025-09-23T14:11:22,2025-09-23T14:12:27,Hyväksytty,1.1 2025_83_95,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_96,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Rouva puhemies, kiitos! On oikein mainiota viitata tähän edelliseltä hallitukselta saatuun perintöön, koska sehän, mitä sieltä Marinin hallitukselta tuli, oli se ennätystyöllisyys. [Juho Eerolan välihuuto] Sen tämä oikeistohallitus sai huomenlahjaksi ja sen myötä juhlitun työttömyysvakuutusmaksun alennuksen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Paljonko Fortumilta?] Se on siinä mielessä nasta juttu, tämä työttömyysvakuutusmaksu, että se nousee ja laskee sen mukaan, miten työllisyys kehittyy. Ja kuinkas tässä nyt on käynyt? Tämä ennätyksellinen työttömyys on johtanut siihen, että työttömyysvakuutusmaksua on nyt jouduttu nostamaan ensi vuodelle, mikä taas vaikuttaa siihen, että kun se tavallinen suomalainen palkansaaja tarkistaa sitä omaa tilipussiansa, niin eivät ne veronkevennykset tulekaan myyjälle, opettajalle tai insinöörille, kun vielä otetaan huomioon nämä sanktiot, mitä järjestäytyneille palkansaajille järjestetään. Eli siis veronkevennyksiä ei tule tavalliselle palkansaajalle johtuen tämän työttömyyden ennätyshuonosta hoitamisesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-09-23T14:12:27,2025-09-23T14:13:37,Hyväksytty,1.1 2025_83_97,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Ingo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_98,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Christoffer,Ingo,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Ärade fru talman, arvoisa rouva puhemies! Budgeten som vi nu behandlar innehåller många goda satsningar. Vi är ju i en svår ekonomisk situation, och det är aldrig lätt att hitta överlopps pengar, men till vissa områden har vi lyckats hitta tilläggsfinansiering. Skyddshemmen får extra pengar, studerandes måltidsstöd höjs, vi tryggar sjöfartens bemanningsstöd, sote-föreningarna får statsunderstöd och vi höjer skogsavdraget och sänker alltså gåvoskatten, för att nu nämna några. Men diskussionen här i dag har kanske inte riktigt sporrat till tillväxt och investeringar. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,sv,Christoffer Ingo,911821,2025-09-23T14:13:37,2025-09-23T14:14:14,Hyväksytty,1.1 2025_83_99,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä hallitus on tehnyt jokaisena työpäivänään 100 uutta työtöntä — joka päivä 100 uutta työtöntä. Toisinpäin sanottuna jokaisena työpäivänään hallitus on menettänyt 100 työllistä sen sijaan, että olisi syntynyt 100 000 uutta. Me tietenkin kaikki toivomme, että tilanne helpottuu, mutta te ette enää pääse alkupisteeseen, ette lähellekään, vaan työllisyys jää kaikissa oloissa merkittävästi heikommaksi kuin teidän aloittaessanne mittaushistorian korkeimmassa työllisyydessä. Olitte laskeneet työllisyyden varaan tasapainottamisesta kaksi miljardia. Täällä kehutaan suuria sopeutussummia, viimeksi edustaja Östman, mutta Valtiontalouden tarkastusvirasto toteaa, että ette pääse edes puoleenväliin. Tämäkin lupaus siis petetään. Miten kommentoitte tätä puolueettoman tahon tuomiota, ministeri Purra? Kasvua tulee, mutta ainoastaan velkaan, alijäämään, lapsiköyhyyteen ja työttömyyteen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-09-23T14:14:52,2025-09-23T14:16:02,Hyväksytty,1.1 2025_83_100,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_101,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kasvu odottaa nurkan takana. Sitä on tosiaan kaksi vuotta odotettu, ja siellä se pysyy. Tämän aamun työllisyysluvut sen osoittavat. Ollaan Euroopan pohjamudissa työllisyysluvuissa, vuoden 98 tasolla, ja ei tarvitse kummoinen ennustajaeukko olla, että lokakuussa olemme Euroopan heikoin — Espanjassa on talouskasvu päällä. Jos sitten kunnan näkökulmasta katsoo, niin kuntien työttömyyden sakkomaksut olivat jo elokuussa tänä vuonna tapissaan, ennätysluvuissa, ja neljä kuukautta on vielä jäljellä tätä vuotta. Palkkatukirahat loppuivat jo helmikuussa tänä vuonna. Nyt kun budjettikirjasta yrittää niitä kasvu- ja työllisyystoimenpiteitä etsiä, niin kyllä täältä on vaikea etsiä. Sitten jos vielä peilaa Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntiin ja sitä työttömyyden rakennetta, niin se on järisyttävä: 40 prosenttia on pitkäaikaistyöttömiä siellä työttömien joukossa, ja sen porukan saaminen työelämään ei ole yksinkertaista. Eikä sitä pelasta pelkästään tämä sinänsä hyvä nuorison työllisyysseteli. Se työttömyyden kuva on tällä hetkellä karsea.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-09-23T14:16:03,2025-09-23T14:17:24,Hyväksytty,1.1 2025_83_102,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_103,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Taloustilanne on erittäin vaikea, ja työttömyys on liian korkealla tasolla — ei sitä ole kiistäminen. On oikein, että hallitus tekee rohkeita toimia talouskasvun vahvistamiseksi. Yrityksiin työpaikat syntyvät, ja työn verotuksen keventäminen on tässäkin tilanteessa järkevää. Jos korkeat verot olisivat ratkaisu maamme ongelmiin, niin eihän meille näitä ongelmia olisi koskaan edes syntynyt. [Vasemmalta: Kyllä miljonäärit kiittää!] Tarvitaan myös täsmätoimia. Eilen meidän työllisyysalueemme EHTAn johtaja kiitti työministeri Marttista tästä uudesta työllistymissetelistä. Olisin työministerille nämä kiitokset täällä välittänyt, mutta ne menevät varmasti perille. Tämä on hyvä täsmätoimi. Tällä saadaan nuorille työpaikkoja [Naurua] ja työn syrjään heitä kiinni. Itse toivon, että hallitus etsii nyt lisää tällaisia täsmätoimia tähän vaikeaan työttömyystilanteeseen, sen helpottamiseksi. Tämä työllistymisseteli on erinomainen juttu. Nyt tarvitaan lisää tällaisia keinoja myös esimerkiksi pitkäaikaistyöttömille. [Miapetra Kumpula-Natri: Kyllä, ja nopeasti!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-09-23T14:17:24,2025-09-23T14:18:39,Hyväksytty,1.1 2025_83_104,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_105,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikki me täällä tiedämme, että Suomen talous on aidosti aika vaikeassa paikassa: tulevien vuosien menopaineet tapissa, työllisyys pohjamudissa, velkaantuminen vauhdikasta ja talouden kehitys hidasta. Siihen vaikuttaa toki muutama muukin seikka kuin hallituksen politiikka, mutta ette te voi kokonaan omaa vastuutanne väistää. Täällä on pääministeriä myöten peräänkuulutettu tosiasioiden tunnustamista, ja sitä samaa minä edellytän kyllä hallitukselta. 27 000 lasta köyhyyteen, kuumeneva planeetta, kiihtyvä luontokato — nämä ovat tosiasioita, joilta te valitsette sulkea silmänne. Sitten näistä yritystuista, joista ylpeästi kerrotte leikkaavanne ja joita teidän mukaanne suomalaisetkin haluavat leikata. Totta vie, minäkin haluan leikata haitallisia yritystukia, mutta on melkoinen silmänkääntötemppu väittää, että suomalaiset haluaisivat leikata vaikkapa uudistavia tki-tukia tai luovien alojen kasvua ruokkivia kulttuuritukia, saati kulttuurin perusrahoitusta. [Juho Eerolan välihuuto] Samaan aikaan satojen miljoonien, ellei miljardien edestä näitä aidosti ympäristölle haitallisia ja talouden kehitystä hidastavia tukia jää täysin koskemattomiksi. Tämä on aivan posketon arvovalinta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-09-23T14:18:39,2025-09-23T14:20:01,Hyväksytty,1.1 2025_83_106,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rydman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_107,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Wille,Rydman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lintilä totesi aivan oikein omassa keskustan ryhmäpuheenvuorossaan, että koko hänen pitkän, vuosikymmeniä kestäneen parlamentaarisen uransa aikana ei ole eletty niin vaikeita aikoja kuin mitä tämä hallitus on joutunut elämään. Sota Ukrainassa jatkuu. Joudumme panostamaan miljardeja puolustuksemme vahvistamiseen. Edellisten hallitusten löysäranteinen velanotto näkyy meillä nyt erittäin voimakkaasti kasvaneina velanhoitokuluina, ja pelkästään nämä menot selittävät ison osan siitä alijäämästä, mikä budjettiesitykseen nyt liittyy, vain muutamia mainitakseni. [Juho Eerola: Vetää hiljaiseksi!] Kuitenkin tämä hallitus on tarttunut härkää sarvista ja tehnyt valtavan määrän uudistuksia, joilla on ruokittu talouskasvua, panostettu työn vastaanottamisen kannattavuuteen, on panostettu siihen, että valtiontalous olisi paremmassa tasapainossa, ja on tehty merkittäviä sopeutustoimenpiteitä. Kaikkia näitä toimenpiteitä vasemmisto-oppositio on vastustanut. Kysynkin valtiovarainministeri Purralta: kuinka paljon huonompi tilanne Suomella olisi, jos hallituksen toimenpiteet olisivat jääneet tekemättä, niin kuin vasemmisto-oppositio on halunnut? [Suna Kymäläinen: Kristallipallo kehiin vaan!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2025-09-23T14:20:01,2025-09-23T14:21:19,Hyväksytty,1.1 2025_83_108,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_109,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen kuunnellut tätä keskustelua, ja tässä on kyllä talutettu tuomiolle näistä talouden tilanteista hallituksen ministereitä, totta kai, mutta kun katsoo hieman totuuden peiliäkin, niin 18 vuoteenhan meillä ei ole ollut kasvua. Että jos sinne tuomiolle jotakin viedään, niin kannattaa katsoa hieman pitemmälle historiaa. En syytä ketään, vaan katsokaa, hyvät ihmiset, mihin tilaan me Suomen olemme ajaneet. Tällä hetkellä ainoa todellinen ongelma meillä on valtava julkinen hallinto, josta ainakin vasemmisto sanoo, että sitä pitää tehdä lisää: on erilaisia virastoja ja valtava lupabyrokratia. Tänä päivänä jos joku ilomantsilainen yritys hakee vaikka turvelupaa saadakseen aktiivihiilitehtaalle raaka-ainetta — valtava vastustus. Joensuuta myöten ajetaan linja-autolla porukkaa vastustamaan kaikkea. Sama on kaivosten osalta: pieniäkään lupia ei enää saa. Elikkä jos me haluamme tähän maahan parempaa kasvua ja hyvinvointia, se edellyttää aivan varmasti sitä, että yrityksille tulee toimintamahdollisuuksia. Julkista sektoria on supistettava paljon ja lupabyrokratiaa purettava. Tämä ei ole mikään silmänkääntötemppu vaan ihan varma, toimiva menetelmä, jolla saamme Suomen nousuun. [Suna Kymäläisen välihuuto] Tällä menolla, että kasvatamme hallintoa ja teemme lupavirastoja, ei onnistu. Ei onnistu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-09-23T14:21:19,2025-09-23T14:22:36,Hyväksytty,1.1 2025_83_110,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_111,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on tänään hyvin sanottu, että talous on paljon myös luottamusta, ja sen takia on hyvin valitettavaa, että hallitus on nimenomaan omilla toimillaan heikentänyt suomalaisten luottamusta. Te olette ilakoineet sakset kädessä uusista leikkauksista. Te olette pelotelleet kaksi vuotta velkapommista ja velan turmiollisuudesta ja kertoneet, että leikkaukset jatkuvat vuosikausia. Te olette saksineet turvaverkkoja urakalla ja viestineet vahvasti, että jokainen on täällä oman onnensa seppä. Te olette leikanneet kaikkein köyhimmiltä, ja toimienne vuoksi 27 000 uutta lasta on pudonnut köyhyyteen, ja sitten te ihmettelette, miksi kotitaloudet eivät kuluta. No, niillä kotitalouksilla, jotka tarvitsisivat ruokaa ja lapsille uusia vaatteita, ei ole varaa kuluttaa, kun olette leikanneet, ja ne, joilla olisi varaa, eivät luota siihen, että jos sattuu joku onnettomuus, työttömyys tai sairaus, niin turvaverkot kantaisivat ja voisi luottaa siihen hyvinvointiyhteiskuntaan, mikä Suomi on ollut. Mutta valitettavasti te olette nyt murentamassa sitä kovalla vauhdilla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-09-23T14:22:36,2025-09-23T14:23:50,Hyväksytty,1.1 2025_83_112,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_113,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen siis kyllä todella huolissani nuorten tilanteesta tällä hetkellä. Tosiaan nuorisotyöttömyys on tällä hetkellä noin 70 000 Suomessa, ja se on niin katastrofaalinen luku, että täällä pitäisi olla vähintään parlamentaarinen ryhmä miettimässä, miten tähän tartutaan. Ja tämä vielä tilanteessa, jossa Orpon hallitus on leikannut eniten 18—24-vuotiailta nuorilta. Opiskelijat ovat yksittäinen ryhmä, jolta on leikattu toimeentulosta kaikkein eniten. Opiskelijat valmistuvat tänä päivänä kymmenientuhansien lainan kanssa suoraan tilanteeseen, jossa meillä on nuorten massatyöttömyys tässä maassa. Meidän tehtävähän olisi tässä nimenomaan rakentaa tulevaisuutta nuorille, nuorille sukupolville, ja tällä hetkellä meidän tutkimukset osoittavat, että nuorten tulevaisuudenusko on kääntynyt laskuun. Joten kysyisin ministeri Purralta: mitä te aiotte tehdä ihan aidosti tälle järkyttävälle työttömyystilanteelle, [Puhemies koputtaa] joka kurittaa ihan erityisesti nuorta sukupolvea?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-09-23T14:23:51,2025-09-23T14:25:16,Hyväksytty,1.1 2025_83_114,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_115,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä on syytä vielä tässä kyllä korjata pääministerin puheita näiden veronkevennysten kohdentamisesta ja sen vaikutuksista tavallisten suomalaisten tilanteeseen. Hallitushan mainostaa, että ensi vuonna 1,8 miljardilla, kaikki muutokset huomioiden, kevennetään verotusta, niin että miten ihmeessä voi olla, että kaksituhatta tienaavan myyjän verorasitus ensi vuonna kiristyy? Neljä tonnia tienaavan opettajankin, joka kuuluu vaikka OAJ:hin, verorasitus kiristyy. Kuusi tonnia kuukaudessa tienaavalle insinöörille ei jää näistä mitään. Ministerin tulotasoilla tuolla aitiossa: viisi tonnia puhtaana käteen vuodessa. Miljoonatuloilla: keskimäärin satatuhatta. Jos siis tienaat yhden miljoonan ansiotuloina, niin tulee yli 50 tonnia puhtaana käteen. Eli kyllähän nyt näissä veronkevennyksissä pitäisi olla tavallisten suomalaisten vuoro. Kyllä on todettava, että pääministeri on puhunut tässä asiassa lööperiä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-09-23T14:25:16,2025-09-23T14:26:30,Hyväksytty,1.1 2025_83_116,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_117,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä se näin on, että työ on parasta sosiaaliturvaa, ja sen takia näitä 1,8 miljardin historiallisia veronkevennyksiäkin tehdään jokaiselle palkansaajalle, edustaja Lindtman. [Antti Lindtman: No ei siitä riittänyt myyjille mitään!] Me voimme vaikka katsoa tässä sitten jälkeenpäin, onko jokaisella palkansaajalla verotus alempi nyt näitten päätösten jälkeen kuin edellisen hallituksen aikana. Ja te voitte, edustaja Lindtman, ihan vaikka nousta seuraavaksi ylös ja sanoa, kummin on, ovatko ne nyt alempana vai olivatko ne viime kaudella. Toisekseen, arvoisa puhemies, edustaja Lindtman itse asiassa kehui palkkaratkaisuja. Ei ole montaa kuukautta siitä, kun täällä puhuitte palkkakuoppalaista ja siitä, että kaikki hoitajat ovat ikuisessa palkkakuopassa. [Veronika Honkasalo: Eri asia!] Mitä kävi? Tämä kertoo siitä pelottelusta, mitä te tällä hetkellä teette. [Aki Lindén: Me saatiin tehtyä ennen kuin ne lait tuli voimaan!] Niin pitkään kuin te pelottelette tai ivailette esimerkiksi palkkaratkaisuista, eivät nämä asiat mene eteenpäin. Jos teiltä tulisi aitoja vaihtoehtoja ja ratkaisuja, me varmasti kuuntelisimme teitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-09-23T14:26:31,2025-09-23T14:27:38,Hyväksytty,1.1 2025_83_118,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Kymäläinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_119,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tähän äskeiseen puheenvuoroon: todellakin nämä palkkaratkaisut tehtiin ennen kuin te teitte tämän palkkakuoppalain, eli pieni korjaus tässä. Todellakin itsekin pöyristelen näitä työttömyyslukuja. Yli kymmenen prosentin työttömyys on aivan järkyttävää, ja työttömyysluvut tulevat vain kasvamaan eivätkä paranemaan. Tästä nyt hyvänä esimerkkinä on teidän hallituksenne itsepintaisuus hyvinvointialueiden alirahoituksessa. Ette suostu alijäämien kattamiseen, ette myönnä lisärahoitusta ja pakotatte hyvinvointialueita mittaviin yt-toimiin, [Juha Mäenpää: Kuka sen lain teki?] ja tämän toimesta valitettavasti tulee lisää työttömiä. Nyt tässä leikitään isoilla asioilla, ihmisten hengellä ja terveydellä, palveluilla. [Sara Seppäsen välihuuto] Muun muassa Ekhva Etelä-Karjalassa eilen antoi varoituksen yt:istä, [Juha Mäenpään välihuuto] ja tämä on sitä teidän Itä-Suomi-politiikkaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2025-09-23T14:27:38,2025-09-23T14:28:46,Hyväksytty,1.1 2025_83_120,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Viitanen, ja sen jälkeen sitten ministeri Ikonen vastaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_121,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tuntuu nyt siltä, että tänään taisi tulla se päivä, että pääministerikin täällä jollakin tavalla myönsi sen verotuksen kiristyksen. Ei käynyt niin, kuten kolme viikkoa sitten pääministeri sanoi, että kaikkien palkansaajien verotus kevenee. Nyt tiedämme, että näin ei tule käymään, ja monella todellakin jää se miinus sinne kukkaron pohjalle, mikä on todella ikävä asia. Pääministeri myös otti esiin tässä niitä työttömyysvakuutusmaksun korotuksia, ja toden totta, ne johtuvat siitä, että tämä hallitus hoitaa työllisyyttä surkeiten koko Euroopassa. Nämä viimeiset luvut ovat järisyttäviä, pahimmat yli neljännesvuosisataan. Me tarvitsisimme, puhemies, kansalaisten luottamusta kasvuun, ja me tiedämme, että kansalaiset ovat hyvin huolissaan. Kansalaiset ovat huolissaan esimerkiksi työpaikkansa säilymisestä, ja tähän hallitus tarjoaa vastaukseksi potkulakia, niin että voidaan sitten irtisanoa helpommin. Tai kansalaiset ovat huolissaan siitä, riittääkö ostovoimaa siihen, että voisi vähän kuluttaakin enemmän, että talous kasvaisi, ja sitten sanotaan, että eivät ne verot muuten keventyneetkään pienituloisella tai sillä keskituloisella, vaan pienituloisella voi mennä jopa miinuksen puolelle niin kuin sillä keskituloisella. Eihän tämä, puhemies, nyt näin voi mennä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-09-23T14:28:52,2025-09-23T14:30:08,Hyväksytty,1.1 2025_83_122,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_123,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitan ensin isosta kuvasta. Täällä on kaivattu toivoa. Jos me puhumme nuorista, niin tämä hallitushan on tehnyt aika paljonkin asioita. Jos katsotaan ihan sitä osaamisen pohjaa, 200 miljoonaa perusopetukseen ja oppimisen tukeen. Terapiatakuu on tuotu sitä varten, että me tiedetään, että mielenterveys on yksi näistä haasteista, mitä nuoret kohtaavat. Aloituspaikkoja on lisätty, jotta nuorilla on mahdollisuuksia myöskin edetä elämässään. Ja nyt uusimpana on tämä työllisyysseteli, jolla mahdollistetaan nuorten siirtyminen työuran alkuun. Ja kun tässä kaivattiin vielä lisää keinoja muillekin ryhmille, niin ajattelen, että kunnillahan on nyt kokonaisvastuu myöskin työllisyyden hoidosta, ja siinä on myöskin mahdollisuuksia tehdä ja hakea ihan uudenlaisia vaikuttavia keinoja. No, sitten kasvu toisena asiana toivon luomisessa. Ajattelen, että me olemme tehneet hyvin paljon toimia myöskin tällä kentällä. Ei tämä talouden tasapainon rakentaminen ole pelkkää punakynää vaan nimenomaan kasvuun satsaamista. Meillä on merkittävä veroratkaisu täällä, joka luo kasvua. Meillä on tuotuna investointikannustimia, tki-panostuksia lisätään tällä kaudella, aloituspaikkoja on lisätty, liikenneyhteyksiä kehitetään, koska saavutettavuus on alueitten kasvulle keskeinen asia, ja edelleenkin luvitusta olemme nopeuttamassa. Ensi vuoden alusta aloittaa uusi Lupa- ja valvontavirasto, jossa tuodaan tällainen uudenlainen yhden luukun malli. Sanoisin, että tässä tapahtuu todella paljon asioita. Ja kun puhutaan tästä toivottomuudesta, niin meillähän on itse asiassa, vaikka on paljon huolia tässä ajassa, myöskin paljon sellaista, minkä varaan voisimme sitä luottamusta rakentaa: esimerkiksi suomalaisten ostovoima on vahvistunut. Sitten vielä tähän hyvinvointialueitten rahoitukseen. Se on ensi vuonna tasolla 27,1 miljardia eli itse asiassa neljä miljardia korkeammalla tasolla kuin Marinin hallituksen aikana. [Juho Eerola: Oho!] Ensi vuonna tämä rahoitus kasvaa 890 miljoonaa euroa, ja kun me katsotaan sitä, että tänäkin vuonna koko maan tason tulos on nousemassa jo yli 200 miljoonaa plussalle ja samaan aikaan palveluitten yhdenvertaisuus on eri tutkimusten valossa kehittynyt, niin kyllä tässä ihan hyvään suuntaan ollaan menossa. Ja kyllä, me tuemme alueita. Alueet ovat erilaisissa asemissa. Meillä on kolme arviointimenettelyä käynnissä. Arvioimme lisärahoitushakemukset, jos niitä tulee, ja meillä on myöskin tämä määräaikalaki tällä hetkellä valmistelussa. Eli koetamme räätälöiden tukea alueita niiden tilanteissa. Haluamme, että ne onnistuvat. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-09-23T14:30:10,2025-09-23T14:32:37,Hyväksytty,1.1 2025_83_124,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Andersson, Otto. — — Otetaan ministeripuheenvuoroja sitten myöhemmin vielä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_125,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Otto,Andersson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Arvostamani SDP:n kollega Eskelinen totesi tuossa hetki sitten, että kasvua on nyt odotettu kaksi vuotta. Se on toki ihan totta, mutta itse asiassa kasvua on odotettu 18 vuotta, ja sen myötä on ehkä hyvä meidän kaikkien miettiä, onko siihen joku syy, miksi Suomi ei verrokkimaiden lailla ole pystynyt saamaan kasvua aikaan. Yksi syy on ainakin se, että me emme ole pystyneet ennen tätä hallituskautta uudistamaan työmarkkinoita kunnolla. Nostan esimerkiksi esille paikallisen sopimisen edistämisen, ja se asia on nyt hoidettu. [Pia Lohikosken välihuuto] Pääministeri totesi aivan oikein, että tuoreessa pk-barometrissä pk-yritysten kasvunäkymät ovat kohdentuneet, ja se on äärimmäisen tärkeä viesti tässä vakavassa työttömyystilanteessa, koska me tiedetään kaikki, että uudet työpaikat syntyvät ennen kaikkea pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Vaikka tilanne on vakava, niin toivoisin hieman tasapainoa myös meidän keskusteluun, että on myös positiivisia asioita liikkeellä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Otto Andersson,1189,2025-09-23T14:32:41,2025-09-23T14:34:00,Hyväksytty,1.1 2025_83_126,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_127,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on oikeasti vakava paikka, ja valtiovarainministeri Purra toi sen ihan hirmu hyvin esille. Elikkä valtiolla on kohta velkaa lähes 200 miljardia, lähes 200 miljardia, ja siinä on tosiaan nollissa pyörittelemistä tavallisilla kansalaisilla ja ihan jokaisella täälläkin salissa. Se 200 miljardia on oikeasti iso luku, elikkä se on kaksi, nolla, nolla, nolla, nolla, nolla, nolla, nolla, nolla, nolla, nolla, nolla, pilkku, nolla, nolla. Se on ihan valtava summa. Mitenkä tähän on tultu ja miten tästä päästään eroon, niin kyllä siinä pitää ottaa huomioon jatkossa myös tämä, että kehitysapuun ei laiteta rahaa, ei meillä siihen ole varaa laittaa sillä tavalla. Meillä on turvallisuuskysymys, meillä on itäraja. Joku on jopa ehdottanut, että pitäisi avata raja. No ei missään nimessä, vaan meillä tarvitaan siihen puolustukseen rahaa. Terveydenhuoltoon ja hyvinvointialueille on laitettu rahaa. Tosin se on ihmeellistä, että siellä hallintoihin laitetaan valtavasti rahaa. Esimerkkinä voisin mainita, kun tässä puhuttiin hyvinvointialueiden rahoituksesta, että esimerkiksi meille Pohjois-Savoon on jysäytetty perustaa luottamuspaikkatehtäviä, ei-lakisääteisiä jopa enemmän kuin lakisääteisiä. [Puhemies koputtaa] Siis satoja semmoisia luottamustehtäviä, [Puhemies: Aika!] ja enemmän on niitä ei-lakisääteisiä kuin lakisääteisiä. [Puhemies koputtaa] Kyllähän siellä hyvinvointialueilla on aika paljon mätää, mihinkä sitä rahaa voidaan käyttää. [Puhemies: Aika!] Kyllä meidän pitää käyttää suomalaisten hyväksi rahat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-09-23T14:34:00,2025-09-23T14:35:33,Hyväksytty,1.1 2025_83_128,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kalli., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_129,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suunnan korjaamisen ensimmäinen ja ehkä tärkein edellytys on se, että tilannekuvan kanssa ollaan avoimia ja suoria. Kyllä viimeistään tänään julkistettujen tuoreiden lukujen valossa olisi hallituksenkin jo syytä tunnustaa kaunistelematta, että Suomessa vallitsee suurtyöttömyys. Ja näitä karuja tilastofaktoja lukiessa on tietysti syytä muistaa, että nämä työttömyyslukemat eivät sittenkään ole vain numeroita Excel-taulukossa vaan se on ennen kaikkea arjen todellisuutta heille — sadoilletuhansille — ja heidän läheisilleen, joita työttömyys suoraan tai välillisesti koskettaa: Se on laskuja, joita ei saa maksettua. Se on perheitä, jotka miettivät, miten riittäisi rahaa ruokaan ja lasten harrastuksiin. Se on nuori, joka kokee, ettei ole paikkaa tässä yhteiskunnassa. Se on epävarmuutta, jonka keskellä eläminen on raskasta ja jonka ratkaisemisen pitäisi olla meidän kaikkien poliitikkojen työlistan kärjessä. Valitettavasti tänäänkään emme ole kuulleet riittävästi uskottavia toimenpiteitä tämän ongelman ratkaisemiseksi, ja siksi keskusta on pakotettu jättämään tästä aiheesta välikysymyksen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-09-23T14:35:33,2025-09-23T14:36:51,Hyväksytty,1.1 2025_83_130,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_131,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Katsoin, mitä valtiovarainministeri Purra sanoi vuosi sitten tässä vastaavassa tilaisuudessa 24. syyskuuta kello 12.01, kun esittelitte vuoden 25 talousarvion: talous kasvaa 1,7 prosenttia vuonna 25, rakentamisen suhdannekuoppa on takanapäin. No, optimismi on ihan hyve ihmiselle, mutta kun se on näin katteetonta ja enemmän tämmöistä poliittista retoriikkaa, jota yleensä höystetään sitten — niin kuin tänäänkin — opposition haukkumisella, mihin menee sitten kaksi kolmasosaa koko siitä ministerin puheenvuorosta, [Juho Eerola: Oppositio haukkuu ihan itse!] niin kyllähän sitä täytyy vähän paheksua. Täällä on puhuttu työttömyydestä, joka on tällä hetkellä suomalaisen yhteiskunnan suurin ongelma. Katsoin kymmentä suurinta kaupunkia. Lahden kaupungin työttömyysprosentti elokuussa oli 15,8, kakkosena tulee kotikaupunkini Turku, 14,7, sitten Jyväskylä, 14,4. Yli puolet Suomen työttömyydestä on kymmenessä suurimmassa kaupungissa, pelkästään Helsingissä 50 000 työtöntä. [Vilhelm Junnila: Mistähän johtuu?] Tämä on se asia, mihin hallituksen pitäisi nyt kaikki energia laittaa ja tehdä toimenpiteitä, joilla tämä tilanne helpottuu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-09-23T14:36:52,2025-09-23T14:38:13,Hyväksytty,1.1 2025_83_132,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_133,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan tuoda vielä esille korkokulujen merkityksen tälle julkisen talouden ja valtiontalouden alijäämälle. Edustaja Rydman siihen otti myös kantaa, mutta se tilanne ei ihan niin dramaattinen ole. Nimittäin meillä ensi vuonna valtio maksaa 3,3 miljardia euroa korkoa, joka on erittäin suuri summa, ja tämä ongelma pahenee koko ajan meillä. Vuonna 2022, kun korot olivat tosi matalalla, me maksoimme 800 miljoonaa, eli noin kaksi ja puoli miljardia selittyy tästä alijäämästä sillä. Mutta jäljelle jää senkin jälkeen kahdeksan ja puoli miljardia, eli valtaosa tulee ihan muusta kuitenkin. Mutta en vähättele sitä. Ongelma on korkokuluissa erittäin suuri. Kun me odotamme kasvua, niin tulee jotenkin mieleen Mario Vargas Llosa. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 2010, ja hänen yksi parhaista kirjoistaan on muuten semmoinen kuin ”Paratiisi on nurkan takana”. Niin se tuntuu meilläkin olevan tässä, kun puheita kuuntelee, että huomenna alkaa sitten kasvu. Me toivomme sitä kaikki. Ja kun kysyin tuossa vähän retorisen kysymyksen valtiovarainministeriltä, että kumpi on tärkeämpää, se reaalitilanne työttömyydessä vai teoria, niin haluan ehkä sen aidon kysymyksen esittää: miten arvioisitte, kuinka kauan menee, että nämä monet sinänsä tarpeelliset työllisyystoimet ja työllisyyslainsäädännön uudistamiset alkavat puremaan meillä tässä kansantaloudessa kasvuna?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-09-23T14:38:13,2025-09-23T14:39:38,Hyväksytty,1.1 2025_83_134,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Heinäluoma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_135,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä se taitaa olla niin, että yksi tekijä siihen, miksi tämä talouskasvu ei ole nyt lähtenyt hallituksen toivomalla tavalla liikkeelle, on se, että yksityisten kuluttajien, tavallisten suomalaisten, usko omaan talouteensa on heikolla tasolla, ja ei ole ihme, kun katsoo näitä työllisyyslukuja, jotka ovat surkeimmalla tasolla pitkään, pitkään aikaan. Hallitus on epäonnistunut täysin työllisyyden hoidossa. Työttömyys on korkeimmillaan lähes 30 vuoteen. Myös täällä Uudellamaalla tilanne on erittäin hälyttävä. Alle 30-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömyys kasvoi elokuussa yli 63 prosenttia viime vuoteen nähden. Siis tästä uhkaa tulla iso nuorisopommi meidän yhteiskuntaan. Nyt olisikin aika herätä tähän työllisyystilanteeseen, etsiä ne kaikista tehokkaimmat ratkaisut ja parantaa ihmisten tilannetta ja sillä tavalla saada kasvua liikkeelle. [Oikealta: Kerro yksi!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2025-09-23T14:39:38,2025-09-23T14:40:52,Hyväksytty,1.1 2025_83_136,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eerola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_137,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tällä hallituskaudella on nyt toteutettu noin kahden vuoden aikana enemmän rakenteellisia uudistuksia kuin suunnilleen edellisen 20 vuoden aikana melkein yhteensä. Monissa meidän verrokkimaissa, mihin tässä on nyt verrattu, joissa tilanne sekä taloudessa että työllisyydessä että tietysti työttömyydessä on meitä parempi, on nämä samat uudistukset tehty hyvin pitkällä aikajänteellä, vuosikymmenten aikana. En siis syytä tästä nykyisestä tilanteesta pelkästään Marinin hallitusta, vaan syytän lukuisia aiempia hallituksia. Sitten kun tähän vielä yhdistetään tämä vaikea suhdannetilanne, nämä miljardeihin kohoavat lainanhoitokorot, joihin tuossa äskenkin viitattiin, ja sitten satsaukset puolustukseen, niin helppoahan sitä on sieltä syytellä ja huudella. Mutta niillä toimilla, joita nyt tässä kuitenkin tehdään, tullaan nämä talouden edellytykset saamaan kuntoon, eikä sitten tulevien hallituksien tarvitse tätä edellistä syytellä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-09-23T14:40:52,2025-09-23T14:42:04,Hyväksytty,1.1 2025_83_138,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Päivärinta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_139,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! SDP mainostaa, että kaiken voi tehdä reilummin. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Totta!] Olisin kysynyt edustaja Lindtmanilta, joka juuri hiippaili tästä salista pois, [Eveliina Heinäluoma: Tulee kyllä takaisin!] onko se reilua, että hän petti lupauksen. Hän lupasi tässä salissa allekirjoittaneille useamman kerran, että te julkaisette piilottamanne vaihtoehtobudjetin työllisyysvaikutukset. Ei ole kyllä näkynyt. Onko se reilua, että SDP jatkaa äänestäjien sumuttamista? [Joona Räsänen: Arvoisa puhemies, vastauspuheenvuoro! Virheellinen väite!] Te jatkatte piilottelupolitiikkaanne. Nyt olette piilottaneet SDP:n sopeutustavoitteet ensi hallituskaudelle. [Suna Kymäläinen: Onko teillä niitä?] Vai oletteko sitä mieltä, ettei tarvitse sopeuttaa lainkaan? Olette kertoneet, että ne tulevat ehkä vuoden 2026 lopussa — tai sitten eivät. [Pia Viitanen: Mikä on se kokoomuksen tavoite?] Vai onko SDP:n vaihtoehto sittenkin varapuheenjohtaja, edustaja Mäkysen julistama velanotto, että velkaa kuulemma kannattaa ottaa ja sitä voidaan ottaa reilusti enemmän kuin Orpon hallitus ottaa? Sekö on teidän linjanne, sitäkö te, SDP, piilottelette? Olkaa nyt reiluja ja kertokaa, [Puhemies koputtaa] mihin te olette sitoutuneet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-09-23T14:42:04,2025-09-23T14:43:19,Hyväksytty,1.1 2025_83_140,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_141,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on paljon puhuttu työttömyydestä. Työttömyysluvut ovat järkyttävän korkealla tasolla, ja niihin pitäisi reagoida voimakkaasti, niin että pystyttäisiin työttömiä auttamaan. Nyt pitäisi tehdä kaikki, mitä siellä työttömyyden osalta voidaan tehdä. Työttömyysmenot — täällä on mainittu kuntien osalta — ovat tänä vuonna tähän elokuun loppuun mennessä 480 miljoonaa ja loppuvuonna taitavat olla 740 miljoonaa, niin että puhutaan valtavista summista kunnissa. Sitten täällä puhutaan, että nyt me 30 miljoonalla paikataan nuorten työllistämistä, joita on 68 000. Sillä 30 miljoonalla ehkä joka kymmenes nuori saa tässä jonkinlaisen avun. Eli meidän mittaluokat ovat tässä pielessä. Ja sitten muistetaan vielä, että viime vuonna juuri otettiin 38 miljoonaa palkkatuetusta työstä, ja tämä seteli on juuri palkkatuettua työtä. Se on toisella kerralla otettu pois, ja sitten mainostetaan, että nyt me teemme isoja juttuja tässä näin, ja näin näyttää tällä hetkellä olevan. Siinä mielessä mittaluokkien pitäisi olla toisenlaisia, [Puhemies koputtaa] kun ruvetaan katsomaan, [Puhemies koputtaa] että työllisyyttä hoidetaan. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-23T14:43:20,2025-09-23T14:44:42,Hyväksytty,1.1 2025_83_142,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_143,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän aamun työttömyysluvut ovat olleet kyllä aivan jäätäviä, ja varmaan jaamme täällä salissa kaikki tämän yhteisen surullisen tilannekuvan. Itse tulen Outokummusta, ja valitettavasti täytyy sanoa edustaja Lindénille, että jos oikein aamulla lukuja katsoin, niin Lahti taitaa olla kakkonen, 15,8, ja Outokumpu taitaa olla kaupungeista ykkönen. Outokummussa oli nimittäin 16,9 prosenttia. [Aki Lindén: Minulla oli kymmenen suurinta kaupunkia!] — No, Outokumpu ei ole ehkä suuri kaupunki, mutta kaupunki kuitenkin. [Eduskunnasta: Omasta mielestään!] — Niin. [Naurua] — Eli Suomen kunnista pidämme sitä surullista piikkipaikkaa tällä hetkellä. Itse asiassa Pohjois-Karjalan kunnista kuusi kuntaa taisi olla kymmenen surkeimman piikkipaikan joukossa, joten täytyy kyllä sanoa, että työllisyysaloitteen rahojen loppuminen tulee näkymään tosi surkeana tulevaisuutena monen työttömän osalta. Olen aina sanonut, että hallituksen tehtävä on luoda toivoa Suomelle. Hallituksen tehtävä olisi luoda toivoa myös itäiselle Suomelle, ja nyt kysynkin: Milloin on tulossa se erityistalousalue? Onko sitä tulossa, ja kerkiääkö se tälle vaalikaudelle? Nimittäin toivo alkaa olla hiipumassa meillä itäisessä Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-09-23T14:44:42,2025-09-23T14:46:00,Hyväksytty,1.1 2025_83_144,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten vielä edustaja Mäkynen. Sen jälkeen mennään ministereitten puheenvuoroihin, ja sen jälkeen sitten varmasti meillä on täällä jo pääministerikin. — Mäkynen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_145,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos puheenvuorosta. Täytyy aivan ensimmäiseksi sanoa, että SDP on julkaissut oman vaihtoehtobudjettinsa joka syksy. Siinä alijäämät ovat olleet pienempiä kuin hallituksen budjetissa ja myöskin työllisyysvaikutukset parempia ja suurempia kuin hallituksen vaihtoehdossa. [Susanne Päivärinnan välihuuto] — Te löydätte ne edelleen, edustaja Päivärinta, SDP:n kotisivuilta, [Vasemmalta: Sdp.fi!] jos olette niistä niin kiinnostuneita. Me olemme pitäneet esillä myös sitä, että tämä taloustilanne ei oikene pelkillä leikkauksilla. Te olette nyt syöneet kuluttajien luottamuksen, yritysten luottamuksen tulevaisuuteen, [Susanne Päivärinnan välihuuto] ja siksi kaikki vetävät tällä hetkellä liinoja kiinni, eivät uskalla investoida, eivät uskalla työllistää, eivät uskalla kuluttaa. Se on teidän politiikkanne tulos. [Susanne Päivärinta: Otetaanko lisää velkaa?] Kyse ei ole pelkästään Venäjän vaikutuksesta. Myös muut Euroopan itärajan valtiot ovat ongelmissa taloutensa kanssa, mutta yksikään maa ei ole suoriutunut niin huonosti kuin teidän aikananne Suomi on suoriutunut. Työllisyys on heikentynyt Suomessa enemmän kuin Virossa, enemmän kuin Puolassa, enemmän kuin missään Itä-Euroopan maassa, ja se on teidän politiikkanne tulos. [Susanne Päivärinta: Kertokaa nyt teidän linja, otetaanko lisää velkaa?] Suomen on pystyttävä myös investoimaan. Me kaikki olemme sitä mieltä, että koulutustasoa on nostettava. Se vaatii myös investointeja. Vihreä siirtymä vaatii investointeja. Sen kautta voidaan vahvistaa työllisyyttä ja talouskasvua. Sille te ette tee [Puhemies: Aika!] yhtään mitään, ja siksi olemme tässä, missä nyt olemme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2025-09-23T14:46:00,2025-09-23T14:47:25,Hyväksytty,1.1 2025_83_146,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten ministereitten vastauspuheenvuoroihin: Grahn-Laasonen, Ranne ja Purra. — Grahn-Laasonen, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_147,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitän, arvoisa puhemies! Päätin etukäteen ennen tätä keskustelua, että kirjaan ylös kaikki uudet ehdotukset, millä tätä heikkoa työllisyystilannetta voitaisiin hoitaa. Ja tänne listalle ei kerry mitään, koska näissä puheenvuoroissa esimerkiksi edustaja Lyly, jota arvostan suuresti työmarkkinaosaajana, luetteli ongelmia. Odotin koko ajan, koska tulee ratkaisu. Ei kuulunut mitään. [Lauri Lyly: Tulee!] Edustaja Lindtmanilla, puheenjohtaja Lindtmanilla, tai ryhmäpuheenjohtaja Tuppuraisella ei ollut ehdotuksia. Siis se oli käytännössä se tilanne. [Eveliina Heinäluoma: Tulihan Lindtmanilta ehdotuksia!] Eli ei synny mitään ehdotuksia, vaan tässä syntyy mielikuva siitä, että oppositio käyttää itse asiassa tätä heikkoa taloussuhdannetta ja turvallisuusympäristön luomaa epävarmuutta hyväkseen haukkuakseen hallitusta, [Petri Honkosen välihuuto] arvostellakseen hallitusta. Keskusta tekee välikysymyksen työllisyystilanteesta. Aihe on erittäin vakava, ja vastaamme tähän mielellään. Mutta sekin kuulostaa ja tuntuu hiukan siltä, että vaihtoehtojen puutteessa nostetaan omaa kannatusta tai omaa asiaa esille ikään kuin tämän työllisyystilanteen, tämän heikon suhdanteen varjolla. [Suna Kymäläisen välihuuto] Vaikka tässä tilanteessa ollaan siitä syystä, että edellinen hallitus, jossa keskusta oli mukana, jota vasemmisto johti, [Antti Kaikkonen: Muistellaanpa sitä, muistellaanpa sitä!] Sanna Marin johti, ei kyennyt niihin työllisyysuudistuksiin, jotka olisivat olleet välttämättömiä. Työllisyys kääntyi vaalikauden lopussa laskuun, ja sitä laskua tämä hallitus tässä nyt maksaa ja pyrkii korjaamaan. Tämä hallitus on tehnyt varmuudella enemmän työllisyyden eteen kuin yksikään lähihistorian hallitus. On tehty työllisyysuudistuksia laajasti, on tehty sosiaaliturvauudistuksia, on tehty myös erittäin kipeitä julkisen talouden säästöjä. On tehty kasvu-uudistuksia, ensi vuoden budjetissa vahvistetaan suomalaisten ostovoimaa veronkevennyksillä, on tehty paikallista sopimista, yrittäjyyden edellytyksiä, lisätty tki-rahoitusta miljardilla — lisätään tällä hallituskaudella — luvitusta nopeutetaan. On tehty lukematon määrä uudistuksia, [Petri Honkosen välihuuto] joilla saadaan Suomen talous kasvuun. Se, mikä sitä hidastaa tällä hetkellä, on epävarmuus ympäristössämme, siis Venäjän hyökkäys Ukrainaan, sen luoma Euroopan yllä oleva turvallisuusuhka, [Petri Honkonen: Ei muissa rajamaissa näy, Baltiassa talous kasvaa!] ja Trumpin kauppasota ja tullit alkuvuodesta ovat hidastaneet talouden kasvun kiihtymistä. Mutta ollaan menossa parempaan suuntaan, ja Suomi tekee maan hallituksen toimesta kaikkensa niillä keinoilla, mitä meillä on omissa käsissämme.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-09-23T14:47:31,2025-09-23T14:49:49,Hyväksytty,1.1 2025_83_148,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi ministeri Ranne, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_149,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ensin totean, että tämä hallitus kyllä vahvistaa investoinneillaan nimenomaan taloutta ja turvallisuutta. Tämä keskustelu on jäänyt aika pieneksi. Meillä on 3,3 miljardin edestä investointeja, ja näistä jo liki kaksi miljardia on tiehankkeita. Suomi pyörii tien päällä kumipyörillä, vienti vetää satamiin kumipyörillä. Jos verrataan aikaisemman hallituksen kehittämishankkeisiin, niin niitä oli 708 miljoonan edestä, ja meillä on linjauksia jo liki kahdesta miljardista. Me saamme kaikki ne tärkeimmät valtatiehankkeet, joita on kymmeniä vuosia haikailtu, eteenpäin tämän hallituksen aikana, ja nämä hankkeet työllistävät 30 000 suomalaista, vahvistavat nimenomaan sitä työllisyyttä, ja me emme rakenna turhaa vaan juuri niitä, jotka on katsottu Suomen tärkeimmiksi hankkeiksi. Nämä päätökset, joita me olemme tehneet ja joita toivottavasti seuraavakin hallitus jatkaa, ovat juuri niitä, mitä tarvitaan myös sinne itäiseen Suomeen. Meillä on itse asiassa koko itäisen Suomen osalta jo puolen miljardin edestä investointeja, joita käynnistetään, ja tämän päälle meillä on tietenkin vielä korjausvelkahankkeet, päällystämishankkeet. Tämä hallitus on autoilijamyönteinen, toisin kuin aikaisempi, joka nimenomaan ajoi alas tierahoitusta. Jos me katsomme korjausvelan kehitystä edellisen kauden aikana, niin olihan se aika huimaa. Ja kun usein tuodaan esiin myöskin sitä, että miksi te ette tee kaikkea, niin kyllä me teemme hyvin paljon, paljon enemmän kuin mitä suurin osa hallituspuolueista on tehnyt omina aikoinansa. Korjausvelka on kasvanut siis liki parikymmentä vuotta, mutta se työ ja se muutos, mikä liikennepolitiikassa jo nyt on tapahtunut, ovat nimenomaan sitä, mitä Suomi tarvitsee: turvallisuutta ja taloutta vahvistavaa ja kasvattavaa yrityksille ja arjelle hyväksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-09-23T14:49:52,2025-09-23T14:52:04,Hyväksytty,1.1 2025_83_150,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten ministeri Purra, viisi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_151,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen kuunnellut tätä keskustelua, ja oikeastaan se, mihin eniten kiinnitän huomiota, on tämä sama, minkä ministeri Grahn-Laasonen edellä otti esille. Minusta tuntuu, että oppositio käyttää heikkoa työllisyystilannetta, kansainvälisen puolen ongelmia, turvallisuustilannetta, vientimarkkinoiden heikkoa kykyä, myös meidän velkakehitystä eräänlaisena suojana sille, että se saa arvostella tätä hallitusta poliittisesti. [Aki Lindén: Eikö se ole sallittua?] Nyt oikeastaan vasemmisto ja erityisesti vihreät edellä — täällä ainakin edustajat Pekonen ja Virta mutta myös sosiaalidemokraatti, edustaja Räsänen — ovat käyttäneet sellaisia puheenvuoroja — ja tietenkin taitavina retorikkoina opposition puhujat aina tekevät niin —, että yhdistelevät asioita, joilla saavat hallituksen näyttämään mahdollisimman huonolta. Mutta minä esitän teille puolestani kaksi hyvin suoraa kysymystä ja toivoisin, että te pystytte näihin vastaamaan. Väitättekö te oikeasti, että Suomen velka, valtion velka tai julkisen sektorin velka, johtuu tämän hallituksen toimista? Vastatkaa. Toinen: Väitättekö, että tämän maan heikko kasvu johtuu tämän hallituksen toimista? Ottakaa vaikka keski... [Minja Koskelan välihuuto] — Kyllä, sen, että heikko kasvu tässä maassa, jota siis 18 vuoteen ei ole ollut, johtuu tämän hallituksen toimista, sosiaalidemokraattien talousnero kertoi meille juuri. [Minja Koskelan välihuuto] — Tosiasiassa tämä hallitus tekee historiallisen määrän talouskasvun edellytyksiä vahvistavia toimia, työmarkkinatoimia, joita yksikään hallitus tässä maassa ei ole kyennyt aiemmin tekemään. Sen lisäksi me teemme historiallisia sopeuttamistoimia. Kyllä, aivan kuten edustaja Lintilä täällä kuvasi puheenvuorossaan, näin paha tilanne Suomessa, pois lukien suorat turvallisuusongelmat, ei ole kyllä todella pitkään aikaan ollut. Mikäli näihin kysymyksiin ei kykene vastaamaan, niin oikeastaan kaikki muu on sumutusta. [Joona Räsäsen välihuuto] Kyllä, siitä me olemme tietenkin samaa mieltä, että on olemassa finanssipolitiikan kerroin, joka vaikuttaa tietenkin toimien kautta. Esimerkiksi jos hallitus tekee säästöjä, kuten se on tehnyt, valtionhallintoon, järjestöihin, me emme toisaalta jaa veronmaksajan rahaa emmekä pumppaa sillä ilmaa. Totta kai tällä on jonkinlainen vaikutus hetkelliseen kasvuun, mutta tätä kroonista ja kestämätöntä käyttötalouden alijäämää, jota me korjaamme, ei voi jättää huomiotta. Mikäli edelliset hallitukset olisivat edes nousukaudella kyenneet tekemään toimia, niin tällä hallituksella ei olisi näin suuri taakka, mutta kun tällaista perinnettä tässä maassa ei ole ollut, niin nyt tämä hallitus joutuu tätä tekemään. Helppoheikkien opeilla näitä ei vain ratkaista. Sillä saatetaan nostaa gallupkannatusta, mutta tämän isänmaan asioita sillä ei hoideta. Edustaja Räsänen, samaan syssyyn kuvaan, että se, että te kutsuitte ministeriä, joka pyrkii hoitamaan isänmaan asioita, työttömyysministeriksi, oli mielestäni jokseenkin asiatonta. [Joona Räsäsen välihuuto] Te olette loistava puhuja, mutta ainakaan minulle tämä ei ole teatteria. Myöskään Suomen työttömyystilanne ei ole minulle teatteria. [Joona Räsänen: Nyt on varmaan parempi, että vastataan!] Edustaja Honkonen, onko teidän mahdotonta ymmärtää julkisen talouden ja reaalitalouden välinen ero? Julkisen talouden tila on juuri niin huono kuin olen täällä moneen kertaan sanonut, [Aki Lindénin välihuuto] ja te pystytte sieltä keltaisesta kirjasta edelleen näkemään, mitkä luvut edelleen heikkenevät. Julkisen talouden tilanne on huono. Sen sijaan reaalitalous, se, että me pyrimme näkemään esimerkiksi, että vientiyritysten tilauskirjat täyttyvät ja että maahan tulee investointeja, luottamus on paranemaan päin sekä yrityksissä että kotitalouksissa, on toinen asia, mutta me joudumme näistä molemmista kantamaan huolta. [Välihuuto vasemmalta] Ja sama huomio edustaja Mikkoselle. Toisaalta SDP:stä minua syytettiin myös liiallisesta [Petri Honkosen välihuuto] optimismista. Ehkä teidän pitäisi keskenänne puhua siitä, kumpi on suurempi syntini. Edustaja Lohi, uudistuksemme näkyvät paremmin silloin, kun suhdanne on niille otollinen. Työllisyyden kanssa puhutaan keskipitkästä aikavälistä. Samaan aikaan julkisen talouden vahvistuminen näillä meidän toimillamme on valtiovarainministeriön todentamaa euroissa. Useita kysymyksiä tuli siitä, kuinka paljon huonompi tilanne olisi, mikäli hallitus ei olisi näitä toimia tehnyt. Kuten avauspuheenvuorossani kuvasin, alijäämä hätyyttelisi nyt lähemmäksi 20 miljardia ilman näitä toimia. Se on 11:ssäkin hirvittävä luku, mutta kyllä tuo lähemmäksi 20 taitaisi olla vielä huomattavasti huonompi. Ilman näitä uudistuksia, historiallisia uudistuksia, työmarkkinoille, monelle muulle sektorille, ilman kasvutoimia, mikäli näitä ei olisi saatu tehtyä, mikäli ei samaan aikaan kyettäisi sopeuttamaan, niin silloin, hyvä oppositio, se luottamus olisi romahtanut. Se luottamus olisi romahtanut niin luottoluokittajilla kuin korkomarkkinoillakin. Esimerkiksi tällä hetkellä voitte katsoa, miten Ranskan valtionvelan korkomenot kehittyvät tilanteessa, jossa maa ei pysty tekemään velalleen mitään ja vielä poliittinen ympäristökin on epävakaa. Arvoisa puhemies! Jäi vielä kommentoitavaa, mutta säästän seuraavaan puheenvuoroon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-09-23T14:52:11,2025-09-23T14:57:41,Hyväksytty,1.1 2025_83_152,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Myönnän nyt edustaja Mäkyselle puheenvuoron. Olkaa hyvä. [Oikealta: Talousnerolle! — Perussuomalaisten ryhmästä: Ai tämä oli se talousnero?], ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_153,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Olen tottunut tällaiseen nimittelyyn sosiaalisessa mediassa ja perussuomalaisten puheenvuoroissa, mutta on uutta kuulla sitä ministeriaitiosta. [Juha Mäenpää: Mitä se sanoi? — Juho Eerola: Talousnero!] Valtiovarainministeri Purra, te olette omissa puheenvuoroissanne vuosi toisensa jälkeen todennut, että nyt olemme tasapainottaneet julkisen talouden, nyt kasvu on lähdössä liikkeelle, ja sitten on mennyt kaksi tai kolme kuukautta ja olette tullut uudestaan julkisuuteen kertomaan, että nyt on leikattava lisää suomalaisilta, nyt on leikattava lisää pienituloisilta, koska suomalaiset eivät tee tarpeeksi töitä. Miten suomalaiset voisivat luottaa teidän hallitukseenne, kun te kerta toisensa jälkeen epäonnistutte ja petätte lupauksenne, petätte puheet siitä, että talous tai työllisyys olisi lähdössä paremmalle uralle? Se johtuu siitä, että te itse aliarvioitte oman politiikkanne vaikutukset. Te leikkaatte pienituloisten toimeentulosta. Se suoraan pienentää kulutusta, pienentää talouskasvua, kysyntää. Te leikkaatte koulutuksesta. Se suoraan heikentää Suomen tulevaa talouskasvua tästä pitkälle eteenpäin. Nyt tässä budjetissa ensimmäisen kerran leikkaatte myös [Puhemies koputtaa] t&k-määrärahojen nostosta. Sekin on poikkeuksellista, ja teette poikkeuksen parlamentaariseen sopimukseen, jonka olemme puolueiden välillä tehneet. [Puhemies koputtaa] Te itse teette tätä politiikkaa. [Puhemies: Aika!] Teidän politiikkanne tulos on se, että kasvu on heikkoa [Puhemies: Aika!] ja työllisyys heikkoa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2025-09-23T14:57:45,2025-09-23T14:59:17,Hyväksytty,1.1 2025_83_154,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"No niin, ja sitten tuli pääministeri paikalle, jotenka päästän hänet sitten käyttämään puheenvuoron. Vai haluaako ministeri Purra vielä vastata tähän äskeiseen? Haluatteko vielä tähän kommentoida? — Olkaa hyvä, minuutti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_155,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä mielelläni puutun tähän, eli siis ostovoimahan todellakin paranee tällä hetkellä. Siihen on toki muitakin syitä kuin hallituksen tekemät toimet, muun muassa korot ja inflaation heikkeneminen ja palkkaratkaisu ja samaan aikaan verotukseen tulevat kevennykset. [Välihuuto vasemmalta] Juuri tätä kautta kotitalouksilla on enemmän rahaa käytössään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-09-23T14:59:27,2025-09-23T14:59:52,Hyväksytty,1.1 2025_83_156,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten pääministerin puheenvuoro suunnitelmien mukaan kello 15, ja viisi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_157,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Pahoittelut, että jouduin olemaan lähes tunnin tässä välissä pois ja olen varmasti menettänyt tärkeitä puheenvuoroja paljon. Mutta jos vielä rauhallisella lähestymisellä voisi jotenkin kuvata vähän sitä, missä mielestäni mennään, mitä hallitus on tekemässä. Aivan faktaa on se, että tämä toimintaympäristö todella on tällä hetkellä erittäin vaikea. Kuten edustaja Lintilä totesi, että hänen 26 vuoden kokemuksellaan tämä on vaikein paikka, niin se on ihan totta, eli kyllä siis Venäjän käytös ja hyökkäyssota vaikuttavat merkittävällä tavalla meidän toimintaympäristöön. Presidentti Trumpin toiminta, erityisesti poukkoileva kauppapolitiikka, on tuonut meille lisää epävarmuutta. Se näkyy erityisesti alkuvuoden kasvuluvuissa. Tämä, että vientivetoinen maa ei saa vientiä liikkeelle, tietenkin vaikuttaa silloin työllisyystilanteeseen, joka on vakava, erittäin vakava, mutta se vaikuttaa silloin myöskin verotulokertymiin ja julkisen talouden korjaantumiseen. Mutta jos tätä talouspuolta koettaisi vähän palastella, niin siinä pitää nähdä kaksi koria: on julkinen talous ja sitten on reaalitalous eli yritykset ja kodit. Ja kun hallitus tätä koko ongelmakenttää hoitaa, me ollaan tilanteessa, jossa me käytännössä joudumme painamaan kaasua ja jarrua samanaikaisesti, mikä ei ole helppoa, ei teknisesti eikä psykologisesti. Jarrua me joudutaan painamaan velkaantumiselle ja julkisen sektorin menojen kasvulle aikana, jolloin korkomenot kasvavat — muistaakseni 2,2 miljardia siitä, kun aloitettiin. Puolustukseen joudutaan käyttämään miljardeja lisää. Hoivan, sosiaali- ja terveyspalveluiden, menot ovat kasvaneet odotettua nopeammin, vaikka nyt on hyvää kehitystä sillä puolella. Eli me joudutaan väkisin tehostamaan julkista sektoria. Me ollaan tehty suoria säästöjä noin kuuden miljardin euron edestä sekä muita sopeutustoimia. Nämä ovat jättimäisen suuria ja ovat olleet myös vaikeita. Siitä huolimatta velkaannutaan, koska talouden kasvu on jäänyt odotettua pienemmäksi. Jos se alkuperäinen valtiovarainministeriön virkamiesten ennuste olisi toteutunut, jonka pohjalle 2023 hallitusohjelma rakennettiin, niin meidän tilanteemme olisi tänään paljon parempi julkisen sektorin osalta ja myöskin työllisyys olisi erilainen. On päivänselvää, että tämä tilanne ulkopuolella vaikuttaa nimenomaan näihin työllisyyslukuihin. Puolustan voimakkaasti sitä, että ne toimet, ne rakenteelliset uudistukset, joita on tehty työmarkkinoille, yrittämisen edellytyksiin laajasti, yritysten rahoituksensaantiin, luvituksen nopeuttamiseen, sosiaaliturvaan, verotukseen, byrokratian purkuun, panokset tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan, nämä kaikki, vaikuttavat työllisyyttä vahvistavasti ja sitä kautta talouskasvua vahvistavasti. Me ollaan valmiina — me ollaan laitettu konetta kuntoon — siinä vaiheessa, kun kasvu alkaa maailmalla. Siihen vaiheeseen uskallan ennustaa paljon nopeampaa talouden kasvua kuin mitä tällä hetkellä ennustetaan. Mutta me emme odottele, me emme vain odottele, että talous lähtee kasvamaan, vaan me tehdään koko ajan lisää päätöksiä. Tässä budjetissa pannaan toimeen kasvuriihen päätöksiä, lukuisia, veropäätöksiä laajalla rintamalla. Me pannaan toimeen hallitusohjelman kasvupäätöksiä, ja me käytämme jokaisen tilanteen, mikä hallituksella on, miettiäksemme lisää toimia. Esimerkkinä siitä, miten reagoidaan vaikeaan tilanteeseen, on se, että työministerin johdolla valmisteltiin työllisyyspaketti tähän vaikeaan tilanteeseen budjettiriihen yhteydessä. Sieltä voisi nostaa esille esimerkiksi sen, että työttömyysturvaa voi käyttää jatkossa enemmän opiskeluun, jos on työttömänä. Lisäksi on 30 miljoonan euron panostus työllistymisseteleihin, joilla pystytään työllistämään tuhansia nuoria. Me toimitaan koko ajan, me käännetään niin sanotusti joka kivi. Ja minä jaksan uskoa, kun näen eri puolilla Suomea esimerkkejä siitä, miten ihmiset uskovat, miten yritykset uskovat investointeihin — niitä tehdään — yritysten kasvuun, uskotaan tulevaisuuteen. Kaikki voivat mennä katsomaan vaikka Kainuuseen, Pohjois-Pohjanmaalle tai Vaasan—Kokkolan seudulle, missä nyt on tullut vierailtua — todella positiivinen näkymä. Totta kai sielläkin on työttömyyttä ja näköalattomuuttakin ihmisillä, mutta se on kuitenkin se perusvire, että kyllä tästä noustaan. Sitähän me tarvitaan, sitä uskoa, koko Suomeen. Siksi myöskin positiivisia viestejä pitää uskaltaa ja niitä pitää voida kertoa, niitä hyviä uutisia, mitä meidän taloudessa kuitenkin lähes viikoittain ja päivittäin saadaan. Ne antavat uskoa ihmisille, ne antavat uskoa yrityksille, että Suomi pärjää, ja kyllähän me pärjätään.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-23T14:59:56,2025-09-23T15:05:21,Hyväksytty,1.1 2025_83_158,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Nyt sitten vastauspuheenvuorot V-painikkeella. — Sieltä edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_159,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä pääministeri, eihän tämä nyt hyvältä näytä. Velkaantuminen jatkuu. Kikkailemalla yritätte painaa vuoden 27 alijäämää pienemmäksi. Työttömyys uhkaa mennä ennätyskorkeaksi koko EU:ssa. Ja nyt myös ulkopolitiikassa ollaan tilanteessa, jossa hallituksen toimintakyky horjuu. Ulkopolitiikassa teidän hallituksenne ei saa päätöstä aikaiseksi Palestiinan tunnustamisesta tilanteessa, jossa Gazassa hätä kasvaa ja meille keskeiset EU-kumppanimaat ja muutkin ovat liittyneet eilen tunnustajien joukkoon. Hyvä pääministeri, kokoomuksella on käsissään kaikki ulkopolitiikan johtopaikat, ja Suomi on ajautunut tilanteeseen, jossa erittäin paljon kuluu pääomaa siinä, että eilen maailman silmien alla Suomi ei ollut se maa, joka liittyi — jopa Tanska on tässä liikkunut. Lähetitte tasavallan presidentin tyhjin käsin eiliseen kahden valtion mallin huippukokoukseen. Pääministeri Orpo, miten kommentoitte? Ei tainnut olla kovin kunniakas päivä Suomen ulkopolitiikan historiassa. [Juha Mäenpää: Se oli erittäin kunniakas päivä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-09-23T15:05:28,2025-09-23T15:06:51,Hyväksytty,1.1 2025_83_160,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Siponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_161,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin nämä työttömyystilastot tältä aamulta ovat murheelliset: yli 300 000 työtöntä ja pitkäaikaistyöttömiä, yli vuoden työttömänä olleita on lähes 130 000, joita on yli 30 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. On totta, niin kuin pääministeri toi esille, että tarvitaan myöskin sitä positiivisuutta, mutta kyllähän niiden tietojen täällä täytyy perustua todellisiin tietoihin. Te olette täällä eduskunnassa aiemmin jo kertoneet, että työllisyys olisi jo lähtemässä paranemaan, ja se herättää kysymyksiä siitä, mihin hallituksen ja ministereitten talousluvut perustuvat. Tietenkin positiivisuutta tarvitaan, [Vasemmalta: Kyllä!] mutta sellainen hehkutus siitä, että kasvu on jo lähdössä, kasvu on jo oven takana, ei vie asiaa eteenpäin, jos se ei perustu todellisiin faktoihin. Nämä työttömyystilastot kertovat siitä, että moni elää tällä hetkellä kädestä suuhun, palkkakuitista toiseen, ja vaikka monella olisikin rahaa kuluttaa, [Puhemies koputtaa] niin eivät työttömyyden pelossa sitä tee. Suomalaiset ansaitsevat ja tarvitsevat toivoa, [Puhemies: Aika!] mutta sen täytyy perustua tosiasioihin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-09-23T15:06:51,2025-09-23T15:08:13,Hyväksytty,1.1 2025_83_162,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_163,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Miten tämä työttömyyshallitus vastaa kasvavaan kriisiin? Entä miten se vahvistaa Suomen osaamispohjaa? Ei mitenkään. Hallituksen päätökset leikata korkeakouluilta ja kulttuurilta jatkavat sivistyksen alasajoa. Korkeakouluissa turvaudutaan yhä useammin määräaikaisuuksiin ja opetuksen laatu kärsii. Leikkauksilla ja heittelehtivällä rahoituksella heikennetään korkeakoulutusta ja rapautetaan mahdollisuuksia luoda kasvua. Myös kulttuuri on ajettu ahtaalle, ja sieltä leikataan taas. Raju isku kohdistuu kotimaiseen elokuvaan. Se tehdään yritystukien karsimisen nimissä. Miksi ette leikkaa ympäristölle haitallisista yritystuista vaan kotimaiselta elokuvalta? Valtion budjetin tasolla tämä leikkaus on pieni mutta suomalaiselle elokuvalle se on suuri ja kohtalokas. Eikö olisi järkevintä perua koko tämä leikkaus?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-09-23T15:08:13,2025-09-23T15:09:23,Hyväksytty,1.1 2025_83_164,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kokko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_165,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministerin puheet sosialismilla pelottelulla ja muulla olivat kyllä raikas tuulahdus menneisyydestä, jollaista ei ole tässä salissa varmaan kuultu sitten lapuanliikkeen aikojen. Mutta jos nostetaan esille tämä hallituksen työllisyyspolitiikka ja se, mitkä ovat ne puheet ja teot, ja se, että lähes kolmesataatuhatta työtöntä aiheuttaa epävarmuutta monien kansalaisten mielissä, niin täytyy nostaa esille, että kyllä tämä hallituksen ulkopoliittinen linjakin aiheuttaa epävarmuutta. Tällä hetkellä tasavallan presidentti on ilman mahdollisuuksia vaikuttaa YK:n yleiskokouksessa, ja siitä on kiittäminen arvon hallitusta. Kysyisinkin nyt: Miten hallitus aikoo nyt tässä ulkopolitiikan johdossa toimia? Aiotteko olla nyt niitten Länsi-Euroopan maiden joukossa, jotka ovat vahvistamassa tukeaan sille maltilliselle palestiinalaishallinnolle, joka taistelee olemassaolostaan toisaalta Hamasin ja Israelin oikeistohallituksen välissä, vai aiotteko johtaa Suomen tilanteeseen, jossa me olemme ainoa, viimeinen, maa ennen Israelia ja Yhdysvaltoja, joka tunnustaa Palestiinan valtion?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-09-23T15:09:23,2025-09-23T15:10:36,Hyväksytty,1.1 2025_83_166,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kaunisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_167,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Me kaikki tiedämme, että elämme haastavaa aikaa. Turvallisuusympäristön muutos huolestuttaa, vuosikausien velkaantuminen, vuosikausien talouskasvun puute. Ne kaikki kun pistetään yhteen, niin ei ihme, että aika monen arjessa tuntuu epävarmalta. Siksi ehkä juuri tässä ajassa on aivan keskeistä sanoa se ääneen, että meillä on kaikki edellytykset nousta tästä vahvempana ja olla se maailman paras maa jatkossakin. Orpon hallitus on esimerkillisesti tehnyt rohkeita päätöksiä, joilla luodaan nimenomaan kasvun pohjaa. Työn verotusta on kevennetty merkittävästi, yritysten investointeja vauhditetaan, lupaprosesseja sujuvoitetaan. Tämä kaikki tulee tarkoittamaan enemmän työtä, enemmän yrittäjyyttä, enemmän vientiä ja parempaa ostovoimaa suomalaisille, siis kasvua. Suomi on aina noussut vaikeista ajoista. Kun pidämme kiinni osaamisesta, ahkeruudesta, yrittäjyydestä, toisistamme, näin pystymme turvaamaan palvelut tuleville sukupolville ja kestävän huomisen myös meidän lapsille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2025-09-23T15:10:36,2025-09-23T15:11:53,Hyväksytty,1.1 2025_83_168,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_169,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Joitain otsikoita mediasta vajaan kahden vuoden ajalta: Elinkeinoelämän keskusliiton Harri Broman: ”Itä-Suomen elinvoima on pelastettava.” Elinkeinoelämän keskusliitto: ”Itäisestä Suomesta erityistalousalue — elinkeinopolitiikan pilotit käyntiin.” ”EK:n Harri Broman vaatii itäisen Suomen ohjelmaan aikataulun ja konkretiaa.” ”Pääministeri Petteri Orpo on pyytänyt kauppaneuvos Harri Bromanin toimimaan Itä-Suomen erityisedustajan tehtävissä.” Ylen uutinen: ”Itä-Suomi yritetään pelastaa Ranskan ja Italian opein.” Ja vielä, Harri Broman: ”Rahoituksen saatavuutta on helpotettava yrittäjiksi aikoville ja kehittyville yrityksille.” Arvoisa puhemies! Mitä näille asettamanne erityisedustajan esille nostamille asioille kuuluu tällä hetkellä? Ja milloin hallitus tekee niistä konkreettisia päätöksiä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-09-23T15:11:53,2025-09-23T15:12:49,Hyväksytty,1.1 2025_83_170,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_171,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisten ostovoima kasvaa, ja pääsemme vihdoin ostovoiman osalta ylös Marinin hallituksen kuopasta. Ensi vuonna keskituloisen palkansaajan ostovoima kohenee jopa 800 eurolla. Tähän vaikuttavat merkittävällä tavalla käsittelyssä olevan budjettiesityksen veronalennukset pieni- ja keskituloisille. Erityisen paljon veronalennuksista hyötyvät lapsiperheet työtulovähennyksen lapsikorotuksen myötä. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Miljonäärit hyötyy!] Ruuan arvonlisäkantaa lasketaan. Polttoaineveroa kevennetään. Lisäksi ruokaa tuottavasta maataloudesta ei leikata. Nämä ovat tärkeitä arvovalintoja. Meidän ei tule ilmastotoimien nimissä ajaa alas maataloutta, ruokaturvaa tai kilpailukykyämme. Suomalainen ruoka on puhdasta ja tärkeä osa huoltovarmuuttamme. Arvoisa puhemies! Pidän erittäin hyvänä, että toissijaisista kohteista leikataan, jotta talouden kuntoon laittaminen haittaisi mahdollisimman vähän suomalaisia. Siksi leikkaamme hallituskauden aikana yli 500 miljoonaa euroa valtionhallinnosta ja yli 1 300 miljoonaa euroa kehitysavusta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-09-23T15:12:49,2025-09-23T15:14:06,Hyväksytty,1.1 2025_83_172,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_173,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Useammin on nyt tänään ministeriaitiosta todettu, että on niin ikävää, kun täältä oppositiosta puhutaan ikäviä, mutta tästä huolimatta täytyy edelleen todeta, että kyllä kun tätä Suomen taloudellista kehitystä katsoo ja vertaa muihin Euroopan maihin, niin emmehän me voi tästä ylpeitä olla: on sama suhdannetilanne, ja silti siis Suomen luvut ovat kaikista kauheimpia. Me olemme kohta työttömyydessä Euroopan kärkeä. Ainoastaan Espanja on meidän edellä. Meidän kasvuluvut ovat olleet Euroopan heikoimpia. Julkinen velkaantuminen on ollut Euroopan nopeinta. Jos tämän sanominen nyt sitten on hirveän kauheata ja se tällä kääntyy, niin voin lopettaa heti, mutta vähänpä epäilen, että eihän se näin helppoa ole. Samalla kun katsomme nyt ulkopolitiikan saralla ja vertaamme meitä nyt muihin Euroopan maihin, niin kyllähän me olemme tässä jääneet jälkeen. Kaikki muut liittolaisemme ovat etenemässä Palestiinan tunnustamisessa, mutta jostain syystä tämä hallitus ei kykene sitä todella tekemään. Arvoisa pääministeri, onko tässä todella käynyt nyt niin, että tässä asiassa [Puhemies koputtaa] te olette vähemmistön panttivankina ja sen takia Suomi jää väärälle puolelle historiaa? [Antti Lindtman: Sekä eduskunnassa että hallituksessa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-09-23T15:14:06,2025-09-23T15:15:27,Hyväksytty,1.1 2025_83_174,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_175,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikan eräs perusvire on työntekijöiden neuvotteluaseman heikentäminen. Sitä on tehty monilla erilaisilla lakihankkeilla, ja tähän budjettiin sisältyy ammattiyhdistysjäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto. Sitähän perustellaan sillä, että se on talouden tasapainotustoimi, mutta ilmeistä on, että sillä pyritään heikentämään järjestäytymisastetta ja sitä kautta ammattiyhdistysliikkeen kykyä neuvotella jäsenille hyviä etuja ja palkankorotuksia. Pitkällä aikavälillä tämmöinen työntekijäaseman heikentäminen todennäköisesti voi johtaa palkkakehityksen heikkenemiseen kansantalouden tasolla ja sitä kautta myös valtion verotulojen heikkenemiseen, jotka ovat kuitenkin hyvin pitkälle sidoksissa palkkatuloista saataviin veroihin. Ja taas Suomen talouden veto on paljolti kotimaan kulutuksen varassa, joten jos palkkakehitys heikkenee, niin heikentää se myös valtiontaloutta. Muualla Euroopassa on päinvastoin pyrkimyksenä vahvistaa kollektiivista neuvottelua, mutta Suomessa mennään toiseen suuntaan. Arvoisa pääministeri, kysyisin teiltä: miksi Suomi kulkee vastavirtaan tässä asiassa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-09-23T15:15:27,2025-09-23T15:16:39,Hyväksytty,1.1 2025_83_176,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_177,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä se vaan niin on, että hallituksen toimissa ei ole juurikaan hurraamista. Talous on kuralla, velka kasvaa kasvamistaan, ja, pääministeri, se teidän hallituksenne aikaansaannos on huolestuttava. Teidän ansiostanne Suomessa on pahin työttömyyskriisi vuosikymmeniin. Tämä on se, mitä te olette saaneet aikaiseksi. Mutta, pääministeri, onnetonta on kyllä teidän toimintanne ja hallituksen toiminta myös ulkopolitiikan osalta. Muut maat ovat tunnustaneet Palestiinan valtion, ja mitä tekee meidän hallitus? Seisoo tumput suorina, kun muut maat toimivat. Pääministeri Petteri Orpo, miltä teistä tuntuu olla johtamassa hallitusta, mikä ei kykene tekemään tällaista päätöstä, missä muut maat pystyvät toimimaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-09-23T15:16:39,2025-09-23T15:17:39,Hyväksytty,1.1 2025_83_178,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_179,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Opposition esittämät lääkkeet ovat täällä olleet: 1) Työttömiä ei saa patistaa, koska työpaikkoja ei ole. [Eduskunnasta: Kuka on näin sanonut?] 2) Tarvitaan ulkomaalaisia osaajia, koska on työvoimapula. Opposition talousnerojen logiikka on aivan pettämätön. Meillä on lähes 100 000 vieraskielistä työtöntä tässä maassa, osa toki kotoutumiskoulutuksissa ja tempputyöllistettynä. Tämä hallitus tekee lähihistorian suurimman ja vastuullisimman, kymmenen miljardin sopeutuksen. [Aki Lindén: Teoriasopeutuksen!] Nyt otetaan käyttöön velkajarru, joka estää tulevina kausina SDP:n Lindtmanin ja vasemmiston holtittoman velanoton. SDP haluaisi nimittäin jatkaa velaksi elämistä ja elvyttää pää märkänä velkarahalla, mutta silloin Suomi menettäisi luottoluokituksensa ja velanhoitomenot paisuisivat. Tämä hallitus turvaa Suomen tulevaisuuden vastuullisesti rakenteellisilla uudistuksilla ja säästää suomalaisille toissijaisista menoista, kuten kehitysavusta. Arvoisa valtiovarainministeri, viisas presidentti Niinistö on sanonut, että köyhän paras turva on vakaa valtiontalous. Mikä olisi tilanne valtiontaloudessa, mikäli olisimme jatkaneet Marinin hallituksen talouslinjalla? [Arto Satonen: Itse asiassa se oli Outi Ojala, ja hän oli ihan oikeassa! — Miapetra Kumpula-Natri: Se oli vasemmistoliiton kansanedustajan Outi Ojalan siteeraus!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-09-23T15:17:39,2025-09-23T15:18:03,Hyväksytty,1.1 2025_83_180,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Razmyar., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_181,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen talous vaatii luottamusta, rohkeutta ja johdonmukaisuutta, mutta niin vaatii myöskin ulkopolitiikka, ja ymmärrän, että kun puhumme täällä budjetista, niin voi olla hieman erikoista nyt kysyä pääministeriltä tilanteesta, jossa olemme ennen kaikkea ulkopolitiikan osalta. Meillä presidentti edustaa Suomea YK:n yleiskokouksessa, ja vähintään voi täältä kotimaasta katsottuna sanoa, että Suomen asema on tällä hetkellä hyvin erikoinen. Suomi on selvästi jäämässä kumppanimaiden joukosta. On käynyt hyvin selväksi, että Suomi ei ole valmis tunnustamaan Palestiinan valtiota. Mutta kysyn nyt, pääministeri, teiltä: onko tämä viikko muuttanut hallituksen käsitystä tästä tilanteesta, ja onko tähän tulossa johdonmukainen muutos ja ennen kaikkea selkärankainen päätös?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2025-09-23T15:19:14,2025-09-23T15:20:17,Hyväksytty,1.1 2025_83_182,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskela, Minja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_183,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo puhui aloituspuheenvuorossaan hallituksen toimintakyvystä ja siitä, miten reagoidaan vaikeisiin tilanteisiin. Katsoin eilen A-studiota, keskustelua Palestiinan tunnustamisesta, ja kävi ilmi, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit pitävät kuin pitävätkin hallitusta jarruna tässä vaikeassa tilanteessa, jossa valitettavasti näyttää siltä, että hallituksella ei ole reagointikykyä. Palestiinan tunnustaminen on yksi keskeinen askel, jolla tulitauko voidaan saada aikaan, jolla rauhanprosessi voidaan aloittaa ja Israelin suorittama kansanmurha saada pisteeseen. Tämä on yksi askel, joka tarvitsee toki tuekseen paljon muutakin konkretiaa, kuten EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen jäädyttämisen, mutta tällä hetkellä me keskustelemme kuitenkin Palestiinan tunnustamisesta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Budjetista! — Budjettikeskustelu!] Perustuslaki toteaa niin, että silloin kun valtioneuvosto ja tasavallan presidentti ovat erimielisiä ulkopolitiikan linjasta tai jostain kysymyksestä, asia voidaan tuoda eduskunnan ratkaistavaksi, joten kysyisin, pääministeri Orpo: miksi [Puhemies koputtaa] te ette tuo tätä vaikeaa asiaa eduskunnan ratkaistavaksi, kun hallituksella ei ole tässä kysymyksessä toimintakykyä? [Tomi Immonen: Millä budjettikirjan sivulla se onkaan?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-09-23T15:20:17,2025-09-23T15:21:40,Hyväksytty,1.1 2025_83_184,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Immonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_185,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Realistinen ja loistava budjettikirja: pieni- ja keskituloisten verotus ei nouse, verotus laskee miljardeilla, ostovoima on kasvanut [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Siis miljonääreillä!] tämän hallituksen aikana joka vuosi, kuten myös tässä. Loistavia uutisia suomalaisille perheille. [Välihuutoja vasemmalta] Myös polttoaineen hintaa pidetään hallituksen toimenpiteillä alhaisena, jotta arjen kustannukset eivät nouse ja koska harvaan asutulla maaseudulla muuta mahdollisuutta liikkumiseen ei ole. Salin vasenta laitaa pitäisi varmaan jo alkaa kohta kutsumaan vihervasemmiston sijaan harmaiksi ankeuttajiksi, joiden pessimistiset puheet halvaannuttavat suomalaisen kansan uskon tulevaisuuteen [Joona Räsänen: Kyllä se on meidän vika!] ja jotka pyrkivät tekemään kaikkensa, että ostovoimaa ei käytettäisi ja suomalaisen talouselämän rattaita ei saataisi liikkeelle. Tuo pelottelu ei todellakaan edistä suomalaisten talouskasvua, se on täällä monesti jo kuultu. Kiitoksia loistavasta, realistisesta budjettikirjasta. Tästä on hyvä mennä eteenpäin. [Vasemmalta: Ei se nyt niin loistava ole!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2025-09-23T15:21:41,2025-09-23T15:22:48,Hyväksytty,1.1 2025_83_186,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Jäntti., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_187,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Aleksi,Jäntti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihan niin kuin kirjoitin eduskuntavaaliesitteessäni aikanaan, Suomen on saatava kaikki työkykyiset töihin. Vaikka työttömyysluvut eivät tällä hetkellä ole sitä, mitä me varmasti kaikki toivoisimme, hallitus on tehnyt valtavan määrän toimia, jotka parantavat edellytyksiä tuon tavoitteen saavuttamiseksi. Yksi ihmisten käyttäytymistä ohjaavista tekijöistä on verotus. Työn verotuksen keventäminen on eräs konkreettinen keino varmistaa, että jokaisen suomalaisen palkkatasosta ja ammatista riippumatta kannattaa tehdä töitä. Pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään yli miljardilla eurolla tämän hallituskauden aikana. Keskituloisen kaksilapsisen perheen verotus kevenee jopa 1 500 eurolla vuodessa. Kyse ei ole vain ostovoiman vahvistamisesta vaan työnteon kannusteiden parantamisesta pitkällä aikajänteellä. Pitkän aikavälin tavoitteita palvelee myös se, että verotuksen painopistettä siirretään työn verotuksesta haitallisen kulutuksen verotukseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Aleksi Jäntti,1513,2025-09-23T15:22:49,2025-09-23T15:23:53,Hyväksytty,1.1 2025_83_188,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_189,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo minusta erittäin hyvin nosti esille, että meillä on tällä hetkellä Suomessa monia alueita, joissa tapahtuu erittäin myönteistä talouskehitystä. Hän mainitsi sitten Vaasan seudun, [Arto Satonen: Mm, kyllä!] ja voisi oikeastaan lähestyä sitä niinkin, että kun katsoo niitä tämän päivän työttömyystilastoja, niin on muuten aika yllättävää, että meillä on useita maakuntia — Pohjanmaan maakunnat, Kainuu ja Lappi — joissa työttömyys on selvästi alemmalla tasolla kuin vaikka täällä Uudellamaalla. Mitä nyt kannattaisi tehdä? Otan yhden esimerkin: Siellä Vaasassa, Pohjanmaalla, Kainuussa, Lapissa on omat vahvuudet, jotka voisivat palvella koko Suomea. Nyt kannattaisi lähteä voimistamaan niitä toimialoja. Meillä oli esimerkiksi matkailutase viime vuonna 1,9 miljardia euroa miinuksella, eli suomalaiset veivät ulkomaille matkaillessaan enemmän rahaa kuin mitä ulkomaalaiset toivat tänne matkustaessaan. Nyt kun tehdään Suomelle matkailustrategiaa, niin sen kyllä pitäisi olla erittäin tavoitteellinen ja kunnianhimoinen, niin että vuonna 2030 matkailutase on meillä nollissa ja sen jälkeen viedään se plussalle. Eli vahvistetaan niitä vahvuuksia ja otetaan ne koko Suomen hyödyksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-09-23T15:23:53,2025-09-23T15:25:08,Hyväksytty,1.1 2025_83_190,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Ollikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_191,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Ärade fru talman! Det är förstås väldigt utmanande tider som vi lever i då det gäller ekonomin, sysselsättningen och framför allt säkerhetspolitiken, men jag är glad över att vi i den här gula boken inte går desto mer åt basservicen och sparar in på basservicen, social- och hälsovården, kommunerna och också social- och hälsovårdsorganisationerna, som gör ett viktigt jobb. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2025-09-23T15:25:08,2025-09-23T15:25:42,Hyväksytty,1.1 2025_83_192,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aika moni kotisohvalla pohtii, mitä ihmettä tälle maalle on tapahtumassa. Itsekin budjettiriihtä seurasin mielenkiinnolla. Pohdin, millainen on hallitus, joka käyttää puolet riihestä pohtiakseen, onko rasismi ok vai ei, mutta tänään tässä salissa, kun kuunteli valtiovarainministerin puhetta, kävi harvinaisen selväksi, että tämä on ilmeisesti enemmän tapa kuin poikkeus, että voidaan käyttää erilaista kieltä ja käydä siitä sitten keskustelua. Mutta se, mikä ongelma tässä on, liittyy nimenomaan luottamukseen. Siitä on käytetty tänään monta erinomaista puheenvuoroa. Yksityinen kulutus pienenee kolmatta vuotta putkeen, ja sen taustasyynä on nimenomaan luottamus. Meillä pitkäaikaistyöttömyys on historiallisen korkealla, asunnottomuus on kääntynyt kasvuun ensimmäistä kertaa 12 vuoteen, lapsiperheköyhyys kasvaa. Teidän reaktionne siihen on käyttää puheenvuoroja, joiden tarkoitus on vain ja ainoastaan lyödä mahdollisimman kovaa, haukkua sosialisteja, pohtia, miten vihervasemmisto argumentoi täällä väärin. Pääministeri Orpo, suomalaisten luottamus hallitukseen on ennätysalhaalla. Nuoriso ei luota tulevaisuuteensa. Oletteko aivan varma, että haluatte aidosti oikeasti jäädä historiaan kirjaimellisesti toivottomimpana hallituksena?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-09-23T15:26:29,2025-09-23T15:27:52,Hyväksytty,1.1 2025_83_193,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_194,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tärkeää Suomelle olisi huomata nyt, mistä meillä vientitulot tulevat. Totta kai tämä digitaalipuoli ja palvelutuotanto tuovat meille rahaa, [Vilhelm Junnila: Seuraavaksi mainitsette metsät!] mutta teollisuuden aloista ehdottomasti metsäteollisuus, metalliteollisuus, kemianteollisuus. Se kehitys, mikä Suomessa on nyt menossa: meillä metsiä ollaan museoimassa valtavia määriä. [Välihuuto] — No, kyllä meillä metsäkatoasetusta tulee. Ei se ole edustaja eikä mikään, jos ei miljoonaa hehtaaria viikossa esitä suojeltavaksi. Ja sitten siitä paikallislehdet kirjoittavat, että nyt taas menee Ilomantsista puolet ja ensi viikolla se toinen puoli. Arvatkaa, mikä on investointihalu tällaiseen maahan. Metsäteollisuus on kansainvälistä toimintaa tänä päivänä. Kaksi firmaa kolmesta isosta on jo ulkomailla omistettua, ja se kolmas on vielä suomalaisomisteinen. Eiköhän lyödä hynttyyt yhteen tässä asiassa ja ruveta puolustamaan suomalaista metsien käyttöä ja metsäteollisuutta. Tämä päästökauppahomma on mennyt aivan hulluksi. Meillä on yksi promille maailman päästöistä, ja oikeasti olemme hiilineutraali maa, mutta 15 miljoonaa tonnia vääriä päästöjä jatkuvasti. Tämä jasso on kuin entinen pajatso, millä ne laskee näitä päästöjä. Se arpoo aina luvun, ja viikon välein tulee aina Ympäristökeskuksesta tai jostakin Lukesta ihminen kertomaan, että taas ollaan vielä enemmän hiilipositiivisia. Korjataan tämä hurjuus ja opetellaan elämään oikeasti ja tehdään työpaikkoja ja pidetään metsät kunnossa. Vihreätkin tykkäävät siitä, kun metsässä kasvavat marjat eivätkä mitkään homesienet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-09-23T15:27:52,2025-09-23T15:29:25,Hyväksytty,1.1 2025_83_195,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, ja sen jälkeen edustaja Kumpula-Natri, jonka jälkeen pääministeri vastaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_196,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan tähän ostovoimakysymykseen. Ajattelisin niin, että meidän kannattaisi varmaan kaikkien olla tyytyväisiä siitä, että me ollaan saatu käännettyä tämä ostovoiman kehitys. Edellisellä vaalikaudella ostovoima putosi kuusi prosenttia, [Oikealta: Ohhoh!] enkä nyt lähde siitä syyttämään edellistä hallitusta, mutta se on totuus, koska silloin inflaatio nousi enemmän kuin palkat. Korot lähtivät myöskin nousuun, ja energian hinnat nousivat. Nyt me ollaan päästy aivan toisenlaiseen tilanteeseen. Korot ovat tulleet neljästä kahteen, palkkaratkaisu noin 2,5 prosentin korotustasolla on ollut ihan järkevä. [Hannu Hoskonen: Kenes ansiota?] Sitten vielä työn verotusta kevennetään. Nämä kaikki yhdessä ovat saaneet aikaan sen, että ihmisillä on enemmän ostovoimaa. No okei, osa heistä käyttää sitä ostovoimaa, osa maksaa ehkä vanhoja velkoja pois. Sekin on sinänsä positiivista, että kotitalouksien taloudellinen tilanne paranee, mutta minusta meidän pitäisi nähdä se, että tässä on saatu aika paljon aikaan, että tämä ostovoima on kääntynyt oikeaan suuntaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-09-23T15:29:25,2025-09-23T15:30:33,Hyväksytty,1.1 2025_83_197,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kumpula-Natri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_198,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhenainen! Meillä on käsittelyssä kovassa taloushetkessä valtion ensi vuoden budjetti, mutta tuntuu, että useimmat hallituspuolueiden puheenjohtajat kaipailivat vanhaa hallitusta tai tekivät sitä informaatiosumutusta, että nyt pitäisi puhua vaihtoehtobudjetista. Siitä on puhemiehistön oma päivämäärä, jolloin sitä esitellään. Tämä tiedoksi myös ministereille, joilla oli kaipauksia vaihtoehtobudjettiin: ne teemme kyllä. Joskus sanottiin, että jos toisen pitäisi antaa olla rempallaan, niin olkoon se sitten sisäpolitiikka. Nyt vaikuttaa siltä, että molemmat ovat. Meidän ulkopoliittinen toimintakyky näyttää lamautuneen. Me olemme väärässä seurassa eurooppalaisissa maissa, meidän pohjoismaisissa maissa. Mietin, pääministeri, miltä sinusta näyttää Orpon hallituksen ulkopoliittinen perintö. Eilinen päivä — oliko se hallitukselle ylpeyden aihe, että meidän tasavallan presidenttimme ei voinut edes puheenvuoroa käyttää keskustelussa, jota käytiin Palestiinan turvallisuudesta tulevaisuudessa, YK-puheenvuoroa? Samaan aikaan Euroopan maista meillä on korkeinta työttömyyttä — toiseksi korkein Espanjan jälkeen, jossa kasvu on jo viittä prosenttia — ja heikoin talouskasvu ja sitten ajatellaan, että se johtuu tästä turvallisuudesta. Valitettavasti nämä vertailut pitävät myös itärajan maiden kanssa kutinsa. Puolassa on korkea kasvu, Baltian maissakin ollaan vielä kasvupuolella. Eli silloin tulemme hallituksen toimintakykyyn, ja arvovalintoja te puolustatte kovasti, että miljoonia tienaaville pitää tulla viisituhatta, [Puhemies: Aika!] mutta opettajille ei tarvitse mitään, kun katsotaan kaikki laskut yhteen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Miapetra Kumpula-Natri,807,2025-09-23T15:30:33,2025-09-23T15:32:11,Hyväksytty,1.1 2025_83_199,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Aika. — Istunnoissa teititellään toisiamme. — Sitten olisi pääministerin vuoro vastata. Viisi minuuttia., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_200,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensin tähän Palestiinan kysymykseen. Loppujen lopuksi keskustelu tiivistyy siihen, mikä on tunnustamisen ajankohta. [Antti Lindtman: Mikä teidän kanta on?] Jos katsotaan tosiasiallisesti Suomen pitkää linjaa, vahvaa tukea kahden valtion mallille — kun tekin, koko joukko, olitte viime hallituksessa samassa positiossa, niin ette tunnustaneet. Eli siis tuki oli kahden valtion mallille, ja sen eteen on tehty töitä ja se työ jatkuu tälläkin hetkellä. Meidän edustajat, ulkoministeri ja presidentti, osallistuvat keskusteluihin siitä, miten kahden valtion mallissa päästään konkreettisesti eteenpäin. Tällä hetkellä esimerkiksi YK:ssa Arabimaiden ryhmä hakee kompromissiesitystä, mikä loisi edellytykset kahden valtion mallille, miten palestiinalaishallintoa vahvistetaan, jotta päästään tilanteeseen, että on mahdollisuus tunnustaa. [Antti Lindtman: Miksei ollut oikea aika?] Me tuemme kahden valtion mallia, ja se on se pääasia tässä. Me annamme kaiken tukemme, että eteenpäin päästään. Mutta sitten tähän talouskehitykseen. Minulla on ilo kertoa teille positiivinen uutinen taloudesta, toivottavasti kaikki ilahtuvat siitä. Juuri äsken on tullut tieto siitä, että Royal Caribbean Group sekä Meyer ja Suomen valtio Finnvera apunaan, ovat tehneet puitesopimuksen, ei pelkästään puitesopimuksen vaan sopimuksen vuoteen 36 asti: Icon 5 ‑jättiristeilijän, arvo luultavasti yli kaksi miljardia, tilaus on vahvistettu. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Hieno juttu! — Perussuomalaisten ryhmästä: Loistavaa! — Keskustan ryhmästä: Lisää näitä!] Optiot on 6:een ja 7:ään, ja mikä tärkeintä, yhteistyösopimus vuoteen 36 asti. Telakkakapasiteetti on noin yksi jättiristeilijä vuodessa tällä hetkellä, laivojen arvo noin kaksi miljardia euroa. Tämä voi tarkoittaa jopa reilusti yli 20 miljardin euron tilauksia ja näkymää vuoteen 36 asti. Yksi Suomen teollisuushistorian suurimpia uutisia, iloitkaamme tästä yhdessä. 20 000 työpaikkaa verkostossa, 12 000 suoraan tällä Meyerin telakalla, 1 200 yritystä eri puolilla Suomea. Tämä iso telakka, Meyerin telakka, on aivan oleellinen koko Suomen meriteollisuusklusterin kannalta. Telakat Helsingissä, Raumalla, Porissa, Salossa, kaikki hyötyvät tästä. Tämä on aivan huikea uutinen. Näistä minä olen puhunut: ei meidän pidä menettää toivoamme. Suomessa on todellakin sellaista osaamista ja sellaisia yrityksiä, jotka pärjäävät ja menestyvät. Ja tässäkin väitän, että yksi syy on ollut se, että hallitus on laittanut kilpailukykyä kuntoon, yritysten toimintaympäristöä kuntoon Suomessa. Se on fakta. Sillä näitä investointeja tänne saadaan, sillä yritykset kasvavat, sillä vain yritysten työpaikoilla, yrityksiin syntyvillä työpaikoilla me voimme pitää yllä niin turvallisuutta kuin hyvinvointiyhteiskuntaa kaikkine palveluineen. Me tarvitaan elinvoimainen, dynaaminen, kilpailukykyinen yrityssektori, ja tämä on huippuesimerkki siitä. Pidän tätä myöskin hallituksen suurena onnistumisena, koska tämän parissa on... [Miapetra Kumpula-Natri: Tietenkin! — Naurua vasemmalta] — No, tämä on tyypillistä. Naurattaa. — Tämän parissa hallitus on työskennellyt kahden vuoden ajan, omalta osaltaan hakenut tätä ratkaisua, tehnyt sen mahdolliseksi, ja se on minusta hieno asia. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Onnittelut!] Meidän pitää kaikkien siis uskoa siihen, että asiat menevät parempaan suuntaan. Pidetään huolta siitä, että esimerkiksi alumiinitehdasinvestointi Kokkolaan menee eteenpäin. Pidetään huolta siitä, että Itä-Suomessa on kantaverkko sellaisessa kunnossa, että sinne syntyy myöskin teollisia investointeja ja myöskin energiantuotantoon investointeja. Pidetään huolta siitä, että datakeskusinvestoinnit ympäri Suomen lähtevät liikkeelle — tuhansille ihmisille työpaikkoja pelkästään rakentamisvaiheessa. [Miapetra Kumpula-Natrin välihuuto] Pelkästään rakentamisvaiheessa. Me teemme tällä hetkellä datatalouden tiekarttaa, työskentelemme yhdessä sen alan kanssa. Ja taaskaan ei kannata yhtään puistella päätään, vaan me teemme töitä hands on näiden asioiden parissa tehdäksemme totta näistä investoinneista. Me emme voivottele emmekä valita emmekä synkistele, me teemme kaikkemme. Koska näiden kautta niitä ihmisten työpaikkoja syntyy, näiden investointien kautta, vaikka yksi kerrallaan. Yhdessä kaupunkien, kuntien päättäjien kanssa. Tapasin tällä viikolla suurten kaupunkien, C21-kaupunkien johtajat tai johtoa, ja henki oli hyvä. Haetaan yhdessä, tehdään näistä investoinneista totta. Kaupunkeihin, kuntiin ne yritykset sijoittuvat, siellä on työvoima, osaaminen. Tehdään yhdessä näitä asioita. Tämä on kaikki mahdollista. Totta kai meillä on ongelmia, totta kai meillä on liian korkea työttömyys. Tehdään koko ajan toimenpiteitä, millä saadaan ihmisille töitä, autetaan työttömänä olevia, [Veronika Honkasalo: Leikkaamalla!] niin kuin ministeri Marttinen tekee koko ajan etsimällä uusia keinoja. [Veronika Honkasalo: Leikkaamalla työttömyysturvaa!] Näin meidän täytyy toimia. Jos me vain synkistelemme, jos me pelottelemme... Siihen varmaan syyllistyvät kaikki, mutta jos vaikka yhdessä sovittaisiin, että keskitytään enemmän niihin mahdollisuuksiin kuin uhkiin. [Puhemies koputtaa] Kyllä niistä uhista saa lukea ihan riittävästi lehdistä päivittäin, ja ihmiset lukevat niitä, ja siksi varmasti kulutuskäyttäytyminenkin on varovaista. Mutta samaan aikaan ihmiset kaipaavat toivoa. Annetaan me sitä heille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-23T15:32:15,2025-09-23T15:37:57,Hyväksytty,1.1 2025_83_201,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Jatketaan jonkin aikaa vielä debattia, ja nyt painotan niitä henkilöitä, jotka eivät ole vielä saaneet tässä viime aikoina puheenvuoroa. — Edustaja Marttila.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_202,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi ei lähde kasvuun yksin kotimaisin investoinnein, ja vilpittömästi iloitsen tästä uutisesta, minkä pääministeri juuri kertoi, mutta sen vuoksi maineemme maailmalla on tärkeä. Valtiovarainministeri Purra täällä aiemmin julisti, että Suomi on tunnettu maailmalla Kelasta. Tämä kertoo paljon hallituksen umpinaisesta maailmankuvasta. Aiemmin Suomi oli tunnettu muun muassa ilmastotoimistaan ja valitettavasti juuri tänään jättäytymässä ulkopuolelle tässä Palestiina-kysymyksessä. Kyse on ennen kaikkea siitä, missä joukossa seisomme, ja tämä on yhtä häpeällistä kuin Suomen sijoitus Euroopan työttömyystilastoissa. Nyt tarvitaan ennen kaikkea luottamusta niin hallituksen talous- kuin ulkopolitiikkaan. Arvoisa pääministeri, kyllä herää kysymys tästä hallituksen toimintakyvystä. Olisiko aika pohtia kuitenkin suunnanmuutoksia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-09-23T15:38:08,2025-09-23T15:39:12,Hyväksytty,1.1 2025_83_203,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_204,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Viimeisen tunnin uutiset toden totta ovat olleet aikamoisia. Ensin uutinen Royal Caribbean ‑aiesopimuksesta Turun telakan kanssa: satoja työpaikkoja, kuten pääministeri kuvasi. Paljon onnea, upea uutinen — kaikki me olemme siitä ylpeitä. Mutta heti perään muutosneuvottelut: Valmet Automotive aloittaa muutosneuvottelut. Yli tuhat henkilötyövuotta on kyseessä tässä muutosneuvottelussa. [Joona Räsänen: Se on opposition vika!] Pääministeri vakuutti, että te olette tehneet kaikkenne kasvun eteen, mutta kysyn, oletteko te tehneet kaikkenne myös työttömyyden hoitamiseksi ja työttömyyden estämiseksi. Ministerit kertovat täällä, että kaikki on hyvin. Pääministeri, totesitte tänään, että teollisuuden tilauskirjat ovat täynnä. Olen käynyt toistakymmentä yritystä läpi vastikään — tämä oli kello 14, pari minuuttia ennen istuntoa. Olen käynyt toistakymmentä yritystä läpi, ja yritykset eivät tuo samaa viestiä: erittäin lyhytjänteisiä tilauksia. Arvoisa pääministeri, mitä hallitus voisi tehdä enemmän, että teollisuuden tilauskirjat olisivat täynnä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-09-23T15:39:12,2025-09-23T15:40:26,Hyväksytty,1.1 2025_83_205,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_206,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa pääministeri, hallituksenne on sitoutunut vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteeseen, mutta te ette ole vieläkään tuoneet niitä toimia, miten tähän tavoitteeseen päästään. Päinvastoin, te olette peruuttaneet ilmastotoimia, lisänneet fossiilisten tukea ja nyt leikkaatte teknisistä nieluistakin, joiden piti olla se teidän suurin ilmastotekonne. Ilmastotyössä ei siis todellakaan ole oltu hands on, vaan päinvastoin, olette seisoneet kädet taskussa ja potkineet purkkia eteenpäin. Ilmaston kuumeneminen aiheuttaa nyt jo merkittäviä kustannuksia myös meillä Suomessa, ja nämä kustannukset tulevat vain kasvamaan, jos toimiin ei ryhdytä. Arvoisa pääministeri, Suomi on ollut edelläkävijä ilmastotyössä. Määrätietoinen ilmastotyömme on tehnyt Suomesta kiinnostavan investointikohteen vihreille hankkeille kuin myös tuonut vientituloja yrityksillemme, ja siksi myös elinkeinoelämämme on mukana, kuten Finlandia-julistus kertoi, mutta nyt tämä nykyisen hallituksen ilmastotoimettomuus ja poukkoileva ilmastopolitiikka ovat myrkkyä elinkeinoelämälle. Kysynkin nyt hallitukselta ja pääministeriltä: oletteko te edelleen sitoutuneet hiilineutraalisuustavoitteeseen 2035?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-09-23T15:40:26,2025-09-23T15:41:48,Hyväksytty,1.1 2025_83_207,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Berg., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_208,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Se on hyvä, että työttömyydestä on puhuttu täällä paljon tämän päivän aikana, koska se on varmasti hallituksen tämän hetken suurin ongelma. On hienoa kuulla, että näitä uusia investointeja on tullut ja uusia työpaikkoja tulee, mikä on todella tärkeätä tässä vaikeassa hetkessä. Pitää kuitenkin myös muistaa, että nämä hallituksen massiiviset leikkaukset, jotka ovat nyt tulleet, ovat saaneet ihmiset pelkäämään rahojen riittävyyttä ja oman työpaikan pysyvyyttä, ja se on aika paljon tässä nyt takana ja ihmisten ajatuksissa. Kun hallituspolitiikan peruskaava on ollut vain leikata, leikata ja leikata ja samalla myös antaa siinä sivussa vähän lisää rahaa jo valmiiksi varakkaille, niin ei ole ihme, että suomalaisten luottamus on kadoksissa. Tämän takia olen ihan samaa mieltä, että nyt sitä luottamusta pitää rakentaa. Nämä suuret investoinnit ovat tärkeä tie siihen, mutta on myös annettava muuta valoa ihmisille — sitä kautta ihmiset luottavat tulevaisuuteen ja uskaltavat myös käyttää omia rahojaan tästä eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-09-23T15:41:49,2025-09-23T15:43:07,Hyväksytty,1.1 2025_83_209,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_210,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On eletty yli varojemme ja otettu velkaa ilman kasvutoimia useiden edellisten hallituksien toimesta. Valtionvelan korkomenot nousevat ensi vuonna 3,2 miljardiin euroon. Tämä on samaa suuruusluokkaa kuin sisäministeriön ja oikeusministeriön määrärahat yhteensä, mikä havainnollistaa tilanteen vakavuutta. Jokainen korkomenoon käytetty euro on pois peruspalveluista, investoinneista ja kansalaisten arjen turvallisuudesta. [Veronika Honkasalo: Te itse leikkaatte niistä!] Velkaantumista on pakko hillitä, jotta tulevien sukupolvien taloudellinen vapaus turvataan ja hyvinvointivaltiomme palvelut säilyvät. Ilman korkokuluja ja välttämättömiä puolustuspanostuksia budjetti olisi jo lähellä tasapainoa. Hallitus toteuttaa mittavaa sopeutusohjelmaa, joka yhdistää menojen hallinnan ja verotuksen kevennykset kasvua tukien. Tämä vastuullinen linja varmistaa, että Suomen julkinen talous pysyy vakaana myös vaikeina aikoina. Tähän vastuulliseen toimintaan on myös opposition tultava mukaan tämän jatkuvan ”mikään ei käy”- ja naureskeluasenteen sijaan. Arvoisa pääministeri, miten arvioitte tulevan hallituskauden 2027—2031 sopeutustoimet ja minkä suuruisina, olivatpa siinä sitten mitkä puolueet tahansa mukana?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-09-23T15:43:07,2025-09-23T15:44:28,Hyväksytty,1.1 2025_83_211,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_212,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Viime vuonna tähän aikaan olimme hyvin erilaisessa asemassa, tilanteessa. Meillä on olemassa nyt useita luotettavia arvioita siitä, että ensi vuonna talouden kasvu kiihtyy 0,9—2 prosentin vauhtia. Tämä ei ole sattumaa. Hyvä oppositio, halusitte tai ette, se on seurausta tämän hallituksen tekemistä historiallisista veronkevennyksistä, yritysten luottamusta vahvistavista päätöksistä, rakenteellisista uudistuksista. Kansalaisten ostovoima vahvistuu, investoinnit ovat jo kääntyneet nousuun ja teollisuuden tilauskannat ovat kasvaneet. Sen sijaan, että oppositiossa keskitytte kansalaisten pelotteluun ja epäluottamuksen kylvämiseen, siis juuri siihen, mikä on myrkkyä talouden elpymiselle, olisi teidänkin jo aika myöntää, että Suomi on menossa kohti oikeaa suuntaa. Kysynkin oppositiolta: uskotteko te todella, että synkkyyden lietsominen luo työpaikkoja, vai uskallatteko myöntää, että suomalaisten luottamus ja rohkeus [Puhemies koputtaa] kuluttaa on kasvun todellinen avain? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-23T15:44:28,2025-09-23T15:45:56,Hyväksytty,1.1 2025_83_213,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_214,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä todella tämän päivän keskustelua kuunnellessa vaikuttaa siltä, että hallituksella ei yksinkertaisesti ole jäljellä enää mitään muuta kuin hyökkäys ja uho, ja se, jos mikä, on hyvin surullista. Pääministeri Orpo, kaikki luvut osoittavat, ettei hallitus tule tämän kauden aikana saavuttamaan ainuttakaan itselleen asettamaansa talouden tavoitetta, ja itse asiassa VM on oman ennusteensa mukaan kertonut, että vuonna 29 velkasuhde kohoaa jo yli 90 prosentin. Tämän konkurssiaallon keskellä ihmiset pelkäävät suunnattomasti työttömyyttä. Te olette luoneet suomalaisiin koteihin hätää, pelkoa ja epävarmuutta tulevaisuudesta ja heikentäneet yrityksiltä kasvun edellytyksiä. Ei voi olla niin, että syytä vieritetään suomalaisten niskaan, kun nämä eivät uskalla kuluttaa, kun isolla osalla suomalaisista ei yksinkertaisesti edes ole, mitä kuluttaa. Arvoisa pääministeri, koska tämä selittely ja syyttely loppuu ja rupeatte kantamaan vastuuta edes jossain määrin omista toimistanne?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-09-23T15:45:57,2025-09-23T15:47:16,Hyväksytty,1.1 2025_83_215,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_216,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Opposition puheiden perusteella voisi kuvitella, että on marraskuu, niin ankea klangi on noissa puheissa. Toisin kuin oppositio on nyt väittänyt, niin pieni- ja keskituloisten työn verotus kevenee tällä hallituskaudella yli miljardilla. Se on erittäin tervetullut uudistus, jotta työnteko olisi entistäkin kannattavampaa. Työtulovähennyksen lapsikorotuksen korottaminen on myös lapsiperheitä silmällä pitäen oikeansuuntaista politiikkaa. Väestönkasvumme ei voi perustua vain ja ainoastaan maahanmuuton varaan, vaan suomalaisten lapsilukua on saatava pikkuhiljaa ylöspäin. Taloudelliset haasteet ovat monesti seikka, miksi lapset jätetään tekemättä tai saamatta. Tällä hallituskaudella ostovoima on kuitenkin kasvussa, aivan kuten pitääkin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-09-23T15:47:16,2025-09-23T15:48:26,Hyväksytty,1.1 2025_83_217,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_218,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri, palaan tähän Palestiinan tunnustamiskysymykseen. [Oikealta: Missä kohtaa talousarviossa?] — Koska se liittyy aivan olennaisesti hallituksen toimintakykyyn. Sanotte, että hallitus tekee töitä kahden valtion mallin puolesta. Nyt erittäin iso osa, suurin osa YK:n jäsenmaista, ja nyt eilen erittäin moni meidän läheinen kumppanimaa näki, että nyt on juuri se oikea hetki tunnustaa Palestiina. Presidentti on nähnyt, että nyt on oikea hetki, uskon, että laaja enemmistö eduskunnassa näkee, että on oikea hetki. Se, mihin emme ole saaneet vastausta emmekä edelleenkään ole saaneet, on se, mikä teillä on se parempi tieto, jota presidentillä tai Kanadalla tai Ranskalla tai Isolla-Britannialla ei ole. Minkä takia te katsotte, että nyt ei ollut oikea aika tunnustaa Palestiina? Itse asiassa me emme tiedä teidän kantaanne, kokoomuksen kantaa. Voisitteko avata kokoomuksen, teidän oman kantanne? Katsotteko, että nyt olisi ollut hyvä olla mukana tässä muiden maiden joukossa New Yorkissa eilen maailman silmien alla, vai katsotteko, että tähän on olemassa jokin toinen ajankohta, ja mihin tietoon se perustuu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-09-23T15:48:26,2025-09-23T15:49:56,Hyväksytty,1.1 2025_83_219,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Väyrynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_220,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tervehdin ilolla sekä pääministerin positiivissävytteistä puhetta että iloisia uutisia telakkamaailmasta. Me eletään tilanteessa, jossa valtionvelan kehityksen tietävät kaikki, ja meillä ei ole kasvua ollut 18 vuoteen. Meillä puolustusmenot kasvavat kohta miljardiluokalla vuodessa, samoin kuin korkomenot, ja meidän pitäisi pitää myös hyvinvointipalveluista huolta, mistä kaikki ovat varmasti samaa mieltä. Itse näen, että ainoa tapa tehdä se on pitää huolta työllisyydestä, yrittämisestä ja investoinneista. Siinä mielessä nämä ovat erinomaisia uutisia. Haluaisin palata sosiaalidemokraattien ryhmäpuheeseen, missä yhdeksi kulmakiveksi heidän sopeutustoimissaan nostettiin Kela-korvaukset ja niistä luopuminen. Siellä nytten ollaan tiputtamassa se 30 euron korvaus kahdeksaan euroon. Mitä sinne jää, on hedelmöityshoidot, valinnanvapauskokeilu sekä yksimielisesti SDP:n kannattama gynekologien, suuhygienistien ja fysioterapeuttien korvaus. Voitteko tarkentaa, mistä näistä te olette luopumassa? Ja sitten jos pystytte jonkun kombinaation ilmoittamaan, niin paljonko te ajattelette sen vaikuttavan tähän valtiovarainministeriönkin viittaamaan kymmenen miljardin sopeutustarpeeseen, mikä meillä on edessä seuraavalla kaudella? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-09-23T15:49:56,2025-09-23T15:51:10,Hyväksytty,1.1 2025_83_221,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Honkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_222,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihan nyt tähän synkistelyyn: Nehän ovat nämä ennustelaitokset, jotka kertovat talouden tosiasioita. Tänäänkin ovat kertoneet synkistä luvuista. Ne synkät luvut ovat tosiasioita ihmisten elämässä, perheissä, joissa koetaan ja kärsitään työttömyydestä, joissa ei ole enää varaa sellaisiin asioihin, mihinkä aikaisemmin on ollut, ei saada asuntoa kaupaksi, vaikka pitäisi muuttaa, ei saada pankista rahoitusta. Nämä ovat tosiasioita, ja ne eivät puhumalla toiseksi muutu, vaikka täällä ihan pääministeriä myöten nyt on haluttu antaa Suomen talouden tosiseikoista kauniimpikin kuva kuin mikä se todellisuudessa on. Ja mitä tulee tähän, kun valtiovarainministeri tässä aikaisemmin opetti allekirjoittanutta reaalitalouden ja julkisen talouden eroista: On aivan selvää, että sillä, miten Suomen talouspolitiikkaa kulloinkin johtava Suomen hallitus toimii, puhuu, minkälaisen kuvan se Suomen taloudesta antaa. Sillä on vaikutus niin yksityisten ihmisten kuin yritystenkin toimintaan ja ratkaisuihin, jotka sitten näkyvät siellä talouden toteutuneina lukuina. Tästä on aivan turha yrittää pyristellä irti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-09-23T15:51:10,2025-09-23T15:52:31,Hyväksytty,1.1 2025_83_223,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Piisinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_224,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitusta syytetään vaikeassa tilanteessa leikkaamisesta ja kasvun viipymisestä. [Vasemmistoliiton ryhmästä: No niinhän te teette!] No, tämä muun muassa syystä, että vasemmistohallitukset keskustan tuella eivät ole pystyneet parempina aikoina leikkaamaan menoja eivätkä supistamaan velkaantumista. Nyt ei enää ole varaa odottaa. Suomen luottoluokitusta laskettiin kesällä, [Miapetra Kumpula-Natri: Mieti sitä, tämän hallituksen aikana!] eikä hallituksen toimia pidetty siinä yhteydessä väärinä, vaan niitä haluttiin jopa lisää. Leikkaukset on vastuullisesti jaoteltu. Hallitusohjelman mukaisesti tarkoitus on kahdessa vaalikaudessa saavuttaa tasapaino. Leikkaamme menoja, kevennämme veroja ja satsaamme kasvuun tki-rahoituksen kautta. Seuraavalla kaudella on edessä samankokoinen leikkaussavotta, ja tämän on SDP:n johtokin myöntänyt. Kysymys on vain siitä, tehdäänkö se menoleikkauksilla vai veronkorotuksilla. Enemmistö suomalaisista kyllä ymmärtää, että jo valmiiksi maailman korkeimpiin kuuluvaa veroastetta ei voi loputtomasti korottaa. [Sinuhe Wallinheimo: Kyllä demarit voi!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-09-23T15:52:31,2025-09-23T15:53:48,Hyväksytty,1.1 2025_83_225,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_226,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On todella hieno tuo Turun telakan uutinen, ja täytyy muistaa, että kun vuosikymmeniä on katsottu, niin aina siinä valtio on ollut mukana, kun sitä telakkaa ja muitakin telakoita on pelastettu, ja tässäkin sama toistuu. Mutta hyvä, että se toteutuu. Sen vuoksi kun täällä on puhuttu paljon työllisyydestä ja työttömyydestä, niin nyt kun on työttömiä yli 300 000, pitäisi miettiä kaikkia niitä keinoja, joilla työttömien työkykyisyyttä parannetaan. Nyt pitäisi hakea niitä keinoja, ja olen huolestuneena seurannut, että kuntien työllistämistoimet, aktivointitoimet, ovat pudonneet 79 000:sta noin 29 000:lla, eli näin paljon tänä vuonna, elokuun lopun tilasta. Kuntien menot ovat TE-palveluista nyt se 740 miljoonaa tänä vuonna, ja työttömyysturvan osalta se oli 300 miljoonaa viime vuonna, eli se on kasvanut 2,5-kertaiseksi. Nyt pitäisi miettiä, mitä aktivointitoimia kunnat pystyvät tässä jatkossa tekemään, ja olisi hyvä hakea sellaisia toimia, millä voidaan kouluttaa työttömiä työttömyysturvalla työvoimapula-ammatteihin ja ‑aloille. Se on tärkeä alue, ja sitä polkua pitäisi [Puhemies koputtaa] yrittää laventaa enempi kuin mitä tämä yksi työllistämisseteli [Puhemies: Aika!] tässä on. [Arto Satonen: Sitä lisättiin justiinsa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-23T15:53:48,2025-09-23T15:55:17,Hyväksytty,1.1 2025_83_227,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Norrback., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_228,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Tack, ärade talman! Politikens uppgift när det gäller tillväxt är att skapa förutsättningar, och ingen kan väl påstå att den här regeringen inte har jobbat med det. Man gör tki-satsningar, man har gjort arbetslivsreformer som gör att företagen lättare kan anställa, och det här kommer nog att börja bära frukt. Som vi hörde av statsministern börjar de första större tecknen komma, men också mindre tecken hör åtminstone jag när jag rör mig bland småföretagarna. Småningom börjar det stabilisera sig.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2025-09-23T15:55:17,2025-09-23T15:55:51,Hyväksytty,1.1 2025_83_229,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Talouspolitiikka ja ulkopolitiikka nivoutuvat toisiinsa sikäli, että tuntuu siltä, pääministeri Orpo, että teille on tällä hetkellä tärkeämpää tehdä politiikkaa, joka leikkaa pienituloisilta, kasvattaa eriarvoisuutta tässä maassa, kasvattaa polarisaatiota. Te teette tämän kaiken, jotta hallitus pysyy kasassa, ja sen takia te ette ratkaise tätä Palestiina-kysymystä. Sen takia te annatte kaikenlaisen rasismin mennä läpi. [Eduskunnasta: Ratkaiskaa Palestiina-kysymys!] Me olemme tällä viikolla nähneet, kuinka teidän oman puolueenne edustaja järjestää valtavan myllyn yksin Suomeen tulleiden asumisyksikön henkilökuntaa kohtaan. Siellä yksikössä on jouduttu turvatoimia lisäämään. Tämä olisi pääministerin hyvä selvittää, mistä on kyse. Onko todella nyt niin, että te annatte kristillisten ja perussuomalaisten pitää teitä panttivankina tämmöisessä historiallisessa tilanteessa [Vilhelm Junnila: Gazassa on vähän muita panttivankeja!] ettekä ole kykeneväisiä tekemään minkäänlaisia toimia Gazan kansanmurhan pysäyttämiseksi? Yhtäkään konkreettista toimea me emme ole vielä nähneet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-09-23T15:56:31,2025-09-23T15:57:52,Hyväksytty,1.1 2025_83_230,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Otetaan vielä edustaja Rantanen, Piritta, ja sen jälkeen pääministeri.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_231,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Täällä on paljon puhuttu siitä, että oppositio synkistelee. Eikö se olisi sitten niin, että jos oppositio synkistelee, niin hallitushan voi sitten kertoa ne faktoihin perustuvat hienot uutiset? Mutta aika vähissä ne ovat. [Oikealta: Ne on kerrottu!] Tässä on tullut kyllä välillä semmoinen tunne kuin olisi jossakin uskonnollisessa herätystilaisuudessa, eli että uskoa pitää. Mutta jos ne faktat eivät uskottavuutta kovin paljoa tuo, niin ei siinä oikein tahdo muuta pystyä kuin synkistelemään. Työttömyyden kasvu on tosiasia, ja nyt nämä rakenteelliset uudistukset, jotka ovat niitä työntekijöitten oikeuksien heikentämisiä, teidän puheittenne mukaan tähtäävät siihen, että yritykset uskaltavat työllistää enemmän. Tämähän on se mantra, mitä te jatkuvasti pidätte yllä. Missä ovat ne avoimet työpaikat? Missä ovat ne avoimet työpaikat, joita te olette luvanneet? Tilanne on sellainen, että 2025 niitä avoimia työpaikkoja on vähän yli 37 000. Tammikuussa 23 niitä avoimia työpaikkoja oli 95 000 ja päälle — siis nyt 37 000, kun niitä tammikuussa 23 oli 95 000. Ja kun te puhutte, että nyt niitä työpaikkoja tulee, kun te teette näitä rakenteellisia uudistuksia, niin missä ne ovat? [Petri Honkonen: Jokainen tulee autuaaksi omalla uskollaan!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-09-23T15:57:52,2025-09-23T15:59:17,Hyväksytty,1.1 2025_83_232,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Sitten pääministeri, olkaa hyvä, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_233,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen tärkein tehtävä on saada aikaan muutos, joka takaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan, sen palvelut ja kestävyyden pitkälle tulevaisuuteen. Hallituksen tehtävä on se eikä pystyssä pysyminen. Tämä on ensimmäinen asia, mikä on hyvä hahmottaa, ja sitä muutosta tehdään, koska minä uskon vakaasti siihen, että vain rakenteellisilla uudistuksilla luodaan pohja sille, että yritykset voivat investoida ja työllistää. Kerroin täällä äsken esimerkiksi jättimäisestä uudesta uutisesta. Näitä uutisia me saamme, koska me ollaan laitettu rakenteita kuntoon, koska me ollaan pidetty huolta Suomen kilpailukyvystä. Kannattaa miettiä, miten tämä logiikka menee. No, mitä tulee sitten tähän velkasuhteeseen tai velkaantumiseen, niin tämäkin on hyvä käydä läpi. Siis Suomen velkaantuminen Marinin hallituksen jäljiltä — joo, kyllä, syytän tässä asiassa. Se meni suoraan kohti koillista. [Naurua] Me olemme tehneet nämä isot sopeutustoimet, joilla me ollaan saatu se velkaantumiskäyrä vaakatasoon. Se on vaatinut valtavan työn. Jos tämä politiikka ei jatku, se tarkoittaa, että se lähtee kyllä nousuun. Kyllä, valtiovarainministeriö ennustaa, että se lähtee nousuun uudelleen, jos politiikka muuttuu, jos ei tehdä lisää sopeutustoimia. Siksi SDP:n vaihtoehto, joka perustuu velkaan, veronkorotuksiin ja kykenemättömyyteen tehdä säästöjä ja rakenteellisia uudistuksia eli parantaa kilpailukykyä, johtaa vääjäämättömästi siihen, että ensi kaudella velkaantuminen lähtee uudelleen kasvuun, jos te olette tekemässä sitä politiikkaa. [Vasemmalta: Ei kun teidän politiikalla!] Tämä on tämän hallituksen ja opposition ero. Tämän vuoksi me käymme tätä velkajarrukeskustelua, joka suomeksi tarkoittaa sitä, että pyritään siihen, että jokainen puolue tässä salissa sitoutuu siihen, että pidetään Suomen julkinen velka kurissa. Onko se liikaa vaadittu? Pidetään Suomen julkinen velka kurissa, koska liian korkea velka uhkaa meidän hyvinvointiyhteiskuntaa. [Antti Lindtman: Saa suorittaa!] Onko se liikaa vaadittu, että siihen sitoudutaan? On. Tai se, että pyritään laskemaan se nyt ensi alkuun edes siihen EU-tasolle, mihin me ollaan yhdessä sitouduttu — sekin on liikaa kuulemma joidenkin mielestä. [Antti Lindtman: Mitäs se budjettikirja näyttää?] Me olemme 20 vuotta opettaneet muille Euroopan maille, että pitää elää niin kuin on sovittu. Eikö myöskin meillä itsellämme olisi tarkoitus mennä sinne, mikä on sovittu, [Miapetra Kumpula-Natri: Sinun kirjassa 4,7 prosenttia!] eli ensin siihen 60 prosentin tasoon ja sitten pohjoismaiselle tasolle? Kyse on politiikkavalinnoista. Minä uskon siihen, että laitetaan kilpailukyky kuntoon, luodaan pohjaa investoinneille, pärjäämiselle, ihmisten työllistymiselle, siihen, että työ kannattaa ottaa vastaan, että siitä jää enemmän käteen. [Antti Lindtman: Myös opettajalle!] Siihen minä uskon. Uskon siihen, että kannattaa mieluummin tehdä töitä kuin elää sosiaaliturvalla, ja siihen, että niitä työpaikkoja syntyy vain näiden uudistusten kautta. Ja minä haluan kuulla sen vaihtoehtoisen politiikkamallin, sen reilun mallin, millä niitä työpaikkoja syntyy oikein reilusti ja että ihmiset saavat vielä enemmän reilusti rahaa käteen. Odotan todella.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-23T15:59:21,2025-09-23T16:02:43,Hyväksytty,1.1 2025_83_234,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Joona Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_235,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Totesin pääministerille, että älkää olko huolissanne, tulette näkemään jälleen tänäkin syksynä sen reilumman vaihtoehdon, koska jos muistelen viime vuoden vaihtoehtoa, niin siinähän itse asiassa yli yhdeksän kymmenestä suomalaisesta voitti enemmän kuin hallituksen esityksillä, jos muistelen oikein. [Aleksi Jäntti: Mitkä oli työllisyysvaikutukset?] Taisimme esittää silloin pienempää verorasitusta kaikille suomalaisille kuin mitä hallitus oli esittänyt, koska tehän nostitte tälle vuodelle verorasituksen korkeimmilleen kymmeneen vuoteen. Muistaakseni siinä vaihtoehdossa valtionvelkaakin otettiin vähemmän kuin mitä hallitus esitti. Ja jos en aivan väärin muista, niin eduskunnan tietopalvelun laskelmat vielä todistivat, että työllisyyskin olisi kehittynyt positiivisemmin kuin hallituksen vaihtoehdossa, [Antti Lindtman: Kyllä luulisi kelpaavan!] joten älkää huoliko, varmasti teemme sen tänäkin vuonna. Mutta, arvoisa pääministeri, jos te olette sitä mieltä, että kaikki positiiviset uutiset ovat hallituksen ansiota — ja minä toivon niitä lisää, joka ilta ristin käteni ennen nukkumaanmenoa, että tämä tilanne tästä kääntyy — niin silloin teidän on myös todettava, että myös negatiiviset uutiset ovat teidän vastuullanne. Jos otatte kunnian kaikesta positiivisesta, niin kantakaa vastuu sitten myös tästä negatiivisesta kehityksestä. Kun tätä budjettikirjaa katsoo, [Puhemies koputtaa] niin tehän esitätte täällä, että velkasuhde [Puhemies: Aika!] ylittää ennustekaudella yli 90 prosenttia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-09-23T16:02:50,2025-09-23T16:04:19,Hyväksytty,1.1 2025_83_236,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Pääministeri Orpo, minuutti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_237,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä oli sen verran paksu väite, että tämä on pakko korjata. Minä en ota kunniaa siitä, että yritykset investoivat. En ota positiivisista uutisista kunniaa muuta kuin siltä osalta, kun hallitus on ollut tekemässä puitteita ja edellytyksiä sille, että yritys investoi. Minä annan kaiken kunnian niille yrityksille, jotka investoivat Suomeen, niille, jotka palkkaavat yhdenkin ihmisen Suomeen. [Veronika Honkasalo: Nyt elokuva-alalle!] — Jokaiselle, jokainen ala. — Me luomme puitteita sille, että ala toimii markkinatalouden ehdoilla, ja sille, että Suomessa on oikeasti hyvät edellytykset yrittää. Tässä voin olla kyllä aivan varma, että yksikään hallitus ei ole Suomessa tehnyt yrittämisen edellytysten kuntoon laittamiseksi niin paljon kuin tämä. [Veronika Honkasalo: Luovat alat!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-23T16:04:19,2025-09-23T16:05:06,Hyväksytty,1.1 2025_83_238,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_239,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jos tämä Suomen talous tinkaamalla kasvaisi, niin nyt se olisi aika kovassa nousukunnossa. [Naurua] Mutta vakavasti ottaen kyllähän tämä tunnelma on huolestuttava, mikä meillä taloudessa on, koska talous on pitkälti tunnetta, sitä, miten ihmiset luottavat tulevaisuuteen. Silti, vaikka olen sitä mieltä, että kyllä hallituksien — edellisen, nykyisen, tulevienkin hallituksien — on tehtävä sopeutuksia, jotenkin se tilanne on hankala tilanne meillä, kun... Helsingin Sanomat teki juuri kyselyn, miksi suomalaiset eivät kuluta, ja he saivat parituhatta vastausta. Tässä on esimerkki, tämä on suora lainaus: ”Tukia on vähennetty ja kaikesta kiristetty niin paljon, että jos sairastuu tai tulee muita ongelmia, niin tuntuu, että nyt on pärjättävä omillaan. Yhteiskunnalta ei ihan helposti apua saa.” Toinen sanoo: ”Työskentelen julkisella sektorilla vakituisessa virassa, mutta varaudun mahdollisiin irtisanomisiin ja lomautuksiin säästämällä aktiivisesti.” Ihmisillä on siis aito syy, eikä sitä voi aliarvioida, ja tämä on meidän yhteinen ongelma ja huoli, miten me saisimme tämän jotenkin muutettua nyt myönteisemmäksi, ettemme maalaisi ainakaan turhan synkkää kuvaa tulevaisuudesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-09-23T16:05:10,2025-09-23T16:06:26,Hyväksytty,1.1 2025_83_240,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Edustaja Koskela, Minja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_241,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että oli hieman vitsikästä nyt kuunnella näitä pääministerin kertomuksia alijäämästä. Jos nyt käydään läpi tätä sieltä Marinin kaudelta, mistä itse aloititte, niin vuonna 22 velkaantuminen oli jo taittumassa. Tänä vuonna alijäämä olisi 11 miljardia euroa, ellette te olisi ottaneet kertaluontoisesti 2,3:a miljardia Valtion asuntorahaston jäljellä olevasta kassasta ja tulouttaneet sitä valtion budjettiin. Tämä tuloutus ei vähennä valtion ja julkisen talouden velkaantumista, mutta se saa sen täksi vuodeksi näyttämään paremmalta. [Pia Lohikoski: Pikavippi!] No mitä tapahtuu vuonna 27? Te otatte pikavipin Valtion Eläkerahastosta. Tämä on VM:n arvio, että velkaantuminen lähtee uudestaan nousuun sen jälkeen, kun tämä hallituskausi on jo mennyt. Eli toisin sanottuna tällä rahastokikkailulla te saatte nämä velkakäppyrät näyttämään kivalta kätevästi juuri vaalivuotta varten, ja minä toivon, että jokainen kansalainen pistää tämän muistiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-09-23T16:06:26,2025-09-23T16:07:38,Hyväksytty,1.1 2025_83_242,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_243,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Räsänen on retorisesti lahjakas — unohti kyllä sen, että taisi siellä SDP:n vaihtoehdossa olla se kolmen ja puolen miljardin pieni veromoukari myös yrityksille ja yrittäjille. Mutta se siitä. [Joona Räsänen: Väärä todistus! — Joona Räsänen pyytää vastauspuheenvuoroa] Arvoisa puhemies! Täällä on paljon puhuttu julkisesta velasta, ja jos nyt tässä vertaamme vaikka viime hallituskautta ja tätä, niin itse asiassa siellä taisi olla nelisen, viisi valtiovarainministeriä viime kaudella, ja oliko se loppusumma noin 300 miljoonaa plus miinus jotain, mitä sillä hallituskaudella leikattiin suoria menoja. Tällä hallituskaudella on tehty jo yli kuudella miljardilla suoria leikkauksia, yli 20-kertaisesti. Edustaja Lindtman, en minä voisi ainakaan sanoa noilla lukemilla, ettei tämä hallitus olisi toimintakykyinen. Ja kun puhutaan luottamuksesta, niin kumpaan suomalainen luottaa enemmän, hallitukseen, joka pystyy tekemään säästöjä, kääntää jokaisen kiven, vai siihen, joka jatkaa hallitsematonta velkakierrettä? Minä ainakin veikkaisin, että sitä, joka etsii kaikki mahdolliset säästöt, ja sitä me teemme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-09-23T16:07:38,2025-09-23T16:08:55,Hyväksytty,1.1 2025_83_244,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_245,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on jo aika erikoista, jos alijäämäkin oli jo vitsikästä. Pääministeri hyvin tietää, että luottamuksesta on paljolti kiinni niin Suomen rahoitusaseman suhteen, luottoluokittajien suhteen kuin sitten esimerkiksi eri indikaattorien suhteen. Tilastokeskushan tilastoi kuluttajien luottamusta, ja se valitettavasti on hieman tipahtanut. Mutta yhtäältä, kuten Turun iloisista uutisista voimme tänään päätellä, Elinkeinoelämän keskusliiton indikaattorien mukaan teollisuudessa, rakentamisessa ja palveluissa kaikilla toimialoilla vähittäiskaupan ulkopuolella käänne on tapahtunut parempaan suuntaan. Kysynkin pääministeriltä: kuinka tärkeää on luoda myönteistä, luottavaista mielikuvaa tämän ankeuden ja synkkyyden ohella?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2025-09-23T16:08:55,2025-09-23T16:10:04,Hyväksytty,1.1 2025_83_246,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Razmyar., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_247,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen työttömyysluvut ovat katastrofaaliset, ja tämä on meidän kaikkien yhteinen huoli. Olen samaa mieltä pääministerin kanssa siitä, että me tarvitsemme luottamusta, mutta me tarvitsemme myöskin rohkeutta, rohkeutta kokeilla, yrittää sekä myöskin työllistää. Arvoisa pääministeri, palaan nyt kuitenkin tähän Palestiinan tunnustamiskysymykseen, koska tämä asia on erittäin ajankohtainen tällä hetkellä YK:n yleiskokouksessa. Voi olla niin, että me katsomme asiaa taaksepäin, kuka maa tunnusti ja missä vaiheessa ja milloin olisi pitänyt, mutta se, mitä me tiedämme, on se, mitä edessämme tapahtuu juuri nyt: järkyttävä tilanne Palestiinassa, Gazassa, kansanmurha. Ja tämän takia monet maat toimivat juuri nyt. Aivan kuten täällä kysyttiin teiltä: miten voi olla niin, että Suomella on niin erilainen tilannekuva kuin tällä hetkellä meidän kumppanimailla? Enkä läheskään ymmärrä sitä logiikkaa, että tuemme kahden valtion mallia, mutta toista osapuolta emme ole valmiita tunnustamaan. Miksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2025-09-23T16:10:04,2025-09-23T16:11:17,Hyväksytty,1.1 2025_83_248,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Lindberg., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_249,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jarmo,Lindberg,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri on tässä useaan kertaan käynyt läpi perusteellisesti toimenpiteitä yritystoiminnan edellytysten parantamiseksi tässä maassa, ja nyt sitten kuultiin erinomainen uutinen sieltä Meyerin telakalta. Täällä vallitsee yhtenäisyys siitä, mitä Suomen turvallisuudelle pitää tehdä, ja puolustukseen panostetaan useita miljardeja. Nyt kysyisinkin pääministeriltä: miltä se sitten näyttää puolustusteollisuuden osalta, kun niitä miljardeja panostetaan? Nato on pitänyt tässä juuri kokouksia ja toteaa, että Naton itärajalle tehdään toimenpiteitä ja tänne High Northiin asti tehdään toimenpiteitä, ja EU on tehnyt jo päätöksiä. Miltä, arvoisa pääministeri, tämä näyttää teollisuuden alana? Miltä se näyttää Itä-Suomeen, ja miltä se näyttää Suomen rajalla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Jarmo Lindberg,1486,2025-09-23T16:11:17,2025-09-23T16:12:20,Hyväksytty,1.1 2025_83_250,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_251,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Norrback puhui aikaisemmin viisaita. Nimittäin pienet ja keskisuuret yritykset isossa osassa maata eivät saa lainaa esimerkiksi riittämättömien vakuuksien, pankkisääntelyn lisääntymisen ja pankkien kilpailujen vähentymisen myötä eri puolilla Suomea. Tämä on iso pullonkaula taloudelle ja investoinneille. Rahoituksen saamisen helpottaminen olisi kiireellisin asia, johon me yhdessä voisimme etsiä ratkaisuja tässä ajassa. Keskusta myös verottaisi yrityksen sisään jätettäviä voittoja vähemmän kuin ulos nostettavia. Tämä loisi yritykselle kannustimen esimerkiksi investointien tekemiseen ja positiiviseen työllisyyskehitykseen. Toteuttaisimme investointihyvityksen myös pienemmille yrityksille. Hallitushan tekee sen vain isoille yrityksille, mutta sitä tarvittaisiin myös pienille yrityksille. Lisäksi parantaisimme yrittäjävähennystä ja kotitalousvähennystä. Voisiko tästä listasta löytyä sellaisia toimia, joilla hallitus kirittäisi positiivista työllisyyskehitystä varsin vaikeana aikana? Hallitus on kertakaikkisesti epäonnistunut [Puhemies koputtaa] työllisyyden johtamisessa, ja siihen tarvitaan muutos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-09-23T16:12:20,2025-09-23T16:13:39,Hyväksytty,1.1 2025_83_252,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_253,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin nyt vaikeina aikoina luottamus on kaiken a ja o, mutta valitettavasti hallitus tekee sellaista politiikkaa, joka ei lisää kansalaisten luottamusta. Se, että nyt kaikkein suurituloisimman kymmenyksen käytössä olevia tuloja lisätään sekä suhteellisesti että euromääräisesti ja samanaikaisesti sen kaikkein köyhimmän osan tuloja leikataan, ei ole ihmisistä reilua. Se ei ole sitä luottamusta, mitä me nyt tarvitaan. Samanaikaisesti hallituksen toimet tiputtavat 27 000 lasta köyhyyteen. Ei, tämä ei ole sitä luottamusta siihen, että kaikista pidetään huolta. Se ei sitä kasvata. Pääministeri, kysyin äsken teiltä, miten suhtaudutte tähän hiilineutraalisuustavoitteeseen. Tiedätte varmaan, että hallituksen oma energia- ja ilmastostrategia ja siinä esitetyt toimet tarkoittavat sitä, että Suomi on hiilineutraali vasta 2050-luvulla, siis myöhemmin kuin meidän oma tavoitteemme, myöhemmin kuin EU:n yhteinen tavoite. Tämäkö on tämän hallituksen ilmastolinja? Oletteko te luopuneet hiilineutraalisuustavoitteesta 2035?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-09-23T16:13:39,2025-09-23T16:14:55,Hyväksytty,1.1 2025_83_254,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_255,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmettelen, että pääministeri ei muistanut, että suuri osa velasta toteutettiin, jotta suomalaiset yritykset pysyvät korona-aikaan pystyssä, ja olitte kuittaamassa sitä velkaa. Ei teillä tämmöistä työllisyyttä olisi ollut kädessänne, kun hallituskaudelle lähditte. [Laura Huhtasaari: Ei oltu elvytyspakettia kuittaamassa, teille tuli kova lasku siitä, 12 miljardia!] Mutta sitten Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmaan. Kun budjettikirjaa kahlasin ja yritin etsiä, mitä siitä on mainittu, niin siellä mainittiin ohjelman tavoitteet, alueellinen talouskasvu ja elinvoima ja investointien liikkeelle laittaminen. Täällä lukee, että ohjelmien toimikausi kestää koko hallituskauden. Yritin niitä toimenpiteitä sitten etsiä budjettikirjasta. Vähän vaikeata oli. Kiitoksia pääministerille, että erityislähettiläs Broman on nimetty tekemään töitä, ja hän maaliskuun loppuun 26 tekee, mutta kun tässä kello käy ja Hakulista ei näy. — No, löysinhän minä sieltä sitten, Itä-Suomen osalta: Leikataan 140 pk-yrityksen kuljetustukea, toisen kerran peräkkäin, nyt 1,6 miljoonaa euroa. Lisäksi siellä oli Karjalan radalle pieniin hankkeisiin 2,7 miljoonaa, siitäkin on vedetty henkselit yli. Ei tämä nyt hyvältä tunnu tämmöisten pienten... [Puhemies koputtaa] Nämä ovat tärkeitä rahoja Itä-Suomelle, mutta toivon... [Puhemies: Aika!] Tässä vaan aika käy, ja tosiaan ohjelmien toteuttaminen viipyy.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-09-23T16:14:55,2025-09-23T16:16:24,Hyväksytty,1.1 2025_83_256,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_257,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, rouva puhemies! Tästä on helppo jatkaa, mutta ensin tästä synkistelystä tosiaan vähän sarkastisesti iloiseen Itä-Suomeen. Meillä vaimo päätti, että tehdään keittiöremontti, ja minä sain vaihtaa räystäskourut, että me ollaan kyllä panostettu. Ja minä en osaa velasta puhua, kun minulla ei ole velkaa yhtään. [Naurua] EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kävi Suomessa elokuussa, ja hän korosti, että kuluvan EU-ohjelmakauden koheesiovarojen joustomahdollisuuksia, elikkä tätä niin sanottua ReArm-aloitetta, voidaan käyttää itäraja-alueen turvallisuuteen ja elinkeinojen kehittämiseen. Mutta samaan aikaan hallituksessa on linjattu toimintatavasta, jolla puolustusministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö voisivat ohjata tätä itäiseen Suomeen kuuluvaa rahoitusta muualle Suomeen. Kysymys kuuluu: mitä toimenpiteitä hallitus tekee varmistaakseen, että nämä koheesiopolitiikan joustomahdollisuudet hyödyttävät todellakin itäistä Suomea, sen elinvoimaa, eikä meille kuuluvaa rahoitusta siirretä muualle Suomeen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-09-23T16:16:24,2025-09-23T16:17:28,Hyväksytty,1.1 2025_83_258,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Sarkkinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_259,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, katsokaa ja lukekaa nyt tätä budjettikirjaanne. Täällähän lukee selvästi, että velkasuhde pysähtyy hetkeksi vuonna 2027 eläkerahastokikkailun ansiosta ja velkasuhde lähtee uudelleen kasvuun 2028 jälkeen. Tämä on siis teidän politiikkaanne. [Pia Viitanen: Teidän käyränne!] Sato: velkasuhde kasvaa, ja sitten te siirrätte vastuuta tuleville hallituksille. Onhan tämä nyt aika kornia. Arvoisa puhemies! Mutta jos ollaan todella kiinnostuneita julkisen velkaantumisen taittamisesta, niin miten teillä on varaa suurituloisten ja yhtiöiden miljardiluokan veronalennuksiin, joista keväällä päätettiin? Tämä on suuri aukko veropohjaan ja heikentää julkista taloutta pysyvästi. Tämän aukon tilkitsemiseksi sitten päätettiin taas uusista leikkauksista esimerkiksi kulttuurialalle, suomalaiseen elokuvaan. Nämä elokuvateollisuudesta leikattavat rahat ovat valtiontaloudelle pieniä euroja, mutta ne ajavat kestämättömästi alas suomalaista elokuvaa, ja nämä leikkaukset tehtiin, jotta saadaan antaa veronalennuksia miljonääreille ja yhtiöille. Onko tämä kestävää politiikkaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-09-23T16:17:28,2025-09-23T16:18:42,Hyväksytty,1.1 2025_83_260,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_261,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Historiallinen työn verotuksen kevennys on tämän hallituksen rohkea, koko vaalikauden yhtenäinen ratkaisu talouden nostamiseen. Kun palkansaajalle jää enemmän käteen, se lisää luottamusta talouden elpymiseen, vauhdittaa kulutusta ja tuo työtä suomalaisille yrittäjille. Tämä on vastuullinen linja, sillä kasvu syntyy työstä, ahkeruudesta ja yrittämisestä. Kasvua emme voi ostaa velkarahalla, veroja lisäämällä ja korottamalla, eikä julkista taloutta paisuttaen. Te, hyvä oppositio, lupaatte aina reilumpaa politiikkaa, mutta jätätte kertomatta, mistä rahat otetaan. [Pia Lohikoski: Eikä jätetä!] Ei ole oikein kurittaa suomalaista työntekijää jatkuvilla veronkorotuksilla ja luvata uusia velkarahalla katettuja etuuksia. Joko tekin uskallatte myöntää, että juuri työn ja yrittämisen kannustimet ovat Suomen nousun edellytys, vai onko reseptinne edelleen sama? Jos ette kannata veronalennuksia, niin mikä on teidän konkreettinen keino palauttaa suomalaisten luottamus talouden elpymiseen ja kannustaa kansalaiset palveluiden pariin? — Kiitos, arvoisa puhemies.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-23T16:18:43,2025-09-23T16:20:02,Hyväksytty,1.1 2025_83_262,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Huhtasaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_263,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä syytettiin siitä, että sysätään vastuuta seuraaville hallituksille, ja olen itse asiassa äärimmäisen huolissani siitä, millä me maksetaan se noin 12 miljardia korkoineen, se voi olla enemmänkin, eli tämä elpymispaketin takaisinmaksu, näihin italialaisten ikkunaremontteihin, minkä maksaminen alkaa vuonna 28. Millä olette ajatelleet maksaa sen, koska se on tulevaisuutta? Otetaanko se kaikki velaksi, vai onko teillä joku pussi, millä se aiotaan kuitata? Meillä ei 20 vuoteen ole ollut kasvua. Riippumatta siitä, ovatko oppositiopuolueet olleet hallituksessa kuinka monta kertaa vai eivät, meillä ei ole ollut kasvua, mutta hallituksissa on kyllä eroja. [Pia Viitanen: Kyllä!] Jos te istuisitte nyt hallituksessa, niin työllisyys ja talous eivät ainakaan olisi yhtään parempia, [Välihuutoja — Mika Kari: Ei varmaan!] mutta sitten ei panostettaisi tiestöön, teidän ilmastopolitiikka olisi haitallista yrityksille, te ette kiristäisi maahanmuuttopolitiikkaa, te ette leikkaisi maahanmuuttopolitiikasta, te ette leikkaisi myöskään kehitysavusta, ja bensa olisi kallista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2025-09-23T16:20:02,2025-09-23T16:21:11,Hyväksytty,1.1 2025_83_264,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_265,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, palaan sen verran tuohon edelliseen debattiin, että siinä te ette voinut uusia sitä kolmen viikon takaista lupaustanne siitä, että jokaisen, kaikkien palkansaajien, verotus kevenee. Ja ei se ole ihme, että te ette sitä pystynyt tekemään, sillä tosiasia on, että näin ei käy. Eihän se tietenkään tunnu kauhean reilulta, että täällä toisaalla yritetään antaa ymmärtää, että nytpä sitten seuraava tilinauha vuodenvaihteen jälkeen antaa isoja veronkevennyksiä. Näin ei käy. Pienituloinen, 2 000 euroa tienaava myyjä: vero kiristyy. Järjestäytynyt esimerkiksi opettaja: verotus kiristyy. Ja miljonääreille sitten tietenkin tällä hallituksella riittää rahaa veronalennuksiin. Puhemies! Täällä pääministeri Orpo ja jotkut muutkin ovat kyselleet ja ihmetelleet SDP:n huolta verotuksesta. Ette te meitä paljon ole, pääministeri, kuunnelleet. Nimittäin mehän olemme koko ajan täällä edellyttäneet, että nyt kun sitä veronkevennysvaraa olisi, niin se kaikki pitää tietenkin laittaa pieni- ja keskituloisten hyväksi. Kyllä ne miljonäärit voivat odottaa. Samoin meidän vaihtoehdossamme yritysten verotus olisi keveämpää — [Puhemies koputtaa] pienten ja keskisuurten yritysten verotus olisi keveämpää kuin hallituksella.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-09-23T16:21:11,2025-09-23T16:22:29,Hyväksytty,1.1 2025_83_266,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Aika. — Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_267,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus asetti itselleen nämä tavoitteet: 1) parantaa suomalaisten elintasoa, 2) kääntää Suomen talous kestävään kasvuun ja 3) taittaa velkaantumiskehitys. No, miten on mennyt? Hallitus on heikentänyt etenkin pienituloisten suomalaisten toimeentuloa eikä se ole onnistunut luomaan Suomen talouteen kasvua. Päinvastoin, hallituksen politiikka on syventänyt ja pitkittänyt matalasuhdannetta. Velkaantuminen ei taitu, paitsi hetkeksi, kun hallitus ottaa pikavippiä Valtion asuntorahastosta ja Eläkerahastosta. Suomen työttömyys on Euroopan toiseksi korkein ja pitkäaikaistyöttömyys lähestyy 1990-luvun huippulukuja. Ja mitä tekee hallitus? Te leikkaatte koulutuksesta, te leikkaatte kulttuurilta, te leikkaatte suomalaisesta elokuvasta — lisää työttömiä sinnekin. Kysyin jo aiemmin, arvoisa pääministeri, ja kysyn uudestaan: Miksi ette leikkaa ympäristölle haitallisista yritystuista vaan kotimaiselta elokuvalta? Voisitteko vastata?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-09-23T16:22:29,2025-09-23T16:23:46,Hyväksytty,1.1 2025_83_268,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Otetaan tähän väliin vielä edustajat Partanen, Koskela ja Lindtman ja sen jälkeen pääministerin vastaus, ja sitten vielä debatti jatkuu. — Edustaja Partanen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_269,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Karoliina,Partanen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Eskelinen oli tässä kovasti huolissaan Savo-Karjalan tilanteesta ja Itä-Suomen tilanteesta. Viime hallituskaudella, Marinin hallituksen aikana, Savo-Karjala sai infrahankkeisiin yhteensä 290 miljoonaa euroa. Tällä hallituskaudella Orpon hallitus on investoinut meidän vaalipiiriimme jo yhteensä 560 miljoonaa euroa. Voisin sanoa, että suhdanne on melko suuri. Itä-Suomeen on tulossa ensi vuonnakin paljon tieliikenneinfrahankkeita Savon radalla. Kuopion ja Kouvolan välisen radan nopeuden ja kapasiteetin kohentamiseen ehdotetaan ensi vuodelle miljoonaa euroa. Lisäksi välin nopeuden ja kapasiteetin noston suunnitteluun ehdotetaan 1,7 miljoonaa euroa. Kuopion ja Kouvolan väliselle rataosuudelle on osoitettu melkein 41 miljoonan euron valtuutus vuosille 2026—29, ja niin eteenpäin. Edustaja Eskelinen on kunnostautunut viikonlopun aikana antamalla useita haastatteluja lehdille ja luvannut, että kun hänestä tulee hallituspuolueen edustaja ensi kaudella, [Seppo Eskelinen pyytää vastauspuheenvuoroa] niin Karjalan ratakin lähtee kukoistukseen. Kerrotteko nytten, paljonko se on sitten ensi hallituskaudella saamassa rahoitusta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Karoliina Partanen,1520,2025-09-23T16:23:46,2025-09-23T16:25:02,Hyväksytty,1.1 2025_83_270,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Otetaan tässä poikkeuksellisesti väliin edustaja Eskelinen ja sen jälkeen mennään niin kuin sanoin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_271,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"No niin, tässä on Partasen kanssa koko viikonloppu tätä keskustelua somessa käyty, [Karoliina Partanen: Kyllä!] ja se on, miten näitä hankkeita laskee. Jos lasketaan edellisen kauden väyläinvestointiohjelma, missä oli Luumäki—Imatra, koko pätkä, niin tuleehan sieltä se 500. Sen voi ihan yhtä hyvin laskea edelliselle hallitukselle, miten näitä hankkeita nyt sitten sinne juoksutetaan ja mitkä ovat edellisen hallituksen ja tämän hallituksen rahoittamia meidän päätöksiä. [Laura Huhtasaari: Eikö se ole hyvä, että sinne tulee?] Sama tilannehan tulee nyt tässä vaihteessa. Tätä keskustelua voidaan vaikka tuolla kuppilassa jatkaa. [Joona Räsänen: Me muut tullaan seuraamaan!] Itse kovasti toivon, koska tässä nyt tämä Itä-Suomen keskinäinen liikennesopimuspaperi meni vähän nurin niskoin, kun Karjalan radan investoinnit pysähtyivät kakkosraiteen osalta ja Savon rata nyt painoi päälle, mutta tätä keskinäistä skabaa voidaan jatkaa tuolla kuppilassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-09-23T16:25:03,2025-09-23T16:25:59,Hyväksytty,1.1 2025_83_272,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_273,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia, rouva puhemies! Kuten tänään täällä ollaan paljon puhuttu taloudesta, niin Suomihan tarvitsee nyt sellaiset työmarkkinat, jotka joustavat suhdanteiden mukana. Tätä joustavuuttahan olisi pitänyt tietysti tehdä jo euroon liityttäessä, koska oma valuutta ja korko eivät enää jousta. Mutta eikö olekin hyvä, että tämä hallitus on edistänyt paikallista sopimista ja tuonut päätökset lähemmäksi työpaikkoja? Jatketaan tällä tavalla. Madalletaan työnantajan kynnystä palkata ensimmäinen työntekijä. Jos jokainen maamme pienyritys kykenisi palkkaamaan yhden uuden työntekijän, ei meillä olisi tällaista julkisen talouden ongelmaa. Kun pelisäännöt ovat ennakoitavat ja riskit kohtuulliset, yritykset uskaltavat kasvaa, palkankorotukset voidaan sitoa tuottavuuteen, ja näin Suomi pysyy kilpailukykyisenä. Näin varmaan on oppositiokin samaa mieltä tästä asiasta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-09-23T16:25:59,2025-09-23T16:27:01,Hyväksytty,1.1 2025_83_274,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_275,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Näiden lähes historiallisen heikkojen työttömyyslukujen keskellä — viimeksi tänään siis tämä Valmet Automotiven viesti muutosneuvotteluista — ja näiden kaikkien synkkien uutisten keskellä tämä Turun telakan saama tilaus on hieno valonpilkahdus, ja siitä on syytä iloita. Meillä on maailmanluokan osaamista täällä telakan puolella, ja on erinomainen asia, että se saa luottamusta tällä tavalla. Arvoisa puhemies! Olisin vielä kahteen asiaan palannut ja kysynyt pääministeriltä, ensinnäkin tästä teemasta, että puhuttiinko tässä hiukan pehmoisia: Viittasitte tähän työttömyysvakuutusmaksun alenemiseen vuonna 23 vuodelle 24. Sehän oli juuri hyvän työllisyystilanteen ansiosta, jonka te saitte käsiinne silloin kun hallitus pääsi aloittamaan, ja nyt kun työllisyystilanne on heikentynyt, niin te ette voi mitenkään vastuutanne tästä väistää. Sitten toisena asiana kysyisin vielä kerran, noin kolmannen kerran: Mikä on se teidän presidentistä, Ranskasta, Kanadasta ja Isosta-Britanniasta poikkeava arvio, [Puhemies koputtaa] minkä takia, jos on niin, te ette nyt kannattaneet Palestiinan tunnustamista? Mikä on se poikkeava arvio, jota presidentillä, Ranskalla ja muilla ei ole? [Tomi Immonen: Budjetti!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-09-23T16:27:01,2025-09-23T16:28:34,Hyväksytty,1.1 2025_83_276,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Aika. — Pääministeri Orpo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_277,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Koetan vastata nyt mahdollisimman moneen kysymykseen. Palestiinan tunnustamisesta: Jos kannattaa kahden valtion mallia, niin silloin kannattaa tien päässä myöskin Palestiinan valtiota ja sen tunnustamista. [Antti Lindtman: Nyt!] Sen Suomi teki omilla ehdoillaan ja hallitus teki omilla ehdoillaan. [Antti Lindtman: Miten se poikkeaa?] Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että esimerkiksi Tanskalla, joka nyt ilmaisi tunnustamisensa, on erittäin vahva ehdollisuus, erittäin vahva. Samoin Britannialla on vahvat ehdot. Me tuomme kahden valtion mallin. Me tehdään kaikkemme sen eteen, että siihen tilanteeseen päästään mahdollisimman nopeasti. No, sitten ihan nopeasti vastauksia. Edustaja Lindberg kysyi puolustusteollisuuden mahdollisuuksista. Ne ovat valtavat. Nähdään, että meillä on jo nyt noin kolmesataa puolustusteollisuuden yritystä. Isoimmilla menee todella vahvasti — Patrialla, Vihtavuorella, Nammolla, Iceyella. Sitten on paljon uusia, nousevia ja vanhoja, perinteisempiä. Mutta on todella hienot näkymät. Rauman telakalla tehdään korvetteja, ja toivottavasti niistä saadaan vientituote Nato-maihin. Itä-Suomen osalta voisi vastata samalla edustaja Eskeliselle ja Kalliollekin. Eli Itä-Suomea on todellakin erityisesti huomioitui ja ajateltu. Siis EU:n suunnalta rajaturvallisuuteen 1,6 miljardia — miljardi enemmän kuin viime kaudella — jota mielestäni pitää käyttää myöskin elinvoimaan Itä-Suomessa. Sen lisäksi on jo tullut näitä rajaturvallisuutta vahvistavia rahoja lähes sadan miljoonan euron edestä. Ja sitten on ne, mitä me ollaan päätetty, ja nämä ovat suoraan Itä-Suomen maakuntien toivelistalta: Maakuntalennot jatkuvat. Kantaverkkoa vahvistetaan, uutta neljäsataista linjaa rakennetaan. Tiet ja raiteet, lähes puolen miljardin investoinnit itäiseen Suomeen. On nimetty erityislähettiläs, joka katsoo kaikkien näiden perään ja oikein vielä vahtii meitä, hallitusta, että me tehdään niitä Itä-Suomen asioita. Opiskelupaikkoja on lisätty. Ja koheesiorahoista: vaikka koheesiorahoja voidaan käyttää esimerkiksi military mobilityyn, niin niitä käytetään itäisessä Suomessa. Sitten edelleen edustaja Mikkoselle: Siis hallitus on sitoutunut ilmastotavoitteisiin, edustaja Mikkonen, ja tuemme myöskin EU:n ilmastolainsäädäntöä. Päästöt vähenevät. Sen eteen Suomessa on valtavan hyvää osaamista. Yritykset tekevät töitä, investoinnit, kaikki vievät oikeaan suuntaan. Meillä on valtava ongelma maankäyttösektorin kanssa, ja siinä hyviä neuvoja ja keinoja todella tarvitaan. — Puhemies, jos voin jatkaa hetken vielä. Yritystuista, edustaja Lohikoski: Me olemme päättäneet lopettaa viime hallituksen aloittaman sähköistämisen tuen, joka oli erittäin merkittävä. Päätökset tehdään tänä vuonna, siinä ovat viimeiset maksatukset ensi vuonna. Se on yritystukileikkaus. Kun te sanotte, että me emme niistä leikkaa mitään, niin kyllä leikkaamme, [Veronika Honkasalo: Elokuva-ala!] ja me ollaan se päätetty, ette te. Sitten mitä tulee elokuva-alaan, niin me haemme ratkaisuja tähän seitsemän kahdeksan miljoonan ongelmaan. Me haemme siihen ratkaisuja. Katsotaan, mitä me voidaan tehdä. Suomalainen kulttuuri on sen arvoinen, että siitä pitää huolehtia. Katsomme, mikä on mahdollista. [Veronika Honkasalo: Hyvä, otamme tämän lupauksena!] Sen lisäksi vielä kerran tästä velkaantumisesta: Suomen velkaantumisen käyrä, kun meidän hallitus aloitti, oli suoraan koilliseen. Sipilän hallituksen aikana me saatiin talous lähes tasapainoon. Sen jälkeen, kyllä, oli covid, tuli Ukrainan sota, ja velkaantuminen lähti hurjaan nousuun, samaan aikaan korot. [Vilhelm Junnila: Ja demarit!] Ongelma oli, että niitä menoja lisättiin pysyviin menoihin eikä tehty rakenteellisia uudistuksia. Me saamme tällä vaalikaudella taas kovalla työllä talouden noin tasapainoon. [Pia Viitanen: Mihin sen jälkeen, vuoden 27 jälkeen?] Se, onko siinä sitten kymmenys jonnekin, ei ole merkityksellistä siinä isossa kuvassa, jossa valtiovarainministerin mukaan eroa on jopa 20 miljardia siihen, jos me olisimme jatkaneet samaa politiikkaa, minkä edellinen hallitus jätti. [Välihuutoja vasemmalta] Eli me saamme tämän tasaantumaan. Me ollaan taas samassa tilanteessa, että seuraavan hallituksen pitää jatkaa samaa politiikkaa, jossa ei ole ylimääräistä rahaa jaettavaksi [Puhemies koputtaa] vaan pitää tehostaa julkista sektoria ja tehdä kasvutoimia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-23T16:28:35,2025-09-23T16:33:05,Hyväksytty,1.1 2025_83_278,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Ministeri Marttinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_279,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Matias,Marttinen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Pahoittelen, että jouduin olemaan hetken aikaa pois salista. Lähdetään liikkeelle, hyvät kansanedustajat, tästä Valmet Automotiven tilanteesta. Voi sanoa, että on ollut lounaiseen Suomeen aika ristiriitaisten talousuutisten päivä. Toisaalta Turun telakalle erittäin merkittävä, erittäin suuri sopimus, joka tulee turvaamaan vuosiksi eteenpäin Turun telakan toiminnan, ja sillä on erittäin merkittävä työllisyysvaikutus. Samaan aikaan sitten huonoja uutisia Uudestakaupungista Valmet Automotivelta. Olen äsken keskustellut yhtiön toimitusjohtajan kanssa ja samoin Uudenkaupungin kaupunginjohtajan kanssa. Kaupunginjohtajalle totesin, että he eivät ole yksin, heitä tuetaan, heitä autetaan. Olen jo laittanut ministeriössä liikkeelle oman valmistelun liittyen alueen tilanteisiin ja aion ensi viikolla vierailla Uudessakaupungissa käymässä läpi tätä tilannetta sitten tarkemmin. On hyvä huomata se, että me emme tällä hetkellä tiedä tarkalleen ottaen, mitkä tulevat olemaan tämän yt-prosessin päätökset, mikä määrä tullaan irtisanomaan, mikä määrä tullaan henkilöstöstä lomauttamaan, ja samaan aikaan kuitenkin yhtiö tähtää strategiassaan myös siihen, että se hakee myös uutta tuotantoa, uusia tilauksia muun muassa puolustusteollisuuden saralta. Elikkä mennään nyt siis askel askeleelta tässä eteenpäin, mutta tässä kohtaa, hyvät kansanedustajat, kun asia nousi myös täällä esille, haluan todeta sen, että meillä valmistelutyö on jo lähtenyt liikkeelle ja tässä vaikeassa taloustilanteessa mieluusti tätä työtä tekisi myös ilman tällaisia uutisia. Mutta samaan aikaan on myös näin, että me olemme tukena mukana kaikissa tilanteissa, missä taas vastaavasti voimme olla tukemassa alueita, ja se on tässä kohtaa meidän yhteinen tärkeä tehtävämme. Rouva puhemies! Näihin muihin kysymyksiin ja teemoihin liittyen: Meidän hallitushan tekee nimenomaan nyt Suomeen näitä rakenteellisia uudistuksia, joita on, kuten täällä edustaja Satonen toi aikaisemmin esille, jätetty tekemättä vuosikymmenten aikana. Me näemme sen, että tällä hetkellä Suomen talous kasvaa jo. Talouskasvu vahvistuu taas ensi vuonna, ja se avaa näkymää taas vastaavasti vahvemmalle työllisyyden kasvulle. Tässä kohtaa oikeastaan voi todeta vain sen, että on äärimmäisen tärkeää toimeenpanna ja toteuttaa kaikki ne talouteen, työllisyyteen, elinkeinopolitiikkaan liittyvät uudistukset, mitä hallitus on taas vastaavasti tekemässä. Haluan myös todeta oppositiolle sen, että totta kai te tuotte teidän oman vaihtoehtonne esille — luonnollisesti se kuuluu suomalaiseen parlamentaariseen demokratiaan — mutta samaan aikaan kyllä haastan teitä myös siinä, että aika monta kertaa tässä salissa, varsinkin vasemmiston suunnasta, kuulee sanottavan, että mikä asia ei käy teille. Samaan aikaan voidaan pohtia myös siis sitä, millä tapaa sitten parannetaan vaikka sitä suomalaisen pk-yrittäjyyden näkymää ja tilannetta, mistä tässä salissa on pidetty tänään minusta erinomaisia puheenvuoroja. Potentiaali työllistää on vahva. Jos samaan aikaan heille tarjotaan siis sitä, että työmarkkinauudistukset perutaan ja verotusta kiristetään merkittävällä tavalla, niin ymmärrän kyllä hyvin, että ei se puhe kyllä ainakaan paranna näiden yrittäjien näkymää ja luottamusta investoida, kasvaa ja työllistää lisää työntekijöitä tässä maassa. Viimeisenä, rouva puhemies: Aivan tässä hiljattain julkaistiin Mikro- ja yksinyrittäjien tutkimus, johon pääsin vasta tänään paneutumaan paremmin, ja siellä he totesivat, että 11 prosenttia mikroyrityksistä suunnittelee tulevan vuoden aikana työntekijöiden palkkaamista. Jos ajatellaan kuitenkin sitä, miten valtava määrä Suomessa on onneksi — se on hieno asia — nimenomaan näitä kaikkein pienimpiä yrityksiä, niin tämä 11 prosenttiakin tarkoittaa sitä, että jos se toteutuu, niin puhutaan kuitenkin jo useammasta kymmenestä tuhannesta työpaikasta. [Eduskunnasta: 20 000!] Tämän takia on myös äärimmäisen tärkeää, että nämä toimenpiteet, mitä hallitus tekee työmarkkinapolitiikkaan, ‑ratkaisuihin, kohdistuvat voimakkaasti nimenomaan näihin pienempiin yrityksiin, jotta sitä kynnystä työllistää saadaan madallettua, koska me näemme myös tutkimuksista sen, että potentiaalia työllistää ja kasvaa on paljon. Tämä tilanne vain korostaa, hyvät kansanedustajat, sitä, että vaikka tänään on saatu myös huonoja uutisia, ilmapiiri on synkkä, niin tässä hetkessä pitää vain jatkaa voimakkaasti Suomen talouden uudistamista, [Puhemies koputtaa] koska mehän painamme tästä läpi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-09-23T16:33:09,2025-09-23T16:37:43,Hyväksytty,1.1 2025_83_280,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Kumpula-Natri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_281,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvostan niitä keskusteluja, joissa otetaan todellisesti koppia yhteistyön mahdollisuudesta. Äskeisestä työministerille tiedoksi vain, että Helsingissä on nuorten työllistämisseteleitä, mutta niitä ei saa käytetyksi. Ne jäävät käteen nuorille. Tässä tarvitaan asennemuutosta, tässä tarvitaan yrityksiltä halua ottaa siihen se 30 miljoonaa, ja hyvä avaus Suomeen ei itsestään käy siihen. Olipa ilo kuulla perussuomalaisista yksi puheenvuoro, jossa ei enää sanottu tempputyöllistämiseksi myös mahdollisuuksia ottaa työtä vastaan eikä niin, että se leikkaa heti toimeentuloturvaa, niin kuin hallituksen uudistus teki, että osa-aikaisuudelle naurettiin ja nähtiin, että he siirtyivät työttömyyskortistoon eivätkä täysiaikaisiin töihin. Tämä on minusta kamalaa. Mutta tämän päivän uutinen tuli pääministerin suusta, kun te sanoitte, että suomalainen kulttuuri saa toimia markkinatalouden ehdoin. Näin sanoitte, ja ajattelin, että sen tarkistan tuolta, mutta kuulin sen selvästi. Se ei ole osa suomalaisen kulttuurin puolustamista, että markkinatalouden ehdoissa sitä tarkistellaan. Pieniä elokuvateattereita on 150, joissa 60—80-prosenttisesti katsotaan suomalaista elokuvatuotantoa. Toivon, että pääministerillä on tässä eri asenne kuin valtiovarainministerillä, joka alkuesittelyssä naureskeli suomalaiselle teatterille, sisällöntuotannolle ja tosi-tv:lle. Minun mielestäni suomalaista televisiosisältöä pitäisi nähdä enemmän kuin Amerikasta ostettua. Sieltä ei tule hyviä arvomaailmoja meidän yleisöllemme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Miapetra Kumpula-Natri,807,2025-09-23T16:37:47,2025-09-23T16:39:17,Hyväksytty,1.1 2025_83_282,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Pääministeri Orpo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_283,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos, kun saan vastata tähän, jos olen ilmaissut itseni epäselvästi. Siis me tarvitaan myöskin markkinataloutta, koska tärkein rahoittaja suomalaiselle kulttuurille on kulttuurin kuluttajat, pääsylipputulot, taiteen ostajat, mutta me tarvitsemme myöskin suomalaiselle kulttuurille julkista tukea. Hallituksen budjetissa, jos oikein muistan, OKM:n sektorilta noin puoli miljardia tukea ohjataan suomalaisen kulttuurin tukemiseen, muista ministeriöistä lähes yhtä paljon, ja kun siihen laitetaan päälle kunnat ja kaupungit, niin päästään myöskin lähelle miljardin. Nämä ovat siis julkista tukea, mutta totta kai tarvitaan myös markkinataloutta. Kulttuuri on mitä suurimmassa määrin tänä päivänä myöskin työllistävää teollisuutta, ja se iso volyymi lähtee myöskin siitä, että niillä on kuluttajia, ostajia, ihmisiä, jotka ovat valmiit niistä maksamaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-23T16:39:17,2025-09-23T16:40:16,Hyväksytty,1.1 2025_83_284,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Fagerström., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_285,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Noora,Fagerström,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on ollut loistavia puheenvuoroja siitä, että meidän tehtävänä on luoda toivoa ja uskoa tulevaisuuteen. Tästä on helppo olla samaa mieltä, varsinkin kun kansainvälinen toimintaympäristö on poikkeuksellisen epävarma. Me tarvitsemme talouskasvua, ja kyllähän se niin on, että kestävä talouskasvu syntyy yksityisiin yrityksiin. Siksi kasvumyönteisyyttä tarvitaan juuri nyt. Mitä tulee vuoden 2026 valtion talousarvioon, niin me toimeenpanemme yli miljardin euron työn verotuksen kevennykset, kevennämme perintö- ja lahjaveroa sekä jatkamme vahvoja t&k-panostuksia. Työnteosta tehdään entistä kannattavampaa sekä yrittäjyyteen rohkaistaan ja kannustetaan esimerkiksi purkamalla haitallisia normeja ja kehittämällä YEL-järjestelmää siten, että maksut vastaavat enemmän todellisia työtuloja. Itse olen erityisen iloinen siitä, että hallitus edistää yrittäjämyönteisyyttä ja tukee pienyrittäjiä. Hallitus muun muassa takaa nopeammat maksut yritysten välillä, parantaa toiminimiyrittäjien luototusta ja mikroyrittäjien rahoituksen saatavuutta. Mikroyritysten osuus kaikista yrityksistä on noin 96 prosenttia. Heidän yhteenlaskettu liikevaihtonsa on noin 100 miljardia, ja voidaankin puhua, että tämä on Suomen talouden yksi kivijaloista. Kiitos näistä toimista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Noora Fagerström,1490,2025-09-23T16:40:16,2025-09-23T16:41:38,Hyväksytty,1.1 2025_83_286,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_287,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä kaiken synkkyyden keskellä aloitan oman puheenvuoroni positiivisella kulmalla. Pääministerin kertoma telakkatilaus on aivan loistava uutinen, totta kai hieno asia. Itsekin aikanaan Raumalla telakalla töissä olleena ymmärrän, mistä siinä on kysymys. Sitten ehkä vähän siihen synkempään puoleen. Pääministeri kertoi työelämäuudistuksista ja niitten tärkeyksistä, mitä hallitus on tehnyt. Meillähän on tiedossa se, että valtiovarainministeriökään ei ole pystynyt kaikille näille työelämäuudistuksille laskemaan tarkkoja työllisyys- ja talousarvioita. Kysynkin nyt sitten, kun julkisuuteen on noussut se epäily, että hallituksella olisikin vielä mielenkiintoa toteuttaa työelämäuudistuksia niin, että työntekijöitten sunnuntai- ja ylityökorvauksista olisitte mahdollisesti leikkaamassa: onko tällainen työelämäuudistus teillä vielä tulossa siellä työkalupakissa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-09-23T16:41:38,2025-09-23T16:42:28,Hyväksytty,1.1 2025_83_288,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Östman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_289,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Joo, ”kaiken synkkyyden keskellä” on kuultu moneen otteeseen tänään, mutta minä toivoisin, että me kuitenkin ymmärtäisimme sen, että tämä synkkyys, jossa me olemme, ei ole syntynyt hetkessä. Se ei myöskään johdu pelkästään edellisen hallituksen toimista, vaan tämä synkkyys johtuu siitä, että Suomella on ollut väärä suunta vuodesta 2009. Mutta eikö se valo nyt ole siinä, että tämä hallitus on vihdoin tarttunut tähän synkkyyteen ja väärään suuntaan tekemällä rakenneuudistuksia, tekemällä verotuspuolella sellaisia uudistuksia ja kevennyksiä, jotka tulevat näkymään vasta pienellä viiveellä? Siis eihän me olla jouduttu tähän tilanteeseen yhtäkkiä, vaan se on pitkän linjan ja pitkän ajan tulos. Silloin kun hallitus tekee uudistuksia, niin nekin näkyvät sitten viiveellä. Sen uskallan minun kokemuksellani sanoa, että kyllä ensi hallituskaudellakin tulee olemaan tarpeita sopeuttamiseen. Eli pitäkää mielessä se, että joku saattaa muistaa sitten ensi kaudella ne puheenvuorot, mitä te pidätte tänä päivänä, sen, mitä tuli sanotuksi tämän keskustelun aikana.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-09-23T16:42:28,2025-09-23T16:43:55,Hyväksytty,1.1 2025_83_290,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Kokko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_291,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun katsoo tätä asialistaa, niin tässä on käsittelyssä nimenomaan hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioksi. Niihin erityisesti sieltä salin oikealta laidalta tuleviin huutoihin, että missä on opposition vaihtoehto: käsittääkseni eduskunnan työjärjestyksen mukaisesti ne käsitellään sitten marraskuussa. Siinä suhteessa pidetään tämä keskustelun taso oikealla puolella. Mutta kun te niitten vaihtoehtojen perään koko ajan huutelette, niin kehotan kyllä lukemaan, kun meillä on myös tämä meidän edellisvuoden vaihtoehtobudjetti vuodelle 25, jossa on ihan lukuja säästötoimenpiteistä. [Laura Huhtasaari: Ei ole yhtään kuningasideaa siellä!] Jo silloin todettiin, että SDP:n vaihtoehdossa säästöjen miljardiluokka on hallituksen tasolla. Se on meidän vaihtoehdossa vain tehty oikeudenmukaisemmin. [Joona Räsänen: Reilummin!] Ja kuten edustaja Räsänenkin on nostanut esille, eduskunnan tietotoimiston laskelmat myös pitävät paikkansa, joten tässä suhteessa toivoisin, että keskitytään nyt debatissa nimenomaan hallituksen vaihtoehdosta käytävään keskusteluun ja keskustellaan sitten marraskuussa mielellään näistä meidän opposition vaihtoehdoista. [Laura Huhtasaari: Joo, mielellään keskustellaan!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-09-23T16:43:55,2025-09-23T16:45:04,Hyväksytty,1.1 2025_83_292,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_293,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, nyt todellakin toivon, että otatte koppia tästä elokuva-alan hätähuudosta. Se leikkaus, jota te esitätte Elokuvasäätiölle, on kolmasosa Elokuvasäätiön budjetista, ja se tarkoittaa sitä, että niitä tuotantoja ei nimenomaan saada käyntiin, ei saada kansainvälistä rahoitusta, jos ei sitä julkista rahoitusta tule nimenomaan siellä alkuvaiheessa. Istun Pohjoismaiden neuvoston kulttuurin ja osaamisen valiokunnan puheenjohtajana, ja siellä meillä tämä elokuva-ala on ollut myös pohjoismaisessa kontekstissa tarkastelussa. Se on erittäin huolestuttavaa muutenkin, mitä tämä ala kohtaa, kun meillä on nämä isot kansainväliset suoratoistopalvelut ynnä muuta, joten toivon todella, että voitte vielä katsoa sen läpi. Se on aivan dramaattinen leikkaus. Se on tietenkin valtion budjetissa pieni, mutta tällä alalla se on aivan todella iso leikkaus. Siinä on kyse myös siitä, että meiltä menevät pienet suomalaiset tuotantoyhtiöt nurin, meillä menevät elokuvateatterit ympäri maan nurin, ja tämä vaikuttaa myös elokuva-alan työntekijöiden asemaan koko Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-09-23T16:45:04,2025-09-23T16:46:15,Hyväksytty,1.1 2025_83_294,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Kvarnström., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_295,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Tämä tänään paljon keskusteltu tarve optimismiin ja eteenpäin suuntautuvaan asenteeseen on varmasti aito, mutta se ei kuitenkaan saa olla tekosyy lakaista ongelmia maton alle. Päinvastoin tarvitsemme rakentavaa keskustelua, joka ei väistä realiteetteja, tärkeitä realiteetteja, kuten työttömyystilannetta. Tämä budjettiesitys annetaan tosiaan vakavien ja vaikeiden taloudellisten haasteiden aikana, ja se, että työttömyysaste on nyt peräti kymmenen prosenttia, on merkki tästä ja realiteetti, joka vaatii pikaisia toimia. Mietin, miten nykymeno voisi olla oikea suunta, kun on näin korkea työttömyysaste ja meillä on huolestuttava ennuste pitkäaikaistyöttömyydestä. Myös ulkopolitiikassa on ongelmia. Meidän pitäisi tietenkin toimia päättäväisesti ja tehdä kaikki mahdollinen, jotta Israelin Gazassa tekemät rikokset ihmisyyttä vastaan saadaan loppumaan. Minäkin kysyn vielä kerran: jos nyt ei ole aika tunnustaa Palestiina, niin milloin on?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Johan Kvarnström,1398,2025-09-23T16:46:15,2025-09-23T16:47:28,Hyväksytty,1.1 2025_83_296,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_297,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valtion velkaantuminen on hallitsematonta: toissa vuonna 12 miljardia euroa velkaa, viime vuonna 13 miljardia euroa velkaa. Mitä seuraavaksi? Kehitys on ollut tämän näköistä viimeiset vuodet. Haluan kysyä, mikseivät nämä suuret puheet velkajarrusta näy tässä keltaisessa kirjassa tai päivän keskusteluissa. Velkasuhde jatkaa nousuaan ja on ylittämässä jo 90 prosentin rajapyykin tämän vaalikauden lopussa, ja se on vakava asia se. Hallitus on ilmoittanut esittävänsä velkajarrua vuodesta 2031 eteenpäin — ei siis vielä Orpon hallitus eikä seuraavakaan hallitus vaan vasta sitä seuraava hallitus ottaisi vastuun velkaantumisen taittamiseksi. Tämän velkajarrun sisältö on se, että velkaantuminen lyhentyisi yhdellä prosenttiyksiköllä joka vuosi, eli tavoitteen saavuttaminen tarkoittaisi sitä, että minäkin olisin yli 90 vuotta. Avainkysymys kuuluu: millä lähivuosien aikana saadaan talous siihen malliin, että alenevalle velkauralle voidaan päästä, ja voisiko tähän tulla yhteinen pöytä, [Puhemies: Aika!] jossa nurkkapultit lyödään kiinni ja sen ympärille rakennetaan vaaliohjelmat?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-09-23T16:47:28,2025-09-23T16:48:53,Hyväksytty,1.1 2025_83_298,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Edustaja Koskela, Minja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_299,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin kyllä edustaja Kokon tavoin hieman ihmettelen tätä hallituksen jatkuvaa tarvetta asettua oppositioon, kun me ollaan täällä käsittelemässä teidän budjettiesitystänne ja silloin käsittääkseni voidaan puhua niistä esityksistä ja opponoida niitä esityksiä, joita te olette tehneet. Tosiaan omat vaihtoehtobudjettimme esittelemme myöhemmin. Ehkä haluaisin todeta ministeri Marttiselle, joka ehti lähteä mutta mahdollisesti kuulee nämä terveiset jossain vaiheessa, että emme me suinkaan ole täällä oppositiossa ainoastaan verotuksen kiristämistä esittäneet. Me olemme esimerkiksi esittäneet vasemmistoliitossa arvonlisäverokantojen noston perumista nimenomaan sen vuoksi, että ne ovat haitallisia pienyrittäjille. Silloin, kun minä aloitin puheenjohtajana — voin ylpeänä kertoa — lähes ensimmäinen ohjelma, joka julkaistiin, oli pienyrittäjäohjelma, ja siellä me olemme esittäneet esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottamista sillä tavalla, että suhteutettaisiin työnantajamaksuja yrityksen liikevaihtoon, mikä on nähdäkseni paljon parempi keino kuin tämä määräaikaisuuksien helpottaminen, mikä johtaa pahimmillaan raskaussyrjintään. Eli kyllä meiltä tulee vaihtoehtoja, mutta kuten edustaja Kokko sanoi, marraskuussa on niiden aika, ja nyt minusta voidaan käsitellä tätä teidän esitystänne, joka on monella tavalla [Puhemies: Aika!] ei kovin onnistunut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-09-23T16:48:53,2025-09-23T16:50:14,Hyväksytty,1.1 2025_83_300,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_301,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on paljon puhuttu velasta. Tällä hetkellä taitaa olla valtionvelka 184 miljardia Valtiokonttorin mukaan — elokuun lopussa. Meillä on paraikaa meneillään velkajarrukeskustelu parlamentaarisen työryhmän osalta, ja nyt olisi erittäin tärkeätä, kun pääministerikin mainitsi tuossa aiemmin velkajarrusta, että löydettäisiin parlamentaarisesti yhteinen näkemys siitä, minkälainen raami tässä tehdään tulevaisuuteen, tarvitaanko me EU:n fipo-sääntöjen lisäksi jotain muuta sääntelyä täällä. Nyt pitäisi yrittää hakea tähän yhteistä näkemystä siinä työryhmässä. Sitten tämän työryhmän osalta on vielä semmoinen ongelma, että kun parin viikon aikana pitäisi tämmöinen vuosikymmenten asia saada ratkaistua, niin tämä aikataulu on aika tiukka. Toivoisin, että kun myös hallitus nyt sitä hallituksen esitystä on muotoilemassa, niin siellä on liikkumatilaa, että pystytään hakemaan ratkaisuja. Oppositiolla on keskustelujen mukaan erittäin hyvä tahtotila siihen, [Puhemies koputtaa] että velkaa pitää jarruttaa ja velkakehitystä pitää suitsia. [Puhemies: Aika!] Siinä mielessä tahtotila on yhteinen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-23T16:50:14,2025-09-23T16:51:34,Hyväksytty,1.1 2025_83_302,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Kaunisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_303,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun pohjavire oppositiolla on se, että kaikki, mitä hallitus tekee, on huonosti, niin kyllä mielestäni silloin, kun keskustelua käydään hallituksen vaihtoehdosta, on myös ihan kohtuullista toivoa, että oppositiolla olisi joku oma ratkaisu, joku oma ajatus, eikä vain se, että kaikki on huonosti, kaikki pitää perua ja ei tästä enää ikinä nousta. Tämä on se ongelma. Kun itse katson hallituksen budjettia ja sitä työtä, mitä pääministeri Orpon johdolla on tehty suomalaisen yrittäjyyden, suomalaisen työn, investointien eteen, niin siinä on kyllä paljon hatun nostamisen aihetta. Kyllä täytyy sanoa vielä tässä yhteydessä se, että se into ja ilo, millä pääministeri näistä asioista jaksaa päivästä toiseen kovan kritiikkivyöryn keskellä puhua, on mielestäni aika esimerkillistä johtamista, ja siitä sopisi myös saada kunniaa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2025-09-23T16:51:34,2025-09-23T16:52:42,Hyväksytty,1.1 2025_83_304,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Berg., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_305,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Orpon hallitus on ollut vallan kahvassa jo yli kahden vuoden ajan. Budjettejakin olette ehtineet jo tehdä kolme. Vallassa siis ei ole enää Marinin hallitus, jota edelleen syytätte lähes kaikesta. Tässä ajassa talouden suuntaa olisi kyllä ehtinyt jo muuttamaan oikeilla toimilla. Ihmiset ovat ihmeissään, ja syystäkin. Tätäkö ennen vaaleja tehdyt lupaukset ovat tarkoittaneet? Näinkö jokaiselle suomalaiselle luvattu veroale tulee näkymään? Loppuhallituskautta on enää kaksi vuotta jäljellä, ja perintö alkaa muodostua. Herää kysymys, tullaanko Orpon hallitus muistamaan vain työttömyydestä, velasta ja toivon menetyksestä. Nämä salipuheet SDP:n vaihtoehtojen puutteesta ovat taas selkeää harhaanjohtamista. Olemme jo kahden vuoden ajan esittäneet johdonmukaisesti useita perusteltuja kasvutoimia vaihtoehtona hallituksen leikkaus- ja kurjistamispolitiikalle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-09-23T16:52:42,2025-09-23T16:53:59,Hyväksytty,1.1 2025_83_306,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Nyt katson, että sinä aikana, kun olen ollut tässä puhemiehenä, niin täällä on vielä kaksi edustajaa, jotka eivät ole saaneet vastauspuheenvuoroa. Antaisin ne, ja sen jälkeen pääministerille puheenvuoron. — Edustaja Rantanen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_307,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Jotenkin kun tulee sellainen olo, että me täällä mieliksemme puhuisimme esimerkiksi tästä karmeasta työttömyystilanteesta, niin näinhän se ei ole, vaan me haluamme tietenkin puhua tästä sen vuoksi, että se on niille ihmisille inhimillinen tragedia. Sitten kun täällä on kuntaministeri Ikonenkin paikalla, niin onhan tämä tilanne myös kuntien ja kaupunkien osalta erittäin haasteellinen. Kunnat ovat maksaneet jo tänä vuonna 111 miljoonaa enemmän Kelan sakkomaksuja työttömyydestä johtuen samassa ajassa kuin viime vuonna. Esimerkiksi omassa maakunnassani Keski-Suomessa keskuskaupunki Jyväskylä, jossa työttömyysprosentti on jo 14,4, maksaa näitä sakkomaksuja noin 30 miljoonaa euroa, ja lähes 70 prosenttia tästä summasta tulee nimenomaan pitkäaikaistyöttömien kasvun määrästä. Onhan se nyt ihan erikoista, että hallitus ei yritäkään löytää minkäänlaisia toimia esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyden ratkaisemiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-09-23T16:54:00,2025-09-23T16:55:07,Hyväksytty,1.1 2025_83_308,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_309,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Telakkauutinen oli tänään tosiaan erittäin mieluisaa kuultavaa, ja meidän pitäisikin täällä salissa puhua enemmän teollisuuspolitiikasta, ja ihan konkreettisesti selontekoon kirjattaisiin myös teollisuuspoliittisia toimia, jotta näitä hankkeita ja hankeuutisia kuultaisiin myös tulevaisuudessa lisää. Mutta nyt on kuitenkin menty työllisyydessä pahasti pakkasen puolelle eli suunnilleen saman verran kuin Porissa on asukkaita. Pori taitaa olla muistaakseni kymmenenneksi suurin kaupunki, eli niitä on aikamoinen määrä. Heikennätte myös työuran aikaista opiskelua ja ammattitaidon lisäämistä, ja tämä vaikeuttaa tietenkin työmarkkinoilla menestymistä. Näitä asioita ei nyt vain pääse karkuun, vaan vahinko on jo tapahtunut. Olette myös synkkää maailmankuvaa osanneet luoda tässä kaksi vuotta, ja olette niin hyvin sitä osanneet luoda, että ihmiset eivät ole kuluttaneet, edes ne, keillä olisi varaa kuluttaa. He tulevat saamaan verohelpotusten myötä vielä lisää sitä kulutettavaa, ja samalla käy niin, että ne, jotka ovat heikoimmassa asemassa olevia, tulevat siinä kärsimään. Se pelotteluretoriikka on pitkittynyt vähän liian pitkälle. Arvoisa hallitus, olisiko kannattanut vaihtaa sitä moodia vähän aiemmin ja luoda uskoa tulevaisuuteen, [Puhemies koputtaa] niin sanoilla kuin myös teoilla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-09-23T16:55:07,2025-09-23T16:56:24,Hyväksytty,1.1 2025_83_310,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Pääministeri Orpo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_311,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aloitetaan ensin näistä työmarkkina-asioista. Hallitus ei valmistele, ei suunnittele puuttumista arkipyhiin tai ylityökorvauksiin eikä ole sitä missään vaiheessa tehnytkään. Valtiovarainministeriön laatimissa pitkissä säästölistoissa nämäkin olivat esillä, mutta niitä ei käsittääkseni tuossa ryhmässä otettu edes käsittelyyn. Minun mielestäni voidaan nyt päättää tämä keskustelu. Ei luoda tältäkään osin turhia pelkoja suomalaisille palkansaajille. Sitten vielä kerran tähän velkajarrukysymykseen. Siis nyt on nimenomaan kyse siitä, mistä edustaja Lylykin puhui, eli haetaan yhteistä sitoutumista siihen, miten Suomen velka pidetään kurissa, eikä suinkaan aloiteta viiden vuoden päästä, vaan aloitetaan nyt. Kyse on minusta siitä, miten jo ensi vaalikaudesta lähtien. Sovitaan tämän vaalikauden päätteeksi valtiovarainministeriön lukujen pohjalta, mikä on se rahoitusaseman taso ensi vaalikauden lopussa. Päätetään se hyvissä ajoin tämän vaalikauden puolella ja sovitaan se yhdessä — tuossa on se parlamentaarinen sopu, on se sitten yksi pinna alas velkasuhdetta vuodessa tai jotain muuta. Sitten taas sen vaalikauden lopussa päätetään, mitä seuraavalla vaalikaudella tavoitellaan. Meitä sitovat tai kannustavat siinä nämä EU:n Emu-kriteerit, EU:n omat velkasäännöt ja sitten meidän yhteinen sopimus. Tämä on juuri se asia, mistä esimerkiksi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on puhunut, juuri tämä mekanismi, joka on hyvin lähellä tätä Ruotsin mekanismia. Ei tätä mihinkään lykätä. Pitää ehdottomasti saada aikaan nyt, ja seuraavan hallituksen pitäisi rakentaa se oma menokehyksensä tähän samaan. Kun me ollaan kaikki täällä oltu huolissamme velkaantumisesta, niin sitoudutaan siihen tasoon, ja sitten jokainen puolue esittelee oman näkemyksensä, miten sinne päästään. Toinen tykkää veroista, toinen ei tykkää veroista. Joku haluaa julkiselta sektorilta leikata, toinen ei. Sittenpähän päästään puhumaan niistä keinoista, miten saadaan lisää työllisyyttä, miten saadaan lisää verotuloja. Se olisi politiikkaa, se. Ehkä vielä ihan viimeiseksi, kun oma vuoroni tältä osin päättyy, kyllä minä haluan nyt kuitenkin kiittää tästä keskustelusta. Toivoisin, että me puhutaan nyt oikeasta asiasta, siitä, miten me saamme Suomen kasvuun. Kiitos siitä kaikille, niin hallituspuolueiden edustajille kuin opposition edustajille. Meillä on erilaisia näkemyksiä. Saa olla huolissaan. Minä en yhtään yritä estää, etteikö saisi olla huolissaan, etteikö saisi olla murheissaan. Suomalaiset ihmiset kodeissaan ovat tällä hetkellä huolissaan, mutta en minä kyllä ota piikkiini tätä synkistelyä tai tätä yleistä ilmapiiriä. Kyllä se on herra Putin, joka sen tekee, herra Putin ja hänen kaverinsa, jotka saavat aikaan tämän pelon ilmapiirin, tai ehkä Suomessa ei ole pelon ilmapiiriä, mutta huolestuneen ilmapiirin. Tällä hetkellä mietitään Suomessa ensimmäisen kerran aikoihin, mitä tässä maailmassa tapahtuu, ja minä luulen, että silloin ei mietitä niin paljon hallitusta vaan mietitään, mitä tässä maailmassa tapahtuu. Tähän me kyllä vastataan yhdessä. Jos otetaan taas positiivinen asia loppuun, niin yhteistä on se, että tämä sali on lähes yksimielisesti sitoutunut puolustusmäärärahojen nostoon, Nato-jäsenyyteen, sen kehittämiseen, turvallisuuden vahvistamiseen, niin sisäisen kuin ulkoisenkin. Lähetetään tämä viesti yhdessä suomalaisille, että kyllä Suomi on turvassa ja me yhdessä pidämme sen turvassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-23T16:56:24,2025-09-23T17:00:11,Hyväksytty,1.1 2025_83_312,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitokset pääministerille. — Tehdään niin, että otetaan ministeri Ikoselle kahden minuutin puheenvuoro, ja sen jälkeen ministeri Strandilla on tämä varsinainen kokonainen oma settinsä. — Ministeri Ikonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_313,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia tästä keskustelusta. Kysyttiin, missä tämä velkajarru näkyy. Kyllä ajattelen, että se näkyy meillä ihan kaikessa. Tämä esimerkki, mitä pääministeri kertoi tästä telakkainvestoinnista — ajattelen, että tällaiset kasvutoimet ovat niitä, jotka tuovat meille talouteen dynamiikkaa, tuloja ja sitä kautta helpottavat sitä talouden puolta, jossa ei jouduta sitä velkaa ottamaan. Ja toisaalta, jos me katsomme koko tätä julkisen talouden puolta, niin myöskin sitä menojarrua on käytetty vähän kaikkialla. Meillä on tietysti tässä valtiontaloudessa haettu erilaisia keinoja jarruttaa, mutta sitten jos puhutaan vaikka hyvinvointialueitten menojen kehityksestä, niin jos ne aikaisemmin kasvoivat hyvinkin kovalla kulmakertoimella, niin nyt se on saatu painettua sinne noin kolmen prosentin menokehitykseen, mikä on jo varsin maltillinen taso näissä. Vastaavalla tavalla, jos katsotaan kuntien menoja, niin nekään eivät ole nousseet niin paljon kuin mitä aiemmin on arvioitu. Sielläkin näkyy se jarrutusliike, mitä kunnissa on tehty talouden hallitsemiseksi. Ja vielä, kun täällä kysyttiin tästä kuntien taloudesta, niin kaiken kaikkiaankin nämä hallituksen päätösperäiset toimet vahvistavat kuntataloutta vuoden 26 tasolla 200 miljoonalla, eli kyllä tämä koko hallituksen toimenpidekokonaisuus on kuntataloutta vahvistava tällä kehyskaudella. Se on tärkeää nähdä. Myöskin, mitä tulee tähän TE-rahoitukseen, meillä on valtionosuusjärjestelmän uudistus käynnissä, ja siinä on tarkoitus kanssa osaltaan korjata joitain kulmapalasia, mitkä liittyvät tähän TE-puolen rahoitukseen. Vielä niihin toimiin: Kunnillahan on tällä hetkellä kokonaisvastuu näistä työllisyydenhoidon toimista, ja siellä on myöskin paljon keinoja hakea niitä vaikuttavampia toimia. Toivon, että niitä kunnissa myöskin innovatiivisesti käytetään. Valtio tekee myöskin tällä hetkellä sellaista norminpurkua, jolla luodaan liikkumatilaa kunnille näitten vaikuttavimpien keinojen löytämiseen. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-09-23T17:00:11,2025-09-23T17:02:17,Hyväksytty,1.1 2025_83_314,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitokset. — Ja sitten ministeri Strand, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_315,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Joakim,Strand,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomen asema Euroopan unionissa on keskeinen niin talouden, turvallisuuden kuin tulevaisuuden kannalta. Juuri aloitetut EU:n rahoituskehysneuvottelut määrittävät pitkälle sen, millaisia resursseja meillä on käytettävissä ja mihin niitä suunnataan. Suomen ensivaiheen kannat neuvotteluihin ovat hyvin selkeät. Aktiivisen ennakkovaikuttamisen ansiosta komission esityksen sisällölliset painopisteet vastaavat hyvin pitkälle tavoitteitamme. Rahoitusta suunnataan aiempaa enemmän puolustukseen sekä kilpailukyvyn parantamiseen. Samalla Suomi tukee komission esitystä budjettirakenteen yksinkertaistamisesta. Esityksen kokonaistaso on kuitenkin liian korkea. On välttämätöntä löytää taso, joka ei kohtuuttomasti kasvata Suomen maksuja mutta mahdollistaa tärkeimmät painotukset: puolustuksen vahvistamisen, kilpailukyvyn parantamisen sekä maatalouden rahoituksen turvaamisen. Arvoisa puhemies! Suomi katsoo, että erityistä huomiota on kiinnitettävä asemaamme unionin itäisenä ulkorajavaltiona ja EU-budjetin nettomaksajana. Tämä asema luo meille erityisiä velvoitteita mutta myös oikeudenmukaisia odotuksia. Suomi vastustaa komission esittämiä yhteisvelkaan perustuvia uusia lainarahoitteisia investointivälineitä, kuten kriisivälinettä ja Catalyst Europe ‑välinettä. Olemme kuitenkin avoimia erilaisille rahoitusratkaisuille, jotka tosiasiallisesti vahvistavat Euroopan kokonaisturvallisuutta sekä Ukrainan tukemista. Erityisen tärkeää on, että puolustusrahoitusta kohdennetaan nimenomaan itäisen etulinjan maille. Lisäksi Suomelle on keskeistä varmistaa, että komission meille esittämä merkittävä lisäys sisäasioiden rahastoihin turvataan. Sen toimeenpanon on oltava joustavaa, ja sen on tuettava raja-alueiden elinvoimaa. Tämä on osa Suomen kokonaisturvallisuutta mutta myös osa EU:n yhteistä vastuuta. ",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2025-09-23T17:02:22,2025-09-23T17:04:42,Hyväksytty,1.1 2025_83_316,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitos tästä esittelystä ministerille. Menen tähän CAP-uudistukseen ja sen erityispiirteisiin. Nythän on niin, että nämä aiemmin olleet ykkös- ja kakkospilari ollaan yhdistämässä. Tästä kakkospilaristahan Suomen tuotto on ollut keskimääräistä parempi aiempina vuosina. Ei tietenkään voi verrata suoraan edellisiin vuosiin, mutta nythän näyttää siltä, että esimerkiksi maatalouden tuet voivat laskea jopa 15 prosenttia. Tietenkin olemme huolissamme ruokaturvasta ja siitä, että kun taloudellinen tilanne Suomessa on jo tällainen, niin kuinka kansallinen kompensaatio sitten näihin summiin koskaan riittää. Mutta erityisesti olisin kiinnostunut siitä, että siellä on lisäksi tulossa tämä erityinen rajavaltioiden erityistuki. Miltä sen kokonaisuus nyt näyttää? Mitä ne käytännön asiat ovat, mitä tällä tuella mahdollisesti Suomi voisi ostaa, ja mihinkä sitä voisi hyödyntää? Ja näyttääkö sen taso olevan teidän mielestänne riittävä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-09-23T17:07:54,2025-09-23T17:09:04,Hyväksytty,1.1 2025_83_317,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_318,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Menen omistusohjauskysymyksiin. Valtiohan on strategisena omistajana muun muassa energiasektorilla merkittävissä yhtiöissä. Silloin kun omistetaan vaikkapa jopa yli puolet osakkeista tai äänivallasta, on tärkeää, että valtio uskaltaa rohkeasti käyttää omistajan ääntä ja näyttää suuntaa. On tärkeää, että kun yhtiöissä on investointihankkeita, niin tiedetään selkeästi, mikä on valtion tahtotila niitten suhteen. Siinä rohkaisisin ministeriä jatkossa myös linjaamaan poliittisesti, ettei kävisi niin kuin meillä on käynyt lähihistoriassa, että on jopa kymmenkunta vuotta valmisteltu, laitettu omistajien rahaa jopa kymmeniä miljoonia ja sitten hankkeet kaatuvat. On tärkeätä, että ei tuhlata rahaa turhaan, vaan on selkeästi jo alussa tiedossa, mikä on valtio-omistajan tahtotila, ja valtio-omistaja toimii sen tahtotilan mukaisesti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-09-23T17:09:04,2025-09-23T17:10:13,Hyväksytty,1.1 2025_83_319,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Norrback., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_320,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Tack, ärade talman! EU är vår naturliga samarbetspart, mina frågor går också dit. EU är en säkerhetsaspekt men det är också en ekonomisk aspekt och en konkurrensaspekt. Jag vill tacka minister Strand för det arbete han gör där och också den information som har kommit om den nya finansieringsperioden som är på kommande. Där finns förstås fortfarande vissa frågetecken som i viss mån också oroar när det gäller lantbruket och också en del andra delar. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2025-09-23T17:10:13,2025-09-23T17:10:48,Hyväksytty,1.1 2025_83_321,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on sitoutunut vastuulliseen ja pitkäjänteiseen omistajapolitiikkaan. Valtion yhtiöomistuksia hallinnoidaan ammattimaisesti omistaja-arvoa kasvattaen ja osakeyhtiölain periaatteita kunnioittaen. Omistajapolitiikkaan eivät kuulu poliittiset äkkikäännökset. Olemme valmiit investoimaan omilla omaisuustuloillamme, emme velalla, suunnitellun investointiohjelman mukaisesti. Tämä tuo kasvua, työllisyyttä ja elinvoimaa koko Suomeen. Vastuunpakoilun sijaan tämä hallitus tekee juuri sen, mitä suomalaiset odottavat: hoitaa valtion omistukset ammattimaisesti ja turvaa vakaat osingot ja investoinnit ilman, että hyvinvointimme lasku siirretään tuleville sukupolville. Turvallisuutemme ja hyvinvointimme rakennetaan terveen ja luotettavan talouden avulla. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-23T17:11:17,2025-09-23T17:12:22,Hyväksytty,1.1 2025_83_322,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_323,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On asiaa kahteen aiheeseen, omistajaohjaukseen ja sitten EU-politiikkaan, mutta aloitan tästä omistajaohjauksesta ja katson, jos ehdin tuonne toiseen. Nyt meillä on strategista omistusta, finanssiomistusta ja sitten erityistehtävien omistamista, ja niitä ohjataan valtion omistajaohjauksesta. Nyt meillä on sitten myös semmoinen tilanne, että budjettia täytetään myymällä valtion omaisuutta ja niitä rahoja käytetään esimerkiksi Kela-korvauskokeiluihin ja kaikkiin muihin tällaisiin asioihin. Nyt kun meillä tässä juuri viime päivinä on tullut asia, että Posti aiotaan laittaa pörssiin, niin onko tämä yksi niistä toimenpiteistä, joilla omistusta järjestellään uudella tavalla, jotta päästäisiin investointien rahoittamiseen tai Kela-korvausten kokeilujen rahoittamiseen? Tämä on nyt ensimmäinen. Otan toisen puheenvuoron. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-23T17:12:22,2025-09-23T17:13:36,Hyväksytty,1.1 2025_83_324,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_325,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On tullut kuljettua nyt näiden istuntokausien aikana lähestulkoon viikoittain Mikkelin ja Helsingin väliä junalla. Silloin keväällä 23 alkanut kulkeminen osoitti jo heti, että Mikkeli—Kouvola-välillä ei juurikaan pysty töitä tekemään — Kouvolasta Lahden kautta Helsinkiin oli semmoinen kohtuullinen. Nyt kesän jälkeen, kun uusi istuntokausi alkoi tai työt täällä jatkuivat, huomasi heti, että on mennyt huonompaan suuntaan niin, että nyt oikeastaan valtaosassa matkaa eli kilometri Mikkelistä etelään päin katkeaa ja Helsingistä lähtiessä pahimmillaan Töölönlahden kohdalla. Se on hiljainen vaunu, ja me ollaan opittu siellä vaunussa tämmöinen pään sisäinen kiroilu, muuten olisi tämmöistä aika moniäänistä noitumista siellä vaunussa. Aika paljon tulee keskusteltua ihmisten kanssa siitä aiheesta. Olen kysynyt tästä ministeri Ranteelta useamman kerran, ja hän siirtää tämän aina teille, että se kuuluu teille, niin että kysymys kuuluu: onko tulossa jotakin, jotta VR:n kautta tai ylipäätään jollain konstilla tämä tilanne kohentuisi tästä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-09-23T17:13:36,2025-09-23T17:14:41,Hyväksytty,1.1 2025_83_326,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Ingo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_327,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Christoffer,Ingo,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Ärade fru talman, arvoisa rouva puhemies! EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä tulevalle kaudelle neuvotellaan parhaillaan, ja yksi Suomen kannalta keskeisimmistä osista on yhteinen maatalouspolitiikka, meidän yhteiset tukemme, CAP. Komission ensimmäinen ehdotus uudeksi rahoitukseksi näyttää erittäin heikolta: leikkaukset ovat jopa 30 prosenttia. Tätä emme voi hyväksyä, erityisesti kun koko budjetti kasvaa. Kun Suomi neuvottelee nyt CAPin koosta, on ratkaisevan tärkeää, että viljelijä ei jää laskun maksajaksi, kun EU-rahoitusta uudistetaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Christoffer Ingo,911821,2025-09-23T17:14:41,2025-09-23T17:15:26,Hyväksytty,1.1 2025_83_328,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Karoliina,Partanen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministeri Strandille ja koko hallitukselle siitä, että maakuntalennot jatkuvat aina vuoteen 2028 saakka. Toivotaan, että myös tulevalla hallituksella on samanlainen arvovalinta. Meillä on paljon tutkimustietoa siitä, että lentoliikenteellä on suuri riippuvuus alueen yrityksille ja monet investoinnit ja myös suuret verotulot ovat kiinni näistä maakuntalennoista. Myös useita työpaikkoja, jopa kymmeniätuhansia, syntyy lentoliikenteen takia maakuntiin. Lennot ja vuorojen lisääminen ovat talouskasvun näkökulmasta erittäin tärkeitä maakunnille, ja vuonna 2026 on esimerkiksi Kuopiolle luvattu Finnairin toimesta yksi ylimääräinen lentovuoro. Nyt on kuitenkin kuulunut ikävää uutista siitä, että Finnairilla ei mahdollisesti ole tarvittavaa kalustoa näitten luvattujen lentovuorojen lisäämiseksi. Kysyisinkin nyt ministeri Strandilta: pidetäänhän me huolta siitä, että alueilla on mahdollisuus kasvaa myös niin, että näitä lentovuoroja lisätään? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Karoliina Partanen,1520,2025-09-23T17:15:50,2025-09-23T17:17:04,Hyväksytty,1.1 2025_83_329,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Marttila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_330,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on nyt koko päivä puhuttu Suomen ennätyssurkeasta työllisyyskehityksestä ja tahmeasta kasvusta. Suomessa on huikeaa kasvupotentiaalia uuselintarvikeyrityksissä, mutta pullonkaulaksi ovat osoittautuneet jopa vuosia kestävät EU-lupakäytännöt. Vaikuttaa oikeastaan siltä, että nämä uudet ruokainnovaatiot ovat vähän väliinputoajia eivätkä kuulu oikeastaan maatalous- ja ruokakomissaarin pöydälle, mutta ei niitä toisaalta mielletä myöskään perinteisinä innovaatioina. On aito riski, että nämä mahdolliset kasvun moottorit lähtevät pois Suomesta tai koko Euroopasta. Kysynkin eurooppaministeriltä: kuka ministeri toimii suomalaisten uuselintarvikeyritysten edunvalvojana Euroopassa, ja onko hallitus tunnistanut näiden yritysten kasvupotentiaalin? Esimerkiksi nykyinen EU-puheenjohtajamaa Tanska on ottanut vahvasti uudet kasvipohjaiset elintarvikkeet strategiseksi painopisteekseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-09-23T17:17:04,2025-09-23T17:18:05,Hyväksytty,1.1 2025_83_331,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_332,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Kiitoksia eurooppa- ja omistajaohjausministerille esittelystä. Ehkä isoin kysymykseni ministerille kuuluu seuraavasti: Hallitus on rahoittamassa neljän miljardin euron investointiohjelmaansa ensi vuonna ja tulevaisuudessa. Vuodelle 26 investointiohjelman rahoittamiseksi on budjetoitu 1,72 miljardin euron edestä tuloja. No, viime viikolla luimme uutisesta, että Posti laitetaan pörssiin — sieltä tulee 150—200 miljoonaa. Näen siinä paljon riskejä Suomen kansan edun nimissä, mutta ehkä se isoin kysymys nyt kuuluu: mitä omaisuusjärjestelyjä valtio on tekemässä Postin lisäksi, että saadaan tunnin juna Turkuun ja yksityislääkäreiden Kela-korvausten lasku maksetuksi? [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kuka edes haluaa tunnissa Turkuun? — Eduskunnasta: Pois sieltä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-09-23T17:18:06,2025-09-23T17:19:14,Hyväksytty,1.1 2025_83_333,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Löfström., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_334,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos ministerille erinomaisista esityksistä. Tanska puheenjohtajamaana sanoi viikko sitten, että tuleva byrokratia ja normit voivat maksaa yrityksille ja julkiselle sektorille 124 miljardia euroa lisäkustannuksina per vuosi. Siksi he sanovat, että on tärkeää jatkaa norminpurkua ja simplifikaatioprosessia EU:ssa. Suomi tukee tätä, ja hallituksen linja on erittäin hyvä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Mats Löfström,1345,2025-09-23T17:19:14,2025-09-23T17:19:51,Hyväksytty,1.1 2025_83_335,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esityksestä. Oikeastaan itse keskityn yksityiskohtaisemmin Cinia-yhtiöön, joka on omistajaohjauksessanne. Se liittyy myös eurooppaministerin rooliinne sikäli, että tämän kaapeliyhtiön suunnitelma rakentaa Japanista Alaskan kautta Pohjoiskalottiin tällainen Far North Fiber ‑tietoliikenneyhteys on yksi Euroopan unionin rahoittama kärkihanke. Nyt emme ole kuulleet siitä juurikaan mitään pitkään aikaan, ja voi sanoa, että viimeaikaisten huoltovarmuushaasteiden osalta se on osoittautunut entistäkin tärkeämmäksi, puhumattakaan siitä, minkälaista roolia Suomi voi näyttää korkean teknologian maana. Siitä tulee mieleen sitten vielä se, onko teillä lukuja siitä, että jos Euroopan unionin budjetissa on kilpailtua tutkimusrahoitusta, paljonko Suomi saa takaisin jäsenyyseuroistaan, ja vastaavasti mikä se luku olisi sitten [Puhemies koputtaa] esimerkiksi alue‑ ja maataloustukien osalta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-09-23T17:20:25,2025-09-23T17:21:43,Hyväksytty,1.1 2025_83_336,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_337,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä nostan esille näistä monivuotisista rahoituskehyksistä sen, kuten meillä on tiedossa, että unionin budjetin kautta ollaan myös turvallisuussektorille allokoimassa rahaa, mikä on ymmärrettävää tässä tilanteessa, mutta kannan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana myös huolta siitä. Kun meillä Naton piirissä on nyt sitten sovittu, että puolustusbudjetit nostetaan kolmeen ja puoleen ja aina sitten viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, jos otetaan kaikki huomioon, niin jotenkin olisi varmasti viisasta, että jos me sitten välillisesti unionin budjetin kautta rahoitamme tätä samaa sektoria, niin se huomioitaisiin tässä meidän bkt-osuudessa jotenkin — siis se välillinen osuus, mitä me maksamme EU:hun, ja sitten sieltä EU rahoittaa. Meillä on nytkin erittäin kovat haasteet, kun me tiedämme tämän valtion velkatilanteen ja sen, että puolustusmenot kasvavat. Me joudumme aivan mahdottomaan tilanteeseen, jos me joudumme suoraan lisäämään valtavasti sitä ja sitten vielä välillisesti unionin kautta eikä näitä lasketa tavallaan yhteen. Uskon, että tämä on huoli, jonka me kaikki voimme jakaa. Tämähän olisi viisasta katsoa näin, vaikkakin on niin, että rahamäärähän ei ratkaise vaan suorituskyky näissä puolustusasioissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-09-23T17:21:43,2025-09-23T17:23:05,Hyväksytty,1.1 2025_83_338,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Kokko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_339,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Esitys EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä on paisunut kuin pullataikina viime aikoina, ja taitaa olla jo 1 900 miljardia se lopullinen summa, mistä nyt käydään keskustelua. Siinä mielessä on hyvä, jos Suomella on selkeä linja sen suhteen, että tämä budjetin paisuttaminen ei käy, ja nimenomaisesti sen, mitä siellä sisäisesti sitten tullaan tekemään. Jos katsoo vaikka, mitenkä nyt tätä EU:n maatalouspolitiikkaa hoidetaan ja sen sisäistä rahoitusta, niin varmasti siellä on huomattavaa justeeraamista, että sille veronmaksajan eurolle tullaan saamaan suuri hyöty irti. Erityisesti ehkä nyt olisi syytä jo katsoa pidemmälle tulevaisuuteen. EU on erittäin halukas laajentumaan Länsi-Balkanilla, mutta jäsenyysneuvottelut on jo hyvin avattu myös Moldovan ja Ukrainan kanssa. Käsittääkseni, jos muun muassa nämä maatalouskriteerit pidetään nykyisellään, siinä vaiheessa, kun Ukraina liittyy unioniin, he yksinään saavat yli 40 prosenttia tästä yhteisestä maataloustukipotista. Millä tavalla siellä eurooppalaisissa pöydissä tätä tulevaisuuskuvaa ollaan jo visioimassa samalla, kun nyt tätä rahoituskehystä viedään eteenpäin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-09-23T17:23:05,2025-09-23T17:24:25,Hyväksytty,1.1 2025_83_340,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Täällä on nyt neljä pyydettyä vastauspuheenvuoroa, ja niiden jälkeen annan ministerille puheenvuoron. Jos ei palavaa halua ole enää käydä debattia sen jälkeen, niin sitten siirrymme puhujalistaan. — Edustaja Löfström.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_341,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Partanen nosti esille, kuinka tärkeää lentoliikenne on monelle maakunnalle. Se on totta, ja se on erittäin tärkeää. Ahvenanmaa ja Maarianhamina eivät ole mukana tässä ostoliikenneohjelmassa, koska Finnair lentää Maarianhaminaan markkinaehdoilla, mikä on hyvä, koska se tarkoittaa, että on kysyntää. Huono asia on vain se, että Finnair lentää vain neljä kertaa viikossa Maarianhaminaan, ja se ei riitä. Kun ministeri Ikonen oli Ahvenanmaalla muutama viikko sitten, hänen piti lentää Tukholman kautta Ahvenanmaalle. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Mats Löfström,1345,2025-09-23T17:24:33,2025-09-23T17:25:24,Hyväksytty,1.1 2025_83_342,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun todella nyt sitten ynnätään yhteen — tämä monivuotinen rahoituskehys ja ne paineet, joita komissio sinne on esittänyt, oikeastaan kaikkien eurooppalaisten valtioiden kansantalouden haasteet ja sitten vielä tämä valtava tarve puolustusmäärärahojen kasvattamiselle — niin ei tämä nyt vaadi kummoistakaan taloustieteilijää, että voi todeta, että eihän tämä yhtälö mene umpeen. Tosiasiahan on, että kaikkia niitä tarpeita, mitä pöydällä on, ei kyllä kyetä tässä maanosassa hoitamaan, ja sen takia minusta on realismia lähteä siitä, että esitetty taso on kyllä liian korkea. Mitä tulee sitten siihen, että Suomi nyt onnistuisi vaikuttamisessa tämän asiakokonaisuuden osalta — ottaen huomioon, että ratkaisuja luultavasti tehdään vasta sitten meidän seuraavalla vaalikaudella — niin olisi kyllä järkeä nyt kasata tähän vähän laajempaa parlamentaarista pohdintaa, miten me huolehdimme nyt tässä siitä, että meidän kansalliset intressit tulevat toteutumaan, ja huolehdimme myös siitä, että loppulasku eurooppalaisille veronmaksajille ei tule kohtuuttoman suureksi, koska se tässä se suurin pelko tällä hetkellä on.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-09-23T17:25:48,2025-09-23T17:27:09,Hyväksytty,1.1 2025_83_343,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_344,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! ”Ex oriente lux, ex occidente lex.” En yritä olla itseäni viisaampi, [Eduskunnasta: Kuulosti siltä! — Naurua] mutta huomasin tämmöisen lausunnon kerrankin. Idän suunnasta nousee edelleen aurinko meille itäiseen Suomeen, mutta hallituksen työ luo hieman varjoa siihen päälle. Ministeri Strand, esititte Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa kesäkuussa kysymyksen, kuinka laajoja verovaroin kustannettuja posti- tai sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipisteitä on tulevaisuudessa mahdollista ylläpitää joka puolella harvaan asuttua maata. Meitä itäisessä Suomessa tämä kysymys kiinnostaa kovasti, kansalaisia, yrittäjiä, järjestöjä, oppilaitoksia, perheitä, vanhuksia, lapsia, syrjäytyneitä ja joitain meitä harvoja vielä siellä olevia kansanedustajiakin, joiden usko on hieman koetuksella, vaikkei tämä uskon asia olekaan. Arvoisa puhemies! Mitä tarkalleen ottaen tarkoititte tällä kysymyksellä, ja oletteko löytänyt siihen vastauksen? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-09-23T17:27:09,2025-09-23T17:28:07,Hyväksytty,1.1 2025_83_345,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_346,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä tuli esiin EU-budjetin kasvaminen aika merkittävästi seuraavalla seitsemänvuotiskaudella, ja siihen on vielä paljon duubioita olemassa. Kysyisin nytten eurooppaministeriltä: nyt kun meidän nettorahoitus tavallaan EU:n suuntaan on abouttiarallaa 150 euroa per asukas, jos karkeasti muistelisin, niin kuinka tämä tulee muuttumaan tässä lähivuosina, jos budjettia nostetaan, ja minkälaiset näkymät tältä osin ovat? Toivoisinkin, että tätä mittaluokkaa aina käytettäisiin myöskin ihmisille, kun heille kerrotaan, minkä suuruisesta välineestä oikeasti vain on kysymys, kun EU:sta puhutaan. Toinen kysymys liittyy siihen, kun mainitsitte aikaisemmin täällä, että vastustatte yhteisvelkaa mutta olette avoin uusille rahoitusvaihtoehdoille ja ratkaisuille. Olisi kiva kuulla, minkä tyyppisiä sellaisia vaihtoehtoja sen tilalle sitten voisi löytyä, jotka olisivat sellaisia, että ne käyvät Suomen hallitukselle. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-23T17:28:07,2025-09-23T17:29:20,Hyväksytty,1.1 2025_83_347,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Ministeri Strand. [Joakim Strand: 20 minuuttia, 25!] — Maks. viisi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_348,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Joakim,Strand,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos erinomaisista kysymyksistä. Minä voisin oikeastaan aloittaa, arvoisa puhemies, näistä junien mobiilikuuluvuuksista. Elikkä nehän ovat äärimmäisen tärkeitä sekä junamatkustajille että työmatkalaisille. Itse asiassa heti kun aloitin, otin tästä itse koppia ja kutsuin koolle pyöreän pöydän keskusteluun, missä oli VR:n edustajia, missä oli näitten operaattoreiden omistajia, ja niitä on nyt kaksi rundia takana, ja aion jatkaa sitä käytäntöä. Jos miettii VR:ää, jonka omistajaohjaus on minun vastuullani, niin VR on tehnyt itse asiassa aika paljon junakuuluvuuden parantamiseksi. VR investoi viime vuonna itse viisi miljoonaa euroa junavaunujen langattomiin verkkoyhteyksiin. Sillä noin viisinkertaistettiin nettiyhteyksien nopeus, ja asiakastyytyväisyys itse asiassa wifi-toimivuuteen on sen jälkeen pysynyt ennätyslukemissa. Töitä riittää vielä, mutta VR tsemppaa siellä. Lisäksi VR on kilpailuttanut vaunujen ikkunoiden laseroinnin, jolla parannetaan radiosignaalien läpäisyä junaan, ja se auttaa puhelinkuuluvuuteen siellä, missä signaali on saatavilla. Ongelma sekä mobiilidatan että puheluiden suhteen on tietenkin se, että raiteiden varrella on katvealueita, joilla verkon kapasiteetti on riittämätön tai yhteydet eivät toimi tukiasemien puutteiden takia. Tätä ongelmaa VR ei voi ratkaista, mutta VR on mittauttanut riippumattomalla taholla tukiasemien kapasiteetin raiteiden varrella, ja operaattoreilla on nyt tiedossaan tarkasti — varmaan teilläkin, arvon kollegat, on tiedossa tarkasti — missä ei toimi, mutta nyt on myös operaattoreilla tiedossa, missä oman verkon peitto on riittämätön. Elikkä toivotaan, että teleoperaattorit investoivat sinne, ja sen takia minä käyn niitä keskusteluja heidän kanssaan säännöllisesti. No, tässä oli monta hyvää kysymystä, kiitos niistä. Ensinnäkin CAPista ja maataloudesta: nyt kun ne kaksi pilaria yhdistettiin, niin sehän näyttää siltä, että se voisi ns. laskennallisesti tippua sen 10—15 prosenttia, ei todellakaan 30:tä, mutta kyllä itse luotan siihen, että Suomi kansallisten ja alueitten suunnitelmien sisällä pystyy sen pelaamaan järkevästi niin, että me saadaan homma pelittämään. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2025-09-23T17:29:31,2025-09-23T17:32:16,Hyväksytty,1.1 2025_83_349,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan tähän ministerin salkun toiseen osuuteen, nimenomaan tähän omistajaohjaukseen: Se on tietysti hyvä, että valtio on aktiivinen omistaja. Ainahan on tietysti toivottavaa, että nämä välillä varsin suuretkin osinkotulot onnistuttaisiin käyttämään uutta kasvua, uusia innovaatioita luoviin aloihin ja että valtio voisi sitten olla siinä uusien yrityksien rahoituksessa mukana eikä niinkään käyttäisi sitä siihen syömävelkaan. Tämä Postin vieminen pörssiin sinällään varmasti on erittäin perusteltua, mutta kyllähän tämä on tietysti varsinkin kansalaisten keskuudessa aiheuttanut huolta siitä, mitenkä se postinkuljetus, joka jo nykyisin toimii vähän sinnepäin, pystytään tulevaisuudessa turvaamaan. Meillä on esimerkkejä siitä, miten vaikka sähköverkkojen yksityistäminen aikanaan ei ollut ehkä kuluttajan kannalta se parhain ratkaisu, niin että tähän olisi ne näkemykset valmiina. Loppuun vielä: Mitä tulee näihin lentäviin purkkeihin tuolla taivaalla, jotka menevät maakunnista Helsinkiin, niin sen voin kyllä itse sanoa — olen ihan joskus jopa näitä Jyväskylän purkkeja joutunut aikataulusyistä käyttämään — että niissä on sen verran vähän ihmisiä, että jos jotain rahoja laitatte, niin laittakaa ne mille tahansa muulle reitille kuin sinne Jyväskylän reitille. Se on kyllä Kankkulan kaivoon veronmaksajien rahojen heittämistä. Mielellään otamme ne rahat tehokkaamman junayhteyden saamiseksi Tampere—Jyväskylä-välille. Kiitos tästä. [Toinen varapuhemies Tarja Filatov: Edustaja Kontu. — Edustaja Kontu, mikrofoni ei varmaankaan ole päällä.] ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-09-23T17:40:41,2025-09-23T17:42:19,Hyväksytty,1.1 2025_83_350,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Tehdään näin. — Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_351,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Mauri,Kontu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"No niin, kuuluuko nyt? Anteeksi. — Arvoisa rouva puheenjohtaja! Asia liittyy valtion omistajaohjaukseen. Nyt puolustusteollisuuden... No, hetki. — Otetaan seuraava puheenvuoro, kun saan koneen auki.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Mauri Kontu,911830,,,, 2025_83_352,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja lentoliikenteen, maakuntalentojen, turvaamisesta, ja ministerikin käytti hyvän puheenvuoron. Haluaisin tuoda tämmöisen aika rohkaisevan esimerkin, vaikka ymmärrän sen, että niitten yhtiöiden omistajaohjaus on vähän haastavampaa, jotka ovat pörssissä noteerattuja. Siinä yksittäinen omistaja ei pysty lähtemään kauheana sanelemaan. Mutta muistan, kun muutama vuosi sitten, alle kymmenen vuotta sitten, kävin edustajakollegan kanssa Finnairin johtoa tapaamassa ja Finavian johtoa tapaamassa, että pitäisi Lappiin saada lisää lentoja ja pitäisi avata mahdollisuus kansainvälisille suorille reittilennoille. Lähes 40 Euroopan maasta oli viime talvena Rovaniemelle suoria reittilentoja. Tänä talvena sesonkina Finnair lentää Helsingistä Rovaniemelle isolla koneella 16 päivittäistä edestakaista lentoa, sunnuntaisin 15 päivittäistä. Asiat voivat muuttua, kun tehdään yhdessä töitä myönteisessä hengessä. Tämä olkoon rohkaiseva esimerkki.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-09-23T17:42:52,2025-09-23T17:43:56,Hyväksytty,1.1 2025_83_353,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Ollikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_354,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Ärade fru talman! Jag vill tacka ministern för presentationen och det svar som han gav just till exempel gällande tågförbindelser men också kring regionflygen och hur viktiga de är för livskraften regionalt. ,Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2025-09-23T17:43:57,2025-09-23T17:44:15,Hyväksytty,1.1 2025_83_355,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Monet kiitokset ministeri Strandille. Mielelläni pidän Ciniasta separaatin sitsin kanssanne ihan valitsemassanne kahvilassa. Mutta toinen kysymys — joka liittyy nimenomaan tähän keltaiseen kirjaan — liittyy Cinian emoyhtiönä hoitamaan Habilito-nimiseen yhtiöön: tämä on siis pyrkimys todistaa nyt, että Suomi aidosti on digitalisaation kärkimaa ja huolehtii kyberturvallisuudesta ja niin sanotusta krypto-omavaraisuudesta luomalla tällaisia salausteknologioita. Nyt Puolustusvoimat on nähnyt tämän aivan olennaisena kysymyksenä meidän turvallisuuden kannalta, ja myös VTT on tuottanut tähän valtio-omisteiseen yhtiöön sitä osaamista, jota Eurooppaan on ehditty tässä hetken aikaa jo viedä, saada sekä Naton vaatimuksenmukaisuudet että EU-markkinoiden vaatimuksenmukaisuudet salaustuotteisiin, jotka paitsi ovat välttämättömiä kansallisen ja eurooppalaisen turvallisuuden ja omavaraisuuden kannalta myös olisivat teknologian vientituotteita parhaasta päästä. Ja nyt tässä keltaisessa kirjassa ei ole tälle yhtiölle yhtään rahoitusta, joten se ei pysty hakemaan nyt yksityisiltä markkinoilta kasvurahoitusta. Voisitteko, arvoisa ministeri, [Puhemies: Aika!] korjata tämän ehkäpä vahingossa tapahtuneen laiminlyönnin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-09-23T17:45:03,2025-09-23T17:46:32,Hyväksytty,1.1 2025_83_356,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Kontu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_357,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Mauri,Kontu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Asia liittyy valtion omistajaohjaukseen. Nyt puolustusteollisuuden kehitys on ollut hyvin vahvaa eri teollisuuden aloilla, mikä on hieno ja myönteinen asia koko Suomelle, niin kuin on puhuttu. Toisaalta perinteinen teollisuus on osittain kärsinyt matalista tilauskannoista. Syistä on myöskin tänään puhuttu laajasti. Valtio ja hallitus ovat monin tavoin pyrkineet olemaan mukana. Tavoitteena on pyrkiä pitämään teollisuuden pyörät pyörimässä myös tulemalla omistajiksi yrityksiin. Näen suunnan oikeaksi turvataksemme osaamisen säilymisen ja kehittämisen Suomessa. Yksi esimerkki on kehitys Valmet Automotive ‑tehtaalla tuolla Uudessakaupungissa ja sen osaamisen suhteen, kun valtio lunasti kiinalaiset osakkaat pois, suomalaiseen omistukseen. Ymmärtääkseni juuri tuolla rakenteella pyritään turvaamaan kulkuneuvo-osaaminen täällä ja sen hyödyntäminen tulevaisuuden tarpeisiin. Arvoisa puhemies! Arvon ministeri, valitettavasti juuri tänään kuulimme ison uutisen, että tämä tehdas on ryhtynyt merkittäviin muutosneuvotteluihin ja tämä koskee lähes 1 300 työntekijää Uudessakaupungissa. Kysymys: onko hallituksella mahdollisuutta ryhtyä nopeisiin toimenpiteisiin tehtaan osaamisen hyödyntämiseksi Puolustusvoimien kulkuneuvojen valmistuksessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Mauri Kontu,911830,2025-09-23T17:46:32,2025-09-23T17:48:23,Hyväksytty,1.1 2025_83_358,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_359,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy ministeri Strandia kiittää näistä vastauksista. Voi kai todeta, että tässä paras ministeri säästettiin viimeiseksi, ja sillä on varmaan puolin ja toisin vaikutusta myös ylipäätänsä tähän keskustelun tasoon, joka mielestäni on tässä jo hyvälle tasolle noussut. Olisin vielä puuttunut tässä toisessa puheenvuorossa tähän omistajaohjauksen kokonaisuuteen. Niin kuin ministeri oli aivan oikein huomannut, olen ihan ymmärtäväinen niille aikomuksille, joita valtio-omistajalla on ollut esimerkiksi Postin suhteen. Siinähän tärkeintä nyt suomalaisten kannalta on se, että emme nyt lähde pilkkomaan yhtiötä, jolloin juuri olisi sitten se suurempi uhka sille, että esimerkiksi kirjepostit jäisivät tulematta eri puolilla maata, ja tästä on tärkeää pitää kiinni. Mutta nyt kun todella tämän kirjan mukaan neljään miljardiin nousee jo tämä investointiohjelma, mutta tuloutukset ovat siellä noin puolessavälissä, niin millä tavoin nyt tämä kahden miljardin aukko tässä saadaan umpeen tulevien vuosien aikana?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-09-23T17:48:23,2025-09-23T17:49:31,Hyväksytty,1.1 2025_83_360,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Kurvinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_361,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies, ärade minister! Halusin tulla tänne sivistämään itseäni, kun tunnen ministeri Strandin hyvin. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-09-23T17:49:31,2025-09-23T17:49:47,Hyväksytty,1.1 2025_83_362,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ehdin viime hetkellä hätiin, kun edustaja Kokko täällä lupaili maakuntalentoja raideliikenteen alttarille. [Naurua — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: On se kun ei saa mistään leikata!] Haluaisin muistuttaa vielä siitä, että siinä on tietynlainen muna—kana-tilanne kuitenkin näitten tyhjien purkkien kanssa. Niin kauan aikaa kuin siellä yhteydet ovat aamukuudelta tai puoliltaöin, toivoisin, että ennen kuin niitä lähdetään kokonaan ajamaan alas, kokeiltaisiin jollakin lailla käytännöllisempiä aikatauluja. Tiedän, että siellä kysyntää on, ja elinkeinoelämä on tehnyt ihan uskottavia selvityksiä siitä merkityksestä alueelliselle elinvoimalle. Tosiaan toivoisin, ja tiedän, että se on alueellinen toive, että jossain vaiheessa kokeiltaisiin vähän mielekkäämpiä aikatauluja, koska uskon vahvasti, että ne purkit saadaan täyteen, etenkin ottaen huomioon kansainvälinen liikenne ja elinkeinoelämä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-09-23T17:51:12,2025-09-23T17:52:03,Hyväksytty,1.1 2025_83_363,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_364,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Rouva puhemies! Luottamus hallitusta kohtaan on heikko, mutta kun kuuntelee ministeri Strandia, niin tässähän alkaa olemaan ihan valonpilkahduksia. [Antti Kurvinen: Hän voisi olla enemmän pääministerinä, eikä vain pari päivää kesällä!] Kyllä maakunnan kepulaisen mieltä lämmittävät nämä ministerin puheet, kun puhutte niin kauniisti koko Suomen kehittämisestä ja tuotte myös Itä-Suomen esille. Kiitoksia siitä. Täällä on puhuttu nyt EU-vaikuttamisesta, ja on mukava kuulla, että aktiivisesti ennakkovaikutetaan. Puhuitte yhteisveloista ja siitä, että Suomi vastustaa niitä. No, perussuomalaisia ei nyt tällä hetkellä täällä isossa salissa ole, mutta heillekin yhteisvelka kelpaa silloin kun sitä tehdään tämän SAFE-puolustusvälineeseen käytettävän yhteisvelan nimissä. Ehkä kysymys nyt ministerille ennen kaikkea tuonne EU-vaikuttamiseen: kun näitä puhtaan siirtymän tai vihreän siirtymän hankkeita viedään eteenpäin, niin miten pidetään huoli siitä, että suomalaiset yritykset pysyvät kilpailukykyisinä eivätkä ne joudu suhteettoman byrokratian alle, EU-byrokratian ja sitten myös kansallisella tasolla byrokratian alle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-09-23T17:52:03,2025-09-23T17:53:18,Hyväksytty,1.1 2025_83_365,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Kaunistola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_366,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kun maakuntalennot ovat nousseet täällä vahvasti esiin keskustelussa, niin minäkin vähän siitä sanon muutamalla sanalla: Meillä Porissahan toimii kenttä, mutta kentän kanssa on jouduttu tekemään valtaista taistelua. Nyt olemme saaneet kenttämme, kiitos hallituksen, mukaan näiden maakuntalentojen rahoittamisen piiriin, mikä on meille erittäin tärkeä asia. Porin lentoaseman vaikutusalueen yrityksien liikevaihdosta 20 prosenttia on riippuvaista lentoliikenteestä, ja kun meillä lentää tämä Pori—Helsinki-väli, niin se on tällä alueella myös paljon enemmän kuin pelkkä lento. Eli täytyy muistaa liikevaihdot, työpaikat, verotulot, investoinnit, kaikki, jotka liittyvät vahvasti tähän meidän kenttään. Kiitokset ministeri Strandille. Me olemme myös Suomen Ilmailuopiston osalta käyneet paljon keskustelua, ja myös se on yksi keskeinen osa tätä meidän lentokenttäalueen kehittämistä. Kuten myös pitää ottaa huomioon Puolustusvoimien tarpeet maakuntakentissä ja kenttien tulevaisuuden suunnittelussa, ja me olemme erilaisessa tilanteessa myös siltä osin kuin aiemmin. Strateginen toiminta Puolustusvoimille pitää tältä osin myös turvata. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-09-23T17:53:21,2025-09-23T17:54:36,Hyväksytty,1.1 2025_83_367,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Sitten ministeri Strand, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_368,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Joakim,Strand,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla jäi edelliskierroksella Marttilalle vastaamatta näistä ruokainnovaatioista. Se oli aika silmiä avaavaa, kun tapasin EU:n innovaatioista vastaavan komissaarin. Hän tuli ensimmäisenä minulle puhumaan Solar Foodsista — siinä on hyvä esimerkki, miten on hereillä oltu. Kyllä se on semmoinen asia, mistä varmaan meidän kaikkien tarvitsee ottaa vähän enemmän koppia, koska nyt tuntuu, että se ei ole kellään. Mutta lupaan itse paneutua siihen, miten kaikki regulaatio ja muu siihen liittyy. Varmaan tässä edellinen erinomainen maa- ja metsätalousministeri Kurvinen nyökkäili, että ehkä tämä kuuluu kyllä ”kolmeen M:ään”, mutta minun mielestäni se on osa innovaatiopolitiikkaa ja ylipäätään näitä tulevaisuusaloitteita myöskin. Edustaja Kokko, Postista: No, mitä tulee yleispalveluvelvoitteeseen, tämä mahdollinen listaaminenhan ei vaikuta siihen mitenkään. Se ei vaikuta sanomalehtien jakelutukeen mitenkään. Mehän ollaan ääneen sanottu, että kyllähän valtion on tarkoitus pysyä enemmistö- ja pitkäjänteisenä omistajana, vaikka Posti listattaisiin. Se on kanssa hyvä muistaa. Edustaja Kontu, Valmet Automotivesta: Valtiohan hiljattain siirtyi pääomistajaksi Valmet Automotivessa ja meni kyllä siihen mukaan ihan tietoisina eurooppalaisen autoteollisuuden nihkeistä näkymistä, mutta samalla tiedetään myös, että Valmet Automotivella on uusi strategia, jossa muun muassa puolustusteollisuuden sopimusvalmistus on yksi kärki, ja itse näen siinä kyllä paljon potentiaalia. Tietenkin nämä muutosneuvottelut, mistä tänään uutisoitiin, ovat ikäviä. Ne kuuluvat operatiiviselle johdolle, totta kai, mutta huomasin, että muun muassa työministeri oli jo siinä aktiivisesti pallon päällä ja oli ollut yhteydessä sekä kaupungin johtoon että yhtiön johtoon. Mutta toivomme, että se uusi strategia lähtee vetämään, ja itse uskomme siihen. Edustaja Lohi puhui hyvin siitä, että kun yhteistyöllä tehdään, niin saadaan myös lentoja vaikka minne päin maailmaa menemään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2025-09-23T17:54:42,2025-09-23T17:56:55,Hyväksytty,1.1 2025_83_369,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Karoliina,Partanen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! SDP:n edustajien puheenvuorot tänään ovat osoittaneet, että talouden kasvu on SDP:n suurin pelko — ei siis pelko työllisyysluvuista vaan siitä, että talous lähtee kasvuun ja suomalaiset saavat veronkevennyksiä. Tätäkö Suomi todella tarvitsee? Ei, vaan Suomi tarvitsee toivon ja optimismin viestiä, ja sen takia hallitus tekee veronkevennyksiä kaikkiin veroluokkiin SDP:n vääristelystä huolimatta. Arvoisa puhemies! SDP:n vastustuksesta huolimatta useat merkit ja ennusteet kertovat siitä, että Suomen talouden kasvu on lähdössä vihdoin kunnolla käyntiin. Tänään viimeksi saimme tärkeän uutisen Royal Caribbeanin pitkäaikaisesta aiesopimuksesta Turun telakan kanssa. Tämä uutinen tulee tuomaan Suomeen lukuisia työpaikkoja. Teollisuuden tilauskirjat siis täyttyvät, investoinnit kasvavat, [Niina Malmin välihuuto] kuluttajien ostovoima palaa ensi vuonna vuoden 2020 tasolle. Pienet ja keskisuuret yritykset kertovat odotusten paranevan, ja myös rakennusteollisuus odottaa kasvun alkavan. Samaan aikaan kun talous kasvaa, oppositio puhuu Suomea syvemmälle suohon. Opposition tuomiopäivän julistaminen on surullista ja vastuutonta politiikkaa. Suomi tarvitsee nyt optimismia ja tulevaisuudenuskoa. Arvoisa puhemies! Alkavaa talouskasvua on tuettava juuri tässä hetkessä. Vuoden 26 budjetissa toimeenpannaan yli miljardin euron työn verotuksen kevennykset, kevennetään perintö‑ ja lahjaveroa sekä jatketaan vahvoja t&k-panostuksia. Kokoomuksen pitkäaikainen tavoite ylimpien marginaaliverojen laskemisesta toteutuu. Tämä on työnteon kunnianpalautus. Työn verotus keveneekin hallituskauden aikana historiallisella tavalla. Ensi vuoden yli miljardin euron veronkevennykset parantavat ostovoimaa ja työnteon kannustimia kaikissa tuloluokissa — siis kaikissa tuloluokissa. Hallitus keventää pieni‑ ja keskituloisten verotusta yli miljardilla eurolla tämän hallituskauden aikana. Keskituloisen kaksilapsisen perheen verotus kevenee jopa 1 500 euroa vuodessa. Kyse on ostovoiman vahvistamisesta sekä työnteon kannusteiden parantamisesta. Halusi SDP sitä tai ei, niin palkasta jää enemmän käteen vaalikauden lopussa kuin sen alussa. Milloin vasemmisto-oppositio olisi tehnyt jotain vastaavaa? Veronkevennykset tuntuvat erityisesti harmittavan pääoppositiopuoluetta SDP:tä, joka käy puheenjohtajansa suulla raivokasta kampanjaa ja yrittää viestittää, että kukaan ei ole tosiasiassa saamassa veronkevennyksiä. Tämä on osoitus SDP:n pelosta. Mikään ei tunnu pelottavan SDP:tä niin paljon kuin se, että Suomen talous todella lähtisi kasvuun ja ihmisten ostovoima paranee. Arvoisa puhemies! Vaikka oppositio muuta väittää, tosiasia on, että Suomen työllisyystilanne lähti heikkenemään Marinin kauden aikana vuoden 2022 lopusta alkaen erityisesti johtuen heikosta suhdanteesta. Heikkoa suhdannetilannetta, [Antti Kurvinen: Nytkö huono suhdanne on edellisen hallituksen vika?] maailmanpolitiikkaa ja Suomen maantieteellistä sijaintia ei mikään puolue pääse pakoon. Venäjän käymä aggressiivinen hyökkäyssota ja yhteinen 1 300 kilometrin rajamme näkyvät väistämättä siinä, miten voimakkaasti Euroopan laajuinen suhdannetilanne on vaikuttanut pieneen vientivetoiseen Suomeen. Hallitus on tehnyt lukuisia toimenpiteitä, joilla pyritään vahvistamaan rakenteellista eli suhdanteesta riippumatonta työllisyyttä. Hallituksen jo päättämät toimet vahvistavat työllisyyttä valtiovarainministeriön mukaan yli 90 000 työllisellä keskipitkällä aikavälillä. Tämä on tärkeää siksi, että kun talous lähtee kunnolla vetämään, on meillä tehty uudistuksia, jotka mahdollistavat kasvun kestävyyden. Olemme työllisyydessä edelleen jäljessä muita Pohjoismaita. Rakenteellinen työttömyys on Suomessa verrokkimaita korkeammalla, sillä verrokkimaissamme työmarkkinat on tuotu nykypäivään jo vuosikaudet sitten. Meillä nämä toimet tehdään nyt vihdoin ja viimein Orpon hallituksen toimesta. Hallituksen historialliset uudistukset työmarkkinoille, kuten paikallisen sopimisen laajentaminen kaikkiin yrityksiin, poliittisten lakkojen rajaaminen ja yritysten rekrytointirohkeuden vahvistaminen monin keinoin luovat edellytykset talouden ja työllisyyden kääntymiselle kasvuun. Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi haluan kiittää siitä, että vuoden 26 budjetti sisältää tärkeän turvakotien rahoituksen lisäyksen. Rahoitusta korotetaan 3,45 miljoonalla eurolla. Viimeaikaiset tutkimukset ja uutiset osoittavat, että Suomi on naisille edelleen vaarallinen paikka ja naiset kokevat erityisesti kotona väkivaltaa. Määrärahan lisäys on tärkeää, jotta voimme turvata riittävän määrän paikkoja turvaa hakeville. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Karoliina Partanen,1520,2025-09-23T18:00:54,2025-09-23T18:06:20,Hyväksytty,1.1 2025_83_370,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kokko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_371,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy sen verran korjata edeltävää puhujaa, että emme me SDP:ssä ole sanoneet, etteikö kukaan näistä hallituksen veronalennuksista hyötyisi. Parhain kymmenys niistä tulee hyötymään, se kaikista suurituloisin joukko, ja tämän on Veronmaksajain Keskusliittokin todennut, ketkä ovat ne parhaimmat hyötyjät näistä hallituksen veronalennuksista. Se on siinä mielessä mielenkiintoista, että edellisen hallituksen aikana eurooppalainen suhdanne oli nähtävästi se peruste siihen, että taloudella meni huonosti, mutta nyt sitten, kun ne samat suhdanteet osoittavat Euroopassa kasvua, Suomi ei jostain syystä ole tässä kasvussa mukana, niin en nyt sitten tiedä, pitääkö näitä suhdanteita katsoa vai ei. Tietysti se on hyvä, että tänään on saatu tieto siitä, että Royal Caribbean on saanut erittäin merkittävän tilauksen, mutta samalla Valmet Automotive on ilmoittanut tuhannen henkilön vähennyksestä, joten en nyt ihan ole varma tämän edellisen puhujan kanssa, missä se talouskasvu on oikein näkymässä. Mutta, arvoisa puhemies, nyt käsittelyssä oleva talousarvio antaa kyllä karmean kuvan maamme talouden tilasta ja erityisesti sen tulevaisuudesta. Valtion menot tulevat olemaan ensi vuonna yli 90 miljardia euroa tulojen jäädessä noin 81,5 miljardiin euroon. Tulojen ja menojen epäsuhta tulee edelleen näkymään massiivisena velkaantumisena, vaikka hallitus yrittääkin kirjanpidollisella kikkailulla eli Valtion asuntorahaston jäljellä olevan kassan tulouttamisella valtion budjettiin paikata asiaa. Näin 8,7 miljardin euron alijäämä on todellisuudessa yli 11 miljardia euroa — tämä siis siitä huolimatta, että hallitus on jo toteuttanut merkittäviä leikkauksia suomalaisen hyvinvointivaltion peruspalveluihin. Massiiviset leikkaukset yhdistettynä hyvätuloisia suosivaan veropolitiikkaan saavat kyllä kysymään, missä se vastuullinen talouspolitiikka oikein piileksii. No, ei se ainakaan hallituksen riveissä ole. Myöskään näin vaalikauden puolivälin jälkeen velkaantumisen perusteluksi ei voi enää käyttää syytä, että ”koska edellinen hallitus”. Ei sitä toki ole voinut aikaisempikaan käyttää, jos on halunnut harjoittaa älyllistä politiikkaa, sillä mikään, mitä edellinen hallitus teki tai jätti tekemättä, ei anna oikeutusta nykyhallituksen harjoittamalle talouspolitiikalle, vaan nämä ovat valintoja. Esimerkiksi hallituksen ei ole pakko heikentää sosiaaliturvaa, työelämän pelisääntöjä ja toteuttaa suurituloisia hyödyttävää veropolitiikkaa. Nämä ovat kaikki valintoja — kaikki valintoja, joita hallitus on päättänyt tehdä. On hallituksen valinta laskea ministereiden tuloluokan verotusta, ja on valinta pudottaa 27 000 uutta lasta köyhyyteen. Arvoisa puhemies! Kansalaisten heikko luottamus tulevaisuutta kohtaan on merkittävin syy nykyiseen heikkoon talouskehitykseen. Vaikka käytettävissä olevat tulot ovat suurimmalla osalla suomalaisia nousseet inflaation hidastumisen, korkojen laskun ja palkkojen nousun myötä, niin silti kotitaloudet varautuvat pahimpaan ja laittavat eurot mieluummin säästöön kuin kulutukseen. Epävarmuus tulevaisuutta kohtaan näkyy kyllä kotitalouksien tileillä, joiden yhteenlaskettu talletuskanta on jo valtiovarainministeriön arvioiden mukaan reilusti yli 100 miljardia euroa, kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla. Siitä olen kyllä pääministerin kanssa samaa mieltä, että kansalaisten luottamusta tulevaisuuteen täytyy vahvistaa, mutta niiden keinojen täytyy olla oikeita. Se tarkoittaa sitä, että hallitus toteuttaisi politiikkaa niin, että töitä on tarjolla ja palkalla tulee aidosti toimeen; sitä, että jokaisella on mahdollisuus kouluttautua, että kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa; luottamusta siihen, että hyvinvointivaltio pitää kaikista huolen silloin, kun omat voimat eivät riitä; sellaista politiikkaa, jossa myös seuraava sukupolvi saa elinkelpoisen planeetan. Nykyinen menojen ja tulojen epäsuhta kuitenkin haastaa hyvinvointivaltion antaman palvelulupauksen. On selvää, että suomalainen hyvinvointivaltio tarvitseekin perusteellisia uudistuksia, jotta tämä palvelulupaus pystytään myös tulevaisuudessa takaamaan, ja tämä edellyttää, että kansalaisten veroeurot käytetään mahdollisimman tehokkaasti kaikkien suomalaisten hyödyksi. Hyvinvointivaltion perustan vahvistamisessa keskeisessä osassa ovat muutama vuosi sitten työnsä aloittaneet hyvinvointialueet. Luotan henkilökohtaisesti aluepäättäjien vastuullisuuteen eli siihen, että he tekevät rohkeita, tulevaisuuteen katsovia ratkaisuja, joilla käytettävissä olevat eurot ja henkilöstö saadaan riittämään kansalaisten huolenpidon turvaamiseksi. Tähän työhön toivon myös hallitukselta tukea antamalla hyvinvointialueille työrauhan ja esimerkiksi pidentämällä alijäämän kattamisvelvoitetta nykyisestä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-09-23T18:06:23,2025-09-23T18:11:34,Hyväksytty,1.1 2025_83_372,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_373,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihan tiiviisti: se, mikä on kaikista suurin ongelma tässä vuoden 26 budjettiesityksessä, niin kuin se on ongelma koko hallituksen talouspolitiikassa, on se, että Orpon hallitus on epäonnistunut suhteellisen totaalisesti sekä talouskasvun edellytysten luomisessa että sitten aktiivisessa työllisyyspolitiikassa ja siinä, että saataisiin suomalaisille — sillä tavalla, kuten meidän perustuslaissammekin todetaan — mahdollisimman paljon työmahdollisuuksia maassa. Meillähän vanhassa hallitusmuodossa puhuttiin siitä, että työvoima on valtiovallan erityisessä suojeluksessa. Nyt se on hieman modernimmin muotoiltu. Nykyisessä valtiosäännössämme todetaan, että julkisen vallan tehtävä on edistää työllisyyttä ja turvata mahdollisuuksien mukaan kaikille oikeus työhön. Voi miettiä, mitenkä tämä perusoikeudeksi meidän perustuslakiin yhdessä kirjattu ajatuksemme toteutuu tilanteessa, jossa ihmisiä on Suomessa enemmän työttömänä kuin on koko Espoon kaupungin väkiluku. Meillä on pitkästi yli kolmesataatuhatta työtöntä, 10 prosentin työttömyysprosentti Suomessa, Euroopan toiseksi kovin työttömyys heti Espanjan jälkeen, erittäin syvä nuorisotyöttömyys, erittäin vaikea pitkäaikaistyöttömyys. Aikanaan 1970-luvulla Urho Kekkonen runnasi niin sanotun hätätilahallituksen pystyyn 60 000 työttömän kohdalla, ja nyt tosiaan mennään 300 000:ssa. Hieman ehkä työministeri rypistelee otsaansa, kun nyt jo tuhatta ihmistä koskevat muutosneuvottelut on tänään aloitettu. Hallitus on tehnyt sellaista niin sanottua kuripolitiikkaa talouspolitiikassa: veroja on korotettu ja menoja on leikattu hyvin voimakkaasti. Me Suomen Keskustassa ymmärrämme tiettyyn rajaan asti tässä julkisen talouden velkatilanteessa nämä vaikeat toimenpiteet, mutta sitä me emme hyväksy, emme tässä budjetissa emmekä aiemmissakaan, että varsinkin nämä säästöt ovat kohdistuneet hyvin pitkälti samoille väestöryhmille. Ei ole arvioitu, millä tavalla esimerkiksi työttömänä olevan yksinhuoltajan perheeseen nämä leikkaukset osuvat. Siellä on kumuloitunut monta leikkausta yhtä aikaa, ja se ei ole yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, ja se ei ole sitä, että Suomea pidetään yhdessä kasassa. Arvoisa puhemies! Hallituspuolueet ovat syyllistäneet edellistä hallitusta ja edellisiä hallituksia ja kaikkia muita puolueita kuin itseään siitä, että meillä on Suomessa niin paljon velkaa. Jos kuitenkin katsotaan sitten lukemia, niin me nähdään, että tämä Orpon hallitus tulee tekemään todellisen velkaennätyksen. Mikään muu hallitus ei ole onnistunut kerryttämään näin paljon velkaa yhteensä meidän taseeseemme. Nythän tilanne on se, että tässä budjettiesityksessä tehdään tietynlainen silmänkääntötemppu, sillä nyt tuloutetaan 2,3 miljardia euroa Valtion asuntorahastoa purkamalla, ja ilman sitä meidän alijäämämme ensi vuodelle olisi 11 miljardia euroa, ja 8,7 miljardia on nyt sitten saatu aikaiseksi tällä yhdellä silmänkääntötempulla. Yli 50 miljardia tulee todennäköisesti tällä vaalikaudella [Puhemies koputtaa] tämä hallitus ottamaan velkaa, ja se meillä tällä hetkellä on tilanne. Arvoisa puhemies! Keskusta tulee jättämään lähipäivinä välikysymyksen [Puhemies koputtaa] Suomen työttömyyskriisistä ja epäonnistuneesta työllisyyspolitiikasta, mutta jotta ei jäisi liian synkkä maku, kun nyt kokoomus on vaihtanut tämmöiseen positiiviseen linjaan [Puhemies koputtaa] ensin kaksi vuotta kaikkia peloteltuaan, niin päätän siihen positiiviseen, että hyvää tässä budjetissa on nuorten kesätyöseteli.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-09-23T18:11:36,2025-09-23T18:15:20,Hyväksytty,1.1 2025_83_374,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Muistutan kaikkia edustajia aikarajoista. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_375,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Jos hallituksen talouspoliittista linjaa yrittää kiteyttää johonkin yhteen ajatukseen, niin se on ollut vaaleista lähtien velkaantumiskehityksen taittaminen. Se heijastui myös tänään meillä keskustelussa, kun vaikka kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa edustaja Kopra totesi, että säästöpäätökset teemme siksi, että jälkeemme jäisi muutakin kuin velkaa, tai vaikka kun kokoomus eilen julkaisi päivityksen, jossa kysyi, onko oikein, että elämme tulevien sukupolvien piikkiin. No, nyt on kuitenkin niin, että kun katsoo tätä budjettiesitystä ja siivoaa sieltä eräänlaiset kirjanpidolliset kikat, niin valtion velkaantuminen valitettavasti jatkuu liki ennätystahtia. Eli hallitus ei näytä onnistuvan tässä keskeisessä talouspolitiikan tavoitteessaan. On totta, niin kuin tänäänkin on hallituspuolueiden suunnalta moneen otteeseen kuultu, että olosuhteet ovat sekä maailmalla että kotimaassa monessa suhteessa haastavat, mutta hallitus on omilla päätöksillään valinnut pahentaa tätä velkaantumista, kun se on päättänyt myöntää merkittävät veronkevennykset suurituloisille ja muun muassa fossiilisille tuontipolttoaineille. Samalla kun velkaantumisesta puhutaan, niin hallituspuolueet johdonmukaisesti unohtavat muun tyyppisen velan kuin euromääräisen velan. Hallitus omilla päätöksillään valitettavasti kasvattaa hyvinvointivelkaa, mistä ehkä se lohduttomin kiteytys on, että hallitus on omilla päätöksillään suistamassa tässä maassa köyhyyteen 27 000 lasta. Hallitus myös kasvattaa ympäristövelkaa, mikä näkyy muun muassa hallituksen päätöksissä lisätä liikenteen ilmastopäästöjä tai luonnonsuojelumäärärahojen leikkaamisessa, joka vaikeuttaa meidän luontokadon ratkaisemista. On siis kyse euromääräisestä velasta tai hyvinvointivelasta tai ympäristövelasta, niin kaikilla näillä rintamilla hallitus on nyt jäämässä kauas omistakin tavoitteistaan. No, tämänpäiväisessä keskustelussa useissa puheenvuoroissa väitettiin, että hallitus olisi tekemässä parannuksia muun muassa lapsiperheiden asemaan. Tämä tuli valtiovarainministeri Purran puheenvuorossa ja vaikka edustaja Räsäsen kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuorossa. Hallituspuolueista on toki mielellään tuotu esiin niitä yksittäisiä pienehköjä parannuksia, joita tässä budjetissa ja aiemmissa päätöksissä on saatu aikaan. Ne ovat kaikki toki tervetulleita, mutta ne valitettavasti kalpenevat sen ison kuvan rinnalla, joka on merkittävä leikkaaminen suomalaisten perusturvasta ja peruspalveluista. Arvio toisensa jälkeen osoittaa selvästi, että nämä hallituksen päätökset heikentävät erityisesti köyhimpien ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten, mukaan lukien lapsiperheiden, asemaa tässä maassa tavalla, jota pidän mahdollisesti vaarallisena ja kohtalokkaana tulevaisuuden kannalta. On totta kai hyvä, että vaikka äitiyspakkaukseen saadaan parannuksia, mutta me puhutaan useita kertaluokkia pienemmästä asiasta kuin se vahinko, jota hallitus saa aikaan, kun se leikkaa kaikkein köyhimpien toimeentulosta. Edustaja Mäkelä debatissa aiemmin tänään toisti aiemmin esittämänsä väitteen, että ilmastotoimista voitaisiin tässä maassa säästää miljardeja. No jokainen, joka lukee tuon keltaisen budjettikirjan, aika nopeasti varmasti tekee sen havainnon, että Suomessa ei käytetä miljardeja euroja ilmastotoimiin, ja näin ollen sieltä ei voi myöskään miljardeja euroja säästää. No, edustaja Mäkelä on väittänyt toisessa yhteydessä, että nämä säästöt ovat saatavissa päästökaupasta, mutta päästökauppahan päinvastoin tuottaa valtiolle rahaa, koska päästöoikeuksien huutokauppatulot päätyvät valtion kassaan ja niillä voidaan rahoittaa niitä hyvinvointiyhteiskunnan välttämättömiä menoja, joita me kaikki tässä salissa kannatamme, tai vaikka määrärahalisäyksiä puolustukseen. Ei ole siis olemassa jotain sellaista taikapussukkaa, josta on otettavissa ilmastotoimien otsikon alta miljardeja euroja, joilla voitaisiin tätä julkisen talouden tilannetta paikata. Puhemies! Viimeisenä haluaisin palata muun muassa pääministerin ja monen muunkin hallituspuolueen edustajan tänään esittämään moitteeseen oppositiopuolueille, että oppositiopuolueet eivät muka esittäneet tässä keskustelussa riittävästi vaihtoehtoja. Tähän voisi tietysti vastata monellakin tapaa, mutta lähestyn sitä ensisijaisesti kahdelta suunnalta. Ensimmäinen on se, että meillä on eduskunnassa varattu aivan erillinen päivä tässä salissa keskustella oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteista, [Aino-Kaisa Pekonen: Juuri näin!] ja siinä on erinomainen tilaisuus pääministeri Orpolle ja kaikille muillekin hallituspuolueiden edustajille syynätä tarkkaan oppositiopuolueiden vaihtoehtoja ja esittää niistä omia näkemyksiään. On sen takia ehkä vähän kohtuutonta, että kun tänään on tarkoitus ollut arvioida hallituksen budjettiesitystä, niin juuri tässä tänään olisi pitänyt kaikki ne vaihtoehdot esittää. Toiseksi pääministeri Petteri Orpo on valitettavasti toistuvasti näistä vaihtoehtobudjeteista huolimatta väittänyt, että mitään uskottavaa vaihtoehtoa ei ole esitetty, ja kun hän näin väittää, niin se asettaa vähän kyseenalaiseksi sen ajatuksen, kuinka paljon täällä kannattaa oppositiopuolueiden omia vaihtoehtoja esitellä, jos ne sivuutetaan näin välinpitämättömästi joka tapauksessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-09-23T18:15:25,2025-09-23T18:20:59,Hyväksytty,1.1 2025_83_376,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_377,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meidän on korkea aika keskustella hyvinvointivaltiosta. Kyse on projektista, joka on varmistanut jokaiselle ihmiselle hyvän elämän edellytykset riippumatta siitä, millaiset lähtökohdat kukin on saanut. Kun hyvinvointi, koulutus, sivistykselliset oikeudet ja riittävä toimeentulo on varmistettu, sosiaali- ja terveysmenot laskevat ja ihmisten mahdollisuus työllistyä kasvaa. Kun tulo- ja varallisuuserot ovat pienemmät, vastakkainasettelu ja köyhyys vähenevät ja yhteiskunta on turvallinen kaikille. Muun muassa tätä tarkoitetaan, kun puhutaan hyvinvointivaltiosta. Arvoisa puhemies! Hyvinvointivaltio on projektina saanut yhteiskunnallisesti varsin laajan hyväksynnän. Valitettavasti niin ei enää ole. Perussuomalaisten puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Riikka Purra on puhunut jopa ylipaisuneesta sosiaalivaltiosta. Osittain tämä johtuu perussuomalaisten ihmisiä ihonvärin ja kotimaan perusteella arvottavasta politiikasta. Perussuomalaisille esimerkiksi paperittomuus on riittävä syy olla tarjoamatta ihmisille heidän tarvitsemiaan terveyspalveluita. Tässä budjetissa yksi esimerkki on lisäksi kotouttamistukien leikkaus, mutta kyse on kuitenkin myös muusta. Perussuomalaiset ovat olleet mukana Suomen historian mahdollisesti oikeistolaisimmassa hallituksessa leikkaamassa sosiaaliturvaa köyhiltä suomalaisilta sekä heikentämässä suomalaisten työntekijöiden oikeuksia ja polkemassa suomalaisten duunareiden palkkoja. Perussuomalaiset puhuvat maahanmuutosta siksi, että haluavat siirtää huomion pois hyvinvointivaltion rakenteiden tietoisesta murentamisesta. Hallituspuolueista pääministeripuolue kokoomuksella on perussuomalaisiakin suurempi rooli siinä, miten hyvinvointivaltiota ylläpitäviä rakenteita on heikennetty. Kokoomus on retorisesti taitava viestintäpuolue. Sen sijaan, että se myöntäisi avoimesti leikkaavansa hyvinvointivaltion toimintaedellytyksistä, kokoomus käyttää retorista ilmaisua ”hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen”. Laitoin tämän sanaparin hakukoneeseen. Enterin painalluksella kävi ilmi, että hyvinvointiyhteiskunnan pelastamista eufemismina leikkaamiselle ovat käyttäneet kokoomuksessa ainakin pääministeri Petteri Orpo, entinen ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sekä parlamentaarista velkajarrutyöryhmää luotsaava Ville Valkonen. Tänään tätä samaa ilmaisua käytti tässä salissa myös kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra. Miltä hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen on sitten näyttänyt? Pelkästään ensi vuonna leikataan kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta, tutkimus- ja kehitysrahoituksesta, vanhusten kotihoidosta ja vammaisten palveluista. Asunnottomuus, osattomuus, köyhyys ja leipäjonot ovat kasvaneet. Samalla ovat kasvaneet rikkaiden käteenjäävät tulot. Kokoomus leikkaa toisella kädellä viimesijaista tukea eli toimeentulotukea ja keventää toisella kädellä miljoonan tienaavan ihmisen verotuloja 130 000 euroa vuodessa. Kokoomuksen sanoissa kyse on hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisesta, mutta kokoomuksen teoissa kyse on köyhiltä ottamisesta ja rikkaille antamisesta, siis täysin päinvastaisesta kuin mitä hyvinvointivaltiolla tarkoitetaan. Arvoisa puhemies! Jos haluamme pitää kiinni hyvinvointivaltiosta, se edellyttää valtion tulopuolesta huolehtimista. Toisin kuin joskus kuulee väitettävän, kukaan ei lähtökohtaisesti halua verottaa enempää kuin on tarve. Tämä näkyy muun muassa Helsingin kuntapolitiikassa, jossa niin oikeisto kuin vasemmisto haluavat pitää veroprosentin mahdollisimman alhaisena muun muassa siksi, että asuminen on pääkaupunkiseudulla kalliimpaa. Mutta silloin, kun välttämättömiin palveluihin täytyy resursoida esimerkiksi siksi, että ikääntyvä väestö tarvitsee hoivaa ja ilmastonmuutoksen hillintätekoja, on verotuksen progression vahvistaminen keino varmistaa palveluiden toimivuus. Sen sijaan tämä hallitus on päättänyt leikata vanhustenpalveluista ja ilmastotyöstä samalla, kun se antaa rikkaille veroaleja. Se on tahallaan ylenkatsonut valtion tulopuolta, jotta pääsee jakamaan rahaa eturyhmilleen. Tämä ei ole hyvinvointiyhteiskunnan pelastamista, tämä on hyvinvointivaltion heikentämistä. Arvoisa puhemies! Tässä ajassa hyvinvointivaltiosta huolehtiminen edellyttää mitä ilmeisimmin enemmän puhetta siitä, mitä hyvinvointivaltiolla tarkoitetaan. Jos puhumme oikeiston kieltä, voimme heittää hyvästit hyvinvointivaltiolle sekä käsitteellisesti että käytännöllisesti. Samalla tästä maasta katoavat hyvinvointi, työllisyys ja tasa-arvo. Siihen meillä ei ole varaa yksilöinä eikä yhteiskuntana.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-09-23T18:21:02,2025-09-23T18:26:20,Hyväksytty,1.1 2025_83_378,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Ollikainen, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_379,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Aina, kun käydään talousarviokeskustelua, riippumatta tasosta, tämä keskustelu on aika kiivasta. Myös tänään täällä on käyty kiivasta keskustelua, paljon työllisyydestä itse asiassa, mutta toki myös turvallisuusnäkökulmasta. Jos ajatellaan esimerkiksi tätä keltaista kirjaa, niin käytiin talousvaliokunnan kanssa tosiaan tuolla Ranskassa viime viikolla, ja siellä katsotaan, saavatko he ylipäätänsä tällaisen talousarvion tehtyä. Että kyllä tässä toimivuutta on oikein hyvin, ja kyse on kuitenkin vahvasta toimijasta EU:ssa. On tosiaan myös niin, että meillä ei ole ollut merkittävää kasvua Suomessa yli 15 vuoteen. Myös tämä ensi vuoden budjetti on alijäämäinen 8,7 miljardia euroa. Me joudumme tekemään myös epämukavia päätöksiä tässä tilanteessa, mutta pitkässä juoksussa haluamme, että talous on kestävää. Kyse on siis kustannusten kasvun hillinnästä esimerkiksi sotesektorilla. Tulee muistaa, että sotesektorille myönnetään enemmän rahaa ensi vuonna kuin tänä vuonna. Tämä tulevaisuudenusko, josta on puhuttu paljon täällä tänään kanssa, on ensisijaisen tärkeää, ja meillä täällä salissa on tärkeä rooli siinä, millä tavalla me puhumme ja rakentavasti puhumme. Esimerkiksi edustajat Lintilä ja Andersson ryhmäpuheenvuoroissa nostivat esille tätä, että me luodaan tulevaisuudenuskoa. Myös tässä haluaisin peräänkuuluttaa jonkun verran tulevaisuudenuskoa, että yhä useampi toimija tekisi toimenpiteitä tulevaisuudenuskon näkökulmasta. Esimerkiksi pankeista olen monet kerrat kuullut erilaisia kertomuksia siitä, että esimerkiksi yksityishenkilöt mutta myöskään yritykset eivät ole saaneet lainaa, vaikka vakuuksiakin olisi. Peräänkuuluttaisin nyt, että myös pankit ottaisivat enemmän yhteiskuntavastuuta tämän suhteen, että saataisiin pyörät pyörimään paremmalla tavalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Mikko Ollikainen,1441,2025-09-23T18:26:27,2025-09-23T18:28:59,Hyväksytty,1.1 2025_83_380,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Me olemme saaneet tänään budjettikeskustelussa jälleen kuulla vasemmisto-opposition tuutista täyden laidallisen suomalaisten pelottelua: kaikki on hallituksen vikaa, kaikki tehdään väärin. Silti yhtään, ei yhtään, vaihtoehtoa oppositiolta ole ollut tänäänkään tarjota Suomen talouden kuntoon laittamiseksi. Ei se ole ihme, että kotitalouksien luottamus tulevaisuuteen horjuu. Kerrotaanpa nyt kuitenkin niitä hyviä uutisia. Toivon, että siellä oppositiossa tekin iloitsette näistä. Talous on todella lähtenyt kasvuun, ja se jatkaa kasvuaan ennusteiden mukaan tulevina vuosina. Investoinnit kasvavat vauhdilla, asuntokaupan ja rakentamisen odotetaan piristyvän, inflaatio on kurissa, samoin lainojen korot. Ja aivan loistava uutinen kuultiin tänään: Turun telakalle tuli jälleen uusi jättitilaus luksusristeilijästä ja optiot kahdesta uudesta laivasta. Jokainen tuon kokoluokan laivatilaus tarkoittaa Suomeen yli miljardin euron arvonlisää ja noin 13 000:a henkilötyövuotta. Eikö totta? Loistavaa. Loistava uutinen on sekin, että jos jatkaisimme edellisen vasemmistohallituksen holtittomalla hurlumhei-linjalla, me velkaantuisimme joka vuosi neljä miljardia enemmän kuin nyt. Mutta hyvä uutinen on todella se, että me emme velkaannu neljä miljardia enemmän vuodessa. Holtittomuudelle on laitettu stoppi. Arvoisa puhemies! Orpon hallitus keventää työn verotusta yli puolellatoista miljardilla eurolla tämän hallituskauden aikana. Potista yli miljardi euroa kohdistetaan pieni- ja keskituloisille. Meille kokoomuksessa jokaisen suomalaisen työ on arvokasta, ja totta kai sen hedelmät kuuluvat ensisijaisesti tekijälle itselleen. Osana veronkevennyksiä hallitus laskee myös ylimmät marginaaliveroasteet lähes 60 prosentista 52 prosenttiin. Se on todellinen kasvutoimi ja rahoittaa itse itsensä, niin kävi myös Ruotsissa. Täytyy kyllä ihmetellä, että onhan se nyt ihan käsittämätöntä, miten voimakkaasti vasemmisto, miten voimakkaasti SDP, vastustaa veronkevennyksiä, joilla luodaan parempia kannustimia työlle ja yrittämiselle ja jotka todella rahoittavat itse itsensä. On hyvä muistaa myöskin se, että valtion tuloveroista jo yli 60 prosenttia kertyy yli 50 000 euroa vuodessa ansaitsevien suomalaisten verotuloista, vaikka heitä on palkansaajista vain viidesosa — vain viidesosa. Suurituloiset siis maksavat jatkossakin leijonanosan tuloverokertymästä, eli älkää olko huolissanne. SDP valitettavasti elää yhä siinä harhassa, että mitä kireämmin työtä verotetaan, sitä suurempi on verotuotto valtiolle. Todellisuudessa ylikireän verotuksen takia työtä on jäänyt Suomessa tekemättä, pohjoismaisia pääkonttoreita tänne saapumatta ja me olemme hävinneet kilpailussa korkean osaamisen tekijöistä ja työpaikoista. En mitenkään — siis en mitenkään — voi käsittää, miksi vasemmisto-oppositio näkee joidenkin työn niin arvottomana ja niin haitallisena, että palkankorotuksesta pitää kahmaista reilusti yli puolet pois. Arvoisa puhemies! Jos Suomella ei ole vientiä, jos ei ole talouskasvua, ei ole työpaikkoja eikä tuloja, joilla rahoittaa koulutus, hoiva ja turvallisuus ja hyvinvointi. Kyse siis todellakin on talouskasvusta, jota meillä ei ole Suomessa ollut lähes 20 vuoteen. Siksi onkin nurinkurista, että SDP:lle kelpaa kyllä Ruotsin talous- ja työllisyysluvut mutta ei siellä tehdyt rakenteelliset työmarkkinauudistukset, jotka Orpon hallitus toteuttaa viimein Suomessakin — ne uudistukset, jotka olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten. Vasemmistohallitus ei sen sijaan viime kaudella leikannut mistään. Te ette leikanneet mistään. Te ette tehneet ainakaan ainuttakaan rakenteellista uudistusta. Velkarahalla työllistettiin, ja sitä laskua me nyt maksamme. Arvoisa puhemies! SDP mainostaa, että kaiken voi tehdä reilummin — eikö niin? Mutta onko se reilua, että SDP jatkaa äänestäjien sumuttamista? Ensin te piilotitte oman vaihtoehtobudjettinne työllisyysvaikutukset, nyt on piilossa SDP:n sopeutustavoitteet ensi hallituskaudelle. [Niina Malm: Missä kokoomuksen sopeutustavoitteet on, kerro niistä!] Vai oletteko te todella sitä mieltä, että ei tarvitse sopeuttaa, ettei tarvitse sopeuttaa lainkaan? Olette luvanneet tätä sumuverhoa raottaa kuulemma vuoden 2026 loppuun mennessä — uskomatonta. No, nähtäväksi jää. [Kim Berg: Vuodelle 27!] Eikö se olisi reilua, että kertoisitte suomalaisille avoimesti oman vaihtoehtonne ja hintalapun sille, vai onko teidän vaihtoehtonne SDP:n varapuheenjohtajan, edustaja Mäkysen julistama velanotto, että velkaa kuulemma kannattaa ottaa ja sitä voidaan ottaa enemmän kuin Orpon hallitus ottaa. Sekö on SDP:n linja? Sitäkö te SDP:ssä nyt piilottelette? Hallituksen toimet ovat muuta. Ne ovat rohkeita, ja rohkeutta ja uskoa me tarvitaan tulevaan. Sillä Suomi lähtee nousuun. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-09-23T18:31:58,2025-09-23T18:37:19,Hyväksytty,1.1 2025_83_381,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Simula on poissa, edustaja Kymäläinen on poissa. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_382,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänä syksynä eduskunnassa meillä on käsittelyssä Orpon hallituksen viimeinen koko vuotta koskeva talousarvioesitys. Esitys on tehty ajassa, jossa Suomen talouden ja työllisyyden tilanne on äärimmäisen vaikea ja vakava. Tilannekuvan kanssa on syytä olla rehellinen: Moni asia on muuttunut hallituksen vallassaolon aikana valitettavasti huonompaan suuntaan. Työttömyys, velka ja konkurssiluvut ovat ennätystasolla vuosikymmeniin. Orpon hallitus on kerta toisensa jälkeen vakuuttanut, että kasvu on nurkan takana ja työllisyys paranee, mutta kerta toisensa jälkeen nuo lupaukset ovat valitettavasti osoittautuneet katteettomiksi. Ja kun lupaukset nurkan takana odottavasta talouskasvusta eivät pidä, ongelma ei ole enää vain taloudessa vaan myös luottamuksessa. Kun hallituksen sanat ja ihmisten arki eivät kohtaa, katoaa usko politiikkaan. Se näkyy kotitalouksien käyttäytymisessä: kulutetaan vähemmän ja säästetään enemmän, koska tulevaisuuteen ei luoteta. Eniten suomalaisia huolestuttaa työttömyys. Kun joka kahdeksas suomalainen on työttömänä, näkyy ongelma liian monen suomalaisen omassa tai läheisten arjessa. Tilastot kertovat karun totuuden: Työttömiä on jälleen enemmän kuin vuosi sitten. Pitkäaikaistyöttömiä on jo 130 000 ja nuoria, alle 25-vuotiaita, työttömiä työnhakijoita 37 000. Samaan aikaan avoimia työpaikkoja on vain noin 26 000. Suomessa on nyt koko Euroopan toiseksi pahin työttömyys. Työttömyys ei kuitenkaan ole vain numero Excel-taulukossa. Se on laskuja, joita ei saa maksettua. Se on perheitä, jotka miettivät, riittävätkö rahat ruokaan ja lääkkeisiin. Se on nuori, joka kokee, ettei hänellä ole paikkaa tässä yhteiskunnassa. Epävarmuuden keskellä eläminen on raskasta, eikä sitä pidä ohittaa vain vetoamalla siihen, että parempi aika kyllä tulee. Arvoisa puhemies! Hallituskauden alussa hallitus lupasi 100 000 uutta työpaikkaa. Todellisuus on nyt 60 000 uutta työtöntä. Pelkästään suhdanteilla tätä virhearviota ei voi selittää. Toimettomuus talouden kasvutoimien kanssa olisi rehellistä myöntää, mutta ongelmien toistelu ei sekään yksin riitä. Nyt tarvitaan ennen kaikkea ratkaisuja, ja niitä on kyllä olemassa. Keskusta on esittänyt yli 50 ratkaisua, joilla talouskasvua voidaan vauhdittaa ja työttömyyttä vähentää. Nostan niistä nyt muutamia: Ensinnäkin pk-yritysten ja yrittäjyyden tukeminen. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat Suomen selkäranka. Keskusta ehdottaa yritysverotuksen uudistusta, joka kannustaa kasvamaan ja investoimaan, ei niinkään jakamaan voittoja ulos. Kotitalousvähennys pitää palauttaa houkuttelevaksi ja yksin asuville tuplata sen enimmäismäärä. Tämä loisi lisää työtä niin rakennus- kuin palvelualoille. Toiseksi työn vastaanottamisen pitää aina olla kannattavaa. Siksi työttömyysturvan suojaosa on palautettava. On kestämätöntä, että osa-aikainen tai satunnainen työ ei kannusta lähtemään töihin. Lisäksi pitkäaikaistyöttömien palkkauksessa työnantajamaksuja pitää keventää, jotta heille avautuu uusia mahdollisuuksia. Kolmanneksi nostan osaamisen vahvistamisen. Elinkeinoelämä kaipaa tekijöitä, mutta liian moni työnhakija törmää osaamisvajeeseen. Tarvitsemme lisää koulutuspolkuja aikuisille ja nuorille, mahdollisuuksia uudelleenkouluttautua ja päivittää osaamista. Neljänneksi investoinnit ja luvituksen nopeuttaminen. Suomessa ei voi olla niin, että lupa kestää kauemmin kuin itse rakennusprojekti. Keskusta onkin esittänyt, että Suomi tekee luvituksesta Euroopan nopeinta vuoteen 27 mennessä. Lisäksi uusi rahoitusyhtiö pk-yrityksille poistaisi investointien pullonkauloja ja mahdollistaisi uusien hankkeiden käynnistymisen ympäri maata. Viidenneksi nostan vielä alueellisen oikeudenmukaisuuden ja kasvun edellytysten rakentamisen koko maan mitalla. Hallituksen keskittämispolitiikan sijaan tulisikin huolehtia elinvoiman mahdollisuuksista kaikkialla Suomessa. Arvoisa puhemies! Nämä ratkaisut eivät ole taikatemppuja vaan aivan käytännön toimia, jotka loisivat työtä ja toivoa. Kun työttömän osaamista ja työkykyä vahvistetaan, kun yrittäjälle annetaan mahdollisuus kasvaa ja kun nuorelle annetaan tilaisuus näyttää kykynsä, syntyy sitä, mitä Suomi juuri nyt kaikkein eniten tarvitsee, luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen. Keinoja siis on, jos vain tahtoa on.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-09-23T18:37:37,2025-09-23T18:42:56,Hyväksytty,1.1 2025_83_383,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_384,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen talouteen kohdistuu haasteita, joihin on löydettävä kestävät ratkaisut. Ilmastokriisi ja luontokato etenevät. Turvallisuusympäristömme on perustavalla tavalla muuttunut. Taloutta vaivaavat heikko tuottavuuskehitys ja osaajapula. Hallituksen talousarvioesityksessä näkyy, että ratkaisuja etsiessään hallitus on valinnut katsoa taaksepäin. Tulevaisuuden visiota ei ole. Hyvinvointiyhteiskunnan uudistamiseen ja kestävyysmurroksen läpi viemiseen vaadittaviin systeemitason muutoksiin ei ole rohkeutta tarttua. Sen sijaan on valittu näköalaton leikkausten tie. Hallitus on valinnut tien, jolla talouskasvua tavoitellaan ummistamalla silmät niiltä reunaehdoilta, joita planeetan kantokyky kaikelle taloudelliselle toiminnalle asettaa. On vastuutonta ajaa talouskasvua keinolla millä hyvänsä, kun luonnon hälytysmerkit vilkkuvat punaisella. Meidän on kyettävä ihmiskuntana tekemään valtava kestävyysmurros niin omassa ajattelussamme kuin talouden rakenteissa, jotta voimme turvata hyvän elämän edellytykset myös tuleville sukupolville. Emme voi enää jatkaa luonnonvarojen ylikulutusta tuottamalla ja kuluttamalla jatkuvasti lisää. Meidän on pystyttävä hyödyntämään jo käytössä olevien tuotteiden arvo mahdollisimman pitkään ja saatava materiaalit kiertoon. Luonnonvarojen kuluttamiselle ja ympäristön tärvelemiselle on asetettava hinta. Kestävät valinnat on tehtävä ihmisille ja yrityksille houkutteleviksi. Suomella on kaikki mahdollisuudet olla kiertotalouden edelläkävijä. Meillä on vahvaa kiertotalousosaamista, riittävästi puhdasta sähköä sekä suhteellisen luotettava investointiympäristö. Kiertotaloutta tulisi nyt vauhdittaa määrätietoisesti, jotta taloudellinen toiminta saadaan sovitettua maapallon ekologisiin rajoihin. Arvoisa puhemies! Suomen taloudella on kolme keskeistä haastetta: heikko tuottavuuskehitys, osaajapula sekä ilmastokriisi ja luontokato. Näistä mihinkään hallitus ei kykene uskottavasti vastaamaan. Hallitus ei onnistu taklaamaan heikkoa tuottavuuskehitystä, sillä se ei edelleenkään ole kyennyt karsimaan ympäristölle haitallisia, tehottomia yritystukia. On irvokasta, että hallitus markkinoi yritystuista leikkaamisena sitä, että se näivettää kotimaista elokuvatuotantoa leikkaamalla kotimaisen elokuvan tuotantotuista. Hallituksella ei ole uskottavia ratkaisuja osaajapulaan. Tarvitsemme tähän maahan lisää työikäisiä ja työkykyisiä ihmisiä. Hallitus kuitenkin leikkaa tämän hallituskauden aikana koulutuksesta puoli miljardia euroa eikä edistä työperäistä maahanmuuttoa, vaikka elinkeinoelämä on painokkaasti sen puolesta puhunut. Hallitus on päättänyt sen sijaan leikata myös kotouttamisesta, vaikka tällä rahalla kunnat rahoittavat esimerkiksi kielikoulutusta ja työllistymisen edistämistä eli juuri niitä toimia, joilla maahanmuuttajat saadaan integroitumaan paitsi yhteiskuntaan myös työmarkkinoille. Leikkaukset pakottavat kuntia joko vähentämään kotouttamispalveluja tai etsimään puuttuvia euroja muista palveluista. Arvoisa puhemies! Hallitukselta puuttuvat uskottavat toimet ilmastokriisin ja luontokadon pysäyttämiseksi. Vihreät ovat pitkään peräänkuuluttaneet vihreää verouudistusta ja haitoille oikeaa hintaa. Kaivosveron nosto on askel oikeaan suuntaan, vaikka korotus olisi voinut olla suurempikin. Seuraavia askeleita olisivat maankäytön muutosmaksu sekä teollisen mittakaavan puunpolton ja työkoneiden fossiilisten polttoaineiden verotuista luopuminen. Arvoisa puhemies! Talousarvion kaikkien valintojen taustalla tulisi olla se, että pystymme turvaamaan hyvän elämän edellytykset myös tuleville sukupolville. Hallitus on asettanut talouskurin kaiken edelle ja leikannut siitä, mikä tässä maassa on kaikkein tärkeintä. Hyvinvointivaltiota ei voi puolustaa ajamalla sitä alas. Arvokasta luontoamme ei voi suojella köyhdyttämällä sitä. Turvallisuutta ei voi rakentaa lisäämällä eriarvoisuutta ja osattomuutta. Me tarvitsemme yhteisen vision kestävästä taloudesta, jota rakennetaan ekologiset reunaehdot huomioiden. Tämäkään hallituksen talousarvioesitys ei valitettavasti sitä tarjoa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-09-23T18:43:00,2025-09-23T18:47:51,Hyväksytty,1.1 2025_83_385,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_386,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen budjettikäsittely lähtien ihan sieltä riihestä on ollut varsin erikoinen show. Tuorein rasismikohu vei hallituksen budjettiriihestä ensimmäiset puolitoista päivää. Pidin erikoisena sitä, että aikuisten ihmisten piti ylipäätään keskustella siitä, mitä saa sanoa ja miten toisista ihmisistä puhutaan. No, tänään täällä eduskunnan täysistuntosalissa iltapäivällä tämä budjetin esittelykeskustelu alkoi vauhdikkaasti ministeri Purran puheella, joka ei mielestäni ollut varsinaisesti budjetin esittelypuhe vaan pikemminkin perussuomalaisten puheenjohtaja Purran puhe. Samaa puheenpartta jatkoi myös perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron käyttänyt edustaja Bergbom. En yllättynyt tästä, mutta sen sijaan on pakko sanoa, että hieman yllätyin siitä, että kokoomuksen ryhmäjohtaja Kopra puhui myös tähän samaan tyyliin. Minua, puhemies, suoranaisesti häiritsi se, että täällä on tänään aloitettu koko syksyn suurimman asian käsittely, ensi vuoden talousarvio, emmekä kuulleet perussuomalaisten tai kokoomuksen ryhmien kantoja tähän asiaan. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on ollut vallassa jo reilut kaksi vuotta. Sinä aikana on kasvanut työttömyys, osattomuus, leipäjonot ja asunnottomuus. Sosiaaliturvaleikkaukset ovat jo tähän asti olleet ylimitoitettuja ja vahingollisia. Ne näkyvät siinä, että asunnottomuus on lähtenyt kasvamaan ensimmäistä kertaa 12 vuoteen ja ruoka-avun tarve kasvaa. Eriarvoisuus ja turvattomuus lisääntyvät näillä päätöksillä Suomessa. Hallitus ei kuitenkaan näytä ottavan tätä tilannetta vakavasti vaan tuo eduskuntaan yhä rajumpia leikkauksia, tällä kertaa toimeentulotukeen eli viimesijaiseen turvaan. Nämä toimeentulotuen leikkaukset pudottavat laskelmien mukaan yli 28 000 suomalaista köyhyyteen. Niillä leikataan kaikkein köyhimpien lapsiperheiden toimeentuloa ja myös monien pitkäaikaissairaiden ja työkyvyttömien toimeentuloa. Ministeri Grahn-Laasonen on puhunut näistä leikkauksista uudistuksina. Kun eduskuntaan tuotiin työttömyysturvan ja asumistuen leikkauksia, hallituspuolueet puolustautuivat sillä, että viimesijaiseen turvaan ei puututa. No, nyt siitä kuitenkin ollaan leikkaamassa 70 miljoonaa euroa, ja tätä summaa voisi verrata siihen, että viime vuonna hallitus tuki turkistarhausta noin 50 miljoonalla eurolla. Erityisesti kokoomus on perustellut näitä sosiaaliturvaleikkauksia työllisyydellä, mutta Suomen työllisyyskehitys on nyt kahden vuoden ajan ollut Euroopan surkeinta. Ei ole tullut 100 000:ta uutta työpaikkaa, vaan työllisiä on itse asiassa 80 000 vähemmän. Samaan aikaan muualla Euroopassa työllisyys on kasvanut, eli kyse ei ole suhdanteesta. Jos kokoomus olisi oikeasti kiinnostunut työllisyydestä, niin se ei olisi poistanut suojaosaa työttömyysturvasta ja asumistuesta. Se on johtanut ainoastaan siihen, että moni osa-aikatyöntekijä on siirtynyt kokonaan työttömäksi. Nyt kaikkein paras työllisyystoimi olisikin palauttaa nämä suojaosat, ja vetoan edelleen työministeri Marttiseen ja sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasoseen, että tämä asia viedään eteenpäin eikä tästä tehdä arvovaltakysymystä. En usko, että kukaan työllistyy sillä, että toimeentuloa heikennetään. Päinvastoin se ajaa ihmisiä entistä pahempaan ahdinkoon ja sosiaalisiin ongelmiin. Toivon, että myös kokoomus arvioisi linjaansa uusiksi, kun pääministeri Orpon lupaamaa 100 000:ta työpaikkaa ei olla näillä toimilla saavuttamassa. Arvoisa puhemies! On vielä todettava loppuun, että erityisen haitallisia ovat nämä leikkaukset köyhiltä lapsiperheiltä. Se tulee aiheuttamaan ongelmia, se tulee johtamaan ylisukupolvisiin ongelmiin ja syrjäytymisiin. Kun hallitus päätti poistaa työttömyysturvasta lapsikorotukset, on se tarkoittanut jopa satojen eurojen heikennystä työttömien lapsiperheiden toimeentuloon. Nämä leikkaukset tulevat valitettavasti jättämään pitkäaikaisen jäljen moniin lapsiin, jotka joutuvat elämään syvenevässä köyhyydessä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-09-23T18:47:54,2025-09-23T18:53:03,Hyväksytty,1.1 2025_83_387,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Löfström, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_388,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Tack, ärade herr talman, arvoisa herra puhemies! Merenkulku on Ahvenanmaan elinhermo. Se on paitsi linkkimme Manner-Suomeen ja Ruotsiin myös Ahvenanmaan huoltovarmuuden perusta. On tapana sanoa, että Suomi on saari, koska 96 prosenttia ulkomaankaupasta liikkuu meriteitse. Ahvenanmaalla riippuvuus merenkulusta on vieläkin suurempi. Ruoka, lääkkeet, rakennustarvikkeet, polttoaineet, sementti ja huonekalut — kaikki riippuu merenkulusta. Ahvenanmaan yhteiskunta pysähtyy ilman toimivaa meriliikennettä. Lisäksi merenkulku on suuri työnantaja ja merkittävä osa Ahvenanmaan taloutta. Siksi on erittäin tärkeää, että hallitus turvasi budjettineuvotteluissaan niin sanotut miehistötuet. Jos näin ei olisi tehty, koko Suomen lipun alla purjehtiva merenkulku olisi vaarantunut, eivät vain lautat. Suomesta olisi tällöin tullut merenkulun lilliputtivaltio, mikä olisi hengenvaarallista nykyisessä turvallisuuspoliittisessa todellisuudessa, jossa nyt elämme. Kun miehistötuki kyseenalaistetaan, kuvataan se usein yritystueksi. Itse asiassa se on tukea miehistöillemme, työmarkkinoillemme ja huoltovarmuudellemme. Se on edellytys sille, että varustamot voivat olla kilpailukykyisiä ja että Suomen lipun alla purjehtivat alukset voidaan säilyttää. Päivittäin Suomessa liikennöi 160 alusta — 160 per päivä, se on Suomen tarve joka päivä. Merenkulku on kuitenkin globaali, kilpailtu ala, jossa valtaosa Suomeen liikennöivistä aluksista ei ole Suomen lipun alla. Ilman EU:n sallimia tukijärjestelmiä ei olisi eurooppalaisten lippujen alla purjehtivia aluksia, vaan ne olisi rekisteröity Panamaan, Liberiaan tai johonkin muuhun mukavuuslippuvaltioon, joka voi olla myös veroparatiisi. Näiden lippuvaltioiden aluksilla ei ole miehistössään suomalaisia, eikä niihin kriisiaikoina voisi luottaa. Arvoisa puhemies! Ruotsissa on siksi Ruotsin lipun alla purjehtivien alusten turvaamiseksi lähes sama tukijärjestelmä kuin Suomessa. Ruotsin liikenne‑ ja viestintäministeri totesi kaksi viikkoa sitten, että Ruotsin on kaksinkertaistettava lippunsa alla purjehtivien alusten määrä voidakseen huolehtia omasta valmiudestaan. Viro ilmoitti muutama viikko sitten aikovansa nelinkertaistaa omat tukensa lautoille oman huoltovarmuutensa turvaamiseksi. Jos Suomi valitsisi toisen suunnan, varustamot joutuisivat ulosliputtamaan laivoja ja palkkaamaan miehistöä muista maista, mikä merkitsisi Ahvenanmaan ja Suomen työpaikkojen vähenemistä, verotulojen vähenemistä kunnille sekä meriosaamisen heikentymistä, koska Kotkassa, Maarianhaminassa, Raumalla ja Turussa ei tarvittaisi merikoulutuksia, mikäli suomalaisia merityöpaikkoja ei olisi. Lisäksi on syytä muistuttaa, että valtion talousarvioon ei tulisi säästöjä, koska nämä niin sanotut tuet vastaavat sitä, mitä varustamot maksavat merimiesten sosiaalimaksuista ja mitä ne saavat sitten takaisin. Ilman Suomen lipun alla purjehtivia aluksia ei ole menoja budjetista mutta ei myöskään tuloja. Nollasummapeliä, joku voisi sanoa, mutta koska monet menettäisivät työpaikkansa, olisi tämä itse asiassa miinukselle menevää peliä. Siksi hallitus on viisas eikä tee muutoksia järjestelmään. Tiedämme myös, että vaikutukset tuntuisivat suoraan Ahvenanmaalla. Helsinki—Ahvenanmaa—Tukholma-linjalla, joka kamppailee jo EU:n päästökaupan jälkeen korkeiden kustannusten kanssa, leikkaus voisi johtaa liikenteen loppumiseen kokonaan. Työpaikkojen menettämisen ja vähentyneen varautumisen ohella se vaikuttaisi tuhansiin matkustajiin ja matkailuun, vähentäisi satamien tuottoja sekä vaikuttaisi kielteisesti Manner-Suomen ja Ahvenanmaan sekä Ruotsin välisiin yhteyksiin. Siksi hallituksen päätös tässä asiassa oli viisas. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Mats Löfström,1345,2025-09-23T18:53:10,2025-09-23T18:58:42,Hyväksytty,1.1 2025_83_389,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_390,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallisuus on yksi ihmisen perustarpeista. Se on peruskallio, jolle rakennamme arkemme, työmme, unelmamme ja perheemme. Ilman turvallisuutta mikään muu ei voi kasvaa eikä kukoistaa. Kun turvallisuus horjuu, niin myös toivo ja luottamus murenevat ja moni muukin perustarve jää toteutumatta. Siksi ulkoisesta turvallisuudesta huolehtiminen on välttämätöntä juuri tässä maailmanajassa. Venäjän raaka hyökkäyssota Ukrainassa on ravistellut Euroopan rauhaa ja muuttanut Euroopan turvallisuusympäristön perustavanlaatuisesti. Samaan aikaan näemme, miten sota kohtelee siviilejä Gazassa, missä humanitäärinen kriisi pahenee päivä päivältä. Nämä tapahtumat muistuttavat meitä kovalla kädellä, etteivät rauha ja vapaus ole itsestäänselvyyksiä vaan ne vaativat vahvaa puolustusta, luottamusta liittolaisiin ja määrätietoista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Rauha rakennetaan ja sitä suojellaan. Suomi kantaa vastuun omasta puolustuksestaan. Varaudumme sekä itsenäisesti että yhdessä kumppaneidemme kanssa. Tässä meillä ei ole vaihtoehtoja. Puolustusmenojen lisääminen on paitsi järkevää myös välttämätöntä. Turvallisuus ei kuitenkaan tarkoita vain sotilaallista valmiutta; turvallisuus on kokonaisuus, johon kuuluu myös sisäinen turvallisuus, oikeudenmukainen yhteiskunta ja vahva talous. Vain vakaa ja hyvin hoidettu julkinen talous pystyy turvaamaan ne perustukset, jotka luovat luottamusta ja vakauden tunnetta kansalaisten keskuudessa. Ilman talouden tasapainoa vaarannamme kaiken sen, mikä tekee Suomesta turvallisen paikan elää. Arvoisa puhemies! Entä mitä olisi turvallisuus ilman yhteenkuuluvuutta, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa? Ihmisille on syvästi tärkeää kokea kuuluvansa yhteisöön, tulla kohdelluiksi tasa-arvoisesti ja saada mahdollisuudet kasvaa ja osallistua. Epäoikeudenmukaisuus ja syrjintä murentavat yhteiskunnan eheyttä ja siten myös turvallisuutta. Siksi tarvitsemme paitsi vakaata taloutta, joka turvaa hyvinvointipalvelumme, myös sydämiä ja mieliä, jotka ovat avoimia yhdenvertaisuudelle. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää paitsi vakaata taloutta, joka mahdollistaa hyvinvointipalveluiden turvaamisen, myös asenteiden muutosta. Arvoisa puhemies! Julkisen talouden haasteet eivät ole helppoja eivätkä vähäpätöisiä. Korkea velka ja kasvun puute ovat tuoneet meidät pisteeseen, jossa tilanne ei todellakaan korjaannu itsekseen. Nykyinen hallitus onkin tarttunut toimeen päättäväisesti. Olemme sopeuttaneet talouttamme, uudistaneet rakenteita ja luoneet edellytyksiä kilpailukyvylle ja kestävälle kasvulle, sillä vain kun talous kantaa, voimme taata palvelut, hyvinvoinnin ja turvallisuuden jokaiselle suomalaiselle. Suomen taloudessa on jo näkyvissä valonpilkahduksia, kuten laivanrakennusvaraukset Turun telakalle. Se on orastavaa kasvua, ja ne luovat uskoa tulevaan. Tätä toivoa ja vahvistusta me tarvitsemme nyt kipeästi. Arvoisa puhemies! Turvallisuus on kaiken kivijalka. Huolehtimalla taloudestamme, puolustuksesta, sisäisestä turvallisuudesta ja oikeusvaltiosta me rakennamme Suomea, jossa hyvinvointi kestää nyt ja tulevaisuudessa, myös tuleville sukupolville. Se on meidän kaikkien tärkein tehtävä tässä salissa, mutta löytääksemme keinot ratkoa vaikeat asiat tulee meidän pyrkiä toimimaan yhdessä vastakkainasettelun sijaan, koska näin Suomi nousee. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2025-09-23T18:58:49,2025-09-23T19:02:32,Hyväksytty,1.1 2025_83_391,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jari Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_392,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Aloitan isosta kuvasta. Suomen talous on kovin hitaasti toipumassa. Valtiovarainministeriön syksyn ennusteen mukaan bkt kasvaa prosentin vuonna 25 ja 1,4 prosenttia vuonna 26. Inflaatio on hidastunut, korkotaso on onneksi kääntynyt alas ja ostovoima kohenee. Velkasuhteen kasvu pysähtyy väliaikaisesti vuonna 27 ja uhkaa kiihtyä 29 mennessä, ellei rakennepuolelle tehdä lisää toimia. Arvoisa puhemies! Haluan siteerata VM:n ennustetta suoraan, koska se tiivistää ongelman ytimen: ”Suomessa julkisyhteisöjen menot ovat rakenteellisesti liian korkeat suhteessa tuloihin. Se näyttäytyy kestävyysvajeena, joka on noin 2 prosenttia suhteessa bkt:hen eli noin 7 miljardia euroa vuoden 29 tasossa. Menojen ja tulojen rakenteellinen epätasapaino ilmenee myös siten, että neutraalissa tai edes sangen suotuisissakaan suhdannetilanteissa Suomen julkinen talous ei ole tasapainossa ja velkasuhde jatkaa kasvuaan.” Tämä ei ole hallitus—oppositio-retoriikkaa. Tämä on analyysi, joka seuraa numeroista. Hallitus on tehnyt päätökset noin 10 miljardin sopeutuskokonaisuudesta vuoden 27 tasossa, jotta velkasuhde saadaan vakautumaan hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti. Tämän linjan ydin on selvä: tulojen ja menojen rakenteellinen epätasapaino korjataan sekä kasvulla että menokuurin avulla. Kysymys kuuluukin: onko oppositio valmis jatkamaan tätä työtä, jos vastuu osuisi heidän harteilleen? Ennusteen ja kestävyyshaasteen mittakaava edellyttää, että sopeuttamista jatketaan myös seuraavalla vaalikaudella. Toistaiseksi opposition näytöt puhuvat muuta. Kun hallitus esittää säästöjä, oppositio torjuu ne, ja kun hallitus keventää työn verotusta vahvistaakseen ostovoimaa ja työnteon kannustimia, oppositio esittää tilalle lisämenoja tai veronkiristyksiä, jotka heikentävät kasvun edellytyksiä. Perussuomalaisille linja on kirkas: menokehykset pidetään, säästöt kohdennetaan niin, että turvallisuus ja oikeusjärjestelmä säilyvät vahvoina, työn verotusta kevennetään ja talouden tarjontaa vahvistetaan työmarkkina- ja yritystoiminnan esteitä purkamalla. Näin julkinen talous vahvistuu pysyvämmin kuin tilapäisillä tulonsiirroilla. Budjetissa tämä näkyy muun muassa ansiotuloverotuksen kevennyksinä, lapsikorotuksen kasvattamisena sekä kokonaisuuden läpi menevinä menosäästöinä, jotka hillitsevät velkaantumista. Arvoisa puhemies! Kasvu ratkaisee. Ilman investointeja ja vientiä velka ei taitu, siksi katse yritysten näkymiin. Yksityisen sektorin luottamus on varovasti kohenemassa, ja investointeja tukevat energia- ja puolustushankkeet. Ennuste arvioi bkt:n kasvun vahvistuvan 2027. Työllisyys kääntyy nousuun 26—27, ja työttömyys alkaa laskea, jos emme ammu itseämme jalkaan politiikalla, joka nostaa kustannuksia ja epävarmuutta. Yksi pullonkaula on kuitenkin noussut kentältä esiin: rahoituksen saanti pankeista. Moni kannattava hanke viivästyy tai kaatuu, vaikka riskiprofiili olisi kohtuullinen. Tämä on outoa, sillä suomalaiset pankit ovat pärjänneet EU:n stressitesteissä hyvin, vakavaraisuus on vankka ja järjestelmä on terve. Rahoituksen saatavuuden ei pitäisi olla talouden kasvun este. Tarvitsemmekin nyt kolmea asiaa: Ensiksi, terve kilpailu on selkeä viesti pankeille, että kannattavan yritystoiminnan rahoittaminen on osa vastuullista luotonantoa. Toiseksi, julkisten rahoitusinstrumenttien, kuten takausten, kasvuvaiheen rahoituksen sujuvoittaminen niin, että ne täydentävät eivätkä korvaa yksityistä rahaa. Kolmanneksi, ennakoiva sääntely ja veroympäristö, joka pienentää luottotappioriskiä ja kannustaa luotonantoon etenkin pk-sektorilla. Lopuksi: Opposition on rehellisesti vastattava samaan kysymykseen, johon olemme jo vastanneet teoilla: oletteko valmiit jatkamaan sopeutumista vai ette? Kestävyysvaje ei katoa toivomalla. Se kaventuu vain, jos julkisen talouden rakenteet uudistetaan, työn ja yrittämisen kannusteet pidetään vahvoina ja yritykset saavat rahoitusta kasvuun. Näin turvaamme suomalaisten hyvinvoinnin, ei vain tänään vaan myös tulevina vuosikymmeninä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-09-23T19:02:42,2025-09-23T19:08:06,Hyväksytty,1.1 2025_83_393,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Merinen on poissa. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_394,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä valtion talousarvioesitys ensi vuodelle on varmasti yksi ristiriitaisimpia esityksiä, mitä viimeiseen 20 vuoteen on tehty, siis tällä vuosituhannella. Pitää muistaa, että vuoden 2008 jälkeen tässä maassa ei ole ollut talouskasvua. Syytämmekö siitä itseämme vai toisiamme vai hallitusta? Se on meidän kaikkien vika. Olemme haukkuneet väärää puuta silloin, kun toiset haukkuivat oikeaa puuta ja tekivät tulosta. Katsokaa, arvoisat edustajakollegat, miten on byrokratian purun tänä päivänä käynyt. Eihän me edes yritetä sitä. Meille rakennetaan Tampereelle kohta valtion Lupa- ja valvontavirastoa, johon tulee vielä valtion edunvalvontayksikkö. Luuletteko, että yksikään maaseutuhanke menee siitä Gosplanin käsittelystä koskaan läpi? Se sinetöi sen, että maaseutukuntien yritykset kaatuvat, joka ainoa. Ei kukaan yrittäjä viittä vuotta odota, että saa jonkun hankkeen toimiluvan tai ympäristöluvan voimaan. Meillä Suomessa lupien saanti on vedetty niin tiukalle, että moni yrittäjä luopuu, myy firmansa ulkomaisille sijoittajille ja lopettaa työnteon ja elää niillä koroilla ja sillä pääomalla, minkä on ehtinyt hankkia. Tämä on niin ala-arvoista toimintaa, että voi sanoa, että kun yritetään muka tehdä hyvää, niin tehdään kamalaa vahinkoa Suomen kansantaloudelle. Siksi olisi välttämätöntä purkaa byrokratiaa kovalla kädellä. 50 000—100 000 virkamiestä vähemmän piristäisi tilannetta, ja byrokratiaa oiottaisiin paljon. Kunnat on käyty läpi, alempi hallinto on käyty läpi, mutta keskushallintoon ei ole yksikään vielä uskaltanut kajota. Lisää tulee koko ajan. Tämä on tuhoisa tie. Sitten kun katsotaan, miten se oikeasti yrittäjiin vaikuttaa, miljardihankkeet seisovat siellä ilman lupaa. Kuten sanoin tuossa aiemmin, pienillä yrityksillä ei ole varaa odottaa. Ne myyvät firmansa ja lähtevät ulkomaille tai sitten nauttivat siitä pääomasta, minkä kerkiävät hankkia korkojen kanssa. Isot yritykset toki voivat odottaa, tai sitten ne myyvät tai menevät ulkomaille toiminnan kautta, jolloin rahavirta siirtyy Suomesta poispäin. Sitten tulevat vielä pankkien lainoitusmahdollisuudet tänä päivänä, nämä Basel-säännöt, joita me noudatamme. Kuten edustaja Koskela omassa puheenvuorossaan äsken hyvin kuvasi, missä kunnossa Suomen pankit ovat, ne ovat todella hyvässä kunnossa. Edellytys rahoitukselle olisi hyvä, mutta saako joku maaseutuyritys tai joku semmoinen yritys, joka ihan Helsingin ydinkeskustassa toimii, rahaa yrityshankkeelle? Ei varmasti saa Itä-Suomessa, takuuvarmasti ei saa. Melkein pitää olla miljoona käteistä rahaa yrittäjällä, kun pankkiin menee lainaa hakemaan, että saisi 100 000 euron lainan sieltä. Tämä tilanne on aivan käsittämätön. Sitten kun katsotaan näitä tilanteita, missä me nyt tällä hetkellä olemme, sitä realismia: Meillä on 340 000 työtöntä suurin piirtein. 600 000 ihmistä on tämän vuoden lopulla ulosotossa — 600 000 ihmistä ulosotossa. Ja sitten kaiken kukkuraksi sen päälle tulee vielä se, että kun tilanne on valtiossa tämä, niin noin 11 miljardia vuoteen otetaan velkaa. Me siis elvytämme tätä meidän talouttamme 11 miljardilla joka vuosi, ja tämmöinen on lopputulos. Pahinta, mitä minä tässä maassa tiedän, on metsäteollisuuden kimppuun käyminen päästökaupan avulla. Ensinnäkin se 15 miljoonaa tonnia vääriä päästöjä tai liian pieniä nieluja on oikaistava. Millä oikeudella yksikään maan hallitus, olkoon se tämä hallitus tai seuraava tai mikä tahansa, tämä tällainen hallinto, voi pyörittää vääriä lukuja koko ajan suomalaisten vahingoksi? Jokuhan tälle minun ajatukselleni saattaa nauraa, mutta ottakaa, ystävät hyvät, selvää tästä asiasta. Tämä ei naurata, kun tiedätte, mitä se suomalaiselle teollisuudelle maksaa. Tänä päivänä moni metsäteollisuuden laitos on jo pannut pönkän ovelle, ja lisää tulee, aivan varmasti tulee. Mitä me teemme sitten, kun iso sellutehdas menee kiinni tai sahat pannaan kiinni? Me syömme sitä pääomaa, mitä olemme jo sata vuotta rakentaneet, vaan ei näytä kovin montaa ihmistä enää kiinnostavan. Kyllä kiinnostaa muuten, kun luottoluokitus tippuu pari pykälää alaspäin ja istumme täällä leikkaamassa budjettia 10 miljardilla. Sitten kun tämä ilmastopolitiikka on viety näin pitkälle, se on johtanut siihen, että nämä väärät päästöluvut sitten kostautuvat meille, kun polttoaineet tulevat päästökaupan piiriin kahden vuoden kuluttua. Samalla se aiheuttaa sen, että kun sen jälkeen vielä päästökaupan tiettyjä rahoja lähtee Euroopan unionin budjettiin, kuten tässä Euroopan unionin rahoituskehysesityksessä on kirjoitettuna, niin me maksamme näistä vääristä luvuista vielä kerran Suomen veronmaksajan vahingoksi valtavia rahoja keskushallinnolle, kaikkein suurimmalle keskushallinnolle, mitä voin kuvitella. Euroopan unionista tehdään tämmöinen keskusjohtoinen valtio, mistä ei tarvinne teille esittää varoittavia esimerkkejä, miten sellaisille valtioille on käynyt. Jos tästä maasta metsätalouden itsenäisyys tuhotaan, [Puhemies koputtaa] metsäteollisuuden tuotanto ajetaan alas, se johtaa erittäin negatiivisiin seurauksiin metalliteollisuudessa, kemianteollisuudessa, rakentamisessa ja kaikessa mahdollisessa, elektroniikassa, missä tahansa, koska se metsäteollisuuden moottori on tämän maan pitänyt yllä viimeiset sata vuotta ja pitää edelleenkin, jos annamme sille mahdollisuuden. Tällä keinoin, mitä me nyt teemme, arvoisa puhemies, me tuhoamme sen, ja nyt ollaan hyvin lähellä sitä. Pahoin pelkään, että kotimaakunnassani Enocellin tilanne on niin tukala, että jos se loppuu, niin mitä tehdään sitten. [Puhemies koputtaa] Ei ole Itä-Suomen rahoja kuulunut. Herra puhemies! Lopuksi sanon vain sen, että toivon, että hallitus ottaa vakavasti Itä-Suomen vakavan tilanteen. Ei näy vielä valoa tunnelin päässä, mutta kristittynä uskon parempaan huomiseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-09-23T19:08:19,2025-09-23T19:14:02,Hyväksytty,1.1 2025_83_395,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö on poissa. — Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_396,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi todellakin elää muutoksen aikaa. Taloutta on velkaannutettu vuosikymmenien ajan, väestö ikääntyy vauhdilla, ja turvallisuustilanteemme on kiristynyt tavalla, jota emme ole vuosikymmeniin nähneet. Näihin haasteisiin ei vastata siirtämällä ongelmia tulevien hallitusten ja sukupolvien harteille. Niihin vastataan nyt rohkeilla ja määrätietoisilla päätöksillä. Kahden ensimmäisen vuoden aikana tämä hallitus on toteuttanut historiallisen suuren sopeutuspaketin. Sen vaikutukset alkavat näkyä: velkaantumisen vauhti hidastuu, korkomenojen kasvu on pysähtymässä ja kansainvälisten sijoittajien luottamus Suomeen on palautumassa. Tämä on ollut edellytys sille, että voimme samanaikaisesti panostaa niihin alueisiin, joissa lisäpanoksia tarvitaan eniten, muun muassa puolustukseen, rajaturvallisuuteen ja Ukrainan tukemiseen. Arvoisa puhemies! Me emme ole valinneet helppoa tietä, vaan tien, joka turvaa lopulta laadukkaan koulutuksen, hyvän hoivan ikäihmisille ja turvalliset kadut kaikille suomalaisille. Helppo tie olisi ollut lykätä päätöksiä, ottaa lisää velkaa ja toivoa parasta. Se ei olisi ollut vastuullista, eikä se olisi rakentanut tulevaisuutta. Hyvät kollegat vasemmalla, valtiontaloutta ei tasapainoteta hokemalla ”ei tähän, ei tuohon”, se ei pelastu toistamalla ”perukaa, siirtäkää, luopukaa”. Suomi tarvitsee suuntaa, ei peruutusvaihdetta. Hallitus tekee päätöksiä, ja me toivomme, että myös oppositio toisi pöytään omat konkreettiset ratkaisunsa eikä vain listaa asioista, joihin ei saa koskea. Arvoisa puhemies! Kasvu on avain kaikkeen. Siksi kevennämme työn verotusta, jotta työnteko kannattaa ja palkasta jää enemmän käteen. Siksi laskemme yhteisöveroa, jotta yrityksillä on rohkeus investoida ja luoda työpaikkoja. Siksi vahvistamme pienyrittäjien asemaa ja avaamme nuorille ovia ensimmäiseen työpaikkaansa. Työllisyystoimet eivät ole vain rivejä budjetissa, ne ovat tuhansien ihmisten elämäntarinoita: nuoren, joka saa ensimmäisen työpaikkansa ja pääsee kiinni työelämään, rakennusmiehen, joka työttömyyden jälkeen löytää taas töitä ja turvaa perheelleen, pienyrittäjän, joka saa rahoituksen ja uskaltaa palkata lisää väkeä. Näitä tarinoita haluamme nähdä joka puolella Suomea, ja juuri niitä varten olemme valmiita tekemään vaikeitakin päätöksiä. Arvoisa puhemies! Meidän tehtävämme ei ole vain tasapainottaa taloutta vaan myös luoda uskoa tulevaan. Kun yritykset uskaltavat investoida, syntyy työpaikkoja, perheet saavat turvaa ja hyvinvointiyhteiskunnan perusta vahvistuu. Juuri tällaisesta kehityksestä kertoi tämänpäiväinen Meyer Turun ilmoitus uusista tilauksista ja investoinneista — konkreettinen osoitus siitä, että Suomeen uskalletaan investoida ja uusia työpaikkoja syntyy. Tämä on, arvoisa puhemies, hallituksen selkeä arvovalinta, ei velan ja veronkorotusten tie, vaan päätökset, jotka rakentavat kestävää kasvua ja vahvempaa Suomea. Arvoisa puhemies! Tätä työtä tehdään joka päivä, ei suosion vaan Suomen tähden.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-09-23T19:14:16,2025-09-23T19:18:17,Hyväksytty,1.1 2025_83_397,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen poissa. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_398,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen julkinen talous on erittäin suurissa vaikeuksissa, ja sen kertoo jo sekin, kun katsoo tuosta budjettikirjasta taas sen murheellisimman luvun, joka on ensi vuodenkin osalta 11 miljardia euroa. Ensi vuoden alijäämäksi hallitus esittää 11 miljardia euroa. Tämä kertoo karua kieltä todella siitä, kuinka vakavissa haasteissa julkinen talous on. Joku voisi kysyä, että kun hallitus monesti mainostaa tehneensä julkista taloutta kymmenellä miljardilla vahvistavat päätökset, niin miksi tuo alijäämä ei sitten pienene. Jos todella vuositasolla kymmenellä miljardilla olisi joko menoja vähennetty tai tuloja lisätty, niin kyllähän vuosittaisen alijäämänkin pitäisi vähentyä. No syyhän on tietenkin siinä, minkä Valtiontalouden tarkastusvirasto meille tänäkin vuonna on kertonut, että tosiasiallisesti vuoden 27 tasossa tuosta kymmenestä miljardista julkista taloutta vahvistaa vajaat kolme miljardia euroa. Eli kymmenen miljardin päätöksistä vuoden 27 tasossa julkista taloutta vahvistaa tämänhetkisten arvioiden mukaan kolme miljardia euroa. Suurin yksittäinen tekijähän siinä, että hallitus ei valitettavasti näitä omia tavoitteitaan ole saavuttamassa, liittyy tähän umpisurkeaan työllisyyskehitykseen, ja siitä tasosta, jonka hallitus oli hallituskauden alussa asettanut tavoitteeksi, ollaan tällä hetkellä perässä karkeasti kolme miljardia euroa. Se näkyy esimerkiksi siinä, miksi jälleen ensi vuodenkin osalta alijäämä on niinkin suuri kuin se on. Tämä työllisyyden heikko kehitys ei ole tietenkään tapahtunut hetkessä, vaan itse asiassa trendi on pidemmän aikaa jo ollut tämä. Mutta huomionarvoista todella on se, että muillakin Euroopan mailla — tarkastelisimme sitten muita Euroopan itäalueen maita, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa, tai katsoisimme vaikkapa Etelä-Euroopan maita, joilla oli erittäin vaikea tilanne esimerkiksi pandemian aikana — kuitenkin kehitys on ollut positiivisempaa kuin Suomessa. Vaikka kaikkialla on sama suhdanne, samat ongelmat, niin jostain syystä meillä kehitys on ollut kaikista huonointa. Ylipäätänsä talouden osalta meidän kaksi suurinta ongelmaahan — ensimmäinen on akuutti, toinen on pidemmällä aikavälillä — pitäisi ratkaista. Ensimmäinen liittyy tähän luottamuspulaan, josta paljon tänään on puhuttu, ja toinen liittyy sitten tuottavuuden kehittämiseen ja siihen, miten me pystyisimme sitä vauhdittamaan, koska viime kädessä se tulee ratkaisemaan sen, kykeneekö Suomen kansantalous jatkossa ylläpitämään ne velvoitteet ja lupaukset, joita me olemme kansalaisille antaneet. Ensin tähän luottamuspulaan: Ensinnäkin, vaikka kotitalouksien ostovoima tällä hetkellä paranee — johtuen ihan siitä, että korot ovat tulleet alaspäin, inflaatio on tullut alaspäin, palkkaratkaisut vahvistavat ostovoimaa, verotuksellisesti ostovoimaa on vahvistettu — niin jostain syystä silti luottamus ei ole palautunut. Voidaan varmaan sanoa, että varmaan ihan kaikilla meillä siinäkin oma roolinsa on. Mutta yksi asia, jonka hallitus olisi voinut tehdä, varsinkin kun tässä laajan keskiluokan luottamus Suomessa on ollut nyt vaikeuksissa, on se, että näiden veronkevennysten kohdentamisessa olisi tullut ensi vuoden osalta päätyä tilanteeseen, jossa nimenomaan myös verotuksellisin keinoin laajan keskiluokan ostovoimaa olisi voinut enemmän lisätä kuin mitä tämän keltaisen kirjan esitysten perusteella on tapahtumassa, koska tosiasiallisesti näistä veronkevennyksistä eniten pääsevät nauttimaan he, joiden tulotaso todella ylittää yli 9 000 euroa kuukaudessa, ja veikkaanpa, että heillä ei nyt ihan se suurin kriisi tähän luottamukseen liity. Siksipä ensisijaista on todella se, että meidän pitäisi akuutisti ratkaista tämä luottamuskriisi ja sen jälkeen päästä sitten eteenpäin siinä, millä tavalla me yhteiskunnassa niin yksityisellä puolella kuin myös julkisella puolella pystymme vahvistamaan tuottavuuskehitystä, koska viime kädessä se tulee sitten ratkaisemaan sen, mikä on Suomen kansantalouden kantokyky jatkossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-09-23T19:18:34,2025-09-23T19:23:53,Hyväksytty,1.1 2025_83_399,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_400,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä salissa on tänään monessa puheenvuorossa valiteltu, kuinka Suomessa ei ole ollut talouskasvua 17 vuoteen, tai joissakin puheenvuoroissa sanottiin, että 18 vuoteen. Tuo väite samaan aikaan sekä pitää paikkansa että ei pidä paikkaansa. Nimittäin jos me katsomme, mitä meidän talouden koko oli 17 vuotta sitten, niin eihän se juuri tänä päivänä suurempi ole. Samaan aikaan on todettava, että onhan me matkan varrella saatu Suomessa kuitenkin taloutta välillä kasvuun, ja sitten on tullut taas ulkopuolinen sokki, joka on tipauttanut sen alas, ja taas vaivalloisesti olemme saaneet sen kasvuun. Ensimmäinen sokki oli se finanssikriisi 2008. Sen jälkeen taloutta lähdettiin nostamaan määrätietoisesti ylöspäin. Sitten tuli euroalueen talouskriisi, joka tipautti sen. Taas me lähdimme nostamaan ylöspäin. Sipilän hallituksen aikana tehtiin erinomaista työtä siinä. Sitten tuli koronakriisi, joka tipautti koko Euroopan taloudet, ja nyt sen jälkeen talous lähti elpymään. Tuli Ukrainan sota, sähkömarkkinoiden ja energiamarkkinoiden kriisi, ja se tipautti taas meidän taloutta. Nyt me ollaan taas tilanteessa, jossa yhteenlaskettuna ei ole saatu talouden kasvua aikaiseksi. Samaan aikaan kuitenkin verrokkimaissa Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa kasvua on tapahtunut aivan eri tavalla. Ne, jotka ovat käyneet viime vuosina USA:ssa, huomaavat, että siellä kaikki maksaa paljon enemmän kuin täällä, kun heillä on ollut viimeiset viisi vuotta erittäin voimakas talouskasvu siellä. Hinnat ovat nousseet, ja totta kai siihen vaikuttavat myös valuuttakurssit, jotka tietenkin tänä vuonna ovat vuoden sisällä muuttuneet, mutta dollari on vahvistunut, ja se näkyy sitten kyllä, siellä kun käy. Mitkä ovat sitten ne isot kysymykset Suomella edessä, jotta me saamme tämän julkisen talouden pelastettua? Voisin oikeastaan lähestyä niin, että Suomella on itse asiassa kolme isoa kysymystä, jotka meidän pitäisi yhdessä ratkoa. Ensimmäinen on se, miten me varmistamme Suomen turvallisuuden, ja se on kysymys, joka ei jaa täällä eduskunnassa kovin paljon mielipiteitä. Me kaikki olemme sen kannalla, että meidän pitää yhdessä huolehtia Suomen turvallisuudesta, myös nostaa puolustusbudjettejamme ja että Suomi on puolustamisen arvoinen maa. Se on se perusta. Toinen iso kysymys on se, miten me vältämme julkisen talouden konkurssin, ja siitä tänään täällä on keskusteltu hyvin, erilaisista keinoista. Kolmas suuri kysymys muuten liittyy talouteen kiinteästi, niin kuin liittyy tuo puolustuskin, koska puolustusbudjetit kasvavat ja se haastaa meidän julkisen taloutemme, ja se kolmas kysymys liittyy syntyvyyteen, eli miten selviää maa, johon ei synny enää lapsia? Meidän syntyvyys on pysyvästi romahtanut 1,25:een. No, mitä se tarkoittaa suomeksi? Kenellekäänhän ei synny 1,25:tä lasta, ei yhteenkään perheeseen. Se tarkoittaa sitä, että sadalla suomalaisella on yhteen laskettuna enää 62 lasta, mutta enää 39 lastenlasta ja 24 lastenlastenlasta. Tämä lähtee tällä luvulla laskemaan niin voimakkaasti. Kun talouden kaava lopun päätä on aika yksinkertainen eli meidän bruttokansantuote koostuu meidän työtunneista ja tuottavuudesta — eli talouskasvu on meidän yhteenlasketut työtunnit kertaa tuottavuus — niin on hankala saada maahan, jossa väestö vähenee luontaisesti, niitä työtunteja lisää. Sehän tarkoittaisi, että yhä pienempi väestö tekee yhä suuremman määrän niitä työtunteja, jotta me kansantalouteen niitä saataisiin. Sen takia nostan tämän kolmantena suurena kysymyksenä, että meidän pitäisi uskaltaa rohkeasti nostaa esiin ja miettiä yhdessä, mikä on se signaali erityisesti meidän nuorille, jotta jokaisen suomalaisen perheen lapsilukutoive voisi toteutua ja jotta Suomesta voitaisiin tehdä yhtä lailla erittäin lapsimyönteinen yhteiskunta, niin kuin muuten moni meidän naapurimaa onkin. Meillä on vielä siinä tekemistä. Moni, joka on asunut tai elänyt Ruotsissa tai Tanskassa, vertailee Suomeen ja sanoo, että Suomessa ei ole yhteiskunta läheskään yhtä lailla lapsimyönteinen kuin vaikkapa Tanska on pitkään ollut. Tässä meillä on tekemistä. Tällä on suorat heijastusvaikutukset meidän pitkän aikavälin talouskehitykseen ja myös meidän eläkejärjestelmän kestävyyteen. Sen kestävyyshän on muuten sillä tasolla, että vaikka moni nuori ajattelee, että en tule koskaan saamaan eläkettä, niin tämä on väärä ajatus. Meidän eläkejärjestelmä on yksi kaikista kestävimmistä osuuksista meidän taloutta. Nuoret tulevat ehkä tekemään töitä vähän pitempään kuin vanhempansa, maksamaan vähän enemmän elinaikanaan eläkemaksuja, saamaan pikkuisen pienempää eläkettä, mutta eläke on joka tapauksessa turvattu. Nämä ovat niin isoja kysymyksiä, että tätä pientä, näppärää sanailua täällä, jota välillä tarvitaan ja joka vähän virkistää meitä, ei kannattaisi liikaa käyttää näihin, [Puhemies koputtaa] vaan kannattaisi lähteä yhdessä miettimään, miten me ratkomme näitä kysymyksiä, ja siihen mietintään meillä on kyllä aika kiire.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-09-23T19:24:09,2025-09-23T19:29:47,Hyväksytty,1.1 2025_83_401,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen on poissa. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_402,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun Orpon hallitus nousi valtaan, se lupasi nostaa suomalaisten elintasoa, kääntää talouden kasvuun ja taittaa velkaantumisen. Kauniita sanoja, mutta käytäntö on ollut aivan toinen. Hallitus on epäonnistunut jokaisessa tavoitteessaan. Arvoisa puhemies! Pienituloisten arki ei ole helpottunut vaan vaikeutunut. Sosiaaliturvaa leikataan, toimeentulotuen uudistus kurittaa, sotepalveluita on heikennetty, samalla köyhyys, asunnottomuus sekä leipäjonot ovat kasvaneet. Näillä tosiasioilla on myös hintalappunsa, mutta hallitus ei sitä näe. THL arvioi, että hallituksen päätökset ajavat 27 000 lasta köyhyyteen ja aiheuttavat 100 000 uutta pienituloista. Siinä missä tavallinen suomalainen miettii, miten maksaa sähkölasku tai vuokra, hallituksen ministerit kuittaavat omiin taskuihinsa tuhansien eurojen verohelpotukset. Miljonäärit taas säästävät vuodessa enemmän kuin moni suomalainen tienaa monen vuoden aikana. Tämä ei ole oikeudenmukaista, mutta tämä ei ole myöskään järkevää. Arvoisa puhemies! Työllisyyspolitiikka on olennaista talouden näkökulmasta. Hallituksen pitikin luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Voin luvata, että kyseistä tavoitetta tukee vilpittömästi koko täysistuntosali. Todellisuudessa kuitenkin työttömyys on kasvanut 70 000:lla ja hallituksen tavoitteet jääneet paperille ja pelkiksi puheiksi. Surullinen tosiasia on, että Suomessa on Euroopan toiseksi korkein työttömyys, ja pitkäaikaistyöttömyys kipuaa kohti 1990-luvun laman lukuja. Hälytyskellojen pitäisi soida, mutta työllisyystoimiksi hallitus tarjoaa lähinnä köyhien kiusaamista, ei oikeiden työpaikkojen luomista. Taustalla pyörivät myös hallituksen työmarkkinareformit eli heikennykset työntekijöiden asemaan. Hyvä hallitus, tavoite työllisyydestä on yhteinen mutta keinot eivät. Tämä valittu polku ei tuo sitä kuuluisaa valoa sinne tunnelin päähän. Arvoisa puhemies! Hallitus hokee velkaantumisen taittamista, mutta samaan aikaan tavoitetta hiekottaa kiusaus kaivaa tulopuolelle miljardin euron kuoppa veronalennuksilla rikkaille ja suuryrityksille. Pikajuoksu velan taittamisen suhteen ja sen rinnalla tehdyt ideologiset, tavoitetta vastaan sotivat valinnat ovat nyt ajaneet hallituksen laivan lopullisesti karille. Valtiovarainministeriön omat luvut kertovat, että velkasuhde saadaan hetkeksi pysähtymään vuonna 2027, mutta heti 2028 se nousee taas. Päätökset sosiaaliturvan heikentämisestä, veronkiristyksistä ja julkisten palveluiden leikkauksista ovat heikentäneet ostovoimaa, lisänneet työttömyyttä ja kaventaneet kotimarkkinoiden elinvoimaa. Koko kansantalous kärsii erityisesti pienituloisten kulutusmahdollisuuksien supistumisesta. Ratkaisuksi tarvitaan leikkauspolitiikan sijaan pitkäjänteisiä investointeja tutkimukseen, kehitykseen, koulutukseen ja korkean lisäarvon elinkeinoihin sekä vahvoja sosiaali- ja terveyspalveluja työkyvyn ja työllisyyden turvaamiseksi. Ei voida väittää, että kaikki olisi tehty tilanteen korjaamiseksi, kun näin ei ole. Arvoisa puhemies! Lopuksi: Tämän eriarvoistavan sisä- ja talouspoliittisen linjan takia vaarassa on suomalainen hyvinvointivaltio ja sen rakenteet, joiden hajottaminen on helpompaa kuin itse korjaaminen. Mutta mitä taas tulee ulkopolitiikkaan, en malta olla toteamatta, että vaarassa ovat Suomen maine ja uskottavuus. Silläkin on joku hintansa. Samaan aikaan, kun Gazassa pienet lapset näkevät nälkää Israelin toimien takia, maamme hallitus ei saa aikaiseksi konkreettisia toimia tilanteeseen puuttumiseksi. Ei käy tunnustaminen, ei pakotteet, ei lasten evakuointi, ei mikään. Nyt kun monet muut maat ovat aktivoituneet tunnustamiskysymyksen suhteen, niin esitän toiveeni, että hallitus ryhdistäytyisi tässä asiassa ja tunnustaisi Palestiinan valtion välittömästi. Se ei pelasta Gazan kärsiviä siviilejä, mutta se olisi vahva signaali rauhan ja kahden valtion mallin puolesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-09-23T19:29:54,2025-09-23T19:34:17,Hyväksytty,1.1 2025_83_403,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Ingo poissa, edustaja Fagerström poissa, edustaja Savola poissa. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_404,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Puhemies! Työttömyys on kasvanut vuoden takaiseen nähden 53 000 henkilöllä, kertoo Tilastokeskuksen tänään julkaistu uusin työvoimatutkimus. Työttömiä työnhakijoita oli ely-keskusten työllisyyskatsauksen mukaan elokuun lopussa 311 000 henkilöä eli 11,5 prosenttia työvoimasta. Pitkäaikaistyöttömiä oli elokuussa 129 000 henkilöä. Määrä on kasvanut vuoden takaiseen nähden yli 32 000 henkilöllä. Nuorten, 15—24-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömyys on kovassa kasvussa, ja pidemmällä aikavälillä, vuodesta 2007 alkaen, se on peräti kymmenkertaistunut tässä maassa. Puhemies! Vaikka Turun telakalta tuli tänään hyviä, joskin aika lailla odotusten mukaisia uutisia, niin Suomen tai Varsinais-Suomen työllisyystilanne ei sillä valitettavasti kohene. Työt telakalla ja alihankintaverkostossa jatkuvat, ja se on tietenkin erinomainen asia. Tärkeää on kuitenkin huomata, että varsinaisesti uusien työpaikkojen suhteen tilanne on toinen ja telakan fyysinen kapasiteettikin asettaa tähän omat rajansa. Pääministeri Orpo sivuutti täällä aiemmassa keskustelussa kokonaan tämän telakkauutisen kanssa samaan aikaan annetun paljon ikävämmän varsinaissuomalaisen uutisen. Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaan 1 300 työntekijää joutuvat nimittäin yt-neuvottelujen alle. Tehtaan ilmoituksen mukaan vähennystarve voi olla 1 075 henkilöä. Tehtaan kaikki työntekijät joutuvat jälleen kerran pelkäämään töiden jatkumisen puolesta. Suomen valtio on Uudenkaupungin autotehtaan tuoreena enemmistöomistajana suoraan vastuussa näistä työpaikoista ja töiden jatkumisesta. Tehtaalla on tehty viime aikoina henkilöautoja Mercedes-Benzille. Nyt eurooppalainen autoteollisuus on lamassa. Isot teollisuusmaat vetävät vähenevää tuotantoa kotiinpäin oman maansa kamaralle. Tämä on näkynyt jo aiempinakin vuosina Uudenkaupungin autotehtaan tilauksien vähenemisenä ja työntekijöiden suurina irtisanomisina. Esimerkiksi kevään 2023 yt-neuvotteluissa vähennystarve oli lähes tuhat työntekijää. Vaikuttaa siltä, että Suomen valtio tuli nyt Valmet Automotiven omistajaksi pakkotilanteessa. Onko autonvalmistus Uudessakaupungissa loppumassa ehkä kokonaan? Mitä hallitus aikoo tehdä töiden jatkamiseksi, entä Varsinais-Suomen ja Vakka-Suomen alueen tukemiseksi? Aseteollisuuden tilaukset on mainittu mahdolliseksi uudeksi Uudenkaupungin autotehtaan toimialaksi. Lehdistössä on spekuloitu jopa Patrian ajoneuvotilauksilla. Näiden suunnitelmien uskottavuutta ylipäänsä ja myös ainakin laajempaa työllisyysvaikutusta joutuu epäilemään. On näyttänyt siltä, että tilaajavaltiot pyrkivät tälläkin toimialalla, siis aseteollisuudessa, varmistamaan etenkin nykyisessä tilanteessa tuotannon nimenomaan omille tehtailleen, omalle teollisuudelleen, omaa kansantalouttaan tukemaan. Niinpä nämä tämänpäiväiset uutiset työllisyyden ja työttömyyden kehityksen suhteen luovat kyllä edelleen pikemminkin harmaita pilviä taivaanrantaan kuin päivänpaistetta. — Kiitoksia, puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-09-23T19:34:34,2025-09-23T19:39:01,Hyväksytty,1.1 2025_83_405,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_406,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vuoden 2026 talousarvioesityksen keskiössä on vastuun kantaminen. Me hallituksessa kannamme vastuuta suomalaisesta työnteon kannattavuudesta, vastuuta kansakuntamme turvallisuudesta ja vastuuta siitä, että hyvinvointimme turvataan tuleville sukupolville ilman kasvavaa velkarallia. Tarvitsemme kasvua, mutta se paikka ei ole velkasuhteessa. Asia on yksinkertainen: tulevaisuuttamme ja turvallisuuttamme ei voida rakentaa velkarahalla. Tämä talousarvioesitys on syntynyt vaikeiden päätösten kautta, mutta juuri siksi se on vahva osoitus hallituksen toimintakyvystä. Olemme edelleen sen työn äärellä, jonka aloitimme hallituskauden alussa. Arvoisa puhemies! Olemme toteuttamassa hallituskauden aikana historiallisen työn verotuksen kevennyksen. Veronkevennysten kokonaisuus on tasapainoinen. Yli miljardin euron veronkevennykset kohdistuvat laajasti pieni- ja keskituloisille suomalaisille, ja samalla ylimpiä marginaaliveroja lasketaan. Me kutsumme tätä työnteon kunnianpalautukseksi, jolla paitsi parannetaan kansalaisten ostovoimaa myös varmistetaan, että ahkeruudesta palkitaan. Hyvä oppositio, me hallituksessa tiedämme, että talous ei kasva toivomalla, se kasvaa tekemällä. Ensi vuonna me suomalaiset voimme liikuttaa itsemme lisäksi kasvaneen ostovoimamme tuomia pelimerkkejä. Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeää on, että tämä talousarvioesitys tunnistaa muuttuneen turvallisuusympäristömme, sillä turvallisuus ei tunne kompromisseja. Esityksen mukaisesti meidän on juuri nyt panostettava puolustukseemme, koska on välttämätöntä, että kykenemme vastaamaan modernin ajan turvallisuusuhkiin. Arkemme turvallisuus ei kuitenkaan rakennu vain isänmaamme rajoja puolustamalla. Siksi pidän tärkeänä, että sisäisen turvallisuuden resursseista huolehditaan, poliisien määrää kasvatetaan ja oikeusprosessien nopeuttamista vauhditetaan. Meidän tärkein tehtävämme on huolehtia arjen turvallisuudesta. Arvoisa puhemies! Me emme usko, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pelastuu siirtämällä vastuu velkarahalla tuleville sukupolville. Nyt on oikea aika olla rohkea ja toimia. Näin varmistamme, että suomalaisille tärkeät palvelut, hoiva sekä huolenpito, voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Suomalainen hyvinvointi syntyy terveestä taloudesta, vaikka sen saavuttaminen vaatisi meiltä kipeitä päätöksiä. Tällä linjalla me käännämme Suomen kohti pohjoismaista polkua, jossa vastuullinen taloudenpito, vahva puolustus ja ihmisten arjen turvallisuus kulkevat käsi kädessä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-23T19:39:13,2025-09-23T19:43:26,Hyväksytty,1.1 2025_83_407,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen poissa. — Edustaja Kaarisalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_408,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olemme tänään aloittaneet hallituksen talousarvioesityksen lähetekeskustelun. On jokseenkin ennenkuulumatonta, että tässä salissa kuulimme tänään kymmenen minuutin esittelypuheenvuoron, jossa onnistuttiin puhumaan likipitäen kaikesta muusta paitsi hallituksen ensi vuoden talousarvioesityksestä. Syy tähän on selvä. Tulokset ja tilanne ovat sen verran karut, että huomio on pakko yrittää siirtää mihin tahansa muualle kuin itse asiaan. [Jorma Piisinen: Se oli se Gazan tilanne!] Tämän päivän keskustelu on osoittanut, että neuvottomalla hallituksella ei ole muuta keinoa puolustautua kuin hyökkäys ja uho. Valtiovarainministeriön uuden talousennusteen mukaan näkymä on synkkä. Kaikki lukemat ja mittarit antavat ymmärtää, ettei hallitus tule tällä kaudella saavuttamaan yhtä ainoaa itselleen asettamaansa talous‑ tai työllisyystavoitetta. Ensi vuonna uutta velkaa otetaan 8,7 miljardia. Todellisuudessa tuo luku olisi 11 miljardia, mutta Valtion asuntorahaston alas ajaminen pienentää alijäämää reilulla kahdella miljardilla. Velkasuhde harppaa tänä vuonna lähes 87 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen, minkä jälkeen velkasuhteen kasvu hetkeksi hidastuu, mutta vain hetkeksi. Tosiasia on, että valtion velkasuhde ylittää vuonna 29 tarkastelujakson aikana 90 prosentin rajapyykin. Kokoomus ja perussuomalaiset jättävät koko tämän katastrofin tulevien hallitusten harteille. Se on Orpon hallituksen perintö. Arvoisa puhemies! Huolimatta siitä, että suhdanne on kaikkialla Euroopassa ollut sama, juuri meillä Suomessa työllisyystilanne on kokenut ennätyksellisen romahduksen. Tällä hetkellä vain Espanjan tilanne on heikompi. Suomessa työllisyyden trendiluku ylitti elokuussa kymmenen prosentin rajan. Se tarkoittaa, että maassa on yli 300 000 ihmistä vailla työtä, ja tosiasiallisesti pitää katsoa vuosikymmenten taakse, kun luvut ovat viimeksi olleet tätä synkempiä. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden nousu on hälyttävällä tasolla. Keski-Suomessa tilanne on valtakunnallisesti vertailtuna todella haastava. Esimerkiksi Jyväskylässä pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvat kulut, siis maksettava työmarkkinatuen kuntaosuus, ovat ensi vuonna jo noin 30 miljoonaa euroa. Massatyöttömyyden aikana kaupungit tarvitsevat paitsi rahaa myös työkaluja työllisyyden hoitoon. Kumpiakaan ei tällä hetkellä juurikaan ole. Arvoisa puhemies! Rakennusalan romahduksesta levinnyt taantuma on aiheuttanut konkurssiaallon, jonka seurauksena koko maan talous on olemattoman kasvun olosuhteissa pelon lamaannuttama. Pääministeri on kaksi vuotta todistanut niin eduskunnalle kuin suomalaisillekin, että nyt kasvu käynnistyy, ja jokainen kerta olemme joutuneet pettymään. Eniten ovat kuitenkin pettyneet tavalliset suomalaiset. Samaan aikaan kun hallitus odottaa kasvua, se on tehnyt itse, kuten asiantuntijatkin ovat todenneet, merkittävästi kasvua hidastavia toimia. Ongelman ydin on itse asiassa siinä, että aktiivinen kasvupolitiikka on jäänyt leikkauspolitiikan varjoon. Konkurssiaallon ja massiivisen työttömyyden takia ihmiset pelkäävät työttömyyttä nyt enemmän kuin koskaan ja kuluttajien luottamus on yhä reilusti pakkasen puolella. Vaikka reaalitulot ovat palkankorotusten ja laskeneiden korkojen vuoksi nousseet, ne, joilla työtä yhä on, eivät uskalla kuluttaa. Samaan aikaan Suomessa on valtava määrä ihmisiä, joiden käytössä olevat eurot eivät riitä edes arjen peruskuluihin. Ei voi olla niin, että samalla kun hallitus omin toimin lisää suomalaisten kotien hätää, pelkoa ja epävarmuutta tulevaisuuteen ja heikentää yritysten kasvun edellytyksiä, se syyllistää suomalaisia siitä, etteivät he uskalla kuluttaa. Huomionarvoista on, että pääministeri ei tänään enää pystynyt lupaamaan, että veronalennuksista hyötyvät kaikki palkansaajat. Kuten me nyt kaikki tiedämme, ensi vuonna monen palkansaajan — opettajan, myyjän tai insinöörin — verotaakka ei kevene ja monella se sen sijaan kiristyy. Keskituloisen verotus on nyt korkeammalla tasolla kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen. Arvoisa puhemies! SDP on systemaattisesti tehnyt lukuisia esityksiä kasvun ja työllisyyden parantamiseksi. Tilanne on niin vakava, että toivoisin myös hallitukselta jonkinasteista kyvykkyyttä käydä niistä aitoa ja rakentavaa keskustelua. Tähän tämä syksy tarjoaisi jälleen oivan mahdollisuuden. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-09-23T19:43:44,2025-09-23T19:48:52,Hyväksytty,1.1 2025_83_409,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen on poissa. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_410,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja miehet! Eduskunnan syysistuntokausi tunnetaan perinteisesti talouskeskustelusta, ja nyt on taas se aika vuodesta. Meillä on lähetekeskustelussa hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 26. Meille on kaikille annettu tuommoinen tiiliskivi, tuommoinen iso keltainen kirja, ja siinä on sitten se suunnitelma tulevalle vuodelle. Siinä käydään talousarvioesitys lävitse. Sen verran on kirjassa sivuja, että en edes yritä lyhyessä ajassa käydä sitä, enkä ole siihen tutustunut kuin pieneltä osin. Se on niin valtava, että siihen ei kerkeä paneutua, eikä ehkä ole tarkoituksenmukaistakaan, mutta puolustusvaliokunnan jäsenenä luonnollinen keskittymiskohteeni on puolustusministeriön hallinnonala. Kellekään uutisia seuraavalle kansalaiselle tuskin on jäänyt epäselväksi, millaiseksi Suomen turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö on 2020-luvulla kehittynyt. Yllättävää tuskin on kellekään sekään, että tähän kehitykseen on pyritty ja pyritään jatkossakin vastaamaan myös valtion talousarvion tasolla. Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen, mikä on erityisesti seurausta tämän Venäjän harjoittaman hyökkäyssodan johdosta. Valitettava esimerkki turvallisuusympäristön epävakaudesta saatiin viime yönä, kun Oslon ja Kööpenhaminan lentoasemat suljettiin tuntien ajaksi droonihavaintojen takia. Tanskan poliisi kertoi, että tapauksen taustalla on kyvykäs toimija. Tähän viittaa tapa, jolla drooneja ohjattiin, sekä droonien koko ja aika, jonka ne olivat ilmassa. Tanskan poliisin mukaan droonien takana saattaa olla ulkovalta, mutta poliisi ei halunnut spekuloida sillä, mikä taho taustalla voisi olla, vaan poliisi käynnisti heti illalla yhteistyön Tanskan puolustusvoimien kanssa, ja muun muassa puolustusvoimien erikoisjoukko nousi helikopteriin tapauksen vuoksi. Arvoisa puhemies! Jo syyskuun alkupuolella uutisoitiin esimerkiksi Ylellä isosti, kuinka hallituksen uusi budjettiesitys sisältää kuuden miljardin euron tilausvaltuudet puolustusmateriaalihankintoihin. Se moninkertaistaa kuluvan vuoden tilausvaltuuden, joka on 0,4 miljardia euroa, siis 400 miljoonaa euroa. Maksut jakautuvat vuosille 26—36. Puolustusministeriöstä kerrottiin, että hankinnat pyritään tekemään mahdollisimman suuressa määrin suomalaisilta yrityksiltä, ja tämä luonnollisesti luo työllisyyttä Suomeen ja edistää maamme teollisuuden vientiponnisteluja. Suomen puolustuskykyä kehitetään maalla, merellä, ilmassa, kybertoimintaympäristössä ja avaruudessa. Pelkkiin numeroihin ja suuriin kokonaisuuksiin keskittyminen ei kuitenkaan välttämättä kerro kansalaiselle, mitä puolustukseen kohdennetulla rahalla sitten tosiasiassa saa, ja nyt avaan sitä hiukan: Tätä tilausvaltuutta ja tulevaisuudessa budjettikirjan varoja käytetään muun muassa panssaroituihin miehistönkuljetusajoneuvoihin ja taisteluajoneuvoihin. Taistelupanssarivaunuihin tehdään elinjaksopäivitys. Siinä on panssarintorjuntaa, ilmatorjuntaa, pioneerikalustoa, kenttätykistöä, heittimistöä, raketinheittimiä ja niiden moderneja ampumatarvikkeita. Lisäksi päivitetään yksittäisen sotilaan suojavarustusta, kuten pimeänäkölaitteita. Käsiaseuudistuksen myötä Puolustusvoimissa siirrytään asteittain uudenmalliseen rynnäkkökivääriin, vaikka osalla joukoista vanhat rynnäkkökiväärit säilynevät käytössä vielä seuraavallakin vuosikymmenellä. Arvoisa puhemies! Menot ehdotetuista kuuden miljardin euron tilausvaltuuksista puolustusmateriaalihankintoihin ajoittuvat suurimmalta osin 2030-luvulle. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevienkin hallitusten on väristä riippumatta syytä ottaa Suomen puolustus yhtä vakavasti — ihan samalla tavalla kuin tulevat hallitukset joutuvat ottamaan tiukan kannan myös tähän valtion yleiseen velkakehitykseen [Puhemies koputtaa] ja kuristamaan tätä yli varojen elämistä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-09-23T19:49:03,2025-09-23T19:54:40,Hyväksytty,1.1 2025_83_411,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_412,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tänään saimme vahvistuksen edelleen sille, että hallitus on väärällä raiteella ja rankasti onkin. Työttömyys, köyhyys ja kurjuus lisääntyvät. Tänään saimme työttömyyskatsauksen, ja tilastot eivät valehtele. Suomessa on tällä hetkellä pahin tilanne työttömyydessä 2000-luvun aikana. Yhtä korkeaa työttömyysastetta ei löydy työvoimatutkimuksen nykyisestä, vuodesta 2009 alkavasta trendisarjasta, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Joanna Viinikka. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömien osuus työvoimasta oli elokuussa 9,3 prosenttia, kun se oli vuotta aiemmin 7,5 prosenttia. Yhtä korkealla luku on ollut viimeksi 1990-luvun lopussa. Arvoisa herra puhemies! Hallitus on esittänyt toiveita paremman työllisyyden ja paremman talouden kehittymisen osalta. Hallituksen toiveita paremmasta ovat nostaneet esimerkiksi työmarkkinoita ja työntekijöitä moukaroivat päätökset. Helpommat potkut työntekijälle, heikommat tuet työttömille ja heikentyneet koulutusmahdollisuudet työllistymisen parantamiseksi ovat osoittautuneet varsinaiseksi myrkkykeitoksi Suomelle ja suomalaisten työllisyydelle. Arvoisa hallitus, sain tänään ihan tavallisilta Suomen kansalaisilta kysymyksiä hallitukselle. Kysymykset kuuluivat esimerkiksi seuraavasti. Kuopion ruoka-apujonosta kysytään: ”Mitä hallitus tekee, että ruokajonot pienentyisivät? Miksi hallitus sanoo, että on yhteiset talkoot, mutta vain heikko-osaisimmat kärsivät? Eikö suojaosuuden voisi palauttaa työttömyysturvaan? Suojaosa kannustaa tekemään töitä pienemmälläkin työtuntimäärällä. Mitenkä pysäytetään se homma, että kun firmat menevät konkurssiin Suomessa, työttömyys lisääntyy?” ”Viime aikoina mediassakin on kerrottu, että ihmisillä ei ole luottamusta tulevaisuuteen hallituksen mittavien leikkausten takia eivätkä ihmiset tämän takia kuluta vaan säästävät rahaa pahan päivän varalle. Ihmiset siis pelkäävät. Turvallisuudentunne on yksi tärkeimpiä asioita elämässä. Miten hallitus suunnittelee palauttavansa luottamuksen tulevaisuuteen?” ”Miksi hallitus haluaa tehdä vähävaraisista vielä vähävaraisempia? Eihän se luo työpaikkoja, jos tuista tehdään työperusteisia, kun eivät työnantajat ota töihin, vaikka miten olisi niin sanotusti ilmaista työvoimaa.” ”Miksi pienituloisten ja työttömien täytyy kärsiä Suomen velkaantumisesta? Olisin tehnyt lapsille makaronilaatikkoa, mutta jauheliha oli liian kallista tähän budjettiin. Tehtiin makaronia ja herne-maissi-paprikaa, ja onneksi lapset syövät myös koulussa. Kysyn: kuka ministereistä vaihtaisi paikkaa tällaiseen elämään, jossa peruselämiseen ja ruokaan ei tahdo jäädä rahaa yksinhuoltajana, joka käy pienipalkkaisessa työssä?” Ja vielä kysymys sieltä Itä-Suomesta, hieman syrjäisemmältä seudulta: ”Miksi hallitus ei panosta enemmän siihen, että syrjäseudulla ja maaseudulla asuvat saisivat yhdenvertaiset palvelut ja mahdollisuudet kuin kasvukeskuksessa asuvat, vaikka he osallistuvat yhteiskuntaan ja maksavat veroja siinä, missä muutkin? Maaseudulla työmatkat ovat usein huomattavan pitkiä, julkinen liikenne on vähäistä tai puuttuu kokonaan ja lisäksi tiestön huono kunto vaikeuttaa liikkumista ja työn perässä kulkemista. Maaseudulla on halukkuutta työntekoon ja työvoimapotentiaalia, mutta rakenteellinen työpaikkapula ja heikko työllistävä infra estävät sen hyödyntämisen. Miten hallitus aikoo vastata tähän alueelliseen epätasa-arvoon ja turvata mahdollisuudet työntekoon sekä yhdenvertaiseen elämään täällä vähän syrjemmässäkin?” Arvoisa hallitus, Suomi ja suomalaiset ovat pudonneet ennennäkemättömään synkkyyteen työttömyyden, köyhyyden ja kurjuuden lisääntyessä, ja näyttää sekä kuulostaa erittäin vahvasti siltä, että te, hyvät hallituksen edustajat, olette pudonneet siitä todellisuudesta, jossa maamme kansalaiset tällä hetkellä yrittävät pärjätä entistä heikommilla eväillä teidän tekemienne päätöksien myötä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-09-23T19:54:47,2025-09-23T19:58:44,Hyväksytty,1.1 2025_83_413,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mattila on poissa. — Edustaja Garedew, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_414,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vuoden 2026 budjetti eli valtion menot ovat yhteensä noin 90,3 miljardia euroa. Tästä summasta pelkkiin velan korkoihin menee jälleen 3,2 miljardia euroa, siis aivan käsittämätön summa rahaa, joka menee täysin hukkaan, ja se johtuu ainoastaan siitä, että aiemmat päättäjät ovat täysin holtittomasti ottaneet vaihtuvakorkoista velkaa. Kahdessa vuodessa korkoihin haaskaantuvalla summalla voisi esimerkiksi kokonaan kattaa hallituksen uudet puolustusmateriaalitilausvaltuudet, jotka ovat Suomelle elintärkeät. Puolustukseen panostaminen on aivan välttämätöntä, me tiedämme kaikki sen: hävittäjät, Daavidin linko ‑ilmatorjuntajärjestelmä, Maavoimien uudistaminen ja muut panostukset tehdään, koska Suomi on todellakin puolustamisen arvoinen maa. Velan ottaminen itsenäisyyden säilyttämistä varten on perusteltua, kun arvaamaton rajanaapurimme riehuu tuolla Ukrainassa edelleen ja lähettelee nyt drooneja jo ympäri Nato-maitakin. Toisin on esimerkiksi kehitysavun ja muiden maiden kansalaisten sosiaaliturvan rahoittaminen suomalaisten kustannuksella. Näitä ei velkarahalla kuuluisi todellakaan tehdä. Sosiaaliturva olisikin saatava kansalaisuusperustaiseksi mahdollisimman nopeasti. Vihervasemmiston mielestä taas juuri ne ovat kohteita, joihin tulisi lapata loputtomasti rahaa. Loputonta siitä todellakin tulisi, sillä rajat avattaisiin sepposen selälleen, vasemmistopuolueet ottaisivat hoitaakseen jokaisen tänne halajavan ja maksattaisi heidän elintasonsa yhä köyhtyvillä suomalaisilla. Hallituksen sopeutustoimia kritisoiva oppositio olisi valmis rahoittamaan paisuvaa julkista taloutta — ja tietysti myös aivan pähkähullua ilmastoideologiaa, joka on todella kallista — milläs muullakaan kuin velkarahalla. Se on se opposition ainoa toivo. Siinä haihtuisivat ostovoima, työnteon kannattavuus ja toimivan arjen edellytykset hyvin nopeasti olemattomiin. Tämä hallitus on onneksi valinnut pitkänäköisemmän linjan. Me alennamme työn ja autoilun verotusta, ja me lähinnä korotamme haittaveroja, esimerkiksi tupakka- ja alkoholiveroja. Valtionhallintoonkin me toteutetaan vaalikauden aikana yli 500 miljoonan säästöt. Sen sijaan hyvinvointialueiden talous ja rahoitus kasvaa 900 miljoonalla vuonna 2026. Suomessa on nyt jo yli miljoona yli 70-vuotiasta. Tämä väestönmuutos kasvattaa sotemenoja väistämättä. Tämän hallituksen aikana sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa on tehostettu ja sopeutettu, koska niin on pakko tehdä, mutta väite, jota me joka päivä kuullaan, että hallitus leikkaisi sotesta, ei todellakaan pidä paikkaansa. Luvut kertovat, että siihen myönnetään vuosi vuodelta enemmän — siis enemmän — rahaa. On toki turhauttavaa, kun kaikki kasvuennusteet ja tavoitteet eivät ole vielä toteutuneet. Muutokset eivät kuitenkaan tapahdu hetkessä, vaan vuosien saatossa. Lisäksi suhdanteet, tullit, sodat ja yleinen epävarmuus ovat merkittäviä tekijöitä, jotka hidastavat kasvua ja työpaikkojen syntymistä. Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen toimilla velkasuhde on vakautumassa vuonna 2027, mutta tämä työ ei voi jäädä siihen. Jos seuraava hallitus ei sitoudu jarruttamaan velkaantumista, niin velkaura kääntyy välittömästi takaisin kasvu-uralle. Projektin Suomen paremman tulevaisuuden hyväksi on siis oltava meidän kaikkien yhteinen. Oikeaa vastuunkatoa ja rohkeutta tulee löytyä myös seuraavalta hallitukselta, mikä ei todellakaan ole helppoa. Se ei ole vain rahanjakoa tai oman edun ajattelua. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-09-23T19:58:55,2025-09-23T20:03:43,Hyväksytty,1.1 2025_83_415,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Edustaja Räsänen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_416,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän aamun työttömyysluvut olivat, toden totta, erityisen surullista katsottavaa. Tilanne on huono koko maassa, mutta erityisen huono se on kotikaupungissani Outokummussa, joka on päätynyt tuon historiallisen surkean tilaston piikkipaikalle — niinpä: huolimatta kaikista niistä toimista, mitä kuntana olemme tehneet, Outokummussa on tällä hetkellä maan suurin työttömyys. Kymmenen kärjen joukossa on myös kuusi kuntaa Pohjois-Karjalasta. Tilanne maakunnassa onkin huolestuttava myös sen takia, että työllisyyden hoitoon käytettävät rahat loppuivat TE-alueelta aivan alkuunsa. Arvoisa maan hallitus, taantuman yksi syy on yhä paheneva työttömyys. Suuri syy kasvavaan työttömyyteen puolestaan on se, että yritykset eivät kerta kaikkiaan uskalla investoida, uskalla laajentua tai uskalla palkata uusia työntekijöitä. Myöskään uusia yrityksiä ei synny. Sen sijaan yritykset joutuvat irtisanomaan ja yritykset joutuvat lomauttamaan. Suuri syy massiiviseen työttömyyteen on se, että yritykset eivät usko maan hallituksen toimiin tai sen tuomaan kasvuun. Pahin tilanne, toden totta, on itäisessä Suomessa. Uskoa ja toivoa paremmasta tulevaisuudesta odottavat myös suomalaiset ihmiset. Kukaan ei varmasti ala käyttämään rahoja maan hallituksen mahtikäskyllä, että alkakaa kuluttamaan. On myös mielestäni ennenkuulumatonta, että ministeriöiden virkamiehet syyllistävät tilanteesta suomalaista kuluttajaa, joka ei heidän mukaansa osaa kuluttaa vaan vain säästää pahan päivän varalle. Tämä on varsin ristiriitaista viestintää hallitukselta, joka vähän aikaa sitten pelotteli tuomiopäivän saksien kanssa kansalaisia tulevilla kurjuuksilla ja säästämisen tarpeilla. Voin myös kertoa, että työtön ihminen ei kuluta, koska hänellä ei kerta kaikkiaan ole varaa kuluttaa, eikä hän myöskään säästä rahaa pahan päivän varalle, koska ei ole, mistä säästää. Hänellä nimittäin on jo se paha päivä. Arvoisa puhemies! Kuten alkuun sanoin, itäisen Suomen työttömyysluvut ovat muuta maata korkeammat. Hallituksen päätökset esimerkiksi työttömyysturvan leikkaamisesta eivät toimi, jos työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole tarjolla. Työttömyydestä kunnille aiheutuvat kustannukset kasvavat, vaikka kunnan mahdollisuudet tilanteen korjaamiseen ovat rajalliset. Asia kannattaakin kääntää päälaelleen ja kannustaa kuntia työllisyyden parantamiseen sakkomaksujen maksamisen sijaan. Esimerkiksi vuonna 2025, eli tänä vuonna, Pohjois-Karjalan kunnille aiheutuvat sakkomaksut ovat arviolta 20 miljoonaa euroa. Keskusta esittää vähintään vuoden, mieluummin kolmen vuoden mittaista kokeilua, jossa kunnilta ei perittäisi sakkomaksuja valtiolle, vaan vastaava summa, mikä menisi valtiolle, tai ainakin merkittävä osa siitä, osoitettaisiinkin maakunnan työllisyysalueelle työllisyyden parantamiseen. Työllisyysalue voisi ohjata tätä rahoitusta esimerkiksi koulutustason parantamiseen, kuntouttavaan työtoimintaan, starttirahoihin tai muihin parhaaksi katsomiinsa toimenpiteisiin. Alueilla tiedetään parhaiten, mitkä ratkaisut ihmisten työllistämiseksi toimivat kyseisellä alueella. Arvoisa puhemies! Keskusta on esittänyt yli 50 eri ratkaisua talouskasvun vauhdittamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Näitä ovat esimerkiksi yritysverotuksen uudistus, katto etuuksille, kokeneille työntekijöille veroetu, jos he jatkavat työelämässä eläkeiän saavuttamisen jälkeen, työperäiseen maahanmuuttoon pisteytysmalli — osaavaa työvoimaa tarvitaan nimittäin tasaisesti koko maahan — Itä-Suomesta erityistalousalue. Olemme esittäneet krääsäveroa hillitsemään halpatuontia. Kotimainen kauppa tarvitsee reilua kilpailua. Luvitusta tulee helpottaa, ja kotitalousvähennyksen palautus tulee palauttaa. Se on houkutteleva tapa saada uutta työllisyyttä ja myös kotitalouksia työllistämään yrityksiä. Arvoisa hallitus! Hyvät kollegat! Nyt on kerta kaikkiaan aika tehdä asioita toisin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-09-23T20:03:47,2025-09-23T20:08:18,Hyväksytty,1.1 2025_83_417,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_418,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen talouden 17 vuoden nollakasvusta ja näköalattomuudesta on helppo syyttää perussuomalaisia tai hallitusta. Tämä hallitus kuitenkin kantaa vastuuta ja on ottanut ennätysmäisen kymmenen miljardin euron sopeutuksen harteilleen. Kuitenkin, hyvä oppositio, leikattavaa löytyy jatkossakin. Suomen valtionvelka on pian 200 miljardia euroa. Suurimmat syyt heikkoon kehitykseen ovat talouden suhdanteissa, Euroopassa riehuvassa sodassa ja tällä hetkellä pankkien lainatiskien niuhotuksessa, puhumattakaan edellisen hallituksen holtittomasta kaudesta, jolloin ei yhtään — ei yhtään — säästöpäätöstä pantu toimeen. Nyt maksamme valtionlainan korkoja jopa kolme miljardia euroa vuodessa. Tällä hetkellä, olipa kyse keskituloisesta perheestä tai pienestä yrityksestä, on lainaa lähes mahdotonta saada hyviinkin hankkeisiin. Myös vähäinen kilpailu on ilmiönä Suomen talouden kannalta harmillinen. Suomessa on useita aloja, joita hallitsee valtiotaustainen monopoli tai yksityinen duopoli. Usein näihin valtion monopoleihin on liittynyt aikanaan tarve ja hyvä huoltovarmuudellinen näkökulma, jos ajatellaan vaikkapa Finnairia tai Alkoa. Duopolit ovat puolestaan pitkien osuustoimintaliikkeeseen tai keskittymiseen liittyvien ketjujen valitettava lopputulos. Kuitenkin talouden kasvun kannalta kriittinen kasvun tukos sijaitsee nyt pankkien lainatiskeillä. Elinkeinoministeri Sakari Puisto onkin tarttunut jo toimeen selvittääkseen, mitä asialle on tehtävissä. Muutoksia tarvitaan pikaisesti. Pankit piiloutuvat sääntelyn lisääntymisen taakse vakioselityksenään. Tämä ei kuitenkaan enää riitä. Pankit ovat riisuneet konttoriverkostoaan ja kadottaneet kosketuksen paikalliseen yrityskenttään. Kaavamainen lainahakemusten käsittely ei paranna pienten yritysten mahdollisuuksia, ja talouden kasvu on entistä hitaampaa. On erittäin oireellista kehitystä, että vähittäispankkitoiminnan suurin haaste on kotimainen kauppajätti. S-Pankki on kasvanut paitsi yritysostoilla myös nojaamalla ennen kaikkea emoyhtiön valtavaan päivittäistavarakaupan asiakasmassaan. Monopolien laajeneminen toimialalta toiselle ei korjaa maamme rakenteellista kilpailun puutetta. Tämä kehitys vie päinvastaiseen suuntaan, kun niiden ote kuluttajien peruspalveluista vahvistuu. Keskituloisen palkansaajan nettoansioiden ostovoima romahti vuoden 2020 jälkeen kolmen vuoden aikana yli kuusi prosenttia. Palkan ostovoimaan vaikuttavat ansiokehitys, inflaatio ja verotus. Vuosien 21 ja 23 välillä nämä kaikki kolme tekijää kehittyivät ostovoiman kannalta epäedulliseen suuntaan. Tuona aikana myös palkkaverotus kiristyi, mikä kaivoi syvää kuoppaa ostovoimaan. Vuoden 23 jälkeen palkansaajien ostovoimassa on nähty selvä käänne parempaan. Kaikki ostovoimaan vaikuttavat tekijät ovat nyt plussalla. Inflaatiopiikki on ohi, ja nykyinen hallitus on kääntänyt veronkiristykset kevennyksiksi. Keskituloisen palkansaajan nettoansion ostovoima kohenee vuosina 24—26 noin seitsemän prosenttia. Kotimainen kulutus ei vielä ole palannut ennalleen. Kun kassakone ei kilise kaupassa tai ravintolassa, jäävät yhteiskunnan verotulotkin saamatta. Jos haluat, että Suomessa on töitä, näinä aikoina olisi entistäkin tärkeämpää, että valitsisimme kotimaisia tavaroita ja palveluita ulkomaisten sijaan. No, oppositio syyttää tietysti kaikesta hallitusta, mutta kyllä te, hyvä oppositio, olette aiheuttaneet suomalaisille pelkoa ja ahdistusta sairastuttavalla retoriikalla, jota media on sitten tukenut. Täällä salissa tänään vasemmiston talousnerot esittivät erilaisia lääkkeitä tilanteeseen. Yhtäältä vaaditte, ettei työttömiä saa patistaa töihin, koska töitä ei ole, ja samaan hengenvetoon vaaditte ulkomailta osaavaa työvoimaa, koska on työvoimapula. Näettekö tässä teidän pettämättömässä logiikassa mitään ongelmaa? Meillä on lähes 100 000 vieraskielistä työtöntä tässä maassa. Tämä hallitus kiristää maahanmuuttoa ja leikkaa kehitysavusta. Suomen talouden tila on niin vakava, että emme voi syytää rahaa velaksi ulkomaille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-09-23T20:08:22,2025-09-23T20:13:38,Hyväksytty,1.1 2025_83_419,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_420,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä olevan budjettiesityksen valmistelussa nähtiin valtiovarainministeripuolueen julkisuustemppu. Valtiovarainministeriön budjettiesitys valjastettiin puolueen omaksi viestintävälineeksi, ja opposition lisäksi sitä ihmettelivät hallituskumppanitkin. Samanlaisia julkisuustemppuja luultavasti on tulossa vielä lisää, koska kannatus madaltuu tässä päivä päivältä. [Juho Eerola: Kesäkuusta lähtenyt nousuun!] Tämä ei lupaa hyvää sille hallituksen toimintakyvylle, mistä tänäänkin päivällä puhuimme. Nyt sitä toimintakykyä kyllä tarvitaan ulkopolitiikassa ja nimenomaan tämän Palestiina-kysymyksen vuoksi. Tuosta valtiovarainministerin esityksestä ei juuri mitään uusia leikkauksia lopulta päätynyt tähän käsiteltävänä olevaan esitykseen. Tämä on tietenkin positiivinen uutinen, mutta kehys‑ ja budjettiriihessä tehdyt päätökset, jotka nyt sisältyvät tähän esitykseen, jatkavat edelleen sitä hallituksen kurjistavaa leikkauspolitiikkaa. Tämä osuu juuri nyt muun muassa korkeakoulutukseen ja kuntiin, ja aitoja kasvutoimia tässä edelleen odotetaan. Kaikista suurituloisimmille ja suuryrityksille annetaan suuri veroale, joka perumalla moni leikkauksista olisi voitu välttää. Pieni‑ ja keskituloisille hallituksen veronalennuksista ei juurikaan jää käteen, kun hallitus samalla tuo verosanktion ammattiliiton jäsenille ja työttömyysvakuutusmaksu nousee hallituksen epäonnistuneen työllisyyspolitiikan takia. Arvoisa puhemies! Hyvätuloisten veronalennusten aiheuttamaa koloa valtiontalouteen paikataan muun muassa leikkaamalla korkeakoulujen ja kuntien rahoituksesta. Samalla kun maamme talous on vaikeuksissa ja kasvua yhä vain odotetaan, hallitus leikkaa tulevaisuuden kasvun aineksista leikkaamalla tosiaan koulutuksesta. Kuntien valtionosuusleikkaukset puolestaan ovat leikkaus varhaiskasvatukseen ja peruskouluihin. Hallitus vain siirtää vastuuta leikkauksien käytännön toteuttamisista kunnille. Saimme budjettiriihestä puolestaan tiedon muun muassa kuntien kotoutumispalveluiden rahoituksen leikkauksesta. Onkin erikoista, että samalla kun hallituksesta osoitetaan huolta maahanmuuttajien saamasta sosiaaliturvasta, hallitus päättää leikata palveluista, jotka edistävät maahanmuuttajien työllistymistä ja muuta kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämän budjettiesityksen tarkoituksena oli tukea kasvua ja työllisyyttä, mutta aitoja kasvutoimia ei vieläkään hirveästi näy. Hallitus tuntuu laittavan uskonsa pääasiassa veronalennusten vaikutukseen. Hallituksen veronalennukset kuitenkin hyödyttävät kaikista vähiten pieni‑ ja keskituloisia, joilla lisätulot menisivät suoraan kulutukseen ja sisämarkkinoihin. Yritysverotuksen ja suurituloisten veronalennuksen vaikutukset sen sijaan ovat paljon epävarmempia. Talouden ja työllisyyden tukemiseen tarvitaan nyt aktiivisempaa otetta. Arvoisa puhemies! Meitä oppositiossa on moitittu tänäänkin siitä asiasta, että olemme vain negatiivisia emmekä tarjoa vaihtoehtoja. Ajattelin tässä kuitenkin nyt jotain positiivistakin löytää, ja kyllä tästä esityksestä sitäkin löytyy. Muun muassa nuorten rekrytointituki on tärkeä tietenkin elementtinä nuorten tukemiseksi työuran alussa. On myös hyvä, että leikkauskohteita löydettiin myös yritystuista. Yritystukileikkauksien kohdistaminen tosin on valitettavan epäonnistunut, koska varsinkaan vääristävistä ja ympäristölle haitallisista verotuista yrityksille ei pystytty leikkaamaan kuin hippusia. Sen sijaan hallitus leikkaa kotimaisesta elokuvatuotannosta. Kuulin juuri tänään Suomen elokuva-alan toimijoita. Heitä oli täällä talolla vieraana iso joukko, ja viesti oli varsin huolestuttava, ja viesti oli varsin yhtenäinen siitä, miten suomalaisen elokuva-alan käy. Tästä kannan suurta huolta. Arvoisa puhemies! Vielä nosto Kela-korvauksien korotuksen toimimattomuudesta. Se on hyvä, että niitä nyt leikataan. Hallitus kuitenkin ehti tuhlaamaan jo satoja miljoonia sotejättien voittoihin valuviin tukiin, ja nyt olisi myös järkevää ohjata se säästettävä raha hyvinvointialueille, jotta hoitojonoja pystyttäisiin aidosti purkamaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-09-23T20:13:40,2025-09-23T20:18:36,Hyväksytty,1.1 2025_83_421,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Ovaska poissa. — Edustaja Piisinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_422,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vuoden 26 talousarvioesitys on 8,7 miljardia alijäämäinen. Alijäämää pienentää kertaluonteisesti noin 2,3 miljardilla eurolla Valtion asuntorahaston jäljellä olevan kassan tulouttaminen valtion budjettiin rahaston lakkautuksen yhteydessä. Tuloutus ei vähennä valtion ja julkisen talouden velkaantumista, sillä ilman tuloutusta budjettitalouden alijäämä olisi 11 miljardia euroa, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on sitoutunut toimenpiteisiin julkisen talouden velkasuhteen vakauttamiseksi hallituskauden loppuun mennessä. Hallitus on ohjelmassaan ja keväällä 24 päättänyt julkista taloutta vuoden 2027 tasolla noin 9 miljardilla eurolla vahvistavasta toimenpidekokonaisuudesta, jonka toimeenpanoon hallitus on sitoutunut. Koska valtiovarainministeriön kesäkuun 25 ennusteen mukaan 9 miljardin euron kokonaisuus ei kuitenkaan riittänyt taittamaan julkisen talouden velkasuhteen kasvua hallituksen tavoitteen mukaisesti, vuoteen 27 mennessä hallitus on tämän talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä päättänyt uusista, noin miljardin euron sopeuttamisista vuodelle 27. Kaikki tämä on tehty erittäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, työttömyyden kasvaessa ja noususuhdanteen alun edelleen viivästyessä. Ikään kuin tämä ei yksin riittäisi, olemme toisen maailmansodan jälkeisen ajan toistaiseksi haastavimmassa tilanteessa puolustuskykymme parantamiseksi. On selvää, että itsenäisyytemme turvaaminen kaikissa tilanteissa on ensiarvoisen tärkeää, eikä siitä voida tinkiä. Kuitenkin valtionvelan kehitys euromääräisesti sekä suhteessa bruttokansantuotteeseen on ollut vuodesta 2008 alkaen erittäin voimakasta, eikä tasapainoa näytetä saavutettavan. Reaalitalous on muuttunut, ja valtio joutuu maksamaan lainoista myös huomattavat korkomenot. Puolustusvoimien tilausvaltuuksista aiheutuu menoja yhteensä liki 3 miljardia euroa vuodelle 26, ja kun talousarvion mukaan velkaa joudutaan ottamaan runsaasti lisää, on maamme tilanne todella vakava, eikä sitä paranna opposition epätoivon lietsominen. Arvoisa rouva puhemies! Vaikka hyväksymme velkaantumisen puolustushankintojen osalta, on meillä vielä melkoinen siivu tasapainotettavaa jäljellä, yksin menoja karsimalla se ei onnistu. Talousarviokirjan mukaan työttömyys on noussut kuluvan vuoden aikana varsin korkealle yksityisen sektorin heikosta suhdanteesta ja julkisen sektorin säästöistä johtuen. Suhdannetilanteen parantuessa vuonna 2026 työllisyyden odotetaan kääntyvän kasvuun ja työttömyyden vähentyvän asteittain. Nyt on määrätietoisesti panostettava kasvutoimiin investointien houkuttelemisella Suomeen. Opposition jatkuva ankeuttava renkutus ja negatiiviset viestit vaikuttavat jo yleiseen mielialaan ja viivästyttävät vaivoin orastavaa kasvua. Kotitalouksien on saatava positiivisia viestejä ja uskoa tulevaisuuteen. Suomi on saatava kasvuun työtä tekemällä ja yrittäjyyttä lisäämällä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-09-23T20:18:46,2025-09-23T20:22:36,Hyväksytty,1.1 2025_83_423,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Berg., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_424,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Työttömyys, työttömyys ja työttömyys — siinä Orpon—Purran hallituksen tämän hetken suurimmat ongelmat. Hallituksen massiiviset leikkaukset ovat saaneet ihmiset pelkäämään rahojen riittävyyttä ja oman työpaikan pysyvyyttä. Säästämisellä reagointi ei ole mikään ihme, onhan työttömyydessä pahin tilanne 30 vuoteen, ja heillä, joilla rahat eivät ole aiemminkaan tuntuneet riittävän, on elämän perusedellytyksiin käytettävissä vielä entistäkin vähemmän. Kun hallituspolitiikan peruskaava on ollut vain leikata, leikata ja leikata ja antaa siinä sivussa vähän lisää rahaa jo valmiiksi varakkaille, ei ole ihme, että suomalaisten luottamus on kadonnut. Kun hallitus ei ole onnistunut rakentamaan luottamusta, ihmiset eivät uskalla kuluttaa ja yritykset investoida. Tämän vuoksi hallitus ei saa velkaantumista hallintaan ja jättää karmaisevan perinnön seuraajalleen niin työllisyydessä kuin velkaantumisessa. Arvoisa puhemies! Orpon—Purran hallitus sai aloittaa kautensa ennätystyöllisyyden vallitessa. Nyt työllisyysaste on romahtanut lähes kolme prosenttiyksikköä. Nousussa ovat myös niin pitkäaikaistyöttömyys kuin nuorisotyöttömyys, joista kumpikin jättää jäljen pitkälle tulevaan. Ei ole tullut sataatuhatta uutta työpaikkaa, vaan miinukselle ollaan menty ja kunnolla. Hallituksella on pian lupauksestaan jo lähes toinen mokoma kirittävää. Suomi kolkuttelee jo Euroopan kärkisijoja, mutta valitettavasti se tullaan näkemään työttömyydessä. Aiemmin pohjalla ollut Espanja on nimittäin jo kovaa vauhtia matkalla ylöspäin. Suomessa kasvu vain viipyilee. Suomalaisten muistiin on varmasti piirtynyt kuva, jossa hallituspuolue perussuomalaiset iloitsee tekemistään leikkauksista saksikuvan kera. Ei olisi kannattanut, sillä lopputulos nähdään nyt. Jokainen uusi numero työttömyysluvuissa on ihminen, jonka elämä on mullistunut ja työpaikka on lähtenyt alta. Arvoisa puhemies! Vuonna 2024 vain noin puolet suomalaisista ilmoitti luottavansa terveyspalveluihin ja vielä harvempi sosiaalipalveluihin. En yhtään ihmettele tätä, sillä Orpon hallitus ei ole jatkanut julkisten sotepalveluiden parantamista. Marinin hallituksen soteuudistuksella luotiin kirjahyllyyn kyllä tärkeät seinät, mutta Orpon hallituksen vahtivuorolla olisi nyt kyettävä laittamaan kirjat paikoilleen. Sen sijaan hallitus on keskittynyt keräämään kolikoita yksityisten terveysjättien kassakoneisiin. Kilinä on vain kuulunut, kun yksityislääkärikäyntien Kela-korvauksia on korotettu. Oppositio varoitti useaan kertaan siitä, ettei hoitoonpääsy tule parantumaan tällä tavalla. Tulokset puhuvat nyt puolestaan. Yksityislääkärien käyntimääriin ei ole tullut juurikaan muutosta, mutta korvauksiin oli kulunut lähes kolminkertaisesti rahaa. Onneksi hallitus tajusi virheensä ja päätyi jo vähän pakittamaan päätöksestään. Nyt pitäisi vielä siirtyä oikeasti parantamaan kaikille suomalaisille yhteisiä julkisia sotepalveluita. Hallituksen romuttama kahden viikon hoitotakuu ja toimivaan omalääkäri- ja omahoitajamalliin siirtyminen ovat onnistumisen avaimia. Arvoisa puhemies! Orpon hallitus on ollut vallan kahvassa jo yli kahden vuoden ajan. Budjettejakin olette ehtineet tehdä jo kolme. Vallassa ei ole enää Marinin hallitus, jota edelleen syytätte lähes kaikesta. Tässä ajassa talouden suuntaa olisi kyllä ehtinyt jo muuttamaan oikeilla toimilla. Ihmiset ovat ihmeissään, ja syystäkin. Tätäkö ennen vaaleja tehdyt lupaukset ovat tarkoittaneet? Näinkö jokaiselle suomalaiselle luvattu veroale tulee näkymään? Loppuhallituskautta on enää alle kaksi vuotta jäljellä, ja perintö alkaa muodostua. Herää kysymys, tullaanko Orpon hallitus muistamaan vain työttömyydestä, velasta ja toivon menetyksestä. Nämä salipuheet SDP:n vaihtoehtojen puutteesta ovat taas selkeää harhaanjohtamista. Olemme jo kahden vuoden ajan esittäneet johdonmukaisesti useita perusteltuja kasvutoimia vaihtoehtona hallituksen leikkaus- ja kurjistamispolitiikalle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-09-23T20:22:48,2025-09-23T20:28:11,Hyväksytty,1.1 2025_83_425,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_426,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa eduskunnan väki, on taas keltaisten kirjojen aika. Ajattelin puhua talousarviossa erityisesti taloudesta, sosiaali- ja terveyspalveluista, yrityksistä ja maaseudusta. Tulin juuri Ranskan keskuspankista, parlamentista ja lähetystöstä viime viikon talousvaliokunnan reissulta. Sieltä ehkä muutama oppi. Ensimmäinen: Politiikan riitely syö investoinnit. Pitkäjänteisyyttä tarvitaan ja sopua ennen kaikkea. Toinen oppi: Taloudenhoidon tulee olla ylisukupolvista. Ranskan luottoluokituksen tippuminen voi tarkoittaa pitkällä aikajänteellä myös esimerkiksi yritysten rahoituksen vaikeutumista. Meidän tulee Suomessa tunnistaa tällaiset. EU:n sisämarkkinat rakentuvat erityisesti puolustusinvestoinneille, ja uusiutuva energia on suuri voimavara tässä ajassa, joten uskon, että myös yhteistä pystytään investointien osalta rakentamaan. Ja sitten ehkä se neljäs oppi: Työmarkkinoiden rakentaminen. Ainoastaan sopu tuntuu tuovan kestäviä ratkaisuja. Ajattelin, että olisi kiva neuvoa ranskalaisia, mutta tuntuu siltä, että myös meillä on kehitettävää näillä osa-alueilla, joten tyydyn toteamaan tämän. Vuoden 2026 talousarvioesitys on 8,7 miljardia euroa alijäämäinen. Me olemme vakavasti velkaantuva maa. Alijäämää pienentää Valtion asuntorahaston kassan tulouttaminen, 2,3 miljardia euroa, ja tämä asuntorahasto siis lakkautetaan. Tuloutus ei vähennä valtion ja julkisen talouden velkaantumista, mutta ilman tätä kertaluontoista tuloutusta alijäämä olisi 11 miljardia euroa, mitä se on ollut kutakuinkin kaikkina näinä viimeisimpinä vuosina. Suomi on erittäin vakavasti velkaantuva maa. Työttömyys on myös vakavaa. Me ylitimme ensimmäistä kertaa tällä vuosituhannella, 2000-luvun puolella, kymmenen prosentin työttömyysluvut, ja pidän sitä erittäin vakavana. Meillä on 37 000 nuorisotyötöntä tässä maassa, ja välittömiä toimia tarvittaisiin. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyys hipoo jo 1990-luvun lukuja. En näe, että tässä budjetissa olisi riittävästi toimia, aktiivisia toimia, työttömyyden selättämiseksi, ja sen takia keskusta tulee myös jättämään välikysymyksen aiheesta. Tämän päivän keskustelun pohjalta, jota olemme käyneet jo tunteja, ajattelen, että sovun sijaan keinona käytetään hyökkäystä, ja toivoisin, että siirtyisimme kuitenkin pitkäjänteiseen yhteiseen parlamentaariseen suunnitteluun hyökkäyksen sijaan. Siihen hallitusta kannustan. Muistutan, että kahden miljardin euron sopeutustavoite hallitukselta on asetettu sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitukseen. Täällä on todettu, että sieltä ei leikata, mutta kahden miljardin leikkaukset sotepalveluihin ovat kuitenkin talouden sopeutuksen yksi pääkohta. Täällä budjetissa on myös hiukan katumusharjoitusta hallitukselta. Nimittäin erityisesti Kela-korvausten osalta on selvästi tunnistettu, että nämä yli puolella miljardilla eurolla nostetut Kela-etuudet — sinne on siis lisätty rahaa — kohdentuvat varsin huonosti, ovat olleet kalliita ja vaikuttavuudeltaan heikkoja, ja sen takia täällä on hiukan sieltä nipistetty. Pidän sitä hyvänä käännöksenä. On tärkeää myös, että sotesektorin valmiuteen varautua ja toimia myös kriittisissä tilanteissa kiinnitetään huomiota aiempaa paremmin. Myös omaishoidon, perhehoidon palkkiotason nostaminen 16 miljoonalla eurolla, eli noin 46 euron kuukausittainen nousu, tämän lakimuutoksen vaikutuksesta on minusta merkittävä. Kiitoksia siitä. Tarvitaan kuitenkin omaishoidon kokonaisuudistus, ja sellaista en vielä budjetista tunnistanut. Pidän huolestuttavina näitä leikkauksia järjestöavustuksiin, työttömyysturvamenojen kasvattamista, lomitustoiminnan rahoituksen leikkauksia ja sotehenkilöstön jatkuvan oppimisen leikkauksia. Myös kotihoidontukioikeuden rajaaminen on erittäin haastavaa. Taidan varata toisen puheenvuoron jatkoon. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-09-23T20:28:20,2025-09-23T20:33:37,Hyväksytty,1.1 2025_83_427,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Edustaja Huhtasaari poissa, edustaja Haatainen poissa. — Edustaja Kettunen paikalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_428,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää, että ministeriaitio ei ole tyhjänä tähän aikaan illasta: kiitoksia, että tiede- ja kulttuuriministeri Talvitie seuraa ja kuuntelee tätä keskustelua. Toivon teille voimia ja viisautta näinä hankalina aikoina olevissa päätöksissä. Varsinkin elokuva-ala nyt ollut viime aikoina aika isostikin tapetilla. Onneksi nyt elokuva-alalle ei tullut sitä yli seitsemän miljoonan leikkausta, vaan nythän sieltä leikataan 5,5 miljoonaa euroa, mikä on kyllä aika merkittävä summa. Nimittäin tämän jälkeen, jos tämä 5,5 miljoonan euron leikkaus elokuva-alalle tehdään, Elokuvasäätiön rahoitus olisi tässä tasavallassa enää 16 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi: Virossa se on 19 miljoonaa euroa, Ruotsissa 50, Tanskassa 69,5 miljoonaa ja Norjassa 73 miljoonaa euroa. Mutta ministeri Talvitie varmasti vielä, toivottavasti, löytää joitain ratkaisuja — tai siis korjaan: koko hallitus löytää ratkaisuja. Mutta kiitän siitä hyvästä työstä ministeriä. Tiedän, että olette omistautunut tieteelle, taiteelle ja kulttuurille, paljon hyvää työtä olette tehnyt. Mutta, rouva puhemies, tosiasiahan nyt on se, että hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on isossa kuvassa epäonnistunut. Hallituksen tärkeimmän lupauksen sijaan — elikkä tämä 100 000 uutta työpaikkaa — ei tullut 100 000:ta uutta työpaikkaa, tuli työttömiä 60 000 lisää. Köyhyys, eriarvoisuus, osattomuus ovat lisääntyneet tässä yhteiskunnassa. Nyt pitää tunnustaa tosiasiat, koota voimat ja aletaan yhdessä tekemään ja nujertamaan tätä työttömyyttä, mikä vallitsee Suomessa. Jos ihmisille ei saada työtä ja taloutta kasvuun, niin emme kyllä pysty myöskään turvaamaan ihmisten palveluja emmekä saamaan velkaa hallintaan, ja tämä on nyt se kysymys. Työttömyys tai sen pelko on myös iso syy sille, miksi talous seisoo paikallaan. Hekään, joilla on työpaikka, eivät kuluta, koska työttömyyden pelko jäytää siellä mielessä. Epävarmuus jyllää myös mielessä. Kotitaloudet eivät kuluta vaan säästävät pahan päivän varalle sinne sukanvarteen. Sinällänsä tämä ei ole yllättävää, kun ensin usealla suulla todistetaan kera saksien, että nyt pitää leikata, nyt pitää säästää. Kyllä suomalainen sitä uskoo omassakin taloudessa. Tämä on se tilannekuva. Tältä hallitukselta, rouva puhemies, perinnöksi jää ennätystyöttömyyden lisäksi ennätysvelka. Ei sitä kukaan isänmaan parasta ajatteleva toivo, se on vain lukujen valossa fakta-asia. Ensi vuoden 11 miljardin lisävelka huomioiden kolmen ensimmäisen vuoden aikana tämä maan hallitus ottaa velkaa 36 miljardia euroa, kun tämä 11 miljardia siihen lisätään matkaan. Hallitusohjelmassa on tavoite, että julkisen talouden alijäämä on korkeintaan prosentin suhteessa bkt:hen vuonna 2027. Valtiovarainministeriön ennuste on nyt kuitenkin miinus 3,4 prosenttia. Railo on 7,4 miljardia euroa. No, tämän lisäksi hallitus on rikkomassa Euroopan unionin kolmen prosentin alijäämän rajan jokaisena vuotenaan, jotenka tämä kertoo siitä, että tilanne on äärivakava. Velkasuhteen luvattiin vakautuvan ja kääntyvän laskuun. Todellisuudessa velkasuhde on kasvamassa ennusteen mukaan tällä vaalikaudella noin 10 prosenttiyksikköä lähtötilannetta korkeammalle. Suunnanmuutosta tarvitaan. Sitä myös tarjotaan oppositiosta Suomen Keskustan suunnalta. Edustaja Räsänen toi ansiokkaasti tältä listalta, mitä olemme tehneet, yli 50 ratkaisua talouskasvun vauhdittamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Haluan, puhemies, vain nostaa... — Ahaa, kello löi siihen viiteen minuuttiin. Se tarkoittaa, puhemies, sitä, että otan vielä toisen puheenvuoron ja tulen tästä listasta muutaman asian tuomaan esille. Ja jos tämä keskustelu menee pitkäksi, niin onhan tässä koko viikko aikaa ottaa uusia puheenvuoroja. — Kiitos, rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-09-23T20:33:48,2025-09-23T20:39:20,Hyväksytty,1.1 2025_83_429,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_430,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Arvoisa ministeri! Hyvät kansamme edustajat! Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 jatkaa sitä talouspolitiikan linjaa, jonka pohjalle tämä hallitus on kasattu. Sitä linjaa kuvaa hyvin yksi sana: vastuullisuus. Tällä hallituksella on ollut edeltäjistään poiketen kykyä reagoida muuttuneisiin ennusteisiin ja sopia uusista sopeutuskeinoista aina tarpeen mukaan. Se ei aina ole poliittisesti eikä edes henkilökohtaisesti kovinkaan mukavaa, mutta vaihtoehdot ovat vähissä. Jokaiselle leikkaukselle löytyy vastustajansa, ja jos hallitus taipuisi jokaisen painostajan edessä, olisimme aivan yhtä kyvyttömiä kuin viime hallitus oli. Siihen me emme siis lähde. Lainarahan piti olla halpaa, vaan eipä se sitä ole. Vanha kansa tietää, että velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa. Pelkästään korkomenot ovat jo 3,2 miljardin luokkaa vuodessa. Tosiasia on, että nämä korkomenot ovat pois kaikesta muusta mukavasta. Tälle hallitukselle ei annettu vaihtoehtoja. Meidän toimenkuvanamme on ollut kymmenen miljardin sopeutus. Ilman sitä maamme talous ajaisi päin seinää. On tietysti kansalaisiltakin ihan perusteltua kysyä, miksi heiltä leikataan, kun rahaa edelleen kipataan ulkomaille ja ulkomaalaisille. Samaa kysyn minäkin, ja tätähän perussuomalaiset ovat pitäneet esillä koko hallituskauden ajan. Hyvänä esimerkkinä tämän kyselyn tuloksista on se, että leikkaamme kehitysapua ennätykselliset 1,3 miljardia euroa tällä hallituskaudella. Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaisia lukuun ottamatta mikään muu puolue ei vielä näe sitä, että meillä ei ole varaa tarjota sosiaaliturvaa ja terveyspalveluita miten sattuu ja kenelle hyvänsä. Kansalaisuusperusteinen oikeus näihin hyvinvointivaltion palveluihin tulee vielä jonain päivänä laajemmaksikin keskustelunaiheeksi, mutta vielä emme ole siihen valmiita. Ilmeisesti emme ole vielä tarpeeksi syvällä suossa. Suosta ylös pääsemiseksi tarvitsemme myös talouskasvua. Mistä sitä saamme? Mielenkiintoistahan on, että kuluttajien ostovoima on parantunut tällä hallituskaudella mutta ihmiset ovat nyt varovaisia liikkeissään eivätkä ole lähteneet suuremmin kuluttamaan säästettyjä rahojaan. Syyt ovat täysin inhimillisiä. Suomalaiset ovat tottuneet säästämään pahan päivän varalle, ja pahoja päiviä mainostetaan nyt joka tuutista. Synkän tilannekuvan maalailusta tulee helposti itseään ruokkiva kierre. Kuitenkin pieni‑ ja keskituloisten verotus kevenee yhteensä yli miljardilla. Lapsivähennysten palautus ja korotus ovat hyviä esimerkkejä myös lapsiperhemyönteisestä politiikasta. Arvoisa rouva puhemies! On selvää, että täällä Euroopan laitamilla, vaikkakin muusta maailmasta riippuvaisena kellumme usein vesillä, joiden virtauksiin emme voi ainakaan suuresti yksin vaikuttaa. Mitä Ukrainassa tapahtuu? Entä miten USA jatkaa kauppasotiaan? Epävarmuustekijöitä riittää ulkopuolellakin ihan riittävästi. Emme tarvitse niitä sisäisesti enää yhtään enempää. Tärkeä kysymys onkin, ovatko nykyiset oppositiopuolueet valmiina muuttamaan toimintatapojaan viime hallituskaudesta ja jatkamaan sopeutuksia. Niitä nimittäin on ennusteiden valossa tiedossa lisää. Vuosien 2019—2023 tyylistä politiikkaa ei voi enää tehdä. Tämän hallituskauden loppuun mennessä pääsemme vasta siihen tilanteeseen, että velkasuhteemme vakautuu, kuten olemme tavoitelleetkin. Toivon oppositiolta tällä viikolla kunnollisia avauksia siihen, miten asia heidän mielestään tulisi hoitaa. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-09-23T20:39:26,2025-09-23T20:44:07,Hyväksytty,1.1 2025_83_431,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Edustaja Mäkynen poissa, edustaja Kallio poissa, edustaja Laine-Nousimaa poissa, edustaja Riipi poissa. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_432,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026. Suomalaisten ostovoima on vihdoin nousussa. Ensi vuonna keskituloisen palkansaajan ostovoima kohenee jopa 800 eurolla. Tämä ei tapahdu itsestään vaan on pitkälti seurausta tämän hallituksen vastuullisista päätöksistä. Veronalennukset kohdistetaan pieni- ja keskituloisiin, ja erityisesti lapsiperheet hyötyvät työtulovähennyksen lapsikorotuksen myötä. Tämä on oikeudenmukaista politiikkaa, jossa tavallisen suomalaisen arki asetetaan etusijalle. Arvoisa puhemies! Arjen kustannuksiin vaikuttavat päätökset ovat tärkeitä arvovalintoja. Ruuan arvonlisäveroa alennetaan. Polttoaineveroa kevennetään. Nämä helpottavat jokapäiväistä elämää niin kauppareissuilla kuin työmatkoillakin. Lisäksi kotimainen maatalous turvataan. Ruokaa tuottavasta maataloudesta ei leikata. Tämä on ratkaisevaa, sillä suomalainen ruoka on puhdasta ja tärkeä osa huoltovarmuuttamme. Me emme voi ilmastopolitiikan nimissä ajaa alas omaa ruuantuotantoamme tai kilpailukykyämme. Samalla panostamme lapsiin ja nuoriin, tulevaisuuteemme. Suoraan lapsiin ja lapsiperheisiin kohdistuvia määrärahoja on budjetissa peräti 11,4 miljardia euroa eli 200 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2025. Peruskoulu on suomalaisen osaamisen kivijalka. Sinne lisätään resursseja, jotta jokainen suomalainen lapsi oppii lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan. Tämä on tärkeä satsaus, jotta jokaisella peruskoulusta valmistuvalla on edellytykset toiselle asteelle. Kasvun edellytyksiä tuetaan myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen avulla. Tämän kautta me saamme lisää tuottavia yrityksiä ja Suomen kasvun kannalta äärimmäisen tärkeitä yrittäjiä. Arvoisa puhemies! On kuitenkin tunnustettava talouden karu todellisuus. Pelkästään velan korot ovat ensi vuonna 3,2 miljardia euroa. Lisäksi uutta velkaa joudutaan ottamaan. Se aika on ohi, jolloin elettiin reilummin ja säästöjä ei tehty lainkaan. Tämä hallitus tekee myös kipeitä päätöksiä, joilla saadaan pelastettua suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Työllisyystilanne on suhdannetilanteen vuoksi nyt surullisen huonolla tolalla, se on myönnettävä. Tähän on kuitenkin puututtu, ja hallitus on tehnyt merkittävän määrän rakenteellisia työllisyystoimia. Lisäksi maahanmuuttopolitiikkaa on tiukennettu, sillä tälläkin hetkellä maahanmuuttajat edustavat suurta osaa työttömien joukossa. Suomessa on peräti liki 70 000 ulkomaalaista työtöntä. Näiden toimien myötä työllisyys lähtee ennen pitkää nousuun, kun suhdanne helpottuu. On kuitenkin tiedostettava, että päätösten vaikutukset eivät näy välittömästi vaan pidemmällä aikajänteellä. Täsmätoimenpiteenä nuorten pitkäaikaistyöttömien työllisyysseteliin laitetaan 30 miljoonaa euroa. Tällä tavoin ehkäistään nuorten syrjäytymistä ja heidät saadaan työelämään mukaan. Lokakuussa on tulossa myös uusi kasvu- ja työllisyystoimien paketti. Arvoisa puhemies! Pidän erittäin hyvänä, että toissijaisista kohteista leikataan, jotta talouden kuntoon laittaminen haittaisi mahdollisimman vähän suomalaisia. Hallinnosta säästetään yli puoli miljardia euroa ja kehitysavusta leikataan yli 1,3 miljardia. Perussuomalaisten mielestä leikkaamisen varaa olisi vielä paljon enemmänkin. Esimerkiksi vieraskielisten sosiaalietuuksiin käytetään tällä hetkellä yli kaksi miljardia euroa vuodessa. Tämä kaikki on poissa suomalaisilta. Summa on järisyttävän suuri verrattuna esimerkiksi siihen, että Suomen poliisivoimat, joka suojelee turvallisuuttamme, saa noin 1,1 miljardia euroa vuosittain. Eli poliisien määräraha on noin miljardin pienempi kuin vieraskielisten sosiaaliturvaan menevä summa. Tarvitsemme siis kansalaisuusperusteisen sosiaaliturvan, jossa suomalainen saa etusijan omassa maassaan. Arvoisa puhemies! Valoa näkyy jo tunnelin päässä, ja uskon vakaasti, että tästäkin tilanteesta noustaan hallituksen vastuullisella politiikalla ja suomalaisella sisulla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-09-23T20:44:26,2025-09-23T20:49:27,Hyväksytty,1.1 2025_83_433,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Nikkanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_434,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täytyy tässä ihan alkuun hieman palata vielä tämänpäiväisen talousarviokeskustelun lähetekeskustelun alkuun. Ministeri Purraa sekä kokoomuksen ja perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoroja kuunnellessa tuntui, että puhuttiin jostain ihan muusta kuin vuoden 2026 talousarvioesityksestä. Vanha tuttu levy pyörii edellisen hallituksen sodan ja suhdanteiden sekä opposition syyttelyssä. Hyvät hallituspuolueiden edustajat — tai edustaja —, nyt on sen verran vakava paikka, että kannattaisiko keskittyä käsillä olevaan talousarvioesitykseen eikä kadonneen kannatuksen metsästykseen ja muiden syyttelyyn. Teillä on nyt vastuu ja teillä on valta. Itse asiassa se kadonnut kannatus voisi löytyä siitä, että keskittyisitte pikemminkin kadonneiden työpaikkojen, kadonneen kasvun ja kadonneen luottamuksen metsästykseen. Kannattaa myös tuumailla hetki sitä, onko kenties kansalaisten luottamus ja kuluttaminen kärsinyt siitä, että tämä hallitus ja sen valtiovarainministeri ovat esiintyneet sakset kädessä heiluen ja leikkuulautaa läimäytellen. Varmasti tuntui sillä hetkellä hauskalta idealta, mutta noin vastuullisessa tehtävässä ei tulisi noin vastuuttomia vitsejä viljellä. Täällä on kuultu syyttelyä siitä, että oppositio on kotitaloudet pelotellut säästämään ja sen johdosta kuluttaminen heikentynyt, mutta kyllä todellakin kannattaisi hallituksen omista riveistä tätä syyllistä hakea. Arvoisa rouva puhemies! Jos nyt todellakin keskitymme tähän talousarvioon ja unohdamme edellisen hallituksen, opposition, sodan ja suhdanteiden syyttelyn ja katsomme, mitä tämän vuoden talousarvioesitys pitää sisällään, ja erityisesti sitä isoa kuvaa, niin joudumme ikävä kyllä toteamaan, että hallitus ei ole onnistunut keskeisissä tavoitteissaan. Valtionvelka ei taitu, sen sijaan velkataakka kasvaa ja sitä siirretään kylmästi seuraavien hallitusten kannettavaksi. Tämä ei ole vastuullista taloudenpitoa. Työttömyys on nyt pahempi kuin 30 vuoteen. Hallitus sai perinnökseen ennätystyöllisyyden mutta on onnistunut hukkaamaan sen. Missä ovat ne toimet, joilla työttömyyttä aidosti torjutaan? Budjetin alijäämä on 11 miljardia euroa. Ja miten hallitus aikoo paikata tämän aukon? Pikavipeillä ja näpertelyllä, säästötoimilla, jotka eivät rakenna mitään pysyvää. Tämä ei ole uudistavaa politiikkaa. Tämä on lyhytnäköistä selviytymistä. Verotuskin kevenee tosiasiallisesti vain huipputuloisilla. Tavallinen palkansaaja, eläkeläinen tai pienyrittäjä ei näe helpotusta. Tämä ei ole oikeudenmukaista. Tämä on eriarvoistavaa. Talouskasvu ei ole lähtenyt liikkeelle. Rakennusalan elvyttämistä on laiminlyöty. ARA-lainojen valtuuksien vähentäminen on kuitenkin suora isku kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseen ja peruskorjauksiin. Tämä tarkoittaa, että valtio vetäytyy sieltä, missä sen tukea eniten tarvitaan. Arvoisa rouva puhemies! Elokuva-alasta leikkaaminen on paitsi kulttuuripoliittisesti väärää myös taloudellisesti lyhytnäköistä. Onkin ilo, että ministeri on täällä paikalla, niin että viesti tulee varmasti perille. Meillä on tutkittua tietoa siitä, että kotimaiseen elokuvatuotantoon sijoitettu euro tulee moninkertaisena takaisin valtion kassaan. No, tietysti sitten on vähän eri näkemykset siitä, kuinka moninkertaisena, mutta tulee kuitenkin takaisin suurempana kuin se sijoitettu yksi euro. Miksi siis leikata alalta, joka luo työtä, vientiä ja identiteettiä? Arvoisa rouva puhemies! Tämä budjetti ei ole tulevaisuuden rakentamisen budjetti. Se on budjetti, joka jättää ongelmat ratkomatta, sysää vastuun eteenpäin ja unohtaa ne ihmiset, jotka eniten tarvitsisivat tukea. Me tarvitsemme suunnanmuutoksen, ja sen aika on nyt.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-09-23T20:49:38,2025-09-23T20:54:18,Hyväksytty,1.1 2025_83_435,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Ministeri Talvitie., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_436,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Mari-Leena,Talvitie,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä eduskunta, kiitos tärkeistä evästyksistä. Erityisesti tässä ajassa taiteen ja kulttuurin merkitys yhteisöllisyyden vahvistajana on iso. Se on ulko- ja turvallisuuspoliittinenkin kysymys pitkältä aikaväliltä. Jos meillä ei ole kulttuuria, niin mitä me oikeastaan puolustamme? Siinä mielessä on todella tärkeää, että pystymme tekemään panostuksia. Myöskin odotan ihan eduskunnalta tulevina viikkoina kulttuuripoliittisen selonteon virallista kantaa, jotta voimme ministeriössä lähteä sitten ensi vuodelle sitä toimeenpanosuunnitelmaa viemään eteenpäin. Mutta sitten tähän budjettikirjaan. On tosiaan niin, että budjettiriihessä osoitettiin 7,8 miljoonan euron yritystukileikkaus opetus- ja kulttuuriministeriöön. Tätä leikkausta pystyttiin pienentämään. Ja kun vähän erilaisia summia nyt tässäkin salissa on tästä elokuvapuolen budjettiesityksen kohdasta tullut, niin ajattelin kuitenkin tuoda esiin, että tässä budjettikirjassa tämä elokuvan kaikkinensa esitys ensi vuodelle on yli 20 miljoonaa euroa. Se on vajaa 20 ja puoli miljoonaa euroa. Se toki kattaa kaikki tuet käsikirjoitukseen, elokuvatuotantoon ja niin edelleen ja sitten myös Suomen elokuvasäätiön toiminnan tuen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2025-09-23T20:54:27,2025-09-23T20:56:14,Hyväksytty,1.1 2025_83_437,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Edustaja Siponen poissa, edustaja Malm poissa. — Edustaja Hamari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_438,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä budjettikeskustelussa on tullut jo hyvin selväksi, että hallitus on epäonnistunut työllisyyden hoidossa. Se jakaa veronkevennyksiä erityisesti hyvin toimeentuleville, velkaantuminen jatkuu, ja vihreän siirtymän mahdollisuuksiakin on hukattu. Mutta itse ajattelin puhua näistä sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksistä ja katsoa erityisesti näitä VM:n ja STM:n budjettiluokkia. Vaikutusarvioiden ja tilastojenkin pohjalta näissä budjettiluokissa on selvää, että hallituksen suunta on väärä ja että muutosta todella tarvitaan. Lupaan toki nostaa muutamia hyviäkin asioita puheessani. Kannatan nimittäin lämpimästi omais- ja perhehoidon palkkiotason nostamista. Se on oikea ja inhimillinen linjaus. Ilman omaishoitajien ja perhehoitajien panosta moni suomalainen jäisi ilman tarvitsemiaan palveluita. Teknologian entistä parempi hyödyntäminen terveydenhuollossa on myös erinomainen asia, mutta emme hyväksy sitä, että samalla leikataan vanhuspalveluiden rahoitusta yli 50 miljoonaa euroa. Näyttääkin siltä, että rahat otetaan ensin pois ja katsotaan sitten, onko teknologian käyttöönotto onnistunut tuomaan ajallista ja siten taloudellista säästöä heikentämättä hoivaa. Olen toki myönteinen teknologian käyttöönottoon, mutta minusta tässä mennään väärässä järjestyksessä. Säästöt syntyvät kyllä, kun teknologioiden käyttöönottoa tehdään laadukkaasti yhdessä henkilöstöä kuunnellen, mutta pahoin pelkään, että tässä nyt mennään metsään. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus aikoo myös kasvattaa säästöjä sairaaloiden päivystysten alasajosta. Me vastustimme jo aiemmin tätä järjetöntä sairaalaverkon karsimista, sillä se heikentää kiireelliseen hoitoon pääsyä etenkin maakunnissa, pidentää matkoja hoitoon ja sillä on myös iso vaikutus ihmisten turvallisuudentunteeseen. Oulaskankaan yöpäivystyksen lakkauttaminen voitaisiin perua antamalla terveydenhuoltolakiin hyvinvointialueille oikeus päättää itse omista päivystysjärjestelyistään. Näin olisikin järkevää toimia, sillä todellista säästöä ei synny ensihoidon kuljetusten pidentyessä. Ja miettikää tuota matkaa, jos olisit viemässä läheistäsi päivystykseen: Jos Oulaskankaan yöpäivystys lakkaa, matkaa seuraavaan yhteispäivystykseen tulee 100—200 kilometriä. Eli täältä Helsingistä lähdettäisiin sitten Turkuun tai Tampereelle viemään omaista päivystykseen. Miettikää, mikä potilasturvallisuusriski tämä on. Sitten yksi, mikä budjetissa erityisesti myös pisti silmään, on, että siellä etsitään säästöjä terveystarkastuksista. Onneksi tämä säästö on nyt pieni, ja varmasti esimerkiksi Terveydenhoitajaliiton vaikuttamistyö on tuottanut tulosta, mutta haluan silti tässä budjettikeskustelussa mainita, että näihin universaaleihin neuvoloiden, koulujen ja opiskelijoiden terveystarkastuksiin ei tulisi koskea. Ne ovat lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta merkittäviä ja koko yhteiskuntamme ylpeyksiä. Niistä siis näpit irti. Kiitosta hallitus saa siitä, että kun tilastoista nähtiin, että Kela-korvausten nostolla hoitojonot julkisella eivät lyhentyneet eikä käyntimäärä kasvanut yksityisellä vaan ainoastaan verorahoja meni enemmän, hallitus peruutti osan näistä Kela-korvausten nostoista. Tätä me yritimme kyllä sanoa alusta asti jo aikaisemman tiedon perusteella, mutta valitettavasti puhuimme kuuroille korville. Oli alusta asti selvää, ettei se paranna hoitoonpääsyä. Meidän vaihtoehtomme on satsata rahoitusta suoraan hyvinvointialueille, sinne, missä hoidon ja hoivan jatkuvuus myös voidaan turvata. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on toteuttanut myös epäoikeudenmukaisia sosiaaliturvaleikkauksia. Toimeentulotuen kokonaisuudistus ja indeksijäädytykset lisäävät pienituloisuutta ja köyhyyttä. Hallituksen omien arvioiden mukaan pienituloisuusaste nousee yli kaksi prosenttiyksikköä ja lapsiperheiden asema heikkenee erityisesti. Tätä ei voi hyväksyä. THL:n mukaan leikkaukset lisäävät pienituloisten määrää 110 000:lla, ja lapsia tässä joukossa on 27 000. Tätä ei voi mitenkään hyväksyä. Ja tästä STM:n muistiosta, näistä yhteisvaikutuksista, lainaan suoraan: ”Lapsen edun ja lapsen oikeuksien toteutumisen näkökulmasta tulisi välttää etenkin lapsiköyhyyttä lisääviä politiikkatoimenpiteitä sekä toimia, jotka vaikuttavat heikentävästi lapsen huolenpidosta vastaavien asemaan. Tällaisia vaikutuksia ei nyt toteutettavien heikennysten yhteydessä pystytä kaikilta osin välttämään.” Tätä emme voi hyväksyä. SDP vaatii suunnanmuutosta: enemmän oikeudenmukaisuutta, enemmän tukea niille, jotka sitä eniten tarvitsevat, panoksia koulutukseen, tutkimukseen ja vihreään siirtymään ja vähemmän lapsiperheköyhyyttä ja vähemmän jo valmiiksi hyväosaisia suosivia arvovalintoja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-09-23T20:56:25,2025-09-23T21:01:34,Hyväksytty,1.1 2025_83_439,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Perholehto poissa. — Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_440,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Salissa on nyt sen verran rauhallinen tunnelma, että se tarttuu vähän itseenikin tässä, ja vältän tämmöistä voimakkaampaa kiivailua. Tuo keskusteluhan siinä kello 12:n ja 15:n välissä oli melkoista tappelua, ellei jopa eräänlaista mutapainia. Täällä hallitus ja oppositio mätkivät toisiaan oikein kunnolla. Vähemmän oli ehkä esillä semmoinen vakavampi finanssipoliittinen pohdinta, mitkä ne Suomen todelliset vaihtoehdot tällä hetkellä ovat. Tietysti tämä on ymmärrettävää, koska kysymys on suomalaisten kannalta erittäin vakavista asioista. Kun itsekin luettelin siinä suurimpien kaupunkien työttömyysprosentteja, niin ovathan ne ihan hirvittävät, ja jokaisen luvun takana on ihminen tai perhe, huoli toimeentulosta, suoranainen köyhyys sen seurauksena, että meillä esimerkiksi työttömyysturvaa on niin voimakkaasti leikattu. On ymmärrettävää, että oppositio muistuttaa hallitusta siitä, että hallituksen keskeiset tavoitteet ovat kaikki jokseenkin saavuttamatta, mutta sitä jossain vaiheessa ihmettelin kyllä, että esimerkiksi valtiovarainministeri laittoi sellaisen vaihteen päälle, että kaksi kolmasosaa hänen puheenvuorostaan oli opposition haukkumista eikä niinkään sitten hallituksen oman talouspoliittisen linjan perustelemista. Mikä sitten on se haaste, mikä meillä tällä hetkellä on? Se on tietysti laaja ja monimutkainen asia, mutta jos nyt oikein yksinkertaistaisin, niin meidän pitäisi yhtä aikaa pystyä vakauttamaan valtiontalous ja yhtä aikaa elvyttämään ja luomaan niitä kasvun edellytyksiä, ja se ei ole varmasti minkäänväriselle hallitukselle helppo asia. Niinpä sanoisinkin tässä, että enemmän ehkä nyt on eriäviä näkemyksiä hallituksen ja esimerkiksi oman puolueeni SDP:n välillä siinä, miten me näitä tekisimme, mutta tämä haaste, että pitää vakauttaa valtiontaloutta, pitää luoda kasvua, pitää elvyttää, on periaatteessa ihan sama. Me ymmärrämme tämän haasteen. Kaivoin tuossa eräänä päivänä esille kokoomuksen talouspoliittisen linjauksen, joka, huom., julkaistiin kolme kuukautta ennen vaaleja eli 30. päivä tammikuuta vuonna 23. Siellähän oli tämä linjaus esimerkiksi, että kun luodaan, niin kuin he lupasivat, 100 000 uutta työpaikkaa, niin sen vaikutus valtiontalouteen on kaksi miljardia positiivinen: toisaalta säästyy sosiaaliturvaa, toisaalta tulee verotuloja enemmän. Tästähän se kaksi miljardia muodostuu. No, tämä tilannehan tällä hetkellä nyt on mennyt aivan eri suuntaan, niin kuin olemme nähneet. Jos nyt mietin, kun meiltäkin sitä vaihtoehtoa kysytään, niin totta kai me olemme niin viime vuonna tehneet kuin tänäkin vuonna tulemme tekemään vaihtoehtobudjetin, mutta, kuten viittasin, varmasti ne varsinaiset pidemmälle menevät linjaukset yleensäkin, kuten äskeinenkin esimerkki kertoo, julkaistaan siinä lähempänä vaaleja, kun tiedetään, mikä se talouspoliittinen tilanne ihan tarkasti ottaen on. Mutta kysymyshän on käytännössä kuitenkin siitä, miten sopeutetaan, eli mitä menoja leikataan, kuinka paljon leikataan, mitkä menot voivat kasvaa ja kuinka paljon ne voivat kasvaa, mitä ja keitä verotetaan. Jos nyt otan vaikka tämän verotuksen täällä esimerkiksi, niin kun meillä nyt ansiotuloverotusta on luvattu alentaa noin 1 000 miljoonalla eurolla, niin ihan hallituksen omien tiedotteiden mukaan siitä menee noin 550 miljoonaa, ehkä 600 miljoonaa pieni- ja keskituloisille. Tosin hallituksella se keskituloisen raja on 100 000 euroa vuodessa eli varsin korkealla. Ja se toinen puoli, se 350—400 miljoonaa veronalennuksia, menee yli 100 000 ansaitseville. Kuinka suuri prosenttiosuus suomalaisista ansaitsee yli 100 000 euroa vuodessa? Kaksi prosenttia suomalaisista. Eli kaksi prosenttia suomalaisista, kaikkein suurituloisimmat, saavat keskimäärin yli 3 000 euroa verojen alennusta ja toki vielä paljon enemmän, kun mennään siitä sitten yli 100 000:n sinne lähelle miljoonaa euroa vuodessa. Tietysti niin paljon ansaitsevien määrä on pienempi, saamani tiedon mukaan yli miljoona euroa ansaitsevia suomalaisia oli vähän yli 200 vuonna 24. Mutta siis tämä esimerkki vain kertoo siitä, että näitä säästöjä, sopeutuksia, verotuksellisia ratkaisuja voidaan aina tehdä monella tavalla. Kyllä se, että me lupaamme tehdä ne reilummin, on sitten kysymys menojen leikkauksista, menojen kohdentamisista, lisäyksistä tai verotuksen sisällöstä, oikeasti on niin, että me teemme ne reilummin. — Tässä nyt lyhyt tiivistelmä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-09-23T21:01:44,2025-09-23T21:07:05,Hyväksytty,1.1 2025_83_441,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Asell., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_442,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys vuoden 2026 talousarvioksi osoittaa yhden asian kiistatta: Orpon hallitus on epäonnistunut täysin. Hallitus lupasi kaksi asiaa, katkaista velkaantumisen ja luoda satatuhatta uutta työpaikkaa. Molemmissa on epäonnistuttu täydellisesti. Työllisten määrä on romahtanut 71 000:lla hallituskauden alusta. Hallitus on siis yli 170 000 jäljessä omasta tavoitteestaan. Työttömien määrä on kasvanut, ja työllisyysaste on sukeltanut lähes kolme prosenttiyksikköä. Nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat räjähtäneet käsiin. Hinta on inhimillisesti ja kansantaloudellisesti valtava. Velkaantuminen ei ole hallinnassa. Ensi vuonna hallitus ottaa 11 miljardia uutta velkaa. Kun hallitus haaveili parantuneen työllisyyden vähentävän velkaantumista kahdella miljardilla, onkin lopputulos päinvastainen. Työllisyyspolitiikan epäonnistuminen lisää velkaantumista lähes neljällä miljardilla joka vuosi, ja se on karmaiseva perintö seuraavalle hallitukselle. Arvoisa puhemies! Hallituksen veropolitiikka on silkkaa epäoikeudenmukaisuutta. Pääministeri lupasi suureen ääneen veronkevennyksiä kaikille, mutta tosiasiassa ne kohdistuvat vain hyvätuloisille. Ministerituloluokassa käteen jää tuhansia euroja vuodessa, miljonäärille yli 50 000. Samaan aikaan opettaja, myyjä tai sairaanhoitaja jää odottamaan tyhjin käsin, ja jos kuuluu liittoon, joutuu vielä maksamaan verosanktioita. Tavallisen palkansaajan verotus on noussut korkeimmalle tasolleen kymmeneen vuoteen. Tämäkö on se hallituksen oikeudenmukainen veropolitiikka? Ja kun katsomme hallituksen budjettiratkaisuja, näemme kirjanpitokikkailuja, joilla ongelmia siirretään seuraavien päätettäviksi. Hallitus ei rakenna kasvua vaan näivettää tulevaisuutta. Kansalaiset eivät uskalla kuluttaa, yritykset eivät uskalla investoida, eikä luottamusta ole. Arvoisa puhemies! Me sosiaalidemokraatit olemme kahteen kertaan esittäneet selkeän vaihtoehdon hallituksen epäonnistuneelle politiikalle. Meidän kasvutoimemme perustuvat työllisyyden vahvistamiseen, ostovoiman turvaamiseen ja pienten yritysten tukemiseen. Me palauttaisimme suojaosat työttömyysturvaan, kohdistaisimme veronkevennykset pieni‑ ja keskituloisille, vahvistaisimme kotimarkkinoita ja loisimme edellytykset vihreän siirtymän investoinneille. Tämä on vastuullista ja tulevaisuuteen katsovaa talouspolitiikkaa. Kun hallituksen toimia tarkastelee, on mahdotonta olla nostamatta esiin myös ulkopolitiikan kaaosta. Tasavallan presidentti joutui lähtemään YK:n yleiskokoukseen tyhjin käsin, kun hallitus ei kyennyt tekemään päätöstä Palestiinan valtion tunnustamisesta. Presidentti on ollut valmis tunnustamaan, mutta hallitus epäröi. Nyt Suomi on jäänyt sivuun, kun Iso-Britannia, Kanada, Australia, Ranska ja monet muut maat ovat tunnustaneet Palestiinan. Yli 150 valtiota maailmassa on tehnyt tämän päätöksen mutta Suomi ei. Tämän hallituksen päättämättömyys heikentää Suomen kansainvälistä uskottavuutta. Palestiinan valtion tunnustaminen olisi askel kohti kestävää rauhaa ja kahden valtion ratkaisua. Pääministeri Orpolta puuttuu johtajuus tehdä päätös historiallisen hetken koittaessa. Orpon hallitus on siis epäonnistunut kotimaan talouspolitiikassa ja ulkopolitiikassa. Työttömyys on korkeimmillaan lähes 30 vuoteen, velkaantuminen karkaa käsistä, ja Suomi jää kansainvälisessä politiikassa historian väärälle puolelle. Kansalaiset eivät tarvitse lisää selityksiä, he tarvitsevat suunnanmuutoksen. Arvoisa puhemies! Tämä budjettiesitys sisältää jälleen myös uusia iskuja suomalaiselle kulttuurille ja osaamiselle. Ensinnäkin elokuvan tuotantotuen leikkaus on märkä rätti suomalaisen kulttuurin kasvoille. Viiden ja puolen miljoonan leikkaus on lähes kolmannes Suomen elokuvasäätiön tukibudjetista. Säätiö ei voi leikatuin resurssein täyttää elokuvalain mukaisia tehtäviään edistää monimuotoista ja ammattimaista kotimaista elokuvatuotantoa ja turvata elokuvakulttuurin kehitystä. Kyse ei ole yritystuesta vaan kulttuurituesta, jolla on laajat vaikutukset työllisyyteen, aluekehitykseen ja suomalaisen identiteetin vahvistamiseen. Tällä hetkellä näyttelijöistä jo 30 prosenttia on työttöminä. Leikkaukset vain pahentavat tilannetta. Erityisesti pienillä paikkakunnilla kotimainen elokuva on ratkaisevan tärkeä. Arvoisa puhemies! Toinen suuri huolenaihe on korkeakoulutukseen kohdistuvat leikkaukset. Hallitus esittää yli 83 miljoonan euron leikkauksia korkeakoulujen perusrahoitukseen. On syytä muistaa, että perusrahoitus on pitkälti henkilöstökuluja. Tämä tarkoittaa vähemmän opettajia, vähemmän ohjausta ja heikompaa koulutuksen laatua. Samalla hallitus lisää aloituspaikkoja ja lupaa uusia t&k-panostuksia, mutta mitä hyötyä on lisäpaikoista, jos koulutuksen laatu kärsii, mitä hyötyä on tutkimusrahoituksen kasvusta, jos samaan aikaan leikataan opetuksesta? Selvitäkseen eteenpäin Suomi tarvitsee osaamista ja kulttuuria, ei niiden alasajoa. Liikunnan osalta totean vielä lopuksi, että olen tyytyväinen siihen, että liikuntapaikkarahoituksen lisäleikkaukset kyettiin torppaamaan. Liikuntaa ja urheilua pitää tukea ja edistää aiempaa enemmän, ja toivon tähän jatkossakin ministeri Poutalalta vankkaa otetta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Marko Asell,970,2025-09-23T21:07:08,2025-09-23T21:12:35,Hyväksytty,1.1 2025_83_443,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Edustaja Harakka poissa, edustaja Kvarnström poissa. — Edustaja Lyly.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_444,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ajattelin nyt käsitellä tätä työttömyysteemaa tässä puheenvuorossa, koska se on ollut tämän päivän tärkein aihe ja kuvaa sitä, minkä kanssa me ollaan tekemisissä. Jokaisen luvun takana, niin kuin edustaja Lindén hyvin tässä totesi, on ihmisiä ja ihminen perheineen, ja se sosiaalinen yhteisö kärsii työttömyydestä. Talouden tunnuslukuja vedetään alaspäin ja työttömyyslukuja vedetään ylöspäin. Tämä on talouden kuva. Siinä on hallituksen työllisyyspolitiikan tämänhetkinen tilanne. Hallitus aina sanoo täällä, että se tekee historiallisen suuria uudistuksia. Varmaan on tehnyt historiallisen suuria leikkauksia, mutta tulokset kertovat siitä, että ne eivät ole vaikuttaneet positiivisesti. Työttömyys on historiallisen korkealla tasolla. Talouskasvuluvut ovat olleet vuonna 23 miinus 0,9, viime vuonna plus 0,4, ja tälle vuodelle ennustetaan 0,4—1 prosentin kasvua. Eli mataa paikallaan, ja ennuste ensi vuodelle on vähän reilun prosentin luokkaa, eli todella hidasta kasvua. 100 000 uutta työpaikkaa luvattiin. Nyt tavoite on 170 000 työpaikan päässä. Jokainen kuukausi verrattuna edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen on työttömyydessä ollut huonompi koko hallituskauden ajan. Mitään todellista käännettä niissä luvuissa ei näy: mikään luku ei ole mennyt paremmaksi kuin edellisen vuoden vastaava luku. Hallitus on ajatellut, että tekemällä leikkauksia asiat hoituvat. Niin ei ole käynyt. Kuluttajien luottamus on mennyt. Epävarmuus johtuu monesta syystä: maailmanpoliittisesta tilanteesta tietenkin, se on epävarma, työpaikan menettämisen pelosta, heikosta työttömyysturvasta leikkausten jälkeen, heikosta työllistymismahdollisuudesta ja niin poispäin. Pitkäaikaistyöttömyys on 90-luvun lamavuosien tasolla. 129 200 oli viimeinen luku — kasvua vuodessa 32 000. Tämä on ryhmä, joka sulaa todella hitaasti, kun aikanaan kasvu lähtee liikkeelle. Tämä työttömyyden kasvu on todella järkyttävää. Aktivointitoimet ovat kunnissa vähentyneet, koska oli aliresursointia silloin, kun siirrettiin TE-uudistus kunnille, ja kunnat eivät voi tehdä aktivointitoimia. 78 600 oli elokuun lopussa aktivointitoimissa — 29 500 vähemmän kuin viime vuonna. Eli vuodessa oli vähentynyt näin paljon. Sitten jos katsotaan tätä kuntatalouden tilannetta, viime vuonna näitä kuuluisia sakkomaksuja maksettiin kunnissa 470 miljoonaa euroa. Tänä vuonna elokuussa 480 miljoonaa oli tullut täyteen. Ennuste on, että 740 miljoonaa euroa ovat kuntien työttömyysturvamenot, ne kuuluisat sakkomaksut. No, onko tämä paljon vai vähän kuntien taloudessa? Yksi kunnallisveroprosentti tuottaa noin 1,2 miljardia eli 1 200 miljoonaa vuodessa, eli työttömyysturvamenot vastaavat noin 0,6:ta veroprosenttia kunnissa. Eli myös kunnissa tämä on todella iso kysymys. Täällä on puhuttu paljon ostovoiman kasvamisesta verotuksen avulla. Tosiasia on, että kuntavero tulee todennäköisesti nousemaan ensi vuonna ja lähivuosina. Eli täältä tulee iso paukku, ja ostovoima ei nouse samaan tahtiin. Pitäisi panostaa työttömyysturvaan, opiskeluun, työvoimapula-ammatteihin ja työvoimapula-aloille, laittaa suojaosuus, 300 euroa tai vastaava, suunnata veronkevennykset pieni- ja keskituloisille, kotimaista kysyntää pitäisi saada elpymään, vahvistaa pieniä yrityksiä alv-alarajan nostolla, mahdollistaa kohtuuhintainen asuminen, erityisryhmille lisääntyvää rakentamista ja niin poispäin. Paljon on tehtävää. Sitten aktivointitoimissa on vielä nämä järjestöt, jotka ovat olleet aktivointitoimien järjestäjiä palkkatuettuun työhön meneville. Mutta nämä eivät siihen pääse, koska niiden taloudellinen tilanne on heikko. Ja nyt mainostetaan 30 miljoonan työllistymisseteliä. Tämä seteli olisi pitänyt laittaa niin, että palkkatuettuun työhön olisi laitettu rahaa. Viime vuonna vedätettiin yli 30 miljoonaa, ja tänä vuonna palautetaan 30 miljoonaa setelin muodossa. Eli kyllä tässä aika paljon tämmöistä pienimuotoista viilaamista on hallituksen toimissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-23T21:12:46,2025-09-23T21:18:43,Hyväksytty,1.1 2025_83_445,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Edustaja Eskelinen poissa, edustaja Rantanen poissa, edustaja Razmyar poissa, edustaja Eloranta poissa, edustaja Viitanen poissa, edustaja Kumpula-Natri poissa, edustaja Heinäluoma poissa, edustaja Kaunisto poissa, edustaja Aittakumpu poissa, edustaja Autto poissa, edustaja Strandman poissa, edustaja Hopsu poissa, edustaja Kaunistola poissa, edustaja Vähämäki poissa, edustaja Skinnari poissa, edustaja Lundén poissa, edustaja Viljanen poissa, edustaja Satonen poissa, edustaja Kivelä poissa, edustaja Bergbom poissa, edustaja Paasi poissa, edustaja Eerola poissa, edustaja Holopainen poissa, edustaja Sarkkinen poissa, edustaja Jukkola poissa. — Edustaja Väyrynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_446,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan näin kovalta takamatkalta en odottanut nousevani kärkeen, mutta otetaan se vastaan. Hallituksen ensi vuoden talousarvioesitys on tehty haastavassa ajassa. Talouskasvu odotuttaa itseään, ja alijäämäisiä vuosia on 18 perätysten. Tämän syksyn budjettiriihessä hallitus sitoutui vielä miljardin euron sopeutuksiin aiemmin sovittujen yhdeksän miljardin euron lisäksi. Tämä onnistuttiin tekemään samalla, kun sotekulut nousivat yli miljardi euroa vuodessa, puolustusmenojen nousupaineet ovat jopa viisi miljardia euroa ja korkomenotkin ovat nousseet nollasta yli kolmeen vuosimiljardiin. Oppositio peräänkuuluttaa hyvinvointivaltion palveluita ja niiden säilyttämistä. Väestömme ikääntyy kovaa vauhtia palvelutarpeen kasvaessa samalla, kun syntyvyytemme on romahtanut ja väestö keskittyy kasvukeskuksiin. Hyvinvointialueita ei voi ylläpitää, ellei niiden kasvavia kustannuksia kykene kattamaan. Talousarvioesitys osoittaakin, että hallitus ymmärtää työnteon, yrittämisen ja investointien merkityksen muuttuvassa maailmassa. Tiistaina saatiinkin erinomaisia uutisia Turun telakalta. Royal Caribbean Group ja Meyer Turku julkistivat sopimuksen risteilyalustilauksesta sekä optiot seuraavista aluksista. Aiesopimuksineen työllisyysvaikutus yltää pitkälle 2030-luvulle ja taloudelliset vaikutukset miljardeihin. Juuri tällaisia uutisia näinä päivinä odotetaan. Orpon hallitus on ymmärtänyt rakenteellisten muutosten välttämättömyyden. Työllisyys on ollut laskussa aina Marinin hallituksen viimeiseltä vuodelta alkaen. Suhdanteet rokottivat siis edellistäkin hallitusta. Hallitus on tehnyt lukuisia rakenteellisia työmarkkinauudistuksia, jotka tuovat kasvua vuosien tähtäimellä. Jo tehdyt toimenpiteet vahvistavat työllisyyttä 90 000 työllisellä keskipitkällä aikavälillä. Verrokkimaissamme nämä uudistukset on tehty jo vuosituhannen alussa, ja niiden hedelmiä korjataan parhaillaan. Jos uudistuksia ei olisi tehty, velkataakkamme kasvaisi tänä vuonna jopa neljä miljardia euroa enemmän. Hallituksen toimet siis hillitsevät jo nyt velkaantumista huomattavissa määrin. Arvoisa puhemies! Verotusta on säädetty työntekoon kannustavampaan suuntaan ja kohtuuttoman jyrkkää veroprogressiota lievennetty. Ylimmät marginaaliveroasteet laskevat 59 prosentista 52:een. Tämä on ollut kokoomuksen tavoite jo vuosien ajan. Tutkimusten mukaan tämä toimi rahoittaakin itse itsensä. Ei ole mitenkään perusteltavissa, että työntekijä joutuu antamaan tienaamastaan eurosta lähes 60 senttiä veroihin. Ja kun progressiota lievennetään, on selvää, että hyvätuloiset hyötyvät. Ei silti syytä huoleen: he kantavat jatkossakin suurimman vastuun verokertymästä, kuten kuuluukin. Verokevennys ei myöskään ole antamista. Silloin vain otetaan vähemmän kuin aiemmin. Kaikkien tuloluokkien ansioverotus laskee tämän kauden aikana, ja palkansaajien ostovoima kasvaa tuntuvasti. Hallitus tähtää määrätietoiseen kasvuun haastavassa taloudellisessa tilanteessa, siitä merkkinä mainittu ansiotuloverotuksen kevennys sekä yhteisöveron lasku 20 prosentista 18:aan. Investointipuolella puhtaan siirtymän verokannustinta jatketaan. Hallitus siis näkee työnteon, yrittämisen sekä investointien merkityksen. Näihin panostetaan rohkeasti myös haastavina aikoina. Hyvinvointialueiden rahoitus on ensi vuonna 27,1 miljardia. Rahoitus on lisääntynyt noin neljä miljardia euroa hallituskauden aikana opposition jatkuvasta leikkauspuheesta huolimatta. Paljon porua aiheuttaneita Kela-korvauksien korotuksia hallitus rahoittaa noin 70 miljoonalla eurolla ensi vuonna, vertailuna hyvinvointialueille ohjattava 27 100 miljoonaa. Näin on helppo saada perspektiiviä opposition toistelemalle mantralle, jonka mukaan julkinen raha lapioidaan terveysjäteille. Raha käytetään kansalaisten palveluihin kohtuukustannuksin tilanteessa, jossa palveluista on pulaa. Summa on 0,26 prosenttia hyvinvointialueiden rahoituksesta. Täytyy myös muistaa, että viimeisenä Marinin hallituksen toimintavuonna hyvinvointialueet käyttivät pelkkään vuokratyöhön 600 miljoonaa euroa. Ilmeisimmin yksityisille voi huoleti lapioida rahaa, jos se vain kanavoidaan julkisen organisaation kautta. Arvoisa puhemies! Hallitus tekee vastuullista, rohkeaa, kasvuun tähtäävää ja realistista talouspolitiikkaa turvaten samalla niin turvallisuuden kuin hyvinvointipalvelutkin. Oppositiota harmittaa, kun vaihtoehtoja niin kovasti kysellään. Mielestäni niiden kysyminen on varsin perusteltua, edellisiin vuosiin peilaten kun en laskisi ainoastaan vaihtoehtobudjettien varaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-09-23T21:20:29,2025-09-23T21:25:24,Hyväksytty,1.1 2025_83_447,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Edustaja Löfström poissa. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_448,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Näin illan ratoksi voisi käydä hieman läpi niitä muutoksia hallituksen esitykseen, jotka SDP:n mielestä olisivat perusteltuja. Aloitan ensimmäisenä tästä verotuksen kokonaisuudesta. Todella nyt ensi vuoden osalta näiden eri suuntaan vaikuttavien muutosten, joita noin 1,6 miljardilla eurolla ansiotuloverotuksen puolella tapahtuu, loppusaldohan tässä hallituksen esityksessä on se, että verorasitus kevenee huomattavasti ensi vuonna vain henkilöillä, jotka tienaavat yli 9 000 euroa kuussa. Tämä on ensimmäinen epäkohta. Jo pelkästään tämä veronkevennysvaran kohdistaminen enemmän palvelemaan keskiluokan ostovoimaa olisi tärkeä toimenpide siinä, että tästä luottamuskriisistä, joka meillä tällä hetkellä on ja joka koskettaa laajasti kuluttajia, voitaisiin päästä eteenpäin. Aikaisemminhan jo esitimme sitä, että mikäli tässä luottamuksen palauttamisessa hallitus olisi ollut tosissaan esimerkiksi näiden veronkevennysten osalta, jotka se pieni- ja keskituloisille kohdentaa, niin sehän olisi hyvin voinut tuoda ne riihen jälkeen voimaan jo kuluvana vuonna. Näin toimittiin esimerkiksi Vanhasen ykköshallituksen aikana, jolloin nimenomaisesti haluttiin saada luottamusta palautettua kesken vuoden, ja silloin veronkevennyksetkin aikataulutettiin siten. Tämä oli se ensimmäinen: veronkevennysten kohdistaminen tuloverotuksessa tukemaan pieni- ja keskituloisten ostovoimaa. Me hyvätuloiset pärjäämme kyllä ilmankin. Toinen kokonaisuus liittyy sitten näihin muihin veromuutoksiin. Jos katsotaan vaikkapa ruuan arvonlisäveron puolen prosenttiyksikön kevennystä, jonka hallitus tekee ja josta asiantuntijoiden arvion mukaan kuluttaja tuskin hirveästi hyötyy, niin nekin rahat kannattaisi käyttää enemmänkin niihin toimenpiteisiin, joilla olisi vaikutusta esimerkiksi tämän luottamuksen palauttamisen osalta tai esimerkiksi työllisyyden vahvistamisessa. Otan kaksi esimerkkiä: Se sama summa, joka sinne ruuan arvonlisäveron puolen prosenttiyksikön keventämiseen käytetään, voitaisiin käyttää pienten yritysten tukemiseen, arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostamiseen, vaikkapa siihen 30 000 euroon, niin kuin SDP on esittänyt, ja sitten toinen puolikas voitaisiin käyttää nykyisen kotitalousvähennyksen parantamiseen, varsinkin kotiin ostettujen palveluiden osalta. Jo pelkästään näillä kahdella toimenpiteellä voitaisiin tukea varsinkin kaikista pienimpien yritysten toimintaedellytyksiä, ja se palvelisi kansantaloutta huomattavasti paremmin kuin tämä puolen prosenttiyksikön alennus ruuan arvonlisäverossa. No, sitten lisää kokonaisuuksia: Hallituksen isoin kasvutoimi, jota se keväällä markkinoi, oli yhteisöveron alentaminen kahdella prosenttiyksiköllä, joka todella tulee voimaan vuonna 2027. Sen nettovaikutushan valtiontaloudessa on sellainen vajaa 900 miljoonaa, ja tämä hallitushan ajattelee kattavansa sen vuoden 2027 osalta tällä kuuluisalla yhdellä miljardilla, jonka se Valtion Eläkerahastosta sitten nostaa tukkimaan sitä yhden vuoden vajetta. Jos nyt ajatellaan, että haluamme yrityksiä tukea, niin kuin tässä tilanteessa voisi olla ihan perusteltua, niin mihin kannattaisi veroinstrumentitkin suunnata, mitä meidän pitäisi kannustaa? Ensimmäinen on investoinnit, ja siinä keskeisempi ja huomattavasti tehokkaampi keino olisi laajentaa vihreiden investointien investointikannustinta. Jo aikaisemmin SDP esitti, että sitä kestoa olisi pidennettävä, ja onneksi hallitus tarttui nyt tähän. Seuraava askel olisi ollut se, että alarajaa näiden hankkeiden osalta olisi kannattanut laskea esimerkiksi 25 miljoonaan, jolloin myös keskisuuret yritykset pääsisivät tätä hyödyntämään. Tuettaisiin nimenomaan investointeja. Toinen asia, johon tätä kannattaisi käyttää enemmänkin kuin tämmöiseen yleiseen alennukseen, olisi tukemaan esimerkiksi yritysten innovaatiotoimintaa. Nykyinen tki-verovähennys voitaisiin muuttaa siten, että innovaatiot myös lisättäisiin vähennyksen piiriin, jolloin nimenomaan yritykset, jotka jo nykyisellä tiedolla, nykyisillä sovelluksilla, pyrkivät saamaan jotain uutta aikaiseksi, pystyisivät tätä hyödyntämään. Jo pelkästään näillä muutoksilla saataisiin luultavasti kansantalouteen huomattavasti enemmän positiivista kehitystä kuin sillä, että meillä vuonna 2027 yhteisövero laskee muutamalla prosenttiyksiköllä, mikä tulee johtamaan siihen, että suurimmat hyödyt menevät kuitenkin osingonsaajille, joista suurin osa myös on ulkomailla. Eli kun näitä vaihtoehtoja kysytään, niin kyllä, arvoisa puhemies, niitä koko ajan löytyy. Jatkan jälleen seuraavassa puheenvuorossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-09-23T21:25:30,2025-09-23T21:30:57,Hyväksytty,1.1 2025_83_449,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Edustaja Furuholm poissa, edustaja Yrttiaho poissa, edustaja Hänninen poissa, edustaja Garedew poissa. — Edustaja Mikkonen, Krista, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_450,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikka ei onnistu vastaamaan kolmeen Suomen talouden suureen haasteeseen: talouden heikkoon tuottavuuskehitykseen, osaajapulaan ja ilmastokriisin ja luontokadon pysäyttämiseen. Päinvastoin se heikentää näitä kaikkia. Sen sijaan, että hallitus leikkaisi tehottomia, ei-uudistavia ja ympäristölle haitallisia yritystukia, se leikkaa tki-rahoista, opiskelijoilta ja korkeakoulutuksesta ja kotimaisista av-tuotannoista, jotka ovat tuoneet tukirahat moninkertaisesti takaisin. Osaajapulaan hallitus vastaa leikkaamalla kautensa aikana koulutuksesta puoli miljardia. Hallituksen sokean ideologinen maahanmuuttopolitiikka vastustaa Suomen talouden kannalta tärkeää maahanmuuttoa ja samaan aikaan vaikeuttaa täällä asuvien ulkomaalaisten mahdollisuutta työllistyä ja integroitua yhteiskuntaan leikkaamalla muun muassa kotouttamisesta. Lisäksi hallituksen politiikka on epäoikeudenmukaista. Se on leikannut kaikkein köyhimmiltä ja antanut eniten kaikkein rikkaimmille. Hallituspuolueiden edustajat ovat tänään kehuneet, kuinka työtulovähennyksen myötä lapsiperheiden tulot nousevat. He jättävät kertomatta, että työttömien lapset eivät heitä kiinnosta. Hallitus on leikannut työttömyysturvan lapsivähennyksen, lapsiperheitä tukevilta järjestöiltä ja kaikkein viimesijaisimmasta edusta, toimeentulotuesta. Hallituksen toimien vuoksi 27 000 uutta lasta on putoamassa köyhyyteen. Arvoisa puhemies! Pääministeri vakuutti tänään hallituksen sitoutuneen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteeseen, mutta tavoitteeseen pääseminen vaatii toimia, ja ne ovat hallitukselta puuttuneet. Päinvastoin hallitus on perunut ilmastotoimia ja lisännyt fossiilisten tukea, ja nyt hallitus leikkaa teknisestä hiilensidonnasta, jota hallitus on mainostanut tärkeimmäksi ilmastotoimekseen. Voikin sanoa, että ilmastotyössä hallitus on jo nyt yli kaksi vuotta seisonut kädet taskussa ja potkinut purkkia eteenpäin. Ja samalla se on sulkenut silmänsä siltä, kuinka ilmaston kuumeneminen aiheuttaa jo nyt merkittäviä kustannuksia myös meillä Suomessa, ja nuo kustannukset uhkaavat karata käsistä, mitä pidempään olemme toimettomia eikä ilmaston kuumenemista saada kuriin. Suomi on ollut edelläkävijä ilmastotyössä. Määrätietoinen ilmastotyömme on tehnyt Suomesta kiinnostavan kohteen vihreille investoinneille ja tuonut vientituloja yrityksillemme. Siksipä elinkeinoelämämme on vahvasti sitoutunut ilmastotyöhön, mistä kertoo heidän yhteinen keväinen Finlandia-julistuksensakin. Hallituksen toimettomuudesta sen sijaan kertoo se, että sen omaan energia- ja ilmastostrategiaan kirjatuilla keinoilla Suomi saavuttaa hiilineutraalisuuden vasta joskus 2050-luvun aikana, siis paljon myöhemmin kuin oma tai edes EU:n 2050-tavoite. Orpon hallituksen poukkoileva ilmastopolitiikka ja toimettomuus ovat myrkkyä elinkeinoelämälle ja uhkaavat jo karkottaa vihreitä investointeja. Arvoisa puhemies! Käsissä oleva budjetti on nykyisen hallituksen viimeinen kokonaisen vuoden budjetti. Koko hallituskauden ajan me Itä-Suomessa olemme odottaneet konkreettisia toimia, joilla voidaan lisätä alueemme elinvoimaa. Niitä ei nähdä tässäkään kirjassa. Kyllä, siellä on joitain tierahoja itäiseen Suomeen, mutta niiden voi sanoa olevan budjettien peruskauraa. Sen sijaan mitään erityisiä lisäsatsauksia, joilla tasoitetaan Itä-Suomen kohtaamaa rajua muutosta, budjetti ei tälläkään kertaa sisällä. Yhteinen huolemme on ennätyskorkealla oleva työttömyys. Erityisen huolestuttavaa on nuorten suuri työttömyys. Aivan liian moni nuori valmistuu suoraan kortistoon. Mitä pidempään nuorella kestää saada se ensimmäinen työpaikka, sen vaikeampaa on työllistyä jatkossakin ja sitä suurempi on riski jäädä työelämän ulkopuolelle. Siksi on hyvä, että hallitus on luvannut työkaluja nimenomaan nuorten työllisyyden helpottamiseksi. On syytä seurata, että luvattu nuorisoseteli on toimiva, ja tehdä tarvittaessa pikaisesti muutoksia, jotta se on sellainen. Mutta kyse ei ole vain nuorista. Ennätystyöttömyys luo huolta ja epävarmuutta satoihintuhansiin koteihin. Nyt tarvitaan hallitukselta niin täsmätoimia kuin rohkeaa talouden uudistamista. Sen sijaan hallituksen tempoileva veropolitiikka, suojaosien poisto ja poukkoileva ilmastopolitiikka ovat esimerkkejä työllisyyttä heikentävistä toimista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-09-23T21:31:20,2025-09-23T21:36:19,Hyväksytty,1.1 2025_83_451,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Piisinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_452,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oppositio on arvostellut tänäänkin hallitusta veronalennuksista, vaikka veronalennukset kohdennettiin nimenomaan pieni- ja keskituloisia painottaen. [Aki Lindén: Niinkö?] Korot ovat laskeneet, inflaatio on saatu kuriin, ja ostovoima on kasvanut. Suomen ylin marginaaliveroprosentti on nykyisin 58 prosenttia. Vielä veronalennuksen jälkeenkin suurituloisimmat maksavat yli puolet tuloistaan tuloveroina. Se ei varsinaisesti kannusta työntekoon. Oppositio arvostelee aina suurituloisille kohdennettua veronalennusta, mutta he eivät koskaan mainitse sitä, kuinka paljon suurituloiset siitä huolimatta veroja maksavat. Vanha viisaus nimittäin sanoo, että verota enemmän sitä, mitä haluat vähemmän, ja verota vähemmän sitä, mitä haluat enemmän. Eikö maamme kaipaa juuri sitä, että Suomeen syntyisi lisää yrityksiä, joissa olisi entistä parempipalkkaisia työntekijöitä? On tärkeää huomata, että näin valtiolla olisi enemmän rahaa myös pienempituloisista huolehtimiseen. Arvoisa rouva puhemies! Oppositio on kertonut myös, että velkasuhteen kasvu jatkuu VM:n omankin ennusteen mukaisesti. Se on totta. Velkasuhteen kasvu saadaan pysäytettyä kauden lopulla. Jo hallitusohjelmaan kirjattiin julkisen talouden tasapainottaminen kahden vaalikauden toimeksi. Valmista ei ollut tarkoituskaan tulla vielä tämän kauden aikana. Niin nopeaan talouden korjaamiseen ei varmasti olisi yltänyt sen enempää SDP:n kuin keskustankaan vetämä hallitus, ei edes nousukaudella, jolloin sopeutustoimien tekeminen olisi ollut olennaisesti kivuttomampaa kuin nykysuhdanteessa. Se on tietysti ymmärrettävää, että näitä toimenpiteitä ei tehty nousukauden aikana, jos käsitys velkarahasta on se, että sitä ei tarvitse maksaa takaisin. Arvoisa rouva puhemies! Työtulovähennyksen lapsikorotusta nostetaan, mistä lapsiperheet saavat suoran hyödyn. Hallitus on myös helpottanut autoilun ja lämmityksen kustannuksia. Nämä puolestaan helpottavat suomalaisen arjen kustannuksia. Puolustusmenojen korottaminen on välttämätöntä, sillä sen laiminlyönti vaarantaisi itsenäisyytemme, ja sitähän me emme voi sallia. Siitä olemme varmasti kaikki yhtä mieltä. Olemmehan? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-09-23T21:36:21,2025-09-23T21:39:18,Hyväksytty,1.1 2025_83_453,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_454,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan puheenvuoroni loppuun. — Erityisen huolissani olen rakennusteollisuuden tilanteesta tässä ajassa. Suhdanne on heikko, ja vapaapudotusta on ollut useampi kvartaali. Noin kahden vuoden ajan rakennusteollisuus on ollut melkoisessa pudotuksessa ja potkinut positiivista ennustetta käytännössä eteenpäin. Edes varovaisimmat ennusteet eivät todennäköisesti tule toteutumaan. Rakennusteollisuudessa ei nimittäin ole näköpiirissä nopeita voittoja. Yrittäjäluottamus ei povaa kasvua, ja kuluttajaluottamus on vieläkin pahempaa. Keskusta toivoo hallitukselta erityisesti toimia rakennusteollisuuden nostamiseksi. Rakennusteollisuuden myötä nousisi moni muukin teollisuudenala ja logistiikka. On ilmiselvää, että sillä olisi suuri vaikutus erityisesti synkkiin työllisyyslukuihin tällä hetkellä. Miten voisimme rakentaa pk-yrityksille parempaa politiikkaa tässä ajassa? Kun katsoo esimerkiksi Business Finlandin tukia ja mahdollisuuksia tukea, hallitus on korostanut, miten paljon se tukee pieniä ja keskisuuria yrityksiä, mutta tekoja on vaikea tunnistaa tuosta keltaisesta budjettikirjasta. Nimittäin esimerkiksi innovaatiorahoitushakuja suljetaan ja rahoituspalveluita päättyy, myös Nuoret innovatiiviset yritykset ‑rahoitus päättyy ja esimerkiksi Food from Finland ‑rahoitus on päättynyt aikaisemmin tällä hallituskaudella. Hallituksella on hyvä kirjaus siitä, että ruokavienti tulisi tuplata, mutta aktiiviset toimet sen tekemiseksi vielä puuttuvat. Kannustan voimakkaasti ottamaan tämän ruokaviennin kysymyksen tosissaan, nimittäin maatalouden tilanne todella tarvitsee lisää kannattavuutta. Myös puolustusteollisuuden ja sen tuotannon nopeuttamisen merkitys on edelleen kasvanut Ukrainan sodan myötä. Puolustusteollisuus on Suomessa pääsääntöisesti pk-yritystoimintaa, joka tuo kasvua ja työtä maahamme. Itsekin olen vieraillut näissä puolustustarvikealan yrityksissä ja oppinut sitä kautta hahmottamaan, että tavalliset suomalaiset, alkujaan pienet perheyritykset, jotka ovat erikoistuneet vaikkapa ompeluun tai lasin valmistukseen, ovat kyenneet muotoutumaan puolustustarvikkeiden tarpeisiin. Se on hieno asia, että tuotekehitystä tapahtuu ja että se syntyy suomalaisista, vakaista, kotimaisista yrityksistä. Sellaista kasvua pitäisi pyrkiä myös tukemaan tällaisena aikana, kun puolustustarvikkeille on huutava kysyntä. Kaipaisin hallitukselta myös ratkaisuja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi, sillä näitä toimia on ollut erityisen vaikea löytää. Hallitus on luvannut edistää ruokaketjun toimivuutta ja parantaa ketjun tulonjaon oikeudenmukaisuutta. Vuoden 2026 budjetti ei sisällä ratkaisuja maatalouden edelleen vaikeaan taloustilanteeseen. Hallitus ei tarjoa budjettiesityksessään sen enempää nopeasti vaikuttavia kuin pitkän aikavälin ratkaisuja maatalouden kannattavuuden korjaamiseen. Konkreettiset maatalouden kustannuksia vähentävät esitykset, esimerkiksi tuotantorakennusten kiinteistöveron poisto tai selvät kannustimet biokaasutuotantoon, loistavat edelleen poissaolollaan. Talousarvion selvitysosassa todetaan tuotannon jatkuvuuden turvaamisen edellyttävän tuotannon kannattavuuden parantumista nykytilasta. Pitkäjänteinen kannattavuuden turvaaminen kuitenkin edellyttää sitä, että markkinatuottojen osuus viljelijöiden kokonaistulosta on nykyistä suurempi, ja sen eteen edellyttäisi voimakkaita toimia erityisesti kaupan roolin osalta. Erityisen huolissaan talousvaliokunnan jäsenenä olen ollut siitä, että itsekin uskon, että biokaasu näyttelee suurta roolia suomalaisessa energiantuotannossa ja toivottavasti myös esimerkiksi hiilineutraalin liikenteen ratkaisuissa. Se on myös osaltaan ratkaisu maatalouden kannattavuuteen, ja laajamittaisesti toimivana tuotantona se voisi olla Suomelle merkittävä lähde ottaen huomioon, että meillä on merkittävää metsätaloutta ja sikäli biokaasu on meille luontaista. Biotalouden osalta näyttää kuitenkin siltä, että hallituksella ei ole ollut yritystä edistää alan kasvua. Biotalouden tuottaman arvonlisäyksen ennustetaan hieman kasvavan, joskin kasvutavoite on vaatimaton ja sitä on heikennetty aiemmista arvioista. Erityisesti talousvaliokunnassa olemme lisänneet sääntelyä, josta keskusta on systemaattisesti jättänyt eriäviä mielipiteitä ja vastalauseita. Ei ole oikein, että biokaasua sakotetaan, kun esimerkiksi käytetään metsätalouden sivutuotteita biokaasun valmistuksessa. Suomalainen biomassa pitäisi nähdä vahvuutena ja uusiutuvana tuotteena, niin kuin se sitä todellisuudessa myöskin on. Toivon, että erityisesti näiden asioiden osalta hallitus korjaa suuntaa ja kokonaisvaltaisesti katsoo, että Suomessa tehtävä politiikka erityisesti vaikeina aikoina olisi reilua eikä sillä näivetettäisi ja keskitettäisi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-09-23T21:39:28,2025-09-23T21:45:09,Hyväksytty,1.1 2025_83_455,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Kettunen poissa. — Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_456,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen poiminut tähän nyt eräitä sellaisia asioita, joita täällä keskustelussa on noussut esille ja joita haluan kommentoida. Ensimmäinen liittyy siihen, että jo viime vuonna minä budjettikeskustelun yhteydessä hieman ihmettelin sitä käytäntöä, joka ilmeisesti on vallitseva, että kun meillä on budjettilakeja — laskin, että niitä on nytkin ainakin yli 30 — niin me emme samalla syvällisyydellä käy niitä täällä. Hallituksen toimesta niitä ei esitellä, ja myöskään niistä ei sitten erikseen käydä keskustelua, vaan ne ikään kuin ovat osa tämän viikon kaikkea keskustelua. Mutta saatan kuvitella, että esimerkiksi huomenna, kun sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaa esitellään ja siellä on 11 tai 12 budjettilakia, jotka tulevat sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn, niin eihän millään niitä siinä ministereiden puheenvuoroissa pystytä yksityiskohdittain esittelemään, niin kuin meillä normaalisti täällä laki esitellään ja siitä käydään erillinen lähetekeskustelu. Tämä on sen takia minusta huolestuttavaa, koska näissä on monta kertaa hyvin tärkeistä asioista kysymys. Tämä on tämmöinen ensimmäinen havainto. No, toinen asia, jonka olen kuullut niin tänään kuin aikaisemminkin täällä, ovat väitteet siitä, että Marinin hallituksen aikana otettu velka on syypää nykyisiin korkeisiin korkomenoihin. No, jos nyt ihan eritellään tämä, niin Suomen valtionvelka, joka nyt on noin 180 miljardia euroa, eri arvioiden mukaan lisääntyi Rinteen—Marinin hallituskausien aikana noin 40 miljardilla eurolla. On olemassa tammikuulta 23 valtiovarainministeriön selvitys siitä, kuinka paljon eri valtion menot nousivat ja mikä velan osuus näistä oli, ja se osoittaa, että koronatoimenpiteiden, jotka olivat esimerkiksi yritystukia, tukia kunnille, olivat ne sitten suoria terveysmenoja, vaikkapa testauksia ja niin edelleen, osuus oli 20 miljardia euroa. Sitten Venäjän hyökättyä Ukrainaan sen synnyttämän energiakriisin hoitoa oli noin 10 miljardia. Sitten jää vielä yksi 10 miljardia, jossa oli erilaisia uudistuksia, joita tehtiin, joita pääsääntöisesti, ehkä yhtä kahta lukuun ottamatta, oppositio tuki ja vaati jopa voimakkaammin. Esimerkiksi kun hoitotakuussa päätettiin tietyssä vaiheessa ollessani itse esittelijänä edetäkin 0,65:n mukaan ja lykätä sitä 0,7:n tavoitetta, niin silloin perussuomalaisten osuus oppositiossa vaati, että ei, kun heti se 0,7 voimaan. Eli monta kertaa vaadittiin paljon suurempaa rahoitusta kuin mitä hallitus esitti. Tästä voidaan päätellä, että jos olisi vaikkapa peräti 10 miljardia se osuus, joka ei johtunut koronasta ja ei johtunut sitten tästä Ukrainan kohtaamasta Venäjän hyökkäyksestä, niin mikä on se 10 miljardin osuus nykyisestä koko 180 miljardin valtionvelasta. Korkomenoksi muutettuna se on sama kuin 200 miljoonan osuus nykyisestä 3,2 miljardista, joka maksetaan korkoja. Eli tämä on siis se osuus, eikä se koko 3,2 miljardia, mutta tämänkaltaista keskusteluahan täällä jatkuvasti kuulee eri yhteyksissä. Otan toisen esimerkin. Tänäänkin pari kertaa olen kuullut, miten perussuomalaiset saavat aikaiseksi 500 miljoonan euron säästöt valtion hallintomenoista ja 1 300 miljoonan euron säästöt kehitysavusta. Eihän meillä oikeasti lasketa sillä tavalla, että jos teet 100 miljoonan leikkauksen ja se jää voimaan, niin laskettaisiin yhteen, että sen vaikutus on 400 miljoonaa. Silloin me puhumme 100 miljoonan vähennyksestä, ja totta kai se ihan rahamääränä neljänä peräkkäisenä vuonna on 400, mutta emmehän me näin valtiontaloudessa näitä laske, vaan me katsomme, että 100 miljoonan vähennys on 100 miljoonan vähennys ja 200 miljoonan vähennys on 200 miljoonan vähennys. Eli tällä tavalla pyritään muokkaamaan ja paisuttelemaan näitä asioita. Ihan ehkä lopuksi tämä mielenkiintoinen, mihin nyt en sinänsä ehdi laajemmin, sairausvakuutusmenojen käsittely. Hallitushan nyt sitten päätyi itse siihen, mitä me täällä oppositiossa olemme tuoneet monta kertaa esille, että se peruskorvauksen nosto on ollut aivan aiheeton ja perusteeton, ja nyt sitten päätettiinkin siinä, että leikataan niitä. Onnittelen siitä hallitusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-09-23T21:45:17,2025-09-23T21:50:33,Hyväksytty,1.1 2025_83_457,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_83_458,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä edustaja Piisinen taisi sanoa, että saimme inflaation hallintaan. Tässä tosiasiassa on niin, että kun kaivoin tuolta eduskunnan pankkivaltuuston kertomuksen viime vuodelta, niin siinä näytetään hyvin kuva siitä, miten inflaatio Suomeen on viime vuosina kehittynyt. Tässä voi sanoa, että Ukrainan sota 2022 teki sen ison piikin inflaatioon, ja se nosti todella voimakkaasti inflaatiota, ja samalla korot nousivat, samaan aikaan, ylöspäin, ja tässä tapahtui tämmöinen iso sykli. Kun työehtosopimukset olivat samaan aikaan kiinni, totta kai niitä ei voida kesken kauden korjata, niin ostovoima laskee tästä syystä. Eli ulkopuolelta tuli tämmöinen sysäys, joka heitti sitten ostovoiman negatiiviseksi. Tämä aina unohtuu, ja nämä voi katsoa suoraan täältä raportista. Sen tässä voi sanoa. Sitten tämänhetkisestä ostovoimasta vielä sellainen yksityiskohta, että kun täällä on aika paljon puhuttu hallituksen työllistämistoimista, niin kyllä aika voimakkaasti myöskin hallitus on tehnyt niin sanottuja uudistuksia, joilla se on vaikeuttanut ammattiyhdistysliikkeen ja palkansaajaliikkeen asemaa, että ei saada kunnollisia työehtosopimusratkaisuja aikaiseksi. Kuitenkin ne saatiin näittenkin leikkausten ja toimenpiteitten jälkeen tehtyä ja sitä kautta ostovoimaa myöskin varmistettua. Vielä se ostovoima ei palaa, koska tässä kuoppa oli niin iso, mutta ehkä tämän sopimuskauden lopussa ollaan ostovoimassa sitten nollatasolla ja päästään ehkä sen jälkeen jo kasvattamaankin. Nämä ovat niitä asioita, jotka tässä aina unohtuvat. Ja korot tulevat oikeastaan annettuna. Meidän vaikutus siihen, mitä täällä Suomessa voidaan tehdä, liittyy talouspolitiikkaan, kuinka me tehdään vastasyklistä talouspolitiikkaa, miten me esimerkiksi rakentamista laitetaan liikkeelle, milloin sitä ajoitetaan ja niin poispäin ja sitten miten me investointeja tuemme ja saamme niitä liikkeelle. Se, minkä takia vielä tässä uudestaan pyysin puheenvuoron, oli se, että jäi vähän kesken äsken, arvoisa rouva puhemies, se, miten näitä kohdentumisia pitäisi tehdä. Jos ajatellaan, että meillä tarvitaan osaamista yhä enemmän eikä vähemmän, koska meidän työelämämme muuttuu sitä vauhtia, me tarvitaan koko työuran aikana sitä osaamisen kehittämistä, ennen työuraa, ja sitten jos joudutaan työttömäksi, niin pitäisi pystyä osaamista vahvistamaan. Sen vuoksi tähän osaamiseen panostaminen olisi tässä tärkeätä, ja kaikki nämä aikuiskoulutustuen lopettamiset ja työttömyysturvalla opiskelun mahdollistamiset olisivat nyt tässä semmoisia keinoja, että peruttaisiin se aikuiskoulutustuen lopettaminen ja aloitettaisiin uudella tavalla se, että mahdollistettaisiin työvoimapula-ammattien opiskelu muun muassa, ja sitten työttömyysturvalla samoin. Eli meidän pitäisi näihin asioihin panostaa. Sitten jos katsotaan näitä leikkauksia vielä: Tässä nykyisessä hallituksen esityksessä mainostetaan sitä 30 miljoonan euron työllistämisseteliä 18—29-vuotiaille. Minä laskin sen tuossa, että se tarkoittaa muutamia tuhansia nuoria, ja niitä kohderyhmän nuoria, jotka ovat työttömänä, on 68 000. Ehkä joka 12. nuori voisi päästä tällaisen piiriin, ja se kertoo siitä mittaluokasta, ja tuossa aikaisemmin mainitsin sitä mittaluokkaa. Arvoisa rouva puhemies! Nyt kun näitä toimenpiteitä kohdistetaan erityisesti kuntatilanteen osalta, niin nyt kun tämä työttömyys on korkealla tasolla, toimeentulotuen kasvu on kunnissa noin 200, melkein 300 miljoonaa, ja se tulee vähän viipeellä, ja sitten jos katsotaan tämä alimitoitettu TE-palvelujen siirto, työttömyyden korkeampi taso kuin vuonna 2023, eli työttömyysturvan menot ovat korkeammat, niin tämä tarkoittaa yhteensä noin puolen prosenttiyksikön kuntaveron korotuspainetta, ja tämä kertoo siitä tilanteesta kaiken kaikkiaan. Muutenkin kuntien osalta, kun verotulot eivät ole kasvaneet, se näkyy sitten kuntataloudessa. Eli tämä osa on tänä iltana keskustelussa jäänyt aika vähälle, ja toivoisin, että siitä päästään sitten keskustelemaan, kun kuntaministeri on aikanaan esittelemässä näitä asioita. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+7.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-23T21:50:35,2025-09-23T21:56:01,Hyväksytty,1.1 2025_83_459,83/2025,2025-09-23,12.00,21.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Seuraava täysistunto,Tämä täysistunto on päättynyt. Hyvää ja rauhaisaa yötä kaikille., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2025+38.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_84_1,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan, jolle muut valiokunnat voivat antaa työjärjestyksen mukaisesti lausunnon 30 päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan. Keskustelu ja asian käsittely keskeytettiin 23.9.2025 pidetyssä täysistunnossa. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 4.—32. asiasta. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä, viisi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_84_2,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesityksessä korostuvat tehokkuus, vaikuttavuus ja varautuminen. Hallinnonalan määrärahatasoksi esitetään 14,8 miljardia euroa, mikä on noin puoli miljardia edellisvuotta vähemmän. Määrärahoihin vaikuttavat tarvearviot, hallitusohjelman linjaukset ja kehysriihien päätökset. Merkittävimmät määrärahatarvetta pienentävät ja kasvattavat uudistukset kuuluvat ministeri Grahn-Laasosen tontille, ja hän kertoo niistä kohta enemmän. Muut määrärahoja vähentävät uudistukset liittyvät muun muassa hallitusohjelman tuottavuustoimiin. Ministeriön toimintamenosäästöjä kertyy yhteensä noin 38 miljoonaa euroa, josta uudet säästöt ovat 5,4 miljoonaa. STEA-avustusten taso laskee 35,5 miljoonalla eurolla. Haluan heti tässä alkuun muistuttaa, että hyvinvointialueiden yleiskatteellinen rahoitus, joka kasvaa ensi vuodelle melkein 900 miljoonalla eurolla, sisältyy valtiovarainministeriön pääluokkaan. Pääluokassa 33 määrärahoja lisätään muun muassa Puolustusvoimien terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen vahvistamiseen 7,5 miljoonaa, mielenterveyspalvelujen kehittämiseen, johon kuuluvat muun muassa matalan kynnyksen palvelut, terapiatakuu, opiskelijoiden tukeminen ja itsemurhien ehkäisy, yhteensä 10 miljoonaa, lastensuojelun hybridimalliin 0,5 miljoonaa euroa, toksikologisen osaamiskeskuksen perustamiseen Itä-Suomeen 0,4 miljoonaa, ikäihmisten toimintakyvyn ja omaishoitajien tukemiseen 6,5 miljoonaa, nuorten erityiseen huolenpitoon ja huumevalistustyöhön yhteensä 3 miljoonaa euroa ja kansallisen tiedonhallinnan kehittämiseen, kuten esimerkiksi Kanta-palveluihin, 21,4 miljoonaa euroa. Lainsäädäntömuutoksilla tavoitellaan tehokkuutta ja säästöjä. Kuntouttavaan työtoimintaan liittyen aktivointisuunnitelmat kohdennetaan jatkossa niille, jotka saavat pääasiallisena tulonaan toimeentulotukea. Näin vähennetään hallinnollista työtä ja saavutetaan 1,6 miljoonan euron säästö. Omaishoidon ja perhehoidon lakimuutoksilla parannetaan omaishoitajien asemaa ja palkkioita sekä perhehoitajien asemaa toimeksiantosopimuksen päättyessä. Tähän kohdennetaan 15,8 miljoonan euron lisärahoitus. Teknologian käyttöä vanhuspalveluissa ohjataan tarkoin säädellysti, ja se voi vaikuttaa esimerkiksi henkilöstömitoitukseen kuitenkaan mitoituksen minimitasoa rikkomatta. Tämä mahdollistaa jopa 50,9 miljoonan säästöt. Hyvinvointialueet voivat periä käyttämättä ja peruuttamatta jääneistä palveluista aiempaa suuremman asiakasmaksun, korkeintaan kuitenkin 73 euroa 70 senttiä. 1,5 miljoonan säästön lisäksi tavoitteena on turvata resurssien tehokas käyttö. Opiskelijaterveydenhuollossa siirrytään sähköisiin terveyskyselyihin ja tarpeenmukaisiin tarkastuksiin 18 vuotta täyttäneille. Samalla Puolustusvoimien ennakkoterveystarkastus integroidaan osaksi opiskeluterveydenhuoltoa. Näin saavutetaan lähes 10 miljoonan vuosittainen säästö vuodesta 2027 alkaen. Lisäksi Valvira yhdistetään osaksi uutta Lupa- ja valvontavirastoa vuoden 2026 alusta, ja sen määrärahat siirtyvät valtiovarainministeriön hallinnonalalle. Arvoisa puhemies! Haastavassa julkisen talouden tilanteessa on tasapainoteltava kasvavien palvelutarpeiden ja taloudellisten realiteettien välillä. Tärkeää on kohdentaa rajallisia resursseja vaikuttavasti, oli kyse sitten mielenterveyspalveluiden parantamisesta, lastensuojelun kehittämisestä, omais- ja perhehoidosta tai teknologian hyödyntämisestä, jotta ammattilaisten työaikaa vapautuu varsinaiseen potilas- ja asiakastyöhön. Talousarvioesitys on pohja, jolla vahvistetaan hyvinvointia, toimintakykyä ja kriisinkestävyyttä Suomessa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-09-24T10:01:31,2025-09-24T10:06:28,Hyväksytty,1.1 2025_84_3,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Ja ministeri Grahn-Laasonen, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_4,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Kiitos ministerikollega Kaisa Juusolle esittelystä, josta voin sujuvasti jatkaa oman vastuualueeni asioihin. Hallitus on kuluneen kaksivuotisen aikana rakentanut talouskasvulle pohjaa lukuisilla kauan kaivatuilla ja kovasti tärkeillä uudistuksilla. Talouden kasvu on edellytys sille, että saamme huolehdittua hyvinvointivaltion kestävyydestä ja yhteiskunnassa myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevista. Erityisesti työttömyys on tällä hetkellä huolestuttavan korkealla, mutta positiivisia merkkejä talouskasvun käynnistymisestä näkyy nyt vihdoin eri suunnilla. Julkisen talouden tilanne on kuitenkin yhä vaikea, ja ikääntyvässä Suomessa jokaisen työikäisen ja työkykyisen tulee lähtökohtaisesti elättää itsensä ja perheensä työnteolla. Työnteko on kestävin tapa vähentää köyhyyttä ja huono-osaisuutta. Siksi sosiaaliturvan uudistamista jatketaan tavalla, joka tukee tuen tarpeessa olevia, mutta joka ei passivoi ja syrjäytä, vaan on työhön ja osallisuuteen kannustavaa. Arvoisa puhemies! Sosiaaliturvauudistus uuden yleistuen mallilla ottaa nyt ensiaskeleensa. Hallitus esittää uutena sosiaaliturvaetuutena yleistukea, joka korvaisi ensimmäisessä vaiheessa työmarkkinatuen ja työttömän peruspäivärahan. Yleistuki vastaisi suuruudeltaan nykyisen työmarkkinatuen, työttömän peruspäivärahan ja ansiopäivärahan perusosan tasoa. Yleistuella yksinkertaistetaan Suomen monimutkaista sosiaaliturvaa. Samaan aikaan Kela valmistelee niin sanottua yhden hakemuksen mallia, jossa asiakas voisi hakea yleistuen ja asumistuen samalla hakemuksella, ja tulevaisuudessa tätä kehitetään edelleen. Esitys kattaa yleistuen ensimmäisen vaiheen. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa yleistuki sisältäisi perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi. Osana sosiaaliturvan uudistamista hallitus esittää toimeentulotuen kokonaisuudistusta. Esityksellä toimeentulotuen hakijalle säädetään aiempaa vahvempi velvoite hakea ensisijaisia etuuksia, kuten työttömyysturvaetuuksia, toimeentulotuen sijaan. Uudistuksella selkeytetään toimeentulotuen luonnetta viimesijaisena ja väliaikaisena tukimuotona sekä vahvistetaan julkista taloutta. Suurelta osin toimeentulotuen hakijan velvoitteet pysyvät samoina, mutta niiden noudattamatta jättämiseen esitetään tiukempia seuraamuksia. Uudistuksella pyritään ohjaamaan ihmisiä kohti työtä ja kohti parempaa toimeentuloa. Arvoisa puhemies! Lisäksi hallitus esittää elatustuen uudistamista. Elatusvelvolliselle vanhemmalle lisättäisiin toimimisvelvollisuus silloin, kun elatustukea maksetaan hänen puutteellisen elatuskykynsä perusteella, ja vanhemman elatuskyky on parantunut siinä määrin, että hänen maksamaansa elatusapua voitaisiin korottaa. Elatusavun ensisijaista asemaa lapsen elatuksen turvaajana siis vahvistetaan, ja samalla varmistetaan, että etävanhempi huolehtii omasta elatusvastuustaan eikä jätä perusteetta tehtäväänsä yhteiskunnan tai lähivanhemman, usein äidin, harteille. Arvoisa puhemies! Hallitus esittää myös vahvistettavaksi vuoden 2026 työttömyysvakuutusmaksut Työllisyysrahaston esityksen mukaisesti. Maksukorotusten ajoitus ei ole paras mahdollinen suhdanteen ja työllisyystilanteen kannalta, mutta maksujen taso säilyy korotuksesta huolimatta matalalla tasolla verrattuna viimeisen kymmenen vuoden keskiarvoon. Tänä vuonna maksut ovat olleet poikkeuksellisen matalalla tasolla. Arvoisa puhemies! Hallitus esittää apteekkitalouteen pitkään toivottua kokonaisuudistusta. Muutoksilla tavoitellaan lääkkeiden saatavuuden ja asiakkaiden lääkehoidon jatkuvuuden turvaamista nykyistä paremmin, sekä julkisen talouden vahvistamista. Lisäksi muutoksilla tavoitellaan apteekkien henkilöstön osaamisen parempaa hyödyntämistä osana terveydenhuoltoa. Arvoisa puhemies! Pääsen vielä antamaan esityksen, jolla yrittäjän työeläketulon tarkistamista muutetaan vuodesta 2026 alkaen. Lisäksi tulen antamaan esityksen alkoholilain muutoksista, joilla mahdollistetaan alkoholin kotiinkuljetus ja selkeytetään etämyynnin sääntelyä. [Krista Kiuru: Mitä sanoo KD?] Arvoisa puhemies! Hallitus panostaa jälleen vaikeista ajoista huolimatta tärkeisiin asioihin. Äitiyspakkauksen eli äitiysavustuksen arvoa korotetaan 40 eurolla 210 euroon. Se on tärkeää lapsiperheille tässä syntyvyystilanteessa. Erinomaisesti käynnistyneeseen 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun varataan ensi vuonna 44,5 miljoonaa euroa valtion rahoitusta. Puolustusvoimien ja terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen parantamiseen varataan 7,5 miljoonaa euroa vuodelle 2026, ja tämä summa tulee kasvamaan. Lisäksi hallitus varaa C-hepatiitin eliminointiin 10 miljoonaa euroa ja panostaa nuorten huumekuolemien ehkäisyyn 7,4 miljoonaa euroa. Tämä on tärkeää ajankohtaisen huumetilanteenkin takia. Meidän on suojeltava ennen kaikkea lapsiamme ja nuoriamme huumeiden käytöltä ja sen aiheuttamilta vakavilta ongelmilta. Turvakotien rahoitusta lisätään 3,45 miljoonalla eurolla, jotta tärkeää turvakotiverkostoa voidaan jatkossakin ylläpitää ja kehittää. Lähisuhdeväkivalta, erityisesti naisiin kohdistuva, on Suomessa aito ja erittäin vaikea ongelma, jonka ratkaisemiseen Orpon hallitus on tarttunut tiukasti. Tässä budjetin pääkohtia. Odotan keskustelua eduskunnan kanssa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-09-24T10:06:30,2025-09-24T10:12:02,Hyväksytty,1.1 2025_84_5,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_6,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministereille STM:n pääluokan esittelystä. Johtopäätöksenä voi todeta, että kova kyyti jatkuu. Ehkä kaikkein kamalinta on tässä se, että kaikkein suurituloisimpien ihmisten verojen kevennyksiin on varaa, mutta te esitätte täällä pokkana, että kaikkein köyhimmiltä ihmisiltä leikataan. Se on minusta tosi iso arvoristiriita. Kuinka häpeällistä on se, että tämä hallitus esitti koko ensimmäisen vuoden, että kaikkein vaikeimmassa asemassa olevilta, kaikkein heikoimmilta suomalaisilta ei leikata, ja nyt te tuotte eduskuntaan toimeentulotuen uudistuksen, hipsukoissa uudistuksen, jonka tarkoituksena on tosiasiassa leikata 57 miljoonaa euroa kaikkein köyhimmiltä? Miten käy yksiin se, että Suomella ei ole rahaa? Rahaa ei ole. Ylisuuriin veronkevennyksiin niitä on, mutta kaikkein köyhimmille ihmisille ei riitä rahaa edes viimesijaiseen tukeen, jonka arvoa tässä [Puhemies koputtaa] ollaan merkittävästi heikentämässä. Toivon, että tähän vastataan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-09-24T10:12:12,2025-09-24T10:13:29,Hyväksytty,1.1 2025_84_7,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_8,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kahden miljardin euron leikkaukset sosiaali‑ ja terveyspalveluihin näkyvät edelleen häntinä tässäkin budjetissa. Ne näkyvät vielä vahvemmin käytännössä arjessa hoivakodeissa ja terveyskeskuksissa. Suomessa on käyty viime kesästä asti ja pitkään sitä aiemminkin runsaasti keskustelua ikääntyneiden hoivasta ja läheisten vastuusta hoivan järjestämisessä. Väestön ikääntyminen on voimakasta. Yli 85-vuotiaiden määrä tulee noin kymmenessä vuodessa tuplaantumaan, ja on ilman muuta selvää, että hoivaa tarvitaan yhä enemmän. On tärkeää, että jokainen ikääntynyt saa tarvitsemansa hoivan ja palvelut joko kotona tai kodin ulkopuolella. Monilla alueilla kotihoito on ylikuormittunut ja hoivapaikkoja puuttuu tai niitä ei ole hankittu riittävästi tai niitä on jopa lakkautettu ja ajettu alas. Arvoisa puhemies! Kysyn ministeri Juusolta: riittävätkö vuoden 2026 talousarvioon varaamanne resurssit [Puhemies koputtaa] teidän mielestänne ikäihmisten palveluiden turvaamiseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-09-24T10:13:29,2025-09-24T10:14:44,Hyväksytty,1.1 2025_84_9,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_10,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituskauden alussa nostettiin pääministerin suulla, että mikään ihmisryhmä, kukaan yksilö ei joudu kantamaan enempää, mitä hän pystyy. Missä tilanteessa nyt ollaan? Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt uudet arviot, ja ne arviot ovat karua luettavaa. Siellä sanotaan, että pienituloisuusaste on kasvanut erityisesti lapsiperheissä ja ei-työllisillä. Erityisesti tarkennan, että pienituloisuusaste on noussut 2,2 prosenttiyksikköä. Tämä on tosi iso kysymys. Tämä hallitus lisää köyhyyttä tässä yhteiskunnassa. Teidän omat arvionne lapsiperheköyhyydestä ovat myös olleet alakanttiin, eli THL:n uusien laskelmien mukaan lapsiperheköyhyydessä lapsia menee köyhyysasteelle yli 10 000 enemmän kuin te olette itse arvioineet. Olisinkin kysynyt arvoisalta ministeriltä, kun me ollaan kuitenkin kansakuntana tässä taloustilanteessa yhdessä: Miksi hallitus jättää pienet lapset yksin köyhyyteen? Miksi hallitus tekee arvovalinnan, että lisätään lapsiperheköyhyyttä, kun yhteiskunnassa olisi [Puhemies koputtaa] mahdollisuus tehdä muitakin ratkaisuja?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-09-24T10:14:44,2025-09-24T10:16:03,Hyväksytty,1.1 2025_84_11,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_12,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset ovat jo tähän asti olleet ylimitoitettuja ja vahingollisia. Asunnottomuus kasvaa, ruoka-avun tarve kasvaa, eriarvoisuus ja turvattomuus lisääntyvät. No nyt, arvoisa ministeri Grahn-Laasonen, teidän oma ministeriönne on myös kiinnittänyt huomiota siihen, että nämä nyt esitetyt leikkaukset toimeentulotukeen eivät ole ongelmattomia. Nämä leikkaukset kohdistuvat nyt kaikista heikoimmassa asemassa oleviin ja osuvat monelta eri kulmalta samoille henkilöille. Puhemies! Yhteiskunnan sivistystä mitataan sillä, miten se pitää huolta kaikista heikoimmista jäsenistään. Olisin kysynyt nyt teiltä, arvoisa ministeri: miten teidän hallituksenne on teidän toimillanne onnistunut tässä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-09-24T10:16:03,2025-09-24T10:17:03,Hyväksytty,1.1 2025_84_13,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_14,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Huono hoitoonpääsy on asia, mistä ainakin minä saan kaikista eniten kansalaispalautetta. Kahden viikon hoitotakuu olisi kaikista tärkein tie sen varmistamiseksi, että jokainen suomalainen saa hoitoa ajoissa. Hallitus on kuitenkin romuttanut käytännössä hoitotakuun. Kolme kuukautta on aivan liian pitkä aika odotella pääsyä kiireettömäänkin hoitoon. Sen sijaan rahat on päätetty antaa yksityisille terveysjäteille. Oppositio varoitti jo aiemmin siitä, miten hoitoonpääsyä ei tällä paranneta, ja juuri niin kävikin. Yleislääkärikäynnit eivät juuri lisääntyneet, vaikka rahaa kului kolminkertaisesti. Hoitotakuun lisäksi toimiva omalääkäri- ja omahoitajamalli lisäisi luottamusta terveydenhuollon toimintaan. Kysynkin: miksi hallitus ei ole edistänyt voimakkaammin omahoitaja- ja omalääkärimallin toteutumista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-09-24T10:17:03,2025-09-24T10:18:06,Hyväksytty,1.1 2025_84_15,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_16,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset ministereille vastuullisesta budjettiesityksestä, jossa on huomioitu heikommassa asemassa olevat, turvallisuus ja vaikuttavat palvelut. [Välihuutoja] Hyvinvointialueet saavat noin 900 miljoonaa euroa lisää rahaa tärkeiden palveluiden turvaamiseen. Äitiysavustuksen arvoa nostetaan, rahoitusta ohjataan turvakotitoimintaan, itsemurhien ehkäisyyn, lastensuojelun hybridimalliin, nuorten huumekuolemien ehkäisemiseen, C-hepatiitin eliminoimiseen, ja ikäihmisille omaishoidon ja perhehoidon asemaa vahvistetaan. Erityisen tärkeänä haluan nostaa tämän yli 65-vuotiaiden pääsyn julkisen hinnalla yksityisille lääkäreille. On oikeudenmukaista, että ikäihmiset pääsevät sujuvasti lääkäriin niin yli 65-vuotiaiden mallin kautta kuin sinne omalääkärille. Voisin kysyä myöskin samaa tästä omalääkärimallista: millä tavalla se työ etenee ministeriössä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2025-09-24T10:18:07,2025-09-24T10:19:14,Hyväksytty,1.1 2025_84_17,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_18,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vanhustenhoidon tilanne huolettaa Suomessa. Tämän on nostanut esille myös vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo hallitukselle osoitetussa vuosikertomuksessa. Siinä hän nostaa esille tämän ikärasismin, joka ilmenee Suomessa siinä, että ei ole riittävästi vanhusten hoitopaikkoja. Läheiset, jotka yrittävät kannatella näitä ikääntyneitä, uupuvat. Digitalisaatio, myös sitten se, että hoitoon on niin vaikea päästä. Kysyisinkin teiltä, arvoisa ministeri Juuso: minkälaisia konsteja nyt hallituksella on tämän ikärasismin kitkemiseksi ja siihen, että vanhukset saisivat sellaista hoitoa, mikä heille kuuluu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-09-24T10:19:14,2025-09-24T10:20:03,Tarkistettu,1.1 2025_84_19,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_84_20,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän ministereitä asian esittelystä. On ensiarvoisen tärkeää huomata, että sotemenoihin tai sosiaaliturvaan ei tässä budjetissa kohdistettu uusia säästöjä. Valtiovarainministeri Purra linjasi jo alkukesästä, että ne jätetään ulkopuolelle, kun säästöjä aletaan etsimään. [Välihuutoja vasemmalta] Näin myös kävi. Perussuomalaisille on hyvin tärkeää, mitkä ovat prioriteetit, kun valtiontaloutta tasapainotetaan. Me leikkaamme mieluummin maahanmuutosta, kehitysavusta, Ylestä ja turhasta hallinnosta ja niin edelleen. [Välihuutoja vasemmalta] Omaishoidosta, joka on itselleni hyvin tärkeä asia, haluan sanoa, että huhtikuun puoliväliriihessä hallitus päätti nostaa omaishoidon alinta palkkiotasoa. Omaishoitohan on erittäin tärkeää nyt, kun väestö vanhenee muutenkin. Ainakin mitä nyt olen hyvin läheltä seurannut, on erittäin tärkeää, että vanhus saa kotona olla läheistensä seurassa mahdollisimman pitkään. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-09-24T10:20:03,2025-09-24T10:21:15,Hyväksytty,1.1 2025_84_21,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_22,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa hallitus ja ministerit, kuvitteletteko te, että joku vanhempi valitsee kasvattaa lapsensa köyhyydessä, että se on valinta? Siltä nimittäin näyttää, kun te tietoisesti teette jälleen päätökset, jotka aamun uutisten perusteella työntävät yli 30 000 — yli 30 000 — suomalaista lasta ja nuorta köyhyyteen. Ei se ole uudistamista. Te puhutte uudistamisesta. Se on vain historiallisen huonoa köyhyyspolitiikkaa. Me tiedämme, että tällä hetkellä ei myöskään ole oikein töitä tarjolla. Se teidän työn linjanne ei tunnu toimivan. Suomi kellottaa ennätyskorkeita työttömyyslukuja. Se on aito murhe ja huoli monessa perheessä. Tutkimukset osoittavat, että köyhyys kuormittaa vanhemmuutta, se kuormittaa perheiden mielenterveyskysymyksiä ja jaksamista. Kysynkin lapsiperheiden palveluista vastaavalta ministeri Juusolta: kun te vielä samaan aikaan leikkaatte ruohonjuuritasolla lapsiperheiden kanssa työtä tekeviltä järjestöiltä ja perusterveydenhuollosta ja olette vilautelleet tulevaisuuteen jopa 100 miljoonan leikkauksia sosiaalihuoltoon, niin miten te ministerinä turvaatte suomalaisten lapsiperheiden palvelut, ne tukipalvelut sinne arkeen, [Puhemies koputtaa] ne vanhempien jaksamisen palvelut, kun he kamppailevat teidän aiheuttamanne köyhyyden keskellä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-09-24T10:21:15,2025-09-24T10:22:32,Hyväksytty,1.1 2025_84_23,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Wickström, varsågod.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_24,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! On ymmärrettävä, että Suomen julkisen talouden tilanne ei ole kunnossa, mutta toki olen kiitollinen myöskin siitä, että tässä STM:n budjettimomenttikokonaisuudessa löytyy myöskin hyviä panostuksia, kuten esimerkiksi se, että omaishoitajien, jotka tekevät äärettömän tärkeää työtä tällä hetkellä, alarajaa lähdetään korottamaan, ja se tuottaa enemmän tukea kaikille omaishoitajille. Se on hyvin tärkeää myöskin siitä näkökulmasta, että täällä puhutaan paljon myöskin pienituloisuudesta ja me tiedetään, että omaishoitajien arki on todella raskasta. Tässä keskustelussa ovat nousseet esiin hieman myöskin terveyspalvelut ja tämä omalääkärimalli. Itse asiassa meillähän on siinä hyvä tilanne, että moni hyvinvointialue on itse lähtenyt kehittämään omalääkärimallia, ja siitä on tullut myöskin hyviä tuloksia. Omalla hyvinvointialueellani Länsi-Uudellamaalla on jo ammatinharjoittajamalli myöskin hyvin käytössä. Tästä ehkä kysyisinkin: Kun Helsinkikin on lähtenyt edistämään ammatinharjoittajamallia, niin on kaavailtu, että myöskin valtio lähtisi tukemaan rahallisesti näitä erilaisia omalääkärimalleja. Onko tähän tulossa jotain erillisrahoitusta ensi vuoden aikana, jota hyvinvointialueet voisivat hakea?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-09-24T10:22:32,2025-09-24T10:23:46,Hyväksytty,1.1 2025_84_25,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_26,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin pitää sanoa edustaja Rintamäelle, että teidän perussuomalaisen ministerin johdolla tässä budjetissa leikataan yli 50 miljoonaa vanhuspalveluista — ei maahanmuuttajilta, vaan suomalaisilta vanhuksilta. [Eduskunnasta: Oho!] Sitten, ministeri Sanni Grahn-Laasonen, te halusitte oikaista tietojani suojaosan poistosta liittyen VATTin tekstiin eräällä kyselytunnilla, ja siinä tekstissä tosiaan sanotaan, että suojaosien poiston jälkeen osa-aikatyötä tekevien ihmisten määrä ei romahtanut, mutta se laskee selvästi. Eli kannattaa todella tarkastaa se teksti ja ehkä tämä suojaosien poiston vaikutus. Toinen asia liittyy näihin sosiaaliturvan leikkauksiin, jotka ovat nyt oman ministeriönne mukaan ajamassa ihmiset perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden valossa ongelmallisiin tilanteisiin. Te olette siis ensin ajaneet ihmisiä toimeentulotuelle, ja nyt te leikkaatte tätä viimesijaista toimeentulotukea. Tämä ei tule, ministeri Grahn-Laasonen, auttamaan pienituloisia ihmisiä, äitejä ja isiä, töihin. Suojaosien poisto ja nämä toimeentulotukeen kohdistuvat leikkaukset ja toimeentulotuen määrän kasvu vaikeuttavat ihmisten työssäkäymistä, mutta toki te tämän tiesitte jo.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-09-24T10:23:46,2025-09-24T10:25:00,Hyväksytty,1.1 2025_84_27,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Päivi Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_28,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Toivon, että oppositio antaisi arvoa sille, että tässä vaikeassa taloustilanteessa, jossa on 10 miljardin euron sopeutuksia jouduttu vastuullisesti tekemään, sotepalveluihin, hyvinvointipalveluihin ja lapsiperhepalveluihin ei kohdistettu leikkauksia vaan päinvastoin esimerkiksi omaishoitajien asemaa kehitetään, omaishoidon tukea korotetaan 58 eurolla ja myös esimerkiksi lapsiperheiden asemaa parannetaan näiden veromuutosten avulla [Välihuutoja] — veromuutosten avulla. Kiinnitän huomiota, puheenjohtaja, vielä siihen, kun ministeri Grahn-Laasonen mainitsi tämän alkoholietämyynnin. Toivon sitä, että sitä ei tehdä tavalla, joka romuttaa Alkon kansanterveydellistä asemaa ja asettaa ulkolaiset ja kotimaiset toimijat eriarvoiseen asemaan, siis kotimaiset toimijat huonompaan asemaan [Puhemies koputtaa] ulkolaisiin nähden.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-09-24T10:25:00,2025-09-24T10:26:14,Hyväksytty,1.1 2025_84_29,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_30,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen tietoinen siitä, että hyvinvointialueiden rahoitus on siellä valtiovarainministeriön pääluokassa, mutta koko se sisältö tulee sosiaali- ja terveyspalveluista. Katsotaanpa, mitä siellä tapahtuu. Vuonna 21, edellisen eduskuntakauden aikana, säädetty soterahoituslaki takaa sinne yli 850 miljoonan euron indeksikorotukset. Se on erinomainen asia. Mutta sinne tehdään tehtäväkohtaisia leikkauksia: vanhustenhuollosta, niin kuin täällä on jo mainittu, 50,9 miljoonaa; täällä keväällä käsiteltyjen sairaaloiden päivystyksestä miinus 23,4 miljoonaa; terveystarkastuksesta miinus 2,5 miljoonaa ja vammaispalveluista miinus 20 miljoonaa. Me kannatamme teknologiaa palveluissa, mutta se ei ole peruste ottaa 50 miljoonaa euroa pois vanhustenhuollosta, jossa on tällä hetkellä sekä ympärivuorokautisessa hoivassa että kotihoidossa selvää palveluvajetta. Tätä emme voi hyväksyä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-09-24T10:26:14,2025-09-24T10:27:20,Hyväksytty,1.1 2025_84_31,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Väyrynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_32,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Eilen yleiskeskustelussa ja tänäänkin tässä on tullut hyvin esille tämä julkisen talouden tilanne ja sen merkitys, miten meidän tämänhetkisiä rahoja käytetään ja kohdistetaan juuri oikeisiin kohteisiin. Tässä edustaja Kemppi hyvin otti esille sen, kuinka ikäihmisten määrä tulee lisääntymään tässä maassa. Mutta täytyy myös muistaa se, että hyvinvointialueilta jää seuraavan kymmenen vuoden aikana noin kolmasosa työntekijöistä eläkkeelle ja meillä tulee jatkossa olemaan erittäin vahva työntekijäpula nimenomaan sotesektorillakin, vaikka tällä hetkellä näyttää ihan hyvältä. Siihen nähden on erittäin tärkeätä, että me suunnataan meidän rahat juuri sinne, missä ne vaikuttavat. Tässä on paljon semmoisia osioita liittyen lasten huumekuolemiin ja liittyen turvakoteihin, mitkä osoittavat hallitukselta juuri tätä, että me pyritään kohdistamaan rahoja. Sama pätee ikäihmisten palveluihin. Omaishoidon palkkioita lisätään. Ja yksi asia, mistä ei ole puhuttu: valtakunnallisesti lisätään myös välimuotoista yhteisöllisen asumisen palvelua, joka osittain tulee varmasti olemaan ratkaisu tähän — ei kokonaisuudessaan, mutta varmasti. Eli tätä työtä tehdään koko ajan myös ikäihmisten eteen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-09-24T10:27:20,2025-09-24T10:28:29,Hyväksytty,1.1 2025_84_33,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Merinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_34,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Arvoisat ministerit, lähinnä semmoista mietin tässä, kun kuuntelin kolmatta syksyä teidän puheitanne, että eikö teidän soteministereiden kuuluisi neliraajajarruttaa uusia leikkauksia vastaan. Tehän olette soteministereitä. Nyt tulee taas uusia leikkauksia, ihmiset kärsivät. Jopa sosiaali- ja terveysministeriö kuvaa tilannetta aika avoimesti, että ei ole hyvä tilanne näillä tietyillä ihmisryhmillä, joilla on tosi tiukkaa rahan kanssa. Nytten tuntuu, että te tuotte tänne vain uusia. Teidän pitäisi puolustaa näitä ihmisiä, keillä menee huonosti. Ei muuta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-09-24T10:28:29,2025-09-24T10:29:17,Hyväksytty,1.1 2025_84_35,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_36,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus ajaa opposition sekasortoon tässä, kun koko ajan tulee joku järjetön esitys. Tuolla leikataan ikäihmisiltä, sinne oppositio juoksee perässä ja yrittää ratkaista asiaa ja estää järjettömyyksiä, ja samaan aikaan ei muuta kuin leikataan vammaisilta, ja taas oppositio juoksee perässä ja yrittää pelastaa tätä tilannetta. Nyt sama tilanne on apteekkien kanssa. Luin Suomen Uutisia — harvoin sitä luen, koska en aina voi luottaa siihen mediaan, mutta luin. Siellä edustaja Reijonen sanoi, että apteekkiverkkoa ei tule pienentää, sivuapteekit säilytettävä ennallaan. Ja mitä tapahtuu? Tällä viikolla Apteekkariliitto kertoi, että hallitus ajaa apteekkiverkkoa alas ja jo vaikeassa tilanteessa olevat sivuapteekit saatetaan sulkea. Tätäkö se on, mitä perussuomalaiset lupasivat, että maaseudulta suljetaan ne viimeisetkin apteekit? Onko tämä, ministeri Juuso, teidän linjanne? Ja ministeri Grahn-Laasonen, tuntuu, että alkoholi ja etämyynti on teidän pääasianne nyt. Voisitteko te keskittyä tähän apteekkiasiaan enemmän ja hoitaa sen, että me turvataan maaseudun apteekit?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-09-24T10:29:18,2025-09-24T10:30:27,Hyväksytty,1.1 2025_84_37,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nieminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_38,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos molemmille ministereille tästä esittelystä. Suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä on yksi maailman vahvimmista. Se perustuu tasa-arvoon, ennaltaehkäisyyn ja siihen, että jokainen saa tarvitsemansa avun varallisuudesta riippumatta. Meillä on osaavat ammattilaiset, toimiva perusterveydenhuolto ja vahva sosiaaliturva, jotka yhdessä luovat turvaa kaikissa elämäntilanteissa. Muuhun maailmaan katsottuna meillä on asiat monella tavalla hyvin, ja olemme jopa maailman onnellisin kansa — monettako kertaa peräkkäin — vaikka se tässä salissa ei näytä nyt kuuluvan. Me vain pelottelemme ja esitämme negatiivisia asioita sieltä vasemmalta laidalta. Joudumme priorisoimaan ja tekemään vaikeita päätöksiä myös rakenteisiin, ja se on vastuullisuutta, jotta meillä on palveluja tulevaisuudessa. Uudistustyötä ja talouden sopeuttamista tullaan jatkamaan myös seuraavan hallituksen toimesta. Tämä järjestelmä ei toimi itsestään, sen ylläpitäminen vaatii vastuullista taloudenhoitoa. Kun huolehdimme julkisesta taloudesta, varmistamme, että palvelut ovat saatavilla myös tulevaisuudessa, erityisesti heille, jotka niitä tarvitsevat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-09-24T10:30:27,2025-09-24T10:31:45,Hyväksytty,1.1 2025_84_39,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_40,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Eilen tässä salissa väitin, että hallitus omilla päätöksillään sysää köyhyyteen 27 000 lasta, ja haluan nyt julkisesti korjata tämän väitteen, koska oikea luku on se, että hallitus päätöksillään sysää köyhyyteen 31 000 lasta. Toivon, että tämä eilen esittämäni vanhentunut tieto näistä hallituksen päätösten tuhoisista vaikutuksista ei ainakaan omien puheideni takia pääse leviämään. Te hallituksessa tuotte täällä esiin, että nyt äitiyspakkaukseen satsataan ja sen sisältöä parannetaan. Kysyisin arvoisilta ministereiltä: Löytyykö sieltä uudesta äitiyspakkauksesta ruokaa näille 31 000 lapselle, jotka elävät teidän päätöstenne takia köyhyydessä? Löytyykö sieltä lääkkeitä näille lapsiperheköyhyydessä eläville ihmisille? Löytyykö sieltä harrastusmahdollisuutta näille köyhille lapsille? Löytyykö sieltä polkupyörää, löytyykö sieltä silmälaseja, löytyykö sieltä kaikkea sitä, mitä nämä köyhät lapsiperheet tarvitsevat elämään? [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-09-24T10:31:45,2025-09-24T10:32:54,Hyväksytty,1.1 2025_84_41,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_42,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! STM uutisoi tänään tuoreet arviot hallituksen jo toteuttamien sosiaaliturvaleikkausten ja vielä tulossa olevien leikkausten yhteisvaikutuksista. Jo tehtyjen leikkausten vuoksi etenkin lapsiperheiden ja ei-työllisten pienituloisuus on lisääntynyt. Vuosina 24 ja 25 tehdyt leikkaukset ja tulossa oleva toimeentulotuen kokonaisuudistus nostavat pienituloisuusastetta yhteensä 2,2 prosenttiyksikköä. Tuoreen arvion mukaan lasten pienituloisuus kasvaa leikkausten vuoksi tätäkin enemmän, kolmella prosenttiyksiköllä. Ministeriö on siis korjannut arviotaan ylöspäin. Aiempi malli aliarvioi perheiden toimeentulotuen käyttöä ja arveli, että tämä osuu etenkin ennestään pienituloisiin, köyhyysrajalla oleviin, mutta nyt uusi arvionne on, että leikkaukset vaikuttavat moniin perheisiin, jotka ovat pudonneet tämän rajan alle. 31 000 lasta putoaa köyhyyteen, koska hallitus haluaa niin. Onko tämä sitä vastuullisuutta, mitä olette täällä äsken mainostaneet?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-09-24T10:32:54,2025-09-24T10:34:04,Hyväksytty,1.1 2025_84_43,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_44,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Herra puhemies! Ministeri Juuso, olen varma, että te asioihin perehtyneenä tunnette hyvinvointialueiden rahoituksen epäoikeudenmukaisuuden. Tiedätte varmasti, että diagnoositietopohja on epävakaa. Otan tässä perustuslaillisen kysymyksen ensimmäiseksi, koska koen, että esimerkiksi Etelä-Karjala ja Etelä-Savo ovat väestömäärältään ja rakenteeltaan kovin samanlaisia, mutta silti Etelä-Savo saa tuhat euroa per asukas enemmän rahoitusta kuin Etelä-Karjala. Kysyn: onko tämä perustuslaillisesti kestävää? Toiseksi kysyn: Oletteko valmistelemassa demografiseen rahoitukseen siirtymistä, joka huomioi väestön rakenteen ja määrän tasaisesti eikä johda tällaisiin vaikeisiin epäoikeudenmukaisuuksiin, joissa esimerkiksi vahingossa virheelliset kirjaustavat johtavat rahoituksen epäoikeudenmukaisuuteen? Nyt te pakotatte esimerkiksi Ekhvan mittaviin yt:ihin, koska lisärahoitusta ei ilmeisesti olla saamassa. Näen tämän maakunnan lyömisenä ja myös sisäisen turvallisuuden uhkana.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2025-09-24T10:34:04,2025-09-24T10:35:30,Hyväksytty,1.1 2025_84_45,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Castrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_46,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Maaret,Castrén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on tärkeintä, että ihmiset saavat tarvitsemaansa hoitoa oikeaan aikaan laadusta tinkimättä. Nopeilla ja oikea-aikaisilla hoitotoimilla helpotetaan potilaan sekä hänen läheistensä elämää ja myös saavutetaan säästöjä. Hallituksen esityksillä vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden varautumiskykyä ja tehokkuutta. Jatkamme yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilua. Lisäämme rahoitusta turvakoteihin sekä huumekuolemien ehkäisyyn. Kohdennamme määrärahoja lastensuojelun hybridimallin käynnistämiseen sekä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden kehittämishankkeisiin, ikäihmisten toimintakyvyn tukemiseen sekä nuoriin kohdistuvaan huolenpitoon. Arvoisa puhemies! Nyt on palveluiden uudistamisen aika. Orpon hallitus on nostanut hyvinvointialueiden rahoitusta peräti neljä miljardia sitten vuoden 2023. Oppositio on julistanut tässä salissa moneen kertaan, että hallitus vain leikkaa ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluista, mutta kuten äsken totesin, [Puhemies koputtaa] asia ei ole näin. Kysyisinkin ministeri Juusolta: miten etenee omalääkärimalli, [Puhemies koputtaa] joka on sentään yhteinen asiamme? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Maaret Castrén,911822,2025-09-24T10:35:30,2025-09-24T10:36:56,Hyväksytty,1.1 2025_84_47,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hamari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_48,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on toteuttanut näitä hyvin epäoikeudenmukaisia sosiaaliturvaleikkauksia. Toimeentulotuen kokonaisuudistus ja indeksijäädytykset lisäävät pienituloisuutta ja köyhyyttä. Itse asiassa minäkin käytin vanhentunutta lukua, ja uusi luku on 31 000 lasta, jotka sinne köyhyyteen tippuvat näillä hallituksen päätöksillä. STM:n muistiossa kuvataan näiden leikkausten yhteisvaikutuksia. Olisin halunnut sosiaaliturvaministeriltä kysyä, millä tavalla otatte nämä yhteisvaikutukset huomioon nyt tulevassa työssänne. Myös tästä hoitoonpääsystä ja sairaalaverkosta olen huolissani. Vanhustenhoivasta 50 miljoonaa leikataan. Toki olen erittäin teknologiamyönteinen, ja on hieno asia, että saadaan sinne käyttöön otettua uusia teknologioita, en sitä vastusta millään tavalla, mutta minusta tässä mennään vähän väärinpäin nyt. Eli ensin leikataan ja otetaan teknologiat käyttöön, kun ensin pitäisi ottaa teknologia käyttöön laadukkaasti henkilökuntaa kuunnellen ja sitten katsoa, mikä se säästö on. Se säästö varmasti sieltä tulee, mutta nyt mennään vähän väärään suuntaan tässä, että ensin leikataan se 50 miljoonaa. Olisin tästä halunnut ehkä ministeri Juusolta kommentteja, että millä tavalla se käyttöönotto toteutetaan niin, [Puhemies koputtaa] että hoiva on laadukasta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-09-24T10:36:56,2025-09-24T10:38:10,Hyväksytty,1.1 2025_84_49,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_50,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Herra puhemies! Jos nyt palautetaan katse sosiaali- ja terveyspalveluissa isoon kuvaan, mikä on kaikista merkityksellisintä. Merkityksellisintähän, arvoisa ministeri Juuso, on se, että tällä hetkellä hyvinvointialueet eivät saa riittävästi rahoitusta lakisääteisten palveluitten toteuttamiseen. Hyvinvointialueilla ollaan todella jakomielitautisessa ja epätoivoisessa tilanteessa. Siellä yritetään toteuttaa ne palvelut, mitä tämä sali on säätänyt Suomessa olevien ihmisten hyväksi, ja vaikka se rahoitus on lisääntynyt, se on vähemmän kuin on kulujen kasvu. Me tiedämme, paljonko ikääntyvässä maassa sotemenot tulevat kasvamaan, ja te, arvoisa hallitus, ette anna siihen riittävästi rahaa. Nyt kysynkin: aikooko tämä hallitus, arvoisa ministeri Juuso, tehdä jotakin tälle epäsuhdalle, vai käykö tässä niin, että te neljä vuotta vitkuttelette soten kehittämisessä ja kaadatte kaikki hyvinvointialueitten ongelmat seuraavalle hallitukselle? Sitten kysyn, arvoisa ministeri Juuso: oletteko te nyt vihdoin ja viimein, kahden ja puolen vuoden jälkeen, valmiita aloittamaan parlamentaarisen yhteistyön hyvinvointialueitten rahoituksen uudistamiseksi? Keskusta on valmis, ja olemme valmiita [Puhemies koputtaa] edellisenkin hallituksen asioita siinä katsomaan, kun te sitä aina hoette.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-09-24T10:38:10,2025-09-24T10:39:27,Hyväksytty,1.1 2025_84_51,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_52,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Näinä vuosina, kun olen eduskunnassa ollut, olen nostanut usein esiin omaishoidon, perhehoidon, huumekuolemien ja itsemurhien ennaltaehkäisyn, hoitoonpääsyn ja vanhusten hyvän hoidon. Olen puhunut myös tyttöjen silpomista vastaan ja naisten kohtaamasta väkivallasta. On hienoa, että näihin asioihin kiinnitetään juuri tässä budjettikirjassa nyt huomiota ja että sinne kohdistetaan myös resursseja. Lähes 60 prosenttia suomalaisista naisista on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa. Näin kertoo Eurostat-kyselytutkimus vuonna 24. On hienoa, että valtiorahoitteisen turvakotitoiminnan menoihin ehdotetaan 31 miljoonaa euroa. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta saa myös lisärahoitusta. Myös tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön osoitetaan resursseja. Nämä ovat myös olleet naisjärjestöjen huolia, ja ne on nyt myös kuultu. On tärkeää, että turvakodit säilyvät Suomessa. On tärkeää myös, että huumekuolemia ja peukkuhuumeen leviämistä ennaltaehkäistään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2025-09-24T10:39:27,2025-09-24T10:40:40,Hyväksytty,1.1 2025_84_53,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_54,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tulisi olla kunnia-asia tietenkin, että lapsista ja ikäihmisistä pidetään hyvää huolta. Olemme kuulleet, että hallituksen leikkauksilla ajetaan 31 000 lasta köyhyyteen ja vanhuksilta, kaikkein hauraimmilta, on jo leikattu ja tullaan leikkaamaan. Keväällä te kerroitte, että kotihoidosta säästetään siten, että 700 000 kotihoitokäyntiä korvataan digillä, ja nyt olemme kuulleet, että tämä summa budjetissa, mitä ikäihmisiltä leikataan, on vieläpä suurempi, 50 miljoonaa. Samaan aikaan, puhemies, kun näitä leikkauksia tehdään, hallitus löytää kummasti yli miljardin veronkevennysvaraa, joka kohdistuu kaikkein rikkaimmille ja kaikkein varakkaimmille. Me olemme kuulleet uutisia tutkimuksesta, jossa hallituksella on varaa antaa miljonääreille keskimäärin 100 000 euron veronkevennys, ja samaan aikaan sitten leikataan lapsilta ja leikataan kaikkein hauraimmilta ikäihmisiltä. [Välihuutoja] Puhemies! Minun täytyy vain sanoa, että voi tätä, arvoisa hallitus, voi tätä. [Krista Kiuru: No, se näyttää olevan oikein, koska hallitus esittää näin!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-09-24T10:40:40,2025-09-24T10:41:54,Hyväksytty,1.1 2025_84_55,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_56,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty puheenvuoroja, että hallitus tekee 10 miljardin sopeutuksen ja silti ei leikkaa sosiaali- ja terveyspalveluista. Tässä on sellainen ristiriita, että siinä 10 miljardin sopeutuspäätöksessä mainitaan, että noin kaksi miljardia kohdistuu sosiaali- ja terveyssektorille. Tässähän on ilmeinen ristiriita. Mutta, arvoisa puhemies, haluaisin kiittää ministereitä siitä, että olette palaamassa takaisin yleislääkärin Kela-korvaukseen, siihen kahdeksaan euroon, kun tutkimukset osoittivat, että tämä raha meni hukkaan. Mutta rohkaisisin teitä vieläkin rohkeampaan ajatteluun. Ajatelkaapa, että jos meillä on 120 euron yksityislääkärikäynti, niin onko siinä mitään kannustinvaikutusta, että veronmaksaja maksaa siitä kahdeksan euroa? Sehän menee jo siihen paperin pyörittämiseen ja toimistomaksuihin. Kannattaisi kohdentaa nämä rohkeasti vaikka suun terveyteen ja naistentauteihin. Saataisiin todellista vaikuttavuutta. Teillä on vielä yksi budjetti tämän jälkeen laadittavana. Nyt rohkeita uudistuksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-09-24T10:41:54,2025-09-24T10:42:54,Hyväksytty,1.1 2025_84_57,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_58,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus, teette jälleen uusia sosiaaliturvaleikkauksia. Esitätte, että 50 prosentin leikkaus toimeentulotuesta tehdään niille, jotka eivät ole hakeneet muita perusetuuksia, kuten työttömyyskorvausta. Työttömyysaste nousee varmasti myös tällä toimenpiteellä, mutta erityisesti kannan huolta niistä työttömiksi ajautuneista nuorista, joilla ei ole koulutusta. Ammatillisesta koulutuksesta tulee viestiä, että sinne TUVA-koulutukseen ohjautuu nuoria, jotka oikeasti tarvitsisivat kuntoutusta, eivät ole koulukuntoisia, ja opinnot eivät etene tai opintopolku katkeaa kokonaan tässä kohtaa. Onko teillä suunnitelmissa tehdä selvitystä tällaisesta kuntouttavasta ammatillisesta koulutuksesta? Se toki vaatii kahden ministeriön yhteistyötä edetäkseen, mutta se olisi keino, jolla nämä nuoret voisivat käydä opintonsa loppuun ja voisivat valmistua ja päätyä työelämään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-09-24T10:42:54,2025-09-24T10:44:08,Hyväksytty,1.1 2025_84_59,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_60,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama päivä sitten tosiaan ilmestyi tämä STM:n muistio näiden valtavien sosiaaliturvaleikkausten yhteisvaikutusten arvioinnista. Muistiossa sivulla 60 todetaan muun muassa, että olisi syytä välttää sellaisia toimia, jotka kohdistuvat lapsiin ja lapsiperheisiin. Kuten täällä on nyt kuultu moneen kertaan, hallituksen toimien takia 31 000 uutta lasta syöksyy köyhyyteen, ja nyt te leikkaatte vielä toimeentulotukea. Täällä todettiin eilen moneen kertaan vaikeat päätökset, joita hallitus joutuu tekemään. Arvoisa ministeri Grahn-Laasonen, kun teillä on aina vastaus kaikkeen, niin haluaisin nyt kuulla, miten vaikeaa on syöstä lisää lapsia köyhyyteen samaan aikaan, kun hallitus tekee miljardiluokan päätöksen suuryritysten tehottomista veronalennuksista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-09-24T10:44:08,2025-09-24T10:45:10,Hyväksytty,1.1 2025_84_61,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_62,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla olisi arvon ministereille vähän periaatteellisempi kysymys: millä tavalla te perustelette tätä tärkeätä pääluokkaanne? Ministeri Grahn-Laasonen, te avasitte oman puheenvuoronne sillä, että on tärkeätä turvata talouskasvun edellytykset ja myöskin työllisyyskehitys. Minä en ota kantaa siihen, kuinka hyvin näissä asioissa on onnistuttu. Minä otan kantaa siihen, että totta, on erittäin tärkeää huomioida talouskasvu ja työllisyys. Miksi? Koska sen tehtävänä on turvata ihmisen perustavan elämän edellytykset. Nyt kuitenkin teidän pääluokassanne, jossa teillä on suuri vastuu, ollaan nimenomaan kiinni näissä ihmisten peruselämän edellytyksissä, sosiaali- ja terveydenhuollossa. Te teette kuitenkin siellä nimenomaan leikkauksia — olemme täällä kuulleet niitä lukuja — ja vielä leikkauksia, jotka suuresti kohdistuvat kaikkein köyhimpiin, haavoittuvimpiin ihmisiin. Eikö tämä, että talouskasvulla yritätte kohentaa ihmisten elämän edellytyksiä, ole ristiriidassa sen ajattelutavan kanssa, että samaan aikaan te nimenomaan heikennätte kaikkein haavoittuvimpien ihmisten elämän edellytyksiä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-09-24T10:45:10,2025-09-24T10:46:24,Hyväksytty,1.1 2025_84_63,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaunistola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_64,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Täällä salissa kuulee kommentteja siitä, miten hallitus kurjistaa sotepalveluita ja karsii niitä. Muistutuksena nyt kuitenkin muutama positiivinen nosto: Hallitus suuntaa määrärahoja muun muassa lastensuojelun hybridimallin käynnistämiseen, matalan kynnyksen mielenterveysavun ja palvelujen kehittämishankkeisiin ja itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpanoon. Korotamme omaishoidon tuen vähimmäispalkkioita, ja äitiysavustuksen rahasummaa ja äitiyspakkauksen arvoa kasvatetaan 40 eurolla. Ja tärkeänä on turvakotitoiminta, johon esitetään lähes 3,5 miljoonan euron tasokorotusta turvakotipaikkojen riittävyyden turvaamiseksi — erittäin tärkeä asia vielä huomioon ottaen se, että nämä rahoitukset ovat jatkoa hallituksen jo muille panostuksille lähisuhdeväkivallan ehkäisyssä. Resursseja laitetaan myös esimerkiksi nuorten huumekuolemien ehkäisyyn ja C-hepatiitin eliminointiin. On siis eri asia muuttaa asioita toimivampaan suuntaan ja kokeilla, uudistaa rohkeasti kuin [Puhemies koputtaa] heikentää tai karsia palveluita. Tämä ero on hyvä muistaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-09-24T10:46:24,2025-09-24T10:47:39,Hyväksytty,1.1 2025_84_65,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_66,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kaksi pientä asiaa. Edustaja Ovaska nosti esille omassa puheenvuorossaan äskettäin apteekkiverkon supistuksiin tähtäävät suunnitelmat, mitä hallituksella näköjään on. Älkää, hyvät ministerit, siihen kajotko. Nimittäin siellä on näillä pienillä paikkakunnilla, esimerkiksi kotikunnassani Ilomantsissa, aivan erinomaista palvelua, hyviä ammatti-ihmisiä, jotka osaavat todella hyvin tehdä työnsä, lääkejakelu toimii, ja jokainen ihminen saa sieltä avun. Monessa tapauksessa sieltä on lähtenyt ihminen suoraan esimerkiksi ambulanssilla jatkohoitoon, kun ne ihmiset ovat tosi ammattilaisia. Sitä älkää väheksykö, koska se on kamala virhe, jos sen teette, että sieltä leikataan niiltä pieniltä apteekeilta. Se on todella perustavaa laatua oleva virhe. Toinen asia on sitten vanhusten kohtelu hyvinvointialueilla. Kun meille kaikille joskus tulee pieni kirurginen operaatio, niin vanhempi ihminen kun menee vaikka nyt meidän ympäristössä Pohjois-Karjalassa keskussairaalaan Joensuuhun leikattavaksi, niin sitten hänet siirretään sieltä, kun hän ei pääsekään kotiin, kun vaatisi terveyskeskushoitoa, 250 kilometrin päähän. Sehän on vapausrangaistus, pahempi kuin pieni vankilatuomio. Kukaan ei pääse häntä katsomaan. Se ihminen kuolee siellä suruun ja murheeseen. [Puhemies koputtaa] Ohjatkaa nyt näitä hyvinvointialueita, että tällaisia äkkiä keksittyjä vapausrangaistuksia [Puhemies koputtaa] ei saa tehdä, vaan ihminen pitää siirtää kotiseudulleen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-09-24T10:47:40,2025-09-24T10:49:01,Hyväksytty,1.1 2025_84_67,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piisinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_68,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kela-korvausten kannustavuus ja vaikutukset ovat toisinaan monimutkaisia yhtälöitä. Siksi niiden vaikuttavuutta ja kustannuksia pitää seurata tarkasti ja tehdä tarvittaessa uusia päätöksiä. Kiitän ministeriötä nopeasta reagoinnista siihen, että kun Kela-korvausten noston 8 eurosta 30:een yksityislääkärikäyntien osalta havaittiin valuvan hintoihin eikä lisäävän kävijämäärää, niin korvaus päädyttiin palauttamaan aiemmalle tasolle. Äskettäin käynnistynyt valinnanvapauskokeilu yli 65-vuotiaiden lääkärissä käynteihin voi tuoda onnistuessaan hyviä tuloksia. Se nopeuttaa lääkäriin pääsyä ja vapauttaa hyvinvointialueiden resursseja muuhun toimintaan. Tämänkin osalta on syytä tarkasti seurata palvelun käyttöä ja vaikuttavuutta sekä tarvittaessa reagoida uusin päätöksin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-09-24T10:49:01,2025-09-24T10:50:01,Hyväksytty,1.1 2025_84_69,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_70,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä on jo monessa puheenvuorossa todettu, hallituksen toimet tosiaan ministeriön oman arvion mukaan lisäävät lapsiköyhyyttä enemmän kuin mitä aikaisemmin on arvioitu. Jos ne aikaisemmatkin luvut olivat huolestuttavia, niin tämä 31 000 lasta köyhyydessä tarkoittaa jo äärimmäisen suurta tragediaa koko kansakunnalle. Suomalaiset ovat aika sitoutuneita siihen, että julkista taloutta täytyy tasapainottaa, mutta nämä hallituksen valitsemat keinot koetaan todella epäoikeudenmukaisiksi, ja erityisesti suurin huoli tuntuu olevan näistä lapsista. Tiedämme, että lapsuudessa koettu köyhyys jättää jälkensä koko elämän mittaisiksi ongelmiksi tutkimusten mukaan, ja silloin pitäisi välttää tätä, että lapsiperheitten köyhyyttä lisätään. Professori Juho Saari on ehdottanut sitä, että meillä voisi olla tämmöinen kotitalouskohtainen leikkauskatto, jolla tämmöistä toimenpiteitten kasautumista jatkossa voitaisiin välttää. Oletteko te tutustunut tähän ajatukseen, ja olisitteko valmiita edistämään sitä, että meillä olisi tällainen kotitalouskohtainen leikkauskatto?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-09-24T10:50:01,2025-09-24T10:51:10,Hyväksytty,1.1 2025_84_71,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Andersson, varsågod.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_72,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Otto,Andersson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Yksi sosiaali- ja terveydenhuollon voimakkaan kustannusnousun pääsyistä on suuresti kasvaneet vuokratyövoimakulut, ja niiden syy taas on sotealan henkilöstöpula. On erittäin tärkeää tunnistaa, että hyvää hoitoa ja hoivaa ei ole ilman riittävää ja hyvinvoivaa henkilökuntaa. Moni suomalaisen sotealan ammattilainen työskentelee ja asuu tällä hetkellä Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa, ja sen osalta on hyvä, että hallitus nyt tuo verokannustimen suomalaisille paluumuuttajille, ja toivottavasti sen kautta saamme myös suomalaisia sotealan osaajia takaisin Suomeen. Toinen erittäin merkittävä asia, mikä on hallituksen pöydällä, on sotehenkilöstön työnjaon selkeyttäminen eli toisin sanoen se, että sotehenkilöstö saisi keskittyä asiakastyöhön ja siihen, mihin heidät on koulutettu, ei niinkään byrokratiaan. Olisin kysynyt ministeri Juusolta: miten tämä kokonaisuus etenee ministeriössä? Sitten kollegoille Hoskonen ja Ovaska olisin sanonut sen, että huoli sivuapteekeista on ymmärrettävä, [Puhemies koputtaa] mutta on hyvä tunnistaa, että hallitus ei esitä sivuapteekkivähennyksen poistoa, [Puhemies koputtaa] toisin kuin lausuntokierroksella olleessa versiossa oli.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Otto Andersson,1189,2025-09-24T10:51:10,2025-09-24T10:52:32,Hyväksytty,1.1 2025_84_73,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_74,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Politiikka on valintojen maailma, ja tähän budjettiin sisältyy muun muassa seuraavat valinnat: vanhuksilta leikataan, vammaisilta leikataan, kaikista köyhimpien toimeentulotuesta leikataan. Tähän budjettiin sisältyy myös seuraavat valinnat: perintöveroa alennetaan, bensaveroa alennetaan, kaikista suurituloisimpien ansiotuloverotusta alennetaan. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Ministerien on siis aivan turha sanoa, että köyhiltä ja sairailta leikkaaminen on pakko tehdä valtiontalouden tasapainottamiseksi, jos teillä on samaan aikaan varaa näihin veronkevennyksiin, jotka heikentävät valtiontalouden tilannetta. Eli tästä voi tulla siihen lopputulokseen, että perussuomalaisille muutaman sentin alennus bensaveroon ja tuhansien eurojen alennukset ministerien tuloluokalle ovat tärkeämmät kuin vanhusten ja vammaisten palvelut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-09-24T10:52:32,2025-09-24T10:53:35,Hyväksytty,1.1 2025_84_75,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_76,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eilen Tilastokeskus kertoi, että Suomen työttömyysaste on noussut yli 10 prosenttiin ensimmäisen kerran sitten 90-luvun laman. Tänään uutisoitiin STM:n selvitys, että yli 31 000 lasta putoaa köyhyyteen hallituksen päätösten myötä. Nämä molemmat luvut ovat hallituksen politiikan tulosta. Tänä aamuna pääministeri Orpo sanoi Keskuskauppakamarin tilaisuudessa, että hallituksella on ollut tavoitteena suojata viimesijaista turvaa, ja toisaalta, että Suomessa on sosiaaliturvajärjestelmä, joka kannustaa elämään tuilla. Tämä STM:n uusi selvitys vetää maton pääministerin arvioiden jalkojen alta. Se vetää maton siltä, että hallitus olisi suojaamassa viimesijaista turvaa. Nyt kun on selvinnyt tässä STM:n selvityksessä, että viimesijaista turvaa saavien asema on heikentynyt enemmän kuin hallitus on aiemmin arvioinut, niin, arvoisat ministerit, voisitteko nyt arvioida uudelleen tätä toimeentulotuen kokonaisuudistusta, päätöstenne, sosiaaliturvaleikkaustenne yhteisvaikutusta, koska nämä leikkaukset myös heikentävät työllisyystilannetta? Ne pienentävät tietysti kulutusta ja sen kautta talouskasvua [Puhemies koputtaa] mutta myös pitkittävät ihmisten työttömyyttä, kun toimeentulo-ongelmat heikentävät ihmisten terveyttä ja työkykyä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2025-09-24T10:53:35,2025-09-24T10:54:53,Hyväksytty,1.1 2025_84_77,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_78,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministereille esittelemästänne budjetista, joka mielestäni on vastuullinen. Nostaisin jo täällä aiemmin hyvin esille nostettujen asioiden lisäksi lääkärihelikopteritoiminnan rahoituslisäyksen, joka on erityisen tärkeä esimerkiksi saaristossa. Myös Puolustusvoimien terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen ylläpitoon tulee lisärahoitusta ja totta kai myös nuorten huumekuolemien ehkäisyyn ja moniin muihin. Hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa neljä miljardia euroa vuoteen 23 verrattuna. Kysyisin teiltä: koska Suomessa ja maailmalla on tehty huippututkimusta, joka on tuottanut digitaaliseen diagnostiikkaan, hoitomuotoihin, käytäntöihin, materiaaleihin ynnä muihin tehokkaita toimintatapoja, niin miltä näyttää, miten voisimme tukea hyvinvointialueita ottamaan käyttöön näitä uusia tehokkaita hoitomuotoja jatkossa entistä tehokkaammin? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-09-24T10:54:53,2025-09-24T10:55:57,Hyväksytty,1.1 2025_84_79,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Perholehto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_80,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnä on pakko sanoa, että jaksan kyllä ihmetellä, miten täällä luetteloidaan näitä yksittäisiä, itsessään ihan hyviä toimia esimerkiksi mielenterveyttä koskien, kun tosiasia kuitenkin on se, että jo pelkästään hoitotakuun romuttaminen heikensi myös mielenterveyspalveluihin pääsyä. Terapiatakuun toteuttaminen jätti esimerkiksi yli 25-vuotiaat ihmiset sen ulkopuolelle, puhumattakaan siitä, että jo itsessään tähän terapiatakuuseen sisältyy rajauksia, jotka rajaavat hoitomuotojen mukaan ihmisiä ulkopuolelle. Vielä tätäkin enemmän jaksan kuitenkin suorastaan pöyristyä siitä, että täällä salissa puhutaan vastuullisena sellaisesta politiikasta, jossa koetaan, että on oikeudenmukaista ja reilua leikata yhä edelleen ikäihmisten hoivasta, kotihoidosta 50 miljoonaa euroa. En tiedä, kuinka kaukana te elätte todellisuudesta, jos ette tiedä, että meillä on tälläkin hetkellä Suomessa valtava määrä ikäihmisiä, joilla on esimerkiksi muistisairaus ja jotka eivät enää muista edes syödä, ja ainoa heidän seuransa on tabletti, [Puhemies koputtaa] josta kerran päivässä huhuillaan. Pidättekö te, ministeri, tätä todella vastuullisena?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-09-24T10:55:57,2025-09-24T10:57:15,Hyväksytty,1.1 2025_84_81,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_82,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä ei todellakaan ole sellainen apteekkien kokonaisuudistus, jota ollaan odotettu. Kyllä tämä on pikemminkin apteekkien harvennusuudistus. Toivoisin, että sieltä ministeriaitiosta jalkaudutaan tuonne maakuntiin, kuntiin ja käydään toteamassa, mikä merkitys kuntalaisille ja asukkaille palveluna on apteekilla, joka on aina avoinna ja tarjolla. Tässähän toteutetaan apteekkitalouteen isot leikkaukset. Lisäksi itsehoitolääkkeiden myyntiä vapautetaan kauppoihin. Tämä on eittämättä riski lääkitysturvallisuudelle ja myöskin vaikuttaa siihen apteekkitalouteen. Näitten sivuapteekkien osalta siitä kiitos, että sitä muutettiin luonnosvaiheesta, ja sen osalta tämä esitys ei ole niin paha, mutta edelleen sielläkin tähän sisältyy riskejä. Ymmärrän, että kokoomus haluaa näitäkin palveluja keskittää, mutta kyllä minäkin ihmettelen sitä, miksi perussuomalaiset kuittaavat tämänkin uudistuksen. Haluan vielä esittää tässä kysymyksen: miksi te heikennätte tätä tärkeää palvelua kaikkialla Suomessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-09-24T10:57:15,2025-09-24T10:58:21,Hyväksytty,1.1 2025_84_83,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_84,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän ministereitä tästä budjetin esittelystä. Omaishoito on yksi edullisimmista ja samalla arvokkaimmista ikääntyvän väestön hoitomuodoista. Ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveydenhuolto yksinkertaisesti romahtaisi. Omaishoidon tukeminen on siis sekä tärkeää inhimillisesti että kansantaloudellisesti välttämätöntä. Tämä hallitus on sitoutunut parantamaan omaishoitajien asemaa. Tänä vuonna omaishoitajien hyvinvoinnin ja toimintakyvyn, terveyden edistämiseen kohdennetaan 6,5 miljoonaa euroa, mikä on erinomaisen hyvä. Myöskin omaishoidon alimpaa palkkioluokkaa tullaan korottamaan, mikä on myös tärkeää. Arvoisa ministeri, kuinka omaishoitajien kokonaisuudistus ja erityisesti hyvinvointialueiden yhteneväiset toimintatavat ja ohjeistukset etenevät? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-09-24T10:58:21,2025-09-24T10:59:15,Hyväksytty,1.1 2025_84_85,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Annan nyt ensimmäiset vastauspuheenvuorot ministereille, ja sen jälkeen jatkamme debattia. — Ministeri Juuso, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_86,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ihan aluksi kertaan näitä faktoja, tosiasioita, meidän muuttuvassa yhteiskunnassa. Ihmiset ikääntyvät, ihmiset keskittyvät myöskin kaupunkeihin. Hyvinvointialueilla on yleiskatteellinen rahoitus, jonka puitteissa he toimivat, ja myöskin itsehallinto. Soteuudistuksen päätavoitteet olivat yhdenvertaisuuden lisääntyminen, kustannuskehityksen alentaminen, ja tähän suuntaan tämä hallitus menee koko ajan. Hyvinvointialueiden rahoitushan kasvaa. Se on kasvanut seitsemän miljardia euroa vuodesta 2020 vuoteen 26. [Suna Kymäläinen: Toisilla kasvaa, toisilla ei!] Ikäihmisten palveluista ei ole huolissaan pelkästään oppositio vaan myöskin hallituspuolueet, ja itse olen huolissani seurannut sitä, miten hyvinvointialueilla ajetaan alas ikäihmisten palveluita, kun suunnan pitäisi olla päinvastoin. [Välihuutoja vasemmalta] Hallituksellahan ei ole mahdollisuutta korvamerkitä mitään rahaa sellaisiin lakisääteisiin toimintoihin, mitkä ovat hyvinvointialueiden vastuulla. Se, mitä me teemme, on, että me ohjaamme hyvinvointialueita, käymme joka vuosi keskustelut jokaisen hyvinvointialueen kanssa ja ohjaamme heitä toimimaan oikein. Tällä hetkellä VM ja STM käyvät läpi näitä lisärahoitushakemuksia ja muutama hyvinvointialue on jo arviointimenettelyssä, eli kyllä olemme huomanneet nämä tietyt puutteet. Joku kysyi täällä, mitä hallitus tekee. Hallitus yrittää ohjata ja parantaa omaishoitoa. Me nostamme omaishoidon tukea, me panostamme perhehoidon kehittämiseen ohjauksella, informaatiolla. Olen huomannut, että perhehoito on lisääntynyt ja lisääntymässä koko ajan, ja pidän sitä erittäin hyvänä asiana, ja kuten täällä mainittiin jo, me kohdistamme 6,5 miljoonaa euroa ikäihmisten toimintakyvyn tukemiseen ja omaishoitajien tukemiseen. Rahoituksesta kysyttiin, diagnoosipohjaisesta rahoituksesta. Tämä on ministeri Ikosen vastuualueella, ja tiedän, että sitä työstetään. Se on selvityksen alla. Hyvinvointialueiden rahoituspohja on aika lailla eriytynyt, ja sitä tutkitaan paraikaa, onko sitä mahdollista oikaista tai onko se yleensäkin väärin. Tästä teknologiasta tässä sanottiin, että 50 miljoonaa leikataan kotiin tuotavista palveluista. Tämä ei pidä paikkaansa. Tässä oli huonosti luettu budjettikirja. Se 50 miljoonaa koostuu siitä, että ympärivuorokautiseen palveluasumiseen mahdollistetaan teknologian laskeminen henkilöstömitoitukseen 0,04 prosentilla, kuitenkin niin, että se vähimmäismitoitus on aina se 0,6. Eli vain niissä yksiköissä, joissa se on yli sen 0,6:n, voidaan osittain teknologiaa laskea siihen mitoitukseen. Tämän esityksen arvioitu säästö on noin 35 miljoonaa. Ja se loppuosa tulee siitä, että kotihoidossa palvelutarpeen arvioinnissa otetaan huomioon myös se, onko teknologialla mahdollista toteuttaa osa palveluista, onko asiakas halukas siihen ja sopivatko ne hänelle, ymmärtääkö ja osaako hän. Eli tämä on tämä kokonaisuus, mistä se 50 miljoonaa säästetään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-09-24T10:59:20,2025-09-24T11:02:46,Hyväksytty,1.1 2025_84_87,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_88,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän leikkauksiin kohdistuvan kritiikin, mutta Suomi velkaantuu erittäin vaarallisesti. [Välihuutoja vasemmalta] Tämä on todellinen tilanne, että Suomen hyvinvointiyhteiskunnan kestävyys on vakavasti vaarantumassa tämän velkaantumisen takia, ja siitä syystä näitä leikkauksia joudutaan tekemään. Kun olemme tilanteessa, jossa tämän turvallisuusympäristön takia maanpuolustukseen pitää panostaa lisää, meillä on ikääntyvä yhteiskunta, sosiaali- ja terveydenhuollon menot tulevat tulevina vuosina kasvamaan — ja tähän on hallitus varautunut — niin tässä tilanteessa myöskin julkisen talouden sopeutustoimia ja säästöjä joudutaan tekemään. Näin ollen, kun esitätte kritiikkiä leikkauksia kohtaan, pyydän, että esittäisitte samassa yhteydessä myöskin vaihtoehtoiset säästöt, [Hälinää — Puhemies koputtaa] siis vaihtoehtoisia säästöjä korvaamaan niitä säästöjä, joita täällä kritisoitte. Esimerkiksi SDP on aiemmissa vaiheissa kritisoinut sosiaaliturvaleikkauksia mutta ei ole esittänyt niitä enää korvattavaksi omissa vaihtoehtobudjeteissaan. Eli tulkitsen, että te olette hyväksyneet nämä eli myöntäneet sen tosiasian, että on mahdotonta rakentaa vastuullista budjettia ilman näitä julkisen talouden sopeutustoimia, joita hallitus on joutunut myöskin sosiaaliturvaan kohdentamaan. No, sitten muutama nosto vielä näistä yhteisvaikutusarvioinneista. Ne on virkatyönä tehty, niitä eduskunta on pyytänyt, ja hallitus on hyödyntänyt näitä myöskin omissa ratkaisuissaan. Selvää on, ettei satojen miljoonien leikkauksia sosiaaliturvaan voida toteuttaa ilman, että niistä syntyisi vaikutuksia. Mutta leikkauksia on vaikea välttää ottaen huomioon, kuinka suuri osa sosiaaliturvaa on valtion budjetista ja kun meillä on kasvavat puolustuksen menot ja Suomi ikääntyy. Säästöjen kohdentamisessa on koko vaalikauden ajan tehty valintoja pyrkiä suojaamaan vaikutuksia lapsiin. Se näkyy viimeisimmässä toimeentulotukea koskevassa esityksessä muun muassa siten, että toimeentulotukea saavissa perheissä lasten perusosia ei leikata. Lisäksi elatustuen uudistuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen oikeutta riittävään elatukseen, ja tämä uudistus vahvistaa myös yksinhuoltajaäitien asemaa. Näiden uudistusten vaikutuksia on erittäin huolellisesti arvioitu. Kiitän virkamiehiä tästä huolellisesta työstä, jota hallitus on hyödyntänyt, ja nämä yhteisvaikutusarviot ovat myöskin täällä eduskunnassa valiokuntien käytettävissä. Apteekkitalouden uudistuksesta: Myös apteekkitaloutta koskien hallituksen budjettiesityksessä on 30 miljoonan julkisen talouden säästö, sen myönnän, mutta toteutuksessa on pyritty kaikin tavoin täyttämään hallituksen ohjelman tavoite siitä, että maanlaajuisesta apteekkiverkosta pidetään huolta. Tämän esityksen sisällä tehtiin myös lausuntokierroksen jälkeen lukuisia korjauksia saaden sitä laadukasta palautetta, ja sivuapteekkivähennys toteutetaan, mikä osaltaan turvaa maanlaajuista apteekkiverkkoa. Pyydän edustaja Ovaskaa Suomen Uutisten sijaan lukemaan sen esityksen, nimittäin se on erittäin huolellisesti laadittu, ja myös tästä haluan meidän erinomaisia STM:n virkamiehiä kiittää. On tasapainoiltu erittäin vaikeiden tavoitteiden ristipaineessa ja pyritty tuomaan uudistus, jossa myöskin hyödynnetään meidän apteekkien ammattilaisten osaamista paremmin osana meidän sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Itse asiassa se suunta, mihin toivon, että Suomessa apteekkikenttä kehittyy, on pikemminkin se, että meidän maanlaajuinen apteekkiverkko voisi toimia myöskin matalan kynnyksen terveyspisteenä ja palvella siellä, missä muita sotepalveluita ei valitettavasti enää ole. [Puhemies koputtaa] Tässä muutama nosto, ja mielellään jatketaan keskustelua.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-09-24T11:02:48,2025-09-24T11:06:27,Hyväksytty,1.1 2025_84_89,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. Jatkamme todellakin keskustelua. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_90,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Herra puhemies! Ministeri Grahn-Laasonen, te aloititte ensimmäisen puheenvuoron sillä, että ihmisillä on oma vastuu ja työnteko on se kaikkein tärkein hyvinvoinnin tae. Emme ole tästä eri mieltä. Mutta niistä teoista, joita te teette, voimme olla kyllä kovinkin paljon eri mieltä. Ja täällä kun on tänään puhuttu paljon tästä priorisoinnista, niin, kyllä, juuri te olette tehneet niitä priorisointeja siihen, että kaikkein hyvätuloisimmille ovat tulleet kaikkein suurimmat veronalennukset samaan aikaan, kun niitä lapsiperheköyhiä on tullut 31 000 kappaletta. [Sinuhe Wallinheimo: Ei ole tullut!] Ymmärrättekö sellaista yhteyttä siinä, tai mitkä ovat olleet ne toimet siinä, kun pitkäaikaistyöttömyys on karannut nyt aivan käsistä? Siellä on myös monia vanhempia, jotka ovat nimenomaan sitä työtä vailla. Meillä on tehty tutkimus, jonka mukaan pitkäaikaistyöttömillä on usein heikko terveydentila, alhainen koulutustaso, koulutus on vanhentunut tai on heikko opiskelukyky. Nämä ovat niitä asioita, joihinka hallituksen pitäisi puuttua, jotta pystyisimme vaikuttamaan siihen, että ne lapset saisivat vanhemmat töihin. Mitä olette tehneet näitten asioitten korjaamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-09-24T11:06:35,2025-09-24T11:07:54,Hyväksytty,1.1 2025_84_91,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vuornos, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_92,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Henrik,Vuornos,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme täällä melko poikkeuksellista sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaesitystä. Se on puoli miljardia pienempi kuin kuluvana vuonna. Eli säästöjä on tehty ihan oikein tässä julkisen talouden tilanteessa. Suurimmat säästöt: Opiskelijoiden siirtäminen yleisestä asumistuesta opiskelijoiden omaan asumistukeen — erittäin järkevä muutos. Opiskelijoita kannustetaan taas kimppa-asumiseen. Kelan hallinnosta säästetään 50 miljoonaa, puolen miljardin hallinnosta. Kertaluontoisena säästönä tällainen on oikein järkevää. Sitten ehkä kuvaavaa keskustelussa on se, että me käsitellään täällä 2000-luvun suurinta sosiaaliturvauudistusta, yleistukea, ja siitä ei ole mainittu vielä sanaakaan. Se on erittäin merkittävä, yksinkertaistaa sosiaaliturvaa. Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki yhdistetään. Tästä käynnistyy laajempi sosiaaliturvan uudistaminen, joka tekee sosiaaliturvasta selkeämpää hakijalle ja kannustavampaa työntekoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Henrik Vuornos,911828,2025-09-24T11:07:54,2025-09-24T11:09:04,Hyväksytty,1.1 2025_84_93,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Karlsson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_94,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Anette,Karlsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! On hyvä, että omaishoidon tuen alinta palkkioluokkaa korotetaan ja omaishoitoon panostetaan. Se on tärkeä tunnustus omaishoitajien arvokkaalle työlle. Omaishoidon tuki on kuitenkin edelleen määrärahasidonnainen, ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella määrärahat loppuivat jo kesällä. Se tarkoittaa, että uusia sopimuksia ei enää tänä vuonna tehdä. Vaikka nyt panostetaan omaishoitajiin, ei panostus saa jäädä näennäiseksi ja johtaa siihen, että omaishoitajien määrä vähenee. Suomeen tarvitaan kansallinen omaishoidon strategia ja yhtenäiset kriteerit, jotta yhdenvertaisuus toteutuu ja omaishoitajat saavat tuen, jonka varassa he jaksavat tehdä arvokasta työtään. Toivottavasti hallitus varmistaa, ettei tuki omaishoitajille jää pelkäksi symboliseksi eleeksi vaan että se todella parantaa arvokasta omaishoitotyötä tekevien arkea.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Anette Karlsson,911831,2025-09-24T11:09:04,2025-09-24T11:10:18,Hyväksytty,1.1 2025_84_95,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_96,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustajat Siponen, Ovaska ja Hoskonen toivat hyvin täällä esille tähän apteekkiuudistukseen liittyviä huomioita. Ehkä siihen ministerin kommenttiin, että kun se on kauan odotettu, niin se on todellakin kauan odotettu kaupan keskusliikkeiden puolelta. Mutta varsinainen aihe: Maa‑ ja metsätalousministeriön tuoreessa selvityksessä todetaan, että kausiasutus lisää merkittävästi palveluiden käyttöä ja kustannuksia hyvinvointialueilla, joilla on paljon kausiasutusta suhteessa vakituiseen asutukseen, kuten meillä Etelä-Savossa. Pelastustoimen tehtävien lisääntyminen liittyy sekä alueella olevan kesäaikaisen väestömäärän kasvuun että siihen, että kesäiset aktiviteetit ovat välillä vähän sellaisia, että sitä löytää itsensä päivystyksestä tai ensihoidosta. Terveyspalveluihin kausiasutus vaikuttaa päivystyksen ja ensihoidon osalta. Hyvinvointialueet laskuttavat hyvinvointialueen ulkopuolisten asiakkaiden asioinneista avoterveydenhuollon ja päivystyksen osalta, mutta ensihoidon kustannukset jäävät hoitavan hyvinvointialueen maksettaviksi. Tästä syntyy epätasapainoa, ja se heikentää palvelujen saatavuutta meidäntyyppisillä alueilla. Arvoisa puhemies! Kysymys kuuluu ministereille: onko tulossa joitakin toimenpiteitä, joilla tätä epäreilua ja epätasa-arvoista tilannetta on tarkoitus korjata? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-09-24T11:10:18,2025-09-24T11:11:36,Hyväksytty,1.1 2025_84_97,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_98,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Muutamia huomioita Pirkanmaan aluevaltuutettuna. Elikkä Pirkanmaan hyvinvointialue on onnistunut parantamaan hoitoonpääsyä, talouttaan ja henkilöstön tyytyväisyyttä alkuvuonna 2025. Perusterveydenhuollossa hoitoon pääsee nopeammin, ja erikoissairaanhoidossa 96 prosenttia potilaista sai hoitoa hoitotakuun ajassa. Hyvinvointialue on vähentänyt vuokratyövoiman käyttöä 44 prosenttia ja ennustaa ylittävänsä talousarvion ylijäämätavoitteen. Ja muutama huomio: esimerkiksi Pirkanmaalla Coxa ja Sydänsairaala tekevät aivan loistavaa työtä, ja potilaaksi pääsee koko valtakunnan alueelta halutessaan. Eikö, arvon ministerit, tässä kuitenkin ole myöskin hyviä, positiivisia seikkoja muutamiin ehkä kovinkin kriittisiin puheenvuoroihin tämän päivän kuluessa tässä salissa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-09-24T11:11:36,2025-09-24T11:12:41,Hyväksytty,1.1 2025_84_99,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kumpula-Natri on tainnut poistua. — Edustaja Werning, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_100,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, herra puhemies! Suomalaiset odottavat, että he pääsevät terveyskeskukseen silloin, kun apua tarvitaan, ja että ikääntyneille turvataan arvokas ja turvallinen elämä. Nyt valitettavasti hallitus kuitenkin leikkaa vanhusten ympärivuorokautisesta hoidosta ja kotihoidosta 50 miljoonaa euroa juuri sieltä, missä palvelujen tarve kasvaa. Teknologia tukee hoitoa ja hoivaa, mutta se ei koskaan korvaa ihmistä ja ihmisen läsnäoloa. Samalla hallitus on aiemmin heikentänyt hoitotakuuta, joka oli suomalaisille turva ja oikeus. Oppositiossa esitimme sen palauttamista, jotta jokainen saisi hoitoa ajoissa eikä joutuisi odottamaan terveytensä kustannuksella. Arvoisa puhemies! Budjetin pitäisi kertoa siitä, millaista Suomea rakennamme. Me sosiaalidemokraatit haluamme rakentaa Suomea, jossa jokainen saa hoitoa ajoissa, jossa vanhukset voivat luottaa siihen, että heistä pidetään huolta. Hallitus, valitettavasti teidän rakentamanne Suomi on erilainen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-09-24T11:12:41,2025-09-24T11:13:52,Hyväksytty,1.1 2025_84_101,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_102,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Alkuun on todettava, että kyllä hallituksen pyrkimys suojata lapsia on raskaasti epäonnistunut, jos ja kun 31 000 lasta on ajautunut köyhyyteen. Mitä tulee hyvinvointialueisiin, niin tosiasia on se, että kyllä hyvinvointialueiden talous on äärimmäisen tiukilla, ja keskustan mielestä hallituksen jo aiemmin tekemät leikkaukset esimerkiksi vanhustenhoitoon ja hoitoonpääsyyn ovat olleet suuri virhe niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Ei kai kukaan oikeasti usko, että ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista leikkaaminen toisi aitoa säästöä pitkäjänteisesti ajateltuna. Eikä tässä vielä kaikki, vaan todellakin nyt ollaan nähty, että nämä leikkaukset vieläpä jatkuvat esimerkiksi vanhustenhoitoon liittyen. Ja kun samaan aikaan on leikattu myös kotitalousvähennystä, niin tämä kaikki on kaiken lisäksi johtanut siihen, että meillä on tällä hetkellä myös paljon työttömyyttä. Esimerkiksi moni hoitaja on työttömänä ja moni alan yrittäjä on ajautunut ahdinkoon. Mutta jotain hyvääkin sentään: On erittäin hyvä, että tätä omaishoidon alinta palkkioluokkaa on nyt nostettu, sitä esitetään nostettavaksi. Tämä on tervetullut asia, [Puhemies koputtaa] mutta kannan myös huolta siitä, miten hallitus varmistaa sen, että määrärahat omaishoitoon riittävät [Puhemies koputtaa] ja että kriteerejä ei löysennetä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-09-24T11:13:52,2025-09-24T11:15:12,Hyväksytty,1.1 2025_84_103,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_104,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset, teidän piti puolustaa suomalaisia pienituloisia, ja nyt te puolustatte tässä salissa leikkaamista juuri heiltä, heidän työntämistään köyhyyteen. Kristillisdemokraatit, te peräänkuulutatte perustellusti lähimmäisenrakkautta, ja nyt te puolustatte tässä salissa, te hyväksytte leikkaamisen juuri vanhuksilta, vammaisilta ja lapsilta ja te kehtaatte vielä sanoa, että tämä hallitus parantaa lasten asemaa. Kertoisitteko nyt rautalangasta vääntäen minulle, kun minä en täällä oppositiossa ymmärrä, että kun 31 000 lasta lisää joutuu köyhyyteen, niin miten heidän elämänsä tai asemansa tämän hallituksen toimesta paranee. Kokoomus, te sanotte, että te teette fiksua, vastuullista talouspolitiikkaa. Te voisitte puolestanne tavuttaa minulle, kun en ymmärrä, miten säästää se, että suomalaiset pääsevät hitaammin hoitoon. Eikö se kasvata hintalappua myöhemmille vuosille? Voitte myös kerrata minulle, miten köyhyyden lisääminen säästää — miten köyhyyden lisääminen säästää. Kertokaapa, kuulen mielelläni. Eikö olisi kannattavampaa panostaa vaikuttavuuteen, [Puhemies koputtaa] perusterveydenhuoltoon ja vaikka koulutuksen kautta niihin innovaatioihin ja sitä kautta firmoihin, jotka Suomessa [Puhemies koputtaa] voisivat luoda työtä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-09-24T11:15:12,2025-09-24T11:16:30,Hyväksytty,1.1 2025_84_105,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Päivi Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_106,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suosittelen edustaja Virralle, että luette budjettikirjan perustelut esimerkiksi vanhuspalveluiden osalta. Ikäihmisten määrän kasvaessa on välttämätöntä uudistaa työtapoja. [Krista Kiuru: Uudistaa työtapoja?] Tässähän ehdotetaan, että sosiaalihuoltolaissa säädetään näistä teknologisista ratkaisuista ja niiden käyttämisestä sosiaalipalveluissa. [Aki Lindén: Miksi rahaa otetaan pois?] Minä väitän, että on mahdollista, että samaan aikaan sekä parannetaan palveluja että säästetään kustannuksista, mikä on välttämätöntä. Kyllä meidän on aivan välttämätöntä näitä säästöjä myös etsiä. Voin kertoa teille, että esimerkiksi Kanta-Hämeessä on juuri tällä edetty. Meillä kotihoidon käynneistä yli viisi prosenttia toteutuu tällä hetkellä etäpalveluna, ja tätä kehittämistä jatketaan edelleen. On tarkoitus nostaa se kahdeksaan prosenttiin. Potilaiden palaute on ollut erittäin myönteistä. [Sofia Virta: Mites ne lapset?] Teknologian käyttöä toki tarvitsee aina asiakaskohtaisesti, tapauskohtaisesti arvioida, [Puhemies koputtaa] eli heiltä ei edellytetä etukäteen teknologista osaamista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-09-24T11:16:30,2025-09-24T11:17:50,Hyväksytty,1.1 2025_84_107,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_108,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät ministerit, kun te halusitte puhua valtiontaloudesta, niin puhutaan valtiontaloudesta. Te olette valinneet antaa rahaa yksityisille sotejäteille, te olette valinneet antaa rahaa suuryrityksille, te olette valinneet antaa rahaa kaikkein hyvätuloisimmille suomalaisille, ja nyt te olette valinneet perustella näitä leikkauksia vanhuspalveluista ja toimeentulotuesta valtiontaloudella. Miljoonatuloilla tämän teidän budjettinne mukaan käteen jäävät tulot kasvavat ihmisellä vuosittain 130 000 euroa. Samaan aikaan teidän leikkauksenne teidän hallinnonalaltanne vaarantavat perus- ja ihmisoikeusvelvoitteet, joita Suomella on. Ministeri Grahn-Laasonen, te sanoitte, että tässä halutaan suojata kohdistukset lapsiin. Tämä ei pidä paikkaansa. 31 000 uutta köyhää lasta — ei tämä ole lastensuojelua, eikä tämä ole myöskään valtiontalouden hyvää hoitamista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-09-24T11:17:50,2025-09-24T11:19:04,Hyväksytty,1.1 2025_84_109,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_110,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä meno on aika karua katsottavaa. Noin 5 000 euron hyötyjät ministeriaitiossa esittelevät täällä vastuullisesti, kuinka on vain leikattava kaikkein köyhimmiltä. Siis täytyy sanoa, että se on aika suuri saavutus teille, ministeri Grahn-Laasonen, että te pystyitte tekemään sellaista politiikkaa, joka tosiasiassa lisää pienituloisuutta kaikkien osalta 2,2 prosenttiyksikköä, mutta erityisesti lasten pienituloisuuteen saitte lisättyä 3 prosenttiyksikköä. Täytyy sanoa, että näin historiallisen kamalaa politiikkaa on vaikea perustella ainakaan vastuullisena. Ministeri Juuso, te sanoitte jotain mielenkiintoista. Vastasitte Viitasen kysymykseen, mutta jätitte kertomatta, kun otitte nämä luvut 50 miljoonasta erikseen, että te tosiasiassa aiotte siirtää 930 000 kotikäyntiä etäkäynniksi. Te jatkatte sitä, mistä teitä varoitettiin ennen vaaleja. Lisäksi te täällä reippaasti tulette vähentämään 636 työntekijää vanhustenhuollosta, ja te juuri sanoitte, että tämä kuuluu hyvinvointialueille. [Puhemies koputtaa] Te itse esitätte tässä 636 ihmisen vähennystä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-09-24T11:19:04,2025-09-24T11:20:33,Hyväksytty,1.1 2025_84_111,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia, edustaja Kiuru. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_112,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää ministereitä siitä, että tähän huumeongelmaan tartuttiin nyt valtioneuvostotasollakin. Paitsi että nämä huumeet aiheuttavat valtavasti inhimillistä tragediaa, niin ne myös aiheuttavat erittäin suuria kustannuksia terveydenhoitoon ja rikollisuuden kautta muutenkin. Mutta sitten minä haluan palata tähän suojaosakeskusteluun. Mitä tämä suojaosa siis tarkoitti, kun meillä oli se 300 euron suojaosa työttömyysturvassa? Se tarkoitti sitä, että yhden seitsemäsosan työpanosta vastasi tämä suojaosa, ja palvelualoilla se tarkoitti esimerkiksi sitä, että kun teki tämän yhden seitsemäsosan työpanoksen ja sai täyden työttömyysturvan ja täyden asumistuen päälle, niin tienasi käytännössä saman verran kuin se henkilö, joka teki sitä samaa työtä kokoaikaisesti ja maksoi itse kaikki kulut. Ei kuulosta kovin reilulta. Mutta tälläkin hetkellä on mahdollista tehdä osa-aikatyötä ja ihan kannattavasti, ja haluaisin kysyä ministeri Grahn-Laasoselta siitä, että tämä soveltuva päiväraha on melkein unohdettu ja tälläkin hetkellä voi saada työttömyysturvaa ja tehdä osa-aikatyötä samanaikaisesti kannattavasti. Voisiko tästä kertoa enemmän?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-09-24T11:20:34,2025-09-24T11:21:51,Hyväksytty,1.1 2025_84_113,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_114,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksella on sosiaali- ja terveyspalveluiden suhteen ollut tavoitteena esimerkiksi norminpurku, antaa työrauha hyvinvointialueille ja sitten toki myös tämä talouden tasapainotus. Kysynkin nyt teiltä, ministeri Juuso, kuinka tämä on onnistunut esimerkiksi päivystystason laskemisen suhteen. Meillä on täällä talossa Oulaskankaan yöpäivystyksen poistamista koskeva kansalaisaloite. Siinähän esimerkiksi oli ensimmäinen ministeriön arvio, että se tuo 5,3 miljoonaa euroa säästöjä. Nyt on myönnetty, että erittäin epävarmasti noin 1,1 miljoonaa euroa voi tulla säästöjä. [Krista Kiuru: Ei tule!] Sama tilanne on itse asiassa tuolla Etelä-Savossa, kun Savonlinnan yöpäivystyksen tasoa on alennettu. Tässä ei ole annettu mahdollisuutta hyvinvointialueille toteuttaa tätä, kuten he haluavat, ja he varmasti tietäisivät myös, jos tästä voisi säästöjä saada. Molemmat hyvinvointialueet haluaisivat pitää nämä yöpäivystyksen tasot kohdallaan. Kuinka on onnistuttu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-09-24T11:21:51,2025-09-24T11:23:05,Hyväksytty,1.1 2025_84_115,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_116,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministereille hyvistä esityksistä. Maailma muuttuu, ja teknologia kehittyy. Tässä on pysyttävä mukana ja hyödynnettävä tämä kehitys samalla unohtamatta ihmiskontaktin tärkeyttä etenkin ikäihmisille. Talousarvioesityksessä huomioitavaa soten osalta on, että hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa edelleen. Yleiskatteellinen rahoitus on ensi vuonna jo yli 27 miljardia euroa. Arvoisa puhemies! Kela-korvauksista säästetään 60 miljoonaa euroa pudottamalla sitä 30 eurosta 8 euroon. Tästä säästöstä on viisaasti rajattu ulkopuolelle hedelmöityshoidot, suun terveydenhuolto, gynekologin vastaanotto ja fysioterapia. Kela-korvausten leikkaus ei myöskään kosketa juuri alkanutta erinomaista kokeilua, jossa yli 65-vuotiaat pääsevät yksityislääkärille julkisen terveyskeskusmaksun hinnalla. Tästä on jo nyt tullut positiivisia merkkejä, ja uskon tämän myös ennaltaehkäisevän erikoissairaanhoidon kustannuksia, kun hoitoon pääsee ripeästi ja hoitojonot lyhenevät. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-09-24T11:23:05,2025-09-24T11:24:20,Hyväksytty,1.1 2025_84_117,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_118,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En oikein kehtaisi enää hyvinvointialueitten rahoituksesta puhua. Pohjois-Karjalassa jäätiin aivan pahnanpohjimmaiseksi, ja se näkyy siellä arjessa todellakin. Toiset yt:t lähtivät nytten käyntiin. Itse seuraan 95-vuotiaan ja 89-vuotiaan [Välihuuto] — naurattaa varmaan — vanhuksen elämää, ja se on kaikkea muuta kuin inhimillistä vanhustenhoitoa. Puolitoista vuotta on yritetty saada heitä hoivakotiin. Toinen löytyy välillä kadulta paljain jaloin sunnuntaina pankkiin menossa, ja toinen käy välillä tikattavana keskussairaalassa. Lääkärit ovat kolme kertaa todenneet, että he eivät ole kotikuntoisia. Yritän selvittää, miksi niitä hoitopaikkoja ei löydy. Meille ilmoitetaan, että niitä on, mutta he eivät säästösyitten takia pysty palkkaamaan hoitajia. Tämäkö on suomalaisen vanhustenhoidon tilanne? Onneksi heillä nyt on tukiverkkoa, läheisiä lähellä, mutta se on varmaan halvinta, kun he yksi aamu kaatuvat taas, heillä on turvapuhelimet [Puhemies koputtaa] ja lonkka murtuu ja viedään petiin sitten terveyskeskukseen loppuajaksi. Tämäkö on [Puhemies koputtaa] inhimillistä vanhustenhoitoa? [Aki Lindén: Päinvastainen tilanne, päinvastainen tilanne!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-09-24T11:24:20,2025-09-24T11:25:40,Hyväksytty,1.1 2025_84_119,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_120,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministerit! Suomi on Eurostatin tilastojen mukaan EU:n väkivaltaisin maa naisille, ja tämä kertoo karulla tavalla siitä, että sukupuoleen perustuva väkivalta ja sen uhat ovat meillä edelleen vakava ongelma. Naisten turvallisuus ei ole vain yksilön oikeus vaan koko yhteiskunnan hyvinvoinnin ja tasa-arvon perusta. Tasa-arvobarometri 2024 osoittaa lisäksi, että sukupuolesta riippumatta väkivalta ja sen pelko, häirintä, vihapuhe ja vähättely ovat monelle arkipäivää. Näiden ilmiöiden kitkeminen vaatii määrätietoista työtä. Orpon hallitus on tehnyt kahden vuoden aikana useita toimia uhrien aseman parantamiseksi. Muun muassa lähisuhdeväkivallan sovittelusta on luovuttu ja turvakotien rahoitusta lisätty, mikä on erinomaista. Tyytyväinen olen myös siitä, että järjestöiltä ei leikattu lisää, sillä järjestöt täydentävät palvelutuotantoamme kustannustehokkaasti. Kysyisin ministereiltä: mitä muuta meidän tulisi tehdä, jotta tulevaisuudessa voimme lukea otsikoista Suomen olevan paitsi onnellisin myös turvallisin maa elää kaikille?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2025-09-24T11:25:40,2025-09-24T11:26:55,Hyväksytty,1.1 2025_84_121,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_122,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Eskelinen käytti tässä juuri erinomaisen puheenvuoron. Me todella puhumme nyt perustuslain turvaamista oikeuksista huolenpitoon, hoitoon ja hoivaan. Tilanne monilla hyvinvointialueilla on täysin kohtuuton, ja mikä olennaista, näitä alueita ei kohdella tasa-arvoisesti. Esimerkiksi Keski-Suomessa nämä talousvaikeudet ovat hyvin vakavia. Vaikka alue pyrkii kaikin mahdollisin keinoin näitä säästöjä saamaan aikaiseksi, [Sinuhe Wallinheimon välihuuto] niin tavoite saavuttaa 50 miljoonan euron leikkaukset menoihin joka vuosi tämän vuosikymmenen loppuun mennessä on äärimmäisen kova, ja se tulee tarkoittamaan sitä, ettei lain velvoitteita pystytä täyttämään. Nyt alue on joutunut hakemaan väärillä tiedoilla, diagnoositiedoilla, puuttuvia resursseja oikeusteitse. Pitääkö ministeri tätä kohtuullisena?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-09-24T11:26:55,2025-09-24T11:28:06,Hyväksytty,1.1 2025_84_123,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_124,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy välillä kiittääkin hallitusta siitä, että aiotte panostaa tähän yhteisölliseen asumiseen. On todella tärkeää löytää laitoshoidon ja kotona asumisen välimuotoja, mutta tämä perhehoito on Suomessa aivan liian vähän käytetty hoitomuoto. Meillä Suomessa tämä taso vaihtelee hyvinvointialueittain. On niitä alueita, joissa tämä on jo otettu aivan hyvin käyttöön, ja sitten on niitä, joissa vain noin 30 prosenttia kaikesta on perhehoitoa. Suomi jää myös ihan jälkeen verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan. Perhehoitohan on todella inhimillistä ja kodinomaista hoitoa, josta on hyviä kokemuksia näillä hoidettavilla ja heidän läheisillään, ja myös sitten nämä perhehoitajat ovat olleet tyytyväisiä. Mutta perhehoitajien tilannehan ei ole ollut kovin hyvä, ja tämä on ollut yksi este, minkä vuoksi tätä perhehoitoa ei ole pystytty edistämään sillä tavalla kuin olisi voitu. Voisiko ministeri Juuso kertoa, millä tavalla perhehoitoa voidaan edistää Suomessa ja [Puhemies koputtaa] raivata siltä näitä esteitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-09-24T11:28:06,2025-09-24T11:29:21,Hyväksytty,1.1 2025_84_125,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_126,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueet ovat toimineet vajaat kolme vuotta, ja osassa on palveluja kehitetty todella hyvin ja rakenteita uudistettu, mutta nyt pitäisi tällä kaudella keskittyä jonojen purkuun ja palvelujen kehittämiseen, ja niistä näitä hallituksen keltaisen kirjan esityksiä ei juuri näy. Ikäihmisten palveluista ja hoitoonpääsystä, sosiaalipalveluista leikataan. Mutta se, minkä takia pyysin tämän puheenvuoron, liittyy tähän, että meillä on 129 000 pitkäaikaistyötöntä ja työelämään pääsy vaatii ensinnäkin osaamista ja sitten toiseksi sitä, että terveys on kunnossa. Milloin tehdään säännönmukaiset terveystarkastukset näille 129 000 pitkäaikaistyöttömälle, jolloin pystyttäisiin sitä terveyttä pitämään yllä ja kohentamaan sitä, jos niitä puutteita on? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-24T11:29:21,2025-09-24T11:30:27,Hyväksytty,1.1 2025_84_127,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_128,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jotenkin toivoisin, että oppositio on myös kritiikissään systemaattinen. Kun puhutaan vaikka laskennallisesta työpaikkalisäyksestä, 90 000:sta, te mielellänne käytätte kyllä sitä reaaliaikaista tietoa, mutta sitten kun puhutaan esimerkiksi laskennallisesti näistä THL:n mikrosimuloinnin avulla tehdyistä tilastoista lapsiperheköyhyyden lisäämisestä, te käytätte sitä absoluuttisena lukuna. Täällä te puhutte 31 000 uudesta lapsiperheköyhästä, ja sehän ei ole totta. Itse asiassa se, mikä on totta: yli 30 000 lapsiperhettä joutui köyhyyden piiriin teidän vahtivuorollanne. Se on ihan totta. [Krista Kiuru: Pienituloisuusaste on merkittävästi kohonnut näinä aikoina!] Arvoisa puhemies! Mistä lähdin tässä kysymään, on tämä apteekkiuudistus. Täällä on ollut hyviä puheenvuoroja siitä, että tämä nykyinen apteekkiverkko ei enää pysy tällä lailla pystyssä. Me tarvitsemme negatiivisen apteekkiveron, jos me haluamme pitää verkon pystyssä, tai sitten meidän pitää tehdä erilaisia ratkaisuja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-09-24T11:30:27,2025-09-24T11:31:31,Hyväksytty,1.1 2025_84_129,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_130,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuuntelin tätä keskustelua tuossa työhuoneen puolella ensin. Särähti korvaani, kun täällä aika monta kertaa varsinkin ministeriaitiosta ja myös hallituksen toimesta näitä erilaisia säästöjä ja muita heikennyksiä, jotka näkyvät varsinkin yhteiskunnan kaikista heikompiosaisten palveluissa ja etuisuuksissa, perustellaan aina pakolla, että on taloudellinen pakko toimia. Kieltämättä julkinen talous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Senpä takia ihmettelinkin, kun viimeksi tämän vuoden huhtikuussa hallitus ihan omilla toimillaan aiheutti tuleville vuosille miljardin pysyvän aukon valtion tulopohjaan. Siis heikensitte tulopohjaa tulevaisuuteen miljardi euroa, ja koska tämä paljastui teille itsellennekin, niin te sitten ajattelitte, että sieltä Valtion Eläkerahastosta voidaan tämä miljardi yhdelle vuodelle nostaa. Nyt kysyisin täällä eduskunnan edessä: mikä on tämän miljardin hinta tuleville vuosille? Käsittääkseni valtio tulee tästä yksittäisestä miljardin pikavipistänne maksamaan tulevaisuudessa huomattavasti enemmän kuin jos te olisitte ottaneet markkinoilta sen saman rahan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-09-24T11:31:32,2025-09-24T11:32:50,Hyväksytty,1.1 2025_84_131,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_132,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen ymmärtänyt, että kristillisdemokraattien kädenjälki näkyy muun muassa siinä, että tuli lapsikorotus työtulovähennykseen. Sitähän ei muuten saa, jos joutuu työttömäksi tai tulee perheenlisäystä perhevapaalla. Silloin ei tule lapsikorotusta, kun se on työtulovähennyksessä, ja tämä on myös arvovalinta. Niitä, jotka työttömyyden kurimuksessa ovat, on valitettavasti yhä useampi lapsiperhe, ja heidän tilanteensahan suhteellisesti vain kiristyy. Mutta haluan nostaa täältä budjettikirjasta, sosiaali- ja terveysministeriön pääluokasta toimintaympäristön kuvauksesta yhden erittäin tärkeän ja hyvän virkkeen. Täällä sanotaan: ”Voimakas panostaminen teknologian kehittämiseen lisää mahdollisuuksia tukea terveyttä ja hyvinvointia ennalta ehkäisevästi sekä edistää sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ja palvelujen kehittymistä yhä vaikuttavampaan suuntaan.” Tämä on erittäin hyvä kuvaus. Tulee mieleen vain muuten — sen verran on itsellänikin savolaista verta — se sanonta, että savolainen projekti on enää toteuttamista vaille valmis. Eli kannustaisin tässä kyllä ministereitä valtakunnan tasolla yhä voimakkaammin johtamaan sitä, [Puhemies koputtaa] että me saisimme yhä vaikuttavampia palveluita ja yhä voimakkaammin teknologiaa hyödynnettyä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-09-24T11:32:50,2025-09-24T11:34:10,Hyväksytty,1.1 2025_84_133,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_134,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan myöskin kiinnittää huomion tähän keskusteluun tästä köyhyysrajan alle menevien lasten määrästä. Täällä eräissä puheenvuoroissa taidettiin osoittaa, että 31 000 lasta olisi jo mennyt köyhyysrajan alapuolelle. Ei ole. Kyse on THL:n analyysimallista, ei toteutuneesta määrästä, ja sen suhteen on hyvä siinä pitää tiettyjä varauksia. Aikaisemmin esimerkiksi THL laski sitä, että jo nyt tehdyt sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät toimeentulotuen käyttäjämäärää jopa 100 000 kappaletta. Tosiasiassa tällaista kasvua ei kuitenkaan ole tullut. Ainoastaan ukrainalaisten osalta on merkittävää kasvua. Eli varauksella pitää suhtautua näihin. Sitten pitää myöskin muistaa, väheksymättä yhtään köyhyydessä eläviä, että köyhyysraja tai pienituloisuus ei tarkoita samaa kuin absoluuttinen köyhyys eli sitä, että elämän perusedellytykset eivät enää täyty. Itse asiassa itse näillä malleilla laskettuna olen elänyt lapsuuteni köyhyydessä ja en koe, [Suna Kymäläisen välihuuto] että minulla olisi ollut mitenkään erityisen huono lapsuus siitä huolimatta, vaikka oltiinkin pienituloisia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-09-24T11:34:10,2025-09-24T11:35:23,Tarkistettu,1.1 2025_84_135,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_84_136,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Harmi, että Edustaja Wallinheimo lähti salista nytten, mutta kyllähän se on selkeää, että hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ovat iskeneet näitten tuoreiden sosiaali- ja terveysministeriön vaikutusarvioiden mukaan erityisen rajusti niihin, jotka ovat valmiiksi heikommassa asemassa. Nyt on myös selvää se, että toimeentulotuki ei kompensoi etuusleikkauksia, kuten hallitus antoi ymmärtää. Tulokset ovat rajuja: pienituloisuus kasvaa koko väestössä yli kaksi prosenttiyksikköä ja lapsiperheissä peräti kolme prosenttiyksikköä. Se tarkoittaa jälleen tuhansia lapsia lisää köyhyydessä. On todella tärkeää, että nämä vaikutusarvioinnit on nyt tehty, mutta kysynkin nyt ministeriltä: onko näillä tuloksilla mitään vaikutusta hallituksen päätöksiin? Tässä tilanteessa hallituksen olisi syytä tunnustaa tosiasiat ja muuttaa suuntaa, ei syventää eriarvoisuutta. Vai onko todella hallituksen arvovalinta, että lapsiköyhyys lisääntyy ja ihmisten toimeentulo sen kuin heikkenee?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-09-24T11:35:24,2025-09-24T11:36:34,Hyväksytty,1.1 2025_84_137,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_138,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri, kysyn uudelleen: riittävätkö ikäihmisten hoivapaikat? Nyt kun hallitus leikkaa 50 miljoonaa kotihoivasta ja ympärivuorokautisesta hoivasta, riittävätkö ikäihmisten hoivapaikat? [Krista Kiurun välihuuto] Ja toiseksi: Keskusta on vakavasti sitoutunut siihen, että lapsiperheköyhyyttä saadaan vähennettyä. Nyt suunta on kuitenkin ollut toinen. Tänään on puhuttu 31 000 uudesta lapsiperheköyhästä kahden vuoden aikana. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on monelle lapsiperheelle arjen suurimpia haasteita. Totuus on se, että joskus on mahdollista olla töissä ja toisinaan sitten taas ei, pienen vauvan kanssa. Hallitus on poistanut sosiaaliturvan suojaosat ja lapsikorotukset, ja sitä kautta tilanne on ajautunut yhä hankalammaksi varsinkin, kun meillä on tämä suurtyöttömyys Suomessa. Kysyn ministeri Grahn-Laasoselta: miten hallitus huolehtii työttömien lasten pärjäämisestä? Vastaus ei ole se, että työttömien lapset menkööt töihin. Lapsi ei voi mennä töihin. Eikö se ole vähän erikoista, [Puhemies koputtaa] että työttömien kohdalla saa saman etuuden, on sitten [Puhemies koputtaa] huollettavia tai ei?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-09-24T11:36:34,2025-09-24T11:37:54,Hyväksytty,1.1 2025_84_139,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_140,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käyty erittäin hyvää keskustelua hyvinvointialueitten vaikeasta tilanteesta, ja toivonkin, että vastuuministerit ottavat siitä koppia, koska me ollaan kerrottu täältä, mitä traagisia tilanteita on voinut yksittäisille ihmisille tapahtua. Mutta me ollaan myös pohdittu yhdessä sitä, että pitää myös kehittää palveluita ja miettiä sitä, mitenkä palveluita järjestetään uudella tavalla juuri tämän ikääntymisen näkökulmasta. Tässä salissa on oltu yhdestä asiasta yhtä mieltä, ja se yksimielisyys on liittynyt omalääkärimalliin. Omalääkärimallia on tässä salissa monelta suunnalta kannatettu ja oltu tyytyväisiä siihen, että hallitus on omissa puheenvuoroissaan nostanut sitä esille. Hallitus itse asiassa lupasi viime kevään kehysriihen jälkeen, että hyvinvointialueille tulisi erillinen rahoitus omalääkärimallin kokeiluun, mutta nyt kun katson tätä budjettipakettia, niin tällaista rahoitusta ei kyllä löydy. Ihmettelen kovasti, mistä tämä johtuu. Onko kysymys siitä, että se on jossain piilossa? Olisinkin kysynyt vastuuministeriltä: onko nyt hallitus tosiasiallisesti toteuttamassa omalääkärimallikokeilua vai ei?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-09-24T11:37:54,2025-09-24T11:39:08,Hyväksytty,1.1 2025_84_141,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_142,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministeri Juuso, teidät on tunnettu vanhuspalveluiden puolustajana, mutta valitettavasti se ei ole näkynyt teidän työssänne ministerinä. Nyt te äskeisessä puheenvuorossanne sieltä ministeriaitiosta totesitte, että te olette huolissanne vanhuspalveluista, mutta samaan aikaan siirsitte vastuun hyvinvointialueille, aluevaltuutetuille. Minusta se oli aika täydellinen käsienpesu omasta vastuustanne, sillä siitä emme pääse mihinkään, että tässä keltaisessa budjettikirjassa teidän hallituksenne, te, ministeri Juuso, leikkaatte lähes 51 miljoonaa euroa vanhuspalveluista. Se on leikkaus, eikä se muuksi muutu. Minä kysyn nyt vielä kertaalleen: millaisilla teknologisilla välineillä te aiotte korvata tämän leikkauksen sinne vanhustenhuoltolaitoksiin, kun minun mielestäni siellä alkaa olla jo kaikki tämä teknologia käytössä? [Välihuutoja] — Nimenomaan, se on jo käytössä siellä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-09-24T11:39:08,2025-09-24T11:40:27,Hyväksytty,1.1 2025_84_143,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_144,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri tuossa sanoi, että mikäli me esitämme kritiikkiä, niin täytyy olla vaihtoehtoja. En tiedä, kuinka tarkkaan kuuntelitte, ministeri Grahn-Laasonen, meidän puheenvuorojamme, mehän nimittäin koko ajan esitimme vaihtoehtoja eli kritisoimme sitä, että hallituksella riittää rahaa näihin veronkevennyksiin se miljardi, joka kohdistuu kaikkein rikkaimpiin ja varakkaimpiin. Tässä edustaja Räsänen erinomaisesti kuvasi sitä, että hallitus omassa kehysriihessään itse taikoi miljardin aukon valtiontalouteen, ja sitten sitä hyvin epäreilulla tavalla paikataan jälleen kerran uusilla leikkauksilla. Puhemies! Kyllä minun täytyy sanoa, että muistan hyvin sen kevään tunteen, kun ensin me olimme kysyneet, että mistä ne leikkaukset otetaan, mitä hallitus sanoo leikkaavansa lisää, ja sitten sieltä tuli muun muassa tämä ikäihmisten kotihoito, ja siellä sitten digillä korvataan kotikäyntejä, vaikka tiedämme, että siellä monta kertaa on tilanne, että näin ei todellakaan voida tehdä. Sitten seuraavana, parin viikon päästä löydettiin se miljardi kaikkein rikkaimpien veronkevennyksiin. Se on minun mielestäni väärä arvovalinta, ja tätä me olemme oppositiosta yrittäneet tuoda teille esiin. Eli kyllä meillä vaihtoehtoja olisi, [Puhemies koputtaa] ja hallitus voisi itse kantaa myös vastuuta omista arvovalinnoistaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-09-24T11:40:27,2025-09-24T11:41:44,Hyväksytty,1.1 2025_84_145,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jukkola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_146,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Haluan kiittää ministereitä siitä, miten lapsiperheet on huomioitu talousarvioesityksessänne. [Krista Kiuru: Siis mitä?] Perheet ovat yhteiskuntamme perusta, ja siksi on tärkeää, että hallitus on tehnyt päätöksiä, jotka tukevat juuri perheitä, [Krista Kiurun välihuuto] korottamalla äitiysavustusta ja äitiyspakkauksen arvoa. Nämä eivät ole vain taloudellisia tukia vaan viestejä siitä, että lapsia ja perheitä todella arvostetaan tässä maassa. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Paitsi työttömiä!] On myös merkittävää, että työssäkäyvien perheiden verotus kevenee. [Suna Kymäläinen: Ei auta työttömien lapsia!] Jokaisesta lapsesta tulee 105 euroa lisää työtulovähennyksen lapsikorotuksen kautta, ja se on konkreettinen helpotus arjen kustannuksiin. Arvoisa puhemies! Haluan kiittää hallitusta myös siitä työstä, jota tehdään sen eteen, että lasten vanhemmat myös työllistyvät. [Suna Kymäläisen välihuuto] Se, että työkykyiset vanhemmat pääsevät töihin, on ainoa kestävä tapa turvata lasten toimeentulo ja antaa heille paremmat [Puhemies koputtaa] edellytykset elämään. — Kiitos, että kuuntelitte.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-09-24T11:41:44,2025-09-24T11:43:15,Hyväksytty,1.1 2025_84_147,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Tähän liittyen olisi hyvä, että vältettäisiin sellaista jatkuvaa, ylenpalttista hälinää toisten edustajien puheenvuorojen aikana. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_148,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen riveistä käytettiin puheenvuoro, että kun rahaa on vähän, niin se kannattaa käyttää viisaammin. No, mikä on ollut tämä hallituksen linja käyttää tätä rahaa viisaammin? Ohjata sitä entistä enemmän sinne yksityiseen terveysbisnekseen. Joka vuosi on meille tullut uusi tutkimus, joka on osoittanut, mihin ne rahat ovat menneet. Ne ovat menneet sinne palvelumaksujen korotuksiin ja sinne firmojen katteisiin. Onko se ollut viisaampaa rahankäyttöä? No, meillä on yhteinen näkemys täällä salissa, että omalääkärit tarvitaan koko Suomeen, omalääkärijärjestelmä. Muistaakseni ministeri Juusokin jossain kohtaa totesi, että omalääkärit ovat tulossa kaikille hyvinvointialueille. Ja kun täällä pyydetään vaihtoehtoja, niin esitän nyt vaihtoehdon: eikö kannattaisi käyttää nämä yksityiseen terveysbisnekseen ohjattavat rahat siihen, että saadaan omalääkärijärjestelmä kaikille hyvinvointialueille toimimaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-09-24T11:43:15,2025-09-24T11:44:23,Hyväksytty,1.1 2025_84_149,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nieminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_150,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kunpa meillä olisi ollut aikanaan hallitukset, jotka olisivat ottaneet talouden ja ikääntymisen ja sosiaaliturvauudistukset huomioon ja tehneet toimenpiteitä, niin emme ehkä olisi tässä keskustelussa tänä päivänä. Mitä tulee tähän yleiskeskusteluun siitä, saadaanko täällä palvelua, hoitotakuun romuttamisesta ja niin poispäin, niin tämähän ei pidä paikkaansa. Hyvinvointialueilla tällä hetkellä saadaan palvelua. Ei ole tullut sellaista viestiä, että siellä olisi aivan kaaos menossa. Kyllä hyvinvointialueiden johtajat antavat toisenlaisen viestin. Talouden kanssa tehdään koko ajan toimenpiteitä, hoitoihin päästään, jopa kahden viikon aikana ollaan prosentuaalisesti päästy paremmin hoitoihin. On alueellisia eroja, mutta toisilta alueilta tulee, että jopa rekrytointeja on enemmän, saadaan sairaanhoitajia. Päijät-Hämeessä leikkausjonot on saatu nyt hoidettua aikojen puitteissa. Elikkä siellä tapahtuu hyviä asioita. Taloutta viedään eteenpäin. Haasteita on, mutta kyllä tämä hallitus niitä hoitaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-09-24T11:44:23,2025-09-24T11:45:36,Hyväksytty,1.1 2025_84_151,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_152,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan ensimmäiseksi haluan kiittää ministeri Grahn-Laasosta rehellisyydestä. Tässä salissa emme keskustele siitä, leikkaako hallitus sosiaali‑ ja terveydenhuollosta vai ei. Te totesitte omassa puheenvuorossanne, että leikkaa ja syynä ovat vaikea taloustilanne ja puolustuksemme tarpeet. Kansallinen turvallisuus on, totta, haasteellisessa tilanteessa. Sen me ymmärrämme, että se rasittaa budjettia, mutta haasteellisessa tilanteessa on myöskin ihmisten turvallisuus, jota nimenomaan sosiaali‑ ja terveysministeriö, teidän pääluokkanne, puolustaa. Kysymys on molemmissa ihmisten elämästä. Ministeri Grahn-Laasonen, eikö teidän pitäisi puolustaa yhtä lailla ihmisten elämää ja sosiaali‑ ja terveydenhuoltoa kuin puolustusministeri Häkkänen tulee täällä puolustamaan kansallista turvallisuutta? [Krista Kiuru: Kyllä! Kansallista turvallisuutta!] Tämä on minusta ristiriitainen tilanne, koska vielä on kysymys primäärisimmästä ihmisten elämän puolustamisesta, jonka sosiaali‑ ja terveyshuolto välittömästi turvaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-09-24T11:45:36,2025-09-24T11:46:40,Hyväksytty,1.1 2025_84_153,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sammallahti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_154,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tere,Sammallahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvon puhemies! Ei varmaan kukaan ajattele, etteikö olisi hirvittävän traagista, jos lapsiperheitä ajautuu köyhyyteen, mutta jotenkin tästä keskustelusta tuntuvat aina unohtuvan myös ne työllisyystoimet, mitä valtiovarainministeri on meille vahvistanut ja laskenut. Ehkä ennemminkin haluaisin pohtia sitä, että kun puhuttiin arvoista, niin mikä on se arvovalinta, kun yritetään pelastaa Suomen taloutta. Mikä arvovalinta on se, ettei tehdä mitään — ei tehdä rakenneuudistuksia, ei säästetä ja annetaan Suomen talouden ajautua talouskurimukseen ja maksukyvyttömyyteen? Sekin on arvovalinta. [Aino-Kaisa Pekosen välihuuto] Haluaisinkin kysyä ministereiltä: Minkälaista kyytiä olisi luvassa, jos Suomi ajautuu maksukyvyttömyyteen? Pystyttekö hieman arvioimaan? [Välihuutoja vasemmalta]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Tere Sammallahti,1493,2025-09-24T11:46:40,2025-09-24T11:47:45,Hyväksytty,1.1 2025_84_155,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_156,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta olisi nyt hienoa, että annettaisiin se hetki edes, että me saataisiin puhua sosiaali- ja terveydenhuollosta ja me saataisiin puhua sosiaaliturvasta. Jatkuvasti tässä jopa ministerien omissa puheenvuoroissa korostuu se, että te ette puolusta omaa sektoria. Minä pyytäisin suomalaisten puolesta, että myös suomalaisten ihmisten, yksilöiden, turvallisuus katsotaan siitä käsin, että nämä palvelut ja tämä turva olisivat edes säälliset. Minusta se ei ole paljon pyydetty. [Vasemmalta: Ei ole!] — Se ei ole paljon pyydetty. Nyt kysynkin, ministerit, teiltä: pidättekö te ansiona, onnistumisena teidän kannaltanne, sitä, että tästä noin kymmenen miljardin potista, jota valtioneuvosto on pyrkinyt omilla toimillaan niin sanotusti taloudelliseksi kestävyysvajeeksi tilkitsemään, kaksi miljardia tuli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista leikkausta ja noin kaksi miljardia tulee sosiaaliturvaheikennyksinä? Kyllä minusta arvovalinnat ovat selvästi pielessä, jos ajatellaan, että tämä ei maksa mitään. [Puhemies koputtaa] Jos kestävyysvajetta tilkitään taloudellisesti miettimättä, [Puhemies koputtaa] mikä on sosiaalisen kestävyysvajeen hinta, niin silloin ollaan kyllä väärillä raiteilla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-09-24T11:47:45,2025-09-24T11:49:06,Hyväksytty,1.1 2025_84_157,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_158,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisyhteiskunnan tila kapenee maailmalla, ja pyydänkin hallitusta, että me täällä Suomessa torjumme tätä kehitystä. Sotejärjestöjen tarjoamat palvelut, kuten matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalvelut tai vakavasti sairastuneiden vertaistuki, ovat kiinteä osa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Hallitus on aiemmin päättänyt leikkauksista, jotka laskevat sotejärjestöjen valtionosuuksia yli 140 miljoonalla eurolla suhteessa viime vuoden tasoon, mikä tarkoittaa avustusten pienennystä 37 prosentilla. Se on ihan hurja luku. On suuri riski, että leikkaukset lisäävät hyvinvointialueiden kustannuksia, sillä tämä palvelun tarve ei kyllä katoa mihinkään, vaikka rahoitusta leikataan. Valtionavustusten romahtaessa sotejärjestöjen varainhankinnan monipuolistamista pitäisi tukea, ja tästä onkin hallituksella valmisteilla myös esitys lahjoitusten verovähennysoikeudesta. [Puhemies koputtaa] Sen tulisi koskea kaikkia järjestöjä. Minä jo yli vuosi sitten [Puhemies koputtaa] tein tästä aloitteen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-09-24T11:49:06,2025-09-24T11:50:27,Hyväksytty,1.1 2025_84_159,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_160,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edelleen monet näistä hallituksen epäoikeudenmukaisista leikkauksista perustellaan tällä vaikealla taloustilanteella, mutta kuten tässä on nyt käynyt ilmi, hallitus käyttää holtittomasti euroja esimerkiksi huonosti kohdistuviin veronalennuksiin. Ihmettelen arvovalintoja, joissa hyvätuloisten bensa-ale tai miljonäärien lisätulot nähdään parempana sijoituksena kuin välttämätön toimeentulotuki tai vanhusten sekä vammaisten hyvinvointi. Tähän me kaipaamme täällä ministerien näkemystä. Täällä mainittiin myös kokoomuksen suunnalta hyvänä leikkauksena opiskelijoiden siirtäminen asumislisän piiriin. Tämähän voi johtaa opiskelijalla jopa 44 prosentin enimmäistukimäärän laskuun täällä Helsingissä. Tämä leikkaus on siis jo tehty. Ristiriitahan tässä syntyy siitä, että samaan aikaan, kun Suomessa tavoitellaan osaamistason nousua, leikkaa hallitus jatkuvasti opiskelijoilta lisää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-09-24T11:50:27,2025-09-24T11:51:36,Hyväksytty,1.1 2025_84_161,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_162,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä ollaan keskusteltu tästä 50,9 miljoonan euron leikkauksesta vanhustenhuoltoon. Se on siinä hallituksen esityksessä eritelty niin, että siinähän 16,2 miljoonaa kohdistuu kotihoitoon ja sitten 34,7 miljoonaa kohdistuu sinne ympärivuorokautiseen hoivaan. Sehän on perusteltu sillä tavalla, että tekemällä teknologisia ratkaisuja voidaan halvemmalla tuottaa entinen määrä palveluja. Mutta mehän puhumme nyt siitä, että vanhustenhoivan tarve lisääntyy, koska vanhusten määrä lisääntyy ja meillä on yhä enemmän ikääntyneitä ihmisiä. Siksi me tarvitsemme tämän rahan, tämän 50,9 miljoonaa. Me tarvitsemme sen sinne hoivaan, vaikka me teemme sinne ne teknologiset muutokset. Silloinhan me voimme hoitaa enemmän ihmisiä ympärivuorokautisesti, enemmän ihmisiä kotihoidossa. Voidaan laskennallisesti esittää, että tämä tarkoittaa 600:aa ympärivuorokautista hoivapaikkaa, ja kuten edustaja Kiuru täällä sanoi, noin 800 000:ta kotihoidon käyntiä riippuen, minkä laskemme yksikköhinnaksi siellä. Nämä ovat todella suuria lukuja ja erittäin tärkeitä palveluiden tarvitsijoille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-09-24T11:51:36,2025-09-24T11:52:53,Hyväksytty,1.1 2025_84_163,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Laiho., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_164,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Silloin kun rahaa on niukasti, se on käytettävä vaikuttavasti ja järkevästi, ja niin on hallitus tehnyt ja ministerit myös ovat ehdottaneet. Toisin rahoja käytettiin Marinin hallituksen aikana, yli 600 miljoonaa vuodessa vuokralääkäribisnekseen. Sitä tämä hallitus on suitsinut ja on päästy hyvään tulokseen ja saatu rahoitusta ohjattua parempiin kohteisiin. [Krista Kiuru: Missä ne esitykset on?] Vuonna 26 hyvinvointialueet saavat 900 miljoonaa lisää rahoitusta. Hyvinvointialueet saavat lisää rahoitusta. Omaishoidon hyvinvointiin ja omaishoidon ja perhehoidon parannuksiin tulee lisää. Omaishoitajanhan on tärkeää saada pitää vapaapäivät, ja tähän liittyen kysyisinkin ministeri Juusolta: millä tavalla varmistettaisiin se, että esimerkiksi palveluseteleiden arvo alueilla pysyy ja niihin satsataan riittävästi niin, että omaishoitajat oikeasti saavat sen palvelun, mikä heille kuuluu? Myöskin ympärivuorokautisessa hoivassa palvelusetelin arvo jää usein jälkeen, ja siitä johtuu se, ettei hoivapaikkoja välttämättä ole tarpeeseen vastaamiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2025-09-24T11:52:53,2025-09-24T11:54:17,Hyväksytty,1.1 2025_84_165,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Vielä edustaja Kiuru, vastauspuheenvuoro, ja sen jälkeen meillä alkaa loppua tähän keskusteluun varattu aika. Sen jälkeen ministereille puheenvuorot. — Edustaja Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_166,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oli ihan hyvä, että valiokunnan varapuheenjohtaja otti esiin sen, ollaanko tällä hallituskaudella nyt kiristämässä tahtia siinä, että ei tueta yksityisiä palveluita eikä tueta myöskään vuokravälitystoimintaa. Kyllä minun täytyy sanoa, että minulla on aivan erilainen käsitys maailmasta. Siis tällä hallituskaudellahan tungetaan rahaa yksityisen terveydenhuollon rahoittamiseen. Siis varaus on ollut noin 550 miljoonaa. [Oikealta: Yli 65-vuotiaille!] — Niin, ja sen jälkeen ollaan tilanteessa, jossa nyt sanotaan, että ostopalvelut ovat lisääntyneet hyvinvointialueilla. Me ollaan odotettu täällä kuin kuuta nousevaa sitä Juuson luvattua raporttia. Ei ole näkynyt. Ensimmäisen puolen vuoden aikana piti laittaa nämä asiat kuntoon ja suitsia. Missä tilanteessa me ollaan? Ei missään tilanteessa siinä asiassa. Minusta on käsittämätöntä. Kysytään nyt Juusolta, kun hallituspuolueissakin on painetta: Milloin tulee suitsimispaketti, niin että ostopalveluita saadaan kuriin? Milloin, ministeri?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-09-24T11:54:17,2025-09-24T11:55:31,Hyväksytty,1.1 2025_84_167,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Sitten ministereille, molemmille, kolme minuuttia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_168,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ajattelin lopettaa tämän keskustelun muutamiin positiivisiin viesteihin, mitä täällä salissa olen kuullut ja myöskin lukenut itse. Omalääkäri- ja omahoitajamallin tarkoitus on, että se etenee kaikille hyvinvointialueille tämän hallituskauden aikana. Ilokseni voin todeta, että Länsi-Uudellamaalla ensimmäisenä on otettu käyttöön ammatinharjoittajamalli. Siinä on lääkäreitä lisätty huomattavasti, ja se etenee hyvässä mallissa. Myöskin Eloisa Savonlinnassa on aloittanut kokeilun, ja tämän päivän lehdestä luin, että myöskin Helsingissä aloitetaan ensi vuonna omalääkärimallikokeilu. Nämä ovat erittäin tervetulleita uutisia, ja mielelläni jaan näitä somessa ja kannustan kaikkia hyvinvointialueita ottamaan mallia. [Krista Kiurun välihuuto] Tähän ei tarvitse mitään lisärahoitusta, vaan tämä hoituu ihan sen yleiskatteellisen rahoituksen puitteissa. Mitä tulee omaishoidon tuen määräaikaisuuteen, niin meillä on riihipäätösten mukainen selvitys käynnissä siitä, mitä se tarkoittaisi, että se tuotaisiin lakiin ja vietäisiin Kelan maksettavaksi, mutta se on vielä kesken. Yksi hyvä kysymys tuli täältä: minkälaista hyvinvointiyhteiskuntaa hallitus ajaa, mikä on se tulevaisuuden tavoite? Tämä oli hyvä kysymys, ja tätä kannattaisi monen miettiä. Itse ajattelen näin, että se, mitä meidän tulee Suomessa kehittää, missä me ollaan jäljessä, kun vertauskohteeksi otetaan koko Eurooppa, on nimenomaan omalääkäri-, perhelääkärimalli. Tähän tulee panostaa vahvasti, ja olen iloinen siitä, että hyvinvointialueilla on tähän myöskin panostettu. Teknologia kehittyy, ja teknologian täysimääräinen hyödyntäminen tulee ilman muuta tehdä ihmisystävällisellä tavalla. Se ei tarkoita sitä, että ihmiset jätettäisiin kokonaan teknologisten palveluiden varaan vaan niissä tilanteissa, kun se sopii, niissä toiminnoissa, kun se sopii, voimme käyttää teknologiaa, voimme hyödyntää tekoälyä. Meillä on käynnissä tällä hetkellä useita eri hankkeita ja projekteja, missä asiaa selvitetään, ja tätä tehdään koko Euroopassa. Matalan kynnyksen palveluiden lisääminen, erityisesti päihdeongelmaisille ja mielenterveysongelmista kärsiville, on tärkeätä, ja tätä hallitus on tehnyt. Terapiatakuuta joku täällä moitti, ja olen siitä vähän ihmeissäni. Terapiatakuu on osoittautunut erittäin hyväksi, on tullut erittäin paljon kehuja. [Suna Kymäläinen: Rahoitus ei ole korvamerkitty!] Mikäli hyvinvointialue haluaa ulottaa terapiatakuun myöskin vanhempiin, niin ihan vapaasti voi ulottaa, mutta rahoitus on tällä hetkellä mitoitettu tiettyyn ikärajaan. Se, mitä itse pidän hyvin tärkeänä ja mistä olen tämän alkuvuoden aikana myöskin pitänyt seminaareja yhteistyöalueilla, on hyvä johtaminen. Meidän täytyy panostaa sosiaali- ja terveyspuolella hyvään johtamiseen, työntekijöiden hyvään johtamiseen, jotta heillä olisi hyvä olla työssä ja he kokevat, että he tekevät koulutustaan vastaavaa työtä ja pystyvät yhteensovittamaan työ- ja perhe-elämän. Tämä on erittäin tärkeätä, jos me haluamme pitää, ja kun haluamme pitää, kaikki meidän Suomen hoitajat hoivatyössä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-09-24T11:55:37,2025-09-24T11:58:59,Hyväksytty,1.1 2025_84_169,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Ministeri Grahn-Laasonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_170,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvinvointivaltion ydintehtäviä eli terveydenhuoltoa, lasten ja vanhusten palveluja ja sosiaaliturvaa puolustetaan pitämällä huolta niiden kestävästä rahoituksesta. Tällä hetkellä Suomi velkaantuu vaarallisesti, ja se uhkaa näitä palveluja ja huomisen hyvinvointia. Jos ja kun välitämme, niin emme sysää tätä velkataakkaa lapsillemme vaan teemme aivan kaikkemme sen eteen, että saamme Suomen taloutta korjattua ja että saamme Suomen talouden ja työllisyyden kasvuun. Se, että työkykyiset vanhemmat työllistyvät, on ainoa kestävä tapa turvata kaikkien lasten toimeentulo ja paremmat edellytykset elämään. Tämä on hallituksen pyrkimys: saada työllisyyttä kasvuun. Tässä hetkessä elämme vaikeaa työllisyyden aikaa, ja siitä syystä kannustan eduskuntaa osallistumaan siihen, että teemme ehdotuksia, teemme kaikkemme, että saamme työllisyystilannetta korjattua. Hallitus tekee myös rakenteellisia uudistuksia muun muassa sosiaaliturvaan, joka puolestaan luo kannusteita ja velvoitteita työn vastaanottamiseen samaan aikaan, kun sitten pyrimme siihen, että uusia työpaikkoja syntyy tekemällä työmarkkinareformeja, tekemällä paikallista sopimista, tekemällä yrittäjyyden edellytyksiä paremmiksi, mahdollistamalla palkkaamista esimerkiksi pk-yrityksiin ja niin edelleen. Täällä oli erittäin hyviä huomioita muun muassa tästä yleistukiuudistuksesta. Edustaja Vuornos nosti esiin sen, että se on erittäin laaja, koko meidän sosiaaliturvaa koskeva rakenteellinen uudistus, jolla on myöskin parlamentaarista pohjaa ja perustaa sosiaaliturvakomiteasta. Tämä yleistukimalli on yhteisen parlamentaarisen työn tulos, ja nyt historiallisesti ensimmäinen vaihe siitä on edennyt eduskuntaan ja eduskunnan käsittelyyn, ja jatkamme tätä uudistustyötä. Edustaja Satonen nosti esiin työttömyysturvan sovittelun, ja hyvä, että nosti. Se on nimittäin liian vähän tunnettu. Tienattu euro vähentää etuutta 50 sentillä. Työn tekeminen kannattaa myöskin työttömyysturvalta, ja tätä viestiä meidän täytyy saada eteenpäin sen sijaan, että luodaan toista mielikuvaa, koska ihmisille pitää myöskin saada se viesti perille, että myös osa-aikaista työtä, vähänkin työtä, kannattaa ottaa vastaan työttömyyden tilanteessa, jos siihen on mahdollisuus. [Suna Kymäläisen välihuuto] Kela-korvauksista oli useampi puheenvuoro. Tämä 65 vuotta täyttäneiden Kela-korvauskokeilu on alkanut ensitietojen perusteella hyvin. Saan liikuttavaa palautetta siitä, miten ihmiset sanovat, että lääkäriin pääsee niin kuin ennen vanhaan. Ihmettelen oikeastaan sitä, että täällä kritisoidaan rahoitusta Kela-korvauksiin. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Haluaisin selkeän näkemyksen siitä, vastustavatko meidän vasemmistopuolueet sitä, että 65 vuotta täyttäneet pääsevät nyt sujuvammin lääkäriin, [Välihuutoja] että meillä on enemmän yleislääkäripalvelujen tarjontaa 65 vuotta täyttäneiden kohderyhmälle Suomessa. [Pia Lohikoski: Laittakaa ne rahat terveyskeskuksiin!] Tämä tullaan näkemään teidän vaihtoehtobudjeteissanne, aiotteko te leikata 65 vuotta täyttäneiden oikeudesta näihin yleislääkärikäynteihin. Mielenkiinnolla odotan tätä. [Suna Kymäläinen: Te toistatte kaikki 90-luvun virheet!] Samoin kysyn keskustalta sitä, että kun te äänestitte näiden Kela-korvauslaajennusten puolesta muun muassa gynekologeille, fysioterapiapalveluihin ja suun terveydenhuoltoon ja hedelmöityshoitoihin, niin kun nyt täältä tulee ristiriitaista viestiä, että näitä pitäisi leikata, niin eikö pysytä kuitenkin siinä linjassa, että on aika viisasta kohdentaa Kela-korvauksia niihin palveluihin, joita julkisella puolella tarjotaan vähän. [Suna Kymäläinen: Mitäs Lääkäriliitto on mieltä?] Mielestäni nämä hallituksen linjaukset ovat olleet erittäin hyviä, [Vasemmalta: Ja kalliita!] innovatiivisia, vähän uudenlaista ajattelua myöskin meidän terveydenhuoltoon. Turvakotien rahoitusta, kun täällä nousi esiin naisiin kohdistuva väkivalta, on lisätty hallituksen jokaisessa budjettiesityksessä ja nyt yli kolmella miljoonalla eurolla. Tämä on erittäin tärkeää työtä, että pystymme tarjoamaan apua niille ihmisille, jotka sitä tarvitsevat väkivallan uhan tai [Puhemies koputtaa] väkivallan kohtaamisen takia. Kiitos näistä keskusteluista, ja varmasti pääsemme käymään tätä keskustelua vielä paljon lisää.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-09-24T11:59:01,2025-09-24T12:02:58,Hyväksytty,1.1 2025_84_171,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitokset ministereille. — Nyt siirrymme aikataulun mukaisesti ministeri Rantasen toimialaan. — Ministeri Rantanen, esittelypuheenvuoro, viisi minuuttia, olkaa hyvä. Ja tätä keskustelua käydään tunti.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_172,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen tässä sekä sisäministeriön pääluokan että TEMistä kotoutumisen osion. Arvoisa puhemies! Sisäministeriön pääluokkaan ehdotetaan vuoden 26 talousarviossa yhteensä kaksi miljardia euroa. Vuoden 25 talousarvioon verrattuna määrärahataso laskee noin 135 miljoonaa euroa. Vähennyksestä suurin osa aiheutuu pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottomenojen laskusta, sillä kyseisten henkilöiden määrä on vähentynyt huomattavasti aiemmasta. Vähennykseen sisältyy myös kertaluontoisten lisäysten poistumisia sekä tehtyjä säästöpäätöksiä. Hallituksen vuoden 26 talousarvioesitykseen ei sisälly uusia asiamuutoksia sisäministeriön hallinnonalalle. Talousarvioehdotus oli maltillinen, ja vuoden 2026 määrärahakehyksen ylittäviä lisäysesityksiä esitettiin vain vähän. Taustalla ovat hallituksen aikaisemmin tekemät merkittävät panostukset sisäiseen turvallisuuteen ja talouden realiteetit. Hallitusohjelmaan ja vaalikauden kehykseen sisältyy useita tavoitteita sisäisen turvallisuuden parantamiseksi ja maahanmuuton saamiseksi kestävälle pohjalle. Näiden tavoitteiden toimeenpanoa jatketaan määrätietoisesti. Suomen turvallisuustilanne ja kansainvälinen toimintaympäristö ovat haastavia ja edellyttävät lisäresursseja tarvittavien suorituskykyjen varmistamiseksi. Kevään puoliväliriihessä päätettiin uusista lisäyksistä varautumiseen ja valmiuteen. Vuodelle 2026 valmiuden ja varautumisen lisäyksistä kohdentuu sisäministeriön hallinnonalalle yhteensä 36 miljoonaa euroa, ja tämä summa sisältyy hallituksen talousarvioesitykseen. Hallitusohjelman mukaisesti poliisille ehdotetaan talousarvioesityksessä kehyksen mukaista 17,5 miljoonan euron lisäystä poliisitehtävissä toimivien määrän nostamiseksi 8 000 henkilön tasolle vaalikauden loppuun mennessä. Poliisin toiminnan tason turvaamiseen lisätään kehyksen mukaisesti 4 miljoonaa euroa ja ei-harkinnanvaraisiin ict-menoihin 3 miljoonaa euroa. Poliisin maastapoistamistoimintaa ja ulkomaalaisvalvontaa tehostetaan pääluokan sisäisellä 0,8 miljoonan euron määrärahasiirrolla. Osana varautumisen ja valmiuden kokonaisuutta poliisille esitetään 5 miljoonan lisäystä poliisin valmiusyksikön suorituskyvyn kehittämiseen. Suojelupoliisin toimintakyky turvataan, ja suojelupoliisille esitetään 10 miljoonan lisäystä strategisen suorituskyvyn turvaamiseksi. Osana varautumisen ja valmiuden kokonaisuutta kehysriihessä linjattiin pysyväluonteiseksi 5 miljoonan euron lisäys poliisille nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaan, jotta näihin haitallisiin ilmiöihin voidaan puuttua ajoissa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on heijastunut voimakkaasti Suomen turvallisuusympäristöön, ja sillä on vaikutusta myös rajaturvallisuuteen. Hallitusohjelman mukaisesti Suomen rajaturvallisuus, Rajavartiolaitoksen riittävät henkilöresurssit sekä kalusto ja teknologia varmistetaan. Osana varautumisen ja valmiuden kokonaisuutta turvataan Rajavartiolaitoksen strategista suorituskykyä noin 1,3 miljoonalla ja esitetään vuoden 25 talousarvioon sisältyneet 6 miljoonan euron materiaali- ja ict-kustannukset pysyväluonteisena lisäyksenä. Lisäksi kehitetään Rajavartiolaitoksen merellistä suorituskykyä hankkimalla raskaita ilmatyynyaluksia, joilla korvataan vanhentunut kalusto. Hankintaan esitetään 10 miljoonaa euroa. Rajavartiolaitoksen suorituskykyä on viime vuosina kehitetty laajasti. Uudet ulkovartiolaivat, valvontalentokoneet, itärajan este ja panostukset monipuolisiin ja nykyaikaisiin valvontajärjestelmiin tukevat Suomen kykyä huolehtia rajaturvallisuudestaan kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Voidaan sanoa, että suorituskykyä parannetaan niin maalla, merellä kuin ilmassa nykyajan kehittyvät uhkat huomioiden. Pelastustoimen osalta pelastajakoulutettavien määrän nostamista jatketaan siten, että tavoite, 1 000 uutta pelastajaa, saavutettaisiin vuonna 2032. Keväällä sovitun valmiuspaketin osana väestönsuojelua kehitetään vuoden 25 toisessa lisätalousarviossa myönnetyllä 21 miljoonalla eurolla. Lisäksi panostetaan vaaratiedottamiseen ja väestön varoittamisen kehittämiseen 6 miljoonaa euroa. Hallitusohjelmassa on useita tavoitteita liittyen maahanmuuton kokonaisuuteen, ja niiden toimeenpanoa jatketaan. Vastaanottomenoihin ja vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettaviin tukiin esitetään tähän perustuen yhteensä 111 miljoonan vähennystä ensi vuodelle. Arvoisa puhemies! Hallitus panostaa ja huolehtii voimakkaasti maamme turvallisuudesta. On selvää, että Ukrainasta kannattaa oppia, ja se selkein oppi on, että samalla kun huolehdimme varsinaisesta maanpuolustuksesta, ovat sisäisen turvallisuuden viranomaisten suorituskyky ja resurssit keskiössä. Käytyäni itsekin Ukrainassa oli entistä selvempää, että mahdollisessa pahimmassa tapauksessa rajavartijat taistelevat ensilinjassa rajalla, poliisit kaupungeissa, pelastustoimi sammuttaa, auttaa, evakuoi, väestönsuojelun on toimittava, ja viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä oman tiedustelukyvyn ylläpitäminen, turvaaminen ja sitä myöten ennakkovaroittaminen on aivan keskeistä. Arvoisa puhemies! Sitten siirryn nopeasti vielä tuohon TEMin kotoutumiseen. [Toinen varapuhemies Tarja Filatov: Jos saatte tiiviisti esiteltyä, niin hyvä.] Kyllä. — Arvoisa puhemies! Vuoden 26 talousarvioesityksessä kotoutumisen edistämisen määrärahat ovat noin 350 miljoonaa euroa, mikä on yli 30 miljoonaa euroa vähemmän vuoden 25 täydentävään talousarvioon verrattuna. Kunnille ja hyvinvointialueille maksettavien korvausten piirissä arvioidaan olevan vuonna 2026 noin 45 000 henkilöä. Korvausten piirissä olevista henkilöistä valtaosa, noin 75 prosenttia, on tilapäistä suojelua saavia ukrainalaisia. Tilapäistä suojelua saavien siirtyminen kuntiin nostaa momentin määrärahoja tilapäisesti, mutta sen on tarkoitus parantaa myös ukrainalaisten työllistymismahdollisuuksia. Vuodesta 27 alkaen momentin piirissä olevien henkilöiden ja siten myös määrärahojen arvioidaan laskevan nopeasti. Hallituksen kotoutumispolitiikan lähtökohtana on, että Suomeen kotoudutaan työllä. Kotoutumispolitiikka perustuu kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen. Maahanmuuttajien työllistymistä ja pääsyä mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan tuetaan kielitaitoa ja ammatillisia valmiuksia vahvistamalla sekä yhteiskunnan tuntemusta edistämällä. Maahanmuuttajien omaa vastuuta kotoutumisesta sekä kotoutumista edistävien palveluiden velvoittavuutta lisätään entisestään tekemällä kotoutumislakiin ja järjestelmään tarvittavat korjaukset. Olemmekin nyt uudistamassa kotoutumislakia ja säätämässä velvoittavuuden tueksi uuden kotoutumistuen. Hallitus on uudistanut kotoutumisen tavoitteet, joita ei ole aiemmin tarkasteltu riittävän kriittisesti. Kotoutumisen paras mittari on työllisyys, ja hallitus on asettanut talousarvioon kotoutumiskoulutuksen jälkeiset työllisyystavoitteet, joita meidän on syytä vaatia. Arvoisa puhemies! Hallituksen päätösperusteisten toimien arvioidaan vähentävän kotoutumisen kustannuksia vuonna 26 noin 80 miljoonalla eurolla. Merkittävät säästöt syntyvät laskennallisten korvausten säästöistä sekä pakolaiskiintiön laskusta. Lisäksi hallitus on budjettiriihessä päättänyt 30 miljoonan euron lisäsäästöistä vuodelle 2027.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-09-24T12:03:13,2025-09-24T12:11:50,Tarkistettu,1.1 2025_84_173,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitokset ministerille esittelystä. — Ja nyt ilmeisesti on tarvetta käydä lyhyttahtista keskustelua, elikkä pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_84_174,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin haluan avata tämän keskustelun suurella kiitoksella, elikkä haluan kiittää teitä, ministeri Rantanen, siitä työstä, mitä olette viimeisen kahden vuoden aikana tehnyt. Se on ollut tälle meidän maallemme turvallisuuden kannalta erittäin tärkeää. Sisäisen turvallisuuden valiokunnassa, hallintovaliokunnassa, meillä on ollut ilo ja kunnia käsitellä niitä esityksiä, mitä teidän ministeriöstänne sinne on tullut. Itse lähdin aikanaan politiikkaan mukaan nimenomaan remontoimaan meidän maahanmuuttopolitiikkaamme, ja siinä me olemme nyt tämän hallituksen aikana todella onnistuneet. Jos luen ihan muutaman esimerkin, turvapaikkapolitiikkaa tiukennetaan, kansainvälinen suojelu on luonteeltaan väliaikaista, pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden ehtoja tiukennetaan, kansainvälistä suojelua koskevaa sääntelyä tiukennetaan ja niin edelleen ja niin edelleen, niin kyllähän tässä henkilökohtaisesti voi sanoa, että elämme perussuomalaista unelmaa tämän politiikan osalta, ja siitä suuri kiitos teille. Jatkamme samaan malliin ja aloitetaan keskustelu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-09-24T12:12:05,2025-09-24T12:13:21,Hyväksytty,1.1 2025_84_175,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Keto-Huovinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_176,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ministeri! Nykyisessä maailman turvallisuuspoliittisessa tilanteessa on tärkeää, että Orpon hallitus on määrätietoisesti koko kautensa ajan resursoinut sisäisen turvallisuuden viranomaisia, jotka ovat häiriö- ja kriisitilanteissa ensivasteviranomaisia — viranomaisia, jotka turvaavat meitä kaikkia. Hallitus teki erinomaisia päätöksiä myös kehysriihessä, missä lisärahoituksella turvattiin muun muassa suojelupoliisin toimintaedellytyksiä, poliisin Karhu-ryhmän suorituskykyä, uusien vartiolaivojen valvontaa, lentokoneiden hyödyntämistä. Kiitos näistä panostuksista meidän kaikkien turvallisuuteen. Asia, mistä olen huolissani, on toimitilakulujen nousu. Ne kasvavat reippaasti joka vuosi, mikä luo tietysti painetta siihen, että jos ei siihen varata rahoitusta, niin se voi johtaa lopulta henkilöstövähennyksiin, mikä ei tietenkään ole tavoitteena. Eikä poliisi toki ole ainoa esimerkiksi turvallisuusviranomaisista, joka painii tämän saman ongelman kanssa. Kysyisin ministeriltä: onko tähän haettu ratkaisuja ja minkälaisia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2025-09-24T12:13:25,2025-09-24T12:14:36,Hyväksytty,1.1 2025_84_177,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Heinäluoma., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_178,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuluneen vuoden aikana Suomen huumausainetilanne on kärjistynyt vaarallisella tavalla alfa-PVP-huumeen yleistymisen myötä, ja tämä aiheuttaa kyllä meidän isoissa kaupungeissamme, varsinkin täällä pääkaupunkiseudulla, erittäin vaarallisia tilanteita. Tiedän, että ministeri varmasti tietää helsinkiläisenä itsekin, että kyllä tämä huumausaineen yleistyminen luo vaarallisia tilanteita kaikille kaupunkilaisille tänä päivänä. Tiedän, että ministeri on käynyt tästä keskustelua eri viranomaisten kanssa, ja tietenkin tilanteen haltuun saaminen vaatii eri viranomaisten yhteistyötä, mutta onko teillä tarjota nyt konkreettisia keinoja? Viime vaalikaudella, kun nuorisorikollisuus lähti jyrkkään nousuun, saimme tänne Helsingin ja Uudenmaan poliiseille erillisrahoituksen, ja esittäisinkin nyt, että tätä samaa mallia käytettäisiin tässä huumausainetilanteen haltuun saamisessa ja tänne pääkaupunkiseudulle myönnettäisiin lisärahoitusta, [Puhemies koputtaa] jotta täällä tämä turvallisuustilanne saataisiin haltuun.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2025-09-24T12:14:36,2025-09-24T12:15:54,Hyväksytty,1.1 2025_84_179,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Honkonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_180,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nämä hallituksen tekemät panostukset sisäiseen turvallisuuteen, kuten tämä poliisivirkojen lisääminen, ansaitsevat kyllä vilpittömän kiitoksen. Tämä on tässä turvallisuustilanteessa, mitä edellä kuulimme, aivan välttämätöntä, ja se koskettaa. Itse asiassa Jyväskylä taitaa olla tilaston mukaan toiseksi turvattomin kaupunki tällä hetkellä muun muassa tästä huumausainetilanteesta johtuen, ja se vaatii kyllä toimenpiteitä. Se, mitä pidän kuitenkin aika haasteellisena asiana, on se, että hallitus on ymmärrettävästi julkisen talouden tilasta johtuen joutunut asettamaan myös sisäisen turvallisuuden viranomaisille säästötavoitteita. Kun katsoo tätä turvallisuutta kokonaisuutena, niin sisäisen turvallisuuden uhkat, ulkoisen turvallisuuden uhkat ovat aika lailla tekemisissä keskenään tänä päivänä, ja niitä on itse asiassa jopa aika vaikea erottaakin. Tiedämme, että sinne puolustuspuolelle tehdään välttämättömiä ja tärkeitä panostuksia, mutta kyllähän isossa kuvassa nämä sisäisen turvallisuuden panostukset ovat aika vaatimattomia näihin uhkiin nähden. Toivoisin, että me voitaisiin Suomessa jatkossa katsoa tätä turvallisuuden rahoitusta kokonaisuutena, jotta voimme parhaalla mahdollisella tavalla siitä yhdessä huolehtia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-09-24T12:15:54,2025-09-24T12:17:12,Hyväksytty,1.1 2025_84_181,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_182,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edellä kehuttiin hallituksen heikennyksiä maahanmuuttopolitiikkaan. Niistä en hallitusta kiitä. Sen sijaan haluan kiittää ministeri Rantasta ja hallitusta päätöksestä pidentää passien voimassaoloaikaa kymmeneen vuoteen. Se on yksinkertainen, pienehkö päätös, joka kuitenkin helpottaa ihmisten arkea ja vähentää tarpeetonta byrokratiaa. Toinen keino vähentää byrokratiaa ministerin hallinnonalalla olisi päivittää rahankeräyslakia niin, että se estäisi muun muassa Ukrainan tukemista nykyistä vähemmän. Tämänsisältöisen lakialoitteen on allekirjoittanut kaksi kolmasosaa tästä eduskunnasta, ja myös hallitus on osana norminpurkutalkoita päättänyt tämänkaltaisen uudistuksen tehdä. Kun tälle uudistukselle on näin laaja tuki sekä hallituksessa että eduskunnassa, niin kysyisin ministeriltä: milloin voimme odottaa, että tämänsisältöinen esitys tänne eduskuntaan saadaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-09-24T12:17:12,2025-09-24T12:18:03,Hyväksytty,1.1 2025_84_183,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Kontula., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_184,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun samanaikaisesti kaikkein tiukimmin omien perustarpeidensa kanssa kamppailevien köyhien ihmisten toimeentuloa ja sosiaalisia oikeuksia heikennetään — suomalaisten ja muualta tänne tulleiden — ja poliisin ja muiden turvallisuusviranomaisten valvontaoikeuksia ja resursseja lisätään, niin kysymyshän on silloin siitä, että sosiaalisia ongelmia yritetään ratkaista poliisilla. Vaikka me tiedetään, että tämä lääke toimii äärimmäisen marginaalisesti ja että sen kielteiset vaikutukset ovat historiallisesti erittäin hyvin tunnettuja. Se synnyttää kierteen, jossa tuotetaan lisää sosiaalisia ongelmia, joihin tarvitaan taas lisää poliiseja. Tien päässä on yhteiskunta, jota kukaan meistä ei oikeasti halua, eivät edes ne, jotka sen puolesta nyt hihkuvat, ja joka aikanaan johtaa semmoiseen noloon hiljaisuuteen heidänkin toimestaan, että mitä tässä tuli tehtyä. Vastuullisessa päätöksenteossa nämä riskit tunnistettaisiin ja historiasta otettaisiin oppia. Nyt en valitettavasti tällaista näe.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-09-24T12:18:07,2025-09-24T12:19:17,Hyväksytty,1.1 2025_84_185,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Ingo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_186,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Christoffer,Ingo,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin kiitos ministerille hyvästä esityksestä ja kiitos siitä, että Rajavartiolaitokselle panostetaan riittävät resurssit. Haluaisin jatkaa keskustelua sillä aiheella, että aiemmin tänä syksynä Rajavartiolaitos päätti sulkea Suomen ainoassa Unescon maailman luonnonperintökohteessa Merenkurkun saaristossa sijaitsevan Vallgrundin merivartioaseman ja siirtää sen Vaasan keskustaan. Vallgrundissa on mahdollisuus operoida helikopterilla, lennokeilla, ilmatyynyaluksella, ja esimerkiksi helikopteria ei voi käyttää Vaskiluodosta käsin. Arvoisa puhemies! Vallgrundin merivartioaseman siirtämisen kokonaisvaikutukset ovat hämärän peitossa. Saaristolain velvoitteet sivuutetaan, ja työpaikkoja siirretään saaristosta kaupunkiin. Haluaisin kysyä arvoisalta ministeri Rantaselta: Millä tavoin Vaskiluodon alueen turvallisuusriskit on huomioitu suhteessa sijaintiin öljysäiliön välittömässä läheisyydessä sekä nykyiseen geopoliittiseen tilanteeseen? Eikö ministeri ole sitä mieltä, että merivartioston pitäisi toimia pääasiassa merellä, till sjöss?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Christoffer Ingo,911821,2025-09-24T12:19:20,2025-09-24T12:20:39,Tarkistettu,1.1 2025_84_187,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_84_188,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan yhtyä kiitoksiin ministeri Rantaselle. Olette muun muassa hoitanut sisäistä turvallisuutta mutta myös rajaturvallisuutta erinomaisella, kiitettävällä tavalla. Itärajan aitaprojekti on edennyt aikataulussa jopa nopeammin, ja nyt sinne näitä led-valoja tehdään. Jos niiden osana on ajatus, että ne ovat myös tätä dronemuuria, niin kysyisin, mikä on teidän arvionne niiden kiinalaisriippuvuuden turvallisuusnäkökulmista. Poliisien määrää nostetaan ensi vuonna 70:llä. Näin tämän hallituskauden kokonaismäärä nousee 300 lisäpoliisiin ja kokonaismäärä 7 900:aan. Ensi vuoden jälkeen on tavoite, että pääsemme tuohon 8 000 poliisiin. Myös poliisien palkkoja ollaan korottamassa, kiitos siitä. Palo‑ ja pelastustoimi: Itse olen huolissani siitä, että se vähän jää hyvinvointialueilla nyt sellaiseen sivurooliin. Kysyisin: oletteko käyneet keskustelua siitä, että palo‑ ja pelastustoimi voitaisiin valtiollistaa sisäisen turvallisuuden kokonaisuuteen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-09-24T12:20:39,2025-09-24T12:21:55,Hyväksytty,1.1 2025_84_189,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_190,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos myöskin minulta ministeri Rantaselle näistä erinomaisista toimista ja esityksistä, jotka tässä jatkuvat vuosi vuoden jälkeen. Se on nimittäin niin, että turvallisuus ei ole uskonasia, vaan se vaatii tekoja, ja niitä tekoja tämä hallitus tosiaankin tekee. Ensimmäinen hallitus, joka pitkästä aikaa on sitoutunut pysyvään poliisin rahoitukseen eli niin, että se on vuodesta toiseen riittävää, eikä pelkästään niin, että joka vuosi tilkitään kassaa ja tehdään haitariliikettä. Hyvä näin. Tätä on pitkään tahdottu ja toivottu, ja nyt se tehdään. Erityisesti pitää vielä sanoa tähän huumausaineongelmaan liittyen se, että ymmärtääkseni Helsingin poliisin tilaston perusteella huumausaineongelmat ja niiden maahantuonti ja myynti linkittyvät ennen kaikkea ulkomaalaisiin rikollisiin. Siellä on ruotsalaista, albanialaista ja montaa muuta. Siihen peilaten on äärimmäisen tärkeätä, että niitä karkotuksia ja ulkomaalaisten rikollisten määrän poistamista maasta lisätään. Siinä ollaankin tehty jo nyt ennätyksellisiä tuloksia, ja tästä ei voi muuta kuin kiittää ministeriä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-09-24T12:21:55,2025-09-24T12:23:05,Hyväksytty,1.1 2025_84_191,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Nikkanen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_192,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minäkin haluan yhtyä toki niihin kiitoksiin, mitä lisäresursseja sisäisen turvallisuuden viranomaisille on myönnetty ja myönnetään. Mutta kuten tuossa aikaisemminkin puheenvuoroissa tuli esille, niin kyllä kieltämättä hieman tämä epäsuhta sisäisen turvallisuuden viranomaisen resursseille ja sitten meidän ikään kuin ulkoisen turvallisuuden resursseihin myös itseäni hieman vaivaa. Nimittäin nämä tällä hetkellä suurimmat turvallisuusuhat tahtovat tapahtua kuitenkin tässä meidän sisäisen turvallisuuden viranomaisten piirissä, ja siksikin toivoisin, että sinne edelleen tehtäisiin enemmän resursseja. Kuten edustaja Heinäluoma nosti tämän vakavan huumausainetilanteen, erityisesti tämän alfa-PVP:n osalta, niin se on todella tärkeä nosto. Sen lisäksi, kun esimerkiksi puolustusministeriön alla ovat nämä ict-kulut, jotka nousevat kaikilla hallinnonaloilla aina esille, niin sisäisen turvallisuuden viranomaisilla näitä ei automaattisesti täydennetä, vaan puolustuksen puolella. Oletteko valmiit myös tekemään vastaavanlaisen esityksen tästä, [Puhemies koputtaa] etteivät ict-kulut vaikuttaisi toimintakuluihin [Puhemies: Aika!] ja -menoihin? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-09-24T12:23:05,2025-09-24T12:24:28,Hyväksytty,1.1 2025_84_193,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_194,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan oikeastaan tästä samasta aiheesta kuin edellinen puhuja. Saan itse tehdä työtä puolustusvaliokunnassa ja hallintovaliokunnassa, ja se on todella konkreettista, miten nämä kaksi, sisäinen ja ulkoinen turvallisuus, liittyvät nykypäivänä yhteen. Nythän tässä talossa tehdään muun muassa kolme erillistä selontekoa: meillä on UTP-selonteko, sitten meillä on puolustusselonteko, ja nyt meillä on tämä sisäisen turvallisuuden selonteko. Olisin kysynyt ministeriltä: pitäisikö meillä ollakin tässä talossa vain yksi selonteko, kokonaisturvallisuuden selonteko, missä katsottaisiin nämä kaikki laaja-alaisesti yhteen? Toisena kysymyksenä kysyn: nyt kun tulee puolustusmäärärahoja nostaa 5 prosenttiin bkt:stä, niin voisiko siihen 1,5 prosenttiin sisällyttää sisäisen turvallisuudenkin menoja, koska nehän kuuluvat kokonaisturvallisuuteen ja hyvin kiinteästi myös maanpuolustukseen tätä kautta? Meillä on yhtenäinen kansa, vahva kansa, ja sisäinen turvallisuus on tosi tärkeä tekijä siinä, että pärjäämme myös ulkoisessa turvallisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-09-24T12:24:28,2025-09-24T12:25:30,Hyväksytty,1.1 2025_84_195,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_196,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen maahanmuuttopolitiikka on kokonaisuudessaan Suomelle vahingollista. Hallitus ei edistä Suomen talouden kannalta tärkeää maahanmuuttoa ja samaan aikaan vaikeuttaa Suomessa olevien mahdollisuutta työllistyä ja integroitua yhteiskuntaan. Hallitus on tosiaan päättänyt leikata 30 miljoonaa kuntien laskennallisista kotouttamiskorvauksista vuodelle 27, ja tämä tulee jo olemassa olevien 75 miljoonan euron leikkausten päälle. Näillä rahoilla kunnat rahoittavat esimerkiksi kielikoulutusta ja työllistymisen edistämistä eli juuri niitä toimia, joilla maahanmuuttajat saadaan integroitumaan yhteiskuntaan ja työmarkkinoille. Kielen oppiminen on avain kotoutumiseen, mutta olennaista on, että sitä koulutusta on myös tarjolla. Kysynkin: miten hallitus varmistaa, että maahanmuuttajille on tarjolla riittävästi vaikuttavaa kielikoulutusta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-09-24T12:25:30,2025-09-24T12:26:29,Hyväksytty,1.1 2025_84_197,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Löfström., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_198,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Tack, ärade fru talman! Rajavartiolaitoksella on erittäin tärkeä rooli yleisesti ja erityisesti Ahvenanmaalla, myös demilitarisoidun Ahvenanmaan varautumisen ja valmiuden kannalta. Rajavalvontaan on osoitettu lisäresursseja, kiitos hallitukselle ja ministerille siitä. Merivartioasemien tehokas toiminta edellyttää myös paikallistuntemusta omaavia merivartijoita. Tämän vuoksi tarpeen mukaan järjestettävät ruotsinkieliset kurssit ovat tärkeitä. Viimeksi järjestetyllä ruotsinkielisellä kurssilla merivartijaksi on koulutettu neljä ahvenanmaalaista. Ymmärtääkseni seuraava ruotsinkielinen kurssi järjestetään vuonna 2027, mikä on erittäin hyvä asia. Tärkeää on myös poliisin sekä pelastushenkilöstön ruotsinkielisen koulutuksen riittävä resursointi. Vaikka Ahvenanmaan poliisi on Ahvenanmaan itsehallinnon alainen viranomainen, myös Ahvenanmaan poliiseilta edellytetään tutkinnon suorittamista Tampereen poliisiammattikorkeakoulussa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Mats Löfström,1345,2025-09-24T12:26:30,2025-09-24T12:27:40,Hyväksytty,1.1 2025_84_199,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Kaunistola., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_200,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitokset ministerille hyvästä työstä. Ulkoinen turvallisuus rakentuu sisäisen turvallisuuden tehokkailla ja ammattitaitoisilla toimilla. On kriittisen tärkeää, että olemme määrätietoisesti koko hallituskauden ajan lisänneet kaikkien sisäisen turvallisuuden viranomaisten resursseja. Paitsi poliisin myös suojelupoliisin sekä Rajavartiolaitoksen resursseja on lisätty tasaisesti ja määrätietoisesti. Hallituksen päätöksillä on turvattu esimerkiksi niin supon toimintaedellytykset kuin poliisin Karhu-ryhmän suorituskyvyn nosto. Tärkeitä ovat myös väestönsuojien ylläpito ja täydennysrakentaminen sekä pelastustoimen kyvykkyys vastata CBRNE-toimintaan ja siitä aiheutuviin mahdollisuuksiin, ja ne myös varmistetaan. Nämä kaikki ovat osa niiden päätösten jatkumoa, joiden kautta hallitus nostaa nyt Suomen ja suomalaisten sisäisen turvallisuuden tasoa. Huomionarvoista on myös se, että vaikka osana aiemmin linjattuja säästöjä hallinnonalalle kohdistui se prosentin säästötavoite, näitä säästöjä ei tulla kohdentamaan poliisin, Rajavartiolaitoksen ja suojelupoliisin ydintehtäviin — kiitos siitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-09-24T12:27:40,2025-09-24T12:28:56,Hyväksytty,1.1 2025_84_201,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Nieminen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_202,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. — Kansalaisten turvallisuus on perussuomalaisille ykkösasia. Ollaan saatu hienoja saavutuksia nyt turvallisuuden saralta, ja tämä on upeaa. Kansalaisten turvaaminen vaatii kovia toimia, ja nyt niitä olemme tehneet. Otamme käyttöön monet keinot, joilla turvallisuutta ylläpidetään. Rikolliset saadaan ja he myös pysyvät kiven sisällä, ja uhrit saavat enemmän oikeutta. Vahvistamme poliisin, rajaviranomaisten ja pelastuksen resursseja, jotta apu tulee ajoissa perille, oli kyseessä sitten arjen hätätilanne tai turvallisuusuhka. On tärkeää huomioida, kuten täällä salissa on jo tuotu esille, että sisäturvallisuus ja ulkoturvallisuus ovat tänä päivänä jo yhtä. Toivonkin, että tähän kiinnitetään myös rahoituksessa huomiota, niin että henkilöstö ja kalusto tulevat toimimaan yhdessä tehtävillä yhä tiiviimmin ja yhdessä muun muassa laitteita käyttäen. Myöskin toivon, että panostukset peruspoliisityöhön tehdään ja nähdään sen tärkeys, koska peruspoliisityö kuitenkin siellä taustalla ylläpitää yhteiskuntarauhaa. Vielä nopeasti tähän ensihoitoon: [Puhemies koputtaa] voisin yhtyä edustaja Heinosen kysymykseen, jota olen nostanut hallintovaliokunnassa esille, elikkä että olisiko aika siirtää pelastuslaitos myös sisäministeriön alle. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-09-24T12:28:56,2025-09-24T12:30:21,Hyväksytty,1.1 2025_84_203,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Kymäläinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_204,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Myös minä yhdyn kiitoksiin. Koen, että aita itärajalla on hallituksen yksi ainoita konkreettisia toimenpiteitä, mitä sympatiasta itärajaa kohtaan on tämän hallituskauden aikana tullut, mutta ei se meidän elinvoimaan valtavasti vaikuta. Mutta sitten tästä sisäisestä turvallisuudesta, mikä on hallituksen yksi prioriteetti ja aivan hyvä niin. Menen nyt tähän poliisien määrän kasvattamiseen. Hyvä myöskin niin, että poliiseja varmasti lisää saadaan, mutta välillä tuntuu, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Meillä oli tuossa kaksi tuntia soteministerien hallinnonalan keskusteluja. Siellä monissa hallituspuolueiden puheenvuoroissa vähäteltiin lapsiperheköyhyyttä ja eriarvoisuutta, ja kuitenkin poliisi itse on ottanut tämän tällaisena uutena, lisääntyvänä ilmiönä, omana haasteenaan toimintaympäristössään esille: juuri eriarvoisuuden kasvun, joka aiheuttaa lisää mielenterveysongelmia ja poliisitehtäviä ja jopa tämmöisen ilmiön oman käden oikeuden käyttämisen kasvamisesta. [Puhemies koputtaa] Tunnistaako hallitus tämän eriarvoistumispolitiikan, miten se johtaa myöskin sisäisen turvallisuuden ongelmiin? Vähän tähän edelliseen Kontulan puheenvuoroon: olemmeko sellaisessa kierteessä, [Puhemies: Aika!] että sitten tarvitaan lisää kovaa toimintaa ja poliiseja?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2025-09-24T12:30:21,2025-09-24T12:31:54,Hyväksytty,1.1 2025_84_205,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_206,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia ministeri Rantaselle erinomaisesta toiminnasta teidän hallinnonalallanne. Tämä sisäisen turvallisuuden hoitaminen on kyllä mennyt todella hyvin. Tuolla rajaseutukunnissa olemme olleet turvallisella mielellä rajaturvallisuudesta, että siellä voi elää todellakin ja sieltä raja yli ei porukkaa tule. Siitä vilpitön kiitos teille. Toivon, että näin on jatkossakin. Meillä rajaseutukunnissahan viranomaisten turva, poliisi, on käytännössä aika pitkälti vetäytynyt meidän maakunnassa Joensuuhun. Käyvät ne silloin tällöin mittaamassa nopeuksia, onko Hoskosen auton mittari todella kunnossa, mutta se todellinen ongelma on siinä, että viranomaisten näkyvyys on aika heikkoa. Mutta Rajavartiolaitos on hoitanut tehtävänsä kiitettävästi. Moni ei varmaan tiedä sitä, että rajavartioautossa, kun siellähän liikutaan partiotehtävissä rajan pinnassa ja monessa muussakin paikassa, on tietysti valmius ottaa vastaan poliisitehtäviä yhteistyössä poliisin kanssa tietenkin — ei omavaltaisesti, vaan poliisin luvalla ja poliisin määräyksestä. Siellä on mukana myös tämmöistä kohtuullisen korkeatasoista ensiaputaitoa, muun muassa defibrillaattorit löytyvät ja monta muuta taitoa. Kysyn teiltä, ministeri: oletteko varmistaneet sen, että tämä taito ja siihen riittävät resurssit ovat olemassa, koska se on näille pitkien välimatkojen kylien ihmisille henki ja elämä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-09-24T12:31:54,2025-09-24T12:33:13,Hyväksytty,1.1 2025_84_207,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_208,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kansanedustajan tärkein tehtävä on varmistaa suomalaisen arjen turvallisuus. Juuri nyt panostamme turvallisuuteen paitsi rajoilla ja isänmaamme puolustuksessa myös jokaisen kansalaisen arjessa. Poliisin määrärahoja nostetaan, jotta poliisien määrä kasvaa kohti 8 000 poliisin tavoitemäärää, ja palkkoja korotetaan, jotta poliisin läsnäolo voidaan taata maassa. Suojelupoliisin ja Rajavartiolaitoksen toimintakyky turvataan, pelastajien koulutusta lisätään ja väestönsuojien sekä pelastustoimen valmiuksia vahvistetaan. Me olemme myös puuttuneet jengirikollisuuteen koventamalla rangaistuksia. Oppositiosta on helppo puhua turvallisuudesta juhlapuheissa tai kritiikissä, mutta tosiasia on, että tämä hallitus tekee ne päätökset, joilla Suomi on aidosti turvallisempi paikka elää. Turvallisuus on yhteiskuntamme tärkein kivijalka. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-24T12:33:16,2025-09-24T12:34:30,Hyväksytty,1.1 2025_84_209,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Eerola., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_210,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Myös minun puolestani vilpittömät kiitokset ministeri Rantaselle. Tämä sisäministeriön pääluokka tässä budjetissa sisältää suuren joukon meille perussuomalaisille, ja kaikille suomalaisille, tärkeitä asioita, ja sama voidaan toki sanoa koko tästä hallituskaudesta eli siitä ajasta, jonka te, ministeri Rantanen, olette tätä sisäministerin pestiä hoitanut. Poliisitoimi, niin kuin kuultiin, tulee saamaan yhteensä 1,1 miljardia, joka on taas hiukan enemmän kuin edellisellä kaudella. Samaten, minulle tärkeä, tämä Rajavartiolaitos, mikä tässä mainittiin: resurssit itä- ja etenkin meillä kaakkoisrajalla ja merirajalla tulevat paranemaan. Ainoa sektori, jolla rahat vähenevät, on maahanmuuttopuoli, ja sieltä leikataankin sitten oikein reilusti. Koko sen ajan, kun te olette, ministeri Rantanen, sisäministerinä toiminut, on Suomeen tulevien uusien turhapaikanhakijoitten määrä laskenut, ja se, mikä on noussut, on ollut sitten nämä maasta poistamiset. Tämä on oikein hyvä linja, ja tämä jatkuu myös ensi vuonna. Kiitos siitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-09-24T12:34:30,2025-09-24T12:35:40,Hyväksytty,1.1 2025_84_211,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_212,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn myös kiitoksiin ministerin suuntaan panostuksista sisäiseen turvallisuuteen. Mutta hallitus esittää vuoden 2026 budjetissa pelastustoimen määrärahojen leikkauksia samaan aikaan, kun sisäministeriön työpöydällä valmistelussa olevassa ohjeistuksessa kelpoisuusvaatimusten tiukennukset uhkaavat kaventaa sopimuspalokuntien toimintaa. Tämä on hälyttävää, sillä juuri annetussa sisäisen turvallisuuden selonteossa hallitus itse toteaa, että sopimuspalokunnilla on merkittävä rooli ensivastetoimijoina ja pelastuspalveluiden tuottajina ja niiden toimintaedellytyksistä tulee huolehtia. Selonteossa luvataan, budjetissa leikataan ja ohjeilla hankaloitetaan. Kysyn ministeri Rantaselta: Miksi hallitus budjetissa heikentää pelastustoimen resursseja? Suhtaudutteko kentältä tulleeseen painavaan viestiin vakavasti, ja oletteko valmis painamaan jarrua valmistelussa olevan pelastustoiminnan tehtävien fyysisiä toimintakykyvaatimuksia koskevan ohjeen kanssa, sillä se ei ole tarkoituksenmukainen, kasvattaa kustannuksia eikä se tue sisäisen turvallisuuden selonteon kirjausta sopimuspalokuntien toimintaedellytysten turvaamisesta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-09-24T12:35:40,2025-09-24T12:36:56,Hyväksytty,1.1 2025_84_213,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Riipi., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_214,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sisäinen turvallisuus kuuluu kaikille, ja vaikka tässä meillä resursseja on pyritty turvaamaan, niin kyllä minäkin olen todella huolissani ja pohjoisessa olemme todella huolissamme pelastustoimen resursseista. Erityisesti Lapissa kasvanut matkailu on tarkoittanut sitä, että ne resurssit ovat tällä hetkellä aivan riittämättömät erityisesti talviaikana niihin riskeihin, mitä siellä on. Konkreettisena huolena ihan tuolta pohjoisimmasta Lapista minä toisin pelastuskopteritoiminnan. Siellä pelastuskopteri Aslak, joka on pelastustoimen sopimusyksikkö, on ollut kesästä saakka maassa johtuen rahoitusvaikeuksista. Yksi rahoitusvaikeuksien syy on se, että sisäministeriön lentotuntien korvausperusteet ovat muuttuneet. Tämä kyllä pitäisi hoitaa kuntoon. Se yksikkö on elintärkeä noilla pitkillä välimatkoilla. Kysyisinkin ministeriltä: miten tämä pelastustoiminta ja pelastuskopteritoiminta harvaan asutuilla alueilla turvataan myös tulevaisuudessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-09-24T12:36:56,2025-09-24T12:37:58,Hyväksytty,1.1 2025_84_215,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Vestman., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_216,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tilastot maahanmuuttajien yliedustuksesta sosiaali- ja työttömyysturvan saajissa kertovat vastaansanomattomasti, että aiempi maahanmuuttopolitiikka epäonnistui. Maahanmuuttajia on Suomessa kotoutettu sosiaaliturvalle, vaikka maahanmuuttajien tulisi kotoutua työhön ja kieleen. Hallitus nosti kotoutumisen keskiöön työn, kielen ja Suomen säännöt sekä velvoitteet oikeuksien rinnalle. Humanitaariseen maahanmuuttoon on tehty EU-oikeuden sallimia kiristyksiä ja työperäistä maahanmuuttoa on samaan aikaan sujuvoitettu kestävästi. Koko oleskelulupajärjestelmän legitimiteettiähän murentaa se, että osa kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneista henkilöistä ei palaa lähtömaahansa. He jäävät siis laittomasti Suomeen. Voitteko, ministeri, kertoa, miten hallitusohjelman 15-kohtaisen maasta poistumisen paketin toimeenpano etenee? Maasta poistamiset ovat ainakin lisääntyneet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2025-09-24T12:37:58,2025-09-24T12:39:05,Hyväksytty,1.1 2025_84_217,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_218,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan kanssa kiittää ministeriä sisäisen turvallisuuden alalla lainsäädäntöön tehdyistä muutoksista, jotka ovat meidän yhteiskunnan taloudelle ja turvallisuudelle hyvin suotuisia. Tuossa edustaja Elo otti esiin sen kotoutumisesta leikatun rahamäärän, joka on minun mielestäni toistasataa miljoonaa, ylitse. Varmaan siihen liittyy paljon eri asioita, mistä se raha on poistettu, mutta oman kokemukseni mukaan Suomeen kotoutuvat parhaiten ne, jotka eivät ole saaneet mitään kotoutuspalveluja. Näkemykseni mukaan näissä palveluissa opetetaan kaikki mahdolliset paikat, joista saa hakea tukia ja erilaisia taloudellisia tukimuotoja. Eikö sieltä pitäisi vielä leikata ihan ne kaikki loputkin kotouttamiseen tarkoitetut rahat? Aselupien hinta on semmoinen, mikä minua huolestuttaa, ja kiitän siitä, miten vasemmisto-oppositio on käyttäytynyt täällä. Kaikki ovat arvostaneet ministerin toimintaa. Se on kyllä hienoa ja poikkeuksellista tässä salissa. [Anna Kontula: Ei ihan kaikki! — Juho Eerola: Niin, yksi oli!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-09-24T12:39:05,2025-09-24T12:40:19,Hyväksytty,1.1 2025_84_219,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Kaarisalo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_220,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos myös minun puolestani ministeri Rantaselle pääluokan esittelystä. On todella välttämätöntä, että sisäisestä turvallisuudesta vastaavien viranomaisten toimintaedellytyksistä pidetään huolta ja ne varmistetaan, sillä turvallisuutta haastavat nyt monet tekijät eikä vähiten huono-osaisuuden ja yhteiskunnallisen ulkopuolisuuden kasvu aivan tavallisten suomalaisten keskuudessa. Tämä ajaa ihmisiä rikollisuuden lisäksi kasvavissa määrin myös päihteiden käyttöön, ja me kaikki tiedämme esimerkiksi nopeasti kriisiytyvän tilanteen alfa-PVP:n osalta. Me kuljemme kohti katastrofia. Ongelmien juurisyihin pitäisi pystyä aidosti puuttumaan, pelkkä vankiloiden rakentaminen ei riitä. Kysyisin ministeriltä: kuinka vaarallisten muuntohuumeiden leviäminen aidosti estetään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-09-24T12:40:23,2025-09-24T12:41:28,Hyväksytty,1.1 2025_84_221,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Lahdenperä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_222,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille budjetin esittelystä. Turvallisuudesta huolehtiminen tarkoittaa kokonaisuudesta huolehtimista, Puolustusvoimien lisäksi sisäisen turvallisuuden viranomaisten toimintakyvystä: poliisin, pelastuslaitoksen ja Rajavartiolaitoksen. On oikein ja välttämätöntä, että sisäisen turvallisuuden viranomaisista pidetään huolta. Se on kansalaisten arjen turvaa ja kansakunnan kriisinsietokykyä parhaimmillaan. Onkin tärkeää todeta, että Orpon hallitus on koko kautensa ajan määrätietoisesti vahvistanut sisäisen turvallisuuden resursseja — kiitos näistä panostuksista. Olisin kysynyt ministeriltä näkökulmaa: olisiko Suomessa syytä tiivistää ja kehittää sisäisen turvallisuuden koulutuksien yhteistyötä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-09-24T12:41:28,2025-09-24T12:42:21,Hyväksytty,1.1 2025_84_223,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_224,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ministeri Rantanen, minäkin haluan ensiksi kiittää teitä siitä johdonmukaisesta työstä, jota olette tehnyt suomalaisen turvallisuuden eteen. Erityisesti arvostan sitä, että olette kuunnellut kansalaisten huolia ja ryhtynyt konkreettisesti muuttamaan asioita niiden pohjalta. Haitallinen ja hallitsematon maahanmuutto koskettaa jokaista suomalaista jollain tavalla. Se voi tarkoittaa turvattomuutta tai esimerkiksi yhteisten veroeurojen kuluttamista. Tällä hallituskaudella on tehty useita kiristyksiä maahanmuuttolakeihin, mikä on aiheuttanut laajaa keskustelua. Itse näen, että näiden muutosten tarkoituksena on varmistaa, että Suomeen tulevat maahanmuuttajat haluavat ja pystyvät kotoutumaan maahamme. Siksi haluaisin kysyä teiltä, arvoisa ministeri Rantanen: kertoisitteko, millä tavalla jo tehdyt maahanmuuttolakien kiristykset vaikuttavat pitkällä tähtäimellä Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-09-24T12:42:21,2025-09-24T12:43:13,Hyväksytty,1.1 2025_84_225,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_226,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eheä yhteiskunta on osa kokonaisturvallisuutta, ja viime aikoina on huolta paljon herättänyt tämä PVP, mikä tänäänkin tässä keskusteluun on noussut. THL julkaisi jätevesitutkimuksiaan, ja muun muassa Satakunnassa Huittisissa on löytynyt jäämiä enemmän kuin monissa suurkaupungeissa, elikkä Huittisia enemmän jäämiä löytyy ainoastaan Helsingistä, Espoosta, Tampereelta, Hämeenlinnasta ja Salosta. Huittisten puhdistamolla toki käsitellään Huittisten lisäksi myös Sastamalan ja Punkalaitumen jätevedet, mutta nekään eivät varsinaisia isoja kaupunkikeskuksia ole. Nyt on paljon puhuttu näistä isoista kaupungeista ja kasvukeskuksista tämän ongelman yhteydessä, mutta, arvoisa ministeri: miten te ajattelitte huomioida tämän huumausaineen käytön leviämisen ja PVP:n käyttämisen leviämisen myös pieniin kaupunkeihin? Miten huomioitte tämän asian?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-09-24T12:43:13,2025-09-24T12:44:13,Hyväksytty,1.1 2025_84_227,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Holopainen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_228,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä ajassa sisäinen turvallisuus ja yhteiskunnan kriisinkestävyys ovat mitä tärkeimpiä asioita pitää huolta. Olen kuitenkin itse vähän pettynyt siihen painotukseen, jossa korostetaan tällä hetkellä aika lailla näitä kovia toimia rikollisuuden torjumiseksi. Vaikkapa nyt tässä vastikään julkaistussa sisäisen turvallisuuden selonteossa olisi toivonut enemmän painotusta siihen, kuinka pidettäisiin huolta siitä, että me olemme kaikki rakentamassa Suomessa tätä turvallisuutta, ja kuinka voitaisiin vahvistaa ihmisten omaa osallisuutta ja toimijuutta tässä asiassa. Tämmöinen pelkkä uhkalähtöisyys on mielestäni ongelmallista. Olisin kysynyt ministeriltä: kuinka te itse näette esimerkiksi ennalta estävän toiminnan merkityksen ja kuinka teidän mielestänne voisimme yhdessä edistää yhteisöllisyyttä ja voisimme muun muassa tämmöistä nyt aika vaikeaksi muodostunutta polarisaation kasvua yhteistuumin kitkeä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-09-24T12:44:13,2025-09-24T12:45:17,Hyväksytty,1.1 2025_84_229,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_230,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan yhtyä niihin laajoihin kiitoksiin, joita täällä on yli hallitus—oppositio-rajan tullut ministeri Rantaselle siitä hyvästä työstä, jota hän on tällä vaalikaudella suomalaisten turvallisuuden vahvistamiseksi tehnyt — kiitos. Myös sisäisen turvallisuuden selonteosta tuli mielestäni aivan erinomainen, ja oli tietysti suuri ilo ja kunnia saada siinä tehdä tiivistä vuorovaikutusta ministerin kanssa. Ajattelen niin, että Ruotsin tie ei saa olla Suomen tie. Mielestäni tämä tulee kyllä tuon selonteon kirjauksissa hyvin esiin, että Suomi tulee tekemään tarvittavat toimet, jotta vältymme sen kaltaiselta kehitykseltä, josta länsinaapuristakin monet kollegat ovat meille korostaneet, ja he ovat vedonneet siihen, että tehkää Suomessa nämä toimet, koska te voitte vielä välttää sen hankalan kehityksen, jonka he ovat kohdanneet. Tässä mielessä tietysti haluan ajatella myös niin, että silloin kun keskustelemme sisäministeriön pääluokasta ja sisäisen turvallisuuden toimenpiteistä, niin silloin keskustellaan niistä. Sitten kun keskustellaan varhaiskasvatuksesta tai sosiaalitoimen asioista, niin niistä keskustellaan niiden pääluokkien alla. Sen vuoksi esimerkiksi sisäisen turvallisuuden selonteossa keskitytään nimenomaan siihen, mitä turvallisuusviranomaiset voivat tehdä. Se oli mielestäni hyvä, ja kiitos myös siitä ministerille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-09-24T12:45:17,2025-09-24T12:46:40,Hyväksytty,1.1 2025_84_231,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_232,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos, sisäministeri Rantanen, erinomaisesta työstäsi. Perussuomalaiset tekevät nyt sitä, mitä ovat luvanneet. Turvallisuutta on vahvistettu ja vahvistetaan edelleen. Maahanmuuttoa kiristetään. Maassa maan tavalla tai maasta pois, sitä me nyt toteutamme. Maahanmuuton määrärahoja leikataan yli 140 miljoonaa euroa ja maasta poistamiseen varataan 4 miljoonaa euroa. Poliisille 40 miljoonan euron lisäys, ja rikosperusteisten karkotusten vahvistaminen: karkotusten määrä on jo nyt kasvanut 40 prosenttia. Turvapaikkapolitiikkaa tiukennetaan pohjoismaiselle tasolle ja pysyvän oleskeluluvan ehtoja kiristetään. Tämä on vastuullista politiikkaa suomalaisten turvallisuuden ja yhteiskunnan eheyden puolesta. Kiitos paljon työstäsi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-09-24T12:46:41,2025-09-24T12:47:37,Hyväksytty,1.1 2025_84_233,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Kokko., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_234,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tuntuu siltä, että täällä oppositiossa ei ole oikein mitään, mistä kiittäisi tai kehuisi nykyhallitusta, mutta täytyy tässä yhteydessä kyllä sanoa, että te, arvoisa ministeri, olette kyllä toiminut hyvin sisäisen turvallisuuden vahvistamiseksi koko kautenne ajan, ja siitä kiitokset. Nostaisin itse esille tämän suojelupoliisin merkityksen sekä sisäisen että ulkoisen turvallisuuden vahvistamisessa varsinkin tässä kansainvälisessä tilanteessa, missä me olemme. Huomasin, että juuri on tullut STT:n uutinen siitä, että pääministeri on nostanut esille sen, voisiko suojelupoliisin siirtää valtioneuvoston alaisuuteen. Miten te ministerinä näette tämän asian? Ja jos tämmöistä turvallisuuspoliittista koordinaatiota halutaan, niin edellisellä kaudella väläytettiin tämmöisen kansallisen turvallisuuden neuvonantajan tehtävän perustamista valtioneuvoston kansliaan. Miten te näette tällaisen mahdollisuuden? Olisiko tämä yksi keino koordinoida näiden eri turvallisuuselimien työtä ja viestin kulkua sitten valtioneuvoston kansliaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-09-24T12:47:37,2025-09-24T12:48:44,Hyväksytty,1.1 2025_84_235,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_236,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edelliset tunnit tässä salissa puhuttiin soten vakavista ongelmista: kuinka vanhusten hoivan tarvetta on tarjoajia enemmän, henkilöstöä ei riitä mitoituksiin ja kustannukset kasvavat vauhdilla eivätkä rahat riitä. Hieman irvokasta näiden vanhustenkin kannalta on, että samaan aikaan uutisotsikoissa kuitenkin meille kerrotaan, miten kallista valtiolle ja hyvinvointialueille on yhtäältä vastaanottaa pakolaisia, toisaalta vuokrata heille asutukseksi miljoonahuviloita järvenrannoilta, mitoittaa seitsemää tulijaa kohti kahdeksan soteammattilaista ympärivuorokautisesti, ja kaikki tämä toteutetaan vailla huolta kustannuksista tai henkilöstön riittävyydestä. Minusta Suomen on ensisijaisesti huolehdittava omistaan. Me emme voi Suomena olla koko maailman sosiaalitoimisto, lääkäriasema tai hoivapalvelukeskus. Rahat eivät riitä, on priorisoitava, ja tällä saralla uskon, että, sisäministeri Rantanen, pystytte tekemään vaikuttavia toimia ja tervehdyttämään Suomea.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-09-24T12:48:44,2025-09-24T12:49:51,Hyväksytty,1.1 2025_84_237,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_238,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! 309 miljoonaa ihmistä elää tällä hetkellä pakolaisina ja humanitäärisen avun varassa. Vain viidesosa heistä saa tarvitsemaansa apua. Lukemat ovat ennätyssuuria, ja on kyllä todella surullista, että tällaisena aikana Suomi ajaa kiintiöpakolaisten määrän aivan minimiin. Kotoutumiseen ja kielen oppimiseen kannattaisi Suomessa panostaa. Työllisyys voittaisi siinä, kansantalous voittaisi siinä. Nyt tehdään kielen osaamisesta pakollista, mutta kieliopintoja ja kotoutumista ajetaan samalla alas — aivan ristiriitainen linja. Arvoisa puhemies! Poliisin resurssilisäys on hyvä suunta, joka alkoi jo viime kaudella, ja hyvä, että sitä jatketaan. Nyt kun resurssia tulee lisää, niin voisiko sitä kohdentaa entistä enemmän ennaltaehkäisyyn, esimerkiksi koulupoliisitoimintaan? Poliisi on itsekin esittänyt, että eläinsuojelupoliisin toimintaa pitäisi laajentaa Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-09-24T12:49:51,2025-09-24T12:50:58,Hyväksytty,1.1 2025_84_239,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_240,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Panostukset poliisin rahoitukseen ja ulkomaalaisvalvonnan tehostamiseen ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Maasta poistamiseen varataan tässäkin talousarviossa 3,8 miljoonaa euroa. Ylipäätään maahanmuutto on selkeästi yksi niistä kohteista, joista lähdetään säästämään, sillä siihen ehdotetaan yli 140 miljoonaa vähemmän kuin aiempana vuonna. Maahanmuuttopolitiikkamme ottaa ensi vuonna hyviä harppauksia parempaan päin ihan lainsäädännönkin tasolla. Esimerkiksi turvapaikkapolitiikkaa tiukennetaan, ja on jo osin tiukennettukin, keskeisiltä osin vastaamaan yleispohjoismaista tasoa, kuten hallitusohjelmassa on kirjattuna. Lopuksi haluan kiittää ministeri Rantasta hyvästä otteesta hallintonsa alalla ja tuon terveisiä Pohjanmaalta. Siellä vanha isäntä epäili ministerillä olevan pohjalaiset juuret, koska on niin jämerä emäntä. — Kiitos. [Naurua]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-09-24T12:50:58,2025-09-24T12:52:06,Hyväksytty,1.1 2025_84_241,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_242,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos, sisäministeri Rantanen, esittelystä ja erinomaisesta työstäsi, sisäiseen turvallisuuteen kohdistetusta merkittävästä panoksesta sekä rajalain toteutumisen johdosta. Sisäministeriön osalta iloitsen siitä, että poliisitoimen määräraha kasvaa ensi vuonna 40 miljoonalla eurolla. Itsekin poliisina tiedän, kuinka tärkeää tämä rahoitus on kentälle ja nimenomaan siihen operatiiviseen työhön. Arvoisa puhemies! Sisäministeri Rantasen johdolla maahanmuuttopolitiikka on muuttunut järkilinjalle. Se näkyy myös tässä budjetissa. Maasta poistamiseen varataan vajaat neljä miljoonaa euroa, mikä on erittäin hyvä. Jo nyt olemme nähneet, että resurssien kasvamisen myötä rikosperusteisten karkotusten määrä on kasvanut 40 prosenttia. Kotoutumisen kustannukset tippuvat myös ensi vuonna noin 80 miljoonaa euroa, kiitos hallituksen. Olisin kysynyt sisäministeriltä: voisitteko vielä avata tässä yhteydessä hallituksen linjaa siitä, että kotoutuminen lähtee itsestä eikä yhteiskunnasta? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-09-24T12:52:08,2025-09-24T12:53:18,Hyväksytty,1.1 2025_84_243,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Nyt näyttää siltä, että kaikki edustajista ovat saaneet ainakin yhden puheenvuoron. Annan vielä viimeisen vastauspuheenvuoron edustaja Peltokankaalle ja sen jälkeen ministerille vähän pidemmän vastauspuheenvuoron.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_244,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, rouva puhemies! Kiitos myöskin tästä keskustelusta. Tässä on tullut erittäin hyviä huomioita ympäri salin. Elikkä otetaan tässä nyt... No, itse asiassa haluan ihan kertoa, koska tuli puheeksi tämän maanpuolustuksen ja ylipäätään ulko‑ ja turvallisuuspolitiikan ja sisäisen turvallisuuden nivoutuminen yhteen, että eduskunnassahan on tehty myöskin semmoinen pieni askel siihen suuntaan, että tämä yhteistyö vahvistuu. Otetaan esimerkkinä maanpuolustuskurssi, joka vierailee ansiokkaasti aina startissaan kuuntelemassa ja katsomassa eduskunnan päätä. Aikaisemminhan maanpuolustuskurssin ovat tavanneet ulkoasiainvaliokunta ja puolustusvaliokunta. Tällä kaudella nyt mukana on myöskin hallintovaliokunta, mikä on erittäin hyvä uudistus. Näissä keskusteluissa nimenomaan tulee se tärkeä asia, että se rajapinta on tänä päivänä häilynyt. Tänä päivänä meidän raja‑ ja poliisiviranomainen antaa ensivasteen, ihan sama, mitä vakavaa tapahtuu meidän rajoilla. Tästä johtuvasta syystä tämä yhteistyö, mitä täällä on tuotu esiin, olisi erittäin tärkeää. Sekunnin vien vielä, arvoisa puhemies. — Pelastustoimen huomiot ovat myöskin erittäin hyviä tässä. Hyvä jatkaa tätä debattia, ja käydään juttua sitten tuolla käytävillä lisää. Kiitoksia ministerille kovasti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-09-24T12:53:33,2025-09-24T12:54:56,Hyväksytty,1.1 2025_84_245,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Ministeri Rantanen, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_246,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tästä hyvästä keskustelusta. Täällä oli erinomaisia huomioita. Ehkä aloitan ihan sillä, että ilman turvallisuutta meillä ei ole mitään, ja niin kuin täällä aivan hyvin kuvattiin, niin tänä päivänä ei sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rajaa ole välttämättä kovin helppo huomata ja liekö tarvettakaan erityisesti katsoa sitä, missä kohtaa se menee. Kaikki tähtää kuitenkin siihen, että isänmaa kaikkinensa ja sen kansalaiset pysyvät turvassa, on se tilanne sitten mikä hyvänsä. Ehkä minä aloitan nyt tästä huumausaineesta lyhykäisyydessään. Alfa-PVP totta tosiaan on iso ongelma monissa kaupungeissa mutta myös pienemmillä paikkakunnilla, niin kuin täällä tuotiin esiin. On tietysti hyvä muistaa se, että alfa-PVP ei suinkaan ole ainoa huume. Se on yksi erittäin vaarallinen muuntohuume, joita meillä liikkuu, ja syy, miksi me ehkä siitä puhumme, on se, että sen käyttäjät käyttäytyvät arvaamattomasti, jopa aggressiivisesti, ja sen vuoksi se näkyy tietysti kansalaisille. Jos siihen olisi yksi hopealuoti, se olisi varmasti jo keksitty ja käytetty, mutta ehkä totean omalta hallinnonalaltani, että saatavuuden vähentäminen on tietenkin a ja o, ja tätä työtä viranomaiset tekevät, pyrkivät saamaan sitä ainetta pois markkinoilta. Sitten on tietysti hyvä huomata, että poliisi taikka Tulli ei yksin tätä ongelmaa ratkaise. Tähän tarvitaan koko yhteiskuntaa. Se lähtee myös siitä, että asenteet huumausaineita kohtaan, jotka ovat lieventyneet viime vuosina, saataisiin takaisin tiukemmiksi. Huumausaineet ovat vaarallisia. Esimerkiksi viihdekäyttöä ei ole olemassakaan, se on huumausaineen käyttämistä sekin. Mielestäni tämän pitää lähteä kyllä täältä. Erityisen tärkeätä meille on tietenkin se, että nuoriin panostetaan ja nuoret otetaan huomioon ja pyritään siihen, että heistä ei tulisi uusia käyttäjiä. Sitten tietysti on pakko todeta se, että tämä meidän vapaan liikkuvuuden alue tältä osin on ongelmallinen, koska vaikka meillä esimerkiksi Schengen-alue on tarkoitettu ihmisten ja tavaroiden liikkumiseen laillisesti, niin siellä valitettavasti liikkuu myös laittomia aineita. Sitten täällä tuotiin esiin se, että meillä lisätään kovasti nyt turvallisuusviranomaisten toimivaltuuksia. Kyllä, meidän turvallisuus- ja toimintaympäristö on sellainen, että punaisena lankana hallituksella on totta tosiaan viranomaisten toimivaltuuksien lisääminen tässä turvallisuusympäristössä, samoin tiedonvaihto. Poliisin rahoituksen osalta olen itsekin hyvin tyytyväinen. Pidän tärkeänä sitä, että poliisilla on nyt kerrankin työrauha. Minä ministerinä odotan poliisilta, että he keskittyvät tällä hetkellä omaan työhönsä sen sijaan, että koko ajan olisi rahoitus tai joku hässäkkä meneillänsä siellä. Totta on se, että maasta poistamiset ovat nousseet ja turvapaikanhakijoiden tulo maahan on vähentynyt. Helsingin poliisilla maasta poistamisen nousu on peräti 60 prosenttia. Tämä on erinomaisen hyvä asia ja tietysti meidän tavoitteita hyvin vastaa. Täällä kysyttiin kokonaisturvallisuuden selontekoa. Hyvin mielenkiintoinen ajatus. Joissain Euroopan maissa tähän on mentykin juuri sen vuoksi, että kun on monta selontekoa, niin ei ole yhdessä paketissa sitä, mitä ehkä pitäisi olla, ja se on varmasti sitten seuraavan hallituksen pohdinnassa. Sitten lyhyesti koto-korvauksista kunnille: Kotoutumista on perinteisesti mitattu käytetyllä rahamäärällä, ei sillä, mitä sillä rahalla saadaan aikaiseksi, ja aivan kuten täällä kuvattiin, niin me nähdään yliedustusta muun muassa sosiaaliturvan käyttämisessä. Siltä osin toteaisin niin, että rahoituksen leikkaaminen on myöskin hyvä insentiivi vaatia tehokkuutta ja vaikuttavuutta niiltä koulutuksilta. Toisaalta me olemme uudistamassa koto-lakia siten — kun täällä kysyttiin, miten varmistetaan se, että kielikoulutukseen riittävät resurssit — että me poistamme sieltä kotoutumisen puolelta kaikkea muuta turhanpäiväistä tilpehööriä ja keskitymme nimenomaan siihen kielikoulutukseen ja yhteiskunnan tuntemukseen. Täällä nostettiin esiin sopimuspalokunnat. Heidän merkitystään ei voi väheksyä yhtään tässä sisäisen turvallisuuden kentässä, ja pidän erittäin tärkeänä, että nämä toimintaedellytykset säilyvät, on kysymys sitten ohjeista tai mistä tahansa. Ihan lyhyesti loppuun, arvoisa puhemies, totean ensinnäkin tästä suojelupoliisista ja valtioneuvoston kansliasta, että totesin tuohon jo, että sellaisesta ei ole hallitusohjelmassa ja suojelupoliisi ei ole nyt siirtymässä valtioneuvoston kansliaan vaan pysyy sisäministeriössä. Ja aivan loppuun: Maahanmuuton järkiperäistäminen jatkuu. Me olemme tehneet valtavan määrän näitä uudistuksia, ja niillä totta tosiaan pyritään siihen, niin kuin hallitusohjelma sanoo, että mahdollisimman vähän humanitääristä maahanmuuttoa suuntautuu Suomeen tai ylipäätänsä Eurooppaan, ja tässä yhteydessä toimimme sekä kotimaassa että eurooppalaisella kentällä. Ja aivan loppuun totean, että Pohjanmaalle voi lähettää terveisiä, että ei ole pohjalaisia juuria, kyllä ne ovat karjalaiset juuret. [Naurua]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-09-24T12:55:02,2025-09-24T13:00:53,Hyväksytty,1.1 2025_84_247,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitokset ministerille. — Ja sitten siirrymme oikeusministeriön pääluokkaan, johon on myös varattu tunti. — Ministeri Meri, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_248,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pakko todeta tuohon äskeisen keskustelun lopetukseen, että tässäkin on rouva, joka niin sanotusti Karjalasta kajahtaa. Mutta mennään vakavasti, arvoisa puhemies, oikeusministeriön hallinnonalan pääluokkaan. Tällä rahoituksella rahoitetaan oikeusvaltion ydintoimintoja eli koko yhteiskunnan selkärankaa, näin voin sanoa. Hallinnonalan budjetiksi on ensi vuodelle esitetty 1,2 miljardia euroa, ja mitoitus vuodelle 26 on noin 37 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 25 varsinaisessa talousarviossa, kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei huomioida. Oikeudenhoidon toimintakykyä ovat takaamassa osaltaan meidän tuomioistuinlaitos, Oikeuspalveluvirasto, joka huolehtii kansalaisille julkista oikeusapua, holhoustoimen edunvalvontaa sekä talous- ja velkaneuvontaa. Myös Syyttäjälaitos, Ulosottolaitos, Rikosseuraamuslaitos, Oikeusrekisterikeskus sekä hallinnonalan erityisviranomaiset huolehtivat meidän koko oikeudenhoidosta, ministeriötä tietysti unohtamatta — tuomme uutta, hyvää lainsäädäntöä. Kokonaisrahoitustilannetta parantaa oikeudenhoidon selontekoon liittyvä rahoitus, jonka taso nousee kuluvan vuoden 65 miljoonasta eurosta 80 miljoonan euron tasoon ensi vuonna. Julkisen talouden heikosta tilanteesta johtuen säästöjä on kohdistunut väistämättä myös oikeusministeriön toimintamenoihin, ja järkevää toimintaa on aina, totta kai, syytä hakea. Hallinnonalalle on kohdennettu toimintamenosäästöjä, joiden kokonaistaso on ensi vuonna lähes 24 miljoonaa euroa. Olen kuitenkin kaikesta huolimatta tyytyväinen, että tämä hallitus huolehtii Suomen ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta sekä oikeudenhoidon toimintakyvystä kohdentamalla yleistä linjaa vähäisemmät säästöt näille toimijoille. Kiitos siitä kaikille hallituspuolueiden toimijoille. Oikeudenhoidon ketjussa on huolehdittava muun muassa syyttäjien, tuomioistuimien ja viime kädessä Rikosseuraamuslaitoksen resursseista ja hyvästä lainsäädännöstä, jolla estetään pullonkaulojen syntymistä. On tärkeää varmistaa, että ihmiset saavat oikeussuojaa ja asiat saadaan ripeästi ja laadukkaasti käsiteltyä. Ensi vuoden esityksessä näkyvät erityisesti lisämäärärahat rangaistusten kiristämisiin, joita ovat esimerkiksi muutokset ensikertalaisuus- ja aserikoslainsäädäntöön sekä varautuminen näin ollen lisävankipaikkoihin. Lisämäärärahat näkyvät erityisesti Rikosseuraamuslaitoksella. Toki näitä on lisätty ketjussa myös syyttäjille ja tuomioistuimille, mutta Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot nousevat noin 310 miljoonaan euroon, joka on lähes 16 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Tämä on merkittävä panostus turvalliseen yhteiskuntaan. Lisäksi ehdotetaan lisärahoitusta rikoksen uhrien tukipalveluihin. Hallitusohjelmassahan on korostettu sitä, että uhreja ei pidä unohtaa, heitä tulee auttaa. Tämä johtuu siitä, että rikosuhrimaksuja korotettiin lailla, joka keväällä eduskunnassakin hyväksyttiin — kiitos eduskunnalle lakiesityksen hyväksymisestä — ja maksut nousevat 50 prosenttia ensi vuodesta lukien. Tavoitteena on siis turvata rikoksen uhreille tarpeelliset tukipalvelut ja niiden saatavuus ja lisätä tietysti rikoksentekijöiden vastuuta näitten uhrien tukipalvelujen rahoituksesta. Tämän myötä ehdotetaan 700 000 euron lisämäärärahaa rikosten uhrien avustuksiin, joita tuottavat muun muassa Rikosuhripäivystys ja lähisuhdeväkivallan auttava puhelin Nollalinja. Erikseen haluan nostaa esiin myös tietosuojavaltuutetun haastavan resurssitilanteen. Valtuutetun tehtävät ovat merkittävästi lisääntyneet. Tämä johtuu erityisesti kasvavasta EU:sta tulevasta sääntelystä, mikä on johtanut käsittelyjen ruuhkautumiseen ja käsittelyaikojen kasvuun. Tähän olemme nyt vastaamassa tässä ehdotuksessa. Nämä resurssit turvataan nyt reilun kahden miljoonan eli 2,3 miljoonan euron suuruisilla sisäisillä kohdennuksilla, jotka on etsitty pääluokan sisältä. On tärkeää löytää ratkaisu tietosuojavaltuutetun pitkään jatkuneeseen resurssivajeeseen ja sen korjaamiseen. Arvoisa puhemies! Ministeriön hallinnonala on määrärahoilla mitattuna pieni, noin 1,2 miljardia euroa, kun vertaa sitä koko valtion budjettiin, joka on 90 miljardia. Tällä määrärahalla me varmistamme oikeusvaltion ydintoiminnot ja selkärangan, kuten kerroin, joita tuottavat tuhannet oikeudenhoidon ammattilaiset, joita kiitän kovasta ja hyvästä työstä, mutta halusin tuoda esille tämän suhteen, miten hyvin me melko pienelläkin budjetilla pyöritämme erittäin tärkeää hallinnonalaa. Näissä kuvatuissa talouden raameissa jatkamme oikeusministeriössä ja hallinnonalalla työtä turvallisemman yhteiskunnan ja paremman oikeusvaltion eteen. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-09-24T13:01:09,2025-09-24T13:06:50,Hyväksytty,1.1 2025_84_249,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitokset ministeri Merelle. — Ja nyt sitten ne, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron, painavat V-painiketta ja nousevat seisomaan. — Edustaja Eerola.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_250,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva ministeri! Kiitokset ministeri Merelle. Tämä oikeusministeriön pääluokka, aivan kuten sisäministeriö tuossa edellä, sisältää tässä budjetissa ison joukon perussuomalaisille ja muillekin suomalaisille tärkeitä asioita. Jos totta puhutaan, niin kuin tässä salissa aina puhutaan, niin näin on käytännössä ollut koko tämän reilut kaksi vuotta eli koko sen ajan, kun te, ministeri Meri, olette tuota pestiä hoitanut. Aikana, jolloin lähes kaikesta joudutaan leikkaamaan, on hyvä huomata, että hallitus näkee tämän oikeusvaltion turvallisuuden ja rikoksista rankaisemisen niin tärkeänä, että vaikeina aikoina tälle sektorille annetaan jopa hitusen lisää rahaa kokonaissumman ollessa tosiaan se 1,2 miljardia. Rikosuhrimaksut nousevat, ensihoitajien, poliisin ja pelastajien suojaa hälytystehtävissä parannetaan, myös maanomistajien asemaa uudella lunastuslailla on parannettu, terrorismilakia kovennetaan ja vaarallisiksi todetut vangit voidaan jatkossa pitää kiven sisässä niin pitkään kuin ne vaarallisiksi todetaan. Tässä muutamia seikkoja, joita on jo tehty ja joita tullaan tekemään. Näitä on ilo meidän siellä lakivaliokunnassa edistää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-09-24T13:07:06,2025-09-24T13:08:26,Hyväksytty,1.1 2025_84_251,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Keto-Huovinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_252,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri! Taloudellisesti haastavina aikoina hallitus priorisoi oikeusvaltiota ja sisäistä turvallisuutta. Epävakaassa maailmantilanteessa oikeusturvasta huolehtiminen on keskeinen osa sekä yksilön että yhteisön kokonaisturvallisuutta, sillä oikeusturvalla varmistamme myös yritystemme kilpailukyvyn ja toimintaympäristön ennakoitavuuden. Oikeudenhoitoon on kohdistettu lisäpanostuksia, joiden avulla muun muassa tuomioistuinten käsittelyaikoja on saatu osin jo lyhennettyä. Tämä on paitsi kansalaisten oikeusturvan vahvistamista myös Suomen talouskasvun edellytysten turvaamista. Hieman huolissani olen kuitenkin oikeusministeriön pääluokkaan kohdistuvista 12,9 miljoonan euron tuottavuussäästöistä. Kysynkin ministeriltä: vaarantavatko nämä hyvän kehityksen? Toinen asia on myöskin: millä tavoin ja miten nämä oikeusprosessien sujuvoittamiseen tähtäävät toimet etenevät tällä hetkellä? — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2025-09-24T13:08:26,2025-09-24T13:09:31,Hyväksytty,1.1 2025_84_253,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_254,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä, ja hieman tuota äskeistä teemaa tässä kanssa käsittelen. Eli asioiden käsittelyn liian pitkä kesto on yksi harvoista suomalaisen oikeusvaltion heikoista kohdista. Asian saaminen tuomioistuimen käsiteltäväksi kohtuullisessa ajassa on keskeinen osa oikeusturvaa. Edellinen eduskunta hyväksyessään selonteon oikeudenhoidosta edellytti toimia oikeudenhoidon rahoitusvajeen korjaamiseksi, tämän ongelman ratkaisemiseksi, mutta tämä budjettiesitys ei täysin vastaa oikeudenhoidon selonteossa annettuja suosituksia. Nyt valitettavasti nämä resurssit tuomioistuimille ensi vuodelle ovat riittämättömiä näiden käsittelyaikojen lyhentämiseen, ja tarvitsemme sen koko oikeusketjun vahvistamista, jotta oikeusvaltioperiaate toteutuu tehokkaasti. Kysyisinkin ministeriltä: mitä hallitus aikoo tehdä liian pitkien käsittelyaikojen lyhentämiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-09-24T13:09:31,2025-09-24T13:10:33,Hyväksytty,1.1 2025_84_255,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Mehtälä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_256,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Rikosseuraamuslaitos on arvioinut, että vuoteen 2030 mennessä tarvitaan yli tuhat vankipaikkaa ja noin 670 henkilötyövuotta lisää, jotta se selviäisi kunnialla tehtävistään. Tällä hetkellä vankiloiden täyttöaste on noin 110 prosenttia, ja kohtuullisena tasona pidetään 90:tä prosenttia. Uusien vankiloiden suunnittelussa ja vankilaverkon kehittämisessä on siten tarpeen edetä. Vankimäärän kasvun taustalla on raaistunut rikollisuus, rikoslakien kiristämiset sekä rangaistuskäytäntöjen koventaminen. Tilannetta vaikeuttavat edelleen myös tuottavuusohjelmassa Rikosseuraamuslaitokselle kohdistetut yhteensä noin viiden miljoonan euron tuottavuussäästöt. Ongelmana vankiloissa on ollut myös henkilöstöpula, kun vanginvartija-alalle ei hakeudu riittävästi koulutettavia. Kun hallitusohjelmaa kirjoitettiin ja säästöpäätöksiä tehtiin, pohditteko hallituksessa sitä, kuinka vankeinhoito meillä voi vastata kasvavaan vankimäärään, jotta vankilapalveluja ei tarvitsisi ostaa superkalliilla esimerkiksi Virosta, kuten heinäkuussa uutisoitiin? Toinen kysymys: missä aikataulussa uusia vankiloita on valmistumassa, ja kuinka on käymässä muille vankiloille, joissa alkaa olla korjaamisen tarpeita? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-09-24T13:10:33,2025-09-24T13:11:51,Hyväksytty,1.1 2025_84_257,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_258,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Oikeusvaltio on maailmanlaajuisesti uhattuna monella suunnalla. Suomessa ehkä se suurin uhka ja ongelma on tämä luottamuksen nakerrus, joka johtuu siitä, että käsittelyajat ovat pitkiä. Se tietysti palautuu resursseihin, ja on tärkeätä, että niitä vahvistetaan, jotta oikeusprosessit ja rikosten käsittely kaikkinensa seuraamuksineen on sujuvampaa. Tässä otetaan oikeaan suuntaan askelia, mutta ei se työ vielä valmiiksi tule. Lisäksi sitä osin haastaa tavallaan se, että tiukentuva kriminaalipolitiikka kyllä sitten näkyy myös kustannuksina. On sinänsä rikoksia, joista omakin oikeustajuni sanoo, että täytyy olla kovemmat rangaistukset, mutta samaan aikaan meidän pitäisi pitää huolta, että se fokus on ennen kaikkea rikosten ennalta ehkäisyssä ja tämmöisessä tarkoituksenmukaisessa kriminaalipolitiikassa, ja tiedostaa, että se hintakin on. Yksi asia, jossa näin ei ole, on itse asiassa päihdepolitiikka, jota tehdään Suomessa hyvin rikos- ja kriminaalipolitiikkavetoisesti sosiaali- ja terveyspolitiikan sijaan. Olisin kysynyt ministeriltä: onko tästä kustannusarvioita, mitä maksaa tämä meidän aika moralistinen ja rangaistusperustainen päihdepolitiikka, OM:n puitteissa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-09-24T13:11:51,2025-09-24T13:13:08,Hyväksytty,1.1 2025_84_259,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_260,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeusministeriön hallinnonala on pieni mutta demokraattisen oikeusvaltion kannalta keskeinen. Oikeudenkäyntien sujuvoittaminen on ihmisoikeuskysymys, ja on hyvä, että hallituskin on tähän sitoutunut. Huolta kuitenkin herättää se, että samalla kun rahaa toisella kädellä lisätään, sitä toisella kädellä otetaan pois tuottavuusohjelman ja keväällä päätettyjen säästöjen muodossa. Oikeusministeriö tukee myös järjestöjen työtä esimerkiksi ihmisoikeuksien, rikosten uhrien ja turvapaikanhakijoiden parissa. Myös tämä yhteiskunnalle valtavan arvokas työ on turvattava. Myös Rikosseuraamuslaitos on lisäresurssien tarpeessa. Arvoisa ministeri, vankilat ovat jo nyt täynnä, ja rangaistusten koventamiseen keskittyvä politiikka kasvattaa vankimäärää entisestään. Kysyisin oikeusministeriltä: miten varmistatte vankipaikkojen ja vankilaolosuhteiden riittävyyden ja turvallisuuden ja sen, että kärsijäksi ei joudu vankiloissa erittäin tärkeä kuntouttava toiminta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-09-24T13:13:08,2025-09-24T13:14:23,Hyväksytty,1.1 2025_84_261,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Löfström., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_262,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Parhaillaan on käynnissä työ valmiuslain uudistamiseksi. Työ alkoi pandemian jälkeen. Pandemian aikana lainsäädännön soveltaminen Ahvenanmaalla oli joiltain osin käytännössä täysin mahdotonta. Tätä on tärkeää tarkentaa. Poikkeusoloissa kaikkien on myös Ahvenanmaalla tiedettävä, kuka tekee mitäkin ja kuka päättää mistäkin, ja kaiken tulee toimia käytännössä. Perustuslakivaliokunta hyväksyi viime viikolla valmiuslainsäädännön kokonaisuudistukseen liittyvän lausunnon. Valiokunta on aiemminkin kiinnittänyt huomiota siihen, että valmiuslaissa säädetään osin esimerkiksi poikkeamisesta sellaisesta valtakunnan lainsäädännöstä, jota ei sovelleta Ahvenanmaan maakunnassa, ja sellaisten viranomaisten toimivaltuuksista, jotka eivät toimi Ahvenanmaan maakunnassa. Valiokunta on pitänyt välttämättömänä, että lainsäädäntöä näiltä osin täydennetään ja selkeytetään tulevissa lainsäädäntöuudistuksissa. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä hallituksen, oikeusministeriön ja Ahvenanmaan maakunnan hallituksen välillä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Mats Löfström,1345,2025-09-24T13:14:23,2025-09-24T13:15:37,Hyväksytty,1.1 2025_84_263,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Kaunistola., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_264,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille. Hallitus puuttuu määrätietoisesti rikollisuuteen ja lisää resursseja sisäisen turvallisuuden viranomaisille oikeudenhoitoon ja tuomioistuinten käsittelyaikojen nopeuttamiseen. Oikeusministeriön hallinnonalalla löytyykin useita tärkeitä panostuksia. Vankiloihin on satsattu, mutta tulevaisuudessa vankilaverkko tulee vaatimaan varmasti vieläkin enemmän. Vankien määrä tulee kasvamaan niin rikosten ankaroittamisen kuin rikollisuuden lisääntymisenkin myötä. Meidän on vastattava tähän kasvavaan vankimäärään varmistamalla, että vankilaverkkomme pysyy laajana ja kattavana mahdollistaen samalla tärkeää osallistavaa toimintaa ja koulutusta vangeille. Näin vahvistamme vankien kiinnittymistä yhteiskuntaan, kun vapaus koittaa. Lisäksi on keskeistä, että rikosseuraamusalan koulutus huomioidaan erityispiirteidensä osalta. Vankila on hyvin erityislaatuinen työpaikka, ja koulutuksella pitää vastata laajasti osaamiseen ja erityistarpeisiin. Tällä varmistetaan, että vankila on turvallinen niin vangeille kuin työntekijöille, ja toisaalta myös ala saadaan pidettyä kilpailukykyisenä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-09-24T13:15:37,2025-09-24T13:16:54,Hyväksytty,1.1 2025_84_265,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_266,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On erittäin tärkeää, että oikeudenhoidon ketju on katkeamaton. Eli kun tässä tunti puhuttiin poliisin lisääntyvistä resursseista, niin myöskin oikeudenhoitoon pitää saada vastaavanlaiset lisäykset, jotta se ketju ei katkea. Se, mistä olen erityisen iloinen tässä, on se, että meillä on siirrytty rikollisten suojelemisesta uhrien auttamiseen, mikä näkyy näissä painotuksissa. Siksi on hyvä, että uhrien tukipalveluihin laitetaan lisää rahaa ja myöskin rikosuhrimaksuja on korotettu ja ennen kaikkea kriminalisoitu naisten ja tyttöjen silpomista ja pakkoavioliitot muun muassa. Mutta se, mistä minä olisin erityisen huolestunut pitkien käsittelyaikojen lisäksi, on aivan järjettömät asianajokulut. Nimittäin tällä hetkellä Suomessa saavat oikeutta ainoastaan köyhät, joiden kulut maksaa valtio, tai superrikkaat, mutta keskiluokkaisella ei ole mitään mahkuja lähteä enää oikeudenkäyntiin hakemaan oikeutta. Viimeisimpänä tästä on esimerkkinä tämä 600 euron suuruinen sähkösopimus, josta oikeudenkäyntikulut olivat 800 000 euroa. Joku roti tähän pitäisi saada. Kysynkin ministeriltä: onko tälle jotakin tehtävissä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-09-24T13:16:54,2025-09-24T13:18:07,Hyväksytty,1.1 2025_84_267,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Riipi., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_268,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin haluan kiittää ministeriä hallinnonalan hyvästä valmistelusta ja suuresta panostuksesta resursointiin. Yhdyn huoliin oikeudenhoidon ketjun kokonaisresursoinnista, ja erityisesti omakin huomioni kiinnittyy oikeusprosessien pituuteen. Miten niitä saataisiin vähennettyä? Edustaja Lehtinen itse asiassa vei, voi sanoa, sanat suustani eli toi esille tämän huolen. Tämä uutinen oli kyllä järkyttävä, että 600 euron laskusta tulee 800 000 euron korvausvaatimus. Kyllä minäkin haluaisin kiinnittää siihen huomiota, että nyt tavallisen ihmisen mahdollisuus saada oikeusturvaa pitäisi nostaa keskiöön. Haluan myöskin kysyä ministeriltä: mitä me voisimme tälle yhdessä tehdä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-09-24T13:18:07,2025-09-24T13:19:02,Hyväksytty,1.1 2025_84_269,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Holopainen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_270,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä on muissakin puheenvuoroissa todettu, tämän hallinnonalan ollessa kyseessä kysymys on tosiaan demokraattisen oikeusvaltion ihan ydintoiminnoista. Kannan myöskin huolta tästä kansalaisen oikeusturvasta liittyen siihen, kuinka pitkiä nämä prosessit ovat, ja jos pitkittyminen vaikuttaa siihen kokemukseen, kuinka hyvin tämä yhteiskunta sitten hädän hetkellä palvelee, niin se on todella ongelmallista tämän yleisen luottamuksen kannalta. Nostaisin myös esiin sen — kun on tullut huolta siitä, että vankiloissa on nyt aika ahdasta ja on ilmeistä pulaa henkilökunnasta myös — että kuinka suuri este se on sille, että nämä vangit sitten vapautuessaan voisivat valita rikoksettoman elämän, mikä olisi koko yhteiskunnan kannalta tietysti tosi tärkeää. Kuinka ministeri kokee, että kuinka vaikka vapautumisen hetkellä yhteistoiminta eri viranomaisten välillä ja eri järjestöjen mahdollisuudet tukea tätä vapautuvaa vankia toteutuvat, kun vaikkapa järjestökentällä, hyvinvointialueilla ja muualla on aika vakavia taloudellisia haasteita?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-09-24T13:19:02,2025-09-24T13:20:14,Hyväksytty,1.1 2025_84_271,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_272,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille esittelystä ja hyvästä työstä. Arvostan sitä, että tämä uhrien asema nousee tässä nyt oikealla tavalla esiin, arkijärkinen suhtautuminen asioihin ja turvallisuuteen ylipäätään. Oikeusvaltiota, demokratiaa ja ihmisten oikeuksia turvalliseen yhteiskuntaan tässä ollaan puolustamassa. Kysymykseni ei aivan suoraan liity tähän hallituksen talousarvioesitykseen, mutta liittyy se kuitenkin hallituksen politiikkaan. Hallitusohjelmassa on kirjaus yrityslähestymiskiellosta, ja samalla sivulla on myös kirjaus porttikieltojärjestelmästä tai oikeastaan kirjaus siitä, että tapahtumien katsomoturvallisuutta parannetaan. Kysyn ministeriltä: onko tämä porttikieltojärjestelmä etenemässä mahdollisesti esimerkiksi tämän yrityslähestymiskieltoasian yhteydessä? On kysymys katsomoturvallisuudesta ja ihmisten oikeudesta nauttia tapahtumista turvallisesti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-09-24T13:20:14,2025-09-24T13:21:27,Hyväksytty,1.1 2025_84_273,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_274,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ulosotossa olevien määrä lisääntyy koko ajan. On hyvä, että hallitus ajattelee ulosottolainsäädännön kehittämistä myös inhimillisestä näkökulmasta ja suojaosuus säilyy nykyisellä tasolla. Moni maksaa elämänsä loppuun asti ulosottovelkaansa tunnollisesti. Pienillä tuloilla pääoma ei koskaan vähene vaan rahat menevät korkoihin ja muihin kuluihin. Kiitos ministerille siitä, että tämä asia on nyt otettu esille, huomioitu. Kysynkin: missä vaiheessa mennään nyt, ja löytyisikö mahdollisuus vielä inhimillisempään kohteluun? Suurin osa haluaa velkansa hoitaa, se on selvä. Monet kuitenkin uupuvat taakan alla, ja maksut jäävät kokonaan, koska he tuntevat niin, että vuosien lyhennysrumba ei johda yhtään minnekään. Tarkoitus on, että velka saadaan maksetuksi ja myös velkoja saa rahansa. Ja vielä kiitos ministeri Merelle siitä, että törkeiden eläintenpitorikosten kohdalla vihdoin ollaan tekemässä jotain kiristystä, uudistusta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-09-24T13:21:27,2025-09-24T13:22:38,Hyväksytty,1.1 2025_84_275,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Vestman., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_276,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Julkisen talouden vaikeasta tilanteesta huolimatta hallitus tosiaan on valinnut — ja nimenomaan valinnut — vahvistaa oikeusvaltiota, joka on yhteiskuntamme kulmakivi. Oikeudenhoitoon esitetään siis jälleen historiallisestikin merkittävää määrärahalisäystä. Useat hallitukset ovat puhuneet oikeudenhoidon merkityksestä, mutta Orpon hallitus tekee, ja kiitos oikeusministerille määrätietoisesta työstä hallitusohjelman toimeenpanossa. Suomalaisten oikeuteenpääsyhän on jo näiden panostusten johdosta parantunut, kun tuomioistuinten käsittelyajat ovat lyhentyneet kautta linjan. Esimerkiksi käräjäoikeuksissa keskimääräinen käsittelyaika on lyhentynyt kuukaudella ja hovioikeuksissa puolella kuukaudella, hallinto-oikeuksissa lähes puolitoista kuukautta. Myös oikeusavun jonotusaika on lyhentynyt. Huomiota vaatii kaksi asiaa. Ensinnäkin tässä edustajakollegat ovat nostaneet esille tämän oikeudenkäyntikuluriskin keskituloisille, joka on edelleen merkittävä ongelma. Tästä minäkin kysyisin ministeriltä: mitä toimenpiteitä tämän riskin pienentämiseksi olisi Suomessa tehtävissä, esimerkiksi vakuutusten kautta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2025-09-24T13:22:38,2025-09-24T13:23:57,Hyväksytty,1.1 2025_84_277,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_278,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ammattini puolesta pidän varmuusvankeutta erittäin hyvänä asiana. Norjassahan tällainen systeemi jo onkin. On oikein, että kaikkein vaarallisimmat vangit pysyvät kiven sisässä eivätkä pääse vapaalle jalalle jatkamaan rikosten tekemistä. Tämä on turvallisuuskysymys. Tavan kansalaisillakin pitää olla oikeus olla turvassa ja suojassa näiltä erityisen vaikeilta tapauksilta, jotka voivat saada päähänsä vaikka mitä. Elinkautisvankien vapauttamismenettelyn kohdalla siis väkivaltariskiarvion painoarvoa lisätään. Kiitos oikeusministeri Leena Merelle tästä uudistuksesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-09-24T13:23:57,2025-09-24T13:24:47,Hyväksytty,1.1 2025_84_279,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Bergqvist., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_280,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun yhteiskunta polarisoituu, voi olla niin, että demokratia on myös vaarassa. Tiedämme, että meidän naapurimaamme on tästä hyvä esimerkki, ja valitettavasti meillä on Euroopassa muitakin esimerkkejä, missä demokratia ei toimi niin kuin pitäisi. Yleensä voi olla niin, että pidetään demokratiaa itsestäänselvyytenä, ja se voi olla vähän vaarallista myös. Demokratiasta pitäisi huolehtia, niin että se pysyy ja voi hyvin. Joudumme tekemään myös säästöjä, ja sen takia haluan kysyä ministeriltä: miten me voidaan varmistaa, että demokratia toimii niin kuin sen pitäisi Suomessa myös tulevaisuudessa ja niin, että sitä kehitetään, jotta lapset ja nuoret, aikuiset, ikäihmiset — suomalaiset ja tänne muuttaneet — voivat olla mukana päättämässä ja vaikuttamassa meidän maassa myös tulevaisuudessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Sandra Bergqvist,1406,2025-09-24T13:24:47,2025-09-24T13:25:55,Hyväksytty,1.1 2025_84_281,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Karlsson., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_282,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Anette,Karlsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Harmaa talous vie Suomelta joka vuosi miljardiluokan verotulot — rahat, joilla voitaisiin rahoittaa hyvinvointialueiden palveluita ja turvata oikeudenmukainen kilpailu rehellisille yrittäjille. Hallitus on esittänyt toimia harmaan talouden torjumiseksi, ja se on hyvä asia. Valitettavasti ne eivät vielä riitä. Kysynkin: miten hallitus aikoo vahvistaa viranomaisyhteistyötä ja lainsäädäntöä niin, että harmaan talouden torjunta tehostuu, verotulot palautuvat yhteiseen käyttöön ja rehellinen työ sekä yritystoiminta palkitaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Anette Karlsson,911831,2025-09-24T13:25:55,2025-09-24T13:26:48,Hyväksytty,1.1 2025_84_283,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Castrén., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_284,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Maaret,Castrén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuulun väkivallan vastaiseen verkostoon ja sain juuri kutsun puheenjohtajaltamme, edustaja Virralta. Tästä innostuneena haluaisin tässä kysyä ministeri Mereltä. Hänen erinomaisen esiintymisensä jälkeen kuulimme Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa naisiin kohdistuvan väkivallan ajatuksista. Täällä edustaja Harjanne jo puhui ennaltaehkäisystä, ja se jos mikä on säästöä tulevista kustannuksista. Saimme kuulla ministeri Meren kannanoton siihen, miten naisissa ja lähisuhdeväkivallassa tähän ennaltaehkäisyyn voitaisiin saada eväitä. Hänen puheensa siellä todella sai erinomaista kiitosta hänen paneutuneisuudestaan, ja tästä ymmärsin, että tämä asia on hänelle erittäin läheinen ja tärkeä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Maaret Castrén,911822,2025-09-24T13:26:48,2025-09-24T13:27:46,Hyväksytty,1.1 2025_84_285,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_286,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan alkuun kiittää oikeusministeri Merta siitä hyvästä työstä, mitä olet tehnyt rikosten uhrien aseman parantamiseksi ja oikeudenhoidon resurssien turvaamiseksi, varsinkin tässä taloudellisessa tilanteessa. Kriminaalipolitiikkaa on tämän hallituksen toimesta vihdoin kiristetty. Katujengit, aserikokset, nöyryytysväkivalta ja järjestäytynyt rikollisuus — muun muassa näiden rikosten osalta rangaistukset kovenevat. Lisäksi naisten ja tyttöjen silpominen sekä pakkoavioliitot on vihdoin kriminalisoitu. Rikosoikeudellista suojaa ensihoitajien, poliisien ja palomiesten osalta on parannettu. Tässä vain muutamia hyviä päätöksiä, mitä kriminaalipolitiikkaan on tehty. Arvoisa puhemies! Ministeri Mereltä on tulossa lakiuudistus liittyen varmuusvankeuteen. Lain myötä loppuelämän vankeuteen saadaan kaiken maailman sarjakuristajat ja Jammu Siltavuoren kaltaiset rikolliset, jotka tiedetään erittäin vaarallisiksi. Pystyisikö ministeri vielä avaamaan tätä varmuusvankeuden tulevaa lainsäädäntöä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-09-24T13:27:46,2025-09-24T13:28:57,Hyväksytty,1.1 2025_84_287,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Lahdenperä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_288,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille erinomaisesta esityksestä ja myös Orpon hallitukselle, joka on kääntänyt kriminaalipolitiikan suunnan. Katujengiin kytkeytyvistä rikoksista ja luvattomien aseiden hallussapidosta seuraa aiempaa ankarammat rangaistukset. Tappo ei enää vanhene, ja terrorististen rikosten rangaistuksiin saadaan ankaroittamista. On myös oikein, että hallitus huomioi vankiluvun kasvun ja resursoi oikeudenhoidon viranomaisia. Rikosseuraamuslaitoksen määrärahat ja henkilöstötyövuodet nousevat, ja Turun vankilan laajennus on suunnitteilla vuodelle 2027. Tämä on määrätietoista politiikkaa. Rikoksiin puututaan ja samalla huomioidaan, että vankilat kestäisivät kasvavan tarpeen. Kiitos näistä kaikista toimista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-09-24T13:28:57,2025-09-24T13:29:50,Hyväksytty,1.1 2025_84_289,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_290,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaiset eivät unohda rikosten uhreja. Rikosuhrimaksuja on korotettu, pakkoavioliitot ja naisten ja tyttöjen silpominen on kriminalisoitu ja vaaralliset vangit pidetään telkien takana niin kauan kuin on tarpeen. Perussuomalaiset lupasivat pitää uhrien puolta ja suojella suomalaisia, ja kansa sai, mitä tilasi. Suuri kiitos oikeusministeri Merelle työstäsi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-09-24T13:29:50,2025-09-24T13:30:24,Hyväksytty,1.1 2025_84_291,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_292,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Oikeusministeriön hallinnonala on demokraattisen oikeusvaltiomme selkäranka. Tämä hallitus on valinnut vaikeinakin aikoina panostaa yhteiskuntamme toimintakykyyn ja keinoihin puuttua rikoksiin määrätietoisesti. Katujengeihin kytkeytyvistä rikoksista ja luvattomien aseiden hallussapidosta seuraa aiempaa ankarammat rangaistukset. Vankilakapasiteettia kasvatetaan ja Rikosseuraamuslaitoksen resursseja lisätään. Samalla oikeudenhoidon määrärahoja kasvatetaan, jotta oikeuden käsittelyaikoja voidaan nopeuttaa. Tämä vahvistaa kansalaistemme luottamusta siihen, että oikeus toteutuu ajallaan ja luotettavasti. Tärkeintä on turvata se, että suomalaiset voivat luottaa oikeuksiensa toteutumiseen sekä siihen, että rikollisuudesta rangaistaan. Se on jokaisen oikeus. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-24T13:30:24,2025-09-24T13:31:32,Hyväksytty,1.1 2025_84_293,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_294,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ja kiitos teille, ministeri Meri, aivan loistavasta työstänne. Erityisesti on hienoa, että sinivilkkusabotaasi vihdoin kriminalisoidaan ja poliisin, palomiesten ja ensihoitajien työn häirinnästä tehdään rangaistavaa. Jokaisen pitäisi saada tehdä työtään ilman pelkoa häirinnästä tai väkivallan uhasta. Olen koko ikäni työskennellyt päivittäistavarakaupoissa, työskentelen edelleen, ja toivottavasti työskentelen koko loppuelämäni, koska rakastan sitäkin työtä, kuten noin 300 000 muutakin ihmistä — mutta varkauksia, jopa ryöstöjä, tapahtuu päivittäin, ja niiden johdosta syntyy hävikkiä liki miljardin euron edestä vuodessa. Mikään raha ei kuitenkaan korvaa sitä turvallisuudentunnetta, jonka pitäisi löytyä myös esimerkiksi kaupan kassalta, kun työskentelee siellä. Tiedän, ettei yrityslähestymiskielto ole autuus onneen, mutta se on oikea askel turvata esimerkiksi kaupan alan työntekijöitämme. Siksi kysynkin, arvoisa ministeri Meri: missä mennään yrityslähestymiskiellon kanssa, ja mitä esitykselle kuuluu? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-09-24T13:31:33,2025-09-24T13:32:37,Hyväksytty,1.1 2025_84_295,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Eerola., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_296,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edellisessä pääluokassa käsiteltiin sisäministeriön asioita ja kehuttiin, kun sinne tulee lisää poliisille rahaa. No, poliisin ansiosta sitten entistä suurempi joukko rikollisia saadaan kiinni ja entistä suurempi joukko istuu entistä pitempiä aikoja siellä vankilassa, ja niin kuin tässä keskustelussa on käynyt ilmi, tämä on aiheuttanut sen tilanteen, jossa vankilat ovat täyttyneet ja täyttyvät edelleenkin. No, uusia vankiloita, niin kuin tiedetään, on suunnitteilla ja tekeillä, mutta se vie aikaa ja rahaa, ja haluan tässä yhteydessä kannustaa ministeriä jatkamaan sitä pohdintaa, mitä jo kesällä kuulin sen suhteen, voisimmeko vuokrata vankipaikkoja Ruotsin tapaan Virosta. Vankipaikat eivät siellä ole kovinkaan paljon kalliimpia kuin täällä. Ja sitten kaikille ihmisoikeusihmisillekin tiedoksi, että koska suurin osa näistä vangeista ja heidän perheenjäsenistään on täältä eteläisestä Suomesta, voisi olla jopa heidänkin kannaltaan helpompaa ja parempaa, jos se vankila-aika istuttaisiin Viron puolella kuin esimerkiksi sitten jossain kauempana, vaikka Suomen rajan sisäpuolella oltaisiinkin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-09-24T13:32:37,2025-09-24T13:33:55,Hyväksytty,1.1 2025_84_297,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Keto-Huovinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_298,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Ministeri! Vaikuttava vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano on yksi oikeusministeriön hallinnonalan keskeisistä vastuista. On hyvä, että hallitus on reagoinut vankiloiden yliasutustilanteeseen, joka muodostaa turvallisuusriskin niin työntekijöille kuin vangeille, koska turvalliset vankilat ovat paitsi inhimillisen kohtelun tae myös keskeinen osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja rikollisuuden ehkäisyä. Ilman riittäviä resursseja vankilat voivat muuttua helposti turvallisuusuhkien keskuksiksi. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että rahoituksella mahdollistamme riittävän henkilökunnan määrän, kuntouttavan toiminnan vankiloissa sekä vankilainfrastruktuurin kunnostamisen. Vankilapaikkojen tarpeeseen hallitus vastaa muun muassa rakentamalla Turun vankilaan lisärakennuksen. Haluaisin nostaa tässä samassa yhteydessä esiin tarpeen saada rikoskierteen katkaistuksi ja uusintarikollisuuden matalammalle tasolle, ja kysynkin ministeriltä: mitä toimia tämän eteen on tehty?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2025-09-24T13:33:55,2025-09-24T13:35:02,Hyväksytty,1.1 2025_84_299,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_300,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Rikosseuraamuslaitoksen resursseista olen vähän huolissani. Näitä määrärahoja on kuitenkin tässä nostettu, mikä on tietenkin äärimmäisen hyvä homma, mutta kasvu ei riitä vastaamaan niitä todellisia tarpeita. Näissä edellisissäkin puheenvuoroissa ovat tulleet esille vankimäärien nousu ja vankilapaikkojen vähyys. Uusia vankiloita rakennetaan, mutta se ei tapahdu aivan hetkessä. Yhdyskuntaseuraamusten osuus kasvaa tässä jatkuvasti, ja siitä kuntouttavan työn ja uusintarikollisuuden ehkäisyn resurssit jäävät kyllä liian alhaisiksi. Itse näen sen sillä tavalla, että se vain skaalaa ongelmaa, mikäli meillä vankiloista vapautuu henkilöitä, joilla ei ole ihan täyttä kyvykkyyttä tähän yhteiskuntaan sitoutua mukaan, näihin pelisääntöihin, ja sillä tavalla se rikoskierre vain jatkuu, joten se ennaltaehkäisevyys on erittäin tärkeätä. Mutta se vankimäärien kasvu on huolestuttavaa työturvallisuuden näkökannasta, ja kysyisinkin ministeriltä: pystytäänkö varmistamaan henkilökunnan työturvallisuus vankiloissa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-09-24T13:35:02,2025-09-24T13:36:18,Hyväksytty,1.1 2025_84_301,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Mehtälä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_302,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos vielä ministerille esittelystä. Ulosottolaitos ennustaa, että tämän vuoden loppuun mennessä 600 000 ihmistä tai yritystä päätyisi ulosottoon koko vuoden aikana. Taustalla on kasvavaa työttömyyttä, oman elämänhallinnan haasteita ja huolimattomuutta. Vaikka ihmisillä on omaa vastuuta, pitää heitä myös auttaa ja tukea vaikeassa tilanteessa. Ulosoton lainsäädännössä on yhä kohtia, jotka pitkittävät mielestäni tarpeettomasti ulosoton kestoa. Esimerkiksi nykyinen maksujärjestys johtaa siihen, että maksut jaetaan jokaisesta maksusta velkojien välillä velkojen kokosuhteessa. Jos velkoja on useita, niiden pääoma ei lyhene lainkaan ja velallinen maksaa ainoastaan korkoja ja niiden korkoja, kunnes velka vanhenee lopullisesti, joka on vähintään 15 vuotta. Toisena esimerkkinä ulosottovelallinen, jonka omaisuutta on ulosotossa myyty, on vastuussa myyntivoittoverosta, vaikka hän ei olisi saanut ulosmyynnistään yhtään rahaa hyväkseen. Tällä aiheutetaan velalliselle vielä suurempaa vahinkoa. Voitaisiinko ajatella, että ulosmitatun omaisuuden myyntivoittovero tulisi maksaa myydyn omaisuuden tuotosta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-09-24T13:36:18,2025-09-24T13:37:33,Hyväksytty,1.1 2025_84_303,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_304,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on pidetty hyviä puheenvuoroja siitä, että ollaan huolissaan vankiloiden turvallisuudesta ja vankien määrän lisääntymisestä. Kun lakivaliokunnan kuulemisasiantuntijat ovat kertoneet, että noin 90 prosenttia suljetuissa vankiloissa olevista vangeista on kroonisesti päihdeongelmaisia, ja se näkyy sillä tavalla, että jos halutaan estää ennalta ennalta se, että uusiminen ei jatku elikkä he eivät palaa vankilaan, niin tähän päihdeongelmaan pitäisi pystyä puuttumaan, joten kysyisin: onko mahdollista puuttua päihteidenkäyttöön jatkossa tai onko edes sellaisia keinoja, että voitaisiin ikään kuin pakottaa päihteistä eroamiseen, vähän samalla lailla kuin mielenterveyden osalta? Eli siinä kohtaa, kun havaitaan vapautumisen jälkeen, että mennään takaisin rikosten polulle, johon liittyy pääosin aina myöskin se päihteidenkäytön palaaminen, voitaisiin sitten yhteiskunnan toimin irtaannuttaa näistä päihteistä ja mahdollistaa se, että henkilö ei sitten palaisi tänne vankiloihin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-09-24T13:37:33,2025-09-24T13:38:33,Hyväksytty,1.1 2025_84_305,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_306,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyviä puheenvuoroja täällä useilta kollegoilta. Itsekin kun ajattelen tätä asianajokulujen nostoa ja tätä ikään kuin keskiluokan kykyä hakea oikeutta, niin siinä on kyllä selvä ongelma tällä hetkellä, ja toivon, että siihen ratkaisuja löytyy, vaikkei se välttämättä helppoa olekaan. Täällä on nyt monta kertaa painotettu erityisesti hallituspuolueista tätä, että kriminaalipolitiikka kiristyy, rangaistuksia ankaroitetaan, kaikki tämä, ja ikään kuin esitetty miltei positiivisessa valossa se, että vankeja tulee lisää. Ymmärrän tämän: niin kuin sanoin, minä itsekin näen, että meillä on monessa kohtaa sinänsä tarvetta ja perusteltua kiristää tätä, mutta ehkä haluaisin vielä vähän herätellä ja kyseenalaistaa sitä kriminaalipolitiikan linjaa. Kaikista tärkeintä on, että mitä vähemmän rikoksia tehdään, mitä turvallisempi yhteiskunta, niin sen parempi — mikä täälläkin itse asiassa tässä selvitysosassa kuvataan tosi hyvin. Minä toivon, että ne ovat ne ajatukset, jotka ohjaavat tällä hallinnonalalla sitä toimintaa. Joskus rikosten rangaistusten kiristäminen on perusteltua, joskus ei. Olennaista on, että se on tarkoituksenmukainen, turvallisuutta lisäävä, oikeusvaltiota ja ihmisten oikeuksia kunnioittava järjestelmä, ja toivon, että kaikki siihen pyrkivät.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-09-24T13:38:33,2025-09-24T13:39:48,Hyväksytty,1.1 2025_84_307,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Castrén., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_308,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Maaret,Castrén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa linjataan, että hallitus edistää työturvallisuutta ja työelämän väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyä ja parantaa hoito- ja pelastushenkilökunnan oikeussuojaa työhön liittyvissä väkivaltatilanteissa virkamiehen suojaa vastaavaksi. Tämä erinomainen sinivilkkusabotaasilakihan tekee näin ensihoitajien osalta, mutta olisin nyt kysynyt, kun tietysti aina kehitettävää hyvässäkin työssä on, että miten muun sotehenkilökunnan osalta? Itse 47 vuotta päivystyksissäkin pyörineenä tiedän, että sitä väkivaltaa esiintyy siellä, ja ihan osastoillakin. Voisiko ajatella, että tähän lisättäisiin ihan koko sotehenkilöstö, niin kuin Tehy on monta kertaa meitä pyytänyt tekemään? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Maaret Castrén,911822,2025-09-24T13:39:48,2025-09-24T13:40:41,Hyväksytty,1.1 2025_84_309,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Karlsson., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_310,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Anette,Karlsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Aloitin viime syksynä oikeustieteen opinnot, ja olemme opintojeni aikana keskustelleet paljon suomalaisen tuomioistuinlaitoksen tilasta ja ihmisten oikeusturvasta. Yksi huolestuttavimmista havainnoista on ollut se, kuinka pitkiksi käsittelyajat monin paikoin venyvät. Kun ihminen odottaa kuukausia tai jopa vuosia päätöstä asiassa, joka koskee hänen elämäänsä, on se valtavan kuormittavaa. Uhrille se voi tarkoittaa, ettei oikeutta saada. Syytetylle se voi tarkoittaa, että elämä on pysähdyksissä, kunnes ratkaisu tulee. Tuomioistuimet, syyttäjät ja Rikosseuraamuslaitos tekevät parhaansa, mutta henkilöstö on äärimmäisen kuormittunutta. Jokainen viivästynyt oikeudenkäynti rapauttaa luottamusta oikeusjärjestelmään ja koko yhteiskuntaan. Arvoisa puhemies! Haluaisinkin kysyä hallitukselta, mitä lisätoimia se on valmis tekemään, jotta käsittelyaikoja lyhennetään ja ihmiset voivat luottaa siihen, että heidän asiansa ratkaistaan ajallaan ja oikeudenmukaisesti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Anette Karlsson,911831,2025-09-24T13:40:41,2025-09-24T13:42:01,Hyväksytty,1.1 2025_84_311,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_312,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Muutamia poimintoja kuluvan vuoden saavutuksista: Naisten silpominen ja pakkoavioliitot saatiin rikoslakiin, taposta vanhentumaton rikos, ja venäläisomisteisten asuntojen haltuunottoa helpotettiin. Myös rikoksen tekeminen osana katujengiä, nöyryyttämisväkivalta ja alle 15-vuotiaan käyttäminen rikoksen tekemiseen ovat nyt rangaistuksen koventamisperusteita. Välillä oikein ihmettelee, miten paljon kaikkea voikaan yksi ministeriö saada lakiin lyhyessä ajassa. Pakko nostaa hattua ministeri Merelle ja koko oikeusministeriön väelle. Olette kuluvanakin vuonna tehneet Suomen ja suomalaisten eteen tärkeää työtä, joka tullaan muistamaan. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-09-24T13:42:01,2025-09-24T13:43:00,Hyväksytty,1.1 2025_84_313,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Holopainen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_314,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä monessakin puheenvuorossa puhutaan nyt siitä, kuinka on tosiaan näin, että rangaistuksia kiristetään ja vankien määrä sen seurauksena lisääntyy, mutta sitten ajattelen, että kyllä olisi tärkeätä pohtia juurisyitä siihen, kuinka ihmiset ovat elämässä ajautuneet rikolliselle polulle, ja viimeistään olisi se mahdollisuus sitten tätä suuntaa kääntää siellä vankeusrangaistuksen aikana. Mutta se vaatii resursseja siihen, että esimerkiksi päihdekuntoutus toimii, jotta päihderiippuvuudesta voidaan päästä eroon, ja mahdollisesti muitakin asioita, joihin siinä aiemmassa elämänpolun vaiheessa tämä ihminen ei ole saanut tukea, jotta sitä tukea siellä vankeusajan aikana ikään kuin rauhallisemmissa olosuhteissa pystyttäisiin tarjoamaan. Mutta tosiaan sitten nämä kuntoutuksen resurssit: tulee paljon huolta näiltä ammattilaisilta, jotka sinänsä pystyvät siellä toteamaan, että olisi keinoja, joilla he pystyisivät henkilöitä auttamaan, mutta resurssit eivät mahdollista heidän täysimääräisesti sitä omaa ammattitaitoaan siihen hyödyntää. Se on erityisen surullista, koska monen kohdalla kysymys on esimerkiksi siitä, että vaikkapa jo aiemmin on epäonnistuttu, että ihmisellä on ollut vaikka oppimisen vaikeuksia tai mielenterveyden [Puhemies koputtaa] tai päihteiden ongelmia tai vaikkapa neuropsykiatrisia haasteita, joita yhteiskunta ei ole riittävän ajoissa tukenut. Ja sitten kun ollaan näin vakavassa tilanteessa, että on kysymys vankeudesta, [Puhemies: Aika!] myöskään siinä kohtaa ei auteta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-09-24T13:43:00,2025-09-24T13:44:37,Hyväksytty,1.1 2025_84_315,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_316,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Atte Harjanne ja muutama muukin nostivat esiin tämän kysymyksen vankien määrästä. Sanoisin niin, että olennaisinta on se, onko rikollinen vapaalla jalalla vai lukkojen takana. Tämä on se ydinkysymys, ja tässä käsitellään tavallisten kansalaisten oikeusturvaa ja mahdollisuutta elää turvallisesti. Myönnän sen ja olen täsmälleen samaa mieltä siinä, että yhteiskunnan tehtävä on kaikilla mahdollisilla tavoilla turvata se tilanne, että ihmiset pysyvät kaidalla tiellä eivätkä ajaudu rikoskierteeseen ja sen vuoksi sitten mahdollisesti vankilaan. Lisään vielä sen, että tietysti yhteiskunta tarjoaa myös vankeinhoidon parissa oleville asiakkailleen erilaisia mahdollisuuksia exit-toimintaan ynnä muuta, jotta he pääsisivät takaisin yhteiskunnan jäseneksi sillä tavalla kuin on toivottavaa. Keinoja on, ja se on paljon myös ihmisestä ja yksilöstä itsestään kiinni, minkä polun haluaa valita.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-09-24T13:44:37,2025-09-24T13:45:46,Hyväksytty,1.1 2025_84_317,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_318,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Kiurulle. Kommentoin tähän. Siis jos ajatellaan, mikä vankeuden pointti on, niin niitä on tietysti useampia. Yksi on pelotevaikutus, siis se, että kun on joku seuraus, jota haluaa välttää, niin ei ehkä tee sitä rikosta. Sitten on se, että se tuo turvaa tähän yhteiskuntaan, niin että vaarallinen ihminen on poissa yhteiskunnasta uhkaamasta muita ihmisiä. Sitten on ehkä oikeudentaju, semmoinen, mitä on ehkä vaikeampi mitata siinä, mikä on oikea rangaistus ja seuraus jostain rikoksesta, mitä tekee. Olennaista on nähdäkseni se, että meillä tässä talossa on kyky arvioida ja miettiä tätä kokonaisuutena. On sellaisia rikoksia, jolloin on erittäin perusteltua, että ihminen ei ole enää vapaalla jalalla, ja sitten tämä pelotevaikutus vaihtelee kyllä. Minusta tässä on hirvittävän tärkeätä kuunnella ja seurata tutkittua tietoa, kun tässä nyt on selvästi tällainen linja, jota täällä on paljon nyt kehuttu tässä salissa, ja linjanmuutos. Sitä pitää sitten seurata, miten se vaikuttaa. Väheneekö rikollisuus? Onko sillä semmoinen vaikutus, jonka toivotaan olevan? Jos ei, niin sitten pitää miettiä, mitä muuta pitää tehdä tai pitääkö tehdä jotain toisin. Tämä ajattelu pitäisi koko ajan pitää mielessä, jos aidosti turvallisuus on se, jolla näitä asioita perustellaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-09-24T13:45:46,2025-09-24T13:46:57,Hyväksytty,1.1 2025_84_319,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Mehtälä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_320,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lakivaliokunta esitti viime toukokuussa yksimielisessä julkisen talouden kehyslausunnossaan ison huolensa tuottavuusohjelman vaikutuksista oikeudenhoidon viranomaisten riittäviin resursseihin. Leikkaukset uhkaavat vesittää hallitusohjelmaan kirjatun lupauksen ja viime vaalikaudella eduskunnan hyväksymän oikeudenhoidon resurssiohjelman toimeenpanon. Uudet lisäsäästövaatimukset Tuomioistuinviraston toukokuussa antaman lausunnon johdosta tulevat johtamaan siihen, että henkilöstömäärää joudutaan vähentämään tuomioistuimissa vuodesta 2027 lukien. Budjettiriihessä päätettyjen uusien säästöjyvitysten jälkeen oikeusministeriön hallinnonalalla suurin leikkuri osuu tuomioistuimille: yhteenlaskettuna noin kymmenen miljoonaa euroa. Tuomioistuimissa tuomarit ja muu henkilökunta painivat jo nyt jaksamisen kanssa, ja asioiden käsittelyt uhkaavat pitkittyä entisestään. Lupaavan avun jälkeen siis palattaisiin takaisin lähtöruutuun. Oletteko pohtineet tätä oikeusministeriössä, mikä neuvoksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-09-24T13:46:57,2025-09-24T13:48:05,Hyväksytty,1.1 2025_84_321,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_322,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin vielä kiinnittää huomiota näiden ulkomaalaisten vankien määrään, elikkä miten paljon se tästä kasvusta ottaa osaansa. Tällä hetkellä taitaa olla niin, että 20 prosenttia vangeista on ulkomaalaisia tai ulkomaalaistaustaisia, mutta joissakin tutkintavankiloissa tutkintavangeista jo 50 prosenttia, eli tämä osoittaa sitä tulevaisuutta, mikä meillä on, mistä se kasvun määrä tulee merkittävästi. Tähän liittyen kysyisin vähän samaa kuin edustaja Eerolakin: olisiko erityisesti näitten kolmansien maiden vankien osalta mahdollista pohtia sitä sijoittamista muihin EU-maihin? Tässä olisi vielä ymmärtääkseni sekin tausta, että muiden EU-maiden jäseniä, vaikkapa virolaisia, ei voida ymmärtääkseni pakottaa virolaiseen vankilaan, koska EU-lainsäädäntö vaatii sen suostumuksen vangin siirrolle, mutta sen sijaan kolmansien maiden vankeja ymmärtääkseni voidaan siirtää suostumuksesta huolimatta toisiin EU-maihin istumaan tuomiotaan. Heillä ei myöskään olisi välttämättä sidettä tänne Suomeen niin pitkälle, koska ei ole muodostunut perhettä tai lähipiiriä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-09-24T13:48:05,2025-09-24T13:49:09,Hyväksytty,1.1 2025_84_323,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_324,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Resurssit meillä ovat tosiaan vähissä, se on tullut tänään hyvin esille, ja meidän työmäärä kasvaa oikeudenhoidossakin koko ajan. Tämän vuoksi meidän pitää saada työn tuottavuutta lisättyä myös tällä sektorilla, ja digitalisaatio voisi olla yksi sellainen asia, millä sitä työn tuottavuutta voitaisiin nostaa. Me jäädään aika monen eurooppalaisen maan taakse digitalisaation hyödyntämisessä, ja ymmärtääkseni myös Viro on meitä jonkun verran edellä. Tämä ei kuitenkaan parane, jollei siihen panosteta, ja tietenkin tässä talouden tilanteessa on hankalaa, ymmärrän sen, löytää lisäresursseja, mutta kysynkin, ministeri: millaisia työn tehostamismahdollisuuksia te näette digitalisaation hyödyntämisellä tämän koko resurssiongelman ratkaisussa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-09-24T13:49:09,2025-09-24T13:50:02,Hyväksytty,1.1 2025_84_325,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Vestman., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_326,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Viime kevätkaudellahan eduskunta sääti hallituksen esityksestä merkittävän parannuksen maanomistajien oikeusasemaan, kun lunastuslain korvausperusteet uudistettiin siten, että omaisuudensuoja Suomessa paremmin jatkossa toteutuu. Tämän lisäksihän hallitusohjelmassa on linjattu, että omaisuudensuojaa vahvistetaan korottamalla voimansiirtolinjan lunastamisesta maksettavia korvauksia. Näihin voimansiirtolinjojen lunastuksiin liittyy usein maanomistajien taholta suuri epäoikeudenmukaisuuden tunne. Itse toivonkin, että tämä uudistus myös etenisi tällä kaudella, ja tästä ministeriltä kysyisin. Sen lisäksi tiedustelen oikeusprosessien sujuvoittamistoimenpiteistä. Eli kaikki toimenpiteethän eivät ole suinkaan lainmuutosten takana, vaan tuomioistuimissa voidaan tehdä paljon myös levittämällä niitä hyviä käytänteitä, mitä joissain tuomioistuimissa on otettu käyttöön. Tästä mieluusti myös ministeriltä kuulisin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2025-09-24T13:50:02,2025-09-24T13:51:12,Hyväksytty,1.1 2025_84_327,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Holopainen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_328,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Harjanteen erinomaisen puheenvuoron innoittamana pyysin vielä itsekin puheenvuoron. Hän tuossa puhui ja peräänkuulutti sitä, että kun nyt tehdään selkeästi kriminaalipolitiikassa tämmöinen linjanmuutos Suomessa rangaistusten koventamisen ja vankeusrangaistusten ikään kuin lisääntymisen suuntaan ja tätä pidetään nyt aika laajasti täälläkin käytetyissä puheenvuoroissa suuntana, johon halutaan mennä, niin kuitenkin tässä historiaa tarkasteltuna Suomi on ollut äärimmäisen turvallinen maa verrattuna moneen muuhun maahan, jossa on todella kovat rangaistukset. [Juho Eerola pyytää vastauspuheenvuoroa] Mietin, että tässä tosiaan tarvittaisiin tutkittua tietoa, ja kysyisinkin nyt ministeriltä, olisiko teidän mielestänne hyvä ajatus, että nyt sitten tehtäisiin tämmöistä seurantatutkimusta tästä, kuinka tämä ikään kuin kriminaalipolitiikan linjamuutos sitten todellisuudessa vaikuttaa, kuinka vaikuttavaa se on, jotta sitten pystytään jatkossa suuntaamaan resursseja ja muita toimia oikealla tavalla. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-09-24T13:51:12,2025-09-24T13:52:25,Hyväksytty,1.1 2025_84_329,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Vielä kaksi debattipuheenvuoroa, edustajille Kiuru ja Eerola, ja sen jälkeen ministerin vastaus. Kysymyksiä tuli aika paljon. — Edustaja Kiuru.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_330,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Harjanne ja edustaja Holopainen sivusivat tärkeätä asiaa, tutkittua tietoa. Kannatan ihan samaa, sitä kannattaa myös näissä asioissa käyttää. Puhuitte myös pelotevaikutuksesta. Pelotevaikutuksen osalta on hyvä muistaa, että kun nuorilla ihmisillä otsalohko ei ole vielä kehittynyt, se ei välttämättä oikein toimi, ei nähdä niitä syy—seuraus-suhteita ja ei osata ajatella eteenpäin riittävästi. Toinen asia liittyy sitten tähän kiinnijäämisriskiin. Kiinnijäämisriskissä on se mielenkiintoinen näkökulma, jos kansalaiset kokevat, että rikollisesta toiminnasta ei ole kiinnijäämisriskiä — puhun nyt semmoisista ihmisistä, jotka eivät ole itse syyllistyneet rikoksiin — että voi tehdä melkein mitä vain ja siitä ei näytä seuraavan mitään. Kyllä se heikentää sellaista yhteiskunnan arvostusta, turvallisuudentunnetta ja reiluuden tunnetta, jos ihmiset tekevät mitä vain ja siitä ei seuraa yhtään mitään. Sen takia on hyvä, että kiinnijäämisriski kasvaa, ja olen myös tyytyväinen, että poliisien määrä on noussut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-09-24T13:52:25,2025-09-24T13:53:42,Hyväksytty,1.1 2025_84_331,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Eerola., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_332,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustajille Holopainen, Harjanne ja myös Lohikoski tiedoksi se, että tämä vankimäärähän meillä Suomessa alkoi kasvaa jo viime kaudella, kun seksuaalirikoksista alettiin antaa kovempia tuomioita — ja hyvä niin — eli tuli tämä raiskauksen uudelleenmäärittely. Eli jo silloin nähtiin, että vankilat tulevat täyttymään. No, Rikosseuraamuslaitos saa kuitenkin lisää rahaa, vaikka ehkä jonkun ja aika monenkin mielestä liian vähän, mutta se on kuitenkin näinä aikoina hyvä, että saa, kun melkein kaikkialta muualta joudutaan ottamaan pois. Edellisessä puheenvuorossa pohdiskelinkin säästökeinona mahdollisuutta ostaa/vuokrata näitä paikkoja Virosta, etenkin kun Lehtinen puhui, että mahdollisesti nämä EU:n ulkopuolelta tulevat voitaisiin sijoittaa sitten sinne. Mutta se ei kuitenkaan poista sitä, että me tarvitaan myös näitä omia vankiloita ja sinne myöskin sitten edelleen henkilökuntaa. No, haasteena on ollut saada koulutettua ja osaavaa väkeä töihin syrjä-Suomessa oleviin vankiloihin. Miten, ministeri Meri, näette, kuinka tätä vanginvartijan ammattia teidän mielestänne voisi saada entistä houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-09-24T13:53:42,2025-09-24T13:54:54,Hyväksytty,1.1 2025_84_333,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Ministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_334,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, valtavan hyviä puheenvuoroja, ja lähden rivakasti vastaamaan. Ensinnäkin nyt otan tämän, kun täällä on tuotu esille tämä, että mikä meidän rangaistuspolitiikka on. Siis tämä hallitus puuttuu sellaisiin rangaistuksiin, jotka vaarantavat vakavasti henkeä ja terveyttä, ja niiden rangaistukset nostetaan pohjoismaiselle tasolle. Esimerkiksi lasten seksuaalista väkivaltaa koskevat, jos hallussa pidetään väkivaltakuvia, eläinten kiduttaminen, laittomat aseet — niiden rangaistukset nousevat, teräaseet kadulta, ensikertalaisuus, että voit olla ensikertalainen vankilassa vain kerran, täysin tuntematon muualla maailmassa. Siis me poistetaan tämäntyyppiset. Minkä te nyt näistä haluatte perua, ja mitä tutkimusta te näistä nyt odotatte? En ollenkaan saa kiinni tästä. Ymmärtääkseni te olette myös tukeneet kaikkia näitä esityksiä, mitä tähän asti on ollut. Sitten jos otetaan tämä varmuusvankeus, niin esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa on siltä varalta... Meillä on esimerkiksi Suomessa arvioitu olevan noin 10—20 henkilöä, jotka ovat erittäin vaarallisia toisten hengelle ja terveydelle, ja nämä pitää saada pidettyä lukkojen takana. Siihen rakennetaan nyt oikeusministeriössä järjestelmä, että aika ajoin tämä tsekataan. Ei ketään ihmistä sitten vaan oteta kiinni ja heitetä sinne pussinperälle odottelemaan, vaan häntä yritetään saada tietysti yhteiskuntakelpoiseksi, mutta jos hän on kerta kaikkiaan vaikka psykopaatti ja jatkuvasti haaveilee muiden murhaamisesta, niin kyllä hänen oikea paikkansa on silloin lukkojen takana, ei suinkaan täällä meidän parissa. Näihin kaikkiin rangaistusten kiristyksiin tämä hallitus on järjestänyt rahoituksen, huom. kaikkiin näihin. Se koskee tuomioistuimia, syyttäjiä, vankiloita. Me olemme järjestäneet näihin rahoituksen, ja tämä yliasutus tuli meille ihan, kiitos vain, annettuna edelliseltä hallitukselta, mitä minä myös yritän taklata. Tästä syystä me käytämme jo nyt rahoitusta, esimerkiksi kuluvana vuonna tämmöisiä vankilamoduuleja, jotta me saamme purettua yliasutusta. Kannattaa sitten, kuka siellä seuraavassa hallituksessa on, tämmöiset asiat käydä huolellisesti läpi ja miettiä, että sitten kun tuo esitykset, niitten vaikutukset on arvioitu vankipaikkojen osalta. No, se siitä. Sitten ruuhkiin me ollaan laitettu nyt lisää rahoitusta, ja se oikeudenhoidon selonteon raha on täysimääräisesti nykytehtävillä täytetty. Toki meillä on edelleen myös tuottavuustavoite pienempänä, mutta siitä huolimatta kaikilla toimialoilla on useampia miljoonia plussaa siellä: tuomioistuimet, syyttäjät, Rikosseuraamuslaitos. Budjettikirjasta te löydätte esimerkiksi henkilötyövuosien kehittymisen. Se on nousujohteinen tuomioistuimissa, syyttäjillä ja Rikosseuraamuslaitoksella, mutta me teemme myös sitä, että se prosessi olisi sujuvampi, totta kai. Ei se nyt ole sitä, että sinne lapataan vain rahaa, koska riittävää määrää lakimiehiä, vaikka niitä valmistuu, ei ole. Tästä syystä meillä on jo täällä ollutkin etäyhteyksien käytön hyväksyminen, syyteneuvottelujen käyttöalan laajentaminen on piakkoin tulossa. Samaten taisi olla jo arviointineuvostossa, jos en väärin muista, tähän esitutkintaan ja näihin poissaoloratkaisuihin käräjäoikeudessa liittyvä etenemässä, tulee pian eduskuntaan. Sitten on tämä sakkomenettelyuudistus. Pohditaan sitä yksinkertaisten ja helppojen asioiden sakotusta jo siellä alkupisteessä, mistä mediassa on ollut puhetta — tämä on etenemässä. Valtavasti teemme töitä oikeusministeriössä, jotta sujuvoitetaan prosesseja. Mutta kuten perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Vestman mielestäni hyvin toi esille, se on myös toimintatapoja — taisi Pihla Keto-Huovinenkin tästä puhua. Siellä syyttäjät, tuomarit ja kaikki tekevät yhdessä töitä, lainsäätäjä ei pysty kaikkea ratkaisemaan. Sitten ainakin valiokunnan puheenjohtaja Eerola toi esille tämän, että kaikki keinot pitää tutkia tässä vankilamaailmassa. Kyllä, tästä syystä olen pyytänyt... Meillä on tämmöinen niin sanottu vankilanyrkki, oikeusministeriössä minun kaudellani perustettu nimenomaan keskittymään vankila-aikaan, vankilarakennuksiin, siihen, miten siellä voidaan toimia ja muuta. Heillä on nyt selvitys meneillään siitä, että jos meidän joskus tarvitsee ulkomailta hankkia vankipaikkoja, meillä on täällä joku hätätila ja meillä on vaikka joku varmuusosasto, niin tuskin me nyt heitä tuonne kadulle päästetään kuljeksimaan, vaan meillä täytyy olla joku paikka ja meillä pitää olla silloin lainsäädäntökapasiteetti ja lainsäädäntö valmiina. Tätä asiaa tutkitaan, ei siinä mitään sen ihmeellisempää ole. Me olemme puuttuneet myös nuoriso- ja jengirikollisuuteen. Meillä on se nuoriso- ja jengirikollisuustoimenpideohjelma, ja siellähän on paljon ennaltaehkäisytoimenpiteitä. Meillä on myös useita satojatuhansia panostettu nuorten toimintaohjelmaan niin oikeusministeriössä rikoskierteen katkaisemiseksi kuin sisäministeriössä Ankkuri-toimintaan. Eli kyllä me paljon panostetaan sinne, ja totta kai näin tullaan toimimaan jatkossakin. Sitten näistä oikeudenkäyntikuluista. — Koputtakaa sitten, kun ei enää saa jatkaa, kun minulla oli niin paljon kysymyksiä. Puhemies koputtaa ihan juuri varmaan. — Sanon nyt vielä ainakin näistä oikeudenkäyntikuluista, että meillähän on semmoinen pykälä, että tuomioistuin voi viran puolesta niitä kohtuullistaa, [Puhemies koputtaa] ja sitä tulee käyttää, mutta en voi tietenkään ottaa yksittäiseen vireillä olevaan asiaan kantaa. Mutta meillä on tulossa myös pienriitamenettelyä koskeva esitys tänne ensi viikolla lähetekeskusteluun, ja siinä voidaan keskustella lisää. Paljon oli loistavia kysymyksiä. Anteeksi, nyt en kaikkiin ehtinyt vastata.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-09-24T13:54:59,2025-09-24T14:00:57,Tarkistettu,1.1 2025_84_335,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_84_336,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Vastuualueelleni eli varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen sekä toisen asteen koulutukseen on valtion vuoden 26 talousarviossa tehty merkittäviä panostuksia laadukkaiden ja tasa-arvoisten palveluiden järjestämisen edellytyksiin sekä kehittämistoimintaan. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen ehdotetaan hallitusohjelman toimenpiteiden vuoksi 50:n miljoonan euron lisäystä vuodelle 26. Määrärahan lisäys kohdistetaan perusopetuksen vahvistamiseen eli muun muassa oppimisen tuen uudistamisen toimenpiteisiin, yksityisten opetuksen järjestäjien kotikuntakorvauksen tason nostamiseen sataan prosenttiin ja järjestäjien velvollisuuksien yhtenäistämiseen. Varhaiskasvatuksen henkilöstöpulan ratkaisemista jatketaan täydennyskoulutusmallin avulla, ja tähän osoitetaan kuusi miljoonaa euroa. Hyvä kirjoitus- ja lukutaito koulun opetuskielessä on edellytys yleisesti hyvälle koulupolulle. Hallitus tukee kahdeksalla miljoonalla eurolla opetuksen järjestäjän edellytyksiä vahvistaa suomi ja ruotsi toisena kielenä -oppimäärää koskevan opetuksen vaikuttavuutta ja varmistaa opetuksen kohdentaminen siitä hyötyville oppilaille. Myös valmistavan opetuksen lisäopetukseen kohdennetaan 13,8 miljoonaa euroa. Esityksellä vahvistetaan oppilaan kielitaitoja. Vapaaseen sivistystyöhön esitetään ensi vuodelle noin 181 miljoonaa euroa. Rahoituksella tuetaan vapaan sivistystyön strategisten tavoitteiden toteutumista ja järjestetään elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaassa sivistystyössä maahanmuuttajanaisten kotoutumisen ja ruotsinkielisen kotoutumiskoulutuksen tarjonnan vahvistamista jatketaan. Arvoisa puhemies! Ammatillisen koulutuksen rahoitusperusteet uudistuvat, ja toiminnanohjauksen kehittämiseksi käynnistetään kahdeksanvuotinen kokeilu. Uusia rahoitusperusteita sovelletaan ensimmäistä kertaa vuoden 26 rahoituksesta päätettäessä. Toiminnanohjauksen ja rahoitusperusteen uudistuksella luodaan koulutuksen järjestäjille kannusteet ja ohjausmekanismit, joilla koulutustarjonta suuntautuu nykyistä paremmin työelämän ja väestön osaamistarpeiden mukaisesti. Uudistuksilla tuetaan samalla myös laadukkaan opetuksen ja ohjauksen järjestämistä. Englanninkielinen lukiokoulutus käynnistyy syksyllä 26, ja englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittaminen mahdollistuu syksystä 28 lähtien. Tavoitteena on vahvistaa heikosti suomen tai ruotsin kieltä taitavien nuorten sivistyksellisiä oikeuksia. Lukiokoulutuksen rahoitusperusteita uudistetaan vahvistamaan syrjäisten ja opiskelijamäärältään pienempien sekä vähemmistökielellä sijaintikunnassa opetusta järjestävien lukiokoulutuksen järjestäjien rahoitusta. Tällä turvataan koulutuksen saavutettavuutta ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista koko maassa. Uusia rahoitusperusteita sovelletaan ensimmäistä kertaa vuoden 26 rahoituksesta päätettäessä. Toisen asteen opiskelijoiden oikeutta oppimisen tukeen ja erityisopetukseen vahvistetaan ja tuen jatkuvuus perusopetuksesta toiselle asteelle turvataan. Ammatillisessa koulutuksessa uudistus tulee voimaan 1.8.26, ja lukiokoulutuksessa se tuli voimaan tänä syksynä. Tavoitteena on sujuvoittaa nivelvaiheen koulutusvalintoja, vähentää koulutuksen keskeyttämisiä, parantaa opiskelijoiden edellytyksiä tutkinnon suorittamiseen ja vahvistaa opiskelijoiden hyvinvointia. Hallitus antaa eduskunnalle esityksen, jonka mukaan EU- ja Eta-valtioiden ulkopuolelta opiskelijan oleskeluluvalla saapuville toisen asteen koulutuksen opiskelijoille otetaan käyttöön lukuvuosimaksut 1.8.26 alkaen. Lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden koulutusta ei rahoiteta jatkossa valtionosuusrahoituksella. Aiemmin päätetyn mukaisesti ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoitus vähenee viisi miljoonaa euroa ja toisen asteen koulutuksen hankerahoitus yksi miljoona euroa korvaavina säästötoimina sen vuoksi, että toisen asteen koulutuksen oppimateriaalien maksuttomuuden rajausta ei toteutettu.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-09-24T14:01:06,2025-09-24T14:05:15,Hyväksytty,1.1 2025_84_337,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Mari-Leena,Talvitie,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme hallituksessa tehneet arvovalinnan: valtavista sopeutuksista huolimatta panostamme merkittävästi koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen tällä vaalikaudella. Teemme pitkään odotettuja ja toivottuja uudistuksia peruskoulutukseen osoittaen niihin myös resursseja. Korkeakouluindeksit ovat voimassa koko kauden ja aloituspaikkalisäyksiin on osoitettu myös euroja, toisin kuin aiemmilla kausilla. Vahvistamme Suomen kilpailukykyä panostamalla 1 000 miljoonaa euroa lisää tutkimus- ja kehitystoimintaan, josta ensi kerran osoitetaan nyt pysyvää rahaa myös korkeakoulujen t&k-toimintaan. Näin luodaan tietoa ja osaamista, kasvatetaan tuottavuutta ja luodaan hyvinvointia. Kulttuuri ja taide vahvistavat yhteisöllisyyttä. Tässä ajassa taiteen ja kulttuurin merkitys sekä yhteisöllisyyden tarve on entistä suurempi, ihan meille jokaiselle. Kulttuuri kuuluu kaikille. Arvoisa puhemies! Korkeakouluasioista vastaavana ministerinä kannan vastuuta siitä, että etenemme kohti hallitusohjelman tavoitetta, joka on yhteisesti, parlamentaarisesti hyväksytty, että vähintään joka toinen nuori saisi mahdollisuuden suorittaa korkeakoulututkinnon. Koulutus- ja osaamistason nosto on välttämätön edellytys sille, että Suomi pärjää ja menestyy myös tulevaisuudessa. Sen eteen teen töitä päivittäin. Viimeistelemme parhaillaan esitystä yhden opiskelupaikan säännöstä. Luomme uusia väyliä avaamalla avointa korkeakoulutusta yhä useammalle. Luomme vaille opiskelupaikkaa jääneille nuorille opintosetelin, jonka avulla nuori voisi vuoden verran opiskella avoimessa korkeakouluopinnossa ja edetä tämän jälkeen tutkinto-opiskelijaksi. Kevään kehysriihessä päätettiin noin 80 miljoonan euron sopeutuksesta korkeakoulujen rahoitukseen. Samalla on huomioitava, että korkeakoulujen indeksit ovat jatkossakin täysimääräisesti voimassa. Korkeakoulujen rahoitus on ensi vuonna merkittävä, ollen yhteensä yli 3,3 miljardia euroa. Ammattikorkeakoulujen rahoitus on noussut tällä kaudella ensi kertaa yli miljardiin euroon, ja yliopistojen yli kahden miljardin rahoitus pysyy yhtä korkealla myös loppukaudella. Arvoisa puhemies! Hallitus tekee historiallisen suuret, yli miljardin euron panostukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Se tarkoittaa tulevina vuosina noin 240 miljoonan euron julkista, vuosittaista lisäpanostusta tutkimukseen ja kehitykseen, ensi vuonna noin 255 miljoonaa euroa. Ensi vuonna valtion tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen määrä on yli kolme miljardia euroa. Tästä ohjataan ensi kertaa vuodelle 2026 pysyvää t&k-rahoitusta ammattikorkeakouluille ja yliopistoille. Teemme suuria investointeja tutkijakoulutukseen, huipputason perustutkimukseen, tekoälyyn ja uusiin tutkimusinfrastruktuureihin, kuten uuteen supertietokoneeseen, LUMI kakkoseen, Kajaaniin. Tämä on tärkeää, sillä tarvitsemme täälläkin salissa paljon kaivattua talouskasvua, kilpailukykyä ja tuottavuuden nostoa. Tuo kaikki syntyy ihmisten ja osaajien turvin. Arvoisa puhemies! Kulttuurin ja taiteen kautta käsittelemme ihmisenä olemisen vaikeita kysymyksiä sellaisilla tavoilla, jotka synnyttävät motivaatiota muutokseen, purkavat ennakkoluuloja, yhdistävät ihmisiä ja luovat kestävää ja vastuullista talouskasvua. Viime viikkoina on puhututtanut, ymmärrettävästi, budjettiriihen linjaus 7,8 miljoonan euron yritystukileikkauksesta, joka kohdennettiin opetus- ja kulttuuriministeriöön. Kuten lupasin, olen tehnyt töitä, jotta leikkauksen vaikutukset kotimaiseen elokuva-alaan vähenevät, ja esitys on nyt reilun kaksi miljoonaa euroa pienempi. Kiitos rakentavasta vuoropuhelusta alan toimijoiden kanssa. Ymmärrän hyvin elokuva- ja av-alan toimijoiden ja ammattilaisten huolen tulevasta sekä elokuvataiteen eurojen kerrannaisvaikutukset. Huoli ei poistu sillä, että leikkausta on pienennetty, mutta on silti tärkeää, että alalle tulee myös positiivisia näkymiä. Niitä luovat päätökset av-tuotantokannustimen jatkosta sekä uudesta suoratoistopalveluiden maksuvelvoitteesta. Käynnistämme maksuvelvoitteen valmistelun välittömästi, jotta alalle on mahdollista saada kaivattuja lisäresursseja tulevina vuosina. Arvoisa puhemies! Lopuksi: Suomessa on ensi vuonna Euroopan kulttuuripääkaupunki. Oululaisena tiede- ja kulttuuriministerinä iloitsen siitä, että Oulu yhdessä 39 muun kunnan kanssa muodostaa vuonna 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkialueen. Toivottavasti monet suomalaiset pääsevät nauttimaan pohjoisen Suomen monipuolisista kulttuuripalveluista sekä -tapahtumista. Taide ja kulttuuri vahvistavat henkistä kriisinsietokykyä ja tuovat turvaa vaikeina aikoina maailman myllerryksissä. Tieteellä ja tutkimuksella voidaan pelastaa maailmaa ja rakentaa hyvinvointia. Toivon hyvää ja tulevaisuutta rakentavaa keskustelua ensi vuoden budjetista eduskuntasalin kanssa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2025-09-24T14:06:27,2025-09-24T14:12:10,Hyväksytty,1.1 2025_84_338,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Poutala, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_339,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Mika,Poutala,"Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri",,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Liikunnan ja nuorisotyön sektoreilla tehdään työtä päivittäin nuorten tulevaisuususkoa vahvistaen ja suomalaisia liikuttaen. Näinä aikoina on ilo esitellä talousarvioesitys, joka sisältää myös merkittäviä panostuksia. Vuonna 2026 opintotukeen ehdotetaan käytettäväksi 1,29 miljardia euroa, mikä on noin 199 miljoonaa enemmän kuin kuluvana vuonna. Määrärahasta noin 906 miljoonaa euroa aiheutuisi opintoraha- ja asumislisämenoista. Summassa on huomioitu muiden kuin lasta huoltavien opiskelijoiden siirto yleisestä asumistuesta asumislisän piiriin. Lainamäärien kasvun vuoksi opintolainojen valtiontakauksesta aiheutuviin menoihin ehdotetaan noin 250 miljoonaa euroa. Opiskelijan asumislisään siirtymisessä tavoitteena on ollut uudistaa aiemmin käytössä ollut asumislisä yhteisasumista suosivaksi ja taloudellisesti houkuttelevaksi. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatukeen hallitus varaa 40 miljoonaa euroa, ja ateriatuki nousee 25 senttiä ollen 2,8 euroa. Tällä panostuksella helpotamme opiskelijoiden arkea ja satsaamme laadukkaisiin, kotimaisiin opiskelija-aterioihin. Koulumatkatukimenoihin ehdotetaan noin 94 miljoonan euron määrärahaa. Arvoisa puhemies! Liikuntatoimen määrärahoihin ehdotetaan noin 158 miljoonaa euroa, joka on noin 3 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Liikunnasta ja urheilusta vastaavana ministerinä pidän hienona, että tiukasta taloustilanteesta huolimatta valtio panostaa merkittävästi liikuntaan ja urheiluun ja liikuntabudjetti jopa hieman kasvaa. Liikunnan ja urheilun suurtapahtumien rahoitusta ehdotetaan vahvistettavaksi 850 000 eurolla vuonna 2026. Suurtapahtumien kokonaisrahoitus kasvaa siis 2 miljoonasta eurosta 2,85 miljoonaan euroon. Tarkoituksena on kehittää rahoitusmallia tukeaksemme urheilutapahtumien järjestämistä ja houkutellaksemme urheilun suurtapahtumia Suomeen. Ylimääräisten urheilijaeläkkeiden määrärahaan ehdotetaan merkittävää 100 000 euron tasokorotusta. Pysyvän tasokorotuksen tarkoituksena on mahdollistaa urheilijaeläkkeet kaikille kriteerit täyttäville. Lisäksi valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten rahoitus kasvaa valtionosuuden kustannuspohjan ja indeksintarkistuksen myötä yhteensä yli 5 miljoonaa euroa. Liikunnallisen aktiivisuuden lisäämiseen on varattu hallituskaudeksi vuosittain 20 miljoonaa euroa. Määrärahalla toteutetaan liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn poikkihallinnollista Suomi liikkeelle ‑ohjelmaa. Liikuntatoimen osuus valtiontalouden sopeutuksista vuonna 2026 on kevään päätösten mukaisesti 2,92 miljoonaa euroa kohdentuen pääosin liikuntapaikkarakentamisen valtionavustuksiin. Sopeutuksista 520 000 euroa johtuu kevään kehysriihessä päätetystä uudesta toimintamenosäästöstä, josta opetus- ja kulttuuriministeriön osuus on 3,9 miljoonaa euroa. Säästöjen kohdennuksia tarkennetaan vielä täydentävässä talousarviossa siten, että säästöt eivät kohdennu liikunta- ja urheilujärjestöjen yleisavustettuun toimintaan. Arvoisa puhemies! Nuorisotyön määrärahoihin ehdotetaan 70,5 miljoonaa euroa, joka on noin miljoona euroa vähemmän kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa. Muutos johtuu pääosin vuoden 2025 kertaluonteisista menoista. Nuorten hyvinvointia tuetaan hallitusohjelman mukaisesti, ja hallitus on laatinut laaja-alaisen toimenpideohjelman nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Työ nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi on kokonaisvaltaista ulottuen useimpien ministereiden toimialoille. Nuorisotyön osuus kevään kehysriihessä päätetystä uudesta toimintamenojen säästöstä ensi vuonna on 260 000 euroa kohdentuen valtionavustuksiin. Säästöjä ei kohdenneta järjestöjen yleisavustuksiin. Lasten ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen määrärahaan ehdotetaan ensi vuoden talousarviossa pysyvää 5 miljoonan euron korotusta, jolloin määrärahatasoksi vakiintuisi 19,4 miljoonaa euroa. Harrastamisen Suomen mallin rahoitus jaetaan valtionavustuksina kunnille, jotka vastaavat toteutuksesta paikallisten lasten ja nuorten toiveiden mukaan. Harrastamisen Suomen mallin vaikuttavuudesta on saatu lupaavia tutkimustuloksia. Nyt vahvistamme tätä menestystarinaa entisestään.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Mika Poutala,1495,2025-09-24T14:12:16,2025-09-24T14:17:31,Hyväksytty,1.1 2025_84_340,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_341,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kahden viikon kuluttua me keskustelemme tässä salissa kulttuuripoliittisesta selonteosta, sen mietinnöstä. Meillä valiokunnassa oli hyvin laaja yhteisymmärrys kulttuurin valtavasta merkityksestä. Tästä syystä onkin hyvin vaikea ymmärtää sitä, että kulttuurialaa ei vieläkään ole jätetty rauhaan leikkauksilta, vaan tämä elokuva-alaan kohdistuva tuotantotuen leikkaushan on todella kova isku, ja sitä ei voi mitenkään ymmärtää. Pitää muistaa, että näyttelijöistä tällä hetkellä on 30 prosenttia työttömänä johtuen näistä aiemmista kulttuurialan leikkauksista. Elokuvateatterialalla näiden pienten teattereiden katsojista 60—80 prosenttia valitsee kotimaisen elokuvan, ja jos tämä leikkaus tulee, niin sehän romahduttaa näiden liikevaihdon. Meillä on Suomessa elokuvateattereita vajaat 200 ja 150 on pien- ja perheyrityksiä, ja nyt on tiedossa, että noin 50 elokuvateatteria lähinnä maaseudulla sulkee ovensa, jos tämä leikkaus kohdistuu [Puhemies koputtaa] tähän. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-09-24T14:17:40,2025-09-24T14:18:57,Hyväksytty,1.1 2025_84_342,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_343,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan tästä hyvästä edustaja Haataisen alustuksesta. Nythän tämä elokuvaleikkaus on — kuten sanoitte, että olen tehnyt töitä, että elokuva-alan leikkaukset vähenevät, ministeri Talvitie — vähentynyt siis koko potin kolmasosan leikkauksesta neljäsosaan. Se on siltikin edelleen valtava summa, [Mari-Leena Talvitie: Kyllä!] siis 7,8 miljoonasta 5,5 miljoonaan, ja tätä perustellaan yritystukileikkauksena. Me kaikki tässä salissa tiedämme — toivon mukaan tiedämme — että OKM:n alla ei ole yritystukia, vaan ne ovat ihan jossain muualla. Mutta kiinnittäisin huomiota tähän 2,3 miljoonaan, joka sitten leikattiin muualta. Olette siis tehnyt myös töitä, että muualta leikataan, koska nämä kohdennetaan esimerkiksi Taiteen edistämiskeskuksen toiminta-avustuksiin, sieltä lähtee viisi prosenttia, ja festivaaleihin, sieltä lähtee 10 prosenttia. 10 prosenttia on ainakin 600 000 euroa. [Puhemies koputtaa] Millä tavalla nämä taide- ja kulttuurijärjestöjen leikkaukset ovat yritystukia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-09-24T14:18:57,2025-09-24T14:20:21,Tarkistettu,1.1 2025_84_344,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eloranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_84_345,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalainen elokuva on paljon enemmän kuin viihdettä. Se on suomalaista työtä, kulttuuria, identiteettiä. Se on tapa kertoa meidän omat tarinamme omalla kielellämme. Nyt esitätte näitä yli viiden miljoonan euron, neljäsosan, leikkauksia, jotka uhkaavat pudottaa pitkien kotimaisten elokuvien määrän puoleen, heikentää dokumenttien ja lyhytelokuvien tuotantoa ja sulkea jopa kymmeniä elokuvateattereita eri puolilla maata. Tämä ei ole vain kulttuurin köyhdyttämistä vaan myös isku työllisyydelle ja aluetaloudelle. Työpaikkoja voi kadota satoja. Elokuva ei ole investointi, ei menoerä. Jokainen valtion sijoittama euro palautuu verotuloina, palveluina ja työllisyytenä ja tuo moninkertaisesti takaisin. Kun tuotantoa vähennetään, työtilaisuudet hupenevat, osaaminen rapautuu ja suomalainen ääni hiljenee. Meidän tehtävämme kansanedustajina on huolehtia, että budjettileikkauksilla ei vaienneta suomalaista kulttuuria ja kotimaista elokuvaa lyhytnäköisten säästöjen vuoksi. Eihän tehdä tätä epäviisasta leikkausta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2025-09-24T14:20:21,2025-09-24T14:21:31,Hyväksytty,1.1 2025_84_346,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_347,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Ja kiitoksia ministereille näistä esittelyistä. Liikuntaosioon liittyen tietenkin huolestuttavat nämä liikuntapaikkarakentamiseen kohdistuvat säästöt. Niitä on tehty jo aiemmin tässä edellisten vuosien aikana, ja ne jatkuvat. Meillä on aika paljon viime vuosina mennyt voimavaroja suurien areenoitten rakentamiseen, mutta ne, mistä itse olen tässä tilanteessa huolissani, ovat perusliikuntapaikat kunnissa. Kävin viikonloppuna jäähallin yleisöluisteluvuorolla, ja siellä oli paljon perheitä, lapsia. Kysynkin ministeriltä: miten pystytään jatkossa turvaamaan nämä perusliikuntapaikat kunnissa, jäähallit, uimahallit ja muut, mitkä ovat paikallisille tärkeitä? Arvoisa puhemies! Toinen kysymys liikuntaan liittyen: Hallitusohjelmasta löytyy yksi erittäin hyvä kirjaus, joka liittyy toisen asteen opiskeluun ja liikuntaan, josta myöskin kannan huolta. Sieltä suora lainaus kuuluu näin: ”Palautetaan liikunnan ja terveystiedon oppiaine ammatillisessa opetuksessa tutkintojen perusteisiin.” Kysyisin ministeriltä: miten tämän asian valmistelu etenee, ja milloin se tulee tänne saliin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-09-24T14:21:31,2025-09-24T14:22:45,Hyväksytty,1.1 2025_84_348,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_349,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lämmin tuki edellisille puheenvuoroille liittyen elokuva-alan leikkaukseen ja siihen Taikelle kohdistuvaan leikkaukseen. Leikkaus kulttuurin perusrahoituksesta ei ole haitallisten yritystukien poistamista, mitä hallitus kertoi tekevänsä. On hienoa, että hallitus on ottanut perusopetuksen ja peruskoulun fokukseen, ja hienoa, että oppimisen tuen lainsäädäntöön saatiin rahoitusta kulkemaan sen mukana. Mutta nyt viesti kunnista on se, että oppimisen tuki ei vahvistu eikä se rahoitus välttämättä kohdennu sinne. Tässä tarvittaisiin nyt tiivistä seurantaa ja myös ohjeistusta. Nämä valtionosuusleikkaukset, joita hallitus on tehnyt useana vuonna, kohdistuessaan isoihin kuntiin, joissa meidän lapset ja nuoret opiskelevat, ovat oikeastaan suoraan leikkauksia koulutuksesta. Tämän linjan soisi loppuvan, ja valtionosuusuudistusta tehdessä näitä ei tulisi tulla lisää. Ja vielä toive loppuun: voitaisiin ottaa mallia Ruotsista lukutaidon parantamisessa [Puhemies koputtaa] ja investoida oppikirjoihin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-09-24T14:22:45,2025-09-24T14:24:03,Hyväksytty,1.1 2025_84_350,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Razmyar, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_351,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta nämä leikkaukset, jotka nyt kohdistuvat kulttuuriin, ovat hyvin vahvasti kulttuuripoliittisen selonteon vastaisia, ja vieläpä niin, että siellähän kannustetaan erityisesti kulttuuritoimijoita yritysmuotoiseen tekemiseen. Tämä leikkaus on käsittämätön. Toki kuten, ministeri, totesitte, te olette varmasti tehneet töitä sen puolesta, että se on nyt 5,5 miljoonaa elokuva-alalle, mutta aivan kuten täällä on todettu, se tuska on jaettu muille kulttuuritoimijoille. Taiteen edistämiskeskuksesta olette leikkaamassa nyt 1,3 miljoonaa, ja tämä arvion mukaan tarkoittaa yli 20 yhteisön avustuksen lopettamista. Miten tämä mielestänne vaikuttaa reilulta ja hyvältä asialta, puhumattakaan kulttuuriviennistä sekä kansainvälistymisestä? Nämä leikkaukset ovat käsittämättömiä myös sen vuoksi, että vaikutusarviot puuttuvat täysin. Toivon todella, että näihin tulee muutos, ja uskon vahvasti, että, arvoisa ministeri, teette sen puolesta hartiavoimin töitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2025-09-24T14:24:03,2025-09-24T14:25:14,Hyväksytty,1.1 2025_84_352,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_353,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen päätös leikata korkeakouluilta ja kulttuurilta on sivistyksen alasajoa ja todella surullista. Kutsuin eilen elokuva-alan ammattilaisia eduskuntaan kertomaan terveisiä meille. 50 ihmistä toi painavan viestin: jo riittää kulttuurista leikkaaminen. Kotimainen elokuva on suomalaista työtä. Se on tarinankerrontaa, dokumenttia, animaatiota, näyttelijän työtä, käsityötä. Elokuva-ala luo työtä mutta myös iloa ja ymmärrystä, saavutettavaa kulttuuria, suomalaisia tarinoita. Valitettavasti yksikään hallituspuolueen edustaja ei löytänyt eilen tilaisuuteen, mutta kiitos niille 15 oppositiokansanedustajalle, jotka olivat paikalla. Mutta lupasin tuoda teille terveisiä eilisiltä vierailta. He kysyivät, miksi elokuvan tuotantotuen leikkaus on päätetty tehdä. Sehän ei säästä mitään vaan aiheuttaa valtiolle tulojen menetyksiä. Mitä sanotte elokuvan ammattilaisille, jotka harkitsevat lähtevänsä Suomesta jonnekin, missä heitä arvostetaan? Mitä sanotte paikkakunnille, joilla on uhkana menettää leffateatterin myötä ainoa kulttuuripalvelu? Ja kysyn vielä: kun pääministeri lupasi täällä salissa eilen, [Puhemies koputtaa] että elokuva-alan leikkausta harkitaan uudestaan, lupaatteko, että leikkaus perutaan [Puhemies koputtaa] eikä sitä siirretä muulle kulttuurialalle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-09-24T14:25:14,2025-09-24T14:26:36,Hyväksytty,1.1 2025_84_354,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Asell, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_355,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Liikuntapaikkarakentamisella on keskeinen merkitys sille, että suomalaisilla on mahdollisuus liikkua arjessaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön arvion mukaan liikuntapaikkojen korjausvelka on jopa yli miljardin euron suuruinen tällä hetkellä. Monissa kunnissa liikuntahankkeet käynnistyvät vain, jos ne saavat valtionavustusta. Erityisesti pienemmissä kunnissa valtiontuki on ratkaisevaa. Nyt hallitus esittää liikuntapaikkarakentamisen avustuksiin lähes kolmen miljoonan euron leikkausta, ja vaikka summa vaikuttaa pieneltä, niin se ei ole sitä, koska se tulee aiempien leikkausten päälle. On kuitenkin kysymys vaikutuksiltaan merkittävistä resursseista. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että hallitusohjelmassa puhutaan liikkumisen lisäämisestä ja tasa-arvoisista mahdollisuuksista harrastaa. Kysyn hallitukselta: miten hallitus aikoo turvata liikuntapaikkojen rakentamisen ja peruskorjauksen, kun valtionavustuksia leikataan nyt samaan aikaan, ja miten varmistetaan, etteivät nämä leikkaukset kohdistu erityisesti pienempiin kuntiin, joissa ilman valtiontukea hankkeita ei usein pystytä lainkaan toteuttamaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Marko Asell,970,2025-09-24T14:26:36,2025-09-24T14:27:42,Hyväksytty,1.1 2025_84_356,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Castrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_357,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Maaret,Castrén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Edessämme on patsas nimeltä Tulevaisuus. Se kertoo meille kansanedustajille, että meidän tulee tehdä päätöksiä tulevaisuutta varten. Petteri Orpon hallitus on tulevaisuuden puolella. Niinpä hallitus ehdottaa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen 50 miljoonan euron lisäystä vuodelle 2026. Jatkamme tavoitetta, jonka mukaisesti jokainen lapsi ja nuori saisi tarvittavat perustiedot ja ‑taidot ja löytää vähintään yhden itselleen mieluisan harrastuksen. Jokainen lapsi on myös yksilö, ja hänellä on omat vahvuutensa. On tärkeää tukea erityislapsia ja heidän vanhempiaan, jotta nuoret pärjäävät arjessa ja opintiellä. Mahdollistamme määrärahalla oppimisen tuen paranemisen. Arvoisa puhemies! Nuoristamme kasvaa aikuisia, joiden kouluttamisen mahdollistamisen tulee olla meille prioriteetti numero yksi. Hallitus lisää pysyvästi 3,8 miljoonaa euroa korkeakoulujen aloituspaikkamäärän lisäämiseen, ja tutkimuksen ja kehittämisen rahoitusta kasvatetaan vuoteen 2030 mennessä 1,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. [Puhemies koputtaa] Olisin kysynyt ministeri Adlercreutzilta: Lukeminen on kaiken perusta. Onko mahdollista todellakin saada oppilaiden haluamia kirjoja mukaan koulutukseemme?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Maaret Castrén,911822,2025-09-24T14:27:42,2025-09-24T14:29:04,Hyväksytty,1.1 2025_84_358,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_359,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Äidinkielenopettajat olivat hyvin ihastuneita siihen, mitä opetusministeri lausui Helsingin Sanomien haastattelussa, haluavansa osaamistakuun Suomeen. Peräänkuulutitte tässä haastattelussa myös konkreettisia esimerkkejä, ja tässäpä niitä nyt sitten tulee: Kaikissa kouluissa koko perusasteella tulisi tehdä lukutaitotyötä, jonka suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaisi nimetty henkilö. Lukutaitotyön tulisi alkaa varhaiskasvatuksesta ja jatkua toisella asteella. Oppilaiden lukutaidon kehittymistä tulisi arvioida koko perusopetuksen ajan ja tavalla, jonka pystyy toteuttamaan kiireisessä kouluarjessa. Lukutaidon kehittymisen esteet tulisi poistaa, eli oppilailla tulisi olla oppikirjoja, joita lukea, koulukirjastossa tulisi olla samaa kirjaa koko luokallisen verran, jotta lukeminen olisi yhteisöllistä, tulisi asettaa valtakunnalliset minimitavoitteet luettavan kirjallisuuden määrälle luokille 3—9, jotta oppilaat olisivat yhdenvertaisessa asemassa, ja lukivaikeudet tulisi löytää ja niihin löytää myös tukea. Arvoisa opetusministeri, aiotteko tarttua näihin äidinkielenopettajien vinkkeihin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-09-24T14:29:04,2025-09-24T14:30:17,Hyväksytty,1.1 2025_84_360,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_361,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen tulevaisuutta rakennetaan joka päivä varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa ja siitä eteenpäin eri koulutusasteilla. Se, kun oppositio on kritisoinut, että lapset ja nuoret jätetään heitteille, ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Hallituksen budjetissa lapsiin ja lapsiperheisiin kohdistuvat määrärahat kasvavat jälleen — nyt jo 11,4 miljardiin euroon, eli se on 200 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna. Samaan aikaan, kun syntyvyys laskee ja nuorten määrä vähenee, panostukset kuitenkin kasvavat. Peruskoulutuksen vahvistaminen jatkuu myös ensi vuonna, ja koko vaalikaudella peruskoulu saa 200 miljoonaa euroa lisärahoitusta. On tärkeää ymmärtää, että peruskoulun haasteita ei ratkaista pelkällä rahalla. Siksi perussuomalaiset korostavat näitä konkreettisia toimia, kuten meidän pitkään ajamaa kännykkäkieltoa ja osaamistakuuta, jotka palauttavat peruskoulun arvostuksen ja takaavat oppimisen laadun. Meidän tehtävämme [Puhemies koputtaa] on varmistaa, että jokainen euro käytetään viisaasti ja että suomalainen peruskoulu [Puhemies koputtaa] pysyy maailman aivan parhaana.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-09-24T14:30:18,2025-09-24T14:31:38,Hyväksytty,1.1 2025_84_362,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_363,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kun kuuntelin noita ministereiden esityksiä, niin tuli semmoinen olo, että kaikkihan on tosi hyvin ja nyt vain satsataan niin koulutukseen, kulttuuriin kuin liikuntaan. Te unohditte kertoa, mitä ne leikkaukset ovat tässä budjetissa ja mitä ne ovat olleet tällä hallituskaudella. Todellisuudessahan panostukset ovat koko ajan pienentyneet, ja se on varsin valitettavaa. Täällä on moni nostanut esiin elokuva-alan, ja haluan itsekin sen nostaa esiin. Viime vuonna luvattiin, että kulttuurista ei enää leikata, ja nyt jos käytännössä tämä säästö etsitään sieltä kulttuurin puolelta, niin jälleen kerran hallitus pettää lupauksensa. Toivoisin, että kun tämä ala on tärkeä — ja me kaikki tiedämme sen, ja te tiedätte sen siellä ja tiedätte myös, miten se tuo meille vientituloja, se tuo esimerkiksi Itä-Suomeen elokuvatuotantoja, jotka ovat tärkeitä, ja toisaalta se mahdollistaa sen, että myös haja-asutusalueella elokuvateatteri löytyy läheltä — ja kun te mietitte nyt näitten säästöjen peruuttamista, niin etsitte ne rahat sieltä oikeista yritystuista tai vaikka [Puhemies koputtaa] ympäristölle haitallisista tuista tai vaikka bensaveron alenemisesta, [Puhemies koputtaa] sitä vähän vähemmäksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-09-24T14:31:38,2025-09-24T14:32:56,Hyväksytty,1.1 2025_84_364,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Bergqvist, varsågod.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_365,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tiedetään, että maaseudulla lasten määrä vähenee koko ajan. Se tarkoittaa myös sitä, että lapsilla on aika pitkiä matkoja kouluun, ja tiedetään myös, että Move-mittaukset näyttävät, että he ovat välillä jopa aika heikossa kunnossa. Tämä tarkoittaa sitä, että heillä on pitkiä etäisyyksiä myös harrastuksiin. Vaikka meillä on tämä Suomen malli, niin olisiko syytä ottaa askel eteenpäin tämmöiseen kokonaiskoulupäivään? Tiedetään, että tulevaisuuden koulu vaatii meiltä joustavia malleja, joten tämä voisi olla yksi tapa siihen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Sandra Bergqvist,1406,2025-09-24T14:32:56,2025-09-24T14:33:43,Hyväksytty,1.1 2025_84_366,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minun täytyy kyllä sanoa, että nämä hallituspuolueiden ja ministereiden puheet esimerkiksi siitä, että kulttuuri ja taide kuuluvat kaikille, alkavat olla aika tyhjää puhetta. Tässä on ollut jo hirvittävät kulttuurileikkaukset alla, ja tämä 5,5 miljoonan leikkaus elokuva-alalle tulee tarkoittamaan sitä, että sieltä menee pieniä tuotantofirmoja konkurssiin, pieniä elokuvateattereita konkurssiin. Se tarkoittaa sitä, että nämä kulttuuripalvelut, suomalainen elokuva, kuuluvat yhä harvemmille ihmisille. Sitten mitä tulee tähän suoratoistopalveluiden maksuvelvoitteeseen, niin koska te, ministeri Talvitie, olette käynyt keskustelua alan toimijoiden kanssa, niin tiedätte, että se tulee liian myöhään. Sitä ennen näitä firmoja on jo kaatunut. Sitä ennen suomalaisia elokuvia ollaan jo päätetty tehdä vähemmän, ja se johtuu näistä leikkauksista. Toinen asia koskee tätä yliopistojen rahoitusta. Te saitte sen kuulostamaan siltä, että sitä parannettaisiin, mutta kun te annatte lusikalla sinne tutkimukseen ja sitten otatte kauhalla perusrahoituksesta pois, niin kyllähän kaikki ymmärtävät, että se on leikkaus. Voitteko nyt kertoa, mitä sinne viivan alle jää ensi vuonna, kun puhutaan yliopistojen rahoituksesta? Sieltä ollaan leikkaamassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-09-24T14:34:09,2025-09-24T14:35:22,Hyväksytty,1.1 2025_84_367,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_368,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministereille esityksistä. Työmarkkinat muuttuvat nopeasti, ja koulutusjärjestelmään on joskus vaikea muuttaa opintosisältöjä, koulutuspaikkoja tai painotuksia nopeasti vastaamaan niitä muutoksia. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arvioinnissa todetaan, että äkillisten rakennemuutosten kohtaaminen on yhä tärkeämpää mutta ei aina täysin onnistunutta. Meidän nykyinen koulutusjärjestelmä kohtaa vain osittain työmarkkinoiden tarpeet. Ammatillisessa koulutuksessa ja jatkuvassa oppimisessa on viime vuosina todella nähty edistystä ja hyviä käytäntöjä ja rakenteita, mutta on kuitenkin selkeitä kohtia, joissa kehitystä tarvitaan: nopeampi reagointi työelämän muutoksiin ja paremmat perustaidot, alueellinen tasa-arvo ja niin edespäin. Kysyn ministeri Adlercreutzilta: miten arvioitte hallitusohjelman koulutustavoitteiden vastaavan muuttuvien työmarkkinoiden nopeisiin muutoksiin ja tarpeisiin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-09-24T14:35:22,2025-09-24T14:36:37,Hyväksytty,1.1 2025_84_369,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä. [Mikrofoni on kiinni — Eduskunnasta: Mikki! — Pia Viitanen: Yritän uudestaan!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_370,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä kulttuuria luovat alat tuovat työllisyyttä, ja ne tuovat kasvua, ja nyt nämä elokuvaleikkaukset hyvin ikävästi pistävät sitten tälle kasvulle jarrua. Tämä leikkaus tietäisi konkurssiaaltoa monille elokuvayhtiöille, pienille elokuvateattereille, ja se olisi erittäin kova isku kaikille elokuva-alan tekijöille. Se lisää työttömyyttä, ja se myös ajaa alas suomalaisten siis suorastaan rakastamaa elokuvaa. Puhemies! Minä olen sitä mieltä, että tämä leikkaus kokonaisuudessaan — ihan kokonaisuudessaan — tulisi perua, ja se tulisi perua siten, että sitä ei toden totta oteta muilta kulttuurin toimijoilta. On alusta asti ollut vähän nurinkurista ajatella, että tämä on yritystuki, ja sen takia nyt väen vängällä aletaan sitten etsiä näiden leikkausten pienennyttyä muualta kulttuurista leikkauksia. Varmasti arvoisa hallitus muistaa, että tämän hallituksen aikana kulttuuria on jo leikattu kovin paljon, ja sinne on tehty myös todella ikäviä veronkorotuksia, jotka osaltaan ovat laittaneet jarrua kasvulle ja tuoneet sitä työttömyyttä. [Puhemies koputtaa] Nyt ei ole mitään järkeä toimia näin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-09-24T14:36:37,2025-09-24T14:37:53,Hyväksytty,1.1 2025_84_371,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_372,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministereille esittelystä. Suomen talous on heikoilla, mutta juuri siksi on viisasta satsata tulevaisuuteen, lapsiin ja nuoriin. Jokainen lapsi ja nuori ansaitsee perustiedot ja -taidot sekä mahdollisuuden harrastaa ja kasvaa täyteen potentiaaliin. Siksi on syytä kiittää näistä lisäpanostuksista, joita on tehty perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen ja erityisesti oppimisen tuen uudistamiseen. Lisäksi myös varhaiskasvatuksen henkilöpulan ratkaisua jatketaan täydennyskoulutusmallilla. Maahanmuuttajanaisten kotoutumiseen ohjataan 5 miljoonaa euroa, jotta jokainen saa mahdollisuuden osallistua yhteiskuntaan. Myös nuorten koulutuspolkua vahvistetaan. Ammatilliseen ja lukiokoulutukseen lisätään 43 miljoonaa euroa viimevuotiseen verrattuna. Korkeakoulujen indeksit säilyvät, ja t&k-rahoitukseen tehdään merkittävä suora lisäys. Erityisesti haluan kiittää, että hallitus tunnistaa ammattikorkeakoulun tekemän tutkimustyön. Lisäksi haluan nostaa esiin puoliväliriihessä tehdyn mallin, jossa korkeakoulupaikkaa ilman jääneille tarjotaan maksuton 30 opintopisteen opintoseteli. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-09-24T14:37:53,2025-09-24T14:39:07,Hyväksytty,1.1 2025_84_373,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kokko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_374,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi ja suomalaiset ovat pieni, outoa kieltä puhuva kansa Euroopan laidalla, joten mitä koulutetumpaa väestöä meillä on, sen paljon paremmin me pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa. Siinä mielessä on hyvä, että hallitus on panostanut varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen 50 miljoonaa euroa, toiselle asteelle 43 miljoonaa euroa ja korkeakoulutukseen sekä tieteeseen 135 miljoonaa euroa, mutta kuten kuultiin, niin kumminkin nämä kymmenien miljoonien leikkaukset sinne perusrahoitukseen kyllä heikentävät korkeakoulutuksen toimintaa. Mutta varsinainen kysymykseni oikeastaan liittyy siihen, miten hallitus näkee, kuinka hyvin te kykenette turvaamaan tutkijoiden ja tutkimuksen vapauden. Kun tässä nykyajan ympäristössä olemme viime aikoina saaneet ihan nähdä, miten jopa europarlamentaarikot hyökkäävät puolueettomia tutkijoita vastaan nimenomaan mielipiteiden perusteella, niin mitä aiotte tehdä tämän asian suhteen, sillä vaikka tutkija sanoo jotain sellaista, joka ei poliitikkoa miellytä tai on tämän ideologian vastaista, niin se ei silti muuta sitä [Puhemies koputtaa] tutkijan objektiivisuutta ja integriteettiä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-09-24T14:39:07,2025-09-24T14:40:24,Hyväksytty,1.1 2025_84_375,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_376,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitushan markkinoi näitä lisäyksiä ja mielellään kertoo niistä. Puhutaan muutamista kymmenistä miljoonista euroista, joilla nyt perusopetuksen tilaa sitten parannetaan. Todellisuudessa perusopetukseen ja esiopetukseen paljon isommin paikallisesti vaikuttava tekijä on se, että hallitus ei ole vieläkään pystynyt uudistamaan kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmää. Mediassa olleiden tietojen mukaan, opetusministeri Adlercreutz, olette se, joka istuu tämän uudistuksen päällä. Mielestäni on aivan ennenkuulumatonta, että juuri te opetusministerinä jarrutatte tätä aivan keskeistä uudistusta, kun tämä nykytila, kun sitä uudistusta ei tehdä, on johtanut siihen, että esimerkiksi Jyväskylässä on 18 miljoonan alijäämä ja Tampereella ja muissa isoissa kaupungeissa, monista pienemmistä kunnista puhumattakaan, perusopetusta ajetaan alas ja esiopetus ja varhaiskasvatus ovat todella tiukoilla, koska nämä valtionosuudet ovat yleiskatteellisia ja niillä on aivan keskeinen vaikutus siihen, miten sitä voidaan järjestää. Pitää muistaa, että valtionosuuksien perimmäinen tehtävä on tasata kuntien välisiä eroja ja mahdollistaa palvelujen järjestäminen. [Puhemies koputtaa] Aiotteko te nyt toimia tämän eteen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-09-24T14:40:24,2025-09-24T14:41:41,Hyväksytty,1.1 2025_84_377,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_378,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies, arvoisat ministerit! Hallituskauden keskeinen tavoite on koulutustason nosto ja väestön osaamistason nosto sekä oppilaiden hyvinvoinnin parantaminen. Nykyhallitus on panostanut 200 miljoonalla eurolla perusopetukseen, jossa keskeisenä on ollut oppimisen tuen uudistus, jossa on ollut siis oppilaskohtainen ja ryhmäkohtainen tuki. Tämä keventää myös opetushenkilöstön hallinnollista taakkaa. Lisäksi on lisätty kolme oppituntia viikossa lukemiseen, laskemiseen ja kirjoittamiseen. Lisäksi kännyköiden käytön rajoittaminen koulupäivän aikana on tuonut työrauhaa ja keskittymistä oppimiseen. Haluan tässä yhteydessä nostaa esille osaamistason nostamisen, jota ministeriö on lähtenyt valmistelemaan. Kuinka vähimmäisosaamistason määrittäminen on tarkoitus tehdä, ja onko perusopetuslain kirjauksen aikataulu vuoden 2026 aikana? Nostan tässä yhteydessä myös esille liikunnallisen elämäntavan kirjaamisen perusopetuslakiin. Kuinka tämä valmistelu etenee, ja mitä liikunnallinen elämäntapa käytännössä tarkoittaa koulujen arjessa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-09-24T14:41:41,2025-09-24T14:42:55,Hyväksytty,1.1 2025_84_379,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_380,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän syksyn osalta tässä pääluokassa varmaan keskeisin kysymys liittyy kyllä tähän elokuva-alan tilanteeseen, niin iso keskustelu tästä on tullut. Tällähän on kyllä itse asiassa eurojaan suurempi merkitys Suomelle, miten suomalainen elokuva voi jatkossa, minkälaiset toimintaedellytykset sillä on, sen eri ammattilaisilla. Ajattelenpa jotenkin näin: Tässä puhutaan siis alun perin vajaasta kahdeksasta miljoonasta ja nyt 5,5 miljoonasta. Kun katson tätä talousarvioesitystä tämän pääluokan osalta, niin siellähän on myös huomattavia menolisäyksiä, joita ensi vuodelle tehdään suhteessa tähän vuoteen. Onko todella niin, ettei tätä 5,5 miljoonaa euroa löydy näistä menolisäyksistä, joita joka tapauksessa te olette tänne ensi vuodeksi esittämässä, jolla voitaisiin todella estää se, että me emme aja suomalaista elokuva-alaa alas ensi vuonna? En uskoisi, että olisi aivan mahdoton tehtävä löytää täältä sisältä se 5,5 miljoonaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-09-24T14:42:55,2025-09-24T14:44:09,Hyväksytty,1.1 2025_84_381,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_382,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos opetusministeri Adlercreutzille oppimisen tuen uudistuksesta ja tästä odotetusta kännykkäkiellosta ja myös arvokkaasta linjauksesta osaamistakuun tekemiseksi meidän peruskouluun. Kulttuuriministeri Talvitie, toivon, että vielä jatketaan tätä työtä elokuva-alan rahoituksen löytämiseksi. Esimerkiksi täydentävän esityksen kautta on ehkä yksi mahdollisuus vielä löytää siihen rahoitusta ja turvata tätä. Urheiluministeri Poutala, kiitos teille. Urheilijaeläkkeet saadaan nyt jatkossa kaikille kriteerit täyttäville urheilijoille, ja myös tämä urheilutapahtumien Suomen malli, Helsinki 2030 esimerkiksi siinä veturina. Yleisurheilun EM-kilpailut ovat erinomainen esimerkki. Meillä on hyvää panostusta ollut huippu-urheiluun, mutta itse olen hivenen huolissani tästä liikunnallisen elämäntavan edistämisestä. Sitä tehdään nyt Suomi liikkeelle -ohjelman kautta, mutta ehkä sellaista pitkäjänteisyyttä me kaipaisimme lisää liikunnallisen elämäntavan edistämiseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-09-24T14:44:09,2025-09-24T14:45:22,Hyväksytty,1.1 2025_84_383,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_384,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vaikka tämä Orpon hallitus tarjoaakin meille draamaa ja komediaa ja välillä kauhuakin, niin se ei meille kuitenkaan riitä. Me haluamme laadukasta kotimaista elokuvaa. Näihin elokuviin liittyy myös juonenkäänteitä, joita edustaja Heinonen tässä toikin juuri esiin, eli kokoomus onkin nyt valmis siihen, että tämä elokuva-ala käydään vielä läpi. [Tuomas Kettunen: Tämä on uutinen!] No, kuka estää? Kokoomuksella on ministeri, istuu tuolla. Hänelle se viesti varmaan on jo mennyt perille. Onko se sitten valtiovarainministeri vai pääministeri, mutta mikä tässä sitten on enää ongelma? Jos kokoomus pääministeripuolueena ilmoittaa, että tämä asia pitää ratkaista, niin eikö se silloin ratkea? [Tuomas Kettunen: Edustaja Heinonen vastaa!] Tämä elokuva-alan eilinen tapaaminen, mihin täällä viitattiin, oli äärettömän hyvä, ja siellä se viesti kyllä tuli selväksi, [Pia Lohikoski: Kiitos, että osallistuitte!] erityisesti kun puhutaan maaseudun elokuvateattereista, että mitä niille tapahtuu, mitä tapahtuu näyttelijöille, tuottajille, tuotantoyhtiöille, koko sille tuhansien, tuhansien ihmisten joukolle, joka tekee upeaa työtä suomalaisen kulttuurin säilyttämiseksi. Onko se nyt sitten kokoomuksesta vai perussuomalaisista kiinni? [Tuomas Kettunen: Tämä on kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-09-24T14:45:22,2025-09-24T14:46:31,Hyväksytty,1.1 2025_84_385,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_386,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministereille esittelystä. Peruskoulu on koulutuksen kivijalka. Tähän kivijalkaan panostetaan. Rahoitus peruskouluun kasvaa myös ensi vuonna. Peruskouluun on lisäksi tehty tällä kaudella uudistuksia, joilla on saatu koulurauhaa takaisin. Erinomainen esimerkki tästä on kännykkäkieltolaki, joka on rauhoittanut oppitunnit käytöltä. Laki myös mahdollistaa kännyköiden käytön kiellon välitunneilla, ja suosittelen jokaista kuntaa ottamaan tämän mahdollisuuden käyttöön. Kävin kotikaupungissani Oulussa kouluvierailulla, ja muutos aiempiin käynteihini koulupoliisina oli huikea. Aiemmin välitunneilla oppilaat istuivat käytävillä kännykät kourassa, hartiat kumarassa, puhumatta mitään toisilleen. Nyt huomasin, kuinka sosiaalinen vuorovaikutus oli palannut takaisin. Pojat pelasivat korttia ja pingistä, tytöt seurustelivat keskenään, ja puheensorina oli kovaa. Arvoisa puhemies! Jokaisen peruskoulun päättävän tulee osata lukea, kirjoittaa ja laskea. Kysynkin opetusministeriltä: miten hallitusohjelmassa sovittu osaamistakuu etenee, ja onhan se riittävän tiukka?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-09-24T14:46:31,2025-09-24T14:47:51,Hyväksytty,1.1 2025_84_387,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_388,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeriaitiossa puhutaan paljon vastuullisesta talouspolitiikasta ja kasvusta. Siksi ihmettelen näitä tiettyjä leikkauksia liikunnan ja kulttuurin sektorilla. Aiemminhan hallitus tosiaan leikkasi näistä liikuntapaikkarakentamisen avustuksista, ja nyt ovat jonossa nämä elokuva-alan avustukset. Molemmissa näissä on mekanismi, jossa valtion kohdalla kyse on muutamien miljoonien investoinnista, mutta niiden seurauksena syntyy moninkertaisesti hankkeita, elokuvia ja rakentamista, työtä, hyvinvointia, toimeliaisuutta ja tuloja valtion kassaan. Tästä näkökulmasta nämä leikkaukset eivät ole vastuullisia vaan surkeaa talouspolitiikkaa. Arvoisat ministerit, nostan vielä esiin nuorisotyön kasvavan merkityksen, erityisesti siksi, että monet näistä hallituksen leikkauksista kohdistuvat juuri heihin, ja nykyiset resurssit, ikävä kyllä, eivät tule riittämään kasvavaan tarpeeseen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-09-24T14:47:51,2025-09-24T14:48:59,Hyväksytty,1.1 2025_84_389,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Norrback, varsågod.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_390,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Tack, ärade talman! Yrkesutbildningen är en viktig del av vårt utbildningssystem och den har varit mycket i fokus, i onödigt negativa ordalag, tycker jag. Nu har ministeriet på gång ett försök med 30 utbildningsanordnare som ska delta. Förväntningarna på fältet är höga, inte minst eftersom målsättningen är att ge större flexibilitet och stärka kopplingen till arbetslivet och att förbättra stödet för de studerande. Här tycker jag också att man borde ta titta på möjligheten att fortsätta till tredje stadiet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2025-09-24T14:48:59,2025-09-24T14:49:32,Hyväksytty,1.1 2025_84_391,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Positiivista on se, että alakoulujen tuntimäärää nostetaan ja oppimisen tuen uudistus on hyvään suuntaan, mutta sitten pitää muistaa, että siellä on samaan aikaan 70 miljoonan valtionosuusleikkaus. No, mihin se kopsahtaa? Kyllähän se kopsahtaa sinne varhaiskasvatukseen, nuorisoon ja koulutukseen, jotka ovat yli puolet kuntien budjetista, ja kun tiedetään kuntatalouden tilanne, niin hankala on yhtälö. No, kun sitten avataan paremmin, niin siellä kumminkin on osa siitä valtionosuusleikkauksesta ohjattu tässä tilanteessa nuorisotyöhön, mikä ei missään tapauksessa ole oikeansuuntainen toimenpide. Pienten lukioiden valtionosuus: tiedätte, mitä rupeaa tapahtumaan maakunnissa harva-alueilla pienten lukioiden osalta. Sitten iltapäivätoiminnan aika rajukin leikkaus: laskettiin Joensuussa, miten hinnat nousevat, ja kyllä ne nousevat niin kipurajalle, että moni perhe ei pysty sinne ip-toimintaan viemään lapsia. Vielä peiliin katsottuna: [Puhemies koputtaa] Aikuiskoulutustuen leikkaus tässä työllisyystilanteessa [Puhemies koputtaa] oli niin järjetön teko kuin voi olla. Nyt siellä ammatinvaihtajat eivät pääse opiskelemaan [Puhemies koputtaa] ja etsimään uutta uraa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-09-24T14:50:09,2025-09-24T14:51:34,Hyväksytty,1.1 2025_84_392,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_393,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Eevan ei tarvinnut nousta ylös. — Pienet lukiot toimivat lähes poikkeuksetta yläkoulun yhteydessä yhteisten opettajien ja yhteisen rehtorin alaisuudessa. Tämä peruskoulu ja lukio -yhdistelmä on suomalaiselle maaseudulle elintärkeä ja erittäin tärkeä. Kansainvälisten opiskelijoiden merkitys pienille lukioille on tästä syystä tärkeä myös maaseudun peruspalvelujen säilymisen kannalta. Noin 60 maaseutulukiossamme on kansainvälisiä opiskelijoita EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta. He kaikki opiskelevat suomeksi tai ruotsiksi. Arvoisa puhemies! Euroopan rehtorijärjestön tuoreen selvityksen mukaan EU- ja ETA-alueen ulkopuolisilla, kansalliskielellä opiskelevilla lukiolaisilla ei ole lukuvuosimaksua missään Euroopan maassa. Voidaan kysyä, miksi Suomen hallitus haluaa kulkea tässä eri suuntaan muun Euroopan kanssa ja miksi hallitus vaarantaa nämä meidän pienet lukiomme. Jatkossa niissä ei ole sen enempää ulkomaalaisia kuin suomalaisiakaan opiskelijoita.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-09-24T14:51:34,2025-09-24T14:52:41,Hyväksytty,1.1 2025_84_394,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_395,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eilen kuulimme, kuinka hallitus on kääntänyt kaikki kivet talouskasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi, ja varsinkin valtiovarainministeri Purra oikein uhriutui eduskunnan edessä tästä asiasta. Kuitenkin taloustieteilijöiden hyvin laajan yhteisymmärryksen mukaan koulutus ja tutkimus ovat tehokkaimmat julkiset investoinnit, joilla kasvua ja työllisyyttäkin voidaan tukea varsinkin Suomen kaltaisessa pienessä maassa. Arvoisa ministeri Talvitie, kun teitte ilman parlamentaarista keskustelua ja sopua päätöksen leikata t&k-rahoitusta ja sen kasvua ensi vuonna 25 miljoonaa ja 95 miljoonaa vuonna 27, oliko teillä tietoa, miten yritykset tällä hetkellä investoivat, minkälainen kehitys on ollut viimeisen vuoden aikana? Kun rahoituslakia tehtiin, niin nähtiin tärkeänä, että taantuman koittaessa julkinen sektori ei lähde vetäytymään, jos yritykset vetäytyvät samaan aikaan. Onko teillä tietoa, mikä kokonaistilanne tällä hetkellä on? Entä miten sopii yhteen t&k-tavoitteiden ja hallituksen kasvutavoitteiden kanssa se, että korkeakoulujen perusrahoitusta leikataan 80 miljoonaa euroa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2025-09-24T14:52:41,2025-09-24T14:53:56,Hyväksytty,1.1 2025_84_396,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_397,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Terveisiä Oulusta! Olen saanut siellä isännöidä — tai emännöidä, miten sen nyt sanoo — arktisia parlamentaarikkoja. Täytyy sanoa, että he kyllä hyvin innoissaan katsovat sitä, minkälaista tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita Oulun yliopistossa tehdään, ja ovat myös hyvin innostuneella mielellä tästä kulttuuripääkaupunkihankkeesta, jonka ministeri ansiokkaasti tuossa aiemmin mainitsi. Toivotaan, että siitä tulee paljon hyvää meidän seudulle. Oulun yliopistoon liittyen: Sinne on pitkään haluttu farmasiakoulutusta, koska me tiedetään, että Pohjois-Suomessa ja Kainuussa on farmaseuttipula. Siellä on jo nyt sosiaali- ja terveysalan koulutusta, eli niin sanotusti senssit olisivat valmiina, siellä olisi opettajat, he tietäisivät, miten tämä koulutus järjestetään. Käytännössä se on kiinni siis 5 miljoonasta eurosta, joka tarvitaan siihen alkuun, ja sitten viiden vuoden päästä sieltä alkaisi meille niitä farmaseutteja valmistumaan ja tämä koulutus alkaisi maksaa itse itsensä. Haluaisinkin kysyä ministeri Talvitieltä: millä mallilla on tämä farmasiakoulutus? Valitettavasti en sitä tuolta budjettikirjasta vielä löytänyt, mutta pistän kyllä toiveeni siihen, että tämä toivottavasti jossain vaiheessa hallituksella etenisi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-09-24T14:53:56,2025-09-24T14:55:03,Hyväksytty,1.1 2025_84_398,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_399,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen pärjääminen on kiinni siitä, että osaamisen päivittäminen on mahdollista sieltä varhaiskasvatuksesta sinne työuran loppuun asti. Kun me tehdään koulutussuunnitteluja ja osaamisen päivittämistä, niin miten ajattelette, mitkä tekijät tukevat tässä budjettiesityksessä teidän mielestä työuran aikaisen osaamisen päivittämistä? Se on yksi tärkeimpiä asioita silloin kun yritetään menestyä osaamisen kautta, ja Suomi menestyy osaamisella yleensä ottaen, ja se on myöskin tuottavuuden yksi keskeinen tekijä, että sitä pystytään synnyttämään. Mitkä tekijät teidän mielestä ovat niitä asioita, jotka tukevat tätä asiaa? Sitten ehkä vielä se, mitä tuossa aiemminkin jo kävin kysymään toisessa yhteydessä: työttömien koulutus silloin kun he ovat työttöminä — miten se voidaan järjestää niin, [Puhemies koputtaa] että osaamista päivitetään myös silloin? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-24T14:55:03,2025-09-24T14:56:20,Hyväksytty,1.1 2025_84_400,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_401,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Uutisia Orpon ja Purran hallituksen Suomesta, jossa virallisesti pyritään siihen, että 50 prosenttia väestöstä olisi korkeakoulutettuja: Kesällä Suomi putosi akateemisen vapauden vertailussa 38 sijaa, nyt sijalle 47. Keskeisiä syitä tälle lienevät rahoituksen epävarmuus sekä tutkijoiden häirintä, jota tekee jopa osa poliitikoista. [Matias Mäkynen: Hallituspuolueista!] Toinen uutinen: Kehysriihen jälkeen Aalto-yliopiston rehtori Niemelä totesi, ettei pysyvää opetuskapasiteettia voida rakentaa kertaluontoisella rahoituksella. Jokainen tasoleikkaus uhkaa opetuksen laatua. Yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta leikataan 83,8 miljoonaa, jolloin indeksikorotusten 82 miljoonan euron lisärahoitus nollaantuu. Eli koulutuksen erityissuojelu on murtunut useaan kertaan, ja amisleikkauksetkin ovat tuoreessa muistissa. Kysyisin opetusministeriltä: eikö perusopetuksen 200 miljoonan lisärahoitus nyt käytännössä nollaannu, [Puhemies koputtaa] kun hallitus leikkaa toista kautta kuntien valtionosuuksista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-09-24T14:56:20,2025-09-24T14:57:38,Hyväksytty,1.1 2025_84_402,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Karlsson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_403,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Anette,Karlsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Äitinä olen nähnyt, miten paljon hyvää laadukas varhaiskasvatus tuo lapselle ja koko perheelle. Lapsi oppii, kehittyy ja saa kavereita, ja vanhemmat voivat olla töissä luottavaisin mielin. Henkilöstön vaihtuvuus kuitenkin vaikuttaa lapseen. Pieni lapsi tarvitsee tutun hoitajan, joka tuo turvaa arkeen. Pääsin ilokseni eilen päiväkodin vanhempainillassa todistamaan, miten sitoutuneita ja osaavia varhaiskasvatuksen ammattilaisia meillä Suomessa on. He hoitavat meidän arvokkaimpia aarteitamme, ja mielestäni he ansaitsevat kannustimia ja arvostusta. Hallitus panostaa täydennyskoulutukseen, mikä on hyvä alku. Voisimmeko selvittää myös uusia keinoja, joilla vahvistetaan alan veto- ja pitovoimaa? Esimerkiksi varhaiskasvatuksen henkilöstön vaatekorvauksen valtakunnallinen käyttöönotto voisi olla konkreettinen arvostuksen osoitus. Hyvä hallitus, oletteko valmiita laatimaan pitkäjänteisen suunnitelman, [Puhemies koputtaa] joka todella varmistaisi sekä varhaiskasvatuksen ammattilaisten riittävyyden [Puhemies koputtaa] että lasten oikeuden pysyviin ja turvallisiin ihmissuhteisiin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Anette Karlsson,911831,2025-09-24T14:57:38,2025-09-24T14:59:02,Hyväksytty,1.1 2025_84_404,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_405,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Osoitan kysymykseni liikuntaministeri Poutalalle. Täällä jo aiemmin edustaja Heinonen viittasi suurtapahtumiin, ja jos ymmärsin oikein ministerin puheenvuorosta, niin tätä rahoitusta on nyt lisätty ilmeisesti nimenomaan Yleisurheilun EM-kilpailujen ja toisaalta Hiihdon MM-kilpailujen vuoksi. No, Tampereella olivat juuri koripallon EM-kilpailut, joista arvioitiin, että myönteinen vaikutus aluetalouteen oli kymmeniä miljoonia. Mutta meillä on semmoinen ongelma tässä, että nämä lajiliitot joutuvat ottamaan ihan valtavan, miljoonaluokan riskin, kun ne hakevat näitä kilpailuita, kun esimerkiksi Tanskassa järjestelmä toimii niin, että jos katsotaan, että tapahtuma on niin merkittävä, että se tuo valtavan määrän turisteja, niin valtio ottaa sen riskin ja lajiliitto ainoastaan järjestää sen tapahtuman. Olisiko viisasta viedä tätä tähän Tanskan mallin suuntaan, koska nämä tapahtumat ovat meille jo vientituote silloin, kun me saadaan näitä isoja tapahtumia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-09-24T14:59:02,2025-09-24T15:00:10,Hyväksytty,1.1 2025_84_406,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Annan nyt kullekin ministerille kolmen minuutin vastauspuheenvuoron esittelyjärjestyksessä, ja sen jälkeen jatkamme debattia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_407,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Kiitos monista hyvistä kysymyksistä. Yritän nopeasti vastata mahdollisimman moneen. Edustaja Siponen kysyi ammatillisesta koulutuksesta ja liikunnasta. Asetus on nytten lausuntokierroksella, ja tarkoitus on, että se astuisi voimaan ensi syksynä, eli asia etenee. Moni tässä on kysynyt valtionosuusleikkauksista, peruskoulun rahoituksesta. On totta, että valtionosuusleikkausten tai jäädytysten kautta tulee miinusta, mutta peruskoulun osalta voidaan kyllä sanoa, että lopputulos on reilusti positiivinen. Eli peruskoulua vahvistetaan, perustaitoja vahvistetaan, lukemista, matematiikkaa vahvistetaan haastavassa tilanteessa. Oppimistakuusta moni kysyi. Tietenkin oppimistakuun ensimmäinen askel ovat panostukset lisätunteihin, kolme vuosiviikkotuntia yhteensä. Oppimisen tuki on tietenkin osa sitä. Nytten jatkotyö lähtee liikkeelle, ja siinä määritellään tarkemmin osaamisvaatimukset — hyväksytyn ja hylätyn raja, missä se kulkee — ja pyritään myöskin vähentämään arviointikriteerejä, ei siis pudottamaan vaatimustasoa mutta vähentämään niitä kriteereitä, jotta opettajan työkin sen myötä helpottuisi.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-09-24T15:00:18,2025-09-24T15:01:58,Hyväksytty,1.1 2025_84_408,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Mari-Leena,Talvitie,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia kysymyksistä. Huoli elokuva-alasta on tosiaan yhteinen, ja täällä oli useampiakin entisiä ministereitä tuossa kysyjien joukossa. Ongelmana on ollut myöskin tässä kohdassa valmistelussa se, että kun se on VM:n yritystukileikkauksena kohdennettu sille yhdelle ainoalle momentille, niin silloin nämä ratkaisujen etsimiset budjettilinjausten mukaisesti, jotka siis pohjaavat budjettiriiheen, on täytynyt etsiä tässä kohdassa tuohon budjettikirjaan siitä samalta momentilta emmekä ole voineet etsiä kokonaisratkaisua. Mutta kuten pääministerikin eilen totesi, niin tähän varmasti palataan. Ja ymmärrettävästi, sillä jos mietitään taiteen ja kulttuurin avustuksia, siellähän liikkumatila on olematon, ratkaisun pitää kyllä syntyä yhteisesti hallituksen ratkaisuna, ei niin, että se tulee sen momentin sisältä olevana ratkaisuna. Sitten tässä puhuttiin tieteen vapaudesta ja akateemisen vapauden vertailusta. Edustaja Kokko kysyi tieteen vapaudesta. Tieteen vapaus ja tutkimusturvallisuus ovat sellaisia asioita, jotka ovat nousseet viimeisinä vuosina vahvasti akateemiselle kentälle. Suomen Akatemia varasi kansainvälisestikin vertailtuna huomattavan 50 miljoonan euron rahoituksen rekrytointeihin, joita suomalaiset yliopistot voivat tehdä. Eli suomalaiset yliopistot voivat hakea Suomen Akatemialta rahoitusta, hakea tutkijoita tai tutkimusryhmiä niistä maista, joissa tieteen vapautta haastetaan, ja linkittää suomalaiseen yliopistokenttään. Tämä rahoitus on 50 miljoonaa euroa. Olin kesäkuussa Brysselissä. Silloin ranskalaiset kertoivat, että he tekevät vastaavaan noin 100 miljoonan euron satsauksen, ja EU tukee tämäntyyppistä tutkijavaihtoa 200 miljoonalla eurolla. Se, mikä mahdollistaa sen, että me tehdään näin merkittävä Suomen Akatemian satsaus tähän, on se, että ne myöntövaltuudet kasvavat tulevina vuosina niin merkittävästi. Eli parlamentaarinen linjaus pitkän aikavälin pidemmistä ja korkeammista myöntövaltuuksista mahdollistaa myös sen, että ajassa pystytään reagoimaan tämäntyyppisiin asioihin. Sitten tähän akateemisen vapauden vertailuun, mitä edustaja Lohikoski täällä nosti. Viestinnän emeritusprofessori Esa Väliverronen Helsingin yliopistosta tosiaan arvioi, että listalla tippuminen saattaisi johtua tutkimusrahoituksen epävarmuudesta, hierarkkisesta johtamisesta sekä tutkijoiden uhkailusta ja häirinnästä. Nyt tätä tutkimusrahoituksen epävarmuutta poistetaan, hierarkkinen johtaminen on tietenkin korkeakoulujen sisäistä asiaa, mutta sitten tämä tutkijoiden uhkailu ja häirintä vaatii toimia. Me olemme myöskin keskustelemassa tästä asiasta yhdessä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyön ja tavoitteiden kanssa, mitä parhaillaan työstetään. Tulevien viikkojen aikana tähän teemaan, tähän visiotyöhön liittyen on kymmenen pyöreää pöytää, eli viimeksi perjantaina olivat yliopistojen rehtorit ja hallitusten puheenjohtajat samaten kuin ammattikorkeakoulujen rehtorit ja hallituksen puheenjohtajat koolla. Muihin teemoihin [Puhemies koputtaa] palaan seuraavassa puheenvuorossa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2025-09-24T15:04:15,2025-09-24T15:07:49,Hyväksytty,1.1 2025_84_409,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Poutala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_410,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Mika,Poutala,"Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri",,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että olipa mukavaa olla grillattavana — ei sen takia, että olisi kiva, että tulee kritiikkiä, vaan sen takia, että kaikki oli asiallista ja kohteliasta. Siitä iso kiitos. Ehkä eniten kysyttiin tästä liikuntapaikkarakentamisesta. Siposella oli huoli näistä perusliikuntapaikoista, uimahalleista, jäähalleista. Asell: Korjausvelka oli iso, yli miljardin. Tämä on erittäin huolestuttavaa. Sitten Furuholm ylipäänsä tässä näin. Tarkistin tuosta noin, että itse asiassa tänä vuonna kymmenen miljoonaa euroa meni yli 1,2 miljoonan euron hankkeisiin eli niihin, mitkä tulevat ministeriön kautta päätettäviksi. Näissä on tietenkin paljon nimenomaan näitä uimahalleja, jäähalleja, vähän isompia hankkeita, mutta ainoastaan yksi näistä hankkeista oli tämmöinen valtakunnallisesti merkittävä — kun puhuttiin tämmöisistä superareenoista — ainoastaan yksi näistä. Kaksi miljoonaa euroa meni tämmöiseen, ja se oli Olympiastadionin perusparannus, mikä on ollut vuosikaudet ja tulee olemaan vielä ensi ja sitä seuraavan vuoden. Eli tämmöisiin isoihin halleihin ei tällä hetkellä mene juurikaan näitä. Seitsemän miljoonaa euroa sitten on näitä avien jakamia pienempiä hankkeita, mitkä jäävät sen 1,2 miljoonan euron alle, mitkä ovat sitten esimerkiksi tämmöisiä ulkokuntosaleja tai oikeasti peruspaikkoja. Pääasiassa tämä koko liikuntapaikkarakentamisen raha menee nimenomaan semmoisiin, mitkä ovat kaikille kuntalaisille käytössä olevia paikkoja. Totta kai tämä liikuntapaikkarakentaminen on tällä hallituskaudella tippunut tosi paljon, ja se on todella ikävää. Siinä me joudutaan ehkä vielä tulevaisuudessa ongelmiin. Tämä korjausvelka, mistä edustaja Asell puhui, on todella iso huolenaihe. Ehkä meidän pitäisi jopa tulevaisuudessa kohdistaa enemmän tähän korjausvelkaan, niin ettei mennä siihen pisteeseen, että meillä on halleja, mitkä olisi voitu kunnostaa jokunen vuosi sitten, mutta me päästetään ne niin huonoon kuntoon, että sitten joudutaan rakentamaan ihan kokonaan uusi. Heinonen nosti urheilijaeläkkeet esille, ja on hieno asia, että vihdoin saadaan oikeasti eläkkeet maksettua kaikille heille, ketkä sen ansaitsevat. Sitten täällä oli tämä Satosen nimenomaan isojen tapahtumien taloudellinen valtiontakaus. Jo tällä hetkellähän siis valtio nimenomaan takaa näitä sillä systeemillä, että valtio ei osallistu hankkeisiin, mitkä tekevät positiivista tulosta, ja takaa tavallaan sitä mahdollista tappiota. Mutta kyllä sinä olet ihan perillä siinä. Tämän takia itse asiassa me suunnitellaan tämmöistä uutta, suurtapahtumille tarkoitettu rahoitusmallia, mikä nimenomaan toisi sitä joustoa ja nopeutta. Nythän meillä on ongelmana myös se, että meidän suurtapahtumien rahoitus on todella pientä. Meillä on kahden miljoonan euron rahoitus vuosittain tähän näin, ja sillä ei oikein pysty kilpailemaan näistä oikeasti isoista tapahtumista tuolla maailmalla. Vielä ihan lyhyesti: Bergqvist nosti tämän kokonaiskoulupäivän, mikä on minun mielestäni erittäin hyvä idea ja ehdotus, ja tämä on kyllä kannatettava. Toivon, että esimerkiksi joku kunta voisi ottaa tästä pilottihankkeen ja kokeilla, miten se voisi toimia siellä. Valtakunnalliseksi se on yhtäkkiä ehkä vaikea tehdä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Mika Poutala,1495,2025-09-24T15:07:51,2025-09-24T15:11:04,Hyväksytty,1.1 2025_84_411,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja keskustelu jatkuu. Edustaja Kalli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_412,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, herra puhemies! Monessa puheenvuorossa aivan perustellusti, aiheellisesti esiin nostettu elokuvatuotantoon kohdistuva leikkaus olisi todellakin raju isku paitsi suomalaiselle elokuvalle ja elokuvateattereille myös paikalliselle elinvoimalle, jota pitäisi pikemminkin pyrkiä vahvistamaan kuin heikentämään. Toivon todella, että me voimme nyt luottaa siihen, että hallitus löytää tähän ratkaisun, joka on kestävä, ja kestävä ratkaisu ei tietenkään ole sellainen, että se kohdistuu toisaalle kulttuuriin. Mutta sitten oppimisen tuesta ja tarkemmin erityisopetuksesta, johon liittyvät palvelut ovat tosiaan monin paikoin riittämättömiä erityisesti pienissä kunnissa, joissa palveluiden saatavuus on jo valmiiksi haasteellista. Tämä nyt voimaan astunut uusi lainsäädäntö antaa hyvät lähtökohdat, mutta sen toteutumiseen tarvitaan tietenkin myös riittävät resurssit, ja ne riittävät resurssit tarkoittavat paitsi euroja myös osaavaa henkilöstöä. Esimerkiksi erityisopettajista on ollut pula jo pitkään, eikä huoli heidän saatavuudestaan valitettavasti ole hälvenemään päin, kun tiedetään, että moni erityisopettaja on nimenomaan opiskellut aikuiskoulutustuen turvin, ja kuten täällä jo on viitattu, kuntien valtionosuusleikkaukset etenevät. Miten varmistetaan [Puhemies koputtaa] erityisopettajien saatavuus?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-09-24T15:11:08,2025-09-24T15:12:33,Hyväksytty,1.1 2025_84_413,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_414,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tutkimuksen vapaus on tärkeää, ja on myös yhtä lailla tärkeää se, että me voimme keskustella siitä, mihin yhteiskunnan rahoja käytetään. 750 000 euroa Helsingin yliopistolle Akatemialta saatua rahoitusta: ”Intiimi manikyyri: feminisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa”. Hanke kestää neljä vuotta. Meillä on täysi oikeus ja vapaus myös kritisoida sitä, mihin yhteiskunnan rahaa tutkimuksessa suunnataan. Tutkimuksen vapaus on eri asia. Jokainen saa tutkia aivan vapaasti, mitä tahtoo, tässä maassa, ja se on tärkeää, mutta myös kritiikki yhtä lailla. Kysymys opetusministeri Adlercreutzille: Riikka Purra esitti säästöjä Opetushallitukseen. — Minulla loppuu aika tässä kesken, eli otan seuraavan puheenvuoron. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-09-24T15:12:33,2025-09-24T15:13:43,Hyväksytty,1.1 2025_84_415,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_416,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus, te teette isoja leikkauksia kotoutumiskoulutukseen ja kotoutumispalveluihin. Samaan aikaan kielitaitovaatimuksia meidän maahanmuuttajaväestöltä kiristetään. Kuinka ihmeessä tämä yhtälö toimii? Myös se, kuinka hyvin vanhemmat oppivat suomea ja ruotsia, vaikuttaa lasten oppimiseen ja pärjäämiseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Täällä jo edustaja Lohikoski nosti sitä, että meidän pitäisi saada meidän maan osaamistaso nousuun, jos me halutaan pärjätä tulevaisuuden kilpailussa. Nyt me ollaan tiputtu OECD:n keskiarvon alapuolelle jo pitkästi. Jotta siinä onnistuttaisiin, meidän pitäisi säilyttää opettajan ammatti houkuttelevana ammattina, meidän pitäisi saada meidän maahanmuuttajaväestön oppimistuloksia kurottua meidän kantaväestön oppimistulosten tasolle, pitäisi saada myös lukiossa vieraskielisten osuus kasvamaan. Meidän pitäisi turvata, että korkeakouluopetuksessa laatu säilyy, että ammatillisesta koulutuksesta polut voivat oikeasti jatkua korkeakoulutukseen, että opiskelijat pystyisivät keskittymään opiskeluun työnteon sijaan. [Puhemies koputtaa] Näistä kaikista me kannetaan nyt suurta huolta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-09-24T15:13:43,2025-09-24T15:15:01,Hyväksytty,1.1 2025_84_417,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Ollikainen, varsågod.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_418,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Ärade talman! Väldigt fint att vi har en samsyn kring att undervisning och kunskap är otroligt viktiga för hela landet och vår konkurrenskraft. Under den här perioden har vi gjort många reformer, till exempel till stöd för lärande, och även gett fler timmar inom modersmål och matematik, men också då det gäller mobiltelefonförbudet, som för sin del har gjort det lugnare i skolorna. Jag vill också tacka för att man inte nu gick in på den linjen som fanns i finansministeriets förslag gällande utbildningen. Det tycker jag är viktigt att poängtera i den här debatten. Gällande integration på svenska skulle jag fråga lite grann. Hur läget ligger med S2 och R2 nu? Och den här integreringen på främmande språk, som ledamot Hopsu var lite in på, hur ligger det till med den just nu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2025-09-24T15:15:02,2025-09-24T15:15:58,Hyväksytty,1.1 2025_84_419,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on tosiaan leikannut noin neljänneksen tuesta kotimaiselle elokuvatuotannolle, ja tämä tulee valitettavasti tarkoittamaan sitä, että elokuvakulttuuri Suomessa tulee näivettymään ja tulee myös työttömyyttä tälle kyseiselle alalle. Tapasin eilen elokuvamaailmassa työskenteleviä henkilöitä, ja heidän viestinsä oli kyllä tosi murheellinen. Se oli hyvin yhtenäinen siitä, että heillä olisi kova halu ja tahtotila tuottaa lisäarvoa elokuvamaailman kautta tälle meidän Suomenmaallemme. Minua lähestyi myös elokuva-alan yrittäjä, elokuvateatteriyrittäjä Pohjois-Satakunnasta Kankaanpäästä, ja hän oli erittäin huolissaan, kun viime vuonna avattu teatteri on nyt kyllä sulku-uhan alla, mikäli nämä leikkaukset toteutuvat, koska noin puolet heidän kassatuloistaan tulee kotimaisesta elokuvasta. Kysynkin: miten te, arvoisa ministeri, näette tämän suomalaisen elokuvan tulevaisuuden?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-09-24T15:16:21,2025-09-24T15:17:25,Hyväksytty,1.1 2025_84_420,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_421,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kun kuuntelee taas opposition puheenvuoroja, niin kyllähän siellä aika synkistelevä sävy on. Sikäli mikäli katsoo vaikka Marinin hallituksen viimeistä budjettikirjaa, OKM:n hallinnonalalle meni silloin 7,7 miljardia, ja nyt taitaa olla 8,9 miljardia — 1,2 miljardia enemmän, [Välihuuto] 1,2 miljardia enemmän. [Pia Viitanen: Paljonko pitäisi olla?] Arvoisa puhemies! Ministeri Poutala, tekin nöyränä miehenä tietenkin tässä olitte huolissanne näistä liikuntapaikkarakentamisen rahoista, että ne nyt vähenevät, mutta siinäkin itse asiassa liikuntatoimi kaikkinensa saa enemmän rahaa kuin Marinin hallituskaudella, eli sekin on hyvä asia. Mutta, arvoisa puhemies, haluaisin kysyä liikuntaministeri Poutalalta sitä, kun täällä kuitenkin on hyvin kunnianhimoiset tavoitteet tässä Suomi liikkeelle ‑ohjelmassa ja liikkuvan elämäntavan vahvistuminen. Siellä liikuntasuositusten täyttävä määrä oli vuonna 24 itse asiassa 26 prosenttia, ja tälle vuodelle sitä koetetaan saada [Puhemies koputtaa] 50 prosenttiin. Haluaisin tietää, onko tämä kriteeri tavoitettavissa ja [Puhemies koputtaa] sitten seuraavan vuoden kriteerit. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-09-24T15:17:25,2025-09-24T15:18:46,Hyväksytty,1.1 2025_84_422,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_423,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Me tiedämme kaikki, että luovat alat ovat meillä suurin kasvupotentiaali. Sieltä on löydettävissä niitä työpaikkoja, ja tätä osaamista meillä myös on. Näitä aloja ovat elokuva- ja av-ala, visuaaliset taiteet, teatteri, näyttämötaide, media-ala, mainos- ja viestintätoimistot ja niin edespäin. Kun Business Finlandin rahoitusmallien avulla tätä juuri voidaan tukea, niin siinä mielessä minä en ymmärrä ollenkaan, miten tämä momentti on vahingossa voinut poistua sieltä, eli että Business Finlandin hallinnoiman av-tuotantokannustimen myöntövaltuus on poistettu. Eli tämähän on vastoin kaikkia strategioita. Tämä on vastoin hallitusohjelmaa, ja tämä on vastoin Yle-ryhmän mietintöä. Tämä kannustinhan, jota tähän suunnataan, tuottaa moninkertaisesti sitten sen tuloksen, ja näillä rahoilla on jo satojen miljoonien investointeja saatu aikaiseksi. Minä nyt vielä vaan kysyn, kun täällä tuntuu olevan niin iso halu, [Puhemies koputtaa] että tämä korjataan: voisitteko kertoa nyt, milloin tämä korjaustoimi tulee ja mistä [Puhemies koputtaa] se sitten aiotaan ottaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-09-24T15:18:46,2025-09-24T15:20:06,Hyväksytty,1.1 2025_84_424,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_425,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Kiitoksia ministereille esittelyistä mutta myös vastauksista. Ymmärrän ministereitten kiireet, mutta annan teille yhden suosituksen: lukekaa yksi kirja kuukaudessa. Se sivistää. Olen näin tehnyt itsekin ja annan hyvän suosituksen. [Vasemmalta: Näkyy, se näkyy!] — Kiitoksia. Puhemies! Hallitus perustelee kulttuurileikkauksia taloudellisilla syillä, mutta onko hallitukselta unohtunut se, mitä kulttuuri meille suomalaisille merkitsee? Kun Winston Churchilliltä kysyttiin sota-aikana kulttuurista leikkaamisesta, hänen kerrotaan vastanneen näin: ”No mitä varten me sitten taistelemme?” Puhemies! Miten hallitus perustelee sen, että se on valinnut leikata juuri sieltä, mikä antaa meille tarkoitusta, identiteettiä ja tulevaisuudenuskoa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-09-24T15:20:06,2025-09-24T15:21:13,Hyväksytty,1.1 2025_84_426,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_427,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt, miten voisimme palauttaa ammattikouluihin niiden kunnioituksen. Eli tällä hetkellä työnantajista varsin moni kertoo, että ammattikoulusta tulee sellaista porukkaa, jota ei voi kerta kaikkiaan laittaa töihin, vaan heidät pitää työpaikalla kouluttaa uudelleen. Se on ihan ymmärrettävää, kun suurin osa opinnoista nykyisellään menee kirjekursseilla. Kun siinä taas sitten pohjalla on se, että peruskoulusta pääsee läpi osaamatta kunnolla lukea tai kirjoittaa, niin olisinkin kysynyt, miten peruskoulun panostukset mahdollisesti helpottavat ammattikoulujen tilannetta näiltä osin. Tuleeko tähän myöskin parannusta, että ammattikoulusta valmistuu sitten paremmilla taidoilla olevia henkilöitä? Sitten mitä tulee tähän yliopistojen kritisointiin, niin yhdyn kyllä edustaja Seppäsen näkemykseen siitä, että pitää voida ja uskaltaakin kritisoida. Minun on vaikea ymmärtää, miksi valtio laittaa 250 000 euroa rahaa julkitehdyn ulosteen politiikan tutkimiseen kaupunkikuvassa, taiteessa ja bioetiikassa. Onko tämä aivan välttämätöntä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-09-24T15:21:14,2025-09-24T15:22:22,Hyväksytty,1.1 2025_84_428,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eloranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_429,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jälleen ensi vuodelle on tulossa leikkauksia yliopistoille ja ammattikorkeakouluille. Nämä lähes 84 miljoonan euron leikkaukset perusrahoitukseen vaikuttavat koulutuksen laatuun, ohjaukseen ja henkilöstön määrään. Samalla ne myös syövät tutkimus‑ ja kehitysrahoituksen vaikuttavuutta. Kun samaan aikaan leikataan ja lisätään aloituspaikkoja, heikkenevät mahdollisuudet innovoida ja luoda uutta, sillä sama henkilöstö sekä opettaa että tutkii. Muiden edustajien ohella haluan muistuttaa, että tosiaankin Suomi on romahtanut sijalle 47 uusimmassa tieteen vapautta mitanneessa indeksissä, samalle tasolle Bulgarian ja Romanian kanssa. Syyksi huonolle kehitykselle on arvioitu, niin kuin täälläkin on jo mainittu, tutkimusrahoituksen epävarmuutta, uhkakuvia tieteen vapauden yllä ja muun muassa tutkijoiden uhkailua ja häirintää. Tieteenaloja, tutkijoita tai tutkimusrahoitusta, jopa tutkimusaiheita kyseenalaistetaan, vähätellään ja arvostellaan, näin jopa joidenkin kansanedustajien taholta. Eikö nyt olisi syytä muuttaa suuntaa ja vakavasti pohtia, miten tätä voidaan korjata?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2025-09-24T15:22:22,2025-09-24T15:23:36,Hyväksytty,1.1 2025_84_430,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Väyrynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_431,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tuossa ministeri Poutala ja edustaja Satonen sanailivat miellyttävästi urheilun suurtapahtumien merkityksestä, ja siinä mielessä tervehdin ilolla sitä satsausta, mikä on kirjoitettu sisään. Olen ministerin kanssa samaa mieltä, että ehkä me ei vielä ihan kauhean ihmeellisiä asioita voida tehdä kansainvälisesti noin realismiin pohjautuen näillä summilla, mutta suunta on erittäin oikea. Minä olen täysin samaa mieltä, että on oikea tapa yrittää saada tänne urheilun suurtapahtumia. Mistä tulikin mieleen — tai olen jo jonkun aikaa miettinyt tätä — ja kun täällä on myös pohjoismaisen yhteistyön ministeri paikalla, niin onko tämä semmoinen asia, missä voisi jopa tehdä laajempaa yhteistyötä Pohjoismaitten kesken. Nykyään kun meillä maailmalla järjestellään tapahtumia, me valitettavan usein puhutaan paikallisista yhteiskunnan oloista, korruptiosta, ihmisoikeuksista, pahimmillaan menehtyneistä työntekijöistä. Onko tämä semmoinen tilanne, missä voisi jopa nostaa pohjoismaista profiilia laajemmallakin yhteistyöllä nimenomaan liittyen urheilun suurtapahtumiin ja niitten hankkimiseksi tänne Pohjolaan? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-09-24T15:23:36,2025-09-24T15:24:41,Hyväksytty,1.1 2025_84_432,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_433,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Keskusta haluaa saada perusasiat kuntoon, ja sellainen on peruskoulu. Tämä 75 miljoonan euron valtionosuusleikkaus ja oppimisen tuen uudistus ilman riittäviä resursseja ovat yhdessä muodostuneet erittäin kinkkiseksi asiaksi kunnissa ja kaupungeissa. Monessa koulussa ja kunnassa on tuskailtu uuden lainsäädännön vaatimusta ja riittämättömän rahoituksen suhdetta. Se näyttäytyy myös raa’alla tavalla. On erittäin tärkeää, että jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen ajoissa. Uusi lainsäädäntö antaa siihen hyvät lähtökohdat, mutta jos rahat eivät riitä, niin resursseja otetaan jakotunneista, opetusryhmiä kasvatetaan. Tai sitten on esimerkiksi Lahden kaupungin esimerkki Etelä-Suomen Sanomissa 9.9. esillä olleessa kirjoituksessa, jossa todetaan, että 700 000 euroa joudutaan vähentämään sivistystoimen sisältä opettajien palkkaamisesta. Lahden kaupungissa on menossa 51 henkilötyövuoden vähennys. Tämä on väärä suunta. Millä tavoilla hallitus aikoo korjata tilannetta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-09-24T15:24:41,2025-09-24T15:26:03,Hyväksytty,1.1 2025_84_434,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Razmyar, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_435,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Leikkaaminen korkeakouluilta tuntuu käsittämättömältä tilanteessa, jossa meidän täytyy nostaa osaamistasoa sekä henkistä pääomaa. Mutta olen samaa mieltä näistä perusopetukseen kohdistuvista panostuksista. Niitä voi todellakin kyseenalaistaa, kun samalla olemme leikkaamassa kuntien valtionosuuksista. Vielä keväällä tilanne oli kuntien osalta hyvinkin karu. Esimerkiksi OAJ:n kyselyn mukaan joka kolmas rehtori arvioi, että hänen koulunsa ei saa lisärahoitusta oppimisen tuen vahvistamiseen. Kysyn, opetusministeri, vielä teiltä, kun sanoitte, että teillä on tietoa tästä tilanteesta: onko teillä ajantasaista tietoa, mikä se tilanne tällä hetkellä kunnissa on nimenomaan näiden uusien, tärkeiden uudistusten toteuttamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2025-09-24T15:26:03,2025-09-24T15:27:01,Hyväksytty,1.1 2025_84_436,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_437,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on tehnyt merkittäviä panostuksia opetukseen ja tutkimukseen. Oppimisen tuki on uudistettu perustavanlaatuisella tavalla, ja sitä tulee tietenkin seurata. Perustaitoja vahvistetaan. Viikkotunteja lisätään. Tutkimukseen on panostettu — ja myös harrastamiseen ja liikuntaan. Erinomaisia satsauksia. Se, mistä kysyisin opetusministeriltä, olisi: kun meillä on oman äidinkielen opetusta erityisesti isoissa kaupungeissa, Espoossakin melkein 50 kielellä, ja sitä valtio tukee ja kaupungit sitten jatkavat itse sitä omalta osaltansa, koska siihen tulee valtion rahoitusta, niin oletteko pohtinut sitä, että tätä rahoitusta ohjattaisiin mieluumminkin suomen ja ruotsin kielen vahvistamiseen tai että vähintäänkään niillä maahanmuuttajilla, jotka ovat jo syntyneet Suomessa, sitä ei niin paljon sinne ohjattaisi ja että satsattaisiin nimenomaan S1-opetukseen, [Puhemies koputtaa] ettei sinne S2:een jämähdettäisi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2025-09-24T15:27:01,2025-09-24T15:28:20,Hyväksytty,1.1 2025_84_438,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_439,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Äidinkielen ja kirjallisuuden lukutaidon ylioppilaskoe ajautui kaaokseen kymmenissä lukioissa eri puolilla Suomea 15.9. Jätin tänään, opetusministeri, teille vastattavaksi kysymyksen, joka oli niin ikään lukion äidinkielen opettajilta. Siinä kirjallisessa kysymyksessä on useita kysymyksiä, mutta tässä on nyt kaksi niistä: Millaisia toimenpiteitä tehdään sen varmistamiseksi, että tekniset ongelmat eivät johda kokelaiden eriarvoiseen kohteluun ja että kaikissa lukioissa toimitaan jatkossa yhtenäisesti, jos ongelmia ilmenee? Millä tavalla hallitus varmistaa tasavertaisen kohtelun näiden epäonnisen kokeen suorittaneiden ja muihin suorituskertoihin osallistuneiden kesken? Vastausta kovasti odottavat sekä äikänopettajat että abit.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-09-24T15:28:20,2025-09-24T15:29:19,Hyväksytty,1.1 2025_84_440,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_441,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun täällä nyt kovasti kritisoidaan näitä säästöjä, niin muistutan meitä kaikkia tästä valtion massiivisesta velasta. Kaikki nämä säästöt ovat vasta alkua. Kysyisin opetusministeriltä tästä Opetushallituksen uudistamisesta, nimittäin rakennetta ja toimintamallia pitäisi rohkeasti uudistaa. Nykyinen byrokraattinen asetelma opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen välillä ei palvele koulutuksen kehittämistä riittävän ketterästi. Tarvitsemme selkeämpää johtajuutta, asiantuntijuutta ja tulosvastuuta, ei vain virkatasolla vaan myös ihan siellä kunnissa ja kouluissa. Voisimme keskittää OPH:n tehtäviä yhteen OKM:n alaiseen osastoon, jolloin uudistusten toimeenpano, talousjohtaminen ja arviointi olisivat tehokkaampia. Kun puhutaan lukutaidosta, niin arvioinnin tulisi olla maksutonta, mitä se ei tällä hetkellä ole, ja tämä tarvittaisiin, jotta oppimistulokset paranevat, ja sitten voitaisiin katsoa, että rahoitus seuraisi perässä. [Puhemies koputtaa] Samoin opettajien täydennyskoulutukseen tarvittaisiin uutta rahoitusmallia. [Puhemies koputtaa] Tarvitsemme tiedolla johtamista, ei ideologisia linjauksia — [Puhemies koputtaa] kentän ääni kuuluviin. Arvoisa opetusministeri, miten näette tämän uudistustarpeen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-09-24T15:29:19,2025-09-24T15:30:48,Hyväksytty,1.1 2025_84_442,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_443,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä puhuttiin aiemmin tieteen vapaudesta, ja lienee syytä kerrata, mistä se muun muassa koostuu. Sehän koostuu siitä, että yliopistoilla on autonomia. Se koostuu siitä, että tutkimusaiheet arvioidaan vertaisarviointiprosessissa. Se tarkoittaa sitä, että siellä ovat tutkimukseen perehtyneet tieteentekijät, tohtorit, arvioimassa niitä hakemuksia, joita tulee, ja silloin se autonomia säilyy yliopistoilla ja tieteentekijöillä. Keskeinen syy siihen, että näin toimitaan, on se, että tieteen ei tule olla poliittisesti ohjattua, ja uskon, arvoisat ministerit, että olemme tästä samaa mieltä. Siksi olenkin huolissani, että tänne täysistuntosaliin on nyt levinnyt tämmöinen viestipalvelu X:stä tuttu tapa, missä nostetaan yksittäisiä tutkimushankkeita, yksittäisiä tieteentekijöitä nimeltä esiin ja esitetään, että näille hankkeille ei välttämättä olisi kannattanut rahaa antaa, implisiittisesti, mutta kyllä se viesti sieltä kuitenkin rivien välistä tuli selväksi. Haluaisin kysyä, arvoisat ministerit: onko teillä keinoja siihen, miten tieteen vapautta ja autonomiaa vahvistetaan, [Puhemies koputtaa] ja ovatko nämä puheet teidän mielestänne asiallisia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-09-24T15:30:49,2025-09-24T15:32:02,Hyväksytty,1.1 2025_84_444,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Andersson, varsågod.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_445,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Otto,Andersson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Olen aivan samaa mieltä edustaja Kettusen kanssa siitä, että lukeminen kannattaa aina, mielellään vähintään yksi kirja kuukaudessa. [Tuomas Kettusen välihuuto] Valitettavasti juuri lukutaidon osalta oppimistulokset ovat Suomessa viime vuosina hälyttävästi laskeneet, ja siksi on erittäin tärkeää, että hallitus koulutuspolitiikassaan panostaa juuri peruskouluun. Uskon, että edustaja Kettunenkin on siihen erittäin tyytyväinen. Nimittäin jokaiselle lapselle annetaan paremmat mahdollisuudet oppia lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan lisäämällä vuosiviikkotunteja ilman, että opetussuunnitelmaa laajennetaan. Oppimisen tukea uudistetaan, työrauhaa ja keskittymistä parannetaan kieltämällä kännykät luokkahuoneista, ja viimeisimpänä tietona osaamistakuu on laitettu nyt valmisteluun. Siis todella paljon on jo tehty. Mutta, ministeri Adlercreutz, jos saisitte itse, yksinänne, päättää, niin mikä olisi se asia, jonka vielä haluaisitte uudistaa peruskoulun osalta? Onko se esimerkiksi uusi opetussuunnitelma — hieman suppeampi kuin nykyinen, joka on saanut paljon kritiikkiä opettajakentältä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Otto Andersson,1189,2025-09-24T15:32:02,2025-09-24T15:33:16,Hyväksytty,1.1 2025_84_446,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_447,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaan nämä elokuva-alan leikkaukset ovat valitettava lisä tämän hallituksen, voi sanoa, kulttuurivihamielisten leikkausten sarjaan. Tämä vaikutus on moneen kertaan varmasti tässä salissa esille tuotu, mutta kyllä sitä pitää edelleen toistaa. En pysty käsittämään, miksi ollaan päädytty tällaiseen talouden sopeuttamisratkaisuun, sillä elokuva-ala tuo enemmän takaisin kuin siihen laitetaan. Me olimme eilen kuulemassa elokuva-alan edustajia. Olen itse saanut lukuisia yhteydenottoja muun muassa alueeni elokuvateatteriyrittäjältä, jolla on sekä Salossa, Somerolla että Paimiossa elokuvateatteri. Nämä ovat kaikki nyt tämän leikkauksen myötä lakkautusuhan alla. [Tuomas Kettunen: Ohhoh!] Tämä koko elokuva-alan ekosysteemi on kärsimässä ihan valtavan iskun. Tiedän, että siellä aitiossa eivät ole ehkä ne kulttuurivihamielisimmät ministerit, päinvastoin, ehkä kulttuuria eniten arvostavat ministerit, joten vetoan teihin, että otatte nyt hallituksessa kuokan käteen [Puhemies koputtaa] ja palautatte kulttuurille kunnian. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-09-24T15:33:16,2025-09-24T15:34:30,Hyväksytty,1.1 2025_84_448,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_449,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos ministereille erinomaisista esittelyistä ja erinomaisista vastauksista. Sivistys on yhteiskuntamme kriisinsietokyvyn perusta. Hyvin hoidettu varhaiskasvatus ja perusopetus ovat parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Se on osa varautumista ja kokonaisturvallisuuttamme. Siksi vastuumme on panostaa siihen myös näin vaikeina aikoina. Te oppositiosta olette tietysti tämänkin hetken ajan tässä huudelleet kovasti, kuinka hallitus leikkaa koulutuksesta. Tässä esityksessähän opetus- ja kulttuuriministeriön budjetti kasvaa vuodelle 2026 lähes yhdeksään miljardiin euroon, yhteensä yli neljä miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Perusopetukseen tulee 200 miljoonaa lisää. Se on paljon paljon rahaa. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-24T15:34:30,2025-09-24T15:35:35,Hyväksytty,1.1 2025_84_450,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hanna Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_451,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kallio nosti täällä salissa jo aikaisemmin esille, kuinka suuri merkitys varsinkin pienempien paikkakuntien lukioille ja toisen asteen kouluille on ulkolaisilla opiskelijoilla, puhumattakaan merkityksestä osaavalle ja kielitaitoiselle työvoimalle, koska samallahan he toki oppivat myös kielen. Itse asiassa kaksi kolmasosaa ammattikorkeakouluopiskelijoista, ketkä opiskelevat täällä, jää Suomeen töihin tai sitten jatko-opiskelee Suomessa edelleen. Olenkin tosi huolissani tästä hallituksen esityksestä näistä lukukausimaksuista, mutta sittenhän täällä talossa on myös toinen esitys, elikkä hallituksen esitys 62, missä ammattikorkeakouluopiskelijat ja korkeakouluopiskelijat laitettaisiin erilaiseen asemaan, jos he tulevat ulkomailta. Eli ammattikorkeakouluopiskelijoitten täytyisi jatkossa olla kuusi vuotta Suomessa ennen kuin he saavat pysyvän oleskeluluvan, kun yliopisto-opiskelijoilla se on neljä vuotta. Elikkä siinä tulee tämmöistä kahden kierroksen väkeä. Edustaja Peltokangas, hallintovaliokunnan puheenjohtaja, täällä sanoi, että he elävät perussuomalaisten unelmaa tällä hetkellä ulkomaalaislaissa. Haluaisin kysyä teidän mielipidettä: miten tämä vaikuttaa Suomen maakuvaan, [Puhemies koputtaa] ja onko tämä ehkä teidänkin unelma?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-09-24T15:35:35,2025-09-24T15:36:49,Hyväksytty,1.1 2025_84_452,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kokko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_453,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset ministeri Talvitielle vastauksesta. Olen itse toiminut akateemisissa ympyröissä, ja onneksi itseeni ei ole koskaan tällaista maalittamista tai vihamielisyyttä kohdistunut, mutta tiedän paljon kollegoita ihan ulkopolitiikan tutkijoista lähtien, jotka ovat kohdanneet nimenomaan heidän tutkimusaiheestaan johtuen maalitusta, ja heitä on vähätelty. En siis kiistä sitä, etteikö yhteiskunnassa voisi käydä kriittistä keskustelua tieteellisestä tutkimuksesta, tutkimusaiheista, mutta siinä vaiheessa, kun ryhdytään uhkailemaan rahoituksen menettämisellä tai sillä, että tutkija on jonkinlainen aktivisti, kun hän on todennut näin, niin siinä minun mielestäni kyllä ylittyy se raja, mitä en toivoisi suomalaisessa yhteiskunnassa olevan. Siinä mielessä on hyvä, jos hallitus tässä osoittaa esimerkkiä ja että hallitus puolustaa, kuten täällä on todettu, yliopistojen autonomiaa mutta myös erilaisten tutkimuslaitoksien riippumattomuutta ja tätä kautta vahvistaa tutkijoiden asemaa ja oikeastaan tekee arvoa sille työlle, mitä ne tässä yhteiskunnassa ja maailmassa tekevät, eli tuottavat uutta tietoa, joka mahdollisesti hyödyttää [Puhemies koputtaa] meitä päätöksentekijöitäkin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-09-24T15:36:49,2025-09-24T15:38:07,Hyväksytty,1.1 2025_84_454,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kokko. Korjaan, edustaja Väyrynen. [Jani Kokko: Mielelläni puhun! — Ville Väyrynen: Samasta kunnasta!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_455,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minä palaisin tähän harrastamisen Suomen malliin. Kiitän perusopetukseen tehtävistä panostuksista. Kännykkäkiellosta on tullut erinomaista palautetta ja etenkin nimenomaan sellaisista kouluista, joissa on sitten menty vielä välitunnin aikaiseen kieltoon. Jos siitä ajatellaan tämmöistä tietynlaista kaarta sitten lapsen hyvinvointiin, niin seuraavana tulee tietenkin harrastamisen Suomen malli, matalan kynnyksen harrastaminen ja se, että kaikille saataisiin jollakin lailla päivään tätä integroitua. Mitä olen kouluista kysellyt, niin jonkin verran palaute on siinä mielessä ristiriitaista, että osa sanoo, että siinä on ehkä vähän puoliraskasta byrokratiaa tiettyine raportoimisineen ja paperitöineen, jotka jollakin lailla häiritsevät. Toisaalta tulee vähän vastakkaistakin mielipidettä. Mikä on ministerien näkemys tästä asiasta? Onko meillä jotain, mitä voidaan tehdä, niin että me vielä kevennetään sitä byrokraattista puolta siinä vähän tämmöisessä hallituksen norminpurkumielessäkin, jotta me saataisiin se todella sujuvaksi malliksi? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-09-24T15:38:07,2025-09-24T15:39:13,Hyväksytty,1.1 2025_84_456,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_457,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Joo, oppimisen tuesta on tullut palautetta, että piti vähentää byrokratiaa ja raportointia, mutta se on lisääntynyt. — No, ministeri tuolla näyttää, että ei ole, mutta OAJ väittää, että on. En tiedä sitten, kumpi on oikeassa, mutta ministeri sitä ehkä selventää meille. Varsinainen kysymys oli ministeri Poutalalle tästä liikuntapaikkarakentamisesta: Niin kuin on käynyt ilmi, niin tällä vaalikaudella hallitus on leikannut voimakkaasti liikuntapaikkarakentamista. On puhuttu jo, että lähes 50 prosenttia siitä on leikkaantunut, ja edelleen näyttää siltä, että lisää leikkauksia tulee. Miten tämä yhtälö nyt ratkaistaan tuolla kunnissa? Jäikö näille pienille kunnille vain joitakin murusia enää jaettavaksi, ja sammuuko meidän liikuntapaikkarakentaminen tulevaisuudessa? Miten me voisimme auttaa kuntia tässä vaikeassa tilanteessa ja samalla myös elvyttää työllisyyttä näillä alueilla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-09-24T15:39:13,2025-09-24T15:40:21,Hyväksytty,1.1 2025_84_458,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_459,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan luoviin aloihin: Hallitus, olette leikkaamassa viisi ja puoli miljoonaa, noin 25 prosenttia, Suomen elokuvasäätiön jakamasta rahoituksesta. Sen seurauksena arvioidaan kotimaisten tuotantojen määrän puolittuvan. Ilman kotimaisia ensi-iltoja taas useat kymmenet elokuvateatterit ovat vaarassa mennä konkurssiin. Ilman tuotantoja sadat ammattilaiset joutuvat jälleen työttömiksi, tässä työllisyystilanteessa. Ja näillä toimin heikennämme myös mahdollisuutta houkutella kansainvälisiä tuotantoja tänne, mikä nimenomaan on ollut sellainen kasvunäkymä. Taiken määrärahat toisaalta pienenevät kolmatta vuotta peräkkäin. Tämä tämänkertainen leikkaus on viisi prosenttia. Kaikki nämä yhdessä kertovat sitä surullista tarinaa, että luovien alojen kasvupotentiaalia ei todellakaan vieläkään hallituksessa ymmärretä, ja toivon tosiaan, että teette näihin vielä korjauksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-09-24T15:40:21,2025-09-24T15:41:28,Hyväksytty,1.1 2025_84_460,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_461,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On varmasti tärkeää, että tieteellä ja tutkimuksella on autonomia ja ne saavat itse päättää siitä, mitä tutkivat, mutta yhtä lailla on myöskin vastuullista se, että jos yhteiskunta antaa satojatuhansia euroja tutkimukseen — tai siis miljoonia euroja tutkimukseen, esimerkiksi tässä, kun katsoin tätä listaa läpi, ulkomaalaisiin tutkimuksiin useita miljoonia heitettäisiin lähivuosina, minkä voisi käyttää myöskin suomalaiseen kulttuuriin... Mutta myöskin professorit ovat kritisoineet muun muassa Helsingin Sanomissa ennen kaikkea sitä, että tutkimusrahoitusta ei ole käytetty esimerkiksi tekniikan tutkimiseen tai niiden alojen tutkimiseen, jotka tukisivat Suomen talouskasvua, mutta sen sijaan sitä on käytetty moneen muuhun, millä ei ole mitään tekemistä talouskasvun kanssa. Tässä taloustilanteessa on vähintäänkin kohtuullista, että voi kritisoida sitä, mihin tutkimusrahaa käytetään ja onko sitä rajattomasti käytettävissä. Tietenkään poliitikon ei pidä pyrkiä ohjaamaan sitä, mitä tutkitaan ja mikä tarkalleen se aihe on, vaan ohjataan sitä yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Se on meidän tehtävä ja sen pitääkin olla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-09-24T15:41:28,2025-09-24T15:42:29,Hyväksytty,1.1 2025_84_462,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_463,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Palaan vielä terveisiin eiliseltä, kun vastaanotin 50 elokuva-alan ammattilaista täällä eduskunnassa, ja kiitos vielä kollegoille, jotka tulivat kuuntelemaan ja ovat myös nostaneet heidän terveisiään esille. Luen muutaman otteen elokuva-alan ammattilaisten terveisistä: ”Se, kuka tarinoita kertoo ja kenen tarinoita kerrotaan, on olennaisen tärkeää. Tekijöiden ja aiheiden monimuotoisuus ei kuitenkaan ole vain arvo, vaan usein myös avain menestykseen. Esimerkiksi tästä käyvät vaikka Sundance-voittaja Tytöt tytöt tytöt, laajan kansainvälisen levityksen saanut Pahanhautoja sekä viime vuoden ja vuosikymmenten katsotuin kotimainen Myrskyluodon Maija. Kotimainen elokuva on tänä päivänä monimuotoista, korkeatasoista ja kansainvälisesti kiinnostavaa. Tämä ei ole syntynyt itsestään vaan määrätietoisen työn tuloksena, ja nyt tämä kehitys on valitettavasti vaarassa.” Toinen kommentoi näin: ”Joskus on hävettänyt olla suomalaisen elokuvan tekijä, kun budjetit ovat niin mitättömiä. Pohjoismaiden ja Viron budjetit ovat aivan eri luokkaa. Lisäpanostuksia on tehty viime vuosina. Jopa Ukraina on sodan keskellä lisännyt kulttuuripanostuksiaan. Miksi? Jotta olisi jotain, mitä vielä puolustaa.”",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-09-24T15:42:29,2025-09-24T15:43:58,Hyväksytty,1.1 2025_84_464,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Nyt meillä alkaa loppua tähän varattu aika. Annan vielä loppupuheenvuorot ministereille, kolme minuuttia tai vähemmän. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_465,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Ensinnäkin akateemisista vapauksista, joskaan se ei kuulu ihan minun salkkuuni. Edustaja Koskela kertoi hyvin siitä, mistä on kysymys, miksi on oleellista, että me politiikkoina kerromme strategiset tavoitteet, voidaan määritellä painopisteitä, mutta yksittäiset hankkeet valitaan akateemisen vapauden piirissä vertaisten tekemän arvioinnin pohjalta. On äärimmäisen tärkeätä, että me ylläpidetään sitä traditiota ja sitä rakennetta Suomessa. Jos poliitikot lähtevät määrittelemään, mikä on hyvää tai huonoa tutkimusta, niin se on hyvin kalteva pinta, joka varmuudella vie taloudelliseen tehottomuuteen, siihen, että politiikka ohjaa sisältöä. Silloin ei synny niitä innovaatioita, silloin ei synny niitä uusia avauksia, silloin Suomi ei viisastu vaan tyhmistyy. Oppimisen tuesta: Uudistus on lähtenyt liikkeelle. Aina uudistuksen alussa on tietenkin oppimista. Kaiken kaikkiaan se kuitenkin vähentää byrokratian määrää ja ohjaa varsin tehokkaasti nyt niitä resursseja sinne kouluun asti. Ensimmäistä kertaa määritellään, miten monesta tiettyä tukea tarvitsevasta oppilaasta yksi opettaja vastaa, on kiintiöidyt rahat ryhmäkohtaiseen tukeen ja niin edelleen. S2- ja R2-opetus: Edustaja Laiho kysyi siitä, ja edustaja Hopsu taisi myöskin sivuta aihetta. Siihen panostetaan, ja on minun mielestäni tärkeää esimerkiksi huomata ne kriittiset kohdat, koska siirtyy siitä normaaliin opetukseen, onko meillä vääränlaisia kannustimia pitää nuoria S2-opetuksessa, vaikka hän pärjäisikin jo S1-opetuksessa, ja niin edelleen. Valmistavaan opetukseenhan panostamme myöskin. Se on monelta osin tulevaisuudessa kaksivuotinen, mikä on hyvä asia. Opetushallituksesta kysyttiin. Mehän nyt yhdistetään itse asiassa näitä opetusministeriön alaisia virastoja, 11:stä tulee viisi. Opetushallituksen osalta voi tietenkin sanoa yhtä lailla kuin monesta muustakin, että toimintaa voi tehostaa, toimintaa voi järkevöittää, mutta siinäkin pätee minun mielestäni se hyvä periaate, että opetusministeriössä tehdään budjettilinjaukset, poliittiset linjaukset ja Opetushallitus ohjaa opetusta. Sillä, että nämä ovat erillisiä, varmistetaan se, että politiikka ei sotkeudu opetuksen substanssiin, siihen sisältöön, poliitikot eivät lähde määräämään, mikä kirja on hyvä kirja, mikä on huono kirja, miten eri asioita kuvataan vaikka oppikirjoissa, miten historiasta kerrotaan ja niin edelleen. Pidän suomalaista järjestelmää hyvänä. Se ei ole valtavirtaa aina maailmassa, mutta se on nimenomaan meidän koulutusjärjestelmän vahvuus. Yo-kokeet: Näin ei saisi käydä, ja vaikka vahinkoja käy, olisi tietenkin oleellista, että tiedetään myöskin yksiselitteisesti, miten pitää toimia niissä tilanteissa. Siinä määrin voi kyllä sanoa, että tilannetta ei hoidettu optimaalisesti, ja tästä voidaan paljon toivottavasti oppia. [Puhemies koputtaa] Ammattikoulutuksen kunnioitus on äärimmäisen tärkeä asia. Me yritetään myöskin rahoitusmallilla nyt ohjata, tuoda rahoitusmallin kautta [Puhemies koputtaa] sellaisia kannusteita, jotka myöskin auttaisivat tähän. Parannetaan dialogia yrityselämän kanssa, millä voidaan myöskin varmistaa, että osaaminen on oikealla tasolla [Puhemies koputtaa] ja että työpaikka löytyy.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-09-24T15:44:02,2025-09-24T15:47:54,Hyväksytty,1.1 2025_84_466,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Talvitie, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_467,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Mari-Leena,Talvitie,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkynen kysyi tästä t&k-rahoituksen kokonaisuudesta: Meillä on todellakin se tilanne, että yritykset ovat hyvin investoineet tutkimukseen ja kehitykseen. Vuonna 22 yritysten investoinnit olivat reilu kaksi prosenttia ja reilu viisi ja puoli miljardia, ja vuonna 24 ne olivat Tilastokeskuksen mukaan 2,12 prosenttiyksikköä bkt:stä, joka tarkoittaa siis euroissa lähemmäs kuutta miljardia, eli ne ovat nousseet useamman sata miljoonaa euroa. Tästä, että rahoituslakia tullaan päivittämään päivitysvuoden mukaan — kun aikaisemmin siellä olivat nämä päivitykset vain eduskuntavaalien jälkeen — olen informoinut jo ennen budjettiriihtä ja budjettiriihen yhteydessäkin parlamentaarisen tki-seurantayhmän puheenjohtajaa, edustaja Vuornosta ja pyytänyt, että hän pitää kaikki eduskuntaryhmät mukana. Uskon, että parlamentaarinen työryhmä tulee myöskin tätä rahoituslakia syksyn aikaan käsittelemään. Kun on kyse suhteellisesta osuudesta bkt:hen, elikkä neljä prosenttia bkt:stä on se meidän tavoite, niin silloin on hyvä päivittää myöskin julkisen puolen panostuksia suhteessa bkt:hen. Edustaja Koskela nosti täällä ansioituneesti tätä tieteen vapautta ja yliopistojen autonomiaa ja niitä, mutta kysyitte myös aikaisemmassa setissä korkeakoulujen rahoituksesta: On totta, että ensi vuodelle kohdistuu yli 80 miljoonan euron leikkaus. Sitten indeksit kun ovat voimassa, ne ovat OKM:n virka-arvion mukaan 82 miljoonaa euroa tämän vuoden rahoitukseen, ja sitten sitä korkeakoulujen rahoitusta hieman nostaa se, että me pystytään tekemään sinne pysyvä rahoitus sieltä tki-rahoista, eli ensi vuodelle se on 30 miljoonaa euroa ja seuraavalle vuodelle 59 miljoonaa euroa, ja se on sitä pysyvää rahoitusta. Muuten oltaisiin plus miinus nollassa. Edustaja Eloranta kysyi akateemisesta ja tieteen vapaudesta: Vastasin siihen aiemmassa puheenvuorossa, mutta toistan sen, että on tärkeää, että tästä asiasta käydään keskustelua. Tätä keskustelua on tosiaan käyty ja tullaan käymään osana tätä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyötä. Muun muassa Suomalaisen Tiedeakatemian johtoa tapasin muutama viikko sitten, ja tämä oli yksi semmoinen asia, että mitä me voimme tehdä ja miten me voimme tukea. On myös tärkeätä, että tarvitaan julkista keskustelua. Se ei koske pelkästään tutkijoita, vaan se koskee mahdollisesti virkahenkilökuntaa ja sitten myöskin poliittisia päättäjiä jossain tilanteessa. Edustaja Kettusella oli ”lue yksi kirja kuukaudessa”. Se on todella hyvä neuvo. Olen yrittänyt sitä myöskin itse noudattaa, ja lämmöllä totean, että huomaa kyllä edustaja Kettusen sivistyneen viimeisen vuoden aikana, [Naurua] ja tämä tosiaan sivistää. Sanotaan, että ihminen puhuu siitä, mistä tietää, mutta hän oppii silloin, kun hän lukee tai kuuntelee, ja siinä mielessä on aina ilo, jos ihmisellä ja edustajakollegalla on iloa ja halua oppia uusia asioita. Edustaja Haatainen sivistysvaliokunnan puheenjohtajana toi todella tärkeän luovien alojen asian: Me olemme nyt perustaneet luovien alojen neuvottelukunnan, joka ei ole vain tälle hallituskaudelle, vaan se on koko vuosikymmenen loppuun, ja siinä on laaja edustus luovien alojen toimijoista. Sinne tehtiin tässä kevään aikana strategiaa, jossa puhutaan muun muassa maakuvatyöstä, sääntelystä, ekosysteemisestä yhteistyöstä ja osaamisesta, ja siellä itse asiassa linjattiin myös tämä suoratoistopalveluiden maksuvelvoite, josta nyt pystyttiin budjettiriihessä päätös tekemään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2025-09-24T15:48:04,2025-09-24T15:52:19,Hyväksytty,1.1 2025_84_468,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Poutala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_469,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Mika,Poutala,"Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri",,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos jälleen hyvistä kysymyksistä. Edustaja Ollikainen nosti tämän drop out -ilmiön siinä 12—14-vuotiaiden kohdalla, ja tämä on minun mielestäni yksi suurimmista haasteista meidän liikkumattomuuden asialla. Haluan nostaa Espoon mallin, missä on muun muassa tämmöinen tapa, että jos seura järjestää yläkouluikäisille nuorille tämmöistä niin sanottua höntsäharrastusta, eli matalan kynnyksen harrastusta, niin heillä on mahdollisuus saada isompaa seuratukea, ja tällä tavalla kannustetaan seuroja. Harrastamisen Suomen mallin ja seurojen integroiminen paremmin yhteen toisi myös apua todennäköisesti siihen, että me saataisiin semmoista väliä siinä paikattua. Sitten Olympiakomitea ja lajiliitot ovat käynnistäneet tämmöisen Lasten urheilun uusi suunta -prosessin, missä nimenomaan tutkitaan kilpailujärjestelmiä, kustannuksia ja monilajisuuden mahdollistamista, mikä olisi iso asia, ettei liian nuorena jäädä junnaamaan vain yhteen lajiin. Edustaja Wallinheimo puhui tästä riittävästi liikkuvien määrästä, mikä on aika pieni, ja totta kai tavoitellaan sen suurentumista. Ehkä haluaisin nostaa ihan lyhyesti muutaman positiivisen asian. Koululaisten Move-mittauksissa esimerkiksi vuodesta 22 vuoteen 24 oikeastaan kaikessa nähdään pientä kehitystä, ja tämä on positiivinen asia. Samoin varusmiespalvelukseen astuneiden Cooperin testin tuloksissa on pientä nousua parempaan suuntaan. Näissä molemmissa me ollaan menty väärään suuntaan niin kauan kuin muistetaan, mutta nyt on toivottavasti saavutettu se pohja ja päästään sieltä pikkuhiljaa ponnistamaan ylöspäin. Edustaja Väyrynen kysyi pohjoismaisesta yhteistyöstä tapahtumien osalta, ja tämä on minun mielestäni erittäin hyvä ja mielenkiintoinen asia, mitä kannattaa selvittää enemmän. Muun muassa koripallon Euroopan mestaruuskilpailuthan järjestettiin neljässä eri maassa, myös tulevat Euroopan mestaruuskilpailut seuraavalla kerralla järjestetään neljässä eri maassa, ja tässä ehdottomasti pohjoismainen yhteistyö voisi olla valttia. Siinä tulisi myös huomioitua esimerkiksi ekologisuus, ei tarvitsisi matkustaa niin pitkiä matkoja kuin ehkä Euroopan toiselta puolelta toiselle puolelle, ja sitten tietenkin yhteishakemukset voisivat tuoda jonkunlaisia, esimerkiksi taloudellisia hyötyjä tähän asiaan. Väyrynen nosti myös raskaan byrokratian tämän harrastamisen Suomen mallin kohdalla. Täytyy sanoa, että tästä en ole itse kuullut palautetta, eli pitää vähän kysellä, onko tämmöistä haastetta. Sitten Ovaska nosti vielä kerran tuon liikuntapaikkarakentamisen ja kysyi, jääkö pienille kunnille vain murusia liikuntapaikkarakentamisesta. Minä oikeastaan sanoisin, että tällä hetkellä itse asiassa pienet kunnat ja pienet hankkeet ovat ehkä jopa etulyöntiasemassa. Tällä hetkellä rakennustilanne on niin vaikea, että ehkä ne isot hankkeet eivät lähde tällä hetkellä liikkeelle, joten niihin ei voi myöntää rahaa, ja ehkä me myönnetään enemmän nimenomaan näihin pieniin hankkeisiin. Mutta on hyvä ymmärtää, että pitää myös hakea, että voi saada. Eli tämä on ehkä myös viesti pieniin kuntiin, että jos siellä mitä tahansa rakennushankkeita liikuntaan on lähdössä, hakekaa rohkeasti, niin pyritään auttamaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Mika Poutala,1495,2025-09-24T15:52:22,2025-09-24T15:55:28,Hyväksytty,1.1 2025_84_470,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Meillä onkin nyt aikaa vielä muutamalle puheenvuorolle, joten jatkamme listaa. — Edustaja Kaunisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_471,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jätän kysymyksen esittämättä, koska ministerit vastailivat erinomaisella tavalla kysymyksiin. Itse haluan nostaa kiitoksen peruskoulupanostuksista, siitä, että perusopetukseen lisätään nyt 200 miljoonaa euroa. Se on aivan valtavasti. Se on kannanotto, se on osoitus siitä, mihin halutaan panostaa. Lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen ovat sellaisia perustaitoja, joihin jokaisen on helppo rakentaa elämäänsä, omaa opiskelijapolkuaan ja sitä kautta työelämää — suuri kiitos aktiivisesta toiminnasta siinä. Toinen mielenkiintoinen esimerkki siitä, kun puhutaan rahasta, toinen vastapaino, mikä täälläkin on noussut, on se merkitys, mikä on pienillä teoilla. Kännykkäkielto on kyllä tässä sellainen esimerkki, että kaiken hyvän ei tarvitse maksaa, vaan välillä voidaan aivan maalaisjärjellä edistää sitä oppilaiden perusarkea kouluissa, ja se on kyllä ollut rohkea veto ministereiltä ja hallitukselta tässä asiassa. Suuri kiitos, koska tulokset ovat nyt jo erinomaiset. Se, että lapset voivat paremmin koulussa, keskustelevat keskenään, nauravat, liikkuvat, on kaikki hyvää tulevaisuustyötä — kiitos siitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2025-09-24T15:55:38,2025-09-24T15:56:54,Hyväksytty,1.1 2025_84_472,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_473,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Nostan tässä vielä keskusteluun kysymyksen, johonka ei tuossa opetusministerin vastauksessa mielestäni saatu vastausta tai kannanottoa. Se liittyy näihin toisen asteen opiskelijoiden lukuvuosimaksuihin. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin Suomesta on siis tulossa ensimmäinen ja ainoa maa Euroopassa, jossa asetetaan lukukausimaksut toiselle asteelle opiskelijoille, jotka opiskelevat omalla kansalliskielellä, tässä tapauksessa suomella. Tällä on iso merkitys myös ammatillisessa opiskelussa mutta erityisesti siellä pienissä lukioissa ympäri maakuntia. Kyllä tämä toteutuessaan tulee todennäköisesti harventamaan meidän lukioverkkoa. Ja se ei rajoitu pelkästään lukioihin, vaan niin kuin hyvin tiedetään, perusopetuksessa ja lukio-opetuksessa on yhteisiä opettajia, ja tällä tulee olemaan sitä kautta heijastuksia myöskin perusopetuksen puolelle. Pyytäisin vielä ministeriltä tähän kommenttia. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-09-24T15:56:54,2025-09-24T15:58:02,Hyväksytty,1.1 2025_84_474,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Haluaako ministeri saman tien kommentoida tätä esitettyä kysymystä? — Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_475,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! On totta, että tulee lukukausimaksut. Se tarkoittaa, että valtio ei maksa näiden opiskelua. Samaan aikaan on ehkä syytä huomata, että Suomessa on aika poikkeuksellinen toinen aste. En tiedä, onko muita eurooppalaisia maita — ei ainakaan kovin montaa — joissa se olisi kokonaan maksuton, eli siihen perspektiiviin tämä ehkä kannattaa myös asettaa. Ymmärrän hyvin tukalan tilanteen kunnissa, joissa on hyvin vähän oppilaita lukioissa, ja ymmärrän, että on tarve ylläpitää sitä lukiota. Siihen tulee pyrkiä löytämään joitain vastauksia, ja meillä on tätä demografista muutosta käsittelevä työryhmä, jossa myöskin pohdimme tätä asiaa. Mutta ehkä ei kuitenkaan ole pitkällä tähtäimellä kestävä ratkaisu se, että opiskelijoita tulee sitten suuressa määrin ulkomailta näihin lukioihin, että ne sitä kautta pidetään voimassa. Mutta yhtä kaikki oppilaita voi tulla, [Puhemies koputtaa] sitä ei millään tavalla estetä. Valtion rahoitus nyt vain sitten tältä osin häipyy.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-09-24T15:58:04,2025-09-24T15:59:24,Hyväksytty,1.1 2025_84_476,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja tämän keskustelun viimeinen puheenvuoro, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_477,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän ministereitä siitä, että olette olleet täällä koko keskustelun ajan ja vastanneet ansiokkaasti kysymyksiin. Vielä jäi auki monia asioita, joita haluamme varmasti vielä valiokunnassa käydä läpi. Olen iloinen siitä keskustelusta, mitä täällä on käyty hyvin laajasti perusopetuksesta aina tieteen vapauteen saakka. Nämä ovat niitä perusfundamentteja, joista meidän pitää pitää kiinni, jotta meidän sivistystaso yhteiskunnassa säilyy ja jatkuu ja kehittyy. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-09-24T15:59:33,2025-09-24T16:00:06,Hyväksytty,1.1 2025_84_478,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"No niin, ja sitten, arvoisat edustajat, istunto jatkuu sillä tavalla, että meillä on kaksi uutta ministeriä täällä eli ministerit Marttinen ja Puisto. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä, esittelypuheenvuoro. — Ja kun ministeri Puisto on puhunut, niin sen jälkeen aloitetaan sitten debatti.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_479,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Matias,Marttinen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia paljon, arvoisa rouva puhemies! Me käsittelemme tätä valtion talousarviota vaikeassa taloustilanteessa. Suhdannetilanne Suomessa on jatkunut vaikeana. Talouden epävarmuuteen ovat vaikuttaneet voimakkaasti muun muassa Ukrainan sodan jatkuminen ja kauppasodan uhka. Kuitenkin positiivisia signaaleita on jo nähtävissä. Teollisuuden näkymät ovat vahvistuneet odotuksia paremmin, ja viime aikoina on kuultu uutisia tilauskirjojen täyttymisestä. Eilen saimme hienon uutisen Turun telakalta, jossa uuden risteilijän tilauksen lisäksi solmittu pitkä aiesopimus on alalla historiallinen ja tuo vahvaa näkymää tulevaisuuteen. Nämä työllisyysvaikutukset ovat erittäin mittavat. Samaan aikaan kotitalouksien ostovoima vahvistuu, vaikka huoli tulevaisuudesta myös jarruttaa kulutuksen liikkeelle lähtemistä. Tuoreesta pk-yritysbarometrista kuitenkin ilmenee, että pienten ja keskisuurten yritysten suhdannenäkymät ovat kohentuneet viime kevääseen verrattuna. Odotukset ovat nousseet ylimmilleen sitten Venäjän hyökkäyssodan alun, kevättalvelta 2022. Työllisyyden kehityksen suunta ei tästä huolimatta ole ollut toivottu. Sitä ei käy kiistäminen. Luvut ovat tällä hetkellä hyvin synkät. Kuitenkin taloudessa on valoisia merkkejä. Näitä kasvunäkymiä täytyy saada vahvistettua Suomessa. Vaikea talous- ja työllisyystilanne vain korostaa hallituksen uudistusten tarpeellisuutta. Siksi toteutamme sellaisia rakenteellisia uudistuksia, jotka tukevat kestävää ja pitkäjänteistä kasvua, muun muassa uudistuksilla työmarkkinoille, verotukseen ja investointien luvitukseen, helpottamalla yritysten rahoituksen saantia sekä purkamalla sääntelyä yrittäjyyden tieltä. Tässä budjettiehdotuksessa hallitus toimeenpanee niitä kasvutoimia, joista päätimme kevään puoliväliriihessä. Konkreettisena esimerkkinä ovat mittavat veronkevennykset, joilla tuetaan työtä tekevien suomalaisten ostovoimaa. Yhteisöverotuksen keventämisellä luodaan tilaa yrityksille investoida ja työllistää lisää. Samalla viestimme kansainvälisesti: tervetuloa investoimaan Suomeen. Hallitus on myös vahvasti sitoutunut tutkimukseen ja kehitykseen panostamiseen, investointien ja Suomen tarvitsemien osaajien houkutteluun. Tiedämme hyvin, että työtä ei synny ilman yrittäjiä. Siksi uudistamme työmarkkinoita historiallisella tavalla ja painotamme uudistuksia pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Esittelen syksyllä eduskunnalle esitykset, joilla madalletaan työllistämisen kynnystä ja lisätään yritysten rekrytointirohkeutta. Valmistelussa on myös hankintalaki, joka on merkittävä uudistus vapaan kilpailun ja pk-yritysten puolesta. Valmistelemme työ- ja elinkeinoministeriössä myös erillistä uutta kasvupakettia, jonka tavoitteena on vivuttaa liikkeelle investointeja joka puolella Suomea. Globaalille suhdannetilanteelle emme voi kukaan tässä salissa mitään, mutta kaikki se, mitä voidaan tehdä kotimaassa, tehdään, ja on jo paljon tehtykin. Olen halunnut tarttua budjetissa erityisesti nuorten työttömyyden torjuntaan. On sekä inhimillisesti että yhteiskuntamme kannalta tärkeää, että nuorten työttömyysjaksot saadaan katkaistua. Siksi hallitus on päättänyt kohdentaa 30 miljoonaa euroa nuorten työllistymisseteliin, joka tuo useammalle tuhannelle nuorelle mahdollisuuden päästä kiinni työelämään, monelle ehkä sen ensimmäisen mahdollisuuden. Tulen esittelemään setelin yksityiskohdat lähiaikoina, ja tavoitteeni on saada uusi työkalu käyttöön heti alkuvuonna. Kehitämme myös työllisyyspalveluja. Esimerkiksi kevennämme palveluprosessin kaavamaisuutta, jotta jatkossa työnhakijat saisivat yksilöllisempää ja heille sopivinta palvelua. Laajennamme myös tulorekisterin käyttöä vaikuttavimpien palveluiden takaamiseksi. Lisäksi parannamme pienyrittäjien asemaa monin keinoin, muun muassa parantamalla pienten yritysten rahoituksen saantia ja selvittämällä myös Viron yrittäjätilimallia. Lopuksi, hyvät kollegat, totean sen, että Suomi ei voivottelemalla ja synkistelyllä tästä suosta nouse. Me pärjäämme, kun uskallamme viedä uudistukset maaliin ja teemme toimia, joilla on kasvua tukevia vaikutuksia. Tulen sanomaan suomalaisiin kotitalouksiin jälleen kerran tänään sen, että me nousemme tämän vaikean ajan läpi, me pääsemme tästä läpi. Tämä vaatii meiltä kuitenkin sisua, tarmoa, rohkeutta ja ennen kaikkea yhteistyökykyä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-09-24T16:00:25,2025-09-24T16:05:21,Hyväksytty,1.1 2025_84_480,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi ministeri Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_481,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia, puhemies! Kansainvälisen talouden tilanteeseen vaikuttaa voimakkaasti geopolitiikka ja kauppapolitiikka. Erityisesti kauppapolitiikan näkymiin vaikuttaa Yhdysvaltojen toteuttama tavarakauppaan kohdistuva tullipolitiikka. Yhdysvaltain tuonnista Euroopan unionista palveluiden osuus on noin neljännes. Näin ollen tullit koskettavat lähtökohtaisesti suoraan kolmea neljännestä EU:sta suuntautuvaa tuontia Yhdysvaltoihin. Suomen tavarakaupan osuus viennistä Yhdysvaltoihin oli 2024 noin 60 prosenttia. EU:lle asetettu 15 prosentin tullitaso on varsin haastava suomalaiselle vientiteollisuudelle. Euroalueella kasvu on hidasta mutta vahvistumassa. EKP:n korkojen laskut ja reaalitulojen kasvu tukevat ostovoimaa, joskin talous- ja kauppapoliittinen epävarmuus painavat myös muualla Euroopan talousnäkymiä. Suomen talouden toipuminen on ollut hidasta, mutta signaaleja myönteisestä talouskehityksestä on näkyvissä. Korkotason lasku ja reaaliansioiden nousu lisäävät kulutusta. Inflaatio on hidastunut selvästi. Pk-yritysten suhdanneodotukset ovat nousseet Suomessa syksyn 25 tilanteessa viime kevääseen nähden ja edellisvuoteen verrattuna, mutta epävarmuus vähentää edelleen investointeja. Edellytyksiä kotimaiselle kasvulle on olemassa, mutta geopoliittinen tilanne langettaa vielä varjoa. Budjetista: Hallitus pitää kiinni parlamentaarisesti sovitusta tavoitteesta nostaa valtion t&k-rahoituksen määrää 1,2 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuoteen 2030 mennessä. Osana uusien sopeutustoimien kokonaisuutta lakia valtion tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksesta päivitetään siten, että laissa huomioidaan valtiovarainministeriön uusin talousennuste. Valtiovarainministeriön uusimman ennusteen mukaan laskettuna valtion t&k-rahoituksen määrän tulisi olla noin 4,1 miljardia vuonna 2030, kun aikaisemman ennusteen mukaan määrä oli 4,3 miljardia euroa. Hallitus esittää, että valtion talousarvion mukainen t&k-rahoitus on vuonna 26 yhteensä noin 3,2 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa noin 255 miljoonan euron kasvua verrattuna vuodelle 25 budjetoituun kokonaissummaan. Valtion t&k-rahoituksen arvioidaan olevan noin 1,1 prosenttia suhteessa bkt:hen. Suoran t&k-rahoituksen lisäksi Suomessa kannustetaan t&k-toimintaan myös verotuksen kautta. Vuosina 21—27 on voimassa tutkimusyhteistyön ylimääräinen verovähennys. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tukemisen momentille 32.20.40 ehdotetaan vuoden 26 talousarviossa t&k-valtuutta yhteensä noin 606 miljoonaa euroa ja määrärahaa noin 448 miljoonaa euroa. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lainoihin, momentti 32.20.83, ehdotetaan valtuutta yhteensä noin 157 miljoonaa euroa ja määrärahaa noin 148 miljoonaa euroa. Elinvoimakeskuksille ehdotetaan 8 miljoonan euron valtuutta kolmivuotisen kokeilun aloittamiseen. Kokeilulla pyritään lisäämään pienten ja keskisuurten yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa. Euroopan avaruusjärjestö ESAn vapaaehtoisten ohjelmamaksujen valtuutta lisätään noin 7 miljoonalla eurolla. Business Finlandista: av-tuotantokannustin säilyisi. Siihen on varattu 10 miljoonaa euroa. Laivanrakennuksen innovaatiotukeen, momentti 32.20.46, ehdotetaan noin 21 miljoonaa euroa määrärahaa. Avustusmuotoisen rahoituksen tavoitteena on saada aikaan innovaatioita, jotka ovat alalla uusia tai nykyistä huipputasoa parempia. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:lle ehdotetaan yleisavustusta noin 125 miljoonaa euroa käytettäväksi strategiseen, muuhun kuin liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaan, toimintaan. Lisäksi VTT:lle ehdotetaan noin 68 miljoonan euron suuruinen erityisavustus, momentti 32.01.41, kvanttitietokoneen hankintaan ja skaalaamiseen, Kvanttinova-Micronova-pilotointiympäristöön, puhtaan energian pilotti-infrastruktuuriin sekä kyberturvallisuuden edistämiseen. Korkeakouluille, valtion tutkimus- ja asiantuntijalaitoksille ja hyvinvointialueille kohdistettava EU-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus, 55 miljoonaa euroa, vahvistaa suomalaisten tutkimusorganisaatioiden mahdollisuuksia osallistua EU:n t&k&i-ohjelmiin ja sitä kautta integroitua tiiviimmin eurooppalaisiin t&k&i-verkostoihin. Hallitus antoi kesäkuun alussa eduskunnalle esityksen Finnvera-konsernia koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Tarkoituksena on kumota nykyiset lait ja saada voimaan uusi laki valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä vuoden alussa — ja tämän esittelin kaksi viikkoa sitten tästä samasta paikasta. Yritysten erityisrahoitukseen ehdotetaan määrärahaa yhteensä 88,4 miljoonaa euroa ja valtuutta 100 miljoonaa euroa Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle Kasvu-suorasijoitusohjelman mukaisiin sitoumuksiin. Lisäksi hallitus valmistelee budjettiriihessä sovitusti uuden kasvu- ja työllisyystoimien kokonaisuutta täydentävän talousarvioehdotuksen vauhdittamaan kasvun edellytyksiä. Arvoisa puhemies! Tässä keskeisimpiä huomioita tulevan vuoden talousarviosta omalta tontiltani. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-09-24T16:05:27,2025-09-24T16:11:21,Hyväksytty,1.1 2025_84_482,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja nyt niitä edustajia, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron, pyydän nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. Käytämme tämän kaksi tuntia debattiin, jos intoa riittää, [Lauri Lyly: Kyllä!] ja sen jälkeen sitten lähdetään puhujalistaan. — Ja ensimmäisen puheenvuoron käyttää valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Satonen, ja seuraavan sitten varapuheenjohtaja Lyly.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_483,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä ministeri Marttinen kävi kyllä varsin hyvällä tavalla läpi sitä, mitä juuri nyt kannattaa tehdä. Tämä nuorten työllistämisseteli on erittäin hyvä kohdennettu toimenpide juuri tähän nuorten vaikeaan tilanteeseen, ja myöskin se toimenpide, että työttömyysturvalla voi opiskella enemmän, mitä muun muassa Akava on pitkään ajanut, on myöskin erittäin tärkeä. Ja kuten sanoitte, tärkeää on myös se, että ne työmarkkinauudistukset, jotka vielä ovat kesken, tullaan viemään loppuun ripeästi, koska sille geopoliittiselle tilanteelle me emme mitään voi ja kuluttajan luottamuskin aikaa myöten palautuu, mutta se, mitä voimme tehdä, on pistää omaa pesää kuntoon. Nyt on sen aika, ja on erittäin hyvä, että nyt tämän syksyn aikana ne asiat etenevät.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-09-24T16:11:45,2025-09-24T16:12:51,Hyväksytty,1.1 2025_84_484,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Sitten varapuheenjohtaja Lyly., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_485,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suunta on ollut väärä. Aktivointitoimet ovat tosi pieniä tällä hetkellä, ja hallitus on leikannut työttömyyden hoidosta viime vuonna jo tässä siirron yhteydessä 100 miljoonaa, poisti palkkatuetun työn, 37 miljoonaa, ja kotouttamisesta. Eli mahdollisuuksia tehdä asioita on poistettu, ja nyt tässä mainostetaan kovalla kädellä, että on 30 miljoonaa laitettu kohdennetusti nuorille. Se on hyvä asia, mutta täältä on ensin otettu paljon pois, ja sitten palautetaan 30 miljoonaa, joka on palkkatuettua työtä käytännössä. Kysymys kuuluu: Miten nämä mittaluokat aina katoavat, kun meillä koko ajan työttömyys on noussut yli 300 000:n ja jokaista avointa työpaikkaa kohti on kymmenen työtöntä työnhakijaa, ja meidän mittaluokka näillä... Nämä ovat niin kuin laastareita, joilla paikataan pieniä osia, ja meidän pitäisi tehdä vähän isompia toimenpiteitä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-24T16:12:51,2025-09-24T16:13:58,Hyväksytty,1.1 2025_84_486,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Malm., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_487,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Marttinen, te tuossa esittelypuheessa sanoitte, että haluatte viestittää suomalaisiin koteihin, että me pääsemme tästä yli ja sisulla tästäkin selvitään. Nyt näyttää kyllä siltä, että sitä sisua vaaditaan jälleen työttömiltä ja pienituloisilta. Tämän hallituksen tulostaululla on ennätystyöttömyys, ennätyskonkurssit ja ennätyksellisen huono luottamus omaan tulevaisuuteen. Se, että luottamusta yritettäisiin rakentaa, ei suinkaan ole näyttänyt olevan hallituksen toimintakirjassa ja pelikirjassa tällä hetkellä. Hallitusohjelmaneuvotteluissa ilmeisestikin oli sovittu, että sunnuntai- ja pyhälisiin ei puututa, mutta nyt budjettiriihen jälkeen me kuulimme myös tällaisen avauksen, että mahdollisesti näitäkin tulee, ohi hallitusohjelman. Kuinka siis suomalainen työtön tai pienituloinen voi luottaa siihen, että hallitus oikeasti pysyy omassa pelikirjassaan, kun näitä eriskummallisia avauksia tulee kaiken aikaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-09-24T16:13:58,2025-09-24T16:15:07,Hyväksytty,1.1 2025_84_488,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Piritta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_489,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ministeri Marttinen, teillä on kyllä iso tehtävä edessänne, ja toivon todellakin onnea tämän tehtävän hoitamiseen. Se olitte juuri te, joka lupasitte nämä satatuhatta uutta työpaikkaa, ja taisi olla niin, että tämän vuoden aikana piti jo 60 000 niistä tulla. Tällä hetkellä tuo saldo näyttää siltä, että hallituskauden alusta niitä työpaikkoja on menetetty 71 000 kappaletta. Työtä siis riittää teidän aikananne tässä vielä. Mutta erittäin tyytyväinen olen siihen, että olette huomannut erityisesti tämän nuorisotyöttömyyden, ja erityisen onnellinen olenkin siitä, että tähän puututaan. Hieman tietysti huolestuttaa se, että näitä nuoria työttömiä on tällä hetkellä noin 36 000—37 000, ja 30 miljoonaa euroa sinne tarkoittaa noin 800 euroa per työtön nuori. Minkälaisia viitteitä osaatte tässä vaiheessa kertoa siitä, kuinka moneksi kuukaudeksi nämä nuoret mahdollisesti tällaisen setelin avulla työllistyvät?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-09-24T16:15:07,2025-09-24T16:16:16,Hyväksytty,1.1 2025_84_490,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_491,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallituksen työllistämisen toimet, eli helpommat potkut työntekijälle, heikommat tuet työttömille ja heikentyneet koulutusmahdollisuudet työllistymisen parantamiseksi, ovat osoittautuneet varsinaiseksi myrkkykeitoksi Suomelle ja suomalaisten työllisyydelle. Tällä hetkellä niitä avoimia työpaikkoja ei vaan ole. Talous, usko huomiseen ja suomalaisten toiveikkuus ovat hallituksen toimien myötä alamaissa. Arvoisa työministeri: Olisiko nyt aika työllisyyden korjaussarjalle? Aloitetaan vaikka työttömien paremmalla kouluttautumisella, ja otetaan käyttöön SDP:n mallin mukainen aikuiskoulutustuki sekä samoin tuki pienimpiä työtunteja tekeville eli ansiopäivärahan suojaosan palauttaminen SDP:n mallin mukaisesti. Ja vahvistatko, arvoisa työministeri, sen, että ette ole tuomassa lisäleikkauksia työntekijöille, eli ette ole leikkaamassa sunnuntai-, arkipyhä- ja ylityökorvauksia työntekijöiltä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-09-24T16:16:16,2025-09-24T16:17:10,Hyväksytty,1.1 2025_84_492,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_493,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vanha viisaus on, että tosiasioitten tunnustaminen on viisauden alku, ja kyllä nyt se tosiasia, mikä pitäisi tunnustaa, on se, että tämä hallitus on epäonnistunut työllisyyden hoidossa. Meillä on yli 310 000 työtöntä tällä hetkellä. Käytännössä joka päivä hallituksen aikana on tullut sata työtöntä lisää. Sitten kun tämä asia on tunnustettu ja hallituskin on tämän omaksunut, niin voitaisiin mielellään ryhtyä myös toimenpiteisiin sen eteen, että nämä ihmiset, ketkä niitä töitä haluavat, saisivat töitä. Käyn aika paljon yritysvierailuilla, ja sieltä tulee kyllä hyvin yksiselitteinen viesti, itse asiassa alasta riippumatta. Viesti on se, että pelastakaa rakennusala, koska rakennusala heijastelee myös kaikkeen muuhun yritystoimintaan. Se auttaa myös koko Suomea: kun me halutaan kasvua, niin sen kasvunhan pitää tulla koko Suomesta, ja rakennusala on nimenomaan koko Suomen ala. Meillä on tähän paketti keskustassa. Siellä ovat muun muassa kotitalousvähennys, ensiasunnon ostajan veroetu ja valtiontakauksellisia lainoja, jotta yritykset pääsevät investoimaan. Arvoisat ministerit, voisitteko tarttua näihin esityksiin, jotta me saataisiin ihmisille töitä ja yritykset toimimaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-09-24T16:17:10,2025-09-24T16:18:16,Hyväksytty,1.1 2025_84_494,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Diarra., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_495,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Fatim,Diarra,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Sinänsä hallituksen esittämä palveluprosessin keventäminen on ihan hyvä asia ja tuntuu ihan järkevältä, mutta herää vain huoli siitä, että siinä ei ole tarpeeksi resursseja mukana, mikä johtaa siihen, että ei voida rakentaa yksittäiselle työttömälle henkilölle järkevää polkua takaisin työelämään. Eli periaatteessa hyvä, mutta taas, kuten niin usein tämän hallituksen kanssa, tehdään jotain kivaa mutta raha ei seuraa mukana, joten homma jää vähän suutariksi. Tässä jään kovasti kaipaamaan lisätietoa siitä, miten tämä yhtälö tulee toimimaan. Mikäli me halutaan, että saadaan tosiaan satatuhatta uutta työllistä, niin silloin, totta kai, tarvitaan talouskasvua mutta siihen päälle myös sellaisia toimenpiteitä, joilla ihmiset aidosti pystyvät pääsemään siihen työhön kiinni. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Fatim Diarra,1489,2025-09-24T16:18:16,2025-09-24T16:19:06,Hyväksytty,1.1 2025_84_496,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskela, Minja.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_497,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä työttömyystilanne on todella erittäin huolestuttava, ja tuntuu kyllä hurjalta, että siitä huolimatta työttömiltä on leikattu ja työntekijöiden oikeuksia on heikennetty huomattavasti tämän hallituskauden aikana. Itse istuin täällä äsken viimeiset kaksi tuntia myös OKM:n budjettikäsittelyssä. Ja nyt kun kuuntelin sitten näitä teidän ministeriön esityksiä, niin minulla herää kysymys siitä, millä tavalla tätä siiloutumista pyritään estämään eri hallinnonalojen välillä. Esimerkiksi tämä nuorten työllistymisseteli on sinänsä minusta ihan hyvä asia. Samaan aikaan sitten nuorisotyön määrärahoja vähennetään OKM:n puolelta. Kun tässä ovat kuitenkin samat ihmiset kohteena, niin mikä tämä kokonaisuus tulee olemaan? Sitten toisaalta tutkimustoimintaan lisätään jonkun verran rahaa. Vaikka yliopistojen rahoitus sinänsä kokonaisuudessaan kapenee, niin sinne tutkimustoimintaan ollaan lisäämässä. Mutta sitten kun katsoo TEMin alaa, niin rahoitus laskee, koska tätä kasvuennustetta lasketaan alaspäin. Tämä tuntuu myös hieman ristiriitaiselta. Sitten kysyisin vielä lopuksi: nytten kun on kovalla tahdilla tuotu tämän kauden aikana työntekijöihin kohdistuvia heikennyksiä, niin millä tavalla tätä tullaan kompensoimaan vai tullaanko mitenkään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-09-24T16:19:07,2025-09-24T16:20:25,Hyväksytty,1.1 2025_84_498,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_499,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Tämä tuli niin yllättäen. [Puhemies: Sellaista sattuu!] Luin tässä juuri artikkelia, mikä alkaa näin: ”Musiikilla on useita ominaisuuksia, jotka tekevät hyvää aivoterveydelle ja älylliselle suorituskyvylle.” Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministereille esittelystä. Täytyy kyllä hallitukselle antaa kiitosta, kun siihen on aihetta. Vaikka hallitus muutoin on avuton näissä talouskasvun edellytyksien vahvistamisissa, niin tutkimukseen ja tuotekehitykseen hallitus on sentään satsannut, pääosin viime kauden parlamentaarisen tki-sovun mukaisesti — kiitoksia siitä. Mutta sitten näihin ikävämpiin asioihin. Hallitus lupasi mahtipontisesti Suomeen satatuhatta uutta työpaikkaa. No, me kaikki tiedämme nyt sen, että sen sijaan työttömiä on tullut ainakin se 60 000 lisää. Kysyisin pienten ja keskisuurten yritysten puolesta — vaikka veropolitiikka ei teille, arvon ministerit, niinkään kuulu — että missä te olette olleet, kun hallitus on tehnyt pk-yritysten kannalta useita haitallisia veroratkaisuja näille pienille ja keskisuurille yrityksille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-09-24T16:20:25,2025-09-24T16:21:44,Hyväksytty,1.1 2025_84_500,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Berg., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_501,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa oli vuoden työttömänä olleita henkilöitä elokuun lopussa lähes 130 000. Siitä ei ole enää kovin pitkä matka siihen, että lähestymme 90-luvun laman korkeimpia lukemia. Pitkäaikaistyöttömyydellä tiedetään olevan pitkäkestoisia vaikutuksia työttömien hyvinvointiin ja terveyteen. Pitkäaikaistyöttömyys lisää muun muassa toivottomuutta, yksinäisyyttä ja sairastavuutta, muista sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista puhumattakaan. Työttömyyden pitkittymistä tulisikin nyt kaikin tavoin pyrkiä estämään. Valitettavasti hallitukselta näyttävät puuttuvan sekä halu että keinot juuri tämän tavoitteen toteuttamiseksi. Työministeri Marttinen, miksei hallituksen uudessa työllisyyspaketissa ole pitkäaikaistyöttömille suunnattuja keinoja, vaikka tiedämme, miten haitallista nimenomaan työttömyyden pitkittyminen on?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-09-24T16:21:44,2025-09-24T16:22:47,Hyväksytty,1.1 2025_84_502,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Aalto-Setälä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_503,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Pauli,Aalto-Setälä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puheenjohtaja! Jos täällä valiokunnan puheenjohtaja sanoo, että toimien suunta on oikea, ja sitten sen jälkeen varapuheenjohtaja sanoo, että suunta on täysin väärä, niin se kuvaa hyvin sitä, että sama asia on toisella puolella tyhjä ja toisella puolella täynnä. Pessimisti ei pety. Tilanne on kuitenkin se, että samaan aikaan, kun me täällä surkuttelemme, yritykset investoivat ennätysmääriä, usko yrittämisessä on vahvistunut voimakkaasti. Meillä on puhtaan siirtymän investointeja pipelinessa yli 300 miljardia, joista klousattuja on jo yli kymmenen miljardia. Kymmenen miljardia, se on valtava määrä rahaa, se on valtava määrä työpaikkoja, se on valtava määrä toivoa ja tulevaisuutta, jolloin pessimisti pettyy. Sen tähden minun mielestäni olisi hyvä ottaa tässä keskustelussa huomioon se, että tässä koko ajan annamme kuvan myös niille, jotka miettivät, mennäkö töihin, palkatako, perustaako yritys. Jos te kerrotte, että mitään toivoa ei ole, niin kukaan ei enää yritä. Tämä maa kasvaa pelkästään yrityksillä, pelkästään rohkeilla yrittäjillä, pienillä ja suurilla yrittäjillä, niillä, jotka uskaltavat ottaa riskiä ja palkata ihmisiä töihin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Pauli Aalto-Setälä,1504,2025-09-24T16:22:47,2025-09-24T16:23:59,Hyväksytty,1.1 2025_84_504,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_505,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia ministereille esittelyistä. On myönnettävä, että tilanne Suomen työmarkkinoilla on erittäin huolestuttava, eikä siitä pääse mihinkään. Minä uskoisin, että yksi keskeinen syy sille on myöskin se, että kun viime kaudella koettiin tämä historiallinen ostovoiman romahdus, jossa suomalaisten ostovoima heikkeni niin, että heillä ei ollut varaa kuluttaa, niin onhan se päivänselvää, että sillä on vaikutuksia myöskin sitten suomalaisten kuluttamiseen ja sitä kautta yritysten kysyntään. Jos ei sitä kysyntää ole, niin ei niitä työpaikkojakaan synny. Mutta nythän meillä on positiivisia uutisia. Jos ymmärsin oikein, niin vientiyritysten tilauskirjat alkavat täyttymään. Tämä tarkoittaa, että vientisektorille tulee jossain kohtaa työpaikkoja. Toisaalta myöskin Veronmaksajain Keskusliiton mukaan ensi vuonna tavallisen keskituloisen palkansaajan ostovoima kasvaa jopa 800 eurolla, ja itse asiassa se voimistuu suhteessa viime kauden loppuun jopa 2 300 eurolla vuositasolla. Nämä ovat valtavia summia, ja siinä kohtaa, kun nämä alkavat näkyä siellä lompakon pohjalla, se vahvistaa myöskin kysyntää, synnyttää työpaikkoja myös sisämarkkinoille. Eli tässä on kyllä vielä valoa tunnelin päässä, toisin kuin oppositio antaa ymmärtää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-09-24T16:23:59,2025-09-24T16:25:11,Hyväksytty,1.1 2025_84_506,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lintilä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_507,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Mika,Lintilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Näillä kahdella ministeriöllähän on yhteinen haaste eli siis tämä, voiko sanoa, historiallisen korkea työttömyystilanne, joka tällä hetkellä on. Eli jos ei TEM anna syötteitä työministeriön puolelle, niin tämä tilanne ei lähde purkautumaan ja oikeastaan vähän toisinkin päin. Sen vuoksi on erittäin hyvä, että t&k-rahoitus on kunnossa. Sillä on erittäin iso merkitys, mutta se yksi, joka sieltä puuttuu edelleen, on se i. Olen huolestunut siitä, että meillä on hyvä t&k-rahoitus mutta se i-rahoitus meiltä puuttuu, ja se tekee sen, että ne eivät tule tuotteiksi asti. Se on mielestäni se, mitä kannattaisi vielä pohtia, miten sitä rahoitusta voitaisiin tehdä. Tässä edustaja Aalto-Setälän puheenvuorossa tulivat esille nämä investoinnit, jotka ovat vihreän siirtymän investointeja pääsääntöisesti, ja hyvä niin. Nyt sieltä on tulossa datakeskusvero, kaivosvero. Oletteko arvioineet sitä, minkälainen vaikutus näillä veroilla on näihin mahdollisiin tuleviin investointeihin, koska tätä ulkomaiset investoijat kyselevät erittäin paljon?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2025-09-24T16:25:11,2025-09-24T16:26:28,Hyväksytty,1.1 2025_84_508,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_509,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus tosiaan lupasi 100 000 uutta työllistä, mutta tuoreiden tilastojen mukaan alamäki vain jatkuu. Tätä tosiasiaa ei pääse kauniilla puheilla karkuun, joskin ministerin esittelypuheenvuorossa oli kylläkin jo vakavuutta havaittavissa. Budjettiesityksen tarkoituksena on tukea kasvua ja työllisyyttä, mutta aitoja kasvutoimia ei vieläkään hirveästi näy. Nyt hallitus on työministeri Marttisen toimesta tuomassa esityksiä, jotka helpottavat irtisanomista. Tämä on kyllä erityisen erikoinen kasvun kaava, että kun pitäisi saada ihmisiä töihin, niin nyt he saavatkin helpommin potkut. Pienituloisten toimeentulotuesta leikkaaminen ja työntekijöiden oikeuksien polkeminen eivät ole odotetusti tuoneet luvattuja työpaikkoja. Ne ovat vain heikentäneet kotimaista kysyntää. Arvoisa ministeri Marttinen, onko teillä työkalupakissa toimia, joilla voisi sitä kasvua saada, mutta sellaisia toimia, jotka eivät samalla heikentäisi palkansaajan asemaa, kuten muun muassa tämä nyt mediassa esiin noussut sunnuntailisien poisto, mitä ilmeisesti olette harkinnut?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-09-24T16:26:28,2025-09-24T16:27:42,Hyväksytty,1.1 2025_84_510,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Piisinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_511,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on toteuttanut ja valmistellut paljon hyviä työmarkkinauudistuksia, joiden tavoitteena on lisätä yleisesti työmarkkinoiden joustavuutta, työllisyyttä, kilpailukykyä ja talouskasvua, esimerkkeinä muun muassa paikallinen sopiminen ja nuorten työllisyyttä parantavat toimet sekä tki-panostukset. Oppositio on tänäänkin täällä kovasti jo arvostellut hallituksen työllisyystoimia, mutta talouden suhdanteille hallituskaan ei mahda mitään. On selvää, että jo tehdyt ja tulevat työmarkkinatoimet vaikuttavat parhaiten vasta keskipitkällä aikavälillä. Kysynkin arvon työministeriltä: mikä on arvionne työllisyystilanteesta, mikäli jo tehtyjä uudistuksia ei olisi toteutettu ja tulevistakin luovuttaisiin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-09-24T16:27:42,2025-09-24T16:28:38,Hyväksytty,1.1 2025_84_512,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sammallahti., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_513,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tere,Sammallahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvon puhemies! Hieman huolestuneena seuraan sitä, miten täällä puhutaan rakennusalasta: aivan kuin väki ei ihan ymmärtäisi, miten asuntomarkkina toimii, ja tämä punatauti näyttää sosiaalidemokraateista siirtyneen myös keskustaan, valitettavasti. Fakta on se, että pääkaupunkiseudulla on noin 10 000 myymätöntä asuntoa ja vuokraamattomiakin melkein saman verran. Sitten asunnot eivät liiku, koska korot ovat nousseet aikaisemmin ja sitä ennen vielä rakennettiin lähestulkoon ilmaisella lainarahalla hirveästi. Rakennusyhtiöillä on myymättömiä kämppiä taseissa, ja ne eivät liiku syistä, jotka äsken mainitsin. Kysymys kuuluu: mitä auttaa, jos sinne rakennusyhtiöiden taseisiin rakennetaan veronmaksajien rahalla lisää tyhjiä kämppiä, jotka eivät liiku? Tähän voi myös ministeri vastata. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Tere Sammallahti,1493,2025-09-24T16:28:38,2025-09-24T16:29:36,Hyväksytty,1.1 2025_84_514,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_515,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Työttömyystilanne todella on karmea, Euroopan toiseksi huonoin. Jos sosiaaliturvan leikkaaminen olisi avain työllisyyden parantamiseen, emme varmaankaan nyt olisi tässä huonoimmassa työllisyystilanteessa 30 vuoteen, joten hallitus ei voi enää vedota siihen, että sosiaaliturvaleikkauksilla luodaan uusia työllisiä. Se resepti ei ole toiminut. Päinvastoin kysyntä on leikkauksien vuoksi kyykännyt ja taantuma on pitkittynyt, ja se heijastuu myös heikentyneeseen työllisyystilanteeseen. Arvoisa puhemies! Ministeri Marttista voi kiittää siitä, että jonkinlaista uutta otetta työllisyyspolitiikkaan on otettu, kun olette lanseeranneet tämän nuorisotyöllisyyssetelin. Se on hyvä asia, mutta se on kuitenkin riittämätön tässä massatyöttömyyden tilanteessa, joten kysyn: Voimmeko odottaa teiltä uusia, aktiivisia työllisyyspolitiikan toimia? Voimmeko odottaa toimia erityisesti pitkäaikaistyöttömyyteen liittyen, koska pitkäaikaistyöttömyyden katkaisu on erittäin tärkeää, jottei pitkäaikaistyöttömyys muodostu rakennetyöttömyydeksi, joka hankaloittaa taloutemme toimintaa jopa vuosikymmeniä eteenpäin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-09-24T16:29:36,2025-09-24T16:30:51,Hyväksytty,1.1 2025_84_516,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Otetaan vielä kaksi vastauspuheenvuoroa ja sitten välillä vähän ministereitten vastauksia. — Edustajat Asell ja Kallio., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_517,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys on noussut hälyttävälle tasolle. Alle 30-vuotiaita työttömiä on jo lähes 68 000. Hallituksen vastaus tähän on kertaluonteinen 30 miljoonan euron työllistymisseteli, jolla voidaan auttaa korkeintaan 10:tä prosenttia työttömistä nuorista, ja sekin vain, jos hanke saadaan kiireellä eteenpäin. Rahoitus on pienempi kuin mitä hallitus itse leikkasi viime vuonna työllistämistä edistävistä palveluista, näin nuorisotyöttömyyden todelliseen mittakaavaan nähden toimet ovat alimitoitettuja. Miten hallitus aikoo konkreettisesti vastata siihen, että lähes 70 000 nuorta on työttömänä, kun tarjottu työllistämisseteli kattaa vain murto-osan heistä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Marko Asell,970,2025-09-24T16:30:55,2025-09-24T16:31:41,Hyväksytty,1.1 2025_84_518,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Ja edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_519,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Nyt kun pari päivää on näitä budjettikeskusteluja käyty ja kun edustaja Kettunen otti tämän musiikin esille, niin välillä on vähän semmoinen olo, että pitääkö Maamme-laulu vaihtaa Neon 2:n Polkuun. Arvoisa puhemies! Alueellisesta kuljetustuesta: Se on harvaan asuttujen alueiden pk-yrityksille tuotteiden kuljetuskustannusten alentamiseen tarkoitettu avustus. Sillä edistetään harvaan asuttujen alueiden pk-yritysten toimintaa vähentämällä näistä pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvaa kustannusrasitetta. TEMin julkaisussa viime vuodelta sitä arvioitiin, että se on tämmöinen yritystoimintaa säilyttävä ja yrityksiä alueella pitävä tukimuoto, mikä erityisesti itäisessä Suomessa ja pohjoisessa on hyvin merkittävä, mutta kun se on määräaikainen ja sitten siinä ei ole tämmöistä jatkuvuutta, niin että se luo tämmöistä epävarmuutta, niin se ei näytä tuovan uusia yrityksiä. Nyt kuitenkin hallituksen talousarvioesityksessä tähän esitetään merkittävää leikkausta, ja erityisesti se osuu tänne meidän alueelle. Miten, ministeri Puisto, perustelette tätä meille osuvaa pk-yritysten toimintaedellytysten heikentämistä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-09-24T16:31:41,2025-09-24T16:32:50,Hyväksytty,1.1 2025_84_520,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Nyt molemmille ministereille puheenvuorot. — Ministeri Marttinen, viisi minuuttia enintään.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_521,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Matias,Marttinen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Hyvät kansanedustajat, lämmin kiitos kysymyksistä. Hienoa, että työllisyyspolitiikka ja yrittäjyys kiinnostavat tässä salissa ja pääsemme käymään tästä laadukasta parlamentaarista keskustelua. Edustaja Suhonen viittasi siihen, että työmarkkinauudistukset ovat ikään kuin olleet jollain tapaa haitallisia meidän talouden kasvulle, ja täytyy nyt myöntää, että en ymmärrä edustajan näkökulmaa tässä ollenkaan. Jos katsotaan sitä, mitä muissa Pohjoismaissa on vuosikymmenten aikana tehty, minkä kaltaisia uudistuksia, miten työmarkkinoita on uudistettu, niin katsokaa, hyvät kollegat, tällä hetkellä, miten vahva talous vaikka Ruotsissa on, miten vahva talous on Norjassa, miten vahva talous on Tanskassa. Katsotaan faktoja. Me olemme jääneet jälkeen muista Pohjoismaista. Meillä ei ole tehty uudistuksia, me emme ole uudistuneet riittävästi, ja nyt sitä työtä taas vastaavasti tehdään, joten en ole teidän kanssanne tästä samaa mieltä. Edustaja Rantanen otti esille nuorisotyöttömyyden, kuten moni muukin edustaja salissa. Aion kertoa aivan lähipäivinä nämä tarkemmat yksityiskohdat setelin toimeenpanoon liittyen, mikä on se setelin arvo. Joka tapauksessa minusta on myös tärkeää, että seteli kohdistuu nimenomaan niihin nuoriin, joiden asema työmarkkinoilla on kaikkein heikoin. Muussa tapauksessa voisi käydä myös niin, että tämä seteli kuitenkin ikään kuin syrjäyttäisi niin, että se myönnettäisiin sellaiselle nuorelle, joka joka tapauksessa voisi taas työmarkkinoilla työllistyä. Tätä meidän täytyy taas vastaavasti ministeriössä pohtia. Eli siis matalalla koulutustaustalla nuorten asema työmarkkinoilla on äärimmäisen heikko, ja heitä on myös aika paljon. Olisi myös sopivaa katsoa, että siihen yhteyteen saataisiin polutettua nuori vaikka oppisopimuskoulutukseen: osatutkinto, koko tutkinto, joka taas pysyvästi vahvistaa hänen asemaansa työmarkkinoilla. Ja toisaalta taas näitä nuoria, joilla on vähän koulutustaustaa, ja myös vaikka sitten korkeakoulusta valmistuneita nuoria, jotka eivät ole vain päässeet vaikean suhdannetilanteen vuoksi työmarkkinoilla työllistymään, saataisiin myös sitten autettua. Mutta, hyvät kansanedustajat, palataan tähän kysymykseen pikaisesti. Edustaja Diarra otti esille tämän palvelulainsäädännön tilanteen. On hyvä, että käydään tämä nyt raakarehellisesti, hyvät kansanedustajat, läpi. Edellinen hallitus teki kylläkin suuria muutoksia palvelujärjestelmään, mutta kun olen tehtävässäni aloittanut ja perehtynyt tähän kokonaisuuteen, niin olemme virkakuntani kanssa todenneet, että tämä lainsäädäntöuudistus, mitä tehtiin, oli selvästi aliresursoitu. Se on johtanut tilanteeseen, jossa käytännössä TE-virastoissa tai ‑toiminnoissa ja työllisyysalueilla on ollut suuria vaikeuksia noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä. Nyt taas vastaavasti me puramme tätä normitusta siten, että samaan aikaan ei juuri tehdä vähennyksiä valtionosuuksiin, vaan se jää nyt sinne alueille. Ja kun puhutaan pitkäaikaistyöttömyydestä, niin tämähän mahdollistaa nyt juuri sen, että nimenomaan tukea ja palveluita voidaan kohdistaa vaikka pitkäaikaistyöttömille, jotka totta kai tarvitsevat enemmän tukea, vahvempaa yhteistyötä vaikka sosiaali- ja terveyspalveluitten suuntaan. Eli näen tässä myös paljon mahdollisuuksia, mutta totta kai on selvää, että kun tämä on ensimmäinen vuosi, kun uudet työllisyysalueet ovat toiminnassa, niin totta kai sillä on myös vaikutusta tilanteeseen, mutta minusta kuitenkin mennään parempaan suuntaan. Tapaan työllisyysalueiden johtajia säännöllisesti 2—3 kertaa vuodessa, ja kun he olivat viikko sitten täällä Helsingissä, niin totesin heille, että olen valmis jatkamaan myös tätä sääntelyn purkamista, käymään läpi palkkatukea, muita kysymyksiä, millä voidaan aidosti helpottaa alueiden tilannetta. Haluan vielä edustajalle todeta sen, että kyllähän tilanne on tällä hetkellä se, että yli puolet työttömistä työnhakijoista on kuudessa suurimmassa kaupungissa. Tämän takia käyn myös vahvemmin läpi tilannetta heidän kanssaan. Kävin vaikka Vantaalla tässä taannoin vierailulla, ja kyllähän se tilanne on siellä aidosti todella hankala. Tämäkin on minusta hyvä täällä myös ääneen teille kaikille todeta. Kysyttiin myös siitä — edustaja Viitala taisi kysyä näin — että tekeekö hallitus joitain sellaisia päätöksiä, joilla palkansaajan asemaa vahvistettaisiin. No, eikö ensinnäkin nyt ole niin, että kun uudistusten tarkoituksena on vahvistaa meidän talouskasvun näkymää, niin mitä vahvemmin meidän talous kasvaa, sitä enemmän myös työmahdollisuuksia taas vastaavasti syntyy? Se on kuitenkin meidän lähtökohta. Olemme päättäneet parantaa työttömyysturvalla opiskelun mahdollisuuksia, mikä tehtiin nyt budjettiriihessä. Tällä hetkellä, hyvät kansanedustajat, työttömyysturvalla opiskelun mahdollisuudet ovat jo varsin hyvät, mutta me teemme edelleen sinne taas vastaavasti sitten muutoksia. Palkansaajien verotusta tullaan keventämään kauden aikana merkittävästi kaikissa tuloluokissa. Jos puhutaan sitten taas työntekijöiden asemasta työpaikoilla, niin valmistelemme myös lainsäädännön uudistusta, jolla työntekijöiden asemaa hallinnossa ja päätöksenteossa tullaan vahvistamaan. Minusta se on aika tärkeä kokonaisuus myös siinä mielessä, että... Ja se on oikeastaan osa näitä meidän tekemiä työmarkkinauudistuksia. Kun samaan aikaan paikallista sopimista on laajennettu myös järjestäytymättömään kenttään, niin on aika perusteltua, eikö niin, että samaan aikaan työntekijöiden asemaa yritysten päätöksenteossa tullaan vahvistamaan totta kai jättäen sitä harkintavaltaa yrityksiin, [Puhemies koputtaa] miten asiassa toimitaan, mutta minusta tämä on tärkeä asia kaikkinensa. Pahoittelen, rouva puhemies, että kaikkiin kysymyksiin en tässä nyt vielä ehtinyt vastaamaan.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-09-24T16:32:55,2025-09-24T16:38:31,Hyväksytty,1.1 2025_84_522,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Tulee vielä mahdollisuuksia. — Sitten ministeri Puisto, enintään viisi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_523,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sen asian, minkä edustaja Lintilä nosti esiin, näen hyvin samalla tavalla, eli se, mitä elinkeinopolitiikassa tai kasvupolitiikassa tapahtuu, näkyy ja on tietysti aivan kriittisen välttämätöntä ja tärkeätä siinä, miten työllisyys tulee kehittymään. Tietysti siinä on jonkin verran erilainen tulokulma ja aikaviive, mutta näin juuri se asia on. Eli meidän täytyy onnistua kasvussa ja elinkeinopolitiikassa, jotta työllisyyskehitys voi toteutua tulevaisuudessa. Siitä siirrynkin suoraan kasvun näkymiin. Tilastokeskus on indikoinut, että itse asiassa jo jonkun aikaakin tilauskirjat ovat kasvaneet varsin mukavasti, ihan kuukausi kuukaudelta. Nyt tänä kesänä näkymät näyttävät varsin paljon positiivisemmilta siihen nähden, mitä olivat vuonna 2024 kesällä. Jos katsotaan merikuljetusten rahtimääriä, niin ne ovat kasvaneet 10 prosenttia tällä ensimmäisellä puoliskolla aikaisempaan vuoteen nähden — varsin myönteistä kehitystä siinä — tai sitten investointinäkymiä: Business Finlandin verohyvitysohjelmassa on 22 miljardia euroa näitä hankehakemuksia, mikä ylitti aivan selvästi odotukset. Tai jos katsotaan meidän teollisuuden jatkoinvestointiodotuksia, niin itse asiassa on varsin myönteisiä merkkejä eri alueilla, sanotaan vaikka huoltovarmuuteen liittyvät kysymykset, vaikka väestönsuojat — on paljon maita, missä tällaisia kysymyksiä ei ole ajateltu oikeastaan juuri ollenkaan, mutta meillä on yrityksiä, joilla on paljon osaamista ja kyvykkyyttä tällaisilla aloilla. Tai katsotaan vaikka puolustusteollisuutta. Laivanrakennuksesta saatiin hyviä uutisia. Siinä on hyvin pitkä aiesopimus, jopa kymmenen vuotta. Eli ihan positiivisia merkkejä siellä. Puhuin äsken vientimarkkinoista suurimmaksi osaksi. Pk-yritysten puolella, kotimarkkinoiden puolella, tietysti kaikki työn verotukseen tehtävät kevennykset, mitä ollaan tehty, ja yhteisöveron lasku 18 prosenttiin näkyvät ostovoimassa. Näkisin nämä ihan myönteisinä asioina. Myös siinä työssä, mitä me tehdään esimerkiksi kasvurahoitukseen, puhutaan sitten riskirahoituksesta tai pääomasijoitusrahoituksesta, näiden edellytysten vahvistaminen on todella tärkeätä. Risto Murron raportissa keväällä oli minun mielestäni oikeinkin hyviä erilaisia toimenpiteitä, mitä otetaan käyttöön. Tällä saralla nostin myös Finnveran lain uudistamisen. Kaksi viikkoa sitten esittelin sen eduskunnassa. Hallinnonalojen siiloutuminen nousi esiin: Edustaja Minja Koskela nosti sen esiin hyvin, ja näkisin itsekin, että tämä on semmoinen asia, mihin pitää entistä enemmänkin kiinnittää huomiota, nimenomaan tiede-, teknologiasaralla, koska siellä on monia vaikeita kysymyksiä. Otetaan nyt yhtenä esimerkkinä vaikka tekoäly, mikä koskettaa monenlaisia hallinnonaloja: työ- ja elinkeinoministeriötä tai opetus- ja kulttuuriministeriötä, liikenne- ja viestintäministeriötä. Se koskettaa valtiovarainministeriötä, puolustusministeriötä, välillisesti varmaan sosiaali- ja terveysministeriötä, välillisesti varmaan kaikkia toimintoja. Se kehitys on hyvin nopeata, eli meidän pitää pystyä synkkaamaan tätä kehitystä hyvin paljon. Siitä päästään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikkaan. Rahoitushan kasvaa. Itse asiassa me pysytään tässä neljän prosentin tavoitteessa vuoteen 2030 mennessä. Suhteessa sitä on leikattu verrattuna alkuperäiseen, mutta tämä johtuu siitä, että VM:n ennustetta on laskettu alaspäin — suhteessa me lasketaan sitä myös alkuperäiseen suunnitelmaan nähden, mutta tämä on kuitenkin nousujohteinen. Datakeskukset: Tässä on selvityshenkilö, joka tekee parasta aikaa työtä, ja siinä yhteydessä arvioidaan myös verotusta. Selvityksen on tarkoitus valmistua lokakuun lopussa. Kaivosverolla on vaikutuksia esimerkiksi kaivosten elinikään, mahdollisesti jatkoinvestointeihin. Alueelliseen kuljetustukeen tehdään 1,6 miljoonan leikkaus. Sillä on vaikutuksia. Me tarkastellaan näitä kriteereitä parasta aikaa, sitä, miten niitä voisi fiksata esimerkiksi siten, että mahdollisesti esimerkiksi joitain pienempiä tukia nostettaisiin niissä, omavastuuta ja vastaavia. Asuntopuolella rahoituskysymykset kuuluvat osin tontilleni. Sikäli me ollaan tehty esimerkiksi jo aikaisemmin linjaus, että rahoitusten erilaisia kriteerejä ja sääntelyä pyritään purkamaan, sikäli kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa asioita tehdään paremmin. [Puhemies koputtaa] Ja myös Finnveran lainsäädännön uudistus: muutetaan sitä siten, että se on toimialaneutraali, mikä vaikuttaa myös asuntorahoitukseen, joitakin esimerkkejä mainitakseni. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-09-24T16:38:35,2025-09-24T16:44:03,Tarkistettu,1.1 2025_84_524,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Ja sitten debatti jatkuu. — Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_84_525,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Olen saanut yrittäjiltä useita yhteydenottoja siitä, kun tarjottua työtä ei haluta ottaa vastaan. Ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita, joista osalle sopii paremmin esimerkiksi osa-aikatyö opintojen oheen tai vaihtoehtoisesti suuremmat työtunnit kuukaudessa. Ongelmaksi ovat muodostuneet ne tilanteet, joissa työntekijällä olisi mahdollisuus ja kyky tehdä enemmän tunteja mutta niitä tarjottaessa työstä kieltäydytään, esimerkiksi työntekijä, joka tekee 25 tuntia viikossa, jolle tarjotaan niin sanotut täydet tunnit. Syynä on kuulemma se, ettei työntekijä halua tehdä enempää tunteja, koska silloin menettää sosiaalitukia. Eli tiivistettynä: työntekijän on kannattavampaa tehdä vähemmän tunteja, koska lisätuloja saa sosiaalituista sen verran, ettei tarvitse ottaa lisätunteja. Haluaisin kysyä, arvoisa ministeri Marttinen: mitä toimia hallitus tekee, jotta näitä kannustusloukkuja puretaan ja työnteko olisi aina se kannattavin vaihtoehto? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-09-24T16:44:07,2025-09-24T16:45:03,Hyväksytty,1.1 2025_84_526,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_527,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sen lisäksi että Itä‑ ja Pohjois-Suomen ohjelmatyö on käynnissä, vaikka siinä nyt vähän allekirjoittaneella usko horjuu, että mitä siitä loppujen lopuksi jää käteen, niin yhtä tärkeää on sitten tulevan EU:n monivuotisen rahoituskehyksen kansallinen valmistelu. Se on aivan yhtä tärkeää aluekehityksen kannalta Itä‑ ja Pohjois-Suomessa. Suomen saanto tulee pienentymään, niin kuin kaikki tietävät, ja ehdotuksessa ei ole EU:n liittymissopimuksen korvamerkintää harva-asutusalueitten osalta. Se neuvotellaan ja päätetään kansallisesti. Minulla olisi pari kolme pientä toivetta ministereille tässä kansallisessa valmistelussa. Sen valmistelun on oikeasti oltava maakunta‑ ja aluelähtöistä, yhdessä maakuntien ja alueitten kanssa kansallinen ratkaisu. Ja toinen, jotta Suomi noudattaisi sitä liittymissopimuksen harva-alueen korvamerkintää, kun näistä kansallisesti neuvotellaan: Itä‑ ja Pohjois-Suomelle on tärkeää, että puolustuksen lisäksi pystytään myös elinvoimaan ja aluekehitykseen panostamaan. Meillä on hyvät näytöt siitä, [Puhemies koputtaa] että aluekehityseroja pystytään tällä EU-rahoituksella kaventamaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-09-24T16:45:03,2025-09-24T16:46:22,Hyväksytty,1.1 2025_84_528,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kalli., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_529,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Työttömyystilanne Suomessa on todella äärimmäisen vakava. Todellakin käytännössä sata työtöntä lisää on tullut joka päivä tällä hallituskaudella, ja kyllä se kertoo siitä, että kasvupolitiikka on ollut liian vaatimatonta ja riittämätöntä. On hyvä, että tk-rahoitusta on ja siihen on panostettu, ja siitä itsekin haluan kiittää, mutta kannan kyllä samaa huolta kuin edustaja Lintilä aiemmin tämän innovaatiorahoituksen tilanteesta ja tulevaisuudesta. Esimerkiksi Business Finlandin innovaatiorahoitushakuja suljetaan ja rahoituspalveluja päättyy johtuen määrärahojen pienentymisestä. Business Finlandin lisäksi näitä innovaatiorahoituksia leikataan myös muualta. Haluankin nostaa nyt yhden esimerkin, joka ei tule vastaan lehtien palstoilla mutta jolla on valtava merkitys pk-yrityksille, ja tiedän molempien ministereiden myös tuntevan erittäin hyvin tämän EDIH-toiminnan. Nämä konsortiot ovat tehneet hyvää työtä, tarjonneet matalan kynnyksen innovaatiopalveluita pk-yrityksille. Toivoisin, että tämä kansallinen vastinraha löytyisi, koska se olisi kyllä suomalaiselle pk-yrityskentälle erittäin tärkeä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-09-24T16:46:22,2025-09-24T16:47:39,Hyväksytty,1.1 2025_84_530,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_531,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vihreän siirtymän teollisten investointien verokannustin on tosiaan saanut suopean vastaanoton sekä täällä eduskunnassa että yritysten keskuudessa, niin kuin ministeri Puisto viittasi. Nyt kun tässä pikkuhiljaa alkaa vähän jo karttua kokemuksia ainakin hakemuksista, niin on ehkä hyvä vähän jo keskustella myös siitä, miten tätä kannustinta olisi ehkä tarpeen kehittää. Luin Kalevasta, että tätä verotukea on haettu myös Sakatin kaivokselle. Varmasti voidaan tässä salissa olla monta mieltä siitä itse kaivoshankkeesta, mutta ehkä kuitenkin siitä voitaisiin olla samaa mieltä, että ei sille ehkä veronmaksajien rajallisia euroja kannata kauhean paljon antaa. Toinen huomio koskee sitä, että Business Finland on tehnyt päätöksen salata ihan merkittävän osan näistä hakemuksista, ei siis pelkästään niitä hakemuksia, vaan myös hakijan nimen ja sen, mihin aiheeseen sitä rahaa haetaan, ja se vaikuttaa aika räikeästi julkisuuslain vastaiselta, ainakin sen hengen vastaiselta tulkinnalta. Toivoisin, että ministeri Puisto voisi varmistaa, että Business Finland noudattaa avoimuutta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-09-24T16:47:39,2025-09-24T16:48:50,Hyväksytty,1.1 2025_84_532,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_533,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Työttömyystilanne Suomessa on todella kriisiytynyt, ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut merkittävästi. Se tarkoittaa samalla sitä, että syrjäytymisen, köyhyyden ja mielenterveyden ongelmien riski kasvaa. Työttömyyden pitkittyessä yleensä myös työkyky heikkenee dramaattisesti. Ihmiselle pitkäaikainen työttömyys on aina tragedia. Se haastaa myös kuitenkin vakavasti kuntien taloutta. Esimerkiksi Jyväskylässä työmarkkinatuen kuntaosuutta maksetaan ensi vuonna 30 miljoonaa. Valtakunnallisesti kyse on 740 miljoonan euron kuluerästä. Kun me nyt tiedämme sen, että TE-uudistuksen rahoitus on tähän vallitsevaan työllisyystilanteeseen nähden sata miljoonaa euroa alimitoitettu, niin kysyn työministeriltä: mitä te teette konkreettisesti pitkäaikaistyöttömyyden hoitamiseksi? Kyse on resursseista ja työkaluista, ei byrokratiasta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-09-24T16:48:51,2025-09-24T16:49:58,Hyväksytty,1.1 2025_84_534,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_535,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen kyllä erittäin huolissani siitä viime vuosina voimistuneesta ilmiöstä, että vaikka yksinyrittäjien määrä kasvaa, niin työnantajayrittäjien määrä on vähentynyt. Kun me ajatellaan minusta sinänsä hyvää hallituksen päätöstä paikallisesta sopimisesta, niin se muuten ei koske sellaista, jos palkkaat ensimmäisen työntekijän. Jos sinulla on yksi työntekijä, et pääse mukaan paikallisen sopimisen ehtoihin. Ei se ole oikein. Meidän pitäisi yhdessä miettiä, miten me voisimme madaltaa sitä kynnystä, että palkataan se ensimmäinen työntekijä. Ja sitten, mitä tulee tähän nuorten työllisyysseteliin: Ajatus on hyvä, odotamme yksityiskohtia, mutta jotenkin entisenä yrittäjänä rohkenisin sanoa, että yksikään yrittäjä ei palkkaa ketään sen takia, että sillä on joku seteli, vaan ainoastaan silloin, jos tuotteet ja palvelut käyvät kaupaksi, eli on tarvetta työvoimalle — on tarvetta työvoimalle. Nyt meillä on se ongelma tässä maassa, että meillä ei ole kulutuskysyntää täällä. Ihmisiä on peloteltu niin, että he eivät uskalla kuluttaa, ja kun meillä palvelut ja tuotteet eivät käy kaupaksi, niin miksi palkata ketään, jos ei ole työtä tarjota? Tämä on se iso ongelma, johon pitäisi nyt puuttua meidän politiikalla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-09-24T16:49:58,2025-09-24T16:51:10,Hyväksytty,1.1 2025_84_536,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Norrback., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_537,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Tack, ärade talman! Det tål att upprepas att politikens uppgift är att skapa förutsättningar för näringslivet. Ett blomstrande näringsliv är det enda som skapar arbetsplatser, ett fungerande och dynamiskt näringsliv. Här vill jag tacka regeringen för att man har gjort de arbetslivsreformer man har gjort och ser också fram emot de som man fortfarande kommer att göra. Också många andra bra saker har man gjort.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2025-09-24T16:51:10,2025-09-24T16:51:38,Hyväksytty,1.1 2025_84_538,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Puhemies! Eilen ilmoitettiin, että Valmet Automotiven Uudenkaupungin-tehtaan 1 300 työntekijää joutuvat yt-neuvotteluihin. Valmet Automotiven ilmoituksen mukaan työt voivat loppua jopa 1 075 henkilöltä. Suomen valtio on Valmet Automotiven nyt huomattavana enemmistöomistajana — 79 prosentin osuudella — suoraan vastuussa Uudenkaupungin autotehtaan työpaikoista ja töiden jatkumisesta. Valmet Automotivella on toimintaa myös Saksassa ja Puolassa. Itse asiassa Puolan-tehtaaseen on hiljattain myös investoitu merkittävästi. Muutama viikko sitten kerrottiin, että tämä yhtiö on jatkossa nimenomaan suorassa valtio-omistuksessa eikä enää Teollisuussijoituksen kautta. Yhtiötä myös rahoitettiin lähes 40 miljoonalla. Sen akkutoiminnot ostettiin yhtiöstä valtion 70-prosenttisesti omistamaan yhtiöön — kauppahintaa ei kerrottu. Autotehtaan tilaukset ovat vähentyneet pitkään. Viimeksi kevään 23 yt-neuvotteluissa uhattuna oli lähes 1 000 työpaikkaa. Vaikuttaa siltä, että Suomen valtio tuli nyt Valmet Automotiven omistajaksi pakkotilanteessa. Miksi valtio otti yhtiön suoraan omistukseen Teollisuussijoituksen markkinaehtoisen omistuksen sijaan? Voiko autonvalmistus Uudessakaupungissa loppua jopa kokonaan? Ja mitä hallitus aikoo tehdä töiden jatkumiseksi, entä Varsinais-Suomen, [Puhemies: Aika!] Vakka-Suomen ja Uudenkaupungin alueen tukemiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-09-24T16:52:21,2025-09-24T16:53:56,Hyväksytty,1.1 2025_84_539,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Pidetään minuutin mittaisia puheenvuoroja, niin ehtivät monet. — Edustaja Koskela.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_540,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia, rouva puhemies! Turvetuotantoa on ajettu alas väärin perustein ja laajempaa kokonaisuutta ajattelematta jo vuosikymmenten ajan. Samalla on menetetty monia mahdollisuuksia, myös vientimahdollisuuksia, joita Suomella olisi korkeamman jalostusasteen turvetuotteissa. Kyse on siis erilaisista biostimulanteista, lääketeollisuuden raaka-aineista, eristyslevyistä, kasvualustoista, kuivikkeista, joille ei ole järkevää kotimaista korvaajaa ja joiden laajempi vienti olisi ehdottomasti nettopositiivista, luonnonkin kannalta. Kysynkin ministeri Puistolta: Näettekö, että turvetuotannolla voisi olla nykyistä paljon suurempi merkitys koko Suomen julkisen talouden kannalta? Ja millä toimin varmistetaan, että turvealalle luodaan selvät tulevaisuudennäkymät? [Tuomas Kettunen: Hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-09-24T16:53:59,2025-09-24T16:54:56,Hyväksytty,1.1 2025_84_541,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_542,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Marttinen, te pyysitte, että suomalaisilla työttömillä on nyt oltava sisua. Kyllähän suomalaisilla sisua on, mutta ikävä kyllä se ei käy maksuvälineenä ruokakaupassa. Työttömyys on nyt yli kymmenen prosenttia, ja te olette siinä mielessä historiallisessa tilanteessa työministerinä. Ainoa lääkkeenne on tähän mennessä ollut työttömyysturvan leikkaaminen ja työehtojen heikentäminen, vaikka työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole tarjolla ja henkilökohtaisina syinä työttömyys johtuu erityisesti terveydentilasta, koulutuksen puutteesta ja asuinpaikasta. Puhutte mielellänne velvoitteiden lisäämisestä, mutta samaan aikaan palvelut työttömille ovat vähentyneet ja ei ole näköpiirissä sitä, että ihmisille voitaisiin tarjota enemmän tukea työllistymiseen näitä pieniä laastareitanne lukuun ottamatta. Kun ei ole työtä ja ei ole palveluita, niin puheet velvoittavuudesta ovat lähinnä työttömien aliarvioimista. Toivon, että otatte tämän tilanteen erittäin vakavasti ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen etsitte vielä vahvempia keinoja ja aktiivisempaa työllisyyspolitiikkaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2025-09-24T16:54:56,2025-09-24T16:56:07,Hyväksytty,1.1 2025_84_543,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_544,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oppositio maalaa kuvaa hallituksesta toimettomana tässä vaikeassa työllisyystilanteessa, vaikka todellisuus on täysin toinen. Työpaikkoja syntyy ja tulee syntymään käynnistyvän talouskasvun myötä, [Vasemmalta: Missä ne on?] mutta sen lisäksi hallitus tarjoaa nyt täsmäkeinoja nuorisotyöttömyyden taittamiseen ja osaamisen kehittämiseen: tuhansille nuorille avautuu ensimmäinen työpaikka hallituksen sopiman työllistämissetelin avulla ja kautta, parannetaan yli 25-vuotiaiden työttömien mahdollisuuksia opiskella avoimessa korkeakoulussa työttömyysturvalla, ja kotoutujille mahdollistetaan työnteko jo koulutuksen aikana. Nämä ovat todellisia tekoja, joilla rakennamme kestävää työllisyyttä ja osaamista. Emme paisuta hallintoa velkarahalla, vaan keskitymme tarjoamaan luotettavia mahdollisuuksia. Turvaa ei taata lainaamalla tulevilta sukupolvilta tänään. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-24T16:56:07,2025-09-24T16:57:23,Hyväksytty,1.1 2025_84_545,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mehtälä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_546,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Muutama havainto: Ensimmäisen kauden kansanedustajalle on monta kertaa näyttänyt siltä, että hallituksen sinänsä erinomaiset kirjaukset kaatuvat sen omiin päätöksiin. Otan esimerkin eräästä hyvästä kirjauksesta: ”Edistetään biokaasutuotannon kehittämistä ja käynnistämistä sekä biokaasun monipuolista käyttöä.” Valitettavasti on kiistaton fakta, että tähän mennessä olette toimineet juuri päinvastoin. Biokaasualalle pienille toimijoille on lisätty erilaisia maksuja ja velvoitteita niin paljon, että tällä hetkellä ala on jäissä. Uusia maatilatason kokoisia laitoksia ei tilata. 2022 oli toimituksessa kahdeksan laitosta pelkästään yhdeltä toimijalta Suomessa, 2025 ei yhtään. Työvoimasta neljäsosa on lomautettuna, ja hyvin ammattilaisia työntekijöitä. Neljä kappaletta laitoksia rakennetaan Ruotsiin tänä aikana. Kysyn elinkeinoministeri Puistolta: voisiko Suomi tehdä biokaasusta ja biometaanista verovapaata, kuten Ruotsi on tehnyt? Ruotsi on tähän saanut komission hyväksynnän.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-09-24T16:57:23,2025-09-24T16:58:43,Hyväksytty,1.1 2025_84_547,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Holopainen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_548,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä on moneen otteeseen todettu, niin työttömyystilanne Suomessa on tosi huolestuttava, ja jokaisen työttömän tilanne vaatii huomiota kyllä meiltä kaikilta täältä, mutta erityisesti hallitukselta. On nyt tässä kohtaa todettava, että eivät ne hallituksen toimet, joilla työttömiä on kyykytetty, kyllä työpaikkoja ole synnyttäneet, koska meillä tällä hetkellä on tällainen tilanne siitä huolimatta, että hallitus on sanonut, että nämä työttömyysturvan heikennykset aiheuttavat parempaa työllisyyttä. Näin ei ole tapahtunut, vaan itse asiassa ihmisten tilanne vain on vaikeutunut. Työministeri Marttinen vieraili kesällä kotikaupungissani Lappeenrannassa, kun tuli UPM:n valitettavat uutiset siitä, että paperintuotanto, joka on kymmeniä vuosia Lappeenrannassa ollut merkittävä työllistäjä, loppuu tämän vuoden loppuun mennessä. Meillä oli tietysti aika kovat odotukset, kun ministeri oikein lomansa keskeytti ja tuli paikalle. Valitettavasti nyt sitten toivoisimme vähän konkreettisempia tuloksia tästä vierailusta. Pystyttekö kertomaan joitain hyviä uutisia Lappeenrannan seudulle ja Etelä-Karjalaan, joka muutenkin kärsii jo aika vahvasti tästä geopoliittisesta tilanteesta ja rajan kiinni olemisesta, ja siellä kulminoituu moni hankala tilanne? Meillä on myös paljon potentiaalia Lappeenrannan teknillisen yliopiston kautta siihen, että tätä rakennemuutosta [Puhemies koputtaa] voitaisiin rakentaa, mutta ilman [Puhemies: Aika!] valtion tukea emme onnistu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-09-24T16:58:43,2025-09-24T17:00:13,Hyväksytty,1.1 2025_84_549,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kokko., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_550,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suorat ja epäsuorat yritystuet sekä erilaiset verotuet ovat useiden miljardien eurojen kokonaisuus, ja siksi onkin valitettavaa, että budjettiesityksessä ensi vuodelle ei ole löytynyt säästettävää kuin joitain kymmeniä miljoonia euroja. Sikäli erikoista, kun ottaa huomioon, että suurin osa asiantuntijoista ja tutkijoista, meistä päättäjistä ja jopa elinkeinoelämästä ja yrittäjistä vastustaa yritystukia, koska ne muun muassa haittaavat kilpailua, tukevat kannattamatonta elinkeinotoimintaa ja muutenkin vääristävät kilpailukykyä. Tässä suhteessa toivoisin kyllä hallitukselta enemmän rohkeutta erityisesti puuttua näihin yritystukiin, jotka ovat ilmastolle ja ympäristölle haitallisia, sekä säilyttäviin yritystukiin ja erityisesti selkärankaa, että hallitus ei taipuisi tiettyjen tuensaajien suoranaiseen uhkailuun siitä, että mikäli näitä yritystukia tullaan leikkaamaan, niin he tulevat tekemään tiettyjä toimenpiteitä, sillä nämä miljardit kyllä voisi käyttää huomattavasti tehokkaammin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-09-24T17:00:13,2025-09-24T17:01:20,Hyväksytty,1.1 2025_84_551,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kaunisto., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_552,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Velkaantunut Suomi ja vuosikymmenen tai 20 vuoden talouskasvuton aika, geopoliittinen tilanne, siihen linkittyvä turvallisuustilanne, samaan aikaan siirtyminen valtiovetoiseen markkinatalouteen maailmalla — ei ole kyllä kateeksi käymistä ministereiden työsaran edessä. Siinä mielessä on äärimmäisen hienoa, että te olette toimineet — haastavassa ajassa toimineet. Kasvupaketti, jossa työn verotusta lasketaan merkittävästi, yhteisöveroa alennetaan ja tuodaan suurten puhtaan siirtymän investointien verohyvitys ja luvituksen sujuvoittaminen, ja siihen päälle työmarkkinauudistukset — nämä kaikki ovat toimia, jotka me olemme velkaa tulevillekin sukupolville. Ongelma tässä kaikessa tuntuu olevan, että oppositio vastustaa näitä toimia, joilla saadaan työpaikkoja ja investointeja Suomeen, jatkuvasti yksi kerrallaan — kaikki on väärin tehty. Jatkakaa rohkealla linjalla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2025-09-24T17:01:20,2025-09-24T17:02:30,Hyväksytty,1.1 2025_84_553,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Riipi., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_554,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eilen valtiovarainministeri täällä puheenvuorossaan siteerasi Rooseveltia, ja nyt kun näitä meidän tämän maan työllisyys- ja talouslukuja katsoo, niin kyllä tässä totisesti on Rooseveltia ikävä. Hänhän oli se Yhdysvaltain demokraattipresidentti, joka tuli kuuluisaksi New Deal -ohjelmasta ja taittoi omalta osaltaan sitä syvää lamaa. Nyt me tarvitsisimme vähän sitä samaa henkeä ja tällaista Suomi-diiliä, jolla eteenpäin päästäisiin. Yhdyn tuohon edustaja Eskelisen ajatteluun siitä, että nyt meidän täytyy varmistaa ne tukielementit meidän suomalaisille pienille ja keskisuurille yrityksille, koska sieltä se kasvu tulee. Ei se tule kasvottomasta omistamisesta tai datakeskuksista. Se tulee suomalaisista yrityksistä. Ja kun ajatellaan EU-tukia, niin kaikki Pohjois- ja Itä-Suomen yritystuet ovat EU-tukia, joten niiden varmistaminen on valtavan tärkeätä. Sitten toivoisimme niitä suoria instrumentteja, joilla me sitä suomalaista yrittäjyyttä voitaisiin tukea.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-09-24T17:02:31,2025-09-24T17:03:46,Hyväksytty,1.1 2025_84_555,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kontu., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_556,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Mauri,Kontu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies ja kunnioitetut ministerit! Kiitokset hyvistä esityksistä. Kysymykseni koskee erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusta. Olemme rakentaneet Suomeen valtio-omisteisen rahoittajan Finnvera Oyj:n Kehitysaluerahaston jälkeen, ja tiedämme, että Finnvera on ollut keskeinen rahoittaja tuhansissa pk-yrityksissä ja erityisesti suurteollisuudessa ja telakkateollisuudessa, kuten eilen saimme taas Turusta hyviä uutisia. Finnveran perustehtävänä on ollut kaksi tärkeää kirjattua tehtävää: ensimmäiseksi keskittyminen pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan edistämiseen ja toiseksi edistää aluepoliittisten tavoitteiden toteuttamista eli palvella koko Suomea. Nyt Finnveraa uudistetaan ja sen tehtäviä laajennetaan, mutta minä en löytänyt näitä kahta perusperiaatetta. Kysymykseni on: kuinka Finnvera tulevaisuudessa varmistaa, [Puhemies koputtaa] että nämä kaksi aikaisemmin kirjattua ja nyt poistettua tärkeää periaatetta toteutuvat tulevaisuudessa turvaamaan meidän [Puhemies: Aika!] elinkeinoelämäämme?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Mauri Kontu,911830,2025-09-24T17:03:46,2025-09-24T17:05:13,Hyväksytty,1.1 2025_84_557,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Perholehto., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_558,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kävin läpi hallituksen toimia tämän kauden ajalta ja en löytänyt oikeastaan yhtään sellaista, joka olisi sitouttanut työnantajat palkkaamaan enemmän tai paremmin. Sen takia ilahduin suuresti siitä, että ministeri Marttinen puhui jo aiemmin tästä työllistymissetelistä, nimittäin se olisi ensimmäinen konkreettinen toimi, joka nimenomaan tähän kannustaa. Suosittelen katsomaan tarkastusvaliokunnan tilaamaan selvityksen vuodelta 2022. Siinä on todettu, että nimenomaan oppisopimuskoulutus on yksi kustannustehokkaimmista ja vaikuttavimmista keinoista, ja toivottavasti tämä on yksi niistä asioista, joita myös työllistymissetelin kautta pyritte edistämään. Varsinainen kysymykseni koskee kuitenkin rakennusalaa. Siellä on valitettavasti valtava ahdinko, erittäin heikko suhdannetilanne. Ala itse kertoo tällä hetkellä, että he pelkäävät suurta työvoimapulaa. Siinä tapauksessa, että tapahtuisi nopea suhdannekäänne, se muodostuisi varmasti myös kasvun tulpaksi. Minkälaisia toimia, ministeri, aiotte tämän suhteen tehdä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-09-24T17:05:14,2025-09-24T17:06:23,Hyväksytty,1.1 2025_84_559,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_560,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan nämä hiljattain julkistetut tuoreimmat työttömyysluvut ovat kyllä karua kertomaa, ja on syytä tässä salissa todellakin keskustella tästä aiheesta ja pureutua tähän ongelmaan. Niin kuin me hyvin tiedetään, hallitus lupasi kautensa aluksi sen 100 000 uutta työpaikkaa, ja sitä olemme vielä toistaiseksi valitettavan pitkään joutuneet odottamaan. Tämä käsillä oleva talousarvioesitys, niin kuin ne aikaisemmatkaan esitykset, ei kyllä valitettavasti tähän ihan hirveästi mitään uutta ole tuomassa. Tässä tilanteessa, kun oikeasti työpaikkoja on kymmentä työtöntä kohden yksi, minä kyllä katson, että tällainen työttömän kepillä kurittaminen ja työttömän koulutuksesta tai tuesta leikkaaminen ei kyllä enää sinne työhön kannusta eikä mahdollista. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa myös, ja siitähän meidän pitäisi erityisen huolissaan olla, [Puhemies koputtaa] sillä sitten kun se kulman takana odottava nousu joskus tulee, meillä täytyy olla silloin työkykyisiä työntekijöitä. [Puhemies: Aika!] Eli tähän on nyt reagoitava.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-09-24T17:06:23,2025-09-24T17:07:47,Hyväksytty,1.1 2025_84_561,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_562,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän se niin on, että jos euro ei jousta, niin työmarkkinoiden tarvitsee joustaa. Tämä on ymmärretty muissa verrokkimaissa jo parikymmentä vuotta sitten, ja hyvä, että teemme näitä joustavoittamisia tälläkin hallituskaudella. Arvoisa puhemies! Kysymykseni menee ministeri Puistolle. Kyseessä on Finnvera ja Finnveran takausvastuut. Nythän niitä nostettiin 50 miljardiin 38:sta. Viimeisen 15 vuoden aikana ne ovat nousseet noin 400 prosenttia, mutta samalla myös meidän valtionvelka on tässä kehittynyt siihen malliin, että en tiedä, kuinka pitkään me voimme näitä takausvastuita enää nostaa. Oletteko käynyt tästä keskusteluja VM:n kanssa? Olisi aika katastrofaalista Suomelle, että seuraavaa Finnveran takausvastuun nostoa ei enää voitaisi tehdä. Missä menee tämä raja?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-09-24T17:07:47,2025-09-24T17:08:43,Hyväksytty,1.1 2025_84_563,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viljanen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_564,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Puisto piti erinomaisen puheenvuoron Vihdin yrittäjäpäivän tilaisuudessa, jossa oli auditorio täynnä etenkin pienten ja keskisuurten yritysten edustajia, yrittäjiä. Siellä puheenaiheena oli yrittämisen haasteiden ratkominen, miten luodaan Suomeen uutta työtä ja yrittäjyyttä. Keskeisin esille noussut ongelma oli pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksen turvaaminen, jonka problematiikan ministerikin tilaisuudessa tunnusti ja tunnisti. Kysyisinkin nyt arvon ministereiltä: Mitä ratkaisuja hallitus tekee pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksen turvaamiseksi? Ratkaisu tähän ongelmaan ei ainakaan ole se, jota edustaja Kontu jo puheessaan nosti esille, elikkä Finnveran tarkoituksen muuttamista ajava hallituksen esitys, jossa vetäydytään pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan edistämisestä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2025-09-24T17:08:43,2025-09-24T17:09:53,Hyväksytty,1.1 2025_84_565,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Ollikainen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_566,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on työllisyydestä puhuttu. Maailman onnellisimmassa maassa on myös sellaisia alueita, joilla työllisyys on kasvanut viimeisen vuoden aikana ja työttömyys on itse asiassa aika matalalla tasolla. Tässä haluan kiittää yrityksiä, jotka ovat maailman vahvimpia ja jotka ovat investoineet uudelleen omaan yritykseensä ja joilla on ollut tulevaisuudenuskoa. Tarvitaan yrittäjäystävällisiä alueita, kuntia, kaupunkeja, jotka uskovat tähän ja jotka myös panostavat tähän, myös esimerkiksi kaavoitukseen. Tämä tki-puoli on todella tärkeä, ja tarvitaan niitä investointeja. Minun mielestäni on todella hienoa, että pk-yritysten rahoituksesta on nyt puhuttu. Kotitalouksien rahoituksesta on todella tärkeää nyt muistaa, että myös he voivat osaltaan auttaa esimerkiksi rakennusteollisuutta. Elikkä tästä pankkien yhteiskuntavastuusta: onko tällaista keskustelua käyty pankkien kanssa? Näen, että heillä on tärkeä rooli tässä kokonaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Mikko Ollikainen,1441,2025-09-24T17:09:53,2025-09-24T17:11:12,Hyväksytty,1.1 2025_84_567,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Otetaan valiokunnan puheenjohtajisto tähän väliin, ja sen jälkeen ministerit sitten vastaavat. Edustaja Lyly ja edustaja Satonen. — Lyly.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_568,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on paljon puhuttu nyt aktivointitoimien määrästä ja työllistämissetelistä nuorille. Se on hyvä asia, mutta kun tämä mittaluokka tässä unohtuu. Meillä on 79 000 ihmistä ollut elokuun lopussa aktivointitoimissa. Se on pudonnut 29 000:lla vuoden takaisesta, ja tästä pitäisi olla huolissaan. Nyt me tehdään työllistämisseteli, jolla muutama tuhat nuorta saadaan aktivointitoimien piiriin. Nämä mittaluokat aina tässä häviävät, ja se minua tässä keskustelussa koko ajan häiritsee. Meidän pitäisi koko ajan käyttää tätä 300 000 työttömän määrää sillä tavalla hyväksi, että me yritetään kouluttaa heitä, madaltaa heidän kynnystä palata työelämään. Meidän pitää tehdä kaikki mahdollinen, että he voisivat opiskella. Minä näen hyvänä asiana tämän korkeakoulupuolen, mutta sen pitäisi olla niin, että opiskellaan työvoimapula-ammatteihin ja ‑aloille työttömyysturvalla. Tämän pitäisi olla laajasti, koska se koulutusjärjestelmä työttömyysturvalla on aika tilkkutäkki ja sitä pitäisi avata vähän yksinkertaisemmaksi. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-24T17:11:12,2025-09-24T17:12:31,Hyväksytty,1.1 2025_84_569,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Ja sitten edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_570,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Palaan tähän 100 000 työpaikkaan. Täytyy sanoa, että minua vähän häiritsee se keskustelu, mikä täällä on siitä, pääseekö hallitus nyt tähän tavoitteeseensa. Minä ymmärrän, että se on poliittisessa mielessä mielenkiintoinen, mutta kun tämähän on koko meidän yhteiskunnan ongelma. [Välihuuto vasemmalta] Tämä 100 000 ei ole mikään tuulesta temmattu luku, vaan se on se määrä työpaikkoja, joka pitäisi tulla, jotta me pystyisimme kestävästi rahoittamaan meidän hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Meidän pitäisi päästä 2030-luvun alussa työllisyysasteessa yli 80:een, tai me joudutaan leikkaamaan näistä hyvinvointipalveluista vielä paljon enemmän kuin nyt on tehty. Eli jos tähän tavoitteeseen ei päästä, niin seuraavakin hallitus on tämän kanssa todella isoissa vaikeuksissa. Tämä on minusta semmoinen, mikä pitäisi meidän yhteisesti ymmärtää, että se on nyt ihan sivuseikka, miten tämä Orpon hallituksen kannalta menee, vaan miten tämä menee koko Suomen kannalta. Sitten toinen kysymys näistä avoimista työpaikoista. Ehkä kysymys ministeri Marttiselle: muistanko oikein, että TEMin arvio oli, että vain 40 prosenttia avoimista työpaikoista ylipäätään ilmoitetaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-09-24T17:12:31,2025-09-24T17:13:42,Hyväksytty,1.1 2025_84_571,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"No niin, kiitoksia. — Ja sitten ministereitten vastaukset. — Ministeri Marttinen ensin ja enintään viisi minuuttia. Paljon kysymyksiä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_572,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Matias,Marttinen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Juuri näin. Pyrin vastaamaan mahdollisimman moneen kysymykseen, mitä omalle kohdalleni on esitetty. Edustaja Piisinen kysyi jo aikaisemmin siitä, mikä on näkymä siinä kohtaa, jos näitä nyt jo toimeenpantuja uudistuksia ei olisi tehty ja jos valmistelussa olevia uudistuksia ei vietäisi eteenpäin. Vastaus on se, että kyllä se näkymä suomalaiseen pk-kenttään olisi vielä hankalampi tulevaisuuden osalta. Totta kai on selvää, että rakenneuudistukset ottavat aina aikaa, kun ne tulevat taas kaikkinensa voimaan, mutta sehän ei ole syy jättää tekemättä vaan oikeastaan syy tehdä vielä enemmän, koska meillä on kuitenkin myös kiire tässä, meillä on aidosti. Hyvät kollegat, kun te tiedätte meidän julkisen taloutemme tilanteen, me tiedämme kaikki meidän työllisyystilanteen, sen, millaisia valtavia haasteita tällä isänmaalla on edessä, niin eikö niin, että tehdään mieluummin enemmän kuin vähemmän? Tätä periaatetta ja linjaa noudattaen me tässä teemme työtä joka päivä taas vastaavasti Suomen hyväksi. Täällä tuli paljon kysymyksiä myös liittyen työllisyysalueiden tilanteeseen. Ainakin edustaja Kaarisalo puhui tästä asiantuntevasti jyväskyläläisenä kansanedustajana. Haluan muistuttaa arvoisia kansanedustajia siitä, että tämä nyt tämän vuoden alusta voimaan tullut TE-uudistushan on aikaisemman hallituksen toimeenpanema. Päätös siitä, että tehtävät on siirretty työllisyysalueille, on tehty aikaisemman hallituksen toimesta. Siinä on paljon myös mahdollisuuksia. Samaan aikaan täytyy muistaa se, että tämä vastuu työllisyyden hoidosta on alueilla ja kaupungeissa. Minulla ei enää ole valtion budjetissa suoraan sellaista momenttia, eikä minulla ole myöskään taas vastaavasti sellaista valtion organisaatiota, jonka kautta näitä suoria työkaluja voidaan ohjata tiettyihin toimenpiteisiin. Nyt minä käyn keskustelua työllisyysalueiden kanssa, pyrin antamaan heille ohjausta, mutta se kokonaisvastuu on alueilla. Rahoitus on siirtynyt sinne, tehtävät ovat siirtyneet sinne, ja minusta on myös rehellistä todeta nyt kaupungeille ja kunnille, että tätä asiaa ei oikein voi hoitaa niin, että toinen jalka on veneessä sisällä ja toinen on ulkona. Jos haluaa tehtävät, ne on saanut ja saa myös rahoituksen, niin silloin on myös perusteltua, että kunnat ja kaupungit kantavat merkittävästi suuremman vastuun myös työttömyyden kustannuksista. Heillä on kaikki työkalut käytössään. Totean myös teille kaikille, että jos teidän omalla alueellanne puhutaan siitä, että rahaa on vähän, niin teidän paikalliset päättäjät voivat tehdä ratkaisut suoraan siitä, että työllisyysalueella lisätään palkkatuen käyttöä, lisätään palveluita, tehdään niitä aktiivitoimia, joilla voidaan taas vastaavasti vaikuttaa siihen, minkäkaltaiset kustannukset työttömyydestä alueelle taas sitten vastaavasti kaikkinensa tulevat. Valmet Automotiven tilanne nousi esille edustaja Yrttiahon puheenvuorossa. Lienee parempi, että kysymys menee tästä omistusjärjestelystä omistajaohjausministerille. Pitäydyn tässä omalla vastuualueellani, mutta voin sen todeta, että minun nähdäkseni se, että valtio on toimenpiteillään nyt vahvemmin mukana autotehtaassa ja sen omistuspohjassa, nimenomaan turvaa tällä hetkellä autotehtaan tulevaisuutta. Me tiedämme sen ja yhtiö on myös todennut julkisuuteen, että he ovat kiinnostuneita uuden strategiansa myötä myös laajentamaan taas vastaavasti tätä valmistusta puolustusteollisuuteen. Siellä on isoja mahdollisuuksia Valmet Automotiven osalta, ja heillä on vahva tahto kehittää toimintaa eteenpäin. Mitä tulee sitten alueen tukemiseen ja toimenpiteisiin, tästä eilen tässä salissa jo keskustelimme. Olen ensi viikon torstaina matkustamassa Uuteenkaupunkiin. Tapaan siellä tehtaalla tehtaan johtoa ja ennen kaikkea työntekijöitä, heidän edustajiaan, tapaan kaupungin johtoa, ja käymme yhdessä läpi sen, mikä on tällä hetkellä se näkymä. Mehän emme tiedä tällä hetkellä, minkäkaltaiset nämä yt-neuvotteluiden tulokset tulevat olemaan, paljonko siis tullaan mahdollisesti irtisanomaan, mikä on lomautusten määrä. Eli meidän täytyy myös odottaa sitä, että tiedämme lopulta sitten, mikä tämä kokonaisuus on. Joka tapauksessa olen todennut hyvin vahvasti alueelle, ja kun edustaja Konnun kanssa myös kävimme eilen tästä keskustelun, totesin myös edustajalle, että valtiovalta on tässä kaikin keinoin tukemassa ja auttamassa aluetta, koska Uusikaupunki on, sanotaan, aika pieni kaupunki, jos se kohtaa ison surun, ison vastoinkäymisen. Tästäkin kyllä selvitään kaikkinensa eteenpäin. Edustaja Holopainen — vielä tähän loppuun — kysyitte Lappeenrannan tilanteesta. Siellä on sama tilanne, yt-neuvottelut ovat vielä käynnissä. Me emme tiedä vielä sitä tarkkaa kokonaisuutta, mutta myös siellä olen todennut sen, että olemme valmiita toimimaan ministeriössä, kunhan vain olemme saaneet sitten alueelta myös sen kokonaisuuden. Elikkä työllisyysalue, ely-keskus ja kaupunki tekevät tämän oman arvionsa, ja mikäli siellä koetaan, että tarvitaan tiettyjä toimenpiteitä, niin sen jälkeen käydään taas vastaavasti keskustelu ministeriön suuntaan. Mitä kesällä olen sanonut, seison edelleen niiden sanojeni takana. Olemme tehneet erittäin vahvaa, hyvää yhteistyötä Lappeenrannan kaupungin kanssa, ja hallitus tukee kaikin keinoin sitä, että Etelä-Karjalassa yritystoiminta lähtee vahvaan kasvuun ja nyt siellä myös vailla työtä jäävät saavat tukea, opastusta, neuvontaa ja koulutusta, jotta he taas löytävät uutta työtä ja säilyttävät myös tulevaisuudenuskonsa sitten jatkossa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-09-24T17:13:48,2025-09-24T17:19:25,Hyväksytty,1.1 2025_84_573,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten ministeri Puisto, enintään viisi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_574,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Hyvä puhemies! Ensimmäisenä, kun kysyttiin innovaatiotoiminnasta ja innovaatiorahoituksesta, ja tämä liittyy myös siihen aikaisempaan kysymykseen hallinnonalojen siiloutumisesta: Näkisin sillä lailla, että meidän pitää koko tämä polku rakentaa ihan siitä perustutkimuksesta soveltavaan tutkimukseen ja siitä sinne teollistamiseen ja kaupallistamiseen. Siinä on sekä opetus- ja kulttuuriministeriö että työ- ja elinkeinoministeriö, ja niillä on kummallakin arvokas rooli. Perustutkimuksella on pitempi aikahorisontti, sen vaikutukset näkyvät ikään kuin välillisemmin, ja siinä tavallaan se koulutuksen ja tutkimuksen laadun turvaaminen on tärkeätä, kun taas sitten tämä soveltavan tutkimuksen ja innovaatiopolitiikan puoli on lähempänä sitä kaupallistamista, ja siinä on erilainen aikahorisontti ja tietyllä lailla haasteet myös. Näkisin, että me ollaan aika paljon panostuksia tehty sinne innovaatiopolitiikan puolelle, niin kutsuttuihin radikaaleihin innovaatioihin ja kriittisiin teknologioihin, mikä näkyy muun muassa meidän panostuksena esimerkiksi laskentakapasiteettiin, tähän niin kutsuttuun HPC:hen, tai kvantti-investointeihin tai puolijohdesiruteknologiaan. Näitä tekevät myös Business Finland, Tesi ja niin edespäin. Nämä teknologiat kiinnostavat hyvin paljon myös kansainvälisesti, koska me ollaan niissä kärjessä. Mutta silti sanoisin, että tämä innovaatioiden kaupallistaminen on asia, mihin meidän pitää vielä enemmän kiinnittää huomiota, ja siihen liittyy myös erilainen aineeton pääoma ja immateriaalioikeudet. Tämä yksi ohjelma, mikä mainittiin, tämä EDIH, on minulla tarkastelussa. Näkisin, että se on sinänsä hieno ohjelma, tämmöinen kumppanuuskonsortio-ohjelma. Finnveran takausten suuruudesta kysyttiin ja niiden suhteesta kansantalouden kantokykyyn: Näkisin myös, että ne ovat nousseet vahvasti. Ne ovat korkealla tasolla, sanoisin. Toinen kysymys on myös niiden keskittyminen tietyille aloille ja jopa asiakkaisiin. Toisaalta sitten taas vastapainona on se, että niitä myös tarvitaan siihen liiketoiminnan edistämiseen. Kyllä, näitä kysymyksiä tarkastelemme itse asiassa säännöllisesti, ja ne eivät ole mitään helpoimpia, mutta näihin täytyy kiinnittää huomiota. Yritystuista: Nyt riihessä 141 miljoonan leikkaaminen yritystukiin on mielestäni ihan kohtuullisen huomattava leikkaus. Siellä oli useampikin kohde, ja näistä tiedetään, että eipä näihin juuri ole pystytty aikaisemmin puuttumaan. Sikälikin näkisin, että tämä 141 miljoonaa euroa on varsin merkittävä summa. Kansantaloustieteilijät ovat näistä samaa mieltä, että säilyttäviin pitäisi suunnata niitä leikkauksia ja hakea sitä vaikuttavuutta, ja itsekin peräänkuulutan näissä kriteerejä ja vaikuttavuutta ja näiden asioiden tuomista ihan meidän strategiaankin. Sitten kun näitä lähdetään yksityiskohtaisesti tarkastelemaan, niin ne eivät ole ihan niin helppoja asioita, ja siellä yleensä on kuitenkin jokin oikea syy myös usein niiden takana, mutta siitä huolimatta kriittinen tarkastelu on tarpeen. Paljon on myös tällaista, kuten erilaisia alennettuja alv-kantoja, mitä lasketaan yritystukiin, eli vähän tämmöistä laskennallista. Sitten rahoituksesta iso kysymys: Tekisi mieli melkein käydä se Vihdin puheenvuoro uudestaan, ja siinä menisi hetken aikaa, mutta siihen liittyy paljon erilaisia kysymyksiä liittyen sääntelyyn, sen tulkintaan, pankkien liiketoimintamallien muuttumiseen, paikallistuntemuksen vähenemiseen. Erilaiset julkiset investoinnit liittyvät tähän asiaan, ja dialogia käydään pankkien kanssa. Meillä on myös näitä työryhmiä. Tämä liittyy tähän rahoituskehykseen ja peruspankkipalveluihin ja myös sellaisiin kysymyksiin kuin esimerkiksi erilaiset pankkihuijaukset. Pankkien välilläkin on eroja näissä, ja korostaa myös pankkien yhteiskuntavastuuta. Aluepolitiikkaan ehkä sen noston nyt tuon tässä esille, että muistaakseni heinäkuun alussa olin Puolassa, siellä Valko-Venäjän rajalla, ja siellä oli asiasta vastaava komissaari Raffaele Fitto, ja puhuin hänenkin kanssaan. Yritin puhua tällaisen rajainstrumentin puolesta, joka nimenomaan sopisi Suomen tilanteeseen, ja käsittääkseni tällainen on nyt tulossa. — Viisi minuuttia täynnä. Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-09-24T17:19:26,2025-09-24T17:24:34,Hyväksytty,1.1 2025_84_575,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Nyt vielä jatketaan tätä debattia, ja nyt painotan heitä, jotka eivät ole vielä saaneet puheenvuoroa, ja sitten valiokunnan jäseniä. — Seuraavaksi edustaja Eerola.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_576,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän tällä hallituskaudella on toteutettu tämän reilun kahden vuoden aikana enemmän näitä rakenteellisia uudistuksia kuin suunnilleen edellisen 20 vuoden aikana tehtiin yhteensä. No, monissa meidän verrokkimaissa, mihin tässä on aina verrattu, joissa tilanne on sekä taloudessa että työllisyydessä että myös työttömyydessä meitä parempi, on nämä samat uudistukset, ihan samat uudistukset, tehty pitkällä aikajänteellä ja vuosikymmenten aikana. Eli en itse syytä — niin kuin usein syytetään, että me syytämme — tästä tilanteesta pelkästään Marinin hallitusta, vaan tämä on useiden eri hallituskausien aikana syntynyt tilanne. Mutta niillä toimilla, joita nyt kuitenkin tehdään, tullaan nämä talouden edellytykset saamaan kuntoon, eikä sitten tulevien hallitusten tarvitse tätä hallitusta syytellä. Mutta tosiaan tämä pankkien rahoitus, johon täällä Norrback, Ollikainen, Viljanen ja muut ottivat kantaa, on tosiaan nyt sellainen ikävä ja kasvua ehkä jarruttava tekijä, joka olisi saatava kuntoon — hienoa, että ministeri Puisto on asiasta perillä. Tämä haittaa yrityksiä ja myös asuntokauppoja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-09-24T17:24:46,2025-09-24T17:26:00,Hyväksytty,1.1 2025_84_577,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Fagerström., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_578,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Noora,Fagerström,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Heti alkuun haluan todeta, että kasvun osalta on näkyvissä hyviä merkkejä. Kuten täälläkin on todettu, teollisuuden tilauskirjat täyttyvät ja investointien määrä kasvaa jatkuvasti. Käsitykseni mukaan myös Helsingin pörssissä menee hyvin. Kuluttajien ostovoima on parantunut korkojen laskun ja palkkaratkaisujen myötä, ja ensi vuonna voimaan astuvat veronkevennykset vahvistavat ostovoimaa entisestään. Toki täytyy toivoa, että ihmiset myös kuluttavat eivätkä vain säästä. Järjestin tänään aamulla Pikkuparlamentissa yrittäjätilaisuuden, jossa oli 50 yrittäjää eri aloilta ja eri puolilta Suomea, ja heidän viestinsä oli kyllä selkeä. He ovat erittäin tyytyväisiä siihen, että ollaan tehty rohkeita työmarkkinauudistuksia, ollaan tunnistettu yrittäjien ja yritysten kasvun esteitä ja pyritään löytämään niihin ratkaisuja. Mielestäni se oli erittäin tärkeä viesti, että hallitus kuulee yrittäjiä — kiitos siitä. Minusta on myös loistavaa, että työttömyysturvaa selkeytetään, jotta yrittäjäksi ryhtyminen olisi helpompaa. Lisäksi hallitus selvittää Viron yrittäjätilimallia, ja itse asiassa tästä haluaisinkin kysyä lisää. Jos voisitte sitä hieman avata. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Noora Fagerström,1490,2025-09-24T17:26:00,2025-09-24T17:27:19,Hyväksytty,1.1 2025_84_579,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_580,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin, edustaja Koskelan oma puheenvuoro koski turpeen kamalaa kohtaloa. Nimittäin siinähän kävi niin, että kun kotimainen halpa energia tuhottiin tällä väärällä, täysin totuudenvastaisella tiedolla fossiilisesta energiasta, niin tämä aiheutti sen, että tällä hetkellä, hyvät ystävät, meillä palaa miljoonia motteja tukkipuuta kattiloissa. Tämä johtaa siihen, hyvät kollegat, että tästä maasta poistetaan puujalostustehtaita paljon. Me jäämme jalkoihin muulle maailmalle. Edustaja Koskelan hyvään puheenvuoroon lisään erittäin korkean hinnan tuotteet, aktiivihiilen, joka tehdään turpeesta Ilomantsissa — aivan maailmanluokan tuote, joka viedään käsistä niin, että mainosbudjettia ei tarvitse pitää, tavarat viedään käsistä, kun ne saadaan valmiiksi. Kun näitä muutama kymmenen tehdasta tehdään Suomeen ja kysyntä on tuollainen, se sitä paitsi syrjäyttää markkinoilta kivihiiltä ja raakaöljystä tehtyä aktiivihiiltä. Miksi me Suomessa olemme näin, sanotaan suoraan, typeriä, että ammumme omaan jalkaan ja sen jälkeen ihmettelemme, miten tässä näin kävi, kun kävelykyky meni? Tällä menolla pääsemme tuloksiin, että meistä tulee mutasarjalaisia Euroopassa, Euroopan unionin kulujen maksajia ja tulee valtava työttömyys. Tämä on ovella, ellei järki rupea tähän peliin löytymään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-09-24T17:27:19,2025-09-24T17:28:40,Hyväksytty,1.1 2025_84_581,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Piritta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_582,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Riipi tässä aikaisemmin edellä — harmi kun ei olekaan paikalla enää — puhui näistä suomalaisista yrityksistä. On täällä muutkin puhuneet niitten puolesta. Mutta nythän on niin, että hallitus on viime vuonna tehnyt erityisen kilpailuedun ulkomaalaisille yrityksille, ja se liittyy nimenomaan tähän paikallisen sopimisen lisäämiseen, joka vuodenvaihteessa tuli voimaan. Sehän mahdollistaa EU- ja Eta-alueen yrityksille sen, että jo siellä ulkomailla voidaan sopia näistä työehdoista paikallisesti. Kaivelinpa esiin tuon TEMin kevään 2025 lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteen, jossa onkin erittäin mielenkiintoinen kuvio, jonka mukaan voimme todeta, että rakennus- ja korjaustyöntekijöitten, suomalaisten, Suomessa syntyneitten, lukumäärä on tippunut radikaalisti — siis nyt puhutaan siitä muutoksesta — mutta ulkomaalaisten työntekijöitten määrähän onkin sitten samaan aikaan noussut. Palkkakustannukset tämän teidän raportin mukaan ovat ulkomaalaisilla työntekijöillä keskimäärin 15 prosenttia alemmat tilanteessa, jossa piti olla niin, että rakennustyömaat ovatkin lamassa. [Puhemies koputtaa] Oletteko selvittäneet tätä paikallisen sopimisen etenemistä, sitä, mikä on se tilanne?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-09-24T17:28:40,2025-09-24T17:29:58,Hyväksytty,1.1 2025_84_583,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Malm., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_584,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Erinomainen havainto tässä edustajakollega Rantaselta. Itse asiassa tähän rakennusalan ja rakennustyöntekijöiden liikkuvuuteenhan hallitus on puuttunut myös niin, että nämä työmatkavähennykset on myöskin niistetty suomalaisilta rakennusmiehiltä. Eli jos nyt sattuu olemaan vaikka itäisessä Suomessa ja Helsingissä olisi töitä, niin kilometrikorvauksetkin ovat pienemmät tämän hallituksen toimesta. Senpä takia tämän 100 000 lisätyöllisen saaminen tähän maahan, mikä toisi kaksi miljardia myös valtion kassaan, olisi erityisen tärkeää. Toivoisin, että hallitus vielä kertaalleen miettisi, ovatko kaikki nämä työmarkkinaheikennykset todella niin tarpeellisia kuin tässä on esitetty. Teollisuuden piristymisestä sen verran, että tämän keskustelun aikana eräs metsäteollisuuden luottamusmies oli yhteydessä ja sanoi, että ikinä 25 vuoden uralla tilanne ei ole näin heikko ollut kuin se on nyt. Että sellainen on se viennin piristyminen siellä nurkan takana, kun sitä odotellaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-09-24T17:29:59,2025-09-24T17:31:14,Hyväksytty,1.1 2025_84_585,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Wickström., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_586,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies, värderade fru talman! Tosiasiahan on se, että me olemme tässä hyvin haastavassa työllisyystilanteessa pitkälti johtuen siitä, että meillä ei ole ollut kasvua lähestulkoon 17—18 vuoteen. Me ei olla myöskään Suomessa tehty sellaisia työmarkkinauudistuksia, joita me oltaisiin tarvittu, jotta meidän maa olisi kilpailukykyinen. Nyt niitä on tehty, mutta ikävä kyllä ne tulevat osittain liian myöhään, koska tämä yhdistettynä tähän haastavaan geopoliittiseen tilanteeseen luo epävarmuutta. No, kuitenkin tärkeää on myöskin se, että täytyy luoda tulevaisuudenuskoa tästä haastavasta tilanteesta huolimatta. Sen takia me olemme RKP:ssä tosi kiitollisia siitä, että me saatiin tämä nuorten työllisyysseteli. Se on ollut myöskin meidän puolueen tällainen tärkeä aihe viedä eteenpäin jo ennen kuin tämä lanseerattiin. Ollaan siihen tyytyväisiä. Mutta kun nyt tässä pitäisi puhua myöskin tästä kasvusta, koska ei hallitus luo suoraan työpaikkoja, vaan luo edellytyksiä niille, niin kysyisinkin ministeri Puistolta: Miten nyt tällä hetkellä menee puhtaan siirtymän hankkeiden suhteen? Mehän tarvittaisiin työpaikkoja Suomeen, ja me tiedetään, että moni hanke on investointiluupissa. Mikä on tilanne tällä hetkellä näitten eri hankkeiden suhteen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-09-24T17:31:14,2025-09-24T17:32:32,Hyväksytty,1.1 2025_84_587,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Paasi., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_588,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Martin,Paasi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomella on tuhannen taalan paikka siinä, kun ihmiskunta ottaa tekoälyn isosti käyttöön. Tekoäly vaatii paitsi puhdasta sähköä myös laskentaosaamista, ja näitä molempiahan Suomessa löytyy. Suomessa on sähköntuotannon tuplaamisen tiekartta, jossa tarkoituksena on tosiaan tuplata puhtaan sähkön tuotanto kymmenessä vuodessa. Tämän lisäksi Suomessa on aivan huippusiruosaamista, kvanttitietokoneosaamista, supertietokoneosaamista, kaikkea tällaista, mitä vaaditaan nimenomaan tekoälyn käyttöönottamiseksi. Nyt sitten, kun Suomeen tulee näitä datakeskuksia, julkinen keskustelu on mennyt siihen, että tämä on Suomen kannalta huonosti investoitu. Minä kysyisin ministeri Puistolta: onko niin, että kun sähköntuottoprojekteille saadaan sähkönostajia, niin se itse asiassa on hyvä asia? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Martin Paasi,911825,2025-09-24T17:32:33,2025-09-24T17:33:53,Hyväksytty,1.1 2025_84_589,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_590,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä työministeri ensimmäisessä vastauspuheenvuorossaan hämmästeli allekirjoittaneen ehkä hieman nuivaa suhtautumista näihin työelämäuudistuksiin elikkä -heikennyksiin. Ministeri ei taida muistaa sitä, että valtiovarainministeriökään ei ole kaikkiin näihin teidän työelämäuudistuksiin pystynyt laskemaan työllisyys- ja talousvaikutuksia. Se on fakta. On se kehuminen erikoista, mitä täällä teidän suusta nytten kuullaan liittyen tähän. Ja sitten kun katsotaan ympärille, niin metsäänhän me mentiin näissä asioissa niin, että raikaa. Arvoisa työministeri, ette vastannut kysymykseeni siitä, vahvistatteko vielä sen, että teidän työelämäuudistuslistassanne, lisälistoissa, ei ole tulossa vielä sunnuntai-, arkipyhä- ja ylityölisien leikkauksia. Vahvistatteko tämän, että ne eivät toteudu? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-09-24T17:33:53,2025-09-24T17:34:45,Hyväksytty,1.1 2025_84_591,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_592,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Se, että me saataisiin tähän maahan kasvua aikaan, on osin kiinni myös siitä, minkälainen kulttuuri meillä on sijoittamiseen, yrittämiseen, työntekoon. Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha -kyselytutkimus vuodelta 2020 kertoo erittäin surullista viestiä. Suomalaisilta kysyttiin, mitkä ovat sellaisia keinoja, joilla voisi itse vaurastua. Yrittäjyys? Ei. Työskentely hyvässä työpaikassa? Ei. Säästäminen ja sijoittaminen? Ei. Suosituin: lottovoitto. Kun kysyttiin, mitkä ovat hyväksyttävimmät tavat vaurastua: Yrittäminen? No ei. Jälleen kerran sijoittaminen ja säästäminen? Ei. Aktiivinen kaupankäynti osakkeilla? Ei. Lottovoitto, neljänneksi suosituin keino vaurastua Suomessa. [Naurua] Siis tämä on erittäin vakava asia, ja minä toivon, että ministerit osaltaan vievät myös OKM:n suuntaan viestiä, että jo peruskoulusta asti kannustetaan suomalaisia nuoria siihen, että yrittäminen ja työnteko on erittäin hieno asia koko Suomen tulevaisuuden kannalta, eikä kasvateta lapsia ja nuoria siihen, että tärkein kohta viikossa on lauantai-ilta, kun tulee lottolähetys.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-09-24T17:34:45,2025-09-24T17:36:01,Hyväksytty,1.1 2025_84_593,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_594,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt täytyy kyllä kompata edeltäjää, että olen täysin samaa mieltä Bergbomin kanssa siitä, että me tarvitaan yritysmyönteisempää kasvatusta ja myös kulttuuria meidän lapsille ja nuorille. Mutta kun on kuunnellut hallituksen puheenvuoroja tässä, niin onhan se jotenkin hurjaa, että minusta tuntuu, että te ette edelleenkään näe tätä tilannetta aivan täysin. Siis ei tämä selittelemällä kummene, että meillä on yli 310 000 työtöntä, että teidän hallituskautenne aikana joka päivä on tullut 100 työtöntä lisää. Se ei kerta kaikkiaan selittelemällä kummene, vaan tähän pitää nyt löytää niitä keinoja, ja minä toivon nyt, että ministereiltä alkaisi niitä konkreettisesti myös tulemaan. Yksi, mistä olen erityisen huolissani, on nuorisotyöttömyys. On hienoa, että sinne on tulossa se seteli, se on sinällään hyvä. Mutta kun, ministeri, te itse sanoitte, että niihin nuoriin, joitten asema on kaikkein heikoin, tämä kohdistuu, niin millä tavalla tällä työllisyyssetelillä autetaan esimerkiksi niitä nuoria, joilla on korkeakoulututkinto ja jotka eivät ole päässeet töihin? Me tiedetään, että kun nuori korkeakouluttanut ihminen ei pääse töihin ensimmäisen vuoden puolentoista aikana, niin se vaikeuttaa aika runsaasti hänen tulevaa työuraansa. Eli mitä te tarjoatte näille nuorille ihmisille sen lisäksi, että tietenkin varmasti koetatte sitä työllisyysastetta nostaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-09-24T17:36:01,2025-09-24T17:37:15,Hyväksytty,1.1 2025_84_595,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Ingo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_596,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Christoffer,Ingo,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Ärade fru talman! Det finns faktiskt områden där arbetslösheten är låg, där företagen vill ha fler anställda redan i dag, och förhoppningsvis kan de här områdena bli fler. Vi har problem med åldrande befolkning, färre barn som föds. Vi kommer inte att klara oss utan arbetskraftsinvandring och vi behöver minst 40 000 per år, sådana som är beredda att arbeta, integrera sig och stöda en växande ekonomi. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,sv,Christoffer Ingo,911821,2025-09-24T17:37:16,2025-09-24T17:37:46,Hyväksytty,1.1 2025_84_597,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tilastokeskuksen eilen julkaisemat työttömyysluvut olivat kyllä karua luettavaa. Täällä on puhuttu 310 000 työttömästä, mutta työttömien määrä oli noussut edeltävästäkin vuodesta jo 53 000:lla. Korkeammassa työttömyysasteessa on oltu edeltävän kerran lähes 30 vuotta sitten, elikkä edes koronavuosina tai finanssikriisin aikana ei olla oltu yhtä vaikeassa tilanteessa. Työllisyyden saaminen nousuun vaatisi nyt työntekijöitä tukevia toimia, ei näitä uusia työelämän heikennyksiä, joiden merkitys työllisyyteen on minun mielestäni jo nähty. Ministeri Marttinen, olisitteko valmis edes harkitsemaan peruuttamista suunnitelmistanne heikentää irtisanomissuojaa ja helpottaa määräaikaisten työsuhteiden käyttöä, koska näillä lisäheikennyksillä ei sitä nyt kipeästi tarvittavaa luottamusta ainakaan kasvateta työntekijöiden silmissä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-09-24T17:38:36,2025-09-24T17:39:41,Hyväksytty,1.1 2025_84_598,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_599,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Puisto kuvasi, että hallitus päätti riihessä leikata yritystukia 141 miljoonalla eurolla, mutta te jätitte mainitsematta, mistä yritystuista hallitus päätti leikata, ja sen takia mielelläni sitä tässä avaan. Hallitus päätti leikata tki-tuista. Tässä juuri edellä puhuttiin siitä, miten tarpeellista innovaatioihin on satsata. Hallitus päätti leikata vihreän siirtymän tuista. Me ollaan tänäänkin puhuttu siitä, miten juuri vihreän siirtymän teollisissa investoinneissa on Suomen kasvun suurimpia mahdollisuuksia. Ja hallitus päätti leikata kulttuurirahoituksesta eli käytännössä kotimaisesta elokuvatuotannosta. Eli kun tehtävänä oli leikata ympäristölle haitallisista yritystuista, säilyttävistä yritystuista, niin se, minkä hallitus sai aikaiseksi, oli päinvastoin leikata uudistavista tuista ja sellaisista tuista, joilla on ympäristöhyötyjä. Kun te, ministeri Puisto, saitte hallitukselta tehtäväksi jatkaa tätä yritystukien perkaamista myös riihen jälkeen, niin näkisittekö, että nyt edes riihen jälkeen voitaisiin puuttua nimenomaan säilyttäviin, ympäristölle haitallisiin ja kilpailua vääristäviin yritystukiin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-09-24T17:39:41,2025-09-24T17:40:49,Hyväksytty,1.1 2025_84_600,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_601,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Puisto, tänä vuonna Suomessa tehdään yli kymmenen miljardin yksityiset investoinnit vihreään siirtymään, ja se on erittäin hieno asia. [Arto Satonen: Niin on!] Talousvaliokunnasta saamamme tiedon mukaan tämän taustalla ovat Marinin hallituksen tekemät päätökset sähköveroon liittyen sekä elpymistoimena kasvattamamme energiatuen vaikutus — hyvä niin, mutta ikävä kyllä energiatuesta ei tämän hallituksen jäljiltä ole juuri mitään enää jäljellä. Kuulimme talousvaliokunnassa myös, että vihreä siirtymä on tulevina vuosina hidastumassa olennaisesti. Ensi vuonna ei ole valmistumassa Suomessa yhtäkään tuulimyllyä. Kun viime vuodet vihreän siirtymän ydin on ollut uusiutuvan energian rakentamisessa, on melkoinen saavutus, että hallitus on kahdessa vuodessa saanut pysäytettyä tämän siirtymän. Tietysti olennainen asia on se epävarmuus, jonka hallitus on luonut uusiutuvan energian sääntelyn ympärille. Arvoisa ministeri, tiedän, että suhtaudutte erittäin avoimesti erilaisiin investointeihin ja myöskin vihreään siirtymään. Voisitteko laittaa oman puolueenne nyt kuriin, jotta tuulivoiman investointiedellytykset voivat palata? [Juho Eerola: Miten se meidät nyt kuriin saisi?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2025-09-24T17:40:49,2025-09-24T17:41:59,Hyväksytty,1.1 2025_84_602,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_603,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Marttinen viittasi tuossa esittelypuheenvuorossaan hankintalain uudistukseen, joka on tässä syksyllä ilmeisesti tulossa. Olen erittäin, erittäin huolissani siitä lakimuutoksesta. Uhkana on, että hankintalain muutoksesta tulee kunnille ja hyvinvointialueille erittäin kallis ja epätarkoituksenmukainen lain uudistus. Yhtenä esimerkkinä hankintalain ongelmista: 106 suomalaista kuntaa omistaa Koha-Suomi Oy:n, joka tuottaa avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmiä kunnille. Jos tämä lakimuutos menee aiemmin esitetyssä muodossa läpi, lopettaisi se tämän yhtiön toiminnan ja kuntien pitäisi kilpailuttaa tämä toiminta markkinoilla, jota ei ole. Tälle ei ole markkinoita. Seurauksena olisi lisääntyvät kustannukset, lisätyö ja heikentyneet palvelut. Näitä vastaavanlaisia esimerkkejä on useita, useita, useita erilaisilta kuntien ja hyvinvointialueiden toimintasektoreilta, joten voi vain kysyä, miksi. Vetoan teihin: Ottakaa järki käteen. Pistäkää hankintalain uudistus jäihin tai edes järkeistäkää sen sisältöä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-09-24T17:41:59,2025-09-24T17:43:16,Hyväksytty,1.1 2025_84_604,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Heikkinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_605,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Modernissa valtavirran taloustieteessä lähdetään kai siitä, että kasvu perustuu pääasiallisesti osaamistason nostoon, pääomien kasvattamiseen ja teknologiainvestointien lisäämiseen, ja näitä kaikkia elementtejä löydän kyllä tuosta budjettikirjasta. Lisäksi tyypillisesti tarvitaan t&k-panoksia ja työvoiman liikkuvuutta. Näihin t&k-panoksiin olen henkilökohtaisesti suhtautunut terveen kriittisesti. En ajatuksen tasolla pidä siitä, että eduskunnassa on parlamentaarisesti sovittu menolisäyksistä, kun ei vastaavasti ole kyetty sopimaan parlamentaarisesti menojen vähennyksistä. Kysyisin näistä t&k-panoksista ministeri Puistolta. Löysin täältä talousarvioesityksestä tämmöisen kohdan kuin että Business Finlandin t&k-valtuuksia lisätään kymmenellä miljoonalla eurolla kohdennettuna ruuantuotannon uusien arvoketjujen kehittämiseen. Mitä tällä mahdetaan tavoitella, ja mitä sellaista uskotaan syntyvän, joka voitaisiin suojata niin, että innovaatio jää suomalaisten hyväksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2025-09-24T17:43:16,2025-09-24T17:44:32,Hyväksytty,1.1 2025_84_606,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Piisinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_607,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oppositio arvosteli täällä aiemmin hallituksen rakentamisen tukitoimia. Asuntorakentamisessa on perinteisesti käytetty suhdanteiden tasaamiseen niin sanottua vastasyklisyyttä, jolloin talouden noususuhdanteessa rakennetaan kovan rahan asuntoja ja laskusuhdanteessa lisätään tuetun vuokra-asumisen tuotantoa. Noususuhdanteessa vastasyklisyys unohtui ja vuokra-asumisen tuotanto jäi ylikorkealle tasolle. Talouden sakatessa asuntokauppa pysähtyi ja uusia kovan rahan asuntoja jäi myymättä päätyen osin vuokramarkkinoille vuokratasoa alentaen. Myös vuokra-asunnoiksi tarkoitettuja asuntoja jäi runsaasti tyhjilleen niiden vuokratason pysyessä vallitsevaa hintatasoa korkeampana. Vaikka rakentaminen on itselleni sydämen asia, niin, arvoisa oppositio, olisiko mielestänne pitänyt tuottaa lisää asuntoja tyhjilleen alentamaan jo markkinoilla olevien asuntojen hintaa, vai mikä olisi ollut mielestänne järkevä vaihtoehto tässä taloudellisessa tilanteessa, jossa jokainen vuokra-asuntorakentamisen tukieuro [Puhemies koputtaa] lisää myös julkisen talouden velkamäärää? [Niina Malm: Mites tuo infrarakentaminen?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-09-24T17:44:32,2025-09-24T17:45:52,Hyväksytty,1.1 2025_84_608,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_609,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikki työ on mielestäni arvokasta, mutta välillä tuntuu, että hallitus ei jaa tätä arvomaailmaa. Suojaosan poiston seuraukset ovat olleet esimerkiksi päinvastaisia, mitä hallitus on toivonut. Kaksi vuotta sitten keväällä tämän suojaosan poistitte. On myös tärkeätä muistaa se, että valtaosa työttömistä hakee kuitenkin työpaikkaa siinä onnistumatta. Kaikki varmasti olemme sitä mieltä tässä salissa, että kaikki käytettävissä oleva työpanos pitäisi saada työmarkkinoiden käyttöön. Tuossa edustaja Fagerström puhui juuri hetki sitten siitä, että tapasi yrittäjiä. Se on hieno asia. Pyytäisin, että veisitte terveisiä heille vaikka seuraavalla kerralla, että jos he aktiivisemmin osatyökykyisiä voisivat palkata, niin se olisi varsin hieno asia. Kysynkin, arvoisa ministeri Marttinen: onko hallituksella mitään työkaluja tai suunnitelmia siihen, miten me saamme osatyökykyisiä paremmin työmarkkinoiden käyttöön?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-09-24T17:45:52,2025-09-24T17:47:00,Hyväksytty,1.1 2025_84_610,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Aalto-Setälä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_611,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Pauli,Aalto-Setälä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hienoa viettää iltaa keskustellen, miten Suomi lähtee kasvuun ja ihmisiä työllistetään. Ei sen tärkeämpiä teemoja oikeastaan olekaan. Pari kysymystä ja huomiota kuitenkin: Kun tässä edustaja Rantanen viittasi, että valtion asuntotukea ei olisi tehty ja että sen tähden ollaan tilanteessa, missä ollaan, niin sehän ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Tänä vuonna valtion valtuuksia korkotukilainoille on 1,75 miljardia. Se on massiivinen määrä kyllä. [Piritta Rantanen: Vastauspuheenvuoro, nimi mainittu!] Tämä toimii nimenomaan, kuten edustaja Piisinen kertoi, vastasyklisesti, että silloin kun yksityisellä sektorilla ei tapahdu, niin on oikea paikka valtion osallistua voimakkaammin asuntomarkkinoiden pitoon, koska markkinatalouskin on ihan toimiva malli, mutta tällaisissa tilanteissa se on ollut varmaan ihan paikallaan. Sitten kollegalleni ja viisaalle edustaja Mäkyselle sanoisin, että eivät vihreän siirtymän investoinnit päättyneet ole, mutta pitää paikkansa, että tuulivoimassa näytti hiljaiselta juuri nyt se sama EK:n vihreän siirtymän ennuste, minkä näimme. Mutta vihreä siirtymä voi oikein hyvin, ja investointeja on valtavasti tulossa, ja tämä tosiaan tulee kaikkien aikojen ennätysvuosi olemaan. Mutta sitten ihan näin lämminhenkisesti, [Puhemies koputtaa] kun tässä nyt rakennamme tätä tulevaisuutta, kysyisin SDP:ltä, joka kuitenkin viittasi siihen, että tämä paikallinen sopiminen on ollut täysin epäonnistunut hanke, [Puhemies: Aika!] että haluatteko poistaa sen, jos pääsette valtaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Pauli Aalto-Setälä,1504,2025-09-24T17:47:00,2025-09-24T17:48:26,Hyväksytty,1.1 2025_84_612,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Edustaja Eskelinen. [Piritta Rantanen: Eikö saanut vastata, kun oli suuria syytöksiä?]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_613,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on rakennusalan tilanteesta paljon puhuttu, ja siitä varmaan kaikki kannamme huolen, ja odotetaan, kun nurkan takaa kurkistaa se... Mikä se oli, suhdanneko? Huoli on siinä, että meiltä on hävinnyt 40 000 rakennusmiestä tässä tämän laman aikana, suhdanteen aikana — 40 000 alalta. Ja jos tässä nyt lähtevät varmaan 26—27 sitten rakentamisen puolellakin niin julkinen puoli kuin yksityiset ja teollisuus investoimaan ja jos samaan aikaan vielä sattuu Ukrainassa rauha tulemaan, niin kaikki ulkolaiset Baltian pojat häviävät Ukrainaan rakentamaan ja kotimaisista työntekijöistä on iso osa jo vaihtanut alaa — ja alaa olisi vaihtanut paljon enemmänkin, jos olisi aikuiskoulutustuki. Nyt siellä roikkuu edelleen näitä rakennusmiehiä, jotka ovat tällä hetkellä pitkäaikaistyöttömiä. Miten tähän rakennuspuolen työvoimapulaan sitten pystytään vastaamaan? Sehän on ihan avainkysymys meidän tulevan kasvun osalta. Onko nyt sitten laajemmin tutkittu sitä, minkä verran tältä alalta on oikeasti häviämässä, ja erityisesti näitä skenaariota ja uhkatekijöitä, mitä on edessäpäin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-09-24T17:48:27,2025-09-24T17:49:58,Hyväksytty,1.1 2025_84_614,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_615,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kommentti edustaja Satoselle, että ei se nyt aivan yhdentekevää ole, kuinka Orpon hallitus onnistuu näissä omissa tavoitteissaan. Ne ovat kuitenkin nämä katteettomat lupaukset, joilla te valtaan nousitte. Ministeri Marttinen, ei se nyt ihan totta pidä sekään, etteikö valtio voisi mitään tehdä auttaakseen TE-alueita. Olisi mahdollista ottaa käyttöön esimerkiksi erilaisia tarveperusteisia lisärahoitusmalleja, olisi mahdollista tehdä kohdennettuja rahoitusohjelmia, mutta tämähän on nimenomaan päätös, että tällaiseen ei ryhdytä. Aikuiskoulutustuki oli yksi keskeinen työkalu, jolla mahdollistettiin nimenomaan oman osaamisen päivittämistä osana työelämää. On totta, että siinä oli kehitystarpeita, mutta nämä päivitykset olisi ollut hyvin yksinkertaista ja helppoakin tehdä, aivan kuten SDP esitti. Te kuitenkin päätitte lakkauttaa sen kokonaan. Miksi näin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-09-24T17:49:58,2025-09-24T17:51:07,Hyväksytty,1.1 2025_84_616,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Otetaan vielä neljä puheenvuoroa ja sen jälkeen ministereitten loppupuheenvuorot. Sitten siirrytään puhujalistalle. — Edustajat Sammallahti, Rantanen, Piritta, Lyly ja Satonen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_617,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tere,Sammallahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvon puhemies! Me kaikki varmaan jaetaan täällä se huoli tästä työllisyystilanteesta. On muutamia keinoja, millä tätä tilannetta voidaan helpottaa. On tietysti ne työhön työntävät tekijät, eli esimerkiksi sosiaalietuuksien leikkaaminen, ja on työhön vetävät tekijät, eli työn verotuksen alentaminen noin esimerkiksi. No, näitä hallitus on viisaudessaan molempia käyttänyt. Ja toki on sitten tämä kolmas eli työllistämis- eli yrittäjäriskin keventäminen, ja sitäkin ollaan jonkin verran tekemässä, mutta vähän harmittaa, että siitä puhutaan jotenkin niin kuin heikennyksenä. Esimerkiksi Tanskan sosiaalidemokraatit ja ammattiyhdistysliike jo yli 20 vuotta sitten tekivät flexicurity-mallin ja poistivat irtisanomissuojan kokonaan. Minua ihmetyttääkin, että kun meillä on sen flexicurity-mallin kaksi peruspilaria eli työvoimapalvelut ja ansiosidonnainen, niin miksi Suomen sosiaalidemokraateille ei kelpaa tämä kolmas pilari, [Matias Mäkysen välihuuto] joka on pelastanut Tanskan talouden ja pitänyt kroonisesti työttömyysasteen alhaisena. Heillä menee valtavan hyvin. Kysynkin: voisiko tämä olla yksi keino meidän ongelmien ratkaisemiseen? — Kiitos. [Matias Mäkysen välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Tere Sammallahti,1493,2025-09-24T17:51:07,2025-09-24T17:52:22,Hyväksytty,1.1 2025_84_618,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Rantanen, Piritta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_619,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Vastaan edustaja Pauli Aalto-Setälälle, että minä sanoin, että rakentaminen on paljon muutakin kuin asuntorakentaminen. Meillä on tiet, sillat, vesi- ja viemäriverkosto ja kaikki muu. [Juho Eerola: Eikö näitä tehdä?] Juuri tämä on sitä, mihinkä todella paljon julkinen rakentaminen myös omalta osaltaan liittyy. Taitaa olla niin, että monta kymmentä prosenttia niistä rakennustyömaista on nimenomaan täällä infran puolella, ja siihen minä viittasin tässä omassa puheenvuorossani. Tätä tarkoitin sillä, että ei ole vain pelkkää asuntorakentamista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-09-24T17:52:22,2025-09-24T17:53:02,Hyväksytty,1.1 2025_84_620,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja nyt vielä valiokunnan puheenjohtajisto, edustajat Lyly ja Satonen, ja sitten ministerien vastaukset.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_621,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, rouva puhemies! Olisi monia kysymyksiä, joihin vastata, mutta sanoisin siihen, että kaikki nämä työelämäleikkaukset olisivat niin kuin hopealuoti sille työllistymiselle, että kyllä kustannus, kilpailukyky, palvelutarjonta ja tuotteet ovat ne, joilla kansainvälisessä kilpailussa pärjätään. Ne ovat ne ydinkysymykset. Minulla on vielä se asia, että kasvun kannalta luottamuksen palauttaminen on tässä tosi tärkeätä. Kuluttajan pitää luottaa tulevaisuuteen, ja se pitää ansaita. Näillä toimenpiteillä, mitä nyt on tehty, on myöskin horjutettu aika paljon sitä. Kaksi kysymystä koskien kuntasektoria: Toinen koskee sitä, että nyt kun työllisyyden menot ovat työttömyysturvan osalta kasvaneet 470 miljoonasta 740 miljoonaan tänä vuonna ja kun siirto oli alimitoitettu, niin miten hallitus aikoo toimia tässä. Toinen kysymys koskee tätä sidosryhmäasiaa, 10 prosentin raja on määritelty. Nyt kun Tampereen valtuustossa kysyin tätä, niin siellä annettiin ymmärtää, että sieltä jäisi jätehuolto pois. Onko joitain muitakin muutoksia tulossa tähän asiaan? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-24T17:53:02,2025-09-24T17:54:27,Hyväksytty,1.1 2025_84_622,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Ja sitten vielä edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_623,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, rouva puhemies! Minä toivoisin, että me voitaisiin katsoa vähän positiivisemmin eteenpäin. Tässä keskustelussa ministeri Marttisen aloituspuheenvuoroa lukuun ottamatta ei kukaan ole puhunut edes siitä, että me eilen saatiin tieto, että todennäköisesti yhdellä meidän keskeisellä sektorilla eli telakan rakentamisessa meillä saattaa olla 20 000 ihmiselle, jotka siihen klusteriin kuuluvat, [Välihuutoja vasemmalta] kymmeneksi vuodeksi töitä. Tämä on aivan valtavaa. Sitten täällä on puhuttu investoinneista. Paasi käytti hyvän puheenvuoron tekoälystä ja siirtoteknologiasta, Aalto-Setälä puhui näistä vihreän siirtymän investoinneista. Sen lisäksi meillä on akkuteollisuusinvestointeja, meillä on tulossa alumiinitehdas, meillä on vaikka mitä. Täytyy nähdä vähän pidemmälle ja positiiviseen suuntaan. Ja sekin, että me ollaan saatu käännettyä ihmisten ostovoima kasvuun riippumatta siitä, haluavatko he kuluttaa vai säästää vai maksaa vanhoja velkoja, on aivan loistava asia verrattuna siihen, kun se viime vaalikaudella putosi kuusi prosenttia. [Matias Mäkynen: Tekö sen nostitte? — Vasemmalta: Mistä se inflaatio tuli viimeksi?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-09-24T17:54:27,2025-09-24T17:55:35,Hyväksytty,1.1 2025_84_624,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Ja sitten ministereitten vastaus. — Ministeri Marttinen. Riittääkö kolme minuuttia? — No viisi., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_625,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Matias,Marttinen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia paljon, arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia kansanedustajille hyvästä keskustelusta, vaikka ehkä en pystykään yhtymään aivan kaikkiin huomioihin, mitä keskustelun aikana on tuotu esille. Täällä edustaja Perholehto jo aikaisemmin — hän on tainnut valitettavasti poistua — viittasi vielä tähän työllistymissetelin ja oppisopimuskoulutuksen yhteyteen. Olen täysin samaa mieltä siitä. Nimenomaan näitä konkreettisia työelämässä, työpaikoilla tapahtuvia oppimisen malleja pitäisi meillä Suomessa vielä paljon voimakkaammin myös kehittää. Todennäköisyys siitä, että työpaikka säilyy, sellainen vahva osaaminen ja koulutus, näitä me nimenomaan tässä mallissa käymme läpi. — Pitääkin tämä tarkastusvaliokunnan raportti ottaa sitten iltalukemiseksi taas jatkoa ajatellen. No, sitten täällä edustaja Bergbom otti esille yrittäjyyskasvatuksen. Juuri näin, samaa mieltä siitä. Onneksi kuitenkin on niin, että nuorten keskuudessa tutkimusten mukaan suhtautuminen yrittäjyyteen on vahvistunut erittäin paljon. Se on aika hienoa, että meillä kasvaa tässä maassa sukupolvi, joka suhtautuu niin avoimesti ja myönteisesti yrittäjyyteen. Eiköhän sieltä tule sitä seuraavaa polvea, joka pystyy taas luomaan tähän maahan paljon uutta. Luottakaamme kuitenkin nuoriin myös tässä asiassa. Edustaja Oinas-Panuma täällä kysyi, mitä keinoja työttömyyteen, sen torjuntaan, olisi. Toin niitä mielestäni aika laajasti tässä keskustelussa esille, kuten myös tämän työllistymissetelin nuorten osalta. Totta kai on niin, että talouskasvu, jonka kautta tulee taas vastaavasti avoimia työpaikkoja työmarkkinoille, on se kaiken a ja o. Totta kai julkisilla panostuksilla, palveluilla, tukitoimilla, voidaan tehdä täsmäkorjauksia, mutta jos talous ei vedä, hyvät kansanedustajat, niin eihän myöskään tätä kysymystä voida millään tapaa ratkaista. Sen takia laajasti talouskasvun edellytysten vahvistaminen on parasta työllisyyspolitiikkaa, mitä tässä maassa voidaan tehdä, ja sen puolesta me teemme joka päivä vastaavasti töitä. Sitten hankintalaki nousi ainakin edustajien Sarkkinen ja Lyly ja taisi olla muutaman muunkin puheenvuorossa. En mene vielä yksityiskohtiin. Meillä on lainsäädännön valmistelu aivan loppuvaiheessa, mutta olemme käyneet hyvin tarkasti läpi kuntien antaman palautteen ja tehneet tiettyjä täsmämuutoksia tähän ehdotukseen. Saatte kokonaisuuden tähän taloon myöhemmin tänä vuonna käsittelyyn, ja odotan sellaista hyvää ja reipasta keskustelua myös sen asian ympärillä. Se, että edustaja Sarkkinen ei täällä nähnyt tässä hankkeessa oikein mitään hyvää, ei sinänsä minua yllätä. Useimminhan vasemmisto ei nyt kovin myönteisesti suhtaudu vapaaseen markkinatalouteen ja vapaaseen kilpailuun, [Vasemmalta: Ohhoh! — Naurua oikealta] josta tässä nyt on siis myös kyse. Tässä ehdotuksessahan tullaan nyt laittamaan nimenomaan tiukemmat rajoitteet siihen, millä tapaa julkiset yhtiöt markkinassa voivat toimia. Mitä selkeämmät nämä pelisäännöt ovat markkinassa, sitä paremmin myös paikallisesti — ollaan sitten Vaasassa tai ollaan Joensuussa tai ollaan Jyväskylässä — paikalliset pk-yritykset ja yrittäjät voivat osallistua niihin julkisiin hankintoihin ja sitä paremmin myös vastaavasti se hankintojen verojalanjälki ja samoin työllisyysvaikutukset jäävät sinne alueelle. Kun tämä tehdään yhdessä, niin olen aivan vakuuttunut siitä, että tulokset ovat hyviä, ja tulen viemään tätä uudistusta eteenpäin määrätietoisesti. Arvoisat kansanedustajat! Ehkä viimeisenä edustaja Malmille toteaisin sen, että on totta, että metsäteollisuuden tilanne on varmasti meidän vientisektoreista kaikkein hankalin. Se on näin. Myös tullikysymys Yhdysvaltojen suuntaan iskee tällä hetkellä todella kurjasti metsäteollisuuden osalle. Samaan aikaan, arvoisat kansanedustajat: haluammeko me, että isänmaan lasi on puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä? Millä tapaa näin, sanotaan, pelotteleva puhe ja vastaavasti kaikkien uhkien maalaaminen julkisuuteen auttaa taas vastaavasti meidän taloutta kasvamaan, millä tapaa se auttaa vahvistamaan suomalaisten kuluttajien luottamusta omaan talouteen, miten se vie Suomea eteenpäin? Joten toivon, hyvät kansanedustajat, että voimme olla eri mieltä kysymyksistä, mutta kyllä tämä aika vaatii myös semmoista hyvin rakentavaa ja totta kai realistisen positiivista suhtautumista Suomen taloustilanteeseen. Ei sillä, että me ripottelemme tuhkaa päällemme, tämä isänmaa tästä minnekään lähde, mutta sillä, että teemme yhdessä töitä näiden kysymysten parissa, viemme Suomea yhdessä eteenpäin ja käymme rakentavaa ja hyvää keskustelua, tämä maa kehittyy paremmaksi, ja tähän työhön olen täysin sitoutunut. — Kiitos. [Vasemmalta: Mites sunnuntailisät, arkipyhät?]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-09-24T17:55:37,2025-09-24T18:00:45,Hyväksytty,1.1 2025_84_626,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten vielä ministeri Puisto, viisi minuuttia enintään. Sen jälkeen puhujalistaan.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_627,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Edelliseltä kierrokselta jäi vastaamatta myös kysymyksiin, joihin palaan nyt. Verotuki-instrumentit: Näissä parasta on se, että päästään tällaisiin win-win-ratkaisuihin. Esimerkiksi verohyvityksessä on se, että kun on jo tehty laitos, joka tulee toimintaan ja alkaa tuottaa voittoa, niin siitä sitten saa hyvitystä, jolloin se sekä mahdollistaa tuotantolaitoksen rakentamista että sitten fiskaalisesti se on järkevää. Tavoitteena on nimenomaan se, että pystyttäisiin tekemään sellaisia instrumentteja, millä luotaisiin uutta, mikä vaikuttaisi siihen, että nimenomaan tämä investointikynnys ylittyisi. Näissä on erilaisia sääntöjä myös projektien aloittamisesta, mikä tulee jo ihan EU:sta käsin, ja hankkeiden kirjo ja laatu on hyvin erilainen. Täytyy katsoa vielä erikseen tätä julkisuuslakikysymystä, mikä nostettiin esille. Tämä oikeastaan johtaa myös kysymykseen näistä yritystuista ja edustaja Tynkkysen nostamaan kysymykseen. Minä näkisin sen sillä lailla, että esimerkiksi tässä tietyssä hankkeessa, mikä oli nyt, ei pidä katsoa pelkästään sitä kategoriaa vaan myös sitä ikään kuin laatua ja vaikuttavuutta. Missä hyvänsä kategoriassa liikutaan, niin näkisin, että jos se vaikuttavuuden aste alkaa tippua, niin silloin kannattaa miettiä karsimista ja kritiikkiä. Näen, että se 40 miljoonaa euroa siitä oli aivan perusteltu. Tämä on yksi esimerkki siitä, että kun jotain tehdään, niin se aina tuppaa saamaan kritiikkiä. Sitten biokaasuun. Tämä energiaosasto on Multalalla ja verotuspuoli myös VM:llä, mutta siis näkisin, että biokaasussa esimerkiksi kysymykset, mitkä liittyvät todentamiseen ja sen tuomiin kustannuksiin, on yksi asia, mikä itseäni kiinnostaa kovastikin. Turve: Ilman muuta olen samaa mieltä siitä, että kasvuturve, kuiviketurve ovat todella tärkeitä ja kaikissa innovaatioissa, mitä tällä kentällä on, on paljon mahdollisuuksia. Olen siis huolissani huoltovarmuuden kannalta energiaturpeesta ja myös siitä, että kun puun saatavuus heikkenee, niin mikä vaikutus sillä sitten tulee olemaan. Sijoittamisesta, säästämisestä, yrittäjyydestä edustaja Bergbom käytti erinomaisen puheenvuoron. Näkisin siten, että erityisesti nuorten keskuudessa ihan tavanomainen säästäminen, sijoittaminen ja semmoinen tietynlainen sijoittajablogien ja muiden seuraaminen on ehkä yleistynyt. Tämä on sinänsä ihan hyvää kehitystä, ja se tuo tiettyä omavaraisuutta ja ajan kanssa näkyy myös ihan siellä meidän rahoitusmarkkinoiden puolella. Oli hyvä puheenvuoro ja pointti. Tekoäly, tärkeä asia näissä datakeskuksissa. Pitää kiinnittää enemmän huomiota niiden mahdollisesti tuomaan lisäarvoon, ja tätä kysymystä pitää tarkastella enemmän. Vaikka Eurooppa sinänsä on jäljessä Yhdysvaltoja ja Kiinaakin, niin minä näkisin, että tosiaankin meillä Suomessa on vahvuuksia esimerkiksi teollisessa AI:ssa, tekoälyssä, ja siinä, että pystytään tuomaan tätä laskentatehoa ja kvanttisiruosaamista ja tekoälyä yhteen — siinä on toinen asia. Kun olin Yhdysvalloissa viime viikolla, niin tämä kiinnosti oikeinkin kovasti. Tässä tosiaan on semmoinen tilanne, että kun tulee näitä erilaisia investointeja, ovat ne sitten datakeskuksia tai muita teollisia investointeja, niin tulee ikään kuin tämmöinen pukkihyppytilanne, että tarvitaan energiaa mutta sitten taas, jotta energiainvestointeja tulee, täytyy olla sitä kysyntää. Yritysrahoitukseen vielä — tätähän jo käsiteltiinkin — ja näihin erilaisiin kannustaviin veromalleihin: ilman muuta kannattaa katsoa mallia myös muista maista, niin kuin tässä verotiliasiassa oli kyse siitä, esimerkiksi Ruotsista tai Alankomaista, Virosta ja muualta ja hakea niitä erilaisia ratkaisuja. Ruuantuotanto: Siis ruuan vientiä pitää vahvistaa, ja se on myös huoltovarmuuskysymys ja todella tärkeä asia. Mutta yksi asia, mihin tällaisella ohjelmalla voitaisiin päästä, on esimerkiksi proteiinituotanto ja erilaiset uudenlaiset ratkaisut siinä, miten me pystytään proteiinituotantoa vahvistamaan Suomessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-09-24T18:00:48,2025-09-24T18:05:58,Hyväksytty,1.1 2025_84_628,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitokset ministereille. — Ja nyt mennään puhujalistaan. Edustaja Eerola., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_629,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on nyt tuonut eduskunnan käsittelyyn talousarvion, joka perustuu realistiseen tilannekuvaan, ja se tilannekuva ei ole kovinkaan kaunis. Velkaantumista hillitään, menot asetetaan tärkeysjärjestykseen, ja kasvua tuetaan työn ja yrittämisen kautta. Tämä ei ole mikään helppo tie, se on tässä kuultu näiden päivien aikana, mutta vastuullinen se on. Meillä on edelleen jotakuinkin suunnilleen kymmenen miljardin euron alijäämä, mutta ilman näitä hallituksen sopeutuksia, joita tässä salissa kovasti näiden päivien aikana on vastustettu, se olisi jo lähes kaksinkertainen — miettikää sitä. No, nyt suunta on kääntymässä ja joku sanoo ehkä, että jo käännetty, ja haluan uskoa, että velkaantuminen taittunee vuoden 2027 aikana, ja luottoluokituksen laskua pyritään myöskin sitten pysäyttämään. Tämä on välttämätöntä, jotta voimme turvata peruspalvelut, puolustuksen ja hyvinvointimme myös tuleville sukupolville, ja nyt kun sanon tuleville sukupolville, niin puhun jopa niistä sukupolvista, jotka eivät vielä ole syntyneet. Me perussuomalaiset korostetaan, että säästöjä tehdään toissijaisista menoista, ei esimerkiksi ruokaa tuottavasta maataloudesta, ei poliisista eikä puolustuksesta. Itäraja suojataan, kyberturvaa vahvistetaan, ja Puolustusvoimat saa historiallisen kuuden miljardin vahvistuksen. Turvallisuus ei ole vain menoerä, vaan koko Suomen perusta. Tässä vaiheessa korostan myös, että sisäinen turvallisuus kuuluu tähän palettiin myöskin, ja siitähän tänään OM:n ja erityisesti SM:n pääluokissa puhuttiin. Samalla työn verotusta kevennetään ja muun muassa autoilun ja ruuan kustannuksia lasketaan. Huvitti oikein, kun tänään luin Helsingin Sanomien pääkirjoitusta, missä kerrottiin, että bensa on liian halpaa. Tuli sellainen olo, että edes joku meidän vaalilupauksistamme on mennyt läpi. Jos bensa olisi nyt jostain syystä kalliimpaa kuin aiemmin, niin sitten tästäkin haukuttaisiin, että edes tätä vaalilupausta ette onnistuneet pitämään. Tämä, että se bensa on halvempaa kuin aiemmin ja ruuan kustannuksia leikataan ja näinpäin pois, on sitä suomalaisten arjen helpottamista. On rehellistä sanoa, että ilman työtä ja yrittämistä meillä ei ole myöskään varaa tähän hyvinvointiin. No, oppositiosta, mitä olen tässä nyt runsaasti kuunnellut näiden kahden päivän aikana, on tullut hyviäkin puheenvuoroja, mutta suurimmaksi osaksi, kun kysytään, mikä teidän vaihtoehtonne on, niin sitten sanotaan, että nyt keskitytään tähän hallituksen budjettiin, ja sitten kun joku sieltä vaihtoehtoa tarjoaa, niin se on usein vielä suuremmat veronkorotukset ja jopa nykyistäkin enemmän velkaa. No, se tie on kuitenkin jo kertaalleen käyty, ja sen tien kulkemisesta kun tulee se jälki sinne perään, niin on nähty, minkälaista jälkeä siitä tulee. Eli velkavuori kasvaa, ja sitten myöskin on romahduttava ostovoiman lasku. Tämä meidän linjamme on täysin toinen: säästöt ja rakenteelliset uudistukset, ja sitten se kasvu tulee sitä kautta, sitten kun se toivottavasti jossain kohtaa tulee. Arvoisa rouva puhemies! Suomen tulevaisuus ei rakennu tällaisella huikentelevalla idealismilla vaan vastuulla ja realismilla. Tämä budjetti ei lupaa mahdottomia, mutta se antaa kuitenkin perustan vakaalle taloudelle, vahvalle turvallisuudelle ja paremmalle tulevaisuudelle meille kaikille suomalaisille sitten tulevaisuudessa. — Kiitokset.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-09-24T18:06:08,2025-09-24T18:10:44,Hyväksytty,1.1 2025_84_630,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Edustaja Väyrynen poissa, edustaja Lindén poissa. — Edustaja Garedew.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_631,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yhteiskunnan tulevaisuus rakentuu loppuviimein aina perheiden varaan. Siksi näen hallituksen perhemyönteiset panostukset erityisen tärkeinä. Vuoden 2026 talousarvioesityksessä on suoraan lapsiin ja lapsiperheisiin kohdistuvia määrärahoja yhteensä noin 11,4 miljardia euroa — tämä on huikea summa. Määrä on 200 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Vaikka ikäluokat pienenevät, niin huomiota keskitetään enemmän niihin, joille tämä maa meidän jälkeemme jää. Työssäkäyvien vanhempien verohelpotusta eli työtulovähennyksen lapsikorotusta nostetaan 100 eurosta 210 euroon. Kahden vanhemman perheissä summa jaetaan vanhempien kesken, yksinhuoltajalle vähennys huomioidaan kokonaisuudessaan. On hyvä muistaa, että Marinin hallituksen aikana tätä lapsiperheitä tukevaa vähennystä ei ollut laisinkaan käytössä. Myös muut tämän hallituksen veronkevennykset lisäävät useimpien perheellisten ostovoimaa. Syntyvyyttä ja lapsimyönteisyyttä on tärkeä edistää monin eri keinoin. Poliittisilla päätöksillä on paljon merkitystä ja vaikutusta. Tärkeintä olisi saada lapsimyönteinen kulttuuri ja ilmapiiri, niin että nuoret parit haluaisivat ja uskaltaisivat saada lisää vauvoja. Tästä esimerkkinä äitiysavustukseen tehdään korotus 170 eurosta 210 euroon. Myös muiden lapsiperheiden etuuksien uudistamistarpeita tullaan kartoittamaan. Nämä kaikki vaikuttavat meidän tuleviin lapsiin ja nuoriin ja siihen, että me saadaan syntyvyyttä nousuun. Sen sijaan ministeri Grahn-Laasosen väläyttämää karmivaa sijaissynnytysten sallimista en missään tapauksessa kannata. Niitä ei tule laillistaa. Ne ovat kirjaimellisesti ihmiskauppaa. On erittäin hienoa, että perusopetuksen rahoitusta nostetaan hallitusohjelman mukaisesti, eli sitä nostetaan 200 miljoonalla tämän vaalikauden aikana. Kuntien vastuulle jää nyt kohdistaa nämä määrärahat perusopetuksen rahoituksesta tosiasiallisesti juuri sinne, mihin hallitus on ne tarkoittanut, eikä leikata sivistyspalveluista tai osoiteta sieltä rahoja kulttuuriin tai muuhun hömppään esimerkiksi viherideologian takia. Valtuustoissa on siis suuri vastuu tässä, mihin rahoja jaetaan. Arvoisa puhemies! Syntyvyys on laskussa, ja väestö on vaihtumassa suomalaisista ulkomaalaisiin. Meidän on tehtävä kaikkemme, että Suomi voisi olla perhe- ja lapsimyönteinen maa, jossa on hyvä ja turvallista perustaa perhe ja synnyttää ja kasvattaa lapsia. Tähän vaikuttavat yleinen turvallisuus, politiikkatoimet ja ilmapiiri, jossa lapsia ja perheitä arvostetaan. Lapset ovat erittäin kallisarvoinen lahja eivätkä todellakaan mikään taakka ilmastolle. Tehdään yhdessä kaikkemme, että Suomi voisi olla koko maailman lapsiystävällisin maa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-09-24T18:10:57,2025-09-24T18:15:17,Hyväksytty,1.1 2025_84_632,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_633,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kunnioitettu puhemies! Muutama sana turvallisuudesta ja isänmaan puolustamisesta. Arvoisat kollegat — siellä opposition puolella on varsin vähän väkeä tällä hetkellä, mutta sanon siitä huolimatta — meillä ei ole varaa horjua maanpuolustuksessa. Venäjän hyökkäyssota jatkuu, turvallisuusympäristömme on muuttunut, ja Suomella on vastuu liittolaisilleen. Demokratia ja tuntemamme järjestys vaativat puolustajansa. Siksi meidän on panostettava turvallisuuteemme vahvistaen Maavoimia, uusien materiaaleja ja turvaten kykymme vastaanottaa liittolaisapua. Hyvä oppositio, te kyllä puhutte turvallisuuden tärkeydestä, mutta turvallisuus luodaan vastuullisella taloudenpidolla sekä hallitulla velkasuhteella. Turvallisuutemme vaatii panostuksia, talouden ennakoitavuutta sekä laaja-alaista varautumista. Turvallisuuskysymys ei ole sellainen, josta voimme siirtää vastuun tulevaisuuteen ja muille. Meidän on oltava valppaina, varautuneita ja valmiita jo tänään. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-24T18:15:18,2025-09-24T18:16:53,Hyväksytty,1.1 2025_84_634,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_635,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään ovat hallinnonaloista olleet sosiaali- ja terveysministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö, ja sieltä jäi pari aihetta. Täällähän perinteisesti käydään välillä vähän tämmöistä julistuksenomaista keskustelua, mutta poimin joitain ehkä vähän konkreettisempia asioita. Niin sanottu kaksoisleikkuri kohtelee hyvinvointialueita epätasa-arvoisesti. Väestön väheneminen vie rahoitusta alueelta lähteviin liitetyn tarpeen perusteella mutta myös väestöperusteella. Esimerkiksi meiltä Etelä-Savosta lähtevät ovat nuoria ja terveitä ja meille jäävät ovat entistä useammin iäkkäitä ja monisairaita. Samaan aikaan väestöä kasvattavat alueet saavat lisää rahoitusta myös tarveperusteella ja väestönkasvun perusteella, vaikka tulijat ovat nuoria ja terveitä ja he käyttävät lähes kokonaan YTHS:n ja työterveyshuollon palveluja. Lisäksi väestöään kasvattavilla alueilla on myös runsaasti yksityisiä palveluja, merkittävästi enemmän kuin meillä itäisessä Suomessa. Tällä tavoin alijäämäisten alueiden rahat valuvat kasvukeskuksiin ja niiden ylijäämä taas vähentää alijäämäisten alueiden rahoitusta. Tasapainoa ei tule alijäämäisille alueille tällä mallilla koskaan. Arvoisa puhemies! Suomalaisten lääkehuolto on vaarassa hallituksen esitysten seurauksena. Ministeri Grahn-Laasonen totesi tänään, että hallitus on tehnyt kauan odotetun esityksen apteekkitoimialan kokonaisuudistuksesta. Hän unohti siitä yhden keskeisen tekijän. Kyseessä on kaupan keskusliikkeiden kauan odottama uudistus. Kukaan muu sitä ei ole juurikaan kaivannut. Arvoisa puhemies! Apteekki on yleensä ensimmäinen avun hakemisen paikka, kun sairastumme. Vakavammat tilanteet hoidetaan suoraan terveysasemilla ja päivystyksissä. Apteekit hoitavat kansanterveyden kannalta keskeisen lääkehuollon ja asiantuntijaneuvonnan toimintavarmasti ja asiantuntevasti pienimmistä kirkonkylistä kaupunkeihin kautta maan. Suomessa reseptilääkkeet ovat apteekkien kautta saatavissa läpi maan. Harvassa muussa maassa tilanne on yhtä hyvä. Hallitus on tekemässä lakimuutoksia, jotka lopettaisivat apteekit useista maaseutukunnista ja entisistä kuntataajamista, kuten myös useista lähiöistä. Tämä johtuu siitä, että hallitus kaavailee myydyimpien itsehoitolääkkeiden, kuten särky- ja närästyslääkkeiden, siirtämistä kauppoihin, ja samaan aikaan se on heikentämässä sivuapteekkitukea. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä on kyse vaarallisesta leikistä ihmisten terveydellä. Hallituksen toisessa vaakakupissa painaa kuitenkin enemmän kaupan keskusliikkeiden halu päästä kuorimaan kermat itsehoitolääkkeiden myynnillä. Tämän hintana on haja-asutusalueiden ja pienten taajamien apteekkipalvelujen katoaminen ja lääkehaittojen kasvu, kun ammattilainen ei ole neuvomassa ja tarkistamassa lääkityksen kokonaisuutta. Väärin yhdisteltynä itsehoitolääkkeet voivat olla jopa hengenvaarallisia. Tämä osuu erityisesti ikäihmisiin, joiden mahdollisuudet palvelujen perässä liikkumiseen ovat rajalliset. Ruotsissa siirrettiin jo parasetamolia sisältävät särkylääkkeet takaisin kaupoista apteekkeihin, kun lääkemyrkytykset lisääntyivät. Hinnatkaan eivät ole länsinaapurissa olennaisesti laskeneet. Näitä kaupan keskusliikkeiden bisneksen kannalta edullisia muutoksia perustellaan usein lääkkeiden hinnoilla. Tutkimusnäyttöä ei kuitenkaan ole, että itsehoitolääkkeiden hinnat laskisivat siirtämällä ne kauppoihin. Jos itsehoitolääkkeiden hintoja halutaan alentaa, se voidaan tehdä nykymallin puitteissa ilman lääkehuollon vaarantamista. Moni myös väittää, että vapauttamalla apteekkijärjestelmä kokonaan lääkkeiden hinnat laskisivat. Reseptilääkkeiden hintoja ei päätä kuitenkaan apteekkari, vaan ne säädetään valtioneuvoston asetuksella ja ovat kaikkialla Suomessa samat. Itsehoitolääkkeidenkin hintojen enimmäis- ja vähimmäismäärät säädetään valtioneuvoston toimesta. Arvoisa puhemies! Hallituksen olisikin syytä laittaa terveys rahan edelle ja keskittyä toimivan apteekkijärjestelmän kehittämiseen sen rapauttamisen sijaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-09-24T18:16:59,2025-09-24T18:21:13,Hyväksytty,1.1 2025_84_636,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Honkonen poissa. — Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_637,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Muutama ajatus tästä kokonaistilanteesta: Yksi asia, mistä usein myöskin niin sanotusti toriparlamenteissa puhutaan, on se, että kun hallitus on jo tehnyt noin kymmenen miljardin talouden tasapainottamiset, niin siitä huolimatta julkinen velka edelleen kasvaa, ja kasvaa kohtuullisen nopeasti myös tässä budjetissa. Ehkä tunnistan viisi sellaista haastetta, jotka meillä ainakin tällä hetkellä tässä yhteiskunnassa on, jotka suoraan vaikuttavat siihen tilanteeseen, missä me olemme: Ensimmäinen on sinänsä positiivinen asia: Se on se, että meidän väestö ikääntyy. Sitähän me olemme tavoitelleet, että ihmisten elinikä paranee, mutta se myös tarkoittaa, että meillä työikäisen väestön määrä vähenee noin 10 000—15 000 ja sitten taas hoivaikäisen väestön määrä kasvaa, ja se tarkoittaa, että meidän täytyy sotemenoja vuosittain aina lisätä huomattava määrä, koska meidän palvelutarve kasvaa. Työperäisellä maahanmuutolla voimme paikata tätä työikäisen väestön vähentämistä, kuten on tehtykin, ja sitä linjaa tulee jatkaa. Se on ensimmäinen haaste. Toinen haaste on se, että vaikka tässä salissakin puhuttiin muutama vuosi sitten, että nollakorkoaika on jäänyt pysyväksi eli meillä ei ole tätä korko-ongelmaa, niin no, nyt me tiedetään, että meillä on yli kolmen miljardin korkomenot valtiolla, mikä suoraan vaikuttaa siihen alijäämään, joka meillä on. Kolmantena on tämä erittäin haasteellinen geopoliittinen tilanne: Se on itsestään selvää, että kaikki Venäjän läntiset naapurimaat ovat kärsineet tästä Ukrainan sodasta taloudellisesti merkittävästi ja Suomi yhtenä niiden joukossa, ehkä jopa ihan kärkipäässä. Jos ajatellaan vaikka Etelä-Karjalaa, niin siellä menetetään pelkästään kaupallisena menetyksenä miljoona euroa päivässä, koska raja on kiinni. Se on tietysti täysin välttämätöntä, että raja on kiinni, turvallisuuspoliittisista syistä, mutta totta kai tämä tilanne on vaikuttanut, ja me emme voi siihen vaikuttaa, emmekä voi myöskään vaikuttaa siihen, koska tämä Ukrainan kriisi ratkeaa. Tietysti ennen kaikkea kotimaan turvallisuuden takaaminen ja isänmaan aseman vahvistaminen on kaikkein tärkein asia, mutta tämä on yksi asia, joka meille vaikuttaa. No, neljäs asia ovat sitten nämä Trumpin tullit, jotka ovat muuttaneet ajattelutapaa niin, että tästä vapaakaupasta ollaan siirtymässä entistä voimakkaammin protektionistiseen järjestelmään, ja Suomen kaltaiselle maalle, jolla 40 prosenttia bkt:stä tulee viennistä, se on tietysti haitallista aina kun vapaakauppa tiukkenee. Sitähän pystyttäisiin jonkun verran kompensoimaan sillä, että EU:n sisämarkkinoita vahvistettaisiin, ja tätä työtä on koko ajan tehty. Myöskin itse yritin sitä osaltani tehdä silloin kun olin ministerin tehtävissä, mutta se on myöskin sitkeää työtä. Sitten viidentenä nostan sen, että myöskään meidän lähtötilanne ei ole ollut niin hirveän helppo, eli meillä oli myös tällaista reformivelkaa. Me oltiin jääty jälkeen siitä, mitä muissa Pohjoismaissa oli, mikä näkyy ennen kaikkea työllisyysasteessa. Nyt me ollaan uudistettu työmarkkinoita. Ne ovat olleet paikka paikoin vähän turbulenttejakin uudistuksia, mutta uudistuksia on joka tapauksessa saatu aikaan. Sitten meillä on huomattavat tk-panostukset, jotka ovat erittäin iso juttu. Me sujuvoitetaan lupakäsittelyä ja kevennetään byrokratiaa, eli pyritään tekemään niitä asioita, joilla meidän omaa kilpailukykyä vahvistetaan. Tämä oman kilpailukyvyn vahvistaminen on ihan välttämätöntä, koska me elämme nyt semmoisessa maailmanajassa, että kasvavia markkinoita ei ainakaan meidän lähialueella niin hirveästi ole, ja se kilpailukyky on vieläkin tärkeämpi. Arvoisa rouva puhemies! Siihen päätän, että kyllä tämä työllisyysasteen nosto on kaiken a ja o. Meillä on ymmärtääkseni yhteisesti poliittisesti sovittu tavoite siitä, että me oltaisiin vuonna 2031 80 prosentin työllisyysasteessa, ja se on se työllisyysaste, jolla me pystytään kestävästi hyvinvointipalvelut rahoittamaan. Kyllä tässä siinä mielessä Suomi on ihan aidosti vakavassa paikassa, että tämä suunta on saatava kääntymään ja meidän on oltava entistä kilpailukykyisempiä kansainvälisillä markkinoilla, jotta me voidaan taata meidän kansalaisille ne hyvät koulutus- ja terveyspalvelut ja kohtuullinen sosiaaliturva, minkä me kaikki haluamme myös tapahtuvan.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-09-24T18:21:21,2025-09-24T18:26:29,Hyväksytty,1.1 2025_84_638,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Edustaja Kvarnström poissa, edustaja Harakka poissa. — Edustaja Juvonen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_639,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kansanedustajat! Tämä käsittelyssä oleva hallituksen budjetti on tasapainoinen, hyvä ja vakaa tässä epätasapainoisessa ja epävakaassa maailmassa, kun maailman myrskyt ovat koetelleet meitä, koronavuodet kasvattivat hoitojonot, ja Venäjän hyökkäyssodalla on globaalit vaikutukset. Kaiken tämän keskellä budjetti on hyvä, tasapainoinen ja vakaa. Ja kaiken tämän keskellä meiltä odotetaan luottamusta ja resilienssiä pitää huolta turvallisuudesta ja sen tunteesta, luoda luottamusta tulevaisuuteen, uskoa siihen, että kyllä me Suomessa ja me suomalaiset pärjäämme. Tämä kaikki tässä epävakaassa maailmantilanteessa. Hallitus tekee kaikkensa tukeakseen talouskasvua, sillä se on välttämätöntä Suomen ja suomalaisten menestymiselle ja pärjäämiselle. Päättäjien on huolehdittava palveluiden säilymisestä mutta myös maamme turvallisuudesta, joka nousee esiin entistäkin tärkeämpänä asiana. Hallitus satsaa kasvutoimiin, jotka tukevat työtä, yrittäjyyttä ja investointeja. Yrittäjäperheestä tulleena koen toimet erittäin tärkeinä. Yrittäjät luovat työpaikkoja ja tekevät pitkää työpäivää. Ei näistä asioista käy kiistäminen. Arvoisa puhemies! Hallitus haluaa vahvistaa suomalaisten ostovoimaa: pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään, työtulovähennyksen lapsikohtaista korotusta kasvatetaan ja ylin marginaaliveroaste alennetaan noin 52 prosenttiin. Hallitus investoi liikenneyhteyksien parantamiseen ja panostaa osaamiseen sekä tutkimukseen ja kehitykseen. Rakennusalaa vauhditetaan, ja pienyrittäjien työllistämismahdollisuuksia parannetaan. Työttömyys on ilmiö, jota ei saa ohittaa ilman toimenpiteitä. Hallitus tekee kaikkensa, jotta yhä useampi työtön saisi töitä. Nuorten työttömyys kouraisee vatsanalasta, sillä kukapa meistä ei tuntisi nuorta, joka ei kuluneena kesänä löytänyt kesätöitä. Vanhempana ja isovanhempana tuntee olonsa voimattomaksi, kun kesätöistä innostunut nuori jäikin vaille työhaastattelukutsua. Olen tehnyt Espoon kaupunginvaltuustossa toimiessani aikoinaan valtuustoaloitteen, jolla nuorten työllistymistä edistettiin niin sanotun kesäsetelin ikärajaa laskemalla 16 ikävuodesta 15 vuoteen. Tämä kesäseteli auttaa nuorta työllistymään. Kaupungin myöntämä seteli on mahdollistanut monen nuoren ensimmäiset työpaikat. Olen myös täällä eduskunnassa nostanut tätä kesäseteli-ideaa usein esiin, ja iloitsen suuresti siitä, että hallitus varaa 30 miljoonaa euroa nuorten työllistymisseteliin painottaen juurikin niitä nuoria, joilla ei ole kertynyttä työhistoriaa tai koulutusta. Työllistymissetelin avulla halutaan mahdollistaa tuhansien nuorien pääsy työelämään, mutta toki meidän tulee myös tukea ja kannustaa jokaista nuorta hankkimaan ammattikoulutusta, joka on avain työelämään. Oma ammatti on tavoittelemisen arvoinen asia. Oma ammatti on ylpeys. Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan muodostaa turvallisuusuhan Eurooppaan. Talousarvioesitys vuodelle 2026 sisältää kuuden miljardin euron uudet tilausvaltuudet puolustuksen materiaalihankintoihin, ja samalla käynnistetään Maavoimien uudistaminen. Hallitus panostaa siihen, että velkasuhde vakautetaan hallituskauden loppuun mennessä, mutta työ ei lopu kuitenkaan siihen. On aivan varmaa, että Suomen julkisen talouden perustan korjaamista on jatkettava tulevilla vaalikausilla, ja me puhumme täällä eduskunnassa velkajarrusta, johon sitoutumiseen hallitus toivoo kaikkia eduskuntapuolueita. Meillä ei ole varaa siihen, että maamme luottoluokitus heikkenisi. Jotta velkasuhde saataisiin laskuun, hallitus on päättänyt noin yhdeksällä miljardilla eurolla julkista taloutta vahvistavista toimista. Toimia on jatkettava, ja velkasuhteen vakauttaminen vaalikauden loppuun mennessä edellyttää julkisen talouden vahvistamista vielä noin yhdellä miljardilla eurolla vuoteen 27 mennessä. Mistä säästetään lisää? Meille perussuomalaisille mieluisia säästökohteita on yhteensä 50 miljoonan euron lisäsäästö kehitysapuun ja kotoutumiseen. Näistä on jo leikattu tällä kaudella mittavasti, elikkä kyseessä on suuri kokonaisuus. Haittaveropaketti, johon kuuluu esimerkiksi alkoholi ja nikotiini, on myös hyvä lisäsäästökohde. Hallitus toivoo, että suomalaisten luottamus tulevaisuuteen säilyy, ja on asioita, joista ei voida enää säästää. Vauvaperheille kohdennetun äitiyspakkauksen arvoa nostetaan 40 eurolla. Opiskelijoiden ateriatuen tasoa nostetaan. Hallitus ei halua kohdistaa lisäsäästöjä sosiaaliturvaan, lapsiperheiden tai eläkkeensaajien etuuksiin tai sosiaali- ja terveyspalveluihin, ja säästöjä ei tule myöskään ruokaa tuottavaan maatalouteen ja luonnonsuojeluun. Hallitus tekee ja toimii, jotta Suomi ja suomalaiset pärjäävät ja voivat hyvin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2025-09-24T18:26:41,2025-09-24T18:31:58,Hyväksytty,1.1 2025_84_640,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Kaarisalo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_641,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Puhuimme tänään sosiaali‑ ja terveysministeriön hallinnonalan yhteydessä ennen kaikkea perustuslain kansalaisille turvaamasta oikeudesta hoitoon, hoivaan ja turvaan. SDP on koko kuluvan kauden aikana vaatinut, että sosiaali‑ ja terveydenhuoltoon kohdistetuista leikkauspäätöksistä tehtäisiin kattavat vaikutusarviot, koska keskeinen huoli on ollut, että vaikutukset osuisivat kohtuuttomalla tavalla samoihin kotitalouksiin ja samoihin ihmisiin. Nyt tietoa on vihdoin saatu, kun STM julkaisi eilen ensimmäisen arviointimuistion jo tehtyjen leikkausten ja tulevan toimeentulotukiuudistuksen vaikutuksista. Leikkaukset ovat kohdistuneet vielä ennakoitua voimakkaammin kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. On myös käynyt selväksi, ettei toimeentulotuki ole enää pystynyt kompensoimaan muihin etuisuuksiin tehtyjä leikkauksia. Kun huomioidaan tuleva toimeentulotuen uudistus, joka siis käytännössä tarkoittaisi leikkauksia tähän viimesijaiseen turvaan, lopputulemana köyhyys Suomessa kasvaa entisestään. Viimeisimmän arvion mukaan lapsiköyhyys tulee koskettamaan yli 30 000:ta lasta ja nuorta, ja juuri tätä ministeriön omassa muistiossa kehotetaan erityisesti välttämään. Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esille tässä yhteydessä myös sen, että hyvinvointialueiden tilanne on monin paikoin kohtuuton, ja on käynyt selväksi, ettei alueita kohdella tasa-arvoisesti. Esimerkiksi Keski-Suomessa hyvinvointialueen talouden tila on katastrofaalinen ja alueella tehdään kaikki mahdollinen säästöjen aikaansaamiseksi. Siitä huolimatta tavoitetta leikata menoja 50 miljoonalla eurolla joka ikinen vuosi tämän vuosikymmenen loppuun saakka voidaan pitää kohtuuttomana. Se tarkoittaisi toimintojen ja palvelujen epätarkoituksenmukaista alasajoa, henkilöstön lomautuksia ja irtisanomisia ja tilanteita, joissa ihmisten perustuslain mukaisia oikeuksia ei voida enää turvata. Tilanteen kohtuuttomuutta lisää se, että rahoituspäätöksiä on parin viime vuoden aikana tehty virheellisten diagnoositietojen perusteella. Kyse on jopa 45 miljoonasta eurosta, ja tämä summa on valtava. Se selittää myös suuren osan hyvinvointialueelle kertyneestä alijäämästä. Mielestäni on käsittämätöntä, että nyt alue joutuu hakemaan tätä rahoitusta valtiolta oikeusteitse. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä hyvää on se, että esimerkiksi turvakotien rahoitusta vahvistetaan ja nuorten huumekuolemien ehkäisyyn osoitetaan määrärahoja. Olen kuitenkin huolestunut siitä, että samaan aikaan tässä salissa on tänäänkin kuultu, kuinka esimerkiksi lapsiköyhyyden kasvattaminen on talouden sopeutuksesta aiheutuva välttämätön paha. Se on mielestäni käsittämätöntä. Miksi näin? On ollut täysin poliittinen arvovalinta alentaa miljardilla eurolla kaikkein rikkaimpien ja ministerin tuloluokkaan kuuluvien verotusta. On ollut täysin poliittinen arvovalinta alentaa suuryritysten verotusta. Oli poliittinen arvovalinta tukea suuria monikansallisia terveysyrityksiä. Näille valtaville menolisäyksille ja valtion kirstuun aiheutuneille menetyksille olisi ollut vaihtoehtoja. Arvoisa puhemies! Totean vielä loppuun, että meidän on turvattava jokaiselle suomalaiselle inhimillinen ja ihmisarvoinen vanhuus. Ikääntymisen on oltava turvallista. Se tarkoittaa, että kuntoutukseen, tarpeenmukaiseen asumiseen ja kotiin vietäviin ja toimintakykyä turvaaviin palveluihin on panostettava Teknologisia ratkaisuja on kehitettävä ja otettava käyttöön, mutta oleellista on, ettei sen varjolla etupainotteisesti leikata rahoitusta, ja juuri näin on nyt käymässä. Teknologian käyttöönoton varjolla leikataan vanhuspalvelujen rahoitusta 50 miljoonaa. Huomionarvoista on sekin, että tämä laskennallinen säästö viedään pois hyvinvointialueilta. Tämä on mielestäni ikääntyvien määrään ja palvelutarpeen kasvuun nähden lyhytnäköistä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-09-24T18:32:07,2025-09-24T18:36:56,Hyväksytty,1.1 2025_84_642,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Edustaja Kaunisto poissa, edustaja Werning poissa. — Edustaja Eskelinen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_643,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Toinen päivä menossa nyt sitten tätä talouskeskustelua ja työllisyyskeskustelua, joka on pääosassa ollut, ja aivan aiheesta. Olemme menossa Euroopan suurimman työttömyyden alueeksi. Todennäköisesti Espanjahan ajaa lokakuussa ohi. Heillä on vahva talouskasvu, ja meillä mennään toiseen suuntaan. Samoin talous kehittyy edelleen yhtenä Euroopan heikoimmista maista. Tätä kuvaa ei saada muuttumaan millään muulla kuin sillä, että saadaan työllisyys kasvuun. [Mikko Lundén: Näin on!] Aivan turha millään muulla keinolla, mutta nyt pitäisi löytää ne työkalut, millä ihmeellä se täällä paljon puhuttu nurkan takana odottava suhdanne ja kasvu tulee. Sitä ei ole kyllä näkyvissä. Paras oli, että kun tuolla sosiaalisessa mediassa tietysti myös keskustellaan, niin erään joukkueen troikka hyökkäsi kimppuuni ja ilmoitti, että tämä työttömyys onkin Lipposen vika, 98 on ollut yhtä alhaalla. Kiitin, että on hyvä, että näitä syyllisiä kaivellaan, mutta aika etäällä tämä oli, että 27 vuotta sitten on ollut näin alhaalla työllisyys. Tämähän ei pelkästään näy tuolla yrityssektorilla, vaan se näkyy myös tuolla kunnissa ja kuntataloudessa. Kuntien työttömyyden sakkomaksut olivat jo tämän vuoden elokuussa ennätyslukemissa, ja neljä kuukautta on vielä vuotta jäljellä, ja se rassaa esimerkiksi Joensuussa useilla miljoonilla lisää kaupunkimme taloutta. Ihan positiivisella jalalla lähteneiltä TE-alueilta loppuivat palkkatukirahat helmikuussa 25 eli tämän vuoden helmikuussa. Enitenhän tässä pelottaa tämän työttömyyden osalta se työttömyyden kuva. Esimerkiksi tuolla Itä-Suomessa pitkäaikaistyöttömyyden osuus alkaa olla jo 40 prosenttia — 40 prosenttia — ja siinä on iso osa nuorisotyöttömyyttä. Tämä työttömyyden rakenne on semmoinen, että tämän korjaaminen vaatii kyllä erityisiä työkaluja, puhumattakaan rakennusalan tilanteesta, jossa on 40 000 rakentajaa poistunut markkinoilta. No, sitten kuntataloudesta on aika vähän puhuttu. Taitaa olla lähes kaikissa kunnissa jonkunnäköiset säästökuurit päällä. Sitä tietysti rasittavat nämä jälkikäteistarkistukset soterahoituksen osalta, ja myös sitten kiinteistöverotuksen puolelta on tullut lisää laskua. Mutta ei ole puhuttu, että edelleen kumminkin valtionosuuksia leikataan. Nyt tämä leikkaus on 70 miljoonaa, ja sehän menee käytännössä sitten tuonne varhaiskasvatukseen ja koulutukseen ja nuorisotyöhön, joissa on sinänsä positiivisia asioita talousarviossa, pienten lasten tuntimäärien ja erityisen tuen osalta. Silloin kun soteuudistusta tehtiin, kunnat kovasti odottivat ja katsoivat tulevaisuutta, että päästään sitten keskittymään elinvoiman ja vetovoiman rakentamiseen. Ei nyt ole ihan näin käynyt tällä hetkellä. Meillä sitten myös sen lisäksi, että on elinvoima ja vetovoima, kyllä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä kunnat kantavat tällä hetkellä ison laskun. Jonkunhan se on hoidettava, mutta se rajapinta tällä hetkellä rahoituksen osalta on kyllä siirtynyt kunnille aika paljon. No, muutama sana tästä Itä- ja Pohjois-Suomesta, mieliaiheestani: Tietysti tavoitteet molempien ohjelmien osalta ovat hyvät — talouskasvu ja investoinnit — mutta tässä vain tahtoo olla se, että hallitusohjelmaan on kirjoitettu ohjelmat ja on valmisteltu ohjelmat ja se ohjelmatyö on tämän hallituskauden käynnissä, mutta taitavat aika vähiin jäädä ne konkreettiset toimenpiteet niitten osalta. Toivotaan, että lähettiläs Harri Broman pystyy toimenpideohjelmaa viemään eteenpäin. Siellähän on energiaverkkojen saavutettavuutta, investointeja ja myös sitten erilaisia alueellisia kokeiluja ja tukielementtejä. Mutta kun meillä on mittarit punaisena työllisyydessä ja yritysbarometreissa, niin kyllä tässä tämä aikajänne on pitkä odottaa, että jotain tapahtuisi. Kyllä me joku semmoinen, niin kuin hallitusohjelmassa oli Länsi-Suomen kasvupaketti, 140 miljoonaa, nyt tässä tarvittaisiin, mutta sitä ei ole näkyvillä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-09-24T18:37:07,2025-09-24T18:42:36,Hyväksytty,1.1 2025_84_644,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Edustaja Strandman poissa, edustaja Räsänen poissa, edustaja Kemppi poissa, edustaja Rasinkangas poissa. — Sitten edustaja Paasi. — Ei tarvitse juosta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_645,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Martin,Paasi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen talous ei ole kasvanut 17 vuoteen, koska Suomen tuottavuus ei ole kasvanut viimeiseen 17 vuoteen. Se ei ole kasvanut sen takia, että Suomeen ei ole investoitu viimeiseen 17 vuoteen muuta kuin seiniin. Suomeen ei ole investoitu, koska täällä on ollut liian jäykät työmarkkinat, liian korkea verotus, liian paljon byrokratiaa. Muualla on yksinkertaisesti ollut kannattavampaa tehdä asioita. Emme elä tyhjiössä. Ihmiskunnan tekeminen hakeutuu sinne, missä on kannattavaa tehdä. Bulkkituotantoa Kiinassa, startuppaamista Yhdysvalloissa ja byrokratiaa EU:ssa. Talous kasvaa siitä, että tehdään enemmän tai paremmin. Tuottavuuden kasvu on kaiken talouskasvun ydin — eli se, että aikaansaadaan enemmän, parempaa, vähemmällä. Tämä unohtuu helposti ekonomistien, kuvaajien ja virkamiesten tilastojen ristitulessa. Miten Suomeen sitten syntyy enemmän tuottavampaa tekemistä? Investointien avulla. Kun kotimaiset tai ulkomaiset yritykset tai sijoittajat investoivat Suomeen jonkinlaiseen tekemiseen — joku myy tontin, toinen rakentaa hallin, kolmas tuotantolaitoksen — syntyy työpaikkoja, liikevaihtoa, voittoa, verotuloja ja Suomeen talouskasvua. Investointien haalimisen Suomeen tulisikin olla jokaisen hallituksen ykkösprioriteetti. No, miksi? Koska investoinneista syntyvillä verotuloilla maksetaan aivan kaikki: toimeentulotuet, terveydenhuollot, varhaiskasvatukset, peruskoulut, hyvinvointiyhteiskunnan infrastruktuurit, turvallisuus, kaikki. Investointien haalimiseksi Suomeen Suomessa pitää kansainvälisessä vertailussa olla kannattavaa tehdä ja yrittää. Siksi — siksi Orpon hallitus on purkanut byrokratiaa, joustavoittanut työmarkkinoita, laskenut veroja puolentoista miljardin edestä ja päättänyt 601 kasvutoimesta. Orpon hallituksen päätösten vaikutukset näkyvät kuitenkin vasta seuraavalla hallituskaudella, aivan kuten Marinin hallituksen vaikutukset näkyvät tämän hallituskauden aikana. Arvoisa rouva puhemies! On hyvää velkaa, ja on huonoa velkaa. Hyvä velka on investoitu johonkin tuottavaan tekemiseen. Se paitsi maksaa itsensä pois myös tuottaa voittoa uusiin investointeihin. Huonolla velalla taas rahoitetaan lähinnä kulutusta. Tällä hetkellä elämme kansakuntana velaksi — olemme eläneet viimeiset 17 vuotta. Tämä ei ole kestävää eikä vastuullista. Velan kasvu on siis pakko saada pysäytettyä. Marinin hallituksen aikana korkomenot olivat 0,8 miljardia vuodessa. Nyt samat lainat maksavat vajaa kolme miljardia vuodessa, vuoteen 2030 mennessä lähes viisi miljardia euroa vuodessa. Velan suhde bruttokansantuotteeseen on viimeisten 17 vuoden aikana kasvanut 30 prosentista lähes 90 prosenttiin. Yhteensä noin 36 miljardin sote‑, puolustus‑ ja korkomenot tulevat vääjäämättömästi kasvamaan edelleen. Noin kymmenen miljardin vuotuinen ylikulutus pitäisi siis leikata budjetin jäljellä olevasta 53 miljardin osuudesta. Se tarkoittaa noin 20—30 prosentin leikkausta budjettiin. Arvoisa puhemies! Hyvä oppositio, olemme siis erittäin vakavan edessä. Suomessa on paljon kasvun edellytyksiä, ja Orpon hallitus on vauhdittanut näitä entisestään. Emme kuitenkaan voi laskea talouskasvun varaan, vaikka kaikkemme sen eteen teemmekin. Olemme osa maailmantaloutta, jonka myrskyt tyrskyävät myös kotirannassamme. Siksi usko Suomen tulevaisuuteen perustuu myös siihen, että pystymme elämään suu säkkiä myöten, niin että jäljelle jäävät valtion keskeisimmät palvelut ja toiminnot saadaan turvattua. Kaikille kaikkea ei enää käy. Jokainen valtion menon leikkaus on raskas. Oppositio, mikäli hallituksen keinot eivät teille passaa, niin kertokaa siis suunnitelmanne. Helpot poliittiset irtopisteet eivät Suomea pelasta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Martin Paasi,911825,2025-09-24T18:43:19,2025-09-24T18:48:58,Tarkistettu,1.1 2025_84_646,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Kaunistola poissa. — Edustaja Rostila., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_84_647,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Onni,Rostila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Odottaessani puheenvuoroa olen kuunnellut opposition opetusta oikeanlaisesta taloudenpidosta sekä liiasta velkaantumisesta. Puheista on muistunut mieleen erään entisen lakimieskollegan nyrkkisääntö rikosjuttujen hoitamisesta: epäselvät asiat kiistetään ja selvät asiat sotketaan. Talous on monimutkainen ilmiö, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Suhdanteet vaihtelevat, maailmanpoliittiset olosuhteet vaihtelevat, vallitsee aitoa epäselvyyttä syistä ja seurauksista. Tässä voi syntyä kiusaus kiistää epäselvyys ja vierittää populistisesti kaikki hallituksen syyksi. Kuten nytkin, myös viime vaalikaudella valtiontalous oli vuodesta toiseen vahvasti alijäämäinen. Mutta selvä asia, jota oppositio ei pääse karkuun, on ero nollan ja kymmenen välillä. Edellinen hallitus, Marinin—Saarikon vasemmistohallitus, sai aikaan nollan euron säästöt. Tämä hallitus on nyt tehnyt säästöjä ja sopeutuksia yhteensä kymmenen miljardin euron edestä. Tämä on selvä asia. Lapsikin ymmärtää, että kymmenen on enemmän kuin nolla. Selvää on myös se, että nolla ei vaadi mitään. On helppoa saada nolla, on helppoa tehdä tyhjä paperi. Normaalissa elämässä, ei välttämättä siis politiikassa, kymmeneen asti päässyt ansaitsee suuremman kiitoksen kuin nollakerhoon yltänyt. Kymmenen ei välttämättä vielä riitä, mutta on vähintäänkin kummallista, jos omalla vuorollaan nollasuoritukseen yltäneet huutavat kovaan ääneen kymmenen pienuutta. Se ei ole vain kummallista, se on selvän asian sotkemista. Palatakseni alun muisteluun rikosjuttujen hoitamisesta on ehkä paikallaan kertoa, millaisissa tapauksissa tätä ”epäselvät asiat kiistetään, selvät asiat sotketaan” ‑taktiikkaa käytettiin: sitä käytettiin silloin, kun tekijästä ei ollut juurikaan epäselvyyttä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Onni Rostila,1500,2025-09-24T18:49:08,2025-09-24T18:51:54,Hyväksytty,1.1 2025_84_648,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Edustaja Hoskonen poissa, edustaja Siponen poissa. — Edustaja Fagerström.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_649,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Noora,Fagerström,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2026 on vastaus siihen haasteeseen, jonka Suomen julkinen talous ja turvallisuusympäristö meille asettavat. Talousarvioesityksen perusviesti on selvä: meidän on samanaikaisesti huolehdittava julkisen talouden kestävyydestä ja varmistettava, että suomalaisilla on edellytykset hyvään arkeen, turvallisuuteen ja tulevaisuuteen. Me emme voi sivuuttaa sitä, että julkinen velka on kasvanut liian nopeasti. Hallituksen tavoitteena on taittaa velkasuhteen kasvu ja palauttaa luottamus Suomen julkiseen talouteen. Tämä on vaativa yhtälö aikana, jolloin talouskasvu on hidasta, väestö ikääntyy, ja kansainvälinen toimintaympäristö on poikkeuksellisen epävarma. Arvoisa rouva puhemies! Ennusteiden mukaan Suomen talouskasvu on lähdössä vihdoin käyntiin. Siksi kasvumyönteisyyttä tarvitaan juuri nyt. Vuoden 2026 valtion talousarviossa toimeenpannaan yli miljardin euron työn verotuksen kevennykset, kevennetään perintö- ja lahjaveroa sekä jatketaan vahvoja t&k-panostuksia. Työnteosta tehdään entistä kannattavampaa, ja yrittäjyyteen rohkaistaan ja kannustetaan esimerkiksi purkamalla haitallisia normeja. Kasvun osalta on näkyvissä hyviä merkkejä. Teollisuuden tilauskirjat täyttyvät, pörssissä menee hyvin, ja investointien määrä jatkaa kasvamistaan. Kuluttajien ostovoima on parantunut korkojen laskun ja palkkaratkaisujen myötä, ja ensi vuonna voimaan astuvat veronkevennykset vahvistavat ostovoimaa entisestään. Toki täytyy toivoa, että ihmiset uskaltaisivat myös kuluttaa eivätkä vain säästää. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen eri vaiheissa päättämät sopeutustoimet vähentävät valtion budjettitalouden menoja yhteensä noin 3,5 miljardia euroa vuonna 2026. Hallitus siis määrätietoisella tavalla taittaa velkaantumiskehitystä ja pitää kiinni tavoitteestaan julkisen velkasuhteen vakauttamiseksi vaalikauden loppuun mennessä. Tätä ennen hallitus on jo päättänyt lähes kymmenen miljardin euron sopeutuksista. Sopeutustarve on kasvanut, kun puolustuksen ja hyvinvointialueiden tarpeet ovat kasvaneet. Samalla valtionvelan korkomenojen kasvu on ollut merkittävää. Vuonna 2026 korkomenot ovat 3,2 miljardia euroa, ja vuonna 2029 korkomenot kasvavat jo lähes 5 miljardiin euroon. Vielä vuonna 2022 korkomenot olivat 0,8 miljardia euroa. Ilman Orpon hallituksen määrätietoisia sopeutustoimia velkaantuminen jatkuisi voimakkaammin, joten on erittäin tärkeää, että hallitus pyrkii katkaisemaan velkakierteen ja siirtämään Suomen talouden kasvaville urille. Arvoisa rouva puhemies! Jo itse hallitusohjelma on vahva työn, yrittäjyyden ja kasvun ohjelma. Itse olen erityisen iloinen siitä, että hallitus edistää yrittäjämyönteisyyttä ja tukee pienyrittäjiä. Hallitus takaa nopeammat maksut yritysten välillä, parantaa toiminimiyrittäjien luototusta ja mikroyrittäjän rahoituksen saatavuutta. Omistajavaihdoksista tehdään sujuvampia. Hallitus selvittää keinoja helpottaa yritysten sukupolven- ja omistajavaihdoksia liiketoiminnan jatkumisen turvaamiseksi. Työttömyysturvaa selkeytetään, jotta yrittäjäksi ryhtyminen helpottuu. Lisäksi hallitus selvittää Viron yrittäjätilimallia ja ennen kaikkea kehittää YEL-järjestelmää, minkä myötä eläkemaksut sidotaan selkeämmin todellisiin tuloihin. Tämä on erittäin tärkeä uudistus, sillä YEL-maksut ovat perustuneet kuvitteelliseen työtuloon, joka ei monessakaan tapauksessa ole realistinen kuvaus yrittäjän saamasta korvauksesta omasta työstään. Erityisen tyytyväinen olen yrittäjänä myös siitä, että hallitus keventää yhteisöveroa 20 prosentista 18 prosenttiin vuoden 2027 alusta. Hallituksen kasvutoimia on lukuisia, ja niistä voi olla ylpeä. Esimerkiksi paikallinen sopiminen, poliittisten lakkojen rajaaminen, vientivetoinen palkkamalli, ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen, yhteistoimintalain soveltamisrajan nosto, määräaikaisuuksien ja irtisanomisen helpottaminen rekrytointirohkeuden lisäämiseksi, takaisinottovelvollisuuden poistaminen pienistä yrityksistä ja lomautusilmoitusaikojen lyhentäminen ovat esimerkkejä hallituksen läpiviemistä toimista, jotka edistävät kasvua ja nostavat Suomen uusille urille. Lisäksi olen erittäin iloinen siitä, että hallitus ottaa käyttöön työllistymissetelin, joka tuo tuhansille, etenkin vaikeassa asemassa oleville, nuorille ensimmäisen mahdollisuuden työelämään. Meidän on tuettava nuoria, jotta he oppivat toimimaan niin työelämässä kuin muualla yhteiskunnassa. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus tekee kaikkensa Suomen talouden kuntoon laittamiseksi. Tarvitsemme siihen kasvua, työtä ja yrittäjyyttä. Juuri näitä asioita myös vuoden 2026 talousarviossa painotetaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Noora Fagerström,1490,2025-09-24T18:52:05,2025-09-24T18:57:18,Hyväksytty,1.1 2025_84_650,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Wallinheimo poissa. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_651,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vähän yhteenvetoa, kun tuossa debatissa pitää niin nopeasti niitä asioita tuoda esiin, että sitten ei pysty niitä perustelemaan niin laajasti kuin ehkä olisi tarpeen niitten asioitten avaamiseksi. Arvoisa rouva puhemies! Tosiasia on, että meillä on tällä hetkellä 311 000 työtöntä työnhakijaa viimeisten tilastojen perusteella, ja se, mikä on huolestuttavaa, on se, että sen piirissä on 129 000 pitkäaikaistyötöntä. Se on 41 prosenttia koko työttömien määrästä, eli puhutaan todella isosta määrästä ihmisiä. Sieltä on todella pitkä matka takaisin työelämään. Sitten kun meillä samaan aikaan työttömien keskuudessa pitäisi aktivoida työelämään, niin 79 000 työtöntä oli elokuussa aktivointitoimissa. Se on noin neljäsosa tästä koko määrästä, mutta se on vähentynyt 29 500:lla edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Eli todella nyt juuri, kun tarvittaisiin enemmän toimia aktivointiin, tämä määrä on laskenut. Ja sitten nuorisotyöttömyys eli alle 30-vuotiaitten työttömien määrä on 68 000. Siinä mielessä tähän 68 000:n kohderyhmään on tämä seteli, joka on myös palkkatuettua työtä, ihan tervetullut, mutta jos sitä suuruusluokkaa arvioidaan, niin ehkä joka kymmenes näistä alle 30-vuotiaista voi saada sen. Sinä mielessä ollaan hyvää kohtaa korjaamassa. Mutta se mittaluokka: jos on yli 300 000 työtöntä ja aktiivitoimet ovat pudonneet melkein 30 000:lla ja sitten muutamalla tuhannella paikataan, niin se ei avaa sitä sillä tavalla kuin juuri nyt pitäisi tehdä, eli työmarkkinoille pitäisi saada ihmisiä helpommin. Sitten tässä vielä on paljon puhuttu siitä, että laskennallisesti satatuhatta työpaikkaa olisi tulossa. Sille on laskettu kahden miljardin euron säästövaikutus julkiseen talouteen. Tosiasia on, että nyt taitaa olla niin, että kun niitä ei ole tullut, niin 3 miljardia on toteutumatta tästä äsken paljon puhutusta 10 miljardista. Eli meillä on aika paljon tällä puolella tehtävää. Avoimia työpaikkoja on vähän, todella vähän, ja jos sitä suhteuttaa työttömien määrään, niin joka avointa työpaikkaa kohti on kymmenen työtöntä työnhakijaa. Sitten kun tässä puhutaan tästä tilanteesta, niin meillä on todella vähän näitä aktivointitoimia. Siihen on aika monta syytä. Ja kun ne työllistämispalvelut, jotka tähän liittyvät, ovat nyt kuntien vastuulla, niin niiden osalta kunnilla ei ole rahaa. Ne käyttävät 740 miljoonaa tänä vuonna muun muassa työttömyysturvan rahoitukseen, joka on suurempi kuin siirron yhteydessä oli arvioitu, ja siitäkin tulee alijäämä. Sitten tämä kuntien tilanne on se — mikä ei tänäänkään täällä keskustelussa ole tullut esiin — että ne tappelevat TE-palveluissa tavallaan samoista rahoista kuin varhaiskasvatus ja perusopetus ja näin poispäin, eli siellä ei sitä uutta rahaa ole jaettavissa. Sitten jos katsotaan tätä 740 miljoonaa euroa, noin kuntaveron näkövinkkelistä se on noin 0,6 veroprosenttia, eli puhutaan todella isosta kunnallisveroon vaikuttavasta asiasta. Ja sitten, kun se katsotaan vielä toisinpäin, niin verotulot ovat tässä mielessä vähemmän. Eli pitäisi päästä aktivoimaan näitä ihmisiä enemmän, ja silloin tulee koulutus kysymykseen, ja sitten pitää miettiä, minkälaisia koulutusmahdollisuuksia meillä on. Täällä on työvoimapoliittista koulutusta, työttömyysetuudella tuettua omaehtoista koulutusta, sivutoimista koulutusta, lyhytkestoista oppisopimuskoulutusta, muutosturvakoulutusta. Tosiasiassa kaikki nämä ovat tällaisia tilkkutäkkejä ja meidän pitäisi päästä vähän kokonaisvaltaisempaan koulutustarjontaan. Palkkatuettua työtä pitäisi saada enemmän aikaiseksi ja niin poispäin. Eli meidän pitäisi tälle puolelle laittaa vähän enempi resursseja, mitä on, ja niin, että työttömyysturvalla pystyisi kouluttamaan ihmisiä nyt, kun he ovat työttöminä. Silloin me luotaisiin polkua työelämään ja madallettaisiin työllistämiskynnystä. Tässä mielessä on paljon tehtävää. Ne ovat nyt jääneet tekemättä, koska rahoitus on alimittaisena siirretty kunnille. Kiitoksia. Tämä aika taitaa tulla täyteen, niin että otan seuraavan puheenvuoron. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-24T18:57:30,2025-09-24T19:03:10,Hyväksytty,1.1 2025_84_652,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Hopsu poissa. — Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_653,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun puhumme talousarviosta ja ylipäätään valtiontaloudesta, työllisyydestä, rahankäytöstä ja myös valtion prioriteeteista, niin se on hyvä hetki meille miettiä sitä, että me yhteiskunnassa joudumme tällä hetkellä vaikeiden talous‑ ja työllisyyslukujen vuoksi, jotka ovat perua puolentoista vuosikymmenen hitaasta, takkuilevasta kasvusta, tekemään vaikeita taloudellisia päätöksiä, vaikeita arvovalintoja sen suhteen, mihin rahaa riittää, mihin sitä voidaan laittaa. Nämä ovat niitä hetkiä, jolloin meidän pitäisi käydä laajaa yhteiskunnallista keskustelua esimerkiksi myös maahanmuuton ympärillä. Sitä me olemme nähneet tässä viimeisen kuukauden parin aikana aivan ennennäkemättömissä määrin pitkästä aikaa, eli ollaan puhuttu siitä, mitä maahanmuutto maksaa ja mitä se saa suomalaisille, suomalaiselle yhteiskunnalle, maksaa. Me ollaan saatu lukuja erilaisista sosiaaliturvaetuuksista, niiden käyttömääristä, käyttöasteista erilaisissa kansalaisuusryhmissä. Erityisesti niissä kansalaisuusryhmissä, joiden me tiedetään käyttävän tälläkin hetkellä hyvin paljon erilaisia kotoutumisen palveluita, kotoutumisen tukia, saavan sosiaalietuuksia, olevan vahvasti yliedustettuina erilaisissa ikävissä tilastoissa, samanaikaisesti näissä ryhmissä myös keskeisten tukien saanti on korkeaa ja toisaalta kotoutuminen, yhteiskuntaan integroituminen, on aivan erityisen vaikeaa useilla eri mittareilla. Erilaiset tuet koko ulkomaalaisväestölle: esimerkiksi toimeentulotuen saralla puhutaan jo noin 30 prosentin osuudesta kaikesta valtion maksamasta toimeentulotuesta. Samaan aikaan ulkomaalaisten osuus Suomen väestöstä on huomattavasti paljon pienempi kuin se 30 prosenttia — ainakin vielä. Olen itse korostanut sitä näkökulmaa, että jos se 30 prosenttia ei kuulosta vielä pahalta toimeentulotuen saralla, niin entäpä sitten, jos jatketaan samanlaisella kehityksellä kuin mitä nyt on nähty viimeisen seitsemän kahdeksan vuoden aikana: kymmenen prosenttiyksikön kasvu ulkomaalaisten, vieraskielisten keskuudessa toimeentulotuen saajissa. Jos menee toinen 10, 15, 20 vuotta, niin itse asiassa tällä kehityskäyrällä toimeentulotuista 50 prosenttia kohdistuisi vieraskieliselle väestölle. Jos tämä kasvu, mikä nyt on nähty, jatkuu lineaarisesti 10—15 vuotta, niin puolet toimeentulotuista vieraskielisille. Uskon, että siinä kohtaa useampi tässä salissa ja suomalaisessa yhteiskunnassa alkaa miettiä, millainen on sellainen suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä, jonka ensisijainen hyötyjä ei olekaan suomalainen vaan ulkomaalainen tai vieraskielinen tai muuten heikosti suomalaiseen yhteiskuntaan integroitunut yksilö. Tällaiset kysymykset tulevat ennen pitkää meidän käsillemme, ja erityisesti me takarivin nuoremmat suomalaiset [Lauri Lylyn välihuuto] tulemme oman elinaikamme aikana näkemään tällaisen kehityksen. Siksi minusta olisi tärkeää, että siitä puhutaan nyt 20, 30, 40 vuotta ennen tätä kehitystä, mihin suuntaan Suomi menee ja onko meillä varaa siihen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-09-24T19:03:14,2025-09-24T19:06:38,Hyväksytty,1.1 2025_84_654,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_655,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on siis hallituksen esitys vuoden 26 talousarvioksi. Kyseessä on yhteensä noin 90 miljardin euron kokonaisuus, joka on noin miljardin enemmän kuin kuluvana vuonna. Tämä kertoo hyvin siitä, ettei sopeutuksia tehdä mitenkään kevyin tai helpoin perustein, vaan talousarvion pohja rakentuu tasapainoiselle ja vakaalle linjalle. On edelleen jatkettava välttämättömiä säästöjä ja uudistuksia, mutta samalla myös tehtävä investointeja, jotka vauhdittavat kasvua, ja toimia, jotka tukevat ihmisten arkea. Haluan tähän alkuun todeta myös sen, että hallitus on sitoutunut menokehysmenettelyyn. Marinin hallitus hylkäsi kehykset, mutta tämä hallitus on onneksi palauttanut ne käyttöön, ja se jos mikä on osa vastuullista talouspolitiikkaa. Arvoisa rouva puhemies! Valtion velkasuhde on kaikkien toimien jälkeen vakautumassa hallitusohjelman mukaisesti vuonna 27. Tämä on merkittävä saavutus, sillä vuosien holtittoman rahankäytön jälkeen velkaantumisen hillitseminen ei ole mitenkään helppoa. Valtiovarainministeriön tuore ennuste muistuttaa siitä, että meillä on Suomessa rakenteellinen kestävyysvaje eli menot ovat pysyvästi suuremmat kuin tulot, ja kaikkien pitäisi ymmärtää se tosiasia, ettei tilanteen pitäisi olla näin. Pelkästään ensi vuonna valtionvelan korkomenot nousevat 3,2 miljardiin euroon. Se on paljon rahaa, niinkin paljon kuin sisäministeriön ja oikeusministeriön budjetit yhteensä. Tämä jos jokin antaa mittasuhteita sille, kuinka suurista summista puhutaan. Jokainen euro valtionvelan korkoihin on pois esimerkiksi poliisin, oikeuslaitoksen ja hyvinvointipalvelujen kaltaisista tärkeistä menoista. Täytyy tiedostaa se, että tilanne olisi täysin erilainen talouden suhteen, jos valtionvelan korot olisivat vuoden 22 tasolla emmekä joutuisi panostamaan näin paljon puolustukseen. Tästäkin voi päätellä, kuinka suurista summista on kyse. Ratkaisu tämän yhtälön ratkaisemiseen on kasvu. Siksi hallitus tekee toimia, jotka vahvistavat työllisyyttä, parantavat työnteon ja yrittämisen kannustimia sekä lisäävät investointeja, sillä niitä me nimenomaan nyt tarvitsemme. Esimerkiksi yrittämisen edellytyksiä parannetaan laskemalla yhteisövero 18 prosenttiin vuodesta 27 alkaen. Arvoisa rouva puhemies! Ensi vuoden talousarvio ei koostu vain numeroista vaan päätöksistä, joissa panostetaan erityisesti Suomen turvallisuuteen, lapsiin, koulutukseen sekä tulevaisuuden kasvuun. Esimerkiksi puolustusmateriaaleihin esitetään kuuden miljardin euron tilausvaltuuksia, mikä on välttämätöntä tässä nykyisessä turvallisuustilanteessa, jossa olemme. Lapsiin ja lapsiperheisiin käytetään 200 miljoonaa enemmän kuin tänä vuonna, mikä tarkoittaa yhteensä 11,4:ää miljardia euroa. Työtulovähennyksen lapsikohtaista korotusta kasvatetaan ja suomalaisten ostovoimaa vahvistetaan muun muassa keventämällä pieni- ja keskituloisten verotusta. Peruskoulu saa koko vaalikaudella 200 miljoonan euron lisäpanostuksen, mutta vielä tärkeämpää on kunnianpalautus peruskouluille. Osaamistakuu ja kännykkäkielto ovat uudistuksia, joista ei aiheudu miljardin hintalappua, mutta joilla on suuri vaikutus nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa yli 27 miljardiin euroon, joka sekin on suuri rahallinen panostus. Arvoisa rouva puhemies! Tämä talousarvio on rehellisesti ja vastuullisesti laadittu. Se ei lupaa liikoja, ja se on realistinen. Se osoittaa sen, että hallitus kykenee yhdistämään taloudellisen kurin, velkaantumisen hillinnän ja oikeudenmukaiset sekä tarpeelliset panostukset suomalaisen arjen turvaamiseksi. Se rakentaa kasvua ja palauttaa talouden raiteilleen. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-09-24T19:06:41,2025-09-24T19:10:00,Hyväksytty,1.1 2025_84_656,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Piisinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_657,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan tuosta edustaja Vigeliuksen erinomaisesta maahanmuuttoa käsitelleestä puheesta. Sisäministeriö on tehnyt hyvää työtä tehostaessaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden poistamista maasta. Tähän toimintaan on panostettu ja poliisiorganisaatiota on kehitetty parempiin tuloksiin pääsemiseksi — kiitokset tästä ministeri Rantaselle. Maasta poistaminen on kuitenkin vasta pitkän prosessin lopputulos. Myös itse turvapaikkaprosessi on kohtuuttoman pitkä. Henkilön Suomeen saapumisen ja lainvoimaisen päätöksen saamisen välillä kuluu edelleen aivan liian pitkä aika. Toimintaa on entisestään tehostettava. Resurssien tehokkaan käytön kannalta kaikki prosessin eri vaiheet on syytä käydä lävitse. Migrin toimittamaan ensimmäiseen varsinaiseen puhutteluun kuluu todella pitkään. Kysyin yleiseltä oikeusavustajalta tällä hetkellä puhuttelussa avustettavien henkilöiden maahansaapumisaikaa. Pisimmän aikaa maassa ollut henkilö oli saapunut jo vuonna 2023, ja tyypillisesti avustettavat ovat saapuneet vuonna 2024. Kun puhuttelun jälkeen saatetaan joutua vielä pitämään jatkopuhuttelu, ehkä kuukausien kuluttua ensimmäisestä puhuttelusta, on vastaanottokeskuksissa vietetty aika kohtuuttoman pitkä, tyypillisesti vuodesta kahteen vuoteen. Tämä ei ole resurssien kannalta järkevää, eikä se ole hakijallekaan oikein. Rajavalvonta, poliisi, vastaanottokeskukset, oikeusapu ja tulkit muodostavat kokonaisuuden, joka vie maahantulijan prosessia läpi. Nyt tahot toimivat usein omassa kuplassaan, eikä kokonaisprosessista tunnu vastaavan kukaan. Arvoisa rouva puhemies! Olisiko sisäministeriön ja oikeusministeriön viisasta selvittää poikkihallinnollisesti mahdollisimman sujuvan ja nykyistä selvästi nopeamman prosessin toteuttamista perusteettomien turvapaikanhakijoiden maasta poistamiseksi? Tehostamiseen pitäisi saada EU-rahaa. On nimittäin koko Euroopan etu, että ulkorajavaltiot hoitavat tehtävänsä tehokkaasti. Oma luku on myös muutoksenhakujen eli valitusten käsittelyn nopeuttaminen. Kielteisistä päätöksistä valitetaan tyypillisesti lukuisia kertoja. Talousarviokirjan mukaan hallinto-oikeuden käsittelyajat valitusasioissa pyörivät keskimäärin kahdeksan kuukauden paikkeilla. Turvapaikka-asioissa käsittelyajat ovat käytännössä noin vuoden. On selvää, että myös tässä toiminnassa on edelleen tehostamisen varaa. Ei ole kenenkään etu, että lainvoimaista päätöstä joutuu odottamaan jopa vuoden. Kiitokset hallituksen toimille siitä, että rajoja on laitettu kiinni ja maahanmuuton pelisääntöjä on kiristetty ja näin rajoitettu myöskin maahantulijoiden määrää oleellisesti. Mutta lisää pitää vielä tehdä erityisesti maasta poistamisen nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden osalta, eritoten rikollisten osalta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-09-24T19:10:13,2025-09-24T19:13:49,Hyväksytty,1.1 2025_84_658,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Edustaja Oinas-Panuma poissa, edustaja Kettunen poissa. — Edustaja Bergbom.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_659,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään 24.9.2025 se tapahtui. Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan julistaa otsikossa: ”Bensa on aivan liian halpaa”. Kertoo jotain lehden asenteesta. Puretaan siitä hieman kasaan. Ensinnäkin totean, että bensa ei edelleenkään ole liian halpaa, mutta totean samaan hengenvetoon, että kyllä, se on huomattavasti halvempaa kuin se oli vasemmistohallituksen aikana. Sille on syitä. Osa syytä on muun muassa se, että hallitus on toteuttanut määrätietoisesti politiikkaa, jossa autoilijat eivät enää joudu kaiken tämän valtion taloudellisen kurimuksen laskumiehiksi kuten aikaisemmin, vaan tällä kertaa historiallisesti on jopa onnistuttu alentamaan autoilun verotusta. Aloitetaan ensimmäisestä budjetista, jossa tämä hallitus päätti polttoaineveron alennuksesta, joka oli noin 180 miljoonaa euroa pyöristettynä. Siihen päälle on tullut ajoneuvoveron perusveron alennus, 50 miljoonaa euroa, suunnattuna vanhempaan autokantaan, joka keventää nimenomaan niiden ihmisten verotusta, joilla on se vanhempi auto, joilla ei ole varaa sähköautoon. Eikä siinä vielä kaikki. Tähän päälle tässäkin budjetissa vuosina 26—27 tulee yhteensä 100 miljoonan euron alennus polttoaineveroon hiilidioksidikomponentin osalta. Eli erittäin merkittävä autoilun kokonaispaketti — unohtamatta sitä, että me peruimme sen päätetyn jakeluvelvoitelainsäädännön, jonka Marinin hallitus sääti. Mitä se olisi tarkoittanut? Se olisi tarkoittanut sitä, että jo vuodesta 2024 polttoaineen hinta pumpulla olisi eri asiantuntija-arvioiden mukaan noussut jopa 25—35 senttiä, eli puhutaan hyvin merkittävistä korotuksista. No, näin ei ole tapahtunut, koska me teimme päätöksiä täällä salissa, äänestimme lainsäädäntömuutoksista, jotka tämä hallitus sai aikaan perussuomalaisten tuella. Kiitos siitä omalle puolueelle ja koko hallitukselle. Nämä ovat valintoja. Nämä ovat valintoja, mitä tehdään, ja sen takia tänä päivänä liikkuminen Suomessa on hieman halvempaa kuin se oli aiemman hallituksen aikana. Se on hieno asia. Yhdistettynä päätöksiin yli miljardin euron veronkevennyksistä pieni- ja keskituloisille tämän hallituskauden aikana, joista yli 600 miljoonaa astuu voimaan ensi vuoden alusta, nämä ovat erittäin merkittäviä toimia tässä tilanteessa, kun me tiedetään, että kaikkialta säästetään. Eli me pystytään samaan aikaan löytämään säästöjä, mutta toisaalta myöskin säästämään autoilijoiden kustannuksia. Me pystytään keventämään palkansaajien verotusta, ja vielä kaiken tämän päälle me itse asiassa tullaan panostamaan infraan tämän hallituskauden aikana, väyliin, tieverkostoon, noin kolminkertainen määrä suhteessa Marinin hallitukseen. Kyllä tämä kertoo siitä, että tämä hallitus todella on autoilumyönteinen. Totta kai vaatia pitää aina lisää, mutta tämä on se suunta, mikä nyt on historiallisesti ensimmäistä kertaa otettu, ja olen erittäin ylpeä siitä ja erittäin onnellinen sen puolesta. Se, minkä Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan unohtaa, on se, että sitä autoa tarvitaan muuallakin tässä maassa. Me ollaan pitkien etäisyyksien maa, erittäin kylmä maa, jossa kaikkialla ei pääse kulkemaan junalla, ratikalla, bussilla, vaan se auto on välttämättömyys sille, että ihminen pääsee töihin, pystyy viemään lapsia harrastukseen, pystyy esimerkiksi auttamaan omia vanhempiansa ja näin poispäin, kuskaamaan lapsia kouluun. Se on siis välttämättömyys oman elämän kannalta, mutta sitä ei täällä pääkaupunkiseudulla välttämättä ymmärretä. Minä pystyn sen ymmärtämään, mutta toimitusten, etenkin arvostetun Helsingin Sanoman, pitäisi pystyä näkemään, että on koko Suomen etu se, että tieliikenteen kustannukset eivät räjähdä kasvuun. Se ei ole edes vain meidän tavallisten autoilijoiden osalta merkityksellistä, vaan se on erittäin merkityksellistä suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn osalta. Jos meidän logistiikan kustannukset nousevat, se tarkoittaa sitä, että teollisuuden kilpailukyky heikkenee, mikä heikentää vastaavasti taas sitä, kuinka hyvin Suomesta esimerkiksi vientiteollisuuden yritykset pystyvät viemään tuotteitaan ulkomaille kilpailukykyiseen hintaan, mikä sitten taas aiheuttaa sen, että jos näin ei tapahdu, sitten työpaikkojen määrä vähenee. Erittäin hyvä, että nyt on otettu suunnanmuutos tämän hallituskauden aikana siinä, miten kohdellaan suomalaisia veronmaksajia, jotka tarvitsevat autoa tässä kylmässä ja pitkien etäisyyksien maassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-09-24T19:14:03,2025-09-24T19:18:40,Hyväksytty,1.1 2025_84_660,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_661,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tuossa otan heti alkuun, etten unohda, edustaja Bergbomin ihan varsin hyviäkin huomioita liittyen polttoaineen hintaan. Muistankohan oikein, että kansanedustajat, useampikin tässä salissa istuva, tekivät lakialoitteen tässä aiemmin tästä asiasta, että siis nimenomaan polttoaineen hintaa pitäisi alentaa, ja sitten kun lakialoite oli ymmärtääkseni täällä käsittelyssä, niin muistankohan oikein sen, että nämä kansanedustajat äänestivät sitä omaa aloitettaan vastaan. Tämmöinen mielikuva vain nyt tuli tässä. [Joakim Vigelius: Muistatte väärin! Kansalaisaloite!] No, se on sitten toinen juttu. Arvoisa rouva puhemies! Tässä nyt sitten tietysti jatkan myös toisella vakavalla aiheella. Tämä polttoaineen hinta on aina vakava ja sitten samaten tämä työllisyys ja siihen liittyvät havainnot. Se, mitä olemme saaneet nyt tässä lähiaikoina huomioomme, on se, että kun puhutaan vaikka omasta maakunnastani Pohjois-Savosta, niin siellä nimenomaan työttömyyshän on varsin korkealla, valitettavasti, ja sitten varsinkin nuorisotyöttömyys on kaksinkertaistunut tässä nyt vuoden aikana. Elikkä alle 25-vuotiaitten työttömien määrä oli maakunnassa 24,5 prosenttia suurempi kuin viime vuonna. Nyt sitten täällä olemme kuulleet ihan varsin hyviä puheenvuoroja ministereitä myöten siitä, että tämä nuoria koskeva työllisyysseteli tulee käyttöön. Totta kai se on hieno asia, mutta niin kuin on todettu, se on varsin vajavainen toimenpide sen suhteen, miten sitä kattavuutta saataisiin nuorien työllistämiseksi paremmin. Täällä ovat olleet esillä myös oppisopimukseen liittyvät toimenpiteet ja sen vahvistaminen. Ministerikin tänään tässä sitä kehui, mutta ilmeisesti toimia ei ole ainakaan vielä nähtävissä sen asian suhteen. Sitten jatkan myös muilla vakavilla aiheilla. Tässä kun näitä eri pääluokkia olemme käsitelleet tämän viikon aikana ja aina en ole päässyt paikalle kaikkien pääluokkien kohdalla, tai sitten jos olen päässyt, niin en ole välttämättä aina saanut puheenvuoroa puhemieheltä debattipuheenvuoroihin, niin nyt käytän tilaisuuden hyväksi ja totean sosiaali‑ ja terveyspalveluitten osalta oman huoleni. Elikkä täällähän nytten sosiaali‑ ja terveysvaliokunnassa oli tällä viikolla käsittelyssä kansalaisaloite ympärivuorokautisten päivystysten jatkosta niin, että hyvinvointialueet saisivat oikeuden niistä päättää, ja totta kai valiokunta oli sitten sen kumonnut, niin kuin odotettavissa oli, hallituksen edustajien enemmistön voimin. Lähinnä sitä vaan, että kun tämä ymmärtääkseni tulee ensi viikolla tänne saliin äänestykseen, niin kyllähän se tietysti olisi ideaalitilanne ja hieno tilanne, jos nyt huomioitaisiin tässä salissa sitten, kun päätetään ensi viikolla tästä ympärivuorokautisten päivystysten jatkosta ja hyvinvointialueen päätösmandaatista siihen liittyen, että tässä on tullut lisätietoa. Esimerkiksi Pohjois-Savossa Iisalmen ja Varkauden ympärivuorokautinen päivystys on päättymässä, ja lähinnä huoli ja tieto ja ymmärrys ovat lisääntyneet KYSistä elikkä Kuopion yliopistollisesta sairaalasta, johonka sitten näiltä alueilta Ylä-Savosta ja Keski-Savosta nämä ympärivuorokautista päivystystä tarvitsevat joutuisivat menemään. KYS on jo halvaantunut tällä hetkellä, se päivystys, joten kun tietoa on lisää, niin sitten pitäisi tehdä parempia päätöksiä tältä osin. Elikkä tämän halusin vielä tässä sosiaali‑ ja terveyspalveluitten osalta tuoda esiin. Vielä lopuksi: soteen liittyy se, että hallitusohjelmassa on ollut keliakiakorvaus kirjattuna, ja se on tänä vuonna tullut tietyltä osin käyttöön, mutta nyt en löydä budjettikirjasta minkäänlaista viittausta keliakiakorvaukseen, en edes sanaa ”keliakia”.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-09-24T19:18:43,2025-09-24T19:22:08,Hyväksytty,1.1 2025_84_662,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Garedew., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_663,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin hienoa, että vuonna 2026 pieni- ja keskituloisten verotus kevenee 525 miljoonalla. Kestävin tie lapsiperheiden tukemiseen ja lapsiköyhyyden vähentämiseen on tukea lasten vanhempien työssäkäyntiä ja yrittämistä. Ensi vuonna esimerkiksi kolmilapsiselle perheelle jää palkasta keskimäärin 600 euroa enemmän rahaa käteen. Valtiontalouden vakauttaminen, mitä tämä hallitus juuri nyt tekee, puolestaan varmistaa sen, että niitä, jotka eivät työntekoon kykene, pystytään auttamaan tulevaisuudessakin. Ihan kaikki ei kuitenkaan ratkea suoraan rahalla. Tänä syksynä saatiin voimaan kaksi erittäin tärkeää kouluihin liittyvää kokonaisuutta: oppimisen tuen uudistus sekä kännykkäkielto. Tähän en ole kuitenkaan itse täysin tyytyväinen. Odotan vielä säädettäväksi koko koulupäivän kännykkäkieltoa. Tämä käynnykkäkielto onkin osassa kuntia ja kouluja säädetty koko koulupäivän kestäväksi, ja tästä on tullut erittäin positiivista ja hyvää palautetta. Tarvitaan kuitenkin lainsäädäntöä, että se olisi yhdenvertainen koko maassa, ja tätä siis itse odottelen. Teemme työtä tämän eteen myös tulevaisuusvaliokunnassa. Oli täysin selvää, että myös tämä vihervasemmiston ihannoima inkluusio ei toimi ja näitä erityisluokkia tarvitaan. Painopiste onkin nyt ongelmien ennaltaehkäisyssä, ja jos tavallisessa luokassa toteutettava tuki ei riitä, niin silloin käytettävissä ovat pienryhmäopetus ja erityisluokka. Seuraava merkittävä perusopetukseen liittyvä uudistus tulee olemaan osaamistakuu. Jokaisella peruskoulun päättävällä on oltava riittävät taidot pärjätä jatko-opinnoissa ja työelämässä. Samalla haluan mainita hallitusohjelman mukaisesta yksityiskoulujen, esimerkiksi kristillisten koulujen, arvostamisesta. Yksityiskoulujen kotikuntakorvaus nostettiin hallituksen toimesta tästä syksystä alkaen 100 prosenttiin. Budjettiriihessä linjattiin, että vakiintuneiden perusopetuksen järjestäjien luvat lähtökohtaisesti vakinaistetaan. Tämä on erittäin hyvä asia. Lisäksi lupaprosesseissa hakijoita tulee kohdella yhdenvertaisesti ja noudattaa hyvän hallinnon oikeusperiaatteita. Jonkin verran näillä kristillisillä kouluilla on ollut vaikeuksia saada opetuslupa, mikä on erittäin surullista. Toivon nyt siis todella, että tähän saataisiin jotain positiivista muutosta aikaiseksi. Arvoisa puhemies, kristilliseltä arvopohjalta toimivia kouluja todella tarvitaan tämän yhä vain hullummaksi menevän maailmanajan keskellä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-09-24T19:22:12,2025-09-24T19:25:50,Hyväksytty,1.1 2025_84_664,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Hänninen poissa. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_665,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan vielä tätä työllisyysteemaa ja siihen liittyviä asioita. Seuraavaksi käytän sitten muista aiheista puheenvuoron, mutta käytän tämän nyt tähän johdannoksi vielä. Äsken viittasin näihin aktivointitoimiin ja siihen, mitä ongelmia niissä on. Kun palkkatuettu työ on yksi niistä aktivointitoimista, joihin nyt tämä nuorten työllistämissetelikin liittyy, niin siellä on sellaisia ongelmia, että kun kunnilla ei ole enää mahdollisuutta palkkatuettuun työhön, niin se raja poistettiin tämän vuoden alusta. Niitä häntiä on vielä jonkin verran tänä vuonna jäljellä, mutta uusia ei ole syntynyt. Se, keille voidaan tarjota ja mistä voidaan tarjota, on pienempi määrä. Sitten vielä, kun katsotaan tätä välityömarkkinaa eli järjestöjen mahdollisuutta tehdä palkkatuettua työtä, niin kun järjestöjen rahoitus ja taloudellinen tilanne on huonompi, niin ne eivät ota palkkatuettuun työhön ihmisiä samaa määrää kuin aikaisemmin. Ja yrityksillä on vähän sama tilanne: jos ei ole työtä kunnolla tarjolla ja taloudellinen tilanne on huono, niin myöskään palkkatuettuun työhön ei niin helposti saada tilaa. Eli kyllä täällä vaikeuksia on aktivointitoimia lisätä, ja sen vuoksi pitäisikin ajatella, mitä muuta voidaan tehdä. Tämä palkkatuettu työ on kyllä semmoinen polku, jolla voidaan saada työelämää tehtyä hyvinkin helposti sitten, kun siihen tilanteeseen henkilö pääsee. No, jos sitten mietitään vielä tätä kuntien osalta, niin kyllä tämä talouskysymys on ihan keskeinen, mutta on siellä palkkatuetussa työssä vielä muitakin ongelmia. Se ei ole pelkästään semmoinen, että kaikki olisi kunnossa. Niitä haasteita siihen liittyy. Tämä lainsäädännön monimutkaisuus on siellä taustalla. On hyvä, että työministeri on tähän asiaan kiinnittänyt huomiota ja tuossa äsken siitä mainitsi, että tätä palveluprosessia tullaan kehittämään TE-palveluissa ja lainsäädäntöä siinä keventämään. Se on hyvä uudistus. Ja sitten tämä byrokratia, joka hakuun ja maksatukseen liittyy: siellä on sellaisia asioita, joita pitää tehdä. Itse näkisin, että tässä hyödynnettäisiin... Tulorekisteri on nytten yksi esimerkki siitä, mitä voidaan tehdä, mutta tekoälyä työnvälityksessä pitäisi lisätä aikaisempaan nähden, ja siihen liittyviä hankkeita pitäisi olla liikkeellä, niin että voitaisiin hakea sitä osaamispääomaa, mikä siellä työttömillä on, systemaattisesti näkyviin. Sitten työnantaja, joka hakee työntekijää, määrittelisi sen, minkälaista osaamista tarvitaan, ja sitten tätä mätsäystä tehtäisiin tekoälyn avulla. Voitaisiin katsoa tuhansista ihmisistä, ketkä olisivat mahdollisia siihen työpaikkaan, ja samalla pystyttäisiin työnantajalle tarjoamaan niitä ehdokkaita. Sitten päästäisiin sitä välitystä tekemään hyvinkin helposti ja helpommin kuin nykyisin, kun sitä tehdään aika paljon muulla tavalla. Eli kyllä täällä tekemistä on, mutta me tarvitaan niitä avoimia työpaikkoja. Silloin tarvitaan kasvua, ja kasvuun liittyy se, että kun puolet talouskasvusta on luottamuksen varassa, voisi sanoa, niin kotimaisten kuluttajien luottamus on aika lailla heikko. Ja siihen liittyy se, että ihmiset pelkäävät joutuvansa työttömiksi, ja työpaikan vaihdos on hankalaa, jos on vähänkin epävarma tilanne. Tässä on leikattu työttömyysturvaa sen verran ankarasti, että jos sille joutuu, niin taloudelliset riskit ovat aika isot. Eli tämä ennustettavuus on tässä mielessä huono. Sitten jos ajatellaan Suomen kilpailukykyä, niin kustannuskilpailukyky on meillä kunnossa. Meillä on investointien tasossa varmasti haasteita, ja niihin pitäisi panostaa lisää. Tki on parlamentaarisesti yhteisesti sovittu, minkä tasoinen se on, eli meillä elementtejä kyllä tässä mielessä on. Sitten voi kysyä, kuinka nämä tuotteet ja palvelut muuten ovat kehittyneet tässä vuosien varrella. Eli tämä hopealuoti ei ole siinä, että työehtoja on heikennetty, vaan se on siinä, että kustannustekijät, kustannuskilpailukyky ja sitten itse palvelut ja tuotteet ovat asianmukaisella tasolla. Sieltä syntyvät ne pärjäämisen avaimet. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-24T19:26:05,2025-09-24T19:31:28,Hyväksytty,1.1 2025_84_666,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_667,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan edustaja Suhoselle, joka nosti esille erään kansalaisaloitteen, joka on täällä eduskunnassa käynyt aiemmin ja joka liittyy näihin verotuksellisiin ja taloudellisiin kysymyksiin aika voimakkaasti. En voinut olla hieman provosoitumatta siitä, koska siinä tapahtui edustaja Suhosen osalta niin monta virheellistä väittämää, joten korjaan niitä yksi kerrallaan. Ensinnäkin, kyseessä ei ollut lakialoite, kyseessä oli kansalaisaloite. Kyseessä oli kansalaisaloite, joka on tehty nuorisojärjestön edustajien toimesta, ja allekirjoittaneet ovat toimineet nuorisojärjestön edustajina, joten ovat vieneet kansalaisaloitetta eteenpäin. Hieno kansalaisaloite. Siinä ensimmäisessä lauseessa kerrotaan, kuinka tämä on viesti eduskunnalle siitä, että autoilun hinta on ylittänyt kipurajan, ja toden totta sellaisen viestin se tälle eduskunnalle toi ja toi myös tälle hallitukselle. Nimittäin tämä hallitus on alentanut autoilun verotusta isoilla toimilla — valtiontaloudellisilla toimilla, sellaisilla verotuspäätöksillä, joita tämän talousarvion yhteydessäkin käsittelemme. Polttoaineveroa on alennettu historiallisen paljon. Pääsääntöisesti polttoaineveroa on vain korotettu eduskunnan toimesta. Jakeluvelvoitetta on kevennetty, millä on valtava vaikutus siihen, millaisia pumppuhinnat ovat. Puhutaan jopa kymmenistä senteistä verrattuna siihen uraan, jonka Sanna Marinin hallitus hyväksyi. Hiilidioksidiveroa on kevennetty, ajoneuvoveroa on kevennetty. Useita eri autoilun veronkevennyksiä, joita vastaan itse asiassa SDP on äänestänyt tässä eduskunnassa. Teidän vaihtoehtobudjetistanne vuodelle 2024 löytyi, että te ette kannattaneet meidän hyväksymää, meidän hallituksemme hyväksymää polttoaineveron alennusta. Te esititte omassa vaihtoehdossanne, että se veronalennus olisi pitänyt perua. Te olitte samoilla linjoilla kuin edustaja Bergbomin siteeraama Helsingin Sanomat, joka on sitä mieltä tällä hetkellä, että polttoaineet ovat liian halpoja, bensa on liian halpaa. SDP yhtyy tähän ja tahtoisi mieluummin nähdä kalliimpaa polttoainetta — sekä kalliimman polttoaineveron että myös korkeamman jakeluvelvoitteen muodossa. Tulen vielä hieman tänne eduskuntaan takaisin. Me emme äänestäneet siitä aloitteesta, vaan eduskunta valiokunnan päätöksellä yksimielisesti päätti, että tämä kansalaisaloite hylätään. Se, mistä itse asiassa äänestettiin tässä salissa, oli se, hyväksytäänkö vihreiden lausumaehdotus tämän asian käsittelyn yhteydessä. Vihreiden lausumaehdotus koskien tätä kansalaisaloitetta polttoaine- ja ajoneuvoveron, autoilun verotuksen keventämiseksi, itse asiassa olisi halunnut kireämpää autoilun verotusta ja kireämpää päästötavoitteisiin pääsemistä kuin tämä hallitus. Me äänestimme täällä eduskunnassa siitä, hyväksymmekö kireämmän vihreän ilmastopoliittisen ja autoilijaa verottavan linjan vai hyväksymmekö tämän hallituksen linjan, jossa ei toimita kuten kansalaisaloite haluaa mutta tarjotaan kuitenkin merkittäviä veronkevennyksiä, jakeluvelvoitteen kevennyksiä autoilijalle ja helpotetaan siten autoilevan suomalaisen kansanosan asiaa. Täytyy sanoa, että minä pystyn kyllä tämän päätöksen taustalla seisomaan paremmin. En muista, miten te siellä demareissa tässä äänestyksessä äänestitte. Saattoi olla, että te olitte enemmän vihreiden kannalla kuin tämän hallituksen ajoneuvoveroa, polttoaineveroa, jakeluvelvoitetta keventävän linjan kannalla.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-09-24T19:31:31,2025-09-24T19:35:15,Hyväksytty,1.1 2025_84_668,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Rostila., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_669,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Onni,Rostila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Budjetissa on edelleenkin vahvasti säästäminen teemana. Tällä vaalikaudella hallituksen säästöt ovat jo kivunneet yhteensä sinne kymmeneen miljardiin tämän budjetin myötä. Siihen nähden, että näin vaikeita ja mittavia säästöpäätöksiä on kyetty tekemään, on hyvin huomionarvoista, että tietyt sektorit on kyetty suojaamaan niinkin hyvin kuin ne on suojattu. Viittaan erityisesti sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden sektoreihin. Poliisi, oikeuslaitos, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos — kaikissa näissä tai useimmissa niitä ei pelkästään ole suojattu säästöiltä vaan on kyetty päättämään merkittävistä lisäresursoinneista. Tästä hallitus tietysti ansaitsee kiitoksen, ja jonkun verran sitä kiitosta on itse asiassa oppositiostakin kuultu — hyvä niin. Kysehän on tällöin siitä, että meillä on aika laaja yhteisymmärrys siitä, mitkä ovat todella niitä valtion ydintoimintoja ja perusasioita, jotka täytyy kaikissa oloissa turvata. Tässä mielessä, kun katsoo hallituksen säästöpäätöksiä, joista suuri osa kohdistuu näihin edellä mainitsemiini verrattuna hyvin toissijaisiin menoihin, on erikoista, että tässä taloustilanteessa oppositio saa siitä huolimatta niin valtavan itkun ja hammasten kiristelyn aikaan, vaikka kuitenkin ollaan miljardimenoista samaa mieltä, että kyllä, Puolustusvoimat tarvitsee lisäresurssia, sisäinen turvallisuus tarvitsee lisäresurssia ja niin edelleen. Eli edelleenkin se kysymys, joka varmaan roikkuu ilmassa enemmän taikka vähemmän koko ajan tässä salissa, on se, mistä oppositio repisi edes lähimain verrattavat säästöt kasaan, kun ei niitä vaihtoehtoja yksinkertaisesti kerrota. No, sitten viimeiseksi haluan kyllä sen sanoa vielä erikseen, että siihen nähden, että tämä on juuri se syy, miksi näitä vaikeitakin säästöpäätöksiä tehdään, että kyetään huolehtimaan perusasioista, suomalaisten turvallisuudesta, siis siitä, että tässä maassa on turvallista olla ja elää ja rakentaa sitä tulevaisuutta — tämä on siis se peruste näille säästöille — siihen nähden tiettyjen vasemmistopoliitikkojen esittämät väitteet siitä, että hallitus mielellään kurittaisi esimerkiksi vähäosaisia, ja tällaiset puheet ovat minusta täysin pimeitä, suoraan sanoen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Onni Rostila,1500,2025-09-24T19:35:15,2025-09-24T19:38:19,Hyväksytty,1.1 2025_84_670,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_671,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitän edustaja Vigeliusta oikaisusta aiemmin käyttämääni puheenvuoroon. Käytin omassa puheenvuorossani molempia käsitteitä, siis käytin ”kansalaisaloitetta” ja ”lakialoitetta”, ja virheellisesti sitä ”lakialoitetta”. Hienoa, että korjasit sen ison virheen. Arvostan sitä. Lähinnä tästä autoilevasta puolueesta tai autoilevan puolueesta, niin kuin viittasitte useassa puheenvuorossa, että olette autoilevan puolue, sen verran haluan vielä kysyä, ennen kuin menen sitten toiseen aiheeseen, että lähinnä miten te suhtaudutte nyt sitten tuohon työmatkavähennyksen leikkaukseen. Eikö se nyt kosketa kuitenkin niitä autoilevia työntekijöitä? Mitä te teitte? Te leikkasitte työmatkavähennyksestä, ja useita satoja euroja ovat vaikutukset kuukaudessa — toki sitä isompi vaikutus, mitä enemmän työntekijä autoilee. En minä nyt ihan osta heti sitä autoilevan puoluetta, kun te olette heikentäneet autoilevan työntekijän työmatkavähennystä. Se on fakta. No, sitten kun mennään tähän puolueeseen, minkälainen puolue perussuomalaiset on, niin olette puhuneet myös duunariystävällisestä puolueesta. Sen verran viittaan tässä vielä lyhyesti siihen, että tämäkin, duunaritaustainen tai duunariystävällismielinen puolue, vähän ontuu, koska te olette hallituksessa olleet tekemässä työelämäheikennyksiä ennätysmäärän. Ennätysmäärä heikennyksiä, ja se määrä on hengästyttävä. En edes luettele niitä kaikkia tuossa läpi, mutta se on niin iso määrä, jossa te heikennätte duunareitten ja työntekijöitten asemaa eri päätöksillä, että sekin käsite ”duunariystävällinen puolue”, mitä olette markkinoineet, vähän ontuu, ihan niin kuin hiukan nyt tämä autoileva puolue, vai mikä se termi äsken oli, vähän ontuu. Pyytäisin, että pysyttäisiin kuitenkin niin kuin reaali- ja tosiasioissa. Ihan niin kuin Vigelius alkuun tuossa oikaisi minun virheellistä väittämääni, niin käydään kuitenkin keskustelua siltä pohjalta kuin asiat nyt sitten ovat. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-09-24T19:38:20,2025-09-24T19:40:20,Hyväksytty,1.1 2025_84_672,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_673,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käydään ehdottomasti keskustelua siitä, miten asia on. Vertaillaanpa tosiaan: Mitenkäs SDP ollessaan vallassa äänesti, kun oli kyse polttoaineveroista? No, äänesti korotusten puolesta. Itse asiassa vei sen hallitusohjelmaan polttoaineverojen korotuksen osalta. Ja kävikö vielä niin, että sääditte kireän jakeluvelvoitteen, joka olisi nostanut polttoaineen hintaa vuodesta 24 alkaen jopa 30 sentillä per litra. Kävikö niin? Taisi käydä. Mites kävi, kun tämä hallitus astui voimaan? Kävikö niin, että me jouduttiin kiikuttamaan eduskuntaan erillinen lakiesitys, jolla kumottiin tämä teidän asettama jakeluvelvoiteura? Kävikö niin, että kun tämä hallitus nousi valtaan, niin polttoaineveroa alennettiin tässä maassa ensimmäistä kertaa? Kävikö niin, että me säädettiin ajoneuvoveron perusveroon 50 miljoonan euron alennus, jolla kevennettiin vanhan autokannan osalta ajoneuvoveron perusveron maksua? Kävikö niin, että tämä hallitus panostaa itse asiassa tiestön kuntoon noin kolme kertaa enemmän kuin teidän hallitus? Kävikö niin, että puheista huolimatta ette saaneet aikaan ammattidieseliä vaan se työ jäi tämän hallituksen vastuulle ja tämä hallitus tulee myös toteuttamaan sen? Kävikö niin, että tämä hallitus tulee myös vuosina 2026 ja 2027 laskemaan polttoaineveroa? Huom. ei vain kerran, vaan kolme kertaa tämän hallituskauden aikana, ja korostan, että koskaan tässä maassa ei ole tehty tällaisia päätöksiä. Nämä ovat siis historiallisia. Puhutaan kymmenien ja kymmenien senttien vaikutuksesta pumppuhintaan, kun vertaillaan sitä uraa, minkä te päätitte, vastaan tämä hallitus. Ja toisaalta kävikö niin, että kun polttoaineveron alennuksesta äänestettiin eduskunnassa, niin te demarit, jotka pilkkaatte meitä siitä, että me ei olla onnistuttu 110-prosenttisesti yhtenä ainoana puolueena päättämään siitä, minkälaista linjaa esimerkiksi polttoaineveroissa tehdään tässä maassa, äänestitte vastaan? Tai kävikö niin, että kun jakeluvelvoiteuraa kevennettiin, niin demarit äänestivät vastaan? Kävikö niin, että kun ajoneuvoveron perusveroa kevennettiin, demarit äänestivät vastaan? Kävi. Ja nyt kun tullaan äänestämään tästä budjetista, niin uskallanpa veikata, että teidän vaihtoehtobudjetista tulee jälleen kerran löytymään, että ei toteuteta hallituksen polttoaineveron alennuksia vuosille 2026—2027. Toki toivon ihan avoimesti ja nöyrästi, että näin siellä ei tule lukemaan, mutta pahoin pelkään, ja historia sen osalta osoittaa, että se on hyvin todennäköistä, valitettavasti. Sitten yhdistettynä niihin työveronalennuksiin, mitä me ollaan tehty suomalaisten duunarien hyväksi: Ne ovat niin historiallista kokoluokkaa, että te ette toteuttaneet sellaisia viime hallituskaudella. Oliko teillä edes veronalennuksia pieni- ja keskituloisille itse asiassa? Oliko siellä? [Onni Rostila: Ei tainnut olla!] Ei tainnut olla. Oliko siellä indeksitarkistukset, no, se ei ole veronalennus, mutta ne olivat. Tällä hallituksella on veronalennuksia pieni- ja keskituloisille yli miljardin euron edestä hallituskauden aikana. Tosiasiahan on se, että niistä merkittävä osa ei ole astunut vielä voimaan, mutta ensi vuodesta alkaen on astumassa. Eli kävikö niin, että itse asiassa teidän hallitus, joka otti velkaa eikä säästänyt yhtään mistään, ei saanut aikaiseksi alentaa tavallisten suomalaisten verotusta, mutta kävikö niin, että hallitus, joka joutuu etsimään kymmenen miljardin euron säästökokonaisuuden, keventää autoilijoiden ja tavallisten palkansaajien verotusta lähes kahdella miljardilla eurolla? Kävikö niin? [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä kävi!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-09-24T19:40:34,2025-09-24T19:44:05,Tarkistettu,1.1 2025_84_674,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Garedew., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_84_675,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallisuus on ollut ja tulee ensi vuonnakin olemaan hallituksen korkeimpia prioriteetteja. Sisäisen turvallisuuden ylläpito vaatii poliisien riittävää rahoitusta, katujengiongelman tunnustamista ja tunnistamista sekä juuri niitä rikoslain tiukennuksia, joita hallitus on jo tehnytkin. Poliisitoimen budjetti tulee vuonna 2026 olemaan yhteensä 1,1 miljardia, 40 miljoonaa enemmän kuin tänä vuonna. Esimerkiksi Sisä-Suomen poliisille tämä tarkoittaa alustavasti 22 henkilötyövuotta lisää. Suojelupoliisille kohdistetaan 10 miljoonan euron lisäys — huikeita lisäyksiä, jotka ovat todella tarpeen. Tänä vuonna hallitus myönsi koulupoliisitoimintaan 2 miljoonaa euroa, jonka turvin myös Keski-Suomeen saatiin oma koulupoliisi. Sen toimintaa tullaan onneksi jatkamaan tulevaisuudessakin, koska poliisi pitää lapsia ja nuoria oikeutetusti tärkeinä asioina. Tällaisen ennaltaehkäisevän työn merkitystä ei tule aliarvioida. Puuttumisella on kiire, sillä nuorten väkivaltarikollisuus lisääntyy huolestuttavaa tahtia. Tämä ei näy ainoastaan kaduilla, vaan yhä useammin myös kouluissa järjestyshäiriöinä, pahoinpitelyinä ja taskuista löytyvinä teräaseina. Ruotsissa erityisesti jengit värväävät nuoria tekemään puolestaan rikoksia, jopa murhia. Tällaisen välttämiseksi Suomessa saatiin keväällä voimaan hallituksen lakimuutos, jolla alle 15-vuotiaan värvääminen säädettiin erikseen rangaistavaksi jopa kahden vuoden vankeusrangaistuksen uhalla. On yleisesti tunnettu tosiasia, että ulkomaalaistaustaiset ovat etenkin seksuaalirikoksissa yliedustettuina. Tätä me emme hyväksy. Se on tehty selväksi muun muassa sillä, että rikosperusteisia maasta poistamisia on tänä vuonna tehty 40 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Vuodelle 2026 maasta poistamisen kuluihin varataan noin 3,8 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Ulkomaalaisten osuus huumausaineiden katumyynnissä on kasvanut. Helsingin poliisin tekemien esitutkintojen perusteella huumausaineiden maahantuonnissa korostuvat ruotsalaiseen ja albanialaiseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyvät verkostot. Näiden toimesta Suomeen salakuljetetaan erityisesti amfetamiini ja kokaiini. Järjestäytyneen rikollisuuden esitutkinnoissa takavarikoitujen huumausaineiden määrät ovat olleet kasvussa. Sen takia esimerkiksi Helsingin poliisilaitos on nyt tehostanut rikosperusteisia maasta poistoja. Tätä työtä tulee tehokkaasti jatkaa Suomen lasten ja nuorten tulevaisuuden takia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-09-24T19:44:13,2025-09-24T19:47:48,Hyväksytty,1.1 2025_84_676,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_677,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Vuoden 26 talousarvion osalta hallitus jatkaa määrätietoisesti linjaa, joka rakentaa kestävän kasvun edellytyksiä suomalaisille ja koko Suomelle. Yksi tämän työn kulmakivistä on hallituksen investointiohjelma, jonka kautta varmistamme, että maan väylät, radat ja yhteydet palvelevat sekä ihmisiä että elinkeinoelämää myös tulevaisuudessa. Talousarvioesityksessä ehdotetaan investointiohjelmaan yhteensä 251 miljoonaa euroa uusina valtuuksina ja määrärahoina. Näin varmistamme, että tärkeimmät hankkeet etenevät aikataulussa ja Suomi pysyy liikkeessä. Arvoisa rouva puhemies! Jokainen autolla ajava tietää, missä kunnossa Suomen tiestö on ollut ja kuinka pahasti tiet ovat rappeutuneet vuosien saatossa. Tiestön korjausvelkaa on kertynyt yksinkertaisesti liikaa. Nyt voimme onneksi todeta, että hallituksen ja arvoisan ministeri Ranteen työ on tuottanut toivottua tulosta: korjausvelan kasvu on saatu pysäytettyä. Vuonna 26 panostamme korjausvelan purkuun edelleen 118 miljoonalla eurolla, jotta suomalaisilla olisi turvalliset tiet kulkea ja liikkua paikasta toiseen. Tiestön korjausvelan purkamiseen on tähän mennessä osoitettu yhteensä 450 miljoonaa euroa, ja työ jatkuu edelleen seuraavina vuosina. Lisäksi osoitamme 20 miljoonaa euroa romutuspalkkioihin, mikä edesauttaa autokannan uusiutumista. Investointiohjelman kokonaisuus on valtava niin euroissa kuin tekoina. Sen valtuudet ja määrärahat nousevat tämän esityksen myötä yhteensä 3,9 miljardiin euroon. Näin mittava panostus ei ole vain kustannus, vaan se on pitkän ajan sijoitus. Sujuvat ja turvalliset väylät tukevat yritysten kilpailukykyä, ihmisten arkea ja koko kansantalouden kasvua. Perussuomalaisille on aina ollut tärkeää huolehtia turvallisista väylistä, vahvistaa alueiden elinvoimaa ja rakentaa pohjaa talouskasvulle. Väyläpolitiikka on talouspolitiikkaa parhaimmillaan, sillä jokainen euro, jonka laitamme liikenneyhteyksiin, maksaa itsensä takaisin kasvuna ja hyvinvointina. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-09-24T19:47:49,2025-09-24T19:49:39,Hyväksytty,1.1 2025_84_678,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Väyrynen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_679,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kommentoin lähinnä tähän edustaja Suhosen sinänsä ihan asialliseen huoleen päivystysten ruuhkautumisesta, mikä on todellakin ihan totta. Sitä tapahtuu käytännössä vuosittain ympäri Suomea eri päivystyksissä, itse asiassa riippumatta siitä, onko alueella suljettu perusterveydenhuollon yöpäivystyksiä 22—07. Kun minä tuossa luin nyt nämä kaikki lehtijutut, mitkä liittyivät tähän tämänkertaiseen KYSin ongelmaan, niin monissa liitetään se juurisyy nimenomaan siihen, että potilaita ei pääse eteenpäin, mikä on itse asiassa eri asia kuin potilasvirta sinne sisälle. Se on iso ongelma nimenomaan meidän kansallisissa yhteispäivystyksissä, että se palveluketju ei vedä. Se tulee ihan sieltä hoivapalveluista asti. Kun terveyskeskuksesta ei pääse hoivaan, osastoilta ei pääse terveyskeskuksiin ja päivystyksistä ei pääse osastolle, niin silloin me ollaan ongelmallisessa tilanteessa, jos meillä ruvetaan ensiavussa hoitamaan ikään kuin vuodeosastolla potilaita. Mutta tällä ei ole käytännössä mitään tekemistä sen kanssa, miten yöpäivystykset perusterveydenhuollossa pelaavat. Itse asiassa se potilasmäärä, mikä niistä tulee, on suhteellisen pieni. En malta olla siteeraamatta KYSin omia kommentteja tässä. Kun tietenkin ihan asiallisesti kansalaisia opastetaan, niin tässä sanotaan: ”Päivystyksellisesti välitöntä hoitoa vaativia ovat esimerkiksi äkilliset halvausoireet, voimakas hengenahdistus tai hengitysvaikeus, kova rintakipu, äkillisesti alkanut kova vatsakipu tai päänsärky, isot vammat ja luunmurtumat, henkeä uhkaava allerginen reaktio sekä muu henkeä uhkaava äkillinen sairastuminen.” Ne ovat semmoisia, mitkä pitää yöllä hoitaa, ja yksikään näistä ei ole semmoinen, mitä pystyisi hoitamaan perusterveydenhuollon yöpäivystyksessä. Miksi minä näin pitkällä alustuksella tätä kerron? Tässä on se ongelma, että meidän pitäisi näillä meidän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla turvata meidän kansalaiset. Toinen iso asia ja iso vastuu, mikä meillä on, on myös se turvallisuudentunne, mitä me luodaan kansalaisille, ja siihen me vaikutetaan hyvin paljon sillä, mitä me puhutaan tässä salissa. Ja nyt jos me puhutaan näistä meidän perusterveydenhuollon yöpäivystyksistä, mitkä ovat näillä yksittäisillä paikkakunnilla erittäin iso asia — minä en yhtään väheksy sitä, ja se on iso muutos, ja siellä on todella paikallista kuohuntaa, niin kuin odottaa saattaa — niin täytyy muistaa valtakunnallisesti... Minä tuossa laskin, että itse olen lääkäriurani alkuaikoina yhdeksässä terveyskeskuksessa päivystänyt ja niistä viidestä on sittemmin lopetettu yöpäivystys ja muissa on lyhennetty päivystystunteja. Me ollaan vuosituhannen alusta tässä maassa lopetettu yli 150 yöpäivystystä perusterveydenhuollon tasolla, ja strategia on ollut mennä kohti isoja yhteispäivystyksiä. Sitä vaaditaan meiltä. Potilaat tarvitsevat sitä, terveydenhuolto ja lääketiede kehittyvät. Minä toivoisin, että me ei tehdä tästä keskustelusta valtakunnallisesti isompaa, mitä se on, koska aidosti kansalaiset tarvitsevat sitä turvallisuudentunnetta, ja me ei voida meidän poliittisella nokittelulla sitä heikentää, koska se on yksi kaikista tärkeimpiä asioita tässä aihepiirissä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-09-24T19:49:41,2025-09-24T19:52:49,Hyväksytty,1.1 2025_84_680,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_681,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kävikö niin, että velalla eläminen loppuu? Kävikö niin, että tuli satatuhatta uutta työpaikkaa? [Naurua — Miko Bergbomin välihuuto] Edustaja Bergbom puhui pitkään — kävikö niin? [Timo Suhonen: Loistava puhe!] Tässä on kaksi peruskysymystä, joihin toivoisin myös vastauksen. Puheenvuoron pyysin sen vuoksi, että ajattelin puhua tästä velanotosta. Kun meillä on elokuun lopussa Valtiokonttorin mukaan 184,2 miljardia velkaa tällä hetkellä, valtionvelkaa, ja sitten kuntien velkatilanne tässä on lisäksi ja hyvinvointialueitten, niin nyt meidän pitäisi miettiä sitä, kuinka tämä eduskunta parlamentaarisesti katsoo tätä kehitystä eteenpäin. Meillä on tällä hetkellä parlamentaarinen työ meneillään, jossa velkajarrutyöryhmä-työnimellä yritetään hakea parlamentaarista sopua siitä polusta, millä velkasuhde taitetaan yhdessä ja miten siihen parlamentaarisesti yhdessä sitoudutaan. Tämä on erittäin tärkeä asia, jonka meitä kaikkia pitäisi kiinnostaa erittäin paljon. Tärkeätä olisi, että me luomme parlamentaariset raamit yhdessä ja sillä tavalla, että me niitä päästään sitten yhdessä aina arvioimaan ja myöskin sitten ulkopuolelta arviointineuvosto, joka siihen tarvitaan, pystyy peilaamaan siihen, kuinka tässä onnistutaan. Finanssipoliittiset säännöt tulevat EU:sta, tämä 60 prosentin velkasuhde ja kolmen prosentin alijäämä. Nyt on kysymys siitä, kuinka paljon me tarvitsemme vielä omia, tiukempia tai ohjaavia hälytysrajoja ja niin poispäin. Tässä meillä on yhteinen käsitys kaikilla, että velan kasvu on taitettava, ja siihen meidän kaikkien pitää pyrkiä, mutta meidän pitäisi pystyä myös tässä yhteydessä katsomaan, minkälaisessa yhteydessä sitä velkaa, suhteellista määrää, voidaan pienentää enemmän ja missä kohtaa siinä tarvitaan joustoa. Tämä on niitä ydinkysymyksiä, joita tässä tällä hetkellä keskusteluissa on. Tämä on sen verran iso kysymys, koska tämä tulee määrittelemään vuosikymmeniksi meidän liikkumatilan, ja siinä mielessä ajattelen, että tämä on kuitenkin se raamittava tekijä, jolla me sitten talouspolitiikkaa tehdään. Sen raamin sisällä sitten eri hallitukset tekevät omista arvolähdöistään politiikkaa ja miettivät sitten, miten siihen tavoitteeseen päästään: päästäänkö vain säästötoimilla, päästäänkö vain näillä tuloihin vaikuttavilla toimilla vai jonkinlaisella kombinaatiolla? Siinä mielessä tämä työ on nyt tärkeää. Tässä on EU:n säännökset sellaisia, että meillä pitää olla tämä lainsäädäntö tämän vuoden puolella käsitelty täällä eduskunnassa. Toivoisinkin, että kun me täällä käydään keskustelua, me rakennetaan sitä mahdollisuutta, että me löydämme tästä vielä yhteisen näkemyksen. Sen vuoksi mietin kovasti sitä, kuinka paljon näitä siltoja pitää tässä pitää yllä, että tämä on mahdollista. Toivoisin kaikilta puolueilta nyt tässä mielessä semmoista joustoa ja näkemystä, että tähän päästäisiin. Silloin me luodaan ulospäin semmoinen kehikko, joka antaa uskottavuutta meille aika pitkäksi aikaa eteenpäin. Se määrittelee myöskin sen meidän hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisen mahdollisuuden ja kaikki muut, ja siinä mielessä ollaan tosi perimmäisten kysymysten äärellä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-24T19:52:53,2025-09-24T19:57:36,Hyväksytty,1.1 2025_84_682,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_683,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan vielä hieman tähän autoilukeskusteluun. Se kansalaisaloitehan, jota täällä on käsitelty aikoinaan koskien polttoaineveroa ja autoilun kustannuksia, ei toteutunut. Sen eduskunta yksimielisesti hylkäsi. Sen sijaan sen kansalaisaloitteen ympärillä käytiin äänestys toisaalta käytännössä hallituksen linjan mukaisen autoilun verotusta keventävän mietinnön ja toisaalta vihreiden autoilun verotusta kiristävän vaihtoehdon välillä. Tarkistin tuolta eduskunnan äänestystaulukoista, miten se olikaan. Sosiaalidemokraatit, kävikö lopulta kuitenkin niin, että kun te olisitte voineet tuossa ajassa valita hallituksen autoilun verotusta keventävän linjan, polttoaineveron kevennykset, hiilidioksidiveron kevennykset, jakeluvelvoitteen kevennykset, ajoneuvoveron kevennykset, te valitsitte tämän hallituksen linjan vastaisesti vihreiden linjan tässä äänestyksessä eduskunnassa? Koko SDP:n ryhmä äänesti vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa meidän kansalaisaloitettamme vastaan ja itse asiassa vieläkin vihreämpää, autoilijaa verottavampaa linjaa. Ja sitten me saamme täällä arvostelua siitä, että me emme ole onnistuneet toteuttamaan kaikkia nuorisojärjestön johtajina esittämiämme poliittisia tavoitteita ensimmäisen kauden kansanedustajina. No, se on ehkä meidän syntimme, mutta me olemme sentään olleet äänestämässä täällä alennuksia autoilun verotukseen. Montako autoilun verotusta alentavaa esitystä te olette puoltaneet tässä salissa, edustaja Suhonen? Montako kertaa olette painaneet ”jaa” näille hallituksen esityksille? Tiedän ainakin tämän yhden äänestystuloksen katsottuani, että siinä te valitsitte vihreän linjan — ette hallituksen alentavaa linjaa vaan vihreiden linjan korottaa autoilun verotusta. Enkä ihmettele, koska teidän vaihtoehtobudjetissannekin vuodelle 2024 esititte, että tämän hallituksen pitkälti perussuomalaisten painostuksesta läpiviemä polttoaineveron alennuskin oltaisiin peruutettu. Sitäkin SDP esitti. Oletan myös, että jos te koskaan vielä hallitukseen menette — ehkä menettekin näillä kannatuslukemilla, jos ne vaaleihin asti säilyvät — niin saattaa hyvinkin olla, että päädytte samaan hallitukseen vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa. Haluanpa nähdä, millaisia autoilijan ja autoilun veronkevennyksiä tai jakeluvelvoitteen laskuja on luvassa sellaiselta hallitukselta. Epäilenpä, että jos teistä ei ole hyväksymään näitä veronalennuksia, joita tämä hallitus on tehnyt autoiluun, niin tuskinpa niitä tulee myöskään vasemmistohallitukselta SDP:n johdolla. Ei tullut viime kaudellakaan, vastoin kansalaisten tahtoa. HS tätä mittautti vuonna 2019: kaksi kolmesta suomalaisesta ei halunnut polttoaineiden verotuksen kiristyvän. [Puhemies koputtaa] Sen Rinteen—Marinin hallitus teki ensi töikseen, kuten myös jakeluvelvoitteen nousun, joka [Puhemies: Aika!] näkyi kymmenien senttien korotuksena pumppuhintoihin, jos sillä uralla oltaisiin jatkettu. Hyvä, ettei jatkettu.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-09-24T19:57:39,2025-09-24T20:01:14,Hyväksytty,1.1 2025_84_684,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"No niin, kiitoksia. — Edustaja Rostila.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_685,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Onni,Rostila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuossa aiemmassa puheenvuorossani keskityin erityisesti sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden resurssien turvaamiseen yhtenä syynä näille säästötoimille, joita tässäkin budjetissa sitten jatketaan. Mutta toinen keskeinen ja aika isokin teema tietysti tässä säästöpolitiikan taustalla on se, että Suomessa on valtavan kokoinen julkinen sektori suhteessa kansantalouden kokoon. Itse asiassa OECD:n vuoden 2024 tilaston mukaan Suomessa oli maailman suurin julkinen sektori suhteessa kansantalouteen, 57,5 prosenttia — mentiin Ranskan ohi niin, että heilahti — Ruotsissa 50 prosenttia, Saksassa 49,5, Norjassa alle 50 prosenttia. OECD-maiden keskiarvo niin ikään lähes 10 prosenttiyksikköä alempana kuin Suomessa. Näistä lukemista täytyisi kaikille selvitä, että nyt on jotain mätää Suomenmaalla. Ei kai me oikeasti ajatella, että Suomessa julkiset palvelut ja palvelulupaukset olisivat kaikkia näitä meidän verrokkimaita niin suunnattomasti paljon parempia, että meidän kannattaa käyttää rahaa näin paljon enemmän meidän julkiseen sektoriimme? No toinen, minkä pitäisi olla kaikille selvää, on se, että niin kauan kuin julkinen sektori on näin valtavan paisunut, ylisuuri, se tukahduttaa myös meidän yksityistä sektoria, koska julkiset palvelut täytyy veroilla kattaa. Ja siinä mielessä pidän aika erikoisena sitä opposition mantraa siitä, että nyt hallitus tekee jotain väärin, kun yritetään esimerkiksi veroja laskea. Kyllähän meidän täytyy aloittaa se muutos tähän valtavaan elefanttiin olohuoneessa, siis tähän ongelmaan, nimenomaan sillä, että me määrätietoisesti pyritään tehostamaan sitä julkista sektoria, leikkaamaan ylimääräistä, niin kuin nyt hallitus tekee: yli 500 miljoonaa säästöjä valtionhallintoon. Ei tällaisista ollut puhettakaan edellisen hallituksen aikana. Mutta niin kuin sanoin, pidän näitten lukujen valossa täysin selvänä sitä, että sitä ylimääräistä, kauniisti sanottuna, on siellä meidän julkisessa sektorissa. Tästä syystä esimerkiksi tätä velkajarrukeskustelua ja parlamentaarista yhteisymmärrys tämän asian ympärille, mitä ehkä yritetään saavuttaa, pidän kyllä aidosti tärkeänä, koska en minä ymmärrä, että voivatko nämä lukemat kenenkään mielestä olla nyt jotenkin kestävällä pohjalla. Toivoisin tähän myös kommentteja vasemmisto-oppositiosta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Onni Rostila,1500,2025-09-24T20:01:14,2025-09-24T20:04:13,Hyväksytty,1.1 2025_84_686,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_687,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä keskustelussa palavan bensan käry on nytten aika vahva täällä salissa. Tässä edustaja Vigelius varmasti ihan ansiokkaasti toi esiin näitä huomioita, ja eihän niitä kaikkia auta kiistää, mutta kun hän kovasti kysyi sitä, mitä SDP äänesti ja mitä ei äänestänyt, niin se me ainakin äänestettiin, että me vastustettiin työmatkavähennyksen leikkausta, minkä te toteutitte. Siinä me äänestettiin toisin kuin te. Te hyväksyitte, te toteutitte työmatkavähennyksen elikkä autoilevan duunarin vähennyksen. Te kurititte autoilevaa duunaria. Me vastustettiin äänestämällä sitä. — Sen verran tähän äänestykseen. Huomenna on LVM:n pääluokka elikkä liikennepääluokka, mutta edustaja Bergbom tuossa vahvasti omassa hienossa puheenvuorossaan toi esiin korjausvelan ja sen satsauksen tällä hallituskaudella versus viime hallituskaudella. Hän kohta ehkä korjannee tai tuo esiin niitä havaintoja, mitä siihen lisää on tullut, mutta sen verran haluan todeta tässä, että hallitus panostaa perusväylänpitoon investointiohjelmastaan vuonna 2026 enää 118 miljoonaa euroa tämän vuoden 200 miljoonan euron sijaan. Eli perusväylänpidon rahoitus pienenee merkittävästi samalla, kun korkea kustannustaso syö rahoituksen vaikuttavuutta. Väylävirasto ennustaa alustavasti korjausvelan kasvavan 4,3 miljardiin euroon vuoden 25 loppuun mennessä ja että kehyskauden loppuun mennessä korjausvelka kasvaa yli 5 miljardiin euroon. Erityisesti rataverkolla ja teiden rakenteissa, kuten silloissa, korjausvelka jatkaa kasvuaan. Mutta kohta edustaja Bergbom saa ottaa halutessaan puheenvuorossaan kantaa näihin korjausvelka-asioihin. Toki huomenna se pääluokka on käsittelyssä, silloin varmaan ministerit pystyvät antamaan tarkkaa selvitystä, mikä tilanne on. Sitten ihan lopuksi vielä tämä itselleni rakas teema elikkä työntekijät ja työhön ja työmarkkinoihin liittyvät asiat. Täällä salissa olemme nyt kuulleet ansiokkaasti hallituspuolueitten kansanedustajilta sitä, että ostovoima paranee — ostovoima paranee — ja sehän on tärkeä asia. Ehkä se on jäänyt vähemmälle huomiolle näissä puheenvuoroissa, että ostovoima paranee sillä, että ammattiyhdistysliikkeet ovat saaneet neuvoteltua edustamilleen työntekijöille palkankorotuksia, olivatkohan 7—8 prosentin luokkaa palkankorotukset, ja totta kai se vaikuttaa ostovoimaan merkittävästi ja parantavasti. Täällä olemme hallituspuolueitten kansanedustajilta aiemmin kuulleet, että ammattiyhdistysliike olisi joku, ehkä joku viittasi pahimmillaan mafiaankin tai muuhun vastaavaan asiaan, mutta nyt ehkä äänensävy on toivottavasti vähän muuttunut tässä. Toivon rakentavampaa keskustelua liittyen näihin ammattiyhdistysliikkeiden tekoihin, koska sitä ostovoimaakin täällä nyt kehutaan, ja se ostovoima on parantunut isolta osin siitä syystä, että ammattiliitot ovat olleet neuvottelemassa näitä palkankorotuksia. Elikkä tämmöistä parlamentaarista yhteistyötä ja vahvempaa yhteistyötä jatkossa kyllä toivon sitten tämänkin asian osalta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-09-24T20:04:13,2025-09-24T20:07:11,Hyväksytty,1.1 2025_84_688,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_689,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan, mitä tulee noihin tierahoihin, olen ymmärtänyt, että tällä hetkellä tierahoista päätöksiä ja linjauksia on tällä hallituksella noin suurin piirtein kahden miljardin euron edestä, kun uusia teiden kehittämishankkeita viime kaudella toteutettiin noin 708 miljoonalla eurolla, eli siinä on se mittasuhde, Se ei ole ihan kolme kertaa — nyt ollaan ihan rehellisiä — siis se on vain... 2,8 kertaa enemmän. Mutta siis tässä korjausvelkakysymyksessä esimerkiksi vuonna 2024, kun päällystettiin yli 4 000 kilometriä asfalttia, niin sehän oli korkein lukema sitten vuoden 2005 eli yli 20 vuoteen ennätystaso. On aivan totta, kuten edustaja Suhonen sanoi, että se alkaa sitten siinä loppukautta kohden tippumaan, mutta sittenhän meillä on tämä parlamentaarinen, käytännössä Liikenne 12 ‑hankkeen kautta tuleva ajatus siitä, että tiestön kunnossapitoon panostettaisiin laajasti, koska tämähän ei ole yhden hallituksen kysymys. Ongelmahan on se, että jos me jätetään nyt hoitamatta ja asfaltoimatta tiestöä, niin käy niin kuin kuvasitte, eli korjausvelka kasvaa. Sehän on räjähtänyt Suomessa vuosikymmenten aikana, ja nyt ollaan sen edessä, että sitten joudutaan asfaltoimaan valtavilla summilla, että saadaan korjausvelka ei edes laskuun vaan vuodeksi edes pysähtymään. Tämä kuvaa sitä ongelman haastetta. Eli se edellyttää yhteistä sitoutumista tavallaan yli hallitus—oppositio-rajojen siihen, että tieliikenteeseen pitää laittaa niitä panoksia ja paukkuja. Toisaalta on nostettava myös se, että meidänhän olisi tärkeää saada, että se menisi niin, että perustieväylänpidon rahoitus turvattaisiin kestävällä tavalla budjetissa eikä niitä aina sitten pitkässä juoksussa rahoitettaisi tämmöisillä erilaisilla investointiohjelmilla hallituksesta toiseen. Se olisi yksi tärkeä muutos. Toivotaan, että tämä parlamentaarinen muutos tuo sen. Mutta tosiasia on toki se, että tämä hallitus on panostanut merkittävästi tieliikenteeseen ja tiestön kuntoon, ja se on hieno asia ottaen huomioon tämän todella vaikean julkisen talouden tilanteen. Sitten esitin kyllä tuolta pöntöstä virheellisen väitteen. Nimittäin sanoin, että Marinin hallitus ei toteuttanut ansiotuloveron kevennyksiä, mutta itse asiassa työtulovähennystä te korotitte pieni- ja keskituloisilla 200 miljoonalla eurolla. Se on siis totta, että näin teitte ja siten kevensitte heidän verotustaan, eli lausuin väärän todistuksen, mutta nyt sen korjaan. [Timo Suhonen: Kiitos tästä!] Totean kuitenkin sen olevan noin kuusi kertaa vähemmän kuin tämän hallituksen veronalennukset pieni- ja keskituloisille, kun tämä hallituskausi on päättynyt, eli pieniä mittasuhteita. Ja siinähän on se kristallinkirkas ero, että teillä rahaa oli, säästöpäätöksiä ei tehty — tämä hallitus tekee säästöpäätöksiä, mutta siitä huolimatta tekee näin merkittävät veronkevennykset suomalaisille duunareille, suomalaisille yrittäjille, jotta tässä maassa saataisiin talouskasvua aikaan kestävällä tavalla tulevaisuudessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-09-24T20:07:11,2025-09-24T20:10:11,Hyväksytty,1.1 2025_84_690,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_691,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oppositio väittää, että hallitus kurittaa lapsiperheitä ja lisää eriarvoisuutta. Totuus on toinen. Olemme tehneet talousarvioesityksen, joka tukee perheitä veronkevennyksillä ja työtulovähennyksen lapsikorotuksella. Se keventää työssäkäyvien vanhempien verotusta jokaisesta lapsesta. Tavoite on selvä: Suomi tarvitsee työkykyiset vanhemmat osaksi työelämää ja turvaamaan lastensa tulevaisuuden. Se on reilua ja kestävää politiikkaa. Se on politiikkaa, jossa jokainen meistä voittaa. On meidän tehtävämme taata kaikkien suomalaisten arjen turvallisuus. Arvoisa puhemies! Oppositio puhuu paljon palveluiden turvaamisesta, mutta jättää usein kertomatta, millä ne rahoitettaisiin. Hallitus on linjannut toimet, joilla kasvu käynnistetään, työllisyys vahvistuu ja hyvinvointipalvelut voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Me tiedämme, että väestön ikääntyessä hoidon ja hoivan tarve kasvaa. Siksi hallitus panostaa työvoiman saatavuuteen, sote-palveluiden tuottavuuden parantamiseen ja siihen, että julkinen talous pysyy kestävällä pohjalla. Vain näin voimme varmistaa, että jokainen suomalainen saa hyvän hoidon silloin, kun sitä tarvitsee. Linjaan, jossa lisätään menoja velkarahalla ja jätetään vaikeat päätökset tekemättä, meillä ei ole varaa, eikä se vie yhteiskuntaa eteenpäin. Arvoisa puhemies! Hallitus on päättänyt vaikeista säästöistä, kuitenkin ne kohdistuvat ennen kaikkea sinne, missä niistä on vähiten haittaa heikoimmille. Toimeentulotukea uudistetaan niin, että ensisijaiset etuudet ja työ tulevat ensin, ja Kelan toimintamenoista leikataan hallinnollista pullonkaulaa, ei palveluita. Näillä toimilla vahvistetaan julkista taloutta sadoilla miljoonilla ja kohdistetaan apu niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Me emme tarvitse lisää hallintoa, tarvitsemme turvaa, hoivaa ja luottamusta. Teidän mukaanne, hyvä oppositio, kaiken voi tehdä reilummin, mutta vain tilanteissa, joissa valtio antaa ja jakaa jonkun muun omaa: se ei ole reilua, että pyrimme suojelemaan heikoimpia tässä vaikeassa tilanteessa, eikä sekään, että tunnollinen suomalainen tekee työtään kuuliaisesti ja vastuuntuntoisesti, tee verottamisesta sen reilumpaa. Arvoisa puhemies! Tämän salikeskustelun sävyn taittamiseksi on ehdotonta huomauttaa, että samalla kun säästöjä tehdään, hallitus panostaa sinne, missä tarve on suurin: turvakotipaikkoihin, nuorten huumekuolemien ehkäisyyn, C-hepatiitin eliminointiin, omaishoitajien aseman parantamiseen sekä yli 65-vuotiaiden hoitoon valinnanvapauskokeilun kautta. Lisäksi hoivan ja terveydenhuollon valmiutta vahvistetaan ja mielenterveyspalveluihin sekä psykoterapiakoulutukseen kohdennetaan lisää rahoitusta. Nämä eivät ole pieniä viilauksia, vaan päätöksiä, jotka turvaavat ihmisten arkea ja hyvinvointia kasvavan hoidon tarpeen keskellä. Oppositio voi kritisoida, mutta tämä hallitus näyttää teoillaan, että hoiva, turvallisuus ja vastuun kantaminen ovat tärkeämpiä kuin helppo populismi ja velkarahalla eläminen. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-24T20:10:15,2025-09-24T20:15:06,Hyväksytty,1.1 2025_84_692,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_693,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia, kunnioitettu rouva puhemies! Paikalla olen ja ihan sen vuoksi, kun täällä käydään niin mielenkiintoista debattikeskustelua tuolta salin oikealta laidalta ja salin vasemmalta laidalta, jotenka tarvitaan myös täältä salin keskeltä kommenttipuheenvuoroja [Miko Bergbom: Ei välttämättä!] sinne salin oikeaan laitaan, arvoisat perussuomalaiset, valtiovarainministeripuolueen edustajat. Tosiaan kyllä täällä polttoaine haisee ja myös asfaltti ja bitumikin, kun näitä puheenvuoroja kuuntelee. Arvon perussuomalaiset, tehän olette autoilijan puolue, te olette myös Suomen suurin duunareitten puolue, [Miko Bergbom: Kiitos!] ja puolue kaikissa maahanmuuttoon liittyvissä asioissa. Tänään, rouva puhemies, tässä salissa käsittelemme talousarviota ensi vuodelle ja olemme käsitelleet eri hallinnonaloja, ja kun sisäministeriön hallinnonalaa tänä päivänä aamupäivästä käsittelimme, niin kuulimme myös edustaja Peltokankaalta puheenvuoron, missä hän totesi, että eletään perussuomalaista unelmaa hallituksen sisällä, koska maahanmuuttolinjaukset ovat menneet ansiokkaasti eteenpäin. Siitä täytyy kyllä kiittää, että olette monia asioita saaneet eteenpäin, mutta haluan kiinnittää vielä huomiota yhteen asiaan, jossa voi sitten vielä petrata. Mutta ennen sitä tästä polttoaineesta. Edustaja Bergbom toi tuossa esille, kuinka ennätyksellisesti asfalttia vedettiin viime vuonna tähän yhteiskuntaan. Se on aivan totta. Noin 4 000 kilometriä asfalttia monelle tieosuudelle, ja se on ansiokasta toimintaa. Mutta täytyy hieman korjata: milloin aikaisemmin näin on tehty, niin se tehtiin vuonna 2020, kun liikenneministerinä oli edustaja Harakka, silloinen liikenneministeri Harakka. Hän teki hyvää suhdannepolitiikkaa, koska silloin elettiin korona-aikaa ja bitumin hinta tuli alaspäin. Silloin vedettiin myös noin 4 000 kilometriä asfalttia. — Sen voi edustaja Bergbom tarkastaa, onko edustaja Kettunen oikeassa tämän asian suhteen. Mutta polttoaineistakin sen verran täytyy kyllä todeta, että tuolta itärajan pinnasta kun toissa päivänä lähdin tänne pikitien päähän Arkadianmäelle, niin polttoaineen hinta, dieselin hinta, oli euro 72 senttiä. Yksi euro 72 senttiä. Kysyn sitä teiltä, arvon edustajat, onko se kohtuullinen hinta dieselautoa käyttävälle työntekijälle, duunarille, tai pitkien välimatkojen asukkaalle siellä itärajan pinnassa. [Timo Suhonen: Työmatkavähennyksen leikkaus!] — Kun samaan aikaan työmatkavähennystäkin on leikattu. — Tähän haluan vastauksia ja ennen kaikkea kommentteja. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hesarin mielestä liian alhainen!] — Hesari voi olla ihan mitä mieltä tahansa. Rouva puhemies, tulen sinne pönttöön, koska minulla on sitten vielä tähän maahanmuuttoon asiaa. [Puhemies: No niin, olkaa hyvä! — Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] Kunnioitettu rouva puhemies! Kello on 20.20, ja vielä tästä perussuomalaisesta unelmasta, kun teidän toimestanne moni maahanmuuttopoliittinen asia on saanut paremman käänteen, kuten olette tuoneet esille. Yhden kysymyksen esitän, ja saatte tähän vastata, koska en ennättänyt sitä sisäministeriltä kysyä: miksi hallitus ei toteuta valtiovarainministeriön talvella 2023 meno- ja rakennekartoituksessaan tekemää ehdotusta uudistaa turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmää, jolla saavutettaisiin jopa sadan miljoonan euron säästöt? Budjettikirjan tulostavoitteiden perusteella hallitus tavoittelee nyt jopa korkeampia vuorokausikustannuksia turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten majoittamisessa. Te, arvon edustaja Vigelius, olette jo jakanut ihan videoita tuonne sosiaaliseen mediaan, jossa alaikäisiä turvapaikanhakijoita on majoitettu järven rannalla sijaitsevaan luksusasuntoon. [Joakim Vigelius: Kyllä!] Kuinka tämä voi olla mahdollista, ja mitä te aiotte tehdä tälle asialle? Kerta en ennättänyt tätä sisäministeriltä kysyä ja edustaja Vigelius on jo tähän asiaan kantaa ottanut sosiaalisessa mediassa, [Joakim Vigelius pyytää vastauspuheenvuoroa] niin varmasti, rouva puhemies, me tänä iltana saamme tähän vastauksen, kuinka tämä sadan miljoonan euron säästö sitten tavoitetaan. Tällä voitaisiin jopa pelastaa elokuva-ala ahdingosta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-09-24T20:15:06,2025-09-24T20:20:12,Hyväksytty,1.1 2025_84_694,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Garedew., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_695,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Maahanmuutto tulee kalliiksi muutenkin kuin rikosten osalta. Arabiankielisistä yli puolet ja somaliankielisistä lähes puolet sai perustoimeentulotukea Kelasta vuoden aikana. 2,16 miljardia euroa verorahoja meni viime vuonna vieraskielisten sosiaalietuuksiin. Käsittämätön summa. Onneksi ensi vuodelle koko maahanmuuttobudjetti lähes puolitetaan. Sillä Suomi säästää 140 miljoonaa, vaikka se tuntuu nyt todella vähäiseltä tähän 2,16 miljardiin verrattuna. Kehitysavustakin onneksi leikataan aiempien päätösten lisäksi vielä vähän lisää, kokonaisuudessaan vaalikaudella yli 1,3 miljardia. Samalla sen myöntämisen ehtoja on tiukennettu. Valitettavasti Gazaan syydetään lisää rahaa tässä järkyttävässä tilanteessa, vaikka siellä terroristit pitävät edelleen panttivankeja, käyttävät kansaa ihmiskilpenään ja todistetusti varastavat siviileille tarkoitettuja resursseja itselleen. Suomalaisten rahat päätyvät liian suurella todennäköisyydellä Hamasille, tunneleihin ja aseisiin. Gazaan myönnettävät avustukset ovat suuri virhe. Ensin tulisi riisua Hamas aseista ja saada panttivangit vapaaksi. Arvoisa puhemies! Toinen erilainen, äärimmäisen valitettava, rikoksiinkin syyllistyvä mutta erityisesti rikosten uhriksi joutuva ryhmä on lastensuojelulaitoksista karanneet hatkanuoret. Jopa kolmasosa tytöistä joutuu hatkansa aikana raiskatuksi. Onneksi eduskuntaan on tänä syksynä tulossa lastensuojelulain kokonaisuudistuksen ensimmäinen vaihe Siinä puututaan esimerkiksi juuri tähän hatkaongelmaan säätämällä konkreettisia kiinniotto-oikeuksia, jotta nämä lapset saadaan kaduilta takaisin turvaan. Tähän olen tehnyt toimenpidealoitteita, ja olen todella kiitollinen, että näitä hankkeita, lakiesityksiä, nyt viedään maaliin asti. Arvoisa puhemies! Turvallisen Suomen eteen tehdään nyt töitä. Rikollisuuden ehkäisy vaatii selkeitä signaaleja, riittäviä poliisiresursseja ja tiukkoja rangaistuksia. Juuri näitä työkaluja Suomi on tällä hallituskaudella ottanut käyttöön, ja samalla linjalla jatketaan myös vuonna 2026. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-09-24T20:20:17,2025-09-24T20:23:30,Hyväksytty,1.1 2025_84_696,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_697,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ajattelin puhua tästä kuntataloudesta hieman, koska siitä ei ole tässä kovin paljon puhuttu. Kuntien tilanne on huolestuttava, niin kuin tässä viime viikkoina on saatu ennusteita siitä, mitä kuntien verokertymille ja verotuloille käy ja kuinka isoja korotuspaineita niissä on, ja myöskin siitä, kuinka väestökehitys vie kuntataloutta entistä haastavampaan suuntaan. Meillä on sillä tavalla mielenkiintoinen tilanne, että kuntaverot ovat keskimäärin tällä hetkellä 7,59 prosenttia ja ääripäät ovat 4,7 ja 10,8. Tämä hajonta on todella iso kuntakentässä. Sitten kun katsotaan sitä, mitä sillä yhdellä prosenttiyksiköllä kuntaverossa saadaan eri puolilla, niin pienimmillään on noin 135 euroa se prosentti ja suurimmillaan on neljä‑ ja puolisataa euroa se yksi ja sama prosentti. Meillä on tämmöinen hajonta tässä kuntakentässä. Sitten kun katsotaan kuntien mahdollisuuksia tehdä niitä peruspalveluja: Me puhuttiin äsken tässä TE-palveluista, jotka ovat osa sitä kuntasektorin palvelua tällä hetkellä, mutta varsinainen iso palvelu liittyy siihen, että perusopetus ja varhaiskasvatus ja toinen aste ovat kuntien menoista 60—70 prosenttia tällä hetkellä. Se on se kuntien päätoiminto. Tässä mielessä olemme juuri niitten perusasioitten äärellä, että missä me kasvatamme lapsiamme sitten elämää varten ja kuinka tämä meidän kuntakenttä tätä pystyy tekemään. Tässä mielessä on aika iso kysymys se, että kun meillä on paljon kuntia Suomessa, niin onko meillä kaikilla kunnilla mahdollisuus tehdä samanlainen palvelutuotanto kuin joka puolella Suomea vai onko meillä semmoinen tilanne, että jatkossa meidän pitää miettiä sitä, mitkä ovat ne peruspalvelut, jotka kaikkien kuntien pitää tehdä, ja mitkä sitten niitä, että ne tekevät, joilla paremmin mahdollisuuksia on tehdä. Eli me ollaan tällaisten isojen kysymysten äärellä, kun me katsotaan julkista taloutta noin kaiken kaikkiaan. Kun julkinen talous pitää sisällään myös hyvinvointialueet ja sitten valtion, niin tämä yksi osa, joka on siinä lähellä ihmisten arkea, on semmoinen ankkuri, jonka pohjalta näitä katsotaan. Me joudutaan näitä arvovalintoja tekemään varmasti jatkossa. Ja mitä se tarkoittaa sitten tälle valtionosuusjärjestelmän uudistukselle, joka on edelleen kesken, sitä ei ole vieläkään tullut, ja sitten kiinteistöverouudistuskin [Puhemies koputtaa] odottaa vielä tuloaan, niin näillä kaikilla on oma näkökulmansa, ja se pitäisi myöskin ottaa huomioon täällä keskusteluissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-24T20:23:30,2025-09-24T20:26:57,Hyväksytty,1.1 2025_84_698,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_699,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustalta edustaja Kettusen suunnalta kysyttiin näistä turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten vuorokausihinnoista koskien yhtä pakolaista. Se on itse asiassa hyvä kysymys. Mehän elämme tällä hetkellä Suomessa hieman poikkeuksellista aikaa siinä suhteessa, että meillä on maassa varsin paljon ukrainalaisia tilapäistä suojelua nauttivia ihmisiä, mikä hieman hämärtää käsitystä siitä, mitkä ovat perinteisemmän turvapaikanhaun tai turvanhaun kustannukset tällä hetkellä Suomessa. Jos ukrainalaisia ei oteta huomioon näissä meidän laskelmissa tällä hetkellä, niin Suomeenhan saapuu aika ennätyksellisen vähän noin 2000-luvun tasolla turvapaikkahakemuksia tällä hetkellä. 2010-luvulla ja 2020-luvulla ei ole ollut näin vähäisiä hakemusmääriä käytännössä oliko peräti yhtenäkään vuonna. Ollaan hyvin ennätyksellisellä tasolla sen suhteen, ja käytännössä sisäministeri Rantasen aikakaudella nämä luvut ovat lähteneet hyvään ja kiitettävään laskuun. Siinä on varmasti osasyynä myös se, että hallitus on tehnyt merkittäviä humanitäärisen maahanmuuton kiristämistoimenpiteitä. Kun kysyitte näistä vuorokausihinnoista, niin jos puhutaan esimerkiksi pakolaisen osalta — siis ihmisen, joka on jo saanut suojeluaseman Suomesta ja siten oleskelee täällä meidän luvallamme — tällaisten ihmisten määräähän lasketaan paitsi sen myötä, että turvapaikkahakemuksia on vähemmän ja turvapaikkoja myönnetään vähemmän, myös aivan suunnitelmallisesti pakolaiskiintiötä vähentämällä. Eli pakolaiskiintiönkään kautta meille ei tule niin paljon ihmisiä, jotka me otamme käytännössä täysylläpidettäviksemme. Sitenhän pakolaiskiintiö hyvin pitkälti toimii, että ihminen saapuu tänne palveluiden varaan ilman että hänelle asetetaan juurikaan minkäänlaisia ehtoja oleskelulle, koska oleskelu perustuu humanitääriseen tarpeeseen, ei työntekoon, toimeliaisuuteen, omillaan toimeentuloon tai edes nuhteettomuuteen. Senkin edellyttäminen humanitääristä suojelua saavalta ihmiseltä on Suomessa hyvin hyvin vaikeaa. No, kun puhumme maahanmuutosta ja sen kustannuksista, niin voimme katsoa ensi vuoden talousarvion osalta, että siellähän on tulossa säästöjä valtion korvauksiin kotoutumisen edistämisestä yli 30 miljoonalla. Edelleen siellä on liian paljon rahaa. Purrahan esitti sinne vielä suurempia säästöjä, ja valitettavasti tässä eduskunnassa ei monta puoluetta ole, joka olisi valmis merkittävästi suomalaista kotouttamisjärjestelmää leikkuroimaan, kohtuullistamaan ja järkevöittämään ja tehostamaan sen toimintaa, mutta tämä on hyvä alku. Tämän lisäksi hallitusohjelmassahan ylläpidetään edelleen tätä alennettua pakolaiskiintiön tasoa. Siitä on lähtenyt jo ensimmäisenä hallitusvuonna puolet pois, mikä tietysti vaikuttaa siihen, että kumuloituvia säästöjä siellä on jo noin 16 miljoonan euron edestä. Sen lisäksi haluaisin nostaa esille näitä maahanmuuton kiristyksiä, joista täällä on monet kerrat äänestetty. Edustaja Kettunen, kävin läpi tässä erilaisia äänestystuloksia, ja haluan lukea teille niistä muutaman — olette varmasti ollut näissä äänestyksissä läsnä: Hallitus esitti kolmen/kuuden kuukauden sääntöä käytännössä työttömäksi jääneelle maahanmuuttajalle, eli aika, jolloin hänen täytyy työllistyä tai hän lähtee Suomesta pois. Tällaisen lain tämä hallitus sääti, ja kun siitä äänestettiin täällä suuressa salissa, niin vastaan äänestivät koko sosiaalidemokraattinen ryhmä, koko vihreiden ryhmä, koko vasemmistoliiton ryhmä ja koko keskustan ryhmä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Lisää työttömiä ulkomaalaisia Suomeen siis. No, sitten kun äänestettiin työperäisen maahanmuuton tulorajoista — eli että nostetaan ja kohtuullistetaan työperäiseltä maahanmuuttajalta vaadittuja tuloja, jotta hän tulisi aidosti toimeen täällä Suomessa, kun hän työperäisenä tänne tulee, niin että me emme joudu häntä elättämään tai kompensoimaan hänen alhaista palkkaansa — vastaan äänestivät koko sosiaalidemokraattinen, koko vihreä, koko vasemmistoliiton ja koko keskustan eduskuntaryhmä, kuinka ollakaan. [Miko Bergbom: Ohhoh!] Kun meillä oli Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja koskeva kiristys — ensimmäinen osa tiukennuksia kolmiosaisesta kiristyssarjasta, eli nostettiin asumisaikavaatimusta, kuinka monen vuoden asumisen jälkeen voi saada Suomen kansalaisuuden, pohjoismaiselle, eurooppalaisemmalle tasolle tämän hallituksen toimesta — salissa vastaan äänestivät koko sosiaalidemokraattien, vihreiden, vasemmistoliiton ja keskustan eduskuntaryhmä, kuinka ollakaan. [Miko Bergbom: Ohhoh!] Kun äänestimme kotouttamiseen kohdistuvista säästöistä tässä eduskunnassa kohtuullistaaksemme niitä kuluja, joista te kysyitte, edustaja Kettunen, vastaan äänestivät sosiaalidemokraattien, vihreiden, vasemmistoliiton ja keskustan koko eduskuntaryhmät. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Kun äänestimme turvapaikanhakijoiden kaistanvaihdon estämisestä tässä salissa — eli siitä, että tänne ei tulla ikään kuin turvapaikkaa hakemaan mutta kuitenkin sitten vaihdeta toiselle oleskeluluvalle, eli käytetä turvapaikkajärjestelmää hyväksi — vastaan äänestivät koko sosiaalidemokraattien, vihreiden, vasemmistoliiton ja keskustan eduskuntaryhmä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Edustaja Kettunen, meillä on tälle syksylle täällä kaksi hyvin merkittävää maahanmuuton tiukennuspakettia tulossa vielä. Niitä on tulossa toki lisääkin, mutta tänä syksynä on kaksi hyvin merkittävää: pysyvät oleskeluluvat, niiden ehtojen kiristykset, ja toisaalta kansalaisuuslain toinen vaihe, jossa Suomen kansalaisuuden ehtoja tiukennetaan siltä osin, että vaaditaan toimeentuloa, ei tukiin nojaamista vaan omillaan toimeentuloa, ja toisaalta nuhteettomuutta — pysyvien oleskelulupien ehtojen kiristämiset ja kansalaisuuden saamisen ehtojen kiristämiset, kaksi tärkeää lakiuudistusta tälle syksylle. Kuinka käy keskustan, kun aiemmat äänestyksenne ovat olleet tätä luokkaa? Tuletteko te äänestämään pysyvien oleskelulupien kiristämisen ja kansalaisuuden ehtojen kiristämisen puolesta vai niitä vastaan? Jään mielenkiinnolla odottamaan, mutta jos näitä aiempia äänestystuloksia katsoo, niin ei hyvältä näytä keskustan linja maahanmuuton saralla. [Miko Bergbom: Kello käy, eikä vaihtoehtoa näy!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-09-24T20:26:58,2025-09-24T20:34:19,Hyväksytty,1.1 2025_84_700,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rostila., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_701,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Onni,Rostila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskustelu jonkun verran polveilee. Erityisesti keskustelu bensasta ja sen hinnasta on hyvin mielenkiintoista, mutta palaan silti hetkeksi aiempaan puheenvuorooni ja sen aiheeseen julkisen sektorin koosta. Nimittäin muutama avainluku jäi sanomatta Kauppalehden jutusta, mihin viittasin. Suomessa siis on maailman suurin julkinen sektori OECD:n maatilastojen mukaan vuonna 2024. Se, mikä jäi sanomatta, on se, että vuosina 2019—2024 julkiset menot kasvoivat Suomessa keskimäärin 4,9 prosenttia — siis melkein 5 prosenttiyksikköä vuodessa. Ja kun muistetaan, mikä on samana ajanjaksona ollut Suomen talouskasvu, niin on ihan selvä asia, että tämmöisellä polulla ei yksinkertaisesti voida jatkaa, ja tämä on tietysti se keskeinen syy, minkä takia tämä hallitus tekee huomattavia säästöjä ja sopeutuksia. Mutta, mitä halusin oikeastaan sanoa — liitän nämä kaksi tärkeätä asiaa yhteen eli toisaalta sen bensan hinnan ja sitten tämän julkisen sektorin koon — on se, että kun meillä on syntynyt tilanne, jossa julkinen sektori on auttamatta liian suuri ja sitä ei kyetä karsimaan, sitä ei kyetä tehostamaan, niin poliitikot yli hallituskausien jäävät tavallaan koukkuun veronkorotuksiin. Sitten kun jäädään tarpeeksi pahaan koukkuun veronkorotuksiin, niin meille alkaa syntyä yhteiskunnan eri sektoreihin semmoisia suhteettomia sijaiskärsijöitä. Minä luulen, että suurin osa meistä on samaa mieltä siitä, että erityisesti autoilijat ovat olleet sellainen syyttömien sijaiskärsijöiden joukko, joka on ollut helppo kohde poliitikoille vetää siitä veronkorotusvivusta, ja tarvittiin perussuomalaiset hallitukseen, että vihdoin se addiktio saatiin ainakin hetkeksi paremmalle tolalle. Jään todella mielenkiinnolla odottamaan tulevia hallituksia ja niitten mahdollisia bensapommeja, koska tämä on niin historiallinen muutos, että ollaan kyetty aidosti alentamaan polttoaineen kustannuksia, siis päätösperustaisesti, maailmanmarkkinahinnoillehan kukaan meistä ei mitään voi. [Välihuutoja] Siinä mielessä ehkä peräänkuuluttaisin sellaista realismia tästä bensapommiretoriikasta — bensapommit, retoriset sellaiset, täällä räjähtelivät muun muassa silloin päästökauppakeskustelussa — ja jotain sellaista tunnustusta myös sille, että onhan tämä historiallinen tilanne, että voidaan päätösperustaisesti myös polttoaineveroa alentaa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Onni Rostila,1500,2025-09-24T20:34:19,2025-09-24T20:37:20,Hyväksytty,1.1 2025_84_702,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_703,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Voisi sanoa tälleen lätkätermein Tapparan kannattajana, että onhan tämä vähän niin kuin syöttö lapaan sinne oikeaan laitaan. Jos me ruvetaan puhumaan bensasta ja maahanmuutosta, niin ei tämä keskustelu kyllä pääty vielä ensi viikollakaan. Arvoisa rouva puhemies! Haluan kuitenkin ehkä vielä palata tuohon, kun edellinen puhuja, edustaja Rostila, sanoi hyvin verotuksesta. Ja sitten verotuksellisia huomioita tässä olemme kuulleet sieltä oikealta laidalta, ihan syystäkin. Tavallaan haluan vielä tuoda esiin verotukselliset vaikutukset ja sen, kun nyt oppositiota on näistä verotusasioista arvosteltu, osin syystä, osin ei. Sitten hallitus on taas lähinnä kehunut verotuksen alennusta, osin syystä, osin ei. Tavallaan sen haluan vielä tuoda esiin tässä, että tutkimuksen mukaan hallituksen marginaaliveron alennus hyödyttää eniten hyvätuloisinta kahta prosenttia suomalaisista. Toistan: tutkimuksen mukaan hallituksen marginaaliveron alennus hyödyttää eniten hyvätuloisinta kahta prosenttia suomalaisista. On tiedossa myös se, kun nyt puhutaan niistä duunareista ja keski- tai pienituloisista työntekijöistä, olivat he sitten kaupan kassalla olevia myyjiä tai sitten vaikka teollisuuden työntekijöitä, kuten itse olin aikanaan 21 vuotta, että se verotus näitten pienituloisten myyjienkin kohdalla voi jopa kiristyä, ja sitä te, hallituspuolueitten kansanedustajat, ette pysty kyllä edes kiistämään. Se voi jopa kiristyä, ja siihen osaltaan liittyy se, että kun aiemmin totesin, että perussuomalaiset ovat kehuneet olevansa duunariystävällisin puolue — tai joku muu vastaava termihän siellä oli — niin te tulette kiristämään järjestäytyneitten työntekijöitten verotusta entisestään. Toistan: te tulette kiristämään järjestäytyneitten työntekijöitten verotusta entisestään. Tässä tämmöistä verofaktaa vielä. Elikkä siis lähtökohta on se, että hyvätuloiset saavat eniten ja pienituloiset saavat jopa kiristyksiä teidän veropolitiikan kautta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-09-24T20:37:20,2025-09-24T20:39:23,Hyväksytty,1.1 2025_84_704,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_705,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! ”Emme voi luvata nollaa turvapaikanhakijaa, mutta voimme asettaa sen visioksi.” Kuka näin on sanonut? Oikea vastaus on Tanskan sosiaalidemokraattien puheenjohtaja, pääministeri Mette Frederiksen. Emme voi luvata nollaa turvapaikanhakijaa, mutta voimme asettaa sen visioksi — voi kunpa meilläkin Suomessa olisi Tanskan sosiaalidemokraatit. Nimittäin Tanskassa sikäläinen työväenpuolue, sosiaalidemokraatit, on pystynyt myöntämään sen, että humanitäärinen maahanmuutto ei ole yhteensovitettavissa pohjoismaalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kanssa. Valitettavasti tätä samaa asiaa sosiaalidemokraatit Suomessa eivät tunnusta eivätkä edes tunnista, päinvastoin: lisää pakolaisia, kuten heidän vaihtoehtobudjettinsa osoittaa, kiintiöpakolaisia tilanteessa, jossa valtio velkaantuu yli kymmenen miljardia euroa vuodessa, määrä pitäisi tuplata tämän hallituksen tasosta. Kaikkia tämän hallituksen historiallisia kiristyksiä maahanmuuttoon alkaen aina kansalaisuuden saamisen ehtojen kiristämisestä, oleskeluluvista, turvapaikkajärjestelmän korjaamisesta olette äänestäneet vastaan, vastaan, vastaan. Tai kun mennään työmarkkinakysymyksiin, joissa halutaan puolustaa suomalaisen duunarin asemaa, niin ei, demarit eivät ole äänestäneet sen puolesta, että maahanmuuttajille, jotka tulevat EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta, asetettaisiin tiukemmat tulorajat, vaan päinvastoin he ovat äänestäneet sitä vastaan. Toisaalta he äänestivät myös sen puolesta, että maahanmuuttajan, joka on tullut työluvalla Suomeen työskentelemään ja joutuu työttömäksi, pitäisi ehdottomasti saada olla kauemmin aikaa Suomessa työttömänä, kun tämä hallitus äänesti sen puolesta, että jos ei kolmen kuukauden jälkeen töitä löydy, niin se on maasta ulos. Minä ehdotan nyt sosiaalidemokraateille, että järjestäisitte puolueenne ja eduskuntaryhmänne johdolle, vaihtoehtoisesti koko puolueelle, opintomatkan eduskuntavaalien alla Tanskaan, jossa menisitte tutustumaan teidän sisarpuolueenne maahanmuuttopolitiikkaan. Uskon, että mikäli tarvetta on, niin perussuomalainen eduskuntaryhmä on valmis keräämään kyllä kolehdin sen puolesta, että saatte sen matkan järjestymään sinne Tanskaan. Nimittäin tämä on erittäin tärkeä asia koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden kannalta. Nyt meillä on paljastunut mediatietojen valossa — tai ei se mikään paljastus ole, mutta se, mikä me ollaan tiedetty, on nytten myös koko kansan tiedossa — että esimerkiksi toimeentulotuen osalta pääkaupunkiseudulla aletaan lähestymään tilannetta, jossa puolet toimeentulotuen asiakkaista on vieraskielisiä. Tämä siis tarkoittaa sitä, että vaikka heidän väestöosuutensa ei ole lähellekään sitä puolta — vielä — niin siitä huolimatta he ovat näin yliedustettuina toimeentulotuen asiakkaina. Ja kun se yhdistetään siihen, että te haluatte, että tämä vastaavankaltainen maahanmuutto kolmansista maista kiihtyisi ja myös tulevaisuudessa sitä itse asiassa pitäisi teidän mukaanne vielä lisätä merkittävästi, niin se tarkoittaa sitä, että veronmaksajilta loppuvat rahat, yksinkertaisesti. Ei ole rahaa siihen, että meidän sosiaaliturvamenoihin menee miljardikaupalla rahaa sen takia, että me raahataan tänne ihmisiä, joiden kyky ja mahdollisuus työllistyä tässä yhteiskunnassa on erittäin heikko. Valtiovarainministeri Purra paljasti vielä Kelan aineistoista sen, että kun otetaan huomioon useita muita tukimuotoja, mitä maahanmuuttajille menee, niin summa kasvaa yli kahteen miljardiin euroon, ja siinä eivät olleet mukana vielä edes välilliset kustannukset, mitä tulee oikeudenhoitoon, viranomaisille, siinä ei ollut kaikkia vastaanottojärjestelmän kustannuksia. Me tiedetään, että summat, mitkä ovat nyt kyseessä, ovat valtavia, ja sitten me ihmetellään täällä, että meillä ei ole rahaa. Samaan aikaan te toteatte, että meillä on valtavasti työttömiä maassa — ja se on aivan oikein, te toteatte aivan oikein, että näin on — ja se on katastrofi. Mutta toisella kädellä te olette vaatimassa, että maahan pitäisi saada kymmeniätuhansia uusia maahanmuuttajia tekemään töitä, kun täällä on niin hirveä työvoimapula. Koettakaa nyt päättää, onko täällä työvoimapula vai onko täällä tilanne, että meillä ei ole tarjota suomalaisille tällä hetkellä työpaikkoja. Se on ristiriitaista. [Kaisa Garedew: Kyllä!] Edelleenkin kehotan teitä tutustumaan teidän sisarpuolueenne linjauksiin, joissa tavoitellaan sitä tilannetta, että nolla turvapaikanhakijaa asetetaan Tanskan maahanmuuttopolitiikan tavoitteeksi. Se sama tavoite pitää olla myös Suomella tulevaisuudessa, mikäli me haluamme säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan sellaisena kuin me sen tunnemme. Perussuomalaisten puolesta uskallan sanoa, että se on meidän tavoite, mutta totta kai toivomme, että sen tavoitteen ympärille voisivat sitoutua laajasti myös muut suuret puolueet. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-09-24T20:39:24,2025-09-24T20:44:27,Hyväksytty,1.1 2025_84_706,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_707,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia, rouva puhemies! Joo, samalla lailla ajattelen niin kuin edustaja Suhonen, että se on tietynlainen syöttö lapaan, kun keskustelemme maahanmuutosta ja autoilusta ja polttoaineista, kun perussuomalaisten kanssa käydään keskustelua. Kiitoksia edustaja Vigeliukselle tästä listauksesta, mitä asioita olette saaneet hallituksessa aikaan maahanmuuttoon liittyvissä asioissa, mutta jätitte vastaamatta siihen kysymykseen, kun kysyin, kuinka voisitte uudistaa vielä tätä turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmää. Kuten jo tuossa aikaisemmassa puheenvuorossa totesin, sillä olisi mahdollisuus saavuttaa jopa sadan miljoonan euron säästöt. Jotenkin se varmaan on vielä putkessa. Odotan vielä tähän vastausta, onko tätä käyty teidän eduskuntaryhmässänne ja hallituksen sisällä lävitse, mitä te aiotte tehdä tähän, että tämmöiset säästöt, mitkä on vielä mahdollista saada, saavutettaisiin. Kuten me kaikki tiedämme, valtiontalous on haastavassa tilanteessa, ja jos säästöjä haetaan ja jos tämmöinen sata miljoonaa on tämmöisellä järjestelmän korjaamisella mahdollisuus saavuttaa, niin miksi sitä ei tehdä? Nyt te olette tehneet niin, että esimerkiksi meillä yksi teollisuudenala nimeltä elokuvatuotanto, elokuva-ala, kokee 5,5 miljoonan euron säästön, jolla on merkittävät vaikutukset jo pelkästään aluepoliittisissa merkityksissä, ei pelkästään niissä työpaikoissa vaan siinä, että meillä uhkaa hävitä elokuvateattereita ympäri Suomenmaan tuolta maakunnista. Suomessa nimittäin toimii tällä hetkellä elokuvateatteri 125 paikkakunnalla kattavasti ympäri maata. Noin 70 paikkakunnalla kotimaisten elokuvien osuus kaikista myydyistä lipuista oli yli 40 prosenttia. Puhemies! Tämä on merkittävä asia. Nimittäin jos tämä säästö tapahtuu tuonne elokuva-alalle, niin meillä joutuu aika haastavaan tilanteeseen moni elokuvateatteri. Nyt kysymys vielä kuuluu, kun teille maahanmuuttopoliittiset linjaukset ja asiat ovat tärkeitä, myös autoilijan puolueena te, arvon perussuomalaiset, olette tuoneet esille sitä, kuinka polttoaineen hintaa olette laskeneet, vaikkakaan se ei meillä siellä Itä-Suomessa kyllä valitettavasti näy, eli haluaisin kysyä: miten te tulette pelastamaan suomalaisen teollisuudenalan nimeltä elokuvatuotanto?", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-09-24T20:44:27,2025-09-24T20:47:33,Hyväksytty,1.1 2025_84_708,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Garedew., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_709,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa on päästävä liikkumaan niin maalla, vesillä kuin ilmassakin. Toimet kohtuuhintaisen autoilun varmistamiseksi jatkuvat. Jakeluvelvoitteen nousua on hillitty merkittävästi ja pakollista nousua kompensoidaan muilla toimilla. Tämän — itsessään siis aivan pähkähullun — polttoaineiden hiilidioksidiveron 100 miljoonan kevennyksestä noin puolet kohdistuu vuodelle 2026. Myös oikeudenmukaisuus parantuu, kun sähköautojen veroa korotetaan. Ei ole oikein, että verotus on osunut vain bensa- ja dieselautoihin. Tämä hallitus on tehnyt paljon töitä väyläverkon korjausvelan taittamiseksi. Vuodelle 2026 siihen varataan noin 118 miljoonaa. Tänä vuonna kuten myös ensi vuonna kaikkeen perusväylänpitoon, mukaan lukien tiet, raiteet, vesireitit ja niin edelleen, on varattu vajaat 1 500 miljoonaa euroa — puolitoista miljardia. Esimerkiksi Keski-Suomessa rahoituksen turvin päällystettiin 175 kilometriä tietä ja korjattiin toistakymmentä siltaa. Väylähankkeita Keski-Suomessa on meneillään yhteensä 82,5 miljoonan euron edestä: valtatie 4 Leivonmäen pohjoispuolella Joutsassa, Jyväskylässä Oravasaaren eritasoliittymä ja Palokka, valtatiellä 9 Lievestuoreen kohta, sekä Äänekosken silta. Näiden lisäksi budjettiriihessä vahvistui odotettu 10 miljoonan euron rahoitus valtatie 4:n Vestonmäen parantamiseksi Toivakassa. Se myönnetään käytännössä vuoden 2026 toisessa lisätalousarviossa. Ministeri Ranne on luvannut, että myös Keski-Suomen halki kulkevan Ysitien kehittäminen tullaan starttaamaan vielä tämän vaalikauden aikana. Keski-Suomen ratahankkeista merkittävimpiä on Jyväskylä—Pieksämäki välin korjaaminen, johon on varattu kokonaisuudessaan 124 miljoonaa. Arvoisa puhemies! Suomi on todellakin pitkien etäisyyksien maa. Kohtuuhintainen yksityisautoilu ja kunnossa oleva väyläverkosto on elinehto niin tavalliselle kansalaiselle kuin yrityksille, teollisuudelle, maataloudelle ja myös koko Suomen turvallisuudelle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-09-24T20:47:35,2025-09-24T20:50:40,Hyväksytty,1.1 2025_84_710,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_711,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Haluan sanoa vielä muutaman asian sisäisestä turvallisuudesta, rajaturvallisuudesta ja maahanmuutosta, sillä tämä kokonaisuus on olennainen osa kansallista turvallisuutta. Ministeri Rantanen on tehnyt valtavan hyvää työtä näiden teemojen osalta. Kiitos, ministeri Rantanen, työstäsi tähän mennessä. Ensinnäkin poliisitoimeen esitetään yli miljardi euroa rahaa, mikä on yli 40 miljoonaa enemmän kuin kuluvana vuonna. Lisäresurssit tullaan kohdentamaan erityisesti poliisin operatiiviseen toimintaan, jotta poliisi voi torjua rikollisuutta, vähentää jengirikollisuutta ja parantaa liikenneturvallisuutta. Maasta poistamiseen varataan liki neljä miljoonaa euroa, jotta kielteisen päätöksen saaneiden palauttaminen voidaan hoitaa nopeasti, asianmukaisesti ja kustannustehokkaasti. Samalla hallitus painottaa vapaaehtoista paluuta ensisijaisena keinona, mikä säästää kustannuksia ja vähentää laittoman oleskelun riskejä. Arvoisa rouva puhemies! Suojelupoliisin strategista suorituskykyä tullaan vahvistamaan kymmenen miljoonan euron lisäyksellä. Hallitus haluaa varmistaa, että kansallisen turvallisuuden uhat tunnistetaan ja torjutaan ajoissa. Sillä parannetaan jokaisen suomalaisen turvallisuutta. Lisäksi Rajavartiolaitoksen resursseja vahvistetaan sekä henkilöstön että teknisten järjestelmien osalta. Erityistä huomiota kiinnitetään itärajan esteeseen ja sen valvontajärjestelmiin, jotta Suomi pystyy vastaamaan myös välineellistettyyn maahantuloon ja hybridivaikuttamiseen. Lisäksi investoidaan kalustoon, kuten ulkovartiolaivoihin, nopeisiin veneisiin sekä tekniseen valvontaan, jotta rajaturvallisuus on kaikissa oloissa uskottavalla tasolla. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on tiukentanut turvapaikkapolitiikkaa, ja syystäkin. Kansainvälinen suojelu on jatkossakin luonteeltaan väliaikaista, ja kielteisen päätöksen saaneen paluu tapahtuu ilman viivytystä. Samalla pysyvän oleskeluluvan ja kansallisuuden ehtoja tiukennetaan, jotta Suomeen tulevat ovat oikeasti heitä, jotka integroituvat yhteiskuntaamme ja noudattavat sen sääntöjä. Turvapaikanhakujärjestelmää tullaan tehostamaan ja järjestelmän väärinkäytöksiä pyritään estämään poistamalla esteet viranomaisten keskinäiseltä tietojenvaihdolta. Turvapaikanhakijoiden perusteettomia uusintahakemuksia vähennetään ja vastaanottolaki uudistetaan. Nämä ovat merkittäviä asioita, joita ei olisi saatu edistettyä ilman ministeri Rantasen ja perussuomalaisten pitkäjänteistä työtä. Arvoisa rouva puhemies! Vuoden 26 talousarvio vahvistaa muun muassa teiden turvallisuutta ja Suomen kykyä varautua ja vastata erilaisiin turvallisuushaasteisiin. Poliisi, Rajavartiolaitos ja suojelupoliisi saavat tarvitsemansa resurssit, jotta ne voivat tehdä työnsä tehokkaasti. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-09-24T20:50:47,2025-09-24T20:53:18,Hyväksytty,1.1 2025_84_712,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_713,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä on täällä budjetissa monia menoluokkia, joita täällä arvioidaan. Minulla on tässä yksi mielenkiintoinen luokka, jossa vuonna 2014 olivat menot 77 miljoonaa euroa, ja tällä hetkellä budjettikirjassa on 593. Se on aika moninkertaistunut tässä kymmenen vuoden aikana, ja kyse on valtion YEL-menoista, mitä valtio maksaa YELiä yrittäjille. Toinen vastaava on MYEL, jossa vuonna 2014 luku oli 598 miljoonaa eli noin 600 miljoonaa, ja tuolla budjetissa se on 846. Se on noussut noin 200 miljoonaa, mutta tuo YEL oli moninkertaistunut. Mielenkiintoista tässä on se, että maatalouseläkkeensaajia on silloin vuonna 14 ollut 159 000 ja nyt on noin 100 000, ja YELin eläkkeensaajia oli 230 000, ja nyt niitä on 280 000. Me ollaan täällä aika paljon puhuttu siitä, kuinka pitää YEL-tuloja merkitä ja maksaa niistä eläkevakuutusmaksut, ja tosiasia on, että tässä käy niin, että kun ne rajat ovat aika korkealla, niin valtio joutuu aika paljon osallistumaan nytten yrittäjien eläkemaksuihin. Kun tämä on näin moninkertaiseksi noussut, kahdeksankertaiseksi karkeasti ottaen, niin voi kysyä, kuinka pitkälle me ollaan nostamassa tätä yrittäjän eläkemaksun osuutta tässä taloudellisessa tilanteessa, vai olisiko niin hyvä, että yrittäjät maksaisivat todellisten tulojen mukaan niistä eläkkeistä ja lähtisivät sieltä alkupäästä, niin kuin palkansaajatkin, 70 euron yläpuolella olevista maksamaan eläkemaksuja. Tämä on semmoinen kysymys, jota varmasti pitäisi ruveta miettimään myöskin tässä salissa, kun näitä kysymyksiä tässä arvioidaan ja katsomme, mistä pitää hakea niitä valtion tuloja ja tasapainottamiselementtejä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-24T20:53:18,2025-09-24T20:55:55,Hyväksytty,1.1 2025_84_714,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_715,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan vielä tähän Kettusen kysymykseen. Teidän kysymystänne on hieman vaikea tulkita, koska en rehellisesti tiedä, puhutteko te kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta, puhutteko te turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta, puhutteko te ukrainalaisten vastaanottamisesta vai minkä väestöryhmän vastaanottamisesta me oikeastaan keskustelemme. Se olennaisesti vaikuttaa siihen, millaisten palveluiden piirissä nämä ihmiset ovat ja millaisia vastaanoton kustannuksia siitä syntyy. Sillä on myös iso vaikutus siihen, millainen hyväksyntä tällaisille kustannuksille suomalaisten keskuudessa on. Suomalaiset suhtautuvat varsin suopeasti tällä hetkellä siihen, että lähialueillamme sotaa pakenevia ukrainalaisia vastaanotetaan ja tuetaan. Toki pyrimme siihen, että myös mahdollisimman moni heistä työllistyisi eikä olisi tukien varassa Suomessa, koska tukien varassa eläminen ei ole kenenkään etu Suomessa, vaan toivomme, että ihmiset työllistyvät [Tuomas Kettusen välihuuto] ja tulevat omillaan toimeen ja integroituvat yhteiskuntaan. Jos puhumme ihmisistä, jotka ovat saaneet pakolaisstatuksen esimerkiksi alaikäisinä, ilman huoltajaa tulleina, niin yksi tapa vähentää heidän määräänsä ja siten siitä aiheutuvia kustannuksia Suomessa on vähentää esimerkiksi pakolaiskiintiötä ja turvapaikkahakemusten määrää. Ne ovat keskeisimpiä tapoja ehkäistä niitä kustannuksia, mitä voi syntyä sellaisista palveluista, joihin varmasti edustaja Kettunen tällä hetkellä pyrkii viittaamaan. Mutta jos nyt katson, niin käsittääkseni nimenomaan Marinin kaudella lisättiin pakolaiskiintiön määrää. Hetkinen, se melkein tuplattiin vuodelle 2022. Äänestittekö te muuten sen puolesta, edustaja Kettunen, kun seisoitte keskustassa Marinin hallituksen takana viime kaudella? [Miko Bergbomin välihuuto] Taisitte äänestää useammankin kerran itse asiassa, koska käytännössä useampana vuonna Marinin hallitus korotti pakolaiskiintiötä siitä, mikä se on tyypillisesti Suomessa ollut. Eli halusitte lisää ihmisiä, jotka pääsevät täyden palvelun piiriin Suomessa. Sen lisäksi turvapaikanhakijoita saapui melkoinen määrä Marinin hallituksen aikana. Otitte ukrainalaisia vastaan, sille on ollut laaja eduskunnan tuki, mutta ymmärrätte, että se aiheutti silloin ja se aiheuttaa myös nykyiselle hallitukselle vastaanottoon ja erilaisten sosiaalietuuksien piiriin merkittäviä kustannuksia. Sen lisäksi, mikä on ollut uutena tulokkaana maahanmuuttotilastoissamme tässä viimeisinä parina, kolmena, neljänä vuotena, on ollut itse asiassa se, että meillä on ennätysmäärä tällä hetkellä maailmalta perheeseen yhdistettyjä ja köyhiä opiskelijoita, jotka ovat suomalaisen sosiaaliturvan piirissä. Siitäkin on itse asiassa kiittäminen isoilta osin edellistä hallitusta, joka siinä vuosien 21— 22 tienoilla kevensi toimeentulon edellytyksiä kansainvälisiltä opiskelijoilta kolmansista maista sekä perheenyhdistämisen ehtoja. Sen myötä meillä ovat kasvaneet jopa 10 000:lla perheenyhdistämiset ja toisaalta opiskeluperustainen Suomeen tulo riittämättömällä toimeentulolla. Se on johtanut tilanteeseen, että meillä on tällä hetkellä opiskelijoista, jotka saavat toimeentulotukea, 40 prosenttia näitä kansainvälisiä opiskelijoita. Meidän leipäjonoissa Tampereella, Vaasassa ja isoissa kaupungeissa 30—40 prosenttia on vieraskielisiä opiskelijoita. Me ollaan luomassa tänne käytännössä kolmansista maista lähtöisin oleva köyhyysongelma sen myötä, että viime kaudella kevennettiin merkittävästi näitä maahanmuuton ehtoja ja toimeentulon ehtoja, ja se on omalta osaltaan aika julma tapa harjoittaa maahanmuuttopolitiikkaa. Eli tänne otetaan ihmisiä. Heiltä ei vaadita omillaan toimeentuloa, mutta heitä ei suoraan päästetä myöskään niitten palveluiden pariin, joihin humanitäärinen tulija pääsisi, vaan he päätyvät täällä köyhiksi ja tuensaajiksi käytännössä heti tänne tultuaan. Sen jälkeen sitten ihmetellään, että erilaiset toimeentulotuen ja työttömyyspäivärahojen ja useiden eri etuuksien kulut ovat kasvussa vuodesta toiseen. Me olemme luomassa ulkomaista köyhyysongelmaa ja työttömyysongelmaa Suomeen lepsuilla maahanmuuttopoliittisilla uudistuksilla, joita tehtiin Marinin aikana. Onneksi tämä hallitus on pyrkinyt nyt tukkimaan näitä puutteita. Vielä on paljon tukittavaa erityisesti näiden opiskeluperäisten tulijoiden osalta, koska asiaa ei pidä katsoa niin yksisilmäisesti, että kun me saadaan tänne korkeakouluopiskelijoita, niin se on yksinään hyvä asia. Jo entisessä järjestelmässä suurin osa ulkomaisista korkeakouluopiskelijoista poistui Suomesta opiskeluidensa päätyttyä, ja nyt meillä on vielä ongelmana se, että tänne tullaan niin kevyin ehdoin, että ihmisellä ei ole riittävää toimeentuloa eikä ole välttämättä omalle perheellekään riittävää toimeentuloa ja tänne päädytään sitten pienituloiseksi ja mahdollisesti harmaan talouden ja vastaavanlaisten ongelmien piiriin. Sen tukkimisessa on paljon tehtävää. Humanitäärisessä puolessa, johon jo viittasin, kiintiöpakolaisten puolessa, turvapaikanhakijoiden puolessa on paljon vielä petrattavaa. Hallitus on tehnyt itse asiassa ennätyksellisiä kiristyksiä nimenomaan humanitäärisen maahanmuuton sektorille pakolaiskiintiön, turvapaikkaprosessien, koko järjestelmän, maastapoistojen lisäämisen muodossa. Se on ollut minusta hieno askel suomalaiselle yhteiskunnalle, koska kyseessä on nimenomaan kaikista vaikeimpia maahanmuuton muotoja ja toisaalta myös kotoutumisennusteeltaan heikoimpia maahanmuuton muotoja. Siksi sen ennalta tukkiminen on järkevämpää, tai ainakin sen ehtojen ja edellytysten, vaatimusten korottaminen merkittävästi on fiksumpi tapa kuin ottaa mahdollisimman paljon sisään ja toivoa parasta ja sitten voidella tätä ongelmaa isoilla rahoilla kotouttamiseen ja vastaavanlaisiin palveluihin. Tämän lisäksi haluan vielä erityismainintana todeta, että viime kaudella tehtiin myös sellainen erikoinen ratkaisu, että terroristisissa ympäristöissä todennäköisesti terroristisiin rikoksiin syyllistyneitä Isis-äitejä lapsineen al-Holin leiriltä lennätettiin Suomeen. Siitä päätti Marinin hallitus, keskusta toiseksi suurimpana puolueena, valtiovarainministeripuolueena. Eli jos mietitään tämän hallituksen maahanmuuton kustannuksia, niin tämä hallitus ei ainakaan oma-aloitteisesti ole lisännyt maahanmuuton kustannuksia vaan pyrkinyt itse asiassa lukuisilla budjettilaeilla ja normaaleilla lainsäädäntömuutoksilla vähentämään maahanmuuton, vastaanoton, kotouttamisen, humanitäärisen, työperäisen, opiskeluperustaisen, perheperäisen maahanmuuton kustannuksia suomalaiselle yhteiskunnalle ja suomalaiselle veronmaksajalle. Kun katson Marinin hallituksen toimintaa, niin se oli täysin päinvastaista. Silloin otettiin yhä enemmän vastuuta suomalaiselle yhteiskunnalle maailman huono-osaisista. Ehkä joku pitää sitä hyvänä, mutta kun käsittelemme tämänkin vuoden talousarviota ja myös niitä menneiden vuosien talousarvioita, niin tällainen ratkaisu on ollut vastuuton suomalaisen veronmaksajan, suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan, meidän palvelurakenteemme, verotuksemme, useiden sektoreiden näkökulmasta. Se on käynyt kalliiksi, ja senkin vuoksi meillä on edessämme aika isoja säästölistoja tehtävänä. Niistä ei tulla lähivuosina pääsemään eroon, tuskin tämän hallituksen aikana, mutta ei seuraavankaan hallituksen aikana. Siksi pidän erittäin hyvänä, että yhä useammat puolueet uskaltavat puhua siitä todellisuudesta, missä Suomi tällä hetkellä elää taloutensa, työllisyytensä suhteen. Se ei ole pelkästään tämän hallituksen ongelma, se tulee olemaan kaikkien tulevien hallituksien ongelma ainakin 2030-luvulle asti.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-09-24T20:56:03,2025-09-24T21:04:11,Hyväksytty,1.1 2025_84_716,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rostila., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_717,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Onni,Rostila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan alkuun pieni kommentti edustaja Lylyn omassa puheenvuorossaan ihan lopuksi viittaamaan asiaan tästä YELin alirahoituksesta: On silti rehellisyyden nimissä sanottava, että viime hallituskaudella ne ratkaisuyritykset olivat lopulta niin kelvottomia, että niitäkin on tämä hallitus saanut jo alkaa selvittelemään. Niin pahaa jälkeä se on suomalaisessa erityisesti yksinyrittäjäkentässä saanut aikaan. Julkisesta sektorista sen vain haluan sanoa, että jos puhutaan siitä aivan perustavanlaatuisesta osasta, mitä itsekin tunnen hiukan paremmin, elikkä tuomioistuinlaitos, oikeudenhoito, niin on myös aika erikoista, että maailman suurimman julkisen sektorin maassa tällaiset perusasiat ovat sitten kuitenkin olleet vuosikausia aivan retuperällä. Eli ihmisillä kestää ihan tavallisissakin asioissa päästä oikeudenkäynteihin, saati, että saa lainvoimaisen tuomion sitten aikanaan valitustuomioistuimesta. Siihen voi mennä ties kuinka monta vuotta. Tämä on ollut sellainen kansallinen häpeäpilkku, ja Suomi on saanut tästä ihan langettavia päätöksiä myös ihmisoikeusrikkomuksina. Siinä mielessä, että kun kovia säästöjä nyt tehdään, on kuitenkin oikeusministeriön sektorilla pystytty edelleen jatkamaan tätä lisäresursointia tehostamisohjelmastakin huolimatta, ja täytyy kyllä kiittää erityisesti oikeusministeri Leena Meren työtä tällä saralla. Väittäisin, että kun se lisäresursointi on nyt tehty koko sen oikeuslaitoksen ketjun sisällä siten, että sekä poliisi, syyttäjä että tuomioistuinlaitos ovat saaneet lisäresurssia, niin pikkuhiljaa ne käsittelyjonot alkavat sieltä kyllä helpottaa. Ainakaan se ei jää tämän hallituksen yrittämisestä kiinni. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Onni Rostila,1500,2025-09-24T21:04:14,2025-09-24T21:06:16,Hyväksytty,1.1 2025_84_718,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_719,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä vielä sen verran näihin työllisyysasioihin — toki se liittyy tietysti tuohon maahanmuuttokeskusteluunkin osittain — että jos katson oikein KEHAn sivuilta tilastoja, niin kun ukrainalaisista puhutaan, niin olikohan oikea luku, minkä havaitsin sieltä, että työttömänä työnhakijana ukrainalaisia olisi tällä hetkellä noin 8 500 henkilöä, suhteellisen iso luku. Toki meillä on haastava tilanne valtakunnassa, ja tietysti vaikka miten ahkeria ja aktiivisia ukrainalaiset ovat, niin ehkä siellä on sitten omia lieveilmiöitä, haasteita kieliongelmien tai muun osaamisen kanssa. Mene ja tiedä. Mutta vielä sitten tuohon työllisyysaiheeseen ja tähän talousarvioon liittyen lähinnä pohdin vielä ääneen sitä, että tänään työministeri ei pystynyt vahvistamaan minulle — kahteen kertaan kysyin, ja hän ei pystynyt minulle vahvistamaan — sitä tietoa, kun ollaan puhuttu näistä työelämäuudistuksista elikkä heikennyksistä ja siellä ovat nyt sitten julkisuudessa olleet esillä nämä mahdolliset sunnuntai-, arkipyhä- ja ylityölisäleikkaukset, että hallitus olisi nyt niitä pohtinut yhteisen pöydän ääressä. Olisin tietysti mielelläni vahvistuksen ottanut työministeriltä tänään, että tämä ei pidä paikkaansa ja näitä leikkauksia ei ole tulossa. No, valitettavasti sitä vahvistusta hän ei ole pystynyt antamaan, vaikka kahteen kertaan häneltä sitä pyysin. Tietysti täällä on nyt vielä useita hallituspuolueitten kansanedustajia paikalla, niin jospa he voisivat vahvistaa sen, että arkipyhä-, sunnuntai- ja ylityökorvauksia ette olisi leikkaamassa ja tekemässä lisää kurittamista jo sen valtavan pitkän listan lisäksi, mitä siis olette aiemmin tehneet. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-09-24T21:06:16,2025-09-24T21:07:59,Hyväksytty,1.1 2025_84_720,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Garedew., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_721,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi velkaantuu, ja väestö ikääntyy. Sen takia turhista menoista on nyt luovuttava. Esimerkiksi datakeskuksille Suomi on houkutteleva kohde ilman erillistä sähköverotukeakin. Tuen poistamisella valtio tulee säästämään arviolta 30 miljoonaa per vuosi. Sama 30 miljoonaa kohdistetaan nyt paljon järkevämmin suoraan suomalaisille eli nuorten työllistämisseteliin. Sama sähköverotuki poistetaan myös kaivoksilta, ja samalla kaivosmineraalivero moninkertaistetaan. Suomalaiset mineraalit ovat arvokkaita ja uusiutumattomia. Niistä saatavat tulot eivät saa valua ulkomaille vaan kuuluvat suomalaisille. Suomen ja suomalaisten etu onkin juuri se tärkein syy, mikä edellä hallitus tekee päätöksensä myös vuotta 2026 koskien. Jo hieman aiemmin saatiin varmistus sille, että maakuntalentojen tuki jatkuu. Tämä oli myös Jyväskylälle hieno uutinen eikä vain turismin ja elinkeinoelämän näkökulmasta, sillä Tikkakosken lentokenttä on pidettävä kunnossa myös Puolustusvoimien ja huoltovarmuuden takia. Maakuntalentojen turvaaminen on vahva signaali kansalaisille siitä, että koko Suomen elinvoimaisuus on tälle hallitukselle erittäin tärkeää. Arvoisa puhemies! Elinvoimaa, kasvua ja uusia työpaikkoja Suomi todellakin kaipaa kipeästi. Onneksi yksityiset investoinnit ovat nyt kasvussa. Hallitus tekee toimia, jotta Suomi säilyy tulevillekin sukupolville turvallisena ja elinvoimaisena maana. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-09-24T21:08:03,2025-09-24T21:10:16,Hyväksytty,1.1 2025_84_722,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_723,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Ilta on jo pitkällä, ja ajattelin, että käytän viimeisen puheenvuoron täältä pöntöstä ja lukaisen, kun ihan puheen teille tein, rouva puhemies — korjaan: koko eduskunnalle. Rouva puhemies! Suomi on valitettavasti kanveesissa. Tämän nykyisen hallituksen aikana työttömyys on noussut hälyttäviin lukemiin. Talous ei lähde kasvuun, ja valtionvelka vain kasvaa. Kovakorvainen hallitus ei ole halunnut kuunnella Suomen Keskustan ehdotuksia ja ratkaisuja Suomen suunnan muuttamiseksi. Hallituksessa olisi hyvä elää samaa arkea ja todellisuutta kuin kansakin. Suomalaisilta tulee jatkuvasti palautetta, että eikö siellä hallituksessa ymmärretä, miten vaikeaa suomalaisilla on tällä hetkellä: rahat eivät riitä, työtä ei ole ja hinnat nousevat. Varsinkin pääministerin puheet talouden kasvamisesta ovat kummallisia. Tosiasiassa Suomen talous on supistunut ja entistä useampi on työttömänä, vaikka pääministerin mukaan työllisyys paranee. Olemme keskustassa syvästi huolissamme työllisyystilanteesta. Nyt jo joka kahdeksas työikäinen on ilman työtä, eli puhutaan jo 340 000 suomalaisesta ilman työtä. Tosiasia on, että maassamme on vakava työttömyyskriisi. Nuoria työttömiä on noin 42 000 ja pitkäaikaistyöttömiä 130 000 suomalaista. Kaukana ovat hallituksen kauniit lupaukset 100 000 uudesta työllisestä Suomeen. Hallituksen rumana saldona on tällä hetkellä 60 000 uutta työtöntä, eikä hallituksen syksyn budjettiriihikään voinut muuta kuin ihmetellä. Maamme tilanne on vakava moniltakin osin, ja mitä ministerit tekevät? Riitelevät kokonaisen päivän siitä, onko jokainen ihminen samanarvoinen. Sehän on sanomattakin selvää, ja hallituksen olisi pitänyt käyttää voimavaransa työllisyyden, talouden ja Suomen asioiden hoitamiseen. Moni joutuu tuskailemaan sen kanssa, onko jatkossa työtä, pysyykö yritys pystyssä ja miten oma talous kestää. Nyt on tosi kyseessä, ja välinpitämättömyyteen ei ole varaa. Hallituksen pitää alkaa nyt välittömiin toimiin, olisi pitänyt tehdä tämä jo aikapäiviä sitten. Rouva puhemies! Suomi ja suomalaiset ansaitsevat parempaa. Keskustalle tämä nykyinen työttömyystilanne on hätätila, jonka helpottamiseksi pitäisi nyt yhdessä tehdä kaikki mahdollinen. Keskustalle pääosa ratkaisua on talouden saaminen kestävään kasvuun. Tavoitteena pitää olla talouden kasvun tuplaaminen. Koko maahan tarvitaan lisää työllistäviä yrityksiä ja sitä kautta työpaikkoja. Suomalaisille pitää luoda parempia työllisyys- ja työllistymismahdollisuuksia. Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset tulevasta ovat jonkin verran parantuneet. Se on hyvä, koska nimenomaan pk-yrityksiin työpaikat tulevat, jos tulevat. Siksi niiden sekä mikro- ja yksinyrittäjien toimintaedellytyksiä pitää parantaa. Tähän mennessä hallitus on valitettavasti hankaloittanut tavallisten yrittäjien pärjäämistä. Puhemies! Iso ongelma tällä hetkellä on, että pk-yritykset isossa osassa maata eivät saa lainaa esimerkiksi riittämättömien vakuuksien vuoksi. Tämä on iso pullonkaula talouden kasvulle ja työpaikoille. Rahoituksen saamisen helpottaminen olisi kiireellisin asia, joka pitäisi yhdessä — rouva puhemies, yhdessä — ratkaista. Keskusta verottaisi yrityksen sisään jätettäviä voittoja vähemmän. Tämä loisi yrityksiin mahdollisuuden työllistää ja investoida. Toteuttaisimme investointihyvityksen myös pienemmille yrityksille. Lisäksi parantaisimme yrittäjävähennystä ja kotitalousvähennystä. Keskusta kohdistaisi tuloveroalennukset voimallisemmin keski- ja pienituloisille. Näin saataisiin osaltaan Suomen talouden pyöriä pyörimään, kotimaista kulutusta kasvuun ja ihmisille työtä. Vahvoja toimia tarvitaan etenkin pitkäaikaistyöttömyyden nujertamiseen. Yksi ratkaisu olisi työnantajamaksujen keventäminen. Se kannustaisi pitkäaikaistyöttömien ja myös nuorten työttömien palkkaamiseen. Keskusta esittää myös työttömyysturvan suojaosan pikaista palauttamista. Sen poistaminen oli hallitukselta iso virhe, joka on nyt tyrehdyttänyt keikkatyöt ja osa-aikatyöt. Osa-aikaisesti työssä käyneet ovat jääneet jopa työttömiksi. Talouden kasvu ja työpaikat ovat lopulta kestävin ratkaisu myös velkaan. Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen. Keskustan keinoilla se on mahdollista.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-09-24T21:10:27,2025-09-24T21:16:12,Hyväksytty,1.1 2025_84_724,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_725,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ajattelin puhua hieman verotuksesta, mutta aloitan sen nostamalla esiin Työllisyysrahaston, hallituksen esityksen koskien työttömyysvakuutuksen nostamista. Oikeastaan arvostamani edustaja Lylyltä haluaisin tähän jonkunnäköisiä näkemyksiä koskien sitä, että kun nyt maksutaso nousee ensi vuonna Työllisyysrahaston esityksen pohjalta, niin pidän vähän ongelmallisena sitä, että Työllisyysrahaston esitys nostaa maksutasoja tilanteessa, jossa meidän talous ei ole lähtenyt vielä kunnolla käyntiin. Eikö olisi järkevämpää, että se olisi vastasyklistä? Eli tilanteessa, jossa meillä on kunnon talouskasvua, ne voisivat olla korkeammalla, kerättäisiin sinne sitä suhdannepuskuria takaisin, ja sitten taas, kun on heikompi jakso, voisi laskea niitä. No, näinhän se periaatteessa toimii, mutta ongelma on ymmärtääkseni siinä, että Työllisyysrahaston suhdannepuskurin koko on riittämätön. Ehkä kaipaisin siihen ajatuksia uskoakseni itseäni enemmän asiaa tuntevalta edustaja Lylyltä, voisiko olla pohdinnan paikka, että Työllisyysrahaston suhdannepuskurin kokoa kasvatettaisiin jollakin keinolla. Tämä voisi olla myös asia, josta olisi hyvä saavuttaa parlamentaarinen yhteisymmärrys. Varmasti on niin, että tulevaisuudessa tullaan taas maksutasoja jossain kohtaa laskemaan ja sitten taas nostamaan. Suhdanteet tulevat ja menevät, niin kuin myös hallitukset, mutta Suomen talouden kannalta tämä on merkityksellinen kysymys, koska jos huonossa suhdannetilanteessa kiristetään maksuja, heikennetään yritysten kilpailukykyä, palkansaajien ostovoimaa, niin ei sekään kovin fiksua politiikkaa tietenkään ole. Uskoakseni olemme tästä kaikki samaa mieltä. Mutta sitten tuosta verotuksesta mielenkiintoinen havainto: Hallitushan on tehnyt siis merkittävät päätökset siitä, että alennetaan pieni- ja keskituloisten verotusta. Käytännössähän se on tehty siis työtulovähennystä korottamalla. Sitten tietysti myös suomalaisten lapsiperheiden verotusta kevennetään siten, että yhtä lasta kohden perhe saa tulevaisuudessa sata euroa per vanhempi per vuosi verotuksessa hakea vähennystä, mikä tarkoittaa esimerkiksi kolmilapsisessa perheessä yli kuuttasataa euroa vuositasolla, eli ihan merkittävä uudistus. Mutta se, mitä haluaisin sanoa: Kun vertailin Ruotsin ja Suomen veroasteikkoa, niin se on siinä mielessä mielenkiintoinen, että Suomessa itse asiassa pienituloiset eivät juurikaan maksa ansiotuloveroa palkastansa mutta sitten siinä ei ihan hirveän paljon tarvitse tienata, kun se veroaste yhtäkkiä räjähtää prosentuaalisesti aika paljon, kun taas Ruotsissa pienituloisetkin osallistuvat maksuun mutta nousukäyrä on loivempi. Kun meillä Suomessa on valittu, että ensin ei makseta ollenkaan ja sitten se yhtäkkiä räjähtää taivaaseen, niin se tarkoittaa sitä, että jos me halutaan merkittävästi keventää keskituloisten verotusta, niin meidän pitäisi painaa sinne miljardikaupalla. Jokainen ymmärtää, että tässä taloustilanteessa siihen ei ole varaa. Hakisin ehkä... — Itse asiassa jatkan pöntöstä, rouva puhemies. [Puhemies: Olkaa hyvä! — Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] Kiitos, rouva puhemies! Haluaisin, että eduskunta voisi jossain kohtaa pohtia myös parlamentaarista sopua siihen, miten me saataisiin laskettua keskituloisen verotaakkaa tässä maassa. Eli jos se Ruotsissa on useita prosenttiyksikköjä matalampi kuin Suomessa, niin ei se ole kovin hyvä juttu. Me tiedetään kuitenkin, että keskituloiset on se iso massa, joka kuluttaa, käyttää rahaa sisämarkkinoilla yrityksiin, ostaa palveluita alkaen parturi-kampaamoista aina elokuvateattereihin ja ravintoloihin. Sitten jos se keskituloisten ostovoima kerta kaikkiaan heikkenee, niin sitten käy hyvin nopeasti niin, että ei ole sitten, mistä kuluttaa, ja sitten myöskään niillä yrityksillä ei ole mahdollisuutta palkata työntekijöitä, kun ei ole asiakkaitakaan. Tämä olisi semmoinen ratkaisun paikka. Mutta tosiaan se ongelma on siinä, että jos sitä haluttaisiin keventää sinne Ruotsin tasolle, niin meiltä loppuvat kyllä hyvin nopeasti siihen rahat. Myös se on mielenkiintoinen kysymys, mihin en ole saanut vielä oikein vastausta, että miten tässä on aikoinaan päässyt käymään ylipäätänsä näin, että meillä keskituloista tosiaan verotetaan niin reippaasti enemmän kuin vaikka Ruotsissa. Ruotsissa ymmärtääkseni kuitenkin sosiaalidemokraattien johdolla verouudistuksia on tehty. Esimerkiksi muun muassa tämä marginaaliverojen alentaminen on tehty sosiaalidemokraattien johdolla. Toisaalta siellä ovat sitten keskituloisten verotusta niin moderaatit kuin sitten sosiaalidemokraatitkin keventäneet. Tämä on erittäin mielenkiintoista. Suomessa on ollut tämmöinen ajatus siitä, että korkea veroaste takaa hyvinvointiyhteiskunnalle menestystä, mutta herää tietysti kysymys, että jos noin 18 vuoteen ei reaalista talouskasvua ole saatu aikaan, niin alkavatko tulokset pikkuhiljaa puhua puolestaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-09-24T21:16:14,2025-09-24T21:21:10,Hyväksytty,1.1 2025_84_726,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_727,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Bergbom kysyi ihan aiheellisen kysymyksen. Tässä kun työttömyysvakuutusmaksua on laskettu ja nyt sitä joudutaan nostamaan, niin sitä joudutaan nostamaan nyt sen työttömyyden korkean tason takia, mutta tosiasiassa se ensimmäinen lasku, joka tapahtui pari vuotta sitten, 2024, vajaa kaksi vuotta sitten, liittyy siihen, että puskuri oli täynnä ja se puskuri ei sallinut mennä ylöspäin, mikä oli oikeasti huono juttu, koska sen puskurin pitäisi olla suurempi ylöspäin ja alaspäin. Meidän pitäisi tehdä enempi vastasyklistä politiikkaa näilläkin jutuilla. Työllisyysrahastossa on toinen puskuri, joka tehtiin Emu-aikana, ja toinen on eläkejärjestelmässä, ja nämä kumpikin ovat aika pieniä, mutta erityisesti tämän Työllisyysrahaston puskurin pitäisi olla suurempi kuin se tänä päivänä on, ja olen sitä mieltä, että siihen pitäisi mennä ja yrittää löytää siihen ratkaisu jatkossa. Nyt sen täyttäminen tässä taloustilanteessa ei ole järkevää, vaan se pitää sitten, kun hyvä noususuhdanne tulee, antaa sen maksun olla vähän korkeampana ja sitten kerryttää sitä jatkoa varten. Arvoisa rouva puhemies! Ajattelin vielä puhua — kun tänä iltana olen vähän eriseuraisesti puhunut tässä, kun minä olen puhunut näistä kunnista ja valtiosta ja eläkejutuista ja kaikista muista tämmöisistä — vielä hyvinvointialueista, kun se alue on tässä käsittelemättä. Siitä toteaisin vain sen, että nyt kun 27,1 miljardia on hyvinvointialueiden valtionrahoitus ja se on iso summa, suurin summa budjetissa, niin se aika pitkälti pohjautuu siihen, että pohjalla on lainsäädäntö, joka on edellisen hallituksen aikana tehty, ja tämä hallitus on sitä toteuttanut joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta käytännössä. Kysymys on nyt jatkossa siitä, kuinka tämä rahoitus tällä hetkellä näyttää siltä, että osa hyvinvointialueista saa tämän 2023—2024 alijäämän katettua vuoden 26 loppuun, mutta aika iso osa hyvinvointialueista on sellaisia, joilla vielä tässä tulee olemaan tekemistä. Kysymys sitten tietenkin kuuluu, kuinka paljon niille annetaan aikaa, ja niille pitäisi antaa aikaa sen talouden tasapainottamiseen, koska aika moni niistäkin on nyt jo ylijäämäisiä, mutta ne eivät ole riittävän paljon ylijäämäisiä, joten ne alijäämät voitaisiin kattaa. Tässä mielessä tämä hyvinvointialueitten rahoitus meidän pitää tässä myöskin ratkaista, kun me tätä kansallista taloutta ratkaisemme. Kiitoksia, olen tässä käyttänyt lukuisia puheenvuoroja. Ajattelin, että nyt olen tänä päivänä käyttänyt puheenvuoroni, ja kiitän osallistujia ja kuulijoita.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-24T21:21:13,2025-09-24T21:24:22,Hyväksytty,1.1 2025_84_728,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_729,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hallituksella on kaksi merkittävää aihealuetta, joiden kanssa olen päässyt työskentelemään täällä eduskunnassa viimeiset kaksi vuotta. Toinen niistä koskee maahanmuuttoa, sisäistä turvallisuutta, sisäministeriön hallinnonalaa, ja toinen niistä koskee meidän lakivaliokuntaa, oikeusministeriötä, oikeudenhoitoa, rikosta ja rangaistusta Suomessa. Puhun nyt näistä kahdesta jälkimmäisestä. Eli oikeudenhoidon, tuomioistuimien, rikoksen ja rangaistuksen saralla on tapahtunut tällä hallituskaudella paljon. Erilaisia lainsäädäntöuudistuksia on tehty valtavissa määrin, selvästi enemmän kuin esimerkiksi edellisellä kaudella. Katujengirikoksien rangaistuksia on kiristetty. On myös tunnustettu niiden olemassaolo Suomessa. Rangaistusta koventaa jatkossa muun muassa se, että toimii osana rikollisjoukkoa. Vastaavasti nöyryytysväkivalta, kuten uhrin kuvaaminen ja se, että alle 15-vuotiaita käytetään rikoksen välikappaleina, on rangaistusten ankaroittamisperuste. Pakkoavioliitot on kielletty lailla, ja siitä myös rangaistaan. Puolisojen ohi sovitut ja muuhun kuin vapaaehtoisuuteen perustuvat avioliitot eivät kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan, ja on hienoa, että ne on yksiselitteisesti nyt lainsäädännössä kielletty. Olemme poistaneet niin sanotun moninkertaisen ensikertalaisuuden rikoslaista, eli jatkossa oikeuden edessä ensikertalainen voi olla vain kerran. Ensikertalaisuus palautui aiemmin tietyn rikoksettoman ajan jälkeen — ei palaudu jatkossa. Rikoksenuusijat ansaitsevat tuntuvammat rangaistukset. Sen pitäisi olla pikemminkin ankaroittamisperuste, jos toistuvasti syyllistyy erilaisiin vakaviin rikoksiin. Olemme myös tiukentaneet aselainsäädäntöä. Luvattomista aseista kaduilla joutuu lähtökohtaisesti tulevaisuudessa ja jatkossa vankilaan. Luvaton ampuma-ase yleisellä paikalla johtaa siis ehdottomaan vankeuteen, ja törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus korottui kahteen vuoteen vankeutta. Naisten ja tyttöjen silpominen on nyt yksiselitteisesti rangaistu. Uusi laki estää naisten pakottamisen ja alistamisen sukuelinten silvontaan, sen valmistelun ja myös aikomuksen viedä tytön, lapsen tai nuoren, ulkomaille tällaista brutaalia silpomistoimenpidettä varten. Olemme myös uudistaneet lainsäädäntöä siten, että syyteoikeus ei vanhene eli vain aika ei armahda tappajaa. Aiemmin tapon syyteoikeus on vanhentunut 20 vuodessa, jos asiassa ei ole nostettu syytettä. Vastedes tappo ei vanhene koskaan. Olemme myös säätämässä lakia varmuusvankeudesta suojataksemme suomalaisia vaarallisimmilta rikollisilta, juuri niiltä uusijarikollisilta, toistuviin henkirikoksiin syyllistyneiltä, sarjakuristajilta, muilta vaarallisilta rikollisilta, jotta voimme pitää heitä pysyväluonteisesti lukkojen takana niin kauan kuin heidät katsotaan vaaraksi suomalaiselle yhteiskunnalle, suomalaisille aivan tavan kadun tallaajille. Vaarallisia rikollisia ei tule päästää vapaalle. Merkittävä uudistus ja toisaalta iso kontrasti edelliseen hallitukseen on myös se, että tulemme säätämään niin ikään oikeusministeriön saralla uudesta terrorismilainsäädännöstä. Terrorismirikoksien rangaistuksia tullaan kiristämään, ja ne tullaan laajentamaan koskemaan myös esimerkiksi palvelevissa tehtävissä toimivia perheenjäseniä tällaisella terroristisen ryhmän ylläpitämällä tai hallitsemalla alueella. Eli käytännössä jatkossa Isis-äitien ja al-Holin naisten ja lasten kaltaiset tilanteet voisivat tulla Suomessa helpommin rangaistaviksi. Tällä hetkellähän Suomessa on se, että meillä nämä Isisin kalifaatin rakentamiseen, terroristiseen toimintaan, islamistiseen sellaiseen, syyllistyneet naiset, lapset, osin jopa miehet ovat päässeet kuin koira veräjästä omien rikostensa, oman aidosti ihmisarvoa loukkaavan toimintansa harjoittamisesta. Osa heistä on päässyt suomalaiseen turvasatamaan ja päässyt sikäli oikeutta pakoon, valitettavasti. Jatkossa pystymme tällaisen terrorismilainsäädännön uudistamisen eli rikosten ankaroittamisen ja toisaalta rikoksen alan laajentamisen myötä tuomitsemaan heidät, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet eivätkä vain asein vaan myös palvelemalla aseellista terroristista järjestöä toisaalla. Lukuisia eri uudistuksia oikeudenhoidon saralla. Sen lisäksi puhutaan myös merkittävistä rahallisista lisäyksistä. Samaan aikaan kun rikoksia ja niiden rangaistuksia kiristetään, on tärkeää pitää myös huolta siitä, että vankilapaikkoja riittää. Tarvitsemme myös lisää poliiseja, tarvitsemme lisää tutkijoita. Olemme panostaneet poliisiin, olemme panostaneet lisää rahaa tuomioistuimiin, asianajajiin, syyttäjiin, ulosottoon, oikeusavustajiin. Heihin satsataan rahaa, koska oikeusvaltio vaatii sen. Rikoksen ja rangaistuksen toteutuminen, oikeusturvan toteutuminen, vaatii myös rahaa. Ehdotettu määrärahataso on noin 37 miljoonaa euroa suurempi kuin tänä vuonna. Lisärahoitusta esitetään myös esimerkiksi uhrien aseman parantamiseen, ja pidän tätä oikeana ratkaisuna, koska erilaisissa rikostuomioistuimissa ja rangaistuksia säädettäessä monesti uhri on se, joka jää heitteille, uhri jää ilman apua. Moni tekijä pääsee kuin koira veräjästä, ja omalta osaltaan tämä hallitus pyrkii siihen, että yhä useampi rikos saadaan selvitetyksi, yhä useampi rikos saadaan tuomituksi ja yhä useammalle uhrille pystytään myös tarjoamaan tukea vaikeisiin tilanteisiin. Me haluamme turvallisemman Suomen paitsi maahanmuuttopolitiikan saralla ja sisäisen turvallisuuden saralla myös oikeuden saralla niin, että oikeus toteutuu silloin, kun joku näitä vastaan rikkoo.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-09-24T21:24:31,2025-09-24T21:31:33,Hyväksytty,1.1 2025_84_730,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Garedew., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_84_731,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On itsestään selvää, että Suomen talouskasvu ei voi olla julkisen sektorin varassa vaan yrityksien ja yrittäjien panostukset ovat elintärkeitä. Hallituksen tavoitteena on sellainen veropolitiikan kokonaisuus, joka kannustaa työntekoon ja yrittämiseen ja tukee myös kotimaista omistajuutta. On tärkeää, että yritykset uskaltavat palkata uutta työvoimaa. Siksi esimerkiksi irtisanomisen perusteita nyt vähän muokataan, ettei kynnys palkata olisi liian korkea. Samalla yritetään purkaa pois kaikkea hankalaa byrokratiaa ja helpottaa lupamenettelyitä. Ei ole tarkoituksenmukaista, että byrokratiaan kuluu valtavasti energiaa, aikaa ja resursseja, jotka pitäisi kohdistaa varsinaiseen tekemiseen. Sen takia meillä on myös tämä norminpurkuryhmä, joka purkaa ylimääräistä sääntelyä, jota muuten Suomessa on erittäin paljon. Jo budjettiriihessä linjattiin kasvua tukevista toimenpiteistä. Yhteisöveron laskeminen 18 prosenttiin vuodesta 2027 lienee niistä ilmeisin. T&k-rahoituksessa pidetään edelleen kiinni parlamentaarisesti sovitusta valtion 1,2 prosentin bkt-osuudesta vuonna 2030. Tämä hallitus tekee työtä pienten yrittäjien työllistämiskyvyn parantamiseksi: ensinnäkin positiivista luottorekisteriä korjataan niin, etteivät siihen sisältyneet epäselvyydet enää vaikeuttaisi toiminimiyrittäjien lainansaantia, toiseksi parannetaan mikroyrittäjien rahoituksen saatavuutta, ja kolmanneksi selvitetään keinot helpottaa yritysten sukupolven- ja omistajanvaihdoksia liiketoiminnan jatkumisen turvaamiseksi. Me teemme työtä myös yrittäjyyden kannustamiseksi: luodaan työnhakijoille paremmat kannusteet kokoaikaiseen tai osa-aikaiseen yritystoimintaan, toiseksi selkeytetään työttömyysturvalakia siten, että yrittäjyyden, sen alkamisen ja mahdollisen päättymisen kokonaisuus on nykyistä yksinkertaisempi, ja kolmanneksi parannetaan yrittäjäksi ryhtymisen edellytyksiä selvittämällä hallitusohjelman mukaisesti mahdollisuuksia Viron yrittäjätilin ja muiden yrittäjyyttä edistävien mallien käyttöönottamiseksi Suomessa. Arvoisa puhemies! Suomen talous ei tule nousemaan paisuttamalla julkista sektoria, vaan yrittäjien ja yrityksien investoinnit ovat tässä avainasemassa. Sen takia Suomesta on tehtävä yrittäjämyönteinen maa, jossa on kannattavaa sijoittaa, investoida, työllistää ja tehdä työtä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+3.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-09-24T21:31:38,2025-09-24T21:35:10,Hyväksytty,1.1 2025_84_732,84/2025,2025-09-24,10.00,21.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Seuraava täysistunto,"Kiitos kaikille, ja oikein hyvää yötä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2025+33.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_85_1,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle muut valiokunnat voivat antaa työjärjestyksen mukaisesti lausunnon 30 päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan. Keskustelu ja asian käsittely keskeytettiin 24.9.2025 pidetyssä täysistunnossa. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 5.—33. asiasta. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä, viisi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_85_2,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Maailma on myllerryksessä. Suomen hyvinvointiyhteiskunnan on seistävä tukevalla maaperällä, ei kasvavan velkavuoren päällä. Talouden kantokyvystä huolehtiminen on keskeinen osa Suomen turvallisuuden vahvistamista. Samaan aikaan yhtä tärkeää on varmistaa, että suomalaisten arjen peruspalvelut kantavat nyt ja tulevaisuudessa. Näitä tärkeitä palveluita tarjoavat hyvinvointialueet ja kunnat. Hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2026 tukee kuntien ja hyvinvointialueiden palveluiden rahoitusta, vahvistaa valtionhallinnon tuottavuutta ja edistää digitalisaatiota yhteiskunnan eri sektoreilla. Talousarvio heijastaa hallituksen sitoutumista talouden tasapainottamiseen samalla, kun turvataan kansalaisten hyvinvointi ja palveluiden saatavuus. Kuntien merkitys ihmisten arjen pohjan rakentamiselle on erittäin tärkeä. Nykyisessä roolissaan ne vastaavat elinvoiman kasvattamisesta mutta myös yhdestä yhteiskunnan tärkeimmästä tehtävästä, varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta. Vaikeassakin julkisen talouden tilanteessa olemme pitäneet tärkeänä pitää kiinni perusopetuksen vahvistamisesta. Olemme tuoneet kouluihin kännykkäkiellon ja muun muassa uudistaneet oppimisen tukea ja lisänneet perusopetukseen kolme vuosiviikkotuntia. Myös hallituksen budjettiesityksen kasvutoimet, kuten työn ja yritysten verotuksen lasku ja vaikkapa nuorten työllistymisen vahvistaminen, tukevat kuntien työtä ja menestystä haastavassa kuntatalouden tilanteessa. Kuntien peruspalveluiden valtionosuus vuodelle 26 on noin 3,55 miljardia euroa, mikä on noin 185 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Tätä kasvua tukevat erityisesti 3,5 prosentin indeksikorotus sekä valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus. Lisäksi valtionosuustehtävien muutokset, kuten oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistus ja perusopetuksen kolmen vuosiviikkotunnin lisäys, lisäävät valtionosuutta. Vaikka valtionosuuksiin tehdään ensi vuonna budjettiesityksessä noin 75 miljoonan euron säästö, hallituksen päätösperäisten toimien nettovaikutus vaalikauden ajalta on yhteensä noin 200:aa miljoonaa kuntataloutta vahvistava vuonna 26. Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueiden tehtävä on järjestää ihmisten tärkeät sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut. Haluamme hallituksessa, että alueet onnistuvat tässä tehtävässään. Ensi vuonna alueiden rahoitus nousee noin 27,1 miljardiin euroon, ja kasvua on 890 miljoonaa euroa ja tämän vuoden tasoon verrattuna. Se on noin neljä miljardia euroa enemmän kuin tämän hallituksen aloittaessa työnsä. Rahoitusta korottavat palvelutarpeen kasvu, hyvinvointialueindeksi, ja toisaalta tehtävälainsäädännön muutokset vähentävät rahoitusta. Hyvinvointialueiden rahoituksen taso tarkistetaan kahden vuoden viiveellä vastaamaan koko maan toteutuneita kustannuksia. Vuoden 26 rahoitukseen sisältyy tätä jälkikäteistarkistusta yhteensä noin 1,3 miljardia euroa. STM:n pääluokan yhteydessä on käsitelty niitä toimia, joilla hallitus tukee hyvinvointialueitten onnistumista tehtävässään sekä erityisesti henkilöstön riittävyyttä. Henkilöstön riittävyys on tulevinakin vuosina keskeinen palveluiden laatua määrittävä tekijä. Arvoisa puhemies! Valtion aluehallinnon puolella ensi vuoden alussa astuu voimaan merkittävä aluehallinnon uudistus. Se tuo aiempaa sujuvampaa luvitusta, lyhyempiä käsittelyaikoja, tehokkaampaa ja yhdenmukaisempaa sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa. Jatkossa lupa- ja valvonta-asioita hoitaa usean viranomaisen sijaan vain yksi virasto, uusi monialainen lupa- ja valvontavirasto. Se toimii 18 paikkakunnalla. Samalla jättimäisessä valtion aluehallinnon uudistuksessa vanhojen ely-keskusten pohjalle rakennetaan 10 uutta elinvoimakeskusta. Ne tukevat entistä vahvemmin eri alueiden kehitystä ja rahoitusta. Ja kun tämän uudistuksen yhteydessä samalla lakkautetaan nykyiset Valvira, avit ja elyt, niin näiden vastuuvirastojen määrä puolittuu 22:sta 11:een. Uudistuksen toimeenpano etenee aikataulussa, ja hyvällä ennakoivalla henkilöstö- ja toiminnan suunnittelulla sekä maksullisen toiminnan kustannusvastaavuutta edelleen parantamalla pyritään turvaamaan ydintehtävien suorittaminen ja hyvä alku uudelle virastolle. Lisäksi valtion palveluverkkoa kehitetään kohti yhteisiä Suomi-pisteitä, jotka parantavat käyntiasioinnin saatavuutta ja tukevat digitalisaation lisääntymistä. Valtion kiinteistöinvestoinnit kasvavat erityisesti turvasektorilla, ja Senaatti-konsernin investointivaltuudeksi esitetään 1,3 miljardia. Lisäksi 3,5 miljoonaa euroa kohdennetaan kiinteistöjen valmiuden ja varautumisen vahvistamiseen. Digitalisaatio ja tuottavuus ovat talousarvioesityksen keskiössä. Hallitus edistää edelleen ihmislähtöistä digitalisaatiota, sujuvoittaa kansalaisten asiointia ja vähentää hallinnon kustannuksia. Keskeisiä hankkeita ovat ensisijaisesti digitaalinen viranomaisviestintä, joka korvaa paperikirjeet heille, jotka muutenkin käyttävät digitaalisia palveluita, sekä läheisen kuolemaan liittyvien asioiden hoitamisen yksinkertaistaminen esimerkiksi sähköisen perukirjan ja osakasrekisterin avulla. Valtionhallinnon tuottavuutta parannetaan keskittämällä henkilöstöhallinnon tehtäviä ja kehittämällä prosesseja. Esimerkiksi aloitettavalla virastorakenneselvityksellä pyritään vähentämään toimintamenoja 25 miljoonaa euroa vuodesta 27 alkaen, mikä tukee julkisen talouden tasapainottamista. Arvoisa puhemies! Tämä talousarvioesitys on tasapainoinen kokonaisuus, joka tukee kuntien ja hyvinvointialueiden palveluita, edistää digitalisaatiota ja parantaa valtionhallinnon tehokkuutta. Se vastaa tulevaisuuden haasteisiin samalla, kun turvaa kansalaisten hyvinvoinnin ja palveluiden saatavuuden. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-09-25T10:04:06,2025-09-25T10:10:04,Hyväksytty,1.1 2025_85_3,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri Ikonen. — Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Nikkanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_4,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen vähentäessä hyvinvointialueiden rahoitusta on toimintaa alettu tehostamaan keskittäen sosiaali- ja terveyspalveluita suurempiin toimipisteisiin, mikä on tarkoittanut pienempien lähiterveyspalveluiden sulkemista tai vähentämistä, kuten kotikaupungissani Salossa on jouduttu jo kokemaan. Sen lisäksi vielä tässä muutaman viikon kuluttua meidän päivystys sulkee ovensa. Tämä ei ole soteuudistuksen tavoitteiden mukaista toimintaa, päinvastoin. Hyvinvointialueiden vähenevät lähipalvelut johtuvat hallituksen asettamasta taloudellisesta paineesta ja rahoituksen uudelleenjärjestelystä. Valtiolta ei siis tule apuja edes vaikeassa tilanteessa, jossa lääkärijonot vain kasvavat ja alueet eriarvoistuvat. Eurostat-tutkimuksen mukaan Suomessa on EU:n toiseksi vaikeinta päästä hoitoon, vain Kreikassa tilanne on heikompi. Kysynkin: kuinka pitkiksi suomalaisten jonot lääkäriin saavat kasvaa ennen kuin hallitus näkee hyvinvointialueiden ongelmien ratkaisun [Puhemies koputtaa] lyhytaikaisia säästötavoitteita tärkeämmäksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-09-25T10:10:23,2025-09-25T10:11:39,Hyväksytty,1.1 2025_85_5,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_6,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomalaisissa kunnissahan nyt on odotettu jo koko tämän vaalikauden ajan kuntien peruspalvelujen valtionosuusuudistusta. Tämä tilanne, missä kunnat ovat, on hyvin epätasa-arvoinen. Useissa kunnissa, isoissakin kaupungeissa — esimerkiksi Jyväskylässä, tietojeni mukaan myös Vaasassa, ynnä muissa — ajetaan palveluita voimakkaasti alas johtuen siitä, että tämä uudistus viipyy hallituksessa ja tämä rahoitus on epätasapainoinen eikä vastaa sitä todellisuutta, mitenkä nämä kyseiset kunnat ja kaupungit joutuvat näitä tehtäviä sitten järjestämään. Kysymykseni kuuluu: missä tämä uudistus viipyy, ja tuoko hallitus nyt tämän vuoden aikana hallituksen esityksen valtionosuusuudistuksesta tänne eduskuntaan? Toinen asia: Kuntaliitto on esittänyt isompaa työryhmätyötä, jossa pohdittaisiin kuntien tulevaisuutta, myöskin rahoitusjärjestelmän tulevaisuutta. Aikooko hallitus asettaa tällaisen parlamentaarisen työryhmän valmistelemaan tulevien vaalikausien isompia kuntapoliittisia uudistuksia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-09-25T10:11:39,2025-09-25T10:12:54,Hyväksytty,1.1 2025_85_7,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_8,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on jo aiemmin leikannut kuntien valtionosuuksista toteuttamalla kuntien indeksijarrun, ja nyt hallitus tekee jälleen uuden 75 miljoonan euron leikkauksen kuntien valtionosuuksiin. Myös Suomen heikko työllisyystilanne osuu kuntien kannalta vaikeaan tilanteeseen yhdessä näiden leikkausten kanssa. Korkea työttömyysaste lisää kuntien menopaineita, ja myös niitä TE-palveluita pitäisi pystyä samaan aikaan vahvistamaan. Myös kotoutumispalveluiden leikkaukset osuvat etenkin juuri kasvukuntiin ja -kaupunkeihin. Haluaisinkin hallitukselta kysyä: minkälaisia toimia te teette, jotta kasvukaupungit selviävät siitä työsarasta, joka heillä on? Nämä leikkaukset osuvat koulutukseen, lasten ja nuorten palveluihin, ja siellä olisi se potentiaali, joka Suomella on saatavissa. Huomioidaanko nämä kasvukaupunkien tilanteet VOS-uudistuksessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-09-25T10:12:54,2025-09-25T10:14:02,Hyväksytty,1.1 2025_85_9,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_10,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueet odottavat lakimuutosta alijäämien kattamisvelvoiteajan pidentämiseksi. Hyvinvointialueet valmistelevat tällä hetkellä ensi vuoden taloutta, ja valmistelu on vaikeaa, koska lakimuutos on luvattu mutta sitä ei ole vielä annettu. Jos lisäaikaa alijäämien kattamiseen ei tule, on monella alueella edessä hallitsemattomia ja myöhemmin kalliiksi tulevia säästöjä, jotka näkyvät heikkona hoitoonpääsynä ja lähipalveluiden karkaamisena. Toivottavasti saamme eduskuntaan lakimuutoksen pian. Arvoisa puhemies! Rahoitusmallin laajempi uudistaminen on myös ollut keskustelussa. Tämä THL:n tarvetekijöihin perustuva malli on osoittautunut epävakaammaksi kuin ehkä ennakoitiin, ja tämä vaikeuttaa hyvinvointialueiden talouden suunnittelua. Rahoitusmallin uudistamisen ensisijaisena tavoitteena tulisikin olla rahoituksen riittävyyden ohella rahoitusmallin ennakoitavuuden, vakauden ja luotettavuuden parantaminen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-09-25T10:14:02,2025-09-25T10:15:12,Hyväksytty,1.1 2025_85_11,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Werning, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_12,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hallitus puhuu kasvavasta rahoituksesta, mutta todellisuudessa esitys on täynnä pelkkiä leikkauksia. Sairaaloiden ja päivystysten karsiminen, vanhuspalveluiden rahoituksen kaventaminen ja vammaispalveluiden heikennykset eivät ole mitään pieniä teknisiä muutoksia. Ne ovat muutoksia, mitkä osuvat suoraan ihmisten arkeen. On äärettömän helppo vedota teknologian hyödyntämiseen ja hallinnolliseen kevennykseen, kuten tässäkin kuulimme, mutta ne eivät ratkaise sitä tosiasiaa, että hyvinvointialueilla taistellaan jo nyt riittävän hoidon, hoivan ja henkilöstön turvaamisesta, eikä hallitus kyllä ota vakavasti edes YK:n vammaisoikeuksien komitean Suomelle antamia huomautuksia. On vaikea hyväksyä tätä esitystä, joka kasvattaa kuilua kauniiden puheiden ja todellisuuden välillä. Hyvinvointialueiden rahoituksen on oltava aidosti riittävä, jotta ihmiset siellä kunnissa saavat palvelua silloin, kun sitä tarvitsevat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-09-25T10:15:12,2025-09-25T10:16:15,Hyväksytty,1.1 2025_85_13,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_14,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos myös ministerille erinomaisesta esittelystä. — Oppositio toruu täällä palveluiden rapautumisesta ja kohtuuttomista säästöistä eli sopeutuksista, vaikka tosiasiassa hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa ensi vuonnakin ja on kaikkiaan yli neljä miljardia euroa korkeammalla tasolla kuin vielä Marinin hallituskaudella. Se tarkoittaa lisää resursseja hoitoon, hoivaan ja ihmisten arjen turvaamiseen, hyvä niin. Kysyisinkin pelastuspalvelun toiminnasta, sieltä on huolta tullut. Mitä arvoisa ministeri heille vastaisi tähän resurssien riittävyyteen? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-25T10:16:15,2025-09-25T10:17:05,Hyväksytty,1.1 2025_85_15,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hanna Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_16,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ministeri! Useissa valtuustoissa ja hallituksissa varmaan nyt suunnitellaan tulevan vuoden budjettia. Omassa kotikunnassanikin valtuuston seminaarissa sitä käytiin läpi, ja ainakin pienemmissä kunnissa nousee esille huoli tästä hankintalaista. Nythän tänä syksynä hallituksella on ilmeisesti tarkoitus antaa tämä hankintalaki eduskuntaan, ja jos oikein muistan, 630 lausuntoa taisi tulla siitä ja niistä 85 prosenttia oli aika skeptisiä ja huolestuneita tämän lain suhteen. Itse asiassa, jos oikein olemme kuulleet, myös valtiovarainministeriöstä tuli huoli näistä vaikutusarvioiden puutteista. Nyt kysyisinkin ministeriltä: oletteko aikomassa ottaa huomioon näitä 630:tä lausuntoa, ja onko tähän hankintalakiin mahdollisesti tulossa muutosta? Nyt tiedän, että ministerin vastausta odotetaan kovasti monessakin pienessä kunnassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-09-25T10:17:05,2025-09-25T10:18:02,Hyväksytty,1.1 2025_85_17,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_18,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sosiaalidemokraatit ja keskusta toteuttivat soteuudistuksen, jonka piti tuoda säästöjä. Kuntienkin talouden piti helpottua. Tässä kuitenkin olemme edelleen ja yhä suuremmissa ongelmissa. [Keskustan ryhmästä: Koska te ette tee mitään! Tehkää jotain!] Hyvinvointialueiden rahoitus vuodelle 26 kasvaa edelleen, yhteensä 27,1 miljardia euroa. Rahoitus on neljä miljardia enemmän kuin tämän hallituksen aloittaessa. Kasvu selittyy kustannusten nousulla, indeksikorotuksella ja palvelutarpeen kasvulla, mutta alueet kamppailevat alijäämien kanssa edelleen. Sopeutustoimet ovat välttämättömiä. Meidän on kuitenkin huolehdittava, ettei peruspalveluiden ja hoidon laatu vaarannu. Omaishoitajien ja perhehoidon palkkioita nostetaan ja teknologiaa hyödynnetään yhä enemmän. Arvoisa ministeri Ikonen, mitä muutoksia keskustan tekemään hyvinvointialueiden rahoitusmalliin tarvitaan, jotta tulevaisuudessa kustannuksia voidaan hillitä aidosti? [Välihuutoja — Krista Kiuru: Lisää leikkauksia hallitusohjelman mukaan! — Puhemies koputtaa] — Lisää rahaa on annettu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-09-25T10:18:02,2025-09-25T10:19:18,Hyväksytty,1.1 2025_85_19,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_20,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kunnissa rakennetaan hyvää elämää tämän maan lapsille ja nuorille. Siellä tehdään töitä päiväkodeissa, kouluissa, nuorisotyössä. Kunnissa vahvistetaan työllisyyttä, torjutaan segregaatiota, tehdään työtä, jotta ihan jokainen suomalainen pysyisi mukana. Ja nyt on pakko sanoa, että hallituksen moninaisten rikkovien leikkausten takia tälle työlle on entistä suurempi tarve. Tämän kaiken valossa onkin todella huolestuttavaa, että hallitus leikkaa myös kunnilta. Hallituksen leikkaukset kuntien valtionosuuksista nakertavat kaikkea tätä työtä. Nyt, ministeri Ikonen, teidän ajamanne valtionosuusuudistus uhkaa entisestään monissa, monissa Suomen kunnissa juuri tätä työtä. Se uhkaa työtä sellaisissa kunnissa, joihin syntyy paljon lapsia ja joissa kasvaa paljon nuoria, Se uhkaa sitä työtä, mitä tehdään kunnissa, joissa työllisyystilanne on erittäin vaikea. Se uhkaa näitä töitä joka puolella Suomea. [Puhemies koputtaa] Itse asiassa Tampereella, teidän kotikaupungissanne, tilanne tämän valtionosuusuudistuksen myötä paranisi, [Puhemies koputtaa] mutta aika monessa paikassa se heikkenisi. Miksi te ajatte tällaista valtionosuusuudistusta, [Puhemies koputtaa] joka leikkaa Suomen lapsilta ja nuorilta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-09-25T10:19:18,2025-09-25T10:20:42,Hyväksytty,1.1 2025_85_21,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Wickström, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_22,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies, värderade herr talman! On totta, että tämä kunta- ja hyvinvointialuekenttä on ollut viimeisten vuosien aikana aika monen uudistuksen kohteena. Mutta mitä tulee tähän hyvinvointialueiden rahoitukseen, niin ymmärrän, että oppositio täällä syyttää, että rahoitus ei ole kunnossa, mutta otan esimerkiksi vaikkapa HUS-yhtymän, jonka hallituksessa satun itse olemaan, ja täältä löytyi ainakin kaksi muuta hallituskollegaa. HUS-yhtymä oli se, jolla on ollut yksi kaikkein tiukimmista raameista sopeuttaa talouttaan, ja nyt näyttää siltä, että tänä vuonna HUSin taloustilanne menee positiivisempaan suuntaan, mikä mahdollistaa sen, että pystytään lähtemään taas kehittämään palveluita. Sama näkyy myöskin esimerkiksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Eli meillä on tällainen tilanne, että meillä itse asiassa löytyy myöskin hyvinvointialueita, jotka ovat onnistuneet tässä. Siksi kysynkin ministeri Ikoselta: Mitä me voimme tehdä tässä tilanteessa, jossa me selkeästi nähdään, että löytyy alueet, jotka ovat tässä onnistuneet sopeuttamaan talouttaan mutta myöskin kehittämään palveluita? Miten näitä arvokkaita oppeja saataisiin jaettua paremmin myöskin muille hyvinvointialueille? Nämä alueet erkaantuvat, ja minä pahoin pelkään, että me ollaan kohta samassa tilanteessa kuin me oltiin kunta-aikoina, jolloin myöskin kuntien palvelut erkanivat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-09-25T10:20:42,2025-09-25T10:21:56,Hyväksytty,1.1 2025_85_23,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_24,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus leikkaa jälleen kunnilta. Peruspalveluiden valtionosuutta leikataan 75 miljoonaa euroa. Kysyisin arvoisalta kuntaministeriltä vaikutustenarviota: Mihin tämä leikkaus mielestänne tulee kohdentumaan? Jos leikkaus ei kohdistu perusopetukseen, kuten opetusministeri eilen täällä lupasi, niin mihin se mahtaa kohdistua? Kohdistuuko se varhaiskasvatukseen? Kohdistuuko se koulujen iltapäiväkerhoihin, entä nuorisotyöhön? Vai kohdistuuko se vapaa-ajan palveluihin: kulttuuriin, liikuntaan, kirjastoon, kansalaisopistoihin? Miltä näyttävät kuntien mahdollisuudet kotouttaa, kun leikkaatte myöskin kotouttamisen määrärahoista? Entä miten kunnat tulevat onnistumaan siinä, kun heille on annettu juuri uusi tehtävä huolehtia työllisyydestä, kun myöskin siellä on tiukkaa? Mihin kuntatalous on menossa? Olisi mielenkiintoista kuulla näiden leikkausten vaikutusarvioinnista. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-09-25T10:21:56,2025-09-25T10:23:07,Hyväksytty,1.1 2025_85_25,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Päivi Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_26,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministeri mainitsi virastouudistuksen, jossa 24 erillisen viraston alla olevat tehtävät järjestellään 15 viraston alaisuuteen ja sitten myös 9—10 elinvoimavirastoon. Todellakin tavoitteena on vahvistaa yhdenmukaisia käytäntöjä ja sujuvoittaa lupien antamista. No, tämä aluehallinnon uudistus on kuitenkin jonkin verran aiheuttanut huolia alueilla. Esimerkiksi oma alueeni Kanta-Häme kuuluisi jatkossa Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen alueeseen. Toimipaikat ja työpaikat on luvattu säilyttää, mutta pääpaikka siirtyy Tampereelle. Kysynkin teiltä, ministeri: voisitteko nyt rauhoitella näitä huolia alueellisen tuntemuksen heikkenemisestä, ajatellen niin kansalaisia kuin yrityksiä, jotka näitä palveluja käyttävät?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-09-25T10:23:07,2025-09-25T10:24:14,Hyväksytty,1.1 2025_85_27,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Merinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_28,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies ja arvoisa ministeri! Olisin yleisluontoisesti kysynyt, mitä mieltä te olette tästä hyvinvointialueiden itsehallinnosta. Nyt tällä hetkellä on menossa iso kansalaisaloite Oulaskankaan hyvinvointialueen yöpäivystyksen puolesta, ja ehkä kansalaisilta semmoinen yleinen kysymys, mikä liittyy myös tähän VM:ään, on, että miksi on hyvinvointialueilla päätösvalta, kun he eivät voi päättää omien palveluidensa sisällöstä. Olisin halunnut kysyä teiltä, kun olette tämän alan, VM:n puolen ministeri: Mitä mieltä te olette tämmöisistä päätöksistä, millä mennäänkin sinne hyvinvointialueen itsehallinnon alueelle ja päätetään ihan täältä Helsingistä asti, että no, me suljetaan tämä yöpäivystys tuolta alueelta, vaikka on osoitettu, että se säästö sillä alueella on tosi pieni, ja sitä säästöä ei välttämättä ole ollenkaan? Eli tämä ei rahaan perustuva päätös voi olla. Mitä mieltä olette tästä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-09-25T10:24:14,2025-09-25T10:25:25,Hyväksytty,1.1 2025_85_29,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_30,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yksi varmasti suurimpia ensi vuoden asioita teidän alallanne on tämä lupa- ja tarkastusvirasto, joka tulee, ja siellä tietenkin varmasti montaa mietityttää se, minkälaisia tulkintoja siellä alueella tulee. Nythän on voinut olla idässä erilaisia tulkintoja kuin lännessä ja jossain kireämmällä ja jossain löyhemmällä. No, nyt tietenkin toivottavaa olisi, että kaikkea ei ruveta sen kireimmän mukaan tulkitsemaan, jotta tästäkin uudistuksesta saataisiin hyvä. Arvoisa puhemies! Haluaisin myös kysyä norminpurusta. Siellä VM kakkosessa sitä on tehty paljon. Minkälaisia tuloksia tähän mennessä on saatu, ja mitä sieltä on vielä tulossa? Kunnat aika monesti sanovat sen, että normeja ja tehtäviä on liikaa. Onko siellä tapahtumassa mitään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-09-25T10:25:25,2025-09-25T10:26:17,Hyväksytty,1.1 2025_85_31,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_32,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta täällä edustaja Seppänen herätti kyllä ehkä vähän suurenkin lumipallon ottaen huomioon, että olisi kannattanut kysyä itseltä, miten on onnistuttu. Kysyitte tässä ja annoitte ymmärtää, että sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus nousee tässä Ikosen pääluokassa teidän ansiostanne. Täytyy nyt kyllä pettää teidän odotuksenne ja kertoa, että se perustuu nykyiseen lakiin. Jälkikäteisrahoitus tulee, kuulkaa, jos ette sitä muuta, kuin manulle illallinen. Ihan edeltävän hallituskauden fiksuutta on se, että pelättiin, että rahoitus ei saa koskaan laahata jäljessä. Kiittäkää siis siitä, että sote-uudistuksessa ainakin tämä asia saatiin kuntoon. Se, mitä ei ole tehty, ministeri Ikonen, on se, että me ollaan odotettu teiltä toimia. Aiotteko te katsella sitä, että meillä on aina 1,3—1,4 miljardia, 800 000 rahoitus jäljessä? Jos tämä olisi kuntatalous, ei kukaan voi ajatella, että kuntataloudessa kustannusten jaon tarkistuksessa on tällaiset erot. Pitäisi ruveta toimiin. [Puhemies koputtaa] Mitä te teette, kysyitte. [Sara Seppänen pyytää vastauspuheenvuoroa] Te leikkaatte. Te olette laittaneet hallitusohjelmaan, [Puhemies koputtaa] että rahoitusmallilla leikataan lisää hyvinvointialueiden rahoitusta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-09-25T10:26:17,2025-09-25T10:27:36,Hyväksytty,1.1 2025_85_33,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Riipi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_34,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jaan kyllä huolen kuntatalouden eriytymisestä, ja siksi ihmettelenkin kovasti, että valtionosuusuudistus on edelleen siellä jossain odottamassa. Mietin, ovatkohan nyt lääkkeet ihan oikeita. Tässä budjettikirjassa päätitte korottaa mineraaliveron osuutta, ja nyt tämän päivän valtioneuvostossa on esitys siitä, että tämä jako-osuus kuntien ja valtion välillä muuttuisi. Ymmärsin näin, että perusteena on se, että kuntatalous eriytyy, mutta onko nyt niin, että silloin kun pohjoisen kunnat menestyvät, niin ne eivät enää saisikaan menestyä? Haluankin kysyä ministeriltä: miten aiotte muuttaa tätä jako-osuutta ja millä perustein ja miten tämä pohjoisen kuntiin sitten tulee käytännössä vaikuttamaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-09-25T10:27:36,2025-09-25T10:28:31,Hyväksytty,1.1 2025_85_35,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_36,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kunnioitettu ministeri! Etelä-Savossa kausiasutus näkyy konkreettisesti pelastustoimessa. Selvityksen mukaan 20 prosenttia kaikista pelastustehtävistä johtuu kausiasutuksesta. Tämä merkitsee arviolta neljän miljoonan euron lisäkustannuksia joka vuosi, mikä on huomattava summa pienelle hyvinvointialueelle. Kyse ei ole vain yksittäisistä hälytyksistä, sillä myös ensihoito ja muut palvelut kuormittuvat merkittävästi. Maa- ja metsätalousministeriön alaisen saaristoasian neuvottelukunnan tilaama tuore selvitys vahvistaa tämän tilanteen. Sen mukaan Etelä-Savossa kausiasukkaiden määrä on Suomen hyvinvointialueista selvästi suurin. Eloisan alueelle saapuu vuosittain 45 000 kausiasukasta muualta Suomesta. Ongelma on se, että nämä kustannukset eivät sisälly nykyiseen hyvinvointialueiden rahoitusmalliin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Etelä-Savon vakituiset asukkaat joutuvat kantamaan laskun. Arvoisa ministeri, nyt tarvitaan oikeudenmukainen, erityispiirteitä huomioiva esitys, niin että Etelä-Savon ensihoidon ja pelastustoimen suhteen kausiasutus huomioidaan. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-09-25T10:28:31,2025-09-25T10:29:49,Hyväksytty,1.1 2025_85_37,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_38,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuntakenttä eriytyy voimakkaasti syntyvyyden, väestön muuton ja ikääntymisen myötä, ja sen takia on isoja haasteita kuntakentällä. On odotettavissa VOS-uudistusta ja kiinteistöverouudistusta. Niitä ei ole kumpaakaan vielä tänne tullut, niin että voitaisiin niitä arvioida. Mutta se, mitä tässä nyt kysyn, liittyy siihen, että kuntaveroerot ovat myöskin nytten paljastuneet tosi isoiksi. 4,7 taitaa olla pienin kuntavero, ja suurin kuntavero on 10,9. Tämä varmasti kansalaisten keskuudessa aiheuttaa paljon kysymyksiä, että miten voi olla näin isot kuntaveroerot, ja tämähän nyt paljastui soten siirron myötä. Kysynkin: nyt kun näitä haasteita on ja nämä erot ovat näin isoja veroprosenttien kautta ja myöskin sitten euroina, että yksi veroprosentti tuottaa jossain kunnassa 135 euroa ja jossakin 450 euroa, niin että tulopohja eriytyy näin voimakkaasti, [Puhemies koputtaa] niin onko tässä perustuslaillinen tilanne vielä olemassa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-25T10:29:49,2025-09-25T10:31:06,Hyväksytty,1.1 2025_85_39,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_40,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa on tilanne, että meillä miljardien ja taas miljardien investoinnit seisovat valitusjonoissa ja lupaprosesseissa. Sen takia meillä tietenkin on toiveita, että tämä uusi Lupa- ja valvontavirasto voisi tuoda tähän jotakin helpotusta. Asiaan sisältyy kuitenkin muutama riski. Aina kun tehdään iso organisaatiomuutos, voi olla, että siellä hommat eivät sujuvoidu vaan itse asiassa jos ei kyetä johtamaan hyvin sitä muutosta, niin prosessit hidastuvat. Sekin pitää muistaa, että viime kädessä nämä lupaprosessit pohjautuvat pitkälle substanssilainsäädäntöön, ja niitten muuttaminen ratkaisee, kuinka nopeita näistä tulee. Jos halutaan näitä valituskierteitä esimerkiksi lyhentää ja vähentää — en tarkoita sitä, että oikeusvaltiossa pitäisi sinänsä poistaa valitusoikeus — niin erikoiselta tuntuu, että hallitus on nyt sitten lainsäädännössä antanut virastolle itselleen mahdollisuuden omista päätöksistään valittaa. Sinne on tullut yleisen edun valvontayksikkö, joka siis voi tässä tapauksessa valittaa sen viraston omista päätöksistä. [Puhemies koputtaa] Onko tässä jotain järkeä vai ei?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-09-25T10:31:06,2025-09-25T10:32:20,Hyväksytty,1.1 2025_85_41,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_42,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus on antanut budjettilakina esityksen numero 113, jossa säädetään teknologian käytöstä vanhustenhuollossa sekä ympärivuorokautisessa hoivassa että kotihoidossa. Väitän, että tämä laki on todella suuri bluffi. Teknologiaa voidaan käyttää ja jo nyt käytetään ikääntyneiden hoivassa. Se ei vaadi mitään erillistä lakia. Sen sijaan tämä on puhdas säästölaki, eli tämän teknologian varjolla esitetään miinus 50,9 miljoonaa euroa otettavaksi pois hyvinvointialueiden rahoituksesta. Se jakaantuu 34 miljoonaan ympärivuorokautisen hoivan osalta ja 16 miljoonaan kotihoidon osalta. Tämä vähennys vastaa noin tuhatta ympärivuorokautisen hoivan paikkaa ja noin 600 000:ta kotikäyntiä. Tämä on puhdas säästölaki. Mitään tämä ei tuo positiivista sinne kentälle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-09-25T10:32:20,2025-09-25T10:33:23,Hyväksytty,1.1 2025_85_43,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Väyrynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_44,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä kahden vuoden aikana on tullut semmoinen käsitys, että opposition silmissä me tehdään ainoastaan vääriä asioita hyvinvointialueitten suhteen. Nytten ainakin keskustan välihuudoissa tulee vaikutelma, että me emme tee mitään. Silloin kun hyvinvointialueuudistusta lähdettiin tekemään, niin yksi tärkeitä tavoitteita oli se, että hallitsemattomasti kasvavia kuluja ja niiden nousua taitetaan. Tälle kaudelle ennuste oli vähän yli kuusi miljardia kasvua, ja nytten tätä talousarvioesitystä kun katsotaan, niin tällä kaudella on tulossa hyvinvointialueille lisää neljä miljardia euroa. Se on ihan sama, kenen ansiota se on. Ne miljardit eivät tunnista, kuka ne sinne on laittanut, mutta neljä miljardia euroa tulee lisää hyvinvointialueille. Nyt me ollaan tehty juuri sitä, mitä esimerkiksi keskusta tavoitteli tällä uudistuksella: hallitsemattomasti kasvavaa kulukehitystä taitetaan. Mikä teidän näkemyksenne mukaan olisi ollut kohtuullinen kulukehitys? Olisiko se ollut se kuusi miljardia vai kahdeksan miljardia vai yhdeksän miljardia? Mitä te olisitte tehneet?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-09-25T10:33:23,2025-09-25T10:34:25,Hyväksytty,1.1 2025_85_45,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_46,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen ja myös se pitkän aikavälin kustannuskehityksen taittaminen edellyttävät, että palveluita pystytään uudistamaan ja kehittämään, tekemään uudella tavalla. Mutta tosiasia on nyt se, että hallituksen tekemät rajut leikkaukset ja tiukka säästövaatimus ovat tehneet sen hyvin vaikeaksi, viedä käytännössä näitä uudistuksia eteenpäin, ja se on todella iso ongelma niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Oikeastaan kysynkin nyt ministeriltä, kun ymmärtääkseni te tulette esittämään myöhemmin tänä syksynä alijäämien kattamisajan pidentämistä kahdella vuodella sellaisille hyvinvointialueille, jotka tekevät tänä vuonna plussaa: eikö olisi huomattavasti järkevämpää sallia tämä jatkoaika nyt kaikille hyvinvointialueille, jotta alueilla ja siellä toimivilla ammattilaisilla olisi aidosti mahdollisuus kehittää toimintaa, uudistaa palveluita ja siten päästä kestävälle uralle niin inhimillisesti ajatellen kuin taloudellisesti ajatellen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-09-25T10:34:25,2025-09-25T10:35:30,Hyväksytty,1.1 2025_85_47,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_48,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä kun keskustelua kuuntelee, niin tulee sellainen mielikuva, että ikään kuin hallitus tosiaan on aina epäonnistunut hyvinvointialueisiin liittyen. [Vasemmalta: No, se onkin!] Jos hallitus suoraan tekee joitakin ratkaisuja, niin se on väärä ja ohittaa hyvinvointialueet. Jos hyvinvointialue itse lakkauttaa vaikkapa terveyskeskuksia, niin se on hallituksen syy, koska hallitus on ottanut rahat pois. Eli teet niin tai näin, niin se on aina hallituksen syy riippumatta siitä, kuka sen päätöksen tekee. [Välihuutoja] Mutta toinen asia liittyen tähän yleisen edun valvonnan yksikköön: Sitä ei olisi minunkaan mielestäni pitänyt sinne laittaa, mutta se on tuotu ikään kuin niin, että se olisi perustuslaillinen velvollisuus, että tällainen valvontayksikkö pitäisi olla siellä sisällä. Mutta sen tärkein pointti on siinä, että nykyisellään muut valtion virastot valittavat toisistaan päätösten jälkeen, ja tämän tarkoitus on se, että se ennen kuin näitä päätöksiä tehdään, ottaa kantaa siihen, onko se näiden muiden virastojen näkemyksen osalta lainmukainen, jotta siitä ei tarvitsisi valittaa, jotta se prosessi menisi nopeammin eteenpäin. Tämä on sen uuden yksikön tarkoitus.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-09-25T10:35:31,2025-09-25T10:36:42,Hyväksytty,1.1 2025_85_49,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_50,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minä olin kyllä aika järkyttynyt, kun luin tätä keltaista kirjaa, muun muassa sen vuoksi, että täällä todellakin on yli 50 miljoonan leikkaus vanhustenhoivaan. Kyllä tämä rahan leikkaaminen käytännössä, puhemies, tarkoittaa sitä, että ympärivuorokautisesta hoivasta ja kotihoidosta leikataan ikään kuin teknologian varjolla. Vaikka me tiedämme jo tänä päivänä, että näitä ratkaisuja on viety kovin pitkälle — tällä hetkellä ympärivuorokautisen hoivan paikoista on valtava puute, kotihoidossa on entistä huonokuntoisempia ikäihmisiä — niin eihän tätä nyt, hyvänen aikaministeri, millään digillä ratkaista, eikä ainakaan niin, että mennään vielä leikkaus edellä. Minä olin hyvin järkyttynyt tästä. Tämä on puhdas leikkaus, arvoisa ministeri, vanhustenhoivaan, ja nyt minä kysyn teiltä: miten te perustelette tätä leikkausta hyvinvointialueiden rahoitukseen, joka heikentää vanhustenpalveluita?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-09-25T10:36:42,2025-09-25T10:37:46,Hyväksytty,1.1 2025_85_51,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_52,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Strandman kertoikin tästä tilanteesta meillä siellä Etelä-Savossa, jossa kausiasutusta todella on paljon, eli 45 000 — yleensä kesäisin, mutta tiedämme hyvin, että nämä viipymät ovat pidenneet hyvin paljon koronan jälkeen. Tämä saaristoasiain neuvottelukunnan tutkimus tehtiin neljällä hyvinvointialueella, Varsinais-Suomessa, Etelä-Savossa, Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, ja näissä juurikin Etelä-Savo oli se suurin kärsijä. Eli kun nimenomaan pelastuslaitoksen tehtävistä emme saa minkäänlaista korvausta ulkopuolelta, niin se on neljä miljoonaa euroa, joka meidän rahoituksessa on valtava summa, ja se tarkoittaa viidennestä kaikista pelastuslaitoksen tehtävistä, jotka aiheutuvat näistä kausiasukkaista, jotka kyllä hyvin lämpimästi toivotamme tervetulleiksi sinne meidän maakuntaan. Ja toinen asia, eli päivystyksen ja ensihoidonkin palveluista joka kymmenes on kausiasukkaiden aiheuttamia. [Puhemies koputtaa] Niistä toki saamme korvauksen, [Puhemies koputtaa] mutta se taso meidän pitää pitää yllä omilla varoilla. Mitä tälle voidaan tehdä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-09-25T10:37:46,2025-09-25T10:39:08,Hyväksytty,1.1 2025_85_53,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_54,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minä aion nyt kehua hallitusta, en toki hyvinvointialueisiin liittyen. Täällä nousi esiin kaivosvero, jota hallitus aikoo korottaa ja samalla tätä jako-osuutta kuntien ja valtion välillä hieman päivittää. Ensinnäkin haluan kiittää hallitusta siitä, että tätä kaivosveroa korotetaan. Vieläkään ei päästä ihan sille kansainvälisten verrokkien tasolle, eli tekemistä jää, jotta emme aivan liian halvalla antaisi louhia näitä meidän ainutlaatuisia luonnonvarojamme. Tätä jako-osuuden muutosta on kritisoitu sillä perusteella, että kuntien osuus siinä tosiaan pienenee, mutta eikö olekin kuitenkin niin, että kun tämä vero nousee, niin kunnat eivät siis ole niin sanotusti ottamassa takkiin tässä vaan jäävät kuitenkin edelleen plussan puolelle? Minusta on hyvä, että tätä puntaroidaan. Tämä on aika uusi laki. Sitä on syytäkin varmasti kehittää ja myös tätä jako-osuutta pohtia. On kuitenkin niin, että kaivosten aiheuttamat haitat, ne paikalliset haitat, eivät suinkaan välttämättä rajoitu vain yhden kunnan alueelle, joka sitten siitä verosta hyötyy. Siksi on minusta hyvä, että kunnat saavat oman osuutensa mutta ettei myöskään synny suhteettoman suurta kannustinta hyväksyä kaivoksia huolimatta niistä muista näkökulmista, [Puhemies koputtaa] mitä kunnissa on hyvä pohtia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-09-25T10:39:08,2025-09-25T10:40:24,Hyväksytty,1.1 2025_85_55,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_56,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Juuso täällä eilen vieritti vastuuta vanhuspalveluiden ongelmista hyvinvointialueille. Samalla hallitus kuitenkin leikkaa jälleen vanhuspalveluiden rahoitusta. Ministeri Juuso on myös vierittänyt vastuuta perusterveydenhuollon hoitojonojen lyhentämisestä hyvinvointialueille. Samalla hallitus on kuitenkin leikannut perusterveydenhuollon hoitotakuuta ja sen rahoitusta. Onhan tämä tilanne nyt aivan ristiriitainen: toisella kädellä leikataan rahoitusta ja toisella kädellä piiskataan toimiin. Herää kysymys, että haluaako hallitus, että hyvinvointialueet onnistuvat. Haluaako hallitus, että suomalaiset saavat heille kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut? Nämä leikkaukset ja heikko reagointi rahoitusmallin korjaustarpeisiin herättävät väistämättä tämän erittäin vakavan kysymyksen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-09-25T10:40:25,2025-09-25T10:41:24,Hyväksytty,1.1 2025_85_57,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_58,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Herra puhemies! Ministeri Ikonen, puhuitte henkilöstön riittävyyden tärkeydestä — aivan oikein — mutta tosiasiassa, ministeri Ikonen, te pakotatte alueita irtisanomisiin, [Krista Kiuru: Näin se on!] satojen ihmisten irtisanomisiin. Diagnoositietopohjainen rahoitusjärjestelmä on epäoikeudenmukainen, ja mielestäni se rikkoo uudistuksen alkuperäistä yhdenvertaisuuteen perustuvaa tarkoitusta. Mielestäni se rikkoo jopa perustuslain yhdenvertaisuutta. Etelä-Karjalan hyvinvointialue on selkeä häviäjä tässä tietopohjaisessa rahoituksessa, ja olemme teitä ahkerasti lähestyneet tämän asian tiimoilta. Kysyisinkin tässä, että miten te näette: Onko perustuslaillinen yhdenvertaisuus vaarassa, kun te edellytätte näitä mittavia yt:itä ja sen myötä tulevia irtisanomisia? Ja onko teillä valmistelussa oikeudenmukaisempi demografinen malli, joka olisi vähemmän altis virheille ja tasapuolisempi alueita kohtaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2025-09-25T10:41:24,2025-09-25T10:42:40,Hyväksytty,1.1 2025_85_59,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_60,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Räsänen pyysi teitä, arvon ministeri, rauhoittelemaan kansaa ja yrityksiä elinvoimauudistuksen muutosten osalta. Minä pyydän puolestani kertomaan ne riskit keskittämisen osalta, mitkä tähän uudistukseen liittyvät. Haluan kyllä vielä kerran kysyä, että miten päädyttiin siirtämään erityisesti Lahden, Päijät-Hämeen elinvoiman johtaminen Kouvolaan ja keskittämään voimakkaasti erityisesti Suomen sen osan elinvoimaa. Sitten toinen asia: Hyvinvointialueuudistus tehtiin, ja se on ollut hyvä pohja kehittää: ei tullut kaaosta. Päälle tulivat toki kahden miljardin euron leikkaukset perusuraan ja sitä kautta ihmisten palveluihin: tuli kaaoksen eväät. Ne ovat vaikuttaneet digitalisaatioon ja johtamiseen, ne ovat pidentäneet hoitojonoja ja keskittäneet palveluita. Arvon ministeri, pystyisittekö te viemään läpi nyt sen alijäämien kattamisen kaikille hyvinvointialueille, niin kuin keskusta on alusta asti pyytänyt?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-09-25T10:42:40,2025-09-25T10:43:56,Hyväksytty,1.1 2025_85_61,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_62,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa, mutta kasvu on sidottu kustannuskehitykseen ja palveluntarpeeseen. Rahaa tulee lisää noin 900 miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna, minkä vastineeksi odotetaan vaikuttavia toimia ja tuottavuutta. Huhtikuussa valittiin alueille uudet päättäjät. Heiltä vaaditaan sopeutustoimien tekemistä. Koko soteuudistuksen tarkoitus palvelujen turvaamisen lisäksi oli vähentää sotesektorille meneviä kustannuksia. Tämä hallitus on tehnyt lukuisia toimia, joilla hyvinvointialueiden mahdollisuuksia hillitä kustannuskasvua parannetaan, muun muassa henkilöstömitoituksen tarkistukset ja vaikkapa norminpurku. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-09-25T10:43:56,2025-09-25T10:44:52,Hyväksytty,1.1 2025_85_63,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_64,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sote-alueet ovat tosiaan monin paikoin suurten rahoitushaasteiden edessä. Esimerkiksi talouden tasapainottamisen vuoksi pyörillä kulkeva hoitoapu on esitetty päätettäväksi Raumalla vuodenvaihteessa. Tässä combilanssi-toiminnassa ihmisten koteihin tuodaan ambulanssikyydillä ensihoidon, perusterveydenhuollon ja geriatrian palveluita, ja viime vuonna näitä tehtäviä oli hieman vaille tuhat. Kyseistä muutosta perustellaan taloudellisilla ja toiminnallisilla syillä, mutta tämänkaltaiset toimintamallit kuitenkin säästävät ja tehostavat toimintaa niissä kiinteissä palvelupisteissä. Nyt joudutaan liian usein tekemään hätäratkaisuita. Arvoisa ministeri, pitäisikö hyvinvointialueiden rahoitusta tarkastella kuitenkin uudelleen, jotta ihmiset pienemmissäkin kunnissa saisivat asianmukaiset peruspalvelut eikä hätäratkaisuihin tehostamisessa päädyttäisi liian usein? Ja pitäisikö myös miettiä sitä jatkoaikaa alijäämien kattamisvelvoitteeseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-09-25T10:44:52,2025-09-25T10:45:56,Hyväksytty,1.1 2025_85_65,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_66,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueilla todellakin valmistellaan tällä hetkellä ensi vuoden talousarvioita. Tilanne on kuitenkin haastava, koska laki lisäajasta alijäämien kattamiseksi ei edes ole täällä meillä eduskunnassa. Talousarviot kuitenkin pitäisi hyväksyä tämän nykyisen lainsäädännön mukaisesti, joka edellyttää alijäämien kattamista vuoden 26 loppuun mennessä. On ratkaisevaa, onko hyvinvointialueilla käytettävissä vuosi tai kaksi ja millä ehdoilla tämä annetaan, ja tämä vallitseva epävarmuus vaikeuttaa vastuullista talouden suunnittelua ja vuoden 26 talousarvion valmistelua. Kysyn kuten monet kollegat täällä: millä aikataululla tämä lakimuutos on tulossa tänne meidän eduskuntaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-09-25T10:45:56,2025-09-25T10:46:45,Hyväksytty,1.1 2025_85_67,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ojala-Niemelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_68,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä Lapin hyvinvointialueella on tehty hartiavoimin töitä talouden tasapainottamiseksi, ja samaan aikaan te tuotte lainsäädäntöä, joka lisää meidän kuluja. Tämä ensi viikolla voimaan tuleva sairaalaverkkouudistus: virkakunnan arvio on, että se lisää kuluja — ja sen myötä tulee alijäämää lisää — yhdeksän miljoonaa euroa, koska raskaan kirurgian toimenpiteet on siirrettävä Rovaniemelle ja päiväkirurgia Kemiin, [Petri Honkonen: Olisiko tässä norminpurun paikka?] ja samaan aikaan meillä on kapasiteetin puute Rovaniemellä. Me tarvitaan kaksi leikkaussalia lisää ja 30-paikkainen vuodeosasto samaan aikaan, kun Kemiin jää tyhjäkäyntiä. Tämä teidän toiminta on aivan järjenvastaista, ja siinä on edustaja Rintamäellekin tietoa siitä, että kyllä tämä kulukehitys menee ihan toiseen suuntaan kuin äsken toitte esille. Sitten otan esille vielä toisen asian, turistien aiheuttaman kulun. Meille tulee miljoona turistia ensi talvena, näin on arvioitu, ja meillä ei ole pelastustoimen osalta mitään, mihin lähettää laskua. On arvioitu, että 20 prosenttia lisääntyy myös pelastustoimen tehtävien määrä tämän myötä. [Puhemies koputtaa] Toivon, että tähän tulee kompensaatiota myös jatkossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-09-25T10:46:45,2025-09-25T10:48:02,Hyväksytty,1.1 2025_85_69,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_70,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Hieman ihmettelen, kun tuolta oikealta laidalta tuli äsken kommenttia siitä, että heitä arvostellaan, kritisoidaan tästä hyvinvointialueitten tilanteesta, mutta kyllähän se on nimenomaan sitä vastuunkantoa. Nyt on ollut jo kaksi ja puoli vuotta aikaa laittaa kuntoon näitä epäkohtia esimerkiksi tähän vanhustenhoivaan liittyen, ja kyllähän se on asia, josta tulee paljon palautetta, siitä, miksi viimeisinä elinvuosina vanhuksia joudutaan kuskaamaan paikasta toiseen, erottamaan omaisista. Niitä hoivapaikkoja etsitään, ja jos niitä löytyy, niin saattaa löytyä sitten hyvinkin kaukaa kodista. Täällä on nyt esitetty epäilyjä siitä, onko tämän digitaalisuuden varjolla nyt tulossa vielä lisää leikkauksia tänne vanhustenhoivaan. Kun te, ministeri, vastaatte tästä hyvinvointialueitten rahoituksesta, niin kysyisin teiltä: miten te näette tämän, onko tärkeää vanhuksille löytää se hoivapaikka siitä läheltä, ja onko hyvinvointialueilla nyt riittävästi rahoitusta järjestää näitä hoivapaikkoja?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-09-25T10:48:03,2025-09-25T10:49:09,Hyväksytty,1.1 2025_85_71,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Castrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_72,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Maaret,Castrén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Terve talous on hyvinvointimme tae. Julkinen talous tarvitsee edelleen korjausliikkeitä. Vaikeina aikoina tarvitaan vaikeita päätöksiä, joilla vahvistetaan kasvua, jotta voimme turvata kansalaisillemme tärkeät palvelut koulutuksesta terveydenhoitoon. Sopeutuksia on jouduttu tekemään Marinin hallituksen perintönä. Ei tämä kuitenkaan pelkkää punakynää ole. Orpon hallituksen budjettiesitys pitää huolta heikoimmistakin. Se nostaa sotehallinnonalan rahoitusta ensi vuonna, jotta jokainen todella voi saada tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelun lapsista nuoriin, työikäisistä ikääntyneisiin. Hallitus on tehnyt merkittävää työtä sen eteen, että hyvinvointialueet onnistuisivat tehtävässään. Talouden suunta on alueilla oikea, ja palvelut ovat vakiintumassa. Käsittääkseni hyvinvointialueet ovat kyenneet turvaamaan palvelut yhdenvertaisemmin kuin aiemmin kuntapohjaisessa järjestelmässä. Ministeri Ikonen, tästä kuulisin mielelläni muutaman sanan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Maaret Castrén,911822,2025-09-25T10:49:09,2025-09-25T10:50:17,Hyväksytty,1.1 2025_85_73,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_74,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuntatalous on aikamoisten haasteiden edessä, ja niin kuin täällä on kerrottu, kuntatalous myös sitten kunnittain eriytyy. Meillä on varmaan lähes kaikissa kunnissa säästöohjelmat päällä, ja siksi tuntuu kohtuuttomalta, että meillä vielä 75 miljoonan euron valtionosuusleikkaus tulee niskaan. Lisärasitetta tuo meillä työttömyyden kautta se, että meidän sakkomaksut ovat jo elokuun lopussa tapissa, ennätysluvuissa, ja se tuo sitten loppuvuodelle miljoonia taas kunnille lisää tilaa. Verotuloennusteet olivat helmikuussa 25 miinus 0,8 prosenttia, mutta nyt kun budjettia tehdään, niin elokuussa se on miinus 2,2 prosenttia. Voitte kuvitella, että kun samaan aikaan on säästöohjelmat päällä ja valtionosuusleikkaukset tulevat, niin kyllä tässä aikamoista taiteilua on. Nythän piti kuntien päästä keskittymään elinvoiman rakentamiseen tässä hyvinvointialueuudistuksessa, mutta kyllä se on kaikkea muuta tällä hetkellä. [Puhemies koputtaa] Sitä ihmettelen tuon leikkauksen osalta, kun meillä on kumminkin alijäämämenettely ja kriisimenettely päällä, [Puhemies koputtaa] että vielä tämä tuotiin meille lisää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-09-25T10:50:17,2025-09-25T10:51:36,Hyväksytty,1.1 2025_85_75,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_76,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kiuru täällä vaati vastauksia minulta. Hän varsin hyvin tietää, oli tekemässä tätä soteuudistusta, kuinka valtavasta muutoksesta on kyse. Tämä hallitus on nimenomaan halunnut antaa hyvinvointialueille aikaa itse ratkaista näitä haasteita ja sopeutua tähän uudistukseen. Me olemme koko ajan hallituksessa tehneet toimenpiteitä. Kuten kuulimme täällä edustaja Väyrysen puheenvuorossa myöskin, rahaa on laitettu koko ajan lisää, yhdeksän miljardia euroa. Onhan tämä erikoista, että täällä oppositiopuolueet, sosiaalidemokraatit ja keskusta, ovat tehneet siihen rahoitusmallin ja keskusta, joka ei lähtenyt hallitukseen ja jätti tyhjän paperin, nyt vaatii tähän omaan malliinsa välittömästi muutoksia. [Välihuutoja keskustan ryhmästä — Petri Honkonen pyytää vastauspuheenvuoroa] Tässä näkyy keskustan taloudenhoito: ei tavallaan kanneta sitä vastuuta omasta mallista, jätetään hallitusneuvotteluissa tyhjä paperi ja sitten tullaan vaatimaan tänne nopeasti muutoksia rahoitusmalliin, [Puhemies koputtaa] teidän omaan malliinne. Hallitus tekee koko ajan toimenpiteitä. [Puhemies koputtaa] Ja tämä oli se minun alkuperäinen kysymykseni ministeri Ikoselle: [Puhemies: Kiitoksia!] miten rahoitusmalli etenee? [Johanna Ojala-Niemelä: Entä sairaalaverkko?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-09-25T10:51:36,2025-09-25T10:52:57,Hyväksytty,1.1 2025_85_77,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_78,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Onhan tämä nyt aivan uskomatonta, mitä täällä edustaja Seppänen puhuu. Teidän puolueenne on ollut jo yli kaksi vuotta hallitusvastuussa. [Välihuutoja] Sosiaali- ja terveysministeri on teidän puolueestanne. Ja mitä isoja muutoksia, isossa mittakaavassa, sille kritiikille, mitä te nyt esitätte tätä sotejärjestelmää kohtaan, te olette tehneet, tämän kritiikkinne katteeksi? [Hanna-Leena Mattila: Heikennyksiä!] Ette mitään. [Sara Seppäsen välihuuto] — Te olette vastuussa. Ette mitään. Mitä tulee nyt tähän kehumiseen, että näin ja näin paljon, niin täällä edustaja Rintamäki ja muut ovat kehuneet, kuinka paljon enemmän tulee rahaa suhteessa edellisiin vuosiin. Missä todellisuudessa me elämme? Meillä suuret ikäluokat ovat tällä hetkellä tulossa kovaa vauhtia raskaimman hoivan tarpeeseen. Meillä on muitakin terveyshaasteita tällä väestöllä. Jostakinhan ne sotekulut tulevat, ja tässä te ikään kuin luotte sen kuvan, että hyvinvointialueet nyt keksivät vaan näitä kuluja lisää ja ikään kuin ne eivät vastaisi jotain siellä todellisuudessa. Ne ovat ihmisiä, joita hoidetaan. Niitä on yhä enemmän, joita pitää hoitaa. Hoivaa tarvitaan yhä enemmän. Tämä on se todellisuus, missä toimitaan, ja se tarkoittaa sitä, että joka vuosi sitä rahaa menee enemmän. [Puhemies koputtaa] Ilman tätä priorisointikeskustelua, johonka kukaan varmasti ei täällä salissa halua mennä, [Puhemies koputtaa] ei tule tälle ratkaisua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-09-25T10:52:57,2025-09-25T10:54:17,Hyväksytty,1.1 2025_85_79,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten ministeri Ikonen, vastauspuheenvuoro, seitsemän minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_80,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä syytettiin, että hallitus vähentää hyvinvointialueiden rahoitusta. Ei pidä paikkaansa. [Välihuutoja] Hyvinvointialueiden rahoitus lisääntyy ensi vuonna 890 miljoonaa ollen ensi vuonna noin 27,1 miljardia euroa. Täällä kysyttiin, miten hallitus vastaa jonojen purkamisesta ja halutaanko ylipäätään, että hyvinvointialueet onnistuvat. Kyllä ajattelen, että koko tämän hallituksen politiikan tavoitteena on se, että hyvinvointialueet onnistuvat ja että turvaamme nämä palvelut myöskin tulevaisuudessa. Siitä on kyse. Jos katsotaan sitä, mihin me olemme haastaneet hyvinvointialueita, niin se on kustannusten parempaan hallintaan. Kustannusten kehitys on painunut merkittävästi alas. On saatu noin kolmen prosentin tasoon tämä menojen kasvu, mikä on ihan merkittävä asia hyvinvointialueitten rahoituksen kestävyyden kannalta. Ja samaan aikaan, kun on tehty selvityksiä, palvelut ovat kehittyneet myöskin yhdenvertaisempaan suuntaan. Eli tämä on hyvä nähdä isona kuvana. [Aki Lindén: Kannattava uudistus!] No, sitten jos katsotaan tätä jonojen purkamisen näkökulmaa — en mene nyt kovin syvälle sinne STM:n palveluluokan puolelle siitä, tästä on puhuttu enemmän — voin todeta, että siellä on tehty paljonkin jonojen purkamiseksi ja sen eteen, että ihan palvelutarpeeseen vastataan oikea-aikaisesti, mikä auttaa tässä talouden hallinnassa myöskin. Alueet ovat tehneet isoa työtä palvelujen saatavuuden kehittämisessä, muun muassa digitalisaatiota, liikkuvia palveluita ja muita hyödyntäen. Hallitus on tuonut terapiatakuun, lanseerannut tämän yli 65-vuotiaitten kokeilun, jolla pääsee yleislääkärille julkisen hinnalla ja näin edelleen. Kaikilla näillä helpotetaan hoitoonpääsyä ja rinnalla kehitetään myöskin omalääkärimallia, jolla tuodaan sitä hoivan jatkuvuutta. Eli paljon tällaista hyvää työtä tapahtuu myöskin sisällöllisesti tässä rinnalla. Kysyttiin pelastustoimen rahoituksesta. Se on reilut 600 miljoonaa euroa laskennallisesti, ja alueilla on tietysti itsellään siinä paljon päätösvaltaa, mutta sisäministeriössä tehdään tätä laskentaa näistä riskiruuduista ja kausiasukkaista myöskin, eli sitä analyysiä on tehty siellä. Täällä kysyttiin myöskin alueitten rahoituksen uudistamisesta. On juuri näin, että alueet toimivat tällä hetkellä edellisen hallituksen säätämällä rahoitusmallilla, ja kun tätä hallituskautta lähdettiin viemään eteenpäin, niin alueitten kaikkein tärkeimpiä toiveita oli se, että nyt kuitenkin tuodaan ennustettavuutta ja vakautta alkuvaiheessa, ettei heilauteta. Sen tähden tässä ei lähdetty liian suuriin heilahduksiin alkukaudesta, mutta me olemme tuoneet sinne omavastuun, jolla kannustetaan kustannusten hillintään. Me olemme tuoneet sinne HYTE-kertoimen, jolla kannustetaan terveyden edistämiseen, ja parhaillaan tehdään analyysiä näistä diagnoosimallin uudistamistarpeista. Se tarveperustahan perustui viime kaudella perustuslakivaliokunnan lähtökohtiin, mutta varmasti on niin, että seuraavallakin hallituskaudella tätä rahoitusmallin kehittämistä on syytä jatkaa. Mitä tulee tähän alueiden eriytymiseen, se on suuri huoli itsellänikin. Alueet ovat erilaisissa tilanteissa. Mutta se alijäämien kattamisen pidentäminen ei ole kaikkien kannalta ratkaisu. Meillä osa alueista saa aivan hyvin alijäämänsä katettua, ja silloin ei kannata sitä muutosta tehdä heidän osaltaan. Sellaisille alueille, joilla on aidosti tahto ja mahdollisuus kattaa ne alijäämänsä, haluamme säilyttää myöskin kannustimen, että tänä vuonna ei ole alijäämäinen talous, että alueilla tämä alijäämän kattamisen pidentäminen on välttämätöntä, että siihen todella on realistiset mahdollisuudet ja että alueilla on esimerkiksi valtuuston tekemä päätös siitä, minkälaisella ohjelmalla se saavutetaan. Eli se ei ole mikään automaatio. Ja toisessa laidassa sitten tarvittaessa käynnistämme arviointimenettelyjä. Meillä on tällä hetkellä kolme arviointimenettelyä käynnissä, eli alueille tarpeen mukaan nämä toimet. — No, se ehkä näistä hyvinvointialueista. Sitten kunnat. Täällä syytettiin myöskin siltä puolelta, että hallitus leikkaa kunnilta. No, itse asiassa nyt on hyvä nähdä hallituksen isot teot koko hallituskaudella. Me käytännössä vahvistamme kuntataloutta tällä kehyskaudella. Se on se tärkeä kuva nähdä tästä koko talousarviokokonaisuudesta. Me olemme esimerkiksi luvanneet vahvistaa perusopetusta tällä kaudella 200 miljoonalla eurolla, ja se on lupaus, josta olemme halunneet pitää kiinni ja sitä vasten tätä tarkastelleet. Kysyttiin valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta. Kyllä, pidän sitä välttämättömänä asiana. Tämä valtionosuusjärjestelmä, nyt kun olemme katsoneet, on vielä enemmän rikki kuin mitä osattiin tämän kauden alussa nähdä. Meillä on kuntia, jotka saavat yli 2 000 euroa per asukas VOSia, ja toisia, jotka maksavat valtiolle päin siitä, että saavat järjestää palveluita. Ei se ole ihan yhdenvertaista. Ja kun täällä kysyttiin myöskin verotuksesta, niin myöskin veroäyreissä on isoja eroja. Eli vaikka tässä nyt tehdään tämä VOS-uudistus, niin ajattelen, että sitä uudistamista pitää jatkaa myöskin tulevaisuudessa, että haasteet ovat isoja. Liittyen siihen, mitä olemme nyt tehneet, meillä on siinä ihan tutkimuspohja. Olemme katsoneet, mitä kunnille maksaa näitten nykyisten tehtävien hoitaminen. Eli meidän pitää saada tämä valtionosuusjärjestelmä paremmin vastaamaan niitä nykyisiä tehtäviä, mitä kunnilla on, ja siinä on tosiaan tutkimuksen pohjaa. Jos ajatellaan lasten ja nuorten palveluita, siellä tulee painottumaan esimerkiksi lasten ja nuorten määrä, TE-palveluitten kokonaisuuden rahoitusta siinä samassa yhteydessä on tarkoitus sujuvoittaa, selkeyttää koko järjestelmää ja niin edelleen. Tavoitteena meillä on saada tämä kokonaisuus lausunnoille nyt syyskaudella, kevätkaudella tänne eduskunnan käsittelyyn ja voimaan vuonna 27. Täällä sitten kysyttiin myöskin Kuntaliiton huolenilmaisusta kuntarakenteen, yhteistyön, erilaistumisen, palvelulupauksen osalta. Näen myöskin, että kuntatalouden näkymät ja koko palveluitten turvaamisen näkökulmat ovat siinä määrin haastavat, että on paikallaan käydä laajapohjaista keskustelua, ja tulen kutsumaan eri tahoja yhteiseen keskusteluun tämän osalta. Sitten kysyttiin vielä norminpurusta. Siinä on tehty ihan historiallista työtä. Jos aikaisemmin on päästy kiinni solariumlaitteisiin, niin tietysti hallitus on luvannut ihan kaikkiaankin 300 normia purkaa yritysten ja ihmisten arjesta, mutta myöskin kuntapuolelta me saimme 468 ehdotusta normien purkamiseksi. Näistä lähemmäs sata, 96, on viety joko osittain tai kokonaan eteenpäin. Meillä on 140 edelleen arvioinnissa. Sitten siellä on noin 160 sellaista, joista todettiin, että emme niihin lähde. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen ryhmäkokoihin emme lähteneet puuttumaan. Eli on tiettyjä normeja, joihin ei koskettu, ja sitten on 70 sellaista normia, joita itse asiassa mikään lainsäädäntö ei estä tekemästä toisin, eli kannattaa myöskin omissa kotikunnissa haastaa sitä, että haetaan uusia tekemisen tapoja. Vielä lopuksi aluehallintouudistuksesta: Täällä kannettiin huolta, onko tämä keskittävä harjoitus. Ei ole. Tarkoitus on koota hallinto isommiksi kokonaisuuksiksi, mutta edelleenkin aluehallintovirasto tulee olemaan läsnä eri puolilla Suomea. Lupa- ja valvontavirasto on läsnä 18 paikkakunnalla jatkossakin, ja elinvoimakeskukset, vaikka niitä on kymmenen, ovat läsnä kaikissa maakunnissa, ja siellä tehdään esimerkiksi MYRien kanssa yhteistyötä. Mutta se, mitä me haluamme saada sillä aikaan, on sujuvampaa luvitusta, lyhyempiä käsittelyaikoja, valtakunnallista tehokkuutta ja yhdenmukaisuutta myöskin esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaan. Tässä mielessä se kysymys, miten me luomme nämä käytännöt ja toimintatavat tässä alussa, on aivan kriittinen. Mitä edustaja Wallinheimo tässä kysyikin, niin ajattelen, että se on semmoinen kriittinen asia meillä alussa, ja siihen olemme esimerkiksi jo ihan näissä rekrytoinneissa kiinnittäneet huomiota. — Arvoisa puhemies, tässä ehkä näitä keskeisimpiä vastauksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-09-25T10:54:21,2025-09-25T11:01:53,Hyväksytty,1.1 2025_85_81,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri Ikonen. — Tervetuloa, liikenne- ja viestintäministeri Ranne. Olkaa hyvä, viisi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_82,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala on merkittävä Suomen turvallisuuden, talouden ja tulevaisuuden rakentaja, ja nämä velvollisuudet ohjaavat virastojemme Väylän, Traficomin ja Ilmatieteen laitoksen sekä ministeriömme työtä. Hallitus kohdistaakin merkittävästi määrärahoja liikenneverkon toimintavarmuuteen ja kestävyyteen näinä talouden ja turvallisuuden kannalta epävarmoina aikoina. Tilanteessa, jossa tehdään vaikeita säästöpäätöksiä, pidämme huolta infrastamme. Liikenne- ja viestintäministeriön määrärahaesitys vuodelle 26 on lähes neljä miljardia, ja määrärahat jopa nousevat hieman tästä vuodesta. Tästä rahasta jokainen euro käytetään tehokkaasti ja suunnitelmallisesti isänmaan hyväksi. Esityksellämme parannetaan Suomen infran turvallisuutta, sujuvuutta ja toimintavarmuutta. Huomioimme koko Suomen tarpeet ja suuntaamme toimintaa sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Nyt jos koskaan on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että Suomessa liikkuvat niin kansalaiset, tavarat, tieto kuin sotilaat. Isoimmat siivut budjetista jakautuvat kahteen osa-alueeseen. Liikenne- ja viestintäverkoille ehdotetaan yli 2,1 miljardia euroa ja perusväylänpidolle yli 1,4 miljardia. Arvoisa puhemies! Meillä on käynnissä jo 27 tiehanketta, 13 ratahanketta ja viisi suunnitteluhanketta. Ensi vuonna käynnistämme kaksi uutta tiehanketta, joille esitetään 28 miljoonaa euroa, ja kolme uutta ratahanketta yli 235 miljoonalla eurolla. Joukkoliikenteeseen panostetaan noin 93 miljoonaa. Meillä on tämän jälkeen päätöksiä ja linjauksia tiehankerahoista ennätyksellinen potti, noin kaksi miljardia euroa. Tällä taklaamme vahvasti teiden korjausvelkaa, joka on Suomessa kroonistunut ongelma. Huonokuntoisten teiden määrä on kasvanut lähes koko 2000-luvun. Kasvu oli edellisen hallituskauden aikana hurjaa. Tämä hallitus on ottanut korjausvelan taklaamisen vakavasti. Huonokuntoisten teiden kilometrimäärän kasvu saatiin viime vuonna pysäytettyä, ja tänä vuonnakin tilanne näyttää varsin hyvältä. Haasteena on tietenkin se, että kustannustason nousu vaatii entistä suurempia rahapotteja, jotta saamme tilanteen pysyvästi muuttumaan. Minä uskon siihen, että tämä on meille kaikille yhteinen tavoite. Lisää rahaa tuleekin myös ensi vuodelle nimenomaan korjausvelan taklaamiseen liki 120 miljoonaa euroa. Liikenne 12 -järjestelmäsuunnitelman, joka on loppusuoralla, avulla tulemme varmistamaan myös jatkossa perusväylänpidon rahoituksen pysyvän ja riittävän tason. Suomessa tyypit ja tonnit liikkuvat kumipyörillä noin 90-prosenttisesti nyt ja tulevaisuudessa, joten tiet ovat Suomen kannalta kriittistä infraa, josta on pidettävä yhdessä parempaa huolta. Arvoisa puhemies! Tiet vievät satamiin ja merille. Kaupasta 96 prosenttia kulkee meriteitse, joten meille merenkulun sujuvuus on myöskin kriittistä. Varmistamme meriliikenteen kilpailukykyä ja huoltovarmuutta liki 90 miljoonalla eurolla miehistötuen myötä. Ensi vuonna selvitämme lisää uusia keinoja kilpailukyvyn parantamiseksi. Liikenteen ja viestinnän palveluiden määrärahaksi esitetään ensi vuodeksi 934 miljoonaa, mikä on 92 miljoonaa enemmän kuin tänä vuonna. Ja tietenkin hallinnonalamme virastot osallistuvat myös säästötalkoisiin. Säästöosuutemme nousee vuoteen 27 mennessä 32 miljoonaan. Infrasta huolehtimiseen liittyy myös kyberturvallisuudesta huolehtiminen. Me vahvistamme kyberturvallisuutta vaikuttavilla yhteistyöverkostoilla ja ylläpidämme ja parannamme kybervalmiuksiamme ja varautumista. Tässä täytyy juosta, että pysyy edes paikoillaan. Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriö on ennen kaikkea turvallisuusministeriö, ja tätä roolia olemme vahvistaneet koko hallituskauden ajan. Toimintakyky ei ole valinnaista varautumista, se on yhteiskunnan toimintaedellytys. Talous ei ole toissijaista, se on tämän kaiken mahdollistaja. Kun perusta on vahva ja kantaa, pysyy Suomikin vahvana ja menestyy. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-09-25T11:02:01,2025-09-25T11:07:12,Hyväksytty,1.1 2025_85_83,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_84,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä viikolla täällä on käyty aika värikästäkin ja kovin riitaisaa keskustelua hallituksen ja opposition välillä — välillä aiheesta, välillä aiheetta. Mutta haluan sanoa ministerille, että on ollut ilo huomata, miten esimerkiksi liikenne- ja viestintävaliokunnan ja ministerin välillä yhteistyö on toiminut erittäin hyvin. Välillä tarvittaessa on muutettu esityksiä, täydennetty, ja se vuoropuhelu on ollut todella hyvää. Toivottavasti myös tämä seuraava tunti käytetään tällaiseen rakentavaan keskusteluun, koska liikenne- ja viestintäpolitiikka on kuitenkin sitä, mikä koko tämän maan pitää pystyssä ja huolehtii siitä, että meidän asukkaat ja meidän elinkeinoelämä pystyvät elämään, ja sitä kasvua syntyy. On kuitenkin asioita, jotka myös meitä, hallitusta ja oppositiota, erottavat, ja aina on kirittävää. Yksi suuri kysymys on edelleen tämä meidän korjausvelka. Se kasvaa, kasvaa lupauksista huolimatta. Toinen asia on yksityistieavustukset. Tuntuu, että maaseutu on unohdettu monelta osin, se alempi tieverkosto. Mitä näille ongelmille voidaan tehdä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-09-25T11:07:29,2025-09-25T11:08:36,Hyväksytty,1.1 2025_85_85,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kvarnström, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_86,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Perusväylänpito ja korjausvelka ovat yhteinen haaste, ja tässä taloudellisessa tilanteessa tämä haaste on valtava, mutta samalla on muistettava, että toimiva infrastruktuuri luo edellytyksiä kasvulle. Korjausvelan taittamisessa tarvitaan pitkäjänteisiä työkaluja, ja hallituksen valinta rahoittaa liikennehankkeita investointiohjelmansa kautta valtionyhtiöistä kertaluontoisesti tulouttamalla ja kehysrahoitusta pysyvästi leikkaamalla on pitkällä aikavälillä kestämätön ratkaisu. Tällaisissa investointiohjelmissa on toki erittäin tärkeitä hankkeita, mutta ennustettavuuden ja tehokkaan rahankäytön näkökulmasta Liikenne 12 -suunnitelma tarjoaisi kestävämmän perustan. Erityisesti rataverkolla korjausvelka kasvaa edelleen, ja korjausvelasta tulisi huolehtia kokonaisuutena eikä keskittyä vain päällysteisiin, vaikka nekin ovat erittäin tärkeitä. Kävely- ja pyöräteihin sekä alempaan tieverkkoon voitaisiin puolestaan saada aika paljon suhteellisen pienilläkin panostuksilla verrattuna tähän esitykseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Johan Kvarnström,1398,2025-09-25T11:08:39,2025-09-25T11:09:48,Hyväksytty,1.1 2025_85_87,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_88,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Toimiva demokratia tarvitsee vapaan ja moniäänisen tiedonvälityksen — sekä julkisen yleisradioyhtiön että yksityisiä mediayhtiöitä, jotka täydentävät sitä monin tavoin. Te, ministeri Ranne, olette väläytellyt julkisuudessa, että STT:n ollessa vaikeuksissa lisärahoitusta voitaisiin hakea leikkaamalla Yleltä vielä lisää. Nyt on kuitenkin niin, että Ylen rahoituksesta päätetään parlamentaarisesti ja se, että siirrettäisiin rahaa Ylen taskusta STT:n taskuun, ei toisi suomalaiselle mediakentälle pennin latia lisää eikä vahvistaisi suomalaisen median toimintaedellytyksiä. Ministeri Ranne, haluaisin varmistaa: kunnioitatteko te parlamentaarista sopua Ylen rahoituksesta, ja oletteko sitoutunut siihen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-09-25T11:09:48,2025-09-25T11:10:46,Hyväksytty,1.1 2025_85_89,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_90,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri, fakta on, että hallituksen toimet ovat johtaneet liikennepäästöjen kasvuun. Tämä haluttomuus satsata kestäviin liikennemuotoihin niiden edellyttämällä tavalla on ilmaston lisäksi myös elinvoimakysymys monilla alueilla. Nostan nyt esimerkiksi tämän lähijunaliikenteen kehittämisen, joka nähdään monessa maakunnassa valtavana mahdollisuutena esimerkiksi laajentaa työssäkäyntialuetta. Hallitushan on nyt tuonut tämän esityksen, joka mahdollistaisi tämmöisen alueellisen toimivallan kasvattamisen junaliikenteen suhteen, mutta samaan aikaan hallitus on linjannut, että rahaa ei tipu enempää tähän lähijunaliikenteen laajentamiseen. Myös aikataulu on itse asiassa todella tiukka. Tässä on riskinä, ettei nyt tapahdu vuosiin mitään merkittävää. Minä kysynkin ministeriltä: onko hallituksella nyt tarjota joitain todellisia kannusteita alueille, jotta tätä uutta lähijunaliikennettä saataisiin käyntiin? Nostan nyt esimerkkinä vaikka tämän Rauman mallin, jossa valtio oli sitten valmis kuitenkin tällaista hanketta työntämään eteenpäin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-09-25T11:10:48,2025-09-25T11:11:57,Hyväksytty,1.1 2025_85_91,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Asell, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_92,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on jo useana vuonna laiminlyönyt kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantamiseen suunnattuja määrärahoja. Ne jäävät toistuvasti kauas tavoitteista. Vaikka rahoitus hieman kasvaa ensi vuodeksi, se on silti vain kolme miljoonaa euroa, murto-osa siitä, mitä pitäisi. Samanaikaisesti yksityistieavustuksia leikataan jälleen, vaikka yksityistiet ja alempi tieverkko ovat elintärkeitä niin teollisuuden kuljetuksille kuin huoltovarmuudelle. Nyt tiekuntien mahdollisuudet ylläpitää teitä heikkenevät, kun avustusprosentit laskevat. Kysyn ministeriltä: Miksi hallitus heikentää samanaikaisesti sekä kestävän liikkumisen edellytyksiä että yksityisteiden kunnossapitoa, vaikka molemmat ovat Suomelle strategisesti tärkeitä? Eikö olisi noin kansanterveydellisestikin hyvä panostaa kevyen liikenteen väyliin nykyistä enemmän? Lisääntyvä pyöräily ja työmatkapyöräily lisäävät liikettä ja sitä kautta ihmisten kuntoa ja hyvinvointia, ja ilmastokin kiittäisi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Marko Asell,970,2025-09-25T11:12:00,2025-09-25T11:12:59,Hyväksytty,1.1 2025_85_93,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_94,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies, hyvä rouva ministeri! Tieverkko on meidän yhteistä kansallisomaisuuttamme, ja tiestön korjausvelka on noin 4,3 miljardia. Viime vuonna uutta asfalttia pystyttiin tekemään yli 4 000 kilometriä, tänä vuonna yli 3 000, ja ensi vuodelle varataan määrärahaa tämän korjausvelan taklaamiseen 120 miljoonaa. Mutta kyllä tieverkon korjausvelan umpeenkurominen vaatii vuositasolla pitkään, jopa kymmenen vuotta, noin 200—300 miljoonaa euroa. Tässä salissa on puhuttu paljon suurpedoista — susista ja karhuista — mutta kyllä ylivoimaisesti uhanalaisin karhuistamme on tiekarhu. Meidän alempi tieverkkomme, soratiet, on huonossa kunnossa isolta osin sen takia, että niitä hoidetaan vääränlaisella kalustolla. Kysyisin ministeriltä: olisiko näihin tienpidon kilpailutuksiin, niin sorateihin kuin talvikunnossapitoonkin, mahdollista lisätä jatkossa vaade tiekarhujen käyttämisestä? Se on ainoa laite, jolla nämä voidaan tehdä hyvin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-09-25T11:13:02,2025-09-25T11:14:12,Hyväksytty,1.1 2025_85_95,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_96,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies, arvoisa liikenneministeri! Käytän nyt puheenvuoron ennen kaikkea eteläpohjalaisena Vaasan vaalipiirin kansanedustajana. Haluan kertoa teille muutamasta meidän näkökulmastamme meille ja kansallisesti kahdesta tärkeästä hankkeesta, ja olisi kiva kuulla ministerin arvioita niistä. Ensinnäkin, arvoisa ministeri ja hyvät hallituspuolueitten edustajat, haluan kiittää lämpimästi hallitusta siitä, että puoliväliriihessä valtatielle 19, joka lähtee tuolta Uudestakaarlepyystä ja päättyy Kurikan Jalasjärvelle — ihan keskeisiä meidän pääväyläverkon teitä — saatiin erittäin vaaralliselle siltaosuudelle nyt rahoitusta puoliväliriihessä. Mutta haluaisin kysyä ministeriltä teidän tuntemastanne valtatie 19:n kokonaisuudesta: Onko tällä vaalikaudella tulossa sinne lisää parannuksia? Tämähän on tällainen huoltovarmuustie: elintarvikkeiden, metallin, metsäteollisuuden, myös Nammo Lapuan eli meidän puolustusteollisuutemme tie, tällainen paukku- ja pyssysuora. 14 000 ajoneuvoa Lapua—Seinäjoki-välillä — se tulisi saada nelikaistaiseksi. Mitä sille voitaisiin tehdä? Enemmän liikennettä kuin moottoriteillä. Ja, arvoisa ministeri, Tampere—Seinäjoki-väli pääradalla on ainut väli Oulu—Helsinki-välillä, missä ei ole tuplaraidetta meidän pääradallamme, Suomi-radalla. Siellä on enemmän liikennettä kuin tunnin juna ‑alueella. Voitaisiinko sinne Tampere—Seinäjoki-välille saada vielä jotain tällä kaudella?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-09-25T11:14:12,2025-09-25T11:15:35,Hyväksytty,1.1 2025_85_97,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_98,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Helsingin Sanomat kirjoitti eilen pääkirjoituksessa, että bensa on aivan liian halpaa. Piti ihan hieraista silmiä. Kyetäänköhän tällä tavalla ajattelemaan missään muualla kuin Sanomatalolla tuossa vieressä, Töölönlahdenkatu kakkosessa, jonne pääsee niin lähijunalla, ratikalla, metrolla kuin vaikkapa bussillakin? Ei pääse ratikalla Taivalkosken Jokikylään, tai ei lähdetä metrolla tai edes bussilla töihin Pudasjärven Sarakylästä tai Nivalan Järvikylältä. Sen sijaan valtaosassa Suomea, myös täällä Helsingissä, ihmiset tarvitsevat autoa, ja tavaraliikenteestä, kuten ministeri kertoi, jopa 90 prosenttia kulkee kumipyörillä. Haluan kiittää ministeri Rannetta siitä, että olette pitänyt autoilijoiden puolta, vaikka erilaiset ylikireää ilmastopolitiikkaa vaativat tahot ovat siitä huutaneetkin. Viimeinkin bensan hinta on ollut alemmalla tasolla. Ja erittäin hyvä uutinen on tämä, että maanteiden korjausvelan kasvu on viimeinkin pysähtynyt. Tämä on niin liike-elämälle kuin kansalaisille äärimmäisen tärkeää. Haluan kysyä arvoisalta ministeriltä: miltä tämä maanteiden korjausvelan tilanne näyttää nyt ensi vuonna ja tulevina vuosina?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-09-25T11:15:39,2025-09-25T11:16:49,Hyväksytty,1.1 2025_85_99,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_100,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen liikennepolitiikka on ollut ympäristön kannalta surullista seurattavaa. Olette omilla päätöksillänne tietoisesti lisänneet liikenteen päästöjä. Nyt Suomea uhkaa kymmenien miljoonien eurojen tuen palauttaminen EU:lle, kun liikenteen päästöt eivät vähene siten kuin ilmastolaki vaatisi. Ihmettelenkin, ettei budjetista löydy korjausliikkeitä päästöjen vähentämiseksi. Sitten haluan nostaa myös tätä kestävää liikkumista. Liikennepolitiikalla on kannustettava ihmisiä liikkumaan myös lihasvoimin. On hallituksen oman Suomi liikkeelle -ohjelmankin vastaista, että kävely- ja pyöräilyinvestointien rahoitusta näivetetään entisestään. Tämä on ollut kustannustehokas tapa toteuttaa hankkeita, kun tuki on maksimissaan ollut puolet investoinnin hinnasta ja kunnat sen toisen puolen maksavat. Kolme miljoonaa on todella naurettava summa, kun hakijoina ovat kaikki Suomen kunnat. Kysynkin: miksi kävelyn ja pyöräilyn kustannustehokkaat porkkanarahat kunnille on ajettu alas?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-09-25T11:16:49,2025-09-25T11:18:00,Hyväksytty,1.1 2025_85_101,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Perholehto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_102,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oikeastaan haluaisin jatkaa tästä edustaja Tynkkysen erinomaisesta nostosta: Yksi suomalaisen yhteiskunnan erityispiirteistä on ollut se, että meillä on ollut riippumaton media ja ihmiset ovat varsin hyvin myös luottaneet siihen. Tämä varmastikin korostuu entisestään nykyisessä turvallisuustilanteessa, jossa käydään paljon informaatiosodankäyntiä ja leviää erilaista disinformaatiota. Senkin valossa uutiset Suomen Tietotoimiston, STT:n, toiminnan tulevaisuudesta huolettavat kyllä kiistatta kovasti. Taloustilanne siellä on ollut pidempään hankala erityisesti monikansallisten alustojen toiminnan vuoksi, mutta kyllä nämä tuoreimmat tiedot esimerkiksi Sanoman vetäytymisestä ovat poikkeuksellisia. Arvoisa ministeri Ranne, pyytäisin yhtäältä sekä vastaamaan tähän kysymykseen, jonka edustaja Tynkkynen esitti, että myös ehkä kommentoimaan edustaja Harakan aiemmin tekemää ehdotusta. Hän on pohtinut sellaista vaihtoehtoa, jossa tämä voisi säätiöpohjaisesti mahdollisesti toimia tulevaisuudessa. [Puhemies koputtaa] Voisiko se olla yksi ratkaisu STT:n tulevaisuudelle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-09-25T11:18:00,2025-09-25T11:19:17,Hyväksytty,1.1 2025_85_103,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kopra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_104,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille hyvästä ja tasapainoisesta esityksestä valtion talousarvioon ja määrätietoisesta työstä liikenteen ja viestinnän puolesta. — Hallitusohjelmassa mainitaan kuitenkin hanke Karjalan radan toteuttaminen, ja tämä ratahan on äärimmäisen tärkeä pitkin itärajaa sijaitseville maakunnille, ihmisille ja teollisuudelle ja aika korkealle pohjoiseen asti. Lyhyesti ja sen enempää jaarittelematta kysynkin ministeriltä: kuinka olette ajatellut hoitaa tämän hankkeen rahoituksen, ja millainen visio teillä on sen läpiviemisestä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2025-09-25T11:19:18,2025-09-25T11:20:01,Hyväksytty,1.1 2025_85_105,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_106,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiasia kuitenkin on se, että korjausvelan määrä kasvaa merkittävästi puheista huolimatta. Hintataso vaikuttaa jääneen pysyvästi korkealle tasolle, eivätkä hallituksen panostukset riitä. Nyt myös perusväylänpidon rahoitus pienenee merkittävästi kuluvaan vuoteen verrattuna. Pidän ongelmallisena sitä, että hallitus on päättänyt rahoittaa liikennehankkeita valtionyhtiöistä kertaluontoisesti tulouttamalla ja leikkaamalla pysyvästi kehysrahoitusta, jotta julkisen talouden alijäämä näennäisesti pienenisi. Tämä on mielestäni kyllä hyvin lyhytnäköinen valinta ihan tulevaisuuttakin ajatellen. Huoleni koskee myös sitä, pidetäänkö parlamentaarisesta Liikenne 12 -suunnitelmasta kiinni. Kyllä toteutettavien hankkeiden pitää perustua tietoon ja olla aidosti vaikuttavia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-09-25T11:20:02,2025-09-25T11:21:08,Hyväksytty,1.1 2025_85_107,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_108,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos erinomaisista kysymyksistä edustaja Kopralle ja edustaja Heinoselle Karjalan radasta ja tiekarhuista. ”Kyllähän nämä koneet pellolla kestävät, mutta tien päällä ei.” Tämä on viljelijän kommentti, johonka tiivistyy hyvin valtion alemmanasteisen tieverkon kunto ja kunnossapidon taso. Palaute viime kesältä on poikkeuksellisen rajua, ja sitä on tullut myös poikkeuksellisen paljon vapaa-ajan asukkailta, jotka eivät ole tahtoneet päästä mökeilleen. Heistä merkittävä osa tulee täältä pääkaupunkiseudulta, mutta he ovat sinnitelleet sen kesäajan siellä meilläkin päin. Nämä tiestön ongelmat talvi- ja kesäkunnossapidossa on tunnistettu jo pitkään. Pääurakoitsijat kilpailevat, nämä samat isot toimijat, urakoista painamalla hintatasoa alas, mutta aina ottavat omansa siitä päältä pois, ja rahaa ei enää jää sitten siihen oikeaan työhön näille aliurakoitsijoille. Myös valvonta näiden pääurakoitsijoiden kohdalla on paljastunut varsin heikoksi, ja sanktiot ovat niin pieniä, ettei niillä näytä olevan merkitystä. Onko ministeriössä suunnitelmia tämän vuodesta toiseen jatkuvan ongelman ratkaisemiseksi, mihinkä ymmärtääkseni hieman edustaja Heinonenkin viittasi? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-09-25T11:21:08,2025-09-25T11:22:20,Hyväksytty,1.1 2025_85_109,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nieminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_110,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille. Paljon tapahtuu nyt teiden sektorilla, ja monet asfalttikilometrit ja tieuudistukset sekä polttoaineiden maltillinen hinta otetaan kyllä tienkäyttäjien puolelta iloisena vastaan. Liikenne- ja viestintäministeriön budjetti on panostus koko Suomen turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen. Kun nämä miljardit eurot ohjataan liikenne- ja viestintäverkoille, varmistamme, että tiet, radat ja vesiväylät pysyvät kunnossa, eivät vain kasvukeskuksissa vaan koko maassa. Tämä on suomalaisten arjen turvallisuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Budjetissa huomioimme myös uhat, joita ei näe paljaalla silmällä. Kyberuhat kehittyvät jatkuvasti, ja niiden torjuminen on osa kansallista turvallisuutta. On tärkeää, että pysyvä lisärahoitus Kyberturvallisuuskeskukselle järjestetään. Olemme saaneet myös nopeita lakiuudistuksia muun muassa skuutteihin liittyen, varhennettuja ajo-oikeuksia tarkastellaan syystä, ja taksiuudistukset ovat jonossa. Arvoisa puhemies! Teiden pinnoitteet ovat monin paikoin puhki. Onko ollut keskustelua näistä uusista pinnoitteista, [Puhemies koputtaa] mikä koskee niitten kestävyyttä ylipäätään? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-09-25T11:22:20,2025-09-25T11:23:36,Hyväksytty,1.1 2025_85_111,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_112,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Toimivat liikenneverkot ovat aivan avainkysymys meidän huoltovarmuuden ja kasvun näkökulmasta. Suuri huoli on, niin kuin täällä monessa puheenvuorossa on puhuttu, että korjausvelka tulee kasvamaan tällä rahoitustasolla tämän kehyskauden aikana lähes viiteen miljardiin. Tilannehan ei näytä sen paremmalta Liikennejärjestelmä 12 ‑suunnitelmassa vuosille 27—30. Rahoitustaso tippuu edelleen, ja meidän korjausvelkamme kasvaa kuuteen miljardiin. On hyvä, että pääväylille on nyt sitä asfaltointia tehty, niin kuin täällä on aiheestakin kehuttu, mutta samaan aikaan alempi tieverkko rapistuu. Meillä on tällä hetkellä lähes tuhat kilometriä runkovaurioisia teitä, varmaan ylitetään tuhat kilometriä runkovaurioisten teiden osalta, ja huonokuntoisten siltojen määrä kasvaa. Tietysti, kun investointeja on nyt vähän pikavipeillä rahoitettu, tärkeintä on, että meidän pitäisi päästä pitkäjänteiseen rahoitusmalliin ja palata kehittämisessä ja ylläpidossa todellakin ennakoivaan ja pitkäjänteiseen rahoitukseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-09-25T11:23:36,2025-09-25T11:24:48,Hyväksytty,1.1 2025_85_113,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_114,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus kertoo, että olette huolissanne suomalaisten laskevasta fyysisestä kunnosta. No tähän oikein mainio keino olisi panostaa kävelyyn ja pyöräilyyn. Miksi näin ei tapahdu? Tiehankkeiden avulla voisi avittaa myös turismia. Pyöräilymatkailu on maailmalla kasvava trendi. Suomella olisi upeaa potentiaalia lähteä tähän mukaan. Saariston rengastie esimerkiksi kaipaisi pyöräliikenteen väylää, kevyen liikenteen väylää koko matkalle. Nyt siellä lapsiperheet koirineen menevät trailereiden ja asuntoautojen seassa — hyvin turvatonta. Huolta on myös saaristolaisneuvottelukunta nostanut yksityislossien ja ‑lauttojen toiminnasta. Savossa juuri näillä reiteillä olisi aivan tätä samaa pyöräilymatkailupotentiaalia. Miksei tällaista kokonaistarkastelua tehdä? Vielä kestävään matkailuun liittyen: miten etenee junan mobiiliverkkojen, wifi-yhteyksien parantaminen? Tästä hankkeesta ei ole kuulunut mitään pitkään aikaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-09-25T11:24:48,2025-09-25T11:25:59,Hyväksytty,1.1 2025_85_115,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kontu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_116,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Mauri,Kontu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies, kunnioitettu ministeri! Parhaillaan on menollaan iso sisäinen ministeriön organisaation kehityshanke, jossa Traficomiin lisätään tehtäviä liikenteen osalta muun muassa ohjauksessa ja tulevaisuudessa etenkin rataliikenteen osalta. Asiani koskee vähän samaa kuin mitä edustaja Furuholm esitti koskien lähiliikennettä. Me keskustassa pidämme tärkeänä lähijunaliikenteen kehittämistä olemassa olevilla ja monin paikoin jo hyvässä kunnossa olevilla radoilla. Toimivalla lähijunaliikenteellä turvataan kasvu ja elinvoima kasvukeskusten ympärillä joka puolella Suomen maakuntia. Mutta nyt meillä on ostokilpailu tulossa, ja sen takia näyttää siltä, että ministeriö on siirtämässä hankinnat 30-luvulle. Kysymys kuuluu, arvoisa ministeri: [Puhemies koputtaa] kuinka voisimme kehittää vaikkapa pilottihankkeena lähiliikennettä suorahankintamallilla vielä tällä vuosikymmenellä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Mauri Kontu,911830,2025-09-25T11:25:59,2025-09-25T11:27:13,Hyväksytty,1.1 2025_85_117,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_118,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Arvoisa herra puhemies! Joensuun ja Pieksämäen välisen rataosuuden kunnat sekä alueen maakuntaliitot esittävät liikenne- ja viestintäministeriölle rataosuuden modernisoimista sähköistämisellä. Sähköistäminen ratkaisisi teollisuuden tavarakuljetuksen ongelmia ja parantaisi huomattavasti idän ja lännen välistä henkilöliikennettä. Tämä sähköistämisen hanke edistäisi huomattavasti poikittaisliikennettä ja kohottaisi Itä-Suomen elinvoimaa. Kustannuksiltaan osuuden sähköistäminen on vain puolet jo etenevästä Tornio—Kolari-osuuden sähköistämisestä. Sähköistämisen suunnittelu tulisi aloittaa viipymättä. Kysynkin ministeriltä: mitenkä näette tulevaisuuden nimenomaan Varkaus—Pieksämäki—Joensuu-rataosuuden sähköistämisen osalta? — Kiitos.,Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-09-25T11:27:15,2025-09-25T11:28:01,Hyväksytty,1.1 2025_85_119,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_120,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä asfaltointi, mitä nyt on tehty, todellakin kestää vertailua aiempiin hallituksiin — siitä iso kiitos, vaikka siinä tarvetta riittää. Aittakummun tavoin myös ihmettelin sitä eilistä Helsingin Sanomien pääkirjoitusta, jonka mukaan bensan hinta on liian alhainen. Siinä ei kyllä ymmärretä sitä, mitä asioita tarvitaan maaseudulla asumiseen, elämiseen ja työssä käymiseen. Se on kyllä ihan jostain muusta maailmasta. Haluan myös palata tähän STT-kysymykseen: Olin aikoinaan vetämässä tätä Ylen parlamentaarista työryhmää, ja silloin kaupallinen media nimenomaan vahvasti lobbasi sitä, että Ylen pitää tulla mukaan STT:hen, jotta kaupallinen media ja Yle yhdessä pystyvät turvaamaan STT:n. Nyt sitten kaupallinen media on itse Sanoman johdolla luistamassa tästä yhtälöstä, millä tämä olisi pystytty takaamaan. Kun ministeri järjesti tästä asiasta pyöreän pöydän, niin mielelläni kuulisin, onko tähän ratkaisua löytymässä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-09-25T11:28:01,2025-09-25T11:29:10,Hyväksytty,1.1 2025_85_121,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viljanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_122,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri! Täällä on käytetty erittäin hyviä puheenvuoroja tieverkon korjausvelan kasvun pysäyttämisen välttämättömyydestä. Yhdyn näihin puheenvuoroihin täydestä sydämestäni. Arvoisa puhemies! Yksityistiet ovat elintärkeä suomalaisen liikennejärjestelmän osa. Tästä huolimatta tämän hallituksen aikana valtio on vetäytynyt erittäin merkittävällä tavalla yksityisteiden rahoitusvastuistaan. Osassa maata kunnat ovat pystyneet tulemaan täyttämään tätä valtion jättämää aukkoa yksityisteiden rahoituksessa, mutta erittäin monilla suomalaisilla kunnilla tai kaupungeilla ei tähän ikävä kyllä ole taloudellista mahdollisuutta. Tämä on erittäin epätasa-arvoistava kehitys, tämä epätasa-arvoistaa suomalaisia. Suomalaisten liikkumisen kustannukset eriytyvät kovaa vauhtia tämän kehityksen johdosta. Kysynkin nyt ministeriltä: [Puhemies koputtaa] mitä hallitus aikoo tehdä tämän suomalaisten liikkumisen kasvavan epätasa-arvoistumisen pysäyttämiseksi ja korjaamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2025-09-25T11:29:10,2025-09-25T11:30:27,Hyväksytty,1.1 2025_85_123,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_124,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. — Vuonna 2018 tehdyn taksiuudistuksen korjaaminen on ollut perussuomalaisten yksi suurimpia tavoitteita jo vuosia. Olemme joutuneet lukemaan viimeisten vuosien aikana surullisista ja järkyttävistä tapahtumista, joita yhdenkään asiakkaan ei pitäisi koskaan joutua kokemaan matkustaessaan taksilla. On selvää, että alalle sopimattomat henkilöt ovat tahranneet taksialan ja rehellisten kuskien mainetta liian monta kertaa ja aivan liian pitkään. Siksi meidän täytyy palauttaa pelisäännöt takaisin, jotta myös asiakkaiden luottamus taksialaan palautuu ja ihmiset uskaltavat tulevaisuudessakin kulkea taksilla. Siksi kysynkin, arvoisa ministeri Ranne: missä vaiheessa taksilain uudistus on, ja milloin voimme odottaa konkreettisia muutoksia alalle? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-09-25T11:30:27,2025-09-25T11:31:13,Hyväksytty,1.1 2025_85_125,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Väätäinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_126,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Tuula,Väätäinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, puheenjohtaja, arvoisa ministeri! Itä-Suomi on kokonaisturvallisuuden varmistamisessa keskeinen alue Suomessa. Meille teiden kunto ja ratayhteyksien sujuvuus ja nopeus ovat elinehto niin yrityksille kuin ihmisille, ja oikeastaan koko Suomessa huoltovarmuus ja turvallisuus ovat riippuvaisia sujuvasta ja nopeasta liikkumisesta. Toivon, että te oikeasti ja käytännössä huolehditte siitä, että Itä-Suomessa olisi toiminnan ja elämän edellytykset. Nyt me olemme eläneet epävarmuudessa, ja meidän mieliin hiipii epäluottamus myös valtionjohdon toimiin ja suunnitelmiin, koska ne lupaukset ja puheet, mitä esimerkiksi täällä salissa on ministereidenkin puolesta tullut, eivät näytä ikään kuin muuttuvan todeksi ja käytännön teoiksi. Toivon, että te perehdytte Itä-Suomen tilanteeseen nykyistä tarkemmin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Tuula Väätäinen,794,2025-09-25T11:31:13,2025-09-25T11:32:15,Hyväksytty,1.1 2025_85_127,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_128,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Korjausvelan kasvu on todella yhteinen, iso murheemme, ja se ei ole uusi asia, mutta ei se valitettavasti näytä olevan poistumaankaan päin, kun tätäkin budjettikirjaa ja kehystä tuleville vuosille katsoo. Ja kun siihen todella yhdistää vielä vaikkapa edustaja Viljasen esiin nostaman yksityisteiden tilanteen, niin kyllä tässä haastetta todella riittää. Toivottavasti tähän löytyy yhdessä ratkaisu. Satakuntalaisena edustajana olen valitettavasti joutunut myös pettymään moneen kertaan, sillä isot kehittämishankkeet tiestöön, väyliin ovat jostain syystä väistäneet tällä kaudella meidät. Verrattuna vaikkapa viime kauteen, panostuksia on nyt tehty huomattavasti vähemmän, mutta haluan kuitenkin jostain myös kiittää. On erittäin hyvä asia, että henkilöjunaliikenne nyt palautetaan Rauma—Kokemäki-välille. Se on erinomainen asia. Haluaisin tiedustella ministeriltä: miten varmistetaan se, että kun liikenne käynnistyy, niin juna pysähtyy myös Eurassa ja Eurajoella, ja liikenne saadaan palvelemaan koko aluetta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-09-25T11:32:15,2025-09-25T11:33:21,Hyväksytty,1.1 2025_85_129,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ojala-Niemelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_130,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Herra puhemies! Ensinnäkin haluan myös kiittää Kolarin radan sähköistyksestä. Se on 20 vuoden edunvalvonnan tulos, ja toivon todella, että se toteutuu. Rinteen hallitusohjelmaan saatiin kirjattua Laurila—Tornio-radan sähköistys ja korjaaminen. Siitä puuttui 17 kilometrin pätkä, ja nyt tuo rataosuus on kunnossa, mutta henkilöliikenne puuttuu. Se ei olisi kuin kahden miljoonan euron satsaus, että saataisiin kytkettyä rataverkko niin Ruotsin kuin koko Euroopan rataverkkoon. Nyt kun taloustieteilijät paljon puhuvat, että suomalaiset eivät kuluta, niin toivottavasti sitä kautta sitten pääsisivät ruotsalaiset ja eurooppalaiset Suomeen kuluttamaan omia varojaan. Eli uskon, että se olisi matkailuliikenteellisesti tärkeä. Pienellä panostuksella saataisiin elinvoimaa pohjoisessa Suomessa kasvatettua, ja toivon tosiaan, että rahoitus tähän löytyisi vielä. Kuvetta voitaisiin sen verran valtiovallan taholta kaivaa. Kunnat ovat erittäin sitoutuneita myös omalta osaltaan tähän hankkeeseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-09-25T11:33:21,2025-09-25T11:34:28,Hyväksytty,1.1 2025_85_131,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_132,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! VR:n hallintoneuvostossa keskeinen teema on juna työpaikkana, ja täällä edustaja Hopsu nosti tärkeän asian esille. Se on tämä junakuuluvuus. Se on tietenkin monen eri osatekijän summa, ja VR on muistini mukaan panostanut siihen jo kuusi miljoonaa. Ollaan parannettu junan sisäistä wifi-kuuluvuutta, ja nyt laseroidaan ikkunoita, jolloin nämä signaalit tulevat paremmin läpi. Mutta, arvoisa ministeri, tähän edelleen sisältyy vähän tämmöinen markkinaehtoinen ongelma, koska näitä tukiasemia yksinkertaisesti pitäisi rakentaa lisää. Ymmärrän, että vähäliikenteisessä — tavallaan meillä on kuitenkin aika vähän matkustajia — Suomessa haluttomuus investoida näihin tukiasioihin on heikko, koska pitäisi sitä takaisinmaksua tulla. Kysynkin ministeriltä: onko tälle ongelmalle mitään tehtävissä, koska nimenomaan Itä-Suomessa yksi junan työpaikkana ja junamatkustamisen ongelma on se, että ei voi tehdä töitä, koska netti katkeaa koko ajan? Jos tässä päästään eteenpäin, niin VR nostaa varmasti markkinaosuuttaan liikenteessä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-09-25T11:34:31,2025-09-25T11:35:43,Hyväksytty,1.1 2025_85_133,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_134,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus on kyllä tehnyt monia tärkeitä investointeja väyliin myös tuolla Keski-Suomessa, siitä iso kiitos. Kannan pikkuisen kyllä huolta tästä valtatie 4:n Vaajakosken kohdan kehittämisestä, se kun on yksi näistä eurooppalaisen TEN-T-verkon keskeisistä sujuvuushankkeista. Nyt sitä ei tällä vaalikaudella olla toteuttamassa, ja ilmeisesti sieltä EU:n puolelta myöskin sitten painetaan päälle, että se pitäisi hoitaa. Mikä on ministerin näkemys sen hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta? Sitten mielelläni kuulisin myös hiukan arviota siitä, että nyt hallitus on näitä hankkeita rahoittanut valtion omaisuuden myynneillä ja aikoo niitä ilmeisesti myös niillä rahoittaa ja nyt ovat olleet esillä esimerkiksi tämä Postin listautuminen pörssiin ja myynnit. Onko nyt niille oikea aika, ja onko tämä varmasti oikea tapa rahoittaa nämä hankkeet, kun suhdanteet ovat hyvin liikkuvassa tilassa ja ei voi olla varma siitä, että tämä veronmaksajien omaisuus nyt sitten saadaan parhaalla mahdollisella tavalla käytetyksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-09-25T11:35:43,2025-09-25T11:36:59,Hyväksytty,1.1 2025_85_135,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_136,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Ranteesta on tullut Pohjanmaan maakunnissa valtavasti hyvää palautetta. Monia tiehankkeita on osunut vaalipiiriimme, ja tänä vuonna saimme esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalle kohdistettua 11 miljoonaa kantatie 67:n ja valtatie 19:n Kivisaari—Atria-alueelle, jossa on todellinen vaaran paikka ja jossa on sattunut aivan kuolemaankin johtaneita onnettomuuksia. Edustaja Mäenpää taisi käyttää ministeriä ihan paikan päällä. Kiitos, että kuuntelitte. Eteläpohjalaiset ovat olleet rahoituksesta hyvin iloisia. Muutoinkin ihan koko Suomen tasolla on huomattavaa, että teitä on päällystetty runsaasti vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. Tämän vuoden tavoitehan taisi olla peräti yli 3 000 kilometriä. Nykyinen hallitus todella on autoilijamyönteinen, ja saamme perussuomalaisina olla tyytyväisiä siihen, että meillä on näin toimelias liikenne- ja viestintäministeri. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-09-25T11:36:59,2025-09-25T11:38:11,Hyväksytty,1.1 2025_85_137,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_138,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on tosiaan käytännössä saarivaltio, ja satamien syöttöliikenteen toimivuus on siksi erittäin tärkeätä, koska noin 96 prosenttia maamme tavaraviennistä tulee ja lähtee satamien kautta. Tämän rahdin tulee liikkua sitten myös satamista käyttökohteisiin kumipyörillä sekä rautateitse, ja oikeastaan tämä on ihan olennainen osa sitä tuotantoketjua, että ne tosiaan kulkevat vielä konteissa tällä maalla. Länsi-Suomessa on esimerkiksi Satakunnan tieverkon kunto erittäin huono, ja siellä on paljon raskasta liikennettä satamien vuoksi. Esimerkiksi Turku—Rauma—Pori-välillä on paljon haasteita. Myös huonokuntoisia siltoja on erittäin paljon, ja ne voivat muodostua silloin myös pullonkaulaksi. Mikäli vaikka Natoon liittymisen myötä meille tulee raskasta kalustoa enemmän satamien kautta, niin pullonkauloja ovat huonot sillat, silloin tie on käyttökelvoton. Arvoisa ministeri, miten te varmistatte sen, että satamien syöttöliikenne toimii myös tulevaisuudessa ja siten emme menetä sitä tärkeää ulkomaankauppaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-09-25T11:38:11,2025-09-25T11:39:21,Hyväksytty,1.1 2025_85_139,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_140,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuuntelin mielenkiinnolla Keski-Suomen kansanedustajien puheenvuoroja, ja edustaja Honkosen puheenvuorosta se löytyi, edustaja Kaarisalon ei — se sana on ”kiitos”. [Petri Honkonen: Keskustan rakentava linja!] Voin varmasti sanoa kaikkien keskisuomalaisten kansanedustajien puolesta, että kiitos siitä, että todellakin historiallisella tavalla olemme saaneet kuusi uutta tiehanketta Keski-Suomeen. Se on historiallinen saavutus. On upeaa, että ministeri Ranne on ottanut Keski-Suomen solmukohdat hyvin huomioon niin Nelostiellä kuin Ysitielläkin, ja itse asiassa se, että nyt Vestonmäki siirtyy hieman vuodelle 26, ei haittaa yhtään, koska Joutsan ja Jyväskylän välissä on jo niin paljon näitä korjausmaita, että siellä rupeaa olemaan autoilijatkin ihmeissään. Mutta valtava kiitos tästä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-09-25T11:39:21,2025-09-25T11:40:15,Hyväksytty,1.1 2025_85_141,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Malm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_142,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On mielenkiintoista kuunnella näitä kiitoksia siitä, kuinka eri alueille on hankkeita tullut. Itse ehkä palaan tähän edustaja Eestilän esiin nostamaan itäiseen Suomeen. Meillä on hiukan hiljaisempaa siellä. Matkapuhelinverkkojen kuuluvuus tietenkin raiteilla mutta myös ihan kotona olisi suotavaa. Itäisessä Suomessa on valitettavasti liian monta kotia, joissa joutuu etsimään paikkaa, missä puhelin kuuluu. Kun tukiasemia ei ole, ei myöskään ole nettiyhteyttä. Tällaisessa tilanteessa, jossa Suomi nyt muun muassa työttömyyden takia on, olisi ihan suotavaa, että jokaisella olisi palvelut hoitaa edes sitä omaa työttömyyttään nettipalveluiden kautta, saatikka pankkipalveluja. Meillä on siis Suomessa alue, missä ei toimi netti eikä kuulu matkapuhelin. Imatrallakin näitä jopa taajamissa on. Kysynkin siis Eestilän kysymykseen lisäten näistä tukiasemista: kuinka hallitus aikoo varmistaa sen, [Puhemies koputtaa] että itäisessä Suomessakin apua voi puhelimella soittaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-09-25T11:40:16,2025-09-25T11:41:28,Hyväksytty,1.1 2025_85_143,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Riipi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_144,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä pohjoisen puolesta pitää myöskin yhtyä niihin kiitoksiin. Hallitus ja ministeri ovat kyllä todella hyvin huomioineet tämän muuttuneen geopoliittisen tilanteen ja ne huoltovarmuuden tarpeet, mitä meillä tässä maassa on. Hankkeita on siellä hyvin suunnittelussa. Yhdyn kyllä tuohon edustaja Ojala-Niemelän huoleen siitä, että nyt kun vihdoin saatiin se yhteys sinne ikään kuin muuhun Euroopan rataverkkoon kuntoon, niin tämä ostopalveluliikenne pitäisi saada kyllä liikkeelle. Tähän liittyen olette käynnistäneet myöskin selvityksen eurooppalaisen raideleveyden tuomisesta, ja haluaisin tiedustella, missä siinä mennään. Pohjoisessa nähdään kyllä hyvin tärkeänä tässä tilanteessa, että myöskin tätä asiaa aktiivisesti edistetään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-09-25T11:41:30,2025-09-25T11:42:19,Hyväksytty,1.1 2025_85_145,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_146,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia, kunnioitettu puhemies! Tuosta on hyvä jatkaa, sillä onhan se näin, että se hankeputki täytyy aina saada kuntoon. Ensiksi täytyy suunnitella, ja pohdin sitä, onko käynyt sitten näin, että vaikkapa Itä-Suomessa se suunnittelu on jäänyt vähemmälle ja niitä hankkeita ei ole saatu sen takia sitten liikkeelle. Meillä Oulussa onneksi on tapahtunut niin, että muun muassa Pohjois-Pohjanmaalla tämä vt 27:n Ylivieskan eteläinen ylikulkusilta saatiin viime keväänä liikkeelle, ja sitten Oulu—Kemi: asteittain sitä saadaan kunnostettua. Sitten kun mennään tänne vt neloseen Oulun eteläpuolella, niin kyllähän siellä on sitten Limingasta Pyhäjoelle ja aina Pihtiputaalle asti tehty pitkän aikavälin suunnitelmia ja sitä kautta saatu asiaa eteenpäin. No, nyt sitten, kun katsotaan tätä 6G-teknologiaa ja sitä, miten saataisiin näitä viestintäyhteyksiä enemmän käyttöön, niin Ouluun tuli valtavan hyvä, hieno Nokian uusi investointi, ja kvanttisuojattua viestintää siellä suunnitellaan, ja tähän 6G-teknologiaan täytyy panostaa jatkossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2025-09-25T11:42:19,2025-09-25T11:43:34,Hyväksytty,1.1 2025_85_147,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_148,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihan kommenttina edustaja Wallinheimolle, että hieman ihmettelen, että ette edellisen keskustelun aikana nostanut millään tavoin esille maakunnan kannalta ihan merkityksellistä valtionosuusuudistusta. Mutta on totta kai erinomaista, että nyt näitä useampia kokoluokaltaan pienempiä hankkeita Keski-Suomeen tulee, siitä ei lainkaan ole kysymys. Tämä on varmasti ollut poliittinen valinta hallituspuolueen edustajalta. Mutta se iso kysymys koskee todella tätä isoa vt 4:n Vaajakoski-hanketta. Sehän on Keski-Suomen elinvoiman kannalta se kaikista oleellisin ja tärkein hanke, ja huomionarvoista on myös se, että osana eurooppalaista TEN-T-pääväylää sen toteuttamiselta alkaa yksinkertaisesti aika loppua kesken. Kysyisin ministeriltä: mitä mieltä te olette tästä asiasta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-09-25T11:43:34,2025-09-25T11:44:39,Hyväksytty,1.1 2025_85_149,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_150,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Hallitus on ottamassa uudelleen käyttöön romutuspalkkion, ja varmasti romutuspalkkion kustannustehokkuudesta ohjauskeinona voidaan käydä kriittistäkin keskustelua, mutta oikein toteutettuna se on varmaankin ihan kelpo väline autokannan uudistamisessa ja samalla päästöjen vähentämisessä. Nyt hallitus kuitenkin esittää, että palkkion voisi saada jo sellaisesta autosta, joka tuottaa päästöjä 140 grammaa kilometriä kohti. Se on hyvin tavanomainen auto, joka on edelleen täysin riippuvainen fossiilisista tuontipolttoaineista, eikä sellaisiin autoihin siirtymisellä kovin paljon meidän tilannetta Suomessa paranneta, ei huoltovarmuutta eikä riippumattomuutta tuontipolttoaineista. Sen takia kuulisin mielelläni ministerin arviota, voidaanko tätä päästörajaa vielä esityksessä laskea tai vaihtoehtoisesti korvausta tämänkaltaisista hyvin tavanomaisista autoista pienentää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-09-25T11:44:39,2025-09-25T11:45:36,Hyväksytty,1.1 2025_85_151,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_152,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Keskusteluun on noussut nyt tämä valtion omistajapolitiikka. Tiedustelisin ministeriltä, miten tätä koordinoidaan, kun omistajaohjaus kuuluu ministeri Strandille mutta te kuitenkin vastaatte niistä jäljistä, jos siellä tapahtuu jotakin ikävää. Varsinkin Postin osalta on nyt paljon keskusteltu siitä, onko oikea aika myydä, mihin ne rahat käytetään, tuleeko se 100—150 miljoonaa ja käytetäänkö se Turun tunnin junaan vai muihin järjettömyyksiin. Sitten on tietysti tämä, millä me huolehdimme tämän yleispalveluvelvoitteen jatkossakin. Olette sanoneet, että lakia ei avata, mutta mikä intressi sijoittajilla on huolehtia siitä, että posti tuolla maakunnissa kulkee? Myös jakelutuki on sovittu Ylen parlamentaarisessa työryhmässä. Miten se etenee, vai olisiko mahdollista miettiä jotain laajempaa mediatukea vastaamaan tähän murrokseen, joka meillä on nyt käynnissä? Se nyt kuitenkin on niin, että se, mikä parlamentaarisesti on sovittu, pitää — ei vain Ylen leikkausten kohdalla, vaan myöskin niiden panostusten kohdalla, joita on sovittu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-09-25T11:45:39,2025-09-25T11:46:47,Hyväksytty,1.1 2025_85_153,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_154,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tässä edellä tuli ilmi, tämä riippumaton ja monipuolinen tiedonvälitys on keskeinen asia meidän demokratiassamme, ja nämä uutiset näistä Suomen Tietotoimiston toiminnan epävarmuuksista kertovat siitä, että meidän mediakenttämme elää tällä hetkellä kovassa ristipaineessa tässä murroksessa. Iso tekijä tässä takana ovat nämä digijätit, jotka valtaavat jatkuvasti näkyvyyttä ja mainostuloja kotimaisilta toimijoilta. Taloudellisten seikkojen takia omistajakenttä mediakentällä kapenee ja monen pienemmän toimijan tulevaisuus on hämärän peitossa. Ja kuten tässä nousi myös edellä esiin, vastuuministeri on keskittynyt jatkuvasti tähän Ylen toiminnan arvioimiseen ja jopa sieltä leikkaamiseen tämän parlamentaarisen sovunkin jälkeen. Kysyisin nyt: jakaako ministeri huolen myös tästä kaupallisen median tilanteesta ja koko mediakentän tulevaisuudesta, ja jos jakaa, niin minkälaisia toimia tilanteen korjaamiseksi pitäisi tehdä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-09-25T11:46:47,2025-09-25T11:47:57,Hyväksytty,1.1 2025_85_155,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kvarnström, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_156,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomen tietotoimiston, STT:n, tulevaisuus on tosiaan vaakalaudalla, ja sen toiminta on turvattava luotettavan ja riippumattoman tiedonvälityksen jatkuvuuden varmistamiseksi. Kun etsitään ratkaisuja STT:n toiminnalle, on samalla syytä pohtia, olisiko tilaa uudelle FNB:lle eli STT:n ruotsinkieliselle toiminnalle. Suomessa on kaksi kansalliskieltä, mutta tällä hetkellä vain toinen niistä saa tukea koko mediakentän kattavan uutistoimiston muodossa. STT:n ruotsinkielinen toiminta lakkautettiin jo kauan sitten, ja Suomen ruotsinkielisen mediakentän kehityksestä voidaan ottaa oppia. Kun FNB lakkautettiin, niin alan toimijat perustivat oman tietotoimiston, Svensk Presstjänstin. Se ei kuitenkaan onnistunut, vaan päätyi sekin lakkautettavaksi. Nyt vastaavaa toimintaa ei ole lainkaan. Siksi, kun STT:n tulevaisuus on epävarma, on samalla etsittävä ratkaisuja sekä STT:n turvaamiseksi että ruotsinkielisen vastaavan uutistoiminnan uudelleenkäynnistämiseksi Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Johan Kvarnström,1398,2025-09-25T11:47:57,2025-09-25T11:49:00,Tarkistettu,1.1 2025_85_157,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On ollut mukava kuunnella tätä keskustelua, kun ministeri Ranne on saanut, aivan tietysti ansaitusti, kiitosta salin molemmilta laidoilta siitä tärkeästä työstä, jota hän ministerinä tekee edistäessään pääministeri Orpon hallituksen ohjelman mukaisia infrastruktuuripanostuksia. On todella tärkeää tietysti, että tässä epävarmassa maailmanajassa, jota elämme, näitä panostuksia priorisoidaan niin, että sotilaallisen liikkuvuuden hankkeet varmistetaan, maamme huoltovarmuuden kannalta tärkeät hankkeet etenevät, ja toisaalta tietysti sitten, että myös logistiikan puolesta ja liikenneinfrastruktuurin puolesta maamme kilpailukyky on kunnossa niin, että myös taloudellinen kivijalka yhteiskunnalle on vahva. Tässä mielessä ei oikeastaan, arvoisa puhemies, muuta kuin kiitoksia ministerille, ja jatkakaa hyvää työtä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-09-25T11:49:14,2025-09-25T11:50:17,Hyväksytty,1.1 2025_85_158,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_159,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On tietysti tärkeää, että näitä isoja väylähankkeita on edistetty, ja siitä varmasti ministeri ansaitsee kiitoksen, mutta haluan vielä palauttaa keskustelua sinne omavaraisuuden, huoltovarmuuden ytimeen, sinne haja-asutusalueille ja matalaliikenteisemmille teille. Sain eilen illalla puhelun Juankosken Muuruveden seudulta eräältä viljelijältä, ja kyllä hän kertoi, että siinä soratiellä, valtion tiellä, on valtavat kuopat ja yksinkertaisesti maa- ja metsätalouden harjoittaminenkin alkaa olla jo hyvin haasteellista. Hän oli ollut ely-keskukseen yhteydessä, ja kerrottiin, että tällä rahalla saadaan tätä aikaiseksi. Jo aiemmin sain viestiä samalta seudulta, sieltä Muuruvedeltä Kivennavan kartanon seudulta, missä on matkailutoimintaa, että heilläkin yritystoiminta alkaa olla jo erittäin vaikeata, kun ihmiset eivät pääse liikkumaan ja tiestö on niin heikossa kunnossa. Oli hyvä asia, että nostettiin tiekarhut ja urakoiden valvonta. Hyvä, jos siihen pystytään puuttumaan, mutta kyllähän tämä on myöskin kiinni rahasta. Ja kun tätä budjettikirjaa nyt katson, niin jos oikein luen, niin perusväylänpidon rahoitus alenee tulevalle vuodelle, [Puhemies koputtaa] ja se tietysti huolestuttaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-09-25T11:50:17,2025-09-25T11:51:33,Hyväksytty,1.1 2025_85_160,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_161,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos, ministeri Ranne, erinomaisesta työstä liikenneturvallisuuden edistämiseksi. — Täällä onkin jo todettu, että Helsingin Sanomat kirjoitti pääkirjoituksessaan eilen, että bensan hinta on aivan liian halpa. Itse olen täysin eri mieltä, ja pidän hallituksen polttoaineveron alentamista erittäin viisaana pitkien välimatkojen Suomessa. Suomessa tavarat liikkuvat pääosin kumipyörillä, eli polttoaineveron alentaminen on tärkeää myös yrittäjille ja kilpailukyvylle. Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeri Ranne on ryhtynyt myös korjaamaan aktiivisesti tieverkkoamme, eli asfalttia on tullut ympäri Suomea. Tämä on erittäin tärkeää, koska teiden korjausvelka on kasvanut vuosien saatossa kestämättömäksi. Tiestön korjausvelan purkamiseen on tähän mennessä osoitettu yhteensä 450 miljoonaa euroa, ja vuodelle 2026 on tulossa lisää. Näillä rahoilla on saatu korjausvelan kasvu pysäytettyä, mutta vielä pitää jatkossakin panostaa teiden kuntoon. Hyvät ja turvalliset liikenneväylät ovat tärkeitä myös huoltovarmuuden kannalta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-09-25T11:51:34,2025-09-25T11:52:47,Hyväksytty,1.1 2025_85_162,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ranne, seitsemän minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_163,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Aluksi totean siis tämän määrärahan tarpeen, eli tämä hallitus on itse asiassa niin raiteiden kuin teiden osalta nokittanut edellisen hallituksen. Eli edellinen hallitus pisti teiden kehittämiseen 708 miljoonaa, ja meillä on jo nyt lähes kaksi miljardia koossa. Myös raiteiden, ratahankkeiden osalta tilanne on sama. Me tietenkin toivomme, että tämä taso pysyy. Esimerkiksi se viime kesän 250 miljoonan lisäraha nimenomaan korjausvelan taklaamiseen on se taso, jolla pitäisi pysyä. Eli nyt kun me Liikenne 12 ‑suunnitelmaa tässä yhdessä vielä viilaamme loppuun asti, niin siellä on kuitenkin meillä yhteisymmärrys siitä, että perusväylänpitoon, korjausvelkaan pitää nostaa sitä rahoitustasoa, ja tämä on tietenkin sellainen yksi iso asia, jolla päästään yhdessä eteenpäin. Sitten meillä on lisäksi myöskin verotuksen ja rahoituksen kokonaisuudistus, jota juuri tarkastelemme valtiovarainministeriön kanssa, että olisiko siitäkin apuja tähän. Katsoin tässä näitä tilastoja, ja tosiaan tilanne on se, että viime kesänä huonokuntoisten teiden kilometrimäärän kasvu saatiin pysäytettyä ja nyt tämä kulunutkin kesä on ollut erittäin hyvä. Jos katsoo sitten päällystettyjen teiden kehitystä, niin se on nyt pysynyt, kilometrimäärä, tosiaan samassa, ja edellisellä kaudella se nousu oli aika kovaa. Jotta pääsisimme sinne alemmalle tieverkolle kunnolla kiinni niihin haasteisiin, mitä siellä on, niin meillä pitäisi olla tosiaan se 300 miljoonaa ylimääräistä lisärahaa vuosittain vähintäänkin, tai 250. Ja kaikki me olemme huolissamme siitä alemmasta tieverkosta, mikä on ihan selvää. Tästä pitkäjänteisyydestä voisi sanoa sillä tavalla, että Väylän laatima investointiohjelma, joka on siis asiantuntijoiden arvioiden perusteella tehty priorisoitu lista, on, kuulkaa, nyt ruksattu. Kaikki tärkeimmät hankkeet ovat nyt lisätalousarvio kolmosen esityksen jälkeen putkessa. Tämä on todella iso asia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Erinomaista!] Eli kun täällä puhutaan siitä, että pidetään kiinni siitä faktapohjaisesta arvioinnista ja esityksistä ja rahoituksesta, niin me todella olemme toimineet näin. [Sinuhe Wallinheimo: Erinomaista!] Tämä on todella kova juttu. Lähdetään vt nelosesta ja vt vitosesta vt ysiin ja vt:ihin 12, 15, 21 ja 25: tämä on valtava määrä isoja hankkeita, jotka ovat siis elintärkeitä. Tässä ei puhuta siltarumpupolitiikasta, tässä puhutaan koko Suomesta. Tämä on erittäin tärkeää. Sitten satamat oikeastaan nostan yhtenä tärkeänä. Meillä on erittäin hyvä yhteistyö satamayhtiöiden kanssa, ja niin kuin nytkin huomaamme, tiet vievät satamiin. Myöskin tämä uutinen tästä, että E16 on nyt tulossa Rauma—Kotka-väliseksi, tai että tästä pätkästä tulee virallinen Eurooppa-tie, kertoo aika paljon siitä, että kyllä priorisoimme. Ja tietenkin satamaturvallisuus on meille keskeistä. Viranomaiset tekevät valtavasti yhteistyötä. Liikenteen kokonaisuuden osalta, kun puhutaan paljon siitä, miksi ei kaikkea voi saada, me painotamme nimenomaan teitä ja raiteita ja tätä infraa, joka kantaa ja vie tonneja — ruokaa, tavaraa — eteenpäin. Tässä tilanteessa, kun täällä paljon puhutaan siitä, että pyöräilyyn ja kävelyyn pitäisi satsata, niin ne tavarat ja tonnit eivät liiku lihasvoimalla sieltä maaseudulta tai tuotantolaitoksilta sinne, mihin tarvitsee, ja sen takia on aivan kriittistä, että me nimenomaan painotamme tätä nykyistä infraa, teitä ja raiteita, erityisesti teitä. Kevyen liikenteen osalta tietenkin kaikki tietävät, että kyllä me voimme joka tapauksessa käyttää lihaksiamme, vaikka pyörätiet ja kävelytiet eivät olisi ihan priimakunnossa, ja kannustan kaikkia siihen. Tämä on myöskin hyvin paljon asennekysymys. Toki teemme liikenneturvallisuuden osalta, myöskin kevyen liikenteen väylien osalta, ja ihan siellä Pohjanmaan suunnallakin valitsemme sellaisia yksittäisiä täsmäiskuja, täsmäkohteita, joilla saadaan sitä liikenneturvallisuutta ja erityisesti lasten ja nuorten liikenneturvallisuutta parannettua. Täällä nostettiin esiin tiekarhut, ja tiekarhujen osalta ja tästä kokonaisuudesta voi oikeastaan todeta sen, että nyt kun aluehallintouudistus edistyy ja käynnistyy, niin Väylävirastollahan on jatkossa entistä tiiviimpi ote siitä, miten elinvoima-alueilla toimitaan, miten kilpailutetaan, ja laadunvalvontaa, laadun tason nostoa ja kehittämistä voidaan tehdä aikaisempaa paremmin. Ely-keskuksia on ollut liikaa, ja nyt tätä määrää vähennetään, ja laatutasoa ja vaikuttavuutta on mahdollista tätä kautta myöskin parantaa. Oikeastaan jos miettii koko infraa, niin meillähän on lisäksi sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyviä isoja, merkittäviä selvityksiä ja yhteistyötä tällä hetkelläkin puolustusministeriön kanssa ja Puolustusvoimien kanssa. Tämähän on tietenkin kokonaisuus, jossa pyritään hankkimaan kaikki mahdolliset rahoitukset sieltä EU:sta. Natosta ei ole saatavilla valtavasti summia, mutta meillä on valmius jo. Meillä on pitkä lista hankkeita, jotka ovat yhteistyössä nimenomaan kansallisen turvallisuuden ja Puolustusvoimien kanssa tehty. Sotilaallinen liikkuvuus on siis sellainen kokonaisuus, jota ei tällä nykyisellä rahoitustasolla pystytä tekemään, vaan se pitää saada siihen päälle, eli tämä on aika selvä tapaus. Siltaohjelma on käynnissä koko ajan. On selvää myöskin se, että siltoja täytyy korjata. Meillä on viime kesänä, siis nyt tämän loppuneen kesän aikana, 150 siltaa ihan kunnolla korjattu ja parisataa siihen päälle sitten pienempää korjausta. Kyllä satsauksia tehdään. Ehkä otan vielä tässä, kun on aikaa, tämän STT:n tilanteen. Eli meillähän oli viime perjantaina erittäin hyvä kokoontuminen, jossa kävimme varsin hyvää keskustelua niin yksityisten kuin Ylenkin edustajien kanssa. STT:n tilannehan on itse asiassa vain tällainen yksi esimerkki siitä, että eipäs tuolla alalla nyt kauhean hyvin ole aikoihin mennyt ja muutokset ja murros ovat valtaisia. Se, mitä tämän tapaamisen jälkeen linjattiin, on se, että liikenne- ja viestintäministeriö tekee siis arviopäivitetyn tilannekuvan siitä, minkälaisia koko media-alan kehityssuuntia on olemassa ja millä tavalla niihin me voisimme vaikuttaa liikenne- ja viestintäministeriössä. Ja tietenkin tämä Yle, joka on täällä nostettu esiin: sanoin myöskin siinä vaiheessa, kun totesin, että sieltäkin voisi siirtää rahaa, että tämä on parlamentaarisen työryhmän asia ja tämä ei ole tämän hallituksen käsissä, koska parlamentaarisen työryhmän päätös on olemassa ja siitä pidetään tietysti kiinni. Mutta tässä täytyy katsoa hyvin avoimesti myöskin sitä, että me emme millään tukijärjestelmillä pysty pelastamaan STT:tä, saati markkinaehtoista toimintaa. Me tarvitaan se laaja, monipuolinen, rehellinen media, ei niin, että me supistetaan sitä. Anteeksi, arvoisa puhemies, vielä pitää sanoa muutama sana Itä-Suomesta: Eli meillähän on siis Itä-Suomen osalta puoli miljardia erilaisia liikennehankkeita jo käynnissä ja käynnistetty, ja olemme sitoutuneet siihen. Tämä koskee myös meidän nettiyhteyksiämme, eli siellä on myöskin hyvin paljon tekeillä, muun muassa TUUTTI-hanke. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-09-25T11:52:47,2025-09-25T12:00:40,Hyväksytty,1.1 2025_85_164,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Istunto keskeytetään ja sitä jatketaan kello 16.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_85_165,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tänään keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. — Ministeri Häkkänen, olkaa hyvä, viisi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_85_166,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Antti,Häkkänen,Puolustusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti. Valtioneuvoston puolustusselonteon mukaan Suomen tulee varautua laaja-alaiseen vaikuttamiseen, pitkäkestoiseen sotilaalliseen painostukseen ja jopa vuosia kestävään laajamittaiseen sodankäyntiin kansallisin voimavaroin ja osana Natoa. Tämä edellyttää, että vahvistamme puolustuskykyämme määrätietoisesti tästä päivästä lähtien. Orpon hallitus panostaa merkittävästi maanpuolustukseen resursseja. Vuoden 2026 talousarvioehdotuksessa puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä 6,3 miljardia euroa. Merkittävin avaus talousarviossa on puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuudet. Hallituksen kevään 2025 linjausten mukaisesti Puolustusvoimat käynnistää etupainoisesti Maavoimien 2030-luvun materiaalihankkeita. Tämä uudistus on keskeinen osa Suomen puolustuskyvyn vahvistamista. Maavoimien liikkuvuuden ja tulivoiman parantaminen on välttämätöntä, jotta kykenemme vastaamaan nopeasti muuttuviin uhkiin ja ylläpitämään uskottavaa pelotetta. Uudistuksen myötä Maavoimien kalustoa modernisoidaan laajasti. Panssaroituja ajoneuvoja, tykistöjärjestelmiä ja viestijärjestelmiä päivitetään vastaamaan nykyaikaisen sodankäynnin vaatimuksia. Tämä ei ole vain tekninen investointi vaan strateginen valinta, joka vahvistaa koko puolustusjärjestelmämme selkärankaa. Kokonaisuus koostuu kahdesta osasta: neljän miljardin euron valtuus Maavoimien liikkuvuuden kehittämiseen ja kahden miljardin euron valtuus yhteisten asejärjestelmien kehittämiseen, erityisesti ampumatarvikkeiden hankintaan. Näiden maksatus ajoittuu pääosin vuosien 2029 ja 2036 väliselle ajalle. Puolustusmateriaalihankintoihin kohdennetaan vuodelle 2026 noin 1,5 miljardia euroa. Näillä määrärahoilla rakennetaan uutta suorituskykyä, vastataan muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksiin ja korvataan Ukrainalle luovutettua materiaalia. EU:n rauhanrahaston kautta saatu 208 miljoonan euron korvaus kattaa osan Ukrainan tuen kustannuksista. Puolustusvoimien toimintamenot nousevat 79 miljoonalla eurolla noin 2,6 miljardiin euroon. Lisäys kattaa kustannustason nousun, palkkaustarkistukset ja Nato-jäsenyyden kustannukset. Nato-jäsenyyden kokonaiskustannukset ovat noin 82,5 miljoonaa euroa, josta jäsenmaksuihin on budjetoitu 33 miljoonaa euroa. Suomen puolustuksen yhteensovittaminen osaksi Naton yhteistä puolustusta jatkuu suunnitelmallisesti. Arvoisa puhemies! Vuoden 2026 talousarvioehdotus sisältää myös 116 miljoonan euron tilausvaltuuden järjestelmien huoltoon ja varaosahankintoihin. F-35-hankkeen rahoitus on edelleen merkittävä, 1,4 miljardia euroa. Vuoden 2026 valuuttakurssitappioarvio, 80 miljoonaa euroa, katetaan aiemmin myönnetyillä mutta käyttämättömillä määrärahoilla. Laivue 2020 ‑hankkeen menot ovat noin 213 miljoonaa euroa. Vahvistamme Merivoimien suorituskyvyn päivittämisen nykyajan vaatimusten ja tulevaisuuden tarpeiden mukaiselle tasolle. Maanpuolustus- ja veteraanijärjestöjen tukemiseen ehdotetaan kymmenen miljoonaa euroa. Tämä rahoitus mahdollistaa veteraaniperinnetyön ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tukemisen koko maassa. MPK:n koulutustoiminnan tukeminen on erityisen tärkeää kasvavan kansalaiskiinnostuksen ja kustannusten nousun vuoksi. Vapaaehtoisella maanpuolustuksella on merkittävä rooli kokonaisturvallisuuden vahvistamisessa. Sotilaallisen kriisinhallinnan menoihin esitetään noin 66 miljoonaa euroa. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen painopiste säilyy Libanonin UNIFIL-operaatiossa, ja osallistuminen EUMAM Ukraine ‑koulutusoperaatioon jatkuu. Puolustusministeriön hallinnonalan menot ovat 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2026. Hallituksen päätöksen mukaan puolustusmenot nostetaan kolmeen prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Naton 3,5 prosentin tavoitteeseen rakennamme polkua vuoteen 2035 mennessä. Tavoite vaikuttaa kenties kunnianhimoiselta, mutta verrattuna muihin Venäjän rajamaihin lähialueillamme se on sittenkin vielä aika maltillinen. Näin on erityisesti siinä valossa, että Suomen vastuulla on yli 1 300 kilometriä Naton Venäjä-rajaa ja satoja kilometrejä Suomenlahden rannikkoa. Vuoden 2026 tilausvaltuudet ovat askel kohti tätä suurta Nato-tavoitetta. Suuria tilausvaltuuksia on odotettavissa myös tulevissa talousarvioissa. Ratkaisevin tekijä Suomen puolustuskyvyn varmistamisessa on puolustuksen pitkäjänteinen ja riittävä resursointi, ei siis vain kriisin hetkellä vaan jatkuvasti ennakoiden. Haluan painottaa, että näitä panostuksia tarvitaan Suomen puolustamiseksi. Jos meillä ei olisi Naton selkänojaa tukenamme, panostusten tarve olisi merkittävästi suurempi. Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan kiittää erityisesti vielä valtiovarainministeriötä, erityisesti ministeri Purraa, tiiviistä yhteistyöstä talousarvion valmistelussa. Vuoropuhelua ministereiden ja ministeriöiden kesken on käyty isänmaallisessa hengessä vaikeasta taloustilanteesta huolimatta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2025-09-25T17:00:58,2025-09-25T17:07:02,Hyväksytty,1.1 2025_85_167,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri Häkkänen. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Kokko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_168,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy puolustusvaliokunnan puolestakin kiittää hyvästä yhteistyöstä ministeriön kanssa ja ennen kaikkea siitä, että myös oppositio on otettu vahvasti mukaan, erityisesti tässä, että pääministeri on nostanut esille parlamentaarisen selvityksen tarpeen siitä, mitenkä nämä puolustusmäärärahat tullaan tulevaisuudessa rahoittamaan. Merkittäviä miljardipanostuksia, ja siksi olisi hyvä, että tässä salissa löydettäisiin yhteisymmärrys siitä, mistä rahat tullaan ottamaan ja kuinka ne tullaan käyttämään niin, että myös hyvinvointivaltion perusta tulee pysymään kunnossa. Me tietysti panostamme nyt luonnollisesti merkittävästi kalustoon ja suorituskykyyn, mutta aivan yhtä tärkeää on myös pitää huolta siitä, että muu infrastruktuuri on kunnossa, siitä, että meillä on terveet kasarmit käytössä, ja siitä, että varusmiehet, kun he suorittavat palvelustaan isänmaalle, tulevat saamaan siitä oikeudenmukaisen korvauksen, mitä tulee näiden varusmiesten päivärahojen korottamiseen tai kotiuttamisrahaan. Haluaisinkin kysyä: miten ministeri näkee nämä infrastruktuurihankkeet ja myös sitten varusmiesten taloudellisen tilanteen myös tässä suhteessa, riittääkö meillä myös siihen resursseja käytettäväksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-09-25T17:07:14,2025-09-25T17:08:26,Hyväksytty,1.1 2025_85_169,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hanna Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_170,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan myös kiittää omalta osaltani puolustusministeriä, että puolustusvaliokunnan ja ministeriön välillä on kyllä avoin puheyhteys, ja sitä vaaditaan näinä aikoina. Myös tämän parlamentaarisen yhteistyön puolesta puhun, koska tietysti meillä turvallisuusvaliokuntien jäsenillä on hyvä tilannekuva, mutta jotta budjeteissa sitten pystymme yhdessä tuumin tekemään sen viiden prosentin tavoitteen, niin tarvitaan myös koko tätä salia siihen työhön, ja näinpä ollen tämä parlamentaarinen työ on erittäin tärkeää. Olisin kysynyt ministeriltä näistä droneista vielä. Nyt olemme kaikki saaneet seurata huolestuttavasti häirintää, ja dronet ovat tulleet jäädäkseen, ja varmaan Ukrainasta meillä on valtavasti saatavissa oppia. Kuinka näette tämän teknologian kehityksen ja drone-kehityksen Suomessa? Me tarvitsemme niitä myös ehkä puolustukseen, mutta tarvitsemme myös ymmärrystä ja tietoa siitä, mitä kaikkea näillä droneilla voidaan saada aikaiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-09-25T17:08:41,2025-09-25T17:09:42,Hyväksytty,1.1 2025_85_171,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_172,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. On selvää, että tämä aika vaatii puolustusmenojen merkittävää lisäämistä. Tarvitaan lisää sotilaita, lisää harjoitusta, lisää kalustoa, ja kaikki se maksaa. Olisin kääntänyt huomion myös vähän harmaampaan ja tylsempään asiaan, nimittäin hallintoon, koska tämä kansainvälistynyt puolustus vaatii tietysti paljon myös kansainvälistä yhteistyötä. Näiden hankintojen tekeminen, johtaminen, myös lainsäädäntömuutokset, joille itse näkisin olevan tarvetta — esimerkiksi olen nostanut esiin tämän reservin käytön hyödyntämisen tehostamisen tai reserviläisvanhempien aseman selkeyttämisen —, näihin tarvitaan ihan osaavia virkamiehiä. Olisin kysynyt ministeriltä: miltä näyttää, onko meillä nyt riittävästi resursoitu ihan tätä puolustusministeriön työtä sen eteen, että hallinto rullaa ja pysyy mukana tässä panostusten aallossa, joka sinänsä on tosiaan todella tarpeen ja tervetullutta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-09-25T17:09:42,2025-09-25T17:10:46,Hyväksytty,1.1 2025_85_173,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_174,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies, hyvä ministeri! Epävarmoina aikoina tällaisen yhtenäisyyden tarve turvallisuuspoliittisessa päätöksenteossa kasvaa, mutta haluan painottaa, että sen ei pidä olla sen keskustelun lähtökohta, vaan tavoite, mihin me aina pyritään. Se vaatii avoimuutta, se vaatii eduskunnan vahvaa tiedonsaantioikeutta turvallisuuspoliittisista kysymyksistä. Me ollaan löydetty yksimielisyys Ukrainan tukemisen suhteen, vahva yksimielisyys. Meillä on yhteinen käsitys muuttuneesta turvallisuusympäristöstä. Mitä minä oikeastaan toivon, on, että me oltaisiin jatkossa myös hyvin yksimielisiä siitä, että meidän on vähennettävä tiettyjä riskejä sisältäviä riippuvaisuuksia jatkossa, kun esimerkiksi hankintoja tehdään. Arvoisa puolustusministeri, kysyn teiltä nyt: kun Israel toimii vastoin kansainvälistä oikeutta, vastoin ihmisoikeuksia, niin näettekö te Israelin jatkossa meidän olennaisena kumppanina, mitä tulee puolustusyhteistyöhön ja hankintoihin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-09-25T17:10:47,2025-09-25T17:11:55,Hyväksytty,1.1 2025_85_175,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_176,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos minunkin puolestani ministerille asian esittelystä. Me todella SDP:ssä arvostamme sitä, että pääministeri Orpo lupasi käynnistää tämän parlamentaarisen työn, ja on tietenkin tärkeää, että tämä työ käynnistyy mahdollisimman pian. Haluan kuitenkin ehkä täsmentää, että nyt on vielä selkeytettävä sitä, miten tämä työ sovitetaan yhteen sen kysymyksen kanssa, miten kasvavat puolustusmenot tulevina vuosina rahoitetaan. Kuten pääministerikin on todennut, nämä sitoumukset eivät sido vain nykyistä vaan myös tulevia hallituksia. Kysyisin ministeriltä: miten te tämän asian näette? Sitten toinen kysymys tästä ajankohtaisesta tilanteesta: Nämä vakavat ilmatilaloukkaukset ympäri Eurooppaa ovat todella asia, joka koskettaa meitä kaikkia kollektiivisesti, eikä voida poissulkea täysin sitä asiaa, että myös Suomi joutuisi tämmöisen hybridihyökkäyksen kohteeksi. Kysyisin ministeriltä: millaista yhteistyötä Nato-maiden kesken tässä tilanteessa tarvitaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-09-25T17:11:55,2025-09-25T17:13:09,Hyväksytty,1.1 2025_85_177,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_178,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tästä veteraanien eteen tehdystä työstä ja myös perinnetyön käynnistämisestä. Pidän myönteisenä myös sitä, että Maavoimia nyt lähdetään määrätietoisesti kehittämään ja tehdään näitä tilausvaltuuksia ja tilauksia kotimaiselle puolustusteollisuudelle. Siitä hyötyy koko Eurooppa — ja itse asiassa Natokin. Reservin yläikärajan nosto 65 vuoteen on erittäin tervetullut asia, ja tämä astuu voimaan ensi vuoden alussa. Kaksi kysymystä, joita — näin toivoisin — voisimme yhdessä vielä vauhdittaa: Toinen on kriisinhallintaveteraanikeskuksen toimeenpano. Veteraanikeskusta on nyt valmisteltu, ja toivon, että voimme sitä yhdessä olla vauhdittamassa. Toinen kysymys on sitten meillä diabeetikkojen tilanne varusmieskoulutuksen osalta. Heistä monet pystyisivät ja haluaisivat sen suorittaa, ja me olemme hallitusneuvotteluissa edustaja Ronkaisen ja monien kumppaneiden kanssa sopineet, että tämä myös mahdollistetaan. Kysyisin: minkälaisella aikataululla tämä voitaisiin saada voimaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-09-25T17:13:10,2025-09-25T17:14:24,Hyväksytty,1.1 2025_85_179,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_180,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille hyvästä esittelystä. — Itä-Suomen tilanne, itärajan tilanne, on kieltämättä erittäin ongelmallinen. Siellä olen ikäni asunut. Valitettavasti me olemme siellä odottaneet kallella kypärin sitä, milloin meidän liikenneväylille tulee rahaa, koska tilanne on kamala. Se on kamala. En lähde sitä enempää suurentelemaan. Kysyn teiltä: Olette ministerinä tehnyt erinomaista työtä omalla hallinnonalallanne. Nyt puhutaan sotilaallisesta liikkuvuudesta paljon. Onko itärajalle tulossa sotilaallista liikkuvuutta? Tässähän voitaisiin iskeä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Sotilaallista liikkuvuutta voidaan tietenkin edistää. Rautatie, itärata, on huonossa kunnossa. Sitä voitaisiin parantaa. Sama koskee Kuutostietä ja monta muuta tietä. Tässä kaksi asiaa yhdellä iskulla tulisi kuntoon. Kun nyt on luvattu meille Itä-Suomi-paketti ja vaikka mitä, niin tuleeko näistä sotilaallisen liikkuvuuden rahoista Itä-Suomeen jotakin? Jos jotakin rajaa joudutte ehkä ajattelemaan enemmän kuin muita rajoja, veikkaan, että se on itäraja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-09-25T17:14:24,2025-09-25T17:15:27,Hyväksytty,1.1 2025_85_181,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ronkainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_182,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin haluan kiittää ministeriä hyvästä yhteistyöstä ja työstä, mitä teette maanpuolustuksen eteen. Vaikka valtiontaloutta sopeutetaan, niin maanpuolustuksesta ei tingitä, päinvastoin. Esimerkkinä budjetin suuret tilausvaltuudet ovat erinomainen ratkaisu, joka antaa Puolustusvoimille mahdollisuuden pitkäjänteiseen suunnitteluun ja laajoihin kalustohankintoihin. Tilausvaltuudet antavat Puolustusvoimille varmuutta ja uskottavuutta. Voidaan investoida kalustoa, huolehtia Nato-yhteensopivuudesta ja tehdä ratkaisuja, jotka kantavat pitkälle 2030-luvulle. Samalla tämä linja tukee koko maan huoltovarmuutta ja puolustusta. Minä haluaisin tässä yhteydessä nostaa esiin kotimaisen puolustusteollisuuden. Suomessa on paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joilla on osaamista ja innovaatioita. Arvoisa ministeri, miten me voitaisiin varmistaa, että nämä kotimaiset toimijat pääsisivät entistä vahvemmin mukaan näihin hankintoihin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-09-25T17:15:28,2025-09-25T17:16:39,Hyväksytty,1.1 2025_85_183,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_184,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Puhemies! Kun Suomi liittyi Natoon, se ei tehnyt rajauksia ydinasepolitiikan suhteen, toisin kuin Norja ja Tanska aikoinaan. Salliva linja jatkui myös DCA-sopimuksessa. Suomi on Naton ydinasesuunnitteluryhmän jäsen ja jo osallistunut sotilasliiton ydinsotaharjoituksiin, joissa Hornet-hävittäjät ovat harjoitelleet ydinasekuljetusten suojaamista. Suomen uusiin F-35-koneisiin on lisättävissä ydinasekyky. Britannia on juuri ilmoittanut hankkivansa vähintään 12 tällaista ydinaselavettia ja palauttavansa ydiniskukyvyn ilmavoimiinsa. Lakenheathin ja Marhamin tukikohdat muunnetaan tähän käyttöön. Etelänaapurimme Viro käy ydinaseista keskustelua Britannian kanssa. Suomen valtiojohto on antanut lausuntoja, joiden mukaan ydinaseiden sijoittamisen Suomeen tai vähintään kauttakulun tulisi olla mahdollista. Tämä on nyt kielletty ydinenergialaissa, jonka kokonaisuudistus on tulossa eduskuntaan. Nyt on ilmoitettu, että ydinasekieltoa tarkastellaan erikseen toisen sotilasräjähteitä koskevan lakihankkeen yhteydessä. Millaisia suunnitelmia hallituksella on: Aikooko hallitus sallia ydinaseet Suomessa, ja minkälaisia keskusteluja Nato-liittolaisten, Yhdysvaltojen ja Britannian, kanssa on aiheesta käyty? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-09-25T17:16:39,2025-09-25T17:18:04,Hyväksytty,1.1 2025_85_185,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Andersson, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_186,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Otto,Andersson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Elämme vaikeassa turvallisuustilanteessa, ja tiedämme, että rajanaapuri Venäjä jatkaa brutaalia hyökkäyssotaansa Ukrainassa. Siksi on välttämätöntä, että puolustusmäärärahoja korotetaan merkittävästi. Tässä yhteydessä on erittäin hienoa, että tässä salissa on laaja yhteisymmärrys tästä asiasta. Kun äskeinen kyselytunti oli aika kärjekäs, niin on äärimmäisen arvokasta, että puolustukseen liittyvissä kysymyksissä meillä on laaja yhteisymmärrys, ja iso kiitos tässä asiassa oppositiolle voimakkaasta tuesta hallituksen ja puolustusministerin työlle. Olisin kysynyt ministeri Häkkäseltä sitä, että kun olemme nyt olleet muutaman vuoden Naton jäsenenä, niin pohjoismaisen yhteistyön merkitys on entistä tärkeämpi. Voisitteko vähän kertoa, mitä kehittämisen mahdollisuuksia vielä näkisitte ja mitä potentiaalia meillä on vielä käyttämättä yhteistyön saralla? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Otto Andersson,1189,2025-09-25T17:18:04,2025-09-25T17:19:12,Hyväksytty,1.1 2025_85_187,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Werning, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_188,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän myös ministeriä asian esittelystä ja hyvästä yhteistyöstä. Hallitus esittää kuuden miljardin euron uusia tilausvaltuuksia puolustusmateriaalihankintoihin. Se on mittaluokaltaan poikkeuksellinen panostus ja Suomen turvallisuuden näkökulmasta täysin ymmärrettävää. Myös SDP pitää tärkeänä, että Suomi etenee kohti Naton puolustusmenotavoitetta. Kysyisin kuitenkin ministeriltä: eihän huomio keskity liikaa materiaaliin? Puolustuksen uskottavuus ei rakennu pelkästään kalustolla vaan myös sillä, kuinka kohtelemme varusmiehiä, henkilöstöä ja vapaaehtoisia. SDP esittää, että harkitaan kohdennuksia myös terveiden kasarmien rakentamiseen, varusmiesten päivärahojen nostamiseen ja kotiuttamisrahan vahvistamiseen. Myöskään Puolustusvoimien henkilöstömäärärahojen lisäys ei saa unohtua. Nämäkin ovat tärkeä osa puolustuksen suorituskykyä. Vielä: Vapaaehtoisen maanpuolustusyhdistyksen rahoitusta ei tule näivettää. SDP pitää tärkeänä, että MPK:n toimintaedellytyksistä huolehditaan etenkin tässä tilanteessa, kun turvallisuustilanne on muuttunut pysyvästi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-09-25T17:19:12,2025-09-25T17:20:29,Hyväksytty,1.1 2025_85_189,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_190,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olemme tehneet eduskunnassa sangen suurella yhteisymmärryksellä tärkeitä päätöksiä: Natoa, DCA:ta, JEFiä ja niin poispäin. Ilmavoimien, Merivoimien investoinnit ovat pitkällä, ja Maavoimille käytännössä nyt on annettu tilausvaltuuksia, ja tässä tilanteessa näin on syytä menetellä. Kiitän myös siitä hyvästä ilmapiiristä, mikä vallitsee esimerkiksi meillä puolustusvaliokunnassa. Ministeri on valiokunnan käytettävissä aina, lyhyelläkin varoitusajalla, ja kiitän myös presidenttiä siitä, että hän haluaa pitää tiiviisti yhteyttä puolustusvaliokuntaan. Oletan ja uskon, että se on tärkeää paitsi presidentille, se on äärimmäisen arvokasta myös valiokunnalle. Ministerille esitän kysymyksen drooneista ja siitä, minkälaisia mahdollisuuksia meillä on ottaa oppia ja tehdä yhteistyötä Ukrainan kanssa, koska heillä on nyt Euroopassa parasta osaamista tältä alalta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-09-25T17:20:29,2025-09-25T17:21:36,Hyväksytty,1.1 2025_85_191,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_192,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Herra puhemies! Minäkin aloitan kiitoksilla menneestä, mutta lupaan johdattaa myös vuoteen 2026: Kiitän siitä, että tämän vuoden aikana tuli kiinteistökauppojen kielto hyökkäyssotaa käyvien kansalaisten osalta. Mutta kuten silloin käsittelyssä totesimme, asunto-osake- ja kiinteistöosakeyhtiöt eivät kaupan rajoitusten piiriin kuulu. Huoleni vahvistui, kun yritin olla yhteydessä viranomaisiin, joilla olisi koottu tieto siitä, minkä verran meillä on venäläisten omistuksessa olevia osakehuoneistoja tai kiinteistöosakeyhtiöitä, ja totesin, että meillä ei olekaan viranomaisia, joilla olisi koottu tieto. He kaikki olettivat, että jollain muulla aina olisi, ja pallottelivat sitä. Tämä oli vähän kuin paluu vuoteen 2000, ja sen vuoksi mielestäni nyt on kiire koota viranomaistaho, joka tätä tietoa kerää, ja kysyn: kun meillä on myöskin laki yritysostojen valvonnasta, [Puhemies koputtaa] niin onko valmisteilla myöskin osakekiinteistöihin, tai osake..., osakekiinteistöihin rajoituksia? — Pahoittelen, että jokeltelen tässä sanoissani.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2025-09-25T17:21:36,2025-09-25T17:23:05,Hyväksytty,1.1 2025_85_193,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_194,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kokonaisturvallisuudessahan on kysymys paljon muustakin kuin vain puolustuksellisesta kyvykkyydestä. Siinä on myös kysymys siitä, että itäisessä Suomessa itärajalla on elinvoimaa. Siellä voi asua, elää ja yrittää ja on niitä silmäpareja katsomaan, että mitä siellä oikein tapahtuu. Siinä on myös kysymys suomalaisesta identiteetistä, siitä, mistä me ollaan kotoisin, mikä meitä yhdistää, miten arvokkaaksi me tämän maan koemme ja missä kunnossa me olemme fyysisesti. Hallitus on leikannut ja leikkaa tosi rajusti sosiaali- ja terveyspalveluista, sosiaaliturvasta, koulutuksesta ja kulttuurista, muun muassa. 31 000 lasta hallituksen päätöksillä joutuu köyhyyteen. Ollaan tietenkin tukemassa kaikkia näitä puolustukseen liittyviä satsauksia, mutta erityisesti tämän takia näistä satsauksista on myös todella iso vastuu, [Puhemies koputtaa] että tehdään mahdollisimman kustannustehokkaita ja hyviä ratkaisuja sen suhteen. Millä tavalla tämä varmistetaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-09-25T17:23:05,2025-09-25T17:24:26,Hyväksytty,1.1 2025_85_195,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_196,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää ministeriä hyvästä yhteistyöstä valiokunnan kanssa. Kuitenkin kun puhutaan tästä budjetista, niin on hienoa, että nostitte esiin, mitä kaikkea me teemme sillä rahalla, ettei puhuttu pelkistä numeroista, vaan siellä nousi esille Maavoimien liikkuvuuden parantaminen, neljä miljardia euroa. Sillä tehdään kaikenlaisia parannuksia yksittäiselle taistelijalle ja joukolle. Taistelupanssarivaunuihin tehdään elinjaksopäivitys ja sotilaiden varustusta parannetaan. Israelista hankitaan Daavidin linko. Siihen Israelin kanssa tehtävään yhteistyöhön täällä viitattiin, ja se on erittäin tärkeää. Nyt kun sotilaspuolen menoja kasvatetaan siihen viiteen prosenttiin, niin pari asiaa: Entisenä rauhanturvaajana haluan kiittää siitä, että on viety tätä kriisinhallintaveteraanien veteraanikeskusta eteenpäin. Sitten entisenä urheiluseuran puheenjohtajana kysyn: [Puhemies koputtaa] minkälainen mahdollisuus Puolustusvoimilla olisi ottaa hiukan suurempaa roolia tästä liikunta-aliupseerien palkkaamisesta eri yksiköihin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-09-25T17:24:26,2025-09-25T17:25:50,Hyväksytty,1.1 2025_85_197,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kumpula-Natri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_198,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että kun oman maamme puolustus ja turvallisuus ovat kyseessä, niin meillä on täällä laaja yhteisymmärrys tehdä asiat oikein tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Myös SDP on kiitollinen siitä, että yhteistyön käteen tartuttiin ja pääministerin ilmoituksessa esitettiin parlamentaarisen työn käynnistämistä. Odotamme vielä sitä, miten sitä voi linkata näihin budjettikysymyksiin ja Naton tuleviin tarpeisiin. Sitten myös droonimuurialoitteelle on tullut vihreää valoa EU-rahoituksen osalta, ja Suomessakin sellaista droonistrategiaa on tehty. Siitä kaksi kysymystä: Toinen on: onko osaamiskartoitus tehty? Osaamista on paljon Puolustusvoimien ulkopuolella. Maanmittaustoiminnassa tai suomalaisessa tv- ja elokuvatuotannossa droonit ovat arkipäivää, ja meillä on osaamista — muutenkin hyvä esimerkki, kun investoimme paljon turvallisuuteen. Miten se hyödyttäisi meitä muuten kasvun aloilla? Ja toinen kysymys on komission esitys tästä SAFE-välineestä — se esittäisi, että jos Suomi hakisi, niin voisimme saada miljardin. Summa on kovin vaatimaton rajamme pituuteen nähden, koska Puola olisi saamassa 43 miljardia, Ranska, Romania ja Unkari 16 miljardia, Italia 14 ja Virokin kaksi miljardia. [Puhemies koputtaa] Oletteko hakemassa tuota SAFE-lainaa, ja kuinka paljon?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Miapetra Kumpula-Natri,807,2025-09-25T17:25:50,2025-09-25T17:27:12,Hyväksytty,1.1 2025_85_199,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_200,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa edustaja Heinonen nosti nuo veteraaniasiat, ja täytyy itsekin yhtyä kiitoksiin, että sekä vielä jäljellä olevien veteraanien asioihin että myöskin perinnön vaalimiseen panostetaan. Minulla oli tällä viikolla mahdollisuus juhlistaa oman isoisäni, rintamaveteraanin, 100-vuotissyntymäpäiviä, ja se tietysti muistuttaa aina siitä, että ehkä keskustelut aina alleviivaavat sitä, että jos haluat rauhaa, niin varaudu sotaan, ja siitähän me tässä viime kädessä nytkin keskustelemme. Kysyisin vielä sellaista asiaa, että tietysti kun Euroopan varustautuminen on tässä tietynlainen välttämättömyys ja Suomessa on tätä puolustusteknologiaosaamista, niin on paljon puhetta siitä, että meidän pitää luoda tänne itse tavallaan yhdessä Puolustusvoimien kanssa vähän vauhdikkaampi ekosysteemi, jolla on erilaisia keksintöjä, innovaatioita tai uutta teknologiaa, nopeammin käyttöön, ja sitten toisaalta taas viesti on ollut se, että jotta suomalaisten yritysten vienti vetää tällä saralla ja sitten Euroopassa muualla, niin tarvitaan hallinnoltakin, käytännössä hallitukselta, myös oma selkänoja, tämmöinen government-to-government-ajattelu, siihen mukaan. Molempien eteen käsittääkseni jotain ollaan tekemässä, mutta ehkä kuulisin tästä mielelläni tilannekuvaa. [Puhemies koputtaa]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-09-25T17:27:12,2025-09-25T17:28:32,Hyväksytty,1.1 2025_85_201,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_202,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten me kaikki tiedämme, niin nykyinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne vaatii Euroopalta entistä vahvempaa yhtenäisyyttä, ja Suomen täytyy olla omalta osaltaan mukana sitä rakentamassa. Suomen ja suomalaisten turvallisuus on tässä salissa jaettu yhteinen arvo, ja se on ensiarvoisen tärkeää. Suomi on pitänyt huolta omasta puolustuksestaan, ja niin tulee olla jatkossakin. Esimerkiksi nyt, kun tarvitaan investointeja Maavoimien uudistamiseen, niihin on tässä budjetissa panostettu. Tärkeää on myös, että vankkumaton tuki Ukrainalle jatkuu, ja siihen onneksi Suomi omalta osaltaan myöskin panostaa. Arvoisa puhemies! Lisäksi kansainvälinen monenkeskinen järjestelmä ja siitä kiinni pitäminen on myös Suomen turvallisuuden etu. Irtautumalla Ottawan sopimuksesta me olemme nyt heikentämässä tätä meille tärkeää järjestelmää, ja siinä Suomi tekee mielestäni virheen. Mutta kun tämä päätös nyt on kuitenkin tehty, niin kysyisin ministeriltä: kun miinoja ollaan ottamassa käyttöön jo tulevan tammikuun aikana, niin miten Suomi aikoo tulevaisuudessa huomioida miinojen käytössään humanitaarisen oikeuden ja CCW-sopimuksen noudattamisen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-09-25T17:28:32,2025-09-25T17:29:43,Hyväksytty,1.1 2025_85_203,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kokko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_204,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Mietin tässä pitkään, kommentoinko edustaja Yrttiahon puheenvuoroa, mitä tulee ydinaseisiin. Ydinaseet ovat kauhistuttavia aseita. Maailma olisi paljon parempi paikka, jos niitä ei olisi olemassa, ja siksi aikanaan, kun ydinenergialakia tehtiin, haluttiin luoda sellaiset mekanismit, että Neuvostoliitolle ei vahingossakaan olisi mahdollista tuoda niitä ydinaseita tänne Suomeen. Nyt me olemme liittyneet Natoon juuri siitä syystä, että siellä on viime kädessä ydinasesateenvarjo Venäjän uhkaa vastaan. Me olemme nähneet, että Venäjä ei kunnioita kansainvälistä oikeutta. He hyökkäilevät naapurimaihinsa. Heillä ei näytä olevan tällä hetkellä mitään muita pidäkkeitä levittää imperiumiaan kuin se, mikä Euroopassa on, eli Nato ja sitä kautta myös transatlanttinen yhteistyö. Siinä mielessä itsekin tietysti toivon, että käydään aktiivista yhteiskunnallista keskustelua nimenomaan siitä, mitenkä Suomi tulee suhtautumaan tähän ydinasesateenvarjoon ja miten me tulemme olemaan siinä mukana. Itse tietysti pidän sitä hyvänä, että Suomi kun nyt Naton jäsenenä on, se on mukana myös tässä ydinaseiden suunnittelutyöryhmässä, [Puhemies koputtaa] sillä kyllä ainakin minä itse haluaisin olla mukana niissä pöydissä, [Puhemies koputtaa] joissa ydinaseista keskustellaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-09-25T17:29:44,2025-09-25T17:31:05,Hyväksytty,1.1 2025_85_205,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_206,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Turvallisuustilanteemme on jännitteinen. Itänaapurin arvaamaton käytös ei ole antanut meille pelivaraa siirtää puolustukseen panostamista jollekin toiselle vuodelle. Se pitää tehdä nyt. Hallitus on valinnut vahvistaa kansallista puolustustamme, sovittaa sen osaksi Naton yhteistä pelotetta ja kehittää puolustuskykyä kaikissa toimintaympäristöissä maalla, merellä ja ilmassa. Uudet tilausvaltuudet mahdollistavat Maavoimien, Merivoimien ja Ilmavoimien suorituskykyjen kehittämisen. Tässä puhuttiinkin Daavidin lingosta ja kysyttiin siitä. Me tarvitaan — kyllä, me tarvitaan — maailman paras ilmatorjuntajärjestelmä, ja sen kaikista tärkein ominaisuus on se, että sillä pitää voittaa vihollisen ilmavoimat. Juuri sitä tarvitsemme pitääksemme Suomen turvallisena kotimaana meille jokaiselle. Tämä hallitus ei tingi suomalaisten turvallisuudesta, [Puhemies koputtaa] ja sellaista on turhaa kenenkään väittää. Me tiedämme, että turvallisuus maksaa, [Puhemies koputtaa] mutta sen puute maksaa vielä enemmän. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-25T17:31:05,2025-09-25T17:32:25,Hyväksytty,1.1 2025_85_207,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_208,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies, arvoisa ministeri! Kaksi kiitosta ja kaksi kysymystä: Alkuun kiitos siitä, että pidätte meidät myöskin ulkoasiainvaliokunnan jäseninä ajan tasalla näissä puolustuspoliittisissa asioissa. Toinen kiitos siitä, että reservin ikäraja nostetaan sinne 65 vuoteen. Se saa valtavasti innostusta niiltä henkilöiltä, jotka ovat siinä lähellä 60 vuoden ikää, koska se antaa vielä yhden ylennysmahdollisuuden lisää aktiivisen toimen lisäksi. Kysymyksinä: Hämeenmaa ja Uusimaa vanhenevat, koska meillä korvetit ovat käytössä, ja myös Hornetit, joiden lentotunnit lähestyvät täysivuosimäärää. Milloinka meillä on ensimmäiset F-kolmevitoset käytössä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-09-25T17:32:26,2025-09-25T17:33:20,Hyväksytty,1.1 2025_85_209,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_210,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa vallitsee vahva yksituumaisuus siitä, että taloudellisestikin vaikeina aikoina, niin kuin nyt, puolustukseen on kuitenkin satsattava, ja se on todella hyvä. Samalla on niitä äänenpainoja, jotka kysyvät, niin kuin aikoinaan kysyttiin vaikkapa 90-luvunkin lamassa, kun ostettiin Horneteja, että miksei niitä rahoja laiteta vaikka vanhainkoteihin. Silloinhan todettiin, että heti laitetaan niihin vanhainkoteihin, kun vanhainkodit nousevat kymmenen kilometrin korkeuteen ja ampuvat takaisin. Se vain kuvasti juuri sitä, että tiukoissakin taloudellisissa tilanteissa meidän on pidettävä kiinni siitä, mikä on kaikista tärkeintä, ja se on suomalaisten turvallisuus. Ainakin itseäni kiinnostaa nyt se, että kun tulevina vuosina miljardiluokassa tulemme puolustukseen panostamaan, niin millä tavalla nämä panostukset myös palautuvat kansantalouteen. Ja kun tiedän, että tässä on erilaista pohdintaa ollut käynnissä, niin kysyisin ministeriltä, että millä tavalla me pystymme näitä panostuksia hyödyntämään siten, että kotimainen teollisuus myös tästä nousee ja sitä kautta yhä useampi euro, jonka me panostamme puolustukseen, itse asiassa palautuu takaisin ja kasvattaa meidän kansantalouttamme, koska tämä on erittäin tärkeä asia tulevina vuosina, kun me tätä rahaa käytämme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-09-25T17:33:20,2025-09-25T17:34:40,Hyväksytty,1.1 2025_85_211,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jukkola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_212,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallisuus ei ole itsestäänselvyys. Siksi hallitus on linjannut oikein: puolustuksesta ei leikata. Vuoden 2026 budjetti vahvistaa Puolustusvoimien liikkuvuutta, tiedustelua ja ilmapuolustusta, sijoitusta, joka turvaa suomalaisia koteja. Ja muistetaan: Suomi on tukenut Ukrainaa lähes neljällä miljardilla eurolla. Se on apua sinne, mutta samalla turvaa myös meille. Turvallisuus maksaa, mutta sen puute maksaisi vielä enemmän. Kysyisin ministeriltä: Kun teemme puolustushankintoja, on tärkeää, että mahdollisimman moni kotimainen yritys pääsisi mukaan näihin hankintoihin, sillä kiinnostus on siellä nyt todella kovaa. Tämä vahvistaisi huoltovarmuutta ja tukee myös suomalaista työllisyyttä. Miten hallitus aikoo varmistaa, [Puhemies koputtaa] että kotimaisen puolustusteollisuuden osaaminen ja potentiaali hyödynnetään täysimääräisesti tulevissa hankinnoissa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-09-25T17:34:40,2025-09-25T17:35:57,Hyväksytty,1.1 2025_85_213,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hanna Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_214,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministerikin Itä-Suomesta tulevana ihmisenä tietää varmasti sen, että itäisen Suomen elinvoima on koko Suomen turvallisuuskysymys, ja varmaan kaikki tämän asian allekirjoittavat. Nyt kuitenkin tällä kaudella siirrettiin sinänsä hyvään tarkoitukseen, yhteiseen kassaan, tähän ReArmiin, meidän nykyisiä aluekehittämisrahoja, mitkä on tarkoitettu maakuntien kehittämiseen. Nyt kysyisinkin ministeriltä: kun meillä kuitenkin on maakuntia, missä ei ole sellaisia hankkeita, mitä voitaisiin käyttää tähän rahaan, elikkä esimerkiksi sotilaallista liikkuvuutta ei voida edistää tai ei ole tämmöisiä teollisia yrityksiä, mitkä tekevät kaksikäyttötuotteita, niin kuinka nyt sitten korvataan näille alueille se aluekehittämisraha, koska sillä luodaan nimenomaan sitä elinvoimaa sille alueelle, että koko Suomi olisi elinvoimainen, myös itäinen Suomi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-09-25T17:35:57,2025-09-25T17:36:52,Hyväksytty,1.1 2025_85_215,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_216,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan itsekin ensi alkuun kiittää ministeriä yhteistyöstä valiokunnan kanssa, se on ollut erinomaista, ja myöskin koko valiokuntaa jälleen kerran ja eduskuntaa siitä, että tämä asia yhdistää lähes kaikkia meitä. Suomen itsenäisyys on kaikkein tärkein asia, ja sitä ei pidä missään oloissa vaarantaa omilla päätöksillä. Puolustusteollisuus on täällä noussut usean edustajan puheissa esiin, muun muassa edustaja Ronkainen nosti tämän esiin, ja jatkan vähän siitä. Kun tapaa suomalaisia puolustusalan yrityksiä ja etenkin pieniä yrityksiä, heillä on huipputuotteita vietävänä maailmalle, ja kun he esittelevät niitä maailmalla, niin paperilla se tuote saattaa olla paras vaihtoehto, mikä se voisi olla jollekin maalle. Mutta sitten siellä kysytään, onko tätä tuotetta tilannut Suomen puolustusvoimat, ja jos ei ole, niin valitettavasti siinä käy niin, että se tuote ei tule valituksi, ja se on sinänsä ihan ymmärrettävää. Kysyisin: millä tavalla me voidaan edistää sitä, että Puolustusvoimat yhä paremmin yhteistyössä näiden pientenkin puolustusteollisuusalan toimijoiden kanssa edistäisi tätä vientiä, että me saataisiin tästä alasta myös semmoinen tulevaisuuden kasvuveturi Suomen talouteen? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-09-25T17:36:52,2025-09-25T17:38:01,Hyväksytty,1.1 2025_85_217,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_218,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ukrainasta olemme saaneet paljon uutta oppia sodankäyntiin liittyen. Yksi ehkä yllättäväkin oppi on ollut se, miten luontoa voidaan hyödyntää maanpuolustuksessa. Esimerkiksi tiheät metsät ovat Ukrainassa suojanneet ilmatähystykseltä ja -iskuilta, tarjonneet linnoitusmateriaalia ja, mikä tärkeintä, mahdollistaneet vihollisen pysäyttämisen sekä kuluttamisen. Erityisen hyvän suojan tuovat luonnontilaiset metsät, kun taas talousmetsät avohakkuineen ja ajourineen helpottavat vihollisen työtä. Niin ikään olemme nähneet konkreettisesti, kuinka tankkien ja muiden raskaiden sotilasajoneuvojen matka pysähtyy upottavaan maahan, kuten soiden ja kosteikkojen tullessa eteen. Arvoisa ministeri, silloin kun voimme löytää sellaisia käytänteitä, joilla ratkaisemme samanaikaisesti useita ongelmia, niihin kannattaa tarttua. Meillä itärajalla on tähän hyvä mahdollisuus. Suojelemalla raja-alueen vanhat metsät ja ennallistamalla kuivatettuja suoalueita voimme vahvistaa sekä maanpuolustusta, luonnon monimuotoisuutta että ilmastotyötä. [Puhemies koputtaa] Kysynkin: onko puolustusministeriössä jo tartuttu tähän mahdollisuuteen rakentaa droonimuurin lisäksi vihreä muuri rajallemme itsenäisyytemme, luonnon ja ilmaston suojaksi? [Hannu Hoskonen: Metaania lisää ilmakehään, niinkö?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-09-25T17:38:01,2025-09-25T17:39:27,Hyväksytty,1.1 2025_85_219,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_220,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nostan osaltani vielä esille tämän kriisinhallintaveteraanikeskushankkeen, joka nyt viimein tosiaan on alkanut nytkähdellä eteenpäin. Tätä varmasti puolustusvaliokunnassa kaikki tervehdimme ilolla, sillä olemme siitä muistutelleet jo hyvän tovin ja on tullut selväksi, että ministeri ja myös ministeriö ovat tätä sitoutuneet edistämään. Olisin oikeastaan kysynyt sen osalta: miten ministeri näkee sen, että tämän hankkeen koordinointi ikään kuin keskitettäisiin selkeästi yhden ministeriön alle sen sijaan, että sitä yritetään useamman eri ministeriön välisellä yhteistyöllä rakentaa, kun se on vähän ongelmallisena välillä näyttäytynyt? Sitten toinen koskee tätä vapaaehtoisen maanpuolustuskoulun tilannetta: toivon, että olen ymmärtänyt väärin, että sen rahoitus jälleen pienenee, mutta mikä on ministerin näkemys siitä, [Puhemies koputtaa] millä tavalla toimintaedellytykset turvataan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-09-25T17:39:27,2025-09-25T17:40:41,Hyväksytty,1.1 2025_85_221,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_222,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On ollut hienoa kuunnella tätä varsin yksituumaista keskustelua puolustusmäärärahojen käsittelystä täällä budjettikäsittelyn yhteydessä. On todella totta, että ne sitoumukset, joita yhdessä liittolaistemme kanssa olemme tehneet puolustuksemme vahvistamiseksi, johtavat siihen, että vuosikymmenen loppua kohti tultaessa joka kymmenes valtion käyttämä euro käytetään sotilaalliseen maanpuolustukseen. Se on tietysti perusteltua, koska puolustus on se peruskallio, jonka päälle sitten yhteiskunnassa kaikkea muuta hyvää voidaan rakentaa, mutta siksi on todella perusteltua tietysti, että raha vastuullisesti käytetään. Varmasti, kun puolustusvaliokuntakin tästä asiasta valtiovarainvaliokunnalle lausuu, niin tietysti tarkasti perehdymme siihen, että onhan puolustushallinnolla jo nyt käytettävissään ne tarvittavat työkalut ja rahoitus siihen, että esimerkiksi sotilaiden rekrytoinnit voidaan tehdä niin, että jatkossa pystytään varusmieskoulutusta ja naisten vapaaehtoista koulutusta ja reserviharjoituksia lisäämään [Puhemies koputtaa] ja sitä kautta puolustusta vahvistamaan sen maanpuolustustahdon vahvistamisella, [Puhemies koputtaa] joka on se tärkein asejärjestelmä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-09-25T17:40:41,2025-09-25T17:42:04,Hyväksytty,1.1 2025_85_223,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_224,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen puolustusbudjetti ensi vuodelle osoittaa, että hallitus suhtautuu turvallisuuteen vakavasti ja vastuullisesti. Kiitos myös oppositiolle ja koko eduskunnalle yhtenäisyydestä isänmaan puolustukseen suhtautumisessa. Suomi on hyväksynyt Naton kanssa suunnitelmat sijoittaa FLF-joukkoja Lappiin, Rovaniemelle ja Sodankylään. Lapissa järjestetään myös useita suuria sotilasharjoituksia. Kysynkin, arvoisa puolustusministeri Häkkänen, miten näette military mobility -hankkeiden etenemisen ja voisiko EU:n itäiselle Suomelle osoitettavaa mahdollista rahaa käyttää myös esimerkiksi infran parantamiseen? Meillä pohjoisessa on hyvin vähän teitä itä—länsi-suunnassa, ja eräs Naton komentaja sanoikin kartan käteen saadessaan, että hän ei näe täällä niitä teitä, missä ne ovat. Kyllä ne siellä olivat, mutta niitä on hyvin vähän. Olen huolissani erityisesti huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden näkökulmasta Inarin ja Kittilän välisen Pokantien kunnosta. Se on hengenvaarallinen. [Puhemies koputtaa] Onko näkymää siitä, miten saisimme tämän Puolustusvoimien ja huoltovarmuuden kannalta kriittisen yhteyden kuntoon?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-09-25T17:42:04,2025-09-25T17:43:21,Hyväksytty,1.1 2025_85_225,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Werning, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_226,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ukrainan sota on osoittanut meille, miten nopeasti sodankäynnin teknologia kehittyy. Droonien merkitys on kasvanut ratkaisevasti, ja samalla niiden torjunta on noussut yhdeksi kiireellisimmistä sotilaallisista suorituskyvyistä. Puolustusvoimain komentaja totesi aivan oikein, että halpojen droonien uhkaan ei voida vastata kalliilla asejärjestelmillä ja että tämä epätasapaino täytyy korjata nopeasti. SDP tukee droonimuuriin liittyvän torjuntakyvyn ripeää kehittämistä. Tässä yhteydessä on tärkeää tarkastella mahdollisuuksia hyödyntää EU-tason tukea. EU:n SAFE-väline tarjoaa konkreettista rahoitusta yhteisiin puolustushankkeisiin, ja alustavien arvioiden mukaan Suomella olisi mahdollisuus saada jopa miljardin euron edestä tätä tukea. Tämänkaltaisessa tilanteessa viivyttely ei ole viisautta, ja kysynkin ministeriltä: onko aikomus hakea tätä EU-tukea?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-09-25T17:43:22,2025-09-25T17:44:25,Hyväksytty,1.1 2025_85_227,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_228,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on käyty hyvää keskustelua suomalaisesta puolustusteollisuudesta, ja voin itse sanoa, että olen muutamiin tilaisuuksiin saanut osallistua puolustusministeri Antti Häkkäsen kanssa, hänen pyöreisiin pöytiinsä puolustusteollisuuden kanssa, ja kyllä meillä erittäin hyvää keskustelua käydään tällä hetkellä, ja yhteistyö toimii alan sisällä mielestäni varsin hyvin. Meillä on Nammo, meillä on Sako, Patria, C.P.E. Production, mutta myös, niin kuin Bergbom nosti esille, lukuisa joukko pieniä innovatiivisia uusia toimijoita, ja on tärkeää, että me löydämme heille myös keinoja päästä mukaan tähän. Silloin esille nousee esimerkiksi Riihimäellä toimiva DEFINE, joka on paikka nostaa uusia innovaatioita esille. Kaksi asiaa, joihin itse näissä yrityksissä vierailleena usein törmään: järjestelmäkeskuksen resurssit, se, ovatko ne riittävät näitä kilpailutuksia tekemään, ja toinen on sitten pitkään odotettu G2G-lainsäädäntö, jonka valmistelu myös toivottavasti tässä saadaan vielä etenemään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-09-25T17:44:25,2025-09-25T17:45:37,Hyväksytty,1.1 2025_85_229,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kontu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_230,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Mauri,Kontu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Itse tulen tuolta Uudestakaupungista, jossa Valmet Automotive juuri eilen antoi surullisen uutisen mittavista muutosneuvotteluista. On syytä muistaa, että kyseinen yritys on yli 50 vuoden ajan ollut teollisuuden mallioppilas tuoden jatkuvasti uutta osaamista koko Suomen teollisuuteen. Mutta autoteollisuuden syklisyys on nyt valitettavasti tällä hetkellä hyvin negatiivinen. Siksi kysyn: onko tässä puolustusteollisuuden pääkohdassa selvitetty jo aikaisemmin, että tämän Uudenkaupungin autotehtaan osaamista voitaisiin hyödyntää myös puolustusajoneuvojen valmistuksessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Mauri Kontu,911830,2025-09-25T17:45:37,2025-09-25T17:46:34,Hyväksytty,1.1 2025_85_231,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piisinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_232,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Talousarviokirjassa todetaan seuraavaa: ”Puolustuksen kehittämisessä on varauduttava myös Ukrainassa käynnissä olevan sodan kaltaiseen laajaan, pitkäkestoiseen ja moniulotteiseen kriisiin.” Arvoisa puhemies! Reservin osaaminen on keskeinen osa Suomen puolustuskykyä, ja sitä ylläpidetään kertausharjoituksissa. Talousarviokirjan mukainen tavoite on harjoittaa vuosittain 8,9 prosenttia sijoitetusta reservistä. Kun on tarkoitus varautua ja kouluttaa Ukrainan sodan kaltaiseen kriisiin, kestää nykytahdilla jopa yli kymmenen vuotta saada sijoitettu reservi koulutettua uusien oppien mukaisesti. Arvoisa puolustusministeri, ovatko kertausharjoitusmäärät mielestänne riittävällä tasolla huomioiden tämänhetkinen päivitystarve joukkojen koulutuksille ja geopoliittinen tilanteemme?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-09-25T17:46:35,2025-09-25T17:47:41,Hyväksytty,1.1 2025_85_233,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_234,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Puolustushankkeissa puhutaan isoista summista, ja näiden hankkeiden aikajänne on usein hyvin vaikeasti hahmotettavissa. Siksi tämä parlamentaarinen sopu, ymmärrys siitä, mistä näitä rahoja milloinkin hankitaan, on tärkeä, ja siitä on keskusteltava. Mutta sitten on myös selvää, että kokonaisturvallisuuden kannalta se kumpuaa paljon muustakin kuin näistä asehankinnoista. Esimerkiksi yhteiskunnan koheesio ja laaja hyvinvointi ovat todella olennaisia palikoita sen suhteen, missä asennossa meidän maanpuolustuksemme milloinkin seisoo. Ehkä tämä on se sektori, missä sitten taas maamme hallitus ei ole onnistunut niin hyvin kuin ehkä siinä, kun puhutaan näistä puolustushallinnon muista tehtävistä. Arvoisa puhemies! Olennainen palikka tässä meidän systeemissä on nämä palvelukseen astuvat nuoret. He tulevat hyvin erilaisista taustoista, hyvin erilaisista taloudellisista tilanteista. Haluan painottaa sitä, mikä tässä jo aikaisemminkin kuultiin, että kun tässä pääluokassa rahaa jatkossakin jaetaan, niin tämä varusmiesten taloudellinen tilanne otettaisiin paremmin huomioon. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-09-25T17:47:42,2025-09-25T17:48:56,Hyväksytty,1.1 2025_85_235,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_236,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä puhutaan isoista rahamääristä, ja onneksi tästä turvallisuusasiasta on tämän salin aika yhteinen linjaus, että siihen nyt panostetaan voimakkaasti tämän turvallisuuspoliittisen tilanteen johdosta. Täällä puhutaan kuuden miljardin tilausvaltuuksista ja sitten puhutaan puolustusteollisuuden työpaikkojen määrän kasvusta. Voisiko puolustusministeri avata sitä, että kun tästä kuudesta miljardista tiedetään suurin piirtein, mitä siellä nyt on — joku asejärjestelmä ja se, mihin muuhun laitetaan — niin kuinka suuri osa siitä voi tulla Suomeen? Vaikka ne kilpailutetaan, niin mikä on arvio siitä, ja paljonko nämä voivat näkyä Suomessa työpaikkoina? Ja miten yleisesti ottaen työpaikkojen kehitys puolustusteollisuudessa nyt näkyy, kuinka monta tuhatta työpaikkaa tässä on näköpiirissä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-25T17:48:56,2025-09-25T17:50:01,Hyväksytty,1.1 2025_85_237,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_238,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kriisinkestävyys on kokonaisuus, jossa fyysinen varautuminen ja henkinen kantokyky kulkevat käsi kädessä. Voimme rakentaa varastoja, vahvistaa puolustusta erilaisilla materiaaleilla ja turvata huoltovarmuutta, mutta ilman henkistä kestävyyttä nämä keinot jäävät vajaiksi. On todettava, että jos pää ja henkinen kantti eivät pelaa, niin silloin jalat eivät kanna ja kädet eivät toimi. Suomalaisten yhtenäisyys, luottamus yhteiskuntaan ja kyky toimia yhdessä vaikeina aikoina ovat keskeisiä tekijöitä kansallisessa kriisinsietokyvyssä. On tärkeää, että hallitus ja viranomaiset huolehtivat paitsi fyysisistä resursseista myös mielenterveyden ja henkisen varautumisen vahvistamisesta. Kysynkin ministeri Häkkäseltä: Kuinka näette henkisen huoltovarmuuden maassamme, kun mielenterveyden haasteet kasvavat erityisesti nuorten osalta? Millaisia satsauksia tällä hallituskaudella tehdään henkiseen kriisinkestävyyteen, jotta Suomi olisi vahva sekä fyysisyydeltään että mieleltään? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-09-25T17:50:01,2025-09-25T17:51:10,Hyväksytty,1.1 2025_85_239,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_240,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan hieman vielä tätä puolustusteollisuuskeskustelua ja yritän nyt hieman konkretisoida, miksi tämä on ihan todella merkittävä asia tulevien vuosien osalta. Sehän johtuu siitä, että jos nyt muistan oikein, niin Suomen Pankki on arvioinut, että jokaisesta eurosta, jonka me nyt kotimaassa laitamme puolustukseen, noin 25 prosenttia palautuu kansantalouteen, eli toisin sanoen palautusprosentti olisi 25. Ruotsin osalta tilanne taitaa olla se, että lähemmäs 70 prosenttia saattaa palautua kansantalouden vahvistamiseen elikkä jokaisesta eurosta 70 senttiä. Euroopan komissio muistaakseni on Euroopan osalta arvioinut, että keskiarvo liikkuu 30 sentin ja 60 sentin välissä siinä, mikä todella näistä uusista panostuksista palautuisi kansantalouteen. Se kuvastaa juuri sitä, kuinka tärkeätä tämä on. Jos me pystyisimme Suomessa — sehän ei tapahdu tietenkään hetkessä — pidemmällä aikavälillä pääsemään vaikkapa siihen, että jokaisesta eurosta puolet palautuu kansantalouteen, niin sillä olisi ihan valtavan iso positiivinen vaikutus [Puhemies koputtaa] ja se helpottaisi myös tulevien panostusten tekemistä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-09-25T17:51:10,2025-09-25T17:52:23,Hyväksytty,1.1 2025_85_241,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_242,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. — Itsenäisen Suomen ja suomalaisten turvallisuus ja maamme puolustus ovat meidän päättäjien tärkein tehtävä. Puolustusvoimien toimintamenoihin tulee noin 80 miljoonan euron lisäys, joka turvaa asevelvollisuuden laadun ja reservin koulutuksen. Laaja ja osaava reservi on puolustuksen kivijalka. Arvoisa puhemies! Puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteestamme on runsaat kaksi prosenttia, joten saavutamme Naton kahden prosentin tavoitteen kirkkaasti, mikä on hyvä asia. Samaan aikaan on useita Naton jäsenmaita, jotka eivät vielä täytä tätä tavoitetta. Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa on kuitenkin herättänyt muutkin valtiot ruususenunesta, ja puolustusmenoihin panostetaan vahvasti muuallakin Euroopassa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-09-25T17:52:23,2025-09-25T17:53:22,Hyväksytty,1.1 2025_85_243,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Häkkänen, seitsemän minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_244,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Antti,Häkkänen,Puolustusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä isosta kuvasta: Venäjä yhdessä heidän liittolaistensa kanssa — siis Kiina, Pohjois-Korea, Iran ja tietyt globaalin etelän maat, ja Intia myös rahoituspuolessa mukana — muodostavat aika pitkäkestoisen uhan Euroopalle Venäjän toimesta, mutta heidän liittolaistensa tuella. Se on vahva porukka, joka on valmis kuluttamaan aika paljon resursseja ja korkeata teknologiaa niin Ukrainan sodassa kuin sitten uhkaamaan pahimmassa tapauksessa myös liittokunnan jäsenmaita. Venäjä käyttää puolustukseen ja sotilasmenoihin tällä hetkellä 455 miljardia euroa, jos se muutetaan ostovoima korjattuna eurooppalaiseen hintaan, ja on tehnyt tätä koko kylmän sodan ajan ja varustautunut, käyttänyt resursseja. Mittasuhdekysymykset pitää puolustuksessa aina ensin ymmärtää, kun puhutaan, mikä on Suomen puolustuskyky. Meillä on kansakuntamme kokoon nähden hyvä puolustuskyky, mutta liittokunnassa on ihan hyvä olla. Mitä tulee tähän yhtenäisyyteen ja päättäväisyyteen, niin kiitän siitä viimeisen puolen vuoden aikana tehdystä yhteistyöstä täällä julkisella foorumilla — erityisesti myös tuolla salaisissa turvatiloissa — puolustusvaliokuntaa, ulkoasiainvaliokuntaa, ryhmäjohtoja, puoluejohtoja, joille ollaan käyty läpi kaikki salaiset uhkaperusteet, turvaluokitetut tilannekuvat, tästä lähialueen turvallisuustilannekehityksestä mutta myös perusteet sille, mitä tässä pitää tehdä kansallisin voimavaroin, mutta yhteistyössä Naton ja EU:n kanssa. Tästä vallitsee erittäin laaja, hyvä, syvä yhteisymmärrys. Budjetin koko on lähes 90 miljardia kokonaisuudessaan, ja siitä kuusi miljardia puolustukseen tällä hetkellä. Mittasuhteet tässäkin on hyvä muistaa: sote 26—27 miljardia. Puolustus ei ole syypää kaikkiin ongelmiin. Näin ei kukaan täällä sanonutkaan, mutta kun katsotaan monien Euroopan maiden keskusteluja, että pitäisikö ennemmin pelastaa hyvinvointiyhteiskunta kuin panostaa puolustukseen — täällä kuului vain yksi ääni tähän suuntaan — niin siltikään tämä summa ei ole semmoinen, mikä romuttaa jonkun. Väitän, että tämä summa ei tule myöskään olemaan isossa kuvassa mikään romuttaja, vaikka sitä nostetaan tulevaisuudessa. Vaikka meillä on kokonaisbudjetti 90 miljardia tai 100 miljardia... Julkisen talouden kaikki menothan ovat tällä hetkellä joku 150 miljardia, kun katsotaan sote-alueet, kunnat, valtio, eläkejärjestelmä, ja jos siihen me mitoitetaan tämä 11—12 miljardia puolustuksen menoja sitten siinä 3,5:n tasossa, niin se ei romuta hyvinvointiyhteiskuntaa. Ei. Se on poliittinen, ideologinen väite, jos näin väittää, mutta se ei romuta. Miten näitä menoeriä järjestellään? Parlamentaarinen ryhmä ei siihen ota kantaa. Siitä käydään varmasti keskustelua, mutta jokainen hallitus katsoo, nostetaanko tällä vaalikaudella veroja, säästetäänkö, muutellaanko painopistettä, miten hoidetaan aina se tietty puolustuksen rahoitus kullakin vaalikaudella. Marinin hallitus päätti, että F-kolmevitoset hankitaan, ja Orpon hallitus joutui miettimään, että mitenkäs tällä vaalikaudella ne rahoitetaan. Me tehtiin säästöjä, me tehtiin meidän puolueiden näköistä talouspolitiikkaa, mutta me hoidettiin se lupaus, mikä yhdessä sovittiin puolueiden kanssa, ja näin pitää hoitaa nämä puolustusmenot jatkossakin. Ei tehdä tästä tilanteesta sellaista, että meidän pitäisi nyt ruveta draftaamaan, että kuka leikkaa tai kuka nostaa. Se on siis ihan mahdoton case. Dronet: Huomenna puolustuskomissaarin kanssa meillä on itäisen sivustan maiden drone-kokous, Ukraina mukana. Tätä tehdään vahvoilla kansallisilla investoinneilla, yritysyhteistyöllä, tutkimuslaitosyhteistyöllä, tiiviillä Ukraina-yhteistyöllä. Meillä on ollut käynnissä jo pitkään investointihankkeet, ja näistä me avataan turvatiloissa enemmän. Me ei haluta myöskään julkisesti paljastaa, mitä tekniikkaa lännellä on tai mitä kehitetään ja kenen kanssa. Teknologiakehityksen ketteryys: Siitä on käynnissä uudistustyö. Olen sen vuosi sitten käynnistänyt puolustushallinnossa, ja se tähtää siihen, että me saadaan yhä nopeammin kotimaasta ja maailmalta korkean teknologian toimintamalleja siviiliteknologiasta ja tutkimuslaitoskentästä hyödynnettyä puolustushallinnon referenssikohteiksi ja niistä mielellään myös sitten menestysyrityksiä. Iceye on yksi tällainen esimerkki. Ostimme juuri Iceyen satelliitteja, ja teimme erittäin vahvaa vienninedistämistä heidän osalta globaalisti: juuri Aasian vienninedistysreissulla onnistuimme saamaan Iceyelle muutaman isommankin kaupan kiinni. Hybriditapaukset: Tässä kannattaa pitää pää kylmänä. Se on ihan selvä, että Venäjä tulee tekemään yhdessä heidän liittolaistensa kanssa erilaista vaikuttamista. Meidän pitää vain pää kylmänä suojata kaikkia elementtejä. Rajaturvallisuuslaki, venäläisten kiinteistökaupan täyskieltolaki, kaikki nämä on tehtävä. Ne olisivat olleet tehtävissä jo aiempina vuosina, merkit ovat olleet aivan selvät, mutta nyt oli viimeinen hetki, että ne tehdään. Tarvitaanko kiinteistökauppalakiin vielä jatkoerä: tarvitaan, sen takia minä olen käynnistänyt sen jo. Asunto-osakeyhtiösääntelyyn ja muihin tehdään vielä täsmennyksiä. Mutta jos jäisi jokaista millimetriä odottamaan, niin ei saisi mitään aikaiseksi tällä vaalikaudella. Siksi tehtiin nyt tämä täyskieltolaki, että saadaan tämä isoin kiinteistömassan kasvu kiinni, ja sen jälkeen vielä tehdään näitä täsmäpaikkauksia. Kotimainen puolustusteollisuus: Minä olen järjestänyt nyt pyöreän pöydän tilaisuuksia ympäri Suomea. Meillä on vahvassa kasvussa meidän yritykset, ja nyt meidän iso hanke on, että yritetään saada näitä pk-yrityksiä ja ihan mikroyrityksiä mukaan kiinni joko Ukrainan tukipaketteihin, kotimaan isoihin hankintoihin — joita me tällä hetkellä ohjataan kotimaahan, 1,5—2 miljardia taitavat olla viime vuoden kotimaan ohjatut hankinnat — ja myös viennin edistämiseen Nato-markkinoille. Näihin me yritetään saada pienempiä yrityksiä. Varusmieskoulutus, diabeetikot: asia etenee, siitä on tehty perusteellista työtä. Military mobility: Siinä meillä on kriittisen tärkeitä kohtia ja liian vähän resursseja tällä hetkellä. Tästä avaan valiokunnassa tarkemmin. Ne ovat hyvin vakavia puutteita, joita siellä on. Nordefco: Äärimmäisen tärkeä teollisuusyhteistyö, joukkojen operatiivista suorituskykyä, ilmavoimayhteistyö, 250 modernia hävittäjää Pohjolassa. Erittäin tiivis yhteistyö: muun muassa Nordefco-puolustusministerit kokoontuvat kohta tämän kokouksen jälkeen etäyhteydellä käsittelemään tiettyjä ajankohtaisia asioita. Laivue 2020: vuonna 27 ensimmäinen tulee käyttöön. Ensimmäinen F-35:n rollout-tapahtuma on joulukuussa Texasissa. Olen menossa sinne edustamaan Suomea. Henkilöstö, varusmiehet, reserviläiset: Kaikkiin panostetaan yhä enemmän resursseja tai joustavampaa lainsäädäntöä. Varusmiesten päivärahakysymystä on pystytty parantamaan pieniä askelia, mutta edelleen pidän epäkohtana, että esimerkiksi vankien päivärahat saattavat olla korkeampia useilta osin kuin vaikka meidän varusmiehillä ja varusnaisilla. Liikunnan määrän lisääminen kutsunnoissa: Sitä viedään tällä hetkellä eteenpäin. Me ollaan siihen määrärahat löydetty, mutta erityisen suuri huoli on nuorten henkisen kestokyvyn omaamisessa — kuten kaikkialla muuallakin, mutta tämä näkyy nyt todella paljon keskeytyksissä. On pyritty lisäämään palveluja myös sillä puolella. Jalkaväkimiinat otetaan käyttöön mahdollisimman nopeasti — huom. koulutuksessa ja varautumisessa, ei maastossa. Ydinasepolitiikka: Venäjä on valmis ottamaan erilaisia riskejä, ja kuten olen kuvannut tuolla turvatiloissa puolustusvaliokunnalle ja ulkoasiainvaliokunnalle, ydinasepolitiikka on keskeinen osa Suomen turvallisuutta. Venäjän peli on sellaista, että se on valmis ottamaan riskejä, jotka eivät ole välttämättä perinteisen asevoiman käytössä riittävän arvioinnin piirissä, jos näin sanoisin. Uudenkaupungin Valmetin osuus vielä vain lyhyesti: Yritysvetoisesti pitää löytyä. Me koetetaan ohjata kotimaahan isoja hankintoja, jotta syntyy yrityksille sitä kotimaan tilauskantaa ja vetoapua, mutta emme lähde itse yrittäjiksi tässä asiassa. Kertausharjoitusten määrä on tällä hetkellä korkealla tasolla. Tulevaisuudessa näkisin niitä enemmänkin, jos vain saamme hankittua toimintamenomäärärahoja lisää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2025-09-25T17:53:24,2025-09-25T18:03:04,Hyväksytty,1.1 2025_85_245,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten siirrymme toiseen pääluokkaan. Siellä on ympäristöministeriön pääluokka, ja sitä meille tulee esittelemään ministeri Multala, viisi minuuttia, ja sen jälkeen sitten käytämme tunnin debattiin. Olkaapa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_246,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen päätavoitteena ilmastopolitiikassa on tehdä Suomesta puhtaan energian suurvalta. Hallituksen systemaattinen työ tavoitteen eteen jatkuu vahvana ja myös tuottaa tulosta. Suomen tulevan talouskasvun yksi kivijaloista on puhdas ja edullinen energiantarjontamme. Tässä meillä on selvä kilpailuetu verrokkimaihin nähden. Suomen sähköntuotanto on jo 95-prosenttisesti hiilidioksidineutraalia. Sähkömme hinta on kansallisella tasolla jopa Euroopan edullisinta. Myös vuositasolla olemme Ruotsin ja Norjan jälkeen halvimpia alueita, heti kolmantena. Ei siis ihme, että Suomeen suunnitellaan tällä hetkellä puhtaan siirtymän investointeja yli 300 miljardin euron edestä. Hallitus tekee kaikkensa sen eteen, että näistä suunnitelmista mahdollisimman monet myös etenisivät valmiiseen maaliin asti. Vuonna 2025 odotetaan saatavan valmiiksi yli kymmenen miljardin euron hankkeet. Vuonna 2026 vauhti toivottavasti kiihtyy. Tämän ansiosta meillä on erinomaiset mahdollisuudet vahvistaa globaalia kädenjälkeämme ja saada vihreää kasvua. Uskon, että me kaikki voimme tästä toivottavasti toteutuvasta ja ainakin siintävästä tulevaisuudesta yhdessä iloita. Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarviossa ympäristöministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 494 miljoonaa euroa, joka on 239 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Lisäyksestä suurin osa, noin 235 miljoonaa euroa, aiheutuu Valtion asuntorahaston toimintojen siirtämisestä hallinnonalan talousarvioon. Muut lisäykset kohdistuvat muun muassa tutkimushankkeiden rahoitukseen ja palkkaratkaisun vaikutuksiin. Tuottavuusohjelman toimenpiteitä ja muita toimintamenosäästöjä on kohdistettu hallinnonalalle yhteensä 8,1 miljoonaa euroa. Hallinnonalan tuloihin tuloutetaan Valtion asuntorahaston jäljellä oleva kassa, noin 2,3 miljardia euroa, sekä rahaston vuosittainen tulovirta. Hallitus jatkaa toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi. Vaikeasta julkisen talouden heikosta tilasta huolimatta hallitus ei kohdista leikkauksia tärkeään luonnonsuojelutyöhön, vaan volyymi jatkuu kutakuinkin nykyisellä tasolla. Metso- ja Helmi-ohjelmien toteutusta jatketaan myös ensi vuonna. Metson toteuttamiseen on varattu 19,5 miljoonaa euroa ja Helmin toteuttamiseen 24 miljoonaa euroa. Haluamme parantaa myös luontopolitiikan tietopohjaa. Suomen ympäristökeskukselle ehdotetaan lisämäärärahoja luontotyyppi- ja ekosysteemitietojen uusien kustannustehokkaiden menetelmien kehittämiseen ja ennallistamisen tutkimiseen. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteillä vähennetään vesi- ja meriympäristön tilaan kohdistuvia paineita, kuten ravinnekuormitusta ja haitallisten aineiden päästöjä ja valumia, merten osalta myös roskaantumista ja vedenalaista melua. Toimilla edistetään myös pohjavesien suojelua ja vesi- ja meriluonnon monimuotoisuutta. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteisiin ehdotetaan noin 12 miljoonaa euroa. Ympäristölupien ja ympäristöllisten arviointien käsittelyä tehostetaan. Tavoitteena on, että investointihankkeiden ympäristöä koskevat lupa- ja arviointimenettelyt etenevät sujuvasti ympäristönsuojelun korkeasta tasosta tinkimättä. Tämä on samaan aikaan myös kasvutoimi, jotta näitä puhtaan siirtymän investointeja saadaan sujuvasti edistettyä. Arvoisa puhemies! Hallitus tukee pitkittyneestä matalasuhdanteesta kärsivää rakennusalaa valtion tukeman asuntopolitiikan työkaluilla. Korkotukivaltuuksia valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon ehdotetaan 1 000 135 000 euroa — anteeksi, 1 135 000 000 euroa. — Pahoittelen hieman takeltelusta, olen tullut tänään suoraan New Yorkista ja hieman on jetlagia, täytyy myöntää. — Takauslainavaltuuksia ehdotetaan 300 miljoonaa euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksia 100 miljoonaa euroa. Erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista tuetaan korkotukilainoituksen lisäksi 15 miljoonan euron investointiavustuksilla. Avustukset kohdennetaan erityisesti pitkäaikaisasunnottomien ja vammaisten asumisen tukemiseen. Korjausavustuksiin ehdotetaan noin seitsemän miljoonaa euroa, mikä suunnataan pääosin hissien jälkiasennusten sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausten tukemiseen. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen tähtäävään ohjelmaan ehdotetaan viisi miljoonaa euroa. Asumisneuvontaan ehdotetaan kaksi miljoonaa euroa, ja InvestEU-ohjelman kansalliseen rahoitusosuuteen ehdotetaan 19,9 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Hallitus viimeistelee pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaista uutta energia- ja ilmastostrategiaa, jonka keskeisenä osana on teollisuuden puhtaan siirtymän ja investointien edistäminen. Hallitus vaikuttaa ilmastoon tehokkailla päästövähennystoimilla, hiilinieluja kasvattamalla ja suomalaisilla puhtaan talouden ratkaisuilla. Uuden energia- ja ilmastostrategian ja kehittyvän teknologian avulla on mahdollista saada aikaan investointeja, joiden myötä päästövelkaa lyhennetään 2030-luvulla ja osaltaan myös edistetään teollisuuden kilpailukykyä kasvavilla markkinoilla ja luodaan myös taloudellisen kasvun pohjaa. Suomen energia- ja ilmastostrategia kattaa yhteiskunnan kaikki kasvihuonekaasupäästöt ja nielujen aikaansaamat poistumat. Strategia muodostaa kokonaisvaltaisen toimintaohjelman, jolla edetään kohti Suomen energia- ja ilmastopoliittisia tavoitteita. Tavoitteisiin pyritään mahdollisimman kustannustehokkaalla, vaikuttavalla ja kestävällä tavalla. Päästökauppajärjestelmä ja pitkäjänteinen ennustettava ilmasto- ja energiapolitiikka ovat strategian keskeisiä ohjauskeinoja. Strategiassa linjattavin toimin parannetaan yritysten mahdollisuuksia tehdä pitkäjänteisesti investointeja edistyneeseen puhtaaseen teknologiaan. Jotta Suomeen uskalletaan investoida meidän kaipaamiamme puhtaita investointeja, on meidän oltava ennakoitava ja vakaa toimintaympäristö. Investointeja myös tuetaan muun muassa energiatuin, energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuin sekä uusiutuvan energian tuotantotuin. Nämä ovat monin osin jatkumoa aiemmalle politiikalle. EU:n elpymisvälineen kautta rahoitetaan investointeja vähähiilisen vedyn ja hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen 55 miljoonan euron edestä. Vuonna 2026 Suomen osuus huutokaupattavista päästöoikeuksista on arviolta noin 6,3 miljoonaa päästöoikeutta. Päästöoikeuden keskihinnaksi vuonna 2026 on arvioitu 80 euroa ja huutokauppatulojen kertymäksi siten 503 miljoonaa euroa. Huutokauppatulojen tuloennusteeseen liittyy kuitenkin epävarmuutta johtuen Euroopassa vallitsevaan talouteen, energian saatavuuteen ja hinnan kehitykseen liittyvistä epävarmuuksista. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-09-25T18:03:16,2025-09-25T18:10:36,Hyväksytty,1.1 2025_85_247,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Nyt ne edustajat, jotka haluavat käydä debattia tästä aiheesta, voivat nousta seisomaan ja painaa V-painiketta. Tehdään niin, että tuossa hieman yli puolelta ministeri saa välillä vastata, ja sitten jatketaan vielä debattia. — Nyt aloitetaan debatti, ja sen aloittaa valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Pitko, ja sen jälkeen varapuheenjohtaja Perholehto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_248,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tervetuloa ministerille takaisin Suomeen. Hyvä, että olette ollut viemässä ilmastoviestiä maailmalla. — Mutta täällä kotimaassa meidän toimettomuus ilmastopolitiikassa uhkaa tulla kalliiksi. Ihan konkreettisesti se voi tarkoittaa muun muassa EU:n RRF-rahojen palautusta tai hiilikrediittien ostamista muilta EU-mailta. Kalliiksi tulee varsinkin se, jos ilmastotoimia jätetään tekemättä ja niitä joudutaan tekemään paljon kerrallaan myöhemmin kiireellä, puhumattakaan niistä riskeistä, jos me riskeeraamme vihreän siirtymän hankkeiden toteutumisen takertumalla fossiilisiin polttoaineisiin. No, te olette, hallitus, usein sanoneet, että olette sitoutuneet näihin Suomen ilmastotavoitteisiin. Se on tietenkin hyvä asia, mutta laskelmat eivät eivät täsmää, vaan näyttää siltä, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2050, jos nykyiset toimet jatkuvat. Maankäyttösektorilla on paljon tekemätöntä työtä. Kuulimme ympäristövaliokunnan ilmastovuosikertomuksen julkisessa kuulemisessa, että ministeriöillä on valmius alkaa valmistelemaan asioita. Esimerkiksi maankäytön muutosmaksu on jo pitkälti valmisteltu, odottaa vain ministerien toimeksiantoa ottaa se käyttöön. Aiotteko te tuoda meille näitä esityksiä tänä syksynä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-09-25T18:10:58,2025-09-25T18:12:23,Hyväksytty,1.1 2025_85_249,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Perholehto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_250,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille puheenvuorosta. — En voi olla nostamatta esiin rakennusalan tilannetta. Se on yksi keskeinen syy myös siihen, että Suomen talous pysyy aika matalalla. Tähän peilaten on valitettavaa, että hallitus on jättänyt käyttämättä monia sellaisia keinoja, joilla alan tilannetta voisi auttaa. Konkreettisimmillaan se näkyy nyt ehkä siinä, että kolmatta vuotta putkeen leikataan erityisesti tätä erityisryhmien investointiavustusta, siis opiskelijoiden, ikäihmisten, vammaisten ja muiden ryhmien asuntohankkeisiin tarkoitettua rahoitusta. Se on ollut teidän hallituksenne aloittaessa 120 miljoonan euron luokkaa ja nyt tippuu 15 miljoonaan. En tiedä, oletteko kaikki tietoisia, mitä se tarkoittaa, mutta se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yhtäkään — siis yhtäkään — ikäihmisten yhteisöllisen asumisen hanketta ei ole varaa sillä avustaa. Kysyisin ministeriltä: miksi hallitus ei edelleenkään aio käyttää kaikkia keinojaan vauhdittaakseen kohtuuhintaista asuntotuotantoa ja auttaakseen rakennusalaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-09-25T18:12:23,2025-09-25T18:13:36,Hyväksytty,1.1 2025_85_251,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Asell., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_252,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kysyn asunnottomuuden kasvusta. Pitkästä aikaa Suomessa on nähty käänne huonompaan suuntaan: asunnottomuus on kääntynyt nousuun. Tämä kehitys johtuu yhtä aikaa hallituksen sosiaaliturvaleikkauksista ja siitä, että edullisia vuokra-asuntoja ei ole riittävästi tarjolla kasvukeskuksissa. Asunnottomuuden vähentäminen oli pitkään suomalaisen sosiaalipolitiikan menestystarina, mutta nyt kehityksen suunta on muuttunut. Kysyisinkin hallitukselta: miksi hallitus ei ole tehnyt mitään estääkseen asunnottomuuden kasvun, ja miten se aikoo korjata tämän huonoon suuntaan kääntyneen kehityksen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Marko Asell,970,2025-09-25T18:13:37,2025-09-25T18:14:22,Hyväksytty,1.1 2025_85_253,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kosonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_254,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on satsannut paljon Saaristomeren hotspot-alueen tilan parantamiseen. Se on tietenkin tärkeä asia. Itämeren asia on meidän kaikkien yhteinen asia. Olisin kysynyt nyt tästä ensi vuoden budjetista. Ahti-hankeohjelma jatkuu — vesien- ja merentilan parantamiseen tarkoitettu ohjelma, jossa vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimeenpanoa edistetään, esimerkiksi ravinteiden kierrätystä ja Saaristomeren tilan parantamista. Onko tässä mahdollisuutta kohdentaa rahoitusta myös sisävesille? Eli tarkoitan nyt esimerkiksi meidän isoja järvialueita ja myös pieniä sisävesiä. Kuten me esimerkiksi ennallistamisasetuksen kuulemisista tiedämme, pienet sisävedet ovat kaikkein haasteellisimmassa kunnossa Suomessa. Onko tässä rahaa nyt sinnekin, jotta myös isoista sisävesialueista voitaisiin huolehtia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-09-25T18:14:22,2025-09-25T18:15:38,Hyväksytty,1.1 2025_85_255,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_256,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan ensi vuonnakin hallitus jatkaa tällä tuhoisalla asuntopoliittisella linjallaan. Tämä linja on puhtaasti ideologinen, ja sillä halutaan romuttaa valtion rooli kohtuuhintaisen asumisen edistäjänä. Jos katsotaan tätä niin kutsuttua kompensaatiota korkotukivaltuuksiin ensi vuodelle, niin se edelleen tarkoittaa todella isoa pudotusta kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon osoitettuihin määrärahoihin. Vuonna 27 nämä valtuudet tulevat olemaan enää alle 30 prosenttia tämän vuoden tasosta. Tämä taas tarkoittaa noin 2 000:ta uutta asuntoa, kun nyt tämä taso on ollut noin 8 000—10 000 vuodessa. Eli tässä on kyse valtion tukeman kohtuuhintaisen asumisen alasajosta. Samaan aikaan asunnottomuus on kääntynyt kasvuun, häädöt lisääntyvät, maksuhäiriöt lisääntyvät, ja tällä vain pahennetaan näitä ongelmia. Kysyn, ministeri: onko 2 000 asuntoa määrä, jolla kohtuuhintainen asuminen voidaan turvata?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-09-25T18:15:38,2025-09-25T18:16:50,Hyväksytty,1.1 2025_85_257,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Aalto-Setälä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_258,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Pauli,Aalto-Setälä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille, ja tervetuloa Suomeen takaisin. Kiitos hyvästä ilmastotyöstä, myös siitä sopimuksesta, valtamerisopimuksesta, mikä on hiljattain ratifioitu, missä Suomi oli mukana — merten pelastamisen kannalta erittäin merkittävä sopimus. Tänään ei niinkään kysellä luonnonsuojelusta sen tähden, että tämähän näyttää aika hyvältä, kun tätä keltaista kirjaa katsoo. Täällä on ympäristön- ja luonnonsuojelu huomioitu hyvin, eikä sieltä leikata mitään. Se on merkittävää ja tärkeätä, koska tämä kokonaisuus on, huolimatta taloustilanteesta, tärkeää pitää kunnossa. Myöskin tässä Helmi-ohjelmassa on tärkeää, että Saaristomeri pysyy siellä painopistealueena, koska se on kaikkein kurjimmassa tilassa oleva merialue. Toki olen samaa mieltä, että myöskin sisävedet pitää saada kuntoon. Se on erittäin merkittävää ja tärkeätä. Nostaisin kysymykseksi kuitenkin myös tämän luontoarvomarkkinan, siis ajatuksen siitä, että mehän emme koskaan saa niin paljon valtiolle rahaa minkään hallituksen aikana emmekä millään tulomallilla, että me pystyisimme rahoittamaan kaiken sen luonnonsuojelun ja tarpeellisen suojelualueen ostamisen, mitä tarvitaan vaikka ekologisen kompensaation mallin pohjaksi. Miten tämä luontoarvomarkkina kehittyy, miltä se näyttää?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Pauli Aalto-Setälä,1504,2025-09-25T18:16:50,2025-09-25T18:18:18,Hyväksytty,1.1 2025_85_259,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_260,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ympäristöministeriön määrärahat nousevat merkittävästi: 239 miljoonaa enemmän kuin edellisvuonna. Tämä on erinomainen asia. Luonto on lainaa lapsiltamme. Se on koti eikä vierailupaikka. Virtavesien vapautus on hallitusohjelman keskiössä, ja hallitus onkin tehnyt hyvää työtä asian tiimoilta. Meillä on Lapissa kaksi isoa, vapaata lohijokea. Molemmat ovat melkoisissa vaikeuksissa, ja sitten meillä on vielä Kemijoki, ei vapaa joki, jossa on 21 voimalaitosta, ja pumppuvoimalahankkeita ainakin kolme kappaletta tuonne Kemijärvelle suunnitteilla. Arvoisa ministeri, miten näette tulevaisuudessa: voisimmeko saada paikallisen hyväksyttävyyden lisääntymään hankkeille, mikäli saisimme yhtiöt ja nämä uudet, esimerkiksi pumppuvoimalahankkeet myös osallistumaan esimerkiksi kalaportaiden rakentamiseen? Ja miten näette, valtio on suurin osakkeiden omistaja myös Kemijoki Oy:ssä, että voisiko valtio ottaa johtavan roolin yhteisissä hankkeissa, joissa useampi yhtiö osallistuisi esimerkiksi näiden kalaportaiden rakentamiseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-09-25T18:18:18,2025-09-25T18:19:37,Hyväksytty,1.1 2025_85_261,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kvarnström., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_262,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Kuten kaikki tiedämme, tilanne Suomessa on tällä hetkellä hyvin vaativa ja budjettityö on sen takia tietenkin haastavaa, mutta siitä huolimatta meidän tulisi tässä pääluokassa pystyä parempaan sekä ilmasto- että asuntopolitiikassa. Erityisesti rakennusalan taantuma on tosiaan painanut alas Suomen taloutta. Olen vahvistunut käsityksessäni, että olisi ollut viisasta tukea rakennusalaa jo aiemmin tällä vaalikaudella, ja silloin taloudellinen tilanne olisi todennäköisesti nyt helpompi. Se, mikä maksaa lyhyellä aikavälillä, voi hyödyttää taloutta jo keskipitkällä aikavälillä. No nyt tilanne on mikä on, ja sehän on vähintään vakava, mutta meidän tulisi myötävaikuttaa siihen, että rakentaminen nyt vihdoin elpyy mahdollisimman nopeasti ja luo kasvua, mutta nyt esitetyt keinot eivät riitä, ja osa niistä vie jopa väärään suuntaan. Yksi esimerkki tästä on erityisryhmien investointiavustus. Vain muutamia vuosia sitten tämä avustus oli yli sata miljoonaa euroa, mutta ensi vuodelle on esitetty vain 15 miljoonaa euroa. Käytännössä hallitus siis romahduttaa tukensa opiskelijoiden ja ikäihmisten kotien rakentamiseen. Asuntopolitiikassa tärkeintä on pitkäjänteisyys ja vastasyklisyys, mutta nyt suunta on valitettavasti toisenlainen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Johan Kvarnström,1398,2025-09-25T18:19:37,2025-09-25T18:20:58,Hyväksytty,1.1 2025_85_263,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_264,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tästä hallinnonalan rahoituksesta sen verran, että on syytä muistaa, millä lukemilla aloitettiin, ja että lähes 40 prosenttia on tultu alas. Sillä on suuri merkitys vapaaehtoisiin toimenpiteisiin asumiseen, rakentamiseen ja korjaamiseen. Mutta menen vähän arkisempaan aiheeseen: Ympäristövaliokunta antoi kevätistuntokaudella lausunnon luonnonlaidunten hoidon haasteista ja luonnon monimuotoisuudesta. Osoitimme sen lausunnon ympäristöministeriölle ja maa- ja metsätalousministeriölle. Valiokunnan näkemyksen mukaan kumpikaan ministeriö ei ole toimivaltainen ratkaisemaan toisen ministeriön toimialaan kuuluvaa rahoituksen käyttöä koskevia kysymyksiä eikä kumpikaan ministeriö voi yksin toteuttaa luonnonlaitumien hoidon tavoitteita. Tarvitaan yhteistyötä. Lausunnossamme todetaan, että ensimmäinen askel ongelman ratkaisemiseen on se, että toimivaltaiset ministeriöt keskittyvät muodostamaan yhteisen tavoitteen EU:n tulevalle ohjelmakaudelle. Arvoisa puhemies! Kysymys ministerille: mihin toimenpiteisiin olette ryhtyneet ympäristövaliokunnan teille osoittaman lausunnon pohjalta, ja onko ministeriöiden välisessä yhteistyössä nähtävissä edistymistä? Esimerkiksi valkoposkihanhien kohdalla se näyttää varsin heikolta, suorastaan onnettomalta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-09-25T18:20:58,2025-09-25T18:22:08,Hyväksytty,1.1 2025_85_265,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Ingo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_266,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Christoffer,Ingo,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Värderade fru talman! Områdesanvändningslagen är en omfattande reform som påverkar nästan all markanvändning i Finland. En viktig del av lagstiftningen gäller vindkraft. Enligt det första förslaget som var på remiss skulle det ha stoppats i största delen av landet på grund av avståndskriterier. Visst är det bra med avståndskriterier, men de borde definieras lokalt.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,sv,Christoffer Ingo,911821,2025-09-25T18:22:08,2025-09-25T18:22:36,Tarkistettu,1.1 2025_85_267,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valitettavasti on ollut kyllä suuri virhe se, että hallitus ei reagoinut käytännössä juuri lainkaan tähän rakennusalan pahaan ahdinkoon, ja seurauksena siitä nyt on sitten paljon työttömyyttä, ja myös jarrua kasvulle on tästä seurannut. Olen, puhemies, myös huolissani siitä, että samaan aikaan, kun tähän suhdanteeseen ei oikein tartuttu, on koko perinteinen asuntopolitiikka käytännössä nyt ajettu alas. Sitä ollaan ajamassa alas. Olen sanonut usein, että tämä on hevosen kokoinen asia, ja varmasti viiden vuoden päästä tästä asiasta keskustellaan, koska nyt tästä puhutaan yllättävän vähän. Tässä budjetissa koko asuntorahasto ajetaan alas ja siirretään budjettiin. Se tulee tarkoittamaan, että me ennen pitkää käytännössä menetämme välineen puuttua suhdanteisiin sekä menetämme välineen rakentaa ihmisille kohtuuhintaisia koteja ja korjata niitä. Kiinnitän myös huomiota tähän vakavaan asiaan, mikä täällä on tullut useassa puheenvuorossa jo esiin: erityisryhmien investointiavustukseen. Se tarkoittaa, ministeri, että nolla tulee olemaan saldo, mitä tämän avustuksen turvin rakennetaan opiskelija-asuntoja tai ikäihmisten asuntoja. Ja me tiedämme sen, että se on hyvin suuri tarve, mikä näille asunnoille olisi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-09-25T18:23:16,2025-09-25T18:24:32,Hyväksytty,1.1 2025_85_268,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_269,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut ilmastolain mukaisiin tavoitteisiin mukaan lukien hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Ongelma vain on, että hallituksen politiikalla hiilineutraaliutta ei saavuteta vuonna 2035, ei vuonna 2040, ei edes vuonna 2050, vaan joskus 2050-luvulla, siis sen jälkeen, kun koko Euroopan unionin on jo pitänyt olla hiilineutraali, ja sen jälkeen, kun hiilineutraaliuteen ovat sitoutuneet muun muassa Kolumbia, Etelä-Korea ja Yhdistyneet arabiemiraatit. Kyllähän tämä vähän sanattomaksi vetää, mutta jaksan vielä toivoa, että hallitus kykenisi löytämään itsestään halun tuoda riittäviä ilmastotoimia, jotta pääsisimme lähemmäs tätä hiilineutraaliustavoitetta. Lausunnoille on lähetetty kesän aikana energia- ja ilmastostrategia, johon ministeri viittasi, ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma. Voimmeko odottaa, että saamme vahvempia ilmastotoimia, jotta pääsemme lähemmäs tätä ilmastolain mukaista hiilineutraaliustavoitetta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-09-25T18:24:32,2025-09-25T18:25:41,Hyväksytty,1.1 2025_85_270,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kumpula-Natri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_271,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän kysymykseni energiaministeri Multalalle talousvaliokunnan jäsenenä. Sanon kaksi kertaa ”hip hurraa”, kun löysin puheestanne, että hiilinieluja kasvattamalla hoidatte ilmastopolitiikkaa. Se oli hieno lupaus. Toivon näin näkeväni, koska tätä tietoa en saa asiantuntijoilta enkä oikeastaan salin oikealta laidaltakaan suurta kannatusta tälle tai suuressa valiokunnassa Suomen EU-linjalle — joka vielä hallitusvoimin kiristi hallituksen kantoja, että metsille ei saisi tapahtua mitään 14 vuoteen. Sitten myös toinen: Sanoitte hallitusohjelmaa siteeraten, että Suomesta tehdään puhtaan energian suurvalta ja kymmenellä miljardilla valmistuu hankkeita tänä vuonna, ja sitten me saamme tietoa, että ensi vuonna ei tule yhtään tuulimyllyä — nolla. Nyt kun tämä hallitus on kolmatta vuotta toiminnassa, niin niitä tulee nolla. Jotain on pahasti pielessä siinä, kun tavoitellaan 300 miljardin edestä suunnitelmia toteutettavan. Ymmärrän, että hallitus ei investoi, mutta te teette olosuhteet, ja alueidenkäyttölain luonnos, joka on lausuntokierroksella tällä hetkellä, näyttää kamalalta. Se lopettaa tulevatkin tuuli- ja aurinkovoimalat, jos se sellaisenaan päästetään eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Miapetra Kumpula-Natri,807,2025-09-25T18:25:41,2025-09-25T18:27:05,Hyväksytty,1.1 2025_85_272,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_273,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi kaipaa nytten talouskasvua, ja siksi meidän kannattaisi varmistaa, että ne toimialat Suomessa, joilla on potentiaalia kasvaa, voisivat myös kasvaa. Yksi tällainen on matkailu. Meidän matkailutase on 1,9 miljardia negatiivinen. Suomalaiset vievät sen verran enemmän maailmalle rahaa kuin mitä ulkomaalaiset tuovat tänne Suomeen matkustaessaan. Nyt meillä Lapissa on aivan loistava matkailukausi taas tulossa. Ennustetaan suurta kasvua, mutta meillä on monia haasteita tämän suhteen, ja niitä haasteita voitaisiin ratkaista valtakunnan tasolla. Yksi on sellainen, että meiltä puuttuvat asialliset ja reilut pelisäännöt vaikkapa lyhytvuokraukseen, sellaiset pelisäännöt, jotka rauhoittaisivat tilannetta. Nyt lainsäädännön tulkinta on epäselvä, ja me tarvitsisimme sentyyppistä lainsäädäntöä esimerkiksi, jota on ollut lausunnolla. En lähde yksityiskohtiin, mutta olennaista on, että tulisi pelisäännöt, joissa varmistetaan, että ihmisillä on asuntoja, kausityöntekijöillä on asuntoja ja matkailu voi kestävällä tavalla kasvaa. Nyt tiedän, että asia on hankala. Voisiko tässä välitilassa tulla ministeriöltä kunnille jonkunlainen ohjauskirje, jossa pantaisiin vähän holdiin, ettei lähdettäisi tämmöiselle sakkomaksulinjalle tässä tilanteessa, vaan odotettaisiin nyt sitä reilua lainsäädäntöä ja saataisiin tilanne rauhoitettua ja matkailun kasvu turvattua?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-09-25T18:27:05,2025-09-25T18:28:37,Hyväksytty,1.1 2025_85_274,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_275,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tuore eri viranomaisten tekemä selvitys osoittaa, että Suomen luonnon köyhtyminen jatkuu. Tavallisimmat linnut vähenevät, lohikaloilla menee huonosti, ja luontotyypeistä on kohentunut vain kaksi. Lintujen kantojen vähenemiseen vaikuttavat erityisesti intensiivinen metsätalous, muutokset maataloudessa, metsästys sekä vieraspetojen aiheuttama saalistus. Suuri osa uhanalaisista lajeista elää vanhoissa metsissä. Suorimmin hallitus voi vaikuttaa valtion metsiin. Olenkin huolissani hallituksen päätöksestä nostaa Metsähallituksen tuloutustavoitetta. Jo nyt tilanne on se, että Metsähallitus hakkaa myös arvokkaita vanhoja metsiä. Kysynkin ministeriltä: Miten aiotte kääntää luonnon köyhtymiskehityksen, kun olette kuitenkin tämän kauden aikana leikanneet mittavasti luonnonsuojelun rahoitusta? Ja aiotteko varmistaa, että kaikki valtion vielä jäljellä olevat arvokkaat metsät saadaan suojelun piiriin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-09-25T18:28:37,2025-09-25T18:29:41,Hyväksytty,1.1 2025_85_276,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_277,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan puhua nyt asunnottomuuden vähentämisestä tässä maassa. Oppositio haluaa usein leimata puheissaan hallituksen riistäväksi, mutta todellisuus on täysin päinvastainen. Asunnottomuus on yksi keskeisiä haasteita tämän päivän Suomessa, ja on tärkeää jokaisen arjen turvallisuuden vuoksi myös pyrkiä siitä eroon. Pitkäaikaisasunnottomuuden torjuntaa on jo lisätty. Siihen on lisätty rahoitusta, jotta jokaisella suomalaisella olisi mahdollisuus turvallisempaan arkeen. On ihmisoikeus, että ihmisillä on koti tai edes katto pään päällä. Meidän kaikkien on syytä muistaa, että olemme kaikki kuin veitsenterällä: vain pieni horjahdus, ja paluuta ei ole. Tuettua asuntotuotantoa kohdennetaan erityisesti heille, jotka eivät saa asuntoa markkinoilta, kuten vammaisille, opiskelijoille ja asunnottomille. Hallituksen tärkein tehtävä on taata turvallinen arki myös heikoimmassa asemassa oleville suomalaisille. Juuri sitä tämä budjetti tekee: pitää huolen heikoimmista. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-25T18:29:41,2025-09-25T18:31:03,Hyväksytty,1.1 2025_85_278,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_279,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri! Vuoden 2026 budjetissa ympäristöministeriön hallinnonalan tärkeimpiä kysymyksiä on puhtaan veden turvaaminen. Puhdas vesi on Suomen suurin luonnonvara ja kansallinen kilpailuetu mutta myös elinehto jokapäiväiselle arjelle ja kansanterveydelle. Siksi on välttämätöntä panostaa vesihuoltoverkostojen kunnossapitoon, pohjavesien suojeluun ja jätevesien asianmukaiseen käsittelyyn. Erityisesti pohjavedet ovat kriittinen varanto, jota on suojeltava tarkoin niin maatalouden, teollisuuden kuin kausiasutuksen kasvavan paineen keskellä. Etelä-Savossa, jossa järviä on enemmän kuin missään muualla maassamme, pohjavesien ja pintavesien puhtaus on suoraan sidoksissa asumiseen, matkailuun ja metsäteollisuuteen. Pohjavesien suojaaminen on turvallisuuskysymys sekä talouden perusta. Siksi sen turvaamisen on oltava keskiössä myös vuoden 2026 valtion budjetissa. Puhdas vesi on maamme kultaa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-09-25T18:31:03,2025-09-25T18:32:15,Hyväksytty,1.1 2025_85_280,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_281,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Rakentaminen näkyy nopeasti työllisyydessä, ja meidän pitäisi pystyä tekemään vastasyklistä politiikkaa nyt tällaisessa taloustilanteessa. Missä on eniten tarvetta? Sitä on näiden erityisryhmien asumisessa, esimerkiksi opiskelija-asumisessa, nyt kun opiskelijoitten asumistukea leikattiin. Sitten ikäihmisten asuminen, yhteisöllinen asuminen, tarvitsisi uutta rakentamista, ja kohtuuhintaista asumista tarvitaan aina. Juuri nyt, tällaisena aikana, yhteiskunnan pitäisi toimia. Valtion asuntorahaston 2,3 miljardin tulouttaminen valtion sisään vie meiltä myös yhden vastasyklisen välineen pois tästä. Tässä mielessä, kun niitä tässä niukassa budjettitilanteessa pitää ruveta uudestaan jakamaan, sitä keinoa ei enää ole. Mikä on se väline tulevaisuudessa, joka pystyy tekemään matalasuhdanteessa selkeästi vastasyklistä politiikkaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-25T18:32:16,2025-09-25T18:33:31,Hyväksytty,1.1 2025_85_282,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Andersson, Otto, ja sen jälkeen olisi sitten ministeri.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_283,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Otto,Andersson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Teollisuuden vihreä siirtymä on Suomen talouden suurin mahdollisuus. Kyse on työpaikoista, verotuloista ja investoinneista, ja lisäksi se on yksi tehokkaimmista tavoista vähentää päästöjä. Vihreän siirtymän onnistumisen edellytys on puhtaan ja edullisen kotimaisen sähkön saatavuus, ja tässä ydinvoimalla on aivan keskeinen rooli. Hallitus linjasi budjettiriihessään, että tavoite on synnyttää Suomeen vähintään yksi perinteisen ydinvoimalaitoksen investointipäätös. Olisin kysynyt, ministeri Multala: miten hallitus konkreettisesti aikoo tätä tervetullutta tavoitetta edistää, ja miten ylipäätänsä näette ydinvoiman roolin tulevaisuudessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Otto Andersson,1189,2025-09-25T18:33:31,2025-09-25T18:34:27,Tarkistettu,1.1 2025_85_284,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos edustajille hyvistä kysymyksistä. — Nyt ensin korjaan tässä yhden keskeisen virhekäsityksen, joka esiintyi tässä keskustelussa useaan kertaan: Se, että Valtion asuntorahasto itsenäisenä yksikkönä lakkautetaan ja sulautetaan valtion budjettiin, ei suinkaan tarkoita sitä, että se välineenä poistuisi meidän käytöstämme. Ne rahat, korkotukilainavaltuudet, ovat edelleen käytössä, ja jokaisen hallituksen budjettipäätöksillä pystytään esittämään se korkotukilainavaltuuksien kulloinenkin taso. Eli tämä edelleenkin pysyy... Valtion asuntorahaston haasteena oli se, että siellä olevat vastuut olivat huomattavasti suuremmat kuin siellä olevat varat, jolloin nyt, kun se siirretään osaksi valtion talousarviota, koko valtiontalous toimii ikään kuin tämän rahaston asuntorahojen takuuna. Eli tällä pystytään varmistamaan se, että tämä mekanismi ja korkotukilainavaltuudet ovat jatkossakin nimenomaan asuntopolitiikan välineenä meillä käytössä. Toinen vaihtoehto olisi ollut pääomittaminen, ja sellaiseen ei tällaisessa taloustilanteessa kyllä olisi ollut varaa. Tämä on mielestäni järkevä toimi. Tämä on ikään kuin tekninen ratkaisu varmistaa se, että meillä jatkossakin on turvattu se, että jos tapahtuu ikäviä — nyt ollaan kuultu kuitenkin, että aina ei myöskään ole täysin riskitöntä tämä Valtion asuntorahastosta rahoitettujen kohteiden tukeminen, ja silloin ne riskit joskus realisoituvat — niin silloin on hyvä, että siellä on vahvempi pohja taustalla kuin vain sen Valtion asuntorahaston varsinainen kassa. Tämä on siis tämän asian tausta. Toinen asia on sitten se, kuinka paljon meillä on näitä korkotukilainavaltuuksia. Siinähän hallitus on nimenomaan tehnyt nyt vastasyklistä politiikkaa. Eli silloin kun rakentamisen suhdanne oli hyvin alhainen — ja nyt se on edelleen pitkittynyt, eli ei vieläkään kunnolla käynnissä — nimenomaisesti kasvatettiin korkotukilainavaltuuksia, erityisesti ensimmäisinä hallituksen vuosina, jolloin en ole vielä tässä tehtävässä toiminut. Tänä vuonnakin korkotukilainavaltuudet ovat hyvink,in korkealla tasolla. Ensi vuodelle ne jonkun verran tippuvat, mutta me teimme juuri nyt budjetissa ratkaisun, että siirsimme niitä hieman vuodelta 27 vuodelle 26, jotta voisimme varmistaa sen, että kun ei vielä vapaarahoitteinen markkina ole kunnolla käynnissä, niin voimme tätä kautta auttaa edelleen kuitenkin rakentamista pysymään yllä myös asuntopuolella. Sen lisäksi — emme ole todellakaan istuneet käsiemme päällä — sen osalta, mikä meillä on vapaarahoitteisen puolella, mikä on kuitenkin tärkeää tässä kokonaistarjonnassa, että tämä vapaarahoitteinen asuntorakentaminen saataisiin käyntiin, olemme pyrkineet auttamaan ihmisiä sitä kautta, että helpotamme asuntorahoituksen ehtoja siten, että mahdollistetaan pidemmät laina-ajat ja toisaalta mahdollistetaan pienempi omavastuuosuus, jolloin ihmisillä olisi pienempi kynnys ottaa asuntolaina ja uskaltaa investoida siihen isoon hankintaan, omaan asuntoon. Tätä työtä olemme siis tehneet, koska kuitenkin on niin, että jotta me voimme varmistua siitä, että asuntoja rakennetaan jatkossakin riittävästi, kyllä meidän on saatava tämä vapaarahoitteinen markkina käyntiin. Ei voi olla niin, että valtio kokonaisuudessaan, pelkästään, vastaa siitä, että asuntoja rakennetaan. Tiedämme myös sen, että näihin korkotukivaltuuksilla tuettuihin asuntoihin liittyy myös tietynlaisia haasteita siinä, miten niitä voidaan kaupungeissa sijoitella niin, että ne eivät johda esimerkiksi vahvistuvaan segregaatioon kaupungeissa. No, sitten vielä asuntopolitiikasta sen verran, että opiskelijoiden osalta todella on ollut aiemmin niin, että avustuksella on ollut merkittävä rooli siinä, että näitä hankkeita on lähtenyt liikkeelle. Näitä avustuksiahan leikattiin jo hallituskauden alussa, mutta nyt tuomme uutena välineenä 100 prosentin korkotukilainavaltuuden, jolla voidaan siis jatkossa käytännössä rakentaa nyt sitten näitä opiskelija-asuntoja samalla tavalla kuin aiemmin ikään kuin avustuksella tuettuna. Eli uskon kyllä, että opiskelija-asuntoja tullaan tässä maassa rakentamaan enemmän nyt tämän muutoksen myötä. Sitten muiden erityisryhmien asumisesta, erityisesti ikääntyvien ihmisten asumisesta: Ajattelin itse niin, että kun me olemme nyt lisänneet myös takauslainoja merkittävästi ensi vuodelle, niin yritän nyt löytää keinoja, joilla tätä takauslainavaltuutta voitaisiin hyödyntää paremmin myös erityisryhmien asumiseen. Se vaatii säädösmuutoksia, ja niiden valmistelu tietysti vie aikaa, mutta pyritään hyödyntämään tämä kasvatettu valtuus nyt siihen, että saadaan myös meidän erityisryhmille riittävästi asumista aikaiseksi. Muuten kyllä tämä hallitus toki panostaa rakentamiseen esimerkiksi erilaisten infrahankkeiden myötä paljon, ja se on totta kai hyvä asia silloin, kun asuntorakentaminen on vähän jäissä. No niin, tässä jäikin sitten aika vähän aikaa vastata näihin muihin kysymyksiin, mutta yritetään muutamaan. Eli nyt pitää huomioida myös se, että näissä meidän ilmastopolitiikan suunnitelmissa esitetään erilaisia skenaarioita. Ne eivät kuitenkaan ole ennusteita. Totta on sekin, että saavuttaaksemme tämän oman hiilineutraalisuustavoitteemme se vaatisi kyllä lisätoimia ja erityisesti maankäyttösektorilla, jonka tilannekuva on muuttunut merkittävästi siitä, kun ilmastolaki säädettiin. Me teemme toimia, mutta lisääkin tarvitaan. Sen lisäksi pyrimme parantamaan tilannekuvaa siellä maankäyttösektorilla panostamalla rahaa siihen, kuinka tarkkaan me pystymme mittaamaan niitä toimia siellä ja toisaalta sitä hiilinielujen tilaa. Uskon, että tämä tuo meidän ilmastopolitiikan vaikuttavuudelle aivan uudenlaista uskottavuutta ja myös sitä vertailukelpoisuutta eri maiden välillä. Sitten vielä toinen, ehkä hieman tämmöinen korjaus myöskin: Puhuin tuossa noista ennusteista, minkä verran ennustetaan — esimerkiksi tämän vuoden osalta kymmenen miljardin investointien syntymistä ja ensi vuodelle toivottavasti kasvua tähän. Kysehän tietenkään ei ole pelkästään energiantuotannon investoinneista. Siinä 300 miljardin kokonaissummassa on paljon muitakin asioita kuin vain energiantuotantoinvestointeja mukana, mutta ne kaikki liittyvät tavalla tai toisella joko sähköä käyttävään teollisuuteen tai sitten tietysti osittain myös tuotantopuoleen. — Arvoisa puhemies, sallitteko, että jatkan vielä hetken? [Puhemies: Juu, kyllä!] — Kiitos. Sitten kysyttiin lyhytvuokrauksesta, ja aivan oikein, edustaja Lohi on tässä oikeassa, olisi tärkeää nyt saada tämä lainsäädäntö eteenpäin, ja siihen pyrimme tietysti nyt mahdollisimman nopeasti. Tämä ajatus ohjauskirjeestä — otan sen harkintaan, josko sillä voitaisiin auttaa nyt tilannetta erityisesti siellä Lapissa, jossa tiedän, että odotetaan matkailun kasvavan. Me tietenkin sitä haluamme kaikin tavoin auttaa. Sitten edustaja Elo kysyi Metsähallituksen tuloutustavoitteiden nostamisesta ja valtioiden vanhojen metsien suojelusta. Kyllä, meillä on kriteerit päätetty, ja nämä tullaan näiden kriteerien mukaisesti suojelemaan. Sen lisäksi nämä kriteeristöt tulevat tietysti vaikuttamaan myös yksityisiin maihin, koska oletettavaa on, että näiltä kriteerit täyttäviltä yksityisiltäkään mailta puita ei haluta hankkia, ja hyvä niin. Sen vuoksi olen itse pyrkinyt siihen, että saisimme tähänkin myös lisää ytyä Metso-rahoituksen muodossa. Vielä en ole sitä onnistunut saamaan, mutta toivon, että voisimme saada myös yksityisiltä mailta näitä maita vahvemmin suojeluun, sillä erityisesti Etelä-Suomessa on todella tärkeää, että saadaan myös yksityisillä mailla näitä arvokkaimpia metsäkohteita suojeltua. Sitten vielä tosiaan tästä Metsähallituksesta: siinä on todellakin se perälauta, eli olemme kirjanneet sen sinne, että se ei saa johtaa hakkuiden kasvamiseen — se oli sen ehtona — vaan perustuu siihen puun hinnan nousuun. Sitten vielä edustaja... Mitäs sanoisin täältä vielä? Asunnottomuudesta kysyttiin. Joo, meillä on erillinen pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelma, johon on rahoitusta jo myönnetty, erityisesti kaupunkien ja hyvinvointialueiden yhteisiin hankkeisiin. Se vaikuttaa toimivan sillä tavoin, että vaikka meillä on taloustilanne todella hankala ja ihmiset ovat vaikeissa tilanteissa, niin pitkäaikaisasunnottomuus edelleenkään ei ole noussut. Asunnottomuus kyllä joillain alueilla on kasvanut ja häätöjen määrä myös. Se kertoo totta kai siitä, että on maksuvaikeuksia, ihmisillä on vaikeuksia, on ehkä työttömyyttä ja niin edelleen. Mutta totta kai toivon myös, että kaupunkien yhtiöissä kiinnitettäisiin huomiota siihen, että häätöjä ei tapahtuisi niin paljon sieltä tuetusta asumisesta. Nythän on nimenomaan niin, että näissä valtion tukemissa asuntotyypeissä häädöt ovat kasvaneet erityisen paljon. Sitten virtavesien vapautuksesta kysyttiin. Tämä ei kyllä varsinaisesti kuulu minun vastuualueelleni, mutta totta kai lupaehdoissa on myös kalatie-ehtoja asetettu, myös esimerkiksi Kemijoki Oy:lle ja näin mahdollisille tulevillekin hankkeille. — Ehkä, arvoisa puhemies, jatkan sitten lopuksi. Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-09-25T18:34:54,2025-09-25T18:43:36,Hyväksytty,1.1 2025_85_285,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Joo, ihan lyhyen saatte sitten. — Nyt on V-painike suljettu, ja kaikki ne, jotka ovat nyt tähän mennessä pyytäneet puheenvuoron, saavat sen kyllä. Täällä on yhdeksän puheenvuoroa, ja sen jälkeen ministeri vielä lyhyesti vastaa. — Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_286,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On helpompaa ja halvempaa estää ongelmia kuin korjata niitä jälkeenpäin, ja tämä pätee myös vesiensuojeluun. Siksi onkin varsin valitettavaa, että tähän mennessä hallitus on vain löysännyt vesiensuojeluun kohdistuvaa lainsäädäntöä, mutta nyt teillä olisi mahdollisuus sitä kiristää. Me tiedämme, että esimerkiksi sulfaatti ja ksantaatit ovat sellaisia aineita, joissa ei ole riittävää rajoitusta olemassa, vaikka taustatyötä tähän on kyllä tehty ja ne olisi mahdollista säätää, ja täällä on ollut kansalaisaloitekin siihen liittyen käsittelyssä. Kysyisinkin ministeriltä: oletteko valmiita viemään tämän kansalaisaloitteen maaliin ja laittamaan rajat näille aineille? Täällä nostettiin esille se, että keltaisessa kirjassa ei luonnonsuojelun osalta ole ongelmia. No, jos luonnonsuojelua mietitään, niin kannattaa katsoa sitä punaista kirjaa, ja me näemme, että siellä on valtavasti ongelmia. Meidän luontomme köyhtyy koko ajan. Kysynkin ministeriltä: näettekö, että hallitus on panostanut riittävästi luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-09-25T18:43:49,2025-09-25T18:45:02,Hyväksytty,1.1 2025_85_287,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_288,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan vielä tähän asuntopolitiikan kokonaisuuteen. Kyllähän siinä on kieltämättä näin käynyt tällä kaudella, että aika myöhäisessä vaiheessahan hallitus on lähtenyt aina reagoimaan siihen, kun alalta entistä huonompia uutisia on kuulunut. Nythän kaikki on oikeastaan sen kortin varassa, että todella vuonna 27 nyt sitten vapaarahoitteinen tuotanto käynnistyy. Siitä on annettava kyllä kiitos, että nämä lainavaltuuksiin liittyvät kysymykset on kuitenkin kohdennettu siten, että ensi vuonna on huomattavasti suurempi valtuus kuin aikaisemmin ajattelitte, ja suurempi tiputus tapahtuu sitten vuonna 27. Mutta sehän, mikä tämän asuntorahaston sulauttamisessa budjettiin kyllä jatkossa tapahtuu, on se, että kun tiedämme, minkälaisia vuosia valtiolla on edessä, niin kyllähän se tulee vaikeuttamaan asuntopolitiikan käyttöä vastasyklisenä toimenpiteenä. Kyllä siinä nyt valitettavasti vain näin käy. Yksi syy, minkä takia niitä pääomia on sieltä lähtenyt, on se, että niillähän on rahoitettu tällä kaudella teitä eikä asuntoja. Sieltähän on rahat otettu ja laitettu asfalttipintaa eri puolille Suomea, kun olisi pitänyt laittaa ne seiniin. Tämähän on kuitenkin tässä joka tapauksessa tapahtunut, minkä takia ne pääomat myös ovat siellä vähentyneet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-09-25T18:45:02,2025-09-25T18:46:28,Hyväksytty,1.1 2025_85_289,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sammallahti., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_290,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Tere,Sammallahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvon puhemies! Tästä rakentamisesta: Muistutan nyt sen verran, että rakentamisen alakulo ja suhdanneluisu alkoivat siis vuoden 2021 syksyllä eli Marinin hallituksen puolimatkan krouvissa, missä Orpon hallitus tällä hetkellä on. Silloin lähti myönnettyjen lupien määrä laskuun, ja seuraavan vuoden keväällä olivat jo aloitetut neliömäärät laskussa, eikä silloinen hallitus tehnyt asialle tuon taivaallista. No nyt te vaaditte täällä vastasyklisyyttä, eli just sitä, mitä tämä hallitus on tehnyt. Niitä ARAn myöntövaltuuksia on siirretty just näille ensimmäisille vuosille, ja nyt kun sitten alkaa rakentaminen pikkuhiljaa elpyä, ne vähenevät. Se on just sitä vastasyklisyyttä. Huomautan, että inflaation, rakennustarvikkeitten hintojen nousun ja korkojen nousun vaikutuksesta yhdistettynä siihen, että rakennusala oli täysin riippuvainen valtion tukirahoista ja lähestulkoon ilmaisesta lainarahasta, tämä myrkyllinen soppa on nyt lauennut ja meillä on asuntokuplasta tyhjenemässä ilma. Tässä maassa ei ole niin paljon rahaa, että valtion rahoilla tätä hommaa pystyttäisiin oikaisemaan, vaan nyt on vaan odotettava, että tämä suhdanne lähtee tästä nousuun, ja sitten rakennusalallekin koittavat paremmat ajat. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Tere Sammallahti,1493,2025-09-25T18:46:28,2025-09-25T18:47:55,Hyväksytty,1.1 2025_85_291,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_292,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Viime hallituskaudella toki jatkettiin silloista ARA-politiikkaa. Valtion tukemien asuntojen rakentaminen oli korkealla, ja myös tämä investointiavustus laittoi liikkeelle hankkeita. Osa näistä hankkeista meni sittemmin jäihin, juuri kun alkoi tämä kova lama. Ainakin tämä on se, mitä me vihreät olemme toivoneet, eli niitten olemassa olevien työkalujen jatkamista, mitä te olette leikanneet, emme mitään erityistä tukea rakennusalalle. Haluaisin ministeriltä kysyä tästä retkeilyn tilanteesta. Mehän tiedetään, että luonnossa liikkuminen on yksi niistä panostuksista, mitkä aidosti tuovat myös säästöjä sotekustannusten säästöinä. Useat luontokeskukset ovat nyt kuitenkin lakkautusuhan alla, vaikka niillä on tärkeä rooli esimerkiksi retkeilijöiden opastamisessa. Me tiedetään, että retkeily ja erätaidot ovat itse asiassa heikentyneet Suomessa. Olemme kuulleet kansallispuistoista haetuista turisteista, ja kun Lapissakin luontomatkailu yhä vaan kiihtyy, niin tämä kyllä herättää huolen, mitä opastukselle käy. Joten voisiko ministeri kertoa, miten te näette tämän retkeilyn tulevaisuuden?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-09-25T18:47:55,2025-09-25T18:49:14,Hyväksytty,1.1 2025_85_293,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Perholehto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_294,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri vastasi asuntopolitiikan kysymykseen vedoten korkotukilainoitukseen, ja tätä ennakoin. On kuitenkin varmaan niin, että teidän omasta ministeriöstännekin on ainakin minulle vastattu näin, että esimerkiksi opiskelija-asuntojen sataprosenttinen korkotuki ei vastaa täysin sitä, mitä erityisryhmien investointiavustuksen puolelta on leikattu. Että sinällään se varmaan on yksi laastari, mutta ei missään nimessä voi ajatella näin, että voidaan leikata toisaalta ja sitten kompensoidaan toisaalla. Ja nimenomaan se asuntopolitiikan kokonaisuus on tässä se ongelma. Täällä on leikattu myös energiatukia, korkotukilainoituksen käynnistysavustuksia, on heikennetty ARAa, asoa, ja tämä kaikki on johtanut osaltaan siihen, että ensimmäistä kertaa 12 vuoteen asunnottomuus on kasvanut. Eli yksinkertaisesti tämä on se kokonaiskuva, joka meillä on käsillä, ja sen takia tähän on tärkeätä kiinnittää huomiota, että yksinkertaisesti ei ole olemassa sellaista asuntopolitiikkaa, ei ole olemassa sellaista valtiota, jossa ei tuettua asumista tarvittaisi, jotta voidaan pitää kaikki mukana kohtuuhintaisilla asuntomarkkinoilla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-09-25T18:49:14,2025-09-25T18:50:37,Hyväksytty,1.1 2025_85_295,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_296,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässähän myymättömien asuntojen määrä on kohtuullisen iso tietyillä alueilla. Menee kyllä tietenkin, jos tämä talous lähtee tästä liikkeelle, jonkun aikaa, kun niitä muita uusia asuntoja tulee siitä rakennusluvasta sitten, kun rakennus on pystyssä. Että tämä kupla sulaa kyllä kohtuullisen nopeasti myös pois sitten, kun tämä talous lähtee tästä liikkeelle. Siinä mielessä pitäisi ennakoida myöskin niin, ettei pääse syntymään sitten taas asuntopulaa, jossa taas hinnat karkaavat käsistä, ja niin poispäin. Kyllähän tällä alalla on koko ajan ollut ongelma se, että tämä ei toimi yhtään vastasyklisesti. Tämä koko ala hurahtaa aina täysin, ja sitten se on käsissä. Mutta siihen meidän pitäisi pystyä politiikassa puuttumaan. Se, minkä takia pyysin puheenvuoron, liittyy tähän, että työllistymisen esteenä on usein myöskin se, että se työpaikka on jollain toisella paikkakunnalla kuin missä itse asuu. Onko tähän haettu mitään uusia välineitä, että voi sinne toiselle paikkakunnalle mennä työskentelemään vaikka viikoksi ja tulla sitten kotipaikkakunnalle? Sitä asumismuotoa pitäisi hakea, jonkintyyppisiä uusia tapoja tällaiseen ihmisten työn perässä liikkumiseen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-25T18:50:37,2025-09-25T18:51:59,Hyväksytty,1.1 2025_85_297,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_298,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun kokoomuksesta sanottiin, että hyvältä näyttää ympäristön näkökulmasta, niin minä joudun kyllä toteamaan, että ei todellakaan näytä. Tässä budjetissa ei ole niitä rahoja, joita luontokadon pysäyttäminen ja ilmastotoimien eteneminen vaatisi. Koko ympäristöministeriön hallinnonala on ensinnäkin jo entuudestaan täysin aliresursoitu. Te olette tehneet sinne massiiviset leikkaukset, emmekä me todellakaan näe sitä rahoitusta, jonka meidän ympäristötavoitteiden saavuttaminen vaatii. Esimerkiksi metsät: Missä on rahoitus? Missä ovat ohjauskeinot hiilinielujen vahvistamiseksi? Ei ainakaan tässä kirjassa. Tämä riittämätön rahoitus ympäristötoimille on surkeaa ympäristöpolitiikkaa, mutta se on myös surkeaa talouspolitiikkaa, koska tämä linja tulee meille kalliimmaksi. Ministeri, uskotteko te, että teidän sitoumuksenne luontokadon pysäyttämisestä ja hiilineutraaliudesta etenee tällä rahoituksen ja tällä tahtotilan tasolla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-09-25T18:51:59,2025-09-25T18:53:12,Hyväksytty,1.1 2025_85_299,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_300,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on tällä viikolla paljon puhuttu siitä, että talouskasvu on nurkan takana, mutta nyt kauhukseni huomasin, että mehän olemme pyöreässä huoneessa. [Naurua] Ensin eräs kysymys: Edeltäjänne ministeri Mykkänen puhui paljon piippujen tulppaamisesta. Voisitteko hieman kertoa, mikä on piippujen ja tulppien tilanne? Edustaja Kosonen teki hyvän kysymyksen sisävesien tilasta, ja ette ennättänyt siihen vastaamaan, joten vielä hieman jatkan: Kävimme ympäristövaliokunnan kanssa tuolla kotipuolessa päin, meillä Etelä-Savossa Saimaalla, ja siellä Puruveden vesihoidon resursseista saatiin hyvä esimerkki. Alueen ely-keskuksilla vähenevät entisestäänkin resurssit ja parhaimmillaan pysyvät ennallaan — ei merkittäviä mahdollisuuksia käytännön vesienhoitotöihin. Alueen kunnilla on hyvin niukasti mahdollisuuksia käytännön vesienhoitotöihin. Suomen metsäkeskus ei enää tee käytännön vesienhoitotöitä. Osakaskunnilla rajoitetusti toimintamahdollisuuksia vesialueilla, valuma-alueilla ei lainkaan. Paikallinen Pro Puruvesi -yhdistys, joka oli meillä isäntänä siellä, on vapaaehtoispohjalta, ja heillä on hyvin vähän taloudellisia resursseja. Eli nämä resurssit ovat hyvin niukat. Olisi hyvä kuulla, onko joitakin semmoisia toimenpiteitä, joilla voidaan pitää nämä meidän hyvässä tilassa olevat vedet myös kunnossa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-09-25T18:53:12,2025-09-25T18:54:34,Hyväksytty,1.1 2025_85_301,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_302,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on sitoutunut käyttämään viisi prosenttia bruttokansantuotteesta puolustusmenoihin, ja tästä puolitoista prosenttiyksikköä voi olla erilaisia puolustusta ja turvallisuutta tukevia toimia. Kun puhutaan näin valtavista rahasummista, olisi tärkeää, että niillä rahoilla saataisiin samaan aikaan myös muita yhteiskunnallisia hyötyjä, kuten ympäristöhyötyjä. Yhtenä ajatuksena on esitetty ja muun muassa edustaja Aalto-Setälä on sitä pitänyt esillä, että näitä turvallisuutta tukevia määrärahoja ohjattaisiin metsien ja soiden ennallistamiseen itärajalla, jolloin voitaisiin samaan aikaan vahvistaa meidän puolustusta ja saada ihan merkittäviä hyötyjä Suomen luonnon kannalta. Pyyntöni teille, ministeri Multala, on, että kun hallituksen sisällä käydään keskustelua näistä tulevista puolustus- ja turvallisuussatsauksista, niin ympäristöministeriö on hyvin aloitteellinen näissä keskusteluissa ja käytte kollegoidenne kanssa vuoropuhelua siitä, miten voitaisiin saada myös ympäristöhyötyä näissä tärkeissä ja välttämättömissä turvallisuussatsauksissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-09-25T18:54:34,2025-09-25T18:55:38,Hyväksytty,1.1 2025_85_303,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aalto-Setälä, haluatteko vielä käyttää? Teillä oli vielä yksi puheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_304,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Pauli,Aalto-Setälä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitän edustaja Tynkkystä erittäin hyvästä kysymyksestä, ja mielenkiintoista kuulla, miten se etenee. Tietääkseni kummassakin ministeriössä tätä taktista ennallistamista raja-alueilla edistetään. Pitkäaikaisasunnottomuuteen ajattelin lisätä sen informaation, minkä keltaisesta kirjasta löysin, että siihen ensi vuonna investoidaan 4,65 miljoonaa euroa. Tämä on vakava, iso asia, asunnottomuuden haaste, ja se on onneksi hyvin huomattu. Myöskin tämä korkotukilainojen valtuus, joka jäi tuossa vähän joillakin viisailla kollegoillani tietämättä, mitä se summa ensi vuodelle on, on 1,75 miljardia. Elikkä tällaiset lisäykset vielä oikein hyvään ja viisaaseen keskusteluun, mitä kollegani täällä ovat käyneet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Pauli Aalto-Setälä,1504,2025-09-25T18:55:43,2025-09-25T18:56:31,Hyväksytty,1.1 2025_85_305,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"No niin, kiitoksia tästä. — Sitten ministerille, aikaa on neljä minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_306,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Joo, todellakin muutama kysymys jäi vielä vastaamatta. — Kyllä, meillä on vahva painotus hallitusohjelmassa Saaristomereen ja sen valuma-alueeseen, koska niin Saaristomeren osalta kuin sisävesien osalta usein on niin, että ne haasteet, mistä vesien laatu kärsii, alkavat sieltä maalta eli valuma-alueelta. Se ei kuitenkaan poissulje sitä, etteikö esimerkiksi Ahti-ohjelmasta voida rahoittaa myös muilla alueilla olevia toimia, ja näin onkin tehty, mutta ideana on nyt myös se, että kun Saaristomeren valuma-alueella kerrankin nyt yritetään keskittyä siihen, että saataisiin vaikuttavia toimenpiteitä, joissa koko yhteiskunnan eri toimijat, muun muassa maanviljelijät, ovat mukana, ja löydetään toimia, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia, niitä kokemuksia ja käytänteitä voidaan sitten helpommin levittää ympäri Suomen ja täten saada vaikuttavuutta myös sille rahalliselle panostukselle. Tietenkin toivottavaa olisi esimerkiksi ravinteiden kierrätyksessä, jota nyt tällä hetkellä tuemme, että jossain vaiheessa olisi mahdollista vahvistaa myös omavaraisuuttamme sillä, että me voisimme enemmän käyttää kierrätysravinteita, pitää ne siellä pelloissa niin, että ne hyödyttävät tietenkin sitä viljankasvua eivätkä sitten valu sinne vesistöihin. Tätähän me juuri nyt pyrimme tekemään sekä ravinteiden kierrätystuella että esimerkiksi peltojen kipsi- ja muilla menetelmillä, joilla pyritään pitämään ravinteet siellä. Mutta kyllä rahoitusta on mahdollista saada muuallekin. Sitten tähän edustaja Mikkosen kysymykseen: Ensinnäkin haluan korjata sen väitteen, joka täällä toistuvasti esiintyy. Mehän olemme nyt nimenomaan tuoneet vesienhoidon ympäristötavoitteet sitoviksi lainsäädäntöön, emme suinkaan heikentäneet. Eli tämä on nyt se, mitä edellinenkin hallitus käsittääkseni yritti, mutta eivät siinä onnistuneet. Sulfaattien osalta muun muassa Sykessä todella on tehty työtä, ja tarkoituksena olisi nyt sitten muun lainsäädäntötyön yhteydessä tuoda selkeyttäviä rajoja ympäristöluvitukseen näiltä osin, jotta saadaan myös investointivarmuutta yrityksille ja pystytään huolehtimaan vesien hyvästä tilasta. Sitten näistä luonnonarvomarkkinoista: Edustaja Aalto-Setälä tästä kysyi aikaisemmin, ja itse ajattelen, että tämä on erinomainen keino, jolla voisimme lisätä merkittävästi rahoitusta luonnonarvojen edistämiseen ja luontotyöhön. Tiedetään, että valtiontalouden tilanne ei tästä tule merkittävästi kohenemaan tulevinakaan vuosina — päinvastoin, meillä on vielä paljon työtä edessämme — mutta me tarvitsemme myös yritykset mukaan ja yksityisen rahan mukaan. Tätä luonnonarvomarkkinaa nyt kyllä valmistelemme, ja toivon saavani sen pitkälti nopeasti eteenpäin, sillä yritykset myös haluavat tehdä luontotyötä. Se on tietenkin meillä Suomella erittäin vahva viesti viedä myös maailmalle, että tähän on halua myös yrityksillä. Kallio kysyi aikaisemmin luonnonlaidunten hoidosta: Kyllä tätä viedään nyt eteenpäin, tietenkin osana tätä CAP-suunnitelmaa, ja se on pitkäjänteistä työtä, että saataisiin se sellaiseen kuntoon, että siellä voidaan paremmin päästä niihin tavoitteisiin. Nythän se haaste siellä puolella on ollut enemmän se, että ne alueet ovat monesti hyvin tämmöisiä mosaiikkimaisia ja niitä pitäisi siltikin pystyä sitten pysyvästi hoitamaan. Niiden kunnostukseen meillä on tässä Helmi-ohjelmassa rahoitusta kyllä olemassa, ja sitä työtä tietysti nyt jatketaan. Piippujen tulppaus etenee. Mehän olemme laajentamassa verokannustinta nyt myös tähän, eli puhtaiden investointien verokannustinta, joka on tästä keskustelusta aika lailla unohtunut — ei toki ole omalla hallinnonalallani, mutta se on tärkeä keino vauhdittaa meidän puhtaan siirtymän investointeja ja toivottavasti myös tätä piippujen tulppausta, hiilidioksidin talteenottoa. Sitten kysyttiin luontokeskuksista: Kyllä, näiden osalta meillä on ollut selvitystyö käynnissä. Joidenkin osalta on löydetty jo ratkaisuja, eli siellä toiminta jatkuu ehkä hieman toisessa muodossa kuin aikaisemmin. Joidenkin osalta nyt sitten työtä pyritään jatkamaan. Mutta kun meillä on näitä tuottavuussäästöjä, joita kohdistuu myös Metsähallitukseen, olen halunnut, että priorisoimme nimenomaisesti Helmi-työn ja niiden reitistöjen kunnossapidon, jotka ovat erityisen tärkeitä sitten, kun halutaan päästä sinne luontoon liikkumaan, ja löydettäisiin sitten keinot, joilla näitä luontokeskustenkin toimintoja voitaisiin jatkaa esimerkiksi niin, että siellä olisi enemmän yrittäjäpainotusta mukana. Sitten vielä oli kysymys metsien ja soiden ennallistamisesta, ja kyllä tämä työ on käynnissä. Meidän ympäristöministeriö yhdessä muun muassa puolustusministeriön kanssa tutkii tätä asiaa, ja aivan tosissamme katsomme, mitä voisimme hyödyntää samanaikaisesti. Tätä itse asiassa alun perin tietääkseni ovat asiantuntijat ehdottaneet, ja silloin ministeri Mykkänen tähän jo aikanaan on tarttunut, ja tämä selvitystyö on nyt käynnissä. On tietenkin tärkeätä, että samalla, kun me teemme työtä meidän luonnon monimuotoisuuden eteen, voisimme hyödyntää sitä sektoria, josta me tiedämme, että sinne joudumme joka tapauksessa panostamaan — tai meidän kannattaakin panostaa — lisää rahaa. Tämä työ todella on käynnissä. Ja totta on, että luontokato valitettavasti etenee, ja sen vuoksi tähän tarvitaan kaikki keinot mukaan ja myös todella se yksityinen rahoitus. En usko, että me vain pelkällä valtion rahoituksella voimme tätä kehitystä täysin pysäyttää. Yritämme kaikkemme, jotta meillä on vahva lainsäädäntö ja toisaalta sitten riittävä rahoitus, mutta nämä luonnonarvomarkkinat ovat nyt yksi sellainen keino, joka olisi uusi tapa rahoittaa myös luontotyötä. — Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-09-25T18:56:36,2025-09-25T19:01:56,Hyväksytty,1.1 2025_85_307,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"No niin, kiitoksia. — Nyt on tämä pääluokka käsitelty tässä vaiheessa, ja menemme puhujalistaan. Siellä on ensimmäisenä edustaja Perholehto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_308,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kaksi vuotta ja reilut sata päivää on tämä Orpon hallitus ollut vallassa. Kaksi vuotta aika isoja lupauksia ja vaihtoehdottomuutta, mutta mitä oikeastaan on jäänyt käteen? Asunnottomuus on kasvanut ensimmäistä kertaa 12 vuoteen, pitkäaikaistyöttömyys on noussut historiallisen korkealle tasolle, konkurssiaalto on vyörynyt läpi Suomen, koulutuslupaus on petetty, lapsiperheköyhyys lisääntyy, ja luontokato kiihtyy. Tämä on se todellisuus, jossa suomalaiset kaksi vuotta ja reilut sata päivää eduskuntavaalien jälkeen elävät. Jopa veropolitiikka, oikeiston ikiaikainen lippulaiva — sekin on osoittautunut bluffiksi. Veroalea luvattiin kaikille palkansaajille, mutta eihän se pitänyt ollenkaan paikkaansa, sillä kuka hyötyy? Ei ainakaan kaksi tonnia kuussa tienaava, ei neljä tonnia kuussa tienaava, ei varsinaisesti eniten edes kuusi tonnia kuussa tienaava, vaan se ihminen, joka saa 9 000 euroa kuukaudessa. Sen joukon tämä hallitus on halunnut kaikista eniten palkita — siis tietenkin niiden ihmisten lisäksi, jotka nauttivat pääomatuloja ja eivät näihin talkoisiin nyt enempää osallistu. Puhemies! Moni kotisohvalla pohtii aivan syystä, mitä ihmettä tälle maalle on tapahtumassa, kun kaiken muun jälkeen edes tieto 31 000 uudesta köyhyyteen sysättävästä lapsesta ei saa tätä hallitusta edes kohtuullistamaan omaa politiikkaansa. Tämä linja ei toimi nyt. Ei tämä toiminut finanssikriisin jälkeenkään, vaan päinvastoin silloinkaan leikkaukset koulutuksesta ja palveluista eivät johtaneet kasvuun, eivät pysäyttäneet velkaantumista, vaan ennen muuta veivät kasvun vuosikymmeniksi, ja niitä laskuja maksetaan edelleen tänä päivänä. Ajattelen kuitenkin, että itse asiassa suurinta vahinkoa ei mitata ehkä euroissa. Isoin vahinko on nimittäin tunne siitä, että oikeudenmukaisuus on tästä yhteiskunnasta kadonnut. Leikkauksia kohdistetaan kerta toisensa jälkeen opiskelijoihin, työttömiin, sairaisiin, mutta samaan aikaan vastoin monien asiantuntijoiden lausumaa on ollut pakko — on ollut pakko — härkäpäisesti esimerkiksi syytää lisää rahaa yksityiseen sotebisnekseen, on ollut pakko pitää kiinni ympäristölle haitallisista tuista ja on ollut pakko repäistä valtiontalouteen lähemmäs miljardin lovi yhteisöveron alennuksella. Leikattavaa on löytynyt kotihoidosta, lastensuojelusta, ei turkistarhauksen tukemisesta tai tuottamattomille tiloille jaettavista tuista. Kyllä itsekin kysyn: mihin ihmeeseen on heitetty se yhteiskuntasopimus, jonka varassa Suomea on rakennettu? Nimittäin yhteisten asioiden hoitamisen sijaan tässäkin salissa aika usein tuntuu siltä, että täällä keskitytään kilpahuutoon siitä, kuka leikkaisi koviten tai herjaisi muita eniten. Ja millä hinnalla? Sillä hinnalla, että ihmisten toivo hiipuu. Kansalaisten luottamus hallitukseen on ennätysalhaalla. Kolme neljästä suomalaisesta ei usko, että velkaantumista saadaan kuriin. Sitäkin huolestuttavampaa minusta on se, että nuorisoalan raportti puolestaan kertoo, että nuorten luottamus tulevaisuuteen on romahtanut. Nimittäin kun nuoret eivät usko huomiseen, koko tämän yhteiskunnan tulevaisuus on vaarassa. Eivätkä nuorten toiveet edes ole mitenkään mahdottomia. He haluavat työtä, ystäviä, kodin, mahdollisuuden perheeseen, harrastuksiin, ihan tavalliseen arkeen. Mutta tällä hetkellä liian moni Suomessa kokee, että nämä perusasiat karkaavat käsien ulottuvilta. Hallitus on leikannut esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta, poistanut verovapauden ensiasunnon ostajilta, kasvattanut opintotuen velkapainotteisuutta ja jättänyt osan nuorista jopa terapiatakuun ulkopuolelle — siis sen terapiatakuun ulkopuolelle, jota on niin kauhean paljon kuitenkin haluttu juhlia. Kaikki tämä luo osaltaan ulkopuolisuuden kokemusta, joka seuraa nuoria pahimmillaan aikuisuuteen ja rapauttaa aivan väistämättä uskoa huomiseen. Puhemies! Ilman luottamusta ei tehdä yhtään mitään — ei liikenteessä, ei kaupankäynnissä, ei politiikassa — ja juuri luottamuksen puute pitää nyt talouden rattaatkin jumissa. Yksityinen kulutus muodostaa puolet bkt:stä mutta vähenee kolmatta vuotta. Pelko on ottanut suomalaisista vallan. Työssäkäyvät pelkäävät työttömyyttä yhtä paljon kuin työttömät. Vakituisessa virassa olevat varautuvat irtisanomisiin, ja jopa hyvätuloiset kasaavat nyt puskureita. Tämä ei ole sellaista politiikkaa, jota vaalikauden alussa luvattiin. Tämä ei ole vahva ja välittävä Suomi. En tiedä välillä enää, kenestä välittävä tämä on, mutta ei ainakaan niistä ihan tavallisista suomalaisista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-09-25T19:02:09,2025-09-25T19:07:37,Hyväksytty,1.1 2025_85_309,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_310,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan vielä ympäristöpolitiikasta. — Elämme maailmassa, jossa luonnontilaa koskevat indikaattorit vilkkuvat kirkkaasti punaisella. Ei ole vastuullista uskotella, että voimme Suomessa jatkaa niin kuin ennenkin, kun luonto jatkaa köyhtymistään, vesistöt tummumistaan ja ilmaston lämpeneminen haittaa jo meilläkin metsien kasvua ja ruuantuotantoa. Suomen rajojen sulkeminen ympäristökriisien seurauksilta ei yksinkertaisesti ole mahdollista, ja siksi Suomen on tehtävä oma osansa ja oltava aktiivisesti kehittämässä ympäristökriiseihin ja ‑ongelmiin ratkaisuja. On todella huolestuttavaa, että Orpon hallituksen sisältä kyseenalaistetaan Suomen ja EU:n ilmastotavoitteita ja että hallitus on etenemässä tiellä, joka jatkaa metsäluonnon köyhdyttämistä ja ympäristö- ja luonnonsuojelulainsäädännön heikentämistä. On hyvä, että pääministeri vakuuttaa edelleen hallituksen olevan sitoutunut Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen 2035. Nyt täällä jo siteeratut tuoreet laskelmat kuitenkin osoittavat, että Orpon hallituksen tekemin päätöksin Suomi olisi hiilineutraali vasta vuoden 2050 jälkeen. Sanojen ja tekojen välillä on räikeä ristiriita. Mutta tärkeintä on pitää fokus siinä, että Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen on edelleen täysin mahdollista. Ilmastokriisin ratkaisemisessa onnistuminen on ihmiskunnan kohtalonkysymys, ja edelläkävijyys ilmastotoimissa on Suomelle mahdollisuus rakentaa tätä yhteiskuntaa kestävälle pohjalle ja viedä ratkaisuja myös ulkomaille. Tämä onneksi ymmärretään myös elinkeinoelämän piirissä. Ilmastopaneelin ex-puheenjohtajan Markku Ollikaisen syyskuun alussa julkaistu selvitys osoitti, että Suomen hiilineutraaliustavoitteen 2035 saavuttaminen on mahdollista toteuttamalla kansantalouden kannalta kustannustehokkaita toimia hiilinielujen vahvistamiseksi. Suomeen on siis rakennettavissa realistinen nielupolku, jolla voidaan samalla vahvistaa sekä kansantalouden kasvua että metsätalouden kestävyyttä. Toivottavasti tämä selvitys kuluu hallituksen käsissä. Olemme myös vihreissä koonneet asiantuntijoiden suositusten pohjalta oman paketin keinoista, joilla Suomesta voidaan tehdä hiilineutraali 2035 mennessä niin, että samalla huolehditaan ympäristöstä ja ihmisten hyvinvoinnista. Tämäkin on hallituksen käytettävissä. Arvoisa puhemies! Huolestuttavaa on myös luonnon köyhtymisen jatkuminen. Tuore eri viranomaisten tekemä luonnontilaa kuvaava selvitys osoittaa, että Suomessa tavallisimmat linnut vähenevät, lohikaloilla menee huonosti ja luontotyypeistä on kohentunut vain kaksi. Taantuneita lajeja ovat esimerkiksi hömötiainen, peltosirkku ja punasotka. Runsastuneita ovat muun muassa tulipäähippiäinen ja valkoselkätikka. Näistä tulipäähippiäinen on laji, joka on hyötynyt ilmaston lämpenemisestä, valkoselkätikka puolestaan lahopuuta sisältävien lehtimetsien suojelusta. Eli on hyvä tässä myös huomata se, että monien paljon huomiota saavien eläinlajien tilanne on suojelutoimien ansiosta parantunut, ja hyvä näin, mutta se johtopäätös kuitenkin on, että luonnon köyhtyminen Suomessa jatkuu. Lintujen kantojen vähenemiseen ovat vaikuttaneet erityisesti metsätalouden vaikutukset niin metsäelinympäristöihin kuin vesistöihin, maatalouden muutokset, metsästys ja vieraspetojen aiheuttama saalistus. Me tarvitsemme siis lisää keinoja luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Se on niin ihmisten hyvinvoinnin kuin kaiken taloudellisen toiminnan perusta. Onkin valitettavaa, että hallitus jatkaa metsäpolitiikassaan tiellä, joka ei vahvista romahtanutta hiilinielua eikä pysäytä metsäluonnon köyhtymistä. Pienet askeleet eivät riitä, jos samaan aikaan hakkuutaso pidetään liian korkeana ja vanhojen metsien suojelukriteerit liian tiukkoina. Metsät on nähtävä paljon laajemmin kuin metsäteollisuuden raaka-aineena. Kallisarvoisesta puuraaka-aineesta on saatava nykyistä enemmän irti jalostusarvoa nostamalla. Esimerkiksi verottamalla teollisen mittakaavan puunpolttoa ohjattaisiin siirtymään puunpoltosta ei- polttoon perustuviin lämmitysratkaisuihin, ja näin puuta riittäisi niihin korkean jalostusarvon tuotteisiin, vaikka hakkuutasoa laskettaisiin kestävälle tasolle. Myös maankäytön muutosmaksu olisi keino ohjata maankäyttöä muualle kuin metsiin. Arvoisa puhemies! Vetoan Orpon hallitukseen, että perustatte päätöksenne tutkittuun tietoon ja ryhdytte riittäviin toimiin, jotta Suomi täyttää luonto- ja ilmastotavoitteensa ja ‑velvoitteensa. Luonto on meille suomalaisille rakas, ja kansan suuri enemmistö odottaa, että pidämme siitä huolta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-09-25T19:07:39,2025-09-25T19:13:02,Hyväksytty,1.1 2025_85_311,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Honkonen poissa. — Edustaja Kvarnström., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_312,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Det här budgetförslaget ges i en tid av ekonomiska utmaningar som är allvarliga och svåra. Att arbetslöshetsgraden nu är hela tio procent är ett tecken på detta. Det finns en utbredd uppfattning om att vi inte bara kan spara oss till ekonomisk hållbarhet utan att vi behöver tillväxt för att få ekvationen att gå ihop över tid. För tillväxt behövs i sin tur förtroende och framtidstro. Med tillit kommer konsumtion och investeringar. Behovet av framåtanda får ändå inte bli ett svepskäl för att sopa problem under mattan eller låta bli att kritisera regeringens politik. Tvärtom behöver vi en konstruktiv diskussion som inte duckar för realiteterna men som för fram de olika alternativ som kommer från olika partier, och här fokuserar vi nu på regeringens budgetförslag.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,sv,Johan Kvarnström,1398,2025-09-25T19:13:13,2025-09-25T19:14:12,Tarkistettu,1.1 2025_85_313,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan vielä tänään aiemmin päivällä käytyä keskustelua ja palaan ensiksi tähän korjausvelan kasvuun, joka siis tosiasiallisesti jatkuu edelleen merkittävänä. Olen huolissani siitä, että hintataso vaikuttaa jääneen pysyvästi korkealle tasolle, eivätkä nyt tehtävät panostukset riitä tiestön korjausvelan pysäyttämiseksi tai kääntämiseksi laskuun. Nyt myös perusväylänpidon rahoitus on pienenemässä merkittävästi verrattuna kuluvaan vuoteen. Ongelmallista on myös se, että hallitus rahoittaa nyt liikennehankkeita valtionyhtiöistä kertaluontoisesti tulouttamalla ja leikkaamalla pysyvästi kehysrahoitusta, tämä toki siksi, että julkisen talouden alijäämä edes näennäisesti pienenisi, mutta tulevaisuutta ajatellen tämä on hyvin lyhytnäköinen strategia. Painotan, että on tärkeää pitää kiinni jatkossakin Liikenne 12 -suunnitelmasta, jotta edistettävät hankkeet ovat aidosti vaikuttavia ja jotta niiden rahoitus olisi ennakoitavalla pohjalla. Näiden liikennehankkeiden osalta keskisuomalaisena edustajana totean myös, että on toki erinomaista, että yksittäisiä pienempiä hankkeita Keski-Suomeen tulee nyt kiitettävästi, mutta se iso kysymys koskee kuitenkin sitä, että maakunnan elinvoiman kannalta kaikkein tärkein hanke, vt 4 Vaajakosken kohdalta, ei edelleenkään etene millään tavalla. Sehän on yksi Liikenne 12 -suunnitelman kärkihankkeista ja tosiasia on sekin, että eurooppalaisen TEN-T-verkoston pääväylänä sen toteuttamiselta loppuu yksinkertaisesti aika. Tähän toivoisin, että hallituksessa suhtaudutaan vakavasti. Arvoisa puhemies! STT eli Suomen Tietotoimisto on perinteinen suomalainen uutistoimisto, joka tuottaa luotettavaa, tarkistettua ja ajankohtaista uutismateriaalia nopeasti suomalaisille tiedotusvälineille. Tämä mahdollistaa sen, että pienet ja keskisuuret mediat voivat tarjota ajankohtaisia uutisia ilman laajoja omia toimitusresursseja. Tietotoimisto kokoaa ja koordinoi uutisvirtaa ja merkittäviä tapahtumia. Sellaista on yksittäisten mediatoimijoiden hyvin haastavaa omin voimin tehdä. Nämä viimeaikaiset uutiset ovatkin olleet todella huolestuttavia lukea. On koko mediakentän etu, puhumattakaan sananvapauden, demokratian ja kansalaisten tiedonsaantioikeuden varmistamisesta, että STT:n toimintaedellytykset ovat kestävällä pohjalla. Kiitän vielä tässä vaiheessa tänään edustaja Satosen pitämää erinomaista puheenvuoroa, kun hän peräänkuulutti esimerkiksi Sanoman vastuuta STT:n toiminnan turvaamiseksi. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Pentikäinen on juur’ikään vaatinut Yleisradion rahoituksen siirtämistä osittain STT:lle. Mielestäni tämä vaatimus on erikoinen ottaen huomioon sen, että juuri kaupallinen mediakenttä on itse lopettanut STT:n rahoituksen. On huomioitava, että Yleisradion rahoitukseen on jo tehty merkittävät leikkaukset, joiden tasosta on parlamentaarisesti sovittu. Mielestäni olisi ongelmallista, jos hallitus tai ministeri alkaisivat omin päin purkamaan tätä parlamentaarista sopua ja romuttamaan siltä pohjaa. Painotan, että kaikki mahdollisesti parlamentaarisen sovun ohi menevät ratkaisut tulee käsitellä ryhmässä, ei sen ulkopuolella. Arvoisa puhemies! Sitten vielä iso ja merkittävä asia. Tieto VOS-uudistuksen lykkääntymisestä aiheuttaa tällä hetkellä kuntakentällä paljon huolta. Kuten tiedämme, tämä nykyinen malli on räikeän epäoikeudenmukainen, sillä osa kunnista saa perusteettomasti enemmän tukea kuin mitä palveluntarve ja kantokyky todellisuudessa edellyttäisi. Toisilla tilanne on täysin päinvastainen, kuten Jyväskylässä. Palveluntarve kasvaa valtavasti, mutta sen sijaan, että valtionosuudet olisivat edes kohtuullisessa suhteessa siihen, nyt kaupunki maksaa valtiolle velvoitteiden hoitamisesta. Se, että uudistus jatkuvasti siirtyy, tekee budjettien laadinnasta hyvin haastavaa, sillä tulorahoitus luonnollisesti määrittää niin budjetointia kuin investointeja. Jyväskylä toteutti jo viime kaudella merkittävät kymmenien miljoonien sopeutustoimet. Nyt epävarmuus tulevaisuudesta vie pohjaa kaupungin kestävältä kehittämiseltä. Kasvusta, työllisyydestä ja koulutuksesta ei voida enää leikata, tai veroja korottaa. Tähän tilanteeseen on saatava muutos, ja uudistus on saatava liikkeelle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-09-25T19:18:39,2025-09-25T19:23:49,Hyväksytty,1.1 2025_85_314,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén poissa. — Edustaja Räsänen, Joona, paikalla. Olkaapa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_315,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä salissa näyttää olevan enää vain valioyksilöitä paikalla, mutta on tärkeää edelleen jatkaa tätä budjettikeskustelua, koska tämä on taas kuitenkin eduskunnan tämän syksyn tärkein asia, päättää valtion ensi vuoden meno- ja tuloarviosta. Siksipä, arvoisa puhemies, ajattelin itse tässä omassa puheenvuorossani lähteä käsittelemään vielä tätä tulopuolta ja tarkemmin sanottuna verotusta, koska jäi sellainen kuva, että ehkä kaikille ei vielä tämänkään kyselytunnin jälkeen käynyt selväksi, millä tavalla nämä eri muutokset, joita hallitus nyt esittää tehtäväksi ensi vuodelle, vaikuttavat sitten kenenkin kukkarossa. Tästähän on syntynyt aika lailla nyt politiikan keskustelun kuuma kysymys, kuka näissä veronkevennyksissä nyt eniten voittaa. Näitähän voi tarkastella eri tavoilla. Voidaan todella vertailla muutoksia yksittäisen veronmaksajan näkökulmasta, mitä hänelle tapahtuu, tai sitten todella voidaan vertailla, millä tavalla nyt eri muutokset kohdentuvat mihinkin tuloluokkiin, ja voidaan myös vertailla, jos määritellään vaikkapa joku tuloraja, kuinka paljon näistä veronkevennyksistä kohdistuu tietyille ihmisille ja kuinka paljon toisaalle. Hallitushan on valinnut nyt nämä jälkimmäiset tavat tarkastella näitä veromuutoksia, miten ne kohdistuvat vaikka heihin, jotka tienaavat alle 100 000 euroa vuodessa, niin kuin näissä hallituksen tarkasteluissa on otettu tämä kiintopiste, ja millä tavalla ne vaikuttavat heihin, jotka tienaavat yli 100 000 euroa. Samalla olemme kuulleet nyt useamman kerran, että pääministeri ja valtiovarainministerikin ovat viitanneet näihin valtiovarainministeriön taulukoihin, joissa todella katsotaan tulokymmenyksittäin niitä muutoksia, joita tapahtuu, ja sitten on totta kai mahdollisuus katsoa, mitä ihan siellä yksittäisen veronmaksajan lompakossa todella tapahtuu. Jokainen voi valita tapansa, mutta tosiasia on kuitenkin se, että varmaan tärkeintä on se, mitä kukin suomalainen veronmaksaja näistä erilaisista muutoksista hyötyy. Siinä on minusta tämän keskustelun pihvi, ja se on se, miksi tätä väsymättä haluan käydä lävitse, koska minusta on tässä tilanteessa totaalisen väärin, että suurimman hyödyn näistä hallituksen päättämistä veronkevennyksistä saavat yhteiskunnassa he, jotka tälläkin hetkellä jo pärjäävät kaikista parhaiten, kun meidän talouden suurin ongelma on se, että kuluttajat eivät luota tulevaisuuteen ja sen takia ihmiset himmaavat rahojaan eivätkä käytä niitä ostaakseen tavaroita tai palveluita tai mitä kulloinkin ihminen ikinä haluaa. Jotta me tämän taloudellisen jumin saisimme auki ja pääsisimme sitä kautta myös kasvuun, niin keskeisin keino, mitä me täällä voimme tehdä, on se, että me omilla toimillamme vahvistamme kuluttajien luottamusta, ja siinä keskiöön nousee kyllä keskiluokan ostovoima. Siksi SDP on esittänyt, että nyt veronkevennyksissä tulee olla tavallisten suomalaisten vuoro eikä niin, että suurimman hyödyn korjaavat jälleen he, jotka yhteiskunnassa pärjäävät jo tälläkin hetkellä kaikista parhaiten. Meistä aika moni, joka täällä istuu, varmasti pärjää ilmankin niitä veronkevennyksiä, joita Petteri Orpon hallitus on esittämässä ensi vuodelle. Sen sijaan monella keskituloisella olisi tarvetta niillekin euroille, jotka sitten jäisivät enemmänkin hänen lompakkoonsa. Tosiasia on se, että jos me katsotaan, mitä nämä kaikki muutokset nyt sitten tarkoittavat eri ihmisten tasolla, niin tullaan todella siihen tilanteeseen, jonka tänään myös kyselytunnilla kuvasin lävitse. Elikkä jos otamme vaikka henkilön, joka tienaa 2 000 euroa kuukaudessa, niin hänen verorasituksensa kaikkien muutosten jälkeen jopa kiristyy — siis jopa kiristyy. Siis vaikka tänäkin vuonna meillä on keskituloisille palkansaajille korkein verorasitus kymmeneen vuoteen, niin edelleen kahden tonnin palkoilla verorasitus kiristyy. Neljä tonnia tienaava opettaja, jos otetaan ensin nämä kevennykset, saa niistä kahdeksan euroa kuukaudessa, ja sitten jos hän edelleen kuuluu esimerkiksi ammattiliittoon, niin se jo yksistään vie tämän laskelman pakkaselle. Ja kun tähän lisätään todella vielä työttömyysvakuutusmaksun nousu, niin tilanne on se. Ja jopa 6 000 euroa kuukaudessa tienaava henkilö joutuu katsomaan omaa tilipussiaan ja toteamaan, että hän ei hyötynyt näistä mitään. Sen sijaan kun mennään yli 9 000 euron kuukausituloille, niin sitten hyödyt alkavat tulemaan. Yhdeksän tonnin kuukausituloilla hyöty saattaa vuodessa olla reilua tonnia, täällä ministereiden tuloluokassa viittä tonnia, ja kun mennään todella miljoonatuloihin, niin yli 100 000 euroa. Tämä on minusta väärin. Nyt veronkevennyksissä pitää olla tavallisten suomalaisten vuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-09-25T19:23:55,2025-09-25T19:29:15,Hyväksytty,1.1 2025_85_316,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Kemppi, poissa, edustaja Hopsu poissa, edustaja Paasi poissa, edustaja Strandman poissa, edustaja Aittakumpu poissa, edustaja Garedew poissa. — Edustaja Peltokangas paikalla. — Ja Rintamäki oli vielä tuolla välissä poissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_317,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänäänkään, kun jatkamme hallituksen esityksen eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 käsittelyä, en voi olla ottamatta esiin hallintovaliokunnan tontille kuuluvaa kahta itselleni erittäin tärkeää politiikan sektoria, jotka osittain kävelevät myös käsi kädessä: sisäistä turvallisuutta ja maahanmuuttopolitiikkaa. Molempien eteenpäinviemisessä parempaan ja terveempään suuntaan on tämä hallitus kunnostautunut hienosti. Esimerkiksi poliisin, suojelupoliisin ja Rajavartiolaitoksen toimintakyky on turvattu paitsi rahoituksella myös lainsäädännöllisillä työkaluilla. Olen sisäministeri Rantasen, sisäministeriön ja hallintovaliokunnan työhön erittäin tyytyväinen. Kiitos kaikille työssä mukana olleille ja oleville. Orpon hallituksen maahanmuuttopoliittiset kirjaukset ovat suurelta osin aivan kuin lukisi perussuomalaisten maahanmuuttopoliittista ohjelmaa. Katsotaanpa hieman. Turvapaikkapolitiikkaa tiukennetaan ja saatetaan keskeisten säädösten osalta yleispohjoismaiselle tasolle — loistavaa. Kansainvälinen suojelu on luonteeltaan väliaikaista — loistavaa. Kielteisen päätöksen saaneet palaavat tai heidät palautetaan lähtömaihin mahdollisimman nopeasti — tämä on itsestäänselvyys. Pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden ehtoja tiukentamalla varmistetaan Suomeen tulijoiden halu integroitua vastaanottavaan yhteiskuntaan sekä sen normeihin ja sääntöihin. Turvapaikanhakujärjestelmää tehostetaan ja sen laatua kehitetään. Kansainvälistä suojelua koskevaa sääntelyä tiukennetaan ja tehostetaan. Työperustainen oleskelulupa Suomessa perustuu oikeuteen ja velvoitteeseen tehdä työtä. Ja niin edelleen ja niin edelleen. Tässä nyt muutama oivallinen esimerkki. Kyllähän tämä hyvältä näyttää. Toki olemme tehneet kompromisseja, kuten hallituksessa kuuluukin, mutta suuressa kuvassa maahanmuuttopolitiikka ottaa seuraavanakin vuonna suuria harppauksia kohti toivetilaamme. Hallitusohjelma on tältä osin perussuomalaisin ohjelma, mitä Suomessa on koskaan nähty. Se on toki myös neljän hienon puolueen hyvä kompromissi. Yhteenvetona voidaan sanoa, että maahanmuuttajilta tullaan vaatimaan vastuunkantoa itsestään taloudellisesti ja yhteiskuntamme sääntöihin on mukauduttava. On itse asiassa nurinkurista, että joskus on edes ajateltu toisin. Arvoisa puhemies! Jotta tämän hallituksen työ kantaisi hedelmää pitkälle tulevaisuuteen, on meidän käännettävä katseita jo vähän tulevaankin. Askelmerkit meidän hallituksemme osalta vuoteen 2027 asti ovat suhteellisen selvät, mutta mitäs sen jälkeen sitten? Tässä haastankin nyt kaikki puolueet, mutta aivan erityisesti keskustan — ei täällä kyllä keskustalaisia paikalla ikävä kyllä ole — pohtimaan asemoitumistaan, kun katseet käännetään kohti eduskuntavaaleja. Onko meillä varaa uuteen sosialistihallitukseen? Ei. Ovatko sosiaalidemokraatit kertoneet meille, mistä aikovat sopeuttaa Suomen taloutta miljarditolkulla? Eivät. Kannattaako maahanmuuttopolitiikkaa löysentää? Ei kannata. No, onko se bensiini Helsingin Sanomia siteeraten jo liiankin halpaa? No, ei varmasti ole. SDP tarjoaa teille siis ankeutta, ja lisääkin itse asiassa vaihtoehtobudjeteissaan: jakeluvelvoitteen nostamista, eli suomeksi sanottuna kalliimpaa polttoainetta, ja tietenkin 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuosittain. Jälkimmäistä esittää myös keskusta vaihtoehdossaan. Oletteko te nyt aivan tosissanne tämän kanssa? Siis mietitään: Työttömyys on sillä tasolla, mitä on, maahanmuuttajia työttömänä kymmeniätuhansia, ja te tahdotte tänne lisää väkeä. Olisiko syytä tarkastella tätä asiaa vielä kertaalleen ja harkiten uudelleen ennen seuraavia eduskuntavaaleja — tai niitä katteettomia lupauksia, mitä emme vielä toistaiseksi ole budjetin vaihtoehdoksi kuulleet? Sosialistien ja keskustan tarjonta on tällä hetkellä mielestäni vastuutonta politiikkaa ilman vaihtoehtoja, ilman tosiasiallisia sellaisia. Arvoisa puhemies! Keskusta haikailee punavihreään hallitukseen, vaikka vaihtoehtojakin olisi. Vetoankin teihin, arvon keskustalaiset: Jos se on teistä kiinni, niin älkää nyt enää päästäkö sosialisteja valtaan ja lähtekö heidän kelkkaansa. Heistä ei ole tämän maan ongelmien korjaajiksi. Valittavana on punavihreän sijaan myöskin sinivalkoisuus. Toivottavasti ette ainakaan marssi neuvotteluihin enää tyhjää paperia tai pelkästään käsiänne heiluttaen. Massamaahanmuutto ei Suomen maaseutua pelasta, ettekä tekään tuskin tahdo Suomen maakunnista uutta Itä-Helsinkiä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-09-25T19:29:54,2025-09-25T19:34:51,Hyväksytty,1.1 2025_85_318,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Jukkola poissa. — Edustaja Hänninen paikalla. Olkaapa hyvä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_319,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hallitus on valinnut vaikeassa maailmantilanteessa panostaa suomalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen, vaikka samaan aikaan joudumme tekemään vaikeita ratkaisuja kasvaneiden korkomenojen vuoksi. Jos näitä ratkaisuja olisi rohkeasti tehty tässä salissa jo aiemmin viime vuosina, edellisillä kausilla, emme maksaisi nyt velkojemme korkoja yhteiskuntamme veronmaksajien selkänahasta. Tänäkin vuonna maksetaan kolme miljardia lainanhoitokuluja, 3 000 miljoonaa. Se on valtava summa rahaa pelkkiä lainan korkoja, lainanhoitokuluja. Kyllä me tiedämme, miten tärkeää hyvä ja turvallinen hoito on jokaiselle suomalaiselle. Hyvä niin, siksi olemme tehneet päätöksiä, jotka turvaavat palvelut myös tulevaisuudessa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-25T19:35:05,2025-09-25T19:36:05,Hyväksytty,1.1 2025_85_320,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas poissa, edustaja Kettunen poissa. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_321,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Tässä jatkan arvostamani edustaja Räsäsen aivan oivaa verokeskustelua ja sitä faktaa, mistä tänäänkin kyselytunnilla täällä puhuttiin. Pääministeri jatkoi kyselytunnilla rehvakkuutta, jossa hänen mukaansa kaikkien palkansaajien verotus kevenee — siis hänen mukaansa kaikkien palkansaajien verotus kevenisi. Pääministeri puhui kauniisti, mutta pääministeri ei muistanut, mitä päätöksiä ovat hallituksessa tekemässä, koska sen pienituloisen työntekijän verotus jopa suurenee, varsinkin jos hän on ammattiliiton jäsen — siis varsinkin jos on ammattiliiton jäsen. Maassamme on jo lapsiperheköyhyys valtavassa nousussa hallituksen tekemien päätöstenkin vuoksi. Tämän vuoksi pääministerin rehvakkuus kuulosti kyselytunnilla erityisen oudolle. Arvoisa rouva puhemies! Olisiko nyt kuitenkin parasta se, että hallitus alkaisi toteuttamaan lupauksiaan ja peruisi ensi töikseen työntekijöitä koskevan verorasituksen, elikkä ammattiyhdistysliikkeen verovähennysoikeuden poiston, ja ottaisi tähän varat vaikka sieltä korkeilla tuloilla olevien veronkevennyksistä? Ja sitten vielä, arvoisa rouva puhemies, sellainen seikka tähän keskusteluun, kun puhutaan tuloista, että olemme kuulleet tässä salissa monta kertaa hallituksen kehumista siitä, että ostovoima on noussut. Totta vieköön, kyllähän ostovoimaan vaikuttaa se, että ammattiyhdistysliikkeet ovat neuvotelleet työntekijöilleen, keitä edustavat, 7—8 prosentin palkankorotukset. Kyllähän se tietysti vaikuttaa myönteisesti ostovoimaan. No se, mikä tekee mielenkiintoisen tästä ostovoiman kehumisesta hallituksen puolelta, on se, että useitten hallituspuolueitten kansanedustajien suusta olen ollut kuulemassa tässä salissa viittauksia ay-mafiaan, ja silloin kyllä tulevat outoon valoon nimenomaan nämä viittaukset liittoihin ja ay-mafiaan, koska nimenomaan ne liitot, ammattiliitot, ovat olleet neuvottelemassa ne palkankorotukset työntekijöille, mikä siis on ollut myönteisesti vaikuttamassa tähän ostovoimaan. Sillä tavalla nämä keskustelut tässä salissa kannattaisi kyllä huomioida, koska niillä voi olla vaikutuksensa, siis nimenomaan sillä, että kun arvostellaan esimerkiksi ammattiliittoja ja heidän tekemisiään, niin kappas vaan, kohta huomataankin sitten, että onpa hieno juttu, ostovoima paranee, palkankorotuksia on tullut ja sehän tietää kaikille hyvää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-09-25T19:36:14,2025-09-25T19:38:51,Hyväksytty,1.1 2025_85_322,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_323,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On syytä vielä käydä läpi muutamia muutoksia, joita todella tuohon ensi vuoden talousarvioon liittyy, täältä verotuksen kokonaisuudesta: Eräs päätöshän, jonka hallitus viime kevään kehysriihessä teki, oli alemman arvonlisäverokannan laskeminen puolella prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa valtiontalouden puolella muistaakseni noin 130:tä miljoonaa, ja se johtaisi siihen, että hinta esimerkiksi viidenkympin ruokakassissa muutamalla kymmenellä sentillä muuttuisi. Se on se, mikä tämän muutoksen jälkeen on vaikutus. Tohtisin ajatella, että ehkäpä vaikuttavampi toimi myös talouden näkökulmasta, työllisyyden näkökulmasta olisi se, että tämä sama raha, joka nyt käytetään tähän puolen prosenttiyksikön alentamiseen, käytettäisiinkin kotitalousvähennyksen parantamiseen kotiin ostettavien palveluiden osalta, jolloin ihmiset voisivat ostaa kotiinsa palveluita hieman paremmin, ja se loisi myös kysyntää jälleen, varsinkin sinne pienemmille yrityksille. Toinen, mikä tukisi Suomen taloutta ja työllisyyttä paremmin ja olisi myös toimenpide, jolla pystyisimme helpottamaan aivan pienempien yritysten tilannetta, varsinkin aloittavien yritysten tilannetta, olisi se, että tästä summasta osa käytettäisiin arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostamiseen 30 000:een, mikä nimenomaan helpottaisi yrittäjäksi lähtemistä. Elikkä pelkästään jo tällä alvin puolen pinnan muutoksella, jota hallitus esittää, pystyttäisiin tekemään toimenpiteet, jotka tosiasiallisesti enemmän parantaisivat meidän taloutta ja kasvattaisivat työllisyyttä. No, toinen muutos liittyy siihen, minkä edustaja Suhonen tässä nosti esille, eli tähän hallituksen räätälöimään verosanktioon järjestäytyneille työntekijöille. Sen tuottohan on noin 190 miljoonaa kokonaisuudessaan täällä valtion talousarviossa, ja siitä sitten muutama kymmenen miljoonaa on laskettu työnantajien osuudeksi. Tämä sama summa nyt palkansaajien osalta voitaisiin kerätä siten, että määrättäisiin institutionaaliset sijoittajat verolle. Tämä vero koskisi myös palkansaajaliikkeen sijoitustoimintaa ja kaikkien muiden yleishyödyllisten yhteisöjen sijoitustoimintaa, mutta sen sijaan hallitus on valinnut tavan, jolla se määrää verosanktion tavallisille suomalaisille. Pidän tätä hieman järjettömänä. Mieluummin olisi todella syytä ottaa käyttöön tämä institutionaalisten sijoittajien lähdevero, joka osuisi myös sinne ammattiliittojen sijoitustoimintaan, kun hallitus haluaa tietenkin ammattiliittojen toimintaedellytyksiä rajoittaa, mutta jätettäisiin tavalliset suomalaiset rauhaan eikä lähdettäisi tällaista verosanktiota heille määräämään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-09-25T19:38:51,2025-09-25T19:41:57,Hyväksytty,1.1 2025_85_324,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Garedew., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_325,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun puhutaan taloudesta, on hyvä muistaa yksi iso kaivo, jonne meidän suomalaisten veroeurot hukkuvat: EU. Suomen maksut Euroopan unionille tulevat vuonna 2026 nousemaan merkittävästi. Suomi maksaa EU:lle ensi vuonna noin 2,8 miljardia euroa, 453 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Nämä ovat käsittämättömiä summia. Eikä tässä todellakaan vielä kaikki: Surullisenkuuluisan ja perussuomalaisten sitkeästi viime kaudella vastustaman elvytyspaketin hintalapuksi Suomelle on reilun kuuden miljardin sijaan tulossa jopa 12 miljardia korkoineen. Eikä tässäkään vielä kaikki: EU keksii koko ajan uusia syitä sakottaa Suomea milloin mistäkin, ja erityisesti ilmastosyistä. Tuoreen uutisen mukaan EU tulee todennäköisesti perimään Suomelta 80 miljoonaa euroa fossiilittoman liikenteen tiekartta -uudistukseen myönnetyistä RRF-rahoista. Suomi maksaa EU:lle myös kierrätystavoitteen alittamisesta 90 miljoonaa euroa joka vuosi. Tätä tuskin korjataan sillä, että pihtiputaanmummoa syyllistetään luopumaan viikottaisesta muovipussiostoksesta, koska kotitalouksien osuus kaikesta jätteestä on vain yhden prosentin luokkaa. Ilmasto muuttuu ja tulee aina muuttumaan. Ilmasto lämpenee ja kylmenee sykleissä. On totta, että olemme nähneet viime aikoina maanjäristyksiä, metsäpaloja, tulivuorenpurkauksia, rankkasateita ja myrskyjä. Ilmastoon ja luonnonilmiöihin vaikuttavat monet eri asiat yhdessä, eikä meillä pienillä ihmisillä ole paljonkaan niihin vaikutusvaltaa. On ollut todella hyvä idea väittää, että juuri ihmisen omat hiilidioksidipäästöt olisivat näiden muutoksien syy ja aiheuttaja. Pieni ihminen sitten valitettavasti lähtee uskomaan tätä älytöntä ilmastoideologiaa. Valtaosa ihmisistä haluaa olla maailman pelastajia. Ihminen kokee huonoa omaatuntoa omista virheistään, ja siksi onkin psykologisesti tehokasta iskeä omaantuntoon syyllistämällä ja samalla luomalla valheellista synninpäästöä ihmisille, jos et omista autoa, et syö lihaa etkä lennä lentokoneella. Tällä myydään ilmastoagenda kansalaisille. Vielä parempi jos et synnytä yhtään lasta, ja kohta varmaan jo vaaditaan eutanasiaa ilmastotekona. Surullisinta on seurata, miten tavalliset ihmiset ihan vapaaehtoisesti kärsivät ja toimivat tämän ideologian mukaan. Lapset ja nuoret ovat tässä kaikista suurimpia kärsijöitä. On täysin väärin aivopestä, syyllistää ja kasvattaa lapset uskomaan hiilioksidin olevan haitallista ja kokemaan syyllisyyttä kaikesta normaalista elämästä: autoilusta, lihansyönnistä, jopa omasta syntymästään. Arvoisa puhemies! EU on kaiken pahan alku ja juuri ja ilmastoideologia sen paras kätyri. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-09-25T19:41:59,2025-09-25T19:46:00,Hyväksytty,1.1 2025_85_326,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_327,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia, kunnioitettu puhemies! Muutama sana liikenteestä ja liikunnasta, liikkumisesta. Tämä hallitus huolehtii siitä, että liikkumisen edellytykset Suomessa ovat kunnossa. Ne ovat tärkeitä niin ihmisten arjen ja elinkeinoelämän kuin maamme huoltovarmuuden vuoksi. Vuoden 2026 budjetissa panostamme väyläverkon kehittämiseen ja korjausvelan hillintään. Tavoitteemme on selkeä: haluamme vahvistaa turvallista ja sujuvaa liikkumista kaikkialla Suomessa. Tämä tarkoittaa paitsi turvallisempia teitä ja junaratoja myös sitä, että haastavimmissakin olosuhteissa ihmiset ja tavara liikkuvat nopeasti ja varmasti. Siksi tahdon erityisesti painottaa, että arjen turvallisuus ja huoltovarmuus alkavat toimivista yhteyksistä. Niistä meillä ei ole varaa tinkiä. Liikunta on lääke. Suomen kansa on tällä hetkellä valitettavasti huonommassa kunnossa, heikommassa kunnossa kuin koskaan aikaisemmin sotien jälkeen, ja se on uhka ja riski yhteiskunnalle ja jopa maanpuolustukselle. Meidän aikuisten tärkeänä tehtävänä on näyttää lapsille ja nuorille erinomaista esimerkkiä terveistä elämäntavoista ja liikunnasta. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-25T19:46:01,2025-09-25T19:47:39,Hyväksytty,1.1 2025_85_328,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_329,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Vielä tässä innostuin ottamaan kantaa, kun puhutaan rahasta ja sitten siihen liittyvistä päätöksistä, mitenkä ne vaikuttavat sitten kansalaisiin. Jos esimerkiksi SDP esittää, niin kuin esitämme, että tämä ammattiyhdistysliikkeen verovähennysoikeuden poisto pitäisi jättää tekemättä, niin sillähän hintalappu on 170 miljoonaa euroa. Sitten, okei, kun SDP tai edustaja Suhonen esittää, niin no mistäpä tähän otatte rahat. Otetaan siihen rahat sieltä, mitä hallitus on esittänyt ja on tekemässä ja toteuttamassa: yhteisöveron lasku, vajaa miljardi, reilu 800 miljoonaa. Elikkä sitten lyhyellä laskennalla voi päätellä myös sen, että vielä jää rahaa vähän pankkiinkin. Mitä sillä loppurahalla tehtäisiin, reilu 500—600 miljoonaa? Sille varmasti löytyy parempaa käyttöä. Olemme kuulleet lapsiperheköyhyyden lisääntymisen kautta, mitä tässä yhteiskunnassa tapahtuu. Näitä rahoja voitaisiin käyttää järkevämmin, etteivät ne huku yhteisöveron laskun myötä sinne harmaalle alueelle, millä loppujen lopuksi ei ole vaikutusta kansantalouteen eikä välttämättä hirveästi näitten ihmisten toimeentuloon. Senkin rahan voisi käyttää vaikuttavammin niin, että nämä lapsiperheköyhyys ja siihen liittyvät ilmiöt, mitä tässä politiikan myötä on tulossa, saataisiin kuitattua pois. — Tässä lyhyesti esitys, ja esitin vielä niille rahat. Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-09-25T19:47:39,2025-09-25T19:49:13,Hyväksytty,1.1 2025_85_330,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"No niin, kiitoksia. — Edustaja Jukkola.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_331,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Me suomalaiset tiedämme, ettei hyvinvointia rakenneta velkakirjoilla eikä tyhjän päälle. Meidän mallimme on aina ollut se, että tehdään työtä, kannetaan vastuuta ja pidetään huolta omasta maasta. Nyt Orpon hallitus on lähtenyt tekemään juuri tätä, nostamaan Suomen jaloilleen, vaikka se ei ole helppo urakka tässä maailmanajassa. On totta, että hallitus on pistänyt toimeen yli kymmenen miljardin sopeutukset. Tästä voisi sanoa, että se on kivulias tie, ja sitähän se osittain onkin. Mutta yhtä totta on se, että ilman näitä päätöksiä meidän lapsille ja lapsenlapsille ei jäisi muuta kuin velkaa ja velkakirjoja. On kestämätöntä, jos veroeurot valuvat korkoihin sen sijaan, että niillä turvattaisiin lasten koulutus, ihmisten hoiva ja kansalaisten turvallisuus. Arvoisa rouva puhemies! Tässä maailmantilanteessa pitää valita tarkasti, mihin rahat käytetään. Hallitus on päättänyt, että suomalainen turvallisuus ei ole tinkimisen paikka. Puolustusmenot ovat nyt historiallisen korkealla tasolla. Meillä on kilpi suojana, liittolaiset rinnalla ja oma maanpuolustustahto, joka on maailman huippua. Ilman turvaa ei ole vapautta, ja turvallisuuteen sijoitettu euro maksaa aina vähemmän kuin turvattomuuden aiheuttamat menetykset. Mutta pelkkä turva ei riitä. Tarvitaan myös työtä ja toimeentuloa. Siksi hallitus on keventänyt työn verotusta kautta linjan yhteensä 1,6 miljardilla. Jokainen palkansaaja hyötyy, ja perheille tulee lisää ostovoimaa. On myös linjattu työtulovähennyksen lapsikorotus, joka helpottaa arkea erityisesti yksinhuoltajilla. Arvoisa rouva puhemies! Suomesta ollaan tekemässä puhtaan energian suurvaltaa. Fingridiä pääomitetaan, uusia investointeja vauhditetaan ja myös luvitusta sujuvoitetaan. Suomella on vahvuudet ja osaava väki ja luonnon tarjoamat edellytykset, ja nyt hallitus on ottanut askeleet, joilla investointien etenemistä vauhditetaan. Yhden luukun malli on tästä konkreettinen esimerkki. Kun katsoo omasta vinkkelistä, Kokkolassa ja Vaasassa tämä kehitys näkyy jo positiivisesti. Tuulivoima, akkuteknologia ja uudet teolliset investoinnit luovat tulevaisuutta ja työtä ihmisille. Se on paras todiste siitä, että kun päätökset tehdään rohkeasti ja viisaasti, ne kantavat koko maan tasolla. EU-politiikassa on samalla katsottava, että direktiivit palvelevat Suomen etua. Ei Suomi voi olla pelkkä hyväntekijä muille maille. Meidän täytyy pitää huolta omasta teollisuudestamme, kilpailukyvystämme ja leivästämme. Direktiivien on oltava realistisia kaikille jäsenmaille, jotta Suomi ei joudu kohtuuttomaksi maksumieheksi muiden puolesta. Suomen kilpailukyky ratkaisee, syntyykö meille uusia työpaikkoja ja investointeja. Orpon hallitus tekee töitä sen eteen, että yritykset voivat menestyä ja investoinnit tulla Suomeen ja uutta kasvua syntyä. SDP tarjoaa täysin päinvastaista linjaa: verot yrittäjille ylös, kilpailukyky alas. Juuri silloin, kun meidän pitäisi olla houkuttelevin paikka investoida ja työllistää, SDP haluaa lisätä kustannuksia ja kiristää veroja. [Timo Suhonen: Ei pidä paikkaansa!] Hallitus rakentaa kasvua, SDP jarruttaa sitä. Kysymys on lopulta yksinkertainen: haluammeko Suomen, joka houkuttelee investointeja ja osaajia ja luo työpaikkoja, vai Suomen, joka verottaa ne pois? Arvoisa puhemies! Lopulta tämä kaikki palautuu siihen, mistä suomalainen yhteiskunta elää, uskalletaanko tehdä rohkeita päätöksiä ja samalla pitää maalaisjärki mukana. Suomella on kaikki edellytykset menestyä: osaava kansa, kova työmoraali ja hallitus, joka ei väistä vaikeitakaan ratkaisuja. Jos tästä linjasta pidetään kiinni, voimme katsoa tulevaisuuteen luottavaisesti ja jättää seuraaville sukupolville maan, joka on vahvempi kuin se, minkä itse olemme saaneet. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-09-25T19:49:16,2025-09-25T19:54:53,Hyväksytty,1.1 2025_85_332,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_333,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kollega Jukkola antoi todella vahvan todistuksen. On syytä ehkä muutamat väitteet tässä käydä läpi: Ensinnäkin jäi mietityttämään tämä väite, haluammeko Suomen, jossa ihmiset tekevät töitä: Jäin pohdiskelemaan, mikäs se meidän tilanne itse asiassa tällä hetkellä on, ja taitaa olla se, että itse asiassa tämän hallituksen aikana joka kuukausi työllisyystilanne on heikentynyt. Siis tämän hallituskauden aikana meidän työllisyyskehitys on ollut Euroopan huonoin, ja työttömyys on kohta Euroopan korkein, joten ei ainakaan ole näyttänyt tosiasioiden valossa siltä, että tämä hallitus olisi onnistunut työllisyyttä hoitamaan. Ja vielä kun muistaa todella sen, että sen paljon parjatun edellisen hallituksen jäljiltä työllisyys jäi todella mittaushistorian ennätystasolle, ja itse asiassa täällä budjettikirjassa hallitus myöntää, että ajattelee, että se ei koko kaudella ylitä omaa lähtötilannettaan, niin en ehkä näiden tosiasioiden valossa juuri tästä olisi innoissani, vaan enemmänkin todella murheissani siitä, miten meillä voi olla näin surkea työllisyyskehitys. No, toinen on sitten tämä, että osaajat eivät halua tänne tulla: Ainakin viimeksi kun olen tarkistanut, taitaapa olla niin, että esimerkiksi erityisasiantuntijoiden lupahakemukset ovat romahtaneet. Eli kansainvälisten osaajienkin silmissä Suomi on nyt vähemmän houkutteleva maa kuin se oli aikaisemmin. Tässä sentään annan kyllä kiitoksen hallitukselle, että se on ottanut myös SDP:n työkalupakista toimenpiteitä, jotka liittyvät nimenomaan näiden avainhenkilöiden veromuutoksiin, joita me yhdessä olemme täällä säätäneet jo aikaisemmin, ja nyt sitten ensi vuodelle tulee vielä lisää, ja siitä kiitän. Mutta tosiasiallisesti osaajien silmissä Suomen houkuttelevuus on tämän hallituksen aikana huonontunut. No, sitten vielä kolmas kokonaisuus näihin investointeihin: Taitaa olla niin, että meillähän on ollut valtava buumi varsinkin näissä vihreän siirtymän investoinneissa, ja nythän näyttää siltä, että tahti alkaa hidastumaan, johtuen monesta asiasta. Siinä esimerkiksi hallitus voisi varmaan katsoa tätä maankäyttölakikokonaisuuttaan, joka esimerkiksi tekee sen, että tuulivoiman rakentaminen aika lailla pysähtyy. Ei taida olla yhtään myllyhanketta liikkeellä. No, on meillä onneksi monia muita hyviä suunnitelmia, ja toivotaan, että ne hankkeet lähtevät, ja senpä takia olisi itse asiassa fiksumpaakin tehdä niin, viitaten näihin veroihin, että sen sijaan, että yhteisöveroa muutamalla prosenttiyksiköllä lasketaan, olisi parempi tehdä vähän laajempi se investointikannustin, jossa nimenomaan palkittaisiin siitä ja helpotettaisiin yritysten investointeja. Jos sitä alarajaa laskettaisiin, niin se kattaisi myös pk-yritykset, joten pienemmätkin yritykset tai keskisuuret yritykset pääsevät sitä hyödyntämään. Siitä annan kyllä kiitoksen, että hallitus otti sentään SDP:ltä sen toiveen vastaan, että nyt tätä jatkoa tulee elikkä tätä investointikannustinta pidennetään. Sille annan kyllä kiitoksen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-09-25T19:54:53,2025-09-25T19:58:05,Hyväksytty,1.1 2025_85_334,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Garedew., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_335,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi valitettavasti velkaantuu. Se ongelma on meidän jollain keinolla ratkaistava samaan aikaan, kun väestö ikääntyy, mikä taas kaventaa veropohjaa ja lisää hoitokustannuksia. Nyt jo toistuvat ilmatilaloukkaukset kertovat siitä, että Suomen puolustusta on välttämätöntä vahvistaa, ja se vaatii tietenkin mittavia taloudellisia panostuksia. Jos meillä ei enää ole maata, mitä puolustaa, ei millään muullakaan enää sen jälkeen ole merkitystä. Yhtälö ei ole helppo. Talous on täysin retuperällä. Edelliset päättäjät ovat hassanneet rahaa sinne, mistä ovat uskoneet saavansa kansan suosiota ja lisää äänestäjiä. Todellisuudentaju on ollut monilla osin sumentunut. Nyt jos koskaan tarvitaan päättäjiksi juuri perussuomalaisia, jotka ajavat riippumattomasti Suomen parasta eivätkä ole erilaisten etujärjestöjen talutusnuorassa, kuten tietyt vanhat puolueet. Talous on laitettava kuntoon ja elinvoima palautettava. Siihen tarvitaan maalaisjärkistä ymmärrystä ja perussuomalaista tahtoa. Ensinnäkin on useita hallinnonaloja, mistä pitäisi karsia reippaasti lisää menoja. Ilmasto eli hiilineutraalisuuden tavoittelu, maahanmuutto ja kehitysapu, nykykulttuuri ja taide, hömppätiede sekä kaiken maailman valtionavustuksilla pyörivät suojatyöpaikat, kuten Opetushallitus. Lisäksi yhdyn täysin europarlamentaarikko Tynkkysen ehdotukseen, että Ulkopoliittisen instituutin rahoitus pitäisi saada leikkuriin ja mahdollisimman pian. Ulkopoliittisen instituutin pitäisi olla riippumaton tutkimuslaitos, koska se on verorahoitteinen. Siihen palaa vajaa viisi miljoonaa euroa verorahoja joka vuosi. Upin suojissa alarannat ja stewartit ovat touhuneet verorahoilla omaa politiikkaansa ja levittäneet omaa agendaansa. Kun tämä toiminta ei enää ole millään tavalla riippumatonta, ei ole enää veronmaksajien tehtävä kustantaa sellaista lystiä. Nykykulttuurin ja taiteen viihdytykset ja hullutukset pitäisi saada markkinavetoisiksi, ei verorahoilla pyöritettäviksi. Taiteeseen ja kulttuuriin menee 547,5 miljoonaa euroa ensi vuonna. Tämä on vielä 9,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 25 varsinaisessa talousarviossa. Mistä tämä johtuu? No, siellä on tehty myös leikkauksia opetus- ja kulttuuriministeriön jakamiin taiteen ja kulttuurin avustuksiin, reilun kymmenen miljoonan euron säästö, mutta sitten täällä nostetaan näitä kuluja kymmenellä miljoonalla sen takia, että Kansallismuseoon tulee peruskorjaus ja sen toiminnan laajentamiseen ja ohjelmistojen ja näyttelyiden tuotantoon laitetaan tämä summa. On kyllä ihan kannatettavaa panostaa tämmöiseen museotoimintaan. Sitten täällä on myös tämä Oulun tehtävä Euroopan kulttuuripääkaupunkina. Siihen valtio osallistuu 20 miljoonalla eurolla. Toivon todella, että tästä olisi nyt tuloja enemmän kuin menoja. Lisäksi tämä turha hömppätutkimus tulisi perata ja karsia pois verorahoitteisesta tutkimuksesta. Esimerkiksi Suomen Akatemian toiminnot ovat 12 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Näiden kulujen karsimisen jälkeen olisimme jo paljon terveemmällä polulla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+3.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-09-25T19:58:07,2025-09-25T20:02:28,Hyväksytty,1.1 2025_85_336,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Nyt jatketaan kello 12 keskeytettyä istuntoa ja siirrytään päiväjärjestyksen 4. asiaan eli suulliseen kyselytuntiin. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. On toivottavaa, että kukin kysymys on osoitettu yhdelle paikalla olevista ministereistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_85_337,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys palkansaajien verotuksen kevenemisestä (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 128/2025 vp,"Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_85_338,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys palkansaajien verotuksen kevenemisestä (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 128/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä pääministeri, jos käydään nyt tämä verotuskokonaisuus lävitse. Todella, kun budjettiriihessä kommentoitte ensi vuoden budjettia, totesitte, että kaikkien palkansaajien verotus kevenee, siis kevenee ensi vuonna tästä vuodesta. No, kuitenkin kun näitä muutoksia katson, niin 2 000 euroa kuukaudessa tienaavalla myyjällä, 4 000 euroa kuukaudessa tienaavalla opettajalla ja 6 000 euroa kuukaudessa tienaavalla insinöörillä, jotka kuuluvat liittoon, verotus ei todellakaan kevene. Sen sijaan ministeritason tuloilla kevennykset ovat 5 000 euroa vuodessa ja miljoonatuloisilla keskimäärin yli 100 000 euroa vuodessa. Moni kysyy, miten ihmeessä tässä näin kävi. Pääministeri, annan teille nyt reilun mahdollisuuden: jos edelleen seisotte tämän väitteenne takana, niin voitteko toistaa eduskunnan edessä, [Puhemies koputtaa] että kaikkien palkansaajien verotus kevenee?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.1.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-09-25T16:01:23,,Hyväksytty,1.1 2025_85_339,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys palkansaajien verotuksen kevenemisestä (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 128/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_340,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys palkansaajien verotuksen kevenemisestä (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 128/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tärkeästä kysymyksestä. Se, mihin perustan puheeni siitä, että kaikissa tuloluokissa verotus kevenee ja nimenomaan hallituksen tekemien veromuutosten johdosta vuodelle 26, on valtiovarainministeriön vero-osaston virkamiesten virkavastuulla tekemä muistio veromuutosten tulonjakovaikutuksista, jossa on mukana siis myöskin ay-jäsenmaksun vähennysoikeudesta luopuminen. Kuvio näyttää tältä. [Puhuja näyttää paperia] Kaikissa tuloluokissa veromuutosten jälkeen käteenjäävä tulo kasvaa. Tämä on siis valtiovarainministeriön virkamiesten virkavastuulla tekemä muistio. Siihen minä perustan minun sanani. Eli jos olette sitä mieltä, että puhun pehmoisia, niin kannattaa jatkaa keskustelua valtiovarainministeriön virkamiesten kanssa. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-25T16:02:38,2025-09-25T16:03:33,Hyväksytty,1.1 2025_85_341,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys palkansaajien verotuksen kevenemisestä (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 128/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aihepiiriin liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Räsänen, Joona, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_342,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys palkansaajien verotuksen kevenemisestä (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 128/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä pääministeri, ymmärrän oikein hyvin, että te esittelette tätä tulodesiilitaulukkoa, mutta teidän jos kenen täytyisi tietää, että ihminen ei ole desiili. [Oikealta: Ohhoh!] Tehän esittelette taulukkoa, joka kuvaa desiilimuutoksia, kun tosiasiassa ainakin meitä täällä SDP:ssä kiinnostaa, mitä siellä jokaisen palkansaajan kukkarossa tapahtuu. Ja se on tosiasia, että kaikkien palkansaajien verotus ei todellakaan kevene, vaikka te niin yritätte väittää. Juuri kävin läpi, että jos otamme sen 2 000 euroa kuukaudessa tienaavan myyjän, joka ahkerasti tekee töitä, niin hänen verorasituksensa ensi vuonna jopa kiristyy. Siis hallitus, joka kiristi tälle vuodelle keskituloisten palkansaajien verorasituksen korkeimmilleen kymmeneen vuoteen, jatkaa tätä samaa linjaa tavallisten suomalaisten osalta, ja tämä on meistä väärin. Senpä takia kysyn nyt uudestaan: oletteko te sitä mieltä, että jokaisen palkansaajan verotus kevenee? Ymmärrän, että valtiovarainministeri haluaisi vastata, mutta kysyn pääministeriltä, koska te olette tämän lauseen sanonut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.1.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-09-25T16:03:46,2025-09-25T16:05:05,Hyväksytty,1.1 2025_85_343,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys palkansaajien verotuksen kevenemisestä (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 128/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_344,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys palkansaajien verotuksen kevenemisestä (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 128/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edelleen näytän tätä. [Puhuja pitää kädessään paperia] Se on... [Naurua vasemmalta] — Joo, voitte nauraa, niinhän te teette aina. Minusta olisi hienoa, jos pystyttäisiin asiallisesti keskustelemaan ja käsittelemään näitä asioita. — Nämä veromuutokset vaikuttavat siis niin, että jokaisessa tuloluokassa keskimäärin verot laskevat. Totta kai on mahdollista, että on henkilöitä, joille kaikki nämä muutokset vaikuttavat negatiivisesti, mutta mitä todennäköisimmin ihan matematiikan perusteella on kyse kuitenkin paljon vähäisemmästä määrästä. Oleellista on tämä ja sen takana oleva tosiasia, että tämä hallitus keventää palkansaajien verotusta 1,5 miljardilla. Se on iso raha, 1,5 miljardia euroa vähemmän veroja ihmisiltä heidän omista rahoistaan. Se on arvovalinta, se on tietoinen valinta, koska me halutaan kannustaa ihmisiä töihin. Ja nyt jos joskus me tarvitaan kannusteita töihin. Me tarvitaan ostovoimaa, joka nousee hallituksen aikana kaikkina vuosina verrattuna viime hallituksen aikaan, jolloin ostovoima laski. Lisää ostovoimaa, enemmän käteen palkasta, [Puhemies koputtaa] enemmän työllisyyttä ja enemmän toimeentuloa ihmisille. [Juha Mäenpää: Halvempaa bensaa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-25T16:05:05,2025-09-25T16:06:25,Hyväksytty,1.1 2025_85_345,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys palkansaajien verotuksen kevenemisestä (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 128/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_346,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys palkansaajien verotuksen kevenemisestä (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 128/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässähän te taisitte, pääministeri, nyt tulla tunnustaneeksi, että teidän lausumanne ”jokaisen verotus kevenee” ei sitten kuitenkaan kaikkien suomalaisten kohdalla pidä paikkaansa. [Oikealta: Haloo!] Ja toden totta, niin se on. 2 000 euroa ansaitseva myyjä [Perussuomalaisten ryhmästä: Ahkera myyjä!] tai vaikka jopa 6 000 euroa ansaitseva insinööri ei itse asiassa hyödy näistä veronalennuksista, vaan verorasitus saattaa jopa kasvaa. Tarkastelenpa vielä teidän toista lausumaanne. Te olette eilen todennut, että työn verotuksen keventäminen tuo eniten, siis eniten, pieni- ja keskituloisten kukkaroihin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Uniper neljä miljardia!] Mutta kun sinne kukkaroon katsotaan, niin eipä pieni- ja keskituloisella kovin montaa euroa kuukaudessa siellä näy, kun samaan aikaan ne yli 9 000 euroa tienaavat saavat tuhansia euroja vuodessa. Kyllä se pienituloinen katsoo sinne kukkaroon ja miettii, että mitäköhän tämä pääministeri nyt puhuu. Olivatko ne pehmoisia puheita, [Juho Eerola: Nyt on pehmoisia puheita!] kun tämä kova fakta kuitenkin näyttää siltä, että se verotus on korkeimmillaan kymmeneen vuoteen? Pääministeri, myönnättekö te, [Puhemies koputtaa] että teidän veronkevennyksenne kuitenkin kohdistuvat eniten kaikkein suurituloisimmille suomalaisille?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-09-25T16:06:26,2025-09-25T16:07:42,Hyväksytty,1.1 2025_85_347,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys palkansaajien verotuksen kevenemisestä (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 128/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_348,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys palkansaajien verotuksen kevenemisestä (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 128/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Puolentoista miljardin kokonaisveronkevennyksistä yli miljardi kohdistuu pieni- ja keskituloisille — siis yli miljardi menee pieni- ja keskituloisille — ja se on mielestäni oikein. [Välihuutoja] Mielestäni se on oikein. Ja kyllä, kyllä hallitus on myöskin laskenut nämä ylimmät marginaalit 52:een. Sekin on aika paljon. Suomessa on edelleen erittäin vahva progressio. Suomessa enemmän ansaitsevat kantavat suurimman osan verorasituksesta ja kustantavat tämän maan hyvinvointia. Niillä rahoilla pidetään huolta heikommista. Tämä on aivan välttämätöntä. Progressiosta pidetään kiinni, mutta siinäkin pitää joku tolkku olla. Ja mikä vielä on oleellista, on se, että näitten ylimpien tuloluokkien osalta, kun niitä marginaaleja lasketaan, lähes kaiken tutkimuskirjallisuuden mukaan ne rahoittavat itse itsensä takaisin, koska ihmiset tekevät enemmän töitä, yrittävät enemmän, ottavat enemmän vastuuta. Tästä voin teille tulla esitelmöimään ja tuomaan sitä kirjallisuutta, mistä voitte itsekin tähän tutustua. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Milloin?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-25T16:07:44,2025-09-25T16:08:48,Hyväksytty,1.1 2025_85_349,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys palkansaajien verotuksen kevenemisestä (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 128/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_350,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys palkansaajien verotuksen kevenemisestä (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 128/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme kaikki huolissamme siitä, että Suomen talous ei kasva riittävän nopeasti. Monella suomalaisella olisi kulutustarpeita eikä ole nyt varaa kuluttaa. Taloustieteessä on sellainen vähän hankalakin termi kuin Lafferin käyrä, joka tarkoittaa suomeksi sitä, että jos veroja nostetaan tietyn pisteen yläpuolelle, niin verotuotot lähtevätkin laskemaan. Nyt otan esille arvonlisäveron korotukset, kun hallitus on joutunut lisätalousarvioissa laskemaan verotuottoja jopa 700 miljoonaa euroa alaspäin. Voisiko olla niin, että tämän osalta olisi jo kysymys siitä, että me mennään liian korkealle? Tai toinen on se, mitä ollaan suunnittelemassa, että kaivosvero kolminkertaistetaan. Siellä on valtava potentiaali meillä myös kasvulle. Voiko käydä niin, että lopulta tuotot pienenevät, koska kaivosten elinkaari lyhenee? Eli kannattaisiko meidän olla yhdessä myös huolissaan siitä, että emme nosta liian korkealle niitä veroja, kun saattaa käydä niin, että verotuotot lähtevätkin laskuun ja ihmiset eivät pärjää arjessa, [Puhemies koputtaa] kun ei ole varaa ostaa tuotteita?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.1.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-09-25T16:08:52,2025-09-25T16:10:05,Hyväksytty,1.1 2025_85_351,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys palkansaajien verotuksen kevenemisestä (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 128/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_352,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys palkansaajien verotuksen kevenemisestä (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 128/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kysyjä on täysin oikeassa siinä, että kun veroja kiristetään, niin jossain vaiheessa tulee raja vastaan siinä, että se ei enää lisää verotuloja. Samaan aikaan jos katsotaan kokonaisveroastetta, miten se tällä hallituskaudella kehittyy, niin se laskee tällä hallituskaudella, ja tämä on melkoinen saavutus siihen nähden, että me teemme huomattavasti sopeutuksia. Kyllä, me olemme joutuneet tekemään myös veronkiristyksiä, suurimpana tämä yleiseen arvonlisäverokantaan tullut korotus, jota muistaakseni myös keskusta kannatti. Kun katsotaan näitä verotulojen arvioita ja tuottovaikutuksia, niin valitettavasti niitä on jouduttu tarkastamaan alaspäin juuri siksi, että talous ei ole kehittynyt suotuisasti. Vastaavasti yksityinen kulutus ei ole ollut niin korkeaa kuin toivoimme. Toisaalta myös muissa verolajeissa olemme joutuneet tarkastamaan näitä alaspäin. Tärkein syy sille on tietenkin siinä suhdanteessa ja ylivoimaisesti siinä, että meidän taloudessa ei ylipäätänsä ole dynamiikkaa. Se, miten me saisimme yksityisen kulutuksen, ennen kaikkea investoinnit ja vientimarkkinat vetämään, [Puhemies koputtaa] on varmasti meidän yhteistä pohdittavaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-09-25T16:10:05,2025-09-25T16:11:19,Hyväksytty,1.1 2025_85_353,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys palkansaajien verotuksen kevenemisestä (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 128/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_354,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys palkansaajien verotuksen kevenemisestä (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 128/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa hallitus, te olette monin tavoin tällä vaalikaudella hyökänneet ammattiyhdistysliikettä kohtaan ja sanelupolitiikallanne yksipuolisesti heikentäneet työehtoja ja palkansaajien neuvotteluasemaa. Nyt olette ajamassa uutta verosanktiota järjestäytyneille työntekijöille ja jälleen murentamassa sopimisen kulttuuria Suomessa. Me olemme esittäneet institutionaalisille sijoittajille lähdeveroa, joka siis koskisi myös ammattiyhdistysliikettä. Arvoisa hallitus, oletteko valmiita tarttumaan tähän esitykseen sen sijaan, että olette nyt rankaisemassa yksittäisiä järjestäytyneitä työntekijöitä ja korottamassa heidän verorasitustaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.1.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2025-09-25T16:11:22,2025-09-25T16:12:05,Hyväksytty,1.1 2025_85_355,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys palkansaajien verotuksen kevenemisestä (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 128/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_356,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys palkansaajien verotuksen kevenemisestä (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 128/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus alentaa työn verotusta ensi vuonna noin miljardilla eurolla. Koko tällä kaudella, kun otetaan huomioon lapsikorotukset, kokonaissumma nousee noin 1,8 miljardiin euroon, mikä on erittäin merkittävästi. Kuten pääministeri edellä totesi, tästä suurin osa kohdistuu pieni- ja keskituloisille ja myös lapsiperheille. Sen lisäksi ylimmät marginaalit lasketaan sinne 52 prosenttiin, ja tämän toimen uskotaan olevan pitkälti itsensä rahoittava. Näin on tapahtunut esimerkiksi Ruotsissa ja monessa muussa meidän vertailumaassa, jossa tällainen päätös ja uudistus on tehty jo paljon aiemmin. Me olemme joutuneet kiristämään myös joitakin veroja, poistamaan verovähennysoikeuksia, mutta tämä kokonaisuus on erittäin perusteltu, ja sen takana on hyvin helppo seistä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-09-25T16:12:05,2025-09-25T16:12:56,Hyväksytty,1.1 2025_85_357,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 129/2025 vp,"Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_85_358,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 129/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Verotulojen kannalta keskeinen kysymys on tietenkin se, onko ihmisillä tuloja, joita verottaa. Suomen työttömyysaste on kuitenkin noussut historiallisen korkealle. Sadattuhannet suomalaiset joutuvat miettimään päivittäin, mistä löytyy uusi polku eteenpäin. No, työttömille te olette sanoneet, että menkää töihin parantaaksenne tilannettanne, mutta töitä ei ole. Veronalennukset eivät välttämättä näitä ihmisiä lämmitä. Kaiken lisäksi olette vaikeuttaneet omilla päätöksillänne ihmisten pääsyä töihin: aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ja suojaosien poisto esimerkkeinä käsittämättömistä päätöksistä, jotka kampittavat työllisyyttä. Samaan aikaan olemme saaneet tiedon uusista arvioista hallituksen sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista lapsiin. Niiden myötä hallituksen tulostaululle lävähtää jälleen entistä synkempi luku: hallituksen politiikka sysää peräti 31 000 lasta köyhyyteen. Tämä on hallituksen päätösten vaikutuksista kenties alhaisin. Minusta on surullista, että kysymyksistä huolimatta emme näinä vuosina ole saaneet teiltä kunnollista vastausta tähän kysymykseen, miten aiotte puuttua lapsiperheköyhyyteen Suomessa. [Puhemies koputtaa] Pääministeri Orpo, mitä te sanotte näille 31 000 lapselle, [Puhemies koputtaa] jotka kärsivät teidän politiikkanne vaikutuksista voimatta itse vaikuttaa asemaansa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.2.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-09-25T16:13:00,2025-09-25T16:14:29,Hyväksytty,1.1 2025_85_359,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 129/2025 vp,"Kiitoksia. — Muistutan kaikkia edustajia minuutin aikarajasta. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_360,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys lapsiperheiden toimeentulosta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 129/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On aivan totta, että on korkea työttömyys ja tämä suhdannetilanne on erittäin huono. Se johtaa siihen, että meillä on työttömyyttä, ja totta kai se vaikuttaa myös perheisiin. Mutta se, mitä haluan sanoa, on kuitenkin se, että me teemme kaikkemme, että syntyy työtä. Me ollaan laitettu kilpailukykyä kuntoon, yritysten toiminnan edellytyksiä kuntoon, panostettu koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jotta syntyisi työpaikkoja, jotta syntyisi työmahdollisuuksia. Se on ainut kestävä tie. Mutta tämä suhdannetilanne on todella vaikea. Turvallisuustilanne vaikuttaa siihen, mikä on yritysten usko tulevaan, mikä on kotien usko tulevaan. Suomessa ei tällä hetkellä kuluteta, ja se on sinänsä ymmärrettävää, koska ihmiset ovat huolissaan. Mutta tämä kaikki johtaa siihen, että meillä on tällä hetkellä aivan liikaa työttömiä tässä maassa, mutta me teemme joka päivä töitä sen eteen, että saadaan käänne tapahtumaan ja mahdollisimman moni isä ja äiti saa töitä. Mutta siihen asti meillä on kuitenkin sosiaaliturvaleikkauksista huolimatta perustoimeentulo turvattu. [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] Se on turvattu, ja siitä pidetään tässä maassa huolta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-25T16:14:32,2025-09-25T16:15:47,Hyväksytty,1.1 2025_85_361,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys palkansaajien verotuksen kevenemisestä (Timo Heinonen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 130/2025 vp,"Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_85_362,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys palkansaajien verotuksen kevenemisestä (Timo Heinonen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 130/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edelleen tuntuu olevan epäselvää, kuinka paljon pääministeri Petteri Orpon hallituskauden aikana kevennämme työtä tekevien ihmisten verotusta. Me kevennämme työtä tekevien verotusta kaikissa tuloluokissa, niin kuin tässä kuulimme, 1,7 miljardilla. Suurin osa näistä euroista menee pieni- ja keskituloisten kukkaroon, yli miljardi. Edustaja Tuppurainen, en kysy teiltä, mutta väännän teille rautalangasta: [Tytti Tuppurainen: Nimi mainittu!] Kun Orpon ensimmäinen hallituskausi päättyy, kaikille palkansaajille jää enemmän omasta palkasta käteen kuin hallituskauden alussa. Palkansaaja saa siis pitää enemmän omasta palkastaan kuin mitä teidän hallituksenne päättäessä sai, [Timo Harakka: Jos eroaa liitosta!] vaikka te keskustan kanssa ja tuella velkarahaa tärväsittekin. Arvoisa valtiovarainministeri Purra, tässä on tämä tuore Palkansaajien keskusliiton laskelma, [Eduskunnasta: Veronmaksajien!] kuinka paljon 4 000 euroa saava saa ensi vuonna enempi rahaa näiden toimien jälkeen. Kaikkien tulot tässä lisääntyvät. Tuon tämän, edustaja Purra, teille [Välihuutoja — Naurua] — anteeksi, Tuppurainen — tämän kyselytunnin jälkeen, niin että pääsette myös opiskelemaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-09-25T16:15:49,2025-09-25T16:17:12,Hyväksytty,1.1 2025_85_363,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys palkansaajien verotuksen kevenemisestä (Timo Heinonen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 130/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, minuutti on päättynyt jo jokin aika sitten. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_364,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys palkansaajien verotuksen kevenemisestä (Timo Heinonen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 130/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Se, mihin itse viittaan, on valtiovarainministeriön viralliset virka-arviot näistä vaikutuksista. Todellakin, kun tuloluokat jaetaan kymmeneen osaan, niin palkansaajilla kaikissa tuloluokissa verotus kevenee ja käteenjäävät tulot nousevat. Poikkeus on alin tuloluokka eli alin tulodesiili, ja syy siihen, että siellä ei nouse, on se, että siellä ei myöskään makseta juuri tuloveroja, joita me nimenomaan alennamme. Sen sijaan hallitus on joutunut tekemään kiristyksiä esimerkiksi tupakkaveroon ja virvoitusjuomaveroon, jotka vaikuttavat sitten myös tässä alimmassa tulodesiilissä. Ihmisen toki ei ole välttämätöntä tupakoida, joten tämäkin on vain arvio siitä keskiarvosta, kuten täällä aiemmin puhuttiin, että yksilöillä tietenkin ryhmien sisälläkin tämä tilanne vaihtelee. Mutta aivan kuten edustaja totesi, ostovoima on nyt tällä hallituskaudella parantunut joka vuosi siitä, mikä se oli, kun me aloitimme. Vastaavasti käteen jää aina enemmän rahaa suhteessa siihen, mistä me aloitimme, [Puhemies koputtaa] ja tämä on erittäin hyvä asia. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-09-25T16:17:15,2025-09-25T16:18:31,Hyväksytty,1.1 2025_85_365,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkauksista (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 131/2025 vp,"Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_85_366,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkauksista (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 131/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minusta tämä tuntuu todella kamalalta. Tuntuu, että en saa happea. [Välihuutoja oikealta] Nämä teidän päätöksenne ovat niin epäoikeudenmukaisia, että en voi niitä ymmärtää. Hallituksen päätöksistä hyötyvät hyvätuloiset ja suuryritykset. Heille teillä todellakin on rahaa, mutta samalla te leikkaatte suomalaisilta lapsilta, suomalaisilta vanhuksilta, vammaisilta ja kaikista köyhimmiltä. Lupasitteko te tällaista politiikkaa ennen vaaleja? Ministeri Purra, te sanoitte ennen vaaleja, ettei pienituloisilta leikkaaminen käy teille. Pääministeri Orpo, olette itse sanonut, ettei keneltäkään vaadita mahdottomuuksia. Mutta nyt te olette jälleen kaikista heikoimmassa asemassa olevien ihmisten kukkarolla, kun leikkaatte 70 miljoonaa toimeentulotuesta, mikä on se viimesijainen etuus. Kuinka paljon teidän mielestänne on mahdollista leikata kaikista köyhimmiltä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.4.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-09-25T16:18:36,2025-09-25T16:19:50,Hyväksytty,1.1 2025_85_367,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkauksista (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 131/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_368,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkauksista (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 131/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän asian valmistelusta vastaava ministeri ei ole nyt paikalla, mutta totta kai vastaan. — Se, että meidän taloustilanne on niin huono, on ajanut meidät siihen, että meidän on tarvinnut tehdä säästöjä, on pitänyt tehdä leikkauksia. [Välihuutoja vasemmalta] Niitä on jouduttu tekemään myös sosiaaliturvaan. Minä toivon, että kun toimeentulotukea uudistetaan, niin sitä pystytään myöskin rakenteellisesti muuttamaan siihen suuntaan, että se on ensinnäkin kannustavaa, selkeämpää ja kohdistuu mahdollisimman oikein. Edelleenkin tämän leikkauksenkin jälkeen Suomessa on kuitenkin kohtuullisen vahva perustoimeentulo, ja siitä pitää kaikissa tilanteissa pitää huolta. Mutta kyllä minä haluan tuoda tähän keskusteluun myöskin sitä toivoa. Kun taas tämä perusilmapiiri on se, että kaikki on menetetty, niin ei ole. Iloitaan vielä vaikka siitä uutisesta, jonka me saimme telakkateollisuuteen: vuosikymmeneksi töitä tuhansille ihmisille, yli tuhannelle yritykselle ympäri Suomea. Näitä uutisia me nyt tarvitsemme, jotta meillä on mahdollisimman vähän ihmisiä, jotka tarvitsevat toimeentulotukea, jotta mahdollisimman monella ihmisellä olisi töitä. [Puhemies koputtaa] Me pystytään kääntämään tämä. [Suna Kymäläinen: Olispa itärajallakin!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-25T16:19:52,2025-09-25T16:21:08,Hyväksytty,1.1 2025_85_369,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkauksista (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 131/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_370,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkauksista (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 131/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeistohallitus on laittanut miljoonille palkansaajille ankean ehdon: verorasitus alenee sillä ehdolla, että eroat liitosta. Jos taas järjestäytyneenä ajat palkansaajan etua, jäät miinukselle, varsinkin jos olet saanut työhuonevähennystä. Näin kokoomus ja perussuomalaiset ovat näyttäneet tuhansille suomalaisille työntekijöille todellisen karvansa, heille, jotka ovat heitä haksahtaneet äänestämään. Mutta yksi joukko nauttii näissäkin leikkauksissa erityistä suojelua: kaikkein varakkaimmat suomalaiset, jotka nauttivat ennen kaikkea pääomatuloja. Hallitus suojelee omistamista väittämällä, että osinkoveron järkeistäminen vaarantaisi yrittämistä, mutta Verohallinnon tietojen mukaan listaamattomista yrityksistä osinkotuloa saavat ovat useammin muita kuin itse yrittäjiä. Miksi me pääomatulon saajat olemme erityissuojelussa? Rohkenen väittää, että kunnian miehenä Antti Herlin osallistuisi näihin talkoisiin, jos edes pyytäisitte. Ministeri Purra, milloin te ryhdyitte suojelemaan rikkaimpia pääomatulon saajia? [Sinuhe Wallinheimo: Teillä oli neljä vuotta aikaa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-09-25T16:21:08,2025-09-25T16:22:19,Hyväksytty,1.1 2025_85_371,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkauksista (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 131/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_372,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkauksista (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 131/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ymmärsinkö nyt, että siellä oli taas sosiaalidemokraattinen veromoukari, joka siis haluaisi esittää yrittämiseen kohdistuvia lisärasituksia tässä tilanteessa, jossa me pyrimme saamaan työtä, yrittämistä, uusia yrityksiä? [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Ensin korjaan teidän ensimmäisen virheenne: Tämä valtiovarainministeriön arvio näistä tulonjakovaikutuksista kattaa myös ay-jäsenmaksujen vähennysoikeudesta luopumisen, ja siitä huolimatta kaikissa tuloluokissa, joissa tuloveroja maksetaan, käteenjäävän rahan osuus kasvaa. [Timo Harakka: Työhuonevähennys!] — Kyllä, myös työhuonevähennys on tässä arviossa mukana. — Kaikki hallituksen ensi vuodelle tekemät veropäätökset ovat tässä arviossa mukana, ja tämä on se tosiasia. Kolmas huomioni on se, että mikäli te näin innokkaasti ajatte osinkoverotukseen tätä muutosta, ihmettelen, että viime kaudella, kun pääministeri oli sosiaalidemokraatti, te ette saaneet sitä aikaiseksi. [Välihuutoja — Oikealta: Ohhoh!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.4.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-09-25T16:22:21,2025-09-25T16:23:22,Hyväksytty,1.1 2025_85_373,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkauksista (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 131/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_374,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkauksista (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 131/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hienoa keskustella veropolitiikasta. Joskus on fiksua kiristää verotusta ja joskus laskea sitä, vähän riippuu asiasta. Yksi, jolle minulta ei kyllä ymmärrystä heru, on fossiilisten polttoaineiden veronkevennykset, joidenka hintalappu on iso. Ne lisäävät päästöjä, ja itse asiassa sen päästöjen lisäämisen kautta voi vielä tulla jatkohintalappu, kun me emme pysty pitämään meidän ilmastotavoitteistamme kiinni. Olisin kysynyt, kun meillä pääministeri on toisaalla kansainvälisillä kentillä hienosti poseerannut Suomen ilmastopolitiikalla ja radikaalien muutosten ystävänä ja toisaalla taas kertoo, että nyt tarvitaan talouskuria: miten päätös, joka lisää päästöjä velaksi — siis maksaa rahaa ja lisää meidän päästöjä — on kummankaan näistä linjoista kanssa mitenkään johdonmukaisesti linjassa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.4.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-09-25T16:23:25,2025-09-25T16:24:23,Hyväksytty,1.1 2025_85_375,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkauksista (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 131/2025 vp,"Kiitos. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_376,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkauksista (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 131/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä vastata vihreään kysymykseen. Katsotaanpa taas nyt jälleen kerran isoa kuvaa: 90-luvun alussa Suomessa ruvettiin määrätietoisesti hinnoittelemaan hiiltä. Se on johtanut siihen rakennemuutokseen, mikä on Suomessa aivan huippuluokkaa maailmassa. Minä en väheksyisi yhtään siitä kertomista esimerkiksi Washington Postissa tai New York Timesissa, en yhtään. Ja se, mitä me ollaan tehty: Me ollaan lähestulkoon puolitettu meidän päästöt 90-luvulta lähtien, ja me ollaan melkein tuplattu meidän talouskasvu. Meillä on tällä hetkellä maailman parhaita yrityksiä, jotka ratkovat ilmastonmuutosta eli kehittävät vähähiilisiä tuotantotapoja. Suomessa on lähes sataprosenttisesti puhdas sähköntuotanto. Nämä ovat ne asiat, mitä me ollaan Suomessa saatu aikaan. Silloin, jos me haluamme tukea kotitalouksien ostovoimaa ja me pidämme huolta polttonesteen hinnasta, se on aika pieni asia tässä kokonaisuudessa. Minä olen ylpeä siitä, mitä Suomessa on tehty vuosikymmenten ajan, ja jopa siitä hallituksesta, missä te olitte mukana.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-25T16:24:23,2025-09-25T16:25:33,Hyväksytty,1.1 2025_85_377,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys verokannustimesta ulkomailta palaaville suomalaisille (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2025 vp,"Ledamot Bergqvist, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.5.aspx,sv,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_85_378,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys verokannustimesta ulkomailta palaaville suomalaisille (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2025 vp,"Ärade talman! Här i salen är vi överens: sysselsättningsläget är svårt. Samtidigt har vi flera branscher där vi skulle ha stor nytta av våra kunniga personer som befinner sig utomlands, inte minst inom vården som skriker efter yrkeskunnig arbetskraft. Regeringen har tagit tag i detta och vill skapa ett sporrande skattesystem för finländska medborgare som återvänder till Finland för att jobba.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.5.aspx,sv,Sandra Bergqvist,1406,2025-09-25T16:25:33,2025-09-25T16:26:02,Hyväksytty,1.1 2025_85_379,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys verokannustimesta ulkomailta palaaville suomalaisille (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle hyvästä kysymyksestä ja hyvin tärkeän aiheen esille nostamisesta. — On tosiaan näin, että hallitus on päättänyt toimeenpanna kymmeniä ja kymmeniä talouskasvuun ja myös työllisyyteen liittyviä uudistuksia, joita parhaillaan valmistellaan. Yksi näistä on myös nimenomaan tämä verokannustin, jolla siis pyritään houkuttelemaan paitsi ulkomaille muuttaneita suomalaisia palaamaan takaisin Suomeen työskentelemään, myös näitä hyvin korkean tuottavuuden tehtävissä toimivia ulkomaalaisia, korkeasti koulutettuja henkilöitä, tulemaan Suomeen tekemään työtä. On tärkeää, että Suomi kykenee houkuttelemaan näitä huippuosaajia työskentelemään meidän yrityksissä. He tuovat kuitenkin mukanaan myös paljon veronmaksukykyä ja vahvistavat sitä kautta meidän taloutta. Samaan aikaan on äärimmäisen tärkeää huolehtia siitä, että eri puolilla Suomea meillä on käytössä riittävät panostukset työllisyyspalveluihin tällä hetkellä, jotta myös työllisyysalueet voivat tehdä vaikka suoraan yritysten osalta rekrytointikoulutuksia ja huolehtia siitä, että juuri siellä, missä tarvitaan työvoimaa, voidaan tehdä näitä täsmäkoulutuksia, ja siitä, [Puhemies koputtaa] että yrittäjät löytävät osaavat työntekijät käyttöönsä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.5.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-09-25T16:26:49,2025-09-25T16:28:06,Hyväksytty,1.1 2025_85_380,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys verokannustimesta ulkomailta palaaville suomalaisille (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_381,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys verokannustimesta ulkomailta palaaville suomalaisille (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olennaista on todellakin se, mitä sinne kukkaroon jää. [Perussuomalaisten ryhmästä: Enemmän jää!] Ja, pääministeri, minä kyllä ajattelen niin, että moni suomalainen tulee kysymään, missä ne pääministerin lupaamat veronkevennykset ovat, kun kukkarossa niitä ei tule näkymään. Uskon, että moni kaupan myyjä, opettaja, insinööri tulee sanomaan, että kuinkas tässä nyt näin kävi, näin ei pitänyt käydä. Muhkeat veronkevennykset tulevat sinne ministeriaitioon, 5 000 euron luokkaa, ja myös miljonääreille te suotte 100 000 euron veronkevennyksen keskimäärin. Olisi luullut, pääministeri, että kun teidän hallituksenne on nostanut tavallisen suomalaisen verotuksen korkeimmilleen kymmeneen vuoteen, niin nyt vihdoin olisi ollut sen tavallisen suomalaisen vuoro. Pääministeri, nyt tarvitaan luottamusta, tarvitaan ostovoimaa. SDP on esittänyt jo tälle vuodelle keveämpää verotusta pieni- ja keskituloisille kuin hallitus esitti, ja nyt olemme esittäneet, että ensi vuodelle veronkevennysvara käytettäisiin pieni- ja keskituloisten veronkevennyksiin. Miljonäärit voivat nyt odottaa. Pääministeri, kun olette luvannut, että jokaisen verotus kevenee, [Puhemies koputtaa] tuletteko nyt muuttamaan omia esityksiänne niin, [Puhemies koputtaa] että näin myös tapahtuisi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-09-25T16:28:06,2025-09-25T16:29:23,Hyväksytty,1.1 2025_85_382,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys verokannustimesta ulkomailta palaaville suomalaisille (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_383,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys verokannustimesta ulkomailta palaaville suomalaisille (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyselytunnit toistavat samaa kaavaa: SDP tekee saman kysymyksen uudestaan ja uudestaan, ja minä näytän saman vastauksen uudestaan ja uudestaan. [Pia Viitanen: Muutatteko esitystä?] Siis valtiovarainministeriön virkamiesten muistio kertoo, että kaikissa tuloluokissa keskimääräisesti jää enemmän käteen, ja tämä on siis heidän tekemänsä. Voitte jatkaa tätä keskustelua heidän kanssaan. Laajennetaan vähän vielä siihen, kun katsotaan tätä palkansaajien maksujen kokonaisuutta.Te tuotte esille useasti tämän työttömyysvakuutusmaksun. No, kyllä se nousee nyt tästä vuodesta ensi vuoteen, mikä on harmi. Itse olisin jättänyt sen tekemättä, mutta me kunnioitamme sitä ratkaisua, minkä rahasto teki. Mutta te syytitte minua siitä, että minä esitin toiveen rahastolle. Edustaja Räsänen, SDP:n talouspuhemies, te syytitte minua siitä, että minä olin pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että palkansaajat saisivat enemmän käteen omista tuloistaan. Miten ihmeessä tämä nyt taas on sitten linjassa sen kanssa, mistä te nyt tässä koko tunnin aiotte ilmeisesti puhua? [Joona Räsänen: Saako vastata?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-25T16:29:26,2025-09-25T16:30:30,Hyväksytty,1.1 2025_85_384,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys verokannustimesta ulkomailta palaaville suomalaisille (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2025 vp,"Kyselytunnilla ministerit vastaavat edustajien kysymyksiin, ei päinvastoin. [Timo Harakka: Tulevien ministereiden!] — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_385,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys verokannustimesta ulkomailta palaaville suomalaisille (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituspuolueilla on uusi viestintästrategia. Oppositiota moititaan synkistelystä, kun me aivan oikeutetusti kritisoimme sitä politiikkaa, jota te teette. Kyllä, pääministeri Orpo, politiikan tehtävä on luoda toivoa, mutta tämä hallitus ei tee niin. Teidän politiikkanne seurauksena 31 000 uutta lasta on putoamassa köyhyyteen samalla, kun miljoonatuloilla jää enemmän käteen. Nyt hallitus on jälleen leikkaamassa vanhustenpalveluista ja toimeentulotuesta. Pääministeri Orpo, te sanoitte tällä viikolla, että vasemmisto vastustaa ihmisten menestymistä. Tätä ei ehkä oltu tarkoitettu otsikkoon, ja me emme tietenkään vastusta ihmisten menestymistä, mutta siitä huolimatta ja sen vuoksi kysyn, pääministeri, teitä mukaillen: miksi teidän hallituksenne tekee politiikkaa, joka vastustaa vähävaraisten ihmisten arjessa pärjäämistä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.5.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-09-25T16:30:41,2025-09-25T16:31:44,Hyväksytty,1.1 2025_85_386,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys verokannustimesta ulkomailta palaaville suomalaisille (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_387,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys verokannustimesta ulkomailta palaaville suomalaisille (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin täytyy, kun te olette tarkkoja näitten sanoitusten kanssa, kysyä, miten me olemme nyt vanhuspalveluista leikkaamassa, kun me lisäämme ensi vuodelle 800 miljoonaa muistaakseni. [Vasemmalta: 50 miljoonaa!] — Muistaakseni 800 miljoonaa lisätään hyvinvointialueiden rahoitukseen. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Sitten toinen asia, jonka voisi nostaa esille taas pitkästä aikaa, on se, miten vasemmistoliiton entinen kansanedustaja Outi Ojala on muistuttanut siitä, että se vahva valtiontalous on myöskin köyhän paras ystävä. [Välihuutoja] Siitä tässä on kyse. Jos tehdään teidän politiikkaa ja annetaan velkaantumisen lähteä käsistä, niin tässä maassa ei muutaman vuoden päästä pystytä pitämään huolta kenestäkään sitä tarvitsevasta. Me tarvitsemme vahvan, terveen julkisen talouden. Sen takia me joudumme tekemään tällä hetkellä sopeutustoimia. Me tarvitaan kilpailukykyinen yksityinen sektori, jotta meillä on työpaikkoja ihmisille, jotta he tulevat toimeen ja jotta siitä maksetaan taas hyvinvointipalveluita ja pidetään huolta niistä heikommista. [Välihuutoja] Tämä teidän pitää oppia ymmärtämään, ja sitten me voidaan jatkaa keskustelua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-25T16:31:44,2025-09-25T16:32:52,Hyväksytty,1.1 2025_85_388,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys verokannustimesta ulkomailta palaaville suomalaisille (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_389,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys verokannustimesta ulkomailta palaaville suomalaisille (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on kansainvälisesti tunnettu maana, jossa on pienet tuloerot, ja siinä suhteessa tietenkin verotus on ollut meillä kaikkein keskeisimpiä välineitä tuloeroja kaventamaan. Nyt olemme tänään käyneet tässä keskustelua aika pitkään siitä, että päätöksillä, joita olette tehneet, on annettu nimenomaan suurituloisimmille palkansaajille, ansiotulojen saajille, reilu verohelpotus. Minkä takia me olemme lisäämässä tuloeroja? Ehkä vielä vakavampi kysymys teille on se, minkä edustaja Harakka täällä jo nosti esille: pääomatulot, joita aliverotetaan Suomessa ja käytännössä vailla progressiota. Me tiedämme, että kaikkein suurituloisimmat ihmiset siirtävät palkkatulojaan osinkotuloiksi ja pääomatuloiksi. Onko meillä mitään mahdollisuutta — melkeinpä kysyisin tätä valtiovarainministeri Purralta, kun te siellä joudutte pohtimaan näitä veroratkaisuja — palata siihen käytäntöön, että pääomatulot asetetaan samalle viivalle ansiotulojen kanssa verotuksessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-09-25T16:32:56,2025-09-25T16:34:03,Hyväksytty,1.1 2025_85_390,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys verokannustimesta ulkomailta palaaville suomalaisille (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_391,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys verokannustimesta ulkomailta palaaville suomalaisille (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt kyllä tuli sosiaalidemokraateilta uutinen, mikäli te oikeasti olette sitä mieltä, että kaikki pääomaverot pitää laittaa progressiiviselle asteikolle. Tälläkin hetkellä siellä on erilaisia portaita, kuten hyvin tiedätte. Me toisaalta juuri katsoimme teidän vaihtoehtobudjettianne, jossa on veromoukari, olikohan se 1,9 miljardia lisää veroja. Ei, tämä hallitus ei ole tekemässä tällaista uudistusta. Pelkästään tämä nihkeä talouden tilanne, suhdanne, se, että 18 vuoteen tässä maassa ei ole ollut kunnon kasvua — se olisi kyllä viimeinen teko, mikäli me tämän vielä tekisimme. [Suna Kymäläinen: Kaksi ja puoli vuotta luvattu talouskasvua!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-09-25T16:34:07,2025-09-25T16:34:44,Hyväksytty,1.1 2025_85_392,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys verokannustimesta ulkomailta palaaville suomalaisille (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_393,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys verokannustimesta ulkomailta palaaville suomalaisille (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Muistan hyvin, miten lapsena rekkakuskiyrittäjänä työskennellyt isä ilmoitti, ettei lähdetäkään kesälomareissuun taantuman tullessa [Oikealta: Aijai!] ja satamien ollessa kiinni, mutta hän sanoi, että ”Sofia, käy koulut, jaksa käydä koulussa, niin jonain päivänä sinun ei tarvitse laskea jokaista kolikkoa”. Uskon, että olen saanut olla sitä sukupolvea, jossa on ajatus siitä, että kun vain yrittää ja jaksaa, niin asiat voivat mennä paremmin. Minä kannan isoa huolta siitä, että meillä on nyt paljon vanhempia, jotka miettivät, millä he lupaavat lapsilleen, että asiat menevät paremmaksi. Meillä on nuoria, jotka miettivät, onko heidän omalla kouluttautumisellaan ja toiminnallaan vaikutusta, ja on meidän yhteinen tehtävämme luoda sitä tulevaisuudenuskoa, josta pääministerikin on kyllä puhunut. Me vihreät halutaan, että ihmisillä on työtä, me halutaan, että työllä voi menestyä, me halutaan, että kotimaiset firmat voivat kasvaa, mutta me uskotaan, että se yksi avain siihen on tuottavuuteen panostaminen, koska meidän talous ei ole kasvanut, kun meidän tuottavuus ei ole kasvanut, ja siksi me ollaan peräänkuulutettu niitä mittavia panostuksia koulutukseen. Me ollaan ajateltu, että ne olisi voitu rahoittaa vaikka niillä yhteisöveron alennuksilla, jotka ajatuksena ovat kauniita ja tärkeitä, mutta meidän mielestämme niitä ei olisi pitänyt tehdä velaksi, kun asiantuntijoiden mukaan ne eivät maksa itseään takaisin eivätkä turvaa kasvua. Joten kysyn vielä: voisiko tämä hallitus muuttaa siinä suuntaa, [Puhemies koputtaa] että peruisi nämä veroalet tässä velkatilanteessa ja panostaisi vastaavalla summalla koulutukseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.5.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-09-25T16:34:46,2025-09-25T16:36:04,Hyväksytty,1.1 2025_85_394,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys verokannustimesta ulkomailta palaaville suomalaisille (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_395,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys verokannustimesta ulkomailta palaaville suomalaisille (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on antanut koulutuslupauksen. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Jos me katsomme kuntien taloutta, kuntatalous vahvistuu tällä kaudella, ja kun me katsomme koko kehyskautta, siellä pidetään huolta ihan sieltä varhaiskasvatuksesta lähtien. Siinä otetaan koppia jokaisesta lapsesta ja perusopetuksessa jokaisesta nuoresta. [Sofia Virta: Ja ammattikouluista!] Me vahvistamme perusopetusta, oppimisen tukea 200 miljoonalla tällä kaudella. Lisäksi me tunnistamme, että yksi sellainen tekijä, jonka takia nuoret välillä tippuvat tällä hetkellä, on mielenterveyden haasteet. Me olemme tuoneet terapiatakuun voimaan. Tai kun puhutaan nuorten tulevaisuudesta eteenpäin, tämä hallitus on lisännyt koulutuspaikkoja, aloituspaikkoja, ja sitä kautta tarjoaa näkymää nuorille. Ja nyt tuoreimpana tässä budjetissa hallitus toi uuden työllisyyssetelin, josta täällä on puhuttu. Nämä kaikki tuovat mahdollisuuksia meidän nuorillemme. Ajattelen, että se on sellaista vastuullista politiikkaa, jolla me pidämme kaikki nuoret mukana ja luomme heille näkymää. [Suna Kymäläinen: Ja satatuhatta työpaikkaa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.5.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-09-25T16:36:04,2025-09-25T16:37:03,Hyväksytty,1.1 2025_85_396,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys verokannustimesta ulkomailta palaaville suomalaisille (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Päivi Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_397,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys verokannustimesta ulkomailta palaaville suomalaisille (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lapsiperheiden näkökulmasta ja lapsiköyhyyden torjumiseksi kaikkein kestävin ratkaisu on tukea isien ja äitien työllisyyttä, jota hallitus onkin monin tavoin edistänyt, ja uskon, että niiden hedelmiä tulemme vielä näkemään. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Niitä näkyy jo!] Lapsiperheiden verotusta kevennetään korottamalla työtulovähennyksen lapsikorotusta 50 eurosta 105 euroon. Panostetaan 100 miljoonaa euroa lapsiperheille. Kysyn ministeriltä: miten arvioitte tämän vaikuttavan perheiden todellisuuteen ja heidän taloudellisiin mahdollisuuksiinsa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-09-25T16:37:06,2025-09-25T16:37:53,Hyväksytty,1.1 2025_85_398,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys verokannustimesta ulkomailta palaaville suomalaisille (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_399,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys verokannustimesta ulkomailta palaaville suomalaisille (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin, paitsi että nyt kykenemme tämän lapsikorotuksen jopa yli kaksinkertaistamaan, niin me olemme tehneet siihen korotuksia jo aiemmin tällä hallituskaudella. Se taso, mistä me lähdimme, taisi olla pyöreä nolla, mutta tämä hallitus on tosiaan tähän kyennyt panostamaan, ja kun se yhdistetään näihin muihin työssäkäyvien ihmisten kohdalle tuleviin veronalennuksiin, niin kokonaissumma todellakin lähestyy sitä 1,8:aa miljardia euroa. Me olemme kyenneet tekemään panostuksia myös esimerkiksi lapsilisään, mutta itse haluan korostaa nimenomaan tätä työssäkäyvien lapsiperheiden kohdalle tulevaa verohelpotusta tai verovähennystä, mikä on erittäin oleellinen ja tosiaan ensi vuodelle vielä kaksinkertaistuu, ja yksinhuoltajaperheet sen saavat kaksinkertaisena. [Päivi Räsänen: Hyvä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-09-25T16:37:53,2025-09-25T16:38:43,Hyväksytty,1.1 2025_85_400,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys verokannustimesta ulkomailta palaaville suomalaisille (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_401,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys verokannustimesta ulkomailta palaaville suomalaisille (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisten luottamuksen vahvistamisen ja toivon luomisen pitäisi olla nyt hallituksen prioriteettilistalla ykkössijalla, ja ymmärtääkseni siitä olemme samaa mieltä. Työttömyys on todella pahalla tolalla, eikä suunta valitettavasti ole kääntynyt paremmaksi, vaikka hallituskautta on kulunut jo lähes kolmatta vuotta. Nyt vielä pieni- ja keskituloisille on valitettavasti kyllä tulossa märkä rätti naamalle näitten luvattujen veronkevennysten osalta, [Oikealta: Ei!] koska todellisuudessa alle 9 000 euroa kuukaudessa tienaavat eivät tule juuri näkemään hallituksen kovasti mainostamaa veroalea muiden verosanktioiden johdosta. Miljonäärit puolestaan pääsevät nauttimaan yli 100 000 euron edestä vuosittain. Pääministeri Orpo, voisitteko vielä kerran avata, kuinka tässä nyt näin pääsi käymään? [Perussuomalaisten ryhmästä: Viidennen kerran!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.5.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-09-25T16:38:46,2025-09-25T16:39:49,Hyväksytty,1.1 2025_85_402,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys verokannustimesta ulkomailta palaaville suomalaisille (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_403,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys verokannustimesta ulkomailta palaaville suomalaisille (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys SKT 132/2025 vp,"Tekisi mieli sanoa, että en. Mutta kun ilmeisesti kolmas kerta toden sanoo, niin edelleenkin tämä sama valtiovarainministeriön kuva: kaikissa tuloluokissa työn verotus kevenee. [Puhuja näyttää paperia] Ja sitten jos katsotaan vielä näitä vuosien 23—26 veromuutoksia, joissa otetaan huomioon vielä tämä työttömyysvakuutusmaksukin, niin kaikissa tuloluokissa jää enemmän käteen. Tämä on siis valtiovarainministeriön tuottamaa materiaalia, ja voitte jatkaa keskustelua valtiovarainministeriön virkamiesten kanssa, jos haluatte tarkempaa tietoa. Mutta kun te kolme kertaa olette tämän saman väitteen esittäneet ja kolme kertaa olen siihen nyt vastannut, niin herää kysymys, kuka puhuu pehmeitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-25T16:39:49,2025-09-25T16:40:40,Hyväksytty,1.1 2025_85_404,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys eläkeläisten verotuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 133/2025 vp,"Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_85_405,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys eläkeläisten verotuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 133/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Pääministeri Orpo, te olette nyt kaksi istuntoa riidellyt Lindtmanin putiikin kanssa siitä, [Naurua] kuka saa enemmän rahaa ja ovatko nämä veronalennukset kaikille. No, syy, miksi te pystytte riitelemään tästä, on se, että ne veronalennukset ovat niin pieniä, että laskutavan mukaan molemmat ovat varmaan oikeassa tässä asiassa. Mutta ei tämä mitään ostovoimaa lisää, se on ihan selvä. Se, mitä kysyisin teiltä nytten, kun te haluatte kohdella kaikkia oikeudenmukaisesti: Eläkeläisiä, jotka saavat 60 prosenttia tuloistaan eläkkeinä, verotetaan kovemmin kuin palkansaajia. Koska te menette siihen tilanteeseen, että eläkeläisiä verotetaan samalla tavalla kuin palkansaajia?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.6.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-09-25T16:40:40,2025-09-25T16:41:37,Hyväksytty,1.1 2025_85_406,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys eläkeläisten verotuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 133/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_407,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys eläkeläisten verotuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 133/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Te sanoitte, arvoisa edustaja, että 1,8 miljardin veronkevennykset eivät ole mitään ja ne eivät paranna myöskään ostovoimaa. Onko sitten myös niin, että mikäli me tekisimme 1,8 miljardin veronkiristykset, niin silläkään ei olisi mitään väliä eikä se vaikuttaisi ihmisten ostovoimaan? [Timo Harakka: Miljonääreille!] Tässä olemme todellakin osoittaneet näillä virkavalmistelluilla arvioilla, että kaikissa tuloluokissa, joissa tuloveroja maksetaan, käteen tulee jäämään enemmän rahaa hallituksen tekemillä budjettipäätöksillä, jotka nyt ovat eduskunnan käsittelyssä, ja näin todella on. Mitä tulee sitten eläkeläisten verotukseen, niin kyllä, se on jonkin verran kireämpää kuin palkansaajalla muun muassa siitä syystä, että sinne kohdistuu hieman erilaisia vähennyksiä. Toisaalta tämä hallitus on myös tässä kyennyt toimimaan. Me olemme lisänneet eläkeläisten kannustimia tehdä työtä vielä eläkkeellä ollessaan. [Puhemies koputtaa] Toisaalta me olemme kohdistaneet myös eläkkeisiin näissä viimeisissä päätöksissämme jonkinlaista veronalennusta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.6.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-09-25T16:41:37,2025-09-25T16:42:50,Hyväksytty,1.1 2025_85_408,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys autoilun kustannusten kevenemisestä (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys SKT 134/2025 vp,"Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_85_409,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys autoilun kustannusten kevenemisestä (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys SKT 134/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Me saimme eilen kaikki lukea Helsingin Sanomista oikein jymyuutisen. Se uutinenhan kuului, pääkirjoituksessa ilmoitettiin, että bensiini on Suomessa liian halpaa. Aika erikoinen tilanne. No, mutta näinhän se kyllä on, että pumppuhinnat ovat olleet siis selkeästi alempia kuin viime hallituksen, punavihreän hallituksen, aikana [Välihuutoja] — muistatte hyvin. Silloinhan linjattiin todella tiukka nousu-ura jakeluvelvoitteeseen, joka toteutuessaan olisi siis tuonut kymmeniä senttejä pumppuhintaan lisää, minkä sitten taas tämä hallitus perussuomalaisten toiveesta loivensi. No, lisäksi polttoaineveroa on laskettu ja tullaan laskemaan myös ensi vuonna entisestään. Tiestöäkin on laitettu kuntoon vaikka ja kuinka paljon, ennätysmäärä. Hallitus on siis tehnyt täyskäännöksen edellisen hallituksen autoilijan riistolinjasta, ja kysynkin, arvoisa herra pääministeri: [Antti Kurvinen: Edellinen hallitus vastaisi! — Antti Kurvinen pyytää vastauspuheenvuoroa] Helsingin Sanomien toimitus oireilee. Miten te nukutte yönne, kun tässä maassa on näin autoilijamyönteinen hallitus?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.7.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-09-25T16:42:50,2025-09-25T16:44:03,Hyväksytty,1.1 2025_85_410,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys autoilun kustannusten kevenemisestä (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys SKT 134/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_411,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys autoilun kustannusten kevenemisestä (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys SKT 134/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nukun yöni oikein hyvin, kun meillä on niin hyvä hallitus, joka kantaa vastuuta erittäin vaikeassa ajassa. Olen samaa mieltä siitä, että meidän täytyy huolehtia kotien ostovoimasta, ja siinä liikkumisella ja myös kyllä autoilulla on merkittävä rooli, ja mitä harvempaan asuttuun Suomeen mennään, sitä suurempi merkitys tällä on ihan ihmisten pärjäämisessä, työssäkäynnissä ja yrittämisessä. Tämä on ollut perusteltua. Mitä vielä tulee hallitukseen ja tunnelmaan, meidän täytyy ymmärtää , kuinka vaikeassa ajassa me eletään. Se ei ole hallituksen keksintö eikä vika, että Venäjä toimii aggressiivisesti ja hyökkää Ukrainassa. Se ei ole hallituksen vika, että talouskasvu ei ole meidän keskeisillä vientialueilla lähtenyt kasvamaan. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Se ei ole meidän vika, että presidentti Trumpin kauppapolitiikka on ollut niin poukkoilevaa, että alkuvuoden talouskasvu jäi odotetusta. Me tehdään erittäin vaikeana aikana hallituksessa töitä vastuullisesti joka päivä, jotta Suomen monet haasteet niin turvallisuudessa, työllisyydessä kuin heikoimmista huolen pitämisessä saataisiin hoidettua, [Puhemies koputtaa] ja siksi olen tyytyväinen hallituksen työskentelyyn. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.7.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-25T16:44:03,2025-09-25T16:45:17,Hyväksytty,1.1 2025_85_412,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys autoilun kustannusten kevenemisestä (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys SKT 134/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_413,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys autoilun kustannusten kevenemisestä (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys SKT 134/2025 vp,"Puhemies! Pääministeri Orpo, toistelette mielellänne tämän viikon myönteistä telakkauutista mutta samalla vaikenette kokonaan siitä, että Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaan 1 300 työntekijää joutuivat myös tällä viikolla yt-neuvotteluihin. Työt voivat loppua yli tuhannelta, ja tämä yhtiö on suorassa valtion omistuksessa. Valmet Automotive otettiin syyskuun alussa, ennen näitä irtisanomisuutisia, käytännössä valtion haltuun. Valtio tuli hätiin ilmeisesti pakkotilanteessa, ja samalla yksityisten sijoittajien riskejä vähennettiin. Petteri Orpon hallitus — pääministeri, teidän hallituksenne, valtio-omistaja — on nyt siis suorassa vastuussa Uudenkaupungin autotehtaan työpaikoista ja töiden jatkumisesta. Pääministeri Orpo, mitä hallituksenne aikoo tehdä töiden jatkumiseksi autotehtaalla? Entä Uudenkaupungin alue, miten tuette sitä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.7.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-09-25T16:45:21,2025-09-25T16:46:31,Hyväksytty,1.1 2025_85_414,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys autoilun kustannusten kevenemisestä (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys SKT 134/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Strand, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_415,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Joakim,Strand,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Suullinen kysymys autoilun kustannusten kevenemisestä (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys SKT 134/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtio tosiaan meni mukaan tähän järjestelyyn tietoisena Euroopan autoteollisuuden hankalasta tilanteesta mutta myös tietoisena siitä, että Valmet Automotivella on hyvä uusi strategia, mikä keskittyy muun muassa puolustusteollisuuden sopimusvalmistukseen, ja itse uskomme siihen vahvasti. Halusimme pitää tämän osaamisen Suomessa. Tietenkään valtio omistajana ei liity suoraan näihin sopeutusneuvotteluihin, se on operatiivisen johdon asia, mutta uskomme vahvasti yritykseen, ja siksi valtio on siinä mukana. Haluamme pitää tämän huippuosaamisen Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.7.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2025-09-25T16:46:35,2025-09-25T16:47:13,Hyväksytty,1.1 2025_85_416,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys autoilun kustannusten kevenemisestä (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys SKT 134/2025 vp,"Kiitoksia. — Vielä vastauspuheenvuoro, pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_417,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys autoilun kustannusten kevenemisestä (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys SKT 134/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Ensinnäkin viesti Uuteenkaupunkiin ja Uudenkaupungin autotehtaalla töissä oleville on, että me teemme kaikkemme, jotta mahdollisimman monelle löytyy työpaikka ja että sinne autotehtaalle, niihin saleihin, saadaan uusia tilauksia autoteollisuudesta tai sitten, kuten omistajaohjausministeri totesi, vaikkapa puolustusteollisuudesta. Valtiolla on nyt paljon paremmat mahdollisuudet näiden järjestelyjen kautta olla mukana, löytää ratkaisuja, ja me toden totta teemme sen. Me emme jätä Uudenkaupungin autotehtaan ihmisiä ja heidän perheitään yksin tässä asiassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.7.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-25T16:47:13,2025-09-25T16:47:53,Hyväksytty,1.1 2025_85_418,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys autoilun kustannusten kevenemisestä (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys SKT 134/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_419,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys autoilun kustannusten kevenemisestä (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys SKT 134/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Se oli mukava kuulla pääministeriltä, että te ette aio jättää näitä jopa tuhatta ihmistä omaan onnensa nojaan, jotka ehkä menettävät työpaikkansa, toivottavasti ei niin paljon, mutta todella, todella vaikea tilanne siellä Varsinais-Suomessa. Täällä on taas kuultu se, että kaikkien muitten vika on Suomen huono taloustilanne. Se on Putinin vika, se on Trumpin vika, se on edellisen hallituksen vika, se on ties kenenkä vika. Mutta kun puhutaan suhdanteesta, arvoisa pääministeri, haluan todeta sen, että euroalueella on erittäin matala työttömyys. Siis muualla Euroopassa tässä suhdanteessa on erittäin matala työttömyys, ja Euroopan toiseksi korkein työttömyys on meillä, täällä supi-Suomessa. Meillä on erittäin paha pitkäaikaistyöttömyys, erittäin paha nuorisotyöttömyys, ja, puhemies, tässä nähdään, Orpo, tämän teidän hallituksenne veropolitiikan onnistuminen. Hedelmistään puu tunnetaan, ja teidän hedelmänne on massatyöttömyys. Keskusta kohdentaisi veronalennukset pienille yrityksille, keskikokoisille yrityksille ja keskituloisille, keskiluokkaisille suomalaisille. Kysynkin nyt, arvoisa pääministeri, hyvä hallitus: oletteko te valmiita kutsumaan kaikki puolueet, ay-liikkeen, työnantajat koolle miettimään tätä työttömyyskriisiä? Miksi te aktiivisesti vaikenette siitä, [Puhemies koputtaa] että olette sata työtöntä saaneet joka ikisenä hallituksen toimintapäivänä? [Puhemies: Kiitoksia, edustaja Kurvinen, minuutti on käytetty korkojen kera.] Miinus 83 000 työpaikkaa — miinus 83 000 työpaikkaa — on saldonne.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.7.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-09-25T16:47:53,2025-09-25T16:49:21,Hyväksytty,1.1 2025_85_420,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys autoilun kustannusten kevenemisestä (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys SKT 134/2025 vp,"Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_421,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys autoilun kustannusten kevenemisestä (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys SKT 134/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En tässä nyt mitään syyllisiä enempää kaipaa, mutta toteanpa vaan sen, minkä varmaan ymmärtää jokainen suomalainen, joka tätäkin lähetystä katsoo, että tämä maailma on aika lailla sekaisin tällä hetkellä. Oletteko sattunut huomaamaan, edustaja Kurvinen, [Välihuutoja] mitä meidän naapurimme tekee? Oletteko huomannut Itä-Suomessa, millainen vaikutus sillä on tunnelmiin? Oletteko nähnyt, ymmärrättekö te sen, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kyllä!] mikä vaikutus sillä on Keski-Euroopan markkinoille, vaikka Saksaan tällä hetkellä, että tämä tilanne on niin vaikea? Totta kai ympäröivillä olosuhteilla on vaikutusta. [Antti Kurvinen: Mikä on teidän vastuunne?] Mutta mitä sitten tulee näihin vastauksiin, niin teidän vastauksenne oli tyhjä paperi. [Välihuutoja] Kun me lähdettiin kaksi vuotta sitten hakemaan ratkaisuja, edustaja Kurvinen — te olitte ryhmäpuheenjohtaja silloinkin, muistaakseni, tai ministeri: tyhjä paperi. Siinä oli teidän ratkaisunne siihen, mikä me nähtiin 23. Kun me nähtiin 23, että työttömyys oli lähtenyt kasvuun ja velka meni koilliseen, niin teidän vastauksenne oli tyhjä paperi, ja se ei nyt teidän kanssanne kokoustamalla taida parantua. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.7.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-25T16:49:23,2025-09-25T16:50:32,Hyväksytty,1.1 2025_85_422,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys autoilun kustannusten kevenemisestä (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys SKT 134/2025 vp,"Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän laajaan aihekokonaisuuteen, edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_423,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys autoilun kustannusten kevenemisestä (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys SKT 134/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jospa nyt, pääministeri, vielä kaivatte sen teidän kuuluisan taulukkonne sieltä esille, koska olin täältä katsovinani sitä taulukkoa, ja katsoin, että mikä oli se kaikista korkein palkki, kenellä ne veronkevennykset näkyvät kaikista eniten, ja katsoinko oikein, että kaikista suurituloisimmilla veronkevennykset ovat kaikista suurimmat? [Välihuutoja] Täällä on lupailtu ummet ja lammet sitä, että kyllä, pieni- ja keskituloiset saavat hirveät veronkevennykset, mutta sitten kun katson tätä kohdentumista, niin selviääkin, että tämähän on aivan roposia, mitä tänne tulee, ja siellä ministeritason tuloilla tulee viisi tonnia vuodessa, miljoonatuloilla tulee keskimäärin yli satatonnia, ja se on meistä väärin. [Juha Mäenpää: Paljonko ne maksaa veroja?] SDP:n linja on se, että nyt on tavallisten suomalaisten vuoro näissä veronkevennyksissä. Kysyn nyt vielä kerran: näinkö oikein, [Puhemies koputtaa] että hallituksenne kohdentaa kaikista suurimmat veronkevennykset yhteiskunnan kaikista rikkaimmille? [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.7.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-09-25T16:50:40,2025-09-25T16:51:54,Hyväksytty,1.1 2025_85_424,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys autoilun kustannusten kevenemisestä (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys SKT 134/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_425,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys autoilun kustannusten kevenemisestä (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys SKT 134/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän voisi vastata ensin kysymällä: mikä SDP:n mielestä on riittävä taso sille ylimmälle marginaalille? [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] Me laskemme sen nyt 52:een. Esimerkiksi valuuttarahaston mielestä maksimi voisi olla 40. Totta kai te voitte puhua rikkaista, mutta kun tässä on kyse myöskin niistä ihmisistä, jotka ovat tavallisessa palkkatyössä, saavat hyvää palkkaa, ovat vastuullisissa asemissa, ovat opiskelleet. [Joona Räsänen: Ei se kuusi tonnia tienaava insinööri saa mitään!] Tässä on kyse yrittäjistä ja siitä, että se lisätyön tekeminen, vastuun ottaminen, itsensä kehittäminen, yrittäjäriskin ottaminen kannattaa. Sitähän me tarvitaan. Me tarvitaan alempaa verokantaa näihin korkeampiin tuloihin, jotta me saadaan houkuteltua maailmalta osaajia tänne. Me tehdään heille verokannustin. Me halutaan pitää suomalaiset nuoret, jotka ovat opiskelleet ja ovat hyviä, Suomessa. [Välihuutoja vasemmalta] Näin pitää tehdä. Sen sijaan teillä, kun te näitä veroja nyt niin ihmettelette, on kahden miljardin veromoukari. Nämä kun laitettaisiin toimeen, niin tämä maa ei pelkästään pysähdy vaan lähtee taaksepäin. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.7.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-25T16:51:54,2025-09-25T16:53:03,Hyväksytty,1.1 2025_85_426,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sairaaloiden ympärivuorokautisesta päivystyksestä (Hanna-Leena Mattila kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 135/2025 vp,"Seuraava kysymys. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_85_427,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys sairaaloiden ympärivuorokautisesta päivystyksestä (Hanna-Leena Mattila kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 135/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oulaskankaan yöpäivystystä koskeva kansalaisaloite tulee pian tänne täysistuntosaliin äänestettäväksi. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde haluaa ja pystyy järjestämään siellä yöaikaista päivystystoimintaa. Tälle on myös laaja poliittinen tuki maakunnan kaikilta puolueilta. Arvoisa ministeri Juuso, te muutitte lakia ja veitte hyvinvointialueilta oikeuden järjestää ympärivuorokautista päivystystoimintaa. Tämä keskittää sairaalaverkkoa. Oulaskankaan alueella asuu 120 000 ihmistä, ja pisimmillään Oulun yliopistolliseen sairaalaan on melkein 200 kilometriä. Voisitteko palauttaa hyvinvointialueille oikeuden päättää itse näistä päivystyspisteistä? Miten täällä Helsingissä tiedetään muka paremmin kuin Pohjois-Pohjanmaalla, mitä alueen ihmiset tarvitsevat ja miten ne palvelut pitää siellä järjestää? [Vasemmalta: Hyvä kysymys!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.8.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-09-25T16:53:09,2025-09-25T16:54:14,Hyväksytty,1.1 2025_85_428,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sairaaloiden ympärivuorokautisesta päivystyksestä (Hanna-Leena Mattila kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 135/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_429,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys sairaaloiden ympärivuorokautisesta päivystyksestä (Hanna-Leena Mattila kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 135/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. Tiedän, että tämä tällä hetkellä askarruttaa monia, koska kansalaisaloite on juuri valiokunnassa käsitelty ja on tulossa eduskunnan äänestykseen. Mitä tulee Oulaskankaaseen ja sairaalaverkkoesitykseen, niin ne keskustelut olemme käyneet viime syksynä. Kaikki perustelut ovat siellä, kaikki vaikutusarviot on tehty, [Antti Kurvinen: Aika ylimielistä!] ja eduskunta on päättänyt enemmistöllä, että sairaalaverkkoesitys hyväksytään. Mikäli siihen halutaan muutosta tämän kansalaisaloitteen myötä, niin se on eduskunnan käsissä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.8.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-09-25T16:54:14,2025-09-25T16:54:51,Hyväksytty,1.1 2025_85_430,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sairaaloiden ympärivuorokautisesta päivystyksestä (Hanna-Leena Mattila kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 135/2025 vp,"Kiitoksia. — Lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_431,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys sairaaloiden ympärivuorokautisesta päivystyksestä (Hanna-Leena Mattila kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 135/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Politiikassa on monesti kysymys kunniasta, ja joskus on sillä tavalla, että vaikka kuinka tietäisi, että oma päätös on ollut aivan typerä, ja vaikka kuinka laskelmat osoittaisivat, että esimerkiksi tämmöistä yöpäivystystä ei kannata laittaa kiinni, niin siitä huolimatta kunnia ei anna periksi tehdä myönnytystä. Se on hirveän harmillista etenkin silloin, kun on kysymys ihmisten perusterveydenhuollosta, kyse turvallisuudesta. Laskelmat kertovat, että Oulaskankaan yöpäivystyksen sulkeminen ei tuo säästöjä, mutta sen sijaan te mikromanageeraatte ja laitatte meiltä päivystyksen kiinni. Se on törkeää, ja tämä sama törkeä kohtalo tulee myös muun muassa Iisalmelle, Varkaudelle, Jämsälle, Salolle ja lisäksi vielä osaksi Kemiä ja Savonlinnaa. Joten voisitteko te, arvoisa hallitus, nyt vihdoin ottaa pään pois sieltä pensaasta, tunnustaa tosiasiat ja antaa alueille mahdollisuuden järjestää sitä yöpäivystystä, kun alueet sitä haluavat tehdä ja siihen pystyvät? [Vasemmalta: Hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.8.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-09-25T16:54:56,2025-09-25T16:55:57,Hyväksytty,1.1 2025_85_432,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sairaaloiden ympärivuorokautisesta päivystyksestä (Hanna-Leena Mattila kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 135/2025 vp,"Kiitos. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_433,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys sairaaloiden ympärivuorokautisesta päivystyksestä (Hanna-Leena Mattila kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 135/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten sanoin äskenkin, tämä asia ja koko sairaalaverkkoesitys on hyvin perusteellisesti käsitelty viime syksyn aikana, ja muutokset tulevat voimaan, ovat osittain tulleet jo voimaan 1.1. tämän vuoden alusta, jolloin ostopalveluita vapautettiin, ja osa muutoksista tulee voimaan 1.10. eli ensi viikon keskiviikkona. Tällä hetkellä me elämme sen eduskuntapäätöksen kanssa, ja mikäli tähän halutaan muutosta, niin eduskunta päättää. [Antti Kurvinen: Mikä on vastuunne, ministeri? — Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.8.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-09-25T16:56:00,2025-09-25T16:56:37,Hyväksytty,1.1 2025_85_434,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sairaaloiden ympärivuorokautisesta päivystyksestä (Hanna-Leena Mattila kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 135/2025 vp,"Kiitoksia. — Lisäkysymys, edustaja Mehtälä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_435,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys sairaaloiden ympärivuorokautisesta päivystyksestä (Hanna-Leena Mattila kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 135/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän Oulaskankaan yöpäivystyksen lopettamiseen liittyy eräs kerta kaikkiaan mahdoton ristiriita. Hyvinvointialueilla on budjetti, jonka rajoissa se toimii. Pohde on ilmoittanut, että Oulaskankaan yöpäivystys mahtuu sen budjettiin. Miksi hallitus ei usko tätä vaan väkisin lopettaa yöpäivystyksen? Miksi tämä asia pitää päättää täällä Helsingissä? Sitä paitsi tätä päätöstä ei kannata kukaan. [Jani Mäkelä: Kepu sääti lain, jolla se päätetään Helsingissä! — Keskustan ryhmästä: Ei!] Jo aiemmin ja nyt uudelleen on selvästi laskettu, että kustannukset tulevat nousemaan, eivät laskemaan — siis kustannukset eivät tule laskemaan. Arvoisa ministeri ja hallitus, mikä on tämän päätöksen takana, koska mikään järkisyy ei tätä selitä? Kertokaa tämä nyt meidän alueen ihmisille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.8.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-09-25T16:56:37,2025-09-25T16:57:31,Hyväksytty,1.1 2025_85_436,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sairaaloiden ympärivuorokautisesta päivystyksestä (Hanna-Leena Mattila kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 135/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_437,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys sairaaloiden ympärivuorokautisesta päivystyksestä (Hanna-Leena Mattila kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 135/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä asia on tosiaan käsitelty perusteellisesti viime vuonna. Hallituksen esityksessä on nykytila-arviointi. Siinä on vaikutukset, ja siinä on syyt, miksi nämä on tehty. Tähän oli monta syytä, ja uskon, että tästä varmaan eduskunnassa vielä viriää keskustelu, kun tuomme kansalaisaloitteen tänne keskusteltavaksi ja äänestykseen. Tällä hetkellä pysyn eduskunnan edellisen päätöksen takana enkä ole sitä muuttamassa. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.8.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-09-25T16:57:34,2025-09-25T16:58:08,Hyväksytty,1.1 2025_85_438,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sairaaloiden ympärivuorokautisesta päivystyksestä (Hanna-Leena Mattila kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 135/2025 vp,"Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_439,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys sairaaloiden ympärivuorokautisesta päivystyksestä (Hanna-Leena Mattila kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 135/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin — Salo, Varkaus, Iisalmi, Oulaskangas — näistä olette lopettamassa yöpäivystyksen ja heikentämässä Savonlinnan ja Kemin ympärivuorokautista päivystystä. [Mauri Peltokangas: Keskusta on lopettanut toistakymmentä yöpäivystystä!] Meillä tapahtuu elämässä virheitä. Nyt on siinä mielessä hyvä tilanne, että näiden Pohjois-Pohjanmaan ja Oulaskankaan alueen ihmisten aktiivisuuden johdosta meillä on mahdollisuus korjata vielä tämä virhe täällä eduskunnassa. Kyse on siitä, päättävätkö näistä päivystyksistä alueen ihmiset, alueen päättäjät vai hallituspuolueiden herrat ja rouvat täältä Helsingistä käsin. Arvoisa ministeri Purra, te olette aiemmin todennut, että sellaisia toimia ei kannata tehdä, jotka eivät tuo säästöjä. Tästä syystä Kouvolan yöpäivystyksen lakkautus peruttiin. Nyt on hyvin tiedossa, että myöskään näiden paikkakuntien osalta säästöjä ei juuri synny vaan kustannukset voivat jopa nousta. Eikö olisi, ministeri, nyt järkevää perua tämä huono päätös?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.8.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-09-25T16:58:15,2025-09-25T16:59:24,Hyväksytty,1.1 2025_85_440,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sairaaloiden ympärivuorokautisesta päivystyksestä (Hanna-Leena Mattila kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 135/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_85_441,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys sairaaloiden ympärivuorokautisesta päivystyksestä (Hanna-Leena Mattila kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 135/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Siihen, mitä ministeri Juuso sanoi tästä asiasta, minulla ei ole lisättävää. Sen sijaan voin kertoa, että viimeksi tänään, kun olen saanut briiffiä siitä, mitä hyvinvointialueille kuuluu, on hyvin helppo havaita näistä kustannuskehityksistä, että ne alueet, jotka aloittivat toimet riittävän varhain eli käytännössä heti, ovat selvästi edempänä, ja heidän taloutensa näyttää huomattavasti paremmalta, myös palveluiden saatavuus, kuin ne alueet, joissa vastaavaa kiirettä ei ole pidetty. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueiden välillä on hyvin voimakasta eriytymistä esimerkiksi sen suhteen, miten ylijäämäisiin budjetteihin ollaan pääsemässä. [Suna Kymäläinen: Koska diagnoosipohjainen rahoitus!] Mielestäni tämä on sellainen asia, josta tämän hallituksen ja toivottavasti koko eduskunnan, sikäli kuin sielläkin on paljon aluevaltuustoissa istuvia poliittisia päätöksentekijöitä, pitää todella kantaa huolta. On hyvin tärkeää, että hyvinvointialueet tekevät niitä toimia, mitä talouden ja palveluiden saatavuus ja niiden varmistaminen vaativat. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.8.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-09-25T16:59:27,2025-09-25T17:00:27,Hyväksytty,1.1 2025_85_442,85/2025,2025-09-25,10.03,20.02,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sairaaloiden ympärivuorokautisesta päivystyksestä (Hanna-Leena Mattila kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 135/2025 vp,Siirrymme päiväjärjestyksen muihin asioihin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2025+4.8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_86_1,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle muut valiokunnat voivat antaa työjärjestyksen mukaisesti lausunnon 30 päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan. Keskustelu ja asian käsittely keskeytettiin 25.9.2025 pidetyssä täysistunnossa. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 4.—33. asiasta. — Nyt jatkuu pääluokkien esittely. Meillä on täällä maa- ja metsätalousministeriön pääluokka, ja ministeri Essayahin esittelypuheenvuoro, viisi minuuttia. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_86_2,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus huolehtii kasvusta ja huoltovarmuudesta maa- ja metsätalousministeriön talousarviossa vuodelle 2026. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2,55 miljardia euroa, [Hälinää — Puhemies koputtaa] jossa on vähennystä 74 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 25 varsinaiseen talousarvioon. Määrärahoista pääosa liittyy Suomen CAP-suunnitelman 23—27 toimeenpanoon Manner-Suomessa, mikä on budjetoitu CAP-suunnitelman rahoitussuunnitelman mukaisesti ottaen huomioon pääministeri Orpon hallitusohjelman säästöt. Säästöt on toteutettu siten, että Suomen EU-saanto turvataan eikä niistä aiheudu vaikutuksia toimijoille. Maa- ja metsätalousministeriön vuoden 26 talousarvioesityksen määrärahoilla tuetaan kasvuedellytyksiä koko Suomessa, vahvistetaan kokonaisturvallisuutta ja varmistetaan suomalaisten hyvinvointi myös muuttuvassa maailmassa. Ruokaturva ja tuotantopanosten saatavuus ovat keskeisiä huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden osia. Ministeriön työ näkyy suomalaisessa arjessa ruoan, veden, luonnon ja turvallisuuden kautta. Tärkeitä tavoitteita ovat myös eläin- ja kasvitautien hallinta, luonnonvaratalouden kestävyyden ja niihin perustuvien elinkeinojen kilpailukyvyn varmistaminen sekä maaseudun elinvoimaisuuden kehittäminen. Lisäksi turvataan osaltaan kansallista omistus- ja vakuusjärjestelmää maaomaisuuteen, osakehuoneistoihin ja peruspaikkatietoihin liittyvillä palveluilla. Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa vastuullista ja pitkäjänteistä osallistumista julkisen talouden välttämättömään sopeuttamiseen. Säästöjä ei kuitenkaan kohdenneta ruokaa tuottavaan maatalouteen. Yhteensä hallinnonalan vastuulla on ensi vuonna 142,3 miljoonan euron suuruinen valtion budjettia vahvistava kokonaisuus, jossa on lisäystä varsinaiseen vuoden 25 talousarvioon nähden 65,5 miljoonaa euroa. Säästötoimenpiteet rakentuvat hallitusohjelman kevään kehysriihen 24, puoliväliriihen 25 ja budjettiriihen 25 päätöksien pohjalta. Sopeuttamistoimet jatkuvat hallinnonalalla suurimmalta osin vähintään vuoteen 28 saakka. Valtionavustussäästöt ja eräät muut hallinnonalaa koskevat sopeutustoimet kasvavat 6,5 miljoonalla eurolla 40,1 miljoonaan euroon johtuen etenkin kehysriihessä 24 päätettyjen hevostalouden edistämisen määrärahasta ja myöskin EMKVR:n hallitusohjelmasäästöistä. Julkisen talouden sopeuttamistoimena myös Metsähallituksen voiton tuloutusta nostetaan väliaikaisesti vuosina 26 ja 27. Vuoden 26 tuloutustavoitteeksi asetetaan 138 miljoonaa euroa, mikä on kahdeksan miljoonaa euroa suurempi kuin omistajapoliittisissa linjauksissa asetettu tuloutustavoite ja 13 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 25 tehty voiton tuloutus. Tuloutuksen nostaminen on mahdollista Metsähallituksen liiketoiminnan viimeisten vuosien hyvien tulosten ansiosta, eikä se vaaranna Metsähallituksen omistajapoliittisten linjausten tavoitteitten saavuttamista tai Metsähallituksen maksuvalmiutta tulevina vuosina. Kertaluontoiset lisätuloutukset eivät myöskään aiheuta lisäystarvetta vuosittaisiin valtion hakkuumääriin. Hallitusohjelman mukaisia tuottavuusohjelman toimenpiteitä sekä muita toimenpidemenosäästöjä on kohdistettu hallinnonalalle vuoden 26 talousarvioesityksessä yhteensä 23,4 miljoonaa euroa. Vuoden 25 varsinaiseen talousarvioon verrattuna toimintamenosäästöt kasvavat 19,2 miljoonalla eurolla, ja merkittäviltä osin tuottavuusohjelmaa toteutetaan hallinnonalan omilla toimenpiteillä, joita ovat muun muassa tehtävien priorisointi ja kehittäminen, hankintatoimen tehostaminen, kertaluonteiset erot ja tulojen lisääminen. Ruokasektori toimii tärkeänä tekijänä kestävän kasvun luomisessa. Hallitus jatkaa kymmenen miljoonan euron panostusta biotaloussektorin arvonlisän kasvuun ja huoltovarmuuden turvaamiseen. Kymmenen miljoonan euron kasvupaketista osoitetaan elintarvikeviennin edistämiseen ja ruoka-alan arvoketjujen kehittämiseen kolme miljoonaa euroa kohdistuen muun muassa maakuvamarkkinointityöhön, Suomen maaosastoihin kansainvälisillä messuilla, markkinatiedon analysointiin viennin edistämiseksi sekä Food 2.0 -veturihanketta tukevaan tk-hankehakuun. Lisäksi ruokaviennin edistämistä yhteistyössä ulkoministeriön kanssa varaudutaan rahoittamaan yhteensä 1,3 miljoonalla eurolla. Kasvu- ja kuivikemateriaalien saatavuuden turvaamiseen osoitetaan kaksi miljoonaa euroa kohdistuen tki-hankkeisiin sekä kasvualusta- ja kuiviketuotannon tuotannon mittakaavan investointien tukemiseen. Lisäksi vuonna 25 valmistuvan kasvualusta- ja kuivikemateriaalia koskevan tiekartan toimeenpanoon varaudutaan kohdentamaan 0,3 miljoonaa euroa. Hallituksen kevään 25 kehysneuvottelujen mukaisesti ministeriön hallinnonalan kasvupaketista rahoitetaan myös ravinteitten, kierrätysten ja lannoitteitten huoltovarmuuden tiekartan valmistelua 0,45 miljoonalla eurolla. Laajan yhteistyöverkoston tuloksena valmisteltavan tiekartan tavoitteena on tuottaa systeemisesti arvioitavia skenaarioita ja kehityspolkuja ravinteiden, kiertotalouden ja lannoiteomavaraisuuden turvaamiseksi keskipitkällä aikavälillä. Lisäksi arvioidaan eri vaihtoehtoihin liittyviä haasteita, ratkaisuvaihtoehtoja ja konkreettisia toimia tavoitteitten edistämiseksi. — Tässä, arvoisa puhemies. Vastaan sitten mielelläni edustajien kommentteihin ja kysymyksiin.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-09-26T13:01:37,2025-09-26T13:06:52,Hyväksytty,1.1 2025_86_3,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta, ja katsotaan, riittääkö debattiin kysymyksiä tunnin ajaksi vai lopetetaanko sitten ja siirrytään puhujalistaan, mutta voidaan käyttää myös koko tunti. — Sitten mennään keskusteluun. Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_4,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, että on tärkeää huomioida, mitä budjetissa on, kannattaa myös katsoa tarkasti, mitä siellä ei ole. Maataloudesta ei leikata. Tämä hallitus nimittäin ymmärtää huoltovarmuuden tärkeyden ja sen, että kotimainen maatalous kärsii edelleen kannattavuuskriisistä. Kiitos ministerille siitä, että Etelä-Suomen tuki säilyy entisenlaisena. Seuraavan CAP-rahoituskierroksen neuvottelut ovat käynnissä, joten nyt on ennakkovaikuttamisen aika. Kilpailu- ja hankintalait ovat myös tärkeitä. Julkisen puolen hankintojen korkea kotimaisuusaste on turvattava. Sitten on tietysti tämä ikuinen kolmiyhteys tuotantoketjun osapuolten eli alkutuotannon, elintarviketeollisuuden ja kaupan välillä. Nykyisen menon jatkuessa nuorilla ei ole intoa jatkaa toimintaa eikä tulla alalle. Arvoisa ministeri, miten alkutuotannon kannattavuutta vihdoin saataisiin parannettua? Olimme edustaja Kankaan kanssa Brysselissä eilen ja esitimme kriittisiä mielipiteitä tulevasta rahoituksesta, mutta niin teki moni EU-maa, elikkä huoli on kova koko EU-alueella. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-09-26T13:07:16,2025-09-26T13:08:28,Hyväksytty,1.1 2025_86_5,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_6,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ruokaturvan varmistaminen ja kotimaisen maatalouden kilpailukyky ovat tämän hallinnonalan yksi tärkeimmistä tehtävistä, totta kai. Kotimaisen maatalouden kilpailukykyä on parannettava ja niukkenevat tuet kohdistettava tiloille, jotka tuottavat ruokaa tai rehua markkinoille. Arvoisa puhemies! Haluan tässä vaiheessa kuitenkin tuoda tiedoksi myös sen, mikä on tilanne suurpetoasioitten osalta. Tiedämme sen, että sudenmetsästyksen osalta helpotusta on tulossa, mutta sitten toinen kysymys on tämä karhuihin liittyvä ongelma. Viimeksi tänään sain Varkaudesta videon, jossa asuinalueella karhu söi omenoita talon tontilla. Tässä on oikeasti huoli siitä, mitenkä karhuhavaintojen lisääntyminen ja sitten huoli siitä turvallisuudesta kaiken kaikkiaan saataisiin paremmalle mallille, ja tästä karhuasiasta tietysti tässä vaiheessa haluan ministeriltä myös kysyä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-09-26T13:08:32,2025-09-26T13:09:28,Hyväksytty,1.1 2025_86_7,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Painotan tässä vaiheessa valiokunnan jäseniä, mutta toki muutkin saavat puheenvuoroja. — Edustaja Lahdenperä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_8,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille budjetin esittelystä. — On hyvä, että hallitus turvaa suomalaisen ruoantuotannon ja huoltovarmuuden. Energiaverotuet säilyvät, ja panostukset lannoiteomavaraisuuteen sekä biotalouteen vahvistavat koko ruokaketjua. Maitosektori vetää vientiä, mutta meidän on huolehdittava kokonaisuudesta, myös kasvin- ja viljantuotannosta, kansanterveytemme perustasta. On syytä nostaa esiin muun muassa panostukset viennin ja arvoketjujen kehittämiseen: Kolme miljoonaa maakuvamarkkinointiin ja Food 2.0 -hankkeisiin, yli miljoona yhteistyöhön ulkoministeriön kanssa ja kaksi miljoonaa kasvu- ja kuivikemateriaalien tuotannon turvaamiseen. Nämä luovat edellytyksiä alan uudistumiselle ja viennin kasvulle. Näin rakennetaan suomalaiselle ruoalle vahvaa tulevaisuutta pellolta pöytään, kotimaasta maailmalle. Kiitos siis ruoan tuottamisen arvostamisesta tässä budjetissa. Kysyisin ministeriltä: Miltä ruokavienti näyttää tällä hetkellä? Voisimmeko jollain tavalla koulutuksen puolella kehittää tätä vientiä Suomesta? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-09-26T13:09:34,2025-09-26T13:10:46,Hyväksytty,1.1 2025_86_9,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viljanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_10,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn kiitoksiin siltä osin, että budjettiesitys ei sisällä suoria, merkittäviä leikkauksia maatalouden tukiin, mutta aloittaessanne te, arvoisa ministeri, lupasitte täyskäännöksen suomalaiseen maatalouspolitiikkaan ja sen myötä myös täyskäännöksen suomalaisten tilojen kannattavuuteen ja nimenomaan parempaan päin. Tuota täyskäännöstä ei ole näkynyt, kannattavuuden paranemista ei ole näkynyt. Paranemisen edellytyksinä on pidetty hankintalain uudistusta, elintarvikemarkkinalain uudistusta ja kilpailulain uudistusta. Hankintalain uudistuksesta ei näytä tulevan käännöstä parempaan päin. Elintarvikemarkkinalain kakkospaketti viipyy ja sen tuleminen tänne talon käsittelyyn on lykkääntynyt taas pidemmälle, ja kilpailulain uudistusta, käsittääkseni valmistelua, ei ole edes aloitettu, tai ainakin puhe siitä on loppunut. Koska nämä lakipaketit tulevat eduskuntaan? Koska tämä täyskäännös parempaan tapahtuu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2025-09-26T13:10:46,2025-09-26T13:12:06,Hyväksytty,1.1 2025_86_11,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Piritta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_12,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kyllähän se niin on, että kannattavuus nimenomaan on se ydinasia, mikä maatiloilla on ollut jo pitkän aikaa haasteellista. Saimme tällä viikolla lukea uutisista, kuinka Lapinlahdella Suomen suurin maitotila on hakeutunut yrityssaneeraukseen juuri maksuvalmius- ja investointiympäristön tilanteen muuttumisen vuoksi. Sen vuoksi onkin ihmeteltävä, että on todettu Luonnonvarakeskuksen toimesta, että me maksamme noin 86 miljoonaa euroa joka vuosi tukia tiloille, jotka eivät ole viiteen viimeiseen vuoteen myyneet yhtään mitään. Sieltä ei ole siis tuotettu ruokaa, joka olisi tullut meillä käytettäväksi elintarvikkeeksi. Te, hyvä ministeri, päätitte lopettaa tämän selvittelyn siitä, mihin nämä 86 miljoonaa euroa oikein maksetaan. Nyt näkyy vielä olevan tässä VM:n uusien selvittelyjen listalla, että on selvitelty tulorajaa, jossa 20 000 euroa vuodessa tienaavien tilojen tukia olisi pohdittu, mutta te ette ole edes pohtineet sitä, mitä tapahtuu näille, jotka eivät ole myyneet ollenkaan. Kuinka kommentoisitte tätä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-09-26T13:12:06,2025-09-26T13:13:26,Hyväksytty,1.1 2025_86_13,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_14,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus ei valitettavasti ole kunnostautunut eläinten hyvinvoinnin parantamisessa. Kautensa aluksi se päätti olla jatkamatta eläinsuojeluasiamiehen virkaa, mikä oli iso askel taaksepäin eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Turkistarhaus saa edelleen jatkua, vaikka se aiheuttaa turkiseläimille tutkitusti suunnatonta kärsimystä, on alana taloudellisessa ahdingossa ja aiheuttaa ilmeisen pandemiariskin. Hallitus taipui eläinteollisuuden lobbauksen alla ja ryhtyi valmistelemaan porsaiden kirurgisen kastraation kiellon poistamista laista. Toimenpide aiheuttaa porsaille voimakasta kipua ja kärsimystä, ja tämä muutos olisi eläinten hyvinvointilain vastainen. Kysyn ja vetoan ministeriin: ettehän ole tuomassa eduskuntaan tätä lakia porsaiden kirurgisen kastraation kiellon poistamisesta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-09-26T13:13:27,2025-09-26T13:14:22,Hyväksytty,1.1 2025_86_15,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kinnari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_16,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Teemu,Kinnari,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, rouva puhemies! Kiitos ministerille esityksestä. — Ensinnäkin korostan myös sitä, minkä ministeri jo tuossa sanoi, ja muidenkin toteamaa, että tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, missä Suomi on, hallitus on pitänyt kiinni siitä linjasta, että ruokaa tuottavaan maatalouteen ei kohdisteta merkittäviä leikkauksia, ja näin on menty. Se ei tarkoita sitä, että maataloudella menisi erityisen hyvin. Haasteita riittää todellakin. Samaan aikaan tunnistetaan tuleva rahoituskehys ja CAP-uudistus, minkä osalta tiedetään, että haasteet eivät ainakaan tästä vähene. Siitä tullaan nyt sitten siihen, mitä pitäisi tapahtua, elikkä tämä markkinoilta saatava suurempi korvaus viljelijälle. Meillä on elintarvikemarkkinoillakin toimia, mutta minä nostan keskeisimmäksi onnistumisen tässä ruokaviennissä, ja sen jo edustaja Lahdenperä tässä kysymyksenä toi. Näen, että se on aivan keskeinen asia siinä, että tässä pitkällä linjalla onnistutaan. Toistan Lahdenperän kysymyksen ja pyydän kertomaan vähän toimista, missä elintarvikemarkkinaviennin edistämisessä tällä hetkellä mennään. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Teemu Kinnari,1510,2025-09-26T13:14:22,2025-09-26T13:15:35,Hyväksytty,1.1 2025_86_17,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Norrback., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_18,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Tack, ärade talman! Förväntningarna på att lösa lönsamhetskrisen inom lantbruket är höga, det har de varit en längre tid. Vår uppgift som beslutsfattare är förstås att skapa förutsättningar och påverka där vi kan, men vi kan inte heller göra allt. Vi behöver en fungerande marknad, och det är därifrån de tilläggsresurser som ska komma till jordbruket måste komma. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2025-09-26T13:15:35,2025-09-26T13:16:04,Tarkistettu,1.1 2025_86_19,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Maatalouden kannattavuuskriisi on vakava huoli, joka täälläkin on jo monessa puheenvuorossa noussut esiin. Markkinoiden jonkinlaisesta häiriöstä ehkä kertoo se, että valtavasta jauhelihapulastakin huolimatta käsittääkseni tuottajien tilanne ei ole parantunut. Ensimmäinen kysymykseni onkin: mitä hallitus on tekemässä liian keskittyneelle kaupalle ja vahvalle neuvotteluasemalle? Toinen akuutti huoli liittyy afrikkalaiseen sikaruttoon, josta kantautuu huolestuttavia uutisia Virosta. Keskeisessä roolissa ovat paitsi Ruokavirasto myös Tulli. Ruokavirastolle on tulossa merkittävää uutta valvontatehtävää uuden metsäasetuksen myötä, ja koska herääkin aidosti huoli virastojen resursseista, niin kysynkin: miten hallitus on turvannut sen, ettei tämä sikarutto leviä Suomeen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-09-26T13:16:45,2025-09-26T13:17:43,Hyväksytty,1.1 2025_86_20,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_21,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Antti,Kangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Täällä salissa puhutaan paljon arvovalinnoista, ja nyt käsiteltävässä talousarviossa on tehty selkeä arvovalinta sen puolesta, että jo valmiiksi kriisissä olevaa maataloutta ei rangaista lisää tukileikkauksilla. Se on selkeä arvovalinta, mutta se ei suinkaan ole tässä tilanteessa riittävästi. Tilanne on äärimmäisen haastava, ja me hallituksessa varmaan kaikki haluamme toimia viljelijöiden edun mukaisesti. Siksi olisinkin kysynyt arvoisalta ministeriltä: Mikä on tilanne tällä hetkellä CAP-ennakkovaikuttamisen osalta? On varsin hyvin tiedossa, että koko CAP-paketti tulee uudistumaan täysin ja mullistumaan. Minkälainen Suomen asemointi on siinä, pyrimmekö me saamaan CAP-saannon vähintään edelliselle tasolle, vai hyväksytäänkö me tässä vaiheessa jo jonkinlaisia leikkauksia siihen? CAPin tulevaisuus on muutenkin hyvin epävarma. Maiden välillä on hyvin monenlaisia näkemyksiä ja eroja siinä, kuinka CAPia pitää nyt kehittää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Antti Kangas,1535,2025-09-26T13:17:43,2025-09-26T13:18:55,Hyväksytty,1.1 2025_86_22,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Jukkola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_23,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Suomalainen maatalous on tiukoilla, ja siksi on tärkeä jatkaa toimenpiteitä alan kannattavuuden vahvistamiseksi. Viljelijän suurin huoli on, saako työstään toimeentulon ja pystyykö jatkamaan tilan toimintaa myös tulevaisuudessa. Hallitus on antanut tähän tärkeän viestin: ruuantuotannosta ei leikata vuonna 26, energiaverotuki säilyy, ruuan ja rehun arvonlisäveroa alennetaan ja budjetti huomioi myös huoltovarmuuden. Nämä ovat merkittäviä toimia viljelijöiden arjen tukemiseksi ja suomalaisen maatalouden turvaamiseksi, mutta on myös katsottava eteenpäin. Lannoitteiden saatavuus ja huoltovarmuus ratkaisevat sen, pystymmekö kriisitilanteissakin tuottamaan ruokaa suomalaisiin koteihin. Kehysriihessä sovittu tiekartta lannoiteomavaraisuuden vahvistamiseksi on tärkeä askel oikeaan suuntaan, mutta tarvitaan myös toimia siihen. Siksi kysyn maa- ja metsätalousministeriltä: mitä ratkaisuja hallitus vie käytäntöön jo lähivuosina lannoiteomavaraisuuden vahvistamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-09-26T13:18:56,2025-09-26T13:20:13,Hyväksytty,1.1 2025_86_24,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_25,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensimmäiseksi haluan kiittää hallitusta siitä, että te edistätte sudenmetsästysasiaa. Toivon tosiaan, että siinä ei käy samalla tavalla kuin karhunmetsästysasiassa, jossa hallituspuolueista hihkuttiin, että nytpä sitä lähdetään porukalla passiin, ja sitten muka yllätyttiin siitä, kun luvat menivät jäihin sen jälkeen, kun lakiin ei tehty niitä korjauksia, mitä sinne oli esitetty ja olisi ollut järkevä tehdä. Joten toivottavasti se sudenmetsästyslaki menisi sitten mieluummin kerralla maaliin. Minun kysymykseni liittyy EU:n petokorvausmaksukattoon. Ministeri on varmasti hyvin tietoinen siitä, että porotalous on tällä hetkellä hyvin ahdingossa nimenomaan tämän petoasian takia. Kun maksukatto ylittyy, niin silloin myös korvauksia jää saamatta. Ja kun puhun korvauksista, niin tosiaan tarkoitan korvauksia. Korvaus ei ole ikinä tuloa, se on korvaus menetetystä omaisuudesta, ja tässä tapauksessa omaisuudesta, joka on menetetty valtion eläinten suuhun. Eli mitä aiotte tehdä sen eteen, että saataisiin tämä korvaussumma täydeksi, niin että ihmiset pystyisivät myös elinkeinoansa jatkamaan? Ja millä tavalla te aiotte edistää näitä keinoja, joita teille on tuotu liittyen porotalouteen? Puhutaan esimerkiksi pantatietojen liikuttelusta, ennaltaehkäisystä, viranomaisyhteistyöstä, tämmöisistä asioista. — Ministeri, mitä te teette porotalouden kriisille, vai haluatteko te tosiaan sysätä kuolemaan Suomen ehkäpä vanhimman elinkeinon?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-09-26T13:20:13,2025-09-26T13:21:31,Hyväksytty,1.1 2025_86_26,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_27,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kysyn ministeriltä vähän erilaisen kysymyksen. Ministeri hyvin tietää, että teidän kotipitäjässänne on todella hakeutunut yrityssaneeraukseen Suomen suurin maitotila, 680 lypsävää ja yhteensä 1 300 päätä. Tämmöinen maatila on täysin verrattavissa teollisuusyritykseen. Teollisuusyrityksille meillä varmaankin valtiolta löytyy instrumentteja, millä voimme auttaa tilapäisten vaikeuksien yli, kuten Finnvera, tai joku muu tämmöinen vastaava instituutio lähtee sitä työtä tekemään. Ministeri, voimmeko me mitenkään nyt auttaa tätä Suomen suurinta maatilaa? Kysymys on sen takia iso, että samassa kunnassa eli ministerin kotipitäjässä Lapinlahdella ovat myös Valion isot tehtaat. Jos näin isot yksiköt alkavat mennä nurin, niin mitä niille sitten tapahtuu? Sen takia minun mielestäni jotakin tilapäistä apua pitäisi tulla jotakin kautta, tulipa se sitten minkä tahansa instituution kautta. Onko ministeri miettinyt, onko tämä mitenkään mahdollista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-09-26T13:21:31,2025-09-26T13:22:41,Hyväksytty,1.1 2025_86_28,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_29,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme nyt tilanteessa, jossa Suomen hiilinieluvaje on kasvanut niin suureksi, [Hannu Hoskonen: Ei ole totta!] että pääministeri pyrkii lobbaamaan EU-komissiota tämän koko maankäyttösektorin hiilinielutavoitteen pois pyyhkimiseksi. [Hannu Hoskonen: Höpö höpö!] Eli sen sijaan, että toimittaisiin tämän ongelman ratkaisemiseksi, halutaan leikkiä, että koko ongelma ei ole olemassa. Maankäyttösektorilla olisi kuitenkin runsaasti keinoja, kustannustehokkaita keinoja, sekä metsäluonnon että hiilinielun elvyttämiseksi: joutoalueiden metsitystä, metsien kiertoajan pidentämistä, talousmetsien luonnonhoitoa, kosteikkoviljelyä ja niin edespäin. Näitä keinoja kyllä on, mutta tässä budjetissa, ikävä kyllä, rahoitusta ei ole ollenkaan riittävästi näille toimille. Ministeri, milloin ja miten te omalta osaltanne aiotte varmistaa, että hallituksen omat ilmasto- ja luontositoumukset toteutuvat?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-09-26T13:22:41,2025-09-26T13:23:48,Hyväksytty,1.1 2025_86_30,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_31,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin jaan saman huolen, mistä edustaja Eestilä puhui. Ei ole vain tämä yksi asia, yksi kyseinen tila, josta on kysymys, vaan monta Suomessa. Tiedän, että Pohjois-Karjalassa on yksi iso tila samassa tilanteessa ja monta muuta menossa siihen suuntaan. Arvoisa ministeri, nyt on semmoinen tilanne teidän virkaurallanne, että nyt pitää aidosti ruveta toimenpiteisiin, että pelastamme tämän suomalaisen ruokaketjun. Kun maitotilat loppuvat, niin siinä kohta loppuu sitten myös suomalainen lihantuotanto, ja se taas sitten on semmoinen juttu, että sitä ei varmaan kukaan halua. Se johtaa välittömästi myös viljapuolella katastrofiin, kun kotimainen kysyntä loppuu rehuviljalle ja niin edelleen. Se on sellainen ketju, jota älkäämme koskaan käynnistäkö. Toinen asia on tietenkin sitten tämä maatalouden byrokratia. Minä olen monena vuonna täällä puhunut siitä, että eikö kerta kaikkiaan voitaisi yksinkertaistaa tätä hommaa. Suurin osa tästä EU-byrokratiana meille markkinoidusta maatilojen byrokratiasta on kotikutoista. Tehdään kaiken maailman mielikuvituksellisia päätöksiä. Pitää tehdä milloin mitäkin, mikä vie maanviljelijän ajan. Aiotteko toimia näiden edustaja Eestilän ja tämän byrokratian asian ja allekirjoittaneen esittämän byrokratian purun asian suhteen mahdollisimman nopeasti?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-09-26T13:23:49,2025-09-26T13:25:03,Hyväksytty,1.1 2025_86_32,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Otetaan vielä edustajat Mäenpää ja Satonen. Sitten alkaa olla kaikki, sekä jaoston että valiokunnan väki, jotka ovat paikalla, käyty läpi, ja saa ministeri välillä vastata. Jatketaan sitten debattia. — Mäenpää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_33,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Ministeri, teillä on menossa kaksi miljoonaa kasvu‑ ja kuiviketurvemateriaalin saatavuuden turvaamiseen. Viime viikolla, kun keskustelin Luken väen kanssa täällä, käsitin, että yhä edelleen haetaan joitain korvaavia materiaaleja. Eihän tämä raha ole menossa siihen, vai onko? Elikkä siis Lukellakin oli hyvin tieto siitä, että kun on turve kasvuturpeena, kuiviketurpeena, tätä parempaa materiaalia ei ole, joten miksi siihen käytetään yhteiskunnan varoja, että löydettäisiin korvaava tuote, vaikka sellaista ei ole, se on Luken tiedossa? Tämä on semmoinen asia, mikä hieman askarruttaa. Ja sitten tämä maatalousyrittäjien jaksaminen: pitäisikö meillä olla sellainen varhaisen puuttumisen malli, johon esimerkiksi eläinlääkäri voisi informoida, ettei käy niin, että tiloilla ihmiset palaavat loppuun, kuten nyt mahdollisesti näillä lopettavilla tiloilla on käynyt huonon kannattavuuden takia? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-09-26T13:25:14,2025-09-26T13:26:32,Hyväksytty,1.1 2025_86_34,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_35,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitan myös kiitoksilla hallitukselle ja ministerille siitä, että maatalouspuoleen näitä leikkauksia ei ole kohdistunut. Täällä on käytetty tärkeitä puheenvuoroja myös ruokaviennin merkityksestä ja myöskin edunvalvonnasta tässä CAP-uudistuksessa, jossa on kyllä paljon tehtävää. Mutta haluan mennä myös tähän suurpetoasiaan, jonka täällä useampi edustaja on jo nostanut esille. Se on ennen kaikkea tietysti se, että susien ja karhujen osalta tämä tilanne saadaan hallintaan. Se on ennen kaikkea tietysti turvallisuuskysymys. Siinä on tietysti myös tuotantoeläimiin ja kotieläimiin liittyviä asioita. Mutta nyt täytyy sanoa, että tämä asia ei enää ole pelkästään edes tämä, vaan tässä on kyse nyt myös siitä, että tässä salissa on selkeä enemmistö, joka haluaa, että tämä kannanhoidollinen metsästys saadaan käyntiin [Eduskunnasta: Kyllä! — Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] ja että se ei kaadu enää mihinkään valituksiin eikä hallinto-oikeuden ruuhkiin. Jos tämän salin tahto ei toteudu, niin silloin yhteiskunnassa on jo isompikin ongelma kuin pelkästään tämä itse asia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-09-26T13:26:32,2025-09-26T13:27:37,Hyväksytty,1.1 2025_86_36,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten ministeri, viisi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_37,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Paljon hyviä kysymyksiä ja kommentteja. — Ensinnäkin, edustaja Elomaa, valiokunnan puheenjohtaja, nostitte esille nämä kannattavuuskysymykset, aika moni muukin nosti. Kannattavuuteenhan liittyy ennen kaikkea se, että mikä hinta tuolta markkinoilta saadaan. Myöskin elintarvikemarkkinalain ykkös- ja kakkososien uudistuksella pyritään turvaamaan se, että meillä on läpinäkyvyys siihen koko ketjuun, jolloinka tiedetään myöskin se oikeudenmukainen osuus, mikä viljelijälle kuuluu. Ja nyt markkinakehityksestä voisi sanoa, että nythän nimenomaan maidon ja lihan tuottajahinnat ovat molemmat nousseet. Elikkä siltä osuudelta voi sanoa, että markkinoilta on nyt saatu parempaa hintaa kuin aiemmin. Osittain siihen vaikutti nimenomaisesti tämä jauhelihapula, koska meillähän oli se tilanne, että missään muualla Euroopassa kuin ainoastaan Unkarissa ei enää ollut halvempia tuottajahintoja. Ja huhut kertoivat, että puolalaiset lihan ostajat kulkivat täällä Suomessa ostamassa suomalaista halpaa lihaa, jolloinka kaupan ja elintarvikeketjun kokonaisuudessaan piti katsoa peiliin ja todeta, että ehkä kannattaa suomalaiselle tuottajalle maksaa vähän parempaa hintaa tämän tekemästä arvokkaasta työstä. Tätä asiaa on nyt tosiaankin saatu sitten paremmalle jamalle. No, sitten tietysti, mikä on myös tärkeää ja useassa puheenvuorossa tuli siitä kiitoksia ihan ansaitusti hallitukselle: me emme ole leikanneet ruokaa tuottavasta maataloudesta. Ajatelkaa, näinä aikoina me emme ole leikanneet. Ja ehkä myöskin edustaja Oinas-Panumalle tieto siitä, että me emme ole myöskään leikanneet porotaloudesta. Elikkä se on ollut toinen asia, mikä on pysynyt leikkausten ulkopuolella. Siinä mielessä olemme pyrkineet juurikin siihen, että emme omin toimin ole vaikeuttamassa tilannetta. Tiedämme kyllä, että haastavuutta on, mutta toisaalta tällä hetkellä tilanne on myös kustannusten kohdalla se, että kustannukset ovat painuneet alaspäin, elikkä meillä ei ole nyt tällä hetkellä esimerkiksi ihan yhtä järkyttäviä energiahintoja kuin vaikkapa vielä pari vuotta sitten, jolloinka viljelijälle jäävä kate on parantunut. [Olga Oinas-Panuma: Entä maatalous?] No, joka tapauksessa sen voi sanoa, että maataloudessa on hyvin polarisoitunut tilanne. On tiloja, joilla menee varsin hyvin, ja sitten on niitä, joilla menee erittäin huonosti, ja sitten on paljon siinä välissä olevia tiloja. Tietenkin meidän pitää pyrkiä tukemaan sitä, että suomalainen ruokaketju on voimissaan ja me pystymme turvaamaan paitsi ruokaturvan myöskin viennin. Oikeastaan tämä vienti on juuri se, mistä me pystymme hakemaan tuottajalle parempaa hintaa, ja se on myöskin turvallisuustekijä siinä mielessä, että se on omavaraisuutta lisäävää. Tarvittaessa viennin voi aina kääntää myöskin takaisin kotimarkkinaan. Siksi viennistä huolehtiminen on tärkeää. Mehän olemme panostaneet vientiin, niin kuin täällä lueteltiin, lähestulkoon tai yli kaksinkertaisesti sen, mitä esimerkiksi edellinen hallitus teki ruokaviennin kohdalla. Siellä tällaisia kuuden prosentin kasvulukuja on nyt ollut ihan viimeisen vuoden aikana, mikä osoittaa sen, että suunta on nyt aivan oikea. Suvi ry ja myöskin Ruokatieto ovat näitä tahoja, joitten kautta näitä pysyviä rakenteita on nyt ruokaviennin vahvistamiseen tehty. Ja tiedoksi, että olen tänä aamuna kello viisi palannut Osakasta Japanista, jossa olen myöskin ollut suomalaista ruokaa ja suomalaisia ruokainnovaatioita, ylipäätään biotaloutta edistämässä, ja siellä on myöskin yhteistyöasiakirja kirjoitettu. Samalla tavalla myöskin Kiinan suuntaan on tehty merkittävää vienninedistämistä, ja se alkaa kantaa kyllä nyt tällä hetkellä myöskin tulosta. Ja tietysti täällä kysyttiin myöskin koulutukseen liittyen. Eli maisteriohjelma tähän ruokavientiin liittyen on myöskin perustettu. Sitten täällä edustaja Rantanen kysyi ja useampi muukin kysyi elintarvikemarkkinalain aikataulusta. Aikatauluhan on se, että se on viikolla yhdeksän eduskuntaan tulossa, siis elintarvikemarkkinalain kakkososa. Sitten hankintalaki ja myöskin kilpailulakiin liittyvät muutokset, ne kaikki ovat tällä hetkellä työn alla. Hankintalaki ei ole oman ministeriöni alla, en osaa siitä tarkemmin sanoa, mutta elintarvikemarkkinalaissa on näitä liittymäkohtia kilpailulainsäädäntöön, joten siltä osin ne, mitkä liittyvät siihen, tulevat tietenkin sitten siinä paketissa. No, me olemme myöskin kuitenkin pystyneet tässä tilanteessa, jossa olemme joutuneet hallinnosta tekemään säästöjä, niin kuin tuossa kerroin aikaisemmin, maksamaan kaikki tuet ajallaan, elikkä kaikki viljelijöitten tuet on saatu maksettua juuri siinä aikataulussa kuin on pitänyt. Sen lisäksi hyvä uutinen on se, että me olemme pystyneet nytten kansallisesta tuesta maksamaan ennakoita. Elikkä nyt kansallisen tuen ennakot tulevat lokakuussa, eli puolet maksetaan lokakuussa, loput joulukuussa, ja tämä on myöskin ihan historiallista. Näin ei ole ollut tämän uudistetun CAPin aikana. Täällä useat viittasivat myöskin sitten tähän tulevaan CAP-uudistukseen ja siihen liittyviin vaikuttamisiin, ja sitä tehdään tällä hetkellä. Täällä valiokunnan puheenjohtaja nostikin hyvin esille, että esimerkiksi Etelä-Suomen kansallinen tuki on saatu jo varmistettua. Totta kai tällä hetkellä näissä meidän yhteisissä vaikuttamiskannoissa monivuotiseen rahoituskehykseen koko hallitus on ottanut kantaa siihen, että tämä rahoitus maataloudelle on riittämätön, eli sen eteen tehdään töitä. Tietysti tämä tilanne on sama nyt kaikilla, koska tuo maatalouden niin sanottu korvamerkitty osuus tässä monivuotisessa rahoituskehyksessä laski ja kaikilta on aika lailla juustohöylämäisesti otettu sitten tätä säästöä. Mutta me katsomme, että tällaisessa tilanteessa, jossa ollaan kasvattamassa budjettia, on myöskin tärkeää, että huolehditaan eurooppalaisesta ruokaturvasta. Sen takia monet maat ovat aivan samassa rintamassa ja toteavat, että rahoitus on tällä hetkellä riittämätön. Arvoisa puhemies! Tässä on paljon vielä kysymyksiä, joihin mielelläni vastaisin, mutta jatkan, jos saan vielä seuraavan vastauspuheenvuoron.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-09-26T13:27:40,2025-09-26T13:33:46,Hyväksytty,1.1 2025_86_38,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kyllä, siellä lopussa saatte sitten pidemmän puheenvuoron uudelleen. — Edustaja Viitanen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_39,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen ollut kyllä huolissani hallituksen suunnitelmista heikentää viime kaudella säädettyä eläinten hyvinvointilakia. Esimerkkihän tästä on juuri täälläkin esiin noussut peruuttaminen päätöksestä porsaiden kastraatiokiellosta. Maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt, että tästä kiellosta peruutettaisiin. Se on tietenkin erittäin huono asia, sillä tämä kastraatiohan tuottaa porsaille erittäin paljon kipuja ja paljon kärsimystä ja myös stressiä. Olen sitä mieltä, että kun nyt viime kaudella pitkän, pitkän valmistelun jälkeen me saimme tämän eläinten hyvinvointilain ja edistyimme tässäkin asiassa, tosin aika hitain askelin, oikeaan suuntaan, niin nyt sitten on aika kurja, jos palaisimme tässä menneisyyteen. Olin kyllä huomaavinani, että tämän syksyn lainsäädäntösuunnitelmasta tämä asia on poistettu, mikä sinänsä on hyvä, se ei ole tässä. Ja nyt, ministeri, minä kysyn teiltä: onhan tämä heikennys eläinten hyvinvointiin nyt sitten haudattu eikä tätä enää ajeta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-09-26T13:33:50,2025-09-26T13:35:09,Hyväksytty,1.1 2025_86_40,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Siponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_41,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Saimme tosiaan surullisia uutisia tällä viikolla sieltä ministerin kotikunnasta Lapinlahdelta, Varpaisjärven Korpijärveltä, jossa yksi Suomen suurimmista maitotiloista on ajautunut ongelmiin ja hakeutui yrityssaneeraukseen. Toivotaan, että se siitä nousee, koska nämä ovat valtavia tragedioita kylälle, koko kunnalle, alueelle. Yhdyn niihin kysymyksiin, mitä täällä jo aiemmin kysyttiin, että pitäisikö meillä olla tällaisiin tilanteisiin myöskin valtion puolesta reagointia aivan samoin kuin muiden suuryritysten osalta, joilla on iso vaikutus sille omalle alueelleen. Jos, ministeri, ollaan aivan rehellisiä, niin tämän ensimmäisen kahden ja puolen vuoden aikana tällä hallituskaudella ei mielestäni tänne eduskuntaan ole vielä yhtään sellaista esitystä pystytty tuomaan, jolla olisi todellista merkitystä maatalouden kannattavuuden parantamiseen. Sitä alleviivaa myöskin tämä teidän kotikuntanne tapaus. Se kertoo siitä maatalouden yleisestä kannattavuudesta. Kysyn, ministeri: milloin me saadaan tänne saliin ensimmäinen esitys, millä pystytään oikeasti parantamaan viljelijöiden asemaa siellä ruokaketjussa ja parantamaan viljelijöiden kannattavuutta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-09-26T13:35:09,2025-09-26T13:36:24,Hyväksytty,1.1 2025_86_42,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_43,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Emme päässeet vielä kuulemaan ministerin vastausta tähän maankäyttösektorin hiilinielukysymykseen, mikä on varsin ajankohtainen ilmastokysymys. Nyt näyttää siltä, että näiden romahtaneiden hiilinielujen myötä Suomi voisi olla hiilineutraali 2050-luvulla, eli ei missään tapauksessa siinä aikataulussa, mihin hallituskin on sitoutunut. Tämä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma, joka hyväksyttiin viime kaudella täällä salissa ja joka tähtää noin kolmen megatonnin hiilinielun kasvattamiseen, on tietenkin auttamattomasti myöhästynyt, koska meillä on tällä hetkellä noin sadan megatonnin velka, mikä sillä maankäyttösektorilla kasvaa. Eli eikö olisi syytä päivittää tämä? Ja päivittämisen sijaan voisitte itse asiassa tarttua niihin keinoihin nopeammin. Esimerkiksi metsälain muuttaminen niin, että puun läpimittaa kasvatetaan ja liian voimakkaita harvennuksia vältetään, olisi konkreettinen keino, millä me saataisiin sekä monimuotoisuushyötyjä että hiilinieluja parannettua. Itse asiassa tähän liittyen sanonkin, koska myös näyttää siltä, että näihin Helmi-ohjelman tavoitteisiin ei tulla pääsemään, [Puhemies koputtaa] että metsälain uudistaminen hyödyttäisi sielläkin esimerkiksi purojen suojelua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-09-26T13:36:24,2025-09-26T13:37:45,Hyväksytty,1.1 2025_86_44,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Pidetään minuutin mittaisia, niin kerkeävät vielä kaikki, jotka täällä listoilla ovat. — V-painike on nyt kiinni, elikkä enempää ei pystytä ottamaan, mutta nämä yritetään saada, jotka täällä nyt ovat. — Seuraavaksi edustaja Juvonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_45,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa ministeri, petopolitiikka on se, josta itsessään on paljon kysymyksiä. Vaikka olenkin Uudeltamaalta, niin kysymyksiä tulee myös Savosta, jossa juureni ovat. On tärkeää, että kannanhoidollinen metsästys sallitaan ja se tulee mahdollisimman pian. Karhu, susi tai ilves siellä pihapiirissä ei ole hyvä asia, ja kyllä ihmiset ovat myös peloissaan siitä, voiko metsässä liikkua ja mitä eläimille tapahtuu. Toinen, mistä haluaisin kysyä, on antibioottiresistenssi: Yhtenä ministeriön tavoitteena on, että eläinlääkkeiden käyttö on vähäistä, ja antibioottiresistenssi on ihan maailmanlaajuinen ongelma. Se on sitä, että antibiootti ei tehoa bakteeriin. Ihmisiä ja eläimiä kuolee globaalisti. Kolmas aiheeni liittyy koirasusiin: Ennen vuotta 19 syntyneet koirasudet saavat vielä olla täällä, mutta koirasusien pitäminen ja kasvattaminen on muutoin kiellettyä. Miten varmistetaan se, että koirasudet eivät kuitenkaan lisäänny?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2025-09-26T13:37:57,2025-09-26T13:39:05,Hyväksytty,1.1 2025_86_46,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Ingo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_47,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Christoffer,Ingo,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Värderade fru talman! Först vill jag tacka ministern och regeringen för att man håller löftet från regeringsförhandlingarna och inte riktar nedskärningar mot primärproduktionen. Därtill vill jag säga att det är viktigt att beslutet om att satsa extra mycket på livsmedelsexporten kvarstår. Nu gäller det bara att effektivt använda pengarna tillsammans med företagen i branschen. ,Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,sv,Christoffer Ingo,911821,2025-09-26T13:39:06,2025-09-26T13:39:31,Tarkistettu,1.1 2025_86_48,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Suurpetovahingot ovat kasvussa ja niin ovat myös niistä maksettavat korvaussummat. Kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistaminen vähentäisi merkittävästi valtiontalouden kustannuksia petokorvausten pienentymisen sekä erilaisten susihankkeiden vähentymisen tarpeen myötä. No, arvon ministeri, viime keväänä eduskuntaan tuotu metsästyslain muutosesitys oli riittämätön, ja sen puutteet todettiin selvästi täällä eduskunnassa asiantuntijakuulemisten aikana. Siitä huolimatta hallituspuolueiden edustajat lupasivat karhun kannanhoidollisen metsästyksen alkavan tänä syksynä. No, tämä lupaus osoittautui katteettomaksi. Rouva ministeri, lupaatteko te nyt Suomen eduskunnalle ja Suomen kansalle, että tammikuussa pääsemme metsästämään kannanhoidollisesti susia? Jos Ruotsi viime kuussa raportoi EU:lle asettaneensa suden suotuisan suojelutason viitearvoksi 170 sutta, niin tuleeko meille samanlainen viitearvo?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-09-26T13:40:23,2025-09-26T13:41:37,Hyväksytty,1.1 2025_86_49,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Pekonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_50,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille tästä esittelystä ja jo tuosta käytetystä puheenvuorosta. — Itse haluaisin vielä nostaa esiin kestävän ruokajärjestelmän, jonka keskiössä ovat erityisesti kasvipohjaisten ruokien arvoketjut ja niiden kehittäminen. Ruokamurroksen pääpainon tulee olla kasvipohjaisessa ruuassa, kasviproteiineissa ja uusissa elintarvikeinnovaatioissa, koska vain siten voidaan saavuttaa ekologisesti, sosiaalisesti ja myöskin eettisesti kestävä ruokajärjestelmä, joka samalla vastaa ruokaturvaa, huoltovarmuutta ja kansanterveyttä koskeviin haasteisiin. Asiantuntija-arvioiden mukaan kasvipohjaisen ruuan arvoketju tarvitsee noin 200 miljoonan euron investoinnit vuoteen 2030 mennessä. Suomella on valtavasti potentiaalia asemoitua kasvipohjaisen ruuan kärkimaaksi. Tämän potentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen vaatii riittävän rahoituksen myös maa‑ ja metsätalousministeriön hallinnonalalla. Miten huomioitte tämän?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-09-26T13:41:38,2025-09-26T13:42:49,Hyväksytty,1.1 2025_86_51,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_52,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Harva tulee ajatelleeksi, mitä Luken tilastot kertovat. Varsinais-Suomessa on eniten peltopinta-alaa ja ylivoimaisesti eniten susia. Näistä jälkimmäisen osalta nythän tulee suden liitesiirto, ja tämä kannanhoidollinen metsästys on erittäin tarpeellista, erityisesti tällaisessa mosaiikkisessa pelto- ja metsävaltaisessa maakunnassa, kuten meillä Varsinais-Suomessa. Kuitenkin EU:n komissio esittää maataloustukien leikkaamista jopa yli 20 prosentilla. Arvoisa ministeri, teidät tunnetaan erityisesti kävelystä, ja yleensä juoksuaskelien ottaminen voi johtaa hylkäykseen, mutta voisitteko tässä asiassa ottaa oikein pikajuoksuaskelia ja vaikuttaa unioniin siten, että siellä ymmärrettäisiin omavaraisuus, huoltovarmuus ja Suomen kansallinen turvallisuus? [Tuomas Kettunen: Hyvä puhe!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2025-09-26T13:42:49,2025-09-26T13:43:55,Hyväksytty,1.1 2025_86_53,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_54,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Huoltovarmuus ei ole sanahelinää, vaan pohjoisen kansakuntamme elinehto. Juuri siksi hallitus panostaa siihen ajassa, jossa meidän on oltava varautuneita ja valmiina. Vuoden 2026 talousarviossa suomalaisesta ruuantuotannosta ei leikata, maatalouden energiaverotuki säilyy ja ruuan sekä rehun arvonlisäveroa alennetaan, helpottaen tuottajien arkea. Tämä on vastuullista politiikkaa. Vain vahva huoltovarmuus takaa sen, että suomalaisilla on ruokaa pöydässä ja turvaa arjessa myös kriisiaikoina. Tämä hallitus ei istu käsiensä päällä, vaan turvaa huoltovarmuuden, sillä ilman sitä ei ole arjen turvallisuutta eikä kansallista kestävyyttä. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-26T13:43:55,2025-09-26T13:44:55,Hyväksytty,1.1 2025_86_55,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kokko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_56,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Omavaraisuus ja ruokaturva ovat erittäin tärkeitä sekä kansallisen turvallisuuden että puolustuksen näkökulmasta, ja siinä asemassa, missä Suomi on, meillä täytyy pitää huolta, että kotimainen, puhdas ruuantuotanto säilyy myös tulevaisuudessa. Samalla meidän täytyy kuitenkin julkisina päättäjinä käyttää veronmaksajien rahoja vastuullisesti, ja kun katsoo tätä suorastaan katastrofaalista tilannetta, missä Suomen talous tällä hetkellä on, niin herää kysymys, onko meillä todellakin varaa laittaa 86 miljoonaa euroa sellaisten tilojen tukeen, jotka eivät kuitenkaan tuota markkinoille yhtään mitään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-09-26T13:44:56,2025-09-26T13:45:38,Hyväksytty,1.1 2025_86_57,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_58,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomalainen maatalous on koko yhteiskuntamme kivijalka, joka turvaa meille puhtaan ja turvallisen ruuan. Kotimainen tuotanto vahvistaa huoltovarmuutta, luo työtä, pitää maaseudun elinvoimaisena. Maatalous antaa meille varmuutta kriisiaikoihin ja kantaa suomalaista identiteettiä sukupolvelta toiselle. Nyt on kaupoista kuitenkin liha loppu, vaikka emme ole kriisitilanteessa, ja päivittäin saamme lukea tilojen lopettamisesta. Tulen Etelä-Savosta, joka on erityinen maakunta, sillä se on EU:n paras luomualue. Tämä kertoo paitsi viljelijöiden osaamisesta myös siitä, että Etelä-Savossa arvostetaan kestävää ja luonnonmukaista tuotantoa. Luomutuotanto yhdistyy alueen rikkaaseen vesistö- ja metsäluontoon, ja se tuo arvoa niin paikallisille ihmisille kuin kansainvälisille markkinoille. Arvoisa ministeri Essayah, mitkä ovat konkreettiset toimenpiteet tämän hälyttävän Suomen ruokatilanteen korjaamiseksi, ja kuinka maamme eri alueiden tuotantoa tuetaan, kuten esimerkiksi Etelä-Savon arvokasta luomualuetta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-09-26T13:45:38,2025-09-26T13:46:44,Hyväksytty,1.1 2025_86_59,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_60,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ruokahuolto ja omavaraisuus ovat erittäin tärkeitä kysymyksiä Suomessa, ja sitten kun maatiloja taitaa olla tällä hetkellä noin 41 000, niin puhutaan aika merkittävästä sektorista Suomessa monella tavalla. Sen vuoksi kysynkin nyt suoraan, kun ei tuossa äsken tullut oikein vastausta: EU:n budjettikehys on tässä aika voimakkaasti muuttumassa, ja sieltä kuitenkin tulee tähän sektoriin myöskin aika paljon ohjausta ja myöskin varoja. Minulle ei riitä, että juoksee tai kävelee, vaan olisi tärkeätä saada tietää, mitkä ovat ne hallituksen tähän liittyvät vaikuttamisen kärjet, mitkä ne kysymykset siinä asiassa ovat. Vaikuttamisen aika on nyt, ennen kuin se kausi alkaa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-26T13:46:44,2025-09-26T13:47:47,Hyväksytty,1.1 2025_86_61,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_62,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pirkka ja Coop eli kaupan omat merkit valtaavat markettien hyllyjä yhä enemmän ja enemmän. Ihmiset usein luulevat, että näiden ostaminen on pelkästään kotimaisen ruuantuottajan eduksi, vaikka kyseessä on pitkälti yritys kasvattaa voittoja alkutuottajien kustannuksella. On käsittämätöntä, että vallalla on suorastaan pelon ilmapiiri, joka ilmenee esimerkiksi siinä, että kyselyssä sopimustensa irtisanomisia pelätessään viljelijät eivät uskalla puhua epäkohdista asioidessaan paljon itseään vahvemman osapuolen eli kaupan kanssa. Mitä olisi tehtävissä tämän väärän kehityskulun korjaamiseksi? Missä vaiheessa on elintarvikemarkkinalain valmistelu? Se on hyvin tärkeää tätäkin silmällä pitäen. Vielä eläinten hyvinvoinnista. Maatalouskomissaari Hansen nosti visiossaan hyvin vahvasti myös eläinten hyvinvoinnin esille, ja Suomessa sitä on yritetty noudattaa erittäin vahvasti, mutta ei suinkaan kaikissa EU-maissa. Kuinka päästäisiin siihen, että oltaisiin yhdenvertaisia myös tässä asiassa, kun mennään markkinoille tuotteiden kanssa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-09-26T13:47:47,2025-09-26T13:49:03,Hyväksytty,1.1 2025_86_63,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viljanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_64,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kysyisin ministeriltä: miten te, ministeri, ja tämä käsittelyssä oleva talousarvioehdotus turvaatte suomalaisten metsänomistajien perustavanlaatuista oikeutta päättää itse metsiensä hoidosta ja hyödyntämisestä, tietysti lakien ja asetusten puitteissa? Tällä hetkellähän meidän metsiimme kohdistuu valtava ristipaine taloudellisen hyödyntämisen, ilmastotavoitteiden, monimuotoisuustavoitteiden, suojelutavoitteiden osalta. Kysyisin ministeriltä: Haluattehan te turvata suomalaisten metsänomistajien oikeuden päättää itse omien metsiensä hoidosta ja hyödyntämisestä? Mitä te teette tämän oikeuden turvaamiseksi? Mitä esityksiä me tulemme tänne eduskuntaan saamaan, jotka tukevat tätä metsänomistajan asemaa? — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2025-09-26T13:49:03,2025-09-26T13:50:02,Hyväksytty,1.1 2025_86_65,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Piritta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_66,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä salissa tuntuu olevan semmoinen pyhä lehmä kuin 86 miljoonaa euroa, johonka ei vastausta saa, eikä ministeri tätä asiaa halua selvittää. Onhan se nyt erityisen merkillistä, kun tämä 86 miljoonaa euroa on lähes kymmenen prosentin kokonaissumma tästä tukipotista. Minä lupaan kyllä lopettaa tämän lauluni, jos selviää, että sen sisällä onkin joku virhe ja se ei olekaan totta, mutta eihän se voi olla niin, että sitä ei selvitetä. Mikä muu kohta meillä tässä budjetissa on sen kokoinen, että me maksamme 86 miljoonaa euroa jotakin tukea vailla minkäänlaista hyötyä tästä tuen maksamisesta? Täällä on puututtu työntekijöitten työttömyyskorvauksiin ja moniin lapsiperheisiin kohdistuviin korvauksiin erittäin kovalla kädellä, mutta tätä ei haluta selvittää. Saisiko tähän asiaan nyt ministeriltä vastauksen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-09-26T13:50:03,2025-09-26T13:51:06,Hyväksytty,1.1 2025_86_67,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_68,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Antti,Kangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa ministeri, olisin kysynyt tästä sikojen kastraatiokiellon peruutuksesta. Tämä asia on keskeinen koko sika-alan tulevaisuudelle. Erityisesti sianlihan vienti Kiinaan, mikä on saatu Suomesta jatkumaan menestyksekkäästi useita vuosia, on vaarassa, mikäli tämä kastraatiokielto on ja pysyy voimassa. [Pia Viitanen: Toivottavasti pysyy!] Se on ollut hallitusohjelman tavoitteena alusta asti, että tämä täysin päätön kastraatiokielto puretaan. Mikä tämän aikataulutus on? Sitten toinen asia, mistä olisin halunnut kysyä: Hallitusohjelmaan on kirjattu kirjaus siitä, että turve, erityisesti kuivike- ja kasvuturve, on strategisia tuotteita ja materiaaleja. Miten tämä turpeen asema saataisiin näkymään entistä voimakkaammin hallituksen toimissa, ja mitä toimia meillä on valmisteilla, jotta meidän kuiviketurvetilanne olisi parempi jatkossa? Tällä hetkellähän käytännössä kuiviketurpeellekaan ei soihin lupia heru, ja sen takia turpeesta uhkaa tulla todellinen pula ihan lähivuosina.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Antti Kangas,1535,2025-09-26T13:51:06,2025-09-26T13:52:17,Hyväksytty,1.1 2025_86_69,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_70,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Alkuun kiitos edustaja Pekoselle kasvipohjaisen ruuan esiin nostamisesta. Jään myös odottamaan ministerin vastausta tähän. Vielä suomalaisen metsäluonnon köyhtymisestä: Se jatkuu, eikä se tule hallituksen nykytoimin pysähtymään. [Hannu Hoskonen: Ei pidä paikkaansa!] Vanhojen metsien suojelukriteereistä teitte niin tiukat, että moni luonnontilainen vanha metsä jää sen ulkopuolelle. Metso-rahoja on leikattu, vaikka yksityisillä metsänomistajilla olisi kyllä halua suojella omia arvokkaita metsiään. Nyt esitätte uudenlaisten tulosperusteisten tukien määräaikaista kokeilua, jossa tukea voitaisiin myöntää muun muassa suojavyöhykkeiden jättämiseen purojen varsille. Asiantuntijat ovat tätä kritisoineet, koska kymmenen vuoden määräaika ei turvaa puronvarren pysyvää suojelua. Kysynkin ministeriltä: miksi laitatte rahaa lyhytaikaisten toimien tukemiseen, ja mitä pysyviä suojelutoimia aiotte tehdä puroluonnonsuojelun vahvistamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-09-26T13:52:17,2025-09-26T13:53:17,Hyväksytty,1.1 2025_86_71,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_72,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tilallisella on paljon epävarmuuksia kassavirrassa. Tällä hetkellä tuotteen — maidon, lihan, viljan, kananmunan — hinta on ollut aika alhainen, ja samalla tuotantopanosten — rehun, sähkön, polttoaineen ja lannoitteen — hinta on saattanut käydä ylhäällä. Nyt kuitenkin lisäksi pankkien aiheuttama epävarmuus viljelijälle, vakuuksien hinta sekä valkoposkihanhet, sudet ja karhut aiheuttavat epävarmuutta. Kuiviketurpeen saatavuus: Tästä ovat monet tilalliset sanoneet, että eivät he voi enää luottaa siihen, että eivät he voi investoida, ei heidän kannata korjata, jos ei tämä asia ole kunnossa. Ennallistamisasetus, ilmastosyytökset, kaiken kaikkiaan tämmöinen henkinen kuorma aiheuttaa heikon kannattavuuden lisäksi epävarmuutta alan yrittäjille. Jos me välitämme viljelijästä, miten me tukisimme ajoissa eläintiloja, koska näissä kuitenkin on eläinsuojelulliset asiat ja myöskin osassa eläinlääkärin toimintaa [Puhemies koputtaa] on vähän ylireagointia näihin pieniin ongelmiin, [Puhemies koputtaa] jotka voitaisiin ajoissa korjata puuttumalla niihin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-09-26T13:53:17,2025-09-26T13:54:36,Hyväksytty,1.1 2025_86_73,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_74,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edellä vierustoverini edustaja Rantanen piti kyllä painokkaan puheenvuoron, jonka hengessä on hyvä jatkaa. — Kun tätä keltaista kirjaa todella katsoo, niin ensi vuodenkin osalta meidän alijäämä on yli 11 miljardia euroa — siis yli 11 miljardia euroa — niin silloin varmaan ei ole sellaista yhteiskunnan sektoria, etteikö etsittäisi kissojen ja koirien kanssa erilaisia säästöjä, ja mitä helpompia säästöjä löytyy, sen parempi varmaan. Siksipä itsekin kysyn kyllä tätä, että jos Luonnonvarakeskus on aikaisemmin arvioinut, että me maksamme, siis veronmaksajat maksavat, joka vuosi 86 miljoonaa euroa tukea sellaisille tiloille, joilla ei ole ollut myyntitoimintaa viiteen vuoteen — siis viiteen vuoteen — niin missä muualla tämmöinen hyväksyttäisiin, että me maksettaisiin jostain eikä odotettaisi yhtään mitään? Ei missään. Ja tätä ei edes suostuta selvittämään. [Puhemies koputtaa] Kyllähän nyt korkea aika ainakin on sille, että tämä asia selvitetään, [Puhemies: Kiitos!] ja nyt olisi sopivaa, [Puhemies: Aika!] että ministeri tähän vastaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-09-26T13:54:37,2025-09-26T13:55:47,Hyväksytty,1.1 2025_86_75,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Nyt on kaksi puheenvuoroa vielä jäljellä, Oinas-Panuma ja Eestilä. Sen jälkeen ministerin vastaukset, ja sitten vaihdetaan pääluokkaa. — Oinas-Panuma.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_76,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus lisää taas Metsähallituksen tuloutusta, samaan aikaan leikataan sitten luontopalveluista. Tiedättekö, missä tämä näkyy kaikkein eniten? No, Oulun vaalipiirissä, koska Metsähallituksen tuloutuksesta ja hakkuista itse asiassa 30—40 prosenttia on Pohjois-Pohjanmaa—Kainuu-akselilla, mikäli tätä luonnonvarasuunnitelmaa on uskominen, ja miksipä ei olisi. Kun meiltä sitten entistä enemmän hakataan tai tuloutetaan sitä meidän metsää, niin samaan aikaan luontopalveluista leikataan sillä tavalla, että esimerkiksi meidän luontokeskuksia laitetaan kiinni. No, ei tarvitse olla mikään matemaatikko, että pystyy laskemaan, että se ei lisää sosiaalista hyväksyttävyyttä toimille, joita hallitus tekee, joten haluaisinkin kysyä ministeriltä: Olisiko mahdollista, että jollain tavalla pystyisitte vaikuttamaan siihen, että sillä alueella, mistä valtio saa tuloja, olisi myös enemmän niitä hyötyjä, jotta me voitaisiin esimerkiksi parantaa meidän luontomatkailua, kun matkailu meillä muutenkin on nouseva ala, jotta me saataisiin pidettyä ne meidän luontokeskuksien ovet auki? Tällä hetkellä tämä peli ei suoraan sanottuna vetele, joten mitä aiotte tehdä tälle asialle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-09-26T13:55:55,2025-09-26T13:57:03,Hyväksytty,1.1 2025_86_77,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_78,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Viitanen ja joku muukin täällä viittasi tähän porsaitten kastraatioon, ja sen verran kuitenkin entisen ammatin harjoittajana voin todeta, että kun itse olen näitä tehnyt, niin sehän tapahtuu puudutteitten avulla ja siihen tulee vain pieni viilto, ja sanoisin näin, että ei kovin paljon se porsas kärsi. Mutta tietysti tämä on vain minun, kun olen niitä tuhansia tehnyt, oma näkemykseni, ja jollakin toisella voi olla parempi näkemys. [Naurua] Miksi näitä tehdään, niin huvikseenhan niitä ei kastroida, vaan ne aiheuttavat lihassa laatuvirheitä. Kuten me tiedämme, Suomelle vienti on kaikki kaikessa, ja kun lihateollisuus nyt vie esimerkiksi Aasiaan sianlihaa, niin sieltä vaaditaan laatua, ja se tarkoittaa sitä, että porsaitten pitää olla kastroituja. Sen takia tätä on harkittu, että me muutamme, koska me haluamme tukea Suomen vientiä, sattuneesta syystä. Ei oikein hyvin ole vetänyt tämä Suomen vienti. Sitä korostan, että se on todella pieni haava ja ne eivät kärsi, jos puudutetaan ja kivunlievitys on asiallista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-09-26T13:57:03,2025-09-26T13:58:12,Hyväksytty,1.1 2025_86_79,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Nyt sitten ministeri, viisi minuuttia jos riittäisi, mutta sitten jatkatte niin pitkään kuin tarvitsette.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_80,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Ja kiitoksia edustaja Eestilälle asiantuntevasta, omakohtaisesta puheenvuorosta. [Markku Eestilä: Kerrankin!] Tästä voi todeta, että siis missään muualla EU:ssahan ei ole tätä kastraatiokieltoa, elikkä Suomihan tässä asiassa varmasti mielellään liikkuu samassa rintamassa, kun EU:ssa alkaa asiassa tapahtua, mutta kun olemme tätä komissaarilta tiedustelleet, niin ei ole odotettavissa, että tässä tällä hetkellä missään muualla EU:ssa oltaisiin liikkumassa. Niin kuin täällä edustaja Eestilä totesi, se aiheuttaa kyllä meille tällä hetkellä vientimarkkinaan suurta epävarmuutta. Todellakin, tällä hetkellähän me olemme tätä lainsäädäntöä muuttamassa — tämä varmaan tulee ensi kevään lainsäädäntösuunnitelmaan — ja se on jo aiheuttanut sen, että lihatalot jo tällä hetkellä maksavat ylimääräistä korvausta, vaikka vielä ei ole lainsäädäntö voimassa, joka vaatisi tämän pakollisen kivunlievityksen: he maksavat ylimääräistä korvausta siitä jo vuotta aikaisemmin, että tilat siirtyvät siihen. Siinä mielessä tämä on jo saanut aikaan sen, että tästä on ollut hyötyä eläinten hyvinvoinnille. No, nyt täällä etenkin salin vasemmalta puolelta on kysytty kovasti, että miksi maksetaan sellaista tukea, joka kohdistuu tiloille, jotka eivät myy tuotteita ulospäin. Nyt täytyy huomioida, että meillä esimerkiksi ympäristötukia ja luonnonhaittakorvauksia ei ole sidottu pelkästään ruokaa tuottaville tiloille. Nyt jos täällä vasemmalla laidalla ilmeisesti halutaan, että näistä lähdetään leikkaamaan, [Piritta Rantasen välihuuto] niin silloin leikataan ympäristötuista. Silloin leikataan ympäristötuista ja ympäristön hoitamisesta, eli tämä on hyvä pitää mielessä, kun lähdetään tältä puolelta sitten niitä leikkauksia etsimään. Täällä myöskin aika moni kysyi sinällänsä ihan suoraan budjettiin liittyvistä asioista, näistä suurpedoista ja niitten metsästyksestä, ja ajattelin, että on hyvä vastata kuitenkin siihenkin kysymykseen. Suden kohdalla todellakin lainsäädäntöhän on nyt lähtenyt lausunnoille, ja suden kohdalla lähdetään kannanhoidollisessa metsästyksessä kiintiömetsästyksestä. Eli silloin tällaista valitusmahdollisuutta ja myöskään valituskierrettä ei ole odotettavissa, ja siitähän sitten, miten eduskunta lait käsittelee, riippuu, miten nopeasti asiassa päästään toteutukseen. Mutta voisi sanoa, että tämmöinen tavoiteaikataulu on, että ensi vuoden alusta päästäisiin suden kannanhoidolliseen metsästykseen. Sitten täällä sekä edustaja Oinas-Panuma että edustaja Kettunen antoivat väärää todistusta siinä mielessä, että he väittivät, että karhun kannanhoidolliseen metsästykseen liittynyt lainsäädäntö olisi ollut jollakin tavalla puutteellinen. [Tuomas Kettunen: No sitähän se oli!] Meillähän hallinto-oikeus ei ole ottanut millään tavalla tällä hetkellä kantaa siihen, onko lainsäädännössä jotain vikaa, vaan ainoastaan siihen, että meillä järjestöjen valitusoikeus on niin vahva, että näitten järjestöjen oikeudenturvan tähden nämä kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistaneet luvat on pistetty toimeenpanokieltoon. Eli me emme tällä hetkellä tiedä, ennen kuin hallinto-oikeus ottaa kantaa varsinaisesti tähän lainsäädäntöön — ei ole mitään perustetta niillä väitteillä, että on sanottu, että tämä on johtunut lainsäädännöstä. Tämä johtuu siitä, että meillä on Suomessa näin vahva oikeus tähän valittamiseen. Ja mitä sitten taas tulee siihen, miksi karhua ja sutta voidaan kohdella eri tavalla, niin meillä karhu on edelleenkin siellä tiukasti suojellussa liitteessä, luontodirektiivin liitteessä IV, kun suurella työllä saimme tämän hallituksen aikana siirrettyä suden siihen liitteeseen V, joka mahdollistaa sitten aivan toisentyyppisen menettelyn. Sitten täällä edustaja Strandman kysyi — taisi ehtiä jo poistua salista — luomusta. Luomukorvauksia on nostettu historiallisesti 15 prosenttia. 15 prosenttia tuli luomulle lisää korvauksia, ja se on kyllä jo merkittävää ja varmasti näkyy siellä luomutuottajan kukkarossa. Sitten täällä edustaja Marttila kysyi tärkeän ajankohtaisen kysymyksen afrikkalaiseen sikaruttoon liittyen. Tällä hetkellähän me teemme vahvasti työtä sekä Ruokavirastossa tiedottamisen suhteen että myöskin esimerkiksi Suomen metsästäjien kanssa, että he tiedottavat omaa jäsenkuntaansa siitä, että jos mennään metsästysmatkoille Viroon, niin miten tulee menetellä ja minkä tyyppiset toimenpiteet ovat välttämättömiä. Tässä kyllä sanoisin, että jokaisella suomalaisella, joka matkustaa Baltian maihin, missä tällä hetkellä afrikkalainen sikarutto jyllää, on ihan omakohtainen vastuu. Eli sieltä ei kannata tuoda lihatuliaisia, ja jos liikkuu luonnossa tietyillä alueilla, on huolehdittava siitä, että ne asianmukaiset desinfiointitoimenpiteet ja vastaavat tulee tehtyä. Tämä on nimenomaisesti sellainen tauti, joka ei onneksi tartu ihmiseen, mutta sen vaikutukset ovat huomattavasti suurempia kuin pelkästään liha-alalle kohdistuvia. Nehän kohdistuvat sitten esimerkiksi virkistysliikkumiseen luonnossa tai vaikkapa metsäteollisuuden mahdollisuuteen hyödyntää puutavaraa, koska Ruotsissahan vastaavassa tilanteessa, kun todettiin afrikkalaista sikaruttoa, meni 100 000 hehtaaria käyttökieltoon siksi ajaksi, kun pystyttiin tuo tauti saamaan kuriin. Täällä on kysytty myöskin sitten vielä näistä ilmastotoimenpiteistä. Hallitushan satsasi historiallisesti myöskin 15 miljoonaa metsien kasvupakettiin, ja sitä kautta nimenomaisesti pyritään siihen, että me pystymme parantamaan metsien kasvua, me pystymme turvaamaan sen, että metsät pysyvät terveinä ja sillä tavoin myöskin sitten hiilinielut parantuvat. Sehän on tosiasia, että nuori, kasvava metsä sitoo hiiltä, ja se on paras tapa myöskin vastata ilmastohaasteisiin, [Hannu Hoskonen: Juuri näin, oikeaa puhetta!] että me pidämme hyvän huolen meidän metsistämme ja niitten kasvusta. Tämä on merkittävä panostus näinä aikoina. Edustaja Mäenpää nosti esille tärkeän kysymyksen viljelijöitten jaksamisesta, ja tässäkin jälleen hyvä hallitus vakinaisti kaksi miljoonaa joka vuosi Välitä viljelijästä -toimenpiteisiin, mikä on saanut paljonkin kiitosta sieltä kentältä. Se on ollut todella sellainen asia, millä on pystytty näitten monta kertaa erilaisten asioitten kuormittamien viljelijöitten arkeen tuomaan pientä helpotusta. Sitten täällä edustaja Juvonen kysyi vielä antibioottiresistenssistä. Elikkä meillähän Suomessa erittäin vastuullisesti käytetään antibiootteja. Meillä ei esimerkiksi rehun seassa kylvetä antibiootteja, vaan todellakin ainoastaan taudin hoitamiseen voi eläinlääkäri antaa antibiootteja, ja siinä mielessä meillä on hyvä tilanne tämän suhteen. Sitten koirasusiin liittyen: Koirasusi on siis vieraslaji, jonka saa poistaa luonnosta, ja tietenkin pitää todeta, että kyseessä on koirasusi, mutta kun esimerkiksi lasketaan vaikka nyt sitten tulevassa kiintiömetsästyksessä, niin koirasutta ei lasketa mukaan niihin kiintiölukuihin, vaan todellakin se on Suomen luonnossa vieraslaji, josta tulee päästä eroon. Sitten täällä edustaja Elo kysyi näistä piloteista, jotka liittyvät tähän Metka-rahoitukseen. No, pilotti on aina pilotti, elikkä siksi halutaan katsoa nyt, minkälaisia vaikutuksia tällä pilotilla on. Tietenkin, jos rahaa olisi enemmän, olisi mahdollisuus tehdä useampia pilotteja, mutta nyt on lähdetty näillä tietyillä valikoimilla liikenteeseen ja katsottu sitten, miten näissä asioissa pystytään etenemään. Täällä oli erittäin paljon monia muitakin hyviä kysymyksiä — ehkä vielä tähän yleiseen tilanteeseen liittyen, vaikkapa pankkien rahoituksen kiristymiseen: siihenhän meillä on Finnveran laissa tulossa nytten muutosta, eli tällainen kategorinen kielto olla takaamatta maa- ja metsätaloutta Finnveran lainsäädännön yhteydessä poistuu, ja tämä tietenkin tuo jonkun verran helpotusta ja mahdollisuutta tulla sitten myöskin sinne puolelle rahoittajaksi taikka takaajaksi. Sitten sen lisäksi vielä nostaisin esille... Täällä muistaakseni edustaja Rantanen kysyi tästä elintarvikemarkkinalaista, ja taisi olla myöskin valiokunnan puheenjohtaja Elomaa: elikkä siis elintarvikemarkkinalain kakkososan mukana, josta totesin jo, että se on viikolla yhdeksän tulossa eduskuntaan, juurikin kauppojen omiin merkkeihin elikkä näihin private labeleihin haetaan myöskin ratkaisuja ja sitten tietysti näihin epäreiluihin sopimusehtoihin, [Puhemies koputtaa] elikkä että niihin olisi mahdollisuus myöskin puuttua. Tässä nyt päällimmäisiä. Varmaan vielä jokuseen kysymykseen jäi vastaamatta, mutta käsittääkseni olen tulossa sitten jossakin vaiheessa myöskin sinne valiokuntaan kuultavaksi, joten jatketaan näistä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-09-26T13:58:17,2025-09-26T14:08:00,Hyväksytty,1.1 2025_86_81,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri Essayah. — Sitten ministeri Tavio, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_82,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Ville,Tavio,Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Herra puhemies! Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaisesti pidämme kiinni meille tärkeistä ja keskeisistä arvoista, mutta samalla olemme valmiita vuoropuheluun myös sellaisten maiden kanssa, jotka eivät jaa näkemyksiämme ja arvojamme. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpänä päämääränä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustana ovat oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja demokratia. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehdään nyt vakavassa ja vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä. Globaalia toimintaympäristöä leimaavat edelleen kiihtyvä strateginen kilpailu ja maailmanpolitiikan valtasuhteiden murros. Euroopan turvallisuuteen kohdistuu vakavin uhka vuosikymmeniin, eikä sen väistyminen ole näköpiirissä. Suomen edun mukaista on kaikin tavoin tukea Ukrainaa laitonta hyökkäyssotaa vastaan ja Ukrainan neuvotteluaseman vahvistamista. Sodan heijastusvaikutukset näkyvät maailmanlaajuisesti. Myös Lähi-idän konfliktin eskaloituminen vaikuttaa Suomeen. Suomelle keskeiseen sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään kohdistuu merkittäviä paineita. Yksituumainen, vahva ja kilpailukykyinen ja strategisesti vaikuttava Euroopan unioni on Suomen etu. Euroopan unionin puolustuksen ja turvallisuuden vahvistaminen sekä kokonaisturvallisuusajattelun edistäminen ovat keskeisiä intressejä Suomelle. Suomen Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen turvallisuutta ja Pohjois-Euroopan vakautta sekä asemoi Suomen entistä tiiviimmin osaksi eurooppalaista ja transatlanttista yhteisöä. Strateginen liittolaisuus Yhdysvaltojen kanssa tulee säilymään Suomelle ja EU:lle keskeisenä intressinä. Pohjoismaiden ja Baltian maiden syventyvä yhteistyö sekä näiden vuoropuhelun tiivistyminen Saksan ja Puolan kanssa vahvistavat myös alueellista vakautta ja turvallisuutta, samoin kuin vahva kumppanuus ja yhteistyö Britannian kanssa. Ulkoisen ja sisäisen toimintaympäristön kasvavat paineet edellyttävät ulkoasiainhallinnolta kokonaisvaltaista otetta, tiivistä yhteistyötä kumppanimaiden kanssa ja hyviä kahdenvälisiä suhteita. Hallitusohjelman mukainen ulkoasiainhallinnon uudistus mahdollistaa ministeriön voimavarojen joustavamman kohdentamisen painopisteisiin. Ulkoministeriön varsinaisiin toimintamenoihin esitetään 245 miljoonaa euroa. Toimintamenoihin on kohdennettu 6,4 miljoonan euron säästövelvoite, joka kohdennetaan pääasiassa ministeriön Suomen toimintoihin. Suomen edustustoverkko kattaa 90 edustustoa. Vuonna 2025 perustettiin pääkonsulaatti Houstoniin, Texasiin. Väliaikaisesti on suljettuna kaksi toimipistettä, Kabul ja Damaskos. Talousarvioesityksessä pyritään edelleen turvaamaan edustustoverkon toimintakyky nykyisessä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Edustustoverkkoa tarkastellaan hallituskaudella pitkällä aikavälillä suunnitelmallisesti. Arvoisa puhemies! Muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa kansainvälinen kauppa on yhä keskeisempi osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Protektionismi, kilpailu kriittisestä teknologiasta ja raaka-aineista sekä sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän heikentäminen haastavat kansainvälistä kauppajärjestelmää. Taloudelliset riippuvuudet nähdään yhä enemmän haavoittuvuuksina, joiden riskit on tiedostettava ja joita on ennalta ehkäistävä. Suomen kauppapolitiikan tärkein tavoite on edistää suomalaisten yritysten vientiä ja investointeja ja tätä kautta turvata suomalainen työ ja hyvinvointi. Ulkoministeriön toimintaan vaikuttaa myös Suomen kansallinen toimintaympäristö mukaan lukien kansantalouden tila. Kotimaassa tarvittavan talouskasvun luomisessa kauppapolitiikalla ja viennin edistämisellä on tärkeä rooli, jota Business Finlandin ulkomaantoimintojen integrointi ulkoministeriöön korostaa. Integraation myötä yritykset saavat ulkomailla tarjottavat palvelut jatkossa keskitetysti. Vienninedistämistoiminnan tehostamisessa kiinnitämme erityistä huomiota kansainvälistymiseen valmiiden pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin. Myös ulkoministeriössä lanseerattu uusi yrityspalvelu tukee tätä päämäärää. Team Finland -uudistuksen vienninedistämisen palveluihin ehdotetaan 25 miljoonan euron määrärahaa. Arvoisa puhemies! Sananen vielä kehityspolitiikasta. Pyrimme kehittyvien maiden talouden ja teollisen kehityksen auttamiseen suomalaisyritysten ratkaisuilla. Näin pääsemme molemminpuoliseen hyötyyn. Kehityspolitiikkaa ohjaa nyt enemmän kuin milloinkaan ennen Suomen oma kaupallinen intressi. Viimeisimmän budjettiriihen linjaukset merkitsevät tämän hallituskauden neljättä leikkausta kehitysyhteistyöhön. Yhteenvetona voi todeta, että leikkaamme kehitysyhteistyössä kaikesta sellaisesta, mikä ei ole jo sidottua rahaa. Varsinaisen kehitysyhteistyömomentin määrärahatasoksi esitetään vuoden 26 talousarviossa 457 miljoonaa euroa. Momentilta leikattiin kevään riihessä 50 miljoonaa euroa ja nyt syksyllä 20 miljoonaa euroa lisää, eli yhteensä 70 miljoonan euron säästö ensi vuodelle. Kehittyvien maiden tukemista laina- ja sijoitusmuotoisella kehitysyhteistyörahoituksella ehdotetaan jatkettavaksi 70 miljoonalla eurolla. Finnfundin pääoman korottamiseen esitetään viisi miljoonaa euroa. Tuki Ukrainalle -momentille ehdotetaan 57 miljoonaa euroa, ja kokonaisuudessaan ulkoministeriön määrärahoista maksettavan tuen Ukrainalle arvioidaan olevan noin 67 miljoonaa euroa ensi vuonna. Ukraina on hallituskaudella ylivoimaisesti suurin kehitysyhteistyön kumppanimaamme. Hallitus on päättänyt muodostaa uuden budjettimomentin humanitääriselle katastrofiavulle. Sen kooksi tulee 30 miljoonaa euroa. Tätä ihmishenkiä pelastavaa apua kohdennetaan tarveperusteisesti kriisialueille. Syyskuun riihessä tehtiin linjaus, että kehitysyhteistyön leikkauksia ei kohdenneta kotimaisten kansalaisjärjestöjen tekemään työhön. Lisäleikkausten tarkempi kohdentaminen päätetään osana normaalia budjettiprosessia. Kokonaisuudessaan Suomen julkisen kehitysyhteistyön arvioidaan olevan ensi vuonna 1 034 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 0,35:tä prosenttia bruttokansantulosta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2025-09-26T14:08:18,2025-09-26T14:15:17,Hyväksytty,1.1 2025_86_83,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat pitää vastauspuheenvuoron, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_84,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä totutusti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa haetaan laajaa kansallista konsensusta, ja se on viime aikoinakin merkittävin osin säilynyt, mutta on kaksi asiaa, joissa juuri näinä aikoina on selvä juopa. Toinen on kehitysyhteistyörahat, joista on, niin kuin ministeri mainitsi, jo neljättä leikkauskierrosta hallitus tekemässä, ja ensi vuodelle on varsinaisen kehitysyhteistyön menoihin lähes 15 prosentin leikkaus ja vielä, vaikka otetaan Ukrainan ja humanitäärisen avun lisäykset huomioon, senkin jälkeen kuuden prosentin leikkaus näihin välttämättömiin menoihin. Tätä varmasti tässä eduskuntakäsittelyn aikana puidaan tarkemmin, mutta tärkeätä olisi näinä aikoina, että tuokin määräraha saataisiin asianmukaiselle tasolle. Toinen on sitten tämä Palestiinan tunnustaminen, jossa YK:n yleiskokousviikkokaan ei näytä tuoneen hallituksesta ulos ehdotusta, jonka presidentti voisi hyväksyä. [Puhemies koputtaa] Siinä olisi tärkeää nopeasti toimia, ja ensi viikollahan sitä välikysymyskeskustelussa vielä patistellaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-09-26T14:15:31,2025-09-26T14:16:48,Hyväksytty,1.1 2025_86_85,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_86,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan suurista linjauksista ollaan samaa mieltä, mutta iso paradigman muutos on nimenomaan tapahtunut kehitysyhteistyön puolella tällä hallituskaudella. Nämä kehitysyhteistyöleikkaukset ovat aivan massiivisia, ja sen lisäksi kehitysyhteistyö, niin kuin ministeri täällä mainitsi, on muuttunut yhä enemmän yritys- ja vientipainotteiseksi, ja sitä suoraa apua on vähennetty. Mutta on hyvä huomata, että kehitysyhteistyö on myös osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja näillä leikkauksilla heikennetään Suomen ulkopoliittista liikkumatilaa ja myös uskottavuutta varsinkin globaalin etelän silmissä. Samanaikaisesti kun tämän sitten yhdistää siihen, että hallitus on täysin toimintakyvytön tällä hetkellä liittyen Palestiinaan, ei pelkästään Palestiinan tunnustamiseen vaan myös muihin konkreettisiin toimiin, joilla estetään Gazan kansanmurha, [Puhemies koputtaa] niin ei tämä yhdistelmä hyvältä tällä hetkellä näytä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-09-26T14:16:48,2025-09-26T14:18:02,Hyväksytty,1.1 2025_86_87,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_88,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri avasi hyvin puheenvuoronsa todeten, että Suomi pitää kiinni arvoista. Nimenomaan korostitte kansainvälistä oikeutta, sääntöpohjaista sopimusjärjestelmää ja ihmisoikeuksia. Me todistamme kuitenkin tällä hetkellä Lähi-idässä Israelin ja Palestiinan alueella murhenäytelmää, jossa humanitääristä oikeutta poljetaan ja syyllistytään sotarikoksiin. Tätä solmua on pyritty nyt avaamaan tällä Palestiinan tunnustamisprosessilla kansainvälisesti, johon tasavallan presidenttikin on ottanut selkeän kannan ja ilmaissut valmiutensa siihen, että on valmis tunnustamaan Palestiinan valtion. Ministeri Tavio, minä kysyn teiltä henkilökohtaisesti: Onko teillä henkilökohtainen kanta tässä asiassa? Oletteko te valmis tunnustamaan Palestiinan valtion?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-09-26T14:18:02,2025-09-26T14:18:59,Hyväksytty,1.1 2025_86_89,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Haavisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_90,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Palestiina-keskustelu tullaan käymään ensi viikolla. Se on tärkeä asia. Puutun tässä yhteydessä kehitysyhteistyöhön. Minusta jotenkin kuulosti, että ministeri oli melkein tyytyväinen siitä, että kehitysyhteistyön määrärahoja on leikattu, ja siitä ei pitäisi olla tyytyväinen. Se vaikuttaa Suomen kansainväliseen asemaan. Olemme entistä kauempana 0,7:n tavoitteesta, ja kun ajattelee vaikka meidän turvaneuvostokampanjaamme, niin sillä on tietty merkitys. Ylipäätään tuki YK-järjestelmälle ja multilateraalisille toimijoille juuri näinä aikoina olisi tärkeää, ja on tärkeää, että Suomi olisi siinä mukana. Positiivista on se, että humanitääriselle avulle, niin kuin ministeri kertoi, on löytynyt rahoitusta, ja samaten se, että Ukrainaa pystytään tässä tukemaan. Oikeastaan Ukrainasta olisin kysynyt vielä, näistä meidän painopistealueistamme. Kun sodalla on paljon ympäristövaikutuksia ja ympäristötuhoja, voisi ajatella, että Suomella voisi olla aivan erityinen rooli sodan ympäristötuhojen selvittämisessä ja korjaamisessa Ukrainan osalta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2025-09-26T14:18:59,2025-09-26T14:20:02,Hyväksytty,1.1 2025_86_91,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos. — Edustaja Kauma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_92,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan hallitsee tietenkin kaikkea meidän ulko- ja turvallisuuspoliittista keskusteluamme, ja tuo sota vaikuttaa tietenkin myös Suomessa talouden kasvunäkymiin ja ihmisten luottamukseen tulevaisuuteen. Onneksi olemme saaneet tällä viikolla eduskunnassa kuulla, että ministeriössä on 20 miljardin edestä kuitenkin lupahakemuksia Suomeen tulossa, ja se on positiivinen asia. Osa ulkoasiainvaliokunnan jäsenistä oli juuri Saksassa tapaamassa meidän kollegoitamme siellä, ja kuulimme, että Saksalla on yli 200 edustustoa ulkomailla. Mainitsitte, ministeri, äsken, että meillä niitä on 90. Tietenkin on luonnollista, että pienellä maalla niitä on vähemmän, mutta olisin kysynyt teiltä pk-yritysten viennin kaksinkertaistamisesta, koska meillähän perinteisesti vienti on pitkälti koneita ja laitteita ja infraa ja raskasta teollisuutta. Onko pk-yrityksille tulossa esimerkiksi terveyspalveluihin tai muihin tulevaisuuden tuotteisiin liittyviä klustereita tai muita tällaisia ohjelmia, joissa he pääsisivät myymään tuotteitaan maailmalle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2025-09-26T14:20:02,2025-09-26T14:21:21,Hyväksytty,1.1 2025_86_93,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_94,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Globaali solidaarisuus on tämänkin budjettiesityksen suuri häviäjä. Hallituksen kaavailemat leikkaukset kehitysyhteistyöhön nousevat yli miljardiin tämän hallituskauden aikana, tämän budjetin osalta 147 miljoonaa, ja tämä aikana, jolloin meillä humanitääriset kriisit ja konfliktit ja avun tarve maailmalla lisääntyvät. Siinä kohtaa Suomi on valinnut linjan, että vetäytyy näin merkittävällä tavalla pois niiden maiden joukosta, jotka apua ovat valmiita tarjoamaan. Kaksi kysymystä kehitysyhteistyöhön liittyen: Nyt YK-järjestöt kohtaavat isoa leikkausta, ja monenkeskinen toiminta olisi todella tarpeellista tässä maailmanajassa. Millä tavalla me pystymme tämän tuen säilyttämään? Ja toinen kysymys: eteneekö näiden palestiinalaisten haavoittuneiden evakuointi, josta pääministeri on lupaillut, että sitä Suomi selvittää?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-09-26T14:21:21,2025-09-26T14:22:31,Hyväksytty,1.1 2025_86_95,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Biaudet, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_96,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Herra puhemies, herr talman! Olisi tietenkin suonut, että tässä olisi ollut vielä enemmän aikaa myöskin kehitysyhteistyökeskusteluun. Kun ministereitä on nyt vain yksi paikalla, niin ymmärrän, että tilanne oli vähän erilainen. — Kuitenkin on niin, että vaikka iloitsen siitä, että onnistuimme estämään lisäleikkauksia budjettiriihessä ohjaamalla 20 miljoonaa humanitääriseen apuun, niin silti ne pohjalla olevat leikkaukset ovat tietenkin tosi surullisia, ja se johtuu tietenkin siitä, että meillä on hyvin eri näkemyksiä kehitysyhteistyöstä hallituksen sisällä. Ajattelen, että olisi ehkä välttämätöntä, kun kuitenkin nämä yhteisleikkaukset ovat niin valtavan suuria, käydä keskustelua siitä, miten meidän selonteko ja tavoitteet ja toimenpiteet enää pysyvät mukana ja miten ne ovat sopusoinnissa näiden uusien leikkausten kohdalla. Esimerkiksi monenkeskisen avun yli puolittaminen tietenkin muuttaa meidän tilannetta tosi paljon. Samoin haluaisin tietää: millä tavalla me halutaan nyt sitten tukea kaikkein vähiten kehittyneiden maiden tilannetta pitkäjaksoisesti? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2025-09-26T14:22:31,2025-09-26T14:23:48,Hyväksytty,1.1 2025_86_97,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kokko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_98,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pienenä maana Suomella on luonnollisesti haasteita maksimoida vaikutusvalta maailmalla, ja siksi on hyvä, että edustustoverkkoon ei ole tässä suhteessa kohdistettu leikkauksia. Kuten näissä keskusteluissakin nostettiin esille, pienen maan on tietysti haasteellista tätä tehdä, mutta on hyvä, että ainakin 90 maassa Suomella se läsnäolo on. Olisi toivottavaa, että tätä läsnäoloa kyettäisiin vahvistamaan ottaen huomioon ne geopoliittiset muutokset, mitä maailmassa on nyt erittäin suurella vauhdilla tapahtumassa, että olisimme erityisesti siellä globaalissa etelässä vahvasti läsnä. Sen rakentaminen, mitenkä nämä taloudelliset, kaupalliset, intressit pystytään ottamaan huomioon, olisi tietysti hyvä aloittaa jo nyt. Siitä täytyy tietysti hallitusta kiittää, että hallitus on jatkanut jo edellisen hallituksen aloittamaa linjaa luomalla kahdenvälisiä suhteita yksittäisten Yhdysvaltain osavaltioiden kanssa ja nyt muun muassa vahvistanut tätä työtä avaamalla konsulaatin Teksasiin, mikä varmasti vahvistaa Suomen jalansijaa erityisesti niillä markkinoilla, joilla meidän teknologialle ja yrityksille tulee olemaan kysyntää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-09-26T14:23:48,2025-09-26T14:25:07,Hyväksytty,1.1 2025_86_99,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindberg, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_100,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jarmo,Lindberg,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ei päivää ilman ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittista uutista. Lähi-itä, Ukraina ja Itämeri vuorottelevat aamusta iltaan. Hyvät uutiset ovat harvassa. Nyt jos koskaan taitava ulkopolitiikka on keskiössä. Suomi jatkaa voimakasta tukeaan Ukrainalle. Budjetissa on osoitettu 57 miljoonaa euroa Ukrainan tuelle. Ukrainaa on tuettava niin pitkään kuin se on tarpeen. Lähtökohta on se, että Venäjä ei voi voittaa sotaa. Arvoisa puhemies! Suomen tulee osallistua täysimääräisesti Naton kaikkeen toimintaan. Siksi on merkityksellistä, että budjetissa on huomioitu ne tarpeet ja painotukset, joita täysimääräinen Nato-jäsenyys edellyttää. Kysyisinkin ministeriltä: miten Suomen Nato-jäsenyystoimet etenevät, ollaanko aikataulussa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Jarmo Lindberg,1486,2025-09-26T14:25:07,2025-09-26T14:26:04,Hyväksytty,1.1 2025_86_101,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viljanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_102,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri, Suomen vienninedistämistä ja sitä tukevia palveluita, ohjelmia ja rakennetta ollaan uudistamassa, ja maan hallituksella on hallitusohjelmassaan kunnianhimoiset tavoitteet suomalaisen ruokaviennin sekä määrän että kannattavuuden parantamiseksi. Kysyisin arvoisalta ministeriltä: tukevatko nämä suomalaisen viennin edistämiseen tehdyt rakenteelliset muutokset ruokaviennin edellytysten parantamista ja turvaavatko nämä muutokset tämän hallitusohjelman kirjauksen, jossa tavoitellaan erittäin merkittävää suomalaisen ruokaviennin kasvattamista kannattavasti, joka omalta osaltaan tukisi koko elintarvikesektoria ja Suomen talouden elpymistä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2025-09-26T14:26:04,2025-09-26T14:27:10,Hyväksytty,1.1 2025_86_103,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Perholehto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_104,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelypuheenvuorosta. Kuten useamman kerran on todettu, kehitysyhteistyö on tärkeä osa myös Suomen laajempaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, kuten myös, ehkä voisi sanoa, keskeinen väline edistää sekä vakautta että niin kutsuttua arvopohjaista realismia. Ilahduin, kun huomasin taannoin, että ulkoministeriö oli itsekin mitannut kansalaisten tuntoja kehitysyhteistyöstä. Siellä kolme neljästä piti erityisesti humanitaarista apua tärkeänä, ja itse asiassa yli puolet vastaajista sanoi, että he lisäisivät kehitysyhteistyön rahoitusta. Tätä viestiä ei ehkä kuitenkaan ole täysimääräisesti kuultu, kun katsoo valtion talousarvioesitystä. Niin ikään täällä on mainittu, että neljättä kertaa sieltä varsinaisen kehitysyhteistyön varoista on tiputettu rahoja. Tähän peilaten, ministeri Tavio, haluaisin kysyä: miten te itse arvioitte Suomen kykyä uskottavasti toimeenpanna paitsi meidän selontekoja niin ehkä myös hallitusohjelman omia kirjauksia, [Puhemies koputtaa] kun tätä rahoitustasoa on näin merkittävästi vähennetty?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-09-26T14:27:10,2025-09-26T14:28:26,Hyväksytty,1.1 2025_86_105,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_106,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Geopolitiikka muuttaa meidän monia asioita. Erityisesti kauppapolitiikassa tapahtuu muutoksia, ja nyt kun katsotaan näitä viimeaikaisia tapahtumia kaikkia tulleja ja muita myöden, niin meidän pitää katsoa uusille alueille ja tätä edustustoverkkoa ja muuta. Meidän täytyy miettiä, että kun meidän pitäisi saada Suomeen työtä ja myytyä näitä suomalaisia tuotteita ja muuta ja vastaavasti ehkä sieltä sitten kontakteja, niin miten hyvin nämä meidän tulevaisuuden suunnitelmat tästä edustustoverkostosta ja muista vastaavat siihen haasteeseen ja miten niitä pystytään vahvistamaan, koska meidän pitää hakea markkinoita nytten aika monelta sektorilta, että me pärjäämme tässä avoimessa taloudessa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-26T14:28:26,2025-09-26T14:30:25,Hyväksytty,1.1 2025_86_107,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Tietooni on saatettu, että joidenkin edustajien vastauspuheenvuoropainikkeen kanssa on teknisiä ongelmia. Luettelen nyt ne edustajat, joiden vastauspuheenvuoropyyntö näkyy tänne: edustajat Hänninen, Kaunisto, Jukkola, Hamari ja Joona Räsänen. Jos listalta puuttuu joku, joka siitä huolimatta haluaa vastauspuheenvuoron, niin pyytäisin nousemaan seisomaan. [Inka Hopsu: Puhemies, voitteko myöntää toisia puheenvuoroja?] — Kyllä voi hyvin saada toisenkin vastauspuheenvuoron. Mutta yrittäkää joka tapauksessa painaa sitä V-painiketta. Sitä ilmeisesti ollaan nyt juuri virkistämässä, mutta yritän ottaa huomioon nämä visuaaliset indikaatiot. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_108,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies, kiitoksia tästä! Toinen asia, josta haluaisin kysellä, liittyy demokratiamomentin lakkauttamiseen. Olen jäänyt siihen käsitykseen, että demokratiatoimijoiden rahoitus on kuitenkin säilymässä, vaikka momentti siirretään pois. Demokratiakehitys on heikentynyt viimeisen 20 vuoden ajan, ja 40 prosenttia maailman väestöstä elää tällä hetkellä sellaisissa maissa, joissa se autoritäärisyys entisestään vahvistuu. Ajattelen, että tämä demokratiatyö, korruption kitkentä, hyvän hallinnon lisääminen ovat todella tärkeitä toimia ja sellaisia, joihin Suomen ja Euroopan pitää osallistua. Kun momentti lakkautuu, niin kuinka jatkuu meidän seuranta sen osalta, mitä Suomi tämän osalta tekee, ja saadaan läpinäkyvyys tämän budjettikirjan myötä myös tänne eduskuntaan saakka?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-09-26T14:30:25,2025-09-26T14:31:30,Hyväksytty,1.1 2025_86_109,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_110,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Turvallisuusympäristömme on pysyvästi muuttunut. Häikäilemätön rajanaapurimme Venäjä käy tälläkin hetkellä laitonta ja raakalaismaista hyökkäyssotaa Ukrainassa. On täysin oikein, että Ukraina on Suomen suurin kehitysyhteistyökohde. Tässä asiassa kyse on myös Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta. Siksi vuoden 2026 talousarviossakin Suomi seisoo Ukrainan rinnalla, ja me jatkamme apua niin kauan kuin se on tarpeen. Tämä apu tarkoittaa humanitääristä apua, jälleenrakentamista, oikeusvaltion vahvistamista sekä sotilaallista apua. Hallituksen lähtökohta on selvä: Venäjä ei saa voittaa sotaa. Ukrainan on kyettävä puolustamaan itsenäisyyttään ja alueellista koskemattomuuttaan. Tämä ei ole vain solidaarisuuden kysymys, tämä on kynnyskysymys Suomelle ja koko Euroopalle. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-26T14:31:30,2025-09-26T14:32:44,Hyväksytty,1.1 2025_86_111,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_112,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Palaisin vielä näihin Suomen kehitysyhteistyöleikkauksiin, jotka todella ovat hyvin dramaattisia. Mutta en tiedä, kuinka paljon niiden globaaleja kerrannaisvaikutuksia on ministeriössä pohdittu ja arvioitu, kun otetaan huomioon, että monet muut merkittävät maat maailmalla myös tällä hetkellä leikkaavat kehitysyhteistyöstä, tietenkin Yhdysvaltojen USAIDin leikkaukset kaikkein dramaattisimpana. Millä tavalla ministeriössä on arvioitu näiden kaikkien leikkausten yhteisvaikutusta globaalin etelän ja köyhyyden lisääntymiseen ja tietenkin sitä myötä myös esimerkiksi pakolaisuuden lisääntymiseen? Nämä leikkaukset sinänsä jo uhkaavat esimerkiksi aivan keskeistä seksuaali- ja lisääntymisterveyttä monissa kehitysmaissa mutta myös pitkiä edellytyksiä sille työlle, mitä pitkäjänteisesti on tehty. Ja tietenkin kaikkein vakavin [Puhemies koputtaa] vaikutus on tälle rauhantyölle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-09-26T14:32:44,2025-09-26T14:34:01,Hyväksytty,1.1 2025_86_113,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Biaudet, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_114,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Herra puhemies! Minäkin jatkaisin vielä tästä kehitysyhteistyöstä: Ajattelen myös, että kun meidän omat varamme ovat laskeneet niin paljon, niin on tietenkin suuri riski, että me myös ulkopoliittisesti ollaan tiputtu meidän vertaisryhmästä, pohjoismaisesta vertaisryhmästä, jossa on koettu, että meidän vaikuttavuudella on ollut suurempi merkitys, kun me ollaan voitu toimia yhdessä. Miten on ajateltu, että tämä asia voidaan turvata jatkossa? Samoin ajattelen myöskin, että me käsitellään erittäin vähän myöskin meidän tukea EU:n kehitysyhteistyölle ja sitä, millä tavalla sitäkin kautta voisi sitten korvata. Ajattelen itse, että ehkä ei voi vain suostua ja ajatella niin, että emme voi tulla USA:n kehitysyhteistyön tilalle — ehkä ei rahallisesti, mutta kyllä on tarvetta monin tavoin aktivoida meidän globaalipolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä myöskin muualla kuin kauppapolitiikassa. Jos ajattelee esimerkiksi YK-järjestelmää, monenkeskistä järjestelmää, niin olisiko tässä ehkä tarve jollain tavalla miettiä tätä ihan... [Puhemies koputtaa] En tiedä, onko selonteko tarpeen uudistaa, mutta ainakin voisi pohtia sitä, [Puhemies koputtaa] miten kaikkein köyhimpien maiden ja YK-järjestelmän turvaaminen voisi tapahtua eri kanavien kautta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2025-09-26T14:34:01,2025-09-26T14:35:25,Hyväksytty,1.1 2025_86_115,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hamari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_116,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä meidän globaalia toimintaympäristöämme kuvastavat tällä hetkellä epävakaus, sodat, konfliktit, köyhyys, eriarvoisuus, suurvaltakilpailu, ilmastonmuutos ja luontokato. Globaalista etelästä niin sanotusti kilpaillaan. Tiedetään, että köyhyys, eriarvoisuus ja ilmastonmuutos voivat johtaa uusiin konflikteihin, epävakauteen ja muuttoliikkeisiin, ja siksikin kehitysyhteistyö on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Näitä puolustajia ehkä hallituspuolueissa on vähemmistö — kiitos edustaja Biaudet’lle siitä, että puolustatte tätä kehitysyhteistyörahoitusta, mutta olen itsekin todella pahoillani ja pidän kovin valitettavana, että menemme yhä kauemmas siitä tavoitteestamme tässä kehitysyhteistyön määrärahassa. Haluan tässä yhteydessä sanoa ihan lyhyesti Palestiinasta, koska en pääse ensi viikon keskusteluun asiasta: Siellä on menossa kansanmurha, ja Gazan humanitäärinen tilanne on katastrofaalinen. Olisin myös ministeriltä kysynyt: millä tavalla te nyt sitten edistätte tätä asiaa ja helpotatte tilannetta Gazassa? Presidentti haluaisi tunnustaa Palestiinan valtion, mutta hallitus ei.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-09-26T14:35:25,2025-09-26T14:36:41,Hyväksytty,1.1 2025_86_117,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jukkola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_118,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen hyvinvointi rakentuu viennin varaan. Jokainen euro, jonka suomalainen yritys tuo maailmalta, auttaa pitämään pyörät pyörimässä täällä kotimaassa. On hyvä, että hallitus on vienyt viennin edistämistä oikeaan suuntaan ja nostanut sen yhdeksi kärkitavoitteistaan. Silti kysymys kuuluu: Onko meillä suurlähetystöissä ja edustustoissa riittävästi resursseja tukemaan suomalaisia yrityksiä maailmalla? Jos resurssit ovat rajalliset, olisiko järkevää kohdentaa niitä uudelleen niin, että tämä saisi entistä vahvemman painon? Siksi kysyn ministeri Taviolta: miten hallitus aikoo varmistaa, että suurlähetystöjen ja edustustojen voimavarat riittävät viennin edistämiseen, ja onko hallitus valmis siirtämään resursseja muualta tähän meille elintärkeään tehtävään? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-09-26T14:36:41,2025-09-26T14:37:45,Hyväksytty,1.1 2025_86_119,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_120,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ulkomaankaupan puolella tämän vuoden keskeisimmät kysymyksethän ovat liittyneet Yhdysvaltain uuden presidentin aloittamaan maailmankaupan myllerrykseen uusien tullien muodossa. Tätähän kokonaisuutta on myös Suomessa todella tarkasti seurattu ihan siitäkin syystä, että Yhdysvallat on keskeinen kauppakumppani meille mutta myös niille maille, jonne me viemme sitten erilaisia tuotteita, heidän lopputuotteilleen, merkittävä kauppakumppani. Tästähän on paljon huolta kannettu, mitä tosiasiallisesti nämä uudet kauppasopimukset pitävät sisällään. Siitä toivoisin nyt kuulevani uusimman arvion, mikä on arvio nyt tästä pidemmälle aikavälille Suomen talouden osalta. Mutta myös se on tärkeää, nyt kun näemme, että tässä turbulenssia on ilmassa, millä tavoin nyt Euroopan unioni ja Suomi osana Euroopan unionia kykenevät solmimaan uusia kauppasuhteita muiden kauppakumppaneiden kanssa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-09-26T14:37:45,2025-09-26T14:38:55,Hyväksytty,1.1 2025_86_121,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaunisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_122,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille hyvästä katsauksesta. Itse näen myös niin, että Suomen turvallisuuden yksi kulmakivistä on toimiva kauppa, kauppa maailmalle, ja se, millä tavalla pystymme niin viemään kuin tuomaan ja kotiuttamaan investointeja. Ministeri nosti esiin protektionismin kasvun, valtiovetoisen markkinatalouden kasvun, johon kuuluu massiiviset kannusteet, valtion tuet mutta myös tänä päivänä erinäköiset melkein kiristysvälineet ja samaan aikaan demokratian haasteet. On ehkä hieman väärin sanoa, että nämä olisivat täysin Trump-sidonnaisia. Nämä kehityskuluthan ovat alkaneet jo ennen Trumpin toista kautta, mutta kyllä ne kieltämättä ovat aika merkittävällä tavalla vahvistuneet. Haluaisin myös ministeriltä tiedustella, kun kaupan merkitys Suomelle on niin ratkaiseva, lisäpanostuksista viennin edistämisen kehittämiseen: näettekö te, että Suomi on tällä hetkellä oikeassa asennossa, [Puhemies koputtaa] vai pitäisikö sitä voimakasta kehittämistyötä kaupan eteen ja investointien kotiuttamiseen tehdä yhä enemmän?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2025-09-26T14:38:55,2025-09-26T14:40:13,Hyväksytty,1.1 2025_86_123,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Haavisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_124,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministerille kaksi kysymystä: Toinen liittyy siihen, jota edustaja Räsänenkin täällä käsitteli: Paine Yhdysvaltojen suunnasta siihen, että Eurooppa tekisi radikaaleja toimia tulleissa suhteessa niihin maihin, jotka käyvät kauppaa Venäjän kanssa, ja siinä yhteydessä Intian lisäksi ovat nousseet esille Kiinan tullit ja tullikysymykset. Miten hallitus suhtautuu näihin Yhdysvaltojen toivomuksiin tai presidentti Trumpin esittämiin toivomuksiin myöskin Euroopalle? Toinen kysymykseni liittyy näihin edustustoverkkokysymyksiin, joita täällä on käsitelty: On hyvä asia, että meillä on laaja edustustoverkko, mutta onko hallituksella ajatuksia tai suunnitelmia verkoston vielä entisestään laajentamiseksi, jos ajattelee myöskin näitä Suomen kaupallisia näkymiä? Tiedetään, että Saksassa tai Yhdysvalloissa on toivomuksia alueellisesta edustautumisesta, mutta on tietysti maita ja maanosia, joissa voisi Suomen vienninkin näkökulmasta olla tekemistä silloin, jos meidän edustustoverkkomme olisi näissä laajempi. Miten hallitus näkee tämän?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2025-09-26T14:40:14,2025-09-26T14:41:20,Hyväksytty,1.1 2025_86_125,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Biaudet, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_126,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Puhemies! Koska tässä tuli niin paljon kaupasta keskustelua, niin haluaisin vielä muistuttaa siitä, että välillä tuntuu siltä kuin meidän kauppapolitiikka ja edut siellä olisivat aivan irrallisia lahjapohjaisesta kehitysyhteistyöstä. Kävin juuri Bayerilla Turussa, ja itse asiassa suomalaisen hormonikierukan, joka oikeasti antaa miljoonille köyhille naisille maailmassa mahdollisuuden päättää omasta lapsiluvustaan ja omasta seksuaalisuudestaan ja perheen perustamisesta, vuosivienti on yhtä suuri kuin joku risteilyaluksen arvo. Siellä oltiin erittäin huolissaan siitä, että Trumpin toimet mutta myös Euroopan ja meidän vetäytyminen lahjapohjaisesta kehitysyhteistyöstä sekä tuesta monenkeskisyydelle vie heiltä mahdollisuuksia viedä sitä hormonikierukkaa, koska eihän näillä naisilla ole mahdollisuutta ostaa niitä itse, vaan se koskettaa nimenomaan. Siinä mielessä ehkä tällainen ajattelu, että Suomen etu on vain se kauppa ja se lahjapohjainen kehitysyhteistyö ei olisi meidän kaikkien etu, [Puhemies koputtaa] ei ole ihan ajankohtainen tänään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2025-09-26T14:41:20,2025-09-26T14:42:35,Hyväksytty,1.1 2025_86_127,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_128,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi sitoutui YK:n 0,7 prosentin tavoitteeseen kehitysyhteistyössä vuonna 1970 lanseerattaessa YK:n toista kehityksen vuosikymmentä. Muut Pohjoismaat saavuttivat tuon 0,7 prosenttia 1970-luvun aikana. Suomi saavutti sen vahingossa 1991. Miksi vahingossa? Sen takia, että bruttokansantuote laman vuoksi jyrkästi laski. Nyt teidän hallituksenne on tekemässä historiaa, valitettavasti. Näin rajuilla leikkauksilla yksikään toinen Suomen hallitus ei ole toiminut. Tässä on kaksi isoa lohkoa, joissa erityisesti nähdään vaikeuksia. Ennen kaikkea tämä monenkeskinen, sääntöpohjainen järjestelmä on riippuvainen juuri kehitysyhteistyörahoituksesta, ja siellä on ennen kaikkea YK:n väestörahasto ja samoin naistenrahasto, joissa Suomi on ollut suuri rahoittaja ja suuri toimija. Me olemme lakkauttamassa sinne tuen kokonaan. Toinen on tietysti köyhyyden ongelman voittaminen ja nimenomaan vähiten kehittyneiden maiden osuus, jossa myöskään Suomi ei enää sitoudu siihen 0,2 prosentin tavoitteeseen. Voisitteko kommentoida näitä asioita?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-09-26T14:42:35,2025-09-26T14:43:47,Hyväksytty,1.1 2025_86_129,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kauma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_130,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tietenkin kehitysyhteistyövarojen väheneminen on monella tavalla huolestuttavaa, mutta toisaalta nythän tässä budjetissa ollaan säästetty hyvin monesta eri kohteesta, ja sen takia kehitysyhteistyötäkään ei ole voitu jättää huomioimatta tässä suhteessa. Siinä mielessä on tietenkin todella tärkeää, että keskitytään niihin alueisiin, jotka ovat kaikkein tärkeimpiä eli esimerkiksi Ukrainaan, niin kuin me kaikki tiedämme. Nythän tässä budjetissa tullaan lisäämään myöskin Gazaan vietäviä avustusvaroja. Arvoisa puhemies! Vielä kysyisin ministeriltä puolustusteollisuuden mahdollisuuksista. Nimittäin nythän varsinkin Nato-maissa tullaan paljon satsaamaan puolustukseen tulevina vuosina. Tavoite on se viisi prosenttia bkt:stä, miten sen sitten mikin maa laskee. Joka tapauksessa se tuo mahdollisuuksia myöskin suomalaisille yrityksille, tietenkin Patrialle, mutta myöskin muille yrityksille. Sitten olisin vielä kysynyt näistä jäänmurtajakaupoista erikseen: onko mitään uutta kerrottavaa niistä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2025-09-26T14:43:47,2025-09-26T14:44:56,Hyväksytty,1.1 2025_86_131,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hamari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_132,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies ja arvoisa ministeri! Eilen oli kestävän kehityksen päivä, ja Suomihan pärjää hyvin näissä Agenda 2030 -tavoitteissa, mutta toki meillä on haasteita erityisesti näissä ulkoisvaikutuksissa, erityisesti ympäristölle. Vahvuuksiamme on korkea osaaminen koulutuksessa, puhtaassa teknologiassa ja tasa-arvossa, ja nämä ovat kilpailuetuja myös globaalisti. Ajattelen, että kehitysyhteistyö ei ole siis vain solidaarisuutta, vaan se on mahdollisuus myös yrityksille ja kauppapolitiikalle. Kun Suomi vie osaamista esimerkiksi kestävissä energiaratkaisuissa, digitaalisissa palveluissa tai koulutusinnovaatioissa, niin tässä olisi mahdollisuuksia yrityksille myös avata markkinoita ja vahvistaa globaalia kestävyyttä. Olemme tulevaisuusvaliokunnassa kuulleet myös vedestä, ja suomalaiset ovat tässä myös erinomaisia. Miten te, arvoisa ministeri, aiotte varmistaa, että suomalaiset yritykset pääsevät paremmin hyödyntämään kehitysyhteistyön avaamia markkinoita ja kumppanuuksia erityisesti nyt, kun kehitysyhteistyöstä näin valtavasti leikataan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-09-26T14:44:56,2025-09-26T14:46:04,Hyväksytty,1.1 2025_86_133,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_134,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vuonna 2022 saimme tämmöisen uuden kulttuuri- ja luovien alojen suurlähettilään, ja haluaisinkin kysyä siitä, kuinka tämä luovien alojen viennin edistäminen sujuu. Tehtävänkuva oli silloin, että luodaan verkostot luovien alojen ja edustustojen välille, ja oli tutkimuksessa selvinnyt myös se, että meidän maakuvassa oli tämmöinen kulttuurin mentävä aukko, ”tyhjiö” taisi olla termi, jota käytettiin. Kuinka tämä kulttuurin näkyminen meidän maakuvassa on vahvistunut? Me ollaan siellä neljän prosentin luokassa kulttuurialojen vientiä, ja se on merkittävästi alle EU:n keskiarvon. No, sitten tässä jo edellinen puhuja viittasi hyvin siihen, että kun viennistä puhutaan, niin usein ne ovat juuri nämä vihreän siirtymän, puhtaan veden ja puhtaan energian ratkaisut, joita Suomelta kysellään. Myös matkailussa luonto on se aihepiiri, josta me ollaan tultu tunnetuiksi. Sodan jälkeisessä tilanteessa myös luonnon ennallistaminen on tärkeätä, ja näissä kaikissa Suomi voisi olla vahvemmin mukana. Kuinka tämä luontonäkökulma on pysynyt mukana meidän kehitysyhteistyössä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-09-26T14:46:04,2025-09-26T14:47:25,Hyväksytty,1.1 2025_86_135,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaunisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_136,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kehitysyhteistyösopeutustoimet ovat luonnollisesti vaikeita. Tiedän itse kehitysyhteistyön parissa toimineena, mitä se tunne on, kun onnistumisia saadaan ja muutetaan ihmisten elämää. Silti hieman ihmettelen sitä ajatusta, kun täällä suuressa salissa kuitenkin suurin piirtein jaetaan ymmärrys siitä, että Suomen talous ei ole kestävällä pohjalla ja velkaantuminen on valtavaa, että päivästä toiseen me keskustellaan, mistä ei saisi leikata. Tämä keskustelu jatkuu nyt myös kehitysyhteistyön kohdalla. Enkä sano sitä, etteivätkö tosissaan nämä päätökset olisi haastavia ja kipeitä, mutta välillä tuntuu siltä, että nyt pitäisi uskaltaa hakea myös erinäköisiä ratkaisuja, vähemmillä resursseilla saada enemmän tuloksellisuutta. Se ei ole millään tavalla helppoa, myönnän sen, mutta tämän edessä olemme kaikki. Keskeistä itselleni on se, että naisten ja tyttöjen asioiden edistäminen on edelleen Suomen kehitysyhteistyöpolitiikan keskiössä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2025-09-26T14:47:25,2025-09-26T14:48:36,Hyväksytty,1.1 2025_86_137,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Tavio, kymmenen minuuttia tai vähemmän, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_138,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Ville,Tavio,Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aloitan vaikka tästä vienninedistämisen parantamisesta ja resursseista: Tietysti ulkomaankaupasta vastaavana ministerinä aina toivoisi, että olisi enemmän resursseja, mutta pienenä maana on toisinaan selvittävä pienillä resursseilla. Meillä on hyvä edustustoverkosto, ja nyt kun tehdään tätä integraatiotoimintaa tai kun siirretään BF:n ulkomaan työntekijöitä ulkoministeriön hallinnonalan alle, niin tällä nimenomaan tehostetaan nyt sitten jatkossa tätä vienninedistämistä, ja uskon, että saamme järjestelmiä selkeytettyä. Jokaisen maan meidän edustusto siis on se, joka johtaa sitä vienninedistämistä entiseen tapaan, emmekä tietenkään pyri toimivia järjestelmiä muuttamaan, vaan meillä on tässä mahdollisuuksia pitkälti kehittää näitä, ja ne hyödyttävät siis tietysti lähtökohtaisesti kaikkien alojen yrityksiä. Mutta me kykenemme sitten ohjelmien ja painopistealueiden avulla tietysti vastaamaan kysyntään ja myös antamaan sitä suomalaista tarjontaa, mille on juuri eniten kysyntää tietyillä markkina-alueilla. Tässä huomasin vain, että tätä useampi kokoomuksesta toi hyvin esiin, ja muun muassa edustaja Kauma kysyi näistä ohjelmista. Nyt uusimpana tässä uudessa Team Finland ‑strategiassa on nimetty nämä prioriteettimaat, joten mielestäni entistä selkeämmin kykenemme silloin kehittämään sitä palvelutarjontaa nyt sitten kun meillä on ensimmäistä kertaa myös nämä prioriteettimaat. Tässä on useita klustereita olemassa, ja aina suosittelemme yrityksiä niitä kehittämään, mutta olemme sitten itse myös mukana niiden rakentamisessa, muun muassa Ukrainaan väestönsuojat ja sitten kokonaisturvallisuus, mutta on useita muitakin. Samoin kauppapolitiikan puolelta edustaja Räsänen kysyi kauppasopimusten tilanteesta: Niiden osalta tilanne on hyvä, ja sitä tietysti ripeyttävät entisestään Yhdysvaltain tullit, jotka saavat maat haluamaan entistä enemmän tätä diversifiointia. Kauppasopimukset on saatu neuvoteltua siis Meksikon kanssa, Mercosur-maiden kanssa ja nyt tällä viikolla Indonesian kanssa. Itse kannatan näiden nopeaa täytäntöönpanoa, koska ne ihan varmasti tuovat suomalaisyrityksille lisää kauppaa niihin maihin, ja näin on käynyt hyvänä esimerkkinä muun muassa Vietnamin vapaakauppasopimuksen kanssa, että suomalaisyritysten vienti lähti noin kymmenen prosentin vuositason nousuun. Sitten vapaakauppaneuvottelut ovat käynnissä myös Intian ja Indonesian kanssa, ja monen muunkin, mutta Intia ja Indonesia ovat ne kaikkein isoimmat. Jos ne saadaan päätökseen, kuten toivon, että saataisiin mahdollisimman nopeasti, niin se tietysti myös mahdollistaa sitten paljon kaupankäyntiä ympäri maailman. Puolustusteollisuuden mahdollisuudet ovat tässä aivan avainasemassa, niin kuin keskustelussa myös nostettiin, ja meillä on siellä nimenomaan useita vahvoja yrityksiä. Tämän osalta olen itse ainakin valmis tekemään vielä paljon töitä, sillä tavalla kuin tätä tehdään tietysti poikkihallinnollisesti, että puolustusministeriöllä on suuri rooli, mitä tulee puolustusvientiin, ja sitten nimenomaan yksityisillä toimijoilla. Myös on huomioitava, että nyt kun Euroopassa investoidaan ennen näkemättömällä tavalla puolustukseen ja Nato-puolustukseen, niin se on tietysti omiaan lisäämään vientiä mutta myös luomaan uusia tuotteita ja kehittämään kyvykkyyksiä. Me tiedämme, että tietysti puolustussektorilla kehitetyt tuotteet usein voivat olla kaksikäyttötuotteita, eli niistä siis tulee myös siviilituotteita — useat teknologiat ovat historiassakin saaneet nimenomaan teknisen alkunsa puolustusteollisesta kehitystyöstä — joten on erittäin hyvä, että tähän osataan panostaa ja sitten huomioidaan tässä myös startupit ja scaleupit. Meillä on muun muassa tämä Naton DIANA-rahoitus, joka on aivan ennen näkemättömän suuri panostus puolustusteollisiin uusiin tuotteisiin. Sitten kehitysyhteistyökeskustelun osalta voisin oikeastaan lähteä siitä, että edustaja Honkasalo mielestäni käytti hyvän puheenvuoron siinä, että tämä paradigman muutos on tällä hallituskaudella nähtävissä, mutta minä sanoisin, että tämä paradigma on muuttumassa myös globaalisti. Eli kaiken kaikkiaan kun tiedetään, että kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen ei tule riittämään julkinen raha, niin se keskustelu siitä, millä tavalla yritykset tähän kestävään kehitykseen osallistuvat, on erittäin tervetullut. Uskon, että siinä on nyanssieroja, miten sitä tulisi tehdä, mutta uskon, että päästään kyllä hyvään niin, että yritykset osallistuvat ja kehitysyhteistyön avulla luodaan yrityksille uusia markkinoita. Kun jo meidän aikaisemman hallituksen laatimassa Afrikka-strategiassa, mitä sinänsä tämä hallitus myös toimeenpanee, todetaan se, että kumppanuuksien pitää olla tasapuolisia ja perustua ikään kuin molemminpuoliseen hyötyyn, niin sitä mielestäni nimenomaan tehdään sillä, että viedään sinne markkinoille niitä suomalaisia ratkaisuja, mitä siellä tarvitaan, ja saadaan sinne lisää työpaikkoja. Me tiedetään, että siellä on todella monissa kehittyvissä maissa niin valtava nuori väestö ja väestönkasvu, että jos sille nuorelle väestölle ei saada työpaikkoja, niin se itsessään on sitten kyllä eniten kriisejä ja myös pakolaisuutta ja muuta aiheuttava tekijä. Eli uskon, että nimenomaan näiden talouksien kehittämisellä päästään parempaan tulokseen. Hyvänä esimerkkinä meillä tietysti on muun muassa Vietnam, joka on noussut tällaiseksi keskitulotason kehittyväksi maaksi aika pitkälti kuitenkin taloudellisella toimijuudellaan ja vapailla markkinoilla toimimisella. Kyllä se auttoi varmasti Vietnamia kovasti, että mekin oltiin siellä vesialalla kehittämässä pitkään. Se luo hyvää pohjaa, mutta kyllä se, että siitä noustaan, tarvitsee todellakin sitä kaupan avoimuutta, ja se on kaikkein tärkeintä, että nämä maat avautuvat nyt kaupankäynnille ja kansainvälisille yrityksille. Palestiina-aiheisia kysymyksiä oli jonkun verran, mutta tietysti siitä keskustellaan sitten tiistaina tässä salissa. Katson, että Palestiinan tunnustaminen, joka on ollut tässä kuuma peruna, itsessään ei kuitenkaan toisi mitään välitöntä humanitääristä helpotusta sinne tilanteeseen, vaan me nimenomaan teemme sitä humanitääristä apua ja olemme ihan verrokkimaiden tasolla. Gazan nyt käynnissä olevan sodan aikana on tehty päätöksiä jo yli 30 miljoonalla eurolla, ja se sisältää muun muassa tuen Punaisen Ristin kenttäsairaalalle. Se on kustannustehokkaampaa hoitaa henkilöitä siellä kriisialueella kuin pyrkiä siirtämään muualle, mutta me olemme myös olleet mukana siinä, kun Tanskan johdolla on esitetty Israelille, että heidän pitäisi päästää potilaita sairaaloihin esimerkiksi Länsirannalle. Eli seurataan, miten tällainen ehdotus voisi edetä. — Siinä taisi olla käytetty nyt se aika, minkä puhemies tuossa tarjosi, eli päätän tähän. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2025-09-26T14:48:37,2025-09-26T14:57:32,Hyväksytty,1.1 2025_86_139,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Vielä edustaja Kiljunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_140,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Itse asiassa olin ottamassa kantaa edustaja Kauniston kysymykseen, kun hän totesi, että keskeinen prioriteetti kehitysyhteistyössä on pitää koko ajan mielessä tytöt ja naiset. Näin sanoitte. Minä itse omassa puheenvuorossani jo toin esille, että nimenomaan YK:n väestörahastolta ja naistenrahastolta Suomi on viemässä tuen käytännössä kokonaan pois. Miten nämä ovat yhteismitallisia keskenään? — Tämä oli enemmän debattipuheenvuoro. Kiitos, että sain tämän puheenvuoron.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-09-26T14:57:35,2025-09-26T14:58:04,Hyväksytty,1.1 2025_86_141,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia, ja kiitoksia ministerille. — Nyt siirrymme puhujalistaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_142,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallisuutemme ei ole vain rajojen puolustamista. Se rakentuu kokonaisturvallisuudesta, joka on onnistunutta ja systemaattista kaikkien hallinnonalojen yhteistyötä. Vuoden 2026 budjetissa hallitus on tehnyt harkittuja päätöksiä, joilla suomalaisten arjen turvallisuutta vahvistetaan. Puolustusta ja sisäistä turvallisuutta on vahvistettu selkein panostuksin, hyvä niin, mutta samalla on huolehdittu oikeusjärjestelmän toimintakyvystä, huoltovarmuudesta, liikkumisen edellytyksistä ja kriisinsietokyvystä. Tämä hallitus ei jätä kansalaistemme turvallisuutta juhlapuheiden varaan vaan rakentaa sen määrätietoisilla päätöksillä. Arvoisa puhemies! Huoltovarmuus, ruoan ja energian saatavuus, toimivat kriittiset rakenteet sekä oikeus saada hoitoa ja oikeutta ajallaan ovat kaikki tärkeitä ja keskeisiä osia suomalaisten turvallisuudessa. Erityisesti kuitenkin vahva maanpuolustus on kaikkien ja kaiken turvallisuuden keskiössä. Keskittyessämme tärkeimpään tehtäväämme, turvallisuuden varmistamiseen, emme voi jättää vähemmälle huomiolle yhtäkään hallinnonalaa. Siksi tämä hallitus panostaa maatalouden ja biotalouden huoltovarmuuteen, koulutukseen ja osaamiseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä työllisyyden ja yrittäjyyden vahvistamiseen. Turvallinen arki syntyy siitä, että jokaisella on koti, ruokaa pöydässä, mahdollisuus työhön ja usko siihen, että yhteiskunta toimii kaikissa oloissa. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus tekee päätöksiä, joilla Suomi todella pysyy vahvana ja kestävänä. Turvallisuus ei jakaudu siiloihin. Se on tämän salin ja koko kansakuntamme yhteinen tehtävä ja vastuu. On kehuttava vuoden 2026 talousarviota siitä, että sen läpileikkaavana voimana on selkeästi turvallisuus. Turvallisuus on yhteiskuntamme kivijalka, ja siksi tärkein tehtävämme on huolehtia suomalaisten ihmisten turvallisuudesta. Tässä salissa voimme huutaa kilpaa siitä, kuka saa, kenelle annetaan ja keneltä otetaan, mutta loppujen lopuksi kaikista eniten ratkaisee se, että turvataan jokaiselle turvallinen arki sekä mahdollisuus kasvaa, yrittää, onnistua ja tulla onnelliseksi. Edelleen on syytä muistaa, että politiikkaa tehdään yhdessä. Yhdessä tekeminen perustuu luottamukseen, ja luottamus rakentuu toistemme kunnioittamisesta ja arvostamisesta. Tämä on perusta, johon on hyvä rakentaa. Siksi tämän hallituksen tärkein tehtävä on turvata kokonaisturvallisuus niin, että suomalaiset voivat luottaa tulevaisuuteen. Me tarvitsemme uskoa ja toivoa. Me tiedämme, että turvallisuus maksaa, mutta sen puute maksaa vielä paljon, paljon enemmän. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-26T14:58:19,2025-09-26T15:02:33,Hyväksytty,1.1 2025_86_143,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_144,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeriökohtaiset pääluokkakeskustelut ovat niin lyhyitä, että jatkan vielä maa- ja metsätaloudesta. Suomalaisen ruuantuotannon menestys tulevaisuudessa edellyttää, että ruokaa tuotetaan kestävästi luonnosta ja ympäristöstä huolehtien. Selvitykset osoittavat, että kasviproteiinien tuotannossa on merkittävää kasvu- ja vientipotentiaalia myös Suomelle. Tanska on hieno esimerkki siitä, miten kasvipohjaisen ruuantuotannon edistämiselle voidaan rakentaa laaja poliittinen tuki. Tanska on päättänyt investoida 168 miljoonaa euroa kasvipohjaisten elintarvikkeiden kehittämiseen. Otetaan tästä mallia. Tarvitsemme Suomeen kasvipohjaisen ruuan edistämiselle oman ohjelman, jotta kotimainen kasviproteiinien viljely ja jatkojalostus saadaan vauhtiin. Tukea ja investointeja tarvitaan koko ketjuun, jotta valkuaiskasveja saadaan jalostettua paremmin Suomen olosuhteisiin sopiviksi ja jotta niistä saadaan jalostettua maukkaita ja ravitsevia tuotteita niin joukkoruokailussa käytettäväksi kuin meidän tavallisten kuluttajien ostettavaksi kauppojen hyllyille. Hallituksen budjettiesityksestä kuitenkin puuttuvat selkeät satsaukset maatalouden kestävyysmurroksen vauhdittamiseen ja kasviproteiinien tuotannon edistämiseen. Toivon hallitukselta rohkeutta kirjata tämä parhaillaan valmisteilla olevaan kansalliseen ruokastrategiaan. Sen tavoitteena on, että Suomesta tulee maailman johtava kestävien ruokajärjestelmien kehittäjä ja uudistaja. Se ei toteudu ilman kasvipohjaisen ruuan osuuden mittavaa kasvattamista. Maatalouden kestävyysmurros on välttämätön myös huoltovarmuutemme turvaamiseksi. Nykyistä laajempi palkokasvien viljely ja niiden käyttö sekä ihmisten ravintona että tuotantoeläinten rehuna parantaisivat ruuantuotannon huoltovarmuutta. Arvoisa puhemies! Muutama sana turkistarhauksesta, joka on yksi Suomen eläinpolitiikan häpeäpilkuista. Turkistarhaus aiheuttaa eläimille tutkitusti suunnatonta kärsimystä. Pienet viilaukset esimerkiksi häkkikokoihin eivät ratkaise perustavanlaatuisia ongelmia, joita turkistarhaukseen väistämättä liittyy. Turkistarhaus on myös auringonlaskun ala. Tarhojen määrä laskee koko ajan, ja paineet turkistarhauksen täyskieltoon kasvavat vuosi vuodelta myös EU:n taholta. Turkistarhaus aiheuttaa myös ilmeisen pandemiariskin. Hallitus on viime vuosina joutunut ohjaamaan rahaa turkistuotantoon, kun turkiseläimiä on jouduttu lopettamaan lintuinfluenssaepidemioiden varotoimena. Sen sijaan turkistuottajille ei ole tarjolla tukea turkistarhauksesta luopumiseen ja esimerkiksi uudelleenkouluttautumiseen. Tässä tilanteessa alan hallittu alasajo olisi myös alan toimijoiden etu. Toivonkin, että tälle hallitulle alasajolle saadaan eduskunnan enemmistön tuki, kun asiaa koskeva kansalaisaloite Turkistarhaus historiaan tulee tähän saliin äänestettäväksi. Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana hiilinieluista. Suomen hiilinielu on romahtanut, ja se vaikeuttaa hiilineutraaliustavoitteen 2035 saavuttamista. Hyvä uutinen on se, että keinoja hiilinielun vahvistamiseen on. Nyt ne on vain otettava käyttöön. Tämä ei ole uusi asia, ja siksi olemme vihreissäkin pitkään vaatineet hiilinieluille pelastuspakettia. Hallituksen keinovalikoima on toistaiseksi ollut valitettavan suppea. Iso kysymys on, miten käsittelemme jatkossa turvemaita, niin metsiä kuin peltojakin. Suomen turvemetsien ilmastopäästöjen on arvioitu olevan lähes yhtä suuret kuin liikenteen. Ojia pitkin ravinteet ja orgaaninen aines pääsevät kulkeutumaan vesistöihin, mikä aiheuttaa tummumista ja rehevöitymistä. Runsasravinteisissa suometsissä jatkuvapeitteisen kasvatuksen on todettu olevan ympäristön kannalta avohakkuuta parempi vaihtoehto. Kuitenkin suometsissä toteutetaan edelleen avohakkuita huomattavasti enemmän kuin metsissä keskimäärin. Todella toivon, että hallitus hakee aktiivisesti keinoja, joilla turvemaita saataisiin enemmän jatkuvan kasvatuksen piiriin, ja sama koskee turvepeltoja. Asiantuntijat ovat esittäneet lukuisia keinoja turvepeltojen päästöjen vähentämiseksi, mutta hallitus ei ole niihin tarttunut. Sen sijaan se on leikannut esimerkiksi kosteikkoviljelyn tuet, vaikka ne on koettu vaikuttavaksi keinoksi päästöjen vähentämiseen. Arvoisa puhemies! Maataloustukijärjestelmä kaipaa uudistamista, jotta maatalouden päästöjä saadaan alas ja tuotantoa muutettua kestäväksi. Olennaista on tehdä nämä muutokset yhteistyössä tuottajien kanssa, jotta kestävän kotimaisen ruuantuotannon edellytykset säilyvät Suomessa jatkossakin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-09-26T15:02:48,2025-09-26T15:07:48,Hyväksytty,1.1 2025_86_145,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaunisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_146,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Elämme ajassa, jossa ei tarvinne erikseen korostaa sitä, miten maailman mullistukset haastavat meitä suomalaisiakin jatkuvasti. Erityisesti haastavassa ajassa on rohkaisevaa nähdä, miten tässä budjetissa tehdään valtavia päätöksiä, jotka tukevat suomalaista työtä, yrittäjyyttä ja talouden kasvua. Työn verotus kevenee ensi vuonna historiallisella tavalla, yli puolentoista miljardin veronkevennykset parantavat ostovoimaa ja lisäävät työnteon kannustimia kaikissa tuloluokissa. Kun ihmisiltä otetaan vähemmän veroja, jää heille enemmän mahdollisuuksia ja vapautta päättää omista rahoistaan. Siksi on syytä iloita siitä, että kokoomuksen pitkäaikainen tavoite, työnteon kunnianpalautus, on vihdoin toteutumassa. Yritykset ovat yhteiskuntamme moottoreita. Ne luovat työpaikkoja, tarjoavat mahdollisuuksia ja rakentavat tulevaisuutta. Vuodesta 2027 alkaen yhteisöveroa lasketaan 20 prosentista 18 prosenttiin. Tällä mahdollistetaan se, että yritysverotuksessa päästään kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle. Se tarkoittaa parempia edellytyksiä työllistää, investoida ja kasvaa, eli juuri niitä asioita Suomi tarvitsee noustakseen pitkästä talouden pysähdystilasta. Taloudessa on nyt todellakin nähtävissä käännettä parempaan. Teollisuuden tilauskirjat täyttyvät, investoinnit kasvavat, pörssi vetää — no, kohtuullisesti ainakin — ja rakentaminen alkaa elpyä. Ihmisten ostovoimaa tukevat niin korkojen lasku kuin palkkaratkaisut. Ensi vuonna voimaan astuvilla veronkevennyksillä vahvistetaan tätä kehitystä entisestään. Työllisyyden ja kasvun eteen tehdään määrätietoista työtä, ja tätä työtä tehdään ihmistä varten. Budjettiriihessä sovittiin erityistoimista nuorten työllistymisen tueksi muun muassa työllistymissetelin avulla. Pienyrittäjien asemaa parannetaan, sillä he ovat juuri niitä, jotka luovat työpaikkoja omassa lähiympäristössään ja vahvistavat siten paikallista hyvinvointia. Samalla jatkamme vahvasti panostuksia tutkimukseen, kehitykseen ja uuden ydinvoiman rakentamiseen eli investointeihin, jotka varmistavat, että Suomi pysyy kilpailukykyisenä myös tulevina vuosikymmeninä. Samalla, arvoisa puhemies, hallitus ottaa vakavasti julkisen talouden haasteet. Vuonna 2026 korkomenot ovat 3,2 miljardia euroa. Vuonna 2029 ne ovat ennusteiden mukaan lähes viisi miljardia. Vielä muutama vuosi sitten korkomenot olivat alle miljardin. Tämä on osin seurausta edellisen hallituksen vastuuttomasta velkapolitiikasta. Rahan uskottiin olevan ilmaista, mutta nyt kasvu korkomenoissa on pois suomalaisten palveluista. Tämän vuoksi hallitus on päättänyt lähes kymmenen miljardin euron sopeutuksista. Näillä päätöksillä taitetaan velkaantumiskehitystä ja varmistetaan se, että voimme jatkossakin huolehtia suomalaisten turvallisuudesta, koulutuksesta ja sotepalveluista. Arvoisa puhemies! Tulevaisuutta rakennetaan myös turvallisuuden näkökulmasta. Puolustusvoimien materiaalihankintoihin kohdennetaan kuuden miljardin euron tilausvaltuus. Tämä mahdollistaa Maavoimien uudistamista ja vahvistaa Suomen puolustuskykyä muuttuvassa maailmassa, erityisesti meille itäisessä Suomessa asuville tämä on merkittävä signaali. Me tiedämme, että turvallisuus ei ole itsestäänselvyys. Siksi on oikein, että puolustukseen panostetaan kunnianhimoisesti. On myös oikein, että investoinnit ja työpaikat ulottuvat koko Suomeen, myös meille itäiseen Suomeen. Itäinen ja kaakkoinen Suomi tarvitsevatkin nyt lisää investointeja, yrittäjyyttä ja infraa, ja onkin tärkeää, että valtion päätökset tukevat siis ihan koko Suomen elinvoimaa. Arvoisa puhemies! Loppuun vielä: Suomen suuntaa ollaan nyt toden teolla kääntämässä. Talouskasvua tuetaan, työtä ja yrittäjyyttä vahvistetaan ja julkista taloutta tasapainotetaan, ja tätä työtä tehdään ei vain tämän päivän vaan myös tulevien sukupolvien vuoksi, jotta Suomessa on mahdollista kasvaa, menestyä ja rakentaa turvallista elämää tänään ja huomenna. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2025-09-26T15:07:50,2025-09-26T15:12:19,Hyväksytty,1.1 2025_86_147,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_148,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmeisesti tässä nyt saa puhua näistä budjettilaeista myös, ja ajattelin puhua tästä hallituksen esityksestä 115, joka koskee elatusta: Tässä ehdotuksessa vanhemman elatusvastuusta säädetään siten, että hyvinvointialueille annetaan oikeus saada vanhempien tulo- ja verotiedot. Tämä voi johtaa siihen, että etävanhemmalle tulisi velvollisuus maksaa elatusapua korkeammalla tasolla. No, ensinnäkin näistä loukkaavista etävanhempi- ja lähivanhempi-käsitteistä pitäisi vihdosta viimein päästä eroon meidän lainsäädännössä. Vaikka lapset olisivat vuoroasuvia, niin silti nämä loukkaavat käsitteet ovat edelleen meidän teksteissä. Mutta siis lapsella on oikeus riittävään elatukseen ja hyvään elämään, ja tänään vietetäänkin itse asiassa vauvan päivää, joten on oikein hyvä päivä puhua myös lasten oikeuksista. Tässä esityksessä taustalla lienee tavoite parantaa lapsiperheiden asemaa, ja esitys onkin osittain kannatettava, mutta kun katsomme kokonaisuutta, niin voi myös olla, ettei perheiden asema itse asiassa tästä suinkaan parane. Uudistuksen mennessä läpi moni perhe saattaa päätyä jopa entistä tiukemmalle, erityisesti niin kutsuttujen etävanhempien — käsite, jota en itse haluaisi käyttää, mutta on pakko — kohdalla hallituksen esitys voi johtaa tilanteeseen, jossa lapsen toinen koti köyhtyy. Olen tästä saanut paljon viestejä. Sosiaaliturvaa on nyt karsittu aika vahvastikin, ja ostovoima on heikentynyt, vaikka joskus toisin väitetäänkin, mutta arjen kustannukset eivät tosiaan näissä perheissä vähene, pikemminkin kasvavat. Tämä voi lisätä eriarvoisuutta niissä perheissä, joissa etävanhemmalla ei ole mahdollisuutta tai resursseja vastata siihen lisävastuuseen, mikä sitten tämän lain mukaan tulisi. Lapsen arki kahdessa kodissa kuitenkin tuottaa kustannuksia, joita laki ei välttämättä tunnista tai korvaa. On tärkeää nähdä, että jos yksi koti köyhtyy, lapsen hyvinvointi kärsii. Tämän vuoksi en täysin voi pitää yksiselitteisesti tätä esitystä perheiden asemaa vahvistavana, päinvastoin vaarana voi olla, että perheet saavat vähemmän yhteiskunnan tukea ja lasten arki kahdessa kodissa vaikeutuu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-09-26T15:12:31,2025-09-26T15:14:50,Hyväksytty,1.1 2025_86_149,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaunisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_150,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun näyttää siltä, että puhekaverit ovat kaikonneet ja viikonloppu lähestyy, niin pidän sitten viimeisen puheenvuoron. — Nostin äskeisessä puheessani esiin itäisen ja kaakkoisen Suomen mahdollisuudet pärjätä, ja se merkitys, mikä elinvoimaisella itäisellä ja kaakkoisella Suomella on Suomen turvallisuuden kannalta, on aivan keskeinen. Hyvin paljon on myös sitä viestiä, että yhä enemmän pitäisi itäisen Suomen menestysmahdollisuuksiin, Kaakkois-Suomen menestysmahdollisuuksiin keskittyä, ja tämä on aivan totta. Se, mitkä ne keinot siihen työhön ovat, on luonnollisesti aika haastavaa. Me ollaan Suomena pieni maa, ja yleisesti hallituksen toimet, jotka tukevat yrittäjyyttä, työntekoa ja investointeja, säteilevät kyllä koko Suomeen, ja siitä on pidettävä kiinni. Siinä luonnollisesti energian rooli, sähkön rooli ja kantaverkon rooli on aivan keskeinen. Haluan nyt nostaa tästä budjettikirjasta momentin 31.10 ja siellä jo viime vuonna päätetyt rahat valtatie 15:een ja valtatie 12:n kunnostamiseen. Onhan se aika hienoa lukea tätä kirjaa, kun ne tänä vuonna nyt täällä ovat hanke-erittelyinä ja molempien hankkeiden kohdalla nämä summat konkretisoituvat niin, että määrärahan tarve vuodelle 26 olisi valtatie 15:lle 28 miljoonaa ja valtatie 12:lle kymmenen miljoonaa. Se osoittaa sen, että toimia tehdään. Jos me ajatellaan valtatie 15:tä ja sen roolia: toisessa päässä on Suomen suurin yleissatama, Hamina-Kotkan satama, ja Kotkan ja Haminan merkitys Suomen viennille on aivan keskeistä, ja toisessa päässä tätä kehitystyötä on Kouvola, joka on historiallisestikin yksi meidän metsäteollisuuden keskeisistä pisteistä, mutta siitä ylöspäin, kun mennään itään ja pohjoiseen, tulee nimenomaan sen itäisen Suomen vientiteollisuuden mahdollisuudet päästä sinne satamaan. Eli kyllä täytyy olla äärimmäisen kiitollinen. Valitettavastihan tätä on odotettu nyt useamman vuosikymmenen ajan, mutta eipä siinä nyt auta enää peruutuspeiliin katsoa, vaan on vain todettava se, että onneksi nyt hyvä hallitus toimii sen eteen, että nimenomaan kasvun, investointien, teollisuuden menestyksen ja sitä kautta infran luomisen kautta me varmistetaan, että se turvallisuus ja elinvoimaisuus säilyy myös Kaakkois-Suomessa ja itäisessä Suomessa tulevinakin vuosikymmeninä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2025-09-26T15:14:50,2025-09-26T15:17:44,Hyväksytty,1.1 2025_86_151,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hamari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_152,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tästä hallituksen esityksestä 88 valtioneuvoston jäsenille maksettavista palkkioista ja korvauksista ihan muutama sana: Hallitushan on siis linjannut, että valtioneuvoston jäsenten palkkioita alennetaan viidellä prosentilla 1.1.26 alkaen. Ministereillä on erittäin vaativa työ, ja varmasti kaikki ovat palkkansa ansainneet, mutta siinä mielessä on hienoa, että osallistutaan nyt sitten näihin yhteisiin talkoisiin. Toisaalta sittenhän tulevat nämä veromuutokset, jotka kompensoivat varmasti henkilökohtaisesti, eli tuleeko tästä sitten henkilökohtaisella tasolla kuitenkin aika merkityksetön muutos. Mutta halusin vain sen sanoa, että on hienoa, että näihin yhteisiin talkoisiin osallistutaan. Sitten ehkä tämä edellinen puheenvuoro nyt viritti sellaisen, että haluan myös kiittää tästä vt 9:n vihdoin saamasta rahoituksesta — iso kiitos siitä. Se on jo kauan ollut näitä kärkihankkeita, joita pitäisi rahoittaa, ja siellä ihan ykköskorissa, joten siitä olen erinomaisen onnellinen näin pirkanmaalaisena kansanedustajana, että se tieosuus vihdoin sai rahoituksen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-09-26T15:17:44,2025-09-26T15:19:00,Hyväksytty,1.1 2025_86_153,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_154,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Näin budjetin lähetekeskusteluviikon lopuksi on varmaan hyvä todeta, että vaikka tällä viikolla on riittänyt täällä paljon erimielisyyttä tämän budjettiesityksen yksityiskohdista, niin uskoisin kuitenkin, että täällä laajasti jaetaan huoli julkisen talouden tulevaisuudesta. Varsinkin kun katsoo tämänkin budjettikirjan liitteenä olevia ennusteita vähänkään pidemmälle, niin kyllähän se julkisen talouden kuva on erittäin murheellinen. Tilannehan tosiaan on se, että ennustekaudella Suomen velkasuhde olisi ylittämässä jo 90 prosenttia. Se tietenkin tarkoittaa, että siinä tilanteessa myös ne velvoitteet, joihin me olemme EU:ssa sitoutuneet talouden suunnitelmakehikon osalta, astuvat sitten jälleen, vieläpä tiukempina, voimaan. Joten on hyvä todeta, että ei valtion eikä myöskään hyvinvointialueiden tai kuntienkaan — puhutaan koko julkisesta taloudesta — osalta tulevaisuus kovin helpolta näytä. Ensi vuonnahan tuo alijäämä on se reilut 11 miljardia ja pysyttelee oikeastaan valtavan suurena myös koko tämän ennustekauden. Siitä tullaan tosiaan siihen, että kyllä talouden tasapainotusta tulevaisuudessakin tarvitaan. Sitten kysymyshän kuuluu — on varmaan ihan ymmärrettävää, että täällä on erilaisia näkemyksiä siitä — mikä pitäisi sen keinovalikoiman olla, millä tavalla taloutta tasapainotetaan, kuinka paljon tässä sopeutuksessa tarkistellaan menoja, kuinka paljon tarkistellaan tuloja. Mutta toivoisin, että siitä olemme samaa mieltä, että kaikki keinot ja toimenpiteet, joita voimme tehdä kasvun aikaansaamiseksi, tehdään, koska viime kädessä se kasvu on kuitenkin se, mikä sitten pidemmällä aikavälillä kykenee ylläpitämään tätä hyvinvointiyhteiskuntaa. Siksipä on tarpeen edelleen tänäkin syksynä, kun tämän budjetin käsittely nyt jokaisessa valiokunnassa alkaa, keskittyä tässäkin talossa myös niiden ideoiden löytämiseen, millä tavalla talouden kasvua ja sitä kautta työllisyyttä voitaisiin vahvistaa, koska työllisyyden merkitys tässä julkisen talouden tasapainossa on tietenkin keskeinen. Vanhan sanonnan mukaan yksi prosenttiyksikkö työllisyysasteessa on suurin piirtein reilu miljardi euroa julkisessa taloudessa, ja senpä takia, jos työllisyys saataisiin nousuun, se tietenkin helpottaa myös tätä talouden tasapainottamista. Arvoisa puhemies! Tähän loppuun on hyvä todeta omalta osaltani, että vaikka meillä huomattavia erimielisyyksiä on niistä keinoista, joita täällä talousarviossa ollaan käyttämässä, ja niistä valinnoista, joita täällä ollaan tekemässä, niin uskoisin, että huoli tämän kansakunnan tulevaisuudesta on yhteinen ja meillä riittää vielä paljon töitä yhdessä sen eteen, että tämä julkisen talouden kunto saataisiin hieman parempiin uomiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-09-26T15:19:00,2025-09-26T15:22:17,Hyväksytty,1.1 2025_86_155,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kaunisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_86_156,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Innostuin itsekin ottamaan vielä puheenvuoron, kun saatiin uusi puhemies tuoreilla silmillä tänne vielä vetämään perjantai-iltapäivän istuntoa. Toisaalta myös edustaja Räsäsen äärimmäisen rakentavan puheenvuoron jälkeen on vielä hyvä todeta se, että näinhän se on, että tässä salissa isoistakin mielipide-eroista huolimatta me jaamme sen kuvan ja välittämisen isänmaan puolesta ja sen tulevaisuuden rakentamisen puolesta. Olisi kyllä tietenkin ihan toivottavaa, että tämänkaltaisia puheenvuoroja me kuultaisiin silloinkin, kun salissa on enemmän porukkaa ja ehkä lehtereilläkin enemmän porukkaa. On totta, että meidän yhä voimistuva poliittinen retoriikka, mitä käytämme, ei aina ole ehkä niitä suuria ja parhaita kasvun moottoreita, koska sillä yleensä saadaan kyllä ihmisille epävarma olo, kun ei oikein tiedetä, ovatko kaikki puolueet yhtä mieltä Suomen haasteista tai yhtä mieltä siitä, että me pystytään rakentamaan vahvempi Suomi jatkossa. Ehkä tähän loppuun totean vielä sen, että on äärimmäisen tärkeää, niin kuin aikaisemmin puheenvuorossani nostin esiin, että huolimatta siitä, että elämme geopoliittisesti ja geotaloudellisesti vaarallista aikaa — kaupankäynti on vaikeutunut, meillä valtiot käyttävät valtavalla tavalla julkisia varoja investointeja houkutellakseen, meillä on kannusteita, mutta suurilla mailla on myös vähän jopa kiristyksenomaisia keinoja niitä työpaikkoja omaan maahansa houkutella — se tärkeys, että Suomi tässä vaikeassa tilanteessa on valmis tekemään niitä kasvutoimia, mitä hallitus tällä hetkellä tekee, on kyllä ratkaisevaa. Siinä olen edustaja Räsäsen kanssa samaa mieltä, että kasvu on se avain, joka meidän pitäisi nyt saada kulkemaan, ja kyllä, se tarkoittaa historiallisia työmarkkinauudistuksia, joita on tehty, se tarkoittaa sitä, että sosiaaliturvaa uudistetaan työntekoa kannustavammaksi, mitä on tehty, se tarkoittaa erinäköisiä veronkevennyksiä niin yrittämiseen, työn tekemiseen, investointien houkutteluun. Ne ovat kaikki tärkeitä palasia tässä työssä. Itse ainakin toivon siitä huolimatta, että meidän keskustelu on hyvin vahvaa, että kun tämä polku on valittu tässä haastavassa ajassa, niin ei jouduttaisi siihen, että neljän vuoden välein mennään verojen korotusten maailmaan ja neljän vuoden välein mennään taas veroja laskemaan ja tätä kautta luotaisiin ulospäin kuva hyvin epävakaasta Suomesta investointiympäristönä. Eli tässä kyllä sitä jatkuvaa dialogia ja työtä meidän hallituspuolueiden ja oppositiopuolueiden, kuka ikinä sitten hallituksessa ja oppositiossa onkaan, pitää jatkaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+3.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2025-09-26T15:22:17,2025-09-26T15:25:19,Hyväksytty,1.1 2025_86_157,86/2025,2025-09-26,13.00,15.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Seuraava täysistunto,Tämä täysistunto on päättynyt. Kiitos kaikille. Hyvää viikonloppua!, ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2025+34.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_87_1,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt annetaan vastaus edustaja Johannes Koskisen ynnä muiden välikysymykseen VK 4/2025 vp hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa. Pääministeri Petteri Orpon vastauksen ja edustaja Johannes Koskisen puheenvuoron jälkeen välikysymyskeskustelu käydään etukäteen varattujen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään yksi ryhmäpuheenvuorokierros, jossa puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Muut ennakolta varatut puheenvuorot käytetään ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä, ja niiden pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_87_2,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Gazan humanitäärinen tilanne on katastrofaalinen. Se, mitä näemme päivittäin — naisten ja lasten kärsimystä, epätoivoa ja pelkoa — ei ole vain tragedia vaan myös vakava haaste koko kansainväliselle yhteisölle. Gazan akuutissa sodassa tulitauon saavuttaminen, humanitäärisen hädän lievittäminen ja panttivankien vapauttaminen ovat kaikkein kriittisimmät, kiireellisimmät toimet. Tässä koko kansainvälinen yhteisö on toistaiseksi epäonnistunut. Israelilla on oikeus turvallisuuteen sekä itsepuolustukseen. Hamas muodostaa pysyvän uhan Israelille, mistä Hamasin kammottava hyökkäys 7.10.23, pitkään jatkuneet iskut Israeliin sekä järjestön edelleen pitämät panttivangit ovat vain yksi esimerkki. Suomi tuomitsi Hamasin iskut siviilejä vastaan ja terrorismin kaikissa muodoissaan. Olemme systemaattisesti vaatineet panttivankien ehdotonta vapauttamista, tulitaukoa ja Hamasin aseistariisuntaa. Hamas vastustaa Israelin olemassaoloa ja samalla myös kahden valtion mallia. On selvää, että sillä tai millään muulla Israelin tuhoamiseen tähtäävällä ryhmittymällä ei voi olla roolia Palestiinan tulevaisuudessa. Rauha voidaan saavuttaa vain, jos molemmat osapuolet sitoutuvat vuoropuheluun ja jos kaikkien turvallisuudesta huolehditaan. Yksipuoliset toimenpiteet eivät edistä kestävää ratkaisua vaan vievät osapuolet entistä kauemmas toisistaan. Israelilla on oikeus puolustaa kansalaisiaan terroristisia iskuja vastaan kansainvälisen oikeuden puitteissa. Samalla kansainvälistä humanitääristä oikeutta on noudatettava tinkimättä ja siviiliväestöä on suojeltava. Nykyiset sotatoimet Gazassa ovat kuitenkin johtaneet mittaviin siviilien kärsimyksiin, mikä ei ole hyväksyttävää. Toimet rikkovat kansainvälistä oikeutta ja YK:n peruskirjaa ja samalla myös inhimillisyyden rajoja. Suomi korostaa, että sotatoimia ei saa kohdistaa siviileihin, ja tuomitsee kaikki siviileihin kohdistuvat sotatoimet, mukaan lukien siviilien käyttö ihmiskilpinä Gazassa ja israelilaisten siirtokuntien asukkaiden harjoittama väkivalta. Suomi puolustaa aina kansainvälistä oikeutta. Pienelle maalle yhteiset pelisäännöt ovat elinehto. Meillä on velvollisuus toimia — ei ainoastaan valtiona vaan ihmisinä, jotka uskovat ihmisarvon jakamattomuuteen ja kansainvälisen oikeuden voimaan. Puhemies! Väite, että Suomi olisi toimeton, ei pidä paikkaansa. Hallitus on tilanteen pahentuessa lisännyt humanitääristä apua Gazaan, etsinyt keinoja lisätä painetta Israeliin, tuominnut Israelin toimet sekä vedonnut kahdenvälisesti Israeliin sotatoimien lopettamiseksi sekä molempiin osapuoliin humanitäärisen avun päästämiseksi alueelle ja tulitauon saavuttamiseksi. Lokakuun 23 jälkeen Suomi on lisännyt humanitääristä apua palestiinalaisalueille ja erityisesti Gazan humanitääriseen kriisiin vastaamiseksi. Viimeisen kahden vuoden aikana hallitus on yhteensä maksanut tai valmistelee päätöksiä noin 33:n ja puolen miljoonan euron panostuksista humanitääriseen apuun palestiinalaisalueille tai lähialueella eläville palestiinalaisille. Syyskuun budjettiriihessä hallitus kohdensi viisi miljoonaa euroa lisää Gazan humanitääriseen apuun. Keskusteluissa esillä on ollut myös gazalaislasten evakuointi Suomeen. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tehokkain tapa auttaa on paikan päällä. Näin toimivat myös Ruotsi ja Tanska. Konkreettinen tapa auttaa on esimerkiksi tukea Punaisen Ristin Gazassa toimivaa kenttäsairaalaa, jota tuettiin viimeksi elokuussa miljoonalla eurolla ulkoministeriön humanitäärisen avun varoista. Viime viikolla Suomi on liittynyt myös Tanskan koordinoimaan 25 maan yhteislausuntoon, jonka tavoitteena on edistää gazalaisten potilaiden pääsyä hoitoon Länsirannalle, mukaan lukien Itä-Jerusalem. Meillä on valmius tukea potilaiden hoitoa tarjoamalla muun muassa taloudellista apua tai tarvittavaa hoitovälineistöä, mikäli Israel sallii potilaiden evakuoinnin Itä-Jerusalemiin. Suomi on varannut tähän tarkoitukseen miljoona euroa. Hallitus tukee palestiinalaishallintoa myös kehitysyhteistyövaroin. Kehitysyhteistyöhön kohdistuvista säästöpaineista huolimatta hallitus hyväksyi keväällä 25 uuden neljävuotisen maaohjelman, jolla tuetaan palestiinalaishallintoa kuudella miljoonalla eurolla vuodessa. Tätä kautta edistämme ja tuemme kahden valtion ratkaisua vahvistamalla Palestiinan keskeisiä instituutioita ja tukemalla kaikkein heikoimmassa asemassa olevien palestiinalaisten kykyä selviytyä kriisissä. Arvoisa puhemies! On samalla tosiasia, että Suomen kaltaisen pienen maan vaikuttamismahdollisuudet Israelin ja Palestiinan välisessä kriisissä ovat rajalliset. Me emme yksin ratkaise tätä konfliktia. Suomi on aktiivisesti ja johdonmukaisesti osana kansainvälistä yhteisöä hakenut ratkaisuja, joilla parannetaan humanitääristä tilannetta ja asetetaan painetta Israelin suuntaan. Osana Euroopan unionia Suomi on antanut humanitääristä apua ja tukenut Palestiinalaishallintoa. EU on väkivallattomuuteen sitoutuneen palestiinalaishallinnon pitkäaikainen ja suurin rahallinen tukija. Osana unionia Suomi on asettanut pakotteita väkivaltaisille siirtokuntalaisille. EU:n ulkosuhdehallinto käynnisti keväällä jäsenmaiden pyynnöstä arvioinnin siitä, onko Israel rikkonut EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen ihmisoikeuslauseketta toimillaan Gazassa. Suomi oli ensimmäisten maiden joukossa esittämässä arviointipyynnön. Suomi on yhdessä seitsemän jäsenmaan kanssa pyytänyt komissiolta esityksiä siitä, kuinka EU voisi lopettaa kaupan Israelin miehittämien palestiinalaisalueiden siirtokuntien kanssa. Suomi on jo keväällä ilmoittanut tukevansa Ruotsin esitystä pakotteista israelilaisministereille. Suomi on osallistunut EU:n kannanottoihin ja lausuntoihin, joissa olemme yhdessä vedonneet Israeliin toimien lopettamiseksi. Päätöksenteon vaikeudet EU:ssa eivät ole johtuneet Suomesta. Suomi on pyrkinyt edistämään yhteistä linjaa. Suomi katsoo, että komission esittämät toimet tulisi arvioida huolellisesti niiden vaikutusten osalta. Assosiaatiosopimuksen osittainen jäädyttäminen, EU:n ja Israelin välisen Horisontti-yhteistyön osittainen keskeyttäminen sekä lisäpakotteet Hamasille, väkivaltaa lietsoville Israelin ministereille ja väkivaltaisille siirtokuntalaisille ovat toimia, joiden tukemista Suomen on syytä harkita. Nämä linjaukset tuodaan eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman pian. Suomi huomioi Lähi-idän tilanteen nopeasti muuttuvan luonteen. Suomi toimii yhdessä samanmielisten jäsenmaiden kanssa seuraavassa ulkoasiainneuvoston kokouksessa lokakuussa. On myös tärkeää, että Gazan tilanteesta saadaan puolueetonta tietoa. Tämä koskee niin Israelin kuin Hamasinkin toimia. Tässä median pääsy Gazaan ja lehdistönvapaus ovat aivan avainasemassa. Suomi toimii Media Freedom ‑koalition puheenjohtajana yhdessä Saksan kanssa. Olemme käynnistäneet erilaisia toimia, joilla saisimme toimittajia paikan päälle ja sitä kautta riittävästi tietoa siitä, mitä alueella tapahtuu. YK:n yleiskokouksessa Suomi on vuosikymmenten aikana johdonmukaisesti tukenut palestiinalaisten itsemääräämisoikeutta ja tuominnut Israelin Länsirannalle rakentamat siirtokunnat. Arvoisa puhemies! Ranska ja Saudi-Arabia ovat käynnistäneet poliittisen prosessin kahden valtion edistämiseksi. Prosessi on pitkiin aikoihin merkittävin kansainvälinen ponnistus luoda edellytykset sille, että osapuolet palaisivat neuvotteluihin konfliktin ratkaisusta. Yli vuoden ajan valmistellun poliittisen prosessin keskeisenä tuloksena on kahden valtion ratkaisua koskeva New Yorkin julkilausuma. Suomi liittyi 5.9. julkilausumaan ja äänesti 12.9. samansisältöisen päätöslauselman puolesta YK:n yleiskokouksessa. YK:n korkean tason viikon yhteydessä Ranska, Kanada, Iso-Britannia, Portugali, Malta, Luxemburg, Monaco ja Andorra tunnustivat Palestiinan. Näistä Ranska, Australia, Kanada ja Andorra asettivat kuitenkin ehtoja diplomaattisuhteiden solmimiselle. Ehdot liittyivät panttivankien vapauttamiseen ja tulitauon saavuttamiseen. Belgia ilmoitti ehdollisesta tunnustamisesta. Belgian muodollinen tunnustaminen asetuksella tapahtuu kuitenkin vasta, kun panttivangit on vapautettu ja Hamas poistettu Palestiinan hallinnosta. Diplomaattisuhteet, suurlähetystöjen läsnäolo toistensa pääkaupungeissa sekä kansainväliset sopimukset Belgian ja Palestiinan välillä riippuvat Hamasin aseistariisunnasta. On myös vedottu arabimaihin, jotta nämä tunnustaisivat Israelin. Tanska on ilmoittanut olevansa valmis tunnustamaan, kun tietyt panttivankien vapauttamiseen, Hamasiin ja palestiinalaishallintoon liittyvät ehdot täyttyvät. Suomen hallitus jakaa Tanskan näkemyksen. Aivan tuoreena kehityksenä 29.9. presidentti Trump esitti 20 kohdan suunnitelmansa Gazan konfliktin päättämiseksi. Suunnitelmasta on kuultu myös myönteisiä ensikommentteja niin Israelilta, palestiinalaishallinnolta kuin useilta alueen mailta sekä eurooppalaisilta johtajilta. Kaikki pyrkimykset päättää konflikti ja siviilien kärsiminen ovat tervetulleita, ja Suomi tukee näitä ponnisteluja. On hyvä muistaa, että tunnustaminen ei vielä sinänsä johda kahden valtion ratkaisun toteutumiseen, sillä käytännön tasolla sen toteutumisen tulee perustua molempien osapuolten neuvottelemaan lopputulokseen. Tämä on todettu myös ulko‑ ja turvallisuuspoliittisessa selonteossamme, ja kansainvälisesti tästä vallitsee laaja yksimielisyys. Hallitus arvioi Palestiinan tunnustamisen edellytyksiä osana Suomen pitkän linjan sitoutumista kahden valtion malliin. Suomi voi edistää rauhaa vain pitämällä keskusteluyhteyden molempien osapuolten kanssa. Ulko‑ ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan Suomi osana kansainvälistä yhteisöä jatkaa ponnisteluja vakauden lisäämiseksi Lähi-itään. Selonteossa määritellään kahden valtion ratkaisun periaatteita. Ratkaisun on täytettävä sekä israelilaisten että palestiinalaisten turvallisuustarpeet sekä Palestiinan valtio‑ ja itsemääräämispyrkimykset. Ratkaisun on perustuttava kansainvälisesti hyväksyttyjen parametrien mukaiseen ja osapuolten kesken neuvoteltuun kahden valtion malliin. Hallitukselle on selvää, että kahden valtion malliin kuuluu Palestiinan tunnustaminen, kun sen edellytykset täyttyvät. Palestiinan sitoutuminen rauhanomaiseen rinnakkaiseloon sekä turvallisuusjärjestelyihin Israelille on tunnustamisen keskeinen edellytys. Konkreettisesti tämä tarkoittaa, että EU:n terroristijärjestöksi listaamalla Hamasilla tai millään muulla Israelin tuhoamiseen tähtäävällä ryhmittymällä ei voi olla minkäänlaista roolia Palestiinan hallinnossa tai tulevaisuuden rakentamisessa. Hamasin hallussa olevat panttivangit on vapautettava, ja palestiinalaishallinnon on sitouduttava Hamasin aseistariisuntaan ja palestiinalaisvaltion demilitarisointiin [Perussuomalaisten ryhmästä: Demareita ei kiinnosta!] sekä edettävä omassa reformissaan. Hallitus on valmis etenemään Palestiinan tunnustamisessa näiden ehtojen täytyttyä — toisin sanoen ei edetä, elleivät ehdot täyty. Hallitus jatkaa osana EU:ta ja kansainvälistä yhteisöä työtä panttivankien vapauttamiseksi, sodan lopettamiseksi sekä niin Israelin kuin Palestiinankin turvallisuuden takaamiseksi. Humanitäärisen avun toimittamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että se päätyy nimenomaan sitä tarvitseville siviileille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-30T14:01:52,2025-09-30T14:14:10,Hyväksytty,1.1 2025_87_3,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia, pääministeri. — Edustaja Koskinen, kymmenen minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_4,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Välikysymys keskittyi Palestiinan tunnustamiseen ja palestiinalaisten hädän päättämiseen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ilman ehtoja!] — YK:n odotettu yleiskokouksen korkean tason viikko tuli — ja meni. Sen yhteydessä usea valtio ilmoitti Palestiinan tunnustamisesta ja viitoitti tehostettuja toimia sodan ja hädän lopettamiseksi Gazassa. Suomi ei ollut mukana tässä laajassa kansainvälisessä rintamassa, johon kuului meille tärkeitä kumppanimaita, kuten Ranska, Iso-Britannia, Portugali, Kanada ja Australia. Tähän mennessä Palestiinan valtion on tunnustanut lähes 160 maailman valtiota, ja suurin osa EU-maista. Suomi jättäytyi pois historiallisella hetkellä, kun toivoa kahden valtion ratkaisusta pyritään pitämään yllä Israelin jatkaessa hävityssotaa Gazassa ja setlementtien vyörytystä Länsirannalla. Moni maa ja kansainvälinen yhteisö ovat lähteneet liikkeelle tilanteessa, jossa Gazan inhimillinen kärsimys on ylittänyt ymmärryksen rajat. Ruokaa hakevien siviilien surmaaminen, humanitaaristen kuljetusten perille pääsyn estäminen ja nälänhädän aiheuttaminen sekä Israelin hallituksen ministerien puheet väestön pakkosiirrosta pois Gazasta — nämä eivät mitenkään ole selitettävissä Hamasin kukistamisella ja Israelin oman turvallisuuden puolustamisella. Aiemmin tässä kuussa YK:n itsenäisen tutkintakomission julkaiseman arvion mukaan Gazassa on käynnissä kansanmurha. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-09-30T14:14:19,2025-09-30T14:15:58,Hyväksytty,1.1 2025_87_5,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus taistelee aina jakamattoman ihmisarvon ja kansainvälisen oikeuden puolesta. Humanitäärinen tilanne Gazassa on katastrofaalinen. Vaikka Israelilla on ollut oikeus puolustautua, Hamasin terrori-iskusta lähteneet Israelin vastatoimet ovat olleet ylimitoitettuja. Terrorismin tuomitsemisen lisäksi Suomi on tuominnut Israelin kansainvälistä oikeutta rikkovat sotatoimet. Suomi on toistuvasti vedonnut Israeliin niin kahdenvälisesti kuin osana kansainvälistä yhteisöä ja liittynyt Israeliin kohdistuviin painostustoimiin. Raskainta taakkaa kantavat nyt syyttömät siviilit: Perheet, jotka etsivät vettä ja turvaa pommitusten keskeltä. Lapset, joiden ensimmäiset muistot liittyvät pelkoon ja pakokauhuun. Loukkaantuneet, joita ei voida auttaa, koska sairaaloissa ei ole lääkkeitä tai sähköä. Gazan siviilien, kuten myös israelilaisten panttivankien, tarve turvaan, rauhaan ja ihmisarvoon on sama kuin meidän Arvoisa puhemies! Kokoomukselle tärkeintä ovat konkreettiset, vaikuttavat toimet, jotta ihmisten hätään saadaan vastattua. Sota ja tappaminen on saatava loppumaan. Tavoitteemme kestävästä rauhasta voi toteutua vain, kun sekä israelilaisten että palestiinalaisten turvallisuustarpeet täyttyvät. Alueelle on saatava välitön tulitauko. Panttivangit on vapautettava ja humanitäärisen avun on päästävä perille. Näitä Suomi on vaatinut toistuvasti ja johdonmukaisesti. Olemme toimineet niin kahdenvälisesti kuin EU:n ja YK:nkin kautta. Arvoisa puhemies! Vakaa harkinta ja pitkäjänteisyys ovat hyveitä Suomen kaltaisen pienen maan ulkopolitiikassa. Presidentti Trumpin tuore rauhansuunnitelma on tervetullut askel kohti rauhaa Lähi-idässä. Suomella on edellytykset pitkän linjamme mukaisesti tunnustaa Palestiina merkityksellisellä hetkellä, kunhan ehdot täyttyvät. Tämän aamun uutisten valossa näyttää siltä, että Gazan kysymyksessä on mahdollisesti saavutettavissa liikettä, kun Israel, palestiinalaishallinto ja alueen Arabimaat näyttävät kaikki suhtautuvan rauhansuunnitelmaan myönteisesti. Pallo rauhan saavuttamiseen on nyt Hamasilla. Arvoisa puhemies! Tehdään selväksi myös se, että Suomi on toiminut ja Suomi on auttanut. Suomi on antanut euromääräisesti mittavaa humanitääristä apua Gazaan. Suomen ulkopoliittinen johto tekee jatkuvasti töitä kansainvälisissä pöydissä Lähi-idän tilanteen ratkaisemiseksi. Viime viikolla Suomi vetosi usean maan kanssa Israeliin, jotta se avaisi evakuointikäytävät ja sallisi potilaiden kuljetukset konfliktialueelta hoitoon. Syyskuussa Suomi liittyi osaksi New Yorkin julkilausumaa Palestiinan kysymyksen rauhanomaisesta ratkaisemisesta ja kahden valtion toteuttamisesta. Arvoisa puhemies! Koko eduskunta on sitoutunut hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon, jossa on kuvattu Suomen tuki kahden valtion mallille. Tätä linjaa hallituksemme on määrätietoisesti edistänyt. Kahden valtion malliin sisältyy se, että Suomi tulee tunnustamaan Palestiinan valtion. Kokoomus tukee Palestiinan tunnustamista, kun ehdot täyttyvät. Pidämme välttämättömänä, että terroristijärjestö Hamas riisutaan aseista ja Palestiinaan saadaan siviilihallinto, jossa Hamas ei ole mukana. Hamasin hallussa olevat panttivangit on vapautettava, tulitauko on saatava voimaan, ja humanitäärisen avun on päästävä perille. Arvoisa puhemies! Ei kuitenkaan pidä antaa kuvaa, että akuutti kriisi ja siviilien hätä olisivat ratkenneet Palestiinan tunnustamisella viime viikolla. Ei voida väittää, että Palestiinan tunnustaminen ilman ehtoja olisi lopettanut siviilien akuutin kärsimyksen, veisi avun perille tai estäisi väkivallan. Gazan ihmisten hätää ei auta se, että Suomessa oppositio pyrkii tekemään vakavalla asialla sisäpolitiikkaa. [Välihuutoja vasemmalta] Kokoomus tukee hallituksen ja valtiojohdon työtä sen puolesta, että verenvuodatus ja inhimillinen kärsimys päättyvät, edellytykset Palestiinan tunnustamiselle täyttyvät ja Lähi-itään saadaan kestävä rauha. [Hälinää — Puhemies koputtaa]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2025-09-30T14:23:30,2025-09-30T14:28:35,Hyväksytty,1.1 2025_87_6,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_7,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Humanitäärinen tilanne Gazassa on vaikea. Suomi on sodan alusta asti vedonnut kaikkiin osapuoliin, että niiden tulee toimia kansainvälisen oikeuden, erityisesti kansainvälisen humanitäärisen oikeuden, mukaisesti: siviilejä, erityisesti lapsia, tulee suojella. Sota alueella pitää saada loppumaan, ja humanitäärinen apu on saatava perille koko Gazan alueelle. Arvoisa herra puhemies! Suomi on lisännyt humanitääristä apua Gazaan merkittävästi. Lokakuusta 2023 lähtien palestiinalaisille on myönnetty yhteensä yli 38 miljoonaa euroa. Summasta muun muassa yhdeksän miljoonaa on kanavoitu Maailman ruokaohjelman kautta, 7,5 miljoonaa Punaiselle Ristille, 0,4 miljoonaa Kirkon Ulkomaanavulle ja kymmenen miljoonaa UNRWA:lle. Lisäksi on tuettu SPR:n kenttäsairaalaa miljoonalla eurolla ja vaadittu Israelia sallimaan potilaiden siirto Länsirannalle. Suomella on monivuotinen, 20 miljoonan euron rahoitussopimus UNRWA:n kanssa, josta 15 miljoonaa on jo maksettu. Vuoden 2025 budjettiriihessä päätettiin vielä viiden miljoonan euron lisätuesta sekä uudesta Palestiinan kehitysyhteistyöohjelmasta, kuusi miljoonaa euroa vuodessa. Suomen antama apu on siis laajaa ja kiistämätöntä. Samaan aikaan suomalaiset veronmaksajat odottavat, että apu menee perille oikeasti hädänalaisille. Arvoisa puhemies! Gazassa valtaa pitää islamistinen terroristijärjestö Hamas. Hamasin tavoitteena on paitsi Palestiinan valtio ilman Israelia, myös Israelin ja erityisesti juutalaisten tuho. Sen tavoitteet tulivat selväksi viimeistään 7.10.2023. Tällaista tavoitetta me emme voi tietenkään hyväksyä. Vasemmisto-oppositio itsekin toteaa välikysymyksessään, ettei Palestiinan tunnustaminen ratkaise Lähi-idän tilannetta. Tämä on täysin totta. Perussuomalaiset katsoo, että Suomen ulkopoliittinen linja ei voi perustua pelkkiin symbolisiin eleisiin. Sen on perustuttava vaikuttavuuteen. Palestiinan tunnustaminen tässä tilanteessa on ennenaikaista. Palestiinalaishallinnolla ei ole tällä hetkellä hallinnollisia, taloudellisia eikä rakenteellisia edellytyksiä itsenäisyyttä varten. Palestiinan valtion tunnustaminen olisi myös merkki siitä, kuinka terrorismin kautta on mahdollista saada aikaan toivottuja tuloksia. Tämä ei ole tekosyy, kuten oppositio väittää, vaan oikea fakta. Kun Espanja, Norja, Irlanti tunnustivat Palestiinan viime vuonna, Hamas ja sen terroristiliittolaiset kommentoivat avoimesti tämän olevan Hamasin 7.10.2023 iskujen ansiota ja jopa osoitus kansainvälisen yhteisön tuesta terrorismille. Ja vaikka tämä ei olisi, arvoisa oppositio, teidän tarkoituksenne, tämä on fakta, että näin Hamas ja sen liittolaiset ovat mainituista tunnustamisista itse viestineet. Tuore PCPSR-kysely maalis-toukokuulta 2025 osoittaa karun tosiasian, kuinka Hamas on tällä hetkellä palestiinalaisten silmissä vahvempi ja suositumpi kuin virallinen palestiinalaishallinto ja sen johtava puolue Fatah. Riskinä on siis myös se, että palestiinalaishallinto luisuisi Hamasin käsiin. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset katsovat, että ennen kuin Palestiinan tunnustamista voidaan harkita, täytyy terroristinen ja kahden valtion mallia vastustava Hamas poistaa kokonaan Palestiinan valtarakenteista. Hamasin tulee laskea aseensa, vapauttaa sieppaamansa panttivangit ja luopua vallasta. Ilman terroristien kukistamista ei tule pysyvää rauhaa. Nämä toimet tulee suorittaa viipymättä, jotta Suomen ulkopoliittinen linja kahden valtion mallista voisi edetä. Palestiinan valtio voi syntyä vain Israelin ja palestiinalaisten keskinäisen sopimuksen kautta. Ulkoapäin rauhaa alueille on mahdotonta tuoda. Perussuomalaiset tukevat humanitäärisen avun perille pääsyä gazalaisille siviileille ja painottavat terroristien kukistamista, terrorismin kitkemistä ja kestävien ratkaisujen löytämistä sodan päättämiseksi. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-09-30T14:28:41,2025-09-30T14:34:16,Hyväksytty,1.1 2025_87_8,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Razmyar, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_9,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmiset Gazassa elävät järkyttävän inhimillisen kärsimyksen keskellä. Päivä toisensa jälkeen näemme Israelin sotatoimien jäljiltä yhä pahemmaksi käyvän inhimillisen hädän ja humanitäärisen katastrofin: tankkien murskaamat kodit, hajonneet perheet ja kodittomat lapset, tällä hetkellä yli 65 000 kuollutta ihmistä. Israelin hallitus on nälkiinnyttänyt Gazan väestöä tietoisesti. Se on estänyt lääkkeiden, ruuan ja kriittisen humanitäärisen avun perille pääsyä. Se on tuhonnut infrastruktuurin ja iskenyt toistuvasti sairaaloihin, kouluihin ja avustuspisteisiin. Tämä on meidän kaikkien tiedossa. Me emme voi sanoa nyt, emmekä koskaan myöhemminkään, että me emme tienneet. Me olemme tienneet. Edustaja Vikman, puhuit koskettavasti tästä hädästä ja kärsimyksestä. Minä kysyn sinulta ja teiltä: olemmeko me tehneet kaikkemme estääksemme tämän julmuuden, joka on ennen kaikkea rikos ihmisyyttä vastaan? Arvoisa puhemies! Presidentti Trump esitteli eilen rauhansuunnitelmansa Israelin Gazassa käymän sodan lopettamiseksi. Suunnitelma on yritys luoda mahdollisuus rauhalle, ja jokainen yritys edistää rauhaa on tervetullut. Rauhan liekki elää, mutta se on yhä heikko. On ensiarvoisen tärkeää, että sotatoimet päättyvät välittömästi ja humanitäärinen apu pääsee täysimittaisesti perille ja panttivangit vapautetaan. Todellinen ja kestävä rauha voi kuitenkin syntyä vain, jos palestiinalaiset ovat aidosti mukana neuvotteluissa ja heidän oikeutensa omaan valtioon tunnustetaan. Palestiinalaisilla on oltava näkymä oikeudenmukaisesta tiestä rauhaan siten, että kahden valtion ratkaisu on mahdollinen. Vain näin voidaan rakentaa pysyvää rauhaa, jossa sekä israelilaiset että palestiinalaiset voivat elää turvassa naapureina. Arvoisa puhemies! On selvää, että äärijärjestö Hamas syyllistyi järkyttäviin rikoksiin hyökätessään Israeliin ja ottaessaan panttivankeja 7. lokakuuta 23. Haluan sanoa tämän selkeästi ja suoraan: Hamasin rikokset ovat ehdottomasti tuomittavia. Israelilla on oikeus puolustaa valtiotaan ja kansalaisiaan. Silti Hamasin rikokset eivät oikeuta Israelia tuhoamaan Gazan siviiliväestöä järjestelmällisesti. On voitava vaatia, että Israel noudattaa kansainvälistä oikeutta ja kunnioittaa ihmisoikeuksia, samoin kuin vaadimme sitä esimerkiksi Venäjältä. Uskon, että esimerkiksi Ranskan presidentti ja Ison-Britannian pääministeri olivat punninneet hyvin tarkkaan arvojaan — oikeaa ja väärää — ennen kuin päättivät, että tunnustavat Palestiinan valtion. Suomi ei ole vieläkään kyennyt tunnustamiseen. Ontuvat selitykset siitä, että tunnustaminen ei olisi ajankohtaista tai tunnustaminen olisi tuki Hamasille, ovat yksiselitteisesti erittäin epäuskottavia. Suomi on aiemmin pyrkinyt olemaan mukana arvopohjaisissa, suurissa liikkeissä, nyt olemme jääneet pieneen, erittäin omituiseen joukkoon. Miten teillä, hyvä hallitus, voi olla niin erilainen tilannekuva kuin kumppanimaillamme tai vaikkapa tasavallan presidentillä, joka on kertonut hyvin selkeästi olevansa valmis tunnustamaan Palestiinan, mikäli te valmistelette esityksen? Pääministeri on usein sanonut, että Suomi kyllä tukee kahden valtion ratkaisua, mutta sanat ja teot eivät valitettavasti vastaa toisiaan. [Mauri Peltokangas: Tuli selkeä resepti!] Mikä on se painava peruste, minkä takia hallitus ei tunnusta Palestiinaa? Mikä on se syy, minkä vuoksi sallitte Israelin hallitukselle erivapauden toimia vastoin kansainvälistä oikeutta, liittää vallattuja alueita itseensä ja toteuttaa etnistä puhdistusta? Arvoisa puhemies! Tuki palestiinalaisille on elintärkeää. Palestiinan tunnustaminen on käytännön teko rauhan puolesta. Se on askel kahden valtion ratkaisun tukemiseksi. Tunnustaminen on diplomaattinen ratkaisuyritys konfliktiin, jonka juurisyyt ulottuvat palestiinalaisalueiden laittomaan miehitykseen, siirtokuntien laajentamiseen ja vieläkin pidemmälle historiaan. Arvoisa puhemies! Palestiinalaiset eivät kaipaa sääliämme, vaan he kaipaavat oikeutta ja oikeudenmukaisuutta. He eivät tavoittele ylellisyyttä, vaan mahdollisuutta rakentaa koti ja elää turvassa. He tarvitsevat elinkelpoisen maan, jossa on toimivat koulut ja sairaalat ja jossa heillä on mahdollisuus työhön ja elinkeinoon ja toimeentuloon. Arvoisa puhemies! Vakavassa kansainvälisessä tilanteessa ja humanitäärisessä hädässä vaaditaan kykyä erottaa, mikä on oikein ja mikä on väärin. Pääministeriltä vaaditaan nyt johtajuutta ja hallitukselta toimintakykyä, jotta ulkopoliittinen linjamme näkyy kirkkaana eikä kansainvälinen uskottavuutemme horju. Äänestämme huomenna hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa. Koska hallitus ei ole siihen kyennyt, sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa edustaja Koskisen hallitukselle esittämää epäluottamusta. Äänestyksen koittaessa, hyvät edustajat, [Puhemies koputtaa] olemme valinnan edessä. Pyydän pohtimaan tarkoin sitä, mikä on oikein ja mikä on tavoittelemisen arvoista.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2025-09-30T14:34:23,2025-09-30T14:39:55,Hyväksytty,1.1 2025_87_10,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_11,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on ulkopolitiikassaan tullut maailmalla tunnetuksi vakaan ja ennustettavan linjan edustajana ja kansainvälisen oikeuden tinkimättömänä puolustajana. Olemme pienenä kansakuntana löytäneet kansallisesti yhteisen ja yhtenäisen linjan eteenpäin niin kansallisen turvallisuuden kuin maailmanpolitiikan kysymyksissä. Se on ollut Suomen vahvuus. Viimeisten kuukausien aikana linja on horjunut. Se ei ole ollut Suomen kansainvälisen aseman kannalta toivottava kehitys. Tasavallan presidentin ja hallituksen yhteisestä ulkopoliittisesta linjasta ei voi syntyä erimielisyyttä eikä epäselvyyttä, ei kotimaassa eikä maailmalla. Arvoisa puhemies! Vaikka Israelilla on täysi oikeus puolustautua terrorismia vastaan, on kuitenkin todettava, että Israelin voimatoimet Gazassa ovat olleet raskaasti ylimitoitettuja. Yli 65 000 kuollutta ja valtava määrä loukkaantuneita, suurelta osin naisia ja lapsia, on kertakaikkisen kohtuutonta, on kertakaikkisen väärin. Kaikista kiireellisintä, siis kaikista kiireellisintä, on saada aikaan Gazaan tulitauko ja rauhanprosessi, humanitääristä apua perille: vettä, ruokaa ja lääkkeitä. Tämä on kaikista kiireellisintä. Kansainvälisen yhteisön on luotava Israelille painetta tähän. Yksi vaihtoehto on jäädyttää EU:n ja Israelin välinen assosiaatiosopimus tai osia siitä. Myös henkilöpakotteet voivat olla yksi tapa edistää asiaa. Väkivallan kierre on saatava poikki nopeasti. Arvoisa puhemies! On myönteistä, että pöydällä on nyt tuore Trumpin hallinnon esitys tulitauoksi ja rauhanprosessiksi. Lähipäivät näyttävät sen kohtalon. Arvoisa puhemies! Keskusta ei liittynyt välikysymykseen Palestiinan tunnustamisesta ennen muuta siksi, että haluamme mahdollisuuksien mukaan varjella kansallista yhtenäisyyttä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Emme ole pitäneet välikysymyksiä hyvänä välineenä ratkoa kansallisesti merkittäviä ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksia. Parasta olisi, että perustuslain mukaan maamme ulkopolitiikkaa johtavat tasavallan presidentti ja valtioneuvosto yhteistoiminnassa istuisivat alas niin pitkäksi aikaa, että yhteinen linja löytyy. Tällä vaalikaudella nähdyt ulkopolitiikan konkelot ovat olleet poikkeuksellisia ja hämmästyttäviäkin. Vastuu yhteisen linjan löytymisestä kuuluu maan hallitukselle ja ennen muuta pääministerille, ja maan hallituksen on pystyttävä vastuunsa hoitamaan. Tätä odotamme, tätä edellytämme. Arvoisa puhemies! Keskusta toteaa, että viime viikkoina useat valtiot ovat tunnustaneet Palestiinan valtion. Olisi perusteltua, että Suomi liittyisi syksyn aikana tähän joukkoon. Tämä olisi johdonmukainen jatko sille, että Suomi on pitkään kannattanut kahden valtion mallia ratkaisuksi alueen pitkään jatkuneisiin vakaviin ongelmiin. Tässä maailmanpolitiikan junassa Suomen tuskin kannattaa jäädä aivan viimeiseen vaunuun. Keskusta painottaa, että Hamas ei voi olla minkäänlainen osa Palestiinan hallintoa. Tästä alkaa olla laaja kansainvälinen yhteisymmärrys. Yhtä lailla tärkeää on järjestön täysi aseistariisunta ja panttivankien vapauttaminen. Israelilla on perusteltuja turvallisuushuolia, ja kahden valtion mallin on pystyttävä takaamaan sekä Israelin että Palestiinan turvallisuus ja tulevaisuus. Ratkaisu tarvitsee laajan tuen kansainväliseltä yhteisöltä. Äskettäin hyväksytty New Yorkin julistus antaa tälle käyttökelpoisen pohjan. Gazan tai Palestiinan tilannetta emme voi yksin ratkaista mutta Suomen linjan voimme. YK:n yleiskokous oli ja meni, mutta epäselvyys Suomen linjasta näyttää jatkuvan. Keskustan mielestä Suomella ei voi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kahta linjaa: Suomella voi olla vain yksi linja, Suomen linja. Ja todetaan tässä vielä se, että pääministerin vastauksessaan hahmottelema ehdollisuus tunnustamisessa ei ratkaise eroa hallituksen ja tasavallan presidentin linjan välillä. [Antti Lindtman: Juuri näin!] Koska hallitus ei ole kyennyt muodostamaan Suomelle yhtenäistä linjaa Lähi-idän politiikan ja Palestiinan suhteen, joudun tekemään seuraavan epäluottamuslause-esityksen: ”Eduskunta toteaa, että hallitus on aiheuttanut epäselvyyttä Suomen ulkopoliittisesta linjasta eikä hallitus siksi nauti eduskunnan luottamusta.”",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2025-09-30T14:40:02,2025-09-30T14:45:19,Hyväksytty,1.1 2025_87_12,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_13,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Historiankirjoissa toistuu lukuisia kertoja lause ”ei enää koskaan”. Näin on todettu ihmiskunnan historiassa kerta toisensa jälkeen, kun koko maailmaa järkyttäneet kansanmurhat ovat saaneet paitsi poliittisten päättäjien myös koko ihmiskunnan silmät aukeamaan. Nyt ihmiskunnan on kuitenkin myönnettävä, ettei tuo lause ”ei enää koskaan” tarkoittanutkaan tarpeeksi, sillä nyt silmät ovat jälleen kiinni. Nyt jälleen maailma seuraa aivan liian hiljaa vierestä, kun Israel toteuttaa palestiinalaisten kansanmurhaa. Se ei ole vain jokin abstrakti sana, se tarkoittaa silmitöntä tappamista, se tarkoittaa ihan oikeiden vauvojen ja lasten näännyttämistä, sitä, että elinolosuhteet tehdään kestämättömiksi Gazassa asuville kahdelle miljoonalle ihmiselle. Se tarkoittaa sitä, että niillä perheillä ei oikeasti ole vettä, ei oikeasti ole ruokaa eikä oikeasti ole lääkkeitä tai vaikka puudutteita tilanteissa, joissa lapsi vammautuu. Se tarkoittaa sitä, arvon pääministeri, että koulut ja sairaalat on hyvin pitkälti tuhottu. Yhteiskunnan peruspilarit on tuhottu. On erittäin tärkeää, että Suomi panostaa humanitaariseen apuun, mutta me tiedämme, että Israel käyttää aseenaan humanitaarisen avun estämistä perille ja sen hallitsemista. Me tiedämme ihan viimeaikaisista esimerkeistä, etteivät edes vapaaehtoisista koostuvat avustuslaivueet, joissa on mukana suomalaisia, pääse perille vailla häirintää, vaikka he haluaisivat vain viedä äidinmaidonkorviketta vauvoille, joiden itku hyytyy. Siellä on kokonainen kansa kuilun partaalla. He lakkaavat olemasta, eikä se tapahdu itsellään vaan tappamisen seurauksena. Ja siksi se kysymys kuuluu: onko Suomi valmis avaamaan silmänsä ja ojentamaan kätensä kaikin mahdollisin keinoin? Me nimittäin tiedämme, ettei tämä tilanne ole ihan uusi. Israel käy nyt sotaa palestiinalaisten olemassaolon kustannuksella, mutta se on laittomasti miehittänyt Palestiinaa jo vuodesta 67. Se on ylläpitänyt laittomia siirtokuntia, se on polkenut palestiinalaisten oikeuksia, rajannut heidän liikkumistaan ja vanginnut syyttä. Se on toteuttanut kohtuuttomia sortotoimia, jotka täyttävät apartheidin tunnusmerkit. Nyt ikkuna Palestiinan tunnustamiselle olisi auki ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin, mutta me emme tiedä, kuinka nopeasti se sulkeutuu. Arvoisa puhemies! Suomi on todella sitoutunut kahden valtion mallin edistämiseen, kuten me olemme täällä kuulleet, olemme sitoutuneet siihen yhdessä, mutta kyllä me jokainen täällä tiedämme, että näiden Israelin hirmutekojen myötä tämä kahden valtion malli on uhattuna. Sen pitäisi toimia kimmokkeena tunnustaa Palestiinan valtio nyt. Kuten me tiedämme, tasavallan presidentti Alexander Stubbkin olisi tähän valmis. Suomen kannalta se olisi järkevää, kuten olemme täällä kuulleet. On varmasti niin, että pienen maan etu on olla heikomman puolella. On aivan varmasti niin, että pienen maan etu on välttää kaksoisstandardeja. Me tiedämme myös kaikki yhdessä, että, kuten pitääkin, me tuemme Ukrainaa kaikissa tilanteissa, me olemme valmiita koviin pakotteisiin, mutta tiedämmekö, miksi me emme ole valmiita samaan Israelin toimien edessä? Ja on selvää, että ei se Palestiinan tunnustaminen ratkaise kaikkea. Kyllä me jokainen sen ymmärrämme, mutta se voi olla tärkeä askel kohti rauhaa, kohti tappamisen loppumista. Ja me vihreät katsomme, että kyllä se askel pitäisi ottaa edes sen yrittämiseksi. Jatkuvassa hätätilassa oleva alue ei pysty rakentamaan demokraattista järjestelmää. On tunnustettava Palestiina ja asetettava painetta Israelille, jotta miehitys, apartheid ja kansanmurha vihdoin loppuisivat. Heillä on oikeus omaan valtioon. Ja on tärkeää, että nyt maailma puhuu rauhasta. Se antaa aina toivoa, jotta tappaminen saataisiin loppumaan. Mutta kestävä rauha saadaan aikaan vain tasapuolisin ehdoin, ja meilläkin on vastuu olla tätä edistämässä. Siksi Palestiinan tunnustaminen olisi nyt tärkeämpää kuin ehkä koskaan aiemmin. Arvoisa puhemies! Totean, kuten täällä on edelläkin todettu, että ei, Palestiinan tunnustaminen ei ole palkinto Hamasille. Valtion tunnustaminen ei tarkoita, että Suomi tunnustaisi mitään tiettyä hallintoa. On ilmiselvää, että Hamasin teot ovat tuomittavia, ne ovat väärin, mutta se, että toinen tekee väärin, ei oikeuta toista tappamaan kollektiivisesti lapsia, vauvoja, ihmisiä, jotka eivät ole edes syntyneet silloin, kun Hamas on valittu kyseisellä alueella valtaan. Ja totean aivan loppuun, että minä ymmärrän, arvon pääministeri, ettei maan johtaminen ole helppoa tällaisessa ajassa, että poliittisiin päättäjiin ja valtioihin kohdistuu valtavaa painetta, että pitäisi osata ottaa oikeat askeleet valtavat mittasuhteet omaavassa palapelissä, kun näkymä on erittäin sumea. Mutta samaan aikaan pitäisi pitää kirkkaana mielessä, että kun 60 000 ihmistä tapetaan, joista puolet on lapsia, on tehtävä kaikki vaadittavat toimet. On vietävä Suomi sille puolelle historiaa, josta haluamme sen lastenlastemme tulevissa historiankirjoissa löytävän. Palestiina ansaitsee olla vapaa. Edellä olevan perusteella vihreä eduskuntaryhmä kannattaa edustaja Koskisen tekemää epäluottamuslause-esitystä ja toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-09-30T14:45:27,2025-09-30T14:50:54,Hyväksytty,1.1 2025_87_14,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_15,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Miksi Suomi ei tee mitään kansanmurhan edessä? Tätä moni on epäuskoisena kysynyt jo liian pitkään, ja viime aikoina myös media. Kysymys siitä, miten itse toimisi kansanmurhan edessä, ei enää ole vain eettisfilosofista pohdintaa, vaan se on kansainvälisen oikeuden velvoite ja konkreettisia päätöksiä tai sitten selkärangatonta toimettomuutta, kuten Suomen osalta. Monelle on ollut syvästi järkyttävää huomata elävänsä maassa, jonka toimettomuus jää historiankirjoihin. Samaan aikaan palestiinalaisten tilanne on sanoin kuvaamattoman epäinhimillinen. YK:n riippumaton tutkintakomissio totesi Israelin syyllistyvän kansanmurhaan. Saman ovat todenneet monet kansainvälisen oikeuden asiantuntijat ja ihmisoikeusjärjestöt. Israelin johto on avoimesti puhunut väestön pakkosiirrosta pois Gazan alueelta ja suunnitellut Gazan valtausta ja Länsirannan liittämistä itseensä. Israel käyttää nälkää aseena ja on tietoisesti aiheuttanut nälänhädän, estää humanitäärisen avun pääsyn Gazaan ja tappaa apua hakevia siviilejä ruoka-avustuspisteille. Kansainvälisen journalistiliiton mukaan toimittajia on kuollut enemmän kuin missään sodassa aikaisemmin. Iskujen kohdistaminen toimittajiin näyttää olevan tietoinen strategia, jolla Israelin hallitus tapattaa kansanmurhan todistajat. Valitettavasti tämä on toiminut, sillä Eurooppa on pitkään kieltäytynyt uskomasta Israelin suorittavan kansanmurhaa. Tämä kaikki kuitenkin todella tapahtuu. Me tiedämme siitä, ja silti sen on annettu tapahtua ilman että kansainvälinen yhteisö olisi todella yrittänyt pysäyttää Israelia. Israel on jo vuosikymmenien ajan syyllistynyt Palestiinan alueella laittomaan miehitys- ja apartheidpolitiikkaan. Israel on miehittäjävaltio, jonka on vuosi toisensa jälkeen annettu viedä palestiinalaisten oikeuksia ja siirtokuntien maita. Mahdollisessa rauhanprosessissa myös palestiinalaisten oikeudet pitää turvata. Myös Gazaan matkalla olevan kansainvälisen Global Sumud Flotilla ‑avustuslaivueen tilanne on huolestuttava. Avustuslaivue yrittää rohkeiden vapaaehtoisten voimin kuljettaa humanitääristä apua gazalaisille, mutta järjestäjien mukaan laivue on joutunut lennokki-iskujen ja muiden hyökkäysten kohteeksi. Israel on todennut, ettei se salli avustuslaivueen murtaa Gazan saartoa. Laivueessa on myös suomalaisia, joiden turvallisuudesta hallituksen on huolehdittava. Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton mielestä Palestiinan tunnustaminen on aivan minimi, mitä Suomen olisi jo pitänyt tehdä. Palestiinan tunnustamisessa on kyse palestiinalaisten itsemääräämisoikeudesta ja oikeudesta omaan valtioon. On aivan käsittämätöntä, että Suomi ei ole vieläkään sitä tehnyt, vaikka Suomi sanoo tukevansa kahden valtion mallia, vaikka sellaiset maat kuten Kanada, Iso-Britannia, Ranska, Portugali ja Australia juuri viime viikolla tunnustivat Palestiinan ja vaikka Suomi sanoo tekevänsä kaikkensa Palestiinan tilanteen parantamiseksi. Kansainvälisen oikeuden mukaan jokaisella maalla on velvollisuus estää kansanmurha. Palestiinan tunnustamisen lisäksi vasemmistoliiton mielestä on täysin selvää, että monia muita keinoja tarvitaan. Tunnustaminen ei tietenkään yksinään riitä. Suomen ja EU:n on käytettävä konkreettisia toimia, joilla painostaa Israelia lopettamaan kansainvälisen oikeuden räikeät loukkaukset ja palestiinalaisten tappaminen. Israelia on mahdollista painostaa esimerkiksi ja erityisesti kauppapolitiikalla, ja EU:n on jäädytettävä koko assosiaatiosopimus Israelin kanssa ja langetettava Israelille kovat kauppapakotteet. Myös henkilöpakotteita on laajennettava poliittiseen johtoon. Israelin laittomasti miehitetyiltä alueilta peräisin olevien tuotteiden maahantuonti on kiellettävä. Kaikki asekauppa Israelin kanssa on lopetettava. Suomen on myös hyödynnettävä kaikki keinot laittoman miehityksen lopettamiseksi sekä kaikkien sotarikollisten saattamiseksi oikeuden eteen. Suomen tulee myös ilmoittaa valmiudesta ottaa vastaan Gazasta evakuoituja potilaita, kuten ukrainalaisten kohdalla. No, onko Suomi osoittanut olevansa valmis näihin? Ei ole. Orpon hallitus on tietoisesti valinnut toimettomuuden, ja toimettomuus on nähtävä tuen osoituksena kansanmurhalle ja kansainvälisen oikeuden loukkauksille. Kannatan edustaja Koskisen tekemää epäluottamusehdotusta.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-09-30T14:50:59,2025-09-30T14:56:16,Hyväksytty,1.1 2025_87_16,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Andersson, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_17,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Otto,Andersson,Kansanedustaja,R,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Gazan tilanne on täysin sietämätön ja katastrofaalinen. Tapahtumat Gazassa on tuomittava, ne ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia. Siviiliväestö kärsii hirvittävällä tavalla joka päivä. Viattomat lapset, naiset ja miehet maksavat täysin kohtuuttoman hinnan konfliktista, johon he eivät voi millään lailla vaikuttaa. Kyse on järjestelmällisestä väkivallasta. Palestiinalaisten epäinhimilliselle kärsimykselle on saatava loppu. Arvoisa puhemies! Hamas teki hirvittävän terrori-iskun lokakuun 7. päivänä vuonna 2023. Hamasin häikäilemättömät siviiliväestöön kohdistuneet iskut ja pankkivankien ottamiset ovat tuomittavia. Luottamuksen rakentamisen ja rauhan edistämisen perusedellytys on, että Hamas riisutaan aseista ja kaikki panttivangit vapautetaan välittömästi. Hamasilla ei voi olla mitään roolia tulevassa palestiinalaisvaltiossa. Kansainvälisen oikeuden puitteissa Israelilla on oikeus puolustautua terrori-iskua vastaan, mutta kansainvälisen oikeuden rajat on ylitetty hyvin selkeästi aikoja sitten. On täysin mahdotonta hyväksyä kollektiiviset rangaistukset, nälänhätä ja siviilien tappaminen. Arvoisa puhemies! RKP jakaa tasavallan presidentti Stubbin näkemyksen siitä, että presidentti Trumpin viimeisimmät suunnitelmat Gazan sodan lopettamiseksi on tervetullut askel. Väkivallan on loputtava. Ulkoministeri Valtonen toimi täysin oikein, kun Suomi liittyi New Yorkin julistukseen. Se on julistus rauhan, kahden valtion mallin ja sellaisen tulevaisuuden puolesta, jossa sekä Israel että Palestiina ovat olemassa rinnakkain. Ensimmäistä kertaa monet Arabimaat sitoutuvat tunnustamaan Israelin oikeuden olla olemassa, ja se on valtava muutos. Suomi ja Eurooppa eivät voi sulkea tältä silmiään. Nyt on oikea hetki toimia, kuten myös liittolaisemme Ranska, Belgia, Portugali, Iso-Britannia ja Kanada ovat päättäneet tehdä. Viimeisimpänä pohjoismainen kumppanimme Tanska totesi, että Tanska on valmis tunnustamaan Palestiinan valtion, kun tietyt ehdot täyttyvät. On keskeistä, että hallitus nyt vastauksessaan toteaa: Suomen hallitus jakaa Tanskan näkemyksen. ",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Otto Andersson,1189,2025-09-30T14:56:20,2025-09-30T14:58:52,Hyväksytty,1.1 2025_87_18,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! ”Hamas-johtaja Ghazi Hamadin mukaan lokakuun hyökkäyksen hyödyt näkyvät Israelin kansainvälisen paheksunnan voimistumisessa sekä syksyn YK:n yleiskokouksessa.” Näin todetaan Helsingin Sanomien viime perjantaisessa artikkelissa. Hamasin johtajan mukaan lokakuun iskun hyödyt nähdään nyt. ”Olemme odottaneet tätä hetkeä 77 vuotta”, hän toteaa. Isku loi palestiinalaisten asialle ”kultaisen hetken” kansainvälisen paheksunnan kasvaessa Israelia kohtaan. Tämä lausunto kuvaa selvästi, miten Gazan tragedia on Hamasin strategia ja miten kansainvälinen yhteisö on toiminut tuon strategian mukaisesti. Gazassa on eletty terroristijärjestön logiikalla, jossa Hamasin viha vastustajaa kohtaan on suurempaa kuin rakkaus omaa kansaa kohtaan. ",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-09-30T15:01:33,2025-09-30T15:02:47,Hyväksytty,1.1 2025_87_19,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Gazan täysin epäinhimillinen kriisi ja silmitön lasten ja naisten tappaminen pitää saada välittömästi loppumaan. Hamasin on vapautettava panttivangit heti, ja Israelin pitää lopettaa sotatoimet. Palestiinan tunnustamisella painostetaan Yhdysvaltoja, ja kohde on oikea, koska avaimet koko Lähi-idän kriisin ratkaisuun ovat presidentti Donald Trumpin käsissä. Vain Trump pystyy laittamaan Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun kuriin. Palestiinan tunnustamisella on painetta myös, koska pian ei ole jäljellä mitään tunnustettavaa. Trumpilla on maineensa lisäksi puolustettavana hänen ensimmäisellä kaudellaan solmimansa sopimukset ja liitot Persianlahden öljymaiden kanssa. Ja kuten äsken totesin, vain Trump pystyy ratkaisemaan Palestiinan kriisin. Arvoisa puhemies, ärade talman! Palestiinan tunnustaneita valtioita on nyt 157, kun YK:ssa on jäsenenä 193 valtiota. Hamasin verisen, epäuskottavan ja raukkamaisen iskun ja siitä käynnistyneen Gazan sodan jälkeen Palestiinan on tunnustanut 20 valtiota, niiden joukossa Ranska, Britannia, Kanada ja Australia, eli diplomaattinen ja poliittinen paine ovat kasvaneet.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-09-30T15:07:23,2025-09-30T15:08:59,Hyväksytty,1.1 2025_87_20,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tätä keskustelua kuuntelee, niin itse ainakin jäin siihen käsitykseen, että RKP on hyvinkin valmis tunnustamaan Palestiinan valtion. Ja kun olemme kuunnelleet kokoomuksen ulkopoliittista johtoa tasavallan presidenttiä ja tietenkin ulkoministeriä myöten — ja uskon, että, pääministeri, tekin ajattelette niin — aika voisi olla nyt nimenomaan Palestiinan tunnustamiselle. Mutta jokinhan tässä näyttää olevan ongelma. Mielestäni olisi oikein ja ennen kaikkea arvokasta, että, pääministeri, kertoisitte, mistä tämä johtuu. Selkeästi tämä johtuu hallituksen toimintakyvystä, ja olisiko niin, että siellä on erityisesti yksi puolue, kristillisdemokraatit, jotka eivät missään nimessä kannata Palestiinan tunnustamista. Edustaja Andersson, me kyllä toimme selkeän vaihtoehdon teille. Me halusimme, että tämä tuodaan nimenomaan eduskunnan päätettäväksi. Silloin jokainen edustaja olisi voinut äänestää oman arvotuntonsa ja ennen kaikkea oman näkemyksensä mukaan, mutta valitettavasti tämä ei onnistunut ja sitä ei ole koskaan tuotu eduskunnan päätettäväksi, [Puhemies koputtaa] jolloin valitettavasti oppositiolle ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin tehdä tästä välikysymys.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2025-09-30T15:10:51,2025-09-30T15:12:12,Hyväksytty,1.1 2025_87_21,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_22,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikista kiireellisin asia olisi nyt saada tulitauko ja rauhanprosessi aikaiseksi Gazassa, ja nyt tässä on aivan uunituore ehdotus Yhdysvalloilta, presidentti Trumpin hallinnolta, tulitauoksi ja rauhanprosessiksi. Onko hallitus analysoinut tuota aloitetta? Miten hallitus suhtautuu siihen? Onko jotakin, mitä Suomi tai Euroopan unioni voisi tehdä pikaisen tulitauon aikaansaamiseksi? Tällä viikollahan on vielä Euroopan unionin huippukokous tulossa, ja siinä mielessä olisi mahdollisuus keskustella myös tästä asiasta aivan piankin. Olisi äärimmäisen arvokasta, että tuo tappaminen ja väkivallan kierre saataisiin nyt pikaisesti päättymään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2025-09-30T15:12:12,2025-09-30T15:13:05,Hyväksytty,1.1 2025_87_23,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_24,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikkein tärkeintä todella on saada nyt palestiinalaisten tappaminen loppumaan ja pelastettua heidät, jotka siellä tällä hetkellä kärsivät joko ruuan, lääkkeiden tai veden puutteesta. On selvää, kuten puheessani totesin, että Palestiinan tunnustaminen ei yksin riitä, vaan tarvitaan muun muassa vahvempia, tiukkoja pakotteita. Kysyisinkin arvon pääministeriltä: mitkä ovat ne järeät pakotteet, joihin tämä hallitus sitoutuu Israelin painostamiseksi? Ehkä RKP:lle sitten lyhyt kommentti: Kiitos hyvästä ryhmäpuheesta. On arvokasta, että te olisitte valmiita tunnustamaan Palestiinan valtion, kuten myös tasavallan presidentti. Mutta jäin ihmettelemään toteamusta siitä, että tämän hallituksen kaatuminen, mitä me oppositiossa tällä välikysymyksellä luonnollisesti osaltamme yritämme, olisi huono Palestiinan tunnustamisen kannalta, kun ei olisi toimintakykyistä hallitusta. Mutta mikä siinä on ero nykytilaan, koska nythän meillä on hallitus, joka ei kykene tunnustamaan Palestiinan valtiota. En ihan saanut käsityksestä kiinni, mitä tällä haettiin takaa, koska on ilmiselvää, että asiantuntijoidenkin mielestä Palestiinan tunnustamiselle oikea hetki olisi nyt myös Suomen turvallisuuden ja oman ulkopoliittisen linjan kannalta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-09-30T15:13:05,2025-09-30T15:14:18,Hyväksytty,1.1 2025_87_25,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_26,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jos edes kansanmurha ei saa Suomea toimimaan, niin mikä saa? Tehdään pieni vertailu: Espanja, Irlanti ja Slovenia ovat ilmoittaneet kannattavansa EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen jäädyttämistä. Hallitus ei ole. Espanja on ilmoittanut keskeyttävänsä kaiken asekaupan Israelin kanssa. Hallitus ei ole. Belgia ja Espanja ovat ilmoittaneet myös kieltävänsä laittomissa siirtokunnissa valmistettujen tuotteiden maahantuonnin. Hallitus ei ole. Espanja, Alankomaat, Slovenia ja Irlanti ovat ilmoittaneet vastustavansa Israelin osallistumista Euroviisuihin. Hallitus ei ole. [Sanna Antikainen: Ai että nyt pitää ottaa kantaa Euroviisuihin, aivan naurettavaa!] Gazasta evakuoituja potilaita Suomi ei myöskään ole valmis ollut vastaanottamaan, toisin kuin 11 muuta EU-maata. Palestiinan tunnustamisen tekivät juuri useat maat, ja edes tätä hallitus ei saa aikaiseksi. Jopa Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa sanottiin, ettei tämä toimettomuus ole edes Suomen etujen mukaista. Siksi on aivan oikein sanoa, että Suomi ei ole tehnyt mitään. Suomi ei todellakaan ole tehnyt kaikkeaan, [Puhemies koputtaa] ja siksi on aivan oikein sanoa, että hallitus on tietoisesti valinnut toimettomuuden.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-09-30T15:14:18,2025-09-30T15:15:35,Hyväksytty,1.1 2025_87_27,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_28,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen vastauksessa selostettiin laajasti toimia, joita hallitus on tehnyt, mutta sitten tämä, mitä ei ole tehty, jäi vähemmälle. Nyt kaikki toivomme varmaan, että tämä presidentti Trumpin rauhansuunnitelma etenee ja saadaan tulitauko, panttivankien luovutus ja Hamasin aseriisunta aikaiseksi, mutta se on kaikkine kohtineen aika lailla lyhyen tähtäimen suunnitelma, ja sen jälkeen tarvitaan hyvin nopeasti liikkeelle näitä laajemmin Lähi-idän kriisiä ratkaisevia toimia, ja ne mielellään YK-vetoisesti. Siinä tilanteessa on hyvin tärkeätä olla siinä joukossa maita, jotka proaktiivisesti vaikuttavat parhaiten tuon rauhan etenemiseen, ja varmasti Palestiinan tunnustaminen on keskeinen osa, jotta sitten tasavertaisesti Israelin valtio ja Palestiinan valtio osallistuvat niihin YK-vetoisiin toimiin, joita tarvitaan vuosiksi tästä eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-09-30T15:15:36,2025-09-30T15:16:48,Hyväksytty,1.1 2025_87_29,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vikman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_30,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Presidentti Trumpin rauhansuunnitelma näyttää saavan laajan hyväksynnän maailmalta. Oppositiolta ja SDP:ltä on pakko kysyä, että ei kai voi olla niin, että muu maailma hyväksyy rauhansuunnitelman, Arabimaita myöten, ja Hamas ei. [Välihuutoja vasemmalta] Eikö nyt ole juuri oikea hetki laittaa kaikki paine Hamasille, jotta kriisissä päästään kestävän rauhan tielle kohti kahden valtion mallia? Ja eikö nyt olisi myös syytä antaa kaikki mahdollinen tuki Suomen hallitukselle toiminnassa sen puolesta, että Hamas saadaan riisuttua aseista, siivottua pois Palestiinan tulevasta hallinnosta ja panttivangit vapautettua, jotta todelliset edellytykset inhimillisen kärsimyksen päättämiselle ja verenvuodatuksen lopettamiselle, Palestiinan tunnustamiselle ja kestävälle rauhalle Lähi-itään saadaan aikaan? Sen puolesta Suomen hallitus toimii.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2025-09-30T15:16:48,2025-09-30T15:17:55,Hyväksytty,1.1 2025_87_31,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_32,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sehän tässä viime viikon maanantain konferenssissa oli niin arvokasta, että iso osa Arabimaista hyvin selvästi sanoi, että Hamasilla ei voi olla tulevaisuutta Gazan hallinnossa. Hamas on riisuttava aseista, tässä ei pidä olla mitään epäselvää. Israelilla on oikeus turvallisuuteen, mutta samaan aikaan on sanottava, että Israel on mennyt liian pitkälle. Mutta oikea kysymys, edustaja Vikman ja pääministeri Orpo, teille, kun te kyselette SDP:n tukea. Kysyn kokoomukselta: Eikö teidän olisi aika tukea teidän omista riveistänne valittua presidenttiä? Miten tämä Suomen ulkopolitiikan johtaminen voi olla tällä tavalla näin keskeisessä kysymyksessä näin solmussa? Hallituksella on aivan eri linja, ja presidentti on valmis tunnustamaan. Hallitus liittyi tähän New Yorkin konferenssin päätöslauselmaan, mutta käytännössä on siitä keskeltä halki, ei saanut edes yksimielistä tukea tälle aikaiseksi. [Puhemies koputtaa] Pääministeri sanoi lähes kolme viikkoa sitten, että hallitus muodostaa mahdollisimman nopeasti kantansa tähän assosiaatiosopimuksen osittaiseen jäädyttämiseen, [Puhemies koputtaa] mutta vieläkään sitä ei ole. Arvoisa pääministeri, miten itse arvioitte, miltä tämä näyttää hallituksen toimintakyvyn kannalta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-09-30T15:17:55,2025-09-30T15:19:16,Hyväksytty,1.1 2025_87_33,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_34,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kysyisin, kun Suomi on tähän asti yrittänyt saada yhtenäisen linjan ulkopolitiikassa: olisiko aivan oikeasti mahdollista, että hallitus istuisi presidentin kanssa alas, ehkä vähän vielä laajemmalla kokoonpanolla kuin normaalisti UTVA, ja yrittäisi muodostaa yhtenäisen kannan? Luulen, tai tiedän, että keskusta on varmasti tämän kannan tukena, mutta olisi tärkeää, että Suomi pystyisi muodostamaan tässä nopeasti eteenpäin menevässä tilanteessa yhtenäisen kannan, jolla ihan oikeasti pystyttäisiin antamaan kaikki mahdollinen tuki Gazan tilanteen ratkaisemiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-09-30T15:19:16,2025-09-30T15:20:11,Hyväksytty,1.1 2025_87_35,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_36,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tässä Trumpin sinällään hyvässä, uudessa esityksessä Hamasin jäsenille luvataan armahdus ja turvallinen kulku vastaanottaviin maihin, mutta yhtäkään maata ei ole nimetty eikä yksikään valtio ole sitoutunut heitä ottamaan vastaan. Turkki on isännöinyt Hamas-johtoa mutta ei ole luvannut vastaanottaa. Qatar on toiminut välittäjänä, mutta sieltäkään ei ole lupausta. Egypti ja Jordania ovat jo aiemmin torjuneet palestiinalaisten tulon alueilleen. Selvää on, että tähän nyt liittyy riskejä Euroopankin osalta. Kysyisin ulkoministeriltä: mihin nämä Hamasin terroristit päätyvät, jos terroristeja vastaanottavia maita ei ilmaannu? Kerrottakoon, että vaikka he kertoisivat olevansa nykyisin rauhaa rakastavia, niin silti heillä on ikävä menneisyys, näin lievästi sanottuna. Sanottakoon myös selvästi, että yksikään heistä ei saa päätyä Eurooppaan eikä Suomeen. [Puhemies koputtaa] Ja vielä olisin kysynyt ulkoministeriltä: [Puhemies koputtaa] aiotteko vedota Arabimaihin, että he ottavat vastaan? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-09-30T15:20:11,2025-09-30T15:21:32,Hyväksytty,1.1 2025_87_37,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Savola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_38,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Onhan se vähän epätavallista, että tasavallan presidentillä ja valtioneuvostolla on näinkin erilainen kanta. Epätavallista on myös se, että ulkopolitiikasta välikysymyksen kautta käydään täällä keskustelua, mutta käydään sitä keskustelua nyt, kun välikysymys on tehty. Tilanne Lähi-idässä on äärimmäisen vaikea, ja se on enemmän kuin räjähdysherkkä. Joskus puhuttiin ruutitynnyristä, mutta kyllä tuo ruutitynnyri on nyt valitettavasti räjähtänyt. Tämä rauhansuunnitelma, mikä nyt ottaa askelia, on kyllä aivan keskeinen asia, ja haluan ulkoministeriltä sitä kysyä, kuinka tämä rauhansuunnitelma nyt teidän näkökulmastanne etenee. Se on nyt laitettu ilmoille. Trumpin hallinto on sitä vienyt eteenpäin, on keskustellut Netanjahun kanssa. Hamas on sieltä nyt jo ilmoittanut, että ei haluaisi tähän lähteä, mutta voidaanko pakottaa Hamas tällä tavalla se hyväksymään? Hamasilla ei saa olla minkäänlaista sijaa kenties tulevassa Palestiinan hallinnossa. Se täytyy pystyä estämään. Kuinka hallitus tässä aikoo toimia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2025-09-30T15:21:32,2025-09-30T15:22:44,Hyväksytty,1.1 2025_87_39,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Haavisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_40,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on minusta vähän arvotonta, että joudutaan ulkopolitiikasta käymään tällaista saliväittelyä. Olisi tärkeätä, että tasavallan presidentti ja hallitus pystyisivät keskeisistä periaatteista sopimaan ja muodostamaan Suomen linjan tällaisessa tilanteessa, mutta nyt tilanne välikysymyksen jättämiseenkin verrattuna on siinä mielessä uusi, että on tämä Trumpin rauhansuunnitelma pöydällä. Sillä on selvästi ainakin joidenkin Arabimaiden vahva tuki. Siinä itse asiassa toteutuisivat kaikki ne elementit, joista täälläkin sali puhuu: Hamas riisuttaisiin aseista, Hamasilla ei olisi roolia Gazan hallinnossa, mutta toisaalta ihmisillä olisi turvallisuus jäädä omalle kotiseudulleen, palestiinalaisilla, joita nyt on karkotettu omilta asuinsijoiltaan. Olisin kysynyt: Miten hallitus näkee tämän rauhansuunnitelman edistämisen? Mitä voisimme vielä tehdä, ja miten voisimme ehkä vaikuttaa sellaisiin tahoihin, jotka voivat sitten vaikuttaa Hamasiin, niin että hekin tähän rauhansuunnitelmaan lähtisivät mukaan? Tämä on ainutlaatuinen hetki historiassa, että tällainen suunnitelma on pöydällä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2025-09-30T15:22:48,2025-09-30T15:23:49,Hyväksytty,1.1 2025_87_41,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_42,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Presidentti Kekkonen taisi aikoinaan lohkaista, että jos jommankumman pitää olla rempallaan, ulkopolitiikan tai sisäpolitiikan, niin olkoon sisäpolitiikka. En ota kantaa siihen, onko sisäpolitiikka rempallaan nyt, mutta kuten näistä puheenvuoroista tässä ollaan havaittu, niin ulkopolitiikka on, erityisesti tässä Palestiinan tunnustamiskysymyksessä. Suora kysymys teille: jos nyt juuri ei ole oikea aika tunnustaa Palestiinan valtiota, niin milloin se oikea aika on? [Vasemmalta: Juuri näin! — Sanna Antikainen: Kun Hamas on luhistettu!] 160 valtiota 193 YK:n jäsenvaltiosta on sen tunnustanut, enemmistö EU-maista on sen tunnustanut. Eikö tämä ole juuri se oikea hetki? Toinen kysymys: kuinka hallituksella on ihan erilainen tilannekuva kuin näillä 160 valtiolla, [Sanna Antikainen: Ei ole!] joidenka joukossa on muun muassa Ranska, Englanti ja käytännössä myöskin kaikki Pohjoismaat? [Sofia Vikman: Entä Tanska?] Eli eikö tämä tunnustamisen aika ole juuri nyt? Sillä tuettaisiin tätä rauhanprosessia, mihin viitattiin, muun muassa tätä Trumpin aloitetta. Tämä on se oikea hetki tehdä selkeä tunnustaminen Suomen puolelta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-09-30T15:23:53,2025-09-30T15:25:06,Hyväksytty,1.1 2025_87_43,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Andersson, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_44,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Otto,Andersson,Kansanedustaja,R,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Kiitos edustaja Razmyarille ja Virralle rakentavista vastauksista kysymykseen. — Keskeistä on siis se, että toimitusministeristö, jos sellainen olisi, ei voi tehdä hallituksen esityksiä tai mitään merkittäviä linjauksia. Se tarkoittaisi esimerkiksi, että ulkoministeri Valtonen ei olisi voinut allekirjoittaa tätä New Yorkin lausumaa, [Välihuutoja vasemmalta] josta minä uskon, että me kaikki ollaan samaa mieltä. Ja kuten kuulitte, Suomen hallitus jakaa Saman näkemyksen kuin Tanskan hallitus. Jos esimerkiksi nyt Trumpin rauhansuunnitelman kautta, toivottavasti, käy niin, että Hamas riisutaan aseista ja panttivangit vapautetaan, niin siinä tilanteessa Tanskan hallitus tulee toimimaan. Jos meillä on toimitusministeristö, Suomi ei siinä tilanteessa pysty ihan juridiikan takia toimimaan. [Välihuutoja vasemmalta] RKP on tosiaan valmis tunnustamaan Palestiinan mahdollisimman nopeasti, ja toivon, että sellaisessa tilanteessa pystymme etenemään. Toivon, että ymmärrätte, että me ollaan asiasta samaa mieltä mutta tämä teidän valitsemanne väline on meidän mielestä väärä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Otto Andersson,1189,2025-09-30T15:25:06,2025-09-30T15:26:16,Hyväksytty,1.1 2025_87_45,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_46,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! ”Meillä on velvollisuus toimia — ei ainoastaan valtioina vaan ihmisinä, jotka uskovat ihmisarvon jakamattomuuteen ja kansainvälisen oikeuden voimaan.” Pääministeri Orpo, tämä oli lainaus teidän äskeisestä puheestanne, ja tämähän on kaunista mutta myös jokseenkin tyhjää puhetta, sillä Suomihan ei ole toiminut. Suomi ei ole tukenut EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen jäädyttämistä, Suomi ei ole lopettanut asekauppaa Israelin kanssa, Suomi ei ole kykenevä tunnustamaan Palestiinan valtiota. Jos ja kun meillä on velvollisuus toimia, kuten, pääministeri, te äsken sanoitte, niin miksi näitä toimia ei tehdä? Arvoisa puhemies! Palestiinan valtion tunnustaminen on konkreettinen teko. Se on konkreettinen askel kohti rauhanprosessia, ja se on yksi tie kohti rauhaa, ja sitä tietä olisi Suomen syytä kulkea. Kyllä minun täytyy myös sanoa, että ihmettelen edustaja Anderssonin puheita tästä prosessista. Me puhumme täällä Palestiinan valtion tunnustamisesta, [Puhemies koputtaa] ja se, jos mennään prosessin taakse piiloon, on minusta kyllä hieman surullista puhetta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-09-30T15:26:16,2025-09-30T15:27:30,Hyväksytty,1.1 2025_87_47,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_48,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Opposition edustajat ihmettelevät, miksei tunnustaminen tapahdu tässä ja nyt, [Kimmo Kiljunen: Kyllä!] ennen kuin Palestiinan valtion tunnustamisen edellytykset toteutuvat. [Aki Lindén: Se on kiistelyä!] Samaan aikaan moni alleviivaa, että Suomi on sitoutunut sääntöpohjaiseen järjestelmään. Montevideo-sopimus on osa sääntöpohjaista järjestelmää siltä osin kuin se määrittelee valtion kansainvälisoikeudelliset tunnusmerkit. Tässä keskustelussa kukaan ei ole maininnut yhtään siitä. Eikä kukaan muistanut myöskään mainita, että Hamas on tämän sodan aikana ampunut 30 000 ohjusta tai rakettia Israelia kohtaan sen lokakuun hyökkäyksen jälkeen. Kukaan ei myöskään muistanut sitä, että Iran ja Qatar ovat vuosikymmeniä rahoittaneet terroristijärjestöjä, jotka päivittäin ovat toteuttaneet terrori-iskuja Israelissa, vuosikymmeniä. Eikä kukaan muistanut sitä, että Israel on kohta kolme vuotta ollut sotatilanteessa paitsi Hamasia vastaan myös Hizbollahia, Jemenin Huthi-järjestöä ja Irania vastaan. Miksi tämä puoli ei tule julkisessa keskustelussa esille?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-09-30T15:27:33,2025-09-30T15:28:46,Hyväksytty,1.1 2025_87_49,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kvarnström, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_50,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Ärade talman! Om vi nu skulle börja läsa upp namnen på barn som dödats i Gaza de senaste två åren skulle vi behöva sitta här långt in på natten. Det som sker är helt infernaliskt, och Finlands agerande så här långt är otillräckligt. Det centrala är ju att 65 000 civila har dödats och svältkatastrofen är ett faktum, och ingenting kan berättiga till sådant brott mot mänskligheten.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,sv,Johan Kvarnström,1398,2025-09-30T15:28:46,2025-09-30T15:29:09,Hyväksytty,1.1 2025_87_51,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Atte,Kaleva,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä Palestiinan tunnustaminen, kysymys siitähän on symbolinen. Kun nämä maat — Espanja, Norja, Islanti — aikaisemmin tunnustivat Palestiinan ja nyt nämä muut maat, niin miten se on auttanut niitä Gazan hirvittävässä tilanteessa olevia, hätää kärsiviä ihmisiä? [Oikealta: Nimenomaan!] Ei mitenkään. Eli tämä on symbolinen kortti, mikä Suomella on käytössä, ja se voidaan pelata vain kerran. Nyt tämä Trumpin rauhansuunnitelma on siinä mielessä poikkeuksellinen, että tämä on oikeastaan nyt ensimmäistä kertaa koko historiassa, kun tuntuu siltä, että tätä konfliktia, tätä kriisiä, ollaan ihan oikeasti ratkaisemassa, [Välihuutoja] koska Trump on ainoa ihminen maailmassa, joka pystyy painostamaan Netanjahua, ja nyt nämä Arabimaat ympärillä painostavat PLO:n Fatahia, ja kaikki ovat sitä mieltä, että Hamas pitää riisua aseista. Eli tässä ovat nyt ratkaisun avaimet käsissä. Suomen ei kannata pelata sitä ainoaa korttia, mikä meillä kädessä on, sitä tunnustamista, turhaan, vaan käyttää se siihen, että se edistää tätä kokonaisvaltaista, kestävää ratkaisua, jota nyt Trumpin johdolla ollaan tekemässä. Oslon sopimuksessa nämä ympäröivät Arabimaat eivät olleet mukana. Se ei ollut kestävä ratkaisu silloin, niin kuin me nähtiin. Nyt on mahdollisuus, että tämä saadaan ratkaistua kestävällä tavalla. Kiitos hallitukselle siitä, [Puhemies koputtaa] että pidätte pään kylmänä. Maltti on tässäkin asiassa valttia. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Atte Kaleva,1481,2025-09-30T15:29:55,2025-09-30T15:31:11,Hyväksytty,1.1 2025_87_52,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_53,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ensinnäkin, tämä on tämä Suomen linja nyt vielä, siis kahden valtion malli, Suomen pitkä linja. Sitä tuemme, ja sen polun päässä, kuten olen todennut monta kertaa, on myöskin silloin Palestiinan valtion tunnustaminen. Nyt kun haetaan tarkempaa hallituksen kantaa, niin nyt me olemme sitä määritelleet. Me olemme määritelleet ne ehdot, minkä jälkeen hallitus etenee tunnustamisessa — sikäli kuin nämä ehdot täyttyvät. Se on hyvin samankaltainen linja kuin esimerkiksi Tanskalla. Ja kun nyt moititte meitä toimettomuudesta, niin onko tämä ajatus osoitettu silloin myöskin Tanskan hallitukselle, [Antti Lindtman pyytää vastauspuheenvuoroa] että he ovat toimettomia, koska linja on hyvin samankaltainen? Sitten vielä prosessi: hallitus esittää, tasavallan presidentti päättää. Nyt me ollaan hahmoteltu se, mitkä nämä meidän esittämisemme edellytykset ovat. Eli ollaan hyvin samassa veneessä useiden muiden maiden kanssa. No sitten tästä toimettomuudesta edelleen: Tämä assosiaatiosopimus, niin todellakin me olemme esittäneet sen avaamista ja tarkastelemista. No nyt komissio on antanut siitä esityksen. Kun edustaja Lindtman kiirehtii sitä [Antti Lindtman: Te itse sanoitte!] — kyllä kyllä, mutta rauhassa — niin ihan nämä prosessit kestävät. 17.9. me saimme sen esityksen, eli vajaa kaksi viikkoa sitten, ja sitä työstetään normaalissa prosessissa, ja se annetaan ensi tilassa eduskunnalle. Ulkoministereiden kokous, UAN — menikö oikein? — on 20. päivä. Sitä ennen annamme E-kirjeen eduskunnalle, ja se käsitellään siis ihan juuri tässä lähitulevaisuudessa. Sen kanssa edetään. Sitten nämä asekaupat — minun on pakko sanoa niistä erikseen, kun vasemmistoliitto aina erityisesti nostaa ne esille: Tässä salissa on käsittääkseni erittäin laaja yhteinen näkemys sille, että Suomen oman turvallisuuden takia niitä ei peruta [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä, juuri näin!] vaan me tarvitsemme ne asejärjestelmät. Tämä on hyvä sanoa ääneen, koska käsittääkseni tälle on hyvinkin laaja yhteinen näkemys täällä. Kaikkiaan, kun kuuntelen tätä keskustelua, niin jotenkin ajattelen niin, että tämä tunnustamisen ajankohta, tai sen ehdot, on se suurin kiistakysymys. Mielestäni on jossain määrin väärin koko ajan sanoa, että hallitus on toimeton ja hallitus ei tee ja annetaan ymmärtää, että hallitus jopa hyväksyy tämän kaiken, mitä tapahtuu. Minusta se on luokatonta. Siis hallitus on tehnyt niin paljon. Pitkästi luettelin puheenvuorossani niitä toimia ja keinoja, mitä hallitus on jo tehnyt taloudellisesta avusta palestiinalaishallinnon tukemiseksi Gazan kriisiin, liittymiset YK:ssa päätöslauselmiin ja niin edelleen. Lukuisia toimia, ja koko ajan toimimme. Sitten toinen kysymys on tämä tunnustamisen aikataulu, mutta se on oleellista tässä välikysymysvastauksessa. Siihen on määritelty selkeät ehdot ja näkemys siitä, millä ehdoilla Suomi voi edetä. [Oikealta: Näin se pitää olla!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-09-30T15:31:13,2025-09-30T15:34:41,Hyväksytty,1.1 2025_87_54,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Jatkamme debattia. Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_55,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vaikuttaa siltä, että maailmassa on kaksi tahoa, jotka eivät missään nimessä halua, että syntyy kaksi valtiota, ja ne ovat Netanjahu ja Hamas. Niin kauan kuin nämä kaksi tahoa siellä keskenään taistelevat, mitään ratkaisua ei synny. Ratkaisuja on lähdetty hakemaan sillä, että kansainvälinen yhteisö on ottanut voimakkaamman roolin. Meidän liittolaisemme, meidän kumppanimme — Kanada, Iso-Britannia, Australia ja muut — ovat kukin tahoillaan arvioineet, että nyt on oikea aika tunnustamiselle ja kannattaa sitä kautta liikkua, jos halutaan antaa enemmän painoarvoa palestiinalaishallinnolle tai haetaan diplomaattisia ja poliittisia keinoja. Arvoisa ulkoministeri, nyt kun Suomen hallitus on päättänyt — no on se sitten kristillisdemokraattien päätös tai kenen tahansa — olla tunnustamatta Palestiinaa, niin miten Suomen hallitus edistää sitä, että Palestiina pääsee erilaisiin palestiinalaishallintofoorumeihin, -järjestöihin ja -sopimuksiin käyttämään sitä ääntä, [Puhemies koputtaa] jota se kansa siellä alueella vaatii.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-09-30T15:34:43,2025-09-30T15:36:02,Hyväksytty,1.1 2025_87_56,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_57,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun pääministeri tässä kysyi tästä, kritisoimmeko Tanskan positiota tässä Palestiina-kysymyksessä, niin minulla on tässä viime viikon maanantain kahden valtion mallin konferenssin puheenjohtajamaiden Saudi-Arabian ja Ranskan joint statement eli yhteislausuma, ja täällä kohdassa 5 erikseen toivotetaan Tanska tervetulleeksi tähän kansainväliseen liikehdintään ja toivotetaan myöskin muut maat tähän mukaan. Eli, arvoisa puhemies, ainakin tämän viime viikon YK:n yleiskokouksessa tehdyn puheenjohtajamaiden julistuksen osalta Suomi näyttää nyt olevan ainoa Pohjoismaa, joka on ulkona tästä joukosta, miten se nyt oli tässä määritelty. Eli eihän tämä tietysti hyvä tilanne ole. Olisi hyvä kuulla nyt vaikka sitten ulkoministerin kommentti tässä. On hyvä, että hallitus on nyt saanut eteenpäin asiaa ja päättänyt, että Palestiina voidaan tunnustaa, [Puhemies koputtaa] kun vielä hetki sitten hallitus ei päässyt yksimielisyyteen edes tämän New Yorkin deklaraation allekirjoittamisesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-09-30T15:36:02,2025-09-30T15:37:26,Hyväksytty,1.1 2025_87_58,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_59,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kertauksen vuoksi ote pääministerin puheesta: ”Tanska on ilmoittanut olevansa valmis tunnustamaan, kun tietyt panttivankien vapauttamiseen, Hamasiin ja palestiinalaishallintoon liittyvät ehdot täyttyvät. Suomen hallitus jakaa Tanskan näkemyksen.” Aika fiksu linja itse asiassa. Edustaja Kaleva käytti erinomaisen puheenvuoron, jossa korostettiin sitä, että kun me voidaan pelata tämä kortti tunnustamiseen liittyen vain ja ainoastaan kerran, niin pitää nähdäkseni myös miettiä hyvin tarkkaan, mikä on se hetki, milloin se tunnustaminen tehdään. [Kimmo Kiljunen: Mikä se on se hetki?] Totta kai on ihan ensiarvoisen tärkeää, että palestiinalaishallinto vakautetaan, Hamas poistetaan valtarakenteesta Gazan kaistalla. Vain se on tosiasiallisesti keino, jolla voidaan päästä sellaiseen tilanteeseen, jossa sillä alueella saadaan päättymään se sota. Ja täytyy muistaa, että eräillä arabimailla, mukaan lukien esimerkiksi Iranilla, on erityinen intressi, että alueelle ei tule syntymään kahden valtion mallia. He haluavat tuhota Israelin valtion, eikä tietenkään sellaiselle voida antaa mahdollisuutta. Kiitän hallitusta siitä, että teillä on hyvä linja. Edistäkää sitä jatkossakin ja tukekaa myöskin Donald Trumpin erinomaista suunnitelmaa rauhan saamiseksi alueille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-09-30T15:37:26,2025-09-30T15:38:39,Hyväksytty,1.1 2025_87_60,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_61,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Palestiinan tunnustamisen suhteen epäröivät perustelevat välillä kantaansa myös sillä, että Suomi ei kannata Hamasia, niin kuin tietenkään emme kannatakaan, mutta tässä tuntuvat menevän sekaisin valtion tunnustaminen ja hallinnon kannattaminen. Suomi on tunnustanut Afganistanin valtion, vaikka emme tietenkään kannata Talebanin islamofasistista hallintoa. Suomi on tunnustanut Pohjois-Korean valtion, vaikka emme tietenkään kannata Kim Jong-unin hirvittävää diktatuuria. Suomi on tunnustanut myös Israelin, vaikka emme ole samaa mieltä Netanjahun hallinnon kanssa monestakaan asiasta, ennen kaikkea tietysti maan Gazassa harjoittamasta kansanmurhasta. Hamas on vastenmielinen islamistinen terroristijärjestö, jonka toivon häviävän historian sakokaivoon mahdollisimman nopeasti, mutta Palestiinan tunnustaminen on suhtautumisesta Hamasiin erillinen kysymys, ja Palestiina siksi kannattaa tunnustaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-09-30T15:38:39,2025-09-30T15:39:44,Hyväksytty,1.1 2025_87_62,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_63,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minustakin on perin surullista, että joudumme käymään välikysymyskeskustelua Suomen ulkopoliittisesta linjasta. Minun mielestäni Suomella ei voi olla kuin yksi ulkopoliittinen linja. Näistä puheenvuoroista, joita tänään olemme kuulleet täällä täysistunnossa, käy kyllä selväksi, kuka on panttivankina ja kenen panttivankina Suomen hallituksessa, kun puhutaan tästä kysymyksestä. [Välihuutoja oikealta] Puhemies! Pidän myöskin sitä erikoisena, että hallituksessa on todettu sekä pääministerin että ulkoministerin suulla, että te teette kaikkenne, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Suomi on jo viivytellyt Palestiinan tunnustamisen kanssa hyvin pitkään. Ulkoministeri Valtosen mukaan Suomi on johdonmukaisesti jo vuosikymmenten ajan kannattanut kahden valtion mallia. Kysyn saman kysymyksen kuin edellä edustaja Kiljunen kysyi: jos oikea aika ei ole nyt, niin milloin se on?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-09-30T15:39:48,2025-09-30T15:41:03,Hyväksytty,1.1 2025_87_64,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Marttila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_65,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa todettiin, että hallitus tekee tunnustuksen merkityksellisellä hetkellä. Gazaan on virallisesti julistettu nälänhätä, ja YK:n riippumaton tutkintakomissio on katsonut, että Israel syyllistyy kansanmurhaan. On totta tosiaan varmasti eri näkemyksiä siitä, milloin on se oikea hetki tunnustamiselle. Tunnustaminen ei pysäytä Israelia mutta olisi yksi poliittinen keino estää Israelia hävittämästä Palestiinaa ja palestiinalaisia. Joskus hamassa tulevaisuudessa kahden valtion mallia ei voi enää toteuttaa, jos Israel onnistuu pyrkimyksessään tuhota palestiinalaiset. Arvoisa hallitus, kysyisin myös toisesta asiasta. Nimittäin pääministeri sanoi puheenvuorossaan, että tehokkain tapa auttaa vaikuttaisi olevan paikan päällä, eikä Suomi siksi ole ilmeisesti tuomassa lapsia hoidettavaksi Suomeen. Elokuussa pääministeri oli vielä sitä mieltä, että asiaa tulisi selvittää, ja myös RKP tuki tätä. Kysynkin siis hallitukselta: onko tällainen selvitys tehty, ja miksi päädyttiin siihen, ettei edes muutamaa lasta voisi auttaa ja tuoda Suomeen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-09-30T15:41:03,2025-09-30T15:42:15,Hyväksytty,1.1 2025_87_66,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_67,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen ongelmat eivät ole Lähi-idän ongelmia. Toisaalta Lähi-idän ongelmista ei pidä myöskään tehdä Suomen sisäpoliittisia ongelmia, [Kimmo Kiljunen: Miksi te olette tehneet?] syistä, joita esimerkiksi edustaja Otto Andersson hyvässä puheessaan eritteli. Suomi tukee kahden valtion mallia, aivan kuten olemme ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä todenneet. Tunnustamisen kanssa kannattaa ja pitää olla harkitseva. Oikea hetki saattaa olla lähellä, tilanne elää lähes päivittäin. Hamasilla ja Israelilla on nyt päätöksenteon paikka — historiallinen hetki on tällä hetkellä olemassa. Jos Hamas ja Israel eivät nyt hyväksy rauhansuunnitelmaa, niin seuraavaa tilaisuutta ei ehkä ikinä tule. Toisaalta jos Israel ja Hamas hyväksyvät rauhansuunnitelman, niin Palestiinan tunnustaminen on Suomella askelta lähempänä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-09-30T15:42:15,2025-09-30T15:43:23,Hyväksytty,1.1 2025_87_68,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_69,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Satoja vuosia jatkunut Lähi-idän kostonkierre on käsittämätön. Hamas on pysäytettävä. Terroristijärjestöä vastaan Israel saa puolustautua, mutta edistyksellinen demokratia ei puolustaudu kuten Israel puolustautuu. Yli 65 000 kuollutta, suurin osa naisia ja lapsia — tätä silmitöntä hävitystä on tapahtunut jo kohta kaksi vuotta. Kiireellisintä olisi saada Gazaan tulitauko ja humanitaarista apua: vettä, ruokaa, lääkkeitä ja hoitoa. Tilanne on siellä hirvittävä. Lääkärit Ilman Rajoja on joutunut esimerkiksi keskeyttämään toimintansa Gazan alueella Israelin joukkojen uhan takia. Tässä tilanteessa meillä on hallitus, jonka linja ulkopoliittisessa kysymyksessä on epäselvä. Linja on eri kuin tasavallan presidentillä. Eikä tässä ole kysymys pelkästään Palestiinan tunnustamisen ajankohdasta, jonka pitäisi olla nyt, vaan siitä epäselvästä tilanteesta, joka hallituksen ja presidentin välillä tällä hetkellä on, ja siitä, tekeekö hallitus aidosti kaikkensa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-09-30T15:43:23,2025-09-30T15:44:39,Hyväksytty,1.1 2025_87_70,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_71,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin on hienoa, että Trumpin rauhansuunnitelma on saanut laajaa kannatusta. Palestiinan tunnustaminen kuitenkin tässä tilanteessa olisi sama kuin sanoisimme kaikille terroristeille, että jatkakaa vain terroria, [Antti Lindtman: No höpö höpö! — Välihuutoja vasemmalta] se kyllä kannattaa, länsi kyllä taipuu vaatimuksiinne. Täällä nostettiin esiin, että on eri asia kannattaa hallintoa ja tunnustaa valtio, mutta palestiinalaiset ovat äänestäneet Hamasin johtoon. [Antti Lindtman: Aika kova statement!] Tämä terroristijärjestö hyökkää siviilejä vastaan, ja meidänkö pitäisi palkita hyökkääjät valtiostatuksella. Hamasin tavoite on tuhota juutalaiset, ja Israelilla on täysi oikeus puolustaa itseään. Suomi toimii vastuullisesti samassa linjassa Tanskan kanssa — kiitos hallitukselle tästä linjasta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-09-30T15:44:40,2025-09-30T15:45:38,Hyväksytty,1.1 2025_87_72,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Päivi Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_73,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Opposition puheenvuorot paljastavat, että Palestiinan tunnustaminen on juuri Hamasin pelikirjan mukaista, yhdensuuntaista painostamista. [Välihuutoja] Opposition vaatimuksissa painostustoimet kohdistuvat Israeliin, vaikka sodan aloittajaosapuoli on terroristijärjestö, joka tarkoituksellisesti pitää yllä omankin kansan kärsimystä. Aivan tuoreessa jutussa Helsingin Sanomat raportoi siitä, miten gazalaiset kertovat, että Hamas käyttää heitä ihmiskilpinä. Hamas on myös ilmoittanut, että se ei aio luopua aseista, mutta vaikka Hamas saataisiin tällaiseen taipumaan, niin miten taataan, etteivät samat terroristit samalla jihadistisella ideologialla nouse valtaan vapaissa vaaleissa vuoden kuluttua, mikä on ollut se opposition pelikirja tai suunnitelma? [Välihuutoja vasemmalta]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-09-30T15:45:38,2025-09-30T15:46:44,Hyväksytty,1.1 2025_87_74,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_75,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eiköhän asian ydin, josta olemme tänään keskustelleet, ole se, että mitä nopeammin ja selkeämmin Suomi nyt tunnustaa Palestiinan, niin se vie asioita oikeaan suuntaan. [Sanna Antikainen: Ei pidä paikkaansa! — Välihuutoja] Ei se ratkaise kaikkia asioita, eikä se ole mikään sellainen, johon tämä prosessi yhtäkkiä sitten saavuttaa jonkun kulminaatiopisteen, mutta meillä tasavallan presidentti tukee tätä, eduskunnan enemmistö tukee tätä, ja olen ymmärtänyt, että hallituspuolueistakin voitaisiin sanoa, että kaksi ja puoli tukee tätä, mutta sitten siellä on kuitenkin hallituksen sisäisen tilanteen takia syntynyt pattitilanne, jonka takia hallitus ei ole tässä toimintakykyinen, ja se on velvoittanut opposition tekemään tämän välikysymyksen. Itse lukeudun siihen suureen joukkoon suomalaisia, joilla on ollut perusmyönteinen suhtautuminen Israeliin vuosikymmenien ajan, mutta nämä viimeaikaiset teot ovat ylittäneet kaikki ne kynnykset, joilla voisi ymmärtää, mitä siellä nyt on tapahtumassa. Sairaaloiden tuhoaminen, lasten tappaminen, nälkiinnyttäminen, kaikki tämä on johtanut nyt kansainväliseen muutokseen tässä asennoitumisessa, [Puhemies koputtaa] ja siinä Suomen on oltava mukana.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-09-30T15:46:46,2025-09-30T15:48:06,Hyväksytty,1.1 2025_87_76,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Päivärinta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_77,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puheenjohtaja! Pelkkä Palestiinan tunnustaminen ilman ehtoja ei yksin ratkaise mitään. Mehän olemme jo nähneet sen, kun 157 YK:n jäsenvaltiota on tunnustanut Palestiinan. Nyt te siellä oppositiossa, varsinkin vasemmisto väittää koko ajan, että hallitus on toimeton. Se ei pidä paikkaansa. Se, että vasemmistoliiton edustaja Honkasalo väitti tässä salissa 18.9., että Suomi toimimattomuudellaan myötävaikuttaa kansanmurhan toteutumiseen, on paitsi epätosi, se on myös törkeä, mutta se on ennen kaikkea surullista sisäpolitikointia. Kuten presidentti Stubbkin YK:n vierailullaan totesi — hän sanoi näin: Keskustelujen perusteella voi sanoa, että Suomi nähdään osana maaryhmää, joka aidosti tukee kahden valtion mallia ja välittää kansainvälisestä oikeudesta. Arvoisa puhemies! Maailma näkee meidät, mutta te vasemmistossa ette näe edes näin lähelle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-09-30T15:48:06,2025-09-30T15:49:13,Hyväksytty,1.1 2025_87_78,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_79,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Humanitäärinen kriisi on tosiasia. Viattomat ihmiset kärsivät, siitä tässä on kysymys. Meidän pitää tehdä kaikki sen eteen, että me pystymme tätä asiaa hoitamaan. Sen takia olisi erittäin tärkeätä, että tämä rauhansuunnitelma, joka tässä on nytten käsillä, johtaisi pysyvään tulitaukoon, panttivankien vapauttamiseen, Hamasin riisumiseen aseista ja toivottavasti myöskin rauhaan, jotta se palaisi sinne Gazan alueelle. Se, mikä tässä 20 kohdan rauhansuunnitelmassa on mielenkiintoista, kun sitä tutkailee, on se, että siinä on annettu paljon toimenpiteitä, mutta se ilman Hamasia oleva Palestiinan kansa siellä on jäänyt vähän taka-alalle. Olisi hyvä kuulla ulkoministerin arvio siitä, miten Palestiinan kansa pääsee siihen prosessiin mukaan, kun heidän puolestaan, heidän päänsä yläpuolella yritetään tehdä ratkaisuja, miten he itse osallistuvat tähän tekemiseen ja miten se on eurooppalaisesti arvioitu. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-30T15:49:14,2025-09-30T15:50:33,Hyväksytty,1.1 2025_87_80,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_81,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On tärkeää, että Suomen ulkopoliittinen johto saa selvän linjan siitä, miten tulee toimia. Tätä kahden valtion mallia kannatan lämpimästi. Pysyvää rauhaahan ei varmaan voida saavuttaa koskaan, ei ennen kuin Yhdysvaltain nyt tekemää aloitetta, jos se on toteutuakseen, viedään eteenpäin. Presidentti Trump tietää sen linjan, mitä hän tulee tekemään, mutta ilman Yhdysvaltain vahvaa tukea siitä hommastahan ei tule mitään, se on selvä asia. Toivottavasti nyt ymmärretään sekin, että siitä väkivallasta, mikä Israelin ympärillä alkoi silloin 48, kun Israel itsenäistyi, on ihan turha kuvitella niin, että se jollakin keskinäisellä sopimuksella yhtäkkiä häviäisi. [Kimmo Kiljunen: Se alkoi kyllä jo aikaisemmin!] Kaikki me tiedämme, miten jyrkkä Iranin asenne Israelia kohtaan on. Sen me tiedämme, ei kai tarvinne luentoa siitä pitää. Mutta tärkeää on huomata se, että tämä kahden valtion malli neuvottelupöydästä syntyneenä yhteisenä ratkaisuna on se paras vaihtoehto. Se on se ainoa tie eteenpäin, jota voidaan kestävästi mennä. Kaikki muut ratkaisut, hätäilemällä tai jollakin muulla keinolla, eivät varmasti kanna hyvää hedelmää. Vihanpitoa on ollut riittävän paljon, ja tämän ihmisten tappamisen ja lasten orjuuttamisen pitää loppua kerta kaikkiaan. [Puhemies koputtaa] Tämä on se oikea tie, millä se voi tapahtua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-09-30T15:50:33,2025-09-30T15:51:49,Hyväksytty,1.1 2025_87_82,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Garedew, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_83,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Onneksi Suomi ei ole lähtenyt mukaan tähän joukkohysteriaan Palestiinan täysin kuvitteellisen valtion tunnustamisesta. Hallituksella on tunnustamiselle tiukat ehdot: panttivangit on vapautettava, Hamasin antauduttava ja muiden arabimaiden tunnustettava Israelin juutalaisvaltio. Eilen presidentti Trump esitteli rauhansuunnitelmaansa, jonka Israel jo hyväksyi. Rauhan toteutuminen on Hamasin kädessä, kuten se on ollut aivan koko ajan. Israel lopettaisi sodan heti, jos panttivangit saataisiin kotiin ja Hamas riisuttua aseista. Israelin syyttely Gazan sodasta on yhtä turhaa kuin sellaisen valtion tunnustaminen, jolla ei ole yhtään mitään valtion tunnusmerkkejä. Miksi ette, hyvä oppositio, tunnustanut Palestiinaa viime kaudella, jos se teidän mielestänne ratkaisee Lähi-idän kriisin? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-09-30T15:51:49,2025-09-30T15:52:59,Hyväksytty,1.1 2025_87_84,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_85,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä tänään käydään keskustelua siitä, että kuka saa tappaa ja ketä. Itselläni on hieman lapsenuskoinen ajatus siitä, että kukaan ei saisi tappaa ketään. Tietysti kun ihmiskunnan historiaa katsoo taaksepäin, niin ei ole näköpiirissä mitään tämmöistä, että tämä tappamisen ja tappamishalun väheneminen olisi edistymässä, päinvastoin. Aika usein näyttää myös siltä, että puolueista on tullut tämmöisiä vihan lietsonnan viestintätoimistoja, ja sosiaalisen median algoritmithan rakastavat tätä. Tämä on erityisesti nähtävissä Yhdysvalloissa mutta myös meillä Suomessa, niin kuin ympäri maailmaa. Arvoisa puhemies! Niin kauan kuin sota on ihmisen normaali ja rauha on poikkeama siitä ja niin kauan kuin maailmassa rakastetaan pahuutta enemmän kuin hyvyyttä, mitään hyvää ei ole odotettavissa. Siksi meistä kukaan ei enää tiedä, millä puolella historiassa se oikea puoli on. Siitä on tullut pelkkä tyhjä hokema. — Ei kysymystä. Ikävä toteamus.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-09-30T15:53:03,2025-09-30T15:54:10,Hyväksytty,1.1 2025_87_86,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_87,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Israel toteuttaa Gazassa koko maailman silmien edessä kansanmurhaa, jossa ihmisiä tapetaan ja näännytetään nälkään. Kyllä ajattelen, että Suomen on asetuttava sinne historian oikealle puolelle ja tunnustettava Palestiinan valtio. Se on tehtävä nyt, koska jos Israel saa jatkaa Gazan silmitöntä ja määrätietoista tuhoamista, niin kohta ei ole enää, mitä tunnustaa. [Sanna Antikainen: Se on Hamasin käsissä!] Mutta tunnustaminen ei kuitenkaan yksin riitä. Meidän on tehtävä kaikkemme gazalaisten hädän lievittämiseksi. Humanitaarisen avun perille saattaminen on turvattava. Gazan haavoittuneita ja sairaalahoitoa tarvitsevia on evakuoitava Suomeen hoitoon. EU:n ja Israelin välinen assosiaatiosopimus on jäädytettävä ja asetettava tuntuvia pakotteita Israelille. Kaikki sotarikokset on tutkittava perusteellisesti ja puolueettomasti. Palestiinan tunnustaminen on välttämätön mutta vasta yksi askel kansanmurhan pysäyttämiseksi ja kahden valtion mallin edistämiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-09-30T15:54:12,2025-09-30T15:55:22,Hyväksytty,1.1 2025_87_88,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_89,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Kesäkuun alussa Ruotsin ulkoministeri Maria Malmer Stenergard ilmoitti, että kaksi Israelin hallituksen äärimmäisintä ministeriä, ministerit Smotrich ja Ben-Gvir, tulisi Euroopan unionin asettaa maahantulokieltoon. Tässä seurattaisiin Australian, Kanadan, Uuden-Seelannin, Norjan ja Britannian esimerkkiä. He edistävät laittomia siirtokuntia väkivaltaisesti ja toimivat aktiivisesti kahden valtion mallia vastaan, hän perusteli. Suomi ei ole tätä julkisesti tukenut, ja EU ei ole kyennyt tätä aikaansaamaan, joten Slovenia ja Alankomaat yksipuolisesti ovat evänneet heiltä maahantulon. Kun kysyin tästä ulkoministeriltä, hän sanoi, että Suomen laki ei tällaista kieltoa salli, mutta nythän tämä juridinen puoli ei ole tässä tärkeä. Onnistuisiko nyt kertoa, että teidän mielestänne he eivät ole tervetulleita Suomeen eivätkä myöskään Euroopan unionin alueelle, [Puhemies koputtaa] vai onko hallitus kerta kaikkiaan niin toimintakyvytön, [Puhemies koputtaa] että edes tällaista ilmoitusta emme saa poliittisesti aikaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-09-30T15:55:22,2025-09-30T15:56:40,Hyväksytty,1.1 2025_87_90,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_91,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun pääministeriä kuunteli, niin hänen mielestään nämä konkreettiset teot ovat lähinnä vetoomuksia, julkilausumia, sitä, että tuomitaan asioita, mutta nyt on niin, että nämä eivät kerta kaikkiaan riitä — eivätkä riitä varsinkaan, kun me tiedetään, että nimenomaan Palestiina-kysymys jakaa hallitusta erittäin vahvasti ja hallituksen sisällä nimenomaan näistäkin päätöksistä on jätetty eriäviä mielipiteitä. Näyttää erittäin huonolta ulospäin mutta myös tämän toimintakyvyn näkökulmasta. Humanitäärinen apu tosiaan on se vähin, mitä Suomi voi tehdä. Se nyt vielä puuttuisi, että Suomi ei antaisi humanitääristä apua. Se, että ikään kuin haetaan kiitosta siitä, että Suomi antaa humanitääristä apua, on aika poikkeuksellista. Sitten mitä tulee edustaja Päivärinnan väitteisiin täällä, niin minä todella toivoisin, että edustajat myös tutustuisivat tähän palestiinalaisten kärsimyksen historialliseen kontekstiin. [Puhemies koputtaa] Sitä kärsimystä on jatkunut vuosikymmeniä muun muassa aktiivisen miehityspolitiikan ja apartheidpolitiikan vuoksi. [Sanna Antikainen: Kannattaisi tutustua siihen toiseenkin puoleen!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-09-30T15:56:43,2025-09-30T15:58:00,Hyväksytty,1.1 2025_87_92,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_93,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihan alkuun totean, että oli kyllä aika vahva statement tässä aikaisemmin perussuomalaisten kansanedustajalta väittää, että tasavallan presidentti tukee terrorismia. Siksi on varmaan syytä vielä kertaalleen selventää, että kahden valtion tunnustamisessa ei ole kysymys Hamasin terrorismin tunnustamisesta vaan palestiinalaisten siviilien oikeuksien tunnustamisesta, demokraattisen hallinnon rakentamisesta ja sen vahvistamisesta. Mutta todella ennenkuulumatonta on mielestäni se, että Suomi asemoi itsensä nyt myös ulkopoliittisesti osaksi hyvin erikoista joukkoa vastoin tasavallan presidentin näkemystä. Mielestäni sisäpoliittisilla kysymyksillä ei tulisi olla vaikutusta näin vakaviin ulkopoliittisiin kysymyksiin. Kysyn ministeriltä vielä nopeasti: mikä on se rationaalinen peruste sille, ettei palestiinalaislapsia voitaisi hoitaa Suomessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-09-30T15:58:07,2025-09-30T15:59:22,Hyväksytty,1.1 2025_87_94,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Annan nyt vastauspuheenvuoron ulkoministeri Valtoselle, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_95,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Elina,Valtonen,Ulkoministeri,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan useita kysymyksiä, ja pureudun tässä nyt muutamiin. — On tosiaan niin, että Suomi tukee johdonmukaisesti kahden valtion mallia, ja näin tekee myös hallitus, ja Suomi on kertonut ehdot, joilla Suomi on valmis tunnustamaan Palestiinan valtion. Tämä tosiaan ei asemoi meitä mihinkään sivulaidalle, vaan olemme hyvin lähellä verrokkimaitamme tässä kysymyksessä. Jotkin maat asettivat ehtoja ja kokivat, että ne täyttyvät, ja lähtivät tunnustamaan esimerkiksi viime viikolla tai aikaisemmin, ja osa maista arvioi ehtoja. Sitten on tietenkin maita, jotka eivät ole kertoneet tunnustamisesta mitään tai eivät ole kahden valtion mallin takana, mutta Suomi toden totta siellä on. Tästä tuoreesta rauhansuunnitelmasta on täällä ollut keskustelua, ja se on tietenkin erinomainen, positiivinen askel. Sitä itse asiassa viime viikolla New Yorkissa työstettiin, ja on hienoa paitsi, että Yhdysvallat nyt Trumpin suulla sen tuo esille, mutta ennen muuta myös se, että Israelin valtio on osoittanut tukensa tälle mallille. Nyt toivotaan, että myös Hamas siihen tarttuu, jotta saataisiin tämä välitön siviilien kärsimys päättymään, saataisiin tulitauko aikaiseksi ja saataisiin panttivangit vapaaksi. Sen jälkeen olisi aivan eri tilanne lähteä rakentamaan tosiasiallista kahden valtion mallia tai polkua kohti poliittista ratkaisua, jossa palestiinalaiset saisivat rauhanomaisen hallinnon, joka voisi jollain aikavälillä pyrkiä kohti demokratiaa. Tässä olikin kysymys siitä, miten Palestiinan kansa pääsee mukaan. No, varmaankin tässä välitön ratkaisu on tosiaan se, että tällainen ikään kuin teknokraattihallitus ottaa vastuun siitä, että paitsi Gazassa myös laajemmin Palestiinan alueella palvelut toimivat ja myös pystytään tekemään tarvittavia hallinnollisia ratkaisuja. Totta kai Palestiinan valtion osalta olisi tärkeää, että valtio voisi siirtyä demokratiaksi, ja siihen on järjestettävä erilaiset toimet niin, että terroristit eivät uudelleen pääse valtaan. Tämä on erittäin tärkeä asia ratkaista osana tätä prosessia, ja nyt on hienoa, että kansainvälinen yhteisö on sitoutunut tähän niin laajasti, mukaan lukien arabimaat alueella, joiden suusta ei niin pontevia sitoumuksia ole aikaisemmin kuultukaan. No, tämä ikään kuin Trumpin rauhansuunnitelma paitsi, että se nyt edellyttää sitä Hamasin mukaan lähtemistä, tosiaan ikään kuin ratkaisee vain tämän välittömän tulitauon ja lyhyen aikavälin askeleet. Tässä rinnalla tarvitaan edelleen poliittista prosessia kohti kahden valtion mallia. Tässä rauhansuunnitelmassa esimerkiksi ei oteta kantaa Länsirannan tilanteeseen, joka on sekin erittäin haastava. Mitä tulee väkivaltaisiin siirtokuntalaisiin, no, Suomi on ollut osana Euroopan unionia asettamassa heille pakotteita, ja sitten tähän kysymykseen koskien näitä väkivaltaan yllyttäviä ministereitä: Suomi oli ensimmäisten joukossa tukemassa tätä Ruotsin ehdotusta alkukesästä. Ja syy, minkä takia tässäkin kysymyksessä on toimittava EU:n kautta: no, ensinnäkin EU-toimet ovat vaikuttavampia kuin yksittäisen maan, mutta toinen on se, että meillä ei todella ole semmoista kansallista lainsäädäntöä, jonka puitteissa tällaisia esimerkiksi matkustuskieltoja voitaisiin asettaa. Sitten viimeisenä otan kantaa tähän, vaikka pääministerikin osaltaan siihen hyvin vastasi: Suomi ei todella ole ollut toimeton. Me ollaan meidän verrokkijoukossa aivan täysin mukana paitsi tukemassa myös esittämässä toimia, joilla saadaan apua ihmisille, me ollaan vaadittu tulitaukoa kohta nyt jo kahden vuoden ajan ja pyritty kaikin mahdollisin tavoin vaikuttamaan siihen, että siihen päästään. Suomella tosiaan ei ole keskusteluyhteyttä terroristijärjestö Hamasiin, ja sitä meiltä tuskin edellytetäänkään, mutta olemme pyrkineet vaikuttamaan semmoisten maiden kautta, joilla semmoinen keskusteluyhteys on. Nyt myös kohti tätä rauhansuunnitelmaa kun mennään, kun tästäkin oli kysymyksiä, pyritään toki kaikin mahdollisin tavoin vaikuttamaan siihen, että myös Hamas tähän sitoutuu ja lähtee vapauttamaan panttivankeja. No, sitten tosiaan jos otetaan kansainvälinen perspektiivi, niin Suomi osana muita länsimaita ja muita EU-maita on kyllä tehnyt valtavan määrän toimia, paitsi joilla tulitauko saataisiin aikaiseksi ja sota saataisiin loppumaan, myös sen eteen, että tämä poliittinen prosessi etenisi, ja erityisesti sen eteen, että palestiinalaisilla olisi rauhanomaiseen tulevaisuuteen sitoutunut hallinto. Eli olemme tukeneet palestiinalaishallintoa paitsi poliittisesti myös rahallisesti, ja tosiaan huomattavasti enemmän kuin yksikään esimerkiksi alueen arabimaa on toiminut tähän saakka.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2025-09-30T15:59:24,2025-09-30T16:05:25,Hyväksytty,1.1 2025_87_96,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Jatketaan vielä debattia. Nyt on kuitenkin V-painike jo kiinni, mutta nämä, jotka ovat täällä nyt pyytäneet, saavat puheenvuoron. Lähdetäänpäs ensiksi heistä, joilla ei hetken aikaan ole ollut puheenvuoroa. — Edustaja Kosonen. — Huhuu!", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_97,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Painoin tuon vastauspainikkeen pois, mutta voin silti puhua. — Ajatukseni oli sanoa vielä tästä assosiaatiosopimuksesta, josta EU:n komissiokin on ehdottanut, että siitä voitaisiin ainakin osiltaan irtautua. Sehän on yksi keino myös Suomella olla mukana siinä, että voisimme painostaa Israelia. Minkälaisia ajatuksia hallituksessa tästä on? Me ajattelemme, että pitäisi käyttää kaikkia mahdollisia keinoja. Toiseksi vielä tästä Palestiinan tunnustamisesta. Keskustassa katsomme, että tämän syksyn aikana pitäisi toimia, koska tässä kohtaa ei kyllä kannata olla viimeisten joukossa. Tässä salissa on puhuttu nyt siitä hetkestä, milloin on hyvä hetki, ja sen ei kyllä pidä olla se viimeinen hetki, kun kaikki muut ovat jo tunnustaneet. Se on aivan selvä asia, ja toivomme, että mahdollisimman nopeasti hallitus pääsisi presidentin kanssa samalle linjalle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-09-30T16:05:26,2025-09-30T16:06:45,Hyväksytty,1.1 2025_87_98,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Furuholm., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_99,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on käynyt nyt keskustelun aikana selväksi se, että hallitus on asettanut Palestiinalle ehtoja tämän tunnustamisen pantiksi. Ja kun miettii esimerkiksi sitä gazalaisten tilannetta siellä, niin minun on pakko kysyä hallitukselta: minkälaisia ehtoja hallitus on valmis sitten asettamaan Israelille: Israelille, joka on tappanut kymmeniätuhansia siviilejä, lapsia, naisia, jopa vauvoja; Israelille, joka estää sen avun pääsyn sinne Gazaan; Israelille, joka laajentaa laittomasti niitä siirtokuntia siellä Länsirannalla? Tietenkin oleellinen kysymys tässä on vielä se, mitä sitten tapahtuu, jos Israel näihin ehtoihin ei suostu tai taivu. Onko sitten meidän maamme hallitus valmis asettamaan pakotteita tai niitä, mitä tässä on pitkin keskustelua nyt mainittu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-09-30T16:06:45,2025-09-30T16:07:48,Hyväksytty,1.1 2025_87_100,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_101,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen yllättynyt siitä, kuinka usein hallituspuolueiden edustajat täällä käyttävät argumenttina sitä, että Palestiinan tunnustaminen ei yksin riitä. No, ei tietenkään mikään riitä, ja jokaisen vaatimuksen palestiinalaisten auttamiseksi voi toki ampua alas sanomalla, että se ei yksin riitä. Me tarvitsemme useita keinoja, me tarvitsemme kaikki keinot painostaaksemme Israelia lopettamaan kansanmurhan. Täällä on myös sanottu, että Palestiinan tunnustamisen aika ei ole nyt. Miksi sitten verrokkimaamme ovat muiden keinojen lisäksi juuri tässä hetkessä tehneet niin ja nähneet sen tärkeäksi, kuten myös tasavallan presidentti? Kävin juuri eduskunnan portailla tervehtimässä Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön edustajia. He lukivat kertomuksia lääkäreiden kokemuksista avustustyöstä Gazassa. Myös suomalaisia lääkäreitä on lähtenyt Gazaan auttamaan siviileitä riskeeraten oman henkensä. Palestiinan tunnustamisen pitäisi olla kaikista helpoin asia, joka Suomen tulee tehdä. Siksi tuntuu käsittämättömältä, että toiset uhraavat oman henkensä ja hallitus ei saa edes tunnustettua Palestiinan valtiota.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-09-30T16:07:48,2025-09-30T16:09:05,Hyväksytty,1.1 2025_87_102,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_103,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Puhemies! Tämä Trumpin Gaza-suunnitelma tarkoittaa käytännössä alueen alistamista Yhdysvaltain hallintaan. Tämähän on jotain aivan muuta kuin Palestiinan kansan itsemääräämisoikeus tai valtion tunnustaminen. [Sanna Antikainen: Oletteko edes lukeneet sitä?] Yhdysvaltain politiikka selittää myös Suomen hallituksen Palestiina-politiikkaa. Yhdysvallat on Israelin merkittävin tukija, eikä Suomen valtiojohto halua vastakkain Trumpin kanssa, ja siksi Israelin toimet — systemaattinen palestiinalaisten siviilien tappaminen, kansanmurha — on hyväksytty. Suomi ei ole vain sivustakatsoja. Suomi on myös rahoittanut Gazan kansanmurhaa aseostoilla Israelista. Israel myi ilmoituksensa mukaan aseita ulkomaille lähes 13 miljardin euron arvosta viime vuonna. Suomi oli ostajien joukossa EU-maiden kärkipäätä. Yhdysvallat tietysti toimittaa lähes 80 prosenttia Israelin ulkomailta hankkimista aseista, mutta myös Suomen asevienti Israeliin on merkittävää. Valtionyhtiö Patrian omistama Nammo on mukana asetoimituksissa. Suomi siis myös aseistaa kansanmurhaajaa. Espanja perui yhteensä miljardin asekaupat Israelin kanssa ja lopetti asekaupan. Arvoisa ministeri Valtonen, milloin Suomi lopettaa asekaupan kansanmurhaajien kanssa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-09-30T16:09:05,2025-09-30T16:10:30,Hyväksytty,1.1 2025_87_104,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_105,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Gazassa on valtavasti inhimillistä kärsimystä. Viattomia ihmisiä kuolee ja kärsii tuolla alueella. Kärsimystä on myös Israelin puolella. Tämän inhimillisen kärsimyksen, siis inhimillisen kärsimyksen, lievittämisen ja tappamisen lopettamisen pitäisi olla kaiken toiminnan kärjessä. Tähän olisi panostettava. Sen sijaan täällä käytetään aikaa ja toistetaan ja toistetaan jonkun muodollisen Palestiinan tunnustamisen perään. Kyllä, kaikelle on aikansa, mutta tässä vaiheessa akuutti tarve on inhimillisen kärsimyksen ja tappamisen lopettaminen. Palestiinan on tunnustanut jo yli 150 maata. Tunnustaminen ei kuitenkaan ole lievittänyt sitä inhimillistä kärsimystä alueella. Se ei ole tuonut sitä tarvittavaa humanitaarista apua kaikille sitä tarvitseville. Se ei ole tuonut myöskään edellytyksiä esimerkiksi kollegoille, lääkäreille, heidän normaaliin toimintaansa alueella. Minä toivon, että me etenemme siinä järjestyksessä kuin kaikista akuuteinta on. [Puhemies koputtaa] Inhimillisen kärsimyksen ja tappamisen lopettaminen on se asia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2025-09-30T16:10:30,2025-09-30T16:11:51,Hyväksytty,1.1 2025_87_106,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Razmyar., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_107,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ulkoministerille siitä, että mainitsitte Länsirannan tilanteen, koska se aika usein tästä keskustelusta unohtuu, ja on todettava, että juurisyyt valitettavasti ovat siellä. Olemme keskustelleet tänään paljon tästä Trumpin rauhansuunnitelmasta, ja aivan kuten tässä on todettu, siellä on totta kai paljon hyviä elementtejä, tärkeitä elementtejä, mutta ongelmat saattavat olla niissä yksityiskohdissa. Nyt tietenkin jokainen odottaa, että Hamas tulisi hyväksymään tämän sopimuksen. Aivan kuten Israelin pääministeri Netanjahu eilen totesi, mikäli Hamas ei tätä hyväksy 72 tunnin aikana, niin sitten alkaa täysi tuho, ja sitähän me pelkäämme. Toki Hamasilla on omat motiivit, mutta jos tämän päässä sitten olemme tilanteessa, jossa alkaa katastrofaalinen tilanne jälleen Gazassa, niin se on tietenkin erittäin traagista. Mutta toivotaan, että tässä ei nyt käy näin vaan aidosti päästään tässä rauhansuunnitelmassa eteenpäin. Arvoisa hallitus, tämä tunnustaminen olisi ollut ainoa poliittinen keino, johon te olisitte voineet vaikuttaa välittömästi, ja tuntuu erittäin surulliselta, että sitä tilaisuutta ette valitettavasti käyttäneet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2025-09-30T16:11:51,2025-09-30T16:13:14,Hyväksytty,1.1 2025_87_108,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_109,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Täällä oppositio on kysynyt monta kertaa, milloin on sitten oikea aika tunnustaa Palestiina. No, olisiko vaikka silloin, kun Hamas-terroristijärjestö saadaan kukistettua? Nimittäin jos me emme ensin kukista Hamasia, ei pitkäaikainen rauha tuolla alueella ole mahdollinen. Lisäksi tähän liittyy vielä sekin fakta, että kuten kaikki tiedämme, tällä hetkellä odotamme sitä, hyväksyykö Hamas tämän Trumpin rauhansuunnitelman. Sitten vielä ottaisin esille sen, mitä oppositio ei ole ottanut — en tiedä, tiedättekö te, ette ole ainakaan ottaneet esille — että ei tämä palestiinalaishallintokaan mikään ongelmaton ole. Se on korruptoitunut, se on erittäin suuressa epäsuosiossa kansalaisten keskuudessa ja niin edelleen. Tällä hetkellä kyselytutkimukset osoittavat, että jos vaalit järjestettäisiin, Hamas voisi päästä valtaan. [Puhemies koputtaa] Siksi Hamas täytyy ensin saada kukistettua. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-09-30T16:13:14,2025-09-30T16:14:31,Hyväksytty,1.1 2025_87_110,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_111,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy tässä nyt hämmästellä ja kummastella näitä muutamia hallituspuolueiden argumentteja, että Palestiinan tunnustaminen olisi jotenkin Hamasin palkitsemista. [Sanna Antikainen: Kyllä, se itse juhlii!] Eihän tässä käsittääkseni kukaan ole Hamasia palkitsemassa, vai oletteko te tunnustamassa Hamasia? Täällä käsittääkseni puhutaan Palestiinan tunnustamisesta. Täällä käytetään kieltä, että tämä tunnustaminen on terroristien palkitsemista. Oletteko te oikeasti sitä mieltä, että tasavallan presidentti Stubb haluaa palkita terroristeja? [Kimmo Kiljunen: Näyttää olevan!] Jos te käytätte tällaista kieltä, niin tehän olette sitä mieltä, että meidän tasavallan presidentti haluaa politiikallaan palkita terroristeja. Tämähän on se, mitä hallituspuolueista on todettu. Arvoisa puhemies! Mitä tulee sitten tähän oikeaan ajankohtaan tai tähän toimettomuuteen, niin se sentään tämän keskustelun pohjalta on käynyt ilmi, että ilman tätä välikysymystä hallitus ei olisi kyennyt edes tähän ehdolliseen päätökseen, joka on tänään informoitu. Että sen verran tässä on kyllä kehitystä tapahtunut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-09-30T16:14:31,2025-09-30T16:15:44,Hyväksytty,1.1 2025_87_112,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Antikaiselle vastauspuheenvuoro., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_113,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tutustukaa nyt, herranjumala, siihen, mitä Hamas sanoo. Se itse juhli esimerkiksi, kun Norja tunnusti Palestiinan viime vuonna yhdessä Irlannin ja Espanjan kanssa, ja he kertoivat itse, että se on heidän ansiotaan. He ottavat siitä kunnian itselleen, ja siksi on äärimmäisen tärkeää, että ensin Hamas kukistetaan ja saadaan terroristit pois sieltä alueelta. Vain sillä tavalla estetään se, etteivät he pääse valtaan mahdollisen uuden Palestiinan valtion sisällä. Minä todella toivon, että te, edustaja Räsänen, tutustutte näihin faktoihin, koska tämä on se todellisuus, ja tämä todellisuus tulee käymään toteen, jos Hamasia ei saada kukistettua. Kai te nyt sen ymmärrätte? Jos heille annetaan tässä vaiheessa ikään kuin palkintona heidän terroriteoistaan tämä Palestiinan valtio, [Puhemies koputtaa] niin silloin heidän kannatuksensa voi vielä kasvaa sillä alueella. [Puhemies koputtaa] Tutustukaa asioihin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-09-30T16:15:44,2025-09-30T16:17:04,Hyväksytty,1.1 2025_87_114,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Edustaja Räsänen, Joona, vielä lyhyt puheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_115,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yritän olla menemättä perinteiseen hallitus—oppositio-politiikkaan, koska eikö me juuri olla oltu täällä ihan laidasta laitaan samaa mieltä siitä, että Hamasilla ei pidä olla mitään roolia Palestiinan hallinnossa? Eikö siitä olla täällä samaa mieltä? Tuskin täällä kukaan on palkitsemassa yhtäkään terroristijärjestöä. Ja edustaja Antikainen, kun te käytätte tätä kieltä, että te pidätte tätä tunnustamista terroristien palkitsemisena, niin oletteko te todella sitä mieltä, että meillä tasavallan presidentti on omalla toiminnallaan, omilla lausunnoillaan palkinnut terroristeja, tai meidän muut kumppanimaat vaikkapa niillä päätöksillä, joita he ovat viime viikolla tehneet? Palkitsevat terroristeja — kun käsittääkseni kaikilla on ensimmäisenä ja ainoana pyrkimyksenä se, että päästäisiin nyt vihdoin eteenpäin siinä, että kestävä rauha tuolle alueelle, jossa jo tuhatvuodet on toisia sorrettu puolin ja toisin, saataisiin vihdoin aikaan. Eikö se ole tässä se tavoite?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-09-30T16:17:04,2025-09-30T16:18:27,Hyväksytty,1.1 2025_87_116,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,Kiitoksia. — Nyt vähän rauhoitutaan ja mennään listaa. [Sanna Antikainen pyytää vastauspuheenvuoroa] — Otetaan myöhemmin. — Edustaja Marttila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_117,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On aivan ilmiselvää, että Palestiinan hallinnossa ei pidä olla mukana terroristitahoja. Mutta on myös aikamme kuva, että samalla kun Suomen hallituksen toimettomuus tässä tunnustamiskysymyksessä on kiusallista ja häpeällistä, suomalaiset vapaaehtoiset purjehtivat riskeistä huolimatta ja oman turvallisuutensa uhalla paikan päälle avustustarvikkeiden kanssa. Vapaaehtoisten apu ei tietenkään sekään yksin riitä mutta on syvästi kunnioitettavaa. Eräs avustuslaivoissa mukana olija on suomalainen lääkäri Juho Pirhonen, joka kertoi mediassa, että vieraili vuosia sitten keskitysleirillä Saksassa ja lupasi silloin itselleen, että jos maailmassa koskaan tapahtuisi vastaavaa, hän ei seisoisi hiljaa sivussa. Tämä ajatus ei jätä minua rauhaan, ja moni suomalainen tällä hetkellä pohtii, tekeekö Suomi todella kaikkensa. Miksi Suomi ei selkeästi viesti, että tunnustamme Palestiinan? Miksi emme tuo Suomeen palestiinalaislapsia hoidettaviksi? Tähän ministeri ei vielä vastannut. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-09-30T16:18:27,2025-09-30T16:19:37,Hyväksytty,1.1 2025_87_118,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_119,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Pitkän aikavälin tavoite on kahden valtion ratkaisu, mutta sen toteuttaminen edellyttää useiden ennakkoehtojen täyttymistä. Näitä ovat pysyvä aselepo, rauha, kärsimyksen lopettaminen, panttivankien vapauttaminen, Hamasin ja muiden terroristien aseistariisuminen sekä demokraattisten prosessien käyttöönotto. On selvää, että emme voi antaa terroristeille valtiota palkkioksi raakalaismaisista toimistaan. Kahden valtion mallin mukainen mahdollinen palestiinalainen valtio voi syntyä vain ilman terroristien hallintoa. Vasta kun nämä olosuhteet ovat olemassa ja osapuolet sitoutuvat rauhaan ja ihmisoikeuksiin, voimme kestävästi edetä tunnustamisen ja turvallisuutta takaavien ratkaisujen suuntaan. Siihen asti Suomi tukee kansainvälisiä ponnistuksia kahden valtion vision edistämiseksi. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-30T16:19:37,2025-09-30T16:20:43,Hyväksytty,1.1 2025_87_120,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_121,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kunnioitettu puhemies! Sodat ja konfliktit ovat kaikkein huonointa politiikkaa, ja poliitikkojen täytyy kaikin mahdollisin toimin estää sotien syntyminen ja myöskin nopeuttaa sitä, että sodat ja konfliktit saadaan loppumaan. Nyt ehdotettu 20 kohdan suunnitelma ei ole vastatuottoinen, eli se ei palkitse Hamasta. Siinä ehdotetaan aselepoa, avustuskuljetusten läpipääsyä ja panttivankien ja vankien vaihtoa. Meidän poliitikkojen täytyy totta kai muistaa myös se, että kansainvälisistä sopimuksista täytyy pitää kiinni, muun muassa Montevideon yleissopimuksesta valtion tunnustamisesta. Täytyy olla tunnustettu hallinto, tunnustettu maa-alue, pysyvä väestö, aluehallitus sekä diplomaattiset toimintakyvyt, jotta voidaan tunnustaa valtio.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2025-09-30T16:20:43,2025-09-30T16:21:45,Hyväksytty,1.1 2025_87_122,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_123,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituspuolueiden riveistä Palestiinan tunnustamista on moitittu symbolisuudesta, ja edustaja Vikman kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa totesi, että kokoomukselle tärkeintä ovat konkreettiset ja vaikuttavat toimet. Mutta hallitushan voi tehdä myös vieläkin konkreettisempia ja vaikuttavampia toimia kuin pelkästään tunnustaa Palestiinan. Hallitus voi liittää Suomen Israelin vastaisiin kanteisiin kansainvälisissä tuomioistuimissa. Hallitus voi päättää ottaa Suomeen palestiinalaisia lapsia sairaalahoitoon. Hallitus voi tuoda esityksen aseiden tuonnin kieltämisestä ihmisoikeuksia rikkovilta mailta, kuten Israelilta. Hallitus voi tosiaan ajaa EU:ssa EU:n ja Israelin assosiaatiosopimuksen purkamista. Hallitus voi lailla kieltää tuonnin miehitetyiltä alueilta muun muassa Slovenian ja Irlannin tapaan, ja hallitus voi asettaa tiukkoja talouspakotteita Israelia vastaan. [Sari Tanus: Ja mitä se auttaisi?] — Se auttaisi, edustaja Tanus, luomaan painetta Netanjahun hallintoa vastaan, jotta kansanmurha Gazassa saadaan pysäytettyä. Jos, hallituspuolueiden edustajat, teille Palestiinan tunnustaminen on liian symbolista, niin ottakaa, hyvät kollegat, käyttöön vaikkapa nämä keinot.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-09-30T16:21:45,2025-09-30T16:23:08,Hyväksytty,1.1 2025_87_124,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Nyt ministeri Valtosen puheenvuoro, kolme minuuttia enintään. Sitten mennään puhujalistaan, mutta tarvittaessa otetaan sitten debatteja, jos tuntuu siltä. — Ministeri.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_125,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Elina,Valtonen,Ulkoministeri,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan ensin näistä palestiinalaislapsista tai ‑potilaista alueella. Tosiaan pääministerin esikunta on asiaa selvittänyt, pyytänyt eri ministeriöiltä erilaisia esityksiä, miten näitä lapsia voitaisiin tehokkaimmin auttaa. Puhun laajemmin myös potilaista, koska toki hätä koskee myös vanhempia ihmisiä. Tähän asti Suomi on tosiaan tukenut paikan päällä potilaita SPR:n kautta kenttäsairaalan muodossa, ja nytten budjettiriihessä hallitus sopi viiden miljoonan euron humanitaarisesta lisäavusta. Siitä, miten tämä tullaan kohdistamaan, ei ole vielä päätöksiä, mutta juuri tätä varten tätä selvitystä tehdään, että onko tehokkaampaa käyttää rahat paikan päällä vaiko osin täällä vai mitä tehdään. Tosiaan tähän tullaan kyllä palaamaan. Tärkeintä on se, että apua on tulossa ja siitä on päästy yhteisymmärrykseen. Useampi edustaja kysyi tästä assosiaatiosopimuksesta. No, nyt on tosiaan niin, että viime keväänä Suomi oli tässä myös etunenässä yhdessä Hollannin kanssa pyytämässä, että Israelin ja EU:n välinen assosiaatiosopimus arvioidaan ihmisoikeuspykälän toteutumisen osalta. Kesällä tämä arviointi on tehty, ja kuten oli jo melkein ilmeistäkin, niin Israel ei tätä ihmisoikeuspykälää täytä. Sen pohjalta Euroopan komissio on nyt laatinut erilaisia esityksiä, miten voitaisiin luoda painetta Israelille. Tämä vastaa myös edustaja Furuholmin kysymykseen, eli toki on ehtoja Israelille, esimerkiksi humanitaarisen oikeuden noudattaminen, ja kun niitä ei täytetä tai niissä pysytä, niin silloin täytyy käyttää muita toimia. Tässä tosiaan Euroopan unioni pyrkii etenemään ja Suomi osana Euroopan unionia, koska on paljon keinoja, jotka eivät ole kansallisen lainsäädännön piirissä tai eivät ole joka tapauksessa niin vaikuttavia, jos niihin yksin menee — toki laajan muun vuoropuhelun lisäksi, jota harrastamme suoraan kahdenvälisesti erilaisilla foorumeilla. Tosiaan näitä keinoja nyt arvioidaan, ja siellä on esimerkiksi assosiaatiosopimuksen sisältä keinoja, joita voidaan jäädyttää tai asettaa pois toiminnasta, ja näihin erilaisiin keinoihin palataan. Sitten vielä viimeisenä nostan sen, kun täällä kysyttiin sitä, mihin terroristit päätyvät. No, nyt on niin, että tosiaan tässä rauhansuunnitelmassa, jonka Trump toi esille, luodaan ikään kuin jopa tällainen kannustin, että Hamasin taistelijat voisivat lähteä alueelta, kunhan he antautuisivat ja tosiaan luovuttaisivat panttivangit ja antaisivat edes jonkin verran valoa tällaiselle rauhan polulle. Ihan tässä rinnalla on tietysti myös arvioitava sitä, lisääkö tällainen jatkuva sotatoimi kenties myös terroristien määrää alueella, kun ihmiset eivät näe mitään muuta kuin tällaisen epätoivon edessään, joten meidän yhteinen tehtävämme on tehdä kaikkemme sen eteen, että tällaiseen epätoivoon ei päädytä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2025-09-30T16:23:16,2025-09-30T16:26:38,Hyväksytty,1.1 2025_87_126,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,Kiitoksia. — Nyt mennään puhujalistaan joksikin aikaa. Edustaja Vornanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_127,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Timo,Vornanen,Kansanedustaja,TV,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä salissa on kuultu tunteikkaita ja voimakkaita puheenvuoroja Lähi-idän traagisesta tilanteesta. Kukaan tässä salissa ei kiistä Gazan humanitaarisen tilanteen vakavuutta, mutta tunteet ja helpot mahdollisuudet hyvesignalointiin eivät saa romuttaa laajaan kokonaisharkintaan perustuvaa ulkopolitiikkaa. Meidän velvollisuutemme ei ole tehdä päätöksiä, jotka tuntuvat hyvältä hetken vaan kestäviä, pitkälle tulevaisuuteen katsovia päätöksiä. On olennaista muistaa, mistä tämä viimeinen eskalaatio alkoi: terroristijärjestö Hamasin lokakuisesta raa’asta hyökkäyksestä Israeliin. Israel ei valinnut tätä sotaa, vaan se joutui sen kohteeksi. Valtion ensisijainen velvollisuus on suojella omia kansalaisiaan, ja Israelilla on täysi oikeus puolustaa itseään ja poistaa uhka, jonka Hamas sille aiheuttaa. Vastuu siviiliuhreista lankeaa sille osapuolelle, joka aloitti sodan ja joka järjestelmällisesti käyttää omaa kansaansa ihmiskilpenä sijoittaen ohjuksensa ja komentokeskuksensa koulujen, sairaaloiden ja asuintalojen yhteyteen. On täysin yksipuolista syyttää Israelia suhteettomuudesta, kun sen vihollisen koko strategia perustuu siviilin kärsimyksen maksimointiin. Ajatus, että Palestiinan valtion tunnustaminen juuri nyt edistäisi rauhaa, on valitettavasti naiivi. Todellisuudessa se olisi palkinto terrorismille. Se lähettäisi maailmalle viestin, että väkivalta ja terrori ovat tehokas keino saavuttaa poliittisia päämääriä. Tämä ei olisi tuki maltillisille palestiinalaisille vaan voitto Hamasille ja sen kaltaisille ääriliikkeille. Lisäksi on kysyttävä: minkälaisen valtion me olisimme tunnustamassa? Palestiinalaishallinto on syvästi korruptoitunut, sisäisesti hajanainen ja vailla demokraattista mandaattia. Ilman toimivaa hallintoa, turvallisuusrakenteita ja kykyä elää rauhassa naapurin kanssa hätiköity tunnustaminen loisi vain uuden epäonnistuneen valtion, pysyvän epävakauden lähteen koko alueelle. Ja mikä tärkeintä: miten voimme tunnustaa valtion, jolla ei ole edes omaa aluetta? Suomen ulkopolitiikkaa ei voida rakentaa kansainvälisen painostuksen tai sen pelon varaan, että jäämme yksin. Meidän on tehtävä omat ratkaisumme kansallisten etujemme ja pitkän aikavälin vakauden pohjalta, ei sen mukaan, mitä muut maat tekevät, usein omien sisäpoliittisten syidensä ajamina. Hallituksen huolellinen harkinta tässä asiassa ei ole toimintakyvyttömyyttä vaan vastuullista politiikkaa. Tämä on liian vakava asia hätiköityihin päätöksiin ja tunnepohjaisiin päätöksiin. Arvoisa rouva puhemies! Tie kestävään rauhaan ei kulje yksipuolisten tunnustamisten kautta. Se kulkee terrorismin kitkemisen, panttivankien vapauttamisen ja sellaisten olosuhteiden luomisen kautta, joissa aidot osapuolten väliset neuvottelut ovat jälleen mahdollisia. Suomen tulee kaikin tavoin tukea tätä prosessia, ei heikentää sitä symbolisilla ja naiiveilla eleillä, joiden seuraukset olisivat todellisuudessa tuhoisia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Timo Vornanen,1522,2025-09-30T16:26:46,2025-09-30T16:31:21,Hyväksytty,1.1 2025_87_128,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Päivärinta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_129,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Vasemmiston välikysymys ei vie perille palestiinalaisten kipeästi tarvitsemaa humanitääristä apua. Se ei ratkaise Gazan ongelmaa, se ei vie sinne tarvittavaa puhdasta juomaa tai ruokaa. Pelkkä Palestiinan tunnustaminen ilman ehtoja ei ratkaise yhtään mitään. Me olemme jo nähneet sen: 157 YK:n jäsenvaltiota on tunnustanut Palestiinan. Sodassa ei ole kuin häviäjiä, suurimpina kärsijöinä siviilit — orvoksi jääneet lapset, lapsensa menettäneet isät ja äidit ja raunioiden alle murskattu monien sukupolvien tulevaisuus. Siviilien kärsimys ei ratkea sillä, että me täällä nyt väittelemme, pitääkö Palestiina tunnustaa vai eikö pidä tunnustaa. Se ei ratkea sillä, että Suomessa oppositio tekee Gazan katastrofaalisella tilanteella sisäpolitiikkaa ja iskee railoa silloin kun meidän kaikkien pitäisi seistä samalla puolella ja yhdessä. Onneksi positiivisuutta on ilmassa. Eilen kuulimme presidentti Trumpin rauhansuunnitelman ehtoineen, ja se on todellakin positiivinen askel, ja se on saanut laajasti tukea myös usealta arabi- ja muslimimaalta. Toki yksityiskohdat vaativat vielä paljon analyysia ja tarkennuksia, mutta isossa kuvassa tämä tavoite on nyt oikea: tappaminen on saatava loppumaan. Suunnitelman ehtoinahan on nyt muun muassa ehdottomasti välitön tulitauko, Hamasin aseistariisunta, panttivankien vapauttaminen ja Israelin asteittainen vetäytyminen Gazasta. Toivon todella, että tämä yritys kantaa, että tämä toivon liekki ei sammu ennen kuin se on päässyt kunnolla roihahtamaan. Rauhansuunnitelmassa esitetään myös kansainvälistä väliaikaishallintoa Gazaan. Toivoa myös sopii, että ovi on oikeasti jätetty raolleen palestiinalaisvaltion perustamiselle. Eilen kuulluissa suunnitelmissa ei esitetty myöskään Gazan väestön pakkosiirtoa. Arvoisa puhemies! Minä ihmettelen, etteivät tässä opposition välikysymyksessä SDP, vihreät ja vasemmisto ole nostaneet esiin terroristijärjestö Hamasin hirmutekoja, [Välihuutoja vasemmalta] ette siviilien käyttöä ihmiskilpinä, ette kidutuksia, ette teloituksia, ette raiskausten käyttöä osana hyökkäyksiä, ette aseiden varastoimista kouluihin ja sairaaloihin, ettekä panttivankien ottamista, panttivankien pitämistä pitkittyneesti epäinhimillisissä oloissa ja kuolemaan jättämistä. Välikysymyksessä te toteatte vain näin, minäpä lainaan teitä: ”Terroristijärjestö Hamas teki lokakuussa 2023 hirvittävän terroristi-iskun, jonka kansainvälinen yhteisö on tuominnut jyrkästi.” Siinäpä se. Tuossa kyseisessä järkyttävässä hyökkäyksessä, joka on Israelin itsenäisyysajan verisin, Hamas tappoi 1 200 ihmistä ja otti yli 200 panttivankia. Arvoisa puhemies! Tämän konfliktin juuret ovat paljon kauempana historiassa. Alueella on sodittu niin kauan kuin minä muistan. Israelin toimissa ei ole ollut enää pitkään aikaan kyse oikeudesta puolustaa itseään, vaan rajat on ylitetty hirmuisella tavalla jo aikaa sitten. Israel on rikkonut kansainvälistä oikeutta. Israel on rakentanut yhä uusia laittomia siirtokuntia. Mutta toisin kuin oppositio väittää, Suomen koko ulkopoliittinen johto ei ole ollut toimeton. Suomen koko ulkopoliittinen johto on tehnyt koko ajan aktiivisesti työtä Lähi-idän tilanteen ratkaisemiseksi niin kahdenvälisesti kuin EU:n ja YK:n kautta. Me emme ole katsoneet sivusta. Kuten presidentti Stubbkin YK:n-vierailullaan totesi, keskustelujen perusteella voi sanoa, että Suomi nähdään osana maaryhmää, joka aidosti tukee kahden valtion mallia ja välittää kansainvälisestä oikeudesta. Maailma näkee meidät, mutta te, oppositio, ette näe edes lähelle. Arvoisa puhemies! Kokoomus todella tukee Palestiinan ehdollista tunnustamista. Kuten sanottua, pidämme välttämättömänä, että terroristijärjestö Hamasin hallussa olevat panttivangit vapautetaan välittömästi, Hamas riisutaan aseista ja Palestiinaan saadaan siviilihallinto, jossa ei ole sijaa Hamakselle. Arvoisat kollegat, kun me katsomme Gazaa, me näemme kärsimystä, jota ei saisi enää koskaan missään päin maailmaa todistaa. Kyse ei ole etäisestä konfliktista, vaan kyse on koko ihmiskunnan häpeäpisteestä, meidän kaikkien epäonnistumisesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-09-30T16:31:28,2025-09-30T16:36:52,Hyväksytty,1.1 2025_87_130,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_131,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tasan viikon kuluttua on kulunut kaksi vuotta siitä, kun Hamas hyökkäsi Israeliin. Kahden vuoden ajan Hamas on pitänyt israelilaisia panttivankeja, joista osa on vieläkin elossa. Hamasin hyökkäys oli äärimmäisen julma, ja on todettava, että sitä ovat olleet myös Israelin vastatoimet Gazan kaistalla. Gazan humanitäärinen kriisi on äärimmäisen vakava, ja se on saatava loppumaan mahdollisimman pian. Juuri eilen Israelin pääministeri Netanjahu hyväksyi Yhdysvaltojen presidentti Trumpin rauhansuunnitelman, jonka myös valtaosa Arabimaista on hyväksynyt. Nyt odotamme Hamasin vastausta tässä tilanteessa, jossa olisi äärimmäisen tärkeää saada vähintään tulitauko aikaiseksi välittömästi. Selvää on, että Hamas ei voi jatkaa Gazan hallintaa sen jälkeen, kun alueelle saadaan rauha, aivan kuten edustaja Antikainen perussuomalaisten puheessa totesi. Mittava jälleenrakennus on joka tapauksessa edessä. Trumpin rauhansuunnitelma on ehdottomasti kannatettava tässä tilanteessa, jossa ilmiselvästi tärkein asia on tappamisen loppuminen ja humanitäärisen avun välitön toimittaminen Gazan kaistalle. Sanat eivät riitä enää kuvaamaan sitä, miten järkyttävää kärsimystä alueella on viime ajat koettu. Se on todella saatava loppumaan. Jos Hamas ei tätä rauhansuunnitelmaa hyväksy, niin he todistavat jälleen kerran sen, minkä kaikki muutenkin tietävät, eli että heitä ei kiinnosta Gazan siviilien asema tippaakaan. Suomen mahdollisuudet vaikuttaa rauhan syntymiseen Gazassa ovat rajalliset, mutta Suomi ponnistelee monin tavoin päämäärään, jossa lopputuloksena on sodan loppuminen ja pysyvän rauhan saaminen. Muun muassa humanitäärisen avun toimittaminen hädänalaisille kuuluu Suomen toimintamalliin. Arvoisa puhemies! Eräässä podcastissa, Lääkärit Ilman Rajoja, eräs lääkäri kertoi Gazasta tilanteita. Siellä oli iso ryhmä tuotu lapsia, joita oli ammuttu rintaan, oli tuotu iso ryhmä lapsia, joita oli ammuttu jalkoihin, ja myös 11-, 12-vuotiaita poikia, joita oli ammuttu sukuelimiin. Tätä tapahtuu ympäri maapallon, nimittäin maapallolla on useita alueita, joissa käydään sotaa. Ja kysymys kuuluukin: eikö ihminen koskaan opi? [Anne Rintamäki: Ei!] — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-09-30T16:36:55,2025-09-30T16:40:16,Hyväksytty,1.1 2025_87_132,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_133,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, on arvokasta, että seuraatte vielä tätä välikysymyskeskustelua. Varmasti tässä salissa kaikki jakavat sen yhteisen tuskan, mikä kärsimysnäytelmä tuolla Lähi-idässä ollaan nähty jo vuosien ajan, mikä on kulminoitunut nyt näihin viime vuosien tapahtumiin. Nyt tällä hetkellä puhumme Gazasta. Edustaja Päivärinta siteerasi tuossa äskeisessä puheenvuorossaan opposition tekemää välikysymystä, jossa lähdettiin liikkeelle siitä, että 7. lokakuuta 2023, kaksi vuotta sitten, tapahtunut terroristi-isku oli järkyttävä mittakaavaltaan ja täydellisen tuomittava, ja on todettu moneen kertaan, että Israelilla on oikeus puolustaa tietysti omaa koskemattomuuttaan. Tämä on itsestäänselvä lähtökohta. Te, edustaja Päivärinta, myöskin totesitte, että tällä konfliktilla on pitkät juuret takana, paljon muutakin kuin tuon 7.10.23 tapahtumat, ja siinä te olette täysin oikeassa. Tässä keskustelussa, kun on puhuttu, puuttuu tavallaan historian ymmärrys tuolta alueelta, mikä se todellinen traaginen historia, pitkä juoksu siellä on ollut. Siinä kannattaa muistaa, kun täällä viitataan siihen, muun muassa edustaja Päivi Räsänen täällä totesi, että alkoivat jo vuonna 47—48 Israelin valtion perustamisesta nämä väkivaltaisuudet, että ne eivät alkaneet silloin. Brittien mandaattikausi 1920-luvulla, 30-luvulla oli voimakasta väkivaltaisuutta tuolla alueella nimenomaan juutalaisten ja palestiinalaisten välillä siinä vaiheessa. Kannattaa muistaa nuo luvut, perusluvut. 1880-luvun lopussa Palestiinan mandaattialueella — sittemmin Palestiinan mandaattialueella, joka Britannialle annettiin Kansainliiton toimesta 1920 — asui kaksi prosenttia juutalaisista. Silloin kun britit saivat sen mandaattialueen, juutalaisten väkiluku oli kymmenen prosenttia silloisesta Palestiinan väkiluvusta. 1947, kun Israelin valtio perustettiin, juutalaisia oli kolmasosa tuosta alueesta. He saivat 58 prosenttia YK:n sopimuksessa, ja 42 prosenttia tuli palestiinalaisille siinä kahden valtion mallissa, jonka YK vuonna 47 loi, mutta sen sodan jälkeen 48 se Israelin alue oli 75 prosenttia. Perustettu Israelin valtio oli 75 prosenttia tuosta alueesta. 1967 Israel miehitti Länsirannan, eli miehitti sen palestiinalaisalueen, minkä piti olla osa sitä palestiinalaista kokonaisuutta. Sitten myöhemmin Oslon rauhanprosessissa lähdettiin luomaan tätä palestiinalaishallintoa sinne. Tässä ongelmana on se, ydinongelmana tuolla koko alueella on ollut se, että siellä kaksi kansakuntaa, palestiinalaiset ja israelilaiset, kaksi uskontoa, juutalaiset ja muslimit, eivät tahdo tulla toimeen keskenään, valitettavasti. Tämä on ollut se iso, iso, iso ongelma tuolla alueella, josta on pitkään kärsitty, ja on nähty tätä murhenäytelmää, jota koko maailma on pyrkinyt auttamaan ja ratkaisemaan, kuinka sovinto voitaisiin tuolle alueelle löytää. Olemme eläneet jatkuvassa kostonkierteessä, väkivaltakierteessä. 7.10.23 oli yksi kierteen järkyttävimpiä ilmiasuja, ja sitä on tietysti tämä nykyinenkin tilanne tuolla alueella. Tämä on ollut se pitkä historia. Minulla oli tilaisuus viime vuonna vierailla knessetissä ja tavata knessetin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Yuli Edelstein. Minä sanoin hänelle oman kantani tähän tilanteeseen: Minä tunnistan, että teille israelilaisille palestiinalainen terrorismi on eksistenssikysymys. Se on eksistenssikysymys. Mutta kun olen tavannut myöskin Palestiinan hallinnon edustajia — en puhu Hamasista, vaan Palestiinan hallinnon edustajista —, heille on eksistenssikysymys juutalaiset siirtokunnat ja Länsirannan jatkuva miehitys. Se on heidän eksistenssikysymyksensä. Yuli Edelstein sanoi minulle: ”Minä tiedän, että me juutalaiset asumme täällä ja me tulemme täällä asumaan. Minä tiedän myöskin, että palestiinalaiset ovat asuneet täällä, asuvat täällä ja tulevat täällä asumaan.” Nousin pystyyn ja löin kättä hänen kanssaan: sinähän sanoit tämän rauhanratkaisun. Se rauhanratkaisu löytyy juuri siitä, että nämä eri osapuolet löytävät toisensa ja hyväksyvät toinen toisensa sillä yhteisellä alueella, millä asutaan. Kansainvälinen yhteisö on tukenut kahden valtion mallia tuohon ratkaisuun vuodesta 1947 YK:n sopimuksesta alkaen, ja sillä pohjalla me edelleenkin liikumme, että tehdään sitten kaksi erillistä valtiota, jotka tunnustetaan molemmat, ja ne elävät sitten sovussa keskenänsä. Tähän me nyt pyrimme, ja tässä on nyt meidän välikysymyksemme paikka tällä hetkellä, kun olemme siinä tilanteessa, että Suomi ei ole halukas ollut tunnustamaan nyt tässä kriittisessä tilanteessa Palestiinan valtiota. Muun muassa sen takia, kun ulkoministeri on tässä paikalla, kysyisin häneltä: Kun tässä on viitattu nyt Tanskaan ja meillä oli YK:ssa viime viikolla tämä korkean tason Saudi-Arabian ja Ranskan johtama kokous, niin siinä Tanska tunnistettiin niiden valtioiden joukkoon, jotka ovat valmiita hyväksymään tämän peruslähtökohdan, palestiinalaisvaltion, mutta Suomi ei siinä joukossa ollut. Voitteko te selvittää meille, miksi tämä tilanne on tällainen?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-09-30T16:40:20,2025-09-30T16:46:00,Hyväksytty,1.1 2025_87_134,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Savola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_135,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan antaa tukeni edustaja Kaikkosen puheenvuorolle. Lähi-idän tilanne on järkyttävä ja kestämätön. Yli 60 000 kuollutta, suuri osa siviilejä, kertoo karulla tavalla sen, ettei nykyinen kehitys voi jatkua. Kansainvälinen yhteisö ei voi katsoa vierestä, kun viattomat ihmiset menettävät henkensä päivä toisensa jälkeen. Samalla on todettava kirkkaasti, että Hamasin toiminta on pysäytettävä. Tämä terroristijärjestö ei voi olla osa minkäänlaista tulevaa Palestiinan hallintoa. Sen aseellinen toiminta, väkivalta ja panttivankien ottaminen tuhoavat kaikki mahdollisuudet rauhaan. Israelilla on oikeutettuja turvallisuushuolia, eikä kestävä ratkaisu synny ilman Hamasin täydellistä aseistariisuntaa. On hyvä, että Yhdysvaltain johdolla pyritään löytämään rauhanaskelia. Panttivangit on vapautettava ja rauha saatava. Mutta, arvoisa rouva puhemies, yhtä selvää on se, ettei rauhaa voida rakentaa yksipuolisella voimankäytöllä. Tulitauko, humanitäärisen avun perillepääsy ja kahden valtion mallin edistäminen ovat ne kolme askelta, joita kansainvälisen yhteisön on nyt vaadittava ja joihin Suomen on osaltaan sitouduttava. Suomen ulkopoliittisen linjan on oltava selkeä. Kansainvälinen arvovalta ja luottamus rakentuvat johdonmukaisuudelle. Nyt sitä hallituksella ei ole. Tavoitteena on siksi oltava kahden valtion ratkaisu. Samalla on varmistettava, että ratkaisu takaa sekä Israelin että Palestiinan turvallisuuden ja tulevaisuuden. Arvoisa rouva puhemies! Rauha ei synny tyhjistä sanoista, vaan se syntyy teoista, jotka katkaisevat tämän väkivallan kierteen. Meillä on velvollisuus pitää esillä, että terrorismi on torjuttava, ihmishenget on suojeltava ja rauha on saavutettava. Hallitus ei ole tässä toiminnallaan vakuuttanut vaan on erimielinen niin sisäisesti kuin tasavallan presidentin kanssa. Siksi kannatan edustaja Kaikkosen tekemää esitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2025-09-30T16:46:03,2025-09-30T16:48:26,Hyväksytty,1.1 2025_87_136,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_137,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Gazassa on käynnissä kansanmurha. Meidän täytyy tehdä kaikkemme sen estämiseksi, rauhan saamiseksi ja varmistaaksemme, että sama ei toistu koskaan. Palestiinan tunnustaminen on osa tätä. Se ei yksin riitä. Tarvitsemme vahvoja toimia pakotteista lähtien. Palestiinan tunnustaminen tarkoittaa Länsirannalla toimivan palestiinalaishallinnon tukemista, ei Hamasin tukemista. Lähes kaikki kumppanimaamme ovat tämän ymmärtäneet. Suomi on jäämässä yksin hyvin kyseenalaiseen seuraan, hyvin kyseenalaisin argumentein. Arvoisa puhemies! Täällä hallituspuolueiden edustajat kysyivät, miksi oppositio ei näe niitä asioita, joita hallitus on jo tehnyt. Haluan muistuttaa, että kun ulkoministeri Valtosen johdolla Suomi liittyi julkilausumaan kahden valtion mallin puolesta, oli oppositio vahvana tukena julkisesti. Ne olivat hallituspuolueet, jotka ulkoministeriä silloin arvostelivat — kritiikki tuli hallituksen sisältä. Me olemme oppositiossa tukeneet sitä. Ja kun hallitus esittää rahoitusta humanitaariseen tukeen, me totta kai tuemme sitä. Meillä on Suomena velvollisuus tukea humanitaarista työtä Gazassa. Me olemme Suomena aikoinaan itsekin tukea saaneet. Se ei kuitenkaan riitä. Kansainvälisen yhteisön on toimittava enemmän. Se, mitä Gazassa tapahtuu, kertoo kansainvälisen yhteistyön epäonnistumisesta. On vaikea uskoa, että vielä 2020-luvullakin voi maa syyllistyä kansanmurhaan ilman, että kansainvälinen yhteisö siihen onnistuu puuttumaan. Kun katson hallituksen kiemurtelua tässä kysymyksessä, on helppo ymmärtää, että laajan kansainvälisen rintaman saaminen Palestiinan tukemiseksi on vaikeaa ja hidasta. Aina ennen me olemme kuitenkin Suomena tukeneet kansainvälistä yhteisöä rauhanpyrkimyksissä ja toimineet kansainvälisen sääntöpohjaisuuden puolesta. Tätä meidän tulee jatkaa nytkin. Arvoisa puhemies! Tilanne Gazassa on todellakin hirvittävä. Gazassa on kuollut arviolta lähes 65 000 ihmistä, ja haavoittuneita on yli 160 000. Samaan aikaan Israel on ottanut kohteekseen siviilien lisäksi myös vapaan journalismin. Me nimittäin tarvitsisimme erityisen paljon puolueetonta tietoa sodasta nyt. Israelin iskut ovat tappaneet yli 200 toimittajaa, eivätkä ulkomaiset toimittajat enää pääse lainkaan Gazaan. Avustustyöntekijöitä Gazassa on kuollut yli 500. Tämä on äärimmäisen tuomittavaa. Gazassa on nälänhätä, joka olisi estettävissä, jos humanitaarinen apu pääsisi perille. Israelin armeija on pommittanut myös kouluja ja sairaaloita. Minun Suomeni tekee kaikkensa sen eteen, että kansanmurha Gazassa saadaan loppumaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-09-30T16:48:38,2025-09-30T16:52:07,Hyväksytty,1.1 2025_87_138,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_139,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kansainvälinen tuomioistuin asetti jäsenvaltioille välipäätöksessään kesällä 2024 velvollisuuden estää ja olla tukematta mahdollista kansanmurhaa. Toistaiseksi, yli vuoden jälkeen tuosta päätöksestä, Suomi ei ole osoittanut valmiutta ottaa käyttöön vetoomuksia ja julkilausumia vaikuttavampia keinoja katastrofaalisen tilanteen lopettamiseksi saati Israelin merkittävien kansainvälisen oikeuden loukkausten, sotarikosten ja etnisen puhdistuksen lopettamiseksi. Kukaan päättäjä ei voi väittää, ettei hän olisi tietoinen, mikä tilanne Gazassa on. Ihmisoikeusjärjestöt ja YK raportoivat jatkuvalla syötöllä ihmisten tietoisesta nälkiinnyttämisestä, siviilien pommittamisesta, saarron aiheuttamasta totaalisesta hädästä. YK:n tutkijat ilmoittivat syyskuun puolivälissä, että Israel on lokakuusta 2023 lähtien syyllistynyt kansanmurhaan Gazassa tarkoituksenaan tuhota palestiinalaiset alueella. Mutta mikään tosiasia ei saa Suomen hallitusta kääntymään. Se, että Gaza on maailman vaarallisin paikka olla lapsi, se, että Gaza on maailman vaarallisin paikka toimittaa humanitääristä apua, mikään fakta ei puske Suomen hallitusta toimimaan kansanmurhan estämiseksi. Arvoisa puhemies! Pari viikkoa sitten, kun peräänkuulutin tässä salissa hallitukselta toimia ja totesin kyselytunnilla, että näyttää siltä, että Suomi pikemminkin myötävaikuttaa kansanmurhan toteutumiseen, toteamuksesta pöyristyttiin. Reaktio osoittaa ymmärtämättömyyttä Gazan kansanmurhan historiallisesta ja globaalista kontekstista ja länsimaiden osallisuudesta siihen. Reaktio osoittaa tietämättömyyttä vuosikymmeniä jatkuneesta Israelin harjoittamasta miehitys- ja apartheidpolitiikasta ja palestiinalaisten kärsimyksestä. Jos Israelille annetaan taloudellista tukea esimerkiksi assosiaatiosopimuksen puitteissa, jos maahantuontia miehitetyiltä alueilta ei lopeteta, jos asekauppa ja puolustusyhteistyö jatkuvat niin kuin aina ennenkin, jos taloudellinen ja poliittinen kanssakäyminen Israelin kanssa jatkuu kuten aina, voidaan hyvällä syyllä sanoa, että suurin osa EU-maista, Suomi mukaan lukien, myötävaikuttaa siihen, ettei Israelilla ole mitään insentiiviä lopettaa toimiaan. Sen sijaan olemme viime kuukausien ajan nähneet, miten Israelin toimet ovat muuttuneet vain entistä häikäilemättömämmiksi kansainvälisen yhteisön seuratessa vieressä. Suomen viime vuosina tiivistynyttä asekauppaa Israelin kanssa olisi jo vuosia sitten pitänyt arvioida uudelleen paitsi moraalisesta ja kansainvälispoliittisesta perspektiivistä myös kansainvälisen oikeuden kannalta. Kansainvälisen tuomioistuimen päätöksen jälkeen kesällä 2024 asekauppa on mahdoton perustella. Tämä koskee niin vientiä kuin tuontia. On huolestuttavaa, kuinka vähän Suomessa ollaan halukkaita vakavasti analysoimaan Suomen ja laajemmin EU-maiden osallisuutta Israelin toimiin. Kaikki taloudellinen yhteistyö Israelin kanssa lisää maan edellytyksiä jatkaa laitonta miehitystä ja kansanmurhaa. Edelleen keskustelua taloudellisista pakotteista on kuitenkin käyty huomattavan vähän, ja kaksoisstandardit ovat räikeät: Venäjän hyökättyä Ukrainaan suuri joukko maita, Suomi mukaan lukien, asetti hyvin nopeasti mittavia sanktioita, niin kuin kuuluikin. Arvoisa puhemies! Palestiinan tunnustaminen on vähintä, mitä Suomi voi tehdä. Kyse on Palestiinan itsemääräämisoikeudesta, oikeudesta olla olemassa, mutta edes tähän ei Suomen hallitus pysty. Humanitäärinen apu puolestaan on itsestäänselvyys, eikä siitä pidä kerätä erillistä kiitosta. Gazan tilanteen asettaminen vain humanitäärisen katastrofin kehikkoon ohittaa myös sen, että länsimaat ovat antaneet Israelin vuosikymmeniä sortaa palestiinalaisia tukemalla sitä taloudellisesti ja poliittisesti. Hyväntekeväisyys ei toisin sanoen pura Israelin palestiinalaisiin kohdistamia sortavia rakenteita, joita länsimaat kaupallisella ja poliittisella yhteistyöllä tukevat. Tämän sortavan valta-asetelman taustalla on yli vuosisadan mittainen historia mutta myös globaalilla tasolla nähtävissä oleva rasismin synkkenevä tila. Ympäri maailman nähdään kasvavia poliittisia liikkeitä, jotka hyödyntävät maahanmuuttovastaista, muslimivastaista ja arabivastaista retoriikkaa. Tästä maaperästä synnytetään politiikkaa, jossa pakolaiset, maahanmuuttajat, islaminuskoiset, yksinkertaisesti erilaiset, nähdään ongelmana eikä ihmisinä. Kristilliset ja perussuomalaiset pitävät muuta hallitusta panttivankina juuri näistä syistä. Rasistisen retoriikan valtaama ilmatila vie mahdollisuuden toimia suoraviivaisesti ja suoraselkäisesti inhimillisyyden puolesta. Pelkään, että näin tapahtuu yhä useammin niin meillä Suomessa kuin muissa maissa. Palestiinalaisten kohtalosta on aina puhuttu ulkopuolelta. Palestiinalaisten asema on aina kuvattu alisteisena globaalien valtaintressien ristipaineelle yhtenä pelinappulana Lähi-idän konfliktiherkässä kontekstissa. Palestiinalaisten ihmisarvo ja itsemääräämisoikeus ovat näissä pöydissä toisarvoista. Arvoisa puhemies! Suomella on vielä mahdollisuus osoittaa, [Puhemies koputtaa] että me näemme ihmisarvon jakamattomana. Vielä ei ole liian myöhäistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-09-30T16:52:10,2025-09-30T16:58:25,Hyväksytty,1.1 2025_87_140,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Päivi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_141,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Gazan sodan uhrien kärsimykset ovat sydäntäsärkeviä. Missään tilanteessa ei ole hyväksyttävää, että siviilit, erityisesti lapset, joutuvat sodan uhreiksi. Lähi-idän jännitteillä on vuosikymmenien surullinen historia, mutta tämän sodan käynnisti islamistinen terroristijärjestö iskullaan Gazan kaistalta Israelin puolelle 7. lokakuuta 2023. Hamasin hyökkäys aiheutti suurimman juutalaisten joukkotuhon sitten holokaustin. Terroristit surmasivat, raiskasivat, polttivat elävältä naisia ja lapsia, ottivat panttivankeja, joista osaa piilotellaan edelleen sanoinkuvaamattoman kiduttavissa olosuhteissa. Palestiinalaisten asuttamilla alueilla ei ole yhtenäistä rajaa eikä tunnustettua hallintoa. Korruptoituneella, epäsuositulla Fatah-puolueen hallinnolla ja presidentti Abbasilla ei ole tosiasiallista poliittista mandaattia. Vaaleja ei ole pidetty lähes 20 vuoteen, ja alueen todellista valtaa pitävät terroristit. Edustaja Koskinen puheenvuorossaan raportoi, että presidentti Abbasin mukaan palestiinalaiset eivät hyväksy antisemitismiä. Valitettavasti tutkimusten mukaan valtaosa palestiinalaisista kannattaa Hamasia. Hamasin voimassa olevan peruskirjan tavoitteena on tuhota Israel ja tappaa juutalaiset. Palestiinalaisten oman mielipidemittauksen mukaan tuon terrori-iskun jälkeen kolme neljästä hyväksyi Israeliin tehdyn hyökkäyksen, ja vain 17 prosenttia edes kannatti tuolloin kahden valtion mallia. Valtaosa palestiinalaisista haluaa siis yhden islamilaisen kalifaatin joelta merelle. Vihan siemeniä on kylvetty vuosikymmeniä palestiinalaislasten sydämiin, valitettavasti eurooppalaisten ja suomalaistenkin tuella. EU-parlamentti esitti toukokuussa palestiinalaishallinnon rahoituksen jäädyttämistä koulukirjoissa jatkuvan kiihotuksen vuoksi ja samalla tuomitsi myös UNRWAn työntekijöiden osallisuuden Hamasin johtamaan terrori-iskuun. Jo kuuden vuoden ajan parlamentin päätöslauselmissa on todettu oppikirjojen sisältävän antisemitismiä, väkivaltaan yllyttämistä, vihapuhetta ja terrorismin ihannointia. Olisi suuri virhe tunnustaa terroristijärjestön käytännössä hallinnoima alue valtioksi. Se ei millään tavalla edistä tässä tilanteessa rauhaa. Palestiinan tunnustamisesta on muodostunut kansainvälisen politiikan huutokauppa, ja Hamas on onnistunut propagandallaan kääntämään paineen terrorismilta puolustautuvaa Israelia kohtaan. Voidaan kysyä, miksi nyt kansainvälinen yhteisö ei tukisi terrorismin kukistamista, samoin kuin toimittiin Isisin kalifaattipyrkimyksiä vastaan. Esimerkiksi monissa lehtijutuissa mainitut Gazan terveysviranomaiset ovat tosiasiallisesti Hamasin rikollisjoukkion propagandisteja. Missä muissa tilanteissa julkisessa sanassa terroristien viestit huomioidaan luotettavina uutislähteinä? Tässä on meillä, myös suomalaisella medialla, tarkistuksen paikka. Jo tehdyt tunnustamiset eivät ole edistäneet rauhaa, ne eivät ole riisuneet Hamasia aseista. Tunnustaminen merkitsisi palkintoa Hamasille, kuten Hamasin taholta on asiaa itse luonnehdittu. Se kannustaisi käyttämään myös terroria tavoitteiden saavuttamiseksi. Poliittinen vasemmisto ja radikaalit olivat 1970-luvulla Suomessakin kaduilla vaatimassa Iraniin vallankumousta ja luulivat silloinkin olevansa historian oikealla puolella. Esimerkiksi mukana joukoissa oli entinen ulkoministeri Tuomioja, joka on nykyiseenkin kriisiin ottanut kantaa. Nyt näemme, millaisen uhkan Iranin islamistinen hirmuhallinto muodostaa niin omalle kansalleen, etenkin naisille, kuin naapurimailleen. Islamistisesta Palestiinasta voisi samoin muodostua vaarallinen uhka ja terroripesäke, ei pelkästään Israelille vaan myös omalle kansalleen ja koko Euroopalle. Näiden opposition pyrkimysten sijaan kansainvälisen yhteisön, myös Suomen, tulisi kohdistaa voimavarat ja painostus Hamasin kukistamiseen, Gazan vapauttamiseen ja samalla palestiinalaissiviilien humanitääriseen apuun. Ja tietenkin myös Israelin tulee noudattaa kansainvälistä oikeutta ja sodan humanitäärisiä sääntöjä. Jos sotarikoksia todetaan, syylliset tulee saattaa vastuuseen. Arvoisa puhemies! Totean, kun katson tätä melko tyhjää salia, että ilmeisesti presidentti Trumpin ilmoittama suunnitelma, joka toivon mukaan kantaa hedelmää, vesitti tämän opposition välikysymyksen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-09-30T16:58:27,2025-09-30T17:04:11,Hyväksytty,1.1 2025_87_142,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_143,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lähi-idän tilanne on monimutkainen ja traaginen. Syvyydessään se kytkeytyy historiallisesti, uskonnollisesti ja geopoliittisesti laajoihin rakenteisiin. On selvää, että viime vuosien tapahtumat ovat vain syventäneet tätä alueen kriisiä. Riippumatta siitä, mitä keskustelemme tänään tässä salissa, on syytä muistaa, että vastakkainasettelu ei synny tyhjiössä. Terroristiryhmien toiminta, siviilikohteisiin iskeminen sekä siviilien käyttäminen ihmiskilpinä ovat keskeisiä tosiasioita, joita emme voi ohittaa keskustelussa ratkaisukeinoista. Tilanteen monimutkaisuus vaatii rauhallista analyysiä, tarkkoja faktoja ja faktojen tunnistamista ja johdonmukaista diplomaattista toimintaa. Alueen pysyvään rauhaan eivät riitä yksinkertaiset linjaukset. Se vaatii toimia ja käytännön tekoja. Arvoisa puhemies! Pitkän aikavälin tavoite on kahden valtion ratkaisu, mutta sen toteutuminen edellyttää useiden ennakkoehtojen täyttymistä. Näitä ovat pysyvä aselepo, rauha, kärsimyksen lopettaminen, panttivankien vapauttaminen, Hamasin ja muiden terroristien aseista riisuminen sekä demokraattisten prosessien käyttöönotto. On selvää, että emme voi antaa terroristeille valtiota palkkioksi raakalaismaisista toimista. Kahden valtion mallin mukainen mahdollinen palestiinalainen valtio voi syntyä vain ilman terroristista hallintoa. Vasta kun nämä olosuhteet ovat olemassa ja osapuolet sitoutuvat rauhaan ja ihmisoikeuksiin, voimme kestävästi edetä tunnustamisen ja turvallisuutta takaavien ratkaisujen suuntaan. Siihen asti Suomi tukee kansainvälisiä ponnistuksia kahden valtion vision edistämiseksi. Arvoisa puhemies! Meidän tärkein tehtävämme tässä salissa on Suomen turvallisuuden varmistaminen. On pidettävä selkeä raja Suomen puolustushankintojen ja Lähi-idän tilanteen välillä. Hyvä vasemmisto, emme voi asettaa omaa puolustuskykyämme toissijaiseksi tai moraalisesti uhrauskysymykseksi. Suomen puolustus tarvitsee parhaat mahdolliset asejärjestelmät, joilla tuhotaan vihollisen ilma‑ ja sotavoimat ja saavutetaan kaikki turvallisuuden edellytykset. Siksi päätökset korkean suorituskyvyn puolustushankinnoista, kuten Daavidin lingosta, pitää tehdä puolustustarpeidemme, suorituskykyvaatimusten ja toimitusvarmuuden perusteella. Oman turvallisuutemme ei tule olla diplomatian pelinappula. Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että huoli tässä salissa ja Suomessa on suuri. Emme voi sulkea silmiämme Lähi-idän humanitaariselta katastrofilta. Kärsivän siviiliväestön ja humanitaarisen avun toimittamisen vaikeudet ovat epäoikeudenmukaisia. Emme kuitenkaan seuraa tilannetta toimettomina, vaan Suomen osallistuminen avun toimittamiseen on konkreettista. Ulkoministeriön budjetissa on varattu vuodelle 2026 humanitaariseen katastrofiapuun 30 miljoonaa euroa, josta viisi miljoonaa euroa kohdennetaan palestiinalaisten alueelle. Tämä tuki on osa meidän inhimillistä vastuutamme. Se viestii siitä, että me jatkamme työtä rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden puolesta. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-09-30T17:04:22,2025-09-30T17:09:32,Hyväksytty,1.1 2025_87_144,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_145,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies, hyvät naiset ja miehet! Minä olen varmaan aika vähäpuheinen tämän asian kanssa, mutta olen aina ajatellut sillä tavalla, ja nyt viime aikoina, kun ehkä oman kokemukseni perusteella — on ollut semmoinen etuoikeus kiertää tuolla Israelin maalla aika paljon sinä aikana, kun olen toiminut rauhanturvaajana — olen muodostanut jonkinlaisen mielipiteen Israelista ja Israelin kansasta ja myöskin tästä tilanteesta, mikä siellä on. Ehkä olen puoleni valinnut, ja sitä kautta haluan puhua sen, minkä oikeaksi siellä näen: jos Hamas laskee aseet, tulee rauha, mutta jos Israel laskee aseet, niin tulee kansanmurha. [Anne Rintamäki: Kyllä! — Kaisa Garedew: Näin on!] Näin minä näen sen asian, ja täällä salissa ei ole ketään, joka sitä lähtee kiistämään varmaankaan. Te kaikki tiedätte sen. Täällä salissa on tehty nyt välikysymys Suomen hallitukselle siitä, tunnustetaanko Palestiinan valtio, ja mielestäni tämä on hieman outoa. Jos tämä teille siellä vasemmalla laidalla on niin tärkeä asia, että te teette Suomen eduskunnassa tällaisena historiallisen vaikeana aikana välikysymyksen hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa, jos tämä on teille niin tärkeä kysymys, niin miksi te, hyvät sosiaalidemokraattien jäsenet, vihreät ja vasemmisto sekä keskustapuolue, joka on samaan sakkiin siirtynyt näköjänsä, ette tunnustaneet Palestiinaa viime kaudella, kun teillä oli siihen kaikki eväät? Nyt tämä on teille yhtäkkiä niin tärkeä asia. Mielestäni te haluatte kerätä tällä poliittista kannatusta samalla lailla kuin Pride-marssi haluaa kerätä poliittista kannatusta seksuaalivähemmistöiltä. Nyt te haluatte semmoista julkista hyväksyntää, ja hienoa, että me ollaan rauhan asialla ja me halutaan jollakin lailla olla parempia tässä maassa kuin nuo toiset. Olisitte viime kaudella tunnustaneet sen. Puhutaan, että pitäisi olla historian oikealla puolen, mutta mikä on historian oikealla puolen? Jotenkin ihmeellistä vielä sitten, että kun on nyt kovasti uutisoitu, että tehdään tällainen epäluottamuslause tai välikysymys, niin sitten täällä salissa ei ole kuin kolme sosiaalidemokraattia paikalla. [Lauri Lyly pyytää vastauspuheenvuoroa] Niin että eihän tämä nyt tainnut ollakaan teille mikään kysymys. Siellä Lääkärit Ilman Rajojakin on mielestäni syyllistynyt hieman siihen, että Hamas on saanut rakentaa siellä omia verkostojaan ja sairaaloiden alla on pidetty kaikkia käytäviä. Tämä tilanne on valitettava, mikä se on, mutta mielestäni ei voi edellyttää, että tällaisena aikana lähdettäisiin tunnustamaan tuommoista maata, jonka hallinnossa on terroristijärjestöjä. Sitten vielä kun edustaja Honkasalo otti tuon Daavidin lingon tuossa esille ja ettei saisi ostaa niitä aseita sieltä, niin haluan nyt kyllä muistuttaa, että valtioneuvostossa ovat silloin olleet Hanna Sarkkinen ja Li Andersson, kun tämä Daavidin linko on tilattu. Kun te olette sen itse ostaneet, niin miksi te tätä hallitusta nyt siitä sitten parjaatte? — Arvoisa puhemies, haluan kiittää tästä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-09-30T17:09:40,2025-09-30T17:14:45,Hyväksytty,1.1 2025_87_146,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén poissa. — Edustaja Tynkkynen. — Tuolla tulee edustaja Lylylle puheenvuoro, ja saa siinä vastata.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_147,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nousin aikanaan eduskuntaan vuonna 2004 suoraan toimittajan tehtävistä. Tein toimittajana monenlaisia hommia, mutta yksi tehtävä oli välillä lukea uutisia yöaikaan. Muistan yhden uutislähetyksen, jossa oli tehtävänä lukea uutissähke Lähi-idän tilanteesta ja siinä uutissähkeen 25—30 sekunnin mitassa kuvata, mitä Israelin ja Palestiinan välillä on juuri nyt tapahtunut. Olen sen jälkeen leikillisesti sanonut, että jos pystyy selvittämään Lähi-idän tilanteen 30 sekunnissa, niin sitten pystyy varmaan aika monimutkaisia asioita kiteyttämään. Tämänpäiväinenkin keskustelu osoittaa, että Israelin ja Palestiinan välisessä konfliktissa, ja nykyään myös sodassa, on pitkät juuret, pitkä historia ja myös taustalla monisyinen ongelmavyyhti. [Sari Tanus: Juuri näin!] Mutta juuri tällaisissa hyvinkin monimutkaisissa, viheliäisissä ongelmissa on hyvä välillä pysähtyä yksinkertaisten perusasioiden ääreen, joiden pitäisi olla kaikille selviä. Yksi sellainen on se, että mikään, mitä Israel on tehnyt tai tekee, ei oikeuta Hamasin tekemää terrori-iskua siviilejä kohtaan — ei mikään, ei mikään apartheid tai sorto, mikään ei oikeuta tällaisia terrori-iskuja — ja vastaavasti mikään, mitä Hamas on tehnyt, ei oikeuta Israelin Gazassa harjoittamaa kansanmurhaa, ei mikään. Hallituspuolueiden edustajat ovat toistuvasti esittäneet tänään ajatuksen, että Palestiinan valtion tunnustaminen olisi Hamasin palkitsemista, ja siinä tosiaan tuntuvat menevän sekaisin valtion tunnustaminen ja kannanotto sen valtion kulloiseenkin hallintoon. Nämä ovat kaksi eri asiaa, ja niitä kannattaa käsitellä eri asioina, koska myös monet Suomen nykyisin tunnustamista valtioista saattavat olla nyt tai tulevaisuudessa sellaisten voimien vallassa, joita me emme täällä Suomessa halua tukea ja joitten kanssa emme jaa keskeisiä arvoja. Merkillepantavaa keskustelussa on myös se, että ainoat tässä keskustelussa, jotka ovat toistaneet Hamasin tulkintoja tapahtumista, ovat hallituspuolueiden edustajat. Kukaan välikysymyksen allekirjoittajaporukasta ei ole täällä esittänyt vastaavia Hamasin tulkintoja siitä, mitä Palestiinan tunnustaminen tarkoittaa ja merkitsee, ja vähän kummeksun, miksi juuri te siellä hallituspuolueiden joukossa valitsette toistaa näitä Hamasin väitteitä. Pääministeri Orpo totesi omassa puheenvuorossaan, että Suomen kaltaisen valtion mahdollisuudet vaikuttaa ovat rajalliset. Itse ajattelen, että sitä suuremmalla syyllä meidän kannattaa käyttää kaikkia niitä keinoja, joita meillä käytettävissä on. Palestiinan valtion tunnustaminen on niistä siinä mielessä helpoimpia, että se on puhtaasti kansallisissa käsissä. Sen päätöksen voimme hyvin yksinkertaisesti itse täällä Suomessa tehdä. Se ei mitenkään sulje pois sitä, että sen ohella tarvitaan paljon muita ja voisi sanoa jopa ensisijaisesti muita keinoja kansanmurhan pysäyttämiseksi Gazassa. Näitä keinoja on lukuisia: ne ovat lainsäädännöllisiä, ne ovat vaikuttamista EU:ssa ja kansainvälisessä yhteisössä, ja ne ovat pakotteita, henkilöpakotteita ja taloudellisia pakotteita, Israelia kohtaan, kunnes se lopettaa harjoittamansa kansanmurhan. Edustaja Räsänen, Päivi, moitti Gazan terveysviranomaisten kuolonuhreja koskevien lukujen käyttämisestä ja arveli, että nämä luvut eivät ole erityisen luotettavia. Häneltä jäi sanomatta, että kuolonuhrien määrää Gazassa ovat arvioineet myös lukuisat riippumattomat tahot, ja näille riippumattomien tahojen arvioille on yhteistä se, että ne arviot ovat suurempia kuin Gazan terveysviranomaisten esittämät luvut. Näitä arvioita on esitetty muun muassa vertaisarvioiduissa artikkeleissa arvostetuissa Lancet- ja Nature-lehdissä ja sen ohella The Economist ‑lehdessä, ja jos ei luota Gazan terveysviranomaisten lukuihin, niin kannattaa varmastikin sitten tutustua näihin riippumattomien tahojen esittämiin arvioihin. Edustaja Mäenpää muiden muassa kysyi, minkä takia sitten edeltävä hallitus ei tunnustanut Palestiinaa, jos se on niin tärkeää. No, vihreät ovat kannattaneet Palestiinan tunnustamista jo kauan sitten, ja jos se meistä olisi ollut kiinni, niin edellinen hallitus olisi tässä jo edennyt. Mutta edellisen hallituksen kaudesta on muuttunut ainakin kaksi olennaista seikkaa: Ensimmäinen on se, että keskeiset verrokkimaat ovat siirtyneet Palestiinan tunnustamisessa, ja Israel on aloittanut kansanmurhan Gazassa. Uskoisin — arvoisa puhemies, jos sallitte vielä tähän loppuun yhteen vetävän havainnon — että tätä näkemyskirjoa tässä salissa tänään osittain selittää se, miten suhtaudumme kansanmurhaan: Jos ajattelee, että Gazassa ei tapahdu kansanmurhaa, niin voi silloin ehkä huolettomammin ajautua sellaiseen jossain määrin akateemiseen keskusteluun vaikka siitä, onko Palestiinan valtion tunnustamiselle oikea hetki nyt vai huomenna vai ylihuomenna. Jos näkee sen kansanmurhan, joka Gazassa tapahtuu, ja ymmärtää kaikki ne riippumattomat arviot, jotka tämän kansanmurhan selvästi tunnustavat, se moraalisesti velvoittaa ja pakottaa toimimaan kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla. Niistä Palestiinan valtion tunnustaminen ei ole sieltä suurimmasta päästä, mutta se on vähintä, mitä meidän pitää tehdä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-09-30T17:14:54,2025-09-30T17:20:55,Hyväksytty,1.1 2025_87_148,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_149,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Puhemies! Trump ja Netanjahu sopivat tiistain vastaisena yönä Washingtonissa Gazan siirtämisestä Yhdysvaltain hallintaan. Sitä Trumpin Gaza-suunnitelma käytännössä tarkoittaa. Samaan aikaan, kun asiasta Washingtonissa sovittiin, Israel jatkoi Gazassa asuinalueiden pommituksia ja panssarit tunkeutuivat yhä syvemmälle alueelle. Palestiinan kansan murhaaminen, systemaattinen siviilien tappaminen, jatkui. Trumpin suunnitelma on jotain aivan muuta kuin tulitauko ja rauha. Itse asiassa suunnitelma jättää Israelille myös mahdollisuuden jatkaa tappamista, ja Gazan haltuunotto on aivan muuta kuin Palestiinan kansan itsemääräämisoikeus ja Palestiinan valtion tunnustaminen. Puhemies! Suomen valtiojohto, etunenässä presidentti Stubb, korostaa mielellään hyviä suhteitaan Yhdysvaltain presidenttiin ja hallintoon. Yhdysvallat on Israelin merkittävin tukija ja aseistaja. Juuri se voi halutessaan lopettaa kansanmurhan välittömästi. Miksi Suomen valtiojohto, presidentti ja hallitus eivät käytä näitä erinomaisia Yhdysvallat-suhteitaan nyt kansanmurhan lopettamiseen, vai onko hallitus vaatinut tätä keskusteluissaan Yhdysvaltain hallinnon edustajien kanssa? Tulitauko Gazaan olisi saatava heti siitä riippumatta, mitä tapahtuu niin sanotulle Trumpin suunnitelmalle, mutta ilman Israelin kansainvälistä painostamista tämä ei onnistu. Mitä Suomen hallituksen tulisi tehdä paineen luomiseksi? Ensinnäkin tulisi lakata kiertelemästä ja todeta selkeästi, että Israelin toimissa Gazassa on kyse kansanmurhasta. Tämän ovat useat YK-tahot jo pitkän aikaa todenneet. Suomen tulee ja olisi jo aikaa sitten tullut tunnustaa Palestiinan valtio. Tunnustaminen on paitsi oikea tavoite myös lisää olennaisesti kansainvälistä painetta Israelia kohtaan. Kahdenkeskiset kauppasopimukset Israelin kanssa pitäisi jäädyttää, samoin EU:n ja Israelin välinen assosiaatiosopimus. Siirtokuntatuotteiden tuonti Suomeen on lopetettava välittömästi. Ei ole syytä odottaa, että EU toimisi siinä ensin. On ilmoitettava, ettei Suomi osta eikä myy aseita Israeliin eikä asekauppaa kansanmurhaajan kanssa enää käydä. Esimerkiksi Espanja lopetti juuri asekaupan ja perui miljardin arvosta jo sovittuja kauppoja. Suomen on ilmaistava tuki myös kansainväliselle avustuslaivueelle, jossa on myös suomalaisia mukana. Israel on suljettava pois Euroviisuista ja kansainvälisistä urheilutapahtumista. Näin on tehty Venäjälle, miksi ei Israelille? Gazaan on saatava lääkkeitä ja ruokaa välittömästi, ja Suomen on otettava loukkaantuneita palestiinaislapsia heti hoitoon. Puhemies! Hallitus, joka näihin toimiin ei kykene, on Suomelle häpeäksi, eikä sillä näin ollen voi olla Suomen kansan, eduskunnan, luottamusta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-09-30T17:20:58,2025-09-30T17:24:27,Hyväksytty,1.1 2025_87_150,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_151,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valtavasti inhimillistä kärsimystä, viattomien kuolemia. Hamas hyökkäsi kaksi vuotta sitten lokakuun 7. päivä Israeliin, tappoi yli 1 200 ja vei Israelista panttivangeiksi 250 henkilöä. Sen jälkeen raketteja ja ohjuksia on lentänyt suunnalta ja toiseltakin. Sotaa on käyty Gazassa, jossa Israel raskain toimin yrittää eliminoida Hamas-taistelijoita ja saada viimeiset 48 panttivankia takaisin kotiin. Hamas taistelee siviilien keskuudessa, käyttää sairaaloita, kouluja, tavallisia asutuksia ja valtavaa tunneliverkostoa tukikohtinaan, käyttää häikäilemättömästi siviilejä kilpinään ja rekrytoi nuoria, jopa lapsia taisteluihin. Valtava tragedia. Palestiinan tunnustamisen sijasta nyt tuleekin keskittyä ponnisteluihin välittömän tulitauon saavuttamiseksi, panttivankien vapauttamiseksi ja humanitaarisen avun tehokkaammaksi perille saattamiseksi. Hamas on saatava riisuttua aseista, ja neuvotteluja tilanteen rauhanomaiseksi ratkaisemiseksi tulee edistää. Gazassa on valtava, raastava tragedia. Sen me kaikki tiedämme, mutta kuinka moni on ymmärtänyt, että Gazan tragedia on Hamasin strategia? Hamasilla ei ole ollut tarkoituskaan laskea aseita, eivätkä Gazassa asuvien vetoomukset taisteluiden lopettamiseksi, inhimillisen kärsimyksen lopettamiseksi ole vaikuttaneet Hamasin johtoon. Tämän olisi pitänyt käydä kaikille selväksi viimeistään viime päivien aikana, kun CNN:n tekemä Hamasin johtaja Ghazi Hamadin haastattelu on levinnyt mediassa. Siitähän myös Helsingin Sanomat kirjoitti viime perjantaina. Tuon johtaja Hamadin mukaan kahden vuoden takainen terrori-isku on avannut kultaisen momentumin, jolla heidän 77 vuoden pituinen tavoitteensa saada maailman maat kääntymään Israelia vastaan on saatu toteutettua. Emme laske aseita, ja terrori-iskuja voidaan tehdä uudelleen ja uudelleen, tuo johtaja on sanonut. Hamasin ja laajemmin muslimiveljeskunnan tavoitteena ei ole kahden valtion malli vaan yhden valtion malli, jossa Israel hävitetään ja juutalaiset tuhotaan tai ajetaan ikiaikaisilta asuinalueiltaan kokonaan pois. [Anne Rintamäki: Juuri näin!] Monet arabimaat eivät alkuaankaan hyväksyneet vuonna 48 perustettua juutalaisvaltiota alueelle, eivätkä ne edelleenkään sitä hyväksy. Vain kuusi arabivaltiota on tunnustanut Israelin, tosin neuvottelut useampien muiden Arabivaltioiden kanssa jatkuvat. Emme halua antaa minkäänlaista tukea sille, että brutaalin terrori-iskun ja viattomien tarkoituksellisen tappamisen ja vangeiksi ottamisen kautta voidaan viedä minkään maan, ei myöskään Palestiinan tunnustamista eteenpäin. Jo vuosikymmeniä sitten kansainvälisesti on sovittu Montevideon kriteerit, joiden perusteella voidaan tunnustaa valtio. Nämä kriteerit eivät toteudu. Samoin koko eduskunnan hyväksymässä ulko‑ ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa linjataan, että ratkaisun täytyy perustua kansainvälisten linjausten mukaiseen ja molempien osapuolten neuvottelutulokseen. Gazassa on valtavasti inhimillistä kärsimystä. Alueille on toimitettu paljon humanitaarista apua. Väkilukuun nähden apua on toimitettu sinne moninkertainen määrä esimerkiksi Sudaniin annettuun apuun verrattuna. On traagista, että Hamas on varastanut YK:n raportoinnin mukaan suuren osan tuosta avusta ja myynyt tuotteita korkealla hinnalla. Monella tapaa Hamas lisää Gazan ihmisten kärsimystä. Niin kuin on moneen kertaan sanottu, Hamas on riisuttava aseista ja valtaa pitävien joukosta kokonaan. Monet Gazassa ovat kritisoineet Hamasia ja vedonneet Hamasin johtoon taistelujen ja kärsimysten lopettamiseksi. Mielenosoituksiakin Gazassa on järjestetty. Hamasin kritisointi ja vastustaminen on kuitenkin suuri riski. Hiljakkoin julkisuuteen tuli, kuinka Hamas toteutti julkisen teloituksen. Israelin puolella on myös paljon mielenosoituksia, myös kritiikkiä omaa hallitusta ja sen toimia kohtaan. Vaaditaan kaikkien panttivankien kotiuttamista, tulitaukoa ja myös Gazassa asuvien kärsimysten lopettamista. Lähi-idän ainoassa demokratiassa Israelissa kansalaisten mielenosoitukset ja oman hallituksen tiukkakin kritisointi ovat mahdollisia. Arvoisa puhemies! Rauha syntyy, kun inhimillisyys voittaa vihollisuuden. Jo vuosikymmeniä sitten Golda Meir totesi: ”Rauha tulee, kun arabit rakastavat lapsiaan enemmän kuin vihaavat meitä.” Toiveemme ja tavoitteemme on, että jokainen — [Puhemies koputtaa] jokainen riippumatta kansalaisuudesta, uskonnosta tai etnisestä taustasta — [Puhemies koputtaa] voi koko Lähi-idän alueellakin elää, perustaa perheen, kasvattaa lapsia ja tehdä työtä rauhassa, [Puhemies koputtaa] rauhassa ilman pelkoa ja ilman terrorismin uhkaa. Toivottavasti tämä toteutuu pian.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2025-09-30T17:24:36,2025-09-30T17:30:25,Hyväksytty,1.1 2025_87_152,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Fagerström poissa, edustaja Keskisarja poissa. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_153,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! ”Israelilla on oikeus puolustautua” on lause, jota on toistettu myös tässä salissa Hamasin tuomittavan hyökkäyksen jälkeen. Mutta onko Israelilla oikeus murhata ja näännyttää siviilejä, joilla ei ole mitään osallisuutta Hamasin tekoihin eikä mahdollisuutta puolustautua tai paeta väkivallan edessä? Vastaus on yksiselitteinen: ei ole. Siviilien, jopa vauvojen ja lasten systemaattinen tappaminen ja näännyttäminen ei ole itsepuolustusta, vaan kyse on ihmisyyden romahduksesta, kansanmurhasta, joka tapahtuu silmiemme edessä. Humanitaarinen tilanne Gazassa on hirvittävä. Ohjusten lisäksi nälkä ja taudit tappavat ihmisiä, joiden elämän olisi voinut pelastaa. Israel on valinnut estää avun pääsemisen perille. Sairaalaverkko on tuhottu, lääkkeistä ja perustarpeista on huutava pula. Ainakin 65 000 ihmistä on kuollut, yli 160 000 haavoittunut ja yli 500 avustustyöntekijää menettänyt henkensä. Tämä ei ole enää vain Lähi-idän kriisi vaan koko kansainvälisen yhteisön epäonnistuminen. Tulevat sukupolvet tulevat hämmästellen kysymään, miten tämän annettiin tapahtua. Mikään ei oikeuta summittaisia hyökkäyksiä, kollektiivisia rangaistuksia tai nälän käyttämistä aseena. Kansainvälinen oikeus on selvä: viattomia siviilejä on suojeltava. Tämä ei ole vain moraalinen velvollisuus, vaan Suomen kaltainen pieni maa myös tarvitsee kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää turvakseen. Vai hyväksyisimmekö sen, että suomalaisille lapsille kävisi kuten gazalaisille, jos joku vahvempi jättäisi sääntöjä noudattamatta? Tätä samaa voi kysyä myös ukrainalaisilta, jotka yrittävät suojata siviilejään kaikin mahdollisin keinoin Venäjän raukkamaisilta toimilta. Arvoisa rouva puhemies! On totta, että Palestiinan valtion tunnustaminen ei vielä yksin pysäytä sotaa, mutta se on tärkeä askel Suomelle osoittaa tukensa palestiinalaisten itsemääräämisoikeudelle ja oikeudelle olla olemassa. Tunnustamisessa ei ole kysymys Hamasin tukemisesta, vaan se on keino vahvistaa maltillisia ja demokraattisia voimia Palestiinan sisällä. Kohta voi olla liian myöhäistä. Gaza on raunioina, ja länsirannalla siirtokunnat laajenevat. Kahden valtion mallia ei voi olla, jos Palestiinaa ei enää ole. Palestiinan tunnustaminen on vahva viesti. Maailma ei hyväksy miehitystä, siirtokuntien laittomuuksia eikä siviilien tuhoamista. Se on viesti siitä, että Suomi seisoo rauhan ja oikeuden, ei väkivallan, puolella. Euroopan parlamentti on jo tuominnut Israelin toimet. Komissio on ehdottanut EU:n Israel-assosiaatiosopimuksen jäädyttämistä ja kohdennettuja pakotteita. Useat maat, kuten Kanada, Iso-Britannia, Australia, Portugali, Ranska, Luxemburg, Malta, Monaco, Andorra ja San Marino, ovat juuri tunnustaneet Palestiinan. Ruotsi, Norja ja Islanti ovat jo aikaisemmin tehneet niin. Myös Suomen presidentti Alexander Stubb on todennut, että Suomi on tullut pisteeseen, jossa valinta on tehtävä. Hän on valmis tunnustamaan Palestiinan, jos hallitus tekee esityksen. Kysymme: onko hallitus valmis seisomaan historian oikealla puolella, vai vaikeneeko se, kun viattomia lapsia kuolee ja kansainvälistä oikeutta poljetaan? Arvoisa rouva puhemies! Aika toimia on nyt, ei ensi vuonna, ei epämääräisenä hetkenä, kun olosuhteet sallivat — nyt. Suomi ei saa jäädä sivustakatsojaksi. Meidän on tunnustettava Palestiina, jäädytettävä Israelin ja EU:n välinen vapaakauppasopimus, vaadittava kovia kauppapakotteita, lopetettava asekauppa Israelin kanssa, ja Israelin laittomasti miehitetyltä alueelta peräisin olevien tuotteiden maahantuonti on kiellettävä, meidän on suljettava Israel niin urheilusta kuin Euroviisuista. Nyt tarvitaan toimia. Tässä koko eduskunnalla on vastuu. Meidän on päätettävä yhdessä: Ei enää hiljaisuutta, ei enää viivyttelyä. Nyt on aika pysäyttää epäinhimillinen tragedia, toimia gazalaisten siviilien, lasten puolesta ja rakentaa tie rauhaan, kahden valtion rauhaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-09-30T17:30:34,2025-09-30T17:35:04,Hyväksytty,1.1 2025_87_154,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Garedew., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_155,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Onneksi Suomi ei tunnustanut Palestiinaa YK:ssa. Siinä ei olisi ollut yhtään mitään järkeä, koska alueella ei ole minkäänlaisia edellytyksiä vakaan valtion syntymiselle. Tämä välikysymys vihjaa, että Israelin toimet Gazassa tähtäävät kahden valtion mallin toteuttamismahdollisuuksien tuhoamiseen. Israel iskee Gazassa islamistista ja sadistista terrorijärjestöä vastaan, Hamasin terroristeja, jotka ovat vuosikausia pommittaneet Israelin siviilejä raketeilla ja kaksi vuotta sitten tekivät poikkeuksellisen järkyttävän joukkomurhaiskun Israeliin pitäen edelleen kymmeniä panttivankeja hallussaan. Koska Israel ei kohdista toimiaan Länsirannan Fatah-hallinnon poliitikkoihin vaan Gazan terroristeihin, niin käytännössä tämä välikysymys antaa olettaa, että Hamasin tuhoaminen tuhoaisi kahden valtion mallin mahdollisuuden. Voiko tästä vetää mitään muuta johtopäätöstä kuin sen, että opposition mielestä Hamasin kuuluisi olla vallassa palestiinalaisille perustettavassa valtiossa? Voiko hirveämpää toivetta esittää kuin lisää valtaa terroristeille, jotka nälkiinnyttävät ja teloittavat omaa väestöään? Hamashan onkin se taho, joka on joka kerta riemuinnut, kun joku valtio on päätynyt tunnustamaan Palestiinan valtion. Hamas on muuten se niin kutsuttu ”puolue”, joka voitti viimeisimmät palestiinalaisille järjestetyt vaalit vuonna 2006. Silloin Hamas sai 44,45 prosenttia ja Fatah 41,43 prosenttia äänistä. Pelkän Länsirannan alueella Fatah sai enemmistön ja otti siellä vallan. Gazan alueella Hamas sai lähes 60 prosenttia äänistä, joiden turvin se pääsi alistamaan alueen siviilit ihmiskilvikseen ja muuttamaan sen terroristien paholaismaiseksi komentokentäksi ja johtokeskukseksi maanalaisine tunneleineen, mitä osittain nyt rahoitetaan sinisilmäisten YK-järjestöjen avustuksilla. Vuoden 2006 jälkeen vaaleja ei ole järjestetty. Vuonna 2021 ne olivat lähellä, mutta Fatah perui ne. Arvioitiin, että jos vaalit oltaisiin järjestetty, Hamas olisi saanut lisää valtaa myös Länsirannalla. Lisäksi palestiinalaisten Länsirannan-hallinnon nykyinen presidentti on lähes 90-vuotias, joten nykyinen hallinto ei siinäkään mielessä ole enää kovin pitkäaikainen ratkaisu. Olisi siis äärimmäisen vaarallista lähteä tunnustamaan näin epävarmoilla kantimilla olevaa hallintoa, kun tosiasiallinen valta on kenties myös kannatuksen kautta näillä terroristeilla. Syy sille, että Palestiinalla ei ole omaa valtiota, ei muutenkaan ole Israelissa. Palestiinalaiset itse ovat kerta toisensa jälkeen kieltäytyneet ottamasta omaa valtiota, koska he eivät halua tunnustaa juutalaisvaltion olemassaolon oikeutta. Noin 15 kertaa Israelia vastaan on hyökätty sen itsenäistymisen jälkeen yhden tai useamman arabivaltion toimesta. Joka kerta Israel on pelastunut ihmeen kaupalla. Arvoisa puhemies! Palestiinan tunnustaminen ei ruoki Gazan lapsia eikä edistä rauhaa. Palestiinan tunnustaminen olisi tuki terroristeille. Tämän on Hamasin johtokin suoraan sanonut ja iloinnut Hamasin saaneen 7.10.2023 iskulla kasvavan kansainvälisen tuen palestiinalaisille. Suomella ei ole mitään syytä lähteä tunnustamaan valtiota, joka ei täytä yhtään valtion tunnusmerkkiä eikä ole valmis lopettamaan väkivallalla hallitsemista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-09-30T17:35:09,2025-09-30T17:39:46,Hyväksytty,1.1 2025_87_156,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen poissa. — Edustaja Kaarisalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_157,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Terroristijärjestö Hamasin järkyttävä isku lokakuussa vuonna 2023 on yksiselitteisesti tuomittava. Israelilla on ollut täysi oikeus puolustaa itseään ja kansalaisiaan, mutta sen toimet ovat lopulta osoittautuneet täysin suhteettomiksi. Humanitaarinen tilanne Gazassa on katastrofinen: Yli 65 000 on kuollut, pääosin naisia ja lapsia, ja haavoittuneita on yli 165 000. Keskeinen infra on tuhottu. Iskuja on kohdistettu sairaaloihin ja kouluihin. Vettä, ruokaa tai sähköä ei ole. Siviilejä nälkiinnytetään estämällä avustuskuljetukset. Se, että tämä todetaan suoraan, ei millään tavalla väheksy terroristijärjestö Hamasin toteuttamaa raakaa väkivaltaa. Tänään on ajoin käytetty paljon aikaa siihen, kumpi taho on julmemmin toiminut. Nyt ei ole kyse siitä vaan sodan lopettamisesta. Viime viikolla järjestettiin New Yorkissa YK:n yleiskokouksen korkean tason viikko. Tänä vuonna pidettyä kokousta voidaan kuvata historialliseksi, sillä sen yhteydessä usea valtio ilmoitti Palestiinan valtion tunnustamisesta, kuten Ranska, Iso-Britannia, Kanada, Australia, Portugali, Luxemburg ja Malta. Nyt myös Tanska on liittynyt näiden maiden joukkoon. EU-maista Palestiinan on tunnustanut valtaosa. Tasavallan presidentti joutui lähtemään YK:n yleiskokoukseen ja sen yhteydessä pidettyyn Ranskan ja Saudi-Arabian isännöimään kahden valtion ratkaisua tukevaan konferenssiin tyhjin käsiin ilman päätöstä siitä, että Suomi tunnustaisi Palestiinan valtion. Hallituksen toimintakyvyttömyys johti siis siihen, että Suomi jäi viime viikolla pois kansainvälisestä rintamasta historiallisella hetkellä, kun toivoa, kahden valtion ratkaisua, pyritään vielä pitämään yllä. Pidän hyvin haitallisena sitä, että Suomen ulkopolitiikka on ajautunut tilanteeseen, jossa presidentin ja hallituksen välillä on selvä linjaero. Presidentti on selkeästi sanonut olevansa valmis tunnustamaan Palestiinan valtion, jos hallitus tällaisen esityksen tekisi, mutta näin Suomen hallitus ei ole valmis tekemään. On mielestäni ennenkuulumatonta, että Suomi asemoi itsensä nyt myös ulkopoliittisesti osaksi hyvin erikoista joukkoa. Sisäpolitiikan ei tulisi antaa vaikuttaa näin merkittäviin ulkopoliittisiin kysymyksiin, ja me kaikki tiedämme, että siitä on nyt pohjimmiltaan kysymys. Arvoisa puhemies! On syytä kerta toisensa jälkeen täsmentää, että kahden valtion tunnustamisessa ei ole kyse Hamasin terrorin tunnustamisesta tai sen vahvistamisesta. Päinvastoin, se tarkoittaisi maltillisen, ensi alkuun todennäköisesti teknokraattisen ja ei-poliittisen palestiinalaishallinnon tunnustamista, jossa Hamasilla ei ole mitään sijaa. Valtion tunnustamisessa on kyse palestiinalaisten siviilien oikeuksien tunnustamisesta, demokraattisen hallinnon rakentamisesta ja sen vahvistamisesta, rauhan edistämisestä. Kukaan ei väitä, että Palestiinan tunnustaminen yksin ratkaisisi humanitaarisen kriisin Gazassa. Tunnustamisen keskeinen tavoite on kuitenkin vaikuttaa Israeliin sotatoimien lopettamiseksi ja edistää kahden valtion ratkaisua, joka perustuu aidosti kestävälle rauhalle ja vakaudelle. Tunnustaminen ei ole mikään päätepiste vaan osa prosessia, kun valtiota rakennetaan. Arvoisa puhemies! Nyt on nähtävissä edes jonkinlaisia askelia kohti rauhaa, ja ne kaikki ovat ehdottomasti toivottuja. Trumpin esittelemä suunnitelma sisältää 20 kohtaa, ja nyt odotamme, että kaikki osapuolet sen hyväksyisivät. Minä en henkilökohtaisesti kuulu niihin, jotka tässä salissa väittävät, ettei Suomi tai sen hallitus olisi tehnyt mitään. Kyllä on. Tasavallan presidentti on esiintynyt erittäin vakuuttavasti. Ulkoministeri Valtonen on varmasti tehnyt parhaansa, mutta tosiasia on, että tämän hallituksen kädet on sidottu sisäisten erimielisyyksien johdosta. Arvoisa puhemies! On erinomaista, että humanitaarista apua on annettu. Sehän tästä nyt vielä puuttuisi, ettei annettaisi. Kysyin aikaisemmin, mikä on se rationaalinen peruste, jonka varjolla haavoittuneita palestiinalaislapsia ei voitaisi hoitaa Suomessa. Tähän kysymykseen ei tänään saatu vastausta. Emme myöskään saaneet vastausta siihen, mitä voimme tehdä tukeaksemme niitä vapaaehtoisia suomalaisia, jotka ovat lähteneet avustuksia kuljettamaan. Arvoisa puhemies! Me elämme aikoja, jolloin Suomen ulkopoliittisen linjan ja sen johdon on oltava toimintakykyisiä. Koen, että nyt näin ei ole, ja siksi kannatan epäluottamusesitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-09-30T17:39:56,2025-09-30T17:45:10,Hyväksytty,1.1 2025_87_158,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_159,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelemme vihervasemmiston välikysymyksestä, joka on otsikoitu seuraavasti: ”Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa”. Ymmärrän välikysymyksen sisäpolitiikkaan liittyen, mutta onko tämä asia oikeasti sellainen, jonka vuoksi kannattaa äänestää hallituksen luottamuksesta? Perusasia on se, että Hamasin tulisi laskea aseensa, vapauttaa panttivangit ja luopua vallasta ennen kuin tunnustamista voidaan edes harkita. Ikävä tosiasia on se, että tavalliset palestiinalaiset myös tukevat Hamasia. Se voitti vaalit 2006, eikä sen jälkeen uusia vaaleja ole edes järjestetty. Se käyttää valtaa edelleen, muun väittäminen on turhaa. Kuvitellaanpa, millainen olisi Palestiinan valtio, jota Hamas johtaa. Se olisi ääri-islamistinen valtio, jonka tavoitteena olisi Israelin tuhoaminen. Suurin osa palestiinalaisista kannattaa yhden valtion, Palestiinan, mallia. Mitä luulette, millaisen signaalin terroritekojen palkitseminen omalla valtiolla antaisi Hamasille tai muille terroristijärjestöille? Lisäksi Palestiinan valtion tunnustaminen ei lopettaisi humanitääristä kriisiä, johon välikysymyksessä viitataan. Palestiinalaisille on tarjottu useita kertoja sovinnon kättä ja alueita omaksi maaksi. Kerta toisensa jälkeen nämä neuvottelut ovat kariutuneet, koska ehdot eivät kelvanneet. Sen lisäksi Israel on saanut ja saa niskaansa raketteja, kranaatteja ja kaikkea mahdollista Hamasilta. Arvoisa puhemies! Yksi asia, mikä minua suuresti ihmetyttää vasemmiston ja palestiinalaisasian symbioosissa, on se, että Suomessa näennäisesti paljon naisasioista huolissaan olevat feministit asettuvat tämän asian taakse. Onko teillä tiedossa, minkälainen paikka Palestiina on naisille Hamasin vallan alla? Esimerkiksi raiskaukset, perheväkivalta ja kunniamurhat ovat yleisiä, ja ne jätetään vieläpä usein rankaisematta. Hallinto on kieltänyt naisilta julkisesti housujen käytön ja vaatinut käyttämään hijabia julkisissa tiloissa. Hamasin hallitsema oikeuslaitos on määrännyt, että naiset tarvitsevat miespuolisen holhoojan, mikäli he liikkuvat kodin ulkopuolella. Lisäksi nainen tarvitsee holhoojansa luvan lähtiessään kodistaan — ihan muutaman mainitakseni. Miten ääri-islamilainen naiskäsitys menee yksiin teidän ajatustenne kanssa? Vai onko sittenkin niin, että takaraivoissanne kytee ajatus olla alistettuna ilman itsemääräämisoikeutta? Arvoisa puhemies! Siviileihin kohdistuva raakalaismaisuus on aina tuomittavaa, myös Israelin puolelta. Toisaalta on huomioitava sekin, että Hamasin strategiaan kuuluu se, että siviiliuhreja tulee. He raukkamaisesti piiloutuvat siviilien joukkoon ja tekevät tukikohtia siviilikohteisiin. Koulujen ja sairaaloiden alle on kaivettu tunneleita, joista käsin tehdään iskuja. Hamas on myös myöntänyt käyttävänsä siviili-infrastruktuuria sotilaallisiin tarkoituksiin. Tällä kertaahan tämän konfliktin sytytti uudelleen se, että 7. lokakuuta 2023 Hamas toteutti Israeliin hyökkäyksen, jonka tarkoituksena oli murhata mahdollisimman monta israelilaista siviiliä. Ilmeisesti mitkään keinot eivät ole pois pelistä, kun Hamas toteuttaa tarkoitustaan. Terroristijärjestön näppeihin ei kannata Palestiinan tulevaisuutta laskea. Meidän suomalaisten ei kannata jännittää sitä, mitä joku rajojemme ulkopuolella ajattelee siitä, että emme suin päin tunnusta terroristijohtoista Palestiinaa. Voi yrittää ymmärtää, mitä syitä Palestiinan tunnustaneiden maiden takana on. Ei tarvitse mennä kuin naapuriimme Ruotsiin, joka on niin täynnä islaminuskoisia, että hallituksella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tunnustaa Palestiina, koska muuten vakuutusyhtiöt menevät konkkaan autojen ja ostoskeskusten palaessa poroksi. Sama ilmiö myös Britanniassa. Lopuksi: Miksi vasemmistohallitus ei tunnustanut omalla vahtivuorollaan Palestiinaa? Vasemmisto voi mielestäni lopettaa ”olette historian väärällä puolella” ‑huudot. Suomi on ollut historian sivu oikealla puolen ja on sitä jatkossakin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-09-30T17:45:13,2025-09-30T17:50:26,Hyväksytty,1.1 2025_87_160,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_161,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on monta kertaa kysytty, miksi tämä tunnustaminen on niin tärkeää tällä hetkellä. 2023 lokakuussa, vajaa kaksi vuotta sitten, Hamas iski terrori-iskun Israeliin, ja sen seurauksena syntyi tämä sota, jonka tuhot ovat valtavia: 65 000 ihmistä kuollut, 160 000 loukkaantunut ja haavoittunut. Humanitäärinen kriisi on todella iso, ja tämä on aika iso muutos siihen aikaisempaan. Arvoisa rouva puhemies! Lainaan tästä yhtä puhetta: ”Gazan tapahtumat ovat ravistelleet maailman omaatuntoa. Ihmisiä tapetaan ruokajonoihin. Äidit kannattelevat elottomia vauvojaan. Tällaiset kuvat ovat sietämättömiä! Siksi haluan aloittaa hyvin selkeällä viestillä: ihmisen aiheuttamaa nälänhätää ei saa koskaan käyttää sodankäynnin välineenä. Tappamisen on loputtava — lasten vuoksi ja inhimillisyyden nimissä”, sanoi Ursula von der Leyen puheessa unionin tilasta 10. syyskuuta 25. Hän aloitti tällä puheensa. Tämä kertoo aika paljon siitä tilanteesta. Tämä kriisi on todella iso tuolla alueella. Gazan kaista on 364 kilometriä, noin 10 kertaa 40 kilometriä kantiltaan, vähän Espoota suurempi alue. Siellä on yli kaksi miljoonaa ihmistä aika pienellä alueella, ja tuommoinen määrä ihmisiä on siellä kuollut. Kuvissa näkyy se tuhojen määrä. Arvoisa rouva puhemies! Toivon erittäin paljon sitä, että tämä rauhansuunnitelma, joka nyt on eilen julkistettu, toisi pysyvän tulitauon, panttivangit vapaiksi ja että Hamas riisutaan aseista, ja niitten polun päässä pysyvä rauha ja kahden valtion malli ja sitten siviilihallinto sellaiseksi, että se pystyy turvaamaan kansalaisilleen palvelut ja terveydenhuollon ja niin poispäin. Tämän pitää olla siellä polun päässä. Tunnustaminen ei tietenkään ole päätepiste, vaan se on tässä prosessin alku ja se on sille prosessille tuki. Se on tässä se tärkein. Ja tämä ei ole tuki Hamasille vaan se on nimenomaan Palestiinan kansalaisille, jotka tarvitsevat sen valtion, jossa voivat elää turvallisesti. Hallituksen linja on ollut epäselvä ja vähän viivyttelevä, ja nyt olisi korkea aika olla siinä rintamassa, joka toimii juuri nyt — siinä rintamassa, joka toimii juuri nyt. Arvoisa rouva puhemies! Rauhansuunnitelma, 20-kohtainen rauhansuunnitelma, on julkistettu. Siinä kiinnittää huomiota se, että se on aika lailla ylhäältä annettu Palestiinan kansalle. Siinä seurataan toimenpiteitä, mitä tehdään tämän prosessin aikana, mutta siinä ei ole selkeästi sitä osuutta, jossa Palestiinan kansa olisi mukana sitä sisältöä tekemässä. Siinä mielessä toivoisin — ja sitä kysyin ulkoministeri Valtoseltakin — että Palestiinan kansa omien edustajiensa avulla olisi siinä prosessissa mukana. Presidentti Stubb on ilmaissut tänään, että rauhansuunnitelma on ollut tervetullut, niin kuin se meidän kaikkien mielestä on. Arvoisa rouva puhemies! Nyt olisi annettava rauhalle mahdollisuus. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-30T17:50:29,2025-09-30T17:55:09,Hyväksytty,1.1 2025_87_162,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_163,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! ”Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä. Kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen.” Näin todetaan YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa. Julistus luotiin toisen maailmansodan seurauksena ja hyväksyttiin vuonna 1948. Haluttiin luoda mekanismi, jolla estetään juutalaisten joukkomurhan kaltaisen tapahtuman toistuminen — ”ei enää koskaan”. Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä me todistamme Gazassa kansanmurhaa. Valokuvat Gazasta järkyttävät, ja syystä. Ihmisiä näännytetään nälkään, iskuja tehdään siviilikohteisiin ja apua ei päästetä perille. Arvioiden mukaan Gazassa on kuollut lähes 65 000 ihmistä ja haavoittuneita on yli 160 000. Avustustyöntekijöitä on kuollut yli 500. Elokuussa YK julisti Gazan kaupunkiin nälänhädän, joka YK:n mukaan olisi ollut estettävissä. YK:n alainen riippumaton tutkintakomissio on syyskuussa ilmoittanut pitävänsä Israelin toimia kansanmurhana. Israelin hallitus on saartanut Gazan kaistaa ja estänyt ruoan, polttoaineen ja lääkkeiden pääsyn. Lapset eivät kuole ainoastaan pommeihin ja luoteihin, vaan heitä myös näännytetään nälkään tarkoituksellisesti. Terveysklinikat ovat ylikuormitettuja, ja Israel estää elintärkeän avun toimittamisen. [Kaisa Garedew: Vale!] On selvää, että Hamasin terrori ja hirmuteot ovat tuomittavia. Ne eivät kuitenkaan millään lailla oikeuta Israelin toimintaa kokonaisen kansan tuhoamiseksi. On järkyttävää, että kansainvälinen järjestelmä ei ole pystynyt puuttumaan konfliktiin kansanmurhan pysäyttämiseksi. Valtioiden on käytettävä kaikkia poliittisia, taloudellisia ja oikeudellisia keinoja kansanmurhan pysäyttämiseksi. Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo sanoi tänään puheessaan, että Suomi ei ole ollut toimeton. Se on totta. Pääministeri Orpo on myös sanonut Suomen käyttävän kaikkia keinojaan. Näin ei kuitenkaan ole tehty. Keinoja, joita hallitus ei ole vielä käyttänyt Israelin painostamiseksi ja palestiinalaisten auttamiseksi, on monia: Palestiinan valtion tunnustaminen, Israel-assosisaatiosopimuksen jäädyttäminen, siirtokuntatuotteiden kielto, asekaupan lopettaminen Israelin kanssa, Israelin asettaminen kauppasaartoon, henkilöpakotteiden käyttöönotto, suurlähettilään puhuttelu, Israelin ulossulkeminen Euroviisuista ja urheilukilpailuista, potilaiden evakuointi Länsirannalle. Kansanmurhaan puuttumisen ei pitäisi olla puoluepoliittinen kysymys. Oppositio on jättänyt hallitukselle välikysymyksen Palestiinan tunnustamiseksi, sillä hallitus ei ole tehnyt riittäviä toimia sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen puolustamiseksi ja Palestiinan kansanmurhan estämiseksi. Arvoisa puhemies! Ensimmäinen askel kohti rauhaa on Palestiinan tunnustaminen. Suomi on jäämässä pieneen vähemmistöön, jos se ei nyt tunnusta Palestiinaa. YK:n yleiskokouksen korkean tason viikolla moni maa ilmoitti tunnustavansa Palestiinan valtion, viimeisimpänä Ranska, Iso-Britannia, Kanada ja Australia. Käsillämme on tärkeä hetki, joka jää tuleviin historiankirjoihin. Olimmeko me puolustamassa kaikkien ihmisten yhtäläistä oikeutta elää rauhassa ja turvassa? Orpon hallituksen tuleekin antaa esitys Palestiinan valtion tunnustamiseksi. Tasavallan presidentti Alexander Stubb on jo ilmoittanut olevansa valmis tunnustamaan Palestiinan valtion, jos hallitus tekee tästä ehdotuksen. Suomen on puolustettava sääntöpohjaista maailmanjärjestystä, rauhaa ja kaikkien ihmisten oikeutta elämään, vapauteen ja turvaan. Arvoisa puhemies! Koska hallitukset ovat epäonnistuneet turvaamaan avun perillepääsyn, kansalaiset ovat tarttuneet toimeen. 31. elokuuta käynnistyi kansainvälinen Global Sumud Flotilla -operaatio, jossa yli 44 maata toimittaa hengenpelastavaa humanitaarista apua Gazaan — lääkkeitä, äidinmaidon korvikkeita, ruokaa ja vedensuodattimia. Myös Suomesta on mukana lääkäreitä, sairaanhoitajia ja toimittajia. Tämä satojen ihmisten toteuttama avustustehtävä on täysin humanitaarinen ja edustaa eri kansojen yhtenäistä solidaarisuutta Gazan pitkittynyttä ja laitonta saartoa vastaan. Aiempia vastaavia avustuslaivoja ja miehistöjä on kaapattu kansainvälisillä vesillä. Viime aikoina liikkeeseen kuuluviin laivoihin iskettiin drooneilla Tunisiassa, ja Israelin kansallisen turvallisuuden ministeri on uhannut vangita laivaston aktivistit terrorismiolosuhteissa. Myös suomalaiset osallistujat ovat vakavassa vaarassa. Suomen hallituksen on turvattava humanitaarisen avun perillepääsy Gazaan, estettävä vahingot kaikille laivueen aluksille ja miehistöille, suojeltava suomalaisia osallistujia ja heidän aluksiaan sekä asetettava avustuslaivueiden suojelu etusijalle kansainvälisillä vesillä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-09-30T17:55:19,2025-09-30T18:00:47,Hyväksytty,1.1 2025_87_164,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vikman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_165,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on noussut esiin EU:n ja Israelin välinen assosiaatiosopimus ja sen arvioiminen. Siihen liittyen Suomihan on katsonut, että nämä EU-komission esittämät toimet tulee arvioida huolellisesti, ja tulee arvioida myös niiden vaikutukset. Mutta tämän assosiaatiosopimuksen osittainen jäädyttäminen, EU:n ja Israelin välisen horisonttiyhteistyön osittainen keskeyttäminen sekä lisäpakotteet Hamasille, väkivaltaisille siirtokuntalaisille ja väkivaltaa lietsoville Israelin ministereille ovat niitä toimia, joita Suomen on syytä harkita ja joita Suomi harkitsee. Nythän on niin, että nämä linjaukset tuodaan eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman pian, ja Suomi huomioi Lähi-idän tilanteen nopeasti muuttuvan luonteen. Suomi myös toimii yhdessä samanmielisten jäsenmaiden kanssa seuraavassa ulkoasiainneuvoston kokouksessa lokakuussa. Eli vielä kertauksena ja lisänä niihin toimiin, joita täällä on jo monessa puheenvuorossa tuotu esiin: Suomi antaa apua, ja Suomen hallitus ja valtiojohto toimivat aktiivisesti tilanteen ratkaisemiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2025-09-30T18:00:53,2025-09-30T18:02:42,Hyväksytty,1.1 2025_87_166,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_167,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kärsimystä on paljon Gazan alueella, kärsimystä on Israelin alueella, koko Lähi-idän alueella, mutta kun tätä keskustelua on kuunnellut ja myös mediaa ja kansainvälisten järjestöjen ulostuloja on kuunnellut, myös YK:n alaisten järjestöjen määritelmiä kun on kuunnellut, niin on hämmästyttänyt kyllä moni asia. On puhuttu nälkiinnyttämisestä, on puhuttu nälänhädästä. Niin kuin tässä aiemmin todettiin, elokuussa YK:n alainen järjestö olisi todennut, että siellä Gazassa on nälänhätää. Tähän todettakoon, että varmasti siellä nälkää ja kärsimystä on, mutta jos ruvetaan katsomaan, minkälaisia kriteereitä on aiemmin käytetty silloin, kun puhutaan jonkin alueen nälänhädästä, ja minkälaiset kriteerit olivat käytössä elokuussa, niin ne ovat kyllä aika lailla erilaiset ja huomattavasti lievennetyt kriteerit. Hämmästelen, minkä takia tämäntyyppiseen toimintaan on YK:n alaisten järjestöjen pitänyt lähteä. Vielä suurempi hämmästykseni on ollut, kun puhutaan kansanmurhasta. Tänäkin iltana tässä salissa on moneen moneen kertaan nostettu esiin ja syytetty Israelia kansanmurhasta. Me tiedetään, jos me katsotaan historiaa taaksepäin, että siellä on tunnettuja karmeita kansanmurhia: natsi-Saksan aikana kaksi kolmasosaa juutalaisista tapettiin tai Ruandan kansanmurhassa sadan päivän aikana 800 000 tutsia tapettiin. On sanottu, että ehkä jopa 70 prosenttia tutseista tapettiin. Tämä YK:n alainen niin sanottu riippumaton tutkijaryhmä, joka nyt syyskuussa on antanut päätelmänsä, että Gazassakin Israelin toimesta toteutettaisiin kansanmurhaa, on sellainen, johon voi kuka tahansa liittyä. Tälle alustalle, joka kerää niin sanottuja tutkijoita, kuka tahansa voi liittyä, ja vain pieni osa tähän ryhmään liittyneistä on tullut mukaan tähän lausuntoon, jonka ryhmä on antanut. Lausunnon sisältö: Historiassa kautta vuosikymmenten kansanmurhalla me on ymmärretty tilannetta, jolloin jotakin kansaa tai etnistä kansanryhmän osaa tarkoituksellisesti, määrätietoisesti, massamaisesti murhataan, mutta tämä määritelmä on tämän niin sanotun riippumattoman tutkijaryhmän toimesta muutettu. Sieltä on tämmöinen massamainen, tarkoituksellinen, määrätietoinen jonkun kansan tai kansanosan murhaaminen jätetty pois, ja riittää, että tapetaan, ja sitten muutama muu kriteeri. Kun kuuntelin viime viikon keskiviikkona A-studiossa keskustelua näistä tämän ryhmän kriteereistä, niin mietin, että jos näillä kriteereillä mennään eteenpäin, niin mikä aseellinen selkkaus, missä tulee ihmisuhreja, missä joitakin tapetaan, voidaan jättää kansanmurhakriteerin ulkopuolelle. [Aki Lindén: Sittenhän siellä on kaikki hyvin!] Ajattelen niin, että kun kansanmurhia on tehty, niin mielestäni se on niin raakalaismaista ja massamaista, että sen kriteerin tai tämmöisen nimityksen käyttämisessä pitäisi olla todellakin kriittinen. Jos ja kun Israel pyrkii eliminoimaan terroristijärjestöä ja sen jäseniä Gazasta, niitä jäseniä, jotka siellä kahlitsivat omia kansalaisiakin, niin ei tällainen toiminta täytä millään muotoa kansanmurhan kriteerejä, ei ainakaan niitä, mitkä ovat vuosikymmenten aikana olleet käytössä. [Aki Lindén: Eli 65 000 terroristia on tapettu siellä?]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2025-09-30T18:02:42,2025-09-30T18:06:27,Hyväksytty,1.1 2025_87_168,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Keskisarja, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_169,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Teemu,Keskisarja,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Rukoilen rauhan puolesta. Pudotan roponi kolehtihaaviin Gazan viattomien lasten hyväksi. Siunaan Israelia, joka suojelee historiallisesti maailman vainotuinta kansaa ja pyhää maata. Vastauksiani välikysymykseen ovat: humanismi ja lähimmäisenrakkaus. Rauhan miehenä suren Lähi-idän sodan laajentamista kulttuurisotaan kotimaassa. Te välikyselijät värväydytte kulttuurisotureiksi — jälleen kerran. Palestiinan liput liehuivat ja kannattajat riehuivat Helsingissä viime itsenäisyyspäivänä. Näköjään rauhaisa 612 kiihottaa ääripalestiinalaisia. Israel-viha tempaa mukaansa suomalaisia yliopisto-opiskelijoita, jotka kyselyssä eivät edes tiedä, mitä tarkoittaa iskulause ”joelta merelle”. Heidän aatteensa on tsoukkiherännäisyys. Palestiinan sotaviirit hulmuavat Suomen vappumarsseilla ja ay-liikkeen lakoissa. Täh? Känsäkourainen suomalainen työläinen ei janoa kulttuurisotaa. Se on vasemmistopoliitikkojen intohimo. Palestiinan symbolit soluttautuvat Suomen naistenpäivään. Kyllä, tämänkin todistavat tiedotusvälineiden valokuvat ja videot. Lähi-idän sukupuoliroolit lienevät feminismin tavoite. Ovatko kulttuurisodan amatsonit ihan tosissaan? Katsokaa, kuinka Hamasin tukija Iran tv-lähetyksissään sumentaa sääret suomalaisministeriltä. Homoseksuaalien oikeudet olivat minulle sydämenasia jo arkistoissa, kun historioitsijana tutkin 1600—1700-luvun homo-oikeudenkäyntejä. Kansanedustajana kauhistelen sitä, että Suomen vähemmistöjen asianajajat mielistelevät maailmanuskontoa, joka valtapiirissään tukahduttaa sukuvietin. Kumma kulttuurisota syttyy Pridessä eli ’Ylpeydessä’ Suomen toreilla ja kaduilla: Ylpeyden vähäpukeisissa paraateissa sateenkaaren alla paistaa Palestiina-propaganda. Irvokasta kulttuurisotahulluutta! Tsoukkiherännäisyys soimaa suvaitsevaisia kristittyjä ja juutalaisia. Se hyväksyy ikeen, joka todella painaa ihmisoikeuksia. Teidän poseerauksenne ulkopolitiikalla aiheuttaa itsepetoksen nurkan takana. Mellunmäen moskeijan edessä ei hylly Ylpeyden paljas pylly.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Teemu Keskisarja,1498,2025-09-30T18:06:28,2025-09-30T18:09:57,Hyväksytty,1.1 2025_87_170,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Garedew, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_171,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Israel ei ole suorittamassa kansanmurhaa. Välikysymyksessä tämäkin väite on tietysti nostettu esiin viittaamalla YK:n tutkintakomission puutteelliseen ja puolueelliseen raporttiin. En jaksa enää yllättyä siitä, että YK ja vasemmisto siteeraavat terroristien syöttämiä lukuja ja väitteitä totuutena. Sitä puolestaan en lakkaa ihmettelemästä, miten tehokkaasti oppositio ja media ovat onnistuneet peittämään silmänsä täysin Hamasin terroristien roolilta ja vastuulta suhteessa Gazan siviiliuhreihin. Välikysymyksen mukaan Israelin toimet ovat olleet summittaisia ja suurelta osin kohdistuneet viattomiin siviileihin, naisiin ja lapsiin. Tähän johtopäätökseen voi päätyä ainoastaan, jos käyttää tietolähteenään pelkkää terroristipropagandaa eli Hamasin alaisen Gazan terveysministeriön tuottamia tietoja. Esimerkiksi listoja kuolleista kerätään avoimilla lomakkeilla, joihin kuka tahansa voi syöttää vahvistamattomiakin tietoja. Kuolleiden listoilta on välillä poistettu tuhansia. Myös Hamasin terroristeja ilmoitetaan sinne siviileinä. Terroristeja on kuollut yli 20 000. Sekä tutkintaryhmän kansanmurhapäätelmässä että mediassa raportoidaan kuolemista ja nälästä kuin Israel olisi vailla mitään syytä huvikseen hyökännyt Gazaan vaarantamaan alueen siviilit ja omat sotilaansa. Unohtuiko jo, että Hamas aloitti sodan? Analysoimatta jäävät myös Hamasin sotataktiikat, joilla se tähtää maksimaaliseen siviiliuhrien määrään ja kansainvälisen mielipiteen kääntämiseen Israel-vastaiseksi. Hamas sijoittaa komentokeskuksiaan ja tunneleitaan tarkoituksella koulujen, sairaaloiden ja asuinalueiden yhteyteen, mikä vaikeuttaa sekä siviilien auttamista että sotilaskohteiden tuhoamista. Raportit viittaavat siihen, että lähes jokainen rakennus eteläisessä Gazassa on Hamasin toimesta miinoitettu, mikä tekee niistä vaaranpaikkoja sekä israelilaisjoukoille että viattomille palestiinalaisille, joita Hamas käyttää ihmiskilpinä. Hamasin sotilaat eivät myöskään kuljeskele sotilasasuissa vaan naamioituvat siviileiksi, jopa toimittajiksi. Tämä on kansainvälisten sääntöjen mukaan sotarikos, mutta montako otsikkoa olette nähneet, missä Hamasia vaaditaan noudattamaan kansainvälistä lakia taistelussa Israelia vastaan? Arvoisa puhemies! Kansanmurhan eli oikeuskielessä joukkotuhonnan määritelmä on teko, joka tähtää jonkin kansallisen, etnillisen, rodullisen tai uskonnollisen ryhmän hävittämiseen joko kokonaan tai osittain. Kyse on siis ihmisryhmän tarkoituksellisesta hävittämisestä esimerkiksi tappamalla, ehkäisemällä syntyvyyttä ja pakkosiirtämällä lapset pois. Hyvä oppositio, Jos Israel yrittäisi tuhota palestiinalaissiviilit, niin miksi se näkee valtavasti vaivaa varoittaakseen heitä iskuista sekä kuljettaakseen sinne ruokaa, vettä ja avustuksia? Miksi se auttaa satoja gazalaisia potilaita ja heidän saattajiaan pääsemään hoitoon joko Israeliin tai muihin maihin? Arvoisa puhemies! Israelin toimilla ei ole yhtään mitään tekemistä kansanmurhan kanssa. Hamasilla ja sen toimilla saattaa hyvin ollakin, koska sen tavoitteena on vapauttaa koko Palestiina juutalaisista eli tuhota Israel kokonaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-09-30T18:09:59,2025-09-30T18:14:26,Hyväksytty,1.1 2025_87_172,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_173,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tällaisen henkilön, joka tuomitsee täysin Hamasin terroriteot ja Hamasin terroristisen ideologian ja toisaalta näkee myös, että Israel on nyt ryhtynyt toimenpiteisiin, jotka ylittävät kaikki hyväksyttävyyden rajat, on jossain määrin vaikea osallistua tähän keskusteluun, kun tuntuu siltä, että täällä on ikään kuin kaksi puoluetta, jotka taistelevat keskenään. Toisten mielestä Israelin toiminta on ollut aina ja on nytkin pelkkää rikollisuutta, ja toisten mielestä Hamas on syypää aivan kaikkeen, jopa siihen, että ihmiset kuolevat Gazassa, niin kuin äskeisessä puheenvuorossa kuultiin, että Hamas itse miinoittaa siellä rakennukset ja mitään kansanmurhaa ei ole eikä nälkää ja hoito toimii. Tämähän on ihan käsittämätöntä puhetta. Minun mielestäni oman sosiaalidemokraattisen ryhmämme kaikki tärkein ja olennaisin sanottiin siinä välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan, Johannes Koskisen, puheenvuorossa ja myös ryhmäpuheenvuorossamme, jonka piti edustaja Razmyar. Olen itse tietoinen siitä, että kansainvälisestä politiikasta ja ulkopolitiikasta puhuttaessa kannattaa pitää kieli aika lailla keskellä suuta ja käyttää tarkkoja määritelmiä, mutta kun täällä nyt on kuunnellut muutamia puheenvuoroja, niin on kyllä pakko ottaa myös ihan poleemisesti kantaa tiettyihin asioihin. Tuomitsen itse, tietenkin, aivan täysin Hamasin toiminnan. Se oli aivan käsittämätön hirmuteko, mihin Hamas ryhtyi 7.10.2023: tappoi yli tuhat Israelin asukasta, otti vangiksi ainakin 250 ihmistä. Tämä on täysin tuomittavaa, siitä ei ole hetkeäkään kysymys, mutta sitten se kysymys kuuluu: oikeuttaako tämä nyt sitten siihen kaikkeen, mitä Israel on tehnyt sen jälkeen? Olen ymmärtänyt kansainvälisten tiedotusvälineiden kautta, että esimerkiksi Israelissakaan ei suinkaan ole yksituumaisuutta tälle viimeisen vaiheen maahyökkäykselle. Esimerkiksi armeijan ylin johto ja tiedustelujohto varoittivat ryhtymästä siihen, mutta Israelia johtaa tällä hetkellä poliittisesti sellainen ryhmittymä, että se aikoo tässä tilanteessa, joka nyt on syntynyt, ottaa niin sanotusti kaiken mahdollisen irti tästä tilanteesta. Olen itse monellakin tavalla elämäni aikana suhtautunut myötämielisesti Israeliin, ihaillutkin Israelin järjestelmää, ja ihan poliittisesti haluan todeta, että Israel oli vuosikymmenet sosiaalidemokraattien johtama valtio. Siellä presidentit Ben-Gurion ja Golda Meir tai pääministerit Jitzhak Rabin ja Shimon Peres ja muut johtivat käytännössä 30 vuotta, ja sen jälkeenkin on ollut työväenpuolueen johtajia. Nyt tällä hetkellä kuitenkin tilanne on se, että Israelin poliittinen johto on hyvin pitkälti aika pienen äärioikeistolaisen ryhmän vankina, joka sillä tavalla sitten pystyy käyttämään tilannetta hyväkseen, että äärimmilleen viety väkivalta on nyt sitten ajettu läpi siellä toteutukseen. Sanoisin nyt näin, että kun täällä kuuntelin eräitä puheenvuoroja, joista kyllä joudun vetämään sen johtopäätöksen, että yritettiin väittää, että kaikki ne, jotka nyt kannattavat esimerkiksi Palestiinan pikaista tunnustamista, hyväksyisivät terrorismin ja hyväksyisivät Hamasin, niin joudun kyllä kysymään: tarkoitatteko te — ja tiedätte kyllä, keitä nyt tässä salissa tarkoitan — että Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb hyväksyy Hamasin toiminnan, tai Ison-Britannian pääministeri Starmer tai Ranskan presidentti Macron? Eivät tietenkään. Nyt kysymys on siitä, että tämä äärimmilleen viety systemaattinen väkivalta, joka kohdistuu siviileihin aivan kiistattomasti — ei terroristeihin, vaan siviileihin — on se, mikä halutaan tuomita, ja sinne halutaan muodolla tai toisella saada nyt rauhantilaa ja vähintään aselepo mahdollisimman pian, ja Palestiinan tunnustaminen nyt edesauttaisi sitä asiaa. Näin ainakin monessa maassa ajatellaan, ja tällä hetkellähän tilanne on se, että niin ajattelee tämän salin suuri enemmistö. Olen ymmärtänyt, kun olen tarkkaan kuunnellut esimerkiksi puheenvuoroja, että niin tuntuu ajattelevan hallituksessakin enemmistö, mutta hallitus on meillä Suomessakin tuollaisen pienen vähemmistön vankina, ja jotta se ei sitten tässä rikkoutuisi, niin ei pystytä tekemään tätä välttämätöntä tunnustamista. Tämä on kyllä surullinen tilanne, joka on syntynyt. En syytä siitä kokoomusta, vaan syytän siitä kahta muuta hallituspuoluetta. [Sofia Vikman: Onko Tanskakin vankina? — Sari Tanus: Entä Saksa?] — Tanska on Tanska, ja Suomi on Suomi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-09-30T18:14:28,2025-09-30T18:19:49,Hyväksytty,1.1 2025_87_174,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Asell, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_175,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Viime viikolla kokoontunut YK:n yleiskokous oli historiallinen. Sen yhteydessä monet maailman maat, muun muassa Ranska, Iso-Britannia, Kanada, Portugali ja Australia ilmoittivat tunnustavansa Palestiinan valtion. Moni muukin maa on viime päivinä liittynyt tähän joukkoon. Kyse ei ollut pelkästä symbolisesta eleestä vaan pyrkimyksestä pitää yllä toivoa kahden valtion ratkaisusta, mikä on ainoa kestävä pohja rauhalle ja vakaudelle Lähi-idässä. Mutta mitä teki Suomi? Tasavallan presidentti matkusti New Yorkiin ilman, että hallitus oli kyennyt tekemään päätöstä Palestiinan valtion tunnustamisesta. Presidentti Alexander Stubb on selkeästi ilmoittanut olevansa valmis tähän askeleeseen. Hallitus taas osoitti toimintakyvyttömyyttä ja haluttomuutta ottaa johtajuutta historiallisena hetkenä. Suomi jäi sivuun, kun kansainvälinen yhteisö pyrki edistämään rauhaa. Suomen ulkopolitiikka on joutunut siis poikkeukselliseen tilanteeseen. Presidentin ja hallituksen näkemykset kulkevat eri suuntiin. Presidentti on valmis tunnustamaan Palestiinan, mutta hallitus ei. Tämä kertoo hallituksen kyvyttömyydestä tehdä ratkaisuja, jotka vastaavat Suomen arvoja ja kansainvälisen yhteisön odotuksia. On muistettava, että lähes 160 valtiota on jo tunnustanut Palestiinan. Useimmat EU-maat ovat jo mukana. Suomelta puuttuu enää poliittinen tahto. Tällä hetkellä Orpon hallitus ei johda ulkopolitiikkaa, se lamaannuttaa sen. Arvoisa puhemies! Palestiinan tunnustaminen ei ole Hamasin tunnustamista. Päinvastoin, se on maltillisen palestiinalaishallinnon tukemista ja terroristijärjestön heikentämistä. Palestiinalaishallinto on itse todennut, että Hamasin ja muiden äärijärjestöjen tulee luovuttaa aseensa ja jäädä pois hallinnosta. Suomen linja on aina ollut tukea kahden valtion mallia. Se tarkoittaa sekä Israelin että Palestiinan oikeutta suvereniteettiin, turvallisuuteen ja rauhaan. On tietysti selvää, että terrori-isku, jonka Hamas toteutti lokakuussa 2023, oli järkyttävä ja täysin tuomittava. Israelilla on oikeus puolustaa itseään, mutta sen sotatoimet ovat olleet suhteettomia ja rikkoneet kansainvälisen oikeuden periaatteita. Näitä ei voi puolustella kansallisella turvallisuudella. Suomen pitäisi nyt liittyä siihen kansainväliseen rintamaan, joka pyrkii kahden valtion ratkaisuun. Jos nyt ei ole oikea hetki tunnustaa Palestiinan valtiota, niin milloin se hetki on? Onko hallituksen tilannekuva todella niin erilainen kuin kumppanimaillamme tai kuin omalla tasavallan presidentillämme? Tällä hetkellä hallitus ei kanna vastuuta, vaan pakenee päätöksiä. Se on ulkopoliittisen johtajuuden kriisi. Sosiaalidemokraattien näkökulmasta on välttämätöntä, että Suomi tunnustaa Palestiinan valtion. Se olisi johdonmukaista suhteessa pitkäaikaiseen ulkopolitiikkaamme, arvoihimme ja kansainvälisen yhteisön toimiin. Arvoisa puhemies! Hallituksen toimintakyvyttömyys on johtanut siihen, että Suomi jäi historian sivuraiteille. Nyt tarvitaan päätöksiä, johtajuutta ja kykyä katsoa pidemmälle kuin päiväkohtaisen epäröinnin yli. Rauha Lähi-idässä ei synny ilman kahden valtion ratkaisua, ja sen uskottavuuden edellytys on Palestiinan valtion tunnustaminen. Hallitus ei näytä olevan toimintakykyinen tässä asiassa. Siksi tämä välikysymys on pitänyt jättää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Marko Asell,970,2025-09-30T18:19:51,2025-09-30T18:23:33,Hyväksytty,1.1 2025_87_176,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_177,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme täällä käsittelemässä vihervasemmiston tekemää välikysymystä Palestiinan tunnustamisesta. Terroristiseksi luokiteltu palestiinalaisjärjestö Hamas hyökkäsi Gazan kaistan rajan yli Israeliin 7.10.2023. Hamasin johtamat palestiinalaisryhmät iskivät useisiin Israelin kaupunkeihin surmaten liki 1 200 ihmistä. Lisäksi Hamas otti noin kaksi- ja puolisataa panttivankia, joita on raiskattu, kidutettu ja heistäkin osa surmattu. Nämä kaikki ovat erittäin tuomittavia ja raakalaismaisia tekoja. Tässä salissa halutaan nyt opposition taholta tunnustaa Palestiinan valtio ikään kuin palkintona tästä järkyttävästä ja epäoikeudenmukaisesta hyökkäyksestä Israeliin. Arvoisa puhemies! Suomi tuomitsee kaikki nämä terroristiset teot, jotka ovat kohdistuneet suurelta osin myös siviileihin, lapsiin ja nuoriin. Suomi on lisännyt humanitääristä apua Gazaan merkittävästi. Lokakuusta 2023 lähtien palestiinalaisille on myönnetty yhteensä yli 38 miljoonaa euroa, josta yhdeksän miljoonaa on kanavoitu Maailman ruokaohjelman kautta sekä liki 18 miljoonaa euroa yhteensä Kirkon Ulkomaanavulle, YK-järjestölle ja Punaiselle Ristille. Suomen antama apu on siis laajaa ja monipuolista, sitä ei voi kiistää. Suomen ei tule lähteä tunnustamaan ehdoitta Palestiinaa, jolla ei ole edes omaa hallintoa ja jolla on vahva terroristinen yhteys. Lisäksi Palestiina on useasti kieltäytynyt omasta valtiosta. Tunnustaminen ei myöskään ole rauhan tae. Arvoisa puhemies! Sota pitää saada loppumaan osapuolten yhteisestä sopimuksesta. Rauha pitää saavuttaa ilman terroristisia tekoja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-09-30T18:23:37,2025-09-30T18:25:38,Hyväksytty,1.1 2025_87_178,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vikman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_179,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä aiemmin edustaja Virta sanoitti vasemmisto-opposition viestiä: ”Me tiedämme, ettei tilanne ole uusi.” Hän viittasi aina vuoteen 1967 asti ja siihen, että tilanne on jatkunut huonona sieltä saakka. Jos te oppositiossa kerran tiedätte, että tilanne ei ole uusi ja samaan aikaan te näette nimenomaisesti tämän Palestiinan tunnustamisen ratkaisun avaimena tämän akuutin kriisin ratkaisemiseen ja siinä etenemiseen, niin silloin on pakko kysyä, miksi tässä tapauksessa te ette sitten edenneet tunnustamisessa jo Marinin hallituksen aikana, kun teillä olisi ollut siihen kaikki mahdollisuudet ja kerran te tiedätte, ettei tilanne ole uusi. No, aiemmissa puheenvuoroissa on kuvattu hallituksen kanta, jota kokoomus tukee. Nähdäkseni juuri nyt ja tässä momentumissa oleellista on keskittyä siihen, mitä voimme tehdä juuri nyt ja mitä teemme tulevaisuudessa ja miten akuutti inhimillinen kärsimys akuutisti päättyy, verenvuodatus loppuu, miten edellytykset Palestiinan tunnustamiselle täyttyvät ja miten Lähi-itään saadaan kestävä rauha. Hallitus ja kokoomus tukevat Palestiinan tunnustamista, kunhan ehdot täyttyvät, mutta kyllähän meidän kaikkien nyt pitää tunnustaa se, että kun me kannatamme kahden valtion mallia ja sitä, että Palestiinan valtiolla aidosti on toimintaedellytykset, niin se edellyttää sitä, että Hamas riisutaan aseista, Palestiinaan saadaan siviilihallinto, jossa Hamas ei ole mukana, ja yhtä lailla myös panttivangit täytyy saada vapaiksi. Eli se, että hallituksella ei olisi linjaa, ei tietenkään pidä paikkaansa, vaan pikemminkin on niin, että juuri tähän hetkeen Suomen linja on se, että meillä on hyvät edellytykset edetä kahden valtion mallin pohjalta, tunnustaa Palestiina tilanteessa, jossa sillä todella on merkitystä. Tämän aamunkin uutisten valossa näyttää siltä, että juuri nyt voi hyvinkin olla se ikkuna, jossa aidosti saadaan historiallista edistystä aikaan Lähi-idän tilanteessa. Tilannehan nyt oikeastaan on se, että jos koko muu maailma on jo vahvaa tukea ilmaissut Trumpin rauhansuunnitelmalle, niin tällä hetkellähän pallo on Hamasilla, ja Hamasin virallista vastausta odotetaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2025-09-30T18:25:49,2025-09-30T18:29:01,Hyväksytty,1.1 2025_87_180,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Garedew, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_181,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä Palestiina-välikysymyksen tekstissä nostetaan myös esiin YK:n poliittisesti värittynyt raportti nälänhädästä Gazan kaupungissa sekä väitteet siitä, että Israel näännyttäisi siviilejä tahallaan nälkään. Kukaan ei halua, että lapset kärsisivät, se on ihan hirveä asia, mutta väärän toimijan syyttely ei ratkaise tätä ongelmaa. Vastuu gazalaislapsista ei ole Israelin, vaan Hamasin käsissä, terroristijärjestön, jonka oma johto elää luksuselämää ulkomailla eikä välitä palestiinalaisten aliravituista vauvoista pätkääkään. Israel sen sijaan toimittaa alueelle yhä useampia rekka-autollisia ruokaa päivittäin: esimerkiksi heinäkuussa 1 322, elokuussa 1 851 ja tässä kuussa 1 497 rekallista. Nämä tilastot ovat täysin julkisia, mutta jäävät medioilta noteeraamatta. Kuten myös nekin tilastot, että Israel on jatkuvasti tulituksen kohteena ja lokakuun 7. päivän jälkeen on ollut keskimäärin 85 rakettihälytystä per päivä. Joka tapauksessa riippumattomat raportit ja seuranta osoittavat, että ongelma ei ole avun määrässä vaan sen jakelu. Esimerkiksi viime viikon aikana Gazaan meni lähes 430 avustusrekkaa ja YK ja muut kansainväliset järjestöt jakoivat 310 rekallista. Sadat rekat odottavat vielä Gazan puolella rajaa, että järjestöt toimittaisivat niiden sisällön perille, vaikka Israel järjestää päivittäin humanitäärisiä taukoja avun jakamista varten, siitäkin huolimatta, että nämä tauot antavat aina Hamasille aikaa valmistautua uusiin hyökkäyksiin ja siirrellä panttivankeja. Hamas on se, joka käyttää ruokaa aseena, omaa väestöään vastaan. Se varastaa kuljetuksia itselleen ja myy tarvikkeita epätoivoisille kansalaisille hinnoilla, joihin heillä ei ole varaa. Lietsoakseen Israel-vastaisuutta Hamas julkaisee nälkäisistä ihmisistä, erityisesti lapsista, šokeeraavia valokuvia, joilla ei välttämättä ole mitään tekemistä totuuden tai edes koko Gazan kanssa. Osa kuvista on poimittu Jemenistä, tehty tekoälyllä tai lavastettu. Saatteeksi tunteisiin vetoava tarina, ja Israelin tuomitseminen on varmistettu. YK syö Hamasin kädestä, ei saa jakeluongelmilleen tehtyä mitään eikä keksi muuta ratkaisua kuin yhä uusia syytöksiä Israelia vastaan. Arvoisa puhemies! Samaan aikaan kun jatkuvasti olemassaolonsa puolesta vihamielisten arabimaiden keskellä kamppailevaa maailman ainoaa juutalaisvaltiota Israelia syytellään ja painostetaan, vallitsee täysi mediahiljaisuus esimerkiksi Jemenistä, missä yli 17 miljoonaa ihmistä kärsii akuutista ruokapulasta, kun Iranin tukemat Huthi-kapinalliset ovat estäneet avustusten jakelua ja hyökänneet siviilejä vastaan. Oppositio ei kuitenkaan vaikuta välittävän näistä todellisista nälkään nääntymisen uhreista laisinkaan, vaan keskittyy putkinäköisesti toitottamaan ideologisia vaatimuksiaan kuvitteellisen Palestiinan valtion tunnustamiseksi kuvitellen, että se ratkaisisi jotakin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-09-30T18:29:05,2025-09-30T18:33:25,Hyväksytty,1.1 2025_87_182,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_183,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksessa todellakin on linja. Se on kriittisesti keskusteltu läpi useamman päivän, ehkä viikonkin aikana, mutta hallituksessa on johtajuutta, ja hallituksessa on selkeä linja. Hallitus näkee, että on akuutteja asioita, kuten esimerkiksi tappamisen ja inhimillisen kärsimyksen lopettaminen, Hamasin aseista riisuminen, panttivankien vapauttaminen ja tämän humanitäärisen avun paremman perillepääsyn takaaminen. Nämä ovat asioita, mitkä ovat käsillä olevia, akuutteja ja tärkeitä tehdä nyt. Tunnustamisen suhteen on todettu, niin kuin tässä on tullut esille niin pääministerin puheessa kuin omassa puheessanikin tuolta puhujapöntöstä, että monetkaan kansainväliset kriteerit tunnustamiselle eivät tässä vaiheessa täyty. Aika sille ei ole nyt. Mutta se, minkä takia alun perin pyysin tätä toista puheenvuoroa, oli se, kun tässä oli, että minkä verran siellä Gazassa on kuollut näitä ihmisiä. Tietysti jokainen kuolema, varsinkin siviilien kuolema on liikaa, ja se kärsimys on hirvittävä. Luvut vaihtelevat. Onko kuolleita sitten 65 000, onko niitä 80 000 tai paljonko niitä on — on tietysti vaikea tietää, mitkä ovat todelliset ja oikeat luvut. Joka tapauksessa on arvioitu, että taistelijoita olisi kuollut noin 18 000—20 000. Lapsia siellä on myös mennyt, niin taistelujoukoissa olevia kuin tietysti muitakin, näissä sotatoimissa täysin viattomia siviileitä on valitettavasti kuollut. Useastihan puhutaan, että sodassa on kuollut näin ja näin paljon ihmisiä — onko se sitten 65 000 tai 80 000. Useasti puhe tai kirjoitus kääntyy sitten vielä kriittisemmäksi Israelin suhteen, että Israel on tappanut sen 65 000. Mutta kun me katsotaan näitä kirjoituksia ja tutkimuksia, niin sieltä on nostettu myös esiin, että ovatko todellisuudessa nämä luvut sellaisia, että kahden vuoden aikana on Gazassa kuollut näin ja näin paljon ihmisiä. Toisin sanoen siellä on näitä sotilaita, taistelijoita, joita on kuollut, mutta joka maassa vuosittain myös kuolee ihmisiä tauteihin, vanhuuteen ja niin edelleen. Yleensä kai on pidetty noin yhden prosentin keskivertomäärää väestöstä, mikä vuosittain kuolee, siis ilman mitään sotatoimia tai tämmöisiä konfliktejakin. Jos me ajatellaan, että Gazassa on noin 2,1 miljoonaa ihmistä, niin eikö kahden vuoden aikana olisi sitten jo tavallaan ikään kuin normioloissakin kuollut noin 42 000 ihmistä? Siihen kun tulevat nämä taistelijat ja sitten se, minkä verran lisää, niin ehkä se oikeampi luku olisi kuitenkin, että siellä on mennyt tuhansia paremminkin kuin kymmeniätuhansia viattomia siviilejä. Toivoisin, että tämäkin jossakin vaiheessa selvitettäisiin, että päästäisiin todellakin tietämään, mikä tilanne siellä on kahden vuoden aikana ollut. Mutta tärkeintä on saada sota ja tappaminen loppumaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2025-09-30T18:33:27,2025-09-30T18:36:42,Hyväksytty,1.1 2025_87_184,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_185,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Demokratia on kyllä hieno järjestelmä, kun meillä on täällä mahdollisuus kertoa omat näkemyksemme ja mielipiteemme, vaikka ne jyrkästi eroavat. Minun täytyy kyllä nyt vain sanoa, jos hyvin maltillisesti ilmaisisin itseni, että en ole kyllä samaa mieltä siitä, että ne kuolemat siellä Gazassa johtuisivat vain normaalista ikääntymisestä, eli että 42 000 ihmistä kuollut ikään kuin vanhuuteen ja 18 000 sitten sotilaita ja siinä olisi sitten se 60 000. Kyllähän tämä nyt on suoraan sanottuna sellaista satuilua, että enpä uskoisi täällä kuulevani sitä — mutta demokratiassa meillä kullakin on sallittu oma mielipiteemme. Kuulimme myös edustaja Garedewin puheenvuorossa, että eihän Israel ole mitään pahaa siellä Gazassa tehnyt, kaikki on heidän oma vikansa ja Israel siellä ihan vain toimittaa ruokaa ja hoitaa ihmisiä ja kaikki on kaikin puolin kunnossa. Onhan tämä monella tavalla hämmästyttävää, ja miten tämä nyt liittyy tähän keskusteluun Palestiinan tunnustamisesta? Olemme kuulleet esimerkiksi edustaja Garedewin puheenvuorosta, että sehän on täysin kuvitteellinen alue ja valtio eikä sitä pidä koskaan tunnustaa. Siis eihän tässä nyt ole näköjään erimielisyyttä kohta enää siitä, tunnustetaanko pian vai muutaman kuukauden päästä, vaan tuntuu olevan erimielisyys tässä salissa siitä, tunnustetaanko vai eikö koskaan tunnusteta. Tästä pääsenkin nyt siihen, että onhan tässä nyt niin ilmiselvästi käynyt ilmi, että neljän puoleen hallituksessa on tähän kysymykseen neljä eri linjaa. No, en minä tätäkään oikeasti hämmästele. Olen itse ollut viiden puolueen hallituksessa ja huomannut, että moniin kysymyksiin monipuoluehallituksessa on erilaisia linjoja. Mehän olemme täällä nyt kuulleet RKP:n linjan, joka oli tämmöinen nopean tunnustamisen linja. Olemme kuulleet täällä kokoomuksen ja varsinkin kokoomustaustaisen presidentin linjan ja monia muitakin puheenvuoroja ja yksittäisten kokoomuslaisten julkisuudessa esittämiä kannanottoja, että kannattavat nopeatakin tunnustamista. Sitten olemme kuulleet täällä KD:n eli kristillisdemokraattien linjan ja ainakin osan perussuomalaisista linjan. Olen julkisuudesta huomannut, että perussuomalaisten keskuudesta on myös esitetty näkemyksiä, että pitää tunnustaa Palestiinan valtio. Aikataulusta ei sen täsmällisemmin ole sanottu. Kyllä tämä on nyt aika hämmästyttävää. Tässä pyysin oikeasti puheenvuoron vastatakseni edustaja Vikmanin kysymykseen, jossa hän siteerasi vihreiden puheenjohtajaa, edustaja Virtaa: en tietenkään lähde Virran kannanottoja tässä itse sen enempää selittelemään, mutta oma tulkintani on kyllä nyt se, että vaikka vuodesta 67 lähtien on ollut monia tapahtumia ja sotia ja taisteluita, niin emmehän me ole mitään nykyiseen verrattavaa siellä aikaisemmin nähneet, ja tämä on herättänyt laajan kansainvälisen aallon tämän tunnustamisen puolesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-09-30T18:36:42,2025-09-30T18:39:56,Hyväksytty,1.1 2025_87_186,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Garedew, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_187,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oppositio yrittää Palestiina-välikysymyksellään painostaa hallitusta Suomen edun vastaisiin toimiin. Kyllä, Palestiinan tunnustaminen ja Israel-kauppasuhteiden jäädyttäminen olisivat Suomelle haitallisia. Israel on teknologian ja puolustusteollisuuden kärkimaita. Teemme yhteistyötä muun muassa tutkimuksen, puolustuksen, innovaatioiden ja kaupan saralla. Israelin vienti EU:hun on merkittävää esimerkiksi maataloustuotteiden ja teknologian osalta. Tullimaksut tai etuoikeutetun pääsyn menettäminen voisivat nostaa kustannuksia EU:n maahantuojille, mahdollisesti myös kuluttajille. Suomi tunnetaan maailmalla rauhanvälittäjänä. Asettautuminen terroristien puolelle Israelia vastaan veisi diplomatialta ja kaikelta vaikutusvallalta pohjan aivan täysin. Pakotteet vain lietsoisivat äärimmäisyyksiä. Jaffa-appelsiinien vieminen suomalaisten ostoskorista ei siirtäisi sitä gazalaisten käteen, koska Hamas on se, joka vaikeuttaa ruuanjakelua Gazan siviileille. On myös toimittava johdonmukaisesti ja tasapuolisesti. Miten Israel vertautuu muiden maiden ihmisoikeustilanteisiin, esimerkiksi Turkin sekä joidenkin Afrikan ja Aasian valtioiden? Nyt siis pitäisi tuomita Hamas ja terroristit eikä niitä, jotka taistelevat terrorismia vastaan. Jos Suomi kannattaa pakotteita tässä tapauksessa, siltä voidaan odottaa vastaavaa linjaa myös muissa tilanteissa valtiosta riippumatta. Omaan nilkkaamme ampuvien boikotointivaatimusten sijaan meidän tulee ehdottomasti tukea Israelia sen taistelussa äärettömän julmia terroristeja vastaan. Pakotteet ja painostuskeinot eivät monilta osin edes osuisi Israelin hallintoon vaan tavallisiin toimijoihin. Pakotteet palvelisivat ainoastaan Hamasin strategiaa, koska he eivät voi voimalla voittaa ja valloittaa Israelia, vaan he käyttävät siviilien tahallista kärsimystä kääntääkseen muut maat Israelia vastaan. Lisäksi Suomessa tulisi olla nollatoleranssi palestiinalaisaktivismille ja ‑mielenosoituksille, joita hyvin suurella todennäköisyydellä masinoidaan ulkomailta, vaikka joukkoon jostain kumman syystä vasemmistolaisia yliopistonuoria eksyykin. He tuskin edes ymmärtävät aktivismin ja iskuhuutojen linkittyvän suoraan Hamasin ja muiden islamilaisten terroristiryhmien pyrkimyksiin pyyhkiä Israel maailmankartalta. Terroristit käyttävät hyväkseen vasemmiston sinisilmäistä intoa edistääkseen omia väkivaltaisia tavoitteitaan. Mielenosoituksissa on nähty äärijärjestöjen lippuja ja käsimerkkejä ja huudettu antisemitistisiä iskulauseita. Olen jo tehnyt näiden kieltämiseksi toimenpidealoitteen. Ruotsissa tilanne on jo mennyt pidemmälle. Palestiina-aktivistit lähtivät seuraamaan kotimatkalla ollutta kokoomusministeriä ja huutelemaan aggressiivisesti syytöksiä häntä vastaan. Palestiina-aktivistien tie ei todellakaan ole rauhan tie. Pelkkä humanitäärinen apu ei myöskään poista Gazan perusongelmaa. Arvoisa puhemies! Todellinen rauha vaatisi Hamasin antautumisen, panttivankien vapauttamisen, toimivan ja valvotun siviilihallinnon luomisen sekä läpinäkyvän, valvotun jälleenrakentamisen. Mikään näistä ei toteudu sillä, että kansainvälisen yhteisön, median ja vihervasemmiston toimesta Israelia osoitellaan sormella ja tehtaillaan ideologisia vaatimuksia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-09-30T18:40:03,2025-09-30T18:44:31,Hyväksytty,1.1 2025_87_188,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_189,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minun täytyi pyytää vielä tämä uusi puheenvuoro ihan kollega Lindénille korjatakseni, että jos hän kuunteli edellistä puheenvuoroani, niin siinä nimenomaan sanoin, että on hyvin vaikea todellisuudessa tietää, paljonko niitä kuolleita tämän kahden vuoden aikana siellä Gazan alueella on ollut. On arvioitu, että sotilaita, näitä Hamasin taistelijoita, siellä olisi arvioiden mukaan noin 18 000—20 000 kuollut, mutta siitä, mikä on kokonaismäärä, kuinka moni Gazan alueella on kahden vuoden aikana kuollut, arviot vaihtelevat. Nimenomaan nostin esiin sen, että olisi hyvä jossakin vaiheessa tutkia tämäkin asia tarkemmin ja päästä selvyyteen. Tosiasia joka tapauksessa on, että Gazan alueella, niin kuin millä tahansa muullakin alueella, missä tahansa muussakin maassa, joka päivä kuolee ihmisiä ihan vanhuuttaan, sairauksiin ja niin edelleen. Mikä määrä on niitä, jotka ovat näin poistuneet keskuudestamme, ja mikä määrä on niitä ihmisiä, jotka on tapettu, ammuttu tai muulla tavalla tarkoituksellisesti tai sotatoimien aiheuttamana saanut surmansa, tietysti vaihtelee. Siinä mielessä en millään muotoa sanonut, että kaikki 65 000, tai mikä se määrä nyt onkaan, olisivat vain kuolleet siellä ihan vanhuuttaan. Nämä luvut, mitä sieltä Gazan terveysviranomaisten, mitkä ovat todellisuudessa Hamasin alaisia toimijoita, toimesta ilmoitetaan: mikä on niiden todellinen totuusarvo ja mikä totuus todellisuudessa on, toivottavasti jossakin vaiheessa saadaan sekin tietää. Joka tapauksessa jokainen surmaaminen tämmöisissä sotatoimissa, taisteluissa, surmansa saanut, on liikaa. Sen vuoksi toistan vielä kertaalleen, että tämä hallitus on nähnyt ja myös kristillisdemokraatit moneen kertaan ovat sitä nostaneet esiin ja painottaneet, että akuuteimpiin, tärkeimpiin asioihin pitää ensin keskittyä, ja ne ovat nimenomaan sen inhimillisen kärsimyksen lievittäminen, tappamisen lopettaminen, panttivankien vapauttaminen. Tokihan Israel on myös ottanut Gazan alueelta panttivangeikseen paljon ihmisiä. Onko siellä todellista syytä heitä ottaa, vai onko niitä sotatoimissa vain otettu, mutta sekin, että heitäkin luovutettaisiin sieltä vankiloista, on tärkeää. Tämä inhimillisen kärsimyksen lievittäminen, ruuan ja muiden tarvikkeiden perille saattaminen, kaikki tämä, on sitä akuuttia ja tärkeintä. Palestiinan tunnustaminen siinä vaiheessa, jos kriteerit täyttyvät, ja missä vaiheessa se tehdään: Suomen hallitus arvioi sitä ja tekee sitten siitä päätöksensä, mutta sen aika ei ole ollut nyt, koska kriteerit eivät millään muotoa täyty.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2025-09-30T18:44:31,2025-09-30T18:47:39,Hyväksytty,1.1 2025_87_190,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vikman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_191,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lindénin puheenvuoroon täytyy todeta, että kukaan tuskin kiistää sitä, etteikö tilanne Lähi-idässä olisi monin tavoin pahentunut Hamasin vuoden 2023 terrori-iskun jälkeen. Tätä tilannetta kävinkin jo tuossa kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa läpi. Oleellista oli kuitenkin se, että ei pidä täällä antaa kuvaa tai sisäpoliittisesti antaa sellaista kuvaa, että kriisi, saati siviilien hätä olisi ratkennut Palestiinan tunnustamisella vaikkapa viime viikolla. Ei voida väittää, että Palestiinan tunnustaminen ilman ehtoja olisi lopettanut siviilien akuutin kärsimyksen, [Aki Lindén: Onko joku väittänyt sellaista?] vienyt avun perille tai estäisi väkivaltaa. Mitä sitten tulee tähän huoleen siitä, jääkö Suomi nyt oman maineensa kannalta jotenkin väärään seuraan tai minkälaisessa maajoukossa olemme, niin esimerkiksi kuitenkin Pohjoismaistakin Tanska on linjannut ehdot, joiden täyttyessä se on valmis tunnustamaan Palestiinan valtion. Itse asiassa ne ehdot ovat pitkälti samankaltaiset kuin Suomen hallituksen, valtiojohdon kertomat ehdot ja tavoitteet. Eli en tässäkään suhteessa olisi huolestunut siitä, että me jäisimme jotenkin erityiseen joukkoon, jos olemme vaikkapa muista Pohjoismaista Tanskan joukossa. Arvoisa puhemies! Juuri tällä hetkellä tässä tilanteessa, kun meillä on tuore rauhansuunnitelma, johon maailma laajasti vaikuttaa suhtautuvan hyvin positiivisesti, pikemminkin katsoisin tulevaisuuteen, ja näkisin nyt niin, että Suomella on erinomaiset edellytykset näiden ehtojen puitteissa lähteä siitä, että kun ehdot täyttyvät, niin Palestiinan tunnustaminen voidaan tehdä. Toisaalta yhtä lailla kansainvälisillä kentillä ajamme kahden valtion mallia, ajamme sitä, että sota ja tappaminen saadaan loppumaan ja kestävä rauha Lähi-itään aikaan. Todella nyt kun on tämä hetki, jolloin liikettä viimein näyttäisi olevan, edellytyksiä saada aikaan, täytyisi katsoa tulevaisuuteen ja tarttua niihin mahdollisuuksiin vaikuttaa, joita meillä pienenä maana on.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2025-09-30T18:47:39,2025-09-30T18:50:20,Hyväksytty,1.1 2025_87_192,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_193,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on monta kertaa epäilty opposition kykyä hahmottaa asioita ja määritellä tätä. Lainaan tässä edelleen EU:n puheenjohtaja Ursula von der Leyenin puhetta 10.9.2025 eli kolmisen viikkoa sitten. Hän sanoo näin: ”Siksi haluan aloittaa hyvin selkeällä viestillä: ihmisen aiheuttamaa nälänhätää ei saa koskaan käyttää sodankäynnin välineenä. Tappamisen on loputtava — lasten vuoksi ja inhimillisyyden nimessä. Tämä on myös osa viime kuukausien systemaattisempaa suuntausta, joka ei yksinkertaisesti ole hyväksyttävissä: palestiinalaishallintoa kuritetaan taloudellisesti, suunnitteilla oleva siirtokuntahanke niin kutsutulla E1-alueella käytännössä eristäisi miehitetyn Länsirannan Itä-Jerusalemista, ja Israelin hallituksen äärilaitaa edustavat ministerit yllyttävät toiminnallaan ja lausunnoillaan väkivaltaa. Kaikki tämä viittaa selkeään pyrkimykseen rapauttaa kahden valtion ratkaisu ja viedä pohja visiolta elinkeinokelpoisesta Palestiinan valtiosta. Arvoisat parlamentin jäsenet! Näiden asioiden toteaminen on tuskallista. Tiedän, että monelle kansalaiselle Euroopan kyvyttömyys sopia yhteisestä etenemistavasta on sekin tuskallista. He ihmettelevät ääneen, miten paljon kamalammaksi tilanteen on muututtava ennen kuin siihen puututaan yhtenä rintamana. Ymmärrän heidän turhautumisensa. Ymmärrän, koska Gazan tapahtumia ei voida hyväksyä ja koska Euroopan on näytettävä mallia — kuten se on tehnyt aikaisemminkin. EU antaa paljon enemmän taloudellista ja humanitääristä apua kuin yksikään muu taho. Olemme sitoutuneet toimintakykyiseen palestiinalaishallintoon, ja kahden valtion ratkaisu nojaa tähän sitoumukseen. Meidän on kehotettava muitakin vauhdittamaan tällaisia pyrkimyksiä — niin Lähi-idässä kuin alueen ulkopuolella.” Tämä oli Ursula von der Leyenin puheesta, ja tämä kehotus liittyy myöskin tähän tunnistamisasiaan. Tulkitsen sen näin. Siinä mielessä, kun katsotaan niitä kuvia Gazan alueelta, kyllä se on niin hävitetty alue kuin mikä tahansa alue voi olla. Varmasti luvuista voidaan keskustella kuinka paljon vain, mutta ne elinolosuhteet ovat siellä menneet. Sen vuoksi meidän on yritettävä vaikuttaa siihen, että se inhimillinen hätä, mikä siellä joka tapauksessa on, saadaan loppumaan ja jollain tavalla rauha sinne alueelle saataisiin aikaiseksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-09-30T18:50:21,2025-09-30T18:53:41,Hyväksytty,1.1 2025_87_194,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_195,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On helppo pitää puheenvuoro todella lyhyenä, koska äsken kuultu EU-komission puheenjohtajan pitkä sitaatti, jonka tässä kollega Lyly luki, kertoo siitä, mitenkä tässä asiassa laajasti ajatellaan, ei ainoastaan siellä haukutussa vasemmistossa vaan myös Euroopan monien konservatiivien keskuudessa. Se näyttää olevan täysin eri linja kuin mitä täällä olen viimeisen tunnin aikana kuullut kahden Suomen hallituspuolueen kansanedustajan puhumana.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-09-30T18:53:41,2025-09-30T18:54:20,Hyväksytty,1.1 2025_87_196,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_87_197,87/2025,2025-09-30,14.00,18.58,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että se ei todellakaan ole täysin eri linja. Me olemme koko ajan puhuneet siitä, että Hamas täytyy saada riisuttua aseista, Hamas täytyy saada poistettua kaikin tavoin valtaa pitävien joukosta ja myös sillä tavalla, että kun siellä vaaleja tulevaisuudessa järjestetään, niin nämä Hamasin terroristiaktivistit eivät myöskään mitään kautta pääse sinne hallintoon. Tällä hetkellähän Hamas hallitsee Gazassa. Vuonna 2006 vaaleilla he saivat siellä voiton. Ja me tiedämme, mikä tuo 20 vuoden aikainen historiikki on. Tunnustamisesta puhutaan, Länsirannan palestiinalaishallinnon tunnustamisesta: Siellä Fatah on joukoissa, mutta niin kuin on tullut esille tässä illan aikana, Hamasin kannatus on myös Länsirannalla kovasti paljon kasvanut erityisesti tämän terroristi-iskun jälkeen. Ja sanottakoon, että tämä hallinto siellä myös tutkitusti — ainakin näin väitetään ja sanotaan — on yksi korruptoituneista. Tiedetään, että Palestiinan hallinto esimerkiksi maksaa edelleenkin maksuja heille, jotka ovat surmanneet, tappaneet juutalaisia, ja maksut ovat sen mukaan, paljonko siellä on saatu juutalaisia poistettua elävien kirjoilta. Tämä tulevaisuus, miltä tilanne siellä näyttää: Eivät tainneet kummatkaan arvon herroista olla täällä, kun pidin oman puheenvuoroni, mutta päätin sen siihen, että toiveemme ja tavoitteemme on, että jokainen riippumatta kansalaisuudesta, uskonnosta tai etnisestä taustasta voisi koko tuolla Lähi-idän alueellakin elää, perustaa perheen, tehdä työtä ja kasvattaa lapsia ja että tämä voisi tapahtua rauhassa, ilman pelkoa ja ilman terrorismin uhkaa. Ja nimenomaan päätin tuon puheenvuoroni siihen, että toivottavasti tämä pian toteutuu. Gazassa asuu noin 2,1 miljoonaa henkeä, ja todellakaan siellä elinolosuhteita ei ole tällä hetkellä tai ne ovat karmeat, ja sen takia sinne tarvitaan myös pikaisesti nopeaa, hyvää jälleenrakentamista ja niin edelleen. Täytyy muistaa, että myös Israelin puolella asuu noin kaksi miljoonaa arabia, niin muslimeja kuin kristittyjäkin. Jos PLO:n määritelmää siitä, kuka on palestiinalainen, mietitään, niin he ovat aikanaan määritelleet, että palestiinalainen on se, joka on alueella asunut vähintään vuoteen 47 asti ja niin edelleen. Elikkä rajojen molemmilla puolilla asuu paljon sukulaisia, paljon tavan ihmisiä, tavan perheitä, jotka todellisuudessa — niin kuin olen sanonut — haluavat ja toivovat rauhaa, jotta voivat rauhassa elää, kasvattaa lapsia ja rauhassa nimenomaan ilman terrorismin uhkaa ja pelkoa. Tämä on varmaan, uskoisin, meidän kaikkien yhteinen toive. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2025+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2025-09-30T18:54:20,2025-09-30T18:57:29,Hyväksytty,1.1 2025_88_1,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt tehdään päätös edustaja Johannes Koskisen ynnä muiden välikysymyksestä hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa. Keskustelu asiasta päättyi 30.9.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa ovat edustaja Johannes Koskinen edustaja Nasima Razmyarin kannattamana ja edustaja Antti Kaikkonen edustaja Mikko Savolan kannattamana tehneet ehdotukset epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle. Ehdotukset on toimitettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 4A), ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_88_2,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa>>>Välikysymys VK 4/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Ehdotuksista on äänestettävä. Ensin äänestetään edustaja Kaikkosen ehdotuksesta edustaja Koskisen ehdotusta vastaan ja lopuksi äänestetään siitä, nauttiiko valtioneuvosto eduskunnan luottamusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_88_3,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Elinkeinoministeri Sakari Puiston esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään yksi ryhmäpuheenvuorokierros, jossa puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään kaksi tuntia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_88_4,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hyvät edustajat, suomalaisilla alueilla ja aluekehittämisellä on merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita ratkottavanaan. Geopolitiikan muutokset haastavat koko Suomea, mutta toisaalta vaikutukset kohdistuvat erityisesti tietyille alueille ja ovat asettaneet muutospaineita niin aluetalouksille kuin ihmisten arkeenkin. Samalla Suomessa kaupungistuminen jatkuu. Vuonna 2010 kaupunkialueilla asui 68,8 prosenttia väestöstä, ja vuonna 2024 osuus oli kasvanut jo 73,3 prosenttiin. Monipaikkaisuuden lisääntyminen monimutkaistaa tilastoista tehtäviä tulkintoja. Alueet ovat erilaisessa tilanteessa siinä, mitä tämä merkitsee alueen elinvoimaisuudelle, ja millaisia kehittämistoimia tarvitaan. Suomessa väestörakenteen alueelliset erot ovat huomattavia. Osassa alueita väestö ikääntyy muita nopeammin, ja kaupungistuminen vahvistaa kehitystä edelleen. Alueiden välillä on ja tulee jatkossakin olemaan merkittäviä eroja väestöllisessä huoltosuhteessa. Vuonna 24 koko maan väestöllinen huoltosuhde oli 61,6. Heikoin tilanne oli Etelä-Savossa ja paras Uudellamaalla. Alueiden välillä on myös eroja tuottavuudessa, mikä liittyy ikärakenteen ohella erityisesti alueiden elinkeinorakenteeseen. Erityisesti alueilla, joilla työikäisten osuus on pieni, on tärkeää, että mahdollisimman moni työikäinen on töissä. Taantuma on kuitenkin laskenut työllisyysastetta. Alueiden välisiä eroja on myös koulutustasossa ja toisaalta investoinneissa tutkimukseen ja kehitykseen. Nämä ovat keskeisiä tekijöitä alueiden elinvoimaisuuden vahvistumisessa. Mainitut alueiden elinvoimaisuuteen vaikuttavat tekijät ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa, ja muodostavat yhdessä positiivista kierrettä, joka ruokkii itse itseään. Toisaalta päinvastainen kehitys voi aiheuttaa negatiivista kierrettä. Aluekehittämisellä on siten kyettävä vastaamaan erilaisiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin. Kasvavilla ja supistuvilla alueilla tarvitaan jatkossa erilaisia ratkaisuja ja erilaisia toimeenpanon välineitä. Hyvät kuulijat, alueiden erilaisuuden tunnistaen on selvää, että tarvitaan myös niin kaupunki- kuin maaseutuspesifejä toimia ja -politiikkaa, samoin kuin erityistä saaristopolitiikkaa saaristoisten alueiden tilannetta tukemaan. Yhä tärkeämpää haastavassa toimintaympäristössä on, että nämä muodostavat vahvan aluekehittämisen kokonaisuuden, jossa resursseja ja toimia hyödynnetään toisiaan tukien ja yhteiseen tilannekuvaan perustuen. Hallituksen tavoitteena on vahvistaa talouden kasvun ja työllisyyden edellytyksiä kaikilla alueilla. Alueilla on erilaisia vahvuuksia ja mahdollisuuksia, joiden varaan rakentaa. Geopoliittinen tilanne heijastuu myös alueiden kehitykseen ja kannustaa alueita arvioimaan uudelleen sitä, millaisia valintoja elinkeinojen kehittämisessä on uudessa tilanteessa tarkoituksenmukaista tehdä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kaksoiskäyttötuotteisiin panostamista. Geotalouden merkitys näkyy myös siinä, miten arvioimme globaaleja riippuvuuksia ja haavoittuvaisuuksia. Luonnonvarojen ja uusiutuvan energian kestävä hyödyntäminen sekä jalostusasteen nosto avaavat uusia näkymiä myös maaseutualueille ja uudistuvalle teollisuudelle. Vastauksena geopoliittisen tilanteen erityisesti itäiselle Suomelle aiheuttamiin vaikutuksiin hallitus käynnisti itäisen ja pohjoisen Suomen ohjelmat. Ohjelmien tavoitteena on edistää taloudellista kasvua, elinvoimaa, investointeja, osaamisen kehittämistä ja työvoiman saatavuutta. Hallitus linjasi ohjelmien strategisista hankkeista kevään puoliväliriihessä. Nämä liittyvät muun muassa alueiden saavutettavuuteen, investointien edistämiseen ja matkailuun. Puoliväliriihen linjauksen mukaisesti hallitus on kohdentamassa ohjelmien toimeenpanoon noin 16 miljoonan euron määrärahan alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen momentilta. Aluekehittäminen on eri toimijoiden monitasoista yhteistyötä. Valtion, maakuntien ja kaupunkien, elinkeinoelämän sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö on avainasemassa myös itäisen ja pohjoisen Suomen ohjelmien onnistumisessa. Hyvät kuulijat, aluekehittämisen lainsäädäntö uudistettiin vuonna 2021. Tuolloin säädettiin aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan vastuista, viranomaisten rooleista, aluekehittämisen tavoitteista sekä hankkeiden rahoittamisesta. Lakiuudistuksen tavoitteena oli tuolloin sovittaa yhteen kansallista ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikkaa tehokkaaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena oli myös uudistaa alueiden kehittämisen tavoitteita, suunnittelua ja toimintatapoja vastaamaan toimintaympäristön muutoksia. Lisäksi tavoiteltiin vaikuttavaa vuorovaikutusta ja sopimuksellisuutta alueiden kehittämisessä sekä sääntelyn selkeyttämistä ja hallinnollisen taakan vähentämistä. Hallituksen esityksessä linjattiin, että aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännön kokonaisuuden toimivuudesta annetaan selonteko eduskunnalle. Hyvät edustajat, tätä laajaa kokonaisuutta on nyt tarkasteltu pohjautuen kertyneeseen tietoon, arviointeihin ja sidosryhmien kanssa työskentelyyn, ja olemme laatineet tästä selonteon eduskunnalle. Selonteon varsinaisena fokuksena tarkastellaan lainsäädännön toimivuutta kuvaamalla tiiviisti lainsäädännön raamittamaa nykytilaa sekä havaittuja kehittämisen kohteita. Johtopäätöksiä on tehty siitä, mihin tulevissa lainsäädäntöuudistuksissa tulee kiinnittää huomiota. Sen sijaan selonteossa ei tehdä tulevia valmisteluja koskevia linjauksia. Tulevaa lakiuudistusta varten perustetaan aikanaan työryhmä, ja lainsäädännön sisältöjä valmistellaan siinä yhteydessä. Selontekoa on valmisteltu laajassa yhteistyössä. Valmistelua varten perustetussa ryhmässä ovat olleet mukana keskeisimmät lainsäädäntöä hyödyntävät tahot: ministeriöt, maakuntien liitot, ely-keskukset sekä Kuntaliitto. Hyvät edustajat, selonteossa tarkastellaan laajaa asiakokonaisuutta lainsäädännön lukujen mukaisesti. Tarkastelussa ovat: aluekehittämisen tavoitteet, viranomaisten roolit, ohjelmatyö ja yhteistyösopimukset sekä tukimenettelyt, tukikelpoisuus ja kustannusmallit. Nostan kohta esille keskeisimpiä huomioita näistä kokonaisuuksista. Yleisesti voidaan todeta, että lainsäädäntö on ollut varsin toimivaa. Se on tukenut aluekehittämisen tavoitteiden edistämistä. Esimerkiksi edellisen lakiuudistuksen tavoitteessa vahvistaa toimijoiden yhteistyötä on onnistuttu hyvin. Joitakin kehittämisen kohteita voidaan tunnistaa. Erityisesti vaikuttavuuden lisäämiseen ja hallinnollisen taakan vähentämiseen on jatkossa edelleen kiinnitettävä huomiota. Aluekehittämisen tavoitteet ovat selonteon mukaan tasapainoiset ja sopivan laaja-alaiset. Uudistamisen yhteydessä on kuitenkin syytä tarkastella, onko tavoitteita päivitettävä vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin, esimerkiksi huomioimalla kokonaisturvallisuutta, väestökehitystä ja alueiden eriytymistä. Viranomaisten roolien osalta keskeisenä huomiona on, että aluekehittämisen vastuun jakautuminen sekä kunnille että valtiolle ja näille lakiin kirjattu tehtävä edistää tähän liittyvää yhteistyötä, on merkityksellistä ja aluekehittämisen tavoitteiden kannalta olennaista. Yhteistyötä on jatkossakin tarpeen varmistaa ja vahvistaa. Erityisesti huomiona on tarve alueiden välisen yhteistyön lisäämiseen. Yhteistyöryhmät, kuten kansallisella tasolla alueiden uudistumisen neuvottelukunta, AUNE, ja alueellisella tasolla maakuntien yhteistyöryhmät, MYR, ovat tärkeitä, ja niiden lakiin perustuva rooli on toimiva. Ryhmien toimintaa voidaan kehittää edelleen myös nykyisen lainsäädännön puitteissa. Viranomaisten rooleihin liittyy myös tarkennusta vaativia kohtia, varsinkin aluetasolla. Esimerkiksi uusien aluetason toimijoiden, hyvinvointi- ja työllisyysalueet, tulevat elinvoimakeskukset, rooleja aluekehittämisen yhteistyössä on jatkossa tarkasteltava. Rooleissa on tunnistettavissa joitakin päällekkäisyyksiä, mikä johtaa haasteisiin resurssien tehokkaassa käytössä sekä ajoittaiseen ristivetoon. Selonteossa nostetaan esille, että välittävien viranomaisten eli rahoittajien suuri määrä ei ole resurssien tehokkaan käytön näkökulmasta perusteltua. Samoin päällekkäisyyttä ja osin ristivetoa voidaan jossain määrin havaita keskuskaupunkien ja maakuntien liittojen rooleissa. Ohjelmatyön osalta on tarkasteltu kokonaisuutta, johon kuuluvat valtioneuvoston aluekehittämispäätös, maakuntaohjelma, jota valmistellaan kunnallisvaalikausittain, ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma, kausi on ollut 7-vuotinen. Kansallisen ja EU-ohjelmatyön yhteensovittamista on edelleen syytä vahvistaa, varsinkin kansallisen aluekehittämisrahoituksen jäätyä pois. Selonteossa todetaan kuitenkin, että aluetasolla nämä toimivat hyvin yhteen. Ohjelmatyön aikatauluja on tarkasteltu selonteossa. Huomiona nostetaan esille tarve myös vaalikausia pidemmälle strategiselle suunnittelulle, koska aluekehittäminen edellyttää pitkäjänteisyyttä. Nykyinen nelivuotinen suunnitteluaikataulu on perusteltu pitkän aikavälin suunnittelun rinnalla. Mikäli suunnitteluaikataulua pidennetään, voitaisiin kytkennästä poliittiseen päätöksentekoon huolehtia esimerkiksi vaalikausittain laadittavilla toimeenpanosuunnitelmilla. Sopimuksellisuutta, joka tarkoittaa erityisesti valtion ja kaupunkien kanssa solmittavia sopimuksia, kuten ekosysteemisopimukset, pidetään siihen osallistuvien näkökulmasta hyvänä ja toivottavana menettelynä, joka vahvistaa yhteistyötä ja vuoropuhelua osallistujien kesken. Rahoituslain osalta merkittävänä huomiona on, että tarjolla olevien tukimuotojen valikoima on liian laaja ja päällekkäinen, mikä heikentää asiakaslähtöisyyttä ja hidastaa palvelujen digitalisaatiota. Myös ohjelman sisällön priorisoinnilla voidaan merkittävästi vaikuttaa hallinnon ja tietojärjestelmäkehityksen yksinkertaistamiseen. Arvoisat kuulijat, aluekehittäminen on eri toimijoiden monitasoista yhteistyötä, jonka tavoitteena on edistää alueiden kestävää kasvua, kehitystä ja kilpailukykyä, asukkaiden hyvinvointia sekä laadullista elinympäristöä. Aluekehittäminen perustuu toisaalta kansallisiin ja toisaalta alueiden erilaisiin vahvuuksiin, mahdollisuuksiin ja tarpeisiin. Aluekehittämisen on perustuttava laajaan yhteistyöhön. Aluekehittämisessä eri hallinnonalojen ja maakuntien tavoitteita ja toimia tarkastellaan kokonaisuutena sekä valtakunnallisesta että alueiden näkökulmasta. Aluekehittämisestä vastaavien viranomaisten keskeisenä tehtävänä on luoda edellytyksiä toimijoiden yhteistyölle ja yhteisen tahtotilan muodostamiselle. Arvoisa puhemies! Tässä esittely. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-10-01T14:04:33,2025-10-01T14:15:08,Hyväksytty,1.1 2025_88_5,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri Puisto. — Sitten siirrymme ryhmäpuheenvuoroihin. — Edustaja Lahdenperä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_6,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomuksen politiikan lähtökohta on se, että Suomi menestyy, kun Suomen eri alueet menestyvät. Alueiden menestys puolestaan perustuu sille, että ne voivat kukin tukeutua omiin vahvuuksiinsa. Kun Suomen kasvun moottorit — kasvukaupungit ja seutukunnat — pidetään käynnissä, se on koko Suomen etu. Tässä työssä valtion ja Euroopan unionin tuki aluekehitysvälineiden kautta on korvaamaton. Hyvä esimerkki on viime viikolla kuultu uusi laivanrakennusinvestointi Turun telakalle. Varsinais-Suomessa on panostettu vuosikymmeniä laivanrakennusteollisuuteen ja alan koulutukseen, ja alueen sitkeä työ uskoa omiin vahvuuksiin tuo nyt työtä ja toimeentuloa koko Suomelle. Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva selonteko konkretisoi hyvin niitä seikkoja, jotka nykyisessä kansallisessa ja EU-tason aluekehittämisessä toimivat ja mitkä eivät. Samalla se vastaa vuoden 2021 aluekehittämislainsäädännön kokonaisuudistuksen toimeenpanon seurantaan. Lisäksi, ja ehkä tärkeimmäksi, se antaa pohjaa ensi vuonna alkavalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännön uudistamiselle. Kyse on siis käytännössä siitä, millaisen sääntelykehikon puitteissa tulevaa, vuoden 2028 alusta alkavan EU-ohjelmakauden aluekehittämis- ja EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa tässä maassa toteutetaan. Siksi hallitus ja tämän selonteon valmisteluun osallistuneet tahot ansaitsevat kiitokset laadukkaan selonteon laatimisesta. Arvoisa puhemies! Kokoomuksen mielestä selonteossa on tunnistettu hyvin uuden aluekehityssääntelyn onnistumisia. Esimerkiksi vuorovaikutus alueiden ja valtion välillä on vahvistunut, maakuntaohjelmista on tullut keskeisempi osa myös kansallista kehittämistyötä ja uuteen sääntelyyn vahvemmin sisällytetty sopimuksellisuus tuottaa hyviä tuloksia. Toisaalta on helppo yhtyä myös selonteossa esille nostettuihin haasteisiin. Isoin pettymys uudistuksessa on ollut se, että neljä vuotta sitten keskeiseksi tavoitteeksi asetettu hallinnollisen taakan keventäminen ei ole edennyt, vaan monin paikoin jopa lisääntynyt. Muun muassa aluekehitykseen osallistuvien välittävien toimielinten määrä on viimeisen neljän vuoden aikana paisunut. Yhtä lailla ongelma uudenkin sääntelykehikon sisällä on se, että kansallisen suunnittelun ja EU:n ohjelmakausien aikataulut eivät kohtaa. Tämä puolestaan vaikeuttaa meille keskeisten hankkeiden yhteensovittamista. Arvoisa puhemies! Kokoomus katsoo, että tulevassa sääntelykehikossa näihin ongelmiin on tartuttava. Hallinnon paisuminen ja kehitystyön tempoilevuus syövät suoraan alueiden elinvoimaa. Kyse on hallintohumpasta, jossa varat kiertävät viranomaisten, ohjelmien ja hankkeiden viidakossa ennen kuin näkyvät ihmisten arjessa tai alueiden kehityksessä. Byrokratian pyörittäminen vie aikaa ja rahaa pois kasvusta, työllisyydestä ja investoinneista. Näinä julkisen talouden aikoina meillä ei ole varaa tähän. Siksi selonteossa esitetyt toimet, kuten aluekehittämiskeskustelujen hyödyntäminen hallinnollisen taakan keventämiseksi ja toimijoiden roolien selkeyttäminen, on syytä ottaa jatkovalmistelussa vakavaan harkintaan. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-10-01T14:15:14,2025-10-01T14:19:08,Hyväksytty,1.1 2025_88_7,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_8,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lännen yhtenäisyyttä ja vakautta koettelevat geopoliittiset jännitteet ovat palauttaneet päätöksentekomme takaisin sille peruskivelle, johon kansakuntamme pysyvyys nojaa. Kyse on Suomen kokonaisturvallisuudesta ja kriisinsietokyvystä. Nämä ovat asioita, jotka on otettava huomioon myös aluekehittämisen tavoitteista keskusteltaessa. Kyse on turvallisuudesta, huoltovarmuudesta, alueellisen eriytymisen ehkäisemisestä sekä kansallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. On huolehdittava siitä, että kehittämisvarat tulevat jatkossa tukemaan alueiden elinvoimaa kokonaisvaltaisesti ja investoinnit tulevat edistämään Suomen kokonaisturvallisuutta. Tarvitsemme Suomeen investointeja, jotka vahvistavat työpaikkoja, palveluita ja koulutusta erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Erityinen merkitys on itäisen ja pohjoisen Suomen elinvoimalle. Näiden osalta hallitus linjasi jo kevään puoliväliriihessä strategisista hankkeista liittyen alueiden saavutettavuuteen, investointien edistämiseen ja matkailuun. Arvoisa puhemies! Se, että Suomen jokainen kylä ja kolkka on elinkelpoinen, on merkittävä osa valtiomme kokonaisturvallisuutta ja kriisinsietokykyä. Perussuomalaisten mielestä kriittinen infra ja logistiikka on turvattava koko maassa. Suomi on kumipyörien maa, jossa liikenteellisellä saavutettavuudella on merkittävä vaikutus aluekehitykseen. Tästä veronmaksajille iloisena uutisena Helsingin Sanomat kertoikin jo bensan hinnan olevan liian halpaa. Erityisen kiitoksen infrapanostuksista voimme antaa historiallisen autoilijamyönteiselle hallituksellemme sekä ministeri Ranteelle, jonka toimesta uutta asfalttia tampataan ympäri Suomenmaata ennätysmäärät. Kattava ja laadukas tieverkosto on koko Suomessa oleellista teollisuuden investointien mahdollistamiselle, huoltovarmuuden ylläpidolle sekä kokonaisturvallisuudelle. Nato-jäsenyys ja puolustusteollisuuden kasvu ovat Suomelle uusi mahdollisuus. Nato-jäsenyys on avannut uusia myönteisiä näkymiä puolustusteollisuudelle ja sen alihankintaverkostolle. Näiden toteutuminen vaatii hyvien kulkuyhteyksien lisäksi työvoimaa. Meidän on varmistettava, että tulevat puolustusteollisuuden ja huoltovarmuuden hankkeet sijoittuvat koko maahan luomaan alueille elinvoimaa, kasvua ja uusia työpaikkoja. Perussuomalaisten mielestä on tärkeää varmistaa, että alueiden kehittäminen ei pysähdy byrokratiaan. Tässä hallituksen tavoite on selkeä: vähemmän hallintoa, enemmän tuloksia. Byrokratian yksinkertaistaminen vaikuttavimmillaan merkitsee lakien valmistelujen alkupään vaikeitakin valintoja, jotka tehdään EU-ohjelmien sisällöissä ja sen lainsäädännöissä. EU-ohjelmatyön ja kansallisen kehittämisen yhteensovittaminen korostuu jatkossa entisestään. Arvoisa puhemies! Väestön väheneminen, alueiden tyhjeneminen ja työvoimapula on pysäytettävä. Perussuomalaisten mielestä työvoimapula on ratkaistava ensisijaisesti kotimaisella osaamisella ja koulutuksella, ei ulkomaalaisella halpatyövoimalla. Maahanmuutosta ei ole apua Suomen taloudellisen huoltosuhteen terveyttämisessä, mikäli maahanmuuttajat eivät työllisty. Nykyään vieraskielisten osuus Kelan etuuksien saajista korostuu työttömyysturvassa ja lapsiperhe-etuuksissa, sekä olemme viime aikoina saaneet hälyttäviä tietoja toimeentulotuen saajien määristä osassa vieraskielistä väestöä. Aikaisemmalla vastuuttomalla maahanmuuttopolitiikalla ei ole myöskään onnistuttu turvaamaan harvaan asuttujen seutujen elinvoimaa, vaan kehitystä voisi kuvailla jopa päinvastaiseksi. Vastuuton maahanmuuttopolitiikka on keskittänyt ulkomaalaisväestön isoihin kaupunkeihin aiheuttaen palvelupaineita, segregaatiota ja muita yhteiskunnallisia ongelmia. Pääkaupunkiseudulla asuu jo lähes puolet Suomen vieraskielisistä. Hallitus on tehnyt tällä vaalikaudella lukuisia toimia maahanmuuttopolitiikan tiukentamiseksi, joilla osaltaan pyritään vastaamaan edellä kuvattuihin ongelmiin. Arvoisa puhemies! Hallitus tekee sen, mitä edelliset eivät tehneet: laittaa suomalaisen edun etusijalle ja varmistaa, että jokainen euro tukee turvallisuutta, työllisyyttä ja alueiden elinvoimaa. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-10-01T14:19:18,2025-10-01T14:23:57,Hyväksytty,1.1 2025_88_9,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_10,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! SDP:n eduskuntaryhmän puolesta kiitän valtioneuvostoa selonteosta, joka tarjoaa tärkeän tilannekuvan aluekehittämisen ja EU:n rakennepolitiikan lainsäädännön toimeenpanosta. Samalla haluan nostaa esiin vakavan huolen, joka koskee tulevaa kehyskautta vuodesta 2028 alkaen: miten varmistamme, ettei Suomen aluekehittämisen rahoitusosuus laske merkittävästi? Jo EU:n liittymissopimuksessa on taattu harvaan asuttujen alueiden tuki Itä- ja Pohjois-Suomessa. Näyttää siltä, että rahoitusta ollaan nyt pienentämässä, mikä uhkaa kasvattaa edelleen aluekehityseroja. Tulevissa kansallisissa valmisteluissa on tärkeää ottaa huomioon Suomen EU-liittymissopimukseen sisältyvä harvaan asuttujen alueiden tuki. Se on tärkeä osa koheesiorahoitusta, jolla on tarkoitus vähentää taloudellisia ja sosiaalisia eroja EU:n jäsenvaltioiden ja eri alueiden välillä. Suomen tulee edelleen noudattaa liittymissopimukseen liittyvää harvan asutuksen tuen korvamerkintää, ja tästä on pidettävä kiinni myös pienenevissä aluekehitysresursseissa. Arvoisa herra puhemies! Suomen aluekehittämisen rahoitusosuus on vaarassa heikentyä. Miten hallitus varmistaa, että kansallisella aluekehitystuella korvataan se, mitä EU:n aluekehitysrahoituksessa tullaan mahdollisesti menettämään? SDP pitää tärkeänä, että tähän kansalliseen valmisteluun tuodaan kaikki maakunnat ja alueet mukaan. Alueiden väliset erot kehityksessä ovat kasvaneet, ja tilanne ei saa kärjistyä alueiden väliseksi riitelyksi niukkenevista resursseista. Tämä ei ole vain tekninen budjettikysymys, se on kysymys Suomen elinvoimasta, kokonaisturvallisuudesta ja kansallisesta yhtenäisyydestä. Me emme voi vain hyväksyä tilannetta, jossa Euroopan unionin aluekehitysrahoitus suuntautuu entistä enemmän muualle emmekä voi sillä tasapainottaa omia rakenteellisia haasteitamme ja investoida parempaan tulevaisuuteemme. Ukrainan sota on muuttanut Euroopan geopoliittista todellisuutta. Se näkyy jo nyt aluekehityksessä ja tulee näkymään entistä vahvemmin vuoden 2028 ohjelmakaudella. Meidän on varmistettava, että Suomen erityispiirteet, kuten EU:n ulkorajan valvonta, puolustusteollisuuden kehittäminen ja terveydenhuollon varautuminen, tunnistetaan ja huomioidaan rahoituspäätöksissä. Suomen kyky EU:n rajavaltiona panostaa kokonaisturvallisuuteen ei ole vain kansallinen kysymys, vaan se on koko EU-alueen intressissä. Kansalliset aluekehittämisen voimavarat ovat vähentyneet. Siksi EU-ohjelmatyön ja kansallisen kehittämisen yhteensovittaminen on entistä tärkeämpää. Me tarvitsemme vahvempaa koordinaatiota, pidempää strategista aikajännettä ja selkeämpää vuoropuhelua valtion ja alueiden välillä. On kestämätöntä, että maakunnallinen valmistelu ja kansallinen ohjelmatyö kulkevat eri rytmissä. Hallinnon uudistukset, hyvinvointialueet, kuntien työllisyyspalvelut, Lupa- ja valvontavirasto sekä elinvoimakeskukset on kytkettävä tiiviisti mukaan aluekehitykseen Ne eivät saa jäädä irrallisiksi saarekkeiksi, vaan niiden on oltava osa kokonaisvaltaista kehittämisstrategiaa. Aluekehitystyössä hyvin toiminut välitön ja tiivis yhteys oppilaitoksiin ja elinkeinoelämään on varmistettava jatkossakin. Aluekehittämisen tavoitteena on vähentää alueiden sisäisiä kehityseroja. Tämä tavoite on yhä vaikeampi saavuttaa. Väestön väheneminen, työpaikkojen keskittyminen harvoihin maakuntiin ja koulutuserojen kasvu uhkaavat sosiaalista eheyttä. Meidän on varmistettava, että rahoitus kohdistuu myös reuna-alueille, ydinmaaseudulle ja pieniin kuntiin. Arvoisa puhemies! Kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa on kehitettävä rinnakkain. Maakuntien liittojen ja keskuskaupunkien yhteistyö on saatava toimimaan kitkattomasti. Innovaatio- ja kasvupolitiikka ei saa olla vain keskuskaupunkien etuoikeus. Sen on oltava myös maakunnan yhteinen projekti. Meidän on myös tunnistettava kansainväliset epävarmuustekijät: Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen, Yhdysvaltojen protektionismi ja sopimusperusteisen maailmanjärjestyksen heikkeneminen. Nämä vaikuttavat suoraan aluekehityksen edellytyksiin. EU:n ulkorajaohjelmien keskeytyminen Ukrainan sodan johdosta on konkreettinen esimerkki siitä, miten geopoliittinen tilanne heijastuu paikallistasolle. Arvoisa puhemies! SDP:n ryhmä vaatii, että tulevan lainsäädäntöuudistuksen valmistelussa otetaan huomioon seuraavat asiat: ensinnäkin Suomen rahoitusosuuden turvaaminen EU:n aluepolitiikassa, kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden sisällyttäminen aluekehityksen tavoitteisiin, kansallisen ja EU-ohjelmatyön parempi yhteensovittaminen, hallinnon uudistusten integrointi aluekehitykseen, alueellisen eriytymisen torjuminen ja sosioekonomisen tasa-arvon vahvistaminen. Kansallisella aluekehitystuella on pystyttävä korvaamaan se, mitä EU:n aluekehitysrahoituksessa tullaan mahdollisesti menettämään. Aluekehittämisessä on otettava huomioon jo laaditut itäisen ja pohjoisen Suomen ohjelmat ja niiden tavoitteet näiden alueiden mahdollisuuksien täysimääräisestä hyödyntämisestä. Suomen aluekehittämisen tulevaisuus ei saa olla leikkausten, epävarmuuden ja hajanaisuuden tulevaisuus. [Puhemies koputtaa] Sen on oltava investointi koko maan elinvoimaan, turvallisuuteen ja yhteiseen tulevaisuuteen.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-10-01T14:24:05,2025-10-01T14:29:51,Hyväksytty,1.1 2025_88_11,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Riipi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_12,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteko on kattava, ja siinä on hyvin tunnistettu myös keskeisiä nykyisen toimintamallin kipukohtia niin sopimuksellisuuden, aluelähtöisyyden, epätahtisuuden kuin vaikuttavuudenkin osalta. Selonteon johtopäätökset tai ajatukset kehittämisestä ovat kuitenkin täyttä näpertelyä nykyisen tehottoman, byrokraattisen ja äärimmäisen ministeriövetoisen hallintohäkkyrän sisällä. Sen sijaan EU:n uuden ohjelmakauden kynnyksellä Suomi tarvitsee aivan välttämättä alue- ja rakennepolitiikassa täydellisen uudelleenajattelun. Näivettymisen kierre pitää saada poikki. Aluekehittäminen tai politiikka ei ole ollut muodissa pitkään aikaan. Ovatpa jotkut todenneet, ettei aluepolitiikkaa enää tarvita lainkaan. Tulokset ovat nähtävissä. Alueiden tilanne eriytyy huolestuttavaa vauhtia. Meillä on ennätystyöttömyys, ja kasvuluvut ovat karuja. Huolestuttavinta on, että hallituksella ei käytännössä ole visiota Suomen suunnasta. Siitä hallitus ei edes yritä herättää keskustelua. Aktiivisen aluepolitiikan sijaan yhden koon sukkahousut on nyt se pikamuoti, jota hallitus haluaa alueille tarjota. Mennään sieltä, missä aita on matalin. Itäisessä Suomessa tämä ei paljon lämmitä. Arvoisa puhemies! Suomen suunta ei muutu, ellemme saa alueiden erilaisia vahvuuksia täysimääräisesti käyttöön. Nykyisen työttömyyden, alueellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden sekä toivottomuuden sijaan Suomen Keskusta on valmis nikkaroinnin sijaan suurempaan remonttiin. Aitoa aluelähtöisyyttä olisi ottaa alueet mukaan suoraan komission kanssa käytäviin kumppanuusneuvotteluihin. Tässä kehityserojen repimässä tilanteessa ei tulisi myöskään hirttäytyä yhden ohjelman malliin vaan kuunnella aidosti alueiden toiveita. Ainakin keskusta luottaa alueiden omiin näkemyksiin vahvuuksistaan, mutta luottaako hallitus? [Oikealta: Omiin edustajiin!] Nyt kohteeksi tulisi nostaa suomalainen yrittäjyys: pienet ja keskisuuret suomalaiset yritykset, niiden innovaatiot, niiden vientimahdollisuuksien lisääminen ja kasvupolkujen luominen. Kaikki valtakunnalliset teemat ohjelmassa tulisi pitää minimissä ja suunnata resurssit mahdollisimman paljon alueille. Ohjelmien joustavuuden ja mahdollisimman monipuolisen käytön tulisi olla nyt keskiössä. Kymmenien miljoonien eurojen arvoisten erilaisten tietojärjestelmien rakentelun sijaan tulisi keskittyä byrokratian vähentämiseen koko rahoitusketjussa. Rahoitusta välittävien viranomaisten määrästä voivottelun voisi kyllä nyt jo lopettaa ja purkaa kunnolla nykyistä valtavaa päällekkäistä työtä. Alueelle riittää tulevaisuudessa yksi viranomainen välittämään kaikki alueelliset rakennetuet, aluelähtöinen sellainen. Ja ehkäpä keskeisintä olisi nyt päästä kiinni siihen aitoon sopimiseen. Siksi nykyisen MAL-sopimusjärjestelmän täydentäväksi elementiksi tulisi tehdä kunkin alueen kanssa aluekehityssopimus, jossa myös sitouduttaisiin kansalliseen rahoitukseen ja oikeisiin konkreettisiin toimenpiteisiin. Tämä avaisi myös aidosti vaikuttavien toimenpiteiden, kuten liikenteen, koulutuksen tai erilaisten kokeilujen, mukaan ottamisen suoraan aluepolitiikan työkalupakkiin. Arvoisa puhemies! Näinä geopoliittisen epävarmuuden aikoina EU:n tuleva ohjelmakausi tulee olemaan suurten muutosten kourissa. Omavaraisuus, kilpailukyky, puolustusteollisuus ja sotilaallinen liikkuvuus muuttavat rahoituksen ja politiikan painopisteitä, ja Suomelle perinteiset rakennepolitiikan resurssit voivat olennaisesti vähetä. Elinvoimaa ja kehittämisen työkaluja ja sitä kautta toivoa paremmasta huomisesta tarvitaan edelleen kuitenkin joka puolelle Suomea. Siksi Suomen aluekehitysjärjestelmässä olisi nyt aika ottaa seuraava loikka ja ryhtyä rakentamaan paikallisiin vahvuuksiin ja koko Suomen elinvoiman tunnistamiseen ja tunnustamiseen tähtäävää mallia. Katse tulee kääntää kohti 2030-luvun Suomea. Keskusta on siihen valmis — onko hallitus?",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-10-01T14:29:59,2025-10-01T14:34:45,Hyväksytty,1.1 2025_88_13,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_14,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aluepolitiikassa on aina kyse suuriin ilmiöihin vastaamisesta. Tehtävää on meillä nyt paljon sekä EU:ssa että Suomessa: sota Euroopassa, rajaseutujen mullistus, ilmastokriisi ja siihen sopeutuminen maa- ja metsätaloudessa, syrjäseutujen nuorten poismuutto ja aivovuoto, vihreän siirtymän mahdollisuudet ja toisaalta myös haaste synnyttää työpaikkoja keskustan ulkopuolelle, digitalisaatio ja työn murros, noin muutaman ilmiön mainitakseni. Myös kaupungistuminen pitkäaikaisena muutoksena jatkuu. Aluepolitiikassa on kysymys yhteiskuntamme arvoista, tasa-arvosta ja alueellisesta kehityksestä niin koko Suomessa kuin Euroopassa, edellytyksistä tarjota asukkaille hyvä arki riippumatta taloudellisesta tilanteesta tai maantieteellisestä sijainnista. Kaikilla alueilla on oikeus kehittyä, ja jokaisella alueella on oikeus kehittyä omalla tavallaan sekä velvollisuus löytää omien lähtökohtien vahvuudet. Aluepolitiikka ei voi olla ylhäältä johdettua, vaan sen on perustuttava alueiden näkemykseen, osaamiseen ja tarpeeseen. Paikallisilla ja alueellisilla toimijoilla on paras tuntemus oman alueensa tarpeista. Vihreille lähidemokratia on keskeinen arvo aluepolitiikassa. Nyt käynnissä olevat muutokset ovat isoja mutta aikavälit myös pitkiä. Kuten selonteossakin nostetaan esiin, olisi syytä tehdä alueiden kehitystä ja sen suunnittelua myös pitkällä aikavälillä. Arvoisa puhemies! Aluekehittämisessä tulee nykyistä voimakkaammin ottaa huomioon se, millaisia muutoksia ilmastokriisin ratkaiseminen ja luontokadon pysäyttämisen toimenpiteet vaativat ja miten muutokseen voidaan sopeutua. Kriisit edellyttävät merkittäviä muutoksia esimerkiksi maankäyttöön, ruuantuotantoon ja metsien käyttöön. Osa alueista on haavoittuvaisempia ilmastokriisille ja toisaalta vähemmän kykeneviä nopeaan muutokseen. Realistisen, toimivan aluepolitiikan tulee tarjota vastauksia myös näihin kysymyksiin. Aluepolitiikan pitää tukea alueita ja kaupunkeja uusiutuvan energian, kestävän liikenteen, sosiaalisen asuntotuotannon, osaamisen ja koulutuksen sekä palveluiden osalta. Elinvoima ei ole vain työpaikkoja ja infrastruktuuria, se on mitä keskeisimmin kouluja, kylätaloja ja kulttuuria. Miten digitalisaatio muuttaa aluepolitiikkaa ja vaikuttaa alueiden elinvoimaan? Etätyön lisääntymisestä odotettiin maaseutumaiseen elämäntapaan uutta ryntäystä. Voidaan kuitenkin todeta, että samaan aikaan se tarkoitti myös muidenkin paikkojen vetovoiman kasvua. Arvoisa puhemies! EU-tasolla valtava kysymys myös aluepolitiikassa tulee olemaan Ukraina ja sen mahdollisimman pikainen ja toivottava EU-jäsenyys. Miten varaudumme siihen, että myös koheesiopolitiikan osalta olemme valmiita Ukrainan jäsenyyteen? Tapoja tukea alueita on väistämättä mietittävä uudelleen. Arvoisa puhemies! Itä-Suomen asema on tällä hetkellä epäedullinen. Maailmanpoliittinen tilanne on tehnyt alueen elinvoimaan muita suuremman loven. Suomen sisäinen alueiden eriytyminen jatkuu, ja tämä kierre pitää saada katkaistua. Itä-Suomi tarvitsee nyt erityishuomiota myös valtion taholta. On tärkeää, että myös EU tukee itärajan puolustusta. Sen lisäksi on tuettava alueen elinvoimaa. Meidän on myös muistettava, että Suomen EU:lta saama aluekehitysrahoitus määräytyy Itä- ja Pohjois-Suomen erityisaseman vuoksi, ja siksi raha tulee suunnata näiden alueiden kehittymiseen. Arvoisa puhemies! EU:n varoja käytetään yhä enemmän maanosamme puolustamiseen. Siksi jäljelle jääviä varoja tulee käyttää yhä tehokkaammin. Emme voi käyttää yhtä rahaa aluekehittämiseen, toista ilmastokriisin torjuntaan ja kolmatta elinkeinopolitiikkaan. On välttämätöntä, että yhdellä eurolla palvellaan näitä kaikkia tavoitteita. Ainakaan mikään euro ei voi aiheuttaa haittaa toiselle tavoitteelle. Myös hallinnon tehokkuus on tärkeää. Tässä selonteossa todetaan, että ohjausvallan hajautuminen, moninainen ohjelmarakenne, erilaiset tukimuodot, kustannusmallit ja tietojärjestelmärakenteet ovat heikentäneet EU-ohjelmien hallinnon kustannustehokkuutta. Arvoisa puhemies! Vihreille demokratia on lähellä. Siksi uskomme, että alueilla on mahdollisuus osallistua EU-politiikkaan. Komission ehdotus uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi ei tätä tavoitetta tue. Koheesioinvestoinnit on suunniteltu ja toteutettu yhdessä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa. Kumppanuusmalli on varmistanut vakauden ja suojan kansallisilta poliittisilta sykleiltä. Suomalaiset kunnat ja alueet ovat esitystä kohtaan kriittisiä hyvästä syystä. Meille vihreille koheesiopolitiikka heijastaa joitakin ydinarvoistamme: solidaarisuutta, kestävyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Se auttaa vähentämään alueiden välisiä eroja, varmistaa, että mikään yhteisö ei jää jälkeen vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä, ja tekee Euroopasta näkyvän ja merkityksellisen jokapäiväisessä elämässä. Tämä rakenteen heikentäminen tarkoittaa unionin itsensä heikentämistä.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-10-01T14:34:49,2025-10-01T14:40:19,Hyväksytty,1.1 2025_88_15,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_16,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on suuri maa, jossa myös alueiden väliset erot ovat suuret. Vasemmistoliiton aluepolitiikan lähtökohtana on, että Suomea kehitetään eri alueiden vahvuudet ja ominaispiirteet huomioiden. Hyvän elämän perusedellytyksien on täytyttävä, missä ikinä ihminen päättääkään asua. Nykyisellä väestökehityksellä on realismia, että monet alueet tulevat menettämään väestöään. Väkiluvun vähenemisen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa kurjistumista, vaan hyvää elämää voi elää myös laskevan väkiluvun alueilla. Hyvän elämän edellytysten rakentaminen kaikkialle Suomeen on oltava lähtökohtamme. Arvoisa puhemies! Vihreän siirtymän mukanaan tuomat mahdollisuudet pitää valjastaa kaikkialla Suomessa paikalliset lähtökohdat huomioiden ja ympäristönsuojelua vaarantamatta. Maamme suurimmat investointimahdollisuudet liittyvät nimenomaan vihreään siirtymään. Oikein toteutettuna tässä kehityksessä voittavat niin aluetalous kuin ilmasto ja ympäristökin. Meidän on matalan jalostusasteen bulkkituotannon kasvattamisen sijaan tavoiteltava korkean arvonlisän työllistävää vihreää teollisuutta. Olennaista on, että lisääntyvä päästötön energiantuotanto myös synnyttäisi uutta vihreää teollisuutta eri puolille Suomea. Pohjoinen Suomi ei voi jäädä pelkäksi energiareservaatiksi. On väärin, jos näemme luonnon tilan parantamisen vain uhkana maaseutumaisille alueille, kuten jotkut valitettavasti näkevät. Ennallistaminen ja luonnonhoito voivat olla maaseutupoliittisia mahdollisuuksia, jotka voivat luoda työtä ja toimeentuloa asukkaille ja yrityksille. Juuri luonnon monimuotoisuus tulisikin huomioida nykyistä paremmin aluekehittämisen tavoitteissa. Arvoisa puhemies! Palveluita, työpaikkoja ja koulutusta on oltava kaikkialla Suomessa. Palvelut eivät luonnollisesti voi olla joka paikassa yhtä kattavia, mutta peruspalveluiden on oltava kaikkialla saavutettavissa ja palveluita pitää voida räätälöidä erilaisiin olosuhteisiin. Koulutus ja osaaminen ovat avainasemassa, kun alueille odotetaan investointeja. Osaavan työvoiman saatavuus on strateginen kysymys, johon on vastattava, jos alueille halutaan houkutella uusia investointeja ja työpaikkoja. Kasvava maahanmuuttajataustainen väestö voi olla mahdollisuus lisätä alueiden elinvoimaa, mikäli heidät saadaan kotoutumaan myös kasvukaupunkien ulkopuolelle. Maan kattavasta koulutustarjonnasta on huolehdittava kansallisesti, ja EU:n rakennerahastoja olisikin hyödynnettävä entistä paremmin muun muassa osaamisvajeiden paikkaamiseksi. Jos haluamme olla hyvinvointivaltio, meidän on huolehdittava myös kaikkien suomalaisten oikeudesta saada tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut. Hyvinvointialueiden rahoitusongelmien ratkaiseminen onkin kansallinen asia, jolla on merkittävä aluepoliittinen ulottuvuus. Eri puolilla Suomea odotetaan nyt hallitukselta toimia. Julkisten palveluiden lisäksi myös yksityisten palvelujen harveneminen hankaloittaa elämää monilla pienemmillä paikkakunnilla. Voikin pian tulla aika, jolloin joudumme miettimään, millaisin kannustein tai vaatimuksin me voimme yhteiskuntana turvata kriittiset yksityiset palvelut kaikkialla Suomessa. Meidän tulisi ylipäätään päätöksiä tehtäessä ottaa tarkemmin huomioon eri päätösten vaikutukset eri alueisiin ja niillä asuviin ihmisiin. Arvoisa puhemies! Ihminen ei elä pelkästä leivästä. Myös kulttuuri on alueiden elinvoiman keskiössä. Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut kiinnittävät ihmisiä seuduille. Olen huolissani siitä, että hallituksen kulttuuriin ja vapaaseen sivistystyöhön kohdistamat leikkaukset voivat aiheuttaa Suomeen laajoja kulttuurierämaita. Pienillä kulttuurirahoilla voi olla pienillä paikkakunnilla iso vaikutus. Alueellisen kulttuurielämän kehittämiseen voisikin pyrkiä etsimään sellaisia sopimuksellisia rahoitusratkaisuja, joissa eri toimijat tavoittelevat yhteistä päämäärää. EU-rahoituksen kohdentaminen kulttuuriin on osa alueellista eriarvoisuuden purkamista. Arvoisa puhemies! Haluan lopuksi vielä puhua Itä- ja Pohjois-Suomen asemasta. EU:n Itä- ja Pohjois-Suomen erityisolosuhteiden perusteella Suomelle myöntämät aluekehitysrahat on myös jatkossa käytettävä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Venäjän Ukrainaan suuntaaman hyökkäyssodan myötä vaikeutunut Itä-Suomen tilanne puoltaa sitä, että itäisten raja-alueiden mahdollisuudet saada EU-rahoitusta nostetaan korkealle Suomen EU-rahoitusneuvotteluissa, ja myös kansallisissa päätöksissä Itä-Suomen vaikeutunut tilanne on huomioitava. Itä-Suomen asia on koko Suomen asia.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-10-01T14:40:24,2025-10-01T14:45:23,Hyväksytty,1.1 2025_88_17,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Norrback, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_18,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Tack, ärade talman! I SFP har vi konsekvent betonat att det är avgörande att vi får fart på tillväxten. Det betyder att varje sten måste vändas och att vi måste ta vara på de styrkor vi har runt om i landet. Vi behöver skapa fler jobb, främja framgångsrika företag och locka till oss nya investeringar. Regionutveckling är en viktig pusselbit i den helheten. En annan viktig komponent är satsningar på utbildning och kompetensförsörjning. Allas insatser behövs och därför behöver våra regioner flexibilitet och verktyg för att främja sin livskraft. Att skapa framtidstro i hela Finland betyder att vi beaktar regionala särdrag och tar vara på områdesvisa styrkor. Det är det bästa sättet för oss att få ut den bästa utdelningen av våra insatser samtidigt som vi tar nytta av den största möjliga hävstångseffekten.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2025-10-01T14:45:28,2025-10-01T14:46:27,Hyväksytty,1.1 2025_88_19,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Selonteko tarkastelee aluekehittämisen nykytilaa ja EU:n rakennepolitiikan vaikutuksia Suomessa. Se toimii lähtökohtana uudistukselle, joka ajoittuu EU:n ohjelmakauden alkuun vuonna 28. Komissio on tämän selonteon julkaisun jälkeen antanut esityksensä EU:n seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Sen uusi rakenne tuo muutoksia aluekehitysrahoitukseen. Esitys perustuu yhden rahaston ja yhden kumppanuussuunnitelman malliin, jolla haetaan synergiahyötyjä. Suomen onkin tarkkaan arvioitava, miten aluekehityksellä voidaan tukea myös maaseudun kehittämistavoitteita, jotka jatkossa toteutetaan samasta rahastosta. Aluekehityksen ydinkysymyksiä ovat vaikuttavuus ja oikeudenmukaisuus. Kehittämisen tulee palvella koko Suomea, ei vain kasvukeskuksia vaan myös harvaan asuttuja seutuja, rajaseutuja ja saaristoa. Alueiden erityispiirteet ja vahvuudet on tunnistettava, ja paikallista elinvoimaa on tuettava pitkäjänteisesti. Suomen geopoliittinen sijainti Venäjän rajanaapurina näkyy myös EU-rahoituksessa, ja on tärkeää, että raja-alueille suunnattava tuki vahvistaa Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoimaa. Arvoisa puhemies! Selonteossa painotetaan tuloksellisuutta. Ei riitä, että raha käytetään — on arvioitava, väheneekö alueellinen eriarvoisuus, vahvistuuko yhteisöllisyys ja edistääkö kehitys kestävää elämäntapaa. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä korostaa erityisesti perheiden näkökulmaa aluekehityksessä. Koulujen säilyminen, liikenne- ja tietoliikenneyhteydet, sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuus — nämä ratkaisevat sen, kokevatko perheet, että heidän kotiseudullaan on tulevaisuutta. On tärkeää huolehtia, etteivät lapsiperheet tai ikääntyneet jää ilman peruspalveluja. Aluekehitys edellyttää yhteistyötä. Valtion lisäksi suunnitteluun ja toteutukseen on otettava mukaan kunnat, maakunnat, yritykset ja järjestöt. Ne tuntevat nimittäin parhaiten alueidensa tarpeet ja voimavarat. Kansallisen politiikan linjaukset ja EU:n vaatimukset, kuten ilmastotavoitteet, on sovitettava yhteen niin, etteivät heikommassa asemassa olevat alueet joudu kohtuuttomaan asemaan. Arvoisa puhemies! Selonteko nostaa esiin joitain ongelmia. Kansallisen aluekehittämisen ja EU-ohjelmien aikataulut eivät kohtaa, mikä vaikeuttaa suunnittelua. Välittäviä toimielimiä on liikaa, hallinto on monimutkaistunut, kustannusmalleja on liiaksi ja osa lähes käyttämättömiä. Nämä heikentävät tehokkuutta ja kuormittavat sekä viranomaisia että hakijoita. Byrokratian lisääntyminen on muutenkin suuri riski: jos rahoituksen hakeminen on liian raskasta, hyvät ideat jäävät toteutumatta. Järjestelmän on oltava selkeä, joustava ja läpinäkyvä ja vastuut valtiolla, maakunnilla ja kunnilla määriteltävä tarkasti. Tarvitsemme pitkäjänteisiä linjauksia, jotka ylittävät vaalikaudet. Vakaus on vastuullista taloudenpitoa — hankkeet ja investoinnit tuottavat tuloksia ajan kanssa. Arvoisa puhemies! Palaan vielä EU:n rahoituskehykseen ja tulevaan ohjelmakauteen. Kumppanuussuunnitelmien valmisteluun liittyy monia avoimia kysymyksiä, kuten missä ja miten suunnitelmat laaditaan ja kuinka niiden koordinaatio hallinnossa hoidetaan. Tavoitteena on oltava mahdollisimman tehokas toimeenpano ja korkea vaikuttavuus. Rahoituskehysneuvotteluissa tähän kokonaisuuteen on syytä palata varmaan useaan otteeseen. EU:n koheesiopolitiikassa rahoituksen tulisi perustua saavutettuihin tuloksiin, ei toimia raha-automaattina alueille, joiden elintaso on jo merkittävästi noussut. Ja — lopuksi — sen sijaan on aiempaa vahvemmin huomioitava geopoliittinen tilanne sekä maaseutualueiden asutuksen ja elinvoiman merkitys turvallisuustekijöinä. Myös pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityiskriteeri on säilytettävä rahanjaossa. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-10-01T14:49:23,2025-10-01T14:54:49,Hyväksytty,1.1 2025_88_20,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustajat voivat pyytää minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta. — Edustaja Ojala-Niemelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_21,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt kun Orpon—Purran hallituksella ei ole ollut kuin niukkuutta jaettavana, yksi keino, millä piristäisi aluetaloutta, olisi turistiveron periminen. Meillä on miljoona matkustajaa tulossa turisteiksi ensi talvena pelkästään Rovaniemelle, ja on arvioitu, että jos heiltä voisi 5—10 euroa periä, niin se ei tuntuisi heillä missään tuon matkan hinnassa mutta se auttaisi siinä, että aluetalouteen, infrapanostuksiin ja muuhun tämä raha olisi sitten käytettävissä. Mutta tätä ei voida alkaa perimään ilman lainsäädäntöä, eli kaupungin päätöksellä ei voi tehdä niin. Toivoisinkin, että nyt kun ministeri edustaa tuoreita voimia hallituksessa, niin veisitte tätä asiaa myös valtiovarainministerin suuntaan verojaostolle selvitettäväksi, keneltä tätä perittäisiin, ulkomaisilta vai kotimaisilta matkailijoilta, ja missä, rautatieasemalla, lentokentällä, linja-autoasemalla, hotellissa, ja sitten olisi tärkeää se, että tämä saataisiin mahdollisuuksien mukaan voimaan ja Lappi pilottialueeksi tai vaikka Rovaniemi. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-10-01T14:55:06,2025-10-01T14:56:18,Hyväksytty,1.1 2025_88_22,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_23,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteko tuo esiin sen, että aluekehittäminen ja EU:n rakennepolitiikka eivät ole irrallisia teknisiä ohjelmia vaan ne koskevat suoraan koko Suomen elinvoimaa sekä sitä kriisinkestävyyttä, mikä täällä mainittiin. Hallitus on ollut aktiivinen ennakkovaikuttamisessa ja on hyvinkin tämän asian päällä. Hallitushan lähtee siitä, että tulevassa rahoituskehyksessä on turvattava Suomelle merkittävät saannot, kuten maatalouden rahoitus, ja erityistä huomiota tulee kiinnittää Suomen ainutlaatuiseen asemaan unionin itäisenä ulkorajana ja EU:n budjetin nettomaksajana. Suomelle on tärkeää turvata tasapainoinen kehitys, ja rakennepolitiikan sääntelyssä on pidettävä kiinni kansallisesta liikkumavarasta. Päätösten pitää joustaa paikallisten olosuhteiden mukaan. Selonteossa ja jatkokäsittelyssä meidän on varmistettava, että aluekehittämisen lainsäädäntö pysyy käytännönläheisenä, joustavana ja Suomen tarpeita palvelevana. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-10-01T14:56:18,2025-10-01T14:57:29,Hyväksytty,1.1 2025_88_24,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Riipi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_25,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oikein mukava kuulla näitä puheenvuoroja. Tuntuu, että alueilla on paljonkin ystäviä. Mutta kun minä olen reilut kymmenen vuotta työkseni harrastanut tätä aluekehittämistä, niin kyllä se totuus vaan on niin, että asenne on se, että viisaus on täällä ministeriöissä ja alueita kuunnellaan mutta ei kyllä hirveän paljon kuulla. Sopimuksellisuus: Korostetaan tosi paljon tätä elementtiä, mutta nykyiset aluekehityskeskustelut, joita on nyt tehty aika pitkään, ovat sellaisia näennäisdiskuteerauksia, joissa kolmosketjun virkamiehet keskustelevat keskenään vailla mitään vaikutusvaltaa. Tämän sopimuksellisuuden vahvistaminen olisi äärimmäisen tärkeää. Silloin me voitaisiin tuoda siihen myöskin muita elementtejä, muun muassa liikennekysymykset, koulutuskysymykset ja niin edespäin. Kysyisinkin ministeriltä: eikö meidän kannattaisi ihan aidosti ruveta laajempaan remonttiin tämän aluekehitysjärjestelmän kanssa kuin mitä tuossa selonteko edellytti?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-10-01T14:57:29,2025-10-01T14:58:28,Hyväksytty,1.1 2025_88_26,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_27,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Aluekehittämisessä on painotettava kokonaisturvallisuutta, kriisinsietokykyä ja alueellisen eriytymisen ehkäisyä. Tämä tarkoittaa tietenkin sitä, että investointeja, jotka luovat työpaikkoja ja vahvistavat koko maan elinvoimaa, tarvitaan. Laadukas tieverkosto ja logistiikan toimivuus ovat investointien edellytys ja huoltovarmuuden tae. Hallituksen tekemät panostukset infraan ja esimerkiksi polttoaineen hinnan kohtuullistamiseen osoittavat, että nyt ollaan rakentamassa investoinneille vakaata toimintaympäristöä. Nato-jäsenyys ja puolustusteollisuuden kasvu puolestaan totta kai avaavat uusia mahdollisuuksia. Liiallinen byrokratia ja päällekkäiset tietojärjestelmät eivät saa syödä tätä vaikuttavuutta. Hallituksen toimet vähentävät nyt sitten byrokratian paperinpyörittelyä, ja panostukset digitalisaatioon tekevät Suomesta ketterämmän ehdottomasti. Kysynkin, arvoisa ministeri Puisto: näettekö hallituksen toimien myötä jo nyt positiivisia näkymiä nimenomaan investointien houkuttelevuudessa ja alueiden elinvoimassa? — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-10-01T14:58:28,2025-10-01T14:59:32,Hyväksytty,1.1 2025_88_28,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_29,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa on puhuttu paljon asvaltin tuoksusta ympäri Suomen, mutta näyttää siltä, että raiteiden kehitys on tältä hallitukselta jäänyt vähemmälle huomiolle — tämä erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen osalta. Pohjois-Suomen kannalta erityisen tärkeä yhteys olisi saada yhdistettyä Suomen rataverkko Eurooppaan. Tämä olisi myös koko Suomen etu ja parantaisi meidän huoltovarmuuttamme. Nyt on rakennettu jo sähköistetyt raiteet Laurilan ja Haaparannan välille, ja henkilöliikenne odottaa käynnistymistään. Kyse olisi vain 300 000:n panostuksesta, mitä valtiolta siihen tarvittaisiin. Alueen kunnat ovat siihen jo sitoutuneet. Miksi emme saa käyntiin näin strategisesti merkittävää mutta myös Pohjois-Suomen elinvoiman kannalta tärkeää hanketta, joka edistäisi kestävää matkailua, myös työpaikkoja, joita vapaana on rajojemme molemmin puolin, ja työvoiman liikkuvuutta sekä ihmisten elintasoa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-10-01T14:59:32,2025-10-01T15:00:44,Hyväksytty,1.1 2025_88_30,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_31,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten näistä puheenvuoroista huomaamme, eri politiikkasektoreilla tehtävillä päätöksillä on aluepoliittinen ulottuvuus, joka meidän täytyy aina päätöksenteossa muistaa. Aluekehittämisen kannalta liikenneratkaisuilla on tosiaan valtava merkitys. Alueiden sisäinen ja alueiden välinen saavutettavuus on olennainen kysymys, ja eri puolilla Suomea liikennejärjestelmä on väistämättä hieman erilainen. Kaikkialla ei voi olla yhtä kattavaa joukkoliikennejärjestelmää kuin suurissa kaupungeissa. Kuitenkin koko Suomeen tarvitaan saavutettava joukkoliikenneverkko. Tämä on yhdenvertaisuuskysymys, sillä ihmisillä pitää olla aito mahdollisuus valita asuinpaikkansa. Joukkoliikenne ei toimi markkinaehtoisesti suuressa osassa Suomea, ja näen, että erityisesti nyt kehittämisen kohteena tulisi olla lähijunaliikenne. Sitä on kehitettävä eri alueilla, ja sen käynnistämiseen tarvitaan pientä valtiontukea. Tässä esimerkkinä sama, minkä edustaja Pitko äsken totesi: meidän pitäisi saada käynnistettyä henkilöjunaliikennöinti Pohjois-Suomen [Puhemies koputtaa] ja Ruotsin välillä. Se vaatii erittäin pienen panoksen valtiolta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-10-01T15:00:44,2025-10-01T15:02:00,Hyväksytty,1.1 2025_88_32,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_33,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Selonteko korostaa pidemmän aikavälin suunnittelun tarvetta ja aluekehittämisen kytkemistä tiiviimmin EU:n ohjelmiin. Tämä on erityisen tärkeää pohjoisessa, jossa elinvoima rakentuu luottamuksesta hallinnon säilyvyyteen sekä työn ja yrittämisen kannustamisesta. Huippuluokan investoinnit tai pienet yksinyrittäjät eivät kaipaa kasvavaa ja päällekkäistä hallintohumppaa, johon kuluisi vain kasvava määrä rahaa. Meidän on saatava resurssimme käyttöön tehokkaasti ja yhdenvertaisesti koko Suomessa. Tarvitsemme joustavaa mutta johdonmukaista lainsäädäntöä, joka vahvistaa pohjoisen elinkeinoelämää ja mahdollistaa kestävän kasvun yli hallituskausien. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-01T15:02:00,2025-10-01T15:03:05,Hyväksytty,1.1 2025_88_34,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hanna Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_35,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minua ilahdutti kovin kuunnella tuota äskeistä keskustelua, koska täällä lähestulkoon joka puolue nosti esille sen, että koko Suomen kehittyminen on tarpeen ja ennen kaikkea, että sieltä alueilta lähtien tulisi kehittää Suomea — mutta siitä huolimatta juopa alueitten välillä kasvaa, eli tämmöinen tahtotila ei taida sitten riittää siihen kehityksen kulkuun. Jotenkin tuntuu, että monesti tahtotila esitetään julkisuudessa, mutta jos niitä tekoja ei tule tahtotilan tueksi, niin ne asiathan eivät muutu. Keskusta teki muutama kuukausi sitten tämmöisen ratkaisuja itäiselle Suomelle -paperin. Sitä ohjelmaa tekemässä oli ihmisiä aivan sieltä Lapin perukoilta Kymen kulmalle, ja saimme yhdessä aikaiseksi tämmöisen ratkaisupaperin, missä esitettiin useita eri alueellisia kokeiluita. Esimerkiksi Pohjois-Norjassahan on uusia kokeiluhankkeita, joilla on todettu olevan selvä vaikutus Pohjois-Norjan elinvoimaan. Haluaisin kysyä ministeriltä: kuinka ministeri suhtautuu siihen, jos rohkeasti lähdettäisiin kokeilemaan alueellisia kokeiluita ja katsottaisiin, tepsivätkö ne? Ne tepsivät kyllä muualla Euroopassa ainakin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-10-01T15:03:05,2025-10-01T15:04:16,Hyväksytty,1.1 2025_88_36,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_37,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kunnioitettu ministeri! Itä-Suomen sijainti tekee turvallisuudestamme ja saavutettavuudesta ratkaisevan tärkeän. Tieverkoston, logistiikan ja digitaalisten yhteyksien vahvistaminen luo kasvupohjaa yrityksille ja työpaikoille sekä huoltovarmuutta. Mikkelissä jo toimiva Naton alaesikunta tuo alueelle kansainvälistä näkyvyyttä ja investointeja ja vahvistaa koko Itä-Suomen roolia. Aluekehityksessä on tunnistettava eri alueiden vahvuudet ja mahdollisuudet. Etelä-Savossa vahva metsäteollisuus on edelleen perusta, mutta tarvitaan lisää jatkojalostusta ja uusia innovaatioita. Euroopan luomumaakuntana Etelä-Savo voi profiloitua kestävän ruuantuotannon ja biotalouden edelläkävijänä. Nämä edellyttävät sujuvia lupaprosesseja ja päätöksenteon ketteryyttä. Vapaa-ajan asutus, monipaikkaisuus, pienyrittäjyys ja matkailu ovat merkittäviä elinvoimatekijöitä, joita on tuettava. Arvoisa ministeri Puisto: kuinka maamme eri alueita tuetaan niiden vahvuuksista ja konkreettisesti, jotta Suomi pysyy elinvoimaisena joka puolella, niin kylissä kuin kaupungeissa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-01T15:04:16,2025-10-01T15:05:27,Hyväksytty,1.1 2025_88_38,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_39,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aika moni täällä on jo nostanut esiin tätä itäisten rajamaakuntien asiaa, ja samaa haluan myös itse puheenvuorossani korostaa. Oma kotimaakuntani Etelä-Karjala on kokenut tästä rajan äkillisestä sulkeutumisesta jopa miljoonan euron matkailutulomenetykset päivässä, ja naapurimaakunta Kymenlaaksossa puhutaan noin puolen miljoonan euron menetyksestä per päivä, eli erittäin vahva isku näitten alueitten elinvoimaan ja elinkeinoelämään. On ollut nyt huojentavaa kuulla tässä, kun pari viikkoa sitten EU:n komission puheenjohtaja mainitsi, että EU:ssa nähdään rajamaakuntien elinvoiman merkitys myöskin kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Nyt onkin vahvasti pallo hallituksen päässä siinä, kuinka sitten kansallisesti meillä huomioidaan käytännön tasolla se, että pystytään pitämään huolta siitä, että itärajan maakunnat pysyvät elinvoimaisina, ja siitä, kun nyt esimerkiksi tehdään näitä panostuksia vaikkapa sotilaalliseen liikkuvuuteen, että ne kaikki hankerahoitukset eivät menisi Länsi-Suomeen. Monessa muussa asiassa kertaantuu usein se, että ne rahat sitten päätyvät johonkin muualle. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-10-01T15:05:27,2025-10-01T15:06:41,Hyväksytty,1.1 2025_88_40,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_41,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministeri Puistolle ja kiitos koko valtioneuvostolle hyvästä selonteosta. Tasapainoinen aluekehitys on tietysti todella tärkeää niin meillä täällä Suomessa kuin tietysti koko Euroopan laajuisesti tällaisena aikana, jossa aggressiiviset voimat vähän joka puolelta mutta ennen kaikkea tietysti Venäjän suunnalta haastavat meitä demokraattisina yhteiskuntina. Kun Euroopan yhtenäisyyttä koetellaan, niin tällainen tasapainoinen aluekehitys ja sen mahdollistama kansallinen yhtenäisyys ja yhteinen eurooppalainen henki ovat myös valtavan tärkeitä turvallisuuspoliittisia tekijöitä, ja siksi tämän politiikan osalta ei sovi epäonnistua. Onneksi meillä on ministeri Puiston kaltainen henkilö nyt sitten Suomen osalta huolehtimassa siitä, että asiat menevät hyvin. Suomi on todella erityinen, kaikkein pohjoisin EU-maa, ja meillä on pitkä itäraja. Meillä on tietenkin selkeät perusteet sille, miksi myös näitä aluekehitysasioita meillä täytyy korostaa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-10-01T15:06:41,2025-10-01T15:07:53,Hyväksytty,1.1 2025_88_42,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ojala-Niemelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_43,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lapissa on kova pula työvoimasta ja jopa siinä määrin, että peruspalvelujen järjestäminen on vaarantumassa. Sen takia esittäisin myös, kuten Räsänen tuossa edellä, toimenpiteitä pohjoisen ja Itä-Suomen hyväksi. On esitetty muun muassa verohuojennusta palkasta harvaan asutulle alueelle työn perässä muuttaville, mikä parantaisi tätä työvoiman saantitilannetta. Yksi asia, mikä on paljon ollut esillä, on opintolainojen anteeksianto vuosittain. Norjassa tämä on käytössä, että jos muutat pohjoisosaan Norjaa, niin saat 2 600 euroa vuodessa opintolainoista anteeksi, mutta korot pitää maksaa itse. Se on kyllä auttanut siihen, että on saatu sitten lääkäreitä ja semmoisia työntekijöitä, joista on pulaa, alueelle. Yksi keino olisi myös poistaa uusilta harvaan asuttujen alueiden yrityksiltä työnantajamaksut Norjan mallin mukaan. Tämä veisi tätä asiaa myös eteenpäin. Toivon, että ministeri ottaa näistä onkeensa. — Kiitos. [Hanna Räsänen: Erinomainen puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-10-01T15:07:53,2025-10-01T15:09:00,Hyväksytty,1.1 2025_88_44,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_45,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että aluekehitystä tarkastellaan, mutta Pohjois-Karjalan, kotimaakuntani, osalta se on mustaakin mustempi se näköala. Ensi vuoden talousarviossa, mitä hallitus esittää, Pohjois-Karjalan kohdalle on tullut hankkeita nolla kappaletta. Jos laskisi sattuman varaan ja heittäisi vaikka silmät ummessa tikkaa, niin sattuisiko yksikään tikka Pohjois-Karjalan kohdalle? Ehkä se sattuisi, mutta hallitus, perussuomalaiset ja kokoomus, on tehnyt kyllä mittatilaustyönä — ei mitään tule. Meillä on monta siltasuunnitelmaa. Siellä on Karvion kanavan silta romahduspisteessä, samoin Lieksan silta, Ylämyllyn eritasoliittymä, monta muuta hanketta. Ei mitään ole tullut. Toivon, että lopetetaan sellainen turhan puhuminen, että meille annetaan jotakin. Mitään ei ole tullut. Se on totta, että Savo-Karjalan piiriin on tullut, mutta ne sadat miljoonat ovat menneet Pohjois-Savon puolelle, Ohtaansalmen länsipuolelle. Toivon, että lopetatte ainakin sen puheen, jotta Itä-Suomeen on tullut. Meille ei ole tullut mitään. Lisäksi EU on leikkaamassa. Nyt on suunnitelma, että leikataan 300 miljoonaa nykyisistä aluekehitysrahoista ja käytetään puolustukseen. Sekin menee meidän aluekehitysrahoista, elikkä meillä ei ole enää käytännössä aluepolitiikkaa ollenkaan. Toivon, että kun te puhutte, arvoisa ministeri ja muutkin hallituksen jäsenet, niin olisitte edes rehellisiä [Puhemies koputtaa] ja kertoisitte ihmisille suoraan, mikä on Pohjois-Karjalan osa. Se on tämä, mitä äsken sanoin, [Puhemies koputtaa] ja toivon, että tähän tulee parannusta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-10-01T15:09:01,2025-10-01T15:10:20,Hyväksytty,1.1 2025_88_46,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Partanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_47,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Karoliina,Partanen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hoskonen nosti tärkeän asian esille elikkä Pohjois-Karjalan, ja juuri tässä viimeisessä budjetissa Lieksan sillalle myönnettiin 20 miljoonan euron rahoitus, joten se on tulossa sinne. [Hannu Hoskonen: Ei tule ensi vuonna!] Noin muuten olen kyllä sitä mieltä, että alueita kuullaan hallituksen toimesta, ja siinä yhtenä osoituksena on esimerkiksi se, mitä sovittiin puoliväliriihessä, elikkä kestävän kasvun edellyttämien uudistavien investointien vauhdittamiseksi tuleviin elinvoimakeskuksiin perustetaan niin Itä-Suomeen kuin Pohjois-Suomeen alueelliset investointitiimit, joiden tavoitteena on luoda selkeä toimintamalli tunnistamaan ja edistämään alueen investointeja, joten kyllä, edustaja Riipi, alueita kuullaan. Sen lisäksi puhtaan siirtymän investointien houkuttelemiseksi alueille on hallitus päättänyt nostaa Fingridin investointikykyä yhdellä miljardilla eurolla. Hallitus on kiirehtinyt Fingridiä nopeuttamaan investointiohjelman toteuttamista välittömästi. Kysyisinkin ministeri Puistolta: miten tämä kiirehtiminen ja tämä työ on edennyt.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Karoliina Partanen,1520,2025-10-01T15:10:20,2025-10-01T15:11:33,Hyväksytty,1.1 2025_88_48,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_49,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi pysyy tietysti houkuttelevana ja elinvoimaisena silloin, kun pidetään kaikista alueista huolta, ja sen takia on tärkeätä, että me tänään täällä puhumme aluepolitiikkaa. Se on vaan kovin surullista, että täällä ovat puhumassa oikeastaan juuri ne alueiden ihmiset idästä ja pohjoisesta ja aika vähän on tuolta sydänmailta väkeä [Mauri Peltokangas: Keski-Pohjanmaalta!] kuulemassa sitä tärkeätä viestiä, mistä tässä käydään keskustelua. Itse haluaisin nostaa sen, että jos mietitään tätä EU:n aluepolitiikkaa ja koheesiorahaa, niin mehän saamme sitä nimenomaan harvaan asutun idän ja pohjoisen alueiden perusteella, ja sen takia olisi tärkeätä, että me varmistamme, että ne rahat, jotka tähän tarkoitukseen saamme, myös kohdistetaan näille alueille. Toivon, että ministeri pitää tästä huolta, koska tiedän, että tästä käydään aina vääntöä ja siitä suotta lipsutaan. Toiseksi haluan nostaa Itä-Suomen. Minusta on hienoa, että Itä-Suomi on puheissa. Me tarvittaisiin se entistä enemmän tekoihin. Se ei tarkoita vain sen rajan ja puolustuksen vahvistamista, vaan se on ennen kaikkea sen alueen elinvoiman vahvistamista: investointeja koulutukseen, osaamiseen, [Puhemies koputtaa] yrityksiin, infraan, ja niitä tarvitaan nyt.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-10-01T15:11:33,2025-10-01T15:12:49,Hyväksytty,1.1 2025_88_50,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_51,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Mikkonen sanoi, että valitettavasti täällä on enimmäkseen edustajia vain Itä- ja Pohjois-Suomesta, mutta kyllä meillä keskipohjalaisiakin on täällä. Omassa ryhmäpuheenvuorossani nostin esille sen, että aluekehityksen ydinkysymyksiä ovat vaikuttavuus ja oikeudenmukaisuus ja kehittämisen tulee palvella koko Suomea, ei vain kasvukeskuksia, ja nostin vahvasti esille myös Itä- ja Pohjois-Suomea ja elinvoimaa niillä alueilla. Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille ja hallitukselle tästä selonteosta, joka ihan rehellisesti nostaa esille myöskin ongelmakohtia, muun muassa sitä, että aluekehittämisen ja EU-ohjelmien aikataulut eivät kohtaa, mikä vaikeuttaa suunnittelua. Lisäksi on valtava määrä byrokratiaa aina, kun kyse on EU-rahoista. Kysyisin ministeriltä: olisiko tähän löydettävissä joku ratkaisu, millä voitaisiin karsia byrokratiaa ja hallintoa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-10-01T15:12:49,2025-10-01T15:13:57,Hyväksytty,1.1 2025_88_52,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_53,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Onhan se hieman surullista, että konkreettisinta, mitä hallitus tarjoilee Itä- ja Pohjois-Suomelle, on nämä elinvoimakeskusten investointitiimit, kun käsittääkseni niitten tehtävä ihan muutenkin on edistää investointeja. Mutta hyvä, että te semmoista saitte aikaan. Kun kuuntelin ryhmäpuheenvuoroja, niin tuli semmoinen olo, että olisivatpa nämä puheet oikeasti totta. Komeita sanoja oli paljon, mutta mitä sitten on se todellisuus, kun täällä te teette tätä politiikkaa? Siellä leikataan yksityisteistä, siellä leikataan koulusta, siellä leikataan sotepalveluista. Se kaikki keskittää. No, kohta niistetään kaivosveroja enemmän valtion kirstuun. Sitten toisaalta taas, kun minä kuuntelin vaikka vihreitten puheenvuoroja, niin muistelen, kuinka esimerkiksi täällä äänestettiin siitä, kun vihreitten talousarvioaloitteissa oli näitä tiestömäärärahaleikkauksia. Onhan se turhauttavaa, että täällä puhutaan tosi kauniisti mutta sitten se konkretia on jotain aivan muuta. Enkä malta olla mainitsematta myös esimerkiksi kokoomuksen kansanedustajien päivityksistä kuntaliitoksista. Jos lähtökohta on se, että ne alueet ovat taakka ja että niille ei haluta tehdä mitään, niin eihän tämä lähde kehittymään tästä mihinkään. MDI:n mittaukset eivät ole lakikirja, ja tämmöinen almut ja ropot -ajattelu saisi jäädä historiaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-10-01T15:13:57,2025-10-01T15:15:10,Hyväksytty,1.1 2025_88_54,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaunisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_55,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! En haluaisi lähteä tähän debattiin nyt, mutta edustaja Oinas-Panuma sanoi, että mitään ei ole tehty. Itse katson pelkästään jo Kaakkois-Suomen näkökulmasta, joka on alue, joka jakaa rajaa Venäjän kanssa: sinne on useampi sata miljoonaa liikennehankkeisiin ohjattu. Joten tämä on hieman valitettavaa, että keskustelu lähtee tälle linjalle. Mutta se, mistä halusin puhua, on energian, puhtaan sähkön rooli, kun puhutaan kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden menestymisen kohdalla aivan keskeisestä asiasta. Itäisen Suomen tulevaisuuden kannalta tuulivoiman rakentaminen isänmaan turvallisuus varmistaen on aivan keskeisiä askeleita, kun puhutaan siitä, miten me pidetään itäinen Suomi ja pohjoinen Suomi mukana kehityksessä. Tässä toivoisin ja kannustan hallitusta ottamaan rohkeita askeleita, että tämä läpäisee useamman ministeriön. Kun kuitenkin puhutaan siitä, että puhdas ja varma ja edullinen sähkö on yhä haasteellisemmassa ajassa, niin se on se kilpailukyvyn avain, mikä tuo investointeja, hyvinvointia ja työtä meille itäiseenkin Suomeen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2025-10-01T15:15:11,2025-10-01T15:16:21,Hyväksytty,1.1 2025_88_56,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Puisto, vastauspuheenvuoro, viisi minuuttia, ja sitten menemme puhujalistalle. Olkaa hyvä, ministeri Puisto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_57,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Paljon erilaisia näkökohtia ja kysymyksiä tässä. Minun mielestäni ryhmäpuheenvuoroissa tartuttiin niihin oleellisiin näkökohtiin, mitkä liittyvät tähän selontekoon — esimerkiksi sopimuksellisuus ja sitten nämä tietyt epäkohdat — ja epätahtisuuteen, mikä tässä on ja mikä myös tuo byrokratiaa lisää, koska jatkuvasti joudutaan sitten tarkastelemaan asioita. Esimerkiksi, kuten sanottiin, aikataulut eivät kohtaa, ja tämä johtuu siitä, että hallituksella on tämä yksi nelivuotinen sykli, sitten on tämä maakuntataso, mikä on sidottu kuntavaalisykliin, ja sitten EU:lla on tämä seitsemänvuotinen oma alue- ja rakennepolitiikan MFF-rahoitussykli, ja nämä aina tuppaavat menemään vähän huonosti ristiin, ja se aiheuttaa sitten tämän ongelman. Tässä on myös hyvin paljon tällaista monimutkaista ja monitahoista hallintoa, mitä pitää järkeistää. Edelleen sanoisin, että ryhmäpuheenvuoroissa hyvin kuvattiin, että meillä pitää olla tässä tällainen yhtenäinen näkökulma ja näkökulmien yhteensovittamista ja pitää tuoda aluepuoli ja elyt ja oppilaitokset ja muut toimijat yhteen tässä ihan meidän oman edunvalvonnankin kannalta, koska nyt EU:ssa uudistetaan näitä toimintatapoja. Siellä tosiaan jatkossa kussakin jäsenmaassa toteutettaisiin tämä suunnitelma elikkä niin kutsuttu NRPP, joka koskisi kaikkia yhdeksän nykyisen rahaston osarahoittamia kehitystoimia. Elikkä sitä puolta EU:ssa uudistetaan, ja kunkin jäsenvaltion olisi laadittava ja pantava täytäntöön kumppanuussuunnitelma yhteistyössä, eli sitäkin paremmalla syyllä me tarvitaan tässä yhteistyötä. Monet viittasivat siihen, että puolustus ja kaksikäyttö ja sotilaallisen liikkuvuuden asiat ovat tulleet entistä vahvemmin kuvioon mukaan Venäjän hyökkäyssodan takia Ukrainassa, mutta myös sen aiheuttaman turvallisuuspoliittisen tilanteen heikentymisen vuoksi, ja näin tämä todellakin on. Eli puolustus, rajaturvallisuus, kaikki tämä ja sen vaikuttavuus pitää ajatella nytten. Itse olin aika hiljattain Puolassa siellä Valko-Venäjän rajalla ja tapasin komissaari Raffaele Fitton siellä. Tein varmaan yhden niistä viimeisimmistä vaikutusyrityksistä ihan muutamia päiviä tai viikkoja ennen tätä komission suunnitelmaa ja nimenomaan siitä, että Suomen olosuhteisiin saataisiin hyvä rahoitusinstrumentti, joka nimenomaan ottaisi huomioon nämä Suomen erityisolosuhteet rajamaana ja joka palvelisi nimenomaan elinvoimanäkökulmia myös. Jos tartun nyt joihinkin kohtiin tässä, niin turistiverosta kysyttiin. Olen jo aikaisemmin ajatellut myös, että se on ihan mielenkiintoinen ajatus. Ymmärsin näin, että puoliväliriihessä oli itse asiassa tehty kirjaus tästä, että tehtäisiin ainakin tämmöinen matkailuvero, matkailijavero, ainakin selvitys, jossa tarkasteltaisiin näitä erilaisia kuntataloudellisia, taloudellisia ja sitten oikeudellisia näkökohtia, joissa olisi tämmöinen alueellinen kokeilu mahdollinen. Eli kyllä minä itse pidän sitä ihan hyvänä ideana. Edelleen näihin kokeiluihin, niin nythän on se Harry Bromanin kokeilu, eli tämä erityistalousalue-nimellä menevä kokeilu, johon etsitään hyvää aluetta, ja tämä on minun mielestäni oikeinkin mielenkiintoinen. Investointien houkuttelu on tietysti todella tärkeätä — edustaja Peltokangas kysyi tästä. Ja joo, aika paljon on erilaisia teollisuuden jatkoinvestointeja nyt vireillä, ja sitten kun katsoo näitä uusia investointeja, niin esimerkiksi tässä Business Finlandin haussa, tässä verohyvitysmallissa, tuli 22 miljardilla hakemuksia. Siis se on valtava määrä. Siihen sisältyy erilaisia ehtoja, erilaisia oikeudellisia ehtoja ja kriteerejä, ja niiden laatu voi vaihdella, mutta jos nyt kokonaisuutena ajattelee, niin onhan se summa siis ihan huomattavasti moninkertainen siihen, mitä minä itse ajattelin ihan mielikuvituksessanikaan. Tässä on nyt viidessä minuutissa se, minkä minä ehdin käsitellä, [Puhemies koputtaa] arvoisa puhemies. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-10-01T15:16:26,2025-10-01T15:21:31,Hyväksytty,1.1 2025_88_58,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Jos teillä jäi pahasti kesken, niin voitte toki... Selvä, sitten siirrymme ennalta varattuihin puheenvuoroihin. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_59,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteko tuo esiin sen, että aluekehittämisen ja EU-rakennepolitiikan lainsäädäntö on monilta osin onnistunut mutta haasteita on edelleen. Kansallisen suunnittelun ja EU-ohjelmakausien aikataulujen yhteensovittaminen ontuu. Hallinnollinen taakka ei ole vähentynyt toivotusti, ja välittävien toimielinten lisääntyminen on heikentänyt kustannustehokkuutta. Pohjoisen Suomen näkökulmasta nämä ongelmat korostuvat erityisesti, koska pitkien etäisyyksien ja väestörakenteen haasteiden keskellä tarvitsemme sujuvaa ja vaikuttavaa aluepolitiikkaa, emme hallinnollista rönsyilyä. Arvoisa puhemies! Selonteko korostaa pidemmän aikavälin suunnittelun tarvetta ja aluekehittämisen kytkemistä tiiviimmin EU-ohjelmiin. Tämä on erityisen tärkeää pohjoisessa, jossa elinvoima rakentuu luottamuksesta hallinnon säilyvyyteen sekä työn ja yrittämisen kannustamisesta. Huippuluokan investoinnit tai pienet yksinyrittäjät eivät kaipaa kasvavaa ja päällekkäistä hallintohumppaa, johon kuuluisi vain kasvava määrä rahaa. Suomessa meidän on saatava resurssimme käyttöön tehokkaasti ja yhdenvertaisesti koko Suomessa. Tarvitsemme joustavampaa mutta johdonmukaista lainsäädäntöä, joka vahvistaa pohjoisen elinkeinoelämää ja mahdollistaa kestävän kasvun yli hallituskausien. Arvoisa puhemies! Myös pohjoisen äänen tulee kuulua tässä salissa vahvasti. Tarvitsemme selkeämpää työnjakoa, vähemmän byrokratiaa ja enemmän vaikuttavia toimia. Hallinnollisen taakan keventäminen on meille elintärkeää, jotta harvaan asutun alueen toimijat voivat keskittyä olennaiseen eivätkä lomakkeiden täyttämiseen. EU:n varat on suunnattava tehokkaasti, niin että ne todella tukevat alueiden vahvuuksia ja purkavat alueellisia kehityseroja. Tämä edellyttää, että kansalliset tavoitteet linjataan vahvemmin yhteen EU-ohjelmien kanssa ja että pohjoisen Suomen erityispiirteet otetaan huomioon ohjelmakauden valmistelussa. Me olemme tässä salissa kansalaisiamme varten. On meidän velvollisuutemme varmistaa, että aluekehitys Suomessa on yhdenvertaista eikä jäädä jälkeen. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-01T15:21:44,2025-10-01T15:25:21,Hyväksytty,1.1 2025_88_60,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_61,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kunnioitettu ministeri! Perussuomalaiset näkevät, että aluekehittämisen lähtökohtana on oltava kokonaisturvallisuus, kriisinsietokyky ja koko Suomen elinvoiman vahvistaminen. Tämä tarkoittaa panostuksia kriittiseen infraan ja logistiikkaan koko maassa sekä sitä, että työvoimapula ratkaistaan ensisijaisesti kotimaisella työvoimalla, vahvistamalla osaamista ja koulutusta hyvin työelämälähtöisesti. Tänään käsittelyssä olevassa selonteossa EU:n alue- ja rakennepolitiikasta meidän viestimme on selvä: turvallisuudesta, huoltovarmuudesta ja alueellisen eriytymisen ehkäisemisestä ei tingitä. Harvaan asutuille alueille on luotava investointeja, jotka tuovat työpaikkoja, palveluita ja koulutusta. Erityinen merkitys on Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoimalla, sillä ilman näitä alueita koko Suomi ei menesty. Itä-Suomessa saavutettavuus on kriittinen kysymys. Tieverkosto, logistiikka ja nopeat digitaaliset yhteydet ovat edellytys niin yritysten investoinneille kuin huoltovarmuudelle. Tieverkostoon nykyhallitus on panostanutkin pääväylien suhteen sadoilla miljoonilla, myös Itä-Suomessa. Alempi tieverkosto kaipaa kuitenkin jatkossa kunnostamista, sillä maaseutualueiden maa- ja metsätalous vaativat teiden kuntoon saattamista. Arvoisa puhemies! Aluekehittämistä ei saa pysäyttää byrokratia. Tarvitsemme yksinkertaisempia sääntöjä, vähemmän hallintoa ja enemmän tuloksia. Elinvoimaa ei synny ilman investointeja eikä investointeja ilman sujuvia lupia. Lopuksi on todettava, että ulkomainen halpatyövoima ei ratkaise Suomen työvoimapulaa. Meidän on turvattava vahva, monipuolinen osaaminen ja työllisyys suomalaisille ja huolehdittava siitä, että jokainen euro käytetään turvallisuuden, työllisyyden ja alueiden elinvoiman vahvistamiseen. Tämä nykyhallitus tekee sen, mitä edelliset eivät tehneet, eli laittaa suomalaisen edun etusijalle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-01T15:25:24,2025-10-01T15:27:44,Hyväksytty,1.1 2025_88_62,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jari Koskela on poissa. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_63,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lapin näkökulmasta tässä valtioneuvoston selonteossa korostuvat erityisesti alueellisen yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden kysymykset. Meillä pohjoisessa etäisyydet ovat pitkiä ja palveluiden saatavuus ei ole itsestäänselvyys. Yksitoista Uudenmaan kokoista aluetta ja kahdeksan Pirkanmaata mahtuu Lappiin. Eli voisi sanoa, että eivät kaikki maakunnat ja alueet ole samankaltaisia, jos puhutaan huoltovarmuudesta ja turvallisuudesta. Meillä Lapissa on myös pisin raja kaikista maakunnista itäisen naapurimaamme kanssa. Kun puhutaan Itä-Suomesta, niin monesti unohdetaan se, että Lapissa on se pisin itäraja. On erittäin tärkeää, että tässä selonteossa huomioidaan investoinnit infrastruktuuriin, niin tieverkkoon kuin näihin digitaalisiin yhteyksiin, jotka ovat elinehto elinkeinoelämälle ja arjen sujuvuudelle. Tämän osalta oikeastaan täytyykin kiittää hallitusta, että on tehty oikeansuuntaisia toimenpiteitä ja tieverkkoa kehitetty koko Suomessa. Lapissa matkailu, luonnonvarat, maanpuolustus ja arktinen osaaminen tarjoavat valtavia mahdollisuuksia koko Suomelle, mutta nämä mahdollisuudet eivät tietenkään toteudu ilman tämmöistä vahvaa aluepolitiikkaa ja riittäviä resursseja. Tarvitsemme myös koulutusta ja tutkimusta, joka tukee paikallista osaamista ja nuorten pysymistä alueella. Toivon, että tämän selonteon toimeenpanossa kuullaan nimenomaan alueiden ääntä, myös Lappia, sillä vahvalla Lapilla on paljon annettavaa koko Suomelle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-10-01T15:27:53,2025-10-01T15:29:53,Hyväksytty,1.1 2025_88_64,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Partanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_65,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Karoliina,Partanen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Orpon hallitus on todella sitoutunut vahvasti itäisen ja pohjoisen Suomen kehittämiseen sekä kansallisesti että EU-tasolla. Hallitus on esimerkiksi neljän miljardin euron investointiohjelmassa suunnannut suuren ja merkittävän osan tästä neljästä miljardista juuri Itä-Suomea hyödyttäviin liikenne- ja infrahankkeisiin. Suurin yksittäinen tieinvestointi tulee omaan vaalipiiriini, kun vt 5 korjataan Leppävirta—Kuopio-välillä, ja tähän investointiin on varattu 180 miljoonaa euroa. Lisäksi Savon radalle kohdistetaan 50 miljoonaa euroa, ja edustaja Hoskosen mainitsemalle Karjalan radalle ja sen kehittämiseen 215 miljoonaa euroa. Myös itäradan suunnittelua jatketaan. Karjalan radalle suunnitellut panostukset hyödyntävät myös, edustaja Hoskonen, merkittävästi Pohjois-Karjalan saavutettavuutta ja raidekapasiteettia muun muassa tavarakuljetuksen osalta. Myös korjausvelan purkamiseen koko Suomessa tullaan kohdistamaan 520 miljoonaa euroa, ja tämä raha kohdentuu koko Suomeen, myös Itä-Suomeen ja tietenkin myös sinne Pohjois-Suomeen. Lisäksi ensi vuoden talousarviossa hallitus esittää 20 miljoonan euron varausta Lieksanjoen sillan uusimiseen. Hallitus on kuullut alueita ja ottanut myös alueet vahvasti yhteistyöhön ja alueiden kehittämiseen mukaan. Me olemme tehneet erilliset Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmat alueiden kanssa ja nimenomaisesti valmistelleet nämä maakuntaliittojen ja alueiden toimijoiden kanssa, joten ei voi sanoa tässä salissa aivan pokalla, että alueita ei olisi kuultu, ei olisi otettu huomioon millään tavalla. Näissä ohjelmissa on toimenpiteitä muun muassa uusiin investointeihin, matkailuun, turvallisuuteen ja saavutettavuuteen, eikä kyse ole pelkistä suunnitelmista, vaan osa hankkeista on jo toteutuksessa. No nytten kevään puoliväliriihessä hallitus kohdisti itäisen ja pohjoisen Suomen ohjelmiin 16 miljoonaa euroa, ja lisäksi Itä-Suomessa on rahoitettu metsäbiotalouden hankkeita, panostettu kestävään matkailun kehittämiseen ja selvitetty tuulivoimarakentamisen kompensaatiomallia. Sen lisäksi pääministeri Orpo ja muut valtioneuvoston jäsenet ovat tehneet vahvaa EU-vaikuttamistyötä ja nimenomaan panostaneet Itä-Suomen asemaan. Suomi on näillä näkymin saamassa 1,6 miljardin euron rahoituksen raja- ja muuttoliikekriteereihin perustuen, joten ihmettelen suunnattomasti kyllä sitä puhetta, että hallitus ikään kuin istuisi käsiensä päällä eikä tekisi mitään itäisen ja pohjoisen Suomen eteen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Karoliina Partanen,1520,2025-10-01T15:29:53,2025-10-01T15:33:01,Hyväksytty,1.1 2025_88_66,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaunisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_67,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Itäisen Suomen tulevaisuus rakentuu elinvoimasta, investoinneista ja turvallisuudesta. Meidän on nyt katsottava rohkeasti eteenpäin ja nähtävä ongelmien lisäksi erityisesti ratkaisuja, joita hallitus on tehnyt. Edustaja Partanen tuossa luetteli merkittävän määrän infraratkaisuja, ja myös kaakkoisessa Suomessa, Venäjän rajan lähellä, olevat valtatie 15 ja valtatie 12 saivat yhteensä 200 miljoonaa. Eli hallitus kyllä toimii näillä perinteisilläkin tavoilla eli nimenomaan väyläratkaisuilla. Mutta se, mistä haluan puhua, on yksi keskeisimmistä ratkaisuista: uusiutuvan energian, etenkin tuulivoiman, investointimahdollisuuksien kehittäminen. Itäisessä Suomessa tuulivoiman rakentaminen on jäänyt jälkeen muun maan kehityksestä. Kuten varmasti kaikki tietävät, syynä ovat olleet Puolustusvoimien aivan todelliset huolenaiheet tutkahäiriöihin liittyen, mutta teknologia kehittyy, ja meidän tulee uskaltaa muuttaa ajatteluamme sen mukana. Yksi ajatus, joka on kesän alussa noussut, on julkaistu ResilEast-ohjelma, joka ehdottaa maanpuolustuksellista energiaohjelmaa itäisen Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi. Ehdotuksessa tuhannesta tuulivoimalasta muodostetaan ketju itärajalle aina Kymenlaaksosta Lappiin asti. Näiden voimaloiden katoille sijoitettaisiin Puolustusvoimien sensoreita ja tutkia, jotka vahvistavat Suomen kykyä havaita ja torjua drooniuhkia. Tämä toimisi siis myös vastauksena uuteen sodankäynnin aikakauteen, jossa droonit ovat keskeinen uhka. Tämä on siis yksi ajatus, eli ajatuksia on ja teknologiaa myös siinä tukena. Kyse ei ole pelkästä puolustuksesta vaan myös elinvoimasta. Kyseinen ohjelma toisi itäiseen Suomeen miljardiluokan investointeja, työpaikkoja ja uutta teknologiaa. Se loisi uutta kysyntää paikallisille yrityksille ja vahvistaisi alueen asemaa osana kansallista huoltovarmuutta ja energiasiirtymää. LUT-yliopisto on yksi keskeisimmistä toimijoista ohjelman taustalla. Yliopisto tutkiikin parhaillaan, miten tuulivoimaloiden ja tutkateknologian yhteensovittaminen voidaan toteuttaa. Testit ovat jo käynnissä Lappeenrannassa, ja mukana on myös muita korkeakouluja sekä kansainvälisiä teknologiayrityksiä. Tämä osoittaa, että tekniset haasteet ovat ratkaistavissa ja että kiinnostusta hankkeeseen löytyy runsaasti ja laajasti. Arvoisa puhemies! Nyt tarvitaan poliittista tahtoa. Meidän on varmistettava, että tuulivoiman rakentamisen edellytykset itäisessä Suomessa paranevat. Tämä tarkoittaa toimia, joita tehdään yhdessä alueen toimijoiden, Puolustusvoimien ja muiden keskeisten tahojen kanssa. Se tarkoittaa sitä, että myös itäisen Suomen tuulivoiman kehittäminen ja siihen tarjotut ratkaisut otetaan vakavasti ja viedään niitä eteenpäin rohkeasti ja kunnianhimoisesti. Itäisen Suomen ei pidä jäädä sivuun energiasiirtymästä eikä turvallisuusratkaisuista. Meillä on nyt mahdollisuus rakentaa alueelle uutta elinvoimaa ja samalla vahvistaa koko Suomen kasvua sekä puolustusta. Tämä on mahdollisuus, johon meidän on tartuttava.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2025-10-01T15:33:02,2025-10-01T15:36:38,Hyväksytty,1.1 2025_88_68,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_69,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aluekehitys sinällään on hyvä asia, mutta Pohjois-Karjalan osalta olemme jääneet täysin osattomiksi. Edustaja Partanen äsken luetteli hyviä suunnitelmia, mitä hallituksella on, mutta määrärahoja hallituksen budjetissa ei ole penniäkään koskien... Lieksan sillan suunnitteluun voi tulla puoli miljoonaa, mutta rahaa siellä varsinaisesti ei ole. Tarkistin vielä äsken Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta: ei ole. Toivon, että edes rehellisesti kerrotte tämän suomalaisille, miten tämä asia oikeasti on. Ja varmemmaksi vakuudeksi olette vielä poistamassa 300 miljoonaa tämän jäljellä olevan rahoituskauden aluekehitysrahoista, mitä EU meille takaa — 300 miljoonaa lähtee. Sitten te mainostatte tuolla turuilla ja toreilla, että tulee rahaa. Ei tule. Minä en toivo mitään muuta kuin rehellisyyttä, koska siellä on monia yrittäjiä, jotka haluavat odottaa investointien tukia ja monta muuta asiaa. Ei tule mitään, ei kerta kaikkiaan mitään. Ja nyt kun katsoo valtion budjettia, niin ensi vuodelle todellakaan ei ole mitään. Sama koskee aluekehitystä, niin kuin äsken totesin. Ja kun katsoo sitten tästä eteenpäin ja kun puhutaan siitä, onko ohjelmia, niin Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, yrittäjät, kauppakamari, kaikki nämä toimijat, ovat tehneet valtavan määrän suunnitelmia, juosseet ministeriöissä väsymiseen asti, käyneet eduskunnassa edustajien luona, ministerien pakeilla, niin mitä on tullut tulokseksi? Ympyriäinen nolla. Minua pikkuisen harmittaa tämä itäisen Suomen eli rakkaan kotiseudun, Pohjois-Karjalan maakunnan, syrjiminen. Se on totta, mitä edustaja Partanen luetteli, valtavia hankkeita Pohjois-Savon puolella. Siellä on Viitostiehen melkein 200 miljoonaa, Savon radan parantamista — valtava työmaa, joka rakennetaan, 400 kilovoltin linjaa vahvistetaan, että sähköt riittävät siellä. Meillä on siitäkin esitys, Joroisista Kontiolahdelle — ei edes suunnittelurahaa, ei mitään, elikkä tällä vuosikymmenellä sitä ei varmasti tule. Elikkä toivon, että tässä ollaan rehellisiä ja lopetetaan tällainen toivojen esittely, kun se ei pidä paikkaansa. Tyhjät ovat ne taskut, kun niissä ei ole rahaa. Toivon, että tämä keskustelu menee ihan oikeisiin asioihin. Kun katsotaan sitten vielä eteenpäin, niin mitä on tapahtunut itäiselle Suomelle? No, nykyinen hallitus lopetti 3G-verkon käytön, ja käytännössä se tarkoitti, että itäisen Suomen puhelinyhteydet ovat poikki. On suuria alueita, joista puhelimella ei kuulu minnekään. Ministeri Lulu Ranne tuolta ministeriaitiosta korosti, että 5G-verkko korvaa sen. Ei ikinä korvaa. 400 metrin välein pitäisi olla tukiasemia. Niitä ei itäiseen Suomeen 400 metrin välein koskaan tulla rakentamaan, tämä on se totuus. Ja nyt kun sitten aluekehitysrahoista lähtee 300 miljoonaa pois vuosien 27 ja 28 aikana — kaksi rahoitusvuotta on jäljellä tätä rahoituskautta — niin se on pois aivan varmasti kotimaakunnastani. Itäradalle piti tulla rahaa, siis oikeaa rahaa, ei mitään lupauksia eikä varauksia vaan rahaa, oli selvä investointipäätös — ei tullut. Piti tulla Kuutostiehen — ei tullut. Piti tulla Varkauden lähellä olevan Karvion kanavan sillan korjaustyö, koska siitä on kiinni muun muassa Mantsinen Groupin raskaiden kuljetusten toimivuus Pohjanlahden satamiin — ei tullut. Se silta on rikki. Jonain päivänä se vielä pannaan kiinni. Mitä tehdään sitten? En tiedä. Kun vielä katsoo sen päälle nämä metsien käyttöön esitetyt rajoitukset, joita parhaillaan suunnitellaan, ne nimenomaan koskevat Itä-Suomea. Minä pahoin pelkään, arvoisa puhemies, että meillä Enocellin sellutehdas Uimaharjussa ja siihen liittyvä saha ovat vaarassa. Kun tähän vihreään siirtymään on nyt menty niin suurella innolla, niin meillä valtavat määrät puuta poltetaan kaasuna taivaalle, turvetta kun ei saa käyttää — tai saahan sitä käyttää, mutta ne maksut päästökaupan kautta ovat aivan järjettömät. Eihän siinä ole mitään järkeä, että Ilomantsistakin ajetaan — minun kesämökkini vierestä läksi valtava leimikko erään maanomistajan maalta — parasta mäntytukkia suoraan joensuulaisten lämmittämiseen hakkurista läpi, valtava vahinko Suomen kansantaloudelle, pelkästään se yksi leimikko. Omin silmin sain nähdä, mitä sille tapahtui. Ja sitten täällä puhutaan, että tehdään muka meidän hyväksi töitä. Minä olen jo monesti hallitukselle esittänyt, että jos te jotain kuitenkin voisitte vielä luvata, niin luvatkaa nyt edes, että Rajavartiolaitosta ei meidän osalta lakkauteta. Se on sitten pikkuisen kovempi juttu, jos se tehdään. Arvoisa herra puhemies! Olen hieman harmissani näistä kuulemistani puheenvuoroista, joita hallitus ja hallituspuolueiden kansanedustajat ovat esittäneet äsken käydyn keskustelun aikana. Toivon, että me pystymme tulevaisuudessa uskomaan edelleen Itä-Suomessa, Pohjois-Karjalassa, kotimaakunnassani, parempaan tulevaisuuteen. Ihmisten usko sillä seudulla, kotiseudulla, elämiseen ja toimeen tulemiseen on erittäin vahva. Yrittäjät haluavat tehdä työtä, ja maanpuolustusta halutaan tehdä kaikin käytettävissä olevin keinoin. Mutta mitä me tarvitsemme? Me tarvitsemme Suomen valtion siihen kumppaniksi. Tällä menolla sitä ei ole. Toivon, arvoisa puhemies, että lopetetaan tällainen ministerien väärien lupausten antaminen. Se on suuri loukkaus Pohjois-Karjalan maakunnan ihmisiä kohtaan. Koen sen henkilökohtaisena loukkauksena, mutta ennen kaikkea Pohjois-Karjalan ihmisille se on paha loukkaus. Sitä minä en hyväksy mitenkään. Toivon, että ministeri kertoo tämän hallituksen seuraavassa kokouksessa pääministerille ja valtiovarainministerille. Sitä hartaasti toivon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-10-01T15:36:43,2025-10-01T15:42:13,Hyväksytty,1.1 2025_88_70,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Skinnari on poissa, edustaja Savola on poissa. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_71,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aluepolitiikan tarve ei ole tosiaan kadonnut minnekään. Ja kyllä minä mietin, kun olen tässä kuunnellut nyt näitä hallituspuolueitten puheenvuoroja, että jos tilanne kerta kaikkiaan on näin mahdottoman hyvä, että sitä rahaa oikein kottikärrytolkulla raahataan sinne Itä-Suomeen ja hirveästi tehdään investointeja, niin miten sitten, kun me katsotaan meidän Itä-Suomen kehitystä tällä hetkellä, kun me katsotaan Pohjois-Suomen kehitystä niitten itäosien taholta, eli koko itäistä Suomea, se kehitys näyttää kerta kaikkiaan niin surulliselta. Jos kerta kaikki on tehty niin hyvin, niin miten se näyttää tältä? Se minua ihmetyttää. Näissä kauniissa sanoissa, joita tuolla ryhmäpuheenvuoroissa ja aiemmissa puheenvuoroissa hallituspuolueitten taholta tuli, unohdetaan kyllä kertoa se, että tämä hallitus nimenomaan omilla keskittävillä päätöksillään rapauttaa sitä tavallista, normaalia arkea siellä meidän alueilla, kun puhutaan haja-asutusalueista, kun puhutaan pienemmistä kunnista. Mitä minä tarkoitan tällä? Esimerkiksi yksityisteitten leikkauksia, ammattikoululeikkauksia, jotka iskevät sinne verkkoon, soteleikkauksia, kun sairaaloitten yöpäivystyksiä laitellaan kiinni, ja nyt on tämä kaivosverouudistus, joka on tulossa ja joka vie kunnilta sitä tuloa pois — kaikkea tätä. Tämän ohella sitten keskustellaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa kuntaliitoksista ja mehustellaan sillä, että kylläpä täällä nyt väki vähenee. Onhan se surkea lähtökohta siihen, kun pitäisi päästä oikeasti alueita kehittämään ja myös nähdä se tulevaisuususko. Mutta jos sitä tulevaisuususkoa ei tästäkään salista tule sen kummemmin kuin ne sanat, niin surkealta näyttää. Minun mielestäni on kaksi aika olennaista ongelmaa liittyen meidän aluepolitiikkaan ja yleisesti siihen, kun lähdetään näistä alueista puhumaan: Ensimmäinen ongelma on tämä niin sanottu MDI-mittaus — tai itse asiassa se mittaus ei ole se ongelma, vaan se, että se väestömäärän mittaus ei ole lakikirja. Eli elinvoima on huomattavan paljon myös muuta kuin se, millä tavalla se väestömäärä kehittyy, ja toisaalta väestömäärän kehitys taas riippuu niin monesta ulkopuolisesta tekijästä, että sen arviointi on myös aika haastavaa, joten toivoisin, että silloin, kun lähdetään alueista puhumaan, otettaisiin huomioon myös ne muut vaihtoehdot, myös se vaihtoehto, että alueilla väkimäärä mahdollisesti kasvaakin, ja myös se, että sinne tulisikin isompia investointeja. Sitten toinen asia tähän liittyen on tämä, mistä puhun itse almut ja ropot ‑ajatteluna. Eli olen saanut kyllä viimeisen kahden vuoden aikana niin monta kertaa vastata siihen kysymykseen, että no minkäs takia me sitten täältä kaupungista teitä sinne maakuntiin elätellään. Tosiasia on se, että kaupungit tarvitsevat maaseutua ja maaseutu tarvitsee kaupunkeja ja maakunnat tarvitsevat Helsinkiä ja Helsinki tarvitsee maakuntia. Pitäisi nähdä alueille ohjatun rahan sijasta, tai oikeastaan sen rahan lisäksi, myös se raha, mikä sieltä alueilta tulee, koska tosiasia on, että nimenomaan meidän alueilta ja maakunnista tulee muun muassa meidän sähköstämme iso osa, puusta ja yleisesti ottaen luonnonvaroista. Eli kyse ei ole niinkään ohjatusta rahasta, vaan siitä, että me pärjäämme itse asiassa meidän omilla rahoillamme, jos ne vain meidän alueille sitten sieltä tulisivat eivätkä menisi valtion pohjattomaan kirstuun. Kun tämä ajattelu on käännetty ja kun ne perusasiat on laitettu kuntoon — juuri ne, joita tämä hallitus keskittää — niin sen jälkeen voidaan oikeasti lähteä myös niitä alueita kehittämään, ja tämä on minun mielestäni se asia, mikä innostuttaa. Olennaisia asioita on minun mielestäni alueellinen saavutettavuus. Tästä onkin jo aiemmin mainittu täällä, ja esimerkiksi tämä raideliikennöinnin aloitus Suomesta Ruotsiin on yksi osa tätä alueellista saavutettavuutta. Kun katson etenkin kotivaalipiiriäni Oulun vaalipiiriä, niin kyllä matkailun kehitys on semmoinen asia, jolla oikeasti sitä elinvoimaa voidaan sinne saada. Suomi on EU:ssa jo nyt nettomaksaja, joten on tosi tärkeää, että seuraavasta rahoituskaudesta eli vuosista 28—35 päätettäessä ei lepsuilla vaan että siinä pidetään myös Suomen puolta, jotta me myös saadaan sieltä meille tärkeitä rahoja, jotka meille kuuluvat paitsi aluekehityksessä myös ihan kaikessa muussakin. Arvoisa puhemies! Ihan viimeiseksi: Aluepolitiikkahan on myös valtavan paljon muuta kuin sitä kovaa turvallisuutta, ja välillä tuntuu, että me ei oikeastaan muusta kuin siitä kovasta turvallisuudesta puhuta. Se on äärimmäisen tärkeää, että me pidetään huolta meidän turvallisuudestamme, ja se on tietenkin ensisijaista, mutta sen kovan turvallisuuden rinnalla ovat myös ne ihmiset, ne ihmiset, ketkä asuvat siellä alueilla, ja siihen turvallisuuteen kuuluu myös se, että ihminen kokee olevansa osa tätä yhteiskuntaa, että kokee tämän kielen, kulttuurin ja yhteiskunnan puolustamisen arvoiseksi ja ylpeyden aiheeksi. Tämä on se, mikä iskee minun oikeudentuntooni. Meidän pitää myös pitää huolta, että ne ihmiset pysyvät tässä kaikessa muutoksessa ja kehityksessä mukana. Alueita täytyy jatkossa — toivottavasti aidosti — kuulla vielä enemmän kuin aiemmin on kuultu ja ottaa huomioon, mitä alueet sanovat. Ja ihan viimeiseksi: ei muuta kuin pohjoinen ohjelma kokonaisuutena käytäntöön, niin hyvä tulee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-10-01T15:42:20,2025-10-01T15:47:11,Hyväksytty,1.1 2025_88_72,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_73,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän selonteon yhteydessä on hyvä puhua laajemminkin eri alueiden eroista, aluekehityksestä ja aluepolitiikasta, vaikka tuo selonteko tietysti paljon tarkasteli sitä lainsäädäntöä, joka siihen liittyy. Alueita ja alue-eroja koskevalla tutkimuksella on pitkät perinteet Suomessa ja Pohjoismaissa. Aluerakenteessa olevat erot ilmenevät eri alueiden epätasaisena kehityksenä. Suomen sisäiset alueelliset erot vaikuttavat olevan suhteellisen pysyviä. Alueiden väliset erot ovat kuitenkin monisyinen ilmiö. Niiden syntymiseen ovat vaikuttaneet aluetaloudelliset, sosiaaliset ja demografiset tekijät. Taustalla ovat muun muassa elinkeino- ja toimialarakenteessa sekä alueellisessa työnjaossa maan eri osien välillä tapahtuneet muutokset. Eri alueilla on myös erilaisia vahvuuksia jo pelkästään luonnonympäristöön, väestöön ja historiaan liittyen. Alueiden kilpailukykyä ja positiota voidaan verrata ja arvioida lukemattomilla tavoilla, eikä ole yhtä ainoaa ja oikeaa mittaustapaa. Alueellista kilpailukykyä voidaan tarkastella esimerkiksi aluetalouden, työllisyys- ja työpaikkakehityksen, yritysdynamiikan, investointien houkuttelun, väestön koulutustason sekä tutkimus- ja kehitysmenojen saavutettavuuden näkökulmasta. Lopputulos on mitä suurimmissa määrin riippuvainen aina valituista teemoista ja muuttujista. On myös hyvä muistaa, että hyvä elämä ja arki on mahdollista sielläkin, missä käytetyt aluekehityksen mittarit voivat olla heikot. Esiin on myös noussut näkemyksiä siitä, elämmekö tällä hetkellä murroskohdassa, jos paikallisuuden ja omavaraisuuden merkitys korostuu entisestään niin, että aluekehitys voikin saada uudenlaisen suunnan. No, tämä jää nähtäväksi. Tähän saakka alueellinen eriytyminen ilmenee esimerkiksi Suomen jakautumisena pitkän aikavälin kehityskulussa kahteen toisistaan erottuvaan suuralueeseen eli Etelä- ja Länsi-Suomeen sekä Itä- ja Pohjois-Suomeen. Karkea jako kuvaa myös historiallisia eroja: rikasta Rannikko-Suomea ja köyhää Savotta-Suomea. Aluekehityksen keskeisenä pyrkimyksenä ja päämääränä on ollut tasoittaa alueiden välisiä lähtökohtaeroja. Etelä- ja Länsi-Suomen suhteellinen kasvu- ja kilpailuetu on säilynyt näihin päivään saakka Itä- ja Pohjois-Suomeen verrattuna, mutta suuraluetasolla etenkin Pohjois-Suomi on kuronut etumatkaa viimeisen vuosikymmenen aikana. Alueiden eroja voidaan siis tasoittaa — ja niin, sitä täytyy tehdä jatkossakin, eli aluepolitiikalla on oma tärkeä paikkansa. Arvoisa puhemies! Tulevaisuusvaliokunnassa meillä on paraikaa kesken työ koskien alueiden tulevaisuutta. Olemme saaneet kokonaisvaltaisen vertailun maakunnista 14:n kovaan kilpailukykyyn liittyvän muuttujan perusteella. Tällä tarkastelulla kuusi heikoiten sijoittuvaa maakuntaa olivat absoluuttisen kilpailukyvyn perusteella Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Kymenlaakso, Kainuu, Päijät-Häme ja Etelä-Karjala. Tämä vastaa melko hyvin aluekehityksen isoa kuvaa. Kovan kilpailukyvyn kriteereillä tarkasteltuna Itä-Suomen heikko asema muuhun maahan verrattuna tulee esille. Tämä alleviivaa tarvetta Itä-Suomen elinvoiman vahvistamiseen. Haluan erityisesti alleviivata, että kysymys on ennen kaikkea tarpeesta elinvoiman vahvistamiseen. On tärkeää turvata itärajan puolustus, ja on hienoa, että saamme tähän rahoitusta EU:lta, mutta on hyvä huomata, että se ei kohdistu yritys- ja elinkeinoelämän investointeihin, osaamiseen tai työllisyyden lisäämiseen tai infran parantamiseen eli niihin elinvoimaa vahvistaviin hankkeisiin, joita itäsuomalaiset toimijat laajalla joukolla ovat koonneet jo kahdesti Itä-Suomi-ohjelmiin ja joiden edistämistä me edelleen odotamme. Arvoisa puhemies! Selonteossa tarkkaillaan EU:n rakennepolitiikkaan liittyvää lainsäädäntöä ja sen toimivuutta. Siihen liittyen pidän jatkossakin tärkeänä, että koheesiopolitiikan kansallinen valmistelu on aidosti aluelähtöistä eli maakunnat otetaan heti mukaan ja pidetään mukana vahvasti. Muutoin vaarana on, että ohjelmat ja toimenpiteet eivät vastaa alueiden moninaisiin tarpeisiin eivätkä tue koko maan tasapainoista kehitystä. Harvaan asutut idän ja pohjoisen alueet ovat olleet keskeinen peruste Suomen saamasta koheesiorahoituksesta. Yli puolet Suomen EU-rahoituksesta tulee näiden kriteerien perusteella. On huolehdittava, että tämä rahoitus myös kohdistuu näille alueille. Sen ansiosta on pystytty luomaan uutta elinvoimaa itään ja pohjoiseen, ja näin on saatu tasattua maan sisäisiä kehityseroja. Mutta kuten jo aiemmin mainitsin, tällä hetkellä itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi on syytä ohjata myös kansallista rahaa, jotta alue ei jää muun maan kelkasta. Arvoisa puhemies! Lopuksi: Pelkkä raha ei tietenkään itsessään riitä, vaan oleellista on, miten se käytetään. Lähtökohtana on tietenkin alueen omat vahvuudet ja tulevaisuus. Toimet alueella rakentavat koko maan kestävyyttä. Ratkaisut niin ilmastokriisin kuin luontokadon torjumiseen löytyvät eri alueilta, ja myös niiden edistäminen [Puhemies koputtaa] aluekehityksen keinoin on tärkeätä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-10-01T15:47:20,2025-10-01T15:52:54,Hyväksytty,1.1 2025_88_74,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_75,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! EU:n tuleva rahoituskausi alkaa vuonna 2028. Ukrainan sota on ymmärrettävästi pakottanut myös Eurooppaa panostamaan merkittävästi puolustukseensa, ja EU on osaltaan päättänyt oman puolustusteollisuutensa ylösnostamisesta ja puolustuskykynsä parantamisesta ja tekee näin suuntaamalla entistä enemmän yhteisiä resursseja näihin toimintoihin. Käytännössä tämä on suunniteltu tehtävän myös allokoimalla resursseja uudelleen painopisteiden välillä. On selvää, että rahoituksen priorisoinnin ja vaikuttavuuden vaatimukset kasvavat ja kilpailu rahoituksesta tulee kovenemaan. On olemassa riski, että esimerkiksi koheesiopolitiikka ja kilpailukyvyn edistäminen asettuvat entistä enemmän vastakkain, vaikka tulisi ymmärtää, etteivät näiden tavoiteasetelmat ole toistensa vastakohtia, päinvastoin, ne tukevat toisiansa. On mahdollista, jollei jopa todennäköistä, että Suomen aluekehittämiseen kohdennettava rahoitusosuus tulee pienenemään merkittävästi tulevina vuosina. Suomen on oltava aktiivinen vaikuttamistyössä, jotta maan saanti myös koheesiorahoituksesta säilyisi mahdollisimman suurena. Pidän erittäin tärkeänä, että hallitus varautuu myös siihen, että Suomen saanti olennaisesti heikkenee. On selvää, että mikäli näin käy, myös maan sisäinen kilpailu tiukasta rahoituksesta kiihtyy entisestään. Tiedämme jo aikaisempien kokemusten perusteella, etteivät päätökset aluekehittämisen rahoituksen kohdentamisesta ole poliittisesti helppoja. Aluekehittämiseen tarvittavat resurssit on joka tapauksessa turvattava, ja toivon, että kun tätä kokonaisuutta pyritään pitämään hallinnassa, alueita kohdellaan tasapuolisesti. Sisäiseen riitelyyn ei meillä oikein olisi varaa. Arvoisa puhemies! Selonteossa huomiota kiinnitti se, että siinä valtion rooli näyttäytyy aluekehittämisen toimijana ja alueet jäävät ikään kuin kohteen rooliin. Tulee ymmärtää, että käytännön toimeenpano edellyttää aitoa, tasavertaista vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Aluekehittämistyötä ohjaavat kansalliset ja maakunnalliset strategiat, ja näiden yhteensovittaminen edellyttää koordinaatiota. Painotan erityisesti, että tällöin koordinoivalla taholla tulee olla kattavaa ymmärrystä alueiden erityispiirteistä ja vahvuuksista. Valtioneuvostotasoista ohjausta on hyvä selvittää, mutta on aivan oleellista, että alueet pidetään tiiviisti kehittämisen jokaisessa vaiheessa mukana. Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa haluan nostaa esille erityisesti maakuntaliitot ja niiden erityisosaamisen aluekehittämisessä ja sen koordinoinnissa. Liitoilla on demokraattinen mandaatti. Selonteko väittää mielestäni täysin virheellisesti, että liittojen aluekehittämis- ja edunvalvontatehtävien välillä olisi ristiriita. Liitot kyllä tekevät yhteistyötä yli maakuntarajojen. Näin on esimerkiksi Länsi-Suomen osalta, jossa Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Satakunnan maakuntien välillä yhteydenpito ja yhteistyö on tiivistä. Tavoite elinvoiman vahvistamisesta maakuntien erityispiirteet ja vahvuudet tunnistaen on todellakin yhteinen. Alueiden kansanedustajilla on jopa säännöllisesti kokoontuva verkosto. On myös huomionarvoista, että alueellinen toimintakenttä on monipuolistunut entisestään. Tässä yhteydessä liittojen koordinoiva rooli ja kyky tuottaa yhteinen alueellinen tilannekuva korostuvat. On selvää, että nyt ja eritoten tulevaisuudessa tarvitaan maakunnan liittoja, joilla on kyky, valmius ja mandaatti reagoida nopeasti esiin nouseviin aluekehittämisen kannalta keskeisiin teemoihin. Tämä rooli poikkeaa hyvin selvästi valtion keskitetysti ohjatusta hallinnosta. Selvää on myös se, että maakuntien ja keskuskaupunkien väliset yhteistyön muodot vaihtelevat eri puolilla maata. On kuitenkin aika rankka yleistys todeta, että jännitteet maakuntaliittojen ja keskuskaupunkien välillä olisivat ilmeisiä. Esimerkiksi Keski-Suomessa liiton ja keskuskaupunki Jyväskylän välinen vuoropuhelu on ollut rakentavaa ja tulevaisuuteen katsovaa, sillä tavoitteet elinvoiman lisäämiseksi ovat pitkälle yhteneväiset eikä kehittämistavoitteiden välillä ole ristiriitaa. Kaupungissa ymmärretään koko maakunnan elinvoimaisuuden merkitys samalla, kun Jyväskylällä on se kehittämisessä ja ylläpitämisessä keskeinen rooli.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-10-01T15:53:05,2025-10-01T15:58:05,Hyväksytty,1.1 2025_88_76,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalmari on poissa, edustaja Kallio on poissa, edustaja Rasinkangas on poissa. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_77,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen kuunnellut tässä tätä vilkasta keskustelua aluekehittämisestä, ja täällä on käytetty paljon hyviä puheenvuoroja. Ajattelin, että muutamia voisin tähän kommentoida. Tietenkin toimivat liikenneyhteydet, tietoliikenneyhteydet, koulutusmahdollisuudet — niistä lähtee se alueitten elinvoima. Tässä on paljon puhuttu myöskin EU-rahoista: EU-kehittämisrahoista ja aluekehitysrahoista. Tässä muun muassa edustaja Mikkonen piti äsken hyvän puheenvuoron siitä näkökulmasta, että tietenkin Itä-Suomelle on tärkeää turvata nämä erilaiset rahoitusmahdollisuudet. Tähän tietysti liittyy myöskin maatalouden tilanne. On tässä myöskin aikamoista huolta esillä tällä hetkellä tämän maatalouden EU-rahoituksen suhteen tulevalla rahoituskaudella. Täällä hallituspuolueiden riveistä taisi muun muassa Lahdenperä nostaa tämän esille, että maatalouden rahoitus on turvattava myöskin EU:sta. Olen täsmälleen samaa mieltä, mutta olen kyllä hieman huolissani niistä äänenpainoista. Tuntuu, että hallituspuolueista jo tässä vaiheessa osa on hieman nostamassa kädet pystyyn, että maatalouden rahoitus tulee vähenemään. Minun mielestäni tätä ei missään nimessä pidä hyväksyä. Siellähän on käsittääkseni EU:n budjetti kasvamassa sadoilla miljardeilla, vai mistä summista puhutaankaan. Ei tässä tilanteessa mielestäni missään nimessä pidä lähteä siitä, että maatalouden rahoitus tulee pienenemään, vaan nimenomaan täytyy tehdä kaikki sen eteen, että pystytään myöskin maatalouden toimintaedellytykset tältä osin turvaamaan, ja kannustan kyllä kovasti hallitusta pitämään siitä kiinni. Muistelen, että kun edellisellä kierroksella näistä ohjelmakauden rahoista neuvoteltiin, niin sama huoli oli silloin esillä, mutta silloin taidettiin pystyä aika hyvään torjuntavoittoon ja pystyttiin maatalouden rahoitus turvaamaan, ja kyllä täsmälleen sama tavoite täytyy myöskin tällä kertaa olla. Täällä pohjoisen Lapin edustaja piti hyvän puheenvuoron ja muistutti siitä, että siellä Itä-Lapissa on myöskin pitkä Venäjän raja. Tämä on aivan totta, ja tähän liittyen hieman ihmettelen: Meillä on itse asiassa tänään tuolla Pikkuparlamentin puolella tilaisuus, jossa on näitä Lapin pieniä lukioita vierailemassa liittyen lukukausimaksuihin. Kyllä tätä hieman ihmettelen, että eduskunnan omilla päätöksillä ollaan nyt heikentämässä nimenomaan esimerkiksi Itä-Lapin pienten kuntien lukioitten toimintamahdollisuuksia jatkossa, koska tämä on nimenomaan koulutusmahdollisuuksista huolehtimista. Toivon, että siellä edustajat käyvät vaikka vierailemassa ja jututtamassa näitten pienten lukioitten edustajia. Sitten vielä viimeisenä, arvoisa puhemies, täällä edustaja Kaunisto piti hyvän puheenvuoron Itä-Suomesta ja uusiutuvan energian mahdollisuuksista. Olen täsmälleen samaa mieltä puheenvuoron kanssa, mutta hieman ihmettelen sitä, missä ovat ne konkreettiset teot. Missä ovat esimerkiksi ne kompensaatioalueet tai tämä ResilEast-ohjelma, mikä nostettiin esille? Se on erittäin hyvä, mutta kyllä sieltä viestiä tulee, että taas on kaksi ja puoli vuotta puhuttu Itä-Suomen tilanteesta ja eriarvoisuudesta, mutta oikein mitään konkreettisia toimenpiteitä tällä saralla ei ole tehty. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-10-01T15:58:25,2025-10-01T16:01:58,Hyväksytty,1.1 2025_88_78,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Meillä alkaa olla loppumassa aika, joka tähän on varattu. — Nyt ministeri Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_79,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan tässä asiakohdassa on kyse selonteosta, mikä liittyy lainsäädännön uudistamiseen. Se käynnistyy ensi vuonna ja siinä otetaan huomioon tämä paperi, josta ollaan nyt keskusteltu, ja myös EU:n monivuotisen rahoituksen kehyksen yhteydessä annettavat uudet asetukset. Niin kuin on nähty, tämä asia kiinnostaa paljon. Se liittyy hyvin moneen asiaan. Puhuttiin sitten koulutuspolitiikasta tai ruoantuotannosta tai energiapolitiikasta, niin hyvä, että käydään tällaista laajempaa keskustelua vielä. Toki omankin roolini puitteissa nämä asiat ovat minulle hyvin relevantteja, vaikka ne eivät välttämättä ole ihan suoraan minun vastuullani, ja sen takia haluan kuitenkin kommentoida niitä. Jo aikaisemmin edustaja Strandman otti esille Mikkelin ja Naton ja myös kestävän ruoantuotannon, ja nämähän tulevat itse asiassa nyt yhteen aika hyvin. Suomi on melko uusi Naton jäsenmaa, ja meillä on kyvykkyyttä tuottaa korkealaatuista ruokaa, mikä on myös kenttäkelpoista ruokaa, mikä on myös varsin vähäpäästöistä ja mihin pystytään tekemään esimerkiksi tällaista jäljitettävyyttä ja muuta. Ajattelen, että tämä Nato-ovi avaa hyvin merkittäviä mahdollisuuksia myös Suomen elintarvikeviennille. Suomen elintarvikevienti on noin 2,3 miljardia vuodessa, ja se on kasvussa. Ajattelen, että tästä voi tulla hyvinkin hyvää kehitystä, myös liittyen toki itse ruoantuotantoon, sanotaan vaikka varastoissa hyvin säilyvään ruokaan, esimerkiksi erilaisiin kaurapohjaisiin tuotteisiin tai proteiiniruokiin, mutta myös siihen koko logistiikkaan ja muuhun. Turve on todella tärkeä: energiaturvallisuus mutta myös ruoantuotanto, kuivike, kasvuturve ja myös erilaiset innovatiiviset turpeenkäyttökohteet, biostimulantit, mitkä ovat tärkeitä. Fingridistä lyhyesti: Tähän tehdään vuosina 2025—2028 investointeja 1,7 miljardia, myös siirtoyhteyksiä ja näitä liittymispintoja, tärkeitä myös alueellisesti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-10-01T16:02:05,2025-10-01T16:04:38,Hyväksytty,1.1 2025_88_80,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,Kiitokset ministerille. — Nyt keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä täysistunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_88_81,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Nyt palataan puheenvuoroihin, jotka ovat jääneet, ensiksi asiakohtaan 5. Nyt siis jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 5 käsittelyä. — Siellä on ensimmäisenä edustaja Hoskonen, poissa. Edustaja Kallio, paikalla, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_88_82,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tämä selonteko katsoo monelta osin menneeseen. On kuitenkin jo tiedossa, että tulevan EU-ohjelmakauden myötä aluepolitiikka tulee muuttumaan merkittävästi. Esimerkiksi maaseutupolitiikan osalta rajapinta työ- ja elinkeinoministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön välillä tulee mitä todennäköisimmin muuttumaan merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna. Kun tätä selontekoa on kirjoitettu, ei näistä tulevan ohjelmakauden muutoksista ole ollut vielä tietoa. Nykyinen lainsäädäntökokonaisuus joudutaankin uudistamaan lähivuosina. Tässä uudistuksessa on otettava korostetusti huomioon maaseudun merkitys ja maaseutupoliittinen kokonaisuus. On myös arvioitava, onko nykyinen lainsäädäntö riittävän joustava, jotta muuttuneisiin tilanteisiin voidaan reagoida nopeasti. Tähän jälkimmäiseen vastaus on jo tiedossa, ja se on, että ei ole. Komissio esittääkin tulevalle ohjelmakaudelle, että osa varoista jätetään varauksena syrjään, jotta muuttuviin tilanteisiin voidaan reagoida. Arvoisa rouva puhemies! Selonteossa jää vähäiseksi kuvaus maaseutualueiden roolista sekä erilaisista maaseutualueista: kaupunkien läheisestä maaseudusta, ydinmaaseudusta sekä harvaan asutusta maaseudusta. Selonteko ei tunnista myöskään paikkaperustaista aluekehittämistä eikä maaseudun ja kaupunkien välistä riippuvuussuhdetta. Vahvat ja elinvoimaiset maakunnat, joihin kuuluvat myös elinvoimaiset maaseutualueet, muodostavat hyvinvointimme perustan. On koko Suomen edun mukaista tavoitella kunnianhimoista, kattavaa ja korkeatasoista suomalaista koheesiopolitiikkaa, joka tasaa alueiden välisiä eroja. Vain tällä tavoin koko Suomi säilyy elinvoimaisena, kunnat voivat kehittyä paljon puhutuista omista vahvuuksistaan ja maakunnat kokoavat ja koordinoivat alueellista kehitystyötä. Tärkeää on, että maakuntien demokraattisesti ja paikallisesti saama mandaatti säilyy, koska ilman sitä ei ole mahdollista saavuttaa myöskään toimien ja päätösten paikallista hyväksyttävyyttä. Aluepolitiikka ei saa olla jatkuvaa taistelua selviytymisestä, mitä se tällä hetkellä juuri itäisessä Suomessa on. Tarvitaan selkeä ja johdonmukainen työnjako eri toimijoiden välillä sekä pidemmän aikavälin työrauha keskittyä alueita palvelevaan työhön. Arvoisa puhemies! Selonteossa tulisi todeta, miksi aluekehitystä tehdään ja mitkä sen laajat, kokonaisvaltaiset yhteiskunnalliset tavoitteet ovat. Tämä jää nyt ikävä kyllä epäselväksi. Sitaatti Etelä-Savon maakuntaliiton lausunnosta omasta kotimaakunnastani: ”Suomi on alueiden Suomi. Suomen erityispiirteet muodostuvat kuntien ja maakuntien moninaisuudesta, luonnon ja kulttuurin rikkaudesta ja siitä, että koko maa pysyy asuttuna.” Suomen aluekehityksen tavoitteet pohjautuvat EU:n koheesiopolitiikkaan, mutta alueiden väliset erot ovat edelleen suuria. Selonteosta puuttuu tähän liittyvä kunnianhimo, selkeä tahtotila tasata alueiden välisiä eroja. Ilman alueellista yhteenkuuluvuutta ei alueellinen tasa-arvo eikä myöskään politiikkatoimien hyväksyttävyys toteudu koko maassa. Maakuntien liittojen rooli aluekehittämisen tavoitteiden määrittelyssä ja toteuttamisessa on keskeinen. Se tulee säilyttää, ja sitä tulee tukea. Maakuntien liitot ovat alueen asiantuntijoita ja yhteistyön koordinoijia, joita johtavat demokraattisesti valitut päättäjät. Vain tällä tavoin koko Suomea pystytään kehittämään tasapuolisesti ja paikallisista lähtökohdista. Keskittäminen ei kehitä vaan hajottaa Suomea. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-10-01T18:34:22,2025-10-01T18:38:03,Hyväksytty,1.1 2025_88_83,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mehtälä poissa. Edustaja Autto poissa... Ai, on paikalla, anteeksi. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_84,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä olen huomaamattomasti — mutta vielä tähän tärkeään keskusteluun aluekehittämisestä ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöistä pari sanaa. Tosiaan teema on valtavan tärkeä, jos ajattelemme, kuinka ulkoiset uhat nyt Eurooppaa painavat joka suunnalta ja jopa perinteinen sota Ukrainassa riehuu. Hybridisota, jota Venäjä lietsoo, tuo uhkaa Euroopalle, mutta monenlaiset muutkin kehityskulut maailmalla haastavat laajemmin demokratiaa ja kaikkia niitä arvoja, joihin Euroopassa uskomme. Euroopan tasapainoinen aluekehitys on tietysti tässä ajassa varmasti tärkeämpää kuin aikoihin ja ehkäpä Euroopan unionin kontekstissa tärkeämpää kuin koskaan. Tässä mielessä tietysti on valtavan tärkeää, että tämä EU:n koheesiopolitiikka onnistuu, mutta samaan aikaan on hyvä kysyä, kun käydään neuvotteluja tulevasta rahoituskaudesta ja myös tulevasta rakenne- ja koheesiopolitiikasta, ovatko ne nykyiset toimintatavat sittenkään onnistuneita, kun tuntuu siltä, että ne alueet, jotka ovat eniten näitä väyliä pitkin rahoitusta saaneet, ovat kaikkein kriittisimpiä EU:n yhteistä tekemistä kohtaan. No, toki voimme ajatella myös niin, että mikäli aktiivista koheesiopolitiikkaa ei EU:n kautta olisi tehty, niin tilanne olisi jopa nykyistäkin huonompi. Emme tietenkään tiedä, kun mitään vaihtoehtoista todellisuutta ei ole, mutta ajattelisin niin, että ei haittaa, vaikka rahoituskehyskeskusteluissa monivuotisen rahoituskehyksen osalta tullaan käymään kriittistä arviointia myös koheesiopolitiikan osalta. Mutta sinänsä siis haluan korostaa tätä tasapainoisen aluekehittämisen merkitystä ja sitä, mihin aiemmassa keskustelussa on jo moneen kertaan viitattu, että alueiden on hyvä kehittyä niiden omista vahvuuksista käsin, mutta keskushallinnon tärkeä tehtävä on tuo kehittyminen mahdollistaa ja niitä alueita, jotka ovat erityisen vaikeassa asemassa — niin kuin tässä ajassa vaikka Suomen itäiset ja pohjoiset alueet ovat — sitten myös erityisesti tukea.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-10-01T18:38:11,2025-10-01T18:41:08,Hyväksytty,1.1 2025_88_85,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_86,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! En päivällä päässyt tänne saliin, niin että käytän nyt toisen puheenvuoron näin illalla, kun täällä nyt ei kummoista ruuhkaa jälleen kerran ole. Arvoisa puhemies! Jotkut saattavat täällä käyttää tekoälyä puheessaan, mutta minä valitsin nyt sen, että luen kutakuinkin suoraan itäisen Suomen maakuntien yhteiskokouksen Kotkassa hyväksymän kannanoton. Se tuskin kauheasti muuten saa näkyvyyttä muualla. Arvoisa puhemies! ”Resursseja investointien vauhdittamiseen, puhtaaseen energiaan ja kantaverkkoon sekä parempaan saavutettavuuteen: Itäisen Suomen maakunnat vaativat itäisen Suomen ohjelman kaikkien kuuden toimintalinjan toteuttamisen jatkamista resursoiden ja aikatauluttaen ne. Investointien vauhdittamiseksi tarvitaan panostuksia infrastruktuuriin ja rohkeisiin kokeiluihin. Tähän liittyen maakunnat haluavat vauhdittaa kokeilujen etenemistä ja olla mukana erityistalousalueiden sisältöjen määrittelyssä. Kokeiluissa on valmistauduttava lisäämään erityistalousalueiden määrää. Toistaiseksi itäisen Suomen ohjelman myötä on edetty kantaverkkosuunnittelussa Huutokoski—Kontiolahti-välillä, mutta 400 kilovoltin linjan suunnittelua tulee edistää pitkällä itärajalla aina Lapista Etelä-Karjalaan.” ”Raideliikenteen osalta itäisen Suomen ohjelma on tuonut vain vähän lisäpanostusta Savon radan kehittämiseen, mutta merkittävät ja välttämättömät kapasiteetin lisäystä ja välityskykyä parantavat investoinnit ja sekä Karjalan että Savon radalle vielä puuttuvat. Itäisen Suomen maakunnat edellyttävät, että Karjalan ja Savon ratojen raideyhteyksiä parannetaan. Keskeisimmät yhteiset hankkeet sisältyvät Väyläviraston investointiohjelmaan 2025—2032: Karjalan rata, Luumäki—Joutseno-välin välityskyvyn parantaminen ja nopeuden nosto, Imatra—Joensuu-välin välityskyvyn parantaminen, Savon rata, Kouvola—Kuopio-välin matka-aikojen lyhentäminen ja Iisalmi—Kontiomäki-välin välityskyvyn parantaminen, muut yhteiset tarpeet raideyhteyksien kehittämiseksi, poikittaisyhteyksien kehittäminen” — mukaan lukien, omana lisäyksenä tähän, Savonlinnassa Laitaatsalmen rautatiesilta —, ”rataverkon sähköistys, vientiteollisuuden kuljetustarpeet.” Arvoisa puhemies! ”Raideliikenteen toimintavarmuus on erittäin tärkeää paitsi itäisen Suomen myös koko maan kilpailukyvylle ja huoltovarmuudelle. Karjalan radalle — sisältää Joensuu—Kontiomäki-yhteyden — ja Savon radalle kohdistuvat parantamis- ja kehittämistoimenpiteet tulee käynnistää aikailematta, ja Juurikorpi—Mussalo-kaksoisraide Kouvola—Kotka-yhteysvälille tulee sisällyttää valtion väyläverkon suunnitteluohjelmaan.” ”Itäisen Suomen kannalta on tärkeää varmistaa toimivat ja kansainväliseen liikenteeseen sopivat lentoyhteydet kaikista maakuntakeskuksista. Lisäksi toimivat juna- ja bussiyhteydet Helsinki-Vantaalle on turvattava.” ”Perusväylänpidon rahoitustaso tulee nostaa aidosti korjausvelkaa alentavalle tasolle. Kymenlaakso tunnetaan kansainvälisesti merkittävänä logistiikkamaakuntana. Itäisen Suomen kilpailukyvyn kannalta toimivat yhteydet Kymenlaaksoon ja sen TEN-T-verkon avainkohteisiin ovat keskeisiä. Hamina-Kotkan sataman merkitys itäisen Suomen vientiteollisuudelle on kasvanut entisestään geopoliittisen murroksen myötä. Kouvolan RRT-terminaali on Suomen ainoa Euroopan laajuisen liikenteen ydinverkon rautatie- ja maantieterminaali. Näiden kohteiden tieyhteyksien pullonkaulojen poistaminen tulee käynnistää. Hamina-Kotka-sataman häiriötön toimiminen ja satamayhteyksien kehittäminen on elintärkeää koko itäisen Suomen viennin kannalta. Kehittämis- ja vaikuttamistyössä korostuvat kokonaisturvallisuusnäkökohtien huomioiminen, resilienssin kasvattaminen sekä sujuvien liikenne- ja logistiikkayhteyksien nopea parantaminen. Vapaan liikkumisen turvaaminen Itämeren kautta globaaleille markkinoille on koko itäiselle Suomelle elintärkeää.” Tähän voi vielä lisätä muun muassa vt 5:n Savilahden sillan korjauksen, joka ylläpitää tätä väylää, ja tavoitteena tulee myös olla, että vt 5:stä tulee TEN-T-verkon osa. Arvoisa puhemies! ”EU:n alue- ja rakennepolitiikkaan perustuva alueiden kehittämisen rahoitus uhkaa jatkossa merkittävästi pienentyä, vaikka tarve aluelähtöiselle kehittämispolitiikalle vain kasvaa, onhan itäisen Suomen rooli merkittävä osana Suomen kokonaisturvallisuutta. Itäisen Suomen maakunnat edellyttävät uusien, investointeja vauhdittavien toimien suunnittelua ja pilotointia yhdessä alueiden, valtion ja yritysten kesken, kuten erityistalousalueiden lisäämistä. Yhtenä pilottina maakunnat ovat esittäneet ja edelleen esittävät hanketta, joka antaisi Finnveralle mahdollisuuden tukea itäisen Suomen yrityksiä suorilla lainoilla ja korkeammalla riskillä.” Nyt on käynyt muun muassa ilmi, että on puhuttu, että maatilat tulisivat Finnveran rahoituksen piiriin, mutta ilmeisesti käytännössä tämä ei tule toteutumaan. ”Itäisessä Suomessa on vahva tahtotila yhteistyöhön ja itäisen Suomen ohjelman toimeenpanoon. Monet investointien kotiuttamiseksi tarvittavat toimet eivät kuitenkaan ole alueiden käsissä. Valtiolta odotetaan siksi sitoutumista ja tekoja itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi.” — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+5.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-10-01T18:41:10,2025-10-01T18:46:22,Hyväksytty,1.1 2025_88_87,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle sosiaali- ja terveysvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei ehditä käydä loppuun, niin asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Esittelypuheenvuoro, ministeri Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_88_88,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Tänään käsiteltävänä on hallituksen esitys laiksi Valtion Eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta. Hallitus linjasi huhtikuussa puoliväliriihessä, että Valtion Eläkerahastosta valtion talousarvioon siirrettävää määrää nostetaan vuodesta 26 alkaen nykyisestä 1,2 prosenttiyksiköllä vuosittain siten, että vuoden 28 siirto on 46,2 prosenttia eläkemenosta. Lisäksi vuodelta 27 Valtion Eläkerahastosta talousarvioon tehtävää siirtoa lisättäisiin kertaluonteisesti 18,7 prosenttiyksikköä siten, että vuoden 27 valtion talousarviorahastosta siirrettävä määrä on yhteensä 63,9 prosenttia valtion vuotuisesta eläkemenosta. Valtion Eläkerahastoon kootaan varoja, joilla valtion eläkevastuun talousarvioon kohdistuvaa menorasitusta voidaan tasata ajallisesti. Rahasto saa varansa eläkemaksuista ja eräistä niihin liittyvistä maksuista sekä sijoitustoimintansa tuotoista. Rahaston arvo oli vuoden 24 lopussa 24,2 miljardia euroa ja laskennallinen valtion eläkevastuu 101 miljardia euroa. Vuonna 24 valtion eläkemenot olivat noin 5,5 miljardia euroa. Valtion Eläkerahastoon kertyi eläkemaksuja noin 1,7 miljardia euroa, ja Valtion Eläkerahastosta siirrettiin valtion talousarvioon 2,3 miljardia euroa. Voimassa olevan lain mukaan Valtion Eläkerahastosta siirretään valtion talousarvioon vuosittain 45 prosenttia eläkemenoista. Voimassa olevaa lakia päivitettiin rahastosta tehtävien talousarviosiirtojen osalta vuonna 22 siten, että vuosittain siirrettävää määrää nostettiin 40 prosentista 45 prosenttiin valtion vuotuisista eläkemenoista. Lakimuutoksen yhteydessä määriteltiin siirtymäaika, jolloin tehtävien siirtojen määrä kasvaa vuosittain yhdellä prosenttiyksiköllä vuodesta 24 alkaen vuoteen 28 asti, kunnes saavutetaan laissa määritetty 45 prosentin taso. Voimassa olevan lain mukaiset siirrot siirtymäsäännös huomioiden ovat pohjalla ehdotetuille lisäsiirroille, jotka ovat esityksessä vuosittain 1,2 prosenttiyksikköä enemmän vuodesta 26 alkaen. Vuonna 27 tehtäisiin lisäksi tämä 18,7 prosenttiyksikön suurempi kertasiirto. Hallituksen esityksen mukaiset vuosittaiset lisäsiirrot Valtion Eläkerahastosta valtion talousarvioon olisivat arvioiden mukaan euromääräisesti noin 66 miljoonaa vuosina 26—29. Lisäksi vuoden 27 suurempi kertasiirto olisi euromääräisesti noin 1 050 miljoonaa euroa. Lisäsiirroilla valtion talousarvioon tasattaisiin valtion eläkemenoja, minkä seurauksena valtion velanottotarve vähenisi tältä osin. Merkittävin vaikutus olisi vuoden 27 noin miljardin euron lisäsiirrolla talousarvioon. Valtion Eläkerahaston arvioiden mukaan ehdotetuilla lisäsiirroilla ei tämän hetken tietojen perusteella olisi vaikutuksia rahaston sijoitustoimintaan tai riskitasoon. Siirron kasvattaminen voisi kuitenkin johtaa rahaston koon supistumiseen, mikäli rahaston sijoitustuotot jäisivät odotettua matalammiksi. Rahastosta tehtävien lisäsiirtojen osalta tulee kuitenkin huomioida, että vaikka valtio voi vähentää velanottoa tehtävillä lisäsiirroilla, valtion talousarvio menettäisi samalla oletetun tuoton sijoituksille. Historiallisesti Valtion Eläkerahaston sijoituksille saatu tuotto on ylittänyt velanhoidon kustannukset. Viimeisimmässä syyskuun budjettiriihessä hallitus linjasi keväällä sovittujen lisäsiirtojen lisäksi tehtävistä noin 100 miljoonan euron vuosittaisista lisäsiirroista vuodesta 27 alkaen sekä Valtion Eläkerahaston sijoitustoiminnan tuottotavoitteen nostamisesta. Säädösvalmistelu viimeisimmän ehdotuksen mukaisista siirroista tehdään erillisenä hallituksen esityksenä siten, että muutos voidaan saada voimaan vuoden 27 alusta. Uudet lisäsiirrot edellyttävät muun muassa uusien vaikutusarviointien laatimista. Esitykseen sisältyvät lait on tarkoitus saada voimaan 1.1.2026. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+6.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-10-01T16:05:18,2025-10-01T16:09:56,Hyväksytty,1.1 2025_88_89,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp,Kiitokset ministerille. — Ja sitten edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_90,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! ”Nyt on aika lopettaa velaksi eläminen” oli kokoomuksen vaalikampanjan iskulause. Iskulause siis ei ollut, että nyt on aika kikkailla kirjanpitoa niin, että velka näyttäisi pienemmältä. Orpon hallitus vippaa ensi vuonna 100 miljoonaa euroa Valtion Eläkerahastosta budjettiinsa ja vuonna 27 yli miljardin. Erityisesti vuoden 2027 pikavippi on kyllä kaikkien aikojen silmänkääntötemppu. Tällä vipillä hallitus paikkaa sitä rahareikää, jonka se itse aiheuttaa julkiseen talouteen rikkaimpien ja suuryritysten veroalella, ja tämä vippi otetaan sopivasti juuri vaalivuonna, jotta näyttäisi siltä, että hallitus on saanut Suomen velkasuhteen tasaantumaan — kappas. Pakko mainita tässä myöskin erittäin surullinen Valtion asuntorahaston lakkautus ja ryöstö. Myöskin sen rahat viedään ja siirretään budjettiin samoista syistä. Arvoisa puhemies! Valtion Eläkerahasto on valtion budjetin ulkopuolinen rahasto, jonka tehtävä on varautua valtion työntekijöiden eläkkeiden rahoittamiseen. Hallitus vippaa sieltä kuitenkin yli miljardin ja rahoittaa sillä rikkaimpien veroalet. Toki tämä on hallituksen talouspolitiikan linjan mukaista: otetaan tavallisilta työntekijöiltä ja jaetaan rikkaille. Todennäköisesti Suomen julkinen talous ottaa tästä hallituksen kirjanpitokikkailusta tappiota, koska Eläkerahaston sijoitustuotot vähenevät enemmän kuin minkä valtio säästää korkomenoissa. Eli loppupeleissä suomalainen veronmaksaja maksaa itse siitä, että häntä sumutetaan. Arvoisa puhemies! Tosiasia on, että hallituksen talouspolitiikka on totaalisesti epäonnistunut. Suomen työttömyystilastot rikkovat ennätyksiä, talous on taantumassa ja velkasuhdetta ei saada taittumaan. Velkasuhteen kasvu tasaantuu ainoastaan vuonna 27 teidän kikkailujenne takia ja ampaisee heti 28 uudestaan kasvuun omien ennusteidenne mukaan. On myös olemassa parempia tapoja vahvistaa julkista taloutta. Ensi töikseen hallitus voisi perua tämän suurituloisimpien ja suuryritysten veroalen, ja tällä tavalla säästätte miljardin. Kaikista suurituloisimpia tulisi muutenkin osallistaa paljon enemmän näihin talkoisiin, jotka ovat olleet harvinaisen yksipuoliset. Arvoisa puhemies! Oikeistohallitus puhuu mielellään vastuullisesta talouspolitiikasta, ja siksi kysyn: Kuinka vastuullista on sumuttaa kansalaisia niin, että se koituu suomalaiselle veronmaksajalle kalliimmaksi? Onko tämä sitä vastuullista julkisesta taloudesta huolehtimista, jota te peräänkuulutatte?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+6.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-10-01T16:10:07,2025-10-01T16:13:20,Hyväksytty,1.1 2025_88_91,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp,Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_92,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kunnioitettu ministeri! Sieltä vasemmalta kuuluu aina näitä kommentteja taloudesta, ja kuitenkaan tässä maassa ei ole teidän hallitusvastuullanne ollut kasvua 17 vuoteen. Arvoisa rouva puhemies! Käsiteltävänä oleva lakiesitys Valtion Eläkerahastosta liittyy hallituksen strategiaan vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä tulevina vuosina. Esityksen keskeisenä tavoitteena on lisätä rahastosta valtion talousarvioon siirrettävää määrää, jotta eläkemenot voidaan kattaa suuremmalta osin ilman lisävelanottoa. Tämä on merkittävä toimenpide tilanteessa, jossa väestön ikääntyminen aiheuttaa painetta eläkemenoille ja työikäisten määrä vähenee. Esityksen mukaan siirtojen määrä kasvaa vaiheittain vuodesta 2026 lähtien, ja vuodesta 2028 alkaen se vastaisi pysyvästi lähes puolta valtion eläkemenoista. Vuodelle 2027 on suunniteltu kertaluonteinen lisäsiirto, jolla pyritään vähentämään valtionvelan tarvetta. Näiden toimenpiteiden odotetaan tukevan valtiontalouden tasapainoa sekä hillitsevän korkomenojen kasvua pitkällä aikavälillä, eli hyvin vastuullista taloudenhoitoa. Valtion Eläkerahasto on perustettu tasapainottamaan eläkemenojen aiheuttamaa rasitusta ajallisesti. Se toimii talousarvion ulkopuolisena varantona, jonka varat koostuvat eläkemaksuista ja sijoitustuotoista. Rahaston avulla on varauduttu eläkemenojen kasvuun ja turvattu sukupolvien välinen oikeudenmukainen kustannusten jako. Lakiesityksen valmistelu on tehty valtiovarainministeriössä yhteistyössä Valtion Eläkerahaston kanssa, ja sen vaikutuksia on arvioitu huolellisesti. Esitys perustuu hallituksen puoliväliriihessä tehtyihin linjauksiin julkisen talouden suunnasta. On tärkeää huomioida, että rahaston varojen hyödyntäminen tässä laajuudessa edellyttää jatkuvaa seurantaa ja vastuullista taloudenhoitoa, jotta rahaston kestävyys säilyy myös pitkällä aikavälillä. Samalla tämä tarjoaa mahdollisuuden vähentää valtion velkaantumisen kasvua ja turvata julkisten palveluiden rahoitus tuleville sukupolville. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+6.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-01T16:13:25,2025-10-01T16:15:55,Hyväksytty,1.1 2025_88_93,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_94,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Siellä hetki sitten, täällä vasemmalla, edustaja käytti sanaa ”ryöstö” — hyvin vakava rikos, ja toivoisin, että tämmöisiä sanoja ei käytetä tässä salissa, jos ei ole ihan tosissaan asian suhteen. Ja jos on aivan tosissaan, niin ehdottomasti kannattaa tehdä rikosilmoitus. [Jaana Strandman: Juuri näin!] Arvoisa puhemies! Suomalainen eläkejärjestelmä on rakennettu turvaamaan arvokas vanhuus ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Nyt kun eläkkeellä olevien ikäpolvien määrä kasvaa ja valtion eläkemenot nousevat, on silti pidettävä huolta sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Siksi hallitus esittää muutosta Valtion Eläkerahastosta annettuun lakiin. Muutoksella tarkoitetaan, että siirtoa Eläkerahastosta valtion talousarvioon lisättäisiin vuodesta 2026 alkaen ja että 2027 toteutettaisiin kertaluontoinen 18,7 prosenttiyksikön lisäsiirto, jolloin rahastosta katetaan yhteensä 63,9 prosenttia valtion vuotuisesta eläkemenosta. Arvoisa puhemies! Tämän ratkaisun ansiosta pystymme turvaamaan kasvavat eläkemenot ilman holtitonta valtion velanottoa. Vuonna 2027 tämä vähentää valtion velanoton tarvetta yli miljardilla eurolla ja mahdollistaa samalla historiallisen kasvupaketin toimeenpanon. Kyse ei ole lyhytnäköisestä velkarahalla eläkemaksujen kuittaamisesta, vaan vastuullisesta rahaston käytöstä, jonka sijoitustuotot ja riskinotto on suunniteltu pitkäjänteisesti. Näin pidämme huolta siitä, että eläkkeet maksetaan ajallaan, ja Eläkerahasto säilyttää vahvuutensa myös tulevien sukupolvien turvaksi. Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen linja on selvä, arvokas eläke on jokaisen suomalaisen oikeus. Nyt se turvataan kestävällä tavalla. Me emme sysää velkataakkaa tulevien polvien maksettavaksi. On tärkeää, että samalla kun huolehdimme tulevaisuudesta, ratkomme kasvavien menojen kattamista. Hallituksen esitys vahvistaa kansalaisten luottamusta siihen, että eläkejärjestelmä kestää myös väestörakenteen muutokset ja että lapsillemme ja lastenlapsillemme ei koidu holtitonta velkataakkaa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-01T16:16:07,2025-10-01T16:19:30,Hyväksytty,1.1 2025_88_95,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_96,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valtion Eläkerahaston tarkoitus on vastata sellaisiin tilanteisiin ja tasata ajallisesti eläkemenojen haasteita. Näitä haasteita meillä tässä ovat Valtion Eläkerahastosta eläkkeen saajien määrän kasvu, maksavien henkilöiden määrä on vähenemässä, ja sitten kun tätä mitataan, niin myös eläkemenot kasvavat. Täällä ovat taustalla tällaiset asiat. 25 prosenttia meidän eläkevastuusta olisi täällä Eläkerahastossa. Eläkevastuu on 101 miljardia, joka tällä hetkellä on, ja sen pohjalta tätä tarkastellaan. Nyt Valtion Eläkerahastosta siirretään säännönmukaisesti noin 40—45 prosenttia. Tällä hetkellä se nousu on kasvamassa 40:stä 45 prosenttiin paraikaa, ja aikaisemman lainsäädännön mukaisesti vuonna 2028 pitää olla 45 prosentissa se Valtion Eläkerahastosta nostettava määrä valtion meno- ja tuloarvioon. Tässä nyt tehdään poikkeuksellinen muutos: nostetaan se 45 prosenttia 46,2 prosenttiin pysyvästi, ja samalla tuottoja yritetään kasvattaa, mikä sinänsä on nykyeläkejärjestelmässä kaikkialla tavoitteena, että tuottoja haetaan eläkevarallisuudesta, siitä eläkepääomasta, mikä siellä on. Tätä kautta ehkä on sitten toteutettavissa tämä 46,2 prosenttia kaiken kaikkiaan. Haastavin osio tässä on se, että nyt sieltä otetaan 1 050 miljoonaa pääomaa pois kertarysäyksellä sen perusteella, että pystyttäisiin taittamaan velanotto. Tämän ongelma on se, että se pääoma pienenee tältä osin, eli tuottoja tulee siltä osin vähemmän, mutta myöskin se, että Valtion Eläkerahastossa tuotto-olettama on ollut noin 5,5 prosenttia, ja jos tämä sama miljardi olisi lainattu markkinoilta, niin varmasti sen lainanhoitokulut olisivat olleet noin 2,5 prosenttia. Kolme prosenttiyksikköä on tämän rahan ero tässä, jos näillä parametreillä lasketaan, ja se on 36—42 miljoonaa vuodessa vähemmän, joka vuosi, ja valtiolle enemmän menoja. Tämä on se iso kuva tässä näin: eli tämmöinen päätös, että vähennetään pääomia ja sitten maksetaan vielä 36—40 miljoonaa enemmän vuositasolla tästä tilanteesta. Ei ole järkeä tässä esityksessä. Iso kuva tässä on ok, että siirretään systemaattisesti hitaasti, nostetaan tuotto-odotuksia — se toteutuu — mutta tämä kertanosto ei ole. Ja sitten tässä on ilmeisesti vielä se taustalla, että kun kaikessa muussa valtion toiminnassa on epäonnistuttu tällä vaalikaudella — 100 000:ta työllistä ei ole näkynyt, eikä alijäämää ole saatu katettua yhteen prosenttiin — niin näyttää siltä, että nyt tämä velan taittaminenkin epäonnistuu. Nyt keinotekoisesti tällä yritetään sitten tuoda sitä 2026—2027 välillä niin, että se ei kasvaisi. Tätä tässä yritetään tehdä. Arvoisa rouva puhemies! Mielenkiintoista tässä on ollut, kun vähän historiaa katsotaan, että vuoteen 2013 asti eläkemaksuja kertyi tänne rahastoon enempi kuin sieltä siirrettiin valtion talousarvioon, mutta sen jälkeen se on ollut aina miinusmerkkinen. Senkin vuoksi tämä on vastuuton tässä mielessä, että me pienennämme sitä pääomaa, millä vastataan tuleviin eläkkeisiin. Arvoisa edustaja Hänninen, kysymys on siitä, että tässä on tuleville eläkeläisille kysymysmerkkiä, kun vastuuta pienennetään tältä osin, vähennetään eläkepääomaa. Totta kai se tulee sitten valtion talousarviosta maksettavaksi ja kaikille veronmaksajille maksettavaksi. Nyt me siirrämme tätä verorasitusta tuleville veronmaksajille entistä enemmän. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-10-01T16:19:33,2025-10-01T16:24:35,Hyväksytty,1.1 2025_88_97,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp,"Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_98,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nythän todella käsittelemme hallituksen kreikkalaistyyppistä kirjanpitokikkailua, koska sehän on tämän esityksen pihvi, tämä 1 050 miljoonaa euroa eli siis yli miljardi, jonka hallitus Valtion Eläkerahastosta nostaa vuonna 27. Kun kuuntelin tässä edustaja Strandmanin ja edustaja Hännisen puheenvuorot, niin ettehän te kertoneet yhtään siitä, miksi te tämän olette tekemässä. Syyhän on siinä, että keväällä kehysriihessä hallitus päätti laskea kahta veroa. Toinen oli yhteisövero, verotulomenetykset valtiolle noin 880 miljoonaa, ja toinen oli tämä korkeimpien marginaaliverojen alentaminen, nettona vajaa 400 miljoonaa, kun sieltä jätetään nämä indeksitarkistukset tekemättä. Tästä syntyy yli miljardin pysyvä aukko valtiontalouteen, ja sitten teille tuli ongelma, että no milläs tämä paikataan. Ja sitten apuun tulivat varmasti oikein nohevat virkamiehet, jotka totesivat, että tehän voitte tämmöisen siltarahoituksen tehdä, ottaa yhdelle vuodelle Valtion Eläkerahastosta pikavipin, miljardin, jolla te saatte tämän kuilun umpeen. Sitten teille varmaan vain jätettiin kertomatta se, että eihän se lämmitä enää vuonna 28 tai 29. Tämänhän takia valtiovarainministeriö jo silloin keväällä kertoi, että näistä teidän veronalennuksista elikkä yhteisöveron alentamisesta ja marginaaliverojen alentamisesta koituu pysyvä miljardin aukko valtiontalouteen. Nyt yhden vuoden osalta se tällä kirjanpitokikkailulla yritetään saada umpeen, mutta pysyvä aukko jää valtiontalouteen, minkä valtiovarainministeriö on myös todennut. Arvoisa puhemies! Tämän takia tätä teidän esitystä voi kyllä pitää erityisen härskinä. Kuka tahansa tätä esittäisi ja kuka tahansa täällä salissa olisi, kysyisin kyllä sen kysymyksen, mitä järkeä tässä on, että yhden vuoden osalta pyritään piilottelemaan velanottoa lainaamalla rahaa Valtion Eläkerahastosta, millä sitten mahdollistetaan nämä veronkevennykset, jotka kohdistuvat vieläpä yhteiskunnan kaikista rikkaimmille. Tässä ei kyllä järjen häivää ole, varsinkaan kun te myös jätitte kertomatta, että eihän tämä miljardi ilmaista ole. Se, että valtio ottaisi miljardin velkaa, versus se, että se otetaan sieltä Valtion Eläkerahastosta — tämä jälkimmäinen temppu, siis se, mitä te nyt esitätte, maksaa suomalaisille veronmaksajille 40 miljoonaa enemmän. Itse kun olen toiminut tuolla viestintätoimistojen maailmassa, niin kukaan ei olisi kyllä kehdannut koskaan ehdottaa tämmöistä 40 miljoonan viestintäoperaatiota, että lainataanpa sieltä rahaa ja maksetaan siitä vielä enemmän kuin siitä velkarahasta. Arvoisa puhemies! Totean, että tässä esityksessä ei ole kyllä mitään järkeä, ja toivon, että eduskunta vielä tätä käsittelyssään tulisi muuttamaan. [Vasemmalta: Loistavaa!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+6.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-10-01T16:24:35,2025-10-01T16:27:54,Hyväksytty,1.1 2025_88_99,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp,Edustaja Kaarisalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_100,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä edustaja Räsäsen puheenvuoroon on helppo yhtyä. Esitin jo viime keväänä huoleni siitä, että hallitus päätti paikata itse todellakin tähän valtion kirstuun veronkevennyksillä aiheuttamansa yli miljardin euron loven tulouttamalla täsmälleen vastaavan summan Valtion Eläkerahastosta. Kyllä minä ymmärrän tämän hallituksen intressin vakauttaa valtion velkaantuminen edes näennäiseksi yhdeksi vuodeksi välillä 2026—27. Ja faktahan se on, että sopivasti tähän vaalien alle tämä ajankohta ajoittuu. Me kaikki kuitenkin tiedämme sen, ettei tämä muuta sitä tosiasiaa, että valtion nettovelka ei tällä toimenpiteellä yksinkertaisesti muutu mihinkään. Erityisen ongelmallista tämä kikkailu on mielestäni juuri siksi, että velkakirjamarkkinoilta tämä puuttuva miljardi olisi saatu edullisemmin, aivan kuten tässä jo todettiin. Tämä siis perustuu siihen tosiasiaan, että valtio saa lainaa halvemmalla kuin mitä Valtion Eläkerahaston sijoitusten tuotto keskimäärin on ollut. Tämä on juuri oiva esimerkki hallituksen talouspolitiikan vastuuttomuudesta ja kestämättömyydestä, josta tässäkin salissa on paljon puhuttu. Kyllä nyt, kun näitä puheenvuoroja olen tässä salissa kuunnellut, herää huoli siitä, ovatko kaikki hallituspuolueiden edustajat aidosti ymmärtäneet näitä tosiasioita, ovatko he siitä tietoisia. Ja miksi puhun vastuuttomuudesta? Juuri tämä on tosiasia, että tämä miljardin pikavippi maksaa suomalaisille veronmaksajille 40 miljoonaa euroa vuodessa — ei siis vain tämän yhden vuoden osalta, vaan joka ikinen vuosi tästä eteenpäin. Tämä on siis Valtion Eläkerahaston oma arvio ja laskelma. Mikä käsittämättömintä tässä temppuilussa, on se, että todennäköisyys tämän velkasuhteen pysäyttämiseksi edes täksi yhdeksi vaalivuodeksi on vain noin 50 prosentin luokkaa, eli 40 miljoonan euron vuotuinen lisäkustannus tulee veronmaksajille kalliista velasta. Arvoisa puhemies! Hyvä hallitus, hyvät hallituspuolueen edustajat, tässä esityksessä ei ihan aidosti ole mitään järkeä, eikä tätä voi rationaalisilla syillä perustella.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+6.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-10-01T16:27:54,2025-10-01T16:30:39,Hyväksytty,1.1 2025_88_101,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp,Edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_102,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on erittäin painavia puheenvuoroja käytetty nyt tästä Valtion Eläkerahastoa koskevasta lainsäädännön uudistuksesta. Se ensimmäinen kohta siinä on tarkoituksenmukainen: sikäli, mikäli riskinottokykyä voidaan vahvistaa luontevalla tavalla, niin sen voi tehdä, jos siinä saadaan paremmat tuotot. Toinen seikka on nyt tämä — täällä käytettiin termiä pikavippi — miljardin euron nosto vuonna 27 Eläkerahastosta valtion budjetin katteeksi, mikä on sitten näitä, mitä kollegat tässä toivat esille, hälyttäviä seurauksia. Minä olisin käyttänyt, arvoisa puhemies, hieman periaatteellisemman puheenvuoron ylipäätään tästä suomalaisesta eläkejärjestelmästä ja sen rahastoinnista, koska tässä kosketetaan nyt sitä ydintä. Lähtökohtaisesti Suomessa on siis oma eläkemallinsa. Useimmissa Euroopan maissa, tai käytännössä joka maassa, on oma eläkejärjestelmä. Se on kansallisessa kompetenssissa myöskin EU:n puitteissa, eli näihin eläkevaroihin ei unionin lainsäädäntö ulotu suoraan, ja tässä suhteessa meillä on omanlainen järjestelmä. Suomi on lähtenyt siitä, että aikanaan 60-luvun alussa on luotu tämä työeläkejärjestelmä, jossa on ideana ollut se, että me rahastoimme eläkevaroja, ja sitten aikanaan 95 tehtiin näitä uudistuksia, muun muassa taitettu indeksi tuli, jolloin sitten lähdettiin kasvattamaan reilusti näitä rahastoja. Silloin se oli 36 miljardin euron tasossa, mitkä nämä eläkevarat silloin olivat. Nyt eläkerahastoissa on lähemmäs 300 miljardia yhteensä. Lähtökohta on koko ajan ollut se, että nämä eläkevarat ovat budjetin ulkopuolisia varoja. Ne eivät ole osana valtion tulo- ja menoarviota, ja ne rahat on varattu eläkkeisiin. Ne on varattu eläketurvaksi eikä siihen, että sieltä pikavippejä sinänsä otettaisiin. Itse asiassa ne varat ovat jo niin suuret, että kun me puhumme velkasuhteesta, niin OECD, joka laskee nimenomaan nettovelan kokonaisuudessaan eikä bruttovelkaa, toteaa, että Suomi on käytännössä velaton, koska meillä on lähes 300 miljardia eläkevaroja, jotka ovat valtion kokonaistaseessa. Mutta en puutu tähän periaatteeseen, vaan siihen, että ne varat ovat koskemattomia. Tässä suhteessa on ero ollut Valtion Eläkerahastolla ja näillä niin sanotuilla yksityisillä työeläkerahastoilla, joissa rakennetaan yhdessä työnantajan ja työntekijöiden toimesta nämä eläkevarat. Tässä suhteessa on ollut erona, että valtio on ottanut sen käytännön — ja sehän näkyy tässä prosessissa, joka kuvattiin — että valtion työntekijöiden eläkevastuut, jotka ovat tällä hetkellä noin sadan miljardin euron tasolla, on mitoitettu niin, että jos ne rahaston eläkevarat ovat noin 25 prosenttia eli 25 miljardia, niin silloin sieltä voidaan sitä tuottoa käyttää myöskin budjetin katteena. Eli sitä ei kasvateta ylitse sen 25 miljardin, ja se oli se, mihin täällä viitattiin puheenvuoroissa, että semmoinen tasainen, rauhallinen siirtojen kattaminen on mahdollista mutta ei tämmöinen miljardiotto. Sen sijaan se minun periaatteellisin kysymykseni tulee siihen kohtaan... — En tiedä, meneekö tämä kolme minuuttia täyteen, pitääkö tulla pönttöön jatkamaan tämä varsinainen kysymys. [Puhemies koputtaa] Jos tulen, niin jatkan sen sieltä. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] Eli koko työeläkejärjestelmän ytimessä on siis se, että meillä on eläkevastuut, joita nykyisin arvioidaan olevan noin 900 miljardia, ja meillä on lähes 300 miljardia eläkerahastoissa varaa tällä hetkellä. Minkä vuoksi me emme jo myöskin totea aidosti sitä, että tänne koko työeläkejärjestelmään voitaisiin rakentaa vastaava tilanne, että niitä rahastoja ei kasvateta hamaan hautaan? Kuten sanottu, ne ovat kymmenkertaistuneet tässä 20—30 vuoden aikana, ja se määrä on tavallaan jo riittävän suuri niiden vastuiden kattamiseen noin reaalitaloudellisesti. Siinä suhteessa se toisi helpotusta itse työeläkejärjestelmän puitteissa eläketurvaan. Ne on varattu eläkkeisiin. Meillä olisi varaa kohottaa eläkkeitä, ja työeläkevakuutusmaksujakin voitaisiin lieventää. Miksi tätä kulmaa ei käytetä työeläkevarojen suhteen, kun se Valtion Eläkerahaston puitteissa voidaan tehdä näin, että sieltä siirretään varoja valtion budjettiin — nyt täällä käytettiin jopa termiä pikavippi tai ryöstö — miljardi euroa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-10-01T16:30:39,2025-10-01T16:35:00,Hyväksytty,1.1 2025_88_103,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp,"Valitettavasti tähän varattu keskusteluaika alkaa päättyä, eli joudun antamaan viimeisen puheenvuoron ministerille — tai annan ihan mielelläni viimeisen puheenvuoron ministerille. Jatkamme sitten myöhemmin. — Olkaa hyvä, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_104,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp,"Selvä, arvoisa puhemies! Kysymys palaa loppujen lopuksi — jos tätä ajatellaan laajemmin, ja kuten otettiin salissa esille — Suomen talouteen ja finanssipolitiikkaan. On totta, että meillä on laskusuhdanne nyt. Laskusuhdanne on kestänyt kauemmin kuin mitä kukaan on toivonut. Kasvu on lähtenyt käyntiin hitaammin ja myöhemmin kuin kukaan on toivonut. Silti kyseessä ei ole pelkkä laskusuhdanne, mikä olisi jatkunut ikään kuin 17 tai 18 vuotta, vaan ajattelen, että tässä on systemaattisempi ongelma, josta meidän on päästävä ulos, eikä pelkkä ikään kuin tämmöinen normaali muutamien vuosien suhdannesykli, olkoonkin, että tämän kohta vajaan 20 vuoden aikana on myös tapahtunut nousu- ja laskusuhdanteita tässä kroonisessa huonossa taloustilanteessa. Tässä on tosiaan kyse tällaisesta tasauksesta eli lisäsiirrosta, mikä tarkoittaa sitä, että valtion velanottotarve sinänsä vähenee, mutta toisella puolella, kuten esimerkiksi edustaja Lyly on ottanut esille, on kysymys rahaston koon pienenemisestä ja vastaavasti sijoitustuottojen arvion vähenemisestä. Me ei pystytä aivan absoluuttisesti sanomaan, mutta kuitenkin pystytään tekemään arvio siitä, mitä nämä tuotot olisivat tulevaisuudessa ja mikä vaikutus sillä on, että pienennetään tätä rahaston kokoa tulevaisuuden tuottoihin. Toisaalta tässä on taas se kysymys velkakustannuksista, mutta toisaalta sitten taas esimerkiksi lisäpanostuksista, mitä sillä rahalla voidaan tehdä. Tämä ei ole ihan helppo. Edustaja Kiljuselle — tiedän, että Kiljunen on hyvin aktiivinen edustaja näissä eläkevarakysymyksissä ollut pitkään — ehkä tähän totean sen, että tosiaan Valtion Eläkerahastossa on tämmöinen elementti. Eli tässä ihan jo säädetyn lain perusteella, jos rahastointiaste ylittää laissa määritetyn 25 prosentin, se tarkoittaa sitä, että rahastosta tehdään lisätuloutuksia. Käsittääkseni tällaista elementtiä ei ole näissä muissa työeläkerahastopuolella, vaan siinä on sitten erilainen tarkastelu, ja siitä aiheesta sinänsä on erilaisia mielipiteitä olemassa. Jos minä itse ajattelen sitä, ja väkisinkin tulee se ajatus mieleen, niin kyllä minä nyt toivoisin, että meillä olisi joku tämmöinen, miksikä niitä kutsutaan, sovereign wealth fund Suomessa, missä olisi oikeinkin paljon varallisuutta. Sellaista suoranaisesti meillä ei ole, mutta toivon, ja minun tehtäväni on saada kasvu käyntiin. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+6.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-10-01T16:35:11,2025-10-01T16:38:19,Hyväksytty,1.1 2025_88_105,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp,"Kiitokset ministerille. — Nyt keskustelu ja asian käsittely keskeytetään, ja niitä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_88_106,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 6 käsittelyä. — Siellä on ensimmäisenä edustaja Mikkonen, Krista. Olkaapa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_88_107,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tästä lakiesityksestä jo aiemmin keskusteltiinkin, ja täytyy sanoa, että ihmettelin kyllä sitä, kuinka hanakasti hallituspuolueen edustajat puolustivat tätä lakia. Ymmärrän hyvin sen, että silloin kun puhutaan talouspolitiikasta, niin jokaisella puolueella on omat näkemyksensä ja omat arvonsa siitä, millaista politiikkaa pitäisi tehdä, ja silloin kun hallitus on vaikka leikannut köyhimmiltä ja antanut rikkaille veroaleja, on se ollut heidän arvovalintansa, ja se, että sitä täällä kiihkeästi puolustetaan, on ihan ymmärrettävää. Mutta se, että tätä esitystä puolustettiin, tietysti hämmensi, koska tällä esityksellähän todellisuudessa aiheutetaan paljon enempi kuluja. Tämä ei millään tavalla säästä valtion menoja, päinvastoin. Kysehän on oikeastaan tämmöisestä Orpon hallituksen viestintäoperaatiosta — nyt todellakin otetaan Valtion Eläkerahastosta miljardi euroa — mikä saa näyttämään siltä, että valtion velkasuhde taittuisi yhden vuoden ajaksi, kun ei tarvitse ottaa lainaksi vastaavaa rahaa, kun joudutaan paikkaamaan Orpon hallituksen tekemiä aiempia talouspäätöksiä, kuten puoliväliriihessä päätettyä yhteisöveron alentamista kahdella prosenttiyksiköllä. Todellakin nyt tämä temppu, mikä tässä tehdään, tulee valtiolle ja veronmaksajalle kalliimmaksi, ja tämähän kerrotaan esityksessä itsessäänkin, että siirron seurauksena Valtion Eläkerahasto menettää sijoitustuottoja, kun rahaa siirretään enemmän valtion budjettiin. Esityksen mukaan 5,5 prosentin tuotto-oletuksella ja 2,5 prosentin velanhoidon kustannuksella siirron vaihtoehtokustannus olisi noin kaksi miljoonaa euroa ensimmäisenä vuotena ja sitten seuraavina kolmena vuotena noin 36—42 miljoonaa euroa. Elikkä tämähän on todella typerää politiikkaa, ja sen takia ihmettelen, että hallitus on tällaiseen temppuun ja kikkailuun sortunut. Tavallaan ymmärrän sen, että tämähän on asia, josta on vaikea näin äkkiseltään kenenkään oikein ymmärtää, ja kun ministeri tätä esitteli, hän tietysti kertoi vain näitä erilaisia prosenttiyksiköitä ja siirtoja eikä avannut tavallaan tätä todellisuutta. Mutta tämähän oli todellakin se niin kutsuttu siltarahoitus, joka keksittiin. En tiedä, Penako sen sitten siinä keksi, kun mietittiin, miten tätä taloustilannetta saadaan parannettua ja pidettyä kiinni hallituksen suuresta lupauksesta, velan taittamisesta, ja sitten sorruttiin tällaiseen kikkailuun. Tässä aiemmin monet edustajat, kuten edustajat Lyly ja Räsänen, pitivät hyviä puheenvuoroja ja avasivat yksityiskohtaisesti todellakin, miten tämä systeemi toimii, ja näinhän tässä nyt todellakin tehdään, että vipataan nyt sieltä Eläkerahastosta, jotta saadaan nämä velkaluvut näyttämään kauniimmilta, mutta todellisuudessa tämä tulee veronmaksajille huomattavasti kalliimmaksi, ja on siinä mielessä aivan turhaa ja typerää ja veronmaksajille kalliiksi tulevaa temppuilua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-10-01T18:46:37,2025-10-01T18:50:23,Hyväksytty,1.1 2025_88_108,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_109,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käytin aiemmin puheenvuoron tästä rakenteesta, ja nyt täytyy vielä pelkistää: tästä 101 miljardin velkavastuusta tai eläkevastuusta — näin voisi sanoa, siellä valtiolla töissä olevien eläkkeitä turvataan tällä — vain noin neljäsosa on rahastoitu, eli siellä on 24 miljardia rahastoitua pääomaa tällä hetkellä, ja jos siitä rahastosta otetaan sitten vähän yli 1 000 miljoonaa valtion talousarvioon mukaan, niin se pienentää sitten sitä pääomaa siellä, ja totta kai se hidastaa sen rahaston kasvua ja tuottoa. Nämä seuraukset siellä ovat kaiken kaikkiaan. Tässä hyvin tuli esiin tämä kokonaisuus, jossa valtion kokonaisnäkemyksen kannalta, veronmaksajan kannalta, tämä on noin 40 miljoonaa vuodessa kalliimpi ratkaisu kuin se, että olisi 1 000 miljoonaa otettu lainana, ja sitten tämä pääoma olisi ollut rahastossa. Se, minkä takia, arvoisa rouva puhemies, pyysin puheenvuoron, liittyy siihen, kun edustaja Kiljunen sanoi, että pitäisi muissakin eläkerahastoissa pienentää rahastointiastetta, ja minä olen täysin eri mieltä siitä. Valtiolla tämä 25 prosentin eläkerahastointiaste perustuu siihen, että siellä ovat valtio ja veronmaksajat hoitamassa sitä loppua 75:tä prosenttia aina, ja tämä on se iso kuva. Mutta kun katsotaan näitä muita eläkeyhtiöitä, Ilmarista, Varmaa, Eloa ja Kevaa, niin niitten osalta se eläkejärjestelmä on siellä se kokonaisvastuullinen, joka katsoo, jos jossakin tulee ongelmia, ja sen takia se rahastointiaste on siellä noin kolmasosan luokkaa siitä eläkevastuusta, noin karkeasti ottaen, ja sen pitääkin olla siellä korkeampi. Tässä mielessä meidän eläkejärjestelmä on osittain rahastoiva, ja tässä yritetään tällä hoitaa niitä vastuita, ja sitten kun tulee niitä heilahteluja, tulee isoja ikäluokkia ja pienempiä maksajaryhmiä ja muita, niin näillä sitä yritetään hoitaa. Sitä on erittäin esimerkillisesti Suomessa hoidettu. Suomen eläkejärjestelmä kokonaisuudessaan on tasapainossa maksujen ja etuuksien kannalta, ja me ollaan siinä mielessä maailman viiden parhaimman eläkejärjestelmän joukossa. Sitä on aika usein arvioitu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-10-01T18:50:23,2025-10-01T18:53:25,Hyväksytty,1.1 2025_88_110,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp,Kiitoksia. — Ja seuraavaksi edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_111,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen julkisen talouden osalta meillä on todella tilanne, että erittäin hyvässä kunnossa oleva eläkejärjestelmä on tällä hetkellä se kirkkain tähti, josta voimme olla iloisia ja ylpeitä, ja meidän tuleekin olla kiitollisia siitä aiemmille viisaille päättäjäpolville sekä kaikille niille ahkerille suomalaisille, jotka ovat omalla työllään, yritteliäällä otteellaan ja aherruksellaan mahdollistaneet sen, että meille on voinut kehittyä tämän osittain rahastoivan eläkejärjestelmämme kautta tällaista talouden puskuria. Kun nyt esimerkiksi viime vuosina kansainväliset osakesijoitukset ovat tuottaneet varsin hyvin, niin itse asiassa — vaikka nämä järjestelmästä ulos maksettavat eläkkeet ovat kovaa vauhtia kasvaneet, kun nämä sijoitettujen varojen tuotot ovat kasvaneet vielä nopeammin — eläkemaksuja on voitu jopa alentaa. Se on tietysti ollut hyvä, toivottava kehitys, jotta sitten taas Suomessa työn tekemisen kustannus ei kasva kohtuuttomaksi ja meillä jokaisen kannattaa parhaansa tehdä. Pääministeri Orpon hallituksen talouspolitiikka on tietysti kokonaisuus, joka korostaa sitä työn linjaa, työn eetosta ja sen työn arvon palauttamista, jolla tämän maan menestys on aiemminkin rakennettu ja joka on ainoa tie myös tulevaisuudessa kestävään menestykseen. Siinä mielessä ei voida mielestäni ottaa yksittäistä osaa näistä talouspäätöksistä ja arvostella sitä näin kovalla kielellä kuin mitä oppositio on tänäänkin käyttänyt. On selvää, että kun Suomen valtio on aiempien vuosien, voi kuvata, löysällä talouspolitiikalla päästetty vaarallisen nopean velkaantumisen uralle, niin nyt joudutaan tekemään kovia toimenpiteitä. Ehkä yksittäisinä toimenpiteinä kritiikin kohteeksi jopa perustellusti joutuu toimenpiteitä, joilla kuitenkin tämä kokonaisuus pidetään hallinnassa niin, että emme ylivelkaannu, emme esimerkiksi luottoluokittajiemme silmissä menetä luottamusta, joka on taas sitten aivan kriittinen kysymys sen kannalta, että kun velan määrä ja velan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen on kasvanut, voi sanoa, kohtuuttoman suureksi, etteivät myöskään sitten korkomenot kasva sellaisiksi, että ne vaarantaisivat valtiontalouden tasapainoa tulevaisuudessa. Ymmärrän näitä opposition puheenvuoroja puhtaan talousmatematiikan näkökulmasta, mutta talouspolitiikkaa pitää arvioida laajemmin kokonaisuutena, ja sen vuoksi myös tämä osa on aivan perusteltu osana tätä kokonaisuutta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-10-01T18:53:25,2025-10-01T18:56:34,Hyväksytty,1.1 2025_88_112,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_113,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Eläkejärjestelmästä vielä, koska se on niin ajankohtainen asia. Työmarkkinajärjestöt pääsivät tuossa vähän aikaa sitten eläkeratkaisusta sopimukseen, ja se lainsäädäntö tulee tänne taloon varmasti lähitulevaisuudessa. Sen ratkaisun keskeinen elementti oli, että osakepainoa kasvatetaan eläkevarallisuuden sijoittamiseen eli riskiä otetaan vähän enempi. Sitten toisena asiana sinne järjestelmään tehtiin niin sanottu inflaation vakauttaja, jolla vastataan siihen, että jos hinnat nousevat yllättäen, niin sitten eläke-etuuksia leikataan. Eli siinä tulee tämmöinen järjestelmä, ja se on ollut merkittävä muutos tähän eläkejärjestelmään. Etuuksiin ei puututtu, mutta tilanteessa, jossa tulee yllättäviä käänteitä, tämä reagoi. Se, mikä tässä on mielenkiintoista, on se, että maksajat ja saajat tekivät tämän ratkaisun, ja sille oli laskettu, että sen vaikutuksen pitäisi olla 0,4 bkt:hen nähden, ja nyt viimeisimmät laskelmat osoittavat, että se on melkein 0,8 eli 0,79. Eli se oli parempi tulos kuin silloin on arvioitu. Olen todella ylpeä siitä, että tätä on aina noin kymmenen vuoden välein evaluoitu osapuolten kesken ja tehty tämä järjestelmä niin, että se pysyy ajan tasalla Se on osa julkista taloutta, ja tärkeää on, että se osa on ollut koko ajan plussan puolella. Valtio, kunnat ja hyvinvointialueet ovat miinuksen puolella olleet viime vuosina, ja tämä eläkejärjestelmä on rahastoina positiivisella puolella. Se auttaa meitä tässä yleisessä tilanteessa tältä osin, ja siinä mielessä se on tärkeä osa tätä meidän kokonaisuutta. Näen, että tämä, mikä tähänkin järjestelmään on nyt lisätty, tämä osakepaino tai yleensä riskin ottaminen ja tuoton hakeminen isommin, on ihan samanlainen kehityspolku kuin näissä muissakin eläkeyhtiöissä on, ja se on kannatettava. Tämän tulouttamisen kasvattaminen hitaasti on viisasta, mutta tämä kertatuloutus on minusta huono ratkaisu veronmaksajien kannalta ja maksaa liikaa veronmaksajille kokonaisuutena. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-10-01T18:56:35,2025-10-01T18:59:28,Hyväksytty,1.1 2025_88_114,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Tähänkin asiaan varataan ensin enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, niin asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_88_115,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsiteltävässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia. Kyse on vastaanottorahasta, joka hallitusohjelman mukaisesti osana paluun ja maasta poistamisen pakettia lasketaan vastaanottodirektiivin sallimaan minimiin. Esityksellä lain voimaantulosäännöstä muutettaisiin siten, että kansainvälistä suojelua hakevalle, tilapäistä suojelua saavalle ja ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntaa, myönnettävää vastaanottorahan perusosaa ja ilman huoltajaa olevalle alaikäiselle myönnettävää käyttörahaa sekä täydentävää vastaanottorahaa koskevien väliaikaisten säännösten voimassaoloa jatkettaisiin 11.6.2026 asti. Nykyisellään voimassaolo päättyy 31.12.2025. Pysyvämmät vastaanottorahaa ja käyttörahaa koskevat lakimuutokset on tarkoitus tehdä osana laajempaa vastaanottolain uudistusta, joka liittyy EU:n uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanoon. Uudistuksen valmisteluaikaa on pidennetty siten, että uusi vastaanottolaki tulisi voimaan viimeistään 12.6.2026. Tuossa yhteydessä vastaanottorahaa on tarkoitus pienentää vastaanottodirektiivin sallimaan minimiin. Esitys on osa julkisen talouden tasapainottamiseksi tehtäviä toimenpiteitä sekä osa edellä mainittua paluun ja maasta poistamisen pakettia. Vastaanottorahan pienentämisellä arvioidaan saavutettavan yhteensä noin 17 miljoonan euron säästöt kevääseen 2026 mennessä. Vastaanottorahan määrää pienennettiin väliaikaisella lailla, jonka voimassaoloa esitys jatkaa. Vastaanottoraha on suunniteltu lyhytaikaiseksi etuudeksi, ja sen määrään vaikuttavat kaikki tulot ja varat, joita hakijalla on käytettävissä. Myöskin kaikki ulkomailta saatavat tulot ja varat vaikuttavat vastaanottorahan suuruuteen. Vastaanottorahaa myönnetään, jos henkilö on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllä tai muista tuloista tai varoista. Vastaanottorahan perusosa on tarkoitettu jokapäiväisen elämän välttämättömiin menoihin sekä ruokamenoihin, jos vastaanottokeskus ei järjestä ateriapalveluita. Käyttörahaa voidaan myöntää ilman huoltajaa maahan tulleille lapsille, jotka saavat täyden ylläpidon alaikäisille tarkoitetuissa vastaanottokeskuksissa. Väliaikaiseen lakiin on tehty perustuslakivaliokunnan edellyttämä muutos, jolla selvennetään täydentävän vastaanottorahan myöntämisen edellytyksiä. Arvoisa puhemies! Vastaanottorahaan oikeutetut henkilöt eivät oleskele Suomessa vakinaisesti. Vastaanottorahan on tarkoitus olla etuus, joka turvaa henkilön vain välttämättömän toimeentulon ja ainoastaan lyhytaikaisesti. Tavoitteena on, että vastaanottorahan piirissä olevat henkilöt joko siirtyvät mahdollisimman pian kuntaan tai palaavat takaisin lähtömaahansa. Esitys tukee näiden tavoitteiden saavuttamista. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan siis 1.12.2025.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+7.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-10-01T16:38:54,2025-10-01T16:42:31,Hyväksytty,1.1 2025_88_116,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp,Kiitokset ministerille. — Ja sitten edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_117,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kunnioitettu ministeri! Esityksen tavoitteena on turvata, että kansainvälistä suojelua hakeville, tilapäistä suojelua saaville ja ihmiskaupan uhreille ilman kotikuntaa myönnettävän vastaanottorahan perusosan sekä ilman huoltajaa olevan alaikäisen käyttörahan määrä säilyvät nykyisellä tasolla, kunnes pysyvät ratkaisut valmistellaan. Väliaikaisella järjestelyllä saavutetaan noin 1,6 miljoonan euron säästöt, jotka sisältyvät hallituksen kehykseen. Kansaneläkelaitoksen mukaan vastaanottorahan pienentäminen ei ole lisännyt toimeentulotuen hakemista, vaan hakemusten määrä on laskussa. Maahanmuuttoviraston tilastot osoittavat, ettei pienennys ole vähentänyt yksityismajoitusta. Sen osuus on päinvastoin kasvanut. Lisäksi täydentävän vastaanottorahan käyttö kertoo, että lapsen etu ja oikeudet huomioidaan. Esitys on taloudellisesti perusteltu ja hallituksen julkisen talouden linjan mukainen ja myöskin sosiaalisesti hallittu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+7.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-01T16:42:34,2025-10-01T16:43:46,Hyväksytty,1.1 2025_88_118,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_119,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä käsitellään tosiaan vastaanottorahaa, joka on tarkoitettu turvapaikanhakijoiden ja ihmiskaupan uhrien välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi. Se on siis rahaa, jonka on tarkoitus turvata aivan välttämätön toimeentulo, ja tästä hallitus nyt haluaa edelleen leikata. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Esityksen ensisijaisena tarkoituksena on vaikeuttaa turvapaikan hakemista Suomessa. Esitystä perustellaan talouden tasapainottamisella, mutta perustelut ontuvat. Tällä esityksellä on merkittäviä inhimillisiä seurauksia ja siihen verrattuna minimaalinen vaikutus julkiseen talouteen. Vastaanottorahan alemman tason on katsottu voivan jopa lisätä vastaanoton kokonaiskustannuksia, kuten esimerkiksi Maahanmuuttovirasto on huomauttanut jo viime vuonna annetusta vastaavasta esityksestä, jota tällä nyt jatketaan. Vastaanottorahan leikkaus on ollut tosiaan voimassa reilun vuoden, ja nyt jo on huomattu, että kun vastaanottorahan perusosaa on laskettu, täydentävää vastaanottorahaa hakevien määrä on kasvanut ja se on lisännyt hallinnollista työmäärää vastaanottokeskuksissa. Täydentävän vastaanottorahan lisääntynyt hakeminen on johtanut myös vastaanottokeskusten sosiaalipalveluiden työmäärän merkittävään kasvuun. Kun työaikaa menee yhä enemmän täydentävän vastaanottorahan päätösten tekemiseen, on muihin sosiaalipalveluihin, sosiaalityöhön ja sosiaaliohjaukseen käytettävää työaikaa entistä vähemmän. Tämä voi johtaa siihen, että myöhempi sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve ja sitä myötä kustannukset voivat kasvaa. Lisäksi vastaanottorahan alempi taso on omiaan lisäämään myös harmaata taloutta ja alttiutta hyväksikäytölle. Se vaikuttaa haitallisesti lapsiin, joiden perhe elää vastaanottorahan varassa. On syytä muistaa, että hallitus kasvattaa toimillaan jo muutenkin lapsiperheköyhyyttä ja eriarvoisuutta sysäten uusimpien arvioiden mukaan jopa 31 000 lasta köyhyysrajan alle. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on osa Orpon hallitusohjelman vapaaehtoisen paluun ja maasta poistamisen pakettia. Hallitus haluaa tällä esityksellä tehdä turvapaikan hakemisen Suomesta entistä vaikeammaksi ja ajaa turvapaikanhakijat ja ihmiskaupan uhrit, jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevat, entistäkin tukalampaan asemaan. Hallituksen esityksessä sanotaan suoraan, että vastaanottorahan alentamisen myötä ihmiset ovat päätyneet hakemaan täydentävää vastaanottorahaa ihmisarvoisen elämän kannalta välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi. Hallitus myöntääkin siis myös itse, ettei vastaanottoraha sellaisenaan riitä ihmisarvoisen elämän kannalta välttämättömään toimeentuloon. Mielestämme tämä ei ole oikea tapa kohdella Suomessa oleskelevia turvapaikanhakijoita tai ihmiskaupan uhreja eikä tämä ole oikea tapa kohdella ketään. Todella toivon, että hallitus ottaisi tätä kokonaisuudistusta valmistellessaan huomioon vastaanottorahan leikkauksen vaikutukset kokonaisuudessaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+7.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-10-01T16:43:49,2025-10-01T16:47:11,Hyväksytty,1.1 2025_88_120,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_121,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Tämä hallituksen esitys perustuu hallitusohjelman selkeään linjaan maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan osalta. Nykyinen väliaikainen laki tuli voimaan elokuussa 2024, ja sillä pienennettiin vastaanottorahan ja käyttörahan kansaneläkeindeksillä tarkistettuja määriä. Esityksellä jatkettaisiin nykyisten väliaikaisten säännösten voimassaoloa kesäkuun 26 puoliväliin saakka. Hallitusohjelman mukaisesti vastaanottoraha on tarkoitus pitää vastaanottodirektiivin ja perustuslain sallimassa vähimmäistasossa. Eli vastaanottorahan taso on edelleenkin sellainen, että se turvaa välttämättömän toimeentulon, mutta ei sen enempää. Silloin se ei myöskään muodostu sellaiseksi vetovoimatekijäksi, joka lisäisi hallitsematonta maahanmuuttoa. Lisäksi täydentävän vastaanottorahan sääntelyä muutettiin perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla. Tämä kertoo sen, että lainvalmistelussa on huomioitu hallitusohjelman tavoitteiden lisäksi myös perustuslailliset reunaehdot ja oikeusturvanäkökulma. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä hallitus tavoittelee 1,6 miljoonan euron säästöjä vuoden 26 alkupuoliskolle. Meillä on rajattu määrä yhteisiä verovaroja, ja siksi on tärkeää, että asetamme tärkeysjärjestykseen sen, mihin niitä varoja käytämme. Nyt varmistamme, että vastaanottorahan perusosan ja ilman huoltajaa oleville alaikäisille myönnettävän käyttörahan määrä pysyy väliaikaisella tasolla siihen asti, kunnes saamme voimaan pysyvät ratkaisut. Samalla on tärkeää todeta, ettei vastaanottorahan pienentäminen ole johtanut siihen, että toimeentulohakemukset olisivat lisääntyneet Kelan suuntaan. Päinvastoin, toimeentulotukea koskevien hakemusten määrä vastaanottopalveluiden piirissä on ollut laskusuunnassa. Maahanmuuttoviraston tilastot osoittavat myös sen, että vastaanottorahan tason alentaminen ei ole vähentänyt yksityismajoituksen houkuttelevuutta. Yksityismajoittajien osuus on päinvastoin noussut selvästi, noin 40 prosenttia yli 50 prosenttiin. Lisäksi haluan muistuttaa, että lapsen etu on huomioitu tässäkin hallituksen esityksessä. Kasvu täydentävän vastaanottorahan myöntämisestä kertoo siitä, että vastaanottokeskukset soveltavat voimassa olevaa lakia siten, että lapsen oikeudet ja hyvinvointi otetaan huomioon. Tämä on tärkeä asia. Arvoisa puhemies! On hyvä myös korostaa, että vastaanottorahaa koskevia pysyviä muutoksia valmistellaan parhaillaan EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanoon liittyvän lakihankkeen aikana. Samassa yhteydessä pannaan täytäntöön vastaanottodirektiivi, jonka oli alun perin tarkoitus tulla eduskunnan käsittelyyn syksyllä 25. Esityksen valmisteluaikaa kuitenkin pidennettiin, jotta kansalliset ratkaisut voidaan sovittaa yhteen muiden jäsenvaltioiden valmisteilla olevien linjausten kanssa. Tällä varmistetaan, että Suomen järjestelmä on yhteensopiva eurooppalaisten ratkaisujen kanssa. Siksi on tärkeää, että tätä väliaikaista lakia vastaanottorahasta jatketaan. Vastaanottodirektiivin täytäntöönpanoa koskevien lakimuutosten on tultava voimaan viimeistään 12.6.2026. Arvoisa puhemies! On selvää, että väliaikaisen lain voimassaoloa on perusteltua jatkaa kesäkuulle 26 asti. Se pitää vastaanottorahan tason kohtuullisena, hillitsee kustannuksia ja antaa aikaa valmistella pysyvämpiä ratkaisuja. Se on myös osa sitä, että huolehdimme yhteisistä verovaroista ja niiden käytöstä ja samalla toteutamme johdonmukaista maahanmuuttopolitiikkaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+7.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-10-01T16:47:16,2025-10-01T16:51:07,Hyväksytty,1.1 2025_88_122,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp,Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_123,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lasten aseman turvaaminen on tärkeää. Tässäkin esityksessä täydentävää vastaanottorahaa myönnetään silloin, kun lapsen etu sitä edellyttää. Lainsäädäntö ja viranomaiset toimivat sen mukaan. Siksi voimme turvallisesti jatkaa nykyistä väliaikaista mallia siihen asti, kunnes pysyvät ratkaisut ovat valmiit. Tämä on hallittua, vastuullista ja kansantalouden sekä veronmaksajien näkökulmasta välttämätöntä politiikkaa. Arvoisa puhemies! Koko vastaanottojärjestelmää ei kerta kaikkiaan voida rakentaa yksittäistapauksiin tai yksittäisiin tarinoihin nojaten. Yksinkertaisesti on kyettävä muodostamaan kestävä linja, joka on perusteltavissa rahoittajalle eli suomalaiselle veronmaksajalle. Jos vastaanottotuki paisuu, kärsijänä ovat kantasuomalaiset. Meidän velvollisuutemme on pitää huoli ensisijaisesti omista lapsistamme ja heidän turvallisuudestaan. Siksi meillä ei ole varaa löperöihin järjestelmiin. Arvoisa puhemies! Meidän on oltava tarkkoja siitä, millaisen viestin Suomi maailmalle lähettää. Jos täällä on avokätiset tuet, jotka mahdollistavat toimeentulon vailla huolta huomisesta, niin mitä luulette, millaisia tulijoita se houkuttelee? Me emme voi maksaa majoituksesta ja käyttörahasta sellaisia summia, jotka houkuttelevat lisää tulijoita. Vastaanottoraha on minimiturva, ei elämisen vaihtoehto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+7.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-10-01T16:51:07,2025-10-01T16:52:40,Hyväksytty,1.1 2025_88_124,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp,Edustaja Lahdenperä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_125,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Hallitus esittää, että vastaanottorahan ja käyttörahan tasoa koskevien väliaikaisten säännösten voimassaoloa jatketaan kesään 2026 saakka. Tämähän on perusteltua, koska pysyvien ratkaisujen valmistelu on vielä kesken. Nyt varmistetaan, että järjestelmä pysyy hallittuna ja johdonmukaisena siirtymävaiheessa. Esitys vahvistaa sen linjan, että turvapaikkaprosessi on selkeä, ennustettava ja yhdenmukainen koko maassa. On myös tärkeää, että hyvinvointialueiden vastuiden ja auttamisjärjestelmän tehtävät on sovitettu yhteen uudessa tilanteessa. Kokonaisuudessaan tämä on käytännöllinen ja vastuullinen ratkaisu, joka turvaa sekä järjestelmän toimivuuden että yhteiskunnan oikeudenmukaisen kohtelun. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+7.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-10-01T16:52:40,2025-10-01T16:53:32,Hyväksytty,1.1 2025_88_126,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp,Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_127,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Halusin kommentoida liittyen näihin puheisiin, kun täällä on käytetty puheenvuoroja siitä, että ikään kuin väistämättä haluttaisiin erityisen tukalaan asemaan vastaanottorahalla olevat tai että heillä olisi ikään kuin tämmöiset lähes kestämättömät olot, kun vastaanottoraha laitetaan minimiin. Näin ei mielestäni missään tapauksessa ole. Tämän osoittaa muun muassa viime päivinä käyty keskustelu ja julkisuuteen tuotu esitys siitä, miten vastaanotosta on tullut kuluja. Erityisesti tulee mieleeni tämä Tampereella ollut miljoonahuvilaan tapahtunut sijoitus, jossa vastaanotettuja nuoria alaikäisiä turvapaikanhakijoita majoitettiin siis yli kahden miljoonan pyyntihinnaltaan olevassa huvilassa, ja nyt alustavien kustannusten valossa näyttäisi olevan niin, että se majoittaminen maksaa siellä noin 7 000 euroa per lapsi per kuukausi. Jokainen ymmärtää, että jos tällaisia kuluja tulee kasvavissa määrin ja ikään kuin annetaan viesti siitä, että piikki on auki ja kohtuuttomia kustannuksia saa tulla, niin tämä yhteiskunta ei sitä kestä. Siksi on todella tärkeätä, että me kriittisesti tarkastellaan niitä vastaanoton kustannuksia ja tuodaan ne kohtuulliselle tasolle. Ei ole tarkoitus ketään kurittaa eikä nöyryyttää, vaan tuoda ne kohtuulliselle tasolle ja ennen kaikkea katsoa, että näitä ylilyöntejä ei pääse jatkossa myöskään tulemaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+7.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-10-01T16:53:32,2025-10-01T16:54:56,Hyväksytty,1.1 2025_88_128,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp,"Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_129,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja äsken nosti esille sen, että tällä laskulla ei ole tarkoitus aiheuttaa kenellekään ongelmia tai halutaan varmistua siitä toimeentulosta, mutta kuitenkin tässä esityksen perusteluissa itsekin todetaan ja myönnetään se, että tämä vastaanottoraha on riittämätön. Tämähän on johtanut siihen, että entistä useampi joutuu sitten vastaanottokeskuksissa hakemaan tätä täydentävää rahoitusta. Kyllähän on ihan selvää, että tällä nimenomaan halutaan vaikeuttaa turvapaikanhakijoiden elämää ja myös heidän tänne saapumistaan. Itse asiassa minulla nousee kysymys siitä, että kun hallitus on tähän mennessä ja itse asiassa koko eduskunta on tähän mennessä ollut hyvin yhtenäinen ukrainalaisten suojelussa ja Ukrainan tuessa, sekä itse Ukrainassa että myös tänne tulevien pakolaisten kohdalla, niin pidän kyllä erittäin valitettavana myös sitä, että me täällä sitten myös näitten ukrainalaisten pakolaisten vastaanottorahaa haluamme painaa minimiin. Sitten täytyy tietysti muistaa se, että tämähän sisältyy tähän esitykseen, joka tuossa perusteluissakin todetaan, että toisaalta tässä on epävarmaa se, onko tämä kokonaistaloudellisesti kuitenkaan kannattavaa elikkä mitkä ovat tavallaan ne kulut, mitkä sitten johtuvat siitä, jos täytyy hakea lisärahoitusta, ja toisaalta me tiedämme, että harmaa talous tätä myöten voi lisääntyä, me tiedämme, että entistä useampi voi joutua ihmiskaupan uhriksi tai sitten ajautua rikosten polulle. Jos mietitään tavallaan tätä kokonaiskuvaa tässä, niin on hyvin epävarmaa, toteutuuko sitten kuitenkaan se säästö, mitä tästä nyt ajatellaan saavutettavan, kun katsotaan kokonaiskustannuksia. Sen lisäksi kyllähän tämä on hyvin epäinhimillistä politiikkaa, mitä hallitus tässä taas harjoittaa. Selvästikin se viesti on selvä, ja itse pidän sitä hyvin valitettavana. Kyllä me Suomena kykenemme ja pystymme auttamaan niitä maailman hädässä olevia ja varmistamaan myös ne kohtuulliset olosuhteet täällä ja varmistamaan ennen kaikkea sitten sen, että me integroitaisiin tänne tulevat ihmiset tähän yhteiskuntaan. Se on se kestävä tapa, ja sen takia tietysti on valitettavaa, että tiedämme, että hallitus on myös kotouttamisesta leikannut kovalla kädellä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+7.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-10-01T16:54:56,2025-10-01T16:57:34,Hyväksytty,1.1 2025_88_130,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp,Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_131,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tällä väliaikaisella lailla säädetyn vastaanottorahan ja käyttörahan tason säilyttämisellähän siis tavoitellaan aikajaksolle tammikuusta 26 marraskuuhun 26 noin 1,6 miljoonan säästöjä. Tämähän on erittäin hieno asia tässä talouden tilanteessa. Itse katson, että kokonaisuutena hallituksen maahanmuuttopolitiikka menee erittäin oikeaan suuntaan. Tällä hetkellä, kun me puhumme Ukrainan tilanteesta, niin me todennetusti kaikki voimme yksissä mielin todeta, että kun sieltä tulee porukkaa, niin siellä maassa on tällä hetkellä sota ja hätä ja nämä henkilöt, jotka tulevat Suomeen, ovat hyvin yksinkertaisella tavalla, ainakin kokemusten mukaan, integroituneet tähän maahan. Itse pidän heidän auttamistaan hyvin tärkeänä. Mitä tulee sitten taas humanitääriseen maahanmuuttoon ja turvapaikanhakuun kolmansista maista, olen täysin eri mieltä siitä, että kokonaan... Siis minun henkilökohtainen mielipiteeni on ollut siitä saakka, kun politiikkaan läksin, että se pitäisi lakkauttaa Suomesta kokonaan. Nolla. Elikkä Puolan malli kylmän viileästi. Autetaan niitä ihmisiä, jotka ovat tässä lähellä, tarvitsevat hätään apua. Autetaan niitä ihmisiä, jotka pystyvät integroitumaan tähän maahan. Mutta en satsaisi yhtäkään suomalaisen veronmaksajan euroa sellaiselle porukalle, josta me emme tiedä yhtään mitään, suurin osa anonyymejä, jotenka kiitän hallitusta siitä, että tällä hetkellä me tiukennamme voimakkaasti maahanmuuttopolitiikkaa, järkeistämme sitä, ja pysytään linjassa. Kiitos ministerille erinomaisesta esittelystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+7.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-10-01T16:57:34,2025-10-01T16:59:06,Hyväksytty,1.1 2025_88_132,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_133,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kannatan hallituksen erinomaista esitystä ja kiitän ministeri Rantasta erinomaisesta esityksen valmistelusta ja esittelystä. Tämä esitys on yhtenä tärkeänä osana vahvistamassa ja varmistamassa Suomen kansallista turvallisuutta. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-01T16:59:13,2025-10-01T16:59:41,Hyväksytty,1.1 2025_88_134,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp,Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_135,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä kun tuotiin esiin sitä, että oltaisiin ikään kuin jotenkin ukrainalaisia vastaan, niin halusin ottaa siihen puheenvuoron. Kun puhutaan vastaanottorahasta, niin sen tarkoitus nimenomaan on olla lyhytaikainen, ei pysyvämpi, ja niin kuin jokainen meistä on nähnyt, Ukrainan konfliktista on tullut pidempiaikainen, ei enää kovinkaan lyhytaikainen, ja silloin on tarkoituksenmukaista, että kaikki vastaanottorahalla tai vastaanotossa olevat pyrkivät menemään myöskin elämässään eteenpäin, kun ei välittömän paluun mahdollisuuksia näytä olevan. Siihen tämä mielestäni kannustaa. Tätä ei missään nimessä pidä tulkita niin, että tämä olisi jotain vastaan tai etteikö haluttaisi ukrainalaisia edelleenkin auttaa. Tämä on juuri sitä auttamista, mitä pitää tehdäkin. Lähialueilla olevia konfliktin uhreja otetaan vastaan lähialueilla olevissa maissa. Mutta sen sijaan, mitä täälläkin puheenvuoroissa tuotiin esiin, että Suomella edelleen olisi varaa ikään kuin auttaa laajemminkin ja pystymme kyllä parempaan ja suurempaan määrään, niin jos katsoo valtiontaloutta, niin ei se kyllä siltä valitettavasti näytä. Siksi ei voi mitenkään olla samaa mieltä siitä asiasta, että meillä olisi varaa ikään kuin parempaan ja suurempaan määrään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+7.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-10-01T16:59:41,2025-10-01T17:00:45,Hyväksytty,1.1 2025_88_136,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_137,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puheenjohtaja! Olen samaa mieltä kuin edellä puhuva: me ollaan menossa parempaan suuntaan maahanmuuttopolitiikassa ja järkeistetty tätä, ja joka ikinen veromarkka on meidän Suomessa työskentelevien ansiota ja kyllä niistä pitää pitää huoli. Vastaanottoraha ei saa olla kannustin, joka houkuttelee tänne — Suomi hyvä maa, Suomi maksaa meno- ja paluurahan — niin että tässä on todellakin järkeistämisen paikka. Säästeliäästi pitää elää näillä talousluvuilla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+7.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-10-01T17:00:47,2025-10-01T17:01:22,Hyväksytty,1.1 2025_88_138,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp,Haluaako ministeri kommentoida? Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_139,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitan ensin siitä, että siinä kohtaa kun hallitusohjelmaa rakennettiin, niin voi sanoa ehkä, että olimme aikaamme edellä monissakin linjauksissa liittyen maahanmuuttopolitiikkaan. Nyt kun katsotaan eurooppalaista näkökulmaa maahanmuuttoon, turvapaikkapolitiikkaan, niin hallituksen jo ohjelmaansa piirustamat linjat ovat siellä valtavirtaa tällä hetkellä. Käytännössä on niin, että eurooppalainen maahanmuuttopolitiikka on tiukentumassa. Aivan kuten täällä on todettu, hallitusohjelma lähtee siitä, että Eurooppaan ja Suomeen suuntautuva humanitäärinen maahanmuutto tulisi minimoida, ja samalla hallituksen avaintavoitteista, EU-politiikasta löytyy myöskin se, että meidän tulisi pikemminkin katsoa sitä turvapaikanhakua ja suojelun antamista Euroopan unionin ulkopuolella. No, joka tapauksessa meille on tulossa todella tämä eurooppalainen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan paktin täytäntöönpano, ja tässä yhteydessä myös arvioidaan tätä vastaanottorahaa ja vastaanottopalveluja muutoinkin osana tätä pakettia. Se perustuu tietysti uuteen vastaanottodirektiiviin. Nämä säännökset ovat hyvin erilaisia siihen nähden, mitä ne ovat aikaisemmin olleet, eli kyllä sitä tiukentamista näkyy myös siellä EU-puolella. Täällä harmiteltiin, että tässä tulee ongelma perheille, jotka elävät vastaanottorahan varassa, mutta on hyvä muistaa se, että tämä on nimenomaan väliaikainen etuus, se on vähimmäisetuus. Ja kaiken meidänkin politiikan tarkoituksena on se, että näitä prosesseja nopeutetaan siten, että joko sieltä vastaanottokeskuksesta siirrytään kuntiin saatuaan suojelua tai siirrytään pois maasta, poistutaan maasta, jos suojelua ei saada. Tällaisista kymmenen vuoden prosesseista, joita meillä tässä maassa on, on kyllä kerta kaikkiaan päästävä eroon. Ne eivät ole sen enempää yksilön kuin yhteiskunnankaan etu. Mitä sitten tulee ukrainalaisiin, niin kuten täällä on jo todettu, kaikki Suomessa haluavat auttaa ukrainalaisia. He ovat sotaa pakeneva kansa, ja tämä vastaanottorahan leikkaus ei ole suunnattu heitä kohtaan. He ovat tässä ihan samalla tavalla kuin muutkin, ja meidän toiveemme on se, että he siirtyvät vastaanoton puolelta kuntiin ja myöskin työllistyvät, koska se on varmasti se paras lääke siihen murheeseen, että he ovat pois kotoansa. Eli ei ole tarkoitus, että täällä vastaanottorahalla oltaisiin pitkään. Itse asiassa kaiken tavoite meillä on se, että tämä nopeutuu ja tämä aika vastaanottorahan varassa entisestään vähenisi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+7.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-10-01T17:01:26,2025-10-01T17:04:35,Hyväksytty,1.1 2025_88_140,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain, henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain, ulkomaalaislain 131 §:n sekä poliisilain 2 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 121/2025 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei ehditä käydä läpi, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_88_141,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain, henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain, ulkomaalaislain 131 §:n sekä poliisilain 2 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 121/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ehdotus perustuu hallitusohjelmaan, jonka tavoitteena on vahvistaa rikostorjuntaa ja parantaa biometriikan käytön edellytyksiä lainvalvonnassa ja rikostorjunnassa. Tässä esityksessä ehdotetaan muutoksia neljään lakiin: henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettuun lakiin, henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annettuun lakiin, ulkomaalaislakiin ja poliisilakiin. Siinä ehdotetaan, että poliisi saisi jatkossa käyttää passin, henkilökortin ja ulkomaalaisten biometrisiä tietoja silloin, kun se on välttämätöntä vakavimpien rikosten estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi. Lakimuutos mahdollistaisi biometristen tietojen käyttämisen vain viimeisenä keinona silloin, kun henkilöä ei voida tunnistaa minkään muiden käytettävissä olevien keinojen avulla. Muutos koskisi poliisin passirekisteriin ja henkilökorttirekisteriin tallennettuja sormenjälkiä ja kasvokuvia sekä poliisin ja Maahanmuuttoviraston rekistereihin tallennettuja ulkomaalaisten biometrisiä tietoja. Esityksen taustalla on kaksi eduskunnan lausumaa, jotka tukevat käsillä olevaa asiaa. Eduskunta edellytti vuonna 2021 henkilökorttilain muutosta koskevassa vastauksessaan, että sisäministeriö selvittää edellytykset lainmuutokselle, jolla sormenjälkien käyttäminen olisi mahdollista ainakin kaikkein törkeimpien rikosten ennaltaehkäisemiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi. Nyt annettu esitys pohjautuu osaltaan sisäministeriön vuonna 2022 valmistuneeseen selvitykseen. Eduskunta on lisäksi edellyttänyt vuonna 2022 Schengenin tietojärjestelmää koskevan kansallisen sääntelyn yhteydessä, että hallitus selvittää ja arvioi ulkomaalaisten biometristen tietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä ja ryhtyy tarvittaessa toimiin kansallisen lainsäädännön muuttamiseksi. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan passirekisterin ja henkilökorttirekisterin biometrisiä tietoja tai Maahanmuuttoviraston hallussa olevia biometrisiä tietoja ei tosiaankaan saa käyttää henkilön tunnistamiseksi edes silloin, kun kyse on kaikkein vakavimmista rikoksista. Nyt tämä epäkohta on tarkoitus korjata. Tällä hetkellä poliisin rekisterissä olevia ulkomaalaisten biometrisiä tietoja saa käyttää vain erittäin rajatusti tiettyjen valtion turvallisuuteen liittyvien rikosten torjunnassa. Poliisi voi siis joutua esimerkiksi keskeyttämään henkirikoksen tai muun törkeän rikoksen tutkinnan, koska epäilyä ei saada tunnistettua, vaikka rikospaikalta olisi löydetty vertailukelpoinen sormenjälki tai tapauksesta olisi olemassa videomateriaalia. Esityksen mukaan tietoja voisi käyttää silloin, kun kyse on niin sanotuista ylitörkeistä rikoksista, joista laissa säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta. Näihin rikoksiin kuuluvat muun muassa vakavimmat sota-, maanpetos- ja valtiorikokset, seksuaalirikokset, henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvat rikokset, ryöstörikokset, yleisvaaralliset rikokset, terrorismirikokset, ympäristörikokset ja huumausainerikokset. Lisäksi tietoja saisi käyttää, kun kyse on eräistä muista rikoksista, joista on säädetty alle kuuden vuoden vankeusrangaistus. Tältä osin ehdotus on rajoitettu vain tiettyihin vakaviin rikoksiin, joihin kuuluu esimerkiksi maanpetos- ja vakoilurikoksia, terrorismirikoksia, yleisvaarallisia rikoksia ja lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyviä rikoksia. Mukana on myös järjestäytyneeseen rikollisuuteen tyypillisesti kytkeytyviä rikoksia, kuten törkeä vapaudenriisto, törkeä kiristys, törkeä ampuma-aserikos ja törkeän henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu. Hallitus työskentelee hartiavoimin järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan, ja tämä esitys on yksi keskeinen toimi siinä työssä. Ulkomaalaisten tietoja saisi lisäksi käyttää myös sellaisten rikosten estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi, joilla on kiinteä yhteys tietojen alkuperäisiin käyttötarkoituksiin kuuluvaan valtion turvallisuuden suojaamiseen. Näin ollen tällä esityksellä ylläpidetään myös kansallista turvallisuutta. Arvoisa puhemies! Yksittäisiä rekisteritietoja saisi käyttää henkilöllisyyden selvittämiseksi lainvalvontaviranomaisten tehtävissä silloin, kun se on välttämätöntä eikä henkilöä voida tunnistaa minkään muiden käytettävissä olevien tietojen avulla. Tietoja saisi lisäksi jatkossakin käyttää nykyistä vastaavasti onnettomuuden, katastrofin tai rikoksen uhrin tunnistamiseksi ja poliisin lupahallinnossa passin ja henkilökortin myöntämisen yhteydessä. Esityksessä on otettu huomioon, että biometriset tiedot ovat arkaluonteisia tietoja, joita voi käyttää ainoastaan, kun se on välttämätöntä. Tietojen käyttöedellytyksistä pitää myös säätää täsmällisesti ja tarkkarajaisesti. Tästä syystä esityksessä ehdotetaan yksityiskohtaista sääntelyä siitä, mihin tarkoituksiin biometrisiä tietoja saa käyttää, kenellä on oikeus käyttää tietoja ja miten tietojen käytöstä päätetään. Esimerkiksi tietojen käyttäminen merkittävän vaaran estämiseksi ja rikoksen estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi olisi mahdollista vain pidättämiseen oikeutetun poliisimiehen tai vastaavan Rajavartiolaitoksen, Tullin tai Puolustusvoimien virkamiehen kirjallisen päätöksen perusteella. Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan myös joitain muita muutoksia biometristen tietojen käyttöön ja luovuttamiseen. Rikosten estämisen, paljastamisen ja selvittämisen lisäksi poliisi saisi käyttää tietoja, kun se on välttämätöntä hengelle, terveydelle tai vapaudelle aiheutuvan merkittävän vaaran estämiseksi. Poliisi voisi luovuttaa tietoja Rajavartiolaitokselle, Tullille ja Puolustusvoimille silloin, kun on kyse niiden toimivaltaan kuuluvista vaaratilanteista tai vakavista rikoksista. Tietoja saisi luovuttaa nykyistä laajemmin myös Schengenin tietojärjestelmään, jonka avulla tuetaan muun muassa ulkorajojen valvontaa, EU:n palautuspolitiikan tehokkuutta ja jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välistä yhteistyötä. Lisäksi suojelupoliisi ja Puolustusvoimat saisivat käyttää tietoja maanpuolustuksen suojaamiseksi ja kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi sitä vakavasti uhkaavalta toiminnalta. Sormenjälkivertailuja näissä tarkoituksissa saisi tehdä vain erikseen nimetty asianmukaisen koulutuksen saanut KRP:n palveluksessa oleva virkamies. Myös kasvokuvien vertailu edellyttäisi kirjallista päätöstä, ja vertailuja saisi tehdä vain asianmukaisen koulutuksen saanut poliisin virkamies. Tietojen käyttöä myös valvottaisiin tarkasti. Tietosuojavaltuutettu valvoo kaikkea poliisin henkilötietojen käsittelyä tietosuojalainsäädännön mukaisesti. Poliisin järjestelmien käyttöä valvotaan säännöllisesti myös osana sisäistä ja ulkoista laillisuusvalvontaa. Esityksessä on kaiken kaikkiaan kyse sellaisista vakavista rikoksista, joiden tehokas estäminen ja selvittäminen on erityisen tärkeää sekä yksilöiden että yhteiskunnan turvallisuuden kannalta. Vahvistamme rikostorjuntaa hallitusohjelman mukaisesti. Vakaviin rikoksiin syyllistyneiden kiinni saaminen helpottuu, järjestäytynyttä rikollisuutta voidaan torjua paremmin, ja kansallinen turvallisuus paranee. Esityksen taustalla on siten painava yhteiskunnallinen tarve. Arvoisa puhemies! Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+8.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-10-01T17:05:08,2025-10-01T17:13:18,Hyväksytty,1.1 2025_88_142,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain, henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain, ulkomaalaislain 131 §:n sekä poliisilain 2 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 121/2025 vp",Kiitokset ministerille esittelystä. — Ja nyt edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_143,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain, henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain, ulkomaalaislain 131 §:n sekä poliisilain 2 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 121/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kunnioitettu ministeri! Hallitusohjelman mukaisesti hallitus vahvistaa rikostorjuntaa kansalaisten turvallisuuden sekä viranomaisia kohtaan koetun luottamuksen lisäämiseksi. Nyt käsiteltävä esitys tähtää siihen, että poliisin ja muiden lainvalvontaviranomaisten mahdollisuudet hyödyntää biometriikkaa paranevat. Esityksen myötä poliisin ja Maahanmuuttoviraston rekistereissä olevia biometrisiä tietoja voitaisiin käyttää nykyistä laajemmin vakavien rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi. Tällaisissa rikoksissa on kysymys vakavimmista uhista, joihin liittyy painava yhteiskunnallinen intressi. Konkreettisesti kyse on rikoksista, joihin sisältyvät maanpetos, vakoilurikokset, terrorismirikokset, yleisvaaralliset rikokset, järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvät rikokset sekä lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Lisäksi mukaan kuuluvat rikokset, joista laissa säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta. Näiden rikosten torjuminen, paljastaminen ja selvittäminen on keskeistä niin yksilöiden kuin koko yhteiskunnan turvallisuuden kannalta. Arvoisa rouva puhemies! Muutoksilla parannetaan rikostorjunnan tehokkuutta mutta samalla edistetään myös maanpuolustuksen suojaamista sekä kansallisen turvallisuuden vahvistamista. Meidän on pystyttävä varautumaan toimintaan, joka vakavasti uhkaa yhteiskuntaamme, ja tämä esitys antaa siihen konkreettisia työkaluja. On kuitenkin tärkeää korostaa, että vaikka laajennamme biometristen tietojen käyttöä, emme tee sitä kevein perustein. Tietojen hyödyntäminen kohdistuu vain sellaisiin rikoksiin, joiden torjunta on välttämätöntä yksilöiden ja yhteiskunnan turvaamiseksi. Samalla varmistamme, että perus- ja ihmisoikeudet sekä henkilötietojen suoja toteutuvat täysimääräisesti. Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys on välttämätön, jotta Suomi pysyy turvallisena maana ja viranomaisilla on käytössään nykyaikaiset ja tehokkaat keinot torjua kaikkein vakavimpia rikoksia. Se vahvistaa kansalaisten turvallisuutta, lisää luottamusta viranomaisiin ja tukee yhteiskuntamme kriisinsietokykyä. Haluan osoittaa erityisen kiitoksen ahkerasta työstä maamme turvallisuuden vahvistamiseksi sisäministeri Mari Rantaselle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+8.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-01T17:13:26,2025-10-01T17:15:59,Hyväksytty,1.1 2025_88_144,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain, henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain, ulkomaalaislain 131 §:n sekä poliisilain 2 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 121/2025 vp",Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_145,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain, henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain, ulkomaalaislain 131 §:n sekä poliisilain 2 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 121/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän ministeri Rantasta esityksen nopeasta ja huolellisesta valmistelusta ja esittelystä. Tänään keskustelemme hallituksen esityksestä biometristen tietojen käytöstä poliisi- ja maahanmuuttoviranomaisten työssä. Tähän asti passirekisteriin ja henkilökorttirekisteriin tallennettuja tietoja ei ole voinut käyttää rikosten torjunnassa, mutta nyt hallitus esittää muutosta, joka mahdollistaa niiden käytön vakavien rikosten ennalta estämisessä, paljastamisessa ja selvittämisessä. On huomattava, että kyse on sellaisista rikoksista, jotka uhkaavat suoraan kansalaistemme henkeä ja turvallisuutta, kuten terrorismirikokset, henkirikokset ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Arvoisa puhemies! Tämä esitys vahvistaa poliisin ja muiden viranomaisten mahdollisuuksia hyödyntää biometrisiä aineistoja. Se tarkoittaa, että esimerkiksi valvontakameroista tai kansainvälisestä tiedustelusta saatua kuvamateriaalia voidaan jatkossa verrata poliisin rekistereihin. Tämä tuo rikostutkintaan uusia keinoja ja mahdollistaa uhrien sekä rikoksentekijöiden tunnistamisen tilanteissa, joissa mikään muu keino ei riitä. Kyse on välttämättömästä työkalusta tilanteissa, joissa suomalaisia uhkaa vakava vaara. Arvoisa puhemies! Esityksestä riippumatta on kansalaisten tiedot pidettävä turvassa. Jokaisen on voitava luottaa järjestelmäämme. Esitys ei ole syntynyt ilman huolellista valmistelua, sillä siihen kohdistuvat yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset ovat merkittäviä. Siksi esitys on valmisteltu perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla erittäin huolellisesti, ja jokainen käyttötapaus rajataan vain niihin tilanteisiin, joissa yhteiskunnan turvallisuus painaa kaikkein raskaimmin. Meidän tärkein tehtävämme on taata kansalaistemme turvallisuus kaikissa tilanteissa. Tässä esityksessä turvataan sekä kansalaisten oikeudet että heidän turvallisuutensa. Arvoisa puhemies! Kansalaisten luottamus oikeusjärjestelmään rakentuu paitsi rikosten ennalta estämisestä, myös siitä, että rikoksiin syyllistyneet saadaan kiinni ja tuomitaan teoistaan. Biometristen tietojen käytön laajentaminen on askel, joka vahvistaa tätä luottamusta. On tärkeää, että yhteiskunnassamme rikoksia ei katsota läpi sormien. Tekijät on tunnistettava ja asetettava vastuuseen. Pidetään päätöksillämme huolta kansalaistemme arjen turvallisuudesta. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-01T17:16:05,2025-10-01T17:20:09,Hyväksytty,1.1 2025_88_146,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain, henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain, ulkomaalaislain 131 §:n sekä poliisilain 2 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 121/2025 vp",Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_147,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain, henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain, ulkomaalaislain 131 §:n sekä poliisilain 2 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 121/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys tarkoittaisi hyvin pitkälle meneviä rajoituksia perusoikeuksiin ja henkilötietojen suojaan. Kuten esityksessäkin todetaan, biometriset tiedot kuuluvat henkilötietoryhmiin, jotka ovat erityisen arkaluonteisia perusoikeuksien ja ‑vapauksien kannalta. Tehokkaampi rikostorjunta ja vakavien yhteiskunnallisten vaarojen ehkäisy ovat todella tärkeitä ja kannatettavia tavoitteita, ja varmasti nämä jaamme kaikki tässä salissa. Tässä lakiesityksessä on kuitenkin kyse varsin järeästä viranomaisten toimivallan lisäyksestä, eikä sitä pidä tehdä kevyin perustein. Hallituksen esitys sallisi biometristen tietojen käytön myös alkuperäisen käyttötarkoituksen ulkopuolella. Se murentaisi käyttötarkoitussidonnaisuuden periaatetta, jota perustuslakivaliokunta on painottanut erityisen vahvasti juuri tällaisten arkaluontoisten tietojen kohdalla. Arvoisa puhemies! Nostan muutamia huomioita tästä esityksestä: Ensinnäkin on suuri kysymysmerkki, onko näin merkittävä puuttuminen perusoikeuksiin oikeassa suhteessa siihen, mitä sillä saavutetaan. Hyötyjen rinnalla pitää punnita myös riskejä: väärinkäytöksiä, tietovuotoja ja virheellisiä tunnistuksia. Tätä punnintaa ei hallituksen esityksessä riittävästi tehdä. Toiseksi, vaikka esityksen mukaan rikosten vakavuus on ratkaisevaa, kun arvioidaan perusoikeuksiin puuttumisen oikeasuhtaisuutta, nyt hallituksen esityksen ongelmana on, että listalla on mukana myös vähäisempiä rikoksia. Jos tietojen käyttö ulottuu hyvin laajasti eri rikosnimikkeisiin, voi olla, että rekisterien alkuperäinen käyttötarkoitus jää taka-alalle. Tämä olisi vastoin perustuslakivaliokunnan linjauksia. Kolmanneksi, ehdotuksessa ei tehdä eroa sormenjälkien ja kasvokuvien käytön välillä. Tämä tekee mahdollisesta tietojen käytöstä laajempaa kuin mitä rikostorjunnan tarpeet monissa tapauksissa oikeasti vaatisivat, ja se ei välttämättä ole perusteltua. On hyvä muistaa, että poliisilla on jo nyt merkittävästi laajennetut valtuudet salaisessa tiedonhankinnassa, pakkokeinoissa ja tiedustelussa, Siksi pitäisi olla erityisen tarkkana, ettei uusia valtuuksia anneta ilman huolellista suhteellisuusarviota. Lopuksi: Nyt jää vielä epäselväksi, miten käytännössä varmistetaan, että tietoja käytetään vain laissa määriteltyihin tarkoituksiin, miten väärinkäytökset estetään ja miten tavallisen kansalaisen oikeudet turvataan. Nämä ovat todella olennaisia kysymyksiä, joihin on löydettävä vastaukset ennen kuin viranomaisten toimivaltaa näin perustavanlaatuisella tavalla voidaan lisätä. Arvoisa puhemies! Jaan huolen vakavan rikollisuuden lisääntymisestä ja tarpeesta torjua sitä mahdollisimman tehokkaasti. Samalla pidän tärkeänä, että varmistamme yhteiskunnassamme luottamuksen säilymisen myös sitä kautta, että kansalaisten perusoikeudet pystytään luotettavasti turvaamaan. Tätä tulemme varmasti punnitsemaan ja arvioimaan huolella vielä hallintovaliokunnassa, näin toivon, jotta voimme varmistaa, että esitys on riskien osalta ja kaikin puolin riittävän tarkkarajainen ja myös valvonta on tässä huolella hoidettu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+8.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-10-01T17:20:11,2025-10-01T17:23:57,Hyväksytty,1.1 2025_88_148,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain, henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain, ulkomaalaislain 131 §:n sekä poliisilain 2 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 121/2025 vp",Edustaja Lahdenperä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_149,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain, henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain, ulkomaalaislain 131 §:n sekä poliisilain 2 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 121/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esityksestä ja niistä lukuisista hyvistä esityksistä, mitä tänne saliin on hallituksen esityksinä tuotu. — Esitys laajentaa biometrisen tiedon käyttöä rikostorjunnassa. Tähän asti passien ja henkilökorttien sormenjälkiä tai kasvokuvia ei ole voitu hyödyntää vakavien rikosten selvittämisessä. Nyt kyse olisi nimenomaan kaikkein vakavimmista rikoksista: terrorismista, henkirikoksista ja lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä. On selvää, että vakavan rikollisuuden torjunta ja turvallisuuden varmistaminen edellyttävät nykyaikaisia keinoja. Lausunnoissa sekä Poliisihallitus, KRP että suojelupoliisi pitivät esitystä tärkeänä ja käytännössä välttämättömänä. Teknologian kehitys tarjoaa tehokkaan työkalun, ja konkreettisia esimerkkejä on jo siitä, miten biometriset tiedot voisivat ratkaista selvittämättömiä rikoksia ja suojata uhreja. Samalla on totta kai kuitenkin huolehdittava, että turvallisuus ja perusoikeudet sovitellaan yhteen tasapainoisella tavalla. Mutta yhteiskunnallisesti painavin intressi on, että vakavimmat rikokset voidaan estää ja selvittää, ja tämä esitys tuo siihen uuden vahvan välineen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+8.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-10-01T17:24:03,2025-10-01T17:25:30,Hyväksytty,1.1 2025_88_150,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain, henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain, ulkomaalaislain 131 §:n sekä poliisilain 2 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 121/2025 vp",Edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_151,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain, henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain, ulkomaalaislain 131 §:n sekä poliisilain 2 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 121/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitos hyvästä esittelystä ministerille. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että poliisin ja Maahanmuuttoviraston hallussa olevia biometrisiä tietoja, kuten sormenjälkiä ja kasvokuvia, voitaisiin käyttää nykyistä laajemmin rikosten torjuntaan ja kansallisen turvallisuuden varmistamiseen. Ehdotuksen taustalla on sekä hallintovaliokunnan että eduskunnan aiempi kanta, jonka mukaan passirekisterin ja henkilökorttirekisterin sormenjälkiä tulisi voida hyödyntää kaikkein vakavimpien rikosten ennalta estämisessä ja selvittämisessä. On aivan kiistatonta, että viranomaisilla tulee olla keinot suojella kansalaisiaan terrorismilta, järjestäytyneeltä rikollisuudelta ja muilta vakavilta uhilta. Tämän esityksen tavoitteet — ihmisten hengen, terveyden ja vapauden turvaaminen — ovat painavia ja kannatettavia. Mutta, arvoisa puhemies, samalla on hyvä muistaa, että kyse on henkilösuojan ytimestä. Biometriset tiedot ovat yksilön identiteettiin syvällisesti kytkeytyviä tunnisteita. Niitä ei voi muuttaa tai vaihtaa, jos ne kerran joutuvat vääriin käsiin. Siksi tällaisen tiedon käsittelyn laajentaminen edellyttää erityistä huolellisuutta ja tarkkarajaista sääntelyä. Euroopan unionin tietosuojasääntelyssä käyttötarkoitussidonnaisuuden periaate on keskeinen. Tietoa saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on alun perin kerätty. Jokainen tästä periaatteesta tehtävä poikkeus on poikkeus yksityisyydensuojassa, ja sen vuoksi sen on oltava sekä välttämätön että oikeasuhtainen. Arvoisa puhemies! SDP suhtautuu esityksen tavoitteisiin myönteisesti, mutta samalla korostamme myös varovaisuutta. Meidän tehtävänämme täällä eduskunnassa on huolehtia, ettei sääntely avaa ovea tarpeettoman laajoille tulkinnoille tai väärien syytösten mahdollisuudelle, ja perustuslakivaliokunnan arvio tulee olemaan tässä suhteessa aivan keskeinen. Turvallisuus ja yksityisyys eivät ole vastakohtia. Molemmat ovat perusoikeuksia, ja molempia näitä on suojeltava. Yhteiskunnan vahvuus mitataan juuri siinä, kuinka onnistumme turvaamaan kansalaisten turvallisuuden samalla, kun kunnioitamme heidän oikeuttaan yksityisyyteen. Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä katsoo, että valiokuntakäsittelyssä meidän hallintovaliokunnassa on huolellisesti arvioitava esityksen rajaukset ja varmistettava, että biometrisiä tietoja voidaan käyttää vain kaikkein välttämättömimmissä tilanteissa ja vain täsmällisesti määritellyissä puitteissa. Näin voimme vahvistaa kansalaisten turvallisuuden ja samalla suojella heidän perusoikeuksiaan. Arvoisa puhemies! Tämä on meidän vastuullamme: löytää se tasapaino, joka tekee Suomesta sekä turvallisen että vapaan yhteiskunnan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+8.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-10-01T17:25:37,2025-10-01T17:28:57,Hyväksytty,1.1 2025_88_152,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain, henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain, ulkomaalaislain 131 §:n sekä poliisilain 2 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 121/2025 vp",Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_153,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain, henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain, ulkomaalaislain 131 §:n sekä poliisilain 2 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 121/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Arvostettu ministeri, kiitän esittelystä ja siitä, että nyt todellakin istuva hallitus tekee sen, mitä edelliset eivät tehneet. Nyt pidetään huoli siitä, että hallitus laittaa suomalaisten veroeurot etusijalle ja varmistaa, että jokainen euro tukee turvallisuutta — se on juhlapäivä, kun tällaisen lauseen saa tässä talossa sanoa. Istuin viime kauden, neljä vuotta, hallintovaliokunnan jäsenenä ja nyt hallintovaliokunnan puheenjohtajana muutaman vuoden. Ollaan usein juteltu siitä, että meidän pitäisi saada ikään kuin rosvot kiinni. Nyt lainsäädäntöä viedään siihen suuntaan, että virkaa tekeville annetaan mahdollisuuksia ja enemmän työkaluja sinne pakkiin, jolla nimenomaan siellä arjen tutkintatyössä saadaan niitä tuloksia tehokkaammin aikaan. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että ollaan tultu siihen päivään vihdoinkin — kiitos siitä sisäministeri Rantaselle — että me teemme niitä tekoja, mitä nimenomaan valiokunta on tuonut esiin. Tässä voin lähettää terveisiä arvostamalleni konkarikollegalle, joka siellä kotona toipuu. Hän on usein ottanut esille esimerkin siitä, miksi esimerkiksi Kaisaniemen puistossa makaavan raiskatun ja murhatun nuoren naisen vieressä olevasta limonadipullosta ei voida ottaa sormenjälkiä ja tutkia kaikista mahdollisista rekistereistä. Kuulijoille tiedoksi, että näin todellakin on ollut, se ei ole ollut mahdollista, mutta nyt sisäministeri Rantasen tuomalla esityksellä tämäkin mahdollistuu. Kaikille meille pitäisi olla itsestäänselvää se, että meidän viranomaisten toiminnan täytyy olla mahdollisimman tehokasta ja rikolliset pitää saattaa vastuuseen. Nämä työkalut mahdollistavat sen paremmin kuin tähänastiset, ja olen siitä erittäin kiitollinen. Toivon tälle valiokunnassa jouhevaa käsittelyä, samoin kuin kollegat, ja uskonkin, että pääsemme tästä hienosta lakiesityksestä hyvään lopputulokseen. Kiitoksia ministerille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+8.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-10-01T17:29:01,2025-10-01T17:31:19,Hyväksytty,1.1 2025_88_154,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain, henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain, ulkomaalaislain 131 §:n sekä poliisilain 2 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 121/2025 vp",Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_155,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain, henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain, ulkomaalaislain 131 §:n sekä poliisilain 2 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 121/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kaikkein tärkein perustuslailla suojattava hyve on jokaisen henki ja terveys. Itse 20 vuotta poliisina olleena, muutaman henkirikoksen paikalla kokeneena, voin todeta, että se omaisten tuska sillä hetkellä, kun henkirikosta tutkitaan ja syytettyä etsitään, on äärimmäisen kova. Muutaman kerran omallakin kohdalla on ollut tapaus, jossa kerta kaikkiaan tekijää ei meinaa mistään löytyä — tosin tiedetään, että meillä olisi keinoja se selvittää, mutta laki estää tämän selvittämisen. Niissä hetkissä on tuntunut kohtuuttomalta, että yhteiskunta ei halua mahdollistaa näiden tietojen käyttämistä. Toinen seikka, mikä pitää tässä hetkessä muistaa, on se, että yhteiskunta on muuttunut, maailmanjärjestys on muuttunut ja meidän uhkakuvat ovat muuttuneet. Sen myötä meidän pitää saada uusia keinoja toimia ja hakea sitä tietoa niissä tilanteissa, kun se on aivan välttämätöntä sen tärkeimmän eli hengen ja terveyden suojaamiseksi. Ihan lähihistoriasta tulee mieleen muun muassa, Myyrmäessäkö se oli, tämä nuoren postinjakajan surma, jossa hän kohtasi surmaajansa kerrostalon alaovella ja joka on tälläkin hetkellä täysin pimeä henkirikos. Esimerkiksi tällaisessa tapauksessa, jos tällaisia tietoja voitaisiin käyttää, olisi mahdollista kenties päästä jäljille siitä, kuka on ollut tekijänä. Pitää myöskin tuoda esiin se, että jo aikaisemminkin rekistereitä on käytetty hyväksi ikään kuin tarkoitussidonnaisuudesta poiketen, esimerkkinä vaikkapa reilu 20 vuotta sitten tapahtunut taksisurma Lahdessa, jossa 20-vuotias taksinkuljettaja surmattiin ja ampuma-aserekisterin kautta päästiin kiinni ikään kuin tekijään, tässä tapauksessa. Se osoittaa vain sen, että erilaisilla rekistereillä erilaisissa teoissa on iso merkitys, jos se johtaa siihen, että saadaan henkirikoksen tekijä kiinni. Tämä on tärkeää siksi, että kansainvälisen rikollisuuden ja kaiken muunkin vakavan henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikollisuuden kiinnijäämisriski saadaan pidettyä niin korkeana, että koetaan, että siihen ei kannata lähteä, koska siitä Suomessa jää aina kiinni. Tämä on ollut Suomessa hyvällä tasolla, ja se pitää pitääkin hyvällä tasolla, ettei meillä käy notkahdusta, kuten joissakin Pohjoismaissakin jo on käynyt, että iso osa henkirikoksista jää tutkimatta ja ikinä tekijää ei saada selville. Mitä tulee näihin epäilyksiin siitä, että järjestelmiä käytettäisiin väärin, niin Suomessa on erittäin korkea luottamus viranomaisiin ja heidän taitoonsa ja kykyynsä ja koulutukseensa käyttää järjestelmiä, ja on hyvin poikkeuksellista, että Suomessa käytettäisiin tarkoituksenmukaisesti väärin tämän tyyppisiä järjestelmiä, varsinkaan tämän tyyppisellä tekomuodolla elikkä biometrisiä tunnisteita väärin käyttäen. En näe, mikä olisi edes se motiivi viranomaisella tehdä niin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+8.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-10-01T17:31:22,2025-10-01T17:34:05,Hyväksytty,1.1 2025_88_156,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain, henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain, ulkomaalaislain 131 §:n sekä poliisilain 2 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 121/2025 vp","Sitten, haluaako ministeri kommentoida? Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_157,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain, henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain, ulkomaalaislain 131 §:n sekä poliisilain 2 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 121/2025 vp","Arvoisa puhemies! Aloitan siitä, että luulen, että mikäli edustajakollega Ben Zyskowicz olisi terveenä, niin hän olisi tänään täällä. Hän on monasti tätä biometriikkaa ja tähän liittyviä asioita nostanut esiin, ja ehkä tässä yhteydessä, jos hän sattuu tätä kuuntelemaan: Kovasti terveisiä ja toipumista. Täällä nyt tämä esitys vihdosta viimein eduskunnalle tuotiin. No, ensin ehkä haluaisin kommentoida sitä, että totta tosiaan meillä on aika paljon noin niin kuin yleisellä tasolla lainsäädäntövelkaa tässä biometriikan käytössä. Se monessa kohtaa esimerkiksi EU-tasolla ja EU-lainsäädännössä on jo paljon pidemmällä, mutta me tulemme vähän takamatkalta, ja nyt tietysti pyrimme sitä kirimään. Tällä esityksellä erityisesti on tarkoitus päästä kiinni kaikkein vakavimpiin rikoksiin ja niiden ennalta ehkäisemiseen, tutkimiseen ja selvittämiseen. Ymmärrän hyvin sen ajatuksen, mikä täällä nostetaan, että ovatko nyt arkaluonteiset tiedot turvassa. Siihen tällä esityksellä on pyritty. Ensinnäkin tässä noudatetaan EU:n tietosuojalainsäädännön edellytyksiä. Ja mitä tulee tähän käyttötarkoitussidonnaisuuteen, niin totta tosiaan näin se on, että se on perusperiaate, mutta siitä voidaan painavin syin myöskin perustellusti poiketa, ja siitähän tässä on nyt kysymys, että sitten kun on vakavia rikoksia, voidaan tähän mennä. Sitten ehkä haluan todeta sen, että jos meillä on nämä passisormenjäljet otettu käyttöön vuonna 2009, niin maailma on valitettavan paljon muuttunut siitä sekä uhkaympäristönsä että myöskin tekojen osalta. Näin ollen ajattelen, että tässä kohtaa tämä esitys on mitä suurimmassa määrin tarpeen. Katsoisin, niin kuin täällä nostettiin esiin, että esimerkiksi kun meillä on pimeä henkirikos, jossa siis ihminen on toisen käden kautta menettänyt henkensä, niin jos siellä on ollut mahdollista taltioida tällaiset jäljet ja sitä kautta päästä tekijän jäljille, niin kyllä se on sekä uhrin oikeusturvan että erityisesti hänen omaistensa etu — kuitenkin muistaen, että koskaan yksi yksittäinen asia ei ole rikostutkinnassa se ratkaiseva vaan se on aina kokonaisuus. Eli kun täällä todettiin, kuinka voidaan esimerkiksi estää virheellisiä tunnistuksia, niin koskaan me emme mene yhdellä tiedolla, vaan poliisi ja meidän muut viranomaiset käyttävät useampaa tietoa. Ehkä nostan tähän vielä virheellisestä tunnistamisesta esiin sen, että esimerkiksi Schengen-järjestelmään kuulutuksiin Suomi on syöttänyt jo pitkään pelkän nimen ja syntymäajan, ja uskoisin, että sillä pikemminkin tulee vääriä tunnistuksia kuin sillä, että meillä on siellä enemmän dataa, kuten kasvokuvat ja sormenjäljet. Toivon toki, että eduskunta käsittelee esitystä huolellisesti. Uskoisin, että tällä kuitenkin parannetaan niin meidän turvallisuutta, niin uhrien oikeuksia, niin tekijöiden oikeuksia kuin myöskin erityisesti kansallista turvallisuutta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+8.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-10-01T17:34:07,2025-10-01T17:38:13,Hyväksytty,1.1 2025_88_158,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 2 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 67/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2025 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 13/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Edustaja Mehtälä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_88_159,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 2 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 67/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Petteri Orpon hallitusohjelmassa todetaan seuraavasti: ”Edistetään biokaasutuotannon kehittämistä ja käynnistämistä sekä biokaasun monipuolista käyttöä.” Vallan hyvät sanat. Kuluneen hallituskauden aikana kuitenkin on käynyt niin, että biokaasulaitosten rakentaminen maatiloille on loppunut kokonaan. Tähän osasyyllinen on istuva hallitus, joka on tehnyt useita sääntelyä lisääviä toimenpiteitä. Käyn nämä nyt läpi. Hallituksen virheet biokaasun osalta: 1) Todentamismenettely: EU:n kestävyysdirektiivi ei vaadi todentamisen menettelyä alle kahden megan laitoksilta, ja kaikki maatilan laitokset ovat 15 kertaa pienempiä kuin tämä kaksi megaa. Siitä huolimatta hallitus ajoi tämän todentamismenettelyn maatilan biokaasulaitoksille. 2) Uusiutuvien polttoaineiden lisävelvoitteen alentaminen heti hallituskauden alussa neljästä prosentista kahteen prosenttiin vähensi biometaanin kysyntää, elikkä biometaanin kysyntää liikennepolttoaineena. 3) Ympäristölupa: aikaisemmin maatilan biokaasulaitoksen sai rakentaa rakennusluvalla maatilan navetan yhteyteen, mutta hallitus ajoi uuden ympäristölupalain, jossa edellytetään aina ympäristölupaa biokaasulaitokselle. No, sitten neljäntenä joustomekanismi. Nestekaasua jos korvataan biokaasulla, niin biokaasua pitää tuottaa kaksinkertainen määrä saadakseen tämä tuottajahyöty, eli tuplamäärä maakaasuun ja nestekaasuun verrattuna, mikä on täysin käsittämätön asia. Sitten viimeisenä, viidentenä kohtana on tämä tämän päivän hallituksen esitys 67, joka koskettaa kasvilajiliitteen A- ja B-osaan lisättyjä uusia kasvilajeja. Mikä siinä on erikoista, on se, että hallitus ei halunnut laittaa tämmöistä pääkasvimääritelmää siihen, mitä me ajoimme kovasti, että sen pääkasvin mukaan käsitellään tämä raaka-aine, kun se biokaasulaitokseen laitetaan. Toinen asia, mikä siihen liittyi, oli luokitus. Elikkä kun meillä vilja pellolla esimerkiksi toksiinin, homemyrkkyjen, takia menee elintarvikekäyttöön kelpaamattomaksi, niin silloin tämä vilja, jos se on isännän hallussa, menee B-luokkaan, mutta kun se sama vilja kuljetetaan kaupan portin läpi ja se kaupassa todetaan käyttökelvottomaksi elintarvikekäyttöön, niin se meneekin A-luokkaan. No se, mikä tässä on sitten hankalaa, on se, että vain niin sanotusti A-luokan seteleitä nämä uusiutuvan energian käyttäjät ostavat, elikkä B-luokkaa ei osteta. Viljelijän pitää siis toimittaa kauppaan se vilja, ja siellä todetaan se saastuminen, ja sitten vasta tähän A-luokkaan pääsee. Elikkä tämä on vähän semmoista hölmöläisten hommaa, että viljelijä ajaa rekalla tämän tavaran sinne kauppaan ja sitten se palautetaan sinne viljelijän biokaasulaitokseen ja se pääsee tähän A-luokkaan. No, arvoisa puhemies, kun ajatellaan tätä hallitusohjelmaa, niin hallitus ei ole talousvaliokuntaan tuonut yhtäkään asiaa, jossa biokaasusääntelyä kevennettäisiin, mutta niin kuin tämä viiden kohdan läpikäyminen kertoo, sääntelyä on lisätty monella muotoa. Me keskustalaiset olemme esittäneet joka kohdassa vaihtoehdon, jolla vähennetään sääntelyä ja kustannuksia, mutta se ei ole hallitukselle kelvannut. Arvoisa puhemies! Erityisesti näin täytyy sanoa tämän käsiteltävän hallituksen esityksen kohdalla. Onko todellakin niin, että eduskunnalla ei ole valtaa kertoa, miten sen säätämiä lakeja tulee tulkita? Tästä on siis kysymys, kun hallituksen esityksessä Energiavirasto tulkitsee täysin tätä kohtaa. Jos asia on näin, niin miksi asioita ylipäätään käsitellään täällä eduskunnassa, kun viranomaiset voisivat tulkita silloin suoraan näitä direktiivejä? Siis työ- ja elinkeinoministeriön vastaus oli tähän, että Energiavirasto tulkitsee EU:n säädöksiä ja ohjeita ja toimii sen mukaan. Kolmanneksi eduskunta ja hallituskin toimivat nyt tässä asiassa kumileimasimen roolissa ja koko suurta koneistoa pyöritetään monine käsittelyvaiheineen vain muodon vuoksi. Erityisesti te perussuomalaiset olette kritisoineet viranomaisten tulkintoja aikaisemmin. Nyt kun teillä olisi hallitusvastuussa mahdollisuus vaikuttaa tulkintoihin, niin toiminta onkin pään pensaaseen laittoa, kun ette uskalla tai kykene vaikuttamaan asioihin. Arvoisa puhemies! Hallitus ohjelmassaan on kirjannut hyviä asioita. Olisiko aika ryhtyä toteuttamaan sitä? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+9.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-10-01T17:38:52,2025-10-01T17:45:16,Hyväksytty,1.1 2025_88_160,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 2 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 67/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_161,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 2 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 67/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tähän edustaja Mehtälän erinomaiseen ja analyyttiseen puheenvuoroon tämmöinen kannustuspuheenvuoro. Tosiaan tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annettua lakia, ja kuten edustaja Mehtälä toi esille, niin lain liitteen A ja B osaan lisättäisiin uusia raaka-aineita. Ehdotetulla muutoksella pantaisiin täytäntöön uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämistä koskevan direktiivin liitteeseen tehdyt muutokset. Kuten edustaja Mehtälä myös toi esille, niin keskusta jätti tähän mietintöön vastalauseen, jossa on kaksi lausumaa. Vastalauseen perusteena on se, että talousvaliokunta ei halunnut mietinnössään täsmentää valiokuntakäsittelyn aikana esiin tullutta RED II ‑direktiivin liitteen uusien raaka-ainekategorioiden monitulkintaisuutta. Tästä on seurauksena se, että Suomeen laaditaan lainsäädäntöä, mikä on merkittävästi EU-säädösten vaatimuksia tiukempaa. Arvoisa puhemies! Voi hyvällä syyllä kysyä, miksi hallitus toimii näin, miksi hallituspuolueiden edustajat eivät halunneet ottaa huomioon asiantuntijakuulemisten viestiä. Edellisessä asiakohdassa täällä kerrottiin, mitenkä viranomaisiin luotetaan, mutta toisissa asiayhteyksissä heihin ei luoteta. Tässä on ilmeisesti tehty omanlaisensa valinta. Ja miksi hallitus jälleen vaikeuttaa erityisesti maataloudesta peräisin olevan raaka-aineen hyödyntämistä uusiutuvan energian tuottamisessa? Keskusta katsoo tämän olevan yksiselitteisesti vastoin Suomen etua, ja siksi ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin jättää vastalause tähän.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+9.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-10-01T17:45:19,2025-10-01T17:47:03,Hyväksytty,1.1 2025_88_162,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 2 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 67/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2025 vp,Edustaja Lahdenperä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_163,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 2 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 67/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tästä edustaja Mehtälällä oli toki hyviä huomioita, joita on varmasti syytä tarkastella, ja on syytä katsoa, onko näissä tulkinnoissa ja toiminnoissa syytä sitten muutoksiin. Itse en ole talousvaliokunnassa, mutta kun tätä mietintöä tutkailee, niin näyttäisi siltä, että tämä käsittely on kuitenkin tehty varsin huolellisesti. Lakiin tehdään nyt tässä kohtaa tarpeelliset tekniset korjaukset ja uusia raaka-aineita lisätään, jotta sääntely vastaa sitten niitä EU-direktiivejä. Tämä antaa myös tilaa uusille kotimaisille innovaatioille. Mielestäni tämä esitys on ihan tällä tavalla tässä kohtaa hyvä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+9.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-10-01T17:47:04,2025-10-01T17:47:53,Hyväksytty,1.1 2025_88_164,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 2 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 67/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2025 vp,Edustaja Mehtälä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_165,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 2 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 67/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa puheessani jätin mainitsematta sen, että tällä hetkellä yritys rakentaa biokaasulaitoksia Ruotsiin, koska siellä Ruotsissa ei edellytetä ensinnäkään tätä biokaasulaitosten todentamisvaatimusta, siellä ei ole verotuskäytäntöä, joka Suomessa on — ilman todentamistahan Suomessa joudutaan maksamaan vero itselle tuotetusta lämmöstä ja sähköstä — ja sitten kolmanneksi Ruotsissa on investointituki näihin biokaasulaitoksiin vähän korkeampi ja neljänneksi Ruotsissa maksetaan vielä biometaanin tuotantotukea. Kun tätä asiaa käsiteltiin valiokunnassa silloin joulukuussa 23 ja kritisoin tätä asiaa ja vertasin tätä Ruotsiin, niin meillä oli vastaus, että Suomi rikkoo valtiontukisääntöjä, jos toimii näin, että veroa ei peritä. No, Ruotsi ei peri veroa ja Ruotsi sai vastauksen komissiolta, että Ruotsi ei valtiontukisääntöjä riko. Mutta — palatakseni vielä tuohon äskeiseen puheeseen — haluan ottaa esille vielä tämän, mitä on talousvaliokunnassa kirjattu ja miten on sitten toimittu. Silloin joulukuussa 23 valiokunnassa kirjoitettiin mietintöön näin: ”Energiavirastolla on jo nyt lain mukaan varsin laaja harkintavalta päättää, kuinka usein kestävyysjärjestelmä tarkastetaan. Todentamismenettelyä olisi valiokunnan saaman selvityksen perusteella mahdollista ja perusteltua keventää myös siten, että tarkastus tulisi suorittaa kerran viidessä vuodessa.” Me ajoimme tämän ”kerran viidessä vuodessa” ‑vaatimuksen tähän mietintöön, ja lopputulema on se, että kun on kysymyksessä maatilalaitos, jossa on myös biometaanin tuotantoa — biokaasuahan voidaan tuottaa siis lämmöksi, sähköksi ja biometaaniksi, ja se biometaani on silloin polttoaineena työkoneissa ja autoissa — niin nyt Energiavirasto onkin tulkinnut tämän asian niin, että tämä tarkoittaa vuoden todennusväliä jokaiselle laitokselle. Kuitenkin sitten mietinnössä todettiin vielä näin: ”Talousvaliokunta pitää tärkeänä keventää todentamismenettelyä myös siten, ettei alle kahden megawatin laitoksilta vaadittaisi todentajan laitoskäyntiä.” Lopputulema on se, että jokaiseen todentamiseen liittyy laitoskäynti. Siksi toin esille, arvoisa puhemies, tämän, kuinka meidän eduskunnan päätöksiä ja valiokuntien mietintöjä tulkitaan sitten vähän turhan ahtaasti Suomessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+9.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-10-01T17:47:57,2025-10-01T17:50:59,Hyväksytty,1.1 2025_88_166,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 2 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 67/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2025 vp,Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_167,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 2 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 67/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Niin, tässähän on kyse siis aika pitkälle teknisestä muutoksesta. Sen mukaan komissio voisi jatkossa päivittää uusiutuvien polttoaineiden listaa, eikä siellä hirveästi ymmärtääkseni voi kansallista harkintaa käyttää. Toisaalta sieltä listasta ei voida kuitenkaan ottaa mitään pois, ainoastaan lisätä, ja tämähän sinänsä lisää mahdollisuuksia niiden biomassojen käytössä, joita sitten voi tänne listalle ottaa. Mitä tulee edustaja Mehtälän puheenvuoroon siitä, että byrokratiaa tulisi pyrkiä välttämään eikä sitä ainakaan pitäisi lisätä ja ennen kaikkea pitäisi luoda mahdollisuuksia maaseudulle tuottaa semmoisia liiketoimintamahdollisuuksia, jotka poikkeaisivat nykyisistä muodoista ja joihin meillä olisi edellytyksiä, niin biokaasun tuottaminen on toki yksi näistä tärkeimmistä näiltä osin. Mutta minun on hyvin vaikea ymmärtää sitä, että tässä samassa yhteydessä — jos nyt oikein ymmärsin — nostitte esiin sen, että oli väärin tehdä leikkaus tähän jakeluvelvoitteen käyrään ja sen nostamiseen. Eli ajatuksenne siitä, että jakeluvelvoitetta ikään kuin pitäisi teidän näkemyksenne mukaan lisätä, on kyllä lopullinen kuolinisku maaseudulle ja maatiloille, jotka jo nykyisellään kannattavuuden kanssa kamppailevat. En voi ymmärtää, mistä tällainen ajatusmalli tulee. [Jaana Strandman: Tätäkö keskusta haluaa?]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+9.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-10-01T17:51:00,2025-10-01T17:52:21,Hyväksytty,1.1 2025_88_168,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 2 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 67/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2025 vp,Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_169,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 2 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 67/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Katsoisin tässä nyt sitä, että edustaja Mehtälän puheenvuorosta löytyy kuitenkin onneksi sieltä lopusta erittäin hyvä lause, jossa tuotiin esiin se, että virasto tulkitsee kenties tässä tapauksessa väärin tai mietinnön hengen vastaisesti tätä sääntelyä. On hyvä, että toitte sen esiin, koska aikaisemmin saattoi kuulijalle jäädä se käsitys, että hallituksen teon vuoksi. Nyt onneksi itse toitte sitten esiin, että mietinnössä oli erinomaisesti otettu huomioon nimenomaan se teidänkin tahtotilanne ja varmasti yhteinen tahtotila. Kannatan itsekin kaikkea sitä, että byrokratiaa mahdollisimman paljon vähennettäisiin, jotta maaseutumme voisi hyvin. Asun itse siellä tuottajien keskellä ja tiedän, että se on EU-lainsäädännön ja kansallisenkin lainsäädännön osalta välillä vähän turhan tiukkaa, ja arvostan jokaista tuottajaa totta kai. Mutta on hyvä, että tämä tuli sieltä esiin. Itse myöskin tuohon jakeluvelvoitteeseen hieman ehkä palaisin. Jos me tänä päivänä oltaisiin siinä Marinin hallituksen jakeluvelvoitteen tasossa, niin me tiedämme kaikki, että asia ei ainakaan helpottaisi tämänhetkistä tilannetta. Mutta kun näitä lakeja tehdään ja mietintöjä valiokunnissa, niin on erittäin tärkeää, että sitten viranomainen käytännössä niitä tulkitsisi siten kuten mietinnön henkeen kuuluu. Tässä kohtaa yhdyn siltä osin kyllä edustaja Mehtälän erittäin hyvään havaintoon. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+9.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-10-01T17:52:21,2025-10-01T17:54:08,Hyväksytty,1.1 2025_88_170,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 2 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 67/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2025 vp,Edustaja Mehtälä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_171,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 2 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 67/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Joo, edustajakollegat pitivät hyviä puheenvuoroja, mutta nyt on hyvä vähän tarkentaa tätä asiaa. Ensinnäkin minä puhuin siitä, mikä on biometaanin alennus prosenteissa, elikkä se oli neljästä prosentista kahteen prosenttiin, puolitettiin biometaanin määrä uusiutuvassa energiassa. Nyt ei puhuttu jakeluvelvoitteen uusiutuvan energian määrästä, joka säilyi samana, 13,5 prosentissa. Nyt se on sitten tänä vuonna nostettu vähän korkeammalle ja ensi vuonna taas korkeammalle hallituksen suunnitelmassa. Mutta tosiaankin kysymys oli yksinomaan biometaanin määrästä uusiutuvan polttoaineen seassa. Nyt tänä vuonnahan se on kolme prosenttia, elikkä hallitus laski neljästä prosentista kahteen prosenttiin sen. Tänä vuonna se on kolme ja ensi vuonna se on neljä — se pikkuhiljaa siitä lähtee nousemaan —, seuraavana vuonna se on kuusi prosenttia, ja se käy korkeimmillaan kahdeksassa prosentissa. Sitten tulevat nämä vetypolttoaineet ja välituotevetypolttoaineet mukaan, ja tämä uusiutuvan energian biometaanin osuus laskee takaisin kuuteen prosenttiin. Tässä on tämmöistä poukkoilua vähän, mutta se on sitten vuonna 2030 tämän suunnitelman mukaan. Juuri niin, että pitää muistaa se, että uusiutuvan energian osuus polttoaineessa säilyi tämän hallituksen aikana juuri samassa, mistä lähdettiin liikkeelle, mitä Marinin hallitus päätti, eli 13,5 prosenttia. Nyt se sitten nostettiin 14,5 prosenttiin, ja nostetaan joka vuosi. 2028 tämä uusiutuva prosentti on juuri sama kuin mitä se oli silloin kun ilmastolaki 2020 valmisteltiin ja 21 tuli voimaan. Siinä samassa tasossa olemme nyt tämän nykyisen hallituksen ohjelman mukaisesti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+9.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-10-01T17:54:08,2025-10-01T17:56:07,Hyväksytty,1.1 2025_88_172,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 2 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 67/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2025 vp,Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_173,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 2 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 67/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On todellakin niin, että jos me emme olisi tehneet muutoksia jakeluvelvoitteeseen, niin olisimme nyt jo siinä vuoden 28 tasossa ja polttoaine olisi todennäköisesti kymmeniä senttejä kalliimpaa kuin tällä hetkellä. Eli se on se muutos, minkä tämä hallitus on tehnyt. Sitä totta kai jollakin pidemmällä aikavälillä pitää muuttaa, jos me halutaan päästä niihin tavoitteisiin, joita tämäkin hallitus on polttoaineiden osalta asettanut. Mutta se on niin, että tämän hallituksen toimilla haluttiin, että polttoaineen hinta ei nouse, ja jos katsoo nykyisiä pumppuhintoja, niin jotain vaikutusta sillä ilmeisesti on ollutkin. Vielä en ole täysin varma siitä, että nyt jos lisätään biometaanin osuutta siinä uusiutuvassa polttoaineessa, niin nostaako vai laskeeko se polttoaineen hintaa. Ajatus siitä, että ikään kuin vety korvaisi sen lyhyellä aikavälillä, kun vedyn tuotantokustannus tällä hetkellä taitaa olla viisin- tai kuusinkertainen verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin, on kyllä varsin suurta utopiaa. Vaikka kuinka saataisiin näitä investointeja tähän uusiutuvaan energiaan, siitä huolimatta vedyn tuotanto lähivuosina ei tule olemaan Suomessa mitenkään kannattavaa. Enkä näe sitäkään vaihtoehtoa, että ikään kuin ilmaston pelastamiseksi valtio useilla miljardeilla tukisi sitten vetytuotantoa vain sen takia, että saadaan päästöjä vähemmäksi ja taas sitten lisää velkaa ja elinvoimaa pois muilta toimialoilta. Lähinnä se, jos, edustaja Mehtälä, osaatte kertoa, että nostaako vai laskeeko se biometaanin osuuden lisääminen siinä uusiutuvassa polttoaineessa hintaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+9.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-10-01T17:56:13,2025-10-01T17:57:48,Hyväksytty,1.1 2025_88_174,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 2 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 67/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2025 vp,Edustaja Mehtälä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_175,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 2 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 67/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme siitä aivan yhtä mieltä, että uusiutuvan energian käyttö tuolla polttoaineissa on nostanut hintaa alussa, mutta yhtä totta on se, että biometaani polttoaineessa on laskenut polttoaineen hintaa, ja siitä on yksimielisesti työ- ja elinkeinoministeriö tehnyt selvitystä. Se johtuu siitä, että tämä maatilan tuottama biometaani on halvinta raaka-ainetta uusiutuvassa polttoaineessa. Nyt rajoitan tämän puheeni juuri siihen, koska sitten on aivan eri juttu, kun uusiutuvaa polttoainetta tehdään erilaisilla menetelmillä muun muassa Nesteen laitoksissa ja niin edelleen. Se tilanne on eri. Mutta juuri maatilojen tuottama biometaani on ollut halvinta raaka-ainetta, ja sitä on nytten tässä poljettu neljästä prosentista kahteen prosenttiin, paitsi että nyt ensi vuonna se on siinä samassa neljässä prosentissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+9.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-10-01T17:57:48,2025-10-01T17:58:52,Hyväksytty,1.1 2025_88_176,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain 12 ja 96 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 45/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 11/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 11/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_88_177,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain 12 ja 96 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 45/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 11/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä on esitys, jolla uudistetaan sähkömarkkinalakia ja maakaasumarkkinalakia. Esityksen tavoitteena on varmistaa, että Suomen sähkö- ja kaasumarkkinat toimivat tehokkaasti myös tulevaisuudessa, kun sähköntuotanto kasvaa ja kulutuksen kuormat muuttuvat. Lakiesitys toimeenpanee työ- ja elinkeinoministeriön asettaman suurjänniteverkkotyöryhmän ehdotukset. Näiden avulla kantaverkko ja suurjännitteinen jakeluverkko voidaan integroida paremmin, mikä mahdollistaa lisääntyvän sähköntuotannon liittämisen verkkoon ja varmistaa verkon toimivuuden myös kuormahuippujen aikana. Samalla esitys täyttää sähkömarkkinadirektiivin muutokset, jotka koskevat joustavia liittymissopimuksia. Tämä lisää verkon joustavuutta ja mahdollistaa uusien tuotantomuotojen ja kulutuksen liittämisen tehokkaammin. Lakiesitys tarkentaa kantaverkonhaltijan ja järjestelmävastaavan vastuualueita ja antaa selkeyttä siihen, millä jännitetasolla verkkoja pidetään kantaverkkona ja milloin kyse on suurjännitteisestä jakeluverkosta. Jakeluverkonhaltijoille annetaan mahdollisuus kehittää tuotantoa yhteen kerääviä verkkoja, ja myös sähköntuottajat voivat tietyin ehdoin rakentaa ja operoida yhteisiä liittymisverkkoja ilman erillistä sähköverkkolupaa. Lisäksi esityksessä annetaan Energiavirastolle valtuudet antaa ennakkotietoa luvanvaraisuudesta, mikä helpottaa toimijoiden suunnittelua ja vähentää epävarmuutta. Valtakunnan rajat ylittävien sähkö- ja maakaasuputkien hankelupien päätösvalta siirtyy valtioneuvoston yleisistunnolle, mikä selkeyttää päätöksentekoa ja nopeuttaa investointien toteutumista ja lisää turvallisuutta. Arvoisa puhemies! Kyse on kokonaisuudessaan sähkö- ja kaasumarkkinoiden tulevaisuuden varmistamisesta. Esitys lisää joustavuutta, selkeyttää vastuita ja mahdollistaa tehokkaan siirtymän kohti puhtaampaa, turvallisempaa ja luotettavampaa energiantuotantoa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+10.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-01T17:59:25,2025-10-01T18:01:36,Hyväksytty,1.1 2025_88_178,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain ja huoneistotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta sekä positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 §:n 2 momentin 12 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 12/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 12/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelua. Edustaja Kaarisalo, olkaapa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_88_179,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain ja huoneistotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta sekä positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 §:n 2 momentin 12 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 12/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Verohallinnon Tulorekisteriyksikön ylläpitämä positiivinen luottotietorekisteri perustettiin 1. elokuuta vuonna 2022 voimaan tulleella positiivisesta luottotietorekisteristä annetulla lailla, ja se otettiin kuluttajaluottojen osalta käyttöön viime vuoden huhtikuussa. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettaviksi positiivisesta luottotietorekisteristä annettua lakia ja huoneistotietojärjestelmästä annettua lakia. Esityksen tarkoituksena on mahdollistaa se, että huoneistotietojärjestelmästä siirretään positiiviseen luottotietorekisteriin taloyhtiölainojen osakaskohtaisia luottovastuita koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä luonnollisen henkilön luottokelpoisuuden arviointia varten. Toisin sanoen lakimuutosten tarkoitus on torjua ihmisten ylivelkaantumista siten, että asuntoluottoja ja asuntovakuudellisia kulutusluottoja myöntävillä tahoilla olisi paremmat mahdollisuudet huomioida taloyhtiön lainojen kautta tapahtuvaa kotitalouksien todellista velkaantumista, kun luottoa myönnetään. Tätä muutosta ei huoneistotietojärjestelmän keskeneräisyyden takia voitu toteuttaa vielä positiivisen luottotietorekisterin perustamisen yhteydessä. Tätä nyt tehtävää muutosta ja sen tavoitteita on perusteltua puoltaa. Arvoisa puhemies! Tänä päivänä kotitalouksien veloista noin kolme neljäsosaa liittyy asumiseen, ja näistä veloista merkittävä osuus on taloyhtiölainoja. Vuoden 23 lopussa kotitalouksien maksettavana oli asuntoyhteisölainoja hallituksen esityksen mukaan noin 23 miljardia euroa. Vaikka taloyhtiölainat ovat muodollisesti asunto-osakeyhtiöiden velkaa, kotitaloudet vastaavat kuitenkin pääosin niiden takaisinmaksusta. On siis perusteltua, että luottoja myönnettäessä luotonantajalla on jäsentynyt kokonaiskuva niistä velvoitteista, jotka rasittavat ja saattavat haastaa kuluttajan todellista maksukykyä. Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on omassa yksimielisessä mietinnössään esittänyt myös muutamia huomioita ja muutoksia. Mietinnössä kiinnitetään huomiota esimerkiksi siihen, että taloyhtiöiden osakaskohtaisia luottovastuita koskevat tiedot päivittyvät viiveellä luottotietorekisteriin. Tällä voi olla suurta merkitystä muun muassa silloin, kun kuluttaja hakee henkilökohtaista luottoa mutta esimerkiksi asunto-osakkeiden myynnin seurauksena poistuneet luottovastuut eivät ole vielä poistuneet vastaavasti luottotietorekisteristä. Oikeusministeriön vastineessaan esittämät muutokset ovatkin kannatettavia, sillä on todellakin niin, että lähtökohtaisesti kaikki viiveet tietojen siirtymisessä niin yksityishenkilöiden kuin esimerkiksi yritysten kannalta ovat hyvin ongelmallisia. Hallituksen esitystä valmisteltaessa on arvioitu voimassa olevan positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain mukaisten suojatoimien riittävyyttä rekisteröidyn henkilötietojen suojan ja oikeuksien turvaamiseksi. Saatujen selvitysten pohjalta talousvaliokunta esittää muutoksia, joilla kuluttajan henkilötietojen suojaa vahvistetaan ja vähennetään samalla luottotietojen ja henkilötunnusten väärinkäyttöriskiä. Pidän tätä tärkeänä lisäyksenä. Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan tämä esitys on siis erittäin kannatettava, mutta kuten yleensä lainsäädäntötyössä, myös nyt on hyvä seurata myös tehtyjen muutosten toimivuutta ja on reagoitava tarvittaessa, mikäli epäkohtia esiintyy. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+11.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-10-01T18:02:10,2025-10-01T18:06:24,Hyväksytty,1.1 2025_88_180,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain ja huoneistotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta sekä positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 §:n 2 momentin 12 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 12/2025 vp,Keskustelu jatkuu. — Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_181,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain ja huoneistotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta sekä positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 §:n 2 momentin 12 kohdan kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 43/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 12/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Lyhyesti haluan kommentoida. Edustajalla oli erinomaisia havaintoja lainsäädännöstä. Saan itsekin viestejä nimenomaan tämän positiivisen luottorekisterin tämänhetkisestä tilasta, ja varmaan yhteinen tahtotila on meillä kaikilla lainsäätäjillä, että saadaan tämä toimimaan. Oli erittäin hyvät havainnot — kiitos puheenvuorostanne.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+11.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-10-01T18:06:33,2025-10-01T18:07:05,Hyväksytty,1.1 2025_88_182,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 63/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 18/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 18/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelua. Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Peltokangas, olkaapa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_88_183,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 63/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 18/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esittelen lyhyesti valiokunnan mietinnön hallituksen esityksestä laiksi hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan siis muutettavaksi hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöstä. Vuonna 2023 lakiin lisättiin uusi 10 a §, jonka mukaan Hätäkeskuslaitoksen on vastattava yleiseen hätänumeroon 112 tehtyihin hätäilmoituksiin, jotka on tehty käyttämällä reaaliaikaista puhetta tai tekstiä. Muutoksella pantiin täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston niin kutsuttu esteettömyysdirektiivi. Hätäilmoituksen tekeminen reaaliaikaista tekstitystä käyttämällä tarkoittaa reaaliaikaista, merkki kerrallaan tapahtuvaa tekstipohjaista viestintää hätäkeskuksen ja hätäilmoituksen tekijän välillä. Palvelu on tarkoitettu erityisesti sellaisille henkilöille, joilla on haasteita puhumisen tai kuulemisen kanssa, mutta se on avoin kaikille hätäilmoituksen tekijöille. Vuoden 2023 lainmuutosta koskevan voimaantulosäännöksen mukaan yleiseen hätänumeroon vastaaminen on saatettava lain 10 a §:n mukaiseksi vuoden 2025 loppuun mennessä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Hätäkeskuslaitos ei saa toteutettua reaaliaikaista tekstitystä laissa säädetyn siirtymäajan puitteissa. Selvityksestä ilmenee, että hätäkeskustietojärjestelmä on Hätäkeskuslaitokselle räätälöity ratkaisu, johon reaaliaikainen tekstinsyöttöominaisuus on rakennettava. Järjestelmän keskeinen osa on hätäpuhelinvaihde, jonka ylläpitosopimus on vuoden 2023 lainmuutoksen valmistelun jälkeen irtisanottu, ja hätäpuhelinvaihderatkaisu on rakennettava uudelleen. Tästä syystä myöskään reaaliaikaista tekstinsyöttöominaisuutta ei ole mahdollista rakentaa suunnitellussa aikataulussa. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että reaaliaikaisen tekstityksen mahdollistavan hätäilmoitustavan voimaantuloa pidennetään Euroopan unionin esteettömyysdirektiivin mahdollistamaan enimmäissiirtymäaikaan saakka. Yleiseen hätänumeroon vastaaminen on saatettava direktiivin mukaiseksi viimeistään 28.6.2027. Arvoisa puhemies! On selvää, että reaaliaikaiseen tekstitykseen perustuva hätäilmoitustapa tulee parantamaan entisestään palveluntarjontaa erityisesti erityisryhmiin kuuluvien osalta. Valiokunta pitää uuden hätäilmoitustavan käyttöönottoa tärkeänä. Tästä syystä valiokunta kiirehtii Hätäkeskuslaitosta reaaliaikaiseen tekstitykseen perustuvan hätäilmoitustavan valmistelussa siten, että järjestelmä voidaan ottaa käyttöön mahdollisuuksien mukaan jo ennen ehdotettua takarajaa. Samalla valiokunta myös kannustaa selvittämään jo olemassa olevien palvelujen ja sovellusten käyttämisen mahdollisuuksia hätäpuheluissa ja ‑viesteissä sekä niihin mahdollisesti sisältyvien esteiden purkamista esteettömyyden edistämiseksi. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana, ja mikä iloisinta, mietintö on yksimielinen. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+12.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-10-01T18:07:33,2025-10-01T18:11:10,Hyväksytty,1.1 2025_88_184,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 63/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 18/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_185,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 63/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 18/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän hallintovaliokunnan puheenjohtajaa, edustaja Peltokangasta asian esittelystä. Käsittelemme esitystä, joka koskee hätäkeskustoiminnasta annetun lain muutosta. Esityksen tarkoituksena on pidentää siirtymäaikaa reaaliaikaisen tekstinsyötön käyttöönotossa hätäilmoituksia varten. Uusi takaraja olisi EU:n lainsäädännön mukainen enimmäisaika eli kesäkuun 2027 loppu. On tärkeää todeta, että Hätäkeskuslaitos on itse pitänyt tätä esitystä välttämättömänä ja perusteltuna. Ilman tätä muutosta Hätäkeskuslaitos joutuisi toimimaan lainvastaisesti jo vuoden 2025 lopusta alkaen, sillä on ilmeistä, ettei reaaliaikaista tekstinsyöttötoimintoa ehditä ottaa käyttöön siihen mennessä. Nyt annettava lisäaika, noin puolitoista vuotta, antaa viranomaisille mahdollisuuden valmistautua ja toteuttaa toiminta hallitusti. Esteettömyysdirektiivin myötä merkittävä muutos on jo tapahtunut. Hätätekstiviestin käyttöön aiemmin liittynyt rekisteröitymisvelvollisuus poistui kesällä 2025. Tämä on parantanut Hätäkeskuslaitoksen palvelutasoa ja helpottanut palvelun käyttöä. Se on tärkeä askel kohti esteettömämpää yhteiskuntaa ja yhdenvertaisia hätäpalveluja. Esityksellä ei ole taloudellisia vaikutuksia, mutta sen vaikutus on käytännön tasolla merkittävä. Se turvaa sen, että Hätäkeskuslaitos voi toimia lainmukaisesti ja kehittää palvelujaan suunnitelmallisesti. Kansalaisten turvallisuus ei saa vaarantua kiirehtimisen takia, vaan uudistukset on vietävä maaliin kestävästi. Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää, että hätäpalvelujen kehittäminen jatkuu johdonmukaisesti ja että kaikilla kansalaisilla on esteettömät ja toimivat keinot saada apua silloin, kun hätätilanne sitä vaatii. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+12.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-01T18:11:13,2025-10-01T18:13:22,Hyväksytty,1.1 2025_88_186,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 63/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 18/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, poissa. — Edustaja Lehtinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_187,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 63/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 18/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää, että kun ihminen soittaa hätäkeskukseen tai ottaa sinne muutoin yhteyttä ja jos ei pysty puhumaan, niin hän saa avun mahdollisimman nopeasti. Siksi, niin kuin tässä jo aikaisemmin kerrottiin, Hätäkeskus itse on myöskin kiirehtinyt tämän asian kuntoon saattamista. Toisaalta tässä on malliesimerkki siitä, että kun yksityisiä toimijoita on mukana näinkin merkittävällä toimialalla kuin hätäkeskustoiminta ja siellä sopimuksia voidaan sitten irtisanoa ristiin rastiin ja järjestelmät joudutaan luomaan ikään kuin sen toimijan pohjalle, niin tässä on sellaisia muuttuvia tekijöitä, joihin ei nopeita ratkaisuja ole olemassa ja joissa välillä sitten joutuu toteamaan sen, että viivästyksiä tulee eikä sille vain voida kerta kaikkiaan mitään. Mutta hyvä viesti on tosiaan se, että nykyisellään jo tekstiviestien kautta voi kuitenkin hätäkeskuksen kanssa kommunikoida. Se on jo parannus, ja sen voi tehdä kuka tahansa ilman ennakkorekisteröitymistä. Toki toivotaan, että tämä mahdollisimman nopeasti edistyy, mutta toisaalta Suomessa on varsin paljon esimerkkejä niistä ict-järjestelmistä, jotka ikään kuin nopeasti luodaan pystyyn, ja silloin on monesti käynyt niin, että tilanne menee jopa huonommaksi kuin sillä ”huonolla” tai puutteellisella järjestelmällä. Eli kun tämä tehdään, niin se pitää tehdä niin, että se varmuudella toimii, koska hätätilanteessa ei ole mahdollisuutta sille, että apu jää saamatta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+12.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-10-01T18:13:33,2025-10-01T18:15:00,Hyväksytty,1.1 2025_88_188,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista annetun lain 2 ja 11 §:n, työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 48 §:n sekä työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 68/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2025 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 5/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelua. Asian esittelee meille valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Satonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_88_189,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista annetun lain 2 ja 11 §:n, työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 48 §:n sekä työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 68/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräistä asbestin purkutyötä koskevista vaatimuksista annettua lakia, työsuojeluvalvonnasta ja työpaikan työsuojelutoiminnasta annettua lakia sekä työturvallisuuslakia. Esityksellä on tarkoitus panna osaltaan täytäntöön myös EU:n asbestidirektiivin muutokset, ja lisäksi tässä tuodaan muun muassa ammattipätevyysvaatimukset lain tasolle. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että ennakkoilmoituksen tulee jatkossa sisältää uusia tietoja. Niitä ovat tieto työntekijän ammattipätevyydestä sekä erityisestä opetuksesta ja ohjauksesta annetusta todistuksesta. Lisäksi jatkossa tulee ilmoittaa tieto viimeisimmän hengityksensuojaimen tiiviystestauksen päivämäärästä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta puoltaa ehdotettuja muutoksia ja katsoo, että niillä on työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta edistäviä vaikutuksia. Arvoisa rouva puhemies! Tämän asian mittasuhteista voisi vielä todeta sillä tavalla, että vaikka Suomessa vuosittain todettujen asbestisairauksien määrä tasaisesti laskee, niin edelleen suomalaisessa työelämässä altistutaan asbestille ja asbestinpurkutyötä koskevia ennakkoilmoituksia tehdään työsuojeluviranomaisille noin 10 000 vuodessa. Eniten ilmoituksia tehdään kaivos- ja rakennusalan työntekijöistä. Lisäksi voi vielä mainita, että erityisenä haasteena on työmaan vaikutuspiirissä olevien muiden työntekijöiden ja henkilöiden altistumisen tunnistaminen ja pienentäminen. Kaikkineen työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa yksimielisesti lakiehdotusten hyväksymistä pienin teknisin muutoksin.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+13.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-10-01T18:15:29,2025-10-01T18:17:37,Hyväksytty,1.1 2025_88_190,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista annetun lain 2 ja 11 §:n, työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 48 §:n sekä työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 68/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2025 vp","Seuraava puheenvuoro, edustaja Suhonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_191,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista annetun lain 2 ja 11 §:n, työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 48 §:n sekä työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 68/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Nyt meillä on käsittelyssä asia, joka itse asiana on hyvä esimerkki siitä, miten työntekijöiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta pyritään aidosti parantamaan. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista, työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain ja työturvallisuuslain muuttamisesta on tärkeä lakimuutos. Ja kuten nyt parhaimmillaan, kun puhutaan lainmuutoksesta, jossa asia aidosti parantaa työntekijän ja sitä kautta koko yhteiskuntamme tilannetta, on valiokunta tällöin täysin yhtä mieltä mietinnön sisällöstä, kuten juuri nyt tässä käsittelyssä olevassa asiassa. Esityksessä keskeistä on se, että ehdotuksella pantaisiin osaltaan täytäntöön EU:n asbestidirektiivin muutokset. Esityksen mukaan asbestipurkutyöstä viranomaiselle tehtävän ennakkoilmoituksen tulisi sisältää nykyisin ilmoitettavien tietojen lisäksi myös tieto työntekijän suorittamasta koulutuksesta ja erityisestä opetuksesta ja ohjauksesta annetusta todistuksesta. Lisäksi asbestipurkutyöluparekisterin julkisen tietopalvelun tietojen luovutusedellytyksiä muutettaisiin EU:n tietosuoja-asetuksen kanssa paremmin yhteen sopiviksi. Asbestipurkutyöntekijältä vaadittavan ammattipätevyyden edellytyksiä täsmennettäisiin kansallislähtöisistä syistä. Toisessa EU- tai Eta-jäsenvaltiossa suoritetun koulutuksen tuottaman ammattipätevyyden tunnustavana tahona toimisi aluehallintovirasto. Työturvallisuuslakia muutettaisiin siten, että eräitä pääasiassa rakennustyöhön liittyviä tehtäviä koskeva ammattipätevyyssääntely siirrettäisiin perustuslaissa edellytetyllä tavalla lain tasolle. Ammattipätevyyden tunnustava tahona toimisi aluehallintovirasto. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuosittain todettujen asbestisairaustapausten määrä laskee Suomessa tasaisesti, mutta niitä todetaan edelleen liittyen pitkään viiveeseen altistumisen ja sairauden diagnosoimisen välillä. Asbestille myös altistutaan edelleen suomalaisessa työelämässä. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteriin eli ASA-rekisteriin ilmoitetaan vuosittain yli 4 000 asbestille työssään altistunutta työntekijää. Haluan vielä korostaa sitä, että nämä muutokset parantavat työntekijöiden turvallisuutta. On kuitenkin tärkeää, että niin työterveyshuollossa kuin julkisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa reagoidaan mieluiten ennemmin kuin myöhemmin. Tarkoitan sitä, että esimerkiksi juuri asbestin kanssa tekemisissä olevien terveyttä seurataan herkästi ja ennakoiden, ei herätä vasta sitten, kun jo on oireita. Tämä on tärkeää niin inhimillisesti kuin yhteiskunnallisestikin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+13.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-10-01T18:17:39,2025-10-01T18:20:25,Hyväksytty,1.1 2025_88_192,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista annetun lain 2 ja 11 §:n, työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 48 §:n sekä työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 68/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_193,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista annetun lain 2 ja 11 §:n, työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 48 §:n sekä työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 68/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tämä on eurooppalaisen direktiivin täytäntöönpano, ja tässä on ollut hyvä käsittely. Tämän käsittelyn aikana kuultiin asiantuntijoita, ja asiantuntijoitten puheenvuorot olivat siinä erittäin hyviä sen johdosta, että he todistivat, että tämä valmistelu, jota tämän lain osalta on ollut, on ollut hyvin laajamittaista ja erittäin yksimielistä, vaikka se oli virkamiesvalmistelun pohjalta tehty. Siinä mielessä voidaan sanoa, että tämä lainsäädäntö on ollut tässä hyvin valmisteltua. Se, että meillä on vielä tämmöinen 10 000 ilmoitusta asbestityöstä vuositasolla, kertoo siitä laajuudesta, ja kun meillä altistuu noin 4 000 työssään asbestille, siinä mielessä ollaan isoissa luvuissa. Kun asbestille ei ole mitään raja-arvoja, jotka olisivat terveyden kannalta hyväksyttäviä, vaan siinä on käytännössä nollatoleranssi, niin on erittäin tärkeätä, että tätä viedään siihen suuntaan, että täällä tarkistetaan ammattipätevyyksiä, sitä, minkälaisella osaamisella niitä töitä tehdään, ja sitten sitä, minkälaisia suojausvälineitä kyseisillä henkilöillä on ja kuinka tuoreita ja uusia ne ovat. On erittäin tärkeää, milloin hengityssuojainten tiiveys on tarkistettu ja niin poispäin. Eli nämä perusteet ovat täällä hyvät ja erittäin tarpeelliset, koska tämä on vakava ongelma silloin, jos se kohdalle sattuu. Se, mitä tämän lain osalta, arvoisa rouva puhemies, vielä jälkikäteen pitää huomioida, on altistumisen tunnistaminen ja tunnustaminen eri paikoilla. Mittauksissa ja selvityksissä on vielä kehitettävää, niitä on monen tasoisia, ja se on tässä mielessä sentyyppistä asiaa, että valiokunta nosti myös sen huomioon. Ja kun tämä on myöskin luvanvaraista, tulevalla Lupa- ja valvontavirastolla pitää olla resursseja tämän toiminnan valvontaan. Tämä on yksimielinen ja kannattaa viedä eteenpäin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+13.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-10-01T18:20:25,2025-10-01T18:23:00,Hyväksytty,1.1 2025_88_194,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista annetun lain 2 ja 11 §:n, työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 48 §:n sekä työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 68/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_195,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista annetun lain 2 ja 11 §:n, työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 48 §:n sekä työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 68/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tässä alkavat jo olla illan tunnit käsillä, mutta ajattelin tulla ihan tänne puhujakorokkeelle puhumaan tästä asbestityöstä, koska nyt on ihan kiva olla vaihteeksi hallituksen kanssa ihan samoilla linjoilla, ja ajattelin tätä tilannetta sillä tavalla tässä kunnioittaa. Joskus on ollut niinkin, että ihan samoilla linjoilla ei olla oltu. Vaikkakin asia on tietenkin negatiivinen, minkä takia me joudumme tällaisia lakeja säätämään, käsittelyssä oleva esitys on tosi tärkeä askel työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden vahvistamiseksi juuri asbestipurkutöissä, joissa altistuminen voi aiheuttaa vakavia ja usein vuosikymmenien viiveellä ilmeneviä sairauksia. Hallituksen esityksen keskeiset kohdat parantavat työntekijöiden suojaa. Samalla ne helpottavat viranomaisten valvontaa ja vahvistavat työnantajien velvollisuuksia huolehtia työn turvallisuudesta. Arvoisa puhemies! Asbestisairaudet eivät ole valitettavasti menneisyyden ongelma vaan edelleen todellisuutta. Vuosittain diagnosoidaan satoja uusia asbestisairauksia, ja kuten valiokuntakäsittelyssä todettiin, lähes kaikki ammattitautikuolemat liittyvät asbestiin. On selvää, että turvallisuutta on kehitettävä edelleen, eikä altistumiselle ole olemassa turvallista tasoa. On myös syytä korostaa, että pätevyysvaatimukset eivät ole byrokratiaa byrokratian vuoksi. Ne ovat väline, jolla varmistetaan, että työ tehdään oikein ja turvallisesti. Ammattipätevyysvaatimusten kirjaaminen lain tasolle lisää läpinäkyvyyttä, varmuutta ja yhdenvertaisuutta, ja tämä on tärkeää niin työntekijöiden kuin myös asiakkaiden näkökulmasta. Arvoisa puhemies! Lakimuutosten toimeenpanossa viestinnällä ja koulutuksella on iso rooli. On huolehdittava siitä, että työnantajat tuntevat velvoitteensa, työntekijät oikeutensa ja asiakkaat osaavat vaatia vastuullista toimintaa. Samalla on varmistettava, että työsuojeluvalvonnalla on riittävät resurssit. Tähän loppuun voin oikeastaan todeta ykskantaan, että kaiken työn, mitä me teemme, pitää olla turvallista, ja kaikilla työntekijöillä on oltava oikeus tehdä töitään turvallisesti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+13.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-10-01T18:23:03,2025-10-01T18:25:41,Hyväksytty,1.1 2025_88_196,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 60/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 6/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Tämän mietinnön meille esittelee valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Satonen. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_88_197,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 60/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus esittää säädettäväksi uutta lakia yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa. Ehdotetulla sääntelyllä korvattaisiin evankelis-luterilaisen kirkon sopimuspohjainen yhteistoimintajärjestelmä. Sääntelyllä lisättäisiin ja vahvistettaisiin kirkon henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia. Työnantajan ja henkilöstön edustajan olisi käytävä säännönmukaista vuoropuhelua työnantajan toiminnan ja työyhteisön kehittämiseksi. Työnantajan työnjohtovallan piiriin kuuluvista olennaisista henkilöstövaikutuksista ja työvoiman käytön vähentämisestä olisi käytävä muutosneuvottelut. Sääntelyyn sisältyisi myös seuraamusjärjestelmä, johon kuuluisivat siviilioikeudellinen hyvitysseuraamus ja rikosoikeudellinen rangaistusseuraamus. Lakia sovellettaisiin työnantajana toimiviin kirkon viranomaisiin, joiden palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 viranhaltijaa tai työntekijää. Arvoisa rouva puhemies! Oikeastaan valiokunnan keskustelu koski lähinnä tätä soveltamisrajaa. Tässähän tausta on se, että perinteisesti julkisissa yhteisöissä ei tällaista soveltamisrajaa ole lainkaan, toisaalta monet niistä ovat niin isoja, esimerkiksi hyvinvointialueet, että se työntekijämäärä tietysti ylittyy, mutta sitten taas yksityisellä puolella tätä rajaa ollaan hiljattain 20:stä nostettu 50:een. No, kirkko on itse päätynyt siihen, että tämä raja olisi 20, ja valiokunta päätyi myös yksimielisesti siihen, että tämä raja pidetään tässä 20:ssä. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että 86 prosenttia kirkon henkilöstöstä on tämän järjestelmän piirissä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+14.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-10-01T18:26:08,2025-10-01T18:28:24,Hyväksytty,1.1 2025_88_198,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 60/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_199,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 60/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty sekä soveltamisrajan nostamista että poistamista lakiehdotuksesta. Soveltamisalarajan nostamista 50 viranhaltijaa tai työntekijää säännöllisesti työllistäviin työnantajiin on perusteltu lainsäädännön yhdenmukaistamisella yksityisen sektorin yhteistoimintalain kanssa ja lainsäädännön sisältämien seuraamusten raskaudella pienille työnantajille. Ehdotettu kirkon yhteistoimintalaki koskee kirkon työnantajia, joita ovat seurakunnat, seurakuntayhtymät yhdessä niihin kuuluvien seurakuntien kanssa, tuomiokapitulit, Kirkkohallitus ja Kirkon eläkerahasto. Soveltamisala on rajattu siten, ettei lakia sovelleta työnantajaan, jonka palveluksessa on säännöllisesti alle 20 viranhaltijaa tai työntekijää. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, että ehdotetun soveltamisalan piiriin kuuluu 45 prosenttia seurakuntatalouksista, joissa työskentelee 86 prosenttia kirkon henkilöstöstä. Soveltamisalaa on arvioitu hallituksen esityksen valmisteluvaiheessa perusteellisesti. Esityksen mukaan kirkon yhteistoimintalain soveltamisalaa koskevaa rajausta ei ehdoteta nostettavaksi yksityisen sektorin yhteistoimintalakia vastaavasti, koska se jättäisi suuren osan seurakunnista lain soveltamisalan ulkopuolelle. Valiokunta pitää ehdotettua soveltamisalaa tarkoituksenmukaisena, mutta pitää tarpeellisena seurata uuden lain soveltamista, toimivuutta ja soveltamisalarajan vaikutuksia seurakuntatalouksiin. Tästä on myös valiokunnan lausumaehdotus. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+14.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-10-01T18:28:26,2025-10-01T18:30:03,Hyväksytty,1.1 2025_88_200,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 60/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_201,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 60/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä lainsäädäntökehikko lähti liikkeelle työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan vuoden 2021 ponnesta, jossa sellaisen lain käsittelyn yhteydessä todettiin, että evankelis-luterilaisella kirkolla ja ortodoksisella kirkolla ei ole yt-lakia, ja nyt tässä evankelis-luterilaiselle kirkolle tämä yt-laki tulee. Aikaisemmin sitä lakia ei ole lainkaan ollut siellä, ja tässä on tämä laki tehty, ja se on tehty käytännössä sen 2021 lain pohjalta, ja tämä on synnytetty niitten periaatteitten mukaan, eikä tässä ole tätä uutta lainmuutosta, joka nyt tällä kaudella on tullut, otettu huomioon, vaan tässä on käytännössä viety tämä vanhan lain pohjalta. Sitten, niin kuin edustaja Satonen tässä hyvin kuvasi valiokunnan puheenjohtajana, tämä soveltamisraja oli meillä keskustelussa se isoin asia, josta me käytiin keskustelua, että onko se nolla, 20 vai 50. Siellä kirkon puolella oli päädytty tähän 20:een. Ongelma siinä on ollut, että kun se on ollut aikaisemmin sopimuspohjainen ja sitä soveltamisrajaa ei ole ollut, niin kaikkiin noudatettu, ja julkisella sektorilla eli kunnissa ja valtiolla ei ole tätä soveltamisrajaa, eli se lähtee sieltä nollasta käytännössä, ja sitten kun soveltamisraja tulee, niin aina joku osa jää ulos. Tässäkin niitä seurakuntatalouksia jää noin puolet ulos, mutta ne ovat niin pieniä, että kattavuus on se 86 prosenttia henkilökunnasta, ja siinä mielessä tämä on hyvin kattava. Sitten, arvoisa rouva puhemies, kun varmaan kysytään, miksi me ollaan tätä yksimielisesti hyväksytty, niin varmaan isoin peruste on ollut se, että se on tehty sen vanhan lain pohjalta, ja sitten tässä soveltamisrajakeskustelussa kun on siellä kirkon puolella yhteisesti löydetty tämmöinen luku. Se on myöskin perustuslakivaliokunnan toive, että me ei kauheasti puututtaisi tähän lainsäädäntöön, mitä kirkko tekee sisällään, ja se oli yksi syy. Mutta sitten ehkä tärkein syy oli se, että saimme kuulla tässä käsittelyn aikana, että Kirkon työmarkkinalaitos ja osapuolet ovat keskenään katsoneet, että he voisivat tätä nykyistä yt-sopimusta soveltaa näihin pieniin toimijoihin, ja silloin sekin alue tulee hoidettua. Tässä on siinä mielessä tärkeä juttu. Arvoisa rouva puhemies! Täällä on vielä tämä lausuma, että vuonna 2029 katsotaan tämän toimivuutta ja soveltamisalarajaa ja muuta. Se liittyy siihen, että tätä lakia ei ole aikaisemmin ollut kirkon piirissä, joten on syytä tarkistaa, miten tämä toimii. Arvoisa rouva puhemies! Esitys oli yksimielinen ja voidaan hyväksyä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+14.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-10-01T18:30:03,2025-10-01T18:33:12,Hyväksytty,1.1 2025_88_202,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 60/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_88_203,88/2025,2025-10-01,14.00,18.59,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 60/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä jo valiokunnan varapuheenjohtaja ja myöskin edustaja Suhonen asian esittivät juuri niin kuin se on, mutta haluan sen nyt vielä pistää pöytäkirjaan, kun taisin unohtaa omassa esityksessäni mainita, että tämä todellakin oli kaikilta osin yksimielinen, niin lausuma kuin päätöskin siitä, että tämä soveltamisalaraja tähän 20:een hallituksen esityksen mukaisesti päätettiin jättää. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2025+14.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-10-01T18:33:13,2025-10-01T18:33:45,Hyväksytty,1.1 2025_89_1,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. On toivottavaa, että kukin kysymys on osoitettu yhdelle paikalle olevalle ministerille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_89_2,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Juha Viitala sd)>>>Suullinen kysymys SKT 136/2025 vp,"Edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_89_3,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Juha Viitala sd)>>>Suullinen kysymys SKT 136/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Turun telakalla ukrainalainen hitsaaja luotti siihen, että suomalaiset työmarkkinat ovat kaikille reilut, mutta työpäivät venyivät heti 14 tuntiin, vaikka sopimuksessa puhuttiin kahdeksasta. Palkkakaan ei ollut sitä, mitä luvattiin. Ihminen, joka teki rehellistä työtä, sai tililleen vähemmän kuin mitä oli sovittu, ja tässä työntekijää on kyllä vedätetty härskisti. Tällaisen törkeän toiminnan kitkemiseksi on olemassa työkalu, joka ei edes lisäisi valtion menoja. Sen avulla taataan, että työntekijät saavat ansaitsemansa palkan, ja samalla pystytään puuttumaan epärehellisten yritysten toimintaan. Nyt kun olemme kuulleet uutisia työntekijöiden hyväksikäytöstä, niin kysyn, oikeusministeri Meri: oletteko valmis tekemään esityksen ammattiliittojen kanneoikeudesta, jolla nämä tapaukset voitaisiin vihdoin heittää historiaan?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.1.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-10-02T16:01:18,2025-10-02T16:02:26,Hyväksytty,1.1 2025_89_4,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Juha Viitala sd)>>>Suullinen kysymys SKT 136/2025 vp,"Kiitoksia. — Oikeusministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_5,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Juha Viitala sd)>>>Suullinen kysymys SKT 136/2025 vp,"Kiitän siitä, että tämä asia tulee puheeksi myös kyselytunnilla ja kaiken kansan kuullen. Todettakoon, että hallituksen linja on se, että keitään ihmisiä ei tule käyttää hyväksi työsuhteissa eikä muutenkaan. Se on todella tuomittavaa. Tästä syystä meillä on hyvin paljon toimenpiteitä sen eteen, että muun muassa huonosti kohtelu työolosuhteissa tai alipalkkaus tulee kriminalisoida entistä täsmällisemmin, ja me kiristämme myös rangaistuksia. Tämä esitys on tulossa eduskuntaan. Henkilökohtaisesti katson, että minusta ryhmäkanneasia olisi tutkittava asia. Tätä kannatan, ja tästä olen aikaisemminkin puhunut. Se olisi mielestäni erittäin hyvä asia tutkia, ja minulla ei ole henkilökohtaisesti mitään sitä vastaan. Mutta meidän pitää puuttua siis myös näihin juurisyihin, [Puhemies koputtaa] mitä me tällä hetkellä teemme, elikkä työperäisen maahanmuuton ja sen edellytysten pitää olla reilusti kunnossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.1.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-10-02T16:02:30,2025-10-02T16:03:30,Hyväksytty,1.1 2025_89_6,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Juha Viitala sd)>>>Suullinen kysymys SKT 136/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_7,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Juha Viitala sd)>>>Suullinen kysymys SKT 136/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kanneoikeudella tarkoitetaan sitä, että ammattiliitto voi nostaa oikeudessa kanteen työntekijän puolesta, ja tämä on tärkeää tilanteissa, joissa työntekijä ei itse uskalla tai pysty viemään omaa asiaansa eteenpäin. Eduskuntavaalien alla perussuomalaiset osoittivat tukevansa kanneoikeutta. Perusteluna oli ytimekkäästi: ”Ammattiliittojen ja -osastojen kanneoikeus on ainoa tie, jolla estetään ulkolaisen halpatyövoiman käyttö yrityksissä.” [Eduskunnasta: Oho!] Tänään saimme vielä lukea Iltalehdestä, että ministeri Meri tosiaan kannattaa kanneoikeutta. Arvoisa ministeri Meri, teidän puolueenne kannattaa tätä, te olette itse kannattanut tätä, ja te olette nyt hallituksessa. Teillä on valta edistää tätä kanneoikeutta. Kysyn vielä uudestaan, arvoisa ministeri: milloin tuotte eduskunnalle esityksen ammattiliittojen kanneoikeudesta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.1.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-10-02T16:03:42,2025-10-02T16:04:52,Hyväksytty,1.1 2025_89_8,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Juha Viitala sd)>>>Suullinen kysymys SKT 136/2025 vp,"Kiitoksia. — Oikeusministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_9,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Juha Viitala sd)>>>Suullinen kysymys SKT 136/2025 vp,"Olen erittäin tyytyväinen siihen, arvoisa puhemies, että tämä hallitus tekee valtavasti töitä sen eteen, että ketään ihmisiä ei orjuuteta, ei pidetä orjuuden kaltaisissa työoloissa tai makseta törkeää alipalkkaa ja puututaan myös tähän kynnysrahaongelmaan. Mitä tulee sitten siihen, että se olisi ainoa keino, että on kanneoikeus, niin se on varmasti yksi keino koko työkalupakissa, ja kuten sanoin, minulle sopii tämä. Eräs asia minua on häirinnyt tämmöisessä viime päivien keskustelussa, kun esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeestä on tullut arvostelua tätä meidän lakiesitystä kohtaan, jolla parannamme rikosoikeudellista turvaa, että minkä takia näitä asioita ei ole esimerkiksi sinä aikana, kun vasemmistoliitto on ajanut näitä ryhmäkanneasioita ja muuta, tuotu lainsäädäntöön aikaisemmin. Minä ihmettelen tätä kyllä suuresti tässä kritiikissä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.1.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-10-02T16:04:55,2025-10-02T16:05:53,Hyväksytty,1.1 2025_89_10,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Juha Viitala sd)>>>Suullinen kysymys SKT 136/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_11,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Juha Viitala sd)>>>Suullinen kysymys SKT 136/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ammattiyhdistysliike ajoi veronumeroa rakennusalalla juuri esimerkiksi näistä syistä. Mutta tähän itse kysymykseen: Työperäinen hyväksikäyttö on erityisen tavanomaista, niin kuin tiedämme, tuolla pitkissä alihankintaketjuissa, joissa myös harmaa talous aika paljon rehottaa. Tästä syystä olisi tilaajan vastuuta siitä alihankintaketjusta vahvistettava ja lisättävä, jotta palkat tulevat oikein hoidettua, jotta verot ja sosiaaliturvamaksut tulevat maksettua. Ja sitten viimeisimpänä keinona tämä kanneoikeus ay-liikkeelle voisi olla hyvä keino myöskin viedä tätä eteenpäin. Arvoisa valtiovarainministeri, näettekö te, että tämä tilaajan vastuun lisääminen ja tämä ay-liikkeen kanneoikeus näissä kysymyksissä toisivat harmaan talouden torjuntaan sellaisia välineitä, joita kannattaa edistää?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.1.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-10-02T16:05:58,2025-10-02T16:07:01,Hyväksytty,1.1 2025_89_12,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Juha Viitala sd)>>>Suullinen kysymys SKT 136/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_13,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Juha Viitala sd)>>>Suullinen kysymys SKT 136/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Uutiset, joita olemme kuulleet erityisesti maahanmuuttajaväestöön kohdistuen tietyiltä työmarkkinoilta ja eri sektoreilta ovat erittäin surullisia. Valitettavasti ne eivät ole lainkaan yllätyksellisiä. Me tiedämme, että erityisesti matalapalkkasektoreille saapuva maahanmuutto kohtaa monissa tapauksissa ongelmia, joista tekin olette täällä kyselytunnilla keskustelleet. Tämä hallitus on tehnyt useita toimia näiden asioiden korjaamiseksi. Yksi muun muassa on tulorajojen nostaminen maahan saapuville työntekijöille. Meillä on myös harmaaseen talouteen kohdistuva toimintaohjelma. Me teemme useita eri toimia. Oikeusministeri edellä kuvasi esimerkiksi alipalkkaukseen tulevia muutoksia, rangaistusten kiristämistä ja niin edelleen. Lisäksi omassa ministeriössäni huolehditaan veronkierron estämisestä ja monesta muusta seikasta, jotka aiheuttavat ongelmia erityisesti näillä aloilla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-10-02T16:07:01,2025-10-02T16:08:02,Hyväksytty,1.1 2025_89_14,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2025 vp,"Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_89_15,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö tosiaan puhututtaa taas — tällä kertaa esimerkiksi ukrainalaisten. Vasemmistoliitto on ajanut jo pitkään muun muassa alipalkkauksen kriminalisointia, kanneoikeutta ammattiliitoille sekä tilaajavastuun ja veronumeron käytön laajentamista. Ammattiliittojen kanneoikeus toisi turvaa heikossa asemassa oleville työntekijöille, [Välihuuto oikealta] sillä nykyään työpaikan menettämisen pelko nostaa usein kynnystä puuttua kaltoinkohteluun. Suomessa porvaripuolueet ovat tähän asti vastustaneet ammattiliittojen kanneoikeutta. On pakko kysyä, kenen etua ajetaan, [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] kun riistotaloutta ei suostuta kitkemään kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla — ei ainakaan suomalaisten työntekijöiden eikä rehellisten yrittäjien. Vasemmistoliiton mielestä kaikki keinot on otettava käyttöön nyt. Kysynkin oikeusministeriltä: oletteko hallituksessa valmiita käynnistämään valmistelun kanneoikeuden antamiseksi ammattiliitoille?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.2.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-10-02T16:08:06,2025-10-02T16:09:14,Hyväksytty,1.1 2025_89_16,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2025 vp,"Kiitoksia. — Oikeusministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_17,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puheenjohtaja! Vastaan edustajalle sen, mitä tuossa aikaisemmassa puheenvuorossani yritin tuoda esille, että nyt pitää tehdä kaikkensa, ja niin pitääkin tehdä, koska tämä on viheliäinen ongelma, jonka juurisyihin ja myös niihin seurauksiin yritetään puuttua tämän hallituksen toimesta. Sen takia ihmettelenkin, että kun tätä on vuosikausia vasemmisto ajanut, niin minkä takia te ette näitä viime hallituksessa tehneet. Haluan vain kysyä sitä teiltä. [Välihuutoja vasemmalta] — Jos saanen vastata. Sanoin, että olen henkilökohtaisesti valmis selvittämään tätä asiaa, mutta kun minä en ole ainoa ihminen tässä hallituksessa, [Välihuutoja vasemmalta] niin toki me käymme keskustelua siitä, mitä muut tästä ajattelevat. [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] — Juu, täällä ei muuten koskaan saa oikein vastata, kun tulee semmoinen... älämölö taisi olla se nimi sille asialle. — Elikkä minä olen kertonut, että minä suhtaudun tähän myönteisesti, mutta katsotaan, onko meillä tähän aikaa. Tarvitsen tähän myös työ- ja elinkeinoministeriön panosta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-10-02T16:09:18,2025-10-02T16:10:13,Hyväksytty,1.1 2025_89_18,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_19,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Viimeistään näiden tapausten, joista olemme saaneet lukea, nyt pitää herättää, että nyt tarvitaan todella kaikki keinot. Arvoisa ministeri, tässä esimerkiksi työ, jota on tehty yli hallituskausien — työsuojeluviranomaisten toimivaltuuksien parantaminen ja monet muut — varmasti osaltaan on tekijä siinä, että nyt nämä tapaukset tulevat esiin. Mutta nyt kyse on siitä, puututaanko tähän nyt toden teolla. Todella on niin, että te perussuomalaiset ennen vaaleja vielä sanoitte, että kanneoikeus on se ainoa tie. Silloin te sanoitte, palkansaajille lupasitte, että tämä on ainoa tie puuttua. Ja hyvä niin, ministeri, että te suhtaudutte henkilökohtaisesti tähän asiaan positiivisesti. Mutta kysymys on siitä, että te olette se, jolla tässä valta on. Aiotteko ministerinä tehdä esityksen hallitukselle kanneoikeuden säätämisestä, jotta nämä häikäilemättömät tapaukset saadaan historiaan? Teillä on se valta. [Puhemies koputtaa] Aiotteko tehdä esityksen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-10-02T16:10:16,2025-10-02T16:11:31,Hyväksytty,1.1 2025_89_20,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2025 vp,"Kiitoksia. — Oikeusministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_21,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Voimme keskustella tästä hallituksessa. Siis näinhän se käytännössä menee. Tästä ei ole hallitusohjelmakirjausta. Ainoa, mitä voi tehdä, on keskustella asioista muidenkin kanssa. Ei tämä mikään diktatuuri tietääkseni ole. Haluan kuitenkin korostaa sitä, että me ollaan tehty ihan valtavasti. — Puheenjohtaja Lindtman, jos te haluaisitte kuunnella, mielelläni vastaan teille. — Me ollaan panostettu esimerkiksi syyttäjiin, poliisitutkintaan, tuomioistuimeen valtavasti rahaa, että siellä on mahdollisuus puuttua näihin asioihin. Lisäksi me olemme esimerkiksi tuomassa tämän lainsäädännön, jolla rangaistuksia kiristetään ja joka on ollut toivottu uudistus, jota ei ole tehty. Viime kaudella sitä selvitettiin, mutta valitettavasti sitä ei pantu toimeen. Me kiristämme myös rangaistuksia. Me teemme valtavasti työtä tämän eteen. Ja kuten tässä valtiovarainministeri toi esille, yksi oleellinen seikka on puuttua siihen juurisyyhyn, niin että meille ei tule ihmisiä riistettäväksi, että pidetään maahanmuuton tulorajat hyvällä tasolla ja kotoutetaan ihmisiä siten, että he saavat tiedon, [Puhemies koputtaa] mitkä ovat täällä työoikeudelliset ihmisen oikeudet. [Puhemies koputtaa] Tämä ei ole pelkästään sitä, että yksi kanneoikeus ratkaisee koko asian.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-10-02T16:11:31,2025-10-02T16:12:50,Hyväksytty,1.1 2025_89_22,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_23,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me olemme täällä kuulemassa oikeusministeriä. Se on erittäin tärkeää, koska oikeusministerillä on aivan erityinen tehtävä valtioneuvostossa valvoa oikeusvaltion edistymistä ja ihmisten oikeuksien, ihmis- ja perusoikeuksien, toteutumista omalta osaltaan. Arvoisa ministeri Meri, perussuomalaisten slogan on ollut, että perusasiat laitetaan kuntoon, ja eivätkös perusasioihin kuulu myös ihmisten perusoikeudet. Ajattelin nyt hieman, puhemies, kysyä perusoikeuksien toteutumisesta meidän oikeusministeriltämme. Tilanne on tällä hetkellä se, että Suomessa on tullut 80 000 uutta työtöntä, meidän maassamme. Meillä on Euroopan toiseksi pahin työttömyys. Tämän hallituksen aikana on tullut sata työtöntä lisää. [Antti Kaikkonen: Joka päivä!] Kuulimme juuri tänään siitä, että Metsä Groupilla ovat koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut käynnissä. Samaan aikaan hyvinvointialueilla, varsinkin ikääntyneellä väestöllä, on suuria vaikeuksia saada riittäviä palveluita, joita he tarvitsisivat, ja hyvinvointialueet ovat kriisissä. Oikeuskansleri on todennut, että hyvinvointialueilla ei ole riittävää budjettia, jotta perusoikeudet toteutuisivat. Kysynkin nyt, arvoisa puhemies: miten perustuslain 18 §:ssä todettu oikeus työhön ja se, että valtiovalta edistää työllisyyttä, [Puhemies koputtaa] toteutuvat oikeusministerin mielestä tämän hallituksen aikana, [Puhemies koputtaa] ja miten perustuslain 19 §:ssä mainittu oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin toteutuu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.2.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-10-02T16:12:54,2025-10-02T16:14:20,Hyväksytty,1.1 2025_89_24,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2025 vp,"Kiitoksia, edustaja Kurvinen. — Oikeusministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_25,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2025 vp,"Kiitos, edustaja Kurvinen, ja kiitos, arvoisa puhemies! Olen varmaan aikaisemminkin teille tuonut esille sen, että minä en tosiaan ole oikeuskansleri, mutta kiitos, että melkein olette nostanut minut tämän Suomen ylimmäksi valvojaksi. Mielestäni hallitus tekee ihan hyvää politiikkaa kaikessa tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Me panostamme työllisyyteen. Me haluamme ihmisille töitä. [Anne Kalmari: Sata työtöntä päivässä!] Me panostamme siihen, että yritykset pystyvät palkkaamaan uusia työntekijöitä. Me tasapainotamme valtiontaloutta, jotta meillä tulevaisuudessa olisi sitä perustuslaissa taattua työtä, perustuslaissa taattuja sosiaalisia palveluita ja toimeentuloa. Tätä kaikkea me teemme, mutta minulla tietenkään ei ole valta arvioida koko hallituksen tehtäväkenttää. Sen jätän sitten kansalaisille ja ylimmille laillisuusvalvojille, kuten oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-10-02T16:14:20,2025-10-02T16:15:16,Hyväksytty,1.1 2025_89_26,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2025 vp,"Kiitoksia. — Koska oikeusministeri Meri käytti aikansa niin säästeliäästi, annan vielä vastauspuheenvuoron sosiaali- ja terveysministeri Juusolle. — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_27,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja kysyi perustuslain 19 §:stä ja riittävistä terveyspalveluista. Tällä hetkellä monet hyvinvointialueet ovat ongelmissa, toisilla menee hyvin, toisilla huonommin. Lisärahoitusmenettelyitä on käynnissä useita, ja kolme aluetta on arviointimenettelyssä. Tilanne on siltä osin palveluiden osalta hankala, että tällä hetkellä hyvinvointialueilla, joilla on itsenäinen järjestämisvastuu, tietojeni mukaan hyvin paljon vähennetään kotiin tuotavia palveluja ikäihmisille ja myöskin ympärivuorokautisen hoivan paikkoja. Olen tästä erittäin huolestunut, ja me kyllä sitä sosiaali- ja terveysministeriössä valvomme, ohjaamme parhaamme mukaan ja olemme hyvin matalalla kynnyksellä myöskin yhteydessä valvoviin viranomaisiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.2.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-10-02T16:15:24,2025-10-02T16:16:12,Hyväksytty,1.1 2025_89_28,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_29,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On surullista, että maahanmuuttajataustaisten työperäinen hyväksikäyttö paljastuu kerta toisensa jälkeen yksittäisten tiedotusvälineiden ansiokkaan selvitystyön kautta. Niin oli näiden marjanpoimijatapausten kohdalla kuin nyt ukrainalaisten työntekijöiden osalta. Valvontaa, ohjeistusta ja apua näille uhreille pitää selkeästi lisätä. Mutta myös lainsäädännöllä pitää varmistaa, ettemme aseta tulijoita riskiin. Nyt, hallitus, olette tehneet juuri näin muuttamalla kansalaisuuslain ja pysyvän oleskeluluvan ehtoja niin, että työttömyysturvaan ei voi turvautua. Tällöin henkilö on työnantajansa armoilla. Samaa riskiä on lisännyt myös kolmen kuukauden uudelleentyöllistymisen sääntö ja alan vaihdon ja työpaikan vaihdon vaikeuttaminen. Haluaisinkin kysyä teiltä: minkälaista yhteisvaikutusten arviointia teette eri lainsäädäntötoimienne osalta, ja miten turvaatte tulijoiden ihmisoikeuksien ja työoikeuksien toteutumista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.2.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-10-02T16:16:17,2025-10-02T16:17:29,Hyväksytty,1.1 2025_89_30,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_31,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus tekee tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa. Me olemme kyenneet nostamaan tulorajoja sinne työperäiselle puolelle, ja toisaalta humanitaarista maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään selvästi. En lainkaan itse näe esimerkiksi kansalaisuuslakiin tulleilla ja vielä tulossa olevilla muutoksilla tällaisia vaikutuksia, joita edustaja kuvaa. Esimerkiksi mitä tulee näihin luonnonmarjojen poimijoihin, me olemme tehneet sinnekin korjaustoimenpiteitä, jotta tällaisia tilanteita voitaisiin välttää. Tärkeitä seikkoja ovat esimerkiksi saatavuusharkinnasta huolehtiminen, toisaalta näiden tulorajojen nosto, jonka me olemme tehneet. Toisaalta 3—6 kuukauden sääntö, jonka me olemme myös täytäntöönpanoon vieneet, nimenomaan suojaa sitä, että tässä maassa maahanmuuttaja, ulkomaalainen, tulee toimeen työllään, työskentelee, ja mikäli näin ei ole, niin hän poistuu maasta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-10-02T16:17:29,2025-10-02T16:18:36,Hyväksytty,1.1 2025_89_32,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_33,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä kaikkein olennaisinta on se, että suomalaisilla työpaikoilla noudatetaan työehtoja ja että ketään ei riistetä. Luulen, että kyllä aika monen suomalaisen oikeudentuntoon on osunut se, että ukrainalaisetkin ovat joutuneet tämän työperäisen riiston uhreiksi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Virolaisten!] Kyllä tälle asialle on jotain tehtävä, ja ammattiliitoilla on erittäin iso rooli näiden väärinkäytösten selvittämisessä ja eteenpäin viemisessä, mutta valitettavasti tämä hallitus on heikentänyt ammattiliittojen toimintaedellytyksiä, heikentänyt työntekijöitten järjestäytymismahdollisuuksia. SDP on esittänyt johdonmukaisesti muun muassa kanneoikeuden säätämistä juuri sen vuoksi, että ammattiliitoilla olisi mahdollisuus puolustaa suomalaisia työntekijöitä ja Suomessa työskenteleviä. Näin oli ennen vaaleja myös perussuomalaisten politiikka. Se oli se ainoa tie, jolla teidän mielestänne voitaisiin ehkäistä ulkolaisen työvoiman hyväksikäyttöä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Ja, ministeri Meri, te olette viimeksi tänään julkisuudessa kertonut, että se on myös teidän mielipiteenne. Nyt, kun te olette ministeri, istutte valtioneuvostossa, aiotteko te käynnistää sen selvityksen, mistä te olette tänään puhunut, [Puhemies koputtaa] jotta tämä kanneoikeus voitaisiin ammattiliitoille säätää? [Puhemies koputtaa] Milloin käynnistätte tämän selvityksen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-10-02T16:18:39,2025-10-02T16:19:58,Hyväksytty,1.1 2025_89_34,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2025 vp,"Kiitoksia. — Oikeusministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_35,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 137/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Sanoin aikaisemmin, että me voimme keskustella tästä asiasta. Tästä ei ole hallitusohjelmassa. [Tytti Tuppurainen: Milloin?] — No, en minä kellonaikaa tässä osaa sanoa, milloin minä ehdin tästä keskustella. [Naurua — Hälinää — Puhemies koputtaa] Se varmaan ei ole tässä asiassa oleellista. Haluan korostaa sitä, että me ollaan tehty todella paljon. Kuten kerroin aikaisemmin, me kiristetään rangaistuksia, me selkeytetään sitä pykälää, mitä ei ole kyllä aikaisemmin tehty ja joka on ollut menneinä vuosina aivan yhtä huono kuin se on tällä hetkellä. Me parannetaan sitä. Me olemme korottaneet rikosuhrimaksuja, jotta rikosuhripalvelut saavat enemmän rahaa, ja se on merkittävä lisäys, mitä tulee rikosuhripalveluihin. Siellä on panostettu myös aikaisempina vuosina ihmiskaupan vastaiseen työhön. Kyllä me tehdään. Ihmiskaupan vastainen ohjelma on tulossa tänä syksynä. Se on meillä valmistelussa. En haluaisi, että täällä tulee semmoinen kuva, että täällä ei tehdä mitään, jos ei tästä ryhmäkanneasiasta tällä minuutilla luvata, mihin kellonaikaan siitä keskustellaan. Ei tämmöistä kuvaa saa antaa. Me tehdään tosi paljon töitä. Nyt pitää huomata se, että me muutetaan myös meidän vääristyneitä maahanmuuttopykäliä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-10-02T16:20:02,2025-10-02T16:21:09,Hyväksytty,1.1 2025_89_36,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2025 vp,"Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_89_37,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Niin kuin kaikki tiedämme, nämä väärinkäytökset ovat tapahtuneet alihankkijoilla, ja niitä alihankkijoita on satoja kappaleita esimerkiksi Turun telakalla. Ne ovat pieniä yrityksiä, joissa on 5—10:kin henkilöä. Olisin kysynyt sitä, miten tämmöistä valvontaa pystytään tehostamaan näissä yrityksissä, koska ei siellä ole kaikissa ammattiyhdistysliikkeitä, jotka pystyvät ilmoittamaan nämä väärinkäytökset, ja niitä yrityksiä on paljon. Mitä hallitus meinaa tehdä sille, että tehostettaisiin tätä valvontaa näissä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-10-02T16:21:14,2025-10-02T16:22:03,Hyväksytty,1.1 2025_89_38,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2025 vp,"Kiitoksia. — Oikeusministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_39,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä varmaan kuuluu enemmän työministerin osaamisalueelle, miten kaikissa työpaikoissa työsuojeluviranomaiset ja muut voivat toimia. Mutta jokaisen työnantajan tietysti tulee huolehtia siitä, että työturvallisuus on kunnossa, ja varmasti on hyvin paljon kysymys siitä, miten eri viranomaiset pystyvät työpaikoilla käymään ja kuinka se tieto kulkee. Oleellistahan on tietysti se, mikä aina on olemassa, että ihmiset jäävät kiinni tekemisistään, elikkä kiinnijäämisriskin pitää olla todella korkea, jotta jää kiinni. Tuossa olette aivan asian ytimessä siinä mielessä, että jos ei kukaan saa tietää näistä asioista, niin eivät siinä auta kanneoikeudet eikä rikosoikeus, ellei se tule tietoon. Sitä varten pidän erittäin tärkeänä, että meillä esimerkiksi rikosuhripäivystykseen satsataan varoja, jotta ihmiset uskaltaisivat matalalla kynnyksellä ottaa yhteyttä ja kysyä näistä neuvoa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-10-02T16:22:03,2025-10-02T16:23:00,Hyväksytty,1.1 2025_89_40,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_41,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy todeta, että Suomessa työtä tehdään suomalaisin työehdoin. Mikään muu ei ole hyväksyttävää eikä lainmukaista, ja se on varmaan tämän salin yhteinen tahto. Mitä tulee siihen, mitä tämä hallitus on tehnyt, se on tehnyt paljon enemmän kuin edelliset hallitukset tämän asian eteen. [Vasemmalta: Ohhoh!] Esimerkiksi marjanpoimijoiden osalta tämä asia on ratkaistu. Kuten valtiovarainministeri sanoi täällä, tulorajaa on nostettu, mikä myöskin osittain vaikuttaa tähän asiaan. Sen lisäksi on erillinen työperäisen hyväksikäytön vastainen torjuntaohjelma, jota on TEM koordinoinut, ja se on käytössä koko tämän hallituskauden ajan. [Antti Kaikkonen: Entä kanneoikeus?] On siis tehty todella paljon. Rakennusalalla Suomen ja Viron viranomaiset ovat yhdessä tehneet näitä tarkastuksia, kuten pitääkin. Lisäksi hallitusohjelmaneuvotteluissa tästä asiasta puhuttiin, ja siellä tehtiin päätös siitä, että törkeän kiskonnan rangaistavuus otetaan käyttöön. Se vastaa juuri niihin ongelmiin, mihin tämä kanneoikeus ja alipalkkauksen kriminalisointikin vastaisivat. [Puhemies koputtaa] Koska tämä törkeän kiskonnan vastainen lainsäädäntö tulee tänne eduskuntaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-10-02T16:23:05,2025-10-02T16:24:18,Hyväksytty,1.1 2025_89_42,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2025 vp,"Kiitoksia. — Oikeusministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_43,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2025 vp,"Kiitos edustajalle. — Se on ollut meillä valmistelussa, ja se on ollut lausuntopalautteessa, ja siitä oli yksimielinen työryhmä. Siellä oli oikeusministeriöstä ja eri ministeriöistä ja syyttäjäpuolelta henkilöitä, jotka valmistelivat tämän lainsäädännön ja yksimielisesti tämän työryhmämietinnön saivat valmiiksi, ja se on ollut lausuntokierroksella. Me analysoidaan sitä. Itse olen toivonut, että vielä tarkennetaan esimerkiksi eroa ihmiskaupan teonkuvaukseen, jotta varmasti lain soveltajat löytävät ne oikeat pykälät. Ihmiskauppahan on todella törkeä muoto, jossa toinen ihminen otetaan lähestulkoon kokonaan määräysvallan alle. Tällä hetkellä se arvioitu aika on viikolla 11, mutta olen tietysti esittänyt toivomuksen oikeusministeriön lainvalmisteluun, että voisiko sitä kiirehtiä. Tietysti siinä on omat haasteensa myöskin: on käännökset, ja en tiedä, oliko tässä vielä arviointineuvostoonkin meno. Uskoakseni tässä ei ollut sitä, mutta aika moni meidän oikeusministeriön esitys menee nykyisinkin arviointineuvostoon, kun rikosoikeutta ei ole siellä paljon aiemmin arvioitu. Tämä on myös tuonut hieman viivästyksiä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-10-02T16:24:18,2025-10-02T16:25:28,Hyväksytty,1.1 2025_89_44,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Malm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_45,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministeri Meri, te totesitte Iltalehdessä tänään, että te olette valmis säätämään lain, ja nyt te sanotte, että te olette valmis keskustelemaan asiasta. Tässä on hiukan hankala nyt pysyä kärryillä, kumpaa te olette valmis tekemään. Nämä Turun telakan tapahtumat ovat kauhea muistutus siitä, mitä Suomessa ja suomalaisilla työmarkkinoilla tapahtuu, ja siksi onkin kovin erikoista, että tämä keskustelu käy nyt näin, että meidän täytyisi tässä hetkessä ehdottomasti pitää kiinni saatavuusharkinnasta. Me olemme SDP:ssä olleet kyllä tätä mieltä, mutta taannoin te, ministeri Adlercreutz, totesitte A-studiossa, että tämä hallitus on keventänyt saatavuusharkintaa. Ja kun juuri äsken valtiovarainministeri Purra totesi, että tätä on tiukennettu, niin tämä kyselytunti on nyt kyllä sekavien signaalien kyselytunti. Voisitteko vastata, kumpaa tässä nyt on tehty?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.3.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-10-02T16:25:31,2025-10-02T16:26:34,Hyväksytty,1.1 2025_89_46,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_47,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Se, mikä tässä kyselytunnilla on minun mielestäni erikoista, on se, että te puhutte työperäisestä maahanmuutosta, josta te ette yleensä suostu puhumaan lainkaan. [Välihuutoja vasemmalta] Useita vuosia esimerkiksi tietyt ammattiliitot, järjestöt, ovat nostaneet esille siihen liittyviä ongelmia, mutta sosiaalidemokraatit eivät ole suostuneet edes kuulemaan tilanteesta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Vastaavia ongelmia löytyy ei suinkaan vain telakoilta ja pitkistä alihankintaketjuista vaan vaikkapa hoitoalalta, taksialalta, rakennusalalta ja niin edelleen, ja nämä hyvin likeisesti liittyvät siihen, että Suomeen tullaan paljon matalapalkkasektoreille. [Vasemmalta: Vastaus!] Vielä suurempi ongelma on edellisen hallituksen luoma opiskeluperäiseen maahanmuuttoon tullut muutos, joka tällä hetkellä muun muassa kasvattaa meidän leipäjonojamme. [Välihuutoja] Näistäkin huomautettiin teille, mutta te ette ottaneet kuuleviin korviinne. [Joona Räsänen: Toinen minuutti, niin kerkeää vastata kysymykseen!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-10-02T16:26:34,2025-10-02T16:27:32,Hyväksytty,1.1 2025_89_48,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_49,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Vihreiden näkemys on se, että Suomeen pitää voida tulla tekemään töitä ja yrittämään myös muualta maailmalta, ja kun täällä ollaan, niin samat säännöt ja samat työehdot koskevat ja niiden pitää koskea kaikkia työntekijöitä. Nyt tänään sieltä hallituksen ministeriaitiosta on useammalla suulla sanottu, että hallituksen ratkaisu työvoiman hyväksikäyttöön on ulkomaalaispolitiikan kiristäminen. Turun telakalla hyväksikäytettiin ukrainalaisia työntekijöitä. Onko teidän, hallitus, näkemyksenne se, että näiden ukrainalaisten ei olisi pitänyt saada tulla tänne maahan, ja sekö teidän ratkaisunne olisi tähän työntekijöiden hyväksikäyttöön ollut? Kun työnantaja hyväksikäyttää työntekijöitä, niin se on aina työnantajan virhe ja työnantajarikos, eikä siitä pidä syyllistää työntekijöitä, edes ukrainalaisia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.3.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-10-02T16:27:41,2025-10-02T16:28:37,Hyväksytty,1.1 2025_89_50,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2025 vp,"Kiitos. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_51,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 138/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus suhtautuu tismalleen samalla tavalla tällaisiin rikoksiin ja työvoiman hyväksikäyttöön, olipa kyseessä ukrainalainen tai mistä tahansa tullut henkilö. Sen sijaan kysymyksessään muun muassa edustaja Tuppurainen nimenomaan viittasi ukrainalaisiin, mutta me näemme tämän ongelman kyllä aivan yhtä suurena aivan riippumatta tulijan etnisyydestä tai lähtömaasta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-10-02T16:28:38,2025-10-02T16:29:04,Hyväksytty,1.1 2025_89_52,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys opiskelijaperäisen maahanmuuton epäkohdista (Pekka Aittakumpu ps)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2025 vp,"Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_89_53,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys opiskelijaperäisen maahanmuuton epäkohdista (Pekka Aittakumpu ps)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Meri jo hyvin kertoi siitä, mitä kaikkea hallitus on tehnyt työperäisen maahanmuuton ongelmien ehkäisemiseksi jo ennen kuin vasemmisto ilmeisesti on herännytkään asiaan. Myös opiskelijaperäiseen maahanmuuttoon liittyy, arvoisa puhemies, järkyttäviä epäkohtia. Uutisten mukaan Suomeen on värvätty kyseenalaisin keinoin opiskelijoita esimerkiksi Venäjältä ja Kiinasta. Oppilaitosten valtionosuudesta 70 prosenttia perustuu opiskelijamäärään, ja tämä on kannustanut opiskelijoiden haalintaan laadun ja kelpoisuusehtojen kustannuksella. Tarkastuksessa paljastui yli 500 puutetta opiskelijoiden sopimuksissa. Opiskelupaikkoja myönnettiin jopa hylätyn suomen kielen kokeen jälkeen vastoin sääntöjä. Rahoja on nyt perittävä takaisin. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat vuosia varoittaneet maahanmuuton ongelmista, ja nyt hallituksessa olemme kääntäneet suuntaa parempaan. Maahanmuuttoteollisuus ei ole Suomen etu, se ei ole maahantulijan etu, eikä se ole myöskään suomalaisen veronmaksajan etu. Arvoisa opetusministeri, mitä toimia hallitus tekee, [Puhemies koputtaa] jotta tämä vastuuton liiketoiminta loppuu?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.4.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-10-02T16:29:08,2025-10-02T16:30:22,Hyväksytty,1.1 2025_89_54,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys opiskelijaperäisen maahanmuuton epäkohdista (Pekka Aittakumpu ps)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2025 vp,"Kiitoksia. — Opetusministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_55,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys opiskelijaperäisen maahanmuuton epäkohdista (Pekka Aittakumpu ps)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Sinänsä on tietenkin hyvä, että Suomeen halutaan tulla opiskelemaan, että Suomeen halutaan tulla töihin. [Antti Kurvinen: Onko koko hallitus samaa mieltä?] Meillä on ilmeisiä demografisia haasteita, joihin myöskin pitää tarttua. Toisaalta sen pitää olla kestävällä pohjalla ja sen pitää olla vastuullisella pohjalla. Demografinen kehitys on johtanut siihen, että monilla pienillä paikkakunnilla asukaspohja on heikko, lukioihin on vähän tulijoita, ja silloin tietenkin ulkomailta on saatu houkuteltua nuoria lukioihin, osin ongelmitta, mutta on myöskin syntynyt lieveilmiöitä tilanteessa, jossa nuoria tulee ilman huoltajaa. Tähän nyt tällä hetkellä myöskin pyritään tarttumaan. Sitten meillä on korkeakoulupuoli, jossa itse asiassa ulkomaalaiset opiskelijat pärjäävät äärimmäisen hyvin. Silloinhan tietenkin Suomen intressissä on yrittää pitää heidät Suomessa, saada heidät jäämään, ja siksi on hyvä, että pysyvän oleskeluluvan vastaisuudessa saa, kun suorittaa maisterin tutkinnon tai yliopistotason kandidaatin tutkinnon. Kaikessa tässä pitää tietenkin varmistaa, että markkinointi on oikeata, että toiminta on vastuullista, [Puhemies koputtaa] että kaikki tietävät, mihin tulevat ja minkälaisin ehdoin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.4.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-10-02T16:30:25,2025-10-02T16:31:40,Hyväksytty,1.1 2025_89_56,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys opiskelijaperäisen maahanmuuton epäkohdista (Pekka Aittakumpu ps)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_57,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys opiskelijaperäisen maahanmuuton epäkohdista (Pekka Aittakumpu ps)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on Suomessa ilmiö. Kyse ei ole yksittäisistä aloista eikä edes yksittäisistä tapauksista, vaan kyse on ilmiöstä, joka tapahtuu meidän arkisissa ympäristöissä, kun kouluja ja päiväkoteja siivotaan, rakennustyömailla tehdään töitä tai ravintoloissa kokataan. Nämä ihmiset, joita hyväksikäytetään, ovat suomalaisessa yhteiskunnassa lähtökohtaisesti hyvin heikossa asemassa. Esimerkiksi se, että on tietämätön suomalaisen työelämän käytännöistä tai työehdoista, altistaa ihmisiä työperäiselle hyväksikäytölle. Nämä hallituksen lukuisat maahanmuuttopoliittiset kiristykset ajavat pahimmillaan ihmisiä paperittomiksi, ja tällöin se ilmiö vahvistuu. Kysyn hallitukselta: Kun teidän toimenne ovat lisäksi heikentäneet suomalaista neuvottelukulttuuria ja työntekijöitä puolustavien ammattiliittojen asemaa, niin eikö nyt olisi työntekijöiden ja liittojen vuoro? Eli millaisilla toimilla aiotte varmistaa, että työmarkkinat vakautuvat, ja varmistaa sen, että heikommassakin asemassa olevien työntekijöiden ääni kuuluu jatkossa paremmin esimerkiksi liittojen kautta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.4.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-10-02T16:31:45,2025-10-02T16:32:57,Hyväksytty,1.1 2025_89_58,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys opiskelijaperäisen maahanmuuton epäkohdista (Pekka Aittakumpu ps)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_59,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys opiskelijaperäisen maahanmuuton epäkohdista (Pekka Aittakumpu ps)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Työsuojelusta vastaavana haluan vielä toistaa sen, mikä tässä toivottavasti on tullut selväksi, eli hallitus tuomitsee erittäin jyrkästi työperäisen hyväksikäytön, alipalkkauksen työelämässä, ja suhtautuu tähän ilmiöön erittäin vakavasti. Me haluamme tehdä toimia sen torjumiseksi, ja hallituksella on erittäin paljon niitä ollutkin. Entinen työministeri Satonen kuvasi hyvin jo tehtyjä toimia: hallitus kiristää rangaistuksia, torjuu harmaata taloutta ja talousrikollisuutta. Sen lisäksi meillä on Suomessa toimiva työsuojelu, ja se on äärimmäisen tärkeää. Työsuhteen vähimmäisehtojen valvonta kuuluu työsuojeluvelvotteisiin. Työnantajalla on vastuu työsuojelusta, ja sitä valvovat työsuojeluviranomaiset. Tätä järjestelmää haluan korostaa siksi, että apua on myöskin saatavilla työpaikoilla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.4.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-10-02T16:33:01,2025-10-02T16:33:42,Hyväksytty,1.1 2025_89_60,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys opiskelijaperäisen maahanmuuton epäkohdista (Pekka Aittakumpu ps)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_61,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys opiskelijaperäisen maahanmuuton epäkohdista (Pekka Aittakumpu ps)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun valtiovarainministeri Purra tässä sanoi, että maahanmuuttoa on erityisesti kiristetty, niin kuinka se voi olla niin, että tässä työ- ja elinkeinoministeriön keväällä julkistetussa lyhyen aikavälin raportissa on ulkomailla syntyneitten rakennus- ja korjaustyöntekijöiden ja prosessi- ja kuljetustyöntekijöitten lukumäärä kasvanut 2023—2024 mutta suomalaisten työntekijöitten lukumäärä on erittäin paljon laskenut? Te puhutte paljon, mutta nämä tilastot kertovat sitä kieltä, mitä täällä aidosti ja oikeasti tapahtuu. Alipalkkaus on sitä, että työntekijälle ei makseta palkkaa, jonka laki tai työehtosopimus määrää. Se on varastamista. Se on sitä, että työnantaja siirtää työntekijälle kuuluvan osuuden palkastaan omalle tililleen, ja rikollisen toiminnan pitää olla rangaistavaa. Nyt tämä ei Suomessa ole rangaistavaa. Kuinka, millä keinoilla, aiotte estää nämä tapahtumat jatkossa tässä maassa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.4.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-10-02T16:33:44,2025-10-02T16:34:57,Hyväksytty,1.1 2025_89_62,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys opiskelijaperäisen maahanmuuton epäkohdista (Pekka Aittakumpu ps)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_63,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys opiskelijaperäisen maahanmuuton epäkohdista (Pekka Aittakumpu ps)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minulle ei nyt aivan käynyt selväksi se, mistä edustaja Rantanen aloitti — siis vastustitteko te nyt tätä työperäistä maahanmuuttoa? [Eduskunnasta: Teiltä kysyttiin kysymys!] Ymmärtääkseni sosiaalidemokraatit on ollut sen vankin kannattaja siitä huolimatta, että se aiheuttaa suomalaisille työmarkkinoille ongelmia, suomalaiselle palkansaajalle, suomalaiselle duunariväestölle. Tässä kyselytunnilla on useamman ministerin suulla jo kerrottu, mitä konkreettisia toimia tämä hallitus tekee paitsi siellä maahanmuuttopolitiikan puolella myös nimenomaan tämän suuren ongelman korjaamiseksi — niin kriminalisoinnin puolella ja rangaistusten kiristämisessä, työsuojelussa ja niin edelleen. [Eduskunnasta: Saatavuusharkinnan keventämisessä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.4.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-10-02T16:35:00,2025-10-02T16:35:42,Hyväksytty,1.1 2025_89_64,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys opiskelijaperäisen maahanmuuton epäkohdista (Pekka Aittakumpu ps)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_65,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys opiskelijaperäisen maahanmuuton epäkohdista (Pekka Aittakumpu ps)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2025 vp,"Puhemies! Turun telakan töissä on vuosikaudet käytetty härskisti hyväksi ulkomaista halpatyötä, poljettu suomalaisia työehtoja, verot on maksettu muualle, jos on maksettu. Kun te, arvoisa hallitus, lisäsitte paikallista sopimista, te helpotitte tätä ihmisten työperäistä hyväksikäyttöä telakoilla, rakennuksilla ja palveluissa. Riittämätön valvonta paljastaa vain jäävuoren huipun. Turun telakan miljardien risteilijäkauppoja tuetaan veronmaksajien varoilla ja isoilla summilla. Valtionyhtiö Finnveran vastuut risteilijätoimialalla nostettiin keväällä 12 miljardiin euroon. Finnveran rahoittamilla hankkeilla tulisi lain mukaan olla niin sanottu suomalainen intressi, kuten se, että suomalainen yritys työllistää Suomessa ja verot maksetaan Suomeen. Luulisi siihen kuuluvan myös alkeellinen yrityksen yhteiskuntavastuu, lakien ja työehtojen noudattaminen. Ministeri Puisto, miten tämä suomalainen intressi toteutuu Turun telakan miljardirahoituksissa, kun ulkomainen halpatyö siellä rehottaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.4.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-10-02T16:35:45,2025-10-02T16:37:00,Hyväksytty,1.1 2025_89_66,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys opiskelijaperäisen maahanmuuton epäkohdista (Pekka Aittakumpu ps)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_67,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys opiskelijaperäisen maahanmuuton epäkohdista (Pekka Aittakumpu ps)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin edustaja sosiaalidemokraateista juuri luonnehti, ulkomaalaisen työvoiman määrä on kasvanut huomattavasti. Se on kasvanut telakoilla, se on kasvanut ravintoloissa ja muualla. Tätä on tapahtunut pitempään. Mitä tulee Turun telakkaan, niin siellähän käy useita tuhansia ihmisiä joka päivä töissä, muistaakseni 6 000. On useita satoja erilaisia yrityksiä tässä verkostossa alihankinnassa. Ei ole ihan helppo tehtävä hallita sitä ja valvoa sitä, mutta tässä pitää lähteä sopimusmääräyksin siihen, että sitä valvontaa tehdään ja tässäkin tapauksessa. Finnvera on tarpeen näissä takauksissa. Ne vastuut ovat lisääntyneet huomattavasti. Ne ovat myös keskittyneet. Tämä on valitettavasti ehkä se tilanne myös eurooppalaisittain. Siellä on tiettyjä maita, mitkä tekevät samaa, ja meidän pitää olla huolissamme tästä määrien noususta ja myös keskittymisestä, mutta toisaalta nyt saatiin esimerkiksi kymmenen vuoden aiesopimus, saadaan uusia risteilytilauksia, eli sillä on toinen puoli. [Puhemies koputtaa] Olen sinänsä samaa mieltä näistä kaikista epäkohtien kitkemisistä, alkaen maahanmuuttopolitiikasta työsopimusten valvomiseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.4.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-10-02T16:37:03,2025-10-02T16:38:13,Hyväksytty,1.1 2025_89_68,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys opiskelijaperäisen maahanmuuton epäkohdista (Pekka Aittakumpu ps)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_69,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys opiskelijaperäisen maahanmuuton epäkohdista (Pekka Aittakumpu ps)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kuten aiemmin työministerinä toiminut edustaja Satonen totesi, tämän hallituskauden aikana on lisätty merkittävästi työmarkkinoitten joustoa, mutta se on tehty työntekijöiden oikeuksien ja turvan kustannuksella. Kestävän tasapainon saavuttamiseksi on välttämätöntä, että työmarkkinoilla parannettaisiin myös Suomessa työtä tekevien työntekijöiden turvaa. Kun tänään olemme keskustelleet ammattiliittojen kanneoikeudesta, niin on kyllä erikoista veivausta se, että ennen vaaleja perussuomalaiset olivat ammattiliittojen kanneoikeuden puolella, ja kun tämä istuntokausi alkoi, tein asiasta lakialoitteen — yksikään perussuomalainen ei tätä aloitetta allekirjoittanut. Ja tänään oikeusministeri Meri sanoi, että on valmis säätämään tästä asiasta lain. Kysynkin oikeusministeriltä: Kun te käytte keskustelun hallituksessa nyt tästä asiasta, niin kuin totesitte, käytte keskustelun, mitä teette tämän keskustelun jälkeen? Lähdettekö viemään asiaa eteenpäin? Säädättekö lain, minkä olette ennen vaaleja luvanneet?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.4.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-10-02T16:38:17,2025-10-02T16:39:16,Hyväksytty,1.1 2025_89_70,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys opiskelijaperäisen maahanmuuton epäkohdista (Pekka Aittakumpu ps)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2025 vp,"Kiitoksia. — Oikeusministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_71,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys opiskelijaperäisen maahanmuuton epäkohdista (Pekka Aittakumpu ps)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin nyt muistutan, että me voidaan pitää erikseen sitten tämmöinen perussuomalaisia koskeva vaalikampanjakeskustelu, ja sitä, mitä erilaisia asioita meillä on ollut vuosien saatossa ohjelmissa, mielelläni käyn läpi toisessa yhteydessä. Mutta täällä toimin oikeusministerin tehtävässä ja olen kertonut eilen mediassa, että henkilökohtaisesti itse kannatan tätä. Täällä oli jossakin puheenvuorossa, että minä olen aloittanut jo tämän lain valmistelun. Niinhän en ole sanonut missään vaiheessa, vaan olen sanonut, että itse kannatan tätä, että minusta tämä olisi hyvä idea tutkia. Sanoin eilen, että minusta sitä voisi tutkia, olisiko siinä hyvä olla työsuojeluvaltuutettu, ammattiliitto, ehkä joku muu. Tämmöistä omaa ajattelua olen tuonut esille. Varmasti minä voin keskustella tästä eri henkilöiden kanssa täällä, siellä, ministeriössä, onko siellä aikaa. Ei minulla ole kertoa, että jos minä joskus keskustelen, lähdenkö minä siitä vasemmalle vai oikealle ja millä minuutilla. Se ei nyt varmaan tässä ole oleellista vaan se, että on hyvä, että tästä keskustellaan. Ja jos tämä hallitus ei ehdi sitä säätää, niin te voitte sitten ensi kaudella sen tehdä, kun jätitte viime kaudella tekemättä. [Antti Lindtman: Kiitos!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-10-02T16:39:16,2025-10-02T16:40:27,Hyväksytty,1.1 2025_89_72,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys opiskelijaperäisen maahanmuuton epäkohdista (Pekka Aittakumpu ps)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2025 vp,"Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_73,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys opiskelijaperäisen maahanmuuton epäkohdista (Pekka Aittakumpu ps)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kyselytunti on kyllä todellakin sekavien signaalien kyselytunti. Saatavuusharkinnasta toinen ministeri sanoo, että heikennetään, ja toinen, että vahvistetaan. Mitä sitten päästään teidän puheisiinne, ministeri Meri, niin te kyllä puhutte ja keskustelette, mutta ette selvästikään halua viedä eteenpäin tätä erittäin tärkeätä kanneoikeusasiaa. SDP on aina ollut sitä mieltä, ettei kilpailua pidä käydä palkkoja madaltamalla tai liian pitkiä työpäiviä teettämällä tai muutenkaan työntekijöiden asemaa polkemalla. Niin kauan kuin hallitus nyt vain istuu käsiensä päällä, niin työelämä ei mene Suomessa reilumpaan suuntaan, ja silloin myös rehelliset yrittäjät kärsivät. Kysynkin vielä: miksi hallitus ei puutu työmarkkinarikollisuuteen kovalla kädellä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.4.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-10-02T16:40:33,2025-10-02T16:41:33,Hyväksytty,1.1 2025_89_74,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys opiskelijaperäisen maahanmuuton epäkohdista (Pekka Aittakumpu ps)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_75,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys opiskelijaperäisen maahanmuuton epäkohdista (Pekka Aittakumpu ps)>>>Suullinen kysymys SKT 139/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minua ei totta kai yllätä, että juuri te nostatte ay-liikkeen asiaa esille, [Välihuutoja vasemmalta] mutta kuten tässä on useissa vastauksissa tuotu esille, tämä hallitus tekee erittäin merkittävästi näiden ongelmien korjaamiseksi ja työmarkkinoiden uudistamiseksi rikos- ja rangaistuspuolella, maahanmuuttopolitiikan puolella, työsuojelussa, harmaan talouden torjunnassa, veronkierron torjunnassa, valvontaresursseissa ja niin edelleen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.4.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-10-02T16:41:36,2025-10-02T16:42:05,Hyväksytty,1.1 2025_89_76,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys aluekehitysrahojen käyttämisestä (Hannu Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 140/2025 vp,"Seuraava kysyjä, edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_89_77,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys aluekehitysrahojen käyttämisestä (Hannu Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 140/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Työttömyys on tämän aikamme suuri ongelma, ja kotimaakuntani Pohjois-Karjala on tältä kohdalta erittäin, erittäin huonossa asemassa. Tällä hetkellä työttömyysprosentti on 13,8 ja kasvaa koko ajan. Hyvin murheellista. Odotimme Pohjois-Karjalassa ja koko itäisessä Suomessa valtion ensi vuoden talousarviota, että sieltä meille tulisi joitakin hyviä esityksiä, mutta ei tullut. Pohjois-Karjalaan esimerkiksi tiehankkeet plus miinus nolla, siis ei mitään. Kaikki tällaiset isot hankkeet, jotka olisivat meille hyödyksi, niin todella niitä ei ollut. Olimme todella järkyttyneitä siitä. Toinen asia on sitten se, että nyt tuli lisää kylmää vettä niskaamme, kun tuli ilmoitus, että aluekehitysrahoista nyt loppukauden aikana, kahden vuoden aikana, ollaan poistamassa se 300 miljoonaa, ja esimerkiksi kotimaakuntamme osalta, Pohjois-Karjalan osalta, se tarkoittaa 22 miljoonaa seuraavan kahden vuoden aikana. [Keskustan ryhmästä: Oho!] Nämä rahat ovat juuri niitä rahoja, joilla työttömyyttä parhaiten torjutaan. Pienten ja keskisuurten yritysten kauttahan se työttömyys paranee. Kysynkin teiltä, arvoisa elinkeinoministeri: onko todella näin, ja aiotteko te torjua tämän esityksen? Eihän itäistä Suomea voi tällä keinoin potkia päähän koko ajan. [Puhemies koputtaa] Kyllä me tarvitsemme ehdottomasti positiivista viestiä ja heti. [Antti Kurvinen: Kuunnelkaa, persut!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-10-02T16:42:12,2025-10-02T16:43:31,Hyväksytty,1.1 2025_89_78,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys aluekehitysrahojen käyttämisestä (Hannu Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 140/2025 vp,"Kiitoksia. — Elinkeinoministeri Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_79,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys aluekehitysrahojen käyttämisestä (Hannu Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 140/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sinänsä tätä päätöstä ei ole vielä tehty, mutta sitä on kyllä valmisteltu varsin pitkälle. Kysymys on tosiaan Euroopan unionin sallimasta tällaisesta välitarkastelusta, mitä tulee aluekehitysrahoihin ja Euroopan sosiaalirahastoihin ja niiden käyttöön. Sitä rahaa ei olla poistamassa, 300:aa miljoonaa ei olla poistamassa. Tässä on kyse uudelleenkohdentamisesta, [Anne Kalmari: Otetaan vaan Itä-Suomesta pois!] ja nimenomaan siten, että pyritään saamaan vaikuttavuutta ja suuntaamaan panoksia kaksikäyttöpuolelle ja puolustuspuolelle ja erilaisiin sotilaallisen liikkuvuuden hankkeisiin, mitkä ovat varsin tärkeitä, ja näitä rahoja kohdentuu Itä-Suomeen, niitä kohdentuu Pohjois-Suomeen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ja Kaakkois-Suomeen!] Kyse on uudelleenkohdentamisesta näillä perustein, mitkä minun mielestäni ovat ihan ymmärrettäviä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.5.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-10-02T16:43:34,2025-10-02T16:44:27,Hyväksytty,1.1 2025_89_80,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys aluekehitysrahojen käyttämisestä (Hannu Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 140/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_81,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys aluekehitysrahojen käyttämisestä (Hannu Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 140/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomea todella riivaa suurtyöttömyys, ja se tuntuu tavallisten ihmisten arjessa, perheiden arjessa, eri puolilla Suomea. On laskuja, joita ei saa maksetuksi, lasten harrastuksia maksetuksi, ruokaa, lääkkeitä maksetuksi. Tilanne on todella tukala. Orpon hallituksen saldo on tässä suhteessa varsin murheellinen. Piti tulla 100 000 uutta työpaikkaa, tuli yli 80 000 uutta työtöntä. Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on siis raskaasti epäonnistunut. Arvoisa puhemies! Tilanne on kestämätön, ja suuntaa on käännettävä. Keskusta näkee, että suunnan kääntäminen lähtee ennen kaikkea pienistä ja keskisuurista yrityksistä eri puolilla Suomea, ja se edellyttää, että elinvoimaa tuetaan voimakkaasti koko Suomessa. Valitettavasti tällä kaudella on nähty myös ennätyksellistä palveluiden keskittämistä esimerkiksi terveyspalveluihin liittyen ja muihinkin palveluihin liittyen. [Jani Mäkelä: Miksette hoitaneet?] Kysyn elinkeinoministeri Puistolta: milloin hallitus alkaa todella vahvistamaan elinvoimaa koko Suomessa, mikä auttaisi myös pk-yrityksiä luomaan uusia työpaikkoja?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.5.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-10-02T16:44:40,2025-10-02T16:45:59,Hyväksytty,1.1 2025_89_82,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys aluekehitysrahojen käyttämisestä (Hannu Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 140/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_83,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys aluekehitysrahojen käyttämisestä (Hannu Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 140/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kasvun aikaansaaminen on todella tärkeätä. Se on aivan elinehto. Jos ajatellaan pikkuisenkin pidemmälle, niin se on myös välttämätöntä, että me pystytään hoitamaan hyvinvointipalvelut. Koko Suomen asia on tärkeä, mutta on totta, että tässä on alueellista eriytymistä. On paikkakuntia, mitkä ovat lähteneet kasvuun paremmin. On paikkakuntia, missä tilanne on hankalampi myös työllisyyden osalta. Monella paikkakunnalla esimerkiksi Ylä-Savossa on itse asiassa aika positiivistakin uutista. Jos minä nyt yhden positiivisen uutisen otan, niin esimerkiksi investoinnit, mitkä johtavat sitten työllisyyteen, näyttävät kuitenkin aika hyviltä. Tänä vuonna on toteutumassa noin kymmenen miljardin investoinnit, mikä on kaksi miljardia enemmän kuin mitä ajattelin. Jos ajattelen vielä meidän erilaisia verohyvitysohjelmia, niin Business Finlandiin tuli näitä hakuja 22 miljardin arvosta, mikä on varsin huomattavasti. Eli siinä on yksi konkreettinen toimenpide, minkä hallitus on tehnyt ja mikä näyttää onnistuneen hyvin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.5.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-10-02T16:46:04,2025-10-02T16:47:06,Hyväksytty,1.1 2025_89_84,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys aluekehitysrahojen käyttämisestä (Hannu Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 140/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_85,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys aluekehitysrahojen käyttämisestä (Hannu Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 140/2025 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Täällä salissa puhutaan kauniisti alueiden kehittämisestä, mutta teot puhuvat aivan toista. [Antti Kurvinen: Just näin, just näin!] Tosiasia on, että hallitus on omilla keskittävillä päätöksillään heikentänyt arjen palveluita haja-asutusalueilla ja pienemmissä kunnissa. Sosiaalisessa mediassa keskustellaan kuntaliitoksista ikään kuin väestön väheneminen olisi väistämätön luonnonlaki. Puhemies! Olen yrittänyt pohtia, kuinka me kaikki valtakunnan päättäjät oivaltaisimme näkemään alueet osana kokonaisuutta. Tosiasiassa maaseutu ja kaupunki ovat toisistaan riippuvaisia. Alueet tuottavat merkittävän osan energiasta, puusta ja muista luonnonvaroista, mutta taloudellinen hyöty ei palaudu niille oikeudenmukaisesti. Kysyn elinkeinoministeriltä: jos hallituksen mukaan aluepolitiikka toimii ja investointeja tehdään merkittävästi, niin kuinka selitätte sen, että varsinkin Itä-Suomen kehitys näyttäytyy edelleen huolestuttavana?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-10-02T16:47:08,2025-10-02T16:48:21,Hyväksytty,1.1 2025_89_86,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys aluekehitysrahojen käyttämisestä (Hannu Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 140/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_87,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys aluekehitysrahojen käyttämisestä (Hannu Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 140/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Alueelliset erot ovat varsin merkittäviä. Kävin hiljattain, kesäkuun lopussa, Puolassa, itse asiassa lähellä Valko-Venäjän rajaa, ja meillä oli [Antti Kurvinen: Käykää Itä-Suomessa joskus! — Naurua — Puhemies koputtaa] — kyllä minä siellä käyn — siellä Puolassa paikalla Euroopan rajavaltioiden aluekehityksestä vastaavat ministerit ja myös komissaari Raffaele Fitto, ja keskustelimme juuri alueiden elinvoimasta oikeastaan koko Ukrainan ja Venäjän itärajalla. Kyllä se signaali aika selvä on siellä, että monet kärsivät tästä samasta ongelmasta. Samassa yhteydessä otin esiin sen, millä me saataisiin EU:n puolelta Suomeen tällainen instrumentti, mikä palvelisi just näitä raja-alueita, rajaturvallisuutta, mutta myös sitä elinvoimaa. Siinä on tullut positiivinen uutinen, että valmistellaan jopa 1,6 miljardin euron instrumenttia, mikä vastaa itse asiassa juuri sen kaltaisiin olosuhteisiin, mitä Suomessa on.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.5.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-10-02T16:48:21,2025-10-02T16:49:24,Hyväksytty,1.1 2025_89_88,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys aluekehitysrahojen käyttämisestä (Hannu Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 140/2025 vp,"Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Savola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_89,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys aluekehitysrahojen käyttämisestä (Hannu Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 140/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nämä ongelmat koskettavat koko Suomea. Jos katsoo Etelä-Pohjanmaan maakuntaa, niin luvut ovat oikeastaan samat, kun katsotaan Pohjois-Karjalaa. Mutta mitä teki hallitus heti ensi töikseen, kun tämä vaalikausi alkoi? Esimerkiksi Kuusiokuntien ja Järviseudun alueella rakennetukikartta uusiksi, tuet pois yrityksiltä, ja heikensitte siellä mahdollisuuksia — alueella, missä on paljon tullut työttömiä sen takia, että siellä on suuri rakennemuutos ollut menossa. Sama alue kohtaa nyt ongelman esimerkiksi rahoituslaitosten kanssa. Pankit eivät anna lainaa, yritykset eivät pääse tekemään sukupolvenvaihdoksia, ja mitä tekee hallitus? Seisoo käsiensä päällä tässä asiassa. Kysyn teiltä, arvoisa elinkeinoministeri: Mitä te aiotte tehdä näille ongelmille? Näitä kumpuaa nyt eri puolilta Suomea: Itä-Suomesta, Etelä-Pohjanmaalta, kaikkialta. Me haluamme luoda työpaikkoja sinne, yrityksille mahdollisuuksia, pienille ja keskisuurille yrityksille, mutta nyt näin ei tapahdu. Mitä te teette? [Markus Lohi: Tekoja puheiden sijaan!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.5.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2025-10-02T16:49:29,2025-10-02T16:50:32,Hyväksytty,1.1 2025_89_90,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys aluekehitysrahojen käyttämisestä (Hannu Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 140/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_91,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys aluekehitysrahojen käyttämisestä (Hannu Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 140/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja tietysti unohti sanoa, että meillä on Suomessa rajallinen alue, missä me voidaan ottaa tämä aluekehitysmääritelmä käyttöön, ja sitä siirrettiin itse asiassa juuri tältä seudulta, mitä te sanoitte, tuonne Kymenlaakson seudulle Kaakkois-Suomeen, [Juho Eerola: Hyvä päätös!] mikä on minun mielestäni perusteltu ratkaisu ajatellen ihan erilaisia faktoja, kuten esimerkiksi työllisyyttä ja niin edespäin. Se päätös perustui ihan faktoille. Itse pari viikkoa sitten esittelin Finnvera-lain. Se on nyt eduskunnassa käsittelyssä, ja se on minun mielestäni varsin hyvä laki esimerkiksi juuri helpottamaan sukupolvenvaihdoksia maaseudulla tai maaseudun olosuhteita. Siitä tehtiin toimialaneutraali eli siitä poistettiin esimerkiksi tiettyjä rajoituksia, niin että siinä on yksi hyvä keino. Rahoitus: Siinä on monta asiaa, mitä pitää tarkastella, siis ihan pankkirahoitus ja se, miten sitä saataisiin kehitettyä. Tästä olen puhunut monet kerrat kyselytunnilla. Nyt en ehdi sitä käymään minuutissa läpi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.5.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-10-02T16:50:36,2025-10-02T16:51:39,Hyväksytty,1.1 2025_89_92,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys huumeongelman ratkaisemisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 141/2025 vp,"Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_89_93,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys huumeongelman ratkaisemisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 141/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Etenkin suurissa kaupungeissa alfa-pvp:n aiheuttamat haitat ovat lisääntyneet nopeasti. Taustalla on traagisia ihmiskohtaloita, ja vaikutukset kuormittavat paitsi läheisiä myös naapureita ja palveluita. Erityisesti huolta herättää tämän leviäminen nuorten keskuuteen sekä alfa-pvp:n käytöstä johtuva aggressiivinen ja arvaamaton käytös. Tämän akuutin tilanteen korjaamiseksi tarvitaan täsmätoimia välittömästi. Käyttäjien on saatava hoitoa, ja alfa-pvp:n saatavuutta on rajattava, mutta tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Uusia muuntohuumeita tulee markkinoille jatkuvasti, ja siksi samaan aikaan on välttämätöntä tehostaa ennaltaehkäisyä ja varhaista tukea. Suomi kulkee kuitenkin hallituksen johdolla päinvastaiseen suuntaan. Ennaltaehkäisevästä ja kuntouttavasta työstä sote-palveluissa joudutaan leikkaamaan hallituksen leikkausten takia. Sote-järjestöjen rahoituksesta hallitus leikkaa lähes kolmanneksen, siis juuri niiltä järjestöiltä, jotka jalkautuvat päihderiippuvaisten pariin kaduille. Helsingin poliisi on ajanut alas omaa ennaltaehkäisevää toimintaansa, minkä seurauksena yhteistyö viranomaisten kesken on vaikeutunut. [Puhemies koputtaa] Kysynkin: mitä hallitus tekee turvatakseen päihderiippuvaisten ihmisten riittävät ennaltaehkäisevät ja kuntouttavat palvelut, jotta huumeongelmat saadaan kuriin ajoissa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.6.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-10-02T16:51:47,2025-10-02T16:53:09,Hyväksytty,1.1 2025_89_94,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys huumeongelman ratkaisemisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 141/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_95,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys huumeongelman ratkaisemisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 141/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus suhtautuu erittäin vakavasti tähän vakavoituneeseen huumetilanteeseen ja alfa-pvp:n leviämiseen Suomessa. Meillä on sisäministeri Mari Rantasen kanssa ollut koolla kaikki keskeiset viranomaiset, ja rakennamme parhaillaan uusiakin toimia, mutta ennen kaikkea pyrimme siihen, että tehostamme meidän viranomaisten toimintaa tämän alfa-pvp:n leviämisen pysäyttämiseksi Suomessa. Sen lisäksi hallituksella on jo hallitusohjelmasta lähtöisin vahvaa huumepolitiikkaa. Me teemme muun muassa nuorten huumekuolemien estämisohjelmaa, johon on varattu merkittävä, yli kymmenen miljoonan euron rahoitus, josta osa kanavoituu myöskin järjestöjen tekemälle erittäin arvokkaalle työlle. Tähän tarvitaan koko yhteiskunta mukaan. Poliisi tekee tällä hetkellä tehostavia toimia huumeiden käytön leviämisen torjumiseksi, ja myöskin tarvitaan Tulli tähän työhön, koska tämä ilmiö on rajat ylittävä. Sen lisäksi sitten tietysti palvelut ovat ensisijaisessa roolissa, ja meidän pitää pystyä tehostamaan. Tämä on hyvinvointialueiden järjestämisvastuulla olevaa toimintaa. Meidän pitää pystyä esimerkiksi tähän maahan luomaan vahvemmat, erityisesti nuorille suunnatut päihdepalvelut. Se on ollut selkeä puute, se nousi esiin tässä pyöreässä pöydässä, [Puhemies koputtaa] ja sitä työstetään myös osana tätä ehkäisyohjelmaa, jonka mainitsin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.6.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-10-02T16:53:12,2025-10-02T16:54:22,Hyväksytty,1.1 2025_89_96,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys suomalaisesta puolustusteollisuudesta (Mats Löfström r)>>>Suullinen kysymys SKT 142/2025 vp,"Seuraava kysymys, nästa fråga, ledamot Löfström, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.7.aspx,sv,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_89_97,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys suomalaisesta puolustusteollisuudesta (Mats Löfström r)>>>Suullinen kysymys SKT 142/2025 vp,"Tack, ärade talman! Viime aikojen droonihavainnot ympäri Eurooppaa ja naapurimaissamme on syystäkin otettava vakavasti. Siksi Suomi vahvistaa puolustusyhteistyötään Natossa ja osallistuu nyt Tanskan ilmatilan turvaamiseen. Tämä on tärkeä asia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.7.aspx,fi,Mats Löfström,1345,2025-10-02T16:54:30,2025-10-02T16:54:50,Hyväksytty,1.1 2025_89_98,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Antti,Häkkänen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys suomalaisesta puolustusteollisuudesta (Mats Löfström r)>>>Suullinen kysymys SKT 142/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Orpon hallitus panostaa merkittävästi kotimaiseen puolustusteollisuuteen, ja näemme siinä jo merkkejä ympäri Suomea, miten se lisää Suomessa työllisyyttä ja talouskasvua. Sitä kautta, kun puolustusteollisuus vahvistuu, se vahvistaa myös meidän maanpuolustuskykyä, eli kriisitilanteessa meillä on suomalaista sinivalkoista osaamista ja teollista kapasiteettia täällä sitten tarvittaessa Suomen puolustukseen. Muutamia esimerkkejä: Me kohdistetaan tällä hetkellä miljardiluokan hankintoja kotimaahan. Se säteilee ympäri Suomea, voi sanoa, että melkein kaikkiin maakuntiin kaikkien edustajienkin lähialueilla. Osa näistä on turvaluokitettuja ja niitä ei voida julkaista, mutta iso osa on myös julkista tietoa. Sieltä tulee työllisyyttä ympäri Suomea. Ukrainan tuen paketti: Orpon hallitus teki tietoisen poliittisen linjauksen, että jatkossa Ukrainan tuen määrärahat kohdistetaan kotimaan yrityksiltä tehtäviin hankintoihin. Näistä on ensimmäinen paketti jo tehty, ja tämä tuottaa useita kymmeniä suomalaisia yritystuotteita Ukrainaan, ja työllisyyttä myös ympäri Suomea tulee tästä näin. Me ollaan nyt jo alkusyksyn aikana tavattu useampi sata yritystä, [Puhemies koputtaa] jotka ovat halukkaita jatkossakin osallistumaan tähän. Kelluu Oy on päässyt Naton teknologiarenkaisiin meidän vienninedistämisen ansiosta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.7.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2025-10-02T16:55:45,2025-10-02T16:57:07,Hyväksytty,1.1 2025_89_99,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys luovien alojen tulevaisuudesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 143/2025 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_89_100,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys luovien alojen tulevaisuudesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 143/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa työttömyys on valitettavasti kasvanut nopeasti, ja viikoittain saamme kuulla uusista irtisanomisista. Tämä horjuttaa ihmisten uskoa tulevaisuuteen ja toimii sitä kautta jarruna myös talouden kasvulle. Vaikeina aikoina, jos koskaan, tarvitaan luovia aloja ja kulttuuria. Korona-aika oli jo kova isku tälle sektorille, ja haasteita on nytkin. Luovat alat kulttuuri- ja elokuva-ala työllistävät Suomessa suuren joukon koulutettuja ammatti-ihmisiä. Tällä sektorilla julkinen tuki on tuotantojen perusta, joka mahdollistaa myös kansainvälisen ja muun yksityisen rahoituksen saamisen, ja tästä iso osa palautuu valtion kassaan. Arvoisa tiede- ja kulttuuriministeri, tiedän, että rakastatte suomalaista kulttuuria ja teette paljon tämän sektorin eteen. Kysyisinkin, arvon ministeri: kuinka arvioisitte luovien alojen kulttuuri- ja elokuva-alan mahdollisuuksia, työllisyysnäkymiä ja toiminta- ja kasvuedellytyksiä tänä aikana? [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.8.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2025-10-02T16:57:12,2025-10-02T16:58:25,Hyväksytty,1.1 2025_89_101,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys luovien alojen tulevaisuudesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 143/2025 vp,"Jospa annamme ministerin vastata tähän kysymykseen. — Ministeri Talvitie, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_102,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Mari-Leena,Talvitie,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Suullinen kysymys luovien alojen tulevaisuudesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 143/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Olemme kaikki varmasti hyvin tietoisia, minkälaisissa vuosissa luovat alat ovat olleet koronan jälkeen, ja se koskettaa niin elokuva-alaa kuin laajemminkin koko alaa. Hallitus on toiminut tämän alkukevään aikana niin, että me olemme valmistelleet luovien alojen neuvottelukunnassa, joka alkuvuonna perustettiin, luovien alojen kasvustrategian. Siinä nimenomaan katsotaan osaamiseen, osaamisen ennakointiin, rahoituspolkuihin, yritysneuvontaan näihin rahoituspolkuihin, maakuvatyöhön, vientiin ja tämäntyyppisiin asioihin. Sitten tähän elokuva-alan puoleen. Tiedän ja olen sanonut tässä salissa, ja sanon sen nytkin, että jatkan työtäni kulttuurin ja taiteen puolesta puhumisessa ja siinä, että saisimme hallituksessa yhteisen ratkaisun tämän elokuva-alan säästön osalta. Mutta teimme myös budjettiriihessä elokuva-alan rahoitusta vahvistavia päätöksiä. Av-alan tuotantokannustin vakinaistetaan, se on kymmenen miljoonaa euroa ensi vuodesta lähtien, [Puhemies koputtaa] ja sitten teimme myös suoratoistopalveluille tämän niin sanotun AVMS-direktiivin mukaisen maksuvelvoitteen. [Puhemies koputtaa] Itse asiassa käynnistin tällä viikolla sen valmistelun.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.8.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2025-10-02T16:58:29,2025-10-02T16:59:49,Hyväksytty,1.1 2025_89_103,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys luovien alojen tulevaisuudesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 143/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. Nyt aika on käytetty.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_104,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys EU-tuesta itärajan puolustuksen vahvistamiseen (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys SKT 144/2025 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Vikman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_89_105,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys EU-tuesta itärajan puolustuksen vahvistamiseen (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys SKT 144/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen hallitus panostaa vahvasti Suomen puolustuskykyyn. Turvallisuus maksaa, mutta sen puute maksaa vielä enemmän. Euroopan on vahvistettava puolustustaan Venäjän uhkaa vastaan. Erityisesti Euroopan itäisellä rajalla puolustamme koko unionin arvoja ja eurooppalaista elämäntapaa, ja tarvittaessa teemme sen myös sotilaallisesti. Euroopan johtajat ovat parhaillaan koolla Kööpenhaminassa. On syytä painottaa, että Euroopan itärajan puolustuskyvyn vahvistaminen on unionin ja liittokunnan yhteinen etu. Resurssit tarvitaan sinne, missä puolustus tapahtuu. Kysyn valtiovarainministeri Purralta: eikö tässä nyt olisi Euroopan maiden vuoro osoittaa solidaarisuutta Suomelle?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.9.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2025-10-02T16:59:54,2025-10-02T17:00:55,Hyväksytty,1.1 2025_89_106,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys EU-tuesta itärajan puolustuksen vahvistamiseen (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys SKT 144/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_107,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys EU-tuesta itärajan puolustuksen vahvistamiseen (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys SKT 144/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen kanta on koko ajan ollut nimenomaan tämä. Totta kai eri puolilla Euroopan unionia on erilaisia ongelmia ja monella muullakin suunnalla koetaan ongelmia nimenomaan rajan kanssa, mutta kyllä tämä Suomen ja muiden Venäjän rajanaapureiden tilanne on tietenkin aivan poikkeuksellinen. Juuri tätä silmällä pitäen kaikki meidän tavoitteemme ja linjamme Euroopan unionin suuntaan on rakennettu nimenomaan tätä tukemaan. Nyt on todellakin aika Euroopan unionissa, jossa selvästi tullaan nostamaan puolustukseen käytettävää rahoitusta, huomioida erityisesti Suomen itäosat ja muut rajanaapurit.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+2.9.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-10-02T17:00:58,2025-10-02T17:01:43,Hyväksytty,1.1 2025_89_108,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi energiatehokkuuslain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_89_109,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi energiatehokkuuslain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään käsiteltävänä on hallituksen esitys energiatehokkuuslain ja siihen liittyvien lakien muuttamiseksi. Energiatehokkuusdirektiivi uudistettiin osana komission 55-valmiuspakettia. Pääosa direktiivin muutoksista astuu voimaan 11.10.2025. Direktiivin velvoitteista ja tavoitteista merkittävä osa voidaan Suomessa edelleen toimeenpanna energiatehokkuussopimusten kautta. Osa energiatehokkuusdirektiivin uusista velvoitteista vaatii lisäyksiä ja muutoksia myös lainsäädäntöön. Valtaosa lakimuutoksista tehdään energiatehokkuuslakiin. Tänään käsiteltävänä olevalla hallituksen esityksellä ehdotetaan muutettavaksi pääosin energiatehokkuuslakia. Pienempiä muutoksia ehdotetaan tehtäväksi myös sähkömarkkinalakiin, maakaasumarkkinalakiin, sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annettuun lakiin ja energiamarkkinariitalautakunnasta annettuun lakiin. Energiatehokkuuslakiin ehdotetut julkista sektoria koskevat muutokset liittyvät energiankulutuksen seurantaan ja vuosittaiseen raportointiin sekä julkisten hankintojen energiatehokkuusvelvoitteisiin. Lisäksi julkiselle sektorille ehdotetaan säädettäväksi velvoite soveltaa energiatehokkuus ensin -periaatetta. Yrityksiä koskevat ehdotetut muutokset liittyvät velvoitteisiin ottaa käyttöön energianhallintajärjestelmiä ja tehdä energiakatselmuksia tehokkaan kaukolämpö- ja kaukolämmitysjärjestelmän kriteereihin, fossiilisen polttoaineen käytön vähentämiseen sekä hukkalämmön hyödyntämiseen. Ottaen huomioon Suomessa toteutetun ja olemassa olevan järjestelmällisen, pitkäjänteisen ja jatkuvan työn energiatehokkuuden edistämiseksi sekä markkinaehtoisesti kehittyvän, vähähiilisyyttä tavoittelevan lämmityssektorin toimet ja tulevaisuudensuunnitelmat ei ehdotuksen taloudellisten tai ympäristövaikutusten kokonaisuudessaan arvioida olevan erityisen suuria. Suoria taloudellisia vaikutuksia aiheutuu pääasiassa yritysten velvoitteesta ottaa käyttöön sertifioituja energianhallintajärjestelmiä ja tehdä energiakatselmuksia sekä julkisen sektorin mutta myös yksityisen sektorin hallinnollisten tehtävien lisääntymisestä. Energiatehokkuusvelvoitteiden kansallisesta toimeenpanosta seuraa useita viranomaistehtäviä. Nämä pääosin ohjeistukseen, neuvontaan, valvontaan ja raportointiin liittyvät tehtävät osoitettaisiin Energiavirastolle. Muihin lakeihin ehdotetut muutokset liittyvät energiatehokkuus ensin -periaatteen soveltamiseen. Energiamarkkinariitalautakunnasta annettuun lakiin tehtävä muutos liittyy lautakunnan toimivallan laajentamiseen. Ehdotuksen lakien olisi tarkoitus tulla voimaan 11. päivänä lokakuuta 2025. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-10-02T17:02:17,2025-10-02T17:05:13,Hyväksytty,1.1 2025_89_110,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi energiatehokkuuslain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_111,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi energiatehokkuuslain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Joitain huomioita hallituksen esityksen lausuntopalautteesta: Elintarviketeollisuusliitto, ETL, tuo esille, että siirtymä kohti vähähiilistä ruuantuotantoa saattaa jopa kasvattaa alan energiankulutusta. ETL pitää tärkeänä, että uudelleen laaditun energiatehokkuusdirektiivin kokonaiskulutusta rajoittavat tavoitteet ja energiatehokkuus ensin -periaate eivät estä investointien toteuttamista ja siirtymää kohti vähäpäästöisempää ruuantuotantoa ja teollisuuden sähköistymistä. Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että lain toimeenpano voidaan toteuttaa pääosin hyödyntämällä jo nykyisin käytössä olevia politiikkatoimia, kuten energiatehokkuussopimuksia. Yrittäjien mukaan energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano tulee toteuttaa kustannustehokkaasti ja hallinnollista taakkaa minimoiden ja että energiatehokkuustoimia koskevien velvoitteiden tulee kohdistua ensisijaisesti suurimpiin energian kuluttajiin. Direktiivin toimeenpanossa on varmistettava, että uusista velvoitteista ei muodostu kohtuutonta hallinnollista taakkaa erityisesti pienemmille yrityksille, jotka voivat ylittää katselmusrajan mutta toimivat usein hyvin rajallisilla resursseilla. Yrityksille, jotka ylittävät säädetyn energiankulutusrajan mutta ovat muuten kooltaan tai resursseiltaan pieniä, voitaisiin yrittäjien mukaan asettaa esimerkiksi kevennetyt vaatimukset toimintasuunnitelman julkaisulle. Tarvittaessa neuvontaa ja tuki-instrumentteja katselmusten ja järjestelmien käyttöönoton rahoittamiseen voitaisiin laajentaa. Arvoisa puhemies! Lausunnoissa tuodaan esille myös se, että energiatehokkuusdirektiivistä aiheutuu uusia julkisten hankintojen ilmoitusvelvollisuuksia hankintayksiköille. Näiden vaikutuksia viranomaisten ja hankintayksiköiden hallinnolliseen taakkaan ei hallituksen esityksessä ole kuitenkaan arvioitu. Omakotiliiton lausunnossa tuodaan esille tarve torjua energiaköyhyyttä. Suomessa on löydettävissä hyvin erilaisia ryhmiä, joilla on vaikeuksia selviytyä energiakustannuksista. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman tutkimushankkeen ”Maaseudun energia- ja liikenneköyhyys ilmiöinä” tarkastelun kohteena olivat energiaköyhyys ja liikenneköyhyys. Tutkimuksessa tehdyn kyselyn perusteella hieman yli puolessa kotitalouksista oli jouduttu tarkentamaan kulutustottumuksia ja vajaalla viidesosalla kotitalouksista oli uusia tai pahenevia taloudellisia ongelmia. Myös tämä on syytä ottaa huomioon tätä hallituksen esitystä käsiteltäessä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-10-02T17:05:19,2025-10-02T17:07:58,Hyväksytty,1.1 2025_89_112,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi energiatehokkuuslain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_113,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi energiatehokkuuslain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kunnioitettu ministeri, Suomi on jo pitkään ollut edelläkävijä energiatehokkuuden edistämisessä. Järjestelmällinen ja pitkäjänteinen työ on luonut pohjan, jonka ansiosta olemme monessa suhteessa etulinjassa. Nyt uusi energiatehokkuusdirektiivi tuo tähän työhön lisävauhtia ja avaa myös uusia mahdollisuuksia. Yrityksille direktiivi voi merkitä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Energiatehokkaiden teknologioiden kehittäminen ja energiansäästötoimenpiteet tuottavat pitkällä aikavälillä paitsi taloudellisia hyötyjä myös kilpailuetua kansainvälisillä markkinoilla. Kotitalouksille direktiivi voi puolestaan tuoda konkreettisia säästöjä arkeen, kun energianeuvonta auttaa hallitsemaan kustannuksia ja parantamaan asumisen tehokkuutta. Energiatehokkuuslaissa säädettäisiin niin sanotusta energiatehokkuus ensin ‑periaatteesta. Sen tavoitteena on, että julkisissa hankinnoissa, suunnittelussa, politiikassa ja merkittävissä investoinneissa otetaan aina huomioon energiatehokkuusratkaisut. Julkiselle sektorille asetettavat velvoitteet tähtäävät siihen, että kaikkien julkisten elinten yhteenlaskettu energian loppukulutus vähenee vuosittain lähes kahdella prosentilla verrattuna vuoden 2021 tasoon. On kuitenkin muistettava, että julkisella sektorilla haasteet liittyvät ennen kaikkea seurannan ja raportoinnin hallinnolliseen työhön. Tämä vaatii resursseja, jotka olisi parempi kohdentaa käytännön energiansäästötoimiin. Direktiivin toimeenpano edellyttää tiivistä yhteistyötä valtion, kuntien, yritysten ja kansalaisten kesken. Koska Suomessa on jo vahva pohja, sen lisävaikutukset jäävät kokonaisuutena rajallisiksi, mutta oikein toteutettuna se voi vahvistaa kestävää kehitystä ja tuoda uusia mahdollisuuksia eri toimijoille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-02T17:08:03,2025-10-02T17:10:14,Hyväksytty,1.1 2025_89_114,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi energiatehokkuuslain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_115,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi energiatehokkuuslain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetut muutokset energiatehokkuuslakiin ja siihen liittyviin lakeihin tuovat mukanaan uusia velvoitteita julkiselle sektorille ja yrityksille. Perussuomalaiset tunnistavat energiatehokkuustoimien merkityksen mutta korostavat samalla, että direktiivin toimeenpano ei saa lisätä kohtuuttomasti hallinnollista taakkaa kunnille ja viranomaisille. Seuranta- ja raportointivelvoitteet voivat aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia ja resurssipaineita erityisesti pienissä kunnissa. Yrityksille direktiivin velvoitteet voivat avata myös uusia mahdollisuuksia. Energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto voivat tuottaa pitkän aikavälin taloudellista hyötyä, ja on tärkeää, että tämä sääntely tukee innovaatioita eikä tukahduta niitä. Kotitalouksille energiatehokkuusdirektiivi voi tuoda säästöjä, mutta tämä edellyttää toimivaa energianeuvontaa ja käytännönläheistä tukea. Kansalaisten on ymmärrettävä, miten he voivat konkreettisesti vaikuttaa omaan energiankulutukseensa. Arvoisa puhemies! Energiatehokkuusdirektiivin kansallinen toimeenpano vaatii laajaa yhteistyötä. On tärkeää, että toteutuksessa huomioidaan Suomen jo tekemä pitkäjänteinen työ energiatehokkuuden edistämiseksi. Meidän on varmistettava, että uusi sääntely tuo lisäarvoa eikä vain lisää byrokratiaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-10-02T17:10:18,2025-10-02T17:11:54,Hyväksytty,1.1 2025_89_116,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi energiatehokkuuslain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_117,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi energiatehokkuuslain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä täällä perussuomalaisten edustajien puheenvuoroihin. Nyt, kun viemme Suomen lainsäädäntöön näitä EU:n 55-ilmastopaketin konkreettisia toimenpiteitä, niin on tosi hienoa, että tavallaan konkretisoituvat ne hyvät asiat, mitä me voidaan energiatehokkuudella tähän yhteiskuntaan saada. Olen tätä esitystä silmäillyt, ja tässä on kyse aidosti energiatehokkuuteen tähtäävästä esityksestä. Mehän tiedämme, että rakennusten lämmitys aiheuttaa merkittävän osan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. On arvioitu, että jopa kolmannes tulee rakennuksista. Yleisestihän rakennusten energiatehokkuuteen ja lämmitysmuotoihin on totuttu saamaan kiristyksiä EU:lta, eli koko meidän rakennusten energiatehokkuus perustuu näille EU:n minimeille, ja nyt niitä tullaan kiristämään. On myös hyvä, että tässä esityksessä on otettu esille, luonnollisesti, fossiilisen energian korvaaminen uusiutuvilla, kuten maalämmöllä ja muilla, mutta myös tämä hukkalämmön hyödyntäminen, mikä on tietenkin keskeinen osa energiatehokkuutta. Kaiken kaikkiaan kiitän tästä hyvästä, eteenpäin katsovasta keskustelusta ja esityksestä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+3.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-10-02T17:11:54,2025-10-02T17:13:35,Hyväksytty,1.1 2025_89_118,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi energiatehokkuuslain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_119,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi energiatehokkuuslain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 85/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen erittäin huolissani siitä, että tuntuu, että sääntelyä lisätään joka päivä. Aika monen esityksen takana on sana direktiivi, ja tuolla talousvaliokunnassa niitä tuntuu tulevan yksi kaksi viikossa, joten kyllä meidän pitää yhdessä kiinnittää huomiota siihen, että me emme tukahduta hengiltä investointeja. Erityisesti energian osalta nämä investoinnit ovat mittaamattoman tärkeitä, jotta meillä riittää energiaa koko maan tarpeisiin. Tässä edustaja Kallio toi esille, että siirtymä kohti vähähiilistä ruuantuotantoa saattaa kasvattaa alan energiankulutusta. Siksi on tietenkin investoitava uusiutuvaan energiaan, ja hallituksen tulisi tehdä aktiivisia toimia sen eteen. Voitaisiinko esimerkiksi teollisuuden sähköverohelpotuksia jatkaa tai tehdä uusia toimia niin, että teollisuus aktiivisesti myös uudistuisi tällä saralla? Toivoisin, että siellä saisimme lisää vauhtia. Tässä aikaisemmin jo on todettu, että energiatehokkuusdirektiivin kokonaiskulutusta rajoittavat tavoitteet eivät saa estää investointien toteutumista ja siirtymää kohti vähäpäästöisempää ruuantuotantoa ja teollisuuden sähköistymistä. Pidän erittäin tärkeänä, että me kehitymme ja emme säätele itseämme hengiltä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-10-02T17:13:35,2025-10-02T17:15:09,Hyväksytty,1.1 2025_89_120,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten riita-asioiden menettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 89/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_89_121,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten riita-asioiden menettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 89/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Käsiteltävänä on nyt hallituksen esitys pienten riita-asioiden menettelyä koskevaksi uudeksi lainsäädännöksi. Kysymys on tärkeästä uudistuksesta oikeudenhoidon alalla. Tarkoitus on luoda käräjäoikeuteen uusi menettely, jossa oikeudenkäyntikulun riski olisi matala ja jossa asianosainen voisi nykyistä helpommin itse ajaa omaa asiaansa. Tämä esitys perustuu hallitusohjelmakirjaukseen, jonka mukaan otetaan käyttöön tämä pienten riita-asioiden menettely, ja tuossa kirjauksessa puhutaan ja myös hallitusneuvotteluissa puhuttiin muun muassa huoneenvuokra-asioista ja häädöistä. Myös eduskunta on pitänyt tarpeellisena selvittää mahdollisuutta kevennetyille menettelyille pienemmissä riita-asioissa. Suomeen tulee nyt vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely, kuten muuallakin ja monissa Euroopan maissa on. Valmistelussa soveltamisalaksi on valittu asuinhuoneiston vuokrasuhdetta koskevat asiat. Asumista koskevat asiat ovat tietysti tärkeitä, ja ne liittyvät ihan jokapäiväisiin ihmisten perustarpeisiin, joissa on perusteltua edistää oikeuden nopeaa saatavuutta. Lisäksi menettelyä on tarkoituksenmukaista kokeilla pienemmässä asiaryhmässä ennen sen mahdollista laajentamista muihin asiaryhmiin. Tämä esitys on laadittu siten, että soveltamisalan laajentaminen myöhemmin on mahdollista, kun tästä uudesta menettelystä saadaan kokemuksia ja jos tätä halutaan laajentaa. Suomessa riita-asioita on tuomioistuimissa kansainvälisesti vertaillen vähän. Kyse on varmasti myös siitä, että oikeudenkäynnin häviämiseen liittyy merkittävä taloudellinen riski, jota ei kevyin perustein haluta ottaa. Tämä saattaa osaltaan vaikuttaa siihen, että Suomessa ihmiset ja yritykset eivät aina käänny tuomioistuimen puoleen silloinkaan, kun tuntevat oikeuksiaan loukatun. Näin on etenkin silloin, kun itse riita-asiassa ei ole kyse kovin suuresta taloudellisesta intressistä. Esitys pienten riita-asioiden menettelystä on askel tämän oikeuden saatavuuden ongelman ratkaisemiseksi. Se olisi siis erityismenettely asuinhuoneiston vuokrasuhteeseen liittyville riidoille, jotka koskevat määrältään enintään 10 000:ta euroa tai eivät ole sinänsä rahamääräisiä mutta joissa kyseessä on häätö. Pienten riita-asioiden menettelyssä oikeudenkäyntikuluriski olisi nykyistä pienempi, koska häviäjää ei voitaisi velvoittaa korvaamaan voittajan oikeudenkäyntikuluja muuta kuin laissa säädetyt määrät. Ilman pääkäsittelyä se olisi 500 euroa ja 1 000 euroa maksimissaan, mikäli järjestetään pääkäsittely. Se tekisi oikeudenkäynnistä nykyistä vähäriskisemmän, kun oikeuteen menoa pohtiva tietäisi etukäteen, kuinka paljon jutun häviäminen tulisi hänelle enintään maksamaan. Oikeudenkäyntiä olisi helpotettu eri tavoin niin, että ihmiset ja yritykset voisivat nykyistä helpommin ajaa itse omaa asiaansa ilman juristin apua. Nämä juristipalkkiot muodostavatkin monesti merkittävimmän kuluerän koko oikeudenkäytössä. Erikseen haluan nostaa esille ehdotuksen siitä, että maallikkoavustajien käyttäminen olisi sallittua. Tämä sai lausuntokierroksella myös kritiikkiä, mutta lähdimme esityksessä asiaa valmistelleen yksimielisen asiantuntijaryhmän ehdotuksesta eteenpäin. Suhtaudun kuitenkin itse ajatukseen avoimesti, ja on hyvä, että eduskuntakäsittelyssä tätäkin arvioidaan. Mikäli tässä tulee toisenlaisia ajatuksia, niin voimme tietysti yhdessä eduskunnan valiokunnan kanssa harkita, onko tämä hyvä. Mutta itse ajattelin, että tässä voi kokeilla vähän toisenlaista menettelyä ja ehkä avata enemmän mahdollisuutta käyttää maallikkoavustajaakin. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-10-02T17:15:39,2025-10-02T17:20:03,Hyväksytty,1.1 2025_89_122,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten riita-asioiden menettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 89/2025 vp,"Kiitos, ministeri. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_123,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten riita-asioiden menettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 89/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen oikeusjärjestelmän vahvuus on aina perustunut siihen, että jokainen kansalainen voi luottaa oikeuden saatavuuteen varallisuudesta tai asemasta riippumatta. Kun kansalainen tietää, että hänen riitansa voidaan käsitellä oikeudenmukaisesti ja kohtuullisin kustannuksin, vahvistuu samalla koko yhteiskuntamme turvallisuus ja vakaus. Nyt käsittelyssä oleva esitys pienten riita-asioiden menettelystä rakentaa tätä luottamusta. Sen avulla halutaan madaltaa kynnystä viedä erityisesti vuokrasuhteisiin liittyviä pieniä riitoja käräjäoikeuteen. Esitys on rajattu koskemaan asuinhuoneiston vuokrasuhteita, sillä asuminen on ihmisen perustarve, ja siihen liittyvät riidat koskettavat usein kaikkein arkisimpia tarpeitamme: kotia, turvaa ja luottamusta. Arvoisa puhemies! Me tiedämme, että vuokra-asioihin liittyviä riitoja jää tänä päivänä viemättä tuomioistuimeen. Syynä on usein pelko kustannuksista, oikeusprosessin raskaudesta ja epävarmuudesta. Tämän esityksen tavoite on muuttaa tilannetta. Pienten riita-asioiden menettely on yksinkertaistettu, joustavampi ja kustannuksiltaan saavutettavampi. Se tuo oikeuden lähemmäksi tavallista ihmistä ja lisää luottamusta siihen, että myös pienemmissä asioissa oikeus toteutuu. Lisäksi, kun ihmiset kokevat, että riitoihinsa saa ratkaisun oikeusteitse, he sitoutuvat paremmin lakeihin ja sopimuksiin. Tämä vahvistaa yhteiskunnan eheyttä ja luo vakautta, joka heijastuu aina kansalaisten turvallisuudentunteeseen. Arvoisa puhemies! Tämän uudistuksen tavoitteet ovat selkeät: haluamme parantaa oikeuden saatavuutta, nopeuttaa ja yksinkertaistaa oikeusmenettelyä, keventää kustannuksia ja vähentää oikeudenkäyntien pelkoa sekä vahvistaa kansalaisten luottamusta oikeusvaltioon. Meidän velvollisuutemme lainsäätäjinä on varmistaa, että oikeus kuuluu kaikille, ei vain heille, joilla on varaa pitkiin, kalliisiin prosesseihin. Tämä esitys on askel kohti oikeudenmukaisempaa Suomea, jossa kansalaiset voivat elää turvallisesti tietäen, että heidän oikeuksiaan suojellaan. Arvoisa puhemies! Meidän yhteinen tehtävämme on vahvistaa kansalaisten luottamusta oikeusjärjestelmään. Tämän esityksen myötä rakennamme oikeudenmukaista, turvallista ja luotettavaa Suomea. Rakennamme kotia, jossa jokaisen kansalaisen ääni kuuluu ja oikeus toteutuu. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-02T17:20:07,2025-10-02T17:24:29,Hyväksytty,1.1 2025_89_124,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten riita-asioiden menettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 89/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_125,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten riita-asioiden menettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 89/2025 vp,"Arvoisa puhemies, kunnioitettu oikeusministeri! Hallitus tuo eduskuntaan esityksen pienten riita-asioiden menettelystä. Kyse on merkittävästä uudistuksesta, jolla madalletaan kynnystä hakea oikeutta ja parannetaan ihmisten arjen oikeusturvaa. Tämä on selkeä askel kohti oikeudenmukaisempaa ja inhimillisempää oikeusjärjestelmää. Moni vuokraan tai häätöön liittyvä kiista jää viemättä tuomioistuimeen, koska prosessi on kallis, hidas ja riskialtis. Tämä hyödyttää usein sitä osapuolta, jolla on enemmän resursseja odottaa ja käydä oikeutta. Nyt hallitus esittää mallia, jossa pienet vuokra- ja häätöriidat voitaisiin käsitellä yksinkertaistetussa menettelyssä, jossa oikeudenkäyntikuluriski on rajattu ja käsittely nopeampaa. Uusi menettely soveltuisi riitoihin, joiden arvo on enintään 10 000 euroa tai joissa kysymys ei ole rahasta vaan esimerkiksi häädöstä. Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus olisi enintään 500 euroa kirjallisessa menettelyssä ja 1 000 euroa pääkäsittelyssä. Tämä on valtava parannus verrattuna nykytilaan, jossa kulut voivat nousta useisiin tuhansiin euroihin. Arvoisa puhemies! Käräjäoikeuksiin tulee vuosittain keskimäärin noin 550 riitaista huonevuokra-asiaa, ja niistä yli sata päätyy pääkäsittelyyn. Tällä hetkellä häätöasioiden käsittely kestää keskimäärin 6—9 kuukautta ja muiden vuokrariitojen jopa puolitoista vuotta. Pitkät käsittelyajat luovat epävarmuutta ja turhaa kuormitusta kaikille osapuolille. Nyt hallitus tarjoaa ratkaisun, joka tuo nopeutta ja ennakoitavuutta. On syytä korostaa, että tällainen menettely on käytössä melkein kaikissa EU-maissa. Lausuntokierroksella enemmistö piti uudistusta tarpeellisena ja kannatettavana. Nyt Suomi ottaa kiinni eurooppalaista kehitystä ja rakentaa oman mallinsa, joka turvaa paremmin vuokranantajan ja vuokralaisen oikeudet. Tämä hallituksen esitys on konkreettinen esimerkki siitä, miten oikeuden saatavuutta voidaan parantaa tavallisen ihmisen arjessa. Se tuo turvaa, vähentää kustannuksia ja vahvistaa luottamusta siihen, että oikeutta saa kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisin kustannuksin. Arvoisa puhemies! Hallitus on sitoutunut siihen, että oikeus kuuluu kaikille, ei vain niille, joilla on varaa pitkiin ja kalliisiin prosesseihin. Tämä esitys toteuttaa sen lupauksen. Haluan lopuksi kiittää oikeusministeri Leena Merta erinomaisesta valmistelutyöstä tämänkin tärkeän uudistuksen osalta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+4.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-02T17:24:31,2025-10-02T17:27:29,Hyväksytty,1.1 2025_89_126,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten riita-asioiden menettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 89/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_127,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten riita-asioiden menettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 89/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset suhtautuvat myönteisesti tähän pienten riita-asioiden menettelyä koskevaan uudistukseen, joka liittyisi esimerkiksi näihin vuokra- ja häätökiistoihin. Tämä madaltaa kynnystä hakea oikeutta ja parantaa kansalaisten oikeuden saatavuutta. Moni vuokrasuhteeseen liittyvä riita jää viemättä tuomioistuimeen, koska oikeudenkäynti on kallista ja hidasta. Tämä vaarantaa ihmisten pääsyn oikeuksiinsa. Uusi menettely olisi yksinkertaisempi ja edullisempi. Kuluriski on rajattu, ja käsittely olisi nopeampaa kuin nykyisessä täysimittaisessa oikeudenkäynnissä. Erityisesti vuokralaiset ja pienet vuokranantajat hyötyvät tästä. Kun riidat voidaan ratkaista tehokkaammin, ihmiset pääsevät nopeammin elämässään eteenpäin. Myös vuokranantaja saa asunnon nopeammin takaisin hallintaansa ja uudelleen vuokrattavaksi. Arvoisa puhemies! Tämä uudistus tuo oikeuden lähemmäs ihmistä. Kiitos, oikeusministeri Meri, tästä esityksestä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+4.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-10-02T17:27:30,2025-10-02T17:28:39,Hyväksytty,1.1 2025_89_128,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten riita-asioiden menettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 89/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_129,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten riita-asioiden menettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 89/2025 vp,"Arvoisa puhemies, kunnioitettu ministeri! Käsittelyssä on hallituksen esitys uudeksi pienten riita-asioiden menettelyksi, joka koskee erityisesti asuinhuoneistojen vuokrasuhteita. Haluan tuoda esille tämän uudistuksen merkityksen erityisesti vuokranantajille. Mistä tässä esityksessä sitten tarkalleen on kyse? Esitys loisi käräjäoikeuksiin uuden ja yksinkertaistetun oikeudenkäyntimenettelyn. Siinä voitaisiin käsitellä vuokraan, häätöön tai esimerkiksi huoneiston kuntoon liittyviä riita-asioita, joiden arvo olisi enintään 10 000 euroa tai joissa ei olisi kyse rahasta vaan esimerkiksi vuokrasuhteen päättämisestä. Uudistuksen tarkoitus on helpottaa vuokra-asioiden vientiä oikeuteen tarpeen vaatiessa. Tämä uudistus on merkittävä siksi, koska moni vuokranantaja joutuu epäröimään, haluaako viedä selkeän vuokra-asian oikeuteen, tapauksessa kun on aina riski suuriin oikeudenkäyntikuluihin ja pitkiin käsittelyaikoihin. Kansainvälinen vertailu osoittaa myös sen, että lähes kaikissa EU-maissa on jo käytössä erityiset menettelyt pienille riita-asioille. Nyt Suomi seuraisi tämän uudistuksen myötä perässä. Arvoisa puhemies! Vuokranantajille asunnon vuokraaminen on yleensä sijoitus ja yksi toimeentulon lähde. Vuokraustoiminnassa tulee kuitenkin säännöllisesti vastaan ongelmia. Vuokria jää maksamatta, ja asuntoa hoidetaan huonosti, on ilmennyt jopa huumekasvattamoja, tai vuokrasopimusta rikotaan muilla tavoin. Tähän asti mahdolliseen oikeusprosessiin lähteminen on ollut kallista ja aikaa vievää. Käsittely voi kestää yli vuoden ja häätöasioissakin jopa yli puoli vuotta. Tänä aikana vuokranantaja ei pysty saamaan asuntoaan takaisin vuokrattavaksi mutta asunnon kulut juoksevat, ja ne täytyy kaikesta huolimatta maksaa. Tässä ehdotetussa uudessa mallissa oikeudenkäyntikulujen enimmäiskorvaukset olisivat jatkossa rajatut, 500 euroa kirjallisessa käsittelyssä ja 1 000 euroa pääkäsittelyssä. Tämä tuo osaltaan ennustettavuutta oikeudenkäyntikuluihin. Prosessi itsessään olisi myös nopeampi, mikä tarkoittaa sitä, että vuokranantaja voisi saada asuntonsa takaisin hallintaansa ja uudelleen vuokralle aiempaa nopeammin. Arvoisa puhemies! Yksikään vuokranantaja ei toivo päätyvänsä tilanteeseen, jossa vuokra-asian joutuu viemään oikeuteen. Tilastot osoittavat kuitenkin sen, että vuokranantajat ovat jo nyt useimmiten osapuolena näissä riidoissa. Esimerkiksi Helsingin käräjäoikeuden selvityksen mukaan lähes 70 prosentissa vuokra-asioista kantajana on vuokranantaja. Tyypillisesti kyse on vuokrasaatavista, sopimuksen purkamisesta tai korvauksista huoneiston vahingoittamisessa. Vuonna 2019 vuokranantajien keskimääräinen oikeudenkäyntikuluvastuu saattoi nousta lähes 6 000 euroon. Se on summa, joka on monelle yksityiselle vuokranantajalle kohtuuton. Ei olekaan ihme, että moni turvautuu kuluttajariitalautakuntaan tai toteaa, ettei halua tai pysty viemään asiaa käräjille. Haluankin kiteyttää tämän uudistuksen hyödyt: prosessit nopeutuvat, esimerkiksi häätöasia voisi ratketa kuukausia nykyistä nopeammin, mikä vähentäisi vuokranantajille aiheutuvia tappioita; kulujen ennustettavuus, oikeudenkäyntikuluille luotava enimmäiskatto toisi ennustettavuutta prosessin kuluihin; asuntosijoittajien asemaa turvataan, jos haluamme, että yksityiset vuokranantajat haluavat jatkossakin toimia vuokramarkkinoilla — se edellyttää toimivaa ja tehokasta oikeusjärjestelmää, johon vuokranantajat voivat luottaa tilanteen vaatiessa. Arvoisa puhemies! Tämä uudistus parantaa merkittävästi vuokranantajien oikeusturvaa. Se luo selkeämmät ja toimivammat pelisäännöt, joihin voi luottaa, ja se tarjoaa mahdollisuuden saada oikeuden ratkaisut nopeammin pienemmillä kustannuksilla. Kiitos ministeri Merelle tästä erittäin tärkeän lainsäädännön valmistelusta ja esittelystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+4.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-10-02T17:28:45,2025-10-02T17:33:12,Hyväksytty,1.1 2025_89_130,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten riita-asioiden menettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 89/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_131,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten riita-asioiden menettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 89/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies, arvoisa oikeusministeri! Nyt on kyseessä todella hyvä parannus tähän oikeuskäsittelyyn. Kun itsekin muutamassa taloyhtiössä olen hallituksen puheenjohtajana, tämä nousee jatkuvasti esille sellaisissa tilanteissa, että on esimerkiksi tätä Airbnb-vuokraussuhdetta ja sitten jätetään esimerkiksi todella sotkuiseksi se huoneisto, mistä lähdetään saman tien. Ja toinen: Saadaanko tällä nyt parannusta siihen asiaan, että jos on kuitenkin kyseessä sellainen huoneisto, missä ei ole vielä huoneistokohtaista vesimittaria, ja siellä on esimerkiksi jonkun tapahtuman myötä ollut niin, että yksi on vuokrannut mutta siellä onkin kuitenkin ollut 10—20 henkeä, vessa on käynyt jatkuvasti, suihku on käynyt jatkuvasti, melkoiset vesimaksut, niin saadaanko näitä myöskin nyt käsiteltyä tämän asian yhteydessä? Jos näin on, niin todella hyvä asia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+4.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-10-02T17:33:15,2025-10-02T17:34:21,Hyväksytty,1.1 2025_89_132,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten riita-asioiden menettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 89/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_133,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten riita-asioiden menettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 89/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lopultakin mennään oikeaan suuntaan, nimittäin vuosikymmeniä Suomessa ollaan kuljettu siihen suuntaan, että oikeudenkäyntikulut maksavat ja käsittelyajat pitenevät. Hienoa, että tällä hallituksella on tavoite tehdä myöskin toisenlaisia päätöksiä. Ei voi nimittäin olla niin, että — jos kyse on pienestä asiasta, josta saattaa tulla suuri kustannus — yhteiskunta ikään kuin suojelee väärintekijöitä. Pienissäkin asioissa pitää olla oikeus ja mahdollisuus hakea sitä oikeushyvää, mikä itselle kuuluu ja oikeutta sille omalle asialle. Suhtaudun avoimesti myöskin näihin maallikkoavustajiin erityisesti näissä pienissä riita-asioissa ihan siitä syystä, että meillä on tässä yhteiskunnassa paljon tietyn suppean alan osaajia, joilla kuitenkaan ei ole juristin koulutusta mutta jotka saattavat pystyä yksittäisessä pienessä asiassa auttamaan asiakasta kohtuukustannuksin ja kannustamaan tai opastamaan lähteä oikealla kulmalla sitä asiaa ajamaan eteenpäin. Miksi tämä on tärkeä? Aikaisemminkin jo käytin täällä puheenvuoron siihen liittyen, että oli juuri hiljattain sähkösopimukseen liittyvä riita-asia, jossa 600 euron sopimusriidan asianajokustannusvaatimus oli yli 800 000 euroa. Jokainen ymmärtää, että vaikka olisi vakuutuskin siitä oikeusturvasta, niin jos siitä omavastuu on kymmenen prosenttia, se tarkoittaisi 80 000:ta euroa oikeudenkäyntikulua. Siitä huolimatta eihän kukaan lähde oikeuteen näiden julkisten esimerkkien kautta vain muutamasta tuhannesta eurosta tappelemaan. Erinomainen esitys, ja toivottavasti se etenee ja käsitellään lakivaliokunnassa tietysti harkiten ja hyvin. — Kiitos ministerille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+4.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-10-02T17:34:21,2025-10-02T17:36:07,Hyväksytty,1.1 2025_89_134,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten riita-asioiden menettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 89/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_135,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle pienten riita-asioiden menettelyä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 89/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Otin puheenvuoron, kun tässä tuli nyt ainakin yksi kysymys. — Edustaja Niemi, kysyitte tästä, minkälaisiin riitoihin tällä voi puuttua: Tämä ei sinänsä säätele millään lailla huoneenvuokrasopimuksen tai asunto-osakeyhtiön sisäisiä riitoja tai sitä, mistä siellä voidaan riidellä tai olla eri mieltä, vaan tämä koskee sitä menettelyä. Kun joku asia tuodaan käräjäoikeuteen, niin siinä on edellytyksenä se, että se pohja liittyy asuinhuoneiston vuokrasuhteeseen, elikkä vuokranantaja ja vuokralainen ovat jostakin asiasta eri mieltä tai sitten halutaan häätö. Voidaan hakea korvauksia, mutta sen pitää liittyä vuokrasuhteeseen, ja sitten sen pitää olla pääomaltaan enintään 10 000 euroa. Toki siihen voi tulla korkolaskelmia päälle, mutta sen riidan kohteen pitää olla sellainen, tai sitten juuri esimerkiksi häätö, jossa ei ole vielä rahasta kysymys — siellä on sitten jotain muuta, halutaan asunto vaikka omaan käyttöön, ja toinen ei vaan lähde sieltä. Ja sitten pitää olla niin, että sitä ei voida käsitellä tämmöisessä kevyemmässä summaarisessa menettelyssä. Lisäksi sen pitää olla laadultaan ja laajuudeltaan sellainen, että se sopii tähän menettelyyn. Elikkä käräjätuomari arvioi sitä. Jos siellä on tulossa hyvin paljon todistelua tai oikeudellisesti vaikea kysymys, niin sitten käräjätuomari voi arvioida, että tätä ei voi tässä suppeammassa menettelyssä käsitellä. On hyvä, että lakivaliokunta käsittelee just tätä maallikkotuomari- ja maallikkoavustajakysymystä. Ideana tietenkin on, että tässä mahdollisimman vähän käytetään avustajia, ylipäätään niin, että ihminen itse... Siellä olisi osapuolet, ja tuomari sitten johtaa sitä juristina. Mutta toki esimerkiksi ymmärrän, että jos ei itse kykene ja pysty, ja se voi olla silloin tukihenkilökin. Mutta minusta on hyvä, kun tämä työryhmä ehdotti tätä maallikkotuomarimenettelyä tähän, pohtia se ihan huolella. Kuten tuossa edustaja Lehtinen toi esille, on asiantuntevia ihmisiä, jotka voivat auttaa tässä asiassa. Kun tämä menettely on tarkoitettu vain ja ainoastaan käräjäoikeusvaiheeseen, niin se ei sitten minun mielestäni johda siihen, että tulisi esimerkiksi liian vaativia asioita maallikoille. Jos ne menevät esimerkiksi hovioikeuteen tai korkeimpaan oikeuteen, aletaan sitten puhua syvällisesti juridiikasta, jonka kyllä tosi moni asiantuntija hallitsee todella hyvin — sitä en sano. Mutta on hyvä, jos tätä tutkailette siellä. Huoneenvuokralaki on myös uudistuksen alaisena, ja se tulee lähikuukausina eduskuntaan. Sen lausuntopalautteen jälkeen käydään sitä läpi, juuri näitä kysymyksiä, mitä toitte esille. Myös asunto-osakeyhtiöille laki on osittain valmistelussa. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-10-02T17:36:08,2025-10-02T17:39:08,Hyväksytty,1.1 2025_89_136,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain muuttamisesta ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 10 a §:n 3 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 122/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_89_137,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain muuttamisesta ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 10 a §:n 3 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 122/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain muuttamisesta ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 10 a §:n 3 momentin kumoamisesta. Esitys koskee valtion yhteistä asiakaspalvelutoimintaa, sen suunnittelua, toimeenpanoa, seurantaa ja ohjausta. Valtion yhteisen asiakaspalvelutoiminnan avulla varmistetaan käyntiasiointimahdollisuuksien vähimmäistasoa ja palvelun asianmukaisuutta käytettävissä olevien varojen puitteissa. Asiakaspalvelun laatu ja ihmisten yhdenvertaisuus palveluiden saatavuuden osalta turvataan käytännössä kokoamalla eri viranomaisten asiakaspalveluja yhteiskäyttöisiin toimitiloihin, mukaan lukien yhteisiin asiakaspalvelutiloihin, järjestämällä palvelu yhteisen mallin mukaisella tavalla ja hyödyntämällä yhteisiä palveluneuvojia avustavissa asiakaspalvelutehtävissä. Valtion yhteisiä ja yhteisen mallin mukaan toimivia asiakaspalvelupisteitä kutsutaan kuluvan vuoden kesäkuusta alkaen Suomi-pisteiksi. Ehdotettu sääntely liittyy Valtion palvelu‑ ja toimitilaverkon uudistaminen 2020-luvulla ‑hankkeeseen ja valtion aluehallinnon uudistukseen. Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittavalle Lupa- ja valvontavirastolle esitetään ehdotuksessa keskeistä tehtävää valtion yhteisen asiakaspalvelun kehittämisessä ja koordinoinnissa. Hallitusohjelman mukaan Suomi siirtyy asteittain digitaalisten palveluiden ensisijaisuuteen viranomaisasiointikanavana. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on myös kehittää palveluiden saatavuutta erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet huomioiden ja väestön perusoikeuksien yhdenvertainen toteutuminen varmistaen. Viranomaisilla on aina myös asiakasryhmiä, joille digitaalisten ratkaisujen käyttäminen on vaikeampaa, ja myös esimerkiksi nuoria, joilla ei ole rutiinia viranomaisasioinnissa. Kattava ja eri viranomaisten palveluja tarjoava yhteisten asiakaspalvelupisteiden verkko turvaa myös ikääntyvän väestön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa ihmisillä on kykyä hoitaa omat asiansa mutta ei kykyä tai mahdollisuuksia päivittää laitteitaan ja ohjelmiaan. Ihmiseltä ihmiselle annettava palvelu on monesti myös viranomaisen työn kannalta tuloksellisempaa, jos kyseessä on haastava asia tai asiakokonaisuus, jonka käsittelemistä ei ole viranomaisen digitaalisissa palveluissa huomioitu. Palvelu‑ ja toimitilaverkkohankkeeseen osallistuu tällä hetkellä kymmenen valtioneuvoston piiriin kuuluvaa viranomaista ja Kansaneläkelaitos. Julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain puitteissa toimii tällä hetkellä seitsemän Suomi-pistettä. Kaikki hankkeeseen osallistuvat eivät kuitenkaan tarjoa palvelujaan kaikissa Suomi-pisteissä. Palveluiden saatavuuden turvaamiseksi kustannustehokkaalla tavalla tarvitaan sääntelyä, joka velvoittaa valtion viranomaiset osallistumaan Suomi-pisteisiin. Hallituskaudeksi hyväksytyn suunnitelman mukaan tavoitteena on järjestää kattava valtakunnallinen yhteisten palvelupisteiden eli Suomi-pisteiden verkko, jossa yhteinen asiakaspalvelupiste olisi jokaisesta pääsääntöisesti enintään tunnin asiointietäisyydellä yleistä tieverkkoa pitkin. Ehdotuksen mukaisessa sääntelyssä ei säädettäisi asiakaspalvelupisteiden määrästä eikä sijainnista. Yhteisten asiakaspalvelupisteiden sijoittamisratkaisut tehtäisiin asiakastarpeista lähtevän alueellisen suunnittelun pohjalta osallistumisvelvollisten valtion viranomaisten muodostamassa yhteisen asiakaspalvelun ohjausryhmässä. Esityksen mukainen sääntely varmistaisi hankkeen toimeenpanon. Esityksessä ehdotetaan valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettäville viranomaisille velvollisuutta osallistua yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin sijoittamalla niihin omaa henkilöstöään tai yhteiskäyttöisen etäpalveluratkaisun avulla muista toimipaikoista käsin. Osallistumisvelvollisuuteen liittyisi myös velvollisuus osallistua yhteisen asiakaspalvelun kustannuksiin, ja osallistuvien viranomaisten tulisi tarjota yhteisissä asiakaspalvelupisteissä vähintään neuvontaa. Osallistumisvelvollisten viranomaisten toivotaan tarjoavan palveluaan vähimmäistasoa laajemmin ja mahdollisimman kattavalla tavalla yhteisissä asiakaspalvelupisteissä. Lupa‑ ja valvontavirasto edistäisi myös muiden viranomaisten kuin osallistumisvelvollisten viranomaisten palveluiden kokoamista yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin. Muita viranomaisia olisivat esimerkiksi muut valtion viranomaiset kuin osallistumisvelvolliset viranomaiset sekä kunnat ja hyvinvointialueet. Esityksellä haetaan vahvoja palvelukeskittymiä ja henkilökohtaista palvelua sitä tarvitseville. Esityksen mukaan yhteisiä asiakaspalvelutehtäviä eli avustavia asiakaspalvelutehtäviä, kuten digituen ja toimivaltaisten viranomaisten eri palvelukanavien käytön tuen antamista ja asiakirjojen vastaanottamista, voitaisiin hoitaa jatkossakin viranomaisyhteistyössä yhteispalvelulaissa tarkoitetuin sopimuksin. Nyt ehdotetaan lisäksi, että Lupa‑ ja valvontavirasto voisi myös tuottaa yhteistä asiakaspalvelua ostopalveluna tai omana työnään. Yhteisen asiakaspalvelun järjestäminen on käytännössä haasteellista, jos sellaista viranomaista ei löydy, joka ottaisi muiden samassa asiakaspalvelupisteessä toimivien viranomaisten avustavat asiakaspalvelutehtävät korvausta vastaan hoidettavakseen. Lupa‑ ja valvontavirasto järjestäisi viime kädessä yhteisen asiakaspalvelun ja voisi kilpailuttaa avustavien asiakaspalvelutehtävien hoidon ohjausryhmän valtuuttamana. Yksityisiä palveluntuottajia voitaisiin hyödyntää avustavissa asiakaspalvelutehtävissä. Suomi-pisteissä olisi aina saatavissa palvelua ihmiseltä, eivätkä ne muodostuisi kylmäasemiksi. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+5.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-10-02T17:39:37,2025-10-02T17:45:14,Hyväksytty,1.1 2025_89_138,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain muuttamisesta ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 10 a §:n 3 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 122/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_139,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain muuttamisesta ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 10 a §:n 3 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 122/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtion aluehallinnon viranomaisten fyysinen läsnäolo on vähentynyt jo pitkään. Tilalle on tuotu digitaalisia palveluja, vaikka kaikilla ei ole mahdollisuuksia niiden käyttämiseen. Monilla ihmisillä toimintakyky heikkenee sairauksien ja iän myötä niin, että hän joutuu digitaalisten palveluiden sijasta turvautumaan uudelleen fyysisiin asiointipalveluihin. Siksi tarve fyysisille asiointipisteille ei tule katoamaan ottaen huomioon väestörakenteemme kehityksen. Kokemukset yhteispalvelupisteistä ovat olleet sellaisia, että valtion aluehallinnon viranomaiset ovat olleet varsin haluttomia osallistumaan niihin vapaaehtoisesti. Hyvää tässä esityksessä on, että sillä tavoitellaan asiakaspalvelupisteiden riittävää kattavuutta. Ehdotus on kuitenkin samaan aikaan myös säästölaki. Sen tavoitteena on saavuttaa jopa 50 miljoonan euron vuosittaiset säästöt vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaa yli tuhannen virkailijan palkkakustannuksia. Tästä yhteisen asiakaspalvelutoiminnan osuus olisi noin 15 miljoonaa euroa. On varsin vaikea nähdä, etteikö se vaikuttaisi palvelutasoon ja asiointipisteverkoston kattavuuteen. Vaikka esityksessä annetaan käsitys tulossa olevasta laajasta ja kattavasta palvelupisteverkostosta, arvioinnissa on puhuttu tunnin ajomatkasta tietä pitkin, ja arvio asiointipisteiden määrästä — 30:stä 50:een — antaa aiheen epäillä, millainen verkosto lopulta tulisi olemaan. Kun viranomainen voi hakea vapautusta palvelupisteeseen osallistumisvelvollisuudesta, voi kynnys tähän jäädä matalaksi, ja tältä osin lakiesitys voisi vesittyä. Tältä osin esitystä onkin syytä vielä tarkastella. Resursoimalla asiakaspalvelupisteet tarkoituksella niukasti saadaan palveluverkosto rakennettua harvaksi ja aukioloajat hyvin rajatuiksi. Tällä voidaan luoda tilanne, missä käyntimäärät jäävät sen vuoksi alhaisiksi, ja tästä voi syntyä peruste sulkea asiointipiste. Näin on käynyt aiemmin valtion aluehallinnon viranomaisten itsenäisille yksiköille. Ensin aukioloaikoja supistettiin tuntuvasti ja lopuksi väitettiin, että siellä käy liian vähän asiakkaita, jolloin paikka pitää laittaa kokonaan kiinni. Toivottavasti näin ei tule käymään. Arvoisa puhemies! VTT:n ja Vaasan yliopiston toteuttamassa tutkimushankkeessa ”Maaseudun energia- ja liikenneköyhyys ilmiöinä” selvitettiin, kuinka hinnannousut sähköenergiassa, polttoaineissa ja muissa elämisen kustannuksissa ovat heijastuneet maaseudun kotitalouksiin ja yrityksiin. Ja nyt on hyvä huomata, että liikenneköyhyys ei ole riippuvaista siitä, mikä hinta bensapumpun taulussa lukee, vaan kyse on paljon laajemmasta, rakenteellisesta kysymyksestä. Maaseutualueille tyypillistä on omakotitaloasuminen, kiinteistöjen arvonlasku ja vuokra-asuntojen puute sekä yksityisautoilu, pitkät etäisyydet ja joukkoliikenteen puute. Erityisesti tämä korostuu itäisessä Suomessa, mutta koskettaa maantieteellisesti suurta osaa Suomea. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman tutkimushankkeen tarkastelun kohteena olivat energiaköyhyys ja liikenneköyhyys. Tutkimuksessa tehdyn kyselyn perusteella hieman yli puolessa kotitalouksista oli jouduttu tarkentamaan kulutustottumuksia, ja vajaalla viidesosalla kotitalouksista oli uusia tai pahenevia taloudellisia ongelmia. Energiaan ja liikenteeseen liittyvät toiminnot myös digitalisoituvat nopeasti, mikä lisää vaatimuksia digilaitteiden omistamiseen ja niiden käyttöosaamiseen sekä toimiviin yhteyksiin. Kaikkien näiden osalta on nähtävissä pahenevia ongelmia maaseutualueilla eri puolilla Suomea väestön ikääntyessä muuta maata nopeammin ja erityisesti mobiiliverkkojen toimintojen heikennyttyä 3G-verkon alasajon seurauksena. Tutkimuksen tulosten perusteella on laadittu seitsemän toimintasuositusta energia- ja liikenneköyhyyden vähentämiseksi maaseutualueilla. Lähtökohtana on ollut, että suomalaiset maaseutualueet tunnistavat energia- ja liikenneköyhyyksien määritelmät ja mittarit. Toimintasuosituksissa on tähän hallituksen esitykseen liittyen seuraavat kohdat: oleellisten palveluiden saavutettavuus turvattava kaikille, maaseudun liikkumismahdollisuuksia ylläpidettävä ja kehitettävä, maaseudun infrastruktuuria parannettava sekä yksityisteiden säädöksiä ja tukiperusteita uudistettava, matalan kynnyksen apua ja neuvontapalveluita lisättävä ja viidentenä verkkopalveluiden käytön edellytyksiä parannettava ja tietosuojahaasteet ratkaistava. Arvoisa puhemies! Aina kun täällä eduskunnassa päätetään mistä tahansa asiasta, on tarkasti katsottava, miten päätöksemme vaikuttavat eri ihmisryhmiin eri osissa maata ja erilaisessa taloudellisessa asemassa oleviin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+5.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-10-02T17:45:19,2025-10-02T17:49:54,Hyväksytty,1.1 2025_89_140,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain muuttamisesta ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 10 a §:n 3 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 122/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_141,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain muuttamisesta ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 10 a §:n 3 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 122/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä, joka koskee valtion yhteisen asiakaspalvelutoiminnan säädöspohjaa. Kyse on tärkeästä kokonaisuudesta, jolla turvataan ihmisten yhdenvertaisuus viranomaisasioinnissa ja luodaan pohja toimivalle valtakunnalliselle asiakaspalveluverkostolle. Suomalainen asioi monen eri viranomaisen kanssa elämänsä aikana, usein tarve kohdistuu useampaan virastoon samalla kertaa. Yhteinen asiakaspalvelupiste tuo nämä palvelut saman katon alle. Se helpottaa kansalaisten arkea, vähentää byrokratiaa ja parantaa saavutettavuutta. Hallitus esittää, että yhteisten asiakaspalvelupisteiden toimintaa varten säädetään selkeä lainsäädäntö, joka kattaa toiminnan suunnittelun, toimeenpanon, seurannan ja ohjauksen. Näin varmistetaan, että järjestelmä toimii tasapuolisesti kaikkialla Suomessa. Esityksen taustalla on myös valtion resurssien niukkeneminen. Viranomaisten käyntiasiointimäärät ovat viime vuosina vähentyneet, ja samaan aikaan on etsitty ratkaisuja, joilla palvelut pystytään turvaamaan kustannustehokkaasti. Yhteisten asiakaspalvelupisteiden avulla viranomaisten käyntiasiointia voidaan koota samoihin tiloihin, mikä tukee valtion toimitilastrategian mukaisia tilatehokkuustavoitteita. Tämä vähentää päällekkäisiä kustannuksia ja säästää veronmaksajien rahoja. Arvoisa puhemies! Arvioiden mukaan säästöjä syntyy niin toimitilakuluissa kuin myös asiakaspalveluhenkilöstön tarpeessa. Asiakasta tämä ei kuitenkaan jätä yksin, päinvastoin: asiakaspalvelu pysyy lähellä, ja yhden luukun periaatteella toimiva järjestelmä helpottaa asiointia. Valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksen kokonaisuus tähtää 50 miljoonan euron vuotuisiin säästöihin viimeistään vuoteen 2030 mennessä. Tästä valtion yhteisen asiakaspalvelutoiminnan osuus olisi noin 15 miljoonaa euroa. Säästöt syntyvät, mutta samalla huolehditaan siitä, että palvelut säilyvät kansalaisten saatavilla eri puolilla maata. Yhteistyö Kelan, kuntien ja soveltuvin osin hyvinvointialueiden kanssa tekee tästä aidosti kansalaisia palvelevan uudistuksen. Kun palvelut löytyvät yhdestä paikasta, Suomi-pisteestä, kansalaisten asiointi sujuvoituu. Arvoisa puhemies! Hallitus esittää siis mallia, joka yhdistää kansalaisten yhdenvertaisen oikeuden asioida viranomaisten kanssa, palvelujen tehokkuuden sekä verovarojen vastuullisen käytön. Tämä on esimerkki siitä, miten digitaalisuuden aikakaudellakin säilytetään kasvokkain asioinnin mahdollisuus niitä varten, jotka sitä tarvitsevat, mutta tehdään se järkevästi ja kustannustehokkaasti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+5.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-02T17:49:59,2025-10-02T17:53:02,Hyväksytty,1.1 2025_89_142,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain muuttamisesta ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 10 a §:n 3 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 122/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_143,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain muuttamisesta ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 10 a §:n 3 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 122/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ei voi kuin toivottaa onnea tälle hankkeelle. On äärimmäisen tärkeää, että pystymme yhdistämään eri palveluita yhdeksi asiointipisteeksi niin, että sieltä saa sen kaiken palvelun viranomaisesta huolimatta. Itse ajattelen, että on äärimmäisen tärkeää, että tähän saadaan todellakin kaikki valtion viranomaiset mukaan. Viime hallituskaudella myös meillä tätä työtä tehtiin ja meillä oli tällaisia kokeiluja käynnissä viranomaisten yhteispalvelupisteistä. Oletan ja otaksun, että näistä opeista on otettu myös hyötyä nyt tähän lakivalmisteluun. Mutta kyllä tähän liittyy myös niitä huolia, mitä edustaja Kallio mielestäni nosti hyvin esiin, ja toivon tietysti, että ministeriössä tarkasti pohditaan sitä, miten nämä saadaan toimiviksi. Ajattelen itse, että esimerkiksi tuo sadan kilometrin tieyhteys sinänsä ei vielä kuitenkaan suoraan takaa sitä saavutettavuutta, varsinkin jos mietitään, että meillä on paljon alueita, missä julkinen liikenne on varsin heikolla tolalla. Se ei tavallaan katso sitä matkaa suoraan, vaan sitä pitäisi arvioida myös sitä kautta, mikä se todellinen saavutettavuus sitten on. Ajattelen myös niin, että digipalvelujen kehittäminen on äärimmäisen tärkeää, ja uskon, että meillä Suomessa on siinäkin vielä todella paljon tekemistä. Vierailimme tulevaisuusvaliokunnan kanssa Islannissa, oliko se, viime tai toissa vuonna. Itse asiassa siellä on onnistuttu erinomaisen hyvin näissä digipalveluissa niin, että se käyttäjämäärä lähenteli siellä jopa 90:tä prosenttia ja myös vanhimmissa ikäluokissa, vaikka me usein ajattelemme, että näillä on haasteita hyödyntää digipalveluita. Siellä oli avaimena se, että nimenomaan niitä tehtiin hyvin käyttäjälähtöisesti. Jos ei ministeriössä ole näihin Islannin kokemuksiin tutustuttu, niin sieltä kannattaa myös lähteä ottamaan oppia. Mutta niin kuin tässä tuli hyvin esille, näitten digipalveluiden lisäksi tarvitaan myös kasvokkain kohtaamista, mahdollista asioida ihmiseltä ihmiselle, ja siinä mielessä nämä valtion viranomaisten yhdessä kunnan ja hyvinvointialueiden kanssa muodostamat yhteispalvelupisteet ovat äärimmäisen tärkeitä ja tervetulleita. Kuten tässäkin on tullut esille, niin haasteita niissä on, mutta hyvä on, että yritys ja tahto näiden eteenpäinviemiseen ja kehittämiseen on olemassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-10-02T17:53:04,2025-10-02T17:55:52,Hyväksytty,1.1 2025_89_144,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain muuttamisesta ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 10 a §:n 3 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 122/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_145,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain muuttamisesta ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 10 a §:n 3 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 122/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies, arvoisa ministeri! Kuten arvoisa ministeri tietääkin tuolta Tampereelta, tätä keskittämistähän meillä on ollut siellä jo hyvän aikaa. Esimerkiksi ely ja Maanmittauslaitos ovat jo siellä Attilan rakennuksessa Itsenäisyydenkadun varressa, mihinkä pääsee nykyään tällä uudella ratikalla. Ja nyt kun tulevana vuonna poliisilaitos siirtyy hieman sivuun, sinne Nekalaan, kohti Helsinkiä, niin emme edes kuvitelleet, että poliisin lupapalvelut siirtyisivät sinne, vaan nyt nämä poliisin lupapalvelut keskitetään sinne Hämeenkatu 28:aan elikkä aivan kaupungin ydinkeskustaan, mihin jokainen kansalainen pääsee hyvin helposti, koska se on nimenomaan tällä ratikkareitillä, ja siellä pääsee asioimaan myöskin ihan kasvotusten, esimerkiksi passiasioissa. Tämä on mielestäni oikein hyvä asia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+5.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-10-02T17:55:52,2025-10-02T17:56:51,Hyväksytty,1.1 2025_89_146,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain muuttamisesta ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 10 a §:n 3 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 122/2025 vp,"Kiitoksia. — Haluaako ministeri kommentoida käytyä keskustelua? Kaksi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_147,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain muuttamisesta ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 10 a §:n 3 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 122/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Lain tavoitteena todellakin on varmistaa käyntiasiointimahdollisuudet ympäri maan. Ajattelen, kun tässä puhuttiin tästä läsnäolon tärkeydestä, että on kyllä tärkeää, että viranomaispalvelut ovat läsnä eri puolilla Suomea, ja se tässä laissa halutaan varmistaa tällä luotavalla velvoitteella ja toisaalta sitten turvaamalla saavutettavuutta tällä tunnin asiointietäisyydellä. Kun täällä oli huoli siitä, miten tätä määritellään ja kuinka siinä otetaan huomioon näitä erilaisia olosuhteita eri alueilla, niin tämä sijoittamisratkaisu tehdään asiakastarpeista lähtevän alueellisen suunnittelun pohjalta eli siinä pyritään eri alueilla vähän tunnistamaan näitä erilaisia olosuhteita. Täällä oli myöskin huoli digiosaamisesta ja digitaalisista välineistä: siihenkin pyritään tässä vastaamaan juuri sillä, että tuolla on tarjolla tukea ja neuvontaa siihen liittyen. Aukioloajoista oli kysymys: Tämä lakiesityshän ei sisällä näitä aukioloaikoja koskevia säännöksiä, mutta niiden tulee tietysti olla sitten myöskin viranomaisen vähimmäisaukioloista annetun asetuksen mukaisia ja täyttää myöskin asiakkaitten asiointitarpeet hyvän hallinnon periaatteitten mukaisesti. Ehkä sen voisi sanoa tällaisena yleisenä periaatteena. Sitten täällä oli kysymys myöskin näistä säästöistä: Kyllä, tämä esitys tuo myöskin säästöjä. Jos me katsomme ihan laajasti, niin koko palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksessa hallituksella on säästötavoite. Yhteiskäyttöisiin toimitiloihin siirtyminen säästäisi vuositasolla noin 50 miljoonaa, ja kun tässä 25 prossaa henkilöstöstä työskentelisi yhteiskäyttöisissä tiloissa ja edelleen valtion yhteiset asiakaspalvelupisteet muodostaisivat osan tästä säästöstä eli arviolta noin 15 miljoonaa, niin kyllä tällä myöskin eurovaikutuksia sitten on. Ja vielä oli tässä toive, että kiinnitetään huomiota viestintään. Jaan sen tarpeen tässä. Se on varmasti erittäin tärkeää. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+5.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-10-02T17:56:55,2025-10-02T17:59:03,Hyväksytty,1.1 2025_89_148,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta viranomaistoiminnassa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 124/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja lakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Tervetuloa takaisin, ministeri Ikonen. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_89_149,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta viranomaistoiminnassa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 124/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että Suomi siirtyy asteittain digitaalisten palveluiden ensisijaisuuteen viranomaisasiointikanavana. Hallituksen esityksessä ehdotettava sääntely tukee hallitusohjelman mukaisen tavoitteen saavuttamista. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sääntelyä siten, että viranomaisen tiedoksiannot lähetettäisiin ensisijaisesti sähköisesti niille hallinnon asiakkaille, joille se on mahdollista. Nykyisin viranomaiset lähettävät tiedoksiannot asiakkaalle pääasiassa postitse paperilla, ellei asiakas ole antanut erikseen suostumusta sähköiseen tiedoksiantoon. Nykymalli muuttuisi siten toisinpäin, jolloin sähköinen tiedoksianto olisi oletusarvoinen tiedoksiantotapa sähköistä asiointia käyttävälle henkilölle, mutta jatkossakin henkilö voisi saada tiedoksiannot halutessaan postitse paperilla. Sähköisen tiedoksiannon pakosta ei siis ole kyse. Sähköisen tiedoksiannon edistäminen on myös osa hallitusohjelmaan sisältyvän valtionhallinnon tuottavuusohjelman toimeenpanoa. Muutoksella saavutettaisiin säästöjä ja tehostettaisiin viranomaismenettelyjä. Suorat kustannussäästöt muodostuvat postituskustannusten vähentymisestä, kun paperiset kirjeet korvautuvat sähköisillä Suomi.fi-viesteillä. Julkiselle hallinnolle tavoitellut säästöt ovat yhteensä 40 miljoonaa euroa vuodessa, noin keskimäärin. Esityksen mukaisesti tavoitteen saavuttamisessa hyödynnettäisiin tässä vaiheessa jo nykyisin käytössä olevaa Digi- ja väestöviraston ylläpitämää viestinvälityspalvelua eli Suomi.fi-viestejä. Voimassa olevan sääntelyn nojalla henkilöt voivat ottaa Suomi.fi-viestit käyttöön suostumuksellaan, kun taas viranomaisilla on palvelun hyödyntämiseen käyttövelvoite. Palvelun avulla viranomaiset voivat siis jo nykyään toimittaa sähköisiä tiedoksiantoja palvelun käyttöön ottaneille henkilöille. Lisäksi esityksessä hyödynnettäisiin Suomi.fi-tunnistusta, jota käytetään henkilön asioidessa vahvasti tunnistautuneena jossakin julkisen hallinnon sähköisessä palvelussa. Esityksessä lähdetään siitä, että joissakin julkishallinnon palveluissa vahvasti tunnistautuneena asioiva henkilö on lähtökohtaisesti kykenevä vastaanottamaan tiedoksiannot sähköisesti. Jatkossa Suomi.fi-viestien käyttöönotto, eli viestivälityspalvelutilin avaaminen täysi-ikäiselle, tapahtuisi viranomaisaloitteisesti Suomi.fi-tunnistuksen käytön yhteydessä eli henkilön tunnistautuessa johonkin julkisen hallinnon asiointipalveluun. Tilin avaaminen edellyttäisi, että henkilö nimenomaisesti ilmoittaisi sähköpostiosoitteensa heräteilmoituksia varten tai tiedon siitä, ettei halua vastaanottaa herätteitä. Lisäksi henkilöä informoitaisiin samassa yhteydessä tilin avaamisen vaikutuksista ja mahdollisuudesta päättää tilin käyttö. Tili ei siten tulisi käyttöön kenenkään huomaamatta. Muutos koskisi niitä täysi-ikäisiä henkilöitä, jotka käyttävät Suomi.fi-tunnistusta lakimuutoksen jälkeen ja jotka eivät ole tätä ennen ottaneet Suomi.fi-viestejä käyttöönsä. Muutoksen ulkopuolella olisivat henkilöt, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta tai joille on holhoustoimesta annetussa laissa tarkoitettu holhousasioiden rekisteriin merkityn tiedon perusteella määrätty edunvalvoja tai vahvistettu edunvalvontavaltuutettu tai jotka eivät asioi lainkaan sähköisesti. Suomi.fi-viesti säilyy käytössä automaattisesti kaikilla, jotka ovat ottaneet palvelun käyttöön ennen lain voimaantuloa. Esityksessä on otettu huomioon ehdotetun muutoksen perusoikeusvaikutukset erityisesti yhdenvertaisuuteen ja oikeusturvaan. Keskeisin oikeusturvaa varmentava toimi on se, että Suomi.fi-viestit voi ottaa pois käytöstä ja halutessaan saada tiedoksiannot edelleen postitse paperilla. Tästä informoitaisiin henkilöä tilin avaamisen yhteydessä. Mikäli henkilö päättäisi Suomi.fi-viestien käytön, tili avattaisiin kuitenkin uudelleen kuuden kuukauden kuluttua Suomi.fi-viestien käytön päättämisestä, mikäli henkilö käyttäisi Suomi.fi-tunnistusta asioidakseen julkisen hallinnon palvelussa. Tässäkin yhteydessä henkilöllä olisi kuitenkin mahdollista taas päättää Suomi.fi-viestien käyttö. Muutosten toimeenpanon yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota kansalaisviestintään, ja muutoksesta viestitään laajasti ennalta jo ennen lainsäädännön ehdotettua voimaantuloa. Lisäksi Digi- ja väestötietoviraston resursseja kohdennetaan muutoksen vaatimaan käyttäjätukeen. Samalla kun sähköisen asioinnin ensisijaisuutta edistetään, varmistetaan myös se, että vaihtoehtoisia asiointi- ja viestintäkanavia on tarjolla niille, jotka eivät pysty käyttämään sähköisiä palveluita. Hallituskauden aikana toteutetaan tämän esityksen rinnalla toimeenpano- ja lainsäädäntöhanke, jossa julkisen hallinnon yhteisten viestinvälityspalveluiden rinnalle tuodaan hyödynnettäväksi myös yksityiset digipostipalvelut, joihin käyttäjä voi halutessaan valita vastaanottaa muun sähköisen viestiliikenteen lisäksi myös viranomaisten lähettämät sähköiset tiedoksiannot. Tätä koskeva säädös- ja kehittämishanke on parhaillaan käynnissä, ja tavoitteena on, että viranomaisten tiedoksiannot yksityisiin digipostipalveluihin mahdollistava ratkaisu on käytössä mahdollisimman pian vuonna 2026. Toimeenpanolla tavoitellaan sitä, että kansalaisilla on mahdollisuus valita käyttämänsä palvelu ja että sähköisen postin voisi halutessaan pääsääntöisesti vastaanottaa yhdessä palvelussa. Tässä hallituksen esityksessä ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 12.1.2026. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+6.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-10-02T17:59:36,2025-10-02T18:04:41,Hyväksytty,1.1 2025_89_150,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta viranomaistoiminnassa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 124/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_151,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta viranomaistoiminnassa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 124/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys on tärkeä askel kohti digitaalista ja tehokkaampaa viranomaisasiointia. Hallitusohjelman mukaisesti siirrymme asteittain siihen, että viranomaisviestintä ja tiedoksiannot toteutetaan ensisijaisesti sähköisesti. Tämä uudistus edistää julkisen hallinnon tuottavuutta, nopeuttaa menettelyitä ja tekee asioinnista sujuvampaa kansalaisille. Nykyisin viranomaiset toimittavat tiedoksiannot pääosin postitse paperilla, ellei asiakas ole erikseen antanut suostumusta sähköiseen asiointiin. Esitys muuttaa tämän lähtökohdan siten, että sähköinen tiedoksianto olisi ensisijainen niille, joille se on mahdollista. Tämä säästää kustannuksia ja tekee viranomaistoiminnasta ajanmukaisempaa ja tehokkaampaa. On kuitenkin tärkeä korostaa, että esitys ei jätä ketään ulkopuolelle. Niille kansalaisille, joille digipalvelujen käyttö ei ole mahdollista taitojen, laitteiden tai olosuhteiden vuoksi, turvataan edelleen vaihtoehtoiset asiointi- ja viestintäkanavat. Tämä varmistaa oikeusturvan, yhdenvertaisuuden ja hyvän hallinnon toteutumisen. Esitys tuo myös uusia mahdollisuuksia markkinoille. Kun luomme edellytyksiä avoimelle ja kilpaillulle markkinalle viranomaisten sähköisten tiedoksiantojen toimittamisessa, voimme hyödyntää laajemmin myös yksityisiä digipostipalveluita. Tämä lisää joustavuutta, vahvistaa tietoturvaa ja tuo uusia vaihtoehtoja viranomaistoiminnan asioinnin kehittämiseen. Arvoisa rouva puhemies! Tällä uudistuksella saavutamme merkittäviä hyötyjä, kustannussäästöjä, tehokkuutta, nopeampaa asiointia ja ajanmukaisen viestintäkanavan kaikille kansalaisille. Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus toteutuvat myös digiaikana. Jokaiselle suomalaiselle turvataan toimivat ja luotettavat palvelut. Itä-Suomen yliopistossa on huomenna tarkastelussa tutkimus ikäihmisten digipalveluista, ja yhtenä sen tutkimuksen tuloksena on se, että ikäihmiset suhtautuvat myönteisesti digipalveluihin, kunhan saavat niihin riittävää opastusta. Tämä esitys on hallituksen vastuullista ja tulevaisuuteen katsovaa politiikkaa. Sen myötä Suomi ottaa jälleen askeleen kohti modernia, digitaalista ja kansalaisia paremmin palvelevaa hallintoa, joka tarvittaessa huomioi myös ihmiseltä ihmiselle asioinnin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+6.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-02T18:04:44,2025-10-02T18:07:27,Hyväksytty,1.1 2025_89_152,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta viranomaistoiminnassa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 124/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_153,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta viranomaistoiminnassa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 124/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on oikein hyvä muutos. Itsellänikin on tämä Suomi.fi-palvelu, ja sitä kautta saa esimerkiksi ajoneuvojen käyttövoimaverot, erilaiset kiinteistöverot ynnä muut. Mutta pieni varoituksen sana siitä, että kuinka usein onkaan ollut, itsellänikin, esimerkiksi sähköpostissa tällainen, että mene tästä linkistä nyt Suomi.fi-palveluun saadaksesi veronpalautuksesi. No, ensinnäkin se jo kertoo sen, että ei takuulla pidä paikkaansa, kun ei koskaan ole saanut veronpalautusta. Arvoisa ministeri, pyytäisin, että tästä valistetaan sitten riittävästi kansalaisia. Siellä on hyvin lähelle samanlaisia Suomi.fi-sivuja, mitkä kuitenkin ovat sellaisia, mitkä johtavat aivan väärille reiteille, ja siinä saattaa olla isotkin rahanmenetykset kyseessä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+6.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-10-02T18:07:32,2025-10-02T18:08:26,Hyväksytty,1.1 2025_89_154,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta viranomaistoiminnassa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 124/2025 vp,"Kiitoksia. — Haluaako ministeri vielä sanoa jotain? Olkaa hyvä, kaksi minuuttia enintään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_155,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta viranomaistoiminnassa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 124/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelen, että tämä on hirveän hyvä ja tärkeä askel julkisessa hallinnossa, että sähköisesti asioiva henkilö voisi jatkossa ottaa myöskin viranomaiskirjeet vastaan sähköisesti. Jos me ajattelemme henkilöä, joka sähköisesti muutenkin asioi, niin hänelle tämä tuo arkeen vaivattomuutta ja nopeutta. Jos ajattelee, että viesti on perillä lähestulkoon välittömästi ja sen voi ottaa ajasta tai paikasta riippumatta vastaan ja viestit myöskin säilyvät tallessa, samassa laatikossa paremmin — myöskin läheiselle voisi antaa valtuutuksen lukea näitä posteja — niin tässä on monta hyvää piirrettä. Niin kuin täällä kävikin ilmi keskustelussa, niin tämä tuo noin 40 miljoonan säästöt julkiselle hallinnolle, mikä on tässä julkisen talouden tilanteessa myöskin tärkeä asia. Sitten tietysti on tärkeätä edelleenkin muistaa, että huomioidaan ne henkilöt, jotka eivät halua tai pysty jostain syystä sähköisesti asioimaan. Paperipostin voi edelleenkin halutessaan valita. Tässä vain käännetään se oletusasetus toisinpäin. Jos henkilö ei lainkaan asioi sähköisesti tai jos hän on edunvalvonnan alla, niin tämä uudistus ei silloin koske häntä, niin että sitä ei tarvitse murehtia. Tämä koskee näitä kirjeitä, mutta jatkossakin viranomaisen kanssa voi asioida myöskin ihan kasvokkain tai puhelimitse tai sähköisesti, ja digitukeakin näistä hallinnon asiakaspalvelupisteistä on saatavissa. Eli huolehditaan myöskin tästä perusoikeudesta näissä. Mutta hieno, tärkeä askel julkisessa hallinnossa. — Kiitoksia. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+6.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-10-02T18:08:33,2025-10-02T18:10:08,Hyväksytty,1.1 2025_89_156,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain ja alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta sekä virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 123/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Esittelypuheenvuoro, ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_89_157,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain ja alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta sekä virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 123/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsillä oleva hallituksen esitys liittyy kaksi vuotta sitten, edellisellä hallituskaudella tehtyyn virvoitusjuomaveron uudistukseen. Veroon sisältyvää terveysohjausta vahvistettiin tuolloin, mutta muutosten voimaantulo jäi odottamaan Euroopan komission valtiontukihyväksyntää. Valtiontukikäsittely kesti valitettavasti kaksi vuotta, ja sen aikana selvisi, että valtiontukihyväksynnän saamiseksi lakiin on tehtävä eräitä muutoksia. Kevään 2023 uudistuksessa pakkaamattomat juomat oli jätetty veron ulkopuolelle. Komissio katsoi kuitenkin, ettei pakkaamattomien juomien jättäminen kokonaan verotuksen ulkopuolelle ole oikeassa suhteessa verotuksen aiheuttamaan hallinnolliseen hankaluuteen, kun ajatellaan veron valtiontaloudellista tavoitetta. Pakkaamattomat juomat on siis otettava veron piiriin, mutta niitä voidaan kuitenkin verottaa poikkeuksellisesti alimmalla verotasolla sokeripitoisuudesta riippumatta. Näin yritykset välttyvät sokeripitoisuuden selvittämiseen liittyvältä erityiseltä hallinnolliselta hankaluudelta. Muut komission valtiontukihuomiot liittyivät kiinteiden juoma-ainesten verottamiseen ja kasvipohjaisten juomien verovapauden edellytysten täydentämiseen. Lakiteknisen selkeyden vuoksi keväällä 2023 vahvistettu laki kumottaisiin ja kaikki muutokset tehtäisiin voimassa olevaan lakiin. Tämän vuoksi esitykseen sisältyvät myös jo kertaalleen hyväksytyt ehdotukset, kuten vesien veronalaisuuden pakkauskokorajan poistaminen sekä veroporrastus. Juoman sokeripitoisuuteen perustuvan veroporrastuksen arvioidaan siirtävän kulutusta vähemmän sokeria sisältäviin juomiin, joten muutoksella voi olla myös terveyttä edistävä vaikutus. Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tilanne on erittäin vaikea. Kuluvana vuonna valtio ottaa uutta velkaa yli 14 miljardia euroa. Se on valtavan suuri rahamäärä, ja velat pitää maksaa takaisin korkojen kera. Esityksessä ehdotetaan siten myös virvoitusjuomaveron korottamista. Vuoden 2023 uudistuksen verotasoihin tehtäisiin 11 sentin tasakorotus. Veronkorotus lisäisi verotuottoa vuositasolla noin 110 miljoonalla eurolla. Vuonna 2026 lisäkertymä jäisi tätä vähäisemmäksi, noin 64 miljoonaan euroon. Tämä johtuu sekä valmisteverotuksen tilitysjaksojen vaikutuksesta että siitä, että muutosten ehdotetaan tulevan voimaan huhtikuun alussa 2026, ei siis vuoden alussa. Voimaantulossa on huomioitu elinkeinoelämän lausuntopalaute siitä, että muutoksiin valmistautumiseen tarvitaan aikaa ja että toimialalla sopimus‑ ja valikoimajaksot ovat pitkiä. Virvoitusjuomaveron korotukseen liittyen ehdotetaan lisäksi, että myös kaikkein miedoimpien, 1,2—2,8 tilavuusprosenttisten niin sanottujen muiden käymisteitse valmistettujen juomien, kuten miedoimpien siiderien, veroa nostettaisiin. Ilman veronkorotusta näiden tuotteiden alkoholivero jäisi selvästi alhaisemmaksi kuin etenkin paljon sokeria sisältävien juomien virvoitusjuomavero. Hallituksen esitykseen sisältyvälle ehdotukselle virvoitusjuomaverolain muuttamiseksi on nyt siis komission virallinen valtiontukihyväksyntä. Esitys mahdollistaa sen, että virvoitusjuomaveron uudistus voidaan viimein saattaa voimaan. Veromallissa makeutettujen juomien verotaso on alhainen, koska valtiontukimalli on rakennettu sokerin verotuksen varaan, ja siitä ei voida poiketa.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+7.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-10-02T18:10:43,2025-10-02T18:14:36,Hyväksytty,1.1 2025_89_158,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain ja alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta sekä virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 123/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_159,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain ja alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta sekä virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 123/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikki me tiedämme, että arjen valinnat vaikuttavat terveyteemme, usein juuri ne pienet valinnat, kuten valitsemmeko hissien sijasta portaat ja mitä juomme janoomme. Nyt käsiteltävä virvoitusjuomaveron uudistus on harkittu tätä silmällä pitäen. Tässä esityksessä virvoitusjuomavero porrastetaan kuuteen luokkaan juoman sokeripitoisuuden mukaan. Mitä enemmän sokeria, sitä enemmän veroa — tämä on selvä viesti. Me Suomessa tarvitsemme terveellisten elämäntapojen kurinpalautuksen. Arvoisa puhemies! Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi ne makeimmat virvoitusjuomat maksavat jatkossa enemmän, kun taas vähemmän sokeria sisältävien tuotteiden hinnat nousevat maltillisemmin. Esitys sisältää muitakin yksityiskohtia. Jatkossa vero ulottuisi myös yli viiden litran myyntipakkauksiin ja kiinteisiin juoma-aineksiin, jotta porsaanreiät saadaan tukittua. Samoin kasvipohjaisissa juomissa rajattaisiin verovapaus vain niihin, joissa on riittävästi kalsiumia, jotta terveyttä tukevat vaihtoehdot säilyvät edullisempina. Tämä ei ole siis pelkkää verotekniikkaa vaan keino ohjata kulutusta terveellisempiin valintoihin ja varmistaa, että verotus kohtelee kaikkia tuotteita reilusti. Arvoisa puhemies! Kyseessä on selkeä arvovalinta. Tämä esitys on konkreettinen esimerkki hallituksen kestävästä verotuksen linjasta, jossa verotuksen painopistettä siirretään työn verotuksesta haittaveroihin. Näin lopputulos on selvä ja välttämätön. Verotus toimii kahdella rintamalla: se turvaa julkista taloutta ja tukee kansanterveyttä. Hallitus haluaa näyttää, että vastuullinen veropolitiikka voi olla sekä taloudellisesti että inhimillisesti kestävää. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-02T18:14:51,2025-10-02T18:17:55,Hyväksytty,1.1 2025_89_160,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain ja alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta sekä virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 123/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Löfström poissa. — Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_161,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain ja alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta sekä virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 123/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että ehkä kuitenkin tärkein motiivi, voi sanoa, muuttaa tätä virvoitusjuomaveroa on fiskaalinen eli valtiontalouteen vaikuttava. Totta kai tässä samalla nyt muutetaan tätä rakennetta, ja minusta tämä on ihan järkevää kaiken kaikkiaan. Kuten tuossa edellä edustaja Hänninen totesi, niin on järkevämpää, että verotetaan enemmän niitä, jotka ovat terveydelle haitallisempia, kuin niitä, jotka eivät ole niin haitallisia. Toisaalta ymmärrän kyllä, voi sanoa, mehuja valmistavia tehtaita, jotka arvostelevat sitä, että vaikka tässä nyt tuodaankin nämä paikan päällä puristetut mehut verotuksen piiriin, niin jää paljon matalammaksi se kanta. Jos sama appelsiini puristetaan tehtaalla ja purkitetaan ja tuodaan kauppaan, vero on korkeampi kuin siellä paikan päällä, jos oikein olen ymmärtänyt. Tämmöinen tilanne edelleen tässä säilyy, vaikka tuodaankin verotuksen piiriin. Mutta ymmärrän tämän vaikeuden. Tässähän ei voi lähteä kovin mahdotonta hallinnollista taakkaa niille kaupoille tuomaan. Kaiken kaikkiaan näen, että kun meillä verorakennetta on lähdetty muuttamaan niin, että työn verotusta halutaan keventää, niin meillä ei kauhean paljon ole valinnanvaraa sitten, missä me lähdetään korottamaan veroja. Silloin meidän on pakko puuttua tämäntyyppisiin ratkaisuihin. Kyllä olen isossa kuvassa tukemassa tätä hallituksen esitystä, joka nyt täällä on käsittelyssä, ja pidän tätä tähän kokonaisuuteen nähden järkevänä. Joskin aina itseä mietityttää myös se, että kun meillä kaikki haittaverot alkavat olla kanssa tapissa — jos me katsotaan eurooppalaista vertailua, niin kaikki haittaverotkin alkavat olla meillä Euroopan korkeimpia — niin missä vaiheessa tulee näissä haittaveroissa aina kussakin tavallaan se Lafferin piste eli se, että verojen korottaminen vaikuttaakin ihmisten käyttäytymiseen sillä tavalla, että he lähtevät kulutusta pienentämään, mikä ajatus monessa haittaverossa saattaakin olla taustalla. Vaikkapa tupakkaverossa, kun pannaan tupakkaan vähän hintaa, niin ihmiset tupakoivat vähemmän. Mutta sitten, kun ne alkavat tupakoimaan vähemmän, me saadaankin vähemmän verotuloja, eli nämä kääntyvät jossain vaiheessa laskuun, ja sen takia tämä ei ole ihan staattinen tilanne. Meillä tulevaisuudessa voi tulla muutoksiakin näihin verokertymiin. Haaste tai ongelma on kuitenkin yhteinen, enkä tästä hallitusta voi missään tapauksessa moittia. Tämä on meidän yhteinen tilanne, ja yhdessä me näitä mietitään. Siksi, kuten sanoin, olen isossa kuvassa tämän esityksen kannalla ja pidän tätä valtiontalouden kannalta järkevänä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+7.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-10-02T18:18:01,2025-10-02T18:20:37,Hyväksytty,1.1 2025_89_162,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain ja alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta sekä virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 123/2025 vp,"Kiitoksia. — Haluaako ministeri? Olkaa hyvä, kaksi minuuttia enintään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_163,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain ja alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta sekä virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 123/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia edustajille puheenvuoroista. — Palaan näihin edustaja Lohen esiin ottamiin pakkaamattomiin juomiin: Viime kaudella, kun tätä uudistusta tehtiin, puhuttiin niin sanotusta smoothie-poikkeamasta, eli koettiin tarpeelliseksi, että näitä varsin terveellisiä smoothieja, joita valmistetaan pienissä kojuissa, ei tarvitsisi näin verottaa. Tosiaan juuri tämä oli komission mielestä se ongelmakohta tässä, ja niinpä niihin piti kohdistaa veroa, tosin sillä matalimmalla tasolla tästä. Olen edustajan kanssa tismalleen samaa mieltä siitä, että kun fiskaalisesti tarvitsemme tuloja ja toisaalta menosäästöjä, niin verotuksen alalla on parempi korottaa sitten haittoja kuin esimerkiksi kohdistaa työhön tai yrittämiseen mitään veronkorotuksia. Näistä haittaveroista, ja kun edustaja Lohi otti esille tupakkaveron esimerkkinä, täytyy mainita se, että todella tämä hallitus esimerkiksi tupakkaveroa on korottanut jo useamman kerran ja se alkaa todella olla tapissa. Ensi viikolla olen matkalla Luxemburgiin neuvoston kokoukseen, ja siellä käsitellään EU-tason minimitupakka‑ ja ‑nikotiiniveroja. Niistä suunnitellaan myös omaa varaa. Tämä olisi itse asiassa Suomen edun mukaista, koska meidän verotasomme ylittävät reilusti sen vähimmäisverotason, josta EU-tasolla voitaisiin edes keskustella, koska meillä tämä verotus on niin korkealla. Nämä asiat ovat sellaisia, että näistä keskustellaan sitten myöhemmin lisää, mutta tällainen huomio siihen. Tietenkin, kun otetaan huomioon tällainen haitta kuin tupakka, esimerkiksi jos Suomen lähialueilla on huomattavasti paljon edullisempaa tupakkaa, se vaikuttaa matkustajatuonnin kautta sitten taas siihen, että se laskee verotuottoja Suomessa ja lisää matkustajatuontia ja voi aiheuttaa myös salakuljetusta. Sitten mikäli myös lähialueilla tai Euroopassa laajemmin nostettaisiin verotasoja, se taas voisi hyödyttää meitä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+7.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-10-02T18:20:41,2025-10-02T18:22:58,Hyväksytty,1.1 2025_89_164,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Esittelijänä ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_89_165,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus puuttuu keinotekoiseen verominimointiin. Puhaltamalla keinotekoisesti ilmaa taseisiin on verotusta saatu kevenemään nettovarallisuuskriteerin valossa. Tälle toiminnalle tulee nyt loppu. Hallituksen esitys koskee osakevaihtojärjestelyjen avulla toteutettavan osinkoverotuksen ja luovutusvoittoverotuksen minimoinnin estämistä, osakevaihtosäännösten alueellista laajentamista sekä osakevaihdossa sallitun rahavastikkeen enimmäismäärän nostamista. Esitys perustuu kevään 2025 riihipäätöksiin. Runsaasti julkisuutta saanut keinotekoisten osakevaihtojärjestelyjen avulla toteutettava osinkoverotuksen minimoiminen päätettiin estää, ja osana kasvutoimia Suomen osakevaihtosäännökset päätettiin laajentaa koskemaan Eta-alueen ulkopuolisia maita. Lisäksi päätettiin tarkastella osakevaihdossa maksetun rahavastikkeen määräytymistä ja tehdä siihen tarpeelliset muutokset. Esityksen tavoitteena on estää osinkoverotuksen ja luovutusvoittoverotuksen minimoiminen epätarkoituksenmukaisten osakevaihtojärjestelyjen avulla. Osakevaihtosäännösten alueellisella laajentamisella ja rahavastikkeen enimmäismäärän nostamisella pyritään helpottamaan ja joustavoittamaan liiketoiminnan uudelleenjärjestelyjen toteuttamista sekä houkuttelemaan sijoituksia ja luomaan talouskasvua. Arvoisa puhemies! Osinkoverotuksen minimoiminen estettäisiin arvostamalla osakevaihdossa omistusta vaihtavat osakkeet hankkivan yhtiön nettovarallisuuslaskelmalla käyvän arvon sijaan osakevaihtoa edeltävään matemaattiseen arvoon, jolloin käypä arvo ei kasvattaisi yhtiön nettovarallisuutta ja yhtiöstä nostettavan huojennetun osingon määrää. Luovutusvoittoverotuksen minimoiminen estettäisiin säätämällä osakkeiden hankintamenosta hankkivan yhtiön verotuksessa. Osakkeiden hankintamenona pidettäisiin osakevaihtoa edeltävää yhteenlaskettua matemaattista arvoa, jolloin käypä arvo ei kasvattaisi osakkeiden hankintamenoa osakkeita myöhemmin luovutettaessa. Muutos rajattaisiin arvostusmuutosta vastaavasti koskemaan vain etuyhteydessä olevien osapuolten välisiä osakevaihtoja, sillä luovutusvoittoverotuksen minimoimiseksi toteutetut osakevaihdot liittyvät vastaavasti pääasiassa tilanteisiin, joissa kohdeyhtiö ja hankkiva yhtiö ovat samojen osakkaiden tai heidän lähipiirinsä omistuksessa. Lisäksi osakevaihtosäännökset laajennettaisiin koskemaan Eta-alueen ulkopuolisia maita tiettyjen lisäedellytysten täyttyessä ja rahavastikkeen enimmäismäärä nostettaisiin 50 prosenttiin. Muutosta sovellettaisiin 1.1.2026 jälkeen toteutettaviin osakevaihtoihin. Osakkeiden arvostusperiaatteita koskevan muutoksen arvioidaan kasvattavan ansio- ja pääomatuloveron tuottoa vuositasolla noin 30 miljoonalla eurolla. Arvio perustuu Verohallinnon teoreettiseen laskelmaan vuositason verotuottojen menetyksestä, joka aiheutuu pääomatulo-osingon määrän kasvusta verrattuna tilanteeseen, jossa vastaava summa olisi nostettu palkkana ennen osakevaihdon toteuttamista. Laskelma on vuositason karkea arvio, jota varten on tehty useita laskentaoletuksia. Arvoisa puhemies! Hieman yksinkertaisemmin: Kyseessä on reikäisen lainsäädännön tukkiminen. Verotus perustuu jatkossa todelliseen, ei keinotekoisesti nostettuun varallisuuteen. Veropohja vahvistuu, ja kilpailu on reilumpaa. Ehdotettu muutos tuo lisää selkeyttä ja ennakoitavuutta ja vähentää tulkinnanvaraisuutta, epäselvyyksiä ja riitatilanteita.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+8.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-10-02T18:23:21,2025-10-02T18:27:11,Hyväksytty,1.1 2025_89_166,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Savio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_167,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos valtiovarainministeri Purralle lakiehdotuksen esittelystä. — Työn ja yrittämisen verotuksen tulee olla oikeudenmukaista ja kannustavaa, ja tällä esityksellä puututaan ongelmaan, joka nousee julkisuudessa aika ajoin esille, nimittäin eri yritysmuotojen verotuksen tasapuolisuuteen. Arvoisa puhemies! Julkista huomiota ovat herättäneet varsinkin keinotekoiset yritysjärjestelyt, joiden avulla on pyritty maksimoimaan listaamattomien yhtiöiden omistajille sijoitusyhtiön kautta maksetut huojennetut osingot. Tämä menettely on perustunut siihen, että tarkoitusta varten perustettuihin sijoitusyhtiöihin on siirretty osakevaihdolla varsinaista liiketoimintaa harjoittavan yhtiön osakkeita sen varojen ja velkojen erotusta korkeammalla luovutushinnalla. Arvoisa puhemies! Mainitun tyyppisestä osakevaihdosta saatua laskennallista luovutushintaa on tämän järjestelyn jälkeen käytetty sijoitusyhtiön matemaattisen arvon ja sitä kautta huojennettujen osinkojen enimmäismäärän määrittämisessä. Esimerkiksi monet somevaikuttajat ovat hyödyntäneet sijoitusyhtiötä verotuksessa ilman merkittäviä liiketoimintaan sitoutuneita pääomia tai liiketoiminnallisia syitä. Se ei varmastikaan ole ollut lainsäätäjän alkuperäinen tarkoitus listaamattomien yhtiöiden yrittäjäriskiin perustuvaa huojennettua osinkoverotusta aikanaan säädettäessä. Arvoisa puhemies! Nyt tämä hallitus korjaa edellä mainitun epäkohdan. Lakia sovelletaan vuoden 2017 alussa tai sen jälkeen sijoitusyhtiöille luovutettuihin osakkeisiin niissä tavanomaisissa tilanteissa, joissa luovuttaja ja vastaanottaja ovat etuyhteydessä keskenään, kuten ministeri Purra tässä edellä totesi. Osakevaihdossa omistusta vaihtavat osakkeet tullaan arvostamaan ne hankkivan yhtiön nettovarallisuuslaskelmalla osakevaihtoa edeltävään matemaattiseen arvoon nykyisin käytössä olevan käyvän arvon sijaan. Käypä arvo ei tulevaisuudessa siten enää paisuta hankkivan yhtiön nettovarallisuutta eikä myöskään kasvata yhtiöstä nostettavan huojennetun osingon määrää ensi vuoden alusta lukien. Arvoisa puhemies! Tämä lakimuutos pienentää merkittävästi huojennetun osingon enimmäismäärää edellä kuvatuissa tilanteissa ja tuo siten eri yritysmuotoja huomattavasti aiempaa selkeämmin samalle viivalle. Ehdotuksen arvioidaan lisäksi tuottavan valtiolle vuosittaisia lisätuloja yli 30 miljoonan euron verran, ja sekin on tietenkin erittäin tärkeää julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta katsottuna. — Kiitos hallitukselle ja erityisesti valtiovarainministeri Purralle tästä erittäin hyvästä lakiehdotuksesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+8.aspx,fi,Sami Savio,1314,2025-10-02T18:27:15,2025-10-02T18:30:26,Hyväksytty,1.1 2025_89_168,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_169,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Politiikassa on vähintään kymmenen vuotta keskusteltu aika aktiivisesti siitä, miten listaamattomien yhtiöiden osinkoja tulisi verottaa. Aika ajoin myös vaihtoehtobudjetteihin sisältyy erilaisia esityksiä siitä, miten osinkoverojärjestelmää muutettaisiin tältä osin. Myös useat elinkeinoelämän etujärjestöt ovat esittäneet erilaisia malleja, mutta ymmärrän sen vaikeuden, mikä meillä on ollut poliittisesti löytää yhteisymmärrystä siitä, miten osinkoverotusta lähdettäisiin muuttamaan. Tässä hallituksen esityksessä ei ole varsinaisesti kysymys siitä, että listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotusta lähdettäisiin muuttamaan vaan enemmänkin tilkitsemään sellaista, voisin sanoa, porsaanreikää, joka on jäänyt tänne verotukseen ja jolla pyritään — sanoisin niinkin rohkeasti — keinotekoisesti minimoimaan osinkoverotusta osakevaihdon kautta, mikä ei ole ollut se alkuperäinen, sanoisin, lainsäätäjän tarkoitus, kun listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta ollaan lähdetty säätämään, se, että tätä nettovarallisuutta voitaisiin tätä kautta nostaa ja sitä kautta saada huojennettuja osinkoja selvästi suurempi määrä kuin ilman tämäntyyppisiä järjestelyjä. Herää tietenkin kysymys, onko tähän tilanteeseen joitakin muita vaihtoehtoja puuttua. Tietenkin voisi ajatella, että tämmöisen osinkoveron minimoimisen yksi vaihtoehto on se, että muutetaan osinkoverotusta ja kiristetään sitä niin paljon, että pannaan nettovarallisuuden prosentuaalista tasoa siitä kahdeksasta prosentista alaspäin, jolloin tällä ei ole niin paljon merkitystä, tai muutetaan muuten kokonaisuudessaan osinkoverotusta listaamattomien yhtiöiden osalta, tai voidaan kysyä, voitaisiinko yleisillä veronkiertosäännöksillä puuttua tähän. Siihen myös korkein hallinto-oikeus on muistaakseni ottanut kantaa, ja se on nähty ongelmalliseksi. Näkisin sen hallinnollisesti aika vaikeaksi tavaksi puuttua. Yleisellä tasolla sanoisin, että tämä tapa, jolla tätä lähdetään tilkitsemään — joskin verojaostossa me tulemme tietenkin tarkkaan tutkimaan, sisältyykö tähän joitain yksityiskohtaisia ongelmia, joita pitää kenties tarkastella erikseen — on minusta paras ja tehokkain tapa hoitaa tämä. On erittäin hyvä, että tämä esitys tuodaan nyt tänne eduskuntaan. Miksi on hyvä, että tämä tuodaan? Sen takia, että jos tämmöisiä annetaan olla, niin tämmöinen yleinen hyväksyttävyys tälle listaamattomien yhtiöiden osinkoverojärjestelmälle lähtee rapautumaan. On tärkeää, että järjestelmä on sillä tavalla koherentti ja myös ihmisten hyväksymä, niin että siellä ei tapahdu tämmöisiä ylilyöntejä. Sen takia voin sanoa, että yleisellä tasolla kannatan tätä esitystä ja pidän sitä erittäin järkevänä ja tervetulleena.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+8.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-10-02T18:30:26,2025-10-02T18:33:33,Hyväksytty,1.1 2025_89_170,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_171,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2025 vp,"Rouva puhemies! Yritysverotuksen pitäisi olla ennustettavaa, ja sen pitäisi kohdella kaikkia samalla tavalla. Se iso periaate siellä taustalla on. Tämä listaamattomien yritysten verotuskysymys varmasti jakaa tätä salia hiukan, mutta kyllä sekin pitäisi ratkaista. Meidän mielestä sen pitäisi olla semmoisessa tilanteessa, että sitä myös verotettaisiin. Mutta tähän lakiesitykseen: Tässä on hyvä suunta viedä tätä yritysverotusta sellaiseen suuntaan, että tilkitään näitä asioita. Nyt kun ministeri on paikalla, niin kysyisin valtiovarainministeriltä: kun te tätä verorakennetta katsotte yrityskentässä tänä päivänä, niin mitkä teidän mielestä ovat ne tärkeimmät kysymykset, jotka vaatisivat tällä hetkellä korjaamista, jotta tämä neutraalisuus hoituisi tulevaisuudessa? Varmasti te olette näitä joutuneet pohtimaan siellä ministeriössä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+8.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-10-02T18:33:33,2025-10-02T18:34:41,Hyväksytty,1.1 2025_89_172,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2025 vp,"Kiitoksia. — Siellä on edustaja Lohi vielä, olkaa hyvä, ja haluaako ministeri käyttää vielä puheenvuoron? — Lohi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_173,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä jatkan vähän tästä edustaja Lylyn puheenvuorosta. — Tiedän, että EK:lla ja Suomen Yrittäjillä on omat uudet veromallit listaamattomille yhtiöille. Sen takia itsekin olisin taipuvainen siihen, että meidän tulisi uskaltaa tarkastella myös täällä eduskunnassa ja, sanoisin, tulevassa hallitusohjelmassa sitä, mikä on ehkä se tulevaisuuden listaamattomien yhtiöiden osinkoverojärjestelmä. Silti sen pitää pohjautua siihen, että yrittäjyyttä kannustetaan Suomessa. Se ei voi olla ajatus, että me muutetaan järjestelmää niin, että yrittäminen sen jälkeen ei ole Suomessa kannattavaa eikä kannustavaa. Ei näin, mutta totta kai pitää aika ajoin miettiä, mikä on järkevä järjestelmä. Olen ollut tähän asti aika voimakkaastikin nettovarallisuuspohjaisen järjestelmän kannattaja. Minkä takia? Sen takia, että olen käytännössä huomannut ja nähnyt yrityksissä sen myönteisen ilmiön, mikä on syntynyt siitä, kun se on kannustanut kasvattamaan ja vahvistamaan taseita, kasvattamaan nettovarallisuutta, jotta saat vähän myöhemmin pikkuisen huojennettuna sitä osinkoa. Mitä se on tarkoittanut käytännössä? Sitä, että kun tulee joku taloudellinen kriisi, niin pk-yrityksillä on ollut puskureita, kun taseet ovat olleet vahvempia. Jos järjestelmä olisi ollut semmoinen, että kannattaa ottaa kaikki rahat pois sieltä, taseet olisivat olleet aika tyhjiä. Kun tuli korona-aika, meillä ei kaatunutkaan pk-yrityksiä niin paljon kuin me pelättiin, koska niillä oli vahvat taseet, kun tämä järjestelmä oli kannustanut pitämään niitä. Tämän ymmärtäminen tässä rinnalla on pakko pitää mukana samaan aikaan, kun ollaan miettimässä, millä tavalla me kenties sitä uudistettaisiin. Tällä on ollut iso ja merkittävä merkitys kriisinkestävyyden puskurina pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Mutta silti pitää uskaltaa jossain vaiheessa myös tarttua siihen ja miettiä, onko tässä jotain kehitettävää, koska meillä on paljon muun muassa sellaisia startupeja, kasvuyrityksiä, joilla ei nettovarallisuutta kerry, ja sieltäkin on tullut toiveita, että tätä järjestelmää pitäisi miettiä kannustavaan suuntaan. Kaiken kaikkiaan isossa kuvassa, kun mietitään kehittämistä, pitää muistaa aina se, että yrittäjä kantaa yleensä myös omalla omaisuudellaan riskiä ja siitä riskinotosta pitää myös palkita verotuksessa. Sen takia toimme Sipilän hallituksen kaudella muun muassa muille kuin osakeyhtiöille, muihin yritysmuotoihin, yrittäjävähennyksen, jotta kompensoitiin sitä eroa eri yritysmuotojen välillä. Tämän pitää olla se ohjaava tekijä, ei fiskaalisen eli verojen lisää keräämisen. Eli kannustetaan yrittäjyyteen, sillä Suomi nousee vain työllä ja yrittäjyydellä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+8.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-10-02T18:34:41,2025-10-02T18:37:40,Hyväksytty,1.1 2025_89_174,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_175,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lohi tuossa toi hyvin esille tämän tilanteen yritysverotuksen osalta ja sen, miten yritykset voivat ottaa iskuja vastaan. Tälläkin viikolla on kuultu aika isojakin uutisia yrityskentästä siitä, miten turbulenttinen se on. Toisaalta kun ajatellaan sitä, jos yritys joutuu semmoiseen tilanteeseen, jossa koko toiminta on vaakalaudalla tai pitäisi suunnata johonkin muualle, niin tietenkin olisi hyvä, jos yrityksellä olisi itselläänkin puskureita tehdä niitä asioita. Usein se liittyy myös siihen, kuinka henkilökuntaa koulutetaan uudelle suuntaukselle tai muuta. Eli pitäisi olla tämmöisiä puskureita, jotka myös siellä yrityskentässä olisivat käytettävissä siinä tilanteessa. Mutta toisaalta sekään ei voi olla ainut juttu, että meillä on yrityksille vahvat taseet, koska sieltä pitää myöskin saada tavallaan sitä semmoista rahaa liikkeelle, joka luo uutta yritystoimintaa. Tämä on semmoista tasapainoa. Mielenkiinnolla odotan valtiovarainministerin vastausta tuohon kysymykseen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+8.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-10-02T18:37:40,2025-10-02T18:38:53,Hyväksytty,1.1 2025_89_176,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri, enintään kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_177,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia jälleen hyvästä, kannustavasta vastaanotosta tälle veromuutosesitykselle. — Mitä tulee sitten meidän koko verojärjestelmän uudistamiseen tulevaisuudessa, siellä on useita kokonaisuuksia, jotka pelkästään jo fiskaalisista syistä vaativat tarkastelua. Jos katsotaan meidän isoja verolajeja ja niiden kehittymistä ajassa yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten myötä esimerkiksi haittoihin tai liikenteeseen tai työhön ja yrittämiseen liittyen, niin on selvää, että tulevilla hallituksilla on tässä paljon pohdittavaa. Samaan aikaan meidän julkisen talouden tilanne varmistaa sen, että verotuotoissa ylipäätänsä myös tulevien hallitusten pitää kiinnittää huomiota veropohjaan ynnä muuhun. Ehkä en sen yksityiskohtaisemmin mene tässä nyt omiin arvioihini siitä, mitä tulevina vuosina tai tulevina hallituskausina pitää tarkastella, koska siitä voitaisiin sitten tehdä vääriä johtopäätöksiä ja viedä asia hieman pidemmälle kuin olen tarkoittanut. Ylipäätänsä olen samaa mieltä edustajien Lohi ja Lyly kanssa tästä kokonaisuuden tarkastelusta, ja muutenkin edustaja Lohella oli erinomainen puheenvuoro.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+8.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-10-02T18:38:56,2025-10-02T18:40:21,Hyväksytty,1.1 2025_89_178,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Esittelijänä ministeri Purra. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_89_179,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomalaisten luonnonvarojen ja mineraalien hyödyntämisestä tulee maksaa kohtuullinen korvaus valtiolle ja kunnille. Tämä on oikeudenmukaisuuden toteutumisen näkökulmasta välttämätöntä. Euroopan vahvistaessa strategista autonomiaansa suomalaisten mineraalien hyödyntäminen tulee kiihtymään entisestään. Emme kuitenkaan halua Euroopan raaka-ainereservaatiksi. Suomalaisten tulee saada reilu osansa siitä, kun suomalaisia mineraaleja kaivetaan ja jalostetaan ulkomaille myytäväksi. Siksi hallitus korottaa kaivosmineraaliveroa. Kaivosmineraaliveroa korotetaan yhteensä 70 miljoonalla eurolla vuoden 2026 alusta. Veronkorotuksesta kertyy kuitenkin tuottoa vasta vuodesta 2027 alkaen, koska kaivosyhtiöt maksavat veron jälkikäteen verokautta seuraavana vuonna. Korotuksista päätettiin hallitusohjelmassa, toista kertaa kevään 24 kehysriihessä ja kolmatta kertaa kevään 25 kehysriihessä. Kaivosmineraaliveroa maksetaan kaikesta Suomessa louhitusta kaivosmineraalista, ja sen tarkoituksena on kerätä yhteiskunnalle korvaus arvokkaan ja uusiutumattoman luonnonvaran käytöstä. Kaivosmineraaliveroa maksettiin ensimmäisen kerran vuodelta 2024. Verotuottoa kertyi noin 31 miljoonaa euroa. Nykyinen verotaso on matala. Korotuksen myötä kaivosmineraalien verotus suurin piirtein kolminkertaistuu. Kansainvälisesti verrokkimaissa kaivosverot ovat tyypillisesti tämänkin korotuksen jälkeen Suomea korkeammalla tasolla. Metallisten kaivosmineraalien vero nousee nykyisestä 0,6 prosentista 2,5 prosenttiin rikastukseen toimitetun malmin sisältämän metallin verotusarvosta. Verotusarvot perustuvat maailmanmarkkinahintoihin ja muihin vastaaviin julkisiin hintalähteisiin, joista säädetään valtioneuvoston asetuksessa. Verohallinto vahvistaa metallien verotusarvot vuosittain. Muiden kaivosmineraalien määräperusteista veroa korotetaan 0,2 eurosta 0,6 euroon tonnilta nostettua malmia tai hyötykiveä. Arvoisa puhemies! Esityksen valmistelun aikana linjattiin, että sellaiset kaivosmineraalit, joita kaivos ei lainkaan tuota, eli niin sanotut kaivosten sivuvirrat, suljetaan veron ulkopuolelle. Jatkossa kaivos maksaa siten veroa vain sellaisista kaivosmineraaleista, joita se tuottaa. Tämä vähentää kaivosyhtiöiden ja Verohallinnon hallinnollista taakkaa. Sivuvirtojen rajaaminen veron ulkopuolelle hyödyttää metallikaivoksia, joten siitä aiheutuva verotuottomenetys on otettu huomioon metallisten kaivosmineraalien arvoperusteisen veron korotuksessa. Muutos on siis julkisen talouden kannalta verotuottoneutraali. Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä 40 prosenttia kaivosmineraaliveron tuotosta tuloutetaan valtiolle ja 60 prosenttia kaivoksen sijaintikunnalle. Kuntien saamasta verotuotosta noin 85 prosenttia kohdentuu vain neljälle suurimmalle kaivoskunnalle eli Sodankylän, Sotkamon, Keminmaan ja Kittilän kunnille. Kaivosmineraalivero on merkittävä tulonlähde suhteessa näiden kuntien saamiin muihin verotuloihin. Veronkorotuksen jälkeen nämä neljä suurinta kaivoskuntaa saavat edelleen vuosittain noin 4—5 miljoonaa euroa kaivosmineraaliverotuloja per kunta. Verotuoton jakautumista ehdotetaan muutettavaksi siten, että jatkossa kaivosveron tuotosta valtaosan perisi valtio. Verotuoton jako-osuuden muutoksella turvataan se, että veronkorotuksesta kertyvä tuottolisäys vahvistaa tehokkaasti julkista taloutta eikä heikennä kansalaisten yhdenvertaista kohtelua. Jos jakosuhdetta ei muutettaisi, suurimmat kaivoskunnat saisivat puolet koko runsaan sadan miljoonan euron verotuotosta, mikä laskennallisesti mahdollistaisi kunnallisveroprosentin merkittävän alentamisen tai jopa nollaamisen näissä kunnissa. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista myöskään julkista taloutta silmällä pitäen. Jos veronkorotus johtaisi kunnallisveroprosenttien alentamiseen tai menojen kasvuun joiltain osin, julkista taloutta vahvistava vaikutus heikentyisi. Lisäksi kaivosverotulo kohdennetaan vain kunnille, joissa on kaivosalueita, eivätkä esimerkiksi lähiseudun kunnat saa verotuloja huolimatta siitä, syntyykö niiden alueella kaivostoiminnasta aiheutuvia haittoja, kustannuksia tai hyötyjä. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-10-02T18:40:46,2025-10-02T18:45:34,Hyväksytty,1.1 2025_89_180,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,"Kiitoksia. — Mennään puhujalistalle, siellä on kaikilla puheenvuoropyyntö. — Olkaa hyvä, edustaja Kallio.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_181,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuvitteellinen esimerkkilaskelma kaivosveron muutoksista: Voimassa olevan lain mukaan kunnat saavat 60 prosenttia, valtio 40 prosenttia. Hallituksen uudessa esityksessä kunnille jäisi tosiaan 20 ja valtio saisi 80, kuten ministeri toi hyvin esille. Laskelmassa kuvitteellisen kaivoksen verotuotto on tänä vuonna miljoona euroa. Nyt kunta saa 600 000 euroa ja valtio 400 000. Veromuutoksen jälkeen verotuotto kasvaa noin 4 miljoonaan euroon, mistä kunta saa muutoksen jälkeen 800 000 ja valtio 3,2 miljoonaa. [Sara Seppänen: Toisinpäin!] Kuntaliiton erityisasiantuntijan kommentti tähän: ”Kunnilla on iso rooli siinä, että investointeja yleensä toteutuu, koska investoinnit nojaavat aika lailla kuntien kaavoituspäätöksiin. Hallitus on muuttamassa pelin kuvaa ihan totaalisesti.” Arvoisa puhemies! Kuulostaako reilulta, tai kuulostaako siltä, että paikallinen hyväksyttävyys lisääntyisi? Molempiin vastaus on: ei. Kaivostoimintaan liittyy paljon erilaisia, muun muassa ympäristöön liittyviä ongelmia. Tämä hallituksen esitys verotulon jakamisesta ei ainakaan lisää mahdollisuuksia ratkaista niitä paikallisella tasolla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-10-02T18:45:46,2025-10-02T18:47:05,Hyväksytty,1.1 2025_89_182,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,"Kiitoksia. [Vesa Kallio lähtee pois paikaltaan] — Jaha, siirryttekö tuonne, vai lopetitteko te? [Vesa Kallio: Lopetin!] — Selvä, kiitos. Ajattelin, että siirrytte puhujapönttöön. — Nyt on sitten edustaja Hänninen. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_183,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Rakas isänmaamme on täynnä rikkauksia. Nyt keskustelemme siitä, mihin hintaan niitä voidaan kaivaa maastamme. Kyse on isänmaamme kallisarvoisimmista luonnonvaroista, uusiutumattomista rikkauksista, jotka kerran louhittuina katoavat lopullisesti. On oikein ja kohtuullista, että niiden hyödyntämisestä koituu oikeudenmukainen korvaus suomalaisille. Siksi hallitus esittää kaivosmineraaliveron korottamista sekä metallisten kaivosmineraalien että teollisuusmineraalien veron osalta. Näin varmistetaan, että kaivostoiminnan tuottama hyöty ei valu yksin yhtiöiden tileille vaan on hyväksi myös meille jokaiselle. Arvoisa puhemies! Tämä ei ole vain taloudellinen ratkaisu vaan myös arvovalinta. Se kertoo siitä, että hallitus arvostaa omaa maaperäämme ja sen rikkauksia. Me emme myy isänmaatamme alihintaan. On totta, että tämä arvovalinta voi vaikeuttaa suunniteltuja kaivosinvestointeja, mutta pitkällä aikavälillä Suomi ei häviä siitä. Vaikka tämä veronkorotus voi johtaa joidenkin investointien lykkääntymiseen, voidaan arvokkaat maamme mineraalit ottaa käyttöön myöhemminkin. Arvoisa puhemies! Isänmaallisuus ei ole vain kauniita sanoja, se on tekoja, jotka varmistavat, että meidän yhteisiä rikkauksiamme käytetään oikeudenmukaisesti. Tämä veronkorotus on osa hallituksen kasvuriihen linjaa, jolla varmistetaan, että Suomen talous kestää ja että jokainen suomalainen hyötyy siitä, mitä kallioperämme voi antaa. Tällä päätöksellä me osoitamme, että kansainvälisten kaivosyhtiöiden etu ei mene kansalaistemme edun edelle. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-02T18:47:16,2025-10-02T18:50:16,Hyväksytty,1.1 2025_89_184,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Savio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_185,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Purran esittelemä hallituksen esitys kaivosmineraaliveron korotuksesta on erittäin hyvä ja kannatettava. Viime vuonna käyttöön otetulla kaivosmineraaliverolla kerätään yhteiskunnalle korvausta arvokkaan ja uusiutumattoman luonnonvaran käytöstä, ja nyt hallitus on päättänyt korottaa kaivosmineraaliveroa ensi vuodesta lähtien 2,5 prosenttiin rikastukseen toimitetun malmin sisältämän metallin verotusarvosta, ja myös muiden kuin lain liitteessä lueteltujen kaivosmineraalien määräperusteista veroa korotettaisiin kolminkertaiseksi nykytasoon verrattuna. Arvoisa puhemies! Kaivosmineraalivero kerätään nimensä mukaisesti mineraaleista, eikä sitä kohdisteta kaivosyhtiön kirjanpidolliseen tulokseen, johon puolestaan kohdistuu yhteisövero, ja tämä on täysin oikea lähestymistapa. Pelkän kaivosyhtiön tuloksen verotuksen ongelmana ovat suuret kansainväliset kaivoskonsernit, jotka saavat halutessaan konsernin sisäisillä järjestelyillä näyttämään Suomen yksikkönsä tappiollisena tai kannattamattomana, vaikka toiminta Suomessa ei sellaista tosiasiallisesti olisikaan. Näin ollen pelkästään yhteisöverotuksen varaan ei pidä tältä osin jättäytyä. Arvoisa puhemies! Todettakoon, että tämän käsittelyssä olevan esityksen ohella hallitus ehdottaa kaivoksilta poistettavaksi sähköverotuen siirtämällä ne yleisen sähköveron piiriin. Näiden mainittujen lakimuutosten myötä kaivostoiminnasta arvioidaan kertyvän valtiolle lisätuloja noin 70 miljoonaa euroa vuodessa. Korotuksia voidaan pitää vähintäänkin kohtuullisina, varsinkin, kun otetaan huomioon myös kaivosten luonnolle ja ympäristölle aiheuttamat riskit ja haitat, joita veronmaksajat ovat aiemmin joutuneet kantamaan muun muassa ennallistamistoimien muodossa. Toivottavasti jatkossa tämä asia on täysin toisin. — Kiitos ministeri Purralle ja hallitukselle tästä erittäin hyvästä lakiesityksestä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Sami Savio,1314,2025-10-02T18:50:21,2025-10-02T18:52:40,Hyväksytty,1.1 2025_89_186,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_187,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä hallitus on nostamassa kaivosveron määrää kolminkertaiseksi nykyisestä. Suunta on oikea, ja hallitus ansaitsee siitä kiitoksen. Taso jää kuitenkin edelleen alle verrokkimaiden. Vero on vielä tämän korotuksen jälkeenkin liian matala, jotta se ohjaisi riittävällä tavalla kaivosyhtiöitä hyödyntämään malmia tehokkaammin, vähentämään kaivannaisjätteen määrää ja investoimaan puhtaampiin teknologioihin. Jotta ympäristöhaitat voidaan minimoida, verolla olisi keskeistä puuttua louhinnan määrään, ja siksi vero tulisi uudistaa kohdistumaan nimenomaan louhitun maa-aineksen määrän mukaan. Nyt hallitus on rajannut sivuvirrat pois. Kaivostoimintaa tulisi kaikin keinoin määrätietoisesti ohjata vähentämään jätettä ja lisäämään kiertotaloutta ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Jäteveron ulottaminen kaivostoimintaan pitäisi toteuttaa viipymättä. Arvoisa puhemies! Se, millä ehdoin ja millaista kaivostoimintaa Suomessa on, on meidän omissa käsissämme. Jotta kaivostoiminta olisi luonnon ja ympäristön kannalta kestävää, kaivostoiminnalle on asetettava riittävät ja uskottavat rajat. Kaivosveron nosto on hyvä mutta riittämätön alku. Sen lisäksi lainsäädäntö on päivitettävä estämään yksiselitteisesti kaivostoiminta ja malminetsintä luonnonsuojelualueilla. Kaivoksen perustamista ei pidä sallia kolmeen kertaan suojellulle Viiankiaavalle. Kaivannaisjätteiden ja kaivosten jätevesien säilytykseen on saatava tiukemmat standardit, jotka estävät haitallisten aineiden pääsyn luontoon ja pilaamaan vesistöjämme. Kaivoksista hyötyneiden tahojen korvausvastuuta vahingoista on vahvistettava vaatimalla riittävät vakuudet, ja akkumateriaalit ja muut kaivannaisteollisuuden tuotteet on saatava maksimaalisesti kiertoon. Kysynkin ministeriltä: onko hallitus ryhtymässä muihin toimiin kaivostoiminnan kestävyyden vahvistamiseksi, jotta voimme turvata suomalaisen puhtaan luonnon ja vesistöt?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-10-02T18:52:40,2025-10-02T18:54:43,Hyväksytty,1.1 2025_89_188,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_189,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Me tarvitsemme näitä malmeja ja mineraaleja, mitä meillä Suomen maaperästä löytyy. Erikoista on se, että vihreät nimenomaan kannattavat esimerkiksi yhteiskunnan sähköistämistä, johon tarvitaan monia mineraaleja, mutta sitten suhtaudutaan hyvin tiukasti tähän Suomessa tapahtuvaan kaivostoimintaan, joka on hyvin vastuullista ja nimenomaan kantaa huolta myöskin siitä ympäristön tilasta. Mutta käsittelyssä oleva hallituksen esitys kaivosmineraaliveron muuttamisesta on hyvä. Veron taso on ollut alusta alkaen maltillinen, ja nyt puhutaan korotuksesta 0,6 prosentista 2,5 prosenttiin. On syytä muistaa, että Suomen houkuttelevuus kaivosinvestoinneille ei määräydy vain verotason perusteella. Paljon tärkeämpää on, että lupaprosessit ovat sujuvia, ennakoitavia ja oikeudenmukaisia. Hallituksen esitys kaivosveron nostosta on osa tätä kokonaisuutta, jossa verorasitusta tarkastellaan yhdessä muiden toimintaedellytysten kanssa. Vaikka ala vastustaa muutosta, todellisuudessa verorasite ei nouse tasolle, joka uhkaisi koko toimialaa. Yhteisöveron keventäminen 20 prosentista 18 prosenttiin tasapainottaa tätä kokonaisuutta. Arviolta 57 miljoonan euron nettotuotto julkiseen talouteen on merkittävä lisä, jolla voidaan rahoittaa suomalaisen hyvinvointivaltion palveluja. Hallituksen esitys kaivosveron korottamisesta tuo lisätuloja sekä valtiolle että kunnalle. On reilua, että kunta, joka kantaa kaivostoiminnan haitat, saa myös osansa hyödyistä. Tämä vahvistaa alueellista oikeudenmukaisuutta ja lisää kaivostoiminnan hyväksyttävyyttä. Arvoisa valtiovarainministeri Purra, voidaanko tätä jakosuhdetta tarkastella vielä eduskunnan käsittelyssä kuntien hyväksi, jotta voimme varmistaa jatkossakin paikallisen hyväksyttävyyden ja uusien, esimerkiksi kriittisiin mineraaleihin liittyvien kaivoshankkeiden avaamisen?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-10-02T18:54:43,2025-10-02T18:57:01,Hyväksytty,1.1 2025_89_190,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_191,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vastauksena edustaja Seppäselle: Vihreät tosiaan vastustavat sellaista kaivostoimintaa, joka pilaa suomalaista luontoa ja tuottaa hyvin vähän hyötyjä paikallisille yhteisöille ja koko yhteiskunnalle. Sen sijaan kannatamme kestävää kaivostoimintaa, joka toteutetaan ympäristöä ja luontoa kunnioittaen ja josta saadaan muun muassa riittävästi verotuloja, ja siitä pääsen oikeastaan siihen varsinaiseen asiaani tänään täällä. Haluan siis kiittää hallitusta ja ministeri Purraa tästä hyvästä esityksestä. Tämä on monessa suhteessa perusteltu, niin kuin ministerin esittelypuheenvuorossa ja edeltävistä puheenvuoroista on käynyt ilmi. On totta, että me vihreissä olisimme valmiita menemään pitemmällekin, mutta se ei vie arvoa tältä hallituksen hyvältä esitykseltä, joka on yksiselitteisesti askel oikeaan suuntaan. Ja koska tässäkin salissa välillä ollaan joistakin asioista reippaasti eri mieltä, niin on minusta hyvä pysähtyä välillä myös sen ääreen, kun ollaan samaa mieltä. Eli tästä esityksestä lämmin kiitos hallitukselle ja ministerille. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-10-02T18:57:01,2025-10-02T18:58:09,Hyväksytty,1.1 2025_89_192,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,"Otetaan tässä nyt muutama vastauspuheenvuoro, koska tämä on aikarajoitettu ja kymmenen minuuttia on enää jäljellä, eli nyt pyydän kaikkia niitä, jotka haluavat käyttää minuutin vastauspuheenvuoron... Ja sitten lupaan kyllä sen, että edustaja Mikkonen saa vielä puheenvuoron sitten tuosta listalta, koska se on oikeus ja kohtuus tässä tilanteessa, kun nyt keskeytetään tämä. Siellä on kuusi vastauspuheenvuoroa. Annetaan ne kaikki mennä, ja sitten lopetetaan. — Hyrkkö.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_193,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minustakin on mukavaa vaihteeksi kehua hallitusta. Kaivosmineraaliveron korottaminen on hyvä alku. Toki korottamisen varaa jää edelleen tämänkin esityksen jälkeen, kun katsotaan kansainvälisiä verrokkeja. Vihreät ovat pitkään ajaneet kaivosveroa Suomeen, ja viime vaalikaudella sen hallituksessa tosiaan perustimme. Kannustamme hallitusta tämän esityksen lisäksi toki muihinkin toimiin kaivosten sääntelyn napakoittamiseksi. Ajattelen, että luonnon turvaaminen ja kunnioittaminen kaivosten sääntelyssä on myös niiden kaivosten hyväksyttävyyden kannalta välttämätöntä. Yksi heikkous tässä esityksessä on, ja se on näiden sivuvirtojen vapauttaminen kaivosverosta. Tämä heikentää kannustimia vähentää kaivosjätettä ja edistää kiertotalouden ratkaisuja. Tätä asiaa voisi korjata ulottamalla kaivosvero kaikkeen louhittuun maa-ainekseen, mutta toinen keino olisi tietenkin ryhtyä verottamaan kaivosten jätteitä erikseen. Olisitteko, ministeri Purra, valmis selvittämään tämäntyyppisiä ratkaisuja?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-10-02T18:58:34,2025-10-02T18:59:42,Hyväksytty,1.1 2025_89_194,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,Sitten edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_195,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Luonnonvarojamme voi tosiaan louhia vain kerran, ja on varsin järkevää, että silloin siitä peritään kunnollinen maksu. Nämä ovat yleensä kansainvälisiä toimijoita, jotka täällä louhintaa tekevät, ja on siis oikein hyvä suunta, että hallitus nostaa kaivosveroa nyt. Nyt tämä HE:n tuotto-odotus kasvaa sataan miljoonaan euroon. Se voisi hyvin olla tuplakin, eli tässä on vielä varaa seuraavillekin vuosillekin korotukseen. Jako-osuus kunnan ja valtion välillä, mistä täällä kyseltiin, on mielestäni ihan järkevä. Sen lisäksi, että siinä ei saa syntyä liian suurta kannustinta yksittäiselle kunnalle kaivosten kaavoittamiseen, ajattelen, että ne vaikutukset näkyvät useamman kunnan kuin vain yhden kunnan alueella ja olisi hyvä, että kaivostoiminnassa noudatamme sitä periaatetta, että haitan aiheuttaja maksaa siitä haitasta. Sen vuoksi näitä vakuusmaksuja kannattaisi kyllä korottaa ja kerätä enemmän.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-10-02T18:59:42,2025-10-02T19:00:49,Hyväksytty,1.1 2025_89_196,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, minuutti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_197,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset hallitukselle, että olette ottaneet ehdotuksemme vastaan. Olemme täältä, vihreät, ehdottaneet, että nimenomaan kaivosveron korotus voisi olla yksi tapa tasapainottaa julkista taloutta sekä myös tarttua siihen ongelmaan, jonka suomalaiset kokevat erittäin epäoikeudenmukaiseksi eli nimenomaan sen, että monikansalliset kaivosyhtiöt voivat tulla tänne, viedä maamme rikkauksia ja jättää jälkensä haitat, joista sitten muut, esimerkiksi elinkeinonharjoittajat, kärsivät ja joka sitten tulee muiden maksettavaksi. Tämä on todella epäreilu asetelma, ja kansalaiset ovat tähän paljon tarttuneet. Esimerkiksi omassa kotikaupungissani Lappeenrannassa Saimaan rannalla ihmiset ovat aktivoituneet ja ovat mukana monissa näissä kansalaisjärjestöissä, jotka myöskin ovat pyytäneet, että huomioitaisiin nimenomaan laajemmin kaivostoiminnan haittavaikutukset. On hienoa, että hallitus nyt rohkeasti on lähtenyt kaivosveroa tässä nostamaan. Tiedän, että painetta kaivostoimijoilta varmasti tulee siihen, että he eivät haluaisi muutoksia, mutta on tärkeää, että tässä on tasapaino ja kuunnellaan nimenomaan suomalaisia ja pidetään huolta suomalaisesta luonnosta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-10-02T19:00:49,2025-10-02T19:02:00,Hyväksytty,1.1 2025_89_198,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_199,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Riskit kaivoksien elinkaaresta ja siitä epävarmuudesta, kuinka pitkään ne toimivat, sekä palveluiden ja infran rakentamisesta alueilla kantavat alueen kunnat. Sen takia kuntien pitää saada reilu osuus tästä. Kun katson tätä esitystä, niin toisin kuin täällä edustaja Seppänen totesi, osa kunnista tulee menettämään tässä kaivosveron. Sodankylä saa nytten 543 euroa asukas, jatkossa 463, eli 80 euroa per asukas tulee pienenemään; Sotkamolla tulee pienenemään. Tätä mallia olisi pitänyt hioa vähän tarkemmin, mutta ymmärrän, että kaivosveroa korotetaan. Oleellista on kuitenkin, mikä on malli. Olen aika huolissani siitä, olemmeko tulleet siihen pisteeseen, että verotuotot eivät välttämättä pitkällä tähtäimellä tulekaan niin suurina kuin halutaan. Kun tämä on edennyt, meillä on tilanne, että eilen ilmoitti Outokumpu yt-neuvotteluista, ja Agnico Eagle tänään. Ne varautuvat tähän kaivosveroon. 90 henkilöä on lähdössä pois sieltä. Kyllä meidän kannattaa miettiä myös sitä, että kestävää kaivostoimintaa voisi Suomessa harjoittaa, ja sen takia olisin kaivannut perusteellisempaa kansainvälistä vertailua myös tästä. Se on erittäin huono kansainvälinen vertailu, ei me olla kunnolla pystytty vertailemaan verrokkimaita.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-10-02T19:02:00,2025-10-02T19:03:29,Hyväksytty,1.1 2025_89_200,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly. Täällä oli pari vielä näitä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_201,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomessa on vastuullista kaivostoimintaa. Tämän kävi todistamassa myös Teollisuusliiton delegaatio, jossa oli luottamushenkilöitä kaivosalalta, eli siinä mielessä ammattilaisia oli asialla. He olivat huolissaan tämän kaivosveron vaikutuksesta nyt sitten kaivosten jatkoinvestointeihin ja tietenkin sitten työllisyyteen. Erityisesti siellä tuli esiin, että lähtevätkö nämä vähän köyhemmät esiintymät enää liikkeelle tämän kaivosveron jälkeen. Nämä kysymykset heitä puhuttivat, ja totta kai tämä jatkojalostaminen täällä Suomessa. Arvoisa rouva puhemies! Vielä tietenkin tästä kansainvälisestä vertailusta, joka tässä lakiesityksessä on aika ohut: Kuinka hyvin tämä istuu näihin mineraalitonneihin suhteessa muihin maihin? Ollaanko me niin kuin korkea verottaja, vai ollaanko me samalla tasolla kuin muut? Siitä olisi hyvä saada tietoa. Ja sitten tätä kuntien ja valtion jakosuhdettakin varmaan on vähän mietittävä vielä jatkossa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-10-02T19:03:29,2025-10-02T19:04:38,Hyväksytty,1.1 2025_89_202,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, minuutin mittainen. — Sen jälkeen varsinainen puheenvuoro, edustaja Mikkonen, Krista, ja sitten ministeri.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_203,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En ole vielä nähnyt sellaista kaivoshanketta, jota vihreät puolueena kannattavat. Haluan muistuttaa, että kaivosteollisuus tuo monia epäsuoria ja myös kerrannaisvaikutuksia sinne aluetalouteen. Siellä on kysyntää kuljetuksissa, kone- ja laitepalveluissa, rakentamisessa, huolloissa ja paikallisissa palveluissa, eli se on hyvin tärkeä työllistäjä esimerkiksi Lapissa. Nämä mielikuvat, mitä te viljelette siitä, että malmit viedään ja ryöstetään meidän maaperästä, eivät pidä paikkaansa. Nimenomaan tämä on oikeansuuntainen ratkaisu, että me korotamme tätä veroa. Tärkeää on huolehtia, että sinne paikalliseen talouteen jää edelleenkin sitten tästä uudestakin korotuksesta hyvä osuus ja paikallinen hyväksyttävyys on jatkossakin sitten hyvällä tasolla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-10-02T19:04:38,2025-10-02T19:05:48,Hyväksytty,1.1 2025_89_204,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten varsinainen puheenvuoro, edustaja Mikkonen, Krista, sitten ministerille vastaus, ja sitten siirrymme seuraavaan aiheeseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_205,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin kiitos hallitukselle tästä esityksestä. On ihan selvä, että on ollut ihmisten oikeudentajun vastaista se, että maamme rikkauksia saa kaivaa miltei ilmaiseksi. Viime kaudella todella onnistuimme vuosikymmenten työn jälkeen luomaan tähän maahan kaivosveron, ja minusta se oli erinomainen saavutus. Tiedän kyllä, että sitä kovasti kritisoitiin siitä, että se oli liian alhainen, mutta silloin sanoimme, että on tärkeää, että luomme työkalun. Jatkossa sitä voi sitten kiristää, ja näinhän nyt tapahtuu, hallitus jo toisen kerran nostaa kaivosveroa, aivan perustellusti. Ja niin kuin tässä on tullut esille, jos katsotaan kansainvälisiä vertailuja, niin kyllä meillä on edelleen varaa sitä siitä kiristää. Meillä on mineraaleja maassa varsin runsaasti, mutta haaste on se, että meidän esiintymät ovat varsin köyhiä. Se johtaa siihen, että kun kaivostoimintaa harjoitetaan, niin joudutaan valtava määrä louhimaan, että saadaan sieltä riittävästi mineraaleja talteen. Verrattuna moneen muuhun maahan tämä sitten johtaa siihen, että meillä tulee ympäristöhaittoja myös varsin paljon. Toinen haaste on se, että meillä on vesistöjä lähes kaikkialla, ja nimenomaan tämä kaivosten vesien käsittely on se iso haaste, mihin pitäisi saada tiukempaa lainsäädäntöä. Toivon, että tätä työtä hallituksessa myös viedään eteenpäin. Kaivosverolla mielestäni pitäisi olla myös nykyistä suurempi ympäristöohjaustavoite, jotta verotusta tehtäisiin louhintamäärän perusteella. Nythän malmeilla näin ei ole, vaan siinä on arvoperusteinen verotus, mutta sitten näillä teollisuusmineraaleilla kyllä on tämä louhintamäärään perustuva verotus. Nyt tässä esityksessä ajattelen, että sen heikkous on se, että nyt nämä sivuvirrat, jotka ovat olleet kaikki veron piirissä, osittaisesti suljetaan tämän veron ulkopuolelle. Varsinkin kun samanaikaisesti meillä ei ole kaivosjätteitä koskevaa verotusta, siltä osalta tämä ympäristöohjautuvuus itse asiassa heikkenee. Tiedän, että hallitusohjelmaan on kirjattu jäteveron laajennus, ja olisi kiva kuulla ministeriltä siitä, että kun se selvitys siitä valmistui viime keväänä, niin onko tämä laajennus tarkoitus ulottaa myös kaivannaisjätteisiin. Meillähän Suomen jätteistä 76 prosenttia syntyy kaivosteollisuudesta ja vaarallisista jätteistä jopa 90 prosenttia, ja toisin kuin miltei kaikkia muita teollisuuden jätteitä ja myös yhdyskuntajätteitä verotetaan, kaivosjätteet ovat verotuksen ulkopuolella. Hyvin alhainenkin vero, koska määrät ovat tietysti suuria, toisaalta toisi rahaa valtion kassaan, mutta se myös ohjaisi kaivostoimintaa minimoimaan niitä jätemääriä ja hyödyntämään louhitut massat entistä paremmin. Sillä tavalla tietysti myös siitä saataisiin monenlaisia hyötyjä. Niin kuin tässä on tullut jo esille monessa puheenvuorossa, niin kaivostoimintaan kaiken kaikkiaan on hyvä pitää riittävän tiukat ympäristöehdot. Siellä on vielä paljon parannettavaa: Nimenomaan näiden jätteiden ja jätevesien käsittelyyn tiukempia standardeja, haitallisten kemikaalien lasku ympäristöön tulisi yksiselitteisesti kieltää, ja nämä korvausvastuut vahingoista tulee taata riittävillä vakuuksilla. Sitten tietysti meidän pitää huolehtia siitä, että kaivostuotteet saadaan maksimaalisesti kiertoon, että kiertotalous otetaan siihen aivan ytimeen. Täällä on kyselty sitä, vastustavatko vihreät kaivoksia. Emme me vastusta kaivoksia sinänsä. Me vain haluamme, että kaivostoiminta tehdään vastuullisesti, nimenomaan ympäristövastuullisesti, mutta myös niin, että se on sosiaalisesti vastuullista ja se on sillä tavalla myös taloudellisesti vastuullista, että niistä mineraaleista myös maksetaan korvaus. Sitä tämä esitys kaivosveron korotuksellaan vie eteenpäin, ja nyt on tärkeätä myös, että näitä ympäristövastuukysymyksiä viedään eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-10-02T19:06:00,2025-10-02T19:10:38,Hyväksytty,1.1 2025_89_206,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,Kiitoksia. — Sitten ministeri. Riittäisikö kolme minuuttia?, ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_207,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yritetään. — Ensin kiitoksia eduskunnalle pääosin varsin positiivisesta ja kannustavasta palautteesta. — On aivan selvää, että veronkorotukset mihin tahansa sektorille nostavat toimialan kustannuksia, varsinkin tällä alalla, kun yritykset eivät voi siirtää tätä kustannusta hintoihin, jotka määräytyvät maailmanmarkkinoilla. Tällä hetkellä esimerkiksi nikkelin hinta on varsin alhaalla, erityisesti verrattuna Venäjän hyökkäyksen kohdalla olleeseen piikkiin, mutta noin yleisestikin sehän vaikuttaa suomalaisiin kaivoksiin jo itsessään. Kyllä kustannuslisäys joissain tapauksissa voi johtaa siihen, että joku osa hankkeesta muuttuu esimerkiksi tappiolliseksi. Tässä tietenkin on kyse esimerkiksi siitä, jos hyvin köyhää malmia halutaan hyödyntää, niin luonnollisesti sen kustannusvaikutus voi nousta liian kovaksi. Tätä korotuksen vaikutusta on pyritty arvioimaan tehdyssä selvityshankkeessa. Näitä vaikutuksia voidaan karkeasti arvioida, mutta on hyvä ymmärtää, että jo tämänhetkisestä verotasosta, jota ei ole korotettu, todetaan, että kaivoshankkeista noin kaksi prosenttia on kannattamattomia. Siis taloudellisesti tämä tulee jonkin verran nousemaan. Oli puhetta kestävyydestä, kestävästä mineraalien talteenotosta. Tämä tietenkään ei ole aivan yksinkertainen asia määritettäväksi. Aivan kuten edustaja Seppänen kuvasi, sähköistymiskehitys ja sähköautot ja monet muut laitteemme edellyttävät mineraalien käyttöä. Mikäli halutaan samaan aikaan tukea vaikkapa strategista autonomiaa Euroopassa ja huolehtia siitä, ettemme olisi riippuvaisia vaikkapa kriittisten mineraalien osalta kyseenalaisista maista tai kyseenalaisista maantieteellisistä suunnista, niin jossain vaiheessa tietenkin arviota pitää tehdä sen suhteen, mistä näitä sitten saadaan, varsinkin kun olen myös ymmärtänyt, että suomalainen kaivosteollisuus on varsin kestävää ja huolehtii velvoitteistaan. Olen lähes kaikissa Suomen kaivoksissa vieraillut viime viikolla, viimeksi Terrafamessa Sotkamossa, jossa esimerkiksi tämä kehitetty bioliuotusmalli vaikuttaa erittäin hyvältä vaihtoehdolta myös tältä kestävyyskannalta. Arvoisa puhemies! Jako-osuudesta kuntien ja valtion välille oli jonkin verran keskustelua. Perustelin ylipäätänsä jako-osuuden muutosta suurella verotuoton kasvulla. On välttämätöntä alkuperäistä jako-osuutta muuttaa. Eduskunta sitten valiokunnassa tarkastelee tietenkin tätä tarkemmin, ja meidän lähtökohta on se, että yhdenkään kunnan verotuotot eivät vähene. Ehkä olisin vielä vihreiltä halunnut tiedustella: Olen totta kai hyvin tyytyväinen, että teiltä tuli positiivista palautetta tähän, mutta itseäni kiinnostaisi, että mikäli Suomen kaivosteollisuus ei ole riittävän kestävää tai huolehdi esimerkiksi jätteen minimoimisesta, kierrättämisestä ja muista velvoitteista, niin löytyykö maailmasta sellaisia kaivoksia, joissa tehtäisiin nämä asiat riittävän hyvin, koska tämä on luonnollisesti meille monille melkoinen kohtalonkysymys tulevina vuosina. Hallituksella ei ole tällä hetkellä käynnissä kaivosten jäteveron osalta toimenpiteitä, mutta tietenkin ylipäätänsä on aina tarpeen ohjata vähentämään jätettä ja lisäämään kiertotaloutta. Sitten oli vielä keskustelu ympäristövakuuksista, ja niiden mainittiin olevan matalalla tasolla, jos nyt muistan oikein. Tästä kyllä oma arvioni on se, että ympäristövakuudet ovat huomattavan korkealla tasolla erityisesti sellaisten kaivosten kuin Terrafamen osalta, jossa niiden vaikutus toiminnan kannattavuuteen on selvä. Joka tapauksessa kiitän eduskuntaa tästä keskustelusta. Tämä kokonaisuus, jossa meidän pitää kyetä tekemään kestävää kaivostoimintaa, turvaamaan mineraalien saaminen — koko ajan suuremmat tarpeet siellä — tekemään se sosiaalisesti, taloudellisesti, ympäristöllisesti, alueellisesti vastuullisesti. Se ei ole mikään yksinkertainen harjoitus, mutta mielestäni hallituksen askel tässä menee joka tapauksessa oikeaan suuntaan. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-10-02T19:10:43,2025-10-02T19:15:27,Hyväksytty,1.1 2025_89_208,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,"Kiitoksia. — Nyt tosiaan keskustelu ja asian käsittely tässä vaiheessa keskeytetään, ja asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_89_209,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 9 käsittelyä. — Sieltä edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_89_210,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Näin koko eduskunnan ollessa koolla haluan todeta muutamia perustavaa laatua olevia asioita: Moderni elämäntapa ja korkea elämänlaatu edellyttävät aina metalleja, ja ilman metalleja emme voi saavuttaa sellaista elintasoa, johon olemme tottuneet ja jonka haluamme myös tuleville sukupolville tarjota. Metalleja ei voi olla ilman kaivoksia. Siksi tämä kysymys kaivosmineraaliverosta sekä toisaalta myös sitten tähän toimialaan liittyvät muut asiat, joita tässä keskustelussa on sivuttu, ovat tulevaisuuden kannalta valtavan tärkeitä kysymyksiä. Tällä hetkellä Suomi elää myös poikkeuksellisen vaikeita aikoja, kun mietimme kansantaloutemme ja erityisesti julkisen taloutemme tilaa. Syy siihen on tietysti hyvin pitkälle geopoliittisessa tilanteessa, siinä, kuinka Venäjä omalla sotapolitiikallaan on ajanut Euroopan tilanteeseen, että Euroopan maat ovat joutuneet rajusti tempaisemaan itsensä irti niistä arvoketjuista, joista olemme aiemmin olleet riippuvaisia Venäjän taloudessa, ja hyvin monet näistä liittyvät myös näihin kaivannaisalan kysymyksiin. Siksikin olemme myös turvallisuusmielessä tärkeiden asioiden äärellä tässä keskustelussa. Arvoisa rouva puhemies! Näiden molempien näkökulmien, niin Suomen talouden kuin turvallisuuden kannalta, investointien saaminen Suomeen on aivan ensiarvoisen tärkeää. Ei ole kovin montaa sellaista toimialaa, jotka pystyisivät Suomeen isoja miljardiluokan investointeja tuomaan. Kaivannaistoimiala on sellainen, ja on totta kai myös merkityksellistä, että Suomessa on nimenomaan tämän toimialan vahvaa osaamista niin, että toisaalta ympäristön näkökulmasta nimenomaan Suomessa on kyky tätä toimintaa kestävästi harjoittaa, mutta kun meillä on tätä osaamista ja täytämme Suomessa vallitsevat maailman vaativimmat ympäristölainsäädännön vaatimukset, niin meidän yrityksemme myös saavat näiden investointien myötä hienoja kotimaisia referenssejä, joiden kautta yrityksemme saavat vientimahdollisuuksia maailmalle. Eli näillä investoinneilla on paitsi se suora vaikutus kansantaloutemme kasvattamiseen myös lukuisia välillisiä positiivisia vaikutuksia. Arvoisa rouva puhemies! On aivan selvää, että suurilla, miljardiluokan, investoinneilla on aina myös paikallisia vaikutuksia, jotka lisäävät esimerkiksi paikallisen yhteisön, paikallisen kunnan tai kaupungin kustannuksia. Kun suuria investointeja tehdään, syntyy myös uusia sinänsä toivottuja työtilaisuuksia, alueelle muuttaa uusia asukkaita, mutta kaikkia näitä varten tarvitaan uutta infrastruktuuria, uutta palvelurakennetta, ja kaikki tämä maksaa. Toisaalta kun varataan — vaikka nyt ei edes massiivisia alueita, mutta varataan kuitenkin — alueita tietyn liiketoiminnan käyttöön, niin se aina rajoittaa muiden mahdollisten elinkeinojen ja muiden maankäyttömuotojen mahdollisuuksia paikallisesti. Myös nämä ovat sellaisia vaihtoehtoiskustannuksia, joita tulisi kompensoida. Jotta näillä kaivosinvestoinneilla, joita Suomeen toivottavasti tulevaisuudessa enenevässä määrin saadaan ja sitä kautta maahamme luodaan vaurautta, mielestäni on tärkeää, että on vahva paikallinen hyväksyttävyys. Osana tätä paikallista hyväksyttävyyttä on tärkeää ja mielestäni järkevää, että meillä on kaivosmineraalivero, jota sitten siitä paikallisesti louhitun malmin arvosta myös sinne kyseiselle paikkakunnalle tuloutetaan. No, viime vaalikaudella, kun säädettiin tästä kaivosmineraaliverosta, säädettiin poliittisten lehmänkauppojen seurauksena silloisen hallituspuolueen vihreiden vaatimuksesta tällaisesta valtion jako-osuudesta kaivosmineraaliveron tuottoon. Tämä on kieltämättä ongelma sen kannalta, että valtio, joka mahdollistaa sinänsä Suomessa liiketoiminnan menestymisen puitteet, ei ole näiden paikallisten vaikutusten osalta se, johon ne kohdistuvat, jolloin myöskään siitä paikallisesti tapahtuvan louhinnan arvosta ei mielestäni valtion tulisi ottaa tätä jako-osuutta, vaan mikäli nähdään, että kaivos toimialana on niin merkittävä toimiala, että siinä halutaan olevan erillinen vero, tulisi tämän veron mielestäni perustua kannattavan liiketoiminnan verottamiseen. Tätä tulisi tarkastella erillään tästä louhitun malmin arvosta, jonka mielestäni tulisi tulla kokonaisuudessaan lähiyhteisölle, joko kunnalle ja kaupungille tai niin, että huomioidaan myös kaikkien suoraan vaikutuspiirissä olevien kuntien tilanne niin, että se kuntien määrä laajenee, joka kuntien jako-osuutta saa, tai niin, että sitten muulla tavalla paikalliselle yhteisölle tämä tuotto kanavoituu, mutta niin, että se tulisi täysimääräisesti paikallisille yhteisöille, joille maksimoidaan myös tämä kaivosinvestointien sosiaalinen, paikallinen hyväksyttävyys. Eli nyt tarvittaisiin viisasta harkintaa tämän hallituksen esityksen yksityiskohtien hiomiseksi niin, että ollaan kestävällä pohjalla ja maksimoidaan niin se vaurastumismahdollisuus, julkisen talouden vakauttamistavoite, joka sinänsä on aivan ymmärrettävä ja on tämän hallituksen esityksen taustalla, kuin myös siis nämä toimialan kestävän kasvun mahdollisuudet Suomessa. Arvoisa rouva puhemies! Ilta on jo pitkällä, mutta toivottavasti voin vielä muutamia näkökulmia ottaa tässä puheenvuorossa esiin liittyen siihen, että nämä kaivosinvestoinnit ovat todella tärkeitä Suomen turvallisuudelle. Jos ajatellaan esimerkiksi vaikka sitä tosiasiaa, että Suomi on käytännössä Euroopan ainoa nikkelin tuottaja ja ne merkittävät nikkelin tuotannon kasvunäkymät, joita Euroopassa voisi olla, ovat käytännössä täällä Suomessa, niin nikkeli on metalli, jota puolustusteollisuutemme välttämättä tarvitsee, jotta Euroopan puolustuskyky voidaan nostaa sille tasolle, mikä sen tulee olla, jotta tässä geopoliittisessa tilanteessa voimme ajatella, että Eurooppa on turvassa, voimme palauttaa rauhan maanosaamme ja turvata sen pitkällä jänteellä. Näin ollen myös tästä turvallisuusnäkökulmasta tätä asiaa on nyt täällä eduskunnassa valtiovarainvaliokunnan verojaoston asiaa käsitellessään syytä viisaasti harkita. Tosiaan, rouva puhemies, malmi on puhtaasti taloustieteellinen termi. Se tarkoittaa mineralisaatiota, joka on taloudellisesti järkevää hyödyntää. Tosiaan tänäänkin olemme saaneet kuulla kaivosalalta, voi sanoa, dramaattisia yhteistoimintailmoituksia, kun tällä hetkellä toimialalla pelätään sitä, että nämä eri kautta tulevat alan kannattavuutta heikentävät tekijät vaikuttavat siihen, että tosiaan malmin määrä pienenee. Kun siis veroja kiristetään, niin malmin määrä pienenee. Malmi ei ole mikään vakio, joka siellä kallioperässä on, vaan siihen vaikuttavat nimenomaan nämä ulkoiset tekijät, joista esimerkiksi verotus on aivan keskeinen. Tämän vuoksi, rouva puhemies, totean, että mikään kansakunta ei voi verottaa itseään rikkaaksi vaan kyllä ainoastaan investoimalla, yrittämällä ja työtä tekemällä kansakunta voi menestyä. Siksi tässä kohtaa nyt tarvitaan toisaalta tahtoa vaurastua mutta myös malttia miettiä, mikä on se malli, jolla Suomi parhaiten vaurastuu näillä maaperänsä rikkauksilla, joita me osaamme kestävällä tavalla, myös ympäristöämme kunnioittaen, hyödyntää. [Tuomas Kettunen: Hyvä puheenvuoro! Mielellään olisin kuunnellut pitempään!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-10-02T19:47:21,2025-10-02T19:56:51,Hyväksytty,1.1 2025_89_211,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_212,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En ihan kokonaan ehtinyt kuunnella edustaja Autton puheenvuoroa. Osan kuuntelin tuolla työhuoneessa ja loput tässä, mutta siltä osin kuin kuulin, se oli erinomainen puheenvuoro. — Nyt tarvitaan tietenkin viisautta ja malttia siinä, että kun kaivosvero saatiin viime kaudella Suomeen ja nyt sitä ollaan korottamassa, niin katsotaan, ettei viedä sitä verotasoa siihen pisteeseen, jolle on muuten nyt riski, että kaivostoiminta alkaa olla kannattamatonta ja olemassa olevillekin kaivoksille käy, niin kuin on käynyt — eilen Outokumpu, tänään Agnico Eagle ovat ilmoittaneet muutosneuvotteluista ja aletaan vähentämään henkilöstöä. Äkkiä käy niin, että kun tavoite on saada lisää veroja, lopputulos onkin, että veroja tulee vähemmän ja kaivosten elinkaari lyhenee. Suomi on maa, jossa on Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen paljon maaperän tai tässä tapauksessa kallioperän rikkauksia. Me olemme Euroopassa riippuvaisia Aasian ja muun maailman, niin kuin osittain vaikkapa koboltissa koko maailma on riippuvainen Afrikan kallioperässä olevista rikkauksista. Meillä puhutaan paljon kriittisestä omavaraisuudesta ja siitä, että meidän pitäisi vähentää riippuvuutta Euroopassa muusta maailmasta. Tämä on turvallisuuspoliittinen kysymys, ja tämä on taloudellinen kysymys. Ja kun Suomessa näitä esiintyy, niin kestävällä tavalla meidän kannattaa niitä hyödyntää. Mitä se kestävyys tarkoittaa? Se tarkoittaa kolmea kestävyyttä: Taloudellinen kestävyys, johon tulee myös se, että meillä voi olla kohtuullinen ja järkevä kaivosvero olemassa, jolla me otamme myös kunnille sopivan osuuden, kun he kantavat riskin siitä, kun joutuvat rakentamaan infraa ja palveluita. Sitten on sosiaalinen kestävyys, ja siihenkin liittyy tämä kaivosvero. Pitää olla alueen hyväksyntä. Viime kaudella kaivoslainsäädäntöä muutettiin niin, että kunnalla on käytännössä oikeus päättää kaavoituksen kautta siitä, tuleeko alueelle kaivosta vai ei. Tämä on tärkeää ja järkevää, koska tarvitaan sosiaalinen toimilupa, siis alueen ihmisten hyväksyntä sille kaivokselle. Sitten kolmas on ympäristöllinen kestävyys, ja se on vähintään aivan yhtä tärkeä kuin kaikki nämä muutkin. Lappi, Pohjois-Suomi, Kainuu ovat juuri niitä alueita, joilla esiintyy näitä arvokkaita metalleita ja mineraaleja ja kaivostoimintapotentiaali on suuri, mutta emme kukaan halua sinne yhtään kaivosta, joka pilaa meidän vedet tai sotkee meidän luonnon. On selvä, että sillä alueella, jossa kaivostoimintaa harjoitetaan, tulee pysyvä jälki, mutta lähtökohta on, että sen ulkopuolella pitäisi rajoittaa vaikutukset mahdollisimman minimiin. Silloin kun kyetään tekemään kestävästi niin, että meillä voidaan sanoa isossa kuvassa, että luontoa ei pilata ja vedet pysyvät kunnossa — kukaan ei halua tuhota vaikkapa meidän kalakantoja, se on aivan selvä asia, ja sitä ei edes rahalla korvata, jos näin kävisi —, kun nämä kriteerit täyttyvät, meille mahtuu Suomeen kestävää kaivosteollisuutta. Silloin pitää hakea oikea balanssi verotuksessa, minkä verran verotetaan, kun kaivoksiinhan kohdistuu ihan normaali muukin verotus. Kun yhteisöveroa maksetaan voitosta ja kaivosvero on aivan ekstravero, niin pitää hakea oikea balanssi ja katsoa, mikä on veron pohja. Nyt valitettavasti näen, että tässä saattaa käydä niin, että vaikka meillä on yhteinen tahto, että halutaan fiskaalisessakin mielessä kerätä valtion kassaan rahaa, niin ylitetään nyt se kynnys, että tämä lähteekin kääntymään alaspäin. Tai jos tietenkin tulevat ympäristöön ne pysyvät jäljet siinä kaivosalueella, kun harjoitetaan toimintaa, ja ne ovat kerran tulleet, niin kannattaisihan se esiintymä mahdollisimman loppuun saakka hyödyntää. Jos tämä kaivosvero aiheuttaa sen, että elinkaaret alkavat lyhenemään ja siirrytään viereen toiselle alueelle taas harjoittamaan kaivostoimintaan, niin ei se ole ympäristöllekään enää kestävää. Kun täällä käytiin aikaisemmin tästä keskustelua ja meillä oli debattikin, niin tässä oli semmoinen jonkunlainen ehkä väärinymmärrys osalla vihreän puolueen puheenvuoroista, kun ne sekoittavat kaivosveron ja ympäristö- ja jäteasiat ja sitten siihen liittyvät vakuudet. Näitä ei pidä lähteä sekoittamaan, koska ei ole tarkoitus, että kaivosverolla korvattaisiin joitakin ympäristöhaittoja. Ympäristöhaitat pitää panna lainsäädännöllä kuriin. Pitää olla riittävät vakuudet, niin että jos yhtiöllä lähtee menemään huonosti, jälkihoito voidaan hoitaa asianmukaisesti ja se ei mene veronmaksajan piikkiin — ja näin tänä päivänä pitkälle muuten onkin. Ne ovat yllättävän isoja summia, mitä vakuuksia on maksettu, ja tätä kaivosveroa ei pidä tähän sekoittaa. Mutta kun ihmisten ja välillä päättäjienkin mielessä menevät kaikki nämä sekaisin, niin sitten tehdäänkin vääriä päätöksiä. Pitää muistaa, että tämä toimiala on erittäin voimakkaasti ollut kasvussa ja se on luonut koko Suomeen kasvua, ja kestävällä tavalla sitä kannattaa hyödyntää, eikä verottaa hengiltä. Nyt voidaan lopussa vielä kysyä siitä, että tämä malli yhteenlaskettuna tuo kunnille kyllä suurin piirtein saman verran verotuottoja kuin ilman korotusta, mutta kun tässä erilainen verokohtelu tulee metallikaivoksille kuin muille, niin kuntien välillä tuleekin eroja. Sodankylä tulee menettämään tässä, ja Sotkamo tulee menettämään tässä mallissa. Onko tämä oikein? Ei ole. Onko tämä väärin? On. On siis väärin se, että tehdään nyt malli, että ne kunnat, jotka ovat täällä toimineet, rakentaneet infraa ja palveluita, kun työpaikkoja on tullut, menettävät tässä, vaikka veroa korotetaan. Semmoista lopputulosta ei pitäisi olla, että korotetaan kolminkertaiseksi vero ja kunnat saavatkin vähemmän. Viime kaudella tarkoituksella haluttiin ohjata 60 prosenttia kunnille, koska ne ottavat sen riskin. Kyllä valtiolla on muitakin verokanavia, mistä kerätä verot. Nyt tässä pitäisi kyllä katsoa järkevällä tavalla tätä suhdetta vielä ja miettiä, mikä on oikea suhde. Olen siitä erittäin pettynyt, että kunnon kansainvälistä vertailua ei ollut tässä hallituksen esityksessä. Meillä on julkisuudessa hirveän paljon puhetta, joka ei välttämättä pohjaudu tosiasioihin, jossa kerrotaan, että me annetaan ilmaiseksi nämä ja nuo. Näinhän on helppo sanoa, ja se varmasti menee osaan kansaa hyvin, mutta pitäisi vertailla, miten siellä Ruotsissa verotetaan vastaavaa toimintaa. Hallituksen esityksessä pitäisi olla esimerkki: Jos tämä kultakaivos olisi Kittilän sijasta Ruotsissa, miten se maksaisi silloin veroa? Jos tämä Terrafamen kaivos olisi Kainuun sijasta Norrbottenin alueella, minkä verran silloin maksettaisiin veroa? [Tuomas Kettunen: Hyvä kysymys!] Silloin me päästäisiin tähän käsiksi. Afrikassahan on eri tilanne, kun siellä pitää heimopäälliköitten sukulaiset ja niitten pikkuserkut ottaa töihin ja hoidetaan yhteiskuntavastuu tätä kautta, mutta Suomi on oikeusvaltio ja me ei hoideta sitä kautta, ja siksi meidän pitäisi katsoa oikeasti niissä maissa, joissa on vertailukelpoista toimintaa, miten ne hoitavat tämän. Sitten me voitaisiin alkaa puhumaan faktoilla tästä, eikä antaa väärää kuvaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-10-02T19:56:56,2025-10-02T20:05:15,Hyväksytty,1.1 2025_89_213,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hopsu poissa — mutta edustaja Kettunen paikalla. Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_214,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Edustaja Autto, edustaja Lohi, Lapin kansanedustajat Lapin vaalipiiristä! Käytitte molemmat pitkät puheenvuorot, mutta ne pitkät puheenvuorot olivat täyttä asiaa. Kiitoksia siitä. Niin kuin edustaja Autto totesi, kun koko eduskunta täällä istuu koolla torstai-iltana, niin, rouva puhemies, valitettavasti en tämän lähetekeskustelun alkuun päässyt, missä olette käyneet ihan debattipuheenvuoroja. Mutta näinhän se on, että mitä pidemmälle nämä puheenvuorot menevät, sitä pidemmäksi ne muodostuvat, mutta ennen kaikkea sitä asiantuntevammaksi ne muodostuvat. Elikkä kun käymme tätä lähetekeskustelua kaivosmineraaliverolain muuttamisesta, niin toivon, että tämä eduskunnan pöytäkirja tämän lähetekeskustelun osalta valiokunnassa luetaan ihan ajatuksen kanssa läpi. Näihin aikaisempiin puheenvuoroihin liittyen tässä tulee hieman toistoa, mutta muistutan: Elikkä tämän lain ajatus on, että metallisten kaivosmineraalien veroa nostetaan tämän vuoden lopussa vuodenvaihteessa 0,6 prosentista 2,5 prosenttiin ja jatkossa valtio saa kaivosmineraalien tuotosta 80 prosenttia ja kaivosten sijaintikunnat 20 prosenttia. Aiemmin, niin kuin tässä edustaja Lohen puheenvuorossa tuli esille, näistä tuotoista 60 prosenttia on mennyt niihin kuntiin, missä nämä kaivokset sijaitsevat, ja 40 prosenttia valtiolle. Rouva puhemies! Sanon tämän aivan suoraan: Tämä valtion suunnitelma nyt nelinkertaistaa kaivosvero sekä pienentää kuntien osuutta sen tuotosta on vakava virhe. Tämä on vakava virhe, joka uhkaa pohjoisen kasvua ja kilpailukykyä ja sitä kautta koko valtion tavoitetta siitä, että tähän maahan luodaan kasvua ja verotuloja, mitä kautta sitten maksetaan näitä kertyneitä velkoja takaisin. Tämä on oikeasti vakava uhka ja vakava virhe. Näin myös vetoavat pohjoisen alueen kauppakamarit, eri yrittäjäjärjestöt. He vetoavat hallitukseen maltillisten ja kestävien ratkaisujen löytämiseksi, kun he ovat käyneet keskustelua tämän lainsäädännön muuttamisesta. Tämmöiset äkkinäiset muutokset uhkaavat pohjoisen Suomen elinkeinoelämää, ennen kaikkea investointeja ja työpaikkoja. Rouva puhemies! Jos verotaso nyt nousee nopeasti ja vuosittain ennakoimattomalla tavalla, niin jossain vaiheessa tämä sitten tulee vaikuttamaan vieläkin isommin investointeihin. Mistä toimialalla voidaan olla aina varmoja, ettei veroa taas seuraavassa riihessä koroteta? Se on se kysymys. Tämän nykyisen hallituksen — tämän vaalikauden, mitä nyt kaksi vuotta on kestänyt — veropolitiikka on ollut kyllä täysin ennustamatonta. Elinkeinoelämän edustajien lausunnoissa on nostettu esiin huoli siitä, että kaivosmineraaliveron korottaminen ja kaivosten sähköverotuen poistoa koskevat ehdotukset tulevat lyhentämään kaivosten elinkaarta. Ne heikentävät kaivosteollisuuden kilpailukykyä ja vaarantavat investointeja. On syytä arvioida nyt valiokuntatyöskentelyn yhteydessä aika tarkasti, mikä on se lopullinen kanta, mikä tähän verotason korottamiseen sitten otetaan. Puhemies! Tarvittaisiin elinkeinoelämän peräänkuuluttamaa laajamittaisempaa vaikutusarviointia kaivosmineraaliveron korotusten ja kaivosten sähköverotuen poiston vaikutuksista esimerkiksi verokertymään pidemmällä aikavälillä, vihreään siirtymään, huoltovarmuuteen ja työllisyyteen liittyvissä asioissa. Puhemies! Kun tässä Lapin vaalipiirin kansanedustajat ovat ansiokkaat puheenvuorot pitäneet, oma maakuntani on Kainuu, ja meillä Kainuussa on Euroopan suurin nikkelin tuottaja ja myös akkukemikaalien tuottaja Terrafame, kaivosyhtiö, jonka enemmistöomistus on valtiolla, niin toivoisin vielä kertaalleen mietittävän — toivoisin aidosti vielä kertaalleen mietittävän — tämän kaivosmineraaliverolain muuttamista. Onko tässä nyt järkeä lähteä tekemään näinkin suurta veronnostoa kuin kaivosmineraalien veron nelinkertaistaminen?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+9.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-10-02T20:05:26,2025-10-02T20:11:05,Hyväksytty,1.1 2025_89_215,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 6/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Tämän meille esittelee valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Haatainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_89_216,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys sisältää varhaiskasvatuslain muuttamista koskevat ehdotukset, joiden mukaan nykyisestä yksityisen palveluntuottajan lupamenettelystä siirrytään yksityisen päiväkotitoiminnan rekisteröintimenettelyyn. Sivistysvaliokunta kannattaa esityksen tavoitetta keventää varhaiskasvatuksen palveluntuottajien hallinnollista työtä ja pienentää alan toimijoiden liiketoiminnan taloudellista riskiä. Hallinnollisen taakan keventäminen helpottaa yritysten toimintaa ja kannustaa uusien toimijoiden alalle tuloa. Tämä mahdollistaa uuden varhaiskasvatustoiminnan nykyistä sujuvamman aloittamisen. Lasten edun toteutumisen varmistamiseksi on puolestaan keskeistä, että tarkastustoimintaa tehdään ennakollisesti. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että varhaiskasvatusta koskevaa sääntelyä kevennetään palvelun turvallisuudesta ja laadusta tinkimättä. Valiokunta toteaa, ettei lupa- tai rekisteröintimenettely itsessään paranna palvelun laatua, vaan sitä varmistetaan muilla tavoin, kuten tilojen hyväksynnällä, valvontaviranomaisten tarkastuksilla ja riittävällä henkilöstömitoituksella. Myös säännöllinen vuorovaikutus ja toimiva yhteistyö kunnallisten järjestäjien ja yksityisten palveluntuottajien välillä on tarpeen varhaiskasvatuksen laadun turvaamiseksi. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on esitetty vastakkaisia näkemyksiä ehdotetun lainsäädännön tarpeellisuudesta ja erityisesti sen voimaantulon ajankohdasta. Hallituksen esityksen mukaan laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1. päivänä tammikuuta 2026. Uusien alalle tulevien palveluntuottajien tulee jatkossa hakea luvan sijasta rekisteröintiä yksityisen päiväkotitoiminnan harjoittamiseksi. Ne yksityiset palveluntuottajat, jotka ovat lain voimaan tullessa merkittyinä palveluntuottajien rekisteriin, saavat jatkaa toimintaansa ilman lakiehdotuksen mukaista rekisteröinnin hakemista. Ehdotetun siirtymäsäännöksen mukaan rekisteröintiviranomainen muuttaa viran puolesta ja maksutta yksityisille palveluntuottajille myönnetyt luvat ja tehdyt rekisteröinnit esityksen mukaisiksi rekisteröinneiksi kolmen vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Useat lausunnonantajat katsoivat, että ehdotettujen lakimuutosten olisi tarkoituksenmukaisinta tulla voimaan vasta 1.1.2027 eli nykyistä lupamenettelyä koskevan siirtymäajan päätyttyä. Voimaantulon siirtämistarvetta on perusteltu muun muassa aluehallinnon virastouudistuksella, tarvittavien tietojärjestelmämuutosten vaatimalla ajalla, palveluntuottajien toimintaedellytysten yhdenvertaisella tarkastamisella sekä palveluntuottajien neuvonta- ja informaatio-ohjaustarpeella. Osa lausunnonantajista piti puolestaan tärkeänä, että uudistus tulee voimaan esitetyn mukaisesti mahdollisimman nopealla aikataululla. Tällöin voidaan vähentää aiemmin voimassa olleen ilmoitusmenettelyn perusteella toimintaa harjoittavien yksityisten palveluntuottajien hallinnollisen työn määrää ja sujuvoittaa uusien toiminnanharjoittajien toiminnan aloittamista. Sivistysvaliokunnan saaman selvityksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö on lainvalmistelun yhteydessä käynyt keskusteluja palveluntuottajien rekisteristä vastaavien organisaatioiden kanssa. Ministeriön käsityksen mukaan lakimuutoksen edellyttämät tietojärjestelmämuutokset ovat verrattain pieniä ja mahdollista toteuttaa suhteellisen nopeasti, vaikka valmistautumisaika rekisterimuutoksille onkin lyhyt. Lainvalmistelun aikana on arvioitu eri voimaantulovaihtoehtoja ja päädytty esittämään voimaantuloa 1.1.2026. Ehdotettu voimaantuloaika vähentää erityisesti jo rekisterissä olevien palveluntuottajien hallinnollista työtä poistamalla voimassa olevaan sääntelyyn perustuvan velvoitteen hakea toiminnalleen lupaa. Valiokunnan saamassa lausuntopalautteessa on tuotu esille, että Soteri-rekisterissä on päiväkoteja, joiden toiminnan edellytyksiä ei ole arvioitu sen jälkeen, kun ne on kirjattu ilmoituksen perusteella rekisteriin. Sivistysvaliokunta toteaa mietinnössään, että Lupa- ja valvontavirasto voi toimivaltansa puitteissa tarkastaa rekisterissä pidempään olleiden palveluntuottajien toiminnan yleiset edellytykset esimerkiksi osana suunnitelmallista valvontatoimintaa. Tämä on merkityksellistä myös lapsen oikeuksien turvaamisen ja lapsen edun toteutumisen kannalta. Lopuksi: Sivistysvaliokunta ei ehdota lakiehdotukseen varsinaisia sisällöllisiä muutoksia. Eduskunnan jo aiemmin käsittelemä aluehallintouudistusta koskeva lainsäädäntökokonaisuus sisältää kuitenkin ehdotuksia samojen lainkohtien muuttamisesta kuin käsillä oleva hallituksen esitys. Tämän vuoksi sivistysvaliokunta ehdottaakin lakiin eräitä teknisiä muutoksia säännösten yhteensovittamiseksi. Näin ollen sivistysvaliokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen 55/2025 vp sisältyvän lakiehdotuksen. Tämä mietintö sisältää vastalauseen. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+10.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-10-02T19:16:00,,Hyväksytty,1.1 2025_89_217,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eloranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_218,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Marinin hallitus muutti yksityisen päiväkotitoiminnan harjoittamisen luvanvaraiseksi, mikä oli oikea suuntaus. Nykyisen luvanvaraisuuden myötä yksityisen päiväkotitoiminnan laadun turvaaminen sekä varhaiskasvatuslain toteutumisen varmistaminen yksityisessä päiväkotitoiminnassa on ollut aiempaa selkeämpää. Luvanvaraistamisen myötä vahvistettiin yksityisen varhaiskasvatuksen ennakollista valvontaa ja siirrettiin valvonnan painopistettä entistä selkeämmin jälkivalvonnasta ennakollisen valvonnan puolelle, mikä on erityisesti lasten hyvinvointi huomioon ottaen tärkeää. Luvanvaraistamisella otettiin huomioon myös lapsen oikeus turvalliseen ja normien mukaiseen varhaiskasvatukseen yhdenmukaistamalla varhaiskasvatusta koskevaa lainsäädäntöä suhteessa muuhun koulutusta koskevaan lainsäädäntöön. Tällä hallituksen esityksellä tavoitellaan kevennettävän yksityisten palveluiden järjestäjien hallinnollista työtä. On kuitenkin syytä todeta, että lakiesitys ei kuitenkaan millään tavalla kevennä varhaiskasvatuksen järjestäjän hallinnollista työtä. Tämän olemme asiantuntijakuulemisissa kuulleet valiokunnassa. Lisäksi käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä ei olla palaamassa vanhaan ilmoitusmenettelyyn vaan uuteen rekisteröintimenettelyyn. Arvoisa puhemies! Yksityiset päiväkotitoimijat täydentävät julkista varhaiskasvatusta. Kunnalla on varhaiskasvatuksen järjestämisvelvoite, joten sillä tulee olla harkintavaltaa, onko yksityisen täydentävälle varhaiskasvatukselle tarvetta. Sen sijaan, että järjestämisen säätelyä vapautetaan, tulisi arvioida tarvetta säätää varhaiskasvatukseen yksityiselle päiväkotitoiminnalle vastaava järjestämislupa kuin mistä esimerkiksi perusopetuksen osalta on säädetty. Tällöin lähtökohta luvan myöntämiselle olisi varhaiskasvatuksen järjestämisen paikalliset tarpeet ja luvan hakijalla tulisi olla ammatilliset sekä taloudelliset edellytykset varhaiskasvatuksen järjestämiselle. Varhaiskasvatusta ei saisi järjestää voiton tavoittelemiseksi, päiväkodit eivät saisi tuottaa taloudellista voittoa tai kerätä muita maksuja, ja talous perustuisi valtiolta ja mahdollisesti kunnilta saataviin lapsikohtaisiin avustuksiin. Voimassa olevan lupamenettelyn aikana on havaittu merkittäviä puutteita palveluntuottajien toiminnan edellytysten täyttymisessä. Tästä huolimatta nyt esitetyssä lakimuutoksessa aiotaan siirtää kaikki varhaiskasvatuksen palveluntuottajat rekisteriin, olivatpa heidän toimintaedellytyksensä kunnossa tai eivät. Varhaiskasvatuslaissa säädetään: ”Varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä tai tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.” Lasten etu huomioiden ei ole tarkoituksenmukaista palkita niitä palveluntuottajia, jotka ovat yhä välttäneet toimintansa tarkastamisen luvan saamiseksi. Lupaviranomaisen tulee varmistua myös hakijan tosiasiallisesta kyvystä ja kapasiteetista järjestää päiväkotitoimintaa, ja ennen luvan myöntämistä on selvitettävä myös järjestäjän taloudelliset edellytykset pitää yllä toimintaa myös asiakasmäärien laskiessa. On huolestuttava muutos, jos päiväkotitoiminnan saa aloittaa pelkällä ilmoituksella käytännössä kuka tai mikä tahansa yritys, järjestö tai aatteellinen tai uskonnollinen yhdistys ilman, että palveluntuottajan yleisiä edellytyksiä tarkastetaan ennalta. Ruotsissa luvanvaraisuudesta luopuminen on johtanut siihen, että varhaiskasvatuksen laatu vaihtelee laajasti ja aatteellisesti painottuneiden varhaiskasvatuksen yksiköiden määrä on kasvanut. Myös työntekijöiden näkökulmasta on tärkeää, että varmistutaan toiminnanharjoittajan valmiuksista tarjota asialliset ja turvalliset työolot ja huolehtia työnantajavelvoitteistaan. Arvoisa puhemies! Tämä laki on tulossa voimaan 1.1.26, siis varsin pian. Uusien alalle tulevien palveluntuottajien tulisi tällöin luvan sijasta hakea rekisteröintiä yksityisen päiväkotitoiminnan harjoittamiseksi. Useat lausunnonantajat, muun muassa aluehallintovirastot, Valvira, Kuntaliitto ja OAJ, haluaisivat siirtää lain voimaantuloa. Ongelmallisena pidetään, että lakia muutetaan lupamenettelystä rekisteröintimenettelyksi kesken siirtymäajan, joka on vuodesta 23 vuoden 26 loppuun asti. Esitys lakimuutoksen voimaantuloaikataulusta on lausunnonantajien mukaan liian tiukka, jotta rekisteröintimenettelyn vaatimat muutostyöt saataisiin valmisteltua ennen lain voimaantuloa. Jos sähköiseen asiointiin, rekisteriin ja työpöytään ei ole voitu tehdä lakimuutoksen edellyttämiä muutoksia ensi vuoden alkuun mennessä, joudutaan rekisteröinnit tekemään aluehallintovirastoissa väliaikaisratkaisulla manuaalisesti. Tämä aiheuttaa lisäresurssien tarvetta ja merkittävää viivästystä rekisteröintiprosessiin sekä painetta korottaa rekisteröintimaksuja, siis varmasti aivan päinvastoin kuin on hallituksen tarkoitus ollut. Huolena on myös käynnissä oleva valtion virastouudistus ja aluehallintoviraston työmäärä kokonaisuuden haltuunoton osalta. Tämä lakiehdotus on turhaa, poukkoilevaa lainsäädäntöä. Se haittaa varhaiskasvatuksen järjestämisen ennakoitavuutta ja lisäksi hankaloittaa oleellisesti viranomaisten toimintaa liian tiukalla aikataululla. Edellä olevan perusteella tulemme ehdottamaan, että tämä lakiehdotus hylätään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+10.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2025-10-02T19:21:35,2025-10-02T19:26:54,Hyväksytty,1.1 2025_89_219,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_220,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus esittää yksityisen varhaiskasvatuksen lupamenettelystä luopumista ja siirtymistä rekisteröintimenettelyyn. Me esitämme tämän hylkäämistä. Näin teimme valiokunnassa, ja tämän tulemme täällä salissa myöskin seuraavassa vaiheessa tekemään. Tämä lakimuutos on täydellinen esimerkki hallituksen poukkoilevasta politiikasta, jonka tärkein meriitti on saada ruksi ruutuun hallitusohjelman tavoitteiden suhteen huolimatta siitä, aiheuttaako se turhaa epävarmuutta niin kunnille, palveluntuottajille kuin perheillekin. Laki yksityisen varhaiskasvatuksen lupamenettelystä tuli voimaan vasta reilu vuosi sitten. Aluehallintovirastoilla, Valviralla ja kunnilla on meneillään valtava työ sähköisten järjestelmien, kuten Soteri-rekisterin ja asiointipalveluiden, kehittämisessä. Nyt hallitus haluaa muuttaa sääntelyä kesken siirtymäajan. Kunnissa ja alueilla on tehty valtava työ, jonka hedelmät ollaan aivan turhaan heittämässä hukkaan. Esitys onkin otettu kentällä turhautuneena vastaan. Norminpurkamista rakastava oikeisto ei näe, että nyt on kyseessä tällainen asia, josta voisi luopua. Tämä järjestelmämuutos ei tuo heidän tavoittelemaansa muutosta. Tässä olisi ollut paikka luopua tästä järjestelmämuutoksesta. Tämä lakimuutos runnotaan myöskin aika tiukassa aikataulussa lausuntopalautteesta huolimatta läpi. Arvoisa puhemies! Kunnat tulevat kärsimään tästä eniten. Niillä on varhaiskasvatuksen järjestämisvelvoite, ja siksi niiden täytyy voida luottaa siihen, että lainsäädäntö tarjoaa vakaat puitteet työn suunnitteluun. Jos järjestelmät joudutaan rakentamaan uudelleen muutaman vuoden välein, se syö aivan turhaan resursseja, lisää hallinnollista taakkaa ja tekee varhaiskasvatuksen järjestämisestä vaikeampaa. Kuten vastalauseessa toteamme, voimassa olevan lupamenettelyn aikana on havaittu merkittäviä puutteita palveluntuottajien toiminnan edellytysten täyttymisessä. Lupamenettely on ollut keino varmistaa lasten turvallisuus ja toiminnan laatu. Nyt hallitus kuitenkin esittää, että kaikki palveluntuottajat siirretään rekisteriin riippumatta siitä, ovatko heidän edellytyksensä kunnossa vai eivät. Toisin sanoen nyt palkitaan niitä palveluntuottajia, jotka ovat venkoilleet lupamenettelynsä kanssa. Arvoisa puhemies! Lapsen etu on varhaiskasvatuksessa aina asetettava ensimmäiseksi. Luvanvaraisuus varmistaa, että toimijalla on taloudelliset ja ammatilliset valmiudet järjestää laadukasta varhaiskasvatusta myös silloin, kun ajat ovat vaikeammat ja lapsimäärät vaihtelevat. Palveluntuottajat aiotaan nyt siirtää rekisteriin riippumatta siitä, ovatko heidän valmiutensa kunnossa vai eivät. Toisin sanoen nyt tässä palkitaan niitä palveluntuottajia, jotka ovat tämän tilanteen jättäneet hoitamatta. Katsotaanpa Ruotsiin: siellä vastaavanlainen luopuminen luvanvaraisuudesta on johtanut siihen, että varhaiskasvatuksen laatu vaihtelee suuresti. Onko tämä se suunta, johon me Suomessa haluamme mennä? Lisäksi työntekijöiden näkökulmasta lupamenettely on ollut tae siitä, että työnantajalla on kyky huolehtia velvoitteistaan ja tarjota asialliset työolot. Jos tämä varmistus puretaan, vaarannetaan myös henkilöstön asema. Arvoisa puhemies! Meidän pitäisi vahvistaa kuntien mahdollisuuksia suunnitella ja järjestää varhaiskasvatusta pitkäjänteisesti. Sen sijaan hallitus tekee nyt lainsäädäntöä, joka lisää epävarmuutta, heikentää valvontaa ja kuormittaa viranomaisia tilanteessa, jossa resurssit ovat muutenkin tiukoilla. Lakimuutos ei kevennä hallinnollista taakkaa, ei kunnissa, ei aluehallinnossa eikä palveluntuottajilla. Tämä lakimuutos päinvastoin lisää hallinnollista taakkaa, ja se tekee sen lasten edun kustannuksella ja vieläpä kiireellä. Siksi katson, että hallituksen tulisi vetää tämä esitys takaisin ja varmistaa, että nykyinen lupamenettely toimeenpannaan loppuun asti. Vasta sen jälkeen voidaan arvioida, mitä muutoksia mahdollisesti tarvitaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+10.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-10-02T19:26:57,2025-10-02T19:31:41,Hyväksytty,1.1 2025_89_221,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_222,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Nyt siis käsittelyssä on hallituksen esitys laiksi varhaiskasvatuksen muutoksista, ja en ala toistelemaan aiempien edustajien erinomaisia puheenvuoroja siitä, mistä tässä nyt on kysymys. Valiokunnassa he ovat tehneet vastalauseen, ja kuulimme siihen liittyviä perusteita, mitkä ovat todella hyviä ja kannatettavia. Haluaisin tuoda tässä vaiheessa keskusteluun myös sen, kun tässä puhutaan lasten eduista, että totta kai meillähän on tilanne se, että päiväkodit ja päiväkotitoiminta tarvitsevat siellä kunnissa ja kaupungeissa tuekseen tietysti myös yksityistä päiväkotitarjontaa. Se on selvää, että sitä tarvitaan tueksi, mutta on huomioitava se tosiasia, minkä olemme saaneet tietoon, moni meistä edustajista siellä kunnissa, siitä, että kun yksityinen päiväkotitoiminta on aloittanut toimintansa, niin siellä kuitenkin voi olla semmoisia tilanteita, mitä yksityinen päiväkotitoiminta ei hoida samoin kuin julkinen päiväkoti. Julkinen päiväkotihan tarjoaa kaikille lapsille sitä päiväkotihoitoa, niin kuin kuuluukin, ja yksityinen ei välttämättä. On esimerkkejä siitä, että kun on myös erityislapsia olemassa, niin kaikki yksityiset päiväkodit eivät edes ota erityislapsia hoitoon, mutta julkinen päiväkoti ottaa. Sillä lailla minäkin koen sen, että on paikkansa totta kai suurimmaksi osaksi sille julkiselle päiväkotitoiminnalle kunnissa ja kaupungeissa mutta pieneltä osin myös sitten tarvittaessa yksityisille. Siten myös tämä käsittelyssä oleva esitys on tärkeä ja varsinkin nämä äsken kuullut puheenvuorot siitä, miksi tämä vastalause on siellä tehty. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+10.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-10-02T19:31:42,2025-10-02T19:33:29,Hyväksytty,1.1 2025_89_223,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_224,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi yksityisen päiväkotitoiminnan rekisteröintimenettelystä, jolloin nykyisestä yksityisten palveluntuottajien lupamenettelystä luovuttaisiin ja palattaisiin ilmoitusmenettelyyn. Tätä voidaan pitää kestämättömänä suuntana, etenkin kun tiedämme, että voimassa olevan lupamenettelyn aikana on havaittu merkittäviä puutteita palveluntuottajien toiminnan edellytysten täyttämisessä. Ruotsissa luvanvaraisuudesta luopuminen on johtanut siihen, että varhaiskasvatuksen laatu vaihtelee laajasti ja aatteellisesti painottuneiden varhaiskasvatuksen yksiköiden määrä on kasvanut. Kuten sivistysvaliokunnan mietintöön jätetyssä vastalauseessa todetaan, Marinin hallitus muutti yksityisen päiväkotitoiminnan harjoittamisen luvanvaraiseksi, mikä oli oikea suuntaus. Nykyisen luvanvaraisuuden myötä yksityisen päiväkotitoiminnan laadun turvaaminen sekä varhaiskasvatuslain toteutumisen varmistaminen yksityisessä päiväkotitoiminnassa on ollut aiempaa selkeämpää. Luvanvaraistamisen myötä vahvistettiin yksityisen varhaiskasvatuksen ennakollista valvontaa ja siirrettiin valvonnan painopistettä entistä selkeämmin jälkivalvonnasta ennakollisen valvonnan puolelle, mikä on erityisesti lasten hyvinvointi huomioiden tärkeää. Jälkikäteen tehtävässä valvonnassa on ollut puutteita, eikä ylipäätään voida pitää lasten kannalta tarkoituksenmukaisena, että painopiste siirretään siihen, koska hoito-olosuhteethan tulisi varmistaa nimenomaan etukäteen. Arvoisa rouva puhemies! Jos nyt hallitus on kuitenkin todella päättänyt viedä tämän lakimuutoksen läpi siinä esiintyvistä epäkohdista huolimatta, toivoisin, että edes yhteen käytännön toimeenpanoon aivan keskeisesti liittyvään ongelmaan puututtaisiin. Se koskee lainsäädännön voimaantuloa. Kuten mietinnössä todetaan, valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty vastakkaisia näkemyksiä paitsi ehdotetun lainsäädännön tarpeellisuudesta myös erityisesti sen voimaantulon ajankohdasta. Hallituksen esityksen mukaan laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1.1.2026. Useat lausunnonantajat, kuten aluehallintovirastot, Valvira, Kuntaliitto ja OAJ, haluavat siirtää lain voimaantuloa alkamaan vasta 1. tammikuuta 2027. Mietinnön mukaan voimaantulon siirtämistarvetta on perusteltu muun muassa aluehallinnon virastouudistuksella, tarvittavien tietojärjestelmämuutosten vaatimalla ajalla, palveluntuottajien toimintaedellytysten yhdenvertaisella tarkastamisella sekä palveluntuottajien neuvonta- ja informaatio-ohjaustarpeella. Jos sähköiseen asiointiin, rekisteriin ja työpöytään ei ole voitu tehdä lakimuutoksen edellyttämiä muutoksia tammikuun 1. päivään mennessä, joka tulee siis pian, joudutaan rekisteröinnit tekemään aluehallintovirastoissa väliaikaisratkaisulla manuaalisesti, siis käsin. Tämä aiheuttaa lisäresurssin tarvetta ja merkittävää viivästystä rekisteröintiprosessiin sekä painetta korottaa rekisteröintimaksuja. On vaikeaa nähdä tätä tarkoituksenmukaisena. Edellä mainituista syistä en voi kannattaa lakiesitystä nyt esitettävässä muodossa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+10.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-10-02T19:33:30,2025-10-02T19:37:25,Hyväksytty,1.1 2025_89_225,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_226,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Viime kaudella tosiaan yksityinen varhaiskasvatus siirrettiin luvanvaraiseksi toiminnaksi, ja nyt toiminnassa palataan silloisen ilmoitusmenettelyn tyyppiseen rekisteröintimenettelyyn. Lupamenettely ei ollut kerryttänyt jonoja tai tuottanut haasteita palveluntuottajille. Juuri kukaan kuultavista ei nähnyt hallinnollisen työn myöskään vähenevän tällä nyt esitettävällä muutoksella. Voimaantulon siirtämistarvetta tukivat kunnat, sillä nyt muutos ensi vuoden alkuun mennessä on hyvin lyhyt ja kuormittaa kuntia. Valiokunnassa esitettiin voimaantulon muutosta, että se olisi sinne siirtymäajan loppuun, siis lain voimaantulon alkua esitettiin sinne 1.1.2027. Lakimuutokset näin tiuhaan ilman merkittävää sisällöllistä muutosta eivät mielestäni ole kenenkään etu tai järkeviä tehdä. Tässä tapauksessa ne lisäävät merkittävästi hallinnollista työtä. Siksi voin lakiesityksen hylkäystä kyllä tukea. Sosiaalidemokraattien tekemä esitys valiokunnassa, tämän hylkäyksen perustelu, linjaa kuitenkin yksityisestä varhaiskasvatustoiminnasta ja lupamenettelyistä varsin pitkälle, ja en myöskään ollut siinä käsittelykokouksessa mukana, mutta sinänsä ajattelen, että tämä muutos on aivan tarpeeton tehdä ja tämä nykyinen lupamenettely on järkevämpi. Nostan vielä aiheen, joka kyselytunnilla oli tänään keskustelussa, eli tämä työntekijöiden oikeus ja etenkin maahanmuuttajatyöntekijöiden oikeus: Tässä lupamenettelyssä, joka on ollut, on tätä varhaiskasvatusyksiköiden laatua tarkasteltu myös henkilöstön näkökulmasta. Olisi tosi tärkeätä, että sinne alihankintaketjuihin asti... Meillä on esimerkiksi varhaiskasvatuksen siivouspalveluissa ilmennyt sitä työntekijöiden hyväksikäyttöä. Tätä tarkastelua pitäisi pystyä tässä rekisteröintimenettelyn rinnalla yhä pitämään yllä, että siellä ei tätä henkilöstön riistoa tapahtuisi ja se pystyttäisiin ennalta ehkäisemään. Ne tapaukset ovat olleet sellaisia, että ne ovat saattaneet jopa toistua, koska tämä yritys on vaihtanut välillä nimeä ja ei ole sen takia jäänyt kiinni, vaikka toimijat ovat olleet samoja ja ovat vaihtaneet sitten vain toiseen kuntaan ja jatkaneet samanlaista toimintaa. Eli tähän pitäisi pystyä puuttumaan ennalta, vaikka nyt tämä menettely siirtyykin tämmöiseen kevyempään rekisteröintiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+10.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-10-02T19:37:28,2025-10-02T19:40:26,Hyväksytty,1.1 2025_89_227,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 49/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 3/2025 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 3/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Meille mietinnön esittelee puheenjohtaja Elomaa. Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_89_228,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 49/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 3/2025 vp","Arvoisa puhemies! Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että tukea voidaan myöntää Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelmasta 2021—2027 rahoitusvälineiden kautta. Nämä rahoitusvälineet ovat lainoja ja vakuuksia. Ensi vaiheessa on kyse vakuuksista. Vakuuksia voidaan esityksen mukaan myöntää kalatalousalan mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille investointeihin ja käyttöpääomaan otettaviin lainoihin. Ehdotuksella ei ole suoraa vaikutusta valtiontalouteen, sillä rahoitusväline sisältyy EU:n rahaston Suomen ohjelman rahoituskehykseen. Rahoitusvälineestä myönnettävän tuen määrästä, käyttökohteista ja käytön perusteista säädetään esityksen mukaan tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Tehtyjen arviointien perusteella kalastusalan yrityksillä on enemmän kysyntää lainarahoitukselle kuin sitä on ollut saatavilla, ja suurimmat haasteet liittyvät vakuuksiin. Tukea rahoitusvälineiden kautta tarvitaan, sillä kalastuksen ja vesiviljelyn alkuinvestoinnit ovat kalliita, mutta niiden vakuusarvo on alhainen. Lisäksi erityisesti vesiviljelyssä ympäristöluvan myöntämisestä voi kestää jopa viisi vuotta siihen, että kasvatetun kalan tuotantoon tehty investointi alkaa tuottaa myyntituloina. Maa- ja metsätalousvaliokunta korostaa, että kalataloudella on merkittävä rooli huoltovarmuuden ja ruokaturvan takaamisessa. Hallituksen esityksessä esitetty tuki on erityisen tärkeä aloittaville yrityksille ja kalastajille, jotka turvaavat kalatalouden jatkuvuutta Suomessa. Hallituksen esityksestä ilmenevän ja saamansa selvityksen perusteella maa- ja metsätalousvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana, ja on siis yksimielinen. Arvoisa puhemies! Vielä muutama seikka ja huomio: Rahoituksen käyttöönottoa on suunniteltu pitkään, ja on hyvä, että asia nyt on etenemässä. Esimerkiksi ammattikalastajat tukevat esitystä, vaikkakin sen käytännön vaikutuksia kalastukseen on vaikea arvioida. Rahoituksen käyttöä rajoittavat käytännössä nykyiset, tiukat ehdot kalastuksen investoinneille erityisesti alusten osalta, muun muassa energiasiirtymää ajatellen mutta yleisesti suomalaisen kalastuslaivaston uudistamista koskien. Suomen onkin jatkettava työtä EU-lainsäädännön muuttamiseksi laivaston osalta. Vakuusjärjestelmän luominen elinkeinotalouden tarpeisiin on ehdottomasti tarpeellinen, koska lainansaanti on vaikeutunut. Lainansaantia vaikeuttaa puuttuvien vakuuksien lisäksi myös riskiarvion aiheuttama kohonnut korkotaso pankin marginaalin osalta. Lainan hinta saattaa kohota niin korkeaksi, että lainan ottaminen erityisesti pidemmälle takaisinmaksuajalle saattaa sisältää huomattavia riskejä. Lainsäädäntöön olisikin syytä lisätä jonkinlainen korkotukielementti. Tämä voisi olla esimerkiksi senkaltainen, että se laukeaa vasta, jos kokonaiskorko ylittää tietyn ennalta asetetun tason. Tämän tehtävä olisi rajata yrittäjälle edelleen jäävää korkojen vaihtelun riskiä. Nykyisessä epävakaassa maailmassa korkotason vaihtelu voi olla merkittävä riski yrityksen investointeja tai pääomitusta suunniteltaessa. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+11.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-10-02T19:40:51,2025-10-02T19:45:09,Hyväksytty,1.1 2025_89_229,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 49/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 3/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_89_230,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 49/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 3/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Haluan kiittää edustaja Elomaata, maa- ja metsätalousvaliokunnan taitavaksi tunnettua puheenjohtajaa, mietinnön hyvästä esittelystä, ja tietysti kiittää myös maa- ja metsätalousvaliokuntaa mietinnön ripeästä laadinnasta. — Kalatalous kokonaisuutena ja tämä rahasto instrumenttina kalatalouden ja vesiviljelyn kehittämiseksi on tietysti tärkeä osa suomalaista ruokaturvaa, ja ajattelen niin, että meillä Suomessa on varmasti hyvät edellytykset tulevaisuudessa kehittää juuri tätä sektoria niin, että siitä voi tulla paitsi suomalaisiin ruokapöytiin hyvää, terveellistä ja ravitsevaa ruokaa, niin ehkäpä myös jopa vientiala. Jos vertaamme vaikkapa naapurimaahamme Norjaan, niin heillä toki tietysti merellisenä, vahvasti merellisenä valtiona on hyvät puitteet tällaista vesiviljelyä harjoittaa, ja siitä on todella kasvanut heille miljardien liiketoimintaa. Jos ajatellaan, kuinka Suomi on kuitenkin tuhansien järvien maa, kirjaimellisesti satojentuhansien, niin voidaan varmasti ajatella, että korkealla osaamisella meilläkin pitäisi luonnonolosuhteiden puolesta olla hyvät edellytykset kehittää kalataloudesta myös sellainen toimiala, joka tuo paitsi paikallisesti työtä ja toimeentuloa myös vientielinkeinona meille vaurautta tulevaisuudessa. Siksi maa- ja metsätalousvaliokunta on tässäkin asiassa tehnyt tärkeää työtä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+11.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-10-02T19:45:11,2025-10-02T19:46:55,Hyväksytty,1.1 2025_89_231,89/2025,2025-10-02,16.00,20.11,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Seuraava täysistunto,"Tämä täysistunto on päättynyt. Kiitos kaikille. Hyvää yötä, näkemiin!", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_90_1,90/2025,2025-10-03,13.00,13.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi eduskunnan turvatoimista>>>Lakialoite LA 22/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. — Edustaja Kopra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_90_2,90/2025,2025-10-03,13.00,13.21,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi eduskunnan turvatoimista>>>Lakialoite LA 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Tämä lakialoite on eduskuntaryhmien puheenjohtajien yhteisaloite, jossa ehdotetaan säädettäväksi uusi laki eduskunnan turvatoimista. Haluan kiittää aloitteen valmistelusta vastannutta turvatoimiryhmää ja kaikkia asiaan lausuntonsa toimittaneita eduskuntaryhmiä. Laki eduskunnan turvatoimista on säädetty vuonna 2008, tuolloinkin vastaavalla tavalla eduskuntaryhmien puheenjohtajien yhteisen lakialoitteen pohjalta. Säätämisen jälkeen lakiin eduskunnan turvatoimista on tehty vain hyvin vähäisiä muutoksia. Ajat, eivätkä kaikkein vähiten turvallisuuskysymykset, ovat vuodesta 2008 muuttuneet huomattavasti. Lisäksi tekniikan kehitys on tuonut mukanaan uudenlaisia turvallisuuteen kohdistuvia riskejä. Siksi sääntelyä on aiheellista täydentää vastaamaan nykyajan tarpeita. Aloitteessa ehdotetaan tarkistettavaksi sääntelyä muun muassa turvatoimilain alueellisesta ja henkilöllisestä soveltamisalasta, henkilöntarkastuksen tekemisen sallituista tavoista, posti- ja muun lähetyksen tarkastamisesta, henkilön poistamisesta turvatoimialueelta, teknisestä valvonnasta ja voimankäyttövälineistä. Ehdotus sisältää myös uusia säännöksiä miehittämättömän ilma-aluksen kulkuun puuttumisesta ja henkilösuojaustehtävästä. Arvoisa puhemies! Esittelen tässä lyhyesti aloitteen keskeisimmät ehdotukset: Lain soveltamisalan osalta ehdotetaan, että lakia voitaisiin tarpeen vaatiessa soveltaa nykyisen turvatoimialueen lisäksi eduskunnan tilapäisessä käytössä olevissa tiloissa. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi valtiopäivien avajaisiin liittyvä kulttuuritapahtuma, joka järjestetään Eduskuntatalon ulkopuolella. Voimassa olevaa lakia ei sovelleta kansanedustajiin. Tämä olisi myös uuden lain lähtökohta. Lakiin ehdotetaan kuitenkin otettavaksi uusia säännöksiä teknisestä valvonnasta ja turvatilojen valvonnasta, eikä kansanedustajia voida käytännön syistä sulkea näiden säännösten, esimerkiksi eduskunnan tiloissa tapahtuvan videovalvonnan, ulkopuolelle. Voimassa olevassa laissa ei ole säännöksiä henkilösuojaustehtävästä. Toimintaympäristössä havaittujen muutosten takia yhä useammin joudutaan kuitenkin harkitsemaan turvahenkilön määräämistä suojaamaan kansanedustajan tai eduskunnan vieraan turvallisuutta. Lakiin ehdotetaan siksi otettavaksi säännöksiä tällaiseen tehtävään määräämisestä, tehtävään määrätyn toimivaltuuksista ja hänen käytettävissään olevista voimakeinoista. Laissa ehdotetaan myös päivitettäväksi säännöksiä turvahenkilön yleisistä voimankäyttövaltuuksista ja voimankäyttövälineistä. Välinevalikoimaa ehdotetaan laajennettavaksi nykyisestä siten, että välineisiin voisivat kuulua myös etälamautin ja projektiililaukaisin. Henkilösuojaustehtävän erityisen luonteen takia ehdotetaan, että tällaiseen tehtävään määrätyn voimankäyttövälineisiin voi tehtävää hoidettaessa kuulua myös ampuma-ase. Lisäksi lakiin ehdotetaan otettavaksi uudet säännökset toimivaltuuksista puuttua miehittämättömien ilma-alusten eli droonien kulkuun. Arvoisa puhemies! Lain tarkoituksena on huolehtia turvallisuuden ja järjestyksen säilymisestä eduskunnassa ja eduskunnan kiinteistöissä. Lailla varmistetaan muun muassa se, että eduskunnan turvallisuusosastolla on työssään riittävät toimivaltuudet. Eduskunnan ja eduskuntatyön turvallisuus on kansanvaltaisuuden toteutumisen välttämätön lähtökohta. Siksi toivon, että lakialoite hyväksytään. Totean vielä lopuksi, että jokainen eduskuntaryhmä on allekirjoittanut tämän lakialoitteen. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2025+3.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2025-10-03T13:01:31,2025-10-03T13:05:14,Tarkistettu,1.1 2025_90_3,90/2025,2025-10-03,13.00,13.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi eduskunnan turvatoimista>>>Lakialoite LA 22/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_90_4,90/2025,2025-10-03,13.00,13.21,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi eduskunnan turvatoimista>>>Lakialoite LA 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään keskustelemme lakialoitteesta, jolla päivitetään eduskunnan turvatoimista annettua lainsäädäntöä. Nykyinen laki on vuodelta 2008, ja olemme varmasti kaikki yhtä mieltä siitä, että sen säätämisen jälkeen turvallisuusympäristömme on muuttunut huomattavasti ja turvallisuuspäivitys tässä asiassa on erityisen tärkeää. Teknologian huima kehitys, uudet uhkat sekä jopa valitettavan tarpeelliseksi tunnistetut henkilösuojaustehtävät tekevät välttämättömäksi sen, että myös eduskunta huolehtii omasta ja henkilöstönsä turvallisuudesta ja on varautunut, valmiina ja valppaana, ajan ja tilanteen tasalla. Arvoisa puhemies! Haluan korostaa, että eduskunta on paikka, jossa kansakunnan keskeisimmät päätökset tehdään. Tämä asettaa meille aivan erityisen vastuun varmistaa, että täällä työskentelevät kansanedustajat, virkamiehet, toimittajat ja vierailijat voivat olla turvassa, jokainen heistä. Ajantasainen turvallisuus ei synny itsestään. Se syntyy pysähtymällä juuri näiden erityisen tärkeiden kysymysten ääreen, joista tänään keskustelemme. Meillä on oltava ajantasaiset säädökset siitä, miten turvallisuus eduskunnassa voidaan taata, millaista voimankäyttöä ja keneltä voimme tässä talossa saada ja sallia sekä miten kohtaamme muuttuneen turvallisuusympäristön uudet uhkat, kuten viime aikoina Eurooppaa koetelleet miehittämättömät ilma-alukset. Tahdon kiittää lakialoitetta valmistellutta työryhmää näiden kysymysten ääreen pysähtymisestä. Olette tehneet tärkeää, arvokasta ja merkittävää työtä. Arvoisa puhemies! Kuten sanottua, turvallisuus eduskuntatyössä on ehdottoman tärkeää. Jokaisella meistä on oikeus tehdä työtään ilman pelkoa. Siksi tämä lakialoite ei ole vähäinen. Se on meille paljon itseään suurempi. Se osoittaa, että otamme tässä salissa vakavasti ympäröivän maailman muutokset ja suojaamme demokraattisen päätöksenteon toimintaedellytykset. Olen erittäin ilahtunut siitä, että ajankohtaiset turvallisuuskysymykset ja huoli turvallisuudesta yhdistävät meitä laajasti yli puoluerajojen. Toivon kuitenkin, hyvät kollegat, ystävät, että tämä yhteinen tahtotila ei rajoitu vain siihen, kun kyse on meistä itsestämme ja eduskunnan arjesta. Meidän on muistettava turvallisuuden merkitys myös kansalaistemme arjessa. Meidän tärkein tehtävämme on taata kansalaisten arjen turvallisuus. Siis muistakaamme, että myös kansa kaipaa ajantasaista turvaa tänään ja huomenna. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-03T13:05:23,2025-10-03T13:09:37,Hyväksytty,1.1 2025_90_5,90/2025,2025-10-03,13.00,13.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi eduskunnan turvatoimista>>>Lakialoite LA 22/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_90_6,90/2025,2025-10-03,13.00,13.21,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eduskunnan turvatoimista>>>Lakialoite LA 22/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esityksen arvioidaan parantavan edellytyksiä huolehtia eduskunnan toiminnan suojaamisesta, samoin kuin turvallisuuden ja järjestyksen säilyttämisestä eduskunnassa. Tässä maailmanajassa tämä on enemmän kuin tervetullutta, ja on hyvä huomioida, että tämä on kaikkien puolueitten yhteinen toive. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2025+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-10-03T13:09:39,2025-10-03T13:10:06,Hyväksytty,1.1 2025_90_7,90/2025,2025-10-03,13.00,13.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi eduskunnan turvatoimista>>>Lakialoite LA 22/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_90_8,90/2025,2025-10-03,13.00,13.21,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eduskunnan turvatoimista>>>Lakialoite LA 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä oleva turvatoimilain uudistamista koskeva lakialoite on sekä ajankohtainen että välttämätön. Sääntelyä on syytä tarkistaa ajan kulumisen, käytännön kokemusten ja muuttuneen turvallisuusympäristön perusteella. Tekniikan kehitys on tuonut uusia riskejä, joihin eduskunnan on varauduttava. Samalla on tärkeää, että lainsäädäntö luo edellytykset ennakoida tulevia uhkia eikä ainoastaan reagoida niihin. Lakialoitteessa esitetyt muutokset parantavat merkittävästi mahdollisuuksia huolehtia eduskunnan toiminnan suojaamisesta ja täällä työskentelevien sekä vierailevien turvallisuudesta. Keskeisiä ehdotuksia ovat toimivallan ulottaminen myös tilapäisiin turvatoimialueisiin, säännökset teknisestä valvonnasta ja erityisesti turvatilojen turvaamisesta sekä kokonaan uudet määräykset miehittämättömien ilma-alusten kulkuun puuttumisesta. Juuri droonien kaltaiset uudet välineet korostavat ennakoinnin tarvetta, ja meidän on oltava askeleen edellä, jotta eduskunnan toiminta ei vaarannu. Arvoisa puhemies! On syytä painottaa myös mielenilmauksia, joita järjestetään Eduskuntatalon läheisyydessä. On selvää, että demokratiaan kuuluu oikeus tuoda mielipiteitä julki, mutta samalla on todettava, että eduskunnan toiminta ei saa missään tilanteessa vaarantua tai keskeytyä. Viime vuosina on nähty, kuinka mielenilmaukset voivat häiritä kulkua, aiheuttaa häiriöitä ja johtaa jopa vahingontekoihin. Eduskuntatalo ei voi olla paikka, jossa järjestyshäiriöt tai uhkatilanteet vaarantavat kansanedustajien ja henkilökunnan turvallisuuden. Lakialoitteessa ehdotetut toimivaltuudet, kuten mahdollisuus rajata turvatoimialueita ja puuttua häiriöihin, ovat välttämättömiä, jotta eduskunnan arvokkuus ja toimintakyky voidaan turvata kaikissa tilanteissa. Aloite sisältää myös selkeät säännökset henkilösuojaustehtävistä, joita nykypäivänä tarvitaan yhä useammin. Voimankäyttövälineiden osalta esitys tuo mukanaan tarpeellisia päivityksiä. Välinevalikoimaan voidaan jatkossa sisällyttää esimerkiksi etälamautin ja projektiililaukaisin. Henkilösuojaustehtävän erityisluonteen vuoksi tehtävään määrätyllä voi olla oikeus kantaa myös ampuma-asetta. Tämä ei ole kevyesti annettava toimivaltuus, mutta sen säätäminen lakiin selkeyttää turvahenkilöiden asemaa ja varmistaa, että heidän käytössään on tarvittavat keinot tilanteissa, joissa kansanedustajan tai muun suojattavan henkilön turvallisuus on uhattuna. Arvoisa puhemies! Lakialoite on tasapainoinen ja kannatettava. Se ei johda perusteettomaan turvallisuustason kiristämiseen eikä merkittäviin lisäkustannuksiin. Sen sijaan se päivittää sääntelyä vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita, vahvistaa toimivaltuuksien selkeyttä sekä turvaa eduskunnan toimintakyvyn. Lainsäädäntö ei voi koskaan poistaa kaikkia riskejä, mutta sen avulla voimme ennakoida niitä ja varautua entistä paremmin myös niissä tilanteissa, joissa mielenilmaus tai vahingonteko voisi uhata eduskunnan arvovaltaa ja demokratian keskeisimmän instituution turvallisuutta. — Kiitos tästä aloitteesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2025+3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-03T13:10:09,2025-10-03T13:13:38,Hyväksytty,1.1 2025_90_9,90/2025,2025-10-03,13.00,13.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi eduskunnan turvatoimista>>>Lakialoite LA 22/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jukkola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_90_10,90/2025,2025-10-03,13.00,13.21,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi eduskunnan turvatoimista>>>Lakialoite LA 22/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Demokratian peruskivi on vahvat instituutiot, jotka turvaavat kansalaisten oikeudet ja vapaudet. Viime vuosina olemme kuitenkin nähneet myös hälyttäviä esimerkkejä, joissa aktivistiryhmät, kuten Elokapina ja Greenpeace, ovat tahallisesti kohdistaneet toimintansa eduskuntaan ja sen symboleihin. Pylväiden maalaaminen ja niihin kiipeileminen eivät ole harmittomia tapauksia. Ne ovat iskuja demokratiaa vastaan, joita ei tule hyväksyä. Mielipiteitä saa tuoda julki, mutta siihenkin löytyvät pelisäännöt. On kestämätöntä, jos tällainen toiminta ohitetaan vähäisenä. Se, mikä näyttää ulospäin värispraynä pylväässä, on tosiasiassa yritys horjuttaa kansalaisten luottamusta siihen, että eduskunta pystyy työskentelemään turvallisesti ja arvokkaasti. Meillä on vastuu, vastuu siitä, että eduskunnan työskentelyolosuhteet ja päätöksenteko turvataan kaikissa tilanteissa. Nykyinen turvatoimintalaki on aikanaan ollut tärkeä mutta on jo vähän vanhentunut, koska turvallisuustilanne on muuttunut. Lakialoitteessa esitetyt muutokset ovat välttämättömiä. Me tarvitsemme selkeämmät toimivaltuudet turvahenkilöstölle, laajemman välineistön uhkien torjumiseksi, mahdollisuuden estää drone-lennot ja riittävät säännökset myös henkilösuojaukseen. On selvää, että eduskunta ei saa olla mikään kokeilualusta niille, jotka haluavat hämärtää demokratian ja anarkian rajaa. Arvoisa puhemies! Suomalainen demokratia on vahva vain, jos me suojaamme sitä määrätietoisesti. Eduskunnan turvallisuus ei ole muodollisuus, se on kansanvallan elinehto. Meidän tehtävämme on näyttää, että demokraattinen päätöksenteko ei taivu painostuksen, provokaation eikä laittomuuden edessä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2025+3.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-10-03T13:13:42,2025-10-03T13:15:50,Hyväksytty,1.1 2025_90_11,90/2025,2025-10-03,13.00,13.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi eduskunnan turvatoimista>>>Lakialoite LA 22/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_90_12,90/2025,2025-10-03,13.00,13.21,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eduskunnan turvatoimista>>>Lakialoite LA 22/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä kaikkien eduskuntaryhmien allekirjoittamassa ja laatimassa lakialoitteessa ehdotetaan tarkistettavaksi sääntelyä muun muassa turvatoimilain alueellisesta ja henkilöllisestä soveltamisalasta, henkilöntarkastuksen tekemisen sallituista tavoista, posti- ja muun lähetyksen tarkastamisesta, henkilön poistamisesta turvatoimialueelta, teknisestä valvonnasta ja voimankäyttövälineistä. Ehdotus sisältää myös uusia säännöksiä miehittämättömän ilma-aluksen kulkuun puuttumisesta ja henkilösuojaustehtävistä. Turvatoimista eduskunnassa annetun lain nojalla on kyetty suojaamaan eduskunnan toimintaa ja huolehtimaan turvallisuuden ja järjestyksen säilymisestä eduskunnassa. Se on niin kansanedustajien, virkahenkilöiden kuin myös täällä vierailevien turva. Sääntelyä on kuitenkin jo ajan kulumisen takia ja lain soveltamisesta saatujen käytännön kokemusten perusteella aiheellista päivittää. Tämä nyt käsiteltävänä oleva ehdotus parantaa edellytyksiä huolehtia eduskunnan toiminnan suojaamisesta, samoin kuin turvallisuuden ja järjestyksen säilymisestä eduskunnassa. Sääntelyn päivittäminen ja osin tarkentaminen parantavat oikeusturvaa ja selkeyttävät toimivaltuuksia käyttävien virkamiesten oikeusasemaa. Arvoisa puhemies! Turvallisuushenkilöstö niin eduskunnassa kuin valtakunnallisesti tekee maailmanlaajuisesti äärettömän tärkeää työtä. He suojelevat kansalaisia, työntekijöitä ja vieraita täällä eduskunnassa. Olen itse nyt neljännen kauden edustaja ja muistan, että täällä eduskunnassa on joitakin kertoja turvallisuustilanne ollut erilainen: leikkirahaa on heitetty lehteriltä, siellä on myös levitelty joitakin plakaattilakanoita, Eduskuntataloa on töhritty ja myös Eduskuntatalon pylväisiin on kiivetty. Ne kaikki ovat tilanteita, joita täällä talossa ei tule sallia. On siis tärkeää, että turvallisuudesta pidetään huolta ja näin tätä lakia myös päivitetään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2025+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2025-10-03T13:15:51,2025-10-03T13:18:06,Hyväksytty,1.1 2025_90_13,90/2025,2025-10-03,13.00,13.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi eduskunnan turvatoimista>>>Lakialoite LA 22/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_90_14,90/2025,2025-10-03,13.00,13.21,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi eduskunnan turvatoimista>>>Lakialoite LA 22/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomessa valta kuuluu kansalle, ja kansan edustajana eduskunta on ylimmän valtiovallan haltija. Näin eduskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on tietysti suomalaisen demokratian ja laillisen järjestyksen turvaamisen ytimessä. Siksi on todella tärkeää, että myös eduskunnan turvallisuudesta säädetyn lainsäädännön osalta pysytään jatkuvasti ajan tasalla. Haluankin kiittää edustajakollega Kopraa siitä hyvästä työstä, jota hän eduskuntaryhmän puheenjohtajana on tehnyt johtaessaan sitä kaikkien eduskuntaryhmien yhteistä työskentelyä, jonka pohjalta on saatu aikaan tämä lakialoite, jolla nyt sitten eduskunnan turvallisuutta voidaan pitää ajan tasalla ja vahvana, vastaten niihin kaikkiin uhkiin, joita teknologinen kehitys mutta myöskin maailmalla tapahtuvat kehityskulut voivat tänne meille Suomeen tuoda. Kiitos tästä aloitteesta. Tuen sitä lämpimästi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2025+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-10-03T13:18:06,2025-10-03T13:19:25,Hyväksytty,1.1 2025_90_15,90/2025,2025-10-03,13.00,13.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi eduskunnan turvatoimista>>>Lakialoite LA 22/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_90_16,90/2025,2025-10-03,13.00,13.21,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi eduskunnan turvatoimista>>>Lakialoite LA 22/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Demokratian turvaaminen on itsenäiselle valtiolle todella tärkeä asia. Päätöksenteko ja kansanvaltaisuus on turvattava. Turvallisuus ja järjestys eduskunnan sisällä mutta myös lähiympäristössä on varmistettava. Tämä esitys koskee luonnollisesti edustajia, päätöksentekijöitä, mutta myös henkilökuntaa ja vieraita. Pidän tärkeänä sitä arvoa, mikä suomalaisessa eduskunnassa on ominainen piirre, että tämä laitos ja instituutio on avoin vierailijoille ja medialle, ja toivon, että myös jatkossa pystymme tästä pitämään kiinni, ja me pystymme pitämään siitä kiinni, jos turvallisuuteen liittyvät normit ovat ajan tasalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2025+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-10-03T13:19:26,2025-10-03T13:20:15,Hyväksytty,1.1 2025_90_17,90/2025,2025-10-03,13.00,13.21,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Seuraava täysistunto,Tämä täysistunto on päättynyt. Hyvää viikonloppua!, ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_91_1,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Ilmoituksia,"Arvoisat kansanedustajat! Ilmoitan, että Islannin presidentti Halla Tómasdóttir seurueineen on saapunut seuraamaan täysistuntoa. Eduskunnan puolesta toivotan arvoisat vieraat tervetulleiksi eduskuntaan. [Suosionosoituksia]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_91_2,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Välikysymyksen esittämistä varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Edustaja Antti Kaikkonen ja 22 muuta edustajaa ovat tehneet välikysymyksen VK 5/2025 vp suurtyöttömyydestä. Välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan ollessa estyneenä annan puheenvuoron edustaja Markku Siposelle. — Olkaa hyvä, edustaja Siponen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_91_3,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle muut valiokunnat voivat antaa lausunnon viimeistään 5.11.2025. Sisäministeri Mari Rantasen esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään yksi ryhmäpuheenvuorokierros, jossa puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään kaksi tuntia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Rantanen, olkaa hyvä, kymmenen minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_91_4,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle selonteon sisäisestä turvallisuudesta. Kyseessä on järjestyksessään kolmas selonteko sisäisestä turvallisuudesta, ja se muodostaa yhdessä ulko- ja turvallisuuspoliittisen ja puolustusselonteon kanssa kolmen turvallisuusselonteon kokonaisuuden. Kuten tiedämme, turvallisuusympäristömme on radikaalisti ja erittäin pitkäaikaisesti muuttunut viimeisen neljän vuoden aikana. Venäjän aloittama laiton hyökkäyssota Ukrainaan, hybridivaikuttaminen Euroopassa ja uudenlaiset kansainväliset jännitteet ovat laajasti tämän taustalla. Selonteko tuo selkeästi esiin sen, että sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ovat erottamaton kokonaisuus. Ulkoiset uhat ovat vasta äärimmäisessä tilanteessa sotilaallisia, ja vastuu muiden uhkien tehokkaasta torjunnasta kuuluu nimenomaan sisäisen turvallisuuden toimijoille. Sisäisen turvallisuuden toimijat kohtaavat näitä uhkia jo nyt. Kyseessä ei ole enää pelkkä varautuminen. Ukrainan oppien mukaisesti samalla kun vahvennamme puolustustamme, on meidän pidettävä huolta sisäisen turvallisuuden viranomaisten suorituskyvyistä ja siviiliväestön suojaamisesta. On tärkeää, että samalla kun rajamme ja katumme ovat suojassa, on meillä iskukykyinen pelastustoimi ja väestönsuojelu, oman tiedustelun kyvykkyyksistä puhumattakaan. Hallitus on todennut, että selonteon painopisteen tulee olla turvallisuusympäristön muutoksen hallitsemisessa siten, että Suomi säilyy turvallisena maana maailman murroksista ja jännitteistä huolimatta. Tämä edellyttää määrätietoisia toimia muun muassa lainsäädännön kehittämisessä sekä ennen kaikkea viranomaisten resurssien turvaamisessa. Tämä hallitus on vaikeasta taloustilanteesta huolimatta kerta toisensa jälkeen päättänyt olla tinkimättä Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta, ja selonteko viitoittaa toimia, joita täytyy tämän osalta jatkaa. Suomella tulee olla kyky vastata niin kasvaviin tavanomaisempiin uhkiin kuin myös varautua erityisen vakaviin uhkiin. Nämä uhkat on tunnistettu yhdessä viranomaistemme kanssa, ja niistä on muodostettu selonteon kahdeksan painopistettä. Niitä ovat muun muassa nuoriso-, jengi- ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta, laittoman ja laajamittaisen maahantulon sekä laittoman maassaolon ehkäisy, kriittisen infrastruktuurin suojaaminen sekä vieraan valtion vakoilutoiminnan torjunta. Selonteossa korostuu kyky ymmärtää ja seurata kansainvälisiä kehityskulkuja sekä ennakoida niiden vaikutuksia ja muun muassa teknologista kehitystä. Ulkoisten uhkien kasvusta huolimatta on tärkeää muistaa vahvuutemme. Suomen sisäisen turvallisuuden tilanne on yleisesti ottaen vakaa. Suomi on oikeusvaltio, jota turvaavat vahva demokratia, riippumaton oikeuslaitos ja korkea yhteiskunnallinen luottamus. Selonteon painopisteissä tunnistettuja sisäisiä uhkia lukuun ottamatta arki on Suomessa verrattain turvallista. Meidän on kuitenkin syytä olla valppaina ja tunnistaa vaaralliset kehityskulut. Näistä haluan tässä nostaa esiin yhdeksi painopisteeksi nostetun jengi- ja järjestäytyneen rikollisuuden, joka kasvaa, kovenee ja kansainvälistyy. Meille on myös naapurimaastamme Ruotsista kerrottu hyvin selkeästi, että toimikaa nyt, kun teillä on siihen vielä mahdollisuus. Tätä viisasta neuvoa on syytä noudattaa. Jengirikollisuudessa ja uusissa järjestäytyneen rikollisuuden toimijoissa korostuvat maahanmuuttajataustaiset henkilöt. Selonteko toteaakin, että sisäisen turvallisuuden kannalta maahanmuuttoon liittyviä riskitekijöitä ovat etenkin vaarallisten henkilöiden maahanpääsy oleskeluluvan hakemusvaiheessa, esteet tällaisten henkilöiden maasta poistamiselle sekä laajamittainen maahantulo. Venäjän käynnistämän välineellistetyn maahantulon vuoksi itärajamme on ollut suljettuna jo lähes kaksi vuotta. Hallitsemattoman maahantulon ongelmat eivät kuitenkaan synny vain ulkorajojemme kautta. Laiton maahantulo EU:n eteläisillä ulkorajoilla ylläpitää Suomen sisärajojen kautta suuntautuvan laittoman maahantulon uhkaa ja tulijoiden henkilöllisyyden todentamisen vaativuutta. Sisäministeriön johdolla onkin käynnissä kehitystyö, jolla parannetaan tilannekuvaa ja Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksia myös sisärajoilla. Arvoisa puhemies! Vaikka monen rikoslajin ilmenemismäärissä on tapahtunut myönteistä kehitystä viime vuosikymmeninä, ovat monet uudet ilmiöt nostaneet päätään ja viranomaisten toiminta turvallisuusuhkien torjumiseksi on vaativampaa kuin aiemmin. Rikoksia tehdään anonyymisti tietoverkoissa, erilaiset verkostot toimivat yli maarajojen, ja viranomaisten velvoitteet ovat kasvaneet merkittävästi. Tämän vuoksi sisäisen turvallisuuden viranomaisten resurssit on turvattava ja niiden määrästä on pidettävä hyvää huolta myös jatkossa. Selonteossa linjataan, että Suomen sisäisen turvallisuuden politiikan tärkeimpänä päämääränä on, että Suomi on luottamuksen yhteiskunta, jossa toteutuvat turvallisuus ja oikeudenmukaisuus, ja että ihmisten tulee saada jatkossakin hätätilanteissa apua ja asiansa hoidettua viranomaisessa ilman tarpeetonta viivytystä. Turvallisuusympäristön heikentyminen aiheuttaa väestössä huolta ja korostaa koko yhteiskunnan henkisen kriisinkestävyyden merkitystä. Viranomaistoiminnan ohella korostuu myös yksilöiden ja erilaisten yhteisöjen vastuu oman ja lähiympäristön turvallisuuden ja varautumisen edistämisestä. On myös hyvä huomata se, että viranomaistemme nauttima korkea luottamus on seurausta jokapäiväisestä työstä, joka on sitä arkista perustyötä. Sen lisäksi, että luottamus ansaitaan joka päivä, on hyvin tehty perustyöpohja myös vaikeammille ja haastavammille tilanteille ja ajoille. Arvoisa puhemies! Selonteon johtopäätöksissä todetaan ne konkreettiset askeleet, jotka tulee ottaa turvallisemman Suomen saavuttamiseksi. Eduskunta on aiemmin edellyttänyt, että hallitus huolehtii sisäisen turvallisuuden keskeisten viranomaisten toimintaedellytyksistä ja turvaa niiden rahoituspohjan vaalikaudet ylittävällä, kestävällä ja pitkäjänteisellä tavalla. Tämä hallitus on osaltaan tehnyt eduskunnan edellyttämiä toimia, ja ne kuvataan selonteon lopussa. On kuitenkin hyvä huomata, että sisäinen turvallisuus tarvitsee myös jatkossa ajantasaisia toimivaltuuksia mutta myös tekijänsä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-10-07T14:20:18,2025-10-07T14:27:55,Hyväksytty,1.1 2025_91_5,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi ryhmäpuheenvuorokierros, ja siellä ensimmäisenä kokoomuksen ryhmästä edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_6,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies ja ministerit! Helmikuun 24. päivänä vuonna 2022 ukrainalaiset palomiehet Kiovassa, Harkovassa ja Dniprossa joutuivat sodan etulinjaan. He olivat ensimmäisten joukossa vastaamassa Venäjän brutaaliin hyökkäykseen pelastaessaan ihmishenkiä ilma- ja ohjusiskujen raunioittamista kohteista. Tämä kertoo paljon paitsi siitä uudesta, ennalta-arvaamattomasta turvallisuusympäristöstä, johon koko Eurooppa on joutunut, myös sisäisen turvallisuuden viranomaisten korvaamattomuudesta. Arvoisa puhemies! Uusi aika haastaa meidän suomalaisten turvallisuudentunnetta. Hybridivaikuttaminen saa uusia muotoja miltei joka viikko, ja kuten selonteossakin todetaan, on muutos perustavanlaatuinen ja pitkäkestoinen. On kuitenkin hyvä muistaa, että hybridivaikuttamisen nimenomainen tarkoitus on horjuttaa turvallisuudentunnettamme ja henkistä kriisinkestävyyttä. Tähän horjuttamisyritykseen vastaamme parhaiten pitämällä huolta paitsi viranomaisten valmiuksista myös omasta ja läheistemme toimintakyvystä ja varautumisesta. Selonteossa tunnistetaan toimenpiteitä ja linjauksia, joilla muuttuneeseen turvallisuusympäristöön ja turvallisuudentunteen vahvistamiseen vastataan. Esimerkiksi disinformaatiovaikuttamisen torjunta, turvallisuusviestinnän parantaminen ja droonien torjunta ovat erittäin kannatettavia. Sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovat ensivaste monissa uhissa aina arkipäivän onnettomuuksista vakaviin turvallisuusuhkiin ja poikkeusoloihin. Sisäisen turvallisuuden viranomaisten riittävistä resursseista huolehtiminen saakin selonteossa ansaitsemansa huomion. Taloudesta huolehtiminen ei ole vain budjettiasia. Se on yhteiskuntamme tärkein turvallisuustoimi. Arvoisa puhemies! Sisäisestä turvallisuudesta huolehtiminen ei saa olla vain reaktiivista. Esimerkiksi rikosvastuun toteutumisen ohella on puututtava rikollisuuden juurisyihin, kuten osattomuuteen ja nuorten pahoinvointiin. Paras keino ehkäistä rikollisuutta on huolehtia laadukkaasta koulutuksesta, perheiden ja vanhemmuuden tuesta ja nuorten tulevaisuudenuskosta. Nämä seikat tunnistetaan myös selonteossa. Myös rikostentekijöiden kohdalla yhteiskunnan vastauksen on oltava selvä: rikolliset joutuvat kantamaan vastuun tekojensa seurauksista. Esimerkiksi jengirikollisuudessa Ruotsi tarjoaa esimerkin, jota tässä tapauksessa emme halua seurata. Tältä osin selonteossa tunnistetut linjaukset rikostiedustelusääntelystä sekä nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisystä ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumisesta ovat tervetulleita ja luottamusta herättäviä. Viranomaisten ohella turvallisuutta luovat myös yhteiskunnan arvot. Perus- ja ihmisoikeudet, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä riippumaton oikeuslaitos ovat turvallisuutemme ja kestävän hyvinvointimme perusta. Arvoisa puhemies! Selonteossa todetaan, että Suomi on luottamuksen yhteiskunta. Me luotamme toisiimme ja viranomaisten riippumattomuuteen. Suomessa lapset uskaltavat kävellä yksin kouluun eikä korruptio ohjaa viranomaispäätöksiä. Luottamus vahvistaa sosiaalista yhtenäisyyttä ja luo perustan turvallisuudelle sekä hyvin toimivalle yhteiskunnalle. Sisäinen turvallisuus on myös merkittävä kilpailutekijä, kun yritykset päättävät maantieteellisestä sijoittumisestaan. Luottamusta ei tule kuitenkaan ottaa itsestäänselvyytenä, vaan sitä tulee alati vaalia. Tämä tarkoittaa muun muassa varautumista, turvallisuusviranomaisten riittävää resursointia ja lainsäädännön ja viranomaisten toimivaltuuksien ajantasaisuudesta ja riittävyydestä huolehtimista. Tähän työhön selonteko tarjoaa erinomaisen näkymän ja suuntaviivat. Luottamus rakentaa yhteenkuuluvuutta, joka tekee yhteiskunnastamme paitsi vahvan myös kriisinkestävän. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2025-10-07T14:28:10,2025-10-07T14:32:38,Hyväksytty,1.1 2025_91_7,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi perussuomalaisten eduskuntaryhmä, edustaja Lehtinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_8,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun sisäinen turvallisuus murtuu, koko yhteiskunnan perusta murenee. Ilman sisäistä turvallisuutta ei ole kansalla luottamusta, ei vapautta eikä toimivaa oikeusvaltiota. Tämän sisäisen turvallisuuden selonteon painopisteet ovat seurausta siitä politiikasta, jota tämä hallitus on aktiivisesti ja pitkäjänteisesti toteuttanut koko hallituskauden ajan. Meidän on edelleen huolehdittava siitä, että vakavalle nuoriso- ja jengirikollisuudelle ei anneta kasvusijaa, järjestäytyneen ja vakavan rikollisuuden torjuntaan panostetaan, väkivaltaisten ääriliikkeiden ja terrorismin uhka hallitaan, laitonta sekä haitallista maahantuloa torjutaan tehokkaasti ja varaudutaan laajamittaisen maahantulon uhkaan sekä hybridivaikuttamiseen koko maan alueella. Lisäksi suojaamme suomalaista luottamusyhteiskuntaa vihamieliseltä informaatiovaikuttamiselta, torjumme vieraan vallan vakoilutoiminnan uhat, turvaamme kriittisen infrastruktuurin ja suojaamme tehokkaasti siviiliväestöä laajoissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Arvoisa puhemies! Me olemme nähneet, mitä tapahtuu, kun turvallisuutta uhkaavalta todellisuudelta suljetaan silmät. Ruotsi tarjosi tästä vuosia varoittavan esimerkin. Vaadimme toimenpiteitä, mutta perussuomalaisia ei haluttu kuunnella. Ehkä totuus oli silloin liian epämukava tai todellisuus ei sopinut aikansa trendeihin ja iskulauseisiin. Nyt tuo todellisuus on saapunut myös Suomeen. Turvallisuutta uhkaavat ilmiöt ovat moninaistuneet, osa kansainvälisen myllerryksen seurauksena, mutta aivan liian monet niistä ovat myös itse aiheutettuja. Tulos on sinisilmäisen maahanmuuttopolitiikan perintöä, jota me nyt hallituksessa joudumme korjaamaan tosiasioiden ehdoilla. Arvoisa puhemies! Edelliset hallitukset ovat sallineet maahamme syntyä alueita, joissa suomalainen arki ei enää näytä suomalaiselta — ei siltä hyvinvointivaltiolta, jonka me yhdessä rakensimme. Maahamme on juurtunut vakavaa nuoriso- ja katujengirikollisuutta sekä kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta. Rajoillamme nähdään hybridivaikuttamista, jossa välineellistettyjä siirtolaismassoja käytetään yhteiskuntarauhamme horjuttamiseksi. Ja kuten tiedämme, osa tässä salissa on edelleen valmis katsomaan kaikkea tätä hyväuskoisesti laput silmillään. Arvoisa puhemies! Tarvitaan rohkeutta kyseenalaistaa, korjata ja toimia tosiasioiden ehdoilla. Meidän tehtävämme ei ole vaalia hyveitä vain sanoissa. Meidän tehtävämme on toimia. Siksi me perussuomalaiset olemme tässä hallituksessa tekemässä muutoksia, aina suomalaisten etu edellä. Me perussuomalaiset emme vain puhu turvallisuudesta. Me pidämme siitä huolta. Me pidämme huolta kodeista ja kaduista, kouluista ja kaupungeista, rajoista ja rannikosta, poliiseista ja pelastajista, järjestyksestä ja oikeudesta. Me pidämme huolta maasta, joka on meille uskottu, ja sen kansasta, jonka puolesta tämä maa seisoo. Tämä ei ole vain turvallisuuspolitiikkaa, tämä on oikeusvaltiopolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset turvaavat kansalaistemme arkea ja vapautta. Turvaamme isänmaata, jonka veteraanit verellä lunastivat ja suuret ikäluokat työtä pelkäämättä rakensivat. Meidän velvollisuutemme on huolehtia siitä, että turvallinen yhteiskunta on myös tulevien sukupolvien oikeus, ja sen varmistamiseksi me teemme jatkossakin hartiavoimin töitä. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-10-07T14:32:45,2025-10-07T14:36:49,Hyväksytty,1.1 2025_91_9,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä, edustaja Werning.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_10,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi. Niin ulkoiseen kuin sisäiseen turvallisuuteemme kohdistuu uudenlaisia ja monimuotoisia uhkia. Sisäisen turvallisuuden selonteossa määritellään kahdeksan painopistettä nuorisorikollisuuden ehkäisystä aina kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen. Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä pitää näitä painopisteitä pääasiassa oikeina. Mutta yhtä tärkeää kuin tunnistaa uhat, on tunnistaa myös ratkaisut. Turvallisuus ei synny yksin rajoituksista, rangaistuksista tai viranomaisten kovasta työstä. Se syntyy siitä, että yhteiskunta pitää huolta jokaisesta ja jokainen voi kokea Suomessa osallisuutta. Arvoisa puhemies! Nuoriso- ja katujengirikollisuuden ehkäisy on noussut vahvasti keskusteluun. Emme saa antaa katujengirikollisuuden juurtua Suomeen. Tätä ilmiötä ei kuitenkaan pystytä torjumaan yksin rangaistuksia kiristämällä, vaan tarvitsemme niin kovia kuin pehmeitä keinoja. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy alkaa varhaiskasvatuksesta, koulusta, harrastusmahdollisuuksista ja mielenterveyspalveluista. Varhainen puuttuminen ja ongelmien ennaltaehkäisy on arvovalinta, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Samalla katujengit ovat vain yksi ja varsin pieni osa järjestäytyneen rikollisuuden kokonaisuudesta. Järjestäytyneen ja ammattimaisen rikollisuuden torjunta vaatii, että poliisilla, Rajavartiolaitoksella ja oikeuslaitoksella on riittävät resurssit. On hyvä, että selonteossa tämä tunnistetaan, mutta hallituksen on myös huolehdittava, että sanat muuttuvat teoiksi ja viranomaisten riittävät resurssit tähän työhön taataan. Arvoisa puhemies! Selonteossa nostetaan esiin myös hybridivaikuttaminen ja vihamielinen informaatiovaikuttaminen. Näihin uhkiin pitää varautua. Mutta jälleen kerran: Paras suoja tällaista vastaan on vahva, yhtenäinen ja luottamukseen perustuva yhteiskunta. Suomi, jossa ihmiset luottavat toisiinsa, viranomaisiin ja demokratiaan, kykenee tehokkaasti torjumaan vihamielisen vaikuttamisen. Toivon meistä jokaisen muistavan, että polarisaation ja vastakkainasettelujen lietsominen hyödyttää vain niitä, jotka Suomea haluavat horjuttaa ja heikentää. Turvallisuus on kykyä suojata siviiliväestöä kriisin tai poikkeusolojen keskellä, samoin kuin kykyä huolehtia ihmisten arjen turvallisuudesta normaalioloissa. Oli kyse sitten luonnonkatastrofeista, kyberhyökkäyksistä tai arjen onnettomuuksista, tarvitsemme alueellisten pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien varaan rakentuvan vahvan pelastustoimen, jossa hyvinvointialueiden lisäksi kunnilla ja järjestöillä on tärkeä rooli. Näin voidaan turvata kansalaisten mahdollisuus saada hädän hetkellä apua luotettavasti ja ajallaan, asuinpaikasta riippumatta. Rouva puhemies! Jos hallituksen selontekoa on kiitettävä monesta asiasta, on velvollisuutemme nostaa esiin myös selonteossa vähemmälle huomiolle jääviä kysymyksiä. Huumetilanteen nopea vaikeutuminen erityisesti alfa-PVP:n leviämisen myötä on karu tosiasia, ja huolestuttava kehitys on ollut meneillään jo useamman vuoden. Näiltä osin viestimme hallitukselle on selkeä: Toimikaa. On tärkeää, että turvallisuusviranomaiset saavat tähän riittävät resurssit, mutta poliisi yksin ei voi tilannetta korjata, vaan tarvitaan myös nopeaa hoitoonpääsyä. Alfa-PVP konkretisoi hyvin sen, miten useimmissa sisäisen turvallisuuden kysymyksissä tarvitaan sekä kovia että pehmeitä keinoja, jotta tilanne saataisiin kestävällä tavalla hallintaan. Arvoisa puhemies! Me sosiaalidemokraatit pidämme käsiteltävän selonteon suurimpana vahvuutena sen perusajatusta: Suomi on luottamuksen yhteiskunta, ja tästä on pidettävä kiinni. Turvallisuus ei ole vain turvallisuusviranomaisten toimintaa. Se on myös oikeudenmukaisuutta, koulutusta, työtä ja toimivia sosiaali- ja terveyspalveluita. SDP:n eduskuntaryhmä tukee selonteon painopisteitä ja muistuttaa, että turvallisuuspolitiikkaa tehdään turvallisuusviranomaisten lisäksi arjessa. Kun lapsi saa apua ajoissa, kun nuori löytää paikkansa yhteiskunnassa ja kun jokainen voi luottaa siihen, että hätätilanteessa apu tulee, silloin Suomi on aidosti turvallinen maa. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-10-07T14:37:01,2025-10-07T14:41:53,Hyväksytty,1.1 2025_91_11,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Keskustan eduskuntaryhmä, edustaja Honkonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_12,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta luo kattavan ja ajankohtaisen tilannekuvan Suomen turvallisuusympäristön muutoksista. Se tunnistaa monipuolisesti ne ilmiöt, jotka vaikuttavat kansalaisten arjen turvallisuuteen, olipa kyse nuoriso- ja jengirikollisuudesta, hybridivaikuttamisesta, kriittisen infran haavoittuvuudesta tai vihamielisestä informaatiovaikuttamisesta. Tässä selonteossa asetetaan tavoitteeksi, että Suomi on edelleen yksi maailman turvallisimmista maista, ja se on tärkeä lähtökohta. Samalla pitää kuitenkin muistaa, että turvallisuus ei ole vain poliisin, Puolustusvoimain, Rajavartioston ja muiden viranomaisten suorituskykyä, vaan se on myöskin yhteiskunnan eheyttä, kriisinkestävyyttä ja kansalaisten luottamusta yhteiseen yhteiskuntaamme. Arvoisa puhemies! Geopolitiikan tuomien jännitteiden lisäksi myös Suomen eri alueilla on omat kasvavat turvallisuushaasteensa. Täällä pääkaupunkiseudulla esimerkiksi kasvava huumeongelma, nuorten väkivaltarikollisuus, jengirikollisuus ja segregaatio ovat heikentäneet turvallisuuden tunnetta. Harvaan asutuilla alueilla huolta herättävät pitkät etäisyydet viranomaispalveluihin ja viivästyneet vasteajat. Lisäksi muun muassa nettihuijarit ja -kiristäjät sekä muu informaatiovaikuttaminen aiheuttavat kaikkialla turvattomuutta. Arvoisa puhemies! Turvallisuudesta ei saa tehdä alueellista etuoikeutta. Keskustan eduskuntaryhmä onkin huolissaan selonteossa esitetystä viranomaistoiminnan periaatteesta ”samankaltaiset palvelut samankaltaisilla alueilla”. Se on mielestämme kirjoitettu epäselvästi, mutta joku tarkoitus sille halutaan antaa. Tarkoittaako se sitä, että harvaan asutuilla alueilla palvelut voivat olla heikommat, koska ne eivät ole samankaltaisia kuin kaupunkikeskukset? Tällainen ajattelu olisi vakavassa ristiriidassa kokonaisturvallisuuden perusperiaatteiden kanssa. Tähän toivomme selvyyttä. Luoko hallitus sivistyserämaiden lisäksi nyt myös turvallisuuserämaita? Toisena ja liian vähän puhuttuna esimerkkinä nostan esiin pelastustoimen ja erityisesti sopimuspalokunnat. Noin 90 prosenttia Suomen pinta-alasta on sopimuspalokuntien vastuulla ja hoidossa. Ne ovat erityisesti harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden takaajia ja toimivat osana kansallista kriisivalmiutta. Saamiemme tietojen mukaan sisäministeriö olisi tiukentamassa näitä vaatimuksia, muun muassa kuntovaatimuksia, sopimuspalokuntalaisille syitä kertomatta. Kysymys kuuluukin: kuinka tämä istuu selonteossa kirjattuun lupaukseen huolehtia sopimuspalokuntien toimintaedellytyksistä, jotta pelastuspalvelut voitaisiin turvata tasapuolisesti koko maassa? Arvoisa rouva puhemies! Keskustan eduskuntaryhmän mielestä Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, puolustuspoliittinen selonteko ja sisäisen turvallisuuden selonteko olisi syytä yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi, kokonaisturvallisuuden selonteoksi. Useissa Euroopan maissa, keskeisissä turvallisuuden kumppanimaissamme näin jo toimitaan. Tämä yhdistetty selonteko mahdollistaisi sen, että turvallisuuden kehittämisen ja ylläpitämisen määrärahat määriteltäisiin ja suunniteltaisiin yhtenäisesti. Tässä vallitsevassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa puolustus saa usein pyytämänsä ja toden totta tarvitsemansa rahoituksen, ja hyvä niin, kun taas sisäisen turvallisuuden viranomaiset joutuvat lähes poikkeuksetta tyytymään siihen, mitä niille annetaan. Tämä ei pidemmän päälle ole kestävää. Kriisitilanteissa niin rajaturvallisuuden suorituskyky, poliisin, pelastustoimen, hätäkeskuksien kuin myös terveydenhuollon suorituskyvyt ovat aivan keskeisessä roolissa ja yhtä tärkeitä kuin Puolustusvoimat. Sen lisäksi tietenkin nämä turvallisuusuhat menevät yhä enemmän lomittain niin ulkoisen kuin sisäisen turvallisuuden osalta. Siksi esitän, että eduskunta ottaisi kantaa tämän selonteon käsittelyn yhteydessä tämän yhteisen, yhtenäisen kokonaisturvallisuuden selonteon tarpeeseen ja edellyttäisi, että turvallisuutta kehitetään tulevaisuudessa Suomessa kokonaisuutena, ei pistemäisesti eikä alueellisesti eriytyen vaan koko Suomen yhteisenä tehtävänä ja vahvistamalla jokaisen suomalaisen turvallisuuden tunnetta.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-10-07T14:42:00,2025-10-07T14:46:59,Hyväksytty,1.1 2025_91_13,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Vihreä eduskuntaryhmä, edustaja Elo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_14,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun puhumme sisäisestä turvallisuudesta tai turvallisuudesta ylipäätään, puhumme siitä, miten pystymme takaamaan arvokkaan ja hyvän elämän jokaiselle täällä asuvalle. Puhumme siitä, että jokainen voi luottaa saavansa apua viranomaisilta, kun sitä tarvitsee. Puhumme siitä, että jokainen voi kävellä ulkona pelkäämättä väkivaltaa, häirintää tai solvauksia. Puhumme siitä, että jokainen voi kokea olevansa arvokas ja tärkeä osa tätä yhteiskuntaa. Turvallisuusympäristömme on muuttunut, ja se haastaa uudella tavalla myös sisäisen turvallisuuden viranomaisia. Erityisesti tällaisena aikana mitataan kykymme nähdä turvallisuus laajasti. Turvallisuusympäristön koventuessa puhe on kuitenkin keskittynyt vain kovaan turvallisuuteen. Vihreät pitävät huolestuttavana sitä, että sisäisen turvallisuuden selonteko on kokonaisuudessaan lähtökohdiltaan varsin uhkakeskeinen, suorastaan alarmistinen. Hallitus käyttää selontekoa uhkakuvien maalaamiseen, ja turvallisuuden juurisyyt uhkaavat jäädä vallalla olevan uhkiin keskittyvän turvallisuuspuheen alle. Liian ohuelle huomiolle jää, että syrjäytyminen, sosiaalinen pahoinvointi ja moniongelmaisuus ovat yhä sisäisen turvallisuuden suurimpia uhkia. Vihreiden mielestä Suomen sisäisen turvallisuuden politiikan tulee perustua ennen kaikkea ongelmien ennalta ehkäisyyn. Mahdollisimman moni tapaturma, onnettomuus, rikos tai muu häiriö on kyettävä estämään ennalta. Se on paitsi taloudellisesti järkevää ennen kaikkea inhimillisesti kestävää.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-10-07T14:47:05,2025-10-07T14:48:57,Hyväksytty,1.1 2025_91_15,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Laura,Meriluoto,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallisuudesta huolehtiminen on valtion ydintehtävä. Kaikkialla Suomessa jokaisen on voitava luottaa siihen, että apua on saatavilla ja rikoksenuhrit saavat oikeutta. Turvallisuus ei kuitenkaan synny pelkästään viranomaisten resursseista tai toimivaltuuksista. Siksi ihmettelen, että tässä selonteossa ei mainita kertaakaan sanaa ”eriarvoisuus”. Selonteossa ei mainita kertaakaan perusoikeuksia tai ihmisoikeuksia. Selonteko ei puhu sanaakaan yhdenvertaisuudesta tai tasa-arvosta. Eriarvoisuuden vähentäminen ja syrjäytymisen ehkäisy kun kuitenkin ovat keskeisiä tapoja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta. Ikävä kyllä Orpon ja Purran hallituksen politiikka lisää eriarvoisuutta. Kun toimeentulo horjuu ja tulevaisuus huolettaa, horjuu myös perusturvallisuus ja luottamus yhteiskuntaan. Kun sosiaaliturvaleikkaukset sysäävät 31 000 lasta köyhyyteen, ei perheitä lohduta, että poliiseja lisätään, viranomaisten toimivaltuuksia lisätään tai rangaistuksia kovennetaan. Arvoisa puhemies! Selonteko nostaa nuoriso- ja jengirikollisuuden jopa sisäisen turvallisuuden keskeisimmäksi kysymykseksi. Yksikään nuori ei saisi ajautua vakavan rikollisuuden pariin. Toisaalta epämääräinen puhe ja käsitteiden sekoittaminen ei auta yhtäkään nuorta. Nuorisorikollisuuden ja katujengien väliin ei voi laittaa yhtäsuuruusmerkkiä. Erilliset ilmiöt vaativat erilaisia keinoja. Selonteko tunnistaa moniammatillisuuden merkityksen. Hallitus on kuitenkin keskittynyt kriminaalipolitiikassaan rangaistusten koventamiseen, ja rikosten ehkäisyssä se on kallis ja tehoton tie. Vaikka selonteko huomioi esimerkiksi Ankkuri-toiminnan vaikuttavana keinona, on huolestuttavaa, että Helsingin poliisissa tuloksia tuottanut ennalta estävä toiminto on ajettu alas. Kun poliitikot vaativat kovempia otteita, ei aidosti vaikuttaville keinoille näytä jäävän tarpeeksi tilaa. Arvoisa puhemies! Suojelupoliisi on pitkään varoittanut äärioikeistolaisesta terrorismista vakavimpana terrorismiuhkana radikaali-islamin ohella. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Etnonationalismiin ja väestönvaihtoteoriaan liittyviä terrori-iskuja on nähty useissa länsimaissa, ja Suomessakin on nähty aseelliseen toimintaan valmistautuneita äärioikeistoryhmiä. Oikeudessa on käsitelty myös yksittäisiä tekijöitä, ja oma puolueenikin on joutunut valepommilähetysten kohteeksi. Vaikka selonteko käsittelee ääriliikkeitä, ei niiden polttoaineena toimivaa rasismia juuri mainita. Vaikka polarisaation kasvu ohimennen mainitaan, ei edellisestä selonteosta poiketen myöskään viharikoksia käsitellä tässä selonteossa. Yhteiskunnassa arkipäiväistyvä rasismi vaikuttaa liian monen Suomessa elävän jokapäiväiseen turvallisuudentunteeseen, ja tämän selonteko sivuuttaa. Arvoisa puhemies! Ei yllätä, että tämä hallitus esittää maahanmuuton keskeisenä sisäisen turvallisuuden uhkana ja ennen kaikkea kielteisessä valossa, mutta, arvoisa hallitus, kyllähän Suomi tarvitsee maahanmuuttoa. Maahanmuuton käsittely ensi sijassa ja yleisesti ongelmana osuu väärään maaliin ja leimaa ihmisiä, jotka haluavat elää turvassa aktiivisena osana suomalaista yhteiskuntaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Milan Jaff!] Arvoisa puhemies! Selonteko muistuttaa, että Suomessa on edelleen epätodennäköistä joutua yleisellä paikalla satunnaisen väkivallan kohteeksi. Muistutus on paikallaan, kun julkisesta keskustelusta voi saada muunkin kuvan. Vaikka selonteon tilannekuva on melko realistinen, olisi sisäistä turvallisuutta paikallaan käsitellä monipuolisemmin. Turvallisuus vaatii sitä, että jokainen pidetään mukana, että jokaisen osallisuudesta huolehditaan eikä mitään ryhmää suljeta ulkopuolelle. Selontekoa lainaten: ”Kansalaisten luottamus demokratiaan, yhteiskunnan instituutioihin ja muihin ihmisiin suojaa yhteiskuntaa haavoittuvuuksilta ja ylläpitää henkistä kriisinkestävyyttä.” Kriisien aikana perinteinen turvallisuuspuhe on huudossa ja poliitikkojen on helppo vaatia kovia otteita. Turvallisuutta puolustetaan kuitenkin myös eriarvoisuutta torjumalla. Yhteiskunnan turvallisuutta on se, että Suomi on huomennakin demokraattinen, ihmisoikeuksia kunnioittava hyvinvointivaltio ja oikeusvaltio. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Laura Meriluoto,1523,2025-10-07T14:51:55,2025-10-07T14:57:00,Hyväksytty,1.1 2025_91_16,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Ruotsalainen eduskuntaryhmä, edustaja Ingo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_17,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Christoffer,Ingo,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Ärade fru talman! Finland är ett av världens tryggaste länder, och det är någonting vi med rätta kan vara stolta över. Det är någonting som kan anses som en av våra största styrkor. Det här behöver vi bära i minnet då vi i dag debatterar redogörelsen om den inre säkerheten, som till sitt innehåll speglar det förändrade säkerhetspolitiska landskap som världen just nu går igenom. Finlands trygghet har byggts under en lång tid, genom en tradition av gemensamt ansvar och förtroende. Det här behöver förvaltas väl.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,sv,Christoffer Ingo,911821,2025-10-07T14:57:09,2025-10-07T14:57:49,Hyväksytty,1.1 2025_91_18,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja lisääntynyt geopoliittinen epävarmuus ovat vahvistaneet tarvetta ennakoida ja varautua niin ulkoisen kuin sisäisen turvallisuuden uhkiin. Samalla niiden välinen raja on hämärtynyt. Usein sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovat ensivaste ulkoisten uhkien torjunnassa. Kansalaisten luottamus viranomaisiin sekä arjen turvallisuuspalveluiden saatavuus määrittävät, kuinka hyvin Suomi kestää ulkoista painetta ja häiriötilanteita. Viranomaisosaamisemme on korkeatasoista arjen turvallisuudesta aina poikkeusoloihin. Kevään kehysriihessä hallitus sopi laajasta sisäisen turvallisuuden valmiuspaketista, jotta laaja-alaisiin uhkiin voidaan varautua. Poliisin toimintakykyä on vahvistettu. Rajavartiolaitoksen määrärahoja on lisätty ja rajaturvallisuuden lainsäädäntöä uudistettu, jotta maahantuloa voidaan paremmin hallita ja tarvittaessa rajoittaa. Modernilla laitteistolla sekä rajavalvontaa tukevilla rakennushankkeilla, kuten itärajan esteaidalla, varaudutaan mahdolliseen välineellistettyyn maahantuloon. Kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvista uhkakuvista olemme valitettavasti saaneet jo tuntumaa. Energia-, tieto- ja viestintäverkkojen, liikenne- ja logistiikkajärjestelmän sekä vesi- ja jätehuollon toiminnan turvaaminen on arjessa selviytymisen välttämättömiä edellytyksiä. Arvoisa puhemies! Vakava järjestäytynyt rikollisuus on kasvanut, koventunut ja kansainvälistynyt kytkeytyen vahvasti huumekauppaan, ampuma-aserikollisuuteen ja väkivaltaan. Sillä on jalansijaa jopa suomalaisessa elinkeinoelämässä. Samoin terrorismin uhka on edelleen olemassa — uhka-arvio on jopa hieman kohonnut. Ennakoivaa reagointia mahdollistetaan näihin kattavalla tiedustelulainsäädännöllä ja viranomaisyhteistyöllä. Suomessa leviävän uuden muuntohuumeen — itse asiassa ei niin uuden, jo vuodesta 2013 tätä on havaittu, mutta on vahvasti lisääntynyt — alfa-PVP:n, käyttö on lisääntynyt nyt räjähdysmäisesti osin siksi, että sitä valmistetaan Suomessakin. Peukkuhuume aiheuttaa aggressiivisuutta ja vainoharhaisuutta, ja se on yhdistetty useisiin vakaviin rikoksiin. Emme voi katsoa sivusta, kun nuoret ja haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset ajautuvat yhä syvemmälle syrjäytymiseen ja rikoskierteeseen. Huumeiden vastaisessa työssä tarvitsemme tehokasta viranomaisyhteistyötä erityisesti poliisin, Tullin ja sosiaalipalveluiden välillä, samoin terveydenhuollon. Uusien vaarallisten aineiden luokittelua huumeeksi on nopeutettava, jotta ne saadaan kiinni jo ennen leviämistä katukuvaan, ja samalla on kehitettävä lainsäädäntöä, joka mahdollistaa suostumukseen perustuvan tahdosta riippumattoman huumevieroitushoidon. Peukkuun tai amfetamiiniin ei ole käytettävissä korvaushoitoja, ainoa vapautus on täysi irrottautuminen huumeesta. Arvoisa puhemies! Alle 21-vuotiaiden tekemien väkivaltarikosten määrä on kasvanut voimakkaasti, erityisesti alle 15-vuotiaiden kohdalla. Vaikka nuorten rikollisuus kokonaisuutena on vähentynyt, vakavat väkivaltarikokset kasaantuvat pienelle joukolle nuoria, ja yhä useammin nämä kytkeytyvät jengeihin. Poliisihan on tunnistanut Suomessa toimivan aktiivisesti jo noin kymmenen rikollisjengiä. Nuorisorikollisuutta torjutaan parhaiten tukemalla perheitä. Syrjäytymisen juuret ulottuvat usein varhaiseen lapsuuteen. Joka viides nuori kärsii mielenterveyden häiriöstä, ja joka neljäs lapsi asuu perheessä, jossa vanhemmalla on hoitoa vaativa mielenterveys- tai päihdeongelma. Lastensuojelulakia uudistettaessa tulee vahvistaa keinovalikoimaa, jolla voidaan puuttua ajoissa nuorten, myös alle 15-vuotiaiden, rikolliseen käyttäytymiseen. Ankkuri-toiminta on hyvä esimerkki vaikuttavasta moniammatillisesta tuesta. Uudet toimet rikollisjengejä vastaan ehkäisevät myös nuorten hyväksikäyttöä rikosten tekijöinä. Arvoisa puhemies! Vihamielisellä informaatiovaikuttamisella pyritään ulkopuolelta horjuttamaan yhteiskunnan toimintaa sekä vaikuttamaan mielipiteisiin, asenteisiin ja toimintaan. Tämän torjumiseksi tarvitaan avointa, rehellistä ja selkeää viestintää. Kansalaisten perusoikeuksista, kuten sananvapaudesta, ei tule tinkiä informaatiovaikuttamisenkaan paineissa. Turvallisuus rakentuu arjen luottamuksesta, toimivista palveluista ja siitä, että jokainen suomalainen voi luottaa saavansa apua silloin, kun sitä tarvitsee. Tarvitaan ajantasaista lainsäädäntöä, riittäviä viranomaisresursseja, vahvaa yhteistyötä sekä tahtoa puolustaa jokaisen ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa isänmaatamme.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-10-07T15:02:16,2025-10-07T15:07:26,Hyväksytty,1.1 2025_91_19,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Liike Nyt -eduskuntaryhmä, edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_20,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Suomen turvallisuuden ylläpitäminen on valtion tärkeimpiä tehtäviä. Tämä selonteko on hyvä, mutta pitää muistaa, että talouskasvua ei ole, työttömyys uhkaa ja jengirikollisuus ja katuväkivalta ovat lisääntyneet, huumeongelma näkyy kaduilla kaikkien silmien edessä ja Venäjä uhkailee monella eri tavalla. Uhkakuvia ja pelon aiheita riittää. Siksi juuri näinä aikoina suomalaisille pitää kertoa mahdollisimman avoimesti ja kattavasti, mitä kaikkea yhteiskunta tekee sisäisen turvallisuuden vuoksi. Yhtä paljon pitää kertoa myös siitä, mitä kaikkea yksittäinen kansalainen voi tehdä turvallisuutensa puolesta. Nykyinen tilanne maailmassa vaatii henkistä kriisinkestokykyä, hyvää medialukutaitoa ja parempaa ymmärrystä siitä, mitä kaikkea teknologian kehitys voi tuoda mukanaan. Viranomaisten yhteistoiminnan tehostaminen ja lainsäädännön ajantasaisuus ovat ominaisuuksia, joiden pitää olla kunnossa. Itäraja saatiin lopulta suljettua, mutta merikaapeleita viime jouluna katkoneen Eagle S -aluksen kanssa oikeuslaitos näytti vain levittelevän käsiään, ja se kertoo siitä, että myös lainsäädäntö vaatii jatkuvaa kehittämistä. Käräjäoikeuden mielestä merikaapeleiden katkomisen aiheuttama konkreettinen vaara ei ollut Suomelle riittävän suuri eikä ankkurin raahaaminen merenpohjassa ollut tahallista, mitä minä kyllä henkilökohtaisesti tosiaan epäilen. Tässä päätöksessä on suomalaisten oikeustaju koetuksella. Ratkaisu on kuin nälkäistä käskisi syömään. Jos oikeus ei pysty antamaan tuomiota, eikö se olisi pitänyt todeta jo heti käsittelyn aluksi? Tapauksia tulee valitettavasti lisää, eli eikö ole parempi, että kansallisen vaaran määrittää Suomen lainsäädäntö eikä Venäjän hybridikeskus? Arvoisa puhemies, ärade talman! Meidän ei kannata ottaa mallia Ruotsista tässä asiassa, mistä nyt haluan puhua. Ruotsissa ovat kaikki puolueet myöntäneet, että sinne on tullut liikaa maahanmuuttajia sekä heidän kotouttamisensa on epäonnistunut. Ruotsissa maahanmuuttajat aiheuttavat jatkuvia levottomuuksia, ampumisia ja räjähdyksiä. Tukholmaan on syntynyt ongelmalähiöitä, joihin ei edes poliisi uskalla mennä. Hyökkäys poliisia kohtaan on pelkän väkivallan lisäksi symbolisesti hyvin vakavaa. Maahanmuuttajat hyökkäävät myös demokratiaa vastaan. He hyökkäävät kaikkea sitä vastaan, minkä takia he ovat Ruotsiin päässeet. Tällaiset tapahtumat Ruotsissa ovat viimeinen hätähuuto myös Suomelle ja suomalaisille ennen kuin olemme yksinkertaisesti myöhässä. Ruotsissa on ajauduttu tilanteeseen, jossa ihmiset elävät samassa maassa mutta eri todellisuudessa. Maassa maan tavalla. Niin sen pitää olla myös Suomessa. Meidän on opittava puhumaan maahanmuutosta sen oikeilla nimillä ilman, että heti aletaan puhua rasismista. Myös Suomeen on tullut katujengejä. Niistä on lyhyt matka mukaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja huumekauppaan. Suurin osa katujengiläisistä on maahanmuuttajataustaisia. Ilmiöt ovat tuontitavaraa. Viime aikoina on luettu uutisia jalkapallojoukkueiden kannattajaryhmien väkivaltaisuuksista. Suurin osa ilmiöistä keskittyy pääkaupunkiseudulle. Näihin pitää puuttua väkevästi. Liian monen nuoren ensimmäinen auktoriteetti on poliisi, ja silloin ollaan jo pahasti myöhässä. Jos kotona, koulussa tai harrastuksissa ei tule käsitystä oikeasta ja väärästä, ennuste on tosi huono. Koulun ammattilaisten, järjestöjen, sosiaaliturvaviranomaisten ja poliisin pitää tehdä paljon paremmin yhteistyötä ja pyrkiä puuttumaan varhaisemmin häirikkökäyttäytyjiin. Arvoisa puhemies, ärade talman! Sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen on valtion tärkeimpiä tehtäviä. Ulkoiseen turvallisuuteen pitää panostaa erityisesti, ja se näkyy jatkossa merkittävästi kasvavina puolustusmenoina. Myös sisäisestä turvallisuudesta pitää huolehtia hyvin. Ei pidä unohtaa kokonaisvaltaista huoltovarmuutta ja maatalouden omavaraisuutta. Kun turvallisuus kokonaisuutena on kunnossa, ihmiset perustavat perheitä, kasvattavat lapsiaan, perustavat yrityksiä, tekevät töitä ja tulevat elämässään hyvin toimeen. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-10-07T15:07:30,2025-10-07T15:12:39,Hyväksytty,1.1 2025_91_21,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Nyt myönnän ministerille kahden minuutin vastauspuheenvuoron. Sen jälkeen mennään debattiin, nyt voi jo varata V-painikkeella. Ensimmäiset debattipuheenvuoron saajat ovat ryhmäpuheenvuorojen käyttäjät ja valiokunnan puheenjohtajisto. — Ministeri Rantanen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_22,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan oikein täällä on havaittu se, että tämä selonteko poikkeaa viime kauden sisäisen turvallisuuden selonteosta varsin merkittävästi. Tämä ei ole sosiaalipolitiikkaa. Tämä on nimenomaan sen kovan sisäisen turvallisuuden selonteko ja lähtee siitä, että meidän täytyy realistisesti katsoa, mitkä ovat ne uhkakuvat, joita ympäristössämme on, ja mitkä ovat ne vastaukset, joilla näihin uhkakuviin vastataan, ja siinä mielessä tämä totta tosiaan poikkeaa. No sitten täällä on erinomaisesti kuvattu sitä tilannetta, mikä meidän sisäisen turvallisuuden viranomaisilla on. Jos me ajatellaan oikeastaan kaikkea muuta uhkakuvaa, tulee se sitten ilmasta, maalta tai mereltä, niin kaikkialle sotilaallisen tilanteen hoitaminen on sisäisen turvallisuuden viranomaisten tehtävä. Tämä on nimenomaan se oppi, mikä kannattaa Ukrainasta ottaa, nimittäin näin sielläkin oli. Rajalla rajavartijat taistelivat venäläisiä vastaan, kaupungeissa poliisit taistelivat venäläisiä vastaan, pelastustoimi sammutti, auttoi evakuoi, ja myös väestönsuojelu kuuluu tietenkin tähän yhtenä aika keskeisenä asiana, samoin kuin tiedustelupalvelu. Omasta tiedustelusta on syytä pitää kiinni. No, sitten ehkä kommentoin tähän, kun täällä todettiin, että Suomi tarvitsee maahanmuuttopolitiikkaa ja tarvitsee maahanmuuttoa ja että olisi jotakin rasismia. Näin ei ole. Maahanmuutto on myöskin mitä suurimmassa määrin turvallisuuskysymys. Sen me olemme kuulleet myöskin Ruotsista. Maahanmuutto, huono kotoutuminen, rikollisuus liittyvät yhteen, ja se on syytä täälläkin kyllä tunnistaa ja tunnustaa. Näin ollen pidän hyvin tärkeänä sitä, että Suomi kiristää maahanmuuttopolitiikkaansa, Suomi tekee sellaiset säännöt ja sellaiset rajat, että meille ei pääse pesiytymään tämän enempää ongelmia, jotka johtavat sekä nuorisorikollisuuteen, katujengiongelmiin että yhä kasvavaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-10-07T15:12:56,2025-10-07T15:15:28,Hyväksytty,1.1 2025_91_23,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten mennään vastauspuheenvuoroihin, minuutin mittaisia ja ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä. — Edustaja Keto-Huovinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_24,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Viime vuosien havaintojen perusteella järjestäytynyt rikollisuus kasvaa, kovenee ja kansainvälistyy ja järjestäytyneellä rikollisuudella on selkeä jalansija suomalaisessa elinkeinoelämässä ja ryhmät pyrkivät soluttautumaan myös maahantulopisteisiin, infraan ja logistisiin ketjuihin. Satamien turvallisuus on noussut esille niin meillä kuin myös muualla Euroopassa, ja kysynkin ministeriltä: miten satamiemme turvallisuutta on lisätty ja aiotaan lisätä, sekä mitä toimenpiteitä aiotaan tehdä kansainväliset rajat ylittävään rikollisuuteen liittyen? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2025-10-07T15:15:35,2025-10-07T15:16:13,Hyväksytty,1.1 2025_91_25,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_26,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kokonaisturvallisuuden toimintamalli on malli, jota meidän kannattaa edistää. On tärkeää huomata, niin kuin täällä on monta kertaa sanottu, että ensivaste kriisin aikana on poliisi, Raja, Tulli ja muut sisäiset viranomaiset. On myöskin todettava, että Euroopan maiden sisäisen turvallisuuden heikkenemisessä on yksi yhteinen tekijä, hallitsematon maahanmuutto, ja siksi meidän tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että maahanmuuttomme pysyy kestävällä tasolla. Se on nimittäin parasta sisäistä turvallisuutta. Turvallisuus vaatii tekoja. Meidän on huolehdittava siitä, että maassamme voi jatkossakin jättää oven päivällä lukitsematta ja kotipihan aitaamatta. Täällä kuultujen puheenvuorojen perusteella onkin välttämättä kysyttävä: kumpaa Suomi tarvitsee enemmän, massamaahanmuuttoa vai sisäistä turvallisuutta? Molempia nimittäin ei voi saada.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-10-07T15:16:13,2025-10-07T15:17:18,Hyväksytty,1.1 2025_91_27,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_28,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sisäisen turvallisuuden selonteko osoittaa, että Suomi on edelleen turvallinen maa, mutta tätä ei voida pitää itsestäänselvyytenä. Turvallisuutemme perustuu ennen kaikkea luottamukseen — luottamukseen viranomaisiin, oikeusvaltioon ja toisiimme. Pidän tärkeänä, että selonteossa tunnistetaan tämä luottamus yhteiskunnan perustana. Turvallisuus ei synny vain poliisien resursseista tai rangaistuksista, vaan siitä, että ihmiset kokevat kuuluvansa tähän yhteiskuntaan ja voivat luottaa siihen, että heitä kohdellaan oikeudenmukaisesti. Rouva puhemies! Selonteko kuvaa tarkasti monia arjen uhkia: nuorten väkivallan lisääntymistä, järjestäytyneen rikollisuuden kasvua, hybridivaikuttamista ja disinformaatiota. Niiden torjuminen vaatii yhteistyötä, ei pelkoa eikä vastakkainasettelua. Turvallisuus syntyy myös arjen palveluista. Poliisi, pelastustoimi ja Rajavartiolaitos tarvitsevat riittävät voimavarat, mutta niin tarvitsevat myös koulu, nuorisotyö ja sosiaalipalvelut. Jos niistä leikataan, leikataan samalla myös turvallisuudesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-10-07T15:17:18,2025-10-07T15:18:28,Hyväksytty,1.1 2025_91_29,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Honkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_30,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Toivoisin, että ministeri kommentoisi tätä, millä konkreettisilla keinoilla nyt sitten turvataan maan eri alueilla, erityyppisillä alueilla, ne keskeiset turvallisuusviranomaisten palvelut, mihinkä viittasin tuossa aikaisemmassa puheenvuorossani. Tämä kytkeytyy siihen isoon periaatteeseen, että lailla on maata rakennettava, ja jotta sillä lailla voidaan maata rakentaa, niin ihmisillä pitää olla kokemus, että he saavat myös sitä oikeutta silloin, kun sitä tarvitaan. Tähän kytkeytyy aivan keskeisenä osana esimerkiksi tämä rikosvastuun toteutuminen eli se, saavatko kansalaiset silloin, kun he ovat vääryyden kohteena, asiansa tutkittua, ja tämä tietysti kytkeytyy esimerkiksi poliisin resursseihin, läsnäoloon ja siihen priorisointiin, mitä siellä väistämättä joka päivä joudutaan tekemään. Olisin myös tähän toivonut teiltä kommenttia, miten teidän mielestänne nyt rikosvastuu tällä hetkellä Suomessa toteutuu ja kuinka sitä voitaisiin vielä entisestään parantaa. Tämä on aivan keskeinen osa sitä, mitenkä suomalaiset kokevat ja luottavat tähän järjestelmään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-10-07T15:18:28,2025-10-07T15:19:39,Hyväksytty,1.1 2025_91_31,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_32,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Rasismi on ilmiö, joka on Suomessa todellisuutta. Todellisuutta on myös se, että hallitus vaikeuttaa omilla toimillaan tänne tulevien ja täällä olevien mahdollisuuksia kotoutua ja integroitua yhteiskuntaan. Esimerkiksi viime päivien uutiset ulkomaisten työntekijöiden riistosta ovat hälyttäviä. Hallitus on vaikeuttanut täällä työskentelevien ulkomaalaisten asemaa rajaamalla aikaa, johon mennessä työnsä menettäneen ulkomaalaisen on löydettävä uutta työtä. Tämä altistaa osaltaan ulkomaisia työntekijöitä riistolle, kun uhka työpaikan menettämisestä ja siitä seuraavasta työperäisen oleskeluluvan menettämisestä toimii kiristämisen välineenä. Meidän on pystyttävä puuttumaan tähän ja varmistamaan se, että tänne tulevat ja täällä olevat ulkomaalaistaustaiset ihmiset pääsevät kotoutumaan, integroitumaan ja kiinni työelämään. Se, että tässä selonteossa maahanmuutto nähdään lähinnä uhkana, ei edesauta sitä, että me saamme täällä olevat ihmiset tähän yhteiskuntaan integroitumaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-10-07T15:19:39,2025-10-07T15:20:43,Hyväksytty,1.1 2025_91_33,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Meriluoto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_34,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Laura,Meriluoto,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Selonteko mainitsee myös pahentuneen huumetilanteen. Viime viikolla Helsingin Sanomat kertoi tutkijoiden ja päihdetyöntekijöiden yksimielisestä viestistä. Suomessa on jo vuosia jatkunut huumeongelma, jossa alfa-PVP on vain jäävuoren huippu. Poliitikoille on pitkään ehdotettu toimia, jotka auttaisivat tilanteeseen, mutta asiantuntijoita ei kuunnella. Päihdekuntoutusta on tarjolla yhä vähemmän, vaikka ongelmakäyttäjien määrä kasvaa, ja soteleikkaukset pahentavat tilannetta entisestään. Valistus, poliisien lisääminen ja rangaistukset eivät auta, kun hoitoon ei pääse edes silloin, kun sinne haluaisi. Tilanne ei myöskään korjaannu, ellei päihdeongelmien juurisyihin puututa. Mitä enemmän pahoinvointi ja eriarvoistuminen suomalaisessa yhteiskunnassa kasvavat, sitä enemmän myös päihdeongelmat lisääntyvät, ja tähän suuntaan hallituksen politiikka valitettavasti maatamme vie. Kysyisin vielä ministeriltä: miten te näette näiden hallituksen massiivisten leikkausten vaikutukset huumetilanteeseen Suomessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Laura Meriluoto,1523,2025-10-07T15:20:44,2025-10-07T15:21:57,Hyväksytty,1.1 2025_91_35,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Ingo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_36,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Christoffer,Ingo,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,Ärade talman! Jag vill börja med att tacka för det goda arbete som man har gjort med att få i gång den svenskspråkiga räddningsutbildningen i Helsingfors. Det fokus man har lagt på den svenskspråkiga utbildningen av poliser och gränsbevakare är viktigt.,Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,sv,Christoffer Ingo,911821,2025-10-07T15:21:57,2025-10-07T15:22:13,Hyväksytty,1.1 2025_91_37,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta kävi viime viikolla Ukrainassa tutustumassa sodanajan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen, ja jouduimme itsekin turvautumaan väestönsuojiin useamman kerran tuon matkan aikana. Mieleeni on jäänyt, kun olin sisäministeri itse 2011—2015, että silloin oli aikamoinen paine väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta luopumiseen. Onneksi siihen ei menty, ja itsekin totesin, että niin kauan kuin tarvitsemme Puolustusvoimia suojaksemme, tarvitsemme myös väestönsuojia asukkaidemme suojaamiseksi erilaisilta vaaratilanteilta. Suomessahan tämä väestönsuojien tilanne on nyt onneksi edelleen hyvä kansainvälisesti vertaillen, mutta meilläkin on tarpeita, kuten selonteossa tuodaan esiin. Toivonkin, että ministeri kommentoisi, millä tavalla väestönsuojien tilaa pyritään kohentamaan sekä turvataan niiden riittävyys.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-10-07T15:22:52,2025-10-07T15:24:03,Hyväksytty,1.1 2025_91_38,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Jatketaan hallintovaliokunnan jäsenillä. Puheenjohtaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_39,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva selonteko sisäisestä turvallisuudesta on erinomainen paketti. Tiukkaakin tiukempi maahanmuuttopolitiikka on toden totta hyvään sisäiseen turvallisuuteen panostamista. Maahanmuuton lieveilmiöiden parasta taklaamista on puuttua niihin juurisyihin eli heikkolaatuiseen maahanmuuttoon itsessään. Aiempi sisäministeri, vihreiden Ohisalo, vielä vuonna 2020 kiisti koko katujengiongelman Suomessa. Tätä olen ihmetellyt aina, koska kyllähän silloin olivat tosiasiat jo nähtävinä. No, tällä hetkellä onneksemme nykyinen sisäministeri Rantanen ei pelkästään tunnusta katujengiongelmaa vaan tekee hyvin määrätietoisesti niitä töitä, mitä täytyy ongelman kitkemiseksi tehdä. Turvallisuusviranomaisten resursseihin on panostettu voimakkaasti, maahanmuuttopolitiikkaa on kiristetty, rajat on turvattu, lainsäädännöllisiä työkaluja on annettu viranomaisille voimakkaasti. Arvoisa ministeri, mitä vielä on luvassa suomalaisen turvallisuuden eteen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-10-07T15:24:03,2025-10-07T15:25:12,Hyväksytty,1.1 2025_91_40,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kaunistola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_41,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ministeri! Sisäisen turvallisuuden selonteko on paitsi ajankohtainen myös erittäin tärkeä esimerkki Suomen ja suomalaisten varautumisen, ennakoimisen ja ongelmien eskaloitumisen ehkäisemisen kannalta. Selonteosta voisi nostaa esiin montakin eri teemaa, mutta tässä yhtenä nostan Suomessa toimivan järjestäytyneen rikollisuuden. Järjestäytynyt rikollisuus toimii verkostoissa, joihin kytkeytyy laajasti, paikallisesti ja kansainvälisesti toimivia rikollisryhmiä. On huolestuttavaa, että selonteon mukaan Europol arvioi, että jopa 80 prosenttia Euroopan järjestäytyneestä rikollisuudesta hyödyntäisi jollakin tavalla elinkeinoelämää. Olisikin naiivia ajatella, ettei tämä koskettaisi myös Suomea. Meidän on huolehdittava siitä, että PTR-ketjun rahoitus vastaa tulevaisuudessa myös näihin tarpeisiin entistäkin tehokkaammin ja jokaisella toimijalla tässä PTR-verkostossa on mahdollisuus tehdä toimintansa ideaalilla tavalla. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-10-07T15:25:12,2025-10-07T15:26:23,Hyväksytty,1.1 2025_91_42,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Heinäluoma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_43,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tuntuu, että elämme sellaisia maailmanaikoja, että näitä sisäisen turvallisuuden haasteita meillä täällä kyllä riittää. Kun saamme yhtä asiaa hoidettua, niin sieltä ilmestyy jo seuraava ilmiö. Kyllähän tämä huumetilanteen kärjistyminen on juuri sellainen ilmiö, joka nyt on ihan viimeisten vuosien aikana levinnyt tämän alfa-PVP:n käytön yleistyessä. Tässä toivon kyllä, että meillä olisi nopeutta yhteisesti sekä kuntien, kaupunkien että valtiovallan kesken tarttua toimeen. On tietysti selvää, että tämä ongelma ei vain poliisien määrää lisäämällä ratkaistuksi tule, vaan tarvitaan laajasti myöskin siellä sosiaali- ja terveyspuolella toimia. Mutta kyllä se poliisityön vahvistaminen olisi yksi tärkeä asia, jolla saataisiin tätä käyttäytymiseen liittyvää häiriötä, joka tavallisille ihmisille näyttäytyy täällä Helsingissäkin erittäin vaarallisina tilanteina, hoidettua. Olen esittänyt, että hallitus myöntäisi tämmöisen lisämäärärahan erityisesti tänne pääkaupunkiseudulle. Olisiko hallitus tähän valmis?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2025-10-07T15:26:23,2025-10-07T15:27:44,Hyväksytty,1.1 2025_91_44,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Riipi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_45,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sisäinen turvallisuus on arjen turvallisuutta. Kun ajatellaan, niin tuolla harvaan asutulla alueella on kysymyksiä, kuten kuuluuko puhelin tai onko kylällä enää yhtään maatilaa, jolla on traktori, että saadaan tie auki, että ambulanssi pääsee, että päästään päivystykseen sinne sadan kilometrin päähän. Vaikka hirveän tärkeätä on se, että me varmistamme viranomaistoiminnan resurssit ympäri maata, niin yhtä tärkeätä erityisesti koko maata ajatellen on se, että me pystyisimme varmistamaan järjestöjen ja yhdistysten ja naapuriavun toiminnan. Ne ovat hyvin keskeisiä: kyläyhdistykset, sopimuspalokunnat ja niin edelleen. Haluaisin kysyä: miten nämä näkökulmat otetaan myöskin huomioon?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-10-07T15:27:44,2025-10-07T15:28:39,Hyväksytty,1.1 2025_91_46,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_47,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä sisäisen turvallisuuden selonteossa on mielestäni hyvin ja varsin kattavasti nostettu tärkeitä sisäisen turvallisuuden painopisteitä esiin. Hallitus on myös — täytyy antaa tunnustusta — tarttunutkin jo näihin moniin painopisteisiin varsin määrätietoisesti, mutta kyllä minun silti täytyy yhtyä näihin huoliin, mitä tämänhetkinen huumetilanne tässä maassa tuo. Se kehityskäyrä on toden totta jatkunut jo pitkään, ja valitettavan jyrkällä kulmalla nämä ongelmat ovat alkaneet kasautua ja nyt tulleet esille, erityisesti muuntohuumeiden tuoma erittäin arvaamaton häiriökäyttäytyminen. Katson, että se on kaikista suurin meidän tämän hetken turvallisuutta, eli juuri niitä edustaja Lehtisenkin mainitsemia ovien lukitsemisia ja aitojen rakentamisia, uhkaava turvallisuustekijä. Nimittäin nämä toimijat, ketkä huumepäissään tuolla liikkuvat, ovat todella arvaamattomia ja menevät ihan asuttuihin taloihin sisälle, ja näin kävi myös omassakin naapurustossani. Kysynkin: miksei näitä huumeasioita [Puhemies koputtaa] ole nostettu näihin painopisteisiin tässä selonteossa, arvoisa ministeri?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-10-07T15:28:39,2025-10-07T15:30:00,Hyväksytty,1.1 2025_91_48,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_49,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Juuri nyt eduskunta on tärkeimmän työnsä äärellä. Turvallisuus ei ole yksittäisen viranomaisen tai hallinnonalan vastuulla, vaan se on yhteinen tehtävämme. Luottamus viranomaisiin, yhteiskunnan kestävyys ja kansalaisten turvallisuudentunne ovat suomalaista huolenpitämisen ydintä. Turvallisuuttamme on puolustettava joka ainoa päivä. Toivon, että me jokainen tässä salissa muistamme tämän myös arjessa omassa toiminnassamme. Kansalaisten arjen turvallisuuden varmistaminen on eduskunnan tärkein tehtävä, sillä myös kansa kaipaa turvaa muuttuneessa maailmassa. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-07T15:30:00,2025-10-07T15:30:57,Hyväksytty,1.1 2025_91_50,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_51,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Harmaan talouden torjunta on yksi keskeisimpiä toimia järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa ja sisäisen turvallisuuden parantamisessa, ja meillä on aiempia hyviä esimerkkejä harmaan talouden torjunnasta. Tästä on hyvä esimerkki esimerkiksi 2000-luvun alkupuolelta, kun sisäministerinä 2003 toiminut Rajamäki teki tärkeää työtä juuri harmaan talouden torjunnassa. Hän sisäministerinä toteutti talousrikostorjunnan tehostamisohjelman, jossa sisäministeriö vahvisti poliisin, Tullin ja Verohallinnon yhteistyötä harmaan talouden torjunnassa. Poliisin talousrikosyksiköihin lisättiin resursseja ja kehitettiin valtakunnallista koordinaatiota. Yhteistyötä viranomaisten välillä siis parannettiin ja samalla painotettiin ennaltaehkäisyä ja valvontaa. Kysynkin nyt, arvoisa sisäministeri: onko mahdollista ehkä ottaa mallia sieltä vuoden 2003 ohjelmasta, mitä silloin ansiokkaasti sisäministerinä toiminut Rajamäki toteutti?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-10-07T15:30:57,2025-10-07T15:31:53,Hyväksytty,1.1 2025_91_52,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_53,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä selonteko kertoo selvästi yhden asian: sisäinen turvallisuus otetaan nyt tosissaan. Ei enää pehmeitä puheita ja viivyttelyä, vaan tämä hallitus toimii sisäministeri Rantasen johdolla. Me näemme, mitä Ruotsissa tapahtuu muun muassa löysän maahanmuuttopolitiikan seurauksena: katujengit ja raaistuva väkivalta, levottomat lähiöt. Näihin ongelmiin liittyy vahvasti myös huumausainerikollisuus. Suomi ei aio kulkea samaa tietä. Me puutumme ongelmiin ajoissa vahvemmalla maahanmuuttopolitiikalla, tiukemmalla kriminaalipolitiikalla ja paremmilla viranomaisvaltuuksilla. Poliisille, Rajalle ja suojelupoliisille tulee lisää resursseja. Rikolliset saavat kovempia rangaistuksia. Arvoisa puhemies! Suomen on pysyttävä maana, jossa ihmiset voivat kulkea kadulla ilman pelkoa. Tämä selonteko ja nykyinen hallitus tekevät töitä sen eteen, että näin myös tapahtuu. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-10-07T15:31:53,2025-10-07T15:32:57,Hyväksytty,1.1 2025_91_54,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kilpi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_55,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen ollut poliisina vuodesta 1998 asti, ja voisi sanoa, että sinä aikana turvallisuusympäristö ja ylipäätään poliisinkin toiminta on kokenut varmaan suurimpia muutoksia, mitä oikeastaan itsenäisen Suomen historiassa on tämmöisenä ajanjaksona tapahtunut. Nyt kun katsotaan sitten sitä ajanjaksoa, mikä oli edellisestä sisäisen turvallisuuden selonteosta, niin sinä aikana, vuodesta 2021, muutoksia on tullut vain lisää, ne ovat olleet vielä isompia ja vielä kiihkeämpiä. Tämän selonteon tiimoilta voidaan kyllä todeta, että tämä hallitus on vastannut todella hyvin niihin muutoksiin ja niihin haasteisiin, mitä sisäisessä turvallisuudessakin on ollut. Kun ajatellaan, minkälainen on tämän maan taloustilanne, mitenkä huolestuttava se on, minkälaisia lukuja siellä on, niin niitten lukujen valossa näyttäisi siltä, että meillä ei ole varaa tehdä tämmöisiä panostuksia, mutta tämmöisessä turvallisuustilanteessa meillä ei ole varaa olla tekemättä niitä panostuksia. On sanottava niin, että Orpon hallitus ja ne toimenpiteet, mitä tässä on tehty sisäisen turvallisuuden ja turvallisuuden eteen ylipäätään, ovat äärimmäisen hyviä, [Puhemies koputtaa] ja nämä ovat sellaisia tekoja, mitä tulevat sukupolvet tulevat arvostamaan. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-10-07T15:32:57,2025-10-07T15:34:18,Hyväksytty,1.1 2025_91_56,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_57,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Naisiin kohdistuva väkivalta on mittava ongelma Suomessa. Joka kolmas nainen on kokenut väkivaltaa, ja nuorista naisista jopa viidesosa on tullut raiskatuksi tai kokenut vakavaa väkivaltaa. Nämä ovat karmeita lukuja. Olen huolissani muun muassa siitä, että esitutkinnat kestävät niin pitkään, että osaa tapauksista ei uskalleta tuoda tietoon, ja siten myös rikoksentekijä jää rankaisematta, kun rikokset ehtivät vanheta. Myös lähestymiskiellon heikkoudesta olemme saaneet lukea. Tarvitsemme Suomessa asennemuutoksen, mutta nämä ovat myös konkreettisia asioita, mitä me politiikassa pystymme tekemään. Arvoisa puhemies! Jotta apua voi hakea, täytyy myös voida luottaa viranomaisiin. Luottamus on Suomessa vielä hyvä, mutta se ei ole itsestäänselvyys. Sitä ovat omiaan romuttamaan poliisien tekemät rikokset. Tänä aamuna kuulimme uutisista, että Helsingin poliisin ihmiskauppayksikössä työskentelevää poliisia syytetään asiakkaansa raiskauksesta, eikä tämä ole ensimmäinen luottamusta horjuttava uutinen. Kysynkin sisäministeriltä: onko tämä teidän mielestänne asia, josta meidän pitäisi ainakin selvittää, [Puhemies koputtaa] mitä asialle voi tehdä ja miten näiden rikosten määrät ovat kasvaneet?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-10-07T15:34:18,2025-10-07T15:35:38,Hyväksytty,1.1 2025_91_58,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Berg., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_59,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun me täällä eduskunnassa ja yleensäkin Suomessa tällä hetkellä puhutaan sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta, niin meillä on hyvin tällä hetkellä tämä kova turvallisuus niin sanotusti hanskassa, ja siitä puhutaan paljon. Niin kuin kollega, edustaja Räsänen sanoi, sosiaali- ja terveysvaliokunta vieraili loppuviikosta Ukrainassa, ja meille on tullut ehkä vähän huoli siitä, ollaanko me samalla lailla valmistauduttu myös terveydenhuollon turvallisuuteen ja terveydenhuollon toimivuuteen mahdollisessa kriisitilanteessa. Tässä lähinnä olin havaitsevinani, että ministeri Juuso oli ainakin jossain vaiheessa salissa, ja olisin kysynyt lähinnä sitä, minkä takia tähän selontekoon ei ole otettu tässä tilanteessa laajemmin terveydenhuollon mahdollista varautumista kriisitilanteessa ja jopa sodassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-10-07T15:35:38,2025-10-07T15:36:39,Hyväksytty,1.1 2025_91_60,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_61,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että sisäistä turvallisuutta tarkastellaan juuri tänä aikana. Kiitoksia ministerille hyvästä esittelystä. Tärkeää on se, että pystymme kansalaisille luomaan turvallisen ympäristön heidän kotipiirissään ja siellä kotiseudullaan. Huolestuneena luin tästä selonteosta tämän kohdan, mihin edustaja Honkonenkin viittasi, että samankaltaiset palvelut samankaltaisilla alueilla. Toivon hartaasti, että tässä ei tapahdu tämmöistä eriytymistä, että todetaan, että joillakin alueilla on huonommat palvelut, ne kyllä siellä riittävät ja täällä toisella alueella on paremmat palvelut ja siellä saavat pitää paremmat palvelut. Tällaistahan ei saa tapahtua. Mutta se, mikä on jäänyt aika vähälle huomiolle tässä sisäisen turvallisuuden tarkastelussa, on meidän huoltovarmuutemme, koska ajat kun vaikeutuvat, niin on selvä asia, että silloin nämä perusasiat nousevat arvoonsa: onko meillä silloin toimiva terveydenhuolto, toimiiko energiahuolto, saammeko ruokaa? Nämä ovat niitä perusasioita. Jos joku näistä asioista menee sekaisin, niin sitten ollaan todella isoissa vaikeuksissa. Toivon, arvoisa ministeri ja arvoisat edustajakollegat, että tämä otetaan vakavasti. Olemme onnistuneet tässä vuosien aikana tuhoamaan myös kotimaista energiahuoltoa, ja nyt tuntuu metsäpuolella olevan sama menossa. Tähän meidän pitää palata, mutta ei tässä tilaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-10-07T15:36:39,2025-10-07T15:37:58,Hyväksytty,1.1 2025_91_62,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Otetaan nyt heille puheenvuorot, jotka eivät vielä ole saaneet puheenvuoroa. — Edustaja Rintamäki.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_63,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset on turvallisuuspuolue. Vaikka valtiontaloutemme tila on edelleen heikko ja sopeutuksia on tehtävä, emme kuitenkaan tingi turvallisuudesta. Samaan aikaan ajamme säästöjä toisesta päästä. Suomen taloudelle haitallisen maahanmuuton rajoittamisesta vapautamme rahaa sille, mikä on oleellista. Otan esiin nyt ulkoisenkin turvallisuuden tässä yhteydessä, koska sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rajat ovat viime aikoina hälventyneet ja ne linkittyvät toisiinsa entistäkin enemmän. Tosiasia on, että maanpuolustusmenomme tulevat kasvamaan tulevinakin vuosina, ja ymmärrämme panostuksen tarpeellisuuden, kun sota on niin lähellä meitä täällä Euroopassa. Istuva hallitus ottaa turvallisuuskysymykset hyvin vakavasti, kuten pitääkin. Toivon myös, että tulevilla hallituksilla turvallisuuskysymykset priorisoidaan kärkihankkeisiin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-10-07T15:37:58,2025-10-07T15:39:04,Hyväksytty,1.1 2025_91_64,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Pauli.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_65,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos hallitukselle ja ministereille, olette tehneet hyvää, tärkeää työtä isänmaan puolesta. Hallitusohjelmassa on kaksi hyvää kirjausta: Toinen koskee yrityslähestymiskieltoa, eli siinä on tavoitteena säätää laki, joka toistuvaa uhkaa tai häiriötä aiheuttavaa henkilöä koskisi, eli heitä voidaan sitten estää lähestymästä tiettyjä yrityksiä. Kysymys on: miten tämä etenee? Toinen hallitusohjelmakirjaus koskee porttikieltojärjestelmää. Hallitusohjelmassa lukee, että tapahtumien katsomoturvallisuutta parannetaan ja porttikiellolla voitaisiin tehdä vähän samantyyppinen asia kuin tämä yrityslähestymiskielto, eli katsomoon ei ole mitään asiaa, jos on jatkuvaa häiriötä aiheuttanut. Kysymys on siitä, miten nämä hallituksen esitykset etenevät. Palloliitto ja Veikkausliiga muun muassa tukevat tätä porttikieltojärjestelmää. On kestämätöntä, että saamme lähes päivittäin lukea erilaisista häiriötilanteista urheilutapahtumissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-10-07T15:39:04,2025-10-07T15:40:17,Hyväksytty,1.1 2025_91_66,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Immonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_67,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Maailma ympärillämme muuttuu. Ulkoinen turvallisuusympäristö on jo heikentynyt, ja se näkyy myös meillä. Ihmiset kokevat huolta, ja siksi henkinen kriisinkestävyys on tärkeämpää kuin koskaan. Myös yhteishenki ja toisista välittäminen nousevat yhä merkittävämpään rooliin. Sisäistä turvallisuutta ei tehdä yksin, se tehdään aina yhdessä. Viranomaiset toki tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään, mutta myös kuntien, hyvinvointialueiden, elinkeinoelämän ja järjestöjen rooli on keskeinen. Jokainen meistä voi ja jokaisen pitää vaikuttaa oman ja lähiympäristönsä turvallisuuteen. Edellisen hallituksen aikana ei maahanmuuton ongelmista juuri saanut puhua. Kiitos, että nyt myös maahanmuuton ongelmia ja vaikutuksia turvallisuuteen voidaan avoimesti tuoda esiin ja niistä voidaan keskustella, jotta niihin löydetään myös oikeat ratkaisut. Ei kielletä tosiasioita, sillä sisäinen turvallisuus ei ole mikään itsestäänselvyys.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2025-10-07T15:40:17,2025-10-07T15:41:25,Hyväksytty,1.1 2025_91_68,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Päivärinta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_69,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että Venäjä pyrkii horjuttamaan sisäistä turvallisuuttamme. Venäjä on kiihdyttänyt entisestään hybridioperaatioitaan lietsoakseen pelkoa, lietsoakseen epävarmuutta ympäri Eurooppaa. Hybridivaikuttaminen on tullut jäädäkseen. Suomeen kohdistuu jatkuvasti valtiollista disinformaatiota, ja sitä vastaan paras antibiootti on koulutus ja medialukutaito. Arvoisa puhemies! Me emme taivu painostuksen alla. Me emme taivu pelottelun alla. Me olemme varautuneet. Suomi tunnetaan kokonaisturvallisuuden mallistaan, sillä meillä on rajaturvallisuuslaki, ja me uusimme sen, koska me haluamme estää välineellistetyn maahantulon. Siksi me myös huolehdimme sisäisen turvallisuuden viranomaisten resursseista. Siksi me teemme työtä joka päivä, joka ikinen päivä. Teemme työtä suomalaisten resilienssin, huoltovarmuuden, energiaturvallisuuden ja kriittisen infrastruktuurin turvaamiseksi, [Puhemies koputtaa] ja siksi me laitamme julkista taloutta kuntoon, jotta voimme elää turvassa myös huomenna.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-10-07T15:41:25,2025-10-07T15:42:43,Hyväksytty,1.1 2025_91_70,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_71,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tapasin sunnuntaina Sisä-Suomen poliisilaitoksen yhden kenttäryhmän, koko porukan, ja kävimme keskustelua. Ja nyt, arvoisa ministeri, pelkkää kiitosta, sillä vihdoin ja viimein ollaan siinä tilanteessa, että poliisien määrää pystytään koko ajan pikkuhiljaa lisäämään. Poliisilaitoksen budjetti on sillä tavalla tasapainossa, että ei joka kuukausi tarvitse miettiä, mistä nyt säästetään, voidaanko mennä yhtään laajemmalle alueelle partioimaan, liikenneturvallisuutta takaamaan, voidaanko hommata poliiseille rikkoutuneitten varusteiden tilalle uusia varusteita. Tämä on tällä hetkellä aivan loistava tilanne, ja tämän ovat saaneet aikaan sisäministeriö, sisäministeri ja maamme hallitus. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-10-07T15:42:43,2025-10-07T15:43:35,Hyväksytty,1.1 2025_91_72,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_73,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on paljon puhuttu yhteiskuntaan vaikuttamisesta, ja digitalisaatio ja kaikki muut tässä ympärillä meitä haastavat koko ajan. Sitten kun täällä disinformaatiota ja muuta liikkuu ja sosiaalinen media on tässä ympärillä, niin tulee väistämättä kysymys, kuinka paljon sitä informaatiota levitetään siellä, ja sitten viranomaisviestinnällä pitäisi tähän vastata. Tämä on mielestäni semmoinen kysymys, jota ehkä pitäisi pohtia tässä selonteossa enempikin, koska nyt on kuultu myös uutisia siitä, että viranomaisverkossa on yt-prosessit päällä ja katsotaan, kuinka se viranomaisten viestinvälitys viranomaisten kesken toimii sitten jatkossa. Se on yksi osa, mutta miten saadaan toteutumaan yleinen viranomaisviestintä kansalaisiin päin, kun maaseudulla tiedonvälitys voi periaatteessa olla yhden maston varassa? Meidän pitäisi tälle alueelle ehkä miettiä enempi toimenpiteitä kuin mitä tässä selonteossa on tehty, koska me olemme kaikki [Puhemies koputtaa] näitten varassa, ja minä toivoisin, että siihen ministeri vastaisi. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-10-07T15:43:35,2025-10-07T15:44:51,Hyväksytty,1.1 2025_91_74,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_75,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yksityisyydensuoja on Suomessa perinteisesti korkealla tasolla ja perustuslailla vahvasti suojeltu. Mutta kun me ajattelemme nykyaikaista järjestäytynyttä rikollisuutta, jengiytymistä ja erinäköisiä verkkorikollisuuden muotoja, niin, arvoisat ministerit, pitäisikö alkaa pohtimaan myös sitä, että joudumme laskemaan Suomessa yksityisyydensuojaa? Ihan sen takia, että me pystymme jonkun verran paremmin kontrolloimaan, mitä siellä verkossa liikkuu, mitä siellä tapahtuu, ja sitä kautta pääsemme paremmin kiinni rikollisuuden tiettyihin muotoihin. Ymmärrän, että se on perustuslain näkökulmasta aika radikaalikin ehdotus, mutta eikö meidän kuitenkin pitäisi pohtia niitä tapoja, mitä tämä täysin muuttunut yhteiskunta tuo tullessaan? Kai perustuslain säädöksiäkin pitäisi pystyä täydentämään ja päivittämään sen mukaan, mitä sisäinen turvallisuus vaatii?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-10-07T15:44:51,2025-10-07T15:46:05,Hyväksytty,1.1 2025_91_76,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Meillä on vielä kolme henkilöä, jotka eivät ole saaneet puheenvuoroa, vaikka ovat pyytäneet sitä, ja he ovat Seppänen, Jukkola ja Mäenpää. Sen jälkeen ministerien vastaus, ja myöskin ministeri Meri voi käyttää lyhyen puheenvuoron. — Mutta ensiksi Seppänen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_77,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Heti aluksi haluan kiittää hallitusta ja sisäministeriä siitä, että tämä selonteko on realistinen, jämäkkä ja ennen kaikkea se perustuu tosiasioihin. Silmien ummistamisen ja naiiviuden aika on ohi. Katujengien ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on nostettu selonteossa aivan keskiöön, ja on tunnustettava tosiasiat. Katujengit koostuvat pääasiassa maahanmuuttajataustaisista, ja niiden toiminta on muuttunut yhä ammattimaisemmaksi ja väkivaltaisemmaksi. Me emme saa antaa Ruotsin kaltaisen kehityksen juurtua Suomeen. Tässä selonteossa näkyy perussuomalainen kädenjälki, rohkeus tunnistaa ongelmat, kyky tehdä päätöksiä ja tahto puolustaa suomalaisia ja suomalaista yhteiskuntajärjestystä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-10-07T15:46:05,2025-10-07T15:46:58,Hyväksytty,1.1 2025_91_78,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Jukkola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_79,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Haluan nostaa esiin merialueiden kriittisen infran suojan, josta selonteossa todetaan aivan oikein, että sen lainsäädännölliset ja teknologiset valmiudet on arvioitava. Eagle S ‑aluksen tapaus osoittaa, että nykyinen lainsäädäntö ei kaikilta osin vastaa tämän päivän hybridiuhkiin ja merialueiden turvallisuusriskeihin. Tämä ei ole vain turvallisuuskysymys, vaan myös kysymys luottamuksesta viranomaisten toimintakykyyn ja oikeusjärjestelmäämme kohtaan. Siksi on tärkeää, että hallitus etenee ripeästi tämän kokonaisuuden lainsäädännöllisessä tarkastelussa. Arvoisa ministeri, voitteko kertoa, millä aikataululla hallitus aikoo viedä eteenpäin valmistelua, jolla varmistetaan, että Suomen viranomaisilla ja oikeusjärjestelmällä on käytössä selkeät ja riittävät keinot suojata merialueiden kriittinen infra ja puuttua rikkomuksiin tehokkaasti? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-10-07T15:46:58,2025-10-07T15:48:09,Hyväksytty,1.1 2025_91_80,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten edustaja Mäenpää, ja sen jälkeen ministerit.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_81,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies, hyvät miehet ja naiset! Näin puolustusvaliokunnan jäsenenä tarkastelen asioita usein maanpuolustuksen näkökulmasta, ja en tee poikkeusta tämänkään sisäisen turvallisuuden selonteon suhteen. Haluan kiittää ministeriä ja hallitusta siitä, että on edistetty näitä asioita, joista minäkin puhuin jo vuonna 2019, kun tänne eduskuntaan tulin valituksi. Arvoisa puhemies! Järjestäytynyt rikollisuus kasvaa, kovenee ja kansainvälistyy. Sitä ohjataan usein ulkomailta käsin, jonne myös rikoshyöty suurimmalta osin kulkeutuu. Järjestäytyneet, hyvin usein ulkomaalaiset rikollisryhmät vastaavat Suomessa suurelta osin huumausaineiden kaupasta, johon kytkeytyy myös ampuma-aserikollisuutta ja väkivaltaa. Kiinnitän huomiota erityisesti selonteon toteamukseen, että myös valtiolliset toimijat voivat hyödyntää järjestäytynyttä rikollisuutta osana hybridivaikuttamistaan. Tämä onkin hyvä esimerkki siitä, kuinka nykymaailmassa ulkoinen ja sisäinen turvallisuus liittyvät kiinteästi toisiinsa. — Kiitos ministerille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-10-07T15:48:10,2025-10-07T15:49:22,Hyväksytty,1.1 2025_91_82,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten ministeri Rantanen, kolme minuuttia. — No, menköön viisi. [Naurua] — Sitten ministeri Meri, kuinkas paljon sinne tarvittaisiin? [Leena Meri: No, minä otan sen kolme, kiitos!] — Selvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_83,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitan ensin näistä huumausaineista. Täällä aivan oikein on kiinnitetty huomiota meidän huumausainetilanteeseen, käyttäjätilanteeseen, ja varmaankin se suurin syy, minkä takia tämä on noussut aika paljon nyt esiin, on nimenomaisesti se, että tämä alfa-PVP aiheuttaa käyttäjässään erittäin aggressiivista ja epävakaata käyttäytymistä, ja se luonnollisesti näkyy meillä kaduilla. Mutta sitten on samaan aikaan hyvä huomata, että tämä on vain yksi aine muiden joukossa. Tämä on vain yksi vaarallinen muuntohuume muiden joukossa, ja jos katsotaan jätevesitutkimuksia, niin vaikka alfa-PVP toki on siellä valitettavasti nousussa, niin silti amfetamiini on edelleen se käytetyin aine. Tässä on siis kysymys vakavasta järjestäytyneestä rikollisuudesta, johon liittyy esimerkiksi Suomessa ruotsalaiset katujengit, jotka ovat erittäin kiinnostuneita suomalaisesta huumausainemarkkinasta. Kysymys on siis todella vakavasta asiasta, ja itselläni ainakin aina särähtää korvaan ja silmään se, jos puhutaan vaikkapa viihdekäytöstä. Kun ostat huumausaineita, käytät huumausaineita, se on huumausaineiden käyttöä. Ei ole olemassa mitään viihdekäyttöä. [Eduskunnasta: Näin on!] Se on aina huumausaineiden käyttöä, jolla ylläpidetään vakavaa järjestäytynyttä rikollisuutta ja sen rahoittamista. Mielestäni tässä kohtaa pitäisi päästä myöskin siihen, että me kaikki puhumme huumausaineista negatiiviseen sävyyn. Mielestäni tämä viihdekäyttö-termi on juuri sellainen, mitä ei pitäisi kuunaan käyttää, vaan meidän varsinkin päättäjinä täytyy viestiä erityisesti näistä vakavista vaaroista, joita huumausaineisiin liittyy. Kaikki myönteinen puhe pois. Se, mihin me parhaiten voidaan vaikuttaa — ja toivon, että pystymme vaikuttamaan — ovat nuoret, jotta me päästäisiin siihen tilanteeseen, että kun heillä tulee se valintapaikka, kokeilenko vai enkö kokeile, niin he valitsevat sen ”en kokeile”, koska aika monet entiset huumausaineiden käyttäjät nimenomaan nostavat esiin tätä asiaa, että ”voi, kunpa minä en koskaan olisi sitä ekaa kertaa kokeillut”. Minusta tässä on aika paljon tekemistä. No, mitä sitten tehdään rajat ylittävien rikosten ehkäisyksi? Siellä on tietysti monia asioita. Jos nyt luettelen muutaman lakihankkeen, niin kyllä rikostiedustelu, meidän rikostiedustelulainsäädännön luominen, on yksi aika erinomaisen tärkeä asia, järjestäytyneen rikollisuuden erityislaki. Sitten on hyvin tärkeätä se, että meillä on tietenkin erittäin osaavat, ammattitaitoiset viranomaiset, poliisiviranomaiset, Tulli ja Raja, jotka toimivat tässä tietysti todella tehokkaasti. Ja sitten on hyvin tärkeätä se, että meillä on hyvät yhteistyökuviot kumppaneidemme, keskeisten kumppaneiden ja Europolin, kanssa, ja näin sitä tehdään. Sitten täällä nostettiin esiin sopimuspalokunnat, vpk:t ja pelastustoimi — äärimmäisen tärkeitä, äärimmäisen tärkeitä viranomaisia kukin, ja meidän sopimuspalokunnat ja vapaaehtoiset palokunnat ovat kyllä hyvin tärkeässä roolissa meillä, ja tältä osin on pidettävä huolta. Meidän väestönsuojamme ovat kansallinen aarre, voi sanoa tässä kohtaa. Kun katsoo koko Eurooppaa, niin Suomi on onneksi pitänyt huolta väestönsuojistaan. Niitä on noin 50 500 kappaletta, jotka vetävät yhteensä 4,8 miljoonaa ihmistä, ja se on varsin iso määrä, kun verrataan väestöpohjaan koko Euroopassakin katsottuna. Tätä pyritään nyt vahventamaan vielä kevään kehysriihessä sovitun valmiuspaketin myötä, joka oli 21 miljoonaa euroa tänne. Täällä nostettiin esiin yhteisöllisyys, naapuriapu. Se on varmasti sellainen asia, jota erityisesti harvaan asutulla alueella on, ja kyllä sitä toivoisi näkevänsä hiukan kaupungeissakin, joissa pikemminkin suljetaan helpommin silmät kuin muutoin. Sitten tuotiin esiin huoltovarmuutta tai terveydenhuoltoa, miksi sitä ei ole ollut tässä. Nämä ovat kaikki äärimmäisen tärkeitä asioita. Kriisinkin keskellä se, mistä yhteiskunnan pitää pitää huolta, on aivan perusasioita: ne ovat ruoka, ne ovat vesi, ne ovat terveydenhuolto, ja ne ovat ihmisen suojaaminen noin muutoin. Siinä mielessä valitettavasti tähän eivät kaikki mahtuneet, mutta se ei tarkoita sitä, etteivätkö nämä olisi tärkeitä. Sitten totean tähän loppuun vielä sen, että olen itse pitänyt hyvin tärkeänä sitä, että poliisilla on työrauha tehdä poliisin töitä, palata sinne back to basics, ja toivon, että he pystyvät tämän neljä vuotta työtään tekemään rauhassa ilman, että myllätään järjestelmää ja organisaatiota koko ajan. Minusta näyttää ainakin siltä, että olemme päässeet varsin hyviin tuloksiin, kun katsoo vaikkapa Helsingin poliisia, joka hyvin usein tiedottaa omista tuloksistaan. Ne näyttävät todella hyvältä. Nostan tässä kohtaa muun muassa maastapoistamiset, jotka ovat poliisilla koko valtakunnassa nousseet 40 prosenttia vuoden takaiseen ja Helsingissä peräti 60 prosenttia, että kyllä se työrauha sitten tuottaa myös tuloksia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-10-07T15:49:31,2025-10-07T15:55:25,Hyväksytty,1.1 2025_91_84,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Meri, kolme minuuttia enintään. — Sitten mennään puhujalistaan, hetkeksi aikaa ainakin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_85,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Osana sisäistä turvallisuutta on tietysti oikeusministeriön työ erityisesti ennaltaehkäisyssä mutta myös rangaistusten kiristyksissä. Ainakin vihreiden puheenvuoroissa tuli esille — tai vasemmiston, en nyt ole ihan varma, ehkä molemmissakin — kritisoitiin tätä politiikkaa, että rangaistuksia vain kiristetään. No, ensinnäkin meidän tulee päästä pohjoismaiselle tasolle. Me olemme jääneet jälkeen Suomessa rangaistuksissa rikoksista, jotka koskevat henkeä ja terveyttä, järjestäytynyttä rikollisuutta, terrorismirikoksia. En nyt näe näissä rikoksissa mitään sellaista, jossa olisi vaaraa, että meillä pitäisi olla lievemmät rangaistukset kuin muissa Pohjoismaissa, että olisimme jonkinlainen turvasatama, että esimerkiksi rangaistuksia laittomien aseiden kantamisesta julkisella paikalla tai teräaseiden kantamisesta julkisella paikalla ei olisi tullut kiristää, minkä juuri teimme. Sehän nyt on järkyttävää rikollisuutta. Mitä sitten tulee tähän nuoriso- ja jengirikollisuuteen, niin meillä on tästä oikeusministeriön johdolla tehty erittäin laaja-alainen toimenpideohjelma, tutustukaa siihen. Siellä on ennaltaehkäisyä, mutta siellä on myös rangaistusten kiristyksiä. Me todella, todellakin haluttiin puuttua siihen, että nuoret jengissä pahoinpitelevät toisiaan, kuvaavat niitä, törkeällä tavalla nöyryyttävät toista henkilöä. Se on koventamisperuste, ja sen pitääkin olla, ja näin tämä hallitus on toiminut. Sitten vieraiden valtioiden vakoilutoiminnan uhka ja sen torjunta. Me puutumme sellaisiin kriminalisointeihin, joista meillä ei tällä hetkellä ole kunnolla rangaistusvastuuta, eli sellaiseen toimintaan, jota tehdään vieraan valtion lukuun. Suojelupoliisi on toivonut tätä pitkään, ja me kuuntelemme tietysti suojelupoliisia herkällä korvalla. Terrorismilainsäädännön kokonaisuudistus tulee pian eduskuntaan, rangaistusalaa ja rangaistuksia kiristetään. En tiedä, onko tämä sellainen lainsäädäntö, jota ei tulisi päivittää. Totta kai tulee. Pakkokeinolakia muutetaan. Me haluamme, että meillä poliisilla on sellaisia pakkokeinoja, joilla he voivat puuttua vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen paremmin. Sen torjunta on äärettömän tärkeää. Täällä tuli jossain puheenvuorossa esille, pitäisikö yksityisyydensuojaa jollain tavalla pohtia. Nämä ovat juuri sellaisia, että kyllä meidän pitää järjestäytynyttä rikollisuutta löytää ja salaisia pakkokeinoja käyttää, jotta me saamme ne jr-rikolliset kiinni. Se kai tässä on kuitenkin ajatuksena. Satamaturvallisuutta on parannettu. Tänä vuonna tulivat voimaan sielläkin turvallisuusselvitykset. Niitä tehdään vuosittain muistaakseni 100 000 yhteensä. Tämä on ollut, ruotsalaisia kun kuuntelee, yksi ongelma, että soluttaudutaan ympäriinsä erilaisiin viranomaisiin, ja tässä pitää jatkuvasti olla hereillä. Mitä sitten vielä tulee näihin oikeudenhoidon resursseihin, niin se on nimenomaan näin, että tästä taloudellisesta tilanteesta huolimatta syyttäjät, poliisi, oikeusapu, Rikosseuraamuslaitos saavat lisää rahoitusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-10-07T15:55:30,2025-10-07T15:58:50,Hyväksytty,1.1 2025_91_86,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Tämähän on aikarajoitettu, eli kaksi tuntia tulee täyteen 16.20, eli meillä on noin 20 minuuttia aikaa käydä vielä näitä puheenvuoroja. — Siellä oli ensimmäisenä edustaja Laine-Nousimaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_87,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva selonteko sisäisestä turvallisuudesta nostaa esiin erittäin tärkeitä asioita. Sisäinen turvallisuus on perusta arjen turvallisuudelle, jonka ylläpitoon meillä jokaisella on paitsi oikeus myös velvollisuus. Miksi sitten niin moni kokee arkensa turvattomaksi? Miksi Suomessa tapahtuu asioita, jotka aiheuttavat turvattomuutta? Miksi nuorten väkivallantekojen määrä on kasvanut? Jokaisen ihmisen on tärkeää kokea olevansa merkityksellinen ja kykenevä vaikuttamaan omaan elämäänsä ja sen kulkuun. Näköalattomuuden kokemus tulevaisuudesta saa aikaan pahoinvointia ja piittaamattomuutta yhteisestä hyvästä. Suora lainaus selonteosta: ”Kuntien, kaupunkien ja järjestöjen työllä parannetaan ihmisten turvallisuutta yhteistyössä viranomaisten kanssa.” Hienoa, että tässä asiakirjassa on tunnustettu ja tunnistettu järjestöjen ja kuntien työn merkitys. On tärkeää, että myös resursseja myönnettäessä niiden merkitys tunnustetaan ja huomioidaan. Arvoisa rouva puhemies! Erityisen huolissani olen sisäisen turvallisuuden selonteossa mainitusta tiedosta, että erityisesti alle 15-vuotiaiden väkivaltarikosten määrä on merkittävästi kasvanut. Alle 15-vuotiaat ovat lapsia. Mitä sellaista heidän elämässään tapahtuu, että he päätyvät tekemään väkivaltarikoksia, joissa vahingoitetaan ja nöyryytetään toisia ihmisiä? Lapset ja nuoret ovat meidän aikuisten vastuulla. Aikuisten tehtävä on huolehtia turvallisesta kasvusta. Kasvatustehtävä on vahvasti vanhempien käsissä. Heidän pitää kuitenkin saada tukea silloin, kun voimat tai osaaminen eivät perheen sisällä riitä. Esimerkiksi lapsiperheiden sosiaalityön resurssin tulee olla riittävä. Jokainen rikollisuudelle ja väkivallalle tai sen seurauksille menetetty nuori on Suomelle liikaa. Arvoisa rouva puhemies! Toivon, että tämä selonteko vaikuttaa hallituksen tuleviin päätöksiin. Toimia, joilla lisätään pahoinvointia ja eriarvoisuutta erityisesti lasten ja nuorten kohdalla, ei pidä enää tehdä. On esitettävä vaikuttavia keinoja, joilla lisätään nuorten kokemaa osallisuutta yhteiskunnasta. On myös löydettävä keinoja auttaa lapsia ja nuoria kasvun vaikeuksien yli niin, että he eivät pilaa elämäänsä rikollisella tiellä. Eriarvoisuuden kasvattaminen ja tulevaisuudenuskon menettäminen eivät rakenna sisäistä turvallisuutta vaan tuhoavat sitä. Perustoimeentulon varmistaminen lapsiperheille on oleellista lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamisessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-10-07T15:59:12,2025-10-07T16:02:16,Hyväksytty,1.1 2025_91_88,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,Juha Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_89,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään keskustelemme sisäisen turvallisuuden selonteosta. Se on asiakirja, joka kertoo yhteiskuntamme perustasta, luottamuksesta, vakaudesta ja kansalaisten turvallisuudesta. Hyvät edustajat! Kuten tiedämme, turvallisuusympäristömme on rajusti muuttunut. Se on tehnyt selväksi, ettei turvallisuutta voida enää pitää itsestäänselvyytenä. Naapurimme räikeä, röyhkeä hyökkäyssota Ukrainaan, lisääntynyt hybridivaikuttaminen ja järjestäytyneen rikollisuuden kasvu ovat tehneet sisäisestä turvallisuudesta osan kokonaisturvallisuuden etulinjaa. Sisäisen turvallisuuden viranomaisemme ovat arjen turvallisuutemme ensivaste. On oikein, että pysähdymme täällä näin tärkeän aiheen ja asian äärelle. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on tehnyt määrätietoisia päätöksiä, joilla Suomea turvataan kaikilla rintamilla. Poliisien määrää nostetaan kohti 8 000:ta, suojelupoliisin ja Rajavartiolaitoksen suorituskyky turvataan, ja väestönsuojien ylläpitoon ja pelastustoimen valmiuksiin on osoitettu lisää rahoitusta. Rajaturvallisuutta on vahvistettu, hybridivaikuttamiseen vastattu ja jengirikollisuutta torjuttu niin, että niin ennalta ehkäiseviin kuin rikosoikeudellisiin keinoihin on löytynyt toimenpiteitä. Olemme siis olleet jo matkalla kohti selonteon linjaa. Siellä nousevat esiin järjestäytyneen rikollisuuden torjunta ja kyberturvallisuuden vahvistaminen ja kriittisten rakenteiden suojaaminen. Meillä ei ole varaa jättää sisäistä turvallisuutta muiden turvallisuustoimien varjoon, sillä juuri se pitää sisällään asioita, jotka pitävät yhteiskunnan toiminnassa silloinkin kun ympärillä myrskyää. Arvoisa puhemies! Juuri nyt eduskunta on tärkeimmässä työssään, ja sen äärellä turvallisuus ei ole yksittäisen viranomaisen tai hallinnonalan vastuulla, vaan se on yhteinen tehtävämme. Luottamus viranomaisiin, yhteiskunnan kestävyys ja kansalaisten turvallisuudentunne ovat suomalaista huolenpitämisen ydintä. Turvallisuuttamme on puolustettava joka ainoa päivä. Toivon, että me jokainen tässä salissa muistamme tämän myös arjessa omassa toiminnassamme. Kansalaisten arjen turvallisuuden varmistaminen on eduskunnan tärkein tehtävä, sillä myös kansa kaipaa turvaa muuttuneessa maailmassa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-07T16:02:26,2025-10-07T16:06:18,Hyväksytty,1.1 2025_91_90,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_91,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten edustaja Honkonen totesi hyvin keskustan ryhmäpuheenvuorossa: ”Samalla pitää muistaa, että turvallisuus ei ole vain poliisin, Puolustusvoimien, Rajavartioston ja muiden viranomaisten suorituskykyä. Se on myös yhteiskunnan eheyttä, kriisinkestävyyttä ja kansalaisten luottamusta suomalaiseen yhteiskuntaan.” Kaikissa näissä on ikävä kyllä nähtävissä murenemista yleisen maailmantilanteen takia mutta myös maan hallituksen harjoittaman politiikan takia. Sitä murentaa myös meidän poliitikkojen ja myös puolueiden tapa tehdä politiikkaa, jossa vastakkainasettelu ja ajoittain jopa viha ovat nousseet haastamaan yhtenäisyyden ja yhteisen hyvän tavoittelun. Arvoisa puhemies! Poliittisen päätöksenteon taustalla on aina tilastoja ja taulukoita. Yksikään ihminen ei ole kuitenkaan pelkkä tilastomerkintä. Ihmisen arvoa ei mitata iän, sukupuolen, veronmaksukyvyn, koulutuksen, asuinpaikan, ammatin tai minkään muun ihmistä hänen ulkopuoleltaan määrittävän seikan perusteella. Jokainen ihminen on lähtökohtaisesti arvokas. Suomessa onkin tehtävä politiikkaa, joka on jokaisen alueen ja jokaisen ihmisen asialla, ei vain suurten kaupunkien ja pääväylien varrella asuvien tai sinne ajettujen asialla. Ihmisellä on oikeus asua siellä, missä hän kokee olevansa kotonaan. Yhteiskunnan tehtävä ei ole osoittaa ihmiselle tämän asuinpaikkaa eikä hänen paikkaansa muutenkaan. Yhteiskunnan on tehtävä mahdolliseksi se, että ihminen voi löytää ja itse valita sellaisen asuinpaikan, jossa hän haluaa asua. Yhteiskunnan tehtävä on luoda puitteet, joissa maailman onnellisimmaksi kansaksi vuosi toisensa jälkeen valittu kansa pystyy itsekin uskomaan omaan onnellisuuteensa. Tämä edellyttää oikeudenmukaista politiikkaa kaikilla politiikan osa-alueilla. Jokainen päätös vaikuttaa aina lopulta ja jossain kohtaa yksittäiseen ihmiseen, ja politiikassa on aina kyse ihmisistä. Santeri Alkion viesti pätee tänäkin päivänä: ihmisyys ja sen kehitystarve on pantava kaiken yhteiskunnallisen ja valtiollisen uudistamisen pohjaksi. Ilman ihmisyyteen perustuvia arvoja ei synny myöskään oikeudenmukaisia talouteen liittyviä päätöksiä. Pelkillä kovilla arvoilla ei ylläpidetä hyvinvointiyhteiskuntaa, vaan se edellyttää tasapainoa näiden kahden välillä. Ilman näiden asioiden tunnistamista ei kansalaisilla ole mahdollisuutta saavuttaa sisäisen turvallisuuden tunnetta. Arvoisa puhemies! Kukkahattutäti on Wikipedian mukaan pilkkanimi ihmisestä, joka pilkkaajan mielestä osallistuu julkiseen keskusteluun jakelemalla muille moralistisia, yleensä naiiveja neuvoja. Voin tunnistaa kyseisen ihmistyypin. Elämme maailmassa, jossa ulkopolitiikan osalta on parempi olla vainoharhainen kuin naiivi. On syytä varautua kaikkeen ja ikävä kyllä kaikista pahimpaan. Tähän on perusteet nähtävissä ympäri maailmaa, myös Euroopassa ja erityisesti itärajamme takana. Sisäpolitiikan ja sisäisen turvallisuuden osalta vastaava tilanne ei ole missään nimessä toivottava, ja meidän on tehtävä kaikkemme, että emme siihen tilanteeseen myöskään joudu. Jos olisi pakko valita — siis jos olisi pakko valita — kumpia näkisin yhteiskunnassa enemmän: kukkahattutätejä vai kypäräpäisiä ja puukko hampaissa olevia setiä? Valitsen edelliset. Suomalaisessa, ainakin vielä aidosti avoimessa ja aidosti demokratian varaan rakentuvassa, yhteiskunnassa on oltava mieluummin tilaa naiiviudelle kuin vainoharhaisuudelle. Tätä avoimuutta ja ihmisyyttä arvostavaa demokratiaamme on syytä varjella kaikin tavoin ja kaikkea sitä uhkaavaa vastaan sisäisesti ja ulkoisesti. Arvoisa puhemies! Mikään määrä viranomaisia ei pysty luomaan sisäistä turvallisuutta, mikäli ihmiset eivät pysty luottamaan yhteiskuntaan ja siihen, että se on heidän puolellaan koko Suomessa. Tätä sisäisen turvallisuuden tunnetta koetellaan tänä päivänä Suomessa ja erityisen vahvasti varsinkin itäisessä Suomessa sotimiseen keskittyneen maailman keskellä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-10-07T16:06:20,2025-10-07T16:10:49,Hyväksytty,1.1 2025_91_92,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,Edustaja Strandman poissa. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_93,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kolmeen asiaan kiinnitän huomiota. Ensinnä tähän sisäiseen turvallisuuteen eriytyvillä alueilla Suomessa: Kyllä itäinen Suomi, arvoisat ministerit ja hyvät edustajakollegat, on jäänyt aivan mopen osalle. Aloitetaan vaikka siitä 3G-verkon purkamisesta. Olemme Itä-Suomessa tilanteessa, jossa aluehälytyskeskukseen yhteyden saaminen on vähän niin ja näin. Kyllä minä tiedän, että ministeri on väittänyt ihan muuta, mutta tervetuloa kokeilemaan, minä vien teidät alueelle, jossa varmasti ei saa yhteyttä minnekään. Ja sitten kun on hätä kädessä, niin aluehälytyskeskuksen kanssa keskustelu ei vaan onnistu. Ne aluehälytyskeskuksen ihmisetkin ovat tunnustaneet, että näin on. Tämä tehtiin tietoisesti, kun 3G-verkko purettiin. Se tuki 4G-verkkoa siellä, missä se ei toimi. Nyt sitä ei enää ole. Ja sitten puheet siitä, että 5G-verkko jotakin korvaa: Ei varmasti korvaa, kun 400 metrin välein pitää olla tukimastot. Sitä ei ole eikä koskaan tule. Toivon, että puhutaan asioista sellaisina kuin ne ovat. Ja toinen asia koskee tätä samaa asiakokonaisuutta. Näillä reuna-alueilla talouselämä hiipuu, palvelut heikkenevät ja vanhemmat ihmiset eivät pysty enää esimerkiksi terveyspalveluihin menemään, koska pitää netistä varata aika, jos menee röntgenkuvaan, verikokeeseen tai muuhun. Se vanha ihminen, joka on siellä kotona, ei sitä pysty tekemään. Hänellä nettiyhteys saattaa olla, mutta puhelimella hän ei osaa sitä tehdä. Ne ihmiset ovat aivan oman onnensa nojassa. Tämä ei voi olla se tavoite, mihin Suomi menee. Kolmas asia, mikä liittyy tähän meidän sisäiseen turvallisuuteen: Totta kai Rajavartiolaitos hoitaa tehtävänsä kiitettävän hyvin, siinä ei ole moitteen sijaa. Sama koskee poliisia, poliisit tekevät parhaansa. Ja ilokseni voin todeta, arvoisa sisäministeri, että poliisin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyö raja-alueilla toimii kiitettävästi. Se on ehdottomasti hienoa yhteistyötä. Arvostan erittäin suuresti esimerkiksi Rajavartiolaitosta, sitä, että rajavartijan virkatehtäviin kuuluvia tehtäviä hoitavat siellä omassa ympäristössään, missä ovatkaan, pitävät aktiivista yhteistyötä paikallisiin ihmisiin. He käyvät taloissa kysymässä, miten menee, onko mitään ongelmaa — parasta mahdollista palvelua, mitä valtio voi järjestää ihmisille: kuulla heitä, auttaa tarvittaessa. Kuinka moni teistä on kuullut sen, että rajavartijoiden autossa, kun he kulkevat niillä hyvin varustetuilla autoillaan, on muun muassa defibrillaattorit ja ensiapuvälineet mukana? Jos tulee joku hätätilanne, niin he pystyvät auttamaan. Heillä on vähän paremmat radioyhteydet kuin meillä tavallisilla ihmisillä, ja he pystyvät kyllä hoitamaan sitten ensiavun paikalle, esimerkiksi vaikka helikopterin tarvittaessa, jos tilanne on niin vakava. Elikkä siitä yhteistyöstä annan kyllä täyden kympin. Siinä kyllä täytyy sanoa ministerille, että olette toiminut esimerkillisesti. Sitten uutena uhkana meillä on nousemassa Suomen energiapolitiikka. Me olemme kohta tilanteessa, että emme pysty takaamaan Suomen kansalaisille esimerkiksi kovilla pakkasilla lämpöenergiaa. Kun turve ajettiin tietoisesti alas, niin nyt poltamme tukkipuuta armotta, ja meillä on tilanne sellainen tänä päivänä, että jos ensi talvi on kova pakkastalvi, mitä sitten tehdään? Meillä ei ole, mitä polttaa. Jäistä puuta kun ruvetaan polttamaan lämpökattiloissa, siitä ei tule kuin savua taivaalle, mutta se ei lämmitä. Elikkä tämä energiahuollon varmistaminen on se asian tärkein kohta. Jos siitä emme pysty huolehtimaan... Sama koskee sähkönsaantia. Olemme aivan siinä kintaalla, riittääkö meillä sähkö. On purettu voimalaitoksia ja tehty ilmastopolitiikkaa aivan väärillä perusteilla. Asioilla ei ole mitään tekemistä totuuden kanssa. Toivoisin, että tähän puututtaisiin, mutta kun se on semmoinen kielletty mantra, siihen ei saa puuttua. Se on kuulemma pyhä lehmä. Ja viimeisenä on sitten tietenkin tämä ruokahuolto. Kun puhutaan sisäisestä turvallisuudesta, niin, kuten olen sanonut monessa yhteydessä, se todellinen kriisi on kolmen ruokalajin takana: aamiainen, lounas ja päivällinen. Jos näitä ei kotona ole ihmisillä saatavilla, niin on todellinen kriisi. Esimerkiksi korona-aikana kotikunnassani tehtiin niin, että kunta ja seurakunnat tekivät yhteistyötä niin, että he jakoivat kunnan alueet eri vastuuhenkilöille ja jokaisen ihmisen luona käytiin monta kertaa viikossa varmistamassa, onko hänellä ruokaa, juotavaa, lämpöä, lääkkeitä, tarvitaanko lääkäriä, ja kunta koordinoi tätä. Kuntien olemassaolo ja niiden hyvinvointi ja niiden yrittäjien oleminen siellä omalla paikkakunnalla vahvoina toimijoina on parasta turvallisuuspolitiikkaa kuntien ihmisten kannalta. He tuntevat itsensä turvalliseksi sillä hetkellä, kun näkevät, että tutut ihmiset pitävät heistä huolta, olkoon se yrittäjä tai putkimies taikka seurakunnan ihminen taikka joku kunnan virkamies taikka poliisi tai rajavartija. Kaikki siihen tarvitaan. Pitäkää, arvoisat ministerit, hyvä hallitus, huolta siitä, että koko Suomesta pidetään huolta. Nyt se on rapistumassa hurjaa vauhtia. Toivon, että tämä on koko eduskunnan asia, ei vain hallituksen asia. Oppositio tukee tätä varmasti, kun semmoisia esityksiä tulee. Toivon, että se tehdään vakavasti, koska asia on Suomen kannalta erittäin vakava. Tässä työssä meillä ei ole varaa epäonnistua. [Juha Hänninen: Erinomainen puhe!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-10-07T16:11:00,2025-10-07T16:16:13,Hyväksytty,1.1 2025_91_94,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Vielä ehdimme ottaa edustaja Kaunistolan puheenvuoron ja sen jälkeen ministeri Rantasen vastauksen, ja sitten kaksi tuntia, joka tähän on tässä vaiheessa varattu, on kulunut. — Edustaja Kaunistola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_95,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Sisäisen turvallisuuden selonteko on paitsi ajankohtainen myös erittäin tärkeä esimerkiksi Suomen ja suomalaisten varautumisen ja ongelmien eskaloitumisen ehkäisemisessä. Selonteon tarkoitus on tunnistaa toimenpiteitä, joiden kautta voimme vastata turvallisuusympäristössämme tapahtuneisiin ja edelleen tapahtuviin muutoksiin. Onkin ensisijaisen tärkeää, että huolehdimme sisäisen turvallisuuden työnantajien veto- ja pitovoimatekijöistä samalla kun toiminnan tehokkuutta lisätään ja resurssit turvataan. Koulutuspolkujen ketteryyttä on lisättävä, ja esimerkiksi turvallisuuskoulutuksen uusia toteutusmuotoja on etsittävä, jotta aloille hakeudutaan, ne ovat vetovoimaisia ja että työpaikkoihin saadaan tekijöitä ympäri Suomen. Keskeistä on myös työhyvinvoinnin johtaminen, jotta ihmiset jaksavat ja viihtyvät työssään. Selonteko jatkaa mielestäni hienosti sitä selkeää linjaa, joka hallituksella on ollut läpi hallituskauden: Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen on panostettava. Siitä me emme voi tinkiä. Arvoisa puhemies! Viranomaiset eivät voi huolehtia turvallisuudestamme, ellei heille suunnata riittävää resurssia. Hallitus tunnistaa tämän. Tulemme saavuttamaan tavoitteen 8 000 poliisista hallituskauden aikana. Nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaan on myönnetty määrätietoisesti rahoitusta. Rajaturvallisuuslailla turvataan Suomea Venäjän hybridivaikuttamiselta ja välineellistetyltä maahantulolta. Poliisin Karhu-ryhmän suorituskyvyn nostamiseksi on myönnetty lisärahoitusta. Samoin suojelupoliisin suorituskykyä turvataan pysyvällä lisärahoituksella. Lisäksi esimerkiksi sopimuspalokunnilla on merkittävä rooli ensivastetoimijoina ja pelastuspalveluiden tuottajina, ja heidän toimintaedellytyksistään on myös huolehdittava. Samalla heidän esihenkilö- ja muut koulutuksensa on pystyttävä turvaamaan. Tästä me emme voi tinkiä, ja näiden toteuttamiseen on löydettävä myös ketteriä vaihtoehtoja. Kaikki nämä toimet osuvat yksiin myös sisäisen turvallisuuden selonteon painopisteiden kanssa. Selonteossa käsitellään useita merkittäviä uhkia, jotka koskettavat suomalaista yhteiskuntaa. Yksi iso haaste on järjestäytynyt rikollisuus. Jr-rikollisuus muodostuu verkostoissa, joihin kytkeytyy laajasti paikallisesti ja kansainvälisesti toimivia rikollisryhmiä. On huolestuttavaa, että selonteon mukaan Europol arvioi, että jopa 80 prosenttia Euroopan järjestäytyneestä rikollisuudesta hyödyntäisi jollakin tavalla elinkeinoelämää ja että noin puolella rikollisryhmistä ja verkostoista olisi joko omia yrityksiä tai vahva kytkös yritystoimintaan. Keskiössä tässä ilmiössä ovat erityisesti satamaturvallisuus sekä viranomaisten saumaton yhteistyö niin Suomen sisällä kuin kansainväliselläkin tasolla. Meidän on siis huolehdittava, että PTR-ketjun rahoitus vastaa tulevaisuudessa myös näihin keskeisiin haasteisiin. Poliisin, Tullin, Rajavartiolaitoksen ja suojelupoliisin yhteistyö on Suomessa erittäin hyvällä tasolla. Sitä voi myös mainostaa Euroopassa ja muissa maissa. Tällä hetkellä on kuitenkin uhkana, että Tullin rahoitus jäisi riittämättömäksi, ja sillä voi olla seurauksia koko viranomaisketjun toimivuuteen. Tulliin kohdistuvat säästöpaineet väistämättä heikentävät sen toimintakykyä ja resursseja vastata esimerkiksi salakuljetukseen tai jopa ihmiskaupan kaltaisiin rikoksiin. Haluankin tässä nostaa esille, että myös Tullin toimintakapasiteetti on varmistettava tai koko viranomaisketjuun voi tulla haavoittuvuutta. Arvoisa rouva puhemies! Merkityksellisiä ovat myös hallituksen panostukset erilaisiin turvallisuuden investointeihin niin yksityisellä puolella kuin maakunnissa ja kunnissa. Otan esimerkiksi oman kotikaupunkini Porin, jossa eilen vihittiin käyttöön Porin Turvallisuuskeskuksen alueella sijaitseva luotitalo, joka on yli 800 neliötä ja Suomen ensimmäinen ballistisesti suojattu harjoitusrakennus laajan harjoitusalueen sisällä. Vielä loppuun muutama sana nuoriso- ja jengirikollisuudesta. Sisäisen turvallisuuden selonteossa tunnistetaan se haitallinen kehityskulku, johon liittyy nuoriso- ja jengirikollisuuden kasvu myös Suomessa. Poliisi on tunnistanut Suomessa noin kymmenkunta katujengiä, ja viimeisinä aikoina esimerkiksi katujengien väliset väkivaltaiset yhteenotot ovat lisääntyneet Suomessa. Nuoriso- ja jengirikollisuuteen puuttuminen on tärkeää koko yhteiskunnalle, mutta erityisen tärkeää se on nuorten oman turvallisuuden takaamiseksi. Rikolliselle tielle eksyminen ei ole kenenkään etu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-10-07T16:16:21,2025-10-07T16:21:35,Hyväksytty,1.1 2025_91_96,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja nyt ministeri Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_97,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnä haluan kiittää tästä erinomaisesta keskustelusta ja hyvistä nostoista, joita edustajat täällä keskustelussa käyttivät. Täällä jossain puheenvuorossa olin kuulevinani, että arvioitiin, että meillä luottamus viranomaisiin olisi laskussa, mutta näin ei käsitykseni mukaan ole, vaan itse asiassa luottamus viranomaisiin tässä maassa on vuodesta toiseen korkealla tasolla, ja kuten puheessani totesin, se on äärimmäisen tärkeä asia ja sitä tehdään joka päivä, aivan siinä perustyössä, mitä meidän viranomaiset tekevät, on se sitten Hätäkeskuslaitos, pelastustoimi tai poliisi. Tämä on tietenkin aivan keskeinen kysymys silloin, kun me puhutaan luottamuksen yhteiskunnasta. Täällä nostettiin äskeisessä puheenvuorossa uudelleen esiin tämä PTR-yhteistyö — poliisi, Tulli, Raja — ja se on meillä ensinnäkin aivan valtavan hyvää. Se on sellainen yhteistyömuoto, joka on vertaansa vailla moniltakin eri näkökulmilta ja eurooppalaisessa kontekstissa hyvin harvinainen, ja ollaan siitä tietysti iloisia, että ei olla pelkästään viranomaissiiloissa vaan sitä pystytään tekemään myös yhdessä näin pienessä maassa. Paljon on tekemistä. Kuten täällä on todettu, tämä meidän turvallisuusympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Se on muuttunut jo hyvin radikaalisti viimeisten vuosien aikana, mutta enpä usko, että tähän tämä jää, vaan meidän täytyy olla koko ajan fleksiibelejä niin päättäjätasolla kuin myös viranomaistasolla katsomaan uusia tulevia uhkia, joita ei välttämättä tässä asiakirjassa ole edes osattu ottaa huomioon. Mutta jos, arvoisa puhemies, tiivistän aivan lyhyesti, niin voisi melkein todeta, että se, mitä me tarvitsemme, on tekeviä, osaavia virkamiehiä. Laista virtaa toimivaltuuksia tiedonvaihtoon, rajan turva, tulijat laskuun, kadut hallussa, konnat kopissa, ihmiset turvassa, ja maassa on roti ja järjestys. [Hannu Hoskonen: Hyvä tiivistys!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-10-07T16:21:37,2025-10-07T16:24:00,Hyväksytty,1.1 2025_91_98,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,Kiitokset ministerille. — Nyt keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_91_99,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 4 käsittelyä. — Nyt vielä puhujalista sieltä, ja siellä on ensimmäisenä edustaja Jukkola. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_91_100,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Suomen sisäinen turvallisuus on osa kansallista turvallisuutta. Meidän on katsottava tätä kokonaisuutena rajaturvallisuudesta oikeuslaitokseen ja viranomaisen toimintakyvystä aina yhteiskunnalliseen luottamukseen saakka. Turvallisuus ei synny itsestään, eikä se säily ilman vahvaa ja toimintakykyistä valtiota. Siksi haluan todeta aivan aluksi: terve talous on yhteiskuntamme tärkein turvallisuustoimi, ja tämän eteen täytyy meidän toimia. Viranomaiset eivät voi huolehtia turvallisuudesta, ellei niillä ole riittäviä resursseja ja osaavia ammattilaisia. Orpon hallitus on tästä kantanut hyvin vastuunsa. Poliisin vahvuus nousee 8 000 henkilöön, myös suojelupoliisia ja Karhu-ryhmää on vahvistettu, ja pelastustoimen sekä rajaturvallisuuden suorituskykyyn on panostettu. Arvoisa rouva puhemies! Ukrainan kokemukset ovat osoittaneet, että sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovat kriisitilanteissa korvaamaton ensivaste. Tämä hallitus on tehnyt päätöksiä, joilla on varauduttu myös meitä uhkaaviin tilanteisiin, hybridivaikuttamiseen, laittomaan maahantuloon ja kasvavaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Selonteossa todetaan oikein, että vakava nuoriso- ja jengirikollisuus ei saa kasvaa Suomessa. Tämä on arvo- ja myös vastuukysymys. Meidän on puolustettava lakia, järjestystä ja yhteiskuntarauhaa. Kovennettavat rangaistukset katujengeille ja niille, jotka käyttävät alaikäisiä rikosten välikappaleina ovat oikeita ja tarvittavia toimia. Samalla on autettava niitä nuoria, jotka ovat vaarassa ajautua rikoskierteeseen, varhain, määrätietoisesti ja yhteisön tukemana. Siksi nuorten harrastusmahdollisuuksiin tulee kiinnittää huomiota. Muun muassa urheiluseuroilla on tästä iso vastuu monella paikkakunnalla. Haluan nostaa esiin myös erityisen kohdan, joka tulisi ottaa hallituksen toimesta kiireellisenä valmisteluun. Selonteossa todetaan, että arvioidaan merialueilla olevan kriittisen infran ylläpidon ja suojaamisen haasteet sekä näiden edellyttämä lainsäädännöllinen, valvonnallinen ja teknologinen vaste eri sisäisen turvallisuuden viranomaisten osalta. Tämä ei voi pelkästään jäädä arvioinnin asteelle. Meillä on tuore esimerkki, Eagle S -aluksen tapaus, jossa Itämeren merikaapeleita katkaisseen aluksen miehistö vapautettiin syytteistä Helsingin käräjäoikeudessa. Tilanne osoittaa, että nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista tehokasta puuttumista tällaisiin tekoihin eikä vastuunkantoa niistä. Jos emme pysty suojelemaan omaa kriittistä infraa ja tuomitsemaan sen vahingoittajia, lähetämme vaarallisen viestin, että Suomea ja sen turvallisuutta voi horjuttaa ilman seurauksia. Tämä on omiaan lisäämään epävarmuutta ja turvattomuutta ja myös kansalaisten epäluottamusta oikeuslaitokseen. Siksi tämä lainsäädäntö on päivitettävä pikaisesti. Meidän on myös varmistettava, että valtiolla ja sen viranomaisilla on riittävät keinot suojata kaapeleita, energiaverkkoja ja muita tärkeitä järjestelmiä myös merialueilla. Arvoisa rouva puhemies! Suomi on turvallinen maa, koska olemme halunneet tehdä siitä turvallisen. Turvallisuus on tahdon asia. Se vaatii selkeitä päätöksiä, selkärankaa ja resursseja. Orpon hallitus on osoittanut, että turvallisuus on sen ykkösprioriteetti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-10-07T19:29:31,2025-10-07T19:34:32,Hyväksytty,1.1 2025_91_101,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mehtälä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_102,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään erittäin tärkeää sisäisen turvallisuuden selontekoa. Voimme varmasti yhdessä todeta, että Suomessa tilanne on hyvä. Aivan kuin ministerin suulla kuulimme, viranomaiset ovat luotettavia, kaduilla on pääsääntöisesti turvallista ja kansalaisten luottamus yhteiskuntaan on korkealla tasolla. Mutta tässä selonteossa on nyt puutteita, jotka aivan oleellisesti liittyvät sisäisen turvallisuuden ylläpitoon. Yksi näistä on ruoka, siis suomalainen ruoka. Onko tämä meille niin itsestäänselvyys, että emme osaa näissä yhteyksissä edes ajatella sitä? Nimittäin ilman ruokaa, vettä ja lämpöä ei ole apua poliisista, ei armeijasta, ei kansalaisten keskinäisestä luottamuksesta. Ilman ruokaa sisäinen turvallisuus on pelkkä muisto. Siksi, arvoisa puhemies ja hyvät edustajat, haluan korostaa sitä, että meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että yhteiskunnan perusasiat ovat kunnossa. Huolehtikaamme siitä, että kotimainen ruuantuotanto säilyy, että palvelut säilyvät eri puolilla maata ja että koko maa pysyy asumiskelpoisena. Tässä on turvallisuutemme perusta. Näiden perusasioiden päälle rakentuu se kaikki hyvä, josta voimme olla joka päivä kiitollisia. Edustaja Honkonen nosti keskustan ryhmäpuheessa esiin ehdotuksen siitä, että pitäisi tehdä selonteko kokonaisturvallisuudesta. Tämä on erinomainen ajatus, kannatan lämpimästi. Tässä yhteydessä olisi luontevaa pohtia myös juuri ruokahuollon ja mainitsemieni muiden perusasioiden merkitystä ja ylläpitoa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-10-07T19:34:41,2025-10-07T19:36:54,Hyväksytty,1.1 2025_91_103,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindberg poissa, edustaja Nieminen poissa. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_104,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta. Selonteossa käsitellään kattavasti Suomen sisäisen turvallisuuden toimintaympäristöä ja kehitystä. Tämän hallituksen ja sisäministeri Rantasen johdolla on sisäisen turvallisuuden vahvistaminen otettu aivan uudella tavalla huomioon, ja siihen on myös panostettu. Suomessa tulee ehdottomasti kiinnittää huomiota turvallisuustilanteen kehittymiseen myös muualla Euroopassa ja etenkin naapurimaassamme Ruotsissa. Katujengien ja raaistuvan nuorisoväkivallan osalta Suomen ei tarvitse seurata Ruotsia, vaan voimme puuttua ongelmiin etupainotteisesti niin maahanmuuttopolitiikalla kuin maamme sisäisellä kriminaalipolitiikallakin. Tähän on myös tämän hallituskauden aikana kiinnitetty erityistä huomiota, koska emme halua, että Suomeen syntyy Ruotsin kaltaisia lähiöitä, joissa rikollisuus ja turvattomuus hallitsevat katukuvaa. Arvoisa puhemies! Suomen sisäisen turvallisuuden politiikan tärkein päämäärä on varmistaa, että Suomi on luottamuksen yhteiskunta, jossa turvallisuus ja oikeudenmukaisuus toteutuvat kaikissa oloissa. Suomalaiset ansaitsevat maan, jossa voi elää ilman pelkoa rikollisuudesta, häiriöistä tai muista turvallisuutta horjuttavista ilmiöistä. Nuorten pahoinvointiin on myös reagoitu satsaamalla tälle vuodelle resursseja koulupoliisitoimintaan ja katuväkivallan ehkäisyyn. Tässä selonteossa esitellään useita toimia, jotka ovat perussuomalaisten pitkäaikaisia tavoitteita ja jotka ovat nyt etenemässä. Kiristämme maahanmuuttopolitiikkaa väärinkäytösten estämiseksi, päivitämme viranomaisten toimivaltuuksia, lisäämme resursseja poliisille, Rajalle ja suojelupoliisille sekä kiristämme rangaistuksia vakavista rikoksista. Kehitämme rikostiedustelua, jotta viranomaiset voivat puuttua jengi- ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen aiempaa tehokkaammin. Parannamme kykyä havaita ja torjua hybridiuhkia ja kybervakoilua sekä vahvistamme viranomaisten välistä tiedonvaihtoa. Tärkeää on huoltovarmuudesta huolehtiminen. Emme myöskään hyväksy sitä, että ulkomaiset tiedustelupalvelut tai niiden avustajat voivat toimia Suomessa vapaasti. Pakolaisvakoilu kriminalisoidaan ja Suomen viranomaisille annetaan oikeus puuttua myös ulkomailla sijaitseviin laitteisiin, jos niitä käytetään Suomen kansallista turvallisuutta vastaan. Arvoisa puhemies! Sisäinen turvallisuus siis todellakin otetaan vakavasti tämän hallituksen aikana, ja luomme lainsäädäntöä sekä teemme päätöksiä Suomen ja suomalaisten turvallisuus edellä. Kiitos ministeri Rantaselle selonteon esittelystä ja erinomaisista toimista Suomen turvallisuuden puolesta ja meidän kaikkien suomalaisten hyväksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-10-07T19:37:07,2025-10-07T19:40:16,Hyväksytty,1.1 2025_91_105,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_106,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelemme valtioneuvoston selonteosta, joka koskee sisäistä turvallisuutta. Sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan niitä yhteiskunnan ominaisuuksia, joiden johdosta ihmiset voivat nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista ja niihin rinnastettavista kansallisista ja kansainvälisistä ilmiöistä johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta. Pelko ja turvattomuus ovat lisääntyneet yhteiskunnassamme sekä sisäisistä että ulkoisista syistä. Maahanmuuttopolitiikkamme on ollut epäonnistunutta, mielenterveysongelmien määrä on suorastaan räjähtänyt käsiin, asenteet huumausaineita kohtaan ovat lieventyneet, Venäjän karhu on jälleen irti Euroopassa ja niin edelleen. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkästi. Ei kuitenkaan kannata maalata pelkästään vihtahousua seinille, sillä kyllä positiivinen tosiasia on se, että nykyhallitus ottaa turvallisuuskysymykset hyvin vakavasti. Poliisina minua ovat ilahduttaneet suuresti esimerkiksi lisämäärärahat poliiseille sekä rikoslain tarpeelliset kiristykset. Katujengit ja muut rettelöitsevät nuorisoporukat ovat nykyään aivan poliisin arkipäivää, ja tämä tunnistetaankin hyvin tässä selonteossa. Tosiasioiden tunnustaminen onkin viisauden alku. Selonteossa on tärkeä kohta, jossa todetaan seuraavasti: ”Nuoret tekevät väkivaltarikoksia yhä useammin ryhmissä, etukäteen järjestettyinä ja tekoihin liittyy uhrin nöyryyttämistä. Väkivaltarikoksia, kuten esimerkiksi ryöstöjä, tehdään ilman päihtymystä, mikä poikkeaa tyypillisestä aikuisten väkivallasta, johon päihtymystila liittyy usein. Rikoksia tekevät nuoret voivat ryhmäytyä tehdäkseen yhä enemmän ja vakavampia rikoksia tai jo olemassa olevat ryhmät voivat rekrytoida nuoria ja alle rikosvastuuiän olevia lapsia rikoksentekijöiksi.” Arvoisa puhemies! Katujengeihin linkittyvät vahvasti ampuma- sekä teräaserikokset ja myös huumausainerikokset. Selonteossa arvioidaan, että järjestäytyneen rikollisuuden käyttämä väkivalta tulee vain raaistumaan tulevaisuudessa. Siksi onkin hyvä, että hallitus on nyt jo hieman ennakoivastikin tehnyt tarvittavia kiristyksiä lainsäädäntöön tältä osin. Varsinaisia katujengejä on poliisin tietojen mukaan nyt noin kymmenkunta, ja ne ovat ammattimaistuneet viime aikoina. Poliisi ja muut turvallisuusviranomaiset tarvitsevat rahoituksen lisäksi myös tarpeellisen lainsäädännön, jotta voivat tiettyjä toimenpiteitä rikollisiin kohdistaa. Siksi myöskin toimivaltuuksien lisääminen on todella tervetullutta näiden ongelmien kitkemiseksi. Arvoisa puhemies! On hienoa, että vaikeasta taloustilanteesta huolimatta hallitus ei ole lähtenyt tinkimään turvallisuudesta. Toivon myös, että tulevat hallitukset, ovatpa ne minkä värisiä hyvänsä, ymmärtävät tilanteen vakavuuden ja panostusten tarpeellisuuden. Lopuksi haluan kiittää edustaja Mehtälää erinomaisesta puheenvuorosta huoltovarmuuden puolesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-10-07T19:40:21,2025-10-07T19:44:26,Hyväksytty,1.1 2025_91_107,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_108,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme valtioneuvoston selontekoa sisäisestä turvallisuudesta, asiakirjaa, joka määrittää pitkälle Suomen tulevaisuutta ja yhteiskuntamme kykyä turvata kansalaiset muuttuvassa maailmassa. Haluan heti aluksi kiittää hallitusta ja erityisesti sisäministeriä siitä, että tämä selonteko on realistinen, jämäkkä ja ennen kaikkea tosiasioihin nojaava. Silmien ummistamisen ja naiiviuden aika on ohi. Tässä selonteossa näkyy perussuomalainen kädenjälki, rohkeus tunnistaa ongelmat, kyky tehdä päätöksiä ja tahto puolustaa suomalaisia ja suomalaista yhteiskuntajärjestystä. Arvoisa puhemies! Suomen sisäisen turvallisuuden politiikan tärkeimpänä tavoitteena on varmistaa, että maamme pysyy luottamukseen nojaavana yhteiskuntana. Siinä toteutuvat turvallisuus ja oikeudenmukaisuus kaikissa oloissa. Tämä tarkoittaa, että ihmiset voivat elää ilman rikollisuudesta, levottomuuksista tai turvattomuudesta johtuvaa pelkoa. Hallitus on tarttunut niihin asioihin, jotka uhkaavat tätä turvallisuudentunnetta. Katujengien ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on nostettu selonteossa aivan keskiöön. On tunnustettava tosiasiat. Katujengit koostuvat pääosin maahanmuuttajataustaisista, ja niiden toiminta on muuttunut yhä ammattimaisemmaksi ja väkivaltaisemmaksi. Me emme saa antaa Ruotsin kaltaisen kehityksen juurtua Suomeen. Siksi on oikein ja välttämätöntä, että hallitus panostaa viranomaisten toimivaltuuksiin, rikostiedustelun kehittämiseen ja rikosvastuun toteutumiseen. Rikollisuuteen on puututtava varhain ja johdonmukaisesti sekä ennaltaehkäisevästi että rangaistusten kautta. Nuorille on tarjottava mahdollisuus irtautua rikollisuudesta, mutta yhteiskunnan on samalla osoitettava selkeä raja sille, mikä on hyväksyttävää. Arvoisa puhemies! Selonteko linjaa myös vahvoja toimia hybridivaikuttamisen ja laittoman maahantulon torjumiseksi. Tämä on kansallisen turvallisuutemme ydintä. Hallitus on jo ryhtynyt toimiin rajaturvallisuuden vahvistamiseksi ja maahanmuuttajapolitiikan tiukentamiseksi. Näiden toimenpiteiden ansiosta Suomi pystyy paremmin hallitsemaan rajojensa tilannetta ja varautumaan laajamittaisiin maahantulon uhkiin. Erityisen tärkeänä pidän myös sitä, että hallitus aikoo uudistaa tiedustelulainsäädäntöä ja parantaa viranomaisten kykyä torjua kyberuhkia, vakoilua ja informaatiovaikuttamista. Meidän on pystyttävä suojaamaan suomalainen luottamusyhteiskunta vihamielisiltä toimijoilta, niin kotimaisilta kuin ulkomaisiltakin. Selonteossa näkyy myös vastuullinen suhtautuminen viranomaisten resursseihin. Poliisin, Rajavartiolaitoksen, Tullin ja suojelupoliisin suorituskyvyn varmistaminen on edellytys sille, että voimme pitää Suomen turvallisena kaikissa olosuhteissa. Arvoisa puhemies! Tämä selonteko osoittaa, että Suomi on ottanut uuden suunnan. Se on suunta kohti johdonmukaista ja realistista turvallisuuspolitiikkaa, jossa ei silotella ongelmia eikä vähätellä uhkia. Se on suunta, jossa pidämme kiinni omasta päätösvallastamme ja suojelemme suomalaisia omassa maassamme. Kiitän hallitusta selonteosta, joka tekee sen, minkä pitää: asettaa suomalaisen turvallisuuden ja kansallisen edun etusijalle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-10-07T19:44:30,2025-10-07T19:48:06,Hyväksytty,1.1 2025_91_109,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Immonen poissa. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_110,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kun käsitellään valtioneuvoston selontekoa sisäisestä turvallisuudesta, on kysymyksessä kokonaisvaltainen, iso, tärkeä asia. Sisäisessä turvallisuudessa on kyse meidän luottamusyhteiskuntamme tilasta ja esimerkiksi kriisinsietokyvystä. Keskeiset sisäisen turvallisuuden osat ovat ennaltaehkäisy ennen reagointia, ihmisten arjen turvallisuus, yhteistyö ja yhteinen vastuu, luottamus ja oikeudenmukaisuus. Arvoisa rouva puhemies! Turvallisuutta rakennetaan ehkäisemällä ongelmia etukäteen, esimerkiksi torjumalla syrjäytymistä, rikollisuutta ja väkivaltaa ennen kuin ne edes syntyvät. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on tärkeässä roolissa järjestäytyneen rikollisuuden lisääntyessä esimerkiksi työmarkkinoilla ja työpaikoilla. Tästä on raadollista esimerkkiä kirjassa nimeltä Pitkä vuoro, joka on ymmärtääkseni kaikille kansanedustajille jaettu tai tulossa jakoon. Kirjan on kirjoittanut Paavo Teittinen. Suosittelen kaikkia kansanedustajia lukemaan tämän kirjan. [Mikko Lundén: Luettu!] — Loistavaa. Harmaan talouden torjunta on yhä keskeisempi osa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa. Ja mitä hallitus on tämän asian eli harmaan rikollisuuden torjumiseksi valmis tekemään? Ei välttämättä juuri mitään. Sen sijaan harmaan talouden torjunnasta on tällekin vuodelle ymmärtääkseni leikattu kaksi miljoonaa euroa — käsittämätöntä. Työperäinen hyväksikäyttö on yksi järjestäytyneen rikollisuuden toimintamuodoista. Tästä olemme valitettavasti saaneet kuulla näinä viikkoina järisyttäviä esimerkkejä. Puhuttaessa sisäisen turvallisuuden parantamisesta meidän tulee tehdä päätöksiä, joilla rikollisuutta työmarkkinoilla saadaan pienennettyä. Tähän on olemassa työkaluja, joihin nyt osa hallituksessa olevista puolueista näyttää heränneen. Yksi tällainen työkalu on ammattiliittojen kanneoikeus. Tätä esimerkiksi perussuomalaiset kannattivat ennen vaaleja. Kuitenkaan tämän eduskuntakauden alussa tekemääni lakialoitetta ammattiliittojen kanneoikeudesta ei yksikään perussuomalainen edustaja allekirjoittanut. Viime viikolla kuulimme, että perussuomalaiset olisivatkin tulossa SDP:n linjalle tässä asiassa. Oikeusministeri Meri totesi, että hän käy asiasta hallituksessa keskustelun. Odotan innolla tämän keskustelun johtopäätöksiä. Meillä SDP:ssä siis olisi tähän työelämärikollisuuteen ratkaisuja, mutta kiinnostaako hallitusta oikeasti puuttua asiaan? Toivottavasti, mutta pahoin pelkään, että kiinnostusta ei hallituksella riittävästi kuitenkaan ole. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-10-07T19:48:17,2025-10-07T19:50:57,Hyväksytty,1.1 2025_91_111,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen poissa, edustaja Simula poissa. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_112,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme valtioneuvoston selontekoa sisäisestä turvallisuudesta. Hallintovaliokunnan puheenjohtajana tulee oltua sisäisen turvallisuuden asioiden päällä joka työpäivä ja aika usein muinakin päivinä, eli menevätpä vapaapäivätkin näitä asioita miettiessä. Tätä sitä elää ja hengittää täällä jatkuvasti. Tämä kyseinen selonteko pohjautuu hallitusohjelmaan, ja siinä kuvataan sisäisen turvallisuuden toimintaympäristöä ja sen muutosta sekä määritellään keskeisimmät sisäisen turvallisuuden politiikan painopisteet ja tavoitteet. Käsittelyssä oleva selonteko on täyttä rautaa verrattuna edellisen hallituksen unelmia ja hattaraa sisältäneeseen maailmanhalaamisopukseen, jota silloin sisäisen turvallisuuden selonteoksi väitettiin. Keskeiset linjaukset tässä nykyisessä selonteossa ovat siis seuraavat: vakavalle nuoriso- ja jengirikollisuudelle ei anneta kasvusijaa suomalaisessa yhteiskunnassa, järjestäytyneen ja vakavan rikollisuuden torjuntaan panostetaan, väkivaltaisten ääriliikkeiden ja terrorismin uhka hallitaan, laitonta maahantuloa torjutaan tehokkaasti ja varaudutaan laajamittaiseen maahantuloon sekä hybridivaikuttamiseen rajoilla. Lisäksi suomalainen luottamusyhteiskunta suojataan vihamieliseltä informaatiovaikuttamiselta, vieraan vallan vakoilutoiminnan uhkat torjutaan, kriittinen infrastruktuuri turvataan ja siviiliväestö suojataan tehokkaasti laajoissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Arvoisa rouva puhemies! Tässä selonteossa, kuten hallituspolitiikassa yleensäkin, näkyvät vahvasti perussuomalaiset linjaukset. Olemme ja tulemme olemaan jatkossakin vahvasti turvallisuuspuolue. Sekä sisäiseen että ulkoiseen turvallisuuteen on panostettu tällä hallituskaudella vankasti. Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen ansaitsee jälleen kerran erityiskiitoksen. Itsessäni suurta huolta on herättänyt katujengi-ilmiö, joka alkoi ehkä saada suurempaa huomiota Milan Jaffiin linkittyneiden jengioikeudenkäyntien myötä mutta jonka olemassa oleminen on ollut tiedossa jo kauan. Ei ole kovinkaan kauaa kuitenkaan, kun suomalaisessa yhteiskunnassa kyseenalaistettiin laajasti sitä, onko meillä edes katujengejä. Jopa korkean tason poliitikot joutuivat tosissaan pohtimaan, miten tämä asia voitaisiin lakaista maton alle. Nyt tilanne on kuitenkin toinen ja nykyinen hallitus ottaa asian vakavasti. Karkotukset ovat lisääntyneet, katujengeihin linkittyvän rikollisuuden rangaistusasteikkoa kiristetään, poliisien määrärahoja kasvatetaan, maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ja niin edelleen ja niin edelleen. Päähäntaputtelun aika on lopullisesti ohi. Ikävä tosiasia on, että katujengeihin kuuluvista henkilöistä melkein kaikki ovat ulkomaalaistaustaisia — kyllä, vaikkakin tänä päivänä on joidenkin tutkimusten mukaan todettu, että yhdeksän kymmenestä katujengiläisestä on Suomen kansalaisia mutta ulkomaalaistaustaisia. Tämä kertoo meille aikaisemman maahanmuuttopolitiikan ongelmista. Siihen onneksi tulee nyt korjaus. Ilmiö on yksi oire aiemmasta, täysin epäonnistuneesta politiikasta. Jengejä on noin kymmenkunta, ja ne ovat ammattimaistuneet todella nopeasti. Tälle on saatava stoppi. Arvoisa rouva puhemies! Aivan lopuksi haluan ottaa esiin vielä rajatilanteen. Meillä ei ole toistaiseksi mitään edellytyksiä sille, että avaisimme Venäjän vastaisen rajamme. Tämä siis omana mielipiteenäni. Venäjä jatkaa edelleen sotatoimiaan Ukrainassa, eikä valitettavasti rauhaa olla saatu aikaiseksi vieläkään kansainvälisen yhteisön ponnisteluista huolimatta. Mitään sen kirkkaampaa valoa ei siis tunnelin päässä näy. Rajalaki tulisi mielestäni saattaa toistaiseksi voimassa olevaksi. Vuoden välein on mielestäni turha asiaa käsitellä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-10-07T19:51:11,2025-10-07T19:55:39,Hyväksytty,1.1 2025_91_113,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_114,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Suomi on maa, jossa ihmisten täytyy voida luottaa siihen, että arki ja elämä on turvallista. Meillä on vahva demokratia, riippumaton oikeuslaitos, korkea koulutustaso ja yhteiskunta, jossa suomalaisten arvoihin kuuluu oikeudenmukaisuus, luottamus ja rehellisyys. Nämä asiat ovat sisäisen turvallisuutemme peruspilareita, jotka tekevät Suomesta yhden maailman turvallisimmista maista. Vaikka nykyinen turvallisuustilanteemme on kansainvälisesti verrattuna vakaa, se ei ole mikään itsestäänselvyys. Ympäröivä maailmamme on muuttunut kovin nopeasti viime vuosien aikana. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, geopoliittiset jännitteet ja hybridivaikuttamisen tuomat uhat tuovat haasteen myös Suomen turvallisuudelle. Sisäisen turvallisuuden merkitys korostuu erityisesti näinä aikoina. Silloin kun yhteiskunta joutuu koetukselle, tarvitaan vahvaa kriisinkestävyyttä, ei pelkästään viranomaisilta vaan meiltä kaikilta suomalaisilta. Arvoisa rouva puhemies! Viime vuosina on tehty paljon niitä oikeita toimia, joilla Suomen turvallisuutta on parannettu. Poliisin, pelastustoimen, Rajavartiolaitoksen ja suojelupoliisin resursseja on vahvistettu ja viranomaisten välistä yhteistyötä on kehitetty. Esimerkiksi poliisi on saanut entistä paremmat valmiudet torjua vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Rikostiedustelun säännöksiä on myös uudistettu niin, että mahdollisiin uhkiin voidaan puuttua aiempaa varhaisemmassa vaiheessa. Poliisin tietoon tulleiden rikosten kokonaismäärä on ollut pääosin laskussa 90-luvun alusta lähtien. Suuri osa lainvastaisista teoista ei kuitenkaan tule viranomaisten tietoon vaan jää niin sanotuksi piilorikollisuudeksi. On myös tärkeää sanoa ääneen se seikka, että Suomessa asuvat ulkomaan kansalaiset ovat suhteellisesti useammin epäiltyjä rikoksista kuin Suomen kansalaiset. Kun kokonaiskuvaa katsoo, yleisesti ottaen Suomessa on melko pieni joukko aktiivisia rikoksentekijöitä, jotka tekevät suurimman osan muista kuin liikennerikoksista eli rikosten tekeminen kasautuu tietyille henkilöille samoin kuin rikosten uhriksi joutuminen. Arvoisa rouva puhemies! Se, mikä on erityisen huolestuttavaa, on se, että vuonna 24 lähes puolet vakavista väkivaltarikoksista tapahtui yleisillä paikoilla, ja vielä huolestuttavampaa on se, että näistä julkisilla paikoilla tehdyistä vakavista väkivaltarikoksista epäillyistä noin 30 prosenttia oli alle 18-vuotiaita. Eli puhumme siis lapsista ja teini-ikäisistä, jotka tekevät osan näistä vakavista väkivaltarikoksista. Hallitus pitääkin erityisen tärkeänä toimia, joilla ehkäistään nuoriso- ja jengirikollisuutta. Hallitus on käynnistänyt laajan toimenpideohjelman, jolla yritetään estää katujengien syntymistä ja nuorten ajautumista rikoskierteeseen. Tähän sisältyy varhaista tukea, moniammatillista yhteistyötä, kuten Ankkuri-toimintaa, sekä kovennettuja rangaistuksia erityisesti julmista ja nöyryyttävistä väkivaltarikoksista. Samalla tuetaan rikoksista irtautumista ja nuorten mahdollisuuksia palata turvalliseen arkeen. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-10-07T19:55:48,2025-10-07T19:58:33,Hyväksytty,1.1 2025_91_115,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kilpi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_116,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minulla on tässä kädessäni valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta. Kun tässä tätä lehteilee, niin tämä vaikuttaa varsin ohuelta ja kevyeltä kokonaisuudelta, mutta sitähän se ei ole oikeasti. Sisäisen turvallisuuden kokonaisuus on valtavan iso, iso paketti, joka sisältää todella monipuolisesti erilaisia ilmiöitä, erilaisia uhkia, erilaisia toimenpiteitä ja käytänteitä siihen liittyen. Tähän sisäisen turvallisuuden selontekoon on hyvin ansiokkaasti kuitenkin pystytty puristamaan se koko kirjo, mitä tähän sisäiseen turvallisuuteen liittyy, ja voin sanoa, että kun tätä todellakin lukee läpi, niin voi todeta, että kyllä ne sisäisen turvallisuuden uhat ja tilanteet, mitä ilmiöitä meillä tuolla on nykyisessä todellisuudessa vastassa, ovat monipuolistuneet valtavasti siitä, kun minä poliisina aloittelin silloin 90-luvulla. Silloin tämä selonteko olisi ollut kyllä huomattavasti vielä ohuempi. Voisin nyt tietysti tehdä pieniä nostoja tässä, mitä tämän hetken ilmiöitä on, joihin tässä selonteossa nyt puututaan ja mitä tänne on kirjattu, ja avata niitä vähän enemmän, sillä esimerkiksi kun mediaakin katsotaan tänä päivänä, niin siellä on tietynlaiset uutisotsikot, siellä on tietynlaiset ilmiöt. Jossakin vaiheessa esimerkiksi jengirikollisuusilmiö oli enemmänkin esillä, tällä hetkellä ei, mutta se ei tarkoita sitä, että sekin ilmiö olisi jonnekin kadonnut. Näin ei ole, vaan nämä kaikki ilmiöt, mitä meillä tässä yhteiskunnassa on, elävät edelleenkin tuolla ja levittäytyvät, kehittyvät, ja sen takia nyt sitten sisäisessäkin turvallisuudessa meidän on jatkuvasti sitä kehitettävä, sitä on rakennettava, jotta voidaan niihin haasteisiin sitten vastata. Itse asiassa jos katsotaan mediaa, sitä, mitä tänä päivänäkin on uutisoitu, niin se kertoo juurikin niistä ilmiöistä, jotka ovat varsin uusia ja jotka ovat hyvin vaarallisia. Siellä esimerkiksi viranomaiset tälläkin hetkellä etsivät koulupuukottajaa, ja se on selkeä merkki siitä, mitenkä lasten ja nuorten keskuudessakin väkivaltarikokset ja rikokset ylipäätään ovat vakavoituneet ja raaistuneet todella paljon. Tässä monena vuonna peräjälkeen lasten ja nuorten tekemät, alaikäisten tekemät rikokset ovat olleet kyllä hyvin ennätyksellisellä tasolla, ja puhutaan ihan henkirikoksista. Tämäkin puukotustapaus on luettavissa henkirikokseksi, ja siellä tekijä on karkuteillä, ja poliisit ovat perässä, siis koululaisen perässä. Tällaisessa todellisuudessa me tällä hetkellä eletään. Sitten myös näissä lasten ja nuorten vakavissa väkivaltarikoksissa yksi, mikä on hyvin tunnusomaista, on se, että ne ovat hyvin vaikeasti ennakoitavissa. Yhtäkkiä voi tapahtua jotain hyvin lopullista ja hyvin vakavaa, ja se ei ole ollut kovin hyvin ennustettavissa eikä sitä kautta myöskään sitten estettävissä. No, huumausainerikollisuus on tänään tässä salissa nostettu selonteon käsittelyn yhteydessä monta kertaa esille. Kyllä se vain jaksaa hyvin. Se jatkaa leviämistään. Siellä on tullut hyvin uusia ja hyvin poikkeuksellisiakin asioita mukaan, niin kuin esimerkiksi se, että nykyään ei enää huumausaineita kaupittelevia ja levittäviä henkilöitä tule vanhan tien kautta, vaan siellä on uusia tekijöitä, jotka päättävät lähteä huumausainerikollisuuteen mukaan. Voi olla semmoisia ihmisiä, jotka ovat työelämässä ja ovat hyvissä hankkeissa, mutta sitten lähdetään myymään huumausaineita. Siellä on nuoria ihmisiä mukana, siellä on hyvin erilaisia tyyppejä kuin aikaisemmin on ollut, ja aineet ovat erittäin vaarallisia, niin kuin alfa-PVP on. Hybridiuhat on mainittu täällä monta kertaa, mutta verkkorikoksia ei niinkään ole mainittu. Niitten monipuolisuus ja hiipiminen yhteiskuntaan on jatkuvasti huolestuttavampaa ja vakavampaa. Nuorten liikennekäyttäytymisestäkin ollaan saatu tänä viikonloppuna jälleen kerran esimerkkiä siitä, millä tavalla vakavia onnettomuuksia on sattunut ja ihmisiä on menehtynyt näitten myötä. Tähänkin on tulossa muutosta: poikkeuslupiin tullaan ajokorttilainsäädännössä tekemään muutoksia. No, tämä hallitus on tehnyt merkittäviä toimenpiteitä tämän muuttuneen sisäisen turvallisuuden tilanteen myötä, ja sen takia meillä esimerkiksi vankilat ovat täynnä. 110 prosenttia on tällä hetkellä vankiloitten täyttöaste, ja uusia vankiloita on rakennettava lisää. Lääkkeitäkin näihin on tuotu. Katujengirikollisuus, kyllä, mainittuna. Se elää edelleenkin siellä varsin hyvin ja leviää ympäri maata. Mutta yksi asia, mikä ei täällä ole mainittuna, on se, että kun tilanteet kovenevat, niin uhkat viranomaisia kohtaan myöskin kovenevat. Kyllä minä olen sitä mieltä, että tämmöisistä kriittisistä tapahtumista, joita hoitavat viranomaiset, jotka joutuvat todella koviin tilanteisiin, ja jotka aiheuttavat sitten hyvin vakaviakin oireiluja ja vaurioita, olisi voinut kyllä tässä selonteossa tehdä nostoja. Mehän olemme itse asiassa silläkin sektorilla johtavia maita. Meillä on erittäin hyviä toimintoja, millä näitä kriittisiä tilanteita saadaan hoidettua. Olen sitä mieltä myöskin, että meidän on turvattava meidän turvaajat. Se on äärimmäisen olennainen osa tätä turvallisuusketjua, millä tämä maa turvataan. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-10-07T19:58:35,2025-10-07T20:06:20,Hyväksytty,1.1 2025_91_117,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman poissa, edustaja Löfström poissa. — Edustaja Lundén, olkaapa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_118,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Sisäiseen turvallisuuteen liittyvä tärkeä osa-alue on ollut myös varautuminen ulkoisiin uhkiin ja hybridivaikuttamiseen. Venäjän hyökkäyssota ja sen vaikutukset Euroopan turvallisuuteen ovat muistuttaneet meitä rajaturvallisuuteen panostamisesta. Tiedämme hyvin itärajan tilanteen ja sen, miten Venäjän harjoittama välineellistetty maahantulo on tuonut meille uudenlaisia uhkia. Onneksi olemme nyt tehneet tarvittavat muutokset lainsäädäntöön ja tehneet toimenpiteitä, joilla suojellaan kansallista turvallisuutta. Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksia on laajennettu, ja Suomi suojaa paitsi omaa myös koko Euroopan unionin ulkorajaa. Samalla olemme parantaneet kyberturvallisuuden tasoa. Uusi kyberturvallisuusstrategia ja yhteiset toimintamallit viranomaisten kesken vahvistavat Suomen kykyä ja keinoja torjua digitaalista rikollisuutta, tietomurtoja ja muita kyberuhkia, jotka voivat kohdistua niin yhteiskunnan perustoimintoihin kuin tavallisiin kansalaisiin. Arvoisa rouva puhemies! Meidän täytyy miettiä nykyhetken lisäksi tulevaisuutta. Minkälainen turvallisuustilanne meillä tulee olemaan 10 tai 20 vuoden päästä, ja miten varaudumme siihen? Suomessa on jo nyt yksi Euroopan kattavimmista väestönsuojelujärjestelmistä, mutta varautumista täytyy parantaa edelleen jatkuvasti. Myös omatoimista varautumista pitää lisätä, jotta kaikista kotitalouksista löytyisi kotivaraa eli vettä ja ruokaa kolmeksi päiväksi. Jokainen meistä voi omalla toiminnallaan lisätä yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Arvoisa rouva puhemies! Sisäinen turvallisuus on paljon enemmän kuin rikollisuuden torjuntaa tai Suomen rajojen vartiointia, ja meidän kaikkien tulisi muistaa, että turvallinen yhteiskunta ei synny itsestään. Se syntyy pitkäjänteisestä työstä, viisaista päätöksistä ja ennen kaikkea yhteistyöstä, jolla on yhteinen päämäärä. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-10-07T20:06:29,2025-10-07T20:08:11,Hyväksytty,1.1 2025_91_119,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kilpi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_120,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Vielä ajattelin tähän loppuun nostaa tietenkin sitten kokonaisturvallisuuden esille, jossa sisäinenkin turvallisuus on olennainen osa ja palikka. Suomihan on todellakin johtavia maita kokonaisturvallisuuden näkökulmasta, ja kyllähän tuolta valtavan paljon on suuntautunut kiinnostusta Suomen kokonaisturvallisuuden mallia, ”kokonaisturvallisuuden timanttia”, kohtaan, ja paljon meiltä on myöskin oppia siihen ammennettu. Meillä on myöskin paljon annettavaa tässä asiassa, mutta on kehitettävääkin. Se on selvä asia, että kokonaisturvallisuuskin on turvallisuuden alue, jota on jatkuvasti kehitettävä ja rakennettava, se ei ole koskaan valmis. Omaan kotikaupunkiini onkin nyt perusteilla kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että siellä tultaisiin tekemään tämmöistä verkostomaista toimintaa ja sen yhdistämistä saman katon alle, jonneka sitten kerättäisiin kokonaisturvallisuuteen liittyviä parhaita käytänteitä ja ratkaisuja, kehitys-, koulutus- ja harjoitustoimintoja. Tämä on äärimmäisen tarpeellinen ja kannatettava asia. Tämähän ei ole pelkästään vain Kuopion tai Itä-Suomen kokoinen asia, se ei ole Suomenkaan kokoinen asia, vaan se on koko Euroopan kokoinen asia, jolla voidaan todellakin kehittää koko meidän Euroopan yhteistä ”kokonaisturvallisuuden timanttia”. Täällähän edustaja Honkonen esitti tuossa aikaisemmin, että meidän pitäisi tehdä kokonaisturvallisuuden selonteko, ja se on mielestäni hyvin kannatettava asia, ja kannatankin sitä esitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-10-07T20:08:14,2025-10-07T20:10:22,Hyväksytty,1.1 2025_91_121,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_122,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tahdon tähän loppuun vielä sanoa, kun edustaja Kilpi piti jälleen kerran loistavia puheenvuoroja ja kertoi just, että pitää turvata poliisit, palomiehet, sairaanhoitajat ynnä muut, että kannan kanssa erittäin suurta huolta päivittäistavarakauppojen myyjistä, koska just myymälävarkauksia ja -ryöstöjä tapahtuu päivittäin ympäri Suomenmaata, valitettavasti. Just tämä edustaja Kilven mainitsema peukkuhuumekin on vain kirvoittanut lisää tätä asiaa. On todella ikävä tilanne, kun olet kaupan kassalla ja sinulle tulee ryöstäjä siihen, ja sitten puhutaan vielä rahasta sillä lailla, että hävikki on noin miljardi euroa vuodessa, mutta totta kai mikään rahasumma ei korvaa sitä tilannetta, kun se tilanne on päällä. Minä tiedän, että hallitus on tekemässä nyt tämän yrityslähestymiskiellon. Se ei ole mikään autuus ja onni, mutta se on hyvä suunta tässä kohtaa. Todella, todella kannan huolta. On kumminkin useita kymmeniätuhansia myyjiä Suomenmaassa, ja tämä on todella ikävä tilanne. Tähän pitää kyllä saada stoppi tulemaan. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-10-07T20:10:23,2025-10-07T20:11:25,Hyväksytty,1.1 2025_91_123,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kilpi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_124,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitoksia edustaja Lundénille kauniista sanoistanne. Arvostan niitä. Se ihan selkeästi osoittaa sen, että siellä nähdään asioita ja ymmärretään asioita, ja juurikin se, että ollaan yhteisellä asialla, turvallisuuden asialla, on hieno asia. Tässä kohtaa vielä haluaisin nimenomaan sitä korostaa, että se, mikä talouden tilanne meillä tässä maassa on, on erittäin huolestuttavaa, ja tietenkin se johtuu monista asioista. Yksi merkittäviä juurisyitä siihen, miksi talous on sellainen kuin se on, on siinä, että meillä ovat olleet tekemättä niin talouteen kuin myöskin työllisyyteen ne rakenteelliset muutokset, joita muut Pohjoismaat ovat tehneet jo useita kymmeniä vuosia sitten, ja heidän taloutensa on ihan eri tasolla. No, kyllä minä näkisin niin, että vahva, tasapainoinen julkinen talous on paras tae kriisin varalle. Ja nyt kun me olemme tässä tilanteessa, jossa Euroopassa soditaan, jossa eskalaatiovaara on suuri, jossa sisäisen turvallisuuden uhkia on merkittäviä, useita, hyvin vaikeamuotoisia päällekkäin, niin on erityisesti tärkeää se, että se julkinen talous olisi kestävä ja se olisi tasapainossa, että me voisimme ihan oikeasti panostaa turvallisuuteen, niin kuin siihen pitää panostaa. No, nyt kun tämä todellisuus on tämä, mikä on, niin johtopäätös on se, että meillähän ei pitäisi olla tähän varaa, tämmöisiin panostuksiin, mitä me tehdään puolustukseen, mitä me tehdään sisäiseen turvallisuuteen. Yksinkertaisesti meillä ei pitäisi olla siihen varaa, mutta meillä ei ole varaa olla tekemättä niitä panostuksia. Sehän kertoo kyllä melkoisen selvää tarinaa ja viestiä siitä, miten tämä Orpon hallitus pystyy panostamaan ja pystyy näkemään turvallisuuden merkityksen ja tekee myös sen eteen asioita, jotka ovat hyvin, hyvin vaikeita. Esimerkiksi poliisien määrän nostaminen tässä tilanteessa 8 000:een tämän kauden aikana on äärimmäisen merkittävä teko. Ainakin itse oman poliisiurani aikana olen aina todistanut sen, ja historia kertoo vielä sitä ennenkin, että aina kun on ollut maan taloudessa vaikeuksia, niin poliisin toiminnasta on leikattu. Poliisien määrää on vähennetty — ei nyt. Siitä pidetään kiinni. Se 8 000:n tavoite otetaan kiinni, se toimitetaan. Poliisiammattikorkeakoulu on sanonut, että se myöskin toteutetaan, ja näin tulee tapahtumaan. Nyt sitten tässä selonteossahan on merkittynä, että tavoitteen pitää olla vielä enemmän. Sen pitää olla kahden seuraavan kauden aikana 8 800. Mutta vielä sanon, arvoisa puhemies, sen, että siitä huolimatta me olisimme Euroopan vähäväkisin maa poliisien määrän suhteen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+4.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-10-07T20:11:26,2025-10-07T20:15:22,Hyväksytty,1.1 2025_91_125,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Juuso, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_91_126,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia ja pelastustoimen järjestämisestä annettua lakia. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut parantamaan hyvinvointialueiden mahdollisuuksia valita järjestämisvastuullaan olevien sotepalvelujen tarkoituksenmukaisimmat toteutustavat. Yksityisten toimijoiden, järjestöjen ja säätiöiden osaamista ja kapasiteettia on tärkeää hyödyntää palveluiden saatavuuden ja laadun parantamisessa. Lisäksi lainsäädännöstä monituottajuuden esteitä purkamalla lisätään hyvinvointialueiden ja yhteistyöalueiden mahdollisuuksia järjestää palveluita tehokkaalla ja ennen kaikkea alueiden asukkaiden näkökulmasta laadukkaalla, vaikuttavalla ja kustannustehokkaalla tavalla. Hallitusohjelman monituottajuutta koskevien kirjausten valmistelu on jaettu kahteen vaiheeseen, ja nyt eduskunnan käsiteltäväksi tuodaan ensimmäisen vaiheen lakimuutosehdotukset. Nyt käsiteltävänä olevassa esityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että yksityisen palveluntuottajan alihankintaan liittyvää sääntelyä kevennettäisiin eräiltä osin. Voimassa olevan sääntelyn mukaan yksityinen palveluntuottaja voi käyttää alihankintaa omaa palvelutuotantoaan täydentävästi. Säännöksen perusteluissa on kuvattu prosenttiosuus, noin 50, jonka sisällä alihankinnan tulisi pysyä. Tämä on johtanut käytännön soveltamistilanteissa siihen, että alihankinnan käyttö on hankalaa ja voi rajautua epätarkoituksenmukaisesti edellä kuvatun prosenttirajan takia. Nyt sääntelyä kevennetään siten, että jatkossa alihankintaa ei rajata millään mekaanisella prosenttirajalla. Jatkossakaan yksityinen palveluntuottaja ei kuitenkaan voi käyttää alihankkijaa korvaamaan koko omaa palvelutuotantoaan. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että alihankinnan ketjutus mahdollistettaisiin tietyissä rajatuissa tilanteissa. Tällaisia tilanteita olisivat esimerkiksi yksityisen palveluntuottajan alihankkijan sairaudesta, vanhempainvapaasta tai muusta näihin rinnastuvasta syystä aiheutuva tarve saada tilapäinen korvaaja omalle työpanokselleen. Tällä hetkellä alihankinnan ketjutus ei ole mahdollista, joten muutoksen arvioidaan parantavan erityisesti pienten yritysten mahdollisuuksia tarjota palvelujaan niin hyvinvointialueille kuin niiden käyttämille yksityisille palveluntuottajille. Arvoisa puhemies! Edellä kuvattujen yksityisten palveluntuottajien asemaan liittyvien muutosten lisäksi hallituksen esityksessä on myös muita kokonaisuuksia. Hallitus on asettanut tavoitteekseen hyvinvointialueiden investointien ohjauksen kehittämisen. Vuosina 2025—2028 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä päätettiin, että investointisuunnitelmien hyväksymismenettelyä kiristetään, jotta julkisen talouden vakauttamistavoitteet eivät vaarannu. Hallituksen tavoitteena on hillitä hyvinvointialueiden investointeja sekä hillitä velkaantumista ja investointeihin liittyviä kustannuksia. Tiukempi ohjaus toteutetaan niin, että välttämättömät investoinnit voidaan kuitenkin toteuttaa. Tarve tiukempaan ohjaukseen korostuu niillä alueilla, joilla arviointimenettelyn kriteerit ovat täyttymässä tai täyttyneet. Hyvinvointialueiden investointisuunnitelmien sosiaali- ja terveydenhuollon osasuunnitelmien hyväksymismenettelyn osalta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveysministeriö voisi jättää osasuunnitelman hyväksymättä, jos on ilmeistä, että se on ristiriidassa hyvinvointialueille annettavien valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Vastaava säännös lisättäisiin myös pelastustoimen järjestämisestä annettuun lakiin koskien investointisuunnitelman pelastustoimen osasuunnitelmaa ja sisäministeriön mahdollisuutta jättää osasuunnitelma hyväksymättä. Edellä kuvattu muutos voi joissain tilanteissa johtaa investointien hyväksymismenettelyn kiristymiseen, mutta ennen kaikkea tällä muutoksella tavoitellaan hyvinvointialueiden eri ohjausmekanismien keskinäisen johdonmukaisuuden parantamista. Hallitus on myös sitoutunut ohjelmassaan siihen, että osana Hyvän työn ohjelmaa varmistetaan kansallisella tasolla riittävä tietopohja ja ennakointi sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tarpeesta tuleville vuosille. Tältä osin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa säädettyä hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon seurantaa ja arviointivelvollisuutta muutettaisiin eräiltä osin. Ensinnäkin hyvinvointialueen seurantavelvollisuuden piiriin lisättäisiin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä ja sen käyttöä koskevat tiedot. Lisäksi selkeytettäisiin hyvinvointialueilta edellytettävän vähimmäistiedon tuottamiseen liittyvää sääntelyä sekä vertailutiedon käyttöön liittyvää sääntelyä. Edelleen asetuksenantovaltuutta täsmennettäisiin. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+5.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-10-07T16:24:32,2025-10-07T16:31:23,Hyväksytty,1.1 2025_91_127,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2025 vp,"Kiitokset ministerille esittelystä. — Nyt edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_128,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Alkuun kiitos hallitukselle oikaisuvaatimukseen tehdystä korjauksesta. Mikäli tätä virhettä ei olisi korjattu, olisi se mutkistanut sosiaalipalveluiden toimintaa hyvinvointialueilla merkittävästi. Mutta sitten joitain muita huomioita. Sitaatti hyvinvointialueen palautteesta: ”Sinänsä periaate siitä, että hyvinvointialueiden investoinnit toteuttaisivat hyvinvointialueiden valtakunnallisia tavoitteita, on kannatettava. Hyvinvointialueiden investointien ohjausmenettely on kuitenkin jo tällä hetkellä tarpeettoman jäykkä ja yksityiskohtainen. Hyvinvointialueiden investointien ohjausmallia tulisi arvioida uudelleen ja kehittää kokonaisuutena eikä tehdä yksittäisiä, sääntelyä edelleen tiukentavia muutoksia.” Arvoisa puhemies! Paljon puhutussa tiedolla johtamisessa oleellista on, että eri lähteistä kerättävä tieto on vertailukelpoista. Hyvinvointialueiden kannalta tässä keskeistä on, että tieto on alueellisesti ja kansallisesti vertailukelpoista. Tämä ei toteudu, mikäli käytettävät indikaattorit tai niiden määrittely vaihtelevat. Yhtenäiset tietosisällöt mahdollistavat hyvinvointialueiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, alueellisen ja valtakunnallisen vertailtavuuden ja seuraamisen. Sitaatti jälleen lausuntopalautteesta: ”Lähtökohtaisesti olisi hyvä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osalta kansalliset vähimmäistietosisällöt olisivat kaikista kunnista ja hyvinvointialueilta saatavissa olevia sellaisia tietoja, jotka löytyvät avoimista tietokannoista. Tällöin tiedon kokoamisen prosessia voisi automatisoida suoraan THL:n järjestelmiin, eikä erillistä alueiden tai kuntien vastuuta toimittaa HYTE-tietoja THL:lle tarvittaisi. Ehdotetusta muutoksesta herää kysymys, kuinka hyvinvoinnin ja terveyden osalta voidaan tehdä valtakunnallista vertailua ja seurantaa, mikäli kuntien tai alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman vähimmäistietosisältöä ei määritellä yksityiskohtaisesti ja indikaattoritasoisesti. Hallituksen esityksessä HYTE-vähimmäistietosisällön varsinaisen indikaattorisisällön suunnittelu jäisi ilmeisesti jokaisen kunnan/hyvinvointialueen oman suunnittelun ja tulkinnan varaan, jonkin erillisen kansallisen ohjeistuksen tai viitekehyksen avulla.” Arvoisa puhemies! Kokoamalla hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman vähimmäistiedot Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle mahdollistettaisiin tietojen vertailu ja niiden kattavuuden lisääminen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävän seuraaminen on tunnistettu ensiarvoisen tärkeäksi pyrittäessä lisäämään sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta. Lausunnoissa korostetaan, että se, mitä tietoja HYTE-työn tukena hyödynnetään ja miten, sekä tietojen toimittaminen muille tahoille on jokaisen organisaation omaa työtä, päätöksentekoa ja johtamista. Edelleen tuodaan esille, että hyvinvointialueen resurssit eivät riitä kaikkien alueen kuntien HYTE-tietojen yksityiskohtaiseen hallintaan ja käsittelyyn. Lähtökohtaisesti vähimmäistietosisällön HYTE-tietojen tulisi olla sekä kuntien että hyvinvointialueiden osalta sellaisia, jotka pystytään THL:ssä poimimaan avoimista kansallisista tietokannoista ja lähteistä, jottei erillistä tietojen toimittamisvelvoitetta tarvittaisi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+5.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-10-07T16:31:29,2025-10-07T16:35:09,Hyväksytty,1.1 2025_91_129,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_130,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys tuo meidät tärkeän asian äärelle. Esitys ei ole pykäläuudistus paperilla, se on askel kohti toimivampaa arkea niille, jotka käyttävät ja tuottavat hyvinvointipalveluja joka päivä. Me haluamme, että hyvinvointialueet voivat toimia joustavammin ja tiedolla johtaen. Hyvä hoito ei parane turhalla hallinnolla. Arvoisa puhemies! Tällä lakiesityksellä me haluamme uudistaa alihankintasääntelyä, koska tiedämme, että yksi malli ei sovi aivan kaikille. Kun pieni yritys tai järjestö voi tuottaa osan palveluista julkista sektoriamme sujuvammin, voittaja on lopulta Suomen kansalainen. Kansalaisten hoitoon ja turvallisuuteen meidän kuuluukin panostaa. Kun palveluita voi tuottaa se, joka siihen kykenee parhaiten, on lopulta voittajana se, joka tarvitsee hoitoa, apua tai tukea juuri nyt eikä ensi vuonna. Samalla tavoitteena on ohjata investointeja paremmin, jotta jokainen euro rakentaa tulevaisuutta, ei pelkkiä seiniä. Kolmantena esityksessä ehdotetaan myös henkilöstötietojen seurannan vahvistamista, koska ilman ajantasaista tietoa ei voi johtaa eikä kehittää. Arvoisa puhemies! Tavoitteemme on selkeä. Nyt ehdotettavien muutosten on näyttävä ihmisten arjessa. Ne voivat näkyä esimerkiksi siinä, että päällekkäiset hankkeet vähenevät, päätöksenteko selkiytyy ja että työvoiman käyttöä kyetään suunnittelemaan fiksummin. Näin hyvinvointialue saa mahdollisuuden tehdä työnsä, ja me täällä omassa roolissamme lainsäätäjinä huolehdimme, että kokonaisuus pysyy hallinnassa. Kun hyvinvointimme turvataan yhdessä toimien, olemme vahvempia ja reilumpia kaikille. Arvoisa puhemies! Tiedämme kaikki, kuinka julkinen talous on tiukoilla. Siksi vastuullinen uudistaminen on välttämättömyys. Tämä esitys vahvistaa hyvinvointialueiden toimintakykyä, tuo järkeä päätöksentekoon ja varmistaa, että palvelut pelaavat myös tulevaisuudessa. Meidän tehtävämme ei ole rakentaa turhaa byrokratiaa tai upottaa rahojamme ainaiseen hankehumppaan. Meidän tehtävämme on rakentaa toimivaa Suomea yhdessä ja reilusti ja resurssiviisaasti. Siksi kannatan hallituksen esitystä lämpimästi. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-07T16:35:12,2025-10-07T16:39:19,Hyväksytty,1.1 2025_91_131,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2025 vp,Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_132,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvon ministerit! Hallituksen esityksen tarkoituksena on, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain yksityisen palveluntuottajan alihankintaa koskevaa sääntelyä muutettaisiin sekä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon seurantaa ja arviointivelvollisuutta koskevaa sääntelyä täsmennettäisiin. Hyvinvointialueen investointisuunnitelman, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen osasuunnitelmien osalta järjestämislakeja muutettaisiin siten, että ministeriöt voisivat jättää osasuunnitelmat hyväksymättä myös sillä perusteella, että ne ovat ilmeisessä ristiriidassa hyvinvointialueiden tehtäviä koskevien valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Hallitus pyrkii esityksellä vahvistamaan hyvinvointialueiden toimintaa joustavoittamalla palveluiden järjestämistä ja parantamalla valtionohjauksen välineitä. Se parantaa yksityisen sektorin, järjestöjen ja säätiöiden osaamisen hyödyntämistä sekä kustannustehokkuuden ja palveluiden laadun parantamista. Mitä alihankintaan tulee, niin tällä hetkellähän yksityiset palveluntuottajat voivat hankkia täydentäviä palveluita alihankkijoilta, mutta alihankinnan osuus on rajoitettua ja ketjutus kielletty. Tarkoituksena olisi nyt kuitenkin alihankinnan määrällisen rajoituksen poistaminen. Samalla sallittaisiin ketjutus rajatuissa tilanteissa. Tämä lisäisi joustavuutta erityisesti pienille yrityksille ja ammatinharjoittajille, mutta voi tietysti haastaa hyvinvointialueiden valvontaa. Kilpailun lisääntyminen voi parhaimmassa tapauksessa kuitenkin alentaa kustannuksia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+5.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-10-07T16:39:21,2025-10-07T16:41:25,Hyväksytty,1.1 2025_91_133,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2025 vp,"Edustaja Reijonen poissa, edustaja Honkonen poissa. — Edustaja Berg.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_134,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Viime kaudella sotelainsäädäntöä käsiteltäessä sotepalvelutuottajan alihankinnasta keskusteltiin paljon myös perustuslakivaliokunnan sitä edellisellä kaudella tekemien linjausten pohjalta. Sote-esityksessä ei ehdotettu edellisellä hallituskaudella ehdotettua valinnanvapausmallia, vaan järjestämismalli perustui hyvinvointialueiden järjestämisvastuuseen, minkä perusteella alueet voivat tietyin edellytyksin hankkia sotepalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. Myös ostopalveluntuottaja voi hankkia omaa toimintaansa tai henkilöstöään täydentäviä sotepalveluja tai -henkilöstöä. Täydentävinä palveluina hankittavien palvelujen osuus voi olla yksityisen palveluntuottajan hyvinvointialueelle tuottamista palveluista tällä hetkellä enintään 30—49 prosenttia. Sosiaali- ja terveysvaliokunta korosti viime kaudella mietinnössään, että alihankinnassa olennaista on sekä hyvinvointialueen että ostopalvelusopimuksen tekevän yksityisen palveluntuottajan alihankkijaan kohdistuva riittävä valvonta. Edelleen valiokunta katsoi, että alihankinnan rajoittaminen tietyllä prosenttiosuudella ei ole tarkoituksenmukaista vaan olennaista on alihankinnan valvonnan ja palveluntuotantoon liittyvien vastuiden järjestäminen. Arvoisa puhemies! Keskeinen muutos nyt käsittelyssä olevassa lakiesityksessä on juuri yksityisen sotepalvelutuottajan alihankintaa koskevan sääntelyn keventäminen osana monituottajuuden esteiden purkua. Jatkossa ostopalvelutuottaja voisi hankkia osan ostopalvelusopimuksen mukaisista palveluista tai henkilöstöstä alihankintana. Hankinnan ei enää tarvitsisi olla vain täydentävää, eikä sen määrää sidottaisi prosentuaalisesti. Sen sijaan jatkossa edellytettäisiin, että alihankinta koskisi vain osaa ostopalvelusopimuksen mukaisista velvoitteista. Lisäksi ostopalvelutuottajalla tulisi olla riittävästi omaa osaamista ja henkilöstöä sekä muut riittävät toimintaedellytykset ja sen tulisi kyetä ohjaamaan ja valvomaan alihankintatoimintaa kuten omaa tuotantoansa. Säännöksessä korostettaisiin palveluntuottajan tosiasiallista kykyä ja mahdollisuutta ohjata ja valvoa toimintaa sen sijaan, että alihankintaa rajattaisiin nykyisillä prosenttiosuuksilla. Arvoisa puhemies! Alihankintaketjun laajentuminen luo selvän tarpeen yhtenäistää toimintatapoja ja laatukriteerejä koko ketjussa. Yritysten riskienhallinnan kannalta pidemmät alihankintaketjut saattavat altistaa häiriöille, joten ostopalvelusopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämiseen ja vastuukysymyksiin tulee kiinnittää riittävästi huomiota, mikäli tämä lakiesitys hyväksytään. Käytännössä hyvinvointialueen valvontavastuun toteuttaminen voi muodostua haastavammaksi, mitä kauemmaksi hyvinvointialueesta tuotantoketjussa mennään, ja edellyttää hyvinvointialueilta panostusta asiaan. Kuten sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi jo viime kaudella mietinnössään, olennaista on siis edelleen alihankinnan valvonnan ja palvelutuotantoon liittyvien vastuiden selkeä järjestäminen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+5.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-10-07T16:41:44,2025-10-07T16:45:39,Hyväksytty,1.1 2025_91_135,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2025 vp,Edustaja Lahdenperä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_136,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että palveluiden järjestämisessä voidaan hyödyntää useampia tuottajia, kunhan vastuut ja laatu pysyvät kirkkaana. Monituottajuus on mahdollisuus, joka vahvistaa palveluiden saatavuutta ja tehokkuutta. Julkinen sektori kantaa edelleen kokonaisvastuun, mutta yksityinen ja kolmas sektori voivat täydentää sitä ketterämmin. Alihankintaan tehtävät muutokset ovat tärkeitä, ne lisäävät palvelun tarjontaa ja toimintavarmuutta sekä mahdollistavat pienten yrityksien mukaantulon. Tärkeintä on, että ihminen saa apua ajallaan, ja tämä esitys antaa siihen paremmat edellytykset. Kannatettava esitys. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+5.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-10-07T16:45:39,2025-10-07T16:46:19,Hyväksytty,1.1 2025_91_137,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2025 vp,Haluaako ministeri kommentoida lopuksi käytyä keskustelua? — Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_138,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos keskustelusta. Näin yleisenä kommenttina totean, että Suomessa on pitkään väännetty peistä siitä, onko palveluntuottaja julkinen vai yksityinen. Siihen on soteuudistuskin aikoinaan kaatunut. Tällä hallituskaudella pyritään lisäämään yhteistyötä mutta kuitenkin siten, että vastuu säilyy julkisella palveluntuottajalla. Tämä esitys alihankinnan ketjutuksesta on yksi osa sitä tavoitetta. Tällä halutaan purkaa sitä tiettyä rajaa, mikä tässä aikaisemmin on ollut, ja epätietoisuutta siitä, kuinka paljon milloinkin voi sitten alihankintana tehdä. On totta, että pitkien ketjujen valvonta on haastavampaa, kyllä, mutta se täytyy tietysti sopimuksilla varmistaa, että valvonta onnistuu. Hyvinvointialueet ovat vastuussa myöskin siitä, että niiden ulkoistama palvelu toimii siten kuin on sovittu, mutta myöskin palveluntuottaja itse on vastuussa omavalvonnallaan siitä. Mitä tulee vielä tähän ketjuttamiseen ja epävarmuuteen pitkin hankintaketjua, ensihoitohan on tästä rajattu ulos. Sen katsotaan olevan sen verran tärkeä palvelu, minkä tulee toimia aina. Siinä emme voi ottaa minkäännäköisiä riskejä. Valtakunnalliset tavoitteet: On tärkeää, että me pystymme myöskin ohjauksella ohjaamaan hyvinvointialueita siihen suuntaan, mitkä ovat valtakunnalliset tavoitteet, ja tämä liittyy nyt ennen kaikkea investointien ohjaukseen. Ei ole järkevää, että hyvinvointialueet tekevät päällekkäisiä investointeja kilpavarustelun nimissä vaan järkeviä investointeja: sellaisia, mitkä eivät johda ylenmääräiseen lainanottovaltuuksien hakemiseen ja hyvinvointialueiden velkaantumiseen. Tämä on hyväksi Suomen julkiselle taloudelle ja loppupelissä myöskin kansalaisille. Tällä tuodaan lisää joustavuutta palvelujen hankintaan. Me parannetaan myöskin yksityisten toimijoiden ja säätiöiden ja pienempien yritysten mahdollisuutta tuottaa palveluja hyvinvointialueilla. Ajattelen myöskin, kuten tässä taisi Rintamäki sanoakin, että kun tarjoajia on useampia, niin kilpailu yleensä laskee hintoja. Uskon, että tämä esitys ketjutuksesta on hyvin valmisteltu. Olemme siitä varmaan suurin piirtein yhtä mieltä kaikki. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+5.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-10-07T16:46:24,2025-10-07T16:49:28,Hyväksytty,1.1 2025_91_139,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n data-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 128/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei ehditä käydä loppuun asti, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa. Ministeri Ranne, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_91_140,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n data-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 128/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Meillä on nyt käsittelyssä hallituksen esitys 128/2025 EU:n data-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi. Esityksen taustalla on jo voimaan tullut EU:n data-asetus. EU:n data-asetuksen tavoitteena on helpottaa datan saatavuutta, ja asetus muun muassa antaa yrityksille ja kuluttajille oikeuden kaikkeen siihen tietoon, joita heidän käyttämänsä laitteet ovat heistä keränneet. Tällaisten laitteiden kirjo on laaja. Niitä voivat olla niin lentokoneet, teollisuusrobotit, erilaiset sensorit kuin älyjääkaapitkin. Data-asetus tulee vaikuttamaan kaikenkokoisiin toimijoihin kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Asetusta voidaan verrata merkittävyydeltään jopa EU:n tietosuoja-asetukseen. Kyse on markkinatasapainosta. Asetus tuo laitteiden keräämän tiedon myös käyttäjien hyödynnettäväksi ja voi avata uusia mahdollisuuksia etenkin yritysmaailmalle. Laitteiden valmistajille ja liitännäispalveluiden tarjoajille tulee merkittäviä uusia velvoitteita laitteiden ja palvelujen suunnitteluun ja niiden keräämän datan jakamiseen. Pk-yrityksille on kuitenkin annettu tiettyjä helpotuksia velvoitteista. Tällä esityksellä varmistetaan, että EU:n data-asetuksen edellyttämät viranomaistehtävät ja tutkinta- ja valvontatoimivaltuudet on kansallisesti säädetty. Sääntelyn selkeyttämiseksi samaan uuteen lakiin siirrettäisiin lisäksi jo voimassa olevat EU:n datahallinta-asetuksen toimeenpanosäännökset. Data-asetuksen noudattamista Suomessa pääasiallisesti valvoisi Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Traficomilla on jo entuudestaan merkittäviä tehtäviä digi- ja datasääntelyn valvonnassa. Uudenlaisen sääntelyn valvonta edellyttää kuitenkin myös uudenlaista osaamista. Esitys vaikuttaisi myös esimerkiksi kuluttajaviranomaisten tehtäviin. Kansallisesti on säädettävä Traficomin tutkinta- ja valvontamenettelyistä data-asetuksen valvonnassa, sillä muut toimivaltaiset viranomaiset voivat nojautua olemassa oleviin toimivaltuuksiinsa. Lisäksi viranomaisten oikeus määrätä tai esittää seuraamusmaksuja on merkittävä osa esitystä. Data-asetus on uudenlaista ja monimutkaista sääntelyä, ja tästä syystä esityksessä painotetaan ohjauksen ja neuvonnan merkitystä erityisesti yksityisille. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+6.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-10-07T16:50:01,2025-10-07T16:52:31,Hyväksytty,1.1 2025_91_141,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n data-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 128/2025 vp,Kiitokset ministerille esittelystä. — Ja edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_142,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n data-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 128/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kunnioitettu ministeri! Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys EU:n data-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi on tärkeä askel kohti yhtenäistä ja toimivaa eurooppalaista datataloutta. Sen tavoitteena on toimeenpanna EU:n data-asetus, joka on keskeinen osa Euroopan komission datastrategiaa. Tämä esitys on enemmän kuin tekninen uudistus, se määrittää datatalouden keskeiset pelisäännöt. Kyse on siitä, kenellä on oikeus dataan, kun sitä saa hyödyntää, ja millä ehdoilla. Kun data liikkuu turvallisesti ja hallitusti, se luo pohjan uusille innovaatioille, vahvistaa yritysten kilpailukykyä ja parantaa julkisten palvelujen laatua. Esityksen myötä perustetaan selkeä kansallinen valvontajärjestelmä. Liikenne- ja viestintävirasto vastaa jatkossa data-asetuksen noudattamisen valvonnasta ja toimii keskitettynä yhteyspisteenä, niin sanottuna datakoordinaattorina. Lisäksi kuluttaja-asiamies ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto valvovat asetuksen toteutumista omilla toimialoillaan. Tämä selkeyttää vastuunjakoa ja vahvistaa viranomaisten yhteistyötä. Ehdotetut muutokset lisäävät luottamusta datan käyttöön ja edistävät reilua kilpailua. Kun pelisäännöt ovat selkeät, yrityksillä on paremmat edellytykset kehittää palvelujaan ja kuluttajilla puolestaan vahvempi tunne siitä, että heidän dataansa käsitellään vastuullisesti. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa rakennetaan tulevaisuuden digitaalisia markkinoita. Sen vaikutukset ulottuvat pitkälle aina arjen palveluista innovaatioihin ja koko talouden uudistamiseen. Kiitän ministeri Rannetta jälleen asian tuomisesta saliin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+6.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-07T16:52:31,2025-10-07T16:54:19,Hyväksytty,1.1 2025_91_143,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n data-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 128/2025 vp,Edustaja Kumpula-Natri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_144,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n data-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 128/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että saamme myös lainsäädäntöön viedyksi data-asetuksen, joka tuli voimaan jo muutama viikko sitten EU:n laajuisesti. En tiedä syitä myöhästymiseen hieman aikataulun suhteen, mutta on hyvä, että etenemme, koska Suomella on suuret mahdollisuudet olla datataloudessa edelläkävijä. Meillä on yritysmaailma tähän lähtenyt mukaan. Sitra on pyörittänyt monia hankkeita, joihin se on integroinut yrityksiä toimimaan. Tällä data-asetuksella luodaan eurooppalaisia datapilviä, joissa yritysten data liikkuisi paremmin ja joilla synnytettäisiin myös uusia yrityksiä ja mahdollisuuksia luoda uusia markkinoita. Tiedämme kaikki, että data on arvokasta, kun se liikkuu, ja silloin, kun se jää yritysten tai julkisenkin puolen sisään makaamaan, ei niin suurta. Jos tämä asetus Euroopan tasolla lähtee lentoon, niin yritykset voisivat omistaessaan uuden laitteen saada tiedon, jota se laite tuottaa, ja tämä koskisi myös yksityisiä henkilöitä. Silloin tavallaan kuluttaja saisi myös enemmän siitä laitteesta irti. Monesti tätä asetusta Euroopan tasolla neuvotellessamme käytimme esimerkkiä, että jos ostat traktorin ja se jää sinne talliin, niin eihän siitä mitään dataa synny vaan vasta ajellessa sitä dataa syntyy. Miksi se tieto menisi vain traktorin omistajalle eikä koko maatilalle ja sen läheisille mahdollisuuksille? Toivoisin tämän saavan aikaiseksi myös hyvin paljon positiivista tietoa yrityksille ja tiedon levittämistä ja mullistavaksi asetukseksi muodostumista suomalaisen datatalouden kehittymiseen ja meidän yritystemme laajenemiseen Eurooppaan saakka. Puhemies! Mikäli olisi mahdollista, niin tekisin tässä myös esityksen tämän lähettämisestä myös talousvaliokuntaan. Tässä mennään vain liikennevaliokuntaan, ilmeisenä ajatuksena se, että Traficomista tulee valvova viranomainen. Kun tämän kuitenkin pitäisi mullistaa meidän teollisuuspolitiikkaa isosti ja sitä kautta myös KKV:lle ja kuluttaja-asiamiehelle tulee tehtäviä, niin ehkä hieman laajempi käsittely hallituksen esityksen osalta olisi asianmukainen. Kaiken kaikkiaan se yleinen hankaluus on tässä se, että hallitus on tehnyt talouspoliittisessa ministeriryhmässä joskus linjauksen, että kun EU:sta tulee lisää tehtäviä, niin niihin ei osoiteta varoja, ja tässäkin katsotaan, että hallitus ei anna määrärahaa jälleen lisätehtävien hoitamiseksi ja niiden osoittamiseksi Traficomille, ja voi olla, että se ei yrityksiä hyvin palvele vaan antaa sitten painetta syntyä sille puolelle. Eli esityksenä on, että tämä lähetettäisiin myös talousvaliokunnan käsittelyyn.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+6.aspx,fi,Miapetra Kumpula-Natri,807,2025-10-07T16:54:19,2025-10-07T16:57:07,Hyväksytty,1.1 2025_91_145,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n data-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 128/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_146,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n data-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 128/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kumpula-Natrin puheenvuoro äsken oli varsin asiantunteva tähän asiaan liittyen. Ja toteankin näin, että koska hän teki esityksen asian lähettämisestä talousvaliokuntaan, niin minä kannatan tätä esitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-10-07T16:57:07,2025-10-07T16:57:46,Hyväksytty,1.1 2025_91_147,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n data-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 128/2025 vp,"Vielä varmistaisin, että tarkoittihan edustaja Kumpula-Natri lausuntoa. Vai mietintövaliokuntaa? Lausuntoa? [Miapetra Kumpula-Natri: Kyllä!] — Selvä. — Ja edustaja Suhonen kannatti lausuntoa? [Timo Suhonen: Juuri näin!] — Selvä. — Sitten ei ole muita pyydettyjä puheenvuoroja. — Ministeri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_148,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n data-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 128/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oikeastaan nostan näistä erittäin hyvistä esiin otetuista asioista esiin muutaman. Ensin tämä henkilötyövuosien tarve: Ihan varmasti näin on, ja olen kantanut varsin suurtakin huolta siitä, että Traficomin resurssit ihan jo natisevat liitoksissaan, mutta tällä hetkellä kuitenkin näyttää siltä, että tilanteesta selvitään. Myöskin tähän yritysten palvelemiseen, oli sitten kyse hyväksyntäprosesseista tai viranomaistehtävistä, muunlaisista viranomaistehtävistä, kyllä kiinnitämme erityistä huomiota. Sitten totean tästä aikataulun viivästyttämisestä, että mehän saatiin aivan valtavasti palautetta, ja myöskin tämä kansallinen täytäntöönpano on varsin monimutkaista, mutta tämä pieni viive on kuitenkin vielä hyväksyttävissä. On tärkeää, että saadaan nyt yhdessä eteenpäin tätä kokonaisuutta. Tästä roolista ja siitä, millä tavalla toimii esimerkiksi tämä TEM-yhteistyö ja tämä lausunnon lähettäminen myöskin talousvaliokuntaan: itse asiassa meillähän on varsin hyvä ja tiivis yhteistyö TEMin kanssa. Ihan tuoreeltaan voin kertoa, että ensimmäistä kertaa Suomi oli edustettuna meillä G20-kokouksessa, ihan historiallisesti, ja siellä aiheena oli nimenomaan digitalous ja datatalous. Olen aivan samaa mieltä siitä, että Suomen yrityksillä ja Suomella yleisesti, oli sitten kyse julkisen tai yksityisen sektorin osaamisesta, on valtavasti mahdollisuuksia tässä. Olisi tietenkin aivan mahdollista, että lausunto pyydettäisiin myöskin sieltä. Tästä kokonaisuudesta voi todeta myöskin sen, että hyvässä yhteistyössä varmasti käsittely nyt sitten etenee ja toivottavasti saadaan nopeasti eteenpäin. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+6.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-10-07T16:57:47,2025-10-07T16:59:57,Hyväksytty,1.1 2025_91_149,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 134/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia, ja tuttuun tapaan, jos puhujalistaa ei ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa. Esittelypuheenvuoro, ministeri Ranne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_91_150,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 134/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä on nyt käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja eräiksi muiksi laeiksi. Hallituksen esityksen tavoitteena on panna toimeen kansallisesti Suomen ja Norjan välinen kansainvälistä taksiliikennettä koskeva sopimus ja siten mahdollistaa Suomen ja Norjan välinen kansainvälinen taksiliikenne. Siellä on ollut aika paljon haasteita. Sopimuksen tavoitteena laajemmin on selkeyttää taksitoimijoiden oikeudet ja velvollisuudet rajat ylittävässä liikenteessä sekä helpottaa valvontaa. Sopimus määrittelee muun muassa sen, millainen liikenne maiden välillä on sallittua ja kiellettyä, mitä asiakirjoja on pidettävä mukana sekä miten sopimusrikkomuksista ilmoitetaan. Sopimuksen alaista liikennettä voivat harjoittaa sellaiset toimijat, jotka kansallisestikin harjoittavat taksiliikennettä. Sopimuksen mukaan Suomen tai Norjan alueelle sijoittunut taksiyritys voi kuljettaa matkustajia kotimaastaan toiseen sopimusvaltioon. Yritys voi ottaa matkustajia kyytiin toisesta sopimusvaltiosta ja kuljettaa heidät takaisin kotimaahansa, jos kuljetus on tilattu ennakkoon. Sopimus sallii myös kuljetukset toisen maan kautta kolmanteen valtioon, kunhan matkalla ei oteta kyytiin uusia asiakkaita. Kiellettyä olisi harjoittaa taksiliikennettä toisen osapuolen alueella kahden tai useamman paikan välillä sekä liikenne toisen osapuolen alueelta kolmanteen maahan ja päinvastoin. Suomen ja Norjan välillä harjoitetaan jo nykyisin kansainvälistä taksiliikennettä, mutta sopimusta kansainvälisestä taksiliikenteestä maiden välillä ei ole aikaisemmin ollut. Tästä on todellakin erityisesti siellä Lapissa syntynyt isoja ongelmia niin asiakkaille kuin taksialan ammattilaisille. Alueella harjoitettava taksiliikenne on pääasiassa matkailuun painottuvaa liikennettä pohjoisen rajaseuduilla ja eri turistikohteissa, mutta myös paikallisten asiointimatkoja. Sopimuksella on erityistä aluetaloudellista merkitystä, sillä alueella esimerkiksi julkisten liikennepalveluiden saatavuus on rajallista. Suomi on jo aikaisemmin solminut vastaavan sopimuksen Ruotsin kanssa. Tämän sopimuksen voimaansaattaminen vaatii Suomessa lakimuutoksia, ja esitykseen sisältyy ehdotus laiksi kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevasta Norjan kanssa tehdystä sopimuksesta. Tämä uusi laki on tarpeellinen, sillä kaikkia taksiyrittäjiä koskevia velvollisuuksia ei voitu sisällyttää itse sopimukseen. Tämä johtuu Suomen ja Norjan takseja koskevan lainsäädännön eroista. Laissa säädettäisiin tarkemmin suomalaisten taksiyritysten velvollisuuksista, kuten velvollisuudesta valita asiakkaan kannalta edullisin ja tarkoituksenmukaisin reitti ja noudattaa liikennepalvelulain säännöksiä taksimatkassa kerättävistä tiedoista. Laissa säädettäisiin myös seuraamuksista, joita sopimuksen vastaisesta liikenteestä voitaisiin määrätä. Sopimuksen vastaisesta liikenteestä voidaan tuomita sakkoon tai enintään kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen. Mikäli kuljettajalla ei ole sopimuksessa vaadittuja asiakirjoja, mahdollista on kuljetuksen keskeyttäminen tai liikennevirhemaksun määrääminen. Myös luvan peruuttaminen on mahdollista, jos liikennettä on harjoitettu sopimuksen vastaisesti. Lisäksi tehtäisiin sopimuksen soveltamisen kannalta tarpeellisia ja muita lakimuutoksia sakon täytäntöönpanosta annettuun lakiin ja tieliikennelakiin. Samassa yhteydessä muutettaisiin myös Ruotsin kanssa tehdystä sopimuksesta annettua lakia. Sakon täytäntöönpanosta annettuun lakiin tehtävät muutokset tehdään, jotta liikennevirhemaksun antaminen asiakirjarikkomuksesta olisi mahdollista. Tieliikennelakia tarkennetaan, jotta Suomen alueella tapahtuneista sopimusrikkomuksista voidaan ilmoittaa norjalaisille viranomaisille. Tämä tarkennus koskisi Ruotsin kanssa tehdyn sopimuksen sopimusrikkomuksia. Ruotsin kanssa tehdystä sopimuksesta annetusta laista puolestaan kumottaisiin kaksi pykälää tarpeettomina. Tämä uudistus on kauan kaivattu, ja tavoitteena on siis saada nämä jouluksi voimaan. Toivon eduskunnalta ripeää käsittelyä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+7.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-10-07T17:00:22,2025-10-07T17:04:38,Hyväksytty,1.1 2025_91_151,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 134/2025 vp,Kiitokset ministerille esittelystä. — Nyt mennään keskusteluun. Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_152,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 134/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kunnioitettu ministeri! Tänään käsiteltävänä oleva esitys Suomen ja Norjan välisestä kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevasta sopimuksesta on erinomainen esimerkki siitä, miten käytännön ongelmia voidaan ratkaista yhteistyöllä, ripeydellä ja järjellä. Sopimuksen tavoitteena on kehittää Suomen ja Norjan pohjoista raja-aluetta, poistaa rajaesteitä sekä edistää yrittäjyyttä, työllisyyttä ja matkailua eli kaikkea sitä, mikä lisää elinvoimaa Lapissa ja hyödyttää paikallisia asukkaita. Tämä sopimus laillistaa käytännön, joka on ollut jo pitkään osa pohjoisen arkea. Rajan molemmin puolin on ollut tarvetta liikkua ja kuljettaa asiakkaita lyhyitäkin matkoja yli valtakunnanrajan. Nyt tämä toiminta saadaan vihdoin selkeän sääntelyn ja viranomaisyhteistyön piiriin. Se tarkoittaa turvaa yrittäjille ja luottamusta asiakkaille. Arvoisa rouva puhemies! Sopimus määrittää tarkasti taksiyritysten velvollisuudet, luvanvaraisuuden ja viranomaisten tiedonvaihdon. Lisäksi siinä sovitaan, että toimivaltainen viranomainen ryhtyy toimenpiteisiin, jos yritys rikkoo sopimuksen ehtoja. Tämä on tärkeää sekä reilun kilpailun että matkustajien turvallisuuden kannalta. Sopimus selkeyttää myös taksiyrittäjien oikeuksia rajat ylittävässä liikenteessä. Jatkossa suomalaiset ja norjalaiset taksiyritykset voivat kuljettaa matkustajia maiden välillä, kun kyyti on tilattu ennakkoon. Myös kuljetukset toisen maan kautta kolmanteen valtioon ovat mahdollisia, kunhan matkalla ei oteta uusia asiakkaita. Näin toiminta pysyy hallittuna ja valvottuna mutta samalla joustavana ja sujuvana. Arvoisa puhemies! Tämä on ennen kaikkea käytännönläheinen ja tarpeellinen sopimus, joka helpottaa ihmisten arkea ja tukee alueen elinkeinoelämää. Pohjoisen elinvoima perustuu liikkumisen ja palvelujen toimintaan. Siksi on erittäin myönteistä, että liikenne- ja viestintäministeriössä on edetty tässä asiassa ripeästi ja että tavoitteena on saada sopimus voimaan vielä ennen joulua. Suomalaiset taksit voivat jatkossa kulkea rajan yli sujuvasti, ja yhteistyö Norjan kanssa tiivistyy entisestään. Tämä sopimus on pieni mutta merkittävä askel kohti sujuvaa arkea pohjoisessa — askel, joka yhdistää ihmisiä, vahvistaa alueen elinvoimaa ja tukee Suomen ja Norjan välistä ystävyyttä. Lopuksi haluan esittää lämpimät kiitokset liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteelle tämänkin tärkeän sopimuksen nopeasta ja määrätietoisesta valmistelusta. On varsin arvokasta maallemme, että meillä on kokonaisuuksia näkevä ministeri, joka tekee ahkerasti työtä koko Suomen hyväksi huomioiden myös pohjoismaiset ulottuvuudet, kuten tässä turvalliset taksit rajojen yli Norjaan jo jouluna. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+7.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-07T17:04:44,2025-10-07T17:07:54,Hyväksytty,1.1 2025_91_153,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 134/2025 vp,Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_154,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 134/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne, tämän sopimuksen aikaansaamisesta. Tiedän, että teette erittäin hyvää yhteistyötä kaikkien pohjoismaisten ministerien suuntaan ja alueen toimijoiden suuntaan. Tämä hallituksen esitys kansainvälisestä taksiliikenteestä Norjan kanssa on todella tärkeä meille Lapissa. Kilpisjärvi on matkailukeskittymä, jossa matkailu kasvaa koko ajan, ja Utsjoki on toinen paikka, missä tämä aivan varmasti ilolla otetaan vastaan. Tämä sopimus vastaa nyt konkreettisiin tarpeisiin, eli se laillistaa sen rajat ylittävän taksiliikenteen. On ollut aika epäreilu tilanne, että kun suomalaiset matkailuyrittäjät ovat tilanneet taksikyytejä Norjaan matkaaville asiakkaille, niin siellä on sitten suomalaisia takseja pysäytetty Norjan puolella ja tämä ei ole ihan samalla tavalla tapahtunut Suomen puolella. Eli nyt tämä tilanne pääsee kehittymään hyvään suuntaan ja nimenomaan turismin, matkailijoiden ja sitten alueitten yrittäjien näkökulmasta. Tämä esitys on valmisteltu huolellisesti, ja se on saanut laajaa kannatusta lausuntokierroksella. En voi muuta kuin kiittää ministeriä siitä, että nyt täällä on tämä sopimus, jota ei aikaisemmin ole ollut olemassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+7.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-10-07T17:07:54,2025-10-07T17:09:36,Hyväksytty,1.1 2025_91_155,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 134/2025 vp,Edustaja Eerola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_156,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 134/2025 vp,"Kiitokset, arvoisa rouva puhemies, ja kiitokset, erityisesti ministeri Ranne! Tässä nähdään, että ministeri Ranne ei turhaan viime kaudella istunut Pohjoismaiden neuvostossa. Kyseessähän on nimittäin rajaeste, joka on vuosikaudet haitannut liikennettä yli Suomen ja Norjan rajojen, ja kyseessä on siis rajaeste, jota Pohjoismaiden neuvostossa on turhaan vuosikaudet yritetty poistaa. No nyt se, minkä se vaati, oli se, että ministeri Ranne siirtyi Pohjoismaiden neuvostosta liikenneministerin paikalle ja saatiin tämä norjalainen ammattiliitto sitten viimein tajuamaan, minkälainen este siellä Lapissa pohjoisilla alueilla on muodostunut. Kiitos tosiaan ministeri Ranteelle ja kiitos myös hallitukselle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+7.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-10-07T17:09:36,2025-10-07T17:10:30,Hyväksytty,1.1 2025_91_157,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 134/2025 vp,Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_158,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 134/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja eräiksi muiksi laeiksi on erinomainen esimerkki ahkeran ministeri Ranteen hienosta työstä. Tämä kertoo myöskin siitä upeasta pohjoismaisesta yhteistyöstä, mihin ministeri Ranne on sitoutunut. Tästä voimmekin olla kaikki tyytyväisiä, koska pohjoismainen yhteistyö tiivistyy tämänkin päätöksen jälkeen, ja jos jokin, niin se tässä turvallisuustilanteessa on erittäin tärkeää. [Eduskunnasta: Juuri näin!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+7.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-10-07T17:10:30,2025-10-07T17:11:09,Hyväksytty,1.1 2025_91_159,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 134/2025 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_160,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 134/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Erittäin suuret kiitokset ministeri Lulu Ranteelle tästä erinomaisesta uudistuksesta, mikä nyt astuu voimaan ja on tärkeä meidän taksiyrittäjille, mutta äärimmäisen tärkeä myös meidän turisteille tuolla pohjoisessa. Tätä varmasti kannatetaan suurella joukolla, ja tästä erittäin suuret kiitokset. Tämä laki oli jo aika saada voimaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+7.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-10-07T17:11:09,2025-10-07T17:11:40,Hyväksytty,1.1 2025_91_161,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 134/2025 vp,Haluaako ministeri kommentoida? — Olkaa hyvä, ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_162,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 134/2025 vp,"[Oikea mikrofoni ei ole aluksi päällä.] No nyt. Minua harhautettiin. [Tarja Filatov: Joskus mikit ja tekniikka harhauttavat!] — Kyllä. Arvoisa rouva puhemies! Totean tähän sen, että siis yhteistyö, pohjoismainen yhteistyö, rajat ylittävä liikenne, nämähän ovat nyt tässä maailmantilanteessa Suomen ytimessä. Kiitän siis myös kaikkia yhteistyöstä tähänkin liittyen, ja voin luvata myöskin sen, että tämä ei jää tähän. Pohjoisia yhteyksiä tullaan vahvistamaan tämän hallituskauden aikana, ja niiden jäljet näkyvät sitten pitkään. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+7.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-10-07T17:11:45,2025-10-07T17:11:57,Hyväksytty,1.1 2025_91_163,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Peltokangas, olkaa hyvä, esittelypuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_91_164,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Kansalaisuuslaissa säädettyjä kansalaisuuden saamisen edellytyksiä tiukennetaan tällä vaalikaudella kolmessa vaiheessa. Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutoksia henkilöllisyyttä, nuhteettomuutta ja toimeentuloa koskeviin kansalaistamisen edellytyksiin. Aiemmin on tehty asumisaikaa koskevia muutoksia, ja myöhemmin annetaan vielä esitys kansalaisuuskokeen käyttöönottamisesta. Hakijan velvollisuutta selvittää omaa henkilöllisyyttään ehdotetaan lisättäväksi. Hakijan henkilöllisyyttä ei jatkossa pidetä selvitettynä pelkästään ajan kulumisen perusteella, jos tälle on myönnetty muukalaispassi kansalaisuusvaltion passin hankkimista varten, vaan hänen tulee esittää henkilöllisyydestään asiakirjanäyttöä tai muuta selvitystä. Nuhteettomuusedellytystä muutetaan siten, että rikokseen syyllistymisestä johtuvat seuraukset ovat entistä tuntuvammat. Rikoksista seuraavia odotusaikoja ehdotetaan pidennettäväksi yleisesti yhdellä vuodella. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi, että odotusaikaa ei määrätä, jos hakija on tuomittu syyllistymisestä erittäin vakavaan rikokseen. Kansalaisuuden hakijalta edellytetään jatkossa turvattua toimeentuloa. Lisäksi korostetaan kansallisen turvallisuuden arvioinnin merkitystä kansalaisuuden saamisessa. Kansalaisuuden menettämistä koskevaan sääntelyyn ehdotetaan muutoksia tilanteissa, joissa kansalaisuuden voi menettää joko väärien tietojen antamisen perusteella tai syyllistymällä tiettyihin Suomen elintärkeitä etuja loukkaaviin rikoksiin. Esityksen yleisenä tavoitteena on tiukentaa kansalaistamisen edellytyksiä hallitusohjelman mukaisesti. Hallintovaliokunta pitää kotoutumista erittäin tärkeänä osana kokonaisvaltaista ja hallittua maahanmuuttopolitiikkaa. Valiokunta pitää perusteltuna, että myös Suomen kansalaisuuden saaminen edellyttää nykyistä vahvemmin sitä, että hakija osoittaa kotoutuneensa suomalaiseen yhteiskuntaan. Uudella toimeentuloedellytyksellä painotetaan kansalaisuuden hakijan oman toimeentulon turvaamista osoituksena onnistuneesta kotoutumisesta. Nuhteettomuusedellytykseen tehtävillä muutoksilla puolestaan korostetaan yhteiskunnan sääntöjen noudattamisen merkitystä kansalaisuuden saamisen edellytyksenä. Myös turvallisuuteen liittyvien riskien huomioimista on etenkin vallitsevassa turvallisuustilanteessa syytä korostaa aiempaa enemmän. Hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä mietinnöstä ilmenevin huomautuksin ja muutosehdotuksin. Hallintovaliokunta ehdottaa lakiehdotuksen muuttamista niin, että lapsen edun huomioon ottaminen turvataan perustuslakivaliokunnan edellyttämin tavoin nimenomaisesti laissa. Muutos liittyy toimeentuloedellytyksestä poikkeamiseen. Kansalaisuuslakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 6 a § kansalaisuuden myöntämättä jättämisestä kansallisen turvallisuuden perusteella. Henkilölle ei ehdotetun pykälän mukaan myönnetä kansalaisuutta hakemuksen tai ilmoituksen perusteella, vaikka hän täyttäisi kansalaisuuden saamisen edellytykset, jos on perusteltua syytä epäillä, että kansalaisuuden myöntäminen vaarantaa kansallista turvallisuutta, tai jos kansalaisuuden myöntäminen muusta painavasta syystä hakijan kokonaisvaltaisen tarkastelun perusteella on vastoin yhteiskunnan tai valtion etua. Arvoisa rouva puhemies! Keskeisin muutos nykytilaan on se, että ehdotettu pykälä mahdollistaa kielteisen päätöksen tekemisen siinä tarkoitetulla perusteella myös kansalaisuusilmoitukseen, kun nykyinen säännös koskee vain kansalaisuushakemuksia. Valiokunta pitää tärkeänä, että kansallinen turvallisuus voidaan ottaa huomioon hakemusmenettelyn lisäksi myös ilmoitusmenettelyssä. Tämä edellyttää sitä, että Maahanmuuttovirasto voi ehdotetun mukaisesti pyytää suojelupoliisin ja keskusrikospoliisin lausunnon molemmissa menettelyissä. Maahanmuuttoviraston tällä perusteella tekemien kielteisten päätösten taustalla on käytännössä aina näiden viranomaisten lausunto. Kansalaisuuden saaminen hakemuksesta edellyttää jatkossa sitä, että hakijan toimeentulo on turvattu. Tarkoituksena on, että painopiste on toimeentulolähteen laillisuuden tarkastelun sijaan turvatussa toimeentulossa. Käytännössä edellytetään nykyistä enemmän toimeentulon ja kotoutumisen osoittamista esimerkiksi työnteolla tai yritystoiminnalla. Uusi toimeentuloedellytys ei pääsääntöisesti täyty, jos hakijan toimeentulo perustuu pelkästään viimesijaiseen yhteiskunnan myöntämään tukeen. Toimeentuloedellytys täyttyy, jos hakija antaa luotettavana pidettävän tiedon toimeentulonsa perusteesta ja on viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana turvautunut työttömyysetuuteen tai toimeentulotukeen yhteensä korkeintaan kolmen kuukauden ajan. Ehdotetussa sääntelyssä on pyritty ottamaan huomioon esimerkiksi lyhytaikaiset työttömyysjaksot, jotka eivät estä toimeentuloedellytyksen täyttymistä. Toimeentuloedellytyksen täyttymistä arvioidaan kansalaisuushakemuksen ratkaisuhetken tilanteen mukaan, kuten muidenkin edellytysten. Toimeentuloedellytys ei koske alle 18-vuotiasta eikä 65 vuotta täyttänyttä henkilöä. Laissa säädetään myös toimeentuloedellytyksestä poikkeamisesta tietyissä tilanteissa. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta on useissa yhteyksissä todennut, että Suomen turvallisuus- ja toimintaympäristö on muuttunut viime vuosina merkittävästi. Valiokunta pitää tarpeellisena ehdotettua muutosta, jonka mukaan kansalaisuuden voi jatkossa menettää sellaiseen maanpetos-, valtiopetos- tai terrorismirikokseen syyllistymisen perusteella, josta voi lain mukaan seurata kuuden vuoden vankeusrangaistus, ja että teosta tuomitun rangaistuksen raja lasketaan viidestä vuodesta kahteen vuoteen vankeutta. Muutoksella arvioidaan olevan sekä yleisestävää että erityisestävää vaikutusta. Valiokunta toteaa, että ehdotetun sääntelyn perusteella yhä useampi Suomen elintärkeitä etuja loukkaava teko voi johtaa kansalaisuuden menettämiseen. Kansalaisuuden voi menettää esimerkiksi terrorismin rahoittamiseen liittyvien rikosten perusteella nykyistä laajemmin. Valiokunta toteaa lisäksi selvyyden vuoksi, ettei Suomen kansalaisuutta voi jatkossakaan menettää, jos henkilöstä tulisi sen seurauksena kansalaisuudeton. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä perustuslakivaliokunnan edellyttämin tavoin muutettuna. Mietintöön jätettiin kaksi vastalausetta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-10-07T17:13:05,2025-10-07T17:20:08,Hyväksytty,1.1 2025_91_165,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Kiitokset valiokunnan puheenjohtajalle esittelystä. — Sitten edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_166,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaiset ovat jo pitkään varoittaneet, että edellisten hallitusten vastuuttoman löperö maahanmuuttopolitiikka on vienyt Suomea väärään suuntaan. Liian pitkään olemme jakaneet kansalaisuuksia kevyin perustein, aivan kuin se olisi automaattinen etu, ei ansaittu oikeus. Nyt on viimein aika palauttaa suomalainen kansalaisuus siihen arvoon, joka sille kuuluu. Suomen kansalaisuus ei ole mikä tahansa paperi tai muodollisuus. Se on lupaus ja sitoutuminen tähän maahan. Se on merkki siitä, että ihminen haluaa olla osa suomalaista yhteiskuntaa, tehdä töitä, noudattaa lakejamme ja kantaa vastuunsa. Kansalaisuuden tulee kuulua niille, jotka ovat valmiita sitoutumaan tähän maahan, ei niille, jotka haluavat hyötyä sen eduista ilman velvollisuuksia. Arvoisa rouva puhemies! Suomenmaassa työhaluinen pärjää. Toimeentuloedellytys on oikeudenmukainen ja välttämätön. Kansalaisuutta ei voi enää rakentaa sosiaaliturvan varaan. Se on ennen kaikkea reilua suomalaisia veronmaksajia kohtaan, jotka pitävät tätä maata pystyssä joka ikinen päivä. Nuhteettomuus on vaatimus, ei suositus. Jos joku ei noudata lakejamme, hän ei myöskään ansaitse Suomen kansalaisuutta. Rikosrekisterillä ei edetä kansalaisuuteen, ei nyt eikä tulevaisuudessa. Turvallisuus on aina etusijalla. Jos kansalaisuuden myöntäminen vaarantaa kansallisen turvallisuuden, se on voitava estää. Meillä ei ole varaa jakaa kansalaisuutta niille, jotka halveksuvat yhteiskuntamme sääntöjä tai toimivat sen arvoja vastaan. Arvoisa rouva puhemies! Tämä on myös vahva viesti suomalaisille. Me pidämme huolta omasta turvallisuudestamme ja yhteiskuntamme eheydestä. Samalla se on viesti maailmalle: Suomessa kansalaisuus täytyy ansaita. Maamme kansalaisuus on arvokas asia. Se kertoo kuuluvuudesta, osallisuudesta ja uskollisuudesta Suomea kohtaan. Meidän velvollisuutemme on varmistaa, että tämä arvo säilyy ja että Suomen passi todella tarkoittaa suomalaisuutta. Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiesitys on askel kohti vastuullisempaa, turvallisempaa ja reilumpaa Suomea. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-07T17:20:14,2025-10-07T17:23:01,Hyväksytty,1.1 2025_91_167,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_168,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on laki kansalaisuuslain muuttamisesta ja hallintovaliokunnan erinomainen mietintö aiheesta. Suomen kansalaisuus ei ole automaatio, vaan se on etuoikeus. Se on tunnustus siitä, että ihminen on kotoutunut tähän yhteiskuntaan, kunnioittaa lakejamme ja kantaa vastuunsa yhteisestä turvallisuudestamme. Arvoisa puhemies! Tällä kansalaisuuslain toisella osalla kiristetään nuhteettomuusvaatimuksia, koska ei ole oikein, että rikollinen toiminta Suomessa palkitaan kansalaisuudella. Jos henkilön epäillään vaarantavan maamme kansallista turvallisuutta, ei todellakaan tule antaa kansalaisuutta vaan pikemminkin karkottaa Suomesta. Laissa kiristetään myös toimeentulovaatimuksia, koska ei ole oikein, että Suomen verovaroilla ja sosiaaliturvalla kustannettu asuminen palkitaan kansalaisuudella. Oppositio on jättänyt tähän esitykseen kaksi vastalausetta, ja erityisesti vihreiden ja vasemmistoliiton yhteinen vastalause oli hämmentävä. Siellä sanottiin esitystä muun muassa ulkomaalaisvihamieliseksi ja kohtuuttomaksi. Mielestäni ei ole millään tapaa kohtuutonta tai vihamielistä vaatia nuhteettomuutta tai toimeentuloa, jos haluaa saada Suomen kansalaisuuden. Arvoisa puhemies! Suomi ei enää jatkossa jaa kansalaisuutta kevyin perustein. Tämä on linjassa hallitusohjelman ja perussuomalaisten maahanmuuttopoliittisen ohjelman kanssa. Kansalaisuus kuuluu vain niille, jotka ovat osoittaneet halua ja kykyä sitoutua suomalaiseen yhteiskuntaan, ihmisille, jotka tekevät työtä, elättävät itsensä ja noudattavat lakia. Kiitos vielä sisäministeri Rantaselle tämän hallituksen esityksen valmistelusta, hallintovaliokunnalle hyvästä mietinnöstä sekä valiokunnan puheenjohtaja Peltokankaalle esittelystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-10-07T17:23:06,2025-10-07T17:25:12,Hyväksytty,1.1 2025_91_169,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_170,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta. Kiitän hallintovaliokunnan puheenjohtaja Peltokangasta mietinnön esittelystä. Hallituksen esityksen tavoitteena on uudistaa kansalaisuuslakia hallitusohjelman mukaisesti tiukentamalla kansalaistamisen edellytyksiä. Muutoksia siis tulee henkilöllisyyttä, nuhteettomuutta ja toimeentuloa koskeviin kansalaistamisen edellytyksiin. Hakijan velvollisuutta selvittää omaa henkilöllisyyttään lisättäisiin. Nuhteettomuusedellytystä muutettaisiin siten, että rikokseen syyllistymisestä johtuvat seuraukset olisivat entistä tuntuvammat. Toimeentulon osalta edellytettäisiin jatkossa turvattua toimeentuloa. Lisäksi korostettaisiin kansallisen turvallisuuden arvioinnin merkitystä kansalaisuuden saamisen kannalta. Kansalaisuuden menettämiseen ehdotetaan muutoksia tilanteissa, joissa kansalaisuuden voi menettää joko väärien tietojen antamisen perusteella tai syyllistymällä tiettyihin Suomen elintärkeitä etuja loukkaaviin rikoksiin. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys toteuttaa sellaista politiikkaa, jota perussuomalaiset ovat pitkään ajaneet ja joka linjattiin maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassamme vuonna 2023 ennen eduskuntavaaleja. Me perussuomalaiset puhuimme paljon vaalien alla maahanmuuttopolitiikan kiristämisestä, ja juuri näin olemme tehneet ja tulemme jatkossakin tekemään, koska kansallinen turvallisuus on meille tärkeää. Syy, miksi kansalaisuuslakia kiristetään, on siinä, että Suomen kansalaisuus on arvokas ja tavoittelemisen arvoinen asia. Se ei saa olla ilmaista jakotavaraa, vaan se pitää ansaita palkinnoksi onnistuneesta kotoutumisesta. Siksi tahdomme, että vaatimuksia muutetaan vastaamaan tätä ajatusta. Mielestäni vaatimukset ovat sangen kohtuulliset, koska Suomen kansalaisuus tuo mukanaan myös oikeuksia. Arvoisa puhemies! Kansalaisuuden saaminen ei tule olemaan jatkossakaan ongelmallista niille maahanmuuttajille, jotka sopeutuvat kulttuuriimme ja ennen kaikkea työllistyvät rakentamaan tätä yhteiskuntaa eli integroitumaan. Toimeentuloedellytys tarkoittaa sitä, että maahanmuuttajan on huolehdittava itse toimeentulostaan eikä hänelle jää vaihtoehdoksi kotona makoilu, ellei se sitten tapahdu omaan piikkiin. Suomalaisilla veronmaksajilla ei ole tällaiseen hyväntekeväisyyteen euroakaan ylimääräistä. Myöskään ulkomaalaistaustaisten rikollisten hyysääminen ja sijoittaminen meidän viiden tähden vankiloihimme ei ole kestävää. On aivan oikein, että sellainen henkilö, joka ei kykene elämään ihmisiksi Suomessa, ei myöskään kansalaisuutta saa. Tämähän on aivan looginen ja maalaisjärkinen ratkaisu. Kiitos sisäministeri Rantaselle ja koko hallitukselle tästä tarpeellisesta maahanmuuttopolitiikan uudistuksesta. On hienoa nähdä, miten tämä sektori menee ryminällä eteenpäin vastuullisempaan ja yhteiskunnallisesti turvallisempaan suuntaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-10-07T17:25:18,2025-10-07T17:28:48,Hyväksytty,1.1 2025_91_171,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_172,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme nyt kansalaisuuslain kiristyksiä, joita tämä hallitus on tuonut eduskuntaan ja joita perussuomalaiset ovat pitkään ajaneet. On hienoa, että jo toinen erä kiristyksiä on nyt eduskunnan viimeisillä vaiheilla ja pääsemme pian äänestämään ne läpi osaksi suomalaista lainsäädäntöä. Kuitenkin kun tämä toinen kiristyspaketti tuotiin tänne eduskuntaan tuolloin kevään puolella, niin huomasin, että lähetekeskustelussa edustaja Timo Harakka oli pitänyt väkevän puheenvuoron. Siteeraan nyt Harakan tuolloin kertomaa koskien nimenomaisesti kansalaisuuslain kiristyksiä toimeentuloedellytykseen ja toisaalta nuhteettomuusedellytykseen, jotka ovat osa tätä kiristyssarjaa. Harakka kertoi lähetekeskustelussa 8. huhtikuuta 2025 seuraavasti: ”Se, että muualla syntyneiltä vaaditaan sellaista nuhteettomuutta ja sellaisia toimeentuloedellytyksiä, joita Suomeen onnekkaasti syntyneiltä ei vaadita, osoittaa melkoista eettistä valikoivuutta. Ei olekaan ihme, että useimmat lausunnonantajat ovat suhtautuneet tähän penseästi ja jopa vaatineet näiden ehtojen joko lieventämistä tai poistamista, enkä voi olla kuin samaa mieltä.” Tässä edellä edustaja Harakka siis kertoo, että hän haluaisi lieventää kansalaisuuden saamisen ehtoja siitä, mitä perussuomalaiset ja tämä hallitus ovat nyt esittämässä. Ajattelinkin, että käydäänpä nyt läpi, mitä Suomi vaatii jatkossa ihmiseltä, joka haluaa Suomen kansalaisuuden saada. Jotta ulkomaalainen voi saada Suomen kansalaisuuden, on hänen täytettävä riittävät ehdot. Näitä ehtoja ovat asumisaikavaatimus eli se, että ulkomaalainen on laillisesti asunut ja oleskellut useampia vuosia Suomessa ennen kansalaisuuden hakemista. Kielitaitovaatimus eli se, että ulkomaalainen on oppinut ja osaa puhua Suomessa suomen kieltä. Toimeentulovaatimus eli se, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu ja että hän ei jatkossa olisi turvannut sitä Kelan luukulta, siis sosiaalietuuksina. Nuhteettomuusvaatimus eli se, että ulkomaalainen ei ole syyllistynyt erilaisiin, jopa vakaviin henki- ja seksuaalirikoksiin tai kansallista turvallisuutta vaarantaviin rikoksiin. Sekä vaatimus siitä, että kansalaisuutta hakevan ulkomaalaisen toimittamat tiedot ovat oikeita, aitoja, eli että Suomen kansalaisuutta ei myönnetä hänelle väärin tai virheellisin perustein. Lisäksi Suomen kansalaisuuden myönnettyämmekin me Suomessa edellytämme, ettei kansalaistettu ulkomaalainen syyllistyisi valtiopetos-, maanpetos- tai terrorismirikoksiin Suomea ja suomalaisia vastaan. Kun nyt luettelin näitä kansalaisuuden ehtoja, joita me ulkomaalaisilta edellytämme, niin kysyn ihan vakavissani, edustaja Harakka: Mitkä näistä ehdoista te olisitte valmiit purkamaan? Mistä näistä ehdoista pitäisi luopua? Asumisaikavaatimus, toimeentulovaatimus, nuhteettomuusvaatimus tai vaatimus siitä, että hakemus ja sen tiedot perustuisivat aitoon tietoon, ei väärenneltyyn tai valheelliseen tietoon? Mistä näistä ehdoista pitäisi Suomen luopua? Kuulisin tämän mielelläni sosiaalidemokraateilta, ehkä edustaja Harakalta itseltään, mutta minä tai perussuomalaiset emme ole valmiita luopumaan yhdestäkään näistä ehdoista. Me olemme puolueena esittäneet jo pitkän pitkän aikaa, että Suomen kansalaisuuden ehtoja tulee kiristää, ja nyt me olemme saaneet kiristyksiä läpi asumisaikavaatimukseen, toimeentulovaatimukseen, nuhteettomuusvaatimukseen, myös vaatimuksiin koskien sitä, jos kansalaisuuden on jo saanut ja sen jälkeen syyllistyy Suomen elintärkeitä etuja vastustaviin, niitä loukkaaviin rikoksiin. Näitä kiristyksiä on nyt viety läpi, ja minä kysyn vakavissani jokaiselta näitä vastustavalta: mistä näistä ehdoista te olisitte valmiit luopumaan, ja minkä ihmeen tähden? Meille perussuomalaisille Suomen kansalaisuus ei ole jakotavaraa. Se ei ole ensisijaisesti tarkoitettu kannustimeksi ihmiselle kotoutua Suomeen, vaan se on nimenomaan se päätepiste onnistuneelle kotoutumiselle eli sille, kun ihminen on aidosti tullut osaksi suomalaista yhteiskuntaa, hän on täällä työllistynyt, hän tulee työllään toimeen, hän elää nuhteetonta elämää ja hän on aidosti kotoutunut osaksi tätä yhteiskuntaa. Sen matkan päätteeksi hänestä voi tulla Suomen kansalainen, täysivaltainen osa suomalaista yhteiskuntaa, jolloin on oikeus äänestää kaikissa vaaleissa, jolloin on oikeus jäädä tänne pysyväluontoisesti ja oikeus palata myös ulkomailta pysyväluonteisesti Suomeen, oli tilanne mikä hyvänsä. Tätä oikeutta ei tule myöntää löperin ehdoin ulkomaalaiselle ihmiselle — vain hyvin tarkoin ja tietyin, tarkoin edellytyksin. Juuri tämän takia säädämme nyt jo toista erää kansalaisuuslain tiukennuksia. Kolmas erä on vielä tulossa. Se koskee kansalaisuuskoetta ja mahdollisuutta edellyttää tulijalta myös ymmärrystä suomalaisen yhteiskunnan perusasioista, kielitaitovaatimuksen lisäksi myös yhteiskunnallista ymmärrystä siitä, miten Suomessa toimitaan, millainen lainsäädäntö meillä on, millainen kulttuuri meillä on. Nämä ovat hienoja tiukennuksia, ja tämä on juuri oikea suunta sekä pohjoismaisittain että eurooppalaisittain pitää huolta, että tänne tulevat ihmiset ja tänne pysyväluonteisesti jäävät ihmiset palvelevat tätä yhteiskuntaa, rakentavat sitä eivätkä rasita sitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-10-07T17:28:56,2025-10-07T17:35:06,Hyväksytty,1.1 2025_91_173,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_174,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Erinomainen puheenvuoro edustaja Vigeliuksella ja varsin tyhjentävä kattaus siitä, mistä tässä laissa on kyse. Mutta ihan muutama tarkentava asia, jotka täällä vielä eivät ole tulleet esiin: Ensinnäkin liittyen tähän ilmoitus-/hakemusmenettelyyn, jota voidaan siis käyttää vaikka Pohjoismaiden kansalaisten kesken: Eli nyt kun siihen tehtiin myöskin se muutos, että jatkossa ei puhuta pelkästään valtion turvallisuudesta vaan puhutaan kansallisesta turvallisuudesta, niin se kattaa tämän koko repertuaarin, mitä meillä täällä turvallisuussektorilla on. Toisin sanoen jatkossa ilmoitusmenettelyssä ja hakemusmenettelyssä voi lausua asioista myöskin krp, jolloin me saadaan estettyä se, että Pohjoismaissa nyt jo toimivien kansainvälisten rikollisjärjestöjen jäsenet hakevat Suomen kansalaisuutta, koska poliisin sisäinen lausunto estää sen hakemisen. Tämä oli erittäin tärkeä lisä, joka on tässä myöskin hyvä huomioida. Pieni asia mutta tämän kokonaisuuden sisällä. Toinen asia, minkä haluan nostaa, on toimeentuloedellytysten osoittaminen. Eli ei riitä se, että sen kaksi vuotta on nostamatta sosiaalitukia, vaan pitää myöskin pystyä osoittamaan, mistä on laillisesti toimeentulon saanut sinä aikana. Tämä jos mikä on merkityksellistä meidän yhteiskunnan kannalta siitä näkökulmasta, että niin kuin me olemme edellyttäneet täällä, että jokaisen suomalaisen työikäisen ja työkykyisen pitää huolehtia enemmän omasta toimeentulostaan, niin tämän saman vaatimuksen pitää koskea meillä myöskin maahanmuuttajia — ei pitäisi olla kohtuuton edellytys vaatia samaa kuin meidän omilta kansalaisilta. Sitten kolmas asia, minkä haluaisin vielä ehkä nostaa tässä, on tämä lasten etu, joka perustuslakivaliokunnan käsittelyssä nousi esiin. Se on tärkeä asia, että aina kun päätöksiä tehdään ja jos perheessä on myöskin alaikäisiä lapsia, niin sitä lapsen etua huomioidaan, mutta kuten valiokunnan mietinnöstä käy ilmi, niin se lapsen edun arvioiminen ei tarkoita automaatiota siitä, että aina kun perheessä on lapsia, niin toimeentuloedellytyksistä voitaisiin poiketa, vaan se tarkoittaa niitä poikkeuksellisia tilanteita, joissa jopa äkillisestä sairaudesta tai muusta johtuen on jouduttu turvautumaan yhteiskunnan apuun, ja se on aivan inhimillistä, näin pitää toimiakin. Mutta ei ole kyse siis automaatiosta vaan poikkeustapauksista. Sitten vielä haluan todeta tähän kansalaisuuden menettämiseen liittyen sen, että monesti on käynyt niin, varsinkin vuoden 2015 ruuhkassa, että joko se passi heitettiin mereen tai siitä pyrittiin muuten pääsemään eroon, ja useita vuosia myöhemmin ilmeni, että olikin muu henkilö kyseessä, jopa vakava rikollinen, joka sitten Suomeen tai muualle Eurooppaan oli tullut. On enemmän kuin tervetullutta, että voidaan jatkossa sitten takautuvasti peruuttaa kansalaisuudet näissä tilanteissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-10-07T17:35:09,2025-10-07T17:38:05,Hyväksytty,1.1 2025_91_175,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,Edustaja Lahdenperä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_176,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen kansalaisuuden tulee olla ansaittu ja arvokas oikeus, ei pelkkä hallinnollinen toimenpide. Tämä esitys vahvistaa juuri sitä periaatetta. Kansalaisuuden saamisen edellytykset — nuhteettomuus, oma toimeentulo ja selvä henkilöllisyys — ovat oikeudenmukaisia ja kohtuullisia vaatimuksia maassa, jossa vapaus ja vastuu kulkevat yhdessä. On oikein, että rikokset voivat estää kansalaisuuden saamisen tai johtaa sen menettämiseen. Kansalaisuus ei saa olla turvapaikka rikolliselle. Tämä esitys parantaa myös kansallista turvallisuutta, kun viranomaisille annetaan paremmat välineet arvioida taustoja ja väärinkäytösten riskejä. Turvallinen ja luotettava maahanmuuttopolitiikka luo luottamusta koko yhteiskuntaan. Kannatan linjaa, jossa kansalaisuuden myöntäminen perustuu rehellisyyteen, kotoutumiseen, suomen kielen oppimiseen ja vastuullisuuteen. Mielestäni ne ovat suomalaisen oikeusvaltion tunnusmerkkejä. [Anne Rintamäki: Kyllä!] — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-10-07T17:38:10,2025-10-07T17:39:27,Hyväksytty,1.1 2025_91_177,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,Edustaja Eerola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_178,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset myös minun puolestani hallintovaliokunnalle ja sen mainiolle puheenjohtajalle, edustaja Peltokankaalle, tästä mietinnöstä ja sen äskeisestä esittelystä. Kuten muutamassa puheenvuorossa tässä jo aiemminkin on sanottu, tosiaan tämän kansalaisuuden on oltava palkinto kotoutumisesta eikä päinvastoin oletettu kannustin kotoutua. On erinomaisen tärkeää, että nämä kansalaisuuden kriteerit eivät ole liian löysät, jollaisiksi ne viimeisten 30 vuoden aikana tässä maassa valitettavasti ovat muuttuneet. Suomen passi ei voi olla mitään halpatavaraa vaan arvopaperi, jollaisena se vielä vuosikymmeniä sitten aiemmin tunnettiin. Se, että Suomen kansalaisuuden saa vain nuhteeton henkilö, helpottaa meidän ihan kaikkien elämää, jos ulkomailla joudumme matkustamaan ja erityisesti viisumeita anomaan. Edustaja Vigelius tuossa hetkeä aikaisemmin siteerasi edustaja Harakan hieman kauemmin aikaa sitten, viime huhtikuussa, tässä salissa pitämää puhetta lähetekeskustelussa, jossa Harakka oli jotenkin siihen tapaan sanonut — en muista tarkkaa sitaattia — että nämä vaatimukset Suomen kansalaisuudelle eivät saisi olla kovemmat tänne muualta muuttaneilla kuin meillä kantasuomalaisilla, jotka olemme tänne sattuneet syntymään. Olen törmännyt tähän kummalliseen ajatusmaailmaan aiemminkin tässä samassa salissa ja muissa keskusteluyhteyksissä, ja ne usein tulevat nimenomaan tuolta ikään kuin vasemmalta puolelta poliittista pelikenttää. Tämä on jotain sellaista, mitä itse en ole koskaan ymmärtänyt, ja äsken sanoin sanan ”pelikenttä” ja otan vertailukohdan urheilusta. Urheiluelämästä minun mielestäni pitäisi muutenkin yhteiskunnassa ottaa paljon enemmän mallia, ja niin myös tässä maahanmuuttopolitiikassa. Kun koripalloseura, lentopalloseura, jääkiekkoseura tai jalkapalloseura, mikä tahansa tämmöinen, hakee ulkomaalaisvahvistuksen, niin ne hakevat nimenomaan ulkomaalaisvahvistuksen, sellaisen, joka on parempi pelaaja kuin ne kotiseuran omat kasvatit tai naapuriseurasta lainatut ja ryöstetyt ja ostetut pelaajat — eli sellaisia henkilöitä, jotka sitten viime minuuteilla, viime sekunneilla donkkaavat ne tarvittavat pisteet sisään ja tuovat voiton sille kotijoukkueelle. Kun urheiluseura hankkii ulkomaalaispelaajan, niin eivät ne hanki sellaisia pelaajia, joille joudutaan se pallon käsittely ja pelin säännöt opettamaan täällä Suomessa, ei kaivata mitään vaihtopenkillä istujia. Näitä vaihtopenkillä istujia meillä on omasta takaa. Jos tämmöinen ajattelumalli sahaa laajemmin koko suomalaiseen yhteiskuntaan mutta erityisesti tähän ulkomaalaispolitiikan osa-alueeseen, niin silloin tämä maahanmuutto todellakin tulee olemaan sellaista, että se on niin hyvälaatuista, että se vahvistaa tätä meidän yhteiskuntaa. Minä väitän, että sillä on myöskin vaikutusta tähän välillä vähän tunkkaiseen ilmapiiriin, [Saku Nikkanen pyytää vastauspuheenvuoroa] ja kun puhutaan rasismista ja tämäntyyppisistä asioista, että kuinka rasismi leviää tässä maassa ja näinpäin pois, niin jos kantasuomalaiset ja ihmiset yleensäkin kokisivat, että nämä ulkomaalaiset, jotka täällä ovat, vahvistavat tätä meidän yhteistä Suomi-joukkuetta täällä, niin silloin tämä olisi myöskin positiivinen tekijä tähän tällaiseen rasismiin ja yleiseen ulkomaalaisvastaisuuteen. Ottakaamme vastaisuudessa Suomen kansalaisiksi siis vain ulkomaalaisvahvistuksia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-10-07T17:39:32,2025-10-07T17:43:55,Hyväksytty,1.1 2025_91_179,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Edustaja Nikkasella on varsinainen puheenvuoro, joten siihen varmaan mahtuu se vastauskin. — Olkaa hyvä. [Saku Nikkanen: On mahduttava!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_180,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! No, käytetään vastauspuheenvuoro sitten tässä edustaja Eerolan sinänsä ihan ansiokkaaseen puheenvuoroon. Tämä urheilijoitten tuominen tänne maahan: Ehkä pitää hieman oikaista sitä, että eivät tänne ihan niin heikkoja urheilijoita suomalaiset urheiluseurat tuo, että pitää sääntöjä opettaa tai sitä, miten päin mailasta pidetään kiinni [Juho Eerola: Niin eivät tuokaan!] tai muutakaan. Mutta yksi iso ongelma mielestäni siinä on se, että tavallaan me ollaan poissuljettu se mahdollisuus, että voi tulla lyhytaikaisella viisumilla kokeilemaan ja sitten kun suomalainen urheiluseura toteaa, että nyt tämä pelaaja on riittävän hyvä, niin hän voisi täältä hakea työperäistä oleskelulupaa, kun katsottaisiin, että hän on riittävän hyvä. Nyt hänet lähetetään takaisin, mistä hän sitten ikinä onkaan tulossa. Tietyissä lajeissa pelaaja voi tulla sellaisesta maasta, jossa on hyvinkin vaikea löytää konsulaatti ja mahdollisuus hakea sitä pysyvää oleskelua ja työlupaa, ja se ainakin vaikeuttaa aika paljon näitten urheiluseurojen toimintaa. Tämä on kyllä ihan aito epäkohta. Mutta joo, tämä oli ehkä nyt se osuus tästä vastauspuheenvuorosta. Jatketaan sitten tarvittaessa. Arvoisa rouva puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansalaisuuslakia siten, että kansalaisuuden saamisen edellytyksiä tiukennetaan. Hallituksen esityksen päälinja on kyllä kannatettava — uskokaa pois, kyllä on kannatettava. Ehdotettujen muutosten lähtökohta on, että kansalaisuuden saamisen edellytyksenä on onnistunut kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan, ja niillä korostetaan turvallisuuteen liittyvien riskien huomioimista ja yhteiskunnan sääntöjen noudattamista. Täällä edustaja Vigeliuskin toivoi, että esitetään sitten, mitä muutoksia. No, te istutte hallintovaliokunnassa ja olette varmasti meidän muutosesityksenkin saaneet siellä, eli meidän vastalauseemme tässä. Eli esityksessä toimeentuloedellytyksen täyttyminen on sidottu siihen, että hakija antaa luotettavana pidettävän selvityksen toimeentulonsa perusteista ja että hän on viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana turvautunut työttömyysturvalaissa tarkoitettuun työttömyysetuuteen tai toimeentulotuesta annetussa laissa tarkoitettuun toimeentulotukeen enintään kolmen kuukauden ajan. Kolmen kuukauden aikaraja voi useimmissa tapauksissa olla perusteltu. Joissain tilanteissa se on kuitenkin liian tiukka suhteessa tosiasiallisiin olosuhteisiin. Myös hyvin kotoutunut ja työelämässä oleva henkilö voi kohdata yllättäviä tilanteita, jotka johtavat tilapäiseen työttömyyteen. Maahanmuuttajat työskentelevät muuta väestöä useammin määräaikaisissa tai muulla tavoin epävarmoissa työsuhteissa, ja esimerkiksi maahanmuuttajanaisten työmarkkina-asema on monesti heikko. Esimerkiksi vanhempainvapaalta palattaessa voi olla vaikea työllistyä riittävän nopeasti niin, ettei kolmen kuukauden aikaraja ylity. Erityisesti yksinhuoltajat voivat joutua tilanteisiin, joissa aikarajan ehdoton soveltaminen olisi kohtuutonta. Tämän vuoksi me SDP:ssä katsomme, että toimeentuloedellytykseen tulisi lisätä joustoa ennakoimattomien ja poikkeuksellisten tilanteiden varalta. Mikäli olosuhteet ovat sellaiset, että tukiin turvautuminen ei osoita heikkoa kotoutumista tai puutteellista työmarkkinavalmiutta, ei tukiin turvautumista yli kolmen kuukauden ajan ole perusteltua pitää ehdottomana esteenä kansalaisuuden saamiselle. Tämän vuoksi ehdotetaan lakiehdotuksen 17 a §:ää muutettavaksi niin, että toimeentuloedellytys voidaan katsoa täyttyneeksi, vaikka hakija olisi turvautunut työttömyysetuuteen tai toimeentulotukeen kahden vuoden aikana yli kolmen kuukauden ajan, jos tukiin ei kuitenkaan ole turvauduttu yli kuuden kuukauden ajan ja tukiin turvautuminen on johtunut poikkeuksellisista olosuhteista tai muuten tilapäisistä syistä, joihin hakija ei ole kohtuudella voinut vaikuttaa. Koska edellytys luotettavasta selvityksestä toimeentulon perusteista säilyisi edelleen voimassa, tällainen jouston lisääminen ei vaarantaisi toimeentuloedellytyksen tarkoitusta. Voisin vielä nostaa, arvoisa rouva puhemies, esiin ajankohtaisen asian koskien työperäistä riistoa. Helsingin Sanomissa 6.10. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Pentikäinen lausui, että kolmen kuukauden työllistymissääntö voi lisätä hyväksikäytön riskiä ulkomaalaisten työntekijöiden kohdalla. Myös perussuomalaiset ovat vahvasti tätä työperäistä riistoa tuominneet ja jostain syystä eivät kuitenkaan nyt tässä kohtaa halua tällaista joustoa, joka selvästi nyt sitten ainakin Suomen Yrittäjienkin johdon mielestä mahdollistaa tämän riiston jatkumista. Arvoisa rouva puhemies! Tämän vuoksi SDP:n ryhmässä me katsomme, että toimeentuloedellytykseen tulisi lisätä joustoa ennakoimattomien ja poikkeuksellisten tilanteiden varalta, mikäli olosuhteet ovat sellaiset, että tukiin turvautuminen ei osoita heikkoa kotoutumista tai puutteellista työmarkkinavalmiutta. Ei tukiin turvautumista yli kolmen kuukauden ajan ole perusteltua pitää ehdottomana esteenä kansalaisuuden saamiselle. Arvoisa rouva puhemies! Teen mietinnössä olevan vastalause-esityksen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-10-07T17:44:14,2025-10-07T17:50:00,Hyväksytty,1.1 2025_91_181,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,Edustaja Keskisarja., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_182,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Teemu,Keskisarja,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! ”Kansa” on ikivanha suomalais-ugrilainen sana. Kaksi kaunista tavua: kan-sa. 1800-luvulla joku oppinut, ehkäpä Elias Lönnrot, johti ”kansasta” kirjakieleen kätevän uudissanan ”kansalainen”. Hyvät kansanedustajat! Ken tahtoo Suomen kansalaisuuden, ensin kuulukoon Suomen kansaan. Samanlainen etymologia selittää sanoja ”muu”, ”muukalainen”, sekä ”ulko-”, ”ulkolainen”. En halveksi minkäänlaisia ihmisiä, mutta Suomen kansalaisuus ansaittakoon ainoastaan kehityskertomuksella: kahdeksan vuoden nuhteeton ja rikokseton elämä, toimeentulo työllä ilman yhteiskunnan almuja, kansalliskielen oppiminen sekä sopeutuminen täkäläisiin tapoihin. Kelpo kansalaistujalle minä sanon ihonväriin ja uskontoon katsomatta: tuohon käteen. Ja toivon, että kättely luonnistuu kaikille sukupuolille syrjimättömästi, siis naisenkin kosketusta kunnioittaen. Tervetuloa supisuomalaisten maanmieheksi. Tervetuloa kanssamme saunaan aatamin ja eevan asussa — tai ainakin uimahallin sääntöjen mukaisesti. Tervetuloa paistamaan makkaraa, sen ainesosaksi käy eksoottinenkin kasvi tai elukka — kunhan ei laittomasti rituaaliteurastettu. Tätä tavoitetta tähdentää kansalaisuuslain kolmivaiheinen uudistus, jota sisäministeri Rantanen äsken viisaasti esitteli.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Teemu Keskisarja,1498,2025-10-07T17:50:01,2025-10-07T17:52:06,Hyväksytty,1.1 2025_91_183,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_184,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun kiristämme Suomen kansalaisuuden saamiseksi edellytettyjä ehtoja, niin näidenkin ehtojen kohdalla olemme nähneet, kun vuosi sitten hyväksyimme ensin asumisaikavaatimuksen tiukentamisen aiemmasta 4—5 vuodesta 5—8 vuoteen, että sitä vastustivat kaikki puolueet vasemmalla, mukaan lukien keskusta. Nyt kun meillä on toinen kiristyssarja, jossa esitetään toimeentulo- ja nuhteettomuusedellytyksiin tiukennuksia, siihen ovat esittäneet vastalauseensa vihreät ja vasemmistoliitto yhdessä ja toisaalta vielä SDP. Kuulimme SDP:ltä äsken, mistä syystä he vastustavat erityisesti tätä toimeentuloedellytystä siinä muodossa kuin hallitus on sitä esittänyt. SDP haluaisi lieventää ulkomaalaiselta kansalaistettavalta edellytettyä toimeentuloedellytystä. Mielenkiintoinen kysymys on se, että kun me emme tule siihen taipumaan vaan hallitus erityisesti perussuomalaisten tahdosta tulee viemään tämän hallituksen esityksen toimeentuloedellytykset ja nuhteettomuusedellytykset juuri tässä muodossa, kuin on esitetty, eteenpäin eduskunnassa ja SDP:n vastalause ja vastaesitys tullaan äänestämään kumoon, niin jos oletetaan, että näin käy, niin miten SDP tulee toimimaan tilanteessa, jossa se joutuu valitsemaan joko nykyisen kansalaisuuslain, varsin löperön sellaisen, voimassa pitämisen versus tämän hallituksen esittämät toimeentulon ja nuhteettomuuden edellytysten tiukennukset. Mikä tulee olemaan SDP:n kanta? Mennäänkö vanhalla löperöllä lainsäädännöllä vai tehdäänkö näitä tiukennuksia, joita perussuomalaisittain ja tämän hallituksen toimesta esitetään? Kun ensimmäisessä vaiheessa asumisaikaa tiukennettiin, SDP äänesti vastaan. Nyt, kun tulee toinen vaihe, äänestääkö SDP edelleen vastaan? Tai kun tulee kolmas vaihe, äänestättekö silloinkin vastaan? Nyt se kantti punnitaan, SDP, lähdettekö te kiristämään Suomen kansalaisuuden saamiseksi edellytettyjä ehtoja vai menettekö omien vastalauseidenne taakse ja liitytte aina vihreiden ja vasemmistoliiton kelkkaan, jotka vastustavat lopulta aina lain muuttamista tiukemmaksi. Se jää nähtäväksi. Mutta palaan vielä tähän vihreiden ja vasemmistoliiton vastalauseeseen. Eli vihreät ja vasemmistoliitto — yllätys yllätys — eivät kannata toimeentuloedellytyksen tai nuhteettomuusedellytyksen kiristämistä, mitä tulee Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoihin. Teidän vastalauseessanne, vihreät ja vasemmisto, olette kirjoittaneet seuraavasti: ”Kansalaisuuslain muuttamista koskeva esitys jatkaa hallituksen ulkomaalaisvihamielisten uudistusten sarjaa. Ehdotetut säännökset ovat eriarvoistavia ja toteutuessaan merkitsisivät kansalaisuuden muuttumista palkinnoksi harvoille ja valituille sen sijaan, että se toimisi keinona kotoutumisen tukemiseksi.” Toivoisin, että kun monesti arvostellaan perussuomalaisia populismista ja tarpeettomasta vastakkainasettelusta, niin järki- ja tiedepuolueet, vasemmistoliitto ja vihreät, joskus perustelisivat ulkomaalaisvihamielisyydestä meitä arvostelevia puheitaan. Mitä ulkomaalaisvihamielistä on siis siinä, että ulkomaalaiselta, jonka Suomi harkitsee kansalaistavansa, edellytetään, että hän tulee Suomessa toimeen — siis toimeen ilman Kelan tukia? Onko siinä jotakin ulkomaalaisvihamielistä? Onko ulkomaalaisvihamielistä se, että me edellytämme tiukemmalla seulalla nuhteettomuutta, siis rikoksettomuutta, ulkomaalaiselta, joka haluaa Suomen kansalaisuuden? Ei ole. Tai onko jotakin ulkomaalaisvihamielistä siinä, että jos me olemmekin antaneet löperöin ehdoin Suomen kansalaisuuden tähän asti, niin me voisimme myös poistaa sen helpommin, jos ihminen syyllistyy meidän elintärkeitä etujamme loukkaaviin rikoksiin: valtiopetos, maanpetos, terrorismirikokset? Onko se ulkomaalaisvihamielistä? Ei ole. Sen sijaan mitä tulee tähän toiseen sitaattiin, mitä siteerasin teiltä — ”ehdotetut säännökset ovat eriarvoistavia ja toteutuessaan merkitsisivät kansalaisuuden muuttumista palkinnoksi harvoille ja valituille sen sijaan, että se toimisi keinona kotoutumisen tukemiseksi” — minä olen, vihreät ja vasemmistoliitto, juuri sitä mieltä, että Suomen kansalaisuuden kuuluu olla harvoille ja valituille. Sen ei kuulu olla jokaiselle. Jokainen ei täytä Suomen kansalaisuuden saavuttamiseksi edellytettyjä ehtoja, eikä kuulukaan. Meillä tuleekin olla tiukka seula. Ei ajatus voi olla se, että tulkaa kaikki maailman kansat Suomeen, mitä nähtiin erityisesti Marinin hallituskaudella, ja sen jälkeen annetaan teille vielä löperöin ehdoin Suomen kansalaisuus, niin ehkä te sitten kotoudutte. Ei maahanmuuttopolitiikka voi perustua tällaiseen ajattelumalliin: kaikki tänne, mahdollisimman löperöin ehdoin, kansalaisuus käteen, jotta teitä ei voida koskaan poistaakaan tästä maasta, ja sitten toivotaan parasta. Ei, ei, ei! Suomen kansalaisuuden saamiseksi edellytettyjen ehtojen on oltava niin tiukat, että sen saavat harvat valitut Suomen rakentajat, suomalaisiksi tulleet ihmiset. Suomen kansa ja sen jäsenyys, Suomen kansalaisuus — niiden osaksi tullaan suomalaistumalla, asumalla Suomessa, puhumalla suomea, rakentamalla työllä Suomea, elämällä suomalaisittain suomalaisessa Suomessa. Siten tullaan Suomen kansalaiseksi, ja sen edistämiseksi, tämän toteuttamiseksi, näitä kansalaisuuslain tiukennuksia nyt viedään eteenpäin. Nähtäväksi jää, mitkä puolueet tässä eduskunnan salissa tulevat antamaan sille hyväksyntänsä. Perussuomalaiset ovat näiden takana, perussuomalaiset ovat näitä vieneet eteenpäin, ja nyt ne tulevat osaksi suomalaista lainsäädäntöä. Kiitos siitä, sisäministeri Mari Rantanen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-10-07T17:52:18,2025-10-07T17:59:39,Hyväksytty,1.1 2025_91_185,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_186,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä lievennys, mitä SDP ajaa tähän työttömyyden osalta, liittyy aika paljon myös tähän nykyiseen tilanteeseen. Kun katsotaan sitä, kuinka nopeasti työpaikan voi löytää nykyisiltä työmarkkinoilta, niin kolmessa kuukaudessa uuden työpaikan löytäminen suomalaiselle on aika vaikeata, mutta varmasti myöskin maahanmuuttajataustaiselle ihmiselle se on tosi vaikeata. Me esitämme tähän sellaista joustavuutta, että kuusi kuukautta olisi se katto. Siinä mielessä, jos kyseinen henkilö on tässä hyvin kotoutunut ja osoittanut nuhteettomuutta ja muuta, niin nyt tämmöisessä tilanteessa tuntuu aika kohtuuttomalta, että hän ei sitten pääsisi toteuttamaan kansalaisuuttaan. Siinä mielessä tämä on kuitenkin aika pieni jousto tähän. Kun katsotaan tosiasiassa nykyistä työllisyystilannetta, niin niitä tilanteita on tosi hankala toteuttaa, että kolmessa kuukaudessa uusi työpaikka löytyisi. Sen vuoksi, arvoisa rouva puhemies, kannatan edustaja Nikkasen tekemää vastalauseen 1 mukaista ehdotusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-10-07T17:59:39,2025-10-07T18:00:55,Hyväksytty,1.1 2025_91_187,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_188,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen kansalaisuus on arvokas asia, jonka eteen on tässä maassa taisteltu. Se ei ole automaattinen oikeus vaan etuoikeus, merkki kotoutumisesta, vastuunkannosta ja kunnioituksesta Suomen lakeja ja arvoja kohtaan. Maahanmuutto voi olla voimavara, mutta vain silloin, kun kotoutuminen — tai voisinko sanoa ”kotiutuminen” — onnistuu. Se tarkoittaa työtä, kielen oppimista ja halua olla osa suomalaista yhteiskuntaa. Suomen kieli on avain tähän maahan. Ilman sitä ei voi aidosti osallistua, ymmärtää yhteisiä pelisääntöjä tai kantaa vastuuta. Nuhteettomuus on vaatimus, ei suositus. Rikosrekisterillä ei edetä kansalaisuuteen, eikä Suomen passia tule myöntää, jos se vaarantaa kansallisen turvallisuuden. Tämä esitys palauttaa kansalaisuuden, suomalaisuuden, sen ansaitsemaan arvoon. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-07T18:00:56,2025-10-07T18:02:21,Hyväksytty,1.1 2025_91_189,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_190,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kävin esittelemässä mietinnön hallintovaliokunnan puheenjohtajan ominaisuudessa, nyt käyn muutaman asian läpi kansanedustaja Peltokankaan ominaisuudessa. On hienoa, että kansalaisuuden saamisen edellytyksiä tiukennetaan tällä vaalikaudella kolmessa vaiheessa. Tässä esityksessähän ehdotetaan muutoksia nimenomaan henkilöllisyyttä, nuhteettomuutta ja toimeentuloa koskeviin kansalaistamisen edellytyksiin. Aiemmin tehtiin siis jo tämä asumisaikaa koskeva esitys, ja myöhemmin annetaan vielä esitys kansalaisuuskokeen käyttöön ottamisesta, joka on erinomainen idea sinällään — odotan sitä kuin kuuta nousevaa. Hakijan velvollisuutta selvittää oma henkilöllisyys ehdotetaan lisättäväksi, ja onhan se nyt oikeus ja kohtuus. Mutta miten Suomessa on ylipäätään voinut olla sellainen tilanne, että joku hakija hakee Suomen kansalaisuutta, mutta häneltä ei ole velvoitettu sitä, että hän oikeasti todistaa, kuka hän on? Eli annetaan kansalaisuus anonyymille, joka voi olla kuka tahansa. On aika kohtuullista, että hallitus on ottanut tällaisen turvallisuuspointin tähän mukaan, että me tiedämme, keitä tässä maassa pyörii, eikä niin, että tänne tullaan kuin hollitupaan sanomalla joku nimi — millaista me esimerkiksi kuulimme aikoinaan vuosina 15—17, kun Torniosta tuli linja-autolasteittain porukkaa. Sata henkeä tuli sisään, ja aika usein suurimmalla osalla oli sama etunimi ja sama syntymäaika. Tästä voimme päätellä jotain. Mutta hienoa, että hallitus puuttuu nyt näihin asioihin. Nuhteettomuusedellytystä muutetaan siten, että rikokseen syyllistymisestä johtuvat seuraukset ovat entistä tuntuvammat. Onko jonkun Suomen kansalaisen mielestä tilanne niin, että rikokseen syyllistymisestä johtuvien seurauksien pitäisi olla jotain muuta kuin tuntuvia, jos haetaan Suomen kansalaisuutta? Tähän hienoon yhteiskuntaan — pieni kansa, suuri maa, meillä on aivan loistava yhteiskunta — ei tarvita tällaisia nuhteita ansaitsevia ihmisiä, jotka tulevat tänne ja syyllistyvät kenties rikoksiin. Erinomainen uudistus. Sitten jos me ajatellaan näitä rikoksista seuraavia odotusaikoja yleensä, niin onhan se mahtavaa, että tästä eteenpäin tulee bumerangi eikä odotusaikaa määrätä laisinkaan, jos hakija on tuomittu syyllistymisestä erittäin vakavaan rikokseen. Ajatelkaa, että tässä maassa on ollut sellainenkin tilanne, että vaikka olet syyllistynyt vakavaan rikokseen, niin olet siltikin saanut täällä odottaa kansalaisuutta. Täysin käsittämätön paikka. Kertokaa minulle yksi muu maa maapallolla, jossa näin on ollut. — Tällä hetkellä on. Mennäänpä sinne, esimerkiksi niihin maihin, mistä meille paljon tulee tällä hetkellä, kolmansiin maihin — no, onneksi ei enää tänä päivänä niin paljon, mutta yhteen aikaan tuli. Mennäänpä niihin maihin katsomaan, että jos haet sieltä kansalaisuutta, syyllistyt siellä rikokseen, mikä on kohtalosi. No ei ainakaan kansalaisuus ja loppuelämän sosiaaliturva. Se on päivänselvä asia. Kansalaisuuden hakijalta edellytetään jatkossa turvattua toimeentuloa. No, minä lainaan nyt tässä keskustan edustaja Kaikkosta, joka sanoi, että me emme tänne pummeja kaipaa — tämä oli häneltä sitaatti. No emme todellakaan kaipaa, mutta kaipaisin sitä keskustaa, joka olisi meidän kanssamme yhdessä viemässä eteenpäin sitä politiikkaa, että tämä toteutuisi, eikä niin kuin keskusta haluaa, 40 000 uutta maahantulijaa. Huom.! Tässä kohtaa korostan, että meillä on noin 40 000 yliopistokoulutettua tai toisen asteen koulutettua ulkomaalaistaustaista työttömänä työnhakijana. Ihan vain kansalle vertailukelpoisena tietona. Jos me ajatellaan sitten kokonaisuutta tästä toimeentulosta, niin onhan se nyt täysin selvä, että jos tämän maan passi annetaan henkilölle, jolla ei ole aikomustakaan turvata omaa toimeentuloaan, niin kyllä kansan syvissä riveissä herää kysymys: Ollaanko me silloin tehty oikeanlaista politiikkaa, jos henkilö tulee tähän maahan kuin hollitupaan, ei ole kertonut edes nimeään, ei mitään väliä, ei sen jälkeen saa toimeentuloa mistään ja sinä maksat viulut? Onko se oikeudenmukaista? Ei. Tästä syystä tämä hallitus on muuttanut näitä asioita roimasti, ja me edellytämme jatkossa myös turvattua toimeentuloa. Jos aikaisemmin voi antaa vääriä tietoja mutta nykyään ei, nimittäin kansalaisuuden voi menettää väärien tietojen antamisen perusteella, niin tämähän on aivan täydellinen juttu. Jos ihminen tulee rajalta, valehtelee meidän virkamiehille silmät ja suut täyteen ja hänet päästetään maahan, onko se oikeus ja kohtuus? No ei ole. Minä ottaisin pohjalaisittain isällisen otteen ja saattaisin tällaisen henkilön ulos tästä maasta ja toteaisin, että tähän maahan ei tulla muunneltua totuutta — tai sanon sen suoraan, no en sano — käyttämällä vaan ainoastaan rehellisin keinoin. Kansalaistamisen edellytyksiä siis tiukennetaan. Jos me vaadimme, että Suomen kansalaisuuden saaminen edellyttää nykyistä vahvemmin sitä, että hakija osoittaa kotoutuneensa suomalaiseen yhteiskuntaan, se on mielestäni hyvin pieni vaatimus: edellytetään tulijalta, että hän sopeutuu tähän hienoon, rauhalliseen, maailman onnellisimmaksikin nimettyyn yhteiskuntaan, missä tällainen onnellinen kansa asuu. Minun mielestäni tällaisen henkilön, joka tulee ja saa tänne ylipäätään tulla, tulisi kyllä osoittaa, että hän kotoutuu. Onko se kotoutumista yhteiskuntaan, kun huudellaan Allahu akbaria tai huudellaan šarialakia, nojaillaan sadevesijärjestelmiin sen sijaan, että tehtäisiin töitä, ja pyritään siihen, että Suomen kansalaiset maksavat elantosi koko elämäsi ajan? Ei se ole. Myös kulttuurinen kotoutuminen on mielestäni hyvin tärkeää. Arvoisa puhemies! Olisi asiaa tästä vaikka kuinka paljon, mutta kunnioitan myöskin muiden puhujien aikaa. Olen ylittämässä juuri puheaikaani, joten lopetan tähän. — Kiitoksia. Jatkan hetken kuluttua, mikäli tarpeellista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-10-07T18:02:25,2025-10-07T18:09:18,Hyväksytty,1.1 2025_91_191,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_192,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Tuolla työhuoneessa kuuntelin tätä keskustelua, ja olisiko ollut edustaja Vigelius, joka sanoi, että kukaan ei puolusta näitä... tai jotenkin kuvaili sitä, että perussuomalaisia hyvin usein syytetään jostakin, että me emme puolusta maahanmuuttajia tai jotain sinnepäin. Mutta minä nyt tulen puolustamaan tänne maahanmuuttajia. Minun mielestäni on hieno asia, että tätä kansalaisuuslakia tiukennetaan. Pitää olla nuhteeton, ja pitäisi olla toimeentulo, ja kansalaisuuskoekin olisi varmaan ihan hyvä. Yksi asia tässä minun mielestäni on tavallansa vähän huono juttu. Sitä ei voi ehkä pitää yleispätevänä asiana, mutta meillä tuolla Koskenkorvalla on pitsanpaistaja, joka on ollut siellä 15 vuotta, ja hän on tullut tänne jostakin ulkomailta. Hän on siellä paistanut pitsaa ja yrittänyt ja myynyt pitsaa ja hoitanut kaikki asiat säntillisesti, mutta hän ei täytä kielitaitovaatimusta, kun hän on vain ollut töissä, hän on ollut yrittäjä. Hän ei ole ollenkaan päässyt mihinkään kotoutumiskurssille. Täällä on kyllä sellaisia ihmeellisiä ihmisiä kotoutettu ja annettu passi kouraan, jotka niin kuin... En minä tiedä, millä he ovat sen kielitaitokokeen päässeet läpi, mutta tämä ei nyt pääse, kun hän on 15 vuotta vain myynyt pitsoja — ne hän saa kyllä myytyä suomen kielellä. En minä nyt tätä asiaa niin kovasti kritisoi, mutta se nostaa kyllä siinä esille sen mielenkiintoisen eron, että tänne on hamuttu maahanmuuttajia ympäri maailmaa, houkuteltu eri oppilaitoksiin ympäri Suomea. On pidetty ehkä jotakin oppilaitosta hengissä niin, että heitä on houkuteltu tänne, että tule Suomeen jollakin ja hae turvapaikkaa ja ilmoita sitten seuraavana päivänä heti, että sinulla on opiskelupaikka jossakin koulussa. Tällainen kaistanvaihto siinä on sujunut kivuttomasti. Mutta miten tämä on mahdollista, että tämmöiset ihmiset sitten, jotka ovat tulleet tuolta pitkien matkojen takaa, vaeltaneet läpi Baltian... Taisi joku edustaja sanoa, että siellä niin kuin akavalaisten joukko vaeltaa Baltian maanteillä kohti Suomea. Millä sitten nämä niin sanotut akavalaiset, jotka tänne Suomeen pääsevät, joilla ei ole mitään koulutusta, ei mitään opettajankoulutusta eikä mitään, ovat saaneet sen kansalaisuuden siitä vain niin kuin suitsait pokkaamalla ja kiittämällä, kun he ovat olleet jossakin koulussa? He ovat suorittaneet kenties suomalaisen peruskoulututkinnon, päässeet sitten sillä ehkä opiskelemaan johonkin ammattikouluun, ja siellä ammattikoulussa kuitenkin opettaja sanoo, että ei se mitään kieltä osaa, vaikka sillä on kiitettävä numero siitä. Monet maahanmuuttajat ovat saaneet semmoisen säälitodistuksen hyvillä numeroilla ja ohittaneet sitten suomalaisia nuoria vielä yhteishaussa niin, että eräskin opettaja kertoi, että kun hän pyysi sellaista maahanmuuttajaa, jolla oli kiitettävä äidinkielen numero, irrottamaan autopuolella ammattikoulussa autosta takaiskunvaimentimen — ”ymmärrätkö?”, vastaus oli ”kyllä, kyllä” — niin sitten kun hän meni katsomaan puolen tunnin päästä, niin tämä oli purkanut auton moottorista venttiilikoneiston. Että tällaisia maahanmuuttajia meille on tänne tullut, ja he ovat sitten vieneet vielä meidän nuorilta näillä kiitettävillä äidinkielen taidoillaan opiskelupaikat, sellaisilta tavallisilta pojilta, jotka eivät sitten sitä äidinkieltä ole niin hyvin osanneet, vaikka ovat koko ikänsä sitä puhuneet. Sitten tuli mieleen tuossa, näitä uutisia kun katselee, tämmöinen uutinen — tämä ei ole edes kauhean vanha, 29.9.: ”Hirmutekoihin syyllistynyt murhaajapastori, 74 vuotta, esittää oikeudelle pyynnön ja haluaa pois Suomen vankilasta.” Hän on tehnyt jonkinlaisen rikoksen Ruandassa, oliko se peräti 80-luvulla. Onhan tämä aika omituista, että mitenkä Suomen vankilassa on tällainen ruandalainen maahanmuuttaja. Minä en oikein muuta osaa ajatella kuin että hänellä on pakko olla Suomen kansalaisuus. Ei minulla siitä mitään varmuutta ole, mutta on aika käsittämätöntä, jos hän on Suomessa 18,5 vuotta istunut siellä. Tämä on tullut aika paljon maksamaan meidän yhteiskunnalle. Kyllä näkisin näin, että tällainen nuhteettomuusvaatimus olisi ehkä hänellekin tullut esittää silloin, kun hän on Suomeen tullut, ja hiukan ehkä perehtyä siihen, kuka tämä henkilö on, joka tänne tulee. Minä näen hyvänä, että nämä kiristykset tulevat voimaan ja ehkä sitten näitä ruandalaisia maallikkosaarnaajia tulee vähemmän jatkossa meidän kansalaisuuden piiriin. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-10-07T18:09:22,2025-10-07T18:16:32,Hyväksytty,1.1 2025_91_193,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_194,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun kansalaisuuden ehtoja ollaan Suomessa kiristämässä, niin haluaisin muistuttaa siitä, että kaikkialla se ei ole ollut yhtä helppoa mutta suunta on hyvin samanlainen. Nimittäin tuossa länsinaapurissamme Ruotsissakin ollaan juuri kiristämässä kansalaisuuden ehtoja. Pohjoismaista Suomi ja Ruotsi ovat olleet tällä hetkellä kaikista löperöimpiä kansalaisuuksien myöntäjiä ulkomaalaisille, mutta nyt molemmissa maissa suunta on toinen, se on muuttumassa. Suomi on kiristänyt jo kertaalleen kansalaisuuslakiaan tämän hallituksen toimesta. Nyt ollaan kiristämässä toista kertaa, ja vielä kolmas on tulossa, ehkä jo tämän tai ensi vuoden puolella. Ruotsissa tämä prosessi on vasta aluillaan, ja nyt kun Ruotsissa ollaan itse asiassa tekemässä hyvin samanlaisia kiristyksiä kuin Suomessa, siellä ollaan kiristämässä asumisaikavaatimusta nykyisestä neljästä viidestä vuodesta sinne kahdeksan vuoden tienoille tietyin kevennyksin, jos tietyt ehdot täyttyvät. Sen lisäksi Ruotsikin on esittämässä aitoa toimeentuloedellytystä näille ihmisille, jotka Ruotsin kansalaisuutta hamuavat. Siellä toisaalta ollaan kiristämässä myös kielitaitoa ja yhteiskuntatietämystä koskevia ehtoja ja edellytyksiä. Lisäksi — mikä oli mielenkiintoinen yksityiskohta — Ruotsissa ehdotetaan nyt muutosta siihen, että kansalaisuus voitaisiin peruuttaa tapauksissa, joissa se on myönnetty virheellisin tai valheellisin perustein, esimerkiksi jos hakija, kansalaisuutta hakeva taho, valehtelee osana hakemusprosessia. Ruotsissa esitetään nyt muutettavaksi tätä, mutta hyvin absurdi piirre tässä on se, että se vaatii Ruotsissa perustuslain muutoksen. Ruotsissa vaatii perustuslain muuttamisen se, että virheellisin tiedoin kansalaisuuden saaneen ihmisen kansalaisuus voidaan peruuttaa. Jokainen, joka ymmärtää, miten vaikea lainsäädäntöprosessi voi olla jo yksinkertaisen enemmistön saamiseksi, ymmärtää, miten vaikeaa se on erityisesti silloin, kun pitää saada perustuslaillista säätämisjärjestystä vaativat lait läpi. Se voi vaatia joko kiireellisenä hyvin, hyvin mittavan enemmistön maan parlamenttiin valtiopäiville tai vaihtoehtoisesti sen, että kaksi peräkkäistä valtiopäivää tämän muutoksen hyväksyy. Ruotsissa on aito riski siitä, että esimerkiksi seuraavien vaalien jälkeen uusi parlamentti ei hyväksyisikään tällaisia muutoksia kansalaisuuslakiin. Siellä niiden asioiden muuttamiseen, niiden kansalaisuuden löperien ehtojen muuttamiseen tiukemmiksi, joita Suomessa on jo osana meidän kansalaisuuslakia ja joita koko ajan vahvistetaan tällä hetkellä, on näinkin voimakkaita esteitä. Luojan kiitos, Suomessa ei kansalaisuuslain ehtoja ole kirjattu osaksi perustuslakia eikä perustuslain uudistusta, koska muuten olisi riskinä, että meilläkin olisi sementoitu löperöt ehdot osaksi perustuslakia sen sijaan, että ne ovat erillisenä lakina, jolloin niitä voi yksinkertainen enemmistö eduskunnassa tahtoessaan muuttaa nopeammalla aikataululla ja poliittisen ilmapiirin muuttuessa sitä vaativaksi. Tämän lisäksi haluaisin vielä kerrata, että Suomen kansalaisuutta hakiessaan ulkomaalaisen on täytettävä jatkossa nämä edellytykset: asumisaikavaatimus eli se, että ulkomaalainen on laillisesti asunut ja oleskellut Suomessa ennen hakemuksen sisään laittamista; kielitaitovaatimus eli se, että hän puhuu Suomessa suomen kieltä ja osaa sitä; toimeentulovaatimus eli se, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu ja että hän ei nojaisi täällä sosiaaliturvaan; nuhteettomuusedellytys eli se, että hän ei ole syyllistynyt täällä rikoksiin, erityisesti niihin kaikista vakavimpiin, jopa kansallista turvallisuutta vaarantaviin rikoksiin; vaatimus, että ne hakemuksen tiedot perustuvat oikeisiin, aitoihin tietoihin, eivät vääristeltyihin, väärenneltyihin tietoihin; vaatimus siitä, että vaikka kansalaisuus olisi myönnetty, se voidaan peruuttaa, jos on loukattu Suomen valtion elintärkeitä etuja terrorismi-, valtionpetos-, maanpetosrikoksin. Lisäksi olemme säätämässä kansalaisuuskoetta vielä myöhemmin osaksi tätä Suomen kansalaistamisprosessia, ja siinä on tarkoituksena mitata ihmisen aitoa kotoutumista, yhteiskunnallista ymmärrystä, osin myös kielitaitoa. Jää nähtäväksi, mikä kaikki tulee osaksi tätä Suomen kansalaisuuskoetta, mutta esimerkiksi Tanskassa kansalaisuuskokeen tai kansalaistamisseremonian yksi vaihe on esimerkiksi kätellä naispuolista henkilöä. Pitäisin itse erittäin hyvänä lisänä osaksi suomalaista kansalaistamisprosessia, että viimeistään siinä viimeisessä vaiheessa, joko osana kansalaisuuskoetta tai erillistä kansalaistamisseremoniaa, henkilö, joka tulee osaksi Suomen kansaa, saa Suomen kansalaisuuden, velvoitettaisiin kättelemään sekä miespuolista että naispuolista Suomen kansalaista, koska me emme välttämättä halua osaksi Suomen kansaa ja Suomen kansalaiseksi henkilöä, joka ei ole kotoutunut tähän maahan senkään vertaa, että voisi kätellä kumpaakin sukupuolta. Se on hyvin olennainen osa suomalaista tasa-arvokäsitystä, yhdenvertaisuuskäsitystä, että me kunnioitamme kumpaakin sukupuolta ja että me pyrimme ja pystymme toimimaan osana yhteiskuntaa yhdessä. Jos tämä edellytys ei täyty, ei tällaisen ihmisen minun puolestani eikä ehkäpä perussuomalaistenkaan puolesta tulisi Suomen kansalaisuutta saada.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-10-07T18:16:37,2025-10-07T18:23:16,Hyväksytty,1.1 2025_91_195,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_196,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä edustaja Vigeliuksen mainitsema kättely kuulosti ihan kannatettavaltakin ajatukselta. Saattaa olla, että tanskalaiset sosiaalidemokraatit ovat tämän ajatuksen takana olleet, [Juho Eerola: Fiksut demarit!] ja siinäkin mielessä varmaan voi olla ihan samalla linjalla. Näissä aikaisemmissa puheenvuoroissa myös hieman nostettiin taas tuttuun tapaan... Sieltä hallituspuolueitten suunnasta jotenkin tykätään aina muistella menneitä ja viitattiin Marinin hallitukseen ja sen aikaiseen maahanmuuttoon, [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] mutta kannattaisi verrata ehkä siihen edelliseen, jossa perussuomalaiset olivat hallitusvastuussa ja jolloin taisi ihan ennätysmäärä turvapaikanhakijoita tulla meidän rajojemme läpi. Voi tietysti aina kysyä, miksi ette sitten silloin reagoineet tähän tilanteeseen. Mutta en nyt näe kovin hedelmällisenä tällaista vertailua, kenen vahtivuorolla on mitäkin maailman myllerryksiä tapahtunut, koska selväähän on se, että silloin, kun maailmalla myllertää ja tapahtuu, me olemme aika voimattomia sen asian edessä, jos ihmiset lähtevät maailmalla liikkeelle ja kriisejä ja konflikteja syttyy. [Juho Eerolan välihuuto] — Vai onko edustaja Eerola eri mieltä siitä? Kuten aikaisemmassa puheenvuorossa totesin, niin meidän muutosesitys tähän käsittelyssä olevan kansalaisuuslakiin oli hyvin pieni mutta ehkä sitäkin kannatettavampi, erityisesti kun ajatellaan tätä tämänhetkistä tilannetta, juuri nyt ajankohtaista, ilmi tullutta maahanmuuttajiin kohdistuvaa riistoa, [Juho Eerola pyytää vastauspuheenvuoroa] mitä on rakennuksilla, telakoilla ja ravintoloissa ja vähän eri puolilla. Tiedetään, että ilmiö ei ole kuitenkaan sinänsä uusi, mutta nyt on asia esille tuotu, ja siksikin vetoan erityisesti perussuomalaisiin, että kannattaisi nyt tarttua tähän, minkä Suomen Yrittäjätkin Mikael Pentikäisen suulla ihan todistivat: että tämä kolme kuukautta on hieman liian lyhyt ja altistaa ehkä tällaiselle työperäisen riiston lisääntymiselle. Kun mekään emme sitä kuutta kuukautta ihan automaationa ole tarjoamassa, vaan tiettyjen ehtojen täytyttyä, niin se voisi olla hieman pitempi. Kyllä tässä työllisyystilanteessa kuusi kuukautta ei ole mikään valtavan pitkä aika kuitenkaan, niin että en katso, että tämä meidän esitys olisi ihan kohtuuton. Samalla kun voisitte hyväksyä tämän jouston, joka estää maahanmuuttajien riistoa työmailla ja harmaata talouttakin, niin voisitte myöskin sitten ajaa läpi tämän ay-liikkeen kanneoikeuden, niin että saisimme sitten kunnolla torpattua tätä valitettavaa ilmiötä, jota tekin kyllä selkeästi vastustatte, mutta nyt vähän puheet ja teot eivät kohtaa näissä esityksissä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-10-07T18:23:16,2025-10-07T18:26:28,Hyväksytty,1.1 2025_91_197,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Ja sitten vastauspuheenvuoro, edustaja Eerola.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_198,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Eihän tätä kanneoikeutta toki viime kaudellakaan säädetty. Sen verran sanon kuitenkin, että kun maailmalla myllertää — kuten te, edustaja Nikkanen, sanoitte — niin me emme sille myllerrykselle täällä Suomessa voi mitään, mutta sille, miten ne myllerryksen laineet sitten tuntuvat täällä meillä, me voimme jotain. Tässä on iso ero, mikä oli silloin Juha Sipilän hallitukseen 2015: Ensinnäkin senkin hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma sinänsä oli hyvä, ei niin hyvä kuin nyt, mutta verraten hyvä, mutta mitään niistä laeista, mitä silloin oli suunniteltu tehtäväksi, ei syksyllä 2015 oltu vielä saatu voimaan, kun se myllerrys alkoi. Silti ei ollut edes päättäväisyyttä silloin pistää poikki sitä liikennettä, mikä sieltä Tornion rajan yli tuli. Toisin on tehnyt tämä hallitus. Kun Venäjällä alkoi tämä hybridivaikuttaminen, meillä oli silloin niin sanotusti — ja ihan konkreettisestikin, eikä mitään niin sanotusti, vaan ihan konkreettisesti — raja meni kiinni, ja se tuleminen loppui siihen. [Saku Nikkanen: Meidän tuella!] Siihen se loppui. — Ja siihen loppui tämä puheenvuoro.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-10-07T18:26:28,2025-10-07T18:27:40,Hyväksytty,1.1 2025_91_199,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"No niin, kiitoksia. Sitten puhujalistaan. — Edustaja Lehtinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_200,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvostamani edustaja Nikkasen puheenvuoro kirvoitti minut tähän uuteen puheenvuoroon, ja piti oikein tulla tänne pönttöön asti hämmästelemään asiaa. Nimittäin kun korostitte sitä, miten vaikeaa on naisten työllistyä tässä maassa, siis maahanmuuttajanaisten työllistyä, niin mikä voisi olla sen parempi kannustin pois sieltä hellan välistä, lastenhoidosta, kuin se, että kansalaisuuden saamiseksi pitää lähteä sinne töihin. Sitä se mieskään ei voi estää, eikä se voi hallita sitä naista. Mikä on parempaa tasa-arvopolitiikkaa, mikä on parempaa kotouttamista kuin se, että naiset pääsevät töihin? Ei mikään. No, sitten toinen asia. Kun esititte tätä kuuden kuukauden aikaa, jota sitten pidennettäisiin kolmesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen, niin väistämättä tulee mieleen, että mikä se teidän aito tarkoitusperä on. Nimittäin jo nykyisellään täällä lukee näin: ”Valiokunta toteaa, että ehdotetun lain mukaan hakijalle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus, vaikka toimeentuloedellytys ei täyty, jos hänen terveydentilansa tai vammansa pitkäaikaisesti estää sen täyttämisen tai hän ei muusta erittäin painavasta syystä pysty täyttämään sitä.” Eli siellä on nyt jo ikään kuin kaatopykälä näitä tilanteita kohtaan. Siksi herää väistämättä mieleen se, että mikä teidän aito tarkoitusperänne on: Miksi te olette olleet ykköskansalaisuuslakia vastaan, miksi te olette tätä vastaan, miksi te tulette olemaan varmaan kolmattakin vastaan. Minä en voi olla kuin ajattelematta sitä, että tämä johtuu väestönva... — perhana, meinasi tulla kielletty sana — sanotaan väestön tilastollisesta muutoksesta, jos se jatkuu nykyisellään. Ja jos tehty tutkimus pitää paikkansa siitä, että maahanmuuttajista 50 prosenttia äänestää SDP:tä, niin vuonna 2050 SDP on aina suurin puolue. Minä toivon syvästi, että tämä ei ole syy sille, että te haluatte kaikin keinoin lisää Suomen kansalaisia riippumatta siitä, mikä vaikutus sillä on yhteiskuntaan. Joo, tässä oikeastaan se minulle tärkein. Me jatkamme edustaja Nikkasen kanssa keskustelua. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-10-07T18:27:47,2025-10-07T18:30:20,Hyväksytty,1.1 2025_91_201,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"No niin, kiitoksia. — Edustaja Strandman.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_202,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kotoutuminen on keskeinen osa hallittua maahanmuuttoa. Kansalaisuuden on perustuttava siihen, että hakija osoittaa aidosti kotoutuneensa suomalaiseen yhteiskuntaan, tapoihin, kieleen, lakeihin, kulttuuriin, suomalaiseen elämänmuotoon, johon kuuluvat historiamme, perinteemme, juhlamme ja ruokamme. Uusi toimeentuloedellytys korostaa omaa vastuuta ja työnhalua. Kansalaisuutta ei tule rakentaa sosiaaliturvan varaan, vaan sen on perustuttava omaan työhön ja osallistumiseen. Nuhteettomuusedellytyksen tiukennukset vahvistavat viestiä, että yhteiskunnan sääntöjen noudattaminen on kansalaisuuden edellytys. Myös turvallisuuteen liittyvät riskit on syytä ottaa aiempaa vakavammin huomioon. Suomen ja ruotsin kielen osaaminen on avain työllistymiseen ja yhteiskuntaan kiinnittymiseen. Kotoutumispalveluiden kielikoulutusta on vahvistettava, ja maahanmuuttajilta on voitava edellyttää aktiivisuutta, omaa vastuuta ja suomalaisten arvojen tuntemusta sekä niiden kunnioittamista ihan arjessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-07T18:30:26,2025-10-07T18:32:02,Hyväksytty,1.1 2025_91_203,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_204,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan hiukan tuota edellistä puheenvuoroani. Ihan sen takia avaan tässä muutamia ajatuksiani näiden hallituksen erinomaisten esityksien kohdalla, että aikoinaan 2019, kun tähän taloon tulin, lupasin pohjalaisille, että kerron täältä niitä asioita, mitä täällä tehdään, ja nyt on tullut se päivä, että hieman avaan omia mielipiteitäni lakien kohdalla. Puhutaan nuhteettomuusedellytyksestä. Siihen tehtävillä muutoksilla korostetaan yhteiskunnan sääntöjen noudattamisen merkitystä. Tulee tässä kohtaa mieleen, että eikö tässä sadan vuoden aikana ole kenelläkään tullut tämmöistä mieleen tässä salissa, mutta nyt tällä hallituksella tuli: olisiko yhteiskunnan sääntöjä noudatettava, jos haetaan Suomen kansalaisuutta. Uskon, että ei hirveän paljon ole suomalaisia, jotka ovat tästä ajatuksesta eri mieltä tuolla arjessa, kun ajatellaan ylipäätään näitä kuvioita. Jos kansalaisuutta haetaan, niin tämä on ihan ok kohta. No, sitten erittäin hieno juttu on se, että tähän kansalaisuuslakiin ehdotetaan lisättäväksi tämä uusi 6 a § kansalaisuuden myöntämättä jättämisestä kansallisen turvallisuuden perusteella, jos on perusteltua syytä siis epäillä, että kansalaisuuden myöntäminen vaarantaa kansallista turvallisuutta. Tässäkin tulee mieleen, että aika itsestäänselvä kuvio on jäänyt esimerkiksi edelliseltä hallitukselta säätämättä, mutta kenties Marinin hallituksen sisäisen turvallisuuden politiikka oli sitä, että kansalaisuus pitää myöntää myöskin silloin, jos on perusteltua syytä epäillä, että kansalaisuuden myöntäminen vaarantaa kansallista turvallisuutta, ja tästähän meillä on esimerkkejä vaikka ja kuinka tässä maassa. No, mennään eteenpäin. Kansalaisuuden saaminen hakemuksesta edellyttää jatkossa myös sitä, että hakijan toimeentulo on turvattu. No, Suomen kansalaisen toimeentulo on turvattu siltä osin. Meillä on sosiaalietuudet niille vähempiosaisille, jotka eivät muuten pärjää, mutta pitääkö tämän kuulua myöskin kansalaisuutta hakevalle henkilölle? Eli jos kaveri tulee tänne, anonyymi, on täällä, pyörii määrätyt vuodet, pitääkö hänen saada se kansalaisuus, kun todetaan, että hänellä ei ole minkäännäköistä toimeentuloa? Ei mielestäni. Siis uusi toimeentuloedellytys ei pääsääntöisesti täyty, jos hakijan toimeentulo perustuu pelkästään viimesijaiseen yhteiskunnan myöntämään tukeen. Tämä on nyt tämä uusi kuvio tässä ja aivan loistava sellainen. Perustelen omaa mielipidettäni sillä, että eivät yhteiskunnan sosiaalitulonsiirrot voi olla laskennan peruste toimeentulolle. Jos me ajatellaan sitä, että kuitenkin Suomessa kaikille kuuluu jonkinlainen sosiaaliturva, eikö niin, niin jos se riittää — siis jos se riittää toimeentuloedellytykseen kansalaisuutta [Juho Eerola: Haettaessa!] — haettaessa, aivan näin — niin onhan tilanne aika erikoinen ja huolestuttava. Siis jos jokainen ihminen, joka tulee tänne, saa jonkunlaisen sosiaaliturvan ja jos tämä sosiaaliturva riittää toimeentuloedellytykseksi, niin sehän tarkoittaa sitä, että joka ikinen tänne hiihtävä henkilö on oikeutettu Suomen kansalaisuuteen. On todella hienoa, että hallitus on tarttunut tähän, ja siksipä tässä kohtaa otankin esille sen, että oma mielipiteeni ja puolueeni, perussuomalaisten, mielipide on se, että sosiaaliturvan pitäisi olla kansalaisuusperusteinen, ei muille kuin Suomen kansalaisille, piste. [Anne Rintamäki: Juuri näin!] Katsotaan vielä tästä sitten muutama kohta, arvoisa puhemies. Hallintovaliokunta piti tärkeänä ja tarpeellisena sitä muutosta, jonka mukaan kansalaisuuden voi jatkossa menettää sellaisen maanpetos-, valtionpetos- tai terrorismirikokseen syyllistymisen perusteella, josta voi lain mukaan seurata kuuden vuoden vankeusrangaistus, ja teosta tuomitun rangaistuksen raja lasketaan viidestä vuodesta kahteen vuoteen vankeutta. Tämähän on aivan loistavaa. Erikoista on, että aikaisemmin ei näin ole ollut — aikaisemmin ei näin ole ollut. On aivan upeaa, että nyt pidetään tarpeellisena, että voidaan menettää kansalaisuus, maanpetos-, valtionpetos- tai terrorismirikoksen syyllistymällä. Aivan selkeä juttu. Eli tämä hallitus tekee siis itsestään selviä lakeja, joiden olisi pitänyt olla Suomen laissa minun mielestäni jo niin kauan kuin lakikirjat ovat olleet olemassa. Nyt ne sinne tulevat tämän uuden hallituksen toimenpiteistä. Ja tämä tarkoittaa, rakkaat ystävät ja kansalaiset sekä kollegat, sitä, että tällä tehdään turvallisempaa Suomea. [Jaana Strandman: Juuri näin!] Meidän puolue on turvallisuuspuolue, joka katsoo näitä asioita hyvin pragmaattisesti, tehokkaasti ja niin, että ne arjessa toimivat parhaalla mahdollisella tavalla siten, että virkamiehet, virkaa tekevät, voivat tehdä työnsä siellä siten, että ne johtavat tuloksiin. Rikolliset kiinni, turhaan pyörivät ulos — perusperiaatteet, mitä kansallisvaltion tulisi noudattaa. Meidän täytyy olla itsekkäitäkin joskus oman turvallisuutemme takia. Olisi ollut jo aikaisemmin oikeutettua, että Suomen elintärkeitä etuja loukkaava teko voi johtaa kansalaisuuden menettämiseen. Tämä on erittäin hyvä toteamus, ja näin nyt tulee olemaan. Nopeasti tartun vielä yhteen kokonaisuuteen. Itse katsoin, että valiokunnan mietinnöstä löytyy tällainen kohta kansalaisuuslakiin ehdotetussa 6 a §:ssä: ”...tai jos kansalaisuuden myöntäminen muusta painavasta syystä hakijan kokonaisvaltaisen tarkastelun perusteella on vastoin yhteiskunnan tai valtion etua.” Tällöin voitaisiin olla myöntämättä kansalaisuutta. Eikö se ole aika selvää, että jos kansalaisuuden myöntäminen mistä tahansa painavasta syystä hakijan kokonaisvaltaisen tarkastelun perusteella on vastoin yhteiskunnan tai valtion etua, siitä pitää säätää? Näistä kaikista edellä mainitsemistani asioista kaikki täällä, edustaja Vigelius, edustaja Eerola, kaikki edustajat, ovat puhuneet. Ne kaikki ovat juurikin näitä asioita, joidenka perusteella ei kansalaisuutta mielestäni tulisi myöntää. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-10-07T18:32:07,2025-10-07T18:39:14,Hyväksytty,1.1 2025_91_205,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_206,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraattien edustaja, suuresti arvostamani edustaja Nikkanen, esitti pienen kritiikinpoikasen siitä, että täällä muistellaan aiempien hallitusten maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa. Marinin hallituksen suhteen: Siellähän ei juuri minkäänlaisia maahanmuuton kiristyksiä tehty, erilaisia löysennyksiä senkin edestä esimerkiksi liittyen opiskelijoiden maahanmuuttoon, heidän perheenyhdistämisiinsä, heidän toimeentulovaatimuksiinsa. Sen johdosta meillä tällä hetkellä onkin ennätysmäärät ulkomaalaisia, vieraskielisiä opiskelijoita käytännössä suomalaisissa leipäjonoissa, koska heidän toimeentulonsa ei ole turvattu, heidän perheenjäsentensä toimeentuloa ei ole turvattu, sitä ei valvota riittävästi. Se aiheuttaa sekä ongelmia suomalaiselle yhteiskunnalle että tietysti inhimillistä kärsimystä itse näille henkilöille, jotka kärvistelevät Suomessa tällä hetkellä, kun heiltä ei ole tajuttu vaatia tarpeeksi ja koska heille on luvattu liikoja joko Suomen toimesta tai rekrytoijien toimesta. No, edustaja Nikkanen esitti kritiikkiä sitä kohtaan, että Sipilän hallitus vuonna 2015 turvapaikkakriisin keskellä, kyllä, päästi rajojen yli noin kolmisenkymmentätuhatta turvapaikanhakijaa. Näin tosiaan on käynyt, ja se on omanlaisensa jälkensä suomalaiseenkin yhteiskuntaan jättänyt, hyvin vakavan sellaisen, mutta sen hallituksen puolustukseksi sanottakoon, että tämä oli kuitenkin itse asiassa vähimpiä määriä, mitä Euroopassa nähtiin, vauraissa pohjoisissa, läntisissä Euroopan maissa. Useimmat EU-maathan ottivat vastaan vielä paljon suurempia määriä sekä absoluuttisesti että suhteellisesti turvapaikkahakemuksia kuin mitä Sipilän hallitus Suomessa. Esimerkiksi Ruotsissa, jossa oli tuolloin Löfvenin hallitus, sosiaalidemokraattinen hallitus, vastaanotettiin 160 000 turvapaikanhakijaa ruotsalaisten sosiaalidemokraattien toimesta — sekä absoluuttisesti että suhteellisesti koko Euroopan, EU-maiden, suurimpia määriä, sekä suhteessa moniin suurempiin valtioihin, Saksaan, Ranskaan, nähden valtavia määriä turvapaikanhakijoita mutta erityisesti suhteutettuna sen vastaanottavan ruotsalaisen yhteiskunnan kokoon. Valtava, valtava määrä turvapaikanhakijoita. Tuolloinhan pääministeri Löfven esitti Ruotsissa tällaisenkin lausunnon, että ”minun Eurooppani ei rakenna muureja”. Ei siinä kauaa mennyt, kun Ruotsikin otti rajatarkastuksia käyttöön, kuten suurin osa Euroopan unionin maista, koska ymmärrettiin, että ihan rajattomassa maailmassa emme voi elää, kun maailma ja sen ongelmat muuttuvat, kun ihmisvirrat lähtevät liikkeelle Afrikasta, Lähi-idästä, kehittyvistä maista. Keskeisenä erona mainittakoon myös se, että silloinen hallitus, jolle iskeytyi tuo koko Eurooppaa koskenut ongelma käsiin, siis Sipilän hallitukselle Suomessa, sentään lähti tekemään joitain kiristyksiä turvapaikkapolitiikkaan. Silloinhan muutettiin turvapaikkapolitiikkaa esimerkiksi siltä osin, että jos haluaa uusintahakemuksia tehdä, niin se edellyttää uusia tietoja ja uusia perusteita siitä, miksi tätä uutta hakemusta tulisi käsitellä. Siellä ihan oikeasti tehtiin kiristyksiä, koska nähtiin, että emme halua enää joutua sen ongelman eteen, jos toinen aalto iskee tai jos samat hakijat jäävät tekemään turvapaikkahakemuksia senkin jälkeen. Se hallitus ei ollut täydellinen, mutta se teki paljon enemmän kuin moni muu vasemmistolaisempi hallitus esimerkiksi Ruotsissa tai muualla Euroopassa. Osana tätä keskustelua kansalaisuuksia koskien ja osin liittyen myös tähän turvapaikkakeskusteluun mainittakoon myös se, että osana tätä kansalaisuuskeskustelua tämä hallitus on tehnyt myös yhden tärkeän muutoksen kansalaistamisprosesseihin ja niissä vaadittuihin ehtoihin. Aiemmin Suomi tarjosi kevennettyä kansalaistamisprosessia käytännössä niille pakolaistaustaisille ihmisille, jotka saavat täällä suojelua. Aiemmin meillä oli viiden vuoden asumisaikaehto lähtökohtaisesti kaikkia koskien, paitsi neljä vuotta koskien ihmisiä, jotka saavat kansainvälistä suojelua Suomessa — siis helpompi Suomen kansalaisuus saatavissa heille, jotka ovat pakolaistaustaisia. Joku voi pitää sitä hyvänä ja kauniina, hyvän tahdon eleenä, mutta itse näen sen erityisen ongelmalliseksi siksi, että pakolaiseltahan ei lähtökohtaisestikaan edellytetä Suomessa sen suojelustatuksen saatuaan juuri mitään. Kun ihminen saa täällä suojelua, hänellä ei ole samanlaista työvelvoitetta kuin työperäisellä maahanmuuttajalla. Hänellä ei ole toimeentulovelvoitetta. Häntä ei potkita maasta, koska täällä oleskelu perustuu nimenomaan suojeluun, humanitääriseen tarpeeseen. Eli ei välttämättä ole mitään syytä, millä ihminen voitaisiin poistaa maasta — ei sitä, että hän ei työllisty, ei sitä, että hän ei tule toimeen, ei edes sitä, että hän syyllistyy täällä rikoksiin, ja sitten hän saa vielä sen jälkeen helpommin Suomen kansalaisuuden. Tämä oli ehkä seurausta siitä, että ajateltiin, että halutaan tehdä maailman hädänalaisille Suomesta houkuttelevampi, helpompi, vastaanottavaisempi yhteiskunta, mutta kyllähän sen jäljet ovat erityisen rumia, koska Suomi on ihan aidosti myöntänyt tässä viimeisten vuosikymmenien aikana kansalaisuuksia ihmisille, jotka eivät ole koskaan tehneet töitä, jotka eivät ole koskaan tulleet toimeen omillaan, jotka eivät ole koskaan integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan aidosti. Se on ehkä joillekin rumaa kuultavaa, että pakolaistaustaisista ihmisistä puhutaan näin, mutta tämä on aivan todellinen ongelma, johon on herätty ympäri Eurooppaa, ympäri Pohjoismaita, Suomessakin pikkuhiljaa, ja siksi juuri näitä kansalaisuuden ehtoja kiristetään. Suomeen voi tulla. Suomeen voi myös jäädä pysyvämpiluonteisesti ilman, että hänelle myönnetään Suomen kansalaisuutta, minkä pitäisi olla nimenomaisesti se viimeinen vaihe, viimeinen tunnustus, siitä, että ihminen on aidosti kotoutunut osaksi tätä yhteiskuntaa. Jotkut tekevät sen virheen, että kuvittelevat, että ainoa tapa jäädä Suomeen on se, että saa Suomen kansalaisuuden, vaikka meillä on lukuisia eri oleskelulupaehtoja ja pysyviä oleskelulupia, joilla Suomeen voi jäädä. Mutta kun kansalaisuus on kerran myönnetty, sitä on lähes mahdoton poistaa, joten ei anneta sitä löperöin ehdoin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-10-07T18:39:19,2025-10-07T18:46:37,Hyväksytty,1.1 2025_91_207,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_208,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen kansalaisuuden tulee olla arvokas ja arvostettu palkinto sellaiselle henkilölle, jonka kotoutuminen lähtee hänestä itsestään — sellaiselle henkilölle, joka arvostaa isänmaatamme, oppii ja ymmärtää maamme lainsäädännön sitä kunnioittaen, on aidosti halukas kotoutumaan kielellisesti, kulttuurillisesti sekä arvostaa suomalaista koulua ja työtä ja on valmis osallistumaan suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen omalla työpanoksellaan. Tämä käsittelyssä oleva kansalaisuuslain muuttaminen on todella tarpeen. Liian kauan Suomessa on ollut erilaisia kannustinloukkuja tänne pyrkiville, eikä ihme, että puskaradio kolmansiin maihin onkin levittänyt sanaa ”Suomi hyvä maa, Suomi maksaa”. Tähän saakka tänne tulevilla maahanmuuttajilla ei ole ollut riittäviä rajoituksia tänne saapuessaan. Osa tulijoista on saapunut maahamme rajojen takaa ilman minkäänlaista matkustusasiakirjaa ja usein ihmiskaupan uhreina. Suomalaisten viranomaisten on kuitenkin reagoitava ja aloitettava vastaanottotoimet. Tästä lähtee pahimmillaan täysin tuntemattomien henkilöiden täysi ylläpito. Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristykset ovat nyt muuttamassa meidän tähän asti ollutta hallitsematonta ja löperöä maahanmuuttoa. Hyvä niin, sillä emme todellakaan halua jatkaa kohti Ruotsin tilannetta, missä rikollisuus ja väkivalta, huumausainerikollisuus, jengiytyminen ja aseistautunut väkivalta ovat arkipäivää. Tästä lähtien onkin erittäin tervetullut uusi kansalaisuuslaki, jolla kiristetään muun muassa nuhteettomuusvaatimuksia ja toimeentulovaatimuksia, eikä Suomen kansalaisuutta saa jatkossa kevyin perustein. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-10-07T18:46:37,2025-10-07T18:48:27,Hyväksytty,1.1 2025_91_209,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_210,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tähän tärkeään ja arvokkaaseen kansalaisuuslain esitykseen ja hallintovaliokunnan mietintöön on jätetty kaksi vastalausetta, joissa on lakimuutosehdotus ja hylkäysehdotus. Nämä on tehty vasemmiston, vihreiden ja SDP:n toimesta. Miksiköhän? On syytä todeta, että vasemmisto, vihreät ja SDP ovat johdonmukaisesti vastustaneet näitä kansalaisuuden tiukennuksia. Onko niin, että he eivät tee sitä suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden, talouden, kulttuurin ja maan tapojen tai kotoutumisen vuoksi vaan poliittisista syistä? Nämä puolueet näkevät maahanmuuton ennen kaikkea keinona kasvattaa omaa äänestäjäkuntaansa, ei keinona vahvistaa Suomea ja suomalaisuutta. Mielestäni tämä on vastuutonta toimintaa maamme turvallisuuden ja talouden kustannuksella. Perussuomalaiset näkevät asiat toisin, niin kuin nimikin jo sanoo. Suomen kansalaisuuden on oltava palkinto onnistuneesta kotoutumisesta, ei poliittinen jakotavara. Meidän linjamme on selkeä. Työ, nuhteettomuus, kielitaito ja halu sitoutua Suomeen ovat kansalaisuuden perusta. Meidän on suojeltava kansalaisuuden arvoa ja suomalaisten turvallisuutta. Kansalaisuus kuuluu niille, jotka tekevät osansa tämän maan hyväksi, ei niille, jotka hakevat hyötyjä ilman vastuuta. Tämä maa on Suomi, suomalaisten kotimaa, ja sellaisena sen tulee pysyä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-07T18:48:28,2025-10-07T18:50:37,Hyväksytty,1.1 2025_91_211,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_212,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Halusin vielä palata tähän edustaja Lylyn puheenvuoroon lyhyesti. Lähtökohtahan tässä laissa on siis se, että toimeentuloedellytyksen täyttymisen tarkastelun lähtökohtana olisi se, onko hakija turvautunut keskeisesti työttömyysetuuteen tai toimeentulotukeen. Jos hakija olisi joutunut turvautumaan viimeisen kahden vuoden aikana yli kolmen kuukauden ajan tähän etuuteen, niin häneltä toimeentuloedellytys ei täyttyisi. Tähän esititte sitä muutosta, että se aika olisi kuusi kuukautta. Perustelitte sitä sillä, että esitys on kohtuuttoman tiukka, ja sillä, että täällä pitkään töissä ollut ei ikään kuin saisi kansalaisuutta, mikäli hän ei kolmen kuukauden aikana löytäisi työtä, mutta näinhän se asia ei ole. Mikäli hän ei kolmen kuukauden aikana työtä löydä, niin hänen kansalaisuutensa myöntäminen menee vain sen vastaavan ajan pidemmälle, mutta ei se poista sitä, etteikö hänen pitäisi juuri sen kahden vuoden aikana osoittaa toimeentuloedellytys. Hän voi osoittaa sen pidemmälläkin ajalla, kun hän sen työpaikan saa. Eli se ei ole mikään automaatio, että se ikään kuin estyisi sillä, että kolmen kuukauden aikana ei sitä työtä saa, eikä sitä kautta kohtuuton. Onko kohtuutonta se, että se sitten viivästyy kaksi tai kolme kuukautta? Samoin täällä esitettiin väitettä siitä, että he olisivat sitten erityisen alttiita riiston kohteeksi, mikäli tämä aika on näin lyhyt, kolme kuukautta. Mutta sekin on nähdäkseni kyllä varsin hankalasti perusteltavissa, kun toimeentuloedellytys pitää osoittaa laillisella tulolla ja tähän riistoon pääosin kytkeytyy aina se, että palkkoja maksetaan pimeästi tai laillisten toimien ulkopuolella. Siitäkin näkökulmasta tämä ei kyllä oikein ole mielestäni hyvä peruste eikä kestä laillista tarkastelua. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-10-07T18:50:37,2025-10-07T18:52:29,Hyväksytty,1.1 2025_91_213,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_214,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Siteeraan vielä lyhyesti paria aiempaa puheenvuoroa, joita on esitetty. Ensinnäkin lähetekeskustelussa edustaja Harakka sosiaalidemokraateista esitti seuraavaa: ”Se, että muualla syntyneiltä vaaditaan sellaista nuhteettomuutta ja sellaisia toimeentuloedellytyksiä, joita Suomeen onnekkaasti syntyneiltä ei vaadita, osoittaa melkoista eettistä valikoivuutta.” Tämä oli sosiaalidemokraattien Harakan kritiikki hallituksen esitykselle kiristää toimeentulo- ja nuhteettomuusedellytyksiä. Tämän lisäksi vihreät ja vasemmistoliitto esittävät tämän kiristyspaketin hylkäämistä vetoamalla siihen, että kansalaisuuslain muuttamista koskeva esitys jatkaa hallituksen ulkomaalaisvihamielisten uudistusten sarjaa ja että ”ehdotetut säännökset ovat eriarvoistavia ja toteutuessaan merkitsisivät kansalaisuuden muuttumista palkinnoksi harvoille ja valituille”. Sekä Harakan sosiaalidemokraateista että vihreiden ja vasemmistoliiton esittämistä puheenvuoroista ja vastustuksesta koskien Suomen kansalaisuuden ehtojen kiristämistä, molemmista niistä, huokuu se, että kansalaisuus nähdään hyvin eri tavalla kuin esimerkiksi täällä perussuomalaisissa. Siinä, missä me perussuomalaisissa ajattelemme, että Suomen kansalaisuus myönnetään ihmiselle, joka tulee työllään toimeen Suomessa, on kotoutunut osaksi yhteiskuntaa, kunnioittaa täällä maan lakeja ja tapoja, elää maassa maan tavalla, niin vasemmalla on omaksuttu käsitys, että valikointi, kansalaisuutta haluavien ihmisten valikointi, olisi muukalaisvihamielistä, että Suomella ei olisi varaa valikoida, että Suomella ei olisi oikeutta valikoida, koska se on jollain tavalla syrjivää, ulossulkevaa ja se voi ehkä tuntua hakijoista pahalta. Mutta jos mietitään, niin eikö se ole nimenomaisesti maahanmuuttopolitiikan perimmäinen tarkoitus, että me valikoimme? Mitä me teemme maahanmuuttopolitiikalla, jos me emme aseta ehtoja ja jos me emme valikoi tulijoita? Muutenhan me voimme lakkauttaa koko Maahanmuuttoviraston ja vain toivottaa kaikki tervetulleiksi. Mutta me haluamme valikoida, me haluamme vaatia. Me emme voi vaatia samalla tavalla suomalaisilta, eikä se olisi moraalisesti oikeutettuakaan, koska jokainen kansakunta pitää huolta omistaan — tulivat he toimeen, oli heillä vakavia sairauksia, vaikka he syyllistyisivät rikoksiin, me huolehdimme kyllä omistamme — mutta meidän ei tarvitse huolehtia kaikista muiden maiden kansalaisista etenkään, jos he ovat rikollisia, etenkään, jos he eivät työllisty Suomessa, etenkään, jos he eivät tule toimeen Suomessa. Meillä on oikeus valikoida. Minä näen, että meillä, suomalaisilla päätöksentekijöillä, on maahanmuuttopolitiikassa oikeuden lisäksi velvollisuus valikoida tänne sopeutuvimmat, kyvykkäimmät, työteliäimmät, toimeentulevimmat yksilöt, koska vain siten Suomi rakentuu nykyistä paremmaksi maaksi. [Jaana Strandman: Juuri näin!] ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+8.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-10-07T18:52:29,2025-10-07T18:55:55,Hyväksytty,1.1 2025_91_215,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 51/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 11/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 11/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelua. Edustaja Eerola, valiokunnan puheenjohtaja, olkaapa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_91_216,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 51/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 11/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Esittelen tosiaan siis lakivaliokunnan mietinnön 11/2025 hallituksen esitykseen 51/2025. Tässä kyseisessä hallituksen esityksessä on siis kyse tällaisesta aviovarallisuusjärjestelmään ehdotetuista muutoksista. Aviovarallisuusjärjestelmä määrittää muun muassa sitä, miten puolisoitten omaisuus jaetaan sitten, kun se avioliitto kerran valitettavasti ehkä purkautuu avioeron johdosta. Lisäksi järjestelmällä on merkitystä, kun avioliitto purkautuu siinä ehkä vielä valitettavammassa tilanteessa, kun toinen osapuoli kuolee. Avioliittoon perustuvista varallisuusoikeudellisista oikeuksista säädetään luonnollisestikin avioliittolaissa. Avioliittolain mukaan kummallakin puolisolla on avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen, jollei muuta ole erikseen määrätty tai sovittu. Avioliiton purkautuessa toimitetaan ositus, jossa sitten selvitetään puolisoitten aviovarallisuussuhteet. Tämä ositus voidaan toimittaa avioeron vireillepanon jälkeen taikka sitten toisen puolison menehdyttyä, mutta se voidaan toimittaa pitkänkin ajan kuluttua avioliiton päättymisestä, ja se voi jäädä joissain tapauksissa jopa kokonaan toimittamatta. Avioliittolaissa, arvoisa rouva puhemies, säädetään siitä, milloin tämä oikeus vaatia avio-oikeudenalaisen omaisuuden osittamista alkaa, mutta sitä, milloin se sitten päättyy, ei ole määritelty aiemmin. Tämä voi aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta sekä myöskin ihan käytännön ongelmia ja viivytyksiä muun muassa kuolinpesissä ja niiden selvittämisessä. Avioliittolakiin sisältyy nykyisin myöskin säännöksiä, joilla rajoitetaan puolison oikeutta määrätä perheen kannalta tärkeästä omaisuudesta, kuten vaikkapa yhteisenä kotina käytetystä asunnosta. Nämä kyseiset säännökset edellyttävät, että omistava puoliso hankkii tällaisen omaisuuden luovuttamiseen toisen puolison suostumuksen. Nämä vallinnanrajoitukset ovat voimassa aina siihen asti, kunnes ositus tai osituksen sijaan tehtävän omaisuuden erottelu on toimitettu, ja siis saattaneet olla voimassa 10—20 vuottakin. Nämä vallinnanrajoitukset voivat aiheuttaa käytännössä isoja ongelmallisia tilanteita, jos aikaa avioliiton purkautumisesta on kulunut jopa vuosikymmeniä ja ositus tai tämä omaisuuden erottelu on syystä tai toisesta jäänyt sitten tekemättä. Avioliittolaissa säädetään myöskin irtaimen omaisuuden omistamista koskevasta yhteisomistusolettamasta siltä varalta, ettei irtaimen omaisuuden omistussuhteesta ole ihan täyttä selvyyttä, niin kuin usein tiedätte, että ei aina ole. Tämä olettama on tarkoitettu sovellettavaksi avioliiton purkautumisen jälkeisessä osituksessa ja omaisuuden erottelussa, mutta se voi ulottaa vaikutuksensa vielä pitkään avioliiton päättymisen jälkeenkin. Tässä hallituksen esityksessä, arvoisa rouva puhemies, ehdotetaan tämän nykytilan selkeyttämistä säätämällä tämän avio-oikeuden vanhentumisesta sekä avioliittolain vallinnanrajoitusten ja yhteisomistusolettaman raukeamisesta. Avio-oikeuden ehdotetaan vanhentuvan kymmenen vuoden kuluttua lainvoiman saaneen avioliiton purkamista koskevan päätöksen antopäivästä. Eli kymmenen vuotta olisi nyt sitten tämä takaraja tästä eteenpäin. Kun tämä avio-oikeus vanhentuu, kumpikaan puoliso ei ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan avio-oikeuden nojalla enää sille toiselle puolisolle, eksälle. Avio-oikeuden vanhentumisen voi esityksen mukaan katkaista hakemalla tuomioistuimesta pesänjakajaa omaisuuden osituksen toimittamiseksi. Puolisot voivat myös tietyin muoto- ja rekisteröintivaatimuksin sopia myös kymmenen vuotta pidemmästä vanhentumisajasta. Avioliittolain vallinnanrajoitusten ehdotetaan vuorostaan olevan voimassa siihen saakka, kunnes avioliiton purkautumisesta on kulunut myös se kymmenen vuotta. Niin ikään ehdotetaan, ettei yhteisomistusolettamaa enää sovelleta, jos avioliiton purkautumisesta avioeron tai avioliiton kumoamisen johdosta on kulunut se yli kymmenen vuotta. Lakivaliokunta on antanut yksimielisen mietinnön tästä asiasta, jossa se pitää hallituksen esityksen tavoitteita ja ehdotettuja muutoksia oikeinkin kannatettavina. Lakivaliokunta toteaa tässä mietinnössään, että aviovarallisuusjärjestelmässä on kyse yleislainsäädännöstä, joka koskee erittäin suurta osaa kansalaisia — äsken puhuttiin kansalaisuuden saamisista, ja tämä koskettaa erinomaisen suurta osaa. Siksikin on tärkeää, että oikeustila on mahdollisimman selkeä ja sääntely yksinkertaista. Lisäksi lakivaliokunta korostaa mietinnössään lainsäädäntömuutoksista tiedottamisen merkitystä. Lakivaliokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä 3. lakiehdotukseen ehdotetuin vähäisin muutoksin. Valiokunta ehdottaa, että 3. lakiehdotuksen 4 a §:n 1 momentin 1 kohtaa muutettaisiin sillä viisiin, että puolisoista tallennetaan syntymäaikojen sijasta henkilötunnukset vastaavalla tavalla kuin avioehtoasioiden rekisteriin. Näin. — Kiitokset, arvoisa rouva puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+9.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-10-07T18:56:12,2025-10-07T19:03:28,Hyväksytty,1.1 2025_91_217,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 51/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 11/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_218,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 51/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 11/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän lakivaliokunnan puheenjohtaja Eerolaa tästä esittelystä. Hallitus esittää kymmenen vuoden määräaikaa, jonka jälkeen entisen aviopuolison omaisuutta kohtaan ei voisi enää esittää vaatimuksia. Tavoitteena on kannustaa puolisoita tekemään ositus ajoissa ja selkeyttää oikeustila. Ositus tarkoittaa puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden jakamista avioliiton päättyessä. Käytännössä moni jättää tämän tekemättä, ja nykyinen lainsäädäntö ei aseta aikarajaa vaatimusten esittämiselle. Tämä on johtanut tilanteisiin, joissa vuosikymmeniä vanhoja asioita joudutaan selvittämään perunkirjoitusten yhteydessä. Ehdotetun määräajan myötä helpottuvat sekä kuolinpesien että pesänselvittäjien tehtävät. Jatkossa ei tarvitse etsiä kadonneita osituskirjoja tai selvittää, mitä omaisuutta entinen puoliso omisti vuosikymmeniä sitten. Uudistus tuo oikeusvarmuutta ja ennakoitavuutta kansalaisille sekä vähentää tarpeetonta hallinnollista työtä. Arvoisa rouva puhemies! Esitys ei sisällä osituspakkoa. Kukaan ei ole velvoitettu tekemään ositusta, mutta laki asettaa aikarajan sille, kuinka kauan vaatimuksia voidaan esittää. On myös tärkeää, että lakimuutos ei koske avioliittoja, jotka päättyvät kuolemaan. Lesken oikeuksiin ei puututa, eikä niitä heikennetä. Lisäksi valiokunta on ehdottanut pientä muuta merkittävää tarkennusta, kuten että puolisoiden tiedot kirjataan rekisteriin henkilötunnuksella syntymäajan sijasta, mikä parantaa tietoturvaa ja yhdenmukaistaa käytäntöjä. Lakimuutoksen tarkoitus on vahvistaa oikeusvarmuutta, turvata kansalaisten asemaa ja helpottaa viranomaisten työtä. Tämä on järkevää ja vastuullista lainsäädäntöä, joka vähentää riitoja ja tekee arjesta sujuvampaa. Kiitän myös oikeusministeri Leena Merta asian hyvästä valmistelusta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+9.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-07T19:03:28,2025-10-07T19:05:29,Hyväksytty,1.1 2025_91_219,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Puhujalistaan. Edustaja Lohikoski, olkaapa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_91_220,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus esittää yksityisen varhaiskasvatuksen lupamenettelystä luopumista ja siirtymistä rekisteröintimenettelyyn. Me esitämme esityksen hylkäämistä. Laki yksityisen varhaiskasvatuksen lupamenettelystä tuli voimaan vasta reilu vuosi sitten. Aluehallintovirastolla, Valviralla ja kunnilla on meneillään valtava työ sähköisten järjestelmien ja asiointipalveluiden kehittämisessä. Nyt hallitus haluaa muuttaa sääntelyä kesken siirtymäajan. Kunnissa ja alueilla on tehty suuri työ, jonka hedelmät ollaan aivan turhaan heittämässä roskakoriin. Arvoisa puhemies! Kunnat tulevat kärsimään tästä eniten. Niillä on varhaiskasvatuksen järjestämisvelvoite, ja siksi niiden täytyy voida luottaa siihen, että lainsäädäntö tarjoaa vakaat puitteet työn suunnitteluun. Jos järjestelmät joudutaan rakentamaan uudelleen muutaman vuoden välein, se syö resursseja, lisää hallinnollista taakkaa ja tekee varhaiskasvatuksen järjestämisestä vaikeampaa. Kuten vastalauseessa toteamme, voimassa olevan lupamenettelyn aikana on havaittu merkittäviä puutteita palveluntuottajien toiminnan edellytysten täyttymisessä. Lupamenettely on ollut keino varmistaa lasten turvallisuus ja toiminnan laatu. Nyt hallitus kuitenkin esittää, että kaikki palveluntuottajat siirretään rekisteriin riippumatta siitä, ovatko heidän edellytyksensä kunnossa vai eivät. Toisin sanoen nyt palkitaan niitä palveluntuottajia, jotka ovat venkoilleet ja viivytelleet lupamenettelyn kanssa. Arvoisa puhemies! Lapsen etu on varhaiskasvatuksessa asetettava aina ensimmäiseksi. Luvanvaraisuus varmistaa, että toimijalla on taloudelliset ja ammatilliset valmiudet järjestää laadukasta varhaiskasvatusta myös silloin, kun ajat ovat vaikeammat ja lapsimäärät vaihtelevat. Katsotaanpa Ruotsiin: siellä vastaavanlainen luopuminen luvanvaraisuudesta johti siihen, että varhaiskasvatuksen laatu vaihtelee suuresti. Onko tämä se suunta, johon me Suomessa haluamme mennä? Mielestäni ei. Työntekijöiden näkökulmasta lupamenettely puolestaan on ollut tae siitä, että työnantajalla on kyky huolehtia velvoitteistaan ja tarjota asialliset työolot. Jos tämä varmistus nyt puretaan, vaarantuu henkilöstönkin asema. Arvoisa puhemies! Meidän pitäisi vahvistaa kuntien mahdollisuuksia suunnitella ja järjestää varhaiskasvatusta pitkäjänteisesti. Sen sijaan hallitus tekee nyt lainsäädäntöä, joka lisää epävarmuutta, heikentää valvontaa ja kuormittaa viranomaisia tilanteessa, jossa resurssit ovat muutenkin tiukoilla. Lakimuutos ei kevennä hallinnollista taakkaa kunnissa, aluehallinnossa eikä palveluntuottajilla. Tämä lakimuutos päinvastoin lisää hallinnollista taakkaa, ja se tekee sen lasten edun kustannuksella. Ehdotan, että lakiehdotus hylätään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+10.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-10-07T19:05:58,2025-10-07T19:09:19,Hyväksytty,1.1 2025_91_221,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_222,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Varhaiskasvatus on lapsen tulevaisuuden perusta ja yksi yhteiskunnan parhaista investoinneista. Lain on tuettava varhaista tukea, laadukasta opetusta ja perheiden valinnanvapautta. Tämä esitys keventää hallintoa ja keskittyy olennaiseen: lasten arkeen ja laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Lupamenettelystä luopuminen ja siirtyminen rekisteröintimenettelyyn on tervetullut, järkiperäinen uudistus. Kun toiminnan aloittaminen helpottuu, yksityisten palveluntuottajien toimintaedellytykset paranevat ja varhaiskasvatuspalvelujen saatavuus turvataan koko maassa. Se on voitto sekä lapsiperheille että kunnille. Tärkeää on, että laatu ja turvallisuus varmistetaan edelleen ennakollisella valvonnalla, ei paperinpyörityksellä. Byrokratian purkaminen ei tarkoita valvonnan purkamista vaan sitä, että energia käytetään lapsiin eikä lomakkeisiin. Kannatan esitystä, joka vahvistaa yrittäjyyttä, sujuvoittaa hallintoa ja pitää lapsen edun keskiössä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+10.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-10-07T19:09:21,2025-10-07T19:10:48,Hyväksytty,1.1 2025_91_223,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_224,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on vähän poukkoilevaa lainsäädäntöä, kun on tämmöinen ilmoitusmenettelyyn siirtyminen tässä tulossa. Juuri kun meillä on ollut tämä ennakoitu ja selkeyttävä varhaiskasvatuksen, päiväkotitoiminnan, luvanvaraisuus, niin nyt sitä yritetään siirtää ilmoitusmenettelyn piiriin. Kun nyt tässä lupamenettelynkin aikana on havaittu ongelmia näissä päiväkotia järjestävissä yrityksissä ja yhteisöissä, niin voi sanoa, että nyt tämä vielä johtaa siihen, että pelkän ilmoituksen tekemällä pääsisi tämmöiseen rekisteriin. Kun sitten kunnalla pitäisi kuitenkin olla selkeä harkintavalta, kuinka yksityistä varhaiskasvatusta tarpeen mukaan tehdään, niin tämä vain lisää tällaisia toimijoita, jotka eivät välttämättä suoriudu niistä tehtävistä. Sen vuoksi kannatan edustaja Lohikosken hylkäysehdotusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+10.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-10-07T19:10:48,2025-10-07T19:12:02,Hyväksytty,1.1 2025_91_225,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kilpi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_226,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Orpon hallituksen hallitusohjelmassa ja siinä ajattelussa, millä tavalla oikeastaan hallitusohjelma rakentuu, on se, että meidän on sujuvoitettava, helpotettava, vähennettävä, byrokratiaa ja keskityttävä olennaiseen. Tämä on äärimmäisen tarpeellista ja tärkeää tällaisena aikana, jolloin tekevistä käsistäkin on puutetta, ja kun myöskin talouden puolella on tarpeita ja vajavaisuuksia, niin sitenkin ajateltuna tämä on täysin perusteltu esitys. Kuten tässä jo edustaja Lahdenperänkin mainiossa puheessa äsken otettiin esille, niin keskitytään enemmänkin lapsiin ja varhaiskasvatukseen, itse tekemiseen, kuin byrokraattisen paperin pyörittämiseen. Tämähän tahtoo olla semmoinen helmasynti, mikä meillä tulee vastaan vähän väliä joka puolella ja varsinkin tuolla lapsien ja nuortenkin sektorilla niin lastensuojelussa kuin varhaiskasvatuksessakin. Joten kannatan tätä esitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+10.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-10-07T19:12:02,2025-10-07T19:13:22,Hyväksytty,1.1 2025_91_227,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 2 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 67/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelua. Edustaja Mehtälä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_91_228,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 2 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 67/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Petteri Orpon hallitus on ohjelmassaan erittäin biokaasumyönteinen. Ohjelmassa sanotaan näin: ”Edistetään biokaasutuotannon kehittämistä ja käynnistämistä sekä biokaasun monipuolista käyttöä.” Kuitenkin tämän kuluneen hallituskauden aikana biokaasulaitosten rakentaminen maatiloille on Suomessa loppunut, ja taustalla on useita syitä. Luettelin tämän lain ensimmäisen käsittelyn yhteydessä viisi erilaista toimenpidettä, joilla on lisätty sääntelyä ja kustannuksia ennen muuta siis maatilatason biokaasulaitoksissa. Tässä listalla viidentenä oli tämä juuri käsiteltävä hallituksen esitys 67, jossa on minun mielestäni pielessä kaksi asiaa: Ensinnäkin tämä, minkä jo asiantuntijat toivat esille, että pääkasvin määritelmän pitäisi olla kirjattu selvästi tähän lakiesitykseen. Toinen on se, että vahingoittunut viljelyskasvi ei voi saada uusiutuvan energian tikettiä vasta kuin siinä vaiheessa, kun se on käynyt kaupassa ja siellä todettu teollisuuden jätteeksi, jolloinka se menee tähän parhaimpaan A-luokkaan. Siksi jätimme keskustan ryhmänä mietintöön vastalauseen, joka sisältää seuraavat lausumaehdotukset: ”1) Eduskunta edellyttää, että hallitus vaikuttaa siihen, että monitulkintaisiin RED II ‑direktiivin raaka-aineluokitteluihin saadaan komission selkeä ja tarkoituksenmukainen ohjeistus, jossa viljelyskasvien luokittelu tehdään pääkasvin tai kasvien mukaan ja jossa vahingoittunut viljelyskasvi viittaa pellolla viljelyn aikana vahingoittuneeseen kasviin. Lisäksi korjuun jälkeen vahingoittunut tai pilaantunut kasvi katsotaan olevan teollisuusjätettä.” Ja sitten toinen lausumaehdotus: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee viipymättä uusiutuvien polttoaineiden sääntelyyn ja sen soveltamiseen liittyvien epäkohtien korjaamiseksi ja kehittämiseksi tarvittavat säädösmuutokset, joilla erityisesti ennakkotiedon hakemisen, kestävyysjärjestelmän hyväksymisen ja muuttamisen aiheuttamaa hallinnollista taakkaa ja kustannuksia voidaan keventää.” — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+11.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-10-07T19:13:50,2025-10-07T19:17:02,Tarkistettu,1.1 2025_91_229,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 2 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 67/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_91_230,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 2 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 67/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt tarjotaan suomalaisille astetta tiukempaa lainsäädäntöä kuin mitä EU edellyttäisi. Keskusta katsoo tämän olevan yksiselitteisesti vastoin Suomen etua. Siksi kannatan edustaja Mehtälän tekemää esitystä. Vastalauseen jätämme siksi, että talousvaliokunta ei halunnut mietinnössään täsmentää valiokuntakäsittelyn aikana esiin tullutta uusien raaka-ainekategorioiden monitulkintaisuutta. Se ei ole Suomen etu. Tässä pitäisi todeta viljelykasvit luokiteltaviksi yksiselitteisesti pääkasvin mukaan sekä täsmentää vahingoittuneen viljelykasvin määritelmää. Tulisi todeta, että korjuun jälkeen pilaantuneen kasvin katsotaan olevan teollisuusjätettä. Tällainen kasvi voi olla vaikka homehtunut heinäpaali. Tämän pitäisi olla ihan maalaisjärkistä touhua. Pyydän: ei säädellä meidän maataloutta ja biokaasurakentamista hengiltä. Käytännössä jo nyt biokaasurakentaminen on jäissä. Tulkinnalliset epäselvyydet voi ja pitää pyrkiä ratkaisemaan mahdollisimman kattavasti jo lain säätämisvaiheessa, ja tähän olemme sortuneet Suomessa usein lakeja tehtäessä. Me tulkitsemme yli EU:n mahdollisuuksia. Sitten biokaasusta yleisemmin: Edustaja Mehtälän kanssa ja keskustassa myös aikaisemmin olemme tehneet laadukasta työtä sen eteen, että biokaasua voitaisiin lisätä Suomeen. Biokaasutuotantoa tulee saada kattavasti koko Suomeen koko Suomen investoinneiksi. Nyt biokaasurakentaminen on loppunut, vaikka raaka-ainetta eli biomassaa meillä kyllä riittää ja varsin uusiutuvaa se on. Yli kymmenen prosenttia peltopinta-alasta on kesannolla jo. Sen perusteella voisimme lisätä biokaasun tuotantoa kaikkialla Suomessa. Suomeen on tuotu ennätysmäärä biometaania. Tuontiluvut ovat suuria verrattuna siihen, mitä me itse tuotamme. Kotimaista tuotantoa tulisi siis saada lisää, ja se olisi isänmaallinen teko. On välttämätöntä tukea biokaasutoimintaa ja investointeja. Biopolttoaineet ovat nimittäin tärkeä osa raskaan kaluston vihreää siirtymää, jota me kovin vahvasti yhdessä tuemme Muun muassa metsäkoneissa sähköistäminen ei ole näköpiirissä, ja tämä biokaasutuotanto on aivan avainasemassa siinä, että me kykenemme tekemään muutosta myös liikenteen osalta. Hyvät ystävät, korjataan tämä virhe.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+11.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-10-07T19:17:11,2025-10-07T19:20:02,Hyväksytty,1.1 2025_91_231,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 2 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 67/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, poissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_232,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista annetun lain 2 ja 11 §:n, työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 48 §:n sekä työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 68/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2025 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelua. Edustaja Lyly.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_91_233,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista annetun lain 2 ja 11 §:n, työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 48 §:n sekä työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 68/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kun on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asioista kysymys, niin on syytä tähän käyttää lyhyt puheenvuoro. Toteaisin, että tämä esitys asbestityöstä, jota tämä lakiesitys koskee, on erittäin hyvä ja kannatettava. Tässä valmistelussa on tullut paljon kiitosta siitä, että tässä on osapuolia kuultu ja tämä on tehty sillä tavalla hyvässä valmistelussa. Meillä vielä tehdään ennakkoilmoituksia työsuojeluviranomaisille noin 10 000 vuodessa ja noin 4 000 altistuu työssään asbestille, eli puhutaan aika isoista määristä. Asbestissa on vielä se huono puoli, että sille ei pysty osoittamaan turvallista altistumistasoa, ja siinä mielessä puhutaan erittäin tärkeästä laista ja työturvallisuusmielessä isosta jutusta. Tällä esityksellä tuodaan ammattipätevyyttä niille, jotka purkavat asbestia, siihen pätevyyttä, halutaan varmistaa, että heillä on riittävä osaaminen. Tämä lakiesitys antaa siihen hyviä työkaluja ja myöskin takaa sen, että töitä tehdään asianmukaisesti, ja tämä osa on tässä erittäin hyvä. Toinen asia, jota tässä on myös tärkeätä korostaa, on se, että tässä lakiesityksessä myöskin näitä suojavälineitä pitää testata sillä tavalla, että niissä on päivämäärät ja niiden tiiveydet ovat kunnossa ja niin poispäin, että ne pidetään sellaisina, että ihmiset eivät altistu niissä töissä. Arvoisa rouva puhemies! Täällä on myös valiokunta kiinnittänyt siihen asiaan huomiota, että nyt kun tehdään näitä testauksia, onko asbestitöitä, niin ne laboratoriot ovat vähän sellaisia, että aina kaikki eivät anna ihan tasalaatuisia tuloksia. Siinä mielessä on tärkeätä, että ne mittaustulokset saadaan asianmukaisesti hoidettua ja varmistetaan, että tiedetään, onko asbestialtistumisia ollut. Toinen asia on tässä se, että tätä työtä valvotaan. Toivoisin, että tulevalla lupa- ja valvontaviranomaisella olisi sitten riittävästi resursseja myöskin tämän osan valvomiseen. Tämä lakiesitys on ollut yksimielinen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+16.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-10-07T19:22:10,2025-10-07T19:24:53,Hyväksytty,1.1 2025_91_234,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista annetun lain 2 ja 11 §:n, työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 48 §:n sekä työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 68/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_91_235,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista annetun lain 2 ja 11 §:n, työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 48 §:n sekä työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 68/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 5/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys, mitä tässä nyt käsitellään, on hyvä esimerkki siitä, että silloin kun politiikka ei sotke asioita, mennään asia edellä. Tämä on tärkeää, elikkä tässä nimenomaan työsuojelua vahvistetaan ja työntekijöitten työturvallisuutta parannetaan. Äärimmäisen hyvä, tärkeä tavoite ja lähtökohta. Sen haluan vielä todeta, että kun se asbesti kuitenkin on äärimmäisen myrkyllinen aine, niin kuin on todettu tässä asiayhteydessä, niin lähinnä haluan korostaa työntekijöitten turvallisuutta ja terveydentilan seuraamista ja tärkeyttä vielä sillä, että työterveyshuollossa ja samoin sitten myös julkisissa terveys- ja sosiaalipalveluissa olisi hyvä tällä alalla työskentelevien työntekijöitten osalta olla herkkänä tekemään tarvittavia toimenpiteitä ja selvittää terveydentilaa tarvittaessa mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Elikkä sitten kun ja jos oireita tulee asbestialalla työskenteleville työntekijöille, niin pahimmillaan voi olla, että silloin on jo vähän niin kuin myöhäistä. Elikkä ennakoiva sairauden- ja terveydenhoito ja tutkimuksiin meneminen työntekijöitten osalta on äärimmäisen kannatettavaa vielä sen lisäksi, että tässä lakiesityksessä todellakin työsuojelua ja työntekijöitten turvaa kuitenkin parannetaan, mikä siis on äärimmäisen hyvä asia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+16.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-10-07T19:24:53,2025-10-07T19:26:08,Hyväksytty,1.1 2025_91_236,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 60/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_91_237,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 60/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin tuossa äsken oli työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan käsittelyssä olleesta mietinnöstä kyse, niin tässä on myös. Tämä kirkon yhteistoimintalaki on lähtenyt tämän talon toimesta liikkeelle eduskunnassa. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta vuonna 21 totesi, että olisi hyvä, että kirkolla olisi myös yhteistoimintalaki, ja siitä tämä säädöstyö lähti liikkeelle. Tämä pohja on tehty niin sanotun vanhan lain mukaan, joka silloin 2021 hyväksyttiin, ja tämä laki pohjautuu ehdoiltaan siihen. Erittäin paljon keskustelua aiheutti se, että soveltamisraja on tässä 20. Julkisella puolella yhteistoimintalaissa ei ole soveltamisrajaa, ei kunnilla eikä valtiolla, ja tässä se on 20, ja yksityisellä puolella se on 50 — se nostettiin viime vuonna 50:een. Tässä on tilanne se, että kirkko keskuudessaan on sopinut tämän 20:n rajan, sillä työntekijäpuoli halusi vähän pienempää rajaa eli nollaa. He ovat siellä sitten katsoneet keskenään, Kirkon työmarkkinalaitos ja osapuolet, että näissä alle 20 henkilön työpaikoissa sovelletaan sitä aikaisempaa kirkon yhteistoimintasopimusta, ja sillä tavalla yhteistoimintamenettelyt ovat kokonaisuudessaan näitten piirissä. Laki kattaa 86 prosenttia kirkon palveluksessa olevista työntekijöistä ja henkilöstöstä. Perustuslakivaliokunnan toivomus oli, että täällä ei puututa hirveän paljon siihen sisältöön, mitä osapuolet ovat tuolla kirkon puolella keskenään tarkastelleet. Tästä lakiesityksestä tuolla työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa todettiin, että mennään tällä pohjalla, ja pieniä tarkennuksia tehtiin siihen, mutta ei mitään merkittäviä. Tämä hyväksyttiin yksimielisesti myös valiokunnassa. [Mikko Lundén: Erinomaista!] Nämä ovat harvoja työelämälakeja, jotka täällä on hyväksytty yksimielisesti, ja senkin takia tästä kannattaa käyttää puheenvuoro. Tämä on hyvä viedä eteenpäin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+17.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-10-07T19:26:33,2025-10-07T19:29:01,Hyväksytty,1.1 2025_91_238,91/2025,2025-10-07,14.01,20.15,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Seuraava täysistunto,"Tämä täysistunto on päättynyt. — Näkemiin, hyvää yötä!", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2025+20.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_92_1,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 7.10.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Saku Nikkanen on edustaja Lauri Lylyn kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_92_2,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 55/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 6/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 7.10.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Pia Lohikoski on edustaja Lauri Lylyn kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_92_3,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 2 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 67/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2025 vp,Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Keskustelu asiasta päättyi 7.10.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Timo Mehtälä on edustaja Hilkka Kempin kannattamana tehnyt vastalauseen mukaiset kaksi lausumaehdotusta., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_92_4,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 2 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 67/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 13/2025 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_92_5,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_92_6,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Helsingin kantakaupungissa voi olla välillä vaikea muistaa, että maakunnissa etäisyydet palveluiden, kodin ja töiden välillä voivat olla todella pitkiä. Kaikilla ei ole varaa tai mahdollisuuksia sähköautoon, joten polttoaineen hinta on oleellista pitää kohtuullisena. Tämä esitys on yksi lukuisista hallituksen toimista, joilla madalletaan autoilun kustannuksia. Ylipäätänsä polttoaineveron alennus on historiallista — kevensimme veroa jo kertaalleen noin 170 miljoonalla. Eikä tämä nytkään esittelyssä oleva jää edes viimeiseksi. Miksi tämä on historiallista? Siksi, että tavanomaista edellisille hallituksille on ollut veronkorotus. Korotuksia polttoaineiden verotukseen on tehty 2012, 2014, 2015, 2017 ja 2020. Arvoisa puhemies! Veronkevennysten ohella tämä hallitus on keventänyt hintaan oleellisesti vaikuttavaa jakeluvelvoiteuraa edellisen hallituksen vastaavaan verrattuna. Vuonna 2027 jakeluvelvoitteen yleisvelvoite tulee olemaan 7,5 prosenttiyksikköä ja lisävelvoite 2 prosenttiyksikköä matalampi kuin edellisen Marinin—Saarikon hallituksen säätämät velvoitetasot. Marinin—Saarikon hallituksen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan sisältyi myös polttoaineverojen indeksitarkistukset vuodesta 2024 eteenpäin. [Juha Mäenpään välihuuto] Me päätimme jättää ne tekemättä, ja sekin laskee hintaa. Tämä hallitus alensi myös ajoneuvoveroa painottuen vanhempaan autokantaan, ja olemme päättäneet tuoda myös pitkään odotetun ammattidieselin. Tämä osaltaan helpottaa edellisen hallituksen hyväksymää EU:n tieliikenteen päästökauppaa, joka tulee nostamaan hintoja. Suomalainen autoilija on siis vuosikausia ollut se kohde, jonne veronkorotukset ovat kohdistuneet. Tämä hallitus on valinnut tyystin toisenlaisen linjan. [Timo Heinonen: Jo riittää!] Helsingin Sanomien mukaan bensa on liian halpaa, mutta me olemme toista mieltä. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä alennettaisiin liikennepolttoaineiden verotusta hallitusohjelman veropolitiikan linjauksen mukaisesti 100 miljoonalla eurolla. Alennus toteutettaisiin vuonna 2024 toteutetun polttoaineveron alennuksen lisäksi. Esitys vahvistaa jo valmiiksi nousussa olevaa kotitalouksien ostovoimaa. [Eduskunnasta: Höpö höpö!] Teknisesti alennus toteutettaisiin alentamalla liikennepolttoaineista kannettavan hiilidioksidiveron laskentaperusteena olevaa hiilidioksiditonnin arvoa kahdessa vaiheessa 62 eurosta 51,3 euroon. Veronalennus olisi moottoribensiinille ja sitä korvaaville biopolttoaineille yhteensä keskimäärin 2,7 senttiä litralta ja dieselöljylle ja sitä korvaaville biopolttoaineille yhteensä keskimäärin 2,4 senttiä litralta. Alennus toteutettaisiin kahdessa vaiheessa vuosien 26 ja 27 alusta. Ehdotetut alennukset laskisivat valtion energiaverotuloja noin 50 miljoonaa euroa vuoden 2026 tasolla ja 96 miljoonaa euroa vuoden 2027 tasolla. Keskimääräisen autoilijan kustannukset laskisivat vain tällä yhdellä esityksellä noin 32 euroa vuodessa. Jos ajokilometrejä on keskimääräistä enemmän, säästö luonnollisesti kasvaa. Maaseudun väki todennäköisesti hyötyy veronalennuksesta kaupunkilaista enemmän. Kaupunkilaisella on myös mahdollisuuksia valita usein muita kulkumuotoja. Noin kolmannes esityksen kokonaishyödystä kohdistuu maaliikennepalveluihin eli kuljetusalalle ja logistiikkaan. Teollisuus ja yritykset hyötyvät polttoaineen hinnan alenemisesta. Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Onneksi huoltoaseman valot kertovat nyt huomattavasti kauniimpia lukuja kuin joitakin vuosia sitten. [Perussuomalaisten ryhmästä: Näin on! — Erinomaista! — Tankki täyteen!]",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-10-08T14:05:41,2025-10-08T14:10:06,Hyväksytty,1.1 2025_92_7,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Halukkaat edustajat voivat pyytää minuutin mittaista vastauspuheenvuoroa painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Kumpula-Natri, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_8,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on liikennepolitiikka tärkeää kansalaisten jokapäiväisen arjen kannalta, ja myös yksityisautoilu kuuluu siihen. Samaan valinkauhaan kuuluu tietenkin valtiontalous mutta myös liikennesuoritteista syntyvät päästöt. Yksi luku, joka on esitetty asiantuntijoiden puolelta, on mahdollinen sakko, jonka joutuu maksamaan takaisin Euroopan unionille, 80 miljoonaa, mikäli päästömme eivät suunnitellusti vähene. Onko tämä luku valtiovarainministerillä ja ministeriössä arvioitu osana kokonaisuutta?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Miapetra Kumpula-Natri,807,2025-10-08T14:10:23,2025-10-08T14:11:02,Hyväksytty,1.1 2025_92_9,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_10,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos, valtiovarainministeri Purra. Tämä on historiallinen muutos. Polttoaineveron keventämistä on harvoin täällä nähty. Muistaisin, että Marinin hallituskaudella taidettiin käydä lähellä kahta ja puolta euroa litrahinnassa, [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho! — Jopa yli!] ja nyt ollaan noin puolessatoista eurossa tällä hetkellä. Meidän kuljetuksista 90 prosenttia kulkee kumipyörillä, ja iso osa suomalaisista haluaa käyttää, mutta myös joutuu käyttämään, omaa autoa työmatkoihin, harrastamiseen, liikkumiseen, ja on hyvä, että se on mahdollista tulevaisuudessakin. Pidän, ministeri Purra, erittäin tervetulleena myös tätä ammattidieselin käyttöönottoa. Sitä on kauan myös tässä maassa odotettu, ja myös se tulee osaltaan helpottamaan meidän kumipyöräliikenteen tilannetta. Ja tietysti myös teiden asfaltointeja on tehty varsin paljon. Kysyisin teiltä, ministeri Purra, ulkomaisen raskaan liikenteen vinjettimaksuista. Se olisi ehkä vielä yksi sellainen, mikä voisi olla niin kuin kirsikka kakun päälle, kun se tähän päälle laitettaisiin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-10-08T14:11:02,2025-10-08T14:12:13,Hyväksytty,1.1 2025_92_11,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_12,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Heinosta kompaten: kirsikka kakun päälle olisi tälle valtiolle se, että me ruvettaisiin ilmastopolitiikassa palaamaan oikeisiin lukuihin. Me olemme tietoisesti väärentäneet ne luvut Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen antamilla väärillä tiedoilla. Se Yasso-ohjelmahan on niin kuin todella vanha pajatso: sieltä voi tulla ihan mitä vaan. Elikkä jos me ihan todellisilla päästöluvuilla pelaisimme, niin valtiovarainministeri nukkuisi ensi yönä aivan varmasti paremmin, ja sitä toki toivon. Oikaistaan nämä väärät päästöluvut, 15 miljoonaa tonnia vääriä päästöjä. Kuvitelkaa ja voisin kuvitella, mitä valtiovarainministeri ajattelee, kun näiden väärien lukujen perusteella alamme maksaa kohtapuolin, kun liikennepolttoaineet menevät päästökauppaan vuonna 27 ja sitten sen jälkeen tulee vuodesta 28 alkaen uusi rahastokausi EU:ssa. Silloin alamme maksaa täältä päästökaupan rahoja EU-kassaan. Suomea rahastetaan tullen mennen nimenomaan näiden väärennettyjen lukujen takia. Montaa teistä ehkä naurattaa, mutta hymy hyytyy, kun aika etenee. [Juha Mäenpää: Hienoa, että kepussa on joku, joka ei ole niellyt tätä asiaa! — Timo Heinonen: Muilla keskustalaisilla oli kiireitä!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-10-08T14:12:13,2025-10-08T14:13:18,Hyväksytty,1.1 2025_92_13,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Kiitoksia. [Hälinää — Puhemies koputtaa] — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_14,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos puheenvuorosta. — Edustaja Hoskonen puhui kyllä täyttä asiaa, ja kiittelinkin häntä siitä, että hän on ainut keskustan edustaja, joka ei ole niellyt näitä ihmeellisiä lukuja, mitä sieltä on annettu. [Juho Eerola: Ja ainoa, kuka on salissa! — Perussuomalaisten ryhmästä: Keskustalaisia ei bensa kiinnosta!] Minä arvostan edustaja Hoskosta tämän takia. Siksi kiitin häntä. Tämä on tosiaan tärkeä asia, mitä me nyt tehdään. Tämä on minun mielestäni aluepolitiikkaa nimenomaan, että siellä alueilla voidaan käydä töissä vähän pidemmän matkan takia ja pystytään käymään töissä. Polttoaineen hinta on huomattavasti alempana nyt ollut tämän hallituskauden aikana kuin viime hallituskauden aikana. Siihen ovat tietenkin vaikuttaneet maailmanmarkkinahinnat mutta myös erityisesti tämän hallituksen päätökset. Tämä on loistavaa aluepolitiikkaa, ja näin me pystymme siellä maakuntien Suomessa kulkemaan töissä sillä tavalla, että työntekijälle jää enemmän rahaa käteen. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-10-08T14:13:29,2025-10-08T14:14:36,Hyväksytty,1.1 2025_92_15,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_16,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Perinteinen linja ympäristöpolitiikassa on ollut, että saastuttaja maksaa. Paitsi että tämä on muutenkin hölmö veronalennus, niin tässä erikseen halutaan vielä heikentää tätä ajatusta. Tämä heikentää julkista taloutta, kohdentuu hyvätuloisille — Suomessa ajokilometrit korreloivat vahvasti tulotason kanssa — ja heikentää huoltovarmuutta, Suomi kun ei tuota tippaakaan fossiilista öljyä. Ilmastotavoitteet karkaavat yhä kauemmas, [Hannu Hoskonen: Korjataan ne tavoitteet oikeiksi!] se on väärin, ja sillä voi olla myös kova hintalappu, kuten edustaja Kumpula-Natri toi esiin. Katsoi tätä esitystä miten päin tahansa, mitään vastuullista tästä ei löydy. Ja katselen hieman sinne kokoomuksen suuntaan, että oletteko te todella tämän saman bensapopulismin takana, jota perussuomalaiset täysimittaisesti ajavat. [Perussuomalaisten ryhmästä: Eihän tämä ole populismia! — Mitä populismia on faktoissa?] — Ilmeisesti olette, ja autot kuuluvat teille. [Puhemies koputtaa] Tässähän niitä faktoja tuli, olkaa hyvä. [Hälinää]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-10-08T14:14:38,2025-10-08T14:15:38,Hyväksytty,1.1 2025_92_17,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Keskitytäänpä kuuntelemaan sitä edustajaa, jolla kulloinkin on puheenvuoro. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_18,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys maksaa valtiolle 96 miljoonaa euroa. Vaikutus pumpulla on 2,7 senttiä litralta ja autoilijalle keskimäärin 32 euroa vuodessa, mikäli vaikutus menee hintoihin. Mitään varmuuttahan siitä ei ole, sillä maailmanmarkkinahinnat heittelevät polttoaineen hintoja. Mutta varmaa on, että esitys tekee aukon valtiontalouteen, jota sitten paikataan esimerkiksi leikkaamalla vanhus- ja vammaispalveluista. Politiikka todellakin on valintoja, ja hallitus on valinnut sen, että budjetissa leikataan nyt vammais- ja vanhuspalveluista, jotta voidaan rahoittaa tämä bensaveron alennus. [Perussuomalaisten ryhmästä: Höpö höpö!] Onkohan tämä todella se valinta, jonka äänestäjät haluaisivat tehdä? [Perussuomalaisten ryhmästä: Ainakin meidän!] Mutta tämä on se valinta, jonka perussuomalaiset ja kokoomus ovat tehneet. Nämä ovat ne valinnat, jotka valtion budjettiin sisältyvät.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-10-08T14:15:44,2025-10-08T14:16:42,Hyväksytty,1.1 2025_92_19,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_20,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa monelle on täysin välttämätöntä käyttää henkilöautoa ihan jo siinä, että pääsee liikkumaan esimerkiksi töiden perässä. Olen käsittänyt, että hallitus on halunnut polttoaineveroa alentaa sen takia, että tuetaan esimerkiksi ihmisten työssäkäyntiä. Siksipä vähän ihmettelen, kun valtiontalouden näkökulmasta se vastuullisempi ratkaisu olisi ollut tehdä tämä sama sieltä työmatkavähennyksen kautta. Valtiovarainministerillä ja muilla hallituspuolueilla nyt unohtuu se, että tehän vuodelle 24 heikensitte työmatkavähennystä, jonka vaikutus on suurempi, vaikka tämä kevennys laskettaisiin. [Timo Suhonen: Oho, oho!] Elikkä he, jotka nimenomaan työn perässä liikkuvat ja joutuvat käyttämään henkilöautoa, häviävät tässä yhtälössä — he, jotka sitten enemmänkin huvin vuoksi ajelevat, kyllä voittavat. [Juho Eerola: Niin tai sinne lääkäriin! — Perussuomalaisten ryhmästä: Ettekö välitä mummoista? Ei niille kelpaa mikään! — Eduskunnasta: Jos ne käy töissä!] Sen takia ajattelisin, että eikö, valtiovarainministeri, tilanteessa, jossa meillä ensi vuonnakin on alijäämää yli 11 miljardia, olisi ollut järkevämpi tehdä tämä työmatkavähennyksen parantamisen kautta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-10-08T14:16:45,2025-10-08T14:18:03,Hyväksytty,1.1 2025_92_21,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vestman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_22,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tuohon edelliseen puheenvuoroon täytyy todeta, että autoa tarvitaan Suomessa välttämättä muuhunkin kuin työssäkäyntiin, eli se on valtaosalle suomalaisista aktiivisen elämän väline: sillä käydään harrastuksissa ja esimerkiksi kaupassa. Olen sataprosenttisesti tämän Orpon hallituksen historiallisen autoilumyönteisen politiikan takana. Jos vertaillaan Marinin hallituksen toimia ja tämän hallituksen toimia, niin erohan on kuin yöllä ja päivällä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] Marinin hallitus ensi töikseen teki historiallisen suuren polttoaineveron korotuksen, sen sijaan tämä hallitus ensi töikseen alensi polttoaineveroa ja nyt jatkaa tällä esityksellä samalla linjalla. Ja kun huomioon otetaan vielä jakeluvelvoitteen alentaminen, jonka Orpon hallitus on tehnyt — Marinin hallituksen päätöksillähän viime vuonna jakeluvelvoite olisi noussut käsittämättömät lähes 15 prosenttiyksikköä — vaikutus pumpulla on tälle vuodelle noin 15 senttiä. Eli politiikalla on todella väliä bensapumpulla.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2025-10-08T14:18:03,2025-10-08T14:19:13,Hyväksytty,1.1 2025_92_23,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vigelius, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_24,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Autoilu ei ole synti, se ei ole pahe, mutta jos katsotaan, mitä aiemmat puolueet aiemmissa hallituksissa ovat tehneet, niin ilmeisesti he ovat pitäneet sitä syntinä ja paheena. Nimittäin polttoaineveroa ja ajoneuvon, autoilun kustannuksia on jatkuvasti korotettu uusilla veronkorotuksilla, jakeluvelvoitteen lisäämisellä ja vastaavilla toimilla — ilman huolta huomisesta, ilman huolta siitä ostovoimasta. Kun edustaja Harjanne puhuu, että siinä ei ole mitään vastuullista alentaa autoilun kustannuksia, niin se tuntuu ihan siellä ihmisten lompakossa, siellä arjessa — siis työmatkoilla mutta myös harrastuksiin mentäessä, sukulaisissa käydessä, ihan siinä arkisessa elämässä, arjen kustannuksissa, lompakoissa — kymmeninä, satoina, jopa tuhansina euroina vuodessa. Eikö se ole vastuullista, että näitä kustannuksia pyritään alentamaan, edustaja Harjanne?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-10-08T14:19:13,2025-10-08T14:20:15,Hyväksytty,1.1 2025_92_25,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_26,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä oli montakin asiaa, joihin tarttua. Ehkä matematiikkaan: Millä kilometreillä tällä esityksellä saa tuhansien eurojen säästön? Puhutaan aika pienestä joukosta ihmisiä. [Mauri Peltokankaan välihuuto] Moraalifilosofiaan, synteihin: valitkoon jokainen meistä, mihin siinä suhteessa uskoo. Minä penäsin johdonmukaisuutta. Kun täällä päivä toisensa jälkeen moukutetaan sitä, kuinka julkista taloutta pitää vahvistaa ja tilaa parantaa ja olla vastuullista taloudenpitoa jada jada jada, niin eipä näy tässä. Sitten samaan aikaan te olette käsittääkseni edelleen sitoutuneita Suomen ilmastolakiin. Tämä on suoraan sen vastaista toimintaa. Olkaa johdonmukaisia. Siis sen takia tämä on populismia. Tässähän siis käytännössä tehdään lovi valtiontalouteen, [Vilhelm Junnila: Tässä ajatellaan ihmistä!] heikennetään huoltovarmuutta, vaarannetaan ilmastotavoitteet. Miksi? [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Johdonmukaisuutta, hyvät toverit. [Juho Eerola: Ei me olla tovereita!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-10-08T14:20:15,2025-10-08T14:21:06,Tarkistettu,1.1 2025_92_27,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_92_28,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on aika rehellistä, että edustaja Harjanne täällä ilmoittautuu suoraan autoiluvastaiseksi. [Hannu Hoskonen: Se on hieno uutinen, me tiedämme sen nyt!] Se on minun mielestäni rehellinen linja. Jokainen meistä muualta tulevista ymmärtää, että on pakko olla auto tai kaksi Itä-Suomessa tai Pohjois-Suomessa, koska julkinen liikenne ei toimi. Käsitättekö te, niin kuin itse käsitän, että yksityisautoilu vastaa julkista liikennettä Itä- ja Pohjois-Suomessa, koska julkinen liikenne ei toimi? Pakko siellä jollakin on siirtyä. Siinä mielessä kiitän valtiovarainministeriä, että tämä on aivan erinomainen esitys kerrankin tästä salista. Se ajattelee kansalaisia, ajattelee heidän vapaa-aikaansa, liikkumistaan, työntekoaan ja niitä kustannuksia, ja nyt kun niitä saadaan alas, niin täällä vasen puoli salista pitää sitä vääränä politiikkana. On tämä hieman käsittämätöntä. [Hanna Sarkkinen: Paljonko maksaa? Mistä leikataan?] Arvoisa puhemies! Valtiovarainministerille pieni toive: Kun tämä liikenteen päästökauppa, ETS kakkonen, alkaa 2027 tai 2031, milloin alkaakin, niin sitäkin pitää lähteä vastustamaan, että se ei vyöry tänne, [Puhemies koputtaa] koska silloin ne polttoaineiden hinnat vasta pumpulla nousevat.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-10-08T14:21:12,2025-10-08T14:22:23,Hyväksytty,1.1 2025_92_29,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_30,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Herra puhemies! Marinin hallituksen lähtiessä Euroopan komissio julkaisi listauksen polttoaineiden hinnoista. Suomi komeili tämän listan ylivoimaisena ykkösenä. [Jenna Simula: Kiitos keskustan!] Sunnuntaina, kun kävin huoltoasemalla, näin herrasmiehen tankkaavan vanhaa Saabiaan. Hän totesi, että harmillista, ettei hänen autossaan ole suurempaa tankkia, koska polttoaine oli nyt niin edullista. Jos katsomme Tilastokeskusta ja sen arviota kuluttajien luottamuksesta, kuluttajien luottamus sekä valtiontalouteen että omaan talouteen on nyt syyskuussa kasvanut, ja lokakuussa varmaan saamme toivottavasti jälleen hyviä uutisia. Kysyn ministeri Purralta: kuinka tärkeitä ovat tässä tilanteessa tällaiset kädenojennukset tavallisille ihmisille, jotka nostavat heidän toimeentuloaan, parantavat ostovoimaa ja mahdollistavat sen tavallisen elämän myös työnteon ulkopuolella, kuten täällä mainittiin? Kuinka tärkeää tämäkin esitys ja tämä kokonaisuus on aivan tavalliselle suomalaiselle?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2025-10-08T14:22:27,2025-10-08T14:23:41,Hyväksytty,1.1 2025_92_31,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_32,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Polttoaineveron lasku on myös huoltovarmuuden teko. Toimiva logistiikka, kuljetusketjujen sujuvuus ja kohtuulliset liikkumiskustannukset ovat Suomen elinkeinoelämän selkäranka etenkin teollisuudessa, joka nojaa pohjoisen satamiin ja tehtaiden yhteyksiin. Kun energia ja liikkuminen ovat kohtuuhintaisia, turvaamme myös kriisiaikojen kestokykyämme. Tämä esitys tukee sekä yksilöllistä arjen turvaa että kansallista huoltovarmuutta. Siten esityksellä on oma roolinsa osana kokonaisturvallisuuttamme. Arvoisa puhemies! Pohjoisen ihmisen elinvoima perustuu mahdollisuuteen asua ja työskennellä siellä, missä luonto, työ ja perhe yhdistyvät. Liikkumisen kustannusten hillintä on investointi paitsi talouteen myös oikeudenmukaisuuteen. Mielestäni juuri tämä on vastuullista talouspolitiikkaa, joka huomioi kansalaisen arjen ja maan kokonaisedun. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-08T14:23:41,2025-10-08T14:24:52,Hyväksytty,1.1 2025_92_33,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_34,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Me kaikki varmasti tiedämme oikein hyvin, että Suomi on laaja maa ja me tarvitsemme yksityisautoiluakin ja osassa maata se on oikeastaan ainoa vaihtoehto. Mutta kyse on tietysti siitä, miten me edistäisimme autoilun päästöjen vähenemistä. Siinä mielessä kun tätä esitystä perustellaan nyt sillä, että työmatkalaisten kustannukset vähenevät tai pienituloisten autoilu vähenee, niin eihän se pidä paikkaansa. Totuushan on, että tämä hallitus nosti työmatkavähennyksen omavastuuta. Se korotus on suurempi kuin mitä tästä laskennallisesti säästöä tulee. Toisaalta pienituloisia on kuritettu varsin paljon, ja Aalto-yliopiston tutkimus selvittää yksiselitteisesti, että tämä alennus menee sinne hyvätuloisten kukkaroon pitkälti. Mieluummin meidän pitäisi löytää niitä keinoja, joilla pienituloisetkin voivat vähentää omia polttoainekustannuksiaan. Esimerkiksi se, että biokaasuautoiluun panostettaisiin entistä enemmän, olisi yksi ratkaisu. Se myös lisäisi meidän omavaraisuuttamme, [Puhemies koputtaa] koska nythän me tietysti vain tukeudumme öljymaihin ja riippuvuutta lisäämme siltä osin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-10-08T14:24:54,2025-10-08T14:26:09,Hyväksytty,1.1 2025_92_35,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jari Koskela, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_36,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Ja kiitos ministerille esittelystä. Tämä hallituksen esitys on tärkeä ja erittäin tarpeellinen. Tämä on juuri se viesti, mitä maaseutu odottaa, ja tämä hallitus nimenomaan kantaa huolta maaseudusta ja sen elinvoimasta. Tässä vihreille voisi sen verran sanoa, kun puhuttiin päästöistä, että ette maininneet sähköautoa mutta me tiedämme, että sähköauto ei ole mahdollinen kaikille suomalaisille, eikä se ole ainut vastaus. Se oli hyvä, kun puhuttiin tästä biokaasusta. Erään autotehtaan tutkimuksen mukaan ajettaessa alle 150 000 kilometriä tällainen polttomoottoriauto saastuttaa vähemmän ilmaa kuin saman autotehtaan valmistama sähköauto. Elikkä nämäkin olisi hyvä huomioida, se, että varmasti siellä polttomoottoripuolella tulee kehitystä edelleenkin. Mutta autoilijoita ei pidä rangaista enää yhtään enempää. Me ollaan nyt tapissa, ja nyt hallitus on oikeilla linjoilla. Tämä esitys otetaan maakunnissa todella kiitollisuudella vastaan. Suomalaiset kiittävät tästä. Kysyisin arvoisalta ministeriltä: onko tulossa [Puhemies koputtaa] vielä kenties muitakin hyviä uutisia autoilijoille?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-10-08T14:26:09,2025-10-08T14:27:24,Hyväksytty,1.1 2025_92_37,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kumpula-Natri, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_38,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Junnila oli kohdannut tankilla miehen, joka halusi isompaa bensapumppua. [Vilhelm Junnila: Tankkia!] Minun täytyy sanoa, että en ole tällaisia keskusteluja itse saanut käydä bensapumpuilla, mutta sen sijaan esimerkiksi Helsingissä kohtaan päivittäin ihmisiä, jotka ovat hyvin huolissaan HSL:n lippujen hinnasta. Eli meillä on koko laajassa Suomenmaassa hyvin erilaisia tarpeita, ja kun tiedän myös kaupunkien ihmisten tankkaavan samoilla hinnoilla kuin maaseudulla, niin tässä ohjausvaikutus menee ehkä harhaan. Meidän täytyisi saada toimiva edullinen joukkoliikenne, jotta kaupungeissa, joissa suomalaiset yhä enemmän asuvat, myös saadaan ohjausvaikutus aikaan. Mutta jos puhutaan euromääristä, niin laskelmissa arvioidaan, että tämä noin puolitoista senttiä litrahinnassa maksaa lopulta 96 miljoonaa. Kysyin ensimmäisessä kysymyksessä, onko tässä vielä huomioitu tai pitäisikö huomioida päälle mahdollinen riski, että päästöjen väheneminen jää alle tavoitteen niin, että me maksamme noin 80 miljoonaa Eurooppaan takaisin. Kokonaisuudessaan tämä on niin kallis, että on hyvä, että arvokeskustelua täällä käydään myös hinnoista, siitä, mihin suomalaisten varoja käytetään.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Miapetra Kumpula-Natri,807,2025-10-08T14:27:32,2025-10-08T14:28:48,Hyväksytty,1.1 2025_92_39,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_40,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset pitävät lupauksensa. Suomalaisten liikkumisesta ei rangaista, vaan sitä tuetaan järkevällä ja vastuullisella veropolitiikalla. Polttoaineiden veronalennus on suora helpotus suomalaisille autoilijoille, erityisesti haja-asutusalueilla, missä oma auto ei ole valinta vaan välttämättömyys. Voin kertoa, että Lapissa ratikka ei kulje ovelta ovelle, vaan siellä tehdään matkat autolla. Ja edustaja Harjanteelle tiedoksi, että 11 Uudenmaan kokoista aluetta mahtuu Lappiin. Lääkäriin saattaa olla useita satoja kilometrejä, ja nuo matkat tehdään omalla autolla. Hiilidioksidiveron keventäminen tuo bensan ja dieselin hintaan kaivattua laskua, ja se näkyy suoraan kansalaisten kukkarossa. Tämä on oikeudenmukaista politiikkaa aikana, jolloin monen arki on tosi tiukoilla. Arvoisa pääministeri Purra, miltä näyttäisi autoilijan kukkarossa, mikäli olisimme jatkaneet Marinin hallituksen linjalla?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-10-08T14:28:49,2025-10-08T14:29:54,Hyväksytty,1.1 2025_92_41,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_42,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Vestman kuvasi hyvin sitä, miten politiikanteossa on eroja, mitä teki Rinteen—Marinin hallitus ja mitä tekee nyt nykyinen pääministeri Orpon ja Purran keskustaoikeistolainen hallitus. Ja ymmärrän hyvin, että keskustalaiset ovat luikkineet täältä pois, [Hannu Hoskonen: Ei olla!] sillä he olivat sen henkilöliikennettä kurittavan politiikan takuumiehiä. Ainoastaan viimeinen todellinen juureva keskustalainen, edustaja Hoskonen, istuu täällä, muut keskustalaiset ovat luikkineet pakoon. Edustaja Räsäsen puheenvuoro kyllä demaririveistä hämmästytti. Hänen mielestään yksityisautoa voi käyttää vain työmatkoihin. Edustaja Räsänen, tavallista autoa isossa osassa maata tarvitsevat lukuisat ikäihmiset, eläkeläiset, perheet harrastuksiin ja moneen muuhun. Autoa käytetään paljon muuhunkin kuin työmatkaliikenteeseen. Pidän erittäin myönteisenä myös ammattidieselasiaa, joka täällä tulee. Eli tehdään myönteistä liikennepolitiikkaa kaiken kaikkiaan, [Puhemies koputtaa] pidetään Suomen rattaat pyörimässä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-10-08T14:29:54,2025-10-08T14:31:07,Hyväksytty,1.1 2025_92_43,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_44,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt, edustaja Heinonen, ei tarvitse vääristellä. Enhän minä sanonut, että vain työn perässä liikutaan, vaan hallituspuolueethan nimenomaan ovat perustelleet ensisijaisesti tätä esitystä polttoaineveron alentamiseksi sillä, että ihmisillä on varaa liikkua töiden perässä myös pidemmälle. [Perussuomalaisten ryhmästä: Eikö sekin ole hyvä peruste?] Kun te olette sitä perustelleet, niin sen takia totesin, että jos tätä halutaan tukea, niin valtiontalouden näkökulmasta huomattavasti fiksumpi tapa on nimenomaan tämä työmatkavähennys. Ja nyt voin käydä tämän matematiikan läpi: kun tässä teidän esityksessä te sanotte, [Timo Heinonen: No niin!] että keskimääräinen autoilija, joka ajaa sillä bensa-autolla, hyötyy tästä 30 euroa vuodessa — se on täällä esityksessä — niin sen työmatkavähennyksen, jota te heikensitte ensi töiksenne, kun pääsitte valtaan, vaikutus oli keskimääräisellä samanlaisella bensa-autolla ajavan kukkarossa 60 euroa vuodessa. Eli edelleen se henkilö, joka aikaisemmin ajoi pitkää työmatkaa, nyt näiden kaikkien muutosten jälkeen häviää tässä teidän yhtälössänne, ja siinä ei ole mitään järkeä. Kyllä minä haluan tukea sitä, että ihminen pääsee liikkumaan työn perässä, koska käsittääkseni työllisyyttä täällä halutaan vahvistaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-10-08T14:31:09,2025-10-08T14:32:26,Hyväksytty,1.1 2025_92_45,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_46,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kerrankin kun autoilijoiden tilannetta helpotetaan, niin se ei vasemmistolle ja vihreille käy. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei, mikään ei käy!] Kyllä me tiedämme, että ensimmäisenä vasemmisto ja vihreät olisivat kurittamassa juuri suomalaisia autoilijoita. Tämä on ikävää, koska valtaosa tavaroista ja ihmisistä edelleenkin kulkee Suomessa kumipyörien päällä bensan tai dieselin voimalla. Kuten valtiovarainministeri Purra kertoi, autoilijoita on verotettu Suomessa aina vain enemmän, mutta nyt tämä on muutettu. Nyt on historiallinen suunnanmuutos, kun polttoaineveroa alennetaan. Esitys suoraan laskee polttoaineiden hintaa, ja kaikki autoilijat hyötyvät, eivät pelkästään työssäkäyvät vaan kaikki, jotka autoa tarvitsevat. Ja kuten valtiovarainministeri toi esille, tämä hyödyttää kaikkia mutta aivan erityisesti maaseudulla eläviä. Tämä on todella tärkeää tässä ajassa, kun meillä maaseutu uhkaa tyhjentyä. Ihmisillä pitää olla mahdollisuudet elää siellä maaseudullakin. Arvoisa puhemies! On hienoa, että nyt ei päätöksiä tehdä hillittömän ilmastovimman vallassa vaan rehellisesti ja avoimesti suomalaisen veronmaksajan etua ajatellen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-10-08T14:32:26,2025-10-08T14:33:37,Hyväksytty,1.1 2025_92_47,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_48,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on todellakin kysymys erittäin tehottomasta tavasta käyttää rahaa. Jos olisimme oikeasti huolestuneita esimerkiksi siitä, kuinka maaseudulla asuvat ikäihmiset pääsevät esimerkiksi palveluihin, niin tämä hallitus ei varmaankaan olisi tehnyt näin suuria leikkauksia esimerkiksi siihen, että lähipalveluista on karsittu. Ikäihmisten pääsy palveluihin sikäli on vaikeaa, että saavutettavuus on heikentynyt, ja samoin aika moni ikäihminen ei enää pysty omalla autolla ajamaan, joten he itse asiassa toivoisivat, että olisi joukkoliikenteen mahdollisuuksia myös maaseudulla ja kehyskunnissa. Kun olisi tämä sama summa laitettu vaikka joukkoliikenteen kehittämiseen järkevästi eri kaupunkiseuduilla ja kaupunkien ympäristökunnissa niin, että sitä hallinnoitaisiin niin, että kokonaisuus toimii, niin se varmasti avittaisi paljon enemmän juuri niitä ihmisiä, joista äsken puheenvuoroissa mainittiin olevan huolestuneita, eli esimerkiksi ikäihmisiä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-10-08T14:33:38,2025-10-08T14:34:41,Hyväksytty,1.1 2025_92_49,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_50,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Julkista liikennettä ei ole saatavissa kattavasti kuin kasvukeskuksissa pelkästään. On itsestäänselvää, että kansalaisten pitää saada käydä töissä, harrastuksissa, lääkärissä, sukulaisissa, kaupassa ja niin edelleen, ja ainoa mahdollisuus on oman auton käyttäminen monella paikkakunnalla. Mitä bensa ja diesel maksavat, moni reissu on siitä kiinni, moni tavarankuljetus on siitä kiinni, maa- ja metsätalouteen se vaikuttaa paljon. Emmehän me halua, että Suomi autioituu. Ministeri Purralle ja hallitukselle kiitos, tämä on todella hyvä esitys. Kysynkin: eikö tämä ole juuri se kädenojennus myös pienituloiselle? Vielä se, että teknologia kehittyy koko ajan ja myös päästöihin saadaan vähitellen vaikutettua kyllä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-10-08T14:34:41,2025-10-08T14:35:39,Hyväksytty,1.1 2025_92_51,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_52,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten eräässä puheenvuorossa mainittiin, niin nyt tuli ainakin selväksi vihreiden ja yleensä vasemmistoliiton ja vihervasemmiston kanta autoiluun. [Hanna Sarkkinen: Kanta tähän esitykseen!] Maaseudulla auto on välttämättömyys, muuta keinoa ei ole. Ihmettelen varsinkin vihreiden Atte Harjanteen puheenvuoroa, kun hän täällä hyökkää ankarasti tällaisten polttoainealennushintojen kimppuun. Hän itse on Helsingin Energian hallituksessa istuva henkilö Mai Kivelän kanssa. Kyllä vasemmistoakseli on aika vahva siellä. He ajavat italialaista jätettä tänne Suomeen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh! — Huh huh!] Ajatelkaa, miten likaista tavaraa te tuotte tänne keskelle Helsinkiä. Te puhutte täällä meille ympäristövastuusta. Mitä vastuuta teillä on, kun kaikki jätteet ajetaan Suomeen? Kuka virkamies tässä maassa, viranomainen, vaikka poliisi tai suojelupoliisi, puuttuisi tilanteeseen, koska te asioitte Italian järjestäytyneen rikollisuuden kanssa elikkä harmaan talouden ylimpinä kannattajina? [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] Mitä te oikein meinaatte? Täällä pidätte moraalisaarnaa meille ja sitten nostatte kovaa palkkaa Helenin hallituksen kokouksissa ja tulette meille saarnaamaan parannuksen teosta. Kannattaisi aloittaa itsestä se parannuksen teko. [Perussuomalaisten ryhmästä: Erinomainen puhe! — Loistava puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-10-08T14:35:39,2025-10-08T14:36:51,Hyväksytty,1.1 2025_92_53,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_54,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! On välttämätöntä puuttua tähän edustaja Hoskosen puheenvuoroon, koska tämä on toistunut monta kertaa. [Hannu Hoskonen: Totta se on!] Helen ei siis polta italialaista jätettä, tässä menevät yritykset sekaisin. [Hannu Hoskonen: Te omistatte sen firman!] Edustaja Hoskonen on tuonut tämän saman monta kertaa. Olen itse asiassa teidän puolueenne ryhmänjohtajan kauttakin tästä ollut yhteydessä, tämän tiedon levittämisestä, koska se ei ole totta. Voisi, kiitos, lopettaa. Voidaan puhua tästä esityksestä ja näistä asioista ihan hyvin, mutta tässä suhteessa toivoisin vihdoin sitä tarkkuutta. Mitä itse esitykseen tulee, niin olen täällä todennut jo moneen kertaan niitä ongelmia. Mielenkiintoista on, että täältä luikki lopulta kokoomuksen Heinonen itsekin ja myös kokoomuksen rivit ovat aika harvassa. En yhtään ihmettele, kun esitys on erittäin heikko. Olisin edustaja Eestilälle todennut, että en minä ole autoiluvastainen, minäkin ajan autolla, mutta minä uskon markkinoihin. Minä uskon siihen, että kannustetaan haittaverotuksella valitsemaan paremmin: energiatehokkaampia autoja, sähköautoja, joukkoliikennettä. Kannustetaan kehittämään niitä myös. Sama pätee päästökauppaan, todella tehokkaaseen markkinamekanismiin. Hienoa kuulla, että kollektiivinen vasemmistopuolue [Puhemies koputtaa] kokoomus ilmeisesti sitäkin vastustaa — markkinoita. [Puhemies koputtaa] Hyvät ystävät, uskotaan edes niihin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-10-08T14:36:54,2025-10-08T14:38:10,Hyväksytty,1.1 2025_92_55,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Simula, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_56,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä viitattiin lähipalveluihin. No, eivätkös vihreät ja keskusta luoneet sote-uudistuksen, joka nimenomaan keskitti ja vei niitä lähipalveluita pois? Mitä tulee tähän esitykseen, niin me todellakin laskemme polttoaineveroa, me laskemme ajoneuvoveroakin, me teemme asioita autoilijoiden hyväksi. Todellakin arvovalintoja. Suomalaisilla on oikeus liikkua, päästä palveluihin, päästä kauppaan, päästä sinne sote-palveluiden pariin ja töihin. Me emme rajaa tätä tietylle ihmisryhmälle, vaan kaikki saavat sen veroalen. Minua ihmetyttää, kun tuntuu, että SDP:kin vastustaa sitä, että polttoaine maksaa vähemmän kaikille suomalaisille, myös niille mummoille ja papoille tai esimerkiksi nuorisolle, joka liikkuu mopoilla tai autoilla harrastuksiin. Autoilijoilta kerätään rahaa miljardeja, ja vain osa palautuu autoilijoiden hyväksi. Täällä otettiin esimerkiksi myös julkinen liikenne. Oulussa autoilijat maksavat käytännössä miljoonia euroja joka vuosi julkisesta liikenteestä, josta he eivät itse edes hyödy millään tavalla.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2025-10-08T14:38:13,2025-10-08T14:39:28,Hyväksytty,1.1 2025_92_57,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nieminen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_58,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan auto ei ole Suomessa vain kulkuväline, se on todellakin meille yhteys työpaikalle, kouluihin, harrastuksiin, kuten täällä on tuotu jo monta kertaa esille. Se on monelle se ainoa keino hoitaa nämä arjen asiat. Se, että maassamme on pitkät välimatkat, on tullut esille, mutta meillä on myös hyvin vaihtelevat sääolosuhteet ja harva asutus. Nämä tekevät autoilusta välttämättömyyden, ja se ei ole ylellisyyttä, kuten täällä nyt on sattumoisin sieltä vasemmalta puolelta kuultu. Keskimääräiselle autoilijalle tämä tarkoittaa kymmeniä euroja vuodessa rahaa lisää muuhun käyttöön, kulutuksen, ostovoiman kasvattamiseen. Autoilu on osa suomalaista vapautta ja osa arkea. Kun hallitus keventää nyt autoilijan verotusta, se ei tee vain taloudellista ratkaisua, vaan se tekee myöskin arvovalinnan — kuten tässä edellä kuulimme, ihmiset pääsevät vaikka niihin palveluihin — valinnan, jossa tavallisen ihmisen ääni kuuluu ja hänen elämäänsä arvostetaan. [Puhemies koputtaa] Tämä on politiikkaa, joka seisoo nyt suomalaisen rinnalla.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-10-08T14:39:30,2025-10-08T14:40:43,Hyväksytty,1.1 2025_92_59,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_60,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kunnioitettu ministeri! Hallitus tekee historiallisen suunnanmuutoksen autoilijoiden hyväksi. Hallitus tuo liikennepolttoaineiden alentamisen. Tämä toteuttaa hallitusohjelman kirjauksen ja vahvistaa maaseutua, kotitalouksien ostovoimaa ja yrityksien elinvoimaa. Pumppuhinnat siis alenevat. Tämä hallitus on kumipyörähallitus pitkien välimatkojen maassamme. Liikkuminen ei ole luksusta vaan välttämättömyys etenkin maaseudulla, missä julkinen liikenne ei ole vaihtoehto. Tämä hallitus on keventänyt ja keventää autoilun kustannuksia, ja myös vuonna 2027 on tulossa vielä ammattidiesel. Meidän linjamme on selvä: ilmastopolitiikalla ei kasvateta ihmisten ja yritysten kustannuksia. Liikkuminen on pidettävä kohtuuhintaisena koko Suomessa. Kiitän ministeri Purraa tästä erinomaisesta esityksestä maamme pyörien pyörimiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-08T14:40:43,2025-10-08T14:41:47,Hyväksytty,1.1 2025_92_61,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_62,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Harjanteella näkyy olevan lukihäiriö tai muistivika, nimittäin hänhän istuu Helsingin kaupunginvaltuustossa ja Helsingin kaupunki omistaa Vantaan Energiasta 40 prosenttia — äsken katsoin kaupparekisteritiedoista. Täällä te istutte ja soimaatte meitä väärästä ilmastopolitiikasta. Itse likaatte koko Helsingin ilman ja nostatte kovaa palkkaa ja pelaatte harmaan talouden kanssa. Täällä opetatte meille, mitä meidän tulisi tehdä. Samoin tekee edustaja Kivelä. Te ajatte meille maahan Italiasta Napolin jätettä. Lukekaa kansainvälisiä lehtiä, mitä Napolin jätteistä siellä sanotaan. Sitä hoitaa eräs järjestö, joka ei maksa veroa. Miten te täällä opetatte meille moraalia? Toivoisin teiltä rehellisyyttä. Olette Helsingin kaupunginvaltuutettu, ja olette antaneet 40 prosenttia siihen pääomaa ja saaneet valtiolta muistamani mukaan 80 miljoonaa avustusta. Olisiko hyvä aloittaa vaikka rehellisyydestä? Se olisi aika kova sana kansanedustajalle, luulisin ainakin. [Eduskunnasta: Sitä voisi kokeilla!] Mutta toivon, että tässä nyt palataan realismiin. Sille, että bensan hintaa alennetaan, taputan ja kumarran joka hetki — viisas teko. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kiitos!] Ja sillä linjalla, kun oikaisemme väärät päästökauppaluvut ja nämä äsken mainitut virheet poliisi tutkii, mitä kerroin [Puhemies koputtaa] tästä Helsingin Energian toiminnasta, niin olisi aika hyvä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-10-08T14:41:47,2025-10-08T14:42:59,Hyväksytty,1.1 2025_92_63,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Kiitos. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_64,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Hoskoselle korjauksesta. Tosiaan, tämä on totta, ja en itsekään ole mikään jätteenpolton suuri ystävä. Sen takia olen esimerkiksi tehnyt aika paljon töitä pienydinvoiman edistämiseksi kaukolämmön tuotannossa ja myös lämmön sähköistämisen kanssa. Toivon, että oikeastaan kaikesta polttamiseen perustuvasta kaukolämmön tuotannosta päästään eroon vauhdilla meidän kasvukeskuksissa tai kaupungeissa. Muualla sille voi jonkin verran olla vielä tilaa. Täällä kovasti argumentoidaan tällä koko Suomella, haja-asutusalueilla, maaseudulla. [Hannu Hoskonen: Totta kai!] Oikein arvokkaita pointteja, ja minäkin jaan sen huolen liikenneköyhyydestä ja palveluiden saavutettavuudesta ja uskosta tulevaisuuteen. Mutta kun istutte valiokunnissa ja katsotte tätä lakiesitystä — tai vaikka ette istuisikaan, voitte seurata sitten asiantuntijalausuntoja — niin katsokaa, kuinka iso osa tästä menee näihin kohteisiin. Tästä menee todella iso osa hyvätuloisille kaupunkiseutujen asukkaille, ja samalla tämä hidastaa joukkoliikenteen kehittämisen parantamista, tämä teidän linjanne hidastaa autoilun sähköistymistä, sitä biokaasuakin, ihan kaikkea. Yksinkertaisesti tämä on ristiriidassa niiden teidän asettamienne talouteen, [Puhemies koputtaa] ilmastoon, huoltovarmuuteen liittyvien tavoitteiden kanssa. Jos ette minua usko, niin uskokaa nyt minua viisaampia ja faktoja. [Jenna Simula: Toimitusjohtajille sähköautoja, se oli teidän linja!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-10-08T14:43:02,2025-10-08T14:44:17,Hyväksytty,1.1 2025_92_65,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_66,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vihdoinkin puhumme polttoaineveron kevennyksestä. Tämä on niin kuin oikein yltiö-, super-, hyperhieno ilosanoma, siis todellakin. Polttoainevero laskee noin 50 miljoonaa euroa ensi vuonna. Helsingin Sanomat kirjoittaa, että bensa on liian halpaa. No, ei se ole, ei se ole liian halpaa, se on vaan tosiasia. Nythän sitten samalla rahalla ajaa pitemmälle, se on yksinkertainen fakta, mitä ihmiset arvostavat. Kansalaiset arvostavat, että samalla rahalla ajetaan pitemmälle. Ihmettelen kyllä keskustaa, että siellä ei ole keskustalaisia paljon paikalla, vaikka tämä asia tosiaan on paikallisesti ja alueellisesti hyvin tärkeä asia. Yritykset, autoilijat, myös ammattiautoilijat — kuulen paljon palautteita ammattiautoilijoilta. Maaseutu kiittää. Harmi vain, ettei keskustalaisia ole enemmän täällä paikalla edelleenkään. Näihin päästöhommiin on oltava jonkunlaista järkeä ja ilmastopolitiikkaan myös, että kyllä tavallisen kansalaisen asia on tärkeä. Kysyisin ministeri Purralta, mitä mieltä hän on: jos nyt edellinen hallitus, [Puhemies koputtaa] Marinin hallitus, olisi jatkanut, niin olisiko se polttoaineen hinta jopa neljässä eurossa tällä hetkellä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-10-08T14:44:19,2025-10-08T14:45:33,Hyväksytty,1.1 2025_92_67,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_68,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia kansanedustajille asian käsittelystä. — Todellakaan tämä ei ole ensimmäinen autoilijaa hyödyttävä hallituksen esitys. Me olemme näitä veronalennuksia tehneet jo useampia, paitsi polttoaineisiin myös ajoneuvoveroon. Toisaalta myös hallitusohjelman mukainen päätös jakeluvelvoiteuran selvästä keventämisestä vaikuttaa positiivisesti sinne hintaan. Mitä vielä on tulossa? Veronalennuksethan jatkuvat vielä vuonna 2027, ja sen lisäksi olemme tuomassa tämän ammattidieselin, jolla on tarkoitus kompensoida tämän päästökauppajärjestelmän voimaantuloa, joka sitten valitettavasti suoraan vaikuttaa sinne hintoihin. Tämä niin sanottu ETS 2 -päästökauppajärjestelmähän on edellisen hallituksen hyväksymä, ja se tulee meidän kaudellamme voimaan. Siihen liittyen komissio aiemmin esitti, että tähän päästökauppajärjestelmä 2:een suunniteltaisiin omaa varaa eli sitä, että Euroopan unioni saisi näitä varoja osakseen — ja täälläkin jokunen kansanedustaja asiaa sivusi — mutta tällä hetkellä komission ehdotuksessa tähän ETS 2:een ei liity uusien varojen esitystä. Tosiaan näillä veronkevennyksillä me haluamme huolehtia kotitalouksien ostovoimasta niin liikenteen verotukseen kuin työnkin verotukseen kohdistuvilla kevennyksillä. Vastaavasti haluamme huolehtia kilpailukyvystä ja yritysten logistiikan edusta. Tähän nojaa myös hallituksen ilmastopoliittinen linja noin yleisesti: me haluamme tehdä sellaisia ilmastopoliittisia toimia, jotka eivät rokota kotitalouksien ostovoimaa eivätkä heikennä Suomen kilpailukykyä. On aivan totta, että tässä esityksessä ohjaus fossiilisista kohti uusiutuvia heikkenee lievästi, mutta samaan aikaan tämä kokonaisilmastolinja pysyy edelleen aivan ennallaan. Kuten tiedämme, Euroopan tasolla sähköistymiskehitys, sähköautojen tuotanto, toisaalta polttomoottoriautokielto ja niin edelleen ovat tällä hetkellä melkoisessa vastatuulessa, mihin tietenkin erityisesti vaikuttaa tämä turvallisuuteen ja geopolitiikkaan liittyvä tilanne, joten se ei ole varsinaisesti kiinni hallituksen tekemistä veronalennuspäätöksistä. Mitä tulee sitten päästöoikeuksien mahdolliseen ostamiseen, niin itse suhtaudun tähän kokonaisuuteen kyllä sangen kriittisesti. Tällä hetkellä ne maat, joista me voisimme päästöoikeuksia teoriassa ostaa, ovat sellaisia kuin Bulgaria, Unkari ja Kroatia. Suomi on tehnyt oman osansa päästöjen laskemisesta, ja olemme tismalleen oikealla uralla. Pitäisin tällaista hieman erikoisena vaihtoehtona. Mitä tulee sitten siihen, kun täällä käytettiin puheenvuoroja, että työmatkavähennyksen kautta olisi parempi tehdä näitä päätöksiä, niin itse asiassa tämä veronkevennys on monestakin näkökulmasta katsoen parempi lähestymistapa. Yleisesti hallituksen veropoliittisena linjana on se, että huolehditaan veropohjista ja pyritään laskemaan kantoja ja samaan aikaan vähennyksiä voidaan tarkastella. Arvoisa puhemies! Tämä on tosiaan meidän laajan autoiluun kohdistuvan toimenpidekokonaisuuden yksi osa, ja sen vaikutus hintaan pitää suhteuttaa tähän kokonaisuuteen. Kun aiemmin näitä veronkorotuksia on muun muassa tehty tosiaan vuosina 2012, 2014, 2015, 2017 ja 2020, niin nämä tämän hallituksen tekemät toimet ovat historiallisia ja vievät tätä tilannetta huomattavasti toiseen suuntaan. Arvoisa puhemies! Vielä tähän edustaja Harjanteen kritiikkiin siitä, että tämä ei olisi johdonmukaista: Me parannamme myös tätä kautta kotitalouksien ostovoimaa samaan aikaan, kun olemme tehneet muita veronkevennyksiä. Onneksi korotkin ovat suhteellisen alhaalla, inflaatio on heikkoa ja palkat nousevat. Tällä hetkellä ostovoima paranee suorastaan harppauksittain, ja me pidämme tätä hyvinkin johdonmukaisena linjana. Meidän mielestämme autoilijaa ei pidä rangaista, mutta samaan aikaan olen yleisesti siitä tietenkin samaa mieltä, että liikenteestä kerätty verokokonaisuus on totta kai laskussa nimenomaan sähköistymiskehityksen kautta. Mikäli puhtaasti fiskaalisesta näkökulmasta asiaa katsotaan, niin tämä on asia, jota varmasti tulevina vuosina pitää huomattavan tarkasti seurata.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-10-08T14:45:36,2025-10-08T14:50:43,Hyväksytty,1.1 2025_92_69,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_92_70,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä asiakohtaa 5. Keskustelu jatkuu. — Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_92_71,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Arvoisa puhemies Tänään keskustelemme hallituksen esityksestä, jolla alennetaan nestemäisten polttoaineiden hiilidioksidiveroa. Tämä on konkreettinen toimi, jolla hallitus pyrkii vahvistamaan kotitalouksien ostovoimaa ja helpottamaan liikkumisen kustannuksia ennen kaikkea siellä, missä liikkuminen ei ole valinta vaan välttämättömyys. Me pohjoisen pitkien välimatkojen maakunnissa tiedämme, että kilometrit eivät ole vain numeroita kartalla vaan osa ihmisten arkea. Ne ovat koulumatkoja, työmatkoja ja elintärkeitä kuljetuksia, jotka pitävät yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Arvoisa puhemies! Polttoaineveron lasku on myös huoltovarmuuden teko. Toimiva logistiikka, kuljetusketjujen sujuvuus ja kohtuulliset liikkumiskustannukset ovat Suomen elinkeinoelämän selkäranka etenkin teollisuudessa sekä nojaavat pohjoisen satamiin ja tehtaiden yhteyksiin. Kun energia ja liikkuminen ovat kohtuuhintaisia, turvaamme myös kriisiaikojen kestokykyämme. Tämä esitys tukee sekä yksilöllistä arjen turvaa että kansallista huoltovarmuutta. Siten esityksellä on oma roolinsa osana kokonaisturvallisuuttamme. Arvoisa puhemies! Pohjoisen ihmisten elinvoima perustuu mahdollisuuteen asua ja työskennellä siellä, missä luonto ja työ ja perhe yhdistyvät. Liikkumisen kustannusten hillintä on siten investointi paitsi talouteen myös oikeudenmukaisuuteen. Mielestäni juuri tämä on vastuullista talouspolitiikkaa, joka huomioi kansalaisten arjen ja maan kokonaisedun. Siksi kannatan lämpimästi tätä esitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-08T21:00:10,2025-10-08T21:02:47,Hyväksytty,1.1 2025_92_72,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Edustaja Hoskonen poissa, edustaja Rintamäki poissa. — Edustaja Rasinkangas.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_73,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys, jolla alennetaan polttoaineen eli bensan ja dieselin verotusta. Polttoainevero laskee noin 50 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja yhteensä noin 96 miljoonaa euroa vuonna 2027. Hallitus tekee nyt oikeansuuntaista politiikkaa ja helpottaa tavallisen autoilevan suomalaisen arkea. Tämä polttoaineveron alennus on konkreettinen helpotus ihmisille, joille auto ei ole pelkkä valinta vaan välttämättömyys. Tämän hallituksen esitys on jälleen yksi askel siihen suuntaan, että tavallisen suomalaisen autoilijan arki helpottuu. Suomessa auto ei ole mikään ylellisyystuote eikä bensan hinta todellakaan ole liian halpaa, kuten Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa julistettiin. Monille auto on ainoa tapa päästä töihin, viedä lapset kouluun, harrastuksiin ja hoitaa muut arjen asiat. Meillä pitkien etäisyyksien Suomessa etelästä pohjoiseen ei jokaisessa pitäjässä kulje metro tai ratikka Helsingin tapaan. Siksi on oikeudenmukaista, että hallitus haluaa pitää liikkumisen kohtuuhintaisena kattaen koko Suomen. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä lasketaan bensiinin ja dieselin veroa kahdessa vaiheessa, ja se näkyy pumppuhinnassa muutaman sentin alennuksena litralta. Jokainen sentti merkitsee etenkin silloin, kun työmatkaa kertyy kymmeniä kilometrejä suuntaansa. Nykyisen veronalennuksen lisäksi hallitus on jo tällä kaudella keventänyt polttoaineveroa 170 miljoonalla eurolla, madaltanut jakeluvelvoitetta ja keventänyt ajoneuvoveroa ja valmistelee ammattidieseliä, joka tulee voimaan 2027. Tässä ei ole kyse vain yhdestä yksittäisestä päätöksestä vaan isommasta suunnasta, suunnasta, jossa suomalaisen työn ja liikkumisen kustannuksia ei enää kasvateta ilmastotoimien nimissä. Tämä hallitus ei tee ilmastopolitiikkaa tavallisen ihmisen kustannuksella. Arvoisa puhemies! Meillä on nähty jo tarpeeksi sellaista, että päästöjä vähennetään korottamalla veroja ja kurittamalla niitä, jotka eivät voi valita muuta kuin auton. Ilmastotoimilla on kuritettu erityisesti niitä autollisia, joilla ei yksinkertaisesti ole varaa kalliiseen sähköautoon. Tälläkin polttoaineveron alennuksella hyöty kohdistuu erityisesti heihin, joilla auto on välttämätön ja kilometrejä tulee enemmän. Monissa kunnissa on meneillään muutoinkin keskittäminen julkiseen liikenteeseen, ja niissä satsataan myös kalliisiin pyöräbaanoihin, jotka puolestaan eivät hyödytä kaupunkien reuna-alueita ja kyliä. Näillä alueilla julkinen liikenne on miltei olematonta, joten oman auton käyttö on välttämätöntä. Arvoisa rouva puhemies! Kun yritysten ja perheiden liikkumisen kustannuksia saadaan alas, paranevat myös kilpailukyky, työllisyys ja koko talouden vire. Totean vielä, että etenkin maatalouden kannattavuustilanne huomioiden veronalennus tulee todellakin tarpeeseen. Meidän tulee huolehtia siitä, että maamme huoltovarmuus ja ruokaturva ovat taattuja. Kiitos valtiovarainministeri Riikka Purralle tämän tärkeän lakiuudistuksen valmistelusta ja esittelystä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-10-08T21:03:00,2025-10-08T21:06:46,Hyväksytty,1.1 2025_92_74,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,Edustaja Ollikainen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_75,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Ärade fru talman! I och med detta förslag som nu behandlas sänker vi punktskatten för flytande bränslen, och i klartext handlar det om ungefär 2,7 cent per liter då det gäller bensin och 2,4 cent per liter då det gäller diesel. Men i alla fall är den stora grejen här nog att bränslepriset fluktuerar väldigt mycket under en vecka på olika ställen. Hos oss är det oftast billigare att tanka i början av veckan och dyrare mitt i veckan. På det sättet är den här skillnaden inte markant, men ändå en signal till dem som använder bilen mycket och dem som har långa avstånd att använda den på områden där det inte finns kollektivtrafik. ", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2025-10-08T21:06:46,2025-10-08T21:07:55,Hyväksytty,1.1 2025_92_76,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on perustellut tätä esitystä sillä, että pienituloiset tarvitsevat tätä bensa-alea, tai toisaalta sillä, että työmatkalaiset tätä tarvitsevat. No, he unohtavat tietysti samanaikaisesti kertoa sen, että esimerkiksi työmatkavähennyksen omavastuuta on korotettu niin, että se aiheuttaa paljon enemmän lisäkuluja työmatkalaisille, oman auton käyttäjille, kuin tämä alennus. Sitten pienituloisista puheen ollen todellakin selvityksethän osoittavat, että tämä alennus tulee valumaan ennen kaikkea suurituloisille. Pidän ihan perusteltuna sitä, että me tiedämme, että tässä kestävyysmurroksessa meidän täytyy löytää niitä keinoja, millä me voimme päästöjä vähentää, mutta kun pienituloisilla voi olla haasteita, että se ei ole taloudellisesti mahdollista, niin mielestäni meidän pitäisi mieluumminkin auttaa heitä tässä siirtymässä ja luoda sellaisia tukielementtejä, jotta myös he voivat mahdollistaa sen, että arjen ilmastopäästöt ovat pienempiä ja se ei tarkoita lisäkustannuksia. Jos miettii, että tällä esityksellä nyt luodaan noin 100 miljoonan euron lovi valtiontalouteen — aiemmilla vastaavilla päätöksillä tämä summa nousee jo 265 miljoonaan euroon — niin kyllähän tällä rahalla pystyisimme tekemään sellaisia päätöksiä, jotka aidosti auttaisivat niitä pienituloisia, joiden on pakko käyttää omaa autoa, koska se on ihan selvää, että tässä maassa on paljon niitä alueita, joissa oma auto on välttämättömyys. Mutta todellisuudessa tosiaan tämän esityksen rahat kyllä valuvat suurituloisten taskuun. Sitten minä haluan nostaa huolen: Me tiedämme, että kun ympäristöhaitoille laittaa hinnan, niin se on tehokas ohjauskeino. Sen takia esimerkiksi meidän pääministeri Orpo usein haluaa muistuttaa ihan syystä siitä, kuinka Suomi oli aktiivinen valtiovarainministereiden ilmastotyössä ja luomassa globaalia valtiovarainministeriöiden ilmastoverkostoa. Nimenomaan se ajatus ja se Suomen lähtötilanne oli hyvä siinä, että meillä on laitettu haitalle hinta ja meillä on esimerkiksi fossiilisten ja hiilidioksidin veroa käytetty työkaluna. Tämän esityksen myötähän myös tätä työkalua nyt heikennetään merkittävästi. Tietysti jos kuuntelee hallituksen suurta tarinaa siitä, miten julkista taloutta pitää vahvistaa ja miten ilmastotoimia pitää lisätä ja ilmastotavoitteissa pysyä, niin kyllähän tällä esityksellä todellisuudessa nyt mennään näiden molempien tavoitteiden osalta aivan vastakkaiseen suuntaan.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-10-08T21:10:00,2025-10-08T21:13:02,Hyväksytty,1.1 2025_92_77,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_92_78,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys alkoholilain muuttamiseksi. Lakimuutoksella säänneltäisiin alkoholijuomien toimituksia asiakkaille, selkeytettäisiin rajat ylittävää etämyyntiä EU- ja Eta-maista sekä edistettäisiin kotimaisten yritysten vientimahdollisuuksia muun muassa purkamalla markkinointirajoituksia. Hallituksen esitys perustuu hallitusohjelmaan ja on seuraava osa alkoholipolitiikan uudistamista vastuullisesti eurooppalaisella tiellä. Esityksellä, tällä pienellä muutoksella, helpotettaisiin ihmisten arkea ja kuluttamista, lisättäisiin valinnanvapautta ja lisäksi edistetään tavaroiden vapaata liikkuvuutta EU:n sisämarkkinoilla. Lakimuutoksen myötä alkoholijuomia voisi tilata ja toimittaa asiakkaille Alkosta sekä muun muassa vähittäismyyntiluvallisista kaupoista, kioskeista, huoltoasemilta ja ravintoloista. Lisäksi toimitusluvan haltijat voisivat toimittaa rajat ylittävän etämyynnin kautta ostettuja alkoholijuomia. Alkoholijuomia voisi jatkossa toimittaa kotiin esimerkiksi ruokatilausten tai ravintola-annosten kuljetusten yhteydessä. Nyt ehdotettava lakimuutos toteutettaisiin vastuullisesti ja ikärajavalvonta turvaten. Alkoholijuomien toimitus olisi luvanvaraista toimintaa. Alkoholijuomien toimitus edellyttäisi siis toimituslupaa, joka olisi uusi lupamuoto anniskeluluvan ja vähittäismyyntiluvan rinnalle. Lisäksi kaikilta alkoholijuomien toimituksia suorittavilta henkilöiltä vaadittaisiin erillinen anniskelupassin kaltainen toimituspassi. Alkoholijuomien toimittamista koskisivat samat luovutuskiellot kuin vähittäismyynnissä. Alkoholijuomaa ei siis jatkossakaan saisi myydä eikä luovuttaa alaikäisille tai vahvasti päihtyneille. Väkevää alkoholijuomaa ei saisi luovuttaa alle 20-vuotiaalle. Viranomaiset valvoisivat ikärajojen noudattamista toimituksissa muun muassa koeostojen avulla. Laissa säädettäisiin myös toimituskielloista eli paikoista, joihin alkoholijuomia ei saisi toimittaa. Alkoholijuomia ei saisi toimittaa esimerkiksi terveyskeskuksiin, päiväkoteihin, kouluihin tai leikkikentille. Alkoholijuomaa ei myöskään saisi toimittaa muun muassa ravintoloihin, anniskelualueille tai yleisötilaisuuksiin. Alkoholijuomien luovuttaminen olisi sallittua vain kello 9:n ja 21:n välillä. Alkosta hankittujen alkoholijuomien luovuttaminen olisi kuitenkin sallittu vain Alkon aukioloaikojen mukaisesti. Alkoholijuomia voisi siten saada toimituksella vain niinä kellonaikoina kuin niiden myynti on mahdollista vähittäismyynnissä tai Alkossa. Arvoisa puhemies! Alkoholijuomien rajat ylittävän etämyynnin oikeustilasta on ollut pitkään liikkeellä epäselviä tulkintoja. [Sinuhe Wallinheimo: Juuri näin!] Korkein oikeus antoi syyskuussa 2025 ennakkopäätöksen, joka selkeytti etämyynnin oikeustilaa huomattavasti. Tällä nyt käsittelyssä olevalla esityksellä alkoholilakiin lisättäisiin yksiselitteiset säännökset rajat ylittävästä etämyynnistä. [Sinuhe Wallinheimo: Vihdoin!] Lakimuutoksella parannettaisiin kansalaisten ja yritysten oikeusturvaa sekä helpotettaisiin viranomaisten valvontatyötä. Suomalaisilla olisi yksiselitteisesti oikeus ostaa etämyyntimenettelyn kautta alkoholia toisissa EU-maissa toimivilta yrityksiltä. Sama sääntely koskisi myös muista EU-maista tapahtuvaa etämyyntiä. Etämyynnin määritelmä pohjautuisi valmisteverotuslaissa olevaan etämyynnin määritelmään. Jatkossa rajat ylittävän etämyynnin kautta ostettuja alkoholijuomia saisi luovuttaa ostajalle tai muulle vastaanottajalle vain alkoholilain mukainen alkoholijuoman toimittaja. Näin varmistuttaisiin siitä, että luovutustilanteet olisivat valvonnan piirissä eikä alkoholijuomia luovutettaisi esimerkiksi alaikäisille. Arvoisa puhemies! Hallitus esittää muutettavaksi myös alkoholijuomien markkinointia koskevia säännöksiä. Jatkossa väkevien alkoholijuomien markkinointi verkossa olisi sallittua. Muutoksen tavoitteena on parantaa Suomeen sijoittuneiden alkoholivalmistajien kilpailukykyä ja vientimahdollisuuksia EU:n sisämarkkinoilla. Voimassa olevan lain perusteella kotimaiset toimijat eivät voi suunnata tätä alkoholijuomien verkkomarkkinointia toisiin EU‑ tai Eta-maihin. Jatkossa kotimaiset alkoholivalmistajat voisivat markkinoida verkkosivuillaan tai sosiaalisen median tileillään mietojen alkoholijuomien lisäksi myös väkeviä alkoholijuomia laissa säädetyin rajoituksin. Väkeviä alkoholijuomia ei saisi jatkossakaan markkinoida televisiossa, radiossa, elokuvateattereissa eikä painetuissa sanoma‑ ja aikakauslehdissä. Väkevän alkoholijuoman markkinointi olisi jatkossakin kiellettyä yleisellä paikalla muualla kuin väkevän alkoholijuoman vähittäismyynti‑ ja anniskelupaikoissa. Arvoisa puhemies! Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alusta. Voimaantuloa kuitenkin porrastettaisiin siten, että esimerkiksi toimitusluvan hakeminen olisi mahdollista neljän kuukauden kuluttua lain voimaantulosta. Tällä varmistettaisiin, että Lupa‑ ja valvontavirastolla olisi riittävästi aikaa valmistella lain toimeenpanoa ja tehdä tarvittavat tietojärjestelmämuutokset. Alkoholijuomien toimittaminen olisi mahdollista kuuden kuukauden kuluttua lain voimaantulosta. Tavoitteena on, että toimijoiden lupahakemukset ehdittäisiin käsittelemään ja kaikki toimijat voisivat aloittaa toimintansa yhtäaikaisesti. Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti: Alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni viime vuonna 4,4 prosenttia. [Sinuhe Wallinheimo: Historiallista!] Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna kokonaiskulutus on pääsääntöisesti vähentynyt vuodesta 2007 lähtien siitä huolimatta, että alkoholipolitiikkaa on vapautettu maltillisin askelin tällä ja aiemmilla vaalikausilla. Kulutus laski viime vuonna siitä huolimatta, että viime vuonna astui voimaan lakimuutos, joka mahdollisti enintään kahdeksanprosenttisten viinien myynnin myös Alkon myymälöiden ulkopuolella, tai ehkä osaltaan kenties jopa sen ansiosta. Alkon mukaan lakimuutos vähensi yhtiön litramyyntiä sen kaikissa tuoteryhmissä, erityisesti yli kahdeksan prosentin vahvuisissa viineissä. Viime vuonna Alkon kokonaislitramyynti laski 7,4 prosentilla. Lasku on jatkunut myös tänä vuonna. Alkon kokonaislitramyynti laski ensimmäisen kuuden kuukauden aikana lähes 12 prosentilla. Näyttää siis siltä, että suomalaiset ovat siirtymässä vähemmän alkoholia sisältäviin juomiin. Hallituksen alkoholipolitiikka on perustunut alkoholisääntelyn vastuulliseen vapauttamiseen. Olemme etenemässä maltillisin askelin kohti eurooppalaista alkoholikulttuuria. Sääntelyn vapauttamisen rinnalla olemme kiristäneet maltillisesti alkoholiverotusta, ja resepti näyttää toimivan. Suomalaiset ovat siirtyneet vähemmän alkoholia sisältäviin juomiin, ja kokonaiskulutus on jatkanut laskuaan. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-10-08T14:51:22,2025-10-08T14:57:59,Hyväksytty,1.1 2025_92_79,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä] — Edustajat voivat niin halutessaan pyytää minuutin mittaista vastauspuheenvuoroa nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta. — Sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_80,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kauan on eletty tässä salissa ja päätöksiä tehty, mutta koskaan tässä salissa ei ole käsitelty samaan aikaan tällaista kierrettä. Tulossa on lisää viinaa ja saatavuutta kaikille ja samaan aikaan vähemmän mahdollisuuksia rajoittaa markkinointia eli lisää markkinointia viinan saamiseksi kiertämään. Aika erikoinen kierre minusta. Ja mitä tämä lysti maksaa, sen ministeri jättää kertomatta. On arvioitu, että sosiaali- ja terveydenhuollolle ja muille tahoille tässä yhteiskunnassa tämä on miljardin euron kysymys. Tähän hallituksella on varaa. Ministeri Grahn-Laasonen, teiltä minä kysyn: miten tässä hallituksen esityksessä on jätetty asioita, olennaisia asioita, kertomatta? Te olette vastuussa tästä hallituksen esityksestä, ja kun kokoomus on mainostanut joka puolella, että tämä hallituksen esitys on laadittu tilanteessa, että EU-oikeudellisesti mitään muuta vaihtoehtoa ei ole — ne ovat kuolemattomat sanat [Puhemies koputtaa] tässä yhteiskunnassa — kysyn vielä teiltä, ministeri: Miksi tässä ei käsitelty sitä tietoa, mikä viime hallituskaudella oli komission kanssa neuvotteluista ja näistä ratkaisuista? [Puhemies koputtaa] Miksi tässä hallituksen esityksessä ei kerrota sitä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-10-08T14:58:15,2025-10-08T14:59:37,Hyväksytty,1.1 2025_92_81,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Kiitoksia, edustaja Kiuru. — Ja sitten edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_82,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Asiani koskee verokertymää. Tässä hallituksen esityksessä sanotaan, että Tulli ja Verohallinto ovat arvioineet havaintonsa perusteella, että vain murto-osasta ulkomaisista, verkkokaupoissa myydyistä ja ostetuista juomista maksetaan alkoholivero ja arvonlisävero. Miten ministerinä arvioitte, että tämä muutos vaikuttaa jatkossa verokäyttäytymiseen, kotimaiseen kilpailuun, rehellisten yrittäjien toimintaan? Sitä kautta tietysti puhumme myös hyvinvointivaltion ylläpitämisestä: jos verot jäävät keräämättä, niin tietysti rahoituspohja heikkenee. Eli tämä koskee nyt tätä veroasiaa. Tullin pääjohtaja on arvioinut, että esimerkiksi temukaupasta aika iso osa jää ulkopuolelle. Tullin ja Verohallinnon näkemys on ainakin asian käsittelyssä varmasti tärkeä asia huomioida.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-10-08T14:59:41,2025-10-08T15:00:53,Hyväksytty,1.1 2025_92_83,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_84,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Alkoholi on tunnetusti Suomen käytetyin ja eniten ongelmia aiheuttava päihde. Herääkin kysymys: onko aivan pakko mahdollistaa alkoholin tilaaminen kotiovelle? Eli jatkossa ei tarvitse poistua ollenkaan kotoa, vaan dokaus voi jatkua keskeytyksettä, kun tilaa alkoholijuomat suoraan kotiovelle. Voisiko esitystä muuttaa edes siten, että kotitilauksiin tulisi 24 tunnin toimitusaika? Näin juomia ei voisi ainakaan spontaanisti woltata aamukrapulassa kotiovelle, kun tilauksen ja toimituksen välillä olisi ikään kuin tämmöinen pakollinen väliaika. Minä toivon, että edes tällaisia tämän esityksen ongelmia lieventäviä asioita voitaisiin eduskuntakäsittelyssä harkita.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-10-08T15:00:53,2025-10-08T15:01:47,Hyväksytty,1.1 2025_92_85,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nieminen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_86,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! Tämä esitys jatkaa sitä linjaa, että suomalaisiin aikuisiin ja kotimaisiin yrittäjiin luotetaan. Uudistus antaa mahdollisuuksia yrityksille, helpottaa kuluttajien arkea ja tuo alkoholipolitiikkaa nykyaikaan ja tälle eurooppalaiselle tasolle. Toki esitykseen liittyy huolia, varmasti jokainen ne ymmärtää, mutta tätä vaikuttavuutta onkin seurattava ja eteenpäin on myöskin mentävä. Samalla meidän on varottava, että vapaampi etämyynti ei käänny kotimaisia toimijoita vastaan. On vaikea ymmärtää, että alkoholilain uudistusta valmistellaan tavalla, joka käytännössä syrjii nyt kotimaisia yrittäjiä. Nostankin esiin tämän huolen siitä, että nyt tällä esityksellä suositaan ulkomaisia verkkokauppoja. [Krista Kiuru: Näin on!] Arvoisa ministeri, miten näette tämän asian tämän uudistuksen kanssa, että voisimme turvata kotimaisten yrittäjien toimeentulon tässä asiassa, verotusasia tietysti, mutta myöskin tässä, että he saisivat nämä samat oikeudet [Puhemies koputtaa] ja pääsisimme tässä samalle tasolle? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-10-08T15:01:47,2025-10-08T15:03:02,Hyväksytty,1.1 2025_92_87,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Päivi Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_88,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Alkoholin kotiinkuljetus lisää saatavuutta ja se lisää alkoholihaittoja. Tämä alkoholin etämyynti on sinänsä välttämätöntä säätää lailla, sillä tällä hetkellähän se on aivan villiä toimintaa, mutta se pitää toteuttaa niin, että se ei uhkaa alkoholilain perimmäistä tarkoitusta vähentää haittoja ja kulutusta ja että se ei syrji kotimaisia toimijoita ulkolaisten kustannuksella. Nyt annetun esityksen mukaan ulkomaiset toimijat saisivat myydä suoraan kotioville vahvoja alkoholijuomia, vaikka 80 prosentin viinaa, ilman samoja prosenttirajoituksia, kahdeksan ja 5,5, kuin kotimaiset yritykset. Eli haitat jäävät Suomeen, mutta voitot valuvat ulkomaille. Tämä on ristiriidassa hallitusohjelman kanssa, jonka mukaan hallitus ei muuta Alkon kansanterveydellistä asemaa ja tehtävää. [Krista Kiuru: Nyt muutetaan!] Tämä on ristiriidassa myös eduskunnan vuoden 2017 ponnen kanssa, jonka mukaan etämyyntiä koskeva lainsäädäntö ei saa vaarantaa vahvojen juomien yksinoikeutta eikä suomalaisen elinkeinoelämän yhdenvertaisuutta. [Krista Kiuru: Näin on aikoinaan päätetty!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-10-08T15:03:02,2025-10-08T15:04:13,Hyväksytty,1.1 2025_92_89,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_90,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt, aivan kuten esittelevä ministeri sanoi, ja se on pelkästään myönteinen asia, että suomalaiset ovat tulleet järkevämmiksi ja arvostavat terveellisiä elämäntapoja. Tämän päivän uutinen nyt käsiteltävään asiaan liittyen oli huolestuttava. Tässä lukee näin: ”S-ryhmällä ja ruokalähettiyhtiö Woltilla on jo tarkat suunnitelmat, miten toimitaan, jos hallitus on pian sallimassa alkoholin kotiinkuljetuksen Suomessa.” Me olemme lukeneet viime päivinä ongelmista erilaisissa ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden ryhmissä, niin alihankinnassa kuin myös muualla, ja näen jonkunnäköisenä kauhukuvana sen, että kun nyt tuolla erikoisilla kulkuneuvoilla kuljetellaan kaikkina vuorokaudenaikoina ruokaa ja muutakin tavaraa, me alkaisimme yhä enemmän nähdä alkoholinkuljetusta risteilevän meidän asutuskeskuksissa, tosin rajattuina kelloaikoina. Kun mietin koko suomalaisen yhteiskunnan tämän päivän ongelmia, niin ihmettelen, että hallitus puuhailee niin aktiivisesti tällaisen kysymyksen parissa, [Puhemies koputtaa] kun maa on taloudellisesti kuilun partaalla.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-10-08T15:04:13,2025-10-08T15:05:29,Hyväksytty,1.1 2025_92_91,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_92,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on kyllä tullut jo niin paljon virheitä eri edustajien suista, [Krista Kiuru: Päinvastoin! Nyt on kyllä vakavaa puhetta!] että tässä menee kyllä varmasti yli minuutti. Ensinnäkin tämä edustaja Kiurun kommentti, jossa ilmeisesti puhuitte etämyynnistä — se oli sen verran sekava puheenvuoro: etämyyntiä kannattavat nimenomaan komissio, korkein oikeus, oikeuskansleri ja kaikki EU-oikeuden professorit, joten haluaisin tietää, keneen te nyt sitten viittaatte. [Krista Kiuru: Me ei puhuttu siitä, kuka kannattaa etämyyntiä!] Toisekseen tässä on paljon ollut puhetta myös tästä kotiinkuljetuksesta. Edustaja Sarkkiselle voin sanoa, että jos aamulla joku hakee krapulassa sitä, niin ensinnäkin sinun täytyy sähköisesti tunnistautua, sitten siellä on välissä toimittajat, joilla on koulutus tätä varten, ja kolmanneksi sinun pitää sitten olla selvin päin siinä ovella. [Aki Lindén: Wolt-koulu!] Tässä itse asiassa tehdään enemmän lukkoja kuin jos menisit kaupasta hakemaan. Sen takia tässä lukot ovat olemassa, ja itse asiassa kaupasta todennäköisesti on helpompaa jatkossakin esimerkiksi päihtyneen saada alkoholia kuin sitten kotiovelta. [Krista Kiuru: Uskomatonta puhetta! — Krista Kiuru pyytää vastauspuheenvuoroa] — Me voidaan painia tästä koko päivä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-10-08T15:05:29,2025-10-08T15:06:36,Hyväksytty,1.1 2025_92_93,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"On toivottavaa, että vastauspuheenvuoro ei ala ennen kuin edustaja on saanut puheenvuoron. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_94,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on aivan todella vakava asia. Äsken tässä kyseinen edustaja totesi... Minä kysyin, miksi tässä hallituksen esityksessä on jätetty kertomatta, olisiko tämä raja sellainen, että myös etämyynnin osalta sekä suomalaisia kauppiaita että ulkomaalaisia alkoholikauppiaita voitaisiin kohdella samalla tavalla, ja tämä viisastelu, jota täällä tehdään, on minusta todella erikoista. Tämä on ministerille hyvin vakava kysymys, miksi tässä hallituksen esityksessä ei ole kaikkia tietoja. Minusta se on erittäin vakava kysymys koko tämän kansanvallan näkökulmasta, että meillä on oikeus kaikkeen siihen tietoon eikä se ole poliittisesti ratkaistu, mitä tässä hallituksen esityksessä on.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-10-08T15:06:42,2025-10-08T15:07:32,Hyväksytty,1.1 2025_92_95,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_96,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edelleenkin me voimme rajoittaa tätä Suomessa, niin että annamme oikeuden Alkolle mutta emme anna sitten vähittäismyyntiliikkeille, mutta me emme voi tehdä sitä Euroopan maissa, [Krista Kiuru: Kuule, nyt menee taas ihan väärin!] koska tavaroiden vapaa liikkuvuus on EU:n perusoikeus. Tavaroiden vapaa liikkuvuus on EU:n perusoikeus, ja sitä te ette tunnu ymmärtävän. Siitä neuvoteltu poikkeus on Alkon monopoli, mutta EU:n perusoikeus on tavaroiden vapaa liikkuvuus, ja tätä me tulemme nyt kunnioittamaan. Komissio sanoo näin, korkein oikeus sanoo näin, oikeuskansleri ja kaikki EU-oikeuden professorit. Kertokaa minulle yksi EU-oikeuden professori, joka sanoo toisin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-10-08T15:07:32,2025-10-08T15:08:19,Hyväksytty,1.1 2025_92_97,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_98,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Jo aiemmat alkoholiin liittyvät lakimuutokset ovat osoittaneet sen, että suomalaiset ovat vastuullisia alkoholinkäyttäjiä. Vuodesta 2007 lähtien alkoholijuomien kokonaiskulutus on laskenut, ja esimerkiksi vuoden 24 kokonaiskulutus väheni vuoteen 23 verrattuna 4,4 prosenttia. Aina kun alkoholilakia on kevennetty, meitä pelotellaan sillä, miten alkoholinkulutus kääntyy nousuun ja suomalaisista tulee alkoholisteja. Tilastot kuitenkin osoittavat sen, että niin ei ole käynyt. Haluan myös muistuttaa, että tämä uudistus säilyttää tiukat rajat. Toimitukset sallitaan vain aamu- ja iltayhdeksän välillä, ja vain luvan saaneet toimijat voivat hoitaa toimituksia. Verotuksen läpinäkyvyys lisääntyy, ja samalla vähennämme harmaan talouden riskiä. Nyt viimeistään on korkea aika tunnustaa se tosiasia, että sääntelyn pitää pohjautua maalaisjärkeen eikä keksittyihin uhkakuviin. Tämän esityksen vaikutukset kuluttajan valinnanvapauteen ja yritysten toimintamahdollisuuksiin ovat vain ja ainoastaan positiiviset. Jos minä saisin päättää — minun henkilökohtainen mielipiteeni — niin alkoholilakia voisi vapauttaa vielä entisestään. Kaupoissa voisi hyvin olla vähän väkevämmät viinit ja alkoholituotteet. Mutta aloitetaan nyt kuitenkin tällä etämyynnin hyvällä muutoksella, koska se on taas yksi askel kohti [Puhemies koputtaa] järkevämpää alkoholipolitiikkaa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-10-08T15:08:19,2025-10-08T15:09:38,Hyväksytty,1.1 2025_92_99,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Kiitos. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_100,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Alkoholin kotiinkuljetuksen ja etämyynnin salliminen jopa 80-prosenttisille alkoholijuomille uhkaa kyllä lisätä alkoholinkulutusta ja ‑haittoja etenkin riskiryhmien osalta. Lakiesityksestä hyötyisivät, niin kuin tässä tuli esille, ulkomaalaiset toimijat. Ulkomailta tilatun alkoholin taloudellinen hyöty valuu pois Suomesta, mutta alkoholinkäytöstä koituvat ongelmat jäävät kotimaahan. Mitä tulee tähän termistöön ”etämyynti” ja ”etäosto”, niin alkoholin etäostohan jatkuu edelleen niin kuin se on ollut, ja sitä ei voida EU-alueella rajoittaa tilanteessa, jossa ostaja itse järjestää juomien kuljetuksen. Mutta hallituksen olisi kuitenkin tullut selvittää perusteellisemmin hallituksen esityksessä mainittua yli 8-prosenttisten ja 5,5-prosenttisten alkoholijuomien etämyynnin kieltoa niissä tapauksissa, joissa tosiaan myyjä vastaa näitten juomien kuljetuksesta. Sitä olisin kysynyt, minkä takia sitten ei tämän hallituksen esityksen yhteydessä selvitetty tarkemmin juuri tätä kysymystä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-10-08T15:09:40,2025-10-08T15:10:52,Hyväksytty,1.1 2025_92_101,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Kiitos. — Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_102,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän, että aina kun puhutaan alkoholipolitiikasta, silloin ennen muuta tunteet tulevat pintaan, ja ymmärrän sen kansanterveydellisistä näkökulmista. Mutta ettei annettaisi merkitystä sille, mitä esimerkiksi EU-komissio on todennut kilpailulakien suhteesta aiempiin esityksiin ja tähän esitykseen, niin etäostoon kuin etämyyntiinkin — onhan se aika erikoista arviota, että ikään kuin poliittisin päätöksin voisi tämän tosiasian sivuuttaa. [Krista Kiuru: Ettekö te just tee niin!] Yhtä lailla korkeimman oikeuden ratkaisu syyskuun alkupuolella tässä samassa asiassa ja näiden ennen mainittujen professorien arviot tästä tilanteesta: eiväthän nekään ole sellaisia, jotka voisimme vain sivuuttaa ja arvioida sitä tilannetta jossakin tunnehurmoksessa tai joillakin sellaisilla perusteilla, jotka eivät itsessään pohjaa näihin juridisiin ja merkityksellisiin ratkaisuihin ja arvioihin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2025-10-08T15:10:52,2025-10-08T15:12:06,Hyväksytty,1.1 2025_92_103,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Merinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_104,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Siis vaikea seurata, mutta ymmärsinkö minä nyt oikein, että edustaja Kiuru viittasi siihen, että ei ole otettu huomioon jotain EU:n kanssa neuvoteltua asiaa tästä kahdeksasta prosentista? Tämähän on epäreilua suomalaisille toimijoille. Onko se selvitetty, että se voisi olla kaikille sama, ja onko se hyväksyttävää? Tämä oli varmaan se olennainen kysymys. Toinen, mikä tulee mieleen ehkä edustaja Wallinheimon puheenvuorosta, että muuttuisi turvallisemmaksi se, minkälaisille ihmisille annetaan alkoholia: Minä en jotenkin usko tuohon, koska meidän kotimainen kauppa on vuosia harjoitellut ja meillä on ollut isoja kampanjoita heille ikätunnistamisesta ja se on tosi tarkkaa nykyään. Siis se on hirmu hyvin toimiva juttu. Että tämä toimisi välittömästi samalla lailla, kun nämä ihmiset vielä toimivat pääosin yksin, ketkä vievät alkoholia kotiin — en minä oikein usko siihen, että se toimii heti yhtä hyvin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-10-08T15:12:06,2025-10-08T15:13:08,Hyväksytty,1.1 2025_92_105,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Väyrynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_106,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puheenjohtaja! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä varmasti pääsee tätä esitystä juurta jaksaen käsittelemään valiokunnassa, enkä sinänsä siihen esitykseen tässä hetkessä ota kantaa. Niin kuin edustaja Junnila tässä sanoi, tämä herättää tunteita vahvasti molempiin suuntiin. Mutta sitten terveydenhuollon ammattilaisena se, mikä tässä yleisessä alkoholipoliittisessa keskustelussa vuosien aikana on aavistuksen ehkä häirinnyt, on se, että me keskitytään vaikutusten arvioinneissa siihen, mitä kulutukselle tapahtuu. Toivoisin, että tässä käsittelyn aikana saadaan myös tietää, mitä vuosien varrella on tapahtunut meidän alkoholihaitoille. [Miapetra Kumpula-Natri: Nimenomaan!] Itsessään kulutuksen vähenemisen ainoa suora seuraus on, että verotulot vähenevät, mutta se, että me oikeasti saataisiin tässä matkan varrella tietää, mitä tässä vuosien varrella meidän alkoholihaitoille on tapahtunut, on ehkä terveydenhuoltojärjestelmän ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan kannalta se tärkein näkökulma. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-10-08T15:13:08,2025-10-08T15:14:02,Hyväksytty,1.1 2025_92_107,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Päivi Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_108,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Toivon, että ministeri nyt selkeästi kertoisi sen komission kannan tai jonkun EU-oikeuden ratkaisun, [Krista Kiuru: Kyllä!] joka tekee välttämättömäksi vapaan liikkuvuuden toteuttamisen niin, että ulkolaiset etämyyjät voivat tuoda näitä vahvoja viinoja, kun kotimaassa se ei ole mahdollista. Nimittäin kaikkien alkoholijuomien etämyynnin sallimista ei velvoita EU-oikeus eikä yksikään olemassa oleva tuomioistuinratkaisu. [Krista Kiuru: Näin on!] Ja vaikka Euroopan komissio on edellyttänyt selkeytystä etämyyntisääntelyyn, jota todellakin tarvitaan, niin ei missään ole vaadittu, että myyntioikeus on ulotettava kaikkiin alkoholijuomiin. Tämähän käytännössä johtaa siihen, mikä on sanottu jo tuolla hallituksen esityksessäkin, että kotimaisten toimijoiden kannattaa perustaa myyntipiste, rekisteröityä Tallinnaan ja ryhtyä sieltä käymään viinakauppaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-10-08T15:14:02,2025-10-08T15:15:07,Hyväksytty,1.1 2025_92_109,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_110,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Väyrynen nostikin esille alkoholihaitat, ja se on hyvä, että sosiaali- ja terveysvaliokunta pohdiskelee myös niitä. Alkoholin kulutus on vähentynyt Suomessa, ja se on ihan hyvä asia, että ei enää niitä vahvoja niin paljon käytetä kuin aikaisemmin vaan on siirrytty miedompiin. Se on todella positiivinen asia tässä. Mutta kotimaisten yrittäjien huolihan tässä on se, toteutuuko tasa-arvo. Se on noussutkin tässä jo esille. Mutta huolissani olisin tosiaan nykypäivänä Suomen huumeiden käytöstä. Helsinkiin ei tarvitse mennä kuin vähän iltapäivä- tai ilta-aikaan, niin huomaa kyllä, että monesti näyttää sille, että huumeiden käyttö on todella lisääntynyt. Ja se on koko Suomessa oikeasti vakava ongelma.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-10-08T15:15:07,2025-10-08T15:15:50,Hyväksytty,1.1 2025_92_111,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kumpula-Natri, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_112,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta tässä on osalla ihan eri huolet kuin omiin silmiini on osunut. Alkoholin heikko saatavuus ei ole ollut Suomessa suuri ongelma mutta monet alkoholihaitat ovat. Esittelijänä toimii ministeri sosiaali‑ ja terveysministeriöstä, ja teille kuuluvat myös ihmisten terveys ja sosiaaliset haitat. Oli hankala seurata puhettanne, kun ette näihin viitannut ollenkaan koko esittelypuheen aikana. [Krista Kiuru: Ei yhtään!] Kuka hallituksessa on arvioinut hallituksen esitystä perhepolitiikasta, lasten asemasta, alkoholin käytön seurauksista? Näyttää siltä, että tämä on puhtaasti alkoholia tuottavien ja myyvien kaupallisten toimien ja myynnin maksimoinnin hallituksen esitys, ja kyllä hallituksen vastuulla tulisi tarkastella tätä nopeasti. Tätä pyydettiin jo teidän omista poliittisista riveistä, ja lääkäriammatilta ja perussuomalaisilta kuultiin arvioivia puheenvuoroja. Tämä EU-oikeudellinen näkökulma on tässä myös kiinnostava, koska väitän, että tahallaan täällä sotketaan kaksi asiaa, etämyynti ja ‑osto, joka on ehkä säätelemätöntä, mutta missään ei sanota, että pitää pystyä tilaamaan 9:n ja 21:n välillä [Puhemies koputtaa] kotimyyntiin kuljetuspalvelulla. [Puhemies koputtaa] On eri asia tilata viini marjatilalta tai Italiasta ja saada se tilauksesta postin kautta kuin tilata [Puhemies koputtaa] se lähikaupasta kotiin keskellä päivää.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Miapetra Kumpula-Natri,807,2025-10-08T15:15:50,2025-10-08T15:17:13,Hyväksytty,1.1 2025_92_113,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_114,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Kiitoksia, puhemies! Minun mielestäni Suomessa saa jo nyt ihan riittävästi ja helposti alkoholia. Se ei ole tosiaankaan mikään ongelma. Kun meillä on aika kattava Alkon verkosto ja on kaupoista kaljaa ja muuta saatavana, niin minusta tuntuu hyvin huolestuttavalta, että tämän hallituksen aikana koko ajan helpotetaan alkoholin saatavuutta. Eikä tässä ole kyse siitä, että tässä olisi jostakin holhoamisesta kyse, vaan siitä, että meillä edelleenkin vuosittain useita miljardeja euroja käytetään alkoholihaittojen korjaamiseen. Se aiheuttaa ihan vääjäämättä huolta lapsiperheissä, ja jos tämä saatavuus nyt entisestään paranee, niin sitä tuodaan myös sitten kotiin semmoisillekin henkilöille, jotka ovat jalattomia ja kykenemättömiä muutenkin itse sitä noutamista tekemään, ja huolet sitten kasvavat. Tästä on ihan hiljattain ollut tosiaan hyvä esimerkki. Tässä jo edustaja Kumpula-Natri nosti esille tämän samantyyppisen kysymyksen siitä, eikö tämän alkoholipolitiikan pitäisi olla nimenomaan sosiaali‑ ja terveyspolitiikkaa, mutta nyt vaikuttaa, että tämän hallituksen aikana se on elinkeino‑ ja talouspolitiikkaa. [Miapetra Kumpula-Natri: Kokoomuspolitiikkaa eikä sosiaali- ja terveyspolitiikkaa!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-10-08T15:17:13,2025-10-08T15:18:26,Hyväksytty,1.1 2025_92_115,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_116,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Väyrynen tuossa ja muutama muukin edustaja nostivat esiin kysymyksen alkoholihaitoista. Mitä olen itse seurannut, niin alkoholihaitat vähenevät kaikissa ikäryhmissä paitsi sitten suurten ikäluokkien ja vanhusväestön joukossa, eli eläkeläiset ja etenkin vanhemmat naiset ovat lisänneet sitä. Omanikäiset, tällaiset viisikymppiset äijät ryyppäävät nykyään vähemmän kuin mitä viisikymppiset aikaisemmin ryyppäsivät, ja nuorison kohdalla on vähentynyt entisestään alkoholinkäyttö ja sitä myöten myös nämä alkoholihaitat. Se, minkä takia kokonaismäärissä nämä alkoholihaitat eivät ole laskeneet niin paljon kuin alkoholin kokonaiskulutus, johtuu siis pääasiassa siitä, että lukumäärältään suuret ikäihmisjoukot eivät ole vähentäneet juomista samalla tavoin kuin muut ikäryhmät. Nykymummot ryyppäävät enemmän kuin entisaikojen mummot, ja siitä seuraa sitten kaatuilua ja kaikkea muuta terveyshaittaa, mikä sitten nostaa tätä kokonaishaittojen määrää.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-10-08T15:18:26,2025-10-08T15:19:40,Hyväksytty,1.1 2025_92_117,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_118,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on minusta noussut neljä kysymystä esille: tämä itse kotiinkuljetus ja siihen liittyvät riskit, sitten tämä haittakeskustelu, sitten tämä edustaja Pauli Kiurun nostama verotuskeskustelu, josta eivät vielä muut ole sanoneet mitään, mutta se oli minusta kovin tärkeä nosto, ja ehkä kaikkein tärkeimpänä nyt sitten tämä, että mitä EU-oikeus tässä oikeasti sanoo. Sitä ovat nostaneet esille edustaja Krista Kiuru ja edustaja Päivi Räsänen ja lukuisat muut. Meitä on salissa tällä hetkellä kolme alkoholiasioista jossain vaiheessa vastannutta ministeriä, nykyinen ja kaksi aikaisempaa, ja minä muistan itse vuonna 22, kun näitä asioita jo silloin STM:ssä käsiteltiin, nähneeni myös sellaisia tulkintoja, joiden mukaan voisi olla juridisesti mahdollista rajoittaa myös sitä ulkomailta tapahtuvaa myyntiä niin, että siinä olisi tämä prosentuaalinen rajoitus. Tämä on minusta sellainen asia, jota ei ole riittävästi tässä hallituksen esityksessä selvitetty. Miksi? [Sinuhe Wallinheimo pyytää vastauspuheenvuoroa]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-10-08T15:19:40,2025-10-08T15:20:50,Hyväksytty,1.1 2025_92_119,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Kiitoksia. — Jos edustaja Wallinheimo haluaa vastauspuheenvuoron, pyydän painamaan V-painiketta. — Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_120,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ensinnäkin laitetaan taas sitten kokonaisskaalaan nämä asiat. Etämyynti esimerkiksi kaikissa muissa EU-maissahan on yksi—kaksi prosenttia kaikesta kulutetusta alkoholista, eli nyt ei puhuta isoista asioista. Toisekseen missään muussa EU-maassa tätä ei ole kielletty. Suomi on ainoa, jossa tämä tällä hetkellä on. Esimerkiksi Ruotsissa, jossa on tiukempi monopoli, etämyynti toimii ihan normaalisti. Tämä tavaroiden vapaa liikkuvuus on EU-oikeuden perusydin, ja meidänkin pitää noudattaa tätä, ja sen takia näitä muutoksia nyt tällä hetkellä tehdään. Me voimme rajoittaa tätä sisäisesti, ja näinhän me teemmekin. Itse asiassa Alko tulee hyötymään tästä paljon, koska he ovat ainoa, joka saa sisäisesti nyt sitten näitä vahvempia alkoholeja toimittaa kotioville. Mutta EU:n perusoikeus edelleen on tavaroiden vapaa liikkuvuus, [Krista Kiuru: Tätä ei tulkita kolmenelosella eikä kolmekutosella!] ja minä haluan tietää jonkun EU-oikeuden professorin, joka sanoo toisin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-10-08T15:20:50,2025-10-08T15:22:00,Hyväksytty,1.1 2025_92_121,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nieminen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_122,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan alkoholipolitiikasta: olen pitkään myös ollut tekemisissä erilaisten haittojen kanssa, mutta kyllä näen, että meillä huumepolitiikka on enemmän se, mikä vaatisi nytten keskittymistä, ja mennään tällä esityksellä ja näillä ajatuksilla eteenpäin, että keskitytään oikeasti semmoisiin, jotka aiheuttavat tällä hetkellä enemmän huolta. Kysyisinkin kuitenkin ministeriltä vielä: Yrittäjien puolelta ja tapahtumayrittäjiltä ja ravintoloilta tulee toivetta siitä, että voitaisiin kehittää vielä eteenpäin elinvoimaa ja viedä näitä anniskelualueita turvallisesti myös katsomoihin järjestäjien valvonnassa ja nostaa tälleen asiakaskokemusta. Meillä on eurooppalaisilla kentillä — käyn itse paljon urheilutapahtumissa ja erilaisissa tilaisuuksissa — myös alkoholia näissä paikoissa, siellä on lapsia ja nuoria, ja se on vastuullista toimintaa myös siellä. Miten näette, voidaanko myöskin tätä pohtia tämän esityksen yhteydessä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-10-08T15:22:00,2025-10-08T15:23:06,Hyväksytty,1.1 2025_92_123,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_124,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on kovin suuresti annettu ymmärtää tiettyjen kansanedustajien taholta, että kyllä nyt on tutkittu, on pyydetty lausuntoja ja kysytty, voiko näin toimia. Kysynkin sitä, ministeri, teiltä: Otitteko te yhteyttä komissioon ja pyysitte kirjallisesti sieltä eri vaihtoehdoista kantoja? Ja jos kysyitte, niin minkälaisia erilaisia vaihtoehtoja esititte ja kysyittekö, voisivatko nämä olla notifioitavissa? Viittaan edustaja Lindénin erittäin hyvään puheenvuoroon. Jos ette ymmärtänyt, mitä hän sanoi, kannattaa katsoa vielä jälkikäteenkin. Me tiedämme aika hyvin, miten tässä maassa on tämän asian osalta viime kaudella edistetty, [Sinuhe Wallinheimo: Ei mitään!] ja voin sanoa, että on hyvin vaarallista, että tässä hallituksen esityksessä te ette viittaa niihin tietoihin, jotka ministeriössä ovat käytettävissä. Siksi on käsittämätöntä, että hallituksen esityksessä ei oteta kantaa näin ilmeiseen asiaan, jonka jokainen kansanedustaja voi pyytämällä saada tietoonsa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-10-08T15:23:06,2025-10-08T15:24:19,Hyväksytty,1.1 2025_92_125,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_126,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos keskustelusta. Aihe herättää ymmärrettävästi eduskunnassa keskustelua, näin on ollut kaikkien aiempienkin alkoholilakia koskevien esitysten kohdalla. Tähän etämyyntiä koskevaan EU-ulottuvuuteen haluaisin tuoda muutaman faktan. Etämyynti on nykyisinkin sallittua Suomen lainsäädännön perusteella [Krista Kiuru: Kyllä, ei kukaan ole väittänytkään!] ilman prosenttirajoja, ja tästä on meillä tuore korkeimman oikeuden ennakkopäätöskin. Tämä esitys itse asiassa kiristää tältä osin alkoholisääntelyä Suomessa. Eli tuomme etämyynnin toimitukset myös valvonnan ja lupien piiriin, eli tuomme sinne lainsäädäntöön valvonnan, ikärajan ja päihtymyksen valvonnan, eli tämän tarkastamisen siinä toimitushetkellä, samoin kuin se, että ne toimitukset tulevat sääntelyn piiriin. Tämä on siis kiristys nykytilaan, ja uskoisin, että tätä eduskunnassa myöskin salin vasen laita pitäisi arvokkaana. Kysymykseen siitä, minkälaista keskustelua komission suuntaan on käyty: Tämä esitys on normaalien prosessien mukaisesti EU-komissiossa notifioitu. Prosenttirajat olisivat vastoin EU:n perussopimukseen sisältyvää tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatetta. Tämä on käynyt tässä keskustelussa hyvin esiin. Komissio arvioi notifikaatioprosessissa esitystä EU-oikeuden kannalta, ja komissio piti tätä sääntelyratkaisua hyväksyttävänä. Komissio on myöskin jo useita vuosia Suomelta edellyttänyt tätä epäselvän oikeustilan selkeyttämistä. Tämä esitys on virkavastuulla valmisteltu, ja valiokunnan puheenjohtajan on syytä tarkentaa, mitä hän tarkoittaa. Eduskunnalla on tietysti laaja tiedonsaantioikeus, ja valiokunta tulee saamaan kaikki tarvittavat tiedot, mutta tällaisen vihjailun tielle en toivo, että eduskunnassa lähdetään, vaan puhukaa suoraan, jos teillä on sellaista tietoa, mitä haluatte tähän keskusteluun lisätä. Kaikkiaan minä uskon, että eduskunnassa laaja enemmistö tukee sitä pitkää linjaa ja sitä suomalaista tietä, jota nyt kuljetaan, jossa alkoholin kokonaiskulutus on laskenut ja suomalaisten suhde alkoholiin on eurooppalaisella tiellä tervehtynyt ja normalisoitunut ja muuttunut. Tämä on hyvä suunta, jota pitää tukea. Meillä nuorten humalahakuinen juominen on vähentynyt. Jaan edustajien huolen siitä, että meillä itse asiassa huumausaineet alkavat olla suurempi ongelma erityisesti nuorten keskuudessa, ja siihen tarvitaan lisää toimia ja niitä myöskin valmistellaan. Tämä esitys sisältää laajat vaikutusarviot. Tässä keskustelussa nousi esiin myöskin verotuskysymys. Etämyyntikeskustelussa näyttää usein unohtuvan se, että sekä myyjällä että ostajalla on ostetuista alkoholijuomista verovelvollisuus. Juomista on maksettava sekä Suomen arvonlisävero että valmisteverot eli alkoholivero ja juomapakkausvero. Yritystä ei kannata siirtää Suomesta Viroon verojen välttelemiseksi. Itse asiassa olisikin hyvä, jos etämyynti korvaisi jossain määrin matkustajatuontia muista EU-maista, koska siitä taas ei tarvitse maksaa veroja Suomeen. Vielä ehkä siitä, kun kysyitte, miten tätä esitystä on valmisteltu. Meillä on ministeriössä paitsi virkavastuulla virkamiehet tehneet tätä työtä, tästä on myöskin pyydetty ja saatu kattavat selvitykset EU-oikeuden professori Juha Raitiolta ja myöskin lausunto on saatu kilpailuoikeuden professorilta. Eli tässä on hyödynnetty laajasti myöskin akateemista maailmaa ja pyritty saamaan mahdollisimman kattavat arviot tästä vallitsevasta oikeustilasta ja sen mahdollisuuksista. Näillä sanoilla — keskustelu tästä aiheesta varmasti jatkuu ja valiokunta tulee saamaan tarvittavat tiedot. [Krista Kiuru: Eli selvisi, ettei koskaan kysytty EU:lta!]", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-10-08T15:24:24,2025-10-08T15:28:08,Hyväksytty,1.1 2025_92_127,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten menemme listalle. Edustaja Päivi Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_128,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Alkoholin etämyynti ulkomailta on todellakin tällä hetkellä säätelemätöntä, sitä korostaa myös tämä hiljattain tullut korkeimman oikeuden ratkaisu. On sinänsä välttämätöntä säätää siitä lailla, mutta se pitäisi toteuttaa niin, että se ei uhkaa alkoholilain perimmäistä tarkoitusta vähentää haittoja ja kulutusta ja että se ei syrji kotimaisia toimijoita ulkolaisten kustannuksella. Nyt annetun esityksen mukaan ulkomaiset toimijat saisivat myydä suoraan kotioville vahvoja alkoholijuomia, jopa 80-prosenttista alkoholia, kun taas kotimaisilla toimijoilla olisi tämä 8 tai 5,5 prosentin raja. Haitat jäisivät Suomeen, mutta voitot valuisivat ulkomaille. Verotulot vähenisivät, alkoholiverotuksen ohjausvaikutus heikkenee ja laskun maksavat suomalaiset veronmaksajat sekä ne ammattilaiset, jotka työskentelevät alkoholin aiheuttamien haittojen parissa. Etämyynti voi merkitä laajaa jakelukanavaa vahvoille juomille Alkon rinnalla, mikä olisi kuolinisku vahvojen juomien yksinoikeusjärjestelmälle. Tämä on mielestäni ristiriidassa hallitusohjelman kirjauksen kanssa, jonka mukaan hallitus ei muuta Alkon kansanterveydellistä asemaa ja tehtävää. Tämä on ristiriidassa myös suhteessa eduskunnan vuonna 2017 antamaan lausumaan, jonka mukaan etämyyntiä koskeva lainsäädäntö ei saa vaarantaa vahvojen juomien yksinoikeutta eikä suomalaisen elinkeinoelämän yhdenvertaisuutta. Todellakin tämä esitys kannustaisi siihen, että kotimaisen alkoholijuomakaupan olisi kannattavaa rekisteröidä myyntipiste Tallinnaan. Voidaan kuvitella, että kun esimerkiksi Prismalla on jo myymälä Tallinnassa, sieltä olisi aika helppoa lähteä sitten näitä vahvoja juomia Suomeen toimittamaan. Etämyynti lisää myös veronkierron ja harmaan talouden riskiä. Tullivalvonta ei kykene seuraamaan suuria määriä yksittäisiä tilauksia, ja valvontaan ei ole tässä esityksessä myönnetty lisäresursseja. Ainoastaan pistokokein on tarkoitus tätä verojen suorittamista valvoa. Jos todella haluttaisiin tämä verotus saada kuriin, niin kuljetusyrityksille pitäisi antaa velvollisuus tarkistaa veronmaksun tunniste ennen toimitusta kotiin. Etämyynnissä tulisi noudattaa samoja alkoholipitoisuuden rajoja kuin kotimaisessa vähittäismyynnissä. Tämä esitys on ollut myös valmistelussa esillä, ja sen on arvioitu turvaavan parhaiten Alkon markkinaosuutta ja kansanterveyttä. Suomi on saanut oikeuden alkoholiyhtiön monopoliin kansanterveydellisin perustein liittyessään EU:n jäseneksi, ja tällä on vaikutuksensa myös tähän vapaan liikkuvuuden periaatteeseen. Yhtenäistä prosenttirajaa sekä ulkomailta Suomeen kohdistuvaan vähittäismyyntiin että kotimaiseen vähittäismyyntiin — siis tämä ulkomailta tuleva etämyyntihän on tosiasiallisesti vähittäismyyntiä, vaikka sitä ei tässä esityksessä haluta vähittäismyynniksi tunnistaa, mutta eihän se mitään tukkukauppaa ole — voitaisiin hyvin perustella komissiolle kansanterveydellisin perustein ja vetoamalla Suomen saamaan oikeuteen pitää yllä Alkon monopolia. EU-komission lopullinen kanta voitaisiin selvittää vain notifioimalla tämän sisältöinen lakiesitys. Toivon, että eduskunnan valiokunnat ja myös eduskunta päätyisivät siihen, että tällainen esitys lähetettäisiin notifioitavaksi. Hallituksen esitys alkoholin markkinoinnin vapauttamisesta digitaalisissa kanavissa mukaan lukien vaikuttajamarkkinointi ja kohdennettu verkkomainonta on myös vakava askel taaksepäin kansanterveyden näkökulmasta. Tämä esityshän sallisi väkevien alkoholijuomien markkinoinnin tuottajien omissa digikanavissa, mikä lisää erityisesti nuorten altistumista brändeille ja normalisoi alkoholin käyttöä osaksi arkea. Verkkokaupat voisivat ehdottaa alkoholituotteita kuluttajille ostohistorian tai elintarviketilausten yhteydessä. Ei tämä ole pelkkää teknologiaa, se on psykologisesti hyvin tehokas tapa lisätä kulutusta erityisesti riskikäyttäjien ja nuorten parissa. Vaikuttajamarkkinointi sosiaalisessa mediassa on erityisen ongelmallista, ja olen kyllä pettynyt, että lausuntokierroksen jälkeen tämä oli ainoa asia, joka ikään kuin korjattiin tähän esitykseen ja sekin väärään suuntaan. Somen ikärajavalvonta toimii heikosti, ja alaikäiset pääsevät helposti käsiksi alkoholibrändien sisältöihin ja seuraamaan vaikuttajia, jotka jakavat alkoholisisältöjä. Tutkimus osoittaa, että alkoholimainonta somessa lisää nuorten aikomusta käyttää alkoholia, myönteisiä uskomuksia alkoholiin, suurempaa kulutusta ja riskikäyttöä. Myös Maailman terveysjärjestö suosittelee alkoholin markkinoinnin rajoittamista yhtenä kustannustehokkaimmista keinoista haittojen vähentämiseksi. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei myöskään kannata alkoholin kotiinkuljetusta. Kun alkoholia voi tilata kotiin nopeasti ja helposti, se lisää impulssiostamista ja jatkuvaa saatavuutta erityisesti päihtyneenä. Meillä on Suomessa noin 90 000 lasta, jotka elävät perheissä, joissa vanhemmalla on vakava päihdeongelma. Jos alkoholi tuodaan kotiin entistä helpommin, näiden lasten arki vaikeutuu entisestään. Vastaavasti ikääntyneet, yksin elävät, liikuntarajoitteiset ovat haavoittuvia, ja kotiinkuljetus voi lisätä heidän alkoholinkäyttöään, mikä taas johtaa lisääntyneisiin tapaturmiin, sairastavuuteen ja hoivan tarpeeseen. Ikärajavalvonta kotiovella on käytännössä hyvin vaikeaa, kun oven voi avata kuka tahansa, ja on myös epärealistista ajatella, että kuljettaja voisi arvioida asiakkaan päihtymystilaa luotettavasti. Erityisen suuri ongelma on se, että valvontaviranomaisille ei ole tässä kohdennettu resursseja laajaan valvontaan. Arvoisa puhemies! Vaikka alkoholin kokonaiskulutus on viime vuosina vähentynyt, emme tiedä tilastoimattoman alkoholinkulutuksen mahdollista lisääntymistä. Sitä ei ole viime kuukausina edes raportoitu, mutta riskikäyttö on edelleen yleistä. Alkoholi on edelleen merkittävä kansanterveysongelma, ja on kyllä erittäin vakavaa, että edelleen yli 1 700 ihmistä menettää henkensä alkoholin haittojen vuoksi.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-10-08T15:28:19,2025-10-08T15:35:44,Hyväksytty,1.1 2025_92_129,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_92_130,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä asiakohtaa 6. Keskustelu jatkuu. — Edustaja Merinen poissa, edustaja Berg poissa. — Edustaja Wallinheimo.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_92_131,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään tosiaan käytiin lähetekeskustelua aikaisemmin. Tässä täytyy ehkä erottaa nyt kaksi eri kokonaisuutta: tässä on tämä etämyyntikokonaisuus ja sitten on tämä kotiinkuljetuskokonaisuus. Etämyyntikokonaisuus sinänsä on aika helppo, koska EU:n perusoikeutena on tavaroiden vapaa liikkuminen, ja se lainsäädäntö meidän kohdaltamme on ollut kieltämättä aika epäselvää, ja nyt tämä sitten korjataan. Tietyllä lailla se, mikä oppositiostakin ja osittain hallituksestakin tuli, oli tämä kysymys siitä, oltaisiinko me voitu rajoittaa nyt sitten ulkomailta tänne tulevaa alkoholia, koska meillä on Alkon monopoli täällä — ei, se ei ole mahdollista. Me pystymme tekemään näitä keinotekoisia rajoituksia Suomen sisällä, mutta emme muiden maiden lainsäädännössä. Se on vähän sama kuin sanoisimme, että ketsuppipulloista se ja se käy, mutta se ja se ei käy. Eli tavaroiden vapaa liikkuvuus on se ykkösprioriteetti, ja sitä meidän pitää kunnioittaa, ja mielestäni tällä lainsäädäntöuudistuksella se saadaan nyt lopulta selväksi. Toinen kysymys on sitten tämä kotimaan sisällä tapahtuva myynti. Nythän itse asiassa hallituksen esityksessä otetaan aika hyvin huomioon tämä Alkon monopoli, ja pystymme sisäisesti kyllä rajoittamaan tätä etämyyntiä, jolloin Alko saa ainoana näihin vahvoihin viinoihin oikeuden, ja sitten muut kaupat ja muut tämmöiset pienpanimot eivät saa tietyn rajan yli tätä tehdä. Eli pystymme tekemään tämmöisen keinotekoisen rajoituksen, ja sen teemme, koska kunnioitamme sitä hallitusohjelman kirjausta myös Alkosta. Ja tämä todennäköisesti tulee nyt myös Alkon asemaa vahvistamaan, koska kansalaiset pystyvät sitten kotiovelle vaikka viinejä Alkosta tilaamaan. Toinen kokonaisuus on sitten tämä kotiinkuljetus. Katsoimme sitä hallituksen esityksessä, koska nythän me pystymme esimerkiksi ulkomailta, vaikka Espanjasta, tilaamaan kotiovelle viiniä, niin miksemme pystyisi myös tekemään vastaavaa Suomessa. Esimerkiksi nytten kaupoista pystyy sitten sauna-oluet tai ruokatilauksen yhteydessä siitä oluet ottamaan mukaan. Tästä nyt on paljon ollut kiistelyä, onko se helppoa vai vaikeaa. Mielestäni se on aika vaikeaa, koska siinä täytyy kuitenkin tunnistautua näille kuskeille, jotka tuovat. Heillä pitää olla erikseen toimitusluvat, ja sitten ihan normaalisti katsotaan vielä ovella paperit, ja jos henkilö on päihtynyt, niin hänelle ei luovuteta. Siinä mielessä tämä lainsäädäntö ei ole mielestäni niin epäselvä kuin mitä tässä oppositio antoi ymmärtää. Kyllä tämä ihan perustuu tietoihin, mitä tässä on matkan varrella saatu, ja siinä mielessä tämä on hyvä esitys. Ainoa asia, mitä toivoisin nyt, kun tämä menee käsittelyyn eri valiokuntiin, on se, että siellä nimenomaan kuunneltaisiin EU-oikeuden asiantuntijaa, EU-professoreita, jotka pystyvät kyllä tarvittaessa kansanedustajille selvittämään, että etämyynti on EU:n perusoikeus ja sitä pitää kunnioittaa.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-10-08T21:13:28,2025-10-08T21:16:53,Hyväksytty,1.1 2025_92_132,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,Edustaja Lindén poissa. — Edustaja Mikkonen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_133,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En ollut paikalla silloin päivällä, kun tästä lakiesityksestä käytiin ilmeisesti ehkä kiivastakin keskustelua, joten ajattelin nyt sitten oman näkemykseni tähän esitykseen tuoda. Ajattelen niin, että alkoholi ei ole tavanomainen kulutustuote, vaan se on päihde, joka aiheuttaa merkittäviäkin haittavaikutuksia. Se ei tietysti aiheuta niitä vain käyttäjälle vaan myös suurelle joukolle läheisiä pahimmassa tilanteessa. Sen takia itse ajattelen, että silloin kun puhutaan alkoholia koskevasta lainsäädännöstä, niin sitä pitäisi tarkastella ennen kaikkea sosiaali- ja terveyspoliittisena kysymyksenä eikä vain kilpailu- ja elinkeinopoliittisena kysymyksenä, niin kuin tässä esityksessä vahvasti tehdään. No, tietysti nyt sitten, jos mietitään tätä etämyyntiä ja kuljetusta, mikä tällä lainsäädännöllä nyt mahdollistetaan, niin itse asiassa tällä lainsäädännöllähän mahdollistetaan myös väkevien juomien verkkomarkkinointi, joka omalta osaltaan on myös yksi osa tätä lainsäädäntöä ja myös yksi tekijä, joka uhkaa tietysti kulutusta sinänsä lisätä. Ennen kaikkea se iso huoli minusta tässä on se, että me tiedämme erilaisista tutkimuksista, ovat ne sitten alkoholia koskevia tai mitä muuta tahansa tuotetta koskevia, että kyllähän saatavuus lisää kulutusta. Minun huoleni tässä on erityisesti se riskiryhmien kulutus, joka todennäköisesti myös tämän esityksen myötä kasvaa. Ja kun me tiedetään, että meillä tällä hetkellä yli 89 000 lasta elää kodissa, jossa vanhemmilla on vakava päihdeongelma, niin pelkään, että tämän esityksen myötä meillä on yhä useampi lapsi tällaisessa kodissa tai ne ongelmat, jotka tästä aiheutuvat, koskevat näitä lapsia yhä useammin. No, sitten tietysti tässä iso kysymys ja iso ongelma on tämä valvonta. Käytännössähän on aivan mahdotonta valvoa tätä lakia niin, että silloin kun viedään alkoholia jollekin, joka on sitä tilannut, onko siellä alaikäisiä tai myydäänkö sitä päihtyneille, mikä tällä hetkellä on kiellettyä. Ei ole ihme, että poliisi vastustaa tätä esitystä, ja kyllähän on ihan selvää, että nämä kuljettajat, jotka toimittavat näitä alkoholitilauksia perille, joutuvat itse myös varsin merkittävään riskiin. Voisi jopa kysyä, itkeäkö vai nauraako, kun lukee sitä lakipykälää, missä kerrotaan, että siellä on rajattu tiettyjä paikkoja, mihin ei saa sitten toimittaa, niin kuin koulut tai päiväkodit tai päihdehuollon yksiköt, sairaalat tai lastensuojelulaitokset. No, se on sinänsä hyvä, että ne on rajattu pois, mutta kyllä se kertoo siitä, että varmasti tätä lakia tehdessäkin on aivan hyvin tunnistettu ne ongelmat, kenelle nämä kotiinkuljetukset sitten lopulta useimmiten voivat päätyä. Ja vaikka juuri siihen tiettyyn paikkaan niitä ei ehkä saisi viedä, niin kuin esimerkiksi ei leikkikentille, niin miten me varmistamme, että aidosti tällä lainsäädännöllä ei lisätä näitten riskiryhmien kulutusta? No, me tiedämme, että terveyshaitat ja sosiaaliset ongelmat kasvavat silloin, kun alkoholin päihdekäyttö on voimakasta, ja kyllähän erilaiset alkoholisairaudet, tapaturmat, perheväkivalta, lastensuojelun tarve ovat sellaisia isoja riskejä, jotka tähän lainsäädäntöön liittyvät. Ne lisääntyvät. Tietysti sitten voi vielä nostaa esiin tämän etämyynnin osalta sen, että siinähän tapahtuu niin, että nämä taloudelliset hyödyt valuvat pois Suomesta mutta sitten kuitenkin nämä haitat jäävät tänne meille ja meidän korvattavaksi. Itse ajattelen niin, että vaikka varmasti joku ajattelee — ja siksi varmaan hallituskin tämän lain on tänne tuonut — että olisi niin kätevää, että voisi tosiaan vaikka siinä ruokatilauksen yhteydessä ne alkoholitkin tilata ja niin edelleen, niin kyllä lainsäätäjänä itse pidän tärkeänä sitä, että meidän pitäisi tehdä lainsäädäntöä heikompien turvaksi, ja sitä tässä esityksessä ei tehdä. Kyllä tässä esityksessä lisätään ongelmia nimenomaan kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ja heidän läheisilleen, heidän lapsilleen, heidän perheilleen. Kun me tiedetään, että samanaikaisesti apua on vaikkapa päihderiippuvaisten osalta leikattu tällä hallituskaudella merkittävästi, kun kohdistetaan valtavia leikkauksia näihin järjestöihin, jotka ovat olleet isossa roolissa päihdeongelmien auttamisessa, niin tässä tavallaan kahdesta eri suunnasta vaikeutetaan niiden kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilannetta.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-10-08T21:17:02,2025-10-08T21:22:48,Hyväksytty,1.1 2025_92_134,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,Edustaja Wallinheimo., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_135,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sinänsä arvokasta pohdintaa. Tosin täytyy kyllä sanoa, että kauaksi ovat vihreätkin niistä liberaaleista ajoista menneet, kun tällaista jo rupeavat vastustamaan. Kysymyshän nyt esimerkiksi tämän etämyynnin kohdalla, tai yleensä tämän kotiinkuljetuksen osalta, on siitä, että puhutaan ehkä 1—2 prosentista kaikesta kulutetusta alkoholista Suomessa jatkossa. Näin se on ollut muissakin EU-maissa. Itse asiassa Suomi nyt valitettavasti on ainoa EU-maa, jossa tätä etämyyntiä ei vielä sallita. Sinänsäkin on vähän irvokasta, että me emme ole saaneet tätä tilaa korjattua, mutta hyvä, että se nyt korjaantuu. Mitä tulee sitten tähän kotiinkuljetuksen problematiikkaan, ymmärrän, että siinä voi myös nähdä tämmöisiä kauhukuvia, mutta ihan samalla laillahan se toimii myös, jos kaupasta menee joku hakemaan juomia ja sitten antaa ne alaikäisille, ja Alkosta sama juttu. Aina näissä on tietenkin näitä probleemeja, mutta nimenomaan tällä lainsäädännöllä yritetään tehdä mahdollisimman tiukka myös siitäkin. Itse asiassa tämä kotiinkuljetus tulee todennäköisesti olemaan ihan EU-tasollakin tiukimmasta päästä, joten kyllä Suomessa näitä asioita osataan tehdä. Ja tämä toimituspassikin, mikä tässä välissä vaaditaan, niin semmoistahan todennäköisesti... En ole ihan varma, mutta uskoisin, että muissa EU-maissa tämmöistä ei tehdä. Kyllä Suomi tekee lainsäädäntöä aina kuitenkin miettien myös sitä heikoimmassa asemassa olevaa. Itse asiassa en jaksa uskoa, että tietyllä lailla esimerkiksi pienituloiset tai juuri ne heikoimmassa asemassa olevat tästä eniten kärsivät, koska mehän olemme tehneet niin paljon alkoholiveron korotuksia tässä, että todennäköisesti nämä aineet, joita esimerkiksi saa kotiin kuljettaa vaikka kaupoista, ovat sen verran kalliita, että tietyllä lailla nämä alkoholiongelmaiset todennäköisesti eivät edes juo niitä. Kyllä kyseessä ovat aivan muut aineet, mitä hekin juovat. Siinäkin mielessä täytyy aina erottaa tästä tiettyjä asioita. Mutta kaikkinensa edelleen painotan sitä, että nimenomaan tässä EU-kulmassa toivoisin, että sitten valiokunnissa katsotaan tätä nimenomaan EU-oikeudellisesta näkökulmasta. Ei tehdä tästä liian vaikeaa, koska tämä on hyvin yksiselitteistä. Tavaroiden vapaa liikkuvuus on EU:n perusoikeus.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-10-08T21:22:48,2025-10-08T21:25:16,Hyväksytty,1.1 2025_92_136,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,Edustaja Mikkonen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_137,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Ehkä on vaan hyvä tässä kohdassa muistuttaa edustaja Wallinheimolle, että kyllähän alkoholiriippuvaisuus on sairaus, joka ei katso tuloluokkaa, se ei katso yhteiskuntaluokkaa. Se on riippuvaisuus, josta on myös vaikea päästä eroon. Siinä mielessä siinä, jos me mahdollistamme ne tilanteet, että yhä useammassa perheessä lapset joutuvat kärsimään vanhempien alkoholismista, ja alkoholin kulutusta lisäämme — puoliso-, esimerkiksi perheväkivaltatilanteissahan usein taustalla on alkoholin liikakäyttö — on kyse muustakin kuin vain nyt pienituloisista. Tai kun edustaja tässä pohdiskeli sitä, että ehkä nämä ihmiset, joilla ongelmia on, eivät sitten näitä palveluja käyttäisi, niin kyllä valitettavasti todellakin alkoholismi on sairaus, joka koskee kyllä ihan kaikkia tuloluokkia.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-10-08T21:25:16,2025-10-08T21:26:24,Hyväksytty,1.1 2025_92_138,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,Edustaja Wallinheimo., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_139,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 131/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen edustaja Mikkosen kanssa ihan samaa mieltä, että näinhän se on. Yksi pieni ongelma tuossa teidän puheenvuorossa taas oli se, että mehän olemme saatavuutta nyt tässä vuodesta 2016 alkaen lisänneet ja samalla kuitenkin kokonaiskulutus on mennyt alaspäin. Tietyllä lailla se saatavuuden korrelointi ei enää olekaan se juttu, vaan se on nimenomaan tämä hinta. Me olemme tehneet tässä 10—15 vuoden aikana noin kymmenen alkoholiveronkorotusta, ja kyllä se näkyy siinä, että ihmiset eivät enää juo niin paljon. Tietyllä lailla tämä saatavuusargumentti on vähän vanha argumentti. Eli siinä mielessä tämä on jo irronnut kauan sitten siitä vanhasta tarinasta, jossa hinnalla, markkinoilla ja saatavuudella oli se korrelaatio. Nykyään, viime aikoina se on ollut vain ja ainoastaan hinta. ", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+6.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-10-08T21:26:24,2025-10-08T21:27:13,Hyväksytty,1.1 2025_92_140,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain muuttamisesta ja eräiden kuluttajaluottojen välittäjistä sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 120/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Oikeusministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_92_141,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain muuttamisesta ja eräiden kuluttajaluottojen välittäjistä sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 120/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Käsiteltävänä oleva kuluttajaluottoja ja rahoituspalvelujen etämyyntiä koskeva esitys perustuu kahden EU-direktiivin kansalliseen täytäntöönpanoon. Aiemmat direktiivit kumotaan näillä direktiiveillä ja näillä lakimuutoksilla. Samalla toteutetaan hallitusohjelman tavoitetta ylivelkaantumisen torjunnasta. Kuluttajaluottodirektiivin täytäntöönpano edellyttää muutoksia ennen muuta kuluttajansuojalain kuluttajaluottoja koskevaan lukuun 7, jonka soveltamisala laajentuu. Luottokelpoisuuden arviointivelvollisuus täsmentyy, ja sen laiminlyönnistä ehdotetaan luottokustannusten mitättömyysseuraamusta. Yksi direktiivistä seuraava keskeinen muutos on, että myös korottomat ja kuluttomat luotot tulisivat tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta kuluttajaluottoja koskevan sääntelyn piiriin. Käytännössä merkittävin muutos laajennuksen myötä olisi se, että kuluttajien luottokelpoisuus tulisi arvioida myös tällaisten maksutapojen yhteydessä. Enenevässä määrin olemme kuulleet näiden maksutapojen aiheuttavan varsinkin nuorille ongelmia talouden hallinnassa. Luotonantajien velvollisuutta arvioida kuluttajien luottokelpoisuus ehdotetaan muutenkin täsmennettäväksi. Arvioinnin lähtökohtana tulee entistä selkeämmin olla kuluttajan yksilöllisen maksukyvyn arviointi. Tärkeää olisi, että luotonantajat käyttäisivät arvioinnissa hyödykseen viime vuonna käyttöön otettua positiivista luottotietorekisteriä sekä yksityisen luottotietotoiminnan harjoittamia ja ylläpitämiä luottotietorekistereitä. Ylivelkaantumisen torjunnassa aivan keskeistä on, että kuluttajan luottokelpoisuus arvioidaan huolellisesti. Jotta voidaan varmistaa, että luotonantajat huolehtivat tästä velvollisuudestaan tehokkaasti, esityksessä ehdotetaan uutta sopimusoikeudellista seuraamusta, elikkä jos tästä velvollisuudesta ei huolehdita ja tätä arviointivelvollisuutta on rikottu, kuluttajalla ei olisi tällöin velvollisuutta maksaa luotosta lainkaan korkoja tai kuluja. Kuluttajan maksettavaksi tulisi tietysti tällöin luoton pääoma. Kuluttajan asemaa parantaisivat myös ehdotettavat muutokset luotonantajien ja -välittäjien tiedonantovelvollisuuksiin, mainonnassa annettaviin tietoihin sekä hyvää luotonantotapaa koskeviin säädöksiin. Lisäksi rekisteröintivelvollisuuden laajeneminen koskemaan kuluttajaluottojen välittäjiä edellyttää kokonaan uuden lain säätämistä. Kuluttajaluottojen tarjoaminen edellyttää jo nykyisin Suomessa rekisteröitymistä. Tällaisten luottojen välittäminen ei ole kuitenkaan tähän mennessä vaatinut minkäänlaisia lupia. Ehdotuksen mukaan jatkossa myös luotonvälittäjien tulisi rekisteröityä Finanssivalvonnan rekisteriin ja siten täyttää vaatimukset asiantuntemuksesta ja luotettavuudesta. Sääntelyn noudattamista valvoisivat nykyiseen tapaan kuluttaja-asiamies sekä Finanssivalvonta silloin, kun luotonantaja tai luotonvälittäjä on rekisteröintivelvollisuuden piirissä. Jo nykyisin valvontaviranomaiset antavat linjauksia ja ohjeistuksia lain sisällöstä. Esityksessä ehdotetaan myös uusia direktiivin edellyttämiä säännöksiä neuvontapalveluista. Näiden muutosten tarkoitus olisi tulla voimaan 20.11.2026. Arvoisa puhemies! Myös kuluttajaoikeusdirektiivin muutosdirektiivi edellyttää muutoksia erityisesti rahoituspalvelujen etämyyntiä koskevaan kuluttajansuojalain 6 a lukuun. Etämyyntiin liittyvät muutosehdotukset vahvistavat kuluttajien oikeuksia erityisesti verkkoasioinnissa. Peruuttamisoikeutta koskevaa sääntelyä täsmennetään, minkä lisäksi direktiivissä säädetty peruuttamistoiminto tulisi tarjota kaikkien verkossa tehtävien etäsopimusten yhteydessä. Lisäksi niin sanottujen pimeiden käytäntöjen käyttäminen kielletään nimenomaisesti rahoituspalveluiden etämyynnissä. Pimeästä käytännöstä on kyse esimerkiksi silloin, kun elinkeinonharjoittaja pyytää verkossa kuluttajaa toistuvasti tekemään jonkun saman valinnan, jonka tämä on jo tehnyt, ja tavallaan aiheuttaa sen, että jospa tämä ei nyt vielä seuraavan kerran sanoisikaan ”ei” vaan painaisi sittenkin ”kyllä”, tai silloin kun elinkeinonharjoittaja tekee sopimuksen päättämisestä kuluttajalle vaikeampaa kuin on itse sopimuksen tekeminen. Näiden muutosten taas olisi tarkoitus tulla voimaan 19. kesäkuuta 2026. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+7.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-10-08T15:36:15,2025-10-08T15:41:31,Hyväksytty,1.1 2025_92_142,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain muuttamisesta ja eräiden kuluttajaluottojen välittäjistä sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 120/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_143,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain muuttamisesta ja eräiden kuluttajaluottojen välittäjistä sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 120/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministeri Merelle hyvästä esittelystä. Tämä laina-asia varmasti puhuttaa, ja monet nuoret eivät välttämättä ole asuntolainojakaan oikein helposti saaneet, ja monelle yrittäjälle lainojen saanti voi olla aika vaikeaa nykypäivänä. Toki on hyvä, että tutkitaan sitä, mitenkä ihminen pystyy maksamaan niitä lainoja takaisin. Tässä oli todella hyviä asioita, mitä ministeri Meri toi nyt esille. Tämä on hyvä, että ihmisetkin tulisivat tähän tietoisuuteen, että nyt on muuttumassa tämä asia parempaan suuntaan. Se luo turvaa sitten lainanottajille ja ihmisille. Tämä oli tässä ihan mielenkiintoinen, että tässä tämä peruutusoikeuskin paranee ja tämmöinen peruutusoikeus tulisi. Tämäkin oli ihan hyvä asia. Hyviä muutoksia, ja kiitoksia ministeri Merelle tästä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+7.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-10-08T15:41:35,2025-10-08T15:42:25,Hyväksytty,1.1 2025_92_144,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain muuttamisesta ja eräiden kuluttajaluottojen välittäjistä sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 120/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_145,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain muuttamisesta ja eräiden kuluttajaluottojen välittäjistä sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 120/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lämmin kiitos ministerille hyvästä esittelystä. Mitä tähän lakiin tulee, niin minulla on huoli siitä, että tämän lain tulkinta on jyrkempi kuin se, mitä EU-direktiivi CCD2 vaatisi erityisesti tulo‑ ja luottotietojen tarkistamista käytettäessä. Tässä jatkossa vaadittaisiin aina positiivista luottorekisteriä. Tämä vaikuttaa siltä, että tällöin Suomi suosisi julkisen toimijan rekisteriä ja rajoittaisi yksityisen sektorin mahdollisuutta tarjota ja käyttää palveluita jo olemassa olevalla markkinalla. Jos näin tapahtuu, niin tämä tietenkin lisää julkisen sektorin taakkaa ja kustannuksia ja rajaa samalla vapaata kilpailua ja siitä syntyviä verotuloja ja sitä kautta vääristää markkinaa — ja on nähdäkseni myös hallitusohjelman vastainen, koska siellä todetaan, että nimenomaan reilun ja avoimen kilpailun kautta edistetään suomalaisten palveluita. Käsitykseni on se, että direktiivi ei pakottaisi nyt esitettyyn tulkintaan ja esimerkiksi Ruotsissa tätä direktiiviä olisi tulkittu markkinatalousmyönteisemmin. Kysyisinkin siten ministeriltä: Onko Suomen ja Ruotsin tulkinnassa eroja? Voitaisiinko Suomessa myös mennä tämän Ruotsin markkinamyönteisemmän tulkinnan mukaisesti niin, että alalla olevat toimijat eivät rajautuisi pois? Toivon, että tähän saataisiin selkeys eikä ylitulkittaisi EU-direktiivejä ja että huoleni olisi turha.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+7.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-10-08T15:42:25,2025-10-08T15:44:05,Hyväksytty,1.1 2025_92_146,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain muuttamisesta ja eräiden kuluttajaluottojen välittäjistä sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 120/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_147,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain muuttamisesta ja eräiden kuluttajaluottojen välittäjistä sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 120/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. On hyvä, että Suomessa kuluttajaluottojen sääntelyä on kehitetty viime vuosina ja että positiivinen tulorekisteri on saatu käyttöön. Sitäkin on tämäkin hallitus vienyt eteenpäin. Siitä kiitos myös ministerille. Tämä on ollut yhteinen asia yli hallituskausien. Mitä tulee nyt tähän kyseiseen esitykseen, niin kyllä, vaikka on sinänsä positiivista, että positiivista luottorekisteriä hyödynnetään, huoleni on hieman sama tai kysymykseni ainakin sama kuin edustaja Kempillä: miten tarpeellista on niin tarkkaan rajata, että se tiedustelu pitää tapahtua juuri tämän positiivisen luottorekisterin kautta, kun meillä Suomessa on näitä yksityisiäkin toimijoita, jotka tällä alalla toimivat? Voi olla, että tämä on ministeriössä pohdittu hyvin tarkkaan ja ajatus on läpikäyty ja nähty, että näin on paras, mutta jos näin ei ole vaan on ajateltu lähinnä, että tämä EU-direktiivi velvoittaa, niin siitä olisi hyvä tietää. Tulemme talousvaliokunnassa tämän vielä läpikäymään ja kuulemaan tästä myös eri asiantuntijoita niin julkiselta kuin yksityiseltäkin puolelta, mutta jo tässä vaiheessa haluaisin ministeriltä kuulla, miten tämä valmistelussa on nähty.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+7.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2025-10-08T15:44:05,2025-10-08T15:45:19,Hyväksytty,1.1 2025_92_148,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain muuttamisesta ja eräiden kuluttajaluottojen välittäjistä sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 120/2025 vp,"Kiitoksia. — Oikeusministeri Meri, kaksi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_149,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain muuttamisesta ja eräiden kuluttajaluottojen välittäjistä sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 120/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä tuli esille tosiaan valmistelussa. Ensinnäkin totean sen, että Ruotsin osalta on olennaista, että heillä ei ole tämmöistä vastaavaa positiivista luottotietorekisteriä, tämmöistä rekisteriä, jota he voisivat hyödyntää. Me loimme tämän positiivisen luottotietorekisterin, että sinne tulisi mahdollisimman paljon tietoa. Toisaalta luotonantajien tulee arvioida sitä maksukykyä, että on olemassa esimerkiksi tiettyjä maksuhäiriöitä, jotka eivät näy positiivisessa luottotietorekisterissä, joten kyllä asiakasrekistereille, muille maksuhäiriörekistereille, on vielä tilaa. Haluan todeta tässä vaiheessa, vaikkei sitä nyt kysyttykään, kun jatkuvasti julkisessa keskustelussa nousee esille tämä positiivisen luottotietorekisterin haaste, että siellä ei näy näitä toiminimiyrittäjien tuloja, että kuumeisesti etsimme, yritämme sitä koko ajan ratkoa yhteistyössä valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön kanssa. Syynähän on se, että tulotietorekisterissä, joka on tämän toisen rekisterin pohjalla, ei näy näitä elinkeinonharjoittajien tuloja, ja yritetään miettiä, mistä semmoinen tietolähde ja tulopohja saataisiin. Mutta tästä on annettu luotonantajille paljon ohjeistusta — niin tietosuojavaltuutettu, oikeusministeriö, verottaja kuin tietääkseni mahdollisesti Finanssivalvontakin — että heidän tulee yksilöllisesti arvioida näitä tuloja eikä saa pelkästään luottaa siihen, että kaikki näkyvät rekisterissä, täytyy laajasti katsoa näitä asioita. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+7.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-10-08T15:45:21,2025-10-08T15:47:14,Hyväksytty,1.1 2025_92_150,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Nyt päätetään talousvaliokunnan mietinnön TaVM 9/2025 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Talousvaliokunnan puheenjohtajan Vilhelm Junnilan esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään yksi ryhmäpuheenvuorokierros, jossa puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Tämän jälkeen elinkeinoministeri Sakari Puistolle varataan mahdollisuus käyttää viiden minuutin puheenvuoro. Etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään kaksi tuntia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Talousvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_92_151,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Teollisuuspoliittinen selonteko pohjautuu viime joulukuussa valmistuneeseen teollisuuspoliittiseen strategiaan. Valtioneuvoston selonteon tarkoituksena on tuoda eduskunnan keskusteltavaksi Suomen teollisuuspolitiikan pitkän aikavälin linjaukset. Teollisuuspoliittinen strategia antaa kokonaiskuvan hallituksen teollisuuspoliittisista painopisteistä, tarkastelee Suomen kannalta keskeisimpiä kansainvälisen tason ja EU:n teollisuuspolitiikan kysymyksiä sekä kytkee ne kansallisen teollisuuspolitiikan kontekstiin. Strategian tavoitteena on vahvistaa pitkäjänteisellä teollisuuspolitiikalla Suomen strategista kilpailukykyä, omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Lisäksi pyritään huolehtimaan osaavan työvoiman saatavuudesta, Suomen logistisesta kilpailukyvystä ja saavutettavuudesta sekä markkinoiden toimivuudesta, yritysten toimintaedellytysten turvaamisesta sekä niiden kehittämisestä investointien houkuttelemiseksi. Suomen talouden tuottavuuden kehitys on viime vuosina ollut heikkoa ja ulkomaankauppa on ollut pitkään alijäämäistä. Tähän ovat suurelta osin vaikuttaneet kansainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Taustalla on kuitenkin myös muita tekijöitä, joihin politiikkatoimilla on pyrittävä vaikuttamaan. Uusien teknologioiden luomista liiketoimintamahdollisuuksista on päästävä paremmin hyötymään, ja on päästävä skaalaamaan niitä kaupalliseksi liiketoiminnaksi yhtä tehokkaasti kuin keskeisten kilpailijamaiden toimesta. Suomeen ei myöskään ole saatu houkuteltua riittävästi ulkomaalaisia investointeja. Talouden kääntäminen kasvuun on tärkeää heikon julkisen talouden tasapainottamiseksi. Ajatelkaa, että julkisen sektorin menot ovat ylittäneet tulot vuodesta 2009 alkaen. Jos verrataan vuosituhannen alkuun, on talouden keskimääräinen kasvu kuitenkin kohtuullisen hyvää, ainakin kokonaistuotannon tason osalta. Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta toteaa, että teollisuuspoliittinen strategia on tärkeä ja oikein ajoitettu Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Talousvaliokunta kiinnittää huomiota useisiin strategisiin kohtiin, joista mainitsen tässä muutaman. Maailmantalous on voimakkaassa murroksessa, jonka taustalla vaikuttavat voimakkaat kauppapoliittiset ja geopoliittiset jännitteet. Yhtäältä digitalouden, etenkin tekoälytoimintojen, nopea kehitys, ilmastonmuutos sekä geostrateginen kamppailu teknologiajohtajuudesta ja kriittisistä raaka-aineista ovat merkityksellisiä. Toisaalta globaalia kauppaa hallitsevat suuret valtiot ja valtioiden muodostamat kaupparyhmittymät ovat reagoineet muutoksiin nopeammin ja vahvistaneet valtiojohtoista teollisuuspolitiikan ohjausta sekä lisänneet julkisia panostuksia tärkeiksi koettujen hankkeiden toteuttamiseksi. Esimerkkinä on kiihtyvä valtiontukikilpailu sekä pyrkimykset päästä eroon kriittisistä riippuvuuksista kotimaista tuotantoa lisäämällä ja toimitusketjuja hajauttamalla. Epävarmuutta markkinoilla ovat lisänneet myös rajut kauppapoliittiset toimet, joita erityisesti Yhdysvaltojen nykyinen hallitus kohdistaa kilpailijamaihin. Kaikella edellä mainitulla on suora vaikutus Euroopan unionin teollisuuspolitiikan linjauksiin ja myös Suomen teollisuuspolitiikan mahdollisuuksiin. Suomen tulee kyetä vaikuttamaan suunnitteilla oleviin EU:n teollisuuspoliittisiin linjauksiin sekä jo sovittujen linjausten toimeenpanoon siten, että ne edistävät parhaalla mahdollisella tavalla Suomen kansallisen teollisuuspolitiikan vaikuttavuutta. Talousvaliokunta toteaa, että strategian keskeiset teemat on huomioitu hyvin. Asetettujen tavoitteiden toteutumista koskevat mittarit on kuitenkin määritelty hyvin yleisellä tasolla, jolloin strategian tavoitteiden toteutuminen on vaikeasti mitattavaa. Kunnianhimon taso jää selkeästi vaatimattomammaksi kuin useissa verrokkimaissa. Valiokunta pitää tärkeänä, että emme jää jälkeen ja pyrimme toteuttamaan teollisuuspoliittista strategiaa pitkäjänteisesti yli hallituskausien. Kilpailu investoinneista on kovaa, ja strategian vaikuttavuutta pitää seurata. Toimien onnistuessa ne kannustavat yrityksiä investoimaan Suomeen ja suomalaiset yritykset pääsevät mukaan tärkeisiin arvoketjuihin. Arvoisa puhemies! Vientiteollisuuden kannalta keskeiset toiminnot ovat strategian ja sen perusteella laaditun selonteon keskeinen painopiste. Valiokunta pitää linjausta lähtökohtaisesti perusteltuna, koska Suomi on viennistä riippuvainen ja viennin myönteinen kehitys sekä siitä saatava arvonlisä ovat välttämätön edellytys talouskasvulle. On kuitenkin huomioitava, että vain noin kymmenen prosenttia suomalaisista yrityksistä on vientiyrityksiä. Niissäkin merkittävä osa arvonlisästä tulee muutamalta valmistavan teollisuuden toimialalta. Lisäksi pk-yritysten osuus viennistä on vähäinen. Näistä syistä teollisuuspoliittisessa strategiassa valittu, sinänsä perusteltu lähestymistapa muodostuu osin kapeaksi ja paljolti nykyisiä elinkeinopolitiikan rakenteita sekä olemassa olevien yritysten ja niiden toimintaympäristön edellytyksiä vahvistavaksi. Selonteossa tuodaan esiin myös palvelujen, erityisesti digitaalisten ja dataa hyödyntävien palvelujen, merkitys teollisuuden arvonluonnissa. Palvelujen merkityksen lisääntyminen luo entistä suurempia mahdollisuuksia skaalautuvalle kasvulle erityisesti murrosteknologioita hyödyntävien palvelujen osalta. Tämä tukee talousvaliokunnan näkemystä siitä, että myös palvelujen ja erityisesti digitaalisten palvelujen mahdollisuuksia arvonluonnin näkökulmasta selvitetään perusteellisemmin. Arvoisa puhemies! Osaavan työvoiman saatavuus tunnistetaan teollisuuspoliittisessa strategiassa ja selonteossa kriittiseksi edellytykseksi teollisuuden uusiutumiselle ja uusille investoinneille. Talousvaliokunta viittaa sivistysvaliokunnan lausuntoon, jonka mukaan korkeasti koulutettujen ammattiryhmien työvoimapula on Suomessa OECD-maiden pahimpia. Myös Suomen koulutustason nousu on pysähtynyt nuorten aikuisten korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuudella mitattuna. Ongelmia on osaajien määrässä ja laadussa. Valiokunta toteaa, että tilanne on huolestuttava ja edellyttää todennäköisesti myös muita toimenpiteitä selonteossa esitettyjen toimenpiteiden lisäksi. Näitä toimenpiteitä ovat lisäpanostukset koulutuksen laatuun, määrään ja osaamistarpeiden systemaattiseen ennakointiin sekä toimenpiteet osaavan työvoiman rekrytoimiseksi. Kansainvälinen kilpailu osaavasta työvoimasta on erittäin kovaa ja tulee edelleen kiristymään. Useassa asiantuntijalausunnossa osaamista ja osaavan työvoiman saatavuutta pidettiin laajasti yhtenä kaikkein tärkeimmistä tekijöistä talouskasvun ja kilpailukyvyn edistämisen näkökulmasta. Arvoisa puhemies! Toimintaympäristön muutosten seurauksena useat valtiot ja kaupparyhmittymät edistävät selvästi aiempaa strategisemmin omia tavoitteitaan kansainvälisillä markkinoilla. Kilpailu investoinneista on kovaa, ja Suomen pitää pyrkiä johdonmukaisesti toteuttamaan teollisuuspoliittisen strategian mukaisia tavoitteitaan. Tämä edellyttää selkeää näkemystä siitä, miten Suomi voi hyödyntää EU:n teollisuuspoliittisia linjauksia talouskasvunsa ja kilpailukykynsä vahvistamiseksi. Lisäksi on kyettävä ennakoimaan kehityskulkuja, jotta tarvittaessa on valmius reagoida ketterästi muutoksiin sekä kansainvälisessä toimintaympäristössä että kotimaassa. Valiokunta korostaa myös strategisen verkostoitumisen ja kansainvälisten kumppanuuksien merkitystä. Suomalaisten yritysten pitää kyetä löytämään samansuuntaisten intressien yhteistyökumppaneita, joiden kanssa voidaan jakaa toiminnan riskejä. Näin päästäisiin laajemmin mukaan erilaisiin teollisuuden arvoketjuihin sekä toteuttamaan myös muutoin mahdottomia tai haasteellisia hankkeita. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että teollisuuspolitiikkaa toteutetaan Suomessa strategisesti ja pitkäjänteisesti yli hallituskausien sekä omia vahvuuksia ja parlamentaarista dialogia hyödyntäen. Valiokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy kannanoton selonteon johdosta ja että eduskunnalla ei ole huomautettavaa selonteon johdosta. Lisäksi eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto antaa vuoden 26 loppuun mennessä eduskunnalle selvityksen teollisuuspoliittisen selonteon painopisteiden mukaisten toimenpiteiden etenemisestä sekä niiden rahoituksesta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2025-10-08T15:48:32,2025-10-08T15:58:46,Hyväksytty,1.1 2025_92_152,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Kiitoksia, edustaja Junnila. — Sitten siirrymme ryhmäpuheenvuoroihin. — Edustaja Aalto-Setälä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_153,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Pauli,Aalto-Setälä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus on suomalaisen teollisuuden vahvin puolustaja. Uudistuva teollisuuspolitiikka eli kasvun ja investointien mahdollistaminen alijäämäiseen Suomeen onkin tärkeämpää kuin koskaan. Me kokoomuslaiset tiedämme, että suomalaisten hyvinvointi perustuu työntekoon ja yrittämiseen. Ilman elinvoimaista teollisuutta ei ole varaa ylläpitää laadukkaita julkisia palveluja, ei sotilaallista puolustusta, ei varhaiskasvatusta, ei koulutusta, ei vanhustenturvaa. Siksi teollisuuspolitiikka on tärkeää, ja siksi tämä selonteko on niin tärkeä. Arvoisa puhemies! Ensimmäistä kertaa Suomella on kunnianhimoinen ja kokonaisvaltainen strategia, joka kantaa yli hallituskausien ja jolla vahvistetaan Suomen kilpailukykyä globaalissa taloudessa. Suomi tarvitsee johdonmukaista ja pitkäjänteistä teollisuuspolitiikkaa. Meidän on rakennettava kilpailukykymme osaamisen, tutkimuksen ja kansainvälisen yhteistyön varaan ja oltava maailman ykkösiä puhtaan energian toimijoina. Hallitus onkin ollut ahkera. Puhtaan siirtymän investointikannustin houkuttelee miljardiluokan hankkeita Suomeen — hakemuksia on jo yli 20 miljardin euron arvosta. EK:n ylläpitämästä vihreän siirtymän seurantaikkunasta näemme, että yritysten investointisuunnitelmat Suomeen ovat tänään jo 305 miljardia euroa. Lupaprosesseja on sujuvoitettu, ja kohta meillä on yhden luukun malli. Tki-panostuksia nostetaan neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kasvuyritysten rahoitusta on vahvistettu, ja myös kotimaisen puolustusteollisuuden merkitys on tunnistettu. Investointimylly on käynnissä pitkin Suomea. Hallitus panostaa liikenne‑ ja energia-infraan, suomalaisen teollisuuden elinehtoon. Ilman toimivia yhteyksiä ja kohtuuhintaista energiaa ei kotimainen teollisuus voi menestyä. Kokoomuksen talouspolitiikan lähtökohta on parantaa yksityisten yritysten toimintaedellytyksiä. Kunnia kuuluu yrityksille, sillä yrittäjä vastaa liikeideastaan, investoinneistaan ja uusien työntekijöiden palkkauksesta, emme me poliitikot eivätkä virkamiehet. Siksi yritysten toimintaedellytykset on asetettu tämän hallituksen teollisuuspolitiikassa kaiken päätöksenteon ytimeen, olipa kyseessä sitten verotus, koulutus, työmarkkinat tai energia. Arvoisa puhemies! Tämä ei kuitenkaan riitä. Kunnianhimon tasoa teollisuuspolitiikassa on edelleen nostettava, niin kuin puheenjohtajakin sanoi. Suomi on jäänyt kilpailijoistaan jälkeen. Työnteosta ja yrittämisestä on tehtävä entistä kannattavampaa. Meidän on oltava houkuttelevampi investointikohde — joustavampi, nopeampi ja rohkeampi niin lupamenettelyissä kuin uuden kasvun edellytysten luonnissa. Minusta startup-yritykset näyttävät, mihin suomalainen osaaminen pystyy. Näyttää siltä muuten, että suomalaisiin startupeihin on tänä vuonna investoitu ja kerätty rahoitusta ennätysmäärä, siis kaikkien aikojen ennätysluku. Tästä on otettava oppia myös muussa teollisuuspolitiikassa. Teollisuuspolitiikkamme on katettava myös palvelusektori, kuten digitaaliset palvelut, luovat alat ja aineeton arvonluonti. Pienet kasvuyritykset eivät saa jäädä tehtaiden ja suuryritysten varjoon, emmekä saa laiskistua menneiden menestystarinoiden ennallistamiseen. Osaajapula on pullonkaula. Siksi hallitus on panostanut koulutukseen. Esimerkiksi ensi vuoden budjettiesityksessä OKM:n luokkaan on kirjattu 8,93 miljardia — vastaava luku edellisen hallituksen kaudella oli 7,7 miljardia — eli yli miljardi enemmän. Keskustan jättämä vastalause sisältää muutamia valideja näkökulmia. On totta, että pk-yritykset ja alueelliset erot vaativat myös teollisuuspolitiikassa erityistä huomiota, mutta on kyllä pakko todeta, että nämä asiat on jo kirjattu sekä selontekoon että valiokunnan mietintöön. Sen sijaan sellaiset keskustan esittämät ratkaisut kuten Itä-Suomen erityistalousalue tai Viron veromallin kevytversio jättävät vähän kysymyksiä ilmaan. Miten ne rahoitetaan? Entä mitä ne tekisivät kilpailuneutraliteetille? Kokoomuksen näkökulmasta teollisuuspolitiikan uskottavuus perustuu kestävästi rahoitettuihin ratkaisuihin. Kasvuamme hidastaa suhteettoman suuri julkinen talous. OECD-maiden suurin julkinen sektori on tuottavuuden kasvun suurin este. Siksi sopeutustoimet julkisella sektorilla ovat välttämättömiä ja vaikuttavat oleellisesti yritysten toimintaedellytyksiin. Arvoisa puhemies! Kasvu tehdään rohkeasti uudistuvalla teollisuudella. Kun me kysyimme yrityksiltä, mitä tarvitsette, meille vastattiin, että laittakaa palkkaamista helpottava työlainsäädäntö kuntoon, huolehtikaa, että saamme edullista, puhdasta energiaa tehtaallemme ja koulutettua väkeä toimistoillemme. Näin olemme tehneet. Neljänneksi pyydettiin yritysten ja yrittäjien arvostuksen lisäämistä. Arvostusta lisätään yritysten toimintaedellytyksiä parantamalla, järkevällä verotuksella, kiittämällä eikä rankaisemalla. Kokoomus kiittää jokaista yrittäjää, joka investoi Suomeen, joka palkkaa ihmisiä töihin, ja jokaista, joka luo Suomessa maailmanluokan palveluja ja tuotteita kestävästi ja vastuullisesti. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Pauli Aalto-Setälä,1504,2025-10-08T15:58:53,2025-10-08T16:04:20,Hyväksytty,1.1 2025_92_154,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,Edustaja Eerola., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_155,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaisten teollisuuspoliittinen linja on selkeä. Haluamme nostaa suomalaisen teollisuuden arvostusta ja suomalaisen työn tunnettavuutta maailmalla. Viimeisen 15 vuoden aikana teollisuuden toimintaedellytyksiä ei ole mielestämme huomioitu ollenkaan riittävästi. Tämä asia paranee nykyisellä hallituskaudella huomattavastikin, kun hallitus panostaa sinivalkoiseen teollisuuspolitiikkaan. Tällä hallituskaudella aloitettu työ on otettu hyvin vastaan. Teollisuuden nostaminen on kuitenkin iso urakka, ja tätä työtä on jatkettava myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä, kuten myös puheenjohtaja tuossa äsken totesi. Suomen hallitus on tehnyt aktiivisesti töitä vaikuttaakseen Euroopan komission työohjelmaan eli tähän eurooppalaiseen hallitusohjelmaan. On tärkeää viedä EU:hun viesti siitä, että Euroopan talouden merkitys on vaarassa vähetä. Unionissa tuleekin miettiä erityisesti sääntelyn tasoa ja jättää nippelitason sääntely pois. Teollisuuden nostaminen on tärkeää myös eurooppalaisella tasolla, ja perussuomalaiset pitävät tervetulleena hallituksen aktiivista työtä tällä saralla. Pidämme kuitenkin valitettavana sitä, että valtiontuissa Euroopassa jatketaan höveliä linjaa. Tässä ympäristössä on erityisen tärkeää miettiä tarkasti julkista rahankäyttöä, jotta se pysyy tehokkaana. Puhemies! Hallitus tekee teollisuuspolitiikan alalla työtään vaikeassa ja muuttuvassa ympäristössä. Venäjä jatkaa vihamielistä toimintaansa, ja suurvaltojen politiikka on murroksessa, mistä kertovat esimerkiksi Yhdysvaltain tuontitullit. Saksan talouden tilanne näyttää pysyvän vaikeana, ja sillä on suuri merkitys myös vientiteollisuudellemme täällä Suomessa. Tämä uusi geopoliittinen tilanne tarkoittaa meille suomalaisille sitä, että meidän tulee kiinnittää enemmän huomiota puolustusteollisuuteen. Perussuomalaisissa ollaankin tyytyväisiä hallituksen tekemiin puolustuksen lisäpanostuksiin. Nämä panostukset tehdään ajassa, missä valtiontalouden osalta on noudatettava säästeliästä politiikkaa. On välttämätöntä saada suomalaisen teollisuuden arvostusta kasvatettua, koska tällä on merkittävä vaikutus Suomen julkiseen talouteen. Suomi tarvitsee myös osaavaa työväkeä teollisuuden kasvattamiseksi. Perussuomalaisten mielestä huomiota on kiinnitettävä peruskouluun, jotta oppiminen ja osaamisen kehittäminen on mahdollista. Koulutusta on kehitettävä samalla, kun teollisuuden pohjaa vahvistetaan. Arvoisa puhemies! Teollisuuspolitiikka on laaja käsite. Onnistuneeseen teollisuuspolitiikkaan kuuluu Suomen olosuhteiden huomioiminen: etäisyydet ovat pitkiä, ja vientimme nojaa vahvasti merikuljetuksiin. Satamiemme kilpailukyky onkin avainasemassa. Sisämaassa taas tarvitaan toimiva tie- ja rataverkko. Perussuomalaiset korostavat, että hallitus on tehnyt kuljetusalaa silmällä pitäen lukuisia parannuksia. Se on parantanut tieinfraa ja kulkuyhteyksiä. Hallitus ymmärtääkin, kuinka teollisuuspolitiikkaa tuetaan myös tällaisilla epäsuorilla toimenpiteillä. Perussuomalaiset pitävät myös tärkeänä, että teollisuuspoliittisen selonteon mukaisia kehittämistoimia seurataan, jotta toiminta on mahdollisimman tehokasta ja vaikuttavaa. Teollisuuspoliittisen ohjelman toteutuminen on pitkälti kiinni investointien lupamenettelyn ripeydestä sekä yritysten rahoituksen saannista. Valtiovallan tuleekin varmistaa mahdollisimman hyvät olosuhteet yrityksille toimia ja tuottaa lisää hyvinvointia meille suomalaisille. Teollisuuspolitiikka on mahdollistanut hyvinvointivaltiomme synnyn. Nyt maailmalla myllertää, joten on hyvä ennakoida tulevaa ja laatia suunnitelmat myös tulevaisuuteen. Uusia toimialoja syntyy ja vanhoja poistuu. Suomella on hyviä mahdollisuuksia nostaa talouskasvua muun muassa puolustusteollisuudessa, murrosteknologioissa sekä tekoälyn ja mobiiliverkon kehittämisessä ja ennen kaikkea huolehtia siitä, että suomalainen teollisuus voi jatkossakin omalta osaltaan huolehtia huoltovarmuudesta. On tärkeää tunnistaa myös palvelualojen kasvu ja niiden merkitys. Sama pätee myös erilaiseen viihdeteollisuuteen, kuten pelialaan. Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaiset tukevat hallituksen toteuttamaa teollisuuspoliittista strategiaa korostaen seurannan merkitystä. On tärkeää tarkkailla sääntelyn tasoa niin kotimaassa kuin EU:ssakin. Suomalainen tehtaanpiippu on ympäristöteko ja sinivalkoinen teollisuuspolitiikka hyvinvointimme perusta.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-10-08T16:04:22,2025-10-08T16:09:52,Hyväksytty,1.1 2025_92_156,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,Edustaja Mäkynen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_157,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on käsitellyt valtioneuvoston selontekoa teollisuuspoliittisista linjauksista perusteellisesti. Me sosiaalidemokraatit katsomme, että on tärkeää, että pyrimme näin isossa asiassa, teollisuuspolitiikan toivottavasti ylivaalikautisessa linjapaperissa, yksimielisyyteen ja pitkäjänteisyyteen. Arvoisa puhemies! Orpon hallituksen teollisuuspoliittinen strategia ja sen pohjalta eduskunnalle annettu selonteko on hyvä alku suomalaisen teollisuuspolitiikan pitkäjänteiselle kehittämiselle. Tärkeintä selonteossa on, että Suomessa on herätty kansainväliseen kehitykseen ja teollisuuspolitiikan tarpeeseen. Kuten talousvaliokunnan saamista asiantuntijalausunnoista ilmenee, strategian laatimista suurempi merkitys on sen toimeenpanolla, teollisuuspolitiikan tietopohjan kehittämisellä sekä toimialakohtaisiin toimiin siirtymisellä. Selonteko esittää Suomen teollisuuspolitiikalle hyviä tavoitteita ja valikoiman toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Teollisuuspolitiikan visiota strategiassa ei kuitenkaan esitetä. Sosiaalidemokraateille teollisuus-, t&k-, osaamis- ja aluepolitiikankin vision pohja on kunnianhimoinen kestävyyssiirtymä. Jatkotyössä on määriteltävä selkeämmin Suomen teollisuuspolitiikan missiot eli se, millaisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin teollisuuspolitiikalla pyritään, sekä se, millä teollisuuspolitiikkaa perustellaan. Sosiaalidemokraatit näkevät, että Suomen teollisuuspolitiikan missiona on oltava ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumisen, ikääntyvän yhteiskunnan kehittämisen ja tekoälyn kestävän käyttöönoton kaltaisia yhteiskunnallisia tavoitteita. SDP, kuten valiokunnan enemmistö, pitää välttämättömänä, että teollisuuspoliittiset toimet tukevat siirtymää kohti vähähiilistä ja resurssitehokasta tuotantoa. Samalla digitalisaation ja tekoälyn luomat mahdollisuudet on hyödynnettävä täysimääräisesti. Tämä edellyttää investointeja osaamiseen, infrastruktuuriin ja tutkimukseen. Valitettavasti tällä hallituskaudella koulutuksesta on leikattu. Teollisuuspoliittisen strategian suurin puute onkin Orpon hallituksen ylimalkainen suhtautuminen osaavan työvoiman saatavuuteen ja Suomen koulutustason nostoon. Kuten professori Otto Toivanen kirjoittaa lausunnossaan, on käsittämätöntä, että osaavan työvoiman saatavuudesta puhuttaessa ei mainita korkeakouluja ja yliopistoja lainkaan. Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää tärkeänä, että teollisuuspoliittiset linjaukset eivät jää vain juhlapuheiksi, vaan ne konkretisoituvat toimenpiteinä, joilla vahvistetaan teollisuutta. Kriittisimmin tämä koskee Suomessa vihreän siirtymän etenemistä. Orpon hallituksen olisi syytä perua toimia, jotka heikentävät tällä hetkellä toimintaympäristöä ja ovat hallituksen käsissä. Erityisesti huolenamme on vihreän siirtymän investointien hidastuminen. Niitä hidastaa nyt Orpon hallitus kotimaisin toimin. Näillä näkymin ensi vuonna Suomessa ei valmistu yhtään tuulivoimalaa ja laajoista investointiaikeista huolimatta vihreä siirtymä uhkaa hidastua. Tänä vuonna vihreän siirtymän investoinnit ovat ennätystasolla, yli 10 miljardissa eurossa. Talousvaliokunnan saaman tiedon mukaan tämän vuoden investointien taustalla ovat viime kauden päätökset sähköveron alentamisesta sekä pandemian jälkeiset elvytystoimet, erityisesti energiatuki. Ikävä kyllä Orpon hallitus on ajanut alas energiatuen, on korottamassa sähköveroa ennakoimattomasti ja alueidenkäyttölaissa suunnitellaan kiinteitä etäisyyksiä tuulivoimaloille. Esitänkin eduskunnalle hyväksyttäväksi kannanottoa, joka kuuluisi: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus edistää puhdasta siirtymää ja fossiilitonta sähköntuotantoa Suomessa eikä säädä lisäesteitä tai rajoituksia siirtymälle kotimaisessa lainsäädännössä.”",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2025-10-08T16:09:54,2025-10-08T16:13:57,Hyväksytty,1.1 2025_92_158,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On pakko kysyä, mitä täällä tapahtuu. Ajoin jälleen tänään eduskuntaan Versowoodin, Koskisen ja Stora Enson tehtaiden ja puuvarastojen ohitse. Se pistää aika lailla nöyräksi. Metsäteollisuus tuo Suomeen lähes 12 miljardia euroa vuodessa — ilman sitä taloutemme romahtaisi. Se on teollisuutemme ja vientimme yksi kivijaloista. Metsäteollisuuden näkymät ovat kuitenkin synkät. Paperikoneita suljetaan ja muutosneuvottelut uhkaavat tälläkin viikolla useita satoja työpaikkoja. Venäjän raja on kiinni, ja Yhdysvaltojen tullit kiristävät. Toisaalta myös me itse vaikeutamme alan nousua jatkuvalla riidalla metsien käytöstä ja ylisäätelyllä. Paperin kulutus vähenee, mutta uusiutuvalla puulla olisi mahdollisuus korvata fossiiliset raaka-aineet muun muassa rakentamisessa, kemianteollisuudessa ja pakkauksissa. Keskusta haluaa luoda alalle vakautta ja turvallisen näkymän investoida Suomeen. Toimintaympäristön vakaus ja ennakoitavuus on ollut ennen tätä hallitusta Suomen ehdoton vahvuus, jonka keskusta haluaa palauttaa alalle kuin alalle. Sen pitää olla yhteinen tavoite. Arvoisa puhemies! Teollisuuspolitiikassa ei ole kyse vain luvuista, kyse on hyvinvointiyhteiskunnan perusasioista. Ilman kasvua ei ole työtä, verotuloja eikä palveluita. Hallituksen toimien tulokset puhuvat karua kieltään. Suomi on ajautunut lamaan ja suurtyöttömyyteen, josta pitäisi nyt ponnistaa kasvuun. Konkursseja on enemmän kuin 30 vuoteen, ja työttömyys on toiseksi surkeinta Euroopassa. Tämä on epäonnistuneen talouspolitiikan tulos. Hallitus lupasi 100 000 uutta työpaikkaa, ja olemme saaneet 100 uutta työtöntä päivässä. Esimerkiksi rakennusala on romahtanut. Kahdessa vuodessa liikevaihto on lähes puolittunut. Hallitus on pahentanut tilannetta leikkaamalla ARA-tukia ja kotitalousvähennystä. Näin ei voi kertakaikkisesti jatkua. Keskusta tarjoaa rakennusalalle suunnanmuutosta. Kotitalousvähennyksen parantamisen lisäksi ihmisillä pitää olla mahdollisuus päästä kiinni omistuskotiin esimerkiksi vakuuksia kehittämällä. Tarvitaan asuntoreformi, lisäksi tarvitaan rakentamisen investointipaketti ja yhteistä tahtotilaa. Keskusta on valmis yhteistyöhön. Olemme toistuvasti esittäneet parlamentaarista yhteistyötä talouskasvun ja julkisen talouden vahvistamiseksi yli vaalikausien. Julkisen talouden osalta se on käynnistynyt, mutta valitettavasti budjettiriihi meni hallitukselta rasismin puimiseen. Nyt kysyn: onko hallitus valmis yhteiseen pöytään esimerkiksi vakaan investointiympäristön turvaamiseksi? Työllisyys- ja kasvuriihi pitäisi järjestää jo tänään. Arvoisa puhemies! Hallitus puhuu suuryrityksistä, mutta on laiminlyönyt yksinyrittäjät ja pk-yritykset. Se näkyy myös tästä selonteosta. Nämä yritykset pitävät Suomen pystyssä — siis yksinyrittäjät ja pk-yritykset. 96 prosenttia yrityksistämme on alle 10 henkeä työllistäviä. Myös nämä pienet yritykset tarvitsevat rohkaisua kasvuun, myös ne tulee saada viennin kärkeen. Keskusta esittää, että yritykseen jätetty voitto verotetaan jatkossa kevyemmin kuin ulos jaettu. Se kannustaa investointeihin ja tki-toimintaan. Hallituksen yleisalennus yhteisöveroon taas palkitsee eniten pörssijättejä, ja suuri osa siitä valuu ulkomaille osinkoina. Lisäksi keskusta korottaisi yrittäjävähennystä ja laskisi investointihyvityksen rajan miljoonaan euroon, jotta myös pk-yritykset pääsisivät mukaan vihreään siirtymään, joka on teollisuuspolitiikkamme kannalta tärkeää. Kasvu ei synny lupapapereita täyttämällä. Olemme nähneet hallituksen myötä muutoksen byrokratian lisäämiseen sikäli, että on perustettu uusi valitusyksikkö uuden Lupa- ja valvontaviraston sisälle, vaikka hallitus lupasi purkaa byrokratiaa. Keskusta ehdottaa, että Suomesta tehdään maa, jossa on Euroopan nopein luvitusprosessi. Luvituksesta on tehtävä kilpailuetu, ei este. Arvoisa puhemies! Vielä neljä havaintoa. Itäinen Suomi on joutunut kantamaan raskaan taakan. Keskusta esittää kymmenvuotista erityistalousaluekokeilua, jossa olisi verohuojennuksia ja osaamispanostuksia. Ruokaviennin osalta tilanne on heikko, vaikka potentiaali on suuri. Ostamme elintarvikkeita seitsemällä miljardilla ja myymme kahdella. Se on viiden miljardin miinus vaihtotaseeseen. Keskusta vaatii aktiivista tukea ruokavientiin. Luovat alat ja kulttuuri nousevat. Miksi me leikkaamme? Myös koulutusleikkaukset tulee perua. Näiden alojen osaava työvoima on kilpailukykyisen teollisuuden ja investointien edellytys. Arvoisa puhemies! Suomen parhaat päivät ovat vielä edessä, ja yhdessä me voimme niitä rakentaa. Teollisuuspolitiikkamme ei voi olla ponnetonta toiveajattelua. Meidän on rakennettava Suomi, jossa yritykset uskaltavat investoida koko maassa. Keskustan linja on kirkas: suunniteltu Suomessa, valmistettu Suomessa, omistettu Suomessa. Tavoitteenamme on tuplata talouskasvu. Esitän, että selonteon johdosta hyväksytään keskustan vastalauseen mukainen kannanottoehdotus.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-10-08T16:15:31,2025-10-08T16:21:24,Hyväksytty,1.1 2025_92_159,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,Edustaja Harjanne., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_160,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Elinkeinopolitiikan sävel on maailmalla geotalouden ja voimapolitiikan puristuksessa vaihtunut viime vuosina kevyestä syntikkapopista raskaaseen industrial teknoon. Vapaan kaupan edellytyksiä murentavat nyt erityisesti riippuvuuksia häikäilemättömästi hyödyntävät tyrannit ja monen sortin populistit. Myös se, ettei pelikenttää ole saatu reiluksi ilmasto- ja luontohaittojen ja ihmisoikeuksien osalta, on heikentänyt luottamusta markkinoiden kykyyn vastata ajan haasteisiin. Samaan aikaan käynnissä on teknologinen murros, tai useita murroksia, kun energiataloutta irrotetaan fossiilienergiasta ja harppauksittain edennyt tekoäly ja muut murrosteknologiat muokkaavat talouden rakenteita. Sitä, mihin nousevien teknologioiden arvoketjut asettuvat, ratkotaan paraikaa, ja seuraukset voivat kestää vuosikymmeniä. Siihenkin on herätty, ettei puolustuskykyä ole ilman puolustusteollisuutta. Siksi valtioneuvoston oli perusteltua laatia teollisuuspoliittinen selonteko. Talousvaliokunta on nyt käsitellyt selonteon ja tehnyt hyvän, tasapainoisen mietinnön, jossa myös vihreiden edustaja, edustaja Tynkkynen, on ollut mukana. On arvokasta, että eduskunnassa tehdään laadukasta parlamentaarista valiokuntatyötä eikä heti ensimmäisenä aina lähdetä etsimään erimielisyyksiä. Tämän selonteon aiheala edellyttää pitkäjänteisyydessään joka tapauksessa jatkuvuutta. Arvoisa puhemies! Talousvaliokunnan mietinnössä on useita ansiokkaita huomioita. Niihin nojaten terävöitän tässä vielä kolme teollisuuspoliittista pointtia, joiden toivon näkyvän seuraavissa selonteoissa ja tehdyssä politiikassa vielä nykyistä enemmän. Ensinnäkin, Suomi tarvitsee kipeästi vihreää tuottavuutta. Nihkeän taloustilanteemme yksi keskeinen vaikutin on heikosti kehittynyt työn tuottavuus. Samaan aikaan Suomi on EU:n mittakaavassa tavallaan jo banaanivaltio, sillä olemme Euroopan häntäpäätä talouden resurssituottavuudessa — täällä siis käytetään paljon luonnonvaroja suhteessa tuotettuun arvoon. Suomen luonnonvarojen liikakäytöstä huomautti vastikään myös Euroopan ympäristökeskus, EEA, raportissaan. Nousuun pitää saada siis sekä työn tuottavuus että kykymme käyttää kallisarvoisia raaka-aineita paremmin. Kierrätysmateriaalien käyttöä on vauhditettava neitseellisten sijaan. Tämä edellyttää tehottoman ja haitallisen yritystukisykkyrän purkamista ja ympäristöhaittojen rohkeampaa verotusta. Se edellyttää myös koulutukseen, tutkimukseen ja osaamiseen panostamista ja reilua ja toimivaa kilpailua. Tästä päästäänkin toiseen pointtiin. Suomen elinkeinorakenne on liian kapea. Monipuolisempi rakenne olisi iskunkestävämpi ja kasvulähtöisempi. Kuten valiokuntakin huomauttaa, palveluiden ja erityisesti digitaalisten palveluiden mahdollisuuksiin tulisi herätä myös teollisuuspolitiikan osana. Mietinnössä valiokunta sivistysvaliokunnan säestämänä myös toteaa, ettei selonteko näytä tunnistavan luovien alojen merkitystä Suomen kestävän talouskasvun, yhteiskunnan kestävän uudistumisen ja kilpailukyvyn edistäjinä. Ei, vaikka luovat alat ovat kansainvälisten tutkimusten mukaan nopeimmin kasvavia toimialoja. Edellä mainittujen koulutuksen ja tutkimuksen ohella on siis panostettava myös kulttuuriin. Minä olen insinööri, ja tykkään raskaasta teollisuudesta ja isoista koneista, mutta teollisuuspolitiikassa on ymmärrettävä teollisuus ja sen pohjalla olevat ekosysteemit riittävän laajasti. Kolmantena pointtina nostan eurooppalaiset sisämarkkinat. Lopulta tärkein teollisuuspolitiikan areena meille on Euroopan unionin teollisuuspolitiikka. Sen pohjana pitää olla sisämarkkinoiden vahvistaminen. Se on kaikkein keskeisin asia EU:n kilpailukyvyn parantamisessa, ja se on erityisesti vientivetoisen Suomen kannalta kriittistä. Meillä on tapana syyttää EU:ta liiallisesta sääntelystä, mutta suurimmat kaupan esteet EU:n sisällä ovat jäsenvaltioiden tekosia — emme itsekään ole syyttömiä. Yhteensä nämä esteet vastaavat vaikutuksiltaan merkittäviä sisäisiä tulleja, Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n arvion mukaan jopa kymmenien prosenttien edestä. Sisämarkkinoiden sujuvoittamisen pitäisi olla Suomen keskeinen kärkitavoite EU-vaikuttamisessa. Maataloustukien kinuaminen tai metsien kestämättömien hakkuiden puolustaminen on enimmäkseen haitallista näpertelyä siihen verrattuna. Sisämarkkinoiden vahvistaminen edellyttää paitsi kaupan esteiden purkua myös laadukasta ja tiedepohjaista ilmasto- ja luonto-ohjausta. Myös rahoitusmarkkinassa on paljon tekemistä, ja kun tukia ja EU-rahaa jaetaan, se pitää tehdä osaamisen ja laadun perusteella. Jos peli on reilua, Suomi ja suomalaiset yritykset kyllä pärjäävät. Arvoisa puhemies! Suomella on teollisuudessa paljon mahdollisuuksia. On puhdasta energiaa, on turvallinen yhteiskunta, osaamistakin sekä yleisesti että tietyillä kriittisillä aloilla. Jäämme näiden vahvuuksiemme kanssa kuitenkin telineisiin ilman rohkeutta uudistua. Siihen meillä ei ole varaa sen enempää talouden ja turvallisuuden kuin luonnon tai ilmastonkaan kannalta. Lopuksi totean, että kannatan edustaja Mäkysen mainiota kannanottoehdotusta.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-10-08T16:21:28,2025-10-08T16:26:48,Hyväksytty,1.1 2025_92_161,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,Edustaja Kivelä., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_162,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Selittelyä riittää. Suomen vienti ja tuottavuus ovat kehittyneet heikosti, ja investoinnit ovat jääneet jälkeen verrokkimaista — ja syynä ovat kaikki muut paitsi hallituksen omat toimet. Teollisuuspoliittinen strategia, jossa odotetaan, että kyllä yksityiset yritykset hoitavat homman kotiin, ei ole strategia ollenkaan. Aika toimia on nyt. Talouden rakenteiden muuttaminen ekologisesti kestäviksi on yksi teollisuuspolitiikan tärkeimmistä tehtävistä. Hallitus on kuitenkin valinnut toimimattomuuden ekokriisin keskellä. Vasemmistolainen teollisuuspolitiikka perustuu ennen kaikkea reilun siirtymän toteuttamiseen tässä ja nyt. Meidän on tuettava kestävää teollisuustuotantoa merkittävillä investoinneilla uuteen teknologiaan, tuotantoon ja tutkimukseen. Meidän on myös lopetettava kestämättömän ympäristölle ja ilmastolle haitallisen teollisuustuotannon tukeminen. Tuet, kuten puupohjaisten polttoaineiden ja polttoturpeen verottomuus, sekä tuet kestämättömään metsänkasvatukseen on lopetettava. Reilun siirtymän teollisuuspolitiikka on myös sosiaalisesti oikeudenmukaista. Työntekijöille täytyy taata riittävä toimeentulo ja työnsä menettäneille koulutusta ja mahdollisuudet löytää uusi työpaikka. Arvoisa puhemies! Selonteossa puhutaan osaavan työvoiman tarpeellisuudesta sekä tutkimuksen ja osaamisen edistämisestä, mutta käytännön politiikka on jotain aivan muuta. Orpon hallitus on leikannut koulutuksesta, vaikeuttanut työntekijöiden osaamisen päivittämistä ja leikkaa nyt vielä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnastakin. Onko hallituksen tarkoitus syödä kaikki talouden uudistumisen kannalta keskeiset eväät? Hallitus on myös romuttanut pala palalta niitä rakenteita, jotka ovat mahdollistaneet korkean osaamisen ja koulutuksen hankkimisen taustasta riippumatta. Talouden ja teollisuuden uudistumista on tuettava edistämällä erityisesti kiertotaloutta. Kiertotalous tarkoittaa kokonaista talousmallia, ei vain pistemäisiä ratkaisuja, kuten jätteiden lajittelua. Kiertotalous tarkoittaa myös perustavia muutoksia tuotannon alkupäässä, ei vain reaktiivisia ratkaisuja nykyisten tuotanto- ja kulutusmallien aikaansaamiin ongelmiin. Meidän on ohjattava teollisuustuotantoa kohti kiertotaloutta, koska luonnonvaroja ei riitä loputtomasti. Näin systeemiseen muutoksen edistämiseen tarvitaan riittävät resurssit ja lainsäädäntö, jotka jäävät nyt uupumaan. Kertakäyttö- ja krääsätalous on yksinkertaisesti lopetettava. Suomella on myös valtavasti potentiaalia asemoitua kansainvälisesti kasvipohjaisen ruokateknologian kärkimaaksi, ja samoin potentiaali kasviproteiinien vientiin on suuri. Kasvipohjaisen ruuan lisääminen on paitsi eläinoikeus- ja terveysteko sekä uutta teollisuutta myös tärkeä keino hillitä päästöjä ja luontokatoa. Nykyinen tehoeläintuotantoon perustuva ruokajärjestelmä myötävaikuttaa vahvasti ilmaston kuumenemiseen ja sään ääri-ilmiöiden lisääntymiseen ja siten tuhoaa viljelijöiden omat toimintaedellytykset. Maanviljelijöillä on tietenkin tärkeä rooli siirtymässä, ja tätä murrosta valtion tulee vauhdittaa. Oikein toteutettuna ruokajärjestelmän siirtymä tarjoaa myös maanviljelijöille reilun hinnan tuotteistaan ja uusia taloudellisia mahdollisuuksia. No, myös metsäteollisuuden uudistumisen tarve on ilmeinen. Se kuluttaa valtavasti raaka-aineita, ja hakkuut ovat kestämättömällä tasolla, mistä aiheutuu monia ilmasto- ja ympäristöongelmia. Samaan aikaan tuotannon taloudellinen lisäarvo on alhainen, ja tämä yhtälö on täysin järjenvastainen. Metsäteollisuuden tuotteiden painopiste on lyhytkestoisissa tuotteissa, pääasiassa sellussa. Reilun siirtymän teollisuuspolitiikka ohjaisi metsäteollisuutta muuttumaan hiilivirtojen monikäyttäjäksi. Hakkuutasoa on pakko maltillistaa ja metsänkasvatusmenetelmiä kestävöittää. Loppupeleissä kyse on tästä: pienemmästä raaka-ainemäärästä on saatava enemmän irti. Miksi metsäteollisuuden kestävyyssiirtymälle ei siis esitetä tarvittavia toimenpiteitä? Lopulta muuta vaihtoehtoa ei ole kuin asettaa kaikki teollisuuspolitiikka planetaarisiin rajoihin. Lopuksi myös minulta kannatus edustaja Mäkysen esitykselle. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-10-08T16:26:49,2025-10-08T16:31:55,Hyväksytty,1.1 2025_92_163,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,Edustaja Löfström., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_164,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Teollisuuspoliittisessa selonteossa tuodaan esiin avainalueita, kuten logistiikka, vienti ja investoinnit, joiden tavoitteena on kilpailukyvyn vahvistaminen, kasvuyritysten lukumäärän lisääminen ja työpaikkojen turvaaminen koko maassa. Onnistuminen edellyttää sitä, että panostamme vihreään teollisuuteen, tutkimukseen ja kehittämiseen, mutta yhtä tärkeää on ihmisiin panostaminen: osaavan työvoiman ylläpito, koulutus ja työperäinen maahanmuutto. Suomella on paljon potentiaalia teollisuuspolitiikassa, mutta se realisoituu vain, jos luomme ennakoitavissa olevia sääntöjä, sujuvia lupaprosesseja ja investointeihin kannustavan yhteiskunnallisen ilmapiirin.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Mats Löfström,1345,2025-10-08T16:32:00,2025-10-08T16:33:07,Hyväksytty,1.1 2025_92_165,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Teollisuuspolitiikassa eletään aikaa, jossa geopoliittiset jännitteet ja suurvaltojen valtiojohtoinen politiikka muuttavat kilpailuympäristöä nopeasti. Useat valtiot toteuttavat omia tavoitteitaan aiempaa strategisemmin, ja kilpailu investoinneista on kovaa. Siksi on huolehdittava, että EU:n linjaukset tukevat Suomen tavoitteita ja että oma teollisuutemme on kansainvälisesti kilpailukykyinen. Kokonaisturvallisuudessa ja huoltovarmuudessa teollisuuspolitiikan kriittinen rooli korostuu. Yli 95 prosenttia ulkomaankaupastamme kulkee meritse, ja siksi logistiikan, energiaverkkojen ja digitaalisen infrastruktuurin toimivuus on varmistettava kaikissa oloissa. Nato-jäsenyytemme sekä EU:n puolustusteollisuushankkeet avaavat Suomelle uusia mahdollisuuksia. Myös maa- ja metsätaloussektorilta voidaan odottaa paljon. Esimerkiksi valmistelussa oleva elintarvikeviennin kasvua edistävä ruoka-alan kasvuohjelma sekä bio- ja kiertotalouden ratkaisut tarjoavat kasvun väyliä viennille. Arvoisa puhemies! Suomella on vahvuuksia murrosteknologioissa: tekoälyssä, kvanttiteknologiassa, 6G-verkossa ja kyberturvassa. Luovat alat ja immateriaalioikeudet voivat olla meille uusia kasvun lähteitä, jos me uskallamme panostaa niihin. Tässä työssä tutkimus- ja kehityspanostukset ovat avainasemassa. Parlamentaarinen päätös nostaa tki-rahoitus neljään prosenttiin bkt:stä on merkittävä, mutta sitä on tärkeää suunnata yrityksiä hyödyttävään tutkimukseen, ekosysteemeihin ja murrosteknologioihin. On kiinnitettävä erityistä huomiota pk-yrityslähtöisiin uusiin innovaatioihin ja kyettävä tuotteistamaan ne kansainvälisille markkinoille sopiviksi vientituotteiksi. Nämä suomalaiset yritykset tuovat Suomeen tulevaisuudessa lisää työpaikkoja ja verorahoja yhteiskunnan palveluiden turvaamiseksi. Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit on esittänyt startup-yritysten kasvualueiden perustamista eri puolille Suomea vauhdittamaan innovaatioita, investointeja ja yritystoimintaa. Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä teollisuuskeskittymien yhteydessä sijaitsevat kasvualueet mahdollistavat ideoiden, osaamisen, osaavan työvoiman sekä rahoituksen kohtaamisen tehokkaasti.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-10-08T16:37:34,2025-10-08T16:41:02,Hyväksytty,1.1 2025_92_166,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Ensinnäkin täytyy sanoa, että oma käsittelyni tässä teollisuuspolitiikan selonteossa on varsin mielenkiintoinen. Olin pitämässä meidän ryhmäpuheenvuoroa huhtikuussa, ja sen jälkeen olin käsittelemässä tätä asiaa talousvaliokunnassa sen puheenjohtajana, kun se nuijittiin kesäkuun alussa, ja nyt sitten täällä ministeriaitiossa vielä. Tämä on tullut varsin läheiseksi asiaksi itselleni. Tosiaan teollisuuspoliittisen selonteon tarkoituksena on vastata tarpeeseen käydä parlamentaarista keskustelua Suomen teollisuuspolitiikan isosta kuvasta ja pitkän aikavälin linjauksista. Näen, kuten monet edustajatkin totesivat, että teollisuuspolitiikkaa tulee Suomessa toteuttaa strategisesti ja pitkäjänteisesti yli hallituskausien, ja arvostan myös sitä, että tässä mietinnössä saatiin varsin laaja eduskuntaryhmien yhteisymmärrys aikaan. Muutokset talouden kansainvälisessä toimintaympäristössä ja erityisesti valtiontukien käytön merkittävä kasvu kilpailijamaissa ovat haastaneet meidät päivittämään teollisuuspolitiikkaa. Tämä näkyy kaikkialla ja aiheuttaa haasteita. Haluan kuitenkin korostaa sitä, että jos ajatellaan esimerkiksi vientilukemia, niin on myös paljon positiivisia uutisia: esimerkiksi vienti Etelä-Koreaan, Japaniin, moniin EU-maihin, Britanniaan ja Pohjoismaihin on itse asiassa kasvanut varsin mukavasti viime vuodesta. Myös teknologian saralla haasteet ovat melkoisia. Meillä on paljon kärkiteknologiaa. Monellakin tällaisella kriittisellä alalla, missä maailmalla on paljon kysyntää, meillä on itse asiassa hyvinkin vahvaa osaamista, ja meillä on myös pitkä huoltovarmuuden ajattelu rakentunut sisään. Teknologiapolitiikasta, innovaatiopolitiikasta on tullut hyvin paljon politisoituneempaa, siitä on tullut nopeampaa, vaikeampaa, monialaisempaa. Tähän haasteeseen meidän pitää vastata, ja varsin hiljattain me ollaan esimerkiksi tutkimus- ja innovaationeuvostossa tehty näitä painopistevalintoja. Ajattelen, että tätä työtä ja myös sen tuomista parlamenttiin, eduskuntaan, on syytä jatkossa tiivistää vielä enemmän. Jos nostan joitakin viimeisimpiä asioita, mitä on tapahtunut tämän selonteon lähetekeskustelun jälkeen: Hallitus on päättänyt jatkaa tätä suurten investointien verohyvitystä, mitkä ovat näitä puhtaan siirtymän hankkeita pitkälti. Saatiin 22 miljardia Business Finlandille näitä hankehakemuksia, mikä itseni yllätti hyvinkin positiivisesti. Fingridin ja Gasgridin investointikyvystä tulee huolehtia siten, että se tukee uusien teollisten investointien sijoittumista Suomeen. Tässä on tehty paljon työtä myös näissä siirtoyhteyksissä. Korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään, myös tämä mainittu tohtorikoulutusohjelma. Tälläkin hetkellä valmistellaan työllisyystoimien ja kasvutoimien kokonaisuutta. Tki-rahoituksessa pitäydytään tässä 2030-tavoitteessa, mikä on parlamentaarisesti sovittu. Tässä on tärkeää, että ajatellaan nimenomaan laajempia kokonaisuuksia ja kiinnitetään huomiota myös teollistamiseen ja kaupallistamiseen. Lupaprosessien sujuvoittaminen, eli tehdään keskitetty digitaalinen ja käyttäjäystävällinen lupaprosessi ja tuodaan enemmän ennakollista ohjausta ja yhteistyötä viranomaisilta, se on tärkeää. Valtioneuvosto on myös tehnyt uudet tilausvaltuudet kuuden miljardin edestä puolustuksen materiaalihankintoihin, missä ajattelen, että Suomella on paljon vahvuuksia. Esimerkiksi Teollisuussijoituksella on fokuksessa nykyään myös puolustusteknologia, esimerkiksi tämä teollisuuspoliittinen Forcitin hanke Poriin, ja sitten myös Business Finlandilla on ohjelmia, mitkä keskittyvät puolustukseen ja turvallisuuteen. — Tässä päällimmäiset. Kiitoksia, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-10-08T16:42:44,2025-10-08T16:47:27,Hyväksytty,1.1 2025_92_167,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Jos on tarvetta lyhyttahtiseen keskusteluun, niin käydään sellainen tässä välissä. Elikkä ne, jotka haluavat käyttää minuutin vastauspuheenvuoron, nousevat seisomaan ja painavat V-painiketta. — Edustaja Aalto-Setälä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_168,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Pauli,Aalto-Setälä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On muuten tosi mielenkiintoista ja hienoa kuunnella näin yksimielistä näkemystä siitä, mihin Suomen kannattaa investoida ja mitä meidän teollisuuspolitiikka pitäisi olla. Valtaosa puheenvuoroista näkee arvokkaana puhtaan siirtymän ja puhtaiden investointien lisäämisen Suomeen ja siihen liittyvät asiat, tosi hieno juttu. Oli kuitenkin vähän ilmassa myöskin semmoista varovaista näkemystä siitä, että ehkäpä tämä ei toimikaan ja vihreän siirtymän investoinnit, vihreään energiaan siirtymän investoinnit ja puhtaan siirtymän investoinnit, olisivat jotenkin ikään kuin peruttu. Näin ei kuitenkaan ole. Minä katsoisin arvokkaaksi nostaa tähän keskusteluun vähän tätä tuoretta dataa, mitä kaikkea ei ole vielä tänään käsitelty. Esimerkiksi näitä investointipäätöksiä on tehty 140 kappaletta tähän mennessä, ja euromääräisesti se on 9,5 miljardia. Kun keskustelin tänään asianomistajien kanssa, sekä tätä nimenomaista investointialuetta seuraavien tutkijoiden kanssa että startup-yritysten kanssa, niin vaikuttaa siltä, että tämä ei ole lainkaan hyytymässä. Täällä on tehty oikeastaan juuri niitä asioita, mitä edustaja Mäkynen toivoi, että tehtäisiin. Niitä on nimenomaan tehty. Tänä vuonna tulee olemaan meidän vahtivuorollamme aivan ennätysmäinen investointivuosi. Täällä on datakeskuksiin 3,7 miljardia, ja sitten täällä on näitä muita tehdasteollisuuden investointeja: Fazer, Atria, Wärtsilä, Valio, yhteensä 950 miljoonaa, akkujen valmistus, Kotkan hanke, 800 miljoonaa, energiavarastoja, aurinkovoimaa, biokaasua, lämmityksen sähköistymistä. Sanoisin, että vihreä siirtymä ei ole päättynyt, se ei ole peruttu, vaan se etenee oikein hyvää vauhtia. Tietenkin meidän kannattaa tällaisessa keskustelussa koettaa miettiä, miten voimme sitä vauhdittaa vielä entisestään. Minusta on tärkeätä myöskin se, että kun riihessä leikattiin tätä [Puhemies koputtaa] hiilidioksidin talteenottoinvestointimahdollisuutta, niin sille on korvaava malli löydetty. Haluaisinkin kuulla, [Puhemies: Aika!] jos ministeri kertoo, miten sitä jatkossa sitten pystytään tukemaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Pauli Aalto-Setälä,1504,2025-10-08T16:48:02,2025-10-08T16:50:21,Hyväksytty,1.1 2025_92_169,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,Edustaja Junnila., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_170,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä oli hyvää puhetta myös konkreettisista esityksistä ja yksityiskohdista, jotka teollisuuspolitiikkaan liittyvät. Viime viikkoina täällä on keskusteltu myös pitkään esimerkiksi Uudenkaupungin tilanteesta, jossa suhdanne merkittävästi vaikutti autoteollisuuden tarpeisiin ja siitä vääjäämättömään kehitykseen, johon on aika vaikea keksiä suoria ratkaisuja varsinaisilla politiikkatoimilla. Telakkateollisuuden osalta politiikkatoimilla taas pystytään jonkun verran vaikuttamaan. Tietenkin meriklusteri on erittäin tehokkaasti toimiva ja jopa 1 200 yrityksen kokonaisuus, ja sitten erilaisilla takausmalleilla pystytään tuomaan työtä Suomeen. Mutta olen aika järkyttynyt tästä Helsingin Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n päätöksestä tilata uusimmat vaunut Puolasta sen sijaan, että niitä valmistettaisiin Kajaanissa. Tietenkin aina kaikesta järjestetään omat hankintakilpailutuksensa, mutta tässä tilanteessa oli osaoptimoitu niin pitkälle tämä kokonaisuus, että kyllä se kuulostaa hyvin erikoiselta, miten tähän päädyttiin. Kysyn [Puhemies: Aika!] ministeriltä: miten te näette tämän tilanteen, mennäänkö osaoptimoinnissa liian pitkälle, jos asetetaan jopa 1 600 erilaista kriteeriä hankintamenettelyssä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2025-10-08T16:50:21,2025-10-08T16:52:13,Hyväksytty,1.1 2025_92_171,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Yritetään pysyä näissä minuutin puheenvuoroissa, vaikka asiaa onkin paljon. — Edustaja Eerola.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_172,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuossa ryhmäpuheenvuorossani äsken nostin lyhyesti esille satamiemme toimintaedellytykset. Olen itse Suomen suurimman vientisatamakaupungin kasvatti, ja tästä syystä tämä aihepiiri minua on kiinnostanut. Hallitusohjelmaan silloin keväällä 23 kirjattiin, että satamien väylämaksujen puolittamisesta tehtäisiin tällainen pysyvä ratkaisu, mutta sitten toissa keväänä kuitenkin jouduttiin tässä tilanteessa, missä eletään, päättämään toisin ja nämä väylämaksut päinvastoin nostettiin täysimääräisiksi. Nyt kysynkin ministereiltä, jos tiedätte: millä aikavälillä on mahdollista saada tietoa siitä, onko tämä vaikuttanut mitenkään meidän vientisatamiin ja onko liikennettä siirtynyt kenties Suomesta muiden maiden satamiin — niin kuin jossain vaiheessa pelättiin —, näihin maihin, missä näitä väylämaksuja ei ole ollenkaan, vai oliko tämä pelko täysin turha?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-10-08T16:52:13,2025-10-08T16:53:19,Hyväksytty,1.1 2025_92_173,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,Edustaja Mäkynen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_174,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tuossa ryhmäpuheenvuorossani toin esiin, on tosi hieno asia, että tänä vuonna Suomessa tehdään ennätysmäiset, jopa yli kymmenen miljardin euron, puhtaan, vihreän siirtymän investoinnit. Siellä taustalla on monessa hankkeessa energiatukea, on laskettua sähköverotasoa esimerkiksi sähkökattiloilla tai datakeskuksilla, ja nyt tulevaisuudessa esimerkiksi näiden datakeskusinvestointien yllä on tämmöinen varjo siitä, mitä datakeskusten sähköverolle tulee tapahtumaan. Sama tietysti koskee nyt tällä hetkellä kaivosten mineraaliveroa ja joitakin muitakin teollisuudenaloja. Talousvaliokunnan käsittelyssä nyt viime aikoina on noussut esiin myös kysymys ei niinkään tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksesta, joka on erittäin hyvällä uralla — ja siinä hallitus on pitänyt kiinni tästä parlamentaarisesta sitoumuksesta — mutta innovaatiorahoituksesta, siitä, miten näitä tuotteita skaalataan, miten tuotantoa rakennetaan, ja siinä hallitus nyt tekee leikkauksen ensi vuoden budjettiin. Tämä on mielestäni ristiriidassa tämän strategian kanssa, ja haluaisin kysyä ministeriltä: miten näette, että nämä toimet yhteensovitetaan, ja miten yksityistä rahoitusta voitaisiin näihin hankkeisiin saada?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2025-10-08T16:53:19,2025-10-08T16:54:42,Hyväksytty,1.1 2025_92_175,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,Edustaja Kemppi., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_176,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On varsin hyvä, että teollisuuspoliittista strategista työtä tehdään. Olen aina ajatellut, että jos jossain pitkäjänteisyyttä tarvitaan, niin se on nimenomaan teollisuuspolitiikka, jossa pitkäjänteisyys auttaa investoimaan ja sitä kautta auttaa Suomea pärjäämään. Olen kuitenkin tästä tilanteesta huolissani, kun katselen hommaa tuosta Lahden moottoritiestä käsin. Toisella puolella Fazerin investointi seisoi pari vuotta, kun esitettiin sadan miljoonan sokeriveroa. Toisella puolella on tällä hetkellä uhka siitä, että virvoitusjuomavero tulee Hartwallille ja miten siihen suhtaudutaan. Kolmas tontti on datakeskukselle varattu, ja hallitus on esittänyt veroa datakeskuksille. Tai sitten vaikka tällä hetkellä kaivoksesta siellä ei ole vielä puhuttu, mutta ympäri Suomen niitä on ja ne ovat varsin tärkeitä, jotta esimerkiksi vihreää siirtymää pystytään edistämään, niin miten suhtaudumme siihen, että kaivosveroa ollaan nelinkertaistamassa? Kyllä kysyisin: onko hallitus valmis yhteiseen pöytään toimintaympäristön vakauden ja ennakoitavuuden palauttamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-10-08T16:54:42,2025-10-08T16:55:57,Hyväksytty,1.1 2025_92_177,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,Edustaja Harjanne., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_178,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos kollegoille hyvistä puheenvuoroista, ja ministerille myös. — Jaan sinänsä jonkinasteista optimismia edustaja Aalto-Setälän kuvaamalla tavalla vihreän siirtymän etenemisestä, mutta näen kyllä kaksi ongelmaakin, joista olisi kiinnostavaa kuulla ministerin näkemykset: Toinen on se, että niin kuin puheessani toin esiin, tämä EU:n sisämarkkina ja tavallaan EU:n yhteinen teollisuuspolitiikka yskii pahasti, ja meillä on täällä kaikki mahdollisuudet, meillä on tosi edullista ja varsin puhdasta sähköä ja meillä olisi hyvät mahdollisuudet rakentaa lisää tuuli- ja ydinvoimaa, mutta jos tällä markkinalla tätä meidän kilpailuvalttia ei saa käyttää sen takia, että muut, vaikkapa Saksa, tuuttavat tukea omalle teollisuudelleen siellä ja sotkevat sitä pelikenttää, niin tämä yhtälö kampittaa ennen kaikkea koko EU:ta mutta myös Suomea vientivetoisena maana. Elikkä tästä kuulumiset. Toinen on sitten se, että vaikka nyt on selontekokin ja kaikkea hienoa, meillä on edelleen näitä epävarmuuksia liittyen nyt sitten tuulivoimaloihin tai datakeskuksiin tai sähkömarkkinoihin ja muihin. Olisi aika tärkeätä, että hallitus saisi nyt jonkunnäköisen näkymän teollisuusinvestoinneille, että minkälaista sääntelyä tässä on vielä loppusuoralla luvassa tai onko jotain.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-10-08T16:55:57,2025-10-08T16:57:15,Hyväksytty,1.1 2025_92_179,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,Edustaja Kivelä., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_180,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Miksi hallitus ei halua tunnustaa ja tunnistaa luovan alan merkitystä? Tämä on merkittävä puute ja vaikeuttaa alan toimintamahdollisuuksia. Tässäkään päätöksessä ei tunnisteta luovaa teollisuutta. Päinvastoin luovien alojen toimintakenttää on pikemminkin vaikeutettu hallituksen toimesta. Hallitus päätti korottaa alennettua arvonlisäveroa ja on lisäksi myös muilla toimilla, kuten leikkauksilla, vaikeuttanut alan toimintaa. Eli juuri kirjoja ja kulttuuritilaisuuksia, konsertteja, teatteria, museoita ja näyttelyitä, te siis haluatte verottaa enemmän, ja tähän päälle vielä nämä elokuva-alaan kohdistuvat leikkaukset. Eli te siis tietoisesti vaikeutatte kulttuurialan asemaa ja rajaatte kulttuuripalveluiden tarjontaa. Miten hallitus ei voi nähdä luovien alojen tärkeyttä sekä osana tätä talouden uudistumista että teollisuuspolitiikkaa ja tietenkin olennaisena osana ihmisten hyvinvointia ja merkityksellistä elämää?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-10-08T16:57:15,2025-10-08T16:58:26,Hyväksytty,1.1 2025_92_181,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,Edustaja Löfström., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_182,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Me puhumme paljon puolustusteollisuuden kasvattamisesta, ja meillä on monia hyviä esimerkkejä: Patria on saanut erittäin suuret tilaukset esimerkiksi Japanista ja Isosta-Britanniasta, ja esimerkiksi Nammo laajentaa omaa tuotantokapasiteettiaan Suomessa ja rakentaa uuden tehtaan Tanskaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Mats Löfström,1345,2025-10-08T16:58:26,2025-10-08T16:58:56,Hyväksytty,1.1 2025_92_183,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministereille. Tarvitsemme tosiaan tämmöistä ylivaalikautista ja yli puoluerajojen menevää teollisuuspoliittista näkemystä, ja minusta talousvaliokunnassa sitä on ollut, ja tämä teollisuuspoliittinen selontekokin antaa siihen hyvän pohjan ja lähtökohdat. Mutta sitten tämä puhtaan siirtymän merkityshän on Suomen kasvulle aivan valtava. Valitettavasti jonkin verran hallitus nyt vaikeuttaa näitä investointeja. Esimerkiksi nämä tuulivoimalle säädettävät kiinteät etäisyydet vaikeuttavat tuulivoiman rakentamista jatkossa merkittävästi. Se vaikuttaa myös kuntien itsehallintoon ja tekee suunnittelusta joustamatonta. Siis meidän tietojemme mukaan Suomeen ei valmistuisi ensi vuonna tuulivoimaa tai aurinkovoimaa. Täällä tuli toisenlaisiakin näkemyksiä, että ehkä ministerit voivat vahvistaa, onko näin, ellei siis näitä tämänvuotisia investointeja siirry ensi vuodelle, mutta mikä se tilanne on? Ehkä teillä on siitä lukuja. Vuosille 27 ja 28:kin on suunnitteilla vain muutamia hankkeita. Tästä haluaisin lisätietoa ministereiltä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-10-08T16:59:31,2025-10-08T17:00:47,Hyväksytty,1.1 2025_92_184,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,Edustaja Ollikainen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_185,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Ärade fru talman! Det är väldigt fint att vi har en fortsättning på den här diskussionen kring den industripolitiska redogörelsen. Förstås är det väldigt kämpigt inom många sektorer, men det finns också ljusglimtar, som det har kommit fram här. Till exempel ledamot Aalto-Setälä lyfte fram en hel del investeringar som skapar jobb. Men det är klart att vi är i ett brytningsskede inom många branscher, vilket gör att det blir förändringar för en hel del människor som tappar sina jobb och sedan bör omskola sig.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2025-10-08T17:00:47,2025-10-08T17:01:23,Hyväksytty,1.1 2025_92_186,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Petteri Orpon hallitus on ottanut suunnan, joka palauttaa Suomen teollisuuden kasvun ja työllisyyden ytimeen. Investointihyvitys on houkutellut jo yli 20 miljardin euron hankkeita Suomeen, eli kyllä nämä puhtaan siirtymän investoinnit ja tekeminen ovat ihan oikealla ja hyvällä tiellä. Minun mielestäni kertoo tosi paljon Suomen kilpailukyvystä, kun sitä nyt on tässä kaksi vuotta laitettu kuntoon, että tämmöisiä hankkeita meille ollaan suunnittelemassa. Esimerkiksi Kokkolan ja Kruunupyyn puhtaan alumiinin tehdas, mitä ollaan suunnittelemassa, kertoo hyvin just tästä, että se ei kilpaile minkään muun kanssa, vaan se on ainut sijoituspaikka. Jos se toteutuu, niin se tulee olemaan Keski-Pohjanmaalla. Mutta se kysymys tästä EU:n kilpailukyvystä: miten hallitus aikoo edistää sitä, että EU myös pysyy kilpailukykyisenä? Muuten näitten yritysten tuotteitten on vaikea menestyä täällä Euroopan markkinoilla, ja silloin näitten investointien lopullista päätöstä ei tule. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-10-08T17:02:01,2025-10-08T17:03:29,Hyväksytty,1.1 2025_92_187,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,Edustaja Mehtälä., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_188,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yrittäjänä ajattelen näin, että jos meillä on rahoitus, sääntely ja verotus kohdallaan, niin silloin myös yritystoiminta on kohdallaan, ja nyt näissä asioissa meillä on kyllä tällä hetkellä Suomessa toivomisen varaa. Rahoituksen osalta, jos mennään kysymään, niin yrittäjät sanovat, että suurin ongelma on tällä hetkellä saada rahoitusta ja joko päästä yritystoiminnassa alkuun tai laajentaa yritystoimintaa. No sitten tämän investointiverohyvityksen osalta vieläkin ihmettelen, miksi hallitus ei ottanut käyttöön, niin kuin Saksassa ja Ranskassa, tämän miljoonan, jopa 500 000 euron, rajaa investointiverohyvityksiin, koska nyt pitäisi palvella kaikkia yrityksiä. Ja sitten sääntelyn osalta tämä luvitus: Tämä valtakunnallisen lupaviraston perustaminen on ihan ok, mutta miksi sinne perustettiin tämä yleisen edun valvontayksikkö, jolla on muutoksenhakuoikeus näihin päätöksiin? Se tarkoittaa sitä, että viraston päätöksistä tullaan valittamaan ja hommat eivät sitten etene. Sitten biokaasualan sääntelyn lisääminen on ollut koko ajan niin, että nyt on viisi toimenpidettä tehty hallituksen osalta tämän biokaasualan sääntelyn lisäämiseksi. Tässä näitä kysymyksiä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-10-08T17:03:29,2025-10-08T17:04:55,Hyväksytty,1.1 2025_92_189,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,Edustaja Aalto-Setälä., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_190,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Pauli,Aalto-Setälä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Kiitos, rouva puhemies! Ihan muutama huomio vain tähän hyvään keskusteluun, mitä käydään siitä, että halutaan yhdessä investoida Suomeen lisää ja mahdollistaa yritysten menestys täällä. Edustaja Mehtälälle sanoisin kuitenkin niin, että tämä on ihan todellinen ongelma, että meidän yritykset eivät saa, eivätkä yksityisetkään, rahoitusta. Mutta sekin näyttää olevan aika jakautunutta. On yrityksiä, niin kuin tämä minun startup-esimerkkini kertoo — ja Nordea kertoo — joille kaikkien aikojen suurimmat lainat on pystytty antamaan, ja paras funding ikinä on meneillään startup-yrityksille. Jostain syystä meillä on ongelmia muualla, ja olen kuullut samaa viestiä talousvaliokunnassa, jossa olemme kuulleet siitä, että on vaikeuksia saada rahoitusta ja lainaa, ja se on tietenkin iso ongelma. Kysyisinkin ministeri Marttiselta: onko meillä liian tiukka pankkien säätely tällä hetkellä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Pauli Aalto-Setälä,1504,2025-10-08T17:04:55,2025-10-08T17:05:49,Hyväksytty,1.1 2025_92_191,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,Edustaja Immonen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_192,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Puhumme tänään teollisuuspolitiikasta, ja nostan esille myös puolustusteollisuuden sekä tuon kansainvälisyyden näkökulman. Työpaikkoja ja kasvuvoimaa Keski-Suomeen, kasvua Mikkeliin ja Rovaniemelle, sitä on Nato-jäsenyyden tuoma hyöty myös puolustusteollisuuden näkökulmasta, sillä Nato-jäsenyys tuo tullessaan useista Euroopan maista upseereita meidän esikuntiimmekin. Samalla avautuvat lukuisat mahdollisuudet markkinoida ja esitellä Suomen suorituskykyjä ja korkealaatuista puolustusteollisuuttamme ulkomaalaisille sotilaille sekä verkostoitua tiedeyhteisöihin. Ilman vahvaa, itsenäistä ja elinvoimaista ase- ja puolustusvälineteollisuutta meillä ei ole uskottavaa puolustusta. Tämän asian myös Ukraina on osoittanut, kun se on joutunut moninkertaistamaan oman puolustusteollisuutensa omassa selviytymistaistelussaan viime vuosina. Kansainvälisen yhteistyön ohella meidän on kuitenkin varmistettava, että Suomi kykenee puolustamaan itseään itsenäisesti ilman liiallista riippuvaisuutta ulkomaisista toimitusketjuista. Kysynkin ministeriltä: millaisia kehitysnäkymiä lähitulevaisuudessa on nähtävissä puolustusteollisuuteen liittyen ja kansainväliseen yhteistyöhön liittyen?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2025-10-08T17:05:49,2025-10-08T17:07:07,Hyväksytty,1.1 2025_92_193,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,Edustaja Werning., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_194,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kymenlaakso on jälleen kerran teollisen murroksen etulinjassa, mutta valitettavasti tuki on varsin vähäinen. HaminaKotka-sataman luvut kertovat karun totuuden: vienti hiipuu, raakapuun tuonti on romahtanut ja aluskäynnit vähentyneet. Satamayhtiön toimitusjohtaja Kimmo Naski sanoi sen suoraan: ”Kaikki nämä ovat merkkejä samasta sairaudesta, joka nyt on päällä.” Tämä sairaus on pitkäjänteisen teollisuuspolitiikan puute. Hallitus puhuu kyllä talouden piristymisestä, joo, mutta teollisuuden todellisuus on myös jotain muuta. UPM sulkee tehtaita, Metsä Group ja Stora Enso vähentävät väkeä, ja hallitus ei tähän reagoi. Arvoisa puhemies! Suomen vienti ja työpaikat eivät pelastu juhlapuheilla. Tarvitsemme pitkäjänteisen teollisuusohjelman, jonka avulla voimme palauttaa investointeja hillitsemään energiakustannuksia ja turvaamaan satamien ja logistiikan tulevaisuuden. Työ, tuotanto ja vienti ovat tämän maan selkäranka, ja nyt on aika puolustaa niitä — ei etäältä vaan sieltä laiturin nokasta, missä tämä suomalainen työ oikeasti tehdään.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-10-08T17:07:07,2025-10-08T17:08:17,Hyväksytty,1.1 2025_92_195,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,Edustaja Hoskonen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_196,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen hieman murheellisena kuunnellut tätä keskustelua niin tässä salissa kuin tuolla työhuoneessani. Tulee vähän murhe mieleen, kun metsäteollisuutta halutaan näköjään jo jossakin nähdä auringonlaskualana. Sehän ei pidä paikkaansa. Se on varmasti nouseva ala: sieltä tulevat rakennustarvikkeet, sitten nykyaikaisella tekniikalla tehtyä, muun muassa kartonkiteollisuus tulee korvaamaan muovia paljon — valtava kasvumahdollisuus. Kemianteollisuus käyttää paljon puhdasta energiaa siellä — sitäkin sieltä tuotetaan. Mutta nyt tämä systeemi: Meillähän ajetaan metsäteollisuutta alas. Tämä järjetön ilmastopolitiikka ajoi turpeen pois, nyt puuta poltetaan aivan vastuutta, ja kuten olemme nähneet, nyt on metsäteollisuuden alasajo alkanut. Ja lisää tulee ilmoituksia, arvoisat ministerit. Niitä te ette pääse karkuun. Lähiaikoina suljetaan lisää metsäteollisuuden tehtaita. Tiedän, että vihervasemmisto juhlii sillä, että on hienoa, kun saadaan metsät suojeltua. No, sitähän te olette ajaneet. En usko, että se loppuisi, mutta toivon, että loppuu jo huomenna ja ilmoittaudutte tähän järkevien teollisuusinvestointien joukkoon. Kolmantena asiana sitten, arvoisa puhemies, vielä tämä datahuonevillitys. Mistä te luulette saavanne sieltä tuloja, kun ne ottavat halvan sähkön ja sitten tekevät muutakin hauskaa jekkua ja eivät juurikaan mitään Suomeen jätä? Toivon realismia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-10-08T17:08:18,2025-10-08T17:09:35,Hyväksytty,1.1 2025_92_197,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,Edustaja Eestilä., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_198,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kävimme työ‑ ja elinkeinojaoston retkellä Keski-Euroopassa Berliinissä. Siellä saksalaiset piirtävät vetytalouteen liittyviä karttoja, siis kaasuputkia, joita voidaan hyödyntää sitten kaasumaisen vedyn kuljetukseen. Kysynkin vihreästä siirtymästä. Siinähän on kaksi alalajia: on tietenkin kaivosteollisuuden vahva nousu ja sitten on tämä vetytalousjärjestelmä. Mikä on Suomen rooli vetytalousjärjestelmässä: tuotammeko sitä uusiutuvan energian avulla, ja minkä verran sitten täällä sitä hyötykäytetään? Vetyhän on energiavarastointia, ja sitten sitä hyödynnetään, eli viedäänkö sitä bulkkituotetta vai investoidaanko Suomeen minkä verran vetytalouteen liittyen? Sitten kaivosteollisuus: Onko meillä poliittinen ilmapiiri nyt suotuisa kaivosteollisuuden lisäämiselle? Minulla on hieman tullut se käsitys, että vihreää siirtymää vaaditaan vahvasti Suomessa, mutta monesti samat tahot vastustavat kaivosteollisuutta, ja nehän ovat sama asia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-10-08T17:09:35,2025-10-08T17:10:46,Hyväksytty,1.1 2025_92_199,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_200,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että teollisuuspoliittinen selonteko on ylipäätään annettu, sillä se on hyvä alku teollisuuspolitiikan pitkäjänteiselle kehittämiselle. Kauppapolitiikan muutos, esimerkiksi tullit ja rajan takana käynnissä oleva sota, on lisännyt investointien ja teollisuuspolitiikan epävarmuutta mutta myös lisännyt kansallisen teollisuuspolitiikan tarvetta. Tästä on esimerkkinä metsäteollisuuden tämänhetkinen tila maassamme. Itä-Suomessa on paljon teollisuutta. Meidän tulisi varata Itä‑ ja Pohjois-Suomen ohjelmien toteuttamiseen riittävä rahoitus, joka olisi tukemassa tärkeän teollisuuden ja työllisyyden tulevaisuutta. Itä-Suomen ohjelman konkreettinen rahoitus palvelisi parempaa logistiikkaa, vahvempaa väyläkunnossapitoa sekä saavutettavuutta ja sitä Itä-Suomenkin teollisuutta. Kysynkin elinkeinoministeriltä: onko Itä‑ ja Pohjois-Suomen ohjelman osalta tulossa konkreettista rahoitusta Itä‑ ja Pohjois-Suomen alueille?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-10-08T17:10:46,2025-10-08T17:11:43,Hyväksytty,1.1 2025_92_201,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_202,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihan aluksi kannatan edustaja Kempin esittämää vastalausetta. Täällä on tuotu esille tämä rahoituksen saatavuus ja myös itäisen Suomen tilanne. Finanssialahan kävi viime viikonloppuna aika vahvasti hyökkäykseen sitä vastaan, etteikö tämä ongelma olisi todellinen. Voi olla, että se vaihtelee alueittain, mutta tuli mieleen vanha suunnistajien sanonta maastosta ja kartasta, ja vaikuttaa siltä, että FA:lla on lähinnä näitä kaupunkiseutujen, HSL:n ja muiden, ratikkakarttoja, mistä he sitä katsovat. Elikkä rahoituksen saanti on aidosti ongelma. Varmasti se vaihtelee alueittain, varmasti vaihtelee toimialoittain, mutta erityisesti itäisessä Suomessa ja haja-asutusalueilla tämä on todellinen ongelma. Se ei ole pelkästään yritysten ongelma. Siis investointien osalta yrityskaupat ovat jumissa, ja se vaikuttaa sitä kautta myös perheisiin, niin että perheet eivät... Tänä päivänä saat lainaa mihin tahansa asumiseen liittyvään mutta et siihen kotiin, johonka voisit ne tavarat ja roippeet laittaa. Elikkä kysymys kuuluu, samalla lailla kuin edustaja Suhosella: onko tulossa ja löytymässä keinoja, joilla erityisesti pk-yritysten rahoitukseen saataisiin korjausta? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-10-08T17:11:43,2025-10-08T17:13:14,Hyväksytty,1.1 2025_92_203,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Edustaja Kallio, te käytitte myös kannatuspuheenvuoron tähän Kempin esitykseen, mutta se pitää tehdä varsinaisessa puheenvuorossa, niin että valitettavasti tässä sitä ei voi vielä ottaa huomioon. [Vesa Kallio: No niin, selvä.] — Mutta sitten seuraavaksi oli edustaja Hänninen.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_204,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Teollisuuspoliittinen selonteko näyttää suunnan Suomelle, joka ei tyydy olemaan sivustakatsoja vaan tekee rohkeita päätöksiä nyt. Panostamme puhtaan siirtymän investointeihin, vahvistamme tutkimusta ja innovaatioita sekä nostamme tki-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se tarkoittaa luottamusta siihen, että suomalainen taito, luovuus ja työmoraali kantavat myös seuraavat sukupolvet. Jokainen euro, joka sijoitetaan tutkimukseen, teollisuuteen ja osaamiseen, on sijoitus Suomen tulevaisuuteen. Arvoisat ministerit, kysyn puolustusteollisuudesta: minkälaiset mahdollisuudet on esimerkiksi viiden vuoden sisällä kaksin-, kolmin- tai jopa kymmenkertaistaa puolustusteollisuus? Näyttää olevan tilausta nyt. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-08T17:13:14,2025-10-08T17:14:12,Hyväksytty,1.1 2025_92_205,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_206,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Varmasti itselläni on sosiaali- ja terveyspoliitikon leima otsassa, mutta tunnustaudun tässä kyllä suureksi teollisuuden kannattajaksi ja ystäväksi, ja siihen vaikuttavat ehkä asuinpaikkakuntani länsirannikolla, Pori ja Turku, ja se, kun on nähnyt sen teollisuuden valtavan dynaamisen vaikutuksen. Ja mielelläni tässä mainitsen niiden välissä Rauman ja siitä ylöspäin Vaasan ja Kokkolan ja Raahen ja Oulun ja Keminkin — Itä-Suomea unohtamatta, mutta erityisesti läntisellä rannikolla olen nähnyt tämän teollisuuden dynaamisen vaikutuksen. Olen nyt myös valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaoston puheenjohtaja. Tässä kollega Eestilä viittasikin jo siihen erinomaiseen Saksan-vierailuumme, jolla saimme kuulla heidän hankkeistaan, energiapolitiikasta ja siitä 500 miljardin panostuksesta, joka heillä on siellä tekeillä. Mutta haluaisin tässä korostaa erityisesti nyt innovaatioiden merkitystä, niin kuin kaikki muutkin. Voisi melkein siteerata Peter F. Druckeria, joka sanoi, että kaikkein tärkeintä on innovaatio, se, että luomme uuden tuotteen tai palvelun, jolla on kysyntää, ja se ratkaisee jonkun tarpeen. Sen jälkeen loppu on markkinointia. No, ei pidä tietenkään unohtaa myöskään ihan perinteistä kilpailua kustannustehokkuudella, mistä Suomella on hyviä esimerkkejä, mutta se on tietysti koko ajan haastavampaa. Eli innovaatio, innovaatio, innovaatio!",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-10-08T17:14:12,2025-10-08T17:15:32,Hyväksytty,1.1 2025_92_207,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Nyt käsittääkseni ei ole enää pyydettyjä vastauspuheenvuoroja, joten jos saadaan tähän väliin ministereiden kommentit. Sen jälkeen varmaan mennään puhujalistaan, ellei tule pakottavaa tarvetta vastauspuheenvuoroihin. — Ministeri Puisto, olkaa hyvä. — Ja sen jälkeen ministeri Marttinen. — Tässä on ihan kohtuudella aikaa.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_208,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Puolustusteollisuus ja kansainvälinen yhteistyö tällä saralla näyttävät hyvinkin positiivisilta, ja asiaa edesauttaa myös se, että valtioneuvosto on lisännyt 6 miljardilla näitä valtuuksia. Näkisin, että Suomella on suurta kyvykkyyttä puolustuksessa ja myös kaksikäyttöpuolella. Mitä tulee edustaja Löfströmin kysymykseen, niin itse asiassa ensi viikolla matkustan Tukholmaan ja siellä tapaan ruotsalaisia teollisuusjohtajia. Yksi keskustelunaiheista, pääpainopisteistä on nimenomaan puolustusteollisuuden puolella. Siinä on elinkeinopoliittinen tulokulma, se, miten me voitaisiin vahvistaa sijoituksia, investointeja sillä saralla ja tehdä yhteistyötä. Tapaan myös muun muassa sikäläisen elinkeinoministerin. Eli tämä on hyvin ajankohtainen aihe moneltakin kannalta. Vety: näkisin sillä lailla, että meidän kannattaa ottaa se lisäarvo irti tästä itse ja lähteä kansallisista intresseistä ja keskittyä kansallisiin, alueellisiin vetylaaksoihin. Ainakin ensisijaisesti näin. Mitä tulee väylämaksuihin, niin väylämaksut otettiin käyttöön tämän vuoden alusta, mikäli muistan oikein — siis hyvitysjärjestelmää muutettiin. Näkisin sinänsä, että sitä arviointia voi olla hieman aikaista tehdä, mutta täytyy tarkistaa se asia vielä. Tekoäly nostettiin esille. Näkisin, että Suomella on tässä hyvinkin huomattavia mahdollisuuksia liike-elämän puolella. Siinähän on tullut jo näitä menestystarinoita niin kuin Silo AI ja sitten julkisella puolella. Suomella ehkä se teollinen tekoäly on yksi niistä kärjistä, mitä meidän pitää vahvistaa. Itäinen Suomi: Tähän on tulossa rahoitusta, ja se on tätä niin kutsuttua aluekehitys-, AKKE-rahoitusta. Sitä katsotaan sekä Itä-Suomeen että Pohjois-Suomeen. Sitten mennään vielä eteenpäin, luoviin aloihin: Kyllä itse ainakin näen hyvin voimakkaasti luovat alat kasvualana. Tässähän nimenomaan työ- ja elinkeinoministeriö varsin vastikään teki päätöksen av-kannustimesta elokuva-alalle, 10 miljoonasta eurosta. Pidän sitä hyvinkin hyvänä instrumenttina. Samoin näkisin, että aineeton pääoma, materiaalioikeudet, kaiken tämän käyttäminen, myös palveluvienti ylipäätänsä ovat sellaisia, missä meillä on paljon kehittämisen varaa ja potentiaalia edelleenkin. Kysymys eurooppalaisista markkinoista, eurooppalaisista sisämarkkinoista, on hyvin relevantti. Se, mitä Saksassa nyt tapahtuu poliittisesti, on tietysti merkittävää meillekin. Kun olen itse vieraillut yhden kerran näissä virallisissa EU:n kilpailukykyneuvostoissa ja epävirallisissa, niin olin kyllä ainakin itse positiivisesti yllättynyt siitä, että joku semmoinen herääminen tuntuu tapahtuvan siellä elinkeinoministereiden piirissä Euroopassa Euroopan kilpailukyvyn suhteen ja siinä, miten meitä haastetaan Kiinan osalta, ja myös siinä, miten me ollaan jäämässä ja jääty joillakin alueilla aika pahasti taakse myös Yhdysvaltoihin nähden. Joo, sitten metsäteollisuus: Siellä on tietysti ylikapasiteettia, mutta jaan huolen myös metsien käytöstä, puun käytöstä. Olen tästä samaa mieltä edustaja Hoskosen kanssa ja myös siitä, jos viritetään ilmastotoimet liian pitkälle. Ja olen myös huolestunut turpeesta ja sen energiakäytöstä. Turpeella toki on myös kuivike-, kasvu- ja turvekäyttöä ja monia muitakin innovatiivisia käyttöjä, ja siinä tulee vahvistaa rahoitusta. Julkisessa keskustelussa siitä on vähän kahdenlaista ilmaa. Riippuu, keneltä kysyy. Mutta jaan tämän saman käsityksen, että rahoitus on vaikeutunut. Se on vaikeutunut pk-sektorilla, mikroyrityksillä, siinä on sääntely, sen tulkinta, tietynlainen paikallisen pankkitoiminnan väheneminen, mikä on ollut valitettavaa, paikallistuntemus, myös varovaisuus, tietty luottoriski ja hallinta, mikä on mennyt minun mielestäni liian pitkälle, ja myös osan pankeista muuttunut liiketoimintanäkymä. Tässä on osa niistä syistä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-10-08T17:15:51,2025-10-08T17:21:13,Hyväksytty,1.1 2025_92_209,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,Ministeri Marttinen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_210,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Matias,Marttinen,Työministeri,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia kansanedustajille erittäin hyvästä keskustelusta. — Tartun nyt joihinkin kysymyksiin, jotka ovat omaan salkkuuni liittyviä asioita: Ensinnäkin jos nyt katsomme näitä esille tulleita, nyt jo päätettyjä investointiuutisia, joista voi muutaman mainita, joilla on kuitenkin kaikilla merkittävä työllisyysvaikutus: Akkumateriaalitehtaan rakentaminen Kotkaan — tehdas tulee työllistämään noin 270 henkeä. Forcitin oma hanke TNT-tehtaan osalta Porissa — noin 200 miljoonaa euroa, työllisyysvaikutus 70 henkeä. Hitachi Energy Vaasassa — uusien työllisten tarve noin 200 henkeä. Fazerin uusi tehdas — 400 miljoonaa kaikkinensa. Ja aivan omana kokonaisuutenaan meriteollisuuden tilanne tällä hetkellä, siis Meyerin telakan saama pitkä aiesopimus — yhden tämmöisen jättiristeilijän kokonaistyöllisyysvaikutus on noin 13 000 henkilötyövuotta. Tässä nyt joitakin kokonaisuuksia mainitakseni. Ehkä viimeisenä vielä Nordic Nano Groupin päätös aloittaa toimintansa Imatralla — 200 uutta työpaikkaa siinä kohtaa, kun kokonaistuotanto saadaan vietyä eteenpäin. Elikkä kyllähän tässä maassa myös hyviä uutisia saadaan, onneksi näin, eri puolille Suomea, ja olen varma siitä, että näitä uusia ratkaisuita kyllä tullaan kuulemaan myös enemmän. Edustaja Junnila otti puheenvuorossaan esille myös Valmet Automotiven tilanteen: Kävin siellä viime viikon torstaina tapaamassa tehtaan henkilöstöä, tehtaan johtoa ja kaupungin edustajia, ja on totta kai selvää, että Uuttakaupunkia ei tulla tässä jättämään yksin. Se on koko valtiovallan ja hallituksen tahtotila. Me teemme nyt totta kai omaa valmistelua parhaillaan, jotta voidaan antaa tukea, muun muassa uudelleenkoulutusta ja täsmätoimia näille työntekijöille, jotka jäävät tässä vaikeassa tilanteessa ilman työtä. Edustaja Löfström puheenvuorossaan kysyi tästä niin sanotusta pohjoismaisesta yhteistyöstä: Siellä oikeastaan voisi tämän liittää hyvin myös meriteollisuuden tilanteeseen. Jos katsotaan vaikka Rauman telakan tilannetta, jossa siis tehdään erittäin vahvaa yhteistyötä siinä, että itse laivanrakennus tapahtuu suomalaisin voimin mutta teknologia ja monet muut ratkaisut tulevat taas Ruotsista. Itse näen niin, että sekä meriteollisuuden että puolustusteollisuuden osalta meillä olisi mahdollista rakentaa vielä paljon vahvemmat pohjoismaiset yhteistoimintamallit tältä osin. Puolustusteollisuudenkin osalta voin todeta sen, että jos katsomme tällä hetkellä, miten voimakkaasti uusia työpaikkoja toimialalle syntyy, niin se on erittäin lupaavaa myös tulevien vuosien osalta. Tässäkin on hienoa ja tärkeää huomata myös se, että kyse ei ole tietyistä paikoista, minne työpaikkoja syntyy, vaan tämä alihankintaketju kattaa hyvin laajasti myös eri toimialat kaikkinensa. Edustaja Werning täällä otti myös esille metsäteollisuuden tilanteen — hän ei ole paikalla: On kuitenkin niin, että me emme kyllä voi vaikuttaa esimerkiksi USA:n asettamiin tulleihin. On näin, että oman arvioni mukaan suurista meidän teollisuuden toimialoista metsäteollisuuden tilanne näiden USA:n tullien osalta on kaikista hankalin, ja se näkyy tällä hetkellä valitettavasti toimialan osalta. Me seuraamme hyvin tarkasti tilannetta, ja kävin myös Lappeenrannassa silloin heti kesällä, kun näitä hyvin synkkiä uutisia paikkakunnalle oli tullut UPM:n osalta, ja siltäkin osin meillä on oma valmistelu ministeriössä nyt käynnissä, kun yt:t ovat päättyneet. Ehkä nämä, arvoisa rouva puhemies, nyt joinakin mainintoina ja poimintoina tästä käydystä keskustelusta. Joka tapauksessa, mitä vahvemmin teollisuuspolitiikkaa yhdessä puolueiden välillä kyetään tässä talossa tekemään, sitä vahvemmat vaikutukset sillä on myös investointeihin, ja me näemme nyt myös sen, että meillä on vireillä erittäin merkittävä määrä merkittäviä teollisia investointeja. Kollegani, ministeri Puiston kanssa johdamme työ- ja elinkeinoministeriötä ja samoin myös investointinyrkkiä, jonka olemme ottaneet vahvemmin poliittisen johdon alaisuuteen meidän oman toimikautemme aikana, jotta voimme tunnistaa näistä hankkeista ne kysymykset, mihin tarvitaan myös selkeämpää poliittista ohjausta tai käsittelyä. Tämä on oikeastaan ollut aika hyvä ja toimiva ratkaisu kaikkinensa, koska meillä on eri puolilla maata sellaisia isompia hankkeita, joiden osalta pelkästään se virkamiestason valmistelu ei riitä, vaan se vaatii jo selkeämmin poliittisen johdon linjauksia tai ohjeistusta. Me käymme läpi nyt näitä, ja meillä on luupin alla voi puhua ehkä muutamia kymmeniä merkittävimpiä teollisia hankkeita tällä hetkellä. Koko ajan seuraamme niitä hyvin tarkasti ja teemme myös tarvittavat kaikki toimenpiteet, joilla voidaan varmistaa se, että kuokka menee kaikilta osin maahan. Ainakaan se ei jää valtiovallan ja ainakaan se ei jää hallituksen toimien osalta kiinni, menevätkö nämä hankkeet maaliin. Toivon, että valtaosa niistä menee.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-10-08T17:21:15,2025-10-08T17:26:48,Hyväksytty,1.1 2025_92_211,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Sitten mennään puhujalistaan. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_212,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään keskustelemme valtioneuvoston selonteosta, joka koskee teollisuuden tulevaisuutta. Samalla se koskee koko isänmaamme suuntaa. Teollisuus on ollut tämän maan selkäranka. Se on rakentanut Suomen jälleen nousuun sodan raunioista, vienyt suomalaista osaamista maailmalle ja luonut hyvinvoinnin perustan. Nyt olemme jälleen murroksen keskellä, jossa vastuullinen taloudenpito ja rohkea uudistuminen kulkevat käsi kädessä. Tämä hallitus ei rakenna tulevaisuutta velalla vaan työllä, ahkeruudella, yrittämisellä ja uskolla omaan osaamiseemme. Arvoisa puhemies! Teollisuuspoliittinen selonteko näyttää suunnan Suomelle, joka ei tyydy olemaan sivustakatsoja vaan tekee rohkeita päätöksiä. Panostamme puhtaan siirtymän investointeihin, vahvistamme tutkimusta ja innovaatioita sekä nostamme tki-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se tarkoittaa luottamusta siihen, että suomalainen taito, luovuus ja työmoraali kantavat myös seuraavat sukupolvet. Jokainen euro, joka sijoitetaan tutkimukseen, teollisuuteen ja osaamiseen, on sijoitus Suomen tulevaisuuteen. Linja on oikea. Me emme ottele piirinmestaruuksista, me ottelemme nyt maailmanmestaruuksista, ja rima on korkealla. Arvoisa puhemies! Pidän selontekoa hyvin isänmaallisena. Siinä on tekoja, joilla turvataan työn, teollisuuden ja osaamisen edellytykset tässä maassa. Siihen on kirjattu myös, että me pidämme huolta suomalaisesta työstä, energiasta, osaajista ja luonnonvaroista niin, että Suomi pysyy vahvana myös seuraavat sata vuotta. Tämä selonteko ei ole vain tehty paperi teollisuudesta; se on kertomus Suomen tahdosta olla elinvoimainen, turvallinen ja omavarainen kansakunta. Arvoisa puhemies! Kun rakennamme teollisuutta, rakennamme samalla Suomen tulevaisuutta. Meidän velvollisuutemme on huolehtia siitä, että jokainen päätös vie maatamme eteenpäin vastuullisesti, viisaasti ja ylpeydellä. Siksi kannatan hallituksen teollisuuspoliittista linjaa ja uskon, että tämä selonteko on askel vahvemman, rohkeamman ja omiin voimiin uskovan Suomen suuntaan. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-08T17:27:02,2025-10-08T17:30:30,Hyväksytty,1.1 2025_92_213,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_214,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta on tärkeä ja koskee Suomen teollisuuspolitiikan isoa kuvaa ja pitkän aikavälin linjauksia. Tarvitaan ylivaalikautista ja yli puoluerajojen menevää teollisuuspoliittista näkemystä, yhteisymmärrystä ja tahtotilaa. Nyt käsittelyssä oleva teollisuuspoliittinen selonteko antaa siihen parhaimmillaan hyvän pohjan ja lähtökohdat. Ajattelen niin, että teollisuuspoliittinen linjaus saisi huomioida vahvemmin myös alueelliset tarpeet, kuten esimerkiksi Itä-Suomen ja Itä-Suomen tarpeet teollisen toimintaympäristön tulevaisuuden osalta. Meillä on nyt tilanne, jossa esimerkiksi metsäteollisuus hakee tehokkuutta omaan toimintaansa ja muutosneuvotteluja on käynnissä laajasti metsäteollisuudessa. Tämä on työntekijöiden kannalta todella ikävää ja epäluottamusta herättävää teollista tulevaisuutta ajatellen. Samalla kun metsäteollisuus tekee aktiivisesti toimia oman kannattavuutensa eteen, tulisi hallituksen juhlapuheissa Itä-Suomelle luvattuja asioita saada nopeasti konkretiaan Itä-Suomi-ohjelman aidoilla toimenpiteillä pelkkien kirjausten sijaan. Erityistalousaluemahdollisuus, investointi- ja kasvupanokset, valtion infrahankkeet, saavutettavuuden turvaaminen — kuten lento-, raide-, tie- ja vesiliikenne — sekä kuntien palveluinvestoinnit ja monet muut Itä-Suomea koskevat asiat tulisi saada ripeästi käytäntöön. Fakta on, että rajan takana oleva sota vaikuttaa Itä-Suomen yrityksiin monella tapaa, muun muassa nostaen kustannuksia, vaikeuttaen logistisia ketjuja ja heikentäen markkinan kysyntää ja näkymiä. USA:n käynnistämä kauppasota heikentää näkymiä entisestään ja luo todella suurta epävarmuutta meidän teollisuutemme eteen varsinkin Itä-Suomessa. Meillä on ollut tapana jo vuosikymmenet tukea alueita ja niiden yrityksiä sitten, kun yt:t on käyty ja pahin on jo tapahtunut. Äkillisen rakennemuutoksen tuet ja hallituksen apupaketit eivät silloin paljon lämmitä, kun jopa sadat tai tuhannet metsäteollisuuden työntekijät joutuvat työttömiksi ja alueellinen vaikutus on järkälemäinen verotulojen ja työllisyyden osalta. Arvoisa rouva puhemies! Ratkaisuja on tehtävä silloin, kun yritykset vielä toimivat alueella. Vahvistetaan ja tuetaan yritysten, esimerkiksi metsäteollisuuden, toimintamahdollisuuksia ja kasvua. Tämän hetken vahvoja esillä olevia teollisuuden tulevaisuudennäkymiä ovat myös vihreä siirtymä, kestävät energiajärjestelmät ja puolustukselliset energiaratkaisut. Tähän tarvitaan siis konkreettisia satsauksia — koulutusta unohtamatta. Esimerkiksi Itä-Suomessa Varkaudessa juhlittiin vasta Walter Ahlströmin teknillisen koulun 90-vuotissyntymäpäivää. Varkaudessa on siis koulutettu jo pitkät ajat teollisuuden työntekijöitä, niin niin sanottuja haalariduunareita kuin myös insinöörejä, kuten tänäänkin, eikä pelkästään suomen kielellä, vaan on myös kansainvälistä koulutusta englannin kielellä. Suomalaisen teollisuuden kannalta on olennaisen tärkeää, että horjuvalle ulkomaankaupalle löydetään itäisestäkin Suomesta vaihtoehtoisia ja kunnossa olevia kuljetusreittejä, jotka parantavat logistiikkaa ja huoltovarmuutta sekä kustannustehokkuutta. Arvoisa rouva puhemies! Maassamme tarvitaan vahva parlamentaarinen yhteisymmärrys uuden teollisuuspolitiikan suunnasta. Tämä ei tietenkään ole vain yhden hallituskauden asia. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-10-08T17:30:40,2025-10-08T17:33:58,Hyväksytty,1.1 2025_92_215,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Jukkola., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_216,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Petteri Orpon hallitus on halunnut ottaa strategisen, pitkäjänteisen ja kokonaisvaltaisen otteen teollisuuden tulevaisuudesta. Tämä ei ole yksittäinen ohjelma tai toimenpidelista. Tämä on suunnanmuutos, joka palauttaa teollisuuden sinne, minne se kuuluu: suomalaisen hyvinvoinnin ja kasvun ytimeen. Arvoisa rouva puhemies! Suomi elää viennistä, sillä se tuo tuloja, työpaikkoja ja rahoittaa hyvinvointia. Pienenä taloutena Suomi tarvitsee vahvaa kilpailukykyä, jotta yritykset menestyvät maailmalla ja talous pysyy elinvoimaisena. Orpon hallitus on tehnyt rohkeita ja vastuullisia päätöksiä. Kymmenen miljardin sopeutustoimet eivät olleet helppoja, mutta ne olivat välttämättömiä, jotta voimme turvata julkisen talouden kestävyyden. Samaan aikaan hallitus on kyennyt tekemään tulevaisuuteen katsovia ratkaisuja. Investointihyvitys houkuttelee uusia hankkeita jo yli 20 miljardin euron arvosta. Työmarkkinoita on uudistettu, jotta vientiyritykset pysyvät kilpailukykyisinä, ja tutkimus- ja kehityspanokset nostetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämä on teollisuuspolitiikkaa, joka ei jää vain paperille vaan näkyy konkreettisesti investointeina, työpaikkoina ja kasvuna. Arvoisa rouva puhemies! EU:n kilpailukyky on nyt ratkaisevan tärkeässä roolissa. Ei riitä, että Suomi on kilpailukykyinen, jos EU:n perälauta vuotaa kilpailukykyämme pois. Siksi on välttämättömän tärkeää jatkaa ponnisteluja EU:n kilpailukyvyn puolesta, sillä globaali kilpailu kiihtyy ja Yhdysvaltain sekä Kiinan toimet, ovat ne sitten tulleja tai veroja, kirittävät myös Eurooppaa. Tässä tilanteessa Suomen on oltava se jäsenmaa, joka toimii määrätietoisesti ja ennakoiden. Meidän vahvuutemme ovat puhdas energia, teknologinen osaaminen ja vakaa yhteiskunta — juuri ne asiat, joihin tämä selonteko nojaa, ja juuri siksi tämä ohjelma antaa meille mahdollisuuden tuoda teollisuutta maailmalta Suomeen ja tehdä Suomesta vahvempi teollinen maa, jossa syntyy arvoa, työtä ja vientiä. Me tarvitsemme lisää teollisuutta ja kyllä, myös sitä perinteistä savupiipputeollisuutta. Tehdaspiiput eivät ole ongelma, vaan osa ratkaisua. Ne ovat merkki työstä, investoinneista ja uskosta tulevaisuuteen. Tämä selonteko mahdollistaa sen, ja se luo pohjan kestävälle kasvulle ja uudelle teolliselle nousulle. Arvoisa rouva puhemies! Haluan nostaa esiin myös keskustan esillä pitämän ehdotuksen Itä-Suomen erityistalousalueesta: On rehellistä todeta, että tähän meidän ei tule lähteä. [Hannu Hoskonen: Voi hyvänen aika!] Se perustuu vanhentuneeseen käsitykseen siitä, että lisäämällä hallinnollisia poikkeuksia voitaisiin ratkaista alueiden haasteita. Tosiasiassa me tarvitsemme päinvastaista, vähemmän poikkeuksia ja enemmän yhteistä kilpailukykyä. Kokoomuslaisena näen asian näin: en halua erityistalousaluetta yhdelle osalle Suomea, vaan haluan, että koko Suomi on erityistalousalue, maa, joka erottuu edukseen kilpailukyvyllään, osaamisellaan, innovaatioillaan, infrallaan ja verotuksellaan, maa, johon halutaan investoida ei poikkeussäännösten vuoksi, vaan siksi, että se on Euroopan kilpailukykyisin paikka investoida ja tehdä tulevaisuutta. Tähän kokonaisuuteen liittyy vahvasti myös puolustusteollisuus. Nato-jäsenyys avaa meille uuden mahdollisuuden, ei vain turvallisuuden näkökulmasta vaan myös teollisena mahdollisuutena. Suomalaisilla yrityksillä on osaamista ja luotettavuutta, joita liittolaisemme tarvitsevat. Nyt on meidän tehtävämme varmistaa, että ne pääsevät täysimääräisesti mukaan. Samoin kaivannaisteollisuus on tärkeä tukijalka tälle muutokselle. Ilman vastuullisesti hyödynnettyjä mineraaleja ja malmia ei ole raaka-aineita puolustusteollisuudelle tai teollisuudelle ylipäätänsä. Tämä on ala, jolla Suomen on oltava rohkeasti edelläkävijä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-10-08T17:34:04,2025-10-08T17:39:18,Hyväksytty,1.1 2025_92_217,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Puhujalista jatkuu, ja muistetaan, että tämä asiakohta vaihdetaan seuraavaan kello 17.47. — Nyt edustaja Hoskonen.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_218,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnä kannatan edustaja Hilkka Kempin tekemää esitystä. Toiseksi kollega Jukkolalle haluan mainita: Mitä sitten se hallituksen tuki tuonne Itä-Suomeen on, kun olette kaiken sieltä jo vieneet? Viimeinen sankariteko: veitte 300 miljoonaa aluekehitysrahoista meiltä pois. Tässä voi sanoa, että ei jää jäljelle edes sitä kukkaroa taskuun, kun senkin te varmaan kohta viette. Olette purkamassa Palokin voimalaitoksen Heinävedeltä, viimeinen voimalaitos lopetetaan. Jotkut tietysti sanovat, että pimeässä aika kuluu paremmin, mutta olen siitä hieman eri mieltä. Tämä teollinen toiminta, mitä te olette Itä-Suomeen ajaneet, on pelkkää nollaa, ja turha kuvitella, että sieltä jotain isoa lottopottia Itä-Suomelle tulisi. Toki toivon, joka päivä sitä toivon, mutta alkaa odottavan aika olla turhan pitkä. No, jäämme odottamaan, mitä se on. Joka tapauksessa tässä keskustelussa, arvoisa rouva puhemies, tämä metsäteollisuuden en sano mollaaminen vaan tietoinen alasajo tai väheksyminen on järkyttävää. Ettekö te, hyvät kollegat, ymmärrä, minkä varaan Suomen hyvinvointi on rakennettu? [Timo Suhonen: Ymmärretään!] Metsäteollisuuden varaan ja metsien hyötykäytön varaan. — Edustaja Suhonen, kiitän kommentistanne. — Joka tapauksessa jos tätä ei ymmärretä nyt, niin Suomi menee semmoiseen alennustilaan, jota ei ole ennen nähnyt, tällä menolla, mitä tämä vihreä siirtymä on aiheuttanut. Meillä kun turve poistettiin, niin poltetaan valtavat määrät tukkipuuta ja kuitupuuta ja metsäteollisuus pistää luukkujaan kiinni. Ja lisää tulee varmaan tänä vuonna, ja Itä-Suomi autioituu. Onhan tämä järkyttävää, että tällaista keskustelua joutuu edes kuulemaan. Metsäteollisuus on luonut Suomeen metalliteollisuuden, kemianteollisuuden. Eivät nämä Ponsset ja John Deeret sun muut ole tulleet vahingossa, vaan ne ovat tulleet siitä tarpeesta, mitä metsäteollisuus ja metsien jalostus ovat tuoneet. Paperikoneet ja kaikki mahdolliset laitteet, mitä ikinä keksiä voitte — ei niitä ole tehty huvikseen, vaan suureen tarpeeseen ja Suomen vientiteollisuuden elvyttämiseen. Suomi elää edelleen metsistään, ei vain pelkästä puusta, vaan monesta muusta. Sitten kun nyt muovia tunnutaan vähennettävän, niin kotimainen teollisuus rupeaa tuottamaan arvokkaita pakkaustarvikkeita, erilaisimpia. Sitten sieltä tulee puuteollisuuden tuotteita, puutaloja ynnä muuta. Onhan tämä kumma, kun tällaisia keskusteluja joutuu kuulemaan. Sekö muka korvataan sitten näillä datakeskuksilla? Tarkastellaanpas hieman datakeskuksia: Ensinnäkin ne on ulkomaisilla rahoilla investoitu tänne. Ne neuvottelevat sähköyhtiöiden kanssa edullisen sopimuksen sähköstä, joka menee melkein nollaveroluokalla, ja sitten kun teille kaikille varmaan markkinoidaan, että tulee halpaa energiaa sitten sivuvirtana, jota yhteiskunta käyttää vaikka kiinteistöjen lämmitykseen, niin arvaatkaas, myykö joku Google teille halvalla sen sähköllä tuotetun lämmön, mikä siinä datakeskuksessa syntyy? Ei varmasti myy. Kannattaisi pikkuisen ymmärtää, mistä tässä on kysymys. Sitten tämä vetyteollisuus ja puhdas teräs ja puhdas alumiini, mitä tuntuu, että Suomeen on rakennettu jo niin paljon, että minua hirvittää: Millä sähköllä te sen teette? Me olemme purkaneet yli 3 000 megaa sähköntuotantolaitoksia elikkä voimalaitoksia tästä maasta pois. Turve kun lopetettiin, niin menetettiin kovilla pakkasilla yli 3 000 megan edestä sähköntuotantotehoa. Mistä te otatte sen sähkön? Yhtään vetyä ei synny ilman sähköä, yhtään puhdasta alumiinia ei synny ilman sähköä, eikä sitä kuuluisaa hiiletöntä terästä, jonka piti Inkooseen tulla. Syntyyhän se varmaan joskus huomenna tai tulevalla vuosisadalla, mutta tämän eduskunnan aikana ette tule sitä näkemään. Toivon hieman realismia tähän keskusteluun, arvoisat kollegat. Tämä puhdas siirtymä taitaa mennä sellaiseksi peliksi, että ainut, mikä on puhdas, on suomalaisten kukkaro. Siellä ei ole kohta rahaa mihinkään, ja valtio velkaantuu toistakymmentä miljardia vuodessa. Pahoin pelkään, että tämän vuoden aikana Suomi on Euroopan unionin alijäämämenettelyssä, ja jos vielä jatkamme siitä eteenpäin, niin se tarkoittaa suomeksi sanottuna sitä, että valuuttarahasto puuttuu tähän peliin ja toteaa, että teille ei anneta mistään lainaa. Aikoinaan kun Esko Aho aloitti Suomen talouden korjaamisen, meillä oli 500 000 työtöntä. Tällä menolla se luku on kohta tullut takaisin. Niin että kun te näitä esityksiä teette, pyydän teiltä realismia. Se, että tehdään vetyterästä ja puhdasta alumiinia, on vähän kuin lupaisi pikkupojalle kovan joulupaketin ostaa mutta ei osta kuitenkaan. Pettymys on kammottava siinä tilanteessa. Älkää sitä pikkupoikaa pettäkö, vaan ostakaa hänelle se joulupaketti, joka on hänelle elämääkin tärkeämpi, mutta lopettakaa nyt, hyvät ystävät, tämä Suomen metsäteollisuuden alasajo. Jos te sen teette, niin olen silloin murheellinen lopun ikäni. Metsissä on Suomen tulevaisuus. Uskokaa, hyvät ystävät. [Eduskunnasta: Näin on! — Timo Suhonen: Oikein!]", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-10-08T17:39:33,2025-10-08T17:44:49,Hyväksytty,1.1 2025_92_219,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kaunisto poissa. — Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_220,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ajattelin ensin, että en enää pidä puhetta, mutta jotenkin innostuin tästä itäisestä Suomesta vielä sanomaan jotakin. Kaikki tietävät, tai ilmeisesti kaikki eivät tiedä, minkä takia itäisen Suomen maakunnat ovat esittäneet erilaisia toimenpiteitä alueen kehittämiseksi, tai ei kehittämiseksi edes, vaan että pysyttäisiin muun Suomen kehityksessä mukana, eikä välttämättä ehkä niinkään, vaan että kun edes ne olemassa olevat kotimaiset, paikalliset yritykset säilyisivät jollain tapaa elossa. Myös elinkeinoelämän järjestöt alueelta ovat esittäneet toimenpiteitä, myös Elinkeinoelämän keskusliitto on esittänyt, ja pääministeri taisi nimetä Harri Bromaninkin tekemään jonkinlaista ohjelmaa sinne, että hieman ristiriitaisia ovat nyt nämä viestit. Työ- ja elinkeinoministeriön kasvunrahoitusraportti tosiaan osoittaa, että pienet innovatiiviset ja kasvuhakuiset yritykset, kaikki nämä erilaiset yritykset, kohtaavat näitä rahoitusvaikeuksia — siitä täällä on jo hyvin keskusteltu — mutta myös maataloustuotannossa elikkä ruuantuotannossa, niin onhan tämä nyt kummallista, että ruokaan, mitä joka päivä tarvitaan, ei rahoitusta pankeista haluta antaa. Kiitän edustaja Jukkolaa rehellisyydestä. Olen aina tykännyt siitä, että on kiva puhua asioista, kun tiedetään, mitä mieltä kukakin on, mutta nythän tämä voittajiin ja menettäjiin jakaminenhan tässä selkeästi tuli esille. Eikä sekään ole oikeastaan pahinta, että sinne meille päin syntyy taloudellinen tyhjiö, vaan paljon vaarallisempaa on, että sinne kasvaa tämmöinen turvallisuustyhjiö, ja se on samalla erityisesti huoltovarmuustyhjiö ja sen mukana se on kokonaisturvallisuustyhjiö. Täällä eilen puhuttiin sisäisestä turvallisuudesta, ja kyllä nämä kaikki tämäntyyppiset asiat, mitkä nyt etenevät ja jotka eivät etene, tätä sisäistä turvallisuutta murentavat joka hetki. — Kiitos, ei muuta.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-10-08T17:44:51,2025-10-08T17:47:07,Hyväksytty,1.1 2025_92_221,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mehtälä. — Vielä ehditään edustaja Mehtälä ottaa ja sitten vaihdetaan., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_222,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Teollisuuspolitiikassa ei ole kyse vain kasvuluvuista, vaan myös suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisesta. Sekä hallitus että keskusta ovat yhtä mieltä siitä, että kestävä kasvu on välttämätöntä, mutta tarvitsemme rohkeampia ja konkreettisempia toimia kasvun saavuttamiseksi. Hallitus on nyt reilu kaksi vuotta nukkunut ruususenunta tässä kasvupolitiikan saralla, ja voidaan kertoa, että keskituloisten verotus on kulutusverot huomioon ottaen kireimmillään kymmeneen vuoteen, työttömyys suurinta yhdeksään vuoteen ja konkurssien määrä korkeimmillaan 28 vuoteen. Nyt on ensinnäkin ryhdyttävä panostamaan myös pienempien yritysten toimintaedellytyksiin, eikä ainoastaan pörssijättien, kuten hallitus tekee. Onhan meillä yrityksistä alkutuotanto mukaan lukien 96 prosenttia alle kymmenen hengen yrityksiä. Tarvitsemme aidosti kannattavan investointiympäristön. Keskustan mallissa yhteisöverotusta kehitetään Viron mallin suuntaan, eli yrityksen sisään jätettäviä voittoja verotetaan kevyemmin, mikä rohkaisee investointeihin ja kasvuun. Hallituksen ajaman investointiverohyvityksen taas tulisi olla paljon nykyistä matalammalla tasolla, niin kuin Ranskassa ja Tanskassa on. Hallituksen ei pitäisi tehdä asioita, jotka vaikeuttavat yrittäjien elämää. En voi esimerkiksi ymmärtää, miksi hallitus jälleen kerran lisäsi sääntelyä biokaasualalle. Viisi eri hallituksen tointa on tähän mennessä tapahtunut. Tämä on täysin tarpeetonta. Keskustan mielestä luvituksesta on tehtävä hidasteen sijaan Suomen kilpailukykytekijä. Tavoitteeksi pitää asettaa, että meillä on Euroopan nopein luvitusprosessi vuoteen 2027 mennessä. Suurin muutos on ajattelutavan muuttaminen. Sääntely ei saa olla itsetarkoitus, vaan sen tehtävä on auttaa ja viedä yrityksiä eteenpäin. Arvoisa puhemies! Alueellinen epätasapaino uhkaa Suomen kehitystä, minkä äsken kuulimme hyvin. Hallituksen politiikka on osoittautumassa kovaksi keskittämisen politiikaksi. Tarvitsemme määrätietoista aluepolitiikkaa, kuten keskustan esittämä itäisen Suomen erityistalousalueen kokeilu on. Tällaiset erityistalousalueet eivät ainoastaan tasapainota aluekehitystä, vaan luovat kasvua ja työpaikkoja koko Suomeen, myös sinne, missä väestö ikääntyy ja työvoima vähenee. Koko Suomen asia on myös turvallisuuspoliittinen kysymys. Elintarviketeollisuus tarvitsee käytännön tukea, jotta se voi myydä tuotteita enemmän ulkomaille ja lisätä tuotantoaan. Elintarvikeviennin osalta hallituksen toimet ovat olleet luvattoman heikot. Selkeä ohjelma investointien tukemiseksi ja sääntelyn keventämiseksi auttaisi suomalaisia yrityksiä menestymään kansainvälisesti ja parantamaan vaihtotasettamme, ja siitä oiva esimerkki on tämä elintarvikepuoli: me ostamme elintarvikkeita seitsemällä miljardilla ja myymme kahdella, elikkä meillä on valtiontaloudessa viiden miljardin alijäämä pelkästään elintarvikkeiden osalta. Näin ei voi jatkua. Kotimaisten raaka-aineitten jalostusasteen nostaminen ja alan uudet keksinnöt luovat myös uusia työpaikkoja ja vähentävät tuontiriippuvuutta. Arvoisa puhemies! Teollisuuspolitiikkamme ei voi olla ponnetonta toiveajattelua eli toivotaan toivotaan ‑ajattelua. Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa yritykset uskaltavat investoida ja työllistää koko Suomessa. Lisäksi kasvaville yrityksille tulee turvata rahoitus eri tilanteissa. Yritysten rahoitukseen tulee saada vakautta ja jatkuvuutta. Tässä tarvitaan niin kotimaisia rahoittajia kuin Euroopan unionin investointipankkia. Keskustan linjaus on selkeä: suunniteltu Suomessa, valmistettu Suomessa ja omistettu Suomessa. Tämä on kestävä tie kohti parempaa huomista kaikille suomalaisille. Keskusta on puolue, joka sanoo ”kyllä” kestävälle talouskasvulle. Kannatan edustaja Kempin tekemää vastalausetta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-10-08T17:47:08,2025-10-08T17:51:24,Hyväksytty,1.1 2025_92_223,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Tässä vaiheessa keskustelu ja asian käsittely keskeytetään, ja asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen. Tämä oli tosiaan aikataulutettu asiakohta.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_92_224,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä asiakohtaa 8. Keskustelu jatkuu. — Edustaja Immonen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_92_225,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Työpaikkoja ja kasvuvoimaa Keski-Suomeen, lisää kansainvälisyyttä Mikkeliin ja Rovaniemelle. Sitä se tarkoittaa käytännössä, että olemme jäsen kansainvälisessä puolustusliitossa. Liittouman jäsenyys tuo tullessaan useista Euroopan maista lukuisia upseereita maakuntiimme. Samalla avautuvat lukuisat mahdollisuudet markkinoida ja esitellä Suomen suorituskykyjä ja korkealaatuista puolustusteollisuuttamme ulkomaalaiselle sotilaalle sekä verkostoitua heidänkin tiedeyhteisöihinsä. Uskoisin, että myös puolustusteollisuuden on helpompi hakeutua yhteistyöhön Suomen kanssa, kun kyseisen maan edustajia henkilöstöverkostoineen on jo valmiina Suomessa. Tässä teollisuusselonteossa todetaankin, että teollisten investointien saamisella Suomeen on ratkaiseva merkitys teollisuuden uudistumiselle ja pitkän aikavälin kilpailukyvylle. On olennaista, että investointeja saadaan toimintoihin, jotka kasvattavat kotimaista arvonluontia, nostavat tuotannon jalostusarvoa ja parantavat tuottavuutta. Juuri sitä on toteutettu käytännössä kotimaisessa puolustusteollisuudessa. Kansainvälisyys tuo runsaasti mahdollisuuksia liittolaistemme kanssa tulevaisuudessa. Suomen puolustuskyvyn kulmakivi on vahva maanpuolustustahto väestömme kaikissa yhteiskuntaluokissa, mutta sen toteuttamiseksi kriisiaikana me tarvitsemme korkealaatuista puolustusmateriaalia ja myös asetuotantoa. Ilman vahvaa, itsenäistä ja elinvoimaista ase- ja puolustusvälineteollisuutta meillä ei ole uskottavaa puolustusta. Tämän asian myös Ukraina on osoittanut, kun se on joutunut moninkertaistamaan oman puolustusteollisuutensa omassa selviytymistaistelussaan viime vuosina. Kansainvälisen yhteistyön ohella meidän on kuitenkin varmistettava, että Suomi kykenee puolustamaan itseään itsenäisesti ilman liiallista riippuvuutta ulkomaisista toimitusketjuista. Keski-Suomessa tämä konkretisoituu erityisen hyvin. Nostan esiin muutamia esimerkkejä, joilla sekä heikentynyt turvallisuustilanne että tämän hallituksen toimenpiteet yhdessä konkretisoituvat ja parantavat taloudellista elinvoimaa maakunnassani. Maakunnassani toimii useita puolustusteollisuuden yrityksiä, kuten Patria, joka kehittää ja valmistaa panssaroituja ajoneuvoja, drooneja ja järjestelmiä, joilla on korkea kotimaisuusaste. Nammo investoi satoja miljoonia euroja sekä Laukaaseen että Jyväskylään ja luo siten runsaasti työpaikkoja, puhumattakaan rakentamisen aikaisista työllisyysvaikutuksista. Myös Finn-Savotta Karstulassa sai ison tilauksen Puolustusvoimilta, mikä tarkoittaa lisää työpaikkoja pohjoiseen Keski-Suomeen. Näiden tuotteiden huolto ja saatavuus kriisiaikana on siten taattu, koska tuotanto ja osaaminen ovat kotimaassa. Puolustusvoimien joukko-osastot, kuten Tikkakoskella sijaitseva Ilmasotakoulu ja Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus Jyväskylässä, tekevät tiivistä yhteistyötä teollisuuden kanssa tarjoten testausympäristöjä ja operatiivista asiantuntemusta, joka taas tukee uusien järjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa. Arvoisa puhemies! Sen sijaan puolustushallinnon omat tki-panostukset ovat jääneet hiukan jälkeen. Meidän tuleekin parantaa julkishallinnon, teollisuuden ja tutkimuslaitosten välistä yhteistoimintaa. Puolustusvaliokunta toteaakin lausunnossaan tätä selontekoa arvioidessaan, että esimerkiksi Norjassa ja Hollannissa on käytössä niin sanottu triple helix -malli, jossa julkishallinto, puolustusteollisuus sekä tiede- ja tutkimusyhteisö tekevät tiivistä yhteistyötä. Valiokunta näkee tällaisen mallin tuomisen myös Suomeen olevan erittäin tarpeellista, ja asiaa tulisikin edistää. Myös tässä asiassa Keski-Suomella olisi paljon annettavaa hyödyntäen Jyväskylän yliopiston ja ammattikorkeakoulun osaamista sekä alueen teollista kapasiteettia, koska silloin kun Puolustusvoimat ja tutkimus tekevät yhteistyötä, syntyy ratkaisuja, jotka palvelevat koko Suomen turvallisuutta. Nato-jäsenyys näkyy siis monella tavalla jo nyt suomalaisen teollisuuden tervetulleena piristyksenä, ja jo lähitulevaisuudessa sitä vahvistetaan tämän hallituksen päätöksillä vielä lisää miljardiluokan investointeina.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2025-10-08T21:27:41,2025-10-08T21:32:30,Hyväksytty,1.1 2025_92_226,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,Edustaja Ollikainen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_227,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Päivällä käytiin laajaakin keskustelua tästä teollisuuspoliittisesta selonteosta, ja mielestäni oli aika laaja, hyvä keskustelu sen suhteen ja yhteinen näkemyskin itse asiassa. Se on hyvä asia, että esimerkiksi koskien puhdasta, vihreää siirtymää on aika pitkälle aika yhtenäinen näkemys, mikä on mielestäni hyvä asia. Se nostettiin esille siinä, puhuttiin, että tässä ei ole tiedostettu ollenkaan luovaa taloutta. Mutta itse asiassa talousvaliokunnan mietinnössä on nostettu esille luova talous ja millä tavalla se voisi olla tulevaisuudessa yksi mahdollisuus Suomelle kasvaa. Tulee tiedostaa sekin, että maailman kasvavin ala tällä hetkellä on juuri luova talous, ja siinä voimme osaamisella oikein hyvin pärjätä myös Suomesta käsin, toki tiedostaen, että on haasteita myös rahoituksen suhteen. Mutta rahoituksesta puheen ollen olen hieman huolissani koskien rahoitusta muun muassa pk-yrityksille, jotka ovat alihankkijoita suurille teollisuusyksiköille, ja että he saavat rahoitusta tulevaisuudessa. Olisi todella tärkeää, että rahoitusinstituutiot panostaisivat tähän ja omalta osaltaan olisivat mukana tukemassa Suomen kasvua.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Mikko Ollikainen,1441,2025-10-08T21:32:30,2025-10-08T21:34:12,Hyväksytty,1.1 2025_92_228,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Teollisuuspolitiikalla on tiukka kytkös paitsi valtiontalouteen, niin myös ja ennen kaikkea maailman keskeisiin kestävyyskriiseihin, ilmaston kuumenemiseen, luontokatoon ja ympäristön pilaantumiseen. Vaikka kytkökset on tiedostettu ajatuksen tasolla teollisuuspoliittisessa selonteossa, tarvittavat johtopäätökset jäävät uupumaan. Itsestäänselvä tavoite, jonka tulisi nykyajassa läpäistä koko teollisuuspolitiikka, on teollisuuden asettuminen laajasti ekologisesti kestäviin rajoihin. Keskeinen heikkous selonteossa ja sen johtopäätöksissä onkin ymmärryksen puute vahvoista keinoista tukea siirtymäpolkuja kohti kestävämpää teollisuutta. Osa selonteon keinoista on jopa avoimessa ristiriidassa keskenään tästä näkökulmasta katsottuna. Ilmaston osalta yhtenä keskeisenä työkaluna selonteko nostaa esiin energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman. Nämä ovat tärkeitä työkaluja, joita pitkän odotuksen jälkeen on vihdoin annettu, mutta ne eivät vastaa Suomen ilmastolakiin, Suomen ilmastositoumuksiin EU:lle eikä Pariisin ilmastosopimukseen. Arvoisa puhemies! Ilmastopolitiikan ja teollisuuspolitiikan ristiriita on voimakkaimmillaan Suomen hiilinielujen heikossa tilanteessa, joka johtuu ennen kaikkea metsien käytöstä. Hiilinielujen romahtamista ja tilanteen korjaamiseen pyrkiviä toimenpiteitä ei ole selonteossa tunnistettu lainkaan. Metsäteollisuudella on ollut ja on aivan varmasti myös jatkossa merkittävä rooli niin taloutemme kuin hyvinvointimmekin tukena. Samanaikaisesti metsäteollisuudella on iso vaikutus luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastoon. Ja jos katsoo viime vuosikymmenten kehitystä, niin tulostaulu on karu: metsäluonnon monimuotoisuus on heikentynyt, hiilinielut ovat heikentyneet, eli metsien hiilivarasto ei ole kasvanut. Puusta saatu arvonlisä on heikentynyt, ja työllisyys on heikentynyt. Siksi myös metsäteollisuuden kestävyyssiirtymälle tulisi teollisuuspoliittisessa selonteossa esittää toimenpiteitä elikkä keinoja siihen, kuinka saamme nostettua jalostusastetta, kuinka saamme vähemmästä enemmän ja suuremman kilohinnan tuotteista, niin ikään kuinka pystyisimme tekemään entistä pitkäikäisempiä tuotteita, jotka toimivat myös hiilivarastoina. Mutta nämä jäävät tässä selonteossa täysin uupumaan. Arvoisa puhemies! Ymmärrys kiertotalouden roolista jää valitettavasti selonteossa liian heikoksi. Kiertotalous ei ole vain tapa saada resursseja käyttöön, vaan ennen kaikkea sillä tulee pyrkiä pienentämään taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksia. Viime hallituskaudella päätettiin kiertotaloustrategiasta, joka asetti tavoitteet ja viitoitti reittiä kiertotalouden valtavirtaistamiseen. Mietinnössä todetaankin aivan oikein: ”Kiertotalous voi merkitä uudenlaista, uudistuvaa talouskasvua, kilpailukyvyn vahvistamista ja globaalia edelläkävijyyttä puhtaissa teknologioissa. Tässä onnistuminen vaatii kuitenkin sekä yrityksiltä että poliittisilta toimijoilta pitkäjänteistä ja suunnitelmallista panostamista tutkimukseen ja kehitykseen, uusiin kierrätysratkaisuihin sekä materiaalien uudelleenkäytön ja kierrätyksen infrastruktuureihin.” Silti selonteossa lasketaan vain vapaaehtoisten green dealien varaan, mikä ei ole riittävä kiertotalouden edistämiseksi. Euroopan ympäristökeskus julkaisikin reilu viikko sitten raportin ympäristötilan arvioinnista ja antoi Suomelle pyyhkeitä nimenomaisesti kiertotalouden edistämisen hitaudesta. Niin ikään se nosti esille Suomen suuren luonnonvarojen kulutuksen, jota nimenomaisesti kiertotaloudella saataisiin hillittyä. Lisäksi raportissa nostettiin myös hiilinielujen heikentyminen, luonnon monimuotoisuuden heikentyminen ja liikenteen päästöjen kasvu. Arvoisa puhemies! Vähähiilisten investointien osalta tärkeää olisi panostaa myös kotimaisen kysynnän luomiseen vihreän siirtymän innovaatioille. Uusiutuvan energian hyödyntäminen ja korkeamman jalostusarvon innovaatioiden saaminen maailmanlaajuisille markkinoille tarvitsisi alkuvaiheessa tuekseen vielä voimakkaampia kotimaista kysyntää lisääviä toimia, mitä selonteossa on nostettu. Monissa kysymyksissä myös teollisuuspolitiikassa tärkeää olisi huomioida myös toimenpiteiden riittävä resursointi. Tki-toiminnan voimavarojen lisääminen on parlamentaarisesti hyväksytty tavoite, johon myös teollisuuspoliittinen selonteko vahvasti nojaa. Valitettavasti tähän hallitus on nyt kuitenkin kohdistanut leikkauksia. Arvoisa puhemies! Teollisuuden kestävyysmurros on suuri ponnistus, joka vaatii vahvaa koordinaatiota ja oikea-aikaisia toimenpiteitä monelta toimijalta ja toimialalta. Toistaiseksi tulokset etenkin murroksen kannalta vaikeilla sektoreilla, kuten meillä Suomessa metsäteollisuudessa, osoittavat, että tämä koordinaatio ei ole riittävää. Valitettavasti selonteko ei tarjoa tilanteen korjaamiseksi riittäviä vastauksia.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-10-08T21:35:27,2025-10-08T21:41:59,Hyväksytty,1.1 2025_92_229,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,Edustaja Reijonen poissa., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_230,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 13/2025 vp. — Keskustelu. Edustaja Mattila., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_92_231,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lämmin kiitos kansalaisaloitteen tekijöille ja maakunnan ihmisille. Oulaskankaan asia on koko Suomen asia, sillä jos kansalaisaloite hyväksytään, voidaan aloittaa lainvalmistelu hyvinvointialueiden oikeudesta päättää itse alueensa päivystysverkosta. Siksi tämän viikon perjantai on kohtalon päivä Oulaskankaalle ja samalla myös muille yöpäivystyksensä menettäneille sairaaloille. Kaksi viikkoa sitten voitti sotevaliokunnan hallituspuolueiden kielteinen kanta Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksen jatkumiselle. Ei auttanut vetoaminen tosiasioihin ja vähiten se, että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde kertoi tarvitsevansa yöpäivystyksen Oulaskankaalla ja pystyvänsä järjestämään sen. Onnistuttiin myös loukkaamaan työtänsä sydämellä ja ammattitaidolla tekevää henkilöstöä epäilemällä heidän osaamistaan. Tämä ei käy kenenkään oikeustajuun. Miksi alueet eivät itse saa päättää omasta päivystysverkostaan? Miten täällä Helsingissä tiedetään muka paremmin kuin siellä Pohjois-Pohjanmaalla, mitä palveluita ihmiset tarvitsevat ja miten ne pitäisi järjestää? Viime kesänä kumottiin suunniteltu yöpäivystyksen lopettaminen Kouvolan Ratamokeskuksen osalta, kun alueen perussuomalaisten ja kokoomuksen kansanedustajat nostivat esityksestä ison metakan. Päätös oli puhtaasti poliittinen, minkä sosiaali- ja terveysministeriön edustajakin joutui myöntämään. Sille annettiin, joka isoimmin huusi. Oulun vaalipiirin hallituspuolueiden edustajat ovat pääosin olleet hiljaa Oulaskankaan osalta. Jos jotain vaikutustyötä on tehty, on se jäänyt näkymättä ja kuulumatta. Kansalaiset odottavat, että päätöksiä tehdään oikeudenmukaisesti. Nyt on tilanne Oulaskankaan osalta kaikkea muuta. Miksi 80 000 väestöpohjan ja lyhyempien etäisyyksien Kouvola sai pitää yöpäivystyksen mutta 125 000 väestöpohjan Oulaskangas ei? Miksi Pietarsaari sai pitää yöpäivystyksensä kielellisin perustein, vaikka sieltä on vain 30 kilometriä Kokkolan sairaalaan, jossa osataan palvella ruotsin kielellä. Epäoikeudenmukaista on myös se, että valtiovarainministeri Purra perusteli Kouvolan päätöstä sillä, ettei lopettamisesta olisikaan tullut säästöjä. Miksi toimittiin Oulaskankaan kohdalla toisin? Kansalaisaloitetta käsiteltäessä pystyttiin osoittamaan, että laskennalliset 1,1 miljoonan euron säästöt sulavat Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueelle, Soitelle, tapahtuviin siirtokustannuksiin sekä kasvaviin ensihoidon kalusto- ja henkilöstökustannuksiin. Arvoisa puhemies! Kokoomus ja perussuomalaiset pettivät Oulun eteläisen alueen ihmiset viime joulukuussa, kun hallituksen esitys sairaalaverkosta ja Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksen lopettamisesta hyväksyttiin enemmistöäänin täällä eduskunnassa. Pettymys Oulaskankaan käsittelyssä näkyi myös viime kevään alue- ja kuntavaaleissa. Perussuomalaiset kokivat romahduksen, sillä äänestäjät Pohjois-Pohjanmaalla pitivät erityisesti perussuomalaisten petosta törkeänä. Perussuomalaiset lupasivat puolustaa lähipalveluita ja pieniä sairaaloita viime eduskuntavaaleissa siinä, missä me keskustalaisetkin, mutta heille oli tärkeämpää saada pikkutiukennuksia maahanmuuttoon ja Ylen toimintaan. Nyt oman maan vanhukset ja muistisairaat saavat virua kodeissaan ja läheiset nääntyä hoitovastuussa, sillä Oulun eteläisiltä alueilta on korkea kynnys lähteä yöaikaan satojen kilometrien päähän Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Oletteko, perussuomalaiset, oikealla tiellä, kun teille ovat muualta tulleiden asiat tärkeämpiä kuin oman maan ja oman maakunnan ihmisten asiat? Te olette nyt hallituksessa. Teidän takana ovat soterahat ja lainsäädäntövalta, mutta sen sijaan, että tekisitte oikeasti jotain sotekatastrofin estämiseksi, syytätte edellistä hallitusta ja huutelette tyhjistä papereista, vaikka teidän oma sotevaihtoehtonne oli tyhjä paperi. Perussuomalaiset ovat selittäneet epäonnistumistaan pienten sairaaloitten puolustamisessa sillä, että näin ei olisi tapahtunut, jos keskusta olisi tullut mukaan Orpon—Purran hallitukseen. Seli, seli, te olette nyt hallituksessa, koettakaa pärjätä ilman keskustaa. Mutta täytyy kyllä sanoa, että ala-arvoisen surkeasti olette pärjänneet soteasioissa. Sairaalaverkkolaki ja pienten sairaaloitten alasajo on Orpon—Purran hallituksen ihan oma tuote. Se ei ollut osana sotelakipakettia. Arvoisa puhemies! Vielä seitsemän eduskuntavuoden jälkeen jaksan ihmetellä, miten rumaa politiikka saattaa olla, kun tosiasioilla ei ole merkitystä, eikä selvästikään huonoja päätöksiä haluta perua arvovaltasyistä. Vai voidaanko sittenkin? Tämän viikon perjantaina äänestetään Oulaskankaan kohtalosta. Nyt on kansalaisilla mahdollisuus seurata, ketkä puolustavat maakunnan ihmisille tärkeää palvelua ja ketkä eivät. Jos edes oman maakunnan hallituspuolueiden edustajista ei löydy riittävästi puolustajia, voi vain toivoa, että alueen ihmiset muistavat seuraavissa eduskuntavaaleissa, ketkä soittivat kuolinkelloja Oulaskankaan yöpäivystykselle. Arvoisa puhemies! Teen mietintöön sisältyvän vastalauseen mukaisen esityksen.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-10-08T17:52:03,2025-10-08T17:57:37,Hyväksytty,1.1 2025_92_232,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Merinen. — Mennään tätä puhelistaa tässä vaiheessa, ja sitten tuolla on nimittäin valiokunnan puheenjohtajan esittelypuheenvuoro. Eli edustaja Merinen, sitten on Suhonen, ja sitten on valiokunnan puheenjohtaja. Ei oteta tässä debattia siitä syystä, että saadaan valiokunnan puheenjohtajan esittely.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_233,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ensimmäisenä kannatan edustaja Mattilan tekemää ehdotusta. Sitten asiaan: Minä en oikein ehkä aikaisemmin ymmärtänyt tämän Oulaskankaan sairaalan merkitystä niin hyvin, mutta sitten minä tuossa kävin Nivalassa pitämässä semmoista puhekeikkaa. En tiedä, miten eksyin sinne, mutta sieltä ystävälliset ihmiset ottivat yhteyttä. Siitä lähtien, kun eräs henkilö haki minut juna-asemalta sitä keikkaa pitämään, ne ihmiset siellä paikan päällä eivät puhuneet mistään muusta kuin tästä päivystyksestä. Se Oulaskankaan yöpäivystys oli heille jotenkin todella iso sydämenasia, ja tämä itse asiassa koskee kaikkia. Minä aluksi mietin, miten tätä voisi selittää vaikka Länsi-Suomessa asuvalle ihmiselle, että miksi tämä on merkittävä. Tässä on ihan hyvinvointialueen perusideasta kyse. Hyvinvointialueet on luotu sen takia, että ne voivat päättää oman alueen terveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta — tuo pitäisi tallentaa mieleen. Niitä ei ole luotu siksi, että ne voidaan ohittaa täältä, ja nyt tästä päätöksestä tekee vielä oudomman se, että tätähän perusteltiin säästötoimena tosi paljon, mutta nyt kun me on saatu tietoa, niin tämä säästö tähän liittyen on tippunut koko ajan, ja nyt me ollaan itse asiassa siinä tilanteessa, että onko tässä säästöä enää lainkaan, mutta jos sitä onkin, niin se on todennäköisesti miljoonan luokkaa. Minä näin jonkun arvion, että 900 000 euroa olisi säästö. Nyt jos, ihmiset, seuraatte tätä valtion budjettikeskustelua, niin meillä tehtiin just miljardin veroalet. Tämä rahasumma on hyvin pieni. Minkä takia? Vielä oudomman tästä Oulaskankaan yöpäivystyksen lakkauttamisesta tekee se, että vähän samanlainen tilanne oli tuossa Kouvolan kanssa, ja se peruttiin yhtäkkiä. Siellä oli torilla tapahtuma, ja sitten siellä sanottiin, että ei sitä tulekaan tänne, täältä ei oteta pois yöpäivystystä. Eli äänestäjät sillä alueella kokevat, että heidän äänestäjän oikeusturva on jollain tavalla epäonnistunut tässä. Että eihän kukaan äänestä itseltään omia sairaalapalveluita pois. Tai en minä tiedä, ei semmoisia ihmisiä ainakaan kovin montaa Suomessa olisi. Voiko epäonnistuneen päätöksen perua? Tämän kansalaisaloitteen ydinkeskustelu on siinä, voidaanko me perua tämmöinen päätös, mikä ei oikeasti ole säästö ja mikä haittaa ihmisten elämää. Tämä on paikallisille ihmisille todella iso juttu, ja hirmu toivohan tässä on herännyt. Meillä syksyllä paljon tästä juteltiin, silloin kun oli se ensimmäinen kierros tämän sairaalaverkkolain kanssa, että voisiko tässä... Minä väittäisin, että tämä on tämän vaalikauden kiivain juttu ollut tähän asti, ja tietysti kun itsellä on ensimmäinen kausi, niin se yhteydenottojen määrä yllätti, mutta nyt se sama toivo on uudelleen herännyt siellä. Yritetään tehdä nyt kaikkemme, että saataisiin tämä vielä muutettua. Se olisi tosi tärkeä asia. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-10-08T17:57:58,2025-10-08T18:01:38,Hyväksytty,1.1 2025_92_234,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_235,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Nyt käsitellään kansalaisaloitetta, jossa päähuomio on Oulaskankaan ympärivuorokautisen päivystyksen turvaamisessa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön yhteydessä SDP:n, vasemmistoliiton ja keskustan jäsenet jättivät vastalauseen ja esityksen, jossa eduskunta hyväksyisi kansalaisaloitteeseen sisältyvän ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä siten, että ehdotetussa muutoksessa esitetään kaikille hyvinvointialueille oikeutta järjestää ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä. Tämän erinomaisen vastalauseen ja esityksen takia asia koskee siis mitä suurimmassa määrin myös Varkauden ja Iisalmen yöpäivystysten kohtaloa, ja siitä, arvoisa puhemies, muutama tärkeä huomio. Huoli on alueellamme Pohjois-Savossa suuri, ja syystäkin. Pohjois-Savossakin väestö ikääntyy ja hoidon tarve luonnollisesti kasvaa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus on todella tärkeä asia, joka joko luo toivoa ja uskoa tai sitten pahimmillaan lisää pelkoa alueella, kun hoitoa ei saa tarpeeksi ajoissa. Nyt käsittelyssä oleva kansalaisaloite kuvastaa sitä, miten siellä alueella koetaan hoidon tarve ja hoidon saanti varsinkin tulevaisuudessa. Hoitoalan ammattilainen laittoi minulle faktatietoa yöpäivystyksen lakkautuksen vaikutuksista esimerkiksi siellä Varkaudessa: ”Laissa esitetään toive, että yöpäivystysten lopettamisen myötä päiväaikaiset palvelut paranevat. Toisin on kuitenkin käymässä, kun hyvinvointialueilla säästetään. Yöpäivystykset lopetetaan, mutta tilalle ei tule mitään. Samalla resurssilla mennään, työntekijät uupuvat, ja potilaat eivät pääse hoitoon, ei kiireelliseen eikä kiireettömään. Iso määrä asiantuntemusta, työlle omistautumista ja osaamista hukataan, kun yritetään väkisin siirtää henkilökuntaa paikkakunnalta toiselle tai työyksiköstä toiseen. Akuutti hoitotyö vaatii erilaista osaamista kuin vaikka osastolla tai vastaanotoilla työskentely, eikä kaikista ole siihen. Ei ole haluakaan. Nyt pakotetaan sekä lääkäreitä että hoitajia sellaisiin töihin, joita ei osata eikä haluta tehdä. Hoidon tarpeen arviointi vaatii pitkän, 2—3 vuoden työkokemuksen päivystyksessä. Nyt tämä osaaminen hukataan ja hyvinvointialueilla hoidon tarpeen arvion osaajat siirretään muualle, osastoille, vastaanotolle tai kotihoitoon. Onko varaa hukata tätä kokemusta ja osaamista? Jossain vaiheessa tullaan vielä siihen, ettei päiväaikaiseenkaan hoidon tarpeen arviointiin riitä osaajia. Osastot ovat jatkuvasti täynnä, potilaita on yöpynyt päivystyksessä, koska he eivät mahdu osastoille. Nyt vuodenvaihteessa oletetaan, että kaikki osastopaikkaa tarvitsevat potilaat mahtuvat osastoille. Tämä yhtälö ei toimi.” Arvoisa rouva puhemies! Toivon todella, että hallituspuolueiden edustajilla olisi rohkeutta muuttaa tätä älytöntä päätöstä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa olleen vastalauseen ja esityksen mukaisesti, jossa eduskunta hyväksyy kansalaisaloitteeseen sisältyvän ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä siten, että ehdotetussa muutoksessa esitetään kaikille hyvinvointialueille oikeus järjestää ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä. Esitys on erittäin kannatettava, ja toivon, että tämä esitys tulee päätökseksi perjantain äänestyksessä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-10-08T18:01:47,2025-10-08T18:05:11,Hyväksytty,1.1 2025_92_236,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Nyt valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kiuru, Krista.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_237,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olin sen tiedon varassa, että vähän ennen kuutta aloitetaan, mutta olittekin täällä etuajassa, joten valitettavasti en juuri sillä silmäyksellä ollut tässä. Haluan valiokunnan puolesta tämän kansalaisaloitteen vastauksen myöskin tässä perustella sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön osalta. On hyvä todeta, että olen pyytänyt omaa puheenvuoroa sitten esitelläkseni omia ajatuksiani tästä. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on kysymys siis siitä, että kansalaisaloitteessa on ehdotettu muutettavaksi 1.10.25 voimaan tullutta terveydenhuoltolain uutta sääntelyä. Sen mukaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ei saa enää pitää yllä tätä ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä Oulaskankaalla. Tätä kansalaisaloite ehdottaa muutettavaksi siten, että tämä oikeus ylläpitämiseen olisi jatkossa. Vaihtoehtona tässä kansalaisaloitteessa esitetään, että terveydenhuoltolain muuttaminen olisi myös mahdollista niin, että yliopistollista sairaalaa ylläpitävällä hyvinvointialueella olisi oikeus järjestää tämä ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystys aluesairaalansa yhteydessä, jos väestön palvelutarve sitä edellyttää. Arvoisa puhemies! Valiokunnan perusteluiden osalta todetaan ensinnäkin, että kysymys on siis terveydenhuollon päivystystä ja leikkaustoimintaa koskevan terveydenhuoltolain säännösten muuttamisesta, joka tehtiin 30.12.24 annetulla lailla tässä salissa. Nämä esitykset tulevat kaikkien yöpäivystysten lopettamisten osalta perustasolla voimaan 1.10., eli elämme jo sitä aikaa, että nämä muutokset ovat voimassa. Tämän lainmuutoksen seurauksena Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Oulaskankaan sairaalan perustason yöpäivystys on kiellettyä aikavälillä kello 22—07. Ensinnäkin kansalaisaloitteen mukaan Oulaskankaan sairaalan ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys on tarpeellinen palveluiden saatavuuden ja potilasturvallisuuden sekä väestön palvelutarpeen ja yhdenvertaisuuden kannalta. Aloitteessa vedotaan siihen, että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen eteläisen alueen väestöpohjan suuruus on 120 000 asukasta ja etäisyydet ovat pitkiä. Oulaskankaan sairaalan perusterveydenhuollon yöpäivystyksen lakatessa alueen asukkaiden etäisyydet ympärivuorokautiseen päivystykseen, eli Oulun yliopistolliseen sairaalaan, pitenevät 100—200 kilometriin, kun se nykyisin on 30—100 kilometriä. Aloitteen mukaan myös sairaalan yöpäivystykseen sisäänkirjataan joka yö Oulaskankaalla keskimäärin kymmenen potilasta mutta yövuoron alkaessa ennen kello 22:ta saapuneita potilaita on listalla keskimäärin 15—20. Lisäksi pitkien etäisyyksien alueella ensihoidon on joskus tarpeen pysähtyä perusterveydenhuollon yöpäivystyksessä ennen kuljetusmatkan jatkamista. Kansalaisaloitteessa katsotaan, että vaikutusarvioinnit ovat olleet tässä kyseisessä hallituksen esityksessä, joka on jo astunut voimaan, puutteellisia. Oulaskankaan sairaalan perusterveydenhuollon yöpäivystyksen lopettaminen ei tuo aloitteen mukaan säästöjä vaan pikemminkin lisää kustannuksia muun muassa ensihoidon ja Kelan korvaamien taksimatkojen kustannusten nousun vuoksi. Lisäksi ympärivuorokautisen päivystyksen keskittyminen Oulun yliopistolliseen sairaalaan aiheuttaa haasteita henkilöstöresurssien ja tilojen riittävyyden perusteella. Etäisyyksien pidentyessä yöpäivystykseen ensihoidon tehtävät kestävät ajallisesti pidempään, vasteaika hidastuu ja voi syntyä tilanteita, joissa ensihoito ei ole kentällä saatavissa. Arvoisa puhemies! Olemme arvioineet tätä kansalaisaloitteen sisältöä nimenomaan siitä näkökulmasta, että jo aikaisemmin tätä järjestämislakia on muutettu. Tämän muutoksen tavoitteena oli siirtää yöaikaista perusterveydenhuollon päivystystä erillisistä yksiköistä sairaaloiden monierikoisalaiseen ympärivuorokautiseen päivystykseen, jolloin päällekkäiseen varallaoloon käytettäviä resursseja voitaisiin suunnata uudelleen peruspalveluihin ja kevyempiin palveluihin, uusiin toimintamalleihin sekä ilta-aikaiseen ja viikonlopun kiirevastaanottotoimintaan. Tässä ajatuksena on ollut myös se, että hyvinvointialueet voivat omassa järjestämisvastuussa olevassa toimintapatterissaan järjestää alueensa ensihoitopalveluita ja tehdä ensihoidon palvelutasopäätökset sellaisiksi, että ne kestävät. Tarvittaessa myöskin hyvinvointialue voi muuttaa ensihoitoyksiköiden sijaintia, määrää ja valmiusaikoja seurannan perusteella. Valiokunta on korostanut aiempaan mietintöönsä viitaten, että hyvä terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden saatavuus päivä- ja ilta-aikaan, jatkohoidon ja palveluiden toimivuus ja asiakaskohtainen suunnitelmallisuus ovat parhaita keinoja välttää yöaikaista päivystyksen tarvetta ja toisaalta ympärivuorokautisen päivystyksen ruuhkautumista. Lisäksi valiokunta on kuullut asiantuntijoita, joista jotkut korostivat nimenomaan alueen terveydenhuollon voimavaroja kohdennettaessa sitä, että painotus perusterveydenhuollon kiireettömään toimintaan ja omalääkärimallin käyttöönottoon on tärkeää. Yöaikaisen päivystyksen loppuessa hyvinvointialueen on tärkeää resursoida ilta-aikaisia päivystystoimintoja niin, että päivystyksessä ei juuri ole potilaita ennen sen sulkemista kello 22, minkä lisäksi päivystyksessä sen sulkemisaikaan olevat potilaat tulee luonnollisesti hoitaa. Valiokunta painottaa sitä, että erikoissairaanhoidon ja päivystysten palveluverkkoa tulee suunnitella ja ohjata myös yli hyvinvointialuerajojen. Silloin ihminen saa kiireellisen sairaalahoidon sieltä, missä se on tarpeen, asuinpaikasta riippumatta, jolloin potilas voidaan tarpeen mukaan viedä lähimpään hoitavaan yksikköön, vaikka se ei olisikaan Oulun yliopistosairaala. Arvoisa puhemies! Olemme selvittäneet myöskin tämän esityksen taloudellisia vaikutuksia hyvin huolellisesti, ja on selvinnyt sosiaali- ja terveysministeriöltä saadun selvityksen mukaan, että tämä kustannus olisi noin 1,1 miljoonaa euroa. Säästöt ovat käytännössä epävarmoja siksi, että säästöpotentiaalia vähentävät ensihoitokuljetusten kapasiteetin mahdollisen lisäämisen vaikutukset sekä Kela-korvattujen taksikuljetusten kustannusten lisäysten vaikutukset. Ministeriön arvion mukaan ensihoitokuljetuksiin tai taksimatkoihin ei kohdistu välttämättä merkittävää lisäresursointitarvetta, mutta arviointiin liittyy epävarmuuksia. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen mukaan yöpäivystyksen päättäminen luo vähäisiä säästöjä, mutta niiden realisoitumisessa epävarmuutta aiheuttaa se, mitkä ovat ne muut kustannukset nimenomaan ensihoidon ja Kela-korvattujen taksimatkojen kustannusten syntyessä sekä kustannukset, jotka aiheutuvat Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen yöpäivystyksestä mahdollisesti jatkona käytettävien käyntien laskutuksesta. Tämän on arvioitu olevan noin 0,6 miljoonaa euroa. No, mahdollista säästöpotentiaaliakin kiireellisempänä tekijänä sosiaali- ja terveydenhuollon kestävyyden kannalta on myöskin korostettu henkilöstön saatavuutta ja riittävyyttä, joka on merkittävä kysymys hyvinvointialueen näkökulmasta. Arvoisa puhemies! Tähän loppuun on hyvä todeta, että valiokunta on ollut asiasta eri mieltä, joten valiokunnan mietintöön sisältyy myöskin yksi vastalause, ja kysymys on ollut siitä, miten tätä voitaisiin sitten ratkaista paremmin. Tästä ollaan valiokunnassa eri mieltä. — Kiitoksia. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-10-08T18:05:19,2025-10-08T18:14:33,Hyväksytty,1.1 2025_92_238,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten edustaja Mehtälä, puheenvuoro. — Ei oteta ihan vielä debattia, otetaan hetken päästä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_239,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sanat loppuvat kesken, niin valtavan voimakas on se ihmisten viesti, joka omalta alueelta on viime aikoina tullut, ja se viesti kuuluu: ”Pelastakaa Oulaskankaan sairaalan yöpäivystys.” Ei ole muita viestejä kuin vain tämä yksi. Puoluekantaan katsomatta, ikään katsomatta, perhemuotoon katsomatta. Siis puoluekantaan katsomatta, ikään katsomatta ja perhemuotoon katsomatta kuuluu tämä viesti: ”Pelastakaa Oulaskankaan yöpäivystys.” Se on teidän tehtävänne, hallitus. Se on teidän velvollisuutenne. Täyttäkää se, mikä on oikein: kannattaa kansalaisaloitetta ja kunnioittaa alueen äänestäjien tahtotilaa. Arvoisa puhemies! Moni teistä kollegoistani, joita suuresti arvostan, varmasti pohtii vielä omaa kantaansa. Toivon, että se, mitä seuraavaksi kerron, voisi vaikuttaa näkemyksiinne. Kävin nimittäin maanantaina Oulaskankaan sairaalassa vierailulla. Yöpäivystys on nyt ollut viikon ajan suljettuna. Seuraukset ovat olleet jo nyt karut. Ensimmäinen maanantai, kun yöpäivystys on suljettu: aamulla jo alueen terveyskeskuksissa ennennäkemätön jono, ambulansseja jonoksi asti. Ambulanssityhjiö alueella on kasvanut, koska kuljetuksia Ouluun on jo alkuillasta, jolloin ambulanssi on alueelta pois useita tunteja. Potilaat eivät ole hakeutuneet hoitoon ajoissa, ongelmat moninkertaistuneet ja kiirevastaanotot ruuhkautuneet. Yöpäivystysten lakkauttaminen kuormittaa jo nyt paikallisten terveyskeskusten kiire- ja päivystysvastaanottoja, eivätkä nykyiset resurssit siellä riitä. Ambulanssit ovat käyneet yöaikaan potilaan luona, konsultoineet, ja ohjeena on hakeutua aamulla omalle terveysasemalle, koska ei ole tarvetta hoitaa yliopistosairaalassa. Perusterveydenhuollon tasoisia potilaita kuljetetaan yliopistolliseen sairaalaan. Ennen matka oli 30 kilometriä suuntaansa, nyt 130 kilometriä. Onko tässä mitään järkeä? Ei ole. Tämä kaikki ja monet, monet muut vain muutamassa päivässä. Onko näiden faktojen jälkeen vielä epäselvää, pitääkö Oulaskankaan päivystys säilyttää? Arvoisa puhemies! Tämän lisäksi joudun huomauttamaan, että monet väitteet, joilla Oulaskankaan sulkemista on perusteltu, ovat aivan vääriä. Esimerkiksi on väitetty, että yöpäivystykset hoidettaisiin lääketieteen opiskelijoiden voimin. Tämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa. On myös väitetty, että perusterveydenhuollon yöpäivystys olisi turha, että ei sellaista päivystystä tarvita. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Yöpäivystyksen puuttuessa ihmiset eivät hakeudu ajoissa hoitoon, ja siitä on seurauksena hoidon vaikeutuminen ja viivästyminen. Esimerkiksi haava ei ole enää ommeltavissa yön jälkeen ja ruusua sairastava potilas joutuu osastohoitoon, vaikka muuten olisi selvinnyt ihan yksinkertaisella hoidolla. Oulaisissa on hoidettu yön aikana toistakymmentä, enimmillään jopa 30 potilasta. Näistä luvuistakin on annettu väärää tietoa. Hyvät kollegat, nyt olemme polun päässä. Näiden puheiden jälkeen jäljellä on enää perjantain äänestys. Se sinetöi Oulaskankaan, mutta myös monien muiden sairaaloiden kohtalon. Raivaamme uuden polun, jos hyväksymme kansalaisaloitteen Oulaskankaan puolesta. Asian ratkaisee muutaman kansanedustajan päätös. Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Mattilan tekemää vastalausetta mietintöön. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-10-08T18:14:51,2025-10-08T18:19:24,Hyväksytty,1.1 2025_92_240,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Otetaan nyt tällainen debattikierros, ja nyt niitä henkilöitä, jotka pyytävät debattipuheenvuoroa, pyydän painamaan V-painiketta. Siellä on nyt tällä hetkellä 16, ja tässä vaiheessa laitetaan kiinni, ja tämän aloittaa edustaja Nikkanen, joka olisi ollut puhelistallakin ensimmäisenä. — Olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_241,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tämä kansalaisaloite on viimeinen hätähuuto Oulaskankaan yöpäivystyksen puolesta. Se on myös hätähuuto alueen asukkaiden turvallisuuden puolesta. Se on hätähuuto lisäksi monen muun alueen puolesta, jotka esittivät omia hätähuutojaan eri puolilla Suomea viime syksynä, kun hallitus toi tämän onnettoman esityksensä. Esimerkiksi kotikaupungissani Salossa kerättiin yli 20 000 huolestunutta allekirjoitusta yöpäivystyksien ja vaativan leikkaussalitoiminnan säilyttämisen puolesta. Tämän kansalaisaloitteen tavoite on sama kuin niillä adresseilla silloin syksyllä, eli perutaan päätös, jonka säästövaikutus on olematon, joka luo vain turvattomuuden tunnetta ympäristöönsä ja josta ei voi kyllä edellistä hallitusta syyttää. Perjantaina on vielä mahdollista hallituksen löytää kadoksissa oleva omatuntonsa ja antaa päätösvalta hyvinvointialueille.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-10-08T18:19:48,2025-10-08T18:20:59,Hyväksytty,1.1 2025_92_242,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kiuru Krista., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_243,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Saimme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen lausunnon, ja täytyy sanoa, että olin yllättynyt. He suhtautuvat hyvin kriittisesti tähän Oulaskankaan yöpäivystyksen lopettamiseen. Suosittelen kaikille, että tutustutte tähän lausuntoon. Arvoisa puhemies! Pyysin tämän puheenvuoron siksi, että on hyvä muistaa myöskin menneisyydestä, miten nämä asiat ennen ratkaistiin. Tiesivätkö kansanedustajat, että sellaisessa tilanteessa, jossa oli yli 200 palveluiden järjestäjää ja noin 70 aluetta, jotka kimpassa näitä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita hoitivat, silloin yksittäinen ministeri sosiaali- ja terveysministeriössä pystyi allekirjoittamaan sen, onko esimerkiksi Oulaskankaalla yöllä päivystystä? Mutta tämä hallitus lähti siitä, että tietomäärä ei siis Juusolla riitä, vaan tämä päätös tehdään yhdessä koko hallituksen toimin. Nyt ollaan tilanteessa, jossa yöpäivystyksiä on lopetettu ympäri maassa ilman, että kustannusvaikutukset [Puhemies koputtaa] toteutuvat, ja tässä käykin niin, että tämä säästö on meidän arviomme mukaan kulumassa nolliin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-10-08T18:20:59,2025-10-08T18:22:16,Hyväksytty,1.1 2025_92_244,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mattila., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_245,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies, kyllähän tämä kansalaisadressi kertoo siitä, miten järkyttävän epäoikeudenmukaiselta tuntui viime joulukuussa tehty sairaalaverkkoa koskeva päätös. Mutta vielä järkyttävämmältä tuntuu, että kun tämä adressi tuotiin sitten sotevaliokunnan käsittelyyn, niin toistamiseen hallituspuolueitten edustajat kelläsivät kaikki nämä tosiasiat, jotka liittyvät tähän väestöpohjaan, etäisyyksiin sekä myös kustannuksiin. Jos ministeri Juuso olisi täällä, niin kysyisin häneltä, miten meni niin kuin omasta mielestä. [Krista Kiuru: Pieleen meni!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-10-08T18:22:16,2025-10-08T18:22:52,Hyväksytty,1.1 2025_92_246,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Reijonen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_247,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän se on selvää, että soteuudistus oli aivan äärettömän iso virhe, ja sitä asiaa maksetaan vielä todella pitkään. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Höpö höpö! — Hanna Sarkkinen: Tämä ei liity siihen!] Sain viestiä Oulaskankaan synnytysosastolta siitä, että olihan Oulaskankaan synnytysosaston lakkauttaminen aika ikävää. Sain myös viestiä siitä, mitä silloin oli keskusta kertonut, eikä sekään kovin kivaa ollut, [Hanna Sarkkinen: Nyt te viette tuhkatkin pesästä! — Keskustan ryhmästä: Samanlaista osaamista niin kuin oli teidän sotevaihtoehtonne, tyhjä paperi!] se, että Saarikko korosti, että hän henkilökohtaisesti ja keskusta puolueena olisi mielellään nähnyt toisenlaisen lopputuloksen. [Hälinää — Puhemies koputtaa] [Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko: Jatkakaa.] ”Teillä on oikeus tuntea vihaa ja pettymystä”, tämä siis Saarikon lainausta, ”mutta kenelle tahansa olettekin kiukkuisia, niin älkää olko alueen kansanedustajille ja muille päättäjille. He ovat tehneet tässä asiassa kaikkensa”, hän vetosi Pohjois-Pohjanmaan Keskustan järjestämässä tilaisuudessa. Sain myös viestiä samalta alueelta, mitenkä paljon siellä on lakkautettu näitä kaikenlaisia palveluita, mikä oikeastaan hirvittää, koska hyvinvointialueidenhan on nyt mahdollista järjestää iltavastaanotto, yövastaanotto ihan missä vaan, vaikka jokaisella terveysasemalla. [Hanna Sarkkinen: Siis yövastaanottoa nimenomaan ei saa järjestää!] Valitettavasti sitä ei vaan näy hyvinvointialueilla järjestettävän. [Puhemies koputtaa] Siellähän keskusta kuitenkin on pitkälti johtamassa. Elikkä todella monelta alueelta on [Puhemies: Aika!] lakkautettu [Hanna-Leena Mattila: Te ette anna tarpeeksi rahaa! — Juha Mäenpää: Se on teidän tekemä laki! — Hanna-Leena Mattila: Muuttakaa!] vuodeosastoja.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-10-08T18:22:52,2025-10-08T18:24:18,Hyväksytty,1.1 2025_92_248,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Joo, kiitoksia. — Nyt minä pyytäisin, että vaikka on kuinka vakava ja kiihkeä aihe, niin annetaan jokaisen kansanedustajan käyttää puheenvuoro rauhassa ja kuunnellaan. Sieltä voi tulla jotain sellaista, mitä ei vielä ole tässä salissa kuultu. — Elikkä seuraavaksi edustaja Kemppi.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_249,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Reijoselle: Nyt on kyse perusterveydenhuollon yöpäivystyksen lakkauttamisesta. Se on hyvin eri asia. Hyvinvointialueilla tulisi olla oikeus päättää palveluistaan. Ei se voi niin mennä, että ministeriö sanelee, mihin kellonaikaan hoitoa annetaan missäkin päin Suomea. [Krista Kiuru: Tai valtioneuvosto!] Keskustan mielestä tämä päätös tulee perua siellä ja muualla Suomessa. Tiedossa on, että yöpäivystyksen sulkeminen tuottaa enemmän kustannuksia kuin säästöjä. Ministeriön laskelmat ovat kuivuneet vähän yli miljoonan euron säästöihin, ja sivulausekkeessa todetaan, että jos yksikin ensihoitoyksikkö tarvitaan lisää, niin käytännössä nämä säästöt syödään sillä. Me tiedämme, että siellä on jo nyt tarvetta. Tämä on potilasturvallisuusriski. Myöskään Oulaskankaan alueen nykyinen henkilökunta ei näyttäisi olevan laajalti siirtymässä uusiin tiloihin, koska työmatka kasvaisi yli 100 kilometrillä per suunta. Kansan ja hyvinvointialueen tahto on selkeä, keskustan kanta on selkeä: nyt on aika tehdä kaikkemme tässä salissa. Ainoa, joka jarruttaa, on kokoomus, perussuomalaiset ja muu hallitus. Onko rohkeutta muuttaa suuntaa, kun tiedot ovat nyt kasassa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-10-08T18:24:34,2025-10-08T18:25:56,Hyväksytty,1.1 2025_92_250,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Väyrynen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_251,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Olen jo muutaman kerran sanonut, että tämä suunta on valittu jo vuosituhannen alussa, että meillä taitaa olla tosiaan sataviitisenkymmentä perusterveydenhuollon yöpäivystystä lopetettu tässä viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Minä ymmärrän todellakin sen paikallisen tunteen, mikä tähän liittyy, mutta tässä on vedottu näihin etäisyyksiin. Minä tuossa nopeasti katsoin omaa hyvinvointialuettani, jossa on tosiaan toistakymmentä vuotta sitten tämä keskittäminen tehty: Kivijärvi, Kyyjärvi, Karstula, Kannonkoski, Pihtipudas, Viitasaari — kaikissa on ollut jo pitkän aikaa toistasataa kilometriä perusterveydenhuollon yöpäivystykseen, ja näistä pisin on Pihtipudas, 141 kilometriä. [Hanna Sarkkinen: Siellä ei ole 100 000:ta asukasta!] Nyt jos me katsotaan Oulaskankaan alueen tulevaa tilannetta, missä on vedottu näihin etäisyyksiin, ja jos katsoo Kokkolaan, mikä on lähin päivystysyksikkö monelle, siellä on Nivala, Ylivieska, Haapajärvi, Pyhäjärvi, Sievi, Kalajoki, missä on kahdessa yli sata kilometriä. Tässä on ehkä annettu vähän semmoista ajatusta, että tästä tulee jotenkin poikkeuksellinen tilanne valtakunnallisesti, mitä se ei tule olemaan. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-10-08T18:25:57,2025-10-08T18:27:02,Hyväksytty,1.1 2025_92_252,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_253,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää tämän kansalaisaloitteen tekijöitä ja haluan kertoa, että vihreät ovat mukana myös tässä vastalauseessa. Meidän edustajamme ei valitettavasti ollut tuossa valiokunnan kokouksessa, mutta tuemme sitä esitystä, että todellakin kaikilla hyvinvointialueilla olisi oikeus järjestää ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä. Silloin kun hyvinvointialueet luotiin, kyllähän se lähtökohta oli se, että siellä alueella on paras tietämys, miten palvelut kannattaa järjestää ja missä niitä tarjota. Ihmettelen sitä, että tässä on todellakin hallitus lähtenyt siitä, että valtioneuvosto päättää, missä saa tehdä mitäkin. Nyt tietysti Oulaskangasta jos ajattelemme, niin juuri tämä väkimäärä, etäisyydet, palvelutarve aivan ilmeisesti puoltavat sitä, että siellä jatkossa myös tätä päivystystä voidaan järjestää — asiakasturvallisuus, potilasturvallisuus ja myös se, että säästöjä ei todellisuudessa tule. Mutta yhtä lailla meillä on myös muita alueita, joissa hyvinvointialueen pitäisi itse saada päättää siitä, järjestääkö päivystystä Pohjois-Savossa — Varkaus, Iisalmi — tai siellä Salossa. Se on juuri se idea [Puhemies koputtaa] tässä hyvinvointialueuudistuksessakin, että se alue itse tietää parhaiten, ja tämä meidän tulee sinne sallia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-10-08T18:27:03,2025-10-08T18:28:26,Hyväksytty,1.1 2025_92_254,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Sitten edustaja Hamari., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_255,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän myöskin tämän tärkeän kansalaisaloitteen tekijöitä. Kyllä tämä vielä voitaisiin perua, ja nyt meillä on todella iso äänestys tulossa perjantaina. Vetoankin hallituspuolueiden edustajiin, että pelastatte tämän Oulaskankaan päivystyksen. Viimeksi kun tästä sairaalaverkosta äänestettiin, silloin edustajat Antikainen, Lundén, Polvinen, Eestilä ja Hänninen äänestivät päivystyksen lakkautuksia vastaan — kiitos siitä — ja edustajat Kangas ja Heikkinen olivat poissa tästä äänestyksestä. Ministeri Juusokin on sanonut, että Oulaskangas on nyt eduskunnan käsissä, ja näin todella on, ja itse asiassa on pakko sanoa, että se on nyt hallituspuolueiden edustajien käsissä. Tämä järjetön päätös voidaan vielä perua perjantain äänestyksessä. Miksi tämä on järjetön päätös? Tässä kuulimme jo näistä säästöistä, 1,1 miljoonaa, eikä se edes välttämättä ole tuo säästö, kun mietitään näitä kuljetuksia, Kela-taksia ja ensihoidon kuljetuksia. Lisäksi tässä on iso riski sille, että osaaminen ei tuolla säily. Joten tässä on tosi isoista asioista nyt kyse, ja vetoan hallituspuolueiden edustajiin perjantain äänestyksessä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-10-08T18:28:26,2025-10-08T18:29:42,Hyväksytty,1.1 2025_92_256,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_257,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aluksi tästä logiikasta, että jos joskus on tehty joitakin päätöksiä, niin niitä päätöksiä voidaan tehdä tulevaisuudessakin. Se on aika korni. Tänään puhumme Oulaskankaasta, mutta se toimii niin sanotusti esitaistelijana suurelle osalle Suomea, myös itäiselle Suomelle. Sairaalat ovat, niin kuin aiemmin monta kertaa on todettu, maakuntien elinvoimaa, turvallisuudentunnetta ja myös sisäistä turvallisuutta luovia elementtejä. Tässä kohtaa on myös hyvä palauttaa mieliin joiltain osin se lausuntopalaute, jota hallitus ei huomioinut tätä epäonnista päätöstä tehdessään: ”Herättää huolen potilasturvallisuuden vaarantumisesta.” ”Vaikeuttaa tasapuolisten palveluiden toteuttamista.” ”Hyvinvointialueen tulee itse voida päättää sairaaloidensa palveluvalikoimasta ja päivystyksen tasosta.” ”Yöpäivystysten lakkauttaminen heikentää kansalaisten hoitoonpääsyä ja oikeutta saada hoitoa.” ”Hallituksen esitys perustuu tilastoihin ja yleisiin olettamiin.” Listaa voisi jatkaa pitkälti, mutta tämä kertoo jo riittävästi. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-10-08T18:29:43,2025-10-08T18:30:48,Hyväksytty,1.1 2025_92_258,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_259,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Toivon todella, että hallituspuolueiden edustajat kuulevat alueen ihmisten hätähuudot ja tässä keskustelussa esitetyt faktat. Ensinnäkin: Oulaskankaan yöpäivystyksen lakkauttamisesta ei todella tule säästöä, ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde haluaa jatkaa yöpäivystystä. Toiseksi: Alueella on iso, yli 100 000 asukkaan väestöpohja. Tämä on enemmän kuin monella pienellä hyvinvointialueella on asukkaita. Kolmanneksi: alueella on pitkät etäisyydet, ja päivystyksen lakkautus siirtää päivystyksen sata kilometriä nykyistä kauemmas. Neljänneksi: alueen väestön palveluiden saavutettavuus heikkenee, ja tämä voi vähentää palveluihin hakeutumista ja siten vaarantaa turvallisuutta ja turvallisuudentunnetta. Viidenneksi: alueen ihmisten yhdenvertaisuus vaarantuu, kun Oulun eteläisen alueen asukkaita kohdellaan eri tavalla kuin muualla Suomessa. Arvoisa puhemies! Helsingistä käsin ei pidä sörkkiä alueiden peruspalveluverkkoa. [Krista Kiuru: Näin on!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-10-08T18:30:48,2025-10-08T18:32:04,Hyväksytty,1.1 2025_92_260,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Kiitoksia. — Sitten seuraavaksi edustaja Merinen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_261,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Koska on näin iso asia ja nopeasti kerännyt tämän 50 000 ääntä tämä kansalaisaloite, niin tietysti olisin toivonut, että Suomen terveysministeri olisi ollut paikalla, joka on tehnyt tämän päätöksen tästä sairaalaverkkolaista tai ollut sen taustalla. Olisi jotenkin asiallista olla paikalla. [Juha Mäenpää: Marinin tekemä laki!] — No, se on teidän hallitusohjelma. — Kuitenkin sillä alueella suurin osa ihmisistä on kirjoittanut tämän aloitteen, ja jotenkin olettaisi, että sen alan ministeri olisi paikalla. Sitten ehkä toisena juttuna se, että luin lehdestä, että yksi edustaja oli avautunut, että on tullut paljon uhkauksia. Se on mielestäni tosi asiatonta, vaikka tämä menee tunteisiin. Ymmärrän, että harmittaa ihmisiä tosi kovasti, mutta semmoinen toivottavasti ei jatku, ja se ei edistä millään tavalla tämmöisten asioiden eteenpäinvientiä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-10-08T18:32:04,2025-10-08T18:33:15,Hyväksytty,1.1 2025_92_262,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Siponen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_263,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä aiemmin iltapäivällä käsiteltiin alkoholin vapauttamista, ja silloin salissa riitti edustajia. Nyt kun on kyse sairaaloiden pelastamisesta, niin harmittavan harvat ovat täällä rivit. Ehkä se kertoo siitä linjavalinnasta, mikä hallituksessa on ollut, että aiemmin olutveroa alennettiin ja saatiin muutaman sentin alennus oluttölkkiin, ja suunnilleen sama summa sitten otetaan näitten sairaaloiden alasajosta, se reilu parikymmentä miljoonaa. Kyllä se on arvovalinta. Edelleen hämmästelen sitä, että täältä ministeriaitiosta, hallitusaitiosta, norsunluutornista lähdetään määräämään, missä sairaaloissa saavat yöllä päivystää lääkärit. Kyllä siinä jää se pienen ihmisen asia unohduksiin. Erityisesti maakuntien reuna-alueilla, vaikkapa Pohjois-Savossa Iisalmen ja Varkauden yöpäivystysten lakkautukset, monella ihmisellä matka sinne yöpäivystykseen pitenee. Mutta hyvä asia on se, että vieläkään ei ole myöhäistä tähän asiaan vaikuttaa. Perjantaina on tulossa äänestys, ja siinä hallituspuolueiden edustajat pystyvät vielä tämän asian kääntämään parhaaksi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-10-08T18:33:15,2025-10-08T18:34:28,Hyväksytty,1.1 2025_92_264,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Väyrysellä oli vielä tähän liittyen. [Krista Kiuru pyytää vastauspuheenvuoroa], ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_265,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä on nytten paljon moitittu tätä ministeriön ohjausta. Taisi olla edellisellä kaudella, kun itse olen elänyt terveydenhuollon ammattilaisena tilanteen, jossa nykyisen opposition, silloisen hallituksen, ministerit kyllä hyvin vahvasti ohjasivat kansallista terveydenhuoltoa: sitä, missä saa leikata virtsarakkosyöpää, tai sitä, missä saa leikata robotilla jotain, eli käytiin ihan instrumenttitasolle kertomaan, millä instrumentilla kirurgit saavat leikata missäkin sairaalassa. Sen jälkeen lueteltiin, montako nivelproteesileikkausta saa olla, voiko leikata haimasyöpää jossain, voiko leikata maksaa, voiko leikata vaativaa selkäkirurgiaa — ja ongelma oli se, että kukaan ei määritellyt vaativaa selkäkirurgiaa. Niin että jos joku tässä kuulostaa omituiselta, niin nimenomaan se paheksunta siitä, että ministeriö ohjaa terveydenhuollon toimintaa. Siitä on kokemusta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-10-08T18:34:29,2025-10-08T18:35:36,Hyväksytty,1.1 2025_92_266,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru saa kyllä puheenvuoron. — Otetaan Suhonen, Eestilä, Berg, Kangas ja sitten vielä Kiuru. [Juha Mäenpää: Ja Mäenpää!] — Suhonen.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_267,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä kansalaisaloite on tärkeä, ja varsinkin valiokunnassa tehty vastaesitys siitä, että hyvinvointialueilla pitäisi saada itse päättää ympärivuorokautisista päivystyksistä. Se vasta tärkeää olisikin. Arvoisa rouva puhemies! Jouduin konkreettisesti itse kokemaan sunnuntaina Varkaudessa päivystyksen tarpeen. Pakollisista terveyssyistä hakeuduin päivystykseen, ja tuolloin sunnuntaina päivystyksessä sinä aikana, kun siellä olin, kävi toistakymmentä asiakasta. Todella näin ja koin sen, että päivystykselle oli tarpeensa sunnuntainakin. Kun ajattelen, että nämä kaikki asiakkaat joutuisivat tien päälle ajamaan sen 75 kilometriä Varkaudesta Kuopioon päivystykseen, on käsittämätöntä, miten tämä toisi säästöjä, inhimillisistä kärsimyksistä puhumattakaan. Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin saada vielä tarkan tiedon siitä, miten paljon Varkauden ja Iisalmen sairaaloiden ympärivuorokautisten päivystysten lakkauttaminen muka tuo säästöjä ja millä perusteella niitä säästöjä tulee.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-10-08T18:35:36,2025-10-08T18:36:37,Hyväksytty,1.1 2025_92_268,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eestilä., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_269,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jos valtio kaventaa hyvinvointialueen perustuslaillista itsehallintoa, niin perusteiden pitäisi olla pysyvät, ja perusteiden pitäisi olla minun mielestäni esimerkiksi niin, että potilasturvallisuutta edistetään, sosiaalisia perusoikeuksia edistetään tai sitten koko sotehallintojärjestelmää muokataan uuteen uskoon. Näiden pitäisi olla perusteena, mikäli valtio tekee väliintulon, koska järjestämisvastuuhan kuuluu hyvinvointialueille palvelukokonaisuudesta. Minusta se on koko tämän kansalaisaloitteen ydin, että puolustetaan juuri tätä hyvinvointialueen itsehallintoa. Itse kuulun siihen kansanedustajajoukkoon, joka näkee, että tässä laskettiin kynnystä liian alas. Eli hyvinvointialueen tulisi itse saada päättää asioista. Iisalmessa on kolme vuodeosastoa Iisalmen sairaalan yhteydessä ja psykiatrinen osasto päihdeyksiköineen ja selviämisyksiköineen, mutta siellä ei ole kohta lääkäriä eikä päivystystä. Koen, että potilasturvallisuus ei kyllä tällä tavalla edisty.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-10-08T18:36:37,2025-10-08T18:37:49,Hyväksytty,1.1 2025_92_270,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Berg., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_271,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Eestilä vei oikeastaan sanat suusta tuolla äskeisellä puheenvuorolla. Olen ihan täysin samaa mieltä. Ensinnäkin silloin kun sairaalaverkkoa laajemminkin käsiteltiin viime syksynä, tätä esitystä perusteltiin sillä, että tällä saadaan paljon säästöjä aikaan. No, nyt valiokunnassa kun ollaan käsitelty, on ihan niin sun näin, tuleeko ollenkaan säästöjä aikaan ja jos tulee, niin säästöt tulevat olemaan hyvin pieniä ja loppujen lopuksi vielä hyvin epävarmoja. Se oleellisin asia on nytten kun hyvinvointialueet on perustettu, että hyvinvointialueilla on valta päättää siitä, minkälaista palveluverkostoa ja minkälaista palvelujärjestelmää he hyvinvointialueilla tulevat kansalaisille tarjoamaan sillä rahoituksella, minkä he valtiolta saavat tiettyjen kriteerien mukaisesti. Ymmärrän sen, että Oulaskankaan kansalaiset ovat kokeneet tässä epäoikeudenmukaisuutta, kun Kouvolan osalta sitten yhtäkkiä tehtiinkin ratkaisu, että todettiin, että säästöjä ei synny ja vedettiin esitys takaisin. Ymmärrän, että se, mistä syystä nyt Oulaskankaan osalta ei toimitakaan saman linjan mukaisesti, aiheuttaa hämmennystä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-10-08T18:37:49,2025-10-08T18:39:10,Hyväksytty,1.1 2025_92_272,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kangas., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_273,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Antti,Kangas,Kansanedustaja,PS,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oulaskankaan perusterveydenhuollon yöpäivystyksen loppuminen on valtava aluepoliittinen isku. Siellä on 120 000 hengen väestöpohja taustalla ja asiointimatkat kasvavat jopa 200 kilometriin. Kuitenkin pitää muistaa se, että kun aluetta verrataan johonkin muuhun alueeseen, niin me ollaan varsin tiheästi asuttua maaseutua, ei mitään Itä-Lapin korpea tai muuta harvaan asuttua aluetta. Kuitenkin pitää muistaa, että tämähän ei tule kellekään varmasti yllätyksenä. Oulaskankaan sairaalan palveluiden alasajo alkoi 2014 Rehulan kaudella, ja sitä on systemaattisesti jatkettu alaspäin, niin kuin koko Suomessa palveluverkon karsintaa. [Hanna-Leena Mattilan välihuuto] Sikäli pidän hiukan erikoisena sitä keskustelua, että nämä asiat olisivat tulleet oppositiollekin yllätyksenä, koska oppositio on itse aikanaan ollut vaikuttamassa näihin raportteihin ja päätöksiin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Antti Kangas,1535,2025-10-08T18:39:10,2025-10-08T18:40:16,Hyväksytty,1.1 2025_92_274,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten edustaja Kiuru, Krista.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_275,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos mahdollisuudesta kommentoida edustaja Väyrysen puheenvuoroa, ja siinä kyllä taas ruovittiin pahnanpohjimmaisia. Kuulkaas, edustaja Väyrynen, te taisitte kuulua siihen kansalaisvaltuuskuntaan, joka ainakin halusi leikata Jyväskylässä ihan kaikkea, ja kyllä ministeriössä myös järkeä kuunneltiin ja myöskin näiden alueiden omia hyviä näkemyksiä. Miksi te ette sitten ajattele, että teidän leikkaustoimintanne säilyttämisen sijasta myös muilla alueilla voisi olla hyviä argumentteja oman perustason yöpäivystyksensä säilyttämiseen? Minusta se on kyllä käsittämätöntä, ettei edes niin pitkälle voitu oman nenän yli nähdä. Haluan sanoa teille, arvoisa puhemies, että jos kerran hallitus tekee tämän päätöksen siksi, että tämä säästää, niin sitten laitetaan eurot riviin ja katsotaan, säästääkö tämä. Nyt on niin, että viisi potilasta ratkaisee sen. Jos viisi potilasta menee enemmän — kuten ovat nämä kansalaisaloitteen tekijät todenneet, että niin paljon menee, ja myöskin hyvinvointialue — niin silloin käy niin, että 1,8 miljoonaa euroa tulee lisää kuljetuskustannuksia, yksistään kuljetuskustannuksia. Ja jos käy niin, että ensihoitoa ei voi enää järjestää tällä nykyisellä resurssilla siellä vaan tarvitaan lisää autoja sen takia, että vastinajat menevät niin pitkäksi, niin silloin tämä maksaa vielä enemmän. Tämä on joka tapauksessa kallis päätös ja inhimillisesti aivan väärä liike. Älkää perustelko sellaista, joka ei ole edes hallituksen oman linjan mukaista. Niin kuin Purra sanoi: jos tehdään huonoja päätöksiä eikä säästöjä synny, ne voidaan perua. Missä on peruminen tässä asiassa? [Puhemies koputtaa] Ei ole näkynyt.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-10-08T18:40:17,2025-10-08T18:41:57,Hyväksytty,1.1 2025_92_276,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Pidetään minuutin mittaisia, ja koska täällä nyt vähän vielä kielenkannat ovat kiihkeällä tuulella, niin vielä Siponen, Mäenpää ja Väyrynen, ja sitten mennään. — Siponen.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_277,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin tuohon edustaja Kankaan puheenvuoroon liittyen: Kyllä se on tämä hallitus, joka kantaa nyt vastuun tämän hallituksen tekemisistä, mutta siitä olen Kankaan kanssa samaa mieltä, että ehkä tässä tuli jopa jonkunlainen työtapaturma tälle hallitukselle, koska sitä Oulaskangasta tiputettiin jopa kaksi pykälää sieltä päivystyksestä alaspäin. Olisivat varmasti kaikki pystyneet hyväksymään sen, että siellä olisi säilytetty se perusterveydenhuollon vastaanotto, mistä me ollaan varmaan laajasti yhtä mieltä, mutta nyt siellä tultiin kaksi pykälää alaspäin. Edustaja Eestilällä oli loistava puheenvuoro. Voisin jatkaa sitä vielä pidemmälle: kun tässä tuli esille, että Iisalmessa on laajat vuodeosastot ja niin edelleen, niin siellä saattaa jatkossa jopa olla lääkäri, joka ei saa vastaanottaa potilaita — ei saa vastaanottaa potilaita. Se täältä Helsingistä käsin tullaan määrittelemään. Ja vielä edustaja Väyryselle tästä, kun kävitte läpi näitä kirurgisia operaatioita ynnä muita, mitä missäkin tehdään. Nyt on kyse perusterveydenhuollon yövastaanotosta, yöpäivystyksestä, josta ihmiset ovat laajasti huolissaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-10-08T18:42:09,2025-10-08T18:43:21,Hyväksytty,1.1 2025_92_278,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Ja sitten edustaja Mäenpää. — Ja vielä Väyrynen, ja sitten mennään puhujalistalle.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_279,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuossa äsken Oulaskangasta verrattiin Kouvolaan, ja minulla on itselläni sellainen käsitys, että siinä varmaan Kouvolan osalta asiassa painoi se, että siellä on ymmärtääkseni varuskunta hyvin lähellä ja uskon, että se vaikutti siihen asiaan. Mutta, edustaja Mattila, kun täällä puhui, niin kyllä minä haluan, vaikka te sitä kuinka kiistätte, te kaikki keskustalaiset siellä, niin te jätitte viime hallitusneuvotteluissa tyhjän paperin. Te ette halunneet hallitukseen. Tämä hallitus nyt on tehnyt näitä päätöksiä, se on ihan totta, [Keskustan ryhmästä: Nyt on väsynyttä!] mutta te olette rakentanut viime hallituskaudella, te, sosiaalidemokraatit ja keskusta, [Keskustan ryhmästä: Surkeita päätöksiä!] te olette viime hallituskaudella rakentaneet tämän rahoituslain tämän sote-homman puolesta ja laiksi tätä varten. [Keskustan ryhmästä: Muuttakaa se!] Me elämme nyt sen lain [Krista Kiuru: Se ei liity tähän millään, kun te itse teitte tämmöisen säästön! — Hanna Sarkkinen: Se ei liity tähän!] mukaan. — Tämä liittyy siihen. Tämä liittyy siihen. Älkää nyt väittäkö. Me eletään teidän tekemienne lakien mukaan, ja tämä on valitettavaa, [Puhemies koputtaa — Krista Kiuru: Ei täällä mitä tahansa saa puhua!] mutta näin muka pitää elää.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-10-08T18:43:21,2025-10-08T18:44:46,Hyväksytty,1.1 2025_92_280,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"No niin, kuten sanoin, kuunnellaan kaikkia puheenvuoroja. — Sitten vielä Väyrynen, ja sitten mennään ainakin hetkeksi aikaa puhujalistaan.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_281,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Kiitos, rouva puhemies! Lähinnä sen takia pyysin puheenvuoron, että ilmeisesti ihan ei mennyt läpi se, mitä minä kritisoin. Minulla ei ole mitään kansalaisaloitteita ja kansalaisaktiivisuutta vastaan. Kuten edustaja Kiuru totesi, niin koen suurta ylpeyttä siitä, että pystyin vaikuttamaan Keski-Suomen tilanteeseen, mutta sillä ei ole sinänsä tämän hetken kanssa tekemistä. Se, mitä minä kritisoin, oli se, että täällä ihmetellään ministeriön puuttumista suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään. Se, mitä minä ihmettelin, oli se, että edellisellä kaudella oli aivan ok mennä instrumenttitasolle ja nytten se perusteena ja tavallaan niin kuin metodina on jollakin lailla muuttunut tuomittavaksi. Tämä oli se, mitä minä kritisoin, en suinkaan kansalaisaloitetta, mikä on itse asiassa erittäin hyvin laadittu. Minä todellakin siihen kannustan, ja toivon, ettei tätä minun kritiikkiäni ymmärretty väärin. Se ei kohdistunut kansalaisaloitteeseen vaan aavistuksen ehkä ruusunpunaisten lasien läpi tulleeseen ja hieman itsekritiikittömään kritiikkiin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-10-08T18:44:47,2025-10-08T18:45:46,Hyväksytty,1.1 2025_92_282,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,No niin. — Stten mennään ainakin joksikin aikaa puhujalistaan. Edustaja Nikkanen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_283,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihan ensin täytyy kyllä käyttää ikään kuin vastauspuheenvuoro edustaja Mäenpäälle. Kyllä se nyt vaan on niin, että tämä on ihan suoraan tämän hallituksen tekemä päätös ja linjaus ja laki. Se ei liity millään tavalla soteuudistukseen. Tämä on vielä siinäkin mielessä hullua, kun tässä on jo moneen kertaan todistettu se, että ei synny säästöjä. Tavallaan tämän rinnastaminen siinäkin mielessä siihen soteuudistukseen on jotenkin täysin jopa absurdi ajatus. Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan nyt käsittelyssä olevassa kansalaisaloitteessa ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuoltolain sääntelyä siten, että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue saa ylläpitää ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä Oulaskankaan sairaalassa. Vaihtoehtoisesti ehdotetaan terveydenhuoltolain muuttamista siten, että yliopistollista sairaalaa ylläpitävällä hyvinvointialueella olisi oikeus järjestää päättämällään tavalla ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä aluesairaalansa yhteydessä, jos väestön palvelutarve sitä edellyttää. Tämä vaihtoehto on myös opposition yhteinen tahtotila. Aloitteessa vedotaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen eteläisen alueen väestöpohjan suuruuteen, joka on noin 120 000 asukasta, sekä pitkiin etäisyyksiin. Arvoisa rouva puhemies! Tilanne on hyvin samanlainen kuin kotikaupungissani Salossa. Salossa toimii yksi Salon sairaala, jossa ympärivuorokautinen yöpäivystys päättyi juurikin tämän sääntelyn nojalla 1.10.2025 eli noin viikko sitten. Salon alueen väestöpohja on myös suuri, noin 60 000 asukasta, ja etäisyys on pitkä potilaskuljetuksilla myös Salon ja Turun välillä, pisimmillään Särkisalon Petun saaresta tai Someron takakulmilta, joista matkaa kertyy hieman vajaat 100 kilometriä, ja matka-aika saattaa riippua vähän siitä, miten lossit kulkevat, saattaa olla yli kaksikin tuntia. Yhtenä pelkona näiden päivystysten lakkauttamisissa on, että päivystyksen siirtyessä kauemmas voi syntyä tilanteita, joissa hoitoon ei hakeuduta ajoissa ja tilanne voi olla aamulla huomattavasti heikompi. Savosta olemme kuulleet jo, miten päivystys on ajautunut melkoiseen ruuhkaan, ja jo aiemmin olemme kuulleet myös TYKSin Turun päivystyksen suunnasta samaa. Noin viikko sitten suljetun Salon päivystyksen vaikutuksista on toki vielä aikaista sanoa, mutta saamieni tietojen mukaan kuljetukset ovat ainakin jo huomattavasti lisääntyneet. Salossa on tilalle luvattu liikkuvaa päivystysyksikköä, mutta se on silti aika laiha lohtu, sillä juurikin hiljattain Salon alueelta on yksi ambulanssi vähennetty, eli vaikutus taitaa olla aika lailla plus miinus nolla. Mielestäni olisi edes jonkinlaista vastuunkantoa hallitukselta antaa kohdennettua resurssia päivystysmuutosten myötä kiistatta lisääntyviin potilaskustannuksiin. Oma lukunsa Salossa on vielä sekin, ettei edes perusterveydenhuollon päivystystä sallittu, ja vaativa leikkaussalitoimintakin keskitettiin Turkuun, [Krista Kiuru: Vaikka se oli TYKSin osa!] — nimenomaan, samaa sairaalaa. — Tämän ja monen muun valtionhallinnon viheliäisten ja suorastaan vihamielisten säästöohjelmien vaikutukset koetaan kyllä Salossa hyvinkin raskaasti ja myös monella muulla paikkakunnalla. Salossa tilalle toki tarjotaan vain kaupunkia halkovaa tunnin junaa, jonka pikavuoro ei paikkakunnalla edes pysähdy, ja senkin maksamiseen saavat salolaiset ihan itse osallistua. [Juha Mäenpää: Bernerin—Saarikon juna] Tämä hallituksen päätös päivystysten lakkauttamisesta toteuttaa hallitusohjelman kyseenalaista tavoitetta keskittää päivystyksiä, mutta se ei suoranaisesti perustu säästöihin, kuten olemme tässä salissa jo useasti kuulleet, vaan laajempaan rakenteelliseen uudistukseen, jonka tarkoitusperät ovat jääneet vähintäänkin epäselviksi. Tämä uudistus ei ole aiemman, Marinin hallituksen aikana tehdyn soteuudistuksen mukainen muutos, kuten jo aikaisemmin todettiin, koska siinä uudistuksessa haluttiin parantaa perusterveydenhuollon palveluita, ei heikentää niitä. Tämä on vain ja ainoastaan tämän hallituksen kynästä. Tällaista leikkausta ei soteuudistus ole edellyttänyt. Arvoisa rouva puhemies! Itsehallinnollisten hyvinvointialueiden tulisi ainakin itse saada päättää oman alueensa merkittävästä palveluverkon heikennyksestä. Hallitus voisi vielä peruuttaa tämän säästötoimen tarpeettomana ja varmistaa sairaaloiden yöpäivystyksien täysimääräisen toiminnan jatkossakin. Huoltovarmuudenkin kannalta näkisin hyvänä asiana, että meillä Suomessa olisi laaja sekä laadukas hajautettu sairaalaverkko, sillä sellaista on vaikea horjuttaa.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-10-08T18:45:59,2025-10-08T18:51:18,Hyväksytty,1.1 2025_92_284,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Berg., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_285,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmiset nousivat vastarintaan, kun suunnitelmat Oulaskankaan ympärivuorokautisen päivystyksen lakkaamisesta tulivat ilmi. He eivät halunneet, että yöpäivystys suljetaan, ja kyseenalaistivat hallituksen perustelut päätöksen taustalla. Sen takia sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on käsitelty kansalaisaloitetta Oulaskankaan ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystyksen mahdollistamisesta. Oulaskankaan sairaalan vaikutusalueella asuu noin 100 000 ihmistä, ja yöpäivystyksen päättyminen tarkoittaa, että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen eteläisimmistä osista ajetaan jatkossa 200 kilometriä Oulun yöpäivystykseen. Matkaan menee enimmillään aikaa noin kaksi ja puoli tuntia. Sosiaalidemokraateista kansalaisaloitteessa ollaan oikealla asialla. Nostamme vasemmistoliiton, keskustan ja demareiden yhteisessä vastalauseessa esille, että Oulaskankaan ympärivuorokautinen päivystys on perusteltu. Myös valiokunnassa saamamme asiantuntijalausunnot tukevat kansalaisaloitteen viestiä. Ehdotamme, että jatkossa kaikilla hyvinvointialueilla olisi oikeus itse päättää ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystyksen järjestämisestä hyvinvointialueellaan. Arvoisa puhemies! Eduskuntasalissa on puhuttu lukemattomia kertoja julkisen terveydenhuollon tilanteesta. Olemme aiemmin tehneet välikysymyksen sosiaali- ja terveydenhuollosta keskittyen erityisesti niihin päätöksiin, joita Oulaskankaan päivystyksen sulkemisen taustalla myös on. Orpon—Purran hallitus on hakenut säästöjä karsimalla sairaaloiden palveluista ja perustason terveydenhuollon päivystyksistä. Tämä ei ole oikein. Suomessa välimatkat ovat monin paikoin pitkiä, ja tällöin on tärkeää miettiä erityisen tarkasti kokonaiskuvaa väestön tarpeet ja turvallisuus huomioiden. Yöpäivystysten lopettaminen vaikuttaa muun muassa ensihoidon työkuormaan ja kustannuksiin, kun ajomatkat pidentyvät, sekä jatkohoidon tarpeeseen, kun tarpeellisen, jopa kriittisen hoidon saaminen pitkittyy. Kaikista keskeisintä on, ettei hallitus lähde sanelemaan liian yksityiskohtaisesti hyvinvointialueiden asioita. Yksityiskohtaiset päätökset kuuluvat hyvinvointialueille, sillä niitä pitää tarkastella laajemmin osana muita palveluita ja niiden kehittämistä. Vain näin pystytään tekemään oikeasti järkeviä päätöksiä. Niin kuin Oulaskankaankin osalta, jos kokonaisuutta ei kunnolla mietitä, ei kustannuksiakaan pystytä arvioimaan eikä merkittäviä säästöjä synny. Valtiovarainministeri Purra totesi Kouvolan yöpäivystyksen yhteydessä, että päätöksiä voidaan purkaa, mikäli selviää, että säästöjä ei välttämättä synny. Kouvolan osalta näin toimittiin, mikä on hyvä asia, mutta mitenkä nyt yhtäkkiä linja muuttui Oulaskankaan osalta? Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueet tarvitsevat ja olisivat jo aiemminkin tarvinneet työrauhan toteuttaakseen tärkeää tehtäväänsä julkisten sotepalveluiden järjestämisestä ja toimivuuden takaamisesta. Orpon—Purran hallituksen lukuisat leikkaukset hyvinvointialueilta, rahojen siirtäminen hyvinvointialueilta yksityisten terveysjättien taskuun ja haluttomuus pidentää alijäämien kattamisaikaa ovat myös ajaneet hyvinvointialueet vaikeaan tilanteeseen. Tulos on näkyvillä, sillä moni suomalainen on huolissaan sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuudesta ja siitä, saavatko he hoitoa tarvitessaan. Arvoisa puhemies! Luottamuksen rapautumisesta on turha syyttää oppositiota tai viime hallituskauden soteuudistusta. Soteuudistuksella luotiin vain seinät. Orpon—Purran hallitus on nyt vastuussa niiden täyttämisestä. Hallituspuolueet voivat katsoa omaa toimintaansa ja nyt käsittelyssä olevaa kansalaisaloitetta. Oulaskankaan päivystyksen lopettaminen on yksi valaiseva esimerkki siitä, minkälaisilla toimilla luottamus julkiseen terveydenhuoltoon viedään.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-10-08T18:51:33,2025-10-08T18:56:09,Hyväksytty,1.1 2025_92_286,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_287,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen pakottavalla lainsäädännöllä tekemän pakkokauko-ohjauksen sijaan hyvinvointialueiden tulee voida saada rakentaa palvelukokonaisuutensa oman alueen väestörakenteen tarpeen pohjalta. Alueilla tiedetään varmasti paremmin kuin hallituksen ja ministeriöiden ikkunattomissa huoneissa, mikä on alueiden olosuhteet huomioiden paras tapa toimia, puhumattakaan täällä jälleen kerran kuullusta perussuomalaisten asian vierestä puhumisesta. Esimerkiksi Etelä-Savossa on vapaa-ajan asuntoja noin 50 000, ja kesäisin alueen väestö kaksin-, jopa kolminkertaistuu. Suuri osa heistä tulee täältä pääkaupunkiseudulta. Hyvinvointialueiden on huomioitava tämä, eli päivystys ja kiireellinen hoito on mitoitettava reippaasti yli oman väestön tarpeen, ja tämä pätee monella muullakin vastaavantyyppisellä alueella. Tämä olisi voitava ottaa huomioon myös päivystyksestä päätettäessä ja jättää päätöksenteko alueen itsensä tehtäväksi. Arvoisa puhemies! Koska tämä on sama aihe kuin viime vuonna joulun alla, niin samat lausunnot edelleen pätevät, ja otan tähän loppuun vielä sieltä sitaatin Akavan lausunnosta: ”Sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa kokonaisturvallisuutta. Päivystystoimintaan pitää varmistaa riittävät resurssit koko maassa, eivätkä pitkät välimatkat saa vaarantaa kiireellistä hoitoonpääsyä, henkeä tai terveyttä. Akava kiinnittää erityistä huomiota esityksen puutteellisiin laskelmiin ja vaikutusarvioihin. Vaikutukset osaavan työvoiman saamiseen, työn mielekkyyteen ja motivaatioon, koulutukseen ja harjoittelupaikkoihin, osaajien määrään ja alueelliseen sijoittumiseen sekä mahdolliseen muuttohalukkuuteen on arvioitava huolellisesti.” Nythän on jo nähty, että nämä eivät mitkään ole päteneet. Tämän kansalaisaloitteen hyväksyminen Oulaskankaan osalta on avaus sille, että Suomessa palataan askel takaisin kohti hyvinvointivaltiota ja valtiota, joka on kaikkien suomalaisten puolella. —Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-10-08T18:56:10,2025-10-08T18:58:07,Hyväksytty,1.1 2025_92_288,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Siponen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_289,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensiksi sivuan samaa aihetta, jota aiemmin toinenkin edustaja toi tuossa esille, että vaikka olisi kyse kuinka tärkeistä alueen ihmisten asioista, niin sellaisia uhkauksia, mitä ovat alueen kansanedustajat saaneet osakseen, ei tietenkään kenenkään pidä hyväksyä. Toisaalta myöskin arvostan sitä, että täällä on edustajia paikalla tälläkin hetkellä puolustamassa oman alueen palveluja, puhumassa niistä. Toki olisi hienoa, että heitä olisi vielä enemmän paikalla. Nostan tässä nyt keskusteluun yhden näkökulman, joka ei ole vielä tänään ollut suuresti esillä. Tässä jokunen viikko sitten olivat täällä eduskunnassa vierailulla yläsavolaiset kunnat ja yläsavolaiset yritykset. Ehkä hieman yllättäenkin näitten kärkiyritysten käyttämissä esityksissä, puheenvuoroissa, toistui monissa tämä yöpäivystyksen tärkeys nimenomaan osana sitä alueen asukkaitten, työntekijöitten turvallisuudentunnetta ja sitä, että esimerkiksi kolmivuorotyönä pyörivien suuryritysten henkilökunnalle se on yksi tekijä kuitenkin, että on se palvelu, yöpäivystys, lähellä. Myöskin tämä elinkeinoelämän näkökulma on meidän tärkeä muistaa ja tunnustaa. Pohjois-Savosta Iisalmi ja Varkaus ovat vientiteollisuuden vetureita, on paljon työpaikkoja näissä isoissa yrityksissä kiinni. Ei ole väärin heidänkään mielipidettään kuunnella. Arvoisa rouva puhemies! Tämä alueellinen tasa-arvo, alueiden tasapuolinen kohtelu, on noussut esille. Täällä salissakin, niin kuin valiokuntakeskustelussakin, nousi esille se, että alueet eivät pysty itse tekemään päätöksiä, vaan sen takia täältä hallituksen ja ministereiden täytyy tehdä ne päätökset alueiden puolesta. No kohtelevatko nämä päätökset, mitä hallituksen toimesta on tehty, alueita tasapuolisesti? Siellä ovat jäämässä yöpäivystykset länsirannikolle 40 kilometrin päähän toisistaan. Kouvolan yöpäivystys peruttiin, vaikka sieltä Kotkaan välimatka on huomattavasti lyhyempi kuin vaikka Oulaskankaan alueella. Onko todella niin, että hallitus on pystynyt tekemään tämän tasapuolisemmin kuin alueet itse? Ei se siltä näytä, ja ei se ainakaan noitten alueen ihmisten näkökulmasta näytä tasapuoliselta. No, sitten tämä säästöasia, mistä on paljon ollut keskustelua. Oulaskankaan osalta viimeisimmät arviot, mitä tuolla valiokunnassakin on ollut esillä, vuosittaisista säästöistä liikkuvat maksimissaan siellä noin yhdessä miljoonassa eurossa, mutta jokainen voi noista valiokuntakuulemisten asiakirjoista itse lukea, kuinka todennäköistä on edes tämän yhden miljoonan euron säästön saaminen vuosittain. Voi olla hyvinkin niin, että se on paljon pienempi, tai voi se painua jopa sinne miinusmerkkiseksi. Eli kyllä on hyvin vaikeaa säästöillä perustella näitä ympärivuorokautisten päivystysten lakkautuksia. Tässä Oulaskankaan tapauksessa nämä välimatkat tulevat kasvamaan pitkiksi, on pitkät etäisyydet ja se suuri väestöpohja. Itse tosiaan tulen tuolta Pohjois-Savon alueelta. Tällä hetkellä meidän perheellä on yöpäivystykseen matkaa se noin 50 kilometriä Iisalmeen ja ensi vuoden alusta, jos tämä päätös jää voimaan, matkaa on 140 kilometriä. Vaikka tässä vähätellään etäisyyksien merkitystä, niin kyllä väitän, että sillä on merkitystä vaikkapa näin pienen lapsen vanhempana, kun yöaikaan tulee pienelle lapselle vaikka jotakin hengitysongelmia tai muuta yllättävää, niin, että mietitään, lähdetäänkö ajamaan vai eikö lähdetä, ja soitetaanko ambulanssia ensihoitoon vai eikö soiteta. Kyllä se vaan huomattavasti, kun lähempänä on se palvelu, alentaa kynnystä lähteä, ja kyllähän tämä ikäihmisten kohdalla erityisesti korostuu. Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän tässä lähtökohta ja paras ratkaisu olisi se, niin kuin tässä kansalaisaloitteessa tuotiin esille... Kiitän muuten vielä erikseen kansalaisaloitteen tekijöitä, en ole vielä tänä iltana muistanut kiittää. Saatiin tämä tärkeä asia uudelleen keskusteluun ja ennen kaikkea se, että huomioidaan eduskunnassa se, että alueen asukkailla on vaikutusmahdollisuutta. Kun on tärkeä asia, koetaan tärkeäksi, ollaan koettu epäoikeudenmukaisuutta, niin pystytään se tänne eduskuntaan tuomaan uuteen käsittelyyn. Tämä kansalaisaloitteen ajatus siitä, että hyvinvointialueille annetaan se oma päätösvalta, on tässä tilanteessa ehdottomasti kannatettava. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-10-08T18:58:17,2025-10-08T19:04:22,Hyväksytty,1.1 2025_92_290,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kokko poissa, edustaja Pitko poissa. — Edustaja Kangas, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_291,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Antti,Kangas,Kansanedustaja,PS,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan ensinnäkin kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä. Kansalaisaloite on erittäin hyvin perusteltu ja rakennettu. Siinä ei siis ole asiavirheitä käytännössä lainkaan. Haluaisin kuitenkin hiukan palata historiaan. Kuten aikaisemmin debattipuheenvuorossa sanoin, tämä linja, missä sote-palveluita keskitetään, on jatkunut viimeisen 25 vuotta, eikä meillä ole mitään muutosta asiaan näköpiirissä. Oulaskankaan osalta päätökset toiminnan supistamisesta aloitettiin vuonna 2014 ja niitä jatkettiin 2017. Oma poikani on yksi viimeisiä Oulaskankaalla syntyneitä lapsia, ja palvelu oli kaikin puolin erinomaista. Silloinkin taisteltiin sen puolesta, että synnytykset saisivat Oulaskankaalla jatkua. Tämä Oulun Eteläisen 120 000 asukkaan väestöpohja mielestäni tarvitsisi yöpäivystyksen, mutta tilanne on se, mikä on, ja laki on säädetty, ja päivystys on kiinni. En näe kuitenkaan tilannetta niin synkkänä kuin mitä oppositio täällä salissa on sanonut, että tässä menetettäisiin ihmishenkiä ja tämä olisi potilasturvallisuusriski. Totta kuitenkin on se, että hyvinvointialueilla tarvitaan paljon lisää resursseja ensihoitoon. Se on väistämätön tilanne hyvinvointiyhteiskunnassa. Hyvinvointiyhteiskunnan tehtävä on huolehtia kansalaisistaan, ja kun palvelut viedään kauemmas, silloin tarvitaan lisää liikkuvaa hoitoa. Toinen pointti, mikä minulla on: Minä uskon, että Haapajärvi—Kalajoki-linjan eteläpuolelta, myös omasta kotikuntannastani Sievistä, me tulemme jatkossa asioimaan Soiten hyvinvointialueella Kokkolassa. Näistä kunnista on alle 100 kilometriä tai noin 100 kilometriä Soiten puolelle. Se tuo Pohteelle valtavasti kustannuksia mutta toisaalta ei myöskään heikennä alueen asukkaiden palveluita kovinkaan paljon, sillä Kokkolan asiointimatka on suunnilleen sama kuin Oulaskankaalle. Sitten mennään siihen, mitä Pohteella on nyt tapahtunut, kun yöpäivystys on ollut noin viikon verran kiinni. Yllätyin valtavasti, kun aukaisin paikallisen maakuntalehden ja luin Oulaskankaan kiirevastaanoton aukioloaikoja. Hallituksen esityksen mukaan kiirevastaanotto voisi olla auki 7:stä 22:een, mutta hyvinvointialue on omalla päätöksellään supistanut aukioloaikaa 8:sta 22:een, elikkä aamuaukioloa on supistettu tunnilla siitä, mitä hallitus esittää. Tämä päätös on ihan puhtaasti Pohteen, jota johtaa keskustapuolue. Toinen kysymys, mikä minua itseäni häiritsee suunnattomasti, on se, että niitä viestejä, mitä itsellekin tulee, on valtavasti, ja siellä puhutaan muun muassa sydänkohtauksista, sydänsairauksista, liuotushoidoista, kaikenlaisista semmoisista, mihin perusterveydenhuollon yöpäivystys ei ole voinut tehdä yhtään mitään. Siis vanhuksia etenkin on peloteltu ihan valtavasti sillä, että jos tulee esimerkiksi suoniin tukos, niin sinä kuolet sinne, koska sinä et saa liuotushoitoa, semmoista hoitoa, mitä Oulaskankaalla ei ole annettu. Tämä masinoitu pelottelu on minun mielestäni kaikkein vastuuttomin teko, mitä ihmiset, poliitikot tai tavalliset kansalaiset, voivat tehdä. Siitä ei hyödy kukaan. Sitten on paljon puhuttu siitä, että perussuomalaiset olisivat nimenomaan ajamassa perusterveydenhuoltoa alas. Meillä on neljän puolueen monipuoluehallitus, ja meitä on varmasti joka puolueessa sellaisia henkilöitä, jotka tätä eivät olisi halunneet tehdä, mutta monipuoluehallituksessa enemmistö päättää ja sillä mennään, eikä siinä itku auta. Sitten mennään semmoiseen perusasiaan, mitä minä olen paljonkin pohtinut tämän kansalaisaloitteen tiimoilta. Kansalaisaloitteen tarkoitushan on saada kansalaisia huolestuttavia kysymyksiä tänne isoon saliin käsiteltäväksi ja päätettäväksi. Mutta kansalaisaloitteen perustehtävä ei ole se, että sillä muutettaisiin jo säädettyä lainsäädäntöä. Nythän esimerkiksi me ollaan tehty erittäin hankalia säästöpäätöksiä tällä hallituskaudella, varmasti semmoisia päätöksiä, joiden peruminen saa helpostikin aikaan sen 50 000 nimen keräyksen tuolla. Ja minä takaan, että seuraava hallitus väristä riippumatta jatkaa säästöjen tiellä. No, mitenkäs näiden säästöjenkin kanssa menisi, jos kansalaisaloite kerättäisiin välittömästi, kun on säästöpäätös tullut, ja peruttaisiin kansalaisaloitteen perusteella ne tehdyt säästöt? Tämä kansalaisaloitteen henki ei ole semmoinen, että kun täällä salissa säädetään laki, niin heti perään kerätään kansalaisaloite, että laki saadaan peruttua. Minun mielestäni tämä on lainsäädännöllisesti aika iso kysymys, jos me lähdetään lainsäädäntöä muuttamaan välittömästi sen säätämisen jälkeen kansalaisaloitteen perusteella. Tämmöinen poukkoileva politiikka luo semmoista poliittista epävarmuutta, mitä varmaan kukaan ei tähän yhteiskuntaan halua. Lopuksi haluan sanoa, että perussuomalaiset vastustivat suunnattomasti sotea. Nyt on nähty, että sote räjähti käsiin, soten kustannukset räjähtivät käsiin. Tämä on täysin kestämätön malli. Sitä joudutaan varmasti korjaamaan jatkossakin, mutta me elämme tämän asian kanssa.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Antti Kangas,1535,2025-10-08T19:04:25,2025-10-08T19:10:33,Hyväksytty,1.1 2025_92_292,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_293,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On korkea aika ottaa järki käteen. On aika korjata aiemmin sairaalaverkkokäsittelyssä tehty vakava virhe. Oulaskankaalle pitää sallia ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon yöpäivystys. Minä pyydän teiltä, hallituspuolueiden edustajat: korjataan virhe ja annetaan Oulaskankaan yöpäivystyksen jatkaa. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tulee tukemaan kansalaisaloitetta ja äänestämään sen puolesta perjantaina. Jokainen ääni ratkaisee tulevassa perjantain äänestyksessä, ja vielä ei ole liian myöhäistä ottaa järkeä käteen. Arvoisa puhemies! Ihmiset alueella kokevat, että hallituspuolueet ovat pettäneet Oulun Eteläisen alueen asukkaat. Kouvolan kohdalla hallitus myönsi virheensä viisaasti ja perui yöpäivystyksen lakkautuksen, mutta Oulaskankaalle ei ole haluttu antaa samaa mahdollisuutta. Hallituksen päätökset ovat alueellisesti eriarvoisia, enkä voi ymmärtää, miksi hallitus on valinnut syrjiä Oulun Eteläistä aluetta. Ja minä kysyn: Miksi Kouvola sai jatkaa yöpäivystystä mutta Oulaskangas ei? Mitkä ovat tämän päätöksen perusteet? Oulaskankaan ympärivuorokautisen yöpäivystyksen lakkauttaminen tehtiin vastoin alueen omaa kantaa. Hyvinvointialue Pohde olisi halunnut säilyttää perusterveydenhuollon yöpäivystyksen Oulaskankaalla. Alueilla ei myöskään uskota lakkautuksen tuovan säästöjä. Alueen asukkaiden nähdään joutuvan päätöksen myötä eriarvoiseen asemaan. Arvoisa puhemies! Kuten on jo todettu täällä, Oulaskankaan yöpäivystys palvelee yli 100 000:ta asukasta Oulun Eteläisellä alueella eli enemmän kuin monilla hyvinvointialueilla, joilla on oma ympärivuorokautinen erikoissairaanhoidon päivystys. Alueen etäisyydet ovat pitkiä, ja yöpäivystyksen lakkauttaminen heikentää alueen palveluiden saavutettavuutta. Ison väestömäärän etäisyydet lähimpään ympärivuorokautiseen päivystykseen pidentyvät paikoin yli 150 kilometriin tai jopa enemmän, ja tämä on kohtuutonta. Riskinä on, että väestö jättää yöaikana hakeutumatta päivystykseen pitkien välimatkojen vuoksi, vaikka se olisi perusteltua, ja tämä voi pahimmillaan olla vaarallista. Toisaalta riskinä on ihmisten hakeutuminen erikoissairaanhoidon palveluihin, vaikka kevyempikin perusterveydenhuollon päivystys riittäisi. Tämä taas on kustannustehotonta. Riskinä on myös ambulanssipalveluiden kuormittuminen ja ambulanssityhjiöiden syntyminen, mikä voi vaarantaa potilasturvallisuutta kiireellisissä tilanteissa. Uusien ambulanssien varustaminen ja käyttö taas maksaa paljon, ja sinne menevät säästöt ja tulee lisäkustannuksia. Päätös siis vaarantaa ihmisten palveluita, se vaarantaa pahimmillaan jopa potilasturvallisuutta eikä edes tuo kaivattuja säästöjä, joten on pakko kysyä, mitä järkeä tässä päätöksessä on. Arvoisa puhemies! Hämmentävää on, että hallituspuolueet lupaavat avoimesti jatkaa keskittämispolitiikkaa myös tulevaisuudessa, ja tämä on selvästi luettavissa hallituspuolueiden hyväksymästä mietinnöstä tästä kansalaisaloitteesta. Haluankin avoimuuden nimissä kysyä, mitä te olette seuraavaksi lakkauttamassa. Mielestäni se on avoimuuden nimissä kohtuullinen kysymys. Minusta on ylipäätään erikoista, että perusterveydenhuollon verkkoa ja päivystysratkaisuja halutaan sörkkiä Helsingistä käsin. Valtio antaa hyvinvointialueille rahat, mutta alueiden pitäisi itse saada päättää, mitä ne tekevät ja missä. Alueilla kyllä tiedetään, mikä on siellä tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas palveluverkko. Arvoisa puhemies! Pidän kummallisena, kuinka hallituksen edustajat pyrkivät kaikin tavoin hämärtämään vastuutaan päätöksestä, joka on täällä eduskunnassa tehty. Hallituksen tekemä terveydenhuoltolain muutos, jolla yöpäivystys suljettiin, ei liity sote-uudistukseen, eikä tyhjillä papereilla tai menneillä asioilla saivartelu vie pois vastuuta tästä päätöksestä. Mutta, arvoisa puhemies, onneksi päätös voidaan vielä pyörtää, ja toivottavasti perjantaina me teemme sen täällä eduskuntasalissa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-10-08T19:10:34,2025-10-08T19:15:50,Hyväksytty,1.1 2025_92_294,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Väyrynen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_295,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Vähän samoja asioita pienemmällä kiihkolla kuin noissa kahdessa debattipuheenvuorossa, mutta kuten minä olen monta kertaa sanonut, niin tässä koko Oulaskankaan päivystystä käsittelevässä keskustelussa on ehkä aavistuksen pallo välillä hukkunut silmistä. Eli me puhutaan nytten, että tässä on jonkunnäköinen iso luuta käymässä meidän päivystyksiin, mutta niin kuin olen monta kertaa todennut, niin meillä tehtiin selkeä strateginen valinta 2000-luvun vaihteessa, jolloin meillä oli tosiaan muistaakseni 160 ympärivuorokautista päivystystä. Minä olen itsekin nuorena poikana päivystänyt muistaakseni yhdeksässä terveyskeskuksessa, joissa on sen jälkeen seitsemässä jollakin tavalla supistettu päivystyksiä ja neljästä niistä on lopetettu yöpäivystys. Vuonna 2012 meillä oli vielä kuutisenkymmentä jäljellä, ja tällä hetkellä karkeasti, kun lasketaan hyvinvointialueet ja lisäksi toimivat, meillä on noin kolmisenkymmentä yöpäivystystä jäljellä. Eli siitä voi laskea, että meillä on se 120 lopetettu vuosituhannen vaihteen alusta. Yhtään kansalaiskeskustelua minä en sieltä matkan varrelta muista, etenkään, mitkä olisivat tulleet eduskunnan saliin asti, ja se tietenkin johtuu hyvin isolta osalta siitä, että tämä meidän systeemi on muuttunut. Tätä ei pidä ottaa kritiikkinä, siis tämä liittyy soteuudistukseen, joka oli minun mielestäni tarpeellinen ja uusi, mutta tämä liittyy tämän lainsäädännön muutokseen, että nytten tämä keskustelu on jostain syystä siirtynyt kansalliseksi. No, mitä tulee päivystyksiin, niin meiltä vaaditaan nykyään, että siellä on tietty valmiusaste. Pitää olla konsultaatiokanavat, pitää olla raskaat tutkimukset. Lisäksi lääketiede ja etenkin akuuttilääketiede ovat kehittyneet. Ensihoidolla on isoja mahdollisuuksia hoitaa kohteessa jopa semmoisia asioita, mitä silloin 90-luvulla ei pystytty hoitamaan. Ensihoito pystyy tekemään asioita, konsultoimaan sähköisesti isoja klinikoita, jolloin ei tarvita niitä välipysähdyksiä. On olemassa tiettyjä tauteja, joissa jopa ylimääräinen matka tekee sitten vaan sen, että se lisää vaarantaa potilasturvallisuutta. Täytyisi periaatteessa muistaa, mistä me puhutaan. Me puhutaan nyt tässä tilanteessa Oulaskankaan perusterveydenhuollon 22—07-päivystyksestä. Me ei puhuta kansallisesta sairaalaverkosta tai kansallisesta valmiusasteesta, vaan tämä liittyy nyt tähän lakialoitteeseen. No, jos me ajatellaan nyt näitä meidän perusterveydenhuollon yöpäivystyksiä, mitä meillä on, siis jopa yhteispäivystyksiä, niin ne on käytännössä kaikki ulkoistettu. Siellä ei ole virkalääkäreitä päivystämässä juurikaan missään tällä hetkellä. Oulaskangas on yksi semmoinen. Eli käytännössä on jouduttu pyörittämään näitä perusterveydenhuollon yöpäivystyksiä vuokratyövoimalla, mistä on tullut nytten kahden vuoden aikana hyvin paljon kritiikkiä sekä oppositiolta että hallitukselta, että jotain pitäisi tehdä. Kun meillä nyt tämän 20 vuotta sitten valitun strategian mukaan mennään, niin mikä meidän peruste olisi sitten, että me yksittäisiä perusterveydenhuollon yöpäivystyksiä pidetään väkisin pystyssä vuokratyövoimalla, kun meillä ei ole niitä nykytilanteessa vaadittavia konsultaatiokanavia ja raskaita tutkimuksia käytettävissä? Minulle se ei ole vielä auennut. Toinen asia, mihin minä tuossa äsken viittasin: Tässä on useammassa puheenvuorossa nyt sanottu, että eteläisen alueen, nimenomaan Oulaskankaan eteläisen alueen, potilailla tulee yli 200 kilometrin matkat Ouluun. Se pitää ihan paikkansa, mutta kun siellä on Kokkola, ja kun meidän lainsäädäntö ei millään tavalla rajoita sitä päivystysosoitetta, niin silloin minun mielestäni meidän pitää katsoa, kuinka pitkä matka sinne Kokkolaan tulee, ja silloin me ei puhuta enää 200 kilometrin matkoista. Se on taivahan tosi. Ja niin kuin minä sanoin, niin Keski-Suomessa tämä uudistus on tehty jo yli kymmenen vuotta sitten. 15 vuotta sitten taisi olla ainoa paikka, missä on perusterveydenhuollon yöpäivystystä, silloinen Keski-Suomen keskussairaala, nykyinen Sairaala Nova. Etäisyydet ovat tosiaan Kyyjärveltä 124 kilometriä, Karstulasta 104, Kannonkoskelta 104, Pihtiputaalta 141, Viitasaarelta 103. Miksi minä otan tämän esille, niin minä en ole törmännyt tässä 20 vuoden aikana yhteenkään tilanteeseen, että meillä olisi esimerkiksi potilas menehtynyt sen takia, että meillä on päivystys keskitetty Sairaala Novaan tai Keski-Suomen keskussairaalaan. Se liittyy siihen, miten laadukas tämä ensihoito on, miten me sopeudutaan tähän tilanteeseen ja miten me informoidaan meidän kansalaisia. Meidän on täällä tärkeää tuoda turvallisuudentunnetta tälle kansalle. Tämä järjestelmä tuo turvallisuutta, mutta me pystytään puhumaan se kansalaisten silmissä joko turvattomaksi tai turvalliseksi. Jotenkin toivoisi, että meillä lähtisi tästä talosta semmoinen viesti, että kukaan ei ole täällä vaarantamassa kenenkään turvallisuutta, vaan tässä oikeasti yritetään saada meidän aina niukkenevat resurssit riittämään. Sitä tässä varmaan kaikki ihan aidosti tavoittelevat. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-10-08T19:15:53,2025-10-08T19:21:09,Hyväksytty,1.1 2025_92_296,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eestilä., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_297,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä oli edustaja Kankaalla hyvä puheenvuoro, ja myös edellinen puhuja, edustaja Väyrynen, erittäin hyvin puhui. Itse asiassa voisin jopa yhtyä Väyrysen puheenvuoroon, jos se pidettäisiin hyvinvointialueen pöntöstä. Tämä on vain väärä paikka, missä tämä puhe pidetään. Siinä on se ongelma. Itse olen saanut pitkään seurata soteasioitten hoitoa eduskunnassa, ja täytyy kyllä nyt keskustan edustajallekin sanoa, että kyllähän tämä sirkus alkoi siitä, kun terveydenhuoltolain 45 § muutettiin leikkausten osalta. Silloin lähtivät leikkaukset Iisalmesta, ja se aiheutti valtavaa porua. Okei, tänä päivänä turvallisuusnäkemys ehkä puoltaa sitä seikkaa, että siellä saattaisi ollakin järkevää jossain määrin jopa anestesiaa harjoittaa, että ne anestesialaitteet olisivat käytössä ja henkilökunta olisi valmiina, jos jotakin ikävää tapahtuu. Mitä se ikävä on, sitä emme tiedä, mutta se on mahdollista. Eli tämä on osittain myös riskienhallintakysymys. Arvoisa puhemies! Itse koen tämän toimivaltakysymyksenä, ja minun on hirveän vaikea hyväksyä asioita, jos ne eivät perustu oikeisiin perusteisiin. Kun meillä on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 10 §, joka antaa — nimenomaan se on annettu tässä talossa — autonomian hyvinvointialueille, joka perustuu taas perustuslakiin, ja se 10 § nimenomaan sisältää sen, että palvelukokonaisuuksien vastuu kuuluu hyvinvointialueille, miten ne järjestetään, niin minä koen, että tämä laki ei nyt perusteiltaan ole kunnossa ja että eduskunta on tehnyt väliintulon terveydenhuoltolailla siihen palveluvastuuseen, mikä hyvinvointialueilla on, ja sitä minä protestoin. Sen takia tämä kansalaisaloite on aivan oikea. Se tuo aivan oikean ongelman tänne saliin. Tämä sali on vain väärä paikka, jos ajatellaan sitä, että virheitä tunnustetaan — ei tämä sali tunnusta ikikuuna päivänä virheitä — mutta tehän voitte ottaa sitten seuraavaan hallitusohjelmaan tämän yöpäivystyksen palauttamisen ja ennen vaaleja todeta, että te ajatte sitä oikeasti ja se on teille kynnyskysymys mennä hallitukseen. Katsotaan, teettekö te sen. Kuten äsken tuossa puheenvuorossa sanoin, jos valtio kaventaa hyvinvointialueen perustuslakiin sinetöityä itsehallintoa, niin niiden perusteiden pitää olla joko potilasturvallisuuden parantaminen tai sosiaalisten perusoikeuksien parantaminen, tai sitten pitää koko sotejärjestelmän hallintomallia muuttaa. Siinä ovat ne perusteet, mutta ei tästä nyt löydy niitä perusteita, mikä laki silloin viime joulukuussa säädettiin. Silloin se säätäminen ja sen perustuslainmukaisuus oli täysin eri asia kuin nyt kun on kyseessä kansalaisaloite. Kuitenkin puolustan sitä, että nämä hyvinvointialueet itse tekevät siellä omassa valtuustossa nämä päätökset, ja sen minä hyväksyn täysin. Todella, kuten täällä edustaja Väyrynen sanoi, eihän näitä pitäisi liioitellakaan, vaan kyllähän ne toimivat, mutta siinä vain on se, kuten puheessani totesin, että Iisalmessa on kolme vuodeosastoa, siellä on toimiva päivystys, sitten siellä on psykiatrinen osasto, siellä on päihdeosasto ja selviämisosasto sen psykiatrisen osaston yhteydessä. Ne ovat samassa korttelissa kaikki. Kyllähän Liikkuva sairaala ja kaikki muut ja etälääkäri Kuopiossa voivat hoidon arvioida, mutta — itsekin paljon hoidon arviointia tehneenä — joskus kuitenkin olisi hyvä, jos hoidon arvioinnin tekisi lääkäri, ja nythän se ei ole mahdollista. Mielestäni tämä yöaikainen lääkäri siellä vuodeosastolla ja psykiatrisella osastolla ja päivystyksessä kuuluu toiminnallisesti yhteen. Kun näitä säästöjä budjettilakeina on esiin tuotu, niin olihan itse hallituksen esityksessäkin jo, että kun ajatellaan ensihoidon lisäystä ja sitten Kela-kyytejä, muistaakseni 800 000 euroa, niin eihän sillä säästöjä tule. Jotenkin kun puhutaan, paljonko se maksaa, niin kyllä se vaihtoehtoinen toimintakin maksaa, kun lähdetään ihmisiä kuskaamaan. Esimerkiksi tiedän, että Iisalmessa ihmisillä ei monella ole omaa autoa, ja taksia ei saa. Sen tietää jokainen, joka työskentelee hyvinvointialueella, että taksien saatavuus on heikkoa, ja ehkä ihmisillä ei ole rahaa. Silloin me tullaan tilanteeseen, josta itse olen huolissani: mahtaakohan tämä yhdenvertaisuus ja kansalaisten perusoikeudet, mitkä on niitattu perustuslakiin, toteutua. Siitähän tässä on kysymys. Kyllähän sitä keskittämistä voi loputtomasti tehdä, mutta jossainhan se raja tulee vastaan, että ihmiset jäävät vähän vähemmälle syrjäalueilla. Edustaja Siponen aivan oikein täällä toi esiin, että kyllähän nämä alueen vientiyritykset alkavat olla huolissaan, koska puolisoiden työpaikat ja muut ovat erittäin tärkeitä, jotta he saavat sitten omaan firmaan ihmisiä töihin. Tämä on semmoinen iso kokonaisuus, joka pitäisi minun mielestäni tarkasti arvioida, ja se arviointi voidaan tehdä vain siellä hyvinvointialueilla, kun vallitseva tilanne ja se, mitä siellä tapahtuu, tiedetään siellä paremmin. Sitten on toinen juttu, että meillä on esimerkiksi eläinlääkintähuoltolaki tässä talossa säädetty — itse olen sitä ollut säätämässä — ja sehän pakottaa viranhaltijaa päivystämään. Tälläkin hetkellä kun päivystys lopetetaan, Ylä-Savossa on kaksi eläinlääkäriä päivystämässä. Mutta kun se juttu on siinä, että heillä se on ammatinharjoittajamalli ja siellä maksetaan pieni korvaus tunnilta, kun he tekevät sitä ammatinharjoittamiseen liittyen. Itse olen 30 vuotta päivystänyt pitkin Ylä-Savoa, ja ei se nyt ihan sama ole, kun on liikkuva palvelu ja mennään toisen kotiin tai sitten ollaan siellä, missä on laitteet, kun tehdään diagnoosia ja mietitään jatkohoitoa. Se on hieman eri asia, ja tästäkin Liikkuvasta sairaalasta ja liikkuvista palveluista on annettu vähän liian ruusuinen kuva. Minun mielestäni, kaiken kaikkiaan... Voin todeta, että en kyllä tässä salissa perjantaina ole, vaan olen silloin kirurgisessa operaatiossa, niin että en täällä ole painamassa minkään värisiä nappeja. Lopuksi totean vain, että kansalaisaloite on erinomaisesti laadittu, siitä täytyy kansalaisia kiittää, ja en ainakaan tämmöistä kansalaisaloitetta minä voisi vastustaa, koska se on täysin oikealla asialla. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-10-08T19:21:10,2025-10-08T19:27:40,Hyväksytty,1.1 2025_92_298,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_299,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! MTV Uutiset otsikoi 13.12.2024 seuraavaa: ”’Sairaalasekoilussa’ taas hurjia käänteitä — pääministerikin ymmällään”. Kyseinen otsikko kuvasi tyhjentävästi sairaaloita koskevien ympärivuorokautisten päivystysten ympärillä ollutta keskustelua. Sosiaali- ja terveysministeri Juuso kommentoi tuolloin Oulaskankaan sairaalaa koskevaa päätöstä siten, että olisikin ollut mahdollista selvittää, mitä Oulaskankaan osalta lopulta päätetäänkään. No, muutosta ei tullut, koska ilmeisesti valtiovarainministerillä olikin vahvempi substanssiosaaminen sairaalapalveluiden tarpeesta maassamme. Ympärivuorokautisesta leikkaustoiminnasta ja päivystyksestä äänestettiin, ja ne päätettiin lopettaa Oulaskankaalla, Salossa, Kemissä ja Savonlinnassa. Yöpäivystys päätettiin lopettaa Iisalmessa, Varkaudessa, Jämsässä ja Raahessa. Tässä sairaalasekoilussa, mistä alkuun totesin, on tapahtunut yllättäviä asioita niin, että on syntynyt kuva siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava ministerikään ei ollut ihan täysin tietoinen, miten, missä ja ketkä asiasta lopulta päättävät. Ministerin puhe tuolloin salissa kuului, että ”on ennenaikaista arvioida yksittäisten sairaaloiden tai päivystysten roolia”. Kolme päivää myöhemmin asiasta päätettiin. Ministeri Juuso totesi tuolloin, että hän ei tiennyt päätöksistä aiemmin lausuessaan tuon kommentin. Arvoisa rouva puhemies! Sairaalapäätöksiä perusteltiin muun muassa säästösyillä. Toki valtiovarainministeri totesi useaan kertaan, että päätöksiä voidaan perua, mikäli selviää, että päätökset eivät tuokaan säästöjä. Hyvinvointialueilla tietysti on arvioitu, mitä esimerkiksi nämä ympärivuorokautisten päivystysten lakkautukset taloudellisesti tarkoittaisivat. Säästöistä ei välttämättä olla samaa mieltä. On selvää, että Iisalmen ja Varkauden yöpäivystysten lakkautus lisää ambulanssirallia ja ruuhkauttaa KYSin eli Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystystä. Pahimmassa tapauksessa palveluihin pääsy viivästyy kriittisellä tavalla ja kustannukset KYSin päässä kasvavat, kun joudutaan tekemään mahdollisia lisäinvestointeja ja ambulanssiliikenne lisääntyy. Arvoisa rouva puhemies! Kyseessä on täysin poliittinen päätös. Tehty päätös lisää väistämättä alueen asukkaiden turvattomuudentunnetta. Kannatan todella lämpimästi valiokunnassa sosiaalidemokraattien, vasemmistoliiton ja keskustan edustajien tekemää vastaesitystä siitä, että hyvinvointialueilla tulee saada itse päättää ympärivuorokautisten päivystysten jatkumisesta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-10-08T19:27:46,2025-10-08T19:30:41,Hyväksytty,1.1 2025_92_300,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Merinen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_301,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Olen hirveästi pohtinut tämän kansalaisaloitteen kautta tätä koko politiikkaa eduskunnassa, että mikä näissä päätöksissä niin kuin tosi pahasti nyppii ehkä pääkaupunkiseudun ulkopuolista väestöä välillä. Kai se on ytimessä se, mikä tänäänkin on sanottu monesti, että Helsingistä sanotaan, että te ette tarvitse siellä sitä päivystystä. Se on jotenkin tosi ymmärrettävää. Se on vähän sama kuin vaikka Iisalmesta sanottaisiin, että me ei tarvita metroa Itäkeskukseen täällä Helsingissä. Se alueellinen ymmärrys ei osu oikein, jos ei ole yhteyttä siihen alueeseen. Minusta tuntuu, että näissä puheenvuoroissa, kun näitä kuuntelee täällä, sen välillä huomaa, että täällä saatetaan vaikka sanoa, että no, menkää Kokkolaan. Mutta kun ei se välttämättä ole niille ihmisille niin kuin luontainen malli. Olen miettinyt, onko tähän mitään vertauskuvaa, ja kai toinen asia, minkä päätösvalta me ollaan luovutettu täysin kunnille — vaikka tässä on tietysti hyvinvointialueista kyse — on se päätösvalta siitä, missä ovat koulut. Jotenkin vertauskuvallisena, mistä olen saanut tähän ymmärrystä itsellenikin, tämä varmaan alueen ihmisille tuntuisi vähän samalta kuin jos me Helsingistä sanottaisiin, että teidän pitää nyt sulkea sitten siellä Kuusamossa se koulu ja Iisalmessa tuo koulu ja Oulussa tuo koulu. Se vertautuu ehkä lähimpänä johonkin semmoiseen, ja sekin tuntuisi aivan älyttömältä. Eli kyllä meidän pitäisi luottaa tässä näiden alueiden päätösvaltaan. Sitten rupeaa miettimään ihan semmoisia perustavanlaatuisia asioita, että jos niillä alueilla on valtuustot, mitkä on valittu vaaleilla, ja ne valtuustot eivät ole mitään ilmaisia pyörittää, niin eivätkö ne päätökset kuuluisi heille eivätkä tänne meille näistä tämmöisistä yksittäisistä päivystyksistä. Kun olen edustaja Lindénin kanssakin paljon jutellut tästä asiasta, niin hän sanoi, että tässä päätetään käytännössä yksittäisten lääkäreiden työstä joillain alueilla. Tarvitaanko siihen meitä täällä? — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-10-08T19:30:41,2025-10-08T19:33:16,Hyväksytty,1.1 2025_92_302,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Krista.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_303,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käytän nyt mahdollisuutta puhua SDP:n kansanedustajana tästä kansalaisaloitteesta. Sain esitellä tämän kansalaisaloitteen jo tämän asian käsittelyn yhteydessä noin puolitoista tuntia sitten, tai ylikin, ja olen nyt odottanut tätä omaa puheenvuoroa asiasta. — Ensinnäkin on todettava, että minua kiusaa hyvin paljon se, milloin alueet saavat tehdä päätöksiä ja milloin eivät. Tässä salissa on monta kertaa todettu, että se on ihan ok, jos alueet tekevät päätöksiä ja lopettavat joitakin yksiköitä. Miksi sitä samaa oikeutta ei voi käyttää toisinpäin? Jos se on ok, että alueet hyväksyvät jonkun yksikön lopettamisen, eikö yhtä lailla silloin pitäisi olla ok, että hyväksytään myöskin se, että alue ilmoittaa, että jotain tiettyä yksikköä ei voi lopettaa? Eihän me täällä voida valita, onko näillä alueen päättäjillä kykyä tehdä päätöksiä alueen yksikön lopettamisesta, niin että silloin se käy meille, mutta kun alueen yksikkö oltaisiinkin jättämässä toimintaan, niin silloin me sanotaan, että kyllä on nyt väärin sammutettu. Tämä tässä kiusaa. Nimittäin on muistettava, että nimenomaan tuo Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde ilmoitti jo aikaisemmin, käytännössä Pohteen aluevaltuusto 29.10.2024 päätti, että Oulaskankaan sairaalasta kehitetään alueen akuuttihoidon keskittymä ja Oulaskankaan sairaalassa järjestetään jatkossa perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys, mikäli lainsäädäntö sen sallii. Nyt tämä ei kävisikään. Siis meille käy, kun alueet lopettavat palveluita, mutta kun sama valtuusto päättää, että tämä ei ole mahdollista, niin se ei meille käy. Minusta tämä on käsittämätöntä puhetta edustajilta, jota tänä iltana täällä on kuunneltu. Haluan sitten haastaa sitä, kuka on oikea taho tekemään päätöksiä siitä, miten asioiden tulisi olla. Kuten esittelypuheenvuorossa totesin, saimme hyvin merkityksellisen lausunnon Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskukselta. Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus toteaa seuraavasti: ”Muutoksella tavoiteltujen hyötyjen saavuttamiseksi ja hyvinvointialueiden järjestämislain mukaisessa tehtävässään onnistumisen tukemiseksi olisi eduksi säätää ja ohjata muutokset yhteisymmärryksessä niiden palvelunjärjestäjien kanssa, joita muutokset koskevat.” Näin ei nyt käynyt. Siis me uimme vastavirtaan, emme vain ministeriössä, vaan maan hallituksessa, mutta me uimme myöskin täällä eduskunnassa mahdollisesti enemmistön toimesta ja olemme sitä mieltä, että Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus, joka meillä on olemassa, onkin väärässä. Minusta tämä on todella raskauttava lausunto sille porukalle, joka ajattelee, että tässä itse on kuitenkin asiassa oikeassa. On hyvin vaarallista ajatella, että perustason päivystyksistä päättäminen ei olisi alueellisissa käsissä. Arvoisa puhemies! Haluan tähän hiukan pysähtyä: Kun me puhutaan päivystyksistä, niin nyt jää huomaamatta, että me puhutaan perustason päivystyksistä, perusterveydenhuollon järjestämisestä. Se on aivan samaa toimintaa kuin esimerkiksi jollain yksityisellä toimijalla isoissa kaupungeissa kello 22:n ja seitsemän välissä — kyllä yksityisellä sektorilla voi päivystää, mutta me nimenomaan katsomme tässä valtioneuvostotasoisesti kaikkien ministereiden yhteisellä päätöksellä, että nimenomaan täällä Oulaskankaalla ei sitten muuten päivystetä tällä kellonvälillä. Mistä se asiantuntemus tällaisia päätöksiä tehtäessä oikein tulee? Me olemme esittäneet SDP:ssä, kuten myöskin vastalauseessa mukana olevien keskustan ja vasemmistoliiton toimesta, että olisi järkevää antaa perustason toiminnassa päivystyksistä päättäminen alueellisiin käsiin. On tämä käsittämätöntä, että me perustason päivystyksistä halutaan päättää valtioneuvostotasolla. Hyvin vakava kysymys teille. Arvoisa puhemies! Sitten mennään itse tähän sisältöön: Tätähän on perusteltu sillä, että tämä säästää, ja nyt pitää kyllä porukan sitten kestää tämä arviointi. Me kysymme täällä nyt oppositiosta, säästääkö tämä. Lähdetään liikkeelle siitä varsinaista sairaalaverkkoa koskevasta hallituksen esityksestä. Oulaskankaan osalta todettiin, että 5,4 miljoonaa piti alun perin saada säästöä aikaan. Siinä oli myöskin leikkaussalitoimintaan tulevia muutoksia ja muita. Se oli 5,4. Sitten kun asiat menivät eteenpäin, ministeriö korjasi arviota, että se on 5,3 miljoonaa. No, nyt on siinä samassa esityksessä todettu, että kaikkien potilaskuljetusten osalta 1,8 miljoonaa voidaan säästää, koko se kokonaisuus, uudelleenjärjestelemällä potilaskuljetuksissa, siinä varsinaisessa hallituksen esityksessä. Nyt me ollaan tänään siinä tilanteessa, että me emme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ole saaneet ministeriöltä mitään muuta säästölukua kuin sen, että tästä perustason yöpäivystyksen lopettamisesta tulee 1,1 miljoonan euron säästö. Ja kun me ihmetellään sitä, mihin se perustuu, niin se perustuu siihen faktaan nyt, jota ministeriö siis ”faktana” tarjoilee, että otetaan tosiasiana, että kaikilla näillä yöpäivystyksensä lopettaneilla alueilla potilaita liikkuisi Suomen mittakaavassa kaksi—neljä yöaikaan — kaksi—neljä potilasta liikkuisi kaikissa näissä yksiköissä, joista lopetettiin päivystys, eli että Suomen mittakaavassa liikkuisi näin monta potilasta. Ja kun se kerrotaan niillä kuljetuskustannuksilla, saadaan suurin piirtein sen sairaalaverkon potilassiirtokustannusten hinta. No, nyt me olemme sitten ihmetelleet, voiko todella olla totta, että Suomen mittakaavassa maksimissaan kolme neljä ihmistä siirtyy yöaikaan päivystyksen ollessa suljettuna isompaan sairaalaan. Käsi sydämelle, kansanedustajat: kuinka moni voi kuvitella, että tämä pitäisi paikkansa? Kun tätä esitystä saatiin yksi päivä koeponnistaa, niin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kuullun perusteella oppositiosta ei mennyt tämä läpi. Valitettavasti käsittelyaika oli kuitenkin sellainen, että puhuttiin virkatuntien ulkopuolisesta työajasta eli yöajasta ja ilta-ajasta, jolloin oli mahdotonta pyytää ministeriön arviota vastineella, oliko tämä oikeasti totta. Onko oikeasti niin, että Suomessa kaikkiin näihin sairaaloihin yrittää yöaikana vain kaksi, kolme tai neljä potilasta? [Puhemies koputtaa] — Puhemies, käytän tässä mahdollisuutta vielä jatkaa, vaikka tiedän, että suositus on tiukka. Sanon teille nyt näistä kustannuksista, että ei tämä ole millään mahdollista. Me ollaan nahkoineen päivineen ostettu tällainen logiikka, ja se ei pidä paikkaansa. Kansalaisaloitteen tekijät osoittivat meille, että yöaikana sieltä Oulaskankaalta liikkuu enemmän potilaita kuin koko sairaalaverkkoa koskevien potilaskuljetusten määrä olisi ollut, minkä johdosta, jos se arvio on viisikin potilasta väärään suuntaan, siitä syntyy 1,8 miljoonan kulut, ja kun otetaan huomioon se, että tässä mennään eteläiseen suuntaan myöskin, sen kustannukset ovat 600 000. [Puhemies koputtaa] Näin ollen, puhemies, tämä 1,1 miljoonan säästö sulaa ensinnäkin noin 500 000:een, koska siinä on jo Kokkolan pään käyttökustannusten nousu, ja 500 000 jää näille kalliimmille siirtokustannuksille hintaa. [Puhemies koputtaa] Kuka meistä uskoo täällä, kun tuhat euroa palaa, kun liikutetaan potilasta yöaikaan, että nämä kustannukset on laskettu oikein? Se, että tällaista esitetään, on kamalaa katseltavaa.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-10-08T19:33:19,2025-10-08T19:42:44,Hyväksytty,1.1 2025_92_304,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_305,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aluksi ajattelin, että en pidä tänään puheenvuoroa ollenkaan, mutta halusin pitää puheenvuoron, koska ennen kaikkea arvostan aloitteen tekijöitä, siis siitä, että tämä on, niin kuin täällä moni muukin on sanonut, hyvin tehty aloite, ja mielestäni pitää kunnioittaa sitä keskustelua, joka kansalaisaloitteen kautta tulee, ja mahdollisimman laajasti siihen osallistua. Siksi itseänikin tietyllä tapaa harmittaa, että täällä on näin vähän edustajia paikalla. Mutta haluaisin puuttua näihin väitteisiin ja puheenvuoroihin, joita täällä on esitetty, koska ne ovat minusta ikään kuin irrotettu tästä asiayhteydestä. Esimerkiksi edustaja Siponen kertoi täällä, että perussuomalaisia kiinnosti kyllä polttoaineen hinta, mutta eivät Oulaskankaan asiat. [Markku Siponen: Ei, kun kalja! — Eduskunnasta: Melkein sama asia!] — Okei, no, kalja, mutta selvä, joo. — Täytyy sanoa, että polttoainekeskustelun aikana me oltiin paikalla mutta keskusta ei ollut. Se ei ollut ilmeisesti sitten taas maataloudelle mitenkään merkityksellinen asia, mitä polttoaine maksaa. Samoin edustaja Mattila sanoi, että oli muutama pikkujuttu, mihin vaihdettiin, ja siltä se tosiaan keskustan näkökulmasta näyttää, että maahanmuutossa on vain pikkujuttuja, kuten eilenkin, kun kansalaisuuslaki, jossa päätettiin siitä, pitäisikö huolehtia omasta toimeentulostaan ja voidaanko Suomessa kansalaistaa rikollisia, ei kiinnostanut keskustaa, ei ollut edustajia paikalla. Nämä ovat niitä pikkujuttuja teille. Sitten, mennäänpä eteenpäin, useassa puheenvuorossa esitettiin sitä, että hallitus keskittää perusterveydenhuollon palveluita, ja miten me kehtaamme. THL:ssä on tehty alustavaa tutkimusta — nämä tulokset ovat siis alustavia — julkisten terveysasemien sulkemisista. Tulosten mukaan vuoden 23 jälkeen suunnitteilla olevia varmoja sulkemisia on 108 kappaletta — 108 kappaletta — jotka sijaitsevat yhteensä 82 kunnassa. Ennen soteuudistusta neljän kunnan alueella ei ollut terveyskeskusta tai terveysasemaa, mutta tämä luku tulee lähivuosina olemaan ainakin 45. Ja miksi tämä on merkityksellistä siinä, kuka päättää? Hyvinvointialueet päättävät, niin kuin te tässäkin asiassa haluaisitte päättävän, ja hyvinvointialueista 18 alueella on opposition enemmistö. Vain kolmella alueella on hallituksella enemmistö. Eli oppositio pääosin päättää näistä terveydenhuollon leikkauksista. Tämä on karu fakta, mitä te ette halua kertoa. [Jenni Pitko: Hallitus päättää! — Krista Kiuru: Päinvastoin, tehän ne päätätte!] Siis päättääkö hyvinvointialueilla nyt hallitus vai hyvinvointialueet, kumpi? [Välihuutoja — Krista Kiuru: Katsokaa budjettikirjaa, missä ne säästöt on tehty! Täällä lukee!] Eli tässä sairaala-asiassakin ilmeisesti teidän näkemys on se, että jos budjettikirjassa lukee jotain, niin se tarkoittaa sairaalan lakkauttamista ilman että hyvinvointialue voi siihen mitään tehdä. Tämä olisi teidän näkemys. [Välihuutoja] — Ei ei, mutta puhun perusterveydenhuollon palveluista. — Te täällä kerroitte, että hyvinvointialueet eivät ole mitään sellaisia automaatteja ja niillä on oma päätäntävalta ja omat valtuustot, mutta ne eivät kuitenkaan vastaa päätöksistään, vaan te väitätte, että budjettikirja vastaa päätöksistä. En voi ymmärtää tätä. Miksi meillä on hyvinvointialueet? [Hanna Sarkkinen: Puhutaan yöpäivystyksestä nyt!] — Puhuin terveyskeskuksista, niitten lakkauttamisista. Hyvä, no, jos miettii Oulaskangasta, sieltä on just Pohteen omalla päätöksellä lakkautettu psykiatrinen avohoito-osasto ja kymmenittäin vanhusten vuodeosastopaikkoja. Eikö näillä ole eriarvoistavaa merkitystä teille? Miksette niitä moiti lainkaan? Mutta kaiken voi tietysti tehdä reilummin. Näinhän se on. Aikoinaan Oulaskankaan synnytykset lopetti kepu, erikoissairaanhoidon lakkautti Pohde omalla päätöksellään, ja nyt tämä on jatkumoa siihen. Näin se vain monesti menee. Se on sanottava, että jokainen hallitus vuorollaan on tehnyt näitä ikäviä päätöksiä. Ei löydy sellaista hallitusta, joka ei olisi palveluita keskittänyt. Se on valitettava totuus. Tässä on taustalla sekin, että myös jatkossa asiantuntijoiden mukaan, jotta henkilökunta riittää, palveluita pitäisi keskittää vielä lisääkin. Minun on kyllä pakko kysyä: jos te, arvon oppositio, pääsette hallitusvastuuseen, niin tuletteko te palauttamaan nämä kaikki yöpäivystykset? Voitteko antaa lupauksen siitä? Haluaisin kuulla. — Hiljaista, joo. Vielä pitää sanoa perusterveydenhuollon yöpäivystyksestä, että omalla alueella Forssassa, missä aikoinaan oli ja lakkautettiin vuoden 24 alusta, se tehtiin vuokralääkäripalveluna. Olin itse siellä lukuisina öinä, en asiakkaana vaan työni puolesta, ja useimmat niistä lääkäreistä sanoivat, että he tekevät tasan yhden viikonlopun kuukaudessa töitä. Yhdestä viikonlopusta vuokralääkärinä sai kuukauden korvauksen. Ei voi olla kestävää toimintaa pidemmän päälle. Sitten se vielä, miksi säästöjä tarvitaan: Arvon keskusta, arvon SDP, hyvinvointialueilla on johto-, hallinto- ja tukitehtävissä 25 000 ihmistä. Tällaisen himmelin te olette luoneet. Miettikää, 25 000 ihmistä, aivan älytön määrä, mutta niistä tietysti ette halua leikata. Sitten vielä tämä seikka tästä vuodeosastoasiasta: Nyt jo Suomessa on tehty sellaisia ikään kuin siirtoja, että jos jollakin vanhuksella on hoitosuhde johonkin sairaalaan, niin hänet voidaan sijoittaa siihen sairaalaan ilman että siellä on päivystystä, jos lääkärin kanssa konsultoidaan eli ambulanssi ja lääkäri konsultoivat keskenään. Jatkossakin uskon, että Oulaskankaallakin voidaan tehdä sellainen ratkaisu, jossa voidaan vaikkapa vanhus, jolla on aikaisemminkin ollut hoitosuhde, sijoittaa yöaikaan sinne Oulaskankaan tiloihin. Ymmärtääkseni laki ei tätä estä. Korjatkaa, jos olen väärässä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-10-08T19:42:48,2025-10-08T19:49:13,Hyväksytty,1.1 2025_92_306,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Siponen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_307,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin yksi kansalaispalaute tuli tuossa viestinä — kertoo siitä, että ihmiset seuraavat keskustelua. Edustaja Kangas ei ole enää tuossa paikalla, mutta hänelle toivottiin... Kun siinä ilmeisesti vähän vähäteltiin sitä, mitä Oulaskankaalla pystytään tekemään yöaikaan, niin täällä tuli viesti: ”Todellakin ehtii Oulaskankaalla saada sydänsairauksiin alkuhoidon, jopa liuottavat lääkkeet tarvittaessa. Jos vanhuksella on merkittäviä hoidon rajauksia, voidaan hänet hoitaa kokonaan Oulaskankaalla.” Elikkä tämmöinen palaute tuolta kentältä. No sitten, arvoisa rouva puhemies, tässä edustaja Väyrynen kävi läpi näitä kellonaikoja, milloin päivystyksiä voidaan tarjota tämän lain mukaan ja milloin ei. Ei se kuitenkaan muuta sitä perustosiasiaa, että ympärivuorokautisista päivystyspaikkakunnista päättää hallitus täältä Helsingistä ja eduskunnasta käsin. Tässä tapauksessa se tulee vaikuttamaan Oulaskankaaseen, Saloon, Varkauteen ja Iisalmeen. Ja tietenkin aikaisempi päätös, mikä tehtiin joulukuussa, vaikutti myöskin — mikä nyt on jäänyt tässä keskustelussa taka-alalle — Kemin ja Savonlinnan sairaaloihin. Siellä tätä ympärivuorokautista päivystystä heikennettiin. Tästähän ollaan saatu viestiä jo sieltä pohjoisesta. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin tämä päätös, mikä tehtiin koskien Kemin sairaalaa, on itse asiassa nostanut kustannuksia siellä pohjoisen alueella ja vaikuttanut tähän työnjakoon sillä tavalla, että se on nostanut kustannuksia. No, sitten oikeastaan tässäkin kansalaisaloitteessa ja myöskin tuolla sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä tuli esiin se, että ei näitä Suomen alueita voi verrata keskenään toisiinsa. Täällä edustaja Väyrynenkin nosti näitä Keski-Suomen kuntia esille, ja kyllähän tässä katsotaan nimenomaan sitä alueen omaleimaisuutta ja sitä, millä tavalla siellä palvelut järjestetään, miten tällä hetkellä sinne ovat muodostuneet esimerkiksi sairaalapalvelut. Jos katsotaan nyt vaikka Oulaskangasta, niin siellä on ollut aiemmin leikkaustoimintaa. Se on keskus sille eteläiselle Pohjois-Pohjanmaalle. Siellä on ymmärtääkseni sairaanhoitajakoulutusta ja näin. Siitä on muodostunut luontainen keskus, johonka tämä yöpäivystys myöskin sopii. Ja jos ajatellaan nyt sitten omaa kotimaakuntaani Pohjois-Savoa, niin siellä on jo pitkään rakennettu — niin kuin täälläkin edustajat, jotka ovat paikalla sieltä päin, tietävät — niin sanottua kolminapaisuutta niihin alueen terveydenhuoltopalveluihin, sairaalapalveluihin. Siellä on Iisalmessa ja Varkaudessa hyvät tilat, sairaalat ovat omien alueidensa keskuksia, ja sitä tukee myöskin tämä. Ei sillä tavalla voida verrata alueita, että joku toinen kunta napataan jostakin alueelta, ja eihän sielläkään ole yöpäivystystä. No ei ole, se on muotoutunut, ja oikeastaan siitä lähteekin myöskin tämä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön vastalause siitä, että annetaan hyvinvointialueille päätösvalta. Heillä on tieto siitä omasta alueesta, miten siellä on järkevää ne palvelut järjestää. Tämä on tässä se ydin, että siellä alueilla on nimenomaan se päätösvalta myöskin näistä päivystysasioista.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-10-08T19:49:19,2025-10-08T19:52:54,Hyväksytty,1.1 2025_92_308,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Pitko., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_309,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vihreät kannattavat tämän kansalaisaloitteen hyväksymistä. Kannatamme tätä vastalausetta, jonka oppositiopuolueet valiokunnassa ovat tehneet tähän mietintöön. Oulaskankaan jatkolle on laaja tuki meidän alueellamme Pohjois-Pohjanmaalla. Sen takana ovat luonnollisesti asukkaat, ihmiset, palveluiden käyttäjät, heidän omaisensa, läheisensä. Sen takana ovat myös Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuusto ja ammattilaiset hyvin laajasti. Me olemme laskeneet alueella, että Oulaskankaan sairaalan lakkauttaminen ei tuo niitä säästöjä, mitä sillä halutaan. Siksi — ja kun nämä tiedot on tuotu tänne eduskuntakäsittelyyn — on erikoista, että hallitus ei voi tätä päätöstä uudelleen arvioida. Eikö niin, että kun hyvinvointialueet on perustettu, on myös haluttu antaa niille laaja itsehallinto, mahdollisuus tehdä järkeviä säästöjä, mahdollisuus myös tehdä poliittisia valintoja: mihin haluamme panostaa, mistä olemme valmiita tinkimään? Pohteen alueella on tehty laajasti säästöjä. Nykyinen valtionrahoitus on ohjannut siihen. Säästöjä on tehty niin, että on myös palveluverkkoa karsittu, mutta erityisesti myös palveluita tehostamalla. On haluttu panostaa myös tiettyihin perusterveydenhuollon kattaviin palveluihin, ja Oulaskankaan yöpäivystys on ollut yksi sellainen. Se on nähty tärkeäksi alueen ihmisten terveyden kannalta. Se on tärkeää alueella, totta kai, myös muistakin syistä, työpaikkojen ja elinvoiman kannalta. Jos me ajattelemme niin, että me täällä eduskunnassa tiedämme paremmin kuin alueella itse, minkälaisia palveluita väestö tarvitsee siellä, niin ajattelen kyllä, että me olemme aika kaukana siitä itsehallinnosta, mitä alueille on haluttu antaa, tai aika kaukana myöskin semmoisista demokraattisista pelisäännöistä, joissa kuunnellaan niitä, keitä palvelut ja päätökset koskevat, ja kuunnellaan asiantuntijoita, ketkä kertovat, mitä vaikutuksia niillä on. Näyttää siltä, että hallituksen ylpeys, ylpeys siitä, että on tehty joku päätös, on tässä nyt takana, ja sen takana pysytään, tuli mitä tahansa vastaan. Kun Oulaskankaan yöpäivystys päättyy, mikäli emme sitä onnistu täällä estämään, niin joillakin asukkailla tulee olemaan reilusti yli sata kilometriä matkaa seuraavaan yöpäivystykseen. Jos ajattelemme, että meillä on vähän ammattilaisia ja tarkoitus on, että ammattilaiset siirtyvät sinne muihin yöpäivystyksiin töihin, niin kuinka realistisena te pidätte sitä, että ihmiset yli sadan kilometrin työmatkalla tuosta noin vain siirtyvät? Kyllä ainakin itselläni on suuri pelko siitä, että osa ammattilaisista jää nyt hyödyntämättä meidän palveluissa. Ja ne ovat muuten kovan luokan ammattilaisia, ketkä siellä yöpäivystystä pyörittävät. Kun alueelta on kerrottu, että tästä ei välttämättä tule lainkaan säästöjä ja että potilasturvallisuus voi vaarantua tämän päätöksen myötä, olisi ollut järkevää ensinnäkin jättää tämä päätös tekemättä. Niinhän hallitus kuunteli Kouvolan yöpäivystyksen ammattilaisia ja ihmisiä, mutta miksi Oulaskangasta ei kuunneltu, kun tilanne on hyvin paljon samankaltainen ja itse asiassa on laajempi väestöpohja ja pidemmät etäisyydet? Tuntuu jopa pahalta niiden ihmisten puolesta, ketkä pohjoisessa asuvat, kaukana Helsingin kabineteista, että jätetään näin oman onnensa varaan. En ymmärrä, miksi hallitus ylipäänsä haluaa käsiohjata hyvinvointialueilla perusterveydenhuollon palveluita. Luulisi, että riittäisi kunnioitusta ammattilaisille, että voisimme antaa heidän itse tehdä päätökset niiden suhteen. Haluan vielä loppuun kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä. On ihailtavaa nähdä ja aina myös oppia uutta niiltä ihmisiltä, ketkä alkavat puolustamaan oman alueensa etua, ja nähdä se intohimo, mikä omaan alueeseen liittyy. Nämä ihmiset haluavat elää siellä, missä he elävät. Nyt he ovat valmiita laittamaan oman arkensa peliin siksi, että palvelut säilyvät, koska kyllä me kaikki tiedämme sen, että sillä on väliä, missä terveyskeskus on ja missä yöpäivystykseen pääsee, ja me tiedämme kaikki sen viimeistään sillä hetkellä, kun oma tai läheisemme sitä apua tarvitsee. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-10-08T19:52:56,2025-10-08T19:58:10,Hyväksytty,1.1 2025_92_310,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_311,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitän kansalaisaloitteen tekijöitä, koska sillä aloitteella saatiin tänne saliin tämä asia vielä kerran käsiteltäväksi. Varkauden ja Iisalmen sairaaloiden ympärivuorokautisten päivystysten kohtalo on herättänyt vahvoja tunteita alueilla. Siellä ei ymmärretä, miksi nämä yöpäivystykset lakkautetaan hallituksen päätöksellä. Säästösyyt eivät herätä luottamusta, puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä, mitä yöpäivystyksen lakkautukset aiheuttavat. Varkaudessa ja Iisalmessa aktiiviset, aidosti huolissaan olevat kansalaiset keräsivätkin päivystysten puolesta adresseihin nimiä. Varkaudessa nimiä adressiin tuli noin 13 000 ja Iisalmessakin reilusti yli 10 000 nimeä. Adressi Varkaudesta luovutettiin ministeri Juusolle 10.4.2024. Tässä tilaisuudessa ministeri totesi, että päätökset päivystysten kohtalosta tulevat myöhemmin syksyllä. Kävikin niin, että päätös tuli jo seuraavalla viikolla kehysriihessä, eli ministerikään ei valitettavasti ollut tietoinen päätöksen aikataulusta. Tämä kuvaa hyvin tätä tilannetta, mikä liittyy tähän sairaalasotkuun, jos näin voi todeta. Kuten edustaja Kiuru aiemmin totesi omassa puheenvuorossaan, ministeri pystyy vahvasti vaikuttamaan, jos tahtotilaa on, nimenomaan siihen, missä ympärivuorokautisia päivystyksiä jatkossa on ja missä ei, kuten aikanaan ministerinä toiminut Kiuru itse teki tällaisen päätöksen muun muassa Varkautta koskien, ja kiitokset vielä Kiurulle siitä päätöksestä, mitä silloin ministerinä teitte. Voin todeta tähän loppuun, että kyllä olisi tämän päivän ministereillä varmasti esimerkin ja mallin ottamista siitä, mitenkä aikanaan ministerit ovat uskaltaneet, pystyneet ja voineet tehdä päätöksiä ja järkeviä sellaisia. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-10-08T19:58:13,2025-10-08T20:00:05,Hyväksytty,1.1 2025_92_312,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Edustaja Eestilä., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_313,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kyllähän näitä tietynnäköisiä lakkautuspäätöksiä pitää tehdä silloin, kun on sen aika. Muistan, että kun 2000-luvun alussa itse olin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, niin Iisalmesta lakkautettiin synnytykset. Syynä oli potilasturvallisuus ja kaikki sen kaltaiset seikat, ja silloin näitä rakenteellisia muutoksia vaan pitää tehdä. Mutta ensinnäkin puheenvuoroja käytän sen takia, että kun nämä ihmiset ovat tämän kansalaisaloitteen tehneet, niin täytyy sen verran kunnioittaa heitä, että eduskunta käsittelee pitkään ja hartaasti, olkoon se lopputulema sitten mikä tahansa. Mutta kuitenkin kun me ajattelemme, mistä tämä säästöpaine on syntynyt, niin kyllähän se tulee siitä, että kyllähän tässä rahoituslaissa, jonka myös keskusta ja demarit olivat viime kaudella tekemässä, se 13 prosentin väestömäärään sisältyvä rahoitus meni sen verran pieleen, että esimerkiksi Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo häviävät joka vuosi noin 20 miljoonaa. Ja kun sitten otetaan jälkikäteistarkastus huomioon, niin tämä vahinko vain lisääntyy. Kyllä tämä ongelma sieltäkin juontaa juurensa, kun on tehty vääränlaisia rahoituspäätöksiä. Arvoisa puhemies! Tässä lopussa haluan tuoda vähän tämmöisen demokratiaelementin tähän, että nyt kun hyvinvointialuevaalit käydään, niin yleensä valituksi tulee keskuskaupungeista iso määrä, sitten tulee näistä seutukaupungeista, mutta nämä pienemmät kunnat jäävät ilman minkäännäköistä edustusta. Minun mielestäni tässä piilee vaara — en sano, että se juuri nyt on — siitä, että päätöksenteko alkaa entistä enemmän ohjautua sinne keskuskaupunkien ympärille, koska sieltä tulee eniten valtuutettuja. Silloin tämä demokratiaelementti alkaa hävitä ja näitten pienten kuntien, tai jopa seutukaupunkien, edustajia on enää hirveän vaikea puolustaa, vaan sitten jatkuvasti, kun haetaan säästöjä, lakkautetaan toimintoja. Jossain vaiheessa se raja alkaa tulla vastaan, missä nämä perusoikeudet alkavat sitten horjua. Loputtomasti ihmisiä ei voi kuskata ja kuljettaa pienemmissäkin asioissa eteenpäin ja eteenpäin. Paradoksaalista on se, että kun Varkauteen sekä Iisalmeen on rakennettu uudet sairaalat ministeriön hyväksynnällä, sosiaali- ja terveysministeriön hyväksynnällä, niin jos se tie on nyt sitä, että niistä yritetään tehdä väkisin terveyskeskuksia, niin minusta se ei tue sitä turvallisuus- ja riskinäkökulmaa, mikä näissä olosuhteissa on. Jos siellä yliopistollisessa sairaalassa tapahtuu jotakin, mikä nykypäivänä on helppo tehdä — ei se tarkoita mitään pommituksia — ja se toiminta halvaantuu täysin, niin kyllä meillä jonkunmoisten sivutoimipisteiden pitää olla kunnossa, että pystytään katastrofien sattuessa sitten vastaamaan väestön tarpeisiin. Arvoisa puhemies! Kyllä tässä hallituksen esityksessä nyt, vaikka itse olen hallituspuolueen edustaja, selvä kritiikin paikka on. Yleensä kun valtaa käytetään, niin sille pitäisi olla pätevät perusteet, mutta nyt ei ole. Sen takia minä en kyllä voi muuta kuin puolustaa tätä kansalaisaloitetta.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-10-08T20:00:05,2025-10-08T20:03:20,Hyväksytty,1.1 2025_92_314,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Edustaja Väyrynen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_315,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Meinasin tämän listapuheenvuoron ottaa jo pois, mutta edustaja Siponen antoi sen verran sytykettä, että käytän sen ikään kuin vastauksena. Tämä on toinen kerta tämän keskustelun aikana, kun te siirrätte vähän maaleja minun osaltani. Te puhuitte näistä etäisyyksistä. Nyt ne ovat yhtäkkiä alueellinen asia, mutta se, minkä takia minä otin ne etäisyydet keskusteluun, on se, että tämä koko aloite, sen perustelut ja myös teidän perustelunne sen ympärillä, pyörivät koko ajan etäisyyksien ympärillä. Minun mielestäni silloin on ihan täysin relevanttia, että otetaan etäisyyksiä myös muualta Suomesta, jos se on yksi itsenäinen perustelu. Ymmärrän toki alueelliset erityispiirteet vallan mainiosti. Sama tilanne on esimerkiksi ollut Keski-Suomessa, jossa oli Jämsän erittäin vilkas ja toimiva aluesairaala, ja sitten keskustajohtoinen aluehallitus päätyi siihen ratkaisuun, että siellä ei enää tehdä niin raskasta kirurgiaa, siellä ei ole ympärivuorokautista päivystystä. Eli kyllä se alueellisesti onnistuu jossain se päätöksenteko myös keskustan johdolta. Niin kuin tuossa omassa pönttöpuheenvuorossani jo sanoin, meillä ajat muuttuvat. Me ollaan eletty aika pitkälle tämmöisessä 90-luvulta peräisin olevassa järjestelmässä. Meillä nykyään väestö keskittyy, meillä on sote-puolella ongelmia, meillä demografia muuttuu, ihmiset muuttavat. Me ei voida elää loputtomasti siinä järjestelmässä, mikä meillä on joskus toiminut, ja siihen liittyy osittain myös tämä keskittäminen. Niin kuin tässä jo edustaja Kiurun kanssa vaihdettiin sanoja, niin minäkin olen aikanaan semmoista ylenmääräistä keskittämistä vastustanut, ja se on ihan hyvä, että ne käydään tapauskohtaisesti. Mutta sen minä haluaisin tietää, että kun te olette viime kaudella, etenkin keskusta, ollut tekemässä uudistusta, jossa mennään lähes 300 järjestäjästä 22:een, niin voiko joku vihdoin ja viimein valottaa minulle sitä, mimmoinen keskustelu teillä on käyty siitä, tuleekohan tämä jollakin tavalla keskittämään toimintoja? Siihen minä en ole saanut mitään vastausta, ja se keskittäminen tuntuu olevan nytten jatkuvasti se kauhein juttu joka ainoassa tilanteessa. Ihan oikeasti, rehellisesti nytten — minä olen kysynyt sitä kahvipöydissä ja minä olen kysynyt tässä salissa — kyllä teistä nyt joku tietää, mitä te olette silloin sen viime kauden aikana puhuneet siitä, tuleeko tämä mahdollisesti keskittämään meidän terveydenhuollon toimintoja, koska kaikille ammattilaisille se oli ihan päivänselvää. On se sitten hyvä asia tai huono asia, siellä tapahtuu erilaisia juttuja, mutta jos siitä puhutaan itseisarvoisesti, niin, hyvä keskusta ja vaikka sosiaalidemokraatitkin: minua kiinnostaa se, mimmoinen keskustelu tämän asian ympärillä on käyty, koska ei voi tulla kenellekään yllätyksenä, että organisaatiot lähtevät silloin keskittämään palveluita. Ei vaan voi. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-10-08T20:03:20,2025-10-08T20:06:10,Hyväksytty,1.1 2025_92_316,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Edustaja Kiuru., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_317,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Riikka Purra totesi Kouvolan Ratamon yöpäivystyksen vierailun yhteydessä, että hän voi harkita tämän säästön peruuttamista, jos tosiasiassa tämä muutosesitys ei toteuta säästötavoitteitaan. Ihan sanatarkasti lainaten häntä hän totesi: ”Mikäli käy ilmi, että säästötoimenpiteet ja osaamisen ja henkilöstön riittävyyden kannalta tehtävät muutosesitykset eivät toteuta tavoitettaan, niin järkevä hallitus on niitä valmis uudelleen tarkastelemaan.” Meille oli kyllä hämmästys, että tämä uudelleentarkastelu koskee käytännössä vain Kouvolan Ratamoa. Jos me puhutaan hallituksen logiikasta ja reiluudesta, olisi edes säällistä eduskunnan edessä puhua niin kuin asiat ovat. Jos tämä Purran väite pitäisi paikkansa, me jouduttaisiin ikävä kyllä vetämään johtopäätökset, että nimenomaan tätä Oulaskankaan yöpäivystystä ei voisi lopettaa — perustelen tätä väitettäni vielä kohta — mutta se ei riitä, vaan me jouduttaisiin toteamaan, että ei meidän kannata lopettaa myöskään Varkautta ja Iisalmea, koska niiden säästöt ovat noin 700 000-800 000 euroa. Ja sama logiikka, jota kohta käyn läpi tämän Oulaskankaan päätöksen osalta, pätee näihin molempiin. Kustannusvaikutukset on mitattu Salon sairaalan osalta hieman korkeammiksi, mutta sama logiikka pätee myös siihen. Kysynkin nyt teiltä: Kuinka moni todellisuudessa uskoo tähän ministeriön ottamaan linjaan, siis siihen, että Suomessa näiden kaikkien yöpäivystysten lopettaminen ja profiilin muuttaminen Savonlinnan ja Kemin sairaaloiden osalta johtaisi siihen, että Suomessa käytännössä kaksi, kolme tai neljä potilasta ympäri Suomea liikkuisi yöaikaan? Kuinka moni uskoo, että tämä olisi mahdollista? Sellainen logiikka, jota tämä hallituksen esitys aikoinaan perusteli koskien sairaalaverkkoa — logiikkana oli siis se, että yöpäivystykset pitää lopettaa sen takia, että siellä käy semmoista porukkaa, joka voi hoidattaa itsensä myös päiväsaikaan — on osoittautunut epätodeksi. Tämä on hyvin vaativa logiikka, mutta meidän täytyy pystyä päätöksentekijöinä ottamaan kantaa siihen, onko tämä totta. Onko siis totta, että suomalaiset lähtevät sankoin joukoin yöpäivystykseen jonottamaan ja heidän vaivansa voitaisiin hoitaa kuitenkin päiväsaikaan? Ja jos tämä on totta, niin silloin tietenkään yöaikaan ei tule siirtokuljetuksia eikä ensihoidon lisäkustannuksia, koska ihmiset jonottavat siellä yöaikana asioissa, jotka voitaisiin hoitaa myöskin päiväaikaan. Miten siis on mahdollista, että Oulaskankaan kansalaisaloitteen tekijät sekä Pohde itse kokevat, että ikävä kyllä sieltä tulee liikaa siirrettäviä potilaita, minkä johdosta olisi järkevää tässä noin 120 000 asukkaan väestöpohjassa olla perustason yöpäivystys? Mutta täällä kansanedustajat ajattelevat, että kyllä tämä varmaan sitten pitää paikkansa, että Suomessa siis kaksi, kolme tai neljä potilasta yöaikaan liikkuu kaikkien näiden sairaaloiden osalta, joissa on lakkautettu nyt päivystys tai muutettu tuon yöpäivystyksen profiilia. Arvoisa puhemies! On siis syytä vielä käydä läpi, mitä tässä nyt ollaan uskottelemassa. Tässä uskotellaan, että Oulaskankaan osalta säästöjä voisi syntyä 5,4 miljoonan edestä, ensin 5,3 miljoonaa, silloin kun hallituksen esitystä käsiteltiin täällä kaikkine Oulaskankaan profiilien tarkistuksineen. No, säästöt sulivat. Nyt on jääty siihen uskoon ministeriön arvion mukaan, että säästöjä syntyisi 1,1 miljoonaa euroa. Erikoista tässä on se, että tässä ajatellaan, että silti vielä potilaskuljetukset ja niiden säästöt olisivat 1,8 miljoonan euron luokkaa, mikä viittasi siihen koko profiiliin, jossa aikanaan yritettiin saada yli 5 miljoonan säästöt. Tätä ei koskaan ole peruttu. On selvinnyt, että nämä potilaskuljetukset ovat merkittävää luokkaa, ja on arvioitu väärin, kuinka monta yöaikaista potilasta kulkee Oulaskankaalta joko etelän suuntaan tai Ouluun. Pohde itse ilmoitti valiokunnalle julkisessa kuulemisessa, että tämä eteläiseen suuntautuva potilaskuljetusten määrä nostaa hoidon kuluja niin, että Kokkolan keskussairaalassa käynti on noin 600 000:n arvoinen juttu, jolloin tästä 1,1 miljoonasta eurosta tämä hallituspuolueiden tekeminen ei tunnista lainkaan sitä, että jo 600 000 euroa lähtee summasta pois. Näin ollen me keskustelemme tänään täällä, että onko tämä päätös järkevää tehdä, koska se säästää siis 500 000 euroa. Ja tämä 500 000 euroa on nyt avoin kysymys: tuleeko säästöjä 500 000 euron edestä vai ei? Niin kuin totesin, nämä potilaskuljetusten määrät on laskettu väärin, jolloin käykin niin, että on luultavampaa, kuten olemme saaneet tietää, että tämä potilaskuljetusten määrä yöaikaan on sellainen, että siitä tulee 1,8 miljoonan euron kustannukset minimissään, jolloin tämä 500 000:n säästö, jota tässä yritetään tehdä, ei tule toteutumaan, vaan tästä tulee kalliimpaa. Sen lisäksi epäselväksi on jäänyt siitä huolimatta, että tätä on kysytty, kuten myöskin näitä siirtokustannusten hintoja, kuinka kalliiksi tulevat ensihoidon uudelleenjärjestelyt. Valiokunta itsekin viittaa siihen, että nämä ensihoidon uudelleenjärjestelyt saatetaan joutua arvioimaan. Kuinka kalliiksi tulee se, että siellä eteläisellä alueella valmiudesta eri paikkakuntien suhteen on laitettava autoja kulkemaan tätä Oulun väliä? Kuinka pitkään voidaan kuvitella, että ollaan sieltä eteläiseltä alueelta pois tästä ambulanssien vahvuudesta, ja kuinka moni näistä ambulansseista voi surffata sitä Oulun väliä, jota ei ole aikaisemmin otettu näissä ensihoidon suunnitelmissa huomioon? Onkin selvää, että voi olla jo pienienkin muutosten johdosta, että puhutaan miljoonaluokan kysymyksestä. Ja kun me katsotaan tätä kaikkea yhteensä, meidän päivämme isoin kysymys on: mitä järkeä tässä on? Arvoisa puhemies! Täällä yritetään nyt perustella tiettyjen hallituspuolueiden taholta sitä, että juuri tämä päätös on oikea ja järkevä tehtäväksi. Siis 500 000 yritetään säästää, ja tosiasiassa kaikki kuluja ei ole otettu huomioon. [Puhemies koputtaa] Tässä kokonaisuudessa me olemme esittäneet SDP:stä vaihtoehtoa, ja se on se, että annettaisiin kaikkien hyvinvointialueiden itse päättää, missä perustason päivystys sijaitsee. Tällaista olemme esittäneet koko opposition yhteisenä kannanottona, ja me olemme kannattamassa tätä kansalaisaloitetta ja toteamme, että kansalaisaloitteen kannattamiseksi eduskunnalla on mahdollisuus yhtyä opposition vastalauseen, jossa ehdotetaan, että tämä oikeus annettaisiin kaikille hyvinvointialueille, jolloin myöskin Iisalmen ja Varkauden, Salon ja muiden näiden sairaalapaikkakuntien suhteen syntyy jälleen valoa tunnelin päähän. Tämä myöskin tekisi sen mahdolliseksi, että Lapin hyvinvointialueella, jossa on erittäin vaikea taloudellinen tilanne, [Puhemies koputtaa] pystyttäisiin tekemään järkevämpiä päätöksiä Kemin suhteen, koska sairaalaverkkoesitys teki sen, että tulee nykyään kalliimmaksi järjestää palvelua tavalla, jonka hallitus hallituksessa linjasi. — Tässä, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-10-08T20:06:15,2025-10-08T20:15:11,Hyväksytty,1.1 2025_92_318,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Edustaja Kokko., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_319,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kollega Muuramesta piti erinomaisen ja analyyttisen puheenvuoron siinä suhteessa, että kyllähän se on varmaan ollut selvää, että kun tämä mittava soteuudistus edellisessä hallituksessa tehtiin, niin totta kai sillä on vaikutuksia palveluverkkoon. On vaikea kuvitella, että tehdään miljardien uudistusta, jonka toivotaan parantavan palveluiden laatua sekä säästävän rahaa, jos mihinkään rakenteisiin ei tulla puuttumaan. Tässä tietysti liikkuvat palvelut, digitaaliset palvelut, ovat apuna, mutta se lienee tässä selvää, että palveluverkkoon tulee väistämättä tämän uudistuksen seurauksena muutoksia. Mutta kuten täällä useat puheenvuorot ovat osoittaneet, niin ehkä tämän vallan pitäisi Helsingin ja maan hallituksen sijaan olla nimenomaan niillä hyvinvointialueilla. Vaikkakin valtio suurimman osan niistä euroista sinne työhön antaa, niin silti se itsenäinen päätösvalta tulisi olla niillä alueilla ilman tämmöistä valtiollista mikromanageerausta. Ja ottaen huomioon, että Oulaskankaan puolesta on kansalaisaloite tehty, yli 50 000 allekirjoitusta kerätty, niin kyllähän se osoittaa sen, että huoli palveluista, niiden saatavuudesta, ihmisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta on siellä alueella otettu vakavasti. Kyllä itsekin tavallaan toivoisin, että tässä ehkä meiltä annettaisiin se sama mahdollisuus, mikä meillä Keski-Suomessa on ollut. Meillä tosiaan edellisessä palveluverkkoselvityksessä keskustajohtoinen aluehallitus esitti Jämsän päivystyksen lakkauttamista, ja se meidän demokraattisessa prosessissamme hyväksyttiin ja katsottiin, että se on hyvinvointialueen kokonaisuuden kannalta järkevä keino, potilaat pystytään hoidattamaan paremmin muissa yksiköissä. Se säästää euroja, ja niitä euroja pystytään siirtämään sitten muualle. Mutta nyt jos ajatellaan, että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on oman budjettinsa puitteissa katsonut, että Oulaskangasta pystytään pyörittämään ja heillä olisi siihen tarvittava henkilöstöresurssi, niin toivoisin, että se mahdollisuus tähän annettaisiin sinne Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle eikä valtio tulisi tähän väliin. Tietysti toivoisin, että tämä sama olisi mahdollista niin Salon kuin Varkaudenkin kohdalla, missä myös hyvinvointialueet ovat tehneet esityksiä, että oli sitten kysymys päivystyksestä tai sairaanhoidosta, niin se pystyttäisiin siellä järjestämään. Itselläni kyllä on semmoinen käsitys, että hyvinvointialueille on valittu vastuullisia päättäjiä, joilla on rohkeutta tehdä niitä päätöksiä, jotka ovat realistisia huomioiden ne talouden ja henkilöstön asettamat reunaehdot kulloisellakin hyvinvointialueella. Vaikka ihan jo perustuslainkin mukaan ministerit ovat vastuullisia ja ammattitaitoisiksi tunnettuja henkilöitä, niin ehkä tässä suhteessa välttämättä asia ei ole näin, vaan se suurin tietämys on kyllä siellä alueilla. Toivoisin, että tässä tapauksessa siellä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella olisi se valta päättää siitä Oulaskankaan tulevaisuudesta.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-10-08T20:15:11,2025-10-08T20:18:27,Hyväksytty,1.1 2025_92_320,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Edustaja Lehtinen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_321,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pitää todeta se, että kun on tehty näitä keskittämisiä, joita olen itsekin aina vastustanut, koska asun pienellä paikkakunnalla, niin en näe niin, että kyse on pelkästään aina vain rahasta, vaan ennen kaikkea viime vuosina on tullut kyseeseen enemmänkin se, miten ennen kaikkea henkilökunta riittää näissä erityistehtävissä. Siitä kulmasta tarkastellen joitakin keskittämisiä itsekin ymmärrän paremmin, ja aina voi esittää kritiikkiä siihen suuntaan. Mutta mitä tulee erityisesti edustaja Kiurun puheenvuoroon täällä, jos nyt ymmärsin, niin mikään laskelma, mikä tässä oli tehty, ei ole pitänyt paikkaansa, ja jos ne on tehty virkavastuulla, niin kysyisin kyllä edustaja Kiurulta — hän nyt valitettavasti poistui — mitä näille virkamiehille sitten pitäisi tehdä, jos he laskevat täysin väärin ja vieläpä tahallaan. Jos nämä eivät olleet virkavastuulla tehtyjä laskelmia, niin mistä nämä luvut voisi ikään kuin varmentaa, että niitä voisi sitten tarkastella vaikkapa STM:n toimesta, pitävätkö ne vastaavasti paikkansa? Jos täällä ikään kuin esittää faktana joitakin lukuja, niin olisi hyvä pystyä ne myöskin sitten todentamaan. Sitten puheenvuoroni jälkeen oli useita opposition puheenvuoroja, mutta ei yhtäkään vastausta siihen, aiotteko palauttaa yöpäivystykset, jos valtaan pääsette. Edustaja Nikkanen, palaako Salon yöpäivystys? Edustaja Siponen, palaavatko Itä-Suomeen yöpäivystykset? Voitteko ottaa kantaa? Täysi hiljaisuus tuli. [Minna Reijonen: Ei kuulu mitään!] Jos ette tähän mitään kantaa ota, niin minä tulkitsen niin, että te ette arvosta tätä tehtyä aloitetta. Te olette näennäisesti sen puolella, mutta ette ole itse valmis muuttamaan niitä päätöksiä. Tästä tässä on kyse.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-10-08T20:18:27,2025-10-08T20:20:10,Hyväksytty,1.1 2025_92_322,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Edustaja Nikkanen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_323,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä edustaja Lehtisen puheenvuorossa kyllä jotenkin kiteytyi tämä koko perussuomalaisen puolueen ehkä niin kuin, voisi sanoa luvalla sanoen, heikko osaaminen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä ja ehkä ymmärtämisessäkin. Se lähtee ihan ministeristä valtiovarainministeriöön, kun näitä asioita on tässä käsitelty ja tässäkin salissa useaan kertaan esille tuotu, ja kun se ei ole pelkästään tässä salissa, vaan otetaan nyt nämä Lehtisen mainitsemat säästölaskelmat ja se, kuka virkavastuulla mitäkin esittää. No, Varhan sairaalapalveluiden johtaja Mikko Pietilä varmasti omalla virkavastuullaan kertoi, että kun alkuperäisessä lakiluonnoksessa oli viiden miljoonan säästöpotentiaali Salon sairaalan leikkaussalitoimintojen siirtämisessä ja yöpäivystyksen lakkauttamisessa, niin niistä tulee korkeintaan miljoona, ja siinäkään ei ole laskettu edes sitten näitä mahdollisia potilaskuljetuksia siihen päälle. Että kyllähän näitä laskelmia on esitetty. Ja mitä tulee siihen, ”peruutatteko päätökset”, niin te olette siellä nyt parhaillaan vastuussa tekemässä niitä päätöksiä, peruutetaanko jotain, mitä on viisi vuotta sitten päätetty, ja siirretään sitten takaisin. Siellä jo nyt tavallaan ollaan ehkä siinä viimeisellä hetkellä, jos ajatellaan Salonkin tilannetta, ennen kuin ne toiminnat sitten... Sieltähän on vaativa leikkaussalitoiminta siirtymässä pois, ja sinne tulee tilalle tällaista päiväkirurgista toimintaa, ja Salon sairaalassa ruvetaan jo henkilöstöä siirtämään ja ajamaan alas toimintoja, mitä siellä on aikaisemmin ollut, ja siirtämään Turkuun. Eihän se ihan sillä tavalla sormia napsauttamalla toimi sitten kahden vuoden päästä, että ne taas sitten siirretään takaisin. Eli kyllä tietysti tällainenkin ymmärrys olisi ihan suotava asia perussuomalaisten puolella. Sen lisäksi te kritisoitte koko ajan tätä edellistä sote-uudistusta, vaikka sitten kuitenkin hallitus kävi, oliko se nyt, Euroopan komissiolle esittelemässä, että Suomessa on tehty tällainen valtavan hyvä ja tärkeä uudistus, että me olemme tehneet tällaisen sote-uudistuksen. [Jani Kokko: Ja merkittäviä säästöjä!] — Merkittäviä säästöjä. — Onko se hyvä, vai eikö se ole? Tätäkin on tässä mietitty. Silloin kun tätä sote-uudistusta tehtiin, sitähän tehtiin silloin pitkään ja oli monenlaisia yrityksiä, oli Sipilän hallitus, missä perussuomalaiset olivat mukana, se ajoi kiville. No, sitten Marinin hallitus tuli ja teki sen sote-uudistuksen, ja se oli sellainen, mikä ikään kuin myöskin saatiin läpi, ja sitä te olette nyt Euroopan komissiollekin kehuneet. Kyllä väistämättä tulee mieleen, että mikä se perussuomalaisten ajatus siitä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä sitten oli. Oliko se se vanha malli, jossa oli kanssa aika lailla monta järjestäjää, ja joku voisi sitäkin sanoa hiukan himmeliksi?", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-10-08T20:20:10,2025-10-08T20:23:21,Hyväksytty,1.1 2025_92_324,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Edustaja Lehtinen, vastauspuheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_325,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies, kiitos! Ei tullut vastausta siihen, mitä aiotte tehdä, vai ymmärsinkö oikein, että ette missään nimessä aio palauttaa niitä yöpäivystyksiä? Tämäkö oli se tulkittavissa oleva vastaus? Toivoisin suoraa vastausta, mitä teette. Nimittäin nyt jo, tänä päivänä nämä kaikki yöpäivystykset on lakkautettu. Ei siellä yöpäivystyksissä ole toimintaa enää, ymmärtääkseni. Hyvä, jos korjaatte, jos olen väärässä, [Saku Nikkanen: Monessa asiassa väärässä!] mutta jos nyt puhutaan vaikka Salosta, tai jos puhutaan Oulaskankaasta, niin eikö se tämän kuun alusta mennyt kiinni, jos nyt oikein ymmärsin? Minä tosiaan toivoisin vielä, että teiltä tulisi se suora vastaus siihen. Se on ihan totta, että hyvinvointialueilla on monia virheitä tässä, mutta kun te väitätte, että tässä kirjassa päätetään kaikista terveyskeskuksista, että lakkautetaanko vai eikö lakkauteta, ja sitten toisaalta te vaaditte, että hyvinvointialueille pitäisi antaa päätösvaltaa enemmän, jotta ne voisivat päättää itse omista asioistaan, niin kertokaa nyt, kumpi siitä päättää: tämä keltainen kirja vai hyvinvointialueet? Jos kaikesta päättää pelkästään keltainen kirja, niin mitä järkeä on pitää hyvinvointialueita yllä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-10-08T20:23:21,2025-10-08T20:24:34,Hyväksytty,1.1 2025_92_326,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Edustaja Siponen vastauspuheenvuoro, sen jälkeen edustaja Nikkanen vastauspuheenvuoro ja sitten edustaja Reijonen varsinainen puheenvuoro. — Edustaja Siponen.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_327,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Mielenkiintoinen tämä edustaja Lehtisen puheenvuoro. Hän kertoi, että hän on aina vastustanut keskittämistä. [Rami Lehtinen: Kyllä!] Hän on aina vastustanut keskittämistä, mutta nyt se raja meni. Ilmeisesti tänään linja muuttui, ja perjantaina hän ei enää vastustakaan keskittämistä, vaan perjantaina äänestetään keskittämisen puolesta. Tässä on se hetki tullut, koska hän toi tätä esille niin moneen kertaan. Kyllä itse ajattelen tänään ja myös jatkossa, se oli ajatukseni myös jo uudistusta tehtäessä, että hyvinvointialueilla tulee olla tällaisissa asioissa päätösvalta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-10-08T20:24:34,2025-10-08T20:25:17,Hyväksytty,1.1 2025_92_328,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Edustaja Nikkanen, vastauspuheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_329,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Luulisi nyt, että edustaja Lehtinenkin, joka istuu kuitenkin hallintovaliokunnassa ja kuulee myöskin hyvinvointialueiden hallinnosta ja rahoituksesta aika paljon, asiantuntijoiden lausuntoja, joissa kyllä aika selkeästi kerrotaan, että tavallaan palvelutarpeeseen nähden rahoitus on aika lailla alirahoitteinen, ja se on ollut sitä jo pitkään, niin kyllähän selvää on silloin, että tämä keltainen kirja aika paljon määrittelee sitä, mitä siellä hyvinvointialueilla on mahdollista tehdä. Siitä varmaan voidaan olla kaikki samaa mieltä, että tietynlaista rajaa on syytä laittaakin täältä Helsingistä käsin, tai hallituksesta käsin, että myöskin niitä tarvittavia uudistuksia siellä tehdään. Mutta tällä hetkellä se epäsuhta on sellainen, että siellä ollaan kiireen vilkkaa, hätäpäissään lakkautettu terveysasemia ihan puhtaasti sen takia, kun rahoitusta on leikattu.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-10-08T20:25:17,2025-10-08T20:26:21,Hyväksytty,1.1 2025_92_330,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Edustaja Reijonen, varsinainen puheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_331,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,". Arvoisa puhemies! Niin, edelleenkin olemme sitä mieltä, että sosiaali- ja terveysuudistus oli susi jo syntyessään. Mutta palataanpa nyt tähän asiaan. Elikkä nyt on käyty keskustelua niistä yöpäivystyksistä, ja sitä vastausta ei nyt ole tullut, että mitenkäs ensi kaudella, jos siellä on SDP suurin puolue tai kenties keskusta: [Saku Nikkanen: Nyt ollaan tällä kaudella!] palautatteko te seuraavalla kaudella sitten nämä yöpäivystykset? Ette te ole kertoneet vastausta, elikkä näyttää nyt siltä, että te ette palauta niitä. Surullista on, että väitätte, että perussuomalaisilla ei ole mitään tämmöistä sote-uudistusta, kun tehtiin niin, että ei ollut meillä vaihtoehtoa. Kyllä meillä oli vaihtoehto. Olin itse tekemässä sote-uudistusta ja olin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja kyllä me tehtiin paljon, kuulkaa, esityksiä siellä. Meidän vaihtoehto oli se, että korjataan vain ne huonot asiat, mutta tällä nykyisellä sote-uudistuksellahan runnottiin kaikki uusiksi, elikkä myös ne toimivat systeemit runnottiin uusiksi, ja nyt on nähty, mikä on tulos: ei kyllä mikään mairitteleva. Jos miettii, mistä voitaisiin nyt sitten vielä muutoksia hakea, niin kyllähän siellä hirmuinen hallinto on. Otetaan esimerkiksi Pohjois-Savo meidän alueella. Sinne perustettiin valtavasti luottamushenkilöpaikkoja, ja jokainen, joka haluaa katsoa, voi siitä lukea Sitran tutkimuksesta. Sieltähän käy ilmi, että siellä on lakisääteisiä paikkoja, mutta siellä alueilla on enemmän ei-lakisääteisiä luottamuspaikkoja — ei-lakisääteisiä luottamuspaikkoja. Elikkä poliitikoille tehtiin semmoisia paikkoja. Jos miettii, onko tässä järkeä, kun hyvinvointialueet eivät kerran oikein pysty päättämään mistään, niin voisihan se olla niin, että tarvitaanko niitä hyvinvointialueita? Aivan älytöntä on. Meillä on kunnanhallitukset, kunnanvaltuustot, sitten meillä on eduskunta, sitten meillä on hyvinvointialueet erikseen, hyvinvointialueilla aluehallitukset, aluevaltuustot, sitten meillä on vielä maakuntahallinto. Meillä on aivan älyttömästi näitä luottamuspaikkoja. Olen kyllä sitä mieltä, että meidän pitäisi näitä hyvinvointialueita miettiä. Siellä on paljon mahdollisuutta karsia palveluita, siellä on jopa tämmöistä piilopuoluetukea. Piilopuoluetuki ei hoida ihmisiä. Se kaikki pitäisi perua, aivan ehdottomasti pitäisi perua. Perussuomalaisten malli on se, että olisi korjattu vain ne asiat, mitkä ovat pielessä. Ja nythän on tehty se omalääkärimalli: aivan huippuhyvä asia. Omalääkärimalli tulee takaisin, ja se on valtavan hieno asia. Omaishoitajien palkkioihin on puututtu. Viime kaudella niitä ei ollenkaan rustailtu, mutta nyt pienempiin omaishoidon palkkioihin puututaan, niitä korotetaan. Ja entäs tämä 65 vuotta täyttäneiden juttu? He pääsevät yksityislääkärille ihan sillä samalla hinnalla, millä kävisivät julkisella puolella, elikkä noin 28 euroa per kerta, ja älyttömästi on tullut siitä kiitosta. Yli 10 000 henkeä on käyttänyt sitä muutaman viikon aikana. Tämä on tosi iso asia. Elikkä jos tämä sote-uudistus menee näin pieleen, niin eikö nyt voisi miettiä sitä, tarvitaanko me ollenkaan näitä hyvinvointialueita ja sitä kallista hallintoa, jota muuten keskusta aika monessa johtaa ja lakkauttaa vuodeosastoja? Minä olen meidänkin alueella miettinyt, että hirveän monta vuodeosastoa on lakkautettu. Perussuomalaiset tekivät alueella kyllä esityksen, että mitään vuodeosastoja ei mennä lakkauttamaan ennen kuin on vaihtoehtoiset paikat olemassa, mutta ei, ne lakkautettiin. Keskusta siellä oli pomona. [Saku Nikkanen: Kaksilla rattailla menee perussuomalaiset aina!]", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-10-08T20:26:21,2025-10-08T20:29:44,Hyväksytty,1.1 2025_92_332,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Edustaja Kokko., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_333,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Muistanko oikein, että Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella perussuomalaiset käyttivät ryhmärahaa muun muassa Kikka-elokuvan näytöksen järjestämiseen ja siellä tarjottiin ihan popcornia? Eli jos tässä tavallaan leimakirveitä haluaa heittää, niin kyllä siellä perussuomalaisetkin ovat tässä työssä kunnostautuneet. Siinä mielessä toki kannustan hyvinvointialueita tehokkaampaan päätöksentekoon ja pohtimaan sitä, ovatko nämä kaikki luottamushenkilöpaikat tarpeellisia, onko ryhmäraha tarpeellinen. Mutta täytyy sanoa, että jos esimerkiksi meillä Keski-Suomessakin 1,4 miljardia euroa on hyvinvointialueen budjetti ja ryhmärahaa maksetaan yhteensä 69 000 euroa vuodessa, niin sillä ei kyllä yhtään terveysasemaa pyöritetä eikä kovinkaan montaa hoitajaakaan palkata. Kyllähän tämä on aika lailla tämmöistä populismista ja semmoisen kiiltävän esineen heiluttamista kansalaisten edessä, että katsokaa, täällä menee kokouspalkkioihin 160 euroa per valtuutettu, että onpas tämä pöyristyttävää, samalla, kun tämä iso miljardikokonaisuus sitten hoidetaan miten hoidetaan, niin että ehkä tässä toivoisin tätä mittakaavaa otettavaksi esiin. Mutta onhan tämä aika erikoista, että täällä nyt sitten tivataan meiltä, mitä teette, jos olette ensi hallituksessa kahden vuoden päästä, koska kyllähän nyt, jos oikeasti halutaan vielä näitä päivystyksiä miettiä, on se hetki tehdä se päätös, voidaanko näitä joitain ratkaisuja kumota. Sanotaanko, että kahden vuoden päästä, kun hyvinvointialueilla, joilla näitä päivystyksiä on lakkautettu valtion päätöksellä, on tehty operatiivista toimintaa, nämä lakiesitykset huomioiden on aika vaikea kuvitella, mitenkä he siellä sitten ryhtyvät yhtäkkiä näitä päivystyksiä kasaamaan, jos tuleva hallitus antaa mahtikäskyn, että nyt ryhdytte järjestelemään. Nyt kaikkea uudistusta on tehty sillä pitäen, että tämä päätös, joka on monen hyvinvointialueen mielestä väärä, saatetaan voimaan, ja sitten ollaan tässä tilanteessa. Jos nyt oikeasti halutaan Oulaskangasta, Saloa tai Varkautta ajatella, niin nyt se päätös pitäisi tehdä tämän hallituksen toimesta. Ja edelleenkin kyllä nyt peräänkuuluttaisin sitä, että annettaisiin sitä valtaa nimenomaan sinne hyvinvointialueille näistä asioista päättää, varsinkin, jos he katsovat, että sillä rahamäärällä, minkä valtio on heille antanut, pystytään näitä päivystyksiä pyörittämään ja heillä olisi siihen riittävä henkilöstö ja se vielä palvelisi hyvinvointialueen kokonaisetua. En minä ainakaan itse haluaisi olla tiellä siinä, jos hyvinvointialue haluaa ottaa vastuun siitä, että näin tehdään — minun puolestani tehkööt. Jos valtio antaa rahat ja tiettyä normiohjausta tulee, niin kyllä siellä hyvinvointialueilla pitäisi olla autonomia huomattavasti suuremmassa osassa kysymyksiä kuin tällä hetkellä. [Saku Nikkanen: Aika on nyt eikä kahden vuoden päästä!]", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-10-08T20:29:44,2025-10-08T20:32:40,Hyväksytty,1.1 2025_92_334,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Edustaja Väyrynen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_335,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ensin tähän kollega Kokon puheenvuoroon. Itse asiassa häntä arvostan suuresti nimenomaan soteasioista puhuttaessa. Olette ollut järjen ääni ja semmoinen tietynlainen kohtuus, yleensä. En usko, että nyttenkään oli tarkoitus varsinaisesti suurennella, mutta tässä hyvin tulee tavallaan se keskustelun ongelma. Te viittasitte nyt monta kertaa lakkautettaviin päivystyksiin ja siihen, kuinka iso homma se on. Minä en ota nyt kantaa tähän teidän väliseen heittelyyn siitä, pitääkö ne avata vai ei, mutta haluan korostaa kuitenkin semmoista kansallista suuruusluokkaa tässä asiassa, että yhtään päivystystä tämän kauden aikana ei ole lakkautettu. Nyt puhutaan Oulaskankaankin kohdalla kuitenkin ajanjaksosta 22—07, eli se päivystys siellä pyörii kaikkina muina aikoina ihan niin hyvin kuin Oulaskankaalla tai Pohteessa itse halutaan. Tähän liittyen itse asiassa teknisenä kuviona sitten: jos sen haluaisi uudestaan aloittaa, niin kun nyt puhutaan tosiaan näissä yöpäivystyksissä 1—2 lääkärin pisteistä ja muutaman hoitajan pisteistä, niin todennäköisesti se ei olisi mikään valtava ponnistelu aloittaa, jos se haluttaisiin. Toinen asia: Tässä on puhuttu tästä mikromanageeraamisesta aika usein ja siitä, miksi hallitus puuttui. Itse asiassa tässäkin viittaan — oikeastaan Kokko tätä sivusikin aikaisemmassa puheenvuorossa — siihen, että kun se on kuitenkin se kolmasosa budjetista, mikä tulee hallitukselta, valtiolta, niin siinä mielessä ehkä on kohtuullista ajatella, että myös sitten jonkunnäköistä mikromanageerausta on, on se syy mikä tahansa. Jos ajatellaan, että asiat eivät mene niin kuin täällä ajatellaan, niin kyllä silloin on ihan oikeudenmukaista siellä myös mikromanageerata ja tavallaan kantaa huolta siitä, mitä niillä rahoilla tehdään. Tähän liittyen tässä on ehkä vähän turhan ison huomion saanut se, kun väännetään siitä, säästetäänkö tässä 1,2 miljoonaa vai 3 miljoonaa vai onko se 500 000. Meidän pitää ajatella tätä meidän systeemiä pitkällä aikajänteellä, mihin minä olen tämänkin illan aikana viitannut monta kertaa. Meillä on tietty kehitys lähtenyt 2000-luvun alussa, ja meidän pitää mennä määrätietoisesti sitä kohti ja tavallaan mennä sen mukaan, mimmoiseksi tämä systeemi on rakentunut ja nähdä niitä vaikutuksia sitten vuosien varrella. Ehkä se lyhyen tähtäimen säästö tai lyhyen tähtäimen kustannus ei ole se kynnyskysymys, mutta myönnän sen, että se on aika lailla tullut tässä keskustelussa moneen kertaan esille, enkä sinänsä moiti sitä, että siihenkin palataan. Loppuun haluan lainata Kristiina Patjaa, joka antoi lausuntonsa tästä asiasta: ”Yhteenvetona totean, että vaikka ymmärrän alueen väestön kokeman tarpeen sekä poliittisen paineen, olisi hyvä löytää muu ratkaisu kuin lainsäädännön avaaminen aina, kun paikallisesti sovitellaan terveyspalveluiden kehittämistä.” Tähän liittyy ehkä se filosofia, että tämä on tuotu semmoisena ajatuksena, että lopetetaan sieltä täältä palveluita, mutta loppujen lopuksi periaate on se, että jokaisella hyvinvointialueella on yksi ympärivuorokautinen päivystys, ja tämän asian ympärillä on keskusteltu siitä, mihin ne poikkeusluvat myönnetään. Ehkä tässä keskustellaan kokonaisuudessaan enemmän siitä, missä jatketaan päivystyksiä, kuin siitä, että ollaan itsearvoisesti lopettamassa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-10-08T20:32:40,2025-10-08T20:35:52,Hyväksytty,1.1 2025_92_336,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Edustaja Lehtinen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_337,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan niin kuin tässä edeltävä puhuja kertoi, sairaaloitamme ei olla lakkauttamassa, eli toimitilat säilyvät edelleenkin, eikä päivystyksiäkään kokonaisuutena, vaan nyt puhutaan ainoastaan yöpäivystyksistä. En ymmärrä sitä ajatusmallia, jos te haluaisitte aidosti palkata yhden tai kaksi lääkäriä, kaksi sairaanhoitajaa sinne alueelle, jossa tilat ovat valmiina, että se olisi ylivoimainen tehtävä — jos teillä olisi tahtotila siihen. Ei ole mikään suuri muutos palauttaa niitä yöpäivystyksiä, jos te haluaisitte palauttaa ja antaa siihen lupauksen, [Saku Nikkanen: Tehän siellä hallituksessa olette nyt tätä ajamassa!] mutta te ette halua sitä tehdä. Toisekseen, sanoitte, että me ei mitään vanhoja peruta eikä muuteta takaisinpäin. Ei pidä paikkaansa. 90-luvulla lakkautettu omalääkärimalli me tuodaan takaisin, koska todettiin, että se oli väärä päätös. Mekin muutetaan vanhoja päätöksiä. Kolmas asia, ryhmärahat. Edustaja Kokko, tein lakialoitteen ryhmärahojen lakkauttamisesta. Ei muuten ollut demareitten allekirjoituksia mukana siinä yhtään. En tiedä, miksi. Sitten puhuitte siitä, että puhutaan pikkusummista. No, minä esitän teille suoraan: Kuten sanoin pöntössä, meillä on 25 000 henkilöä johto-, hallinto-, esikunta- ja tukitehtävissä. Jos siihen tehdään 10 prosentin leikkaus, se tarkoittaa vähän reilua 100 miljoonaa per vuosi eli eläkepoistuman verran. Oletteko te sitä mieltä, että nämä ovat tärkeämpiä kuin terveyskeskukset, mitkä olette halunneet lakkauttaa hyvinvointialueilla? Esittäkää joku muu 100 miljoonaa, mistä te otatte pois. Ja kolmas tai viides tai kuudes asia on se, että hallituksessa kun ollaan, niin siellä ei sooloilla. Hallitustyössä vaikutetaan hallituksen sisällä, ja sitten kun ne päätökset pääosin tulevat isoon saliin, niin kuin jokainen täällä tietää, niin eipä niistä omia mielipiteitä juurikaan voi asettaa, on eri mieltä tai ei ole eri mieltä. Näin se politiikka Suomessa toimii. Ja erityisesti, edustaja Nikkanen, arvostan teitä, mutta en pidä siitä, että moititte henkilökohtaista tietämystäni tai osaamistani. Minäkään en ole koskaan tehnyt teille niin.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-10-08T20:35:52,2025-10-08T20:37:55,Hyväksytty,1.1 2025_92_338,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Edustaja Nikkanen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_339,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ehkä tässä hieman kiihtyneessä mielentilassa tulee hieman harkitsemattomiakin sanakäänteitä käytettyä, ja pahoittelut siitä, edustaja Lehtinen. Mutta kyllä tässä kieltämättä vähän sellainen tuntu on, että joko on jotenkin tahallista väärinymmärrystä tai sitten ei vaan asioista ole otettu ihan riittävästi selvää. Kyllähän esimerkiksi Salon sairaalan osalta ei ole kyse pelkästään yhdestä, kahdesta lääkäristä siellä yöllä, vaan sieltähän siirtyy vaativa leikkaussalitoiminta Turkuun, eli siellä on tehty isojakin muutoksia. Eli tämä asia ei ole ihan niin mustavalkoinen kuin te nyt siellä esitätte. Sen lisäksi tämä säästökysymys tässä: Niin kuin aikaisemmin mainitsin, meidän omien sairaalapalveluiden johtaja laski, että noin miljoona voisi näitä säästöjä syntyä, ja sitten kuitenkin tavallaan hallituksen esitys lähtee siitä, että leikataan vähän enemmän kuin se miljoona. Sitten kun nämä hyvinvointialueitten omat arviot poikkeavat niin paljon näistä hallituksen arvioista ja kuitenkin rahoitusta leikataan, niin hyvinvointialueittenhan täytyy silloin itse hakea ne säästöt jostain muualta, ja sitten se on taas äkkiseltään siellä terveysasemissa tai missä lieneekään. Kyllä tavallaan tämä ylhäältä ohjaaminen ja johtaminen tällaisissa asioissa muodostaa aika isoja ongelmia sinne paikallistasolle. Onko sitten oleellisinta osoitella luottamustoimipalkkioita ja ryhmärahoja? Varmasti niissäkin leikattavaa on, ja hyvinvointialueet pystyvät niihin päätöksiin kyllä itsekin vaikuttamaan, mutta tosiasiassa niillä tätä isoa kuvaa ei kuitenkaan muuteta. Ja sitten jos mietitään sitä vanhaa järjestelmää, mihin nyt tuolla viitattiin, että olisi korjattu nämä vanhat mallit, niin kyllä minä voisin vielä kysyä vähän tarkemmin, että mitäs niistä vanhoista malleista olisi sitten korjattu. Ja vanhoja malleja voi vielä muistella senkin verran, että jokaisessa kunnassa kuitenkin taisi olla sosiaali- ja terveyslautakunta ja sitten siellä oli vielä jaostot ja oli sairaanhoitopiireissäkin useampia jaostoja ja lautakuntia ja sitten oli erityishuoltopiirit ja oli jotain terveyskeskuskuntayhtymiäkin. Eihän se vanha mallikaan nyt mikään ihan himmelitön ratkaisu ollut. Kyllä tämäkin kannattaisi kuitenkin ihan rehellisesti tunnustaa.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-10-08T20:37:55,2025-10-08T20:40:45,Hyväksytty,1.1 2025_92_340,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Edustaja Kokko., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_341,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Väyrysellä oli ihan aiheellinen korjaus puheenvuorooni. Tarkoitinkin todellakin tässä Oulaskankaankin tapauksessa tätä ympärivuorokautista päivystystä, eikä sitä päivystystä kokonaisuudessaan olla siellä lakkauttamassa. Siinä mielessä hyvä korjaus tähän liittyen. Mutta nyt ehkä edustaja Lehtiselle: En ihan nyt tätä logiikkaa ymmärrä, että jos me tätä kansalaisaloitetta tukemalla haluamme nimenomaan sen linjan ottaa, että emme toivo valtion ryhtyvän päsmäröimään hyvinvointialueita, niitä päätöksiä, niin nyt sitten kahden vuoden päästä vaalituloksen jälkeen, jos sattuisimme olemaan hallituksessa, meidän pitäisi ryhtyä sitten päsmäröimään hyvinvointialueita, että nyt järjestätte sen päivystyksen. En nyt ihan tätä logiikkaa tässä ymmärrä. Se on selvää, että hyvinvointialueilla on paljon johtajia ja päälliköitä, mutta kuinka paljon niitä oli ennen tätä uudistusta? Keski-Suomessakin oli 25 palveluiden järjestäjää, jotka laitettiin yhteen. Sieltä on merkittävästi johtaja- ja päällikkötittelillä olevia henkilöitä kadonnut tässä jo ensimmäisen vaalikauden aikana, ja yt-prosessit ovat edelleen käynnissä. Muun muassa tänään tuli selvitys Keski-Suomen palveluverkon seuraavasta vaiheesta, henkilöstöjärjestelyistä. Kolme johtajan tehtävää sieltä tullaan vähentämään, niin että koko ajanhan tässä ollaan menossa oikeaan suuntaan, ja tässäkin toivoisi, että viitattaisiin siihen, paljonko niitä ennen ja aikaisemmin on ollut eikä nyt pelkästään tätä hallintoa koko aikaa kritisoitaisi ja moitittaisi, koska sekin on selvää, että hallintoa tarvitaan aina tietty määrä organisaatiosta riippumatta, jotta se koko organisaatio tulee toimimaan. Mitä tulee sitten näihin ryhmärahoihin ja näihin muihin poliittisen rälssin etuihin: jos hallitus antaa tänne lakiesityksen, että hallitus leikkaa ryhmärahat pois, niin ihan välittömästi kyllä voin jaa-nappia siinä suhteessa painaa, jos se tämän ratkaisee. Mutta sanotaanko, että nämä ryhmärahatkin tuntuvat olevan perussuomalaisille samanlainen asia kuin teille on maahanmuutto monessa asiassa, että siellä on rahaa vaikka kuinka paljon ja sillä pystyttäisiin kustantamaan vanhustenhoito ja lastensuojelu ja puolustusmäärärahat ja kaikki. Joskus itse asiassa jopa toivoisin, että leikattaisiin vaikka kaikki maahanmuuton kustannukset pois, ja sitten haluaisin kysyä teiltä, millä me rahoitetaan se vanhustenhuolto, koska ei edelleenkään olisi siihen riittävästi rahaa. Nämä ryhmärahatkin tuntuvat olevan teille vähän tämmöinen samanlainen hyppykeppi, että sieltä kun leikataan, niin kyllä terveysasemat säilyvät ja palveluverkot säilyvät ja lääkäreitä ja hoitajia on riittävästi, mutta sillä Keski-Suomenkaan tapauksella — 69 000 euroa vuodessa ryhmärahoihin — ei kyllä paljoa kustanneta näitä sote-palveluita. Sanon tämän ihan sillä lailla tietämättä sitä sote-palveluiden arkea, mutta näin olen kuullut, että siellä sairaanhoitajat sanovat, että ei sillä summalla hirveästi kyllä näitä palveluita pyöritetä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-10-08T20:40:45,2025-10-08T20:43:51,Hyväksytty,1.1 2025_92_342,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Edustaja Väyrynen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_343,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Jos tässä on viimeisen puolen tunnin aikana joku oulaislainen tullut linjoille, niin ei varmaan tiedä enää, että puhutaan tästä kansalaisaloitteesta. Mutta joudun vielä pikkusen jatkamaan harhareittejä, koska minun on pakko edustaja Nikkaselle vastata, kun hän on nyt tämän Salon raskaan kirurgian nostanut esille. Ensinnäkin just huomauttaisin, että sillä sinänsä ei ole tämän keskustelun kanssa eikä tämän aloitteen kanssa mitään tekemistä, [Saku Nikkanen: Totta!] mutta toiseksi, niin kuin tässä on jo aiemmin keskustelussa viitattu, tiedän hyvin tarkkaan sen keskittämisprosessin, mitä tapahtui sen puolueen toimesta, jonka edustajana tällä hetkellä istutte, vaikka ette silloin edustajana ollutkaan. Kyllä silloin sosiaalidemokraattijohtoisesti hyvin vahvasti yritettiin viedä raskasta kirurgiaa sekä Seinäjoelta, Joensuusta että Jyväskylästä vähän samalla ideologialla, millä minä olen tässä aiemmin tämän keskustelun aikana esitellyt, että näin nämä toimet tietyllä tavalla muuttuvat aina hyväksyttäviksi tai tuomittaviksi. Aion siitä muistuttaa jatkossakin silloin, jos näitä perusteluita tulee. Pahoittelut Oulaskankaan aloitteentekijöille tästä viime hetken syrjähtelystä. Haluan vielä sanoa sen, että arvostan tätä aloitetta erittäin paljon. Se on hyvin laadittu, ja on hyvä, että saatiin asiallinen keskustelu tästä. — Kiitoksia. [Jani Kokko: Ei tämä vielä päättynyt ole!]", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-10-08T20:43:51,2025-10-08T20:45:23,Hyväksytty,1.1 2025_92_344,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Edustaja Siponen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_345,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oikeastaan edustaja Väyrynen käytti saman puheenvuoron, minkä itsekin. Tiedän, että tuolla on paljon linjoilla seuraamassa ihmisiä, jotka ovat keränneet tähän kansalaisaloitteeseen nimiä ja tehneet oikeasti valtavan työn, että tämä asia on saatu tänne käsittelyyn, uudelleen eduskuntaan. Viime ajat on keskusteltu aivan jostakin muusta kuin tästä kansalaisaloitteesta. [Ville Väyrynen: Juuri näin!] Ehkä näiden seuraajien kannalta voisi olla meiltäkin asiallista yrittää keskittyä keskustelussa enemmän nimenomaan tähän kansalaisaloitteeseen ja sen taustalla oleviin asioihin. Tässä arvostamani edustaja Väyrynen lainasi Patjan lausuntoa sosiaali- ja terveysvaliokunnasta. Hän toi hänen näkemyksiään esille, mutta on pakko tuoda tässä kohtaa esille myöskin se, että — en muista nyt tarkkaa lainausta — hän jotenkin siinä omassa lausunnossaan hieman toi esille sen, että ei tällaisessa 8 000—9 000 asukkaan kunnassa tai kaupungissa tarvita yöpäivystystä, viitaten Oulaisiin ja Oulaskankaan yöpäivystykseen. Oikeastaan hänen lausunnoltaan sillä tavalla vähän omassa katsannossani lähti pohja pois, koska eihän tässä todellakaan ole kyse 8 000 tai 9 000 asukkaan kaupungin ihmisten palveluista vaan yli 100 000 asukkaan alueesta, jota tämä Oulaskankaan sairaala palvelee. Haluan tätä vielä alleviivata, että jos ihmiset katsovat tätä tosiaan tästä näkökulmasta, kuinka isossa kaupungissa tämä palvelu sijaitsee, niin todellakaan tässä ei ole kyse yhdestä kunnasta tai kaupungista. Tämän halusin vielä tähän tuoda mukaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-10-08T20:45:23,2025-10-08T20:47:22,Hyväksytty,1.1 2025_92_346,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Edustaja Reijonen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_347,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jos tuossa äsken kuulin oikein, niin edustaja nosti esille, että vanhustenhoito rahoitetaan maahanmuutolla. Eihän se nyt tietenkään sillä tavalla mene, mutta haluaisin nostaa esille sen, että kyllähän näistä euroista täytyy puhua. Kyllähän se aika järkytys oli, että viime vuonna 2 000 miljoonaa euroa käytettiin ulkomaalaisten tai vieraskielisten tukiin. Jos ajatellaan, että meillä tämä sosiaaliturva olisi oikeasti kansalaisuusperusteinen elikkä vain suomalaisille, niin kyllähän meillä ihan erilaiset lukemat olisi näissä ja enemmän jäisi rahaa suomalaisten ja omanmaalaisten hoitoon. Nostitte esille myös tätä asiaa, että jos näitä hyvinvointialueita ei olisi perustettu. Kyllähän ennen oli eri tavalla elikkä oli ne sairaanhoitopiirit ja erillisiä vaaleja ei tarvittu, vaan tavallaan valittiin ne henkilöt sinne ihan kuntavaaleihin mukaan. Kyllähän se paljon edullisemmaksi tuli. Siellä esimerkiksi puheenjohtajistolla saattoi viisinkertaistua palkkio. Kyllähän sillä isoa merkitystä on. Suosittelen kaikkien tutustumaan Sitran tutkimukseen. Siellä kyllä aika hyvin käydään läpi, mitenkä paljon se demokratia nykyään maksaa. Kyllä siinä on karsimista, siitä byrokratiasta on karsimista. — Kiitos. [Krista Mikkonen: Onko demokratia byrokratiaa?]", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-10-08T20:47:22,2025-10-08T20:48:41,Hyväksytty,1.1 2025_92_348,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_349,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jätän ihan suosiolla sivuun nyt kaiken sen kuorrutuksen, mitä tämän asian ympärillä käyty keskustelu on ollut, ja keskityn ihan siihen vaihtoehtoon, mitä tältä puolelta salia on ehdotettu. Se vaihtoehto tarkoittaa konkreettisesti sitä, että me antaisimme takaisin hyvinvointialueille päätösvallan siitä, millä tavalla ne päivystyksensä alueella järjestävät. Minulla itselläni on oma käsitys, jollain toisella ehkä vähän erilainen käsitys, siitä, mitä siitä käytännössä seuraisi. Sen uskallan tässä sanoa, että varmasti Pohjois-Pohjanmaalla avattaisiin Oulaskankaalla ympärivuorokautinen terveyskeskustasoinen päivystys. Siitähän siellä on päätetty ja sitä on pyydetty, että se saataisiin tehdä. Olen myös varsin vakuuttunut siitä, että omalla hyvinvointialueellani Varsinais-Suomessa, myös Salossa, palautettaisiin ainakin yöllä terveyskeskustasoinen päivystys, jota siellä nyt ei ole. En ota kantaa tässä sitä laajempaan päivystykseen, enkä ota kantaa Varkauteen enkä Iisalmeen Pohjois-Savon alueella enkä Jämsään Keski-Suomen alueella. Aikanaan Suomessa oli 23 aluesairaalaa. Asetin tavoitteeksi käydä niistä jokaisessa, kahdessa jäi käymättä. Kaikki ne päivystivät aikanaan, samoin oli päivystystä useissa terveyskeskuksissa, kaikissa isoissa ja monissa pienissäkin. Tämä oli erittäin tärkeää toimintaa, mutta nämä terveydenhuollon ja lääketieteen laatuvaatimukset johtivat asteittain siihen, että ei ollut ihan mielekästä eikä myöskään käyntien lukumäärän valossa järkevää, että jokaisessa pienessä paikassa oli yöllä päivystyksiä. Sen sijaan, kun muodostettiin keskussairaaloiden yhteyteen yhteispäivystyksiä, siinä kävi valitettavasti sillä tavalla, että se päivystysten yhdistämisen kaava, siis aikaisemman keskussairaalan päivystyksen/ensiavun taikka sitten sen keskuskaupungin ison terveyskeskuksen päivystyksen yhdistäminen, johti siihen, että siellä jäivät toisarvoiseen asemaan ne terveyskeskuspäivystyksessä käyneet, koska he eivät kieltämättä olleet sellaisia potilaita, joita oli totuttu keskussairaalassa päivystyksenä hoitamaan ympärivuorokautisesti. Todellisuudessa siellä terveyskeskusten päivystyksissä kävi paljon sellaisia potilaita, joista nyt ajattelemme, että hoidettaisiin niin sanotulla kiirevastaanotolla. Ja se kiirevastaanottojen aikaansaaminen, elikkä esimerkiksi auki illalla kello 20:een tai 22:eenkin isommissa terveyskeskuksissa tai näissä keskuskaupunkien yhdistetyissä päivystyksissä, olisi äärimmäisen tärkeää. Se ratkaisisi pitkälti sen pulman. Mutta niin kuin kerroin tuossa, näkemykseni on, että ainakin neljään viiteen paikkaan varmasti päätettäisiin palauttaa yöllä päivystyspalvelut terveyskeskustasoisena, jos alueella olisi itsellään päätösvalta. Mihinkään muuhun tässä keskustelussa en ota kantaa enkä sotke tähän ryhmärahoja tai maahanmuuttoja tai mitään muitakaan kysymyksiä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-10-08T20:48:41,2025-10-08T20:51:42,Hyväksytty,1.1 2025_92_350,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Edustaja Nikkanen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_351,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Otin kanssa vielä tähän loppuun puheenvuoron, koska kyllähän tämä kieltämättä... Pitäisi varmaan muistaa nämä entisen, edesmenneen presidentti Koiviston sanat, ettei pitäisi provosoitua, kun provosoidaan. Mutta aihe on ainakin henkilökohtaisestikin edelleen aika arka, ja kyllähän tässä tietynlaisia haavoja on availtu ja avautunutkin. Kiitänkin tässä edeltäjien, edustaja Väyrysen ja Siposen ja Lindéninkin, arvokkaita puheenvuoroja siitä, että pitäydytään asiassa. Haluan kanssa osaltani kiittää näitä reilua 50 000:ta, ketkä tämän kansalaisaloitteen ovat laittaneet liikkeelle Oulaskankaan yöpäivystyksestä. Tässä on toki kyse muidenkin alueiden perusterveydenhuollon yöpäivystyksestä, mutta tässähän on ehkä sitten just taustalla tämä laki, joka loppuvuodesta täällä hyväksyttiin. Siinä oli aika paljon sitten kuitenkin näitä muitakin toimintoja. Mutta tosiasia on se, että tietysti tämä aloite koskee Oulaskangasta, ja tämä aloite tietysti sisältää myöskin sen mahdollisuuden, että muutkin hyvinvointialueet sitten voisivat sitä perusterveydenhuollon yöpäivystystä ylläpitää. Haluan myöskin kiittää näitä Oulaskankaan aloitteen jättäjiä siitä, että tässä oli otettu myöskin vaihtoehtona huomioon nämä muut alueet. Se on nyt se, minkä kanssa tässä mennään eteenpäin perjantain äänestykseen, ja edelleen toivon, että tämä perustason yöpäivystys sitten kuitenkin voitaisiin hyvinvointialueiden omalla päätöksellä mahdollisesti säilyttää, jos hyvinvointialueella siihen päätökseen sitten sen mahdollistaessa päädyttäisiin. Mutta joka tapauksessa kiitos myös kollegoille keskustelusta, ja osaltani vielä hieman haluan pahoitella sitä, että tässä tunteet hieman ryöpsähtivät omaltakin osaltani. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-10-08T20:51:42,2025-10-08T20:54:21,Hyväksytty,1.1 2025_92_352,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Edustaja Kokko., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_353,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Demokratia aina maksaa, ja on tietysti hyvä muistaa, että kun edellinen hallitus tämän soteuudistuksen sai viimein voimaan, ei ollut oikeastaan mitään muunlaista mallia kuin nämä vaaleilla valitut aluevaltuustot, joiden kautta se demokraattinen vastuu tulisi. Yli 20 vuotta tässä maassa yritettiin saada soteuudistusta aikaan jos jonkinlaisella erilaisella ratkaisulla, joka täyttäisi perustuslain reunaehdot, mutta perustuslaki ei antanut tätä myöten, ja nämä hankkeet kaatuivat yksi toisensa jälkeen. Olen itse ollut yli 16 vuotta kuntapäättäjänä, ja sanotaanko, että kun jokaisena vaalikautena joutui käsittelemään näitä alati pyöriviä soteuudistuksia vähän eri näkökulmasta, niin kyllä tuo kunnan henkilöstönkin — ei pelkästään sotetyöntekijöiden vaan kaikkien kunnan virkahallinnossa olevien ihmisten — sietokyky alkoi jo olla koetuksella, koska mitään palveluita ei voida kehittää, viedä eteenpäin, kun aina tuli joku massiivinen uusi uudistus, mitä nyt pitäisi yrittää viedä eteenpäin. Varsinkin viimeiset olivat sellaisia, joista jo heti ensi alkuun sanottiin, että ei tätä kumminkaan saada voimaan, mutta nyt pitää asioita selvittää. Siinä mielessä tietysti on ehkä tässä suhteessa ymmärrettävää, että tämä rakenne on se, mikä on, ja nyt tätä pitäisi kehittää paremmaksi ja toimivammaksi. Kyllä näkisin, että jos meillä kerran on nämä vaaleilla valitut toimielimet valittu, niin valta pysyisi siellä hyvinvointialueilla. En minäkään keskisuomalaisena haluaisi, että valtio tulisi päsmäröimään meidän Jämsän päivystystä, että nyt ryhdytte sitä siellä järjestämään, koska sitä ei ole järkevää hyvinvointialueen näkökulmasta järjestää. 5—7 potilaalla yössä yöpäivystyksen pyörittäminen on ehkä veronmaksajien eurojen heittämistä hukkaan, mutta se on ollut meidän keskisuomalaisten edellisellä kaudella tekemä päätös. Ja koska Pohjois-Pohjanmaalla, niin kuin jo aikaisemmissa puheenvuoroissa olen sanonut, tuntuu olevan suuri tahto ylläpitää Oulaskangasta, ja heillä on siihen resursseja, jotka palvelisivat koko hyvinvointialuetta, toivoisin kyllä, että heille annettaisiin se mahdollisuus. Varsinkin kun huomioi, että yli 50 000 ihmistä hyvin lyhyessä ajassa allekirjoitti tämän kansalaisaloitteen Oulaskankaan ympärivuorokautisen päivystyksen puolesta, niin sillekin annettaisiin ehkä tässä suhteessa se oma arvo, miten he näkevät sen paikallisen tilanteen.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-10-08T20:54:21,2025-10-08T20:56:53,Hyväksytty,1.1 2025_92_354,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_355,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Koska täältä paikalta käytetty puheenvuoro saa kestää vain kolme minuuttia ja se täyttyi juuri äskeisen puheenvuoroni lopussa, niin pyysin vielä toisen puheenvuoron ja sanon siinä yhden tähän liittyvän asian. Aivan kuten tässä äskeisestä edustaja Kokon puheenvuorosta kävi ilmi, olennaistahan on ne paikalliset olosuhteet. 120 000 asukkaan väestöpohja on ihan eri asia kuin 30 000 asukkaan väestöpohja, ja suurimmat väestöpohjat ovat nyt nimenomaan Oulaskankaalla, tämä 120 000, ja Salossa, 60 000. Mutta aika harva täällä keskustelussa keväälläkään, kun päätettiin sitten täällä äänestämällä siitä laista, jolla nämä yöpäivystykset päätettiin nyt 1.10. alkaen tietyissä paikoissa sulkea, tuntui ymmärtävän sitä, miten tämä raha-asia tässä menee. Sehän ilmenee tästä budjettikirjasta täältä sivulta 333 — helppo muistaa tämä sivunumero 333 — missä on eritelty hyvinvointialueiden rahoitus ensi vuodelle. Täällä otetaan 23,4 miljoonaa euroa pois kaikilta hyvinvointialueilta. Se tarkoittaa siis, että Pirkanmaalta otetaan kaksi miljoonaa, vaikka siellä ei nyt suljeta yhtään yöpäivystystä, Varsinais-Suomelta otetaan kaksi miljoonaa, sitten myös suurelta Pohteelta Pohjois-Pohjanmaalta otetaan kaksi miljoonaa — pieneltä Kainuultakin otetaan 400 000 euroa pois, vaikka siellä ei koskaan ole ollutkaan Kajaanin ulkopuolella mitään päivystystä. Eli tämä on itse asiassa siis säästölaki, joka kohdistuu kaikkiin hyvinvointialueisiin, vaikka konkreettisesti neljältä viideltä alueelta lakkautetaan nämä päivystykset. Tämä on jäänyt aivan sivuseikaksi tässä keskustelussa, ja ymmärrän toki sen, koska se päivystyksen sulkemisen hätä koetaan konkreettisesti siellä tietyillä alueilla. Mutta täällä eduskunnassa me teemme kuitenkin näitä isoja taloudellisia ratkaisuja, ja tämä kertoo siitä, millä tavalla tämä asia on budjettikirjassa otettu esille.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-10-08T20:56:53,2025-10-08T20:59:01,Hyväksytty,1.1 2025_92_356,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Edustaja Siponen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_92_357,92/2025,2025-10-08,14.00,21.42,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lindénin hyvään puheenvuoroon vielä täydennän, kun oli näistä väestöpohjista ja suurista väestöpohjista puhetta, että kyllä sieltä Ylä-Savostakin taitaa se noin 50 000 ihmisen väestöpohja löytyä Iisalmen sairaalan ja yöpäivystyksen ympärille. Ensimmäisessä puheenvuorossa täällä keskustelussa edustaja Mattila teki vastalause-esityksen, joka on meidän kaikkien oppositiopuolueitten yhteinen. Haluan tähän viimeiseen puheenvuoroon vielä omalta osaltani kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä ja sen allekirjoittaneita ja myöskin kaikkia edustajia täällä asiallisesta keskustelusta tämän aiheen ympärillä. — Kiitos. ", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2025+9.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-10-08T20:59:01,2025-10-08T20:59:46,Hyväksytty,1.1 2025_93_1,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla oleville ministereille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_93_2,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Kim Berg sd)>>>Suullinen kysymys SKT 145/2025 vp,"Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_93_3,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Kim Berg sd)>>>Suullinen kysymys SKT 145/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oulaskankaan yöpäivystyksen sulkeminen on malliesimerkki hallituksen ristiriitaisesta sotepolitiikasta. Ministeri Juuso, olette itse tässä salissa monesti vedonnut alueiden vastuuseen, mutta viette samalla toisella kädellä niiden mahdollisuudet päättää asioistaan parhaaksi katsomallaan tavalla. Hallitus, te olette lakkauttaneet Oulaskankaan yöpäivystyksen, vaikka Pohteen hyvinvointialue ja aluevaltuusto ovat todenneet tarvitsevansa päivystystä ja että valmius sen järjestämiseen löytyy, mikäli lainsäädäntö sen sallii. Hyvinvointialueella tulee olla oikeus päättää itse päivystysjärjestelyistään. Ministeri Juuso, miksi te olette siirtänyt päätösvallan hyvinvointialueelta Helsinkiin, vaikka alueella on paras asiantuntemus palveluiden järjestämisestä? [Perussuomalaisten ryhmästä: Keskusta siirsi!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.1.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-10-09T16:01:06,2025-10-09T16:02:04,Hyväksytty,1.1 2025_93_4,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Kim Berg sd)>>>Suullinen kysymys SKT 145/2025 vp,"Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_5,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Kim Berg sd)>>>Suullinen kysymys SKT 145/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oulaskankaan sairaalassa edelleenkin voi toimia ihan niin kuin ennenkin aamuseitsemästä iltakymmeneen. Kysymys on vain yöpäivystyksen lakkauttamisesta, jota yleensä käytetään hyvin harvoin. Tässä koko sairaalaverkkoesityksessä hallituksen täytyy tarkastella meidän päivystysverkkoa kansallisella tasolla sillä tavalla, että se on järkevä ja meillä riittävät siihen sekä rahat että henkilökunta. Oulaskankaan ja Oulaisten ihmisten ei minusta tarvitse olla huolissaan. Oulaskankaalla on aloitettu kiirevastaanotot lokakuun alusta. Kiirevastaanotto tarkoittaa sitä, että hoitoon pääsee 1—3 vuorokauden sisällä, ja tämän ennustetaan kyllä helpottavan olennaisesti tarvetta tulla yöllä sinne päivystykseen. Kyseessä on kuitenkin perusterveydenhuollon päivystys, ja mikäli yöllä sattuu jotain vakavampaa, niin heidät on aikaisemminkin viety joko Ouluun tai sitten Kokkolaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-10-09T16:02:04,2025-10-09T16:03:08,Hyväksytty,1.1 2025_93_6,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Kim Berg sd)>>>Suullinen kysymys SKT 145/2025 vp,"Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_7,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Kim Berg sd)>>>Suullinen kysymys SKT 145/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen viime syksyn esityksessä Oulaskankaan yöpäivystyksen sulkemisen piti säästää 7,6 miljoonaa. Kansalaisaloitteen valiokuntakuulemisen yhteydessä säästö oli kutistunut vain 1,1 miljoonaan euroon. Miljoonankin säästö on epävarmalla pohjalla, sen on myös ministeriö selvästi todennut. Päivystyksen sulkemisen aikaansaama ensihoidon lisäkuorma ja taksikorvaukset tulevat nielemään rahaa. Tämä on kallis virhe, joka vaarantaa myös potilasturvallisuuden. Valtiovarainministeri Purra on itse sanonut, että jos säästöjä ei tosiasiassa synny, niin järkevä hallitus on niitä valmis uudelleen tarkastelemaan. Näin toimittiin Kouvolan yöpäivystyksen osalta, mutta Oulaskankaan kohdalla ei. Ministeri Juuso: miksi Oulaskankaan kohdalla ei sovelleta samaa periaatetta kuin Kouvolassa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.1.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-10-09T16:03:23,2025-10-09T16:04:21,Hyväksytty,1.1 2025_93_8,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Kim Berg sd)>>>Suullinen kysymys SKT 145/2025 vp,"Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_9,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Kim Berg sd)>>>Suullinen kysymys SKT 145/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Mitä tulee Kouvolaan, niin olen esittänyt kolme perustelua: Kouvolassa on Kymenlaakson psykiatrinen sairaala lähistöllä. Siellä on myöskin iso varuskunta ja hyvin järjestetty yhteistyö Kotkan keskussairaalan kanssa. Nämä olivat ne perustelut, miksi Kouvolaan sai jäädä perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys, mutta sielläkin päivystystä sillä tavalla muutettiin, että akuuttisairaanhoidon päivystystä sinne ei enää jäänyt vaan pelkkä perusterveydenhuollon päivystys. Eli kyllä tässä on katsottu ihan tätä kokonaisuutta, ja mielestäni perustelut ovat hyvät nimenomaan tämän varuskunnan läheisyyden osalta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-10-09T16:04:21,2025-10-09T16:05:05,Hyväksytty,1.1 2025_93_10,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Kim Berg sd)>>>Suullinen kysymys SKT 145/2025 vp,Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_11,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Kim Berg sd)>>>Suullinen kysymys SKT 145/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yöpäivystyksen lopettaminen Oulaskankaalla on virhe. Se on kallis virhe. Te vetoatte siihen, että tämä on nyt vaan tehtävä, koska tämä säästää. Miksi Purra sitten sanoi, että järkevä hallitus on valmis tarkastelemaan asiaa uudelleen, jos ei säästöjä synny? Nyt on jo selvinnyt, että nämä isot säästöarviot, joita on julkisuudessa liikkunut aikoinaan, kun sairaalaverkosta päätettiin, osoittautuivatkin turhaksi puheeksi. Nyt säästöä syntyisi Oulaskankaan osalta 1,1 miljoonaa euroa, mutta tosiasiassa valiokunnan käsittelyssä selvisi, että säästöä syntyisi vain ja ainoastaan 500 000 ja potilaskustannukset siirtokuljetusten ja ensihoidon osalta tulevat lisääntymään ja näyttää siltä, että jäädäänkin pakkasen puolelle miljoona tai kaksi. Siinä tilanteessa te yhä jatkatte ja, ministeri, puolustelette täällä, että tämä oli vain tehtävä ja myöskin muiden sairaaloiden yöpäivystyksen lopettaminen oli aivan pakko tehdä. Kysynkin teiltä: olisiko ollut järkevämpi antaa tämä päätös hyvinvointialueiden itse päätettäväksi, [Puhemies: Aika!] kuten potilasturvallisuuskeskus ehdotti?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-10-09T16:05:07,2025-10-09T16:06:25,Hyväksytty,1.1 2025_93_12,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Kim Berg sd)>>>Suullinen kysymys SKT 145/2025 vp,"Puhumisaika on yksi minuutti, ja toivon, että edustajat pitävät siitä kiinni samoin kuin ministerit. — Ministeri Juuso.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_13,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Kim Berg sd)>>>Suullinen kysymys SKT 145/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä laskelmat, mitkä tehtiin, mitkä ovat siinä esityksessä, minkä eduskunta hyväksyi viime syksynä, ne on virkavastuulla tehty. Se tietenkin myönnetään, että käytösvaikutuksia on vaikea arvioida. Voidaan esittää erilaisia arvioita siitä, mitä tulee tapahtumaan: kuinka paljon nousevat ensihoidon kustannukset vai nousevatko ollenkaan, tai käyttävätkö ihmiset yhä yöpäivystystä yhtä laajasti kuin ennenkin vai sijoittuvatko he sitten muualle ja yrittävät hakeutua kiirevastaanotoille ja päiväaikaiseen hoitoon? On hirveän vaikea arvioida ihan tarkasti, miten ihmisten käyttäytyminen muuttuu, ja se vaikuttaa myöskin niihin kustannuksiin. Mutta kuten sanoin, tässä on kustannusten lisäksi myöskin kysymyksessä henkilöstön ja erityisesti lääkäreiden riittävyys. Oulaskangas on toiminut sataprosenttisesti vuokralääkäreillä, mutta edelleenkin Oulaskankaalla säilyy hyvin kattavasti eri palveluita, eli sen suhteen kyllä asukkaat mielestäni voivat olla ihan turvassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-10-09T16:06:31,2025-10-09T16:07:34,Hyväksytty,1.1 2025_93_14,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Kim Berg sd)>>>Suullinen kysymys SKT 145/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_15,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Kim Berg sd)>>>Suullinen kysymys SKT 145/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oulaskankaan asia ei ole vain Pohjois-Pohjanmaan asia. Se on koko maan asia sen takia, että tämä perustui viime vuodelta hallituksen esitykseen numero 149, jossa oli laskettu, että seitsemän eri sairaalan päivystyksiä supistamalla säästetään 30 miljoonaa euroa. Tässä keltaisessa budjettikirjassa siitä on 23 miljoonaa ensi vuodelle, ja seitsemän miljoonaa on jo tänä vuonna käytetty. Tämä raha otetaan pois kaikilta hyvinvointialueilta niiden budjettien suhteessa: Pirkanmaalta kolme miljoonaa, Helsingiltä neljä miljoonaa, pieneltä Kainuulta 400 000 euroa. Tämä huonontaa päivystystä ja palveluja koko maassa. Itselleni ei tulisi terveysministerinä mieleenkään esitellä lakia, jossa yhden lääkärin tarkkuudella säädetään päivystyksistä. HUSissa päivystää joka yö 200 lääkäriä, TAYSissa 50, TYKSissä 50 — alueet päättävät siitä itse. Ei ole hallituksen ja eduskunnan tehtävä säätää yhden lääkärin tarkkuudella [Puhemies koputtaa] päivystyksistä maan eri osissa. [Puhemies: Aika!] Miten olette päätynyt esittämään tällaisen lain?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.1.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-10-09T16:07:36,2025-10-09T16:08:52,Hyväksytty,1.1 2025_93_16,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Kim Berg sd)>>>Suullinen kysymys SKT 145/2025 vp,Ministeri Juuso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_17,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Kim Berg sd)>>>Suullinen kysymys SKT 145/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen on tarkasteltava asiaa kansallisella tasolla, otettava huomioon väestökeskittymät. Uudenmaan 1,7 miljoonan väestö edellyttää erilaista vahvuutta päivystyksissä kuin alueet, joilla asutus on hyvin harvaa. Mitä tulee tähän rahoitukseen, niin kuten edustaja Lindén sanoi, se säästöhän vähennetään hyvinvointialueilta samassa suhteessa kuin hyvinvointialueille määritellään rahaa THL:n tarvetekijöiden perusteella, ja tämä perustuu siihen rahoituslakiin, minkä te olette viime kaudella tehneet. [Välihuutoja] Siinä mielessä ihmettelen, että eikö edustaja Lindén ole ymmärtänyt rahoituslakia, koska näinhän se toimii. Se, pitääkö rahoituslakia korjata, katsotaan tällä kaudella läpi, ja yritetään tehdä siitä oikeudenmukaisempi. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-10-09T16:08:52,2025-10-09T16:09:56,Hyväksytty,1.1 2025_93_18,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,Edustaja Mehtälä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_93_19,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Juuso, nyt on kysymys elämästä ja kuolemasta. [Jenna Simula: Älkää pelotelko ihmisiä! — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Vierailin maanantaina Oulaskankaan sairaalassa, jonka yöpäivystyksen suljitte viikko sitten. Minulle kerrottiin, mitä vain muutamassa päivässä oli tapahtunut. Eräs vanhus kompuroi aamulla viimeisillä voimillaan sairaalan eteiseen tuupertuen siihen. Hän oli odotellut yön yli hoitoonpääsyä. Ambulanssiralli on ollut ennätysmäistä, ja paljon, paljon muuta. Jonkin aikaa sitten pieni vauva pelastui vain siksi, että Oulaskankaan yöpäivystykseen oli lyhyt matka. Olen suuren perheeni kanssa tarvinnut Oulaskankaan yöpäivystystä lukemattomat kerrat. On vaikea edes kuvitella, miten olisimme selvinneet ilman sitä. Nyt tämän edessä ovat kaikki alueemme ihmiset, jos Oulaskankaan puolesta tehty kansalaisaloite huomenna hylätään. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kuka tämän päätöksen teki?] Hallituspuolueitten kansanedustajat, kuunnelkaa ihmisiä, jotka ovat teitä äänestäneet. Nyt kysyn ministeri Juusolta: Ymmärrättekö vieläkään, miten tärkeä asia Oulaskankaan yöpäivystys on? Ymmärrättekö te, miksi alueemme kaikki ihmiset hyvinvointialueen johtoa myöten haluaisivat säilyttää yöpäivystyksen?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-10-09T16:09:59,2025-10-09T16:11:09,Hyväksytty,1.1 2025_93_20,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,Ministeri Juuso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_21,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä keskustan pelottelu on itse asiassa aika järkyttävää. Ei ihmisten tarvitse alueella pelätä, että he kuolevat sen vuoksi, että yöpäivystys suljetaan, koska yöllä on myöskin ensihoito. Meidän pätevä ensihoito kyllä voi tehdä sen ratkaisun, mihinkä sairaalaan ihminen tarvitsee viedä. Ja mikäli sinne päivystykseen tullaan ennen kello 22:ta, niin kaikki potilaat on luvattu hoitaa yön aikana, kesti se sitten kuinka pitkään tahansa. Se, että lähtee yöllä ajamaan Oulaskankaan sairaalaan, ei mielestäni ole kovin viisasta, [Välihuutoja vasemmalta] vaan silloin pitäisi soittaa ennen kaikkea ensihoito, koska ensihoito konsultoi lääkäreiden, OYSin kanssa siitä, mitä missäkin tilanteessa tulee tehdä. Sanon vielä kerran, että asukkaiden ei tarvitse olla huolissaan ja tuomitsen tämän keskustan kuolemalla pelottelun kampanjan täysin. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-10-09T16:11:12,2025-10-09T16:12:09,Hyväksytty,1.1 2025_93_22,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,Maltetaan kuunnella sekä kysymyksiä että vastauksia. — Seuraavaksi edustaja Siponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_23,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minun ja ministeri Essayahin kotimaakunta Pohjois-Savo on tämän sairaalaverkkokarsinnan suurin häviäjä — suurin häviäjä — koska sieltä lakkautetaan peräti kaksi yöpäivystystä, Varkaudesta ja Iisalmesta. Tämä on johtamassa muun muassa Iisalmessa tilanteeseen laajojen vuodeosastojen, psykiatrisen osaston vuoksi, että siellä saattaa olla jatkossa tilanne, että paikalla on yöllä lääkäri, joka ei saa vastaanottaa potilaita. Onko hullumpaa hallituksen päätöstä? Arvoisa puhemies! Hallitus haluaa päättää yöpäivystyksestä, koska alueet eivät kuulemma pysty päättämään järkevästi. No, katsotaan näitä hallituksen järkeviä sairaalapäätöksiä: Pietarsaaresta on matkaa Kokkolaan 40 kilometriä, [Mauri Peltokankaan välihuuto] Kouvolasta Kotkaan 60 kilometriä, samaan aikaan Oulaskankaalta on 100 kilometriä Ouluun tai vaikkapa Iisalmesta 90 kilometriä Kuopioon. Esimerkiksi kotikunnassani Kiuruvedellä matka yöpäivystykseen kolminkertaistuu. Ministeri Juuso, onko tämä mielestänne järkevää ja yhdenvertaista päätöksentekoa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-10-09T16:12:22,2025-10-09T16:13:33,Hyväksytty,1.1 2025_93_24,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,Ministeri Juuso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_25,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä ymmärtää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ero. Perusterveydenhuollon yöpäivystyksissä ei hoideta sydänkohtauksia eikä mitään muutakaan akuuttia hengenvaarallista tilannetta, vaan heidät viedään ilman muuta isompaan sairaalaan, missä on mahdollista tämä hoitaa. Se, että perusterveydenhuolto olisi auki yöllä ja siellä käydään ensin konsultoimassa lääkäriä ja vasta sitten mennään yliopistolliseen sairaalaan, periaatteessa myöhentää sitä hoitoonpääsyä. Eli kyllä tässä on ihan järkevä jako tehty eri sairaaloiden välillä, ja vakuutan edelleen, että ihmisillä ei tarvitse olla hätää tästä, tämä homma kyllä hoidetaan ja ihmiset pääsevät hoitoon. Edelleenkin sanon, että minä tuomitsen tämän teidän pelottelukampanjanne, minkä te olette aloittaneet näiden yöpäivystysten lakkauttamisen vuoksi, ja painotan: Yhtään sairaalaa ei ole lakkautettu eikä olla lakkauttamassa. [Välihuutoja] Olemme tehneet ainoastaan työnjakoa siinä, mitä missäkin sairaalassa tehdään, tuoneet päiväkirurgista ja lyhytkirurgista hoitoa sinne sairaaloihin, mistä raskas kirurgia lähtee pois. Tämä on ennen kaikkea järkevää työnjakoa ja tehostaa toimintaa. [Krista Kiurun välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-10-09T16:13:36,2025-10-09T16:14:46,Hyväksytty,1.1 2025_93_26,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,Edustaja Tuppurainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_27,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksen lakkauttamisesta on monella tapaa kuvaava tämän hallituksen päätöksenteolle. Asioita runnotaan läpi mistään vasta-argumenteista, asiantuntijatiedosta tai kansalaisten mielipiteistä piittaamatta. Tässä tapauksessa on nyt käynyt ilmi, että säästöjä ei synny siinä mittakaavassa, mitä oli tavoiteltu. Siitä huolimatta päätös tehdään. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Ja kun hyvinvointialueilla tunnetaan parhaiten esimerkiksi etäisyydet, liikenneyhteydet ja ne ihmisten arkiset palvelut, te ette kuuntele hyvinvointialuetta, joka haluaisi ylläpitää tämän yöpäivystyksen, vaan ajatte sitä alas. Oletteko todella sitä mieltä, ministeri Juuso, ettei Oulaskankaan sairaalaan tulisi alueella hakeutua, jos yöaikaan myöhään illalla tulee lapselle vaikkapa vakava kuumekohtaus tai vakava astmakohtaus? Hyvinvointialueella päättäjät ovat sitä mieltä, että tämä päivystyspalvelu tulisi pitää auki, ja niin tuntuu ajattelevan moni hallituspuolueen kansanedustaja myös teidän omista riveistänne. [Vasemmalta: Näin on!] Arvoisa ministeri Juuso, miksi te ette luota hyvinvointialueen päättäjiin, alueisiin tai edes oman puolueenne edustajiin Oulaskankaan yöpäivystyksen kysymyksessä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-10-09T16:14:50,2025-10-09T16:16:05,Hyväksytty,1.1 2025_93_28,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,Aika. — Ministeri Juuso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_29,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä sairaalaverkkopäätökset perustuvat kattaviin asiantuntija-arvioihin. [Krista Kiurun välihuuto] Ollaan käytetty tilastotietoja, ollaan kysytty tietoja hyvinvointialueilta suoraan. Meillä on päteviä valmistelijoita, lääkintöneuvoksia, ja on poliittisesti hyvin tarkasti keskusteltu ja päätetty tämä malli, millä mennään eteenpäin. Tämä on huomattavasti lievempi malli kuin mitä meille ehdotettiin alussa. Silloin puhuttiin jopa sairaaloiden lakkauttamisesta, mutta siihen me emme ole suostuneet Me emme ole lakkauttaneet yhtään sairaalaa. Me pidämme kaikki sairaalat elinvoimaisina. Mikäli yöllä tulee astmakohtaus, niin on parempi, että se ensihoito tulee paikalle sinne kotiin kuin että lähdetään ajamaan lasta sairaalaan, koska silloin se apu tulee nopeammin, kun se ensihoito tulee sinne kotiin. Tämä pitää muistaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-10-09T16:16:05,2025-10-09T16:17:00,Hyväksytty,1.1 2025_93_30,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_31,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa ministeri, ei tässä ole kyse keskustan pelottelusta. Tässä on kyse suomalaisten huolesta ympäri Suomea: Oulaskangas, Varkaus, Iisalmi, Savonlinna, Kemi ja Salo. Ympäri Suomea ihmiset ovat näiden kysymysten äärellä. Hyvinvointialueilla tulisi olla oikeus päättää palveluistaan niin, että yhdenkään potilaan turvallisuus ei vaarannu. Hyvinvointialueilla tulisi olla oikeus päättää palveluistaan niin, että he pystyisivät säästämään kustannuksia. Nyt esimerkiksi Oulaskankaan osalta hyvinvointialue on todistanut tässä talossa, että heille tulee lisää kustannuksia. He eivät säästä, heille tulee lisää kustannuksia. Siitä on kysymys, kun me kysymme Oulaskankaan ja muiden alueiden tulevaisuudesta. Arvoisa ministeri, henkilöstön riittävyyden osalta kysyn: Työmatka pitenee Oulaskankaalla noin 100 kilometriä suuntaansa. Kuinka paljon te uskotte henkilöstön siirtyvän uuden työmatkan perässä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-10-09T16:17:04,2025-10-09T16:18:17,Hyväksytty,1.1 2025_93_32,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,Ministeri Juuso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_33,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla on se käsitys, että useimmille on tarjottu muuta työtä, ja tällä hetkellä, kun vielä osalla alueista etenkin pohjoisessa on pula hoitajista, uskon vakaasti, että kyllä kaikille töitä löytyy. Ehkä sitten vähän eri paikassa ja ei ole sitä kolmivuorotyötä, niin kuin ennen on ollut, mutta uskon kyllä vakaasti, että ei tarvitse työpaikoista olla huolissaan. Kyllä niitä työpaikkoja löytyy. [Keskustan ryhmästä: Kaikki on hyvin, niinkö? Paremmaksi vain menee!] Kun puhutaan siitä, päättääkö hallitus, mitä hyvinvointialueilla tehdään, vai päättääkö hyvinvointialue itse, niin kyllähän hyvinvointialue päättää hyvin paljon asioista itse. Nykyiset oppositiopuolueet ovat lakkauttaneet satoja terveysasemia ja myöskin vuodeosastoja ihan oma-aloitteisesti ilman, [Välihuutoja] että hallitus on siihen puuttunut — mitä ei ehkä ole välillä tehty ihan järkevästi, koska se kuormittaa meidän päivystyksiä ihan turhaan. Kyllä tässä hallituksen päätökset ovat aika vähäisiä olleet, ja kuten sanoin, me katsomme asiaa kansalliselta tasolta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-10-09T16:18:17,2025-10-09T16:19:30,Hyväksytty,1.1 2025_93_34,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,Edustaja Kurvinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_35,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sen lisäksi, että Savonlinnassa, Kemissä, Iisalmessa, Varkaudessa, Oulaisissa ja Iisalmessa ollaan tässä tilanteessa, että lopetetaan pienten sairaaloitten päivystys, meillä on kriisi muutenkin hyvinvointialueilla. Erityisesti tämä näkyy meidän kunniakansalaisten arjessa, ikääntyneitten suomalaisten arjessa, jossa monella on muistisairauksia. He tarvitsevat hyvin monipuolisia palveluita. Tällä hetkellä meillä on, arvoisa rouva puhemies, sellainen tilanne, että sotealan työntekijöitä on työttömänä, vaikka Suomi ikääntyy tällä lailla. Syynä on se, että lähes kaikilla hyvinvointialueilla pyörivät muutosneuvottelut, yt-neuvottelut, ja sieltä on jopa satoja hoitajia irtisanottu. Viimeksi juuri Pirkanmaa ilmoitti muutosneuvotteluista. Arvoisa ministeri, syy tähän vaikeaan tilanteeseen on se, että hyvinvointialueitten rahoitus on aivan alimitoitettua. Keskusta on jo kaksi vuotta sitten tarjonnut, ojentanut kättä, että yhdessä parlamentaarisessa työssä [Välihuutoja perussuomalaisilta] miettisimme rahoituslain avaamista ja lisärahoitusta. Tätä ovat myös perussuomalaiset ja kokoomuksen aluepäättäjät toivoneet. Kysynkin nyt, ministeri Juuso: oletteko valmis [Puhemies: Aika!] opposition kanssa yhteistyöhön rahoituksesta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-10-09T16:19:33,2025-10-09T16:20:53,Hyväksytty,1.1 2025_93_36,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,Ministeri Ikonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_37,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oliko se esitys siinä tyhjässä paperissa, jonka te jätitte? [Naurua perussuomalaisten ryhmästä] Nyt on pakko kysyä tämä, mutta... [Hälinää] — Jos saan hiljaisuutta. [Puhemies koputtaa] Meillä hyvinvointialueitten rahoitus kasvaa. Se on kasvanut tälle vuodelle yli kahdella miljardilla. Ensi vuodelle se kasvaa noin miljardilla. Tässä on kasvatettu sitä rahoitusta, ja samaan aikaan kun me katsoimme ihmisten yhdenvertaisuuden kehittymistä tässä ympäri Suomen, niin THL ja STM arvioivat viime keväänä sitä, että ihmisten hoitoonpääsy on eri tavoin kehittynyt. Yt-menettelyjä on käynnissä tosiaan eri puolilla Suomea. Se on valitettava asia. Mutta on hyvä katsoa myöskin sitä tilannetta siellä takana, mitkä asiat liittyvät yt-neuvotteluihin. Muutosneuvotteluihin joudutaan menemään ylipäätään tilanteissa, joissa tehdään palveluverkon tiivistämistä, joissa tukipalveluita kootaan isompiin kokonaisuuksiin, kun kiinteistöistä luovutaan, kun uusia palvelumuotoja otetaan käyttöön. Eli yt:issä on paljon kyse myöskin muista asioista kuin henkilöstövähennyksistä. On hyvä nähdä se, että kuitenkin tällä hetkellä koko henkilöstömäärä on paljon korkeammalla tasolla kuin mitä se on aikanaan näissä ollut. Toisaalta kolmasosa henkilöstöstä on seuraavan kymmenen vuoden aikana jäämässä myöskin eläkkeelle. Tässä tapahtuu todella paljon [Puhemies: Aika!] tällaisia asioita. Myöskin vuokrahenkilöstön määrää on saatu vähennettyä, niin että paljon on myöskin hyvää kehitystä henkilöstöpuolella.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-10-09T16:20:57,2025-10-09T16:22:21,Hyväksytty,1.1 2025_93_38,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,Edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_39,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy ihmetellä, että ministerit täällä naureskelevat kansanedustajien vastauksille ja vähättelevät kansalaisten huolia, kun heidän yöpäivystyksiään lakkautetaan. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] — Ja perussuomalaiset vain huutelevat sieltä. Te olette tämän äänestyksen olleet tekemässä. Te olette lakkauttaneet näitä yöpäivystyksiä. Aikanaan Sipilän hallitus rajoitti laajaa päivystystä Vaasassa. Silloin siitä edustaja Bergin johdolla tehtiin kansalaisaloite, jonka Sipilän hallitus kaatoi, mutta sitten Rinteen hallitus palautti Vaasaan laajan päivystyksen. No, nyt teillä olisi mahdollisuus ottaa tästä kansalaisaloitteesta vaarin — olisi ollut mahdollisuus — mutta te ette ole siihen tarttuneet. [Jenna Simulan välihuuto] Perussuomalaiset ja kokoomus ovat se yhteinen nimittäjä näiden sairaaloiden heikennysten taustalla vaalikaudesta toiseen. Ministeri Juuso, te sanoitte jo, että käyttäytymisvaikutuksia ette osaa arvioida. Miksi ette luota alueisiin? Siellä tiedetään, miten ihmiset käyttäytyvät, miten he liikkuvat alueelta toiselle. Miksi te ajattelette, että te tiedätte paremmin kuin päättäjät alueella?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2025-10-09T16:22:23,2025-10-09T16:23:32,Hyväksytty,1.1 2025_93_40,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,Ministeri Juuso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_41,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tartun ensin tähän väitteeseen, että kokoomus ja perussuomalaiset heikentävät, ja muistutan keskustaa niistä Rehulan ja Saarikon toimenpiteistä 2015—2017, jolloin keskittämisasetukset tehtiin [Välihuutoja] ja mistä lähtien sekä Iisalmi, Varkaus että monet muut yöpäivystykset ovat toimineet poikkeusluvalla. Ne ovat toimineet poikkeusluvalla, eli jo silloin on nähty, että yöpäivystykset voidaan lakkauttaa ja keskittämisiä voidaan tehdä. Tämä on tehty keskustan ministerin toiveesta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Nyt me panemme täytäntöön sitä ajatusta, mikä keskustalla oli silloin mutta mitä ei koskaan uskallettu tehdä, vaan mentiin eteenpäin poikkeuslupa poikkeusluvan perään. Tämä tästä. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-10-09T16:23:36,2025-10-09T16:24:18,Hyväksytty,1.1 2025_93_42,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,"Maltetaan kuunnella, koska meillä on myös yleisöä tuolla eetterissä, jotta hekin kuulevat jotakin, mitä tässä salissa puhutaan. — Edustaja Lohi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_43,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Juuso, tässä hallituksessa ei ole yhtään keskustan ministeriä. Nyt on teidän vuoronne kantaa vastuuta, ja minä en ministerinä yhtään väheksyisi sitä hätää ja huolta, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] joita Oulaskankaan ihmisillä ja ympäri Suomea tällä hetkellä on. Ihmisillä on hätä. Ymmärrän sen, että pitää tehdä uudistuksia ja toimenpiteitä, mutta tärkein tehtävä meillä pitäisi olla täällä nytten terveydenhuoltoa ajatellen, että me palautamme suomalaisten luottamuksen perustason terveydenhuoltoon ja ikäihmisten hoivaan. Arvoisa ministeri, te olette nyt tekemässä päätöksen, jonka pitäisi kuulua hyvinvointialueille. Tässä ei ole kysymys erikoissairaanhoidon päivystyksestä Oulaskankaalla vaan on kysymys perusterveydenhuollon päivystyksestä, perustason palveluista, joihin pitäisi luottamus palauttaa suomalaisille. Kysyn teiltä, arvoisa ministeri: palauttaako tämä teidän linjauksenne ja terveydenhuoltolaki suomalaisille luottamusta, vai heikentävätkö päätös ja hallituksen politiikka suomalaisten luottamusta perustason terveydenhuoltopalveluihin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-10-09T16:24:29,2025-10-09T16:25:41,Hyväksytty,1.1 2025_93_44,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,Ministeri Juuso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_45,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallitus toimeenpanee sitä soteuudistusta, minkä te olette raamittaneet viime kaudella. Sitä on tehty nyt yli kaksi vuotta. Me katsomme asioita kansalliselta pohjalta sillä tavalla, että me pystymme varmistamaan, että koko Suomessa on toimiva päivystysverkko, toimiva erikoissairaanhoidon verkko ja toimiva vanhustenhuolto, mutta te siellä alueella lakkautatte vanhustenpalveluita, [Välihuutoja] te lakkautatte terveyskeskuksia, te lakkautatte vuodeosastoja. Minä kysyn, missä se on se turvallisuus, mitä te luotte siellä hyvinvointialueilla. Keskusta ja demarit ovat tällä hetkellä enemmistönä 18 hyvinvointialueella. [Välihuutoja] Millä tavalla te edistätte sitä, että ihmisillä turvallisuudentunne säilyy? Päinvastoin, te masinoitte julkisuudessa ja aiheutatte sitä turvattomuuden tunnetta. Tämä hallitus ei sitä tee, ja me emme ole nauraneet emmekä väheksyneet kenenkään ihmisen huolia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-10-09T16:25:45,2025-10-09T16:26:43,Hyväksytty,1.1 2025_93_46,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,"Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_47,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinnitin kyllä nyt huomiota siihen, kun ministeri ministeriaitiosta eduskunnan edessä valittaa hyvinvointialueiden päätöksentekijöiden tekemisistä. Sanoitte jotenkin niin, että ette ole pitänyt niitä päätöksiä kovinkaan hyvinä. Juolahti nyt vain mieleeni kysyä, että kenelläs se valta tässä maassa tällä hetkellä on. [Jenna Simula: Ei ainakaan teillä!] En ole kyllä aikaisemmin kuullut, että ministeri ulkoistaa oman vastuunsa hyvinvointialueiden päätöksentekijöille tilanteessa, jossa koko hyvinvointialueiden rahoitus on kiinni siitä, mitä te enemmistöllänne tällä hetkellä teette. Nyt tällä hetkellä käsittelemme asiaa, joka ei edes selvitysten mukaan tuo säästöjä ja josta asiasta pitäisi tosiasiallisesti päättää todella siellä hyvinvointialueella. Eli jos nyt olette todella sitä mieltä, että kaikki täällä jos ei ole opposition vika, niin on hyvinvointialueiden vika, [Puhemies koputtaa] niin olisiko parempi, että me kutsumme ensi torstaina hyvinvointialueet sinne ministeriaitioon vastaamaan kysymyksiin? [Puhemies: Aika!] Te voitte tulla sitten tänne salin puolelle esittämään niitä kysymyksiä. [Naurua]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-10-09T16:26:46,2025-10-09T16:28:08,Hyväksytty,1.1 2025_93_48,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,Aika on kulunut. — Ministeri Juuso. — Ministeri Ikonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_49,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä, että me käymme vuoropuhelua hyvinvointialueitten kanssa. Mutta palaan nyt ihan tähän peruslähtökohtaan. Kun on luotu uusi hallinnon taso, hyvinvointialueet, niin se on itsehallinnollinen taso. Se on erilainen itsehallinto kuin mihin me olemme tottuneet kunnissa. [Välihuutoja vasemmalta] Heillä ei ole verotusoikeutta, ja se palvelu, mitä siellä tehdään, on hyvin lakisääteistä. Oleellista on ymmärtää se, että hyvinvointialueitten rahoitus on niin sanotusti yleiskatteista. No, se ei aina välttämättä kaikille sano mitään, mutta yleiskatteellisuus tarkoittaa sitä, että siellä hyvinvointialueilla me emme kohdenna rahoitusta niin, että tämä raha menee tismalleen tuohon ja tämä raha menee tismalleen tuohon, vaan hyvinvointialueet pystyvät itse omalla harkinnallaan myöskin kohdentamaan sitä rahoitusta. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Tästä siinä itsehallinnossa on kyse myöskin, ja se on hyvä ymmärtää. Ja kun sairaalaverkosta puhutaan, niin siinä itse asiassa varmasti kaikkein tärkein ajuri tai syy taustalla on osaavien henkilöiden saatavuus. — Kiitos. [Krista Kiuru: Aivan käsittämätöntä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-10-09T16:28:14,2025-10-09T16:29:06,Hyväksytty,1.1 2025_93_50,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,Edustaja Forsgrén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_51,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on osoittanut meille sen, että kansakunnassa on turvattava kriisinsietokyky. Yksi keskeisin osa huoltovarmuutta on toimiva ja riittävän kattava sairaalaverkko. Me tapasimme Ukrainassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan kanssa vieraillessamme varaministeriä ja useita meidän vastinparikomitean jäseniä, ja siellä nousi esille Ukrainan kokemus, että juuri paikallisesti saavutettavat terveyspalvelut ja sairaalat ovat olleet ratkaisevia siviilien selviytymiselle. Oulaskankaan sairaalan ympärivuorokautinen päivystys on alueen asukkaille tärkeä. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on laaja, se on hyvin iso alue. Oulaskangas palvelee jopa 120 000:ta ihmistä, ja nämä valtion esittämät rahoituksen säästöt ovat kyllä valiokunnassa osoittautuneet ainakin epäselviksi. Olisinkin kysynyt koko hallitukselta: miten tämä huoltovarmuuskokonaisuus käy ilmi tässä koko sairaalaverkkovalmistelussa, ja miten se on otettu huomioon, [Puhemies: Aika!] varsinkin kun elämme kriisiaikoja?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-10-09T16:29:09,2025-10-09T16:30:24,Hyväksytty,1.1 2025_93_52,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,Ministeri Grahn-Laasonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_53,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Vastaan hallituksessa sotesektorin valmiudesta ja varautumisesta, ja pidän tätä kysymystä todella ajankohtaisena ja tärkeänä. Itse asiassa hallitus on juuri antanut eduskunnalle esityksen, jolla vahvistetaan kykyämme suojata terveydenhuollon kriittistä infrastruktuuria ja meidän sairaaloita. Nämä kokemukset kumpuavat juurikin Ukrainasta ja niistä kokemuksista, joita sieltä olemme saaneet, kun Venäjä pommittaa suoraan sairaaloita ja heidän terveydenhuoltonsa kriittisiä kohteita. Siitä syystä hallitus pitää erittäin tärkeänä ja tulee myöskin rahallisesti tukemaan hyvinvointialueita siinä, että rakennamme keinoja suojautua mahdollisen sotilaallisen voimankäytön tilanteessa, mikäli sellaista tarvitaan. Tietenkin tämä on ensisijaisesti varautumista, ja se on äärimmäisen tärkeää työtä. Eli Suomessa on maan kattava sairaalaverkko tämänkin jälkeen. Niin kuin ministeri totesi, yhtään sairaalaa ei ole suljettu. Meillä on laaja terveydenhuolto tässä maassa, ja tähän valmiuteen ja varautumiseen liittyen meillä on useita lakihankkeita käynnissä, joilla vahvistetaan Suomen varautumista myöskin sosiaali- ja terveydenhuollon sektoreilla. Elikkä tätä työtä tehdään, ja kiitos eduskunnalle myös hyvästä yhteistyöstä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-10-09T16:30:28,2025-10-09T16:31:34,Hyväksytty,1.1 2025_93_54,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,Edustaja Laiho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_55,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten ministeri Juuso täällä on jo tuonut esille, yhtään päivystystähän ei olla lopettamassa, kyse on vain yöpäivystyksen osuudesta. Tämä päivystysverkkopäätös on tehty viime joulukuussa, ja nyt on kyse pelkästään tästä kansalaisaloitteesta Oulaskangasta koskien. [Eduskunnasta: Pelkästään kansalaisaloitteesta?] Kun itse sairastut vakavasti keskellä yötä, niin haluatko, että sinut viedään sellaiseen paikkaan, missä on saatavilla tutkimusmahdollisuudet, esimerkiksi pään tietokonekuvaus ja kirurgiaa tai sydämen varjoainekuvaus, vai haluatko, että sinut kuljetetaan sinne paikalliseen terveyskeskukseen, jossa vuokralääkäri katsoo ja miettii, mitä sinulle tekee, ja siinä tulee viivettä kulkuun? [Välihuutoja] Meillä on Päivystysapu, valtakunnallinen puhelinpalvelu, josta voi kysyä neuvoa päivystysaikana, jos ei ihan hätätilanteesta ole kyse, ja mielellään tietenkin ohjaisi omalääkärille seuraavana aamuna. Moni hyvinvointialue on myös aloittanut kiirevastaanottoja iltaisin, jolloin se vastaa palvelutarpeeseen varsin hyvin, kuten Uudellamaalla Raaseporin osalta yöpäivystys suljettiin, [Puhemies: Aika!] mutta kiirevastaanottoa on iltaan asti ja viikonloppuisin. Kysynkin ministeriltä: [Puhemies: Aika!] miten hyvinvointialueilla nämä kiirevastaanotot ovat lähteneet toimimaan? [Antti Kurvinen: Niitä lakkautetaan, kun rahat ovat vähissä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2025-10-09T16:31:36,2025-10-09T16:33:02,Hyväksytty,1.1 2025_93_56,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,Ministeri Juuso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_57,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä kiirevastaanotot toimivat hyvin. Päivystykset useimmiten ovat kuormittuneet juuri sen vuoksi, että kiireetöntä lääkäriaikaa joutuu jonottamaan niin kauan. Kun sen kiireellisen hoidon saa 1—3 päivän sisällä, niin aika moni pystyy odottamaan sen lääkäriajan, ja tämä kyllä keventää sitä päivystysten ruuhkaa. Huomaan, että kysyjä on ammattilainen asiassa ja osaa selittää ne asiat, mitkä kuuluvat perusterveydenhuoltoon ja koska on kysymys erikoissairaanhoidosta ja miten kannattaa missäkin tilanteessa toimia. Toivoisin, että tämä ymmärrys näiden lukuisten selostusten myötä myöskin menisi kansalaisille, että on tärkeää ymmärtää ero perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä ja panostaa siihen, että silloin kun erikoissairaanhoitoa tarvitsee, se hoito annetaan oikeassa paikassa, missä on asiantuntemusta, missä on kuvantamisvälineet, missä on leikkausmahdollisuudet, missä on kaikki tukitoimet ja näin poispäin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-10-09T16:33:06,2025-10-09T16:34:02,Hyväksytty,1.1 2025_93_58,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_59,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! MTV Uutiset uutisoi 13.12.2024 seuraavaa: ”’Sairaalasekoilussa’ taas hurjia käänteitä, pääministerikin ymmällään.” Arvoisa puhemies! Tämä edellä mainittu sairaalasekoilu saa huipennuksensa huomenna äänestyksessä siitä, saako esimerkiksi Varkaudessa ja Iisalmessa jatkossakin järjestää yöpäivystyksiä. Arvoisa sosiaali- ja terveysministeri: Te hallituksessa ette halua, että alueet saisivat itse päättää yöpäivystyksistä. Onko teillä hallituksessa näin kova halu keskittää sosiaali- ja terveyspalveluita Pohjois-Savossakin ihmisistä ja hoidon saannista välittämättä, koska ette halua antaa alueille mahdollisuutta itse päättää yöpäivystyksistä? Arvoisa sosiaali- ja terveysministeri, te tuomitsitte meidät pelottelusta. Minä tuomitsen hallituksen välinpitämättömyydestä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-10-09T16:34:07,2025-10-09T16:35:01,Hyväksytty,1.1 2025_93_60,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,Ministeri Juuso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_61,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus ei suinkaan ole välinpitämätön. Kyllä me ajattelemme meidän kansalaisia [Vasemmalta: Siltä on näyttänyt!] ja huolehdimme siitä, että päivystysverkko on kattava, että palvelut toimivat, että erikoissairaanhoitoa on saatavissa. Sehän toimii Suomessa erittäin hyvin, kuten tiedätte. Huolehdimme siitä, että kiirevastaanottoja järjestetään. Viemme eteenpäin omalääkärimallia. Olemme antaneet mahdollisuuden 65-vuotiaille ja siitä yli hakeutua yksityiselle lääkärille samalla asiakasmaksulla kuin julkisen terveydenhuollon puolella, mikä on osoittautunut ainakin tähän mennessä aivan loistavaksi ratkaisuksi: kolmen viikon sisällä 10 000 käyntiä. Kyllä me huolehdimme teistä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-10-09T16:35:01,2025-10-09T16:35:47,Hyväksytty,1.1 2025_93_62,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,Edustaja Sarkkinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_63,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus leikkaa hyvinvointialueiden rahoitusta ja pakottaa yöpäivystyksiä sulkemaan eri puolilla Suomea, ja sitten te syytätte täällä hyvinvointialueita ongelmista. Kantakaa vastuuta, hyvä hallitus, omista päätöksistänne. [Eduskunnasta: Näin on!] Arvoisa puhemies! Oulun eteläisellä alueella ihmiset kysyvät tällä hetkellä, miten tämä on mahdollista. Miten on mahdollista, että vaikka hyvinvointialue itse haluaisi jatkaa yöpäivystystä, vaikka yöpäivystyksen sulusta ei ole tulossa säästöä, vaikka alueella on iso väestö ja pitkät etäisyydet, vaikka muualla yöpäivystykset ovat saaneet jatkaa, niin meidän alueemme yöpäivystys suljetaan? Sitä ihmiset kysyvät. Ja ihmisten huoli palveluiden saavutettavuudesta on ymmärrettävää, kun lähin yöpäivystys siirtyy sadan kilometrin päähän nykyisestä, ja pelätään ambulanssityhjiöiden syntyä, kun kuljetukset lisääntyvät. Arvoisa puhemies! Alueilla itse ei uskota, että tämä päätös tuo todennäköisesti mitään säästöjä. Uskotteko te, että Oulaskankaan yöpäivystyksen lakkautus toisi säästöjä? [Vasemmalta: Hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-10-09T16:35:48,2025-10-09T16:37:03,Hyväksytty,1.1 2025_93_64,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,Ministeri Juuso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_65,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Soteuudistuksessa haluttiin — te halusitte — itsehallinnolliset hyvinvointialueet. Te halusitte, että hyvinvointialueet päättävät mahdollisimman pitkälle omista palveluistaan [Välihuutoja] mutta sen lisäksi eduskunnalla on lainsäädäntövalta ja lainsäädäntövelvollisuus, mikä asettaa raamit sille itsehallinnolle, ja tämän vastuun me tietysti kannamme. Se vastuu, mikä hyvinvointialueiden päättäjillä on siellä alueilla kohdistaa se yleiskatteellinen rahoitus eri toimintoihin, on oikeasti siellä hyvinvointialueilla, kunnes soteuudistus tai joitain muita järjestämislakeja muutetaan. Mutta se on siellä ollut nyt kaksi vuotta, ja sitä soteuudistusta on leivottu 17 vuotta. On utopistista ajatella, että tässä aikataulussa lähtisimme tekemään suuria muutoksia palveluiden järjestämiseen. Me yritämme kaikin voimin viedä eteenpäin tätä soteuudistusta ja tehdä siitä niin hyvän kuin siitä voi niillä edellytyksillä, mitä lainsäädännössä tällä hetkellä on. [Vasemmalta: Entä se vastaus? Tuleeko vastausta?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-10-09T16:37:06,2025-10-09T16:38:06,Hyväksytty,1.1 2025_93_66,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_67,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Soteuudistuksen yksi tavoite oli vastata sotejärjestelmässä vuosikymmeniä muhineeseen ongelmaan, jossa erikoissairaanhoidon kulut paisuvat ja perustason palvelut näivettyvät. Soten tavoitteiden vastaisesti hyvinvointialueilla on kuitenkin keskustan ja sosiaalidemokraattien enemmistöllä tehty ahkerasti leikkauksia nimenomaan peruspalveluihin, kuten terveysasemiin, ikäihmisten palveluihin ja neuvoloihin. Perussuomalaisille ikääntyvästä Suomesta huolehtiminen hoidon jatkuvuuden ja monipuolisten peruspalveluiden avulla on tärkeää. Tähän voitaisiin vastata järjestämällä alueilla ilta- ja viikonloppuaikaista kiirevastaanottoa. Arvoisa ministeri Juuso: kertoisitteko, miksi perustason palveluiden vahvistaminen on niin tärkeää?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-10-09T16:38:12,2025-10-09T16:39:14,Hyväksytty,1.1 2025_93_68,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,Ministeri Juuso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_69,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksestä (Timo Mehtälä kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 146/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä erittäin tärkeä kysymys. Tämä on se avain siinä, millä tavalla me säästämme erikoissairaanhoidon kuluja, ja se tarkoittaa sitä, että perustason palvelujen pitää olla kunnossa, matalan kynnyksen palvelujen pitää olla kunnossa. Me tuomme siihen omalääkärimallia, me tuomme siihen terapiatakuuta, mielenterveyspalveluita, päihdepalveluita laajennetaan, ja kaiken tarkoitus on se, että ihmiset pääsisivät hoitoon ajoissa, ettei tarvitsisi sitä erikoissairaanhoidon käyttöä. Ja tässä kun puhutaan etäisyyksistä, niin muistutan, että olen Lapista. Meillä on suuressa, isossa Lapissa ainoastaan kolme päivystyspistettä auki — Ivalo, Rovaniemi ja Kemi — ja siinä mielessä nämä etäisyyskeskustelut hieman särähtävät. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.2.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-10-09T16:39:14,2025-10-09T16:40:00,Hyväksytty,1.1 2025_93_70,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitojonojen purkamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 147/2025 vp,Edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_93_71,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys hoitojonojen purkamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 147/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Minulla on tämmöinen täydellinen paperi tässä, jonka otsikkona on — ei ole tyhjä paperi: ”Ovatko teillä todellakin sairaat loppuneet?” Viime aikoina olette sulkeneet sairaaloita [Mauri Peltokangas: Ei yhtään sairaalaa!] ja Oulaskankaan yöpäivystystä on pienennetty. Viime vuosikymmen on hoettu, että tulee työvoimapula. Ex-ministeri Satonen kävi ulkomailla rekrytoimassa ulkomaalaista työvoimaa. Nyt irtisanoitte viimeisten viikkojen aikana 3 000 hoitoalan henkilöä. Jonot ovat tosi pitkiä. Millä tavalla te saatte nämä jonot pienenemään ja vähentymään, kun te irtisanotte ja suljette sairaaloita tai yöpäivystyksiä? [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei hallitus ole mitään irtisanonut!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-10-09T16:40:03,2025-10-09T16:40:56,Hyväksytty,1.1 2025_93_72,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitojonojen purkamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 147/2025 vp,Ministeri Juuso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_73,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys hoitojonojen purkamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 147/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hoitajien tilanne tällä hetkellä on se, että pula tai ylitarjonta on hyvin aluekohtaista. Jossakin on edelleenkin pula sairaanhoitajista, lähihoitajista, kun toisilla alueilla on ylitarjontaa. Mutta ihan selkeästi tilanne on muuttunut näiden yt-neuvottelujen seurauksena ja sen seurauksena, että hyvinvointialueet ovat tosiaan käyneet läpi sitä verkostoaan ja irtisanoneet ja päättäneet työsuhteita. Se on totta. Ja... [Harry Harkimo: Niistä jonoista kysyin!] — Jonotilanne: Monella hyvinvointialueella perusterveydenhuoltoon pääsee paremmin kuin ennen soteuudistusta. Se on myönteinen kehitys. Hyvin paljon, sanotaanko puolella hyvinvointialueista, on onnistuttu monissa toimenpiteissä. On tuotu siihen toimintaan järkevää palveluverkkoa, on tuotu teknologiaa, digitaalisia vastaanottoja. Kokeillaan myöskin tekoälyavusteista, käytetään tekoälyä siellä, missä se on mahdollista. Nämä hyvinvointialueet ovat lähteneet liikkeelle heti, kun soteuudistus tuli, ja näemme, että se on ollut tarpeen, [Puhemies koputtaa] koska siellä päästään niihin soteuudistuksen tavoitteisiin [Puhemies koputtaa] ihan eri tavalla kuin muilla hyvinvointialueilla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-10-09T16:40:59,2025-10-09T16:42:13,Hyväksytty,1.1 2025_93_74,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitojonojen purkamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 147/2025 vp,"Tällä erää viimeinen kysymys tähän aiheeseen, edustaja Berg.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_75,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hoitojonojen purkamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 147/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme taas tänään todistaneet hallituksen sekavaa linjaa. Ministeri Juuso, te myönsitte juuri äsken itse, että perusterveydenhuollon päivystysten karsiminen kuormittaa erikoissairaanhoidon päivystystä. Linja on näköjään se, että hyvä päätös on hallituksen ansiota ja huonot päätökset ovat hyvinvointialueiden vastuulla. Päivänselvää on, ettei hallitus todellisuudessa luota tässä kysymyksessä alueiden kykyyn hoitaa tehtäväänsä, vaikka hallitus vastuusta itse saarnaa. Ministeri Juuso, kysyn nyt vielä kerran: miksi hallitus ei luota tässä päivystyskysymyksessä alueisiin, jotka tuntevat parhaiten oman alueensa olosuhteet ja asukkaiden tarpeet, jos kaikissa muissa kysymyksissä te viette vastuuta hyvinvointialueille päättää siitä palvelustaan, mitä hyvinvointialueilla järjestetään? [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.3.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-10-09T16:42:19,2025-10-09T16:43:21,Hyväksytty,1.1 2025_93_76,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitojonojen purkamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 147/2025 vp,Ministeri Juuso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_77,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys hoitojonojen purkamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 147/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Se, mikä eniten rasittaa päivystyksiä tällä hetkellä, on se, että meidän ikääntyvät ihmiset eivät ole oikeassa paikassa. He ovat liian pitkään kotona. Te olette lakkauttaneet ympärivuorokautisia palveluasumisen paikkoja. [Välihuutoja vasemmalta] — Kyllä, olette vieneet vanhustenhoidosta... [Krista Kiurun välihuuto] — Kyllä, ja juuri tämä on se, mikä ruuhkauttaa päivystyksiä tällä hetkellä. Ihmisten täytyy kokea, että he ovat turvassa, heillä on turvalliset palvelut. Palveluasumisen täytyy olla kunnossa, ja näin me vähennämme sitä päivystysten ruuhkaa. Tärkeintä on katsoa se ruohonjuuritaso, että siellä oikeasti palvelut toimivat eikä turhaan kuormiteta päivystyksiä. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-10-09T16:43:21,2025-10-09T16:44:06,Hyväksytty,1.1 2025_93_78,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisestä (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 148/2025 vp,Seuraava kysymys. — Edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_93_79,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisestä (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 148/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lauantaina vietetään kansainvälistä tyttöjen päivää. Kuten moni tässä salissa, minäkin olen pienen tytön vanhempi, ja haluan, että hän ja joka ikinen tyttö voi kasvaa turvallisessa maailmassa, jossa heistä voi tulla ihan mitä tahansa. [Jenna Simula: Pojat myös!] Kun katson tätä maailmaa, olen todella huolissani. Avoin naisviha leiskuu, ja naisten oikeudet ovat vaarassa. Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu ja naisiin kohdistuva väkivalta ovat arkipäivää. Valitettavasti Suomessakin naisiin kohdistuva väkivalta on aivan liian yleistä, enkä muista sellaista viikkoa, etten olisi lukenut pysäyttävää uutista ahdistelua, häirintää tai raakaa väkivaltaa kohdanneista tytöistä ja naisista. Otsikoiden taakse jäävät ne kaikki tapaukset, joita ei koskaan edes tutkita. Kaiken tämän edessä on pysähdyttävä miettimään, miten rakennetaan tytöille ja samalla aivan kaikille parempaa maailmaa. Kysynkin teiltä, ministeri Grahn-Laasonen: mitä hallitus aikoo tehdä naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi ja sen kautta jokaisen Suomessa asuvan tytön hyväksi?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.4.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-10-09T16:44:19,2025-10-09T16:45:35,Hyväksytty,1.1 2025_93_80,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisestä (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 148/2025 vp,"Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_81,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisestä (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 148/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdessä haluamme rakentaa Suomesta turvallisen maan sekä tytöille, naisille että aivan kaikille, ja kiitän siitä, että tämä kysymys nousee täällä eduskunnan kyselytunnilla esiin. Hallituksen tasa-arvopolitiikan kärki on naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjuminen ja pysäyttäminen. Tämä on meidän vahva agenda. Meillä on runsaasti myös lainsäädäntötoimia. Sovittelun kieltäminen lähisuhdeväkivaltatilanteissa on jo viety lainsäädäntöön. Meillä on tyttöjen sukuelinten silpomisen tiukennettu lainsäädäntö ja samoin pakkoavioliittojen kriminalisointi ja niin edelleen. Tässä seuraavan vuoden budjetissa, jonka hallitus on eduskunnalle antanut, vahvistetaan merkittävästi turvakotien rahoitusta, kuten on tehty hallituksen kaikissa aiemmissakin budjettiesityksissä. Jaan myös sen tilannekuvan, että tämä on globaalisti todella suuri huoli, että meillä tyttöjen ja naisten oikeudet ottavat jopa taka-askeleita. Me emme voi ottaa itsestäänselvänä sitä, että tasa-arvo kehittyy eteenpäin. Sen takia Suomen pitää olla erittäin aktiivinen tällä agendalla, turvata sitä, että jokainen tyttö saa kasvurauhaa, että häirintään puututaan, että puututaan myöskin uusiin digitaalisen [Puhemies koputtaa] maailman uhkiin, joita meidän tytöt kohtaavat. — Kiitos kysymyksestä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.4.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-10-09T16:45:35,2025-10-09T16:46:53,Hyväksytty,1.1 2025_93_82,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisestä (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 148/2025 vp,"Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan V-painikkeella. — Edustaja Virta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_83,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisestä (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 148/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille rakentavasta vastauksesta ja siitä, että turvakotien rahoitusta vahvistetaan ja rangaistuksia kiristetään. Se on tärkeää, mutta en malta olla toteamatta, että silloin kun niitä rangaistuksia tarvitaan tai niitä turvakoteja tarvitaan, niin jossakin on jo se äiti, joka pakkaa sen pienen turvakaukaloon ja pakenee yöllä sinne turvakotiin. Jossakin on jo se nainen, joka kantaa sen jälkeen elämässään niitä öitä, joissa herää kolinaan miettien, kuolenko tänä yönä. Siksi meidän pitää kyetä tämän lisäksi vaikuttamaan jo aikaisemmin. Meidän pitää kyetä varmistamaan, että meidän lapset ja nuoret kasvavat perheissä, joissa heille opetetaan, että väkivalta ei ole vaihtoehto, että on muita tapoja hillitä tunteita ja säädellä niitä. Niin kauan kuin tekijöihin ei kyetä vaikuttamaan, on aina vain uusia uhreja. Me voimme lisätä loputtomiin poliiseja ja turvakoteja, mutta jos me emme kykene muuttamaan asenteita siitä, että kukaan ei koskaan ansaitse väkivaltaa, vaikka olisi kuinka ärsyttävä ja minkälainen, niin meillä on liian iso ongelma ratkaistavaksi. Kysynkin hallitukselta: millä toimin te pyritte vahvistamaan vaikka kansalaisjärjestökentän toimintaa tai niitä sosiaali- ja terveyspalveluita, jotta ajoissa myös väkivallan tekijät saisivat sellaista tukea, että he kykenevät irtautumaan väkivallan tekemisestä? [Oikealta: Erinomainen kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.4.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-10-09T16:47:02,2025-10-09T16:48:17,Hyväksytty,1.1 2025_93_84,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisestä (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 148/2025 vp,Ministeri Grahn-Laasonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_85,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisestä (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 148/2025 vp,"Kiitos! Juuri nimenomaan esimerkiksi tällä turvakotien rahoituksella pystytään tarjoamaan palveluja väkivaltaa kohtaaville, väkivallan uhriksi joutuneille. Väkivalta ei ole koskaan yksityisasia, ja Suomessa se on liian pitkään ollut sitä — että meillä on kotien seinien sisällä tapahtunut asioita, joihin ihmiset eivät ole saaneet apua. Tätä hiljaisuuden kierrettä meidän pitää myöskin pystyä katkaisemaan ja tuomaan ihmisten tietoon näitä palveluja, joita meidän sotejärjestelmä, hyvinvointialueet ja myöskin järjestöt tarjoavat, jotta voimme sitten vahvistaa sitä, että on myöskin se turvallisuuden kokemus siitä, että tietää, että apua on saatavilla ja on tarjolla. On tärkeätä, että nousi esille myöskin se puoli, että meidän pitää pyrkiä vähentämään väkivaltaa ja myöskin sitä aggressiota ja muuta, mikä on siellä taustalla. Tämä näkyy esimerkiksi jo tällä hetkellä nuorissa miehissä ja nuorissa pojissa, että aggressiivisuus ja semmoinen väkivallan ihannointi valitettavasti näkyy myös mediassa ja sosiaalisessa mediassa. Tähänkin meidän pitäisi pystyä löytämään uusia työkaluja, että tämmöinen väkivaltakulttuuri saataisiin Suomessa pysäytettyä ja näistä oikeuksista puhuttaisiin enemmän. Tärkeä asia. Meillä on näitä lainsäädäntöuudistuksia, niin kuin kuvasin. Muun muassa tämä lähisuhdeväkivallan sovittelun kielto oli tärkeä askel väkivaltatyölle Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.4.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-10-09T16:48:21,2025-10-09T16:49:36,Hyväksytty,1.1 2025_93_86,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys metsien suojelusta (Mai Kivelä vas)>>>Suullinen kysymys SKT 149/2025 vp,"Seuraava kysymys. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_93_87,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys metsien suojelusta (Mai Kivelä vas)>>>Suullinen kysymys SKT 149/2025 vp,"Arvoisa puhemies! ”Älykkäät olennot eivät tuhoa omaa kotiaan.” Näin sanoi hiljattain kuollut arvostettu luonnonsuojelija Jane Goodall. Tällä viikolla taas saimme kuulla, kuinka Suomessa kulutetaan luonnonvaroja asukasta kohden eniten Euroopassa. Saman Euroopan ympäristökeskuksen raportin mukaan suurin uhka luonnollemme on metsätalous. Myös hiilinielut ovat romahtaneet metsien liian suurten hakkuiden vuoksi. [Juha Mäenpää: Ei pidä paikkaansa!] Päävastuu on poliitikoilla. Hakkuita on mahdollista rajoittaa, luonnonmetsät on mahdollista suojella, ja kiertotalouteen on mahdollista velvoittaa. [Jenna Simula: Hakkuita voi tehdä viisaasti!] Nyt kuitenkin päinvastoin luonnon tuhoamiseen kannustetaan jopa verotuin, ja vapaaehtoiset joutuvat vahtimaan valtion mailla tehtäviä hakkuita luonnonmetsiin. Ympäristöministeri, otatteko te nämä raportin tiedot vakavasti, ja jos otatte, millä tavalla hallitus aikoo kantaa vastuunsa metsien suojelusta ja hiilinielun kasvattamisesta?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.5.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-10-09T16:49:43,2025-10-09T16:50:54,Hyväksytty,1.1 2025_93_88,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys metsien suojelusta (Mai Kivelä vas)>>>Suullinen kysymys SKT 149/2025 vp,Ministeri Multala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_89,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys metsien suojelusta (Mai Kivelä vas)>>>Suullinen kysymys SKT 149/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. Tällä viikolla todella julkistettiin Euroopan luonnon tilaa kuvaava raportti, joka julkaistaan joka viides vuosi, ja Suomi sai siinä sekä hyviä että huonoja uutisia. Meillä on monissa asioissa onnistuttu. Myös YK:n jäsenmaista me olemme parhaiten onnistuneet kestävän kehityksen kriteerien mukaisessa toimeenpanossa, ja siitä meidän kannattaa iloita. Mutta nimenomaan ekologisen kestävyyden puolella meillä on paljon tekemistä, ja erityisesti luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen uhkaa myös meillä suomalaista luontoa, kuten me kaikki tiedämme. Meillä on tärkeitä työkaluja tietysti työkalupakissamme jo olemassa, rahoitusta siihen. Esimerkiksi nyt teemme juuri tätä työtä, eli olemme kartoittaneet nämä valtion mailla sijaitsevat vanhat luonnontilaiset metsät, ja se kokonaisuus tulee olemaan pinta-alaltaan historiallisen suuri suojelupäätös. Pysyvään suojeluun asetetaan jopa 90 000 hehtaaria. Määrä tarkentuu, kun tässä työssä edetään vielä pidemmälle. Sen lisäksi tietysti me tarvitsemme myös uusia keinoja luonnonsuojeluun. Siksi kiitänkin eduskuntapuolueita siitä keskustelusta, joka oli mahdollisuus käydä eilen luonnonarvomarkkinoiden rakentamiseksi tähän maahan. Sitä haluamme myös hallituksena edistää, ja tätä työtä pitää jatkaa myös tulevilla kausilla, [Puhemies koputtaa] jotta saamme laajennettua luonnonsuojelurahoituksen pohjaa myös yksityisiin toimijoihin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.5.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-10-09T16:50:58,2025-10-09T16:52:17,Hyväksytty,1.1 2025_93_90,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys metsien suojelusta (Mai Kivelä vas)>>>Suullinen kysymys SKT 149/2025 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Furuholm.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_91,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys metsien suojelusta (Mai Kivelä vas)>>>Suullinen kysymys SKT 149/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiinasta tulevien yksittäisten pakettien määrä on kasvanut radikaalisti Suomessa. Muutamassa vuodessa olemme nousseet 850 000 paketista jopa 50 miljoonaan, ja koko Euroopassa puhutaan jo lähes viidestä miljardista paketista. Vallitseva tilanne ei ole oikein kenenkään hallussa. Tämä massiivinen pakettivirta aiheuttaa valtavia ongelmia: ympäristö kuormittuu, tuoteturvallisuus heikkenee, verot jäävät saamatta ja kotimainen kauppa menettää elinvoimansa. Parin euron tuotteet houkuttelevat kuluttajia, mutta laskun maksaa lopulta yhteiskunta ja etenkin luonto. Siksi kysynkin hallitukselta: miten Suomi aikoo osaltaan vaikuttaa siihen, että ympäristölle ja ilmastolle haitallinen verkkokauppa saataisiin kuriin, jotta siihen liittyvät riskit eivät kasva entisestään? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.5.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-10-09T16:52:27,2025-10-09T16:53:22,Hyväksytty,1.1 2025_93_92,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys metsien suojelusta (Mai Kivelä vas)>>>Suullinen kysymys SKT 149/2025 vp,Ministeri Multala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_93,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys metsien suojelusta (Mai Kivelä vas)>>>Suullinen kysymys SKT 149/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämäkin on erittäin ajankohtainen ja tärkeä kysymys, sillä tässä on monia näkökohtia, totta kai ennen kaikkea ympäristöön liittyen, mutta myöskään tuoteturvallisuus ei ole näissä monissakaan tuotteissa kohdallaan. Pohjoismaisen ministeriryhmän yhteisellä rahoituksella tehtiin Tullin tehovalvontakampanja ja siinä havaittiin, että jopa 70 prosenttia näistä Kiinasta tilatuista pikkupaketeista ei täytä tuoteturvallisuusvaatimuksia, joita me täällä Euroopassa olemme asettaneet. Sen lisäksi tietenkään näistä tuotteista usein ei makseta jätehuoltoon liittyviä kustannuksia tai ei välttämättä noudateta muita, tuoteturvallisuuteen tai ympäristövastuuseen liittyviä normeja. Sen vuoksi, koska tiedetään, että tämä ongelma ei kosketa vain Suomea ja siihen on yksittäisen maan vaikea puuttua, me tietenkin ajamme ennen kaikkea sitä, että Euroopan unionin tasolla löydettäisiin mahdollisimman vahvat keinot puuttua tähän ilmiöön Euroopan tasolla. Sen lisäksi totta kai tutkimme myös, onko mahdollista tehdä jotakin sellaista, jolla me täällä Suomessa voisimme tähän puuttua, kuitenkin muistaen, että meillä on yhteinen sisämarkkina. Hyvä uutinen on se, että Euroopan unionissa on jo päätetty poistaa tämä 150 euron tulliraja, eli myöskin näistä pienemmistä paketeista jatkossa maksettaisiin tulli.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.5.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-10-09T16:53:26,2025-10-09T16:54:40,Hyväksytty,1.1 2025_93_94,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Christoffer Ingo r)>>>Suullinen kysymys SKT 150/2025 vp,Seuraava kysymys. — Edustaja Ingo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_93_95,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Christoffer,Ingo,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Christoffer Ingo r)>>>Suullinen kysymys SKT 150/2025 vp,"Ärade fru talman! Här i den här salen är vi överens om att vi oroas över sysselsättningsläget, och särskilt då det kommer till unga vet vi att det är viktigt att komma in på arbetsmarknaden, för det stärker självförtroendet och ger kompetens och framtidstro. Vi vet också att det är på arbetsmarknaden som man knyter kontakter, som i sin tur kan leda till nya jobb och skapa en positiv spiral. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.6.aspx,sv,Christoffer Ingo,911821,2025-10-09T16:54:49,2025-10-09T16:55:12,Hyväksytty,1.1 2025_93_96,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Christoffer Ingo r)>>>Suullinen kysymys SKT 150/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lämmin kiitos edustajalle erittäin arvokkaasta kysymyksestä ja tärkeästä pohdinnasta siitä, mitä hallitus ja me voimme tehdä yhdessä sen hyväksi, että nuorisotyöttömyydelle, joka on aivan liian korkealla tasolla tällä hetkellä, voidaan tehdä kaikki toimenpiteet, joilla nuorten, jotka ovat jääneet vailla työtä, usko omaan tulevaisuuteen taas vahvistuu ja he pääsevät töihin. Edustaja mainitsi jo hallituksen käyttöön ottaman uuden nuorten työllistymissetelin. Olen tällä viikolla esitellyt tämän setelin yksityiskohdat ja kertonut myös, että meillä valmistelu menee hyvin määrätietoisesti eteenpäin. Tavoitteena on se, että tulevien kuukausien aikana seteli tullaan ottamaan käyttöön niin, että viimeistään alkuvuonna kunnat ja kaupungit sitten pääsevät seteliä hyödyntämään. Toisena asiana, hyvät kansanedustajat, täytyy myös muistaa se, että tämä hallitus tekee kymmenittäin erilaisia työllisyyteen liittyviä uudistuksia, ja nehän kaikki hyödyttävät myös meidän nuoria. Edustajan esille nostamaa asiaa täytyy tarkastella hieman enemmän, ja voinemme jatkaa asiasta vaikka kyselytunnin jälkeen kahvin lomassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.6.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-10-09T16:56:06,2025-10-09T16:57:16,Hyväksytty,1.1 2025_93_97,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys korkeasti koulutettujen ulkomaalaisten työllistymisestä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 151/2025 vp,Edustaja Östman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_93_98,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys korkeasti koulutettujen ulkomaalaisten työllistymisestä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 151/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään on syytä iloon. Yhdysvallat ja Suomi ovat meidän presidenttimme ja pääministerimme johdolla sopimassa isosta jäänmurtajien kaupasta. On hienoa, että hallitus tekee toimia, joilla pyritään saamaan enemmän ihmisiä työhön. [Jenna Simula: Hyvä hallitus!] Kysymykseni koskee korkeasti koulutettuja henkilöitä, jotka ovat tulleet Suomeen, tehneet töitä integroitumisensa eteen mutta ovat silti vielä työmarkkinoiden ulkopuolella. Osa heistä on suorittanut koulutuksensa suomalaisilla verovaroilla. He ovat hakeneet hyvin aktiivisesti työpaikkoja, mutta tällä hetkellä tilanne on haastava. Etlan raportin mukaan merkittävä osa ulkomaalaisista asiantuntijoista muuttaa pois muutaman vuoden kuluessa Suomeen saapumisestaan. Kysyn ministeri Marttiselta: Mitä toimia hallitus on tehnyt ja lisäksi päättänyt toteuttaa vielä tällä kaudella, että yhä useampi korkeasti koulutettu löytäisi mielekkään työn ja elämän Suomesta?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.7.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-10-09T16:57:18,2025-10-09T16:58:30,Hyväksytty,1.1 2025_93_99,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys korkeasti koulutettujen ulkomaalaisten työllistymisestä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 151/2025 vp,Ministeri Marttinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_100,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys korkeasti koulutettujen ulkomaalaisten työllistymisestä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 151/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia edustaja Östmanille hyvin tärkeän aiheen esille nostamisesta, ja edustaja, jolla on pitkä yrittäjäura taustallaan, tietää totisesti hyvin sen tilanteen, mikä tällä hetkellä työmarkkinoilla meillä on. On niin, että nimenomaan kansainväliset osaajat, joilla on korkea koulutus, usein törmäävät meidän työmarkkinoilla siihen tilanteeseen, että heidän osaamistaan ei meillä myöskään tunnisteta. Tähän tarvitaan vahvasti siis työllisyyspalveluja, meidän kuntien ja kaupunkien toimenpiteitä. Tiedämme myös sen, että useat kaupungit ovat ottaneet myös käyttöön erilaisia kansainvälisiä palveluita, joissa pyritään vastaavasti näiden kansainvälisten osaajien osaamista tuomaan esille ja poluttamaan heitä vastaavasti työelämään. Mutta kyse on myös siitä, millä tapaa suomalaiset yritykset suhtautuvat tänne muuttaneisiin ihmisiin. Kun pohdimme vaikka kansainvälisiä opiskelijoita, niin aivan liian monet heistä muuttavat pois Suomesta sen sijaan, että oltuaan jo vuosia Suomessa voisivat jäädä tänne työskentelemään. Vakuutan teille, että teemme kaikkemme, jotta saamme tätä asiaa vietyä eteenpäin ja avattua polkua näille henkilöille jäädä työskentelemään Suomeen. [Antti Kurvinen: Onko persut samaa mieltä?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.7.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-10-09T16:58:30,2025-10-09T16:59:48,Hyväksytty,1.1 2025_93_101,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys työperäisen maahanmuuton väärinkäytösten kitkemisestä (Mikko Lundén ps)>>>Suullinen kysymys SKT 152/2025 vp,Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_93_102,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys työperäisen maahanmuuton väärinkäytösten kitkemisestä (Mikko Lundén ps)>>>Suullinen kysymys SKT 152/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Viime viikkoina on uutisoitu ulkomaalaisen halpatyövoiman hyväksikäytöstä Suomessa. Maahanmuuttajia on houkuteltu tänne töihin rahan toivossa, mutta osa heistä on joutunut törkeän hyväksikäytön kohteeksi. Tämä ei ole mikään uusi ongelma. Me perussuomalaiset olemme nostaneet näitä harmaaseen talouteen ja työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä epäkohtia esiin kerta toisensa jälkeen. Epäkohtien korjaamiseksi olemme ryhtyneet toimiin. Hallitus on selkeyttänyt pelisääntöjä ja julkaissut ohjelman, jolla torjutaan nimenomaan työperäistä hyväksikäyttöä. Seuraamme myös sen toteutumista todella tarkasti. Ulkomaalaisten marjanpoimijoiden hyväksikäyttöön on puututtu. Työperäisille maahanmuuttajille on asetettu 1 600 euron vähimmäispalkka, joka voisi olla korkeampikin. Lisäksi on otettu käyttöön niin sanottu kolmen kuukauden sääntö, ja keväällä on tulossa vielä uusi esitys, jolla ehkäistään työperäistä hyväksikäyttöä entisestään. Arvoisa työministeri Marttinen, voidaanko sanoa, että tämä hallitus on tehnyt enemmän kuin mikään aiempi hallitus työperäisen maahanmuuton väärinkäytösten kitkemiseksi? [Välihuutoja]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.8.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-10-09T16:59:48,2025-10-09T17:00:44,Hyväksytty,1.1 2025_93_103,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys työperäisen maahanmuuton väärinkäytösten kitkemisestä (Mikko Lundén ps)>>>Suullinen kysymys SKT 152/2025 vp,Ministeri Marttinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_104,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys työperäisen maahanmuuton väärinkäytösten kitkemisestä (Mikko Lundén ps)>>>Suullinen kysymys SKT 152/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vastauksena edustaja Lundénin kysymykseen: kyllä näin voidaan sanoa, sillä tämä hallitus on toteuttamassa siis omaa toimenpideohjelmaa paitsi harmaan talouden torjuntaan myös työperäisen hyväksikäytön torjuntaan. Kuten edustaja täällä totesi hyvin, suurimmat ongelmat, aivan järkyttävät tilanteet, ovat tulleet esille esimerkiksi luonnonmarjapoimijoiden tilanteen osalta. Siellä on ilmennyt vuosikausia ihmiskauppaa. Ihmisiä on kohdeltu todella julmasti ja huonosti, ja aikaisempien hallitusten tekemät toimenpiteet eivät ole tepsineet. Sen takia me olemme muuttaneet lainsäädäntöä. Kun aikaisemmin nämä henkilöt ovat tulleet Suomeen turistiviisumeilla, niin nyt taas vastaavasti heiltä vaaditaan työsopimusta, he ovat kausityölain piirissä. Tällä hetkellä Suomen viranomaisilla on aivan eri tavalla mahdollisuus myös valvoa sitä, että yrityksissä työntekijöiden työehtoja noudatetaan, ja mikäli taas vastaavasti ongelmia ilmenee, niihin puututaan määrätietoisesti. Tämän myötä rangaistuksia myös työperäisen kiskonnan osalta tullaan kiristämään merkittävästi, koska me haluamme, [Puhemies koputtaa] että nämä roistot ja konnat saadaan vastuuseen teoistaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Erinomainen vastaus!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.8.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-10-09T17:00:48,2025-10-09T17:02:00,Hyväksytty,1.1 2025_93_105,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelulain kokonaisuudistuksesta (Oskari Valtola kok)>>>Suullinen kysymys SKT 153/2025 vp,Otetaan vielä yksi kysymys. — Edustaja Valtola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_93_106,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys lastensuojelulain kokonaisuudistuksesta (Oskari Valtola kok)>>>Suullinen kysymys SKT 153/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen tahtotilana on panostaa lapsiin ja Suomen tulevaisuuteen. Siksi Petteri Orpon hallitus tekee lastensuojelun kokonaisuudistuksen, jossa pureudutaan kovalla kädellä lastensuojelun perusongelmiin. Hallitus onkin tänään antanut eduskunnalle esityksen lastensuojelulain uudistuksesta. Uudistuksen tavoitteena on korjata lastensuojelun puutteet ja palauttaa käyttöön työkalut, joilla yhteiskunta voi lunastaa lupauksen lasten suojelemisesta. Lastensuojeluun käytetään yli miljardi euroa vuodessa, mutta asiantuntijat ovat laajasti sitä mieltä, että ongelma ei ole rahan määrä vaan se, mihin rahat ohjataan. Suomessa lapset eivät saa tukea riittävän varhain ja toisaalta keinot auttaa lapsia eivät ole kaikilta osin riittävät. Lastensuojelulain uudistusta on kentällä odotettukin pitkään. Arvoisa ministeri Juuso, millä tavoin ja millä aikataululla hallitus nyt uudistaa lastensuojelun?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.9.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-10-09T17:02:11,2025-10-09T17:03:14,Hyväksytty,1.1 2025_93_107,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelulain kokonaisuudistuksesta (Oskari Valtola kok)>>>Suullinen kysymys SKT 153/2025 vp,Ministeri Juuso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_108,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys lastensuojelulain kokonaisuudistuksesta (Oskari Valtola kok)>>>Suullinen kysymys SKT 153/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. Lastensuojelulakia uudistetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen tuon eduskunnan lähetekeskusteluun ensi viikolla. Tämä on erittäin tärkeä, ja tavoitteena on nimenomaan suojata lapsia paremmin sekä heiltä itseltään että ympäröivältä yhteiskunnalta. Parannamme lastensuojelun työntekijöiden mahdollisuuksia rajoitustoimin puuttua vaarallisten esineiden ottamiseen huostaan. Myöskin kännykän voi ottaa pois, ja myöskin tulee se paikantaminen silloin, kun lapsi on hatkalla ja hän on siellä vaaran kohteena. Monesti näitä lapsia, jotka omin luvin lähtevät lastensuojelulaitoksista, hyväksikäytetään tai sitten he sortuvat itse rikoksiin, ja me haluamme suojata lapsia siltä, että näin ei tapahtuisi, ja sen vuoksi meidän on tarpeellista lisätä tiettyjä rajoituskeinoja, jotta suojelemme heitä tavallaan heiltä itseltään ja myöskin ympäröivältä yhteiskunnalta. Tarkemmat asiat tulevat siinä laissa, mutta sen haluan mainita, että erityisen huolenpidon jaksoa pidennetään huomattavasti, jopa puoleen vuoteen, ja pidän sitä hyvinkin tarpeellisena [Puhemies koputtaa] erittäin haastavien lasten osalta, ihan heidän omaksi parhaakseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+2.9.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-10-09T17:03:17,2025-10-09T17:04:37,Hyväksytty,1.1 2025_93_109,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n data-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 128/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto on 7.10.2025 ehdottanut, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Keskustelu asiasta päättyi 7.10.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Miapetra Kumpula-Natri on edustaja Timo Suhosen kannattamana vastoin puhemiesneuvoston ehdotusta ehdottanut, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jolle talousvaliokunnan on annettava lausunto. Puhemiesneuvosto on 8.10.2025 pitämässään kokouksessa tarkistanut aiempaa ehdotustaan ja ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jolle talousvaliokunnan on annettava lausunto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_93_110,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n data-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 128/2025 vp,"Kun puhemiesneuvoston tarkistettu ehdotus on sama kuin edustaja Miapetra Kumpula-Natrin ehdotus, puhemiesneuvoston ehdotus hyväksyttäneen?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_93_111,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei ehditä käydä tässä ajassa loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Nyt keskustelu alkaa. Ministeri Multala, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_93_112,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Käsittelyssä on nyt hallituksen esitys laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi. Lakimuutoksella lakkautettaisiin Valtion asuntorahaston toiminta ja rahasto sulautettaisiin osaksi valtion talousarviota. Lisäksi esityksellä otettaisiin käyttöön valtion tukeman asuntorakentamisen korkotukilainojen takausmaksut vuodesta 2026 alkaen. Esityksellä toteutetaan hallitusohjelmaa sekä korostetaan eduskunnan budjettivaltaa asuntopolitiikassa ja parannetaan asuntorahoituksen tukien vertailtavuutta budjettitalouden menojen kanssa. Arvoisa puhemies! Valtion asuntorahasto on toiminut vuodesta 1990 lähtien talousarvion ulkopuolisena rahastona, jonka tehtävänä on ollut asunto-olojen kehittäminen ja valtion tukeman asuntotuotannon rahoittaminen. Rahaston varat ovat kuitenkin ehtymässä, ja sen toiminnan jatkaminen edellyttäisi jatkossa pääomittamista. Tämä taas söisi valtion vähäisiä varoja tuottamatta kuitenkaan toiminnallista lisäarvoa. Valtion talousarvioon sulauttamalla tukitaso ei ole riippuvainen ehtyvän rahaston pääomien kehittymisestä. Talouspoliittinen ministerivaliokunta onkin linjannut, että rahasto lakkautetaan ja sen varat tuloutetaan talousarvioon vuoden 2026 alusta. Rahaston varat, noin 2,4 miljardia euroa, tuloutetaan valtion talousarvioon vuonna 2026. Tämä lisää kertaluontoisesti valtion tuloja. Jatkossa valtion tukeman asuntotuotannon tuet tulisivat kuitenkin suoraan valtion budjetista. Korkotukimenot ja takauskorvaukset arvioidaan vuonna 2026 noin 152 miljoonan euron tasolle. Avustuksiin varataan 80,6 miljoonaa euroa. Toisin kuin julkisessa keskustelussa on annettu ymmärtää, esityksellä ei ole suoraa vaikutusta valtion tukeman asuntotuotannon tukien määrään. Myös nykyisessä järjestelmässä eduskunta on vuosittain talousarvioesityksessä päättänyt asuntorahaston myöntämien avustusten ja korkotukilainojen myöntövaltuuden tason. Rahaston lakkauttamisella ei siten olisi välittömiä vaikutuksia esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten asumiseen liittyvien oikeuksien toteutumiseen. Toistan: nyt käsillä oleva esitys ei siis vaikuta asuntotuotannon tukien tasoon, vaan päätös on eduskunnan, niin ennen kuin jälkeenkin tämän rahaston lakkauttamisen. Hallitus on kyllä omassa budjettiesityksessään esittänyt vuodelle 26 ja 27 valtion tukeman asuntotuotannon tason laskua julkisen talouden tilan vuoksi. Tähän liittyy myös politiikan suunnanmuutos. Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaisesti yhteiskunnan tukemaa asuntotuotantoa vähennetään hallitusti ja laadukasta, kohtuuhintaista asumista edistetään ensisijaisesti vapaarahoitteisella asuntorakentamisella. On kuitenkin syytä huomata, että viimeisten vuosien aikana korkotukilainojen myöntövaltuudet ovat olleet historiallisesti erittäin korkealla tasolla. Tällä on toteutettu vastasyklistä suhdannepolitiikkaa rakennusalan pitkittyneessä matalasuhdanteessa. Vuonna 2023 tämä myöntövaltuus oli 1 miljardi 950 miljoonaa euroa, vuonna 24, joka oli siis ensimmäinen vuosi, kun tämä hallitus teki kokonaisen budjetin, se oli 2 miljardia 250 miljoonaa euroa. Vastaavasti tänä vuonna sitten tämä taso on ollut 1 miljardi 750 miljoonaa euroa, ja ensi vuoden budjettiin esitetään 1 miljardi 135 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Lisäksi tämä esitys sisältää nyt ehdotuksen valtion tukeman asuntorakentamisen korkotukilainojen takausmaksusta vuoden 2026 alusta alkaen. Esityksen mukaan lainansaaja maksaa 0,5 prosentin takausmaksun uusista korkotukilainoista, joita myönnetään asuntojen rakentamiseen, perusparantamiseen tai hankintaan. Takausmaksujen käyttöönotolla toteutettaisiin hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan takauksista lähtökohtaisesti peritään aina asianmukainen takausmaksu ja takausmaksujen periminen otetaan käyttöön myös asuntorahoituksessa. Takausmaksujen käyttöönoton tarkoitus on, että lainansaajat arvioivat nykyistä tarkemmin uusia investointejaan valtion tukemaan asuntorakentamiseen. Esityksen mukaan lainansaaja maksaa 0,5 prosentin takausmaksun uusista korkotukilainoista, joita myönnetään asuntojen rakentamiseen, perusparantamiseen tai hankintaan. Takausmaksua ei perittäisi erityisryhmille tarkoitetuista hankkeista. Maksu voidaan sisällyttää omakustannusvuokraan tai käyttövastikkeeseen, eikä sen arvioida merkittävästi nostavan asumiskustannuksia. Vuokriin kohdistuva vaikutus olisi noin 5—10 senttiä neliöltä kuukaudessa. Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi Valtion asuntorahastosta annettu laki ja muutettavaksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettua lakia. Laki omistusasuntolainojen korkotuesta ja laki vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitettujen asuntojen vapautumisesta käyttörajoituksista kumottaisiin. Lisäksi ehdotetaan muutoksia 17 lakiin lähinnä niissä olevien viittaussäännösten vuoksi. Esitys liittyy valtion vuoden 2026 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-10-09T17:06:07,2025-10-09T17:11:30,Hyväksytty,1.1 2025_93_113,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,Kiitokset ministerille esittelystä. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä] — Ilmeisesti on tarve käydä lyhyt debatti tässä vaiheessa. — Edustaja Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_114,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri totesi tässä, että sinänsä tämä esitys ei vaikuttaisi valtion takausmääriin tai siihen, miten asumista tuetaan. No, näinhän voi tietysti ajatella, mutta kyllähän me kaikki tiedämme, että kun tämä VAR nyt itsenäisenä rahastona lopetetaan ja se siirtyy suoraan budjetin alle, niin kyllähän ne säästöpaineet tulevat olemaan sellaisia, että todennäköisesti tulee kohdistumaan sitten säästöjä ihan eri tavalla myös näihin tukiin. Näinhän me ollaan nähty vaikkapa kun järjestöjen rahoitus poistettiin niin, että kun se sieltä Veikkaus-rahoista tuli suoraan budjettiin, niin sakset kävivät kyllä hyvin, hyvin terävinä. Tämä on tietysti varsin iso periaatteellinen kysymys, josta on ehkä keskusteltu aika vähän. Siis asuntopolitiikka on pitkäjänteistä, ja sen takia tämä rahasto on aikoinaan nimenomaisesti perustettu, ja nyt on tietysti uhka, että kun se on budjettirahoitusta suoraan, niin asuntopolitiikasta tulee paljon poukkoilevampaa. Tietysti toinen iso periaatteellinen muutos, joka hallitusohjelmassakin suoraan sanotaan ja jonka ministerikin totesi, on se, että kyllähän painopistettä nyt siirretään [Puhemies koputtaa] kohtuuhintaisesta asumisesta enemmän markkinaehtoiselle puolelle. Jos katsoo tämänhetkistä tilannettakin, [Puhemies: Aika!] niin valitettavasti markkinaehtoisesti ei ole kiinnostusta rahoittaa kohtuuhintaista asumista siinä määrin, mikä on tarve.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-10-09T17:11:39,2025-10-09T17:13:11,Hyväksytty,1.1 2025_93_115,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_116,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,"Rouva puhemies! Kuten tuossa todettiin, kyllähän tosiasiassa tämä lakiesitys tarkoittaa sitä, että meidän liikkumavaramme pienenee. Tämä määräraha tulee olemaan alttiimpi leikkauksille, ja selvää on, että pitkällä juoksulla me tulemme menettämään tällaisen suhdannetyökalun, mikä tässä nyt on tälläkin kaudella ollut käytössä näiden valtuuksien muodossa, ja tulemme menettämään myös pitkäjänteisen välineen rakentaa ihmisille kohtuuhintaisia koteja ja peruskorjata niitä. Kyllähän tässä näkyy myös hallituksen tahto vetää tämä asuntorahasto alas, sillä varmasti ministeri muistaa, että tehän teitte jo hallituskauden alkuun päätöksen tyhjentää tätä asuntorahastoa 800 miljoonalla — asukkaiden rahoja, niitä, joita oli tarkoitettu käytettävän kohtuuhintaisten kotien rakentamiseen ja niiden korjaamiseen. Te tyhjensitte tätä rahastoa 800 miljoonaa, ja sen jälkeen te käytännössä ajatte tämän alas ennen pitkää siirtämällä tämän budjettiin. Kyllä minun täytyy sanoa, ministeri, että tämä on varsin lyhytnäköistä. Minä veikkaan, että kymmenen vuoden päästä me tulemme näkemään tämän päätöksen isot seuraukset.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-10-09T17:13:11,2025-10-09T17:14:24,Hyväksytty,1.1 2025_93_117,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_118,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valtion asuntorahasto perustettiin tehostamaan sosiaalisen asuntotuotannon rahoitusjärjestelmää. Rahaston etuina pidetään toiminnan itsenäisyyttä ja varainkäytön joustavuutta nopeasti vaihtelevissa ja ennalta arvaamattomissa tilanteissa, ja rakennusalalla nämä vaihtelut ovat tunnetusti suuria. Asuntorahaston tehtävät kuuluvat pysyvästi valtion hoidettaviksi, eikä asuntorahaston sulauttaminen valtion talousarvioon ole siten tarkoituksenmukaista. Arvoisa puhemies! Asuntorahaston olisi mahdollista jatkaa nykyistä toimintaansa. Toiminta rahaston kautta olisi joustavampaa kuin valtion tukeman asuntotuotannon ja avustusten rahoittaminen suoraan talousarviovaroilla. Vielä enemmän vaikutusta asuntorahaston säilyttämisellä olisi silloin, jos päätettäisiin pitää asuntorahastosta myönnettävät avustukset kehyksen ulkopuolella. Myös Valtion asuntorahaston johtokunnan mukaan rahaston kassa pystyy kantamaan vielä lähes kymmenen vuotta suoritukset, joihin on taloudellisesti sitouduttu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-10-09T17:14:24,2025-10-09T17:15:23,Hyväksytty,1.1 2025_93_119,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_120,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallituksen päätös lakkauttaa Valtion asuntorahasto on äärimmäisen lyhytnäköinen ja kestämätön niin rakennusalan toimijoiden kuin asukkaidenkin kannalta. Tämän tilanteen seurauksena tämä hallitus vie kaikilta tuleviltakin hallituksilta mahdollisuudet ja työkalut tehdä asuntopolitiikkaa. Tämä on erittäin surullinen ratkaisu teiltä. VARin sulauttaminen osaksi valtion budjettia tulee vaikeuttamaan merkittävästi rakennusalan elvytystoimia, joita taantumassa juuri tarvittaisiin. Ja yhteiskunnan tukemaa asuntotuotantoa tarvitaan. Sen alasajo vain pahentaa käsillä olevia asuntomarkkinoiden haasteita. Meillä on paljon ihmisiä, jotka ovat niin pienituloisia, että ei heillä ole varaa markkinahintaisiin vuokra-asuntoihin eikä heillä ole varaa eikä mahdollisuutta ostaa omaa asuntoa. Ja mitä tulee tähän asuntopoliittiseen kuvioon kokonaisuudessaan, kun olette leikanneet myöskin asumistukia, niin te todella syöksette ihmisiä köyhyyteen ja asunnottomuuteen, [Puhemies koputtaa] ja nyt ei ole kunnilla sitten enää jatkossa työkaluja. Todella erikoinen tilanne.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-10-09T17:15:23,2025-10-09T17:16:44,Hyväksytty,1.1 2025_93_121,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,Edustaja Perholehto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_122,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän tämä esitys on omiaan jatkamaan sitä asuntopoliittista linjaa, jonka hallitus on oikeastaan jo kautensa alussa valinnut. Ministeri, sanoitte, että tämä ei oikeastaan muuta mitään. Ajattelen, että varmaan väite olisi jokseenkin uskottavampi, jos ei sieltä olisi jo tähän mennessä otettu nimenomaan 800 miljoonaa euroa omiin poliittisiin muihin tarkoituksiin. Nimenomaisesti sillä, että meillä on ollut oma erillinen rahasto, on pyritty osaltaan myös vaikuttamaan siihen, että ne rahat, joita siellä on, käytettäisiin nimenomaan siihen, että edistetään ihmisille saavutettavaa, kohtuuhintaista asumista. Tästä hallituksen esityksestä oli myös luettavissa, että olisi ollut muita vaihtoehtoja. Järjestelmää olisi voinut tietenkin kehittää ja laajentaa, mutta valitsitte nyt romuttaa sen ja ajaa alas nimenomaan siksi, että pyrkimyksenä ei suinkaan ole edistää tätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa, vaan muuta. Kysyn teiltä, ministeri: mikä lopulta ratkaisi tämän valinnan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-10-09T17:16:44,2025-10-09T17:17:57,Hyväksytty,1.1 2025_93_123,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_124,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On myös syytä todeta selvästi: asuntotukia ei olla lopettamassa, kuten oppositiosta nyt huudellaan. Päinvastoin esityksen tarkoituksena on, että niiden hallinta ja rahoitus siirtyvät suoraan valtion budjettiin. Tämä tekee tukijärjestelmästä entistä avoimemman ja johdonmukaisemman. Siksi tämä hallituksen esitys edustaa vastuullista ja kestävää asumispolitiikka. Se turvaa tuen jatkuvuuden ja vahvistaa kansalaisten luottamusta siihen, että valtio kantaa vastuunsa myös tulevaisuudessa. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-09T17:17:57,2025-10-09T17:18:43,Hyväksytty,1.1 2025_93_125,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,Edustaja Heinäluoma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_126,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Väitän, että tämä asuntorahaston lakkautuspäätös on hallituksen päätöksistä kestoltaan yksi haitallisimmista — haitallisimmista sen takia, että se tosiasiassa tuhoaa koko sen suomalaisen hyvän asuntopolitiikan pohjan, jota suomalaiset päättäjät ovat rakentaneet koko sen ajan, kun sotien jälkeen Suomeen on rakennettu tämä pitkäjänteinen asuntopolitiikan malli. Se malli on perustunut siihen, että me emme usko siihen, että vain markkinat pystyvät hoitamaan kaikille ihmisille kohtuuhintaista asumista, vaan me olemme rakentaneet valtion tukeman asuntopolitiikan kautta sellaisen ratkaisun, jossa myös pienituloisilla ihmisillä on varsinkin kaupunkiseudulla, isojen kustannusten alueilla, mahdollista asua ja elää, ja se on ollut myöskin hyvän suomalaisen elinkeinopolitiikan tukena. Nyt tämä malli romahtaa, ja se tulee aiheuttamaan tuleville vuosille ison, ison ongelman [Puhemies koputtaa] kaikille meille, jotka täällä kaupunkiseudulla asumme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2025-10-09T17:18:43,2025-10-09T17:20:00,Hyväksytty,1.1 2025_93_127,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_128,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kunnioitettu ministeri, tämä uudistus tekee asuntopolitiikasta selkeämpää ja tehokkaampaa, kun tehtävät ja varat yhdistetään valtion talousarvioon, karsitaan päällekkäisyyksiä ja pienennetään hallintokuluja. Kunnille ja rakentajille tämä tarkoittaa myös yksinkertaisempaa järjestelmää, jossa on yksi prosessi, yksi päätöksentekoketju ja yksi vastuullinen taho. Sosiaalinen asuntotuotanto ei siis lopu, vaan se jatkuu, mutta selkeästi budjetoiduin ja vastuullisin ehdoin. Esityksen tarkoitus ei ole heikentää asuntotuotantoa vaan varmistaa sen kestävyys. Rakennetaan siis vähemmän byrokratiaa ja enemmän koteja sinne, missä niillä on todellinen tarve. Tämä esitys on osa laajempaa talouden vakauttamista. Kun julkista rahaa käytetään, se on tehtävä harkiten, vastuullisesti ja avoimesti. — Kiitos. [Vasemmalta: Puhutaankohan me nyt samasta asiasta?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-09T17:20:01,2025-10-09T17:21:04,Hyväksytty,1.1 2025_93_129,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_130,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Asuntorahaston lakkauttaminen on huono päätös. Tämä tarkoittaa sitä, että hallitus sekä poistaa kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle korvamerkityt rahat että lisäksi vaikeuttaa rakennusalan suhdannevaihteluihin vastaamista. Taantumassa rakennusalaa on voitu tukea, ja näin on myös pystytty estämään konkursseja. Rakennusalalla on muutenkin ollut viime vuodet vaikeaa. Tiedätte alan työttömyyden ja lomautuksien tilanteen. Paitsi rakennusala myös kotia tarvitsevat ihmiset ovat ahdingossa. Tämä hallituksen politiikka on lisännyt kysyntää kohtuuhintaisille asunnoille, mutta juuri näistä kohtuuhintaisista asunnoista on pulaa, ja valtion tuki niiden rakentamiseen ollaan romuttamassa. Teidän ansionne asumispolitiikan saralla on nyt todennetusti ollut lisää asunnottomuutta, häätöjä ja työttömyyttä. Tämä on yksi huono päätös tähän kokonaisuuteen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-10-09T17:21:04,2025-10-09T17:22:18,Hyväksytty,1.1 2025_93_131,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,"Otetaan vielä kaksi vastauspuheenvuoroa ja sen jälkeen ministerin vastaus. Sitten, jos ei ole pakottavaa tarvetta enää debatille, mennään puhujalistaan. — Edustaja Kiljunen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_132,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Multala, te olette Vantaalta, niin kuin minäkin olen, ja te tiedätte erinomaisen hyvin, miten kohtuuhintainen asuntorakentaminen Vantaalla on erinomaisen välttämätöntä ja tärkeää. Te olette juuri vieraillut VaVin tilaisuudessa ja tiedätte meillä sen korkotuetun asuntorakentamisen keskimääräisen hinnan, mikä ihmisillä on. Meillä kuukausiansiot ihmisillä ovat 1 300 euroa kuukaudessa. Meillä on Vantaalla paljon, paljon vähätuloisia ihmisiä, ja tämä kohtuuhintaisen asuntorakentamisen takaaminen on tärkeätä. Edustaja Hännisen puheenvuoro oli hämmästyttävän erikoinen, ja täällä oli muitakin puheenvuoroja siitä, että tämä ikään kuin tekee avoimemmaksi päätöksentekojärjestelmän. Tosiasiassa tämä tekee haavoittuvammaksi tämän järjestelmän sen vuoksi, että meillä ovat olleet korvamerkityt rahat asuntorahastossa, varatut nimenomaan kohtuuhintaiseen, korkotuettuun asuntorakentamiseen. Jos ne tulevat osaksi budjettia, on kaikki ne muut paineet, mitä meillä on täällä käytävän keskustelun alla koko ajan, muun muassa terveydenhuollosta puolustukseen ja niin edelleen. Ne ovat kaikki yhteismetallisia siinä keskustelussa, ja on aivan varmasti niin kuin täällä on todettu: [Puhemies koputtaa] me menetämme erittäin tärkeän tuen, mikä kohtuuhintaisella asuntorakentamisella Suomessa on ollut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-10-09T17:22:25,2025-10-09T17:23:45,Hyväksytty,1.1 2025_93_133,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_134,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Katselin tässä tilastoa, että rakennuslupia ja aloituksia on ollut tänä vuonna noin 15 000—16 000. Se tarkoittaa sitä, että ensi vuonna ei tule hallituksen lupaamaa 27 000 uudisrakennusta ja asuntoa ollenkaan. Sitten kun katsoo tätä valtion tukemaa asuntotuotantoa: viime vuonna noin 9 000, tänä vuonna ehkä 7 000 ja ensi vuonna 5 000. Meillä on väärä suunta, kun tämän politiikan pitäisi olla vastasyklistä. Tämä lakkauttamispäätös on jo johtanut siihen, että se kone rupeaa yskimään, ja siellä on monia esimerkkejä, joista näkyy, että ei saada liikkeelle asioita. Tässä isoin kysymys tulee olemaan se, että missä on se elementti, että me teemme vastasyklistä politiikkaa asunnoilla. Silloin kun budjetissa on muutenkin niukkuutta, niin siinä kohtaa meidän pitäisi yrittää saada vastasykliä. VAR on ollut sitä varten, että me saamme siinä yhteydessä käytettyä näitä elementtejä. Ministeri Multala, miten tehdään vastasyklistä politiikkaa jatkossa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-10-09T17:23:45,2025-10-09T17:24:58,Hyväksytty,1.1 2025_93_135,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,"Ministeri Multala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_136,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy nyt erottaa kaksi asiaa toisistaan. Eli korkotukilainavaltuudet ja niistä päättäminen ovat olleet tähän asti ja ovat jatkossakin eduskunnan käsissä. Totta kai hallitus talousarvioesityksessään antaa esityksen aina eduskunnalle, ja näin tulee olemaan myös tulevaisuudessa. Sitten, mitä tulee näihin korkotukilainavaltuuksiin, niin jo aiemmin, jo ennen tätä hallituskautta, niiden aiheuttama velkaantuminen on laskettu meidän velkaantumiskehitykseen, eli tällä muutoksella ei ole vaikutusta siihen. Se tulkintamuutos on tehty aiemmin, ja itse pidän sitä hieman erikoisena tulkintana Tilastokeskukselta, koska nämä eivät ole siinä mittakaavassa suoria budjettimenoja kuin niitä korkotukilainavaltuuksia meidän budjetissamme on, koska ne eivät realisoidu suorina budjettimenoina samassa mittakaavassa. Tämä on mielestäni sellainen tulkinta, joka meidän kannattaisi yrittää yhdessä muuttaa, sillä tämä nimenomaan vaikuttaa siihen, miten sitten näitä menoja katsotaan suhteessa vaikka meidän julkisen talouden tilaan. Tämä on kuitenkin eri asia kuin se, mitä nyt ollaan tekemässä. Tässä Valtion asuntorahaston sulauttamisessa osaksi budjettia on kysymys nyt nimenomaan siitä, että sen asuntorahaston pitkän aikavälin kestävyys eli ne pääomat, mitä siellä on nyt tällä hetkellä ollut, eivät riitä kattamaan niitä vastuita, joita sille tulevaisuudessa tulee. Eli jollain aikavälillä, ei välttämättä juuri tänä vuonna, mutta jollain aikavälillä lähitulevaisuudessa, olisi ollut edessä joka tapauksessa se, että sitä rahastoa olisi pitänyt pääomittaa, jotta voidaan varautua niihin tuleviin vastuihin, jotka tulevat siis kasvamaan nyt, kun hallitus on tässä tämän alkukauden osalta kasvattanut näitä menoja. Eli nämä ovat kaksi eri asiaa, ja jatkossakin eduskunta tulee päättämään siitä, mikä on korkotukilainavaltuuksien taso. No, mitä tulee sitten tähän asuntopolitiikkaan ylipäätään, meidän pitäisi pyrkiä siihen, että pääosin niin pienituloisten kuin kaikkien muunkin tuloisten asuntotarpeeseen pystyttäisiin vastaamaan vapaarahoitteisella tuotannolla. No, tilanne tietysti on ollut nyt se, että sitä vapaarahoitteista asuntotuotantoa ei synny, kun rakennusala on ollut alamaissa sen takia, että ihmiset eivät käytännössä osta asuntoja, eivät itselleen eivätkä myöskään juurikaan sijoitusasuntoja. Sen lisäksi meillä on vuokramarkkinoilla ollut paljon vapaata kapasiteettia, jopa suurissa kaupungeissa, mikä on johtanut siihen, että vuokrataso vapailla markkinoilla on laskenut hyvin lähelle itse asiassa sitä, mikä näiden tuettujen asuntojen taso tällä hetkellä on. Eli tällä hetkellä voi sanoa, että on vuokralaisen markkinat ja tämmöistä niin sanottua kohtuuhintaista asumista löytyy hyvinkin laajalti myös tämän tuetun kannan ulkopuolelta. No, tilanne tulee toki varmasti muuttumaan tässä tulevina vuosina, kun — ainakin toivon näin — asuntorakentaminen jälleen myös vapaarahoitteisella puolella lähtee vahvasti liikkeelle, ja siihen hallitus on toki tehnyt toimia. Emme ole todellakaan seisoneet tumput suorana, vaan esimerkiksi asuntorahoitusta on tässä muutettu. Mutta sitä haluan vielä korostaa, että todella itsekin ajattelen näin, että kyllä tulemme jatkossakin tarvitsemaan tätä valtion tukemaa asuntotuotantoa. Nyt olemme käyttäneet sitä suhdannepolitiikan välineenä myös ikään kuin tämmöiseen pienituloisten asumiseen, mutta ajattelen kyllä niin, että tällä valtion tukemalla asuntotuotannolla on tärkeä rooli myös erityisryhmien asumisen kohdalla ja sitä meidän pitäisi pystyä vielä kehittämään lisää. Sen vuoksi esimerkiksi opiskelijoille olemme nyt esittelemässä 100 prosentin korkotukilainavaltuuden, ja juuri viime viikolla opiskelijajärjestöjä tavattuani olen vakuuttunut siitä, että se tulee todelliseen tarpeeseen. Myöskin kasvavan vanhusväestön tarpeet tai vaikkapa vammaisväestön tarpeet ovat, totta kai, tärkeitä, kun mietitään sitä, miten jatkossa kehitetään tätä valtion tukemaa asuntorahastoa ja sitä rahoitusta, mitä siellä on. Mainitsen myös sen, että nyt ensi vuodelle olemme kasvattamassa takauslainavaltuutta 300 miljoonaan sen 100 miljoonan sijaan, mitä se tälle vuodelle oli. Siihen liittyen aion itse viedä eteenpäin ajatuksia siitä, miten me voisimme kehittää sitä instrumenttia esimerkiksi niin, että sille olisi vielä enemmän kysyntää ja voisimme vastata sitä kautta myös tähän varmasti lisääntyvään asuntotarpeeseen, jota esimerkiksi kaupunkiseuduilla on.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-10-09T17:25:00,2025-10-09T17:29:18,Hyväksytty,1.1 2025_93_137,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,Sitten menemme puhujalistaan. — Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_138,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille napakoista vastauksista. Kun nyt lähetekeskustelusta on kyse, elikkä tämä valiokuntaan on meille tulossa, niin on hyvä täällä käydä tätä keskustelua. Orpon hallitusohjelmassahan todetaan erittäin hyvin, että toimivat asuntomarkkinat ovat edellytys Suomen kilpailukyvylle, alueiden elinvoimalle ja työvoiman liikkuvuudelle. Hallitus lupaa huolehtia asumisen ja liikkumisen edellytyksistä koko Suomessa, myös maaseutumaisessa ja harvaan asutussa Suomessa. Ohjelmansa mukaan hallituksen asuntopolitiikan keskeisin tavoite on asuntomarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Hallitusohjelmassa luvataan, että toimivat asuntomarkkinat luovat suomalaisille mahdollisuuden asua mahdollisimman hyvin ja edullisesti omia toiveita vastaavassa kodissa. Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Valtion asuntorahaston lakkauttamisesta. Esityksen mukaan rahaston varat sulautetaan osaksi valtion talousarviota vuoden 2026 alussa, kuten täällä on hyvin tuotu esille. Taustalla on hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan yhteiskunnan tukemaa asuntotuotantoa vähennetään ja siirrytään vapaarahoitteiseen asuntorakentamiseen. Suomeksi sanottuna hallituksen linja on, että markkinat hoitavat, kuten hallituksen linja on monessa muussakin asiassa. Valtion tukema asuntotuotannon rahoitus toteutetaan jatkossa suoraan talousarviosta. Kuten täällä on tämäkin tuotu esille, eduskunta on tähänkin saakka päättänyt talousarvion yhteydessä asuntorahastosta myönnettävien tukien myöntövaltuuksien määrän. Valtion asuntorahastoa on käytetty välineenä asuntopolitiikan toteuttamisessa ja asumisen perusoikeuden turvaamisessa. Rahaston keskeisenä tulonlähteenä ovat olleet aiemmin myönnetyt aravalainat. Niiden takaisinmaksun myötä rahaston toiminnan jatkaminen olisi tosiaankin edellyttänyt rahaston pääomittamista. Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa linjattiin, että Valtion asuntorahaston talous liitetään kehyksen piiriin siltä osin kuin talousarvion perusteluissa otetaan kantaa niiden menojen määriin. Asuntorahastoavustukset siirrettiin kehykseen vuodesta 2024 alkaen. Kehysjärjestelmä rajoittaa valtion talousarviossa budjetoitavien menojen määrää siten, ettei menoja voi lisätä, ellei vastaavaa säästöä tehdä muualta. Kehykseen siirtämisen vaikutukset näkyivät selvästi erityisryhmien investointiavustuksen tasossa, josta päätettiin säästää osana julkisen talouden sopeutusta, eli kyseessä oli leikkaus. Tämä tarkoitti sitä, että Valtion asuntorahastosta myönnettävää erityisryhmien investointiavustuksen tasoa laskettiin ensin 63 miljoonasta 43 miljoonaan ja edelleen 15 miljoonaan euroon vuodessa. Käytännössä erityisryhmien investointiavustuksen leikkaus tarkoittaa sitä, ettei muita kuin vammaisille tai asunnottomille henkilöille tarkoitettuja erityisryhmien asuntohankkeita voida tukea investointiavustuksella. Ikääntyneille opiskelijoille rakennettaviin hankkeisiin ei siis myönnetä avustusta. Arvoisa puhemies! Vain yksittäiset lausunnonantajat kannattivat asuntorahaston lakkauttamista. Yleisesti lausunnonantajat totesivat, että kyseessä on periaatteellisesti merkittävä muutos asuntopolitiikassa. Lausuntojen perusteella ei ole selvää, miten jatkossa varmistetaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon pitkäjänteinen rahoitus, valtion asuntopoliittisten tavoitteiden toteutuminen ja vastasyklisyys yli hallituskausien, mistä täällä jo aiemmin kysyttiin. Eduskunnalle annettu esitys sisältää myös ehdotuksen valtion tukeman asuntorakentamisen korkotukilainojen takausmaksuista. Esityksen mukaan lainansaaja maksaa 0,5 prosentin takausmaksun uusista korkotukilainoista, joita myönnetään asuntojen rakentamiseen, perusparantamiseen tai hankintaan. Takausmaksua ei perittäisi erityisryhmille tarkoitetuissa hankkeissa. Takausmaksujen käyttöönotto toteuttaisi hallitusohjelman linjausta, jonka mukaan takauksesta peritään aina asianmukainen takausmaksu myös asuntorahoituksessa. Takausmaksun tarkoituksena on, että lainansaajat arvioisivat nykyistä tarkemmin uusia investointejaan valtion tukemaan asuinrakentamiseen. Myös tässä kohtaa lausunnonantajista suurin osa ei kannattanut takausmaksujen käyttöönottoa korkotukilainoille. Erityisesti valtion tukemia asuntoja omistavat yhteisöt ja niitä edustavat tahot ja kaupungit eivät kannattaneet takausmaksujen käyttöönottoa. Erityisryhmille tarkoitetun asuntotuotannon rajaamista takausmaksun ulkopuolelle kannatettiin kuitenkin laajasti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-10-09T17:29:25,2025-10-09T17:33:57,Hyväksytty,1.1 2025_93_139,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_140,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esitys tuo asuntotuet osaksi valtion talousarviota. Se on vastuullinen ja rehellinen ratkaisu, joka vahvistaa valtiontalouden tasapainoa ja parantaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Kun asuntotuet käsitellään avoimesti budjetin kautta, niiden suuruutta ja vaikuttavuutta voidaan verrata muihin valtion menoihin. Tämä on oikeudenmukaista, läpinäkyvää itse veronmaksajia kohtaan sekä antaa meille päättäjille paremman kokonaiskuvan siitä, miten julkisia varoja käytetään asumisen tukemiseen. Siksi tämä esitys on hyvä ja tarpeellinen. Suomi ei elä enää ajassa, jolloin kaikille voidaan harkitsematta tai pienellä harkinnalla kaataa lisää rahaa. On oikein, että rahojen kohdentumista valtion kokonaistaloudessa voidaan hallita selkeämmin. Arvoisa puhemies! Esityksessä otetaan käyttöön takausmaksu valtion takaamille asuntotuotantohankkeille. Maksu toimii harkintaa lisäävänä välineenä. Sen avulla siis varmistetaan, että hankkeet ovat taloudellisesti kestäviä ja että julkista tukea haetaan vastuullisesti ja vankoin perustein. Tämä esitys ottaa myös huomioon kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevat. On tärkeää korostaa, että takausmaksua ei sovelleta erityisasuntohankkeisiin. Näitä ovat muun muassa vanhusten, vammaisten ja opiskelijoiden asumiseen kohdistuvat hankkeet. On selvää, että erityisasuntohankkeiden yhteiskunnallinen merkitys on poikkeuksellisen suuri. Arvoisa puhemies! On myös syytä todeta selvästi: asuntotukia ei olla lopettamassa. Päinvastoin esityksen tarkoitus on, että niiden hallinta ja rahoitus siirtyvät suoraan valtion budjettiin. Tämä tekee tukijärjestelmästä entistä avoimemman ja johdonmukaisemman. Siksi tämä hallituksen esitys edustaa vastuullista ja kestävää asumispolitiikkaa. Se turvaa tuen jatkuvuuden ja vahvistaa kansalaisten luottamusta siihen, että valtio kantaa vastuunsa myös tulevaisuudessa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-09T17:33:59,2025-10-09T17:37:21,Hyväksytty,1.1 2025_93_141,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,Edustaja Laine-Nousimaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_142,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys on purkamassa vuosia hyvin toiminutta järjestelmää, jossa Valtion asuntorahaston takauksella ja osittain myös tuella on pystytty rakentamaan edullisia vuokra-asuntoja niin erityisryhmille kuin pienituloisille. Vahvasti epäilen, että suoraan valtion budjetista ei tulla myöntämään lähellekään samansuuruisia tukia ja takauksia kuin asuntorahastosta on tehty. Jokaisella suomalaisella pitäisi olla oikeus kotiin, jonka vuokran pystyy maksamaan edes asumistuen turvin. Nyt kun lähes kaikkia etuuksia on leikattu ja työttömyysturvaa heikennetty, lähdetään heikentämään myös kuntien ja muiden omakustanneperusteella toimivien, vuokrataloja rakennuttavien ja ylläpitävien tahojen mahdollisuutta rakennuttaa edullista vuokra-asumista. Huoli erityisryhmien asuntojen riittävyydestä on myös erittäin suuri, mikäli valtion tuki erityisryhmien asumiseen vähenee, kuten on suunniteltu. Marinin hallituksen viimeisenä vuonna tuki oli 130 miljoonaa euroa, ensi vuodelle sen on suunniteltu olevan 15 miljoonaa euroa. Jo tämä kertoo sen, että uusia hankkeita ei tarvetta vastaavasti tule käynnistymään. Tämä on erityisen ongelmallista tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja tarvitaan asuntoja, joissa toimintakyvyn heiketessä on mahdollista itsenäisesti tai palveluiden tuella asua. Pitää muistaa, että samaan aikaan tehostettua palveluasumista on vähennetty ja ammattilaisten tarjoamaa kotiin vietävää palvelua pyritään vähentämään teknologian käytön avulla. Arvoisa rouva puhemies! Rakennusalan suhdannevaihteluissa juuri tuetun asuntorakentamisen hankkeet ovat tasoittaneet jyrkkiä laskuja ja tuoneet työtä sekä verotuloja. Matalasuhdanteen aikaan toteutetut julkiset hankkeet toteutetaan edullisemmalla kokonaishinnalla, kun alalla muutoin on hiljaisempaa. Kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoikeustaloja omistava KOVA ry on esittänyt asuntorahoituksen takausvastuiden vähentämiseen ratkaisua. Korkotukilainojen tilastointitapa tulisi muuttaa takaisin niin, että niitä ei lasketa osaksi julkisyhteisöjen EDP-velkaa. Tämä on mahdollista muissakin EU-maissa, joten muutos vuonna 2022 ei ole ollut meillekään pakollinen. Tilastokeskus on vain niin päättänyt. Tällä muutoksella julkisyhteisöjen velkasuhde nousi yhdessä yössä noin kuusi prosenttiyksikköä KOVA ry:n toimitusjohtajan Jouni Parkkosen mukaan. Arvoisa rouva puhemies! Tuettua asuntorakentamista tarvitaan myös tulevaisuudessa. Leikkaukset asumistuessa ja tiukentuneet säännöt maksimivuokrissa ajavat ihmiset hakemaan edullisia vuokra-asuntoja, joita ei vapaarahoitteisista taloista juurikaan löydy. Myös pankkien sääntelyn tiukkuus ajaa pankit tilanteeseen, jossa rahoituksen saaminen asuntorakentamisen hankkeille ei ole helppoa ja rahan hinta on noussut. Ennen lain muuttamista onkin syytä selvittää, miten tulevaisuudessa taataan edullinen vuokra-asuminen. Lisäksi on tärkeää selvittää, onko lakimuutoksen seurauksena olemassa merkittävä riski kodittomien määrän nousuun.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-10-09T17:37:23,2025-10-09T17:40:54,Hyväksytty,1.1 2025_93_143,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_144,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuossa omassa puheenvuorossahan ministeri oikeastaan sanoikin ääneen sen, että te haluatte jo ohjelmannekin mukaan vähentää valtion tukemaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Varmasti on sitten niin, että tämä asuntorahaston sulauttaminen budjettiin on kulminaatiopiste tälle teidän omalle politiikalle. Kuten tuossa debatissa jo totesin, niin sitä ennenhän olette myös tyhjentäneet 800 miljoonalla tätä asuntorahastoa. Todellakin, tälle olisi ollut vaihtoehtojakin. Olisi ollut muotoja, millä olisi pystytty etsimään Valtion asuntorahastolle uusia tulonlähteitä. Niitä on muun muassa sieltä KOVA ry:stä esitetty, ja SDP:kin on heittänyt ilmaan tässä vuosien varrella erilaisia uusia malleja, esimerkiksi valtion tukeman omistusasuntotuotannon muodot, jotka olisivat omalta osaltaan voineet tätä rahaston tulevaisuutta turvata. Ministeri, kyllä tässä on nyt kysymys todella isosta asiasta, sillä, kuten tuossa debatissakin tuli ilmi, kyllä tosiasiassa tämä tulee rajoittamaan avustusvaltuuden käyttöä ja rakentamisvaltuuden käyttöä. Tämä on hyvin altis leikkauksille nyt osana budjettitaloutta ja kehystä. Senhän todella näemme jo nyt tässä hallituksen omassa kehyssuunnitelmassa, että tätä valtuutta tullaan merkittävästi leikkaamaan. Kun nyt tämä raha siirtyy budjetin kehyksiin esimerkiksi erityisryhmien osalta historiallisen alhaisena, 15 miljoonana, kun se on parhaina aikoina ollut jopa 120 miljoonaa, niin kuinka arvelette, ministeri, kuinka helppoa on sitten panostaa, niin kuin itsekin mainitsitte, ikääntyneiden asumiseen, opiskelijoiden asumiseen, erityisryhmien asumiseen, kun se valtuus on jo valmiiksi siellä budjettikehyksessä historiallisen alhaisella tasolla? Eli me tulemme kyllä menettämään tässä paljon, vaikeuttamaan asuntopolitiikan tekoa, pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta. Kuten sanottu, tämä Valtion asuntorahasto on toiminut sekä pitkäjänteisenä mallina, jolla turvataan kohtuuhintaista asumista, että sitten suhdannevälineenä, ja uskomme, että tulevaisuudessakin valitettavasti varmasti niitä suhdanteita tulee, jolloin rakennustuotantoa tulisi tukea. Kuten sanottu, minä veikkaan, että vuosien päästä tästä tullaan vielä näkemään aika kohtalokkaita seurauksia. Tämähän on osa hallituksen aika surullista asuntopolitiikkaa. Te itsekin sanoitte, että tässä tapahtuu suunnanmuutos. Minä sanoisin, että tässä tapahtuu täyskäännös. Tässä ajetaan nyt alas perinteinen asuntopolitiikka, mitä edustaja Heinäluoma puheenvuorossaan hyvin kuvasi, että sillä on saatu myös hyviä tuloksia: tasapainoista asuntorakentamista, on ollut vapaarahoitteista asumista, kohtuuhintaista asumista. Nythän hallitus on vielä vetämässä tämän aso-tuotannonkin kokonaan alas, mistä on suuri huoli kaupungeissa, koska siellä kuitenkin on pidetty tätä aso-asumista myös hyvin tärkeänä. Me olemme sosiaalidemokraatteina sitä mieltä, että tätä asuntorahastoa ei missään mielessä tulisi ajaa alas. Samoin olemme kantaneet huolta siitä, että hallitus ei ole esittänyt mitään konkreettisia toimia tämän rakennusalan ahdingon elvyttämiseksi, ja siihen meillä on ollut omia keinoja, joita sitten tulemme omassa [Puhemies koputtaa] vaihtoehtobudjetissamme esittelemään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-10-09T17:40:54,2025-10-09T17:44:22,Hyväksytty,1.1 2025_93_145,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_146,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaankin hallitus on nyt päättänyt lakkauttaa Valtion asuntorahaston ja sulauttaa sen kassan osaksi valtion talousarviota ensi vuodesta alkaen. Täällä sanottiin muun muassa, että tämä esitys on vastuullinen ja että se turvaa tuen jatkuvuuden, mutta käytännössä asia on juuri päinvastoin, eli tässä poistetaan sosiaaliselle asuntotuotannolle korvamerkityt rahat. Toki hallitus on jo vienyt rahastosta omiin tarpeisiinsa rahoja, mutta se on ollutkin alhainen teko. Lisäksi tämä vaikeuttaa mahdollisuuksia rakennusalan elvytystoimiin. Ja niin kuin täällä keskusteltiin, tämä rahasto on toiminut suhdannepoliittisena työkaluna, ja nyt tämä mekanismi ollaan poistamassa. Tämä siis nyt tehdään tilanteessa, jossa rakennusala on ollut syvässä ahdingossa jo vuosia: rakentaminen on jyrkästi hiipunut, työttömyys kasvanut, on konkursseja ja lomautuksia. Samaan aikaan myös ihmiset tarvitsisivat niitä kohtuuhintaisia asuntoja. Jopa asunnottomuus on Suomessa kääntynyt kasvuun ensimmäistä kertaa 12 vuoteen. Ja kuten tiedämme, asunnottomaksi on päätynyt myös uusi ryhmä eli ne ihmiset, jotka ovat pienituloisia, joilla ei ole mitään muita elämänhallinnan haasteita, ja mikä sitten on hallituksen ratkaisu tähän? Vähennetään yhteiskunnan tukea kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen. Itse en voi olla ajattelematta, että samaan aikaan kun sanotaan, ettei tämä muuta mitään, niin kyllä tässä toteutetaan ideologista, oikeistolaista käännöstä, sellaista, jossa valtion rooli kohtuuhintaisen asumisen edistäjänä halutaan romuttaa ja asuntotuotanto jättää pikemminkin markkinoiden varaan. Kysyisin ministeriltä: näettekö te, että hallituksen ajama asuntopolitiikan linja edistää tavoitetta toimivista asuntomarkkinoista ja oikeudesta omaan kotiin jokaiselle?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-10-09T17:44:22,2025-10-09T17:46:41,Hyväksytty,1.1 2025_93_147,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_148,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen päätös lakkauttaa Valtion asuntorahasto on äärimmäisen lyhytnäköinen sekä kestämätön niin rakennusalan toimijoiden kuin asukkaidenkin kannalta. Sen sulauttaminen osaksi valtion budjettia tulee vaikeuttamaan merkittävästi rakennusalan elvytystoimia, joita taantumassa tarvittaisiin. Rakennusala on jo heikoissa kantimissa ja elvytystoimien vaikeutuminen tulee pahentamaan rakennusalan heikkoa suhdannetilannetta entisestään. Tämä rakennusalan heikentyvä suhdannetilanne puolestaan tulee näkymään ja näkyy jo nyt lisääntyneenä työttömyytenä, yleisenä vuokratason nousuna sekä pulana kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista. Rahapolitiikan keventäminen ei yksinään riitä palauttamaan rakennusalaa tästä pitkittyneestä lamasta, vaan rakennusala tarvitsee kohdennettua elvytystä. Siksipä hallituksen perustelut VARin lakkauttamiseksi ovat tässä kontekstissa täysin epäuskottavat. Yhteiskunnan tukemaa asuntotuotantoa tarvitaan. Sen alasajo vain pahentaa käsillä olevia asuntomarkkinoiden haasteita. Enkä ole vielä päässyt edes hallituksen asuntopolitiikan inhimillisiin kustannuksiin. Hallituksen leikkauspolitiikka on johtanut siihen, että yhä useammat suomalaiset kamppailevat riittävän toimeentulon kanssa. Seurauksena tarve kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle on kasvanut, mutta mitä tekee hallitus? Romuttaa valtion tuen kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Tuloköyhyyteen perustuva asunnottomuus on tehnyt paluun Suomeen. Häädöt ja maksuhäiriöt ovat lisääntyneet, mutta hallitus sen kuin vain vannoo vapaarahoitteisen asuntorakentamisen nimeen. Myös aiemmin VARista myönnetyt erityisryhmien investointiavustukset on ajettu alas. Tämä tarkoittaa sitä, että ikääntyneiden ja opiskelijoiden asumishankkeet ovat jumissa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että varsinkin pienemmillä paikkakunnilla, joilla yksityisiä investointeja ei synny, iso osa on ikääntyneitä ihmisiä, jotka jäävät vaille parempaa asumista. VARin lakkauttaminen käytännössä poistaa kohtuuhintaiseen ja sosiaaliseen asuntotuotantoon korvamerkityt rahat ja siten pahentaa opiskelijoiden, itsenäistyvien nuorten ja ikäihmisten heikkenevää asumistilannetta. Hallitus vie työkalun myös tulevilta hallituksilta tehdä sosiaalista asuntotuotantoa ja parempaa asuntopolitiikkaa, ja näin ollen Vasemmistoliitto ei voi kannattaa hallituksen esitystä Valtion asuntorahaston lakkauttamiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-10-09T17:46:41,2025-10-09T17:49:28,Hyväksytty,1.1 2025_93_149,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,"Tähän varattu 45 minuuttia alkaa olla lopuillaan, joten ministerille, mikäli hän haluaa kommentoida käytyä keskustelua, tässä vaiheessa viimeinen puheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_150,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa menee tosi vahvasti nyt sekaisin moni asia, josta tässä hallituksen esityksessä ei ole kysymys. [Pia Viitanen: Niin menee, niin menee!] Eli tässä kysymys on nyt tosiaan tästä Valtion asuntorahaston lakkauttamisesta ja siirtämisestä osaksi valtion talousarviota. Kuten jo aiemminkin totesin ja itse asiassa tässä yhdessä SDP:n puheenvuorossakin tuli esille, niin se muutos, millä tavalla tätä korkotukilainavaltuutta kohdellaan osana valtion velkakehitystä, on tehty Tilastokeskuksessa jo viime hallituskauden aikana. Itsekään en pidä sitä muutosta järkevänä, koska korkotukilainavaltuudet sellaisenaan, täysimääräisinä, eivät ole samanlainen budjettimeno. Sen sijaan esimerkiksi nämä myöntöavustukset ovat, ja siinä toki on myönnettävä, että totta kai siinä näkyy se, että niitä on leikattu, koska ne lasketaan ihan yksi yhteen budjettimenoihin. Tämän vuoksi esimerkiksi nyt tämä korkotukilainavaltuus, sadan prosentin korkotukilaina, joka nyt ollaan mahdollistamassa opiskelijoille, on hyvin tärkeä, jotta niitä saadaan liikkeelle. Etsimme myös muita keinoja, joilla näitä muita erityisryhmien kohteita saataisiin vielä vahvemmin liikkeelle — löytyisikö esimerkiksi takauslainasta sellainen? Olen saanut hyviä ehdotuksia siihen liittyen toimijoilta, jotka tällä kentällä toimivat. Täällä edustaja Lyly väitti, että tämän esityksen vaikutukset näkyisivät nyt jo myönnöissä. Itse seuraan koko ajan tarkasti sitä, millä tavalla nyt nykyisessä Varkessa — joka on siis entinen ARA-virasto, joka on siirretty osaksi ympäristöministeriötä itsenäiseksi yksiköksi — myöntövaltuuksia ja päätöksiä tehdään. Ja päinvastoin, siellä itse asiassa on pystytty jopa nopeampaan tahtiin päätöksissä kuin pystyttiin aiemmin tai vähintäänkin yhtä hyvään sen osalta, mitä olen edellisen kerran kuullut. Täytyypä nyt kysellä, onko siellä joitain uusia muutoksia tullut, mutta tällaisista ei minulle ainakaan ole raportoitu, vaan siellä on pystytty myöntämään niitä rahoja, jotka siis ovat alkukaudesta olleet nimenomaisesti suhdannepoliittinen väline, kuten olen tässä jo aiemmin kertonut. Nämä myöntövaltuudethan ovat olleet hyvin korkealla tasolla tässä hallituskauden ensimmäisen kahden vuoden aikana. Mitä myös nyt teimme tässä budjetissa, kun puhutaan myöntövaltuuksien tasosta? Ensi vuoden valtuutta ei pienennetä yhtä paljon kuin mitä aikaisemmin ajateltiin juurikin siitä syystä, että tämä rakennusalan vapaarahoitteisen asuntotuotannon käynnistyminen vaikuttaa kestävän pidempään kuin oltiin toivottu. Sen lisäksi todellakin olemme tehneet muutoksia asuntorahoituksen helpottamiseksi. Pyrimme vielä löytämään lisää keinoja, joita voitaisiin tehdä erilaisten pullonkaulojen poistamiseksi. Meillä on tässä yhteinen työryhmä käynnissä valtiovarainministeriön ja ympäristöministeriön kanssa. Sen vuoksi juuri tämä suhdanneluontoinen politiikka on ollut se, mitä olemme tehneet, mutta totta kai on niin, että sitten kun meillä vapaarahoitteinen tuotanto jossain vaiheessa käynnistyy — tämä on totta kai ajan kysymys, ennustukset näyttävät siltä, että ensi vuoden aikana pitäisi päästä jo huomattavasti parempaan vauhtiin — niin on selvää, että meidän pitää saada vapaarahoitteinen markkina käyntiin. Se on meidän pääasiallinen keinomme tässä yhteiskunnassa ollut aiemmin ja tulee olemaan jatkossakin huolehtia siitä, että ihmisillä on sellaisia asuntoja, mitä kussakin asumistilanteessaan tarvitsevat. Sitten mitä tulee näihin muihin haasteisiin, mitä meillä on, esimerkiksi häätöjen kasvamiseen, niin valitettavasti on myös niin, että näissä valtion tukemissa asunnoissa häädöt vaikuttavat kasvaneen enemmän kuin mitä ne ovat kasvaneet vapailla markkinoilla. Vapailla markkinoilla olevilla vuokranantajilla vaikuttaa olevan parempi kyky antaa ikään kuin joustoa siinä tilanteessa, jossa esimerkiksi vuokrat jäävät maksamatta ja näin edelleen. Yksi asia, joka nousi esille, kun järjestin tämmöisen asunnottomuuden pyöreän pöydän, on se, että vaikuttaa siltä, että tarvitaan paitsi lisää asumisneuvontaa myös lisää ylipäätään tietoa siitä, mitkä vaikutukset sillä voi olla, jos se vuokra jää maksamatta. Vaikuttaa siltä, että ihan kaikilla ei välttämättä ole sellaista arjenhallinnan kykyä siellä arjessaan ja ymmärrystä siitä, että aidosti se voi tarkoittaa sitä, että sitten joutuu pois siitä asunnosta. Valitettavasti valtion tukemalla asuntotuotannolla on sitten vaikutusta muiden asukkaiden tilanteeseen, jos ei niitä rahoja saada. Sen vuoksi uskon, että nämä yhtiöt ovat olleet tässä aika tiukkana, mikä on tietenkin harmi, koska osaltaan näillä on nimenomaan ollut onnistuneesti Suomessa se vaikutus, että meillä tämä asunnottomuus on pysynyt hyvinkin matalalla tasolla. Toisin kuin lähestulkoon kaikissa muissa Euroopan maissa ja maailmalla yleisesti, meillä edelleen tässäkään tilanteessa pitkäaikaisasunnottomuus ei ole kasvanut. Siitä tietysti haluamme pitää kiinni ja edelleenkin siitä, että meillä tämä asunto ensin ‑periaate toteutuu ja sitten pystytään vastaamaan niihin ihmisten muihin arjen haasteisiin erilaisilla palveluilla. Tähänhän meillä on rahoitusta myöskin tällä hallituskaudella. Siitä on noin 5,5 miljoonaa nyt myönnetty lähinnä kuntien ja hyvinvointialueiden yhteisiin hankkeisiin, jotta sitä yhteistyötä entisestään voidaan parantaa, sillä kyllä tässä vähän kävi sellainen pieni eriytyminen, kun osa näistä palveluista siirtyi hyvinvointialueille ja asuntotuotanto ja kaavoitus edelleen ovat kuntien vastuulla, mutta toivottavasti sitä pystytään nyt erityisesti tällä rahoituksella myös paikkaamaan. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-10-09T17:49:35,2025-10-09T17:55:07,Hyväksytty,1.1 2025_93_151,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_93_152,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 4 käsittelyä. — Siellä on edustaja Mikkonen, Krista jäänyt vielä puhumatta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_93_153,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä lakkautettaisiin siis Valtion asuntorahasto ja rahasto sulautettaisiin osaksi valtion talousarviota. Käytännössä siis luovutaan hyvin toimineesta asuntopoliittisesta työkalusta, jonka myötä on voitu suunnata korvamerkittyä rahaa asunnontuotantoon takauksina, korkotukilainoina ja avustuksina; työkalusta, jota on myös voitu käyttää suhdannepoliittisena välineenä ja jolla on voitu tukea rakennusalaa silloin kun sillä menee heikosti. Tämän myötä on ilmeinen vaara, että asuntopolitiikasta tulee poukkoilevampaa ja linjat muuttuvat vaalikausittain, ja tämä on hyvin ongelmallista. Kuten itse tässä esityksessäkin todetaan, niin asuntorahasto on alun perin perustettu juuri siitä syystä, että pitkäjänteisen asuntorahoituksen oli havaittu istuvan heikosti talousarviovuoteen, sillä rakentamisen aikajänne on varsin pitkä. Jos mietitään sitä, kuinka kauan kestää, kun joku alue kaavoitetaan, kun siinä on valmis rakennus, niin keskimäärin siihen menee esimerkiksi Helsingissä 5—6 vuotta. Asuntorahastosta luopuminen merkitsee suurta periaatteellista muutosta, kun todellakin jatkossa julkisella vallalla ei ole enää käytössään omaa korvamerkittyä rahaa, tätä asuntorahastoa, jonka varoilla se on edistänyt oikeutta asuntoon ja tukenut asumisen omatoimista järjestämistä. Tämän myötä asuntopolitiikan painoarvo vähenee eikä valtion panos asumisen perusoikeuden edistämiseen ole jatkossa yhtä suuri kuin aiemmin. No, tämähän on juuri ollut hallituksen tavoite. Se haluaa vähentää julkista vastuuta kohtuuhintaisen asumisen varmistamiseksi. Hallitus katsoo, että jatkossa markkinaehtoisten toimijoiden tulee ottaa entistä vahvemmin vastuu kohtuuhintaisesta asumisesta. No se, kuinka toimivaa tämä sitten on, epäilyttää minua ja epäilyttää kyllä myös niitä lukuisia lausunnonantajia, jotka tätä hallituksen esitystä ovat kommentoineet. Keskeinen kysymys hallitukselle tietysti on se, miten tuetaan kohtuuhintaista asumista tulevaisuudessa, miten taataan epäedullisessa asemassa olevien tai erityisryhmien asuminen. Tässä esityksessä todetaan, ja myös ministeri tuossa aiemmassa keskustelussa totesi, että sinänsä VARin lakkauttamisella ei olisi olennaisia suoria vaikutuksia asumisen perusoikeuden toteutumiseen, jos asumisen tukimuodot ovat kattavasti käytössä ja määrärahat ja valtuudet ovat riittävän korkealla tasolla. Mutta kyllähän me kaikki tiedämme, että kun tämmöinen erillinen rahasto otetaan normaalin budjetin piiriin, niin säästöpaineet näiden tukien ja valtuuksien vähentämiseen ovat mittavat, ja tämä on pelkona tietysti myös tässä tilanteessa. Samanaikaisesti me tiedetään, että meillä historiallisesti asunnottomuus on nyt kääntynyt nousuun. Siis Suomi on ollut erinomaisen hyvä ja tehnyt erittäin vaikuttavaa asunnottomuustyötä. Kun noin 13 vuotta peräkkäin on pystytty vähentämään asunnottomuutta jopa vaikeina korona-aikoina, niin nyt todellakin tämän hallituksen aikana asunnottomuus on kääntynyt nousuun. Kun kysytään kunnilta asunnottomuuden tekijöitä, niin kyllä se kohtuuhintaisten asuntojen puute on se kaikkein suurin tekijä. No, sen lisäksi tietysti hallitus on heikentänyt monella tapaa pienituloisten mahdollisuuksia asumiseen sosiaaliturvan leikkauksilla, asumistuen leikkauksilla, jotka pakottavat ihmisiä vaihtamaan asuntoja, opiskelijoiden asumisen tuen leikkauksilla, asumisneuvonnan leikkauksilla ja näitten erityisryhmien investointiavustuksen massiivisilla leikkauksilla. Siinä mielessä tietysti tämä on ollut hyvin johdonmukaista politiikkaa hallitukselta, valitettavasti, kohti sitä, että asunnottomuus on kääntynyt kasvuun, ja pelkään pahoin, että tämä trendi jatkuu. Tämä päätös VARin lakkauttamisesta ei sitä kyllä helpota, koska todellakin ne säästöpaineet tulevat kohdistumaan valtavasti nyt sitten siihen, kuinka paljon sitä rahoitusta voidaan kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon jatkossa suunnata. No, lisäksi tämän lakiesityksen myötä myös valtion tukeman asuntorakentamisen korkotukilainoihin otettaisiin käyttöön takausmaksut, eli lainansaajan tulisi maksaa takausmaksu uusista uudis-, perusparannus- ja hankintakorkotukilainoista. Tämä korkotukilainojen takausmaksujen periminen muuttaa merkittävällä tavalla myös kohtuuhintaisen rahoituksen kokonaisuutta. Lausuntokierroksella on tuotu esille se, että takausmaksujen periminen siirtää riskiä aiempaa enemmän asukkaille ja tuotantotukien avulla kohtuuhintaista asuntotarjontaa tuottaville toimijoille, ja tämä on myös riski siihen, miten jatkossa me voimme taata riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-10-09T20:12:50,2025-10-09T20:18:50,Hyväksytty,1.1 2025_93_154,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_155,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva esitys lakkauttaa Valtion asuntorahaston ja siirtää sen tehtävät ja varat valtion talousarvion piiriin. Tämä on merkittävä ja vastuullinen uudistus, joka palauttaa päätösvallan ja rahan liikkeet sinne, minne ne kuuluvat: eduskunnan ja valtion budjetin yhteiseen ohjaukseen. Valtion asuntorahaston varoja, yhteensä noin 2,4 miljardia euroa, ei enää pidetä budjetin ulkopuolisena taskuna, vaan ne siirretään avoimesti valtion tilikirjoihin. Tämä lisää läpinäkyvyyttä, vähentää päällekkäisyyksiä ja vahvistaa veronmaksajan asemaa. Arvoisa rouva puhemies! Esitys tuo mukanaan myös uuden toimintatavan. Jatkossa kaikkiin valtion tukemiin asuntorakentamisen korkotukilainoihin tulee takausmaksu. Tämä on tärkeä muutos, sillä se hinnoittelee riskin oikein. Veronmaksaja ei enää kanna ilmaiseksi kaikkia rakentamisen riskejä, vaan lainansaajat joutuvat itse arvioimaan investointinsa tarkemmin ja vastuullisemmin. Tämä ei tarkoita sitä, että valtion tuki loppuisi. Päinvastoin se tarkoittaa sitä, että tuki kohdistuu paremmin niille, jotka sitä todella tarvitsevat. Hankkeet, jotka eivät kestä tervettä riskihinnoittelua, eivät ole veronmaksajille järkeviä. Näin ohjaamme resurssit sinne, missä ne tuottavat todellista hyötyä ja yhteiskunnallista arvoa. Arvoisa puhemies! Tämä uudistus tekee asuntopolitiikasta selkeämpää ja tehokkaampaa, kun tehtävät ja varat yhdistetään valtion talousarvioon, karsitaan päällekkäisyyksiä ja pienennetään hallintokuluja. Kunnille ja rakentajille tämä tarkoittaa myös yksinkertaisempaa järjestelmää. Läpinäkyvä budjettiprosessi varmistaa, että asuntotuotannon tuki jakautuu tarpeen, ei lobbarivoiman mukaan. Tämä on tärkeä periaate: alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukainen kohtelu. Kunnat ja maakunnat ovat samalla viivalla. Sosiaalinen asuntotuotanto ei siis lopu. Se jatkuu mutta selkeästi budjetoiden ja vastuullisin ehdoin. Esityksen tarkoitus ei ole heikentää asuntotuotantoa vaan varmistaa sen kestävyys. Rakennetaan vähemmän byrokratiaa ja enemmän koteja sinne, missä niille on todellinen tarve. Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys on osa laajempaa talouden vakauttamista. Kun julkista rahaa käytetään, se on tehtävä harkiten, vastuullisesti ja avoimesti. Asuntopolitiikka ei ole vain rakentamista, se on myös veronmaksajan rahojen ja riskien hallintaa. Tällä uudistuksella hallitus palauttaa päätösvallan eduskunnalle, tuo rahaston varat näkyviksi ja tekee asuntorahoituksesta entistä oikeudenmukaisempaa ja järkevämpää. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+4.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-09T20:18:51,2025-10-09T20:21:52,Hyväksytty,1.1 2025_93_156,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt päätetään sivistysvaliokunnan mietinnön SiVM 5/2025 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Sivistysvaliokunnan puheenjohtajan Tuula Haataisen esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään yksi ryhmäpuheenvuorokierros, jossa puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Sen jälkeen tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitielle varataan mahdollisuus käyttää viiden minuutin puheenvuoro. Etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voidaan käydä debattia, jos siihen on tarvetta. Palautekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään kaksi tuntia. Jos puhujalistaa ei ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Haatainen, olkaa hyvä. Esittelypuheenvuoro, kymmenen minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_93_157,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää käsiteltävänä olevaa kulttuuripoliittista selontekoa tervetulleena avauksena kulttuuripolitiikan toimien suuntaamiseksi vuoteen 2040 mennessä. Selonteko on laadukkaasti ja laajasti valmisteltu politiikkaohjelma, jota muut toimialakohtaiset strategiat täydentävät. Sivistysvaliokunta aloitti kulttuuripoliittisen selonteon käsittelyn 27. päivä helmikuuta tänä vuonna yhteisesti pidetyllä julkisella kuulemisella, jonka jälkeen valiokunta kuuli lukuisia eri tahoja. Käsittelyssä oleva mietintö valmistui ennen kesätaukoa. Mietinnössään valiokunta korostaa asiantuntijalausunnoissa todettuun yhtyen, että kulttuuri ei ole yhteiskunnan erillinen saareke vaan peruskallio, jonka päälle yhteiskuntamme monilta osin rakentuu. Kulttuurilla ja taiteella on paitsi itseisarvo myös monia myönteisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin ja yhteisten arvojemme vaalimiseen. Taide ja kulttuuri lisäävät vuoropuhelua eri ihmisryhmien välillä sekä tukevat integraatiota ja yhteisöllisyyttä. Kulttuurilla sekä luovilla aloilla yleisemminkin on myös taloudellinen merkitys ja siihen liittyvää hyödyntämätöntä potentiaalia paljon. Tällaisina geopoliittisesti epävarmoina aikoina taiteella ja kulttuurilla on myös kansakunnan henkistä kestävyyttä ja yhteenkuuluvuutta ylläpitävä vaikutus. Senkin vuoksi on tärkeää, että suomalainen kulttuurielämä pysyy vakaalla perustalla ja on myös henkisen huoltovarmuuden takaajana. Valiokunta painottaa, että selonteon toimeenpanosuunnitelmalla on ratkaiseva merkitys selonteossa esitettyjen tavoitteiden toteuttamisessa. Toimeenpanosuunnitelma tulee valmistella ja toteuttaa osallistamalla laajasti eri toimijoita sekä poikkihallinnollisesti ministeriöiden ja alan muiden toimijoiden kanssa. Valiokunta pitää kulttuurin laaja-alaista käsitystä kannatettavana ja katsoo, että sen tulisi olla selonteossa esitettyäkin laajempi. Esimerkiksi kulttuuriperintö pitää nähdä myös itseisarvoisena voimavarana eikä vain kulttuurin arvoketjun raaka-aineena. Keskeisiä kulttuuriperintötoimijoita ovat myös selonteossa vähäiselle huomiolle jääneet arkistot ja museot. Näiden lisäksi selonteon toimeenpanossa tulee huomioida myös kirjastot ja muutkin kulttuurin ja sen esille tuomisen sillanrakentajina toimivat tahot, kuten galleristit, kuraattorit, agentit, tuottajat, kääntäjät, taittajat ynnä muut vastaavat toimijat. Ne tukevat kulttuurin arvoketjua siten, että luovan alan tekijät voivat keskittyä siihen osaan, jossa he voivat parhaiten toteuttaa osaamistaan ja luoda arvoa eniten. Valiokunta ehdotti mietinnössään täysistunnon hyväksyttäväksi kannanoton, jossa on yhteensä 12 kohtaa toimenpidesuunnitelman valmistelussa huomioon otettavaksi. Ensimmäisessä kohdassa edellytetään, että hallitus antaa kevätistuntokauden 2026 loppuun mennessä sivistysvaliokunnalle selvityksen selonteon toimeenpanosuunnitelmasta, jonka valmisteluun otetaan mukaan kulttuurin ja luovien alojen toimijat ja jonka valmistelussa huomioidaan sivistysvaliokunnan mietinnössään esittämät kannanotot ja muut huomiot. Valiokunta ehdottaa kannanotossaan myös, että selonteon toimeenpanosuunnitelmassa sitoudutaan konkreettisiin ja pitkäjänteisiin toimiin taiteen ja kulttuurin rahoitustason nostamiseksi ja kulttuurin elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Valiokunnan näkemyksen mukaan pyrkimykset vahvistaa kulttuuri- ja luovien alojen julkista rahoitusta ja rakenteita sekä lisätä rahoituksen ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä ovat olennaisia, jotta kulttuuriala pystyy voimistumaan ja kasvamaan entisestään. Valiokunnan mukaan kulttuuri- ja luovien alojen taloudellinen potentiaali tulisi tunnistaa entistä enemmän investointikohteena ja arvonluojana. Samoin alan liiketoimintaedellytyksiin panostaminen tulee nähdä kannattavana ja kasvua luovana investointina. Luovien alojen kasvustrategialla on tärkeä merkitys, ja sitä tulee toimeenpanna vuorovaikutteisesti kulttuuripoliittisen selonteon kanssa. Valiokunta kannustaa muun muassa kulttuurista ja luovilta aloilta yleisemminkin syntyvän aineettoman omaisuuden nykyistä parempaa tunnistamista ja hyödyntämistä sekä myös kulttuuriviennin edellytysten pitkäjänteistä ja tavoitteellista turvaamista. Kulttuuri kuuluu kaikille taustasta riippumatta. Kulttuurin kestävä perusta edellyttää sen saatavuudesta ja saavutettavuudesta huolehtimista riittävin toimenpitein. Valiokunnan mielestä tuleekin tunnistaa paitsi kulttuurin ja taiteen ajankohtaiset erityispiirteet myös alueelliset ja paikalliset ominaispiirteet sekä yhdenvertaisuus. Nämä tekijät vaikuttavat myös kulttuurin ja taiteen tekijöiden edellytyksiin tehdä työtään. Valiokunta on kiinnittänyt erikseen huomiota lasten ja nuorten taide- ja kulttuuripalvelujen yhdenvertaisen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseen. On luotava malleja, joiden avulla perheen varallisuudesta riippumatta pitkäjänteiset kulttuuri- ja taideharrastukset ovat mahdollisia kaikille lapsille. Kulttuurin arvoketjun elinvoima nojaa taiteilijoiden toimintaedellytysten ylläpitoon ja kehittämiseen. Onkin tärkeää turvata taiteen vapaus. Sitä pitää rahoitusjärjestelmän myös tukea samoin kuin tekijänoikeuksia tietenkin osana taiteentekijöiden oikeusturvaa. Toimiva tekijänoikeusjärjestelmä edellyttää oikeuksien tehokasta täytäntöönpanoa myös tekoälyn aikakaudella. Näin ollen tässä mietintömme lyhyesti esiteltynä, arvoisa puheenjohtaja. Tähän mietintöön sisältyy myös kaksi vastalausetta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-10-09T17:56:29,2025-10-09T18:03:16,Hyväksytty,1.1 2025_93_158,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Sitten ministeri Talvitie, viisi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_159,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Mari-Leena,Talvitie,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kulttuuri on jokaisen oikeus. Kulttuuri kuuluu kaikille. Kulttuuri on myös yhteiskuntamme muutosvoima, osa kansallista infrastruktuuria, joka vahvistaa yhteisöllisyyttä, hyvinvointia, turvallisuutta ja taloutta. Kulttuuri on myös henkisen kriisinkestävyyden perusta ja keskeinen tekijä kestävän kehityksen edistämisessä. Tässä ajassa taiteella ja kulttuurilla on erityisen suuri tarve. Ala on edelleen elpymässä koronavuosien jälkeen, minkä lisäksi maailma myllertää lähellämme, ja Euroopassa käydään raakalaismaista hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan. Kulttuuripoliittinen selonteko on valmisteltu poikkeuksellisen laajasti. Yli 1 000 ihmistä osallistui sen valmisteluun eri puolilta Suomea, ja lausuntokierros keräsi 280 lausuntoa. Tämä kertoo siitä, että kulttuuripolitiikka koskettaa meitä kaikkia, ja keväällä tässä salissa kulttuuripoliittinen keskustelu oli laajaa, kun käytiin selonteon lähetekeskustelua, ja se ainakin omalta kymmenenvuotiselta kansanedustajauraltani oli kaikkein laajinta kulttuuripoliittista keskustelua. Olemme opetus- ja kulttuuriministeriössä paneutuneet sivistysvaliokunnan kesäkuussa valmistuneeseen mietintöön. Kiitos siitä puheenjohtaja Haataiselle ja koko valiokunnalle, Mietintö on kattava ja laaja, ja se näkyy, että olette paneutuneet työhönne. Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnan mietinnössä on monia tärkeitä painopisteitä. Mietinnössä korostuvat luovan alan kasvu, kulttuurin saavutettavuus, saatavuus ja osallisuus, tekijöiden asema ja toimeentulo, kulttuuriperintö ja henkinen kriisinsietokyky, lasten ja nuorten mahdollisuudet harrastaa ja kokea taidetta ja kulttuuria — senpä takia on muun muassa hyvä, että Suomen harrastamisen malli saa lisärahoitusta ja se laajennetaan myös toiselle asteelle — sekä kulttuurin vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Eduskunnan käsittelyn jälkeen käynnistyy toimeenpanosuunnitelman laatiminen eli niin sanottu varsinainen työvaihe. Siinä 2040-luvulle saakka ulottuvat tavoitteet konkretisoituvat toimenpiteiksi. Tämä työ käynnistyy itse asiassa heti ensi viikolla aloitusseminaarissa. Suunnitelmassa eri toimenpiteet aikataulutetaan ja katsotaan niille vastuutahot. Toimeenpanosuunnitelma on lupaus pitkäjänteisestä työstä yli vaalikausien. Se tulee sisältämään eduskunnan kannan mukaisia konkreettisia toimia, joita voivat olla esimerkiksi monivuotiset rahoitusmallit, kannustimet kulttuurin kokemiseen, välittäjäportaan vahvistamisen toimenpiteet ja kansainvälisyysasiat. Arvoisa puhemies! Kulttuuri on investointi tulevaisuuteen. Se luo kasvua, vahvistaa demokratiaa ja lisää hyvinvointia. Nyt on aika varmistaa, että tämä investointi tehdään viisaasti ja vaikuttavasti. Kutsun teidät kaikki mukaan tähän työhön yhdessä kulttuurialan toimijoiden ja koko yhteiskunnan kanssa. Haastan puolueet ja edustajat täällä tänään yhdessä tarttumaan meille niin arvokkaaseen kulttuuriin ja taiteeseen. Se on kansakuntamme syvimmän olemuksen sykkivä sydän. Vain yhteistyöllä voimme varmistaa, että kulttuuri on jatkossakin Suomen vahvuus. Sananlaskua lainatakseni: jos haluat kulkea nopeasti, tee se yksin, mutta jos haluat kulkea pitkälle, tee se yhdessä. Arvoisa puhemies! Aivan tähän loppuun yksi ajankohtainen asia. Aiemmin budjettiriihessä päätettyä yritystukileikkausta ei tulla kohdistamaan elokuva-alan tukiin eikä siis taiteen ja kulttuurin avustuksiin. [Marko Kilpi: Loistavaa!] Hallitus on sitoutunut hakemaan marraskuun täydentävässä budjettiesityksessä ratkaisun, jolla aiemmin päätetty säästö kohdennetaan uudelleen. — Kiitos. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Todella hieno uutinen!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2025-10-09T18:03:26,2025-10-09T18:07:51,Hyväksytty,1.1 2025_93_160,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,Nyt sitten ryhmäpuheenvuorot. — Edustaja Päivärinta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_161,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kun minä puhun kulttuurista, ajattelen sitä pientä tyttöä, joka odottaa jälleen äitiä kotiin, seuranaan vain kirjaston kirja, jossa hylätty lapsi liitää Lapin taivaalla kuin hento voikukan höytykkä. Mielikuvituksen voimalla kaikki on mahdollista. Pilvet puhuvat. Kirjan lapsi löytää ystävän. Ei tarvitse itkeä itseään uneen. Kirja sylissään tuo pieni tyttö uskoo, että myös hän voi selvitä. Kulttuuri on muistutus siitä, ettemme me ole yksin, tarinamme nivoutuvat yhdeksi. Meille kokoomuksessa kulttuuri on sivistysvaltion tunnusmerkki ja osallisuus kulttuuriin sivistyksen perusta. Kulttuuri on voima, joka muuttaa maailmaa. Kulttuuri on myös turvallisuutta, resilienssiä ja henkistä huoltovarmuutta. Kun maailmalla myllertää, kulttuuri pitää meidät koossa. Se rakentaa siltoja, ei muureja. Kulttuuri ei ole vasemmiston monopoli, eikä kulttuuri saa olla harvojen etuoikeus eikä luksustuote. Ei, kulttuuri kuuluu ihan kaikille, ihan jokaiselle. Arvoisa puhemies! Edellisestä kulttuuripoliittisesta selonteosta on kulunut liki 15 vuotta. Silloin maailma oli totisesti toinen. On upeaa, että kokoomuslaisen pääministeri Orpon johdolla hallitus on laatinut uuden selonteon, joka ulottuu 2040-luvulle saakka. Nyt kulttuuri nostetaan sinne, minne se kuuluu: kansallisen strategian ytimeen. Olikin jo korkea aika linjata uudestaan suomalaiselle yhteiskunnalle parhaita mahdollisia kasvun vaihtoehtoja ja painopisteitä kulttuuripolitiikan saralla. Ja niin kuin saimme äsken kuulla ministeri Talvitieltä, tämän päivän huippu-uutinen on se, että aiemmin päätetyt 7,8 miljoonan euron leikkaukset eivät kohdistu Elokuvasäätiön tukiin. Elokuvalta ei leikata ensi vuonna — ei leikata. Ja totta kai olen tästä erityisen iloinen. Mutta on silti hyvä muistaa, että kulttuuri kukoistaa vain kestävän talouden Suomessa, ei koskaan yksin tukien varassa. Arvoisa puhemies! Me sanomme kokoomuksessa: kaikkien lasten ja nuorten on päästävä taiteen ja kulttuurin äärelle — tekijöiksi ja kokijoiksi. Siitä me emme tingi. Me sanomme myös: Luovien alojen kasvumahdollisuudet on turvattava. Kulttuuri on tärkeä investointi. Kulttuurin rahoitus- ja kannustinmalleja on kehitettävä niin, että ovet avautuvat myös yksityiseen ja kansainväliseen rahoitukseen. Ja me sanomme vielä tämän: kokoomus on sitoutunut luovan talouden kasvustrategiaan, joka sisältää julkisen sektorin toimenpiteitä luovan talouden yritysten kasvun ja kansainvälistymisen mahdollistamiseksi. Arvoisa puhemies! Kuten selonteossakin todetaan, tulee kulttuuriin panostaessa ottaa huomioon erityisesti kulttuurin tekijät, ne ihmiset, joiden ansiosta me saamme nauttia kulttuurista ja taiteesta. Digitaalinen murros, tekoäly ja suoratoistopalvelut haastavat audiovisuaalisen alan, musiikin ja kirjallisuuden sekä myös ansaintalogiikan. Me kokoomuksessa tuemme vahvasti sitä, että noille aloille kehitettävät kasvua vauhdittavat mallit tulevat olemaan keskeisiä panostuksia. Tekijänoikeuksien suoja on varmistettava tekijöille. Yksittäisenä asiakirjana tämä selonteko ei vielä muuta mitään. Vasta kun me kaikki tässä salissa ja kaikki suomalaiset yhdessä toteutamme sitä, selonteko muuttuu todeksi. Arvoisa puhemies! Kun minä puhun kulttuurista, en tee sitä vain poliittisena päättäjänä vaan entisenä pitkän linjan luovan alan työntekijänä, joka on myös käsikirjoittanut ja ohjannut useita tv-dokumentteja, sanoittanut musiikkia. Minä tiedän, miltä freelancerin ja yrittäjän epävarmuus tuntuu: riittävätkö rahat, meneekö seuraava projekti läpi, löytääkö teos yleisönsä, lyttääkö kritiikki? Tiedän myös sen kiitollisuuden tunteen, kun kirjan lukijat ja kuuntelijat kertovat itkeneensä, kertovat nauraneensa tarinan äärellä. Silloin vasta ymmärtää, mitä kulttuuri todella on. Se ei ole vain ammatti, se ei ole vain ala. Se on yhteys ihmisten välillä, kokemus ja tunne, joka ylittää tekijän ja teoksen. Siksi minä toivon, että tässä salissa ei käytetä kulttuuria lyömäaseena vaan yhteisenä voimavarana ja teemme kaikki yhdessä töitä sen eteen, että suomalainen kulttuuri elää ja kukoistaa jatkossakin. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-10-09T18:07:58,2025-10-09T18:13:05,Hyväksytty,1.1 2025_93_162,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_163,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomalainen kulttuuri ja identiteetti ovat perussuomalaisen politiikan ytimessä. Niiden keskiössä on rakas äidinkielemme suomi, yhteiset suomalaiset arvot, ahkeruus, rehellisyys ja sisu, ja se perintö, jonka äidit ja isät sekä isovanhemmat ovat meille antaneet. Kulttuuri elää perheissä ja arjessa, saunassa, mökeillä ja juhlissa. Se on kansallisten kertomusten jatkumo, ja perussuomalaiset haluavat ylläpitää sitä. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluvat myös kristillisyydestä kumpuavat perinteet, kuten joulujuhlat ja Suvivirsi. Perinteet elävät ja muuttuvat ajassa, mutta niiden kautta säilytämme yhteyden aiempiin sukupolviin ja kansamme historiaan. Suomalainen yhteiskunta ja kulttuuri, aina lukutaidon merkityksestä hyvinvointivaltion ajatukseen, nousevat historiallisesti kristillisyydestä, ja myös tämä on kiistaton osa suomalaista tarinaa. Arvoisa puhemies! Täällä eduskunnassa kuullaan myös toisenlaisia tarinoita. Osa oppositiosta on kertonut synkkää satua kulttuurin tuhosta. Puheista ovat puuttuneet vain heinäsirkkaparvet ja vedenpaisumus. Me emme tarvitse tällaista maailmanlopun kuvastoa, vaan tarvitsemme vastuunkantoa. Edellisellä hallituskaudella sillä jo surullisenkuuluisalla fläppitaululla luki ”rahaa on”. Nyt lähestulkoon kaikki ovat havahtuneet siihen, että todellisuus on kuitenkin aivan toinen, ja perussuomalaiset kyllä oppositiossa yrittivät siitä muistuttaa. Rahaa ei ollut, oli vain velkaa. Nyt tämä hallitus työskentelee talouden kuntoon saattamiseksi, jotta myös kulttuuri voisi pitkällä aikavälillä hyvin. Kun puhutaan kulttuuripolitiikasta, puhutaan myös yhteisestä kukkarosta ja sen rahojen käytöstä. Kulttuuripolitiikka ei ole mikään muista asioista irrallinen, erillinen muistomerkki keskellä tyhjää toria, vaan se on osa laajempaa teosta, joka tulee yhdessä sommitella tasapainoiseksi ja vahvaksi kokonaisuudeksi. Tällaista kulttuuripolitiikkaa perussuomalaiset ajavat. Kulttuuripolitiikka on osa samaa kokonaisuutta, johon kuuluvat esimerkiksi talous ja turvallisuus. Kun maalla on rajalliset varat, myös kulttuurin rahoitusta joudutaan punnitsemaan tarkkaan. Julkisen talouden tasapainottaminen on ikävää, mutta välttämätöntä. Tästä huolimatta kulttuuria Suomessa tuetaan. Valtio ja kunnat rahoittavat sitä yli miljardilla eurolla vuodessa. Emme tarvitse populistista pelottelua kulttuurin tuhosta, vaan rohkeutta tehdä vaikeita päätöksiä vaikeina aikoina. Arvoisa rouva puhemies! Pieni viisimiljoonainen kansa ja sen pieni suomen kieli tarvitsevat myös kulttuurilleen tukea yhteisestä kansan kukkarosta. Me perussuomalaiset ymmärrämme tämän. Ymmärrämme myös sen, että kaikkeen ei tällä hetkellä ole varaa. Suomi on velkaantunut, ja talous ei ole kasvanut 18 vuoteen. Syitä tälle voidaan löytää edellisten hallitusten vastuuttomasta taloudenpidosta, jossa kansalaisten verovaroja on kaadettu roppakaupalla ulkomaille, korruptoituneeseen kehitysapuun, toissijaisiin menoihin sekä muihin tavallisen kansalaisen kannalta jopa kummallisiin menokohteisiin. Eikä sovi unohtaa tässä kohtaa sitä kansantaloutemme surullisinta satukertomusta eli eurovaluuttaa, josta koituu meille taloudellista haittaa joka ikinen päivä. Kun ei ole omaa kelluvaa valuuttaa, mikä joustaisi maailman myrskyissä, näkyy se väistämättä talouden eri osa-alueilla. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset Suomen kulttuurimyönteisimpänä puolueena puolustaa suomen kieltä, suomalaista identiteettiä, suomalaisia arvoja sekä lasten ja nuorten mahdollisuuksia kasvaa kulttuuriin vaikkapa harrastusten kautta. Samalla pidämme kiinni siitä, ettei ole veronmaksajan velvollisuus rahoittaa ihan kaikkea aikuisten harrastustoimintaa. Myös kansalaiset ymmärtävät tämän ja antavat sille tukensa. Kyselytutkimusten mukaan selvä enemmistö suomalaisista hyväksyy säästöt kulttuurimenoissa. Arvoisa puhemies! Kulttuuripoliittisen selonteon tarkoitus on osoittaa meille päättäjille suuntaviivoja kauas tulevaisuuteen ja yli hallituskausien. Perussuomalainen eduskuntaryhmä on tyytyväinen siihen, että sivistysvaliokunnan mietinnössä nostetaan kaiken muun ohella esiin myös puhdas luonto, metsästys-, kalastus- ja eränkäyntikulttuuri sekä kansallinen ruokakulttuuri ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä, tärkeä rakennusperintö. Nimittäin siinä maailmassa, jossa Eduskuntatalon pylväitä töhritään, on perussuomalaista kulttuuripolitiikkaa pitää pylväät pystyssä suomalaisuuden, suomen kielen ja yhteisten arvojemme tueksi. Arvoisa rouva puhemies! Haluan vielä toivottaa hyvää Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää, jota vietämme huomenna. Siniristiliput liehukoot.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-10-09T18:13:09,2025-10-09T18:18:39,Hyväksytty,1.1 2025_93_164,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_165,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä kulttuuripoliittinen selonteko on merkittävä, hyvä ja kunnianhimoinen asiakirja. Mutta heti alkuun on kuitenkin sanottava, että minua häiritsee suunnattomasti se ristiriita, mikä vallitsee selonteon tavoitteiden ja hallituksen tähänastisten toimien välillä. Orpon hallituksen kohtuuttomat leikkaukset ja veronkiristykset ovat jo tehneet kulttuurille ja sen toimijoille suunnatonta vahinkoa. Olen usein sanonut, että jos valtiontalous olisi rantapallon kokoinen, niin kulttuurin rahat olisivat pingispallo. Ja vaikka koko pingispallo otettaisiin pois, ei rantapallo pelastuisi, päinvastoin: ilmat lähtisivät. Puhemies! Vielä keväällä hallituksen puoliväliriihen yhteydessä kulttuuriministeri Talvitie sanoi, ettei kulttuurille ole tulossa uusia leikkauksia. Olimme todella huolissamme siitä, kun syksy saapui, että näitä leikkauksia uhkasi tulla peräti kymmenen miljoonan edestä. Olen, puhemies, tyytyväinen, että tässä kohtaa voin todeta, että juuri kuulimme sen suhteen huojentavan uutisen, On hyvä, että tätä uhkaa kymmenen miljoonan uudesta leikkauksesta ei tulla toteuttamaan, siitä kiitos ministerille. Pidän selvänä, että varmasti tämä tarkoittaa myös sitä, että koko tämä kulttuurin kymmenen miljoonan leikkaus perutaan. Ei toivottavasti tapahdu niin, että näitä muita kulttuurin tukia sitten yhtään nipistettäisiin. Nimittäin on niin, puhemies, että nämä kulttuurin leikkaukset myös sillä tavalla näkyvät, että tulevaisuudessa leikataan myös kuntien valtionosuuksia ja kuntien verotuotot pienenevät, ja se myös omalta osaltaan uhkaa vähentää kuntien mahdollisuutta tukea kulttuuripalveluja. On sulaa hölmöyttä leikata kulttuurista. Investoinnit kulttuuriin tulevat moninkertaisesti takaisin, ja kaikki leikkaukset tyrehdyttävät sitä kauan toivottua kasvua ja elinvoimaa. On ikävää, jos omin toimin lyödään jarrua kasvulle. Siten uusia työpaikkoja ei tule, niitä silloin menee. Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnan mietinnön kannanotot ovat tärkeitä. Niiden tulee ohjata jatkotyötä, ja ne on sisällytettävä toimeenpanosuunnitelmaan. Niissä esille nostetut painopisteet vahvistavat käsitystä kulttuurista sekä hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen eheyden perustana että kasvun moottorina. Tarvitsemme entistä poikkihallinnollisempaa kulttuuripolitiikkaa, jossa kulttuuri ymmärretään sekä arvona että välineenä henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin vahvistamiseen, luovuuden edistämiseen, oppimistulosten parantamiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn sekä kasvun, työllisyyden ja aluetalouksien vahvistamiseen. Kulttuuriperinnön säilyttäminen tukee kansallista identiteettiä, yhteisöllisyyttä ja henkistä huoltovarmuutta. Tämä näkökulma korostuu erityisesti kriisien aikana, jolloin kulttuuri toimii yhteiskunnallisen kestävyyden ja toivon ylläpitäjänä. Luovat alat tulee nähdä investointina, osana kansantalouden kasvupotentiaalia innovaatiopolitiikan ja kansainvälisen kilpailukyvyn välineenä. Arvoisa puhemies! Valiokunta korostaa kulttuuria jokaisen oikeutena. Kaikilla tulee olla oikeus kokea ja nauttia kulttuurista, harrastaa kulttuuria ja olla luova. Kulttuuri kuuluu kaikille kaikkialla Suomessa. On panostettava alueellisiin rakenteisiin, kuten kirjastoverkkoon ja alueellisiin taidelaitoksiin: teattereihin, museoihin, orkestereihin. Kulttuuri kuuluu kaikille myös lompakon paksuuteen katsomatta. Mainittakoon tässä aivan upea innovaatio: nyt kymmenen vuotta täyttänyt Kaiku-kortti, jolla tiukassa taloudellisessa tilanteessa olevat voivat hankkia muun muassa maksuttomia pääsylippuja kulttuuripalveluihin. Kulttuuri kuuluu kaikille myös ikään katsomatta. On tärkeää, että jokaisella lapsella on mahdollisuus kulkea käsi kädessä kulttuurin kanssa ja sitä kautta saada hyvät eväät elämään. On huolehdittava kulttuurikasvatuksen ja taiteen perusopetuksen edellytyksistä ja satsattava lukutaidon parantamiseen. Aivan upea juttu on ollut kasiluokkalaisten Taidetestaajat. Sen rahoitus tulee turvata, ja päätökset pitää tehdä mahdollisimman nopeasti. Myös ikäihmisten osallisuus ja mahdollisuudet kohdata ja harrastaa kulttuuria on turvattava. On myös nähtävä taiteen ja kulttuurin terveys- ja hyvinvointivaikutukset ja kulttuuripalveluiden merkitys sairaaloissa ja hoitolaitoksissa sekä niiden käytön mahdollisuudet syrjäytymisen ehkäisyssä. Taide ja kulttuuri tarvitsee myös tekijänsä. Taiteilijoiden ja kulttuurintuottajien on hyödyttävä omasta työstään, ja on tärkeää vahvistaa tekijänoikeuksia ottaen huomioon myös digitalisaation ja tekoälyn vaikutukset. Myös toimeentulo on turvattava, ja sosiaaliturvasta on saatava kattava ja turvallisempi. Arvoisa puhemies! Lopuksi: Me SDP:ssä olisimme toivoneet konkreettisia tavoitteita taiteen ja kulttuurin rahoituksen osalta. Olemme sitoutuneet tavoitteeseen nostaa kulttuurin rahoitusosuus yhteen prosenttiin valtion budjetista. Mielestämme nyt on aika laatia yhdessä parlamentaarisesti suunnitelma tähän pääsemiseksi. Tämä, jos mikä, olisi osaltaan myös kasvutoimi, mitä nyt kaivataan.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-10-09T18:18:40,2025-10-09T18:24:23,Hyväksytty,1.1 2025_93_166,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,Edustaja Kosonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_167,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sivistysvaltiossa ei pitäisi olla tarvetta toistella taiteen ja kulttuurin moninaisia merkityksiä yhteiskunnallemme niin taloudellisen, sosiaalisen kuin turvallisuudenkaan kannalta eikä sitä, että taiteella ja kulttuurilla on itseisarvo, ja se on kaiken kasvun perusta. Kulttuuri ilahduttaa meistä jokaista arjen hyvinä hetkinä ja lohduttaa huonoina hetkinä. Se tuo meitä suomalaisia yhteen ja luo tälle maalle identiteettiä. Keskustan näkemys on, että jokaisella pitää olla oikeus kulttuuriin. Kulttuurin ja taiteen pitää olla kaikkien suomalaisten saavutettavissa tuloista tai asuinpaikasta riippumatta, olipa kyse vähemmistöstä tai enemmistöstä. Kulttuurin avulla vähemmistöt saavat äänensä kuuluviin. Arvoisa puhemies! Suomen talous ei kasva. Onko yksi syy kasvun sakkaamiseen se, että taiteen, kulttuurin ja luovien alojen mahdollisuuksia niin perinteisten kuin uusienkin alojen vauhdittajina ei ole Suomessa vieläkään tunnistettu? Tapana on ollut, että jokainen hallitus keksii omat selvityksensä luovien alojen kasvattamiseksi, eikä pitkäjänteisyydestä ole tietoakaan. Luovien alojen pitäisi olla tunnustettu ja käytetty kasvun ja uuden lähde, kiinteä osa elinkeinopolitiikkaa, eikä mikään erikoinen saareke, kuten tälläkin hetkellä se on. Luovien alojen olisi pitänyt olla kiinteästi mukana esimerkiksi hallituksen teollisuuspoliittisessa selonteossa ja Murron ryhmän työssä. Nyt kulttuuripoliittinen selonteko ja luovan alan kasvustrategia elävät omaa elämäänsä. Arvoisa puhemies! Sanoilla pitäisi olla väliä. Selonteko on kirjoitettuna tekstinä unelma ja lupaus tulevasta. Todelliset teot kertovat kuitenkin, ollaanko lupausta lunastamassa vai ei. Konkreettisilla toimilla tahdon kauneus lopulta mitataan. Arvoisa puhemies! Selonteossa on sanoja, kerrataanpa sitten Orpon hallituksen kulttuuriteot. Hallitus on leikannut rajusti kulttuurista. Teattereilta, orkestereilta, museoilta, festivaaleilta, taidetapahtumista, konserteista, kulttuuriviennistä ja suomalaisten elokuvien tuotannoista on viety toimintaedellytyksiä. Osa on loppunut kokonaan, alan ammattilaisia on paljon työttömänä. Mahdollisuuksia taiteen ja kulttuurin kokemiseen, kulttuuria ja taidetta, mielten ja sielujen värinää, on vähemmän. Hallitus myös nosti kulttuuripalvelujen ja kirjojen arvonlisäverokantaa. Pääministeri Orpo on sanonut, että sitä verotetaan enemmän, mitä halutaan vähemmän. Hallitus haluaa siis kulttuuripalveluita ja kirjoja vähemmän. Nyt onneksi kuulimme, että elokuva-alan leikkaukset on peruttu. Toki tätä esitystä ei olisi tänne eduskuntaan pitänyt tuoda ollenkaan, ja tietenkin meidän kysymys nyt on, että mistä tämä kymmenen miljoonaa lähtee: OKM:n hallinnonalalta vai muualta? Tämä ei ole mitään opposition populistista pelottelua, vaan tämä on viesti ihan sieltä kulttuurikentältä — tänään viimeksi valiokunnassa sitä kuulimme. Arvoisa puhemies! On kysytty, että miten voi olla, että kulttuuriin laitettu euro tuottaisi enemmän euroja takaisin. Oikean elämän esimerkkejä löytyy joka puolelta Suomea, mutta otanpa sen nyt omasta kotikaupungistani Savonlinnasta. Maailman parhaimmaksi oopperafestivaaliksi valittu Savonlinnan Oopperajuhlat saa avustusta vuosittain 660 000 euroa. Neljä viikkoa kestävän festivaalin aluetaloudellinen vaikutus on 20 miljoonaa euroa, eli rahaa käytetään oopperalippujen lisäksi majoituksiin, matkustamiseen, ruokailuihin, lähialueeseen tutustumiseen ja niin edelleen. Kuhmossa on kamarimusiikkifestivaali. Se saa tukea valtiolta 200 000 euroa, ja sen vaikutuksiksi on laskettu 4—5 miljoonaa euroa. Kannattaako tämänkaltaisia monen muunkin elinkeinon mahdollistavia tukia saksia? Keskustan mielestä ei kannata. Kaikista aloista luovat alat kasvavat maailmassa OECD-maissa nopeimmin. Suomessakaan kasvu ei ole hiipunut, vaikka muuten talous sakkaa. Suomessa on itse asiassa valtavia mahdollisuuksia luovilla aloilla, mikäli siis haluamme sitä talouskasvua. Arvoisa puhemies! Kulttuuripoliittinen selonteko lähtee nyt hallituksen hoteisiin, ja seuraavana on laadinnassa toimeenpanosuunnitelma. Vastuullinen hallitus tekisi itsekin jo tekoja kohti tavoittelemiaan unelmia, mutta olennaista on, että toimeenpanosuunnitelmasta muotoutuu selvä reitti vuoteen 2040 ja siihen näkymään, joka niin kauniisti on selontekoon kirjoitettu, ja yhteistyöhän on tässäkin Suomen voima. Sivistysvaliokunnan kannanottoon kirjasimme keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja SDP:n kesken tavoitteen myös rahoituksen tason pitkäjänteisestä nostosta. Tällä porukalla teimme hyvää yhteistyötä, jota arvostan kovasti. Kun tähtäin on 2040, pitää pystyä pääsemään yhteisymmärrykseen, [Puhemies koputtaa] mikä tarkoittaa toki joustoa suuntaan ja toiseen. Arvoisa puhemies! Suomalaisia yhdistäville asioille on vaikea laittaa hintaa. Kulttuuri pitää tätä maata koossa. Konkreettisilla teoilla tahdon kauneus mitataan.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-10-09T18:24:25,2025-10-09T18:30:17,Hyväksytty,1.1 2025_93_168,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_169,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kulttuurin kunnianpalautusta on moni puolue kuuluttanut pitkään, ja selonteko oli todella odotettu niin kulttuurikentällä kuin puolueissa. Haluamme tunnustaa kulttuurin laaja-alaisen merkityksen ja itseisarvon yhteiskunnassa ja saada kulttuurin kukoistamaan ympäri Suomenmaan ja tavoittamaan kaikenlaisia ihmisiä.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-10-09T18:30:21,2025-10-09T18:30:56,Hyväksytty,1.1 2025_93_170,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Viime viikonloppuna kävin katsomassa Kansallisteatterissa Lauri Maijalan ohjaaman Täällä Pohjantähden alla. Kolmen osan mittainen tuttu tarina mutta uusi tulkinta Suomen historiasta muistutti jälleen, miten syvälle taide ja kulttuuri voi mennä, miten se voi avata yhteistä muistiamme, itseymmärrystämme, ristiriitojen ja yhtenäisyyden kokemusta. Taide ja kulttuuri ovat sivistyksen, vapauden ja demokratian ilmentymä. Taiteen ja kulttuurin tekijät ovat meidän kaikkien yhteinen kirjuri ja tulkki, kompassi ja peili. Kulttuurilla ja taiteella on valtavasti positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin, osallisuuteen ja eriarvoisuuden ehkäisyyn. Vasemmistoliiton lähtökohta on, että pitkäjänteinen kulttuuripolitiikka on kestävän yhteiskunnan tae. Kulttuurin ja taiteen arvoa ei voi mitata vain euroissa tai vientiluvuissa. Suuria kertomuksia ei kerrota ilman, että meillä on taiteellista ilmaisua ja luovuutta tukeva kulttuuriekosysteemi. Suuria ei ole ilman pieniä, eikä kulttuuri elä pelkän markkinaehtoisuuden avulla. Arvoisa puhemies! Kulttuuripoliittisen selonteon suurin ongelma on, ettei se tunnista riittävästi taiteen ja kulttuurin autonomian takaavia toimia. On hyvä, että selonteossa tunnustetaan, että julkisen rahoituksen vastuu on turvata jokaiselle kulttuurin saavutettavuus. Mitä kirjaus todellisuudessa tarkoittaa, kun samalla hallitus leikkaa taide- ja kulttuuritoimijoiden rahoituspohjaa vuodesta toiseen? Konkreettinen toimeenpanosuunnitelma, jolla tavoitteet olisi tarkoitus toteuttaa, tehdään vasta ensi keväänä. Ilmeisesti hallitus aikookin jättää selonteon kirjausten toimeenpanon muiden huoleksi seuraaville hallituskausille. Hallituksen leikkausten myötä uhan alla ovat teatteri- ja orkesteriverkosto sekä vapaan kentän toimijat, lastenkulttuurikeskukset ja taiteen perusopetuksen saavutettavuus. Nämä leikkaukset on peruttava. Leikkaukset tarkoittavat suljettuja ovia, työttömyyttä ja sitä, että lasten ja nuorten kulttuurikokemukset ja -harrastukset käyvät yhä harvemmille mahdollisiksi. Kun rahoitus kutistuu ja epävarmuus kasvaa, kulttuuritoimijoilta putoaa pohja toiminnan pitkäaikaiselle suunnittelulle, siis juuri sille, mihin tämä selonteko pyrkii. Arvoisa puhemies! Ministeri uutisoi äsken, että elokuva-alan leikkaukset on peruttu — hienoa, kiitos! Kiitos, että kuulitte elokuva-alan ja meidän kotimaisen elokuvan ystävien vahvan viestin, että tämä leikkaus olisi suuri virhe, eikä se olisi säästänyt mitään. Sitä ei olisi koskaan pitänyt edes tuoda tänne eduskunnalle. Totesitte uutisessa, arvoisa ministeri, että hallitus etsii lähiviikkoina kohteet, joihin korvaavat leikkaukset kohdistuvat. Lupaatteko, että hallitus ei hae korvaavia leikkauksia opetus- ja kulttuuriministeriön budjetin sisältä? Arvoisa puhemies! Jokaisella on oikeus taiteeseen ja kulttuuriin asuinpaikasta tai tulotasosta riippumatta. Kulttuuripolitiikan on oltava yhdenvertaisuuspolitiikkaa. Siksi kulttuuripalveluiden ja taiteen perusopetuksen on oltava kaikkien saavutettavissa, ei vain niiden, joilla on varaa. Kulttuuripolitiikan tehtävänä on turvata taiteen autonomia, ei markkinaehtoistaa sitä. Julkisen vallan on taattava edellytykset vapaalle taiteelle, joka ei taivu poliittiseen tai taloudelliseen ohjaukseen. Vasemmistoliitto esittää, että taiteen ja kulttuurin rahoitus nostetaan prosenttiin valtion budjetista. Se on konkreettinen ja välttämätön tavoite, jos haluamme turvata monimuotoisen kulttuurin Suomessa. Rahoitus ei yksin riitä. Taidetta ei ole ilman tekijöitä. Taiteilijoiden toimeentulo on kriisissä, ja siksi vasemmistoliitto vaatii reilun taiteen periaatteita mukaan toimeenpanosuunnitelmaan: reiluja palkkioita ja asianmukaista korvausta tehdystä työstä. Taiteilijoiden sosiaaliturva on myös uudistettava. Yhdistelmävakuutus olisi hyvä alku, mutta pitkällä aikavälillä perustulo takaisi luovan työn edellytykset. Lasten ja nuorten kulttuuripalvelut on nostettava keskiöön. Jokaisella lapsella on oikeus taiteeseen ja harrastamiseen, ei vain niillä, joiden perheillä on siihen varaa. Tarvitaan uusi tasa-arvoraha taiteen perusopetukseen sekä kulttuurikasvatussuunnitelmat joka kuntaan. Taidetestaajien ja lastenkulttuurikeskusten toiminta on pelastettava. Kulttuuri kuuluu myös maaseudulle ja pieniin kuntiin. Tarvitsemme strategian liikkuvien kulttuuripalvelujen kehittämiseksi, jotta taide ei keskity vain suuriin kaupunkeihin. Tekijöiden korvauksiin on puututtava. Näyttelypalkkio- ja hyvitysmaksujärjestelmiä on uudistettava, hallituksen kulttuuripalveluiden alv-korotukset peruttava ja kirjat saatava nollaverokantaan. Av-kannustin on vakiinnutettava ja lainauskorvaukset nostettava pohjoismaiselle tasolle. Tekijänoikeudet on turvattava myös tekoälyn aikakaudella. Arvoisa puhemies! Lopuksi: selonteko jää tyhjäksi kirjaimeksi, jos samalla leikataan kulttuurin rahoituksesta ja heikennetään edellytyksiä tehdä pitkäjänteistä kulttuuripolitiikkaa. Teen vastalauseen 1 mukaisen kannanottoehdotuksen.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-10-09T18:35:52,2025-10-09T18:41:35,Hyväksytty,1.1 2025_93_171,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergqvist, ruotsalainen eduskuntaryhmä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_172,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Ärade talman! Den kulturpolitiska redogörelsen visar vägen för ett Finland där konsten och kulturen på 2040-talet är en kraft som stärker, förenar och inspirerar.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,sv,Sandra Bergqvist,1406,2025-10-09T18:41:38,2025-10-09T18:42:09,Hyväksytty,1.1 2025_93_173,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä oleva selonteko ja mietintö osoittavat, että kulttuuriin suhtaudutaan Suomessa sen ansaitsemalla vakavuudella. Pelkästään lausunnonantajien valtava määrä ja kirjo osoittavat, että suomalainen kulttuuri rakentuu hyvin erilaisista osa-alueista ja hyvin erilaisista toimijoista. Mietinnössä nostetaan esiin monia tärkeitä huomioita ja kehittämiskohteita. On hyvä muistaa, että kulttuuri on paljon, paljon enemmän kuin vain toimet, jotka valtion budjetissa kyseisessä menokohdassa mainitaan. Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisesta kulttuurista tehdään yksilöiden, eri yhteisöjen ja toimijoiden taholta, ilman minkäänlaista julkista tukea. Kulttuuri syntyy joka päivä arjessa kouluissa, kirkoissa ja työväentaloilla. Taide ja kulttuuri ovat osa sivistystämme ja perintöämme edellisiltä sukupolvilta tuleville sukupolville. Vahva kulttuuri-identiteetti on pohja terveelle itsetunnolle ja henkiselle kriisinkestävyydelle. Se auttaa meitä ymmärtämään itseämme osana maailmaa. Varsinkin näinä erittäin epävakaina aikoina suomalaisen kulttuurin merkitys korostuu entisestään. Tästä puhujapöntöstä mitattuna yhden kilometrin säteellä harjoittelee useampi sinfoniaorkesteri, annetaan korkeatasoista musiikin opetusta, esitetään oopperaa. Alueella toimii useita teattereita, elokuvateattereita ja lukuisa määrä erilaisia museoita, ja niitä rakennetaan lisää. Täältä katsottuna voisi päätyä lopputulokseen, että suomalainen kulttuuri voi hyvin ja sitä on tarjolla vähintäänkin riittävästi. Se ei kuitenkaan ole koko totuus koko maassa. Selonteko tuo esille myös suomalaisen kulttuurin toisen puolen. Suurin osa suomalaisista asuu muualla kuin pääkaupunkiseudulla, alueilla, joilla ei ole samanlaista kulttuuritarjontaa. Kulttuurin saavutettavuudesta tuleekin huolehtia koko maassa kattavasti. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota harvaan asuttuihin alueisiin, joilla taiteen ja kulttuurin tekijöiden toiminta- ja työllistymismahdollisuudet, ja niiden myötä yleisön pääsy kulttuuripalveluiden äärelle, ovat rajalliset. Maaseudun kulttuuritoiminnan kehittämisessä merkittävässä asemassa ovat yhdistykset ja monipuolinen kansalaistoiminta. Erityisesti lasten ja nuorten oikeudesta päästä kulttuurin pariin on huolehdittava. Harrastamisen Suomen malli takaa valtaosassa Suomen kuntia peruskoululaisille mahdollisuuden päästä kulttuuriharrastuksen piiriin maksutta. Tätä täydentää kansainvälisestikin poikkeuksellisen laadukas taiteen perusopetusjärjestelmä, jota koskevaa lainsäädäntöä hallitus nyt päivittää. Arvoisa rouva puhemies! Mietinnössä, monessa eri kohdin, tuli esiin tarve lisärahoitukselle. Tilanteessa, missä valtio velkaantuu yli kymmenen miljardin euron vuosivauhtia, tulee kulttuuriin suunnatut eurot kohdentaa entistäkin tarkemmin ja tasapuolisemmin. On hyvä huomata, että laadukasta kulttuuria voidaan saada ja saadaan aikaiseksi monin eri tavoin, myös vapaaehtoisvoimin. Maailman kuuluisimmat taideteokset ja maailman parhaimmat näytelmät ovat syntyneet pitkälti ilman valtion myöntämiä kulttuuritukia. Suomalaista kulttuuria tulee tarkastella myös sen tarjoamien vientitulojen kannalta. Perinteinen ajattelu, jossa kulttuuri ja yritystoiminta pidettiin visusti erillään, voidaan jo unohtaa ja nähdä kulttuurialan mahdollisuudet myös merkittävänä työllistäjänä ja suomalaisena vientituotteena. Suomalainen musiikki ja elokuva ovat aloja, joissa markkina-alueena on koko maailma. Maan rajat eivät enää muodosta estettä menestyvälle globaalille liiketoiminnalle, niin kuin esimerkiksi peliteollisuus on jo osoittanut. Meille kristillisdemokraateille tärkeä osa kulttuuriperintöämme on kristinusko. Kristillinen kasvatus ja kulttuuri muodostavat pohjan koko suomalaiselle sivistykselle. Kristinusko näkyy lähes kaikilla kulttuurin osa-alueilla, niin musiikissa kuin kuvataiteessakin. Siksi onkin tärkeää pitää kiinni kristillisestä historiastamme ja säilyttää kestävinä suomalaisen kulttuurin perustukset myös tuleville sukupolville. Kansallisrunoilija Eino Leinon sanoin: ”Sua kiitän mä Luojani armollinen, / kun annoit sa kodin hyvän, / soit äidin niin hellän ja herttaisen / ja taaton niin tarmoa syvän, / kun annoit sa myös pari ystävää / ja ne hyvää, en pyydä ma enempää, / ja annoit sa armahan isäinmaan, / jota kyntää ja rakastaa.” Ja vielä, arvoisa ministeri, iso, iso kiitos elokuva-alan leikkausten perumisesta. Se on todella, todella tärkeä päätös. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2025-10-09T18:47:18,2025-10-09T18:52:34,Hyväksytty,1.1 2025_93_174,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Nyt annan ministerille puheenvuoron. — Riittääkö tässä vaiheessa kolme minuuttia? Ei ole väliä, missä puhutte. Tässä vaiheessa kolme minuuttia. Sitten tuossa välillä saatte vielä lyhyen puheenvuoron ja sitten vielä lopuksi. Mutta nyt, olkaa hyvä, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_175,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Mari-Leena,Talvitie,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos kaikille ryhmäpuheenvuoron käyttäjille. Yhteinen tavoitetilahan meillä todellakin on se, että kulttuuripolitiikan linjaukset, jotka nyt tässä selonteossa tarkentuvat ja joiden näkymä laitetaan jopa sinne vuoteen 2040 asti, saavat myös arvoisensa toimeenpanosuunnitelman. Tässä jonkin verran tuli kritiikkiä siitä, että missä se konkretia on. Täällä kaikki te kollegat tiedätte selonteon menettelytavan, mutta sanon sen nyt tässä yhteisesti vielä, että kun eduskunta on antanut tahtotilan ja mietinnön ja selonteolle annetaan se eduskunnan kanta, niin silloin ministeriössä käynnistyy se toimeenpanosuunnitelma, ja se on aina näissä selontekomenettelyissä niin, että se eduskunnan kanta myös odotetaan. Ja kuten sanoin aikaisemmassakin puheenvuorossa, toimeenpanosuunnitelma käynnistyy jo ensi viikolla yhteisellä seminaarilla. Sitten tässä oltiin hyvin vahvasti sitä mieltä, että kulttuuri ja taide ovat meidän kansakuntaa yhdistäviä tekijöitä, jotka myös vahvistavat yhteisöllisyyttä, ja sille yhteisöllisyyden vahvistamiselle on kyllä tässä ajassa erityisen suuri tarve, myöskin eri ikäluokissa. Kulttuuri nähdään myöskin laajasti sellaisena asiana, johon halutaan investoida, ja se nähdään myös hyvinvointia tuottavana tekijänä. On totta — kun tässä tuli kritiikkiä säästöistä — että hallitus on tehnyt vaikeita säästöjä myös opetus- ja kulttuuriministeriön alaan, taiteeseen ja kulttuuriin. Kokonaisuutena kuitenkin edelleen valtion tuki taiteelle ja kulttuurille on miljardi euroa. Kuntien tuki taiteelle ja kulttuurille on myöskin miljardi euroa. Ja ketkä ovat suoraan kaikkein suurimpia taiteen ja kulttuurin tukijoita: suomalaiset kulttuurin kokijat, eli se on viisi miljardia se suomalaisten rahapanostus, mikä laitetaan esimerkiksi museoihin ja festivaaleihin, konsertteihin, kesäteattereihin ja niin edelleen. Eli on tärkeää myöskin, että on rahoituslähteiden moninaisuus, joka tunnistetaan myöskin tässä selonteossa, eli tarvitaan valtion tukea, kuntien tukea, kulttuurin kokijoiden tukea ja muutenkin laajemmin erilaisia rahoitusmalleja. Tässä useammassakin puheenvuorossa tuotiin tämä yhteistyön merkitys. Sitten myöskin kulttuurin ja luovien alojen tekijöiden toimeentulo on yksi näkymä, ja siinä myöskin sitten tietenkin se, että me pystytään tukemaan luovan talouden kasvustrategiaa, joka kesäkuussa julkistettiin, sitä puolta. Alahan on jo pitkään toivonut, että tehdään tällainen selonteko ja tehdään myöskin luovien alojen kasvustrategia, ja nyt nämä paperit ja tavoitteet on molemmat asetettu, ja olen samaa mieltä, että nyt on monenlaisten ja erilaisten toimenpiteiden aika. Sitten tässä kysyttiin tästä, kun aikaisemmin mainitsin yritystukileikkauksen uudelleenkohdentumisesta. Eli hallitus hakee ratkaisun, jolla tämä 7,8 miljoonan euron yritystukileikkaus kohdennetaan uudelleen ja sille haetaan korvaavat eurot. Se tuodaan eduskuntaan sen marraskuun täydentävän talousarvioesityksen muodossa, joka on tavallaan ainut prosessi tuodakin se eduskuntaan tämän jälkeen. [Puhemies koputtaa] Sen pystyn sanomaan ja sen toistan, [Puhemies koputtaa] että nämä eurot ja säästöt eivät kohdistu siihen taiteen ja kulttuurin momenttiin eivätkä myöskään sitten elokuvatukiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2025-10-09T18:52:48,2025-10-09T18:56:54,Hyväksytty,1.1 2025_93_176,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Saatte sitten myöhemminkin vielä puheenvuorot, mutta nyt otetaan sitten debattivaihe. Pyydän niitä henkilöitä, jotka haluavat osallistua tähän, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan. Ensi vaiheessa annan puheenvuoron, mikäli haluatte, näille, jotka pitivät ryhmäpuheenvuoron, ja sitten valiokunnan puheenjohtaja Haataiselle. Lähdetään ryhmäpuheenvuorojen pitäjistä ensiksi. — Edustaja Päivärinta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_177,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos ministeri Talvitielle sinnikkäästä työstä, suomalaisen kulttuurin ja elokuva-alan puolustamisesta. Niin kuin tässä tuotiin hyvin esiin, kun tässä nyt oppositio vain moittii näitä leikkauksia, niin kyllä Suomessa julkisesti tuetaan kulttuuria edelleen, yli kahdella miljardilla eurolla, ja kun katsotaan vielä kansalaisten osalta, niin sieltä tulee sitten viisi miljardia. Suomalaiset rakastavat kulttuuria. Kuitenkin haluan sanoa sen, että on hyvä muistaa, ettei julkinen rahoitus ole vain kulttuurin säilyttämistä varten vaan se on myös uudistumista varten. Tapa tehdä ja tapa kuluttaa sisältöä muuttuvat kaiken aikaa. Toivon, että siellä oppositiossakin tiedetään, jos ajatellaan esimerkiksi musiikkia ja av-alaa, minkälainen muutos on tapahtunut. Ja sanon senkin vielä, että kriiseissä kytee aina mahdollisuuden siemen. Täytyy keksiä uutta, löytää ketterämpiä tapoja tehdä. Uudet teknologiat, alustat ja tekoäly eivät ole vain uhka vaan mahdollisuus. Niiden avulla ovia avautuu nyt myös nuorille ja uusille tekijöille, niille, joilla ei ole aiemmin ollut pääsyä kalliisiin studioihin, laitteisiin ja jakelukanaviin. Kulttuurin kenttä monipuolistuu, ja yhä useampi saa äänensä kuuluviin. Iloitkaamme tästä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-10-09T18:57:19,2025-10-09T18:58:35,Hyväksytty,1.1 2025_93_178,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, minuutti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_179,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on kuultu hyviä nostoja tästä selonteosta ja mietinnöstä, ja haluaisin vielä korostaa muutamia perussuomalaisille tärkeitä asioita. Ensinnäkin on hyvä tiedostaa aina se, että jopa neljännes eli noin 25 prosenttia luovan alan työntekijöistä on yrittäjiä. Luovan alan tekijöistä monet toimivat yrittäjinä, ja meille perussuomalaisille on hyvin tärkeää se, mikä on myöskin hallituksen linja, että yrittämisen edellytyksiä pyritään sujuvoittamaan ja on sujuvoitettu. Tämä tietysti myöskin antaa takeita sille, että kulttuuriala kykenisi seisomaan entistä vahvemmin omilla jaloillaan, kun luovan alan tekijät voivat tulla omalla työllään toimeen. Ja on aivan välttämätöntä kehittää myöskin kotimaista mesenaattitoimintaa. Siksikin on hyvä, että sivistysvaliokunta edellyttää toimijoiden omien tulojen kasvattamista ja että toteutetaan lahjoitusten verovähennysoikeus. Tätä kautta voidaan vahvistaa kulttuurialan omaa varainhankintaa ja myöskin vahvistaa julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-10-09T18:58:35,2025-10-09T18:59:43,Hyväksytty,1.1 2025_93_180,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_181,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten sanottu, hyvä, että tämä elokuva-alan leikkaus on peruttu, ja mikäli nyt ymmärsin oikein, niin myöskään näitä Taiken tukia ei sitten leikata. Siellä on tärkeitä festivaaliavustuksia ja muita, ja huoli on suuri. Kaiken kaikkiaanhan budjettikirjassa on leikkauksia 10,18 miljoonaa, ja toivottavasti sitten kaikki nämä kulttuurin leikkaukset on peruttu, koska ministeri todellakin keväällä lupasi, että uusia leikkauksia kulttuuriin ei tule. Mutta, puhemies, haluan puhua kulttuurin rahoituksesta myös jatkossa. Tuossa ryhmäpuheessa mainitsin, että sosiaalidemokraatit ovat sitoutuneita siihen, että kulttuurin rahoitusosuus nostetaan yhteen prosenttiin valtion budjetista. Ja kerroin, että mielestämme olisi nyt aika kaikkien yhdessä parlamentaarisesti sitoutua tähän, että kulttuurin rahoitusosuutta nostetaan. Ministeri, kun te kutsuitte meitä kaikkia yhteiseen työhön toimeenpanossa tämän selonteon osalta, niin voisitteko kutsua kaikki myös yhteiseen työhön tämän rahoituksen osalta, siten että kulttuurin rahoitus kerta kaikkiaan tulevaisuudessa turvattaisiin? Se jos mikä olisi investointi tulevaisuuteen. Se olisi kasvupolitiikkaa ja hyvää työllisyyspolitiikkaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-10-09T18:59:43,2025-10-09T19:00:55,Hyväksytty,1.1 2025_93_182,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kosonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_183,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä oli todella tarkoitus puhua tästä kulttuuripoliittisesta selonteosta, mutta nyt kun tuli tämä uutinen juuri tässä tämän keskustelun alle, niin on pakko kuitenkin vielä kysyä, kun meillä sivistysvaliokunnassa tulee aika tiivis aikataulu: jos OKM:n alle tulevat sitten nämä lähes kymmenen miljoonan leikkaukset, niin mihin ne sitten kohdistuvat? Kyllä minä huolehdin myös liikunnasta ja nuorisosta, korkeakouluista ja ammattioppilaitoksista, koulutuksesta ja sivistyksestä yleensäkin, niin että toivotaan, että löytyy joku muu paikka kuin OKM:n hallinnonala sitten kokonaan. Kysymys vielä ihan tästä toimeenpanosuunnitelmasta. Se on kyllä varmasti aika haastava tehtävä — se on itsenikin todettava — että nämä kaikki toiveet ja ajatukset, mitä meilläkin yhteisesti tässä sivistysvaliokunnan mietinnössä on, saatetaan toteen. Meillä on yhtenä huomiona esimerkiksi se, että mukaan pääsisivät sillanrakentajat, kuten galleristit, kääntäjät, agentit, museot, kulttuuriympäristö ja arkkitehtuuri, joita ei tässä selonteossa ollut ollenkaan mukana. Millä tavalla nämä on sitten tulevassa huomioitu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-10-09T19:00:55,2025-10-09T19:02:20,Hyväksytty,1.1 2025_93_184,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_185,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On tosiaan hyvä, että kulttuuriin ei nyt leikkauksia kohdennu, mutta vakava toive sivistysvaliokunnan ja vihreiden suunnalta, että se leikkaus etsitään vaikka sieltä aidosti haitallisista yritystuista, jotka eivät OKM:n budjetin alla kyllä sijaitse. Nämä aiemmat kulttuurileikkaukset ovat osuneet alueille, joilla kulttuuritarjontaa on jo valmiiksi vähän, ja sen takia me vihreissä esitämme, että tämä matkailumaksu, matkailuveromahdollisuus, joka selonteossa on jo linjattu, etenisi mahdollisimman nopeasti. Sen valmisteluun tarvitaan varmasti selvitys, ja se pitäisi saada pikimmiten liikkeelle. Sitä kautta saamme myös lisää rahoitusta kulttuuri-infraan ja paikallisen kulttuurin elävöittämiseen eri puolilla Suomea. Samoin me toistamme myös aloitteemme kirjallisuuden alvin laskemisesta nollaan. Tämä on useassa maassa käytössä. Meillä on kirjallisuusala alhossa, ja tarvitaan todellisia toimenpiteitä, jotta muutos sekä kirjallisuusalalla että koko kulttuurialalla saadaan aikaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-10-09T19:02:21,2025-10-09T19:03:34,Hyväksytty,1.1 2025_93_186,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_187,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin hienoa, että kuulimme äsken ministeriltä, että leikkauksia ei kohdistetakaan elokuva-alaan. Suomen kieli ja suomalaiset tarinat — kuka niitä muuten kertoisi kuin me? Yhteinen tahtotila on selkeä, ministeri Talvitie totesi uutisessa. Olen täysin samaa mieltä. Hallitus etsii lähiviikkoina kertomanne mukaan kohteet, joihin korvaavat leikkaukset kohdistuvat. Ette ottanut suoraan kantaa, löytyvätkö korvaavat leikkaukset opetus- ja kulttuuriministeriön budjetista vai muilta hallinnonaloilta. Voitteko tarkentaa? Mainitsitte, että ne eivät kohdistu kulttuuriin eivätkä elokuvaan. Se on hienoa, mutta tarkennatteko vielä varmuuden vuoksi, onko Taiken leikkaus siis peruttu, jääkö kulttuuriin muita leikkauksia ja siirtyykö näitä leikkauksia nyt koulutukseen, nuorisoon, liikuntaan, tieteeseen, korkeakouluihin. Toivottavasti eivät kohdistu myöskään näille meidän sivistysvaliokunnassa valvomille aloille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-10-09T19:03:35,2025-10-09T19:04:39,Hyväksytty,1.1 2025_93_188,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Bergqvist., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_189,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On kiva kuulla, että me kaikki ollaan sitä mieltä, että kulttuuri on tosi tärkeää. Se on siis tärkeää lapsille, nuorille, aikuisille ja ikäihmisille eri kielillä ja myös eri puolilla Suomea. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Sandra Bergqvist,1406,2025-10-09T19:04:40,2025-10-09T19:04:57,Hyväksytty,1.1 2025_93_190,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille. Sanoitte: ”Kulttuuri on investointi tulevaisuuteen. Se lisää hyvinvointia. Se on kansakuntamme sykkivä sydän.” Todellakin, vahva kulttuuri-identiteetti on pohja terveelle itsetunnolle ja henkiselle kriisinkestävyydelle. Meillä kristillinen kulttuuriperimä on vahva. Kristillinen kasvatus ja kulttuuri ovat muodostaneet ja muodostavat pohjan koko suomalaiselle sivistykselle. Tässä ajassa on kuitenkin monenlaisia virtauksia. Kysyisinkin ministeriltä: Miten turvataan lasten ja nuorten oikeus kristillisen kulttuuriperinnön tuntemiseen? Ja toisaalta, miten, ministeri näette, millä keinoilla taataan harvaan asuttujen alueiden kulttuuripalvelut?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2025-10-09T19:05:44,2025-10-09T19:06:42,Hyväksytty,1.1 2025_93_191,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Ja sitten valiokunnan puheenjohtaja Haatainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_192,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän kulttuurikenttä on valtavasti kiehunut tässä ja vedonnut päättäjiin, että näitä leikkauksia ei tehtäisi. Miksi ne ovat tuntuneet niin lamaannuttavilta? Sen takia, että nämä leikkaukset ovat kohdistuneet jo entuudestaan pieniin resursseihin. Täällähän, kun budjettikirjaa katsotaan, ovat olleet pieniä ne leikkaukset, mutta ne kohdistuivat pieniin resursseihin. Siksi ne ovat isoja ja ovat tuntuneet lamaannuttavilta. Tässä tilanteessa tämä kulttuuripoliittinen selonteko on tuntunut sellaiselta oljenkorrelta, tavallaan tieltä ja uudelta toivoa herättävältä ajatukselta, ja sitten tuli tämä elokuva-alan leikkaus ja uusia leikkauksia tähän kulttuuribudjettiin. Tästä syystä on tietysti hienoa, että nyt kuultiin, ministeri, että olette tehnyt kovasti töitä sen eteen, että tätä leikkausta elokuva-alaan ei tehdäkään, ja me odotetaan nyt sitten, millä tavalla se tullaan tekemään. Itse pidän tärkeänä, kun se lähtökohta oli, että se on leikkaus näihin yritystukiin, että se pitää löytää sieltä muista yritystuista. Kyllä siellä niitä haitallisia yritystukia on, siinä varmasti ollaan valmiita auttamaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-10-09T19:06:42,2025-10-09T19:08:24,Hyväksytty,1.1 2025_93_193,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja nyt vielä ne henkilöt, jotka ovat tuolla valiokunnassa, otetaan tästä ensin. — Elikkä edustaja Elomaa, Elomaa on varajäsen valiokunnassa, olkaa hyvä. Haluatteko käyttää puheenvuoron? Ei. — Edustaja Valtola.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_194,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kulttuuripoliittinen selonteko on merkittävä asiakirja. Se on enemmän kuin kokoelma tavoitteita ja toimenpiteitä, se on visio kulttuurin toimintakentästä pitkälle tulevaisuuteen. Se on myös tunnustus sille, että kulttuuri ei ole vain elämys tai harrastus vaan hyvinvoinnin, osallisuuden ja kansallisen resilienssin peruspilari. Kulttuuri antaa meille välineitä ymmärtää itseämme ja toisiamme. Se vahvistaa yhteisöjä ja kantaa kriisien yli sekä rakentaa siltoja sukupolvien sekä alueiden välille. Siksi onkin tärkeää, että selonteon lisäksi laaditaan myös konkreettinen toimeenpanosuunnitelma, ei pelkästään paperille jäävää visiota, vaan käytännössä tiekartta, joka turvaa kulttuurin elinvoimaisuuden ja luovien alojen kasvun Suomessa. Eduskunta edellyttää, että tämä suunnitelma valmistellaan yhteistyössä alan toimijoiden kanssa ja että siinä otetaan huomioon ne näkökulmat, joita sivistysvaliokunta on mietinnössään korostanut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-10-09T19:08:24,2025-10-09T19:09:38,Hyväksytty,1.1 2025_93_195,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten on varajäsen valiokunnasta, edustaja Kilpi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_196,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Voi tätä ilon ja onnen päivää, voisi vuoristonneuvos Tuura sanoa tässä kohtaa: elokuvan tukeen ei kohdistu leikkauksia. Se tarkoittaa sitä, että suomalainen elokuva ei ole kuollut. Suomalainen elokuva ei ole kuollut, sitä ei ole tapettu, sitä ei ole pahoinpidelty, sitä ei ole murhattu, sitä ei ole tuhottu, se elää edelleenkin. [Välihuutoja vasemmalta] Sen lisäksi tässä nyt on muutakin kuin tuki turvattu. On nimittäin uusiakin mekanismeja tullut, mitkä ovat jääneet huomaamatta, esimerkiksi AVMS-direktiivi, jolla saadaan tuotantoihin merkittävästi lisää tuloja. Siellä on tuotantokannustin edelleenkin olemassa, se voi hyvin. Kyllä näin on. Yhtenä tavoitteenahan tässä on ollut kasvun ja viennin vahvistaminen kulttuurialalla, ja siitä on hyviä hallitusohjelmakirjauksia, ja meillä on siihen valtava potentiaali. Sain siitä juuri äsken hyviä todisteita Thaimaasta suoraan. Sieltä tuli kuvaviestejä suuren kansainvälisen elokuvan tuotannosta, jossa Jalmari Helander on juuri tekemässä valtavan isoa elokuvaa, joka on yksi esimerkki siitä, minkälainen potentiaali [Puhemies: Aika!] meillä on. [Puhemies: Aika!] Mutta, rouva puhemies, elokuvat ovat unelmia, ja elokuva totisesti elää, jess!",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-10-09T19:09:38,2025-10-09T19:11:18,Hyväksytty,1.1 2025_93_197,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Nyt rauhoitutte. [Naurua] — Sitten täällä on vielä edustaja Strandman, joka on valiokunnan jäsen ja pyytänyt puheenvuoroa. Sitten mennään muihin, jotka eivät ole vielä saaneet puheenvuoroa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_198,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Äärimmäisen hienoa, että suomalainen elokuva kukoistaa ja suomalaisen elokuvan leikkaukset on peruttu. Pääsin eilen vierailemaan uuden suomalaisen elokuvan kuvauksiin tuolla Meilahdessa, ja Hetki ennen valoa ‑elokuva on vuoden päästä syksyllä sitten ensi-illassa. Tapasin ohjaaja Klaus Härön ja tuotantotiimiä ja myös näyttelijöitä ja kuvaustyöntekijöitä, ja kaikki pitivät suomalaista elokuvaa tärkeänä. Suomalainen elokuva on tärkeä ala, kasvuala, meille. Suomalaiset kertovat suomalaisten tarinaa suomen kielellä, ja se on arvokasta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-09T19:11:18,2025-10-09T19:12:23,Hyväksytty,1.1 2025_93_199,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_200,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä selontekoa lukiessa mieleeni tuli Irinan biisi ”Yhdeksän hyvää ja kymmenen kirosanaa”. Tämä selontekohan listaa yhdeksän toimenpidettä, hyvää toimenpidettä, kulttuurialan edistämiseksi, mutta ne kirosanat kyllä tulevat mieleen siitä, kun on katsonut, millaista tämä hallituksen politiikka on ollut, ja se lista kulttuuriin kohdistuvista leikkauksista ja veronkorotuksista on valitettavan pitkä. Haluan nostaa esiin tässä nyt kaksi huolta, jotka liittyvät kulttuurin saavutettavuuteen: Ensimmäinen on maakuntien kulttuurilaitosten ja niitä tukevan vapaan kentän tulevaisuus. Hallituksen valtionosuusleikkaukset iskevät tosi kovaa maakuntien teattereihin, orkestereihin ja museoihin. Miten me voidaan varmistaa, että nämä upeat kulttuurilaitokset ovat myös jatkossa toimivia? Toinen on Taidetestaajat-toiminta. Se on loppumassa, sen rahoitus on nyt päättymässä, jos asialle ei tehdä mitään. Haluan kysyä: aikooko hallitus varmistaa, että tämä palkittu, tykätty Taidetestaajat-toiminta, joka mahdollistaa kaikille Suomen kasiluokkalaisille taide-elämyksen ja kulttuurikasvatusta, jatkuu myös ensi lukuvuoden jälkeen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-10-09T19:12:23,2025-10-09T19:13:39,Hyväksytty,1.1 2025_93_201,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_202,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin hieno uutinen tänään, että nämä elokuva-alan leikkaukset on peruttu kokonaan, mutta näin typerää esitystä ei alun perinkään olisi pitänyt missään nimessä tulla, ja on kohtuutonta, että elokuva-ala pistettiin tällä tavalla polvilleen. He tekivät aivan massiivisen työn, kun he vaikuttivat siihen, kuinka lyhytnäköisiä nämä leikkaukset ovat, ja siinä mielessä myös käyttivät aivan kohtuuttomasti energiaa tähän. Hallituspuolueiden edustajina en ollenkaan juhlisi tätä voittoa saavutuksena, vaan tämä on ennen kaikkea kulttuuri- ja taidealan kentän ponnistuksen tulos, että luomalla valtavaa julkista painetta tämä lyhytnäköinen leikkaus saatiin peruttua. Mutta edelleen on epäselvää se, onko niin, että tämä OKM:n hallinnonala ei ole suojassa? Eli onko niin, että tämä leikkaus kokonaisuudessaan saattaa nyt sitten kohdistua esimerkiksi koulutukseen, nuorisoon ja liikuntaan? Tästä olisi hyvä saada varmuus tänään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-10-09T19:13:39,2025-10-09T19:14:50,Hyväksytty,1.1 2025_93_203,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Ollikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_204,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän myös siitä, että elokuvarahoituksen osalta löytyi ratkaisu. Puhuttiin tuossa luovista aloista, ja itse asiassa koskien teollisuuspoliittista selontekoa, pitää paikkansa, että siinä alkuperäisessä ei ollut mukana, mutta itse mietinnössä sitten talousvaliokunta kyllä nosti sen esille ja näkee sen potentiaalin, joka on siinä, koska itse asiassa sen teollisuuspoliittisen selonteon käsittely ja kulttuuripoliittisen selonteon käsittely olivat aika paljon yhtä aikaa. Kuten tässä on tullut esille, suurta potentiaalia tässä on. Sitten koskien tätä, että kulttuuri ja taide on jokamiehenoikeus, näen, että varsinkin lapsille tämä on ensisijaisen tärkeää, että löydetään ratkaisu näille tulevaisuuden empaattisille ihmisille. Varsinkin kun tekoäly ja digitaalisuus kasvavat, kulttuuri voi luoda sitten sellaisen ilmapiirin ja mahdollisuuden, että ymmärtää paljon paremmin ja tulkitsee sitten, mikä näiden digitaalisten käytäntöjen ja tekoälyn merkitys on oikeassa elämässä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Mikko Ollikainen,1441,2025-10-09T19:14:50,2025-10-09T19:16:26,Hyväksytty,1.1 2025_93_205,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Vielä on neljä henkilöä, jotka ovat pyytäneet puheenvuoron ja eivät ole vielä sitä saaneet, ja tästä lähdetään. Sen jälkeen on ministerillä mahdollisuus vastata, ja sitten vielä jatketaan debattia, jos tarve vaatii. — Edustaja Jukkola.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_206,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edellisestä kulttuuripoliittisesta selonteosta on kulunut jo 15 vuotta. Voi sanoa, että on korkea aika laittaa kulttuuripolitiikan kompassi takaisin kohdilleen, ja sitä tämä hallitus nyt tekee. Ministeri Talvitie on vienyt eteenpäin tärkeää työtä, jota luovan alan väki on toivonut jo pitkään, selkeää suuntaa ja yhteistä visiota. Tässä ei rakenneta kulttuuria yhdelle hallituskaudelle tai yhdelle puolueelle vaan koko Suomelle. Kulttuuri ei ole mikään lisämauste sivistyksen kylkeen. Se on sivistyksen perusta. Me olemme pieni kansa, jolla on iso sielu ja tarinoita kerrottavana. Meidän kieli, taide ja tarinat ovat pitäneet tätä maata osaltaan pystyssä silloinkin kun talous on notkahtanut ja maailmalla myrskynnyt. Hallitus tekee sen, mihin se on nyt valittu, katsoo pidemmälle kuin seuraavaan budjettivuoteen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-10-09T19:16:26,2025-10-09T19:17:33,Hyväksytty,1.1 2025_93_207,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_208,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. — Kulttuuri ei ole vain maalauksia, kuvanveistoa tai taidetta. Kulttuuri on osa meidän suomalaisten identiteettiä ja meidän arvojamme. Kulttuuri kertoo siitä, keitä me olemme ja mistä oikein tulemme. Se on yksi osa sitä, miten pidämme kansakunnan koossa myös vaikeina aikoina. Arvoisa rouva puhemies! Me perussuomalaiset pidämme tärkeänä sitä, että suomalainen kulttuuripolitiikka nojaa omaan kieleemme, historiaamme ja perinteeseemme. Suomen kieli on kulttuurimme peruskivi, ja sen rinnalla myös ruotsi, saamen kielet, karjala ja muut kotoperäiset kielet ansaitsevat oman arvostuksensa. Meidän täytyy pitää huolta siitä, että suomalainen kulttuuri säilyy elinvoimaisena. Se ei saa kadota globaalin massakulttuurin alle, jossa englanti yrittää häivyttää oman kielemme vähitellen kadoksiin. Parhaimmillaan kulttuuri on koko kansan yhteinen asia, eikä minkään pienen piirin etuoikeus. Kulttuuri kuuluu kaikille, lapsille ja nuorille, työikäisille ja ikäihmisille, maaseudulla ja kaupungeissa. Kulttuuri ei saa keskittyä vain suurimpiin kaupunkeihin, vaan sen on oltava läsnä myös pienissä kunnissa ja harvaan asutuilla alueilla. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-10-09T19:17:33,2025-10-09T19:18:37,Hyväksytty,1.1 2025_93_209,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_210,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ihan aluksi haluan kiittää ministeri Talvitietä siitä tärkeästä, arvokkaasta ja merkittävästä työstä, mitä olette tehnyt elokuva-alan eteen. Olen todella iloinen siitä, että suomalainen elokuva elää ja voi hyvin ja sopeutukset eivät kohdistu nyt sinne. Kulttuuri ei ole vain menneisyyden vaalimista. Se on myös tulevaisuuteen suuntautuvaa rakentamista. Valiokunnan mietintö muistuttaa meitä siitä, että kulttuuri on kaikkien oikeus ja että sen saavutettavuus on turvattava riippumatta asuinpaikasta, taustasta tai varallisuudesta. Meidän on huolehdittava siitä, että kulttuuripolitiikan linjaukset eivät jää vain paperille vaan muuttuvat teoiksi. Kun kulttuuri voi hyvin, myös Suomi voi hyvin, niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin henkisesti. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-09T19:18:37,2025-10-09T19:19:56,Hyväksytty,1.1 2025_93_211,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Vielä edustaja Rasinkangas, sen jälkeen ministeri vastaa, ja mikäli sen jälkeen on halukkaita vielä... — Edustaja Elomaa, äsken tarjosin teille puheenvuoron, mutta te ette ottanut sitä, mutta nytkö te haluatte sen? — No niin, mutta ensiksi otetaan Rasinkangas, ja sitten Elomaa. [Ritva Elomaa: Arvoisa puhemies, en kuullut sitä äsken!] — Ai jaa, no niin, me ihmettelimme täältä, kun tarjosin teille, kun te olette varajäsen valiokunnassa, mutta se ei siis kuulunut sinne asti. — Rasinkangas ensin, ja sitten Elomaa. — Mikrofoni. — Ei ole vieläkään. — Nyt kuuluu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_212,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Talvitielle esittelystä. — Todellakin tämä lämmittää, että suomalainen elokuva elää ja voi jatkaa vielä. Kulttuuri on monimuotoinen juttu. Se ei ole pelkkää taidetta, eikä se ole pelkkää musiikkia, vaan se on suuri kokonaisuus, joka on elämistä, tapoja, tarinoita, kieli. Kaikki oikeastaan, mitä me teemme, elämäntapa, on sitä kulttuuria. Pidetään kulttuuri yllä, eikä sen aina tarvitse maksaa. Kulttuurista nauttiminen tai sen tekeminenkään ei välttämättä aina vaadi rahaa. Se on sitä meidän tekemistä ja olemista ja yhdessäoloa. Me teemme siinä samalla myös sitä kulttuuria. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-10-09T19:20:24,2025-10-09T19:21:28,Hyväksytty,1.1 2025_93_213,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Sitten Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_214,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille. Tämä elokuvauutinen oli loistava. Kotimainen elokuva kunniaan — maaseudun pienet elokuvateatterit varmaan ottavat ilolla vastaan. Mutta onko kulttuurin arvostus oikealla tasolla suhteutettuna kaikkeen muuhun? Mielestäni ei ole. Meidän pitäisi olla enemmän terveesti ylpeitä myös kansallisesta, omasta kulttuuristamme. Kulttuurista puhuminen herättää intohimoja, joissa ääripäiden kohdatessa salamoi. Luova talous ja siihen panostaminen ovat tulevaisuutta ja suuri mahdollisuus. Etelä-Korea on loistava esimerkki, kuinka persoonallinen kulttuuri ja kieli osattiin nostaa luovilla aloilla huipulle. Esimerkiksi 88 prosenttia levyteollisuudesta on siellä kotimaista, ja Suomessa 2,2 prosenttia. Musiikin monikansalliset jätit eivät jätä veroeuroja kovinkaan paljon Suomeen. Kysynkin ministeriltä: miten kotimaisia toimijoita voitaisiin lisätä, jotta kilpailutilanne alalla olisi heille oikeudenmukaisempi kuin se tänä päivänä on? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-10-09T19:21:28,2025-10-09T19:22:41,Hyväksytty,1.1 2025_93_215,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten ministeri. Riittääkö kolme minuuttia? Teillä on sitten vielä loppupuheenvuoro. Tämä on aikarajoitettu, eli me lopetamme noin kello 20, ja sitä ennen saatte vielä lopuksi puheenvuoron.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_216,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Mari-Leena,Talvitie,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Yhteinen polku, näkymä ja tavoitteet sinne 2040, ne ovat tämän selonteon tarkoitus. Tunnistan sen, että olisi hienoa, jos meillä olisi kaikki ne toimenpiteet tässä ja nyt pöydässä. Kuten sanoin aikaisemminkin, toimeenpanosuunnitelma tästä käynnistyy. Tärkeää on tässä, kuten useammat teistä kollegoista sanoivat, että tässä on sitoutuminen eri puolueilta ja parlamentaarisesti, koska tämä on yli hallitus- ja vaalikausien menevä asiakirja. Sitten näihin edustajien nostoihin: Esimerkiksi edustaja Kosonen puhui näiden sillanrakentajien merkityksestä, galleristeista ja niin edelleen. Tärkeä huomio, ja katsotaan, miten pystytään ottamaan huomioon tämä asia siinä toimeenpanosuunnitelmassa. Täällä lukutaidon panostuksen muun muassa edustaja Hopsu nosti. Tämä on yhteinen asia. Nythän on esimerkiksi kirjakassit neuvoloissa, lukutaitokampanjat, monenlaiset. Ensi viikolla on syyslomaviikko, ja toivottavasti se avaa myöskin monelle koululaiselle näkymän siihen, että voi lukea muutakin kuin läksyjä. Olen itse ainakin suojelijana lukulomaviikolla. Tässä useammat edustajat kysyivät näistä yritystukileikkauksista, että mihin ne yritystukileikkaukset kohdistuvat. Tämä asia on sellainen, että hallitus ratkaisee tämän asian lähiviikkoina, mutta totta vie sanon, että nyt kun yritystukileikkaukset elokuva-alaan ja taiteeseen ja kulttuuriin perutaan, niin en ala tässä kohdassa, kun puhutaan kulttuuripoliittisesta selonteosta, keskustelemaan siitä, mihin niitä yritystukileikkauksia sitten kohdennetaan. Sitten näistä erilaisista rahoitusmalleista muun muassa edustaja Bergqvist kysyi. Nämä ovat tärkeitä, ja mehän tiedetään se, että ilman elinkeinoelämän, patruunan vahvoja tukimekanismeja — vuosikymmeniä kun katsotaan taaksepäin — ei meillä olisi yhtä laajaa kulttuurin ja taiteen elämää. On tavoite, että lahjoitusvähennys saadaan voimaan ensi vuonna, ja on ilahduttavaa ollut nähdä, että monet elinkeinoelämän toimijat ovat halunneet panostaa taiteeseen ja kulttuuriin, koska yritysvastuunkin kautta tulee se, että vastuutetaan sosiaaliseen pääomaan panostamiseen. Taide ja kulttuuri on tärkeää nähdä, ja olen useammissa tilaisuuksissa puhunut siitä, että elinkeinoelämä ja yritykset näkisivät sen nimenomaan osana sitä sosiaalista vastuullisuutta ympäristö- ja taloudellisen vastuun ohella. Sitten täällä kysyttiin julkisen rahan kohdentumisesta. Näen, että julkisen rahan kohdentumisessa on tärkeää se, että huolehditaan siitä saavutettavuudesta ja saatavuudesta. Ajattelen itse, että siis... Arvostan valtavasti taide- ja kulttuurialan toimijoita ja tekijöitä, ja uskon, että me jaetaan se arvostus tässä salissa riippumatta siitä, mikä on taide- ja kulttuurialan ala. Näen, että se on myöskin tärkeä tekijä, ja sanat ovat myöskin tärkeä osa kulttuuripolitiikkaa, se, että me annetaan sitä arvostusta ja me tehdään niitä toimenpiteitä niiden hyväksi. Sitten täällä kysyttiin Taidetestaajista. Me tullaan käymään eri toimijoiden kanssa keskustelua, koska se toimintamallihan on erittäin toimiva ja tärkeä, ja näen, että on hyvä, että kaikki kahdeksasluokkalaiset pääsevät kokemaan taidetta ja kulttuuria asuinpaikasta riippumatta. Sitten, arvoisa puhemies, tässä puhuttiin vielä tämän yritystukileikkauksen uudelleenkohdentamisesta ja siitä, mitkä asiat siihen ovat vaikuttaneet. Tunnistan, että olen hieman erilainen poliitikko, mutta ajattelen sillä tavalla, että kun näen jonkun päätöksen, joka ei ehkä ole niin reilu, niin haluan sen korjata. Siinä mielessä ajattelen kyllä sillä tavalla, että kaikista eniten siihen asiaan ovat vaikuttaneet ne, [Puhemies koputtaa] jotka ovat esiintyneet asian kanssa rakentavassa hengessä ja pystyneet myöskin rakentavaan dialogiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2025-10-09T19:22:56,2025-10-09T19:27:51,Hyväksytty,1.1 2025_93_217,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja nyt sitten otetaan vielä... Täällä on kuusi henkilöä, nyt on seitsemän, kahdeksan, yhdeksän. Otetaan nämä puheenvuorot, eli nyt varmasti on pyydetty ne puheenvuorot, ja nyt suljetaan nämä V-painikkeet. Täällä on 11 puheenvuoropyyntöä, sen jälkeen mennään puhujalistalle. — Otetaan edustaja Kosonen ensin, hän oli jo valmiiksi siinä seisomassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_218,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Nyt oikein rakentavasti lähestyn teitä, tiede- ja kulttuuriministeriä. Kun aloitte näitä leikkauksia perumaan, niin tälle vuodellehan teattereilta tuolta itäisestä Suomesta, Kajaanilta, Kuopiolta, Savonlinnalta, Mikkeliltä, Kouvolalta ja Lappeenrannasta vietiin kymmenen prosenttia, siis kymmenen prosenttia heidän valtionosuuksista, ja se on ihan valtava summa noin pienessä teatterissa. Toivon nyt näin rakentavasti, että tämmöinenkin voitaisiin perua sitten. Mutta kysymykseni kuuluu tästä av-tuotantotuesta. Eli tähän vuoteen myös siinä on tapahtunut kriteereiden muutos niin, että yksikään pelkästään suomenkielinen av-tuotanto ei enää voi sitä tuotantotukea saada. Nyt on tämmöinen toivomus, jos voisi sinne hallitukseen lähettää, että muuttakaa nämä kriteerit. Nämähän ovat poliittisesti ohjattuja kuitenkin, [Puhemies koputtaa] Business Finlandkin siellä. Olisi hyvä saada suomalaisia tuotantoja tämän av-tuotantotuen piiriin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-10-09T19:28:15,2025-10-09T19:29:42,Hyväksytty,1.1 2025_93_219,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Jatketaan näitä minuutin mittaisia. Nyt en anna yhtään enempää aikaa kuin minuutin, että saadaan kaikki, ja sitten vielä saadaan rullaamaan tätä puhujalistaa. — Edustaja Viitanen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_220,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten tässä on tullut esimerkkejä, niin paitsi että on tullut näitä ikäviä leikkauksia kulttuurialalle, niin sinnehän tosiaan tuli myös tämä arvonlisäveron korotus, joka tietenkin huolestutti paljon siellä kulttuuri- ja tapahtuma-alalla. Se, mikä myös herätti huolta, oli tämä kirjojen arvonlisäveron nosto, jonka kautta Suomesta tuli yksi Euroopan korkeimpia kirjan verottajia, ja tietenkin lukutaitotyön kannalta tämä on hyvin harmillinen asia. Kun meidän täytyy edistää lukutaitoa, niin tietenkin me tarvitsemme siihen myös kirjoja ja kirjallisuutta ja niitä kirjailijoita. Nyt sitten kysyn vähän tulevaisuuteen ja toimeenpanosuunnitelmaankin liittyen: Itseäni ovat olleet tässä kautta historian hyvin lähellä nämä lainauskorvausasiat, ja jälleen kerranhan on päässyt käymään niin, että niiden taso on jäänyt nyt siitä pohjoismaisesta tasosta, kun kovalla työllä ne sinne taisteltiin aikanaan, ja nyt sitten on niin myös näissä Celia-lainoissa — hyvin pianhan käy niin, että niistä lähestulkoon mikään ei ole enää kirjailijoille korvattavaa. Aikooko ministeri jollakin tavalla nyt pistää vauhtia tähän, että näihin epäkohtiin saataisiin korjauksia esimerkiksi osana [Puhemies koputtaa] tätä selonteon toimeenpanosuunnitelmaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-10-09T19:29:42,2025-10-09T19:30:53,Hyväksytty,1.1 2025_93_221,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Päivärinta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_222,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Toisin kuin täällä vasemmistosta todistettiin, että elokuva-ala olisi tehnyt nyt turhaa työtä ja käyttänyt turhaan energiaansa puolustaakseen elokuvaa ja kertoakseen alastaan, niin olen itse tietenkin luonnollisesti keskustellut paljon alan toimijoiden kanssa ja tunnen heitä paljon, ja he itse ovat sanoneet, että hyvä, että nyt on tullut tästä keskustelua. Pitäisi myös keskustella paljon enemmän, eikä vain silloin, kun puhutaan budjettileikkauksista. On ihan selvä, että tässä salissa kaikille ei ole selvää edes se, mikä on av-tuotantokannustin, miksi sitä myönnetään. Siksi, että kun kansainvälinen tuotanto tulee Suomeen, niin suomalaiset tekijät työllistyvät ja Suomi saa nämä rahat moninkertaisesti takaisin. Tämä olisi myös hyvä tietää. Kysyisinkin ministeri Talvitieltä, kun haluamme puhua myös tulevaisuudesta: Jos se summa on nyt kymmenen miljoonaa, kun se esimerkiksi Irlannissa on 130 miljoonaa, koska siellä lobataan niin paljon, niin mille tasolle tuo pitäisi saada? Ja samoiten AVMS-direktiivi [Puhemies koputtaa] kun astuu voimaan, niin minkä suuruinen sen pitäisi olla Suomessa? Ranskassa se on 20 prosenttia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-10-09T19:30:53,2025-10-09T19:32:08,Hyväksytty,1.1 2025_93_223,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_224,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tuosta av-tuotantokannustimesta vielä komppaan kyllä vahvasti sitä, mitä edustaja Kosonen sanoi tuossa äsken, että suomalaiset tuotannot eivät saa sitä nyt ollenkaan. On tietysti tärkeää, että me houkuttelemme tällä kannustimella tänne ulkomaista tuotantoa, mutta on se hieman hullunkurista, että suomalaisen tuotannon täytyy siirtyä Suomesta pois saadakseen rahoitusta. Tässä olisi tarpeen, että ministeriöt istuvat yhteen ja löytävät siihen ratkaisun. Esitys on esimerkiksi palata niihin mekanismeihin, jotka viimeksi ovat olleet. Jo se mahdollistaa, että joku suomalainenkin tuotanto mahtuu sinne mukaan. Mutta ajattelin nostaa myös sen, että kun hyvinvointialueuudistus tapahtui, niin ollaan sen jälkeen huomattu, että meidän kulttuuri- ja hyvinvointityö on jäänyt pomppimaan sekä kuntien että alueiden välille tai jopa tippunut sinne väliin, ja tähän pitäisi saada jonkunlainen mekanismi nyt, kun sotejärjestöiltäkin leikataan ja myös se vie tästä hyvinvointityöstä. Ja kulttuurihyvinvointi on erittäin tärkeätä [Puhemies koputtaa] erityisryhmille ja ikäihmisille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-10-09T19:32:08,2025-10-09T19:33:24,Hyväksytty,1.1 2025_93_225,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Haatainen, minuutti aikaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_226,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tuo av-kannustinasia on ihan todellinen, ja siinä varmasti olisi hyvä, jos ministeri keskustelisi TEMiin päin ja sinne Business Finlandiin, että niillä kriteereillä ei rajata niitä tuotantoja sellaisiksi, että niihin on mahdoton päästä käsiksi, jos ne ovat suomalaisia ja suomenkielisiä elokuvia. Huomenna me vietetään Aleksis Kiven päivää, ja tämä on tietysti hyvä ajankohta keskustella tästä selonteosta ja käydä läpi myös sitä — huomenna on myös kirjallisuuden päivä — kun me kaikki tiedämme, että nämä lainauskorvaukset ja Celia-kirjastokysymys, nämä korvaukset, ovat edelleenkin jäljessä. Nyt olisi todella tärkeätä, että nämä lainakorvaukset saataisiin pysymään sillä tasolla, että ne turvaavat kirjailijoiden mahdollisuuden elää tuloillaan ja tuottaa uutta tuotantoa. Tästä syystä kysynkin: onko suunnitelmissa sitä, että nyt käytettäisiin näitä resursseja niin, että allokoidaan niin, [Puhemies koputtaa] että tämä voidaan turvata, koska se on todella tärkeää? Meillä oli kirjailijoita tänään aamulla täällä eduskunnassa, ja tämä nousi esille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-10-09T19:33:24,2025-10-09T19:34:43,Hyväksytty,1.1 2025_93_227,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_228,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aika on todella haastava, talous tiukoilla ja valitettavasti monilta sektoreilta on jouduttu ja joudutaan leikkaamaan. Kaiken tämän keskellä kuitenkin meidän ministeri on tehnyt mielestämme todella hyvää työtä. Kesällähän julkaistiin jo luovien alojen kasvustrategia, ja nyt tämän kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpano-ohjelmaa ollaan käynnistämässä jo heti ensi viikolla. Todellakin näistä yritystuista tämä 7,8 miljoonan euron leikkaus elokuva-alalle on nyt kokonaisuudessaan peruttu. Tässä kävimme todellakin keskustelua laajalti elokuva-alan toimijoiden kanssa, ja kävimme keskustelua ministerin kanssa ja nelikonkin kanssa. Ja jos me ajatellaan ja kun me tiedämme, että elokuva-ala tarvitsee tukea, niin se voi saada kansainvälistä tukea ja yksityistä rahoitusta, mutta tämä julkinen tuki on siellä pohjalla välttämätön. Sen takia olemme todella kiitollisia ja toivon, että me kaikki ymmärrämme olla kiitollisia siitä uutisesta, [Puhemies koputtaa] minkä ministeri tänään toi, että elokuva-alan leikkaukset peruttiin. Se on todella iso asia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2025-10-09T19:34:43,2025-10-09T19:35:57,Hyväksytty,1.1 2025_93_229,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Ollikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_230,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Ärade fru talman! Det är väldigt oroligt ute i världen just nu, och därför kan kulturen på sitt sätt hjälpa oss att förstå den omvärld som vi lever i. Samtidigt förenar den och skapar välmående och också en slags resiliens. I det här fallet ser jag att det är jätteviktigt speciellt för barn och unga att man får förberedande konstundervisning och på det sättet skapar en bättre förståelse och använder sina känslor i en värld där det ofta är bråttom. Med kulturen har man möjlighet att fördjupa sig och lugna ner sig, och det är jätteviktigt att hinna fundera på saker och ting.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2025-10-09T19:35:57,2025-10-09T19:36:43,Hyväksytty,1.1 2025_93_231,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Kiitos, kunnioitettu puhemies! Valiokunta on myös painottanut, että toimeenpanosuunnitelman valmisteluun on otettava mukaan kulttuuri ja luovien alojen toimijat ja sen tulee varmistaa riittävä rahoitus tavoitteiden toteutumiseksi. Tämä on tärkeää, sillä kulttuurilla on merkittävä rooli alueellisessa elinvoimassa, työllisyydessä, hyvinvoinnissa ja taloudessa. Kulttuuri on arvokasta, ja meidän tulee löytää ratkaisuja sen vaalimiseksi ylivaalikautisesti. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-09T19:37:11,2025-10-09T19:37:57,Hyväksytty,1.1 2025_93_232,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Kolme puheenvuoroa vielä, sitten puhujalistalle: Strandman, Mikkonen, Krista ja Kilpi. — Strandman.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_233,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan korostaa suomen kielen merkitystä kansallisen identiteetin, kulttuurin ja yhteiskunnan perustana. Ohjelmassa on tärkeää painottaa, että kieli on kansakunnan olemassaolon edellytys ja sen asema on turvattava kaikilla elämänalueilla. Kukaan muu maailmassa ei puolusta suomen kieltä, jos emme itse sitä tee. Lukeminen ja kirjoittaminen suomen kielellä on yksi perustaidoistamme, ja tähän nykyhallitus panostaa perusopetuksessa lisäämällä oppitunteja. Huomenna vietämme Aleksis Kiven päivää, suomalaisen kirjallisuuden päivää, joka muistuttaa lukemisen kulttuurin tärkeydestä. Tässä yhteydessä haluan kuitenkin nostaa esille myös suomen kielen eri murteet, jotka tuovat maamme eri alueita vahvasti ja oivasti esille. Murteet ovat kansalaistemme arjessa elävää kieltä ja merkittävä osa kulttuuri-identiteettiämme. Suomen kieli on Suomen mieli, niin kuin edustajakollegani Keskisarja on ilmaissut. Hyvvee illanjatkoo kaikille! Pietään suomen kielestämme huolta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-09T19:37:57,2025-10-09T19:39:01,Hyväksytty,1.1 2025_93_234,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_235,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kulttuuriahan ei tietysti synny ilman tekijöitä, ja hengen palo ei elätä taiteilijoita, ja sen takia tietysti tämä taiteilijoiden ansainta pitäisi laittaa kuntoon. Me tiedetään, että tulot usein koostuvat monista eri lähteistä, ja tietysti tämä työttömyys ja sosiaaliturva on oma kysymyksensä, mutta sitten meillä on myös semmoisia yksittäisiä pieniäkin asioita, joita voisi aika nopeasti pistää kuntoon, mikä takaisi sen, että nimenomaan tekijä saa työstään korvausta. Esimerkiksi tämä yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän uudistaminen olisi semmoinen, jota edustaja Haatainen nosti tässä esille, nämä lainauskorvaukset, niiden korottaminen, ja nämä Celia-korvaukset. Ja sitten tietysti me tiedetään, että näyttelypalkkiomallia tulisi kehittää, sitä tulisi laajentaa, ja taiteilija-apurahat ovat myös varsin matalalla tasolla. Kun mietitään tätä selontekoa ja niitä toimenpiteitä, mitä me tarvitaan nyt tästä eteenpäin, niin kannustaisin ministeriä nyt nappaamaan sieltä näitä tällaisia helppoja ja jo selvitettyjä malleja, niin kuin vaikka tämä yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-10-09T19:39:01,2025-10-09T19:40:17,Hyväksytty,1.1 2025_93_236,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi vielä edustaja Kilpi, rauhallisesti. [Naurua]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_237,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on täysin rauhallista. — Näin kirjailijataustaisena edustajana minäkin tässä nyt nostattelen vähän näitä korvausasioita ja kirjallisuutta esille. Kyllähän se niin on — voin ihan omakohtaisestikin todistaa — että kirjailijoitten leipä on pieninä, pieninä murusina ympäri maata ja maailmaa ja jokainen murunen on äärimmäisen tärkeä. Kun tässä juuri aamulla tavattiin kirjailijoita kahvilla, niin siellä hyvin selkeästi nostettiin esille, että tuo lainauskorvaus on vähän ongelmissa, että mitä enemmän nämä lainausmäärät ovat kasvaneet, sitä enemmän korvaukset ovat pienentyneet. Se on vähän epälooginen tilanne ja huono tilanne, ja siihen olisi itse asiassa ihan ratkaisukin, kun siellä on siirtomäärärahaa se 450 000 olemassa, jonka voisi ihan niin kuin ensiapuna antaa kyllä laastariksi tähän ongelmaan ja haavaan. Ja sitten on se Celia-laina tosiaankin: jos ajatellaan, että siellä on 1,4 miljoonaa lainausta, niin yli miljoona lainausta jää korvaamatta, ja se on vain sen takia, että laki on toimimaton ja ajastaan jäänyt. [Puhemies: Aika!] Tekninen korjaus tässäkin olisi hyvä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-10-09T19:40:17,2025-10-09T19:41:36,Hyväksytty,1.1 2025_93_238,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Sitten mennään puhujalistalle ja otetaan neljä sieltä, mutta ministerille vasta, kun aika on loppu. — Elikkä tämä on aikataulutettu, ja kello kahdeksan suurin piirtein, jos sopii, olisi puheenvuoro teillä. — Joka tapauksessa Hänninen, Ollikainen, Elomaa ja Honkasalo saavat tässä vaiheessa puheenvuoron. Sitten siirrytään toiseen aiheeseen. Minä uskon, että nämä ehditään käydä. — Hänninen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_239,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hallitus on sitoutunut edistämään kulttuuria ja luovia aloja pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti. Kulttuuri ei ole vain viihdettä, se on osa kansallista identiteettiämme, talouttamme, hyvinvointiamme. Nyt palautekeskustelussa oleva kulttuuripoliittinen selonteko antaa yhteisen suunnan ja tavoitteet sille, että taide ja luova työ voivat kukoistaa myös tulevaisuudessa. Sivistysvaliokunta on korostanut, että selonteolle laadittavan toimeenpanosuunnitelman on oltava konkreettinen ja yli vaalikausien ja yli hallintorajojen sitova. Kulttuuri on nähtävä kansallisena laajana rakenteena, kuin peruskalliona, jonka varaan rakennamme sivistystä ja henkistä huoltovarmuutta. Arvoisa puhemies! Valiokunta on myös painottanut, että toimeenpanosuunnitelman valmisteluun on otettava mukaan kulttuuri ja luovien alojen toimijat ja sen tulee varmistaa riittävä rahoitus tavoitteiden toteuttamiseksi. Tämä on tärkeää, sillä kulttuurilla on merkittävä rooli alueellisessa elinvoimassa, työllisyydessä, hyvinvoinnissa ja taloudessa. Oulun kulttuuripääkaupunkivuosi 2026 eli ensi vuosi on hyvä esimerkki siitä, miten kulttuuri voi olla elinvoimaa, pitovoimaa, vetovoimaa, yhteisöllisyyttä ja yhä kasvua luova voima. Kulttuuri on arvokasta, ja meidän tulee löytää ratkaisuja sen vaalimiseksi ylivaalikautisesti. Tämä selonteko on jo askel oikeaan suuntaan Arvoisa puhemies! Kulttuuri ei ole vain menneisyyden vaalimista ja muistelemista, se on myös tulevaisuuteen suuntautuvaa rakentamista. Valiokunnan mietintö muistuttaa meitä siitä, että kulttuuri on kaikkien oikeus ja että sen saavutettavuus on turvattava riippumatta asuinpaikasta, taustasta tai varallisuudesta. Meidän on huolehdittava siitä, että kulttuuripolitiikan linjaukset eivät jää vain paperille vaan muuttuvat teoiksi. Kun kulttuuri voi hyvin, Suomi voi hyvin niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin henkisesti. Kiitän sivistysvaliokuntaa sen huolellisesta, syvällisestä ja tulevaisuuteen katsovasta työstä tämän selonteon käsittelyssä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-09T19:41:47,2025-10-09T19:45:14,Hyväksytty,1.1 2025_93_240,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Ollikainen, ja tosiaan noin kahdeksan maissa vaihdetaan, niin että siihen mennessä kaikki, jotka vaan kerkiävät, puhuvat. — Ollikainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_241,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hienoa, että tässä on puhuttu esimerkiksi eri rahoituskanavista. Totta kai ensisijaisen tärkeää on, että meidän kansalaiset käyvät kulttuuritapahtumissa ja myös kuluttavat kulttuuria ja taidetta — se on todella tärkeää — mutta totta kai valtiolla, kunnilla mutta myös esimerkiksi säätiöillä on todella tärkeä rooli. Kun puhuttiin Taidetestaajista, niin tulee muistaa, että se oli Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden, jotka aloittivat sen. Valtio on tullut sitten mukaan osarahoittajaksi tähän kokonaisuuteen, mutta suuri osa rahoitetaan säätiöpohjalta. Hyvä, että tätä lahjoitusvähennystä nyt sitten suunnitellaan, ja uskon, että se on oikein tervetullutta. Kun mietitään vielä tätä, niin luova talous on todella suuri työllistäjä, on paljon freelancereita ja niin edelleen. Koulutuksella on aina ensisijaisen tärkeä rooli, mutta tulee myös muistaa, että monella on taustaa jostain yhdistyksestä, seurasta, teatteritoiminnasta esimerkiksi, ja ovat kukoistaneet ja luoneet oman työpaikkansa sitä kautta. Otan nyt tässä esiin, koska edustaja Strandman puhui murteista ja edustaja Elomaa puhui Etelä-Koreasta ja sieltä tulee K-pop, että KAJ’lla on myös K-pop-laulu elikkä että identiteetti ja murteet ovat tärkeitä — ”Pa to ta na kako?” on se laulu. Sen takia haluan tämän nostaa esille, että on mahdollista tuotteistaa eri tuotteita, jos ne ovat tarpeeksi hyviä, vaikka ne olisivat ruotsinkielisellä murteella tai suomenkielisellä murteella. Hienoa, että Strandman nosti esille nämä murteet sen osalta. Elikkä se on osa meidän identiteettiä ja hyvinvointia, ja siitä meidän tulee olla ylpeitä. Olen korostanut just esimerkiksi taidetta lapsille ja nuorille, mutta haluan nostaa esille myös taiteen ja kulttuurin iäkkäimmille. Haluaisin nostaa esille, että olisi rahoitusta myös esimerkiksi hyvinvointialueilla ja että olisi taidetta ja kulttuuria, esimerkiksi musiikkiesityksiä, iäkkäimmille vanhustenhuollossa ja että myös meidän sairaaloissa ei olisi ainoastaan valkoisia käytäviä vaan siellä olisi myös kulttuuria ja taidetta. Se antaisi lämpimämmän olon sitten näissä sairaaloissa, kun on muuten epävarma tilanne. Kiitoksia tästä. Uskoisin, että meillä aika pitkälle on yhteinen näkemys kuitenkin siitä, millä tavalla meidän tulee edetä kulttuurin suhteen. Valoisampaa tulevaisuutta kohti! — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Mikko Ollikainen,1441,2025-10-09T19:45:16,2025-10-09T19:48:28,Hyväksytty,1.1 2025_93_242,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_243,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kulttuurillamme ja luovuudellamme on keskeinen rooli Suomen elinvoimaisuuden ja menestyksen sekä myös sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden kannalta. Maakuvamme ja sitä kautta kiinnostus Suomea kohtaan pohjautuvat pitkälle kulttuurisiin tekijöihin. Tarvitsemme laajapohjaista, eri toimijoiden kesken jaettua näkemystä taiteen, kulttuurin ja luovien alojen yhteiskunnallisesta merkityksestä ja kasvun mahdollisuuksista Tämän vahvistamisessa meillä päättäjillä on keskeinen rooli. Kansainvälinen vaikuttavuus syntyy kulttuurista. Suomen vahva instituuttiverkosto on voimavara taiteen, kulttuurin ja luovien alojen kansainvälistymisen edistämiselle. Kulttuurivienti on erittäin tärkeää, mutta sen edellytyksenä on vahva kotimainen tuotanto omissa käsissä. Nyt tilanne on esimerkiksi musiikin kohdalla valitettavasti se, että isot kansainväliset toimijat pyörittävät suosituimpien kotimaisten artistien tuotantoa ja hallitsevat näiden tekijänoikeuksia. Tämä ei ole kokonaan huono asia, päinvastoin hyvä asia, mutta yksi miinus siinä on: tällaisessa mallissa tuotot valuvat hyvin pitkälti pois Suomesta. Siksi on tärkeää, että me päättäjät pidetään huolta, että meillä on nämä pienet toimijat, jotka pystyvät myös tekemään musiikkia ja pitämään firmojaan pystyssä näiden isojen rinnalla. Näin pääsevät myös lukuisat esiintyjät levyttämään ja jopa radiosoittoihinkin. Kotimaisuus ja suomen kielen vaaliminen ovat erittäin tärkeitä asioita kulttuuripolitiikasta puhuttaessa. Tämä tuntuu joskus jäävän aivan liian pienelle huomiolle. Kansallinen identiteetti ja perinteiset arvot muodostavat vahvan perustan suomalaiselle kulttuurikentälle. Tässä selonteossa mainitaan sana ”liikunta” ainoastaan kolme kertaa. Näistä maininnoista kaksi koskee kulttuuri- ja liikuntaetuutta ja yksi uskonnollisten yhdyskuntien toimintaa. Sanaa ”urheilu” ei mainita kertaakaan. Myöskään mietinnössä näitä ei mainita kertaakaan. Pitäisi mainita, sillä liikunta ja urheilu kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan ja ovat erottamaton osa kulttuuria ja kulttuuripolitiikkaa. Urheilua seurataan Suomessa innokkaasti. Siinä meillä on hyvin pitkät perinteet. Huippu-urheilun seuraaminen rohkaisee myös kaikenikäisiä, etenkin lapsia ja nuoria, liikuntaharrastuksen aloittamiseen. Tiedämme hyvin, että aktiivisella liikunnalla on valtava kansanterveydellinen merkitys. Tiedämme myös, että etenkin lasten ja nuorten kohdalla esikuvat ovat erittäin tärkeitä liikuntaharrastuksen aloittamisesta. Liikunnasta ja urheilusta tulee puhua kiinteänä osana kulttuuria. Arvoisa puhemies! Kulttuurin merkitys ihmisen hyvinvoinnille on kiistaton. Lähes 30 vuotta kulttuurin parissa leipäni ansainneena voin sanoa, että ei se leipä silloinkaan helpolla tullut. Fakta on kuitenkin se, että taloudellinen tilanne Suomessa on nyt haastava. Tämä tarkoittaa, että jokaisella saralla pitää kantaa kortensa kekoon. Tämä on kovaa aikaa kaikelle. Kulttuurikin joutuu kantamaan tästä taakkaa. Tilanne ei ole kuitenkaan ikuisesti synkkä, vaan valo kyllä koittaa vielä. Niin hallituksessa kuin oppositiossa täytyy myöntää se, että kulttuurin ja luovien alojen potentiaali on valtava myös taloudellisesti. Sen takia vastakkainasettelusta täytyy päästä kokonaan eroon. Ääripäiden on lähennyttävä toisiaan. Paras lopputulos syntyy yhteispelillä. Lopuksi vielä, arvoisa puhemies, toivoisin, että ministeri Talvitie vielä jotakin kertoisi luovan talouden tulevaisuudesta: mitä panostuksia voisi laittaa, jotta saataisiin siitä täysteho. Luovat alat on tulevaisuutta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-10-09T19:48:29,2025-10-09T19:52:42,Hyväksytty,1.1 2025_93_244,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_245,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Näistä elokuva-alan leikkauksista vielä sen verran, että täällä eduskunnassa tosiaan edustaja Lohikoski järjesti ison tilaisuuden, jossa oli yli 50 elokuvan alan ammattilaista. Kyllä se tunnelma siellä oli todella hurja, ja moni oli täysin järkyttynyt tästä leikkauksen kokoluokasta. Itse ajattelen niin, että myös kansalaisyhteiskunnalle pitää sallia kaikenlaisia tunteita, niin että on ehkä vähän liikaa odotettu se, että aina sen viestimisen pitäisi tapahtua ikään kuin päättävässä asemassa olevan näkökulmasta, rakentavassa hengessä. Jos on kyse omasta toimeentulosta ja tulevaisuudesta, niin on aivan ymmärrettävää, että se herättää myös todella kovia tunteita. Tietenkin ikävää oli se, että siinä tilaisuudessa ei ollut läsnä yhtäkään hallituspuolueen edustajaa, ei siis yhtäkään hallituspuolueen edustajaa. [Sari Tanuksen ja Pia Lohikosken välihuuto] Se kutsu oli lähetetty laajalla jakelulla koko eduskunnalle, ja siellä tosiaan oli koko elokuva-ala hyvin kattavasti edustettuna. Kyllä on pakko sanoa myös se — tuossa aikaisemmin sanoin, kuinka moni elokuvan alan tekijä joutui turhaan käyttämään energiaa siihen, että torjui näitä leikkauksia — että joiltakin hallituspuolueiden edustajilta tuli todella ikävää viestiä koko elokuva-alalle, eivät olleet millään tavalla edes salonkikelpoisia ne näkemykset suomalaisen elokuva-alan tasosta. Se näytelmä ei kaiken kaikkiaan ollut kaunista katsottavaa. Ja tosiaan on niin, että kulttuuri- ja taidealalla — kun täälläkin puhuttiin taiteilijoiden toimeentulosta — esimerkiksi kuvataiteilijoista merkittävä osa elää alle köyhyysrajan, ja ei voida ajatella niin, että pelkästään vapaaehtoisvoimin sitä kulttuuria ja taidetta tässä maassa pitäisi tehdä. Tosiasia on se tosiaan, että kulttuuripoliittinen selonteko on suuressa ristiriidassa hallituksen politiikan kanssa. Jatkuvien leikkausten myötä kulttuuritoimijoilta putoaa pohja toiminnan pitkäaikaiselta suunnittelulta, ja siten ristiriita hallituksen todellisen kulttuuripolitiikan ja selonteon välillä on räikeä. Selonteon katse on vuodessa 2040, mutta iso osa taiteentekijöistä pohtii tällä hetkellä alanvaihtoa, ja se kävi esimerkiksi tässä elokuvan alan tilaisuudessa hyvin selväksi. Toivoisin todellakin hallitukselta nyt myös peiliin katsomista. Eli mikä tarkoitus on tuottaa näitä selontekoja, jos samanaikaisesti leikataan esimerkiksi taiteen ja kulttuurin rahoitusta hyvin merkittävissä määrin? Ketä varten silloin kulttuuripolitiikkaa tehdään ja missä konkreettisissa teoissa taiteen itseisarvon ja autonomian kunnioitus näkyvät? Taiteen ja kulttuurin avustuksiin on kohdistunut tällä hallituskaudella laajoja leikkauksia, jotka uhkaavat erityisesti vapaata kenttää, alueellista yhdenvertaisuutta ja taiteen autonomiaa. [Marko Kilpi: Ei ole hurraamista siinä!] — Edustaja Kilpi voisi hieman rauhoittua, että saan puhua tämän oman puheeni loppuun. [Marko Kilpi: Minä olen rauhallinen!] Vapaan kentän toimintaedellytykset ovat oleelliset, jotta suomalainen kulttuuriekosysteemi tuottaa myös laitoksien ulkopuolista taidetta, ja kuten edustaja Lohikoski totesi, ilman pieniä ei ole myöskään suuria. Lisäksi köyhyyden lisääminen ja sosiaaliturvaleikkaukset ovat kulttuuripoliittinen kysymys, koska ne iskevät sekä taiteen ja kulttuurin tekemiseen ja tekijöihin että mahdollisuuksiin päästä kokemaan taidetta ja kulttuuria. Vasemmistolaisen kulttuuripolitiikan tavoite on, että sosioekonominen tausta tai perheen kulttuurinen pääoma eivät saa sanella pääsyä aktiiviseksi taiteen ja kulttuurin toimijaksi tai kokijaksi. Riittävä julkinen rahoitus on tärkeää kulttuurin ja taiteen saavutettavuudelle, niin ikään lasten ja nuorten yhdenvertaiset mahdollisuudet kulttuurikokemuksiin ja harrastuksiin ovat julkisrahoituksesta kiinni, ja tilannetta vaikeuttavat hallituksen tekemät kuntien valtionosuuksien leikkaukset ja indeksijarru. Kulttuurin ja taiteen alueelliseen eriarvoisuuteen on puututtava. Selonteko ei tällä hetkellä valitettavasti tarjoa konkreettisia keinoja estää kulttuurierämaiden syntyminen maakuntiin. On selvää, että nämä elokuva-alan leikkaukset olisivat olleet hirvittävä isku isolle osalle av-alan ammattilaisia ja liitännäisiä aloja, ja on hyvä huomioida myös, että pohjoismaisessa kontekstissa ja esimerkiksi suhteessa Viroon tämä elokuvan alan julkinen tuki on alhaisella tasolla. Leikkaukset taiteen ja kulttuurin avustuksiin on totta tosiaan peruttava, ja elokuva-alan tukileikkauksia ei saa siirtää myöskään muiden taidealojen maksettavaksi mutta ei myöskään esimerkiksi koulutukseen ja nuorisoon ja liikuntaan. Lopuksi haluan todeta, että kannatan edustaja Lohikosken tekemää vastalauseen 1 mukaista kannanottoehdotusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-10-09T19:52:44,2025-10-09T19:58:21,Hyväksytty,1.1 2025_93_246,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Otetaan vielä edustaja Lahdenperä ja sitten ministerin vastaus. Sitten joudutaan siirtymään eteen päin, mutta uskon, että palataan aika nopsasti tähän takaisin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_247,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kulttuuri on osa sivistystä ja identiteettiämme, mutta se on myös talouden ja elinvoiman kysymys. Tässä selonteossa on paljon oikeansuuntaista tahtoa ja tavoitteita. Kulttuuripolitiikan tulee perustua vapauteen, vastuuseen ja vaikuttavuuteen. Ensinnäkin taiteen ja kulttuurin vapaus ei tarkoita riippuvuutta julkisesta tuesta. Tarvitaan enemmän tilaa yrittäjyydelle ja omavaraisuudelle. Jokainen euro, joka jää pois hallinnosta ja paperityöstä, voidaan käyttää itse sisältöön, siihen, mikä oikeasti synnyttää kulttuuria. Toiseksi, vastuullinen kulttuuripolitiikka tunnistaa talouden realiteetit. Kulttuuria ei rahoiteta velkarahalla vaan tukemalla työtä, kasvua ja yksityisiä investointeja kulttuurin kentällä. Tarvitsemme järjestelmän, jossa julkinen tuki täydentää omaa elinvoimaa. Kolmanneksi vaikuttavuus. Kulttuuripolitiikan tavoitteet on mitattava tuloksissa: hyvinvoinnissa, osallisuudessa, vetovoimassa ja työllisyydessä. Hyvät aikomukset eivät riitä, jos rakenteet ovat tehottomia ja resurssit hajallaan. Arvoisa puhemies! Samalla on syytä muistaa, että suomalainen kulttuuri on enemmän kuin ohjelmakausien visioita. Se on meidän yhteinen henkinen perusrakenteemme, se, joka vahvistaa maanpuolustustahtoa, kriisinkestävyyttä ja yhteistä identiteettiä. Kulttuuri on voimavaramme. Kun ihminen tietää, mistä tulee, hän kestää enemmän. Kulttuuri on osa kansallista resilienssiä ja turvallisuutta. Se antaa voimaa myös silloin, kun olosuhteet eivät ole helppoja. Siksi suomalaisen kulttuurin tukeminen ei ole nostalgiaa vaan turvallisuuspolitiikkaa parhaimmillaan. Yhteinen arvopohja ja vahva itsetunto ovat asioita, joita mikään rahasto ei voi korvata mutta joita ilman yksikään maa ei pysy koossa. Suomalaisen kulttuuriperinnön elinvoimaisuutta turvaamme varmistamalla lasten ja nuorten kulttuurikasvatuksen, polut taiteen ja kulttuurin eri alojen harrastamiseen ja ammattilaisuuteen. Kulttuuri kuuluu kaikille, mutta sen tukemisen pitää perustua kestävään pohjaan. Tarvitsemme toimeenpano-ohjelman, jossa on aikataulu, rahoitus ja vastuutahot, ei enää uutta paperia vaan todellisia tekoja. Suomalainen kulttuuri ansaitsee sen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-10-09T19:58:30,2025-10-09T20:00:55,Hyväksytty,1.1 2025_93_248,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten ministeri puhuu, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_249,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Mari-Leena,Talvitie,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Alussa muutamiin edustajien nostoihin yhteisiä vastauksia, ja sitten loppupuheenvuoroon. Tässä useampi edustaja kysyi kirjoihin liittyvistä asioista, Celia-korvauksista ja monista muista. Yhtenä toimenpiteenä on tosiaan kirjastoalan selvitys. Se tullaan siis käynnistämään vielä tämän tulevan talven aikana, ja siinä varmasti pureudutaan moniin näihinkin asioihin, mitä tässä tuotiin esiin. Useampi edustaja toi vielä vertailun Koreaan. Tapasin viime viikolla Korean varaministerin. Olin YK:n kulttuurikokouksessa eli Mondiacultissa, joka oli nyt ekaa kertaa Euroopassa, Barcelonassa. Tässä meidän tapaamisessa kyllä tuli hyvin selvästi ilmi se, että Korea on noin 30 vuotta sitten päättänyt systemaattisesti panostaa luovaan talouteen, ja ne hedelmät ovat viime aikoina olleet näkyvissä. Niin kuin kaikki muutkin toimenpiteet, se tarvitsee sitä pitkäjänteistä työtä ja yhteistä näkymää. Näen siinä mielessä tämän kulttuuripoliittisen selonteon tärkeänä, että meillä on se yhteinen päämäärä, meillä on yhteisiä tavoitteita, kun me myöskin sitoudutaan toimenpiteiden hakemiseen yhteisesti, puolueet laajasti mutta tietenkin myös koko taiteen ja kulttuurin kenttä. Täällä tulivat hyvin ilmi suomalaiset tarinat. Taide- ja kulttuuriammattilaiset ovat tärkeässä roolissa, ja he tarvitsevat sen arvostuksen. Niin kuin sanoin aikaisemminkin, kuka muu niitä suomalaisia tarinoita kertoisi, ellemme me niitä kerro. Kulttuurilla on myös iso osa ja rooli meidän sivistyksen ja osaamisen vahvistamisessa. Kaikki ne investoinnit, mitkä me tehdään tulevaisuudessa osaamiseen, ja t&k-panostukset, nivoutuvat myöskin tänne, koska me tarvitaan niitä luovia tekijöitä, ja siinä mielessä kulttuurilla ja taiteella on myöskin rooli siinä, että luovia tekijöitä meillä riittää. Kutsun siis mukaan kaikki laajasti tähän toimeenpanosuunnitelmatyöhön, joka aloitetaan jo ensi viikolla. Jotta onnistumme, meidän on katsottava asioita yhteisestä näkökulmasta ja pidemmälle tulevaisuuteen kuin vain yhteen vuoteen ja ensi vuoteen. Tarvitsemme yhteistyötä, luovuutta, rohkeutta. Kiitos kaikille tästä keskustelusta. Tunnistan, että rakentava-sana voidaan tulkita tosi eri lailla. Minä ajattelen ”rakentavaa” niin, että erilaiset mielipiteet kohtaavat mutta siinä käydään sellaista dialogia, että sillä rakennetaan parempaa tulevaisuutta ja parempaa huomista. Siinä mielessä annetaan jatkossakin niille erilaisille mielipiteille rakentavassa hengessä ja hyvässä keskustelukulttuurin hengessä sijaa, niin päästään parempaan lopputulokseen. Kulttuuri antaa meille juuret ja siivet, ja meidän on tärkeää myös poliittisesti kannustaa investoimaan, luomaan mahdollisuuksia ja näkymää, ja sitä kautta myöskin sitten saamme aikaan jotain uutta ja erilaista. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2025-10-09T20:00:56,2025-10-09T20:04:51,Hyväksytty,1.1 2025_93_250,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_93_251,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 5 käsittelyä. — Sieltä ensimmäisenä edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_93_252,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi on suomalaisten kotimaa, isänmaa ja synnyinmaa. Suomalaisten tarinoita kertovat vain suomalaiset. Suomalainen kulttuuri on monimuotoista, ainutlaatuista, ja se elää ihmisten arjessa. Se ilmenee suullisessa perinteessä, tarinoissa, sananlaskuissa ja kalevalamitassa, käsityötaidoissa, uskomuksissa ja muinaismuistoissa. Kulttuuriin kuuluvat ihmisten jakamat arvot, perinteet, taide ja elintavat, jotka muodostavat jaetun elämäntavan yhteisössä. Kukapa meistä ei olisi saunassa käynyt tai syönyt perinneruokiamme mykyrokasta kalakukkoon, puhumattakaan kesäillan lavatansseista järvimaisemassa. Suomenajokoira, suomenpystykorva ja suomenhevonen ovat osa kansallista identiteettiämme. Ne kertovat elämäntavastamme, yhteydestämme luontoon ja pitkästä historiastamme. Kulttuurimme ilmenee monessa arkisessa ja merkityksellisessä muodossa. Se löytyy musiikista, kirjallisuudesta, kuvataiteesta, teatterista ja elokuvasta. Se näkyy perinteisissä juhlatavoissa ja ihmisten jakamissa tarinoissa. Jokainen osallistuminen, jokainen hetki, jolloin jaamme kokemuksia toisten kanssa, vahvistaa yhteisöllisyyttämme ja rakentaa kulttuurimme jatkuvuutta. Arvoisa rouva puhemies! Kulttuuripoliittisessa selonteossa on hyviä toimenpiteitä, joita on tärkeää toteuttaa kulttuuri- ja luovien alojen toimijoiden kanssa pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Nyt tulee löytää niitä toimintatapoja ja kohtaamisia, jotta jokainen voi kokea arjessaan kulttuurisia nautintoja jokaisella aistilla vaikkapa kauppareissun yhteydessä. Kulttuuri kuuluu kaikille, ja se ei tarvitse aina rahaa. Valtion tuen tulee olla aina vaikuttavaa ja myös henkistä, fyysistä ja taloudellista kasvua lisäävää. Kulttuuriosaamista, luovuutta ja rohkeutta tarvitaan maahamme. Kulttuuri on meidän yhteinen kotimme. Se ei synny hallinnossa tai ohjelmissa vaan ihmisten arjessa siinä, miten puhumme, luomme ja jaamme kokemuksia. Se on yhteinen perintö ja samalla tulevaisuuden perusta. Meidän tehtävämme on vaalia tätä perintöä ja varmistaa, että oma tarinamme ja arvomme kulkevat sukupolvelta toiselle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-09T20:22:14,2025-10-09T20:25:07,Hyväksytty,1.1 2025_93_253,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_254,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on kulttuuripoliittinen selonteko ja sivistysvaliokunnan mietintö aiheesta. Kiitos ministeri Talvitielle asian esittelystä. Kulttuuripolitiikan tehtävä on pitää huolta suomalaisesta sivistyksestä, identiteetistä ja kulttuurimme perinteistä. Se on työtä sen eteen, että suomen kieli, perinteet ja taide elävät vahvoina myös tulevaisuudessa. Kun puhumme kulttuurista, puhumme samalla siitä, keitä me olemme kansakuntana. Suomi on pieni maa, ja suomen kieli on ainutlaatuinen. Siksi sen asemaa ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Kieli on ajattelun väline, yhteyden väline ja kulttuurin perusta. Jos kieli heikkenee, heikkenee myös kyky ilmaista ja ymmärtää omaa todellisuuttamme. Siksi on tärkeää, että valtiovalta tukee suomen kielen käyttöä, opetusta ja asemaa kaikilla elämänalueilla. Arvoisa puhemies! Kulttuuri on tapa elää ja olla osa yhteisöä. Se näkyy musiikissa, kirjallisuudessa mutta myös arjen tavassa kohdata, rakentaa ja juhlia. Kulttuuri ei synny virastoissa vaan ihmisten keskuudessa ja luonnossa tässä tuhansien järvien ja metsien maassa. Se on elävää, ja sen tulee elää kansan mukana. Kulttuuri on elämäntapa, joka ilmenee arvoina, uskomuksina, tarinoina, taiteena, kielenä ja tapana sekä toimintana. Kulttuurista nauttiminen ja sen toteuttaminen ei aina välttämättä vaadi rahaa. Valtion tehtävänä on luoda edellytyksiä mutta ei ohjata sisältöjä. Taiteilijoilla ja tekijöillä on oltava vapaus ja vastuu. Siksi tarvitaan tasapainoa julkisen tuen ja yksityisen rahoituksen välillä. Julkinen tuki turvaa perustan, mutta yksityinen toiminta ja markkinaehtoisuus pitävät kulttuurin elävänä ja monimuotoisena. Arvoisa puhemies! Kulttuuri vahvistaa yhteiskuntaa ja lisää hyvinvointia. On tärkeää, että kulttuuripalvelut ovat saavutettavia kaikkialla Suomessa. Ihmisten on voitava kokea kulttuuria, taidetta sen eri muodoissaan ja osallistua sen tekemiseen asuinpaikasta riippumatta. Pitkässä Suomessa on myös alueellisia kulttuurimme erityispiirteitä, joita tulee vaalia. Tähän liittyvät paitsi koko Suomen metsäiset maisemat myös upeat vesistömme, joet, järvet ja merellisyys. Oman rikkauden maamme kulttuuriperinteeseen tuovat pohjoisen Lapin maisemat tuntureineen ja alkuperäiskansoineen. Alueelliset ja kielelliset erot sekä murteet ovat osa kansallista perintöämme myös tuleville sukupolville. Kulttuuri on myös osa kansallista turvallisuutta. Se antaa meille kyvyn ymmärtää itseämme ja puolustaa arvojamme, kun tiedämme, mistä tulemme. Tämän olemme saaneet huomata, kun seuraamme Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa Ukrainassa. Suomalainen kulttuuri on laaja ja monimuotoinen kokonaisuus. Siihen kuuluvat niin korkeataide kuin arjen perinteet. Saunakulttuuri, käsityöt, urheilutapahtumat, metsästys ja metsät ovat kaikki osa samaa tarinaa. Kaikkia näitä on syytä vaalia ja arvostaa. Jokainen suomalainen vaikuttaa kulttuurin tulevaisuuteen omilla valinnoillaan. Kun tuemme kulutusvalinnoillamme kotimaista musiikkia, elokuvaa tai kirjallisuutta, tuemme omaa identiteettiämme. Jos me suomalaiset emme tue suomalaista kulttuuria, ei sitä kukaan muukaan tee. Arvoisa puhemies! Kulttuuri on perusta, jolle yhteiskunta rakentuu. Kun pidämme huolta kielestämme, taiteestamme ja arvoistamme, pidämme huolta meille rakkaasta isänmaastamme, Suomesta. Ja lopuksi toivotan teidät kaikki tervetulleiksi pohjoiseen Ouluun ensi vuonna, 2026, Euroopan kulttuuripääkaupunkiin. Tervetuloa! — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-10-09T20:25:14,2025-10-09T20:29:40,Hyväksytty,1.1 2025_93_255,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_256,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Taide herättää, ilahduttaa, kysyy, etsii vastauksia, synnyttää muistoja, saa muistamaan, ottaa kantaa, ravisuttaa, rauhoittaa mieltä, antaa uusia näkökulmia, ihmetyttää, antaa nautintoa, saa ajattelemaan, ärsyttää, ihastuttaa — siis on osa ihmisyyttä. Kulttuuripoliittinen selonteko on lähtökohdiltaan äärimmäisen tarpeellinen asiakirja. Taide- ja kulttuuripolitiikkaa tulee kehittää kunnianhimoisesti, sillä luovilla aloilla piilee valtavaa potentiaalia myös kansantalouden ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Tällä hetkellä on kuitenkin ilmeinen ristiriita tavoitteiden ja todellisuuden välillä. Taide- ja kulttuuriala ei voi kukoistaa, jos sen rahoitus ja tekemisen edellytykset eivät ole kunnossa, ja nyt ne eivät ole. Tätä selontekoa lukiessani mieleeni pyrkikin väkisin Irinan biisi Yhdeksän hyvää ja kymmenen kirosanaa. Selonteko todellakin sisältää yhdeksän hyvää toimenpidettä kulttuurin puolesta. Ne kirosanat tulevat mieleen katsoessa sitä listaa, miten hallitus on kautensa aikana leikannut kulttuurista ja nostanut kulttuurin verotusta. Ja vaikka tänään saatiin kuulla, että hallitus on tullut järkiinsä ja peruu lisäleikkaukset elokuva-alalta ja muulta kulttuurilta, niin ei se kirosanoja poista. En ymmärrä, miksi kyseiset leikkaukset ylipäätään tuotiin listalle, kun jo vuosi sitten ministeri kertoi, ettei kulttuurista enää leikata. Arvoisa puhemies! Kulttuurista pitää voida nauttia ympäri Suomen. Se edellyttää niin maakuntien kulttuurilaitosten kuin sitä tukevan vapaan kentän toimintaedellytyksistä huolehtimista. Hallituksen leikkaukset kuntien valtionosuuksiin ja tiukka kuntatalous laittavat maakuntien orkesterit, teatterit ja museot erittäin haastavaan tilanteeseen. Kulttuuritoiminnan järjestäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä, ja sille on varattava riittävä rahoitus. Ilman kulttuurin tekijöitä meillä ei ole kulttuuria. Hengen palolla ei taiteilijakaan elä. Siksi meidän tulee turvata kulttuurin tekijöiden mahdollisuudet tehdä työtään ja tulla sillä toimeen. Kulttuurialan ammattilaisten toimeentulo on usein vaikeasti ennakoitavissa, ja tulot koostuvat monesta eri osasta. Pitkällä tähtäimellä perustulo olisi paras keino paikata tilkkutäkkimäisen sosiaaliturvan aukkoja ja mahdollistaa joustavat siirtymät palkkatyön, yrittäjyyden, apurahalla tehtävän työn ja työttömyyskausien välillä. Tärkeä ja vaikuttava askel olisi yhdistelmävakuutus, joka mahdollistaisi työttömyysturvan kerryttämisen samanaikaisesti sekä työntekijänä että yrittäjänä. Myös se järjetön tulkinta siitä, että taiteilija ei voi työttömänä harjoittaa lainkaan taidetta, tulisi purkaa, koska eihän siinä ole mitään järkeä, että edes ammattitaitoaan ei pysty työttömänä pitämään yllä. Arvoisa puhemies! Suomen työttömyys on tällä hetkellä toiseksi pahinta koko Euroopassa heti Espanjan jälkeen. Yksi ylikorostunut ryhmä on nuoret. Kannankin huolta nuorista vastavalmistuneista ammattitaiteilijoista, jotka ovat vailla työtä ja joiden on sinniteltävä eteenpäin. Vaikka juuri tällä hetkellä nuorilla taiteilijoilla ja kulttuurialan tekijöillä ei olisi töitä, viestin heille ei suinkaan pidä olla, etteikö heitä tarvittaisi. Heitä nimittäin tarvitaan kertomaan tämän maan tarinoita ja kysymään kysymyksiä, joihin ei ole helppoja vastauksia. Myös lapsilla ja nuorilla on oikeus taiteeseen ja kulttuuriin sekä tekijänä että kokijana. Taidekasvatus lähtee jo päiväkodista ja tuo mielekkyyttä sekä lasten että työntekijöiden arkeen. Siksi on tärkeää turvata päiväkotien ja koulujen mahdollisuus viedä lapsia kokemaan taidetta ja kulttuuria sekä erilaisten esitysten ja taide-elämysten tuominen päiväkoteihin ja kouluihin. Jokaisella lapsella pitäisi olla mahdollisuus mieluisaan kulttuuri- ja taideharrastukseen. Taidelaitosten yhteistyötä koulujen kanssa olisi hyvä varmistaa. Kannan suurta huolta Taidetestaajat-toiminnan tulevaisuudesta. Se on ollut esimerkillinen, tykätty ja palkittu tapa varmistaa, että joka ikinen Suomen kasiluokkalainen pääsee taide-elämysten piiriin ja saa myös työkaluja taidekasvatukseen. Kysyin ministeriltä, onko Taidetestaajan rahoitus varmistettu, sillä jos ei rahoitusta taata, niin se on loppumassa ensi lukuvuoden jälkeen. Valitettavasti en tähän saanut vastausta, mutta toivon, että tämä olisi se yhteinen asia, missä koko eduskunta voisi varmistaa, että rahoitusta riittää ja meidän nuoret kasiluokkalaiset jatkossakin pääsevät taide-elämysten pariin. Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan korostaa sitä, että jos emme itse pidä huolta oman kulttuurimme elinvoimasta ja kulttuuriperinnöstä, ne katoavat, sillä ihmisen kulttuurinälkä ei katoa mihinkään. Jos kotimaiset vaihtoehdot uupuvat, täyttää tilan englanninkielinen massaviihde. Varmistetaan, että taiteen ja kulttuurin tekijöillä on riittävä mahdollisuus tehdä työtään, jotta me saamme nauttia suomalaisesta kulttuurista vastaisuudessakin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-10-09T20:29:42,2025-10-09T20:35:25,Hyväksytty,1.1 2025_93_257,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kilpi poissa. — Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_258,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tänä päivänä on myös selvää, että tekoälyn tuottama materiaali vaikuttaa kulttuuriin, luovaan työhön ja kulttuurialan teoksiin. Silloin on erityisen tärkeää pitää kiinni tekijänoikeuksista ja suomalaisten taiteilijoiden työn tuloksista. Arvoisa rouva puhemies! Kulttuuri on kuin silta menneisyyden ja tulevaisuuden välillä. Hallitus haluaa, että jokainen suomalainen lapsi kasvaa tuntien ja oppien oman kulttuuriperintönsä ja saa mahdollisuuden harrastaa ja luoda. Siksi on tärkeää panostaa esimerkiksi lasten ja nuorten lukutaitoon ja paikallisiin harrastusmahdollisuuksiin. Suomen kielen tukeminen, kulttuuriperintömme arvostaminen ja historian kunnioittaminen ovat osa suomalaista yhdistävää kulttuuripolitiikkaa. Kunhan ymmärrämme näiden arvon, voimme todeta, että suomalainen kulttuuri on meillä voimavara ja ylpeyden aihe. Pidetään kulttuuriperinnöstämme huolta yhdessä, rohkeasti ja juuret maassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-10-09T20:35:27,2025-10-09T20:36:16,Hyväksytty,1.1 2025_93_259,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Valtola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_260,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kulttuuripoliittinen selonteko on merkittävä asiakirja, joka katsoo yhdessä toimenpidesuunnitelmansa ja toimenpiteidensä kanssa pitkälle tulevaisuuteen. Pääasia ei kuitenkaan ole tämä tulos, kulttuuripoliittinen selonteko, vaan isossa roolissa on myös prosessi, jolla se on toteutettu. Kulttuuripoliittisen selonteon laatimiseen on osallistettu kulttuurin kenttä todella laajasti, ja eduskunta sivistysvaliokunnan äänellä edellyttää, että toimenpidesuunnitelmassa otetaan huomioon myös kulttuurin kenttä. Tässä täysistuntosalissa on käytetty monia puheenvuoroja kulttuuripoliittiseen selontekoon liittyen, kritisoitu hallituksen viimeaikaisia päätöksiä, mutta yhdessäkään puheenvuorossa ei ole laajasti tunnistettu tätä erittäin vaikeaa tilannetta, missä kulttuuripoliittinen selonteko on laadittu. Globaali tilanne on erittäin haastava. Euroopassa on käynnissä sota. Euroopan talous on huonossa tilanteessa. Olemme käyneet läpi koronakriisin. Myös Suomen taloudessa elämme vaikeita aikoja. Reaalinen talouskasvu on puuttunut viimeiset 17 vuotta. Viimeiset vaalikaudet olemme eläneet keskimäärin kymmenen miljardia euroa yli varojemme, mutta siltikään yhdessäkään opposition puheenvuoroissa tätä tilannetta ei ole tunnistettu. Tänään on keskusteltu elokuvateollisuuden tuotantotuesta, ja olemme saaneet hyviä uutisia, että näitä leikkauksia tähän ei toteuteta. Ottaisin tässä huomioon myös sen, että myöskään edellisen hallituksen aikana tätä elokuvatuotantotukea ei nostettu, vaan se on käytännössä pysynyt vähän laskien samalla tasolla vuodesta 2012 alkaen. Kulttuuri tarvitsee pitkäjänteistä ja ennakoivaa rahoitusta, mutta että tämä toteutuu, se vaatii myös terveen valtiontalouden, mihin meidän pitää yhdessä pyrkiä. Kulttuurin rahoituksessa meidän pitää sitoutua toimiin, joilla nostetaan taiteen ja kulttuurin rahoitustasoa, mutta tämä siis vaatii sen terveen valtiontalouden. On monipuolistettava rahoituslähteitä ja vahvistettava toimijoiden omaa taloudellista kestävyyttä. Yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä on syvennettävä, ja lahjoitusten verovähennysoikeus on tässä askel oikeaan suuntaan. Samalla on huolehdittava, että kulttuurialan toimijoilla on osaamista yrittäjyyteen ja talouden hallintaan. Kulttuuripolitiikan tekeminen on myös tulevaisuuspolitiikkaa. Meidän on varmistettava, että tekoäly ja digitalisaatio tukevat luovia aloja eivätkä uhkaa niiden tekijöitä. Tarvitsemme sääntelyä, joka turvaa taiteilijoiden oikeudet ja toimeentulot myös uusien teknologioiden alueella. Tänä aamuna Sanaston kirjailijakahvilla tulivat esille Celian, Saavutettavuuskirjaston, ongelmat lainauskorvausten osalta, ja onkin tärkeää, että tulevaisuudessa kehitämme meidän tekijänoikeusjärjestelmää kohti sitä, että se olisi teknologianeutraali. Kulttuuri tekee Suomesta isomman kuin maantieteelliset rajamme antavat ymmärtää. Se tekee meistä kokoamme suuremman toimijan maailmalla. Toimeenpanosuunnitelman avulla voimme varmistaa, että tämä potentiaali realisoituu, että kulttuuri ja luovat alat nousevat elinkeinopolitiikan, viennin ja kansainvälisen yhteistyön todellisiksi painopistealueiksi. Arvoisa rouva puhemies! Kannatan lämpimästi kulttuuripoliittista selontekoa ja sen toimeenpanosuunnitelman ripeää valmistelua. Kulttuuri ei ole kuluerä, se on investointi ihmiseen, yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-10-09T20:36:23,2025-10-09T20:41:25,Hyväksytty,1.1 2025_93_261,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Haatainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_262,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kulttuuri muodostaa hyvin laajasti ymmärrettynä yhteisön ja koko yhteiskunnan perustan, mutta se kuitenkin muuttuu ja muovautuu jatkuvasti uusien sukupolvien, uusien vaikutteiden, ideoiden, arkisen vuorovaikutuksen ja myös tietoisen muutostyön kautta. Koska kulttuuri on tällaisten henkilökohtaisten ja myös jaettujen identiteettien kenties tärkein rakennusaine, sen pitää olla kaikkien saavutettavissa. Tässä selonteossa todetaankin se, että oikeus kulttuuriin kuuluu kaikille asuinpaikasta, tulotasosta, fyysistä ominaisuuksista tai kielitaidosta riippumatta — siellä todetaan, että kulttuuri kuuluu kaikille. Yhteiskunnan tuleekin tukea kulttuuritoimintaa niin monipuolisesti, että jokaisella on mahdollisuus nauttia kulttuurista sen kokijana, sen tekijänä tai harrastajana. Tämä edellyttää sitä, että niin kulttuuri-instituutioiden kuin harrastusmahdollisuuksien ylläpito toteutuu, ja se tarkoittaa sitä, että myös tapahtumia ja taiteilijoita tuetaan. Ilman sitä tätä kaikkea ei synny. Tuki voi olla myös tiloja tai neuvontaa, ja pitää muistaa, että kulttuurin saavutettavuus edellyttää myös esteettömyyttä. Julkisella rahoituksella pitää myös ohjata kulttuuritoimijoita tämän saavutettavuuden laajaan huomioimiseen, ja me tarvitsemme nykyistä suunnitelmallisempaa toimintaa niiden tavoittamiseen, jotka jäävät palveluiden ulkopuolelle. Erilaisten hoitopaikkojen tai oppilaitosten arkeen pitää tuoda järjestelmällisesti taide- ja kulttuuritoimintaa, ja tätähän kunnat paljon myös tekevät. Vammaisten henkilöiden osallistuminen kulttuuripalveluihin edellyttää tietenkin myös toimivia kuljetus- ja tulkkauspalveluita, apuvälineitä ja avustajien vapaata pääsyä. Kulttuuri on kokemuksia niin katsojana, kuulijana kuin kokijana, mutta se on tekemistäkin. Mahdollisuudet kulttuurin harrastamiseen ovat kulttuuripoliittisesti yhtä tärkeitä kuin kulttuurin seuraaminen. Erilaiset harrastusmuodot matalan kynnyksen kokeiluista aina pitkäjänteiseen taiteen perusopetukseen on pidettävä osana kuntien ja muun kulttuuri- ja sivistyshallinnon kokonaisuutta. Me kaikki tiedämme, että kun lapset oppivat kulttuuriharrastuksiin, niin he jatkavat sitä harrastusta sitten myös vanhempana. Monen isoäiti on soittanut lapsuudessa pianoa, oppinut sen ja soittelee sitten vanhoilla päivilläänkin, ja se ilahduttaa koko elämän ajan. Kulttuuri on kokemuksia, se on siis kokemuksia, joita me kaikki yhdessä voimme jakaa. Mutta kulttuurin saavutettavuuden ja saatavuuden suurin este on tänä päivänä, sen kyllä tiedostamme, rahanpuute — eurot vaikuttavat aina jokaisen paikkakunnan kulttuuritarjontaan. Se vaikuttaa hintaan, harrastusmahdollisuuksiin niin harrastajana kuin toteuttajan näkökulmasta, ja nämä voimavarat sitten vaikuttavat suoraan teattereiden, orkestereiden ja museoiden tarjontaan. Taiteen, kulttuurin ja tapahtumien arvo yhteiskunnalle ja yhteenkuuluvuudelle sekä myös hyvinvoinnille on — se kyllä täytyy sanoa — kiistaton, ja se on valtava, ja siksi pitää olla tavoitteena, että kulttuurirahoitus on riittävä ja että siinä otetaan huomioon saavutettavuus ja saatavuus ja kulttuurilliset oikeudet. Tärkeää on, että tällaisella pitkäjänteisellä rahoituksella varmistetaan ennakoitavuus ja pitkäjänteinen toiminta. Eli nyt tällä hetkellä, kun näistä leikkauksista puhutaan, tämä nousee esiin kulttuuritoimijoilta, että pitää pystyä ennakoimaan, mikä se taso on, niin että sitten voidaan rakentaa se toiminta myös tämä rahoitus pitkäjänteisesti huomioon ottaen. Myös taiteen vapaus on tärkeä itseisarvo. Siitä tässä nyt on vähemmän puhuttu, ja on tärkeää muistaa, että ei ole poliitikkojen eikä virkamiesten ja rahoittajien tehtävä määritellä taiteen sisältöjä. No, tämä kulttuuripoliittinen selonteko ansaitsee kiitoksen laajasta valmistelupohjasta. Se on asiantuntevasti valmisteltu ja tunnistaa kulttuurin yhteiskunnallisen merkityksen, ja selontekoon valiokunnassa tehdyt kannanotot täydentävät sitä. Jatkotyössä on tärkeää, että tämä laaja valmistelupohja säilyy ja että valiokunnan kannanotot ovat mukana valmistelussa. Haluan kiittää ministeriä, ministeri Talvitietä ja sivistysvaliokunnan jäseniä hyvästä ja rakentavasta vuorovaikutuksesta tämän selonteon käsittelyssä ja valmistelussa. Valiokunta haluaakin olla mukana selonteon toimeenpanon seurannassa tiiviisti. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-10-09T20:41:30,2025-10-09T20:47:05,Hyväksytty,1.1 2025_93_263,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_264,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Heti alkuun teen vastalauseen numero 2 mukaisen kannanoton. Myös minä haluan nostaa lasten ja nuorten kulttuurikokemuksen tärkeyden. He ovat meidän tulevaisuuden kulttuurin tekijöitä ja myös tulevia yleisöjä. Tarvitsemme Taidetestaajien jatkon turvaamista. Se tilanne on sellainen, että se on tämän hallituskauden aikana ratkaistava. Tarvitsemme lisäresurssia myös taiteen perusopetukseen, lasten kulttuurikeskuksille ja myös harrastusten Suomen malliin lisää mahdollisuuksia päästä juuri kulttuuri- ja taideharrastusten pariin. Pitäisi turvata se mahdollisuus, että jokainen halukas lapsi ja nuori pääsee kokemaan kulttuuria ja pääsee harrastamaan kulttuuria. Nyt esimerkiksi meidän taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa Espoossa on pitkät jonot ja pääsykokeet, ja kaikki halukkaat lapset eivät sinne mahdu sisään. Sitten muutama ehdotus kirjallisuusalalta, ensin Celiaa, Saavutettavuuskirjastoa, koskien: Saavutettavuuskirjasto on palvelu, josta meidän on syytä olla ylpeitä. Tuomme kirjallisuutta myös heidän saatavilleen, jotka tarvitsevat esimerkiksi äänikirjoja kirjallisuudesta nauttimiseen vamman, sairauden, keskittymisvaikeuksien tai muun syyn takia. Celia tuottaa saavutettavaan muotoon vuosittain noin 30 prosenttia kaikesta Suomessa julkaistusta kauno- ja tietokirjallisuudesta, ja lainattavissa on noin 55 000 teosta. Vuonna 24 Celiasta tehtiin 1,4 miljoonaa lainaa. Tilanne ei kuitenkaan ole reilu kirjailijoille, jotka kasvavassa määrin jäävät ilman korvauksia Celia-lainoista. Vuoden 24 lainoista miljoona lainaa jäi korvaamatta, koska Celia on painottanut suoratoistoa. Vuoden 25 alusta lähtien Celia ei toimita enää lainkaan lainauskorvauksen piirissä olevia cd-kirjoja asiakkaille. Tämän kuun alusta Celia siirtyi uuteen malliin, jolloin suurin osa lainauksista putoaa lainauskorvauksen ulkopuolelle, sillä se ei enää maksa lainauskorvauksia verkossa lainattavista äänitteistä. Celia-netin kautta omalle koneelle ladattavat äänikirjat ovat korvauksen piirissä, mutta niitä on lainoista vain noin kuusi prosenttia. Mekanismi on koettu näkövammaisten keskuudessa hankalaksi, ja sen takia se ei ole suosittu. Tämä tarkoittaa, että ainoastaan kuusi prosenttia Celia-kirjastosta tehdyistä lainoista on nyt lainauskorvauksen piirissä. Korvaus näistä cd-levyistä ja äänikirjoista on ollut 38 senttiä per lainaus ja suoratoistosta ei mitään. Nyt on odotettavissa, että muutoksen jälkeen 1,4 miljoonasta lainasta noin 80 000 on enää lainauskorvauksen piirissä, ja lopuista ei kirjailijoille makseta korvausta. Tämä alkaa näkyä kirjailijoille jo ensi vuonna, kun tämän vuoden korvauksia maksetaan, mutta vuonna 27 se näkyy erityisen rajusti. Tässä ei ole kyse mistään isoista summista, jos matemaattisen laskutoimituksen tekee. Ehdotankin — tein tästä myös talousarvioaloitteen — että joko jakovarakeskusteluissa tai viimeistään siinä lisätalousarvion yhteydessä tämä huomioitaisiin. Sitten vähän isompi kysymys on lainauskorvauksien saaminen ajan tasalle. Jos ajatellaan pohjoismaista tasoa, jossa Tanska ja Ruotsi ovat systemaattisesti aina korottaneet sitä tasoa, jotta se lainauskorvauksen arvo säilyisi, niin se vaatisi noin 20 prosentin korotusta lainauskorvauksiin varattuun summaan, mutta sen voisi hyvin toteuttaa vaiheittain, kunhan se saataisiin käyntiin. Vielä pieni ehdotus, joka ei sisällä kustannusta ja josta myös tein talousarvioaloitteen: Vuonna 23 e-kirjojen ja e-äänikirjojen kirjastokäytön korvausta varten varatusta miljoonasta jäi käyttämättä 450 000 euroa. Käyttämättä jäänyt summa siirrettiin seuraaville vuosille. Summa ei ole kuitenkaan vieläkään kulunut, ja sen voisi siirtää kompensoimaan painettujen kirjojen lainausmäärän kasvua ja tekijöiden laskeneita lainauskorvauksia. Se toisi jo pientä helpotusta kirjailijoille mutta ei vaatisi lisää rahaa hallitukselta. Tässä ehdotuksia, joihin saa tarttua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-10-09T20:47:07,2025-10-09T20:52:15,Hyväksytty,1.1 2025_93_265,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Holopainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_266,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aluksi totean, että kannatan edustaja Hopsun tekemiä ehdotuksia. Kulttuuri on olennainen osa hyvinvointia, oppimista ja osallisuutta. Kulttuuri ei ole vain taidetta, se on tapa olla yhteydessä toisiin ja rakentaa yhteistä todellisuutta. Kulttuurihyvinvointi on käsite, joka yhdistää taiteen, kulttuurin ja ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin. Meillä on vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että kulttuuri tukee mielenterveyttä, vähentää yksinäisyyttä ja vahvistaa elämänhallintaa. Siksi kulttuuripalvelut eivät ole vain sivistystoimen asia, ne kuuluvat myös hyvinvoinnin edistämisen ytimeen. Erityisesti haluan vielä nostaa esiin taidekasvatuksen merkityksen. Taidekasvatus ei ole vain teknisten taitojen opettamista, se on tunneilmaisun, luovuuden ja ajattelun kehittämistä. Se antaa lapsille ja nuorille välineitä käsitellä maailmaa, rakentaa identiteettiä ja osallistua yhteiskuntaan. Taidekasvatus kuuluu jokaiselle lapselle riippumatta siitä, missä kunnassa hän asuu tai millaisessa perheessä hän kasvaa. Toinen keskeinen osa kulttuuripolitiikkaa on lukutaito. Lukutaito on demokratian perusta. Se on kyky ymmärtää, osallistua ja vaikuttaa. Suomessa lukutaito on ollut vahva, mutta erot kasvavat. Meidän on varmistettava, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus kehittyä lukijana, ei vain teknisesti vaan myös kriittisesti ja elämyksellisesti. Kirjastot, koulut ja kulttuuritoimijat ovat tässä avainasemassa. Arvoisa puhemies! Kuntien rooli kulttuurin edistäjänä on erityisen tärkeä. Meidän on varmistettava, että kulttuuripalvelut ovat saavutettavia kaikille: lapsille, nuorille, ikäihmisille, eri kieli- ja kulttuuriryhmille. Kulttuuripolitiikan tulee olla yhdenvertaista ja alueellisesti tasa-arvoista. Se ei saa jäädä säästötoimien jalkoihin. Kulttuuri on perusta hyvälle elämälle ja toimivalle yhteiskunnalle. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+5.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-10-09T20:52:15,2025-10-09T20:54:13,Hyväksytty,1.1 2025_93_267,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 16 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 73/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 7/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Tämän esittelee meille valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Haatainen. Ja sen jälkeen sitten edustaja Hänninen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_93_268,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 16 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 73/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 16 §:n muuttamisesta käsiteltiin valiokunnassa. Tässähän muutetaan tätä varhaiskasvatuksen indeksiä niin, että Tilastokeskus voi lakkauttaa kuntataloutta koskevan opetustoimen hintaindeksin tuottamisen ja siten vähentää työmääräänsä ja kohdentaa rajalliset resurssinsa olennaiseen tilastotuotantoon. Eli tässä yksinkertaistetaan tätä järjestelmää, ja arvioidaan, että tällä esityksellä ei ole oleellista vaikutusta varhaiskasvatusmaksujen määrään eikä myöskään kuntien varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuloihin. Tämän lain mukainen indeksitarkistus tehdään vuoden 2027 lopussa, ja se tulee voimaan 1.8.2028. Näin ollen sivistysvaliokunta saamansa selvityksen perusteella pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+6.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-10-09T20:05:17,2025-10-09T20:06:38,Hyväksytty,1.1 2025_93_269,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 16 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 73/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_270,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 16 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 73/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt rakentava puheenvuoro varhaiskasvatuksesta. Tänään keskustelemme tärkeästä aiheesta, nimittäin varhaiskasvatuksen maksuista. Varhaiskasvatusmaksut ovat osa toimivaa kuntataloutta, ja on selvää, että niiden tulee seurata ajassa tapahtuvia muutoksia, kuten tähänkin asti on ollut. Maksujen suuruutta ei kuitenkaan tule voida mielivaltaisesti päättää, jotta varhaiskasvatus säilyy saavutettavana jokaiselle lapselle tässä maassa. Siksi on tärkeää, että maksujen taso heijastaa palvelujen todellisia kustannuksia ja pysyy oikeudenmukaisena perheiden näkökulmasta. Tällä esityksellä haluamme varmistaa, että maksujen tarkistus perustuu ajantasaiseen ja luotettavaan tietopohjaan ilman, että sen saamiseksi tehdään päällekkäistä työtä. Arvoisa puhemies! Keskeinen muutos esityksessä on siirtyä käyttämään varhaiskasvatusmaksujen tarkistuksessa kuntien peruspalvelujen hintaindeksiä. Tämä muutos yksinkertaistaa hallintoa ja vähentää päällekkäistä työtä. Aiemmin tarkistuksessa käytetyn erillisen opetustoimen hintaindeksin tuottaminen ei ole enää tarkoituksenmukaista eikä resurssiviisasta. Tämä on konkreettinen keino helpottaa Tilastokeskuksen työtä, ja samalla se edistää valtionhallinnon resurssien viisaampaa käyttöä. Indeksitarkistusten yhtenäistäminen vahvistaa koko julkishallinnon tehokkuutta ja selkeyttää järjestelmää. Arvoisa puhemies! Taloudesta on huolehdittava vastuullisesti myös varhaiskasvatuksen osalta. On hyvä, että päällekkäisiä tehtäviä karsitaan ja hallinto tehostuu, kun samaa tietopohjaa voidaan hyödyntää useammassa tarkoituksessa. Haluan kiittää sivistysvaliokuntaa esityksen huolellisesta käsittelystä ja sen varmistamisesta, että ratkaisut ovat perheille oikeudenmukaisia ja hallinnolle järkeviä. Näin turvaamme varhaiskasvatuksen jatkuvuuden ja laadun vastuullisesti. Jokaisen lapsen ja lapsenlapsemme on oikeus saada tasokasta varhaiskasvatusta. Hyvin hoidettu varhaiskasvatus on parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Tässä hetkessä on syytä kiittää ja todeta, että meillä on tässä maassa varhaiskasvatuksessa aivan erinomaiset julkinen sektori ja yksityinen sektori, jotka tuottavat yhdessä edullista ja laadukasta varhaiskasvatusta lapsillemme — kiitos heille. Lasten puolesta meidän on tehtävä töitä, sillä turvaamalla varhaiskasvatuksen turvaamme yhteiskuntamme tulevaisuuden. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus, ja lapset ovat jo tässä ja nyt. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-09T20:06:40,2025-10-09T20:11:04,Hyväksytty,1.1 2025_93_271,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 16 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 73/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_272,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 16 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 73/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esitys ehdottaa varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain muuttamista, jotta Tilastokeskus voi luopua kuntataloutta koskevan opetustoimen hintaindeksin tuottamisesta säästöjen vuoksi. Indeksin korvaajaksi ehdotetaan kuntien peruspalveluiden hintaindeksiä, joka vastaa nykyistä indeksiä hyvin. Esitys perustuu valtionhallinnon säästöihin, minkä perusteella lakkautetaan Tilastokeskuksen ei-lakisääteisten tilastojen tuotanto ja näin tehostetaan toimintaa. Esitys on lähinnä tekninen. Muutos on pieni ja tarkoituksenmukainen sopeutus, joka ei vaikuta perheiden maksuihin merkittävästi. Tämä sivistysvaliokunnan mietintö on yksimielinen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+6.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-09T20:11:05,2025-10-09T20:11:55,Hyväksytty,1.1 2025_93_273,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 16 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 73/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_93_274,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 16 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 73/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edelläkin mainittiin, tämä hallituksen esitys on tekninen ja osa valtionhallinnon toimintamenosäästöjä. Järjestelmä selkeytyy, ja maksujen määräytyminen tehdään ennakoitavammaksi. Arvioiden mukaan tästä ei myöskään ole vaikutuksia varhaiskasvatusmaksuihin. Jatkossa on kuitenkin tärkeää, että indeksitarkistuksia sovelletaan maltilla ja vaikutuksia seurataan tarkasti. Varhaiskasvatus on peruspalvelu, jonka pitää pysyä saavutettavana kaikille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+6.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-10-09T20:11:55,2025-10-09T20:12:26,Hyväksytty,1.1 2025_93_275,93/2025,2025-10-09,16.00,20.55,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Seuraava täysistunto,"Tämä täysistunto on päättynyt. Hyvää yötä, näkemiin!", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_94_1,94/2025,2025-10-10,13.00,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 9/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt päätetään talousvaliokunnan mietinnön TaVM 9/2025 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Keskustelu asiasta päättyi 8.10.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Hilkka Kemppi on edustaja Hannu Hoskosen kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen mukaisen kannanoton.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_94_2,94/2025,2025-10-10,13.00,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt päätetään sivistysvaliokunnan mietinnön SiVM 5/2025 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Keskustelu asiasta päättyi 9.10.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on edustaja Pia Lohikoski edustaja Veronika Honkasalon kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 1 mukaisen kannanoton, ja edustaja Inka Hopsu edustaja Hanna Holopaisen kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 2 mukaisen kannanoton.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_94_3,94/2025,2025-10-10,13.00,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Kulttuuripoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp,"Ensin äänestetään edustaja Lohikosken ehdotuksesta edustaja Hopsun ehdotusta vastaan, ja lopuksi äänestetään voittaneesta valiokunnan ehdotusta vastaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_94_4,94/2025,2025-10-10,13.00,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Oulaskankaan sairaalassa tulee mahdollistaa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys>>>Kansalaisaloite KAA 2/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 13/2025 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 13/2025 vp. Keskustelu asiasta päättyi 8.10.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Hanna-Leena Mattila on edustaja Ville Merisen kannattamana tehnyt vastalauseen mukaisen ehdotuksen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_94_5,94/2025,2025-10-10,13.00,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 14/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 14/2025 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_94_6,94/2025,2025-10-10,13.00,13.30,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aluksi toivotan kaikille erinomaista Suomen kirjallisuuden ja Aleksis Kiven päivää! Sitra on jälleen tehnyt arvokasta työtä katsoessaan kauas tulevaisuuteen mutta samalla pitäen mielensä tiukasti tässä ajassa ja päivässä, ajassa, jossa turvallisuus ei ole enää itsestäänselvyys. Maailma ympärillämme on muuttunut: epävakaus, ilmastonmuutos, kyberuhat ja kansainväliset jännitteet koettelevat yhteiskuntamme kestävyyttä tavalla, jota emme olisi vielä muutama vuosi sitten uskoneet mahdolliseksi. Sitran toimintakertomuksessa muistutetaan, että turvallisuus ei synny vain rajojen vartioinnista tai puolustuskyvystä. Kuten tiedämme, turvallisuus syntyy luottamuksesta, kestävyydestä ja kyvystämme toimia yhdessä myös silloin, kun ajat käyvät vaikeiksi. Sitra ei ainoastaan analysoi tulevaisuuden uhkia, vaan toimii aktiivisesti turvallisuuden vahvistamiseksi edistäen huoltovarmuutta, digitaalista luottamusta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä konkreettisin toimin. Arvoisa puhemies! Sitra korostaa, että yhteiskuntamme turvallisuus rakentuu kyvystämme sopeutua ja toipua kriisistä. Toimintakertomuksessa on esitetty vahvoja toimia huoltovarmuuden, kriittisten rakenteiden ja digitaalisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Se on työtä, joka ulottuu teollisuudesta julkiseen hallintoon ja aina yksittäisen kansalaisen arkeen asti. Kertomuksessaan Sitra on painottanut, että yhteiskunnallinen varautuminen ja huoltovarmuus ovat osa kestävää tulevaisuutta. Ne eivät siis ole pelkästään kriisien hallintaa vaan etukäteen rakennettua turvaa, joka antaa meille toimintakykyä myös vaikeina aikoina. Siksi meidän on panostettava kokonaisturvallisuuteen ja nähtävä turvallisuus laajana, meitä kaikkia yhdistävänä asiana. Arvoisa puhemies! On oikein ja täysin kohtuullista sanoa, että turvallisuus on yhteiskuntamme tärkein asia. Ilman turvallisuutta ei ole vakautta, ei luottamusta, ei kasvua eikä onnellista ja arkista elämää. Sitran toimintakertomus muistuttaa meitä siitä, että turvallisuuden eteen tulee toimia. Kun vahvistamme demokratiaa, luottamusta, tiedon luotettavuutta ja ekologista kestävyyttä, rakennamme samalla Suomen kokonaisturvallisuutta. Tämä kertomus on osoitus siitä, että tulevaisuuteen katsova turvallisuuspolitiikka ei ole vain reagointia kriiseihin. Se on viisautta, jolla turvaamme isänmaamme ja sen ihmisten hyvinvoinnin tänään ja myös huomenna. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-10T13:06:51,2025-10-10T13:10:58,Hyväksytty,1.1 2025_94_7,94/2025,2025-10-10,13.00,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_94_8,94/2025,2025-10-10,13.00,13.30,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sitran uusi strategia ohjaa mielestäni toimintaa parempaan suuntaan, ja viime vuoden toiminnassa korostuvat tekoäly sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen antavat Suomelle eväitä kasvuun. Talousvaliokunta pitää mietinnössään erityisesti tekoälykokeilujen toteuttamista ja jatkoa merkittävänä avauksena, etenkin jos hankkeet etenevät pilotoinnista rakenteellisiin, tuottavuutta parantaviin uudistuksiin esimerkiksi terveydenhuoltosektorille. Tähän valiokunnan yksimieliseen näkemykseen on helppo yhtyä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2025+6.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-10-10T13:11:00,2025-10-10T13:11:39,Hyväksytty,1.1 2025_94_9,94/2025,2025-10-10,13.00,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_94_10,94/2025,2025-10-10,13.00,13.30,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vuotta 2024 voi Sitran osalta kuvata merkittävien muutosten vuodeksi. Samaan aikaan kun valmisteltiin uusi strategia, käytiin myös läpi muutosneuvottelut, jotka johtivat 25 prosentin henkilöstövähennyksiin kotimaan toiminnassa ja noin miljoonan euron kulusäästöihin. Mutta samalla näiden muutosten keskellä Sitra on vahvistanut rahoituskapasiteettinsa viisinkertaiseksi ja palauttanut kestävän talouskasvun tavoittelun selkeästi perustehtävänsä ytimeen. Uusi strategia asettaa Sitralle selkeän suunnan: hyvinvoinnin ja talouskasvun edistäminen luonnon kantokyvyn rajoissa. Tätä työtä Sitra tekee ennakoimalla tulevaisuutta, kehittämällä ratkaisuja yhteiskunnan monimutkaisiin ongelmiin ja skaalaamalla toimivia malleja yhteistyössä muiden kanssa. Näin Sitra tukee koko Suomen uudistumiskykyä ja kestävää kasvua. Talousvaliokunta pitää näitä painotuksia oikeansuuntaisina. Sitra on tuonut monia uusia tuloksia tekoälyn hyödyntämisessä, tki-järjestelmän kehittämisessä sekä EU-yhteistyössä. Erityisesti tekoälykokeilut julkisella sektorilla ovat avaus, jolla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia, jos ne johtavat rakenteellisiin uudistuksiin ja tuottavuuden parantumiseen esimerkiksi terveydenhuollossa. Arvoisa puhemies! Sitra ei ole tutkimuslaitos, vaan eduskunnan alainen itsenäinen julkisoikeudellinen rahasto, jolla on erityinen tehtävä: vahvistaa Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä, talouskasvua ja kilpailukykyä. Siksi sen työn tulee olla tulevaisuuteen katsovaa ja yhteiskuntaa uudistavaa, ei päällekkäistä muiden toimijoiden kanssa, vaan niitä täydentävää. Sitra on osoittanut olevansa merkittävä suunnannäyttäjä myös kansainvälisesti. Sen työ kestävän kasvun, datan ja tekoälyn sekä demokratian ja yhteiskunnallisen luottamuksen vahvistamiseksi on saanut tunnustusta myös Suomen rajojen ulkopuolella. Tämä kertoo siitä, että suomalaisella osaamisella ja pitkäjänteisellä työllä on painoarvoa kansainvälisissä keskusteluissa ja ratkaisuissa. Valiokunta on kuitenkin aivan oikein todennut, että Sitran kansainvälistä toimintaa tulee jäsentää ja kohdentaa entistä strategisemmin. EU-vaikuttamisen, kestävän kasvun ja teknologisen kehityksen kysymyksissä Sitralla on paljon annettavaa, mutta myös vastuu fokusoida työnsä olennaisimpaan. Talousvaliokunta painottaa myös Sitran roolia turvallisuusympäristön muutosten huomioimisessa. Maailman kriisit, geopoliittinen epävakaus ja toimitusketjujen haavoittuvuus vaikuttavat meihin kaikkiin. Sitran on jatkossa otettava tämä näkökulma osaksi ennakointia ja tulevaisuustyötä. Tulevaisuutta ei voi rakentaa irrallaan turvallisuudesta. Arvoisa puhemies! Sitra on suomalaisen yhteiskunnan pitkän aikavälin kompassi. Sen tehtävä on näyttää suuntaa, kun maailma muuttuu, mutta sen on tehtävä se tehokkaasti, vaikuttavasti ja yhteistyössä muiden kanssa. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että Sitra jatkaa uudistumistaan ja keskittyy ydintehtäväänsä: kestävän kasvun talouskasvuun, innovaatiokyvyn ja yhteiskunnallisen resilienssin vahvistamiseen. Näillä valinnoilla rakennamme tulevaisuutta, joka on sekä vahva että vastuullinen ja jossa Suomi on edelleen tulevaisuuden tekijä, ei vain sen seuraaja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2025+6.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-10T13:11:40,2025-10-10T13:15:32,Hyväksytty,1.1 2025_94_11,94/2025,2025-10-10,13.00,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jukkola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_94_12,94/2025,2025-10-10,13.00,13.30,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Sitra on aina ollut ja on yhä suomalaisen yhteiskunnan yksi tärkeimmistä tulevaisuustaloista. Se on tehnyt vuosikymmenien ajan merkittävää työtä Suomen kehittämiseksi, mutta tänä vuonna olemme nähneet, että myös Sitran kaltaisen instituution on joskus uudistuttava, ja vuosi 2024 on ollut Sitrassa muutoksen ja kirkastumisen vuosi. Toimintaa on kehitetty, ja painopisteet ovat nyt erittäin selkeät. On hienoa ja merkityksellistä, että Sitra on palautettu siihen tehtävään, jota varten se aikanaan perustettiin: rakentamaan Suomen hyvinvointia ja vauhdittamaan talouden kasvua. Se on iso ja arvokas muutos. Itse Sitran hallintoneuvoston jäsenenä voin sanoa, että oma kokemus on vahvasti se, että Sitra on aidosti keskeinen elin Suomen kehittämisessä, kun fokus pysyy juuri tuossa tavoitteessa vauhdittaa talouden kasvua. Sen kautta näkee, kuinka monella alalla meillä on osaamista ja halua uudistua ja miten tärkeää on, että joku kokoaa nämä langat yhteen. Sitra ei ole virasto eikä ajatushautomo, vaan riippumaton tulevaisuustalo, joka etsii ratkaisuja yli hallinnonalojen. Arvoisa puhemies! Sitran uusi strategia on kunnianhimoinen, mutta myös hyvin linjakas. Kestävän kasvun tavoittelu on palautettu työn ytimeen, kasvun, joka perustuu osaamiseen, innovaatioihin ja luonnon kantokyvyn kunnioittamiseen. Samalla Sitra on katsonut myös peiliin: rakenteita on uudistettu, henkilöstökuluihin puututtu ja byrokratiaa purettu. Mutta samalla rahoituskapasiteetti viisinkertaistuu. Vähemmän hallintoa, enemmän tekoja ja tuloksia — se on oikea suunta. Sitra tekee työtä kolmella tavalla: se ennakoi tulevaa, etsii ratkaisuja ja skaalaa ne käyttöön. Tämä on sitä, mitä Suomi tarvitsee: rohkeutta kokeilla, mutta myös kykyä viedä hyvät ideat käytäntöön. Erityisen ilahduttavaa on, että tekoäly on nostettu yhdeksi Sitran isoimmista painopisteistä, ja Sitra on tässä ottanut edelläkävijän roolin, ja hyvästä syystä. Tekoäly on väline, jolla voidaan parantaa julkisen sektorin tuottavuutta, vapauttaa työntekijöiden aikaa ja samalla nostaa palveluiden laatua. Näissä kokeiluissa Sitra on näyttänyt, että teknologiaa voi hyödyntää vastuullisesti ja ihmislähtöisesti, juuri niin kuin sen kuuluukin tapahtua. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2025+6.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-10-10T13:15:34,2025-10-10T13:18:27,Hyväksytty,1.1 2025_94_13,94/2025,2025-10-10,13.00,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Skinnari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_94_14,94/2025,2025-10-10,13.00,13.30,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sitra on meille suomalaisille iso asia, ja kuten kollegat tässä totesivat, paljon hyvää on tehty. Ehkä tässä nyt tänään selkein viesti on, että palataan sinne perusasioiden äärelle, niin kuin oikeastaan kaikessa nyt pitää ajatella perusasioiden kautta. Haluan kuitenkin korostaa sitä tosiasiaa, että kyllähän Sitran ja kaikkien tällaisten ajatushautomoiden rooli on nyt erittäin haastava. Maailma on muuttunut valtavasti. Tässäkin puhutaan kauniita sanoja skaalaamisesta ja kehittämisestä, mutta mikä se todellisuus maailmassa on, ja mitkä ne meidänkin luvut ovat talouskasvun tai skaalaamisen osalta viime vuosina tai vuosikymmenenä? Ne ovat erittäin erittäin huonot. Ne ovat käytännössä nolla. Eli siinä mielessä haastan kyllä meitä kaikkia, että Sitrakin tekee valintoja niin, että syntyy oikeasti jotain skaalattavaa ja syntyy oikeasti jotain konkreettista, ja tekee sitä perustehtävää, mihin se on aikanaan perustettu. Eikä tämä koske vain Sitraa, vaan tämä koskee kaikkia muitakin eri ministeriöiden alaisia toimijoita ja eduskunnan alaisia toimijoita. Nyt viimeistään tämän laman keskellä on kaikkien syytä katsoa totuutta silmiin: jos ei tuloksia tule, pitää tehdä muutoksia ja sitten käydä läpi ne muutokset, tuovatko ne tuloksia. Siinäkin mielessä tämä data- ja tekoälykeskustelu kaikkiaan vaatii vähän laajemman keskustelun siitä, kenellä se todellinen valta on, mihin se maailma on menossa ja missä Suomi todella luo arvoa. Eli toivotan kaiken tämän tervetulleeksi, mutta haluan myös käydä sitä keskustelua tässäkin salissa, miten Suomi tästä suosta nousee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2025+6.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2025-10-10T13:18:27,2025-10-10T13:20:31,Hyväksytty,1.1 2025_94_15,94/2025,2025-10-10,13.00,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jukkola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_94_16,94/2025,2025-10-10,13.00,13.30,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Vastaisin vähän edustaja Skinnarille. Oli ihan hyviä kommentteja ja nostoja, mitä tuossa tuli. Tässä nyt sen kahden vuoden aikana, mitä itse olen hallintoneuvostossa istunut, ollaan uudistettu sitä strategiaa. Jos vähän kiteyttää, niin vähän vähennetty tai aika paljonkin vähennetty semmoista maailmanparantamista ja keskitytty tähän Suomen talouskasvun vauhdittamiseen. Tämä työ meillä on siinä aika hyvässä vauhdissa. Kaikki nyt varmasti ymmärtävät, että kun strategiaa muutetaan, niin ennen kuin ne kaikki vanhat hankkeet siellä päättyvät ja uudet ajetaan tilalle, se ei tapahdu sekunnissa, mutta sitä kohti mennään. Minulla on ainakin tosi isot odotukset tämän tekoälyn tuomista hyödyistä, mitä ratkaisuita se tuo meille hyvinvointialueille ja kunnille, koska sielläkin myös alkaa olla se tilanne, että me tarvitaan osaavia tekijöitä sinne. Kilpailu on just näistä osaajista kovaa. Mahdollisesti näillä tekoälyratkaisuilla kaikkia virkoja, mitkä sieltä eläköityvät, ei tarvitse täyttää, ja tästä tulee sitten myös ihan todellista säästöä — puhumattakaan siitä, miten ne skaalautuvat tuonne yritysmaailmaan, jolloin me pysytään tässä maailman kilpailussa mukana ja saadaan vauhditettua tätä Suomen kilpailukykyä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2025+6.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-10-10T13:20:35,2025-10-10T13:22:20,Hyväksytty,1.1 2025_94_17,94/2025,2025-10-10,13.00,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 14/2025 vp,"Edustaja Skinnari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_94_18,94/2025,2025-10-10,13.00,13.30,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2024>>>Kertomus K 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa edustaja, kaikki tämä kuulostaa tietysti erittäin kauniilta, että pilotoidaan, kokeillaan, viedään käytäntöön hyvinvointialueille, mennään yritysten kanssa ja mennään tekemään yhteisiä innovaatioita, mutta miksi tämä systeemi ei ole toiminut viimeisen kymmenen vuoden aikana, tai 20 vuoden aikana? Tämä on 90-luvulla toiminut, ja me eletään vieläkin sitä 90-luvun maailmaa näissä meidän järjestelmissä. Tämä on paljon isompi remontti, mikä tarvitaan — ja tämä ei ole Sitran vika — koko meidän ajattelutavassa, jotta syntyy jotain tuloksia. Jos me katsotaan meidän kärkiyrityksiä, paljonko ne käyttävät rahaa tutkimukseen ja kehitykseen verrattuna vaikka ruotsalaiseen Spotifyhin, joka käyttää puolet liikevaihdosta tutkimukseen ja kehitykseen, niin miten me voidaan kilpailla tai puhua teknologian ja tekoälyn hyödyntämisestä, jos meidän panokset ovat murusia? Miten Sitra vaikuttaa siihen, että Suomessa lopetetaan investointi seiniin ja aletaan investoimaan oikeasti osaamiseen? Nämä ovat niitä isoja systeemitason kysymyksiä — jotka lähtevät muuten myös sieltä hyvinvointialueilta. Mutta kaikkea tätä on tehty viimeiset vuodet, ja nyt ihmetellään, kun tuottavuus ei ole kasvanut, vienti ei vedä, talous ei kasva ja työttömyys on ennätyslukemissa. On hyvä, jos Sitra ottaa tästä kaikesta kopin, mutta myös maan hallitus voisi tunnustaa nämä tosiasiat ja tehdä nyt tällä hallituskaudella jo ne muutokset siellä TEMin alaisissa toimijoissa, niitäkin on aika monta, joilla kaikilla on eri tavoitteet. Jos kaikilla on eri tavoitteet, miten voi syntyä yhteistä tekemistä? Kuinka kauan Suomella tähän on varaa? Hyvä, että Sitra näyttää esimerkkiä — kiitos siitä. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2025+6.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2025-10-10T13:22:21,2025-10-10T13:24:10,Hyväksytty,1.1 2025_94_19,94/2025,2025-10-10,13.00,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 51/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 11/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_94_20,94/2025,2025-10-10,13.00,13.30,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 51/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat, jotka ovat varsin vähissä tällä hetkellä, mutta siitä huolimatta! Avioliitto on yhteiskuntamme peruspilari. Tunnustavana kristittynä pidän avioliittoa erityisen arvokkaana ja sitovana liittona, jossa molemmat osapuolet sitoutuvat toisiinsa niin myötä‑ kuin vastamäessä. On kuitenkin todettava, että elämä ei aina kulje suunnitelmien mukaan — ei minullakaan. Myös avioliittoja päättyy, ja silloin lainsäädännön on tarjottava oikeudenmukaiset ja selkeät puitteet omaisuuden jaon osalta. Nyt käsiteltävässä esityksessä ehdotetaan, että tulevaisuudessa puolisoiden avio-oikeus toistensa omaisuuteen päättyisi automaattisesti, jos he hakevat avioeroa tai jos toinen puoliso kuolee avioeron hakemisen jälkeen. Tämä on merkittävä muutos, joka tuo selkeyttä erityisesti perintöoikeudellisiin tilanteisiin ja ehkäisee pyhän liiton väärinkäytöksiä. Samalla tämä esitys varmistaa, että puolisoiden asema on turvattu yhdenmukaisesti kaikissa tilanteissa. Arvoisa puhemies! On hyvä ja perusteltu muutos, että avio-oikeus lakkaisi siinä vaiheessa, kun ero on vireillä. Näin vältetään tilanteet, joissa puolison kuolema kesken eroprosessin johtaisi yllättäviin ja kohtuuttomiin lopputuloksiin esimerkiksi perinnönjaossa. Tällainen oikeudellinen selkeys on omiaan vähentämään riitoja ja tukemaan rauhallista asioiden hoitamista vaikeissa elämänvaiheissa. Lakivaliokunta on myös painottanut, että uusi avio-oikeusasioiden rekisteri Digi‑ ja väestötietovirastossa parantaa oikeusturvaa ja läpinäkyvyyttä. Suuri vaara piilee kuitenkin näin perusteellisessa muutoksessa. Uudesta lainsäädännöstä tulee tiedottaa laajasti, jotta jokainen puoliso tietää oikeutensa ja velvollisuutensa. Tämä on vastuullista ja ihmisläheistä lainvalmistelua. Esitys kunnioittaa puolisoiden omaa tahtoa. Jos puolisoilla on yhteinen halu, voivat he edelleen sopia omaisuuden jakamisesta vapaasti. Jos yhteistä halua ei ole, on molempien omaisuus selkeämmin turvattu. Kyse ei siis ole siitä, että valtio puuttuisi perheiden yksityisiin ratkaisuihin, vaan siitä, että lainsäädäntö seuraa yhteiskunnan tarpeita ja käytännön oikeusturvaa. Arvoisa puhemies! Haluan kiittää lakivaliokuntaa huolellisesta ja perusteellisesta työstä tämän esityksen parissa. Avioliitto on aina enemmän kuin pelkkä omaisuusjärjestely, mutta silloin, kun liitto päättyy tavalla tai toisella, on oikein, että lainsäädäntö tukee oikeudenmukaisuutta ja selkeyttä. Esitys palvelee tätä tarkoitusta, ja siksi kannatan esitystä. Kiitos, arvoisa puhemies, ja erinomaista viikonloppua kaikille!", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-10T13:24:35,2025-10-10T13:29:02,Hyväksytty,1.1 2025_94_21,94/2025,2025-10-10,13.00,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 51/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 11/2025 vp,Kiitoksia., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_94_22,94/2025,2025-10-10,13.00,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Seuraava täysistunto,Tämä täysistunto on päättynyt. Hyvää viikonloppua!, ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_95_1,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Adlercreutz, olkaapa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_95_2,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Valtioneuvosto on antanut lakiesityksen, jossa ehdotetaan lukuvuosimaksuja kolmansista maista ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen tuleville opiskelijoille. Jatkossa opiskelijat, jotka saapuvat Suomeen kolmansista maista nimenomaan opintojen vuoksi, olisivat lukuvuosimaksuvelvollisia sekä ammatillisessa koulutuksessa että lukiokoulutuksessa. Kyseiset opiskelijat eivät enää olisi valtionosuusrahoituksen piirissä, vaan heidän koulutuksensa rahoitettaisiin kerättävillä lukuvuosimaksuilla. Maksullisuuden ulkopuolelle rajataan Euroopan talousalueella vakituisesti asuvat kolmansien maiden kansalaiset, vakiintuneiden ohjelmien kautta saapuvat vaihto-opiskelijat sekä tilapäistä suojelua saavat eli tällä hetkellä Venäjän hyökkäyssotaa paossa olevat ukrainalaiset. Lisäksi maksullisuuden ulkopuolelle rajataan kansainvälistä suojelua saavat sekä oppisopimuskoulutukseen työntekoon perustuvalla oleskeluluvalla tulevat opiskelijat. Lukuvuosimaksut koskisivat niitä, jotka aloittavat opintonsa 1. elokuuta 2026 tai sen jälkeen. Lakiesityksessä tarkennetaan lisäksi oppivelvollisuuslakia siten, että oppivelvollisuuden ulkopuolelle jäävät kolmansista maista tulevat henkilöt, jotka oleskelevat Suomessa opiskelutarkoituksessa. Lisäksi koulutuksen järjestäjille annetaan oikeus saada tietoa hakijan ja opiskelijan oleskeluluvasta sekä oikeus luovuttaa tietoja Maahanmuuttovirastolle. Tämä parantaa tiedonkulkua lukuvuosimaksuja määrättäessä. Jatkossa oleskeluluvan myöntäminen Suomeen opiskelua varten edellyttää, että opiskelija on maksanut koulutuksen järjestäjän määräämät maksut. Tämä uudistus on osa laajempaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on valtiontalouden tasapainottaminen ja kuntien menojen hillitseminen. Samalla se tuo selkeyttä ja yhdenmukaisuutta kansainvälisten opiskelijoiden asemaan Suomessa. Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto on samassa yhteydessä antanut lakiesityksen, jossa ehdotetaan, että ammatillisen koulutuksen järjestäjille avataan mahdollisuus myydä tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta myös EU- ja Eta-maiden kansalaisille samalla tavalla kuin korkeakouluissa. Tämä laajentaa koulutusviennin mahdollisuuksia osaavan työvoiman kouluttamiseksi Suomeen sekä koulutuksen rahoituspohjan vahvistamista. Esitys tilauskoulutuksen laajentamisesta liittyy pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-10-14T14:00:49,2025-10-14T14:03:48,Hyväksytty,1.1 2025_95_3,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys, joka nyt on tuotu, on myös hyvin paljon julkisuudessa tämän aihepiirin osalta keskusteluttanut, ja olisi varmasti hyödyllistä kuulla mielellään ministerin vastauksia siihen, miten tätä ilmiötä kokonaisuudessaan nähdään ja käsitellään ja miten voidaan varmistaa se... Nämä nuorethan, jotka tulevat tänne Suomeen opiskelemaan, eivät ole jo varttuneita niin kuin yliopisto-opiskelijat, vaan he ovat teini-iässä olevia nuoria, jotka tulevat lukio-opintoihin tai ammatillisen koulutuksen opintoihin, ja he tarvitsevat monella tavalla silloin tukea. He ovat vielä keskenkasvuisia, ja itse ainakin kannan huolta siitä, että nämä lapset ja nuoret eivät jäisi murrosiän keskellä yksin. He usein tulevat vieraasta kulttuurista, eikä ole suomen eikä ruotsin kielen taitoakaan. Tämä kokonaisuus on tässä se, mikä eniten minua tämän ilmiön ympärillä huolestuttaa, ettemme anna väärää kuvaa siitä, että kaikki on hyvin täällä. Perheet kuitenkin luottavaisin mielin lähettävät lapsensa tänne opiskelemaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-10-14T14:05:56,2025-10-14T14:07:24,Hyväksytty,1.1 2025_95_4,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_5,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ammatillista koulutusta täytyy uudistaa, ja tämäkin hallituksen esitys on tervetullut. Tämä lisää joustoa, kannusteita ja toimintavapautta koulutuksen järjestäjille. On järkevää, että koulutus voi olla myös vientituote, koska osaaminen, laatu ja luotettavuus ovat suomalaisia vahvuuksia, joita maailmalla arvostetaan. On kuitenkin huolehdittava, että julkinen rahoitus kohdistuu suomalaisiin opiskelijoihin ja pysyvästi maassa asuviin. Pidän hyvänä, että uusi rahoitusmalli palkitsee vaikuttavuudesta eli siitä, että opiskelijat oikeasti valmistuvat, työllistyvät ja saavat osaamista, jota työelämässä nyt tarvitaan. Pidän kuitenkin tärkeänä, että tehokkuuden rinnalla muistetaan yksilön tuki ja oppimisen oikeus. Uudistus vahvistaa erityisesti tuen saantia myös työpaikalla tapahtuvan koulutuksen aikana. Se on inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävää. Oppimisen tuki ja erityinen ohjaus ovatkin uudistuksen ytimessä. Tätä olisi mielestäni täytynyt painottaa myös silloin kun oppivelvollisuusiän nostamista toteutettiin 18 ikävuoteen saakka. Nythän monet roikkuvat kirjoilla koulussa ilman motivaatiota, kun laki pakottaa, ja pakko ei koskaan luo osaamista. [Puhemies koputtaa] Tarvitsemme jatkossakin yksilöllisiä polkuja ja ohjausta, [Puhemies koputtaa] ja lisäksi oppilaat tarvitsevat perustaidot, joita nyt Petteri Orpon hallitus vahvasti painottaa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-10-14T14:07:24,2025-10-14T14:08:56,Hyväksytty,1.1 2025_95_6,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Razmyar., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_7,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Näin alkuun myös totean uutiset, jotka ovat koskettaneet ammatillista koulutusta ja sen tilannetta tällä hetkellä, josta jokaisen tulisi tässä salissa olla huolissaan. Itse tästä esityksestä: Aivan kuten tässä valiokunnan puheenjohtaja totesi, mekin kannamme huolta toisen asteen opiskelijoista ihan jo siitä syystä, että he ovat lapsia ja erittäin nuoria, ja tietenkin heihin pitää kohdistua erityistä suojelua. Itse tässä pohdin myöskin sitä, onko myöskään lapsen edun mukaista tulla ilman perhettä ja vailla minkäänlaista verkostoa. Lapset ja nuoret tarvitsevat erityisesti siinä iässä tukea ja erilaista tukiverkostoa, ja yhtä lailla myöskin sitten pohdin näiden valitettavasti myös ikävienkin uutisten valossa, että kun puhutaan alaikäisistä lapsista ilman huoltajia, niin herää kysymys myös työperäisen maahanmuuton ehkä niistä ikävimmistä ilmiöistä, jotka koskettavat esimerkiksi hyväksikäyttöä. Tässä esityksessä on paljon hyvää, mutta sanon, arvoisa ministeri, että tähän on varattu tosiaankin 12 miljoonan leikkaus, [Puhemies koputtaa] ja ammatillisesta koulutuksesta on tullut hyvin selkeä viesti siitä, että voi olla, että tämä on sitten vähän ylimitoitettu. [Puhemies koputtaa] Toivottavasti se leikkaus ei lähde sieltä koulutuksen puolelta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2025-10-14T14:08:56,2025-10-14T14:10:23,Hyväksytty,1.1 2025_95_8,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Kiitoksia, minuutti. [Nasima Razmyar: Pahoittelut!] — Edustaja Kosonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_9,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä on tullut aika paljon lausuntoja. 104 lausuntoa luin tuolta lausuntopalautteesta, ja me sivistysvaliokunnassa tietysti sitten käsittelemme tätä monelta kannalta. Siellä meidän seudulla on esimerkiksi Sulkavan ja Rantasalmen lukiot, joissa on kansainvälisiä opiskelijoita, ja siellä kyllä ollaan kovasti huolissaan koulutuksen saavutettavuudesta ja siitä, voivatko nämä pienet lukiot sitten enää toimia sen jälkeen, kun maksullisuus tulee voimaan. Myös Lapissa on pitkät etäisyydet, ja siellä on myös samanlaisia tilanteita. Tämä on tietysti linjassa hallituksen ja Suomen kansainvälistymiskehityksen kanssa, mutta tietysti mietityttää tämä osaajien Suomi. Kun myös osaajilla, ammattilaisilla, jotka tänne tulevat tekemään huippupaikoille töitä, on lukioikäisiä lapsia ja heiltä ilmeisesti myös sitten otetaan tämä maksu, [Puhemies koputtaa] niin miten te tähän suhtaudutte, opetusministeri? Minkälaisen viestin tämä Suomesta antaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-10-14T14:10:23,2025-10-14T14:11:46,Hyväksytty,1.1 2025_95_10,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Nyt tuntuu, että kaikilla menee yli minuutin. Seuraavalla ei mene. [Naurua] — Edustaja Seppänen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_11,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi on jatkossakin paikka, jonne kansainväliset opiskelijat voivat tulla opiskelemaan, mutta Suomen koulutusjärjestelmä ei voi olla globaali hyväntekeväisyyslaitos. Tämä esitys palauttaa järjen julkisten varojen käyttöön. Kun kolmansista maista saapuvat opiskelijat maksavat koulutuksestaan, säästyy veronmaksajien rahoja ja kuntien maksutaakka kevenee. Valtionosuusrahoituksen tulee kohdistua Suomessa pysyvästi asuviin. Opetus- ja kulttuuriministeriö muutti rahoituslakia viime joulukuussa, ja siinä lukiokoulutuksen yksikköhintaa korotetaan sitä mukaa kuin opiskelijamäärä vähenee, mikä tukee erityisesti näitä pieniä ja syrjäisiä lukioita. Arvoisa opetusministeri on asettanut myös työryhmän, jossa tehdään strategista näkemystä siitä, miten näitä etäopetuksen mahdollisuuksia, saavutettavuutta ja laatukriteereitä voidaan parantaa harvaan asutuilla alueilla ja siten mahdollistaa pienten lukioiden toiminta jatkossakin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-10-14T14:11:46,2025-10-14T14:12:56,Hyväksytty,1.1 2025_95_12,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_13,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Koulutuksen maksuttomuus on laajasti jaettu periaate, ja olen huolissani, että sitä ollaan kerta toisensa jälkeen murennettu 2000-luvun aikana. Toki toisaalta myös tarvitsemme Suomeen kipeästi uusia osaajia, mutta itse suhtaudun hieman skeptisesti siihen, onko alaikäisten lasten houkutteleminen tänne ratkaisu tähän pulmaan. Toisaalta tässä myös yhdistyvät sekä nämä leikkaukset, mitä nyt ammatilliseen koulutukseen on toteutettu, ja toisaalta nämä maksujen kautta kerätyt uudet tulot, jotka myös lisäävät hallinnollista taakkaa. Eli nyt leikataan perusrahoituksesta ja lisätään samalla hallinnollista taakkaa ja tavallaan vähän niin kuin velvoitetaankin oppilaitokset sitten kaupallistamaan tätä koulutusta. Työnantajien viesti tämän ammatillisen koulutuksen laadusta on ollut huolestuttava, ja toivon, että myös hallitus ottaa tämän asian tosissaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-10-14T14:12:56,2025-10-14T14:14:08,Hyväksytty,1.1 2025_95_14,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Kiitoksia. — V-painike on nyt kiinni, ja nämä henkilöt, jotka ovat tähän mennessä varanneet, saavat tässä debattivaiheessa puheenvuoron. — Seuraavaksi edustaja Honkasalo.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_15,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta tätäkään lakiesitystä ei tosiaan voi käsitellä ilman, että käsittelee ammatilliseen koulutukseen kohdistuneita massiivisia leikkauksia, jotka tällä kaudella ovat 120 miljoonaa. Väistämättä tämä vaikuttaa myös tilaajakoulutuksen kautta tulleisiin opiskelijoihin, ja kun tämän vielä yhdistää Orpon hallituksen tekemään maahanmuuttopolitiikkaan, joka kaikin tavoin viestii ulkomaalaisille, että tulemme tekemään teidän elämästänne mahdollisimman vaikeata, niin voi kysyä hyvällä syyllä, kuinka todennäköistä on, että nämä opiskelijat sitten hyvin Suomeen kotoutuvat. Tosiaan hyväksikäyttötapaukset nimenomaan näissä tilauskoulutustapauksissa ovat todella lohduttomia. Itsekin olen eduskuntaan sellaisen vierasryhmän vastaanottanut pari vuotta sitten, ja ne lupaukset, mitä näille opiskelijoille annettiin, eivät vastanneet ollenkaan sitä todellisuutta. Että kyllä tähän tilaajakoulutukseen ja koulutusvientiin tarvittaisiin ihan omat eettiset säännöksensä, ja olisin kysynyt ministeriltä, miten tätä eettistä puolta aiotaan edistää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-10-14T14:14:15,2025-10-14T14:15:34,Hyväksytty,1.1 2025_95_16,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Siponen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_17,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tämä keskustelu kuulostaa siltä, että keskusta taitaa tässä salissa olla ainoa, joka puolustaa pieniä lukioita tässä maassa — ainoa, joka puolustaa pieniä lukioita. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Täällä lappilainen edustaja käytti äsken puheenvuoron, että hyvä esitys. Tämähän iskee nimenomaan sinne Lappiin, pieniin lukioihin, joissa on ollut näitä kansainvälisiä opiskelijoita: hyvät kokemukset, opetus tapahtuu suomen kielellä, oppilaat ovat sinne juurtuneet. Ei me keskustassa ainakaan tämmöistä esitystä voida kyllä millään kannattaa. Tämä tulee nimenomaan iskemään Lappiin, Itä-Suomeen, pieniin lukioihin, niin kuin edustaja Kosonen toi tässä muutamia esimerkkejä esille, eikä pelkästään lukioihin, vaan myöskin sinne perusopetuksen puolelle, koska me tiedetään, että jos lukio lähtee paikkakunnalta, niin siellä on myöskin perusopetus ja siihen liittyen pätevät opettajat yhteisessä käytössä, eli tarvitaan myöskin lukioita, ja myöskin opetuksen saavutettavuuden kannalta. Kysyisin vielä opetusministeriltä: oliko näin, että Suomi tulee tämän esityksen jälkeen olemaan ainoa maa Euroopassa, joka perii lukukausimaksuja opetuksesta, [Puhemies koputtaa] joka tapahtuu kansalliskielellä eli suomen kielellä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-10-14T14:15:34,2025-10-14T14:16:50,Hyväksytty,1.1 2025_95_18,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Kiitoksia. — Valiokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Koponen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_19,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! EU- ja Eta-alueiden ulkopuolisille opiskelijoille asetetaan lukuvuosimaksut ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa. Heidän opintojaan eivät siis jatkossa veronmaksajat maksa, kuten tällä hetkellä maksavat. Jo aiemmin tällä kaudella lukukausimaksut tulivat korkeakouluihin täyskatteellisiksi EU- ja Eta-alueiden ulkopuolisille opiskelijoille, ja nyt maksut opinnoista ulotetaan myös toiselle asteelle, mikä on erittäin hyvä asia. Puhemies! Kesällä uutisoitiin, kuinka muun muassa kiinalaisia lukiolaisia Suomeen tuova yritys on suututtanut kiinalaiset vanhemmat katteettomilla lupauksilla, eli kyseisen yrittäjän toiminnalla tahrataan Suomen mainetta, sumutetaan aasialaisia alaikäisiä opiskelijoita ja siinä sivussa hyväksikäytetään suomalaista koulutusjärjestelmää. Arvoisa puhemies! Se loppuu nyt.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-10-14T14:16:50,2025-10-14T14:17:41,Hyväksytty,1.1 2025_95_20,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Laiho., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_21,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Koulutuksen maksuttomuus Suomessa on tärkeää, jotta kaikilla on mahdollisuus edetä taustoista riippumatta, mutta Suomi ei voi toimia kuitenkaan koko maailman kouluttajana ja koulutuksesta aiheutuu myös kustannuksia. On siis vain järkevää ja perusteltua, että kolmansista maista tuleville asetetaan lukukausimaksut nyt tässä esityksessä sekä lukio- että ammatilliseen koulutukseen. Huolta on myös herättänyt se, että tänne on tuotettu alaikäisiä lapsia näihin oppilaitoksiin ja heidän toimeentulostansa ei ole huolehdittu. Itseäni huolettaa myös se, että vieraskieliset opiskelijat tarvitsevat yhä enemmän toimeentulotukea Suomessa, vaikka lainsäädäntöä on pyritty muuttamaan sen välttämiseksi. Tässä tulee myös yhdenvertaisuuskysymys suomalaisiin opiskelijoihin, jotka elävät opintotuella ja ottavat opintolainaa. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Joilta te leikkaatte!] Kun mietitään tätä sosiaaliturvaa ja toimeentulotukea, millä varmistetaan, että heillä on myös edellytykset täällä selviytyä ilman toimeentulotukea?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2025-10-14T14:17:41,2025-10-14T14:18:58,Hyväksytty,1.1 2025_95_22,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_23,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomalaisten tulee olla etusijalla suomalaisissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Suomi tarvitsee suomea puhuvia osaajia ja tekijöitä niin sosiaali- ja terveysalalle kuin palveluammatteihinkin. Tässä lakiesityksessä ammatillisen koulutuksen lukukausimaksut otetaan käyttöön kolmansien maiden opiskelijoille. Oppilaitoksella on lisäksi oikeus saada opiskelijan opiskelulupatiedot ja antaa tietoja myös Maahanmuuttovirastolle. Merkittävää tässä on myös se, että kolmansien maiden opiskelijoita ei lueta valtionosuusrahoituksen piiriin, joten verorahoilla tehtäviltä yksityisiltä toimijoilta maahanmuutto koulutehtailuun loppuu. Tämä lakiesitys kohdistuu Suomessa asuville opiskelijoille. Haluan korostaa erityisesti perustaitojen oppimista, jonka varaan voidaan rakentaa ammatillinen osaaminen ja sitä kautta Suomen kasvu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-14T14:18:58,2025-10-14T14:19:57,Hyväksytty,1.1 2025_95_24,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_25,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän tämä esitys ja tämä keskustelu ovat oikein malliesimerkki siitä, että ollaan vieraantuneita siitä arkitodellisuudesta, mitä siellä tapahtuu. Tämä on minusta hyvin erikoinen lähestymistapa, että jos on joku ongelma, niin sitten ainoa konsti on kieltää koko homma eikä kenties parantaa vaikka toimintatapoja. Tosi moni kansainvälinen opiskelija, joka tulee Suomeen, opiskelee lukiossa, oppii hienosti kielen, hakee sen jälkeen suomenkieliseen koulutukseen ja jää tänne suomen kielellä opiskelemaan ja töitä tekemään. Kun meillä tämän esityksen seurauksena todennäköisesti kansainväliset opiskelijat lukioista vähenevät, se vähentää suoraan myös sitä, millä tavalla saadaan esimerkiksi päteviä opettajia niihin vieressä oleviin yläkouluihin, siis sinne peruskoulun puolelle ja sinne lukioon myös. Ja kun minä sitten silmäilin tuota, niin eihän tässä nyt oikeasti tilalle kuitenkaan tule mitään. Minun mielestäni meidän velvollisuus on se, että joka ikinen lapsi ja nuori pääsee täällä tasa-arvoisesti kouluttautumaan, eikä tämä esitys tosiasiassa vie meitä siihen suuntaan. Haluaisin kysyä arvoisalta ministeriltä: millä te pidätte huolen, että meidän pienet lukiot pysyvät tästä teidän esityksestänne huolimatta pystyssä, vai onko teidän mielestänne inhimillistä, että esimerkiksi pohjoisessa ihminen joutuu lähtemään yli sadan kilometrin päästä kodistaan lukioon?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-10-14T14:19:57,2025-10-14T14:21:13,Hyväksytty,1.1 2025_95_26,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Piritta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_27,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Viimeksi eilen saimme katsoa uutisista ammatillisen koulutuksen kriisistä ja siitä, kuinka vakavia tapaturmia on ammatillisessa koulutuksessa sattunut, kun nimenomaan etäopiskelua on paljon ja opiskelijoilla ei ole riittävästi läsnäolokoulutusta ja opettaja ei kerkeäkään olemaan vahtimassa kaikkia työvaiheita, vaikka pitäisi. Me työvaliokunnassa saimme olla viime viikolla matkalla Britanniassa, jossa nimenomaan ovat kyllä olleet lukukausimaksut jo pidemmän aikaa voimassa. Siellä kasvaa intialaisten ja kiinalaisten opiskelijoitten määrä eksponentiaalisesti, vaikka siellä on lukukausimaksut. Onko tässä esityksessä yhtään vilkuiltu viereen, mitä se voi aidosti tarkoittaa? Nythän te leikkaatte sen rahan, tuli niitä opiskelijoita tänne tai ei sieltä ulkomailta, 12 miljoonaa, ja vaikka ei päästäisi niihin tavoitteisiin, niin kuinka tällä esityksellä nyt aiotaan varmistaa se, että sillä kielitaidolla täällä saavat turvallista opetusta niin suomalaiset kuin ne maksaneet opiskelijat ilman, että se koulutus tapahtuu etänä? Ymmärtäisin, jos tämä esitys lisäisi [Puhemies koputtaa] sen rahan sinne suomalaisille opiskelijoille, mutta nythän te leikkaatte sen rahan jo etukäteen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-10-14T14:21:13,2025-10-14T14:22:29,Hyväksytty,1.1 2025_95_28,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Nieminen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_29,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomalainen koulutus on rakennettu työn, sivistyksen ja rehellisyyden varaan, ei bisneksen tai maahanmuuton väyläksi. On oikein ja kohtuullista, että jatkossa kolmansista maista tulevat opiskelijat maksavat itse koulutuksensa eivätkä suomalaiset veronmaksajat. Koulutuksen järjestelmä ei ole kauppatavaraa, vaan se on osa meidän yhteistä kansallista omaisuuttamme, johon me olemme panostaneet. Suomen koulujen tehtävä on kasvattaa suomalaisia lapsia ja nuoria, antaa heille juuret, kieli ja tulevaisuus tässä maassa. Meidän on pidettävä kiinni siitä, että suomalainen koulutus palvelee ensisijaisesti suomalaisia. Tämä esitys palauttaa oikeudenmukaisuuden ja terveen järjen suomalaiseen koulutuspolitiikkaan. Arvoisa opetusministeri, suomalainen koulutus tarvitsee myös rahaa tässä ajassa, kuten olemme täällä salissa kuulleet monessa puheenvuorossa. Miten tämä esitys tukee taloudellisesti Suomen koulutusta ja sen tarpeita meidän lasten ja nuorten hyväksi? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-10-14T14:22:29,2025-10-14T14:23:35,Hyväksytty,1.1 2025_95_30,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_31,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Julkisuudessa on näitä lukukausimaksuja perusteltu muun muassa sillä, että ulkomaalaisiin opiskelijoihin liittyy negatiivisia lieveilmiöitä. Esimerkiksi Rantasalmen lukion lausunnossa todetaan tähän seuraavaa heidän oman lukionsa kokemusten perusteella: ”Emme ole havainneet mitään kansainvälisiin opiskelijoihin liittyviä negatiivisia lieveilmiöitä kunnassamme. Usean vuoden kokemukset Rantasalmella EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta rekrytoiduista lukiolaisista ovat pelkästään myönteisiä. Lukion opiskelijamäärä on noussut. Kansainväliset opiskelijat ovat motivoituneita ja omaavat hyvät pohjataidot suomalaiseen lukiokoulutukseen. He valmistuvat ajallaan ylioppilaiksi. He kehittävät lukion opiskeluilmapiiriä. He ovat aktiivisia harrastajia. Maaseudun nuoret voivat kansainvälistyä omassa koulussaan ja saavat uusia ystäviä ja kontakteja toiselta puolelta maailmaa. Kirjasto on järjestänyt lukiolaisten taidenäyttelyitä. Kunnan tyhjät kiinteistöt on voitu ottaa opiskelija-asuntokäyttöön, ja muun muassa kaupat, seurakunta ja ikääntyneiden palvelut ovat saaneet tarvitsemiaan kesätyöntekijöitä.” Tämä hallituksen esitys ei kyllä edistä näistä asioista oikeastaan yhtäkään. [Kimmo Kiljunen: Hyvä puhe!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-10-14T14:23:35,2025-10-14T14:24:42,Hyväksytty,1.1 2025_95_32,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_33,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on meillä käsittelyssä semmoinen asia, että kolmansista maista tuleville opiskelijoille asetetaan lukukausimaksut ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa, ja hyvä niin. Oikeastaan ministeriltä voisin sellaista kysyä, paljonko tämä olisi säästänyt Suomessa, jos tämä olisi ollut aina käytössä, koska monessa maassahan tämä on aina käytössä. Emme me mitenkään voi olla koko maailman kouluttajana, se on ihan selvä juttu. Hämmentävää, kun tuolta keskustan puolelta kuuluu, että siellä ei oikeastaan millään tavalla arvella, mikä siinä olisi epämääräistä, mutta on kuultu monenlaista. Vilunkia on voinut siellä olla ja tämmöisiä, ei aina mene kaikki oikeasti. Kyllä semmoista kritiikkiäkin toivoisi sieltä keskustan puolelta kuuluvan. Toivon, että tämä esitys etenee normaalisti. Tämä on hyvä esitys. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-10-14T14:24:42,2025-10-14T14:25:38,Hyväksytty,1.1 2025_95_34,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_35,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt meni edustaja Reijoselta sekaisin keskustan paperit ja lukioiden lausunnot. Minusta on oleellista, että lukioiden lausunnot otetaan tosissaan, ammatillisen koulutuksen lausunnot ja muut. Niitä ihmisiä, jotka paikan päällä tietävät, miten asiat ovat, pitää nyt kuunnella. Missä ovat pienten lukioiden, syrjäseutujen, aikuislukioiden ja ammatillisen koulutuksen puolustajat nyt, kuuluu minun kysymykseni. Olen erittäin huolissani ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta. Ensin ammatilliselta koulutukselta vietiin 11 000:ta opiskelijavuotta vastaava summa, sitten olemme romuttaneet aikuiskoulutusta, joka vastaa noin puolta ammatillisen koulutuksen opiskelijamääristä, jos ei jopa enemmän, ja nyt tulee tämä 12 miljoonan euron leikkaus ammatilliseen koulutukseen. Suunta on todellakin väärä. Koen vahvasti, että me olemme tässä taantumakeskustelussa ja matalapaineessa unohtaneet sen, miten Kauppakamari ja Suomen Yrittäjät sanoittivat osaajapulaa silloin, kun Suomi vielä kasvoi. [Puhemies koputtaa] Yli 70 prosenttia yrityksistä ilmoitti, [Puhemies: Aika!] että kasvun este on osaajien löytyminen. Miten tämä ratkaistaan? [Juha Mäenpää: 18 vuotta sitten!] — Kaksi vuotta sitten.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-10-14T14:25:39,2025-10-14T14:27:01,Hyväksytty,1.1 2025_95_36,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_37,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä ihmettelen keskustan ja SDP:n puheenvuoroja täällä salissa. Me puhumme siitä, otetaanko kolmansista maista tulevilta opiskelijoilta lukuvuosimaksuja vai ei toisella asteella. Itse näen, että jos ihminen saapuu tänne ulkomailta nauttimaan suomalaista koulutusta, on reilua, että hän maksaa siitä koulutuksestaan. Ei Suomi voi olla koko maailman sosiaalitoimisto, eikä Suomi voi olla koko maailman koulutuskeskuskaan, ainakaan ilman, että siitä peritään asianmukaista maksua. Ei voi olla niin, että syrjäseutuja pidetään tekohengityksellä elossa siten, että otetaan ulkomailta opiskelijat täyttämään meidän lukiot ja koulut ilman, että siitä peritään edes maksua. Tämä on aivan ihmeellinen ajatus, mikä keskustalla on, että syrjäseudut pidetään elossa sillä, että tuodaan koko Intia ja Kiina opiskelemaan suomalaisiin lukioihin ilman, että heiltä peritään edes korvausta siitä, että he saavat suomalaista koulutusta. Meillä ovat rahat tiukassa. Opiskeluun ja koulutukseen kohdistuu erilaisia säästöjä hallituskaudesta toiseen. Eikö ole fiksua, [Puhemies koputtaa] että varataan ja priorisoidaan ne rahat suomalaisten kouluttamiseen, ei koko maailman kouluttamiseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-10-14T14:27:01,2025-10-14T14:28:20,Hyväksytty,1.1 2025_95_38,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_39,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä esitys selkeyttää koulutuksen rahoitusta, mikä tukee julkisen talouden kestävyyttä. Kolmansista maista tulevat opiskelijat velvoitetaan jatkossa maksamaan lukuvuosimaksuja, jolloin he eivät enää kuulu valtionosuusrahoituksen piiriin. Tämä on oikeudenmukainen ja harkittu ratkaisu, joka varmistaa, että julkiset varat kohdentuvat tasapainoisesti ja kuntien rahoitusvastuu kevenee. Samalla koulutuksen järjestäjien tiedonsaantioikeuksia täsmennetään, jotta väärinkäytöksiin voidaan puuttua ja opiskelijoiden oleskelulupatiedot pysyvät ajan tasalla. Muutokset tukevat hallituksen tavoitetta rakentaa hallittua, vastuullista ja selkeää koulutuspolitiikkaa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-14T14:28:20,2025-10-14T14:29:25,Hyväksytty,1.1 2025_95_40,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Kiitoksia. — Kolme puheenvuoroa vielä pyydettynä: Kumpula-Natri, Rintamäki ja Kauma. Sen jälkeen ministerin vastaus.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_41,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on kaikkein ikävintä se, että me tiedämme kroonisen lähiopetuksen pulan meidän ammattikouluissa ja tässä hallituksen esityksessä tulee mukana 12 miljoonan euron leikkaus. Se on tietenkin arvio siitä, että ostajia löytyy, ja kunnat ja valtio saisivat sitten säästöä osuudestaan, kun oppilaat tulisivat ja ostaisivat näitä, mutta en ole ihan varma, että jokaisella paikkakunnalla pystytään lukiota sitten säilyttämään. Sitä kauttahan voi tulla vaikka lisäsäästöä. Mutta ammattikouluissa tämän olisi ehdottomasti voinut jättää sinne pohjiin, eikä tästäkin tehdä säästölakia tässä tilanteessa, joka lähiopetuksessa siellä on. Toisena toivon tarkkaan perattavan sitä, kun hallituksen esitys päätyi tällaiseen poikkeuksien luetteloon, mitä ihmisryhmiä tämä ei koske, ja olemme aikaisemminkin nähneet ongelman siinä, että alle 18-vuotias on lapsi mutta toinen aste menee sen rajan yli. Onko onnistuttu tarkastelemaan, että ei käy tilanteita, joissa lapsi on täällä perheen kanssa aloittanut jo koulutuksen ja sitten tulee tämmöinen, että on mahdotonta jatkaa oppimista loppuun saakka?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Miapetra Kumpula-Natri,807,2025-10-14T14:29:25,2025-10-14T14:30:48,Hyväksytty,1.1 2025_95_42,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_43,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ei ole suomalaisen veronmaksajan tehtävä kustantaa julkisrahoitteisia toisen asteen koulutuksia ulkomaalaisille, vaan koulupaikat on tarkoitettu ensisijaisesti suomalaisille ja Suomessa jo asuville. Nyt meillä on kuitenkin tilanne, jossa suomalaista koulutusta markkinoidaan ulkomailla voimakkaasti ja usein Suomen mahdollisuuksia jopa valheellisesti. Pettyneiden ulkomaalaisten tilityksiä olemme saaneet lukea lehdistäkin viime aikoina. Eräät ovat tehneet tästä tuottavan bisneksen itselleen pyrkien hyödyntämään avokätistä koulutusjärjestelmäämme. Nyt siihen tulee muutos. Svenska Yle uutisoi pari päivää sitten, että Vaasassa oli kokkikoulutukseen hakenut 2 000 nigerialaista parin päivän sisään. Onko siinä mitään järkeä? [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei ole!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-10-14T14:30:48,2025-10-14T14:31:52,Hyväksytty,1.1 2025_95_44,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_45,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä aloite on hyvä. On tärkeää, että koulutus lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa on maksutonta suomalaisille, mutta ei sen tarvitse olla maksutonta kolmansista maista tuleville. Tämän jälkeenkin EU- tai Eta-alueen ulkopuolelta tulevat opiskelijat ovat tietenkin tervetulleita, mutta lukukausimaksua vastaan. Arvoisa puhemies! Ymmärrän sen, mitä täällä on sanottu, että ulkomaiset opiskelijat ylläpitävät syrjäseutujen lukioita, mutta koulutus myös maksaa. Pätevistä opettajista on pulaa, joten resurssit on kohdistettava sinne, missä on aitoa kysyntää ja tarvetta. Kustannuksia lisää myöskin se, että ulkomailta tulevat nuoret tarvitsevat monenlaista tukea, ja varsinkin jos heillä on myös perheet mukana, tämä lisää kustannuksia. Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeriltä: millaisista lukumääristä me puhumme, kun puhumme ulkomaisista opiskelijoista, ja millaisista lukukausimaksuista, kuinka suurista, me puhumme, kun näistä puhumme? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2025-10-14T14:31:52,2025-10-14T14:33:00,Hyväksytty,1.1 2025_95_46,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten ministeri, olkaa hyvä. Enintään viisi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_47,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Tässä monta asiaa voi olla totta ja tärkeitä samaan aikaan. On ihan hyvä, että Suomeen tullaan opiskelemaan. Suomi tarvitsee opiskelijoita, Suomi tarvitsee osaajia. Suomen demografinen kehitys on hyvinkin huolestuttavalla tolalla. Toinen asia on, että valtiontalous on haastavassa tilanteessa, ja silloin on järkevä pohtia, minkälaisia asioita ja mitä asioita kustannetaan verovaroin. Kolmas asia on se, että etenkin lukiokoulutuksessa mutta pitkälti myöskin ammatillisessa koulutuksessa iso osa tämän lain piirissä olevista nuorista on alaikäisiä, ja voi pohtia, missä laajuudessa tämä on sellaista toimintaa, jota kannattaa julkisin varoin edistää. Alaikäinen on huoltajan tarpeessa ja tarvitsee tukea, ja kaikissa tilanteissa tämä ei ole onnistunut, ja on syntynyt lieveilmiöitä ja on syntynyt ongelmia. Toisaalta on myöskin paljon sellaisia tilanteita, joissa tämä on ollut ongelmatonta — sekin on tässä tietenkin hyvä sanoa. Sitten on tavallaan se neljäs asia, että miten pystymme ylläpitämään laajaa lukioverkkoa, joka on ehkä nyt se kriittisin kysymys Suomessa, miten voidaan ylläpitää lukio lähipalveluna. Olen sitä mieltä, että se lukion ylläpitäminen ei voi perustua siihen, että muualta houkutellaan opiskelijoita Suomeen, joskus ehkä vähän epärealistisin odotuksin, vaan tätä pitää lähestyä toisesta kulmasta. Siksi olemme uudistaneet lukion rahoituslakia, jolla pyrimme auttamaan pienten lukioiden asemaa. Siksi meillä on demografista muutosta tutkiva työryhmä, joka pyrkii löytämään keinoja tässä muuttuneessa tilanteessa järjestää opetusta niin, että se ei olisi sadan kilometrin päässä — niin kuin yksi keskustan edustaja tässä äsken sanoi. Se liittyy järjestämistapoihin ja se liittyy yhteistyömuotoihin, mutta kyllä minä ajattelen, että jos ratkaisu on se, että suuressa määrin ikään kuin houkutellaan ja tuodaan opiskelijoita ulkomailta, niin ei se tunnu kauhean kestävältä mallilta. Tämä on haastava tilanne, jossa pyrimme löytämään ratkaisuja. Tämähän ei näitä kaikkia asioita ratkaise ja tarvitaan muita toimia, mutta haaste on todellinen, ja siihen tietenkin suhtaudumme vakavasti. Sitten on syytä huomata, että Suomen koulutuksen maine maailmalla on todella hyvä. Edustaja Honkasalo sanoi, että kuka tänne haluaisi tulla. Kyllä minä uskon, että tänne aika moni haluaa tulla. Meidän maine on hyvä. Varmaan sinänsä voisimme tehdä paljonkin asioita, jotta tätä mainetta vielä vahvistettaisiin. Samaan aikaan kun teemme tämän uudistuksen, olemme esimerkiksi mahdollistaneet englanninkielisen lukio-opetuksen ja olemme mahdollistaneet englanninkielisen lukiotutkinnon. Tälläkin tavalla teemme Suomeen muuttamisen helpommaksi. Tälläkin tavalla varmistamme sen, että kun perheet tulevat tänne töihin, niin heillä on helpompi väylä englanninkieliseen opetukseen ja sen kautta kiinni siihen, että pääsee sisään siihen suomalaiseen koulutusjärjestelmään, jonka maine maailmalla vieläkin on äärimmäisen hyvä. Sitten tietenkin kun valtio ei rahoita jotain vaan rahoitus siirtyy niille opiskelijoille, se tarkoittaa, että valtionrahoitus vähenee, mutta ei tätä leikkauksena voi pitää. Toinen maksaa sen, minkä toinen aikaisemmin on maksanut. Ammatillisesta koulutuksesta puhuttiin, ja puhuttiin turvallisuudesta. Siihen tapaukseen, joka on ollut uutisissa ja Ylen MOT-ohjelmassa, liittyi laiminlyönti, josta seurasi tuomio. Se ei liittynyt rahoituksen tilanteeseen. Siinä, että opettaja ei ole paikalla, ei ole kyse siitä, että rahoitus olisi se ongelma. Opettajan tulee tietenkin olla paikalla opetustilanteessa ja valvoa opetusta. Kemppi kysyi osaamispulasta: Tämä ei koske oppisopimuskoulutusta. Samaan aikaan ammatillisen koulutuksen osalta muutamme toiminnanohjausta, joka myöskin kannustaa siihen yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Ehkä ammatillisesta koulutuksesta erikseen voin mainita, että vaikka otanta ei ole kovin iso, niin kun viime viikolla olin Itä- ja Kaakkois-Suomessa ja juttelin parin ammatillista opetusta tarjoavan koulun kanssa, [Puhemies koputtaa] niin kumpikin piti tätä uudistusta itse asiassa hyvänä asiana ja tilannetta selkeyttävänä asiana. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-10-14T14:33:00,2025-10-14T14:39:08,Hyväksytty,1.1 2025_95_48,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,Kiitoksia. — Ehdimme ottaa puhujalistalta yhden puheenvuoron: edustaja Honkasalo. Sitten siirrymme seuraavaan asiaan., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_49,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä alkuun pari kommenttia kokoomusedustajille: Kun täällä esimerkiksi edustaja Laiho sanoi, että Suomi ei voi toimia koko maailman kouluttajana, niin tämä nyt on tämmöinen uusi metafora tälle rasistiselle ilmaisulle, että Suomi ei voi toimia koko maailman sosiaalitoimistona, kun me samaan aikaan tiedetään, että kyllä ne muuttoliikkeet koulutuksen näkökulmasta suuntautuvat vielä, ministeri, aika paljon eri maihin kuin Suomeen tällä hetkellä. Ehkä kiinnostavaa tässä keskustelussa on se, että minulla vasemmistolaisena on hyvin kriittinen näkökulma tähän koulutuksen markkinaehtoistamiseen ja koulutusbisnekseen, mutta argumentit sitä vastaan ovat erilaisia kuin perussuomalaisilla. Perussuomalaiset haluavat, ettei Suomeen tule ketään, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei pidä paikkaansa!] ja me taas ajatellaan, että ulkomaalaistaustaisten olosuhteista pitää pitää huolta. On totta, että nämä keissit, mitä esimerkiksi täällä ammatillisessa koulutuksessa on ollut, ovat todella lohduttomia ja surullisia. Sitten edustaja Kauma täällä totesi näistä niukoista resursseista, että pitää miettiä tarkoin, mihin ne riittävät. Niin, se on arvovalintakysymys, että päätitte leikata ammatillisesta koulutuksesta 120 miljoonaa, vaikka joka ikinen hallituspuolue lupasi ennen viime eduskuntavaaleja, että koulutuksesta ei leikata. Ilmeisesti se koulutuslupaus ei sitten koskenutkaan ammatillisen koulutuksen opiskelijoita. Arvoisa puhemies! Hallitus on tosiaan ottanut väärän ja kenties kohtalokkaan suunnan koulutuspolitiikassa. Kuluneen vuoden aikana mediassa ovat olleet hyvin laajasti esillä ammatilliseen koulutukseen kohdistuneet valtavat leikkaukset, joita on tehty niin Sipilän kuin Orpon hallituksen kausilla. Amiksissa leikkaukset sekä osaamisperustaisuuteen perustuva rakenne näkyvät nyt lähiopetuksen ja sivistysaineiden tuntimäärien romahtamisena, opetushenkilöstön irtisanomisina, koulun arjen pirstaloitumisena ja oppimisen kriisinä. Koulutuspolut ja osaaminen eriytyvät kovaa vauhtia kaikilla oppiasteilla. Sen sijaan, että hallitus lähtisi tukemaan toisen asteen oppilaitoksia niiden valtavien haasteiden kanssa, hallitus itse asiassa nyt esittää koulutusbisneksen avaamista entisestään. Käsittelyssä olevaa hallituksen esitystä ja tilauskoulutusten myynnin laajentamista EU- ja Eta-ryhmille perustellaan vastaamalla ”erityisesti osaajapulaan, kun tutkintoon johtavaa koulutusta voidaan myydä markkinoilla”. Tässä on oikeistohallituksen resepti ja yhteiskunnallinen visio: markkinaistetaan julkinen palvelu, niin kyllä kaikki järjestyy. Ja tosiaan tuossa debattipuheenvuorossakin sanoin, että sekä koulutusviennin että koulutustuonnin kannalta tarvittaisiin myös tarkempaa eettistä tarkastelua. Toivoisin myös tässä salissa istuvilta päättäjiltä kunnianhimoisempia ja linjakkaampia koulutuspoliittisia esityksiä. Samalla kun ammatillisten oppilaitosten on vaikea tarjota opiskelijoille riittävää tukea oppimiseen, oikeisto toivoo sormet ristissä, että Suomi näyttäytyisi houkuttelevana paikkana, jossa maksettaisiin isoja lukukausimaksuja ja tilattaisiin koulutuspaketteja. Tilauskoulutukset eivät ole kokonaisuudessaan tutkintokoulutuksen ulkopuolella. Resurssit ja osaavat opettajat joudutaan hakemaan olemassa olevien tutkintokoulutusten sisältä. Ristiriidat koulutuspolitiikan saralla ovat räikeitä. Arvoisa puhemies! Esityksessä tunnistetaan, ettei nykymuotoinen tilauskoulutussääntely riitä suojaamaan kansainvälisiä opiskelijoita huijauksilta. Muutama vuosi taaksepäin luimme uutisista, kuinka useat kenialaiset opiskelijat joutuivat huijauksen kohteeksi ja pahoihin velkaongelmiin osallistuessaan tilauskoulutukseen Suomessa. Sääntelyn tulisi tähdätä turvaamaan kansainvälisten opiskelijoiden oikeudet ja mahdollisuudet vaikuttaa tilauskoulutukseen ja osallistumiseen myös koulutuksen aikana. Ei ole riittävää, että opiskelija vain ruksittaa lukeneensa tilaajan ja koulutuksen järjestäjän välisen sopimuksen. Opiskelijan tilanne voi muuttua koulutuksen aikana, opiskelija voi sairastua, maailmantilanne voi muuttua tai kustannukset nousta opiskelijalle kestämättömiksi. Opiskelijan oikeusturvaa olisi varmistettava nykyistä esitystä paremmin. Myös opiskelijan yksityisyydensuojaan olisi kiinnitettävä nykyistä esitystä paremmin huomiota. Arvoisa puhemies! Lisäksi hallitus esittää lukuvuosimaksuja EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. Suomalainen koulutusjärjestelmä ei kaipaa yhtään enempää luokkapolitiikkaa eikä kansainvälisten opiskelijoiden aseman heikentämistä. Kaikkia opiskelijoita tulisi kohdella yhdenvertaisesti, niin lukukausimaksujen kuin esimerkiksi opiskelijaruokailun ja oppimateriaalien osalta. Ongelma esityksessä on, että myös koulutuspolitiikkaan sekoitetaan yhä useammin kiristyvän maahanmuuttopolitiikan agendaa välittämättä pitkän aikavälin tavoitteista työllisyyteen tai kansainvälistymiseen liittyen. EU:n ulkopuolelta Suomeen haluavat opiskelijat ja työntekijät kohtaavat Suomessa yhä kiristyneemmän asenneilmapiirin, ja tässä voi hyvin kysyä, miten kukaan opiskelija voi tämmöisessä tilanteessa perustavanlaatuisesti kotoutua Suomeen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-10-14T14:39:17,2025-10-14T14:45:14,Hyväksytty,1.1 2025_95_50,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_95_51,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_95_52,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on tärkeä askel kohti tulevaisuuden koulutus- ja työelämäpolitiikkaa. Esityksen tavoitteena on perustaa valtakunnallinen... — Otetaanpa uudestaan, meni väärästä täpistä. — Tämä hallituksen esitys on merkittävä uudistus suomalaisen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä. Esityksessä avataan ammatillisen koulutuksen järjestäjille mahdollisuus myydä tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta EU:n ja Eta-maiden kansalaisille. Kyse on joustavuudesta ja reagoinnista ajan tarpeisiin. Emme voi sulkea silmiämme Suomen osaajapulalta, elinkeinoelämän muuttuvilta vaatimuksilta tai kansainvälistymiseltä. Siksi on tärkeää, että toimimme tilanteen ratkaisemiseksi. Tämän keskeisen muutoksen yhteydessä lakiin tuodaan myös täsmennyksiä, joilla vahvistetaan opiskelijoiden oikeuksia ja velvollisuuksia. Tämä lisää koulutuksen järjestämisen vastuullisuutta ja parantaa opiskelijoiden oikeusturvaa. Samalla se vahvistaa koulutuksemme sopimuksellisuutta ja avoimuutta. Arvoisa puhemies! Tämä esitys selkeyttää koulutuksen rahoitusta, mikä tukee julkisen talouden kestävyyttä. Kolmansista maista tulevat opiskelijat velvoitetaan jatkossa maksamaan lukuvuosimaksuja, jolloin he eivät enää kuulu valtionosuusrahoituksen piiriin. Tämä on oikeudenmukainen ja harkittu ratkaisu, mikä varmistaa, että julkiset varat kohdentuvat tasapainoisesti ja kuntien rahoitusvastuu kevenee. Samalla koulutuksen järjestäjien tiedonsaantioikeuksia täsmennetään, jotta väärinkäytöksiin voidaan puuttua ja opiskelijoiden opiskelulupatiedot pysyvät ajan tasalla. Muutokset tukevat hallituksen tavoitetta rakentaa hallittua, vastuullista ja selkeää koulutuspolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen tavoitteet ovat selkeät. Siinä halutaan ennen kaikkea vahvistaa osaamista, vastata työvoimapulaan ja turvata julkisen talouden kantokyky. Koulutuksen avaaminen tilauskoulutuksen muodossa laajemmalle yleisölle lisää Suomen houkuttelevuutta ja mahdollistaa uudenlaiset yhteistyömuodot työelämän ja koulutuksen välillä. Kyse ei ole koulutuksen kaupallistamisesta vaan sen kehittämisestä niin, että ammatillinen koulutus pysyy ajassa kiinni ja palvelee sekä nuoria että yhteiskunnan tarpeita. Samalla koulutusjärjestelmän mahdollisuudet suomalaisena korkean tason innovaationa paranevat. Tämä on vastuullinen ja tulevaisuuteen katsova esitys, joka vahvistaa Suomen osaamisperustaa ja työllisyyttä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-14T17:07:27,2025-10-14T17:11:40,Hyväksytty,1.1 2025_95_53,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piisinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_54,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomalainen koulutusjärjestelmä on ollut vuosikymmenten ajan yksi yhteiskuntamme vahvimmista tukipilareista. Sen avulla olemme rakentaneet hyvinvointia, osaamista ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia suomalaisille nuorille ja aikuisille. Siksi koulutukseen liittyvistä uudistuksista on puhuttava vakavasti ja arvostaen, mutta myös kriittisesti ja vastuullisesti. Suomen koulutusjärjestelmän ensisijainen tehtävä ei ole rakentaa uutta koulutusmarkkinaa ulkomaalaisille opiskelijoille tai työntekijöille vaan turvata kotimainen osaaminen ja vastata suomalaisten työelämän tarpeisiin. Ymmärrän koulutusjärjestelmämme tarjoavan mahdollisuuden maksuttomaan kouluttautumiseen EU- ja Eta-maiden suuntaan. Ajattelen kuitenkin niin, että se ei saa syrjäyttää suomalaisen opiskelijan mahdollisuuksia opintoihin ja että sitä hyödynnettäisiin siinä tapauksessa, että koulutusjärjestelmässämme on ylikapasiteettia, jonka saisimme hyödynnettyä taloudellisesti ulkomaalaisen opiskelijan siirtyessä työmarkkinoille Suomessa. Tilauskoulutuksessa on jo nykyisellään havaittu monia ongelmia, muun muassa epäselviä sopimuksia, maksamattomia koulutusmaksuja ja jopa opiskelijoiden hyväksikäyttötapauksia. Näitä epäkohtia ei tule lisätä avaamalla järjestelmää laajemmalle vaan pikemminkin korjata ja valvoa nykyisiä rakenteita tiukemmin. Verovaroin rahoitettua koulutusta ei saa käyttää väylänä maahantuloon eikä keinona tukea ulkomaalaista liiketoimintaa kuntien tai valtion kustannuksella. Päinvastoin, on varmistettava, ettei yksikään suomalainen kunta joudu taloudelliseen tai hallinnolliseen vastuuseen riskialtteista hankkeista. On hyvä, että hallituksen esityksessä edellytetään maksullisuutta kolmansista maista tuleville opiskelijoille. Näin heidän kouluttautumisensa ei lankea suomalaisen veronmaksajan kannettavaksi. Toisen asteen koulutuksen maksullisuus on arkipäivää lukuisissa maissa etenkin EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille ja tulee käytännöksi nyt myös Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan opiskelijarekrytointia on jopa ulkoistettu agenttien ja välikäsien hoidettavaksi ilman riittävää valvontaa. Tämä saattaa heikentää jopa koulutuksen laatua mutta ennen kaikkea Suomen mainetta. Maksuttoman koulutuksen on kuuluttava ensisijaisesti heille, jotka asuvat Suomessa pysyvästi ja ovat suomalaista yhteiskuntaa tukeva osa. Lukuvuosimaksujen käyttöönotto kolmansien maiden opiskelijoilta on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei yksin riitä. Järjestelmä on rakennettava niin, että se on kestävä ja oikeudenmukainen suomalaisia veronmaksajia kohtaan. Koulutus ei saa olla kiertotie maahanmuuttoon. On estettävä tilanteet, joissa opiskeluperusteisia oleskelulupia käytetään pysyvän maahan jäämisen väylänä ilman todellista opiskelua tai työllistymistä. Siksi on tärkeää, että koulutuksen järjestäjillä on velvollisuus ilmoittaa viranomaisille väärinkäytöksistä ja että valvontaa tehostetaan. Suomen on keskityttävä siihen, että oma nuorisomme saa laadukasta opetusta, riittävää ohjausta ja todellisia mahdollisuuksia työllistyä. Työvoimapulaa ei ratkaista koulutusperusteisella maahanmuutolla vaan kouluttamalla ja tukemalla suomalaisia nuoria ja aikuisia. Koulutuspolitiikan on oltava realistista ja kansallista, sellaista, joka palvelee suomalaista yhteiskuntaa ja julkisen talouden kestävyyttä. Koulutus on investointi tulevaisuuteen, mutta se ei saa muuttua maahantulobisnekseksi, jossa riskit jäävät suomalaisen veronmaksajan kannettavaksi. Arvoisa herra puhemies! Lopuksi totean, että arvostan suuresti koulutusta ja sen tekijöitä, mutta ajattelen niin, että ensisijaisesti jokaisella suomalaisella nuorella on oltava mahdollisuus opiskella ja rakentaa tulevaisuutensa täällä kotimaassa. Se on koulutuspolitiikkaa, joka kantaa myös tuleville sukupolville. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-10-14T17:11:45,2025-10-14T17:16:50,Hyväksytty,1.1 2025_95_55,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_56,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Joku meistä edustajista saattaa ehkä käyttää joskus satunnaisesti tekoälyä puheiden kirjoittamisessa, mutta minä päätin käyttää Rantasalmen kunnan antamaa lausuntoa. Sen on kirjoittanut ihan elävä, oikea ihminen. Arvoisa puhemies! Hallituksen kaavailemat, EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville lukiolaisille suunnatut lukukausimaksut tulisivat todennäköisesti vähentämään merkittävästi monen pienen lukion opiskelijamääriä. Kunnan saaman rahoituksen lukiokoulutukseen vähentyessä heikkenisivät kunnan mahdollisuudet tarjota lukiopalvelua omassa kunnassa niille oman kunnan nuorille. Esimerkiksi Rantasalmen kunnassa asuville nuorille on tärkeää pystyä suorittamaan lukio-opinnot omassa kunnassa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana perusopetuksen päättäneistä lähes puolet on jatkanut toisen asteen opintoja oman kunnan lukiossa. Lähimpiin kaupunkeihin Savonlinnaan ja Varkauteen on kirkonkylältä matkaa noin 43 kilometriä, ja julkinen liikenne on niukkaa kuntakeskuksen ja kaupunkien välillä, käytännössä olematonta. Suuri osa nuorista lisäksi asuu kirkonkylän ulkopuolella, missä julkista liikennettä ei ole. Mikäli omassa kunnassa ei järjestettäisi lukiokoulutusta, joutuisivat nuoret muuttamaan kaupunkiin lukiokoulutuksen perässä. Tämä saattaisi nuoret hyvin eriarvoiseen asemaan, koska kaikki perheet eivät pysty taloudellisesti tukemaan lapsensa opiskelua, asumista ja elämistä toisella paikkakunnalla. Lisäksi valtiolle koituisi kuluja, kun uusia nuoria tulisi Kelan opiskelija-asumislisän piiriin. Käytännössä valtion säästöt kuntien valtionosuuksista lukiokoulutukseen korvautuisivat helposti lisääntyvillä asumisesta aiheutuvilla kuluilla. Lukion olemassaololla on ratkaisevan tärkeä merkitys paitsi lukiokoulutuksen saavutettavuudelle myös perusopetuksen laadulle pienessä kunnassa. Kaikilla Rantasalmen lukion opettajilla on yhtenäisvirka, ja suurimmalla osalla peruskoulun aineenopettajista on opetusta myös lukiossa. Pienten lukioiden olemassaolo takaa laadukkaan ja tasavertaisen perusopetuksen koko maan alueella. Arvoisa puhemies! Kunnan tulee maksaa omarahoitusosuus toisen asteen koulutuksen järjestämisestä valtiolle. Valtionosuudet jaetaan sitten koulutuksenjärjestäjille opiskelijamäärien mukaan. Rantasalmen kokoiselle kunnalle toisen asteen koulutuksesta maksettava summa on tänä vuonna lähes miljoona euroa. Mikäli lukiokoulutusta ei olisi kunnassa, kaikki tämä raha ajautuisi pois omasta kunnasta koulutuksen järjestämiseen muualla maassa. Valtionosuusjärjestelmä suosii kasvukeskuksia ja kuntia ja kaupunkeja, joissa on paljon nuoria, ja rapauttaa maaseutumaisia kuntia, joissa väestö on ikääntynyttä. Kun valtio on harjoittanut kasvukeskuksia suosivaa aluepolitiikkaa, on kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoiminen ollut pienen kunnan keino lisätä omaa nuorta väestönosaansa ja ylläpitää kuntaa virkeänä. Arvoisa puhemies! Julkisuudessa lukukausimaksuja on perusteltu muun muassa sillä, että ulkomaalaisiin opiskelijoihin liittyy negatiivisia lieveilmiöitä. Myös tähän Rantasalmen kunta toteaa seuraavaa oman lukionsa kokemusten perusteella: ”Emme ole havainneet mitään kansainvälisiin opiskelijoihin liittyviä negatiivisia lieveilmiöitä kunnassamme. Usean vuoden kokemukset Rantasalmella EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta rekrytoiduista lukiolaisista ovat pelkästään myönteisiä. Lukion opiskelijamäärä on noussut. Kansainväliset opiskelijat ovat motivoituneita ja omaavat hyvät pohjataidot suomalaiseen lukiokoulutukseen. He valmistuvat ajallaan ylioppilaiksi. He kehittävät lukion opiskeluilmapiiriä. He ovat aktiivisia harrastajia. Maaseudun nuoret voivat kansainvälistyä omassa koulussaan, saavat uusia ystäviä ja kontakteja eri puolilta maailmaa. Kunnan tyhjät kiinteistöt on voitu ottaa opiskelija-asuntokäyttöön, ja muun muassa kaupat, seurakunta ja ikääntyneiden palvelut ovat saaneet tarvitsemiaan kesätyöntekijöitä.” Näin siis Rantasalmella. Arvoisa puhemies! Kansainväliset opiskelijat ovat monin tavoin tärkeitä pienten kuntien elinvoiman ylläpitämiselle. Lasten ja nuorten määrä vähenee edelleen vanhusten määrän lisääntyessä. Suomi tarvitsee lisää nuoria, jotta meillä riittää tulevaisuuden työntekijöitä ja veronmaksajia. Suomessa suomen kielellä lukiokoulutuksen suorittaneet ulkomaalaiset nuoret sitoutuvat merkittävältä osin myös suomenkielisiin jatko-opintoihin Sallan lukion vuodesta 2009 tehdyn seurantatutkimuksen perusteella. Voikin pitää todennäköisenä, että kansainväliset opiskelijat jatkavat kouluttautumista Suomessa myös lukion jälkeen ja valmistuvat siten myös suomen kielen taitoiseksi työvoimaresurssiksi maallemme. Tämä hallituksen esitys ei edistä näitä tavoitteita. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-10-14T17:16:54,2025-10-14T17:21:43,Hyväksytty,1.1 2025_95_57,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä. — Poissa. Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_58,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta. Lain myötä kolmansista maista tuleville opiskelijoille asetetaan lukuvuosimaksut ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa. Ei ole veronmaksajien kannalta oikein, että suomalaiset maksavat kasvavissa määrin tulevien kolmansien maiden opiskelijoiden kustannukset. Tällä esityksellä hillitään tulijamäärää ja myös siirretään maksuvelvollisuus suomalaisilta tulijalle itselleen. Kun katsomme erityisesti ammattikoulun tilannetta, sieltä olemme kuulleet, miten huono suomen kielen taito vaikeuttaa opettajan työtä opettaa. Tätä tilannetta ei ainakaan paranna se, että oppilaitokseen tulisi kasvavassa määrin opiskelijoita alueilta, missä suomi ei ole äidinkieli. Aiemmin tällä hallituskaudella lukukausimaksut tulivat korkeakouluihin täyskatteellisiksi EU- ja Eta-alueiden ulkopuolisille opiskelijoille, ja nyt maksut opinnoista ulotetaan siis myös toiselle asteelle, mikä on erittäin hyvä asia. Arvoisa puhemies! Ammatillisen lakiin ja lukiolakiin lisätään säännökset järjestäjien oikeudesta saada hakijan ja opiskelijan opiskelutiedot sekä oikeudesta luovuttaa tietoja Maahanmuuttovirastolle. Opiskelija- ja tutkijalakia muutetaan niin, että oleskelulupa opiskelua varten edellyttää koulutuksen järjestäjän määräämien maksujen suorittamista. Nämä ovat myös aivan erinomaisia muutoksia. Ei voi todellakaan olla niin, että esimerkiksi laittomasti maassa oleva menee jonnekin päin Suomea, saa opiskelupaikan ja opiskelee Suomessa verovaroin, vaikka on laittomasti maassa. Suomessa on ollut tapauksia, joissa laittomasti maassa olleella on ollut karkotus päällä ja hän on silti saanut opiskelupaikan. Nyt tiedonluovutus Maahanmuuttovirastolle lisää tietoa myös viranomaisten suuntaan ja edistää laittomien maasta poistamista. Hienoa, että tämä tiedonvaihto Maahanmuuttoviraston ja koulutuksen järjestäjien välillä helpottuu. Tällä ehkäistään myös kuvailemani kaltaista järjestelmämme hyväksikäyttöä. Arvoisa puhemies! Lakikokonaisuus on juuri sellainen, joka tässä tilanteessa tarvitaan, ettei tilanne toisella asteella ulkomaalaisten opiskelijoiden kohdalla riistäydy käsistä. Lisäksi tällä puututaan nykyisen järjestelmän mahdollistamiin väärinkäytöksiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-10-14T17:21:52,2025-10-14T17:24:28,Hyväksytty,1.1 2025_95_59,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen poissa. — Edustaja Lahdenperä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_60,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ammatillisen koulutuksen uudistaminen on tarpeellista. Tämä hallituksen esitys tuo lisää joustoa, kannusteita ja toimintavapautta koulutuksen järjestäjille. On järkevää, että koulutus voi olla myös vientituote. Osaaminen, laatu ja luotettavuus ovat suomalaisten vahvuuksia, joita maailmalla arvostetaan. Samalla kun maksullista tilauskoulutusta avataan EU- ja Eta-maiden kansalaisille, on huolehdittava, että julkinen rahoitus kohdistuu suomalaisiin opiskelijoihin ja pysyvästi maassa asuviin. Tämä on reilua sekä veronmaksajille että koulutuksen järjestäjille. Pidän hyvänä, että uusi rahoitusmalli palkitsee vaikuttavuudesta eli siitä, että opiskelija oikeasti valmistuu, työllistyy ja saa osaamista, jolle työelämässä on kysyntää. Tämä on vastuullista resurssien käyttöä ja vahvistaa ammatillisen koulutuksen asemaa osana työvoimapolitiikkaa. Pidän kuitenkin tärkeänä, että tehokkuuden rinnalla muistetaan yksilön tuki ja oppimisen oikeus. Uudistus vahvistaa erityisesti tuen saantia myös työpaikalla tapahtuvan koulutuksen aikana. Se on myös inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävää. Oppimisen tuki ja erityinen ohjaus ovatkin uudistuksen ytimessä. Näitä asioita olisi ollut hyvä miettiä ja painottaa myös silloin, kun oppivelvollisuusiän nostoa tehtiin 18 ikävuoteen saakka. Tällä hetkellä monet oppijoista roikkuvat kirjoilla koulussa ilman motivaatiota, koska laki pakottaa. Pakko ei yleensä luo osaamista: tarvitsemme yksilöllisiä polkuja ja ohjausta. Lisäksi oppilaat tarvitsevat perustaidot ja vahvan tuen perusopetuksessa sekä vielä toisella asteella, kuten nyt Orpon hallitus toteuttaa. Ammatillinen koulutus on ollut suomalaisen työn selkäranka. Nyt on meillä mahdollisuus vahvistaa sitä, palauttaa se takaisin uomilleen ja kehittää sitä edelleen alueiden tarpeisiin vastaten. Työ tarvitsee osaavat tekijänsä. Tähän on jatkossa keskityttävä huolellisemmin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-10-14T17:24:37,2025-10-14T17:27:19,Hyväksytty,1.1 2025_95_61,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Razmyar poissa, edustaja Vigelius poissa. — Edustaja Rostila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_62,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Onni,Rostila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sanotaan, että ilmaista tuhlataan aina. Suomen ei pidä olla koko maailman sosiaalitoimisto, mutta yhtä vähän Suomen pitää olla koko maailman ilmainen koulutuskeskus. Hallitushan palautti ensin lukukausimaksut korkeakouluihin, ja nyt sama tehdään toiselle asteelle eli lukio- ja ammatilliseen opiskeluun. Myöskään valtionosuusrahoitusta ei enää saa sillä, että haalii ehdoin tahdoin vieraskielisiä opiskelijoita omiin oppilaitoksiinsa. Tässäkin ilmaista ei-kenenkään rahaa on valitettavasti tuhlattu. Mitä tulee tähän argumenttiin keskustan esittämänä, että nyt elinvoimaisuus loppuu ja opiskelijoita ei enää riitä pienten kylien ja pienempien maaseutukuntien oppilaitoksiin, niin eihän tämä ole kestävällä pohjalla, jos ajatellaan sitä, että veronmaksaja sitten lopulta sen kustantaa, että keinotekoisesti niin sanotusti tekohengitetään ulkomaalaisilla ihmisillä ja opiskelijoilla sitä niin sanottua elinvoimaa. Eli jonkunlaista hölmöläisen peiton jatkamistahan se on, ja siitä syystä perussuomalaiset eivät tällaisia kepulikonsteja suvaitse. No, on tarpeen myöskin todeta, että myös tämmöinen julkisuudessa esillä ollut ja hyvin kyseenalainen lukiolaisten kaupallinen maahantuonti, jota tietysti tapahtui veronmaksajien rahoja kuppaamalla, tapahtuu sitten jatkossa niin sanotusti markkinaehtoisemmin. Loppuun tekee mieli kysyä keskustan edustajilta, että kun kouluja rakennettiin aikoinaan siksi, että oli oppilaita, niin onko nyt niin, että pitää hankkia ulkomailta oppilaita, että on kouluja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Onni Rostila,1500,2025-10-14T17:27:29,2025-10-14T17:29:51,Hyväksytty,1.1 2025_95_63,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_64,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituksen esityksen mukaan on arvioitu, että ammatillisen koulutuksen valtionrahoitusta voidaan ensi vuonna vähentää kymmenellä miljoonalla eurolla ja vuonna 27 ja siitä eteenpäin 15 miljoonalla eurolla ja vastaavasti lukiokoulutuksen rahoitusta ensi vuonna kahdella miljoonalla eurolla ja siitä eteenpäin kolmella miljoonalla eurolla. Tässä laissa ei oikein selviä, tavoitellaanko tässä nyt oikeasti sitä, että sinne ei tulisi jatkossa niitä maksullisia opiskelijoita ulkomailta vai että niitä tulisi, ja sitten kun heidät rahoitetaan muun kuin Suomen valtion toimesta, niin kuitenkin siellä syrjäseudulla ne pienetkin lukiot pystyvät toimimaan. No, valtiontaloudellisestihan tietysti se on sama asia: jos ei tule opiskelijoita ja ei anneta rahaa tai jos tulee opiskelijoita mutta heidät maksetaan muiden toimesta, niin ne ovat juuri nämä laskennalliset summat, jotka tässä äsken totesin. Omana kantanani tässä asiassa haluaisin sanoa, että minusta on ihan päivänselvää, että se nykyinen tilanne on epätyydyttävä. Eli näiltä osin tuen ihan tämän lain tarkoitusta, eli ei ole mitään järkeä siinä, että haalitaan ulkomailta lukioihin opiskelijoita vain sen takia, että ne sitten Suomen veronmaksajien toimesta maksetaan siellä. Mutta nythän me emme oikeasti tiedä, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan: tuleeko tapahtumaan merkittävää koulutusvientiä? Korkeakouluissahan näin on tapahtunut ja ammattikorkeakouluissa, mutta onko suomalainen lukio- tai ammattikoulutus sitten sillä tavalla vetovoimaista, että me saamme tänne maksettuja opiskelijoita? Jos näin on, niin silloinhan nämä koulutuspaikat ja koulutusyksiköt säilyvät, koska meille tulee sinne opiskelijoita. Jos näin ei ole, niin varmasti edessä on sitten joidenkin pienempien yksiköiden lakkautuksia, tai sitten me joudumme yhteiskunnassa miettimään, millä muulla tavalla me yritämme tätä tiheää verkkoa ylläpitää. Varsinaisesti pyysin puheenvuoroni sen takia, että olin tässä tämän meneillään olevan eduskuntakauden kaksi ensimmäistä vuotta tarkastusvaliokunnan jäsen, ja me käynnistimme siellä, niin kuin tarkastusvaliokunnalla on tapana, omaehtoisia selvityksiä. Ensimmäinenhän niistä on valmistunut, ja se koski terveydenhuoltoa, ja toinen, joka ei ole vielä valmistunut, koskee koulutusta ja juuri tätä oppimisen tason alentumista Suomessa. Siinä yhteydessä näin itse asiassa ensimmäisen kerran tällä eduskuntaurallani selvät käyrät siitä, millä tavalla eriasteisessa koulutuksessa oppilaskohtainen meno on kehittynyt — varhaiskasvatus, perusopetus, lukio, ammattikoulu, ammattikorkeakoulu ja tiedekorkeakoulu — ja onhan se dramaattinen muutos, mikä on ollut, siis ammattikoulutuksessa oppilaskohtaisen rahoituksen romahdus. Ei niissä muissa itse asiassa ollut tapahtunut sellaista, mutta siellä on, ja tämä on se suurin epäkohta tässä koko ammattikoulutuskysymyksessä tällä hetkellä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-10-14T17:29:53,2025-10-14T17:33:08,Hyväksytty,1.1 2025_95_65,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_66,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä keskustan edustajat ovat esittäneet suurta huolta siitä, miten Lapin pienet lukiot nyt pärjäävät tämän uudistuksen tultua voimaan ensi elokuussa. Voin kertoa, että tuollaiset huolenaiheet perustuvat aika lailla huonoon itsetuntoon. Meillä on erittäin laadukasta lukiokoulutusta ja hyvät olosuhteet myöskin näissä pienissä kunnissa, jotka tätä lukiokoulutusta ovat tarjonneet. En yhtään epäile, etteikö jatkossakin tämän lukuvuosimaksun tultua voimaan sinne olisi kiinnostusta tulla edelleen opiskelemaan. On täysin kestämätöntä, että perustaisimme lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen jatkuvuuden pienissä kunnissa sen varaan, minkä verran saamme ulkomailta opiskelijoita näihin lukioihin. Kuten tässä ministerikin aikaisemmin kertoi, tämän osalta on jo perustettu työryhmä ministeriöön, joka miettii näitä vaihtoehtoja, miten harvaan asutulla alueella saamme järjestettyä edelleen laadukkaan lukiokoulutuksen esimerkiksi hyödyntäen etäopetusmahdollisuuksia ja miten maakunta pystyy miettimään laajemmin sitä koulutuksen järjestämistä. Jotenkin tämä keskustelu menee väärille urille, kun puhumme alaikäisistä lapsista ja siitä, että nyt kunnan elinvoiman täytyy rakentua sen varaan, miten saamme näitä alaikäisiä koulutettavia sinne mahdollisimman paljon, jotta kunta pysyy jatkossakin sillä pystyssä. Eli täytyy palauttaa maalaisjärki tähän keskusteluun ja miettiä oikeasti, miten tässä, kun koulutettavia, siis lapsia, on yhä vähemmän, järjestämme jatkossakin laadukkaasti ja hyvin tämän koulutuksen. Se ei voi perustua pelkästään siihen, että saamme veronmaksajien rahoilla koulutettavia ulkomaalaisia Suomeen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-10-14T17:33:12,2025-10-14T17:35:42,Hyväksytty,1.1 2025_95_67,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Lindén, yksi minuutti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_68,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kysyn edustaja Seppäseltä: kumpi nyt on tämän lain tarkoitus, se, että sinne ei tule niitä opiskelijoita, vai se, että sinne tulee niitä opiskelijoita mutta heidät maksetaan jonkun muun toimesta kuin suomalaisten veronmaksajien toimesta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-10-14T17:35:42,2025-10-14T17:36:06,Hyväksytty,1.1 2025_95_69,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Seppänen, olkaa hyvä, yksi minuutti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_70,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän lain tarkoitus on tietenkin se, että jatkossakin tänne voi tulla kansainvälisiä opiskelijoita opiskelemaan mutta ei suomalaisen veronmaksajan rahoilla. Eli tämä laki on nimenomaan tarkoitettu siihen, että jatkossa nämä kustannukset siirtyvät kansainväliselle opiskelijalle, joka tulee tähän Suomen koulutusjärjestelmään kouluttautumaan. [Aki Lindén: Eihän se kouluverkko silloin harvene mihinkään!] — No nimenomaan. [Aki Lindénin välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-10-14T17:36:06,2025-10-14T17:36:42,Hyväksytty,1.1 2025_95_71,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Edustaja Lindén, jos te haluatte kommentoida edustaja Seppäsen puheenvuoroa, niin olkaa hyvä ja pyytäkää vastauspuheenvuoroa. — Olkaa hyvä, yksi minuutti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_72,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Aivan oikein ojensitte minua tässä, eli näinhän sen kuuluu mennä. — Kiinnitin huomiota siihen, että edustaja Seppäsen edellisessä puheenvuorossa puhuttiin kovasti siitä, että siellä sitten tulee vähemmän näitä ulkomailta tulevia koulutettavia ja sen seurauksena sitten tarvitaan työryhmä, joka miettii, mitenkä sitä harvenevaa lukioverkkoa ja muuta sitten rakenteellisesti korjataan. Mutta nyt tässä vastauksessa minun kysymykseeni te sanoitte, että tavoitehan tässä on kuitenkin, että sinne tulee entinen määrä tai mielellään jopa enemmän niitä ulkomaalaisia opiskelijoita mutta jonkun muun maksamana kuin tässä tapauksessa suomalaisten veronmaksajien. Jos näin on, niin tämähän on hyvä tilanne.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-10-14T17:36:49,2025-10-14T17:37:35,Hyväksytty,1.1 2025_95_73,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, vastauspuheenvuoro, yksi minuutti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_74,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa syntyvyysluku on 1,26. Meidän lapsimäärä vähenee rajusti tulevina vuosina. Ei tietenkään ole tarkoitus, että tätä vähenevää määrää korvattaisiin näillä ulkomaalaisilla opiskelijoilla. He ovat tervetulleita, mutta me emme voi meidän koulutusjärjestelmää, meidän lukioverkkoa, meidän ammattikoulutusverkkoa rakentaa sen varaan, minkä verran meille tulee ulkomaisia opiskelijoita. Totta kai meidän pitää ensisijaisesti rakentaa se sille määrälle, mitä meillä on suomalaisia lapsia koulutettavana, ja sen jälkeen, tervetuloa, lisäksi kansainvälisiä opiskelijoita, mikäli se tämän järjestelmän sisällä on mahdollista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-10-14T17:37:35,2025-10-14T17:38:30,Hyväksytty,1.1 2025_95_75,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Kiitos. — Sitten palaamme listalle. Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_76,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomi ei tietenkään voi olla koko maailman sosiaalitoimisto, ei myöskään terveyskeskus, mutta ei myöskään maksuton koulutuskeskus kaikille maailman kansalaisille. Hallitushan on ottanut käyttöön lukukausimaksut jo korkeakouluissa, mutta nyt jatkossa ne tullaan ulottamaan myös toiselle asteelle ammattikouluihin ja lukioihin niille kolmansien maiden opiskelijoille, jotka Suomeen tulevat. Se, miksi näin tehdään, johtuu monesta syystä, mutta yksi on myös se, että tästä on valitettavasti tässäkin maassa tullut joidenkin toimijoiden bisnes. Eli siis kuskataan ympäri maailmaa nuoria opiskelemaan Suomeen, ja sitten tehdään sillä bisnestä ja tienataan rahaa. Eli käytännössä käytetään hyväksi suomalaista järjestelmää ja meidän maksutonta koulujärjestelmää, ja tämä ei tietenkään ole ok. Olin kuulevinani etenkin keskustan suunnalta, että tätä esitystä vastustettiin hyvin voimakkaasti. Argumentit, joilla sitä vastustettiin, olivat vähintäänkin kummallisia, mutta olin aistivinani sen, että siellä suurin huoli liittyi siihen, että joidenkin koulujen tulevaisuus on vaakalaudalla, mikäli meidän toinen aste on kolmansien maiden opiskelijoille maksullinen jatkossa. Tietysti voi kysyä, että onko se sitten elinvoimaista politiikkaa perustaa kouluverkon tulevaisuus siihen, että jatkossakin maailmalta tulee nuoria opiskelemaan maksutta meidän verorahoitteiseen koulujärjestelmään. Nähdäkseni se ei ole hirveän hyvä elinvoiman tae. Toisaalta: Vierailimme esimerkiksi työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kanssa viime viikolla Lontoossa, ja siellähän on tosiaan maksullinen koulutus kolmansien maiden opiskelijoille, mutta siitä huolimatta siellä alkaa olla tilanne se, että väkeä tulee enemmän kuin, sanotaan, on mahdollisuutta enää ottaa vastaan. Siellä ymmärtääkseni lukukausimaksut ovat esimerkiksi korkeakouluilla vielä huomattavasti Suomea suuremmat, mutta siitä huolimatta kolmansista maista tulee valtavasti ihmisiä ja itse asiassa EU-alueelta nykyään huomattavasti vähemmän. Tämä oli se tilanne sitten Lontoossa, ja siellä vähän pohdiskeltiin sitä, että mitenkäs asian kanssa tullaan jatkossa tekemään. Sitten nostettiin esiin myös se, että onko sitten suomalainen toisen asteen koulutus, lukiokoulutus, esimerkiksi vertailukelpoista ja onko se niin laadukasta, että tänne sitten haluaa joku tulla ihan vaan varta vasten myös maksamaankin siitä. Sellainen knoppitieto, minkä myös Lontoosta kuulin suurlähetystön tiloissa virkamieheltä: Hän osasi kertoa, että oli kuullut eräässä tilaisuudessa, että suomalaisen ylioppilaan lukutaito on paremmalla tasolla kuin Britanniassa yliopiston käyneellä opiskelijalla, ja tämä oli itse asiassa erittäin mielenkiintoinen tieto. Tämä oli jostain tämmöinen kansainvälisten tilastotieteilijöitten havainto, että lukutaito suomalaisella ylioppilaalla on paremmalla tasolla kuin Britanniassa yliopistosta valmistuneilta henkilöiltä. Se kertoo ehkä jotain siitä, kuinka laadukas koulujärjestelmä meillä on, ja hyvä näin, ja pidetään se sellaisena jatkossakin. Mutta eihän se tietenkään voi olla niin, että meidän lukioverkko tai toisen asteen verkko perustuu vain ja ainoastaan maahanmuuttoon. Kyllä sen pitää perustua siihen, että Suomessa on nuoria ja syntyvyyttä saadaan kasvatettua, millä sitten turvataan se kouluverkon kestävyys myös tulevaisuudessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-10-14T17:38:30,2025-10-14T17:41:42,Tarkistettu,1.1 2025_95_77,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rostila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_95_78,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Onni,Rostila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän se lienee realismia todeta, että vaikka edelleenkin toivotetaan tervetulleeksi omakustanteisesti kansainvälisiä opiskelijoita, niin kuten aiemmassa puheenvuorossani totesin, ilmaista tuhlataan aina. Me ollaan nähty aika karujakin lukemia tämmöisistä ryöpsähdyksistä ja ryntäyksistä silloin, kun ei ole ollut edes alkeellisia hakumaksuja, saati nyt lukukausimaksuja, ja ne lukemat ovat olleet päätä huimaavia, mitä on sitten tänne kolmansista maista haettu. Tämähän on tietysti herättänyt sen muutostarpeen hyvin voimakkaasti, ja hallitus tässä toimii. Hiukan vielä täydentääkseni tätä ongelmaa, mikä on ollut hyvin silmiinpistävä. Aikamoisen kontrastin muodostaa esimerkiksi keskustan edustajien esittämään aika ruususeen kuvaukseen siitä, mikä se nykytila on, kun Helsingin Sanomat muun muassa syyskuun lopussa uutisoi: ”Ammattiopisto haali kielitaidottomia opiskelijoita Venäjältä ja Kiinasta, tukia ei ole vielä peritty takaisin.” Tässä jutussa käytiin läpi siis hyvin merkittävien summien, julkisen rahan, maksujen takaisinperinnän perusteita ja sitä, että oppilaitos oli esimerkiksi hylätyistä suomen kielen kokeista huolimatta ottanut opiskelijoita sisään, siis omia sääntöjään rikkoen. Tähän siis viittaan itse, kun puhun näistä kepulikonsteista, että jos me luodaan tällaisia kannustimia erilaiseen osaoptimointiin tässä niin sanotussa maahanmuuttoteollisuudessa tai kotouttamisteollisuudessa ja kukaan ei valvo päältäpäin, miten sitä systeemiä mahdollisesti sitten voidaan hyväksikäyttää, siis ennen tämän hallituksen kautta, niin on ihan selvä asia, että niitä verovaroja, julkista rahaa, juoksee sitten sinne, tänne ja tuonne. Näin ollen on myös nostettava esiin esimerkiksi Marinin hallituksen, siis edellisen hallituksen hyvin haitallinen opiskeluperäiseen maahanmuuttoon liittyvä uudistus, josta Iltalehden analyysissä otsikoidaan: ”Näin ulkomaisten opiskelijoiden perheenjäsenistä tuli Suomelle nopeasti kasvava kuluerä.” Tässä asiassa hyvin väärin perustein ja ylioptimistisin perustein edellinen hallitus tasoitti tietä juuri tälle haitalliselle ja hallitsemattomalle opiskeluperäiselle maahanmuutolle, ja tämä hallitus joutuu sitten näitä porsaanreikiä tilkitsemään. Myös tähän opiskeluperäiseen maahanmuuttoon liittyy valtavasti näitä ongelmia, joista valitettavasti muut puolueet kuin perussuomalaiset eivät oikein tahdo päästä puusta pitkälle.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Onni Rostila,1500,2025-10-14T17:41:42,2025-10-14T17:44:51,Hyväksytty,1.1 2025_95_79,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_80,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä on laadukas suomalainen koulutusjärjestelmä, josta me voimme olla ylpeitä. Se, mitä tässä esityksessä voimme pohtia jatkoa varten, on se, miten kunnat voisivat sitten yhteistyöllä, yhteisillä alustoilla, ehkäpä kuntayhtymissä yhdessä miettiä tämmöistä järjestelmää, jolla he pystyvät esimerkiksi näitä hakemuksia ja sopimuksia sitten käsittelemään. Eli pienillä kunnilla, jotka vastaavat lukio- ja ammatillisesta koulutuksesta, ei välttämättä ole resursseja tällaiseen sopimusten ja hakemusten käsittelyyn. Tämä voisi olla sellainen kehittämisen paikka. Eli kuntayhtymiä varmasti löytyy kaikista maakunnista, ja siellä sitten voitaisiin auttaa näitä pienempiä kuntia näissä järjestelmissä ja käytännön asioissa, kun jatkossa perimme näitä maksuja ja otamme opiskelijoita ulkomailta näihin lukioihin. — Tällainen huomio.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-10-14T17:44:51,2025-10-14T17:46:12,Hyväksytty,1.1 2025_95_81,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vigelius, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_82,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hieman ihmettelen sitä, kun tässä salissa käytiin aiemmin keskustelua näistä lukuvuosimaksuista, että kaikesta huolimatta keskusta kuitenkin suuresti vastusti näitä tiukennuksia, joita olemme tekemässä. Yhtäkään keskustan kansanedustajaa ei ole nyt paikalla, mutta kyseenalaistan voimakkaasti sen vastustuksen. Mutta toisaalta, kun katsoo keskustan linjaa tällä vaalikaudella, en yhtään ihmettele. Nimittäin kun tässä hallituksessa kiristimme aiemmin kansalaisuuden saamisen ehtoja, korotimme asumisaikavaatimusta, keskusta äänesti vastaan punavihreän vasemmiston tavoin. Kun me korotimme ulkomaalaiselta työntekijältä vaadittua tulorajaa, keskusta vastusti punavihreän vasemmiston tavoin. Kun me asetimme ulkomaalaiselle työntekijälle hänen työttömäksi jäädessään vaatimuksen työllistyä kolmessa tai kuudessa kuukaudessa, keskusta vastusti punavihreän vasemmiston tavoin. Ja kun me estimme turvapaikanhakijoiden kaistanvaihdon eli käytännössä meidän maahantulosäännösten kiertämisen, keskusta vastusti punavihreän vasemmiston tavoin. Kerta toisensa jälkeen keskusta valitsee äänestää aivan kuin he olisivat yhä osa punavihreää hallitusta, kuten Marinin—Saarikon kaudella olivat. Nyt oppositiossa he toimivat hyvin samalla tavalla. Erityisen ihmeellisenä pidän sitä, että kun näissä keskustalaisissa kunnissa ja syrjäseuduilla on kieltämättä ongelmia sen suhteen, että saadaan pidettyä ne asutettuina, että siellä saadaan säilytettyä se palveluverkko, niin keskustan ratkaisu näiden alueiden elinvoiman säilyttämiseksi on luoda tämmöisiä osaoptimoivia rakenteita, joissa kunnalla ei välttämättä ole kokonaisvastuuta siitä, millaista maahanmuuttoa sinne haalitaan kouluja täyttämään tai palveluita käyttämään. Valtio maksaa siitä, että koulut täytetään toisella asteella, jopa korkeakouluissa, ulkomaalaisilla opiskelijoilla, ja kustannukset valuvat valtiolle ja yleisesti ottaen suomalaisten veronmaksajien maksettavaksi — tällaista keinotekoista tekohengittämistä syrjäseuduilla, kun oikeasti ratkaisun on oltava jossain muualla kuin siinä, että meidän kouluja pidetään pystyssä siten, että tuodaan opiskelijat maailmalta sinne ja että heiltä ei vaadita edes maksua. Eiväthän suomalainen peruskoulutus tai toinen aste tai korkeakoulut voi olla mitään globaaleja koulutuskeskuksia vailla kustannuksia ja maksuja. Se maksuton suomalainen koulutusjärjestelmä ei ole tarkoitettu maksuttomaksi globaaliksi koulutusjärjestelmäksi vaan ensisijaisesti nimenomaan suomalaisille, ja tällaisella keskustalaisella tekohengittämisellä ei tule niitä toisen asteen koulutuskeskuksiakaan ylläpitää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-10-14T17:46:12,2025-10-14T17:49:23,Hyväksytty,1.1 2025_95_83,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Edustaja Lahdenperä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_84,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Erinomainen puheenvuoro edustaja Vigeliukselta. Kyllä ilman muuta maksu täytyy olla, lukukausimaksut ja nämä maksut EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville. Ei kuulu suomalaisille veronmaksajille heidän koulutuksensa maksaminen. Minusta meidän pitäisi miettiä kokonaisuudessaan koulutussektorin kehittämistä sieltä varhaiskasvatuksesta korkeakouluun juurikin vähenevien lapsimäärien vuoksi: miten me uudistetaan ja keskitytään olennaiseen opettamisessa. Erityisesti ammatillisessa koulutuksessa tällä hetkellä on järjestetty noin toistasataa erilaista koulutusta, joista varmasti on syytä priorisoida nyt niitä tärkeimpiä. Osittain tämä toiminnanohjauskokeilu siihen ehkä vastaakin. Tässä kyseisessä esityksessä on myös tilauskoulutus, mikä on erittäin hyvä yrityksille, jotka tarvitsevat tietynlaista koulutusta. Ne pystyvät jatkossa tilaamaan tämän koulutuksen ammatillisesta koulutuksesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-10-14T17:49:24,2025-10-14T17:50:39,Hyväksytty,1.1 2025_95_85,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_86,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan ensimmäiseksi haluan vielä kerran palauttaa mieliin sen, mitä sanoin aiemmassa puheenvuorossa, että ammatillinen koulutus on kriisissä monta vuotta jatkuneiden resurssileikkausten takia. Tämä näkyy siinä, että meidän teollisuutemme ei saa sieltä tällä hetkellä ammattitaitoista työvoimaa siinä laajuudessa kuin pitäisi. Me keskustelimme täällä teollisuuspoliittisesta selonteosta viime viikolla, ja minun mielestä tämä on äärettömän tärkeä asia, että meidän pitäisi laittaa tämä ammatillinen koulutus oikeasti kuntoon. Tämä on se iso kysymys tässä. Sitten toinen kommentti tuosta koulutusviennistä. Kun tuossa äsken tein tällaisen pienen otsikkohaun, niin sattui mielenkiintoinen asia sieltä. Elinkeinoelämän keskusliiton tiedote: ”Koulutusviennistä kasvua ja uusia työpaikkoja — nyt jo maailmalla näyttöjä suomalaisista tuotteista”. ”Tiekartta tiivistää yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on korostanut elinkeinoelämän omaa roolia ja yhteistyön merkitystä julkisen sektorin kanssa luotaessa Suomen linjaa koulutusosaamisen liiketoiminnassa.” Edelleen kerrotaan: ”Koulutuksen maailmanlaajuiset markkinat ovat arviolta noin seitsemäntuhatta miljardia euroa. Tästä Suomi, koulutuksen mallioppilas monessa muussa maassa, yrittää napata osansa liikevaihtona ja työpaikkoina.” Eli koulutusvienti on erittäin tärkeä asia, ja itse olen sen kannattaja. Tässä perimmäinen pohdinta on nyt koko aika se, onko tässä lakiuudistuksessa kysymys siitä, että me oikeasti luomme edellytyksiä koulutusviennille, vai siitä, että me itse asiassa toivomme, että sinne ei tule niitä koululaisia, kun laitetaan se lukukausimaksu. Tätähän olen tässä nyt jo vastauspuheenvuorossa perännyt. Mutta ihan viimeisenä kommenttina pikkuisen asian vierestä: En itse nyt siitä mitään haavaa siipeeni saa, jos täällä käytetään tämmöistä termiä kuin ”punavihreä” tai jotain muuta, mutta joskus sanoin edeltävälle eduskunnan puhemiehelle, taisi olla silloin edustaja Rinne, että itse miellän itseni enemmän sosiaalidemokraatiksi ja tämä punavihreys ei ole minulle itselleni ihan leimallista tässä. En minäkään käytä tässä mitään värimääreitä, en puhu sinimustista tai keltamustista tai mistään muustakaan. Eiköhän jätetä nämä värit sillensä ja puhutaan perussuomalaisista ja sosiaalidemokraateista ja kokoomuslaisista ja keskustalaisista. Sehän on kuitenkin yleinen ja hyväksi havaittu tapa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-10-14T17:50:39,2025-10-14T17:53:29,Hyväksytty,1.1 2025_95_87,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rostila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_88,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Onni,Rostila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä ensin lyhyenä kommenttina tuohon viimeksi sanottuun: Ymmärrän kyllä tämän vetoomuksen ikään kuin asiallisemmasta viittaamisesta keskustelukumppaneihin täällä salissa, ja se on varmasti ihan perusteltu, joskaan en itse näe, että esimerkiksi punavihreys olisi yhteismitallinen vaikka sinimustuuden kanssa, joka sitten viittaa vähän niin kuin erityyppisiin aatemaailmoihin kuin taas tämmöinen aika yleisesti poliittisessa keskustelussa tämän salin ulkopuolellakin käytetty punavihreys, mutta ei siitä sen enempää. Oikeastaan halusin vain kommentoida tätä kysymystä tästä syrjäseutujen tai maaseutukuntien koulujen tietynlaisesta tekohengityksestä. Tämähän liittyy laajempaan kysymykseen, niin kuin edustaja Seppänen viittasi. Me ei voida ulkoistaa suomalaisten heikkoa syntyvyyttä ulkomaalaisille. Se ei ole realismia. Syntyvyyshän laskee globaalisti ihan muutamia maailmankolkkia lukuun ottamatta kaikkialla, jolloinka kaikki tällaiset hyvin väliaikaiset ja keinotekoiset ratkaisut ovat vähän sellaista tölkin eteenpäin potkimista tyhjällä kadulla. Se on todellisuuspakoista ja hyvin absurdia, voisi sanoa jopa tietynlaista denialismia. Se köysi tulee vetävän käteen, ja meidän täytyy hyväksyä tosiasiat — kuten sanotaan, se on viisauden alku. Tätä realismia jään kovasti kaipaamaan erityisesti keskustan puheenvuoroista, ja koska sitä ei löydy, herää myös kysymys siitä, ajaako keskusta tässä nyt maaseudun asiaa vai maaseudun keskustalaisten asiaa. Ajaako keskusta siis näitten oppilaitosten asiaa, jotka nyt osin ovat menettämässä näitä tavallaan perusteettomia, katteettomia julkisia varoja, vai ajaako keskusta asukkaiden asiaa? Minusta tämä on aidosti kyllä aika avoin kysymys. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Onni Rostila,1500,2025-10-14T17:53:29,2025-10-14T17:55:49,Hyväksytty,1.1 2025_95_89,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_90,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Miksi meidän pitää olla kiinnostuneita näistä pienistä rajaseutujen lukioista: Ei siksi, että on tärkeää, että siellä on lukio, vaan koska asuttu raja on turvallinen raja. Ei me haluta pitää näitä syrjäseutuja asuttuna sen takia, että on kivaa, että siellä on ihmisiä. Jos Suomi siirtyy kokonaan länsirajalle ja itäraja tyhjenee kokonaan, niin se ei ole hyvä asia, ei yhdenkään suomalaisen kannalta. No, näissä pienissä lukioissa ja peruskouluissa on usein yhteiset opettajat, eli opetus on järjestetty siten, että siellä tapahtuu perusopetusta ja lukio-opetusta, ja tällä tavalla saadaan nämä opettajien tunnit ikään kuin täyteen. Nyt kun tämä muutos tulee — ja todennäköistä on, että useissa lukioissa ja perusopetuksen oppilaitoksissa joudutaan tarkastelemaan niitä tapoja, millä tätä opetusta annetaan — niin meidän täytyy myös tarkastella perusopetuslakia, koska perusopetuslaki lähtee siitä, että opetus järjestetään lähiopetuksena. Jotta nämä tunnit voidaan saada opettajille täyteen tämmöisissä pienemmissäkin ryhmissä, pienemmillä oppilasmäärillä, niin meidän täytyy todennäköisesti lisätä myöskin etäopetuksen määrää, ja silloin tullaan perusopetuslakiin, joka lähtee siitä, että vain rajatuissa poikkeustilanteissa voidaan järjestää opetusta etäopetuksena, esimerkiksi valmiuslain ollessa käytössä tai ylipäätään poikkeusoloissa tartuntatautilain perusteella. Lukioissa tämä ei välttämättä vaadi niin isoa muutosta. Siellä päästäisiin kevyemmillä lakimuutoksilla, mutta ylipäätään näitä kannattaa lähteä jo tarkastelemaan ja valmistelemaan, koska tämä demografinen muutos on niin raju.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-10-14T17:55:49,2025-10-14T17:58:16,Hyväksytty,1.1 2025_95_91,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_92,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan edustaja Lindénille, että aion jatkossakin tässä salissa punavihreistä puolueista puhuessani puhutella kollektiivisesti teitä punavihreinä, koska näen, että vasemmistoliitto, vihreät ja SDP ovat hyvin yhteneväisiä itse asiassa monellakin politiikan saralla, useammalla politiikan saralla kuin tämän vaalikauden alussa uskoinkaan. Oppositiossa olette löytäneet käytännössä samanlaisen linjan kaikissa maahanmuuttopolitiikan kiristyksissä, kansalaistamispolitiikan kiristyksissä, kotouttamispolitiikan kiristyksissä, ja usein vieläpä olette saaneet keskustankin sinne vasemmiston kelkkaan mukaan. Toisaalta jos paheksuu sitä kielenkäyttöä, että useammasta puolueesta puhutaan jonkinlaisena kollektiivina, joka saattaa olla kielteisen kuuloinen sanamuoto, tässä kunnostautui jo ennen viime eduskuntavaaleja puheenjohtajanne Sanna Marin, joka kertoi meille, että kokoomuksen ja perussuomalaisten varaan rakentuisi vaalien jälkeen sinimusta hallitus, joka on siis suora viittaus erinäisiin fasistisiin ja äärioikeistolaisiin toimijoihin, ja samalla suorittamisella on jatkanut myös nykyinen puheenjohtajanne Antti Lindtman, joka kovassa gallupjohdossaan kertoo meille, että valtiovarainministeri Riikka Purra on antanut kodin rasistiselle, ihmisvihamieliselle ja eurooppalaiselle äärioikeistolaistyyppiselle puheelle. Väitän, että se, että viittaan teihin asiayhteydessä maahanmuuttopolitiikasta puhuessani punavihreinä, on aika pientä sen rinnalla, että teidän puheenjohtajanne puhuvat sinimustista, äärioikeistolaisista ja ihmisvihamielisistä puolueista puhuessaan perussuomalaisista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-10-14T17:58:16,2025-10-14T18:00:13,Hyväksytty,1.1 2025_95_93,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_94,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnassa joutuu tekemään erilaisia valintoja, ja tämäkin esitys on erittäin hyvä esimerkki siitä. Tänään keskustan kansanedustajat etunenässä vastustavat toiselle asteelle säädettäviä lukukausimaksuja kolmansien maiden opiskelijoille perusteilla, jotka eivät nähdäkseni ole Suomen kansallisten etujen mukaisia. Siinä kumpuaa ajatus siitä, että on veronmaksajien, siis kaikkien suomalaisten veronmaksajien, tehtävä rahoittaa jokaisen syrjäkoulun tulevaisuus sillä, että raahataan sitten vaikka Nicaraguasta taikka Aasiasta tai kolmansista maista laajemmin opiskelijoita veronmaksajien kustantamana opiskelemaan sinne ja tällä tavalla ylläpidetään ja tekohengitetään niitä kouluja. Tämä ei voi olla näin. Suomen kansallisten etujen mukaista on, että kolmansien maiden opiskelijoille, myös toiselle asteelle, määritellään lukukausimaksut, joilla he osallistuvat sen saamansa koulutuksen kustannuksiin. Tämän jälkeen tervetuloa opiskelemaan. Mutta keskusta ajattelee, että tätä esitystä ei tarvitse tehdä, koska heidän näkökulmastaan tämä saattaa vähentää näiden opiskelijoiden halua tulla Suomeen, mikäli he joutuvat kustantamaan. Eli toisin sanoen he ajattelevat, että on Suomen veronmaksajien kollektiivinen tehtävä pelastaa yksittäinen koulu siten, että kolmansista maista tullaan opiskelemaan näihin kouluihin, ja näin se ei tietenkään voi olla. Kummaksun tätä ajattelumallia ja ajattelen, että tässä salissa ensisijaisesti pitää tarkastella, mikä on Suomen edun mukaista, ei yksittäisen kunnan, ei yksittäisen alueen etujen mukaista. Toisinaan ne ovat yhteneväisiä. Se, että jollakin alueella tehdään joitakin päätöksiä, esimerkiksi täältä säädetään joitain päätöksiä, voi olla jonkun kunnan etujen mukaista tai jonkun alueen edun mukaista, mutta samanaikaisesti ne ovat myös Suomen etujen mukaisia. Ja siltä pohjalta näitä pitää aina tarkastella, mikä parhaimmillaan hyödyttää Suomen yhteiskuntaa. Nähdäkseni nämä lukukausimaksut ovat toimi, joka on järkevää tehdä. Niin paljon väärinkäytöksiä on nähty tämän toisenkin asteen ympärillä, mitä tulee kolmansien maiden opiskelijoihin. Siis Suomessa on perustettu yrityksiä, jotka tekevät ihan puhdasta liiketoimintaa sillä, että raahataan nuoria, jopa alaikäisiä, opiskelemaan Suomeen ja sitten peritään heiltä maksuja siitä ja tehdään bisnestä sillä, liiketoimintaa näitten nuorien kustannuksella. Tämänkin lystin ovat tähän mennessä maksaneet suomalaiset veronmaksajat. Nyt sille tehdään loppu, ja se on hyvä näin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-10-14T18:00:14,2025-10-14T18:02:49,Hyväksytty,1.1 2025_95_95,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_96,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Toisen asteen koulutuksen tulee tietenkin olla maksullinen näille ulkomailta tuleville. Elämme taloudellisesti haastavaa aikaa, jossa paineita koulutuksenkin leikkauksiin on. Meidän pitää huolehtia siitä, että jokainen suomalainen lapsi saa edelleen tarvitsemansa hyvän koulutuksen. Ammatillisessa koulutuksessa on paljon haasteita ja kehitettävää. Lähiopetukseen on kiinnitettävä huomiota. Me tarvitsemme tulevaisuudessa myös niitä ammatti-ihmisiä, jotka pystyvät tekemään juuri niitä töitä, joita robotit ja tekoäly eivät voi tehdä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-10-14T18:02:49,2025-10-14T18:03:36,Hyväksytty,1.1 2025_95_97,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_98,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tahtoisin vielä virittää pientä aivopureskeltavaa ja ajattelua tästä koulutuksen tilasta yleisestikin Suomessa: Meillä on aika monta vaalikautta eriväriset hallitukset joutuneet ja valinneet tehdä aika vaikeitakin säästöpäätöksiä koulutuksen saralla. Se ei johdu siitä, että nämä hallitukset erityisesti inhoaisivat, vihaisivat tai halveksisivat opetusta ja koulutusta, vaan siksi, että valtiontalouden tilanne on ollut hyvin vaikea ja koulutus on kieltämättä sekä valtiolle että kuntapuolelle iso menoerä. Se on tuottoisaa, se on kannattavaa. Me haluamme pitää kiinni siitä, että suomalaiset saavat maksutonta koulutusta, mutta vaikeaa se tulee olemaan, jos valtiontaloutta ei saada kuntoon. Todennäköisesti erilaiset pienemmät maksuerät pikkuhiljaa muuttuvat maksullisiksi, jos rahaa ei saada, jos verotuloja ei saada kasvuun, jos toisaalta valtiota, sen bkt:tä, ei saada kasvuun. Tässä on meillä isoja haasteita edessä, ja se pakottaa meitä miettimään prioriteetteja ei pelkästään koulutuksen saralla vaan myös terveydenhuollossa, muissa julkisissa palveluissa — ei yksin koulutuksen saralla. Ja kun me mietimme näitä erilaisia toimia, niin esimerkiksi tänä vaalikautena ja tässä hallituksessa on tehty terveydenhuollossa, yleisesti maahanmuuttopolitiikassa ja jo koulutuksenkin saralla tällaisia arvovalintoja, että ollaan haluttu pitää kiinni siitä, että lähtökohtaisesti koulutus on maksutonta, mutta koska sitä rahaa on jostain saatava ja sitä on jostakin säästettävä, niin koetetaan löytää jokaiselta sektorilta — koulutuksesta, oikeuslaitoksesta, terveyspalveluista, ja niin edelleen — niitä pieniä puroja, joista voidaan säästää ja joilla voidaan kannustaa kehitystä parempaan suuntaan. Näin on esimerkiksi terveydenhuollon saralla se, että laittomasti maassa oleskelevien palvelutarjontaa rajataan, toisin kuin aiempi hallitus päätti, että sitä oikeutta laajennetaan. Nyt vastaavasti koulutuksen saralla yksi helppo toimi, joka voidaan tehdä ja joka tehtiin jo korkeakoulutuksen tasolla, on se, että vaaditaan lukuvuosimaksuja EU- ja Eta-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta. Näin saadaan sitä kassavirtaa, näin pidetään huolta, että voidaan pitää kiinni niistä kaikista tärkeimmistä peruspalveluista terveydenhuollon, koulutuksen ja muiden saroilla. Se, että tämä, joka saatiin jo korkeakouluihin, lukuvuosimaksut, laajenee nyt toiselle asteelle, on ehdottoman hyvä asia. Sillä pidetään huoli juuri siitä rahoituspohjasta ja että me pystymme kouluttamaan jatkossakin suomalaisia opiskelijoita, ja jos meille saapuu ulkomailta EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta ulkomaalaisia opiskelijoita, niin he osallistuvat tämän järjestelmän rahoittamiseen. Eikö se ole reilua?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-10-14T18:03:36,2025-10-14T18:06:46,Hyväksytty,1.1 2025_95_99,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_100,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen jo täällä muutamaan kertaan todennut, että tässä nyt tehtävät ratkaisut näiden koulutusten saamiseksi maksullisiksi ovat ihan järkeviä, mutta en nyt ole halukas laajentamaan tätä keskustelua, niin kuin äskeinen puhuja alkaessaan puhumaan sitten siitä, mitä esimerkiksi terveydenhuollossa tapahtuu. Kun sen lain käsittely tänne aikanaan tulee, niin tulen osoittamaan — ja tiedän sen jo etukäteen — että euronkaan säästöä ei siitä asiasta ole tulossa, mitä nyt sitten kuitenkin on luultu. Mutta ei käsitellä sitä nyt tässä yhteydessä tämän enempää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-10-14T18:06:46,2025-10-14T18:07:36,Hyväksytty,1.1 2025_95_101,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtakunnallisesta osaamistietovarannosta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 133/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Esittelijänä ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_95_102,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtakunnallisesta osaamistietovarannosta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 133/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Eduskunnalle on toimitettu hallituksen esitys laiksi valtakunnallisesta osaamistietovarannosta ja siihen liittyviksi laeiksi. Esitys koskee Osaamispolku-palvelua, joka on toteutettu opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteisessä Jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelukokonaisuus -hankkeessa vuosina 21—25. Hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa ja siihen sisältyvää jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelmaa. Osaamispolku on koulutus- ja urasuunnittelun, osaamisen kehittämisen ja työllistymisen tueksi tarkoitettu digitaalinen palvelu. Se on suunnattu ura- ja koulutusvalintoja tekeville henkilöille, ohjaajille, koulutusorganisaatioille, työelämätoimijoille ja eri hallinnonalojen asiantuntijoille. Osaamispolku auttaa yksilöitä hahmottamaan ja sanoittamaan omaa osaamistaan sekä tutustumaan erilaisiin oman osaamisen ja kiinnostuksen mukaisiin koulutus- ja työmahdollisuuksiin. Lisäksi Osaamispolku tarjoaa ohjaajille tietoja ja työkaluja ohjaustyön tueksi. Osaamispolun tietopalvelu tarjoaa laadukasta päivittyvää tietoa suunnittelun ja päätöksenteon tueksi kaikkien käyttöön. Näin Osaamispolku edistää osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä sekä sujuvia siirtymiä koulutuksen ja työuran nivelvaiheissa. Lisäksi palvelukokonaisuuden tavoitteena on, että koulutusresurssit kohdentuvat osuvammin työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin. Palvelukokonaisuuden käyttöönotto edellyttää lainsäädäntöä erityisesti palveluun rakentuvan osaamistietovarannon vuoksi. Hallituksen esityksessä ehdotettava laki valtakunnallisesta osaamistietovarannosta sisältää säännökset tietosuojasta ja palvelua ylläpitävien viranomaisten eli Opetushallituksen ja KEHA-keskuksen tehtävistä. Palvelun hyödyntäminen olisi henkilölle vapaaehtoista, ja heillä olisi laaja mahdollisuus hallinnoida itse omia tietojaan palvelussa. Lisäksi palvelukokonaisuuteen sisältyy koulutustarjonnan tietovaranto, johon kootaan tietoa tarjolla olevista koulutuksista. Tietoja koulutustarjonnasta esitettäisiin Osaamispolussa, ja niistä saataisiin kansallista tietopohjaa myös selvitystä, tutkimusta ja tilastointia varten. Hallituksen esityksessä ehdotetaan säännöksiä myös koulutustarjonnan tietovarannosta. Osaamispolussa on tarkoitus hyödyntää tekoälyä esimerkiksi koulutusmahdollisuuksien esittämisessä palvelun käyttäjille. Hallituksen esitys on ensimmäisiä, joissa esitetään sektorikohtaista sääntelyä tekoälyn hyödyntämiseen liittyen. ",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+4.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-10-14T14:45:46,2025-10-14T14:48:48,Hyväksytty,1.1 2025_95_103,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtakunnallisesta osaamistietovarannosta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 133/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on tärkeä askel kohti tulevaisuuden koulutus- ja työelämäpolitiikkaa. Esityksen tavoitteena on perustaa valtakunnallinen osaamistietovaranto ja sen pohjalta rakennettava Osaamispolku-palvelu, joka kokoaa yhteen tietoa koulutuksesta, osaamisesta ja työelämän tarpeista. Tarkoituksena on tukea kansalaisten mahdollisuuksia kehittää osaamistaan, suunnitella opinto- ja urapolkujaan sekä vastata koko yhteiskunnan osaajatarpeisiin. Tiedämme hyvin, että etenkin nuoruudessa tulevaisuuden suunnittelun ja toiveikkuuden tukeminen on tärkeää myös mielenterveydelle ja turvalliselle aikuistumiselle. Samalla esitys edistää hallituksen tavoitetta hyödyntää digitalisaatiota tehokkaammin julkisessa hallinnossa, mikä parantaa koulutusjärjestelmän tiedonhallintaa. Arvoisa puhemies! Lakimuutosten myötä Opetushallitukselle perustetaan uusi tehtävä tietovarannon ylläpitäjänä. Osaamistietovaranto kokoaa julkisesti rahoitetun koulutuksen tiedot yhteen paikkaan. Tämä uudistus helpottaa tiedon käsittelyä ja kokonaiskuvan muodostamista koulutussuositusten ja urapolkujen suunnittelussa, jolloin nuorenkin on entistä helpompi valita tulevaisuuden koulutusalansa myös ennustettujen työvoimatarpeiden mukaan. Lainsäädäntöön sisältyy totta kai selkeät säännökset tietojen käsittelystä ja henkilötietojen suojaamisesta, jotta suomalaisten tiedot pysyvät turvassa jatkossakin. Näin uudistus tukee sekä koulutusjärjestelmän tehokkuutta että yksilön oikeuksia ja mahdollisuuksia. Arvoisa puhemies! Tämä esitys perustuu selkeään tarpeeseen. On meidän tehtävämme varmistaa, että jokaisella suomalaisella on ajantasainen ja turvallinen pääsy omaa osaamistaan koskevaan tietoon ja että koulutuksen ja työelämän tiedot tukevat toisiaan. Uudistus vähentää päällekkäistä hallinnollista työtä, parantaa koulutuksen ohjauksen laatua ja auttaa vastaamaan työelämän muuttuviin tarpeisiin. Kyse on ennen kaikkea investoinnista osaamiseen ja kilpailukykyyn koulutuksen avulla. Kyse on uudistuksesta, joka vahvistaa sekä yksilön mahdollisuuksia että Suomen tulevaisuutta, ja juuri tässä ajassa nämä ovat tärkeitä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-14T14:50:24,2025-10-14T14:54:02,Hyväksytty,1.1 2025_95_104,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtakunnallisesta osaamistietovarannosta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 133/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Haatainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_105,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtakunnallisesta osaamistietovarannosta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 133/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä asia etenee. Edellisellä hallituskaudellahan perustettiin jatkuvan oppimisen keskus ja toimi myös jatkuvan oppimisen parlamentaarinen työryhmä, jossa näitä linjauksia tehtiin vuonna 20. Siitä eteenpäin sitten edellinen hallitus lähti näitä työstämään, ja nyt sitten ollaan tässä vaiheessa, että tämä konkretisoituu. Tähänhän on käytetty tätä EU:n elpymisrahaa, RRF-rahoitusta, ja se on hyvä, että niitä suunnataan tähän. Tämä on aikuiskoulutuspolulla myös tärkeä, koska nyt saadaan sitten digimuodossa, digitaalisessa muodossa, talteen ne polut, joita on opiskeluaikana tehty ja työn ohessa myös lisää opiskeltu. Se on tietysti nyt, kun työministerikin istuu siellä aitiossa, vielä todettava tässä, että tämän jatkuvan oppimisen suhteen nämä leikkaukset, aikuiskoulutustuen poistaminen, ovat todella sääli. Toivottavasti siihen saadaan nyt entistä parempia tilalle, että rakennetaan vielä uutta, koska tämä aikuiskoulutus tulee olemaan Suomen selviytymisen kannalta, nuorisoasteen koulutuksen ohella, aivan keskeinen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+4.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-10-14T14:54:05,2025-10-14T14:55:23,Hyväksytty,1.1 2025_95_106,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtakunnallisesta osaamistietovarannosta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 133/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_107,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtakunnallisesta osaamistietovarannosta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 133/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on erittäin hyvä hanke kaiken kaikkiaan, että me kootaan tätä tietovarantoa. Tärkeätä tässä olisi se, että tämä olisi helposti saatavilla käyttäjien osalta, ja siihen toivoisin, että tässä tähdätään, että nämä, jotka käyttävät tätä, näkevät polkua. Arvoisa rouva puhemies! Toivoisin myös, että tekoälyä käytettäisiin tässä sillä tavalla hyödyksi, että kun henkilö itse menee sinne tietyllä osaamisprofiilillaan laittamaan tavoitteita ja ajattelee, mihin pitäisi päästä, mitä polkuja siellä on käytettävissä, niin sieltä tulisi ehdotuksia. Kaikkea tätä nyt pitäisi käyttää. Sitten miettisin nyt, kun työministerikin on täällä paikalla, erittäin paljon sitä, kuinka paljon tätä kytketään tähän TE-palvelujen palvelukokonaisuuteen ja sitä kautta saatavaan tietopohjaan. Kun me kootaan tätä, niin meillä on taas uusi työkalu myöskin sinne, kun sieltä sitten haetaan niitä mahdollisuuksia kehittää osaamista ja niin poispäin. Tämä on todella mahdollisuuksia antava, ja siinä mielessä tämä on hyvä. Kuten edustaja Haatainen kiinnitti huomiota, niin kysymys on myöskin siitä, minkälaisilla kustannuksilla ja miten sieltä työn ohesta päästään opiskelemaan. Silloin tällaiset aikuiskoulutustuen tapaiset mallit meidän pitää kehittää, ja sitä täytyy viedä eteenpäin. Minusta on ollut tämän hallituksen suurimpia virheitä, että aikuiskoulutustuki on lakkautettu, ja se vaatii kyllä jatkossa, jotta me pärjäämme työelämässä, jonkinlaisen vastaavan järjestelmän. On mielenkiintoista nähdä nyt, miten tämä tulee jatkossa etenemään, ja on hienoa, että tässä EU:n elpymisvälinettä tällaiseenkin asiaan saadaan vietyä eteenpäin — kiitos tästä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-10-14T14:55:23,2025-10-14T14:57:33,Hyväksytty,1.1 2025_95_108,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtakunnallisesta osaamistietovarannosta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 133/2025 vp,"Kiitoksia. — Haluaako ministeri sanoa? — Olkaa hyvä, kaksi minuuttia — oikeasti kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_109,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtakunnallisesta osaamistietovarannosta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 133/2025 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Luulen, että pärjään vähemmälläkin ajalla tällä kertaa. — Edustaja Lylyn kysymykseen siitä, hyödynnetäänkö tekoälyä: Kyllä hyödynnetään. Sen kautta järjestelmä pyrkii järjestämään näitä eri vaihtoehtoja hakijalle, jotta navigointi, eteenpäin meneminen olisi mahdollisimman helppoa. Eli nimenomaan analysoiden henkilön taustaa, kokemusta, koulutusta ja niin edelleen tarjotaan tarkoituksenmukaisia vaihtoehtoja. Kaiken kaikkiaan ajattelen, että tämä on järjestelmä, joka hyvin istuu siihen yhteisesti tunnistettuun tavoitteeseen jatkuvasta oppimisesta. Ura, koulutus ei ole asia, joka päättyy siihen 25 vuoteen, vaan tulemme jatkuvasti kouluttautumaan, ja tämä tarjoaa sille välineitä, jotta se voi olla mahdollisimman tehokasta, johdonmukaista ja hakijan toiveet, tavoitteet täyttävää. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+4.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-10-14T14:57:38,2025-10-14T14:58:44,Hyväksytty,1.1 2025_95_110,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Sitten ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_95_111,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Matias,Marttinen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp,"Kiitoksia paljon, arvoisa rouva puhemies! Nyt käsiteltävänä olevalla hallituksen esityksellä ehdotetaan kumottavaksi taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annettu laki ja koulutuksen korvaamisesta annettu laki. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia. Verovelvollisten työnantajien verovähennysoikeus eli työnantajan koulutusvähennys kumottiin tämän vuoden alusta lukien. Yksityisen sektorin koulutusvähennyksestä luovuttiin, koska vähennyksellä ei ollut saavutettu sille asetettuja tavoitteita. Nyt käsittelyssä olevalla koulutuskorvauksen lakkauttamisella toteutetaan sama toimenpide ei-verovelvollisten työnantajien osalta. Ehdotuksen mukaan koulutuskorvausta ei enää maksettaisi ensi vuoden alusta tai sen jälkeen toteutettuihin koulutuksiin. Vuonna 25 toteutettavista, ehdotukset täyttävistä koulutuspäivistä voidaan edelleen maksaa koulutuskorvausta vuonna 2026. Koulutuskorvaushakemuksiin tai oikaisuvaatimuksiin tehtyihin päätöksiin kohdistuvaa muutoslainhakuoikeutta ei kuitenkaan ehdoteta rajoitettavaksi. Ehdotuksen tavoitteena on säästää valtion menoja. Koulutuskorvauksen lakkauttaminen vähentäisi suoraan valtion menoja arviolta noin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetussa laissa säädetään koulutussuunnitelman laatimisesta koulutuskorvauksen edellytyksenä. Koulutuskorvauksen lakkauttamisen myötä myös taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annettu laki ehdotetaan kumottavaksi näin ollen tarpeettomana. Koulutuskorvauksen lakkauttamisen vuoksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että poistettaisiin koulutuskorvauksen toimeenpano laissa säädetyistä Työllisyysrahaston tehtävistä. Rouva puhemies! Lakien ehdotetaan tulevan voimaan ensi vuoden alusta lukien. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+5.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-10-14T14:59:10,2025-10-14T15:01:18,Hyväksytty,1.1 2025_95_112,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp,"Kiitoksia. — Siellä on muutama vastauspuheenvuoropyyntö, edustaja Lyly ainakin. Muita ei taida olla. Sitten mennään puhujalistaan. — Edustaja Lyly, vastauspuheenvuoro, minuutti. — Nyt puhe ei kuulu.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_113,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on sitä jatkumoa, jota hallitus on tässä tehnyt. Aikuiskoulutustuki on lopetettu, koulutusvähennys on lopetettu, nyt koulutuskorvaus lopetetaan. Eli kaikkea sitä, niitä välineitä, mitä työelämässä juuri nyt tarvitaan, silloin kun osaamista eniten tarvitaan, viedään tässä koko ajan vähemmäksi, ja tämä on huolestuttava suunta silloin, kun työelämä tarvitsisi sitä osaamista. Osaamista tarvitaan muun muassa tuottavuuden kehittämisessä ja muussa, ja tämä on todella huolestuttava kehityspolku. Tässä mielessä kyllä ihmettelen sitä, että tässä on kuitenkin kymmeniätuhansia opiskelijoita käyttänyt tätä aikuiskoulutustukea, 30 000, koulutuksen leikkauksia on 11 000 opiskelupäivää ja sitten on 500 000 koulutuspäivää ollut tässä korvauksen piirissä — aika moni on tästä pystynyt saamaan tukea sille koulutukselle. [Puhemies koputtaa] Arvoisa ministeri, onko tämä Suomen suunta, että koulutuksesta leikataan koko ajan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-10-14T15:01:33,2025-10-14T15:02:47,Hyväksytty,1.1 2025_95_114,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp,Kiitoksia. — Sitten mennään puhujalistaan. Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_115,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään käsittelemme hallituksen esitystä, jolla koulutuskorvaus esitetään lakkautettavaksi osana valtionhallinnon sopeutustoimia. Koulutuskorvaus on ollut jälkikäteen rahallinen tuki, jota julkisen ja kolmannen sektorin työnantajat ovat voineet hakea kattamaan työntekijöiden kouluttamisesta aiheutuvia kustannuksia. Sen käyttö on kuitenkin jäänyt vähäiseksi ja hallinnollisesti raskaaksi, mikä ei ole yhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta positiivista. Yksittäisen tukimuodon tekohengittämisen sijaan nyt ehdotetulla muutoksella julkisia menoja vähennetään noin 200 miljoonalla eurolla vuosittain. Samalla on tärkeää, että todetaan, että koulutuskorvauksen poistaminen ei tarkoita koulutuksen tai osaamisen kehittämisen väheksymistä. Arvoisa puhemies! Jatkuva oppiminen on edelleen yksi suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista ja tulevaisuuden kilpailukyvyn perusta. Hallitus on ohjelmansa mukaisesti luonut myös uusia keinoja osaamisen kehittämisen tukemiseen ilman kallista tukijärjestelmää. Esimerkiksi Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus pilotoi joustavia koulutus- ja urapolkuja sosiaali- ja terveysalalla sekä kasvatusalalla, joilla työvoimapula on suurin. Samoin varhaiskasvatuksen henkilöstön kehittämisohjelmassa panostetaan työn ohessa tapahtuviin opintoihin. Digitalisaation myötä on myös panostettu siihen, että koulutustarjonta on entistä helpommin saatavilla eri laajuisina kokonaisuuksina. Näillä toimilla varmistetaan, että työntekijöiden osaamisen päivittäminen ei pysähdy, vaikka koulutuskorvaus päättyy. Arvoisa puhemies! Kyse ei siis ole koulutuksen arvon heikentämisestä vaan sen vaikuttavuuden vahvistamisesta. Hallitus haluaa suunnata yhteiskunnan rajalliset koulutusresurssit tehokkaammin heille, jotka nostavat koulutustasoaan, sekä niihin koulutuksiin, jotka tukevat työllistymistä. Yksilön kannalta koulutuksen merkittävin tehtävä on sivistyksen ja osaamisen kartuttaminen, mutta yhteiskunnallisesti yhtä tärkeää on myös, että koulutusjärjestelmä tukee yhteiskuntamme kehittymistä ajassa. Tämänkaltaisilla uudistuksilla varmistamme, että meidän maksamiamme verovaroja käytetään vastuullisesti ja että työnteon rinnalla oppiminen säilyy mahdollisuutena kaikille. Jatkuva oppiminen on edelleen keskeinen osa Suomen menestystä, vaikka keinot sen tekemiseen muuttuvat ajassa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-14T15:02:50,2025-10-14T15:06:56,Hyväksytty,1.1 2025_95_116,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_117,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tällä esityksellä tosiaan hallitus on lakkauttamassa koulutuskorvauksen. Lausunnonantajat vastustivat laajasti hallituksen esitystä. Koulutuskorvauksen lakkauttamista vastustettiin erityisesti hyvinvointialueiden, kuntien, yliopistojen sekä palkansaajien ja muiden järjestöjen antamissa lausunnoissa. Käytännössä tässä on kyse leikkauksesta, joka kohdistuu ennen kaikkea kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitukseen. Koulutuskorvauksella on voitu vahvistaa henkilöstön osaamista varsinkin ottaen huomioon hyvinvointialueiden tiukka taloudellinen tilanne. Koulutuskorvauksen poistaminen heikentää täydennyskoulutusvelvoitteiden toteutumista. Koulutuskorvauksen lakkauttaminen vaikuttaa erityisesti sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan henkilöstön osaamiseen ja palvelujen laatuun. Pitkällä aikavälillä lausunnonantajat näkivät koulutuskorvauksen lakkauttamisen lisäävän riskiä merkittävän osaamisvajeen syntymisestä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien lausunnossa tuodaan esille, että esityksessä tulisi arvioida muutoksen vaikutusta työnantajakuvaan sekä veto- ja pitovoimaan, koska mahdollisuudet ammatilliseen kehittymiseen lisäävät alojen houkuttavuutta. Valtiovarainministeriö totesi antamassaan lausunnossa, että siltä osin kuin kuntien tarjoama koulutus kohdistuu kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain soveltamisalaan kuuluvia tehtäviä hoitavaan henkilöstöön — esimerkiksi varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetus — tulevat kuntien lisääntyvät kustannukset otettaviksi huomioon kunnan peruspalvelujen valtionosuudessa kustannustenjaon tarkistuksen myötä. Valtiovarainministeriön lausunnossa arvioitiinkin, että koulutuskorvauksen lakkauttaminen voi lisätä määrärahan tarvetta peruspalvelujen valtionosuusmomentilla. Eli säästö toisessa kohtaa voi aiheuttaa kuluja toisessa kohtaa. Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain mukaan hyvinvointialueille osoitetun rahoituksen määrä tarkistetaan jälkikäteen tilinpäätöstä seuraavan vuoden varainhoitovuoden rahoituksen yhteydessä. Mikäli koulutuksen määrä pysyy samana, tulevat koulutuskustannukset huomioiduksi hyvinvointialueiden rahoituksen jälkikäteistarkastuksessa. Näin ollen myös hyvinvointialueiden osalta tosiasiallinen säästövaikutus julkiseen talouteen kokonaisuutena voi jäädä hallituksen esitysluonnoksessa esitettyä pienemmäksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+5.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-10-14T15:06:57,2025-10-14T15:09:25,Hyväksytty,1.1 2025_95_118,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_119,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan nostaa esiin huoleni hallituksen suunnitelmasta lakkauttaa koulutuskorvausta koskeva lainsäädäntö. Esityksessä ehdotetaan kumottaviksi taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annettu laki ja koulutuksen korvaamisesta annettu laki sekä ehdotetaan myös muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia. Esityksellä on tarkoitus siis lakkauttaa koulutuskorvaus. Koulutuskorvauksella korvataan työnantajalle työntekijän koulutuksen aikaisia palkkakustannuksia. Pääministeri Orpon hallitus teki kehysriihessä 2024 päätöksen työnantajan koulutusvähennyksen lakkauttamisesta, koska vähennyksellä ei oltu saavutettu sille asetettuja tavoitteita. Tällä koulutuskorvauksen lakkauttamisella hallitus kuitenkin säästäisi vain 12 miljoonaa euroa vuodessa, siis leikkaamalla työntekijöiden osaamisen kehittämisestä ja kouluttamisesta. Tämä säästö on verrattain pieni, mutta sen vaikutukset voivat olla merkittävät. Lausuntopalautteessa koulutuskorvauksen lakkauttamista vastustettiin laajasti hyvinvointialueiden, kuntien, yliopistojen sekä palkansaaja- ja muiden järjestöjen toimesta. Muun muassa terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa säädetään terveydenhuollon ammattihenkilön velvollisuudesta ylläpitää ja kehittää ammattitoiminnan edellyttämiä tietoja ja taitoja sekä perehtyä ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Arvoisa rouva puhemies! Tämän lakiehdotuksen lausuntopalautteessa pelätään osaamisen vajauksen kasvavan, mikä heikentää julkisen sektorin palveluiden laatua ja tehokkuutta tulevaisuudessa. Onko todellakin järkevää tehdä tällaisia pieniä säästöjä, jotka voivat pitkällä aikavälillä johtaa suurempiin kustannuksiin ja heikentyneisiin palveluihin? Säästöt eivät ole vain taloudellisia, vaan ne vaikuttavat myös työntekijöiden motivaatioon ja työhyvinvointiin. Uskon, että meidän tulisi priorisoida osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen, ei vähentää sitä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+5.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-10-14T15:09:25,2025-10-14T15:11:46,Hyväksytty,1.1 2025_95_120,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_121,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen ollut tätä aikoinaan sopimassa. 2011—2013, kun tehtiin raamisopimusta, tämä kolmen päivän koulutusasia oli esillä, ja silloin sovittiin koulutuskorvauksesta ja koulutusvähennyksestä, [Timo Suhonen: Ja sekin viedään!] ja nyt niitä täällä puretaan. Ei ole ensimmäinen lakiesitys, joka koskee niitä asioita, mitä aikoinaan olen ollut sopimassa. Arvoisa rouva puhemies! Tämä on taas harmillista jatkoa niille koulutusleikkauksille, joita täällä on jo aiemmin tullut esiin: aikuiskoulutustuki, koulutusvähennys, koulutuskorvaus, sitten ammatillisen koulutuksen leikkaukset. Jos näitä katsotaan, aikuiskoulutustuen lopettaminen 170 miljoonaa, 30 000 opiskelijaa vuodessa, ammatillisen koulutuksen leikkaukset 120 miljoonaa, 11 000 opiskelupaikkaa, koulutusvähennyksen poisto aiemmin 12 miljoonaa, käyttäjiä 295 000, ja nyt tämä, jossa on 12 miljoonaa leikkausta ja opiskelupäiviä 512 000. 600 työnantajaa on tätä käyttänyt viime vuonna. Eli puhutaan merkittävistä määristä. Arvoisa rouva puhemies! Ymmärtäisin tämän jotenkin, jos tämä 300 miljoonaa olisi rakennettu johonkin uuteen koulutusjärjestelmään tai johonkin sellaiseen, jolla varmistettaisiin ihmisten osaaminen työelämässä. Nyt tällä suljetaan koko ajan näitä välineitä pois, ja se on tässä erittäin huono asia. Sitten tässä on vielä se, että tämä on ollut suunnitelmallista koulutusta eli on pitänyt yrityksissä tai yhteisöissä suunnitella se ammatillisen koulutuksen taso. On ensin katsottu, mitä osaamista on, ja sen jälkeen sitten mietitty, millä niihin tuleviin vaatimuksiin päästään ja miten sitä työuran osaamista pidetään yllä. Nämä ovat olleet täällä taustalla. Sitten jos katsotaan tätä korvausta, niin se on ollut noin kymmenen prosenttia palkkakustannuksista, ja sitten kun katsotaan sitä, että vähintään kuusi tuntia pitäisi olla päivässä koulutusta — äsken mainitsin jo näitä päivien lukumääriä — ja sitten kun katsotaan työelämää noin keskimäärin, kuinka paljon siellä työelämässä koulutetaan työnantajan toimesta, niin se on keskimäärin neljästä viiteen päivään koulutusta per työntekijä vuodessa, ja tämä olisi tukenut sen kolmen päivän osalta sitä koulutusta, niin että varsin merkittävästä asiasta on silloin kysymys. Arvoisa rouva puhemies! Tämä on isku oikeastaan juuri silloin, kun eniten osaamista tarvitaan. Eli pitäisi pystyä tekemään sitä päivitystä siellä työpaikalla ja antamaan tukea työnantajalle, kun niistä koulutuksista kuitenkin tulee kuluja, niin että myös pystyttäisiin sitä toimintaa tekemään. Valitettavaa tässä on se, että tässä on aika pitkälle sama kohderyhmä kuin aikuiskoulutustuessa oli, ja tähän samaan kohderyhmään kohdistuu tämäkin isku. Tämä on sillä tavalla todella huono suunta. Edellisessä kohdassa puhuttiin osaamisvarannosta. Tämä nyt on taas polku, jossa sitä taloudellista puolta heikennetään ja sitten rakennetaan joitain polkuja, joihin pitäisi sitten päästä kehittämään itseään. Täällä puhuttiin, onko tämä vastuullista verorahojen käyttöä. Mielestäni vastuullista verorahojen käyttöä on se, kun ihmisten osaamisesta pidetään huolta työuran aikana, ja sitä jatkossakin tarvitsee tehdä, jotta Suomi pärjää kilpailussa maailmalla ja muualla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-10-14T15:11:49,2025-10-14T15:16:20,Hyväksytty,1.1 2025_95_122,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_123,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Nyt käsitellään esitystä koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi. Koulutuskorvausta voivat nykyisin saada tietyt ei-verovelvolliset työnantajat, kuten kunnat, hyvinvointialueet, yliopistot, säätiöt ja yhdistykset. Valtiovarainministeriö on maksanut kalenterivuosittain hakemuksesta Työllisyysrahastolle sen määrän, jonka rahasto on hyvittänyt työnantajille koulutuskorvauksina. Koulutuskorvausta ei enää maksettaisi 1.1.2026 tai sen jälkeen toteutettaviin koulutuksiin. Lait on tarkoitettu siis tulemaan voimaan 1.1.2026. Arvoisa rouva puhemies! Jälleen tässä on yksi osoitus Orpon hallituksen lyhytnäköisestä leikkauspolitiikasta koulutukseen ja työvoiman osaamiseen. Työnantajan koulutusvähennys poistettiin jo aiemmin eli 1.1.2025 alkaen. Nyt kyse on Työllisyysrahaston maksamasta koulutuskorvauksesta, jota maksettiin kunnille vuonna 2024 noin 4,4 miljoonaa euroa, hyvinvointialueille noin 4,1 miljoonaa euroa ja säätiöille noin kolme miljoonaa euroa. Työllisyysrahasto maksoi koulutuskorvausta 602 työnantajalle noin 11,5 miljoonaa euroa vuoden 2023 koulutuspäiviltä. Korvaukseen oikeutetut työnantajat hakivat korvausta yli 500 000 koulutuspäivän perusteella. Koulutuskorvausta saaneista työnantajista oli kuntia ja kaupunkeja 264, hyvinvointialueita 21, yhdistyksiä ja säätiöitä 177, seurakuntia 94, yliopistoja kymmenen ja muita työnantajia 36. Koulutuskorvauksen lakkauttamista on vastustettu laajasti hyvinvointialueiden, kuntien, yliopistojen sekä palkansaaja- ja muiden järjestöjen toimesta. Työntekijäjärjestöillä ei ollut tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa esityksen sisältöön, ja valmistelu tehtiin erittäin tiukalla aikataululla. Hyvän lainsäädännön perusteita ei noudatettu esimerkiksi lausuntokierroksen osalta, joka kohdentui suurimmaksi osaksi lomakaudelle. Tutkimustiedon perusteella työntekijöiden osaamisen ja hyvinvoinnin vahvistaminen on olennaista työn tuottavuuden parantamisen näkökulmasta. Tämänkin vuoksi tämä esitys koulutuskorvauksen lakkauttamisesta on varsin kyseenalainen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+5.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-10-14T15:16:22,2025-10-14T15:18:57,Hyväksytty,1.1 2025_95_124,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_125,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Koulutuskorvauksessa ei ole kyse turhasta menoerästä. Korvauksen käyttö on itse asiassa ollut kasvussa, ja nykyisin jo lähes kaikki kunnat ja hyvinvointialueet hyödyntävät tätä mahdollisuutta. Me tiedämme, että erityisesti kunnat ja hyvinvointialueet ovat huonossa taloudellisessa tilanteessa, ja siten tällä korvauksen lakkauttamisella tulee olemaan merkittäviä kerrannaisvaikutuksia niiden toimintaan. On tietenkin oltava valmis tekemään uudistuksia, ja itsekin kannatan sitä, että näitä käytössä olevia varoja käytettäisiin vaikuttavuutta kasvattavalla tavalla. Hallitus ei kuitenkaan tällä hetkellä tee uudistuksia vaan ajaa vain alas olemassa olevia järjestelyjä eikä tarjoa mitään tilalle. Tämä ei ole uudistamista, vaan tämä on taas yksi koulutusleikkaus. Arvoisa puhemies! Haluan tuoda esille, että koulutuskorvauksen poistolla on itse asiassa myös sukupuolivaikutuksia. Se osuu erityisesti samoille julkisille naisvaltaisille aloille, joilla kouluttautumismahdollisuudet ovat heikentyneet jo aikuiskoulutustuen poiston myötä. Koulutuskorvauksen poisto voi heikentää myös julkisten alojen houkuttelevuutta nykyisestään, ja tästä meidän kaikkien päättäjien tulisi olla huolissaan. Sote- ja opetusalalla on myös monia tehtäviä, joille tarvitaan kuumeisesti tekijöitä, ja mahdollisuudet oman osaamisen ylläpitämiseen työn ohessa ovat olleet yksi tärkeä houkutustekijä julkisella sektorilla. On sekä yksilön että yhteiskunnan etu, että ihmisillä on mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, oman osaamisensa täydentämiseen ja uudelleenkouluttautumiseen. Nyt kun työministeri on siinä paikalla, niin haluaisin kuulla näkemyksen, miten me toteutamme tätä jatkossa näitten leikkausten jälkeen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+5.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-10-14T15:18:57,2025-10-14T15:21:02,Hyväksytty,1.1 2025_95_126,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp,"Kiitoksia. — Nyt varmasti sitten ministeri haluaa vastata. Kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_127,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Matias,Marttinen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia kansanedustajille hyvästä, laadukkaasta keskustelusta. Tämähän kuuluu tähän saliin, että kun pohjataan puheenvuorot faktoihin ja asia-argumentteihin, niin on sitten helpompaa käydä myös laadukasta poliittista keskustelua. Ensinnäkin nyt vielä tästä koulutuskorvauksen poistamisesta: Tosiaan toivon, hyvät kansanedustajat, että muistamme kaikki myös sen, että Suomen julkisen talouden tilanne on äärimmäisen vakava tällä hetkellä. Tänä vuonna velkaa otetaan jopa yli 13 miljardia euroa, joten se tarkoittaa sitä, että kyllä myös päätöksentekijöiden täytyy hyvin tarkasti arvioida sitä, mitä menoja me tarkastelemme, mitä päätöksiä tulemme tekemään, jotta taas tulevaisuudessa julkinen talous saadaan tasapainotettua. On myös tärkeää muistaa se, mikä on tuotu esille tässä hallituksen esityksessä: Tämä toistui nyt useiden kansanedustajien puheenvuoroissa, että 2014 otettiin tosiaan, mihin edustaja Lyly myös viittasi, koulutuskorvaus ja koulutusvähennys käyttöön. Kun meidän ministeriön valmistelussa on seurattu sitä, millä tapaa vastaavasti näihin koulutuksiin osallistuminen on muuttunut näiden muutosten myötä, niin nimenomaan tässä hallituksen esityksessä on todettu myös selkeästi ääneen, että nämä muutokset eivät näyttäneet muuttaneen merkittävällä tavalla henkilöstön osallistumista työnantajan tarjoamaan henkilöstökoulutukseen. Toisaalta taas on tärkeää muistaa se, että tässähän on nyt kyse siis siitä, että tämä on ollut kymmenen prosenttia, siis koulutuskorvauksesta se valtion osuus tähän järjestelmään. Elikkä tälläkin hetkellä jo aivan leijonanosa tästä koulutuksesta on ollut jo näiden meidän hienojen julkisten työnantajien itsensä kustantamaa, joten toivon myös, että tässä ikään kuin pidetään nämä faktat kaikkinensa mielessä. Edustaja Pitko kysyi sitten sitä, millä tavalla tullaan turvaamaan jatkossa taas vastaavasti nämä koulutusmahdollisuudet. Tällä hetkellä meillä on siis varattu yhteensä kymmenen miljoonaa euroa pilotteihin, jotka nyt kohdistuvat ennen kaikkea julkisen sektorin työtehtäviin sotealalle, sivistystoimialalle, siihen, millä tapaa sitä erikoistumiskoulutusta voidaan vastaavasti järjestää. Käymme läpi nyt siinä erityisesti sitä, millä tavalla tätä juuri työn kuluessa, työn aikana tapahtuvaa oppimista voidaan parantaa. Ajatellaan vaikka tilannetta, jossa sairaanhoitaja vaikka haluaa opiskella terveystieteiden maisteriksi tai varhaiskasvatuksen opettaja haluaa erikoistua edelleen opinnoissaan. Tässä yhtenä keskeisenä asiana, mitä käymme parhaillaan läpi, on se, miten näihin tutkintoihin liittyvät pakolliset harjoittelut saataisiin paremmin hoidettua, koska ne ovat olleet palautteen perusteella, mitä taas opiskelijat ja työntekijät ovat meille laittaneet palautetta, se keskeisin asia. Elikkä vakuutan teille, että haemme vaikuttavia toimenpiteitä, millä voidaan kuitenkin turvata se, että erittäin hienoissa arvostetuissa julkisen sektorin työtehtävissä työskentelevät suomalaiset työntekijät pystyvät kehittämään osaamistaan myös tulevaisuudessa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+5.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-10-14T15:21:05,2025-10-14T15:24:26,Hyväksytty,1.1 2025_95_128,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp,Kiitoksia. — Nyt oli vielä pari puheenvuoroa pyydetty. Edustaja Harakka., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_129,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän nämä koulutusleikkaukset ovat erittäin huonosti ajoitettuja, nimenomaan työntekijäkoulutusleikkaukset tässä jättityöttömyyden ja toisaalta murrosteknologioiden läpimurron aikana. Tämä koulutuskorvausten leikkaaminen on nyt kolmas osa tässä kolmiosaisessa tragediassa, jossa ensimmäinen osa oli tämä aikuiskoulutustuen teurastus, sen jälkeen työnantajan koulutusvähennyksen poisto ja nyt sitten vielä nämä loputkin. Kun verrataan tilannetta 2000-luvun alkuun, jolloin meillä oli vastaavanlainen tilanne, kun meillä tietotekniikan ja tietoliikenteen alalla tapahtui valtavaa edistystä niin sanotun Nokia-vetoisen buumin aikana, niin silloinhan nykytilanteeseen verrattuna meillä oli yli puolitoistakertainen panostus nimenomaan julkiselta vallalta koulutukseen ja työssä kehittymiseen. Vastaavasti muissa Pohjoismaissa on edelleenkin merkittävästi suurempi osa nyt jo verrattuna tähän nykytilanteeseen tässä työssä ja ammatissa oppimisessa ja nimenomaan työnantajan kustantamissa koulutustunneissa. On vähän surullista kuulla, että näitten poistojen ja näitten hyvin huonosti harkittujen säästötoimien tilalle nyt kaavaillaan joitain mahdollisesti muita pieniä panostuksia, kun meillä olisi pitänyt olla jo hallituskauden alusta alkaen merkittävä ymmärrys ja panostus siihen, että nimenomaan työnantajien ja työssä tapahtuvan koulutuksen, uudelleenkoulutuksen, jatkokoulutuksen, täydennyskoulutuksen resursseihin tehdään merkittävä panostus. Miksi näin? Koska tekoäly tulee mullistamaan työelämän, se tulee mullistamaan yhteiskunnan. Se tulee edellyttämään aivan ainutlaatuista panostusta työntekijöiden ja varsinkin työtä etsivien koulutustason nostamiseen. Silloin nämä toimet ovat sitä samaa myrkkyä, jota tämä hallitus on ylipäätään tarjoillut, valitettavasti, työllisyyspolitiikassa tai pikemminkin sen puutteessa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-10-14T15:24:34,2025-10-14T15:27:12,Hyväksytty,1.1 2025_95_130,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_131,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Marttinen tuossa viittasi tähän 10 miljoonaan, joka täällä on nyt sitten laitettu siihen, että haetaan uusia malleja tuolla sosiaali- ja terveyssektorilla. Samalla kun on poistettu 310 miljoonaa tässä säästötoimenpiteessä, niin sitten se kymmenen miljoonaa onkin yhtäkkiä semmoinen iso asia, joka tässä korvaa näitä, eli 30 kertaa pienempi asia kuin mitä nyt tässä on poistettu. Sitten jos ajatellaan, kun mainitsitte, että tässä tarjonta ei ole lisääntynyt ja opiskelijoiden hakeutuminen ei varmaan ole senkään takia lisääntynyt, niin työnantajat ovat saaneet tästä koulutuskorvauksesta vähennyksen kuluihin, ja koulutusvähennyksessä tuli siellä yksityisellä puolella sama. Siellä on myös tullut sitä helpotusta siihen koulutuksen tarjoamiseen. Arvoisa rouva puhemies! Meidän suurin haasteemme jatkossa, jos me ajatellaan, että pärjätään näissä isoissa haasteissa, on se, miten työ ja opiskelu työuran aikana yhdistetään. Meidän pitää jatkuvasti yrittää kehittää itseämme, ja meidän pitäisi pystyä luomaan tämmöinen järjestelmä, jossa sinä voit työuran aikana käydä opiskelemassa ja päivittämässä tietoa ja taas palata töihin. Tämän lomittaminen tulee olemaan se meidän isoin haasteemme, jotta me pärjäämme jatkossa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-10-14T15:27:12,2025-10-14T15:28:52,Hyväksytty,1.1 2025_95_132,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp,Kiitoksia. — Haluaako ministeri tähän vielä vastata jotain? — Ei. Selvä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_133,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 144/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Tässä esittelijänä on niin ikään ministeri Marttinen. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_95_134,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Matias,Marttinen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 144/2025 vp,"Kiitoksia paljon, arvoisa rouva puhemies! Niin sanotut vähämerkityksiset tuet ovat yritystukia, joita voidaan myöntää kansallisesti ilman, että Euroopan komissio päättää tuen sisämarkkinoille soveltuvuudesta. Komissio on antanut useita asetuksia, joiden ehtojen mukaiset tuet ovat vähämerkityksisiä. Tyypillisesti vähämerkityksisyys varmistetaan enimmäismäärällä, jota enempää tukea ei saa myöntää yhdelle yritykselle kolmen vuoden aikana. Tämä enimmäismäärä voi vaihdella tuen kohteen mukaan. Yleinen vähämerkityksisen tuen enimmäismäärä on 300 000 euroa kolmessa vuodessa. Jos tukea myönnetään enimmäismäärää suurempi summa, tuki ei enää ole vähämerkityksistä mutta voi olla hyväksyttävissä muiden valtiontukisääntöjen nojalla. Tukea käytetään laajasti jäsenvaltioissa. Suomessa arvioidaan myönnettävän lukumäärällisesti kymmeniätuhansia asetusten mukaisia tukia vuosittain. Tukea myönnetään EU-asetusten nojalla valtion keskushallinnossa muun muassa TEMin hallinnonalalla. Keskeisiä toimijoita ovat Business Finland, Finnvera sekä elinvoimakeskukset. Tukia myöntävät myös kunnat. Uusissa vähämerkityksisen tuen asetuksissa edellytetään kuitenkin tiukempia ehtoja tukien myöntämiselle. Jäsenvaltioiden tulee varmistaa tukien seuranta, niiden raportointi keskitettyyn rekisteriin sekä tietojen säilyttäminen. Jäsenvaltioiden on myös varmistuttava siitä, että yrityksen saaman tuen enimmäismäärää valvotaan tuen myöntämisen yhteydessä ja että tukitiedot säilytetään asianmukaisesti. Nyt esitettävät lakimuutokset varmistavat Suomen osalta, että asetusten ehdot täyttyvät. Siten voimme varmistaa, että vähämerkityksisten tukien myöntäminen Suomessa voi jatkua. Elinvoimakeskuksista sekä Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksesta annettuun lakiin lisätään uusi tehtävä Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukselle. Keskus hallinnoisi jatkossa unionitason rekisterin pääkäyttöoikeuksia Suomessa sekä toimisi tarvittaessa yhteystahona Euroopan komission ja kansallisten pääkäyttäjien välillä. Lisäksi valmisteverotuslakiin, virvoitusjuomaverosta annettuun lakiin ja eräiden juomapakkausten valmisteverosta annettuun lakiin sekä lakiin verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta tehtäisiin tarpeelliset täydennykset ja täsmennykset merkityksellisen tuen seurantaa ja raportointia koskevien velvollisuuksien toteuttamiseksi. Oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettuun lakiin tehtäisiin myös tekninen tarkistus. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja viimeistään 1.1.2026, jolloin EU-asetukset edellyttävät uusien tukien rekisteröimistä. Asia on tärkeä, jotta yritysten rahoitus- ja toimintaedellytykset varmistetaan myös vuodenvaihteen jälkeen. ",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+6.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-10-14T15:29:14,2025-10-14T15:32:21,Tarkistettu,1.1 2025_95_135,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 150/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Esittelijänä ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_95_136,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 150/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia sekä useita siihen liittyviä lakeja: työttömyysturvalakia, työntekijän eläkelakia, yrittäjän eläkelakia, merimieseläkelakia, julkisten alojen eläkelakia, tuloverolakia ja työsopimuslakia. Esityksen keskeisenä tavoitteena on ajantasaistaa ja selkeyttää sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien sääntelyä, erityisesti erityisraskausrahaa, luovutuspäivärahaa ja erityishoitorahaa koskevia säännöksiä. Erityisraskausrahaa koskevaan sääntelyyn ehdotetaan muutoksia, joilla raskaana olevien työntekijöiden turvaa parannettaisiin. Tarkoituksena on laajentaa erityisraskausrahaan oikeuttaviin työtehtäviin tai työolosuhteisiin liittyviä tekijöitä, jotka voisivat aiheuttaa vaaraa raskaana olevan tai sikiön terveydelle. Erityisraskausrahaan oikeuttaviin vaaratekijöihin luettaisiin jatkossa melu, äärimmäinen kylmyys ja kuumuus, iskut, tärinä ja liike, taakkojen käsittely, liikkuminen, henkinen ja fyysinen väsymys ja rasitus. Lisäksi erityisraskausrahaa olisi mahdollista saada osittaisena, jos vaaralle altistuminen olisi vältettävissä työskentelemällä osa-aikaisesti eikä työnantajan muilla toimenpiteillä olisi mahdollista ehkäistä riskiä riittävästi. Tätä varten työsopimuslakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös osittaisesta erityisraskausvapaasta. Muutokset perustuvat raskaussuojeludirektiiviin, työturvallisuuslakiin ja sen nojalla annettuun raskaussuojeluasetukseen, ja niiden tavoitteena on yhdenmukaistaa erityisraskausrahaa koskeva sääntely vastaamaan paremmin EU:n ja kansallisen raskaussuojelulainsäädännön vaatimuksia. Arvoisa puhemies! Hallitus esittää myös luovutuspäivärahaa koskevaa sairausvakuutuslain sääntelyä selkeytettäväksi. Luovutuspäiväraha maksettaisiin jatkossa täytenä ansionmenetyskorvauksena kudoksen, solujen tai esimerkiksi munuaisen luovuttamisesta tai siihen liittyviin välttämättömiin tutkimuksiin osallistumisesta. Luovutuspäivärahan taso nostetaan vastaamaan tartuntatautipäivärahaa. Näin etuus kompensoisi nykyistä paremmin luovutuksesta luovuttajalle aiheutuvaa ansionmenetystä. — Tahdon esittää erityiskiitoksen edustaja Ville Väyryselle, joka on tuonut luovutuspäivärahaan liittyvän epäkohdan tietoon. Joskus pienikin muutos lainsäädäntöön voi olla elämän kokoinen asia. Arvoisa puhemies! Hallitus esittää myös erityishoitorahaa koskevan sääntelyn ajantasaistamista vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä tapahtuneita muutoksia. Oikeus erityishoitorahaan olisi jatkossa vanhemmalla, joka osallistuu lapsensa sairauden tai vamman vuoksi annettavaan erikoissairaanhoidon tasoiseen hoitoon tai kuntoutukseen. Ratkaisevaa ei siis olisi enää se, missä lasta hoidetaan, vaan hoidon taso ja sen vaativuus. Esimerkiksi terveyskeskuksessa voidaan toteuttaa erikoissairaanhoidon tasoista hoitoa. Muutoksella selkeytettäisiin lainsäädäntöä vastamaan nykyistä soveltamiskäytäntöä. Käytännössä etuuden saajien määrä ei siis tule tällä muutoksella muuttumaan. — Kiitos, arvoisa puhemies, tässä esitetyt muutokset lyhyesti.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+7.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-10-14T15:32:43,2025-10-14T15:35:53,Hyväksytty,1.1 2025_95_137,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 150/2025 vp,Kiitoksia. — Mennään puhujalistaan. Edustaja Castrén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_138,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Maaret,Castrén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 150/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sairausvakuutusjärjestelmä on yhteiskuntamme perustaa, ja kuten monet muutkin hyvät asiat, sekin vaatii jatkuvaa uudistamista, jotta se paremmin vastaa tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita. Tässä uudistuksessa tehdään askel kohti selkeämpää, tehokkaampaa ja paremmin kohdennettua järjestelmää. Ennen kaikkea se vahvistaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Meillähän on Suomessa se ongelma, että lapsia ei synny tarpeeksi. On tehtävä jokainen asia, joka voi varmistaa sen, että näin voisi tapahtua. Olen erityisen iloinen tästä erityisraskausrahasta, joka nyt mahdollistaa sen, että voi olla osittain töissä. Jos työ ei kokonaan vastaa turvallista työtilannetta, niin vain nämä vaaralliset momentit voivat siitä jopa ennakoivasti jäädä pois, jolloin äiti voi hyvin myös suunnitella elämäänsä, eikä tarvitse olla niin pelokas toimeentulonsa suhteen. Erityisen hienoa, ja todellakin edustaja Väyryselle kiitos: Elinluovutuspotilaita on tälläkin hetkellä 500 jonossa, joista noin jopa kymmenen prosenttia voi kuolla sen takia, että ei ole luovutettavia elimiä, ja tämähän on kustannusvaikuttavinta hoitoa, elinluovutushoito. Potilaita ei ole paljon, viime vuonna oli miehiä 26 ja naisia 15. Vaikka palkkiota ei saa elinluovutuksesta maksaa, niin ansionmenetys voidaan korvata kokonaisuudessaan ilman omavastuuaikaa, ilman että ikä rajoittaa. Eli jos on ansionmenetyksiä tässä monta viikkoakin kestävässä episodissa, niin sehän varmasti vaikeuttaa sitä päätöstä lähteä mukaan. Nyt se mahdollistuu, ja se on ennen kaikkea potilaille ja yhteiskunnalle hyvinkin jokaisen euron takaisin tuovaa toimintaa. Ilman muuta myös se, että vanhemmat voivat hoitaa sairasta lastaan, on mitä tärkeintä perhe-elämän kannalta. — Kiitos näistä hyvistä esityksistä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+7.aspx,fi,Maaret Castrén,911822,2025-10-14T15:35:53,2025-10-14T15:38:16,Hyväksytty,1.1 2025_95_139,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 150/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Väyrynen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_140,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 150/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muiden muassa muutettavaksi sairausvakuutuslain erityisraskausrahaa koskevaa säännöstä. Myös elin- ja kudoksensiirtoihin liittyvää niin sanottua luovutuspäivärahaa koskevaa sääntelyä ehdotetaan selkeytettäväksi. Erityisraskausrahan soveltamisalan laajentaminen on luonnollisesti tervetullut ehdotus. Raskaana olevan tai juuri synnyttäneen naisen turvallinen työympäristö on taattava kaikin mahdollisin keinoin. Ehdotetulla muutoksella erityisraskausrahaan oikeuttavien vaaratekijöiden piiri laajenisi nykyiseen nähden. Työnantajan työsuojelulliset velvoitteet säilyisivät ennallaan ja olisivat jatkossakin ensisijaisia erityisraskausvapaaseen tai erityisraskausrahaan nähden. Haluan kuitenkin tässä puheenvuorossa korostaa luovutuspäivärahan määräytymiseen esitettäviä muutoksia: Elinsiirtotoiminta Suomessa täyttää kaikki kansainvälisesti asetetut laatukriteerit, ja juuri niin kuin edustaja Castrén juuri totesi, elinsiirtoa odottaa maassamme noin 500 henkeä ja valitettavasti heistä jopa kymmenen prosenttia menehtyy elintä odottaessaan. Elimiä tai kudoksia voidaan siirtää myös elävältä luovuttajalta. Suomessa tämä koskee etenkin munuaisen siirtoja, mutta lisäksi myös kantasoluja sekä luuydintä. Varsinkin munuaisen luovuttajan kohdalla puhutaan huomattavaa sairastavuutta aiheuttavasta toimenpiteestä, joka perustuu täysin vapaaehtoisuuteen. Noin 300 munuaissiirrosta karkeasti reilut kymmenen prosenttia tehdään elävältä luovuttajalta. Suomessa elimen luovuttaja on saanut mahdolliset korvauksensa sairauspäivärahan muodostumisperusteiden mukaisesti. Näin ollen työssäkäyvälle munuaisen luovuttajalle on muodostunut tosiasiallisia korvaamatta jääneitä ansionmenetyksiä jopa 1 500—2 000 euroa per luovuttaja. Epäkohtaa on pidetty sinnikkäästi esillä etenkin potilasjärjestöjen toimesta. Vuosien mittaan tilanteen korjaamiseksi on tehty myös kirjallisia kysymyksiä. Suuri kiitos hallitukselle ja etenkin ministeri Grahn-Laasoselle, että tämä puute lainsäädännössämme saadaan vihdoin korjattua. Hallituksen esityksen mukaan luovutuspäivärahaa maksettaisiin jatkossa todelliset ansionmenetykset täysimääräisesti korvaten. Koska potilasmäärä on pieni, esityksestä arvioidaan koituvan maltilliset, noin 40 000 euron vuotuiset lisäkustannukset yhteiskunnalle. Tämän esityksen yhteydessä on kuitenkin hyvä huomata, että munuaissiirto on kustannusvaikuttavaa terveydenhuollon toimintaa. Dialyysin vuosikustannukset ovat hieman toteutustavasta riippuen 40 000—60 000 euroa, ja munuaisen siirron kustannukset ovat ensimmäisen vuoden osalta 70 000—80 000 euroa ja jatkossa noin 17 000 euroa per vuosi. Elinsiirto siis maksaa itsensä takaisin hyvin nopeasti toimenpiteen jälkeen, puhumattakaan vaikutuksista potilaan elämänlaatuun. Munuaisen siirron jälkeen potilas vapautuu täysin sitovista, useamman kerran viikossa tehtävistä dialyysihoidoista. Jos tämä esitys läpi mennessään tulee nostamaan kustannuksia enemmän kuin hallituksen esityksessä arvioidaan, on se ainoastaan suora merkki kiistattomasti kustannusvaikuttavan toiminnan lisääntymisestä. Arvoisa puhemies! On siis kaikki perusteet luoda yhteiskunnalliset puitteet siihen, että yksikään elävältä luovuttajalta tehty elinsiirto ei kariutuisi yksilön taloudellisiin rasitteisiin. Edellä todettujen kustannushyötyjen lisäksi elimen luovutus on puhtaan epäitsekäs tapa auttaa kanssakulkijaa hänen terveyttään tai jopa henkeään uhkaavassa sairaudessa. On siis oikeus ja kohtuus jokaista elinluovuttajaa sekä yhtä lailla elintä tarvitsevaa kohtaan, että tämä epäkohta viimein korjataan. Vuosikausien vaikuttamistyö kantaa viimein hedelmää. Kiitos tästä niin potilasjärjestöille kuin hallituksellekin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+7.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-10-14T15:38:19,2025-10-14T15:42:18,Hyväksytty,1.1 2025_95_141,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 150/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_142,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 150/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus toteuttaa uudistuksen, jolla vahvistamme suomalaisten perheiden, työntekijöiden ja elinluovuttajien turvaa. Käsittelyssä oleva esitys parantaa erityisesti kolmen eri ryhmän asemaa, joita ovat raskaana olevat työntekijät, elinluovuttajat sekä ne vanhemmat, joiden lapsi tarvitsee syystä tai toisesta erityishoitoa. Arvoisa puhemies! Raskaus ei ole sairaus, mutta raskaana olevat työntekijät ovat erityisessä asemassa raskauden vuoksi. Kätilönä olenkin erityisen ilahtunut siitä, että hallitus tulee tekemään muutoksia erityisraskausrahaan. Meidän täytyy pitää huolta raskaana olevista naisista, jotka ovat työelämässä, ja sen huolenpidon täytyy näkyä myös heidän toimeentulossaan ja työarjessaan. Tämä on erityisen tärkeää juuri näinä aikoina, kun syntyvyys laskee vuosi vuodelta. Kun laajennamme erityisraskausrahaan oikeuttavia vaaratekijöitä ja mahdollistamme osittaisen erityisraskausrahan, hallitus tukee sitä, että raskaana olevat voivat jatkaa työssään turvallisesti ja joustavasti. Tämä on perhemyönteistä politiikkaa parhaimmillaan. Se tukee työn ja perheen yhteensovittamista ja samalla vahvistaa ajatusta siitä, että eri ammateissa olevat naiset voivat jatkossakin perustaa perheen ja nauttia turvallisesta raskausajasta. Perussuomalaisille perhe on yhteiskunnan perusyksikkö. Kun yhteiskunta suojaa äitejä ja lapsia, se suojaa yhteiskuntamme tulevaisuutta. Työnteon ja perheen perustamisen ei tule olla ristiriidassa keskenään, vaan ne voidaan sovittaa sujuvasti yhteen. Arvoisa puhemies! Toinen tärkeä osa hallituksen esitystä on luovutuspäivärahan uudistaminen. Elinluovuttajat ovat hiljaisia sankareita, jotka antavat toisille uuden mahdollisuuden elämään. He eivät tee sitä rahan vuoksi, mutta yhteiskunnan on kohtuullista korvata todellinen ansionmenetys silloin, kun ihminen luovuttaa elimen toisen ihmisen pelastamiseksi. Muutoksen myötä luovutuspäiväraha vastaisi paremmin elinluovutuksesta aiheutunutta todellista ansionmenetystä. Tämä on vain ja ainoastaan oikeudenmukaista. Haluan myös muistuttaa, että elinluovutus säästää pitkällä aikavälillä myös yhteiskunnan kustannuksia. Esimerkiksi munuaissiirtojen osalta säästöt voivat olla kymmeniätuhansia euroja vuodessa verrattuna dialyysihoitoon. Arvoisa puhemies! Kolmas uudistus koskee erityishoitorahaa. Se auttaa perheitä, joiden lapsi on vakavasti sairas ja tarvitsee vanhemman läsnäoloa. Soteuudistuksen myötä hoidon järjestämisen rakenteet ovat muuttuneet, ja nyt lainsäädäntö päivitetään vastaamaan todellisuutta. Erityishoitorahaan oikeuttava osallistuminen sidotaan hoidon tasoon eikä pelkästään hoitopaikkaan. Tämä poistaa tilanteita, joissa syntyy turhia väliinputoajia järjestelmän kuiluihin. Arvoisa puhemies! Kaikella on hintansa, kuten tälläkin esityksellä, mutta hinta on kokonaisuutena onneksi pieni. Euroissa se tarkoittaa 8 miljoonaa euroa vuodessa lisää päivärahamenoihin. Mutta kun otamme huomioon, että tämä esitys parantaa työnteon mahdollisuuksia, perheiden toimeentuloa ja kansanterveyttä, kyse on järkevästä sijoituksesta suoraan suomalaisten hyvinvointiin. Perussuomalaisesta näkökulmasta on tärkeää, että tällaiset uudistukset kohdistuvat suomalaisiin työntekijöihin ja perheisiin, jotka tekevät työtä, maksavat veroja, kasvattavat uusia sukupolvia ja rakentavat tätä maata. Tämä esitys tekee juuri niin. Se ei luo uusia tulonsiirtoja järjestelmien väliin vaan korjaa olemassa olevia epäkohtia. Arvoisa puhemies! Haluan lopuksi korostaa, että tämänkaltaiset lakimuutokset ovat juuri niitä tekoja, joilla rakennetaan oikeudenmukaista ja toimivaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Tällä esityksellä varmistamme sen, että yhteiskunta suojaa raskaana olevaa työntekijää, turvaa elinluovuttajan toimeentulon ja antaa vanhemmalle mahdollisuuden olla sairaan lapsensa rinnalla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+7.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-10-14T15:42:19,2025-10-14T15:46:16,Hyväksytty,1.1 2025_95_143,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 150/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_144,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 150/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Teemme todellakin nyt hyvää lainsäädäntöä, ja minä yhdyn edellisiin puheenvuoron käyttäjiin tämän sisällöstä enkä lähde nyt uudelleen selostamaan ja avaamaan tätä, koska se on näissä puheenvuoroissa ja ministerin esittelyssä jo riittävän hyvin tehty. Nostan muutaman ihan mielenkiintoisen asian, jotka olivat itsellenikin osin uusia, kun perehdyin tuohon hallituksen esitykseen. Vuonna 2006 meillä maksettiin tätä erityisraskausrahaa ja äitiysajan rahaa peräti 800 ihmiselle. Nyt viime vuosina taso on ollut melko tasaisesti 200:n ympärillä. Mikä oli se suuri muutos? No se oli tupakkalaki. Eli me teimme lain, jolla me ennalta ehkäisimme tupakan vaikutusta niissä työpaikoissa, esimerkiksi ravintoloissa ja muissa, joissa tupakoitiin, ja sillä tavalla pystyimme vaikuttamaan tällaisen rahan tarpeeseen. No nyt me laajennamme tätä rahaa, se on hyvä ja ehdottomasti kannatettava asia, mutta koko ajan pitäisin mielessä myös tämän työsuojelun. Eli ensisijainen tehtävähän on aina suojella sitä äitiä, ja jos ei sitten siellä työnantajan toimenpiteillä ole mahdollista suojella äitiä ja sikiötä, niin sitten tietysti pitää vapauttaa hänet siitä työstä joko kokonaan tai osittain, ja sitä varten on tämä raha. Aivan erinomainen ja tärkeä asia. Myös sitten tämä luovutusraha on tärkeä. Katsoin myös noita elinsiirron tilastoja, ja muistelinkin, että toissa vuonna meillä oli kaikkien aikojen elinsiirtoennätys, 475. Viime vuonna oli pikkuisen vähemmän. No siinä on vuosittaista vaihtelua, ja näistähän suurin osa on nimenomaan tietysti munuaisen siirtoja. Eli tärkeä asia ja hyvin maltilliset eli pienet kustannusvaikutukset. Kun tässä käytin puheenvuoron, niin ajattelin, että tässä kuitenkin pikkuisen sivuan sairausvakuutuksen kokonaisuutta, ja siitä voidaan nyt todeta se, että meillähän on sairausvakuutus kaiken kaikkiaan viime vuonna ollut tuollainen 5,3 miljardia euroa. No, siitähän suurin summa menee päivärahoihin, jakautuen sairauspäivärahoihin ja sitten vanhempainpäivärahoihin, ja sitten meillä on kolmantena suurena asiana siellä lääkekorvaukset. Tämä rahoitushan jakaantuu kahteen osaan — meillä on työtulovakuutus ja meillä on sairaanhoitovakuutus — ja ne rahoitetaan eri tavalla. Toiseen osallistuvat työntekijät ja työnantajat ja valtio, toiseen osallistuvat vain työntekijät, eläkeläiset ja valtio, eli tämä jälkimmäinen koskee sitten sairaanhoitovakuutusta. Tässä yhteydessä haluaisin todeta, että me tarvitsemme sairausvakuutusjärjestelmän Suomessa nimenomaan näiden kyseisten isojen asioiden hoitamiseen, mutta kuten täällä muissa keskusteluissa on tullut ilmi, niin itse suhtaudun kriittisesti esimerkiksi siihen varsin pieneen summaan sairausvakuutuksen kokonaisuudesta, jolla me rahoitamme hoitoja, ja se olisi kyllä perusteltua, kuten myös matkakorvaukset, siirtää hyvinvointialueiden rahoitukseen, jolloin kokonaistehokkuus järjestelmässä lisääntyisi. Mutta tämä nyt oli sivukommentti asiaan, jossa oli pelkästään myönteisiä asioita.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+7.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-10-14T15:46:16,2025-10-14T15:49:24,Tarkistettu,1.1 2025_95_145,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 150/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_95_146,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 150/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan kiittää hallitusta tästä erittäin hyvästä lakiesityksestä, ja itse haluan ottaa kantaa tähän luovutuspäivärahaan. On hienoa, että asia etenee. Ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain mukaista luovutuspäivärahaa koskevaa sairausvakuutuslain sääntelyä ehdotetaan selkeytettäväksi. Lisäksi luovutuspäivärahan määräytymistä muutettaisiin siten, että luovutuspäivärahan määrä vastaisi elimen, kudoksen tai solujen irrottamisesta taikka siihen liittyviin välttämättömiin tutkimuksiin osallistumisesta aiheutunutta ansionmenetystä. Eli nyt huomioidaan todelliset ansionmenetykset. Luovutuspäiväraha tulee vastaamaan todellista ansionmenetystä. Arvoisa rouva puhemies! Olen seurannut hyvin läheltä elinsiirtopotilaan elämänvaihetta, ja täytyy kiittää suuresti HUSia, jossa Suomessa tehdään kaikki valtakunnalliset elinsiirrot. 90 prosenttia siirretyistä elimistä toimii edelleenkin vuoden kuluttua. Ihmisten elämiä pelastetaan, ja elinsiirto on paras ja usein ainoa keino pelastaa ihminen. Tänä vuonna on tilastoitu, että on tehty 214 munuaissiirtoa, maksasiirtoja 52, haimoja 21, keuhkoja 23 ja sydämiä 18. Jokainen luovuttaja ansaitsee suuren kiitoksen, ja se, joka elimen saa, saa mahdollisuuden uuteen elämään. Olen saanut yhteydenottoja muun muassa vanhemmalta, joka luovutti lapselleen elimen, ja hän on juurikin odottanut tätä hallituksen tekemää muutosta, että ansionmenetykset korvattaisiin todellisissa määrissä. Arvoisa puhemies! Lausuntopalautteessa muun muassa Munuais- ja maksaliitto on todennut sen, että luovuttajalle aiheutuu munuaisen luovutukseen liittyen kustannuksia ansionmenetyksen ohella myös matkoista ja pysäköinnistä. Elimen siirtoa tai sitä edeltäviä tutkimuksia varten tehtyjä matkoja voidaan korvata sairausvakuutuksessa elimen vastaanottajan kustannuksina tai luovuttajan omina kustannuksina, jos kyseessä on elimen luovutus sukulaiselle, ja luovuttajan maksettavaksi jää jokaisesta matkasta 25 euron omavastuu. Liitto esittää tässä lausuntopalautteessa, että jatkossa selvitettäisiin mahdollisuutta tehdä sairausvakuutuslakiin tarvittavat muutokset, jotka mahdollistaisivat matkoista ja pysäköinnistä aiheutuvien kustannusten korvaamisen luovuttajalle täysimääräisesti. Eli tällaista pientä hiontaa siellä laissa vielä mahdollisesti olisi, ja valiokunta varmasti käsittelee ja pohtii, onko muuta vielä tehtävissä. Mutta kiitos hallitukselle erittäin hyvästä esityksestä — viestit ovat menneet teille perille ja te tuotte hyvää lainsäädäntöä kansalaisille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+7.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2025-10-14T15:49:24,2025-10-14T15:52:32,Hyväksytty,1.1 2025_95_147,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 150/2025 vp,Kiitoksia. — Haluaako ministeri kommentoida? Riittäisikö kaksi minuuttia? [Sanni Grahn-Laasonen: Kyllä riittää!] — Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_148,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 150/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos paljon tästä. Haluan kiittää myöskin edustajia erinomaisista puheenvuoroista. — Tämä esitys, niin kuin kerrottua, tehostaa ja parantaa raskaussuojelua, sekä äidin että sikiön turvallisuutta, ja tekee osaltaan Suomesta pienen askeleen lapsiystävällisemmän maan. Tähän liittyvät vahvasti nämä työsuojelunäkökulmat, jotka tässä nousivat erinomaisesti esiin. Kun taas elinluovutusta suurempaa lahjaa ei voi kuvitellakaan, niin on vähintäänkin kohtuullista, että siihen liittyvät ansionmenetykset luovuttajalle korvataan. Eli näillä muutoksilla korjataan meidän sosiaaliturvajärjestelmää. Ajattelen, niin kuin edustaja täällä totesi, että tällä rakennetaan oikeudenmukaisempaa ja suojaa tarjoavaa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Kiitän eduskuntaa näistä hyvistä puheenvuoroista ja yhteistyöstä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+7.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-10-14T15:52:34,2025-10-14T15:53:24,Hyväksytty,1.1 2025_95_149,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kemikaalilain 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Esittelijänä ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_95_150,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kemikaalilain 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan kemikaalilain 13 §:n muuttamista siten, että Tullin valvontaoikeuksia biosidivalmisteiden ja käsiteltyjen esineiden maahantuonnissa vahvistettaisiin. Nykyisin Tullilla ei ole riittäviä oikeuksia puuttua yksityishenkilöiden EU:n alueelta verkkokaupan kautta tilaamien biosidivalmisteiden ja käsiteltyjen esineiden maahantuontiin. Biosidivalmisteita ovat esimerkiksi hyttyskarkotteet. Käsiteltyjä esineitä ovat kyllästetty puu ja tietyt rakennuskemikaalit. Tulli on tähän mennessä soveltanut tullilain mukaisia toimivaltuuksia tilanteissa, joissa yksityishenkilöt ovat tilanneet biosidivalmisteita EU:n alueelta verkkokaupasta. Mikäli tuonti on ollut kieltojen ja rajoitusten alaista eikä niitä ole noudatettu, Tulli on puuttunut asiaan. Käytännön valvontatilanteissa on kuitenkin ilmennyt epäselvyyksiä sovellettavista normeista. Tämän vuoksi ehdotetaan kemikaalilain täydentämistä siten, että Tullin toimivaltuudet selkeytyvät yksityishenkilöiden EU:n sisäliikenteessä tapahtuvan maahantuonnin osalta. Sallittuja biosidivalmisteita ovat Suomessa kansallisesti hyväksytyt valmisteet sekä ne valmisteet, jotka on EU:n luvalla asetettu saataville markkinoilla ja joihin ei ole tehty Suomea koskevaa poikkeusta. Käsiteltyjen esineiden tehoaineen tulee puolestaan olla EU:n hyväksymä. Lakimuutoksen tavoitteena on varmistaa, ettei säädösten vastaisia biosidivalmisteita tai käsiteltyjä esineitä päädy Suomen markkinoille, suojata kansalaisia ja ympäristöä sekä varmistaa kemikaalilainsäädännön noudattaminen. Esitys tukee myös EU:n sisämarkkinoiden toimivuutta. Lakiehdotus on ollut lausunnolla kesäkuun lopusta elokuun puoliväliin, ja lausunnonantajat ovat kannattaneet esitystä. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.12.2025. Lakia sovellettaisiin myös biosidivalmisteisiin, jotka ovat Tullin hallussa lain voimaan tullessa. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+8.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-10-14T15:53:43,2025-10-14T15:55:45,Hyväksytty,1.1 2025_95_151,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kemikaalilain 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2025 vp,Kiitoksia. — Puhujalistaan. Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_152,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kemikaalilain 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meidän tärkein tehtävämme on selkeä: se on turvallisuuden vahvistaminen. — Annoin vastauksen, ennen kuin kukaan kerkesi miettiä asiaa enempää. Nyt käsiteltävänä oleva kemikaalilain muutos palauttaa Tullille toimivallan valvoa EU:n sisämarkkinoita, Suomeen tuotavia määrättyjä kemikaaleja ja niillä käsiteltyjä esineitä. Tämä on turvallisuutemme kannalta tärkeä korjausliike. Aiempi lainsäädäntö rajasi valvontaa vain kaupallisiin toimijoihin, mutta nyt Tulli voi jälleen puuttua myös yksityishenkilöiden maahantuontiin. Tämä on välttämätöntä, sillä turvallisuus ei pääty rajalle eikä ole riippuvainen siitä, kuka tuotteen maahan tuo. Arvoisa puhemies! Esityksessä käsitellyt biosidit ja muut kemikaalit ovat hyödyllisiä, mutta väärinkäytettynä ne voivat olla vaarallisia niin ihmisille, eläimille kuin ympäristöllekin. On tärkeää, että Suomeen ei päädy tuotteita, joiden sisältämät aineet ovat kiellettyjä tai joiden vaikutuksista ei ole varmuutta. Siksi nyt palautettava Tullin valvontaoikeus on ennen kaikkea kansanterveyden ja ympäristön suojelua. Samalla se vahvistaa turvallisuuttamme. Selkeä ja oikea-aikainen valvonta estää haitallisten aineiden leviämistä ja suojaa suomalaisia kuluttajia arjen valinnoissa niin verkkokauppaostoksissa kuin työpaikoillakin. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on selkeä esimerkki siitä, miten hallitus toimii vastuullisesti turvallisuuden ja reilun kilpailun turvaamiseksi. Kun laitonta ja vaarallista tuontia voidaan estää tehokkaammin, suojaamme samalla rehellisesti toimivia suomalaisia yrityksiä, jotka noudattavat lakeja ja kantavat vastuunsa. Tällä muutoksella varmistamme, että Suomi pysyy maana, jossa tuotteet ovat turvallisia ja ympäristö puhdas. On meidän jokaisen oikeus, että kuluttaja voi luottaa siihen, että valvonta Tullissa toimii. Tämä on selkeä teko arjen turvallisuutemme puolesta. Siksi tämä muutos on paitsi perusteltu myös välttämätön. — Kiitos, arvoisa puhemies. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-14T15:55:51,2025-10-14T15:59:00,Hyväksytty,1.1 2025_95_153,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelua. — Edustaja Kontula poissa. — Edustaja Nieminen. [Välihuuto] — Onko paikalla? Anteeksi, olkaa hyvä. Kontula ensin, seuraavaksi Nieminen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_95_154,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys ei liiemmin lisää tai vähennä maahanmuuttajien määrää. Se ei liiemmin paranna tai heikennä julkista taloutta. Se ei liioin liiemmin tue tai horjuta turvallisuutta. Tämän esityksen pääasiallinen tehtävä on viestiä jo kiinteät siteet Suomeen omaaville ihmisille, että ette ole tervetulleita yhteiskuntamme jäsenyyteen, vaikka työnne kyllä kelpaa. Monet näistä ihmisistä ovat jo suomalaisten pitkäaikaisia ystäviä, puolisoita ja työtovereita. Tällaista pienisieluisten ja pelokkaiden politiikkaa en minä eikä vasemmistoliitto voi tietenkään kannattaa. Siispä ehdotan, että lakiehdotus hylätään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-10-14T15:59:21,2025-10-14T16:00:15,Hyväksytty,1.1 2025_95_155,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Nieminen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_156,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen kansalaisuuden saamisen tulee olla selkeän ja korkean kynnyksen takana. Kansalaisuuden saamiseksi on osoitettava konkreettisesti halu kiinnittyä suomalaiseen yhteiskuntaan ja sopeutua niihin arvoihin ja normeihin, joiden mukaan Suomessa eletään ja joita täällä noudatetaan. Suomen kansalaisuus ja passi eivät saa olla itsestäänselvyyksiä. Kansalaisuus on osoitus luottamuksesta ja sitoumuksesta, lupaus siitä, että ihminen haluaa olla osa tätä maata, noudattaa sen lakeja ja kantaa vastuuta yhteisestä turvallisuudesta. Siksi on täysin perusteltua, että kansalaisuuden edellytyksiä tiukennetaan. Hallitus on uudistanut kansalaisuuslakia johdonmukaisesti kolmessa vaiheessa. Asumisaikaa on jo pidennetty, nyt vahvistetaan henkilöllisyyden ja toimeentulon sekä nuhteettomuuden vaatimuksia. Seuraavaksi käyttöön tulee kansalaisuuskoe, joka mittaa tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen säännöistä. Nämä muodostavat kokonaisuuden, jossa kansalaisuus on palkinto onnistuneesta kotoutumisesta. Arvoisa puhemies! Toimeentuloedellytys on uudistuksen keskeinen osa. Kansalaisuuden saaminen edellyttää jatkossa turvattua toimeentuloa, ei pelkästään tukien varassa elämistä. Työ, yrittäjyys ja oma vastuu ovat osoitus todellisesta kiinnittymisestä yhteiskuntaan. Poikkeuksia sallitaan vain erityisen painavista, hakijasta riippumattomista syistä, kuten pitkäaikaisesta sairaudesta. Turvallisuutta vahvistaa uusi säännös, jonka mukaan kansalaisuus voidaan jättää myöntämättä, jos se vaarantaa kansallisen turvallisuuden. Suomi ei voi jakaa kansalaisuutta niille, joiden taustat herättävät perusteltua epäilyä. Myös väärin perustein saatu kansalaisuus voidaan jatkossa perua, ja vakaviin rikoksiin kuten terrorismiin ja maanpetosrikoksiin syyllistyminen voi johtaa kansalaisuuden menettämiseen, ja näin sen pitääkin olla. Arvoisa puhemies! Tämä laki vahvistaa suomalaisen kansalaisuuden arvoa ja uskottavuutta. Kansalaisuus on etuoikeus niille, jotka ovat valmiita sitoutumaan Suomeen ja sen arvoihin. Se ei ole automaattinen oikeus vaan ansaittu luottamus. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-10-14T16:00:15,2025-10-14T16:02:37,Hyväksytty,1.1 2025_95_157,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_158,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Demarien vastalause tähän hallituksen esitykseen kansalaisuuslain muuttamisesta on sävyltään aivan asiallinen, eikä se oikeastaan muuttaisi muuta kuin toimeentuloedellytystä, jota he pitävät sellaisenaan liian tiukkana. Sen sijaan vihreiden ja vasemmistoliiton vastalause alkaa heti turhalla jargonilla jostain kuvitellusta ulkomaalaisvihamielisyydestä. Minua kiinnostaisi tietää, miten ihmeessä tiukemmat mutta täysin asialliset kriteerit huonontavat maakuvaamme. Houkuttelevuus heikkotasoiselle maahanmuutolle ei ole sama asia kuin houkuttelevuus korkeatasoiselle maahanmuutolle. Jos ulkomaalainen huippuosaaja muuttaisi Itä-Helsinkiin, hän havaitsisi tuota pikaa suuren siivun palkastaan menevän veroina muiden elättämiseen. Ja jos kaupanpäällisiksi saisi vielä pelätä katujengejä iltalenkillä tai työmatkalla, kokemus Suomen maakuvasta muuttuisi hyvin nopeasti huonoksi. Arvoisa puhemies! Ihan samanlaisia asioita asiallisista syistä täällä olevat maahanmuuttajat Suomessa arvostavat kuin me Suomessa koko ikämme asuneet: turvallisuutta, rauhallisuutta, yhteiskuntarauhaa, hyvää koulutusta, terveydenhuoltoa ja niin edelleen. Valitettavasti heikkotasoinen maahanmuutto uhkaa näistä joka ikistä, koska se tulee meille niin mahdottoman kalliiksi. Ja kyllä, vihreät ja vasemmistoliitto pelkäävät kansalaisuuden muuttuvan palkinnoksi harvoille ja valituille. No, näinhän sen nyt pitää ollakin, että kyseessä on palkinto. Ei Suomen kansalaisuus mikään tervetuliaislahjakaan saa olla, vaan kyllä sen eteen täytyy näyttää, että on kykenevä toimimaan suomalaisen yhteiskunnan säännöillä. Se, kuinka harvoille tämä palkinto suodaan, on tietysti maahanmuuttajista itsestään kiinni. Esitys toteuttaa hyvin perussuomalaisten maahanmuuttopoliittisen ohjelman 2023 linjaa. Hakijalta on edellytettävä nuhteettomuutta, ja hänen on todistettava muun muassa riittävä toimeentulo. Eihän tämä voi olla liikaa vaadittu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-10-14T16:02:37,2025-10-14T16:04:58,Hyväksytty,1.1 2025_95_159,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_160,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nykyinen kansalaisuuslainsäädäntö ei ole kansalaisuusautomaatti, ja se ottaa huomioon myös turvallisuusnäkökulmat. Tämä kansalaisuuslain muuttamista koskeva esitys jatkaa hallituksen maahanmuuttoa keinolla millä hyvänsä kiristävää uudistusten sarjaa, eikä ainakaan minulle ole selvinnyt, miksi tähän on lähdetty. Erityisen ongelmallinen tässä esityksessä on muutos, jonka mukaan henkilöllisyyttä ei enää pidettäisi selvitettynä pelkän kymmenen vuoden asumisen perusteella, jos henkilö on saanut muukalaispassin. Tämä asettaa kohtuuttomia vaatimuksia ihmisille, jotka eivät voi hankkia kotimaansa passia esimerkiksi terveydellisistä tai turvallisuussyistä. Monille kyse on käytännön mahdottomuudesta, ei haluttomuudesta. Muutos voi johtaa epäinhimillisiin ja kohtuuttomiin tilanteisiin. Arvoisa puhemies! Erittäin huolestuttava on myös ehdotus toimeentuloedellytyksen kiristämisestä voimassa olevaan lakiin verrattuna. Muutos asettaa työttömänä olleet tai olevat sekä toimeentulotukea saaneet ja saavat muihin kansalaisuutta hakeviin nähden eriarvoiseen asemaan, myös esimerkiksi vainoa, sotaa tai ihmiskauppaa paenneet ihmiset. Jo muutaman kuukauden työttömyys tai turvautuminen toimeentulotukeen voisi estää heiltä kansalaisuuden saamisen. On kohtuutonta, että samaan aikaan kun suomalainen yhteiskunta hyötyy maahanmuuttajien työpanoksesta, vähäinenkin turvautuminen sosiaaliturvaan voisi estää kansalaisuuden saamisen. Tällainen sääntely itse asiassa voi johtaa siihen, että ihmiset eivät uskalla hakea itselleen kuuluvaa tukea, jotta mahdollisuutta kansalaisuuden saamiseen ei menetettäisi, ja tästä kärsivät erityisesti näissä perheissä elävät lapset. Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan jää todellakin epäselväksi, mihin todelliseen ongelmaan hallitus tällä esityksellä vastaa. Kun vielä muistetaan, että hallitus on tällä kaudella pyrkinyt muuttamaan kansalaisuuslakia kolmessa eri osassa, jolloin eduskunnan on hyvin vaikea arvioida näiden muutosten kokonaisvaikutuksia, herää kysymys: onko tässä esityksessä ensisijaista ollut suomalaisen yhteiskunnan etu, [Perussuomalaisten ryhmästä: On!] vai onko tavoitteena ollut vain toteuttaa maahanmuuttoa kiristävää politiikkaa keinolla millä hyvänsä, vaikutuksista viis? Siksi kannatan edustaja Kontulan tekemää hylkäysehdotusta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-10-14T16:04:58,2025-10-14T16:07:36,Hyväksytty,1.1 2025_95_161,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_162,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen kansalaisuus on arvokas asia. Se ei ole automaatio, ei läpihuutojuttu, eikä varsinkaan palkinto vääristä teoista. Kansalaisuus on tunnustus siitä, että ihminen on aidosti kotoutunut tähän maahan ja hän ymmärtää ja kunnioittaa lakejamme, arvostaa yhteistä turvallisuuttamme ja kulttuuriamme ja haluaa rakentaa tätä yhteiskuntaa, ei repiä sitä hajalle. Liian pitkään Suomessa on oltu sinisilmäisiä. Liian pitkään on annettu ymmärtää, että tänne voi tulla kuka tahansa millä perusteella tahansa ja lopulta saada kaiken valmiina. Ei ihme, että puskaradion kautta kolmansiin maihin on levinnyt maine ”Suomi hyvä maa, Suomi maksaa”. Arvoisa puhemies! Nyt tämä hallitus on päättänyt, että tuo aikakausi päättyy. Me emme enää ole koko maailman sosiaalitoimisto. Itsenäisenä valtiona meillä on oikeus päättää, kenet me hyväksymme kansalaisiksemme ja millä ehdoilla. Tämä käsittelyssä oleva kansalaisuuslain muutos on välttämätön ja kauan odotettu korjausliike. On oikein ja kohtuullista, että kansalaisuuden saamisen ehtoja tiukennetaan. On oikein, että me vaadimme nuhteettomuutta ja kotoutumista ja sopeutumista Suomen kulttuuriin ja suomalaiseen lainsäädäntöön. Ei ole mitenkään hyväksyttävää, että rikollinen toiminta Suomessa johtaa kansalaisuuteen. Jos ihminen vaarantaa muiden turvallisuuden, jos hän halveksii lakejamme tai toimii maamme etuja vastaan, silloin kansalaisuus ei voi olla vaihtoehto. Tässä tapauksessa kyseinen henkilö tulee karkottaa maasta. Arvoisa puhemies! Myös toimeentulovaatimusten osalta laki kiristyy. On täysin kohtuullista edellyttää, että ihminen, joka haluaa Suomen kansalaisuuden, pystyy elättämään itsensä. Kansalaisuus ei voi olla automaattinen pääsylippu sosiaaliturvan piiriin. Kuvitelkaa, että aiemmin kansalaisuuteen on riittänyt se, että on riittävän pitkään nostanut Kelasta tukia. Kyllä kansalaisuus pitää ansaita työllä, osallistumisella ja vastuulla omasta itsestään. On surullista, että oppositiossa tätä pidetään ulkomaalaisvihamielisenä tai kohtuuttomana. Päinvastoin itse ajattelen, että tämä on reilua: reilua niitä kohtaan, jotka tekevät töitä, maksavat veronsa ja noudattavat lakia, reilua niitä maahanmuuttajia kohtaan, jotka todella haluavat olla osa tätä maata ja kantaa kortensa kekoon. Heitäkin on, ja juuri hekin ansaitsevat sen, että suomalainen kansalaisuus säilyy arvokkaana. Arvoisa puhemies! Meidän on opittava siitä, mitä on tapahtunut muualla Euroopassa. Ruotsissa varoitettiin jo vuosia, mutta varoituksia ei kuunneltu. Nyt siellä maksetaan hintaa hallitsemattomasta maahanmuutosta: väkivaltaa, jengiytymistä, huumekauppaa ja pelkoa, joka leviää tavallisten kansalaisten arkeen. Me emme saa toistaa samaa virhettä täällä. Meidän on tehtävä päätökset nyt, kun tilanne on vielä hallinnassa. Tällä hallituskaudella on tehty vastuullinen täyskäännös maahanmuuttopolitiikkaan perussuomalaisen sisäministerin Rantasen johdolla, ja se tulee todella tarpeeseen. Arvoisa puhemies! Suomen kansalaisuus ei saa koskaan olla kevyesti jaettu palkinto. Sen on oltava kunniaosoitus niille, jotka ovat ansainneet sen teoillaan ja sitoutumisellaan. Kansalaisuuslain kiristyksillä me palautamme sen arvon, joka sille kuuluu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-10-14T16:07:40,2025-10-14T16:11:25,Hyväksytty,1.1 2025_95_163,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_164,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten yksi tärkeimpiä tavoitteita on ollut tiukentaa kansalaisuuden saamisen edellytyksiä ja varmistaa se, että tähän maahan tulevilla Suomen kansalaisuus on ansaittu etuoikeus eikä mikään automaattinen oletus, joka tulee annettuna. Suomen kansalaisuuden pitäisi olla merkki siitä, että ihminen on sitoutunut tähän maahan, suomalaisiin arvoihin ja Suomen lakeihin. Se on osoitus kotoutumisesta, suomen kielen taidosta, vastuunkannosta ja ihmisen halusta kuulua suomalaiseen yhteiskuntaan. Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on kolme keskeistä muutosta. Se vahvistaa vaatimusta siitä, että ihmisen henkilöllisyys tulee olla selvitetty. Se tiukentaa nuhteettomuuden ja turvallisuuden kriteerejä ja kiristää toimeentuloedellytystä niin, ettei kansalaisuutta voi jatkossa rakentaa pelkän sosiaaliturvan varaan. Ensinnäkin lisäämme hakijan omaa vastuuta henkilöllisyyden osoittamisen osalta. Kansalaisuutta ei enää voi hakea pelkästään sillä perusteella, että aikaa on kulunut. On vain ja ainoastaan oikein, että hakijan on itse kyettävä osoittamaan oma henkilöllisyytensä luotettavasti. Tämän pitäisi olla peruslähtökohta missä tahansa oikeusvaltiossa, eikä se voi olla kenenkään muun kuin hakijan itsensä ensisijainen tehtävä. Lisäksi vaadimme hakijalta nuhteettomuutta. Tämä laki toteuttaa sen, mitä suomalaiset ovat jo pitkään ajatelleet. Rikosrekisterillä ei voi ansaita Suomen kansalaisuutta. Jos ihminen ei noudata Suomen lakeja, hänen ei tulisi saada Suomen kansalaisuutta. Esimerkiksi jos hakija syyllistyy vakaviin rikoksiin, kansalaisuutta ei myönnetä ollenkaan. Näin sen kuuluisikin mennä. Kolmas keskeinen muutos liittyy toimeentuloon ja siihen liittyviin vaatimuksiin. Vaadittavan toimeentulon osalta painopiste siirtyy turvattuun toimeentuloon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kansalaisuuden saaminen edellyttää hakijan omaa panosta ja työtä. Toimeentulo ei siis voi tarkoittaa jatkuvaa riippuvuutta toimeentulotuesta tai työttömyysetuuksista. He, jotka asennoituvat elättämään itsensä omalla työllään, pärjäävät, ja työ on yksi tärkeä osa kotoutumista. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-10-14T16:11:25,2025-10-14T16:13:19,Hyväksytty,1.1 2025_95_165,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_166,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen kansalaisuus ei ole mikään lahja, jota jaellaan kuin muropaketeista leluja, vaan oikeus, joka jatkossa ansaitaan. Se, miten Suomen kansalaisuutta sitten kiristetään, nojaa kolmeen pilariin eli kotoutumiseen, nuhteettomuuteen ja turvattuun toimeentuloon. Aloitetaan: Keskeisinä muutoksina henkilöllisyyden ja nuhteettomuuden todentaminen. Eli jatkossa ihmiseltä, joka tähän maahan tulee ja joka myös haluaa Suomen kansalaisuuden, edellytetään, että hän kykenee todistamaan, kuka hän on ja mistä hän on. Enää ei kelpaa perusteluksi ja syyksi se, että on Välimerellä kumiveneestä passi vahingossa tippunut merenpohjaan. Sitten toinen keskeinen muutos on tämä turvattu toimeentulo, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomen kansalaisuutta ei voi enää jatkossa saada sillä, että osoittaa, että on nostanut vuosien ajan Kelan toimeentulotukea, vaan jatkossa se tarkoittaa sitä, että erilaisiin sosiaalitukiin ei voi turvautua kuin hyvin lyhytaikaisesti ja että täytyy käydä töissä ja noudattaa sitten suomalaisen yhteiskunnan sääntöjä. Tämä on edelleen erittäin fiksu muutos. Sitten kolmas kohta on merkittävä kansallisen turvallisuuden osalta, elikkä lakiin lisätään uusi 6 a §, joka mahdollistaa siis sen, että kansalaisuus voidaan evätä, jos sen myöntäminen vaarantaa kansallisen turvallisuuden tai olisi vastoin Suomen valtion etua. Eli säännös koskee sekä hakemuksia että ilmoituksia, ja tarvittaessa myös Maahanmuuttovirasto voi jatkossa kysyä lausuntoja suojelupoliisilta ja keskusrikospoliisilta, mikä myös vahvistaa Suomen kansallista turvallisuutta. Ja mikä tärkeintä, kansalaisuuden voi myös menettää, jos sen on saanut esimerkiksi petollisesti, esimerkiksi yrittänyt huijata kielikokeissa tai vastaavissa. Sen lisäksi viranomaisilla on jatkossa kymmenen vuoden ajan mahdollisuus peruuttaa väärin perustein myönnetty kansalaisuus, kun nykyisellään se on ollut viisi vuotta. Tämä siis käytännössä mahdollistaa sen, että sitten viranomaisilla on mahdollisuus pidemmän aikaa varmistua siitä, että henkilö, joka Suomen kansalaisuuden on saanut, toimii Suomen etujen ja sääntöjen mukaisesti. Tämä mahdollistaa erittäin paljon hyviä asioita. Esitys kiristää siis merkittävästi kansalaisuuden saamisen ehtoja, ja tämä on ennen kaikkea erittäin hyvä uudistus. Olen jonkun verran pettynyt siihen, miten tämä otettiin vastaan sekä vasemmistoliitossa että vihreissä. Tulee tätä puhetta, että ”ei olla tervetulleita Suomeen”, ja ei ymmärretä sitä, minkä takia vaaditaan ihmisiltä toimeentuloa. No, lähdetään liikkeelle siitä, että me ollaan nähty Euroopassa, mihin se johtaa, jos oleskelulupia, oikeuksia oleskella yhteiskunnissa, myönnetään liian helposti, saatikka sitten sitä viimesijaista oikeutta eli kansalaisuutta. Se johtaa sellaiseen kehitykseen, jossa maahanmuutto ei ole enää yhteiskunnan hallinnassa. On siis aivan perusteltua, että kaikilla saroilla, ei vain kansalaisuuden osalta vaan myös pysyvän oleskeluluvan osalta, turvapaikkapolitiikkaan ja työperäiseen maahanmuuttoon tehdään järkiperusteisia kiristyksiä, joilla saadaan maahanmuuttopolitiikka palvelemaan Suomen ja suomalaisten etuja. Ei tämän pidä olla mikään universaali oikeus, että kuka tahansa voi millä tahansa ehdoilla tulla hakemaan Suomen kansalaisuutta. Eihän sekään ole toimeentulon osoittamista Suomen kansalaisuutta varten, että ilmoittaa, että okei, minä olen ollut maassa viisi vuotta ja nostanut koko sen ajan Kelan tukia, että minulla on osoitus siitä, että tulen toimeen Suomessa. Eihän se näin voi olla. Nyt tätä järkiperäistetään, ja se on erittäin hyvä suuntaus, ja siitä haluan jälleen kerran kiittää hallitusta ja sisäministeriä, joka tätä lakia on valmistellut, ja hallintovaliokuntaa hyvästä käsittelystä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-10-14T16:13:30,2025-10-14T16:17:11,Hyväksytty,1.1 2025_95_167,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vigelius, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_168,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vihreiden edustaja Pitko ihmetteli, mikä ihme tässä on taustalla, mihin todelliseen ongelmaan näillä Suomen kansalaisuuden saamisen ehtojen tiukennuksilla oikein vastataan. Pidän hieman erikoisena sitä, että kun näitä kansalaisuuslain kiristyksiä on käsitelty täällä nyt puolisentoista vuotta ensimmäistä esitystä ja nyt toista esitystä, niin vieläkään vihreiden edustaja ei tiedä, mitä ongelmia meidän kansalaisuuslaissa ja kansalaistamispolitiikassa on. No, ei se mitään, edustajat ovat inhimillisiä ihmisiä. Minä kertaan, mitä ongelmia meillä on. Suomen kansalaisuuslaki on ollut hyvin leväperäinen ja löyhä tähän asti. Aivan eurooppalaisessakin vertailussa me olemme myöntäneet kansalaisuuksia löyhemmin ehdoin, keveämmin ehdoin, kuin moni muu eurooppalainen maa. Meillä on ollut keveämmät ehdot vaaditussa asumisajassa eli ajassa, jonka ulkomaalainen on viettänyt Suomessa laillisesti. Asumisaika mahdollistaa meille sen, että me arvioimme tänä aikana, joka on aiemmin ollut neljästä viiteen vuotta, tämän ihmisen soveltuvuutta suomalaisessa yhteiskunnassa: Onko hän tänä asumisaikana syyllistynyt rikoksiin, ovatko hänen oleskelulupansa ehdot täyttyneet koko tältä ajalta, onko hän työssä, opiskeluissa, miten hän on suoriutunut suomalaisessa yhteiskunnassa. Hyvin löyhiä ajat ovat olleet: neljästä viiteen vuotta. Italiassa esimerkiksi vaaditaan tietyiltä kansalaisuusryhmiltä kymmenen vuotta asumista ennen kuin voi hakea kansalaisuutta. Toisaalta meillä ei ole ollut todellista toimeentuloedellytystä tai -vaatimusta ulkomaalaiselle, joka hakee Suomen kansalaisuutta. Meillä on ollut pelkästään vaatimus siitä, että hänen toimeentulonsa tulee olla turvattu, mutta turvaajaksi on riittänyt Kela ja Kelan etuudet. Ulkomaalainen, joka ei ole käynyt päivääkään töissä Suomessa ja on nostanut senkin edestä tukia, on ollut oikeutettu saamaan Suomen kansalaisuuden. Näin ei ole kaikissa maissa. Näin on ollut Suomessa, näin on ollut Ruotsissa, ja nyt molemmat maat kiristävät tätä ehtoa, koska me haluamme, että ne ihmiset, jotka kansalaistetaan, jotka tulevat osaksi Suomen kansaa, tämän maan kansalaisuuden saavat, tosiasiallisesti rakentavat tätä yhteiskuntaa. He eivät vain rasita sitä, vaan he rakentavat sitä. Tämän lisäksi meillä on ollut ongelmia nuhteettomuusvaatimuksissa. Nekin ovat olleet melko löyhät, leväperäiset, eli ihmiseltä, joka on syyllistynyt rikoksiin, on vaadittu hyvin lyhyitä aikoja sen suhteen, milloin hän voi jatkaa omaa kansalaistamisprosessiaan. Nykyisinhän pelkästään rikoksiin syyllistyminen vain lykkää kansalaistamisprosessia, ja nyt tältäkin osin esitetään tiukennuksia kansalaisuuslakiin. Monesti tässä salissa on ihmetelty sitä, minkä ihmeen takia näitä kiristyksiä oikein tehdään, mutta pitäisin ihan perusteltuna, että me vaadimme ihmiseltä, että hän on asunut Suomessa pidemmän aikaa kuin esimerkiksi neljä tai viisi vuotta. Pidän ihan kohtuullisena sitä, että me vaadimme, että ihminen käy töissä eikä nojaa tukiin saadakseen Suomen kansalaisuuden. Pidän ihan perusteltuna, että ihminen ei ole syyllistynyt väkivaltarikoksiin, seksuaalirikoksiin, huumausainerikoksiin, vienyt jopa toisen ihmisen henkeä, jos hän hakee Suomen kansalaisuutta. Pidän ihan perusteltuna, että jos ihminen on antanut esimerkiksi kansalaistamisprosessin varrella omassa kansalaisuushakemuksessaan vääriä tietoja — hän ei esimerkiksi ole suorittanut sitä kielitaitotestiä itse vaan on laittanut toisen ihmisen tekemään sen hänen puolestaan, tällaisiakin ongelmia on havaittu — niin me voimme perua hänelle myönnetyn kansalaisuuden. Pitäisin ihan perusteltuna, että meillä tällaisia ehtoja on olemassa, jotta meillä ei tapahdu samanlaisia ongelmia kuin monissa muissa maissa, erityisesti Ruotsissa, jossa kansalaisuuksia on jaettu paljon ja sen jälkeen, kun kansalaisuuden on saanut, on täysivertainen yhteiskunnan jäsen: Sinulla on oikeus äänestää, sinulla on oikeus asettua ehdolle kaikissa kansallisissa vaaleissa ja sinulla on oikeus tulla ja mennä, palata maahan koska tahansa, mistä tahansa, Suomen kansalaisena, Ruotsin kansalaisena. Niin kauan kuin kansalaisuutta ei ole myönnetty, meillä on maahanmuuttopolitiikassa keinoja puuttua siihen, jos ihminen, ulkomailta tullut, ei tule omalla työllään toimeen tai hän ei ole ensinnäkään työllistynyt, hän syyllistyy täällä rikoksiin tai jos hän on antanut vääriä tietoja, harhauttanut viranomaisia. Niin kauan kuin ihminen ei ole Suomen kansalainen, meillä on mahdollisuuksia maahanmuuttopolitiikan keinoin sanktioida tätä ja tarvittaessa palauttaa ihminen takaisin kotimaahansa. Sen jälkeen, kun kansalaisuus on myönnetty, näitä keinoja ei meillä ole käytettävissä. Kansalaisuus on hyvin vaikea jälkikäteen peruuttaa ja lakkauttaa toiselta ihmiseltä, ja juuri siksi on tärkeää, että seula on tiukka jo kansalaisuutta myönnettäessä, jotta me emme joudu siihen prosessiin, että esimerkiksi sarjamurhaajalle on myönnetty kansalaisuus, tai ihmiselle, joka on nojannut koko elämäänsä tukiin, on jo myönnetty kansalaisuus, eikä tässä voida peruuttaa, vaikka huomataan, että ihminen ei tosiasiallisesti ole kotoutunut suomalaiseen yhteiskuntaan, että hän ei rakenna täällä yhteiskuntaa vaan hän saattaa olla jopa hyvin mittava rasite. Tämä ei ole ulkomaalaisvihamielisyyttä. Tämä ei ole maahanmuuttovastaisuutta. Tämä on pyrkimystä siihen, että ne, jotka Suomen kansalaisuuden saavat, sen myös ansaitsevat. Kansalaistamisen ei pidä olla keino kotouttaa. Sen pitää olla onnistuneen kotouttamisen ja kotiutumisen päätepiste — ei kannustin, ei asia, joka annetaan jo kättelyssä, ja sitten toivotaan parasta, vaan se, joka annetaan päätepisteenä, ja sen jälkeen, kun ihminen kansalaisuuden on saanut, voidaan olla aidosti ja perustellusti sitä mieltä, että tämä ihminen on tullut osaksi Suomen yhteiskuntaa tavalla, että voimme pitää häntä Suomen kansalaisena ja pysyvänä osana Suomea.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-10-14T16:17:24,2025-10-14T16:23:54,Hyväksytty,1.1 2025_95_169,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vestman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_170,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallintovaliokunnan mietintö kansalaisuuslain muutoksista on osa hallituksen laajempaa maahanmuuttopolitiikan paradigman muutosta. Hallitushan tuo määrätietoisilla päätöksillä kotoutumisen keskiöön työnteon, kielen oppimisen ja Suomen sääntöjen noudattamisen. Onnistuneen kotoutumisprosessin lopputulos on Suomen kansalaisuus. Ajattelen, että kansalaisuuden merkitystä yhteiskunnassamme kuvastaa kansalaisuuden saamista koskevan pykälän sijainti perustuslaissa. Se on sijoitettu valtiojärjestyksen perusteisiin. Kansalaisuuden saaminen ei ole perusoikeus vaan valtion, Suomen, täysivaltaisuuteen liittyvä kysymys. Kansalaistamisen ehdot kytketään kansalaisuuslain muutoksilla entistä vahvemmin siihen, miten kiinteäksi henkilö on muodostanut yhteytensä maahamme työnteon, kielitaidon, asumisajan ja nuhteettomuuden kautta. Tämä on kohtuullista, oikeudenmukaista ja läpeensä järkevää politiikkaa. Totean, että vihreiden ja vasemmistoliiton vastalauseessa oleva väite siitä, että tämä politiikka on ”ulkomaalaisvihamielisten uudistusten sarja”, on asiatonta leimaamista. Arvoisa puhemies! Tässä kansalaisuuslain uudistamisen toisessa vaiheessa palautetaan siis aito toimeentuloedellytys lakiin — siis vaatimus siitä, että saadakseen Suomen kansalaisuuden työikäisen ja ‑kykyisen henkilön on tullut tehdä Suomessa töitä ja elättää itsensä. Kansalaisuuden saamiseksi ei siis olisi enää riittävää, että hakijan toimeentulo perustuisi toimeentulotukeen tai työttömyysturvaan. Eikö tällaisen vaatimuksen pitäisi olla itsestään selvää? Ja se olikin, ennen. Aidon toimeentuloedellytyksen palauttamisessahan on itse asiassa kyse paluusta aiempaan oikeustilaan. Ennen vuonna 2003 hyväksyttyä kansalaisuuslain muutosta Suomessa edellytettiin vastaavalla tavalla aitoa, oman työnteon kautta ansaittua toimeentuloa Suomen kansalaisuuden saamiseksi. Tarvittiin Orpon hallitus palauttamaan tämäkin tolkku lakiin. Luotan siihen, että henkilön oma vastuu omasta toimeentulostaan, itsensä elättäminen, saa kannatusta myös niiden maahanmuuttajien keskuudessa, jotka joka päivä osallistuvat tämän hyvän maan rakentamiseen työnteolla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2025-10-14T16:23:54,2025-10-14T16:26:43,Hyväksytty,1.1 2025_95_171,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_172,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän aluksi hallintovaliokuntaa aivan erinomaisen esityksen tekemisestä ja haluan myös kiittää sieltä oikeasta reunasta sisaria ja veljiä aivan erinomaisista puheenvuoroista. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kiitos!] — Kyllä. — Itse henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että demokratia toimii silloin hyvin, kun, vaikka ollaan eri mieltä asioista, ollaan samassa salissa ja käydään keskustelua ja kuunnellaan argumentteja. Täältä oikeasta reunasta on tullut paljon hyviä argumentteja. Myös veljeni Heikki, edustaja Heikki Vestman, äsken kertoi faktoja, minkä takia tähän lakiin pitää saada muutos. Minusta todellakin olisi hienoa, että täällä myös ne ihmiset, jotka vastustavat tätä lain toimeenpanoa, olisivat täällä paikalla käymässä sitä keskustelua. Tällä tavalla tästä ei oikein semmoista kunnon keskustelua tule, koska minä koen, että lähes kaikki, ainakin tässä oikeassa reunassa, ovat samaa mieltä tästä asiasta. Kannatan lämpimästi tätä lakiesitystä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-14T16:26:44,2025-10-14T16:27:55,Hyväksytty,1.1 2025_95_173,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_174,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On todettava se, että tämäkin esitys jatkaa sarjaa, jossa hallitus uudistaa suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa kohti yleiseurooppalaista linjaa — jossa sitä linjaa järkeistetään mutta myös maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään, ja hyvä näin. Vihervasemmisto, vihreät ja vasemmistoliitto etunenässä, vastustaa tätä kansalaisuuslain järkiperäistä muuttamista, ja haluaisinkin kysyä, miksi. Kun tässä on muutamia muutoksia lakiin, mitä nyt tehdään, niin onko siis väärin se, että jatkossa esimerkiksi vakaviin, erittäin vakaviin, rikoksiin syyllistyneet ihmiset eivät voi saada kansalaisuutta? Onko tämä se ongelma? Vai onko ongelma kenties se, että jatkossa kansalaisuus edellyttää sitä, että hakija käy töissä eikä ole turvautunut maassa oleskeltavana aikana pelkästään Kansaneläkelaitoksen, Kelan, tukiin? Tämäkö on ongelma? Vai onko ongelma kenties se, että ei voi tulla esimerkiksi Välimeren yli kumiveneellä ja heittää passia mereen ja sitten todeta, että no, en pysty auttamaan maahanmuuttoviranomaisia henkilöllisyyteni selvittämisessä ja sitten kuitenkin saan Suomen kansalaisuuden, kun riittävästi aikaa on kulunut? Tämäkö kenties on ongelma? Vai onko ongelma esimerkiksi se, kun lakiin lisättiin tämä uusi 6 a §, joka mahdollistaa kansalaisuuden epäämisen tilanteessa, jossa se kansalaisuuden myöntäminen vaarantaisi Suomen kansallisen turvallisuuden? Onko tämä se ongelma? Olisi erittäin tärkeätä tietää, mikä tässä uudistuksessa se suurin ongelma on, koska te vastustatte tätä. Toki te ette ole nyt sitä — yllätys yllätys — salissa meille kertomassa, mutta haluaisin kyllä tietää, mitkä ovat ne perusteet vastustaa näitä järkiperäisiä muutoksia. Tämähän on ollut sama näissä aiemmissa käsittelyissä pysyvän oleskeluluvan osalta. Siis ajatelkaa, hyvät suomalaiset, että aiemmin Suomessa on voinut saada pysyvän oleskeluluvan nostamalla Kelan tukia. Tämä on ollut se oikeustila tässä maassa. Ei ole vanhassa laissa minkäännäköisiä pykäliä, jotka edellyttäisivät, että saadakseen pysyvän oikeuden oleskella Suomessa ihminen joutuisi esimerkiksi käymään töissä, vaan sen voi saada vain niin, että no, minulla on tuossa todisteet siitä, että olen nostanut Kelalta tukia — ahaa, no siinä tapauksessa myönnetään pysyvä oleskelulupa. Tämä muutettiin tämän hallituksen toimesta. Vasemmisto vastusti sitä. Sama homma nyt, kun tehdään kansalaisuuteen järkiperäisiä kiristyksiä: vasemmisto vastustaa sitä. Aiemmalla kerralla, kun kansalaisuuslakia kiristettiin siten, että asumisaikavaatimusta pidennettiin yleiseurooppalaiselle tasolle, vasemmisto vastusti sitä. Olisi erittäin tärkeää kuulla, mikä tässä laissa on se nimenomainen ongelma, jota te vastustatte, ja toisaalta, mikä on se teidän vaihtoehtonne. Myöntää ehdoitta Suomen kansalaisuus kenelle tahansa millä tahansa perusteilla?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-10-14T16:27:55,2025-10-14T16:30:42,Hyväksytty,1.1 2025_95_175,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rostila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_176,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Onni,Rostila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin aiemmista puheenvuoroista on hyvin käynyt ilmi, kyseessä on huomattava merkkipaalu suomalaisen ulkomaalaislainsäädännön ja maahanmuuttopolitiikan uudistamisessa. Perusasioita laitetaan nyt kuntoon. Ensinnäkin asumisaikavaatimus tiukentui jo aiemmin, ja nyt tässä lakiesityksessä tuleva nuhteettomuus- ja toimeentulovaatimus entisestään merkittävästi tiukentaa sitä seulaa, jolla Suomen kansalaisuuden voi Suomessa saada. Kuten on käynyt ilmi, jatkossa erittäin vakavaan rikokseen syyllistynyt ei voi toistaiseksi saada kansalaisuutta. Tämä on hyvä. Niin ikään toimeentulon tulee olla turvattu. Kahden vuoden aikana enintään kolmena kuukautena saa turvautua etuuksiin, jotka veronmaksajat rahoittavat. On myös niin, kuten täällä edustaja Vestman aivan oikein toi esiin, että kansalaisuuden ehdoista päättäminen on olennainen osa valtion täysivaltaisuutta. Herääkin kysymys, miksi aiemmin Suomen kansalaisuuden on saanut niin helposti näihin kiristyksiin nähden käytännössä ilmaiseksi, siis mitään tekemättä, laittamatta tikkua ristiin. Voidaan myös kysyä, minkälaisen viestin se on lähettänyt niille, jotka ovat kansalaisuutensa tämän leväperäisen politiikan aikana saaneet. Toisaalta haluan vielä loppuun esittää sen kysymyksen, vaikka salin vasemmalla laidalla ei valitettavasti ihmisiä ole asiaa kommentoimassa, että miten niin on ulkomaalaisvihamielistä vaatia sopeutumista, oman toimeentulon turvaamista ja esimerkiksi rikoksetonta elämää, että saa Suomen kansalaisuuden. Jos nämä todella ovat esimerkkejä ulkomaalaisvihamielisyydestä, niin kyllähän vasemmiston ulkomaalaisvihamielisyysväitteiltä noin yleisemminkin putoaa totaalisesti pohja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Onni Rostila,1500,2025-10-14T16:30:42,2025-10-14T16:33:08,Hyväksytty,1.1 2025_95_177,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_178,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tuli mieleen tässä muiden puheita kuunnellessa vielä yksi näkökulma liittyen tähän Suomen maakuvaan: Oppositiopuolueet väittävät, että tämä kansalaisuuslain kiristäminen heikentää meidän maakuvaa. Itse olen nyt vahvasti sitä mieltä, että tämä parantaa meidän maakuvaa. Jos ajattelisin, että minun pitäisi työn perässä muuttaa toiseen maahan, niin tietysti kartoittaisin tarkasti, mihin suuntaan pyrkisin. Jos löytäisin sellaisen maan, joka arvostaa kansalaisiaan ja kansalaisuutta niin paljon, että kansalaisuus pitää pyrkiä ansaitsemaan nuhteettomuudella, toimeentulolla ja läpäisemällä kansalaisuuskoe, niin ajattelisin, että hienoa, tuonne minä haluan. Ajattelisin myös, että tuossa maassa selvästi arvostetaan turvallisuutta ja työtä tekeviä ihmisiä. Tämä maa on nyt jatkossa Suomi, ja täällä minä haluan asua. Kiitos sisäministeri Rantaselle ja koko hallitukselle tästä tärkeästä kansalaisuuslaista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-10-14T16:33:08,2025-10-14T16:34:16,Hyväksytty,1.1 2025_95_179,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vigelius, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_180,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssämme on kansalaisuuslain toinen kiristyssarja, jossa jo aiemmin tehtyjen asumisajan tiukennusten ja korotusten lisäksi otamme nyt käyttöön aidon toimeentuloedellytyksen ja kiristämme myös tähän asti edellytettyjä nuhteettomuusvaatimuksia ulkomaalaiselle, joka on syyllistynyt Suomessa rikoksiin. Nämä toimeentuloedellytysten kiristämiset ovat erityisen tervetulleita uudistuksia Suomen kansalaistamispolitiikkaan juuri siksi, että me olemme olleet itse asiassa aika poikkeuksellinen tapaus eurooppalaisessa mittakaavassa, että me emme ole aidosti edellyttäneet, että ulkomaalainen, joka kansalaistetaan, tulisi täällä työllään toimeen. On riittänyt se, että Kelan luukulta on saanut rahaa, toimeentulotukea, työttömyysetuuksia ja niin edespäin. Eräissä puheenvuoroissa täällä kuultiin, että tässä asetetaan tällä toimeentuloedellytyksellä ihmisiä eriarvoiseen asemaan, siis työtön ulkomaalainen ja työssäkäyvä ulkomaalainen. Onko se paha asia? Onko se paha asia, että Suomi edellyttää työtä ja toimeentuloa, että me emme pidäkään aivan täysin samassa asemassa ulkomaalaista työtöntä ja ulkomaalaista työtä tekevää ihmistä? Eikö se ole hyvä, että me vaadimme enemmän? Eihän meidän pidäkään pitää samalla viivalla ihmistä, joka tekee Suomessa ulkomaalaisena töitä, ja ulkomaalaista, joka ei tee Suomessa töitä, koska kyllähän lähtökohta kaikelle maahanmuuttopolitiikalle on oltava se, että täällä työllistytään, täällä tienataan, täällä ei olla tuilla, täällä opitaan kieli, täällä opitaan elämään maassa maan tavalla. Tämä on toimeentuloedellytys, jota käsittääkseni edustaja Kontula kutsui pikkusieluiseksi ja jota olen kuullut myös edustaja Honkasalon monesti kuvaavan ulkomaalaisvihamieliseksi viestiksi siitä, että tänne ei kannata tulla ja tänne eivät ole maahanmuuttajat tervetulleita. Listaan nyt teille pikkusieluisia ja muukalaisvihamielisiä maita. Toimeentuloedellytys on nimittäin ollut käytössä jo aiemmin maissa, kuten Viro, Saksa, Espanja, Ranska, Unkari, Italia ja Tanska. Kuulostivatpa takapajuisilta kehitysmailta, jotka ovat ulkomaalaisvihamielisiä — läntisiä eurooppalaisia demokratioita, jotka ovat vaatineet toimeentuloa ulkomaalaiselta, joka kansalaistetaan. Pikkusieluista, ulkomaalaisvihamielistä, se on viesti, millä vasemmistosta kuvataan näitä esityksiä. Ja sama porukka on se, joka on kovin huolissaan Suomen maakuvasta, joka kaikissa keskusteluissa tuo esille sen, miten meillä on kamala sinimusta rasistihallitus Suomessa ja ilmankos tänne ei kukaan enää halua tulla. Nämä ihmiset levittävät Suomesta paljon pahempaa kuvaa kuin millainen maa Suomi todellisuudessa on, ja sitten perään ihmettelevät, minkä ihmeen takia Suomen maakuva heikkenee. Kai se heikkenee, kun täällä vasemmisto valehtelee siitä, mitä Suomessa tehdään. Suurin osa näistä maahanmuuttopolitiikan tiukennuksista, myös kansalaistamispolitiikan tiukennuksista, [Puhemies koputtaa] on täysin linjassa muiden eurooppalaisten valtioiden kanssa. Siinä ei ole mitään ulkomaalaisvihamielistä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-10-14T16:34:16,2025-10-14T16:37:37,Hyväksytty,1.1 2025_95_181,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vestman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_182,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisuuslain uudistamisen toisen vaiheen tärkeimpiin muutoksiin kuuluu tosiaan, kuten hyvät kollegat ovat edellä kuvanneet, myös tuo nuhteettomuusedellytyksen tiukentaminen eli erityisesti rikosten tekemisestä seuraavan odotusajan pidentäminen. Eli rikoksiin syyllistymisen vaikutuksia kiristetään. Ensinnäkin, jatkossa erittäin vakaviin rikoksiin syyllistymisestä voidaan evätä kansalaisuus pysyvästi. Se on oikein. Toiseksi, rangaistuslain perusteella määrättävien odotusaikojen pituuksia pidennetään pääsääntöisesti yhdellä vuodella sekä vähimmäismäärän että enimmäismäärän osalta. Puhemies! Yhtä lailla oleellinen muutos on vaatimus siitä, että Suomen kansalaiseksi haluavan on kyettävä selvittämään oma henkilöllisyytensä. Tänä päivänä, niin käsittämättömältä kuin se kuulostaakin, hakijan henkilöllisyys on voitu katsoa selvitetyksi pelkästään ajan kulumisen perusteella. Siis tottahan henkilön, joka haluaa toisen maan kansalaiseksi, pitää kyetä selvittämään tälle maalle, kuka hän on. Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tärkeänä, että hallitus valmistelee myös kansalaisuuslain kolmatta vaihetta, jossa kansalaistamisen edellytykseksi tulee kansalaisuuskoe. On korkea aika vaatia, että Suomen kansalaisuuden saadakseen on tunnettava yhteiskuntamme toiminta ja sen perussäännöt. Kansalaisuuskoe on sitä paitsi tavanomainen edellytys useissa maissa kansalaistamiselle. Puhemies! Edellisessä puheenvuorossa edustaja Vigelius viittasi aivan oikein siihen, että totuudenvastaisuuksia levitetään hallituksen politiikasta. Haluan itse asiassa korjata loppuun yhtä niistä, ja se liittyy tähän kansalaisuuslain asumisaikavaatimukseen. Eduskuntahan siis pidensi kansalaisuuslain muutosten ensimmäisessä vaiheessa asumisaikavaatimusta. Väärinkäsitys, jota tuon muutoksen käsittelyn yhteydessä yleisesti levitettiin, on se, että kansalaistaminen veisi jatkossa kaikilta henkilöiltä kahdeksan vuotta. Näinhän asia ei siis ole: uuteen kansalaisuuslakiin on otettu mukaan tällainen kielikannustin, jonka täyttämällä voi kansalaisuuden saada jatkossakin viidessä vuodessa. Hyvin asiansa hoitava, tunnollinen, kotoutumiseen motivoitunut maahanmuuttaja voi siis yhä saada kansalaisuuden kahdeksaa vuotta lyhyemmässä ajassa, jos hän siis nämä kansalaistamisen edellytykset täyttää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2025-10-14T16:37:37,2025-10-14T16:40:29,Hyväksytty,1.1 2025_95_183,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_184,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ei voi myöskään liikaa korostaa sitä, kuinka vahingollista vasemmiston toiminta on rasisminvastaiselle työlle. Nimittäin he tekevät täällä eduskunnassa ja yleisesti suomalaisessa poliittisessa keskustelussa kerrasta toiseen, joka päivä, naurunalaiseksi tämän rasisminvastaisen työn, koska esimerkiksi tässä kansalaisuuslain järkiperäisessä muutoksessa he toteavat tämän olevan ulkomaalaisvihamielistä politiikkaa, millä he antavat ymmärtää, että kun kansalaisuuslaissa esimerkiksi edellytetään sitä, että ei voi syyllistyä vakaviin rikoksiin, tai toisaalta edellytetään sitä, että hakijan täytyy käydä töissä eikä voi jatkuvasti turvautua Kelan tukiin tai toimeentulotukeen, niin tämä on rasismia. Tällä he tekevät sen koko rasismikäsitteen ongelmalliseksi, mikä saattaa johtaa lopulta siihen, että yleisesti yhteiskunnassa menetetään tavallaan yhteinen näkemys siitä, mikä tosiasiallisesti on rasismia, ja tätä kautta haluan kyllä ajatella, että vasemmisto itse asiassa pahentaa tilannetta Suomessa. Heidän pitäisi ensin käydä keskustelua siitä, miten he itse näkevät, mikä on ylipäätänsä rasismia ja mikä ei. Sehän ei ole rasismia, että maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään kollektiivisesti jokaiselta. Ei tässä tehdä eroa ihmisen ihonvärin perusteella, eikä tässä tehdä eroa sen perusteella, mistä hakija on tullut, vaan tässä määritellään selkeät säännöt sille, miten Suomen kansalaisuuden voi saada, ja hyvä näin. Muutenkin ajatus siitä, että tämänkaltaiset lakimuutokset ovat jotenkin ulkomaalaisvihamielisiä, on lähtökohtaisesti erittäin, sanotaan, hassu. Jos minä nyt haluaisin lähteä vaikka Yhdysvaltoihin ja menisin sinne sitten sanomaan, että te olette ulkomaalaisvihamielisiä, jos minä en saa nyt välittömästi teidän kansalaisuuttanne, vaikka hukkasinkin Helsinki-Vantaalle passin, ja itse asiassa en myöskään aio tulla töihin tänne teidän maahanne mutta ajattelin kuitenkin tehdä rikoksia, mutta te annatte minulle sen kansalaisuuden nyt ja heti, ja jos näin ette toimi, niin te olette ulkomaalaisvihamielisiä. Eihän kukaan ajattele näin, mutta jostain syystä meidän pitäisi tässä maassa ajatella niin, että tervetuloa tänne vaan tekemään rikoksia, nostamaan sosiaalitukia ja hukatkaa vaikka passinne mereen, ei mitään merkitystä, kaikki tänne vaan, ja saatte vielä Suomen kansalaisuuden loppuiäksenne ja kaikki sen mukanaan tuomat etuudet. Eihän tämä tällä lailla voi olla, mutta jostain syystä näin vasemmisto ajattelee. Tähän ajatteluun en vain valitettavasti pääse kiinni, ja olisi erittäin tärkeää käydä tästä keskustelua. Ollaan sitä yritetty aiemmin muun muassa edustaja Vigeliuksen kanssa täällä salissa, että vasemmisto avaisi vähän sitä, että mikähän tämä heidän maahanmuuttopolitiikkansa ajatus on, että mihin he nojaavat ja mikä olisi tavallaan heidän näkemyksensä siitä, miten se lainsäädäntö pitäisi järjestää, mutta sitä ei tule. Tulee vain tämmöisiä ylätason heittoja, että tämä on ulkomaalaisvihamielistä ja tämä on tämmöistä äärioikeistolaista maahanmuuttopolitiikkaa, jossa halutaan kiusata maahanmuuttajia, mutta ei tule mitään järkisyitä sille, miksi nämä uudistukset, joissa maahanmuuttopolitiikkaa järkeistetään länsimaalaiseen suuntaan, ovat ongelmallisia, ja se on hyvin valitettavaa. Tälläkin hetkellä he ovat poissa salista, eivät halua paljastaa omia näkemyksiään. Surullista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-10-14T16:40:30,2025-10-14T16:43:39,Hyväksytty,1.1 2025_95_185,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rostila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_186,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Onni,Rostila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Itsekin jatkan hiukan tästä vertailusta, mitä tulee esimerkiksi perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikkaan ja sitten siihen yleisemmin ehkä vasemmistolaiseksi kuvattavissa olevaan katsantokantaan: Tässäkin lakiesityksessä, ja tässä koko keskustelussa, käy harvinaisen selväksi se, että perussuomalainen maahanmuuttopolitiikka on nimenomaan ratkaisulähtöistä. Pyritään etsimään niitä konkreettisia lainsäädännöllisiä ongelmia ja korjaamaan niitä, niin kuin tässä on nähty. On järkiperusteet, ja sitten tehdään järkeviä korjauksia. Sitten taas vasemmistolainen maahanmuuttopolitiikka on sanalla sanottuna tällaista refleksinomaista ja sitä myöten hyvin irrationaalista. Eli katsotaan, että mitä perussuomalaiset tai oikeistopuolueet noin yleensä esittävät maahanmuuttopolitiikassa, ja sitten niin sanotusti vanhoilla pohjilla tuomitaan kaikki nämä ehdotukset ulkomaalaisvihamieliseksi rasismiksi ja niin edelleen. Aivan kuten tässä vieressä kollega Bergbom toi esiin, niin tämähän tietysti totaalisesti inflatoi esimerkiksi rasismin käsitteen. Jos mikä tahansa on rasismia, niin eihän sitten pitkässä juoksussa mikään enää ole rasismia. Tämä on tietysti hyvin surullista, että näin on ollut, ja vasemmistoahan tässä on ollut kiittäminen, taikka pikemminkin syyttäminen, että tämä maahanmuuttopolitiikka on Suomessa näin tolkuttoman leväperäiseksi päässyt muodostumaan. Onneksi nyt sitten perussuomalaiset hallituksessa korjaavat näitä valtavia porsaanreikiä, mitä on päästetty syntymään. Vielä nostan esiin edustaja Vestmanin puheenvuorosta tämän huomion, että nyt kansalaisuuden hakijalla on myötävaikutusvelvollisuus oman henkilöllisyytensä selvittämiseen. Ja onhan tämä jo yksinään loistava esimerkki siitä, miten aiemmassa oikeustilassa, siis tämän vasemmistopolitiikan aikaansaamassa oikeustilassa, alkeellisimmankin velvoittavuuden ja vaatimisen elementti on ollut kauhistus tässä meidän leväperäisessä maahanmuuttopolitiikassamme. Onneksi se nyt muuttuu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Onni Rostila,1500,2025-10-14T16:43:39,2025-10-14T16:46:05,Hyväksytty,1.1 2025_95_187,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_188,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakiuudistus tulee todella tarpeeseen. Pelkästään Kelan tuilla ja yhteiskunnan muilla etuuksilla täällä on voinut oleskella sitoutumatta opiskeluun tai työntekoon. Täällä on voinut chillailla, kuten naapurimaassa Ruotsissa. Täällä on voitu harrastaa Suomen lakien vastaisia toimia, rikoksia, kuten esimerkiksi huumausainerikoksia ja harmaata taloutta, ja lietsoa väkivaltaa — ja Suomi maksaa. Näen tämän kansalaisuuslain tiukennuksen tärkeänä myös siksi, että nämäkin veronmaksajien tukieurot kohdennettaisiin suomalaisiin, ikääntyvään sukupolveen ja lastemme ja nuortemme hyvinvointiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-10-14T16:46:05,2025-10-14T16:46:57,Hyväksytty,1.1 2025_95_189,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_190,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minä ajattelin ottaa pikkuisen tämän lakipykälän taustaa esille ja vähän omiakin ajatuksiani, miten tämä on edennyt: Minä olen ollut aika nuori mies, kun lähdin ensimmäisen kerran ulkomaille töihin. Se on tapahtunut heti yläasteen jälkeen: kesät 87 ja 88 olin Neuvostoliitossa rakennustyömaalla töissä. Siellä oli myös joku semmoinen aika vasemmistolainen kaveri, joka sitten oli jollakin lailla löytänyt sellaisen kotoisan tunnelman sieltä, ja hän haki silloin Neuvostoliiton kansalaisuutta. Siis suomalainen rakennusmies, joka viikonloppuisinkin meni sinne kolhoosin heinäpellolle heinäkuorman kyydissä, haki Neuvostoliiton kansalaisuutta, mutta oli aika yllättävää, että sitä ei hänelle myönnetty, ja hänet vähän niin kuin naurettiin pihalle sieltä, että et kai sinä nyt noin hullu ole. Tämä oli ensimmäinen kokemukseni minulla kansalaisuuden saamisesta tai myöntämisestä. Sitten vuonna 89 aloitin insinööriopinnot Vaasassa, ja silloin oli sellaista kummallista kansainvälistymistä liikenteessä. Silloin oli tullut ensimmäisiä pakolaisia ja oli jonkinlainen uhka, että niitä tulee enemmän. Muistaakseni Neuvostoliiton kautta tuli somaleita tänne, mikäli oikein muistan, tai sitten he olivat jostakin Afganistanista, ja silloin turvapaikkahaku tai maahanmuutto puhutteli ensimmäistä kertaa. Muistan, kun silloin jostakin kumman syystä siitä meidän alueeltamme oli semmoinen kansanedustaja kuin Raimo Vistbacka, ja muistan sen, että hän kovasti kritisoi sitä maahanmuuttoa ja hän piti hyvänä sitä, että osa ihmisistä on ahkeria ja jollakin lailla sopeutuu tänne Suomeen. Ne olivat thaimaalaisia, joita hän silloin piti hyvinä, mutta sitten tämmöisiä — en nyt viitsi niillä sanoilla sanoa, mitä he silloin käyttivät täällä, mutta puhuivat semmoisista tummaihoisista miehistä — hän arvosteli, ettei niitä tänne saisi päästää, että ne aiheuttavat meidän yhteiskunnalle kuluja ja niistä on haittaa yhteiskunnalle. Samoihin aikoihin sitten, kun nämä asiat etenivät, minäkin pääsin silloin ensimmäisiä kertoja äänestämään, ja kyllä minä Vistbackalle annoin ääneni osittain näitten maahanmuuttopuheiden perusteella, ja sitten Aittoniemi oli presidenttiehdokkaana, niin että olisi kyllä mukava lainata heidän puheitansa täältä salista — saataisiin vähän väriä tänne keskusteluun. Vuonna 93 Aittoniemi oli presidentinvaaliehdokkaanakin. Eihän hän niissä vaaleissa oikein menestynyt, mutta muistan ne värikkäät puheet. Mutta sitten vuonna 95 perustettiin Perussuomalaiset, ja Vistbacka oli puheenjohtajana. Edustaja, välillä ministerinäkin ollut Timo Soini minun mielestäni aika vahvasti on sanonut, että perussuomalaiset ovat vain keskittyneet maahanmuuttopolitiikkaan mutta SMP:ssä ei sellaista ollut ollenkaan. Minun pitää sanoa, että minä en SMP:stä mitään muuta muista muuta kuin sen maahanmuuttokritiikin, mitä Vistbacka ja Aittoniemi esittivät. Näin se oma puoluevalintani on sitten edennyt, että minä olen maahanmuuttokriittisenä eksynyt tänne puolueeseen. Muistan, kun opiskeluaikanani Vaasassa vuosina 91 ja 92 ensimmäisen kerran jaoin tämmöisiä maahanmuuttokriittisiä esitteitä. Ne taisivat olla pääosin Naantalista ja Turusta peräisin. Siellä oli semmoisia aktiivisia maahanmuuttokriitikoita, ja niiden pohjalta tämä oma maahanmuuttokritiikkini on edennyt. Minun mielestäni on hienoa, että nyt tätä lainsäädäntöä kuitenkin viedään siihen suuntaan, millaista se silloin oli. Ensimmäiset uutiset muistan Vistbackan kertomana, miten niitä ei saisi tänne päästää holtittomasti ja niitä ei saisi olla liikaa ja emme pystyisi elättämään kuin määrätyn määrän ja meillä on itselläkin semmoisia — Aittoniemi varsinkin kehui, että meillä on itselläkin semmoisia vähempiosaisia täällä. Nyt minun mielestäni tämä puolue on päässyt niihin SMP:n asettamiin tavoitteisiin. Osittain nämä lakimuutokset ovat hyviä, ja sen takia minä kannatan näitä. Samalla nyt, kun täällä pöntössä olen, ehkä täältä voi entistä edustajaa myös onnitella: edustaja Raimo Vistbacka täyttää 19.10. — se on minun mielestäni ensi viikonloppuna — 80 vuotta. Minun mielestäni on hienoa, että ennen näitä juhlia me saadaan näitä hänen jo silloin asettamiaan tavoitteita kuitenkin ajettua läpi täällä eduskunnassa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-10-14T16:47:02,2025-10-14T16:53:48,Hyväksytty,1.1 2025_95_191,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vigelius, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_192,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Millä ehdoilla Suomen kansalaisuuden voi saada? No, kun tehdään vertailua, niin itse asiassa kevyemmillä ehdoilla kuin suuressa osassa läntisiä eurooppalaisia sivistysvaltioita. Esimerkiksi ulkomaalaisilta vaadittu asumisaika on ollut Suomessa löyhempi kuin esimerkiksi tällaisissa maissa kuten Norja, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Itävalta, Sveitsi, Italia, Espanja. Sen lisäksi toimeentuloedellytys eli vaatimus, että tulija, ulkomaalainen, joka haluaa kansalaisuuden, tulisi työllään toimeen: kireämpiä vaatimuksia tämän suhteen verrattuna Suomeen on ollut Virossa, Saksassa, Espanjassa, Ranskassa, Unkarissa, Italiassa ja Tanskassa. Myös erillinen kansalaisuuskoe, jota Suomessa ei ole ollut ja joka Suomeen on nyt tulossa, on käytössä jo maissa kuten Saksa, Viro, Espanja, Ranska, Unkari, Norja, Tanska, Britit. Läntisiä sivistysvaltioita, jotka ovat vaatineet monella saralla enemmän kuin Suomi vaaditun asumisajan suhteen, vaaditun toimeentulon suhteen ja myös kansalaisuuskokeen suhteen, siis sen suhteen, onko tulijalla riittävät tiedot, taidot siitä yhteiskunnasta, jonka kansalaiseksi hän pyrkii. Näin on ollut aiemmin, mutta kaikilla näillä saroilla tehdään nyt tiukennuksia. Vaadittuun asumisaikaan tehtävät tiukennukset on eduskunta jo hyväksynyt tässä salissa. Nyt käsittelemme ja huomenna äänestämme toimeentuloon, nuhteettomuuteen liittyvistä kiristyksistä, ja sen lisäksi kolmannessa vaiheessa tuodaan myös kansalaisuuskoe eduskunnan käsiteltäväksi, ja tämä eduskunta tulee hyväksymään myös sen. Suomi ottaa käyttöön myös kansalaisuuskokeen, jolla me pystymme mittaamaan nykyistä paremmin sitä, onko Suomen kansalaisuutta hamuava ja sen saava ihminen oikeasti integroitunut, tullut osaksi yhteiskuntaa, ymmärtääkö hän meidän yhteiskuntaa, sen kulttuuria, sen toimintatapoja, periaatteita. Kaikki järkeviä maahanmuuton ja kansalaistamispolitiikan tiukennuksia, ja jostakin syystä vasemmisto uskoo, että ulkomaalainen ei voisi näihin yltää, koska he kuvittelevat, että nämä kiristykset ovat maahanmuutto- ja ulkomaalaisvihamielisiä. Minä uskon kyllä, että ne maahanmuuttajat, jotka Suomen kansalaisuuden ansaitsevat, tulevat sen myös jatkossa saamaan, mutta heidän, jotka eivät näihin ehtoihin yllä, ei kuulukaan Suomen kansalaisuutta saada.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-10-14T16:53:49,2025-10-14T16:56:18,Hyväksytty,1.1 2025_95_193,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_194,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä kansalaisuuslain käsittely on mielestäni erittäin tärkeä ja hyvä asia, kuten perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman omassa puheenvuorossaan kuvasi hyvin, mistä on kysymys. Todellakin tässä levottomassa maailmassa, kuten tiedämme, kansalaisuuden saamisessa kaikissa valtioissa on tietyt kaavat, kuten meilläkin ollaan menossa tällaiseen kansalaisuuskokeeseen, joka on mielestäni ihan perusteltu, koska olemme nähneet valtioita tässä... Katsotaan nyt vaikka läntistä naapuriamme Ruotsia, mihin tämmöinen hallitsematon tilanne on johtanut. Suomi varsinkin on tässä idän ja lännen välissä. Meillä on tuolta etelästä tulevaa muuttoliikepainetta, ja pahoin pelkään, että jonkun verran olemme kokeneet jo senkin tilanteen, mitä idästä on tullakseen, jos oikein huonosti asiat ovat. Sitä varten meidän pitää pystyä oma lainsäädäntömme säätämään ajan tasalle, ja pitää muistaa, kuten välineellistetyn maahantulon laissa perustuslakivaliokunnan käsittelyssä, sitten kun annettiin siitä lausunto hallintovaliokunnalle, todettiin aivan yksimielisesti se, että Suomen kansalaisuuden ja maahantulon päättävät Suomen viranomaiset. Sitä ei päätetä missään huutoäänestyksessä eikä missään muuallakaan, vaan se päätetään ihan viranomaisprosessissa viranomaisen toimesta, ja tarkoituksena on suojata suomalaisia, niin että Suomi päättää, keitä tänne saa tulla tai keitä tänne ei saa tulla. Tämä nyt käsittelyssä oleva lakiesityshän on nimenomaan jatkumo sille, että tämä on aivan oikeaa menettelyä, avointa menettelyä ja ennen kaikkea parlamentaarista, minkä kautta se on erittäin arvokasta ja kestävää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-10-14T16:56:18,2025-10-14T16:58:04,Hyväksytty,1.1 2025_95_195,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_196,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen kansalaisuus ei ole automaattinen oikeus. Se on etuoikeus, joka ansaitaan — ei Kelan tuella elämällä, rikoksilla tai vähät välittämällä Suomen kulttuurista ja Suomen kielestä. Vasemmisto on väittänyt, että tämä on rasistista ja väärin. He syyttävät vihamielisyydestä ulkomaalaisia kohtaan. Siitä ei ole kyse. Kyse on terveistä arvoista ja rajoista holtittomaan maahanmuuttopolitiikkaan. Hallituksen esitys kansalaisuuslain tiukentamisesta on vastuullinen ja välttämätön — korostan: välttämätön. Se on askel kohti turvallisempaa ja oikeudenmukaisempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Kansalaisuus kuuluu niille, jotka ovat osoittaneet halua ja kykyä sitoutua suomalaiseen yhteiskuntaan, ei niille, jotka elävät yhteiskunnan tuilla ja vaarantavat sen turvallisuutta. Esitys tuo selkeät rajat. Nuhteettomuus ei ole suositus, vaan se on vaatimus. Rikoksiin syyllistyminen johtaa kansalaisuuden epäämiseen, vakavissa tapauksissa pysyvästi. Tämä on oikea linja, sillä kansalaisuus ei voi olla palkinto rikollisesta elämäntavasta. Toimeentuloedellytys on toinen keskeinen uudistus. Kansalaisuutta ei voi enää rakentaa sosiaaliturvan varaan. Työhaluiset pärjäävät, ja juuri heitä Suomi myös tarvitsee. Tämä on reilua suomalaisia veronmaksajia kohtaan, jotka rahoittavat koko yhteiskunnan palvelut. Kansallinen turvallisuus on myös asetettu etusijalle. Kansalaisuutta ei myönnetä, jos on perusteltua syytä epäillä, että se vaarantaisi Suomen turvallisuutta. Tämä koskee nyt myös ilmoitusmenettelyä, mikä on tärkeä täsmennys. Suojelupoliisin ja keskusrikospoliisin lausunnot ovat keskeisiä arvioinnissa. Arvoisa puhemies! Tämä esitys ei sulje ovia niiltä, jotka aidosti haluavat rakentaa elämäänsä Suomessa, mutta se sulkee ne niiltä, jotka halveksuvat yhteiskunnan sääntöjä ja toimivat sitä vastaan. Kansalaisuuden pitää olla palkinto onnistuneesta kotoutumisesta, ei starttipaketti tai muropaketissa jaettava lelu, kuten edustaja Bergbom hyvin asiaa kuvasi. Perussuomalainen maahanmuuttopoliittinen linja on vastuullista, turvallista ja reilua maahanmuuttopolitiikkaa nimenomaan meidän lastemme tulevaisuutta ajatellen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-10-14T16:58:08,2025-10-14T17:00:50,Hyväksytty,1.1 2025_95_197,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_198,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vasemmistolainen maahanmuuttopolitiikka, se on loppu nyt. Kerta kaikkiaan tämä hallitus uudistaa suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa kohti sellaista linjaa, jossa tulijalta edellytetään a) sitä, että hän käy töissä, b) sitä, että hän noudattaa suomalaisen yhteiskunnan sääntöjä, ja c) sitä, että jos ei se onnistu, niin sitten poistutaan Suomesta. Niin hullulta kuin se kuulostaa, ja voisi kuvitella, että tällaisia juttuja kuulee vain Esson baarissa, että Suomen kansalaisuuden tai pysyvän oleskeluluvan on voinut ansaita nostamalla Kelan tukia, niin valitettavasti, hyvä suomalaiset, tähän saakka se on ollut totisinta totta. Kyllä, näin on. Eli olet voinut mennä Kelaan, nostaa sieltä erilaisia tukia neljä vuotta tai viisi vuotta, minkä jälkeen kiikutat maahanmuuttoviranomaisille tiedon siitä, että ”näin minä olen turvannut toimeentuloni Suomessa oleskelun aikana ja olen myös syyllistynyt erittäin vakaviin rikoksiin”, mutta ei se mitään: Suomen valtio toivottaa tervetulleeksi ja myöntää teille passin, oikeuden äänestää, oikeuden jopa hakea eduskuntaan. Tämmöinen on ollut meidän maahanmuuttopolitiikka. Ja nyt kun tätä muutetaan kuvailemillani tavoilla, eli vaaditaan toimeentuloa, vaaditaan nuhteettomuutta, vaaditaan jopa sitä, että pitää todistaa, missä sinun asiakirjasi ovat, mistä maasta sinä olet kotoisin, niin vasemmisto tulee tänne saliin meille kertomaan, että tämä on ulkomaalaisvihamielistä politiikkaa, tämä on politiikkaa, jossa todetaan, että te ette ole tervetulleita Suomeen. Kysyn: Mikä on vasemmistoliiton ihmiskäsitys etenkin maahanmuuttajista, jotka Suomeen tulevat? Ajatteletteko te, että he kaikki ovat työttömiä? Ajatteletteko, että he kaikki syyllistyvät vakaviin rikoksiin, jos te olette sitä mieltä, että nämä muutokset ovat väärin? Toinen kysymys koskee sitä, että mikä on teidän maahanmuuttopolitiikkanne tavoite: Ajatteletteko te, että meidän pitää järjestää maahanmuuttopolitiikka niin, että kuka tahansa, mistä tahansa ja millä tahansa ehdoilla on oikeutettu tulemaan Suomeen? No, me emme ajattele niin, ja siksi me muutamme maahanmuuttoa. Kansalaisuuslain kiristykset ovat vain pieni osa siitä muutoksesta, mitä tämä hallitus tekee. Samat kiristykset ollaan tehty myös pysyvään oleskelulupaan, ollaan kiristetty perheenyhdistämistä, ollaan kiristetty opiskeluperäistä maahanmuuttoa siten, että esimerkiksi suomalainen koulujärjestelmä ei jatkossa tule olemaan koko maailman ihmisoikeus, vaan jos Suomeen haluaa esimerkiksi kolmansista maista tulla opiskelemaan, niin sitten pitää kustantaa se oma opiskelu täällä. Tämä on aivan oikeaa politiikkaa ja järkevää politiikkaa. Toisaalta ei voi olla myöskään niin, että kaiken maailman Milan Jaffit saavat kansalaisuuden. Siis Suomellehan on naurettu ympäri maailmaa, että kuinka sinisilmäinen yhteiskunta voi olla. Tämä parantaa Suomen maakuvaa, ja nämä uudistukset parantavat Suomen maakuvaa. Se kertoo Suomesta, että Suomi arvostaa itseään, arvostaa omia kansalaisiaan, eikä myönnä oikeutta oleskella Suomessa ihan millä tahansa perusteella, kuten vasemmisto haluaisi. Mutta kuten sanoin, tämä on vasemmistolaisen maahanmuuttopolitiikan loppu, sen aikakauden loppu, jossa säännöillä ei ollut merkitystä, jossa ei ole välitetty siitä, mitä seurauksia sillä on, kun lait on rakennettu palvelemaan koko maapalloa eikä Suomen kansalaisia. Näistä kiristyksistä, joita nyt tehdään, haluan erityisesti kiittää tätä hallitusta ja sisäministeri Rantasta vielä kerran. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-10-14T17:00:55,2025-10-14T17:04:11,Hyväksytty,1.1 2025_95_199,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_95_200,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä on otettu huomioon myös kansallinen turvallisuus. On selvää, ettei Suomi voi myöntää kansalaisuutta sellaisille henkilöille, joiden toiminta tai tausta uhkaa yhteiskuntamme turvallisuutta. Siksi tämä laki antaa viranomaisille, mukaan lukien suojelupoliisille, mahdollisuuden arvioida turvallisuusuhkia myös ilmoitusmenettelyissä. Kun mietimme maailman nykyistä turvallisuustilannetta, jossa uhkia aiheuttavat muun muassa terrorismi ja vakoilu, tämä muutos on vain ja ainoastaan välttämätön. Arvoisa herra puhemies! Hallintovaliokunta on mietinnössään painottanut, että kotouttaminen on olennainen osa hallittua maahanmuuttopolitiikkaa. Valiokunta tukee toimeentulon, nuhteettomuuden ja turvallisuuden vahvempaa painotusta kansalaisuuden edellytyksenä. Tämä lakiesitys ei ole yksittäinen muutos vaan osa suurempaa kokonaisuutta, jossa teemme tarvittavia kiristyksiä maahanmuuttolakeihin. Suomalaisuutta ei voi ostaa, eikä Suomen kansalaisuuteen ole oikopolkuja. Suomen kansalaisuus kuuluu niille, jotka ovat osoittaneet halunsa ja kykynsä olla osa tätä kansaa ja yhteiskuntaa. Se osoitus tehdään työllä, toiminnalla, kielen oppimisella ja kunnioituksella Suomen lakeja kohtaan. Muistetaan, että Suomen kansalaisuus on arvokas asia eikä se kuulu kenelle tahansa. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+9.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-10-14T17:04:12,2025-10-14T17:05:19,Hyväksytty,1.1 2025_95_201,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 16 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 73/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu. Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_95_202,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 16 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 73/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään keskustelemme tärkeästä aiheesta, nimittäin varhaiskasvatuksen maksuista. Varhaiskasvatusmaksut ovat osa toimivaa kuntataloutta, ja on selvää, että niiden tulee seurata ajassa tapahtuvia muutoksia, kuten tähänkin asti on ollut. Maksujen suuruutta ei kuitenkaan voida mielivaltaisesti määritellä tai päättää, jotta varhaiskasvatus säilyy saavutettavana jokaiselle lapselle tässä maassa. Siksi on tärkeää, että maksujen taso heijastaa palvelujen todellisia kustannuksia ja pysyy oikeudenmukaisena perheiden näkökulmasta. Tällä esityksellä haluamme varmistaa, että maksujen tarkistus perustuu ajantasaiseen ja luotettavaan tietopohjaan ilman, että sen saamiseksi tehdään päällekkäistä työtä. Lopuksi: hyvin hoidettu varhaiskasvatus on parasta syrjäytymisen ehkäisyä. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+10.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-14T17:05:38,2025-10-14T17:06:50,Hyväksytty,1.1 2025_95_203,95/2025,2025-10-14,14.00,18.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Seuraava täysistunto,Tämä täysistunto on päättynyt. Kiitos kaikille. Hyvää yötä ja näkemiin!, ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_96_1,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 19/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 19/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 14.10.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Anna Kontula on edustaja Jenni Pitkon kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_96_2,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt annetaan vastaus edustaja Antti Kaikkosen ynnä muiden välikysymykseen VK 5/2025 vp suurtyöttömyydestä. Työministeri Matias Marttisen vastauksen ja edustaja Antti Kaikkosen puheenvuoron jälkeen välikysymyskeskustelu käydään etukäteen varattujen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään yksi ryhmäpuheenvuorokierros, jossa puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Muut ennakolta varatut puheenvuorot käytetään ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä, ja niiden pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_96_3,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Matias,Marttinen,Työministeri,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus toteuttaa niitä uudistuksia, joita Suomi on kipeästi kaivannut jo vuosikausia. Kaikille tällä hetkellä työtä etsiville tai työnsä puolesta pelkääville haluan sanoa: tämä hallitus ottaa vallitsevan tilanteen vakavasti. Me teemme uudistuksia, jotta mahdollisimman monelle löytyisi työpaikka. Me toteutamme toimia, jotta kaikkiin tehtäviin löytyisi tekijä. Mutta, arvoisa puhemies, olosuhteet ovat kuitenkin haasteelliset. Tämä olisi myös oppositiolta rehellistä myöntää. [Vasemmalta: Kyllä se myönnetään!] Talouden rakenteet ovat tähän mennessä jääneet Suomessa uudistamatta. Se on aiheuttanut valtavan elintasokuilun ja eron työllisyydessä verrattuna muihin Pohjoismaihin, joissa vastaavasti on tartuttu toimeen jo vuosia sitten. Toisaalta monissa Etelä-Euroopan maissa työllisyystilanne on Suomea parempi, koska maat ovat voineet käyttää kymmeniä miljardeja euroja julkisia varoja talouden elvytykseen ja työllisyyden ylöspumppaukseen. Tällaiseen vakavasti velkaantuneella Suomella ei ole mahdollisuutta. Hallitus aloitti työnsä tilanteessa, jossa työllisyysastetrendi oli kääntynyt laskuun jo vuoden 2022 lopulla — siis edellisen hallituksen aikana. Aikaisempi hallitus velkaelvytti rajusti. Samalla työllisyyttä lisääviä uudistuksia jätettiin tekemättä ja haudattiin työryhmiin. Tällaistakaan mahdollisuutta tällä hallituksella ei enää ole. Vanhalla reseptillä ei kerta kaikkiaan voida enää jatkaa. Myös geopolitiikan epävarmuus koettelee Suomea tällä hetkellä. Ukrainan sodan jatkuminen ja kauppapolitiikan jännitteet vaikuttavat suoraan taloustilanteeseemme. Kansainväliselle markkinatilanteelle Suomen hallitus ei voi mitään. Mutta kaikki se, mitä omin voimin voimme tehdä, tehdään. Herra puhemies! Kansainvälinen tilanne korostaa voimakkaasti tarvetta hallituksen tekemille uudistuksille. Olemme uudistaneet suomalaisia työmarkkinoita, jotta yhä useampi yritys uskaltaa palkata lisää työntekijöitä. Olemme muuttaneet sosiaaliturvaa ja verotusta siten, että työnteko on aina kannattavaa. Suomen kilpailukykyä on parannettu määrätietoisilla poliittisilla päätöksillä. Hallitus edistää reilua kilpailua markkinoilla, turvaa puhtaan ja edullisen energian saantia ja panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Hallitus myös sujuvoittaa luvitusta, purkaa byrokratiaa ja vie eteenpäin historiallisen hankintalain uudistuksen, jolla lisätään kilpailua ja avataan mahdollisuuksia paikallisille yrittäjille. On täysin oikein, että ihmisille jää omasta palkastaan suurempi osa omaan taskuun. Siksi kevennämme työn verotusta koko hallituskauden aikana noin 1,6 miljardilla eurolla. Houkuttelemme huippuosaajia Suomeen myös muualta parantamalla heidän verokannustintaan. Myös yritysten investoinneissa veropolitiikka on keskiössä. Siksi hallitus on ottanut käyttöön verokannustimen puhtaan teollisuuden investoinneille. Siksi yhteisöveroa kevennetään. Hallituksen viesti yrityksille on: tervetuloa investoimaan Suomeen. Suomen tulevaisuuden perusta on työnteossa ja yrittäjyydessä. Toteuttamamme työmarkkinauudistukset kohdistuvat ennen kaikkea suomalaisiin pk-yrityksiin. Näissä yrityksissä hyödytään muutoksista eniten, ja siellä on paljon potentiaalia kasvaa. Paikallinen sopiminen on viimein mahdollista jokaisella työpaikalla. Poliittisille lakoille on viimeinkin asetettu rajat. Työmarkkinauudistuksilla joustavoitetaan työmarkkinoita, kevennetään yritysten hallinnollista taakkaa, kannustetaan työllistämään rohkeasti. Hallitus toteuttaa myös monia veromuutoksia, joilla vahvistetaan startup-yritysten kasvunäkymää Suomessa. Hyvät vasemmisto-opposition edustajat, tiedättekö, miksi nämä kaikki uudistukset tehdään? [Miapetra Kumpula-Natrin välihuuto] Ne tehdään, jotta yhä useampi suomalainen pääsee töihin, [Välihuutoja vasemmalta] jotta useampi suomalainen yritys voi todeta, että kyllä, kannattaa palkata uusi työntekijä, ja jotta yhä useampi omistaja ajattelisi: Suomeen kannattaa investoida. [Antti Lindtmanin välihuuto] Arvoisa herra puhemies! Hallitus katsoo vahvasti tulevaisuuteen ja panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Pelkästään ensi vuonna rahoitus kasvaa 255 miljoonaa euroa. Lisäksi turvaamme kasvuyritysten rahoitusta muun muassa pääomittamalla Teollisuussijoitus-konsernia ja madaltamalla yritysten listautumiskynnystä. Yritysten rahoituksen saanti ei voi olla kasvun esteenä. Siksi hallitus perkaa läpi nyt myös pankkisääntelyä unohtamatta hallitusohjelman mukaista investointiohjelmaa. Ensi vuoden budjetissa tämän ohjelman valtuudet ja määrärahat nousevat yhteensä jo 3,9 miljardiin euroon. Lisäksi hallitus valmistelee lokakuun loppuun mennessä jälleen uutta kasvupakettia, jonka tavoitteena on käynnistää investointeja yrityskentässä. [Antti Lindtmanin välihuuto] Herra puhemies! Hallitus toteuttaa siis merkittäviä kasvu- ja työllisyysuudistuksia. Ongelma tuntuukin olevan se, että nämä lukuisat toimenpiteet eivät kelpaa oppositiolle. Rohkeus ei kelpaa, uudistaminen ei kelpaa. [Eduskunnasta: Tulokset ei kelpaa!] Erityisesti keskustan osalta tämä herättää ihmetystä. Hallitushan tekee juuri niitä uudistuksia, joita keskusta on itsekin toivonut vuosien aikana. Jos te oppositiossa olette huolissanne Suomen vaikeasta työllisyystilanteesta, niin silloin ainoa johtopäätös on se, että tukekaa hallituksen esittämiä uudistuksia, [Antti Kurvisen välihuuto] joita on vain siirretty eteenpäin vuosikymmenten ajan. Päätösten lykkäämiseen ei enää ole aikaa. Meidän on toimittava nyt. Arvoisa puhemies! Meillä on edessämme paljon hyviä näkymiä, joiden vahvistamiseen hallitus on kaikessa toiminnassaan sitoutunut. Suomessa on edelleen yli kaksi ja puoli miljoonaa työllistä, yli kaksi ja puoli miljoonaa ihmistä, joilla on työtä ja toimeentuloa. Työttömiä työnhakijoita on tällä hetkellä noin 327 000. [Vasemmalta: Ja lisää tulee!] Se on ehdottomasti liian paljon. Työttömyystilanne on juuri nyt vaikea, mutta toivoton se ei ole. [Aki Lindénin välihuuto] Jokaiselle nyt työtä vailla olevalle viestimme on se, että valoa on jo näkyvissä taloudessa. Me pääsemme tästä kohti parempaa. Ministeriön arvion mukaan työllisten määrä kääntyy kasvuun loppuvuodesta ja työttömien määrä laskuun ensi vuoden puolella. [Vasemmalta: Montakin työllistä?] Jo nyt on havaittavissa työtuntien määrän kasvu koko talouden tasolla. Lisäksi talouskasvu vahvistuu ensi vuoteen mennessä, mikä luo tilaa vahvemmalle työllisyydelle. Vallitsevaa tilannetta helpottaakseen hallitus myös päätti syksyn budjettiriihessä erillisestä työllisyyspaketista, jonka osana kohdennettiin 30 miljoonaa euroa nuorten työllistymisseteliin, jotta saisimme useammalle nuorelle väylän auki siihen ensimmäiseen työpaikkaan. [Timo Heinonen: Kuulostaa järkevältä!] Nuoren oman elämänpolun kannalta tällä on valtava merkitys. Inhimillinen kärsimys on suurta, jos nuorten luottamus omaan tulevaisuuteensa horjuu. Helpotamme myös työttömyysturvalla opiskelua ja teemme toimia yksinyrittäjien tilanteen helpottamiseksi. Työllisyysaste Suomessa on edelleen yli 70 prosenttia ja 20—64-vuotiaiden työllisyysaste on varsin korkea sekin, 75,7 prosenttia. Työllisten määrä on siis pysynyt varsin korkealla tasolla. Arvoisa puhemies! Investointeja tehdään tällä hetkellä ympäri Suomen ja lisää on tulossa. Suomalaisten ostovoima on parantunut merkittävästi, kun korot ovat laskeneet, palkat ovat nousseet ja työn verotusta kevennetään. [Vasemmalta: Kiitos ay-liikkeen!] Puhtaan siirtymän investointien verohyvitykseen tuli yrityksiltä huimat 54 hakemusta, ja niissä esitettyjen investointihankkeiden volyymi on yhteensä yli 20 miljardia euroa. Yrityksiä kiinnostaa tällä hetkellä Suomi investointikohteena: Fazerin suklaatehdas Lahteen 400 miljoonaa euroa, Imatralla Nordic Nano Group tavoitteenaan 200 uutta työntekijää, [Eduskunnasta: Kaksi vuotta jarrua!] meriteollisuuden ja puolustusteollisuuden saralla todella mittavia uutisia ympäri Suomen. Investoinnit muuttuvat työpaikoiksi. Herra puhemies! Viime viikolla saimme historiallisia, hienoja uutisia, kun tasavallan presidentti Alexander Stubb ja pääministeri Petteri Orpo matkustivat Yhdysvaltoihin ja solmivat sopimuksen jäänmurtajien jättikaupasta. Kauppojen eteen on tehty töitä koko tämä hallituskausi [Mika Lintilän välihuuto] myös meillä työ- ja elinkeinoministeriössä. Kyse on miljardien tilauksesta ja valtavasta työllisyysvaikutuksesta — jopa 10 000 henkilötyövuotta — niin telakoilla kuin alihankintaketjuissa, sadoissa yrityksissä. Tämä on myös vahva muistutus siitä, että suomalaiselle osaamiselle on maailmalla kysyntää. [Antti Lindtman: Juuri näin!] Kaikki menestyksen edellytykset meillä on tällä hetkellä olemassa. Herra puhemies! Kaikki tämä kertoo siitä, että vaikeasta taloustilanteesta mennään läpi. Me teemme kaiken mahdollisen, jotta talouden ja työllisyyden kehitystä saadaan vahvistettua. Ja viimeisenä, hyvät kansanedustajat: me emme anna periksi. [Timo Heinonen: Voidaan äänestää! — Naurua]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-10-15T14:02:56,2025-10-15T14:12:47,Hyväksytty,1.1 2025_96_4,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Sitten välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_5,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun on synkkää ja pimeää, kaikki valo on tervetullutta. Jäänmurtajasopimus voi tuoda Suomeen paljon työpaikkoja tulevaisuudessa, ja jokainen työpaikka on ilman muuta tarpeen. Iso kiitos kuuluu meriteollisuuden yrityksille työntekijöineen. Omintakeinen osaaminen kantaa. Tunnustus pitää antaa myös presidentti Stubbille, hallitukselle ja kaikille, jotka ovat vuosien varrella asiaa edistäneet. Tämä oli tervetullut työvoitto isänmaalle. Valitettavasti Amerikan uutiset eivät yksin muuta ihmisten arjen tosiasioita. Tosiasia on, että melkein joka kahdeksas on ilman töitä — melkein joka kahdeksas. Tosiasia on, että myös tänään monissa kodeissa ja monilla työpaikoilla pelätään työttömäksi jäämistä. Tämä on vakava paikka. Näin ei voi jatkua. Siksi keskusta ja Liike Nyt ovat tehneet välikysymyksen. Arvoisa puhemies! Perustuslaissa todetaan: ”Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön.” Presidentti Kekkonen aikanaan nimitti hätätilahallituksen, kun Suomessa oli noin 60 000 työtöntä. Nyt ilman töitä on viisi kertaa enemmän suomalaisia: yli 300 000 ihmistä. Työttömyys on pahimmillaan 25 vuoteen. Nuoria, alle 25-vuotiaita on työttömänä lähes 40 000. Pitkäaikaistyöttömiä on noin 130 000, melkein yhtä paljon kuin 90-luvun laman aikaan. Edes korkea koulutus ei takaa töitä: korkeasti koulutettuja työttömiä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Suomi on ajautunut suurtyöttömyyteen. Arvoisa puhemies! Vaikka suhdanteet ovat aika lailla samat Euroopassa, Euroopassa maamme työttömyys on siitä huolimatta jo toiseksi ankarinta. Enää vain Espanjassa tilanne on Suomea huonompi. Keskustalle tämä on hätätila. Hallituksen välinpitämättömyys sen sijaan hätkähdyttää. Etenkin pääministeri Orpon, työministeri Marttisen ja muiden kokoomuslaisten puheita kuunnellessa joutuu kysymään, eletäänkö hallituksessa lainkaan tässä todellisuudessa, vai eletäänkö todellisuudessa, jossa Suomi on ollut jo pitkään nousussa ja hallituksen tavoite 100 000 uudesta työllisestäkin on varmaankin täyttymässä. Jotta voi tehdä oikeita päätöksiä, pitää olla oikea todellisuus — pitää olla oikea todellisuus — sama todellisuus suomalaisten kanssa. Ilman töitä olevat ihmiset eivät ole mitään suhdanneoikkuja tai tilastovääristymiä. He ovat lähimmäisiämme, joille työttömyys on totta tässä ja nyt: jonkun perheenjäseniä, sukulaisia, ystäviä, työkavereita, naapureita, nuorempia ja vanhempia, tavallisia ihmisiä kautta maan. Työttömyys runtelee melkein alaa kuin alaa ja yhtä lailla Ruuhka-Suomea kuin maakuntia. Arvoisa puhemies! Viikonloppuna olin Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Vuoden mittaan olen tavannut hyvin paljon suomalaisia eri puolilla maata: rakennusmiehiä, joilla työmaat ovat loppuneet, duunareita, joilta on mennyt tehdas alta, hoitajia, lääkäreitä ja opettajia, jotka on irtisanottu hallituksen leikattua sosiaali- ja terveyspalveluista ja koulutuksesta, yrittäjiä, joilta on mennyt elanto ja elämäntyö konkurssin myötä, vastavalmistuneita nuoria, jotka eivät saa oman alan töitä, maistereita ja diplomi-insinöörejä, jotka eivät kymmenien työhakemusten jälkeenkään ole päässeet edes haastatteluun, ja iäkkäämpiä, pitkään ilman töitä olleita, jotka ovat jo luovuttaneet. On koettu, että 55-vuotiaana on jo liian vanha työmarkkinoille. Arvoisa puhemies! Näissä keskusteluissa isompi ja karskikin mies kyllä hiljenee. Työttömyydestä ei ole pitkä matka osattomuuteen. Köyhiä lapsiperheitä on yhä enemmän ja lisää tulee. Ulosotossa paukkuvat huolestuttavat ennätykset. Liian monelta Suomessa uhkaa mennä toivo paremmasta. Usko tulevaisuuteen murenee. Se on lopulta kaikkein vakavinta. Nykymenolla näyttää siltä, että kurjuuden kierre jatkuu. Tänä vuonna ennustuslaitos toisensa jälkeen on laskenut ennusteitaan. Monella työpaikalla joudutaan syksyn mittaan käymään yt:t. Se valitettavasti tarkoittaa maamme talouden laahaamista entisestään. Työttömyyden pelossa ihmiset ymmärrettävästi säästävät pahan päivän varalle — he, ketkä pystyvät. Yhä useampi elää kädestä suuhun. Arvoisa puhemies! Kukaan isänmaan parasta toivova ei tällaisilla asioilla ilakoi, emme ainakaan me välikysymyksen allekirjoittajat, enkä usko, että kukaan muukaan. Keskustan tavoite on saada ihmisille töitä, talous kasvuun ja Suomi nousuun. Eikä tässä ole tarkoitus vain haukkua hallitusta. Hallitus on tehnyt oikeitakin asioita. Esimerkiksi paikallista sopimista lisäämällä voidaan turvata olemassa olevia työpaikkoja huonompina aikoina ja luoda uusia työpaikkoja parempina aikoina. Mutta, arvoisa puhemies, kun tilanne on mikä on ja numerot kertovat, mitä numerot kertovat, ei hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikkaa voi parhaalla tahdollakaan sanoa onnistuneeksi. Valitettavasti se on vakavasti epäonnistunut. Ja lisää virheitä on putkessa. Iso ja kallis virhe on yhteisöveron alentaminen velaksi. Se hyödyttää lähinnä suuryrityksiä ja päätynee suurelta osin osinkoina sijoittajien taskuihin. Myös useat ekonomistit ovat suhtautuneet kriittisesti tähän hankkeeseen. Virhe on myös isoimpien veronalennusten kohdentaminen kaikista hyvätuloisimmille, yli kymppitonnin kuussa tienaaville. Tavalliset työtätekevät suomalaiset, tavalliset virtaset, ne helpotusta verotukseen kaipaisivat. Tilanteen vakavuudelle ei tee oikeutta se, että kyllä tässä tulee semmoinen tunne, että hallitus edelleenkin tuntuu vähättelevän suurtyöttömyyttä, syyttelee muita tai yrittää puhua mustaa valkoiseksi. Joudun muistuttamaan pääministeri Petteri Orpoa, että kokoomus pääsi valtaan lupaamalla 100 000 uutta työpaikkaa, 100 000 työllistä lisää. Ei ole tullut — ei ole tullut. Sen sijaan työttömiä on tullut noin 82 000 lisää. Se on muuten sata työtöntä lisää tähän maahan joka päivä tällä hallituskaudella — sata työtöntä lisää joka päivä — [Antti Kurvinen: Joka ikinen päivä!] myös tänään, myös tänään. Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen. Suurtyöttömyys pitää nujertaa. Tarvitsemme työpaikkoja, oikeita työpaikkoja koko Suomeen. Työpaikat tulevat ennen muuta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kautta maan, jos tulevat. Niiden toimintaedellytyksiä pitää parantaa. Siksi yrityksen sisään kasvua varten jätettäviä voittoja olisi järkevä verottaa vähemmän, parantaa yrittäjävähennystä ja kotitalousvähennystä ja toteuttaa mainittu investointihyvitys myös hieman pienemmille yrityksille. [Tere Sammallahti: Paljonko maksaa?] Veronalennukset tulisi kohdistaa voimallisemmin keskituloisille. Niin saisimme luottamusta ja Suomen talouden pyöriä pyörimään. [Tere Sammallahti: Ja rahaa!] Turun tunnin junan sijaan kannattaisi toteuttaa maanteiden, rautateiden ja esimerkiksi homekoulujen korjausohjelma koko maassa. Se auttaisi etenkin isoissa vaikeuksissa olevaa rakennusalaa ja hyödyttäisi koko Suomea. Työpaikat ja talouden kasvu tulevat koko maan mitalta. Työnteon, yrittämisen ja elämisen edellytykset pitää siksi turvata kautta Suomen. Tarvitsemme myös aktiivista työvoimapolitiikkaa. Työttömyysturvan suojaosa tulee palauttaa, jotta pienimuotoinen keikkamuotoinen työnteko kannattaisi myös työttömänä ollessa. Työnantajamaksuja kohdennetusti alentamalla loisimme yrityksille kannusteita palkata esimerkiksi nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä. Arvoisa puhemies! Suurtyöttömyyden nujertamisessa on kyse Suomen selviytymisestä. Jos emme saa ihmisille töitä ja taloutta viimein kasvuun, meille tulee ylitsepääsemättömiä vaikeuksia pelastaa vanhustenhoiva, [Juha Mäenpää: Ne on jo!] terveydenhoito ja koulutus, saada velkaantuminen hallintaan, pitää maanpuolustus kunnossa. Hyvät kuulijat, tässä on pakko onnistua — tässä on aivan pakko onnistua. Siksi olen esittänyt ja esitän, että hallitus kutsuisi koolle työttömyysriihen, äskettäinen hallituksen budjettiriihi kun näytti muuttuneen rasismiriiheksi. Jos meidän ajatuksemme kelpaavat, tulemme mielellämme mukaan. Jos ne eivät kelpaa, kokoontukaa edes keskenänne ja tehkää enemmän suurtyöttömyyden nujertamiseksi — tehkää enemmän. Ylimielisyyteen ja kovakorvaisuuteen ei olisi nyt varaa. Työllisyyden parantamisessa, jos jossain, yhteistyö olisi voimaa. Mutta, arvoisa puhemies, tällä hetkellä valitettavasti näyttää siltä, että Suomen suunnan muuttaminen jää uudelle hallitukselle. Siksi joudun tekemään seuraavan epäluottamuslause-esityksen: ”Suomi on ajautunut suurtyöttömyyteen, eikä todellista käännettä parempaan näy. Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on epäonnistunut. Siksi eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2025-10-15T14:12:57,2025-10-15T14:23:30,Hyväksytty,1.1 2025_96_6,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten siirrymme ryhmien puheenvuoroihin. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_7,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Työllisyyden paranemisen edellytys on talouskasvu. Talouskasvu syntyy viennistä ja kotimarkkinoiden elpymisestä. Viime viikolla saadut hienot uutiset isoista jäänmurtajakaupoista, joihin tässä on jo viitattu, tuovat suoraan 7 000—10 000 henkilötyövuotta ja epäsuorasti vielä paljon enemmän. Ne saattavat olla vieläkin merkittävämpiä sikäli, että nämä jättikaupat voivat murtaa sen henkisen lukon, joka on kotimaista kasvua pidätellyt. Eväät talouskasvulle ovat olemassa. Hallitus on johdonmukaisesti parantanut viennin kilpailukykyä. On päivitetty lakkolait ja varmistettu, että tavara liikkuu satamista. On tehty vientivetoinen palkkamalli ja lisätty paikallista sopimista. Näillä uudistuksilla Suomi on kuronut kiinni sitä uudistusvelkaa, joka meillä on ollut suhteessa muihin Pohjoismaihin. Vasemmisto-oppositio on vastustanut näitä kaikkia uudistuksia, ja vientimallia on vastustanut myös tämän välikysymyksen jättänyt keskusta. Nämä uudistukset ovat kuitenkin edellytys sille, että kasvua voi syntyä viennin kautta. [Veronika Honkasalo: Ei näy missään!] Koronan ja Marinin hallituksen aikana keskituloisen palkansaajan ostovoima laski kuusi prosenttia. Nyt ostovoima on lähtenyt kasvuun. Palkat nousevat enemmän kuin inflaatio, korot ovat laskeneet, ja tuloveroa on alennettu. Kotitalouksien velka on kääntynyt laskuun, ja talletustileillä on enemmän rahaa kuin koskaan. Edellytykset myös kotimaisen kysynnän kasvulle ja työpaikkojen syntymiselle ovat siten olemassa. Uusi työpaikka syntyy, kun työnantajan kannattaa palkata työntekijä. Siksi työnantajan riskin kohtuullistaminen esimerkiksi henkilökohtaista irtisanomista helpottamalla on tärkeää erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä työttömyystilanne on haastava. Jokainen työpaikka ja jokainen ihminen on tärkeä, ja juuri siksi teemme kaikkemme, kuten ministeri Marttinen täällä vakuutti, että työllisyys kääntyisi kasvuun. Tässä tilanteessa tarvitaan myös täsmätoimia, ja niitä hallitus on tehnyt. Nuorten työllistämisseteli on juuri oikea keino auttaa niitä nuoria, jotka eivät ole päässeet kiinni työelämään. Työttömän mahdollisuus opiskella laajemmin työttömyysturvalla ja hankkia täsmäosaamista auttaa, kun esimerkiksi autoalalta siirrytään puolustusteollisuuteen tai insinööri vaihtaa metsäteollisuudesta energia-alalle. On myös syytä selvittää, tarvitaanko muutoksia kuntien ja hyvinvointialueiden rahoituksen kriteereihin, jotta aktivointiaste kohenee. Työttömien määrä on noussut enemmän kuin työntekijöiden tai tehtyjen työtuntien määrä on vähentynyt. Työttömyyden kasvua selittävät osaltaan työnhakijoiden määrän kasvu ja aktiivitoimien vähentyminen sen jälkeen, kun TE-palvelut siirrettiin kuntiin. Uusia työnhakijoita ovat muun muassa ukrainalaiset, muut ulkomaalaistaustaiset ja muulta sosiaaliturvalta työnhakijoiksi siirtyneet. Aktivointiasteen väheneminen selittää pitkälti pitkäaikaistyöttömyyden kasvun. Päivittäin saamme sekä hyviä että huonoja uutisia työmarkkinoilta. Eri aloilla ja eri osassa maata menee eri tavalla. Toimialojen välinen vaihtelu on poikkeuksellisen suurta. Toisille aloille syntyy työpaikkoja, toisilta niitä poistuu. Siksi on tärkeää, että ihmiset voivat joustavasti siirtyä alalta toiselle ja liikkua maan sisällä työn perässä. Arvoisa puhemies! Työn pitää kannattaa aina suhteessa sosiaaliturvaan, ja kokoaikatyön tulee kannattaa aina suhteessa osa-aikatyöhön. Tässä asiassa on tällä vaalikaudella päästy eteenpäin. Kannustimet kokoaikatyölle ovat kunnossa, ja kuten VATTin tutkimus osoittaa, Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna hyvät kannusteet myös osa-aikatyön tekemiselle, kuten pitääkin olla. Hallituksen tekemät uudistukset nostavat valtiovarainministeriön virkamiesarvion mukaan pitkällä aikavälillä työllisyyttä 90 000:lla ja parantavat julkista taloutta kahdella miljardilla. Yksittäisiä uudistuksia on arvosteltu, mutta uskottavaa vaihtoehtoa ei ole oppositiosta kyetty esittämään. Orpon hallituksen uudistuksilla tulee olemaan keskeinen rooli hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaamisessa pitkällä aikavälillä. Arvoisa puhemies! Jos mitään ei uskalleta muuttaa, niin suunta ei käänny. Meillä on kaikki edellytykset uuteen nousuun: osaavat ihmiset, kasvuhaluisia yrityksiä, vahva tahto ja kyky nostaa Suomi omille jaloilleen. Nyt tarvitaan rohkeutta, pitkäjänteisyyttä ja uskoa siihen, että suunta kääntyy. Meidän tavoitteemme kokoomuksessa on selvä: vahva talous, korkea työllisyys ja hyvinvointiyhteiskunta, joka kestää myös tuleville sukupolville.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-10-15T14:23:37,2025-10-15T14:28:59,Hyväksytty,1.1 2025_96_8,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_9,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Työttömyys on vakava asia, joka koskettaa työttömän lisäksi työttömän lähipiiriä ja perhettä. Työttömyys vaikuttaa yksilön taloudellisen tilanteen lisäksi henkiseen hyvinvointiin puhumattakaan sen yhteiskunnallisista vaikutuksista. Monelle työttömälle on lyöty häpeän leima otsaan. Samaan aikaan kun rehellinen suomalainen duunari ei löydä töitä sadoista hakemuksista huolimatta, elämäntapatyöttömät kerskailevat elävänsä muiden verorahoilla, eikä heillä ole mitään aikomustakaan mennä töihin. Se ei ole loukkaus pelkästään suomalaista hyvinvointivaltiota kohtaan vaan myös jokaista ahkeraa suomalaista työtöntä kohtaan. Arvoisa herra puhemies! Kun puhumme näin vakavista asioista, ei voi kuin ihmetellä tätä keskustan välikysymystä, tässä kun eivät puheet ja teot kohtaa. Missä nämä samat edustajat olivat silloin, kun heidän hallituksensa saavutti Suomen ennätyksen velkaantumisessa ja teki päätöksiä, jotka söivät työnteon kannustimia vuosi toisensa jälkeen? [Hälinää] On helppoa tulla huutelemaan työttömyydestä, mutta totuus on se, että nykyinen työllisyystilanne on seurausta monista kansainvälisistä ja pitkäaikaisista tekijöistä. Siihen ei tällä hallituksella ole osaa eikä arpaa. [Petri Honkonen: Kumma juttu, että muualla Euroopassa talous kasvaa!] Me kaikki tässä salissa tiedämme tilastot. Ne kertovat meille selkeästi sen, miten työttömyys lähti nousuun jo vuonna 2022. Silloin Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan. Sodan seurauksena energiakriisi ja korkojen raju nousu iskivät nimenomaan tavalliseen suomalaiseen asuntovelalliseen. Siinä missä muualla Euroopassa asuntolainat ovat pääosin kiinteäkorkoisia, suomalaisilla vaihtuvakorkoiset lainat kallistuivat nopeasti. Tämä vaimensi kulutuskysyntää niin marketeissa ja kahviloissa kuin asuntolainatiskeillä. Seuraukset näkyvät ikävästi asuntomarkkinoilla. Arvoisa puhemies! On totta, että työttömyysaste on tällä hetkellä noin kymmenen prosentin luokkaa, mutta kun katsomme lukuja ja kokonaistilannetta, pystymme näkemään työttömyyden kasvua selittäviä tekijöitä. Iso osa työttömyyslukujen noususta johtuu siitä, että työnhakijoiden määrä on kasvanut, ei siis siitä, että työpaikkoja olisi jotenkin massoittain kadonnut. Ja mistä tämä johtuu? Sanotaan se ääneen, vaikka oppositio ei halua sitä kuulla: se johtuu maahanmuutosta. [Välihuutoja vasemmalta] Esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, Etlan, toimitusjohtaja, taloustieteilijä Aki Kangasharju on todennut, että työttömyysluvuista keskusteltaessa vähätellään maahanmuuton merkitystä: ”Varmaankin perussuomalaisten pelossa, kun ei uskalleta sanoa, että maahanmuuttajat saavat työttömyysturvaa tai sosiaalitukea.” Maahanmuuton seurauksena Suomeen on tullut ennätysmäärä uusia työnhakijoita. Työikäinen väestö kasvoikin todella paljon maahanmuuton myötä aina viime vuoden loppuun asti. Sodan jaloista tulleet ukrainalaiset ovat luonnollisesti rekisteröityneet työttömiksi työnhakijoiksi, ja heidän lisäksi monien muiden maiden maahanmuuttajat ovat tulleet työmarkkinoille tilanteessa, jossa Suomen talous on muutenkin heikko. Tämä nostaa työttömyyslukua tilastollisesti, vaikka suomalaisten työllisyystilanne ei ole heikentynyt yhtä paljon. Samalla luvuissa näkyvät hallituksen toimet, joilla on nimenomaan pyritty lisäämään suomalaisen työvoiman tarjontaa markkinoille, eli tilastoissa näkyvät myös ne ihmiset, jotka eivät ole menettäneet työpaikkaansa vaan ovat täysin uusia työnhakijoita työmarkkinoilla. Sodan alkuun verrattuna työllisten määrä onkin vähentynyt 30 000:lla, mutta työttömien määrä on lisääntynyt 95 000:lla. Arvoisa herra puhemies! Mitä tekee keskusta tässä tilanteessa? Keskusta haluaa kasvattaa maahanmuuton määrää Suomessa. Keskusta haluaa tuoda Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi — siis 40 000 maahanmuuttajaa samaan aikaan, kun he ovat muka huolissaan suurtyöttömyydestä. Ironista, eikö totta? Heidän ratkaisunsa työttömyyteen on siis haalia työvoimaa Suomeen niistä maista, joista ei tälläkään hetkellä monet työllisty — lisää työttömiä maahanmuuttajia taistelemaan samoista työpaikoista suomalaisten duunarien kanssa. Käsittämätöntä, sanon minä. [Antti Kaikkonen: Kuulit puheeni väärin!] Meillä perussuomalaisilla on aina ollut selkeä linja: meidän on pidettävä huolta suomalaisesta työstä ja suomalaisesta työntekijästä. Ne tulevat perussuomalaisille aina ensin. Työllisyysongelmaa ei ratkaista tuomalla tänne kymmeniätuhansia uusia työnhakijoita vaan parantamalla työn kannustimia, laskemalla verotusta, nopeuttamalla luvituksia, edistämällä investointeja ja tekemällä työn vastaanottamisesta kannattavampaa — niitä toimia, joita me olemme hallituksessa jo tehneet. Arvoisa puhemies! Hallitus tekee aitoja työllisyystoimia, joilla saamme luotua oikeita työpaikkoja suomalaisille, ei tempputyöllistämistä eikä tilastojen koristelua, vaan yrityksiä ja työpaikkoja, joista saatavalla palkalla ihmiset voivat elättää itsensä ja perheensä. Haluan muistuttaa surullisenkuuluisan esimerkin viime hallituksen työllisyystoimista. Muistatte ehkä Työkanava Oy:n, valtion omistaman erityisyhtiön vuodelta 22. Sen tavoitteena oli työllistää 170 osatyökykyistä ihmistä vuoden 23 loppuun mennessä ja myöhemmin työllistää tuhat. Lopputuloksena se työllisti 17 osatyökykyistä. Rahaakin tähän paloi noin 1,3 miljoonaa euroa. Onneksi tämän kaltainen sekoilu saatiin loppumaan tällä hallituskaudella ja koko Työkanava Oy lakkautettua. Ei työpaikkoja synny sillä, että pumpataan rahaa leikkifirmoihin ja pilipalihankkeisiin, vaan työpaikat syntyvät oikeissa yrityksissä. Siksi me hallituksessa muutamme rohkeasti suuria linjoja, jotta yritysten perustaminen ja työntekijöiden palkkaaminen olisi entistä helpompaa. Sitä tämä maa ja suomalaiset tarvitsevat. Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt jo nyt paljon erilaisia toimia työllisyyden lisäämiseksi. On tehty työmarkkinauudistuksia, edistetty paikallista sopimista ja purettu kannustinloukkuja, jotta työnteko on aina kannattavampaa. Lisäksi olemme laskeneet työn verotusta, jotta kasvussa oleva ostovoima kasvaisi entisestään. Odottavan aika on pitkä, mutta hyvää kannattaa odottaa. Me uskomme siihen, että tästä tilanteesta noustaan entistä vahvempana. Tämä suomalainen hyvinvointivaltio on rakennettu kovalla työllä, ja sitä ylläpidetään myös kovalla työllä. Me uskomme suomalaisiin ja suomalaiseen työhön, ja olisi korkea aika, että myös keskusta alkaisi uskomaan suomalaisiin ulkomaalaisen työvoiman sijaan. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-10-15T14:29:08,2025-10-15T14:34:16,Hyväksytty,1.1 2025_96_10,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_11,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Jokainen alkava työttömyysjakso on aina inhimillinen tragedia, niin yksilölle kuin hänen perheelleen. Pääministeri Orpon hallituksen ohjelmassa luvattiin mahtipontisesti satatuhatta uutta työllistä — satatuhatta uutta työllistä. Nyt olemme tilanteessa, jossa työttömyys on lisääntynyt yli 80 000 hengellä. Työttömyys lisääntyy ja työttömyysjaksot pidentyvät. Työllisyys on ollut joka kuukausi heikompaa kuin vuotta aikaisemmin. Suomi on työttömyydessä jo Euroopan kärkimaita. Hallituksen tekemättömyys ja ylimielinen ote näkyvät erityisesti pitkäaikaistyöttömyydessä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut viime kuukausina rakettimaisesti. Nyt se on kasvanut jo ennätyssuureksi, 129 000 henkeen. Kuntien työttömyysturvamenoista jo 80 prosenttia aiheutuu pitkäaikaistyöttömyydestä. Kunnilla ei ole enää rahaa työllisyyttä edistäviin palveluihin, mikä näkyy suoraan aktivointiasteen laskuna. Hallitus on niin ikään päästänyt nuorisotyöttömyyden räjähtämään käsiinsä. Elokuussa oli lähes 70 000 alle 30-vuotiasta työtöntä nuorta, joista lähes 37 000 alle 25-vuotiaita ja 8 700 alle 20-vuotiaita. Tämä on lukusarja, joka vetää hiljaiseksi. Tähän kun lisätään STM:n arvio lapsiköyhyyden lisääntymisestä 31 000 lapsella ja nuorella hallituksen toimien takia, ei voida puhua enää suurtyöttömyyden kriisistä, vaan käsillä on välinpitämättömyyden katastrofi. Työministeri Marttinen on nyt esittänyt nuorisotyöttömyyden ratkaisuksi 30 miljoonan euron kertapanostusta ensi vuodelle alle 30-vuotiaiden nuorten työllistämiseksi. Teko on oikeansuuntainen, mutta rahoitus ei läheskään riittävää. Määrärahalla työllistetään vain noin 4 000 nuorta eli noin kuusi prosenttia työttömistä nuorista. Entä ne loput 94 prosenttia nuorista? On pakko kysyä: tässäkö kaikki, Orpon—Purran hallitus? Arvoisa herra puhemies! Hallitus on ummistanut silmänsä tosiasioilta, joista niin monet varoittivat. Valtiovarainministeriön virkamiehet varoittivat jo hyvissä ajoin, ettei hallituksen asettama työllisyystavoite tule toteutumaan. Silti hallitus härkäpäisesti jatkoi leikkauslinjaansa, lietsoi eripuraa työmarkkinoille ja omilla toimillaan pahensi tilannetta kerta toisensa jälkeen. Myös rakennusalan romahdus on konkreettinen seuraus hallituksen toimettomuudesta, josta hyvissä ajoin myös varoitettiin. Arvoisa herra puhemies! Tulostaulu ei valehtele. Oikeistohallitus on epäonnistunut kasvun luomisessa ja sitä myötä kaikessa toteuttamalla omaa työttömyyspolitiikkaansa. SDP tarjoaa nyt viisi nopeavaikutteista kasvu- ja työllisyyskeinoa, joilla Suomen suunta voidaan vielä kääntää. Ensinnäkin työn vastaanottamisesta on tehtävä kannattavaa ja osaamisen kehittämisestä mahdollisuus, ei este. Siksi SDP esittää suhdanteisiin reagoivaa suojaosaa työttömyysturvaan, opiskelun sallimista työttömyysturvalla vuoden 2026 loppuun sekä lisärahoitusta nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen. Toiseksi rakennusala on polkaistava käyntiin uudelleen. Lisätään korjausrakentamisen valtuuksia. Annetaan nuorille mahdollisuus omaan kotiin ottamalla käyttöön ensiasunnon ostajien varainsiirtoveron vapaus ja määräaikainen korkovähennysoikeus ensiasunnon ostajille. [Oikealta: Ja mistä rahat?] Näin tuetaan työllisyyttä, asumista ja uskoa tulevaisuuteen. Kolmanneksi pienten yritysten kasvuvoima on valjastettava käyttöön. Nostetaan arvonlisäveron alarajaa ja annetaan mikroyrityksille määräaikainen verohyvitys ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta. Jokainen uusi työntekijä on askel pois työttömyydestä. Neljänneksi vihreitä investointeja on vauhditettava, ei jarrutettava tuulivoiman etäisyyssääntelyn kaltaisilla esteillä. Investointikannustimen alarajaa on laskettava ja t&k-huojennus laajennettava tki-huojennukseksi. Vihreä siirtymä on Suomen seuraava kasvumoottori. Pidetään tuo moottori hyrräämässä. Viidenneksi kasvurahoitukseen tarvitaan rohkea leijonanloikka. Valtion omistuksia on suunnattava listaamattomiin kasvuyrityksiin ja Teollisuussijoitus eli Tesi pääomitettava 200 miljoonalla eurolla vuodessa vuoteen 2030 asti, jotta suomalaiset innovaatiot eivät valu liian aikaisin ulkomaille. Arvoisa herra puhemies! Nämä viisi kokonaisuutta eivät ole korulauseita. Ne ovat realistisia, nopeavaikutteisia ratkaisuja, joilla palautetaan usko työhön, kasvuun ja oikeudenmukaisuuteen. Suomi ei nouse pelkästään saksimalla. Suomi nousee tekemällä, investoimalla ja pitämällä kaikki mukana. SDP on valmis tähän työhön. Me tahdomme ja olemme valmiita kääntämään Suomen suunnan. Arvoisa puhemies! ”Koska hallitus ei ole osoittanut samaa tahtoa ja vakavuutta, jota jo Suomen perustuslain 18 §, oikeus työhön, edellyttää, sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä esittää hallitukselle epäluottamuslausetta.”",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-10-15T14:34:32,2025-10-15T14:39:29,Hyväksytty,1.1 2025_96_12,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_13,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Elämä ei etene, kun ei ole töitä. Siis elämä ei etene, kun ei ole töitä, ja siinä on meillä tällä hetkellä se isoin ongelma. Tuntuma kentällä on tällä hetkellä hyvin karu. Suomessa on suurtyöttömyys, mutta syyttely ja sohiminen jatkuu. Vasemmalla puolella on neliraajajarruttajat, joille työnantaja on aina petollinen ryöväri, ja oikealla ovat pikajuoksijat, jotka unohtavat katsella askeltensa tuloksia ja sivulle. [Juha Mäenpään välihuuto] Jalkoihin jäävät ne ihmiset, jotka odottivat parempaa. Liian monta ihmistä on tällä hetkellä vasten tahtoaan työttömänä, ja meidän pitäisi muistaa, että työ ei ole vain työtä. Se on osa identiteettiä, mahdollistaa elämän etenemisen. Ilman työtä ei taloa rakenneta eikä perhettä perusteta. Silloin katsellaan niitä takaisin palautuvia työhakemuksia ja lasketaan, olisiko varaa opiskella lisää. Mutkuttelua ja selittelyä on tässä salissa kuultu, juuri äskenkin, mutta ne eivät auta: ”Mutta kun edellinen hallitus.” ”Mutta kun ei tämä tilanne oikeasti ole niin paha.” ”Mutta kun maailman tilanne.” Ja sitten: ”Mutta kun suomalaiset eivät kuluta.” Eli tavallista kansalaistakin vielä syytetään. [Eduskunnasta: Ja sitten ratkaisut!] Miten kulutat, jos ei ole, mistä kuluttaa, ja kuinka kauas voi todellisuudesta karata? Arvoisa puhemies! Kun hallituksessa rakastetaan upota lukuihin, niin tässäpä muutama: 100 työtöntä per päivä koko hallituksen ajan, yli 310 000 työtöntä suomalaista, melkein 70 000 alle 30-vuotiasta työtöntä. Työttömyysaste on siis kymmenen prosenttia. Talouskasvu on kuin Veikko-vainaan sydänkäyrä, että eipä paljon syki. Toisin kuin hallituksella keskustalaiseen arvomaailmaan kuuluu, että ihmisen kykyyn kehittyä luotetaan. Keskustalle ihminen ei ole vain numero taulukoissa vaan elävä, kyvykäs olento, johon hallituksen toimet, esimerkiksi työttömyysturvan ja lääkekulujen leikkaukset, osuvat hyvin kipeästi. Hallitushan kurjistaa juuri häntä, jolla jo alun perinkin on ollut haasteita päivittäisen toimeentulon kanssa. Joutuu kysymään, onko hallituksessa ollut tärkeysjärjestys kohdallaan. Satojatuhansia on työttömänä. Ihmiset pelkäävät oman työpaikkansa puolesta ja jännittävät hakea uusia töitä, kun paikkoja ei oikein ole eikä tulevaisuususkoa, mutta hallitus käyttää aikansa milloin rasismista, milloin viinan kotiinkuljetuksesta riitelyyn. On ihmisten aliarvioimista vähätellä suurtyöttömyyttä, kaunistella tilannetta tai sysätä syy muitten niskaan. Valta ja vastuu on hallituksella. Arvoisa ministeri, hallitus, onko todella niin, että mitään ette olisi voineet tehdä toisin, ja onko kaikki voitava tehty? Vai onkohan niin, että ylpeys ja sinni eivät anna periksi myöntää, että on tässä tullut virheitäkin tehtyä? Myönnetään siis tosiasiat. Meidän pitää yhdessä alkaa tekemään konkreettisia asioita töitten saamiseksi suomalaisille, ei vain uusia pumaskoita pöytälaatikkoon, ja aivan joka tasolla. Silläkin on merkitystä, mistä kunnat raitiovaununsa tilaavat. SDP:n, kokoomuksen ja vihreitten arvomaailmassa kotimainen työ hävisi. Perimmiltään tässä ei kuitenkaan ole kyse puoluepolitiikasta vaan Suomen tulevaisuudesta. Meidän kansakunnan kukkaro ei nimittäin kestä tätä tilannetta. Keskusta haluaa ihmisille töitä ja panostaa koko Suomeen, siis tulevaisuuden työllistäjiin, myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Ratkaisu suurtyöttömyyteen ei ole oikeiston pampputyöllistäminen eikä vasemmiston tempputyöllistäminen vaan työpaikat, tavalliset työllistävät yritykset. Työttömäthän eivät ole saaneet tältä hallitukselta tosiasiassa mitään muuta kuin keppiä, ja tässä sitä ollaan. Tempputyöllistäminen ja kurssitus myöskään eivät auta tässä tilanteessa, vaan tarvitaan ihmisille ihan oikeita töitä. Arvoisa puhemies! Me halutaan, että Suomi kasvaa kestävästi, ja silloin pitää pitää koko Suomesta huolta. Sen pitää olla niin, että Suomen jokaisessa kolkassa on mahdollisuus yrittää, menestyä ja työllistyä, että asuinpaikka ei olisi este kantaa kortta kansantalouden ja isänmaan eteen. Suomalaiset nimittäin kyllä tekevät töitä silloin, kun niitä töitä on. Iso osa meidän luonnonvaroista, joista Suomi tosiasiassa elää, tulee kaupunkiseutujen ulkopuolelta. Me tarvitaan elinvoimaa niin kaupunkiin kuin haja-asutusalueille, vain niin me voidaan kasvaa. Olisi reilua, että työmarkkinoille tehtäisiin myös parannuksia näitten heikennysten lisäksi. Esimerkiksi raskaussyrjintään pitäisi pystyä puuttumaan, osatyökykyiset huomioimaan ja työntekijän edustus pitämään mukana. Kirjaukset ja puheet voivat olla kauniita, mutta tosiasiassa näihin edellisiin ei ole tullut meille yhtään esitystä. Me tarvitaan oppisopimuskoulutusta, uusi aikuiskoulutustuki, työnantajamaksujen alennus ja rahoitus kuntoon koko Suomeen, että tänne voi niitä yrityksiä syntyä. Kurjistamisella ja aneemisuudella meidän työllisyystilanne ei oikene. Me tarvitaan uskoa ja toivoa tulevaan, ja se me voidaan tehdä yhdessä, jos me vaan halutaan. Keskusta on tähän työhön valmis suomalaisten eteen, meidän isänmaan hyväksi yhdessä. Oletteko te? Toistaiseksi on näyttänyt valitettavan huonolta, ja Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen. Siksi kannatan edustaja Kaikkosen tekemää epäluottamuslause-ehdotusta. — Kiitoksia.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-10-15T14:39:34,2025-10-15T14:44:28,Hyväksytty,1.1 2025_96_14,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Diarra., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_15,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Fatim,Diarra,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun puhumme työttömyydestä, me poliitikot yleensä keskitymme helposti brassailemaan luvuilla, täysin riippumatta hallituskaudesta. Myös silloin, kun Orpon hallitus aloitti kaksi vuotta sitten, kerroitte ylpeinä, että nyt me luodaan tänne 100 000 uutta työpaikkaa. Nyt kaksi vuotta myöhemmin työllisiä on 64 000 vähemmän kuin kauden alkaessa. Suomen työttömyystilanne on Euroopan unionin toiseksi heikoin. Luvut ovat karuja. Puhuessamme luvuista kuitenkin unohdamme sen, mistä todella on kysymys. Kysymys on siitä, onko suomalaisilla työtä. Kysymys on ihan oikeista ihmisistä. Työttömyys ei läpileikkaa ainoastaan yhteiskuntaa ja sen rakenteita vaan myös yhteisöjä: Perheitä ja parisuhteita. Lapsia ja aikuisia. Heitä, jotka yrittävät kannatella työttömäksi jäänyttä puolisoaan. Vanhempia, jotka työpaikan menetettyään tekevät kaikkensa, etteivät heidän lapsensa joutuisi elämään köyhyydessä. Vastavalmistuneita nuoria aikuisia, jotka pelkäävät elämän alun lykkääntyvän, kun sitä ensimmäistä työpaikkaa ei sitten löydykään. Hallitus on vieraantunut ihmisten arjesta ja todellisuudesta. Hallitus on poistanut työttömyysturvan suojaosat, vaikeuttanut osa-aikatyötä sekä helpottanut irtisanomisia. Hallitus on perustellut epäoikeudenmukaista politiikkaansa sillä, että sen turvin Suomeen saadaan sitten kasvua ja työtä. Näinhän ei ole tapahtunut. Hallituksen toimilla tämän maan talous ei ole kääntynyt kasvuun, eikä meillä ole 100 000:ta uutta työpaikkaa. Minä haluaisin uskoa, että myös Orpon hallitus, sen ministerit ja kansanedustajat kykenevät itsereflektioon, sillä vaikka työttömyystilanteessa tapahtuvia muutoksia ei voi selittää vain ja ainoastaan hallituksen toimilla, on kiistatonta, että hallitus on jälleen puhunut teoin ja omilla teoillaan sekä päätöksillään edesauttanut sitä, missä me olemme nyt. Heille, joille sopivan työn löytäminen oli aiemmin äärimmäisen vaikeaa, se on nyt entistä vaikeampaa. He, jotka ovat opiskelleet korkeakouluissa ja valmistuneet silmissä lupaus siitä, että korkeakoulutus on reitti parempaan elämään, parempaan toimeentuloon, ovat työttöminä ja kilpailevat tuhansien samanlaisten ihmisten kanssa. Samaan aikaan taas opiskelijat korkeakouluissa kituuttavat hallituksen leikkausten jälkeen ja tietävät, että kun valmistuu, työllistyminen on todella todella epävarmaa. [Sari Sarkomaan välihuuto] Eikä ole mikään salaisuus, että tämän hallituksen leikkauspolitiikka on osunut ennen kaikkea naisiin. Naisten työllisyys on heikentynyt miesten työllisyyttä enemmän. Ajassa, jossa meidän tulisi taistella ennen kaikkea sukupuolten tasa-arvon puolesta ehkä enemmän kuin koskaan ennen, hallitus edelleen haluaa helpottaa mielivaltaisia irtisanomisia, joista kärsivät ne nuoret naiset, jotka moni työnantaja yhä tänä päivänä tässä patriarkaatissa arvioi miehiä suuremmaksi taloudelliseksi riskiksi. Hallitus haluaa ihmiset töihin — hyvä sinänsä — hallitus haluaa maahanmuuttajat töihin — hyvä sinänsä — heti, kun he muuttavat Suomeen, mutta samalla kuitenkin omilla teoillaan hallitus vaikeuttaa maahanmuuttajien mahdollisuuksia työllistyä ja integroitua osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Aika ristiriitaista, eikö? Arvoisa puhemies! Hallitus puhuu mielellään niistä euroista, joita yhteiskuntana menetämme, kun ihmiset eivät yrityksistään huolimatta löydä työtä. Se, mistä hallitus ei kuitenkaan halua keskustella, on se, millaisia taloudellisia seurauksia se päätöksillään aiheuttaa: Lisää lapsiperheköyhyyttä, lisää syrjäytymistä, eriarvoisuuden ja polarisaation kasvua. Pidempää taantumaa, ostovoiman heikentymistä, konkursseja. Arvonlisäveron nosto osui kovaa pieniin yrittäjiin, varsinkin naisyrittäjiin, yksinyrittäjiin ja liikunta‑, kulttuuri‑ ja ravintola-alan yrittäjiin. Se tarkoittaa sitä, että yhä harvemmalla on varaa käyttää liikuntayrittäjien palveluita, mennä edes joskus perheen kanssa ravintolaan syömään, ehkä konserttiin, ehkä teatteriin. Se tarkoittaa myös vähemmän työtä näille kaikille aloille. Arvoisa puhemies! Silloin, kun minä olin lukiossa, puhuttiin työn murroksesta, miten yksi ammatti ei enää tule riittämään ja miten elinikäinen oppiminen tulee osaksi arkea. Nyt hallitus toimii päinvastoin leikkaamalla koulutuksesta ja uudelleenkouluttautumisen edellytyksistä ajassa, jossa yrityksiä, työttömiä ja työtä etsiviä haastetaan monesta suunnasta. Minä kannan suurta huolta siitä, miten hallituksen politiikka horjuttaa ihmisten uskoa ja luottamusta tulevaan. Uskalletaanko Suomessa enää vaihtaa alaa, kouluttautua uudelleen, perustaa perheitä tai perustaa uusia yrityksiä, koska epäonnistuminen voi tulla niin kalliiksi taloudellisesti sekä inhimillisesti? Siksi toivomme hallitukselta malttia, harkintaa ja peiliin katsomista, sitä, että pyritte ymmärtämään tekojenne seuraukset ja sen arjen, joka niin monella on täynnä pelkoa ja ahdinkoa. Vaikka kaikki langat eivät ole teidän käsissänne, on sitä suuremmalla syyllä pidettävä tiukasti kiinni niistä, millä on oikeasti merkitystä: ihmisistä, toivosta, luottamuksesta ja uskosta tulevaan. Tämän vuoksi esitän seuraavan epäluottamuslauseen: ”Hallitus on epäonnistunut työllisyyspolitiikassaan ja heikentänyt toimillaan mahdollisuuksia saada aikaan kestävää kasvua ja uusia työpaikkoja eikä siten nauti eduskunnan luottamusta.” — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Fatim Diarra,1489,2025-10-15T14:44:31,2025-10-15T14:49:33,Hyväksytty,1.1 2025_96_16,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_17,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Purra vieraili viime vuoden toukokuussa Oulussa ja huusi lavalta oikeistohallitukseen pettyneille kansalaisille: ”menkää töihin”. Sen jälkeen kymmenettuhannet suomalaiset ovat menettäneet työpaikkansa oikeistohallituksen epäonnistuneen talous- ja työllisyyspolitiikan seurauksena. Pääministeri Orpo, te sen sijaan lupasitte, että kokoomuksen johdolla Suomeen syntyy tällä vaalikaudella 100 000 uutta työpaikkaa. Sen sijaan työttömyys on kasvanut yli 80 000 ihmisellä. Petettyjen lupauksien myötä työttömäksi joutuneita suomalaisia rangaistaan yhä uusilla sosiaaliturvaleikkauksilla samalla kun suurituloisille jaetaan veroalennuksia. Keskustajohtoisen Juha Sipilän hallituksen kaudella Suomessa irtauduttiin pohjoismaisesta työmarkkina-ajattelusta, ja siirryttiin kohti bulkkituotantomallia. Tki-rahoituksesta ja koulutuksesta leikattiin, ja kilpailukykyä haettiin polkemalla palkkoja ja kyykyttämällä työttömiä. Muistamme edelleen surullisenkuuluisan työttömien aktiivimallin, jolle ei lopulta kyetty osoittamaan minkäänlaisia työllisyysvaikutuksia. Ei vaikuta siltä, että porvaripuolueet tässä salissa olisivat oppineet tästä virheestä yhtään mitään. Nykyinen oikeistohallitus on vienyt suomalaisia työmarkkinoita yhä kauemmaksi pohjoismaisesta mallista ja keskittynyt ay-liikkeen polkemiseen. Se on nurinkurista, sillä samaan aikaan muualla Euroopassa kollektiivista sopimista pyritään edistämään. Euroopassa myös työllisyys kasvaa, mikä on myös nurinkurista, sillä oikeistohallitus toistuvasti selittelee epäonnistumistaan suhdanteella. Oikeistohallituksen työlainsäädäntöuudistukset ovat keskittyneet puhtaasti työntekijöiden aseman heikentämiseen, eikä niille ole osoitettu hallituksen esityksissä käytännössä minkäänlaisia työllisyysvaikutuksia. Tämä pätee myös pian eduskuntaan tulevaan potkulakiin eli irtisanomissuojan heikentämiseen. Hallitus on yksipuoleisesti ottanut työntekijöiltä ja antanut työnantajille. Kiittäjien joukossa ovat EK ja suuryritykset. Arvoisa puhemies! Mitä Suomen suunnan kääntäminen sitten vaatisi? Vasemmisto ajattelee, että koulutuspolitiikka on tärkeintä työlllisyyspolitiikkaa. Siksi koko väestön koulutustasoa on pystyttävä nostamaan ja etenkin jatkuvaan oppimiseen on panostettava. Viimeaikaisen uutisoinnin perusteella on selvää, että ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat leikkaukset täytyisi perua. Ja koska tässä ajassa uuden oppiminen ja lisäkouluttautuminen on välttämätöntä sekä yksilöille että yhteiskunnalle, olemme luvanneet palauttaa aikuiskoulutustuen, kun seuraavan kerran olemme hallitusvastuussa. Vasemmisto on toistuvasti varoittanut ylikireän finanssipolitiikan nostavan työttömyyttä, ja näin on todella käynyt. Emme leikkaisi pienituloisilta, joiden vähät tulot menevät suoraan kotimaiseen kulutukseen. Olemme myös ainoana puolueena esittäneet sosiaaliturvaleikkauksien perumista vaihtoehtobudjetissamme, ja näin tulemme tekemään myös tänä syksynä. Vasemmisto haluaa lisätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa, sillä oikeistohallituksen vahtivuorolla häätöjen ja asunnottomuuden määrä on lähtenyt kasvuun. Se tarkoittaa inhimillistä kärsimystä ihmisille ja työvoimapulaa kasvukeskuksille. Lisäksi haluamme tukea rakennusalaa, jonka oikeistohallitus on päästänyt vapaapudotukseen. Lisäisimme palkkatuen käyttöä, ja ottaisimme käyttöön pitkäaikaistyöttömien työtakuun, jossa jokaiselle suomalaiselle turvattaisiin työpaikka viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen. Siirtäisimme terveysjättien voittoihin pumpatut rahat hyvinvointialueille, jotta työttömäksi joutuneet hoitajat ja muut soteammattilaiset saataisiin takaisin töihin. Vasemmisto myös palauttaisi työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat, joiden poistaminen on jo nyt vähentänyt työttömien osa-aikatyötä. Erityisen rajusti suojaosien poisto on osunut kymmeniintuhansiin osatyökykyisiin suomalaisiin, joille oikeistohallitus on lähettänyt julman ja taloudellisesti järjettömän viestin: jos ette pysty kokoaikatyöhön, ei tarvitse tehdä töitä ollenkaan. Arvoisa puhemies! Suomi ansaitsee hallituksen, joka katsoo tulevaisuuteen ja uskaltaa tarttua erityisesti vihreän siirtymän mahdollisuuksiin. Suomi ei tarvitse hallitusta, joka tähyilee menneisyyteen ja uskoo meidän kilpailevan laadun sijasta palkkojen ja työehtojen polkemisella sekä sosiaaliturvan leikkaamisella. Siksi teen seuraavan epäluottamuslause-ehdotuksen: ”Orpon hallitus on epäonnistunut työllisyyspolitiikassaan ja luonut Suomeen 100 000 työpaikan sijasta yli 80 000 uutta työtöntä. Siksi ehdotan, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.” [Sara Seppänen: Hallitus ei ole polkenut kenenkään palkkoja!]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-10-15T14:49:40,2025-10-15T14:54:38,Hyväksytty,1.1 2025_96_18,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Wickström, varsågod.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_19,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies, värderade herr talman! Me kaikki täällä salissa olemme yhtä mieltä siitä, että Suomen työllisyystilanne on juuri nyt vaikea. Tilastot eivät ole vain lukuja, vaan niiden takana on aina oikea ihminen: nuori, joka haluaa ottaa ensimmäiset askeleensa työelämässä, tai perhe, joka yrittää saada arkensa toimimaan, tai kokenut työntekijä, joka haluaa antaa panoksensa mutta ei saa siihen mahdollisuutta. Tilanne on vakava, ja se koskettaa koko yhteiskuntaamme. Siihen on suhtauduttava hyvin vakavasti — nöyryydellä ja kunnioituksella niitä kohtaan, joita se koskee. Samalla työttömyyden syistä on puhuttava suoraan. Maailmantilanne vaikuttaa meihin enemmän kuin koskaan aiemmin: Ukrainan sota, kaupan epävarmuus ja viennin heikentyminen. Suomi kärsii kaikesta tästä monia muita maita enemmän, koska maassamme ei ole ollut talouskasvua moneen vuoteen. Kun yritykset epäröivät eivätkä investoi ja kun ihmiset ovat huolissaan ja säästävät kuluttamisen sijaan, koko talous sakkaa.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-10-15T14:54:48,2025-10-15T14:56:02,Hyväksytty,1.1 2025_96_20,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Viime päivinä olemme iloinneet historiallisesta jäänmurtajakaupasta Yhdysvaltojen kanssa. Sen työllisyysvaikutukset meriteollisuudelle ja sen alihankintaverkostolle ovat todella merkittäviä. Onnittelut pääministeri Orpolle ja hallitukselle hyvästä diilistä! Isoilla onnistumisilla on tapana sysätä liikkeelle muitakin hyviä vaikutuksia, jotka hyödyttävät koko maata. Tämä onnistuminen on esimerkki siitä, miten suomalainen osaaminen, yhteistyö ja pitkäjänteinen diplomatia voivat tuoda uusia työpaikkoja ja vahvistaa koko kansantaloutta. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä jakaa huolen työllisyystilanteesta. Jokainen työtön on liikaa. Moni yrittää kovasti löytää paikkansa työelämässä, mutta työtä ei silti ole tarjolla. Se on raskas ja turhauttava kokemus, ja heidän tilanteensa on juuri niin kurja kuin edustaja Kaikkonen kertoi omassa puheenvuorossaan. Mutta vakuutan, että teemme parhaamme, jotta pitkälti kansainvälisten olosuhteiden vaikeuttama tilanne helpottuu. Hallituksen puoliväliriihessä päätettiin useista uusista kasvutoimista. Tällä hallituskaudella työn verotusta kevennetään jopa 1,6 miljardilla eurolla. Sosiaaliturvaa uudistetaan niin, että työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen on nykyistä helpompaa ja työn vastaanottaminen on kannattavaa. Tavoitteena on oikeudenmukainen, selkeä ja kannustava järjestelmä, joka vähentää köyhyyttä ja tukee työllistymistä. Arvoisa puhemies! Välikysymyksessä väitetään, ettei pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä olisi parannettu. Väite on perusteeton. Hallituksen tavoite on tehdä työmarkkinoista joustavammat ja dynaamisemmat, kuten kilpailijamaissamme. Keskeinen uudistus on paikallisen sopimisen laajentaminen, mikä antaa yrityksille mahdollisuuden sopia työehdoista joustavammin suoraan työntekijöiden kanssa. Tämä lisää tuottavuutta, vahvistaa kilpailukykyä ja luo edellytyksiä uusien työntekijöiden palkkaamiselle erityisesti pk-sektorilla. Samassa kokonaisuudessa on toteutettu muutoksia määräaikaisuuksiin, irtisanomissuojaan ja takaisinneuvotteluvelvollisuuteen. Ne selkeyttävät sääntelyä ja antavat yrityksille rohkeutta työllistää lisää työntekijöitä. Arvoisa puhemies! Hallitus on käynnistänyt laajan norminpurkuohjelman. Kun lupaprosessit nopeutuvat ja hallinnon taakka kevenee, yritykset voivat keskittyä kasvuun ja innovaatioihin. Samoin vaikuttavat rahoituslisäykset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, joilla vahvistetaan pitkän aikavälin kasvupohjaa ja luodaan uusia korkean osaamisen työpaikkoja. Työelämämuutos vaatii myös koulutusratkaisuja. Hallitus lisää korkeakoulujen aloituspaikkoja ja tarjoaa ilman opiskelupaikkaa jääneille nuorille mahdollisuuden suorittaa maksutta 30 opintopistettä avoimessa korkeakoulussa. Osaaminen vahvistuu, ja työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto helpottuu. Erityisen tärkeänä näemme nuorten tukemisen ja työhyvinvoinnin vahvistamisen. On huolestuttavaa, että neljä viidestä alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeestä myönnetään mielenterveyden häiriöiden perusteella. Terapiatakuu tarjoaa nuorille nopeampaa apua ja toivoa tilanteessa, jossa toivottomuus ja näköalattomuus uhkaavat murentaa uskoa tulevaisuuteen.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-10-15T14:59:28,2025-10-15T15:04:05,Hyväksytty,1.1 2025_96_21,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Entinen yritysjohtaja sanoi aikoinaan, että Suomesta ei kannata ulkomaille viedä hevosta pienempää. Jäänmurtajat ovat hevosia suurempia, ja se oli hyvä uutinen, ja siitä pitää tosiaan onnitella. Hevosta pienempiä saa myös kehittää. Internetiä ja tekoälyä suomalaiset eivät enää ehdi keksiä, mutta niiden soveltamiseen kaikkien kuluttajien hyödyksi on vielä aikaa. Erilaiset digitaaliset alustat ja palvelut antavat myös meille mahdollisuuden valloittaa maailmaa. Supercell, Wolt, Oura ja Iceye ovat jo hienoja tarinoita, ja näitä tarvitaan lisää. Uutta Nokiaa emme todennäköisesti enää saa aikaiseksi, mutta parikymmentä pienempää menestystarinaa auttaisi mainiosti Suomea ylöspäin. Ja näitä kotimaisia kasvuyhtiöitä pitäisi valtion tukea paljon rohkeammin. Olen monta kertaa ehdottanut, että eläkeyhtiöiden miljardeja sijoitettaisiin myös näihin kasvuyrityksiin. Ja vielä kun olisi malttia odottaa, ettei niitä myydä liian aikaisin pois. Suomi on pieni maa, ja pieni maa ei voi olla kaikessa mahdollisessa mukana. Meidän on löydettävä omat vahvuutemme ja keskityttävä niihin. Ja niissä meidän pitää yrittää ja haluta olla maailman paras. Vain sitä kautta voimme menestyä tulevaisuudessa. Meillä on mahdollisuuksia myös esimerkiksi puolustus- ja kaivosteollisuudessa, mutta meidän pitää toimia paljon nopeammin, rohkeammin ja itsekkäämmin. Arvoisa puhemies, ärade talman! Työllisyydessä hallituksen puheet eivät enää vastaa tekoja. Entinen työministeri alkoi puhua mustaa valkoiseksi väittämällä, ettei kokoomus ole luvannut 100 000:ta uutta työpaikkaa, vaan kyseessä ovat teoreettiset laskelmat siitä, kuinka päästään 80 prosentin työllisyyteen 2030-luvulla. Nyt on pakko sanoa koko hallitukselle ja erityisesti kokoomukselle, että ennen eduskuntavaaleja ainakin äänestäjille syntyi hyvin vahva mielikuva siitä, että Suomeen syntyy 100 000 uutta työpaikkaa ja talous laitetaan kuntoon. Kumpikaan ei ole toteutunut. Yhtä asiaa en ymmärrä, kun kuuntelee hallituksen puolueiden puheita täälläkin. Eivätkö he ymmärrä, missä tilanteessa tämä maa tällä hetkellä todella on? [Keskeltä: Tämä on kyllä hyvä kysymys!] Faktat eivät selittelemällä ja toivomalla miksikään muutu. Työttömyysaste on yli kymmenen prosenttia, mikä on korkein luku 25 vuoteen. Työttömiä työnhakijoita on 311 000, mikä on 31 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömiä on 129 000, mikä on 32 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin, ja tämä luku on lähes sama kuin pahimpina 1990-luvun lamavuosina. Eikä tämä vielä riitä: tuoreiden arvioiden mukaan jopa 50 000 työpaikkaa on uhattuna kotimaisissa pörssiyrityksissä. Nämä ennusteet näyttävät valitettavasti toteutuvan, kun pahimpina viikkoina tuhansia suomalaisia on joutunut yt-neuvotteluihin. Arvoisa puhemies! Työttömyyden lisäksi huolestuttavaa on koko Suomen ilmapiiri, ja ilmapiiri ei pelkästään syyllisiä etsimällä parane tippaakaan. Kansa ei kuluta. Yritysten omistajat eivät panosta kasvuun. Yritysten johto ei saa mitään aikaiseksi. Työntekijät eivät ole osaavia eivätkä tehokkaita, ja liian moni heistä tekee etätöitä. Eli syyllisiä kyllä riittää. Suomalaiset ovat hyvin huolissaan ja aivan syystä. Syyllisten etsiminen pitää siitä huolimatta saada loppumaan. Negatiivinen kierre pitää saada loppumaan, ja siihen ei saa lisätä kierroksia. Kierre pitää saada loppumaan ja löytää positiivista nostetta. Talous pitää saada kasvuun 20 korpivaellusvuoden jälkeen. Vain kasvu luo uskoa tulevaan ja lopettaa velkakierteen. Arvoisa puhemies, ärade talman! Olemme julkaisseet kasvuohjelman, mistä riittää kannustavia ehdotuksia myös yrityksille ja palkansaajille. Annan yhden esimerkin, miten kuluttajien ostovoimaa olisi saatu paremmaksi panostamalla enemmän ja lisää. Jos suurituloisten veronalennukset olisi laitettu esimerkiksi alle 4 000 tienaaville eläkeläisille niin, että heitä verotettaisiin oikeudenmukaisesti samalla lailla kuin palkansaajaa, ostovoima olisi lisääntynyt. Arvoisa puhemies! [Puhemies koputtaa] Liike Nyt yhtyy keskustan välikysymykseen. [Timo Heinonen: Totta kai!]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-10-15T15:04:53,2025-10-15T15:10:22,Hyväksytty,1.1 2025_96_22,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Annan nyt työministeri Marttiselle ja pääministeri Orpolle kummallekin kolmen minuutin vastauspuheenvuoron. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_23,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Matias,Marttinen,Työministeri,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Kiitoksia käydystä keskustelusta, vaikka en voikaan yhtyä aivan kaikkiin huomioihin, mitä on tuotu esille. Uudistusvelka: Liian pitkään tässä maassa on jätetty tekemättä niitä uudistuksia, mitä muissa Pohjoismaissa on tehty. Me näemme sen, millä tavalla vaikka Ruotsin talous on kasvanut samaan aikaan, kun meillä on ollut hyvin kituliasta kasvua. Velkaelvytyksellä, hyvät kollegat, hyvä vasemmisto-oppositio, tämä maa ei tästä suosta nouse. Siksi tarvitaan rohkeita uudistuksia, joilla saadaan työllisyyttä vahvistettua, investointeja Suomeen, ja tätä työtä maan hallitus tekee. Kun kuuntelin SDP:n ehdotuksia tähän keskusteluun, niin näkee kyllä hyvin sen, että eihän teillä velkaelvytyspuhe ole mihinkään tästä vastaavasti muuttunut. Aivan samaan tapaan te ehdotatte taas uusia toimenpiteitä, jotka perustuvat vain uuteen velanottoon ja sen kautta siihen ylöspumppaukseen meidän talouden osalta. Me olemme tehneet jo laajasti toimenpiteitä, mitä tulee vaikka nuorten työttömyystilanteen helpottamiseen tai työttömyysturvalla opiskeluun — näitä asioita on tehty jo — tai vaikka sitten pääomamarkkinan toiminnan kehittämiseen. Nämä päätökset on tehty jo hallituksessa, ja me teemme koko ajan lisää päätöksiä, jotta nyt se liikkeelle lähtenyt kasvu saadaan taas entistä vahvemmaksi. Haluan sanoa sen, hyvät kollegat, että tämä hallitus tekee historiallisen vahvaa teollisuuspolitiikkaa. Eikö näin? Puhtaan teollisuuden hankkeet liikkuvat meillä eteenpäin: 20 miljardin euron arvosta hankesuunnitelmia, joita auttaa merkittävästi myös se, että hallituksen käyttöön ottama verokannustin houkuttelee kansainvälisiä investoreita Suomeen. Se tarkoittaa investointeja, se tarkoittaa työtä moniin suomalaisiin maakuntiin. Akkuklusterin kasvu jatkuu Kotkassa — erittäin hieno teollinen hanke käynnissä. Puolustusteollisuus kasvaa erittäin vahvasti tällä hetkellä. Kävin Pirkanmaalla taannoin, ja siellä erään yrityksen johtaja sanoi, että hän allekirjoittaa uusia työsopimuksia joka viikko — hyvät kollegat, joka viikko. [Eduskunnasta: Hyvä asia!] Ja tätä vastaavaa kehitystä meidän täytyy entisestään pystyä vahvistamaan. Ja viimeisenä meriteollisuus: Ajatelkaa siis Turun telakan tilannetta: kymmeneksi vuodeksi aiesopimus — historiallinen asia —, yhden jättiristeilijän työllisyysvaikutus 13 000 henkilötyövuotta. Ja nyt sitten viime viikolla tuli historiallinen sopimus siitä, että Yhdysvallat ensimmäistä kertaa historiassa hankkii jäänmurtajia toiselta valtiolta, siis meiltä Suomesta: [Jukka Kopra: Loistavaa!] neljä murtajaa, 10 000 työpaikkaa. [Välihuutoja] Tämä antaa taas vahvaa uskoa ja luottamusta siihen, että teollisuuteen syntyy uutta työtä. Hyvät kollegat, jos kysytään siitä, onko Suomen lasi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä, niin kun kuuntelee oppositiota, voisi kuvitella kotikatsomoissa, että se on puoliksi tyhjä, mutta aidosti, hyvät kollegat, se on puoliksi täynnä. Nyt meidän tehtävä on vahvistaa tätä luottamusta ja tehdä lisää päätöksiä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-10-15T15:10:29,2025-10-15T15:13:52,Hyväksytty,1.1 2025_96_24,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Sitten pääministeri Orpo, ja halukkaat edustajat voivat jo pyytää vastauspuheenvuoroja painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Pääministeri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_25,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On totta, että 227 000 työtöntä on aivan liikaa, mutta ajatus siitä, että hallitus ei ymmärtäisi, ei pidä paikkaansa. Meillä on ystäväpiireissämme, tuttavapiireissämme varmasti ihmisiä, joita työttömyys on kohdannut. Me tavataan ihmisiä, kuullaan tarinoita, ikäviä tarinoita siitä, mikä tilanne on, ja me teemme kaikkemme, että me saamme suomalaisille ihmisille töitä. Me teemme sitä siitä huolimatta, että jokaista meidän uudistusta, joka me tehdään työpaikkojen luomiseksi, te olette vastustaneet, te välikysymyksen tekijät. [Antti Kurvinen: Ei pidä paikkaansa!] — No, ehkä joillekin yksittäisille on tukea tullut, pääasiassa olette vastustaneet. Arvoisa puhemies! On kyse juuri siitä, niin kuin työministeri totesi, onko lasi puoliksi täynnä vai tyhjä. Onko viestimme näille työttömille ihmisille se, että peli on menetetty, vai annammeko heille toivoa? [Välihuutoja vasemmalta] Minä haluan taistella toivottomuutta vastaan, hyvä vasemmisto-oppositio kokonaisuudessaan, toivottomuutta vastaan ja toivon puolesta, sillä Suomella on toivoa. Me murramme nyt jäätä talouden kasvulle ja työllisyydelle. Aika vähän teidän puheenvuoroissanne puhuttiin jäänmurrosta. — Edustaja Kaikkoselle kiitos kiitoksista. Tämä on ollut suomalaisten yhteinen onnistuminen, olette siinä aivan oikeassa. — Nämä 7 000 työpaikkaa, saatikka se, mitä kaikkea se voi avata sen päälle, on erittäin merkittävää. Se on erittäin merkittävää. Onneksi suomalaiset ovat tämän ymmärtäneet — laajasti tyytyväisyyttä — ja toivottavasti, niin kuin edustaja Satonen on kirjoittanut ja puhuu, tämä murtaa jäätä ja saadaan toivoa tähän maahan, uskoa tulevaisuuteen, koska se näyttää meille, että meillä on maailmanluokan osaamista — maailmanluokan osaamista. Ja sitä on paljon muillakin aloilla: energiateknologiassa, puhtaassa siirtymässä, [Välihuutoja vasemmalta] puolustusteollisuudessa, kvanttiteknologiassa, tietoverkoissa ja niin edelleen. Työpaikkoja syntyy, investointeja syntyy, ja mitä me teemme? Me teemme kädet savessa töitä, jotta näitä investointeja saadaan Suomeen lisää, jotta suomalaiset yritykset saavat tilauksia — siis jotta suomalaiset saavat työpaikkoja eli jotta työttömät ihmiset saavat mahdollisuuden päästä töihin. Yritykset luovat työpaikkoja, ei hallitus. Hallituksen tehtävä on luoda edellytykset sille, että yritykset menestyvät. Kukaan ei voi väittää, etteikö tämä hallitus olisi tehnyt enemmän yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi kuin yksikään hallitus tässä maassa — ja siksi, että ihmisillä olisi töitä. Jos näitä uudistuksia ei olisi tehty, me olisimme jatkaneet sitä kituliaan kasvun aikaa. Nyt olemme luoneet edellytykset. Me tullaan näkemään, että lyhyellä aikavälillä kauppoja syntyy. Me nähdään se keskipitkällä aikavälillä, että investointeja syntyy, ja pitkällä aikavälillä, kun me tulemme pelastamaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan. [Ritva Elomaa: Hienoa!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-10-15T15:13:59,2025-10-15T15:17:13,Hyväksytty,1.1 2025_96_26,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_27,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun te kovin pontevasti vakuutatte, että hallitus tekee kaikkensa, niin sitä uskoisi vielä vähän paremmin, jos täällä myös perussuomalaiset ministerit olisivat samaa viestiä kertomassa, edes yksi niistä kuudesta ministeristä, mutta on jotain tärkeämpää tekemistä kuin keskustella suomalaisesta suurtyöttömyydestä tällä hetkellä. [Jenna Simula: Heti on persuja ikävä!] Viittasitte myös siihen, että ”kun on hankalat suhdanteet ja ulkoisia haasteita”. Arvoisa puhemies! Suurin piirtein samat suhdanteet ovat muuallakin Euroopassa, mutta vain meillä nousee työttömyys tällä tavalla kuin nousee. Hallituksen tehtävä on reagoida suhdanteisiin, ei mennä niiden taakse. Tämä teiltä on kyllä kuultu moneen kertaan, kuinka Suomen huono taloustilanne on kaikkien muitten vika. Se on Putinin vika, se on Trumpin vika, keskustan vika, totta kai. [Välihuutoja oikealta] Edellisen hallituksen vika, se on kuultu myöskin, ties kenen vika, mutta peilihän teiltä puuttuu. Sieltä ei syyllistä teidän ajatuksissanne löydy. Arvoisa puhemies! Selityksiä on kuultu ihan riittävästi. Tehkää enemmän, selittäkää vähemmän.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2025-10-15T15:17:13,2025-10-15T15:18:23,Hyväksytty,1.1 2025_96_28,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä. [Hälinää — Puhemies koputtaa]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_29,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun kuunteli edustaja Suhosen puheenvuoroa, tuntui, että se on varmaan kirjoitettu ennen kuin puolue tähän velkajarruun yhtyi, koska siinä taisi hurahtaa pitkälti yli puolen miljardia saman tien. Eniten minua häiritsee tässä keskustelussa se, että täällä puhutaan, että Suomessa osa-aikatyö ei kannattaisi. Minä haluan nyt lukea suoraan, mitä VATT on tästä kirjoittanut: ”Suomessa työttömien osa-aikatyön kannustimet ovat kansainvälisesti katsoen edelleen hyvät suojaosien poiston jälkeenkin. Monissa muissa maissa palkkatulot vähentävät etuuksia huomattavasti enemmän. Osa-aikatyön kannustimet ovat hyvät erityisesti työttömillä, jotka eivät saa muita tulosidonnaisia etuuksia kuten asumis- tai toimeentulotukea.” Tätä tukee myös se, että YTK:n kyselyssä huomattava osa vastaajista piti osa-aikatyötä edelleen kannattavana. Minä toivon, että tästä salista ei lähde sellaista viestiä, että Suomessa osa-aikatyö ei kannata.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-10-15T15:18:23,2025-10-15T15:19:30,Hyväksytty,1.1 2025_96_30,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_31,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tahdon vielä muistuttaa, että tällä hetkellä keskustalla on enemmistö peräti yhdeksässä Keski- ja Pohjois-Suomen aluehallituksessa ja aluevaltuustossa. Mitä keskustan edustajat tekevät siellä? He haluavat irtisanoa satoja sotealan ammattilaisia hyvinvointialueilla. [Välihuutoja] Etelä-Pohjanmaalla on säästötavoitteena vähentää 300 henkilötyövuotta pois, Keski-Suomessa 400, Lapissa jopa 700. Keskusta yhdessä hallituskumppaneiden kanssa päätti viime hallituskaudella hyvinvointialueiden rahoituslaista, minkä vuoksi ihmisiä on jäänyt työttömäksi. [Antti Kurvinen: Säälittävää!] Voin kysyä, miten meni niin kuin omasta mielestä. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Samaan aikaan keskusta haluaa Suomeen kymmeniätuhansia maahanmuuttajia töihin, vaikka olemme saaneet kuulla maahanmuuttajataustaisten hoitajien heikon ammatillisen kielitaidon aiheuttamista vakavista vaaratilanteista ja potilasvahingoista. [Välihuutoja] On helppo syyttää aina hallitusta, mutta jos keskusta haluaisi tehdä työttömille jotain, niin voisitte aloittaa johtamistanne aluevaltuustoista. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-10-15T15:19:30,2025-10-15T15:20:27,Hyväksytty,1.1 2025_96_32,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_33,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Pääministeri Orpo ihan oikein nosti esille tämän jäänmurtajatilauksen hyvät vaikutukset työllisyyden ja talouden osalta. Se on totta, ja olemme totta kai iloisia siitä, että työllisyys paranee ja metalliosaajia työllistetään jatkossa enemmän. Hienoa, tämä on hyvä asia. Kun tähän liittyen nytten sitten tässä telakkateollisuuden ympärillä on ollut tämmöisiä mustia pilviä liittyen työntekijöitten suoranaiseen hyväksikäyttöön tietyiltä osin, niin kysynkin sitä, että kun aiemmalla kyselytunnilla oikeusministeri Meri lupasi käydä hallituksessa keskustelut siitä, että tämä ammattiliittojen kanneoikeusnäkemys täällä hallituksessa käydään läpi, niin joko keskustelu on käyty. Jos keskustelu on käyty, mihinkä johtopäätökseen päädyitte? Jos keskustelua ei ole käyty, miksi keskustelua ei ole käyty?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-10-15T15:20:28,2025-10-15T15:21:16,Hyväksytty,1.1 2025_96_34,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_35,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihan ensiksi täytyy sanoa kyllä edustaja Lundénille: Tiesittekö te, että hyvinvointialueitten rahat tulevat hallitukselta? Jos te viette rahat, niin varmaan siellä hyvinvointialueillakin jotain toimia täytyy tehdä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Puhemies koputtaa] Sitten on pakko kyllä pääministerille myös sanoa, että toivottavasti olette seurannut, minkälaista politiikkaa keskusta on kuitenkin tuolla valiokuntatyössä tehnyt: aika monia työmarkkinauudistuksia ollaan myös tuettu — niitä, mitkä me olemme nähneet järkeviksi — joten toivottavasti ette levittele tästä väärää tietoa. Mutta tulee mieleen Tuntematon sotilas, kun siellä on tämmöinen: ”Mees valittaan nälkääs, niin eteesi lyödään semmoinen rätinki, että sulla ei voi olla nälkä.” Tässä teidän politiikassa on pikkuisen samaa: kyllä työttömiä ja niitä, ketkä ovat siellä yt-neuvottelujen piirissä, varmasti helpottaa, kun te sanotte, että ei tässä nyt mitään hätää ole, että ihan kivastihan meillä oikeastaan menee ja lasi on puoliksi täynnä. Jotta me saadaan tämä tilanne parannettua, pitää tunnustaa tosiasiat ja sen jälkeen alkaa tekemään muutoksia tähän meidän politiikkaan, niin että ihmiset saavat töitä. Arvoisa ministeri, voitaisiinko katsoa nyt näitä yrittäjien työntekijämaksuja, voisiko niitä kenties alentaa? Ja työttömyysturvan suojaosan palautus, mahtuuko se teidän asialistalle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-10-15T15:21:16,2025-10-15T15:22:22,Hyväksytty,1.1 2025_96_36,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Diarra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_37,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Fatim,Diarra,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kiitos pääministeri Orpolle ja ministeri Marttiselle hyvistä vastauksista, mutta jäi vähän uupumaan vielä se, millä tavalla pyritään vaikuttamaan myös naisten työttömyyteen. Me tiedetään nyt, että naisiin on kohdistunut enemmän työttömyyttä ja sehän johtuu siitä, että Suomessa on EU:n segregoituneimmat työmarkkinat. Tämän takia työttömyys näkyy erityisesti naisvaltaisilla aloilla, missä jo nyt palkat ovat huomattavasti matalammat. Tämän takia kysyisinkin: minkälaisia toimenpiteitä hallitus aikoo tehdä työmarkkinoiden segregaatiolle tai kohdistaako hallitus erityisiä toimia siihen, että saadaan myös naisten työttömyys laskuun? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Fatim Diarra,1489,2025-10-15T15:22:22,2025-10-15T15:22:59,Hyväksytty,1.1 2025_96_38,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_39,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustajohtoisella Sipilän hallituskaudella aloitettu työttömien kiusaaminen ja koulutuksesta leikkaaminen jatkuu nyt kokoomuksen johdolla. Viime kaudella vasemmistohallituksen aikana työllisyys saatiin huippulukemiin, jotka ovat nyt oikeiston valtakaudella sulaneet. Pääministeri Orpo, sata uutta työtöntä joka päivä ja 120 miljoonaa euroa pois ammatillisesta koulutuksesta — tällä reseptillä Suomi ei nouse eikä työttömyys vähene. Nyt pitäisi panostaa koulutukseen, tukea rakennusalaa, perua sosiaaliturvaleikkaukset, parantaa työntekijöiden asemaa ja palauttaa suojaosat. Leikkaamalla tai ylikireällä finanssipolitiikalla hyvinvointi ei kehity eikä työllisyys kasva. Nyt pitää vaihtaa levyä, eli hyvä hallitus, saa suorittaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-10-15T15:22:59,2025-10-15T15:23:55,Hyväksytty,1.1 2025_96_40,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Norrback, varsågod.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_41,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Tack, ärade talman! För det första: Varje ung person som inte hittar sitt första jobb, varje medelålders som tappar sitt jobb och alla äldre som är i min ålder och eventuellt inte har framtidsutsikter att hitta ett nytt jobb — det är en personlig katastrof, men det är en katastrof för regionen och det är en katastrof för landet. Ekonomi och ekonomisk utveckling, brukar man säga, är till 80 procent psykologi och 20 procent siffror, och jag tror vi glömmer bort det här i debatten. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2025-10-15T15:23:55,2025-10-15T15:24:30,Hyväksytty,1.1 2025_96_42,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun kuuntelin edustaja Kaikkosen välikysymyspuheenvuoroa, niin ihailin sitä empatiaa ja sympatiaa, mitä te osoititte työttömiä kohtaan. Nostan hattua siitä. Sitten yritin kuunnella, mitä ratkaisuehdotuksia teillä oli. Oikeastaan ainut tällainen vähän radikaalimpi ratkaisu oli Viron verotusmalli, joka tarkoittaa, että verot maksetaan vasta, kun voittoa jaetaan. Arvoisat keskustan edustajat, sinä aikana, kun tämä Viron malli on ollut käytössä, 25 vuotta, te olette olleet hallitusvastuussa 16 vuotta, 12 vuotta pääministerin roolissa. Miksi te ette ole käyttäneet sitä pelikorttia silloin? Sitten vielä kun kuuntelin vastauspuheenvuoronne, se oli aika aggressiivinen. Mihin se hyvä empatia ja sympatian tunne hävisi? Onko tämä pelkästään näyttelyä ja teatteria, kun puhutaan vakavasta asiasta eli suurtyöttömyydestä, mitä hallitus yrittää ratkoa? [Veronika Honkasalo: Miten se pääministerin puhe!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-10-15T15:25:05,2025-10-15T15:26:16,Hyväksytty,1.1 2025_96_43,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_44,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Pääministeri Orpo sanoi äsken, että meillä on 227 000 työtöntä. Nyt en oikein ymmärtänyt, mistä semmoinen luku on tullut, kun mielestäni meillä on 331 000 työtöntä. Ministeri Marttinen puhuu aina, että 20 vuoteen ei ole tehty mitään muutoksia. Tulee mieleen vaan, että kuka on istunut hallituksessa tämän 20 vuoden aikana. Kortti ei mainitse nimeä, mutta se alkaa k:lla. Lopuksi haluaisin kysyä näistä valonpilkahduksista. Kun niistä on nyt vuosi puhuttu, että taloustilanteessa on valonpilkahduksia, niin mitkä ne konkreettiset luvut ovat, jotka ovat valonpilkahduksia. Se kiinnostaisi tietää, koska se olisi tosi hyvä asia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-10-15T15:26:16,2025-10-15T15:27:19,Hyväksytty,1.1 2025_96_45,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_46,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä pääministeri ja arvoisa hallitus! Kukaan ei täällä salissa varmasti kiistä näitä olosuhteita, missä me elämme, erittäin vaikeita tilanteita, mutta kyllähän tämä keskustelu on sillä lailla huvittavaa, että kaikki hyvät asiat ovat nykyisen hallituksen ansiota, kaikki negatiivinen Suomessa on edellisten hallitusten syytä. [Arto Satonen: Kuka on sanonut näin?] Arvoisa pääministeri, hyvä hallitus, teidän hallituksenne ei ota mitään vastuuta siitä tilanteesta, missä Suomi on. Meillä on pahin työttömyys sitten 90-luvun lamavuosien, ja nyt tänään me ollaan kuultu hallituspuolueilta, että euriborkorkojen ja mamujen vika on tämä työttömyystilanne. Tämä on se selitys. Aikamoista korskeutta ja, sanoisin, jopa ylimielisyyttä. Kyllähän te olette talouspolitiikallanne myös vaikeuttaneet tätä työttömyyttä: alvien himokorotukset, kotitalousvähennyksen leikkaaminen. Juuri tuossa edustaja Oinas-Panuma ehdotti suojaosan lisäämistä, niin että kannattaisi myös vähäinen työ — eikö kokoomus ole ajanut työn kannustavuutta? Ja oletteko valmiita työnantajamaksujen alentamiseen? Tämä Östmanille meidän yhtenä keinonamme. Viimeiseksi tärkeimpänä keskustan ehdotuksena: pääministeri, oletteko valmiita kutsumaan kaikki puolueet velkajarrutyöryhmän tapaiseen [Puhemies koputtaa] työttömyys‑/työllisyysriiheen neuvotteluun?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-10-15T15:27:19,2025-10-15T15:28:40,Hyväksytty,1.1 2025_96_47,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_48,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Talousvaikeudet ovat aivan kiistattomia, mutta kiusallista se on hallitukselle sen vuoksi, pääministeri Orpo, että te lupasitte 100 000 uutta työllistä. Painokkain sanankääntein sanoitte suomalaisille, että teidän vahtivuorollanne Suomeen syntyisi 100 000 uutta työpaikkaa, ja nyt nämä luvut ovat aivan karmeita: työttömien määrä yli 300 000 ja pitkäaikaistyöttömien määrä lähes 90-luvun tasolla, 130 000. Karmeat luvut. Työttömyyden pelko kalvaa tänä päivänä monien suomalaisten kotitalouksissa, eivätkä ihmiset uskalla kuluttaa, mikä entisestään vetää taloutta vaikeammaksi ja tilannetta entistä huonommaksi. Tässä tilanteessa pidämme erittäin huonona sitä, että sen sijaan, että työsuhdeturvaa parannettaisiin ja sitä kautta luotaisiin luottamusta, te entisestään heikennätte irtisanomissuojaa ja helpotatte määräaikaisten työsuhteiden tekemistä. SDP sen sijaan haluaisi nimenomaan helpottaa työllistymistä esimerkiksi palauttamalla työttömän suojaosat työttömyysturvaan, sitä kautta tienaamalla, tai esimerkiksi mahdollistamalla työttömyysturvalla opiskelun. [Puhemies koputtaa] Voisiko näistä löytyä ratkaisuja?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-10-15T15:28:40,2025-10-15T15:30:00,Hyväksytty,1.1 2025_96_49,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_50,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä täytyy ihmetellä tätä hallituspuolueiden hehkutusta siitä, kuinka kasvu on jo ovella tai valoa on näkyvissä ja kuinka fantastisesti suomalaisilla menee, kun kokemus tuolla kentällä on aivan erilainen. Maanantaina vierailin tuolla kotikunnassani paikallisten työttömien yhdistyksessä, ja tärkein viesti, mikä sieltä jäi mieleen, oli se, että nämä ruoka-apujonot ovat kovassa kasvussa, eli leipäjonot ovat kasvussa. Toinen viesti seurakunnan tapaamisesta oli tämä, että tulee entistä enemmän kuormitusta diakoniatyöhön sen takia, koska nämä turvaverkot ovat repeilleet ja ihmiset hakevat apua sieltä seurakunnasta, kun oikein muualta ei saada. Nämä ovat niitä konkreettisia merkkejä siitä, miten nämä hallituksen leikkaukset, säästöt ja tämä suurtyöttömyys tuolla ihmisten arjessa näkyy. Kysyisinkin pääministeriltä ja hallitukselta: oletteko tietoisia tästä heikommassa asemassa olevien ihmisten tilanteesta tällä hetkellä, ja mitä me voitaisiin sille yhdessä tehdä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-10-15T15:30:00,2025-10-15T15:31:10,Hyväksytty,1.1 2025_96_51,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_52,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Työllisyyspalvelujen siirto kunnille ja työllisyysalueille oli varsin yksimielinen muutos. Nyt näemme, että tuokaan uudistus ei kuitenkaan ole kertaheitolla valmis. Rahoitus kunnille on laskettu vuoden 23 tason mukaan, ja työttömyystilanne on sen jälkeen muuttunut aika pahasti. Tässä tarvittaisiin sitä, että kunnille taattaisiin resurssit sekä työllisyyspalveluiden että kotoutumispalveluiden hoitamiseen. Tällaista kahden vuoden takaista laskumallia ei pitäisi voida enää käyttää. No, pohjoismainen työvoimapalveluiden malli on myös osoittautunut varsin jäykäksi näin kovassa työttömyystilanteessa, ja sinne työllisyyspalveluille pitäisi antaa enemmän joustoa ja mahdollisuutta siihen, että he kohdentavat henkilöstöresurssin heille, jotka eniten palvelua ja apua tarvitsevat. Aikooko hallitus tällaisia joustoja työllisyysalueille tarjota?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-10-15T15:31:11,2025-10-15T15:32:15,Hyväksytty,1.1 2025_96_53,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_54,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Puhemies! Viime viikkoina on ilmoitettu useiden tuhansien työpaikkojen vähennystavoitteista vientiyrityksissä ja hyvinvointialueilla, teollisuudessa ja palveluissa. Hallituksen ilo näistä murtaja- ja risteilijätilauksista voi sekin osoittautua ylimitoitetuksi. Muun muassa telakkateollisuudessa rehottava ulkomainen halpatyö nimittäin tarkoittaa, että tilausten hyöty valuu isolta osin Suomesta ulos eikä työllisyys kohene. Hallitus on kaudellaan vain kasvattanut tätä ongelmaa, muun muassa helpottamalla lähetettyjen työntekijöiden paikallista sopimista. Meriteollisuuden kaupoista pitää muistaa myös se, että ne rahoitetaan suomalaisten veronmaksajien takauksilla, oli sitten kyseessä saksalais- tai kanadalaisomisteinen telakka tai niiden asiakkaat, yhdysvaltalainen risteilyvarustamo tai Yhdysvaltain merivartiosto. Nämä USA:n tilaamat murtajat tehdään rinnakkain ja samanaikaisesti Suomessa ja Yhdysvalloissa. Tarkoituksena on siirtää osaaminen ja teknologia Atlantin taakse. [Puhemies koputtaa] Hillitsisin siis riemujuhlia tässäkin asiassa. USA kasvattaa nopeasti kilpailukykyisen murtajatuotannon [Puhemies: Kiitoksia!] omille telakoilleen, ja Suomen valtio takaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-10-15T15:32:15,2025-10-15T15:33:42,Hyväksytty,1.1 2025_96_55,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Pääministeri Orpo, yksi minuutti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_56,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Siinä oli monta asiaa, mutta jos olen sanonut väärin, niin 327 000 oli siis se luku, työttömien määrä, ja todellakaan se ei ole mitään ”fantastista”. En halua, että tällaista sanaa edes käytetään tässä yhteydessä. Se on ikävää, ja sen eteen me todellakin teemme ihan kaikkemme. Kyse on siitä, annetaanko me toivoa vai luodaanko me toivottomuutta ihmisille ja suomalaisille. Minä haluan luoda toivoa ja uskoa ja siksi tuoda esille niitä valonpilkahduksia, on se sitten pienempi, yksittäisen ihmisen työllistyminen, tai jättimäinen jäänmurtajatilaus. Jäänmurtajatilauksia ei muuten tarvitse taata, se on eri kuin tämä risteilijäbisnes. Ja haluan sen vielä sanoa nyt lopuksi, että emme myy sitä jonnekin lopullisesti. Me myymme meidän osaamista. Me rakennamme murtajia, me myymme moottoreita, potkuriosaamista, kaikkea mahdollista. Se voi jatkua vuosia, vuosikymmeniä. Me ei olla yksin tämän osaamisen kanssa. Ruotsalaiset tilasivat jäänmurtajan Etelä-Koreasta. Siksi tämä on aivan oikeasti lottovoitto, että me saatiin tämä kauppa. [Arto Satonen: Kyllä!] Se antaa valtavat mahdollisuudet vuosikymmeniksi eteenpäin, ja siitä saa ihan aidosti iloita. Minä haluan, että me nähdään nämä vahvuudet, mitkä Suomella on, eikä vain sitä, [Puhemies koputtaa] mikä meillä on huonosti, vaikka meillä on vakava tilanne.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-10-15T15:33:43,2025-10-15T15:35:03,Hyväksytty,1.1 2025_96_57,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_58,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on aivan oikein kysytty, että onko lasi puoleksi täynnä vai puoleksi tyhjä, sillä talous on paljon myös psykologiaa, minkälaista viestiä me kykenemme lähettämään. Mutta vielä tärkeämpi kysymys tämän välikysymyksen ääressä on se, että työttömän lompakko on tyhjä kokonaan. Se on tyhjä kokonaan, ja meillä on yli 300 000 työtöntä, joiden lompakko alkaa olla tyhjänä. Tähän vakavaan juttuun pitää senkin takia tarttua, että samalla se tarkoittaa, että myös valtion lompakko on tyhjä. Tänä vuonna Suomen valtio velkaantuu ennätystahtia, ja työttömyys vaikuttaa siihen, sillä meillä verotulot ovat sitä myöten pienempiä ja sosiaaliturvamenot suurempia. Siksi kysynkin, arvoisa pääministeri: en kuvittelekaan, että hallituksen tavoite 100 000 uudesta työpaikasta olisi toteutunut, mutta jos meillä ei olisi tällä vaalikaudella työttömyys lisääntynyt tämän 82 000, vaan oltaisiin samassa työllisyystilanteessa kuin silloin, kun tämä hallitus aloitti, niin kuinka paljon velkaa valtion tarvitsisi ottaa vähemmän tänä päivänä, tänä vuonna, kuin nyt joudutaan ottamaan sen takia, että tämä tilanne on pahentunut näin paljon [Puhemies koputtaa] tämän hallituksen aikana?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-10-15T15:35:03,2025-10-15T15:36:23,Hyväksytty,1.1 2025_96_59,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sammallahti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_60,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tere,Sammallahti,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitos, arvon puhemies! Vähän ehkä ihmetyttää tämä keskustan ristiriitainen viestintä täällä. Koko hallituskauden te olette vähän niin kuin ilakoineet vahingoniloisesti, kuinka paljon tämä hallitus joutuu ottamaan velkaa. No, nyt muutama päivä sitten te laitoitte sosiaaliseen mediaan viestin, miten tämä homma saadaan tästä kääntymään: ei saa leikata tai säästää mistään, ei saa myöskään korottaa veroja, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää lisävelkaantuminen. Työmarkkinauudistuksia te olette vähän joka käänteessä olleet vastustamassa. [Keskustan ryhmästä: Ei, ei!] No, eilen sitouduitte velkajarruun, ja tänään taas puhutte siitä, että pitäisi saada sitä, tätä ja tuota, lisää velkaa, ettekä anna edes hintalappua näille teidän vaatimuksillenne. Joten minun kysymykseni kuuluu keskustalle ja tietysti muullekin vasemmisto-oppositiolle: paljonko nämä teidän ehdotuksenne oikeasti maksaisivat, ja parantaisivatko ne työllisyyttä oikeasti yhtään ja minkä laskelman mukaan? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Tere Sammallahti,1493,2025-10-15T15:36:23,2025-10-15T15:37:23,Hyväksytty,1.1 2025_96_61,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_62,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on paljon puhuttu kasvusta. Kasvuluvut vuonna 23 ovat olleet miinus 0,9, vuonna 24 plus 0,4 ja nyt tälle vuodelle vähän alle prosentin, puolesta prosentista prosenttiin, jatkossa ehkä puolitoista. Tarvitaan korkeampia kasvulukuja. Se, minkä takia pyysin puheenvuoron tässä yhteydessä, liittyy pitkäaikaistyöttömyyteen. Jokaisessa kriisissä jää työttömyys korkeammalle tasolle, ja tämä 129 000 työtöntä tällä hetkellä on aivan karsea luku. Nyt kysyn: mitä pitäisi tehdä enemmän, ja tekeekö hallitus enempi aktivointitoimia ja työllistämispolitiikkaa, joilla nämä 129 000 ihmistä saataisiin työllistymään? Heidän tilanteensahan voi kestää vuosikausia. Nyt olisi se aika, jolloin heille pitäisi tehdä aktivointitoimia. Siihen toivon vastausta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-10-15T15:37:23,2025-10-15T15:38:34,Hyväksytty,1.1 2025_96_63,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_64,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tilanne on erittäin vakava, ja eniten kummaksun sitä, kun oppositiosta ja myöskin keskustasta todetaan, että hallitus ei kantaisi vastuuta. Ihmettelen sitä, koska joka päivähän hallitus kantaa sitä vastuuta. Hallituspuolueet kantavat vastuuta ja tekevät päätöksiä. Ensi vuonna alennetaan veroja. Toisaalta pääministeri ja tasavallan presidentti olivat juuri Yhdysvalloissa solmimassa Suomelle jäänmurtajakauppoja — kymmeniätuhansia työpaikkoja Suomeen. Nämä ovat loistavia uutisia. [Välihuuto vasemmalta] — Noin kymmenentuhatta, korjaan. Ei tarvitse sillekin nauraa, niin kuin te nauratte tälle työllisyystilanteelle täällä päivittäin. Keskustan vaihtoehto, jota he esittelevät Suomen kansalaisille, on tässä, mutta tässä on se vaihtoehto, jonka toimititte pääministeri Orpolle tämän hallituskauden aikana: tyhjää täynnä, tyhjä paperi. Siinä oli teidän todellinen vaihtoehtonne. Siinä oli teidän vaihtoehtonne, kuinka te kannatte vastuuta. Te ette halua kantaa sitä. Se erottaa teidät meistä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-10-15T15:38:34,2025-10-15T15:39:32,Hyväksytty,1.1 2025_96_65,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_66,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on näistä jäänmurtajista paljon puhuttu. Yksi suomalainen innovaatio alallahan on tämmöinen Azipod-ruoripotkuri, joka helpottaa sen jäänmurtajan tai laivan kääntymistä ja peruuttamista. Ehkä tässä katsoisin hallituksena vähän mallia siitä näihin innovaatioihin, että kun te olette tehneet politiikkaa, jonka tulokset ovat surkeita kerta toisensa jälkeen, niin ehkä te voisitte kääntää sitä suuntaa ja tehdä toisenlaista politiikkaa. Pääministeri puhui toivosta ja toivottomuudesta. Ehkä ennen kaikkea te olette ruokkineet luottamuspulaa ja hämmennystä. Taloudessa välillä valitetaan, kun rahaa ei ole, ja sitten tehdään höllejä veroaleja. Investoinneista on epäselvää, halutaanko datakeskuksia tai tuulivoimaa, viesti vaihtuu päivittäin. Ilmastolakiin ollaan sitoutuneita, ja sitten ei taas ollakaan. Tämä on jatkuvaa tämmöistä poukkoilua tämä tekeminen. Minä en yhtään ihmettele, että se luo epävarmuutta ja sitten yhdistettynä tähän aika karuun leikkauslinjaan myös semmoista luottamuspulaa. Näitä kun korjataan, niin se on se iso kuva, mikä tässä oikeasti auttaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-10-15T15:39:32,2025-10-15T15:40:35,Hyväksytty,1.1 2025_96_67,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_68,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että keskustellaan eri vaihtoehdoista, millä lama voitetaan. Tämä on pitkäaikainen lama. Ensimmäinen juttu on tietenkin se, että me tuemme kotimaista teollisuutta, koska kun saamme vientiteollisuuden vetämään, niin alamme pärjätä paljon paremmin, ja se samalla ruokkii kotimarkkinoita ehdottomasti. Se, mikä meiltä puuttuu kokonaan, on mielestäni tämä: Tähän ilmastopolitiikkaan liittyy nykyinen suuntaus, jossa metsäteollisuutta ollaan pikkuhiljaa hävittämässä tästä maasta. Sama koskee maataloutta. Meillä on kohta tilanne, että tiloja kaatuu niin paljon, että meillä loppuu kohta maidontuotanto, lihantuotanto, ja sitten tulee nälkä. Ehkä vegaanit siinä voittavat, mutta eivät he oikeasti voita. Arvoisa herra puhemies! Arvoisa pääministeri! Toivon, että tämä otetaan vakavasti, koska meillä on semmoinen tilanne tällä hetkellä Suomessa, että kun katsoo esimerkiksi virallisia menoja, niin bruttokansantuotteesta meillä menee tällä hetkellä 57,6 prosenttia hallinnon ja julkisen hallinnon pyörittämiseen. Siihen pitää pystyä tarttumaan. Ja sitten tällaiset höyhötykset, että me pystyisimme jotain vihreää siirtymää tekemään: Ei ole mitään vetytuotantoa, ei ole mitään vetytehtaita, ei ole vetyterästä [Puhemies koputtaa] eikä ‑alumiiniakaan. Ruvetaan elämään omilla mahdollisuuksilla, ja lopetetaan uneksiminen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-10-15T15:40:35,2025-10-15T15:41:53,Hyväksytty,1.1 2025_96_69,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Partanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_70,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Karoliina,Partanen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskusta kaipasi ryhmäpuheenvuorossaan todellisuuden ymmärtämistä. Toivon todella itse sitä myös keskustalta. Jokainen meistä nimittäin osaa kyllä luetella ongelmia, mutta harva meistä osaa kuitenkaan esittää toimivia ratkaisuja. [Eduskunnasta: Se on huomattu!] Työttömyystilanne on erittäin vaikea, ja siksi hallitus onkin tehnyt mittavat reformit niin talouteen kuin työmarkkinoille. Samalla keskusta tarjoaa vaihtoehdokseen omaa kasvupakettiaan, kasvupakettia, josta hallitus on jo toteuttanut puolet ja josta puolet on täysin toteuttamiskelvotonta hintalapun takia. Vastuunkantoa on, edustaja Kurvinen, se, että esittää vaihtoehdolleen todelliset kustannukset ja hintalapun, mitä se maksaa. Yksin teidän Viron veromalli nimittäin maksaa yli kaksi miljardia euroa. Millä ihmeellä te rahoitatte sen? Loput teidän ehdotuksistanne maksavat satoja ja satoja miljoonia euroja. Siksi onkin hyvä, [Puhemies koputtaa] että keskusta on sitoutunut vihdoin ja viimein velkajarruun, jotta myös tulevaisuudessa äänestäjät saavat äänilleen vastinetta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Karoliina Partanen,1520,2025-10-15T15:41:53,2025-10-15T15:43:04,Hyväksytty,1.1 2025_96_71,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_72,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Näitä hallituspuolueiden edustajien puheenvuoroja kuunnellessa kyllä todella herää kysymys siitä, missä todellisuudessa he elävät. Ymmärretäänkö hallituksessa todella sitä arkea, jota suomalaiset kodeissaan ja työpaikoilla tällä hetkellä elävät? Nämä työttömyyslukemat kyllä kertovat karua kieltään, ja tilanne todella on nyt siis vakavampi kuin yli 20 vuoteen. Ei siinä auta selittely, ei siinä auta taaksepäin katsominen tai muiden syyttely, vaan siihen auttavat vain teot. Siksi tämä välikysymys on nyt tehty, että me tarvitsemme tekoja, emme selittelyä, ja nimenomaan sellaisia tekoja, jotka luovat työtä, yrittäjyyttä ja toimeentuloa. Kun olette varmasti lukeneet välikysymystekstin, niin täällä välikysymystekstissäkin on lukuisia konkreettisia toimia, esityksiä, keskustan toimesta tehtyjä esityksiä, jotka loisivat työtä ja toimeentuloa tähän maahan. Kysynkin: eikö tämä työttömyyskriisi ole hallituksen mielestä nyt riittävän vakava, jos kerran olette valmiit tekemään kaikkenne, jotta näihin esityksiin kannattaisi tarttua?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-10-15T15:43:04,2025-10-15T15:44:15,Hyväksytty,1.1 2025_96_73,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piisinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_74,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä väitetään, että hallitus ei tee mitään, mutta hallitushan purkaa työttömyyttä ruokkineita kannustinloukkuja ja keskittyy rakenteellisiin uudistuksiin. Näin Suomi saadaan kestävälle kasvu-uralle. Työllistämiskynnyksen madaltaminen, vientivetoinen palkkamalli ja paikallisen sopimisen edistäminen kumoavat keskustan väitteet pk-sektorin toimintaedellytysten heikentämisestä. Vaikutukset näistä toimista näkyvät kuitenkin vasta pidemmällä aikavälillä. Leikkaukset, veronkorotukset eivät ole itseisarvoja, vaan välttämätön paha kansainvälisen luottamuksen palauttamiseksi Suomen talouden hallintaan. Ilman uskottavuutta ei tule mittavia investointeja. Tämä hallitus tekee nyt kipeät päätökset velkaantumisen estämiseksi. On muistettava, että lisävelka on siirrettyä verotusta lastemme maksettavaksi. Tämä olisi ollut hyvä ymmärtää myös nousukauden hallitusvastuussa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-10-15T15:44:15,2025-10-15T15:45:22,Hyväksytty,1.1 2025_96_75,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_76,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä pääministeri, te johdatte hallitusta, jonka aikana työllisyys on Suomessa heikentynyt enemmän kuin yhdessäkään toisessa EU-maassa, siis mukaan lukien myös kaikki Venäjän rajavaltiot itäiseltä alueelta. Työttömyyslukemat ovat neljännesvuosisadan korkeimpia, vertailukohta löytyy 90-luvun lopulta. Minusta tässä tilanteessa teillä ei ole varaa suhtautua noin penseästi ja ylimielisesti niihin lukuisiin esityksiin, joita täältä oppositiosta on esitetty pienyrittäjien tilanteen parantamiseksi, ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottamiseksi, niiden osa-aikatyön kannusteiden parantamiseksi, kasvurahoituksen vahvistamiseksi ja niin edespäin. Minä luulen, että sen lukon, joka tässä Suomessa nyt on, itse asiassa sen, josta edustaja Satonen puhui — meillähän on nyt lukko päällä, miksi tämä kasvu ei meinaa käynnistyä — avaamista helpottaisi se, jos te olisitte hiukan valmis tarkistamaan sitä linjaa, joka Suomen [Puhemies koputtaa] on nyt vienyt tähän suurtyöttömyyteen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-10-15T15:45:22,2025-10-15T15:46:40,Hyväksytty,1.1 2025_96_77,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vuornos, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_78,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Henrik,Vuornos,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jokaisella meistä on lähipiirissä varmasti joku henkilö, joka on tällä hetkellä työtä vailla. Minä uskon, että niin hallituksessa kuin oppositiossa ymmärretään, että tämä on vakava tilanne ja vakava ongelma. Olen kuitenkin aika vahvasti eri mieltä siitä, että hallitus ei olisi tehnyt lukuisia toimia, joilla pyritään helpottamaan työllisyystilannetta ja vähentämään työttömyyttä. Esimerkiksi verotuksessa ja työmarkkinauudistuksissa on tehty valtavia muutoksia. Tälläkin hetkellä työministeri Marttinen valmistelee esimerkiksi irtisanomiskynnyksen laskemista ja määräaikaisuuksien perusteiden muutoksia, jotka luovat yrittäjille kannusteita palkata lisää väkeä, laskevat palkkaamisen kynnystä. Olisinkin ehkä ministeriltä kysynyt, koska nämä pk-yrityksille lisää rohkeutta palkkaamiseen tuovat uudistukset saadaan eduskuntaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Henrik Vuornos,911828,2025-10-15T15:46:40,2025-10-15T15:47:39,Hyväksytty,1.1 2025_96_79,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_80,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Tulostaulu ei valehtele. Viimeisin tieto: yli 320 000 työtöntä työnhakijaa. Muualla EU:ssa työttömyys on lähtenyt laskuun, Suomessa se on kaksinumeroinen luku. Hallitus, teille eivät ole kelvanneet SDP:n vaihtoehdot työmarkkinoitten tasapainottamiseksi palkansaajien näkökulmasta säätämällä tulkintaetuoikeus sekä ammattiliittojen kanneoikeus. Teille ei ole kelvannut ehdotus epäterveen kilpailun kitkemiseksi alipalkkauksen kriminalisoinnilla. Teille ei ole kelvannut suojaosien palauttaminen, ja te ette ole lupauksista huolimatta tuoneet uutta aikuiskoulutusmallia. Arvoisa herra puhemies! Ilman satsauksia koulutuspolitiikkaan uhkaa työllisyystaso jäädä alemmaksi. Te saitte perintönä edelliseltä hallitukselta huipputyöllisyyden. Mitä hallitus on valmis aidosti tekemään työllisyyden parantamiseksi etenkin nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden osalta? Ja etenkin odotan vastausta vielä siitä kanneoikeudesta työministeriltä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-10-15T15:47:39,2025-10-15T15:48:37,Hyväksytty,1.1 2025_96_81,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Simula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_82,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kaikkosen puheet eivät täsmää lainkaan keskustan omien linjapapereiden kanssa. Samaan aikaan, kun te syyllistätte hallitusta suurtyöttömyydestä, te julkaisette maahanmuuttopoliittisen linjapaperin, jonka mukaan itse asiassa olisitte lisäämässä työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa erittäin vahingollisin ehdotuksin. [Timo Harakka: Taas vaihdettiin puheenaihetta!] Ehdotatte esimerkiksi työnhakuviisumia, jonka mukaan haluaisitte houkutella kolmansista maista Suomeen ihmisiä jopa vuodeksi etsimään töitä — siis etsimään töitä. Hyvä keskusta, mikä ihmeen järki siinä olisi? Haluatte saada Suomeen työttömien lisäreservin, joka on pahimmillaan valmis polkuhintaiseen ja ‑ehtoiseen työhön. Tämä ei meille perussuomalaisille käy, ja olisin toivonut, ettei myöskään keskustalle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2025-10-15T15:48:37,2025-10-15T15:49:45,Hyväksytty,1.1 2025_96_83,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_84,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä on pahin työttömyys 25 vuoteen. Tämä on erittäin vakava paikka — [Antti Kurvinen: Tämä on fakta!] tämä on erittäin vakava paikka. Silloin kannattaa toki pohtia, kenen vika. Te syytätte keskustaa, mutta nyt on aika myöntää, että teidän vientivetoiset palkkamallit ja osa-aikatyön alasajo eivät ole tuottaneet niitä työpaikkoja, mitä te kansalle lupasitte. Suojaosien alasajo oli virhe. Te syytätte maahanmuuttoa, vaikka vain alle 20 prosenttia työttömyydestä selittyy maahanmuutolla, [Miko Bergbom: Se on aika paljon!] johon lasketaan myös ukrainalaiset sotaa paenneet ja tosissaan töitä etsivät. Te syytätte ihmisiä, mutta joillakin työllisyysalueilla ei ole ollut koko vuonna rahaa työllisyyskoulutuksiin. Omassakin maakunnassani, Päijät-Hämeessä, 30 prosenttia nuorista on työttömänä tällä hetkellä. Helmikuussa 2024 ministeri Satonen kuvasi 30 000:ta aikuiskoulutustuella opiskelevaa kuin reserviksi, josta voi pumpata työntekijöitä markkinoille. Aikuiskoulutustuki on palautettava. Luuletteko, että Kekkonen olisi kehdannut syyttää muita? [Puhemies koputtaa] Arvoisa hallitus, milloin te otatte tämän kriisin tosissaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-10-15T15:49:45,2025-10-15T15:51:06,Hyväksytty,1.1 2025_96_85,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_86,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Monessa kodissa työttömyys uhkaa muuttaa arjen selviytymiseksi ja työntää ne pitkään tavoitellut unelmat yhä kauemmas, ehkä tavoittamattomiin. Suurtyöttömyys, se on yhteinen ongelma. Ei kukaan halua suomalaisille työttömyyttä tässä salissa. Vihreät panostaisivat koulutukseen ja tutkimukseen, jotta Suomeen saadaan ideoita, innovaatioita, työtä, uusia yrityksiä, digitalisaatiota ja kasvua. Me toteuttaisimme vihreän verouudistuksen, jossa ympäristölle haitallista toimintaa verotettaisiin kovemmin ja työtä ja toimeliaisuutta kevyemmin. Me haluaisimme uudistaa työmarkkinoita Tanskan mallin suuntaan sillä tavalla, että työtä saa tehdä aina reilusti, että työllistämisen kynnys on aina matala ja että jokainen voi luottaa siihen, että jos työttömyyden kohtaa, silloin saa tukea. Näyttää näin muutaman vuoden jälkeen siltä, että tämä hallitus valitsi toisen suunnan. Sen takia vihreät kannattavat keskustan välikysymystä, ja sen tueksi me esitämme oman varjovälikysymyksemme. [Naurua perussuomalaisten ryhmästä] Täällä voi nyt nauraa, mutta aivan loppuun haluan todeta, että tämä työttömyyskriisi ei ratkea täällä toisiamme nokittelemalla. Se ei ratkea sillä, että te nauratte meille tai osoittelette meitä, tai myöskään sillä, että me jatkuvasti lyömme vain hallitusta. Se vaatii sitä, että me istumme samaan pöytään, käärimme hihat ja mietimme yhdessä, miten suomalaisille [Puhemies koputtaa] saadaan työtä ja toimeentuloa nyt ja myös kymmenen vuoden päästä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-10-15T15:51:06,2025-10-15T15:52:26,Hyväksytty,1.1 2025_96_87,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_88,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Työttömyys on lisääntynyt Suomessa huolestuttavasti viimeisen parin vuoden aikana, ja kyseessä on erittäin vakava yhteiskunnallinen ilmiö, joka koskettaa liian monia tässä maassa. Työttömyyden vähentämisen tulisi tällä hetkellä olla hallituksen tärkein huolenaihe. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat syyttäneet täällä maahanmuuttajia tästäkin asiasta. On totta, että esimerkiksi ukrainalaistenkin työttömyys on Suomessa kasvanut, mutta suomalaisten työttömyyden kasvu selittää valtaosan työttömyyden kasvusta viime vuosina. Noin kolme neljäsosaa työttömyyden kasvusta tulee suomalaisten työttömyyden kasvusta. Arvoisa puhemies! Ihmiset odottavat nyt hallitukselta tekoja työttömyyden vähentämiseksi. Hallituksen työllisyyspolitiikka on perustunut lähes täysin sosiaaliturvan leikkaamiseen. Nyt me näemme, että tämä resepti ei ole toiminut, joten hallitukselta odotetaan uutta linjaa. Arvoisa puhemies! Nyt näemme, että työttömiltä leikkaaminen ja työntekijöiden aseman heikentäminen eivät luo Suomeen uusia työpaikkoja. [Puhemies koputtaa] Uusia tekoja kaivataan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-10-15T15:52:26,2025-10-15T15:53:41,Hyväksytty,1.1 2025_96_89,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Malm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_90,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Te... — Aha, pääministeri kerkesi poistua. — No, pääministeri totesi, että tällä kaudella on yrityksille tehty palkkaamisesta helpompaa. Se on totta, mutta työntekijöille ei ole vastapainoa tullut. Sen sijaan turva on viety työmarkkinoilta, mutta kasvua ei ole tullut tilalle. Seurauksena ovat ainoastaan korkeampi työttömyys ja pidemmät jonot työkkärissä. SDP on esittänyt suojaosan uudistusta, rakennusteollisuuden vauhdittamista, palkkavarkauden eli alipalkkauksen kriminalisointia ja kanneoikeutta liitoille, mutta mikään ei tunnu hallitukselle kelpaavan. Lisäksi te, työministeri, kerrotte täällä, että nyt on hyvä opiskella työttömänä ollessaan. Tämä koskee korkeakoulutettuja, ei ammatillisessa koulutuksessa olevia. Tähän loppuun vielä sellainen havainto, että tämän hallituksen aikana on tullut 100 työtöntä per päivä [Puhemies koputtaa] — kaksi päivää ja tämä sali on tyhjä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-10-15T15:53:41,2025-10-15T15:54:57,Hyväksytty,1.1 2025_96_91,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_92,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Harvoin jos koskaan työllisyystoimet vaikuttavat saman hallituskauden aikana, [Antti Lindtman: Te lupasitte!] eikä yhtäkään työtöntä lämmitä se, että täällä kinataan, oliko Työkanava menestys tai nyt tehty paikallinen sopiminen hyvä juttu. Kaikki tietävät, kumpi niistä on hyvä juttu. Työttömyyttä on liikaa, se on itsestäänselvää. Yksikin työtön on itse asiassa liikaa henkilökohtaisella tasolla, ja monilla heistä on tänä päivänä halua tehdä töitä. Fazerin jätti-investointi, mihin työministeri viittasi, jäänmurtajatilaus: hyviä valonpilkahduksia tässä vaikeassa ajassa, ja iso määrä pienempiä isoja investointeja. Meidän pitää varmistaa, että meillä on osaavaa työvoimaa myös tulevina vuosina, ja kysyisin paikalla olevalta opetusministeri Adlercreutzilta: millä tavalla tulevaisuudessa me taataan, että meillä Suomessa löytyy, kun kasvu lähtee ja työpaikkoja tulee [Puhemies koputtaa] ja työttömyys helpottaa, osaavia tekijöitä näille uusillekin aloille?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-10-15T15:54:57,2025-10-15T15:56:14,Hyväksytty,1.1 2025_96_93,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_94,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Mika,Lintilä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minua on hiukan yllättänyt perussuomalaisten suhtautuminen tähän välikysymykseen, oikeastaan sen väheksyminen ja naureskelu sille, ja toisaalta se, että yhtään perussuomalaista ministeriä ei ole aitiossa nähty. Tähän jäänmurtajatilanteeseen: On aivan loistavaa, että siitä saatiin sopimukset — suuri kiitos pääministerille, erityisesti tasavallan presidentille. Tätä on tehty vuosikymmeniä. Aika moni ministeri on käynyt Amerikanmaalla myyntireissuilla. Tietysti ratkaisevaa oli se, että Amerikassa muuttui tulkinta Buy Americanista, eli se, että pystyttiin ostamaan tavaraa, joka ei ole siellä rakennettu. Keskusta on tukenut rakenteellisia muutoksia. Pitää muistaa, että kiky-sopimus oli Sipilän hallituksen sopimus, joka tehtiin kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa. Meidän suuri ongelma on meidän huono tuottavuus tällä hetkellä ja se, että useat hallituksen leikkaukset koskettavat sinne, että meidän tuottavuus ei parane. Esimerkiksi koulutukseen menevät leikkaukset vaikuttavat siihen, että meidän tuottavuus ei parane. [Puhemies koputtaa] Meidän rahoitusympäristö on heikompi tällä hetkellä, luottamus siihen. [Puhemies koputtaa] Eli näitä toimia, joilla parannetaan tuottavuutta, [Puhemies koputtaa] tulisi tehdä tällä hetkellä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2025-10-15T15:56:14,2025-10-15T15:57:41,Hyväksytty,1.1 2025_96_95,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia, edustaja Lintilä. — Edustaja Aittakumpu. Edustaja Aittakumpu on poistunut. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_96,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Herra puhemies! Tartun kyllä kanssa tähän puheenvuoroon siitä, että täällä naureskellaan näille huonoille työttömyysluvuille. En usko, että kukaan tässä salissa nauraa näille luvuille. Itsekin olen viimeksi eilen keskustellut keskisuomalaisen ison yrityksen edustajan kanssa, ja se huoli ja hätä siitä, onko niitä töitä, on kyllä ihan aito ja todellinen. Mutta kyllä täällä nyt yritetään kertakaikkisesti puhua mustaa valkoiseksi tai valkoista mustaksi, ihan kummin päin vain. Tässä pääministeri Orpo kertoi näistä suurista työelämän muutoksista, mutta kyllä ne muutokset ovat aidosti olleet täysin ideologisia. Tulostaulu ei valehtele. Se ei todellakaan valehtele. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa haluttiin poistaa maahanmuutto, joka ratkaisee tämän kokonaisuuden. Katsoin Keski-Suomen lukuja tässä sillä välillä, ja kun poistin kaikki työttömät maahanmuuttajat, niin työttömyysprosentti jäi Keski-Suomessa 11,8:aan. Se on lähes 15 000 suomalaista työtöntä. Kuinka te kehtaatte väittää, että tämä asia ratkaistaan vain maahanmuutolla? [Jenna Simula: Ei kukaan ole väittänyt sellaista!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-10-15T15:57:41,2025-10-15T15:58:50,Hyväksytty,1.1 2025_96_97,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_98,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskusta haaveilee työperäisen maahanmuuton kasvattamisesta. [Keskustan ryhmästä: Ja taas!] Haluaisin kysyä, mitä järkeä tässä on tilanteessa, [Hälinää — Puhemies koputtaa] jossa meillä on valmiiksi jo aivan liikaa työttömiä tässä maassa. [Antti Kaikkosen välihuuto] Miten te keskustalaiset perustelette esimerkiksi suomalaisille työttömille hoitajille sen, että te haluatte tuoda ulkomailta tänne tuhansia kielitaidottomia hoitajia ikään kuin korvaamaan meidän ammattitaitoiset suomalaiset hoitajat? Itse olen vakuuttunut siitä, että tulevaisuuden teknologisilla ratkaisuilla, kuten esimerkiksi tekoälyn hyödyntämisellä muun muassa raportoinnissa, saadaan aikaiseksi ne ratkaisut, että me pärjätään tämän meidän tulevaisuuden yhteiskunnan ikärakennekriisin yli, kun meidän loistavat hoitajat saavat tehdä sitä työtä potilaiden parissa, mitä he haluavat, ennemmin kuin hoitaa tietokoneita. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Tähän ei kielitaidottomia ulkomaalaisia hoitajia tarvita. [Veronika Honkasalo: Siis tekoäly hoitaa työttömyyden?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-10-15T15:58:55,2025-10-15T15:59:53,Hyväksytty,1.1 2025_96_99,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Nyt vastauspuheenvuoro paikalla oleville ministereille. — Ministeri Marttinen, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_100,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Matias,Marttinen,Työministeri,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Ja kiitoksia kansanedustajille kysymyksistä ja siitä, että myös tällaisia, sanotaanko, ihan rakentaviakin ehdotuksia pystyy poimimaan tästä keskustelusta. Se on tärkeää, koska kuitenkin tämä on yhteinen asia. On yhteinen asia saada nostettua Suomen talous taas vahvaan kasvuun ja ennen kaikkea se, että työttömyyden kasvu saadaan katkaistua ja suomalaisille lisää töitä. Ensinnäkin edustaja Suhonen kysyi nyt työperäisen hyväksikäytön torjunnasta. Ensinnäkin meriteollisuuden tilanne: Olen perjantaina kutsunut koolle harmaan talouden ohjausryhmän, jota puheenjohdan. Siellä yhtenä keskeisenä toimenpiteenä käymme läpi tällä hetkellä meriteollisuuden tilannetta ja sitä, minkäkaltaisia toimenpiteitä voidaan lisää vielä tehdä, jotta nimenomaan näihin täysin järkyttäviin tapauksiin päästään puuttumaan. Hallituksellahan on tällä hetkellä myös oma lainsäädäntöhanke, jossa törkeä kiskonta työelämässä tullaan säätämään selkeämmin lainsäädäntöön ja josta voidaan myös tuomita enimmillään neljän vuoden vankeusrangaistus. Nämä henkilöt, jotka vastaavasti sitten tuomitaan tältä osin, eivät myöskään voi harjoittaa sitä liiketoimintaa, millä myös osaltaan taas saadaan katkaistua nämä ketjut. Mitä tulee sitten näihin muihin kysymyksiin esimerkiksi vaikka kanneoikeuden osalta, niin jos nyt oikein käydään tämä asia selkeästi läpi, jotta kaikki suomalaiset saavat kiinni siitä, mistä tässä puhutaan, niin jo tällä hetkellä ammattiliitolla on täysi oikeus edustaa liittonsa työntekijää oikeudessa työntekijän suostumuksella [Arto Satonen: Kyllä!] — työntekijän suostumuksella. Tämä asia, mitä nyt SDP esittää tässä, tarkoittaisi siis sitä, että ilman käytännössä työntekijän suostumusta ammattiliitto voisi viedä tätä asiaa eteenpäin oikeuteen, jopa siis niin, että työntekijä ei tästä itse tiedä. Sen takia on tuotu esille, että tämä olisi erittäin merkittävä muutos meidän oikeusjärjestelmään. Sanoin sen takia Ylen Ykkösaamussa, että tämä vaatii äärimmäisen tarkkaa arviointia kokonaisuudessaan, ja tämä ei sisälly siis tämän hallituksen ohjelmaan. Mutta olemme tehneet jo paljon toimenpiteitä, teemme lisää. Kuten olemme täällä puhuneet myös aikaisemmin, muun muassa luonnonmarjapoimijoiden tilanne, jossa on ilmennyt aivan selvää ihmiskauppaa, on meidän hallituksen toimesta laitettu kuntoon. Tähän ei aikaisemmin Marinin hallitus puuttunut. Me olemme laittaneet vastaavasti asian sitten taas siltä osin kuntoon. Edustaja Harkimo otti minusta olennaisen asian esille — vaikka hän ei ole enää paikalla — että millä tavalla me täällä puhumme taas meidän maamme tulevaisuudesta. Toivoisin, että sen jatkuvan pelottelun osalta ja sijasta me yhdessä voisimme kuitenkin puhua rakentavasti ja positiivisesti meidän tilanteesta, koska se viesti on tärkeä. Se viesti suomalaisiin koteihin ja kotitalouksiin siitä, että parempaa kohti ollaan menossa, ja siitä, että me pyrimme myös tekemään yhdessä näitä päätöksiä aina vain, kun se on mahdollista, on tärkeä. Toivon, että tänään se päätös voitaisiin tehdä ja lisätä myös yhteistyötä. Olen täysin valmis käymään opposition kanssa läpi tällaisia toimenpiteitä, mutta muistutan teitä siitä, että myös julkisen talouden reunaraamit kuitenkin rajoittavat sitä, mihin taas itse ministerinä pystyn suostumaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-10-15T16:00:01,2025-10-15T16:03:25,Hyväksytty,1.1 2025_96_101,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Edustaja Malm, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_102,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tästä kanneoikeudesta: Juuri ilmestyi Paavo Teittisen kirja Pitkä vuoro, ja siinä varsin hyvin ilmenee tutkitusti se, kuinka ihmiset eivät voi itse pitää puoliaan, koska he eivät voi olla liiton jäseniä, kun työnantaja kieltää sen. He eivät puhu kieltä, he eivät puhu suomea. He eivät edes tiedä, että heillä on oikeuksia. Sen takia ehdottomasti täytyy olla joku, joka heitä puolustaa. Juuri perustelitte, että hallitus ei sitä halua, koska silloin joku muu, liitto, voisi puolustaa heikommassa asemassa olevaa. Ei Suomessa niin tule tapahtumaan, että ihmisiä viedään käräjille tietämättään. Tämä on mielikuvituksen tuotetta tällä hetkellä. Mutta toinen asia on tämä palkkavarkaus. Mitä hallitus aikoo tehdä palkkavarkaudelle? Tällä hetkellä on täysin oikeutettua työnantajan varastaa palkkoja, olla maksamatta lisiä: ilta-, yö-, viikonloppu-, ylityölisiä. Ainut, mitä siitä voi seurata, on se, että joutuu maksamaan maksamattomat palkat takaisin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-10-15T16:03:27,2025-10-15T16:04:37,Hyväksytty,1.1 2025_96_103,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Otetaan tässä välissä ministereiden puheenvuorot. — Ministeri Adlercreutz, kolme minuuttia, olkaa hyvä. — Jatketaan sen jälkeen debattia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_104,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen kysyi oleellisen kysymyksen siitä, miten voidaan varmistaa, että meillä on tekijöitä tulevaisuudessa. Vastaan nyt ammatillisen koulutuksen osalta, joka on hyvästä syystäkin ollut keskusteluissa viime päivinä. Mehän pyrimme vahvistamaan sitä monella tavoin. Toisaalta vahvistamme polkua sinne ammatilliseen koulutukseen vahvistamalla osaamista, perustaitoja peruskoulussa, mutta esimerkiksi muuttamalla rahoitusmallia ammatillisessa koulutuksessa parannamme kannusteita tarjota sitä osaamista, jota tarvitaan, kannusteita varmistaa, että on se osaaminen, jolla päästään sitten jatko-opintoihin ja etenkin jolla päästään työelämään. Aikaisempi rahoitusmalli on panostanut määrään, opiskelijoiden määrään. Nyt muutamme tätä tasapainoa niin, että panostamme opetuksen laatuun, työllistymiseen, jatkokoulutukseen. Ajattelen, että tämä on nimenomaan sellainen muutos, jolla saadaan sitä edustaja Lintilän peräänkuuluttamaa tuottavuuttakin parannettua. Toinen merkittävä muutos on toiminnanohjauskokeilu. Aikaisemmin ministeriössä ollaan määrätty, mitä koulutusta missäkin saa tarjota. Nytten paikallisesti yhteistyössä yritysten kanssa voi itse määrittää, mitä koulutusta tarjotaan. Tämä voi tulla tarpeeseen vaikka Raumalla, jossa kohta varmaan tarvitaan hitsaajia hyvinkin suuria määriä. Eli näin, parantamalla dialogia, kohtaantoa, keskustelua yrityselämän ja ammatillisen kouluttajan välillä saamme nimenomaan tätä tuottavuutta nostettua. Lisäksi voi toki sanoa, että tki-panostuksia, joita Lintilä peräänkuulutti, pelkästään tänä vuonna lisätään pitkälti yli 200 miljoonaa euroa — merkittäviä määriä julkisia tki-panostuksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-10-15T16:04:42,2025-10-15T16:06:51,Hyväksytty,1.1 2025_96_105,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Ministeri Grahn-Laasonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_106,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Työministeri vastasi erittäin vakuuttavasti ja hyvin hallituksen työllisyyttä edistävistä toimista. Ei ole epäilystäkään — tässä salissa aivan jokainen suhtautuu työttömyyteen suurella huolella. Haluamme tehdä aivan kaikkemme ja parhaamme sen eteen, että suomalaiset saisivat töitä. Uskon, että tämä on sellainen asia, jonka eduskunnassa jakavat niin hallituspuolueet kuin oppositiokin. Mutta se syy, minkä takia keskustan välikysymys tänään tuntuu politikoinnilta tällä vakavalla asialla, on oikeastaan... [Markus Lohi: Kyllä eduskunnassa politikoidaan!] Mainitsen niitä kaksi. Ensinnäkin se, että valtionvelan ja uudistusvelan jättäessään jälkeen keskusta jätti hallitustunnustelijalle tyhjän paperin, kun tämä hallituskausi alkoi, [Välihuutoja] eli ei ollut valmis kantamaan sitä edustaja Kurvisenkin peräänkuuluttamaa vastuuta tästä vakavasta tilanteesta, jossa Suomessa ollaan. Me emme tälle geopoliittiselle epävarmuudelle mitään voi, mutta tämä hallitus on varmuudella tehnyt tämän työttömyystilanteen ja Suomen talouden eteen enemmän kuin oikeastaan mikään edeltävä hallitus on tehnyt. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Ja toinen asia, minkä takia tämä keskustelu tuntuu politikoinnilta tänään, on se, että vaikka sinänsä pidän sitä erittäin hyvänä suuntana ja myönteisenä asiana, että esitetään myöskin keinoja, niin te ette ole esittäneet näille julkista taloutta rasittaville keinoille rahoitusta, vaikka on alle vuorokausi siitä, kun on sitouduttu yhdessä tässä salissa tai tässä Eduskuntatalossa velkajarruun. [Timo Harakka: Paljonko työttömyys maksaa?] Nyt kysyn teiltä, miten nämä toimet rahoitetaan vastuullisesti. Hallitus on pyrkinyt löytämään sellaisia keinoja, joilla me pystymme yhtäaikaisesti hillitsemään velkaantumista ja toisaalta edistämään talouskasvua ja työllisyyttä tässä maassa. Mainitsen yhden esimerkin, nämä suojaosat, koska ne nousivat useissa puheenvuoroissa. VATTin tuoreen tutkimuksen mukaan — ja mehän tässä talossa luotamme tutkittuun tietoon, emmekö vain? — osa-aikatyö ei romahtanut suojaosien poiston myötä. Suomessa on hyvä työttömyysturvan sovittelujärjestelmä, eli kannattaa ottaa työtä vastaan, myöskin osa-aikaista työtä. [Timo Harakan välihuuto] Itse asiassa voin eduskunnalle tiedottaa, että olemme käynnistäneet lakihankkeen, jossa tätä työttömyysturvan sovittelua tullaan edelleen selkiyttämään ja parantamaan siten, että viesti on varmasti selvä, ja pidetään siitä kiinni, että se on yhteinen, niin että Suomessa työtä kannattaa aina ottaa vastaan. [Petri Honkosen välihuuto] Kiitos, että tässä salissa nousi esiin myöskin naisten työllisyys ja naisyrittäjien asema. Arvostan sitä, edustaja Diarra, että nostitte tämän asian puheenvuorossanne esiin. Se on todella tärkeä. Täällä kysyttiin myöskin toimista, siitä, miten voidaan edistää naisyrittäjyyttä mutta myös esimerkiksi torjua raskaussyrjintää, joka on erittäin tärkeä asia, ja se on hallituksen ohjelmassa. Tuomme ensi keväänä tänne saliin esityksen, jossa tasa-arvolakia kiristetään raskaussyrjinnän torjumiseksi. Lisäksi meillä on monia muita toimia, joita teemme muun muassa mainitun koulutusalasegregaation torjumiseksi. Meillä on juuri tulossa työmarkkinaosapuolet koolle samapalkkaisuustyössä. Kotihoidon tuen Norjan mallilla pyritään edistämään maahanmuuttajanaisten työllisyyttä, ja niin edelleen. Lisäksi täällä nostettiin esiin osatyökykyisten asema. Minulla taitaa aika kohta loppua, mutta hallitus on valmistelemassa ja tuomassa joustomallia, jolla osatyökykyiset voisivat joustavammin työskennellä työkyvyttömyyseläkkeeltä työkykynsä mukaisesti. Tätä on yrittänyt myös edellinen hallitus ja sitäkin edelliset, ja nyt tällä hallituksella me olemme pidemmällä kuin koskaan tässä valmistelussa. Uskon, että tämä esitys saadaan toteuttamiskelpoisena tänne. Pyydän, että eduskunta iloitsisi myöskin yhdessä näistä jäänmurtajakaupoista sen takia, että Suomi tarvitsee talouteen piristysruisketta ja me tarvitsemme tästä salista positiivisen viestin, että yhdessä murramme jäätä ja saamme talouskasvua aikaan tässä maassa ja sitä kautta Suomen talous nousee uuteen kukoistukseensa ja siihen aikaan, [Puhemies koputtaa] jota kaikki me täällä toivotaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-10-15T16:06:52,2025-10-15T16:10:40,Hyväksytty,1.1 2025_96_107,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Kurvinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_108,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oli kyllä todella omituinen puheenvuoro arvostamaltani ministeri Grahn-Laasoselta, se kertoo pitkälti pääministeripuolue kokoomuksen hädästä ja kyllä todella ylimielisestä asenteesta. Täällä ei saisi massatyöttömyydestä, pahimmasta työttömyydestä 30 vuoteen, tehdä välikysymystä, mutta kysymyshän on, arvoisa puhemies, arvovalinnoista. Kokoomus on käyttänyt, erityisesti te, ministeri Grahn-Laasonen, paljon aikaa viinan vapauttamiseen, ja se on ollut tärkeää. Eli ei mietitä lainsäädäntöä työttömyyteen, talouskasvuun, vaan pitää wolttikuskeille saada kaljat kyytiin. Se on se asia, mihin kokoomus on hallituksessa keskittynyt. [Eduskunnasta: Voi hyvää päivää!] Puhemies! Kun on kokoomuksen osalta penätty meidän vaihtoehtojamme, niin me kohdentaisimme veronalennuksia eri tavalla. Emme tekisi kaavamaista yhteisöveron alennusta vaan sellaisen, joka Viron tyyliin kannustaa investointeihin ja työllistämiseen. Kohdistaisimme marginaaliverojen alentamiset keskituloisille, ei kaikista suurituloisimmille. Sieltä meidän vihreästä kirjasta löytyy lisää vastauksia, ja kerron teille, hyvät kokoomuslaiset, että meidän ratkaisuillamme Suomi ottaisi vähemmän velkaa kuin te otatte. Te olette törsänneet rahaa [Puhemies koputtaa] ihan hölmöihin ratkaisuihin, lähinnä suuryritysten ja kaikkein rikkaimpien veronkevennyksiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-10-15T16:10:42,2025-10-15T16:12:01,Tarkistettu,1.1 2025_96_109,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Kopra., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_96_110,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskusta kampanjoi ihmisille tuolla mediassa ja somessa tällaisella kuvalla, jossa lukee, miten työttömyys selätetään, ja sitten tässä on vaihtoehtoina: leikkaamalla lisää, ei; panostamalla yrittäjyyteen ja kasvuun, joo; korottamalla veroja, ei. Kuulostaa kyllä lupaavalta, mutta niin kuin tässä nyt on kuultu, arvoisa keskusta: Jos te ette kerran aio sopeuttaa valtion velkaantunutta taloutta sopeuttamalla tai ette aio korottaa veroja, niin millä rahalla sitten rahoitetaan nämä teidän miljardipanostukset, joista te nyt puhutte ja jotka sinällään ovat kyllä lupaavia? Ja nyt näin äkkiseltään kuunneltuna vastaushan on yksinkertainen: joko velkaantumalla, tai tämä on vain tyhjää puhetta. Nyt olisi oiva keino kertoa vastaukset siihen. [Välihuutoja] Hallitus kuitenkin tekee jo niitä toimia, mitä keskusta peräänkuuluttaa: vahvistetaan työnteon kannustimia, uudistetaan työmarkkinoita ja luodaan yrittäjille parempia edellytyksiä kasvaa ja työllistää. Se on nyt surullista nähdä, ja kun te aina olette sanoneet, että te olette vastuullisen talouden airuita, niin nyt sitä puhetta olisi hauska kuulla. Kokoomus ja hallitus kuitenkin tekevät sitä, mitä pitää, jotta ihmisillä on tulevaisuudessakin töitä, mutta kertokaa nyt, arvoisa keskusta, näiden teidän toimienne hintalappu. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2025-10-15T16:12:01,2025-10-15T16:13:20,Hyväksytty,1.1 2025_96_111,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Kurvinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_112,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun kuuntelen kollega Kopran puhetta, niin kuulostaa siltä, että kokoomus ei usko, että talouspolitiikalla voi vaikuttaa millään tavalla talouskasvuun. Me lähdemme siitä liikkeelle, että pitää hakea veroratkaisut, pitää hakea infrapolitiikassa tiestön, rautateitten osalta, koulutuspolitiikassa, tki:ssä, sellaisia ratkaisuja, että talouskasvu tuplaantuisi 0—1 prosentista noin 2 prosenttiin. Ilmeisesti te ette usko, että voi millään lailla vaikuttaa talouteen, mutta kerron teille, arvoisa kollega Kopra, että te olette kyllä vaikuttaneet hyvin negatiivisesti talouteen: alvin korotukset, kotitalousvähennyksen leikkaaminen. Kokoomus lupasi vaaleissa, että siitä tulee superhyvä, ja siitä tulikin nyt superhuono. Te olette vieneet nämä suojaosat, ei kannata mennä kaupan alalle osa-aikatöihin. Ja kuten sanoin, me emme alentaisi esimerkiksi oluen verotusta, me katsoisimme veronkevennyksiä eri tavalla. Muun muassa yhteisöveron alentaminen todennäköisesti on täysin tehoton, tai ei täysin, mutta hyvin tehoton toimi, ja se tulee lisäämään velkaantumista. Te teette tehottomia veronkevennyksiä velaksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-10-15T16:13:22,2025-10-15T16:14:27,Hyväksytty,1.1 2025_96_113,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Kopra., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_114,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"No niin, arvoisa rouva puhemies! Tässä on jo kohta kaksi tuntia kuultu esimerkiksi niitä toimia, mitä hallitus on tehnyt kilpailukyvyn parantamiseksi, talouden elvyttämiseksi, ja niin edelleen. Tosiasia nyt kuitenkin on se, että se varsinainen kasvu riippuu niin paljon ulkoisista tekijöistä, että siihen ei voi välttämättä hallitus vaikuttaa suoraan, ettekä tekään voi, [Välihuutoja] vaikka kuinka täällä uhoatte sitä käskemällä määrätä. Näin ollen nyt on luotu edellytyksiä sille, että Suomi pääsee tähän kasvuun mukaan, kun se sitten orgaanisesti jatkuu. Valitettavasti nämä suhdannesyklit ovat sellaisia, että ne eivät poliitikkojen käskyillä toimi. [Timo Harakka: Miksi muualla maailmassa toimii!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2025-10-15T16:14:27,2025-10-15T16:15:12,Hyväksytty,1.1 2025_96_115,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_116,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä ryhmäpuheenjohtaja Kopra, näyttää siltä, että aika monessa Euroopan maassa kasvu on käynnissä, mutta se on vain kiertänyt Suomea tämän hallituksen aikana. [Eduskunnasta: Jopa rajamaissa! — Niin se kävi Kataisen hallituksenkin aikana!] Ja kun olette sanonut, että tällä Venäjän hyökkäyssodalla on vaikutusta, niin varmasti sillä on ollut, olen samaa mieltä. Mutta miten on mahdollista, että sekä kasvu että työllisyysluvut ovat myös Venäjän rajavaltioista kaikista heikoimmat? Arvoisa puhemies! Halusin vielä puuttua tähän kysymykseen, kun hallitus täällä nyt kysyy näistä esitysten hintalapuista. Edustaja Kopra, te juuri viime keväänä laitoitte kolmatta miljardia euroa palamaan veronkevennyksiin, mistä aika moni on sanonut, että ne ovat tehottomia — kolmatta miljardia euroa, joista yhden miljardin te itse asiassa joudutte vippaamaan Valtion Eläkerahastosta kikkailemalla. Ja te täällä kyselette oppositiolta, millä te rahoitatte nämä erilaiset keinot, jotka ovat täsmätoimia. Kertokaa, Kopra: kun tässä on nyt saatu sopu aikaiseksi tästä talouden turvavyöstä, johon täälläkin on viitattu, niin jos tämä olisi voimassa, niin olisiko tämä kikkailu Valtion Eläkerahastosta ollut mahdollista? [Aki Lindén: Tai niin isot suuryritysten veronalennukset?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-10-15T16:15:12,2025-10-15T16:16:45,Hyväksytty,1.1 2025_96_117,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_118,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ainakaan se ei olisi mahdollista, että kehykset rikottaisiin, niin kuin viime kaudella te teitte. [Välihuutoja] Arvoisa puhemies! Tästä työttömyyden hoidon kysymyksestä: Kyllähän se vastaus on selvä, että kyllä tämä hallitus on tehnyt enemmän toimia kuin moni hallitus yhteensä. Jos täältä ruvetaan katsomaan: työn kannustimet korjattu, työrauha palautettu, paikallinen sopiminen laajennettu, nuorten työllisyyteen nyt panostetaan, työllistämisen kynnystä madalletaan helpottamalla irtisanomisia ja määräaikaisuuksia. Lisäksi hallitus keventää työn verotusta, vauhdittaa investointeja ja panostaa miljardin enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen kuin viime kaudella. Näitä on nyt tehty paljon. Itse asiassa edustaja Oinas-Panuma sanoi, että itse asiassa keskusta taisi kuitata enemmän tai vähemmän näistä kaikki, ja samassa puheenvuorossa hän puhui näistä pampputyöllistämiskeinoista. Arvoisa keskusta, kyllä nyt tietenkin toivoisi, että teilläkin ollaan sitten lähinnä systemaattisia tässä teidän kritiikissänne, kun minusta tuntuu, että tämä välikysymys oli aika turha. Päästiin vain vähän höpisemään Kekkosesta. [Antti Kurvinen: 300 000, voi hyvänen aika! Ylimielistä! — Miapetra Kumpula-Natri: Paljonko pitää olla työttömiä, että saa tehdä välikysymyksen?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-10-15T16:16:46,2025-10-15T16:18:01,Hyväksytty,1.1 2025_96_119,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Honkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_120,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt se kuultiin. Tämä välikysymys oli turha kokoomuksen mielestä. Kyllä se tosiasia vaan on, että se työttömän perheen piimälasi on puoliksi tyhjä, ihan siitä syystä, että eivät rahat riitä. Tässä kokoomus yrittää syöttää siellä kaupan kassalla sille työttömän perheen äidille tai isälle näitä uudistuksia, että maksakaa näillä meidän reformeilla — jotka sinänsä ovat kannatettavia, me olemme valtaosaa työmarkkinareformeista tukeneet — siellä Prisman kassalla ne ruokaostokset perheelle, mutta kun se perhe ei niillä maksa niitä ostoksia. Tästä on kyse. Hallitus kieltäytyy tunnustamasta talouspolitiikkansa epäonnistumista ja kiertelee sitä vaikka millä keinoilla. Persuilta kuultiin tässä äsken, että hyvinvointialueet ovat syy tähän työttömyyteen. Se oli päivän uutinen. Pistäkäähän merkille: hyvinvointialueiden vika. Se, mikä tässä on olennaisinta, on huomata se, että 100 000 työllisen vaikutus julkiseen talouteen on kaksi miljardia — lähde: hallitusohjelma. Tästä on kyse. Talouspolitiikka ei ole onnistunut, [Puhemies koputtaa] ja tämä velkakriisi on hallituksen omaa ansiota. [Aki Lindén: Sivu 243 hallitusohjelmasta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-10-15T16:18:01,2025-10-15T16:19:21,Hyväksytty,1.1 2025_96_121,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_122,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Nyt kun me tarkastellaan tässä Suomen työttömyystilannetta, niin pitää katsoa työttömyystilastojen lisäksi myös työllisyystilastoja. [Arto Satonen: Kyllä!] Ne kertovat eri tarinaa. Siinä, missä työttömyysluvut ovat nousseet merkittävästi, on työllisyys pysynyt yllättävänkin vakaana. [Timo Harakka: Ai jaaha!] Eikö tämä kerro siitä, että työmarkkinoille on tullut uutta työvoimaa sekä maahanmuuttajista että niistä suomalaisista, jotka ovat siirtyneet toimeentulotuelta työttömiksi työnhakijoiksi? Onko tämä jälkimmäinen, arvoisa ministeri Marttinen, huonoa kehitystä? Tiedämme, että toimeentulotuki on se pahin kannustinloukku. Ollaanko samaa mieltä? Se, että saamme ihmisiä pois sieltä ja muille tukimuodoille, on askel parempaan suuntaan. Arvoisa hallitus ja ministeri Marttinen, näettekö te, että tällainen siirtymä pois toimeentulotuelta on hyvä suunta? [Timo Harakka: Maahanmuuttajille töitä, eikö niin?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-10-15T16:19:21,2025-10-15T16:20:19,Hyväksytty,1.1 2025_96_123,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_124,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Välillä poliitikkoja laitetaan vähän kohtuuttomastikin selkä seinää vasten vaalitavoitteista, jotka eivät ole sellaisenaan toteutuneet. Sehän on normaalia, politiikassa on kyse kompromisseista, mutta vaalilupaukset ovat kuitenkin asia erikseen, ja kokoomus todella lupasi nämä 100 000 uutta työpaikkaa Suomeen. No, se ei ehkä ollut kovin viisas lupaus, tämä asia kun ei ole aina yksin poliitikkojen käsissä, kuten edustaja Koprakin on ilmeisesti oppinut, mutta se ei tarkoita, etteikö politiikalla olisi vaikutusta tai että poliitikoilla ei olisi vastuuta. Hallitus vastaa tekemisistään ja tekemättömyyksistään. Kannan erityisesti huolta nuorten työttömyydestä. Sillä voi olla erittäin kauaskantoisia, kohtalokkaitakin vaikutuksia, ja on ensiarvoisen tärkeää rakentaa juuri nuorille siltaa tämän heikon suhdanteen yli. Olen totta kai iloinen, että ministeri Marttinen on tarttunut tähän asiaan, mutta täytyy kuitenkin rehellisesti sanoa, että täsmätoimet eivät ikävä kyllä paikkaa niitä toimia, joilla te olette nakertaneet nuorten tulevaisuususkoa ja työllistymisen edellytyksiä pitkässä juoksussa. [Puhemies koputtaa] Koulutusleikkaukset, lapsiperheköyhyyden syventäminen, leikkaukset nuorilta — teot puhuvat sanoja kovemmin. Näiden positiivisten puheiden sijaan, [Puhemies: Aika!] joita te kovasti oppositioltakin peräänkuulutatte, nuoret kaipaavat teiltä tekoja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-10-15T16:20:19,2025-10-15T16:21:47,Hyväksytty,1.1 2025_96_125,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_126,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Orpon hallitus oikeuttaa mielellään tätä talouskuripolitiikkaansa puhumalla kauniisti tulevaisuuden sukupolvista, ja sanomatta jää, että teidän hallituksenne leikkauspolitiikasta kärsivät teidän omienkin arvioidenne mukaan eniten 18—24-vuotiaat nuoret. Teidän hallituksen talouskuripolitiikan yksi konkreettinen seuraus on kasvavissa määrin velkaantuva nuori sukupolvi. Tämän päälle nuorisotyöttömyys on aivan järkyttävissä lukemissa. Yli kaksi vuotta työttömänä olleiden nuorten määrä on kasvanut 227 prosenttia viimeisten vuosien aikana. Ministeri Marttinen, tämän pitäisi olla hätätilanne. Tätä ei todellakaan korjata pelkillä yritystukiseteleillä. Missä ovat teidän konkreettiset keinot nuorisotyöttömyyden ratkaisemiseksi? Missä ovat toimet? Miksi te leikkaatte tässä tilanteessa esimerkiksi kuntien työllisyyden hoidon rahoitusta? Missä ovat toimet?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-10-15T16:21:47,2025-10-15T16:23:03,Hyväksytty,1.1 2025_96_127,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Edustaja Kiuru, Pauli.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_128,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Välikysymys on paikallaan. Se on opposition tärkein työkalu, se on järein työkalu, ja tämä aihe on tosi tärkeä. Täällä on moneen kertaan sanottu, että katsokaa tulostaulua, pitäkää vaalilupauksista kiinni, mutta vaalikausi on kesken. Jos tätä verrataan maratonjuoksuun, emme ole vielä 30 kilometrin kohdalla, ja ne tulokset ovat vaalikauden lopussa nähtävillä. Nyt hieman luottamusta, uskoa ja kannustusta. Edustaja Yrttiahon opeilla olisimme vielä luolassa laskemassa oravannahkoja. Se ei ole se oikea tie. Edustaja Kemppi mainitsi presidentti Kekkosen, joka teki loistavaa työtä Suomen puolesta. Olen varma, että hän tulisi sieltä palmusta Havaijilta alas nyt ja kiittäisi hallitusta, kiittäisi kaikkia niitä, jotka ovat tehneet vuosikymmenten kuluessa töitä jäänmurtajakauppojen eteen, niin kuin hän teki itsekin pyyteettömästi. Ja nyt olemme näkemässä ja saamassa niitä tuloksia, joita tämä maa tarvitsee, joita me odotamme, luottamusta, murramme jäätä, niin kuin edustaja Satonen sanoi, niin kuin sanoi pääministeri Orpo. Uskoa, luottamusta ja odotetaan vaalikauden loppuun ja jatketaan tästä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-10-15T16:23:03,2025-10-15T16:24:21,Hyväksytty,1.1 2025_96_129,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Harakka., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_130,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmeisesti siis tämä vaalilupaus on edelleen voimassa, [Pauli Kiuru: Totta kai se on!] eli siis 180 000 työpaikkaa pitäisi nyt syntyä sitten seuraavan puolentoista vuoden aikana, vai mitä, ministeri Marttinen? Onko näin? Onko se voimassa? Sanokaa ”kyllä” tai ”ei”, ei riitä nyt yrittäminen. Mietin sitä, että kun hallitus vetoaa aina huonoihin suhdanteisiin, niin eikös päättäjän tehtävä ole toimia näitä huonoja suhdanteita vastaan. Jos hän ei pysty siihen, niin hän on vähän turha, joten olisi ehkä parempikin, ettei työministeriä olisi. Miksi? No, koska hallitus on romuttanut ne työkalut, joilla tämän huonon suhdanteen vahinkoja voi korvata. [Jorma Piisinen: Nyt menee paksuksi!] Esimerkiksi palkkatuet ja työttömän suojaosat on hävitetty. Ideologisista syistä hallituksen mielestä on pahempaa olla osittain tuella töissä kuin olla kokonaan tuella työttömänä. Kun nuorten työttömyys on räjähtänyt sinne 70 000:een, niin sitten hallitus on joutunutkin palaamaan näihin tukiin, uutena keksintönä tarjoilee nuorisoseteliä, joka kattaa kuusi prosenttia nuorista työttömistä. Entä ne 94 prosenttia, ministeri Marttinen? [Puhemies koputtaa] Nyt kun edellinen hallitus kuitenkin onnistui tässä työllisyydessä, niin kannattaisi ehkä kuulla niitä lukuisia keinoja, joita täältä on esitetty SDP:nkin puolelta. Sen sijaan ollaan ruvettu rähjäämään hintalapusta. [Puhemies: Aika!] Se on monin verroin pienempi kuin se kaksi kolme miljardia, jonka tämä lisätty työttömyys on nyt aiheuttanut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-10-15T16:24:21,2025-10-15T16:25:49,Hyväksytty,1.1 2025_96_131,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_132,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Työttömyys on todellakin vakava asia ja aina henkilökohtainen tragedia, mutta tämä keskustan lähestymistapa asiaan on kyllä erikoinen. Jätitte tyhjän paperin, ja painatte jarrua lähes jokaisen uudistuksen kohdalla. [Anne Kalmarin välihuuto] Parlamentaarisen työllisyysriihen tarpeellisuus ei siis tule kyseeseen. Nämä teidän ideanne, hyvät keskustalaiset, tuodaan hallitusneuvottelupöytään. Te jätitte edelleenkin tyhjän paperin. [Markus Lohen välihuuto] Espanjassa ja Italiassa tosiaan on työttömyys laskenut, kun elpymismiljardeilla on voitu tehtailla hyviä työpaikkoja. Miten meni, sosiaalidemokraatit ja keskusta, tämän elpymispaketin osalta näin Suomen näkökulmasta? Hallitus ei ole ollut toimettomana. Päinvastoin, olemme toteuttaneet yli 90 000 työllisyysvaikutuksen edestä toimia, ja kun suhdannetilanne paranee, vaikutukset tulevat näkyviin. Keskustan ratkaisu on 40 000 maahanmuuttajaa vuodessa lisää. Tämä pahentaisi ongelmaa, ei ratkaisisi sitä. Espoon—Kauniaisten työllisyysalueella vieraskielisten [Puhemies koputtaa] osuus työttömistä työnhakijoista: [Puhemies: Aika!] 43,1 prosenttia. Tämä oli syyskuun lopussa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-10-15T16:25:49,2025-10-15T16:27:15,Tarkistettu,1.1 2025_96_133,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_96_134,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä lukema 40 000 perustuu perussuomalaisen ministerin johtaman valtiovarainministeriön ja elinkeinoelämän arvioihin, että tämmöinen määrä tarvitaan. Ei tämä ole keskustan omaa keksintöä. Joka kerta, kun te tuotte tämän esille, me myös muistutamme, että valtiovarainministeriö, joka on perussuomalaisen johtama, on myös tämän takana. Arvoisa työministeri, haluaisin teiltä kysyä sotealan työntekijöitten tilanteesta, jotka ovat viime vuodet eläneet todella stressitilanteessa. Ensin tehtiin vuosikausia eri hallituksien toimesta soteuudistusta, ja he eivät tienneet omaa paikkaansa siellä. Nyt kun se saatiin valmiiksi, niin parhaillaankin ovat monella hyvinvointialueella yt:t käynnissä. Haluaisinkin kysyä teiltä: Millä tavalla tätä sotealan työntekijöitten stressiä voitaisiin helpottaa? Miten saataisiin tälle alalle tulevaisuutta ja toiveikkuutta ja ennen kaikkea sitä, että nuoret ihmiset innostuisivat sotealan työntekijöiksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-10-15T16:27:15,2025-10-15T16:28:15,Hyväksytty,1.1 2025_96_135,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Holopainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_136,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On tosiaan niin, että tästä salista olisi tärkeää saada positiivinen viesti. Siksi onkin tärkeää, että hallituksen ministerit nyt toisivat tällaista positiivista viestiä esimerkiksi eteläkarjalaisille, jotka ovat erittäin huolestuneita tästä meidän maakunnan työllisyystilanteesta. Metsäteollisuuden heikko tilanne ja esimerkiksi UPM:n paperituotannon alasajo ovat aiheuttamassa mittavaa työttömyyttä alueellamme, joka jo entisestään on hakenut uutta suuntaa näiden geopolitiikan muutosten jälkeen, ja tilanne on vaikea. Leikkaukset ammatilliseen koulutukseen ovat vieneet paikalliset ratkaisukeinot aika vähiin. Työministeri Marttinen vieraili Lappeenrannassa kesällä, ja edelleenkin ovat kyllä ne lupaukset lunastamatta. Nyt olisi tärkeää kuulla, mitä hallitus aikoo tehdä tukeakseen maakunnan hankalaa tilannetta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-10-15T16:28:16,2025-10-15T16:29:07,Hyväksytty,1.1 2025_96_137,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Furuholm., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_138,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun tätä työllisyystilannetta ja sen numeerisia faktoja pyörittelee, ei voi olla ohittamatta nuorisotyöttömyyden vaikeaa tilannetta. Pitkäaikaistyöttömiä nuoria on enemmän kuin pandemian aikana ja yli kymmenen kertaa enemmän kuin ennen finanssikriisiä. Tämän kierteen katkaiseminen on aivan välttämätöntä tulevaisuuden kannalta. Nuorten on luotettava, että umpikujien sijaan edessä on mahdollisuuksia ja tukea. Täällä on tosiaan mainittu tämä nuorten työseteli, ja hyvä niin, mutta täällä puhuttiin myös toivosta. Kysynkin työministeriltä: minkälaista toivoa työurien näkökulmasta nuorille luo se, että kun työtä ei nyt ole tarjolla, niin samaan aikaan te heikennätte työntekijän asemaa, helpotatte irtisanomisia, leikkaatte sosiaali‑ ja työttömyysturvaa sekä kaiken päälle vielä leikkaatte ammatillista koulutusta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-10-15T16:29:07,2025-10-15T16:30:15,Hyväksytty,1.1 2025_96_139,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Aalto-Setälä poissa. — Edustaja Väyrynen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_140,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Jäänmurtajatilaus tuo jopa 10 000 henkilötyövuotta säteillen pitkälle alihankintaketjuun. Turussa rakennetaan miljardiristeilijöitä lähes liukuhihnalla. Suomen Yrittäjien mukaan pk-yritysten tulevaisuudennäkymät ovat positiivisimmillaan sitten sodan alun. Rekrytointihalukkuus on kasvussa, samoin kuin kasvuhakuisuus. Palkansaajien ostovoima on selvässä kasvussa, palaamassa vuosikymmenen alun tasolle. Vielä Helsingin pörssi on toista vuotta nousussa, samoin kuin kuluttajien luottamus tulevaisuuteen. Me odotetaan positiivisia merkkejä, positiivisia viestejä, tästä yhteiskunnasta, jotta se kasvu todellakin lähtee. Kukaan ei vähättele yli 300 000:n työttömyyttä, ja se kääntyminen voi lähteä pienistäkin merkeistä. Minä olen seurannut täällä pääministeriä useamman kerran, yrittänyt tuoda positiivisuutta, puoliksi täynnä olevaa lasia, ja se positiivisuuskin on jollain lailla väärin. Minun mielestäni me ollaan täällä 200 kansanedustajaa, ketkä hakevat sitä käännettä, ja kaikki odottavat sitä yhdessä, niin minä en näkisi pahana sitä, että me etsitään positiivisia merkkejä ja tartutaan niihin. Minä en kerta kaikkiaan ymmärrä, että se nähdään jotenkin huonona asiana, kun tätä asiaa yritetään selvittää ja ratkaista yhdessä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-10-15T16:30:18,2025-10-15T16:31:37,Hyväksytty,1.1 2025_96_141,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_142,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kopra tuossa sanoi, että talouskasvuun ei oikeastaan voi päätöksillä niinkään vaikuttaa, että ne johtuvat ulkoisista tekijöistä. Mielestäni jos miettii äänestäjänä, niin miksi äänestää sellaisia puolueita, jotka eivät usko, että tähän voisi vaikuttaa. On kuitenkin hyvä, että monia niitä ajatuksia, mitä meillä keskustassa on ollut, on otettu käyttöön, ja me olemme tukeneet monia hallituksen ideoita. Haluaisin kuitenkin, että esimerkiksi ymmärrettäisiin se, että työpaikat syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Teillä aika monesti on niin, että kun on tehty uudistuksia, niin ne on tehty vain suurten yritysten näkökulmasta, ja esimerkiksi rahoituksessa on nyt isoja ongelmia, kun Finnverasta lähti pienille yrityksille kohdistetut innovaatio- ja muut rahoitusmallit pois. Minä toivoisin, että nähtäisiin yhdessä, että sinne puolelle pitää nyt satsata. Aivan mahtavaa on se, jos nyt polku työelämään näillä meidän kolmekymppisillä mielenterveyspotilailla tulisi osatyöllistymisen kautta. Kiitoksia, jos sitäkin asiaa ollaan hoitamassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-10-15T16:31:37,2025-10-15T16:32:58,Tarkistettu,1.1 2025_96_143,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_96_144,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskustan ja SDP:n synnyttämä, epäonnistuneeksi todettu hyvinvointialuerahoituslaki on aiheuttamassa massiivisia irtisanomisia ja tehtävänmuutoksia sekä tilaratkaisuja ja sitä kautta palvelujen supistamisia lähes jokaisella hyvinvointialueella. Tilanne on ennennäkemätön suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon historiassa. Onko keskusta valmis kantamaan vastuunsa tilanteesta, jonka se mahdollisti rahoituslailla ja siunatessaan massiiviset yt:t enemmistöllään hyvinvointialueiden hallituksissa ja aluevaltuustoissa? Menetämme osaajia eläköitymisen myötä. Miten käy hoitoalan veto- ja pitovoimalle? Keskustan varapuheenjohtaja on vastikään todennut, että toiminnan tehostamiseen pitää kannustaa, mutta se ei onnistu nykyisellä mallilla. Miksi sitten loitte tällaisen mallin? Nyt te joudutte hyvinvointialueiden aluehallituksissa ja aluevaltuustoissa konkreettisesti toteuttamaan tätä viime hallituskaudella tekemäänne rahoituslakia. Nykyhallitus lisää hyvinvointialueille 2 200 miljoonaa euroa. Tämäkään ei riitä, ja ei myöskään näytä kelpaavan se, että korjaamme lakia. [Veronika Honkasalo: Te leikkaatte hyvinvointialueiden rahoitusta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-15T16:32:58,2025-10-15T16:34:15,Hyväksytty,1.1 2025_96_145,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Haatainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_146,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on syytelty edellistä hallitusta, mutta edellisen hallituksen toimesta, tai meidän edellisen hallituksemme jäljiltä, työllisyysaste oli historiallisen korkealla tasolla. Me tiedämme kyllä, että työllisyys kulkee käsi kädessä kasvun ja tuottavuuden kanssa, mutta tätä työttömyyden järkyttävää kasvua eivät nyt selitä mitkään toimet, joista te väitätte, että se olisi edellisen hallituksen syytä. Edellisessä hallituksessa tehtiin lukuisa joukko työllisyystoimia, joiden tulokset näkyvät myöhemmin, mutta tällä hetkellä meillä on työttömänä nyt 80 000 enemmän ihmisiä. Meillä on 70 000 nuorta työttömänä ja 130 000 pitkäaikaistyöttömänä, ja näiden eteen pitää tehdä jotain. Hallituspuolueiden taholta muistaakseni Satonen sanoi, että aktivointiasteen aleneminen selittää pitkäaikaistyöttömyyden kasvun, ja näin on tapahtunut. Nyt minä kysyn, mitä tähän ollaan vastaamassa, koska nyt työvoimapalvelut ovat kunnissa — aika lailla yksimielisesti sinne siirrettiin ne palvelut — ja nyt sieltä on resursseja viety, meillä on palkkatuki poistettu. Mitä, ministeri, vastaatte: mitä aiotte nyt tehdä näiden kaikkein kipeimpien asioiden eteen? Ei pelkästään nuorisotyöttömyys, [Puhemies: Aika!] se on tärkeä, mutta pitkäaikaistyöttömyyden katkaiseminen on olennaista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-10-15T16:34:15,2025-10-15T16:35:51,Hyväksytty,1.1 2025_96_147,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_148,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Isossa kuvassa tosiaan ratkaisevaa on, mitä tapahtuu kotimaiselle kysynnälle, miten vienti vetää, miten yritykset investoivat. Kotimaista kysyntää on leikattu, kun on porukalta leikattu luottamus ja toivo. Viennin kanssa on ehkä vähän parempia uutisia. Investointien kanssa on outoa poukkoilua, kuten aikaisemminkin täällä puhuin, sen suhteen, mitä oikeastaan halutaan. Jos ajatellaan elinkeinoelämän viestiä, siellä on ollut hyvin vahvasti se, että vihreä siirtymä on yksi suurimpia ajureita Suomen investoinneissa ja näin viennin vedossakin. No, tässä keskustelun aikana itse asiassa valtiovarainministeri Purralta kilahti sähköpostiin vastaus edustaja Hopsun kirjalliseen kysymykseen, jossa valtiovarainministeri Purra toteaa, että ilmastotoimet hillitsevät pääsääntöisesti kasvua. Olisin ihan kysynyt, kun tämä on valtiovarainministerin näkemys, joka on aika erilainen kuin vaikkapa elinkeinoelämän näkemys — tämä voi ehkä selittää sitä, että tämä politiikka on huonoa ja epäselvää — miten, arvon kokoomusministerit, näette: oletteko te tässä valtiovarainministerin linjalla vai jollain toisella linjalla? [Aki Lindén: Ihan eri linja kuin Teknologiateollisuudella!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-10-15T16:35:51,2025-10-15T16:37:02,Hyväksytty,1.1 2025_96_149,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_150,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minä uskon konkreettisiin ratkaisuihin. Nyt kun tästä jäänmurtaja-asiasta on puhuttu, niin kannattaa katsoa, mitä Rauman telakan toimitusjohtaja Mika Nieminen on sanonut: ”Otamme kaikki osaavat metallityöntekijät töihin, niin paljon kuin heitä on tarjolla. Uskomme jatkuvuuteen.” Tilanne on aika pitkälle samanlainen varmaan myös Helsingin telakalla, myöskin Porin telakalla. Eli tämä on nyt kansallinen kysymys, kuinka paljon me saamme Suomen sisältä ammattitaitoisia metallimiehiä, jotka tulevat niitä jäänmurtajia tekemään, ja tietysti myös insinöörejä ja muita, jotka siinä työssä ovat mukana. Jos niitä ei saada Suomen sisältä riittävästi, niin tietenkin niitä silloin tulee myös ulkomailta, mutta kansantalouden hyöty ei ole yhtä vahva. Tiedän, että ministeri Marttinen on jo käynnistänyt työn sen asian eteen, miten tähän positiiviseen rakennemuutokseen, joka nyt on täällä laivanrakennuspuolella, pystytään työvoimassa vastaamaan, ja mielelläni kuulisin siitä lisää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-10-15T16:37:02,2025-10-15T16:38:10,Hyväksytty,1.1 2025_96_151,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Ojala-Niemelä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_152,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus, lupasitte 100 000 uutta työpaikkaa, mutta tuli 80 000 uutta työtöntä. Aika takamatkalta lähdetään kuromaan umpeen tätä kuilua. 320 000 työtöntä työnhakijaa, 129 000 pitkäaikaistyötöntä ja 70 000 alle 30-vuotiasta nuorta työttömänä. Tämä työllistymisseteli on kyllä hyvä asia, mutta niin kuin täällä kuultiin, myös Ojalan laskuopin mukaan se riittää vain kuudelle prosentille tästä joukosta. Se on aika marginaalinen osa. Haluan myös tuoda teille kansalaispalautetta. Sain tänään yhteydenoton eräältä kansalaiselta, joka oli työkyvyttömyyseläkkeen yhteydessä myös tehnyt töitä henkilökohtaisena avustajana, ja nyt tämän kurjistamispolitiikan seurauksena työn vastaanottaminen ei enää kannata. Eli toisin kuin täällä väitetään, että näitä kannustinloukkuja on purettu, niin niitä on myös synnytetty uusia lisää. Toivonkin, että nyt kääritte hihat ja ryhdytte purkamaan toden teolla näitä kannustinloukkuja pois.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-10-15T16:38:10,2025-10-15T16:39:24,Hyväksytty,1.1 2025_96_153,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Kosonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_154,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskustan ja hallituksen valinnoilla on eroja. Me keskustassa uskomme tuottavuuden kasvattamiseen. Hallitus vähentää suuryrityksen verotusta yrityksistä ulos lähtevistä voitoista, mutta me keskustassa verottaisimme sisään jäävästä voitosta vähemmän, aivan kuin talouspoliittinen arviointineuvostokin on suositellut. Eli jos te ette keskustaa meidän veromallissa usko, niin uskokaa talouspoliittista arviointineuvostoa. Me myös ottaisimme tämän veromallin käyttöön pienillä ja keskisuurilla yrityksillä, ei vain suuryrityksillä, niin kuin hallitus ottaa. Toisekseen keskustalle koko maa on todella tärkeä. Jos katsotaan Ruotsia ja Norjaa, siellähän työllisyysasteet läpi maiden ovat suunnilleen samoissa prosenteissa. Sen takia keskusta toteuttaisi itäiseen Suomeen erityistalousalueen. Jos ette keskustaa usko, niin uskokaa Elinkeinoelämän keskusliittoa tässä asiassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-10-15T16:39:24,2025-10-15T16:40:40,Hyväksytty,1.1 2025_96_155,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Ollikainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_156,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Ärade fru talman! Sysselsättningsläget är svårt, det är vi alla överens om, och bakom all statistik finns förstås en människa. Ungdomsarbetslösheten är speciellt utmanande, och då det gäller den är det bra att vi nu har den här nya sedeln som ett instrument. Men det viktigaste är ju förstås att företag som sådana också anställer och att de har framtidstro.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2025-10-15T16:40:40,2025-10-15T16:41:07,Hyväksytty,1.1 2025_96_157,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä luvut tänä päivänä puhuvat totuuden siitä, että meillä on suurtyöttömyys Suomessa. Me olemme siitä samaa mieltä, että olette kyllä tehneet reformeja, mutta näyttää siltä, että niitä ei ole tehty työllisyys mielessä vaan mielessä jotkut ihan eri intressit kuin suomalaisten työllistäminen. Esimerkiksi yhteisöveroalennus teki 800 miljoonan loven budjettiin. Sillä olisi voinut tehdä monta tekoa, jotka olisivat nostaneet Suomen työllisyyttä. Tässä arvioitiin etukäteen, että näin ei tule käymään, se ei valu edes investointeihin. Startup-yhteisö sanoi, että meillä on jo kilpailukykyinen yhteisövero eikä se valu sinne. Suomalaiset, te voitte tarkastella toimia. Kokoomusministerit ja monet muutkin sanoivat täällä, että työntekijän irtisanomista helpotetaan — keskustelussa, jossa me puhutaan työllisyydestä ja työttömyydestä. Me sanoimme, että voisi helpottaa ensimmäisen työntekijän palkkaamista mikroyrityksiin tai että osa-aikaisen työn vastaanottaminen on tehtävä kannustavaksi. Niillä tehdään työpaikkoja ja ihmiset pääsevät laajassa mittakaavassa töihin. Minkä idean saitte, työministeri, täältä mukaan, kun kokoomus ja te sanoitte ministerinä, [Puhemies: Aika!] että teette kaikkenne? Minkä idean otitte meidän listaltamme mukaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Miapetra Kumpula-Natri,807,2025-10-15T16:41:49,2025-10-15T16:43:15,Hyväksytty,1.1 2025_96_158,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Päivärinta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_159,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama fakta: Me kaikki jaamme syvän huolen työttömyydestä. On kummallista, että keskusta hehkuttaa nyt välikysymyksessään Tanskan työllisyyslukuja, mutta teille eivät kelpaa ne työmarkkinauudistukset, eivät ne rakenteelliset uudistukset, jotka tehtiin Pohjoismaissa, meidän verrokkimaissa, aikaa sitten [Vasemmalta: Ei ole tehty!] ja jotka Orpon hallitus on nyt tehnyt. Tekin olisitte voineet tehdä ne, mutta edellisessä vasemmistohallituksessa ette tehneet mitään muuta kuin velkaa. Keskusta vaatii tässä välikysymyksessä yrityksille porkkanoita nuorisotyöttömyyden taittamiseksi, ja kas, sitähän me teemme: 30 miljoonan euron panostus nuorten työllistymisseteliin. Jäikö huomaamatta? [Vasemmalta: Kuusi prosenttia!] Te väitätte, että työttömyysturvan suojaosan poistaminen vei kannusteet pienimuotoiselta työnteolta. Te väitätte sitä koko ajan. Uskokaa nyt, että se on ihan tyhjä väite. VATTin mukaan suojaosan poisto ei romahduttanut työttömien osa-aikatyötä. [Miapetra Kumpula-Natrin välihuuto] Älkää enää toistako sitä väärää väitettä. Keskustan omien ehdotusten kustannuksia ja rahoituksen keinoja te ette pysty kertomaan, [Puhemies koputtaa] koska niitä ei kehdata kertoa. Aivan yhtä tyhjän kanssa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-10-15T16:43:15,2025-10-15T16:44:33,Hyväksytty,1.1 2025_96_160,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Aika. — Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_161,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Päivärinnalle toteaisin, että en tiedä, missä te olette olleet silloin, kun on äänestetty näistä hallituksen työelämäuudistuksista, koska keskusta on lähes kaikkia niitä tukenut täällä, toisin kuin te äsken väititte. Arvoisa puhemies! Minulla muuten pisti korvaan ministeri Grahn-Laasosen syytös keskustaa kohtaan, kun hän syytti, että me politikoimme tällä välikysymyksellä. Siis onhan se järkyttävää, että tuodaan eduskuntaankin politiikkaa. [Naurua — Veronika Honkasalo: Ai on se järkyttävää?] Tämähän se on ennenkuulumatonta, että siis tänne! Miksi sitä joka paikkaan pitää tuoda? [Naurua] Arvoisa puhemies! Meillä on alueita, joilla kuitenkin työllisyysluvut ovat nyt kohtuullisia, ja siellä on tiettyjä toimialoja, jotka vetävät Suomessa ja kasvattavat työllisyyttä. Yksi sellainen on Lappi, ja siellä matkailu nyt vetää. On tulossa huippumatkailusesonki. Meidän kannattaisi Suomessa nyt tehdä sama homma, että me ottaisimme kunnianhimoisen ja tavoitteellisen matkailun kasvuohjelman. Nyt me täällä vähän himmailemme muualla, ja yrittäjät siellä tekevät töitä ja saavat Suomen kasvuun. Toinen on kaivosteollisuus. Se on luonut valtavasti kasvua ja työtä koko Suomeen, ja pohjoisessa on erityisesti alue, jossa se etenee. [Puhemies koputtaa] Nyt valitettavasti kaivosveron jättikorotus, joka on meille kaikille tietyllä tavalla vähän hankalakin kysymys, [Puhemies: Aika!] kun me haluamme jättää tänne kohtuullisen osan, on aiheuttanut nyt siellä [Puhemies: Ja nyt, edustaja Lohi, aika on täysi!] yt-neuvotteluja ja irtisanomisia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-10-15T16:44:33,2025-10-15T16:45:59,Tarkistettu,1.1 2025_96_162,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_96_163,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Toden totta keskusta on tukenut todella montaa työllisyysreformia, ja sen takia ihmettelinkin sitä, että täällä puhuttiin sitten teidän puheenvuorossa pampputyöllistämisestä. [Keskustan ryhmästä: Tarkoitat varmaan Päivärinta!] Arvoisa puhemies! Mutta jokainen työtön Suomessa on liikaa, ja 300 000 on erittäin harmillista. Edustaja Honkonen sanoi, että täällä ei sitä oteta tosissaan: kyllä se otetaan tosissaan. Se, mikä tässä harmittaa, on se, että nimenomaan keskusta on kuitannut lähes kaikki nämä työllisyysreformit ja tuo omia ehdotuksiaan. Täällä puhutaan suojaosuuksien palauttamisesta, Viron veromallista, kotitalousvähennyksen palauttamisesta, alvin laskemisesta, jne. Näillähän on satojen miljoonien ellei miljardien hintalappu. Saanen muistuttaa, että juuri eilen on tehty parlamentaarinen sopu velkajarrusta, joten siinäkin mielessä tämä keskustelu kyllä turhauttaa. [Timo Harakka: Mitä lisätyöttömyys maksaa!] Kun teillä nyt ei ole mitään vaihtoehtoa hallituksen politiikalle, niin itse asiassa tällä keskustan vaihtoehdolla talouskasvu ei tuplaantuisi, vaan itse asiassa keskustan, miten sen sanoisi, talouspoliittinen uskottavuus puoliutuisi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-10-15T16:45:59,2025-10-15T16:47:15,Hyväksytty,1.1 2025_96_164,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Oinas-Panuma., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_165,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Pampputyöllistäminen: Joo, kyllä se on ihan totta, että tämä hallitus on tehnyt semmoisia toimia, jotka iskevät nimenomaan tiettyihin ihmisryhmiin, kun te teette teidän erinäisiä uudistuksia, eikä keskusta ole semmoisia uudistuksia tukenut. Me ollaan tuettu niitä järkeviä uudistuksia, jotka lisäävät meidän työllisyyttä, ja sen hyvinkin tietää, jos käy katsomassa, mitä me ollaan sillä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa tehty. Kokoomus on nyt sitten ollut tosi huolissaan kahdesta asiasta: hallitusneuvotteluista, jotka ovat olleet kaksi ja puoli vuotta sitten, ja sitten tästä keskustan vaihtoehdosta. No, sieltähän löytyvät nämä laskelmat meidän vaihtoehtobudjeteista. Te voitte ihan itse perehtyä niihin, siihen, millä tavalla nämä rahoitetaan, mutta minä olen huolissani siitä, että tämä hallitus aikoo näillä sadallatuhannella uudella työllisellä saada kaksi miljardia lisää rahaa, siis pätäkkää, fyffeä. Mistä ne rahat nyt sitten tulevat, kun tämä työllisyystilanne on näin kammottava?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-10-15T16:47:15,2025-10-15T16:48:09,Hyväksytty,1.1 2025_96_166,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_167,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä se vaan niin on, että näitä luvattuja sataatuhatta työpaikkaa ei valitettavasti ole sinne katukuvaan ilmestynyt. Kyllä se on täysin ilmeistä, arvoisa hallitus, että saksipolitiikalla ei tule työpaikkoja. Kasvua ei ole syntynyt, ihmisillä ei ole tällä hetkellä luottamusta eikä uskallusta kuluttaa. Ihmisillä on huolta huomisesta, toimeentulosta, ja moni pelkää työpaikan puolesta. Olen kyllä nyt hämmästellyt kovasti sitä, että hallituksen vastaus tähän ihmisten luottamuksen puutteeseen on muun muassa potkulaki, eli helpotetaan irtisanomisia. Miten tällä nyt sitten sitä luottamusta vahvistetaan? Mutta, puhemies, olennainen kysymys nyt hallitukselle: SDP esitti tuossa omassa ryhmäpuheessaan useita kasvutoimia, useita toimia. Oletteko nyt valmis tarttumaan niihin? Oletteko valmis esimerkiksi kalliin ja tehottoman yhteisöveron laskun sijaan tukemaan pieniä yrityksiä nostamalla arvonlisävelvollisuuden alarajaa tai esimerkiksi parantamalla kotitalousvähennystä siten, että naisvaltaiset yritykset tästä voisivat hyötyä? Nämä ovat SDP:n esityksiä. Tartutteko niihin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-10-15T16:48:09,2025-10-15T16:49:27,Hyväksytty,1.1 2025_96_168,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Piisinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_169,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskusta vertaa Tanskan ja Puolan kasvua Suomen taantumaan. Suomen talous on kärsinyt pitkäaikaisista rakenteellisista ongelmista. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa työn tuottavuus ei ole juurikaan kasvanut finanssikriisin jälkeen. On selvää, että tämä näkyy heikompana talouskasvuna. Nokian romahtamista ja perinteisten vientialojen hidasta kasvua ei ole pystytty täyttämään uusilla, nopeasti kasvavilla aloilla samassa mittakaavassa kuin Tanskassa. Lisäksi Tanskan lihavuuden ja diabeteksen hoitoon tarkoitettujen lääketeollisuuden tuotteiden vahva kysyntä on aiheuttanut valtavan positiivisen nousun Tanskan talouteen. [Piritta Rantasen välihuuto] Puolan suuri sisämarkkina ja Suomea edullisemmat työvoimakustannukset ovat poikineet maahan investointeja, jotka tukevat talouskasvua. [Välihuuto keskustan ryhmästä] Suomen nousua tukevat nyt puhtaan siirtymän hankkeet, datakeskukset sekä nyt tuorein, jäänmurtajasopimus. Iloitkaamme näistä. [Timo Harakka: Iloitkaa datakeskuksista ja vihreästä siirtymästä, hyvä neuvo!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-10-15T16:49:27,2025-10-15T16:50:41,Hyväksytty,1.1 2025_96_170,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Väätäinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_171,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tuula,Väätäinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitos, rouva puhemies! Työttömien joukko on suuri, ja siinä joukossa pitkäaikaistyöttömien kohtalo on kaikkein vaikein. Jos työmarkkinat alkavat tervehtyä, niin osa pitkäaikaistyöttömistä ei sittenkään työllisty johtuen siitä, että pitkä työttömyys on joillekin niin traumatisoiva tai lamaannuttava, että työhön ryhtyminen on miltei mahdotonta. Sen vuoksi kaikki toimet työttömien hyväksi, erityisesti pitkäaikaistyöttömien hyväksi, ovat välttämättömiä. Kun edustaja Lindtman pyysi pääministeriä kuuntelemaan, niin nyt minä kuuntelen teitä, ministeri Marttinen, kun te kerrotte kaikki ne toimet, mitä hallitus on tehnyt ja aikoo tehdä pitkäaikaistyöttömien hyväksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Tuula Väätäinen,794,2025-10-15T16:50:41,2025-10-15T16:51:34,Hyväksytty,1.1 2025_96_172,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_173,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Etelä-Savon kaltaisella maakunnalla, joita ovat käytännössä kaikki itäisen Suomen maakunnat, suuri huoli on nuorten poismuutto alueelta. Mitä kauempana lukio, ammattioppilaitos, ammattikorkeakoulu tai yliopisto kotipaikkakunnalta on, sitä todennäköisemmin nuori ei palaa enää kotiseudulleen. Tätä pakkosiirtoa hallitus on käytännössä kaikilla politiikan osa-alueilla harjoittanut, lukioiden alasajosta ja koulutuksesta liikennepolitiikkaan. Aluepolitiikka on se, jolla tätä maata on pidetty pystyssä, ja siitä on tehty hyvinvointivaltio. Aluepolitiikalla tätä ihmisten pakkosiirtoa on voitu edes jollain lailla hidastaa. Arvoisa puhemies! Hallituksen harjoittama politiikka on sitä perussuomalaisten pelkäämää todellista väestönvaihtoa. Meiltä itäisestä Suomesta lähtevät nuoret, osaavat ja työkykyiset ihmiset aluepolitiikan alasajon takia. Ikävä kyllä vaihdossa emme saa mitään, korkeintaan tyhjiön, jossa tyytymättömyys, työttömyys ja turvattomuus kasvavat. Täällä ovat jälleen tänään perussuomalaiset käyttäneet supervoimaansa elikkä puhuneet asian vierestä, mutta olisiko hallituksella jotain ihan todellista vastausta tähän itäisen Suomen tilanteeseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-10-15T16:51:34,2025-10-15T16:52:44,Hyväksytty,1.1 2025_96_174,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_175,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Myöskin minä kiinnitän ministeri Grahn-Laasosen puheenvuorossa huomion tähän lauseeseen, missä te totesitte, että täällä politikoidaan. Tähän viitattiin vähän sarkastisesti, että tämä paikka on juuri se, missä voidaan politiikkaa tehdä ja politikoidakin tarpeen mukaan. Ylipäätään tästä keskusteluilmapiiristä tänään: on ollut hyviä puheenvuoroja paljon, tunteitakin on ollut mukana, asia on iso. Mutta politikoinnista voi sanoa tämän: Kun täällä edustaja Partanen — joka on paikalla vielä — totesi, että äänestäjän pitää myöskin saada äänilleen vastinetta, niin kyllä kai politikoinnin yksi suurin trauma ja äänestäjien kokemus siinä on se, että annetaan selkeä vaalilupaus sadastatuhannesta uudesta työpaikasta mutta luku onkin 80 000 työtöntä lisää. Kyllähän tämä on asia, jonka perään me haluamme sitten myöskin kysyä. Kyllä, edustaja Heinonen oli täällä paikalla ja käytti puheenvuoron, jossa hän totesi, että jokainen ymmärtää, että yhdessä vaalikaudessa sadantuhannen työpaikan luominen noin kertaheitolla ei ole mahdollista. Kyllä, jokainen senkin ymmärtää, mutta sitä me emme ymmärrä, että me emme lähesty nollaa [Puhemies koputtaa] vaan me kasvatamme työttömyyttä. Tämä tietenkään ei käy pirtaan, [Puhemies: Aika!] ja tässä suhteessa tämä politikointi tässä tulee vastaan. [Puhemies: Edustaja Partanen!] Viitataan suhdanteisiin, viitataan kansainväliseen tilanteeseen... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-10-15T16:52:44,2025-10-15T16:54:05,Hyväksytty,1.1 2025_96_176,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Ennen kuin edustaja Partanen aloittaa: Nyt järjestelmällisesti ajat menevät liian pitkiksi. Ne eivät mene vain viittä sekuntia, vaan ne menevät huomattavasti enemmän, ja toivon, että tästä lähtien pysytään minuutin aikataulussa. Tämä ei ollut yksin edustaja Kiljuselle vaan myös monelle muulle. — Edustaja Partanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_177,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Karoliina,Partanen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus otti melkoisen haasteen vastaan, kun aloitimme hallituksessa. Työttömyys oli laskussa, se lähti laskuun jo vuonna 2022. [Vasemmalta: Onko kääntynyt?] Ja tuota noin niin, minä... [Eduskunnasta: Selvä vastaus!] — Anteeksi, minulla meni nyt sekaisin. — Mutta siis piti sanoa sitä, että todella meillä lähtivät nämä suhdanteet laskuun jo vuonna 2022, ja oppositio elikkä entinen hallitus rakensi meille työllisyyttä edellisellä kaudella velkarahalla. Nyt me olemme joutuneet siihen tilanteeseen, että joudumme sopeuttamaan meidän menoja ja emme pysty jatkamaan enää tätä samaa rallia ja tukemaan erilaisia yrityksiä ja toimintaa velkarahalla, vaan joudumme todella hakemaan uusia reformeja. Tämä on ollut suuri, suuri haaste. Minusta on myös väärin, että meitä haukutaan siitä, että olemme halunneet luoda Suomeen työpaikkoja, olemme tuoneet tänne saliin päätettäväksi suuria reformeja. Toivon kyllä todella, että jos näitä ei pystytä tukemaan, niin tuotaisiin edes uskottavia vaihtoehtoja pöytään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Karoliina Partanen,1520,2025-10-15T16:54:05,2025-10-15T16:55:39,Hyväksytty,1.1 2025_96_178,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Kalli., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_179,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun täällä nyt kuitenkin vanhoja halutaan muistella, niin kerrataan nyt vielä nämä luvut: Eli viime kaudella Suomeen saatiin 109 000 työllistä lisää, ja tällä kaudella siis tähän mennessä 63 000 työllistä vähemmän, yli 80 000 uutta työtöntä. [Vasemmalta: Valtava työvoimapula!] Täällä on paljon peräänkuulutettu toivoa, ja se onkin valtavan tärkeätä. Toivoa tarvitaan, luottamuksen palauttamista tarvitaan, mutta ei se toivo synny tilannekuvaa kaunistelemalla, vaan se syntyy noudattamalla sitä vanhaa viisautta, että kerro totuus mutta rohkaise. Ja se rohkaisu tarkoittaa siis tässä tapauksessa sitä, että hallitus antaa ymmärtää, että nyt tehdään joitain asioita toisin, jotta suunta muuttuu, koska muutoin vain jatketaan sitä samaa polkua, sitä samaa tietä, joka on nyt johtanut tähän tilannekuvaan, johon liittyen äsken noita lukuja kertasin. Todellakin keskusta on esittänyt nyt monia toimia, joihin toivon, että hallitus voisi tarttua. Miten ne rahoitetaan, on kysytty. Rahoitetaan yksinkertaisesti käyttämällä rahaa vastuullisemmin. Esimerkiksi on viitattu täällä nyt moneen otteeseen tähän yhteisöveron alennukseen, [Puhemies koputtaa] jonka voisi käyttää, tuonkin rahan, paljon tehokkaammin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-10-15T16:55:39,2025-10-15T16:56:57,Hyväksytty,1.1 2025_96_180,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Aika. — Ministeri Marttinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_181,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Matias,Marttinen,Työministeri,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kysymyksiä on paljon, pyrin tiiviisti nyt ainakin osaan niistä vastaamaan. Täällä nousi tämä nuorten työllistymissetelin tilanne. Edustaja Honkasalo taisi puhua yritystukiseteleistä. Voidaan nyt tähän pysähtyä aivan tiiviisti. Kaikkein vaikuttavimmin työpaikat syntyvät suomalaisiin yrityksiin. Se on myös tutkimusten mukaan selkeästi voitu osoittaa. Toivon myös, hyvät kollegat, että emme anna kuvaa siitä... Tässä on kyse siitä, että yrityksen palkkakustannuksia kompensoidaan, jotta suomalainen nuori pääsee töihin. [Timo Harakka: Näinhän me ollaan ennenkin tehty!] Sehän on tässä se mekanismi. Pidän tätä erittäin hyvänä, vaikuttavana toimenpiteenä, [Timo Harakka: No nytkö te olette sen keksinyt!] jota viedään vastaavasti sitten siltä osin eteenpäin. Sitten täällä kysyttiin Lappeenrannan tilanteesta. Edustaja Holopainen nosti esille, että miten tässä mennään eteenpäin. Tosiaan kävinkin siellä teillä kesän lopussa. Toimenpiteiden valmistelun olemme saaneet nyt sitten loppuun alueen kanssa, ja nyt sitten toivon, että lähiaikoina voin kertoa lisää siitä. Mutta pidän kiinni lupauksestani, minkä olen antanut alueelle siinä kohtaa, kun teillä olen käynyt. Sitten täällä keskustan puheenvuoroissa korostui ehkä useaankin otteeseen se, että ikään kuin meidän hallituksen politiikkatoimet kohdistuisivat jollain tapaa suuryrityksiin. Katsotaanpa nyt vaikka työmarkkinauudistuksia: Yt-lain muutos, takaisinottovelvoite poistuu alle 50 henkeä työllistäviltä yrityksiltä. Paikallisen sopimisen laajentaminen kohdistuu nimenomaan kaikkein pienimpään yrityskenttään, koska nämä yritykset eivät pääosin ole olleet myöskään järjestäytyneitä, ja nyt näiden lainmuutosten myötä nämä yritykset pääsevät samaan tilanteeseen suurempien yritysten kanssa. Ja vaikka yhteisöveron kevennys: kun kierrän paljon maakuntia, niin aika lämpimästi kyllä suomalaiset pk-yrittäjät, jotka siellä tekevät työtään ja työllistävät, ovat ottaneet vastaan tämän hienon uutisen hallitukselta siitä, että verotusta tullaan keventämään. Elikkä kannustan myös keskustan kansanedustajia menemään vaikka sitten Raumalle tai Euraan tai Huittisiin tai missä nyt viimeksi olen kiertänyt ja käymään keskustelua suomalaisten pk-yrittäjien kanssa tästä tilanteesta. Sitten nousi hyvin esille myös pitkäaikaistyöttömyyden tilanne. Ollakseni rehellinen on tietysti selvää, että ei ole olemassa mitään yhtä yksittäistä ratkaisua, vaan tarvitaan laajasti erilaisia toimenpiteitä. Totta kai kaikki ne uudistukset, mitä olemme tehneet, vahvistavat taas kasvunäkymää, luovat tilaa sille työllisyyden kasvulle. Mutta samaan aikaan totean myös sen, että käyn parhaillaan läpi myös työllisyyspalveluiden tilannetta ja pohdin sitä, voidaanko siellä tehdä joitain sellaisia muutoksia, millä tässä uudessa tilanteessa voitaisiin tukea myös työllisyysalueiden työtä, koska on aivan totta, että aktivointiaste on laskenut liikaa. Se on huolestuttava asia. Nyt kun kerran tämä muutos on siis tehty, mikä on aikaisemmin valmisteltu, niin pyrin nyt nopeasti pääsemään taas tilanteen päälle. Mutta kannan huolta tästä aivan samasta asiasta, jonka täällä edustaja Haatainen, muun muassa, otti esille. Ehkä viimeisenä Itä-Suomen tilanteesta: Jos, edustaja Kallio, katsotte nyt sitten vaikka lisäbudjetin, jonka hallitus on antanut eduskuntaan, niin siellähän muun muassa ehdotetaan valtuutta nimenomaan pk-yritysten investointien liikkeelle laittamiseen, elikkä Itä-Suomen ohjelman toimeenpano etenee täysimääräisesti siten kuin hallitus on todennut aikaisemmin, ja myös AKKE-rahoituksen osalta vastaavasti toimenpiteitä tehdään. Kannattaa muistaa se, hyvät kollegat, että kyllähän nämä toimenpiteet, mitä tehdään kasvun hyväksi, valtakunnalliset toimenpiteet, aivan yhtä lailla ja samalla tavalla hyödyttävät Itä-Suomessa toimivia yrityksiä niin kuin kaikkialla muuallakin maassa. Mutta sen lisäksi me myös teemme toimenpiteitä, joilla taas vastaavasti Itä-Suomen tilannetta pystytään vahvistamaan. Edustaja voi koska vaan ottaa minuun yhteyttä ja soittaa, emme ole käyneet tästä Itä-Suomen tilanteesta mitään keskustelua. Jos te haluatte vaikuttaa alueenne tilanteeseen, niin ottakaa yhteyttä ja käydään keskustelua, koska totta kai olen halukas kuulemaan myös siitä, miten te näette alueenne tilanteen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-10-15T16:57:02,2025-10-15T17:01:26,Hyväksytty,1.1 2025_96_182,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_183,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan on helppo syytellä edellisiä hallituksia ja aina verrata edelliseen, mutta jos siis lähdetään siitä, niin Kataisen ja Stubbin hallituksen aikaan miinus 47 000 työllistä. Se oli se, mitä Sipilän hallitus peri. Sipilän hallituksen aikaan plus 135 000 työllistä, Rinteen—Marinin hallitus plus 109 000 työllistä. Ja mitenkäs tämä Orpon hallitus nyt sitten? Tämä on se todellisuus, jossa Suomessa eletään. Ei tätä välikysymystä ole tehty vain ärsyttääksemme ja häiritäksemme hallituksen toimia vaan tarjotaksemme yhteistyötä ja herätelläksemme sitä, missä todellisuudessa nyt eletään. Me tarvitsemme toivotalkoita, mutta me tarvitaan se toivo myös siellä hallituksen sisällä. Sanokaa se esimerkiksi sille hallituskumppanille, että nyt tarvittaisiin enemmän positiivista viestiä. Ei voi olla niin, että hallituskumppanit ja suurimmat hallituspuolueet ovat erimielisiä siitä, millaista politiikkaa tässä maassa tehdään. Vielä kysymys ministerille. Yhteisövero: Olen kuullut valtiovarainministeriöstä, että sitä ei valmistella eikä varmaan ole edes aikeita valmistella. Onko niin, [Puhemies koputtaa] että se nyt sitten haudataan, vai ei? Meille sopii, [Puhemies: Aika!] että se haudataan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-10-15T17:01:27,2025-10-15T17:02:47,Hyväksytty,1.1 2025_96_184,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Razmyar., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_185,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä, ministeri Marttinen, olette useampaan otteeseen tänään todennut, että keskustelulla on merkitystä ja sillä, miten me puhumme yhteiskunnassa. Minä olen täysin samaa mieltä teidän kanssanne, mutta en tiedä, huomaatteko te, miten hallituskumppani puhuu täällä tänään, esimerkiksi vastakkainasettelee maahanmuuttajat, työttömät, työperäisen maahanmuuton ja toisaalta tämän inhimillisen kriisin työttömyydessä, mikä meillä tällä hetkellä Suomessa on. Toivon todella, että tätä keskustelua käydään myös teillä hallituksenne sisällä. Minä aivan kuten moni muukin edustaja olen hyvin huolissani nuorison työttömyydestä ja erityisesti siitä, miten meidän nuoret opiskelijat, jotka ovat vastavalmistuneita, myös korkeakoulutettuja, pääsevät kiinni siihen ensimmäiseen työpaikkaan, joka on niin valtavan merkityksellinen ja tärkeä asia. Toivon todella, että emme tee 90-luvun laman virheitä, jolloin tietty ikäryhmä ei missään vaiheessa päässyt kunnolla kiinni omaan alaan. Niistä virheistä maksamme edelleen, joten toivon todella niitä konkreettisia toimenpiteitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2025-10-15T17:02:47,2025-10-15T17:04:01,Hyväksytty,1.1 2025_96_186,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_187,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Täällä oppositio puhuu nyt työelämästä kuin se olisi hallituksen käsistä karannut ja kinttaat tipahtaneet, mutta tehdään tämä yksi asia nyt selväksi: ei ole. Työpaikkoja ei voi kestävästi taikoa tyhjästä, saati tilastoja silotella paisuttamalla julkista hallintoa. Tämä hallitus on tehnyt toimia, jotka luovat vakautta ja turvaa yrittäjille, yrityksille ja kasvulle. Hyvä oppositio, tekin tiedätte hyvin, ettei maailmanpoliittinen tilanne ole muuttunut vakaammaksi ja turvallisemmaksi naapurimaamme hyökättyä raakalaismaisesti laittomasti Ukrainaan. Eli maailman ja lähialueen epävakaus jatkuu, eikä se voi olla vaikuttamatta myös meihin, Suomeen ja suomalaisiin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-15T17:04:02,2025-10-15T17:05:04,Hyväksytty,1.1 2025_96_188,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Johannes Koskinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_189,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa olisi varmaan hyvä kääntyä todellisiin lukuihin, tehdä ehkä vähän samaa kuin velkakeskustelussa, että haettaisiin yhteinen pohja. Nythän tässä ero näitten laskennallisten kehityskulkujen ja todellisuuden välillä on revähtänyt 180 000:n spagaattiin, ja taustalla on pitkälti se, että hallitus on nyt jo kaksi ja puoli vuotta pyöritellyt näitä laskennallisia työtilaisuuksia, joita avautui siitä, että EK:n julmat listat työelämän lainsäädännön heikennyksistä viedään läpi. Niistähän ei ole mitään näyttöä, että ne olisivat vaikuttaneet siihen suuntaan, johon niiden väitettiin vaikuttavan. Tilanne, kun siellä hallituksen esityksiä valmistellaan, muistuttaa vähän Gogolin Kuolleita sieluja, kun siellä sitten pyöritellään, että nyt neuvotellaan tässä lasin ääressä, että pistetäänkö me tästä nyt 10 000 vai 34 000 työtilaisuutta lisää tämän tuloksena, ja eletään ihan ikään kuin irti todellisesta maailmasta. Olisi varmasti keskustelulle eduksi, [Puhemies koputtaa] että palattaisiin todellisuuteen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-10-15T17:05:05,2025-10-15T17:06:25,Tarkistettu,1.1 2025_96_190,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_96_191,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Työttömyys on ahkeralle ja työtä haluavalle ihmiselle hirveä ja inhimillinen katastrofi. Suhdannetilanne on ollut todella heikko, ja siihen on vaikuttanut moni asia, muun muassa Ukrainan sota, korkeat korot ja muu epävarmuus maailmalla Tämän hallituksen toimesta on kuitenkin tehty työllisyystoimia, joilla on helpotettu työn vastaanottamista, paikallista sopimista, kannustinloukkuja on purettu, luvitusta on nopeutettu, investointeja edistetty, muun muassa suuri jäänmurtajasopimus, ja ennen kaikkea tavallisten palkansaajien ostovoimaa on nostettu. Kun suhdannetilanne paranee, ostovoiman nousun myötä näiden nyt tehtyjen toimien ja talouskasvun vaikutukset alkavat näkyä myös suomalaisten työllisyydessä. Arvoisa puhemies! Aihe on vakava, ja huoli työttömyydestä on todellinen. Ihmettelen kuitenkin suuresti minäkin, että keskusta haluaa Suomeen vuosittain noin 40 000 maahanmuuttajaa, kun meillä on tällä hetkellä työttömiä maahanmuuttajia vajaa 70 000. Työllisyys ei lisäänny sillä, että tänne lisätään maahanmuuttajia nauttimaan suomalaisesta sosiaaliturvasta. [Puhemies koputtaa] Pelottelupolitiikan sijaan [Puhemies: Aika!] toivoisin oppositiollekin toivoa ja uskoa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-10-15T17:06:25,2025-10-15T17:07:48,Tarkistettu,1.1 2025_96_192,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Mehtälä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_96_193,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme varmaan tässä salissa yhtä mieltä siitä, että meidän taloudenhoidon kannalta kaikista merkittävin asia on talouskasvu. Minulla on hyvin paljon yrittäjiä, kollegoita, ja sitten omat pojatkin ovat yrittäjinä, ja on viesti kuulunut jatkuvasti, että yritysten rahoitusten saanti on mennyt todella vaikeaksi. Suomen Yrittäjät hallituksen talousarvion käsittelyn yhteydessä totesi, että 96:ta prosenttia yrityksistä vaivaa tällä hetkellä jonkunlainen rahoituksen saannin heikkous. Se on semmoinen asia, että minä haluaisin kysyä nyt hallitukselta, arvoisalta ministeriltä, mitä toimenpiteitä aiotte tehdä, että tämä asia ratkeaisi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-10-15T17:07:48,2025-10-15T17:08:49,Hyväksytty,1.1 2025_96_194,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_195,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kallio hyvin puhui aluepolitiikasta ja aluekehityksestä. Tapasin äsken tässä välillä kokouksen lomassa erästä investoijaa tuonne maakuntaan, ja hän oli hyvin huolissaan. Toissa viikolla hallituksen päätökset siirtää aluekehitysrahoja pois: Pohjois-Karjalasta lähti kertaheitolla 12 miljoonaa, josta oli yli seitsemän miljoonaa suoria yritystukia. Hän oli aivan varma, että he joutuvat miettimään investointeja jonnekin muualle, koska tiedän varmasti ely-keskuksesta, että siellä oli useita yritysrahoituksia pöydällä tällä hetkellä ja puolet elyn yritysrahoituksesta lähti kerralla, heitettiin sotilaalliseen liikkuvuuteen, neljä ja puoli miljoonaa tki-rahoja. Tämäkö on sitä työllisyyspolitiikkaa? Samaan aikaan talousarviossa 1,6 miljoonaa leikkaatte alueellisia kuljetustukia, joita nauttii tällä hetkellä 45 vienti-pk-yritystä. Viime vuonna veitte jo miljoonan siitä. [Puhemies koputtaa] Soitin alkuviikosta eräälle tämän kuljetustuen piirissä olevalle yritykselle, [Puhemies: Aika!] ja kyllä he pitivät mahdottomana sitä tilannetta, että he pystyvät vientiä jatkamaan. [Puhemies: Edustaja Jukkola.] Siis nämäkö ovat niitä työllistäviä tukia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-10-15T17:08:49,2025-10-15T17:10:10,Hyväksytty,1.1 2025_96_196,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Aika. — Edustaja Jukkola., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_197,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Työttömyydestä saa ja pitääkin olla huolissaan, mutta väitteille, että emme tekisi mitään, ei ole pohjaa. Tämä hallitus tekee enemmän työn, kasvun ja investointien vahvistamiseksi kuin yksikään hallitus vuosikymmeniin. Edustaja Kurvinen täällä esittää, että keskusta tavoittelee kahden prosentin talouskasvua, ja voitte olla huoleti, sillä juuri tulleen OP:n talousennusteen mukaan Suomen talouskasvu nousee kaksi prosenttiyksikköä. Tämä hallitus tekee, ei selittele. Työpaikkoja syntyy, kun uskalletaan investoida. Keskusta taas haluaa perustaa erityistalousalueen yhteen osaan Suomea ja samalla rakentaisi uuden hallintohimmelin, joka lisäisi byrokratiaa. Mielestäni pitäisi ajatella isommin. Emme rakenna etuoikeuksia yhdelle osaa Suomea vaan haluamme [Puhemies koputtaa] koko Suomesta erityistalousalueen, [Puhemies: Aika!] joka houkuttelee investointeja ja luo työtä joka maakuntaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-10-15T17:10:10,2025-10-15T17:11:35,Hyväksytty,1.1 2025_96_198,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Kurvinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_199,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuohon edustaja Jukkolan ansiokkaaseen puheenvuoroon pitää todeta, että tällä hetkellä saldo taitaa olla miinus 80 000. Tavoite hallituksella, kokoomuksen vaalilupaus, plus 100 000, tällä hetkellä tilanne on miinus 80 000 — tämä on tulostaululla tällä hetkellä lukema. Jos lukemia käy vähän läpi: Suomen työttömyys on tällä hetkellä kymmenen prosenttia, ja eurovaluuttaa käyttävien maiden keskimääräinen työttömyysaste on 6,3 ja EU-maiden yhteensä 5,9. Esimerkiksi Saksassa työttömyys on 3,7 prosenttia meidän verrokkimaistamme. Suomessa on tosiaan yli 300 000 työtöntä tällä hetkellä, ja erityisen huolissani olen noin 37 000:sta alle 25-vuotiaasta työttömästä. Yksi iso juurisyy, rouva puhemies, on se, että rakennusala on käytännössä täysin kuolleen sydänkäyrä. Siellä ei tapahdu mitään, ei edes korjausrakentamista. Siksi keskusta laittaisi liikkeelle tällaisen rakennusalan elvytyspaketin. Juuri samasta asiasta haluan sanoa kuin edustaja Mehtälä, että vakuuksia pitäisi auttaa valtion järjestämään, [Puhemies koputtaa] että voisi asuntoja hankkia ja yritykset investoida.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-10-15T17:11:35,2025-10-15T17:12:53,Hyväksytty,1.1 2025_96_200,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Aika. — Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_201,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tarkistin juuri äsken, kun puhuimme täällä Tanskasta ja Ruotsista, että vuoden 22 lopussa, kun Suomen työllisyysaste oli 74,2 prosenttia, me olimme 2 prosenttia jäljessä Tanskasta ja 3 prosenttia jäljessä Ruotsista. [Arto Satonen: Kyllä!] Tällä hetkellä me olemme 4 prosenttia jäljessä Ruotsista ja 5 prosenttia jäljessä Tanskasta. Eli tämä muutos huonompaan näiden maiden vertailussa on tapahtunut juuri tässä viimeisen kolmen vuoden aikana. Kun tulin tähän keskusteluun silloin kolme tuntia sitten, ajattelin, että eilisen konsensuksen hengessä hyvin maltillisesti täällä puhun. Tässä on tietysti aika kuuma tunnelma ollut hetkittäin. Haluaisin kyllä todeta, että valtiovarainvaliokunnan ja tarkastusvaliokunnan jäsenenä tällä kaudella olen kuullut moneen kertaan maan johtavia ekonomisteja. Kyllä yksi keskeinen johtopäätös on se, että ne hallituksen toimenpiteet, joita te kutsutte työllistämistoimiksi, ovat tätä tarjontaa lisääviä toimenpiteitä, jotka ovat ajoittuneet nyt suhdanteellisesti ihan väärään kohtaan. Sen takia esimerkiksi työttömyysturvan lapsikorotuksen leikkaamisesta ei synny niitä [Puhemies: Aika!] kymmentätuhatta työpaikkaa. Eli väärään aikaan olette tehneet juuri näitä toimenpiteitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-10-15T17:12:53,2025-10-15T17:14:22,Hyväksytty,1.1 2025_96_202,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_203,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lyhyesti vielä työllistämisestä. Edustaja Eskelinen omassa puheenvuorossaan äsken nosti ihan oikein esille nämä Pohjois-Karjalan ja itäisimmän Suomen tilanteet. Meiltä on käytännössä viety kaikki pois, ja se kipeimmin käy nyt, arvoisat ministerit, yrityksiin. Kuten edustaja Eskelinen hyvin kuvasi tilannetta, sieltä lähtivät investointituet. Meiltä on viety kaikki pois, tierahaa on viety lähes muutamaa pientä poikkeusta lukuun ottamatta. Sitten kun aluekehitysrahoista vielä puhutaan, niin niitä menneisyydessäkään saamatta jääneitä rahoja ei palauteta meille enää. Elikkä te olette tehneet meille täydellisen paitsion. Karjalan heimo, itäisen Suomen ihmiset ovat joutuneet kokemaan viime vuosisadan aikana todella kovia, mutta te haluatte vielä maksimoida tämän ikävän tilanteen, mitä me olemme kokeneet. Toivottavasti teistä ministereistä, etenkin pääministeristä ja valtiovarainministeristä, löytyy lämmintä sydäntä, että ymmärrätte, mistä on kysymys. Me haluamme tehdä siellä töitä, ja siellä on monia, monia yrittäjiä, arvoisat ministerit, jotka todella haluavat tehdä töitä ja työllistää ihmisiä. Käyttäkää tämä voimavara hyväksenne, älkää hyljätkö meitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-10-15T17:14:22,2025-10-15T17:15:34,Hyväksytty,1.1 2025_96_204,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Nikkanen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_205,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä välikysymys on kyllä todella tärkeä, ja aihe on suorastaan musertavan tärkeä monelle suomalaiselle tänä päivänä. Kyllä se niin on, että työ on hyvinvoinnin perusta ja sen eteen meidän tässäkin salissa on kaikki tehtävä, että suomalaisille töitä riittää. Me olemme kyllä nyt esittäneet tässä varsin kuumankin keskustelun aikana mielestäni kuitenkin ihan asiallisia esityksiä siitä, miten tätä työllisyystilannetta voitaisiin parantaa. Ja kyllä minua vaivaa hiukan se, että vastaukseksi sieltä hallituspuolueilta tulee jatkuvalla syötöllä, jos näin voi sanoa, että mitä tämä maksaa ja mitä se maksaa. Kyllä minä haluan kysyä nyt teiltä, mitä se maksaa, kun meille tulee sata työtöntä päivässä. Tämähän on älyttömän kallista. Ja sitten kun mietitään vielä sitä, että siellä on joukossa nuoria, siellä pitkäaikaistyöttömyys kasvaa koko ajan, niin mitä tämä maksaa, kun tätä tapahtuu päivittäin, koko ajan tulee lisää? Kyllä silloin teidänkin tarvitsisi hallituksessa nyt myöntää se tosiasia, että suunta on ollut [Puhemies: Aika!] tässä työllisyyden hoidossa väärä, ja kysynkin: oletteko valmiita muuttamaan suuntaa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-10-15T17:15:34,2025-10-15T17:16:53,Hyväksytty,1.1 2025_96_206,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_207,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä se niin on, että työttömyys on todella musertava kokemus, kun hakee aktiivisesti työtä ja aina vain tulee vastaukseksi ”ei” tai ei tule vastausta ollenkaan, ihan riippumatta siitä, onko nuori tai vähän iäkkäämpi tai maahanmuuttaja, tai kuka nyt onkaan sitä työtä hakemassa. Orpon hallitushan on tehnyt useita työelämäuudistuksia, oikeastaan historiallisia sellaisia, muun muassa niin, että paikallista sopimista on lisätty, määräaikaisten työsopimusten tekemistä on helpotettu, työttömyyskassoille on annettu oikeus tarjota työvoimapalveluita. Ja nyt vielä puoliväliriihessä päätettiin, että lisätään henkilöstön edustusta myös hallituksissa ja johtoryhmissä, eli tätä rajaa alennetaan 100 työntekijää työllistäviin yrityksiin. Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeri Marttiselta, kun olette ottanut esiin tämän nuorten työllistämissetelin ja myöskin sen, että mahdollisesti työttömyysturvalla voisi opiskella jatkossa: kuinka näiden asioiden valmistelut etenevät?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2025-10-15T17:16:53,2025-10-15T17:18:02,Hyväksytty,1.1 2025_96_208,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_209,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Jotenkin kyllä on semmoinen surullinen olo siitä, kun täällä syytetään edustajia tai puolueita politikoinnista. En tiedä, missä enemmän pitäisi politiikkaa tehdä kuin tässä salissa. Ja niistä puheista siitä, että välikysymys on ollut turha: kyllä se on niin, että työttömille se tilanne on aivan todellinen, ja näkee, että me elämme hallituksen kanssa kyllä aivan eri maailmassa. Viime vuonna työttömyysetuuksien saajia oli yli 330 000 kappaletta. Se on lähes 10 prosenttia Suomen 17—64-vuotiaasta väestöstä, siis melkein 10 prosenttia. Kun täällä on kyselty siitä, mitä mikäkin maksaa, niin viime vuonna maksettiin pelkästään työttömyysturvasta neljä miljardia euroa — neljä miljardia euroa. Mitä sillä rahalla voisimmekaan tehdä, jos meidän työttömyysprosenttimme olisivat jossakin muualla? Kyllä se ero tulee myös siinä, että hallitus haluaa helpottaa nimenomaan sitä työttömyyttä, kun SDP haluaisi helpottaa työllistymistä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-10-15T17:18:02,2025-10-15T17:19:11,Hyväksytty,1.1 2025_96_210,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_211,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on suurella mielenkiinnolla kuunnellut tätä keskustelua. Moni hallituspuolueen edustaja on täällä oppositiota vastaan hyökännyt vetoamalla tähän eiliseen parlamentaariseen sopuun niin, että sitten ei saisi esittää toimenpiteitä siihen, miten työllisyyttä ja kasvua vauhditetaan. Ehkä, hyvät hallituspuolueiden jäsenet, itse asiassa sovun ytimessähän on juuri se, että ilman tätä työllisyyden kasvua, talouskasvun vahvistumista, siitäkään ei tule, kuulkaa, yhtään mitään. Se on se meidän tärkein asia. Sitten toisekseen, mitä tulee siihen sopuun, niin en nyt ehkä kuitenkaan lähtisi näissä keskusteluissa hirveästi hallituspuolueiden edustajana henkseleitä paukuttamaan, koska jos nyt katsotte, mistä siellä on sovittu, ja katsotte niitä kriteereitä, niin tehän ette ole yhtenäkään vuonna saavuttaneet niitä tavoitteita, joita sinne on asetettu, siis yhtenäkään vuonna. Ehkä ei kannata lähteä tässä nyt mopolla moottoritielle. Mutta se on tärkeintä, että saisimme yhdessä talouden ja työllisyyden kasvuun.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-10-15T17:19:11,2025-10-15T17:20:22,Hyväksytty,1.1 2025_96_212,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_213,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä kommentti pariin puheenvuoroon. Edustaja Lindén, te sanoitte, että nämä toimet, joita nyt on tehty, ovat lisänneet työvoiman tarjontaa ja ne ovat nyt väärässä ajassa, kun kysyntä ei vedä. Aivan, mutta minkä takia te ette silloin, kun te olitte hallituksessa, samoin ministeri Haatainen, toteuttaneet niitä edellisellä vaalikaudella, jolloin avoimien työpaikkojen määrä oli huomattavasti suurempi ja nämä toimet olisivat purreet huomattavasti paremmin? Miksi te ette silloin niitä tehneet? Sitten jos sanotaan siitä, millaisen perinnön tämä hallitus on saanut, niin tämä hallitus sai sellaisen perinnön, että verrattuna muihin Pohjoismaihin, aivan kuten te kerroitte, työllisyysaste oli Pohjoismaiden alhaisin ja velka oli Pohjoismaiden korkein. Jos mitään ei olisi lähdetty tekemään, me olisi ajauduttu semmoiselle tielle, että tämän hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja olisi mennyt pois. Sen takia tämä velkajarru on nyt tärkeä, mikä nyt on tehty, mutta tilanne olisi ollut huomattavasti parempi, jos nämä toimet olisi pystytty tekemään jo silloin, kun suhdannetilanne oli parempi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-10-15T17:20:22,2025-10-15T17:21:33,Hyväksytty,1.1 2025_96_214,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_215,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Rouva puhemies! Avoimia työpaikkoja on tällä hetkellä todella vähän. Jokaista avointa työpaikkaa kohti on kymmenen työnhakijaa, ja se kertoo sen olennaisen tästä tilanteesta, ja minusta se on tässä se, joka aina unohdetaan. Avoimia työpaikkoja tulee saada, että me saadaan kasvua aikaiseksi, ja teemme niitä toimia. Meidän pitäisi tehdä työllistämispolitiikkaa, ei työttömyyspolitiikkaa tässä tällä hetkellä. Arvoisa rouva puhemies! Äsken kysyin pitkäaikaistyöttömistä ja muista. Minulla olisi tässä ehdotus, jota voisi hyödyntää aika nopealla tavalla. Kunnat siitä hyötyisivät ja myöskin työttömät. Voitaisiin ajatella niin, että nyt kun me tarvitaan osaamista ja työllistymisen suurin este on osaamisen puute ja nyt kun on työttömiä ihmisiä paljon, niin voitaisiinko tässä yhteydessä, jos työttömiä koulutetaan, työtön lähtee koulutukseen, vapauttaa se kunnan työttömyysturvavastuu siltä ajalta, kun ollaan koulutuksessa. Samalla kasvatettaisiin osaamista ja sitten kunnat vähentäisivät niitä työttömyysturvamenoja, koska pitkäaikaistyöttömien menoista 80 prosenttia on kunnilla. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-10-15T17:21:33,2025-10-15T17:22:53,Hyväksytty,1.1 2025_96_216,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Aika. — Edustaja Oinas-Panuma., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_217,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Me luettiin viime viikolla lehdestä, että pk-seudulle tehdään tämmöiset raitiovaunuhankinnat ulkomailta demareitten ja kokoomuksen ja vihreitten johdolla. No, minä aloin sitten penkoa tätä asiaa, koska se tuntui minun mielestä niin erikoiselta, ja selvisi sitten, että valtio tukee tätä Vantaan ratikkahanketta 177 miljoonalla eurolla. Se on minun mielestä melko paljon rahaa, etenkin kun se työ ei suinkaan tule tänne Suomeen vaan se menee sitten sinne Puolaan näillä näkymin. Samalla meille koko Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmien toteutukseen annetaan 16,1 miljoonaa euroa. Eli siis koko Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmaan 16,1 miljoonaa ja Vantaan ratikkahankkeisiin 177 miljoonaa, ja sitten me ihmetellään, minkä takia meillä ei ole rahaa. Minä mietin, olisiko mahdollista, että se kasvu ja ne työpaikat lähtisivät myös maakunnista ja koko maan tasaisesta kehittämisestä, ja passaisiko hallituspuolueille semmoinen, että lopetettaisiin tuommoinen tyhjä rahan holvaaminen ja sitten laitettaisiin sitä rahaa ennemmin sinne maakuntaan ja yleisesti tähän kasvuun. Ja voitaisiin aloittaa vaikka sillä, että laitettaisiin tuo raha homekoulujen ja julkisten rakennuksien korjaamiseen ja tämmöisten matalan painorajoitusten teitten korjaamiseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-10-15T17:22:53,2025-10-15T17:24:15,Hyväksytty,1.1 2025_96_218,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Täällä on vielä pari puheenvuoropyyntöä sellaisilta henkilöiltä, jotka eivät ole saaneet sinä aikana, kun olen itse tässä ollut puhemiehenä, vastauspuheenvuoroa. Myönnän nämä, ja sen jälkeen, mikäli ministerit haluavat vastata, heille puheenvuorot, ja sitten, ellei pakottavaa tarvetta ole, menemme puhujalistaan. — Edustaja Suhonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_219,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallituksen aloittaessa kuulimme salin oikealta laidalta seuraavia mahtipontisia julistuksia: ”100 000 uutta työpaikkaa on tämän hallituksen linja — 100 000 uutta työpaikkaa. Tästä ei ole ihan hirveän paljon kiitosta tullut, päinvastoin pelkkää valitusta. 100 000 uutta ihmistä nousee köyhyysrajalta töihin ja pystyy omalla elannollaan nauttimaan omasta elämästään, elämään ihmisarvoista elämää.” Arvoisa rouva puhemies! On syytä kysyä hallitukselta: miten tässä nyt näin kävi, yli 80 000 uutta työtöntä? Ja, arvoisa hallitus, kysyn vielä: miten aiotte muuttaa työttömyyspolitiikkaanne aidosti työllisyyspolitiikaksi? Oletteko valmis ottamaan työllisyyden työkalupakkiin SDP:n esittämiä vaihtoehtoja? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-10-15T17:24:25,2025-10-15T17:25:19,Hyväksytty,1.1 2025_96_220,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Tuppurainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_221,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä luulisi, että tämänkin keskustelun perusteella ja lukuja katsoessa hallituksella voisi olla hieman nöyryyttä, nimenomaan nöyryyttä sen suhteen, miten tässä talouspolitiikassa oikein on onnistuttu, millaisia tuloksia on tullut. Muistan, työministeri Marttinen, erinomaisen hyvin, kuinka te itse, tuolloin vielä kokoomuksen ryhmäpuheenjohtajana, lupasitte toimillanne jo viime vuodelle 60 000 uutta työllistä, ja nyt saldo on miinus 80 000. Avointen työpaikkojen määrä tällä vaalikaudella on vähentynyt 100 000:lla — 100 000 vähemmän avoimia työpaikkoja. Kyllä SDP haluaa olla mukana luomassa uskoa siihen, että käänne tapahtuu ja kasvua saadaan aikaiseksi. Sen vuoksi me olemme tänään esittäneet viiden toimenpidekokonaisuuden paketin nopeatoimiseksi kasvun ja työllisyyden edistämiseksi. Ne käytiin läpi ryhmäpuheessamme tänään, ja niistä voisin nostaa nyt pienten yritysten kasvun ja työllistämisen edistämisen. Mitä sanotte, ministeri Marttinen, voisimmeko me yhdessä tukea mikroyritysten työllistämistä määräaikaisella verohyvityksellä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen? Näin tukisimme mieluummin [Puhemies koputtaa] työllistämistä emmekä irtisanomista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-10-15T17:25:19,2025-10-15T17:26:37,Hyväksytty,1.1 2025_96_222,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Aika. — Ministeri Marttinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_223,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Matias,Marttinen,Työministeri,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia, kunnioitettu rouva puhemies! Muutamaan asiaan tässä ottaisin mielelläni kantaa. Edustaja Mehtälä otti erittäin tärkeän asian esille elikkä yritysten rahoituksen saannin. Se on ihan totta, että se tulee ilmi hyvin monesta eri tutkimuksesta, että käytännössä on käynyt näin, että vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen meidän pankkiregulaation määrä on noussut valtavasti EU-tasolla. Meidän pankkisektori on sinänsä hyvässä kunnossa. Se on aika keskittynyt. Meidän suurimmat pankit ovat suoraan myös EKP:n valvonnan alla. Luottotappiot ovat hyvin pieniä, mutta yhä enemmän tulee juuri sitä viestiä pk-yrityskentältä, että käytännössä rahoituksen saatavuudessa on suuria vaikeuksia. Viittasin valtioneuvoston vastauksessa myös siihen, että me tarkastelemme myös pankkisääntelyä tällä hetkellä. Se on ministeri Puiston alla oleva asia. [Petri Honkosen välihuuto] Tämä nyt on ensimmäinen kerta, kun valtioneuvosto on tehnyt vuoden 2009 jälkeen tästä linjauksen, että lähdetään arvioimaan sitä. Toki on niin, hyvät kansanedustajat, että paljonhan sitä sääntelyä tulee jo suoraan EU-tasolta, mutta katsotaan, pääsemmekö me nopeammin nyt taas vastaavasti vastaamaan näihin kysymyksiin. Toisena asiana edustajalle: Finnvera on myöntänyt viime vuonna tällaista erillistä mikroyrityslainaa. Olemme Finnveran kanssa myös käyneet jo keskustelua siitä, minkäkaltaisilla toimenpiteillä he pystyvät tässä tilanteessa tulemaan valtion erityisluototusyhtiönä tähän markkinaan, tuomaan sitä nopeampaa apua yrityksille. Elikkä kyllä tähän huoleen on vastattu, mitä nostatte vastaavasti esille. Toisena asiana vielä, rouva puhemies: SDP:n edustajat ovat nostaneet näitä teidän tekemiänne ehdotuksia. Hienoa, että näitä ehdotuksia tehdään, mutta kuten omassa vastauksessani totesin, niin tämä teidän työllisyyspolitiikkanne on kyllä kohtalaisen, sanotaan, epäjohdonmukaista. Samaan aikaan kun me teemme vaikka työmarkkinoille merkittäviä ja myös rakenteellisia uudistuksia, jotka kohdistuvat nimenomaan siihen pk-yrityskenttään, jossa potentiaali työllistää on kaikista suurin, te kuitenkin johdonmukaisesti olette vastustaneet joka ainoaa uudistusta, mitä me olemme tänne eduskuntaan tuoneet. [Arto Satonen: Kyllä, pitää paikkansa!] Eli jos te olette yhtä lailla huolissanne työttömyystilanteesta, niin siitä ainoa johdonmukainen johtopäätös on se, että tukekaa, hyvät kansanedustajat, niitä uudistuksia, mitä meidän hallitus on tuonut tähän saliin. [Välihuutoja] Käyn mielelläni teidän kanssanne keskustelua myös siitä, mitä muuta voidaan taas vastaavasti tehdä, mutta meillä ei ole semmoista etuoikeutta kuin oppositiolla vain ikään kuin heitellä leväperäisesti uusia menoehdotuksia ilman pohdintaa siitä, miten nämä toimet tullaan vastaavasti sitten rahoittamaan. Me olemme jo tehneet hyvin monia näitä toimenpiteitä, mitä tässä käytiin läpi: rahoitusmarkkinapuolella, Teollisuussijoituksen osalta. Työttömyysturvalla opiskelun osalta, [Tytti Tuppuraisen välihuuto] mihin myös edustaja Pia Kauma viittasi, HE-luonnos on lähdössä lausunnolle aivan tässä loppuvuoden aikana. Ja nuorten työllistymissetelin osalta olen kertonut jo julkisuuteen mallin yksityiskohdat. Tällä hetkellä menemme eteenpäin siinä, että saamme sitten setelit käyttöön ja jakoon viimeistään heti alkuvuoden jälkeen. Elikkä kyllä tässä toimia tehdään jatkuvasti, mutta totta kai tässä ajassa hallitus arvioi koko ajan sitä, mitä uusia toimenpiteitä on mahdollista tehdä. Vakuutan kyllä teille sen, että teen itse kaiken sen voitavan, mikä omalla vastuullani on, mihin pystyn itse vaikuttamaan, ja kannan totta kai myös vastuuni, että eduskunnassa vastaan teidän kysymyksiinne, olen täällä käytettävissä. Toivon todella, että teemme vahvaa yhteistyötä opposition kanssa. Haluan kiittää myös SDP:n edustajia, että monen teidän kanssanne olen käynyt hyvin luottamuksellisia, hyviä keskusteluita kahden kesken ja olette tuoneet myös hyviä pohdintoja meillepäin. Toivon, että tässä vaikeassa tilanteessa voimme kuitenkin ylläpitää tällaista rakentavaa, hyvää keskustelua jatkossakin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-10-15T17:26:39,2025-10-15T17:30:44,Hyväksytty,1.1 2025_96_224,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Ministeri Grahn-Laasonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_225,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Työministerin hyvän puheenvuoron jatkoksi myös minä toivon oppositiolta näiden vaihtoehtojen tai näiden toimien, mitä te esitätte, vaikutusarvioita ja sitä, että myöskin eiliseen velkajarruunkin sitoutuen esitätte myös, miten nämä toimet rahoitetaan, koska meillä ei todella hallituksessa ole sitä mahdollisuutta, niin kuin ministeri, kollega tässä vieressä totesi, että vain heittelemme toimia sinne tänne, vaan ne pitää vastuullisesti myöskin rahoittaa. Ja se on se, mihin meillä nimenomaan ei ole mahdollisuutta, niin kuin edellisellä hallituksella, [Välihuutoja] joka teki näitä toimia vahvasti julkisella rahoituksella, kun rahaa oli politiikan aikana. Työkanavan perustaminen oli yksi esimerkki siitä, miten julkinen sektori tukityöllistämällä nosti työttömyysastetta. Meidän huolena on se, minkä entinen työministeri on myöskin nostanut hyvin puheenvuorossa esille, kuinka tehtyjen työtuntien määrä ei tosiasiallisesti noussut. Se on semmoinen, että meidän täytyy Suomessa saada myös tehdyt työtunnit nousuun, meidän täytyy saada palkkaamisen kynnystä madallettua, meidän täytyy saada uusia työpaikkoja tähän maahan. [Timo Harakan välihuuto] Kun viittasin siihen, mikä on politiikan tekemisen — on tässä salissa ilmeistä, että se on meidän tehtävä täällä — ja politikoinnin ero, niin se on esimerkiksi siinä, että tällaisella vakavalla asialla ryhdytään hallitusta kaatamaan sen sijaan, että yritetään tuoda niitä ratkaisuja ja vaihtoehtoja ja vastuullista linjaa tähän. [Antti Kurvisen välihuuto] Yksi esimerkki tällaisesta keskustan politikoinnista on se, että te ette lähteneet sitä todellista vastuuta kantamaan, vaan jätitte sen tyhjän paperin silloin hallitustunnustelijalle. [Välihuutoja keskustan ryhmästä — Timo Harakka: Tämäkö ei ole politikointia?] Ja toinen esimerkki on se, että te olette moittineet pääministeri Orpoa liiasta toiveikkuudesta, vaikka hän tekee aivan kaikkensa joka päivä, muun muassa viimeisimpänä viime viikolla jäänmurtajadiilin, joka tuo kymmeniätuhansia työpaikkoja. Hän tekee varmuudella joka hetki töitä suomalaisten puolesta ja vie näitä asioita eteenpäin. [Antti Kurvisen välihuuto] Me ollaan tehty työmarkkinauudistuksia, kasvu-uudistuksia, pk-yritysten edellytysten parantamista, sääntelyn purkamista, monia uudistuksia, joilla tähdätään siihen, että Suomi voisi olla maa, jossa työttömyysaste nousee [Puhemies koputtaa] ja jossa mahdollisimman suuri osa työikäisistä ja työkykyisistä voisi olla töissä. Näitä asioita viedään eteenpäin, ja toivon, arvoisa eduskunta, [Puhemies: Aika!] että tehdään tätä työtä yhdessä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-10-15T17:30:46,2025-10-15T17:33:07,Hyväksytty,1.1 2025_96_226,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Edustaja Wallinheimo, varsinainen puheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_227,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskusta on jättänyt välikysymyksen, jossa se kyseenalaistaa hallituksen työttömyyden hoidon ja samalla työllisyyspolitiikan, mutta minä kysyn: milloin viimeksi Suomessa on tehty näin laaja ja konkreettinen työllisyyspaketti kuin nyt? Tämä hallitus on tehnyt enemmän rakenteellisen työllisyyden vahvistamiseksi kuin yksikään hallitus vuosikymmeniin. Ensinnäkin: Työn vastaanottamisen kannustimet on vihdoin korjattu. Ansioturvaa on porrastettu, työsuhteen ehtoihin liittyviä kannustinloukkuja purettu, omavastuupäivät palautettu ja suojalausekkeesta luovuttu. Työllistyminen on nyt kannattavampaa kuin työttömyys. Toiseksi: Työrauhaa on parannettu. Poliittisille lakoille on asetettu rajat, ja laittomista työtaisteluista seuraa jatkossa konkreettiset seuraamukset. Yritykset saavat ennakoitavuutta ja Suomi työrauhaa, juuri sitä, mitä investoijat ja yrittäjät tarvitsevat. Kolmanneksi: Paikallista sopimista on laajennettu. Nyt myös järjestäytymättömät yritykset voivat sopia työehdoista paikallisesti. Tämä lisää joustavuutta ja mahdollistaa työpaikoilla paremmat ratkaisut sekä työnantajalle että työntekijälle. Neljänneksi: Työperäistä maahanmuuttoa on vauhditettu. Oleskelulupien käsittelyä nopeutetaan, väärinkäytöksiin puututaan ja kansainvälistä rekrytointia kehitetään yhdessä kaupunkien kanssa. Tämä tuo työntekijöitä Suomeen niille aloille, joilla työvoimapula on pahin. Viidenneksi: Nuorten työllisyyteen on tartuttu. Käyttöön otetaan 30 miljoonan euron työllistämisseteli, joka tuo tuhansille 18—29-vuotiaille ensimmäisen mahdollisuuden työelämään. [Timo Harakka: Monelleko tuhannelle?] Lisäksi työttömyysturvalla opiskelua helpotetaan, ja osaamisen päivittämistä tuetaan. Kuudenneksi: Työllistämisen kynnystä on madallettu. Henkilöperusteista irtisanomista on helpotettu, määräaikaisten työsopimusten tekemistä joustavoitettu, lomautusilmoitusaikaa lyhennetty ja takaisinottovelvollisuus poistettu pienistä yrityksistä. Nämä ovat kaikki, arvoisa puhemies, toimia, jotka tekevät työnantajalle helpommaksi palkata. Seitsemänneksi: Hallitus on toteuttanut historialliset kasvutoimet, jotka tukevat työllisyyttä suoraan. Työn verotusta kevennetään 1,6 miljardilla eurolla. Yhteisövero lasketaan 18 prosenttiin. Tutkimus- ja kehittämismenot kasvavat miljardilla vuodessa koko hallituskauden ajan — panostus, joka luo uusia työpaikkoja tulevaisuuden alalle. Lisäksi pk-yritysten rahoituksen saatavuutta parannetaan, ja norminpurkutalkoot etenevät yli 300 normin osalta. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus ei vain puhu työllisyydestä, se tekee konkreettisia päätöksiä, jotka vahvistavat työnteon kannustimia, helpottavat yrityksille palkkaamista ja tukevat osaamista. Samaan aikaan hallitus on rakentanut kasvupolitiikan, joka perustuu vakauteen, investointiin ja tutkimukseen, ei velalla pidettyyn kysyntään. Arvoisa puhemies! Keskusta kysyy, mitä hallitus tekee työllisyyden eteen. Vastaus on: enemmän kuin mikään hallitus tähän mennessä, ja tulokset tulevat näkymään pysyvänä työllisyyden kasvuna, vahvempana julkisena taloutena ja parempana luottamuksena Suomen tulevaisuuteen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-10-15T17:33:10,2025-10-15T17:36:56,Hyväksytty,1.1 2025_96_228,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Simula poissa. — Edustaja Berg., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_229,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaispulssi-kyselyssä mitataan kansalaisten mielipiteitä ajankohtaisista aiheista, luottamuksesta eri toimijoihin ja tulevaisuuden odotuksista. Viimeisimmässä Kansalaispulssissa työllisyyden parantaminen oli noussut yhä useamman vastaajan mielestä niiden teemojen joukkoon, joihin hallituksen olisi syytä kiinnittää huomiota. Silmiinpistävää on, että muutos näkyi erityisesti kaikkein nuorimmassa ikäpolvessa, 15—29-vuotiaissa. Heillä työllisyyden parantaminen oli noussut selkeästi tärkeimmäksi teemaksi. Arvoisa puhemies! Olen täysin samaa mieltä Kansalaispulssin vastaajien kanssa, että hallituksen on nyt löydettävä keinot työllisyyden parantamiseksi. Käsillä on suoranainen kriisi työttömyydessä. Suomen työttömyysaste on jopa Euroopan mittakaavassa karua katsottavaa, ja pian pohjalla ollut Espanjakin uhkaa mennä Suomen ohi. Siellä talous kasvaa kohisten, toisin kuin Suomessa, jossa edelleen junnataan paikoillaan, eikä tarvittavaa kasvua ole näköpiirissä. Orpon hallitus on onnistunut tippumaan ennätystyöllisyydestä vauhdilla alaspäin. Hallituksen aloittaessa toimintaansa työttömänä oli alle 240 000 henkilöä. Nyt työttömien joukko on kasvanut 70 000:lla, siis yli 310 000 henkeen. Työttömiä on tullut vain parissa vuodessa lähes Lappeenrannan kokoisen kaupungin verran lisää. Arvoisa puhemies! Marinin hallituksen työllisyysonnistumisestakin on löytynyt moitittavaa. Ei ollut tarpeeksi kokoaikatyöntekijöitä, vaan liian moni teki osa-aikatyötä. Tavoite kokoaikatyöhön kannustamisessa on kannatettava, ja esimerkiksi vastentahtoisesti tehtävään osa-aikatyöhön, joka on yleistä muun muassa palvelualoilla, puuttumiseksi on hallituksen löydettävä keinoja. Kaikki eivät kuitenkaan pysty tekemään täyspäiväisesti töitä. Nämä ihmiset haluaisivat siitä huolimatta löytää työtä, jos sen vain saisi sovitettua heidän tilanteeseensa. Heiltä löytyy halua ja monenlaista osaamista, eikä heidän jättämisestään työelämän ulkopuolelle hyödy kukaan — eivät he itse, eivät työnantajat eikä yhteiskunta. Myös työllisyysasteen nostaminen edellyttää, että saamme osatyökykyisiä mukaan työelämään. Tämän saavuttaminen vaatii asennemuutoksen erityisesti työnantajilta mutta selkeästi myös nykyiseltä hallitukselta. Kaikkea tehtävää työtä on pidettävä yhtä arvokkaana. Arvoisa puhemies! Työllisyydessä onnistuminen on suomalaisten kasvun kulmakiviä. SDP:stä olemme esittäneet hallitukselle useaan kertaan keinoja, joilla luisuminen tähän pisteeseen olisi voitu estää. Hallitus ei kuitenkaan ole halunnut kuunnella niitä vaan on keskittynyt toimissaan vain kurittamaan pienituloisia ja painamaan tavallisia työntekijöitä alaspäin. Esimerkiksi suojaosa pitäisi palauttaa, koska se on pitänyt monet kiinni työelämässä silloinkin, kun muuten on ollut vaikeaa. Suojaosa voisi kuitenkin reagoida eri suhdanteisiin, tällöin huomioimaan myös työllistämismahdollisuuksia. Hiipuvaan kehitykseen olisi pitänyt puuttua jo alusta asti, mutta vieläkään ei ole liian myöhäistä. Nyt ei kuitenkaan ole syytä aikailuun. Arvoisa puhemies! Täten kannatan edustaja Timo Suhosen esittämää epäluottamuslausetta hallitukselle.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-10-15T17:37:11,2025-10-15T17:41:21,Hyväksytty,1.1 2025_96_230,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Kurvinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_231,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi velkaantuu tämän kokoomusjohtoisen hallituksen aikana enemmän kuin koskaan, ja velkaantuminen pitää saada hallintaan. Siksi keskusta on erittäin tyytyväinen siitä, että nyt on esittämällämme tavalla tai sen suuntaisesti parlamentaarisessa yhteistyössä sovittu tällaisesta velkajarrumenettelystä, jota ovat aikaisemmin ehdottaneet esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ja monet talouden asiantuntijat. Haluan huomauttaa tästä eilisestä niin sanotusta velkajarrusovusta, että sitä ei kyetä toteuttamaan, ellemme saa talouskasvua aikaiseksi. Suomen talouskasvu pitää kyetä tuplaamaan 0—1 prosentista sinne noin kahteen prosenttiin, ja tarvitsemme työpaikkoja. Puhemies! Tämä välikysymys on ihmisten arjen ja Suomen talouden kannalta ehkä kaikista tärkeimmän asian äärellä. Kokoomus lupasi viime vaaleissa 100 000 uutta työpaikkaa ja lupasi, että velaksi eläminen Suomessa loppuu. Tällä hetkellä tilanne on se, että Suomi velkaantuu enemmän kuin koskaan aiemmin. Orpon hallituksen perintö tulee olemaan noin 50 miljardia lisää velkaa, ja plus 100 000 työpaikan sijaan meillä on miinus 80 000 uutta työpaikkaa. Puhemies! Haluan kuitenkin kiittääkin. Hyvääkin työtä on tehty, ja ei koskaan oppositio ole kaikessa oikeassa ja hallitus kaikessa väärässä. Kyllä tämä jäänmurtajasopimus Yhdysvaltojen kanssa on aivan valtavan hieno ja myönteinen asia, ja keskusta omalta osaltaan kyllä tukee, että tämä hanke saadaan toteutumaan kaikista hedelmällisimmällä tavalla. Kiitoshan kuuluu ennen kaikkea Suomen erittäin osaavalle telakka- ja meriteollisuudelle ja sen osaajille. Täytyy myöskin kiittää nykyisen hallituksen lisäksi niitä edellisiä hallituksia, joita täällä salissa mielellään aina moititaan, sekä nykyistä tasavallan presidenttiä ja edellistä tasavallan presidenttiä. Puhemies! Täällä on kokoomus esiintynyt varsin ylimielisesti tässä salissa. Täällä on sanottu, että tämä on turha välikysymys, ei meillä ole mitään ongelmaa työllisyyden ja työttömyyden kanssa. Opposition vaihtoehtoja on vähätelty ja sitten suurin piirtein kaikki myönteinen on otettu omaan piikkiin. Ihmettelen myös kokoomusministereitten hyvin erilaista viestiä. Pääministeri Orpo esiintyi paikka paikoin rakentavana, työministeri Marttinen on esiintynyt rakentavana, ja sitten Sanni Grahn-Laasonen ilmoitti, että oppositio on oikeastaan väärässä ja ei sillä ole mitään järkevää vaihtoehtoa, eikä se osaa laskea. Joudun nyt toteamaan valitettavasti, puhemies, tässä kohtaa, että jos katsotaan Suomen modernia historiaa, niin eniten velkaa Suomessa on julkiseen talouteen ottanut kokoomus ollessaan hallituksessa. Valitettavasti näyttää siltä, että aina kun pääministerin salkku osuu kokoomukseen, niin seurauksena on erittäin surkea taloudellinen tulos. Näin kävi Holkerin hallituksen jälkeen, näin kävi Kataisen hallituksen jälkeen ja näin näyttää käyvän myös Orpon hallituksen jälkeen. Jotakin tämä kertonee kokoomuksen talousosaamisesta. Arvoisa puhemies! Luvut ovat todella tyrmääviä työttömyyden osalta. Työttömiä työnhakijoita on noin 311 000, ja heistä alle 25-vuotiaita, kaikista nuorimpia työttömiä, on noin 36 800. Pitkäaikaistyöttömiä meillä on 129 000 kappaletta suurin piirtein. Myöskin tällainen niin sanottu LinkedIn-työttömyys, elikkä korkeammin koulutettujen ihmisten työttömyys, asiantuntija-, johtavassa roolissa olleitten ihmisten työttömyys, on lisääntynyt erittäin voimakkaasti. Työttömyys on korkeimmillaan yli 25 vuoteen, kymmenen prosenttia, ja se on Euroopan toiseksi pahin työttömyys. Espanjassa vain on pahempi. Arvoisa puhemies! Mitä sitten keskustan mielestä pitäisi tehdä? Meidän mielestämme nyt sekä tarvittaisiin talouden kasvun laittamista liikkeelle että sitten meidän pitäisi tehdä myös aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteitä. Keskusta on ehdottanut sitä, että kohdistaisimme veronalennukset kaikista hyvätuloisimpien, yli 100 000 euroa vuodessa tienaavien sijaan keskituloisille, käynnistäisimme monta infrahanketta pitkin Suomea, korjaisimme teitä ja rautateitä, toisimme rakennusalan elvytyspaketin, jolla korjausrakentamista laitettaisiin liikkeelle, järjestettäisiin vakuuksia asunnon ostajille, omakotitalojen rakentajille, pienyrityksille ja maatiloille ja aktiivisen työvoimapolitiikan osalta esimerkiksi palauttaisimme työttömyysturvan suojaosan, jonka hallitus on poistanut ja sillä vähentänyt osa-aikaista työskentelyä. Myöskin alentaisimme työnantajamaksuja erityisesti nuoria työttömiä palkkaaville yrityksille ja pitkäaikaistyöttömiä palkkaaville yrityksille. Tämä olisi hyvä täsmäkeino. Puhemies! Totean muodikkailla, tämän päivän Suomen politiikan sanoilla, että hallituksen työllisyyspolitiikka on tyhjä paperi ja tämä hallitus saa mennä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-10-15T17:41:30,2025-10-15T17:47:16,Hyväksytty,1.1 2025_96_232,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Forsgrén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_233,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen työllisyystilanne on vakava. Me olemme nyt EU-maiden toiseksi heikoin työllisyysmaa. Takanamme on enää Espanja, ja Espanjakin lähestyy. Kun muu Eurooppa on toipunut pandemiasta, ja talous kasvaa kohtuullisesti, Suomessa työttömyys vaan pahenee. Tämä ei ole vain ulkoisten olosuhteiden tulosta, tämä on myös seurausta hallituksen kyvyttömyydestä tehdä riittävän hyvää työllisyyspolitiikkaa. Hallitus lupasi satatuhatta uutta työpaikkaa — lupasi. Todellisuudessa suunta on täysin päinvastainen. Työttömiä on nyt yli 260 000, yli 50 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste lähentelee kymmentä prosenttia, mikä on pahin luku sitten 1990-luvun lamavuosien. Arvoisa puhemies! Vihreät ovat yhtä huolissaan työttömyyden kasvusta kuin keskustakin, ja olisimme mielellämme liittyneet tähän välikysymykseen. Valitettavasti kutsua ei kuulunut, joten päädyimme luomaan oman varjovälikysymyksen. Huoli työttömyystilanteesta on korkea tässä salissa. Erityisesti nuorten työttömyys on erittäin vaarallista. Pitkittyessään se voi johtaa syrjäytymiseen, jonka hinta yhteiskunnalle on mittamaton, jopa miljoona euroa yhtä nuorta kohden. Samalla nuorten mielenterveyden ongelmat ja työkyvyttömyys lisääntyvät. Nyt olisi jo korkea aika panostaa mielenterveyspalveluihin ja laajentaa terapiatakuu koskemaan kaikkia alle 29-vuotiaita. Hallituksen leikkaukset nuorten kuntoutuksesta, opintotuesta ja opiskelijoiden asumisesta ovat lyhytnäköisiä ja vahingoittavat tulevaisuuden työkykyä. Toinen huolestuttava ilmiö on korkeakoulutettujen työttömyyden kasvu. Joka viides työtön on nyt korkeakoulutettu. Koulutusleikkaukset pahentavat tätä kehitystä, sillä ne heikentävät opetuksen laatua ja opiskelijoiden valmiuksia työelämään. Samalla kun muut OECD-maat ovat lisänneet panostuksia koulutukseen, Suomi leikkaa. Tämä on väärä suunta. Korkeakoulutus on avain kestävään kasvuun ja osaamiseen. Hallitus on iskenyt erityisesti naisten asemaan työelämässä. Naiset ovat menettäneet työpaikkoja miehiä enemmän, ja työelämän turvaa heikentävät päätökset, kuten irtisanomissuojan höllentäminen, lisäävät tätä epätasa-arvoista tilannetta. Tämä ei ole pelkästään epäoikeudenmukaista, se on myös taloudellisesti lyhytnäköistä. Myös pienyrittäjien tilanne on vaikea. Monella ei ole puskuria selvitä vaikeiden aikojen yli. Siksi vihreät esittävät, että arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa nostetaan 30 000 euroon. Lisäksi sosiaaliturvaa on uudistettava perustulomaisempaan suuntaan, jotta yrittäjyys olisi kannattavaa myös epävarmoina aikoina. On myös välttämätöntä puuttua maahanmuuttajien korkeaan, jopa 20 prosentin, työttömyyteen. Hallituksen päätös leikata kotouttamisesta ja kielikoulutuksesta on täysin käsittämätöntä tässä tilanteessa. Työmarkkinoille pääsyä pitäisi helpottaa, ei vaikeuttaa. Arvoisa puhemies! Laajemmin katsoen hallituksen politiikka rapauttaa ihmisten tulevaisuudenuskoa, sitä luottamusta, joka saa ihmisen yrittämään, opiskelemaan ja työllistymään. Sopeutumistoimia tarvitaan, mutta ne on tehtävä oikeudenmukaisesti. Taloutta voidaan tasapainottaa ilman, että lapsilta, vähävaraisilta, luonnolta tai ilmastotoimista leikataan. Nyt ei tarvita politiikkaa, joka kylvää kurjuutta ja epätoivoa, nyt tarvitaan politiikkaa, joka rakentaa toivoa. Vihreät haluavat tulevaisuuden, jossa jokaisella on mahdollisuus työhön, toimeentuloon ja hyvinvointiin, ei vain harvoille vaan kaikille. Näistä perustelluista syistä kannatan edustaja Diarran esittämää epäluottamuslausetta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-10-15T17:47:24,2025-10-15T17:51:35,Hyväksytty,1.1 2025_96_234,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Furuholm., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_235,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan tässä keskustelussa ei ole mitään turhaa. Työttömyyslukujen takana on aina ihmisiä, huolta, epävarmuutta sekä taloudellista ahdinkoa. Siksi en aio pilkata hallitusta sen 100 000 uuden työpaikan lupauksesta, joka on muuttunut 80 000 uudeksi työttömäksi, mutta aion muistuttaa siitä, että tuon lupauksen varjolla hallitus on leikannut sosiaali- ja työttömyysturvaa. Ja nyt noista lupauksista huolimatta ihmiset, jotka ovat menettäneet työnsä tai eivät työtä löydä, kärsivät entistä enemmän, sillä hallitus on päättänyt, että työttömiä kannustetaan leikkauksilla ja rangaistuksilla. Pelkkä lupaus paremmasta ei lämmitä suomalaisten arkea, kun lapset on ruokittava, laskut maksettava ja harrastukset rahoitettava. Siksi, arvoisa hallitus, on sanottava ääneen: te olette epäonnistuneet työllisyyspolitiikassanne ja kääntäneet samalla selkänne työttömille. Arvoisa rouva puhemies! Työllisyyspolitiikkaa ei ole ilman koulutuspolitiikkaa. Jos puhuu osaamisen tärkeydestä mutta samaan aikaan leikkaa ammatillisesta opetuksesta, lakkauttaa aikuiskoulutustuen ja kiristää opiskelijoiden toimeentuloa, niin sanat ja teot eivät kyllä kohtaa. Me tarvitsemme tulevaisuudessa hitsaajia kokoamaan laivoja, sairaanhoitajia sotealueille, opettajia kuntiin ja osaavia asiantuntijoita yrityksiimme. Emme me voi osaoptimoida yhteiskunnan koulutusta ja osaamista eri koulutusasteiden välillä. Koulutusputki alkaa varhaiskasvatuksesta ja jatkuu läpi elämän. Tämä ketju on pidettävä ehjänä, jos haluamme olla valmiita talouden ja työpaikkojen kasvuun. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus tosiaan lupasi 100 000 uutta työpaikkaa. Sen varjolla se on romuttanut myös työmarkkinoita, heikentänyt työntekijöiden asemaa ja vahvistanut työnantajien valtaa. Hallituspuolueet, perussuomalaiset mukaan lukien, uskoivat, että kun ammattiliittoja kurmotetaan ja työehtoja puretaan, syntyy työmarkkinoiden joustavuutta ja sitä kautta työpaikkoja. Näin ei tietenkään ole. Työmarkkinat on kyllä toimilla saatu mullin mallin, mutta lopputuloksena on Euroopan toiseksi korkein työttömyys, ja se, arvoisa puhemies, ei naurata ketään. Työllisyyttä ei ole parantanut myöskään suojaosien poistaminen eikä palkkatuetun työn vähentäminen. Hyvinvointialueiden leikkaukset ovat johtaneet irtisanomisiin ja palveluiden rapautumiseen. Kohtuuhintaisen asumisen alasajo on tehnyt sen, että työn perässä muuttaminen vaikeutuu. Kyllä tässä virheitä on tehty. Arvoisa rouva puhemies! Työttömyyteen on monta tulokulmaa, ja niiden ymmärtäminen on välttämätöntä, jos haluamme parantaa työllisyyttä. Erityisen huolestuttavaa on nuorisotyöttömyyden kasvu. Vajaassa 20 vuodessa pitkäaikaistyöttömien nuorten määrä on yli kymmenkertaistunut. Tällä hallituskaudella luvut ovat jopa pandemian aikaisia korkeammat. On selvää, että hyvät kokemukset työelämästä luovat uskoa ja intoa tulevaisuuteen, huonot kokemukset taas lannistavat ja syrjäyttävät. Meidän poliitikkoina on kannettava vastuu siitä, että nuoret näkevät edessään mahdollisuuksia, eivät umpikujia. Arvoisa rouva puhemies! Joku ehkä ajattelee, että nuoret tarvitsevat tiukempia sanktioita ja syyllistäviä sormia. Itse olen eri mieltä. Luottamus ei synny pakosta, se syntyy tuesta. Se syntyy siitä, että repaleisen työelämän rinnalla on toimiva, resursoitu palvelujärjestelmä, joka ohjaa, auttaa ja kannustaa. Nuorisotakuun periaatteet työllistymisestä on palautettava käytäntöön, ei pelkästään juhlapuheisiin. Ja aivan kuten koulutus, sosiaaliturva ja työelämän pelisäännöt, myös nuorten palvelut ja heidän laaja hyvinvointinsa vaikuttavat siihen, kuinka he huomisen näkevät. Meillä on aivan liikaa nuoria, jotka jäävät peruskoulun varaan, ja se korreloi suoraan työttömyyden kanssa. Koulutuksen vahvistaminen onkin välttämätöntä. Sosiaaliturvaa on uudistettava niin, että kaiken työn vastaanottaminen on aina kannattavaa myös nuorille. Nyt näin ei ole. Meillä ei ole varaa sukupolveen, josta liian moni ei enää luota työhön, koulutukseen tai yhteiskuntaan. Arvoisa rouva puhemies! Työllisyyttä ei rakenneta sanktioilla tai leikkaamalla. Työllisyys kasvaa koulutuksesta, osaamisesta, oikeudenmukaisuudesta ja siitä, että jokaisella on mahdollisuus menestyä omalla työllään ja ominaisuuksillaan. Tämä on lopulta myös suomalaisten yritysten etu. Arvoisa rouva puhemies! Lopuksi kannatan edustaja Koskelan tekemää epäluottamusehdotusta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-10-15T17:51:41,2025-10-15T17:56:47,Hyväksytty,1.1 2025_96_236,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Edustaja Ollikainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_237,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Me ollaan kaikki tietoisia ja huolissamme työllisyystilanteesta Suomessa. Totta kai jokaisen tilaston takaa löytyy ihminen ja myös tragedioita, ja tämä pitää ottaa vakavasti. Totta kai me kaikki tiedetään, mikä se suurin syy on, että me ollaan tässä tilanteessa, missä ollaan, mutta pitää kuitenkin katsoa eteenpäin ja yrittää luoda mahdollisuuksia, niin että meillä on enemmän työpaikkoja maassamme tulevaisuudessa. Siinä ei ole ainoastaan yhtä asiaa, vaan siihen liittyy monta eri osatekijää. Haluaisin tässä suhteessa nostaa esille tki:n elikkä tutkimuksen ja kehityksen ja myös tämän innovaatiopuolen ja sen kaupallistamisen, joka siihen liittyy. Me ollaan mielestäni liian huonoja Suomessa siinä, että kaupallistetaan sitä, mitä me tutkitaan, ja sitä kautta luodaan työpaikkoja. Osaamista monella saralla meillä kyllä on, mutta kaupallistamisessa ja siinä, että lähdetään maailmalle, on kyllä tekemistä. Totta kai koulutuksella on todella tärkeä merkitys tässä kokonaisuudessa, että myös koulutetaan ja että osaamista on sitten näihin uusiin töihin, jotka tulevat, koska tiedetään, että työmarkkinat muuttuvat.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Mikko Ollikainen,1441,2025-10-15T17:56:53,2025-10-15T17:58:40,Hyväksytty,1.1 2025_96_238,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Noora,Fagerström,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jokainen työpaikka ja jokainen ihminen on tärkeä, ja juuri siksi hallitus tekee kaikkensa, jotta työllisyys kääntyy Suomessa kasvuun. Tilanne on haastava, mutta onneksi se ei ole pysyvä. Hallitus suhtautuu työllisyystilanteeseen vakavasti ja on tehnyt mittavia toimenpiteitä työllisyyden vahvistamiseksi. Kyse on talouden suhdanteesta. Kun se lähtee kasvuun, myös töitä löytyy enemmän ja talous vahvistuu. On myös hyvä muistaa, että talouden ja työllisyyden rakenteita muuttavat uudistukset eivät vaikuta heti. Työllisyysasteen lasku alkoi jo vuoden 2022 lopulla. Nykyinen vaikea työllisyystilanne ei siis johdu hallituksen toimista vaan pitkään jatkuneesta talouden alamäestä ja suhdanteesta, joka vaikuttaa koko Eurooppaan. Nykyinen hallitus on joutunut toimimaan heikon suhdanteen keskellä ja tekemään vaikeita päätöksiä, jotta Suomen talous‑ ja työllisyysluvut saadaan nousuun suhdanteen parantuessa. Arvoisa puhemies! Hallitus on reagoinut tilanteeseen tekemällä merkittävät työllisyys‑ ja kasvutoimet, joilla korjataan ongelmien juurisyitä, ei ainoastaan seurauksia. Työmarkkinoita uudistetaan, byrokratiaa puretaan, verotusta kevennetään ja työnteon kannattavuutta parannetaan, jotta Suomi olisi valmiina, kun suhdannetilanne paranee. Lisäksi panostamme koulutukseen ja osaamiseen, jotta jokaisella olisi mahdollisuus vastata työelämän muuttuviin tarpeisiin. Yhtäkään työtöntä ihmistä ei auta se, että oppositio syyttää nykytilasta hallitusta, joka parhaansa mukaan korjaa tilannetta ja haluaa kääntää Suomen kasvun tielle. Me emme lupaa nopeita taikatemppuja, vaan teemme pitkäjänteistä ja vastuullista politiikkaa, joka palauttaa uskon työhön, yrittämiseen ja tulevaisuuteen. Onneksi merkkejä paremmista ajoista on jo ilmassa. Viime viikolla tasavallan presidentti Stubb ja pääministeri Orpo vierailivat Valkoisessa talossa, ja tämä historiallinen vierailu huipentui yhteisymmärryspöytäkirjan solmimiseen jäänmurtajayhteistyöstä Suomen ja Yhdysvaltojen välillä. Suomessa on tarkoitus rakentaa neljä jäänmurtajaa Yhdysvalloille, mikä on päätöksenä erittäin merkittävä Suomen meriteollisuudelle, kansantaloudelle ja työllisyydelle. Jäänmurtajasopimuksen työllisyysvaikutukset ovat noin 7 000—10 000 henkilötyövuotta kahdelle telakalle ja näiden verkostoille. Arvoisa puhemies! Jäänmurtajayhteistyö on erinomainen esimerkki siitä, että meillä on täällä Suomessa paljon maailmanluokan osaamista, jota arvostetaan kansainvälisesti. Meillä rakennetaan kvanttitietokoneita, kehitetään tekoälyä ja luodaan avaruusteknologiaa. Tätä osaamista tukeaksemme meidän tulee luoda entistä yrittäjä‑ ja kasvumyönteisempää ilmapiiriä niin poliittisen päätöksenteon kuin julkisen keskustelunkin kautta, jotta yritykset saadaan investoimaan ja luomaan uutta nimenomaan Suomessa. Näin saamme myös luotua Suomeen uusia työpaikkoja ja käännettyä taloutta kasvun urille, sillä juuri työllisyys ja kasvu auttavat meitä pitämään huolta koko hyvinvointiyhteiskunnasta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Noora Fagerström,1490,2025-10-15T18:02:01,2025-10-15T18:05:10,Hyväksytty,1.1 2025_96_239,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piisinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_240,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos oppositiolle tästä välikysymyksestä, jonka sävy on ymmärrettävästi huolestunut. On kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että käsittelemme tätä kysymystä tosiasioiden pohjalta emmekä tunnekuohun vallassa, jota opposition retoriikka tuntuu ruokkivan. Vaikka myönnämme työllisyystilanteen vakavuuden, emme suostu siihen mustamaalaukseen, jossa syyksi maalataan yksinomaan hallituksen toimet tai toimettomuus. Suomi ei ole ajautunut työttömyyskriisiin nykyhallituksen aikana, vaan tämä hallitus peri syvän rakenteellisen ongelman, joka on vain korostunut globaalin ja eurooppalaisen taloustilanteen heiketessä. Työttömyys on toki kasvanut, mutta tämä kasvu ei selity tämän hallituksen toimilla. Ensinnäkin rakenteellinen ongelma on ollut kiusanamme jo pitkään. Talouskasvua ei ole ollut kohta 20 vuoteen. On selvää, että silloin myös työttömyysluvut nousevat. Lisääntynyttä työttömyyttä selittää osittain myös se, että lisääntyvä määrä maahanmuuttajia on ilmoittautunut työnhakijoiksi, lisäksi se, että viimesijaisten etuuksien saajat ovat siirtyneet työnhakijoiksi. Näistä syistä kuulimme juuri tänään asiantuntijoilta työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa. Lisäksi kuulimme, että tehtyjen työtuntien määrä ei ole laskenut likikään samassa suhteessa työttömyyden kasvun kanssa. Eli työttömyyden lisääntyminen ei selity täysin työpaikkojen vähenemisellä, vaan osittain myös sillä, että aiemmin työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt ovat lisääntyneet työnhakijoiden joukossa. On hyvä, että ihmiset hakeutuvat työnhakijoiksi — vain siten voi työllistyä. Tähän saakka työn tekemisen kannusteet eivät ole olleet kovin tehokkaita eikä osaaminen ole kohdannut kysynnän kanssa. Tämä ongelma ei ole syntynyt puolessa vuodessa eikä kahdessa ja puolessakaan vuodessa. Sitä ei myöskään korjata ilman kipeitä, välttämättömiä, rakenteellisia uudistuksia. Suomi on ollut teollisuuden, viennin ja erityisesti rakennusalan syvän taantuman kourissa. Kun korot nousevat ja kysyntä romahtaa, se iskee rankasti suomalaisiin aloihin. Edellisen hallituksen jälkeen maamme korkomenot kolminkertaistuivat nopeasti. Keskusta vertaa Tanskan ja Puolan kasvua Suomen taantumaan. Suomen talous on kärsinyt pitkäaikaisista rakenteellisista ongelmista. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa työn tuottavuus ei ole juurikaan kasvanut finanssikriisin jälkeen. On selvää, että tämä näkyy heikompana talouskasvuna. Nokian romahtamista ja perinteisten vientialojen hidasta kasvua ei ole pystytty täyttämään uusilla, nopeasti kasvavilla aloilla samassa mittakaavassa kuin Tanskassa. Tanskan lihavuuden ja diabeteksen hoitoon tarkoitettujen lääketeollisuuden tuotteiden vahva kysyntä on aiheuttanut valtavan positiivisen nousun Tanskan talouteen. Puolan suuri sisämarkkina ja Suomea edullisemmat työvoimakustannukset ovat poikineet maahan investointeja, jotka tukevat talouskasvua. Hallitus ei ole toimeton, vaan se tekee juuri sitä, mitä talouskasvun perustusten korjaaminen vaatii: se tasapainottaa julkista taloutta. Jos emme tee nyt päätöksiä velkaantumisen taittamiseksi, korkojen nousu ja luottoluokituksen lasku syövät luottamusta Suomeen ja vaikeuttavat investointien toteutumista. On tärkeää, että sitoudumme yhdessä laajasti nyt puolueiden kesken tähän yhteiseen velkajarruun. Se luo uskottavuutta kykyymme hallita omaa talouttamme ja sitä kautta selviytyä tästä vaikeasta taloudellisesta tilanteesta. Arvoisa puhemies! Nykyhallituksen ensimmäiset toimet astuivat voimaan vuoden 24 alussa, mutta työttömyys kääntyi nousuun jo vuoden 22 joulukuussa. Nyt olemme kuitenkin saaneet merkittäviä puhtaan siirtymän investointeja, datakeskushankkeita ja telakka-alan jättitilauksen Suomeen. Hallitusta on moitittu suurten yritysten suosimisesta, mutta suurten yritysten osuus yhteisöveroista on kuitenkin huomattava. Niiden toimintaedellytysten parantaminen hyödyttää koko taloutta. Se poikii työtä alihankintaketjujen kautta myös pk-sektorille. Tämä tuore jäänmurtajasopimus Yhdysvaltojen kanssa on tästä erinomainen esimerkki. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-10-15T18:05:29,2025-10-15T18:10:29,Hyväksytty,1.1 2025_96_241,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_242,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä työllisyystilanne on todella huolestuttava. Hallitus pääsi aloittamaan kautensa ennätyskorkeasta työllisyysasteesta, ja vain muutamassa vuodessa työllisyysaste on nyt laskenut kolme prosenttiyksikköä. Työttömyysluvut ovat pysäyttäviä. Työttömyys on jo kymmenen prosenttia, ja pitkäaikaistyöttömyys on noussut lähelle 90-luvun laman lukemia. Tämän hallituksen aikana Suomi on vajonnut jopa Euroopan työttömyystilastoissa pohjimmaisten joukkoon, ja tämä ei todellakaan ole oikea suunta. Kokoomus lupasi 100 000 uutta työllistä tämän hallituskauden aikana. No, nyt matkaa sen saavuttamiseen on kuitenkin tullut lähes tuplasti lisää. Arvoisa puhemies! Hallitus on toiminut työttömyyskriisissä liian verkkaisesti ja liian myöhään. Hallitus on omilla toimillaan myös pahentanut tilannetta sen parantamisen sijaan. Tähän asti Orpon hallitus on keskittynyt leikkauksilla patistamaan ihmisiä töihin ja samalla vaikeuttanut myös työssäkäyvien pienituloisten ihmisten tilannetta. Leikkaukset ovat osuneet erityisesti osa-aikatyötä tekeviin, pienipalkkaisiin ja useimmiten naisiin. Nämä osa-aikatyötä tekevät eivät kuitenkaan pysty parantamaan taloudellista tilannettaan tekemällä lisää työtunteja, kun työtä ei yksinkertaisesti ole tarjolla. Kannustamisesta puhuminen onkin älytöntä aikana, jolloin avoimia työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole tarjolla. Arvoisa puhemies! Orpon hallitus on suunnitelmillaan heikentämässä myös työsuhdeturvaa, ja vaikutukset iskevät erityisesti nuoriin, uransa alussa oleviin naisiin. Raskaus- ja perhevapaasyrjintä on tälläkin hetkellä nuorten naisten elämässä kohtaama epäkohta. Määräaikaisten työsuhteiden ja irtisanomisen helpottamisen on arvioitu lisäävän raskaussyrjintää entisestään. Hallituksen työelämää heikentävät päätökset eivät toimi toivotunlaisesti, vaan ne lisäävät kaikkien epävarmuutta, myös työssä olevien, ja ne samalla syventävät entisestään työttömien epätoivoa. Jos luottamus omiin työllistymismahdollisuuksiin ja toimeentuloon murentuu, se ei kosketa vain yksittäistä ihmistä. Seuraukset työpaikkojen pysyvyyden heittelystä ja lisääntyvä huoli rahojen riittävyydestä näkyvät myös lasten elämässä, ja tämä on todellinen tragedia, johon hallituksella on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Arvoisa puhemies! On hyvä, että työministeriössä on tehty selvitys joustoturvasta ja vertailtu erityisesti Tanskan mallia. Edeltävässä hallituksessa vietiin Tanskan mallin mukaisesti työvoimapalvelut kuntiin. Nyt kun työttömyys on päässyt räjähtämään ja pitkäaikaistyöttömien määrä uhkaa koko ajan kasvaa, niin täytyykin keskittyä työvoimapalveluiden vahvistamiseen. Tanskasta kannattaa oppia ottaa siinä, että työvoimapalveluihin satsataan voimallisesti enemmän kuin meillä. Siellä työvoimapalveluilla on todettu olevan keskeinen työllistävä vaikutus, ja tästä on myös aikanaan tehty valtiovarainministeriön laskelmia, että nimenomaan palveluilla on se suuri vaikutus. Hallitus on kuitenkin leikannut näistä työvoimapalveluista ja kuntien valtionosuuksista, jolloin Tanskan mallista onkin tullut tällainen suomalainen köyhän miehen malli. Kunnille pitää nyt varmistaa, että niillä on riittävät resurssit työvoimapalveluiden pyörittämiseen, ja pitää koota myös kattava toimenpidelista yhdessä kuntien kanssa. SDP:n esitykset ovat käytettävissä. Täälläkin salissa on esityksiä tehty erilaisia, ja kyllä hallituksen kannattaa nyt herkällä korvalla kuunnella uusia avauksia, jotta työttömien elämään saadaan valoa tunnelin päähän. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-10-15T18:10:39,2025-10-15T18:14:49,Hyväksytty,1.1 2025_96_243,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_244,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vuodenkierrossa kuljetaan nyt talvea kohti. Syyspäivät lyhenevät vauhdilla, ja kasvussa on pimeiden tuntien määrä. Kesän kasvukaudesta onkin jäljellä vain muisto. Sen sijaan kansantaloudessa synkkien päivien lisääntyminen ei ole mikään väistämätön kehityskulku tai luonnonlaki. Valoa kohti kannattaakin pyrkiä kaikin keinoin, ja tässä hetkessä Suomi todellakin tarvitsee valoa, toivoa ja ennen kaikkea niitä edistäviä tekoja. Viime viikolla kuultu uutinen jäänmurtajakaupoista oli erinomainen uutinen, toivottu uutinen. On tärkeää nyt myös varmistaa, että osaajia löytyy riittävästi, ja on erittäin hyvä, että ministeri Marttinen on käynnistänyt selvityksen ja toimenpiteitä sen varmistamiseksi. Tuokaan erinomainen uutinen ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että Suomi on ajautunut erittäin vakavaan työttömyyden kierteeseen. Todellakin yli 330 000 suomalaista on vailla työtä, siis joka kahdeksas työikäinen. Käytännössä siis sata uutta työtöntä joka päivä tällä hallituskaudella, yli 80 000 työtöntä enemmän kuin hallituksen aloittaessa. Erityisen huolestuttavaa on nuorisotyöttömyyden kasvu. Lähes 40 000 nuorta on ilman työtä. Liian monelle nuorelle valmistumisen jälkeinen tulevaisuus näyttäytyykin nyt epävarmuutena, ei mahdollisuutena. Samalla korkeasti koulutettujen työttömien määrä on suurempi kuin koskaan. Koulutus on ollut paras turva työttömyyttä vastaan, mutta nyt sekään ei tunnu riittävän. Tämä ei ole vain tilastollinen ongelma, ei siis vain rivi excelissä, vaan kyse on tavallisten suomalaisten elämästä ja arjesta, jossa laskut kasaantuvat, epävarmuus kasvaa ja usko tulevaisuuteen horjuu. Kun työttömyys jatkuu, se vie ensin toimeentulon, pitkittyessään ja pahimmillaan myös tulevaisuudenuskon. Inhimillinen hintalappu on kohtuuton. Siksikin korviin kyllä särähti ministeri Grahn-Laasosen syytös siitä, että tämä välikysymys olisi vain keskustan politikointia. Jos tämän mittaluokan suurtyöttömyys ei ole aihe välikysymykselle, niin mikä sitten? Kysyn vain. Arvoisa puhemies! Tässä välikysymyksessä ei siis ole kyse vain työttömyyden hoidon laiminlyönnistä, joka sekin kyllä itsessään olisi syy osoittaa tyytymättömyyttä, vaan valitettavasti tilannetta on pahennettu hallituksen omilla päätöksillä, jotka ovat iskeneet juuri niihin, jotka työllistävät ja tekevät työtä. Kotitalousvähennystä on leikattu, vaikka se on ollut tuhansille pienyrittäjille ja perheille tärkeä kannustin. Arvonlisäveron korotus on kurittanut kuluttajia ja samalla pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja niiden työntekijöitä. Työllisyyspalveluista ja koulutuksesta on leikattu, vaikka juuri nyt pitäisi panostaa osaamiseen ja työllistymisen tukeen. Veronkevennyksetkin on kohdistettu ennen kaikkea suuryrityksille ja suurituloisille, vaikka helpotus olisi ollut kaikkein tarpeellisin tavalliselle pieni‑ ja keskituloiselle suomalaiselle. Arvoisa puhemies! Suomalaiset ansaitsevat parempaa. Tarvitaan työtä, toimeentuloa ja toivoa. Keskusta ei jää tässä tilanteessa sivustakatsojaksi. Siksi esitämme ratkaisuja, jotka perustuvat työhön, osaamiseen ja yrittämiseen. Ensinnäkin työnteon on oltava aina kannattavaa. Palautetaan työttömyysturvan suojaosa, jotta myös osa-aikainen tai keikkatyö kannattaa. Toiseksi annetaan yrityksille kannusteita palkata. Alennetaan työnantajamaksuja erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien osalta. Kolmanneksi vahvistetaan osaamista. Palautetaan aikuiskoulutustuki ja tarjotaan työttömille mahdollisuus kouluttautua uuteen ammattiin. Ei rankaista vaan tuetaan muutoksessa. Neljänneksi autetaan pk-yrityksiä kasvamaan ja investoimaan. Investointihyvitys on ulotettava myös pk-yrityksille, ei vain suurille konserneille. Samalla yrityksen sisään jääviä voittoja tulisi verottaa kevyemmin, jotta voitot ohjautuvat kasvuun eivätkä vain osinkoihin. Viidenneksi palautetaan kotitalousvähennys täysimääräiseksi ja tuplataan yksin elävien vähennysoikeus. Se loisi työtä arjen palveluihin ja torjuisi samalla harmaata taloutta. Kuudenneksi kutsutaan koolle työttömyysriihi, jossa puolueet, työntekijät ja työnantajat etsivät ratkaisuja yhdessä. Nyt ei tarvita uutta riitelyä. Nyt tarvitaan yhteinen tahto nostaa Suomi jaloilleen. Arvoisa puhemies! Keinoja, joihin tarttua, on onneksi olemassa. Tätä listaa voisi jatkaa, ja sitä pitää jatkaa, niin että puheet muuttuvat teoiksi. Keskusta on siihen valmis.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-10-15T18:15:04,2025-10-15T18:20:14,Hyväksytty,1.1 2025_96_245,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_246,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Näin nuorisotutkijataustaisena kansanedustajana olen monta kertaa tämän hallituskauden aikana nostanut esille täällä täysistunnoissa sen, että Orpon hallitus mielellään oikeuttaa talouskuripolitiikkaansa puhumalla kauniisti tulevaisuuden sukupolvista ja lapsista ja nuorista, mutta sanomatta jää, että Orpon hallituksen leikkauspolitiikasta kärsivät sen omienkin arvioiden mukaan eniten 18—24-vuotiaat nuoret. Tämän lisäksi Orpon hallitus kasvattaa hyvinvointivelkaa tuleville sukupolville, kun julkisia palveluita ajetaan alas, ihmisten toimeentulosta leikataan ja synnytetään leikkauksilla maahan 30 000 köyhää lasta. Lapsista ja nuorista puhuminen on vain sumuverho karulle leikkauspolitiikalle. Olen tässä salissa monta kertaa sanonut, että Orpon hallituksen politiikka on julmaa sekä nykyään nuoruutta eläville että tulevaisuuden lapsille ja nuorille, ja se on anteeksiantamatonta. Orpon hallituksen talouskuripolitiikan yksi konkreettinen seuraus on kasvavissa määrin velkaantuva nuori sukupolvi. Voi kysyä hyvällä syyllä, miksi tämä ei herätä yhtä suurta huolta kuin kasvava valtionvelka. Meillä nuoret opiskelijat valmistuvat tällä hetkellä kymmenientuhansien velkataakan kanssa. Julkisilla investoinneilla olisi mahdollisuus edistää nuorten opiskelua ja työllistymistä ja täten tuottaa niitä kovin kaivattuja tulevaisuuden veronmaksajia. Nyt vähäisistä työpaikoista kilpailevat jo valmiiksi henkilökohtaisesti velkaantuneet nuoret aikuiset, ja he kilpailevat vielä samoista työpaikoista pitkän kokemuksen omaavien aikuisten kanssa. Arvoisa puhemies! Työttömyys on kasvanut läpi kaikkien ikäryhmien, mutta erityisesti nuorten näkökulmasta tilanne on tällä hetkellä synkkä. Tällä hetkellä arviot ovat, että nuorisotyöttömyys on noin 70 000. Se on katastrofaalinen luku. Me tiedämme tutkimuksista, että ensiaskeleista työelämään on nuorten elämänpolun näkökulmasta kauaskantoisia seurauksia. Tällä hetkellä tuhannet nuoret kilpailevat samoista pienipalkkaisista ja epävarmoista työsuhteista aikuisten kanssa. Uusi ilmiö on, että avoinna olevista työpaikoista ei välttämättä edes ilmoiteta, sillä työnantajat pelkäävät valtavia hakemusmääriä. Tämä on ehkä sellainen asia, johon ministeri Marttinen voisi tarttua. Tässä voisivat varmaan esimerkiksi kunnat tehdä hyvää yhteistyötä työnantajien kanssa, että näistä avoinna olevista työpaikoista tosiaan ilmoitettaisiin julkisesti. Nuorille tuttua on myös se, ettei työhakemuksiin välttämättä edes vastata lainkaan tai että myös yksinkertaisiin, suorittaviin ja lyhytaikaisiin työtehtäviin edellytetään vaativia ennakkotehtäviä videoineen. Nuorten työttömyyden näkökulmasta on erityisen huolestuttavaa, että erityisesti nuorten pitkäaikaistyöttömyys on suorastaan räjähtänyt. Pitkäaikaistyöttömistä nuorista 27 000 nuorella ei ole lainkaan työhistoriaa, ja 17 000 nuorella ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Yli kaksi vuotta työttömänä olleiden nuorten määrä on kasvanut 227 prosenttia viidessä vuodessa. Tämä luku on todella huolestuttava nuorten syrjäytymisen näkökulmasta. Pitkittynyt työttömyys heikentää nuorten osaamista ja työkykyä, mikä vaikeuttaa myöhempää työllistymistä. Se laskee nuorten hyvinvointia ja lisää taloudellista riskiä ja pahimmillaan lamaannuttavaa ahdinkoa. Tiedämme myös tutkimuksista, että nuorena koettu työttömyys vähentää todennäköisyyttä työllistyä myöhemmin, ja pahimmillaan sillä on ylisukupolvisia seurauksia. Tiedämme myös, että nuorten henkinen hyvinvointi on ollut laskussa jo pitkään. Hoitopolut ovat usein hajanaisia, ja vakavimpiinkaan mielenterveysongelmiin ei aina saada apua ajoissa. Lyhyet terapiat eivät ratko ongelmaa, vaan nuorten on saatava juuri sitä apua ja tukea, jota he tarvitsevat. Nuorisotyöttömyyden ongelmiin ei hallituksen lupailema työllistymisseteli pelkästään riitä. Se, mitä esimerkiksi syrjäytymisvaarassa oleva nuori tarvitsee, on nuorisotyön työpajatoimintaa, toisen asteen koulutuksen riittävää resursointia ja oppimisen tukea sekä psykososiaalista tukea ja matalan kynnyksen hoitoa. Leikkauspolitiikkaan hirttäytyminen työllisyyden hoitona vie kaikki pitkän aikavälin mahdollisuudet tukea nuorten hyvinvointia ja luoda tulevaisuudenuskoa. Arvoisa puhemies! Työttömyyden kasvu tarkoittaa yhä useammin perheen ja nuoren tippumista etuuksille. [Puhemies koputtaa] On selvää, että tässä tilanteessa ketään ei pitäisi rangaista työn vastaanottamisesta. Vasemmistoliitto esittää uutta nuorisotakuuta, joka oli itse asiassa käytössä [Puhemies koputtaa] Kataisen hallituksessa 2013, ja tämä voisi olla, työministeri Marttinen, sellainen asia, johon Orpon hallituskin voisi tarttua. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-10-15T18:20:24,2025-10-15T18:26:11,Hyväksytty,1.1 2025_96_247,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_248,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään keskustelemme aiheesta, joka koskettaa meitä jokaista suomalaista: työllisyydestä ja työn tulevaisuudesta. Keskusta maalaa kuvaa hallituksesta, joka olisi jättänyt ihmiset ja työpaikat oman onnensa nojaan, mutta totuus on toinen. Tahdon korostaa teille, että tämä hallitus ei ole jäänyt toimettomaksi. Me olemme tarttuneet juuri niihin rakenteellisiin ongelmiin, jotka ovat jo vuosia jarruttaneet Suomen työllisyyttä. On uskallettu tehdä vaikeita päätöksiä, jotta työnteko kannattaa ja jotta yritykset uskaltavat palkata uusia ihmisiä töihin. Työn verotusta on kevennetty, työllisyyspalveluita uudistettu ja paikallisen sopimisen esteitä purettu. Arvoisa puhemies! On totta, että suhdannetilanne on vaikea. Ympäröivä maailma ja opposition pelotteleva retoriikka eivät tarjoa turvaa ja vakautta. Ne eivät rakenna luottamusta eivätkä uusia työpaikkoja. Vaikka tilanne on vaikea, me emme ole nostaneet käsiä pystyyn vastaukseksi, vaan olemme tehneet määrätietoista työtä kestävän kasvun ja työllisyyden puolesta. Työmarkkinoiden rakenteita uudistetaan, jotta ne tukevat uuden kasvusuhdanteen syntymistä. Samalla suurten investointien aalto on jo liikkeellä. Vety-, energia- ja datakeskushankkeet luovat uusia työpaikkoja eri puolille maatamme. Työllisyyspolitiikka ei ole enää pelkkiä tukia, avustuksia tai paisuvaa julkista hallintoa tilastojen silottelemiseksi, vaan se on kokonaisuus, joka rakennetaan yhdessä yrittäjien ja yritysten kanssa. Tämä hallitus kantaa vastuunsa niin kuin hallituksen kuuluu, ei hetkellisin lupauksin vaan pitkäjänteisin päätöksin. Arvoisa puhemies! Työllisyys ei parane sillä, että ongelmista kirjoitetaan välikysymyksiä ja voivotellaan toivottomuutta suureen ääneen. Työllisyys paranee tekemällä ja uskosta ja toivosta tulevaisuuteen. Tämä hallitus tekee, eikä vain puhu. Työelämän turvallisuutta on vahvistettu, suojelutyötä turvattu ja työntekijöiden oikeusturvaa selkeytetty. Samaan aikaan yrittäjyyteen kannustetaan, investointeja vauhditetaan ja työn vastaanottamisesta tehdään aina kannattavaa. Työ on tämän hallituksen politiikan ydin, ja siksi suuntamme on edelleen oikea. Työtä ei voi taikoa olevaksi holtittomilla velkakarnevaaleilla, vaan työpaikkojen on synnyttävä yrittäjien ja yritysten tarpeesta, jotta Suomi saadaan kestävälle uralle. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-15T18:26:18,2025-10-15T18:30:24,Hyväksytty,1.1 2025_96_249,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Keskisarja, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_250,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Teemu,Keskisarja,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Harkitsin työllisyyden taustoitusta 1860-luvun nälkävuosista, 1930-luvun lamasta, 50-luvun lapiolinjasta, 70-luvun hätätilahallituksesta tai 90-luvun työttömyysennätyksestä. Ääh. Välikyselijät varmaan välihuutaisivat, että historia ei nyt vaan ole tätä päivää. Selvä. [Välihuutoja keskustan ryhmästä — Tytti Tuppurainen: Siitä voi oppia!] Keskityn melkein eilispäivään. Kevät 2021, neljä vuotta sitten: Muistanette, mikä oli EU:n elvytyspaketti. Sillä valelimme maanosan rannattomia työmarkkinoita. Yhteisillä ei-kenenkään velkarahoilla elvytimme Välimeren kelmien korruptiota ja rötöksiä. Kunnioitan putkimiehen ammattia, mutta noin kielikuvana vessanpönttöön hulahti suomalaisilta nettona 4—5 miljardia euroa, korkoineen kai 12 miljardia. Koronatyöttömyyden sikahintaisen lumelääkkeen osti eduskunta. Tässä salissa yksinkertainen enemmistö ei olisi riittänyt läpimenoon, mutta löytyipähän kaksi kolmasosaa. Niin, mitkä puolueet ajoivat EU:n elvytyspakettia Suomen työllisyyden varjolla? Kysyisinkö taskujeni tyhjyyden syytä välikyselijöiltä? En kysy, koska olen kiltti poju. Vai kysyisinkö keskustalta, sosiaalidemokraateilta, vasemmistoliitolta, vihreiltä, RKP:ltä ja vähän kokoomukseltakin, miten meni omasta mielestä EU-kuppaus? En kysy, koska kupparit olivat rehtejä kansanparantajia, kun taas Bryssel harjoittaa verenimentää. Sen sijaan kysyn: miksi ihmeessä suurtyöttömyys ei hillitse himoa halpatyövoimaan? Tilastossa, joka välikysymyksen kirvoitti, on kymmeniätuhansia ulkolaisia ikään kuin työperäisinä työttöminä. A-studion jokaviikkoiset talousviisaat hokevat: työvoimapula tulee, työvoimapula tulee, työvoimapula tulee. Seinähullua seinään ajamista, sanon minä. Työvoiman vaihto on yhtä väärin kuin väestönvaihto. Arvoisa puhemies! Suomelta ei liikene penniäkään pahantekeväisyyteen ja maailman parantamiseen tai maanosan parantamiseen. Meillä on täysjärkisiä keinoja: Alas ylikansallinen byrokratia. Alas, alas, alas hillitön hallinnointi ja silmitön sääntely. Alas himoverotus ja yrittämisen esteet. Ylös, ylös työ, tyyliin suo, kuokka ja Jussi — alkaen turvesuosta, maanmainiosta luonnonvarasta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Teemu Keskisarja,1498,2025-10-15T18:30:31,2025-10-15T18:34:16,Hyväksytty,1.1 2025_96_251,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_252,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Suomi horjuu kärjessä Euroopan heikoimman työttömyystilanteen valtiona. Sen sijaan, että hallitus valmistelisi työttömyyskriisin työkalujen käyttöönottoa, se jatkaa leikkaus- ja kurjistamislinjalla. Hallitus perustelee lakiesityksiään uudistuksina, parannuksina ja byrokratian purkuna. Todellisuudessa ne ovat leikkauksia työttömyysturvaan, viimesijaiseen turvaan ja toimeentuloon. Ja aivan kuin tämä teidän tulostaulunne ei näyttäisi riittävän huonolta, te jatkatte poliittista linjaanne työmarkkinoiden epävakauden luomisessa. Te tuotte vielä tänä syksynä eduskuntaan potkulain, jolla palkansaaja laitetaan vielä helpommin luiskalle eli teidän jo alkukaudesta heikentämälle työttömyysturvalle. Te puolitatte lomautusilmoitusajat, te heikennätte takaisinottovelvollisuutta, te mahdollistatte määräaikaisen työsopimuksen tekemisen vuodeksi ilman perustetta, ja järjestäytyneille työntekijöille veronkorotus ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistamisen kautta. Näillä toimillako te palautatte luottamuksen ja kansalaisten tulevaisuudenuskon? Te lupaatte parempaa työllisyyttä heikentämällä työsuhdeturvaa, te lupaatte parempaa työllisyyttä heikentämällä työttömän toimeentuloa, te lupaatte parempaa työllisyyttä heikentämällä työntekijän koulutusmahdollisuuksia. Hallitus, eikö teitä jo hävetä tämä työntekijöiden sumutus? Ja sitten on vielä arvattavaa, että näiden tekojen ja tämän karuakin karumman ja kurjan työllisyystilanteen jälkeen te käännätte syyttävän sormen eduskunnan oppositioon ja meihin sosiaalidemokraatteihin. Kyseessä on kyllä maailmanluokan silmänkääntötemppu. Arvoisa herra puhemies! Eikö teille, hallitus, muistu mieleen historiallisen korkea työllisyyskevät 2023, se perintö, jonka saitte Antti Rinteen ja Sanna Marinin hallitukselta, se perintö, jonka te nyt olette onnistuneet tuhoamaan alle kolmessa vuodessa? Te ette tehneet rakentamisen romahtamisen estävää elvytyspakettia. Teille eivät kelvanneet SDP:n vaihtoehdot työmarkkinoiden tasapainottamiseksi palkansaajien näkökulmasta säätämällä tulkintaetuoikeuden sekä ammattiliittojen kanneoikeuden. Teille ei ole kelvannut ehdotus epäterveen kilpailun kitkemiseksi alipalkkauksen kriminalisoinnilla. Teille ei ole kelvannut suojaosien palauttaminen, ja ette ole lupauksista huolimatta tuoneet uutta aikuiskoulutusmallia aikaisemman lopetetun mallin tilalle. Te ette ole kuunnelleet SDP:n vaihtoehtoja. Tänäänkin SDP on esittänyt useita vaihtoehtoja kasvun vauhdittamiseksi. Arvoisa herra puhemies! Kaikkia työllisyyden parantamisen toimia tarvittaisiin nyt kipeästi tässä ennätyksellisessä työttömyystilanteessa. Nyt tarvitaan tekoja, ei juhlapuheita.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-10-15T18:34:28,2025-10-15T18:37:14,Hyväksytty,1.1 2025_96_253,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_254,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskusta teki välikysymyksen työttömyydestä sen takia, että maassamme on tällä hetkellä ennätystyöttömyys. Kun hallitus aloitti, se teki hallitusohjelman, jossa se tavoitteli sataatuhatta uutta työllistä Suomeen. Se teki sopeutusohjelman, jonka on sanottu olevan yhteensä kymmenen miljardia, ja siitä kymmenestä miljardista se laski arvoksi näille työllisyystoimille, työelämäuudistuksille, jotka luovat satatuhatta työpaikkaa, kaksi miljardia euroa. Nyt kun on tullut — sen sijaan että uusia työpaikkoja olisi syntynyt 100 000 — työttömiä 82 000 lisää, niin työministeri Marttinen, voimmeko me laskea, että tämä hintalappu onkin nytten miinus 1,6 miljardia euroa, ei plus kaksi miljardia? Me olemme siis sopeuttaneet toiseen suuntaan kuin mitä tavoite oli. Eilen puolueet pääsivät yhteisymmärrykseen velkajarrusta eli julkisen talouden tasapainottamisen lainsäädännöstä ja parlamentaarisesta prosessista, joka alkaa tästä eteenpäin. Se oli erittäin hyvä päätös. Jos tämän vaalikauden alussa olisi tehty vastaava päätös, tämä hallitus ei olisi kyennyt tämäntyyppistä velkapolitiikkaa harjoittamaan, mitä se nyt tekee. Siellä olisi tullut jarru tälle politiikalle. Miten nyt edessä olevat sopeutukset, joita kaikki me joudumme tekemään, eroavat tämän hallituksen tekemistä sopeutuksista? Ne eroavat siinä, että tulevaisuudessa joudutaan katsomaan rahoitusasemaa, sopeuttamaan niin, että se näkyy tulojen ja menojen tasapainossa, eikä niin, että se näkyy vain paperilla. Tämän hallituksen kymmenen miljardin sopeutus ei näy meillä tulojen ja menojen tasapainossa. Tänä vuonna me otamme ennätysmäärän, 13,3 miljardia, emme suoraan velkaa, mutta on tämä epätasapaino: siis meidän valtion menot ovat 13,3 miljardia euroa suuremmat kuin tulot. Summa on järkyttävä. Ongelma on myös yhteinen, ja nyt sitä lähdetään yhdessä ratkomaan, mutta valitettavasti nyt olemme menneet pari vuotta aivan väärään suuntaan. Hallitus on kuitenkin tehnyt monia erittäin hyviä työelämäuudistuksia, joita keskusta on myös täällä salissa kannattanut. Keskusta on sen lisäksi esittänyt omia ratkaisuja, joita täällä debatissa muutamat ovat lukeneet, ja he ovat sanoneet sitten, kun he ovat lukeneet ison listan keskustan vaihtoehtoisia esityksiä, että keskustalla ei ole mitään vaihtoehtoa. Se on pikkuisen ristiriitaista, kun ekana luetaan ne vaihtoehdot ja sitten sanotaan loppuun, että ei ole mitään vaihtoehtoja. Sitten kun me vastaamme, että tehän juuri toistitte ne, niin sanotaan, että eivät nämä ole uskottavia. No, en ihmettele sitä, kun takarivistä taloustieteen Nobelin ehdokkaat huutavat, että nämä maksavat kaksi miljardia. Keskustan yritysveromalli ei maksa kahta miljardia. Se voidaan toteuttaa vaikka veroneutraalisti. Jos me verotamme sisään jätettyjä voittoja yhteisöverossa kevyemmin ja jos jaat ulospäin, tuleekin vähän lisäveroa, niin voimme säätää sitä mallia aivan niin veroneutraaliksi tai verotuottoa vähän menettäväksi kuin me haluamme. Ei siitä tule mitään kahden miljardin laskua. Me voimme säätää sitä prosenttia sen mukaan, miten meidän julkinen talous antaa myöten. Nyt kun me katsomme hallituksen päättämää yhteisöveron alennusta: Työministeri Marttinen, te kerroitte, että kun te menette käymään yrityksissä ja kysytte osakeyhtiön omistajilta, onko mukava, kun teille tulee yhteisöveron alennus, niin luuletteko, että joku, jolle on tulossa veronalennus, sanoo, että ei, älkää nyt minulle antako? Tutkimusten mukaan yli puolet suomalaisista ovat valmiita lyhentämään omaa työaikaa ja laskemaan naapurin palkkaa. Totta kai jokainen ajattelee omaa napaansa. Mutta kun me kysyimme valtiovarainvaliokunnassa ekonomisteilta Suomessa — meillä oli kaikki johtavat ekonomistit — niin yksikään heistä ei sanonut, että tämä on tehokas kasvutoimi, ei yksikään. Siellä oli muutamia, jotka sanoivat, että tällä on merkitystä kasvuun ja tämä tuo osittain rahaa takaisin, mutta kukaan ei sanonut, että tämä on erittäin tehokas kasvutoimi. Ei tietenkään ole, jokainen sen ymmärtää. Nyt Suomi velkaantuu ennätysvauhtia, ja tuhlataan tällä lailla julkisia verorahoja. Nyt pitäisi olla tarkkana taloudessa ja alkaa itse noudattamaan sitä velkajarrupolitiikkaa, jota on hakemassa tähän maahan myös parlamentaarisesti, eikä vain niin, että tulevat hallitukset sitten noudattakoot, ei tämä koske meitä. Palaan tähän työllisyyteen tai työttömyysongelmaan. Se on erittäin suuri ongelma, ja se pitää ottaa vakavasti. Sen takia täällä esitetyt syytökset ministeri Grahn-Laasosen suusta, että täällä keskusta politikoi, koska se tekee välikysymyksen työllisyydestä, ovat hieman hämmentäviä. Eikö tänne eduskuntaan juuri tulla politiikkaa tekemään? [Puhemies koputtaa] Ja mistä muusta kannattaa tehdä politiikkaa kuin siitä, että ihmiset saisivat enemmän työtä ja Suomi saataisiin kasvuun?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-10-15T18:37:23,2025-10-15T18:42:55,Tarkistettu,1.1 2025_96_255,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Partanen poissa. — Edustaja Jari Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_96_256,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lohelle pitää sanoa, että hiukan oikaistiin mutkia kyllä joissakin kohdissa, mutta suunta oli kyllä oikean sorttinen, niin ettei siinä mitään — kiitoksia. Keskusta ja Liike Nyt ovat välikysymyksessään nyt nostaneet esiin tärkeän asian. Se on kiistaton tosiasia. Työttömyys on iso yhteiskunnallinen ja sosiaalinen ongelma, ja tämä pitää ratkaista. Välikysymyksen tekijät kuitenkin antavat osin väärää kuvaa niin tilanteen vakavuudesta kuin hallituksen toimistakin. Pihvi on siinä, että vaikka työttömyys on nousussa, valitettavasti, on työllisyysasteemme edelleen varsin kohtuullisella tasolla, ja tiedämme, että tehdyt työtunnit eivät ole laskeneet niin paljon kuin työttömyys on noussut. Täällä salissa onkin jo kuultu tänään, mistä tämä johtuu. Ihmisiä on siirtynyt toimeentulotuelta työttömyysetuuksien piiriin, ja työttömyyttä on nostanut myös maahanmuutto. Näistä ei sen enempää. Sen sijaan haluan kiinnittää huomiota niihin rakenteellisiin ongelmiin, jotka ovat meillä työllisyyden kasvun esteenä. Suuri huomioni kiinnittyy nuoriin. Tiedämme, että työuran alku on jatkuvasti viivästynyt ja nuorisotyöttömyydestä on tullut vakava ongelma. Mitä kauemmin kestää saada ensimmäinen työpaikka, sitä todennäköisempää on syrjäytyminen ja myös erilaiset mielenterveyden haasteet. Myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevien nuorten määrä on huolestuttavasti kasvussa. Viime vuonna työttömyyseläkettä sai liki 26 000 nuorta. Taustalla ovat usein mielenterveyden ongelmat. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevathan eivät näy työttömyystilastoissa, koska he ovat työvoiman ulkopuolella — ikävä tosiasia tämäkin. Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyyteen ei ole olemassa vain yhtä lääkettä. Näen kuitenkin, että hallituksen toimet peruskoulutuksen vahvistamiseksi ovat tässä aivan avainasemassa. Koulujen kännykkäkielto tuottaa varmasti hyviä tuloksia, jo tiedetään, ja ensi vuonna annetaan esitys osaamistakuusta, joka varmistaa, ettei peruskoulusta pääse pois ilman riittäviä perustietoja. Samaan aikaan pitää panostaa opinto-ohjaukseen, jotta nuoria saadaan sellaisille aloille, jotka mahdollistavat työllistymisen. Tekoälyn kehittyessä on toki hankala sanoa, mitkä ovat tällaisia aloja esimerkiksi viiden vuoden päästä. Maailma muuttuu nyt hurjaa tahtia. Nuorten työttömyyden ratkaisemiseksi päätettiin budjettiriihessä myös tästä työllistämissetelistä, joka kohdistetaan heikossa työmarkkina-asemassa oleviin nuoriin. Osin kyse on myös sosiaalipoliittisesta toimesta, mutta se ensimmäinen työpaikka syrjäytymisvaarassa olevalle nuorelle voi pysäyttää syrjäytymiskehitystä ja tuoda mukanaan paljon positiivista. Tämä työllistämisseteli on sellainen täsmälääke, joka on tässä tilanteessa erittäinkin perusteltu. Rahoitus, 30 miljoonaa, otetaan EU:n elpymisvälineestä, jolla on enimmäkseen parannettu Kreikan ja Espanjan työllisyyttä, nyt vihdoin myöskin Suomen. Arvoisa puhemies! Vaikka media on enimmäkseen täynnä huonoja uutisia työllisyyteen liittyen, on viime aikoina ollut jotakin innostusta herättävääkin. Viittaan nyt viime viikolla uutisoituun Suomen ja Yhdysvaltojen jäänmurtajayhteistyöhön. On arvioitu, että tämä yhteistyö toisi suoraan jopa 10 000 uutta työpaikkaa ja sitten epäsuorasti vielä enemmän ja verotuloja tämä voisi kaikkinensa lisätä jopa yli 500 miljoonaa. Samaan aikaan meillä on muitakin suuria hankkeita putkessa, suurten puhtaan siirtymän investointien verohyvitys poiki 54 hakemusta, joiden arvo on yhteensä noin 22 miljardia euroa. Nämä ovat sellaisia investointeja, jotka eivät toteutuisi ilman hallituksen linjaamaa veroporkkanaa. Puhtaan teknologian hankkeet luovat työpaikkoja ja elinvoimaa koko maahan, ja niistä hyötyvät lukuisat alihankintaketjut, myös sellaiset pienemmät toimijat, jotka eivät täytä verohyvityksen ehtoja. Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt ja tekee lukuisia toimia työllisyyden parantamiseksi. Suhdannetilanne ei ole ollut meillä suosiollinen, mutta on väärin väittää, että hallitus olisi nostanut kädet pystyyn tilanteen edessä. Tilanne on päinvastoin. Nyt on tehty mittava määrä sellaisia työllisyystoimia, joita Suomeen on kaivattu koko 2000-luvun ajan. Me emme voi vaikuttaa EKP:n korkotasoon, joka siis on yksi merkittävä, ehkä suurin, syy Suomen haastavaan tilanteeseen. Sen sijaan olemme vaikuttaneet työmarkkinoiden uudistamiseen ja työnteon kannustimien parantamiseen. Olemme tehneet lukuisia toimia yritysten toimintakentän helpottamiseksi, ja paljon on vielä tulossa. Me perussuomalaiset luotamme Suomeen ja suomalaisiin ja tiedämme, että paremmat ajat ovat vielä edessä. Edessäpäin näkyy valoa. — Kiitoksia, herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-10-15T18:43:12,2025-10-15T18:48:15,Hyväksytty,1.1 2025_96_257,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen poissa. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_258,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Paljon asiaa — saa nähdä, kuinka paljon saan mahtumaan tähän puheenvuoroon, mutta katsotaan. Meillä on järkyttävän korkea työttömyys. Keskustan välikysymys on ollut erittäin aiheellinen, ja siitä on käyty hyvää keskustelua täällä tänään. Arvoisa puhemies! Turvan tilalle Suomessa on tullut epävarmuus. Siitä maksamme nyt kovaa hintaa. Kuluttajien luottamus talouteen on mennyt. Epävarmuus johtuu monesta syystä. Maailmanpoliittinen tilanne on varmasti yksi keskeinen syy, ja on työpaikan menettämisen pelko, heikko työllisyystilanne ja työttömyysturvan leikkaus, jos joutuu työttömäksi. Nyt laitetaan säästöön kaikki, mitä vaan voidaan, pahan päivän varalle, ja kysyntä sakkaa pahanpäiväisesti. Talous ei kasva, vain työttömyys kasvaa ja pitkittyy. Talouden kasvuluvut ovat olleet heikkoja, vuonna 23 miinus 0,9, vuonna 2024 plus 0,4, ja nyt tälle vuodelle ennustetaan plus 0,4:stä yhteen prosenttiin. Ennuste vuosille 26 ja 27 lupaa noin puolentoista prosentin kasvua. Pieniä lukuja. Talouslukuja on vedetty alaspäin ja työttömyyslukuja ylöspäin. Entistä vähemmän on aktiivitoimissa, mikä huolestuttaa erityisen paljon. Siinä on Suomen hallituksen kuva hallituksen työn onnistumisesta. Lupaukset sadastatuhannesta työpaikasta ovat kaukana. Tavoite taitaa olla, niin kuin tänään on moneen kertaan sanottu, noin 180 000 työpaikan päässä. Jokainen kuukausi aikaisempaan ajankohtaan nähden on koko hallituskauden ajan ollut heikompi, jokainen kuukausi, kun verrataan vuoden takaiseen kuukauteen. Eli tässä mennään todella koko ajan syvemmälle. Käännettä ei ole tapahtunut, kun työllisyys- ja työttömyyslukuja katsotaan. Työttömyys on siis ennätyskorkealla: Alle 30-vuotiaita työttömiä on 68 000, pitkäaikaistyöttömiä on 129 000. Ja sitten ihan kummallinen piirre tällä hetkellä on, että akateemisia työttömiä on ennätysmäärä. Pitkäaikaistyöttömyys on 1990-luvun vuosien tasolla. Ja sitten huolestuttavaa tässä on se, mitä tuosta kyselystäkin mainitsin, että se työttömyys sulaa todella hitaasti, ja siitä on vuosien kokemus. Esimerkiksi 90-luvun lama ja 2008 finanssikriisin jälkeen työttömyys jää aina korkeammalle tasolle näitten kriisien jälkeen elinkeinorakenteen ja osaamisvaateiden muutosten johdosta. Tästä syystä juuri nyt pitäisi panostaa pitkäaikaistyöttömien aktivointiin. Siinä pitäisi tehdä uudella tavalla asioita, joilla tehdään heidän mahdollisuutensa päästä työelämään helpommaksi. Arvoisa puhemies! Orpon hallitus on kasvattanut joustavuutta ja heikentänyt työntekijöiden turvaa niin irtisanomisen kuin työttömyysturvankin osalta. Suomen työttömyysturvan matalaa tasoa verrattuna Pohjoismaihin on edelleen laskettu leikkauksilla 20 prosentin leikkaustasoon. Lapsikorotukset ja suojaosuus on poistettu. Pääsyä sille on myös vaikeutettu. Työttömyysturva on romutettu juuri silloin, kun sitä eniten tarvittaisiin, juuri silloin, kun sitä nyt tarvittaisiin. Kolmesataatuhatta työtöntä kokee tämän nytten. Työnantaja voi käyttää Suomessa työvoimaa erittäin joustavasti. Tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä irtisanominen on tätä nykyä helppoa ja halpaa, ja lisää tulee. Esimerkiksi alle vuoden määräaikaisen työsuhteen voi solmia kohta ilman perustetta. Koeaika meillä on kuusi kuukautta. Vuokratyövoiman käyttö on vapaata. Neuvotteluaikoja on lyhennetty, ja työntekijöille jää vähemmän aikaa sopeutua työpaikan menetystilanteisiin, ja samalla se lyhentää myös palkanmaksua, kun neuvotteluja lyhennetään. Näyttää siltä, että se, mitä suomalaisilta nyt puuttuu, on kunnollinen työttömyysturva ja aktiivinen työvoimapolitiikka. Näyttää myös siltä, että kaikki työllistymisen ja yrittämisen riski on siirretty työntekijöille. Suomalainen duunari joustaa [Puhemies koputtaa] ilman turvaa tänä päivänä. Se on iso asia. Arvoisa puhemies! Aktivointiaste on... [Puhemies koputtaa] — Käytänpä seuraavan puheenvuoron. Kiitoksia tästä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-10-15T18:48:25,2025-10-15T18:54:05,Hyväksytty,1.1 2025_96_259,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää on poissa. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_260,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä välikysymys on todellakin tullut tarpeeseen, kuten huomaa. Valitettavan vähän vaan on hallituspuolueiden edustajia paikalla. Olisi hyvä käydä täällä kunnolla keskustelua niistä keinoista, joita Suomessa nyt tarvitaan, koska ei tämä ole mikään hallituksen ja opposition välinen asia, vaan tämä on koko Suomen yhteinen asia. Toivoisinkin, että niitä oppositiosta esitettyjä ajatuksia otettaisiin avosylin vastaan ja käytäisiin keskustelua siitä, voitaisiinko niitä toteuttaa. Ehkä suurin kysymys on kuitenkin hallitukselle siitä, mikä se teidän viestinne on nyt niille yli 300 000 työttömälle. Kun näitä uudistuksia on tehty, niin moni, joka on työllisyyspalveluiden piirissä, kokee, että ne palvelut ovat vain heikentyneet entisestään, että ei oteta yhteyttä, tai jos otetaan, niin se on sellaista viestinvaihtoa, ja henkilökohtaista palvelua ei enää samalla tavalla saa. Eli täällä tehdään reformeja ja uudistuksia, mistä osa on erittäin tervetulleita, mutta meidän pitäisi nyt huolehtia niistä ihmisistä, kuten edustaja Lyly hyvin kuvasi. Esimerkiksi suuri joukko pitkäaikaistyöttömiä: mitä tälle joukolle aiotaan tehdä? Onko niitä ratkaisuja esitetty? Onko hallitus nyt varmaan tehnyt kaikkensa työllisyyden parantamiseksi? Uskon, että on varmasti vielä keinoja ja ratkaisuja, joilla voitaisiin työttömiä auttaa löytämään työpaikka itselleen. Meillä Tampereella on ollut hyvänä esimerkkinä nyt nämä piilotyöpaikat, joita on lähdetty yhdessä kaupungin ja yritysten kanssa hakemaan, kun tiedetään, että monet yritykset eivät halua laittaa niitä paikkoja auki, koska hakemuksia tulee niin paljon. Me olemme yhdessä siinä talkoissa sitten yhdistämässä työnantajaa ja työntekijää, ja näitä keinoja pitää vaan hakea paljon lisää. Toisaalta meidän pitää vielä miettiä keinoja, joilla erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja yrittäjiä rohkaistaan palkkaamaan lisää työntekijöitä. Eli toivon, että nyt löytyy jonkinlainen työllisyysriihi, jossa kaikki istuvat yhdessä alas ratkaisemaan tätä suurtyöttömyysongelmaa. Niin kuin aikaisemmin toin esiin, oli ilo nähdä esimerkiksi silloin Sipilän hallituskauden aikana, miten niitä uusia työpaikkoja syntyi ja tehtiin määrätietoisesti politiikkaa sen eteen. Silloin keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset olivat hallituksessa, ja muistan, miten voimakkaasti silloinen vasemmisto-oppositio hyökkäsi hallituksen kimppuun, mutta määrätietoisella toimella saatiin — vaikka sitä kritiikkiä tuli — sellainen positiivinen vire siihen, että tehdään yhdessä toimia. Siinä vaiheessa, kun esimerkiksi kilpailukykysopimuksia rakennettiin — nykyinen edustaja Lylykin on ollut niissä kuvioissa — niin siinä kuitenkin otettiin huomioon eri osapuolet ja tehtiin yhteistyössä näitä ratkaisuja. On selvää, että kokoomus lupasi 100 000 lisätyöllistä. Se tavoite ja se lupaus eivät ole toteutuneet, ja tämän me myös halusimme nostaa esiin tänään täällä keskustelussa, koska on ollut myös arvioita siitä, ettei se ollutkaan lupaus, mutta mehän olemme ihan nyt nähneet suoraan niistä videoista ja papereista, että kyllä se oli ihan selvä lupaus. Valitettavasti se lupaus ei ole toteutunut, ja sen takia me myös nostimme tätä keskustelua tänään täällä. Toivon, että hallitus ei seuraa sivusta sitä, että tavoitteet etääntyvät yhä kauemmas ja vaalikauden loppusuora jo häämöttää, vaan oikeasti hakee ratkaisuja yhdessä opposition kanssa. Me olemme tarjonneet siihen auttavaa kättä, ja tulemme sitä myöskin jatkossa tekemään. Meillä on hyvä kasvun ja työllisyyden lista, joita hallitus voi halutessaan myöskin hyödyntää. Arvoisa puhemies! Nostaisin loppuun vielä tämän osaamisen ja koulutuksen. Nyt on paljon puhuttu, vuosia on puhuttu, mutta nyt viime aikoina on noussut esiin tämä ammatillisen koulutuksen surkea tila ja erityisesti se, miten vähän meillä on lähiopetusta. Ja kun hallitus on toteuttanut 120 miljoonan euron leikkaukset, niin se vääjäämättä näkyy tuolla meidän ammatillisessa koulutuksessa ja se näkyy nuorten koulutuksessa. Lisäksi leikkauksia on tullut opetus- ja kulttuuriministeriön puolella lisää. Me emme vielä tiedä, että kun hallitus perui nämä elokuvaleikkaukset ja muut, niin mihin ne sitten kohdennetaan, menevätkö ne sitten ammatillisesta koulutuksesta vai kuinka, mutta täällä on vielä paljon perattavaa. Toivoisin nyt, että siihen koulutukseen panostettaisiin. Te lakkautitte aikuiskoulutustuen ilman, että mitään uutta mallia on tullut tilalle. Samalla te kuristatte ammatillista koulutusta, eli ne tekevät kädet, osaavat kädet, se oppi, vähenee siellä koko ajan. Toivoisin, että nyt tällä loppuvaalikaudella keskittyisitte siihen ammatilliseen koulutukseen ja katsoisitte, että suomalaiset nuoret saisivat sitä oppia, jota meidän työelämämme ja jota meidän yrityselämämme tarvitsee.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-10-15T18:54:16,2025-10-15T18:59:41,Hyväksytty,1.1 2025_96_261,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo poissa. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_262,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri, arvokasta, että olette täällä. Keskustelu on jatkunut jo useita tunteja. Aihe on erittäin vakava. Keskusta teki välikysymyksen työttömyydestä, koska Suomessa on suurtyöttömyys. Keskusta on kysynyt tänään hallitukselta useaan kertaan, mitä se on valmis tekemään suurtyöttömyyden nujertamiseksi, alkaako se johtamaan meitä ulos tästä kriisistä. Kyllä, eilen pääsimme sopuun velkajarrusta, joka osoitti, että Suomen talouden ja velkaantumisen tilanne on yhteinen asia. Olen siitä ylpeä. Vastikään saimme myös uutisen jäänmurtajasopimuksesta, joka voi tuoda Suomeen paljonkin työpaikkoja, ja jokainen työpaikka on taatusti tervetullut. Valitettavasti nämä Amerikan uutiset eivät kuitenkaan muuta lukuja. Meillä on pahin työttömyys 25 vuoteen. Suomessa tällä hetkellä joka kahdeksas ihminen on työttömänä. Eikö nyt pitäisi hakea yhteisiä keinoja kasvun ja työllisyyden eteen — ponnistaa yhteistä sopimusta, niin kuin aikaisemminkin kykenimme? Hallitus on syyttänyt tänään keskustaa monesta. Meidän rooliksemme onkin muodostunut suomalaisten arjen asioiden ajaminen. Se saattaa tuntua ankaralta, mutta niin on kansan viestikin. Monissa kodeissa ja monilla työpaikoilla pelätään työttömäksi jäämistä tai ollaan työttömyydessä. Mennään TE-palveluihin, mutta ei saada niitä, kun rahat ovat loppu. Kuunnellaan hallituksen viestejä työllistymisestä kokopäiväisesti, vaikka osapäiväistäkään työtä ei enää ole. Siksi linjaan heti alussa kehotuksen pääministerille ja arvoisalle työministerille: työllisyys- ja kasvuriihi pitäisi järjestää jo tänään. Miten voisimme turvata yhdessä vakaan veropolitiikan, jotta yritykset uskaltaisivat investoida? Nyt veroratkaisuja saatetaan siirtää yhdessä kokouksessa. Näen sen varsin selvästi, kun ajan Lahden moottoritietä: välillä sokeri, välillä virvoitusjuomat, sitten data, kohta mineraalit. On surkeaa, että Suomen suuri vahvuus vakaasta investointiympäristöstä ja vakaasta veropolitiikasta on mennyt suljun muljun ‑kaupoiksi. Saisimmeko suunnan vakautettua yhdessä? Entä miten hallitus taittaa yli 55-vuotiaiden työsyrjintää työelämässä? Moni heistä on tullut jääneeksi työttömäksi tilanteessa, jossa työntekijöitä on vähennetty runsaasti erityisesti julkisilta aloilta. Selvitysmies Lindströmin selvitys viime vaalikaudella itse asiassa yli 55-vuotiaiden työllistymisestä on mielestäni paperi, joka kannattaisi kaivaa esille ja tehdä siitä yhteinen sopimus. Työmarkkinoiden ikäsyrjintä on tosiasia. Se romuttaa monen suomalaisen luottamusta tulevaisuuteensa ja heikentää Suomen kilpailukykyä erityisesti nyt suurtyöttömyyden aikana. On surkeaa, että Suomen yli 55-vuotiaiden työllisyysprosentti on Pohjoismaiden matalin, siis maassa, jossa myös syntyvyys on matalimmalla. Selvitysmies Lindström tuli siihen tulokseen, että työuria on mahdollista pidentää työaikajoustoilla, urasuunnittelulla ja työssäoppimisella, ikäanonyymiä rekrytointia sekä viranomaisrekistereitä hyödyntämällä. Hallitus on kuitenkin romuttanut näistä jo esimerkiksi jatkuvan oppimisen ja työvoimakoulutukset, ja ajattelen, että sen eteen tulisi tehdä nyt kovia ponnisteluita, että ihmiset pystyisivät päivittämään osaamistansa työuran varrella. Miten puutumme nuorisotyöttömyyteen? Omassakin maakunnassani, Päijät-Hämeessä, jo 30 prosenttia, siis joka kolmas nuori, on työttömänä. Näkymä on huono erityisesti sellaisilla nuorilla, jotka eivät ole saaneet ensimmäistäkään merkintää CV:hen. Työministeri on korostanut hallituksen toimia työllistämissetelin osalta, mutta olemme kuitenkin saaneet selvityksen, että se koskee vain muutamaa tuhatta nuorta, ja kun otetaan huomioon, että hallitus on romuttanut palkkatukimallia jo aikaisemmin, niin nähdäkseni tämä on käytännössä saman mallin uudelleenponnistaminen, eräänlainen katumisharjoitus. Tervehdin sitä ilolla, mutta volyymi ei riitä vastaamaan tilanteeseen. Arvoisa puhemies! Keskusta on esittänyt useita eri toimia tilanteen korjaamiseksi. Nyt me kysymme: voisiko hallitus järjestää työllisyys- ja kasvuriihen jo tänään?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-10-15T18:59:56,2025-10-15T19:05:27,Hyväksytty,1.1 2025_96_263,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman on poissa. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_264,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Pari huomiota aiemmasta keskustelusta. Kokoomuksen edustaja toisti täällä saman, minkä hän teki viime viikolla: itäiseen Suomeen ei tule kohdentaa erityistoimenpiteitä. Kiitin silloin ja kiitän nyt tästä rehellisyydestä. On kuitenkin erikoista, että samaan aikaan aluettamme on kiertänyt pääministeri Orpon nimittämä erityisedustaja, entinen EK:n puheenjohtaja Harri Broman, jonka tehtävänantona on muun muassa selvittää erityistalousalueen perustamista itäiseen Suomeen. Sitaatti Talouselämä-lehdestä elokuun 29. päivältä tältä vuodelta: ”Motonet-kauppaneuvos Harri Broman keksi ratkaisun Itä-Suomen tilanteeseen: ’Keneltä se olisi pois?’ Motonetistä tuttu kauppaneuvos Harri Broman kiitää pitkin Itä-Suomea ja haluaa puskea pystyyn erityistalousalueen. ’Monin paikoin Suomessa ajatellaan niin, että ei ole mitään väliä, mitä täällä tapahtuu. En ymmärrä ajattelua, että länteen kaikki ja ihan sama, mitä idässä tapahtuu. Jos täällä ei ole investointeja, toimivia yrityksiä ja työpaikkoja, ihmiset lähtevät pois. Se vasta tulee Suomelle kalliiksi. Jos mitään ei tehdä, itäinen Suomi pikkuhiljaa näivettyy’, Broman sanoo.” Eikä tässä vielä kaikki. Otsikko Uutisvuoksi-lehdestä Etelä-Karjalasta eiliseltä, 14.10: ”Lappeenrannassa vieraillut pääministeri Petteri Orpo: Imatran seutua esitetään erityistalousalueeksi.” Hyvä tämmöinen esitys, vaikkakin täysin riittämätön. Mutta kysymys kuuluu: Mikä on kokoomuksen ja sen myötä hallituksen linja? Onko Bromanilla mandaatti tehdä todellisia esityksiä, vai onko kyseessä pelkkä ajanpeluu, kuten täällä salissa kokoomuksen riveistä käytetyistä puheenvuoroista voisi päätellä? Arvoisa puhemies! Kiitos myös ministeri Marttiselle vastauksesta aiempaan puheenvuorooni. Tosin myös se herättää joitain lisäkysymyksiä, kysymyksiä ainakin siitä, että toivon mukaan teillä on niiden kahden itäisestä Suomesta olevan ministerin sekä 13:n muun itäisen Suomen hallituspuolueen kansanedustajan puhelinnumerot. Toivon, että asian hoitaminen ei ole pelkästään minun ja meidän oppositioedustajien harteilla. Mitä tulee ministerin kommenttiin itäiseen ja pohjoiseen Suomeen tulevista 16 miljoonasta eurosta, niin sehän tuotiinkin täällä jo esille, että kun ensinnäkin niistä 12 miljoonaa tulee itäiseen Suomeen, niin kyse on meidän omien rahojemme osittaisesta palauttamisesta. Ensin hallitus panttasi 48 miljoonaa ja palautti sitten niistä 16, joista 12 itäiseen Suomeen. Se on vähän sama kuin jos minulta vietäisiin paras soutuvene ja palautettaisiin toinen airo — hieman samanlainen olo tässä on viime päivinä ollut. Mutta aidosti kiitos myös yhteistyön tarjoamisesta. Sitähän me olemme keskustasta koko ajan omalta osaltamme hallituksen suuntaan tehneet. Arvoisa puhemies! Hallitus kertoo talouskasvun olevan nurkan takana. Kuten me kaikki täällä näemme, me olemme pyöreässä salissa, ja niitä nurkkia on hyvin vaikea löytää, varsinkaan meiltä itäisestä Suomesta. Työllisyystilanne on erittäin vaikea, koska avoimia työpaikkoja on liian vähän, ja työnantajilla on tässä hallituksen luomassa epävarmuuden ilmapiirissä korkea kynnys palkata uusia työntekijöitä. Tähän liittyy myös täälläkin esille tuotu rahoituksen saatavuuden ongelma: kun ei voida investoida, ei pystytä palkkaamaan työntekijöitä. Kun työmarkkinat muuttuvat, edellyttää se työntekijöiltä uutta osaamista, jopa kokonaan uudelle alalle vaihtamista. Kaikkea tätä on hallitus muun muassa koulutuspäätöksillään vaikeuttanut, mikä alkaa näkyä pahenevana kohtaanto-ongelmana työllisyysalueilla. Arvoisa puhemies! Hallituksen lempiharrastus, jos näin uskaltaa sanoa, eli hyvinvointialueiden kurittaminen näkyy myös tässä, kun rahoitusleikkausten seurauksena työttömien terveystarkastuksiin on pitkät jonot ja kuntouttava työtoiminta on vähentynyt merkittävästi. Täällä tänään perussuomalaiset ovat syyttäneet työttömyydestä myös hyvinvointialueita, tai ainakin heidän edustajansa ovat halunneet kovasti hyvinvointialueista puhua, monista muistakin asiaan liittyvistä asioista kyllä myöskin. Ehkä kyseessä on ollut jokin väärinkäsitys, mutta joka tapauksessa varsin hämmentävää seurattavaa ajoittain. Mutta jokaisella on oikeus valita sanansa, vaikka eivät sitä muut ymmärtäisikään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-10-15T19:05:37,2025-10-15T19:10:01,Hyväksytty,1.1 2025_96_265,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki on poissa, edustaja Siponen on poissa. — Edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_266,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen työllisyystilanne on tällä hetkellä vakava. Kun me päättäjät keskustelemme työttömyydestä, puhumme usein luvuista ja tilastoista. Meidän täytyy kuitenkin aina muistaa se, että lukujen ja tilastojen takana on todellisia ihmisiä, perheitä ja kohtaloita, jotka kamppailevat työttömyyden kanssa. Työttömyys ei ole vain yksilön asia vaan yhteiskunnallinen haaste. Siksi se vaatii rehellistä puhetta sen syistä mutta ennen kaikkea toimenpiteitä, joita hallitus myös koko ajan toteuttaa. Meidän on samalla muistettava, etteivät hallituksen tekemät päätökset ja niiden vaikutukset näy yhdessä yössä tai kuukausissa. Suurin osa näistä toimista, mitä teemme, vaikuttaa vasta pitkällä aikavälillä. On todennäköistä, että näemme tehtyjen asioiden tulokset vasta seuraavalla hallituskaudella, mutta se ei tarkoita, etteikö mitään tehtäisi, vaan päinvastoin. Nyt teemme isoja rakenteellisia uudistuksia, jotka vahvistavat suomalaisten työllisyyttä pysyvästi. Arvoisa puhemies! Edellisen hallituksen aikana työllisyyslukuja kaunisteltiin tempputyöllistämisen merkeissä. [Antti Kurvinen: Taas edellinen hallitus!] Tällä saatiin tilastot näyttämään paremmilta, mutta se ei luonut todellisia tuottavia työpaikkoja. Yhtenä esimerkkinä mainitsen Marinin hallituksen Työkanava Oy:n, johon pumpattiin julkista rahaa yli miljoona euroa, mutta lopputuloksena oli 17 osatyöllistettyä. Tämänkaltaiset ratkaisut eivät kanna pitkälle, eivätkä ne rakenna kestävää työllisyyttä Suomeen. Tämä hallitus ei rakenna työpaikkoja velkarahalla eikä keinotekoisilla ohjelmilla vaan luomalla sellaiset olosuhteet, joissa yritykset voivat kasvaa ja palkata työntekijöitä aidosti ja tarpeeseen. Me tiedämme sen, että työpaikat syntyvät yrityksissä, ja hallituksen tehtävänä on mahdollistaa uusien yritysten syntyminen, jotka luovat työtä Suomeen ja suomalaisille. [Antti Kurvisen välihuuto] Arvoisa puhemies! Monilla naisvaltaisilla aloilla tehdään osa-aikatyötä, ja vanhemmista yleensä nainen jää kotiin hoitamaan pieniä lapsia. [Antti Kurvinen: Mites se suojaosa?] Tämä aiheuttaa tasa-arvovinoumaa, jota ei voida sivuuttaa, kun puhumme työllisyydestä. Siinä korostuu myös työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen tärkeys, jonka toteuttamiseen tarvitsemme julkisen puolen työpaikkojen lisäksi yritykset mukaan. Hallitus kannustaa ihmisiä kokopäivätyöhön, ja siihen tarvitaan kannustinloukkujen purkamista ja sitä, että työn vastaanottaminen on helppoa ja aina kannattavampaa kuin jäädä kotiin sosiaalitukien varaan. Mielestäni silti yksi asia, jota meidän on tulevaisuudessa katsottava kriittisesti, on niin sanottu suojaosa. On arvioitava tarkasti, miten se vaikuttaa ihmisten halukkuuteen ottaa vastaan työtä ja mitä se tekee meidän kokonaistyöllisyydellemme. Jos me huomaamme, että suojaosan poisto todella heikentää työllistymistä, asia täytyy uskaltaa korjata. Täytyy tarkastella esimerkiksi, voisiko se soveltua tietyille ryhmille, kuten pitkäaikaistyöttömille tai esimerkiksi ikääntyneille, yli 55-vuotiaille työttömille. Arvoisa puhemies! Tässä salissa on arvosteltu hallitusta siitä, ettei se ole laittanut työllisyyteen riittävästi rahaa, mutta taloudellinen tilanne on se, mikä se on. Vastuullinen taloudenpito tarkoittaa sitä, ettei ryhdytä lupaamaan enempää kuin voidaan todellisuudessa tehdä. Toimia kuitenkin tehdään jatkuvasti, niin tällä hetkellä kuin myös hallituskauden loppuun asti. Arvoisa puhemies! Mielestäni on myös varsin erikoista, että vain muutama vuosi sitten puhuimme hoitajapulasta ja nyt monilla hyvinvointialoilla hoitajia irtisanotaan. Silti suurimmassa osassa Suomea palvelut toimivat hyvin ja lakisääteiset tehtävät saadaan hoidettua. Tämä on jotenkin erikoinen yhtälö, ja ainakaan itse en ole vielä tähän ratkaisua löytänyt. Fakta lienee kuitenkin todennäköisesti se, että tulevaisuudessa hoitoalalle tarvitaan lisää työntekijöitä. Olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että ratkaisu ei löydy siitä, että toisimme Suomeen tuhansia kielitaidottomia hoitajia, kuten keskusta haaveilee. Meidän täytyy puolustaa suomalaisten työntekijöiden ja hoitajien puolta eikä yrittää korvata heitä kymmenillätuhansilla kielitaidottomilla työntekijöillä. Meidän on mietittävä, miten voimme hyödyntää uusia ratkaisuja, esimerkiksi tekoälyä, niin, että hoitajien työaika vapautuu varsinaiseen hoitotyöhön eikä hallinnollisiin töihin tietokoneella. Näin voimme parantaa työn laatua, työssäjaksamista, ja huolehtia siitä, että hoitajat tekevät juuri sitä työtä, mihin heidät on palkattu, eli hoitamaan ihmisiä. Arvoisa puhemies! Me teemme määrätietoisia ja vastuullisia päätöksiä, jotka vaikuttavat tilanteeseen pitkällä tähtäimellä. Me emme lupaa helppoja ratkaisuja, mutta me teemme päätöksiä, jotka vievät Suomea oikeaan suuntaan. — Kiitos. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-10-15T19:10:16,2025-10-15T19:15:16,Hyväksytty,1.1 2025_96_267,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Annan vastauspuheenvuorot edustajille Kurvinen ja Lyly, ja sitten jatkamme listaa. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_268,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos, että pääsen vähän arvioimaan tätä perussuomalaista talousviisautta. Siis pitäisi laittaa rahaa työllisyyteen, mutta kun ei ole rahaa laittaa työllisyyteen. Pakko nyt sanoa edustaja Sillanpäälle ja kaikille, että jos työllisyys olisi parempi, niin meillä olisi enemmän rahaa julkisella sektorilla. Siis tämähän on se ongelma ollut, koko hallituksen talouspolitiikan ongelma, että ei ole panostettu kasvuun riittävästi. On tehty veronkiristyksiä. Tällä on puhuttu kauniisti — perussuomalaiset ennen vaaleja ja tänäkin iltana — pienistä ja keskikokoisista yrityksistä, mutta juuri tämä veropolitiikka, mitä hallitus on tehnyt, on ollut erittäin hankala varsinkin palvelualoilla toimiville yrityksille. Se on vienyt työpaikkoja. On todettava se, että Marinin hallituksen jälkeen Suomessa oli ennätystyöllisyys, ja itse asiassa silloin, kun keskusta oli hallituksessa, työllisyys vain parani ja parani, ja kun me jäimme pois hallituksesta, se on lähtenyt heikkenemään. Täytyy tästä suojaosasta sanoa, että itse vierailin Kauhavalla pääpaikkaansa pitävässä Kuntayhtymä Kympissä, meidän työllisyysalueella, ja siellä he ainakin kertoivat, että kyllä moni on jättäytynyt työelämästä pois tämän suojaosan poiston takia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-10-15T19:15:27,2025-10-15T19:16:42,Hyväksytty,1.1 2025_96_269,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_270,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tarkistin tätä asiaa Työllisyysrahastosta, ja siellä heidän tiedotteessaan kerrottiin, että ansiopäivärahaa maksettiin osittain työn ajalta 21 000 henkilölle ja tämä on 20 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden elokuussa ennen suojaosan poistoa. Eli se on 20 prosenttia tippunut. Heidän arvionsa on, että työskentely ansiopäivärahalla on vähentynyt selvästi suojaosan poiston jälkeen. Tämä vaan kertoo siitä tilanteesta erittäin suoraan, että mitä tässä on tapahtunut, ja se on hitaasti koko ajan lisääntynyt. Tässä mielessä tilastot kyllä puoltavat tätä, että siellä on ollut ongelmia, myös sitten nämä työttömyystilastot ja tuntitilastot, joita minulla täällä kyllä on. Jos näitä ruvetaan käymään läpi, että montako miljoonaa tuntia on tehty Marinin hallituksen aikana, montako tämän hallituksen aikana, voidaan kyllä niitä käydä lävitse. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-10-15T19:16:42,2025-10-15T19:17:48,Hyväksytty,1.1 2025_96_271,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kontu, olkaa hyvä. Olemme siis taas puhujalistalla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_272,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Mauri,Kontu,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä välikysymys on tärkeä, kuten monet puheenvuorot tämän kolmen neljän tunnin aikana osoittavat. Kun keskustelemme koko Suomea koettelevasta työttömyyskriisistä, meidän on käännettävä katseemme niihin tekijöihin, jotka todella luovat uusia työpaikkoja ja vahvistavat kansantalouttamme. Seuraavassa kolme mahdollista esitystä. Ensimmäiseksi suurin potentiaali uusien työpaikkojen syntymiseen on vientiteollisuudessa. Kasvua tukee myös se, että suuret teollisuusyritykset käyttävät kotimaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä alihankkijoinaan ja tätä kautta myöskin auttavat ja luovat uskoa, että pk-yritys voi harjoittaa vientitoimintaa kannattavasti. Viime viikolla uutisoitu merkittävä Suomen ja Yhdysvaltain välinen jäänmurtajakauppa sekä Turun risteilijäkaupat antavat toivoa, että tämä kehitys konkretisoituu yhä enemmän tulevaisuudessa ja säteilee laajalle. Toiseksi osaamiseen panostaminen on myös tärkeä keino työllisyyden parantamiseksi ja talouskasvun luomiseksi, kuten edustaja Ovaska hyvin kertoi. Otan tästä esimerkin omasta maakunnastani. Turun yliopistoon saatiin pitkään kaivattu diplomi-insinöörikoulutus 2019 keskustaministeri Saarikon päätöksellä. Silloin neljä opintosuuntaa aloitti 200 opiskelijalla. Nyt viiden vuoden jälkeen koulutusohjelmia on 16, jotka kaikki ovat lahjoitusprofessuureja, ja opiskelijoita on 2 300. Siis panostus koulutukseen on alkanut näkyä konkreettisesti. Valtaosa opiskelijoista on tehnyt diplomityönsä yritykseen, ja moni on työllistynyt jo opintojen aikana. Koulutus mahdollistaa myös uusien innovaatioiden ja yritysten synnyn alueella. Kolmanneksi on korostettava palvelualojen potentiaalia. Suomella on matkailussa valtavat mahdollisuudet, kuten Lapista olemme saaneet hyvät kokemukset. Keskustassa olemme esittäneet kunnianhimoista matkailualan kasvustrategiaa. Tavoitteeksi on asetettava matkailun tuplaaminen tämän vuosikymmenen loppuun mennessä ja matkustustaseen saaminen tasapainoon, jolloin matkailusta tulisi tuloja Suomeen saman verran kuin mitä suomalaiset vievät matkailueuroja maailmalle. Sitten työttömyyden kohtaan, menemme konkretiatasolle. Haluaisin puhua tilanteesta omalla kotiseudullani. Uutinen Uudenkaupungin autotehtaalla alkavista muutosneuvotteluista oli vakava uutinen koko Varsinais-Suomelle. Tilanteen vaikutukset eivät rajoitu ainoastaan tehtaaseen, vaan ne ulottuvat laajalle ja koskettavat tuhansia ihmisiä ja yrityksiä seutukunnalla ja sen ympäristössä. Olin itse vastaavassa tilanteessa työurani alussa. Rauma-Repolan Uudenkaupungin telakka suljettiin, kun Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena laivatilaukset Suomessa loppuivat. Tuolloin kaupunkimme työllisyys nousi yli 30 prosenttiin. Silloinkin valtion tuella haettiin ratkaisuja, joilla muu yritystoiminta elvytettiin. Elvytys otti muutaman vuoden, mutta sen seurauksena elinkeinorakenne monipuolistui koko Vakka-Suomessa, ja kiitos toimijoille. Oma yrityksemme on juuri tältä ajalta, jolloin aloitimme viidellä hengellä, ja meitä on nyt töissä 600 ihmistä. Tällaisina hetkinä on suunnattava katse toimivien ratkaisujen löytämiseen. Yksi keskeisimmistä keinoista olisi investointiavustusten kohdentaminen vastaavista uutisista kärsiville alueille, kuten nyt Vakka-Suomeen. Meidän on luotava ympäristö, jossa paikalliset yritykset uskaltavat ja pystyvät investoimaan, luomaan uusia työpaikkoja ja kasvattamaan toimintaansa. Tämä vaatii valtiolta joustavuutta ja tukea, jotta voimme kääntää tämän haasteen mahdollisuuksiksi. Toinen tärkeä toimenpide alueellemme liittyy saavutettavuuteen ja työvoiman liikkuvuuteen. Lähijunaliikenteen kehittäminen Turun suuntaan on yksi keskeisistä ratkaisuista, joka turvaisi seutukunnan elinvoimaa ja vahvistaisi houkuttelevuutta. Toimiva junayhteys laajentaisi merkittävästi työssäkäyntialuetta ja parantaisi sekä työntekijöiden että yritysten mahdollisuutta. Arvoisa puhemies! Voisiko hallitus työministerin johdolla edetä näissä toimenpiteissä työllisyyden edistämiseksi? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Mauri Kontu,911830,2025-10-15T19:17:56,2025-10-15T19:23:27,Hyväksytty,1.1 2025_96_273,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, kaksi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_274,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Matias,Marttinen,Työministeri,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Kiitoksia kansanedustajille puheenvuoroista. Jos lähden tästä edustaja Konnun puheenvuorosta ja Uudenkaupungin tilanteesta, niin tosiaan vierailin siellä hiljattain ja edustajan kanssa kävimme läpi tehtaan tilannetta ja kuulin nämä kaupungin toimenpiteet, ja niiden toimien valmistelu on ministeriössä käynnissä. Ja totta kai keskeisenä tavoitteena on hakea toimenpiteitä, joilla voidaan vivuttaa liikkeelle yritysten investointeja. Eli tässä edustaja hyvin pitkällä yrittäjäkokemuksella kyllä puhuu viisaasti, ja teemme parhaamme, että voimme tässä olla seudun tukena. Sitten keskusteluun nousivat myös Itä-Suomen ohjelman valmistelu ja selvityshenkilö Bromanin rooli. Kyllä pääministeri on asettanut hänet sillä ajatuksella, että hän valmistelee valtioneuvostolle ehdotuksia siitä, millä tavalla Itä-Suomen tilannetta, joka on hyvin vaikea — itsekin olen päässyt käymään jo paikan päällä — minkä kaltaisia toimenpiteitä voitaisiin tehdä. En lähde vielä nyt ennakoimaan tilannetta sen enempää, vaan odotan sitä, että selvityshenkilön raportti valmistuu, ja sen jälkeen sitten myös me työ- ja elinkeinoministeriössä lähdemme katsomaan sitä, mitkä ovat jatkoaskeleet tältä osin. Edustaja Kemppi toivoi, että hallitus kokoontuisi, oliko se jo tänä iltana, työllisyys- ja kasvuriiheen. Voin edustajalle todeta, että tämä hallitus on siis tehnyt työllisyyteen, yrittäjyyteen, kasvuun liittyviä toimenpiteitä ison määrän jo, kun hallitusta muodostettiin, ja sen jälkeen jokaisen budjetti- ja kevään kehysriihen yhteydessä. Keväällä 24 tehtiin erittäin merkittävä kasvupaketti, tänä keväänä jälleen uusia, paljon verotukseen liittyviä toimenpiteitä, jotka taas laitettiin täytäntöön tänä syksynä. Voin vakuuttaa teille, että me käymme koko ajan läpi sitä, mitä uusia toimenpiteitä voidaan kaikkinensa tehdä. Tämä mielikuvan luominen siitä, että hallitus ei olisi tehnyt toimenpiteitä, ei pidä paikkaansa, vaan me katsomme koko ajan sitä, mitä uusia toimenpiteitä voidaan kaikkinensa sitten tässä työssä tehdä. Herra puhemies! Aika on käytetty, mutta jatkan sitten jatkossa seuraavien puheenvuorojen osalta. [Puhemies Jussi Halla-aho: Jos teillä jäi virke tai ajatus kesken, niin jatkakaa ihmeessä.] Herra puhemies! Sitten vielä tartun tähän edustaja Kallin kommenttiin osaajien saatavuuden turvaamisesta meriteollisuuteen — erittäin tärkeä asia. Valmistelu on kesken, mutta tiedämme nyt jo, että maakunnista erityisesti Pohjanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi ja toki nyt myös Helsinki tulevat tarvitsemaan merkittävästi uutta työvoimaa. Tehtävä ei ole aivan helppo, mutta, kuten täällä vaikka edustaja Satonen totesi, mitä Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja oli todennut myös Aamulehdessä, telakat haluavat suomalaisia työntekijöitä. He haluavat tarjota suomalaisille työntekijöille mahdollisuuden tehdä työtä, ja meidän tehtävänä on nyt hakea niitä polkuja ja keinoja siihen, miten yritykset ja työntekijät löytävät taas vastaavasti toisensa, koska tällä voi olla myös työllisyydenkin näkökulmasta erittäin merkittävä vaikutus.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-10-15T19:23:31,2025-10-15T19:26:35,Hyväksytty,1.1 2025_96_275,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen on poissa. Edustaja Krista Kiuru on poissa. Edustaja Harakka on poissa. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_276,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meidän Suomessa asuvien ihmisten työn ja tulevaisuudenuskon varassa olemme nousseet yhdeksi maailman kehittyneimmistä, vauraimmista maista. Suurtyöttömyys uhkaa murtaa tämän hyvinvoinnin perustan, katkaista tämän kehityksen kaaren. Työttömyyden kasvulla ja suurtyöttömyyden jatkumisella on suoria taloudellisia vaikutuksia. Työmarkkinoille pääsyä odottavat nuoret eivät saa toivomaansa työkokemusta, eikä työura pääse alkuun. Pitkäaikaistyöttömyys syrjäyttää työmarkkinoilta, kun hankittua osaamista ei voi ylläpitää ja kun itseluottamus katoaa kymmenien tai satojen hakemusten tultua hylätyksi. Taloudellisesti arvioiden työttömyys uhkaa poistaa suuren osan tärkeimmästä tuotannontekijästä, työvoimasta. Työttömyys ei kuitenkaan ole vain kansantalouden ongelma. Se on monelle hyvin henkilökohtainen ongelma. Omanarvontunto ja tulevaisuudenusko häviävät. Me tiedämme nyt, millaiset sosiaaliset ja psyykkiset arvet 1990-luvun työttömyydestä jäivät. Jatkuessaan tämä suurtyöttömyys jättää myös arpia, jotka näkyvät vielä vuosikymmeniä. Arvoisa puhemies! Orpon—Purran hallituksella oli suuria suunnitelmia ja korkealle asetettuja tavoitteita. Ne eivät toteudu, varsinkaan 100 000 uutta työpaikkaa ei toteudu. Hallitus voi etsiä tietysti syyllisiä muualta. Voidaan sanoa, että Ukrainan sota tai Yhdysvaltain ennakoimaton kauppapolitiikka iskevät ulkomaankaupasta riippuvaiseen talouteemme. Niin ne varmasti tekevätkin, mutta ulkoiset tekijät eivät selitä sitä, miksi me olemme jääneet jälkeen muista Euroopan maista. Me olemme häntäpäässä, toiseksi viimeinen. Muutama vuosi sitten pelkäsimme joutuvamme taloudessa Kreikan tielle. Nyt olemme huonommassa tilanteessa. Kaikki Euroopan maat kärsivät kauppapolitiikan ongelmista. Monelle maalle Ukrainan sota aiheuttaa vielä suurempia vahinkoja kuin meille. Ulkoiset tekijät eivät selitä epäonnistumistamme. Syy on myös hallituksen tekemissä virheissä. Arvoisa puhemies! Suomi on saatava kasvun ja hyvinvoinnin tielle. Hallituksen politiikassa on ollut paitsi virheellisiä toimia myös huonoa ajoitusta. Rakenteellisia toimenpiteitä on toteutettu poliittisten suhdanteiden mukaisesti, ei talouden suhdanteita seuraten. On tehty leikkauksia, joilla on koetettu pakottaa ihmisiä työnhakuun, kun työpaikat ovat samalla karanneet ulottumattomiin. SDP esittää nyt oikein ajoitettuja ja kiireellisesti toteutettavia toimia. Ihan aluksi on tartuttava pahimmin kärsineeseen toimialaan, rakentamiseen. Nopeimmin kasvua saadaan korjausrakentamisella, jossa kaavoituksen ja lupien viiveet eivät ole esteenä. Siksi korjausrakentamisen valtuuksia on lisättävä vuodelle 2026. Ensiasunnon ostajille on säädettävä määräaikainen asuntolainan korkovähennysoikeus vuoden 2026 aikana tehtyihin kauppoihin. Määräaikaisena huojennuksena se sekä laittaa vanhan asuntokannan liikkeelle että kannustaa uusien asuntojen rakentamiseen. Opiskelu työttömyysturvalla on sallittava laajasti vuoden 2026 loppuun asti. Tällä pidetään sekä nuoria että pitkäaikaistyöttömyyden uhkaamia ihmisiä urapolulla. Lisäksi nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen on ohjattava lisärahoitusta työllisyysalueille vastinrahaa vastaan. Arvoisa puhemies! Edellä kuvatut toimet ovat konkreettisia ja vaikuttavia. Ne olisivat myös määräaikaisia. Niillä ei ole tarkoitus muokata verotuksen tai työvoimapolitiikan rakenteita vaan saada talous käyntiin. Pitkävaikutteisempia toimet ovat, se on toinen asia, ne ovat kasvun kannalta olennaisimpia. Työvoimapolitiikkaan laajasti kuuluvaa työttömyysturvaa on kehitettävä. Työttömyysturvaan on otettava suhdanteisiin reagoiva suojaosa osa-aikatyöhön kannustamiseen. Tavoittelemme tietysti sitä, että jokaisen on halutessaan päästävä kokoaikaiseen työhön, työhön, jolla voi itsensä ja perheensä elättää. Liialliseen oikeaoppisuuteen ei kuitenkaan ole varaa. Osa-aikatyö on työttömyyttä parempi, paljon parempi. Työvoima on tärkein tuotannontekijä. Sen tuottavuuden kasvu edellyttää kuitenkin toisen tuotannontekijän eli pääomapanoksen lisäämistä. Tähänkin on työkaluja, joiden käyttöönotto ei edes edellytä lisää valtion menoja. Valtion omistajapolitiikkaa on aktivoitava suuntaamalla omistuksia tuottavampiin listaamattomiin kasvuyrityksiin. Yksityisiin kasvurahastoihin on ohjattava pääomaa lisää Tesin pääomittamisella. Myös vihreän siirtymän investointien verohuojennuksia on parannettava laskemalla niiden alarajaa. Arvoisa puhemies! Meitä suomalaisia sanotaan maailman onnellisimmaksi kansaksi. Uskon, että onnellisuus ei ole pelkkä asennekysymys. Onnen perusta on myös elämän tosiasioissa, hyvässä ja varmassa toimeentulossa. Saarnaajan kirjassa sanotaan, ettei ihmisellä ole muuta onnea kuin nauttia elämän hyvyydestä. Ihmisen pitää vaivojensa keskellä syödä, juoda ja nauttia elämän antimista. Annetaan ihmiselle oikeus rakentaa onnensa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-10-15T19:26:54,2025-10-15T19:32:22,Hyväksytty,1.1 2025_96_277,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kangas poissa. — Edustaja Asell, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_278,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa on käynnissä työllisyyskriisi, jota ei voi enää selitellä pois. Työttömyys kasvaa ja pahenee kuukaudesta toiseen. Työttömiä on nyt elokuun tilastojen mukaan 311 000, 31 500 enemmän kuin vuotta aiemmin. Jo lähes joka kahdeksas työikäinen on vailla työtä. Pitkäaikaistyöttömiä on ennätysmäärä, 129 000. Nuorisotyöttömyys on räjähtänyt, ja yhä useampi perhe miettii, miten pärjää ensi kuussa, kun töitä ei ole ja laskut juoksevat. Ja tämähän ei ole vain talouden tai tilastojen kysymys: jokainen työttömyysjakso on myös henkilökohtainen kriisi, inhimillinen tragedia ihmiselle, joka menettää työnsä, toimeentulonsa ja turvansa. Arvoisa puhemies! Hallitus lupasi 100 000 uutta työllistä, mutta todellisuus on ihan toinen. Meillä on nyt sen sijaan lähes 80 000 uutta työtöntä, ja pahinta on, että loppua tälle kehitykselle ei ole näkyvissä. Työllisyys on ollut joka kuukausi heikompi kuin vuotta aiemmin. Suomi on valunut Euroopan työttömyystilastojen kärkisijoille, ja se kertoo karua kieltään hallituksen politiikan epäonnistumisesta. Muualla Euroopassa työllisyys kasvaa ja talous alkaa elpyä. Meillä sen sijaan leikataan, riidellään ja odotetaan ihmettä, jota ei ole tulossa. Tämä tilanne ei ole tullut yllätyksenä Orpon hallitukselle. Asiantuntijat varoittivat etukäteen, ettei hallituksen työllisyystavoite ole realistinen, mutta näitä varoituksia ei ole kuunneltu. Rakennusala romahti, ja sen mukana tuhannet työpaikat katosivat. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa kuukausi kuukaudelta. Kunnat kantavat raskaimmat kustannukset, mutta niillä ei ole enää resursseja järjestää palveluita, joilla työttömiä autettaisiin takaisin työelämään. Samaan aikaan lapsiköyhyys lisääntyy. Tämä ei ole siis pelkkää suurtyöttömyyttä, vaan kuten meidän ryhmäpuheenvuorossa edustaja Suhonen totesi, vaikuttaa välinpitämättömyyden kriisiltä. Nyt tarvitaan suunnanmuutos, ei enää puheita vaan tekoja. SDP tarjoaa siihen viisi konkreettista askelta, keinoja, joilla työllisyys saadaan liikkeelle ja kasvu vauhtiin. Ensinnäkin työnteon on aina oltava kannattavaa. Työllisyysturvaan tarvitaan joustavuutta ja kannustimia, ja ihmisille on annettava mahdollisuus opiskella ja päivittää osaamistaan myös työttömyysaikana. Työelämä muuttuu nopeasti, ja jos haluamme pysyä mukana, koulutuksen ja osaamisen on oltava kaikkien ulottuvilla, ei vain harvojen etuoikeus. Toiseksi rakennusala on saatava uudelleen käyntiin. Korjausrakentamiseen tarvitaan lisävaltuuksia, ja ensiasunnon ostajille määräaikainen korkovähennys voisi antaa kipinän markkinoille. Rakentaminen ei ole pelkkä talouden kysymys. Se on työtä, toivoa ja luottamusta tulevaisuuteen. Kolmanneksi pienet ja keskisuuret yritykset on nostettava kasvuun. Ne ovat Suomen työllisyyden selkäranka. Arvonlisäveron alarajaa on nostettava, ja mikroyrityksille on annettava määräaikainen verohyvitys ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Jokainen uusi työntekijä on askel pois työttömyydestä ja askel kohti vahvempaa taloutta. Neljänneksi vihreät investoinnit on nähtävä mahdollisuutena, ei uhkana. Tarvitsemme investointikannustimia, vähemmän jarruja, ei lisää etäisyyssääntelyä ja lupaviidakkoa. Vihreä siirtymä on Suomen seuraava kasvumoottori. Se pitää pitää käynnissä eikä sammuttaa sitä. Viidenneksi kasvuyrityksille on turvattava rahoitus. Valtion on uskallettava sijoittaa suomalaisiin innovaatioihin. Teollisuussijoituksen pääomaa on lisättävä, jotta hyvät ideat ja uudet työpaikat pysyvät Suomessa eivätkä valu ulkomaille. Arvoisa puhemies! Nämä eivät ole vain sanoja paperilla, ne ovat realistisia, toteuttamiskelpoisia ratkaisuja, joilla voidaan palauttaa usko työhön, kasvuun ja oikeudenmukaisuuteen. Suomi ei nouse leikkaamalla, Suomi nousee tekemällä, investoimalla, kouluttamalla ja pitämällä kaikki mukana. Työ luo parasta turvaa, ja siksi meidän on tehtävä kaikki, jotta työtä, toimeentuloa ja toivoa riittää jokaiselle suomalaiselle. Nostan vielä tässä lopussa tikun nokkaan tämän nuorisotyöttömyyden, koska työelämän ja yhteiskunnan tulevaisuus ratkaistaan nuorten kohtalossa. Siksi on erityisen huolestuttavaa, että nuorisotyöttömyys on noussut hallituksen kaudella hallitsemattomaksi kriisiksi. Elokuussa Suomessa oli lähes 70 000 alle 30-vuotiasta työtöntä, joukossa tuhansia nuoria, jotka ovat jääneet paitsi opiskelu- ja työelämäpoluista, jotka kantaisivat heidän elämäänsä eteenpäin. Hallituksen vastaus tähän on ollut tämä 30 miljoonan nuorisotyöttömyyspaketti, mikä kuulostaa hyvältä, mutta se auttaa todellisuudessa vain kuutta prosenttia näistä kaikista nuorista työttömistä. Se ei ole ratkaisu tähän vaan laastari. Ja kun samalla koulutuksesta leikataan, toimeentulotukea heikennetään ja työllisyyspalveluita supistetaan, seuraukset näkyvät suoraan nuorten epätoivona ja syrjäytymisen kasvuna. On hienoa, että ministeri on täällä vielä kuuntelemassa puheita. Kysyn vielä työministeri Marttiselta: pidättekö te tätä teidän pakettianne todella riittävänä vastauksena nuorisotyöttömyyden kriisiin, ja jos ette, niin milloin hallitus aikoo esittää todellisen laaja-alaisen ohjelman, joka antaa nuorille toivoa ja mahdollisuuksia, ei pelkkiä lupauksia?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Marko Asell,970,2025-10-15T19:32:30,2025-10-15T19:37:51,Hyväksytty,1.1 2025_96_279,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mehtälä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_280,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa puhuttiin vielä reilu vuosi sitten 100 000 uudesta työpaikasta. Nyt me puhumme siis 80 000 menetetystä työpaikasta. Se ei ole vain luku paperilla, se on monen kohdalla yrittäjän konkurssi, vajaan 4 000 yrityksen kohdalla näin, nuoren kesken jäänyt unelma yrityksestä tai työpaikasta, samoin perheen isän ja äidin osalta. Monen perheen jääkaappi on muuten tyhjä. Se näkyy kyläkaupoissa, huoltoasemilla ja tyhjentyneissä tehtaissa. Me keskustalaiset sanomme suoraan, että tämä on vakava käänne ja tämä ongelma ei, hyvä hallitus, ratkea itsestään. Työ ei palaa tyhjillä puheilla, nyt tarvitaan väkeviä toimia — nyt tarvitaan siis väkeviä toimia. Hallitus on rakentanut työllisyyspolitiikkansa aika lailla keppien varaan. Leikataan tuista ja toivotaan, että se tuo töitä, mutta ei se tuo, jos työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole. Pohjoisessa, Itä-Suomessa ja monella maaseudun alueella ei ole tarjolla kahta eri työpaikkaa valittavaksi. Jos se yksi menetetään, menetetään paljon enemmän kuin palkka. Nyt tarvitaan tekoja, ei vain kovia sanoja. Arvoisa puhemies! Työ pitää saada kannattavaksi myös työnantajalle, ja jos yritykset eivät palkkaa, ei synny työpaikkoja. Siksi me esitämme työnantajamaksujen keventämistä yrityksille, jotka palkkaavat työttömän tai etenkin pitkäaikaistyöttömän. Esitämme suojaosan palauttamista, jotta osa-aikatyö kannattaa työntekijöille. Monelta yrittäjältä on tullut minulle tähän asiaan liittyen voimakas viesti, että tämä oli aivan tarpeeton teko hallitukselta. No, sitten infraan ja palveluihin tarvitaan tällä hetkellä julkisia investointeja, jotka tuovat työtä heti eivätkä joskus tulevaisuudessa. Tämä on vastuullista talouspolitiikkaa, ja se maksaa itsensä takaisin. Moni haluaisi oppia uutta, vaihtaa alaa, päivittää osaamistaan, mutta järjestelmä ei jousta, ja opiskelusta voidaan jopa rangaista etuuksien leikkauksilla. Tämä on mielestäni järjetöntä. Meidän on rakennettava nopeita koulutuspolkuja niille aloille, joilla työtä oikeasti on: hoiva, teknologia, energia, rakentaminen, ruokaketju, muun muassa. Maassa, jossa väestö ikääntyy ja työvoimasta on pulaa, ei ole varaa yhtään ihmistä jättää toimettomaksi byrokratian vuoksi. Arvoisa puhemies! Työtä ei pidä keskittää vain kasvukeskuksiin. Liian usein keskustelu jää Helsinkiin ja kehien sisäpuolelle, mutta työvoimapula ja työttömyys eivät jakaudu tasaisesti. Meidän pitää rakentaa työllisyyspolitiikkaa, joka toimii myös kylillä ja maakunnissa. Tämä tarkoittaa toimivaa liikenneinfraa ja yritysilmapiirin tukemista, ei niiden alasajoa. Maaseudun yritys on yhtä arvokas työnantaja kuin pörssiyhtiö. Arvoisa puhemies! Työpaikkojen kato ei ole luonnonvoima. Se on seurausta päätöksistä ja myös päätösten puutteesta. Keskusta ei hyväksy politiikkaa, jossa ihmisiä painostetaan mutta ei tarjota mahdollisuuksia. Me haluamme rakentaa Suomen, jossa työn tekeminen on mahdollista siellä, missä ihmiset oikeasti asuvat. Työllisyys kasvaa, kun työ ja työntekijä kohtaavat, ja koulutus joustaa, kun yrityksillä on uskallusta palkata. Siihen tarvitaan poliittista tahtoa. Me olemme valmiita sitä tarjoamaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-10-15T19:37:58,2025-10-15T19:42:13,Hyväksytty,1.1 2025_96_281,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_282,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on keskustan välikysymys hallitukselle suurtyöttömyydestä. Työttömyys on ahkeralle ja työtä haluavalle ihmiselle raskas ja epäoikeudenmukainen kohtalo. Yksikin suomalainen, joka kykenisi tekemään työtä, mutta ei saa siihen mahdollisuutta, on liikaa. On totta, että suhdannetilanne on ollut poikkeuksellisen vaikea. Ukrainan sota, korkeat korot ja maailmantalouden epävarmuus ovat horjuttaneet myös meidän talouttamme ja työllisyystilannettamme. Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole jäänyt kuitenkaan toimettomaksi. Olemme purkaneet kannustinloukkuja, helpottaneet paikallista sopimista, nopeuttaneet luvitusta ja vauhdittaneet investointeja, kuten sopimusta risteilijätilauksesta ja suuresta jäänmurtajatilauksesta, jotka saatiin vastikään. Työllisyystoimien lisäksi olemme vahvistaneet palkansaajien ostovoimaa, ja se on avain siihen, että talous alkaa jälleen vetää. Ensi vuonna keskituloisen suomalaisen palkansaajan ostovoima nousee jopa 800 eurolla. Kun suhdanteet kääntyvät, alkavat myös työllisyystoimet näkyä konkreettisesti ja suomalaisille syntyy lisää työtä. Arvoisa puhemies! Aihe on vakava, ja huoli työttömyydestä on todellinen, sen me kaikki jaamme, mutta ihmettelen suuresti, että keskusta esittää yhdeksi ratkaisuksi 40 000 uuden maahanmuuttajan ottamista vuosittain. Kun meillä nyt jo on lähes 70 000 työtöntä maahanmuuttajaa Suomessa, ei tämä yhtälö ole kestävällä pohjalla. Työttömyys ei vähene sillä, että tuodaan lisää väkeä Kelan luukulle nauttimaan suomalaisten maksamasta sosiaaliturvasta, päinvastoin: siitä se työttömyystilanne pahenee. Arvoisa puhemies! Meidän on uskottava omaan työhömme, omaan yrittäjyyteemme, ja tehtävä töitä suomalaisen työn ja arvon palauttamiseksi. Siksi pidänkin käsittämättömänä, että Helsingin kaupunki päätti ostaa yli 270 miljoonan euron arvoiset raitiovaunut Puolasta. Toinen vaihtoehto olisi ollut valmistaa nämä vaunut Suomen Kainuussa, Otanmäessä, mistä aiempi tilaus tehtiin. Tämä olisi tuonut suomalaisille töitä ja rahaa Suomeen. Nyt puolalaiset tekevät nämä työt Puolassa. Päätöksen tehneen Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n hallituksen puheenjohtaja on muuten sosiaalidemokraatti. Täällä eduskunnassa ollaan kovasti suomalaisten työttömyydestä huolissaan, mutta muilla areenoilla ilmeisesti puolalainen työntekijä menee suomalaisen työntekijän edelle. Mikäli me haluamme työtä ja talouskasvua Suomeen, meidän tulee suosia suomalaista yrittäjyyttä ja suomalaista osaamista. Arvoisa puhemies! Ostovoima kasvaa ja suhdannetilanne paranee pikkuhiljaa. Teollisuuden tilauskirjojen täyttyminen luo toivoa tulevasta. Lisäksi hallituksen sekä jo tehdyt että tulevat kasvu- ja työllisyystoimet kääntävät työllisyyden kasvuun. Sen sijaan sitä ei tee välikysymyksen tehnyt keskusta, joka pakoilee vastuutaan tyhjän paperin taakse. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-10-15T19:42:18,2025-10-15T19:45:36,Hyväksytty,1.1 2025_96_283,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen poissa, edustaja Lahdenperä poissa. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_284,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia oppositiolle — keskustalle ja Liike Nytille — välikysymyksestä, ja kiitoksia päivän keskustelusta, erittäin tärkeä aihe. Minun mielestäni on tosiasiat myönnettävä: eihän tuo työllisyystilanne mikään huippu ole. Se on ihan fakta, että työttömiä on liikaa tällä hetkellä tässä maassa. Meidän rakenteellinen työttömyys on korkeampi kuin monissa meidän verrokkimaissa, eikä siitä pääse yli eikä ympäri selittelemällä. Näin se asia vaan on. Mutta sitten samaan hengenvetoon on todettava se, että jos katsotaan vaikka tehtyjä työtunteja koko Suomen tasolla, niin eivät ne ole tippuneet yhtä paljon, ja tekin sosiaalidemokraateissa tiedätte tämän varsin hyvin. Elikkä samaan aikaan kun työttömyys on kasvanut, niin tehdyt työtunnit eivät kuitenkaan ole tippuneet vastaavassa suhteessa. Sitä osin selittää se, mikä me ollaan valiokunnissakin kuultu: kun hallitus on tehnyt näitä uudistuksia, joilla on sitten lisätty myös työvoiman määrää, niin samaan aikaan meillä on tullut työvoimaan lisää ihmisiä, siis esimerkiksi toimeentulotuelta yhtäkkiä ollaankin hakemassa töitä. Ja kun Tilastokeskuskin selvittää, kuinka paljon meillä on työttömiä maassa, niin käytännössähän he soittavat ihmisille, että oletko hakenut töitä, ja jos ihminen ilmoittaa, että on hakenut töitä, niin silloin hänet luetaan työttömäksi työnhakijaksi, mutta sitten jos hän sanoo puhelimessa, että en minä ole hakemassa töitä, niin silloin hän ei yhtäkkiä olekaan työtön työnhakija, eli ovathan nämä vähän kummallisia. Mutta kuten sanoin, niin ei siitä mihinkään pääse, että työttömyys on noussut, ja siellä ehkä suurimpana huolena itselläni on tällä hetkellä nuorten työttömyys, mikä on selkeässä kasvussa ja kaikista korkein eri ryhmistä nimenomaan nuorten osalta. Siihen tämä hallituksen uudistus, tämä työllistymisseteli nuorille, on erinomainen apu, joka toivottavasti auttaa siihen tilanteeseen, että saataisiin etenkin ne nuoret kiinni, jotka ovat vaarassa syrjäytyä kokonaan pois työmarkkinoilta, koska mitä kauemmin aikaa menee työttömänä, sitä todennäköisempää on, että ne nuoret eivät sitten myöskään tule tulevaisuudessa pääsemään työmarkkinoille, niin traagista kuin se onkin. Samaan aikaan on kuitenkin todettava, että on tässä valonmerkkejäkin nähtävillä. Jos ajatellaan nyt vaikka veropolitiikkaa tai ostovoimaa — lähdetään ostovoimasta liikkeelle. Kun se viime kaudella laski katastrofaaliselle tasolle, ostovoima heikkeni siis suomalaisilla, niin nyt tällä kaudella ensimmäiset kaksi vuotta tämän hallituksen ollessa vallassa ostovoima on kasvanut sekä 24 että 25, ja ennusteen mukaisesti se kasvaa myös ensi vuonna. Toisaalta jos ajatellaan vaikka työssäkäyviä lapsiperheitä, niin kuinka paljon työssäkäyvät lapsiperheet saivat tämän kauden alkaessa verohelpotuksia siitä, että heillä on lapsia? Se oli nolla euroa, puhdas nolla euroa. Nyt ensi vuonna kolmihenkinen lapsiperhe saa yli 600 euroa verohelpotuksia, sen työtulovähennyksen lapsiperheille. Tämä on erinomainen uudistus, ja yksinhuoltajillehan tämä tulee tuplana. Elikkä kun se työtulovähennys yhtä lasta kohden on vähän reilu 100 euroa ja yksinhuoltajalle se on yli 200 euroa, niin se lisää myös ostovoimaa lapsiperheissä, mikä on erinomainen uudistus yhdistettynä hallituksen muihin ansiotuloveron kevennyksiin pieni- ja keskituloisille. Ja on siellä sitten tämä marginaaliverojen alentaminen ja sitten 27 myös tämä yhteisöveron alennus — paljon haukuttu kylläkin, mutta sitten tietysti täytyy muistaa, että esimerkiksi sosiaalidemokraattien johdolla, silloisen valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen johdolla, yhteisöveroa alennettiin vielä reippaammin. Toisaalta keskustan omissakin papereissa yhteisöveron alennusta on väläytelty aiemmin, joten ei tämä nyt mitenkään poikkeuksellinen temppu ole. Toisaalta, kun me käytiin Lontoossa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kanssa, niin justiinsa veroista kun puhuttiin, niin siellähän kävi ilmi, että vaikka siellä periaatteessa yhteisövero on vähän korkeampi, niin sitten täytyy muistaa, että siellä kv-yrityksille osingot jaetaan verottomina. Se on myös se selitys, minkä takia sinne maahan tulee investointeja ja minkä takia yritysten pääkonttoreita siirretään Lontooseen, eli eivät nämä yksioikoisia ole. Sille on ihan syynsä, minkä takia meidän täytyy ottaa huomioon myös kansainvälinen verokilpailu siinä, mitä yritykset maksavat veroja: haluavatko ne sitten sijoittaa toimintaansa Suomeen ja missä ne verot sitten lopulta maksetaan. Hyvä, jos Suomi on 26 ja 27 vähän houkuttelevampi kuin se on ollut tämän hallituksen aloittaessa. Että en toisaalta maalaisi liikaakaan piruja seinille. Pienten ja keskisuurten yritysten osalta minun mielestäni keskeisin huoli on se, että etenkin pienissä mikroyrityksissä, jos sinä haluat palkata sen ensimmäisen työntekijän, niin siihen liittyy suurta epävarmuutta. Siinä ensiarvoisen tärkeää on se, että työnantaja tietää, että jos virherekry on tapahtunut, niin millä pelisäännöillä työntekijästä tarvittaessa pääsee eroon. Ok, meillä on koeaika, mutta ei se koeaikakaan ikuisuuksiin kestä. On totta, että meillä on tuotannolliset ja taloudelliset syyt, mutta sitten meillä on samanaikaisesti myös takaisinottovelvollisuus, ja tämäkin tiedetään. Elikkä kyllä pitää pystyä olemaan selkeät pelisäännöt siitä, että jos ei se homma kerta kaikkiaan toimi, niin millä säännöillä päästään eroon. Tämä madaltaa kynnystä sitten rekrytoida etenkin siellä mikroyrityksissä ja pienissä yrityksissä, joissa virherekry voi kaataa koko yrityksen, ja sitä kautta saataisiin työvoimaa liikkeelle. Ja kun ostovoima ensi vuonna paranee, se toivon mukaan myös kiihdyttää vihdoin kotimaista kysyntää, mikä aikaansaa myös palvelusektorille sen, että sinne palkataan lisää työntekijöitä. Eli vaikka työttömyystilanne on huolestuttava, niin parempaan suuntaan mennään, ja valonpilkahduksia on näkyvissä opposition kritiikistä huolimatta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-10-15T19:45:59,2025-10-15T19:51:17,Hyväksytty,1.1 2025_96_285,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Lyly, yksi minuutti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_286,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minun täytyy korjata näitä työllisiä ja määriä. Vuonna 2019 toisella kvartaalilla Suomessa oli 2 553 000 työllistä ja vuonna 23, sama kvartaali, 2 679 000, eli 120 000 työllistä oli tullut edellisen kauden aikana lisää. Ja nyt tästä vuoden 2023 toisesta kvartaalista tämän vuoden toiseen kvartaaliin on 2 629 000 eli 50 000 vähemmän siitä kvartaalista, joka on tämän hallituskauden alla ollut. Eli edellisellä hallituskaudella kasvoi työllisten määrä 120 000, ja nyt on 50 000 pienentynyt. Nämä luvut, mitä edustaja Bergbom tässä sanoi, ainakin Tilastokeskus osoittaa erilaisiksi. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-10-15T19:51:20,2025-10-15T19:52:26,Hyväksytty,1.1 2025_96_287,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_288,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Niin, kuitenkin yritin kuvata sitä, että tehtyjen työtuntien tasolla se romahdus työtunneissa ei ole ollut senkaltainen kuin mitä se on ollut työttömyydessä. Vaikka työttömyys on kasvanut, niin tehdyt työtunnit eivät ole samassa suhteessa tippuneet. Sitten jos katsotaan työllisyystilannetta tällä hetkellä ja verrataan sitä vaikka 2010-luvun jälkeiseen aikaan, niin kuten valtiovarainministeriön finanssineuvos Jukka Mattila totesi, työllisyystilanne on jonkin verran heikentynyt, mutta vähänkin pitemmässä tarkastelussa se on edelleen verrattain hyvä. Esimerkiksi vuosina 2010—2017 työllisyysasteen trendiluku ei ollut kertaakaan niin hyvä kuin se on nyt. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-10-15T19:52:28,2025-10-15T19:53:10,Hyväksytty,1.1 2025_96_289,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitos. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_290,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Näitä lukuja voidaan katsoa, että työtunnit ovat pysyneet yllättävän pitkään aika samanlaisina. Siinä ei ole hirveitä muutoksia tullut, ja se on tosiasia, että ne ovat pysyneet. Työtunnit ovat pikkuisen vähentyneet tuosta vuodesta 23, mutta eivät mitenkään merkittävästi. Mutta se, mikä on tässä työllisyysasteessa ja muussa — minulla on tässä aika pitkä trendi olemassa — niin työllisyysaste nousi tuonne vuoteen 23 koko ajan ja työttömyysaste koko ajan vähän laski. Nyt siinä heinäkuussa 23 oikeastaan on tapahtunut tämä muutos, ja muutos on tapahtunut sillä tavalla, että kun työllisyysaste parani vuoden takaiseen, niin se oli plussan puolella vielä siihen kevääseen 23, ja sen jälkeen se meni sitten miinukselle, eli koko ajan on mennyt huonompaan suuntaan, mihin tuossa aikaisemmassa puheenvuorossani viittasin. Kyllä tässä on tapahtunut tämmöinen selkeä lasku, mutta se miinusmerkkinen lasku on tapahtunut tämän vuoden 23 jälkeen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-10-15T19:53:12,2025-10-15T19:54:23,Hyväksytty,1.1 2025_96_291,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten palaamme listalle. — Edustaja Jukkola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_292,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Työttömyys on vakava asia. Se koskettaa perheitä, yrityksiä ja kokonaisia alueita. Mutta kun puhumme sen syistä, meidän on katsottava tilannetta rehellisin silmin. Suomen työllisyystilanne ei ole heikentynyt siksi, että hallitus olisi toiminut väärin, vaan siksi, että maailma ympärillämme on muuttunut rajusti. Venäjän hyökkäyssota, jännitteinen tilanne rajanaapurin kanssa ja inflaatio ovat iskeneet koko Eurooppaan. Kun energian ja raaka-aineiden hinnat nousevat, se näkyy suoraan työssä, investoinneissa ja viennissä. Ja edelleen, arvoisa puhemies, koronan jäljet näkyvät myös monessa yrityksessä. Pandemia katkaisi tuotantoketjuja ja romahdutti kysyntää, eikä kaikilla aloilla ole vielä palattu normaalille tasolle. Siksi on tärkeää nähdä kokonaiskuva. Keskusta on jättänyt välikysymyksen työttömyydestä, mutta sen perusta murenee, kun katsoo faktoja. Työllisyyden haasteet eivät johdu hallituksen toimista vaan maailman myrskyistä. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus ei ole jäänyt sivusta seuraamaan vaan tekee määrätietoista työtä työn, viennin ja elinvoiman eteen. Tuore esimerkki on Yhdysvaltojen kanssa tehty jäänmurtajakauppa, merkittävä sopimus, joka tuo Suomeen työtä, investointeja ja vientituloja. Se on luottamuslause suomalaiselle osaamiselle ja teollisuudelle. Tällaiset kaupat eivät synny sattumalta vaan pitkäjänteisestä diplomatiasta, vahvasta johtamisesta ja selkeästä hallituslinjasta. Tämä on todellista työllisyyspolitiikkaa: luodaan olosuhteet, joissa suomalainen työ ja osaaminen voivat loistaa. Arvoisa puhemies! Eväät talouskasvulle ovat olemassa. Hallitus on määrätietoisesti parantanut viennin kilpailukykyä, on uudistettu lakkolait, varmistettu, että tavara liikkuu satamista, otettu käyttöön vientivetoinen palkkamalli ja lisätty paikallista sopimista. Näin Suomi kuroo kiinni uudistusvelkaa, joka meillä on ollut suhteessa muihin Pohjoismaihin. Vasemmisto-oppositio ja myös keskusta ovat vastustaneet näitä uudistuksia, mutta juuri ne ovat edellytys sille, että Suomi kasvaa viennin ja työn kautta. [Antti Kurvisen välihuuto] Arvoisa puhemies! Hallitus on myös päivittänyt Uudistuva ja osaava Suomi ‑ohjelman. Tässä uudistuksessa ohjataan noin 300 miljoonaa euroa uusiin kohteisiin, jotka tukevat työllisyyttä, turvallisuutta ja alueellista elinvoimaa. 90 miljoonaa euroa suunnataan puolustusteollisuuteen ja kaksikäyttöteknologioihin. Noin 700 yrityksen kapasiteettia vahvistetaan. 200 miljoonaa käytetään myös kaksikäyttöiseen liikenneverkkoon, joka palvelee sekä sotilaallista liikkuvuutta että siviililogistiikkaa. Nämä investoinnit myös luovat työtä ja turvaa koko maahan. Ne eivät vie keneltäkään pois vaan tuovat lisää niin pohjoisesta etelään kuin idästä länteen. Tämä on aluepolitiikkaa parhaimmillaan. Turvallisuus ja elinvoima kulkevat käsi kädessä. Kun hallitus vahvistaa puolustusteollisuutta, rakentaa maan perustusrakennetta, edistää vientiä ja solmii strategisia kauppoja, kuten jäänmurtajahankinnan, on selvää, että työllisyyden perusta vahvistuu. On helppo arvostella, vaikeampaa on nähdä, että tämä hallitus tekee juuri ne päätökset, joilla rakennetaan kestävää kasvua, uusia työpaikkoja — ei hetkellisiä temppuja, vaan pitkäjänteistä työtä suomalaisen työn puolesta. Arvoisa puhemies! Edustaja Keskisarjan kommentti ulkomaisesta työvoimasta ei aivan osunut kohdalleen. Otetaan esimerkki omasta vaalipiiristäni: Elintarvikeala ei pyörisi ilman ulkomaista työvoimaa. Esimerkiksi marja-, peruna-, tomaatti- ja kurkkuviljely ovat pitkälti riippuvaisia näistä työntekijöistä, ja moni muukin ala. Toisin sanoen Suomen huoltovarmuus lepää osaltaan heidän harteillaan. Arvoisa puhemies! Suomi nousee työllisyysvaikeuksista niin kuin ennenkin: työllä ja yhteistyöllä ja uskolla omaan osaamiseen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-10-15T19:54:27,2025-10-15T19:59:42,Hyväksytty,1.1 2025_96_293,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Kiitoksia. — Myönnän yhden vastauspuheenvuoron. — Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_294,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä edustaja Jukkola totesi, että työttömyys johtuu suhdanteista. Tämä on aivan höpö höpöä, kun katsotaan, mikä on Euroopassa tilanne. Siis Suomi on toiseksi surkeimmassa asemassa, mitä tulee työttömyyteen. Espanjan jälkeen Suomessa on toiseksi surkein työttömyystilanne, suurtyöttömyys tässä maassa. Se minusta kertoo siitä, että Suomen pitäisi ryhdistäytyä. Meidän luvut ovat erittäin karuja. Joka kahdeksas työvoimaan kuuluva on työttömänä, ja nuorista kolmisenkymmentä prosenttia on työttömänä. Pitkäaikaistyöttömyys hipoo 1990-luvun huippulukemia. Tilanne on erittäin vakava. Edustaja Jukkola myös antoi ymmärtää, että keskusta ei olisi esittänyt vaihtoehtoja. Keskustalla on ollut erittäin järeät vaihtoehdot tässä talossa. Me olemme hyväksyneet kolmasosan hallituksen esityksistä, me olemme vastustaneet kolmasosaa, ja kolmasosaan me olemme tehneet oman vaihtoehdon. Meillä on ollut selkeä vaihtoehto vasemmiston tempputyöllistämiselle ja oikeiston pampputyöllistämiselle, ja sillä linjalla me aiomme jatkaa tässä talossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-10-15T19:59:45,2025-10-15T20:00:57,Hyväksytty,1.1 2025_96_295,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten jatketaan puhujalistalla jonkin aikaa. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_296,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Minusta on sympaattista, että kokoomusta kiinnostaa niin kauheasti keskittyä näihin keskustan talousvaihtoehtoihin, kun ne sieltä meidän budjeteista kuitenkin löytyvät. Jos minä olisin kokoomus, niin keskittyisin ennemmin siihen, mistä otetaan se kaksi miljardia, joka piti tulla lisää rahaa niillä 100 000 työllisellä. Toivoisin, että tähän välillä keskityttäisiin. Minun mielestäni tämä keskustelu tänä päivänä täällä salissa on ollut varsin tervetullutta. Huomaan, että tämä huoli meidän työllisyystilanteesta on yhteisesti jaettu. Eri puolueitten kesken keinot ovat ehkä vähän erilaiset, mutta se huoli on yhteinen. Kyllä minusta pikkuhiljaa vaikuttaa, että joku viesti on saattanut mennä perillekin. Kyllähän täällä aika ylimielisiäkin kommentteja on tullut, mutta ihan hyvää keskustelua on käyty. Meidän työttömyystilanne on tosiaan äärimmäisen vaikea, eivätkä sitä yhtään helpota ne hallituksen toimet, joita hallitus on myös työllisyyspolitiikan ulkopuolella tehnyt. Kun me puhutaan esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluitten leikkauksista, keskittämisestä, koulutusleikkauksista, niin kyllähän ne kaikki vaikuttavat siihen, millä tavalla meillä ihmiset täällä työllistyvät ja mikä on se osaamisen taso. Minun mielestäni olisi kuitenkin olennaista aina muistaa politiikassa myös historia, muukin historia kuin kahden ja puolen vuoden taakse, ja se on myös totta, että kokoomus on se puolue, jonka vetovastuulla Suomessa on eniten otettu velkaa 2000-luvulla. Se ehkä kertoo jotain siitä talousosaamisesta, mikä kyllä näkyy tälläkin hetkellä politiikassa täällä. On myös pengottu näitä työllisyyslukuja, ja kun niitä penkoo, niin ei se ole mikään ihme, että keskustaa huudellaan apuun, jos mietitään, että Kataisen ja Stubbin hallituksen aikana on tullut miinus 47 000 työpaikkaa, sitten taas keskustavetoinen Sipilän hallitus, plus 135 000 työpaikkaa, Rinne—Marin, plus 109 000, ja nyt tämä Orpon hallitus, miinus 80 000 — jos nyt oikein tuon luvun muistan. Kyllä minä ymmärrän, että sitä keskustalaista talous- ja työllistämisosaamista varmasti kaivataan, ja siksipä me näitä omia keinoja myös teille auliisti kerrotaan. Minun mielestäni kasvu lähtee koko Suomesta, ja siitä olisi tässä salissa mukava useamminkin puhua. Pohjoisen ja itäisen Suomen ohjelmiin piti tulla 48 miljoonaa euroa, näin annettiin ymmärtää, mutta sitten kun saatiin laskut pöytään, niin se oli 16,1 miljoonaa. Sieltä jonnekin puhallettiin ja katosi aika iso osa tästä rahasta. Se on harmillista. Me ollaan tietenkin iloisia tästä 16,1:stä, mutta eihän se sitä ollut, mitä luvattiin. Tosiasia on se, että me tarvitaan työtä koko Suomeen, ja silloin se vaatii myös sitä, että me pystytään panostamaan koko Suomen kasvuun. Kaksi asiaa, mitkä vaikuttavat meillä koko Suomessa työllisyyteen: Toinen on tämä rakennusala, jota hallitus ei omilla toimillaan helpottanut. Kun mietitään ensiasunnon ostajan veroedun poistamista, kotitalousvähennyksen leikkaamista ja ARA-rahoituksesta leikkaamista, niin ei se ole mikään ihme, että siellä rakennuspuolella nyt kyykätään ja siellä sitä työttömyyttä valitettavan paljon on. Toinen asia, mihin kannattaisi minun mielestäni koko Suomea katsoen panostaa, on tämä matkailuala, mikä on välillä täällä noussut esille. Olen saanut itse työskennellä matkailualalla Pohjois-Pohjanmaalla ja lähipiiristä seurannut hyvin läheltä Lapin matkailua, ja siellä on ihan oikeasti meille mahdollisuuksia. Toivon, että hallitus niihin myös tarttuisi ja lähtisi miettimään, millä tavalla me saadaan se matkailu yhdeksi meidän kärjeksi. Se on kuitenkin yhden sortin vientiala. Se, mikä huolettaa tällä hetkellä ehkäpä kaikkein eniten, on sama, minkä myös edustaja Bergbom tuossa aiemmin sanoi, eli tämä meidän nuorisotyöttömyys. Alle 30-vuotiaita on työttömänä se 70 000, arviolta, ja se on ihan hurja määrä meidän nuoria ihmisiä. Ja kun me tiedetään vielä, millä tavalla se kertautuu: jos ihminen ei pääse työn syrjään kiinni jo silloin nuorena ja varhaisessa vaiheessa, niin se yleensä heijastuu siihen, millä tavalla elämässä etenee, se heijastuu siihen hyvinvointiin, jaksamiseen, tämmöisiin asioihin. Hallitus on tehnyt nuoria ajatellen myös ihan fiksuja juttuja. Kiitosta voin antaa esimerkiksi terapiatakuusta ja tästä nuorten työllisyyssetelistä, joka sinällään ei tietenkään tätä ongelmaa yksinään poista, vaan jotain enemmänkin tarvitaan. Se on hurja ajatus, että meillä jää niin paljon ihmisiä tällä hetkellä sen työnteon ulkopuolelle ja sitä kautta tippuu osaltaan tästä yhteiskunnasta. Kyllä sen pitäisi pistää meidät tässä salissa oikeasti nöyräksi ja miettimään ihan kaikki konstit tämän tilanteen helpottamiseksi, ja niitä konsteja on onneksi täällä keskustelussa paljon tuotukin. Jos mitään muuta ei jää tästä keskustelusta mieleen, niin itse tiivistäisin siihen, että ensinnäkin keskustalla on ratkaisuita. Me ollaan valmiita yhteistyöhön sen eteen, että ihmiset pääsevät töihin. Toisena on se, että työttömyys on paitsi inhimillinen kriisi myös taloudellinen kriisi meidän kansakunnalle, ja se pitäisi kaikkien pikkuhiljaa ymmärtää. Sitten kolmantena, ei suinkaan viimeisenä tai vähäisimpänä mutta ehkä yhtenä tärkeimmistä, on se, että silloin kun kasvua rakennetaan, niin se lähtee koko Suomesta. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-10-15T20:01:07,2025-10-15T20:05:56,Hyväksytty,1.1 2025_96_297,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kosonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_298,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskusta on todella tarjonnut niitä ratkaisuja työttömyyden selättämiseksi, ja nyt kertaan joitakin ratkaisuja. Toivoisin, että kokoomuslaiset erityisesti lukisivat sen meidän vaihtoehtoisen kasvuehdotuksen ja nimenomaan sieltä yhteisöverotuksen näkökulmasta, joka on erilainen kuin tämä hallituksen tekemä yhteisöverouudistus, jossa käytännössä isoille yrityksille heidän ulos lähtevästä rahasta vähennetään verotusta. Me todellakin verottaisimme niin, että se olisi nykyistä kevyempää silloin, kun tulos jätetään yrityksen sisälle kasvun tueksi. Silloin se kohdistuisi nimenomaan tki-toimintaan, investointeihin ja työllistämiseen. Tästä on talouspoliittinen arviointineuvosto myös sanonut, että tämä hallituksen yhteisöveromalli on tehoton, mutta sen sijaan tulisi luoda tämmöinen kannustavampi malli, jolloin näitä investointeja ja työllistämistä tulisi tapahtumaan. Tätä me kannatamme. Toisena asiana keskusta tunnistaa hyvin itäisen Suomen haasteet ja alueelliset erityispiirteet. Olemme ajaneet pitkään Itä-Suomen erityistalousaluetta. Vaikka täällä edustaja Jukkola sanoo, että koko Suomen pitää olla erityistalousalue, niin kyllä itäinen Suomi kaipaa niitä erityistoimenpiteitä. Tästä on kaikki luvut olemassa, että nimenomaan tuo rajan kiinnimeno kyllä sinne itäiseen Suomeen kaikkein eniten osuu. Se ei ole meidän syy, että se raja on mennyt kiinni, mutta koko Suomi pitäisi pitää mukana ja sitä kautta myös tehdä niitä liikkeitä itäisen Suomen hyväksi. Mutta sen sijaan 48 miljoonan rajaseudun rahoista, jotka sinne oli tarkoitettu, päätyi vain 16 miljoonaa pohjoiseen Suomeen ja itäiseen Suomeen. Jonnekin hallitus puhalsi näistä rahoista tuon 32 miljoonaa. Sitten toinen iso kysymys oli se, että tästä EU:n alue- ja rakennepoliittisesta rahoituksesta meille tuli 300 miljoonaa euroa. EU:n komissiohan olisi antanut luvan hallitukselle myöntää myös itäisen Suomen elinkeinotoimintaan rahoitusta, mutta tämä koko summa laitetaan puolustukseen ja sotilaalliseen liikkuvuuteen. Sekin on toki tosi tärkeä asia, mutta minkälaisen viestin tämä sitten sinne esimerkiksi EU-komissiolle antaa. Jos me emme edes itse tue itäistä Suomea, niin voiko olla, että EU-komissio sitten tulisi hätiin jossain vaiheessa? Epäilen. Me olemme ehdottaneet krääsäveron käyttöönottoa, jolloin satsattaisiin nimenomaan suomalaiseen tuotantoon ja päästäisiin kiinalaisesta nettikaupasta ja niistä halvoista tuotteista, joiden laatustandardit ja eettisyys eivät ole kunnossa, eroon. Sitten tietenkin luvitus pitää saada kilpailukykytekijäksi. Toki siinä on hallituksella ihan hyviä toimia, ja toivomme todella, että nämä prosessit onnistuvat sujuvammiksi. Me peruisimme kotitalousvähennyksen romuttamisen. Tämä romuttaminen todella lisää työttömyyttä ja harmaata taloutta. Sitten tietenkin meidän tärkeä asia, eli inhimillinen pääoma, mitä täällä Suomessa on. Koulutukseen, tutkimukseen, tuotekehitykseen on satsattava. Sitten vielä sanon lopuksi, arvoisa puhemies, tästä soteuudistuksesta ja hyvinvointialueista. Eli kyllähän se nyt vain totta on, että tämä hallitus leikkaa kaksi miljardia euroa hyvinvointialueilta hallituskaudellaan, ja tämä on aiheuttanut ihan valtavan kaaoksen siellä hyvinvointialueilla: valtava talouspaine, lähipalveluita joudutaan sulkemaan ja työntekijöille ovat isot irtisanomisuhat todella monella hyvinvointialueella tällä hetkellä päällä. Kaksi miljardia euroa on iso raha, ja sen takia moni joutuu nyt työttömäksi. Toisaalla meillä on osaajapula näistä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista, ja tällähän myös esimerkiksi näitä päivystysten tasojen alentamisia on perusteltu. Tässä on aikamoinen ristiriita: meillä on osaajapula, mutta toisaalta hallitus toimillaan pakottaa hyvinvointialueet irtisanomaan näitä osaajia. Tästä on myös talouspoliittinen arviointineuvosto sanonut, että pitäisi antaa hyvinvointialueille aikaa alijäämien kattamiseen. Tämähän on itse asiassa sisässä siinä soteuudistuksessakin. Jos joku on sen sattunut lukemaan, niin siinähän on odotusarvona, että 2027 se alkaa tuottamaan niitä säästöjä. Mutta tämä hallitus ei sinne halunnut odottaa, jolloin nämä hyvinvointialueet ovat joutuneet todella äärimmäiseen asentoon, ja taas meillä on lisää työttömiä, valitettavasti vielä sellaisella alalla, jolla me todella niitä käsiä ja päitä ja toimia tarvitsisimme.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-10-15T20:05:59,2025-10-15T20:12:14,Hyväksytty,1.1 2025_96_299,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Piritta. [Janne Jukkola pyytää vastauspuheenvuoroa] — Otetaan edustaja Rantanen ja sen jälkeen sitten Jukkola. Yksi välipuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_300,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Erityisen suuri kiitos ministerille, että olette täällä vielä kuuntelemassa näitä tärkeitä puheenvuoroja. Arvostan sitä kyllä isosti. Viime vuonna työttömyysetuuksien saajia oli siis yli 330 000, ja se on lähes kymmenen prosenttia Suomen 17—64-vuotiaasta väestöstä. Luku on kyllä aidosti todella järkyttävä, ja työttömiä on todella paljon. Se kustannus Suomelle tästä pelkästään työttömyysetuuksien maksamisen vuoksi oli neljä miljardia euroa viime vuonna, ja se on kyllä todella iso rahamäärä. Se ylimielisyys, jolla tähän kysymykseen hallitus täällä tänään on vastannut, on kyllä kylmäävää. Täällä on moitittu politikoimisella ja sanottu, että oppositio ilakoi huonolla työllisyystilanteella. Kukaan — siis kukaan — ei ilakoi sillä, että työttömyystilanne on näin huono, ja juuri sen vuoksihan tämä asia on nostettu keskusteluun, että tälle voitaisiin jotakin yhdessä tehdä. Täällä on myös puhuttu esimerkiksi tempputyöllistämisestä, ja harmillisesti niitä edustajia ei nyt tässä salissa enää ole, mutta kun tämä nuorten työttömyystilanne, joka on monessa puheenvuorossa esiin nostettu, on kaikkein surullisin tämän hallituksen tietoisen lapsiperheköyhyyden lisäämisen kanssa, niin tulee kyllä sellainen tunne väistämättä, että tämmöiset 30 miljoonan euron laastarit eivät auta. Toimia tarvitaan aidosti useilla sektoreilla ja useilla tavoilla. Jos täällä on nyt moitittu edellistä hallitusta tempputyöllistämisestä, niin mielelläni kuulisin ministeriltä, millä tavoin kuvailisitte nyt tätä tulevaa toimea. Paljon on myös hehkutettu tätä tulevaa jäänmurtajatilausta, ja se on totta kai hieno asia, ei meillä kenelläkään ole siitä... On erinomaisen hienoa, että suomalaista työtä arvostetaan, ja on todella hienoa, että sellainen tilaus tänne on saatu, mutta se aiheuttaa myös sen, että on lupa kysyä, millä hallitus aikoo varmistaa sen, että nämä luvatut tuhannet työpaikat kohdentuvat nyt sitten kotimaisille työntekijöille. Mikä on se paikallinen sopimus, jolla aiotte varmistaa sen, että työntekijöitä ei käytetä hyväksi näissä pitkissä tarjousketjuissa ja että heille maksetaan oikea ja heidän ansaitsemansa palkka? Tämä ei tietenkään koske vain tätä tilausta, vaan tilanne vaatii aidosti huomiota. Työntekijöiden hyväksikäyttö ja rehellisesti ja vastuullisesti toimivien suomalaisten yritysten surma on se, että tästä asiasta ei ole riittävästi huolehdittu. Tämä on varmasti monen asian summa, ja monen hallituksen olisi tässä jo pitänyt toimia, mutta meidän kilpailukykymme ei riitä, eikä pidäkään riittää, epärehellisten, vastuuttomien yritysten kilpailukyvylle. Nimenomaan työntekijöitä riistävien yritysten rinnalla meidän on kyllä yhdessä tehtävä toimia sen eteen, että suomalaiset yritykset näissä kilpailuissa sitten pärjäävät. Perussuomalaisten ryhmäpuheessa syytettiin työttömyyden kasvusta tietenkin mitäpä muuta kuin maahanmuuttajia. Niin kuin tässä jo aikaisemminkin totesin, mutta nyt pystyn tässä pidemmässä puheenvuorossa menemään vielä vähän syvemmälle: Tarkastelin näitä Keski-Suomen lukuja, ja elokuussa, siis tänä vuonna, Keski-Suomen työttömyysprosentti oli 13,4 prosenttia ja työttömiä työnhakijoita oli noin 16 000. Näistä ulkomaalaisia työnhakijoita oli vähän vajaa 2 000 kappaletta. Jos perussuomalaisten mukaisesti poistettaisiin ne ulkomaalaiset työttömät näistä tilastoista, niin jäljelle jäisi siltikin vielä lähes 15 000 suomalaista työtöntä pelkästään siellä Keski-Suomessa. Työttömyysaste on siis näilläkin luvuilla 11,8 Keski-Suomessa, kun keskimäärin se on noin 10. Toivon, että ihmiset eivät lankea tähän jatkuvaan asioitten vääristelyyn sillä, että maahanmuuttoa kiristämällä tämä asia ratkeaisi. Näinhän se ei ole. En voi olla viittaamatta myöskään edustaja Keskisarjan puheenvuoroon tästä halpatyövoimasta. Paikallisen sopimisen sinetillä perussuomalaiset ovat nimenomaan siunanneet sen, että jatkossa täällä voidaan tehdä ne työntekijöitten sopimukset vaikka Viron tai Romanian rajalla, ja juuri niin: sitä halpatyövoimaa perussuomalaiset ovat tällä paikallisen sopimisen lisäämisellä lisäämässä. [Miko Bergbom: Ohoh!] Hallitus on tänäänkin luvannut, että se tekee kaiken, mitä omin voimin voi tehdä tilanteen korjaamiseksi. Onko siis todellakin niin? Nyt kun on näitä edellisiä ajatuksia tässä, niin onko todella niin, että hallitus tekee kaiken, mitä se voi tehdä? En voi olla vielä ottamatta mukaan sitä, että katsoin myös Keski-Suomesta saatavuusharkintatilastot. Meillä on jätetty 41 hakemusta lähihoitajien saatavuusharkintaan Keski-Suomessa. Hämmentävää on kuitenkin se, että kun samaan aikaan työttömiä työnhakijoita oli siis todella paljon, lähes 17 000, niin työntekijöitä voidaan hakea ulkomailta muun muassa hoiva-avustajiksi, sairaala-apulaisiksi, sairaanhoitajiksi — siellä oli monia muitakin, esimerkiksi metsureiksi ja metsätyöntekijöiksi. Kuinka tämä on mahdollista, kun tämä työttömyystilanne on tällainen? [Miko Bergbom pyytää vastauspuheenvuoroa]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-10-15T20:12:19,2025-10-15T20:18:11,Tarkistettu,1.1 2025_96_301,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jukkolalla oli ensin tämä minuutin mittainen vastauspuheenvuoro, ja sitten ministerille annetaan myöskin tässä välissä kaksi minuuttia. Sitten saatte kyllä myöhemminkin puheenvuoroja, mutta ensiksi nämä. — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_96_302,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Joo, vastaus edustaja Kososelle tuosta, että tiedän kyllä, missä tilanteessa Itä-Suomi on, kuinka haastavassa tilanteessa se on, vähän niin kuin muukin Suomi tällä hetkellä. Pelkästään Venäjän rajan sulkeutuminen ja nämä toimet eivät ole kohdistuneet Itä-Suomeen vaan esimerkiksi myös meidän Kokkolan satamaan. Siellä näistä rajan sulkemisista sen seurauksena yli puolet liikenteestä, mitä sataman kautta meni, pysähtyi yhdessä yössä, että kyllä sitä iskua on otettu laajemmastikin, ja nyt siitä olisi sitten tarkoitus päästä eteenpäin. En usko tähän erityistalousalueeseen sillä, että se lisää liika paljon byrokratiaa ja aiheuttaa tänne Suomeen tämmöistä hämminkiä, mutta tehdään koko Suomesta erityistalousalue, jolloin me saadaan talouskasvua nopeasti aikaiseksi, ja silloin kun se talouskasvupyörä lähtee liikkeelle, niin se hyöty tulee väkisinkin koko Suomeen. Eli kyllä me koko Suomi halutaan pitää mukana. Olen menossa marraskuussa Parikkalaan tutustumaan Itä-Suomen tilanteeseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-10-15T20:18:16,2025-10-15T20:19:45,Hyväksytty,1.1 2025_96_303,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Kiitoksia. — Sitten ministeri., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_304,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Matias,Marttinen,Työministeri,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kahteen kokonaisuuteen nyt ajattelin tässä ottaa kantaa. Ensinnäkin tätä nuorten työllistymisseteliä, jos nyt näin tiivistää, oppositio pitää oikeana toimenpiteenä mutta kuitenkin riittämättömänä. No, tämä on tietysti aika tyypillinen vastaus opposition puolelta, ja se kuitenkin sallittakoon, mutta haluan kuitenkin kiinnittää teidän huomionne siihen, että aivan yhtä lailla nuoret hyötyvät siitä, että kun talous lähtee kasvuun, työpaikkoja taas avautuu, niin kyllä nuorisotyöttömyys sieltä myös sitten sulaa. Se on aivan selvä asia. Tällä setelillä on tarkoitus nimenomaan tukea näiden nuorten työllistymistä, joiden asema siellä työmarkkinassa on selkeästi heikompi. Heillä on hyvin vähän työkokemusta, matala koulutustausta tai muita tekijöitä, jotka johtavat siihen, että heidän mahdollisuutensa työllistyä ovat selkeästi heikommat. Uskon kyllä, kun tätä valmistelua on tehty, että me saadaan tästä aidosti uusi ja toimiva työkalu, joka auttaa myös osaltaan siihen, että pääsemme tähän työttömyyden kasvuun kiinni ja taas painettua sitä alaspäin. Edustaja Rantanen otti esille puheenvuorossaan myös meriteollisuuden tilanteen, ja totta kai se päävastuu on suomalaisilla telakoilla. Tiedän myös sen, että vaikka Turun telakalla on ollut hyvinkin pitkiä alihankintaketjuja, niin siellä on lähdetty niitä myös karsimaan, koska on totta kai selvää, että jos puhutaan seitsemän tai kahdeksan yrityksen alihankintaverkostosta, niin nehän ovat täysin mahdottomia myöskään seurata, miten työolot siellä on järjestetty. Mutta kuten täällä puhuttiin aikaisemminkin, Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja oli todennut Aamulehden haastattelussa, että he ilman muuta palkkaavat ne halukkaat suomalaiset, kyvykkäät henkilöt töihin itselleen. Tämä on se tärkeä viesti meidän meriteollisuudelta. Elikkä heidän täytyy laittaa ne omat alihankintaverkostonsa kuntoon, koska muussa tapauksessa, totta kai, tehdään lisää toimia. Mutta seuraan erittäin tarkasti tätä tilannetta, ja myös aikaisemmin tuotuna esille, niin vaikka nämä meidän lainsäädäntömuutokset osaltaan taas vastaavasti auttavat tilannetta, korostan myös sitä, että viranomaisvalvontaa, viranomaistoimintaa täytyy tehostaa myös telakoiden osalta ja pitää huolta siitä, että kerta kaikkiaan nämä yritykset, jotka eivät noudata suomalaisia työehtoja tai maksa suomalaisia palkkoja työntekijöilleen, saadaan putsattua kokonaan pois sieltä ketjusta. Mutta nytten tämä tilanne, kun uutta työvoimaa tarvitaan myös paljon, on paitsi suomalaisille työttöminä oleville henkilöille iso mahdollisuus myös samalla paikka siihen, miten myös näihin kysymyksiin, jotka ovat pitkään olleet siellä polttavina asioina, päästään kiinni ja niihin päästään puuttumaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-10-15T20:19:48,2025-10-15T20:22:38,Hyväksytty,1.1 2025_96_305,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Kiitoksia. — Mennään hetkeksi aikaa puhujalistalle. — Edustaja Malm onkin siellä jo seuraavana., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_306,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täytyy nyt ensin ottaa kantaa tähän erityistalousalueeseen, jota täällä on jappaisteltu. Edustaja Jukkola sanoi, että tehdään koko Suomesta erityistalousalue. Sehän on innovatiivinen ajatus, mutta jos koko Suomi on erityistalousalue, niin eikö se tarkoita sitä, että meillä on sitten ihan kokonaan uusi järjestelmä koko tämän Suomen valtion pyörittämiseksi? Kyllähän tämä kokoomuksen linja on ehkä hiukan sekava tämän erityistalousaluekeskustelun osalta siltä osin, että maanantaina pääministeri Orpo Lappeenrannassa paikallislehti Uutisvuoksen mukaan lupasi kovasti järjestää erityistalousaluetta Imatralle. Mutta sehän on sitten ajan kysymys, kuinka näin tapahtuu. Ilmeisesti tämä erityistalousalue ei kuitenkaan siinä hyvässä hallitusohjelmassa ole, mutta suosittelen keskustelemaan aiheesta. No, toinen asia, mikä ehkä tässä itäisen Suomen keskustelussa häiritsee: On hyvä, että siitä puhutaan, mutta kyllä minun täytyy sanoa teille, arvoisat kollegat, arvoisa ministeri, että kun te täällä sanotte, että olemme menneet tai olemme käyneet tai olemme menossa itäiseen Suomeen, niin kyllähän se vähän kuulostaa siltä, että ollaan menossa johonkin reservaattiin tai periferiaan, että se on kuin matka johonkin eksoottiseen paikkaan. No, itse asiassa siitähän pääseekin sitten edustaja Oinas-Panuman puheenvuoroon matkailusta, että tässä kai se meidän tuleva valttikortti sitten on, että tulkaa itäiseen Suomeen katsomaan Venäjän rajaa ja kokemaan eksotiikkaa itäisessä Suomessa, kun sillä tavalla on tänäänkin puhuttu — niin kuin puhutaan, niin siltä se sitten näyttää. Tältä se nyt sitten näyttää itäisen Suomen osalta: mennään katsomaan eksotiikkaa ja tutustumaan alueeseen ja mietitään sitten, kuinka eteenpäin päästään. No, ministeri Marttinen, te juuri totesitte, että nämä koijarifirmat täytyy saada kuriin telakoilta. Olen todella kiitollinen tästä puheenvuorosta ja siitä, että asia on otettu vakavasti. Mutta kuinka se käytännössä sitten tapahtuu, kun aluehallintovirastoilta on leikattu valvonnasta, ammattiliitot eivät saa kanneoikeutta, jotta he voisivat edes yrittää auttaa työntekijöitä, ja tämä palkkavarkauskaan ei näytä etenevän? Kun me tänään olemme keskustelleet, niin SDP on tuonut omia esityksiään esille monesti. Me olemme yrittäneet kertoa teille, että työn vastaanottamisesta on tehtävä kannattavaa ja osaamisen kehittämisestä mahdollisuus. Rakennusala on polkaistava käyntiin uudelleen. Meillä on mieletön määrä osaavia työttömiä rakennusmiehiä ja -naisia ja -henkilöitä tässä maassa tällä hetkellä. Pienten yritysten kasvuvoima on valjastettava käyttöön. Tästä on puhuttu muun muassa meidän puolestamme arvonlisäveron alarajan nostamisella, ja myöskin mikroyrityksille määräaikainen verohyvitys ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta. Tästähän me kuitenkin taidamme olla yhtä mieltä hallituksen kanssa, että ensimmäisen työntekijän palkkaaminen olisi yksi iso askel eteenpäin siinä, kuinka työllisyyttä saataisiin nousuun. On kuitenkin tosiasia, että jokainen uusi työntekijä on askel pois työttömyydestä. Hallitus helpottaa irtisanomista, me sosiaalidemokraatit helpotamme työllistymistä meidän esityksillämme. Me haluamme tähän maahan vihreitä investointeja. Niitä on vauhditettava, ei jarrutettava, olipa kyse sitten tuulivoiman etäisyyssääntelyn kaltaisista himmeleistä tai Vitostiestä, joka jakaa tällä hetkellä Suomen kahtia pohjois—etelä-suunnassa. Me tarvitsemme investointikannustimia, että suuret ja pienemmät innovaatiot tässä maassa voivat tulevaisuudessa työllistää. Ja kasvurahoitukseen tarvitaan myös rohkea leijonanloikka. Tästäkin me olemme tänään puhuneet, ja ennen tätä me olemme ehdottaneet työmarkkinoiden tasapainottamista palkansaajien näkökulmasta säätämällä tulkintaetuoikeus sekä ammattiliittojen kanneoikeus. Teille ei kelvannut se, ei ehdotus epäterveen kilpailun kitkemisestä alipalkkauksen kriminalisoinnilla elikkä palkkavarkaudella. Teille ei ole kelvannut suojaosan palauttaminen, ja te ette ole lupauksista huolimatta tuoneet uutta aikuiskoulutusmallia tähän saliin. Paljon tässä salissa on tänään puhuttu. Nyt olisi tekojen aika. Meillä on liian monta työtöntä, liian monta lasta, joiden vanhemmat ovat työttöminä. Muistan kyllä itse sen hetken, kun omat vanhempani olivat työttöminä, ja ei se kovin helppoa ollut. [Puhemies koputtaa] Toivon hallitukselta nyt todella tekoja.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-10-15T20:22:56,2025-10-15T20:28:17,Tarkistettu,1.1 2025_96_307,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_96_308,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Voin kertoa heti aluksi puheenvuoroni rakenteen. Tulen kertomaan keskustan keinoja, kun aina väitetään, että keskustalla ei ole vaihtoehtoja: keinoja taloudenpitoon ja työllisyyden kohentamiseen. Ja sitten lopuksi kysyn ministeriltä minusta semmoisen aivan ydinkysymyksen, mihin ei vielä minun käsitykseni mukaan tänään ole tullut vastausta. Haluan aloittaa puheenvuoroni kiittämällä lämpimästi työministeriä. Itsekin kun olen ollut tuolla aitiossa ja ikään kuin rajan toisella puolen, [Naurua] ei oppositiossa vaan hallituksessa, niin arvostan todella paljon. Me keskustassa arvostetaan sitä, että työministeri kiireellisestä aikataulustaan on täällä parlamentaarisen vastuukatteen alla kuulemassa tätä meidän välikysymyskeskustelua ja kommentoimassa — suuri arvostukseni siitä. Mutta sitten, arvoisa puhemies: mitä keskusta tekisi toisin? Kuten olemme monesti sanoneet, emme keventäisi kaavamaisesti yhteisöverotusta, vaan toisimme tällaisen Viron veromallin Suomen version, jossa verotetaan kevyemmin, jos jättää osakeyhtiön taseeseen pääomia niin, että niitä voi sitten käyttää investoimiseen ja uusien ihmisten palkkaamiseen. Lisäksi tekisimme sellaisen ratkaisun, jolla me pystyisimme keventämään keskituloisten verotusta: asettaisimme katon työttömyyspäivärahalle, sairauspäivärahalle ja ansiosidonnaisille päivärahoille, niin että turvaa kertyisi enintään 4 000 euron turvan verran. Se on ihan riittävä ansiosidonnainen turva meidän mielestämme, ja tämä säästyvä raha voitaisiin käyttää sitten tuloverotuksen keventämiseen. Kannustaisimme kokeneempia työntekijöitä jatkamaan työuraansa alimman eläkeiän yli veroporkkanalla, ja kyllä se erityistalousalue minusta voidaan ottaa käyttöön. Kyllä me pohjalaiset siinä pärjäämme, ja sieltä tulee sitten Kokkolaan ja Vaasan satamaan kuitenkin rahtia idästäkin päin. Kuten edustaja Kosonen kertoi, toivon, että hallitus edistäisi Euroopan unionissa tällaista temu- tai krääsäveroa niin, että me saataisiin tällaisen huonon, kuluttajien kannalta ehkäpä jopa vaarallisen tavaran tuomista Eurooppaan vähennettyä. Siihen voisi jonkunlaisen veron säätää. Kehittäisimme kotitalousvähennystä esimerkiksi yksin elävien kannalta niin, että se olisi yksin elävien kannalta korkeampi, koska yksin elävä omasta siivouksestaan ja remonttitoiminnastaan voi vain yhden ihmisen tuloista tehdä niitä vähennyksiä. Sen lisäksi, arvoisa puhemies, me kiihdyttäisimme rakennusalan toimintaa, koska rakennusala on monen muun teollisuuden haaran ikään kuin sydän tai dynamo ja tuottaa tilauksia monelle muulle teollisuudenalalle. Väitän, että rakennusalan lama on yksi suurimpia syitä tähän hyvin vaikeaan työllisyystilanteeseen. Loisimme mahdollisuuksia saada vakuuksia enemmän oman asunnon ostamiseen, omakotitalon rakentamiseen. Ottaisimme tämän ARA-välimallin, lyhyemmän korkotukilainavaihtoehdon, käyttöön. Loisimme korjausohjelman homekoulujen, rautateiden, maanteiden kunnostamiseen. Tästä on hyviä kokemuksia esimerkiksi finanssikriisin aikana. Nämä olisivat sellaisia keinoja, millä rakennusalaa meidän käsityksemme mukaan esimerkiksi saisi liikkeelle. Ihan ydintyöllisyyspolitiikan kannalta nostan kaksi keskustan keinoa esille. Ensinnäkin tämä suojaosan poistaminen työttömyyspäivärahan sovittamiseen, että saa käydä töissä jonkin verran ja saa sen saman työttömyyspäivärahan, on ollut huono ratkaisu. Se on ihan niin kuin maalaisjärjellä ajatellen arvelikin, että näin käy: ne, jotka ovat vähän tehneet töitä siinä työttömyyden ohessa, ovat lopettaneet kokonaan työnteon. Näin on käynyt, kun olen vaikkapa työvoimaviranomaisten kanssa keskustellut. Suojaosa tulisi palauttaa. Lisäksi, jos työllistää nuorisotyöttömiä ja pitkäaikaistyöttömiä, me haluaisimme, että voisi niitä niin sanottuja sivukuluja, sosiaalikuluja, hieman vähemmän työnantaja maksaa. Puhemies! Päätän nyt tämän puheenvuoroni tähän varsinaiseen kysymykseen, johon käsitykseni mukaan kukaan hallituksen ministeri ei ole vielä vastannut: oletteko te, arvoisa työministeri, ja onko hallitus valmis kutsumaan koolle tällaisen työttömyys- tai työllisyysriihen, jossa olisivat paikalla kaikki puolueet ja sitten varmasti täytyy partit olla myöskin paikalla ja yrittäjäjärjestöjä ja muita merkittäviä yhteiskunnallisia tahoja? Voisimmeko me yhdessä yrittää löytää jotakin uutta, koska juuri tämä velkajarru saatiin näin hyvin poljettua pohjaa, voisiko nyt näin sanoa?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-10-15T20:28:26,2025-10-15T20:33:20,Hyväksytty,1.1 2025_96_309,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_310,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin sanoisin tähän, että miten huolehditaan parhaiten siitä, että työehdot tulee hoidettua tällaisessa ketjussa: ehdottaisin, että ministeri laittaisi liikkeelle työn, jossa tilaajavastuulakia kehitettäisiin, koska sen ketjun pitäisi olla niin, että sen työn tilaaja tai pääurakoitsija vastaa sen ketjun työehtojen ja muitten asioitten oikeellisuudesta. Silloin me vältyttäisiin aika monelta asialta, jos me siinä asiassa edetään, ja se voisi olla semmoinen asia, jolla päästään eteenpäin. Arvoisa rouva puhemies! Vielä tähän tilanteeseen, jossa meidän olisi panostettava, jos Suomi aikoo pärjätä, osaamiseen niin ennen työuraa kuin työuran aikana. Meillä tulee olemaan iso haaste, miten opiskelu ja työ yhteensovitetaan tulevassa tilanteessa, ja se on erittäin iso ongelma, koska nyt tässä on poistettu ja romutettu aikuiskoulutustuki, koulutusvähennys on poistettu, koulutuskorvaus on poistettu, ammatillisen koulutuksen leikkaukset näkyvät nyt. Ne näkyvät nyt ammattikoulujen arjessa. Opetusministeriä olisin päivällä haastanut tästä asiasta, mutta hän kerkesi jo lähtemään. Meidän pitää saada enemmän ihmisiä ja osaamista kasvatettua, ja niitä pitää systemaattisesti tehdä. Erityisesti työttömiä pitäisi voida kouluttaa entistä enemmän työvoimapula-aloille ja ‑ammatteihin. Ja siihen tuossa aiemmin ehdotin, että jos tällaista koulutusta järjestettäisiin, niin silloin kunnat vapautettaisiin tästä työttömyysturvasta näitten ihmisten kohdalta, ja se toisi todella ison draiverin siihen, että näitä ihmisiä saataisiin koulutettua ja näin päästäisiin eteenpäin siinäkin asiassa. Sitten, arvoisa rouva puhemies, nuorten osalta tämä työllistämisseteli on tavallaan palkkatuettua työtä noin käytännössä. Se on aivan samanlaista, mutta se on nyt kohdennettu. Se koskee kuutta prosenttia siinä nuorten ikäryhmässä, ehkä juuri niitä vaikeimpia, toivon mukaan, auttaa, mutta sitten sille 94 prosentille nuoristakin kyllä täytyy toimia olla, ja tässä mielessä on siihen tarpeellista tehdä. Arvoisa rouva puhemies! En tiedä, onko normaalisti ollut tapana, että keskustelussa puutun pariin keskustan ehdotukseen ja pyytäisin heitä vielä harkitsemaan niitä ihan sen takia, että nehän tavallaan ovat jo olemassa. Ensinnäkin tämä 4 000 euron raja työttömyysturvan osalta: Meillä on ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa nyt jo, että 3 534,95 euron yläpuolisesta ansiosta tulee työttömyysturvaa vain 20 prosenttia. Eli tavallaan me ollaan tämä jo hoidettu, mutta myöskin sitten joka viides euro vaikuttaa työttömyysturvaan sen yläpuolella. Ja sitten jos puhutaan työttömyysturvan tasosta neljällä tonnilla, niin nykyinen työttömyysturvan taso on 2 095 euroa, leikattuna 20 prosentilla se on 1 676 euroa, että se menee aika paljon pienemmäksi kuin ansio. Sitten vielä kun viisi prosenttia otetaan, niin mennään alle 1 600:n. Sitten jos katsotaan vaikka viiden tonnin palkalla, niin nämä luvut ovat 2 288, 1 830 ja 1 716. Kyllä ne nyt on tässä nykyjärjestelmässäkin hoidettu, niin että siinä mielessä en lähtisi siihen. Sitten tämä kohta, jossa kannustetaan alimman eläkeiän yli työskentelemään. Meillä on tämmöinen järjestelmä nykyisessä eläkejärjestelmässä, joka on vielä kannustavampi kuin tämä 20 prosentin verovähennys. Eli käytännössä henkilö, joka on saavuttanut alimman eläkeiän, esimerkiksi kahden tonnin eläkkeellä, ansaitsee jokaiselta tekemältään kuukaudelta kahdeksan euroa lisää eläkettä eli vuodessa 96 euroa eläkettä, ja jos hän on töissä sen ajan vaikka kolmen tonnin palkalla, niin siitä vielä tulee 45 euroa. Eli hän saa eläkettä 141 euroa sen vuoden aikana lisää pysyvästi. Tavallaan tämä on vielä kovempi kannuste kuin tämä miinus 20 prosenttia, tämä on seitsemän prosenttia. Tässä suosittelisin, että mietitte näitä, että käytetään näitä keinoja, joita meillä on jo olemassa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-10-15T20:33:28,2025-10-15T20:38:43,Hyväksytty,1.1 2025_96_311,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aalto-Setälä poissa. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_312,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnä aivan valtava kiitos työministeri Marttiselle siitä, että hän on jo seitsemän tuntia ollut täällä meidän kanssamme keskustelemassa aiheesta. Se osoittaa varsinaista sitoutumista. Toki olisin toivonut, että myös pääministeri olisi voinut olla yli kahden tunnin ainakin, että oltaisiin päästy tähän varsinaiseen keskusteluun, mihin myös edustajat voivat osallistua laajemmin kuin vain ryhmäpuhujien muodossa. Sitten vastaus työministeri Marttiselle, kun kysyitte juuri minulta, miksi työllisyys- ja kasvuriihi tarvitaan jo tänään. Tämä kysymys oli jokunen tunti sitten, ja nyt vastaan siihen. Suomessa on yli 300 000 työtöntä. Pitkäaikaistyöttömien määrä hipoo 1990-luvun huippua. Joka kahdeksas ihminen työttömänä, nuorisotyöttömyys on järkyttävän korkeaa. Kertakaikkisesti meillä on kansallinen hätätila, suurtyöttömyys tässä maassa aikana, jolloin meidän pitäisi saada välttämättömästi kasvua. Olemme sitoutuneet yhdessä esimerkiksi velkajarrumenettelyyn, ja mikäli me emme saa yhdessä kasvua ponnistettua, ihmisille työpaikkoja, niin me joudumme säästämään sitäkin kovemmin tulevina vuosina, puhumattakaan ihmisten inhimillisestä hädästä, tilanteesta, jossa yrität ostaa lapsellesi ruokaa mutta rahat eivät riitä ja työpaikkaa ei ole. Meidän on välttämätöntä tehdä tälle tilanteelle jotain. Jo tänä yönä tekisin, jos saisin valita, mutta viimeistään mahdollisimman pian. Me potkimme positiivista ennustetta eteenpäin jo toista vuotta. Erityisen rankasti tämä näkyy rakennusteollisuudessa. Olemme kuulleet järkyttäviä uutisia metsäteollisuuden ja monien vientialojen rajuista neuvotteluista ja irtisanomisista. Meillä suhdanteet kaikilla tavoilla aiheuttavat työttömyyttä, mutta myös hallituksen selvät virheet. Tämmöinen toivotaan-politiikka ei riitä. Voisin muutaman nähdäkseni merkittävän virheen nostaa tähän keskusteluun, joista toivoisin, että kun työministeri on ollut täällä tänään ja on ollut tämä seitsemän tuntia aikaa punnita näitä vaihtoehtoja, hän ottaa sitten kantaa, voisiko hallitukselta löytyä ymmärrystä näistä asioista neuvottelemiseen. Hallituksen tulisi arvioida esimerkiksi tätä yhteisöveropäätöstään. Kun yhteisöveroa helpotetaan geneerisesti, sen vaikuttavuus on itse asiassa aika huono. Voisiko sen sijaan ottaa keskustan yhteisöveron uudistuksen niin, että erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kohdistuisi Viron veromallin tavoin tuo etu? Tai sitten tämä kotitalousvähennyksen heikentäminen tai suojaosan poisto: voisiko näistä löytyä sellaisia kohtia, joissa hallitus tulisi vastaan, huomaisi, että nämä ovat aiheuttaneet lisää työttömyyttä, lisää konkursseja ja näiden osalta tarvitsee tulla vastaan?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-10-15T20:38:50,2025-10-15T20:42:07,Hyväksytty,1.1 2025_96_313,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kalli., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_314,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On todella erittäin hyvä, että ministeri on vielä täällä paikalla, ja siksi ajattelinkin käydä nyt läpi muutamia sellaisia asioita, joita tässä keskustelun kuluessa on noussut esiin. Alkuun on pakko kommentoida vielä edustaja Bergbomin puheenvuoroa. Edustaja ei enää ole täällä nyt valitettavasti paikalla, mutta kun hän puhui lapsiperheistä, niin siihen liittyen on kyllä pakko huomauttaa, että olen äärimmäisen huolissani siitä selvityksestä ja vaikutusarviosta, jonka sosiaali- ja terveysministeriö on meille tuonut tiedoksi nyt viimein, eli kokonaisarviosta, jonka mukaan jopa 31 000 lasta uhkaa ajautua köyhyyteen hallituksen toimien johdosta. [Hilkka Kemppi: On jo!] Se on kyllä huolestuttava lukema, johon meidän kaikkien pitäisi pysähtyä. Tietysti työttömyys liittyy suoraan myös tähän samaan asiaan, ja siksi todella on tärkeää, että ihmisille saataisiin työtä ja toimeentuloa. Olen itsekin tavannut aika paljon yrityksiä ja yritysten edustajia tässä viime kuukausina, ja sieltä tulee kyllä monenlaista viestiä ja toivetta. Vaikkapa nyt viimeisen kahden vuoden aikana päällimmäisenä toiveena tai murheena tai pullonkaulana en ole saanut sitä viestiä, että meidän pitäisi kiireisesti alentaa yhteisöverotusta ainakaan tällaisella mallilla, tällaisella tavalla, jota hallitus nyt esittää, mutta monia muita toiveita ja viestejä sieltä kyllä on tullut. Tällä hetkellä ja viime aikoina erittäin usein tulee vastaan pullonkaulana nimenomaan tämä rahoituksen saamisen vaikeus, josta muun muassa edustaja Mehtälä täällä aiemmin ansiokkaasti puhui. Se on todellinen pullonkaula, johon täytyy löytyä ratkaisuja. Sitten on myös jatkuvasti lisääntyvä byrokratia, erilaiset normit, sääntelyt, byrokratia, joka tuntuu koko ajan vain lisääntyvän, vaikka sitä on ollut tarkoitus pikemminkin vähentää. Olisi tärkeää, että yrittäjillä ja yrityksillä olisi mahdollisuus keskittyä yhä enemmän siihen varsinaiseen ydinliiketoimintaansa eikä erilaiseen sääntelyyn ja byrokratian pyörittämiseen. Luvitus on edelleen iso ongelma. Se olisi tärkeää saada sujuvammaksi ja ennakoitavammaksi. Mutta sitten kyllä valtavan iso ongelma on se, että kerta kaikkiaan tuntuu olevan puutetta tuotteiden ja palveluiden kysynnälle, ja siihen liittyen valitettavasti on tunnistettu myös toimia, joita hallitus on tehnyt, joilla hallitus on itse pahentanut tätä ongelmaa, ja kyllä esimerkiksi kotitalousvähennyksen heikennys on yksi valitettava, konkreettinen esimerkki. Se on ollut tuhansille pienille ja pk-yrityksille ja monille perheille erittäin tärkeä kannustin. Keskusta haluaisi palauttaa kotitalousvähennyksen ennalleen, ja se kyllä lisäisi työtä ja yrittäjyyttä tähän maahan. Sitten nämä arvonlisäveron korotukset, joita on tehty mittavasti paitsi yleiseen arvonlisäveroon myös näihin eri veroluokkiin, ovat eittämättä myös heikentäneet ostovoimaa, ja kyllä ne tuntuvat sitten monien yritysten toiminnassa. Ansiotuloihinkin esitettävät veronkevennykset valitettavasti nyt aiotaan kohdistaa tavalla, joka ei juuri näytä hyödyttävän pieni- ja keskituloisia — eli niitä tavallisia suomalaisia palkansaajia, jotka kyllä voisivat varmasti lisätä sitä kuluttamista, jos se veronkevennys tuntuisi enemmän siellä omassa palkkapussissa eli käteen jäävässä summassa. Ymmärrän hyvin, että moni palkansaaja tai moni keskituloinen saattaa kokea hieman epäreiluna sen, että kun nyt kuitenkin hallitus valitsee käyttää miljardiluokassa veronkevennyksiä, niin siitä kuitenkin suhteellisen pieni osa niin sanotusti valuu sitten sinne omaan pussiin. Tässä muutamia päällimmäisiä. Täytyy vielä mainita tietysti koulutusleikkaukset, sekä ammattikoulutukseen tehdyt leikkaukset että tosiaan esimerkiksi tämä aikuiskoulutustuen leikkaus. Se on kyllä erittäin ongelmallinen, erityisesti nyt vaikkapa sitäkin tilannetta vasten, että me tulemme tarvitsemaan myös osaavaa työvoimaa lisää, ja siksi tähän täytyy löytyä ratkaisuja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-10-15T20:42:19,2025-10-15T20:47:42,Hyväksytty,1.1 2025_96_315,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mehtälä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_316,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan ensimmäiseksi ministeri Marttiselle nöyrä kiitos tästä läsnäolosta. Se on merkki siitä, että työministeriä kiinnostaa tämä välikysymyksen keskustelu. Olemme tänään käyneet tosi sisältörikkaan keskustelun, ja varmasti kaikille on tullut selväksi, että tämä välikysymys oli tarpeellinen. Miksi näin? Kun hallitus aloitti reilu kaksi vuotta sitten toimintansa, monella suomalaisella oli suuret odotukset. Hallitusohjelman 55 000 sanaa, siis, hyvät kollegat, hallitusohjelman 55 000 sanaa sisälsivät hyviä kirjauksia ja tavoitteita. Hallituksen punainen lanka perustui siihen, että maahan saadaan talouskasvua, 100 000 uutta työpaikkaa ja että velkaantuminen lopetetaan. Nämähän ovat tosi hienoja tavoitteita, ja minä yhdyn 100-prosenttisesti näihin tavoitteisiin. Mutta kun nyt peilataan niitä tavoitteita, joita te, hallitus, itse asetitte itsellenne, niin valitettavasti joudumme toteamaan, että näistä tavoitteista yksikään ei ole oikein onnistunut. Elikkä ensimmäisenä talouskasvua ei ole, toisena työttömyys on lisääntynyt, ei vähentynyt, kolmantena konkursseja on tehty ennätysmäärä, neljäntenä velkaantuminen kiihtyy koko ajan ja sitten viimeisenä yrittäjien elämää on vaikeutettu. Tästä kerron esimerkin: Meillä Haapavedellä on Suomen merkittävimpiä biokaasualan yrityksiä. Ne ovat joutuneet lomauttamaan lähes puolet työväestä, kolmisenkymmentä työntekijää, ja omalta osaltaan tähän on vaikuttanut viisi eri asiaa, minkä hallitus on tällä kaudella biokaasualalle tuonut, sääntelyä ja sitten myös kannattavuuden heikkenemistä. Omalta osaltaan tietysti on monta muutakin tekijää, mutta yksi tekijä on, ihan totta, tämä. Arvoisa puhemies! Maamme suurimmat ongelmat ovat siis matala syntyvyys ja velkaantuminen ja talouskasvun puute, ja me tarvitaan vaihtoehto, jolla saadaan talouskasvua ja toivoa koko maahan. Minusta pääministeri Orpo totesi todella hyvin, että me tarvitsemme toivoa, ja varsinkin yrittämisessä sehän on kaiken a ja o, että meillä on toivo tulevaisuudesta, ja sillä on myös merkittävä vaikutus työllisyyteen. Valtavan suuri merkitys työllisyydelle on toivo, että on usko tulevaisuuteen, että kyllä me tästä eteenpäin mennään ja pärjätään. Investointeihin pitää kannustaa. Keskusta on esittänyt tosiaan tämän investointiverohyvityksen laajentamista pienille ja keskisuurille yrityksille, niin kuin monet EU-maat. Ei tämä ole mitenkään poikkeuksellinen vaatimus. Meillä ovat Saksa ja Ranska lähteneet tästä miljoonan euron investointiverohyvityksen tasosta, ja meillä Suomessa on tosiaankin 50-kertainen tämä raja, 50 miljoonaa. Se on ihan käsittämätön. Sitten tämä malli, että me yrityksen sisään jääviä voittoja verotettaisiin vähemmän, tarkoittaa sitä, että yrityksellä on mahdollisuus investoida ja työllistää, kun se ei maksa sitä osinkona ulos vaan se jättää sisään sen rahan. Koska sitä verotetaan kevyemmin, se kannustaa sitä yritystä tekemään näin. No, sitten meidän on tehtävä arjesta helpompaa niille, jotka kantavat vastuuta, ja tämä menee nyt jo vähän laajempaan näkökulmaan elikkä vanhempainvapaiden verovapauteen, kotitalousvähennyksen parantamiseen ja eläkkeellä työskentelevien verotuksen keventämiseen. Siis tämäkin on yksi merkittävä asia, että meillä saadaan ne, joilla on ammattitaitoa tehdä työtä, erinomainen ammattitaito, vielä työelämässä jatkamaan. Nämä toimet ovat oikeudenmukaisia ja kasvua tukevia ja työllisyyttä parantavia. Sitten tämä kolmas asia, alueellinen eriytyminen, pitää pysäyttää. Meillä on nyt tällä hetkellä nähtävissä selvästi tämä Itä-Suomen tilanne, ja siitä on hyvät esitykset tehty erityistalousalueena, jolloinka siellä olisi sellaisia etuja, jotka mahdollistavat yritystoiminnan ja koulutuksen siellä Itä-Suomessa paremmin ja kannattavammasti eivätkä, niin kuin edustaja Kallio hyvin toi esille, tämä ammattitaitoinen työvoimavirta ja yritykset poistu sieltä Itä-Suomesta. No, sitten tähän luvitukseen on vielä pakko pysähtyä. Minusta hallituksen esitys uudesta lupavirastosta oli vallan hyvä, mutta se, että sinne viraston sisään jätettiin yleisen edun valvontayksikkö, jolla on mahdollisuus valittaa viraston omista päätöksistä, oli jotenkin... Vierastan tällaista ajatusta, että viraston sisällä on sisäinen yksikkö, joka voi valittaa viraston päätöksistä. Tässä tulee vähän tämmöinen valitusautomaatin tunne. Toivotaan, että tästä ei tule ongelmaa, mutta pahoin pelkään, että voi tulla melkoinen ongelma jatkossa. Arvoisa puhemies! Nyt tarvitaan koko maata ja kaikenkokoisia yrityksiä hyödyttäviä päätöksiä. Se, jos joku, vaikuttaa työllisyyteen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-10-15T20:47:53,2025-10-15T20:54:13,Hyväksytty,1.1 2025_96_317,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Jukkola., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_318,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Yrittäjänä olen saanut työllistää varmaan satoja työntekijöitä matkan varrella, osan lyhyemmän aikaa, osan pidemmän. On vaikka kesätöitä, ja sitten on tämmöisiä pitempiä työsuhteita. Se on ollut aina hieno kokemus, ei pelkästään meille työnantajille vaan myös työntekijälle. Se on semmoinen yhteisöllisyys, mikä sinne yrityksiin aina tulee, kun siellä laitetaan firman työtakkia ja työvaatteita päälle: kuuluu johonkin, ja se antaa hyvää merkitystä sille tekemiselle. On selvät päämäärät, mitä kohti yhdessä mennään. Tätä toivoisi monen työttömän Suomessa kokevan, näitä tunteita. Tämä on se syy, miksi hallitus tekee määrätietoisesti toimia niin työllisyyden eteen kuin myös yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Tämä kilpailukyvyn vahvistaminen tarkoittaa samaa asiaa: silloin kun yritys on kilpailukykyinen ja se voi investoida, se voi myös työllistää, millä on siihen parantava vaikutus. Työ ei synny itsestään, sen eteen on luotava edellytykset. Siksi kevennetään työn verotusta, helpotetaan lupa- ja byrokratiaprosesseja ja kannustetaan ennen kaikkea investointeihin ja myös houkutellaan tuolta maailmalta investointeja tänne Suomeen. Tällä erityistalousalueella, mitä tässä on aika monessa puheenvuorossa kommentoitu, tarkoitan just tätä: jos me olemme houkutteleva erityistalousalue, koko Suomi, niin sieltä maailmalta, Euroopasta, tulevat ne investoinnit tänne, jolloin se sitten hyödyttää varmasti koko Suomea, jos tässä onnistumme hyvin, ja ainakin lupaavalta hallituksen puolesta se näyttää. Kaikki työ on tärkeää, olipa sitten kyse ensimmäisestä kesätyöstä, pitkäaikaisesta urasta teollisuudessa tai vientiyritysten avainprojektissa. Kun yrityksillä on mahdollisuus investoida ja kasvaa, syntyy uusia työpaikkoja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-10-15T20:54:14,2025-10-15T20:57:03,Hyväksytty,1.1 2025_96_319,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Täällä on neljä puhetta vielä listalla. Otetaan nämä, ja sitten ministeri saa vastata. Mikäli sitten vielä tulee, niin totta kai nekin otetaan, en minä sitä sano, mutta tässä olisivat nyt nämä. Voitte esittää ministerille nyt loppukysymyksiä, olkaa hyvä. Ministerihän on täällä tietysti ihan loppuun asti. — Olkaa hyvä, edustaja Oinas-Panuma.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_320,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ihan ensiksi täytyy kommentoida tähän erityistalousalueasiaan se, että sen ideahan on se, että jollekin tietylle alueelle voitaisiin saada sitä kasvua, ja jos me nyt koko Suomesta jotenkin mystisesti tehtäisiin erityistalousalue, niin eihän se silloin kannusta investoimaan nimenomaan Itä-Suomeen, vaan se kannustaa yleisesti investoimaan Suomeen. Jos me lähdettäisiin erityistalousaluetta rakentamaan, niin kyllä itse esimerkiksi näkisin niin, että jos se vaikkapa Kainuuseen tehtäisiin, niin sitten se tehtäisiin sen LUMI-tietokoneen ympärille, kun siellä on jo muutenkin sen alan toimintaa. Kyllä erityistalousalueasia on semmoinen, että sitä kannattaa selvitellä, ja ainakin itse tulevaisuusvaliokunnassa olen asiaa saanut pitää esillä. Tänä päivänä ollaan monta kertaa kuultu, että kasvua pilkahtelee, ja tässä syksyn mittaan aina, että se kasvu on siellä nurkan takana. Minä olen sitä nurkkaa nyt haeskellut, se on ollut vähän hukassa. Toivottavasti löytyy pikkuhiljaa, ja kasvu sieltä nurkan takaa sitten myös. Tänä päivänä kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron jälkeisissä debateissa edustaja Satonen, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, sanoi, että joustavasti pitäisi päästä liikkumaan alalta toiselle. Tässä minä olen täysin samaa mieltä, koska meidän työelämä on tällä hetkellä hieman kankeaa ja ihmisten pitäisi päästä vaihtamaan myös alalta toiselle. Keskustalle osaaminen ja inhimillinen pääoma on sivistyspuolueena aivan äärimmäisen tärkeää. Senpä takia haluaisinkin vielä tälleen loppupäivästä muistutella tästä meidän uudelleenkouluttautumisesta. Eli niin kuin täällä on aiemmin puhuttu, esimerkiksi ammattikoulusta on leikattu, ja lisäksi hallitus on poistanut tämän aikuiskoulutustuen. Silloin kun aikuiskoulutustuki poistettiin, niin kovasti lupailtiin, että kyllä tulee sitten sinne tilalle uusi malli. Nyt haluaisinkin vielä, että saisin tänä päivänä kuulla, milloin se uusi malli tälle aikuiskoulutustuelle on tulossa. Ymmärrän, että haluatte sitä edellistä mallia parantaa, mutta milloin se uusi malli saadaan, ja minkälainen se on? Ja sikäli mikäli sitä korvaavaa mallia ei ole tulossa, niin toivottavasti saisin myös sen kuulla. Ihan viimeiseksi haluan vielä kiittää ministeriä ehdottomasti siitä, että olette ollut täällä kuuntelemassa tätä keskustelua, ottamassa täältä meidän vinkkejä ylös. Toivottavasti olette saanut tänä päivänä tarpeellisia evästyksiä työtä varten.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-10-15T20:57:23,2025-10-15T20:59:28,Hyväksytty,1.1 2025_96_321,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kosonen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_322,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin kiitän ministeriä sinnikkyydestä kuunnella täällä meidän keskusteluja. Tuntuu vähän siltä, että kun täällä nyt pian aika lailla ollaan omiemme kesken, niin alkaa leppoisammaksi ja leppoisammaksi tämä elämä muuttua. Kysyisin ministeriltä, kun tämmöinen mahdollisuus nyt on, tästä erityistalousalueesta, että onko sellaisesta aidosti keskusteltu. Harri Bromanin raporttia odotamme, kuten mainitsitte, semmoinen on tulossa. Mutta jos ajatellaan, niin Norjassa ja Ruotsissahan näitä on käytössä, ja jos ollaan ihan rehellisiä, niin Suomessakin on käytössä. Esimerkiksi Meyerin telakka on melkoinen erityistalousalue. Sinne Suomi laittaa tukea aika lailla, ja meidän kaikkien pitää huomata, että tämmöinen on jo olemassa. Kertaan vielä lisää näitä keskustan kasvutoimia. Me esimerkiksi ulottaisimme teollisuuden vihreän siirtymän investointien verotuen myös pienemmille yrityksille laskemalla sitä investointivaatimusten alarajaa. Ajattelen, että kaikki tällaiset olisi hyvä ottaa kyllä käyttöön. Nyt on se 50 miljoonaa euroa, ja se voisi olla vaikka miljoonakin euroa, tällainen kannustin. Hallitukselta on ilmeisesti tulossa tämä YEL-maksujärjestelmän uudistus. Se todella pitää uudistaa, jotta nämä todelliset kustannukset huomioitaisiin paremmin ja tuettaisiin siten oikeasti yrittäjyyttä. Täällä on puhuttu tästä rakentamisen reformista. Tällä hetkellä rakentaminen on aika lailla alhaalla, ja aikamoinen painekin siellä vähitellen alkaa tulla sitten, kun asuntoja kuitenkin tarvitaan. Me luotaisiin tavallisille suomalaisille, myös nuorille ja pieni- ja keskituloisille, uusi polku vuokrata oma koti, vahvistettaisiin valtiontakauksia oman asunnon hankinnassa. Tässä olemme myös kysyneet hallitukselta niitä toimia, kuinka asuntolainoitusta saataisiin joustavammaksi. Tiedämme, että tämä ei ole ainoastaan harvaan asuttujen alueiden tai itäisen Suomen ongelma, vaan myös sillä, joka asuu keskustenkin lähettyvillä, on haasteita lainoituksen saamisessa. Tähän todella toivomme toimia, jotta jokainen pääsisi sitten siihen omaan kotiin kiinni, ja tämäkin sitä työllisyyttä kyllä edistää. Sitten vielä tästä osaamisen Suomesta, arvoisa puhemies, jatkaisin. Eli ollaan kyselty tämän aikuiskoulutustuen vastineen perään. Se on hallituksesta luvattu toteuttaa. Kun me sivistysvaliokunnassa tätä käsittelimme, niin siihen on itse asiassa todellinen tarve erityisesti sote- ja kasvatusalalla, näissä kuulemisissa tuli selville, koska siellä harvoin on sitten mahdollisuus yrityksen, kun ei ole taustalla sitä yritystä, vaan on kunta- tai hyvinvointialue siellä taustalla, kouluttautua tavallaan työnantajan rahoituksella. Siellä on paljon alanvaihtopainetta ja tarvettakin vähän siihen työnkuvan uudistamiseen ja myös siihen urakehitykseen. Todella toivomme, että se tulisi tosi pian, koska tässä on nyt jo tulossa muutaman vuoden väli sille, että alaa on pystynyt tämän kouluttautumisen kautta vaihtamaan. Me keskustassa ajattelemme, että jokaisen ihmisen työ ja kouluttautuminen on tärkeää huolimatta iästä. Olen saanut toimia myös selvityshenkilönä elämässäni joitakin kertoja. Yhden selvityksen olen tehnyt opetus- ja kulttuuriministeriölle, ja se koski seutukaupunkien korkeakouluttautumista muutama vuosi sitten. Siellä ehdotin tällaista korkeakoulukeskusmallia, joka itse asiassa siellä ministerinkin kotipaikkakunnalla varmaan jollain tavalla ja siinä Porissa sitten lähistöllä on ollut olemassa ja jossa nimenomaan kunta, elinkeinoelämä ja oppilaitokset, korkeakoulut — ei välttämättä sijaintipaikankaan tarvitse olla ihan siinä juuri sen kunnan alueella — tekisivät tämmöisiä selkeitä sopimuksia, että koulutetaan sille alalle, mitä siellä alueella tarvitaan, onko se sitten hybridikoulutus tai lähi-, etä-, kuinka vain. Aika usein koulutuspaikkoihin opiskelijat myös kiinnittyvät, ja sillä on väliä, missä koulutetaan. Tällaisia hybridimalleja ja korkeakoulukeskuksia kannattaisi miettiä, koska joka puolelle Suomea kyllä tarvitaan niitä työntekijöitä ja osaajia. Sekin auttaa sitä työllistymistä. Vielä olisi sanottavaa paljon työkykyisyydestä ja mielenterveydestä, kuinka se vaikuttaa siihen elämään, ja myös siitä, että nämä osa-aikatyöt, jotka itse asiassa hallitus on leikannut pois mielenterveyskuntoutujilta, ovat itse asiassa olleet tosi tärkeitä asioita niille mielenterveyskuntoutujille, ja niistä on saatu myös hirmu hyviä tuloksia, ja se on myös kustannustehokasta ollut. Eli tästä on myös ihan tutkittua dataa, että ne kannattaisi kyllä ottaa takaisin, jotta nämä kuntoutujat pääsisivät elämän syrjään kiinni ja takaisin sitten työhönkin kiinni.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-10-15T20:59:29,2025-10-15T21:05:47,Hyväksytty,1.1 2025_96_323,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_324,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Bergbom kehui tänään aikaisemmin hallituksen tukia lapsiperheille tämän keskustelun yhteydessä. On totta, että työtulovähennykseen on huomioitu lapset ja sitä kautta töissä käyvien lapsiperheellisten tilanne on parantunut, mutta samaan aikaan hallitus on itse asiassa leikannut kaikki lasten ruokarahat pois työttömyysturvasta. Tällä hetkellä, kun työttömyys on suurissa lukemissa, Euroopan toiseksi pahimmassa alhossa Suomessa, näitä työttömiä lapsiperheitä on paljon. Mielestäni on aika julmaa, että heille ei varata lasten elättämiseen edes sitä ruokarahaa, mikä aikaisemmin työttömyysturvassa on ollut. Tällä muutoksella kokoomus ja hallitus arvioivat, että saadaan 10 000 uutta työpaikkaa, siis kun työttömyysturvasta poistettiin lapsikorotus hallituksen aloittaessa. Nyt kysyisin ministeriltä: millaisia selvityksiä olet nähnyt tuon työttömyysturvan lapsikorotuksen poiston vaikutuksesta työllisyyteen? Oma arvioni on se, että se ei ole vaikuttanut työllistävästi vaan pikemminkin on ollut osatekijä luomaan tätä tilannetta: meillä on tullut tämän hallituskauden aikana 31 000 köyhää lasta enemmän tähän maahan, ja tilanne sillä puolella on karmiva. Toivoisin hallitukselta voimakasta politiikkaa perheystävällisen työelämäkulttuurin luomisessa, itse asiassa myös laajemmassa mittakaavassa. 77 prosenttia suomalaisista pitää itse asiassa perhe-elämän ja työn parempaa yhteensovittamista hyvänä keinona esimerkiksi syntyvyyteen, siihen, että heidän lapsilukutoiveensa voisi toteutua, ja työllisyys on suoraan kiinni siitä, että myös perheellistyä uskalletaan. Sitten taas, kun katsomme raskaussyrjintää, on myös pois työntäviä tekijöitä. Erityisesti naiset kokevat edelleen raskaussyrjintää. Luvut ovat melko karuja, ja erityisesti niissä tilanteissa, missä naisella on ollut määräaikainen työsuhde, koetaan raskaussyrjintää. Onko hallituksella valmisteilla jonkinlaista lakipakettia siihen, että näistä määräaikaisten ketjuttamisista päästäisiin eroon? Nimittäin naisvaltaisilla aloilla esimerkiksi opettajien keskuudessa on paljon ketjuttamista, ja se osaltaan luo tätä epäreilua tilannetta. Toivoisin myös, että hallitus tarkastelisi pikapuoliin sitä, pitäisikö työttömyysturvaan lisätä lapsikorotus ja sitä kautta tuoda lapsiperheet samalle viivalle. On aivan yhtä arvokasta olla äiti tai isä tässä maassa, oli sitten työtä tai ei.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-10-15T21:05:50,2025-10-15T21:09:00,Hyväksytty,1.1 2025_96_325,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalli, ja sitten ministeri.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_326,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pakko vielä tähän loppuun nostaa esiin suuri pettymykseni erääseen asiaan, joka ei kyllä suoraan ole tämän salin asia, mutta kyse on siis tästä pääkaupunkiseudun raitiovaunuhankinnasta, joka on siis mittaluokaltaan valtavan iso hankinta. Vaikka päätöstä ei todella valtioneuvostossa tai eduskunnassa suoraan tehdä, niin siihen kuitenkin kanavoidaan myös valtion tukea valtion budjetin kautta. Siksikin tietysti asia meitä koskettaa ja koskettaa mitä suurimmassa määrin tätä keskustelua, eli työttömyyttä. Aiemmin kuultujen uutisten mukaan hankinta on siis suunnilleen 270 miljoonan euron arvoinen, ja tänään esimerkiksi Kauppalehti uutisoi, että kyseessä saattaa olla mittaluokassaan jopa yli puoleentoista miljardiin euroon nouseva hankinta. Kaikki ymmärrämme, että sen vaikutukset ovat silloin mittavat, ja kun valitettavasti se hankitaan nyt Puolasta eikä suomalaiselta toimijalta, jonka alihankintaverkosto vielä vahvemmin olisi täällä Suomessa, niin on kyllä erittäin valitettavaa, että näin on päässyt käymään. Edelliset kaksi hallitusta ja aiemmin jo Vanhasen hallitus, muistan näin, ovat toimineet aktiivisesti elinkeinopolitiikassaan ja pystyneet tätä vaunutuotantoa Suomessa turvaamaan, ja olisi kyllä tärkeää, että tähän pystyttäisiin myös jatkossa. Arvoisa rouva puhemies! Hyvä ministeri, hyvät kollegat, olemme tänään käyneet erittäin tärkeää keskustelua valtavan tärkeästä aiheesta, suurtyöttömyydestä, jonka uskon, että kaikki meistä haluavat kääntää ja voittaa. Keskustelussa on tuotu esiin useita eri konkreettisia toimia, toimenpiteitä, joita pitäisi tehdä. Kiitän todella osaltani ja koko keskustan eduskuntaryhmän puolesta, että työministeri Marttinen, olette ollut täällä koko keskustelun ajan. Uskomme, että myös tästä keskustelusta jotain eväitä sinne hallituksen valmisteluunkin tulee. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-10-15T21:09:00,2025-10-15T21:11:26,Hyväksytty,1.1 2025_96_327,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten ministeri, olkaa hyvä. — Takarajaahan meillä ei tänä yönä ole.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_328,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Matias,Marttinen,Työministeri,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Hyvät kansanedustajat! Tosiaan tietysti kun tässä talossa olen saanut hoitaa myös muita parlamentaarisia tehtäviä, niin kun ministerinä aloitin, muistutin kyllä omiani myös siitä, että kyllä eduskunnassa ollaan isäntiä ja emäntiä ja ministerit ovat renkejä. Kuitenkin me toimimme tämän parlamentaarisen luottamuksen varassa, ja silloin jos käydään välikysymyskeskustelua, minusta on aika luontevaa, että kuullaan kuitenkin myös kansanedustajien käymää keskustelua. Ainahan fiksu, toisiaan kunnioittava keskustelu myös parantaa yhteistyövälejä, ja ainahan, totta kai, nousee hyviä ehdotuksia. Niin kuin tiedätte, mitä tulee siihen, pystyykö hallitus kaikkia toteuttamaan ja muuta, niin meillä on tietysti omat rajoitteemme taas siinä, mutta arvostan hyvin paljon sitä, että tätä keskustelua kaikkinensa on käyty. Rouva puhemies! Pyrin nyt vielä vastaamaan muutamiin näihin kysymyksiin, mitkä ovat nousseet esille. Edustaja Kemppi otti esille raskaussyrjinnän. Tästä on siis menossa nyt tällä hetkellä oma STM:n lainsäädäntöhanke, jossa tullaan tekemään muun muassa tasa-arvolakiin myös omia säännösmuutoksia. Myös vastaavasti, kun tämä oman puolueeni ministeriö valmistelee määräaikaisuuksia koskevaa lakipakettia, niin myös siinä — en voi vielä mennä yksityiskohtiin, mutta joka tapauksessa — sen valmistelussa on pohdittu sitä, miten näihin ketjuttamistilanteisiin päästään käsiksi. Erityisen hankala tämä kysymys on siitä näkökulmasta, että tämä kohdistuu julkisella sektorilla töissä oleviin ihmisiin, ennen kaikkea sotesektoriin, sivistyssektoriin. Oman arvioni mukaan yksityiselle sektorille tämä ketjuttamiskysymys ei ole ehkä kuitenkaan siinä määrin niin laajasti tunnistettu kysymys kuin vaikka sitten julkisen sektorin tietyissä ammateissa, ja siellä on siis kyse ennen kaikkea, sanon suoraan, siitä, että johtaminen on ollut todella huonoa. On tehty äärimmäisen lyhyitä työsopimuksia, ja tietysti voidaan myös pohtia sitä, miten myöskään ne kaikki kestäisivät aidosti lainsäädännöllisen valmistelun, mikäli ne päätyisivät taas tuomioistuinten käsiteltäväksi. Mutta tässä oikeastaan ehkä totean myös sen, että meidän kaikkien, kun olemme monet myös päättäjinä kunnissa, kaupungeissa, hyvinvointialueilla, kannattaa tähän aidosti kiinnittää myös huomiota, koska me tarvitsemme näihin hienoihin tehtäviin päteviä työntekijöitä, ja se on todella huonoa henkilöstöpolitiikkaa, jos tehdään tällaisia toimenpiteitä taas sitten siellä puolella. Erityistalousaluekysymys nousi edustaja Kososen puheenvuorossa esille. Tosiaan odotamme Bromanin raporttia. Olen hänen kanssaan käynyt myös itse keskustelua tässä matkan varrella. Edustaja Malm puheenvuorossaan — hän on jo poistunut — viittasi tähän Uutisvuoksi-lehden haastatteluun, jossa pääministeri totesi, että hän suhtautuu asiaan avoimin mielin, eli hänkin odottaa nyt siis sitä, että Bromanin raportti valmistuu. Oli minusta ehkä vähän valitettavaa kuulla, miten osassa puheenvuoroja jotenkin painettiin vielä itse ikään kuin Itä-Suomen alueen tilannetta alaspäin. Tietysti maakunnat ovat hyvin erilaisia, niillä on omat erityispiirteensä niin kuin kaikilla maakunnilla taas vastaavasti on, mutta luulen kyllä niin, että tässä salissa kaikilla puolueilla, kaikilla ryhmillä on aidosti tahto tehdä semmoisia asioita, että koko Suomen elinvoima säilyy vahvana ja juuri kaikkien maakuntien profiiliin liittyviä kysymyksiä saadaan vahvistettua. Sehän on tässä se asia. Vaikka tuolla Rannikko-Pohjanmaalla meillä on tiettyjä teollisuuden sektoreita, jotka taas sitten siellä menestyvät, ja sitten taas kun mennään vaikka Pohjois-Karjalaan, elinkeinorakenne on hyvin toisenlainen, mutta kuitenkin tarkastellaan tämä maakuntakohtaisesti myös sitten läpi. Edustaja Oinas-Panuma, ja taisi olla myös edustaja Kosonen ja ehkä muutkin, kysyi tästä aikuiskoulutustuen korvaavasta mallista. Siis tämähän on jo tällä hetkellä käytössä. Eli siis me emme tarvitse siihen lainsäädäntöpohjaa, vaan meillä on tähän varattuna pieni rahoitus, jonka osalta sitten Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa — kovin pitkä nimi tällä virastolla, mutta sellainen nyt on kuitenkin meillä olemassa — koordinoi tätä kokonaisuutta. Elikkä mukaan on valittu halukkaat korkeakoulut, jotka siis järjestävät muun muassa varhaiskasvatuksen opettajille vaikka erikoistumiskoulutusta tai sairaanhoitajille täydennys- ja erikoistumiskoulutusta, ja rahoitusta kohdennetaan näihin koulutuksiin. Samaan aikaan tässä pilotissa käydään nyt läpi sitä, että kun kuitenkin puhutaan työssä olevista ihmisistä, niin he joutuvat taas sen tutkintorakenteen vuoksi suorittamaan normaalisti kaikki nämä pakolliset harjoittelut. Heistä monella on kuitenkin jo aika pitkä työura taustalla, ja se on, sanotaan, vähän erilaista sieltä työuran kautta taas tulla opintoja suorittamaan. Tässä käydään läpi myös sitä, miten se polku saadaan rakennettua mahdollisimman sujuvasti. Mutta tästä totta kai toimitamme lisätietoa halukkaille, ja toivon, että saan loppuvuoteen mennessä paremman raportin siitä, miten tämän vuoden pilotit ovat menneet eteenpäin. Edustaja Kalli otti esille myös kasvuun liittyviä kysymyksiä. Olen kyllä ihan täysin samaa mieltä luvituksesta, byrokratiasta, johon liittyen myös itse asiassa koordinaatiovastuu kuuluu vastuulleni valtioneuvostossa. Siellä on tehty paljon toimia, mutta samaan aikaan tiedetään se, että EU-tasolla meillä on valmistelussa näitä omnibuspaketteja, jotka ovat olleet erittäin hyviä avauksia. Mutta samaan aikaanhan on myös niin, että kyllä myös komission tasolta on tulossa aika paljon muuta sääntelyä. Elikkä toisaalta puretaan, mutta sitten taas on se toinen kuorma siellä. Olen sanonut aina, kun kierrän tuolla ja tapaan vaikka yrittäjiä tai muita tahoja, että aina saa laittaa niitä ehdotuksia. Meillä on itse asiassa mennytkin aika paljon myös asiaa valmisteluun ja myös päätöksentekoon, mutta jos on ehdotuksia, niin ilman muuta näistä mielelläni sitten kuulen lisää. Rouva puhemies! Viimeisenä vielä: Oikeastaan voisi sanoa näin, että hallituksella on jatkuva työllisyys- ja kasvuriihi käynnissä. Eli me olemme tehneet koko matkan varrella hallituskauden aikana toimenpiteitä. Olen ilmoittanut, että meillä on valmius tehdä koko ajan myös lisää toimenpiteitä, arvioidaan uusia. Eli tähän ei tarvitse erikseen kutsua ikään kuin mitään fyysistä kokoontumista, vaan tämän jatkuvan keskustelun kautta, ehdotusten kautta ilman muuta pidämme yhteyden auki. Vaikka nyt yhtenä osoituksena on se, että budjettiriihessä esittelystäni kuitenkin koottiin myös tämmöinen uusi paketti. Nyt tällä hetkellä pohdin myös sitä, löytyykö sieltä taas työllisyysalueiden palveluiden ja näitten aktivointitoimien kautta vielä joitain sellaisia asioita, mitä olisi syytä tehdä, kun näemme nyt, miten tämä työllisyysalueiden ensimmäinen vuosi on mennyt. Siellä on tiettyjä ongelmia ollut, ja meidän täytyy nyt yhdessä vain käydä läpi se, voidaanko sitä tilannetta parantaa sitten kaikkinensa. Rouva puhemies! Kiitän kansanedustajia hyvästä keskustelusta ja saamastani palautteesta ja toivon, että jatkamme hyvää ja luottamuksellista yhteistyötä niin keskustan eduskuntaryhmän kuin kaikkien muidenkin eduskuntaryhmien kanssa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-10-15T21:11:30,2025-10-15T21:18:50,Hyväksytty,1.1 2025_96_329,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_330,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt tuli kyllä uutinen. Siis kyllä tässä salissa, tässä talossa, edeltäjänne, ministeri Satonen, on sanonut, että hallitus on tuomassa uudenlaisen aikuiskoulutustuen, millä voidaan koko Suomen koulutustarpeita hoitaa. Kun katsotaan tätä edellistä aikuiskoulutustukea, jonka hallitus lakkautti: 10 000 ihmistä kouluttautui sotealalle, käytännössä päivitti osaamista, erikoistui. 10 000 kouluttautui koulutussektorille — esimerkiksi erityisopettajat tulivat pitkälle sitä kautta. Eivät nämä Jotpan palvelut pysty kattamaan sellaista volyymia tai sellaista koko Suomen tarvetta, mitä aikuiskoulutustuella koulutettiin. Toivon kovasti, että ymmärsin väärin ja ministeri tarkoitti jotain muuta ratkaisua ja olette tuomassa aikuiskoulutustuen vielä tähän taloon. Sitten toinen kysymys, jonka haluaisin itse asiassa kysyä ministeriltä: miten te näette sopimisen kulttuurin tulevaisuuden tässä maassa? Tulin juuri Ranskasta, jossa olimme talousvaliokunnan kanssa. Reissu vahvisti todellakin käsitystäni siitä, että kyky sopupolitiikkaan on kestävän talouden ja työllisyyden edellytys. Siis kaduilla oli yleislakko, hallitus hajotettu ja keskipuolue syöty hengiltä. Tuloksena oli luottoluokituksen tippuminen ja yritysten vaikeudet saada lainaa. Tällaiseen riitelyyn ei ole varaa. Se ei ole alusta, missä mikään kasvaisi, ja sen takia toivon, että hallitus rakentaisi sopupolitiikkaa. Meillä ovat tällä hetkellä työmarkkinaosapuolet erittäin kaukana toisistaan. Se ei palvele Suomen tulevaisuutta. Uskon, että kestävään työelämän kehittämiseen tarvitsisimme sopua, ja siinä toivon, että hallitus olisi aktiivisesti sitä myös rakentamassa. Vaikka ministeri nyt poistui, toivon, että saan vastauksen myöhemmin siihen, millä tavalla hallitus voi osaltaan tulla puoliväliin vastaan ja rakentaa tätä sopua, jotta Suomen talous ja tämä suurtyöttömyys saadaan oikeille raiteille. Lopuksi haluan vain kysyä, voisiko hallitus perustaa kasvu- ja työllisyysriihen jo tänään, tehdä päätöksen siitä, että tämä on yhteinen kysymys. Otetaan se samalla lailla hoidettavaksi kuin velkajarru, tehdään se yhdessä ja rakennetaan sellainen uskottava tie ulos suurtyöttömyydestä, jota tämä Suomi tarvitsee ja jonka suomalaiset ansaitsevat.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-10-15T21:18:50,2025-10-15T21:21:36,Hyväksytty,1.1 2025_96_331,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kosonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_332,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eilen saimme yhteisen sopimuksen tästä velkajarrusta, ja tästähän voidaan ajatella, että nyt se leikkaaminen vasta sitten Suomessa alkaa. Mutta entä jos ajattelemmekin, että nyt se kasvu vasta tästä alkaa, ja uskomme tässä talossa kovasti kasvuun? Siellä itäisessä Suomessa olisi paljon kasvun aineksia esimerkiksi tämän matkailun osalta, johon ministerikin tuossa puheenvuorossaan viittasi. Meillä todella matkailuun on iskenyt isosti tämä rajan sulkeutuminen. Ensinnäkin venäläiset matkailijat, sadattuhannet eivät enää tule sinne, ja toisaalta myös kymmenettuhannet vapaa-ajanasukkaat eivät käytä kiinteistöjään, ja tässä on myös vähän semmoista ympäristöuhkaa, eli siellä eivät ole sähköt päällä, eivät vedet päällä, ja siellä nämä kiinteistöt käytännössä mätänevät pitkin saaristoja, järvisaaristoja. Mutta tässä ei olla jääty ihmettelemään, vaan on tehty jo paljon ponnisteluja Keski-Eurooppaa kohtaan, ja toivoisimme kyllä, että valtio myös olisi mukana esimerkiksi Visit Saimaan kautta niissä markkinointiponnistuksissa, jotta saisimme sinne Saimaalle ja järvialueille, järvisaaristoon matkailijoita. Tässä on aivan kaikki mahdollisuudet hyvään onnistumiseen jopa nopeammassa tahdissa kuin Lappi onnistui. Lapilla meni 30 vuotta, ja samaahan tietysti Saimaan alueella on myös tehty kymmeniä vuosia, mutta jos mietitään, minkälainen buumi Islannissa, Norjassa, Ruotsissa ja Lapissa tällä hetkellä on matkailijoiden suhteen, niin voisi kuvitella, että tämä onnistuisi sinne Saimaan alueelle hyvin paljon nopeammin. Kuten tuossa edustaja Malmkin totesi, meillä on myös tämä Venäjän rajan eksotiikka, että jopa junamatkalla voi katsoa Venäjän puolelle, kun oikeassa kohdassa katsoo järven yli. Voin tulla vaikka opastamaan sillä kohdalla, että nyt katso oikealle tai vasemmalle, riippuu, onko menossa sitten etelään tai pohjoiseen. Loppuun vielä sanon tästä mahdollisuudesta sen, että tähän liittyvät myös nämä maakuntalennot, joita on todella tuettava. Jos Lapissakin olisi annettu rukkasten tippua ja ajateltu, että no ei tänne sitten koskaan ketään tule ja täällä ollaan, ja siellä ei olisi ollut sinnikkäitä toimijoita, jotka pitivät niin Kittilän, Rovaniemen kuin Ivalonkin kentät käytettyinä, niin kuin me nyt teemme Savonlinnassa, Kuopiossa, Joensuussa ja Lappeenrannassa... Näiden kenttien täytyy pysyä käytössä, koska nämähän tulevat mahdollistamaan sen mahdollisen matkailurynnäkön, jota me odotamme. Jos nämä lentoasemat menevät käytön ulkopuolelle, niin niitä emme takaisin sitten välttämättä enää saa, ja senkin takia nämä maakuntalennot ovat tosi tärkeä asia. Hyvä, että hallitus uskoo näihin maakuntalentoihin, mutta muistuttaisin nyt, että Savonlinnaankin voitaisiin saada se koko tuki. Savonlinnahan on ainut, jossa kunta maksaa puolet eli miljoonan euron summan vuodessa tästä. Nämä muut maakuntalennot ovat täysin valtion tukemia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-10-15T21:21:36,2025-10-15T21:25:35,Hyväksytty,1.1 2025_96_333,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_96_334,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskusta on tänään tehnyt varsin selväksi, että Suomeen tarvitaan kunnianhimoinen kasvustrategia matkailuelinkeinolle. Tässä on puhuttu Lapin matkailun, Saimaan matkailun ja Ahvenanmaan matkailun puolesta. En malta olla nostamatta myös Suur-Päijänteen matkailua tähän keskusteluun. Meillä on kaikkialla Suomessa potentiaalisia kohteita. Me saataisiin sitä kautta kasvua tähän maahan. Myös työllisyysvaikutus olisi merkittävä. Laskimme, että tällä hetkellä Suur-Päijänteen matkailutulo on noin 1,4 miljardia euroa. Se työllistää 20 000 suomalaista kolmen maakunnan alueella. Me voisimme nostaa sitä kolmanneksella hyvinkin nopeasti kohtuupienillä investoinneilla ja sitä kautta saada 10 000 uutta työpaikkaa maakuntiin ja Suur-Päijänteen alueelle. Uskon vahvasti, että matkailuelinkeino on sellainen, mitä me voisimme yhdessä kasvattaa. Jonkin alueen kasvattaminen ei ole pois Lapilta. On upeaa, että meillä on sellainen esimerkki, jossa on onnistuttu yhden elinkeinon avulla nostamaan erityisesti menestyviä yrityksiä alueella, ja sitä kautta on kasvatettu tuloja ja työllisyyttä. Ajattelen, että sama ihme voitaisiin tehdä myös muualla Suomessa. Vahvasti kannustan myös hallitusta siihen, että me miettisimme tätä alueellista matkailua. Varmasti se on niin, että kiinalaisen matkailijan näkökulmasta Suomeen mahtuu kolme tuotetta: Lapin ihme, Järvi-Suomi ja pääkaupunkiseudun pöhinä. Mutta se, että me alueina rakennamme näitä kaikkia, teemme investointeja myös matkailuun, on ehto sille, että tällaisia matkailutuotteita voi syntyä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-10-15T21:25:35,2025-10-15T21:27:38,Hyväksytty,1.1 2025_96_335,96/2025,2025-10-15,14.00,21.28,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Seuraava täysistunto,"Tämä täysistunto on päättynyt. Hyvää yötä, näkemiin!", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_97_1,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. On toivottavaa, että kukin kysymys on osoitettu yhdelle paikalla olevista ministereistä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_97_2,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Edustaja Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_97_3,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, teidän hallituksenne sai perinnöksi edelliseltä hallitukselta historian korkeimman työllisyysasteen. Ja mitä on tapahtunut? Työttömyys on räjähtänyt kymmeneen prosenttiin, nuorisotyöttömyys on ennätyskorkealla ja pitkäaikaistyöttömyys sen kuin pahenee. Pääministeri, te sanoitte eilen A-studiossa, että pidätte edelleen kiinni 100 000 lisätyöllisen tavoitteesta. Se on hyvä tavoite, mutta siitä ollaankin 170 000 jäljessä. Jos te aiotte pitää kiinni lupauksestanne, niin seuraavan puolentoista vuoden ajan pitäisi työllistyä ihminen joka viides minuutti päivin, öin ja viikonloppuisin, myös tämän kyselytunnin aikana. Arvoisa pääministeri, pidättekö todella kiinni työllisyyslupauksestanne ja lupaatteko, että loppukauden aikana syntyy 170 000 uutta työpaikkaa, jotta tämä alkuperäinen tavoite toteutuu?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-10-16T16:01:29,2025-10-16T16:02:43,Hyväksytty,1.1 2025_97_4,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_5,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Puhemies! Lupaan, että hallitus tekee kaikkensa joka päivä, että suomalaiset työttömät ihmiset pääsevät töihin ja että Suomeen syntyy mahdollisimman paljon uusia työpaikkoja, ja me tavoittelemme tietenkin sitä, minkä me olemme asettaneet. Minä en tiedä, mikä se vaihtoehto on, etteikö tavoitellakaan. Minä en ymmärrä tätä logiikkaa, en sitten alkuunkaan. Sitä paitsi me ollaan tehty enemmän kasvuun ja työllisyyteen tähtääviä uudistuksia Suomessa kuin varmaan yksikään hallitus meitä ennen. Ne ovat perustuneet kaikki ekonomistien, asiantuntijoiden arvioihin ja laskelmiin. Itse asiassa laskennallisesti nämä toimet ovat jo jopa 90 000, eli voisi sanoa, että jos ei näitä oltaisi tehty, niin työllisyystilanne olisi 90 000 huonompi. Eli näillä on oikeasti merkitystä. Me ollaan tehty toimia, jotka vaikuttavat lyhyellä tähtäimellä, keskipitkän aikavälin ja pitkän tähtäimen ratkaisuja. On selvää, että ne kaikki eivät vielä vaikuta. Mutta iloitaan myöskin niistä positiivisista asioista, joita näkyy: jäänmurtajakauppa viime viikolla, lähes 10 000 uutta työpaikkaa. Tämäntyyppisiä asioita meidän täytyy edistää, me teemme niitä. Me käännetään tämä, me murretaan jää tältä työttömyydeltä, me murretaan jäätä talouden kasvulle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-10-16T16:02:43,2025-10-16T16:04:01,Hyväksytty,1.1 2025_97_6,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_7,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, nyt täytyy kyllä kummastella, missä todellisuudessa hallitus oikein elää, kun työttömyys on näin korkealla. Ymmärrättekö te, miten vakava tämä tilanne on? SDP on esittänyt hallitukselle alkumetreistä lähtien yli 200 konkreettista keinoa, joilla talouden ja työttömyyden noidankehää olisi voitu hillitä ja katkaista. Eilen A-studiossa puheenjohtaja Lindtman antoi teille nämä tulevaisuustoimet. Nostan tässä nyt esiin kaksi nopeavaikutteista keinoa, konkreettista asiaa. Ensiksi, otetaan käyttöön yksinyrittäjille suunnattu tuki palkata ensimmäinen uusi työntekijä. Toiseksi, otetaan käyttöön määräaikainen korkovähennysoikeus ensiasunnon ostajille. Pääministeri, oletteko valmis ottamaan nämä hyvät toimet käyttöön?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-10-16T16:04:14,2025-10-16T16:05:14,Hyväksytty,1.1 2025_97_8,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_9,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtman ei näytä olevan paikalla, mutta hän on taitava järjestämään erinäköisiä ohjelmanumeroita. Eilen oli tämän paperin luovuttaminen, jossa oli parisenkymmentä internetlinkkiä. Niiden takaa varmaan löytyy sitten näitä SDP:n esityksiä. Pitää niihin perehtyä, ja olen pyytänyt perehtymään. Mutta minä olen kaksi ja puoli vuotta odottanut teiltä niitä esityksiä. Ja sanon tässäkin nyt, että minä en ole teiltä todellisia esityksiä kuullut vaihtoehdoksi hallituksen työllisyys- ja talouspolitiikalle. Minä olen kuullut sanat ”ei”, ”ei”, ”ei”. Te olette vastustaneet kaikkia niitä rakenteellisia uudistuksia, jotka tähtäävät korkeampaan työllisyyteen, vahvempaan talouden kasvuun, ja te ette ole oikeasti esittäneet oikeita ratkaisuja. Nyt esimerkiksi tuotte tällaisia yksittäisiä, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ei kelpaa mikään!] mutta teillä on edelleenkin näköjään loputtomasti rahaa käyttää kaikkeen. Mutta meillä on vastuu, että meidän pitää jokaisesta veronmaksajan eurosta miettiä, mistä se otetaan. Mitä pk-yrityksiin tulee, niin pk-yritysten toimintaympäristöä on parannettu tällä kaudella historiallisella tavalla. Muun muassa paikallinen sopiminen on sellaista lainsäädäntöä, joka todella auttaa pk-yrityksiä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-10-16T16:05:17,2025-10-16T16:06:28,Hyväksytty,1.1 2025_97_10,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_11,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun kaksi ja puoli vuotta sitten katsoin hallitusohjelmaa, niin siellä luvattiin työllisyysvaikutuksia seuraavista asioista: työttömyysturvan työssäoloehdon pidennys 12 kuukauteen 5 700, ansioturvan porrastus eli leikkaus 20 prosentilla 15 800, lapsikorotuksen poistaminen työttömyysturvasta 10 000, aikuiskoulutustuen lopetus 8 000. Tässä hallituksen työllisyystoimia suoraan hallitusohjelmasta. Nämä toimet liittyvät suoraan leikkauksiin työsuhdeturvasta ja sosiaaliturvasta. 100 000 työpaikkaa luvattiin, tässä lueteltiin 40 000. Kun nyt on menty väärään suuntaan, niin kysyisinkin nyt: Mitä aiotte tehdä poliittisesti tästä eteenpäin? Jatkuvatko edelleen työttömyysturvan ja työsuhdeturvan leikkaukset, vai aiotteko muuttaa suuntaa, koska tämä suunta, mitä olette tehneet, ei ole tuonut työpaikkoja?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-10-16T16:06:28,2025-10-16T16:07:38,Hyväksytty,1.1 2025_97_12,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_13,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun minä en tiedä, mikä se teidän esittämänne suunnanmuutos on. [Välihuuto sosiaalidemokraattien ryhmästä] Kuulemma te kerrotte sen syksyllä 26. Tämä keskustelu on tavallaan niin kuin tuuleen huutamista, jos te vaan sanotte, että meidän uudistukset eivät kelpaa, mutta te ette pysty kertomaan, mikä on teidän vaihtoehtonne. Palataan asiaan syksyllä 26, jos teillä on se oma vaihtoehto. Kyllä sinne linkkien taakse on katsottu, jotka Lindtman antoi: siellä on ne samat paperit, ne tyhjät paperit, siellä on se kolmen ja puolen miljardin veromoukari työhön ja yrittämiseen, omistamiseen, investointeihin, joten minä en tiedä, mikä on nyt se suunnanmuutos. Työministeri voi jatkaa, ja sosiaaliturvaministeri, ja perustella politiikkaamme ja sitä, miten sillä tähdätään muun muassa siihen, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-10-16T16:07:41,2025-10-16T16:08:31,Hyväksytty,1.1 2025_97_14,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_15,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän myös jatkona, kysymykseen siitä, mikä se SDP:n linja on: [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Ensin te vastustitte näitä sosiaaliturvaan tehtyjä välttämättömiä julkisen talouden tasapainotustoimia ja työllisyystoimia. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Sen jälkeen te viime syksynä esittelitte teidän vaihtoehtobudjetin, jossa te ette enää esitä näitä peruttaviksi. Eli tulkinta oli silloin se, että SDP hyväksyi hiljaa, siellä pinnan alla, nämä hallituksen toimet, jotka tietysti tässä julkisen talouden tilanteessa ovat erittäin valitettavia mutta välttämättömiä. Totta kai meidän täytyy tehdä tässä tilanteessa työllisyyttä vahvistavia toimia, mutta vastuulliselta oppositiopuolueelta voisi odottaa sitä, että te tekisitte vaihtoehdon ja julkaisisitte siihen liittyvät vaikutusarviot. Me emme edelleenkään ole niitä edellisten vaihtoehtojen vaikutusarvioita saaneet. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä — Puhemies koputtaa] Tuokaa oma vaihtoehto rehellisesti ja suoraan esiin, niin sen jälkeen on helpompi keskustella.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-10-16T16:08:35,2025-10-16T16:09:33,Hyväksytty,1.1 2025_97_16,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_17,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Moni suomalainen todella on nyt työttömänä, ja moni opiskelija valmistuu jopa korkeakoulusta suoraan työttömyyteen. Se varmasti horjuttaa luottamusta tulevaan, se heijastelee myös lähipiiriin. Silloin kun työtä on tarjolla vähän, pitäisi mielestäni olla hyvin tarkka, että sitä ei ainakaan vähennetä. Siksi kysyisinkin: mikä on ollut hallituksen logiikka siinä, kun on leikattu vaikka ammatillisesta koulutuksesta, vaikka Opetusalan Ammattijärjestön mukaan se tarkoittaa leikkauksia opettajista, lisää työttömiä opettajia, tai kun on leikattu sosiaali- ja terveyspalveluista niin mittavasti, että kuten me tiedämme, niitä pieniä sotealan yrittäjiä on menettänyt firmansa, työnsä, ajautunut konkurssiin? Heitä ei varmaan silloin lämmitä se puhe siitä, että tämä hallitus on tehnyt enemmän kuin kukaan koskaan pienyrittäjille, kun he ovat nyt konkurssin partaalla. Kysyisin nyt: mikä on hallituksen logiikka siinä, että kun työtä on tarjolla vähän, silloin suomalaisilta leikataan työstä — kansalaisjärjestöiltä, kulttuurikentästä, sotesta tai vaikka koulutuksesta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-10-16T16:09:33,2025-10-16T16:10:41,Hyväksytty,1.1 2025_97_18,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_19,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustaja Virralle kysymyksestä. Tässä menevät tietysti monet asiat sekaisin, mutta on ehkä hyvä muistuttaa kotikatsomoihin, että tämä sotemalli, joka tällä hetkellä tässä tasavallassa on käytössä, on aikaisemman hallituksen voimaan saattama. [Anne Kalmarin välihuuto] On varmasti näin, että tällä tavalla suomalaisten hienojen pienten ja keskisuurten soteyritysten palveluita ei olisi karsittu, jos meillä olisi olemassa vanhanmallinen järjestelmä käytössä. Tästä taas vastaavasti päättäjät alueilla vastaavat kaikkinensa tältä osin. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Me teemme kaiken sen voitavan, mikä on tehtävissä. Samaan aikaan, kun velanotto on hyvin suurta, meidän on tehtävä myös sopeutustoimenpiteitä ja samalla myös kaikki se voitava, jotta suomalaisille yrityksille saadaan parempi näkymä omaan tulevaisuuteen. Olemme tehneet myös merkittäviä veronkevennyksiä, joilla taas yksityistä kulutusta saadaan liikkeelle, ja myös julkisia investointeja, jotka myös tuovat työtä. Elikkä on tärkeää myös muistaa, että tämä hallitus on tehnyt nimenomaan elvyttäviä budjetteja [Puhemies koputtaa] samaan aikaan, kun julkista taloutta on sopeutettu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-10-16T16:10:45,2025-10-16T16:11:59,Hyväksytty,1.1 2025_97_20,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_21,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä oikeistohallitus pääministeri Orpon johdolla lupasi suomalaisille 100 000 uutta työllistä, ja luulisi olevan hieman nöyryyttä näiden työttömyyslukujen valossa tunnustaa tämän politiikan epäonnistuminen. Tavoite on karannut ja on tällä hetkellä jo 170 000. Kyllä tähän tarvitaan muutos, ja SDP on valmis auttamaan. [Sheikki Laakso: Työkanava Oy!] SDP:n mielestä esimerkiksi pienten yritysten kasvu ja työllisyys olisi valjastettava käyttöön. Nostetaan arvonlisäveron alarajaa ja annetaan mikroyrityksille määräaikainen verohyvitys ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta, sillä jokainen uusi työntekijä on askel pois työttömyydestä. Pääministeri, te saitte eilisiltana puheenjohtaja Lindtmanilta tuhdin paketin, johon oli koottu nämä ja yli 200 muuta esitystä. Se oli kuin Joosefin neuvo faaraolle: näillä selviät seitsemästä laihasta vuodesta. Te olette sanonut, että te teette kaikkenne työttömyyden parantamiseksi, ja nyt kysyn: oletteko te todella valmis tekemään kaikkenne ja tarttumaan [Puhemies koputtaa] edes näihin SDP:n nopeavaikutteisiin esityksiin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-10-16T16:11:59,2025-10-16T16:13:16,Hyväksytty,1.1 2025_97_22,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_23,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Toistan, että sieltä niitten linkkien takaa, jotka siinä paperissa olivat, löytyvät ne samat paperit, jotka te olette tuoneet tänne aikaisemminkin, ja niihin ei ole edes laskettu työllisyysvaikutuksia, [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] tai ainakaan niitä ei ole näytetty meille muille. SDP, vaikka te kuinka nyt puhutte teidän paperistanne ja 250 keinosta, niin kun on se historia, joka tässä salissa on kahden ja puolen vuoden aikana nähty, niin ei siellä ole mitään vaihtoehtoa. [Timo Harakka: Kuka sanoo ei, ei, ei?] Ei siellä ole mitään vaihtoehtoa. Hyvät edustajat, edustaja Tuppurainen, nyt on kyse paljon siitä — kun talous on myöskin psykologiaa — annetaanko me ihmisille toivoa vai toivottomuutta. Minä haluan antaa ihmisille toivoa paremmasta, koska tämä peli ei ole menetetty. Me ollaan viime viikollakin saatu Suomeen aivan mahtavia uutisia, jotka perustuvat suomalaisten osaamiseen. Näitä vastaavia investointihankkeita on käynnissä eri puolilla Suomea. Meillä on maailman parasta osaamista, meillä on maailman parhaat yliopistot, korkeakoulut, panostetaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen, on laitettu yrittämisen edellytyksiä kuntoon. Nyt me vain ei olla saatu mitään apua ulkoa, koska Ukrainan sota pahenee ja sen aiheuttamat ongelmat syvenevät. [Puhemies koputtaa] Mutta kyllä tämä tästä lähtee. Annetaan ihmisille myöskin toivoa. [Puhemies koputtaa] Annetaan niille työttömille ihmisille toivoa, [Tytti Tuppurainen: Kelpaisiko tämä esitys?] että edessä on parempi aika.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-10-16T16:13:19,2025-10-16T16:14:41,Hyväksytty,1.1 2025_97_24,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_25,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Onhan tämä nyt yhdenlaista, että pääministeri puhuu täällä viikko toisensa jälkeen toivosta, kun hallituksen politiikka luo ympärilleen pelkkää toivottomuutta. [Arto Satonen: Ohhoh!] Pääministeri, te lupasitte ennen vaaleja, että tämän hallituskauden aikana syntyy 100 000 uutta työpaikkaa. Tällä hetkellä teidän saldonne on 80 000 uutta työtöntä. Teidän keinovalikoimassanne on ollut ammattiyhdistysliikkeen ja työntekijöiden kurittaminen ja työttömien tilanteen heikentäminen, kun sosiaaliturvaa on leikattu ja suojaosat on poistettu. Te tiedätte, että näillä mainituilla keinoilla Suomeen ei tule syntymään sataatuhatta uutta työpaikkaa. Sen sijaan, jos te palauttaisitte nämä suojaosat, niin sillä voitaisiin helpottaa työn vastaanottamista, joten kysynkin, pääministeri, teiltä nyt: olisiko aika palauttaa suojaosat ja sillä tavalla helpottaa työn vastaanottamista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-10-16T16:14:42,2025-10-16T16:15:47,Hyväksytty,1.1 2025_97_26,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_27,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä toivottomuuden narratiivista, joka täällä on, [Suna Kymäläinen: Ei ole todellista!] voidaanko katsetta nostaa hiukan myöskin niihin positiivisiin asioihin? [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] Meillä on viime viikolta historialliset jäänmurtajasopimukset. [Krista Kiuru: Miten se liittyy sosiaaliturvaministerin toimialaan? — Puhemies koputtaa] Tämä hallitus tekee joka päivä töitä, työllisyysuudistuksia, ja julkista taloutta tasapainotetaan tässä vaikeassa tilanteessa. Meidän yritykset ympäri Suomen luovat uutta. Hallitus investoi julkista tutkimusrahoitusta aivan historialliset määrät. Tehdään paljon oikeita asioita. Haaste on tässä geopoliittisessa epävarmuudessa ja ympäristössä. [Vasemmalta: Suojaosa!] Sille hallitus ei, eikä kukaan tässä salissa, valitettavasti paljoa voi, että Venäjä hyökkää Ukrainaan ja että meillä on nämä turvallisuusuhat. [Välihuutoja] Mutta se, mitä voimme tehdä, mikä on omissa käsissä, on se, että hallitus on tasan ne uudistukset, kaikki, vienyt eteenpäin, mitä on luvannut, ja tätä tulevaisuudennäkymää rakennetaan Suomelle positiivisemmaksi. [Timo Harakka: Miten se suojaosa?] Haluan myöskin sanoa näistä suojaosista sen, että Suomessa on kansainvälisestikin vertaillen olemassa melko hyvä työttömyysturvan sovittelujärjestelmä, joka on parempi kuin mitä moni tietää. Ja pyrimme myöskin siihen, että työn vastaanottaminen, osa-aikatyön vastaanottaminen kannattaa, [Puhemies koputtaa — Timo Harakan välihuuto] mutta tätä edelleen kehitetään. Meillä on käynnissä siihen liittyvä lakihanke.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-10-16T16:15:51,2025-10-16T16:17:09,Hyväksytty,1.1 2025_97_28,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Malm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_29,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Herra pääministeri, kyllä tämä nyt kuulostaa siltä, että ei-puolue istuu siellä aitiossa. [Eduskunnasta: Kyllä!] Kaikkiin esityksiin vastaus on: ”ei”, ”ei” ja ”ei”. Ja sitten tässä pitäisi vielä puhua toivosta, kun vastaus on ”ei”. Teille, pääministeri, on eilen annettu lista, jossa on yli 200 toimenpidettä. Niistä yksikään teille ei näytä kelpaavan, koska vastaus on ”ei”. Se on nolla. Ja sitten kyllä minua, pääministeri, kiinnostaisi tietää myös se, kun nyt te puhutte toivosta ja vaaditte vastauksia, että onko tämä kyselytunti SDP:n kyselytunti. [Eduskunnasta: Tulevan hallituksen! — Joona Räsänen: Vaihdetaan paikkaa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-10-16T16:17:09,2025-10-16T16:18:10,Hyväksytty,1.1 2025_97_30,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_31,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ei ole, koska SDP on oppositiossa. [Naurua oikealta] — Mielestäni hyvään poliittiseen keskusteluun kuuluu debatti, ja jos te arvostelette illasta toiseen täällä, päivästä toiseen, viikonloppuisin hallituksen politiikkaa kaikesta [Joona Räsänen: Öin ja päivin!] — öin ja päivin, kyllä, koko ajan — on minusta aivan kohtuullista, että me kysymme teiltä, mikä se teidän vaihtoehtonne on, ja se ei siitä Lindtmanin listasta selvinnyt. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä — Puhemies koputtaa] Se on vain tosiasia, [Krista Kiurun välihuuto] koska ne ovat ne samat paperit, jotka on tänne tuotu. Ja mitä siihen ei-sanaan tulee — tämä hallitus on tehnyt kymmenittäin kasvuun, työllisyyteen liittyviä parannuksia, lainsäädäntöä, uudistuksia, ja niitä on lisää tulossa. Te olette niitä vastustaneet — te olette niitä vastustaneet, eikä pelkästään tällä kaudella vaan silloin, kun te olette olleet vallassa. Nämä asiat ovat jääneet tekemättä. Tällä hallituksella on strategianäkemys, ja minä uskon, että tämä toimii. Olemme laittaneet tämän maan kilpailukykyä kuntoon tavalla, josta voi olla ylpeä, ja sinä päivänä, kun me saamme sen talouden kasvun kunnolla liikkeelle, varmasti tilanne paranee.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-10-16T16:18:10,2025-10-16T16:19:28,Hyväksytty,1.1 2025_97_32,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_33,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka vasemmiston voi olla sitä vaikea uskoa, niin työpaikka syntyy silloin, kun työnantajan kannattaa työllistää. Ja niitä voi syntyä viennin veron kautta, kuten me nyt on nähty. [Timo Harakan välihuuto] Esimerkiksi kaikkia telakkateollisuuteen liittyviä positiivisia uudistuksia on autettu osaltaan niillä uudistuksilla, joilla viennin kilpailukykyä on parannettu. Sitten kotimarkkinoilla tärkeintä on saavuttaa luottamus, ja sen takia on tärkeää, että tämä toivon viesti nyt ymmärretään. Kun kotimarkkinoilla katsotaan niitä työpaikkoja, niin ne nimenomaan voivat syntyä pk-yrityksiin. Sen takia on uudistettu paikallista sopimista, on uudistettu yt-lakia, on tehty sellaisia uudistuksia, jotka nimenomaan kohdistuvat sinne pk-yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Kun juuri tänään on ilmoitettu määräaikaisten työsuhteiden helpottamisesta, niin kysyn työministeri Marttiselta: onko tämän uudistuksen tarkoitus nimenomaan se, että nuoret pääsevät kiinni ensimmäiseen työpaikkaan helpommin kuin aiemmin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-10-16T16:19:28,2025-10-16T16:20:38,Hyväksytty,1.1 2025_97_34,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_35,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia, herra puhemies! Tähän edustaja Satosen oivaan kysymykseen vastauksena: kyllä on. Me tiedämme sen, että... [Timo Harakka: työministeri kysyy työministeriltä!] — Kannattaa, hyvät edustajat, kuunnella, kun vastaan mielellään näihin teidän kysymyksiinne. — Eilen seitsemän tuntia käytiin keskustelua työllisyyspolitiikasta, ja tänään meillä on hieno mahdollisuus jatkaa sitä rakentavaa yhteistä keskustelua. [Vasemmalta: Kyllä!] Hallituksen työmarkkinauudistusten tavoitteena on nimenomaan madaltaa ennen kaikkea suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuutta tarjota taas uutta työtä. Jos ajatellaan taas vastaavasti määräaikaisia työsopimuksia, ne ovat juuri nuorille niitä ensimmäisiä väyliä päästä mukaan työelämään, siihen ensimmäiseenkin oman alan työpaikkaan. Tässä ajassa, jossa nuorten työttömyys on aivan liian korkealla tasolla, me tarvitsemme määrätietoisia toimenpiteitä, joista nuorten työllistymisseteli on nyt ensimmäisiä. Tämä taas osaltaan tulee vahvistamaan yritysten luottamusta ja uskoa työllistää suomalaisia nuoria, jotta taas he pääsevät kiinni parempaan elämään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-10-16T16:20:38,2025-10-16T16:21:53,Hyväksytty,1.1 2025_97_36,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_37,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jos nyt sadantuhannen uuden työpaikan sijaan olisi saanut aikaan 70 000 vähemmän työllisiä, niin olisi ehkä aihetta hiukan nöyrempään asenteeseen ja ottaa vastaan ehkä muutama neuvo tai kommentti, joita täältä on monta esitetty niiltä, jotka edellisellä kaudella onnistuivat työllisyydessä. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Mutta ylimielinen hokemannehan on se, että edellisellä kaudella ei tehty uudistuksia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Työkanava Oy!] Kuulkaas nyt, viime kaudella tehtiin suurin historian uudistus [Sanna Antikainen: Ai Työkanava?] siirtämällä työllisyyspalvelut valtiolta kunnille. Siihen verrattuna se, että kiusaatte työnhakijoita ja työntekijöitä näillä kaikilla kiusaamisilla, on pientä näpertelyä. Ja toinen hokemanne liittyy siihen, että olette parantaneet yritysten asemaa. Oletteko ollenkaan huomanneet sitä, että konkurssien määrä lisääntyy vuosi vuodelta ja tänäkin vuonna saatte uuden ennätyksen aikaan? Yritykset eivät luota hallitukseen, yritysten konkurssit aiheuttavat työttömyyttä, ja työttömyys aiheuttaa konkursseja. Ja te tarjoilette toivoa — tarjotkaa mieluummin työpaikkoja. [Puhemies koputtaa] Joko kelpaisi muiden eduskuntapuolueiden kanssa yhteinen katastrofiryhmä, [Puhemies koputtaa] joka ratkaisisi näitä ongelmia yhteistyössä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-10-16T16:21:53,2025-10-16T16:23:12,Hyväksytty,1.1 2025_97_38,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_39,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hämmästelen jotenkin sitä todella synkän negatiivista ilmapiiriä, mitä vasemmisto-oppositio haluaa levittää laajasti taas tähän maahan. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Me olemme saaneet, hyvät kollegat, viime viikolla historiallisia uutisia meriteollisuuteen. Monet talouden mittarit näyttävät tällä hetkellä vahvempaan suuntaan. Eikö meidän pitäisi yhdessä yhteistyöllä [Timo Harakka: Tervetuloa!] nyt näyttää suomalaisille, että kyllä, me menemme kohti parempaa ja että kyllä, me pystymme rakentavaan yhteistyöhön ja me teemme yhdessä kaiken sen voitavan, jotta tämä vaikea tilanne taas saadaan selätettyä ja jotta näille suomalaisille, jotka ovat vailla työtä, saadaan taas uutta työtä tarjottua? Samalla on myös todettava se — eikö todella ole näin?— että kansainvälinen suhdannetilanne ja Ukrainan sota totta kai vaikuttavat suoraan myös pienen viennistä elävän Suomen tilanteeseen. Mutta, hyvät kansanedustajat, se vain korostaa sitä työtä ja niitä uudistuksia, niiden läpiviennin merkitystä, mitä tämä hallitus on koko ajan tekemässä. [Timo Harakka: Pelkkää näpertelyä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-10-16T16:23:16,2025-10-16T16:24:27,Hyväksytty,1.1 2025_97_40,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_41,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me jokainen tunnemme jonkun, joka on työttömänä. Työ on osa merkityksellistä elämää, mielen hyvinvointia ja myös mielenterveyttä, mutta nyt meillä on massatyöttömyys. Hallituksen politiikan seuraukset vääjäämättä ajavat monia suomalaisia osattomuuteen ja vaikeisiin tilanteisiin. Samaan aikaan hallitus käyttää aikaansa alkoholipolitiikan vapauttamiseen, jotta alkoholia olisi mahdollisimman helposti saatavilla. [Krista Kiurun välihuuto] Päihteet ja mielenterveysongelmat kulkevat aina käsi kädessä. Jos sinulla on päihdeongelma, on sinulla mielenterveysongelma. Mikäli sinulla on päihde- ja mielenterveysongelma, sinun työkykysi on myös alentunut. Keskittyykö hallitus oikeisiin asioihin? Onko teidän politiikassanne teidän mielestänne riskejä olemassa? Ja, ministeri Juuso, kuinka tärkeää teille on suomalaisten hyvinvointi ja suomalaisten mielenterveys?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-10-16T16:24:27,2025-10-16T16:25:37,Hyväksytty,1.1 2025_97_42,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_43,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä ilman muuta sekä minulle että varmasti koko hallitukselle kansalaisten hyvinvointi on todella tärkeää. Kyllä me siihen kaikin keinoin yritämme vaikuttaa, teemme parhaamme, lisäämme hyvinvointialueiden rahoitusta, teemme parhaamme siinä soteuudistuksen kehikossa, [Suna Kymäläisen välihuuto] mikä meille jäi viime hallitukselta. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että palveluja pitää pystyä järjestämään uudella tavalla rakennemuutoksessa ja väestön keskittyessä taajamiin. Kyllä me välitämme koko ajan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-10-16T16:25:42,2025-10-16T16:26:18,Hyväksytty,1.1 2025_97_44,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_45,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisa pääministeri, varoitan teitä tarttumasta sosiaalidemokraattien auttavaan käteen. Nimittäin se käsi löytyy hyvin nopeasti veronmaksajien taskulta, [Naurua perussuomalaisten ryhmästä] kuten ollaan nähty. Nimittäin täällä te esittelette yleviä listojanne, kuinka te olisitte tekemässä paremmin työllisyystoimia kuin tämä hallitus, mutta viimeksi kun katsoin teidän vaihtoehtoanne tälle vuodelle, niin sieltä vaihtoehdosta löytyi enemmän veronkorotuksia kuin mitä tämä hallitus tekee. [Timo Harakka: Enemmän työllisyyttä!] Tämä meno on jatkunut läpi tämän kauden ja uskoakseni tulee myös jatkumaan. Sosiaalidemokraattien vaihtoehto on verottaa kaikkea, mikä liikkuu, elää ja hengittää, enemmän kuin tämä hallitus. Tämä hallitus tarjoaa veronalennuksia, niin myös ensi vuodelle. Palkansaajien verotus kevenee. Lapsiperheiden verotus kevenee. Kolmilapsinen perhe: hallituskauden alussa lapsista saatava veronalennus nolla euroa — ensi vuonna kolmilapsiselle perheelle yli 600 euroa nettona lisää tämän hallituksen ansiosta. [Timo Harakka: Työttömälle perheelle!] Kysyn työministeriltä: miten palkansaajien ostovoiman kasvu vaikuttaa kotimarkkinoiden kysyntään tämän hallituskauden aikana? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-10-16T16:26:18,2025-10-16T16:27:26,Hyväksytty,1.1 2025_97_46,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_47,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Ja kiitoksia kansanedustajalle tärkeästä kysymyksestä, sillä viime vuosien osalta suomalaisia palkansaajia ja eläkkeensaajia on todella kurittanut hintojen voimakas nousu, joka on totta kai myös leikannut sitä, paljonko suomalaisilla on mahdollista kuluttaa. Ja totta kai se näkyy suomalaisten tärkeiden, hienojen pienten ja keskisuurten yritysten arjessa aivan suoraan ja leikkaa taas vastaavasti myös näiden yritysten kykyä työllistää. Meidän hallituksen keskeinen politiikka veropolitiikassa on nimenomaan vahvistaa suomalaisten ostovoimaa ja parantaa taas vastaavasti kannustimia työntekoon. [Timo Harakka: Alvia nostamalla!] Ja nyt me näemme sen, että kun verotusta kevennetään, korot laskevat ja inflaatio on taittunut ja laskenut, niin tällä hetkellä suomalaisten ostovoima kehittyy erittäin myönteisesti, ja se on tärkeä viesti suomalaiselle päivittäistavarakaupalle, suomalaisille yrityksille siitä, että mennään kohti parempaa. Tämä totta kai avaa nyt tämän vuoden aikana ja ensi vuoden kuluessa taas polkua siihen, että yksityinen kulutus nousee voimakkaasti, ja se tarkoittaa taas lisää työtä alan yrityksiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-10-16T16:27:33,2025-10-16T16:28:40,Hyväksytty,1.1 2025_97_48,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_49,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllähän se on politiikassakin niin, että tulokset ratkaisevat, ja mikä on, arvoisa pääministeri, tällä hetkellä hallituksenne tulos? Euroopan toiseksi pahin työttömyys, jättimäinen pitkäaikaistyöttömyys, jättimäinen nuorisotyöttömyys, pahin työttömyys yli 25 vuoteen, 600 000 ihmistä ulosotossa — ilmeisesti enemmän kuin koskaan meidän modernin historian aikana — ennätysmäärä konkursseja. Voi sanoa, että teidän työllisyyspolitiikkanne tulokset ovat tyhjä paperi. Teidän työllisyyspolitiikka on todella se tyhjä paperi, [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] mitä te koko hallitus nykyään hoette. [Timo Harakan välihuuto] — Niin, juuri, herra puhemies, haluan nyt tuoda toivoa, kun pääministeri on peräänkuuluttanut toivoa. Tälle viikolle toivoa toi Suomen politiikkaan se keskustan pitkään peräänkuuluttama parlamentaarinen sopu talouden raameista. Tämä velkajarrusopu oli erittäin arvokasta. Nyt kun meillä on hyviä kokemuksia parlamentaarisesta yhteistyöstä, kysyn teiltä, pääministeri: oletteko valmiita kutsumaan parlamentaarisen työryhmän tällaiseen työllisyys—työttömyys-riiheen pohtimaan työttömyyden ratkaisemista vähän velkajarrun tapaan? Tarjoan teille nyt positiivisuuteen mahdollisuutta [Puhemies koputtaa] tyhjien paperien sijaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-10-16T16:28:40,2025-10-16T16:29:55,Hyväksytty,1.1 2025_97_50,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_51,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pakko se nyt on jälleen kerran taas sanoa, että kutsuin parlamentaariseen keskusteluun kaksi ja puoli vuotta sitten puolueita keskustelemaan siitä, miten Suomi pelastetaan tilanteessa, jossa työllisyys oli jo lähtenyt laskuun viime hallituksen aikana, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ei ollut!] jolloin velkaantuminen oli lähtenyt käsistä. Tämä oli teidän vastaus, edustaja Kurvinen, [Antti Kurvinen: Onko tämä positiivista?] tyhjä paperi, josta te puhuitte. Mutta positiivinen asia on se, [Suna Kymäläinen: Toivoa!] että järki voitti tässä salissa. Yhtä lukuun ottamatta kaikki puolueet lähtivät mukaan velkajarruun, [Veronika Honkasalo: Kokoomuksen voitto!] joka siis suomen kielellä tarkoittaa sitä, että sitoudumme pitämään meidän julkisen velan kurissa. Siitähän tässä on kyse. Ei enää ”rahaa on” -politiikkaa, [Välihuuto vasemmalta] ei velkahana käytössä, kun on poliittisia ongelmia, vaan eletään suu säkkiä myöten. Se on tiukka, mutta siitä tulee vähemmän tiukka sillä, että me saadaan talous kasvuun, ja siksi sitä kasvupolitiikkaa tarvitaan. Hallitus on tehnyt satoja päätöksiä, jotka lisäävät talouden kasvua ja edellytyksiä työllisyydelle, sille, että suomalaiset yritykset [Puhemies koputtaa] palkkaavat ihmisiä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-10-16T16:29:58,2025-10-16T16:31:10,Hyväksytty,1.1 2025_97_52,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_53,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, te todella lupasitte 100 000 lisätyöllistä. Olette siitä enää 170 000 työllisen päässä. Lupasitte lopettaa velkaantumisen, mutta velkaantuminen vain kiihtyy, ja lupasitte, että hoitajia ei irtisanota, mutta viikoittain kuulemme, kuinka hyvinvointialueilta hoitajia irtisanotaan. Talous on todellakin psykologiaa, ja te toivotte, että me oppositiossa loisimme ihmisille toivoa, mutta kun työttömyys kasvaa, ihmisiä irtisanotaan, on teidän ratkaisunne heikentää heidän työttömyysturvaansa. Se ei tuo ihmisille toivoa. Päinvastoin, se heikentää ihmisten ostovoimaa ja kulutuskysyntää. Se saa ihmiset säästämään tällä hetkellä. Ihmiset säästävät enemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla lukuun ottamatta pandemian sulkuaikaa. Ymmärrättekö, arvoisa pääministeri, että tämä sosiaaliturvan ja työttömyysturvan heikentämispolitiikkanne ei toimi? Meiltä on tullut useita esityksiä esimerkiksi suojaosien palauttamisesta. Edustaja Lyly on tehnyt esityksen aikuiskoulutustuen palauttamisesta kohdentaen sen työvoimapula-aloille. Tarttuisitte näihin esityksiin. Niillä saadaan aitoja, uusia työllisiä [Puhemies koputtaa] ja parannetaan ihmisten työntekomahdollisuuksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2025-10-16T16:31:10,2025-10-16T16:32:26,Hyväksytty,1.1 2025_97_54,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_55,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta olisi nyt hyvä kyllä ihmisten tietää se, että SDP on kuitannut nämä esitykset omassa vaihtoehtobudjetissaan. Te ette ole esittäneet näitä sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia peruttaviksi, [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] kun te teitte teidän vaihtoehtobudjettinne. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ei pidä paikkaansa!] Toki on vaikea tietää, [Hälinää — Puhemies koputtaa] mikä se SDP:n linja on myöskin siksi, että lehtitietojen mukaan tästä velkajarrusta, joka on historiallinen, edustaja Mäkynen ja edustaja Krista Kiuru ovat ilmeisesti jo SDP:n ryhmän sisällä irtautuneet, [Oikealta: Oho!] mutta tämä on tietysti teidän sisäinen kysymyksenne. [Timo Harakka: No niinpä näyttää olevan!] Mutta mitä pidän oikeutettuna, on se, että meillä on mahdollisuus kysyä teidän vaihtoehdon perään myöskin tässä, koska te kyseenalaistatte sitä linjaa, mitä hallitus edustaa. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ja vastaus!] Sitten vastauksena tähän kysymykseen se, että meillä on julkisessa taloudessa massiivinen haaste. Meidän täytyy sopeuttaa meidän taloutta. Samaan aikaan tämä hallitus tekee [Miapetra Kumpula-Natrin välihuuto] historialliset työmarkkinauudistukset ja kasvu-uudistukset. [Timo Harakka: Ei ole kovin isoja! — Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Ensi vuonna suomalaisten ostovoima paranee, ja tämä näkymä näyttää paremmalta muun muassa siitä syystä, että viime viikolla tehtiin historialliset jäänmurtajakaupat, ja nyt jatketaan tätä hyvää positiivista kierrettä. Toivottavasti olette kaikki siinä mukana. [Timo Harakan välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-10-16T16:32:26,2025-10-16T16:33:42,Hyväksytty,1.1 2025_97_56,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_57,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä hallitus peräänkuuluttaa hintalappuja näille vaihtoehdoille. Hintalappu on sillä, jos mielenterveysongelmista kärsivältä ihmiseltä viedään kannusteet tehdä esimerkiksi osa-aikatyötä ja sen seurauksena hän ei tee työtä enää ollenkaan. Hintalappu on sillä, kun korotetaan arvonlisäveroa, leikataan kotitalousvähennystä ja viedään monelta, monelta mikro- ja pienyrittäjältä elinmahdollisuudet, ja se näkyy muun muassa ennätyksellisenä yksinyrittäjien konkurssina tällä hetkellä. Sillä on hintalappu. [Sinuhe Wallinheimon välihuuto] Hintalappu on myös tällä kokonaisuudella. Nyt kun katsotaan tätä pääministeri Orpon hallituksen alkukautta, tätä suurtyöttömyyttä, katsotaan tätä suurvelkaantumista, siinä se hintalappu näkyy. Arvoisa pääministeri, oletteko arvioinut ja voisitteko arvioida, mikä tämän teidän epäonnistuneen talouspolitiikkanne hintalappu Suomelle kokonaisuudessa on? Nimittäin hallitusohjelmassanne vielä arvioitte, että sadallatuhannella lisätyöllisellä saadaan kolme miljardia lisää julkiseen talouteen. Paljonko nyt ollaan julkisesta taloudesta menetetty tämän teidän epäonnistumisenne takia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-10-16T16:33:42,2025-10-16T16:34:59,Hyväksytty,1.1 2025_97_58,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_59,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Se vain on nyt niin, että tämä maailman tila, Ukrainassa käytävä Venäjän hyökkäyssota, [Antti Kurvisen välihuuto] muu epävarmuus, presidentti Trumpin kauppapolitiikka viime keväänä, nämä asiat ovat vaikuttaneet massiivisella tavalla avoimeen kansantalouteen, joka on vientiriippuvainen. [Timo Harakan välihuuto] Se vaikuttaa meidän työllisyystilanteeseen ja talouden kasvuun valtavalla tavalla. Sen lisäksi se epävarmuus, jota tämä turvallisuustilanne tuo suomalaisiin koteihin, vaikuttaa ihmisten kulutuskäyttäytymiseen, ja se vaikuttaa automaattisesti kysyntään, talouden kasvuun ja työllisyyteen. Minä toivoisin, että näissä keskusteluissa tämä asia olisi sellainen, jonka kaikki toteavat faktana ja tosiasiana. [Antti Kurvinen: Emme kiistä! — Anne Kalmari: Kaikissa Euroopan maissa sama!] Siitä huolimatta, koska näin on, me emme ole seisseet tumput suorana, vaan me ollaan tehty suuri määrä talouden kasvua ja työllisyyttä parantavia toimia, [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] ja me teemme lisää niitä. Me emme anna periksi, ja me ollaan hands on, kädet savessa, edistämässä jokaista uutta kauppaa, jokaista uutta investointia Suomeen, mikä on mahdollista, jotta työtä syntyy joka puolelle Suomea.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-10-16T16:34:59,2025-10-16T16:36:17,Hyväksytty,1.1 2025_97_60,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Ollikainen, varsågod.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_61,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Ärade talman! Förra veckans isbrytaraffärer var en mycket god nyhet, och vi ser också andra satsningar i grön omställning som är positiva för att få ekonomins hjul att börja rulla igen, men många av dessa stora investeringar landar särskilt i mansdominerade branscher. Vi behöver göra allt för att stoppa den utveckling där den finländska arbetsmarknaden blir mer och mer könsuppdelad. Kvinnor och män arbetar i hög grad inom olika branscher och i olika uppgifter. Det här är ett strukturellt problem som behöver åtgärdas. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2025-10-16T16:36:17,2025-10-16T16:36:53,Hyväksytty,1.1 2025_97_62,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Ja kiitoksia edustajalle erittäin hyvästä kysymyksestä. Kyllä on niin, että tämän hallituksen tekemiä uudistuksia on merkittävä määrä verotuksesta luvitusten uudistamiseen, sääntelyn purkuun ja rahoituksen saannin turvaamiseen — erittäin tärkeä asia. Tapasin juuri pari viikkoa sitten naisyrittäjiä, ja kävimme läpi sitä, millä tavalla me voimme taas omilla päätöksillämme vahvistaa naisyrittäjien luottamusta ja näkymää tulevaisuuteen. He nostivat esille erityisesti sen, että rahoituksen saannissa on suuria vaikeuksia. Samoin panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat osaltaan äärimmäisen tärkeitä asioita. Me teemme kaiken voitavan, jotta kaikilla erilaisilla toimialoilla näkymä tulevaisuuteen taas vastaavasti pystyy vahvistumaan ja paranemaan. Toisaalta tämä hallitus kohdistaa toimenpiteitä myös esimerkiksi julkisen sektorin naisvaltaisten alojen täydennyskoulutuksen turvaamiseen, ja se on myös tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Me jatkamme jatkuvasti työskentelyä uusien toimien läpiviemiseksi. [Miapetra Kumpula-Natri: Lupasitteko nostaa alvirajaa?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-10-16T16:37:42,2025-10-16T16:38:49,Hyväksytty,1.1 2025_97_63,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_64,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Välillä poliitikot joutuvat vähän kohtuuttomastikin selkä seinää vasten vaalitavoitteista, jotka eivät sellaisenaan ole toteutuneet. Se on aivan normaalia — politiikassa on kyse kompromisseista. Mutta vaalilupaukset, ne ovat toki eri asia, ja pääministeri Orpo, kokoomus todella lupasi nämä 100 000 uutta työpaikkaa. Ehkä te voisitte pääministerinä myöntää, että se ei ollut kauhean fiksu lupaus, se asia kun ei kokonaisuudessaan ole poliitikkojen käsissä. Sitten siitä ei tarvitsisi täällä jatkuvasti muistutella teitä. Mutta kyllä teidän tekemisillänne totta kai on vaikutusta työllisyyteen, vaikka siellä ministeriaitiossa välillä tuntuu vaikealta sitä myöntää. Nyt te, pääministeri, sanoitte, että hallitus on tehnyt asiantuntijoiden suosituksiin perustuvia toimia kasvun ja työllisyyden puolesta. Pääministeri Orpo: kuka asiantuntija on suositellut työntämään 30 000 lasta köyhyyteen? Entäpä tämä yhteisöveroale, miljardiluokan kysymys, jonka asiantuntijat ovat lähes ykskantaan tyrmänneet tehottomana ja tuhlailevana? Koulutusleikkaukset — kuka asiantuntija on sanonut, että niillä se kasvu lähtee käyntiin ja työllisyys kohenee? Nämä päätökset eivät ole asiantuntijoiden suosittelemia. [Puhemies koputtaa] Millä ihmeellä te niitä perustelette, ja olisitteko valmis perumaan näitä heikkoja päätöksiä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-10-16T16:38:49,2025-10-16T16:40:08,Hyväksytty,1.1 2025_97_65,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_66,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessahan on ollut sellainen hyvä tapa, että hallitusohjelmien ja budjettien pohjalle käytetään aina valtiovarainministeriön virkamiesten puolueettomia arvioita esimerkiksi työllisyysvaikutuksista. Me hallitusohjelmaneuvotteluissa neuvottelimme keinokokonaisuuden, joka näiden asiantuntijoiden puolueettoman arvion mukaan ja laskelmien mukaan toi Suomeen 100 000 uutta työllistä. Me tehtiin ne uudistukset. Tämä suhdannetilanne ei ole millään tavalla auttanut sitä. Mutta, hyvä edustaja, tätä kautta on puolitoista vuotta jäljellä, ja niin kuin minä olen monta kertaa sanonut, me emme anna periksi. Me teemme töitä suomalaisten työttömien ihmisten puolesta, että he saavat töitä. Me teemme töitä sen eteen, että yrittäjä uskaltaa työllistää, että ihmiset saavat töitä, [Timo Harakka: Entistä kovempi lupaus!] jotta isät ja äidit saavat töitä, jotta lapsiperheköyhyydestä pystytään nostamaan perheitä, lapsia ylös Tähän me olemme sitoutuneet, ja me teemme töitä joka päivä näiden tavoitteiden eteen. Vielä viimeiseksi nämä koulutusleikkaukset. Kyllä, aikuisten ammatillisesta koulutuksesta on leikattu, mutta jos katsotaan OKM:n pääluokkaa, niin vuodesta 22 ensi vuoteen [Puhemies koputtaa] se loppusumma on kasvanut miljardilla. Onko se koulutusleikkaus? [Timo Harakka: Nyt oli kova lupaus!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-10-16T16:40:08,2025-10-16T16:41:31,Hyväksytty,1.1 2025_97_67,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_68,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Joudun kysymään hallituksen suhtautumisesta etätyöhön. Hallitus on kiristämässä etätyöntekijöitten verotusta. Muutoinkin työnantajapuolelta on käytetty etätyön suhteen kriittisiä puheenvuoroja. Haluatteko te, että etätyötä tehdään Suomessa nykyistä vähemmän? Etätyö kannattaisi nähdä pikemminkin mahdollisuutena kuin uhkana. Se helpottaa työn ja muun elämän, kuten perhe-elämän, yhteensovittamista, vähentää turhaa liikennettä, ruuhkia, päästöjäkin, osaltaan vahvistaa alueiden elinvoimaa. Minusta etätyö ei tietenkään kaikkiin tehtäviin sovi, mutta siellä, minne sopii, se kannattaa nähdä mahdollisuutena. Etätyö on tätä päivää ja toivottavasti myös tulevaisuutta, mutta onko nyt niin, että hallituksella on jotakin etätyön tekemistä vastaan? Haluatteko te vähentää etätyön tekemistä Suomessa? Siitäkö on kysymys?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2025-10-16T16:41:31,2025-10-16T16:42:34,Hyväksytty,1.1 2025_97_69,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_70,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Kyllä, hyvät SPD:n edustajat, teen ihan tuolla Aleksanterinkadulla työtä pääosin, mutta olen myös kenttätöissä paljon — täällä kun huudeltiin etätyöministeristä, mutta näin ei kyllä tässä tapauksessa ole. Edustaja Kaikkonen tarttuu tärkeään kysymykseen, ja minusta on hyvä myös, että tämä sali voisi käydä vähän laajemmankin pohdinnan aiheen ympärillä. Tämä hallitus ei suhtaudu millään tavalla kielteisesti etätyön tekemiseen. Me itse asiassa näemme niin, että nämä parhaat ratkaisut ja käytännöt sovitaan työpaikoilla. Ei se ole hallituksen asia sanoa, onko jossain yrityksessä järkevää tehdä etätyötä vai eikö ole, vaan me uskomme siihen, että fiksut suomalaiset työntekijät ja työnantajat pystyvät sopimaan niistä järkevistä ja hyvistä käytännöistä vastaavasti keskenään. Samaan aikaan kuitenkin tämä hallitus keventää merkittävällä tavalla työssäkäyvien suomalaisten palkkaverotusta, [Antti Kaikkonen: Kiristätte etätyöntekijöiden verotusta! — Anne Kalmari: Työhuonevähennys!] ja se on hieno asia. — Edustaja Kaikkonen, jokaiselle työssäkäyvälle suomalaiselle jää enemmän käteen tämän kauden jälkeen tekemästään työstä kuin mitä taas vastaavasti aikaisemman vasemmistohallituksen aikana on jäänyt.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-10-16T16:42:37,2025-10-16T16:43:53,Hyväksytty,1.1 2025_97_71,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_72,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Työttömyys todella nyt koskettaa monia suomalaisia, ja samaan aikaan hallitus on leikannut työttömien sosiaaliturvasta. Piti tulla satatuhatta lisää työllistä, mutta tulikin entistä enemmän työttömiä, ja työttömät ovat entistä tiukemmalla sosiaaliturvaleikkausten vuoksi. Nämä hallituksen tekemät laskennalliset työllisyystoimet, joista pääministeri täällä nyt ylpeilee, ovat siis lähinnä sosiaaliturvaleikkauksia, eivätkä ne ole synnyttäneet niitä luvattuja työpaikkoja. Pienituloisilta leikkaaminen on itse asiassa heikentänyt ostovoimaa ja sitä kautta kysyntää ja sitä kautta heikentänyt taas talouden kasvua ja työllisyyttä. Mutta, arvoisa puhemies, työttömyyden lisäksi on Suomessa kasvanut myös ulosotossa olevien suomalaisten määrä. Tänä vuonna voi ylittyä jopa 600 000:n ulosotossa olevan ihmisen raja. Se on valtava määrä suomalaisia. Arvoisa oikeusministeri, mitä hallitus tekee ulosotossa olevien määrän pienentämiseksi ja ulosotossa olevien aseman helpottamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-10-16T16:43:53,2025-10-16T16:45:06,Hyväksytty,1.1 2025_97_73,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Oikeusministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_74,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos, että keskustelemme ulosottovelallisista täällä salissa ja kyselytunnilla. Meillä on ollut jo pitkään oikeusministeriössä käynnissä työ, jossa me etsimme keinoja siihen, miten ulosottovelalliset pärjäisivät arjessaan paremmin. Yksi sellainen oikeastaan historiallinen uudistus, jota valmistelemme ja innovoimme tällä hetkellä, on se, että teemme lainsäädäntöä siihen, kun henkilöllä on paljon ulosotossa ja monesti on niin, että jos on paljon ulosotossa, niin se pääoma ei ollenkaan lyhene, koska kaikki menee korkoihin. Me haemme nyt mallia siihen niin, että me pääsemme kokeilemaan sitä, että ihmisen kannattaa käydä töissä ja se velka lyhenee myös. Tämä on ihan historiallinen uudistus, ja tätä me siellä käymme asiantuntijoiden kanssa läpi. Tätä on itse asiassa viime kaudella lakivaliokunnassakin pohdittu, ja tässä on ollut aika kova vastustus. Sen takia olen todella ylpeä tästä hallituksesta, että me lähdemme kokeilemaan määrätietoisesti sitä, että toteutamme tätä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-10-16T16:45:12,2025-10-16T16:46:10,Hyväksytty,1.1 2025_97_75,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Savola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_76,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllähän tässä se hankaluus on, että hallitus näkee ja pääministeri näkee kaikki hyvät teot vain itsensä tekeminä ja kaikki huono, mitä tässä maassa tapahtuu, on jonkun muun syytä. Mutta te sanoitte, että te haluaisitte tehdä vielä enemmän, ja yksi asia, missä pitäisi tehdä vielä enemmän ja mitä keskusta on esittänyt, on se, että meille pitää saada takausjärjestelmä tähän maahan. Meillä on tuolla maaseudulla paljon yrityksiä, jotka eivät saa rahoitusta tällä hetkellä sukupolvenvaihdoksiin, investointeihin ja sitä kautta työllistämiseen. He eivät saa rahoitusta sen takia, koska pankit katsovat, että yritysten sijaintipaikkakunta on väärä ja vakuusarvot eivät riitä. Ja sama koskee myöskin asukkaita monella paikkakunnalla. Esimerkiksi pohjoisessa Lapissa jo kunta rakentaa yhdessä kunnassa, Sodankylässä, asuntoja sen takia, että ihmiset saisivat niitä. Kysynkin elinkeinoministeriltä: Mitä te aiotte tämän asian suhteen tehdä? Onko luotavissa takausinstrumentti, mitä keskusta on esittänyt, jotta yritykset saavat rahoitusta ja pystyvät investoimaan, työllistämään, tekemään sukupolvenvaihdoksia ja [Puhemies koputtaa] saamaan kasvua tähän maahan ja työllisyyttä ylös?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2025-10-16T16:46:10,2025-10-16T16:47:24,Hyväksytty,1.1 2025_97_77,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Elinkeinoministeri Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_78,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Rahoituksen saatavuus pieniin ja keskisuuriin yrityksiin on erittäin oleellinen asia, ja siinä me käydään läpi oikeastaan nämä kaikki tasot, mihin asioihin pystyy vaikuttamaan. Paljon tätä sääntelyä valitettavasti on tullut finanssikriisin jälkeen Euroopan unionista. Nyt onneksi Euroopan unioni lähtee purkamaan sitä. Me osallistutaan aktiivisesti tähän ja myös näiden sääntöjen tulkintaan. Sitä on myös kansallisella tasolla, ja me pyritään raivaamaan ekstrasääntelyä ja pitämään huoli siitä, että aina, kun tulee erilaisia uusia hallituksen esityksiä, mennään minimillä eli ei tuoda lisää hankaluutta. Myös julkisella puolella pyritään — esimerkiksi Finnvera-lain uudistuksessa tehdään se toimialaneutraaliksi — auttamaan maaseutuyrityksiä, myös sukupolvenvaihdoksia. Luin itse asiassa hiljattain ihan hyvän uutisen siitä, että esimerkiksi maaseudulla sukupolvenvaihdoksiin on nyt suhtauduttu positiivisemmin. Nuoret ovat lähteneet siihen ihan vain sen takia, että nuoret näkevät, että maataloustuotannosta tulee myös huoltovarmuuskysymys.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-10-16T16:47:24,2025-10-16T16:48:36,Hyväksytty,1.1 2025_97_79,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_80,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän tässä nyt on se käynyt ilmi, että varsin moni ”työllisyystoimeksi” hallituksen nimittämä toimi on tosiasiassa leikkaustoimia pienituloisimmille tai palkansaajan aseman heikennyksiä. Tämä hallituksen työllisyyslinja ei tuota tuloksia, tämä saksipolitiikka ei toimi. Kasvua ei synny, ja kansalaisilla ei ole uskallusta eikä luottamusta. Mutta kun täällä, pääministeri, on näitä SDP:n vaihtoehtoja perätty ja te kummasti sanoitte, että ne olisivat jotenkin tyhjiä papereita tai muuta, niin minäpä annan teille nyt yhden lisäesimerkin. Tässähän on monia jo tullut, te ette ole niihin puuttunut. Voisitteko vastata vaikkapa tähän? Tämä hallitus on kiristänyt tavallisen suomalaisen verotuksen korkeimmilleen kymmeneen vuoteen, ja nyt kun olette löytäneet veronkevennysvaraa, olette suunnanneet nämä veronkevennykset niin, että niistä hyötyvät kaikkein varakkaimmat ja rikkaimmat. [Miapetra Kumpula-Natrin välihuuto] SDP on esittänyt, että nämä veronkevennykset kohdistettaisiin tavallisille suomalaisille, pieni- ja keskituloisille, jotta myös sinne rahapussiin jäisi näille ihmisille jotakin ja ostovoima parantuisi. Tartutteko, pääministeri, [Puhemies koputtaa] tähän SDP:n esitykseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-10-16T16:48:36,2025-10-16T16:49:49,Hyväksytty,1.1 2025_97_81,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_82,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyystoimista (Tuula Haatainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 154/2025 vp," Kiitos edustaja Viitaselle kysymyksestä, tärkeästä sellaisesta. Ensinnäkin kokonaisveroaste laskee tämän hallituksen päätösten toimesta. Toiseksi me kevennämme — siis kevennämme — työn verotusta [Joona Räsänen: Ministereiden verotusta!] puolellatoista miljardilla, josta noin miljardi kohdistuu pieni- ja keskituloisille. Se on miljardi vähemmän veroja pieni- ja keskituloisille, ei enemmän, se on vähemmän veroja. [Miapetra Kumpula-Natri: Per henkilö!] Se, että me laskemme ylimpiä marginaaleja ja kevennämme progressiota, on minusta välttämätöntä. Meidän täytyy pysyä kansainvälisessä kilpailussa mukana, meidän täytyy pitää osaajat Suomessa, meidän täytyy pitää huolta siitä, että itsensä kehittäminen, yrittäminen, lisätyöt, lisävastuun ottaminen kannattaa. [Timo Harakka: Omistaminen!] Meille ovat kansainväliset laitokset, kuten valuuttarahasto, esittäneet vielä huomattavasti alempaa kantaa ylimmille marginaaliveroille, ja tutkimusten mukaan tämä rahoittaa itse itsensä. Tehdään enemmän töitä, kun verotetaan vähemmän. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Milloin?] No, tämä erottaa meidät, hallituksen ja SDP:n veropolitiikan. Me uskomme, että kun työtä [Puhemies koputtaa] ja yrittämistä verotetaan vähemmän, ei enemmän, niin tehdään enemmän töitä. [Puhemies koputtaa] Teidän niistä vaihtoehdoistanne yksi esimerkki: 500 miljoonaa pk-yrityksille lisää veroa. [Puhemies koputtaa] Oletteko laskeneet, paljonko se on, sen työllisyysvaikutus? [Pia Viitanen: Ei pidä paikkaansa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-10-16T16:49:54,2025-10-16T16:51:19,Hyväksytty,1.1 2025_97_83,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys asunnottomuudesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 155/2025 vp,"Seuraava kysymys. Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_97_84,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys asunnottomuudesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 155/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Huomenna vietetään Asunnottomien yötä. Asunnottomuutta on saatu Suomessa vähennettyä vuosikymmenten systemaattisella työllä ja valtion tukemalla kohtuuhintaisella asuntotuotannolla. Nyt, hallitus, te olette romuttaneet tämän kehityksen. Asumisen ongelmat ja asunnottomuus ovat kääntyneet kasvuun erityisesti suurissa kaupungeissa. Te olette leikanneet sosiaaliturvasta ja asumistuesta satoja miljoonia ja jatkatte toimeentulotuesta leikkaamista vielä lisää. Te olette puolittaneet lakisääteisen asumisneuvonnan rahoituksen ja vaikeuttaneet kohtuuhintaista asuntorakentamista. Asunnottomaksi on kuluneen vuoden aikana päätynyt pienituloisia työssäkäyviä, lapsiperheitä, yksinhuoltajia ja eläkeläisiä. Tämä on kestämätöntä. Kysynkin teiltä, ministeri Multala: Mitä vastaatte ihmisille, jotka ovat joutuneet teidän leikkauspolitiikkanne seurauksena asunnottomiksi? Miten aiotte vastata akuutisti lisääntyviin asumisen ongelmiin?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.2.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-10-16T16:51:23,2025-10-16T16:52:28,Hyväksytty,1.1 2025_97_85,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys asunnottomuudesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 155/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_86,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys asunnottomuudesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 155/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! On tärkeää, että jokaisella ihmisellä on oikeus omaan asuntoon. Suomessa on tehty todella pitkään töitä sen eteen, että näin olisi. Meillä on asunto ensin ‑periaate, jota myös tämä hallitus edistää, eli se tarkoittaa sitä, että Suomessa asunnon voi saada, vaikka olisi elämänhallinnassa muita haasteita, tarvitsisi esimerkiksi mielenterveys-, päihde- tai muita palveluita. Tässä palveluiden saamisessa on selvästikin tullut jonkinnäköistä katkosta varsinkin siinä vaiheessa, kun meillä kunnat, jotka pitkälti myös asuntoja kaavoittavat, eriytyivät hyvinvointialueista, joista paljon myös näitä palveluita saa. Mutta silti me jatkamme asumisneuvonnan rahoittamista, ja meillä on erillinen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisen ohjelma, jota hallitus rahoittaa noin kymmenellä miljoonalla eurolla tämän hallituskauden aikana. Se hyvä uutinen on se, että pitkäaikaisasunnottomuus on edelleen laskussa Suomessa, vaikka tilanne muuten onkin hieman heikentynyt. Jatkamme siis tätä työtä. Meillä on tämä erillisohjelma, jolla rahoitetaan erityisesti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyössä tekemää työtä asunnottomien palveluiden parantamiseksi. Sen lisäksi meillä on ollut historiallisen korkealla tasolla korkotukivaltuudet, joilla nimenomaan rahoitetaan niitä [Puhemies koputtaa] asuntoja, jotka toivottavasti voisivat jatkossa kohdentua entistä paremmin heille, [Puhemies koputtaa] jotka eivät vapailta markkinoilta asuntoa saa. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.2.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-10-16T16:52:34,2025-10-16T16:53:55,Hyväksytty,1.1 2025_97_87,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys asunnottomuudesta (Laura Meriluoto vas)>>>Suullinen kysymys SKT 156/2025 vp,"Tästä samasta aiheesta, edustaja Meriluoto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_97_88,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Laura,Meriluoto,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys asunnottomuudesta (Laura Meriluoto vas)>>>Suullinen kysymys SKT 156/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, jos olisin teidän asemassanne, en ehkä ensi yönä nukkuisi kovin hyvin. Nimittäin huomenna tosiaan vietetään Suomessa Asunnottomien yötä, ja te olette kirjoittamassa todella surullista lukua Suomen historiaan näiltä osin. Te olette vastuussa sosiaaliturvaleikkauksista, joilla syöstään yli 100 000 ihmistä köyhyyteen, heidän joukossaan 31 000 lasta. Te olette vastuussa niistä massiivisista sosiaali- ja terveyspalveluleikkauksista sekä järjestöleikkauksista, joiden seurauksena on yhä vaikeampaa saada apua, kun muut turvaverkot pettävät. Te olette vastuussa siitä, että asunnottomuus on kääntynyt Suomessa kasvuun ensimmäistä kertaa 12 vuoteen. Ennakkotietojen perusteella asunnottomuus tulee myös tänä vuonna kasvamaan, pääasiassa hallituksen tekemien leikkausten vuoksi. Pääministeri Orpo, te sanoitte hallituskautenne alussa, että kellekään ei tulla hallituksen päätöksillä aiheuttamaan kohtuuttomia tilanteita. Nyt kysyn teiltä: onko asunnottomuus mielestänne aivan kohtuullinen ja hyväksyttävä tilanne?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.3.aspx,fi,Laura Meriluoto,1523,2025-10-16T16:53:55,2025-10-16T16:55:13,Tarkistettu,1.1 2025_97_89,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys asunnottomuudesta (Laura Meriluoto vas)>>>Suullinen kysymys SKT 156/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_97_90,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys asunnottomuudesta (Laura Meriluoto vas)>>>Suullinen kysymys SKT 156/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Asunnottomuus, saatikka pitkäaikaisasunnottomuus ei ole missään tapauksessa inhimillinen tilanne. Siitäkin hallitusohjelmassa on selkeät kirjaukset. Asuntoministerin johdolla me teemme töitä, jotta asunnottomuuteen löytyy ratkaisuja yhdessä kuntien ja kaupunkien kanssa, koska heillä on niitä käytännön työvälineitä tähän. Mitä tähän kokonaisuuteen tulee, niin on erittäin ikävä, huono asia se, että Suomen talous on kärsinyt niin pitkään matalasta kasvusta, josta johtuu se, että tässä maassa on pitkäaikaistyöttömyyttä, josta johtuu se, että meillä on sosiaalisia ongelmia tässä maassa. Näitä me pyrimme ratkomaan sillä, että me saamme Suomeen lisää työtä. Jos meillä on lisää työtä ja Suomi on menestyvä maa ja meillä on pärjääviä yrityksiä, niin silloin meillä on myöskin verotuloja, joilla me voimme pitää huolta näistä kaikkein heikoimmista. Se ei ole mahdollista millään muulla tavalla. Siihen minä uskon, ja sen eteen me tehdään töitä. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-10-16T16:55:13,2025-10-16T16:56:22,Hyväksytty,1.1 2025_97_91,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys asuntopolitiikasta perheiden näkökulmasta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 157/2025 vp,"Edustaja Päivi Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_97_92,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys asuntopolitiikasta perheiden näkökulmasta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 157/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan nostaa tähän ajankohtaiseen asuntopolitiikkakeskusteluun myös lapsiperheiden näkökulman. Pääkaupunkiseudun kalliin hintatason seurauksena perheet asuvat ahtaasti, ja sillä voi olla oma kielteinen vaikutuksensa myös syntyvyyteen, joka on romahtanut matalammalle tasolle kuin kertaakaan 250 vuoteen, ja tällähän on merkittävä vaikutus koko yhteiskunnan tulevaisuutta ajatellen. Alkuvuodesta julkaistiin 20 ehdotusta lapsitoiveiden tukemiseksi, ja hallitushan valmistelee tästä myös ohjelmaa. Kysynkin nyt ministeri Grahn-Laasoselta: Ensinnäkin, milloin saamme hallitusohjelmassa luvatun väestöpoliittisen selonteon eduskuntaan? Ja kun valmistelette nyt tätä ohjelmaa ja selontekoa, niin onko siellä myös tämä asuntopolitiikka otettu huomioon?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-10-16T16:56:22,2025-10-16T16:57:25,Hyväksytty,1.1 2025_97_93,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys asuntopolitiikasta perheiden näkökulmasta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 157/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_94,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys asuntopolitiikasta perheiden näkökulmasta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 157/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos, että lapsiperheiden asia nousee esille myös tässä tärkeässä keskustelussa. Hallitus tosiaan toteuttaa väestöpoliittista ohjelmaa. Meidän tavoitteena on se, että pyrimme löytämään niitä keinoja — tiedostaen rajalliset mahdollisuudet politiikalla vaikuttaa syntyvyyteen — joilla Suomessa yhä useamman lapsitoiveet voisivat toteutua. Olette oikeassa siinä, että perheiden asuntotilanne erityisesti kaupungeissa on yksi näkökulma, joka tässä työssä on tärkeä ottaa huomioon. Sillä, mitä ennen kaikkea juuri tässä tapauksessa kaupungeissa tehdään riittävän asuntotuotannon varmistamiseksi — ja että saamme ylipäätään asuntomarkkinat Suomessa jälleen vahvasti toimimaan — pystytään varmasti parhaiten nimenomaisesti tähän asiaan vaikuttamaan. Sen ohella meillä on lapsiperheille kansainvälisestikin vertaillen todella hyvä järjestelmä. Meillä on perhevapaajärjestelmä, meillä on lapsilisäjärjestelmä, meillä on valtavasti turvaverkkoja perheille, ja niitä meidän edelleen täytyy kehittää ja vahvistaa. Yksi käynnistymässä oleva iso kokonaisuus on lapsilisäjärjestelmän uudistaminen, ja siinäkin voidaan pohtia niitä näkökulmia, miten voidaan tukea perhehaaveiden toteutumista. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.4.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-10-16T16:57:30,2025-10-16T16:58:46,Hyväksytty,1.1 2025_97_95,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuista (Mira Nieminen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 158/2025 vp,"Seuraava kysymys. Edustaja Nieminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_97_96,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuista (Mira Nieminen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 158/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tilanne maailmalla on haastava, emmekä voi täällä Suomessa ratkaista koko maailman ongelmia. Perussuomalaisten mielestä meidän on keskityttävä ensisijaisesti suomalaisen yhteiskunnan epäkohtien korjaamiseen. Esimerkki tästä on hallituksen esitys, jolla säädetään kolmansista maista tuleville toisen asteen opiskelijoille lukuvuosimaksut. Tällä esityksellä karsitaan julkisen talouden kustannuksia ja puututaan väärinkäytöksiin, [Mikko Savola: Tapetaan pienet lukiot!] joita opiskeluperäiseen maahanmuuttoon liittyy. Väärinkäytöksistä on uutisoitu laajalti. Jotkut ovat keksineet tehdä ulkomaalaisilla opiskelijoilla jopa bisnestä, jossa maksajana on suomalainen veronmaksaja. Tälle suomalaisen koulutusjärjestelmän hyväksikäytölle tulee nyt loppu. Arvoisa opetusministeri, eikö olekin viisasta, että hallitus laittaa pisteen tälle tappiolliselle maahanmuuttoteollisuudelle ja asettaa lukuvuosimaksut kolmansista maista tuleville opiskelijoille? [Vasemmalta: Eikö tämä ole käsitelty jo?]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.5.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-10-16T16:58:46,2025-10-16T16:59:50,Hyväksytty,1.1 2025_97_97,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuista (Mira Nieminen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 158/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_98,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuista (Mira Nieminen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 158/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Kuten tässä pari viikkoa sitten totesin, on tietenkin selvä, että Suomeen on hyvä tulla opiskelemaan, Suomeen on hyvä tulla asumaan, mutta yhtä lailla on selvä, että tilanteessa, jossa meillä on demografisia haasteita — meillä on paljon kuntia, joissa lapsimäärä on hyvin, hyvin pieni ja laskemaan päin — ei ole kestävää, että kouluja yritetään ylläpitää ehkä tällä tavalla, varsinkin kun tiedetään, että tähän ilmiöön liittyy myöskin lieveilmiöitä. On paljon hyviä tarinoita, mutta on myöskin esiintynyt epäilyjä siitä, että markkinointi ei aina ole kestävällä pohjalla. Samaan aikaan julkisen talouden tilanteessa pitää pohtia, mihin niitä julkisia varoja ohjataan, ja tämä hallitus on tehnyt päätöksen, että niitä ei ohjata kolmansista maista tulevien alaikäisten lasten koulutukseen — tässä on kyse alaikäisistä lapsista, kun lukioista puhutaan. Pidemmällä tähtäimellä pitää tietenkin pohtia, miten me voimme pienten paikkakuntien, laskevan asukasluvun paikkakuntien lukioita [Puhemies koputtaa] paremmin ylläpitää, ja sen takia ollaan myöskin katsottu lukioiden rahoitusmallia, jolla nimenomaan heidän tilannettaan pyritään parantamaan. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+2.5.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-10-16T16:59:50,2025-10-16T17:01:16,Hyväksytty,1.1 2025_97_99,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 5/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt päätetään ulkoasiainvaliokunnan mietinnön UaVM 5/2025 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan Sofia Vikmanin esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Valtioneuvoston edustajalle varataan mahdollisuus käyttää viiden minuutin puheenvuoro. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi puhemies voi myöntää harkitsemassaan järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Palautekeskusteluun varataan ensi vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Vikman, olkaa hyvä. [Hälinää — Puhemies koputtaa]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_97_100,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle kansainvälistä apua, yhteistoimintaa tai muuta kansainvälistä toimintaa koskevasta päätöksenteosta annetun lain 3 §:n mukaisen selonteon Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026. Valtioneuvosto on kuullut eduskuntaa asiassa selontekomenettelyllä. Perusteet menettelylle on huolellisesti selvitetty selonteossa. Valiokunnalla ei ole huomauttamista valitun päätöksentekomenettelyn suhteen. Eduskuntaa kuultiin selontekomenettelyllä myös vuosien 2024 ja 2025 Naton rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtäviin osallistumisessa. Arvoisa puhemies! Naton rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtävät ovat tärkeä osa Naton perusajatusta, jonka mukaan kaikki liittolaiset valmistautuvat tukemaan toisiaan pelotteen ja puolustuksen toteutuksessa koko liittokunnan alueella. Ylläpitämällä näitä toimintoja rauhan aikana Nato osoittaa valmiutta ja puolustuskykyä. Venäjän hyökkäyssota ja sen myötä Euroopan turvallisuustilanteen heikentyminen ovat kasvattaneet näiden tehtävien merkitystä. Selontekoa käsitellessään ulkoasiainvaliokunta sai selvityksen, jonka mukaan osallistuminen Naton rauhanajan tehtäviin on tuonut Suomelle konkreettista kokemusta toiminnasta Nato-operaatioissa, kehittänyt suorituskykyä, edistänyt Suomen Nato-integraatiota sekä tiivistänyt liittolaissuhteita. Ulkoasiainvaliokunta pitää tätä myönteisenä ja katsoo, että Suomelle on tärkeää osoittaa konkreettisesti sitoutumista ja vastuunkantoa liittokunnan pelotteeseen ja puolustukseen osallistumalla myös liittokunnan rauhanajan tehtäviin. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi osoittaa konkreettisesti sitoutumista ja vastuunkantoa liittokunnan pelotteeseen ja puolustukseen. Osallistuminen Naton rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtäviin on tärkeä osa Suomen Nato-profiilia Naton jäsenmaana. Aktiivinen osallistuminen näihin tehtäviin viestii yhtenäisyydestä ja vahvistaa pelotetta. Osallistuminen laivasto-osaston ja miinantorjuntaosaston tehtäviin ensisijaisesti Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla on osoitus vastuunkannosta etenkin Suomen lähialueen turvallisuudesta. Arvoisa puhemies! Vuonna 2026 Suomen on tarkoitus osallistua Naton rauhanajan yhteisen puolustuksen laivasto-osaston tehtäviin Hamina-luokan aluksella sekä miinantorjuntaosaston tehtäviin Katanpää-luokan aluksella. Molempiin on tarkoitus osallistua enintään 40 henkilöllä. Lisäksi osallistumispäätös kattaa mahdollisen osallistumisen osastojen esikuntatehtäviin niiden johtoaluksilla. Sekä Hamina-luokan että Katanpää-luokan alusten ja osastojen johtoaluksilla palvelevien sotilaiden toiminta-alue kattaisi koko liittokunnan merellisen vastuualueen eli Atlantin valtameren, Itämeren, Pohjanmeren, Välimeren ja Mustanmeren alueet. Osallistumiset on kuitenkin suunniteltu toteutettavan ensisijaisesti Itämerellä ja osaston toiminnan niin edellyttäessä myös Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla. Osallistuminen on molemmilla aluksilla suunniteltu tapahtuvan pysyvällä henkilöstöllä sekä reservistä palkattavilla sopimussotilailla. Valiokunta pitää tärkeänä selonteon linjausta siitä, että Puolustusvoimilla on mahdollisuus vetää kumpikin alus pois tehtävistä, mikäli kansallinen puolustus sitä edellyttää. Arvoisa puhemies! Naton maavoimajoukkojen tehtäviin muissa liittolaismaissa ei ole tarkoitus osallistua vuonna 2026. Selonteossa tätä tulokulmaa perustellaan sillä, että nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Suomen asema liittokunnan itäisen sivustan maana muodostaa asetelman, jossa on tarkoituksenmukaista keskittää Maavoimien toimintaa Suomen alueelle. Ulkoasiainvaliokunta pitää Suomen valitsemaa pidättyvää linjaa Maavoimien käytöstä perusteltuna. Tähän liittyen haluan myös kiinnittää huomiota puolustusvaliokunnan huomioon siitä, että reserviläisten käyttöön Naton rauhan ja kriisiajan tehtävissä liittyy avoimia lainsäädännöllisiä ja palvelussuhteen ehtoihin liittyviä kysymyksiä, joita ei vielä ole ratkaistu. Myöskään Naton ilmapuolustuksen tehtäviin muissa liittolaismaissa ei ole tarkoitus osallistua vuonna 2026, sillä kyseisenä vuonna alkaa F-35-kaluston käyttöönotto. Arvoisa puhemies! Nyt päätettävänä oleviin Naton rauhanajan tehtäviin kohdistuvaa suoraa sotilaallista uhkaa Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla ja ylipäänsä uhka-arviota pidetään tällä hetkellä matalana. Ulkoasiainvaliokunta pitää tätä näkemystä perusteltuna, mutta toimintaa suunniteltaessa on aina otettava huomioon, että tilanne voi muuttua nopeastikin. Myös muutokset turvallisuustilanteessa ovat mahdollisia, eikä mahdollisesti kiristyvässä turvallisuusympäristössä suoraa sotilaallista uhkaa Naton merivoimaosastoja vastaan voida sulkea pois. Uhka-arviossa on myös huomioitava se, että Naton pysyvät laivasto- ja miinantorjuntaosastot ovat Naton johdossa ja tarvittaessa käytettävissä Naton neuvoston päätösten mukaisesti kaikkiin liittokunnan tehtäviin, mukaan lukien Naton nopean toiminnan joukot. Myös suomalaisille aluksille osana Naton pysyviä laivasto- ja miinantorjuntaosastoja suunnitellut tehtävät voisivat näin ollen joissakin olosuhteissa muuttua tilanteen niin vaatiessa. Valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto informoi eduskuntaa, mikäli uhka-arvio tehtävien suorittamisen suhteen tai suunnitelmat joukkojen käytöstä turvallisuustilanteen muutoksen myötä merkittävästi muuttuvat. Operaatioon osallistumisen kokonaiskustannuksiksi on selonteossa arvioitu noin 8,8 miljoonaa euroa. Osallistuminen Naton rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtäviin rahoitetaan puolustusministeriön hallinnonalan määrärahoista. Osallistumisen aiheuttama lisämäärärahan tarve käsitellään lisätalousarvioprosessissa. Arvoisa puhemies! Yhteenvetona totean, että ulkoasiainvaliokunta tukee valtioneuvoston esitystä Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi osoittaa konkreettista sitoutumista ja vastuunkantoa liittokunnan pelotteeseen ja puolustukseen. Osallistuminen Naton rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtäviin on tärkeä osa Suomen toimintaprofiilia Naton jäsenmaana. Aktiivinen osallistuminen viestii yhtenäisyydestä ja vahvistaa pelotetta. Osallistuminen laivasto-osaston ja miinantorjuntaosaston tehtäviin on osoitus vastuunkannosta, etenkin Suomen lähialueen turvallisuudesta. Valiokunta hyväksyi yksimielisen mietinnön 2. lokakuuta 2025.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2025-10-16T17:02:28,2025-10-16T17:10:41,Hyväksytty,1.1 2025_97_101,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_102,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Rauha ei synny itsestään. Se syntyy vastuunkannosta, ennakoinnista, yhteisestä valmiudesta toimia. Tällä selonteolla Suomi osoittaa, että me olemme täysivaltainen ja vastuullinen liittolainen, osa Natoa. Nyt päätämme Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026. Tämä päätös ei ole vain yksi monista — se on samalla tärkeä osoitus Suomen sitoutumisesta yhteiseen turvallisuuteen tässä ajassa ja maailmanpolitiikassa ja sen poliittisessa tilanteessa. Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta pitää Suomen osallistumista Naton rauhanajan tehtäviin tärkeänä ja perusteltuna. Näin sen kuuluukin olla. Suomi osallistuu ensi vuonna Naton pysyvän laivasto-osaston ja pysyvän miinantorjuntaosaston tehtäviin enintään 80 henkilöllä. Osallistuminen tapahtuu Hamina- ja Katanpää-luokan aluksilla ensisijaisesti Itämerellä, mutta tarvittaessa myös Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla. Osallistumisen tarkoitus ei ole sotilaallinen tehtävä, vaan poliittinen viesti. Me näytämme, että Suomi kantaa vastuunsa yhteisestä pelotteesta ja puolustuksesta. Samalla osallistuminen kehittää meidän omaa osaamistamme ja lisää yhteensopivuutta liittolaisten kanssa. Arvoisa puhemies! Valiokunta korostaa, että vaikka uhka-arvio on nyt matala, tilanteet voivat muuttua hyvin nopeasti. Siksi on tärkeää, että me täällä ja asiantuntijat Puolustusvoimissa seuraamme turvallisuustilanteen kehitystä. Tämä on vastuullista varautumista. Lisäksi valiokunta pitää Suomen linjaa perusteltuna. Esimerkiksi Maavoimien osallistumista muiden liittolaismaiden harjoituksiin ei ole suunniteltu, koska meillä Suomessa keskiössä on nyt ja tulevaisuudessakin oman maamme puolustus ja läsnäolo Itämeren ympäristössä. Nyt ja tulevaisuudessa Suomea ja suomalaisia puolustavat suomalaiset sotilaat Suomessa. Tämä on tärkeä osa yhteistyötä, harjoittelua yhdessä mahdollisia uhkatilanteita varten, sillä vihollinen harjoittelee joka ainoa päivä. Arvoisa puhemies! Suomen osallistuminen Naton rauhanajan tehtäviin vahvistaa paitsi liittokunnan pelotetta myös meidän omaa turvallisuuttamme. Se kertoo, että Suomi ei jää sivuun, vaan on valmis toimimaan yhdessä liittolaisten kanssa rauhan ja vakauden puolesta. Nämä tehtävät ovat osoitus vastuunkannosta ja luotettavuudesta. Ne ovat osoitus siitä, että Suomi on liittolainen, johon voi turvautua. Turvallisuutemme kasvaa näistä valinnoista, ja niiden kautta Suomi on entistä vahvempi, turvatumpi ja selkeämpi osa läntistä yhteisöä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-16T17:10:47,2025-10-16T17:15:19,Hyväksytty,1.1 2025_97_103,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kokko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_104,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvin usein tässä salissa todetaan, että Suomi on turvallisuuden tuottaja eikä sen kuluttaja, ja ehkä juuri nimenomaisesti tämä osallistuminen Naton rauhanajan toimintaan ja puolustuksen kehittämiseen ja niihin operaatioihin on konkreettinen osoitus tästä. Se ei ole pelkkää sanahelinää, jota juhlapuheissa tai poliittisessa keskustelussa nostetaan, vaan Suomi on valmis sitomaan omia joukkojaan, omia kalustojaan ja myös taloudellisia mahdollisuuksia liittokunnan hyödyksi. Tietysti tällä on aina ne tietyt turvallisuuspoliittiset ulottuvuudet, mutta kyllähän tässä on vahva ulkopoliittinen viesti sen Naton puolustuksen 360 asteen mukaisesti, että Suomi tekee oman osansa. Ehkä tässä maailmanajassa, jossa varsinkin Yhdysvallat vaatii Euroopalta entistä enemmän kykyä ottaa vastuuta omasta puolustuksesta, tämä on siinä mielessä kyllä Washingtoniin vahva signaali siitä, että Suomi tekee nyt ja myös tulevaisuudessa enemmän kuin oman osansa ja ne resurssit, mitkä meillä on käytössä, ovat yhdessä liittokunnan hyödyksi. Se on tietysti hyvä, että tämäkin toiminta nyt Nato-jäsenyyden myötä normalisoituu. Tästäkään ei enää revitä samanlaisia suuria otsikoita kuin ehkä joskus aikaisemmin näistä Nato-harjoituksista, mikä osoittaa sen, että Suomi on nyt tiiviisti osa liittokuntaa ja tämä on hyvinkin arkista toimintaa, johon Suomi osallistuu. Siitä täytyy kyllä kiittää kaikkia puolueita tässä salissa ja erityisesti siitä hallitus—oppositio-rajan ylittämisestä, niin että tässäkään turvallisuuspoliittisessa kysymyksessä ei ryhdytä niin vahvasti puoluepolitikoimaan vaan pidetään isänmaan turvallisuus ja suomalaisten hyvinvointi etusijalla. [Pauli Kiuru: Hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+3.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-10-16T17:15:22,2025-10-16T17:17:15,Hyväksytty,1.1 2025_97_105,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Immonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_106,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä selonteko Suomen osallistumisesta Naton puolustuksen tehtäviin on hyvä kuvaus Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä, siitä toiminnasta, jota sotilaat toimeenpanevat käytännössä niissä maastopuvuissaan hankkiessaan realistista kokemusta kriisien ja jopa sodanajan olosuhteista. Yhteistyötä hiotaan erilaisten asejärjestelmien kanssa kohti saumatonta yhteistoimintaa, jopa yhteisiä taisteluja harjoitellen. Ei pidä kuitenkaan unohtaa yhtä seikkaa: Nato on myös erittäin vahva poliittinen organisaatio. Kaikkien jäsenmaiden parlamentit ja kansanedustajat käyvät tärkeää ja avointa keskustelua Naton tärkeimmistä arvoista ja lähettävät Naton parlamentaarisiin kokouksiin myös omat delegaationsa — niin myös Suomi, jonka Naton parlamentaarinen valtuuskunta on osallistunut aktiivisesti Naton kokouksiin ja on onnistuneesti pystynyt myöskin korostamaan ja tuomaan esille Suomen asemaa koko Naton pohjoisen itärajan puolustajana. Viimeisin kokous oli viime viikonloppuna Sloveniassa, jossa me suomalaisetkin poliitikot etsimme yhä uusia tapoja edistää sotilaallista yhteistyötä. Myöskin näin me osoitamme samalla sitoutumistamme tuohon Naton jäsenyyteen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+3.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2025-10-16T17:17:16,2025-10-16T17:18:47,Hyväksytty,1.1 2025_97_107,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_108,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On luonnollista, että Suomi osallistuu Naton uutena jäsenenä näihin valmisteleviin toimenpiteisiin, Naton rauhanajan yhteistyöhön, totta kai, niinhän sen pitää olla. Ja nyt kun olemme uusia jäseniä, niin totta kai meidän pitää tutustua siihen järjestelmään, mikä Natolla on. Totta kai olimme tutustuneet siihen jo etukäteenkin, ihan monia vuosia, muun muassa PFP-yhteistyön kautta ja monen muun asian kautta. Mutta tärkeää on, että nyt pääsemme mukaan tähän organisaatioon ja toteuttamaan sitä omaa pientä osaamme, mikä meille kuuluu tässä Naton jäsenenä. Sitä ei sovi väheksyä, ja olemmehan erittäin kriittisellä paikalla täällä Skandinavian koillisessa nurkassa, 1 350 kilometriä yhteistä maarajaa itäisen naapurimme kanssa, niin että pystymme sitten oman turvallisuutemme takaamaan. Tärkeintä on tietysti, että pidämme oman armeijan kunnossa, ja senhän me olemme tehneet ja sitä olemme tehostaneet, ja parhaillaan sitä työtä tehdään. On huomattava kaksi asiaa, aivan kuten ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja hyvin kuvasi tätä, että Suomella on tietyistä merioperaatioista, jos vaikka harjoitukset ovat menossa tai joku muu yhteistyöprojekti on menossa, oikeus lähteä omat alukset tuomaan Suomen turvaksi silloin, kun sitä tarvitaan. Elikkä tässä on huomioitu se tilanne, ja Nato tuntee myös sen tilanteen, missä tilanteessa Suomi tällä hetkellä elää. Toisena asiana on tietenkin se, että kun Nato harjoittelee erilaisia yhteistyösotaharjoituksia ja muita, niin Suomi on varmaan semmoinen kohde, jossa mielellään näitä harjoituksia toteutetaan, ja senhän olemme kaikki huomanneet jo viime kesänkin aikana ja koko Nato-jäsenyytemme ajan vuoden 23 huhtikuusta alkaen, että yhteistyö toimii ja niissä pitää olla mukana, ja tärkeintä on pitää parlamentaarinen yhteys, tämä Naton yhteys, tänne kansanedustajiin ja Suomen parlamenttiin erittäin hyvänä, kuten äsken kuulimme monessa puheenvuorossa. Tämä yhteistyö on tärkeää ja ennen kaikkea se, että eduskunta pidetään ajan tasalla. Silloin saavutetaan se kansakunnan kannalta tärkein, elikkä yhteys parlamentarismiin ja parlamenttiin ja Suomen päätöksentekoon säilyy aitona ja elävänä. Silloin myös kansalaiset voivat luottaa siihen, että tämä yhteistyö on toimivaa ja Suomen kannalta edullista ja turvallista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-10-16T17:18:47,2025-10-16T17:21:03,Hyväksytty,1.1 2025_97_109,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_110,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyviä puheenvuoroja, ja mikä itseäni lämmittää, on se, että sekä puolustusvaliokunnassa olimme yksimielisiä samoin kuin ulkoasiainvaliokunnassa näissä turvallisuuteen ja ulkopolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Yksimielisyys pienelle maalle on aivan olennaista. Puolustusvaliokunnan lausunto päättyy lauseeseen ”valiokunta katsoo, että osallistumisesta on saatavissa sekä poliittista että sotilaallista hyötyä”, ja mielestäni se on siinä erinomaisesti tiivistetty. Tässä tilanteessa, kun olemme Naton jäsen, Naton jäsenenä Naton tehtäviin osallistuminen on aivan normaalia Puolustusvoimain toimintaa. Se parantaa valmiutta, parantaa puolustuskykyä, ja sillä on myös merkitystä pelotteen kannalta. Naton jäsenenä kannamme vastuumme.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-10-16T17:21:04,2025-10-16T17:22:06,Hyväksytty,1.1 2025_97_111,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_112,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Vikman esitteli hyvin tämän kokonaisuuden, joka koskee ulkopolitiikkaa, mutta myös meidän puolustusvaliokunnan rootelia, puolustuspolitiikkaamme. Lisäämme Natossa turvallisuutta, emme kuluta sitä. Ja kun usein kuulimme toteamuksia yksin olemisesta, niin nyt voi todeta, että olemme yhdessä. Edellä edustaja Hänninen piti mielestäni erinomaisen hyvän puheen, kuten myös sosiaalidemokraateista edustaja Kokko. Taitaa olla niin, että meillä on tällä hetkellä ennätysmäärä tätä erilaista kansainvälistä toimintaa omassa maassa, mutta myös niin, että me osallistumme näihin toimintoihin. Rauhanajan yhteiset puolustuksen tehtävät ovat tärkeä kokonaisuus, mutta on syytä myös varautua siihen, että myös näissä tehtävissä on mahdollisuus erilaisiin vaurioihin, vahinkoihin, mutta joissain tilanteissa, erityisesti tällaisen naapurin toimesta, jonka vieressä joudumme asumaan, myös eskalaatioihin. Silloin on aina mahdollista, että myös vahingoissa sattuu jotain sellaista, että me joudumme vastaamaan näiden naisten ja miesten kuntoutuksesta ja hyvinvoinnista ja terveydestä operaatioiden jälkeenkin. Siksi pidän erittäin myönteisenä sitä, että tämä pitkään tavoiteltu kriisinhallintaveteraanikeskus on nyt etenemässä. Se tulee olemaan tulevaisuudessa veteraanikeskus, sillä nämä tehtävät eivät ole perinteistä kriisinhallintaa vaan erilaisia tehtäviä Nato-maana, mutta ne tulevat sisältämään jatkossa varmasti kriisinhallintaankin liittyviä tehtäviä. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että meillä on tämä kokonaisuus kunnossa. Vakuutusturva siinä tilanteessa, kun me lähetämme naisia ja miehiä näihin tehtäviin, ja toisaalta sitten tilanteessa, jossa apua tarvitaan vaikkapa haavoittumisen, loukkaantumisen tai muun syyn johdosta, on riittävä niin fyysisten kuin henkistenkin vammojen edestä. Toivon, että tämä veteraanikeskuslainsäädäntö saadaan eduskunnan käsittelyyn nyt alkavan vuoden aikana.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-10-16T17:22:06,2025-10-16T17:24:40,Hyväksytty,1.1 2025_97_113,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kilpi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_114,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ihminen on siinä mielessä erikoinen ja outokin otus, että se tottuu melkeinpä mihin vain. Kyllähän tässä nyt ollaan saatu huomata, että se tottuu myös esimerkiksi sotaan, ja sehän on ollut meillä tässä jo pitkään, jatkuvasti, päivittäin läsnä. Jos olisin esimerkiksi siitä hetkestä, kun tulin eduskuntaan valituksi 2019, nyt yhtäkkiä joutunut tähän hetkeen — olisin silloin lukenut esimerkiksi otsikoita, mitä tänäkin päivänä lehdissä ja mediassa on — niin kyllähän järkytys ja jotenkin täydellinen epäusko olisivat olleet aivan varma asia. Kyllä siinä kohtaa olisin ollut aivan varma, että olenkin joutunut jonkinnäköiseen rinnakkaistodellisuuteen tai dystopiaan, että täällä on sota jatkuvasti läsnä ja siitä puhutaan hyvin rajullakin tavalla. Jos katsotaan esimerkiksi tämänkin päivän ihan tuoreita otsikoita, niin muun muassa Helsingin Sanomissakin otsikoidaan ja uutisoidaan, että ”EU varautuu sotaan viiden vuoden kuluessa”. Pelkästään nämä asiat ovat kyllä edelleenkin hyvin uskomattomia mutta täyttä totta. Mutta sekin on totta ja realismia, että tämän kehityksen myötä Suomi ei ole enää olematon, pieni maa jossain siellä maailman laidalla, kaukana siellä, vaan tämän rajun kehityksen myötä kyllä Suomi on siirtynyt maailman- ja turvallisuuspolitiikan ihan etulinjaan, jossa Suomen sana ja Suomen osaaminen todellakin painavat. Voidaan kyllä todeta, että Suomi on nimenomaan näissä asioissa kokoaan huomattavasti suurempi toimija. Me käsittelemme tällä hetkellä tässä istunnossa nyt Puolustusvoimien osallistumista Naton rauhanajan puolustuksen tehtäviin 2026, ja se on, puhemies, totta vieköön vähintäänkin yhtä tärkeää ja merkityksellistä kuin osallistuminen sodanajan yhteisiin puolustuksen tehtäviin. Tämä on äärimmäisen kannatettavaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+3.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-10-16T17:24:40,2025-10-16T17:26:54,Hyväksytty,1.1 2025_97_115,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_116,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle on aina, voiko sanoa, vähän raskaampi työtapa ilmaista jo vakiintuneeksi toiminnaksi muodostuneita asioita, vaikkapa osallistumista kriisinhallintaan tai tässä tapauksessa Naton rauhanajan tehtävien yhteiseen hoitamiseen. Olen lähetekeskustelun yhteydessä, kun lähetekeskustelua tästä asiasta käytiin, esittänyt pohdittavaksi myös sitä, pitäisikö tässä ajassa, jossa olemme Naton liittokunnan jäsen, jossa toiminta Naton sisällä on vakiintunutta suomalaistoimintaa, luopua tästä selontekomenettelystä ja siirtää tämä päätöksentekojärjestelmä eduskunnan sillä tavalla, voi sanoa, normaaliin, säännönmukaiseen toimintaan. Tämä selontekomenettely tietenkin pitää sisällään myös ihan hyviä asioita, ja täällä salissa asiasta keskustellaan laajasti lähetekeskustelussa, selontekokuulemiset ovat ulkoasiainvaliokunnassa ja muissa valiokunnissa asian vaatimalla tavalla, mutta joka tapauksessa tämä malli tulee ajalta, jolloin Suomi ei vielä ollut Naton jäsen, jolloin emme olleet sisällä tässä samaisessa organisaatiossa. Yksi huomio tähän rauhanajan tehtävien taloudelliseen osaan on se, että kuulemisen yhteydessä tuli esiin, että hallitus ei ole budjetoinut vuodelle 26 Naton rauhanajan tehtäviin vielä euroakaan, joten jos niitä tehtäviä sitten matkan varrella tulee, se vaatii lisätalousarviomenettelyn ja lisärahoituksen. Tässä on ehkä yksi, voiko sanoa, pieni heikkous, että emme ole ikään kuin varautuneet. Kun katsoo edellisiä vuosia Nato-jäsenyyden aikana, niin näitä operaatioita on tullut, ja kun tämä maailmanpoliittinen tilanne, niin kuin täälläkin on todettu, on, mikä on, niin odotettavissa varmaankin on lisää tehtäviä. Mutta on äärimmäisen tärkeää, että Suomi osallistuu ei pelkästään lippua näyttäen vaan näyttäen sen, että Suomi on Nato-jäsenenä maa, joka kantaa oman vastuunsa, kantaa yhteisen vastuun, osallistuu ja tietenkin odottaa myös muilta aktiivista osallistumista Naton rauhanajan tehtäviin, Naton toiminnan ylläpitämiseen. Tässä on tietenkin paljon roolia myös siinä, miten me näytämme Euroopassa Yhdysvalloille, miten Nato-maat omaan Euroopan puolustukseen osallistuvat. Suomen kaltaiselle maalle, joka on hoitanut asiansa, on äärimmäisen tärkeää, että me olemme johdonmukaisia omissa tekemisissämme, ja niistä tehtävistä, joihinka me olemme jo tähän mennessä osallistuneet, Suomen puolustusvoimat on saanut lähtökohtaisesti vain ja pelkästään kiitosta, mutta kiitoksen lisäksi myös tärkeää kokemusta puolustuksen tekemisestä, suunnittelusta ja ylläpitämisestä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-10-16T17:26:55,2025-10-16T17:29:52,Hyväksytty,1.1 2025_97_117,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Werning, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_118,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteko Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhanajan tehtäviin vuonna 2026 on varsin ajankohtainen. Suomi osoittaa tällä sitoutumisensa liittokunnan yhteiseen pelotteeseen ja puolustukseen aikana, jolloin Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. On syytä myös korostaa, että Suomi kantaa tässä vastuunsa. Naton perusajatus on selkeä: liittolaiset tukevat toisiaan, jotta rauha ja turvallisuus säilyisivät. Suomelle tämä tarkoittaa siis sitä, että saamme turvaa mutta me olemme myös valmiita sitä antamaan. Vuonna 2026 Suomi osallistuu laivasto- ja miinantorjuntaosastoihin Itämerellä ja Pohjois-Atlantilla. Tämä on täysin perusteltua. Se vahvistaa lähialueen turvallisuutta, kehittää Nato-yhteensopivuuttamme ja osoittaa solidaarisuutta liittolaisille. Maavoimien toiminta keskitetään kotimaahan, ja Ilmavoimien osalta F-35-kaluston käyttöönotto mahdollistaa tulevat sitoumukset. Osallistumisessa on aina säilytettävä mahdollisuus myös vetäytyä, jos kansallinen puolustus sitä vaatii. Kustannukset ovat myös hallittavia, noin 3—5 miljoonaa euroa per osallistuminen, ja tämä tulee huolehtia siten, että kotimaisen puolustuksen kehittäminen ei kärsi eikä siitä tingitä. Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että tähän selontekoon on varsin helppo suhtautua myönteisesti. Tämä on harkittu ja perusteltu ratkaisu, joka lisää vakautta Itämerellä ja vahvistaa Suomen asemaa liittokunnassa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+3.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-10-16T17:30:00,2025-10-16T17:31:48,Hyväksytty,1.1 2025_97_119,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vikman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_120,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On arvokasta, että tässä salissa on laaja ja vahva tuki Suomen osallistumiselle Naton rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtäviin ensi vuonna. Suomen ja suomalaisten turvallisuuden takaaminen on tärkein tehtävämme. Suomi ylläpitää vahvaa kansallista puolustuskykyä osana Naton yhteistä pelotetta ja puolustusta, ja nyt käsittelyssämme oleva selonteko Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtäviin on osa tätä tärkeää toimintaa. Suomi on turvallisuuden tuottaja sekä rakentava, luotettava ja suorituskykyinen liittolainen, joka edistää kaikkien Naton kolmen ydintehtävän — pelotteen ja puolustuksen, kriisinehkäisyn ja -hallinnan sekä yhteistyön varaisen turvallisuuden — toteuttamista yhdessä liittolaisten kanssa. Suomi vahvistaa liittokunnan toimintakykyä niin lähialueellamme kuin koko Naton vastuualueella.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2025-10-16T17:31:48,2025-10-16T17:32:59,Hyväksytty,1.1 2025_97_121,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_122,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 5/2025 vp,"Herra puhemies! Kun tuossa aika loppui kesken, niin jatketaan vielä pienellä lisäosalla. Edustaja Heinonen viittasi tähän kansalliseen veteraanikeskukseen. Meillä tämän veteraanitoiminnan perinteisesti on katsottu kuuluvan tähän kriisinhallinnan puoleen, mutta yhä enemmän, ja yhä enemmän tulevaisuudessa, meille veteraaneja ovat erilaisissa Nato-tehtävissä palvelleet reserviläiset ja ammattisotilaat, ja sen takia on äärimmäisen tärkeää tähän veteraanien tukeen panostaa. Tässä yhteydessä tässä salissa voidaan ylpeänä todeta, että yhdessä hallituksen ja opposition kanssa olemme muun muassa puolustusvaliokunnassa kiinnittäneet tähän asiaan jo vuosien ajan määrätietoisesti huomiota ja viimeisten vuosien aikana jopa pyrkineet yhteistyössä jouduttamaan asianomaisia ministeriöitä ja hallinnon edustajia siitä, että tähän asiaan pitää laittaa paukkuja ja nopeuttaa tätä prosessia. Huolestunein katsein olemme seuranneet sitä, että kansallinen veteraanikeskus on ottanut aikaa ja tämä valmistelu on ottanut aivan luvattoman paljon aikaa suhteessa siihen, että erilaiset posttraumaattiset stressit, erilaiset vammautumiseen liittyvät ongelmat ovat edelleenkin tässä maassa heikolla tolalla: niiden hoito on heikolla tolalla, ja niihin panostaminen poikkihallinnollisella yhteistyöllä aivan riittämättömällä tasolla. Mutta kun tämä kansallinen veteraanikeskus saadaan aikaan, saadaan siihen riittävä panostus ja sosiaalinen tuki niitä tarvitseville ihmisille, niin me olemme, ystävät, tehneet tässä maassa ison palveluksen niille ihmisille, jotka laittavat henkensä alttiiksi kansainvälistä kriisiä vastaan ja maailmanrauhan hyväksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-10-16T17:32:59,2025-10-16T17:34:55,Hyväksytty,1.1 2025_97_123,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Ukraine)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt päätetään ulkoasiainvaliokunnan mietinnön UaVM 6/2025 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan Sofia Vikmanin esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Valtioneuvoston edustajalle varataan mahdollisuus käyttää viiden minuutin puheenvuoro. Muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Palautekeskusteluun varataan ensi vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Vikman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_97_124,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Ukraine)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tuki Ukrainalle ja maan suvereniteetille, itsenäisyydelle ja alueelliselle koskemattomuudelle on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeinen prioriteetti. Osallistumisen kasvattaminen on myönteinen lisä Suomen kokonaisvaltaiseen tukeen Ukrainalle ja vahvistaa entisestään Suomen profiilia Ukrainan vankkana tukijana. Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaisen selonteon Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustukeen, joka kulkee lyhenteellä NSATU, enintään 15 sotilaalla. Tämä sisältää osallistumisen esikuntatehtäviin ja tarvittaviin hallinto- ja tukitehtäviin NSATUn esikunnassa Saksassa sekä tarvittaessa muissa toiminnoissa Naton jäsenvaltioiden alueella koskien tätä NSATUa. Valtioneuvosto on kuullut eduskuntaa asiassa selontekomenettelyllä, koska ratkaisuehdotus koskee tehtävää, joka ei perustu YK:n turvallisuusneuvoston valtuutukseen. Valiokunnalla ei ole huomauttamista valitun päätöksentekomenettelyn suhteen. Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen Suomi on osoittanut tukea Ukrainan kehitysyhteistyön, humanitäärisen avun, siviilipuolen, materiaalituen ja puolustusmateriaalituen kautta noin 3,7 miljardilla eurolla. Suomi on tehnyt päätökset 28 puolustustarvikepaketista, ja puolustusmateriaalituen kokonaisarvo on 2,7 miljardia euroa. Ukraina on hallituskaudella Suomen suurin kehitysyhteistyön kumppanimaa. Suomi ja Ukraina ovat myös allekirjoittaneet kahdenvälisen turvallisuusyhteistyösopimuksen vuonna 2024. On odotettavissa, että myös Suomeen kohdistuu odotuksia edelleen lisätä tukea Ukrainalle aseapu- ja jälleenrakennustarpeiden myötä. Naton vuoden 2024 huippukokouksessa Washingtonissa sovittiin kattavasta tukikokonaisuudesta Ukrainalle. Sen toimeenpano muodostaa Naton tämänhetkisen Ukraina-tuen ytimen. Yksi tämän kokonaisuuden osa on Ukrainalle annettavan turvallisuus- ja koulutustuen koordinaatio NSATUn kautta. NSATUn tavoitteena on varmistaa Ukrainalle annettavan turvallisuustuen kestävyys ja vahvistaa tuen ennustettavuutta sekä johdonmukaisuutta. Se koordinoi Naton jäsenmaiden ja kumppanimaiden materiaalitoimituksia Ukrainaan, mukaan lukien huolto ja logistiikka, sekä Ukrainalle annettavaa sotilaallista koulutusta. NSATUlla on lisäksi Ukrainan asevoimien kehittämiseen ja Naton yhteensopivuuteen liittyviä tehtäviä. Arvoisa puhemies! Suomi on toistaiseksi osallistunut NSATUun 2—6 sotilaalla. Osallistumista valmistaudutaan edelleen laajentamaan siten, että Suomi osallistuisi jatkossa esikuntatehtäviin ja tarvittaviin hallinto- ja tukitehtäviin operaation esikunnassa Saksassa sekä tarvittaessa muilla Naton jäsenvaltioiden alueilla enintään 15 sotilaalla. Ulkoasiainvaliokunta yhtyy esitykseen ukrainalaissotilaiden kouluttamisen tärkeydestä. Tämä on tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että Ukraina pystyy käymään menestyksellistä puolustussotaa Venäjää vastaan. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä saamaansa selvitystä siitä, että ukrainalaissotilaiden kouluttamisesta on konkreettista hyötyä myös kansalliselle puolustukselle, sillä Puolustusvoimat saa operaation kautta tärkeää tietoa siitä, miten sotaa Ukrainassa käydään. Saadun selvityksen mukaan NSATUn operaatioon osallistuminen mahdollistaa myös Suomen tilannekuvan ylläpitämisen Ukrainalle annettavasta tuesta. Lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Suomi osallistuu Ukrainan asevoimien kouluttamiseen myös EUMAM-operaation ja Ison-Britannian johtaman Interflex-operaation kautta. Valiokunta korostaa koordinaation tärkeyttä näiden eri tahojen ja toimintojen välillä. Arvoisa puhemies! Lähetettäessä suomalaissotilaita NSATUn palvelukseen on tärkeää, että reserviläisten osaamispohjaa hyödynnetään täysimääräisesti, sillä 15 hengen vahvuuden saavuttaminen voi olla haasteellista kantahenkilökunnan saatavuuden vuoksi. Operaation uhat vertautuvat perinteisten kriisinhallintaoperaatioiden uhkien sijaan vastatiedustelu-uhkiin, ja keskeisimmän uhan muodostavat Venäjän tiedustelu- ja turvallisuuspalvelut. Suomalaisiin kohdistuva fyysinen uhka arvioidaan pieneksi. Valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto informoi eduskuntaa, mikäli uhka-arviossa tapahtuu muutoksia. Suomen kansallisen osallistumisen kustannukset NSATUuun ovat alustavan arvion mukaan vuonna 2025 kuudella sotilaalla yhteensä noin 1,27 miljoonaa euroa ja vuonna 2026 kymmenellä sotilaalla noin 2,65 miljoonaa euroa. Ulkoministeriön ja puolustusministeriön momenteilta katettavat vuoden 2025 ja vuoden 2026 kustannukset katetaan nykyisten määrärahakehysten puitteissa. Arvoisa puhemies! Johtopäätöksenä ulkoasiainvaliokunta puoltaa Suomen osallistumisen kasvattamista NSATUun esityksen mukaisesti. On tärkeää osallistua liittokunnan taakanjakoon tilanteessa, jossa Euroopan valtioiden odotetaan ottavan enemmän vastuuta Ukrainan tukemisesta. Osallistumisen kasvattaminen on myönteinen lisä Suomen kokonaisvaltaiseen tukeen Ukrainalle ja vahvistaa entisestään Suomen profiilia Ukrainan vankkana tukijana. Valiokunta hyväksyi mietinnön yksimielisesti 2. lokakuuta 2025.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+4.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2025-10-16T17:36:17,2025-10-16T17:43:20,Hyväksytty,1.1 2025_97_125,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Ukraine)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_126,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Ukraine)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yhteinen turvallisuutemme rakentuu luottamuksesta, vastuunkannosta ja kyvystä toimia yhdessä. Juuri näistä tässä selonteossa on kyse. Suomen osallistuminen Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustukeen, NSATUun, on vastuullinen ja välttämätön päätös. Tahdon kiittää ulkoasiainvaliokuntaa, joka on arvioinut osallistumisen tarpeemme huolellisesti ja todennut sen olevan perusteltua. Venäjän raaka hyökkäyssota on jatkunut jo neljättä vuotta. Se on hyökkäys koko eurooppalaista turvallisuusjärjestystä vastaan. Siksi meidän tehtävämme on tukea Ukrainaa kaikin käytössä olevin keinoin — ei vain aseilla, ammuksilla ja rahalla vaan myös koulutuksella ja osaamisella. Naton tukitoiminta vahvistaa Ukrainan asevoimien suorituskykyä ja yhteensopivuutta liittokunnan kanssa. Suomi on osa tätä kokonaisuutta, ei sivustakatsojana vaan vastuunkantajana. Arvoisa puhemies! Selonteon ja valiokunnan mietinnön mukaan Suomi osallistuu NSATUn toimintaan enintään 15 sotilaalla. He toimivat pääosin Saksan Wiesbadenissa Naton esikunnassa ja tarvittaessa muissa jäsenmaissa. Kyse ei ole taistelutehtävistä vaan suunnittelusta, hallinnosta ja koulutuksen koordinoinnista. Tämä on turvallisuutta rakentavaa läsnäoloa, joka vahvistaa sekä Ukrainan puolustuskykyä että Suomen omaa osaamista. Sitä me tarvitaan. On selvää, että tähän yhteistyöhön osallistumisesta on konkreettista hyötyä myös omalle kansalliselle puolustuksellemme. Sen mukaan Puolustusvoimat saa tärkeää tietoa ja kokemusta siitä, miten nykyaikaista sotaa käydään yhdessä, yhteistä vihollista vastaan. Siksi tämä ei ole vain tukea Ukrainalle. Tämä on ennen kaikkea myös investointi omaan turvallisuuteemme. Vahva Ukraina tarkoittaa vakaampaa Eurooppaa, ja vakaampi Eurooppa tarkoittaa turvallisempaa Suomea. Arvoisa puhemies! Kannatan valiokunnan mietintöä ja selontekoa. Suomen osallistuminen NSATUun on osoitus vastuunkannosta, solidaarisuudesta ja siitä, että Suomi seisoo oikealla puolella historiaa. Me seisomme vapauden, demokratian, totuuden ja kansainvälisen oikeuden puolella. Tämä on oikea päätös oikeaan aikaan. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-16T17:43:23,2025-10-16T17:47:24,Hyväksytty,1.1 2025_97_127,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Ukraine)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kokko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_128,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Ukraine)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä huomioida tässäkin keskustelussa, että Venäjä ei hyökännyt Ukrainaan helmikuussa 2022 vaan jo 2014 liittämällä Krimin itseensä ja aloittamalla sodan Donbasissa. On ilmiselvää, että länsi, Eurooppa, Suomi siinä mukana, reagoi toimiin hyvin hitaasti, ja tätä ehkä pidettiin niinä useina jäätyneinä konflikteina, mitä Neuvostoliiton hajotessa Eurooppaan syntyi. Mutta nyt on hyvä, että viime vuosien aikana tämä Venäjän uhka on otettu todesta ja Eurooppa on erittäin vahvasti tukenut Ukrainaa. Tässä suhteessa Suomella ei ole kyllä mitään hävettävää, sillä olemme jo suhteellisesti mitattuna yksi Ukrainan suurimmista tukijoista, ja tähän NSATUun osallistuminen on konkreettinen osoitus tämän tuen vahvistamisesta sekä, kuten oikeastaan edellinenkin asiakohta tässä täysistunnossa, osoittaa meidän sitoutumistamme liittokunnan puolustukseen ja, kuten jo siinäkin puheenvuorossa totesin, nimenomaan siihen, että Suomi on se turvallisuuden tuottaja eikä sen kuluttaja. Vaikka se niin hirveältä kuin kuulostaakin, on toivottavaa, että osallistumalla tähän koulutusoperaatioon Suomi ei pelkästään anna vaan saa kokemusta, ymmärrystä siitä, minkälaista moderni sodankäynti 2020-luvulla Euroopassa on ja mitenkä me pystyisimme meidän puolustuskykyämme tätä kautta vahvistamaan. Ukrainan asevoimat ovat pitkään sotineet Venäjää vastaan, monessa suhteessa alivoimaisena, mutta silti erittäin hyvin onnistuneet puolustamaan itseään ja heikentämään Venäjän iskukykyä, ja tästä varmasti on ei pelkästään Suomelle vaan useille liittolaismaille, jotka Ukrainaa tukevat, saatavilla konkreettista hyötyä. Tämä tietysti on ehkä se positiivinen asia, mitä tästä voi Suomelle seurata, samaten tietysti se mahdollisuus päästä oppimaan siitä nopeasta teknologian kehityksestä, mitä tämä sota on Ukrainassa tarjonnut, ei pelkästään droonien muodossa, vaan monessa muussakin suhteessa. Ehkä vielä tähän loppuun, arvoisa puhemies, oikeastaan se, mihin myös edustaja Kari jo äskeisessä puheenvuorossaan viittasi, nimenomaan tähän selontekomenettelyyn, että tämäkin asia, kuten jo edeltävä asiakohta, tuntuu olevan aika lailla tavanomaista politiikan toteuttamista. Onko ihan näin raskas menettely enää Naton jäsenmaalle tarpeellinen, vai voisiko tämän tosiaan kevyemmin hoitaa — tämä on varmasti se, mistä poliittisten puolueiden kannattaa ryhtyä käymään keskustelua, ja saadaan tämäkin asia sitten sille tasolle, mille se kuuluu osana liittokuntaa, arkista politiikkaa, joka ei ole syy minkäänlaisiin suuriin otsikoihin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+4.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-10-16T17:47:26,2025-10-16T17:50:21,Hyväksytty,1.1 2025_97_129,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Ukraine)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Immonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_130,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Ukraine)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen Naton parlamentaarisen valtuuskunnan puheenjohtajana minulla oli tilaisuus vierailla NSATUn esikunnassa Saksan Wiesbadenissa viime keväänä. Vierailu toteutettiin siellä useammankin Naton parlamentaarisen delegaation voimin. Silloin esikuntaan oli sijoitettuna kolme upseeria ja yksi reserviläinen. Tämäkin yhteistyö on hyvä esimerkki siitä, että suomalainen reserviläinen ja reservin upseeri tulee jatkossakin olemaan tärkeä osa Suomen kansainvälistä yhteistyötä Natossa. Reserviläisten määrä tulee varmuudella kasvamaan. Samalla tämäkin työmatka osaltaan alleviivaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä ja sitä, että näiden arvokkaiden tapahtumien kautta Naton jäsenmaiden poliitikoillekin syntyy todellinen kuva Naton sotilaallisesta toiminnasta. Tämäkin Naton yhteisoperaatio on hyvä esimerkki myös käytännön yhteistyöstä. Tuossa tukikohdassa on sotilasedustus kaikista Naton jäsenmaista ja myös Ukrainasta iso delegaatio, joiden keskinäinen yhteistyö luo edellytykset sille sanoinkuvaamattomalle materiaalivirralle, jota sotaa käyvä maa tarvitsee. Wiesbadenin esikunnan tilapäisiin tiloihin on sijoitettu satoja Nato-maiden sotilaita. Infra on yksinkertaista, koska heidät on sijoitettu tilapäisiin tiloihin, lentokonehangaariin ja muihin melko alkeellisiin olosuhteisiin, mutta sotilailta tuo vaatimaton infra ja fasiliteetit eivät estä tuloksellista työtä. Ukrainalaisten sotilaiden ympärillä on vahva yhteishenki, Nato-maiden rinki. Isossa avokonttorissa kaikkien muidenkin maiden pienoisliput näkyvät tietokoneiden näyttöihin teipattuina. Suomi todella toteuttaa jäsenyyttään isossa Nato-perheessä sielläkin. Siinä, satojen maastopukujen ympäröimänä, ei työote herpaantunut yhdelläkään sotilaalla meistä siviilipukuisista poliitikoista huolimatta. Koko NSATU on esimerkki erittäin tehokkaasta yhteistyöstä, koska koko organisaatio ja sen toiminta saatiin käyntiin kolmessa kuukaudessa, mitä toki helpotti se, että kaikki on organisoitu Naton komentorakenteen alla ja Nato-standardeilla. Luonnollisesti Nato-yhteistyö vaatii opettelua myös Ukrainalta. Haasteena oli ja on lähtökohtaisesti kieli. Natossa kaikki operatiivinen toiminta on englannin kielellä, joten se asettaa Ukrainalle omia haasteita, kun se valitsee henkilöstöään myös NSATUn tyyppisiin tehtäviin. Toki keinoäly ja muut tekniset ratkaisut auttavat yhteistyössä. NSATUn kautta on kyllä merkittävästi kohdennettu tukea: viime kevääseen mennessä yli neljä miljoonaa tykistön kranaattia, käsiaseiden ammuksia, yli 188 000 koulutustapahtumaa oli toteutettu. On huomioitava, että NSATUsta ei tosiaankaan hyödy pelkästään Ukraina, kuten täällä on tänään jo kuultu, vaan kaikki jäsenmaat, jotka osallistuvat, oppivat käytännössä toimimaan samojen standardien mukaan, ja kun suomalainen ja saksalainen upseeri yhdessä ratkovat rinnakkain ongelmaa, miten Suomesta lähtöisin oleva ja Ukrainaan matkalla oleva ampumatarvikerekka pääsee Euroopan tullien tarkastuksien läpi, niin se on sitä parasta oppia ja yhteistyötä. Suomi ja muut osallistujamaat hyötyvät, kuten täällä on sanottu, merkittävästi myös koulutettaessa ukrainalaisia joukkoja, koska samalla jaetaan myös sitä arvokasta todellista sotakokemusta, jota Ukrainan rintamalta on saatavilla. Se on varmasti tarpeellista tuuletusta paperinmakuisiin sotasuunnitelmiin myös täällä Suomessa, kuten on jo tapahtunut. Kevääseen mennessä Ukrainan taistelukentällä oli tunnistettu jo yli 55 erilaista droonia. Nämä yksityiskohdat kiinnostavat meitä kaikkia Naton jäsenmaita. Suomi ei ole unohtanut Ukrainaa, kun historia toistaa itseään, vihollisenkin pysyessä jälleen samana kuin Suomen rajoilla aikanaan. Pitää muistaa, että jokainen Ukrainan rintamalla kaatunut hyökkääjä on pois mahdollisilta tulevilta rintamilta, joista yksi voi joskus olla Suomi. Suomen tarjoama koulutustuki Ukrainassa tuottaa siis vastavuoroisesti myös meille arvokasta kokemusta modernista sodankäynnistä. Tiedämme itäisen rajan naapurin parantavan valmiuksiaan myös sillä suunnalla. Siksi onkin hyvä tuoda Ukrainassa todettuja oppeja sovellettavaksi myös tänne pohjoiseen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+4.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2025-10-16T17:50:23,2025-10-16T17:55:00,Hyväksytty,1.1 2025_97_131,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Ukraine)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_132,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Ukraine)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä NSATU, Ukrainan koulutustuki, on erittäin tervetullut malli auttaa Ukrainaa tässä taistelussa itsenäisyydestään. On ollut hienoa huomata, miten suomalaiset kouluttajat ovat haluttuja kouluttajia näissä tehtävissä. Meidän reserviläisillä on sellaista osaamista, jota halutaan kuulla, josta on apua taistelussa Venäjää vastaan, ja on hyvä, että me olemme tässä mukana. Tuossa edellisessä kohdassa puhuimme tästä kriisinhallintaveteraanikeskuksesta tai veteraanikeskuksesta, ja se koskee myös tätä koulutusta. Tämä tapahtuu tällä hetkellä Saksassa, kyllä. Aina on mahdollisuus, että siellä tapahtuu vahinkoja, mutta pitää muistaa myös se, että nämä ovat mahdollisia sabotaasien ja tämäntyyppisten toimienkin kohteita, ja sen takia tämän turvan pitää olla meillä kunnossa — vakuutusturvan, varmuuden siitä, että apua saa. Tällä viikolla olemme saaneet myönteisiä uutisia PURL-asealoitteesta, johon Suomi nyt on päättänyt onneksi lähteä mukaan. Meidän on syytä olla mukana tämän tyyppisissä asioissa, joissa toivottavasti tulevaisuudessa on mukana myös isot Euroopan maat. Itse vähän hämmästelen sitä, että siellä eivät ole Ranska, Saksa ja nämä isot Etelä-Euroopan maat mukana, osa lainkaan ja osa sillä panoksella, millä pitäisi olla. Toivon myös, että Saksa voisi tehdä tuon lupaamansa Taurus-päätöksen, joka auttaisi tässä puolustussodassa Ukrainaa ja ehkä avaisi sitten presidentti Trumpia tekemään myös Tomahawk-päätöksen Yhdysvaltain osalta. No, tässä keskustelussa, edellisessä ja tässä kohdassa, edustaja Kari ja myös Kokko nostivat esille tämän päätöksenteon. Olen täysin samaa mieltä, että nyt kun tästä syntyy tällainen ”business as usual” tietyllä tavalla Nato-kysymystenkin osalta, niin on järkevää sujuvoittaa sitä päätöksentekoa tästä kohtuuraskaasta järjestelmästä eteenpäin, ja tätä työtä ymmärtääkseni ollaan myös valmistelemassa. Mutta sen tärkeä osa on myös se, että näissä selonteoissahan me aina puolustusvaliokunnassa nostamme esille myös tämän omasuojan, vakuutusturvan, tämän kysymyksen, mistä me tänään olemme paljon puhuneet, ja itse toivon, että ne ovat kunnossa siinä vaiheessa, kun päätöksenteosta tehdään sitten sitä niin sanottua normaalia päätöksentekoa, mitä Nato-toiminta isolta osin tulee olemaan. Nyt muut ehtivät vielä ennen kuutta puhua, kun Heinonen lopettaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-10-16T17:55:00,2025-10-16T17:57:52,Tarkistettu,1.1 2025_97_133,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Ukraine)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_97_134,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Ukraine)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia, herra puhemies! Yritän itsekin pitää puheen lyhyenä. Toistan sen saman kuin edustaja Heinonen ja edustaja Kokko aiemmin tähän selontekomenettelyyn liittyen. Toivottavasti siitä päästään pikkuhiljaa eroon mutta säilytettäisiin myös ne tärkeät asiat, joita valiokuntakäsittelyssä on mahdollisuus käsitellä silloin, kun hallitus erilaisia operaatioita esittää, tai joku muu malli tähän jatkossa löydetään. Yhden asian haluan nostaa tästä, kun ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja piti tässä esittelypuheenvuoron. On erinomaista, että UaV:ssä pystytään tekemään yksimielisiä päätöksiä näin tärkeästä koulutustuesta, operaatiotuesta Ukrainan auttamiseksi — erinomaisen iso ja arvokas asia. Tässä kun kyselytuntia aikansa kuunteli, niin tämän kontrastin ymmärtää tässä talossa hyvin, että isot asiat meitä yhdistävät. Joistain asioista olemme eri mieltä, mutta on hyvä, että niistä asioista pystymme järkevästi keskustelemaan ja löytämään myös yhteisen ratkaisun. Tähän haluaisin nostaa tämän UaV:n mietinnössä olleen osan eri operaatioiden koordinoinnista. Minä olen ollut puolustusvaliokunnassa pitkään ja nähnyt sieltä 14 vuoden takaa niitä aikoja, kun olimme useissa kriisinhallintaoperaatioissa yhtä aikaa. Tuolloinkin tämän koko sirkuksen pallojen pyörittäminen ilmassa oli aika vaikeaa, joskus jopa haastavaa — löytää ikään kuin tasapaino resurssien ja tarpeiden välillä. Nyt kriisinhallintaoperaatioitten yhteyteen tulevat myös Nato-operaatiot, ja mielelläni kuulen — kun katsoin, että ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja pitää puheenvuoron, toivottavasti vielä ehtii siihen — mistä kulmasta nousi esiin tämä operaatioiden koordinointi, koska useita operaatioita on. Huomattavia ovat myös kustannukset. Kymmenen sotilaan kustannus on yli kaksi ja puoli miljoonaa euroa. Tuohon edellisen asian käsittelyyn liitän juuri tämän toiveeni, että myös jonkunlainen budjetti kulkisi näitten operaatiosuunnittelujen yhteydessä, varsinkin Naton rauhanajan tehtävissä, jotka voivat olla helposti 50:n tai enemmänkin sotilaan lähettämistä eri tehtäviin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+4.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-10-16T17:57:52,2025-10-16T18:00:07,Hyväksytty,1.1 2025_97_135,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Ukraine)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Vielä ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Vikman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_136,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustuki NSATU:un (Nato Security Assistance and Training for Ukraine)>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On arvokasta ja tärkeää, mitä edustaja Kari tässä totesikin, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjalle on tässä salissa vahva, yhtenäinen tuki. Näin ollen myös me ulkoasiainvaliokunnassa olemme tällä kaudella pystyneet tekemään oikeastaan käytännössä lähes aina yksimielisesti päätöksiä. Yksimielisyys on ollut etenkin niissä päätöksissä, jotka koskevat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan isoa kuvaa ja sitä linjaa, joka koskee erityisesti Suomen turvallisuutta. Arvoisa puhemies! Täällä on ollut puhetta selontekomenettelyistä. Selonteoille ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on oma tärkeä paikkansa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että nyt, kun olemme puolustusliiton jäseniä, Nato-jäseniä, on paikallaan ja tärkeää tarkastella sitä, että esimerkiksi verrattain pienen liittokunnan normaalin toiminnan, arkipäiväisen toiminnan piiriin kuuluviin operaatioihin osallistuminen tai jopa pieni muutos tällaisessa jo päätetyssä ja käsitellyssä osallistumisessa ei jatkossa vaatisi turhan raskasta selontekomenettelyä ja käsittelyä eduskunnassa, siis silloin, kun kyse on sotilasliiton verrattain arkipäiväisestä ja vieläpä hyvin matalariskisestä toiminnasta. Päätöksenteon täytyy näissä asioissa sotilasliitossa olla sujuvaa. Itse asiassa tähän liittyen on jo työ meneillään, ja uskon, että tämä saadaan katsottua kuntoon.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+4.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2025-10-16T18:00:09,2025-10-16T18:02:28,Hyväksytty,1.1 2025_97_137,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan, jolle hallintovaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Puisto esittelee. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_97_138,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään käsiteltävänä on hallituksen esitys laiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta. Uudistuksen taustalla on hallitusohjelman kirjaus: ”Hallitus toteuttaa huoltovarmuuslainsäädännön kokonaistarkastelun tulevalla vaalikaudella sääntelyn ajantasaistamiseksi.” Huoltovarmuussääntelyn ajantasaistamista on ehdotettu myös ensimmäisessä parlamentaarisesti valmistellussa huoltovarmuusselonteossa, jonka eduskunta hyväksyi huomautuksitta maaliskuussa 2023. Voimassa oleva huoltovarmuuslaki on säädetty vuonna 1992, eikä se vastaa enää turvallisuus- ja toimintaympäristön muutoksia. Turvallisuus- ja uhkaympäristö on muuttunut äkillisesti ja pitkäkestoisesti. Vuonna 2000 on lisäksi tullut voimaan uusi perustuslaki. Perustuslakisääntely on merkittävästi muuttunut muun muassa sen osalta, mistä asioista on säädettävä lailla ja mistä taas voidaan säätää asetuksen tasolla. Perustuslakiin ei myöskään aikaisemmin sisältynyt sääntelyä valtion talousarvion ulkopuolisista rahastoista eikä sääntelyä julkisesta vallasta ja julkisen vallan käytöstä. Uudistuksen tavoitteena onkin ajantasaistaa huoltovarmuuslaki vastaamaan muuttuneen perustuslain ja toiminta- ja uhkaympäristön tarpeita sekä Huoltovarmuuskeskuksen toimintaan kohdistuvia odotuksia. Huoltovarmuus on osa kokonaisturvallisuutta ja kaikkien yhteinen asia. Esityksen mukaan jokainen ministeriö vastaisi edelleen huoltovarmuudesta omalla toimialallaan. Huoltovarmuuden kehittämisen yhteensovittaminen kuuluisi työ- ja elinkeinoministeriölle. Suomalaisen huoltovarmuusmallin vahvuus on viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistyö. Yhteistyön kannalta keskeiset sektorit, poolit sekä Huoltovarmuusneuvosto jatkaisivat huoltovarmuuden turvaamisen kannalta tärkeää yhteistyötä sitä edelleen kehittäen. Huoltovarmuuskeskuksen viranomaisaseman tunnistamisessa on ollut käytännössä haasteita. Myös Huoltovarmuuskeskuksen toimintakenttä on muuttunut. Huoltovarmuuskeskuksella on hallintotehtäviä, ja se käyttää merkittävääkin julkista valtaa. Henkilöstön tai sen osan henkilöstöstä, joka käyttää julkista tai merkittävää julkista valtaa, tulisi olla virkasuhteista. Hallituksen esityksen valmistelun yhteydessä on mietitty laajassa poikkihallinnollisessa yhteistyössä erilaisia vaihtoehtoja Huoltovarmuuskeskuksen viranomaisaseman selkeyttämiseksi, ja valmistelun pohjalta esityksessä ehdotetaan Huoltovarmuuskeskuksen muuttamista valtion laitoksesta valtion virastoksi. Huoltovarmuuskeskus voi virastomuodossa tehdä samoja tehtäviä kuin nykyisinkin. Virastomuoto selkeyttäisi myös työntekijöiden vastuukysymyksiä, koska kaikki työntekijät olisivat jatkossa virkasuhteessa. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaisi edelleen Huoltovarmuuskeskuksen ohjauksesta ja valvonnasta. Yhteistyötä ja ministeriöiden mahdollisuuksia osallistua Huoltovarmuuskeskuksen ohjaukseen kehitettäisiin perustamalla uusi poikkihallinnollinen Huoltovarmuuskeskuksen ohjausryhmä. Myös elinkeinoelämän asiantuntija osallistuisi ohjausryhmään. Vahvistamalla toimivaltaisten ministeriöiden osallistumista Huoltovarmuuskeskuksen ohjaukseen työ- ja elinkeinoministeriön tukena varmistetaan tiedonkulku eri hallinnonaloille sekä yhteinen Huoltovarmuuskeskuksen tavoitteiden valmistelu ja niiden seuranta. Huoltovarmuuden rahoitusratkaisun osalta keskeisenä tavoitteena on huoltovarmuuden rahoituksen riittävyyden turvaaminen sekä rahoitettavien huoltovarmuustoimien priorisoinnin ja rahoituksen avoimuuden ja läpinäkyvyyden kehittäminen. Valtion talousarvion ulkopuolisen Huoltovarmuusrahaston kantokyvyn on oltava riittävä vastaamaan nopeasti toimintaympäristön vaatimiin toimenpiteisiin ja muuttuviin haasteisiin. Huoltovarmuuskeskuksen ja huoltovarmuustoimenpiteiden rahoitusmallia uudistettaisiin siten, että viraston rahoitus tulisi valtion talousarviosta ja huoltovarmuustoimenpiteet rahoitettaisiin Huoltovarmuusrahastosta, jonne tuloutettaisiin edelleen huoltovarmuusmaksu. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 26 on ehdotettu virastona toimivalle Huoltovarmuuskeskukselle noin 24,7 miljoonan euron määrärahaa. Huoltovarmuusrahasto olisi edelleen valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto. Laissa määriteltäisiin, mihin huoltovarmuuteen liittyviin toimenpiteisiin Huoltovarmuusrahastosta voitaisiin varoja käyttää. Syksyn 25 budjettiriihilinjausten mukaisesti huoltovarmuusmaksua korotettaisiin tekemällä muutoksia valtiovarainministeriön hallinnonalan sääntelyyn. Huoltovarmuusmaksun korottamista koskevien valtiovarainministeriön hallinnonalan säännösmuutosten on tarkoitus tulla voimaan samanaikaisesti nyt esitettävän lain kanssa. Huoltovarmuuskeskuksen tiedonsaantioikeuden tarkempi sääntely mahdollistaa tehokkaan viranomaisyhteistyön ja myös tilannekuvan koonnin jakamisen asianmukaisella tavalla. Tämän lisäksi säädettäisiin mahdollisuudesta pyytää ja saada virka-apua tarkoin määriteltyjen tehtävien suorittamiseksi. Valtion varmuusvarastoja koskevaa sääntelyä täsmennettäisiin määrittelemällä valtion varmuusvarastojen perustamisen sekä käyttöönoton menettelyt. Lakiin lisättäisiin säännökset tuotanto- ja suorituskykyvarauksista. Lisäksi turvavarastolakiin esitetään tehtäväksi lähinnä teknisiä muutoksia. Eri ministeriöiden hallinnonaloilla on paljon huoltovarmuuteen liittyvää sääntelyä. Myös alueelliseen huoltovarmuuteen liittyvistä velvoitteista on säädetty erikseen. Tänään käsiteltävällä hallituksen esityksellä päivitetään kuitenkin keskeiseen huoltovarmuuden turvaamiseen, huoltovarmuusyhteistyöhön, huoltovarmuuden rahoittamiseen sekä materiaaliseen varautumiseen liittyvää sääntelyä. Esitykseen sisältyvät lait on tarkoitus saattaa voimaan 1. päivänä huhtikuuta 2026. Arvoisa puhemies! Toivon esityksen saavan myönteisen vastaanoton eduskunnasta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+5.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-10-16T18:03:02,2025-10-16T18:09:35,Hyväksytty,1.1 2025_97_139,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Sitten puhujalista. Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_140,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta, kuten ministeri Puisto tässä hyvin toi esille. Esityksen tavoitteena on perustaa virastomuotoinen Huoltovarmuuskeskus, mikä vastaisi paremmin muuttuneen turvallisuus- ja toimintaympäristön vaatimuksiin sekä selkeyttäisi Huoltovarmuuskeskuksen viranomaisasemaa. Jokainen ministeriö vastaa huoltovarmuudesta nykyisinkin omalla toimialallaan. Huoltovarmuuskeskus tukee ministeriötä huoltovarmuuden ylläpidossa ja kehittämisessä. Huoltovarmuuden kehittämisen yhteensovittaminen kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle, jonka ministeri toi myös tässä aiemmin esille. Yhteistyötä ja ministeriöiden mahdollisuuksia osallistua Huoltovarmuuskeskuksen ohjaukseen kehitettäisiin perustamalla poikkihallinnollinen Huoltovarmuuskeskuksen ohjausryhmä. Huoltovarmuuskeskuksen ja huoltovarmuustoimenpiteiden rahoitusmalli uudistettaisiin siten, että osa rahoituksesta tulisi valtion talousarviosta ja osa huoltovarmuusmaksusta, joka tuloutettaisiin edelleen Huoltovarmuusrahastoon. Muutosten tavoitteena on varmistaa Huoltovarmuuskeskuksen ja Huoltovarmuusrahaston riittävä rahoituksen taso. Edelleen valtion varmuusvarastoja koskevaa sääntelyä täsmennettäisiin määrittelemällä valtion varmuusvarastojen perustamisen sekä käyttöönoton menettelyt. Lakiin lisättäisiin säännökset tuotantovarauksista ja suorituskykyvarauksista. Lisäksi turvavarastolakiin esitetään tehtäväksi lähinnä teknisiä muutoksia. Viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistyön kannalta keskeiset sektorit, poolit sekä Huoltovarmuusneuvosto jatkaisivat huoltovarmuuden turvaamisen kannalta tärkeää yhteistyötä sitä edelleen kehittäen. Arvoisa puhemies! Huoltovarmuutta koskevan lainsäädännön uudistaminen on tarpeellista. Se on myös ajankohtaista muuttuneen turvallisuusympäristön sekä koronapandemian oppien seurauksena. Hallituksen esityksen valiokuntakäsittelyssä on syytä arvioida tarvetta vielä sille, onko esitystä tarvetta muuttaa asiantuntijakuulemisten perusteella. Ehdotuksesta annettiin yhteensä 115 lausuntoa, joiden perusteella esitykseen on tehty joitain muutoksia, täsmennyksiä ja täydennyksiä. Lausunnonantajat pitivät yleisesti huoltovarmuutta koskevan lainsäädännön uudistamista tarpeellisena ja ajankohtaisena muuttuneen turvallisuusympäristön ja, kuten jo todettua, koronapandemian oppien seurauksena. Lisäksi ehdotuksen tavoitteet saivat lausunnoissa laajaa kannatusta, ja useat tahot totesivat, että esitys parantaisi varautumisen edellytyksiä ja selkeyttäisi huoltovarmuustyötä. Pääasiallisesti lausunnonantajien kriittiset huomiot ja kehittämisehdotukset liittyvät soveltamisalaan, liialliseen viranomaiskeskeisyyteen, eri toimielinten asemaan ja niiden välisiin suhteisiin, terminologiseen selkeyteen, ehdotuksen yhteensovittamiseen muiden keskeisten esitysten kanssa, tietojenvaihtosäännösten laveuteen, alueiden vähäiseen huomiointiin, sanktiosäännöksiin ja valittujen ratkaisujen perustelujen puutteellisuuteen. Elinkeinoelämän ja kuntien lausunnoissa nostettiin esille huoli siitä, ettei niiden roolia huoltovarmuustyössä ole heidän mielestään tunnistettu riittävästi. Erityisesti elinkeinoelämän lausunnossa edellytettiin, ettei muutos heikennä nykyistä, hyväksi todettua yhteistyömenettelyä ja että elinkeinoelämän roolia tulisi korostaa esityksessä voimakkaammin. Lausunnoissa tuotiin esille myös se, että lain tulisi mahdollistaa pienten ja keskisuurten yritysten paremmat osallistumismahdollisuudet huoltovarmuustyöhön. Myös kunnat, aluehallintovirastot ja järjestöt toivoivat oman asemansa ja toimialansa huomioon ottamista esityksessä. Lisäksi kasvava viranomaispainotteisuus ja siitä seuraava byrokratian lisääntyminen katsottiin useassa lausunnossa kielteiseksi, ja vaikutusten arviointia pidettiin tässä suhteessa jossain määrin puutteellisena. Arvoisa puhemies! Valiokuntakäsittelyssä tärkeää onkin nostaa esille huoltovarmuuden alueellinen ja elinkeinoihin liittyvä ulottuvuus. Suomi tunnetaan ja Suomea pidetään perustellusti huoltovarmuuden edelläkävijänä, mutta se ei tarkoita, etteikö parannettavaakin löydy. Suomi on alueiden Suomi, ja alueiden väliset erot ovat merkittäviä niin maantieteen, elinkeinorakenteen kuin väestön suhteen. Alueellisesta huoltovarmuudesta huolehtiminen ja sen merkitys tulee nostaa hallituksen esityksen valiokuntakäsittelyssä erityisen huomion kohteeksi. Sillä tavoin on mahdollista vahvistaa kokonaishuoltovarmuutta, jossa otetaan huomioon koko Suomi ja kaikki suomalaiset asuinpaikkaan katsomatta. Mitkään valtakunnan tason hyvätkään suunnitelmat eivät riitä, mikäli niiden alueellisesta ja koko Suomen kattavasta toteutettavuudesta ei huolehdita. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+5.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-10-16T18:09:41,2025-10-16T18:14:30,Hyväksytty,1.1 2025_97_141,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_142,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuus rakentuu kokonaisuudesta, jonka kivijalka on huoltovarmuus. Se on kykyämme varmistaa, että yhteiskunnan toiminta ei pysähdy, vaikka maailma ympärillämme kuohuisi. Tämän hallituksen esitys huoltovarmuuslain uudistamiseksi on vastaus muuttuneeseen turvallisuusympäristöön. Elämme ajassa, jossa meidän on oltava varautuneita, valppaina ja valmiina — ajassa, jossa huoltovarmuus ei ole enää vain varautumisen yksityiskohta vaan koko yhteiskuntamme selkäranka. Arvoisa puhemies! Huoltovarmuus on osa kokonaisturvallisuuttamme. Suomen puolustuskyvyn kannalta on erittäin tärkeää, että huolehdimme kokonaisturvallisuuden kaikista näkökulmista, erityisesti huoltovarmuudesta. Hallitus tekee nyt perusteellisen ja vastuullisen uudistuksen, jossa huoltovarmuuslaki päivitetään vastaamaan tätä aikaa. Huoltovarmuuskeskuksesta tehdään virasto, ja sen rahoitusmalli selkeytetään ja varautumista laajennetaan materiaalivarastoista myös suorituskykyyn. Tämä tarkoittaa, että yhteiskunta kykenee toimimaan myös kriisin keskellä. Me olemme valmiita alati muuttuvaan toimintaympäristöön riippumatta siitä, oliko kyse energiasta, ruuasta, tietoverkosta tai logistiikasta. Se tarkoittaa sitä, että suomalaiset voivat luottaa siihen, että kriisitilanteessakin valo syttyy, ruoka ja lääkkeet riittävät ja yhteiskunnan palvelut pelaavat. Arvoisa puhemies! Huoltovarmuus ei ole vain Helsingin tai Etelä-Suomen asia. Ennen kaikkea se on koko Suomen yhteinen tehtävä. Erityisesti pohjoisen Suomen rooli huoltovarmuuden ja omavaraisuuden kannalta on korvaamaton. Pohjoisessa on kriittinen osa energiantuotantoamme, teollisuuttamme ja logistiikkaverkkojamme. Siksi myös huoltovarmuuden kehittämisessä on varmistettava, että investoinnit ja varautumistoimet ulottuvat koko maahan. Turvallinen Suomi on vahva vain silloin, kun jokainen osa maata on turvassa ja mukana. Näistä syistä johtuen tämä uudistus on vahva viesti meiltä maailmalle. Niin nyt kuin jatkossakin Suomi varautuu, toimii ja kantaa vastuunsa. Huoltovarmuus on tärkeä osa arjen turvallisuutta, mutta se on myös tärkeä osa vahvaa kansallista tahtoamme, vahvaa tahtoa ja sisua puolustaa omaa maatamme ja turvata sen toimintaa kaikissa oloissa. Juuri tämä on oikea ja vastuullinen suunta Suomelle juuri nyt. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-16T18:14:42,2025-10-16T18:18:38,Hyväksytty,1.1 2025_97_143,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Jukkola., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_144,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi elää ajassa, jossa varautuminen ja kriisinsietokyky ovat nousseet kansallisen turvallisuuden ydinkysymyksiksi. Olemme tottuneet pitämään perusasiat kunnossa, mutta nyt on aika lujittaa perustaa ja rakentaa yhteistyötä entistä tiiviimmin ennen kaikkea yritysten kanssa. Itsenäisyyspäivä lähestyy ja muistuttaa meitä siitä, että vapaus ja turvallisuus eivät ole koskaan olleet itsestäänselvyyksiä. Niiden eteen on tehty työtä ja uhrauksia. Juuri siksi meidän tehtävämme on varmistaa, että Suomi kestää myös tulevat koettelemukset. Viisas varautuu, ja juuri siitä tässä on kyse: miten yhteiskunta kestää kriisit ja häiriöt. Arvoisa rouva puhemies! Maailma on muuttunut tavalla, jota kukaan ei olisi toivonut. Sota Euroopassa, kiristyneet suurvaltajännitteet ja toimitusketjujen häiriöt ovat nostaneet omavaraisuuden ja toimintakyvyn uuteen arvoon, ei vain valtion vaan koko yhteiskuntamme tasolla. Tänään ymmärrämme entistä selvemmin, että turvallisuus ja talous kulkevat samaa tietä. Siksi hallitus on toiminut. Uusi laki kriittisen infran suojaamisesta ja häiriösietokyvyn vahvistamisesta, niin sanottu CER-laki, tuli voimaan heinäkuussa 25. Se velvoittaa elintärkeitä palveluja tuottavat toimijat varautumaan paremmin ja vahvistaa näin koko yhteiskunnan kestävyyttä. Myös maatalous ja ruoantuotanto on pidetty valtiontalouden säästöjen ulkopuolella. Se on arvovalinta. Ruoka ja energia ovat tämän maan selkäranka. Liikennehankkeet eri puolilla maata tukevat suomalaisten arkea ja alueiden elinvoimaa. Turvallinen, toimiva, iskunkestävä Suomi ei synny vain viranomaisten pöydillä. Se rakentuu yrityksissä, työpaikoilla ja yhteisöissä. Kun teollisuuslaitokset varautuvat kouluttamalla ja varaamalla henkilökuntaa, kun yritykset suojaavat tietoverkkojaan tai lisäävät varmuusvarastoja, varavoimaa, tai tietoliikenneyhtiö harjoittelee toimintaa kyberhäiriötilanteessa, niin se on todellista kriisinkestävyyttä. Tätä työtä on tuettava tiedolla, koulutuksella ja selkeillä pelisäännöillä. Tuoreessa TEMin selvityksessä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä todettiin aivan oikein: Yritysten on päästävä paremmin tiedon äärelle. Tiedonkulku on ollut liian hajanaista, ja monet kriittiset toimijat kokevat jäävänsä ilman ajantasaista tietoa. Yhteistyön on oltava kaksisuuntaista viranomaisilta yrityksille ja yrityksiltä takaisin viranomaisille. Siksi hallitus valmistelee parhaillaan tätä lakia varautumisen ja toimintaketjujen turvaamisesta. Nyt lausuttavina olevien lakien tarkoituksena on vahvistaa Suomen kriisinkestävyyttä ja selkeyttää Huoltovarmuuskeskuksen asemaa viranomaisena. Tämän uudistuksen ytimessä on elinkeinoelämä, jonka vapaaehtoinen yhteistyö viranomaisten kanssa on jatkossakin keskeinen osa kansallista varautumista ja järjestelmän kehittämistä. On tärkeää, että yrityksillä säilyy myös jatkossa suora mahdollisuus vaikuttaa tavoitteisiin, painopisteisiin ja käytännön keinoihin niiden saavuttamiseksi. Suomi pärjää vain, jos julkinen ja yksityinen sektori pelaavat tässä asiassa samaan maaliin. Samalla uudistetaan rahoitusta. Jatkossakin toimintaa tuetaan sekä valtion talousarviosta että Huoltovarmuusrahastosta. Se tuo vakautta, ennakoitavuutta ja mahdollisuuden pitkäjänteiseen suunnitteluun. Huoltovarmuuskeskuksen muuttuminen virastoksi ei myöskään saa heikentää hankintatoimen ketteryyttä, koskipa se ostamista tai myymistä. On varmistettava, ettei liiallinen hankinta- tai kilpailulainsäädäntö taikka -ohjeistus rajoita toimintaa tavalla, joka heikentäisi tai hidastaisi huoltovarmuuden toteuttamista käytännössä. Arvoisa puhemies! Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että Suomi toimii kaikissa oloissa, että lämpö pysyy, valo palaa ja ruokaa riittää. Se on luottamusta siihen, että suomalainen yhteisö ja yrittäjä kantavat vastuunsa. Meidän vahvuutemme ei ole vain varastoissa vaan myös verkostoissa: siinä, että viranomaiset ja yritykset ja kansalaiset vetävät asiaa samaan suuntaan. Nyt on aika varmistaa, että jatkossakin tuo verkosto toimii paremmin kuin koskaan: tieto kulkee, vastuut ovat selkeät ja jokainen yritys saa tarvitsemansa tuen. Suomi kestää, kun teemme sen yhdessä, rauhassa ja harkiten. Juuri sitä tämä hallitus tekee: lujittaa perustaa, tukee yrityksiä ja rakentaa tulevaisuutta, joka kestää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+5.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-10-16T18:18:44,2025-10-16T18:24:37,Hyväksytty,1.1 2025_97_145,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki poissa. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_146,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen huoltovarmuusmalli on maailmalla arvostettu ja tunnustettu. Luottamukseen ja yhteistyöhön perustuva vapaaehtoinen sitoutuminen huoltovarmuustyöhön on huoltovarmuutemme perusta. Siinä on keskeiset roolit sekä yrityksillä että kansalaisyhteiskunnalla. Turvallisuusympäristömme on tietysti muuttunut haastavammaksi viime vuosina. Tämä asettaa huoltovarmuudellemme enemmän painetta, joten myös lainsäädäntö on tärkeää pitää kehityksessä mukana. Nykyinen lakimme on vuodelta 1992, joten se edeltää sekä EU-jäsenyyttä että vuoden 1999 perustuslain uudistusta. On siis selvää, ettei se kaikilta osin sovellu tämän hetken toimintaympäristöön. Tässä tehdään nyt sääntelyn ajantasaistaminen, joka on enemmän kuin perusteltu. Turvallisuus on kaikkein tärkeintä, joten toimivan yhteistyön jatkuminen viranomaisten ja elinkeinoelämän välillä on ehdottomasti turvattava. Huoltovarmuus ja omavaraisuus ovat sanoja, joilla on erittäin painava arvo varsinkin tänä päivänä. Energia, ruuantuotanto, logistiikka, tietoverkko, niiden kestävä olemassaolo, saanti ja varmuus — se on elintärkeää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+5.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-10-16T18:24:45,2025-10-16T18:26:29,Hyväksytty,1.1 2025_97_147,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_148,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen huoltovarmuus on ollut vuosikymmeniä maailman kärkitasoa. Olemme tiedostaneet maantieteellisen sijaintimme, historiamme ja olleet monessa asiassa ja erityisesti varautumisessa suunnitelmallisia ja järkeviä. Tämä hallituksen esitys jatkaa tuota linjaa. Se päivittää lainsäädännön vastaamaan 2020-luvun todellisuutta, jossa uhat eivät enää tule pelkästään rajojen yli vaan myös verkkojen kautta ja toimitusketjujen solmukohdista. Suomi on käytännössä saari. Jos Itämeren liikenne pysähtyisi, meidän kauppamme ja huoltoketjumme olisivat välittömästi koetuksella. Siksi on oikein ja välttämätöntä, että huoltovarmuuden lainsäädäntö-, hallinto- ja rahoitusmalli tuodaan tälle vuosituhannelle. Uusi laki tekee Huoltovarmuuskeskuksesta viraston. Se selkeyttää vastuut ja tuo toiminnan lain edellyttämälle tasolle. Kun tehtävänä on turvata ruoka, energia, lääkkeet ja logistiikka kriisitilanteissa, tarvitaan myös vahvaa viranomaisasemaa, valvontaa ja läpinäkyvyyttä. Huoltovarmuus ei kuitenkaan synny pelkistä pykälistä. Se syntyy kunnianhimoisesta teollisuuspolitiikasta, terveestä taloudesta ja toimivista markkinoista. Siksi huoltovarmuus on myös kilpailukykyteko. Jokainen investointi infraan, energiaan ja osaamiseen on samalla sijoitus Suomen kriisinsietokykyyn. Kokoomus on johdonmukaisesti pitänyt huoltovarmuuden vahvistamista yhtenä kansallisena turvallisuuden kivijalkana. Nyt tuo työ konkretisoituu. Laki tuo selkeyttä, rahoitusmalli vakautta, ja yhteistyörakenne turvaa sen, että viranomaiset, yritykset ja järjestöt jatkavat toimintaansa yhdessä, kuten suomalaisessa huoltovarmuusmallissa on aina tehty. Huoltovarmuus on se hetki, jolloin yhteiskuntaa mitataan. Kun kaikki muu pysähtyy, pysyykö Suomi liikkeessä? Tämän esityksen myötä vastaus on ”kyllä”. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+5.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-10-16T18:26:42,2025-10-16T18:29:02,Hyväksytty,1.1 2025_97_149,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_150,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minulla on ollut kunnia olla jäsenenä puolustustalouden suunnittelukunnassa, joka oli ennen Huoltovarmuusneuvostoa se elin. Olin ensin 2000—2008 Puolustustalouden suunnittelukunnassa ja sitten 2009—2016 Huoltovarmuusneuvostossa. Sen vuoksi tämä on lähellä, ja voi sanoa, että erittäin tarpeellista tätä on aika ajoin myöskin tarkastella. Tätä huoltovarmuustyötä Suomessa on tehty vuosikymmeniä. Se on ollut hyvin arvostettua yli puoluerajojen ja minusta erittäin järkevää toimintaa. Myös tämä hallinnon kehittämis- ja ajantasaistamistyö, mikä tässä lakiesityksessä on, on ihan paikallaan, vaikka voidaan sanoa, että Suomen huoltovarmuusyhteistyö on toiminut vallan erinomaisesti. Se on tehty yhteistyössä yritysten kanssa, sitä tehdään säännöllisesti eri pooleissa, ja siinä mielessä se on ollut todella tehokasta ja edullista yhteistyötä kaikkien kannalta. Se on ollut paljon laajempaa kuin moni arvaakaan. Siellä varaudutaan erilaisiin kriiseihin. On koronakriisejä tai sotaa tai sähkökriisejä tai muita. Siellä on paljon sellaisia tilanteita, mihin varaudutaan, ja tämä on todella tärkeätä toimintaa. Puhutaan paljon energiasta, puhutaan ruokahuollosta, puhutaan kyberturvallisuudesta. Siinä on vain pikku otanta, mitä kaikkea siellä tehdään. Paljon on sellaisia asioita, joista ei julkisuudessa hirveästi puhuta eikä tiedetä, että näihin Suomi on jo varautunut monella eri tavalla. Siinä mielessä on tämä ollut todella hyvä. Aika harva myöskään tietää, että huoltovarmuus on mukana esimerkiksi Fingridin omistuksessa yli 16 prosentilla, omistaa yhdessä Ilmarisen kanssa meidän keskeisiä polttoainehuoltoon liittyviä laivoja ja näin poispäin. Että täällä tehdään sellaisia asioita, jotka auttavat meitä tätä tekemään. Minua itseäni tässä mietityttää ja vähän huolestuttaakin se, että huoltovarmuusmaksu on tässä viime vuosina laskenut pikkuhiljaa, koska se aika pitkälti liittyy sähkö- ja energiatuotteiden kautta perittävään maksuun. Nyt valtio tulee sitten mukaan siihen tukemaan sitä, että pystytään näihin erilaisiin hankkeisiin vastaamaan. Kysyisin arvon ministeri Puistolta: Miten tätä taloudellista tilannetta tässä arvioidaan tulevaisuuteen? Riittääkö tämä huoltovarmuusmaksun nykyinen kantotapa ja se, miten sitä sitten valtion toimin tuetaan, siihen, että me pystymme näitä asioita myöskin tulevaisuudessa viemään eteenpäin? On erittäin tärkeätä, että me varustaudumme monenlaisiin kriiseihin myös tulevaisuudessa. Emme ole kriisien ulkopuolella. Meihin aina kohdistuu silloin tällöin kriisejä. Tämä varustautuminen niihin kysymyksiin pitää tehdä siviiliaikana. Sen takia tämä huoltovarmuustyö on erittäin tärkeätä, ja itseäni lämmittää, kun se on täällä päivitettävänä. Kannatan näitä ehdotuksia, mitä tässä lakiesityksessä on. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-10-16T18:29:14,2025-10-16T18:33:20,Tarkistettu,1.1 2025_97_151,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_97_152,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kunnioitettu ministeri! Huoltovarmuustyö on äärimmäisen tärkeää tässä ajassa. Maailma ympärillämme on muuttunut. Venäjän hyökkäys Ukrainaan, lisääntyneet hybridiuhat ja geopoliittinen epävarmuus ovat nostaneet esiin sen, mikä on ollut jo pitkään totta, eli huoltovarmuus ei ole vain taloudellinen kysymys vaan kansallisen turvallisuuden kulmakivi. Uudet ja vahvistuneet uhat edellyttävät, että huoltovarmuuden ja varautumisen tasoa vahvistetaan. Hallitus on sitoutunut tähän työhön konkreettisilla toimilla. Arvoisa rouva puhemies! Huoltovarmuuden kehittämisen painopisteet ovat selkeät: kriittisen infrastruktuurin suojaaminen, toimitusketjujen turvallisuus ja hajauttaminen, elintarvikehuollon ja terveydenhuollon materiaalisten resurssien turvaaminen sekä energiahuollon varmistaminen puhtaan siirtymän kautta. Sotilaallisessa huoltovarmuudessa korostuu tärkeimpien suorituskykyjen operatiivisen toimintakyvyn turvaaminen. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun Suomi on Naton jäsen ja huomioi liittokunnan resilienssivaatimukset osana omaa kriisinkestävyyttään. Hallitusohjelman mukaisesti laaditaan parhaillaan Suomeen ensimmäistä kansallisen turvallisuuden strategiaa. Strategia keskittyy vakavimpiin uhkiin, erityisesti valtiollisiin toimijoihin ja niiden toimintamuotoihin. Tämä on historiallinen askel kohti kokonaisvaltaista turvallisuuspolitiikkaa. Samalla huoltovarmuuslaki uudistetaan vastaamaan muuttunutta perustuslakia ja turvallisuusympäristöä. Huoltovarmuuskeskus muutetaan virastoksi, mikä selkeyttää vastuukysymyksiä ja mahdollistaa virkahenkilöiden määräämisen töihin myös poikkeusoloissa. Tämä on tärkeä osa kokonaisturvallisuuden vahvistamista. Arvoisa rouva puhemies! Huoltovarmuuskeskuksen ohjausryhmän perustaminen tukee työ- ja elinkeinoministeriön ohjausta ja varmistaa, että kaikki ministeriöt osallistuvat huoltovarmuuden strategiseen suunnitteluun. Rahoitusmalli uudistetaan siten, että viraston rahoitus muodostuu sekä talousarviosta että huoltovarmuusmaksusta. Varmuusvarastointia koskevaa sääntelyä kehitetään. Valtioneuvosto päättää varmuusvarastojen käyttöönotosta poikkeusoloissa, muissa tilanteissa työ- ja elinkeinoministeriö. Huoltovarmuuskeskukselle annetaan oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta ja virka-apua poliisilta valvontatehtävien toteuttamiseksi. Yritysten rooli korostuu huoltovarmuuden tilannekuvan muodostamisessa. Huoltovarmuuskriittiset yritykset ja järjestöt ovat keskeisiä tietolähteitä, ja yhteistyö heidän kanssaan on entistä tärkeämpää. Arvoisa rouva puhemies! Huoltovarmuus ei ole vain varautumista pahimpaan, vaan se on investointi yhteiskunnan toimintakykyyn, kansalaisten turvallisuuteen ja Suomen itsenäisyyteen. Hallitus tekee määrätietoista työtä sen eteen, että Suomi kestää kriisit ja nousee niistä vahvempana. Haluan nostaa erityisesti esille kotimaisen ruoan ja maatalouden kannattavuuden. Meidän tulee pitää huoli siitä, että omasta maasta saadaan kaikki tarvittava ruoka. Huoltovarmuutemme kannalta myös turpeen käyttö tulee nostaa esiin uudelleen tarkasteluun. Käteinen raha tulee pitää maksuvälineenä, ja tähän myös Suomen Pankki on reagoinut. Tämän vuoksi käteistä tulee olla jokaisella, ja sillä tulee pystyä maksamaan yhä edelleen yhteiskunnassamme. Kiitän ministeri Puistoa tästä esityksestä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+5.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-16T18:33:27,2025-10-16T18:37:21,Hyväksytty,1.1 2025_97_153,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp,"Kiitoksia. — Meillähän on aika rajoitettu, ja se aika loppuu kello 18.47, mutta me vielä ehdimme. Ministeri saa tarvittaessa puheenvuoron. — Edustaja Hoskonen poissa. — Edustaja Mäenpää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_154,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Nyt olemme tärkeimmän asian äärellä, elikkä puhumme huoltovarmuudesta. Meillä on lähetekeskustelussa hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta. Huoltovarmuuskeskus muutettaisiin uudistuksen yhteydessä valtion laitoksesta virastoksi. Tämä vastaisi esityksen perustelujen mukaan paremmin muuttuneisiin turvallisuus- ja toimintaympäristön vaatimuksiin sekä selkeyttäisi Huoltovarmuuskeskuksen viranomaisasemaa. Olin itse perussuomalaisen eduskuntaryhmän edustajana valtioneuvoston joulukuussa 2021 asettamassa parlamentaarisessa seurantaryhmässä tukemassa huoltovarmuusselonteon valmistelua. Aihe on siis lähellä sydäntä, ja uskon, että näillä huoltovarmuusteemoilla olen tänne eduskuntaan tullut valituksi. Huoltovarmuusselonteko erittelee keskeiset linjaukset huoltovarmuuden kehittämiselle vuoteen 2030 mennessä ja kuvaa huoltovarmuuden muuttunutta toimintaympäristöä. Selonteko on luonnollisesti omalta osaltaan vaikuttanut tämänkin nyt käsittelyssä olevan lain valmisteluun. Lisäksi tässä muutamia kuukausia sitten olen tehnyt myös lakialoitteen sähkön ja polttoaineiden huoltovarmuusmaksun kasvattamiseksi, koska Huoltovarmuuskeskus on mielestäni kärsinyt tällä hetkellä, voisiko sanoa, rahapulasta. Nämä maksut ovat jääneet hieman jälkeen siihen tarpeeseen nähden. Arvoisa puhemies! Nyt kun kerta huoltovarmuudesta puhutaan oikein näin eduskunnan täysistuntosalissa, niin tuonpa esiin erään eduskunnan huoltovarmuuteen liittyvän asian, kun sitä Ilta-Sanomissakin on vastikään käsitelty. Noin kuukausi sitten lähetin eduskunnan hallintojohtajalle Pertti Rauhiolle kirjeen: ”Arvoisa vastaanottaja, arvoisa kansliatoimikunta! Eduskunnassa tulee olla käteismaksumahdollisuus.” Elokuun lopulla eduskunnan ruokalassa minulle kerrottiin, että minä en voi enää maksaa omia ruokiani täällä käteisellä, koska olen aina sen laskun maksanut käteisellä. Nyt se on poissa, ja minä en ymmärrä tätä ollenkaan. Tämä talo jos mikä on se, missä viimeiseen asti pitäisi olla oikeus maksaa käteisellä. Tämä on minun mielestäni ihan älyvapaata. Meidän tulisi näyttää esimerkkiä kaikille muille palveluntuottajille, kaupoille, että meillä käteinen raha pysyy käypänä maksuvälineenä. Minä olen tästä tehnyt lakialoitteen jo aikaisemmin. Silloin kun minä luin täällä sen lakialoitteen siitä, että raha pysyisi käypänä maksuvälineenä, niin sille vähän naureskeltiin, mutta ei mennyt kuin viikko, niin Suomen Pankki teki ihan samanlaisen lakialoitteen. Lisäksi tästä on Euroopan unioni lausunut, että käteinen pitää säilyttää käypänä maksuvälineenä. Tämä on ihan uskomatonta, että täällä talossa ei ymmärretä sitä, miten me esimerkkinä toimimme. Sitten toinen asia. Siinä äskeisessä puheenvuorossa edustaja jo toi esiin... En malta olla sanomatta, vaikka tämä nyt ei suoranaisesti tähän lakiesitykseen kuulu, mutta siis olen erittäin huolissani Suomessa turpeesta, siitä, miten sitä täällä salissa käsitellään. Täällä on ministeriöitä ja ministereitä, jotka ymmärtävät tietyn sektorin turpeen käytöstä, maa- ja metsätalousministerille kuuluu lähinnä kuiviketurve, sitten ministeri Puistolle varmasti kuuluu huoltovarmuuden kautta tämä energiaturve, sitten meillä olisi valtava vientituote. Markkinat ovat äärimmäisen vahvat, ja se olisi Euroopan unionin huoltovarmuuden kannalta erittäin tärkeää, että me pystyisimme toimittamaan Eurooppaan kasvuturvetta. Tämä on semmoinen asia, että koko salin tulisi saada kokonaiskäsitys siitä, että näistä toistensa tuotannolle alisteisista turvelajikkeista saataisiin ymmärrys edustajille siitä, että me tarvitaan näitä kaikkia. Meidän vientimme kasvaisi, samalla antibioottiresistenssiä turvattaisiin tällä kotimaisella kuiviketurpeella, ja samalla voitaisiin varastoida energiaturvetta ja yhä käyttää sitä. Suomeen tuodaan öljyä laivalla jostakin kaukaa. Yksi rekka-autollinen öljyä voidaan korvata kahdella rekka-autolla kotimaista turvetta. Nyt sitä tällä hetkellä korvataan puulla, jota taas menee neljä rekka-autollista tähän samaan energiamäärään, ja samalla tämä heikentää meidän metsäteollisuuden ja paperiteollisuuden kilpailukykyä markkinoilla. Tämä on monimutkainen asia. Minä toivon, että tämä minun keskustelualoitteeni, jonka olen tästä turpeen merkityksestä jättänyt, etenee tänne saliin. Arvostan ministeriä, että olette todella paneutunut näihin huoltovarmuusasioihin. Tämä on todella tärkeä ja merkityksellinen asia. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-10-16T18:37:33,2025-10-16T18:44:06,Hyväksytty,1.1 2025_97_155,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_156,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvä ministeri, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Tämä on tervetullut uudistus Huoltovarmuuskeskuksen vahvistamiseksi ja toiminnan turvaamiseksi tulevaisuudessa. Täällä olemme kuulleet hyviä puheenvuoroja tässä keskustelun aikana huoltovarmuuden merkittävyyden korostumisesta näinä aikoina, ja monet sellaiset asiat, jotka vielä hetki sitten, voi olla, koettiin ei niin tärkeiksi tai joista ajateltiin, että kyllä me pärjäämme ilman niitäkin, ovat nyt alleviivaten tulleet aivan uudella tavalla esille. Täällä ovat lukuisat edustajat pitäneet esillä meidän omaa energiansaantia, energiahuoltovarmuutta, ruokaturvaa, siihen liittyviä huoltovarmuuskysymyksiä ja näin poispäin. Itse ajattelin, että haluaisin tänään vielä nostaa esille nyt tässä ihan viime aikoina aika laajasti otsikoissa olleen korona-ajan, jolloin Huoltovarmuuskeskus toimi tietyllä tavalla. Kyse oli siis näistä maskikaupoista, joissa HVK:n, Huoltovarmuuskeskuksen, johtaja sai aika yllättäen potkut, ja sen jälkeen siellä muuta johtoa uudelleen järjesteltiin. Tänään olemme puhuneet, että Huoltovarmuuskeskuksen rahat ovat vähissä, ja nyt tuore tieto kertoo, että Huoltovarmuuskeskus maksaa nyt jättikorvauksia laittomasta irtisanomisesta. Kun tämän asian aikana olin myös itse eduskunnassa, niin muistan, että ei HVK kyllä pystynyt täysin asiantuntijatoimielimenä toimimaan niissä tilanteissa. Kun katsoin muutamia uutisia tässä vielä siltä ajalta, niin tuotiin hyvin selvästi esille, että Huoltovarmuuskeskukseen kohdistui myös poliittista painetta. Yleisradio esimerkiksi 6.11.2021 uutisoi aika laajasti analyysissä, jonka on kirjoittanut toimittaja Pirjo Auvinen otsikolla ”Pääministeri antoi pikapotkut huoltovarmuusjohtajalle, joka ei syyttäjien mielestä toiminut laittomasti”. Tässä kuvataan sitten tätä ketjua laajemminkin, missä on toimitusjohtaja, ja tuodaan esille, että syynä oli pääministeri Sanna Marinin ilmoitus, että tämä toimitusjohtaja ei nauti hänen luottamustaan. Kaksi muuta kaupoissa mukana ollutta johtajaa irtisanottiin toukokuussa, kirjoitetaan tuossa vuonna 21 julkaistussa jutussa. Jäin itse miettimään, mikä on ollut sitten vastuuministerin rooli tässä kysymyksessä. Sitä on vähän julkisuudessa nyt tämän korvauskysymyksenkin ympärillä tuotu. Jos oikein muistan, niin Huoltovarmuuskeskus kuului edellisessä, pääministeri Sanna Marinin hallituksessa työministeri Haataisen vastuulle, mutta tuntui, että siellä Huoltovarmuuskeskuksen rooterilla kyllä hääräsivät muutamat muutkin demariministerit, ja taisi olla vasemmaltakin tuleva ministeri aika aktiivisesti. Kysyisin nyt asiasta vastaavalta ministeri Puistolta: onko tulevaisuudessa varmistettu se, että Huoltovarmuuskeskus voi toimia ilman poliittista ohjausta, painostusta, painetta tällaisissa kriisitilanteissa? Ei varmasti ole sen kokonaisuuden hoitamisen kannalta järkevää, että siellä yksi sohii vasemmalta ja toinen oikealta, vaan annetaan näiden virkahenkilöiden ammattiosaamisensa kautta tehdä niitä ratkaisuja. No, joku varmasti kysyy, että tehtiinhän siellä erikoisia kauppoja. Kyllä, näin varmasti tehtiin siinä ajassa, mutta kun esimerkiksi tuon Pirjo Auvisen tekemän artikkelin lukee, niin niihinhän olisi pitänyt toki puuttua, mutta aivan toisella tavalla kuin tällaisilla pikapotkuilla kesken syvimmän koronakriisin. Mutta oikeastaan minun kysymykseni ministeri Puistolle liittyy siihen, millä tavalla varmistetaan jatkossa Huoltovarmuuskeskuksen itsenäinen toiminta niin, että päätökset nojaavat ei poliittisiin päätöksiin, ei poliittiseen painostukseen vaan siihen, että ne tehdään sillä hetkellä parhaan asiantuntemuksen ja tietämyksen varassa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-10-16T18:44:11,2025-10-16T18:49:23,Hyväksytty,1.1 2025_97_157,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp,Kiitoksia. — Nyt sitten ministerille vastauspuheenvuoro. — Riittääkö viisi minuuttia? [Sakari Puisto: Riittää oikein hyvin!], ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_158,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Suomen huoltovarmuusmalli on maailmassa, voisin sanoa, aika ainutlaatuinen. Se on ollut pitkään toiminnassa ja hyvin toiminut, ja se perustuu läheiseen yhteistyöhön elinkeinoelämän kanssa. On tärkeätä, että me pitäydytään tämänkaltaisessa mallissa, mikä perustuu laajoille hartioille ja missä myös yksityinen sektori on vahvasti mukana. Tämä malli herättää näinä aikoina myös paljon kiinnostusta, ja muut maat ovat alkaneet tekemään uudessa turvallisuusympäristössä varautumista aivan toisella tavalla kuin aikaisemmin. Me ollaan tehty sitä pitkään, ja näkisin, että tämä lakiehdotus, kuten monet edustajat ovat puhuneetkin, lujittaa näitä perusteita entisestäänkin. Taloudelliset näkökulmat ovat hyvin relevantteja, ja tässä tosiaan rahoitus muodostuisi viraston talousarviorahoituksesta sekä sitten Huoltovarmuusrahastoon tuloutettavasta huoltovarmuusmaksusta. Riittävä rahoitus, sen laajuus ja taso, joka tulee toisessa esityksessä, on hyvin tärkeätä. Tässä esityksessä myös kiinnitetään huomiota lainanottovaltuuteen, jota korotetaan nykyisestä 200 miljoonasta 600 miljoonaan euroon, mikä on tarpeen. Kun virastorakenne tulee, niin talousarviosta nimenomaan katsottaisiin nämä virastotoimintakulut ja sitten huoltovarmuusmaksusta nämä erilaiset materiaalivarautumiset ja muut — hyvin relevantti näkökohta. Virastorakenne pureutuu myös tähän vastuukysymykseen, eli se, että viraston pääjohtaja toimii virkavastuulla, selkeyttää tätä asetelmaa minun mielestäni hyvin oleellisesti. Olen sinänsä samoilla linjoilla, mitä edustajat Strandman ja Mäenpää nostivat ansiokkaasti esiin käteisen asemasta maksuvälineenä, ruokaturvasta ja turpeen merkityksestä. Näkisin, että ne olivat hyviä puheenvuoroja. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+5.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-10-16T18:49:25,2025-10-16T18:51:52,Hyväksytty,1.1 2025_97_159,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain ja sijoitusrahastolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 139/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Tässäkin esittelijänä ministeri Puisto. Olkaapa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_97_160,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain ja sijoitusrahastolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys HE 139/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Esityksen pääasiallinen sisältö on direktiivimuutosten täytäntöönpano. Ehdotetuilla muutoksilla pantaisiin täytäntöön vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin, AIFMD:n, ja siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä koskevan direktiivin muuttamista koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi. Esityksessä ei ehdoteta muutosdirektiivin vaatimukset ylittäviä lisävelvoitteita. Muutosdirektiivin tarjoama kansallinen liikkumavara ehdotetaan esityksessä hyödynnettäväksi panemalla täytäntöön kansalliset optiot ja jättämällä ottamatta käyttöön mahdollisuudet kansallisiin rajoituksiin. Muutoksen keskeinen sisältö: Vaihtoehtorahastojen hoitajien ja rahastoyhtiöiden tehtävien ulkoistamisjärjestelyä koskevia vaatimuksia ehdotetaan täsmennettäviksi ja yhdenmukaistettaviksi. Vaihtoehtorahastojen hoitajille ja rahastoyhtiöille ehdotetaan uusia maksuvalmiuden hoidon keinoja. Tämän tarkoituksena on parantaa likviditeetin hallintaa mutta myös edesauttaa makrovakauden hallintaa. Vaihtoehtorahastojen hoitajien ja rahastoyhtiöiden raportointivelvollisuuksia ehdotetaan tarkennettaviksi ja yhdenmukaistettaviksi. Lainanantoa harjoittavien vaihtoehtorahastojen toimintaan ehdotetaan uusia säännöksiä. Lainojen alullepanosta vaihtoehtorahastoissa tai erityisistä lainanantorahastoista ei ole tällä hetkellä säännöksiä lainkaan. Säilytysyhteisöjä koskevia säännöksiä ehdotetaan täsmennettäviksi. Säilytysyhteisö säilyttää varoja, joihin rahasto sijoittaa. Säilytysyhteisölle kuuluu säilyttämisen lisäksi myös muita, rahaston sijoitusten valvontaan liittyviä tehtäviä. Samalla mahdollistetaan niin sanottu säilytysyhteisöpoikkeus, jonka kyseessä ollen Finanssivalvonta voisi tapauskohtaisesti hyväksyä, että vaihtoehtorahastojen hoitaja nimeää säilytysyhteisön toisesta Eta-valtiosta sopivan säilytysyhteisön puuttuessa Suomesta. Vaihtoehtorahastojen hoitajille ja rahastoyhtiöille sallittuja palveluja lisättäisiin sekä johtohenkilöiden määrää, asuinpaikkaa ja tehtävän kokoaikaisuutta koskevia määräyksiä tarkennettaisiin. Esitys: Kyseessä on pääasiassa direktiivimuutoksista johtuva rahastolainsäädäntöä koskeva lakiesitys. Muutokset ovat osa EU:n pääomamarkkinaunionihanketta, jolla parannetaan Euroopan pääomamarkkinoita ja vahvistetaan sijoittajansuojaa Euroopan unionissa. Rahastoyhtiöiden ja vaihtoehtorahastojen hoitajien velvoitteita rahastojen hoitamisessa lisättäisiin, mutta samalla myös laajennettaisiin uusien sallittujen palvelujen valikoimaa. Esityksessä ei ehdoteta uusia velvoitteita sijoittajille tai rahasto-osuuksien omistajille. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi pääasiassa vaihtoehtorahastojen hoitajista annettua lakia ja sijoitusrahastolakia. Lisäksi muutokset koskevat Finanssivalvonnasta annettua lakia, eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden verohuojennuksesta annettua lakia ja Finanssivalvonnan valvontamaksusta annettua lakia. Finanssivalvonnasta annettuun lakiin tehtäisiin vähäisiä teknisiä korjauksia. Kiinteistörahastolaki ehdotetaan kumottavaksi ja sen säännökset siirrettäväksi muutoksineen vaihtoehtorahastojen hoitajista annettuun lakiin. Kiinteistörahastolain kumoamisen yhteydessä tehtäisiin teknisluonteinen korjaus eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden verohuojennuksesta annettuun lakiin. Kiinteistörahastolakia koskevasta muutoksesta: Kiinteistörahastolakia koskeva muutos parantaisi lainsäädännön ymmärrettävyyttä ja kahtiajakoa sijoitusrahastoihin ja vaihtoehtorahastoihin. Kansallinen lainsäädäntö noudattaisi jatkossa samaa linjaa kuin EU-sääntely. Kiinteistörahastolaki koskee ainoastaan niin sanottuja REIT-rahastoja, real estate investment trust, joita Suomessa on ollut yksi eikä tällä hetkellä ole yhtään. Euroopassa ja USAssa niitä on, joten sääntely olisi kuitenkin syytä säilyttää. Vaikutukset: Lakiehdotusten merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat vaihtoehtorahastojen hoitajiin ja rahastoyhtiöihin. Ehdotetut lakimuutokset lisäisivät joltain osin vaihtoehtorahastojen hoitajien ja rahastoyhtiöiden hallinnollisia kustannuksia. Osa kustannuksista olisi kertaluonteisia lainsäädännön voimaantuloon liittyviä tehtäviä. Kansallisen liikkumavaran käytäntöön ottaminen esityksen mukaisesti parantaisi vaihtoehtorahastojen hoitajien ja rahastoyhtiöiden liiketoimintamahdollisuuksia. Hyödynsaajat ovat finanssitoimijat, pääomarahoitusta tarvitsevat yritykset ja sijoittajat. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 16.4.2026. Lakien säätäminen eduskunnan syysistuntokaudella olisi tärkeää, jotta Finanssivalvonnalle sekä vaihtoehtorahastojen hoitajille ja rahastoyhtiöille jäisi riittävästi aikaa varautua muutoksiin. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+6.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-10-16T18:52:27,2025-10-16T18:57:09,Tarkistettu,1.1 2025_97_161,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi raideliikennelain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 65/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 13/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 13/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Tämän mietinnön meille esittelee valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Ovaska.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_97_162,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi raideliikennelain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 65/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suosio on suurta näköjään näin ilta-aikaan. — Liikenne- ja viestintävaliokunta on hyväksynyt mietinnön hallituksen esityksestä 65, jossa ehdotetaan muutettaviksi raideliikennelakia ja liikenteen palveluista annettua lakia. Raideliikennelakiin ehdotettu keskeinen muutos koskee itäisen kansainvälisen liikenteen kaluston käyttömahdollisuuden jatkamista kotimaan puutavara- ja kemikaalikuljetuksissa vuoden 28 loppuun asti. Nykyinen poikkeus on voimassa vuoden 26 loppuun, ja ehdotettu jatkaminen on valiokunnan näkemyksen mukaan käytännössä välttämätöntä näiden kuljetusten jatkuvuuden varmistamiseksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan nyt ehdotettu kahden vuoden lisäaika on kuitenkin pisin mahdollinen. Valiokunta pitää esityksessä myönteisenä sitä, että OSJD/GOST-standardin mukaisten vaunujen käytölle asetetaan selkeä päättymispäivämäärä. Toinen esityksen keskeinen osa koskee kaupunkiraideliikenteen eli metro- ja raitiotieliikenteen turvallisuuden kehittämistä. Esityksen mukaan Liikenne- ja viestintävirastolle tulisi toimittaa suunnitelma uuden kaupunkiraideliikenteen rataverkon rakentamisesta silloin, kun tällaista verkkoa suunnitellaan alueelle, jolla ei ennestään ole metro- tai raitiotieliikennettä. Esityksen mukaan Traficom arvioi kaupunkiraideliikenteen rakentamista koskevan ilmoituksen perusteella hankkeen turvallisuusvaikutukset. Valiokunta pitää lähtökohtaisesti hyvänä, että kaupunkiraideliikenteen turvallisuutta pyritään kehittämään jo suunnitteluvaiheessa. Asiantuntijakuulemisissa esityksen vaatimuksia ilmoituksen tekemisestä ja turvallisuusvaikutusten arvioinnista on pidetty pääosin myönteisinä. Samalla on kuitenkin tuotu esiin, että uusi ilmoitusmenettely voi lisätä hallinnollista taakkaa erityisesti pienemmille toimijoille. Valiokunta korostaa mietinnössään, että sääntelyn toimeenpanossa tulee huolehtia siitä, ettei eri toimijoille aiheudu ilmoitusvelvollisuuksista tarpeetonta hallinnollista taakkaa tai viivästyksiä. Sääntelyn tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tiivistä ja toimivaa yhteistyötä eri osapuolten välillä. Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä muuttamattomana. Valiokunnan mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+7.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-10-16T18:57:29,2025-10-16T18:59:44,Hyväksytty,1.1 2025_97_163,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 66/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 14/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 14/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu. Meille esittelee tämän edustaja Ovaska, valiokunnan puheenjohtaja.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_97_164,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 66/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esityksen tavoitteena on selkeyttää henkilöjunaliikenteen järjestämistä, mahdollistaa tarvittaessa toimivaltuuksien siirto kunnille ja muille alueellisille viranomaisille sekä tukea raideliikenteen kehitystä ja edistää kilpailua markkinoilla. Valiokunta pitää mietinnössään esityksen tavoitteita kannatettavina. Esitys luo edellytyksiä lähijunaliikenteen kehittämiselle ja mahdollistaa alueellisille toimijoille nykyistä vahvemman roolin, mikäli ne näin haluavat. Valiokunta kuitenkin toteaa, että sääntelyn tavoitteiden toteutuminen riippuu jatkossa merkittävästi muun muassa rahoituksen toteutumisesta, kuntien ja valtion välisen roolin tarkemmasta määrittelystä sekä kalustoon liittyvistä ratkaisuista. Valiokunta pitää hyvänä, että esitys mahdollistaa kunnille, kuntayhtymille, maakuntaliitoille tai useamman kunnan yhteenliittymille hakeutua halutessaan rautatieliikenteen alueelliseksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi. Asiantuntijakuulemisessa on toisaalta noussut esiin huolia erityisesti junaliikenteen rahoitusvastuun siirtymisestä paikalliselle tasolle. Lähijunaliikenteen käynnistäminen ja ylläpitäminen vaativat merkittäviä resursseja, ja kuntien taloudellinen kantokyky on rajallinen. Valiokunta katsoo, että valtion ostoliikenteellä tulee olemaan jatkossakin keskeinen merkitys junaliikenneyhteyksien turvaamisessa ja kehittämisessä. Esityksessä ehdotetaan myös, että rautatieliikenteen toimivalta siirretään liikenne- ja viestintäministeriöltä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille. Samalla raideliikenteen sääntelyelin siirretään Kilpailu- ja kuluttajaviraston yhteyteen. Valiokunta pitää erittäin myönteisenä, että esityksessä mahdollistetaan pienet julkiset palveluhankinnat suorahankintana palvelusopimusasetuksen sallimissa rajoissa. Tämä vähentää hallinnollista taakkaa ja nopeuttaa hankintaprosesseja etenkin pienemmissä hankinnoissa. Valiokunta katsoo, että raideliikenteen markkinoiden kasvaminen ja monipuolistuminen on liikennejärjestelmän ja palvelutarjonnan kannalta toivottava kehityssuunta. Asiantuntijakuulemisessa on painotettu, että markkinan kehittyminen vaatii selkeiden pelisääntöjen lisäksi myös riittäviä kannusteita. Valiokunta toteaa mietinnössään, että myös rataverkon kunto ja sen ylläpito ovat olennaisia edellytyksiä raideliikenteen luotettavuudelle ja houkuttelevuudelle. Lipputuotteiden ja matkaketjujen kehittämisen valiokunta näkee tärkeänä jatkossakin. Lippujärjestelmien yhtenäistäminen vähintään alueellisesti on tarpeen, jotta joukkoliikenteen houkuttelevuus ja käytettävyys paranevat. Valiokunta katsoo, että hallituksen esitys luo edellytyksiä ja vaihtoehtoja lähijunaliikenteen kehittämiselle. Samalla asiantuntijakuulemisessa on tunnistettu epävarmuustekijöitä muun muassa aikatauluihin, rahoituksen toteutumiseen ja myöskin osaamiseen liittyen. Valiokunta ehdottaa mietinnössään, että eduskunta hyväksyy lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että ehdotetun sääntelyn toimivuutta ja vaikutuksia seurataan tiiviisti ja tarvittaessa ryhdytään pikaisesti toimiin sääntelyn muuttamiseksi tai täydentämiseksi. Valiokunnan mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+8.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-10-16T19:00:10,2025-10-16T19:03:19,Hyväksytty,1.1 2025_97_165,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 66/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 14/2025 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Seuraava puheenvuoro, edustaja Furuholm. Poissa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_97_166,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikennejärjestelmän digitaalisista tietopalveluista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 105/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 15/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 15/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Esittelijänä valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Ovaska.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_97_167,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikennejärjestelmän digitaalisista tietopalveluista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 105/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 15/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta on ollut tehokas ja kolme mietintöä on valmistunut, ja tässä kohtaa tämä meidän numero 15 koskee liikennejärjestelmän digitaalisia tietopalveluja. Esitys on osaksi EU-sääntelyn täytäntöönpanoa, ja sen taustalla on niin sanottu älyliikennedirektiivi, joka asettaa jäsenvaltioille velvoitteita liikennejärjestelmän ja siihen liittyvän datan käsittelyyn. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki liikennejärjestelmän digitaalisista tietopalveluista, jonka myötä luodaan edellytyksiä liikennejärjestelmää koskevan tiedon jakamiselle ja hyödyntämiselle aiempaa tehokkaammin. Esityksellä pyritään siihen, että eri toimijoiden hallussa olevat liikennettä koskevat tiedot olisivat löydettävissä ja saatavissa keskitetyn kansallisen yhteyspisteen kautta. Tämä mahdollistaisi liikenteen sujuvuuden, turvallisuuden ja kestävyyden kehittämisen sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymisen. Asiantuntijakuulemisessa tuotiin esille, että datan rooli liikennejärjestelmän kehittämisessä on yhä tärkeämpää ja ehdotettu sääntely mahdollistaa entistä paremmin tiedon jakamisen ja hyödyntämisen. Kansallisen yhteyspisteen ja liikennejärjestelmän perustietopalvelun hallinnoinnista vastaisi esityksen mukaan Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy, jolla on sekä sen aiempien tehtävien että osaamisen kannalta hyvät edellytykset hoitaa sille annettavat tehtävät. Asiantuntijakuulemisessa on painotettu erityisesti datan yhtenäisyyden ja laadun merkitystä sen hyödynnettävyyden kannalta. Aiempaa paremmin saatavilla olevien tietojen avulla voidaan kehittää muun muassa multimodaalisia matkaketjuja ja parantaa liikenteen turvallisuutta, mutta samalla se luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia datan hyödyntämiselle eri toimialoilla. Esityksessä on hyvin huomioitu suuriin tietomääriin liittyvät turvallisuuskysymykset. Valiokunta pitää mietinnössään ensiarvoisen tärkeänä, että turvallisuusnäkökulmat huomioidaan kattavasti myös sääntelyn toimeenpanossa ja sen käytännön soveltamisessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta puoltaa esityksen hyväksymistä. Valiokunnan mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+9.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-10-16T19:03:46,2025-10-16T19:05:58,Hyväksytty,1.1 2025_97_168,97/2025,2025-10-16,16.00,19.06,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Seuraava täysistunto,"Tämä täysistunto on päättynyt. Kiitos kaikille, näkemiin!", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_98_1,98/2025,2025-10-17,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt tehdään päätös edustaja Antti Kaikkosen ynnä muiden välikysymyksestä suurtyöttömyydestä. Keskustelu asiasta päättyi 15.10.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa ovat edustaja Antti Kaikkonen edustaja Olga Oinas-Panuman kannattamana, edustaja Timo Suhonen edustaja Kim Bergin kannattamana, edustaja Fatim Diarra edustaja Bella Forsgrénin kannattamana ja edustaja Minja Koskela edustaja Timo Furuholmin kannattamana tehneet ehdotukset epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle. Ehdotukset on toimitettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 5A)", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_98_2,98/2025,2025-10-17,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Välikysymys suurtyöttömyydestä>>>Välikysymys VK 5/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Ehdotuksista on äänestettävä. Ensin äänestetään edustaja Minja Koskelan ehdotuksesta edustaja Fatim Diarran ehdotusta vastaan, sitten voittaneesta edustaja Timo Suhosen ehdotusta vastaan ja sen jälkeen voittaneesta ehdotuksesta edustaja Antti Kaikkosen ehdotusta vastaan. Lopuksi äänestetään siitä, nauttiiko valtioneuvosto eduskunnan luottamusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_98_3,98/2025,2025-10-17,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 15 §:n sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain 3 luvun ja 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 18/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. — Keskustelu. Edustaja Kaunisto, olkaa hyvä. [Hälinää — Puhemies koputtaa]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_98_4,98/2025,2025-10-17,13.00,13.29,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 15 §:n sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain 3 luvun ja 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 18/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lakialoitteen nimi on pitkä, mutta yksinkertaistettuna pyrkimys on suojella ihmisiä huijauksilta ajatuksella ”konnat kuriin”. Pitkän ja seikkaperäisen laatimisen jälkeen tämä piti jättää kiireessä ennen kesän istuntotaukoa teknisen luonteen takia, ja nimien kerääminen siihen oli hieman haastavaa. Olen lähtökohtaisesti sitä mieltä, että jos asiaa tämän haasteellisuuden vuoksi on vaikea nyt edistää kokonaisuuksien ollessa jo niin sanotusti käynnissä, niin tässä on ainakin pohja suoraan seuraavan hallitusohjelman neuvotteluihin, joita pystytään sitten edistämään. Arvoisa puhemies! Lähes viikoittain saamme lukea uutisista huijauksista, jotka ovat kohdistuneet niin tavallisiin suomalaisiin kuin julkisuuden henkilöihin, näyttelijöihin ja poliitikkoihin. Lähes jokainen meistä on kokenut itsensä tai läheisensä kautta tilanteen, jossa on yritetty huijata tai onnistuttu huijaamaan rahaa erilaisin keinoin. Nämä tapaukset kertovat surullista kieltään siitä, kuinka nopeasti luottamus ja turvallisuus voivat murentua, kun rikolliset hyödyntävät digitaalisia kanavia ja ihmisten hyväuskoisuutta. Kyse ei ole yksittäisistä inhimillisistä tragedioista, kyse on ilmiöstä, joka kasvaa ja koskettaa koko yhteiskuntaa. Huijaukset aiheuttavat taloudellisia menetyksiä. Taloudellisten menetysten lisäksi kannettavaksi tulee valtava henkinen kuorma, jonka huijaukset aiheuttavat. Kun oma identiteetti tai varat joutuvat rikollisten käsiin, tunne turvattomuudesta voi olla musertava. Samalla kun rikolliset hyödyntävät yhä kehittyneempiä teknologioita, myös petokset ovat muuttuneet aiempaa monimutkaisemmiksi ja tehokkaammiksi. Digitalisaatio ja globaalit maksujärjestelmät mahdollistavat petosten toteuttamisen nopeassa ja laajassa mittakaavassa, mikä tekee niiden havaitsemisesta ja torjumisesta haastavampaa kuin koskaan ennen. Tämä edellyttää meiltä lainsäätäjinäkin uutta ajattelua. Perinteiset keinot eivät enää riitä, meidän on mahdollistettava rahoitussektorille työkaluja, joilla mahdollistetaan oikea-aikaista tiedonvaihtoa ja yhteistyötä rikollisuuden ehkäisemiseksi. Nykyinen tulkinta salassapitovelvollisuudesta on Suomessa huomattavasti tiukempi kuin monissa muissa Euroopan maissa. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa pankit eivät voi varoittaa toisiaan, vaikka näkisivät selviä merkkejä huijauksesta. Tällä lakialoitteella on tarkoitus korjata tämä aukko. Aloitteella muutetaan kolmea keskeistä lakia: luottolaitoslakia, maksupalvelulakia ja rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annettua lakia. Näihin lakeihin lisätään tarkkarajainen oikeusperusta tiedonvaihdolle huijausten estämiseksi. Lisäksi täsmennetään tietosuojalain soveltamista, jotta henkilötietojen käsittely on selkeästi sallittua tässä tarkoituksessa. Näin varmistamme, että sekä yksityisyys että turvallisuus toteutuvat. On myös tärkeää korostaa, että aloite ei vaaranna yksityisyyttä tai tietosuojaa. Lainsäädäntö säilyttää tiukat rajat mutta sallii tarvittavan joustavuuden, jotta voidaan puuttua talousrikollisuuteen tehokkaasti ja oikeasuhtaisesti. Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat, vaikka lakialoite kuulostaa tekniseltä, sen merkitys voi olla hyvin konkreettinen. Kun pankit voivat laillisesti varoittaa toisiaan ja pysäyttää epäilyttävän maksun, rahat eivät ehdi kadota ketjussa tililtä tilille. Tämä suojelee erityisesti iäkkäitä ja muita haavoittuvassa asemassa olevia, joihin huijaukset usein kohdistuvat. Samalla pitää todeta, että yhä kehittyneempien huijauskeinojen kautta uhka koskee meistä ihan jokaista ikään, sukupuoleen ja varallisuuteen katsomatta. Aloite on ennen kaikkea teko ihmisten puolesta, joiden arki voi muuttua peruuttamattomasti talousrikollisuuden seurauksena. Se on lupaus siitä, että teemme kaikkemme suojellaksemme kansalaisten taloudellista turvallisuutta ja hyvinvointia. Kyse on luottamuksesta. Toivon, että voimme tämän keskustelun myötä yhdessä vahvistaa lainsäädäntöämme ja antaa rahoitussektorille työkalut, jotka estävät petoksia ja talousrikollisuutta. Tämä on yksi konkreettinen askel kohti turvallisempaa arkea ja vahvempaa luottamusta yhteiskunnassa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2025+6.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2025-10-17T13:06:41,2025-10-17T13:10:51,Hyväksytty,1.1 2025_98_5,98/2025,2025-10-17,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 15 §:n sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain 3 luvun ja 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 18/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_98_6,98/2025,2025-10-17,13.00,13.29,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Lakialoite laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 15 §:n sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain 3 luvun ja 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 18/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään keskustelemme lakialoitteesta, joka vahvistaa suomalaista yhteiskuntaa sen kaikkein tärkeimmässä, perustavimmassa asiassa, turvallisuudessa. Rikollisuuden, petosten ja rahanpesun torjunta on paitsi taloudellinen myös inhimillinen kysymys. Nykypäivänä erilaiset taloudelliset huijaukset ovat yleistyneet ja niiden tunnistaminen oikeiden asioiden seasta on vaikeutunut. Huijauksen uhriksi voi joutua kuka tahansa, sinä tai minä, ja se voi ulottua todella syvälle. Katalat huijaukset vievät varallisuutta, murentavat turvallisuudentunnetta ja rapauttavat uskoa yhteiskunnan suojaan. On oikein, että yhteiskunta ottaa käyttöön tehokkaampia keinoja näiden rikosten estämiseksi. Arvoisa puhemies! Edustaja Kauniston esittämässä lakialoitteessa ehdotetaan, että rahoitusalan toimijoille annetaan paremmat mahdollisuudet vaihtaa tietoa keskenään rahanpesun ja talousrikollisuuden torjumiseksi. Tiedonvaihto on yksi tärkeimmistä keinoista, kun haluamme pysäyttää rikollisen toiminnan jo ennen kuin vahinko on tapahtunut. Kun pankit ja muut finanssialan toimijat voivat lain sallimissa rajoissa jakaa tietoja epäilyttävistä tapahtumista, voidaan estää laajamittaisia huijauksia ja rahanpesun verkostoja. Tämä ei ole pelkkää lakitekstien viilailua vaan konkreettista turvallisuustyötä, joka suojelee suomalaisia. Arvoisa puhemies! On tärkeää nähdä, että rikollisuuden torjunta ja turvallisuuden vahvistaminen eivät ole vain viranomaisten tehtäviä vaan koko yhteiskunnan yhteinen asia. Tämän aloitteen myötä rahoitussektori saa ne työkalut, joita se tarvitsee toimiakseen vastuullisesti ja tehokkaasti turvallisuutemme puolesta. Lakialoitteen tavoitteena on ihan selkeästi se, että rahanpesu vaikeutuu, petokset pysäytetään ajoissa ja väärinkäytökset tulevat näkyviksi. Samalla vahvistamme luottamusta paitsi talouteen myös koko yhteiskuntaan. Siksi tämä aloite on ehdottomasti askel kohti turvallisempaa ja oikeudenmukaisempaa Suomea. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-10-17T13:10:54,2025-10-17T13:14:18,Hyväksytty,1.1 2025_98_7,98/2025,2025-10-17,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 15 §:n sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain 3 luvun ja 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 18/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_98_8,98/2025,2025-10-17,13.00,13.29,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 15 §:n sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain 3 luvun ja 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 18/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jokainen meistä on saanut lukea lohduttomia tarinoita ihmisistä, joilta on huijattu mitä kekseliäimmillä keinoilla valtavia määriä rahaa nettihuijareiden toimesta. Kaikki keinot, joilla saadaan tätä ongelmaa suitsittua, ovat kannatettavia, ja kiitänkin edustaja Kaunistoa hyvästä aloitteesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2025+6.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-10-17T13:14:18,2025-10-17T13:14:40,Hyväksytty,1.1 2025_98_9,98/2025,2025-10-17,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 15 §:n sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain 3 luvun ja 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 18/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_98_10,98/2025,2025-10-17,13.00,13.29,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 15 §:n sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain 3 luvun ja 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 18/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Tämä edustaja Ville Kauniston lakialoite on erinomaisen hyvä. Sitä, onko se oikea-aikainen, voi pohtia. Ehkä tämäkin olisi pitänyt säätää jo aiemmin, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Itse toivon, että tämä nyt otetaan vakavalla tavalla eduskunnan käsittelyyn ja tarvittaessa ministeriöstä sitten katsotaan muotoilut niin, että tämä saataisiin voimaan mahdollisimman nopeasti. Erilaiset nettihuijaukset yleistyvät todella nopealla tavalla. Logot näissä ovat yleensä suoraan varastettuja eli tismalleen samanlaisia kuin pankkimaailmassa on. On myös tämä värimaailma, erilaiset ilmeet, puhumattakaan videoista, joissa saattaa hyvinkin vakuuttava henkilö olla esiintymässä ja kertoa, miten tähän nyt kannattaa ehdottomasti tarttua, vaikka kyseinen henkilö ei ole millään tavalla näihin huijauksiin osallinen tai liittyvä, vaan on tehty näitä videohuijauksia tekoälyn avulla. Varoitus pankkien välillä, tiedonvaihto, mitä edustaja Kaunisto tässä esittää, on erittäin tervetullut. Mielestäni meillä pitäisi olla myös nopeampia, helpompia tapoja yhdellä napin painalluksella tehdä näitä ilmiantoja, hälytyksiä erilaisista viesteistä. Nyt usein käy niin, että kun niitä viestejä tulee, me poistamme ne ja ne jäävät sinne taustalle elämään — kun olisi yksinkertainen keino, millä tavalla ilmoitat. Tämä näkyy itse asiassa näissä usein parjatuissa instagrameissa, facebookeissa, twittereissä. Niissä on usein niin, että ilmoita roskapostiksi tai huijausviestiksi yhdellä napinpainalluksella. Mutta sähköpostijärjestelmissä ei niin näppärää, nopeaa keinoa ole, ja silloin se huijausviesti saattaa usein jäädä sinne elämään. Eli toivon, että myös tällainen järjestelmä sinne saataisiin. Ja sitten oma maailmansa on nettikaupan huijausmäärät, mitkä ovat räjähtävässä kasvussa tällä hetkellä. Tuntuu siltä, että niissäkin poliisin resurssit ovat riittämättömät ja ne menevät usein hukkaan. Nämä ovat juttuja, joissa myydään designesineitä tai pienempiäkin esineitä hyvin monissa eri kanavissa, ja nopealla tavalla tällainen nettihuijari kerää niistä itselleen muutamia satoja euroja, päivissä tuhansia euroja, jäämättä niistä tosiasiallisesti kiinni. Mutta haluan kiittää edustaja Kaunistoa. Hyvä esimerkki siitä, miten yksittäinen kansanedustaja pystyy tärkeää asiaa eteenpäin viemään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2025+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-10-17T13:14:40,2025-10-17T13:17:46,Hyväksytty,1.1 2025_98_11,98/2025,2025-10-17,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 15 §:n sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain 3 luvun ja 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 18/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_98_12,98/2025,2025-10-17,13.00,13.29,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 15 §:n sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain 3 luvun ja 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 18/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun YK tai esimerkiksi OECD arvioivat Suomea maana, niin lähes mittarilla kuin mittarilla meidät arvioidaan maailman parhaiden maiden joukkoon. Meidän mielestämme tuon melkein ihmeellisen tosiasian taustalla on vahva luottamus — luottamus ensinnäkin toisiin ihmisiin mutta luottamus myös eri instituutioihin. On todella tärkeää, että Suomea rakennetaan jatkossakin luottamusyhteiskuntana, yhteiskuntana, jossa lähtökohtaisesti voimme olla varmoja siitä, että kun asioimme toistemme kanssa tai asioimme eri instituutioiden suuntaan, meitä ei huijata, vaan voimme luottaa siihen, mistä olemme sopimassa, ja luottaa siihen, mitä olemme tekemässä. Tämän vuoksi on todella tärkeää, että kun nettimaailma on avannut erilaisia keinoja rikolliselle toiminnalle tuottaa huijauksia, jotka voivat aiheuttaa yksittäiselle ihmiselle merkittävääkin taloudellista vahinkoa mutta laajemmin yhteiskunnallisena ilmiönä luottamuksen rapistumista, niin lainsäätäjinä tarjoamme kaiken aikaa eri instituutioille ja yksilöille keinoja näitä huijauksia estää ja niiden uhriksi joutumista välttää. Siksi haluankin, puhemies, kiittää edustaja Kaunistoa tästä aloitteesta. Toivottavasti tämän pohjalta päästään Suomen lainsäädäntöä laatimaan siihen suuntaan, että pystytään antamaan — tässä tapauksessa rahoituslaitoksille — niitä työkaluja, joita tarvitaan tällaisen modernin huijaustoiminnan estämiseksi. Sitä kautta voimme rakentaa Suomea yhteiskuntana, jossa luottamus on vahvaa, ja siten todennäköisesti pystymme myös viemään maatamme eteenpäin sillä tavalla maailman parhaana maana, mihin olemme aiempinakin vuosina ja vuosikymmeninä tottuneet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2025+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-10-17T13:17:47,2025-10-17T13:20:16,Hyväksytty,1.1 2025_98_13,98/2025,2025-10-17,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 15 §:n sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain 3 luvun ja 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 18/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_98_14,98/2025,2025-10-17,13.00,13.29,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 15 §:n sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain 3 luvun ja 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 18/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisilta huijattiin erilaisissa pankkihuijauksissa viime vuonna yhteensä kymmeniä miljoonia euroja. Nettimaailman huijarit ovat yhä taitavampia ja häikäilemättömämpiä, ja moni viisaskin voi mennä vipuun. Tilanne on kestämätön, ja huijausten ehkäisemiseksi on tehtävä nykyistä enemmän. Pidän tärkeänä, että pankit ja viranomaiset ottavat asiassa selvästi nykyistä tiukemman otteen. Tiedän, että Finanssivalvonta on tässä asiassa liikkeellä, ja hyvä niin, mutta myös muiden viranomaisten ja lainsäätäjän on hyvä olla aktiivinen. Pankkihuijaukset ovat nousseet nopeasti merkittäväksi taloudelliseksi ongelmaksi. Myös poliisin resursseja aihe työllistää huomattavasti. Tyypillisiä tapauksia ovat tilanteet, missä rikolliset onnistuvat kalastelemaan pankkitunnukset tai muilla tavoin huijaamaan ihmisiä taloudellisesti esimerkiksi erilaisissa sijoitus- tai rakkaushuijauksissa. Kysymys on myös luottamuksesta. Monet tavalliset suomalaiset ovat menettäneet tuhansia tai jopa kymmeniätuhansia euroja, pahimmillaan elinikäiset säästönsä. Ihmisillä itselläänkin on totta kai vastuuta asiasta, mutta nykyinen tilanne on kohtuuton ja vaatii korjausta. Näin ei voi jatkua. Oma vastuunsa on mielestäni myös erilaisilla sosiaalisen median alustoilla, joita pitkin monet nettihuijaukset alkavat. Myös somejätit on saatava mukaan seulomaan rikollinen toiminta pois verkosta. Jos pankkien nykyiset järjestelmät eivät pysty estämään huijauksia, seurauksia ei mielestäni voi jättää yksin asiakkaiden harteille. Lainsäädäntöä ja sääntelyä on tarpeen kiristää, jotta pankkien velvollisuudet ovat selkeitä. Tässä suhteessa tervehdin ilolla edustaja Kauniston aloitetta, jolla tähän tematiikkaan puututaan, mutta toisaalta kun tiedän yksittäisten kansanedustajien lakialoitteitten hitaan etenemisen tässä talossa — niitä on usein hyvin vaikea saada etenemään — niin haluaisin kannustaa myös maan hallitusta liikkumaan tällä lainsäädäntöpuolella, ja varmaan tässä suhteessa myöskin nämä edustaja Kauniston huomiot on hyvä käydä läpi. Mutta on myönteistä nostaa asia keskusteluun joka tapauksessa myöskin lakialoitteen muodossa. Lisäksi yhteistyötä viranomaisten ja pankkien välillä on vahvistettava. Ja peräänkuulutan myös pankeilta ripeitä, ihan omia toimia tilanteen korjaamiseksi. Pankkien on kannettava suurempi vastuu huijausten estämisestä ja tarjottava asiakkaille paremmat työkalut suojautua. Voisi kuvitella, että tämmöisenä tekoälyaikana pankkien olisi aivan mahdollista rakentaa mallit, millä skannataan epätyypillinen rahaliikenne sieltä tileiltä ja tarkistetaan sitten asiakkailta, halutaanko varmasti tämmöisiä epäilyttäviä, omituisia, poikkeavia siirtoja tehdä. Teknisesti tämän pitäisi ilman muuta olla mahdollista. Pankit pitää mielestäni jopa velvoittaa korvaamaan huijauksissa menetetyt varat silloin, kun järjestelmät ja valvonta eivät toimi riittävällä tavalla. Näin saadaan pankeille todellinen kannustin kehittää järjestelmiään. Kansalaisia ei saa jättää yksin tämän ongelman kanssa. Ihmisten säästöt ja rahat on saatava turvaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2025+6.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2025-10-17T13:20:17,2025-10-17T13:23:55,Hyväksytty,1.1 2025_98_15,98/2025,2025-10-17,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 15 §:n sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain 3 luvun ja 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 18/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten edustaja Kaunisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_98_16,98/2025,2025-10-17,13.00,13.29,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 15 §:n sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain 3 luvun ja 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 18/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä lakialoite tosiaan koskee luonnollisesti isompaa kokonaisuutta, jolla varmistetaan ihmisten turvallista arkea. Tämä työhän etenee totta kai koko ajan, niin eduskunnan tasolla kuin maan hallituksen tasolla, mutta oma pyrkimykseni on tehdä oma osani, jotta tämä pieni palanen etenisi mahdollisimman nopeasti. Ajatus siitä, että koko yhteiskunta on mukana tässä, on mielestäni enemmän kuin tervetullut jo pelkästään keskustelunavauksena, ja rahoitussektorihan kuuluu tähän yhteiseen yhteiskuntaan. Enkä voi tässä puhua pankkien puolesta, mutta mietin vaan sitä tilannetta, jossa yhdessä pankissa toimiva huijari ei pysty toimimaan ja siirtyy seuraavan pankin asiakkaiden kimppuun ja jossa tämä kyseinen pankki, joka on huomannut tällaisen huijarin, havainnut sen, ei pysty asiasta raportoimaan eteenpäin seuraavaan pankkiin. Kyllä tuntuu aika kohtuuttomalta tilanteelta myös pankeille tämä nykytulkinta laista. Ehkä loppuun haluan todeta sen, että kun huijaukset tosiaan kehittyvät, niin kuin tässä useampi kollega sanoi — kiitoksia paljon kollegoille tuesta ja tästä keskustelusta — niin näinhän se on, että ihan kenelle tahansa on aivan mahdotonta se rajanveto, mikä on huijaus, mikä ei. On äärimmäisen tärkeää, että sitä keskustelua käydään myös julkisuudessa, että ihmiset osaavat olla varovaisia, mutta tietty aina on se huoli siitä, kuinka varovainen ihminen voi omassa arjessaan olla. Tämähän on se, mihin huijarit tietenkin kiireisen arjen keskellä yrittävät puuttua. Taloudellinen iskuhan yksittäiselle ihmiselle on valtava, mutta myös tässä yhteydessä haluan nostaa sen henkisen taakan, minkä huijattu ihminen kokee, ajatuksen jollain tavalla siitä, että suomalainen yhteiskunta olisi niin vahva tukemaan niitä ihmisiä, jotka tällaisen tuskan kokevat, että eivät joutuisi yksin elämään sen tunteen kanssa vaan olisivat valmiita avaamaan sitä omaa tuntemustaan ja saamaan sitä tukea yhteiskunnalta, että hei, tämä on nykymaailmassa ihan todellinen ongelma, siinä ei ole mitään häpeää, että tuli epäonnistuttua omassa päätöksessä. Siinä mielessä me saataisiin tätä ymmärrystä laajemmin ja ehkä sen pienen tuskan kiven sieltä niskasta pois niiltä ihmisiltä, jotka ovat huijatuiksi joutuneet. Kiitoksia paljon näistä puheenvuoroista. Jään kuuntelemaan kyllä loputkin puheenvuorot.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2025+6.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2025-10-17T13:23:55,2025-10-17T13:26:44,Hyväksytty,1.1 2025_98_17,98/2025,2025-10-17,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 15 §:n sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain 3 luvun ja 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 18/2025 vp,"Kiitoksia. — Siihen liittyen muistutan edustajia siitä, että suuren valiokunnan kokouksen vuoksi joudumme lopettamaan viimeistään puolelta, ja jos listalle jää pitämättömiä puheenvuoroja, niin sitten keskustelua jatketaan jossain muussa vaiheessa, ei kuitenkaan tänään. — Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_98_18,98/2025,2025-10-17,13.00,13.29,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 15 §:n sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain 3 luvun ja 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 18/2025 vp,"Kunnioitettu puhemies! Koetan olla tiivis. — Lakialoitteen tavoite on hyvä: ennaltaehkäistä pankkihuijauksia tiedonvaihdon avulla. Käytännössä se tehdään tässä pankkisalaisuuspykälän muutoksella, 15 §:n muutoksella, jotta saadaan väljempiä tiedonluovutuspyyntöjä aikaiseksi. Mutta mitä on tehty jo tähän mennessä? Meillähän on tullut nyt ihan muutama viikko sitten tämä IBAN-nimitodennus eli maksajalle ilmoitus, jos saajan nimi ei täsmää. Sitten on myöskin spoofauksen esto eli huijauspuheluitten esto ulkomailta, eli kun puhelu näyttää tulevan Suomesta mutta onkin tosiasiassa ulkomailta, niin näitä puheluita estetään. Mitä pitäisi jatkossa tehdä? 12—24 tunnin viive maksuille, eli jos meillä vaikka uusi maksu lähtee uudelle saajalle ja on epätavallinen, niin näissä voisi olla viive. Sitten myöskin nopeampi maksujen tai tilien jäädytys. Sitten nostan esille vielä sen, että Englannissa pankeilla on pakollinen hyvitys 85 000 puntaan asti, ja EU ja Suomi eivät ole ottaneet käyttöön vielä tällaista, missä sitä vastuuta jaetaan myöskin pankeille. Englannissa tämä vastuu on puoliksi lähettäjä- ja puoliksi saajapankin puolella.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2025+6.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2025-10-17T13:26:59,2025-10-17T13:28:23,Hyväksytty,1.1 2025_98_19,98/2025,2025-10-17,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 15 §:n sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain 3 luvun ja 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 18/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja vielä edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_98_20,98/2025,2025-10-17,13.00,13.29,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 15 §:n sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain 3 luvun ja 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 18/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen nopea. — Edustaja Kauniston lakialoite puuttuisi myös koko ajan lisääntyviin nettihuijauksiin, joiden kohteeksi varsinkin vanhemmat ihmiset joutuvat yhä useammin. Tämä on kasvava ongelma, ja se huolestuttaa kovin. Kiitoksia, edustaja Kaunisto, että asia nostetaan esille tämän lakialoitteen muodossa. Tähän ongelmaan pitää yrittää löytää ratkaisu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2025+6.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-10-17T13:28:23,2025-10-17T13:29:00,Hyväksytty,1.1 2025_98_21,98/2025,2025-10-17,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 15 §:n sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain 3 luvun ja 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 18/2025 vp,"Kiitoksia. — Nyt joudumme keskeyttämään tämän keskustelun, ja kuten todettua, jos listalle jää puheenvuoropyyntöjä, keskustelu jatkuu ensi viikolla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_98_22,98/2025,2025-10-17,13.00,13.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Seuraava täysistunto,Tämä täysistunto on päättynyt. Hyvää viikonloppua!, ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_99_1,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään tulevaisuusvaliokuntaan, jolle muut valiokunnat voivat antaa lausunnon viimeistään 1.3.2026. Pääministeri Petteri Orpon esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään yksi ryhmäpuheenvuorokierros, jossa puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään kaksi tuntia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Pääministeri Orpo. — Olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_99_2,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Helpompi puhua, kun on puhe mukana. [Naurua — Keskeltä: Hyvin hoidettu!] No niin, ensinnäkin tervehdys Vietnamin kommunistisen puolueen pääsihteeriltä. Kävimme erittäin tärkeitä tulevaisuuskeskusteluja hänen kanssaan ja vahvistimme Suomen ja Vietnamin hyvää yhteistyötä. [Aki Lindén: Löytyykö yhteiset näkemykset?] — Näin se maailma muuttuu. [Naurua] Suomen turvallisuusympäristö myös muuttui perustavanlaatuisesti kevättalvella 22 Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Me eletään siis epävarmuuden ajassa. Epävarmuutta lisäävät suurvaltojen kiihtynyt kilpailu globaalista vallasta, maailmantalouden riskit, ilmaston lämpeneminen ja teknologian kehitys. Jotta pystymme toimimaan epävarmassa ympäristössä ja varautumaan tulevaan, meidän on tunnistettava vaihtoehtoisia kehityskulkuja ja niiden vaikutuksia. Jo vuonna 2019 eduskunta vaati, että valtioneuvosto varautuu pysyviin tai pitkäaikaisiin muutoksiin globaalissa toimintaympäristössä laatimalla erilaisia skenaarioita ja toimintamalleja. Eduskunta myös edellytti, että valtioneuvosto varautuu myös ei-toivottaviin kehityskulkuihin, ja se oli viisautta. Hallituksen tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa vastaa tähän tarpeeseen. Sen valmistelu luo edellytykset hallinnolle, joka on valmistautunut tulevaisuuden muutoksiin. Valtioneuvosto antaa eduskunnalle vaalikausittain kaksiosaisen tulevaisuusselonteon. Eduskunnalle 18. syyskuuta annetun tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa on valmisteltu eduskunnan ponsien mukaisesti kaikkien ministeriöiden yhteistyössä virkatyönä ilman poliittista ohjausta. Selonteko sisältää eduskunnan vaatimalla tavalla laajan analyysin toimintaympäristön muutostekijöistä ja epävarmuuksista sekä skenaarioita siitä, millaiset kehityskulut ovat mahdollisia ja mitä ne tarkoittavat Suomelle. Pahin vaihtoehto on ”murtuva maailma”, jossa ilmaston kuumeneminen on peruuttamaton ja pahenevat ympäristöongelmat johtavat konflikteihin, joita ei pystytä ratkomaan. Paras vaihtoehto on ”yhteistyön maailma”, jossa tämän vuosikymmenen kriisit pakottavat valtiot yhä syvempään yhteistyöhön turvallisuuden lisäämiseksi ja luonnon pelastamiseksi. Parhaassa skenaariossa yhteiskunnallisia ja globaaleja ongelmia saadaan ratkaistua. Skenaariot eivät pyri ennustamaan tulevaisuutta oikein, eikä yksikään niistä toteudu sellaisenaan. Voimme vaikuttaa moniin kehityskulkuihin tämän päivän toimenpiteillä. Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on turvata hyvinvointiyhteiskunta ja sen tärkeät palvelut paitsi nykyisille myös tuleville sukupolville. Siksi hallituksen työn ytimessä on taloudesta, turvallisuudesta sekä koulutuksesta ja osaamisesta huolehtiminen. Kestävä talous, sisäinen ja ulkoinen turvallisuus sekä osaavat kansalaiset vahvistavat yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Samalla ne luovat edellytyksiä tulevaisuuden menestykselle riippumatta siitä, millaisia haasteita tulevaisuus tuo tullessaan. Me tarvitsemme talouden kestävyyttä ja finanssipoliittista liikkumatilaa, jotta Suomi pystyy kohtaamaan toimintaympäristöön liittyvät epävarmuudet ja yllätykset. Koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota, maailmantalouden epävarmuus ja kauppasodan uhka ovat osoittaneet, miten nopeasti toimintaympäristömme voi muuttua hyvin lyhyessäkin ajassa. Hallitus on reilun kahden vuoden aikana päättänyt noin 10 miljardin euron sopeutuksista. Sopeutustoimet ovat olleet välttämättömiä, jotta Suomen holtiton velkaantuminen saadaan kuriin. Yhteenlaskettujen sopeutusten myötä velkasuhteen kasvu pysähtyy vuonna 27. Väestön ikääntyminen ja tarve vahvistaa puolustusta luovat menopaineita, suuriakin menopaineita, myös tuleville vuosille. Siksi parlamentaarinen sopu velkajarrusta on yksi niistä toimista, joilla voimme pitää menot kurissa ja turvata tulevaisuuden hyvinvoivaa Suomea. Tässä yhteydessä haluan vielä kiittää eduskuntapuolueita laajasta sitoutumisesta velkajarruun. Samalla hallitus on tehnyt lukuisia kasvua sekä yrittämisen ja investointien edellytyksiä vahvistavia uudistuksia. Olemme muun muassa uudistaneet työmarkkinoita, verotusta, sosiaaliturvaa, sujuvoittaneet luvitusta sekä panostaneet puhtaan ja varman energian saantiin. Puhemies! Turvallisuus on toimivan yhteiskunnan perusta. Meidän on varmistettava, että Suomi on luottamuksen yhteiskunta, jossa toteutuvat turvallisuus ja oikeudenmukaisuus sekä demokraattinen oikeusvaltio kaikissa oloissa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on heikentänyt Suomen ja Euroopan turvallisuutta pitkälle tulevaisuuteen. Tässä ajassa Euroopan unionin rooli turvallisuus- ja arvoyhteisönä korostuu. Venäjä on pääsyy sille, että EU on herännyt Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamiseen. Olemme Suomena tehneet töitä sen eteen, että tavoite ymmärretään kaikkialla Euroopassa. Viimeksi viime viikolla julkaistu komission tiedonanto Euroopan puolustuksen tiekartasta vuodelle 2030 pitää sisällään Suomelle tärkeimmän painopisteen: Eurooppa varautuu ensisijaisesti Venäjän uhkaan. Nimenomaan tästä tiekartasta EU:n ja siten myös Suomen itärajan vahvistaminen on yksi lippulaivahankkeista. Samaan aikaan on rehellistä todeta, että Venäjän eksistentiaaliseen uhkaan ei jokaisessa jäsenmaassa suhtauduta samalla tavalla, ja on Suomen kannalta erityisen merkityksellistä, että unioni on nyt sitoutunut vahvistamaan yhteistä turvallisuutta ja puolustusta tavalla, jota emme olisi voineet kuvitella vielä muutama vuosi sitten. Nyt perustaa on valettu: Naton tavoitteet ja EU:n painopisteet on hyväksytty sekä prioriteetit valittu, mutta käytännön työ vasta alkaa. Pandemiat, kyberhyökkäykset, hybriditoimet ja ilmastoon liittyvät katastrofit ulottuvat kansallisten rajojen yli ja kytkeytyvät toisiinsa. Tämä vaatii Euroopalta yhtenäistä ja koordinoitua varautumista. EU:n varautumisunionistrategia painottaa ennakointia riskien ja uhkien tunnistamisessa ja analysoinnissa. Suomi osallistuu aktiivisesti tämän tavoitteen edistämiseen Euroopan unionissa. Toimimme aktiivisesti EU:ssa, Natossa ja YK:ssa. Olemme panostaneet myös vahvoihin kahdenvälisiin suhteisiin. Tiivis yhteistyö liittolaisten kanssa lisää Suomen turvallisuutta. Se lisää meidän uskottavuutta ja vaikutusvaltaa. Pidämme huolta myös vahvan kansallisen puolustuskyvyn ylläpitämisestä ja kehittämisestä osana liittokuntaa. Viimeksi budjettiriihessä päätimme merkittävistä panostuksista puolustuksen vahvistamiseen. Arvoisa puhemies! Siirtymä puhtaisiin teknologioihin, digitalisaatio ja tekoäly edellyttävät uudenlaista osaamista koko yhteiskunnassa. Siksi koulutusjärjestelmän tulisi vastata muuttuviin yhteiskunnan tarpeisiin, ja siksi koulutus- ja osaamistason nostaminen on Suomelle kohtalonkysymys. Suomen menestys on perustunut ja perustuu tulevaisuudessakin korkeaan osaamiseen. Tällä vaalikaudella olemme laittaneet koulutuksen perustaa kuntoon vahvistamalla perusopetusta 200 miljoonalla. Olemme lisänneet aloituspaikkoja korkeakouluissa ja tohtorikoulutettavien määrää. Olemme tehneet historialliset panostukset tutkimukseen ja kehitykseen. Koulutus- ja osaamistason vahvistamista on jatkettava määrätietoisesti. Uskon, että tämä sali tämän ajatuksen jakaa vahvasti. Tulevaisuusselonteko on herättänyt huomiota niin kotimaisessa kuin kansainvälisessä mediassa. On erittäin hyvä, että tulevaisuudesta käydään laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Nyt on hetki käydä tätä keskustelua parlamentaarisesti. Tulevaisuusselontekotyö tukee osaltaan pitkän aikavälin ja tulevat sukupolvet huomioivaa politiikkaa. Tulevaisuusselonteon toisessa osassa keskitymmekin nuoriin tulevaisuuden ja yhteiskunnan rakentajina. Työ linkittyy myös hallituksen puoliväliriihessä tekemään päätökseen lasten ja nuorten osallisuuden kehittämisestä. Toivon, että käymme tässä salissa antoisaa ja rakentavaa keskustelua tulevaisuusselonteosta. Suomella on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa kansainväliseen tilanteeseen, mutta me voimme pitää huolen siitä, että Suomi on tulevaisuudessakin erinomainen paikka oppia, tutkia, tehdä työtä, yrittää ja investoida. Minulle tulevaisuudenuskoa ja toivoa lisää se, että me kaikki tässä salissa jaamme yhteisen tavoitteen. Meidän tavoitteemme on demokraattinen, tasa-arvoinen, hyvinvoiva ja turvallinen Suomi. Sen eteen jokainen tässä salissa tekee töitä, sen tiedän. Tulevaisuutta rakennetaan tämän päivän päätöksillä yhdessä.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-10-21T14:02:29,2025-10-21T14:11:38,Hyväksytty,1.1 2025_99_3,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja nyt mennään ryhmäpuheenvuoroihin. — Kokoomuksen eduskuntaryhmän edustaja, edustaja Koulumies, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_99_4,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Terhi,Koulumies,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tulevaisuus on jotain, johon voimme valmistautua ja johon voimme vaikuttaa. Tämä tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa muistuttaa meitä siitä, että varautuminen erilaisiin maailman kehityskulkuihin on ennen kaikkea vastuunkantoa tulevista sukupolvista. Tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa piirtää neljä erilaista kuvaa vuodesta 2045: yhteistyön, teknojättien, blokkien ja murtuvan maailman. Se, mihin suuntaan maailma muuttuu, ei ole yksin Suomen käsissä, ja juuri siksi on tärkeää varautua ennalta. Yksi merkittävä osa valmiuttamme on taloudellisen liikkumavaran turvaaminen. Arvoisa puhemies! Suomen on kyettävä toimimaan selonteossa kuvatuissa erilaisissa maailmoissa. Niihin jokaiseen liittyy mahdollisuuksia ja haasteita. Yhteistyön maailmassa kansainvälinen yhteisö kykenee ratkaisemaan suuria haasteita, sääntöpohjainen järjestelmä toimii, teknologia tukee ihmistä, ja ilmastokriisiä hillitään yhteisillä toimilla. Tällaisessa maailmassa Suomella on hyvät edellytykset menestyä. Koulutus, luottamus ja vakaus ovat vahvuuksia, joihin kannattaa investoida tänäänkin. Teknojättien maailmassa kehityksen suunnan määräävät suuret yritykset, joilla on enemmän vaikutusvaltaa kuin monilla valtioilla. Talous ja tieto keskittyvät harvoille, ja päätöksenteko siirtyy yhä kauemmas kansalaisista. Suomelle tämä merkitsisi riippuvuutta ulkopuolisista toimijoista, mutta myös mahdollisuutta vahvistaa omaa teknologista osaamistamme. Blokkien maailmassa maailma jakautuu kilpaileviin leireihin. Geopoliittiset jännitteet, kaupan esteet ja arvojen eriytyminen lisäävät epävarmuutta. Tällaisessa ympäristössä Suomen on nojattava tiiviiseen yhteistyöhön läntisten yhteisöjen kuten Euroopan unionin, Naton ja YK:n kanssa. Pienelle maalle liittolaisuudet, selkeä ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja ja vahva puolustuskyky ovat olemassaolon ehto. Arvoisa puhemies! Näiden skenaarioiden ei ole tarkoitus ennustaa tulevaisuutta, vaan auttaa meitä varautumaan erilaisiin kehityskulkuihin. Päätöksiä tulevaisuuden turvaksi teemme jo nyt. Kokoomuksen eduskuntaryhmä painottaa, että meidän on vahvistettava julkisen talouden kestävyyttä, hillittävä velkaantumista ja huolehdittava talouden iskunkestävyydestä. Talouden ja tuottavuuden kasvu, huoltosuhteen vahvistaminen ja yritysten kilpailukyky luovat pohjan kestävälle hyvinvoinnille. Vahva talous antaa Suomelle mahdollisuuden suojella kansalaisia sisäisiä ja ulkoisia uhkia vastaan, turvata tärkeimmät palvelut ja tehdä investointeja. Toisaalta on vahvistettava koulutusta ja suomalaisten osaamistasoa, jotta tulevaisuuden haasteita voidaan ratkaista osaavien kansalaisten johdolla. Tämä on vastuullista tulevaisuuspolitiikkaa — ei lyhyen aikavälin reagointia, vaan pitkäjänteistä valmistautumista. Arvoisa puhemies! Tulevaisuusvalmius tarkoittaa, että rakennamme yhteiskuntaa, joka kestää šokkeja mutta myös hyödyntää muutosten tuomat mahdollisuudet. Suomen on oltava paitsi kriisinsietokykyinen, myös uudistumiskykyinen. Meidän on pidettävä kiinni luottamuksesta, yhteiskunnallisesta eheydestä ja päätöksenteon pitkäjänteisyydestä. Tässä talossa on juuri osoitettu velkajarrupäätöksen myötä, että päätöksentekomme on tarvittaessa pitkäjänteistä ja se myös tunnistaa taloudellisen liikkumatilan merkityksen tulevaisuudessa. Me emme voi tietää, miltä maailma näyttää vuonna 2045, mutta me voimme päättää, millainen Suomi sinne kulkee. Tulevaisuus ei vain tapahdu, vaan se tehdään yhdessä. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Terhi Koulumies,1389,2025-10-21T14:11:47,2025-10-21T14:16:07,Käsitelty,1.1 2025_99_5,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi perussuomalaisten eduskuntaryhmä, edustaja Garedew.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_6,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! 2000-luvun alun seesteiset vuodet ovat ohi, ja maailma muuttuu ennennäkemättömällä nopeudella. Nyt käsittelyssä oleva tulevaisuusselonteko tukee pidemmän aikavälin kansallisten ja kansainvälisten kehityskulkujen hahmottamista. Voidaan liioittelematta sanoa, että Suomen haasteet ovat tulevina vuosikymmeninä massiiviset. Geopoliittinen epävakaus, syntyvyyden lasku, hallitsematon maahanmuutto, julkisen talouden kestävyys sekä oppimistulosten romahdus ovat esimerkkejä suurista kysymyksistä, jotka eivät tule poistumaan suomalaisten päättäjien pöydältä. Kokonaisturvallisuus on teema, johon tehdyt panostukset kantavat tulevaisuuteen. Rajaturvallisuutta on parannettu, Puolustusvoimia kehitetty ja jengirikollisuutta laitettu aisoihin. On tärkeää, että olemme onnistuneet säilyttämään poliittisen yksimielisyyden puolustuspanostuksista. Selonteossa analysoidaan globaaleja kehityskulkuja ja painopistemuutoksia. Maailmanpolitiikan painopiste ja sen myötä Yhdysvaltojen päähuomio siirtyy enemmän Aasiaan, mikä tulee ottaa huomioon puolustus‑ ja varautumiskysymyksissä. Suhtautumisessa Kiinaan ei pidä toistaa niitä virheitä, joita tehtiin Venäjän kanssa. Kaupankäynnin, teknologisen yhteistyön ja muiden siteiden lisääntyminen Kiinan ja lännen välillä ei ole johtanut suurempaan vapauteen Kiinassa. Selonteossa nostetaan perustellusti esille se mahdollisuus, että Kiina on tulevaisuudessa aggressiivinen ja vaikeasti ennakoitava toimija. Kiina on jo viimeisen 25 vuoden aikana pyrkinyt tietoisesti maailman johtavaksi valtioksi ja on tähän tavoitteeseen pääsemiseksi pyrkinyt luomaan vaihtoehtoisia yhteistyö‑ ja talousfoorumeja. Lisäksi Kiina pitää yllä Venäjän kykyä käydä hyökkäyssotaa Ukrainassa. Arvoisa puhemies! Syntyvyyskehitys on selonteon mukaan yksi isoimmista Suomen tulevaisuuden haasteista. Väestön ikääntymiseen on monesti esitetty ratkaisuksi maahanmuuton huomattavaa lisäämistä. Tähän selonteossakin viitataan. Tulevaisuuden työvoimatarpeen ennustaminen on kuitenkin vaikeaa, koska digitalisaatio ja teknologia tulevat hoitamaan yhä suuremman osan erilaisista työtehtävistä. Lisäksi Suomeen eivät hakeudu niinkään paremmin koulutetut osaajat. Matalan tuottavuuden maahanmuutolla kehitysmaista on täysin mahdotonta vahvistaa julkistaloutta ja parantaa osaamista. Niinpä väestön ikärakenteen muutokseen tuleekin ennemmin reagoida teknologian paremman soveltamisen ohella perheystävällisellä politiikalla sekä luomalla tulevaisuususkoa ja toivoa, jotta syntyvyys nousisi. Suomessa on parannettava tuottavuutta, jotta potentiaalinen bkt-taso nousisi. Tämä edellyttää inhimillisen pääoman kasvattamista. Tällä vaalikaudella on tehty isoja panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Selonteossa mainitaan tekoäly yhtenä sektorina, jossa Suomella on mahdollisuus olla jopa maailman kärjessä. Hallitus on satsannut samanaikaisesti sekä korkeakoulutukseen että perustaitojen opettamiseen. Jo yli 15 vuotta jatkunut negatiivinen Pisa-tulosten trendi on katkaistava. On täysin kestämätöntä, että yhä pienenevästä lapsijoukosta yhä suurempi osa on vielä peruskoulun käytyäänkin miltei luku‑, kirjoitus‑ ja laskutaidottomia. Arvoisa puhemies! Suomalaiset ovat pieni mutta sisukas, ahkera ja kekseliäs kansa. Näillä ominaisuuksilla Suomi on aina pärjännyt ja tulee pärjäämään jatkossakin. Tätä me perussuomalaiset haluamme korostaa sekä tänään että tulevaisuudessa. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-10-21T14:16:12,2025-10-21T14:21:10,Käsitelty,1.1 2025_99_7,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä, edustaja Harakka, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_8,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän lämpimästi pääministeriä, valtioneuvoston kansliaa ja jokaista ministeriötä tulevaisuusselonteon ykkösosasta, joka yhdessä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan mietinnön kanssa muodostaa kansallisen kompassimme vuoteen 2045. Tämä yhteinen ennakointityömme on mittaamattoman arvokas, Suomen kansallisaarre. Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä on täysin sitoutunut edistämään ja voimistamaan tätä yhteistyötä — myös tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! Selonteossa on neljä skenaariota, erilaista maailmaa vuonna 2045. On selvää, että skenaarioista toivottavin on yhteistyön maailma, jonka otsikkoon jo kiteytyy sosiaalidemokratian kaksi peruspilaria. Juuri nyt maailmamme näyttää liukuvan kauas pois ilmaston- ja luonnonsuojelun, vastuullisen teknologian ja kansainvälisen kunnioituksen periaatteista, mutta sitä sinnikkäämmin Suomen kaltaisen maan niitä pitää tavoitella. Toisessa ääripäässä on murenevan maailman skenaario: ilmaston kuumenemisen aiheuttama pysyvien kriisien ja konfliktien maailma. Se on suunta, jolta meidän ja kaikkien maiden on käännyttävä pois. Suomi on onnistunut monissa kestävyystavoitteissa, mutta kaikki meidän temutuksemme ja sheinauksemme kuormitus jää muiden maiden kannettavaksi. Meidän on lisättävä kansainvälistä oikeudenmukaisuutta. On lyhytnäköistä väistää vastuuta, joka tulee varmuudella vastaamme. On syytä toimia nyt. Arvoisa rouva puhemies! Ennakointi on nyt arvokkaampaa kuin ehkä koskaan. Puhutaan paljon varautumisesta — silloin on ymmärrettävä, mihin varautuu, mihin kaikkeen on varauduttava. Jotta meillä on kriisinsietokykyä, on tunnistettava kaikki mahdolliset kriisit, ja mahdottomat. Yhteiskuntamme ei onnistunut varautumaan Venäjän uhkaan, vaikka jo 20 vuotta sitten tulevaisuusvaliokunta laati ennusteen, jonka yksi skenaario — se, jonka ei toivottu toteutuvan — toteutui. On ymmärrettävää, että uskottiin siihen, mitä toivottiin. Nyt on toisin. Siksi meidän on pidettävä tämä asiakirja sekä tulevaisuusvaliokunnan raportit käden ulottuvilla, pahan päivän varalle, sillä paha päivä tulee. Se ei tarkoita pelottelua tai toivottomuutta. Todellinen toivo on mahdollinen vain tosiasiat tunnistamalla, ei toiveajattelulla. Vain varautumalla voimme olla avoimia monille tulevaisuuksille, jotka vääjäämättä ylittävät tämän päivän käsityskykymme. Arvoisa puhemies! Kuulimme juuri, että tulevaisuusselonteon seuraava osa keskittyy nuorten tulevaisuuteen. Se on kiitettävää ja tavallaan itsestään selvää: heillehän tulevaisuus kuuluu. Nuoret ja lapset ovat meidän jokaisen varsinaisia toimeksiantajia. Samalla kuitenkin pelkään, että kaikki nuorisoon liittyvä huolipuhe ja tsemppipuhe jää juuri sellaiseksi: siis puheeksi, juhlapuheeksi, joka pidetään valmistujaisissa. Voisiko tulevien polvien oikeuksia ajaa voimakkaammin ja sitovammin jo tämän päivän päätöksenteossa? Voisimmeko täällä salissa tänään sitoutua tulevien polvien oikeuksiin? Suomalainen tulevaisuustyö nauttii suurta mainetta, mutta kuinka kauan? Tulevaisuushaasteita ratkotaan muuallakin maailmassa. Walesissa on peräti säädetty tulevien polvien hyvinvoinnin huomioimisesta laki, joka velvoittaa kaikkia viranomaisia ja päättäjiä. Myös Alankomaissa, Irlannissa, Kanadassa, joitakin mainitakseni, kestävän tulevaisuuden tavoitteet, mittarit ja vaikutukset on esiteltävä budjeteissa ja lakiesityksissä. Olisiko tulevien sukupolvien oikeudet siis kirjattava lakiin? Olisiko se toivon viesti tuleville sukupolville, että sitoudumme ajamaan heidän parastaan ja seuraamme päätöstemme vaikutuksia yhtä tarkkaan tai jopa tarkemmin kuin vaihtotasetta ja vientitilastoja emmekä vain jakele palkintoja tällä hetkellä äänekkäimmille äänestäjillemme? Teemmekö Suomesta aivan aidosti maineemme veroisen esikuvan, joka ennakointityöllä kasvattaa määrätietoisesti yhteiskunnallista luottamusta ja turvallisuutta, niin että vuonna 2045 voimme olla ylpeitä siitä, että edellisen polven päättäjät — moni meistä jo vanha ja sivuun siirtynyt — tekivät omana aikanaan kestäviä päätöksiä? Vuonna 2045 ovat kukoistavimmassa kansalaisuudessaan tämän päivän teinit, joista kaksi tunnen varsin läheisesti. Mitä sanotte, kollegat? Teemmekö sukupolvisitoumuksen, joka vahvistaa tulevaisuusselonteon tarkoitusta ja antaa aikomuksillemme velvoitteen vakavuuden? Lopuksi, arvoisa puhemies: tulevaisuusvaliokunta ottaa kiitoksin vastaan tämän selonteon, jonka käsitteleminen on valiokunnan tärkein tehtävä ja kunnia-asia.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-10-21T14:21:15,2025-10-21T14:26:37,Käsitelty,1.1 2025_99_9,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi keskustan eduskuntaryhmä, edustaja Oinas-Panuma.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_10,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Peräpeiliin tuijottaminen ja historian haikailu eivät tosiaan johda mihinkään, koska menneisyydessä ei tapahdu mitään. Historia on hyvä tuntea, että vältetään tietyt virheet, mutta katse on tosiaan syytä suunnata tulevaisuuteen, ja siihenhän me voidaan vaikuttaa. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa on laaja, poikkihallinnollinen työ, joka on meille tärkeä. Vaikka se nopsaan kuulostaa aika koukeroiselta opukselta, siellä on valtavasti asiaa, jolla Suomea voidaan viedä eteenpäin. Tulevaisuustyössä suurin innovaatio on aikoinaan ollut tulevaisuusdialogi hallituksen ja eduskunnan välillä. Sen seurauksena tuli myös toinen tärkeä askel, nimittäin ministeriöt alkoivat tekemään tulevaisuustyötä yhdessä poikkihallinnollisesti, ja se on kyllä oikea suunta. Ministeriöt nimittäin ovat usein liian siiloutuneita, ja sihti saattaa olla vain siinä omalla kapealla sektorilla, eikä se useinkaan kokonaisuuden kannalta ole parasta. On suomalaisten etu, että tästä päästäisiin eroon. Tulevaisuusvaliokunnassa onkin paljon käyty mittaristoja läpi siitä, miten voidaan konkreettisesti mitata sitä, mitä politiikasta tulevaisuudessa seuraa, mutta se tuntuu joskus olevan virkamiestasolla kuitenkin vähän ydinfysiikkaa. Tulevaisuusselonteko tunnistaa maailman muutostekijät aina suurvaltojen tulevaisuudesta teknologiseen muutokseen ja politiikan ja demokratian heikentymiseen. Onhan se hurja ajatus, että yksittäisellä ihmisellä voi olla enemmän rahaa ja valtaa kuin kokonaisella valtiolla. Arvoisa puhemies! Politiikassa on tärkeää nähdä yhtä vaalikautta pitemmälle, koska vain niin me saadaan ratkottua niitä oikeasti isoja kriisejä. Tästä hyviä esimerkkejä ovat viimeisin velkajarru ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset. Keskusta haluaa rakentaa kohtuullisuuden Suomea, jossa ihminen, ympäristö ja talous ovat tasapainossa keskenään. Suomi on tulevaisuusasioissa mallimaa, ennakoinnissa myös, ja esimerkiksi tulevaisuusvaliokuntaa ja ennakointityötä matkustetaan katsomaan kaukaa, mutta tähän ei saa tuudittautua. On tosiasia, että monessa suhteessa kehitys menee meidän politiikassa myös väärään suuntaan. Lyhytnäköinen politiikka estää oikeasti isoihin asioihin puuttumisen. Tähän pitäisi löytää ratkaisuita. Keskustan mielestä moniin asioihin on oikeastaan saatava suunnanmuutos. Minkä takia me ei saada ratkaistua esimerkiksi mielenterveyskriisiä, joka maksaa meille 11 miljardia euroa vuodessa — aivan Kankkulan kaivoon se raha joka vuosi? Se on sekä ihmisen että yhteiskunnan kannalta kestämätöntä. Minkä takia meillä edelleen lapsiperheköyhyys ja huono-osaisuus periytyvät ja lisääntyvät? Ihmisiä ja perheitä ajetaan tukalaan tilanteeseen iskuilla, joita tuntuu tulevan samoille ihmisille eri poliittisten päätösten seurauksena. Eikä tätä helpota myöskään meidän tämänhetkinen työllisyystilanne. Suunta on siis näissä asioissa väärä, ja meidän pitää yhdessä pystyä parempaan. Nämä edellä kuvatut tilanteet ovat hyvin huolestuttavia asioita tulevaisuuden kannalta. Jos elämä ei tunnu etenevän tai tulevaisuudessa ei näy toivoa, niin se on valtava menetetty voimavara koko Suomelle. Yksi tärkeä asia tulevaisuutta ajatellen on meidän nuoret ja perheet. Onhan se lysti, että nuorista ihmisistä puhutaan, mutta pelkkä puhuminen ei riitä. Nuorethan monesti kelpaavat otsikkotasolle, mutta siinä vaiheessa, kun aletaan tekemään oikeasti niitä päätöksiä, jotka vaikuttavat meidän nuoriin ihmisiin, ne nuoret monesti myös unohtuvat ja se keskustelu hiljenee. Asumisen ja opiskelun hinnat, pätkittäinen ja silppumainen työelämä, koulutusleikkaukset, kuormittuneet mielenterveyspalvelut yhdistettynä meidän uusliberaaliin maailmaan, jossa pitäisi kaikkien olla yli-ihmisiä, ovat aika tympeä yhdistelmä. Arvoisa puhemies! Nostan esille vielä muutaman Suomelle ja keskustalle tärkeän tulevaisuusasian: Tulevaisuutta tehdään koko Suomessa. Meillä otetaan tietyt asiat, niin kuin vaikka väestökehitys, aivan annettuna, vaikka tosiasiassa politiikalla voi aina vaikuttaa. Jos esimerkiksi meidän keskittävien päätöksien sijaan katsottaisiin koko Suomea ja ihmisten asumista täällä, niin se olisi huomattavasti järkevämpää, koska kauttaaltaan asuttu Suomi on tulevaisuuden ja turvallisuuden ykkösasia. Alueet tarvitsevat myös aitoa itsehallintoa ja tuottoa siitä, mitä alueilta hyödynnetään. Toisena on arktinen strategia. Ulkopolitiikassa arktiset asiat korostuvat, ja niistä tässä salissa puhutaan aivan liian vähän. Arktisen strategian päivittäminen pitäisi aloittaa nyt, jotta se myös meille tulevaisuuteen vaikuttaa ja saadaan se tulevalla hallituskaudella valmiiksi. Arktinen on myös paljon muuta kuin kovaa turvallisuutta tai uusia merireittejä tai mineraaleja — se on ihmisten koti. Me ollaan sen alueen ja tutkimuksen osaajia, ja sitä tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan entistä enemmän, joten ei anneta sitä valtaa ja osaamista arktisissa asioissa ja tutkimuksessa muille. Ja kolmantena, viimeisenä, ehkäpä tärkeimpänä on politiikan toimintatavat. Eli me voidaan yhdessä rakentaa tästä meidän poliittisesta keskustelukulttuurista semmoista, että tätä jaksaa myös joku kuunnella. Repivä keskustelu, kahtiajakautuminen ja ääripäitten melskaus on kansanvallalle haitallista, ja me voidaan tehdä tämän eteen yhdessä töitä. Aivan viimeiseksi, arvoisa puhemies, haluan kiittää tulevaisuusvaliokuntaa siitä, että se on johdonmukaisesti tehnyt töitä meidän tulevaisuuden eteen, meidän ennakoinnin eteen. Se on aivan mahtava paikka irrottautua päivänpolitiikasta ja katsoa oikeasti vähän pitemmälle tulevaisuuteen. Sitä suosittelen meille kaikille, sitä tulevaisuuteen katsomista nimittäin. — Kiitoksia.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-10-21T14:26:38,2025-10-21T14:31:51,Käsitelty,1.1 2025_99_11,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Vihreä eduskuntaryhmä, edustaja Mikkonen, Krista.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_12,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään meillä on mahdollisuus katsoa tulevaisuuteen. Tulevaisuusselonteon neljä erilaista skenaariota tarjoavat meille arvokkaan työkalun ymmärtää, millaisessa maailmassa saatamme elää vuonna 2045. Mutta selonteko ei ole ennuste. Se on mahdollisuus yhteiseen keskusteluun pitkän aikavälin tulevaisuudesta ja mahdollisuus ennakointitiedon parempaan hyödyntämiseen varautumisessa ja päätöksenteossa. Selonteon nykytila-analyysi ja skenaariopolut eivät ole siloteltuja. Selonteko listaa nykytilanteen haasteet raa’an rehellisesti, ja skenaarioissa puhutaan ääneen myös epätoivotuista ja huonoista kehityskuluista. Ilmastokriisi kiihtyy, luontokato syvenee, ja yhteiskunnalliset jännitteet kasvavat. Me emme enää puhu tulevista uhista — me elämme niitä jo nyt. Jokainen menetetty laji, jokainen rikkoutunut ekosysteemi ja jokainen uusi lämpöennätys ovat muistutus siitä, että aikaikkunamme kaventuu. Tulevaisuusselonteko haastaa meidät kysymään: Millaista tulevaisuutta me haluamme? Haluammeko maailman, jossa jokainen valtio toimii omien etujensa ajamana ja teknologiaa käytetään valvontaan ja kontrollointiin, vai maailman, jossa luottamus ja yhteiset kansainväliset pelisäännöt ohjaavat päätöksentekoa ja teknologia palvelee ihmistä ja planeettaa? Haluammeko yhteiskunnan, jossa epätasa-arvo ja polarisaatio syvenevät ja jonka talous kasvaa lyhytnäköisesti luonnon kustannuksella, vai yhteiskunnan, jonka talous rakentuu kestävälle pohjalle ja jossa osallisuus, oikeudenmukaisuus ja luottamus vahvistuvat? Tärkein muistutus tulevaisuudesta on se, että se on meidän omissa käsissämme. Me voimme vaikuttaa siihen, millainen tulevaisuus meitä odottaa. Jokainen päätös tänään joko vie meitä lähemmäksi tai loitontaa halutusta tulevaisuudesta. Kestävän tulevaisuuden rakentaminen vaatii rohkeutta tehdä vaikeitakin päätöksiä nyt. Se vaatii, että asetamme maapallon kantokyvyn kaiken muun perustaksi. Se vaatii, että rakennamme vahvempaa luottamusta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Arvoisa puhemies! Suomen etu on yhteistyön maailma. Me emme pärjää teknojättien rinnalla emmekä blokkien puristuksessa. Yhteistyön maailma ei ole utopia — se on mahdollinen, jos toimimme nyt. Se on maailma, jossa päätöksenteko perustuu tietoon, oikeudenmukaisuuteen ja pitkän aikavälin ajatteluun. Se on maailma, jossa koulutus mahdollistaa hyvän elämän kaikille ja ketään ei jätetä heitteille. Yhteistyön maailma on ainoa, jossa pystymme globaalissa yhteistyössä ratkaisemaan ilmastokriisin ja luontokadon. Ne eivät ole irrallisia ympäristökysymyksiä, vaan ne kytkeytyvät talouteen, turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin. Luonnon monimuotoisuus ei ole vain arvo sinänsä — se on myös elinehto yhteiskuntiemme kestokyvylle. Meillä on jo nyt käytössämme tietoa, teknologiaa ja osaamista, joilla voimme rakentaa kestävän tulevaisuuden. Valitettavasti olemme kuitenkin saaneet todistaa päätöksiä, jotka vievät kauemmaksi yhteistyön maailmasta. Yhdysvallat on heikentänyt kansainvälistä monenkeskeistä yhteistyötä ja haluaa edistää blokkipolitiikkaa. EU on peruuttanut omia päätöksiään yritysten kestävyysvaatimuksista. Tätä heikentämistä myös Orpon hallitus ajoi, aivan kuten se yritti heikentää EU:n ennallistamisasetusta. Kotimaassa hallitus on hidastellut ilmasto- ja luontotyössä. Arvoisa puhemies! Selonteossa listataan toimia, joihin hallituksen mielestä on panostettava riippumatta siitä, millainen tulevaisuus Suomea odottaa. Näitä ovat taloudellinen liikkumatila, turvallisuus sekä korkea koulutus- ja osaamistaso. Näistä, kuten hallituksen esille nostamasta kansalaisyhteiskunnan vahvistamisesta, on tärkeä pitää kiinni. Hallitus kuitenkin unohtaa listasta luonnonvarojen kestävän käytön, joka on kohtalonkysymys vahvasti luonnonvarojen käyttöön nojautuvalle taloudellemme. Kuten selontekokin toteaa, jos metsäsektori ei tee kestävyysmurroksen edellyttämää siirtymää, edessä on pitkä ja vaikea kuolemanlaaksovaihe. Arvoisa puhemies! Tulevaisuusselonteko muistuttaa meitä siitä, että epävarmuus on pysyvä osa toimintaympäristöämme. Mutta epävarmuus ei tarkoita toivottomuutta. Päinvastoin — se avaa tilaa vaihtoehdoille, uusille poluille ja mahdollisuuksille. Toivo ei ole naiivi tunne, vaan se on tekoja. Se on päätös uskoa, että voimme vaikuttaa tulevaan.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-10-21T14:31:56,2025-10-21T14:36:53,Hyväksytty,1.1 2025_99_13,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Seuraavaksi vasemmistoliiton eduskuntaryhmä. — Edustaja Kontula, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_99_14,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsissämme on tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa. Sen tarkoituksena on luoda yhteistä tilannekuvaa, tukea hallinnon ennakointityötä ja ulottaa päätöksenteon näköalaa yli päivänpolitiikan. Selonteko sisältää neljä melko arvattavaa skenaariota kansainvälisen toimintaympäristön mahdollisista kehityskuluista. Käytän tässä tietoisesti sanaa ”kansainvälinen”, sillä selonteon kantavana näkökulmana on valtioiden sisäisessä kehityksessä ja keskinäisissä suhteissa tapahtuvat muutokset. On ymmärrettävää, että ministeriöiden yhteisponnistuksena laaditussa asiakirjassa maailma nähdään valtioista käsin. Tässä ajassa saattaa tällainen valinta kuitenkin sulkea pois ratkaisevan tärkeitä tarkastelukulmia. Voi nimittäin olla, että lähivuosikymmeninä suomalaista yhteiskuntaa haastaakin enemmän humanoidirobottien massatuotanto tai neulasia popsiva havununna. Arvoisa puhemies! Jotta tulevaisuusselonteko täyttäisi lupauksensa, siitä pitäisi löytyä ainakin kolme asiaa: Ensinnäkin sen olisi eroteltava, mikä on todennäköistä ja mikä mahdollista. Tiedämme esimerkiksi melko varmasti, että tarkasteluvuoteen 2045 mennessä on Suomessakin melko varmasti keskilämpötila noussut useilla asteilla, säät äärevöityneet ja vesitalous jotain aivan muuta kuin nyt. Monet valtalajit ovat siirtyneet tai vaihtuneet toisiksi. Edelleen tiedetään, että näistä seuraa merkittäviä muutostarpeita muun muassa alkutuotantoon, taajamien infrastruktuureihin, vakuutusmarkkinoille ja terveyspalveluihin. Tiedettyä vasten on outoa, että varautumispolitiikkamme suhtautuu näihin haasteisiin lähes flegmaattisesti, vaikka huomattavasti epätodennäköisempiin sotilaallisiin uhkiin varaudutaan aktiivisesti. Tulevaisuuselonteossakin todennäköisyysarvion merkityksen tunnistamiseen viittaa lähinnä ulkopuoliselta asiantuntijalta tilattu mustien joutsenten luku, jossa noteerataan muun muassa merivirtojen toiminnassa kenties tapahtuvat muutokset sekä eräitä muita mahdollisia mutta ei annetussa aikaikkunassa todennäköisiä pelinmuuttajia. Toiseksi, todennäköisyyksien lisäksi olisi kyettävä tunnistamaan, mihin asioihin voi vaikuttaa ja mikä taas on otettava annettuna. Kyvyttömyys politiikan toimijuuden rajojen tunnistamiseen johtaa nimittäin joko resurssien hukkakäyttöön tai hukattuihin toimintamahdollisuuksiin. Valitettavasti tulevaisuusselonteko ei paneudu myöskään tähän erotteluun. Asiakirja kyllä sisältää pitkän joukon toimenpide-ehdotuksia, mutta ne ovat luonteeltaan yleisiä. Kaikki me varmasti olemme yhtä mieltä siitä, että koulutusmahdollisuuksia tulee parantaa, yhteiskunnan luottamuspääomaa vahvistaa, lajikato pysäyttää ja niin edelleen. Sen sijaan paperi väistelee vaikeita ja kiusallisia kysymyksiä, kuten talouden kasvutavoitteiden ja luonnontieteellisten reunaehtojen välistä ristiriitaa. Kolmanneksi, kaikki suunnitelmallinen tulevaisuustyö edellyttää tietoa syy—seuraus-suhteista, siitä, miten esimerkiksi köyhyyden lisääntyminen syventää sosiaalisia ongelmia, tai siitä, millaisia tulvasuojelun kustannuksia tuotetaan asvaltoitaessa kaupunkeja umpeen. Viisaita päätöksiä voi tehdä vain, kun päätösten seuraukset ovat ennakoitavissa. Myös tämä kysymys jää tulevaisuusselonteossa kuitenkin harmittavasti sivuraiteelle. Virkamiestyönä laadittu, epäpoliittiseksi avainpaperiksi tarkoitettu tulevaisuuselonteko ei ota kantaa näihin päätöksenteon keskeisimpiin tiedontarpeisiin. Sen sijaan sen skenaarioissa maalataan toivottua ja pelättyä tulevaisuutta, siis vedetään poliittista linjaa. Se, että tämä tehdään itsestäänselvyyksien kautta, ei poista varsinaista ongelmaa. Nimittäin, jos yhteen koriin kerätään kaikki pelot ja toiseen unelmat, ei synny kovin realistisia tulevaisuuskuvia — historialla kun on tapana suosia sekoituksia. Hyvät kollegat, tulevaisuus on harvoin varsinaisesti ennustettavissa. Historialliset tapahtumaketjut ovat yleensä monen muuttujan summia, eikä kaikkia niihin vaikuttavia tekijöitä koskaan voi ottaa huomioon. Parhaillaan elämme erityisen heikon näkyvyyden aikaa. Se ei kuitenkaan tarkoita toimimista sokkona. Vasemmistoliiton ryhmä pitääkin tärkeänä, että ennakointityötä kehitetään edelleen aktiivisesti ja laaja-alaisesti. Vielä on kuitenkin matkaa siihen, että tulevaisuusselonteko lunastaisi paikkansa kansallisen päätöksenteon tärkeimpänä ennakointityökaluna.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-10-21T14:37:00,2025-10-21T14:42:22,Hyväksytty,1.1 2025_99_15,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi ruotsalainen eduskuntaryhmä, edustaja Ingo.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_99_16,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Christoffer,Ingo,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Ärade fru talman! I en tid präglad av osäkerhet och snabba förändringar — med geopolitiska spänningar, ekonomiska utmaningar och teknologiska språng — behöver vi kanske mer än någonsin tänka långsiktigt och ansvarsfullt. Framtidsarbetet får inte begränsas till en valperiod, en politisk trend, utan det handlar om att lyfta blicken och tänka långsiktigt. Regeringens framtidsredogörelse är ett verktyg för just detta. Det är ett redskap som även internationellt har väckt positiv uppmärksamhet. Den behövs för att kristallisera och påminna oss om vikten av att ha mod att fortsätta stå upp för de värderingar som vi tror på och som står nära våra hjärtan: frihet, fred, en stark rättsstat, demokrati, jämställdhet, utbildning och delaktighet. Det är just de här värderingarna som även tidigare har hjälpt oss att navigera när världen omkring har stått i förändring.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,sv,Christoffer Ingo,911821,2025-10-21T14:42:29,2025-10-21T14:43:32,Hyväksytty,1.1 2025_99_17,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Elämme suuren epävarmuuden ajassa, keskellä murroskautta, jossa suurvaltojen keskinäiset suhteet, teknologian kehitys sekä pienenevät ikäluokat muovaavat yhteiskuntiamme. Pienenä maana voimme vaikuttaa näihin globaaleihin trendeihin rajallisesti, mutta varautuminen tulevaan on omissa käsissämme. Tulevaisuuspolitiikka on turvallisuuspolitiikkaa. Nato-jäsenyys ja puolustuksen vahvistaminen ovat välttämättömiä turvallisuuden takaamiseksi. Kansallinen varautuminen käsittää myös huoltovarmuuden, omavaraisuuden ja yhteiskunnan toimivuuden kriisin hetkellä. Kotimainen ruuantuotanto on osa huoltovarmuuden ketjua, joka alkaa pellolta ja päättyy ruokapöytään. Tulevaisuudessakin ihmisen perustarpeet ovat samat: kaikki sukupolvet tarvitsevat ruokaa. Tarvitsemme myös uusia sukupolvia maatalouteen. Nuoria viljelijöitä onkin tällä kaudella tuettu korvauskelpoisuuksia lisäämällä ja aloitustuen yrittäjätulovaatimusta keventämällä. Vesi on yksi Suomen arvokkaimmista luonnonvaroista. Turvaamme vesihuollon huoltovarmuuden lakimuutoksilla, joilla estetään sen yksityistäminen. Energiaomavaraisuus on yhä kriittisempää. Suomi on jo pitkään saavuttanut EU:n energiatehokkuustavoitteet. Kestävä kasvu edellyttää siirtymää puhtaaseen energiaan ja tuotantoon. Hallitus edistääkin muun muassa biokaasutuotannon kehittämistä ja metsäteollisuuden arvonlisän nostamista. Lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden saatavuus on tärkeä osa huoltovarmuutta, mikä tulee turvata myös poikkeusoloissa. Huoltovarmuutemme lääkkeiden osalta on hyvin riippuvainen tuonnista, ja tämä tarkoittaa sen turvaamista varastoimalla. Eurooppalainen ja erityisesti kotimainen lääketeollisuus olisivat kestäviä ratkaisuja huoltovarmuuden turvaamiseksi. Arvoisa puhemies! Syntyvyys Suomessa on romahtanut matalimmalle tasolle 250 vuoteen. Se on selvästi sekä nettouusiutumislukua että naapurimaidemme ja EU:n keskiarvoa alhaisempi. Alhainen syntyvyys uhkaa talouden, esimerkiksi eläkejärjestelmän ja työmarkkinoiden, kestävyyttä. Poliittiset päätökset eivät toki yksin ratkaise tilannetta, mutta niillä vaikutetaan yhteiskunnan perhemyönteisyyteen. Työtulovähennyksen lapsikorotuksen palautus, äitiyspakkauksen arvon nosto sekä lapsilisien korotus ovat esimerkkejä toimista, joilla perheiden toimeentuloa ja hyvinvointia on tämän hallituksen aikana parannettu. Odotamme hallitusohjelmassa sovittua väestöpoliittista selontekoa, jolla voimme edelleen vauhdittaa syntyvyyttä edistäviä toimia. Perhe on yhteiskunnan sydän, ja perheisiin panostamalla kasvatamme koko yhteiskunnan resilienssiä tulevaisuudessa. Tarvitsemme lisäksi ennaltaehkäisevää ja kansanterveyslähtöistä päihdepolitiikkaa, terveyden edistämistä, mielenterveyttä tukevaa yhteisöllisyyttä ja myös liikunnallista elämäntapaa, jotta väestömme olisi tulevaisuudessa entistä terveempää ja toimintakykyisempää. Kun ihmiset voivat paremmin, he jaksavat rakentaa perheitä, yhteisöjä ja tulevaisuutta. Tulevaisuutta ei rakenneta vain varautumalla pahimpaan vaan luomalla myös olosuhteet kasvulle, osaamiselle ja työnteolle. Koulutuksen ja tki-toiminnan panostuksilla varmistamme osaamisen ja innovaatiot, joilla Suomi menestyy tulevaisuudessa. Viimeaikaiset jäänmurtajakaupat, datakeskushankkeet ja muut teollisuuden positiiviset uutiset kertovat talouden orastavasta käänteestä parempaan. Arvoisa puhemies! Kansa, joka unohtaa juurensa, menettää tulevaisuutensa. Meidän on tunnettava historiamme, jotta pystymme varautumaan tulevaan. On myös tärkeää tiedostaa se kristillinen arvopohja, jolle suomalaisen yhteiskunnan perusta on rakennettu ja joka on ollut koko läntisen hyvinvoinnin ja sivistyksen lähde. Tuntemalla historiamme ja pitämällä kiinni arvoistamme voimme rakentaa tulevaisuutta, jossa on merkitystä ja toivoa. Emme voi määrätä maailman suuntaa, mutta voimme rakentaa vahvaa ja luottamukseen perustuvaa Suomea. Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta sen voi rakentaa. Yhdessä, vastuullisesti ja kestävään arvopohjaan nojaten. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-10-21T14:47:43,2025-10-21T14:52:49,Käsitelty,1.1 2025_99_18,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten Liike Nyt ‑eduskuntaryhmä, edustaja Harkimo.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_19,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Kiitos. — Arvoisa puhemies, ärade talman! Tämä tulevaisuusselonteko on jo itsessään tärkeä teko. Eduskunta teki aikanaan järkevän vedon edellyttämällä hallitukselta selontekoa tulevasta. Sitä varten oli järkevää perustaa valiokunta, joka käsittelee selonteon eduskunnassa, ja näin selontekoja on tehty jo 30 vuotta eli alkaen vuodesta 1993. On totta, että mikään ei ole niin vaikeaa kuin tulevaisuuden ennustaminen. Tulevaisuuteen voi kuitenkin valmistautua käymällä erilaisia mahdollisia kehityskulkuja etukäteen läpi. Tälle toiminnalle voi keksiä mitä hienompia nimiä: skenaarioita, visioita, strategioita ja vaikka mitä. Mutta yrittäjänä tiedän sen, että kahta asiaa en vaihda. Ensiksi talouden pitää olla kunnossa. Ilman kunnossa olevaa taloutta ja rahoitusta ei hyviäkään suunnitelmia pystytä toteuttamaan. Toiseksi kaikki suunnitelmat, visiot ja strategiat ovat totta kai tärkeitä, mutta kaikkein tärkeintä on pystyä tekemään päätöksiä ja panemaan asioita toimeksi. Nopeat syövät hitaat, ja onni suosii rohkeaa. Selonteko analysoi tulevaisuutemme toimintaympäristöä eri suunnista, ja sieltä voi löytää Suomelle enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Arktisen alueen merkitys tulee kasvamaan sekä lisääntyvien merikuljetusten että alueen öljy- ja kaasuesiintymien ansiosta.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-10-21T14:52:53,2025-10-21T14:54:41,Käsitelty,1.1 2025_99_20,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin kiitos tulevaisuusvaliokunnalle tästä tulevaisuustyöstä. On ollut hienoa se, että kun Suomi on ensimmäisenä aloittanut tämän tulevaisuusselonteon tekemisen, niin se on saanut runsaasti huomiota maailmalla. Minullekin tullaan tästä aina puhumaan. Siksi on tosi tärkeää, että tämä traditio jatkuu. Kiitos kaikille ryhmäpuhujille ja eduskuntaryhmille erinomaisista puheenvuoroista. Muutama kommentti: Aloitetaan nuorista. Koska jaamme tämän yhteisen huolen, niin siksi tosiaan seuraavan, sen toisen osan aiheeksi on nimenomaan nostettu nuoret. Minusta se on paikka sitten katsoa selonteon pohjalta ja ennen kaikkea eduskunnassa, millaisiin toimenpiteisiin ja johtopäätöksiin siinä päästään. Minusta on hienoa myöskin se, millaisessa asemassa nuoret ovat suomalaisessa päätöksenteossa. Meillä on nuorisovaltuustot, jotka ovat vakiinnuttaneet paikkansa. Kun osallistuin pääministerien ketjussa vuorollani kesällä YK:n kestävän kehityksen viikolle, niin siellä jo vakiintuneen kaavan mukaan paikalla olivat Suomen nuorisodelegaatit. He istuvat pääkokouksissa, päädelegaatti istuu siinä Suomen edustajan, tässä tapauksessa allekirjoittaneen vieressä, ja me annamme hänelle puheenvuoron. Tämä on jo vakiintunut käytäntö — aivan poikkeuksellista. Eli voidaan joskus sanoa myöskin se, mitä on jo tehty. Meillä on paljon tehtävää nuorten eteen ja nimenomaan tulevaisuuden rakentamisessa, mutta me ollaan poikkeuksellinen maa siinä, miten me ollaan otettu nuoret mukaan päätöksentekoon ja annetaan heille foorumeita olla mukana asioiden käsittelyssä. Sitten tästä päästään siihen, että nythän alkaa eduskunnan vuoro, kun tämä selonteko on annettu eduskunnalle. Silloin esimerkiksi edustaja Kontulan huomiot ja kritiikkikin, mikä on tervetullutta keskustelussa, on hyvä tässä käsittelyssä käydä eduskunnassa läpi ja varmistaa se, että eduskunnan kädenjälki ja tahto ja huomiot näkyvät siinä lopputulemassa. Itse kiinnittäisin siihen huomiota, että vaikka ongelmat ovat pirullisia ja monimutkaisia, niin erityisesti keskitytään selonteossa niihin, jotka ovat meidän omissa käsissämme — kuten turvallisuus, talous, osaaminen tai vaikkapa oma ympäristö, joka on meidän käsissämme ja jota ei kukaan muu täällä ole suojelemassa — tässä tällainen erottelu. Tästä kun työ lähtee eteenpäin, niin minä toivon todella parlamentaarista ja hyvää henkeä, niin kuin meillä on ollut, ja nimenomaan rohkeutta katsoa erilaisia skenaarioita ja tuoda pöytään erilaisia ratkaisumalleja. Viimeiseksi ehkä vielä tästä luontopuolesta, joka nousi edustaja Mikkosen puheenvuorossa, en voi olla sanomatta: Nyt yhdessä tehdään töitä sen eteen, että Palokin kosket virtaavat vapaina. Se olisi upea tulevaisuusteko.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-10-21T14:57:36,2025-10-21T15:00:36,Käsitelty,1.1 2025_99_21,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"No niin. Kiitoksia pääministerille. — Sitten jatketaan puhujalistaa, vai oliko siellä debattihalukkuutta? Mennäänpäs sitten, ja painopiste on nyt ensiksi ryhmäpuheenvuorojen käyttäjissä, jos haluaa puheenvuoron pitää. — Haluaako edustaja Koulumies käyttää puheenvuoron? Mennään ryhmäpuhujat ensin ja sitten kaikki muut. Koulumies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_22,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Terhi,Koulumies,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen iloinen, että täällä on niin suuri yksimielisyys siitä, että meidän täytyy pitää huolta tulevien sukupolvien asemasta, ja toivottavasti se näkyy myös käytännön päätöksissä. Talous on, niin kuin kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa sanottiin, se perusta, jolle hyvinvointivaltiokin tulevaisuudessa rakentuu. Eli meidän täytyy alkaa huomioida tulevat sukupolvet ja sukupolvien välinen tasa-arvo vielä vahvemmin näissä tämän päivän päätöksissä kuin mitä aiemmin on tehty. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Terhi Koulumies,1389,2025-10-21T15:01:04,2025-10-21T15:01:38,Käsitelty,1.1 2025_99_23,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Garedew., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_24,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Syntyvyys mainitaan yhtenä Suomen suurimmista tulevaisuuden haasteista. Tulevaisuus on lapsissa. Vuoden 2024 nuorisobarometrin mukaan 61 prosenttia nuorista suhtautuu omaan tulevaisuuteensa optimistisesti. Tulevaisuutensa negatiivisesti näkevien osuus on onneksi pysynyt pienenä. Tulevaisuutta ja yhteiskuntaa rakennetaan tulevia sukupolvia varten. Siksi on tärkeää löytää keinoja, joilla voimme jo tässä hetkessä valaa nuoriin uskoa hyvään tulevaisuuteen ja rohkaista nuoria aikuisia perustamaan perheitä. Tärkeintä on tarjota eväät hyvään elämään, turvallinen kasvuympäristö, laadukas opetus sekä mahdollisuudet päästä löytämään polku työelämään omia vahvuuksiaan hyödyntäen. Arvoisa puhemies, millä keinoilla hallitus pyrkii edistämään näitä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-10-21T15:01:38,2025-10-21T15:02:51,Käsitelty,1.1 2025_99_25,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Harakka., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_26,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten pääministeri tuossa mainitsi, niin eduskunnan ja valtioneuvoston ennakointiyhteistyö on kansainvälisestikin ainutlaatuista. Heikkoutemme on vain toimeenpano. Me emme saa tästä maailman parhaasta ennakoinnista irti maailman parasta päätöksentekoa. Tämä yhteistyö on vakiintunut yli 30 vuoden aikana, mutta sitä ei ole kirjattu velvoittavasti lakiin. Siksi ryhmäpuheessani väläytin ajatusta, että nämä tulevaisuuden tavoitteet, mittarit ja vaikutukset kirjattaisiin lakiin — kolme i:tä: intentions, indicators, impact. Silloin tulevien sukupolvien ääni, äänioikeudettomien ääni, velvoittaisi budjetin tekijöitä, lakien laatijoita ja reformien suunnittelijoita. Miltä teistä tämä, pääministeri, sukupolvisopimusajatus kuulostaa, sitoumus tulevien sukupolvien hyvinvointiin?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-10-21T15:02:52,2025-10-21T15:03:47,Käsitelty,1.1 2025_99_27,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_28,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! On mukavaa, että täällä puhutaan nuorista. Se on totta, että esimerkiksi näistä nuorisodelegaateista voidaan olla hyvinkin ylpeitä. Meidän haaste on nyt se, että me saataisiin nuoren äänen lisäksi käytäntöön myös se, mitä nuoret sanovat. Mutta Suomi on siis tunnettu innovaatioista. Me olemme innovaatiomaa, ja siitä on hyviä esimerkkejä esimerkiksi Oulun yliopiston 6G-tutkimus, vetyteknologiatutkimus ja Kajaanin LUMI-tietokone ja sen ympärillä tapahtuva toiminta. Jotta me saadaan tämmöisiä innovaatioita myös tulevaisuudessa, niin me tarvitaan myös tutkimusta ja osaamista ja nimenomaan sitä vapaata tutkimusta. Tutkimuksen vapauden indeksissä kahdessa vuodessa Suomi tippui sijalta 9 sijalle 47 — eli kaksi vuotta ja sijalta 9 sijalle 47. Tämä kehitys on äärimmäisen huolestuttavaa. On epäilty, että siihen saattaa olla syynä esimerkiksi rahoituksen ennakoimattomuus tai tutkijoitten uhkailu tai häirintä. Haluaisinkin kysyä pääministeriltä: miten näette, millä tavalla me saadaan se meidän tutkimuspuoli toimimaan niin, että me nyt ei enää tiputa tällä indeksillä vaan ennemmin noustaan takaisin sinne, minne Suomi kuuluu eli sinne kärkipäähän?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-10-21T15:03:47,2025-10-21T15:04:52,Käsitelty,1.1 2025_99_29,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_30,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä nousivat esille ne asiat, mihin Suomi voi itse vaikuttaa, ja todellakin se, että me huolehditaan omasta luonnon monimuotoisuudesta, on yksi konkreettinen asia. Minä haluan nostaa tässä esiin vanhat metsät. Meillä on niitä enää noin kolme prosenttia jäljellä, ja hallitus on omassa ohjelmassaan sitoutunut suojelemaan ne. Me ollaan myös kansainvälisissä sopimuksissa sitouduttu suojelemaan ne. No, hallitus teki nämä kriteerit, mutta ne kriteerit valitettavasti ovat niin löperöt ja ne eivät perustu lainkaan tieteeseen tai johtavat tilanteeseen, että paraikaa Kemijärvellä suunnitellaan hakattavaksi lähes 200-vuotista metsää, ja kun tästä kysyy, niin yhtiö vastaa, että nämä eivät täytä kriteereitä, vaikka me tiedämme, että kun se metsä nyt hakataan, me menetämme valtavan hiilivaraston, me menetämme valtavan monimuotoisuuden, ja 200 vuodessakaan se tuskin kasvaa siihen samalle paikalle samaa monimuotoista samaa hiilivarastoa. Nyt on viimeinen hetki huolehtia siitä, että me suojelemme kaikki vanhat metsämme.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-10-21T15:04:52,2025-10-21T15:05:53,Hyväksytty,1.1 2025_99_31,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kontula., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_99_32,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olisi äärimmäisen tärkeätä hahmottaa, että ekokatastrofi on edennyt nyt niin pitkälle, että sellaisia 1900-luvulta tuttuja tyyniä kausia ei ole enää tiedossa tulevaisuudessa. Myönteisissäkin skenaarioissa, siis jos kaikki menee niin hyvin kuin voi mennä, kehityskulku tarkoittaa, että kriisit seuraavat toisiaan ja että meidän on pyrittävä pysäyttämään ekokatastrofia keskellä myrskyä, korjaamaan laivaa silloin kun myrskyää. Minä olen hirveän huolissani siitä, että minä en kuule hallituksen puheissa, en tässä tulevaisuusselonteossa enkä kyllä tässä salissakaan pois lukien edustaja Mikkonen minkäännäköistä heräämistä siihen tulevaisuuteen, jonka me tiedetään tutkimuksen perusteella tässä olevan ihan kohdillaan. Nuoret eivät tätä ratkaise, koska nuoret ovat päättävissä asemissa vasta sitten, kun keskeiset päätökset on tehty. Se on meidän asia, ja meidän tehtävä on tehdä nyt tutkimukseen perustuvaa, tietoperustaista päätöksentekoa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-10-21T15:05:53,2025-10-21T15:07:03,Käsitelty,1.1 2025_99_33,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Ingo. — Nyt on V-painikkeen mahdollisuus päättynyt, mutta ne, jotka ovat nyt pyytäneet, saavat puheenvuoron, ja sen jälkeen mennään puhujalistalle. — Edustaja Ingo.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_34,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Christoffer,Ingo,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Värderade fru talman! Framtidens välfärd byggs kring den gröna omställningen, framtidens stora investeringar, sådana som redan görs på många håll i vårt land. Finland ska vara ett land med högt förädlingsvärde, också på våra naturresurser, och världens kunnigaste arbetskraft. Vi ska ha ett investeringsklimat som stöder tillväxt och innovation. För att det här ska kunna uppnås behövs satsningar på utbildning, forskning, företagsvänlighet och resiliens.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,sv,Christoffer Ingo,911821,2025-10-21T15:07:03,2025-10-21T15:07:39,Hyväksytty,1.1 2025_99_35,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tulevaisuuden kannalta on kriittistä, että meillä ylipäänsä on niitä tulevia sukupolvia. Tällä hetkellä olemme siinä todellisuudessa, että vain 18 prosentissa kotitalouksistamme on yksi tai useampia lapsia, mikä on heikoin tilanne koko Euroopassa. Tarvitaan siis laaja-alaisia toimia, tarvitaan luottamuksen vahvistamista, perhetukien lisäksi perheen, työn ja opintojen yhdistämistä, hedelmällisyyskasvatusta kouluissa. Viime aikoina on käyty keskustelua lapsilisäjärjestelmän uudistamisesta. Tässä yhteydessä olen kyllä ollut huolestunut niistä puheista, joissa on esimerkiksi ehdotettu sisaruskorotuksista luopumista. Näillä sisaruskorotuksillahan tasataan erikokoisten perheiden välisiä taloudellisia eroja, ja pidän niitä tärkeinä. Mutta kysyn pääministeriltä: milloin saamme hallitusohjelmassa sovitun väestöpoliittisen selonteon?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-10-21T15:08:09,2025-10-21T15:09:23,Käsitelty,1.1 2025_99_36,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eloranta., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_37,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Maailmamme tuntuu liukuvan yhä kauemmas ilmaston- ja luonnonsuojelun, vastuullisen teknologian ja kansainvälisen kunnioituksen periaatteista. Onkin aiempaa tärkeämpää, että me niitä puolustamme. Tuleville polville tuhoisin tie on ilmaston kuumenemisen aiheuttamien pysyvien kriisien maailma, ja siitä tulee kääntyä pois nyt eikä vasta myöhemmin. Suomi on onnistunut monissa kestävyyden tavoitteissa, mutta meidän kulutuksemme jäljet jäävät tulevien sukupolvien kannettaviksi. Ennakointi on nyt arvokkaampaa kuin koskaan. Varautuminen alkaa todellisuuden tunnistamisesta, myös sen epämiellyttävän todellisuuden tunnistamisesta. Meidän on aiempaa paremmin nähtävä mahdolliset ja mahdottomat kriisit, jotta opimme menneestä ja osaamme miettiä vaihtoehtoja eri tilanteissa. Arvoisa puhemies! Tulevaisuus todellakin kuuluu nuorille. Voisimmeko tosiaan yhdessä sitoutua heidän oikeuksiinsa, aivan kuten Walesissa, jossa tulevien polvien hyvinvointi on kirjattu lakiin? Voisimmeko edustaja Harakan ehdotuksen mukaan tehdä tämän sukupolvisitoumuksen, joka velvoittaa meidät katsomaan yli vaalikausien ja rakentamaan kestävää tulevaisuutta?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2025-10-21T15:09:23,2025-10-21T15:10:36,Käsitelty,1.1 2025_99_38,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hamari., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_39,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos pääministerille tämän selonteon esittelystä ja myös ministeriöille sen valmistelusta. Tämä on osoitus siitä, että Suomessa osataan katsoa tulevaisuuteen tietoon, yhteistyöhön ja pitkäjänteisyyteen nojaten. No, mitkä taitavat olla heikkouksiamme? Ajattelen, että tämmöinen ilmiöpohjainen budjetointi ja sen kehittäminen ja myöskin kokonaisvaikutusten arviointi erilaisia päätöksiä tehtäessä ovat yksi heikkoutemme. Esimerkiksi tulevaisuusvaliokunnassa, jossa itsekin olen, olemme jo monta vaalikautta peräänkuuluttaneet parempia mittareita kestävän kehityksen yli vaalikautisen edistymisen seurantaan ja ylipäätään erilaisten politiikkatoimien vaikuttavuuden arviointiin. Myös esimerkiksi lapsivaikutusten arviointi on todella oleellinen osa päätöksentekoa, ja olisin halunnut pääministeriltä kysyä: miten voisimme mielestäsi edistää kokonaisvaikutusten arviointia päätöksenteossa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-10-21T15:10:36,2025-10-21T15:11:41,Käsitelty,1.1 2025_99_40,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Koskela., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_41,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Yksi Suomen suurimmista ongelmista on rakenteellinen menojen ja tulojen epäsuhta. Siinä, missä julkiset menot ovat kasvaneet toistuvasti, on tulopohja jäänyt jälkeen. Veroasteemme on niin korkea, että se itsessään heikentää tuottavuuttamme ja työn sekä yrittäjyyden edellytyksiä. Tulevaisuuden selonteko korostaa julkisen talouden riittävän vahvaa liikkumatilaa ja tuottavuuden kasvua tulevista shokeista selviämisessä. Kun talous on kunnossa, yhteiskunta selviää paremmin vaikeista ajoista. Istuva hallitus on tehnyt mittavia toimia julkisen talouden tervehdyttämiseksi ja yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Tätä työtä pitää jatkaa tulevilla kausilla. Viime viikolla sovittu velkajarru on tärkeä askel paremman talouspolitiikan puolesta. Suuri kiitos siihen sitoutuneille puolueille.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-10-21T15:11:41,2025-10-21T15:12:44,Käsitelty,1.1 2025_99_42,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kosonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_43,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tulevaisuusselonteko kyllä aiheuttaa tuolla kansainvälisissä ympyröissä suurta ihastusta, niin myös tulevaisuusvaliokunta, se, että meiltä löytyy eduskunnasta semmoinen, mutta tällä tavalla eduskunnan muissa valiokunnissa oleskelevana toivoisin sitä tiiviimpää yhteistyötä meidän kaikkien kanssa — koska te teette niin hyvää työtä, niin se olisi hyvä saada kaikkien ulottuville. Samalla tavalla toimeenpanossa meillä on varmasti petrattavaa ja juuri siinä, että siinäkin sektorirajat ylittäen saataisiin näitä näkymiä käyttöön. Tärkeintähän on keskittyä oikeisiin asioihin. Suomessa on keskitytty kyllä oikeisiin asioihin. Monen hallituskauden projektina on esimerkiksi ollut kvanttitietokone ja LUMI-supertietokone, ja tästä voidaan nähdä paljon hyviä kehityskulkuja tulevaan, niin yrityselämään kuin sitten julkisissa prosesseissa. Toivonkin, että nyt ripeästi otetaan käyttöön mahdollisimman paljon tekoälyä julkisissa prosesseissa. Esimerkiksi sairauksia voidaan ennaltaehkäistä [Puhemies koputtaa] ja luvituksiakin nopeuttaa sitä kautta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-10-21T15:12:44,2025-10-21T15:14:02,Käsitelty,1.1 2025_99_44,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Heinonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_45,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tulevaisuusselonteko on arvokas työkalu. On tärkeää, että politiikassa katsotaan vähän kauemmaksikin. Nyt meitä haastetaan monella tavalla ja monessa. Venäjä, Venäjän hyökkäyssota, epävarmuustekijöitä maailmassa on paljon, mutta samaan aikaan Suomi on edelleen hyvä maa. Muistaisin, että jokin aika sitten Iltalehti taisi listata sata asiaa, joissa Suomi oli aivan kärkipäässä: vakain, vapain, turvallisin, paras hallinto, vähiten korruptoitunut, sosiaalisesti oikeudenmukaisin, onnellisin, tasa-arvoisin. Eli edelleen tänäkin päivänä, vaikka välillä lehtiä lukiessa saattaa syntyä kuva, että miten huonossa maassa me asumme, me asumme hienossa maassa. Presidentti Koivisto totesi aikanaan, että ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin. Pääministeri Orpo, minkälaisena te näette Suomen tulevaisuuden?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-10-21T15:14:02,2025-10-21T15:15:09,Käsitelty,1.1 2025_99_46,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Seppänen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_47,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen tulevaisuus rakentuu taloudellisesta liikkumatilasta, teknologisesta ja vihreästä murroksesta, turvallisuudesta sekä osaamisesta. Meidän metsäteollisuus on erinomainen esimerkki. Se perustuu kotimaisiin tuotantopanoksiin, tukee huoltovarmuutta ja pitää koko maan asuttuna. Sen merkitys kansantaloudelle ja itärajan turvaamiselle on kiistaton. Meidän on varmistettava, että Suomi pysyy kehityksen kärjessä, ei jää sen jalkoihin. Siksi meidän on jatkettava koulutukseen ja osaamiseen panostamista. Mutta arvoisa pääministeri, perheet ja lapset ovat Suomen tulevaisuus. Ilman tulevia sukupolvia ei ole suomalaisia. Suomalaisten hedelmällisyysluku on romahtanut ollen tällä hetkellä 1,25. Puola tekee rohkeita ratkaisuja perhepolitiikassaan esimerkiksi verotuksellisin keinoin. Kaksilapsinen perhe tietyssä tuloluokassa ei maksa lainkaan tuloveroa. Mitä politiikkatoimia voisimme tehdä jo nyt, [Puhemies koputtaa] niin että oikeasti suomalaiset uskaltaisivat perustaa perheitä ja luottaa tulevaisuuteen?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-10-21T15:15:09,2025-10-21T15:16:25,Käsitelty,1.1 2025_99_48,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_49,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvostan erityisesti, että pääministeri itse esittelee tämän, koska tämä on erittäin tärkeä asiakirja tulevaisuudesta keskustelemiseksi täällä eduskunnassa. Itse skenaarioista täytyy sanoa, että se antaa kehityspolkuja. Sitten mielestäni tässä on tärkeätä havaita, että kun täällä on monia erilaisia kehityspolkuja, niin mitkä asiat ovat niitä, jotka joka kehityspolussa pitää kuitenkin huomioida. Ne nousevat tässä mielestäni hyvin esiin. Samalla tämä antaa työkalun niitten hiljaisten signaalien ymmärtämiseen, mitä tässä ympärillä tapahtuu. Nämä ovat mielestäni ne keskeisimmät asiat tässä näin. Yksi, mikä täältä mielestäni nousee esiin koko ajan jokaisessa skenaariossa, on osaamisen ylläpitäminen ja se, miten me siihen pystytään vastaamaan. Me puhumme yleensä aina ennen työuraa olevasta osaamisen päivittämisestä ja sen vahvistamisesta, mutta mielestäni meillä puuttuu täältä koko ajan se keskustelu, kuinka pystymme osaamista päivittämään sen pitkän työuran aikana, toivottavasti pitkän työuran aikana. Se asia täältä meidän pitäisi nostaa. Mitä mieltä olette tästä, pääministeri?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-10-21T15:16:25,2025-10-21T15:17:45,Käsitelty,1.1 2025_99_50,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_51,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että tulevaisuuteen katsomme rohkealla mielellä, mutta tällä hetkellä meidän tulevaisuutemme näyttää kaikelta muulta kuin hyvältä. Eniten suren nuorten puolesta. Esimerkkinä: Metsäteollisuutta ajetaan tällä ilmastohumpalla alas aivan silmät sokeana. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, että iso metsäteollisuus suunnittelee laitosten sulkemista. Pääministeri viittasi omassa puheenvuorossaan muun muassa Palokkiin, niin ajatelkaapa, hyvät ystävät, kun meillä on semmoinen tilanne Pohjois-Karjalassa, että ollaan menossa kohta tilannetta kohti, jossa Uimaharjun sellutehtaan tulevaisuus on vaakalaudalla. Eivät ole ilmoittaneet kyllä mitään, mutta helppo on lukea peliä, sen verran jalkapallomiehiä olemme kaikki ja naisia tietysti myös. Mutta kun te puhutte Palokista, niin minkä tautta meiltä aina ollaan viemässä? Nyt meiltä on viety puhelinyhteydet, kun 3G purettiin. Se tiedettiin etukäteen, miten siinä käy. Ei ole kunnollisia puhelinyhteyksiä enää ollenkaan. Sitten toinen asia: Tierahoja on tullut — olette sanonut, arvoisa pääministeri, että Itä-Suomeen on tullut paljon — mutta Pohjois-Karjalaan on tullut yksi tai kaksi pientä. Mitään merkitystä niillä ei oikeastaan ole. Meillä on paljon sympatiaa, meillä on paljon hyvää, mutta rahaa ei ole tullut. Lopuksi, arvoisa puhemies! Palokkiin rakentakaa nyt arvoisa, kunnioittamani pääministeri, se Nälönvirta-ratkaisu. Siihen ei valtion rahaa mene yhtään. Ja rakentakaa sitten se 400 kilovoltin linja sieltä lännestä kohti Pohjois-Karjalaa ja Kontiolahtea, niin silloin olemme tyytyväisiä. Nyt meillä ei ole mitään virtaa, ja jos tuo Uimaharju loppuu, niin ollaan todella vaikeuksissa. [Puhemies koputtaa] Silloin pääministerikin on enempi kuin huolissaan, silloin hän on todella huolissaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-10-21T15:17:46,2025-10-21T15:19:13,Käsitelty,1.1 2025_99_52,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Elo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_53,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että puhumme tässä salissa tulevaisuudesta. Tulevaisuusselonteon skenaariot, joissa planetaaristen rajojen rikkoutumista ei oteta vakavasti eikä kestävyysmurrosta edistetä riittävästi, ovat karua luettavaa. Seuraukset ovat todellisuutta jo nyt. Ekologinen romahdus näkyy taloudellisina menetyksinä, luonnon köyhtymisenä ja ihmisten hyvinvoinnin heikkenemisenä. Täällä on peräänkuulutettu, aivan oikein, toivoa tulevaisuuteen. Se edellyttää uskottavia toimia ympäristökriisien ratkaisemiseksi. Politiikan tutkija Johanna Vuorelma pohtii Helsingin Sanomissa, miksi jatkamme elämäämme kuin viimeisiä mammutteja jahtaavat edeltäjämme, vaikka tietoa ympäristöä tuhoavan käyttäytymisemme aiheuttamasta eksistentiaalisesta uhasta kyllä löytyy. Tämä on ihmiskunnan kohtalonkysymys, johon hallituksenkin tulisi politiikallaan esittää uskottavia ratkaisuja.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-10-21T15:19:13,2025-10-21T15:20:18,Käsitelty,1.1 2025_99_54,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_55,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tulevaisuusselonteossa on pari sivua myös koulutuksesta. Koulutuksen tärkeys nousee esiin tuottavuuden kasvun ja innovaatioiden suhteen. Suomi on jäänyt korkeakoulutuksessa jälkeen muista OECD-maista, joissa tutkinnon suorittaneiden nuorten aikuisten osuus ikäluokista on kasvanut. Koulutusjärjestelmän tulisi vastata muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin, ja hallitus tavoittelee sitä, että nuorten aikuisten ikäluokasta 50 prosenttia olisi korkeakoulutettuja. Teknologiateollisuuden tavoite on kunnianhimoisempi, peräti 70 prosenttia, mutta joka tapauksessa nuorten ikäluokat pienenevät eikä meillä ole varaa hukata yhtäkään nuorta. Se tarkoittaa sitä, että myös ammatillisen koulutuksen käyneiden nuorten todelliset mahdollisuudet jatkaa korkeakouluihin olisi turvattava paremmin. Selonteossa mainitaan, että tarvitaan laaja-alaista sivistystä ja osaamista. Sitä tarvitsevat myös ammatillisen koulutuksen nuoret. Viime viikon MOT on toivottavasti tullut katsottua. Siksi en voikaan olla ihmettelemättä, jos hallitus ei ryhdy nyt enemmän panostamaan tähän sektoriin — puolet meidän nuoresta ikäluokasta käy amista. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-10-21T15:20:18,2025-10-21T15:21:40,Käsitelty,1.1 2025_99_56,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Polvinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_57,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,ERK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Uudenkaupungin autotehtaan ikävät uutiset saivat minut pohtimaan eurooppalaista teollisuuden tulevaisuutta. Tämä geopoliittinen murros ja teknologinen murros yhtä aikaa ovat mahdollistaneet Kiinalle Euroopan autoteollisuuden latistamisen. Jos katsomme Kiinan autoteollisuutta, se on kolmasosa tällä hetkellä globaalista autotuotannosta. Euroopan autoteollisuus on laskenut 6,2 prosenttia viime vuonna, mikä tarkoittaa Saksassa 50 000 menetettyä autoteollisuuden suoraa työpaikkaa viime vuonna, ja sitä edellisenä viitenä vuotena luku oli yhteensä sama 50 000. Kehitys on huolestuttava. Saksassa, Itä-Saksan puolella, neljäsosa ihmisistä työskentelee autoteollisuuden parissa. Jos tämä kehitys jatkuu näin, että kiinalaiset ottavat Euroopassa tilaa autoteollisuudelta, niin tulemme valitettavasti toimintaympäristössämme näkemään massatyöttömyyttä. Toivoisin, että eduskuntakäsittelyssä tämän teknologisen murroksen aiheuttamat geopoliittiset vastakkainasettelut eivät aiheuttaisi meille sitä, että Eurooppaan tulisi satojentuhansien ihmisten massatyöttömyys, koska se aiheuttaa sisäistä epävakautta Euroopan maissa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-10-21T15:21:40,2025-10-21T15:22:58,Käsitelty,1.1 2025_99_58,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Jukkola., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_59,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! On huikea tulevaisuusteko, että Suomen kilpailukykyä on parannettu merkittävästi, ja se on Orpon hallituksen määrätietoisen työn tulosta. Olemme laittaneet talouden perustaa kuntoon, uudistaneet työmarkkinoita ja tehneet historiallisen panostuksen tutkimukseen ja kehitykseen. Nämä päätökset vahvistavat kasvua ja luovat Suomesta houkuttelevan maan myös investoinneille. Arvoisa puhemies! Kun katsomme tulevaisuuteen, yksi hälyttävä suunta on jäänyt vähälle huomiolle: suomalaisten fyysisen kunnon heikkeneminen. Jos ihmiset eivät jaksa, ei kasvu kanna, ja tällä on vaikutusta myös puolustuskykyymme. Meidän seuraava kilpailukykyteko on sen varmistaminen, että meillä on terve ja toimintakykyinen kansa. Liikkuminen, hyvinvointi ja työkyky eivät ole sivuseikkoja, ne ovat talouskasvun edellytys.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-10-21T15:22:59,2025-10-21T15:24:12,Hyväksytty,1.1 2025_99_60,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_99_61,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kunnioitettu pääministeri! Perusopetus on tulevaisuuden Suomen perusta ja kivijalka. Se takaa lapsille ja nuorille perustaidot: lukemisen, kirjoittamisen, laskemisen sekä elämän taidot kädentaitoineen mutta myös kriittisen ajattelun, vuorovaikutuksen ja kyvyn toimia yhdessä. Laadukas ja tasa-arvoinen perusopetus turvaa osaamisen, toimintakyvyn, ehkäisee syrjäytymistä ja vahvistaa sitä kautta Suomen kilpailukykyä. Tarvitsemme tekijöitä maamme eri ammatteihin ja erityisesti kasvuun tähtääville aloille sekä myös hoiva-alalle. Tulevaisuudessa on siis varmistettava, että jokaisella lapsella on mahdollisuus oppia ja kasvaa täyteen potentiaaliinsa. Tämä on avain ja investointi Suomen tulevaisuuteen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-21T15:24:12,2025-10-21T15:25:13,Käsitelty,1.1 2025_99_62,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_63,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä koko konsepti näiden tulevaisuusselontekojen takana, jossa ensin todella tehdään tätä skenaariotyötä ja sen jälkeen lähdetään pohtimaan ratkaisuja, on kyllä arvokas, ja tätä sopii jatkaa. Varmaan yksi kehityskohde, mikä tähän liittyy, on se, millä tavalla me tämän kokonaisuuden merkitystä myös tässä talossa voisimme hieman parantaa, koska monesti, kun me puhumme tässäkin salissa akuuteista ongelmista, sali on aika lailla täynnä, mutta sitten kun pitäisi tulevaisuuteen katsoa, niin sanotaanko näin, että kyllä tänne varmaan useampikin kollega vielä mahtuisi mukaan. Mutta tähän tulevaisuusselonteon ensimmäiseen osaan. Ehkä itse nostaisin sieltä esille näiden tulevaisuusvalmiuksien läpikäynnin, joka tässä selonteossa on aivan siellä viimeisenä, ja kun kuuntelin erittäin hyviä kollegoiden puheenvuoroja, niin varmaan sieltä keskeisimmäksi nousee osaamisen merkitys. Elikkä siinä, millä tavalla muuttuneessa maailmassa kykenemme edelleen toimimaan, se keskeinen vaade tulee kyllä tähän suomalaiseen osaamiseen, jota toivon mukaan pystyisimme kaiken kaikkiaan yhdessä rakentamaan entistä paremmaksi, jotta myös jatkossakin pärjäämme.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-10-21T15:25:13,2025-10-21T15:26:32,Käsitelty,1.1 2025_99_64,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja vielä yksi vastauspuheenvuoro, edustaja Reijonen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_65,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kristallipallo ei nyt näytä toimivan, ja eihän se ole varmaan toiminut ennenkään, ja sen takia meillä tehdään näitä tulevaisuusselontekoja. Kiitoksia pääministerille esittelystä. Todellakin Suomessa talouden on oltava kunnossa, ja Suomen on oltava haluttava maa, että tänne halutaan sijoittaa. Jos miettii tulevaisuutta, niin aika harva meistä tiesi muutamia vuosia sitten, mitä tuleman pitää, ja tämä sotahan on nyt opettanut, että ei todellakaan voi kaikkeen varautua. Se on opettanut meitä siltäkin kulmalta. Metsät ovat meillä tärkeä asia. Metsä on meille vahvuus, ei missään nimessä vitsaus. Todellakin siihen pitää panostaa, että myös maanomistaja voi tehdä sillä, mitä haluaa. Syntyvyys on tärkeätä. Pahalle tuntuu, jos ilmaston takia ei tehdä lapsia. Se kuulostaa pahalle. Maakuvassa huolestuttavat huumeet täällä meillä. Jos Helsingin ydinkeskustaan tulee, niin moni varmaan ajattelee, mikähän täällä meininki on, mutta kyllä huumeet ovat täällä meillä ongelma. Joissakin maissahan on ihan tämmöinen, jos oikein muistan, tulevaisuusministerikin, mutta onneksi tämä hallitus on kuitenkin panostanut turvallisuuteen ja kilpailukykyyn, ja tiestöönkin on panostettu, vaikka täällä muuta väitetään. Ihan mielenkiinnosta kysyn pääministeriltä: miltä tämä Helsinki ja muutenkin Suomi näyttävät ulkomaalaisen silmin, kun tulee tänne, jos täällä huumeita kuitenkin velloo tuolla Helsingin katukuvassa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-10-21T15:26:32,2025-10-21T15:27:51,Käsitelty,1.1 2025_99_66,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Nyt on vastauspuheenvuorot käytetty. Pääministerille kommenttipuheenvuoro, kolme minuuttia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_67,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos kaikille puheenvuoron käyttäjille: hyviä, asiallisia puheenvuoroja. Siellä oli paljon kysymyksiä, mutta ehkä kuitenkin menen tämän ison kuvan kautta. Kun katsoo todellakin tämän maailman murroksen, mihin moni puhuja viittaa, ja siitä juontuvat muutokset meidänkin toimintaympäristöön, kun tämä muutos on ollut vielä niin nopeaa, niin esimerkiksi puhdas siirtymä ja Venäjän aggressio Ukrainassa, turvallisuuspoliittiset muutokset, globaali teknologiakilpailu, nehän ovat muuttaneet aivan täysin tätä. Otetaan nyt esimerkiksi tämä eurooppalainen autoteollisuus. Se on hyvä esimerkki siitä, miten ennakointi olisi ollut hyvää, koska eurooppalainen autoteollisuus ei vastannut kymmenen vuotta sitten selkeästi tulossa olevaan sähköistymisen trendiin. Nyt ollaan joidenkin arvioiden mukaan 5—10 vuotta perässä Kiinaa teknologiassa, ja tämä tulee johtamaan tällä hetkellä juuri siihen, mitä me nähdään, että eurooppalainen autoteollisuus on kovassa liemessä ja kiinalaiset sähköautot työntyvät paljon halvempina ja teknologialtaan jopa ylivertaisiksi kuvattuina eurooppalaisillekin markkinoille. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, millaisia haasteita meidän perinteiset teollisuuden ja työllisyyden ja talouden rakenteet kohtaavat. Siksi tämä ennakointityö on niin äärettömän tärkeää. Sitten meillä on toisenlaisia haasteita, valtavia, kuten ilmastonmuutos, joka ei ole hävinnyt mihinkään, joka etenee, ja siihen vastaaminen. Tällä hetkellä se ei ole kovinkaan trendikästä maailmalla, ei tunnu isoja kiinnostavan, mutta meidän pitää olla kiinnostuneita ja tehdä oma osamme ja jatkaa töitä. Meillä on siis valtavia haasteita, joissa meidän pitää pystyä luovimaan, ja ennustaminen on paras mahdollinen tapa pyrkiä tekemään oikeita ratkaisuja. Ratkaisut tehdään aina suuren epävarmuuden vallitessa ja valitaan vähiten huono vaihtoehto tai parhaalta vaikuttava vaihtoehto, ja sitten aika näyttää, miten on onnistuttu. Siksi tämä työ on niin äärettömän tärkeää. Se, että mitataan esimerkiksi erilaisilla kestävyyden mittareilla, on äärettömän tärkeää, ja kyllä sitä tehdään. Esimerkiksi YK:n mittarit, joilla mitataan, miten eri maat edistyvät kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, ovat jo yksi tällainen tapa. Sitten meillä on kansallisia mittareita paljon. On äärimmäisen tärkeää, että me koko ajan seurataan, miten eri asiat etenevät. Koulutukseen: Mielestäni olisi tärkeää se, että aloitetaan perusteellinen työ kohti tulevaa eduskuntakautta, jossa käydään läpi meidän koko koulutusjärjestelmän tila ja sen uudistustarpeita. On aivan selvä, että ammatillinen koulutus on varmaan se, mihin tällä hetkellä täytyy kiinnittää erityinen huomio. Hallituksellani peruskouluhan on ytimessä, sen tason vahvistaminen, parantaminen, tukeminen, mutta ammatillinen koulutus on selkeästi suurien haasteiden edessä. Tämä on myös eri uudistusten myötä sellainen kehityskulku, jossa ei kannata syyttäviä sormia osoittaa minnekään, vaan ajatellaan se niin, että tämä malli ei nyt toimi riittävän hyvin meidän nuorten näkökulmasta, ja haetaan siihen yhdessä ratkaisuja. Sitten ihan yksittäisenä asiana näistä vanhoista metsistä: Hallitusohjelman kirjauksessa lukee, että suojellaan valtion vanhat metsät. Sitä me ollaan tehty eniten, satatuhatta hehtaaria valtion vanhoja metsiä. Nämä kriteerithän liittyivät silloin käytännössä yksityisten metsien suojelukriteereihin, ja nyt toivottavasti siellä Kemijärvellä on kyse sitten mieluummin näistä kuin siitä, että noin vanhoja valtion metsiä vielä löytyy hakattaviksi. Tämä on selvä. Pohjois-Karjalan osalta 450-linja on suunnitteilla, ja se sinne tehdään. Maakuntalennot on turvattu. Lieksaan 20 miljoonaa siltaan muistaakseni juuri arviossa. [Hannu Hoskosen välihuuto] Koetetaan parantaa juoksua, että edustaja Hoskonenkin voi olla tyytyväinen. Viimeiseksi totean sen, arvoisa puhemies, kun olen ylittänyt aikanikin, että kyllä meillä on toivoa. Me olemme niin monella mittarilla maailman parhaita maita edelleen, ja meillä on edelleen yksi maailman parhaita koulutusjärjestelmiä. Meillä on valtavia haasteita, mutta me hoidetaan ne ja sitä kautta varmistetaan yhdessä, että meillä on nuorilla ja ylipäänsä suomalaisilla hyvä tulevaisuus.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-10-21T15:27:58,2025-10-21T15:32:22,Hyväksytty,1.1 2025_99_68,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Kiitoksia. Toivolle pitää aina riittää aikaa. — Sitten mennään puhujalistaan. Kuten tiedätte, tämä on aikataulutettu, eli noin kello 16 lopetetaan tämän asian käsittely ja sitä jatketaan myöhemmin. — Nyt edustaja Hiltunen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_99_69,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Pia,Hiltunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tulevaisuusselonteko on yksi parlamentaarisen järjestelmämme tärkeimmistä välineistä. Se ei vain kuvaa hallituksen näkemyksiä tulevaisuudesta vaan kertoo myös, miten Suomi varautuu muutokseen taloudellisesti, sosiaalisesti ja turvallisuuspoliittisesti. Se on kuva siitä, millaisiin uhkiin meidän on varauduttava ja millaisen maan haluamme jättää seuraaville sukupolville. Maailma ympärillämme muuttuu nopeammin kuin koskaan. Teknologinen murros, geopoliittinen epävarmuus, ilmaston kiihtyvä muutos, talouden kantokyky ja sosiaalinen kestävyys haastavat perinteiset rakenteet. Samalla Suomen sisäinen resilienssi, meidän yhteiskuntamme eheys ja luottamus joutuvat koetukselle, ja juuri siksi tämä keskustelu onkin tärkeä. Meidän tehtävämme on varmistaa, että tulevaisuus ei ole vain harvojen mahdollisuus vaan yhteinen lupaus kaikille suomalaisille. Puhemies! Turvallisuus ei ole enää vain sotilaallinen kysymys. Kyse on kokonaisturvallisuudesta, energiahuollosta, kyberturvasta, huoltovarmuudesta, hyvinvoinnista, osaamisesta ja kansalaisten luottamuksesta yhteiskuntaa kohtaan. Venäjän hyökkäyssota on muuttanut pysyvästi Euroopan turvallisuusjärjestystä. Suomi on Naton jäsen, minkä luotamme lisäävän pelotettamme. Olemme osa EU:ta ja erilaisia kansainvälisiä ryhmittymiä ja vahvistamme kahdenvälisiä suhteitamme turvallisuuden takaamiseksi ja rauhan rakentamiseksi. Nämäkään toimet eivät yksistään riitä. Tarvitsemme myös sisäistä kestävyyttä, kykyä toimia kriiseissä, varmistaa peruspalvelut ja pitää koko kansa mukana. Selonteko korostaa hyvinvoinnin merkitystä yhteiskunnan kestokyvyn ytimessä. Hallitus on tehnyt kuitenkin tällä kaudella toimenpiteitä, jotka uhkaavat tätä perustaa. Soteleikkaukset, sosiaaliturvan heikennykset, opintotuen leikkaukset ja maksujen korotukset ovat osuneet ja osuvat niihin, joiden tulevaisuususko on jo valmiiksi koetuksella. Me näemme hyvinvoinnin ja osaamisen investointeina, emme vain menoina. Elinikäinen oppiminen, laadukas koulutus ja tutkimus ovat ne kivijalat, joiden varaan Suomen menestys rakentuu. Niistä ei pidä tinkiä, ei edes taloudellisesti tiukkoina aikoina. Sen sijaan taloudesta puhuttaessa onkin oikein myöntää, että velkaantumisen suunta on muutettava, ja siksi parlamentaarinen sopu asian suhteen onkin oikea. On kuitenkin muistettava, että vahva talous syntyy vahvoista ihmisistä. Työllisyys kasvaa vain, jos osaaminen, terveys ja toimeentulo ovat kunnossa. Hallituksen valitsema leikkauslinja ei ikävä kyllä ole nyt vahvistanut työllisyyttä vaan luonut 100 000 työpaikan sijaan 80 000 uutta työtöntä. Suunta on väärä ja surullinen näiden ihmisten näkökulmasta. Julkista taloutta on tasapainotettava kasvua tukevilla keinoilla, investoimalla tutkimukseen, vientiin, innovaatioihin ja koulutukseen. Pitäisi pystyä tekemään rohkeita tulevaisuuteen katsovia toimia esimerkiksi keventämällä palvelualojen alvia tai etsimällä vaikuttavia keinoja pienten ja keskisuurten yritysten kasvun tueksi. Sinne ne tulevaisuuden työpaikat ja kasvu voivat syntyä, jos edellytykset ovat kohdillaan. Päätä ei kannata pitää pensaassa myöskään puhtaan siirtymän ja digitaalisen murroksen osalta. Se on nähtävä realistisesti mahdollisuutena uudelle teolliselle nousulle. Suomella on osaamista ja luotettavuutta, joita maailma tarvitsee. On meidän tehtävämme rakentaa niistä tulevaisuuden kilpailuetu ja näyttää suuntaa eikä vain seurata kehityskulkuja. Arvoisa puhemies! Selonteko muistuttaa meitä myös siitä, että ilmastonmuutos on todella aikamme suurin turvallisuuskysymys. Muutoksen mukanaan tuomat radikaalit sääilmiöt, eliö- ja lajimuutokset, jäätiköiden sulaminen ja asuinkelvoton kuumuus eivät ole vitsi vaan tätä päivää. Ilmastotoimet eivät ole talouden este, vaan puhdas siirtymä luo uusia työpaikkoja, vahvistaa energiaomavaraisuutta ja turvaa maatalouden kestävyyttä. Arvoisa puhemies! Näiden nostojen myötä haluan kiittää tulevaisuusselonteon tekijöitä. Selonteko tarjoaa meille tässä hyvän mahdollisuuden katsoa eteenpäin yli hallituskausien, yli puoluerajojen. Se tuo esiin toimia, jotka on tunnistettu merkittäviksi paremman tulevaisuuden kannalta ja joihin olisi poliittisestikin syytä tarttua. Meidän on rakennettava Suomea, joka on turvallinen, sivistynyt, osaava ja kestävä, maa, jossa jokaisella on mahdollisuus onnistua ja osallistua. Usko tulevaan syntyy oikeudenmukaisuuden tunteesta, taloudellisesta vakaudesta, luottamuksesta omaan osaamiseen ja turvallisuudentunteesta, toisin sanoen perusasioista. Tulevaisuudenusko ei synny pelkistä sanoista vaan teoista.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Pia Hiltunen,1534,2025-10-21T15:32:42,2025-10-21T15:37:37,Käsitelty,1.1 2025_99_70,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Laine-Nousimaa., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_71,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käymme tänään lähetekeskustelua hallituksen tulevaisuusselonteosta, jonka tehtävä on viitoittaa suuntaa Suomelle vuosikymmeniksi eteenpäin. Tärkeä kysymys, johon meidän on tulevaisuutemme osalta vastattava, on yksinkertainen ja perustavanlaatuinen: miten varmistetaan jatkossa hyvän elämän ja hyvän työn Suomi? Hyvä elämä ja hyvä työ eivät ole luksusta, ne ovat jokaisen suomalaisen oikeus. Käsittelyssä olevan selonteon tulisi antaa vastauksia siihen, miten nämä oikeudet turvataan nopeasti muuttuvassa maailmassa. Me elämme murroksen aikaa. Teknologinen kehitys, erityisesti tekoälyn nopea yleistyminen, muuttaa työelämäämme perusteellisesti. Tämä ei ole pelkästään tekninen kysymys, vaan ennen kaikkea inhimillinen haaste. Miten varmistamme, että jokaisella suomalaisella on paikka työelämässä myös tulevaisuudessa? On selvää, että tässä haasteessa tarvitsemme panostusta koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Tarvitsemme turvaverkkoja, jotka eivät vain pehmennä pudotusta, vaan auttavat ponnistamaan takaisin työelämään. Tarvitsemme työmarkkinoita, joissa ihmisarvo ja osaaminen kulkevat käsi kädessä. Emme kaipaa epävarmuutta, vaan uskoa tulevaisuuteen ja turvalliseen elämään. Arvoisa puhemies! Hyvä työ ei ole ihmiselle vain toimeentuloa. Se on myös mielekkyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia. Miten käy työkyvylle, jos mielenterveys horjuu? Tiedämme, että mielenterveyden haasteet ovat kasvaneet räjähdysmäisesti erityisesti nuorten keskuudessa. Hyvä työ ei voi toteutua ilman hyvää mieltä. Missä ovat hallituksen toimet mielenterveyspalveluiden vahvistamiseksi? Missä on panostus ennaltaehkäisyyn ja matalan kynnyksen tukeen? Hyvä elämä ei myöskään synny yksin. Se syntyy yhteisöstä, joka kantaa. Yhteiskunta, joka rakentuu ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävälle pohjalle, on yhteiskunta, jossa jokaisella on mahdollisuus hyvään elämään. Se on yhteiskunta, jossa päätöksiä tehdään yhdessä kaikkia kuunnellen ja kunnioittaen. Meidän on turvattava palvelut, jotka tukevat ihmisten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Laadukas sosiaali- ja terveydenhuolto ei ole etuoikeus, vaan perusoikeus. Arvoisa puhemies! Hyvinvointi syntyy hyvistä ihmissuhteista, turvallisuudesta ja osallisuudesta. Tulevaisuuden Suomi ei saa olla jakautunut maa, heikoimmista on pidettävä huolta. Hyvä elämä kuuluu kaikille, ei vain harvoille. Tämä tulevaisuusselonteko voi olla mahdollisuus — mahdollisuus rakentaa yhteinen visio Suomesta, jossa jokainen voi elää hyvää elämää ja tehdä merkityksellistä työtä. Me oppositiossa haluamme rakentaa tulevaisuuden yhdessä. Sellaisen tulevaisuuden, missä jokaisella suomalaisella on paikka, mahdollisuus työhön ja turvaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-10-21T15:37:49,2025-10-21T15:41:06,Käsitelty,1.1 2025_99_72,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Jukkola., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_73,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tämä tulevaisuusselonteko muistuttaa meitä yhdestä tärkeästä asiasta: Suomen vahvuus ei ole vain luonnonvaroissa, vaan se on ihmisissä. Meidän valttimme ovat osaaminen, luottamus ja yrittämisen rohkeus. Ne ovat pitäneet tämän maan pystyssä ennenkin ja pitävät jatkossakin. Siksi hallitus on vaikeinakin aikoina panostanut koulutukseen ja tutkimukseen. On huolehdittava siitä, että jokaisella nuorella on mahdollisuus oppia, kasvaa ja tehdä työtä, joka vie tätä maata eteenpäin, olipa se palkkatyötä tai oma yritys, joka työllistää muitakin. Suomalainen yrittäjä on tämän maan selkäranka. Hän ottaa riskin, investoi ja pitää pyörät pyörimässä. Nyt tarvitaan vakaata politiikkaa, selkeää suuntaa ja luottamusta tulevaisuuteen, ettei yrittäjän tarvitse miettiä, uskaltaako investoida ja palkata uusia työntekijöitä. Kun maailmassa rajat kovenevat ja epäluottamus kasvaa, Suomi pärjää, koska täällä pidetään lupaukset ja luotetaan siihen, että mennään yhdessä eteenpäin. Tämä selonteko on muistutus siitä, että Suomi ei ajelehdi sattumalta, se tietää, mihin se on menossa. Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on luoda edellytyksiä työlle, yrittämiselle ja talouskasvulle tekemällä Suomesta koko maan kattava erityistalous alueen investoinneille. Sen sijaan, että kasvu keskittyisi harvoihin suuriin kaupunkeihin, me haluamme, että investoinnit, työpaikat ja tulevaisuuden mahdollisuudet ulottuvat jokaiseen maakuntaan, jokaiselle suomalaiselle. Puhtaan energian siirtymä, teollisuusinvestoinnit ja tki-panostukset luovat Suomelle mahdollisuuden nousta yhdeksi Euroopan houkuttelevimmista maista yrityksille ja osaajille. Juuri siksi on hyvä mennä huomista kohti, koska meillä on suunta, joka yhdistää vastuullisen taloudenpidon, työn ja yrittämisen, palkitsemisen sekä uskalluksen uudistua. Arvoisa puhemies! Kun katsomme tulevaisuuteen, meidän on tunnustettava ainakin yksi vakava huolenaihe. Se ei liity nyt valtiontalouden lukuihin vaan ihmisten jaksamiseen. Suomalaisten fyysinen kunto on heikkenemässä. Tämä kehitys näkyy arjessa, työkyvyssä ja lasten hyvinvoinnissa. Jos fyysinen toimintakyky rapistuu, rapistuu samalla työkyky, oppiminen ja tuottavuus. Siksi meidän on nostettava tämä ilmiö nyt tosissaan tulevaisuusselonteon ytimeen. Hyvinvointi ei ole talouskasvun vastakohta, se on sen edellytys. Tarvitsemme yhteiskunnan, jossa liikkuminen ja terveet elämäntavat ovat luonnollinen osa arkea niin kouluissa, työpaikoilla kuin vapaa-ajalla. Tarvitsemme kannusteita huolehtia terveydestä ja toimintakyvystä, aivan kuten meillä on ollut kannusteita investoida ja työllistää. Arvoisa rouva puhemies! Orpon hallitus on kääntänyt Suomen suunnan taloudesta, ja meidän on nyt varmistettava, että suomalaiset jaksavat myös kulkea sitä tietä. Kun kilpailukyky ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä, meillä on todellinen pohja vahvalle tulevaisuudelle. Tämä on meidän tehtävämme, rakentaa Suomi, joka kasvaa, voi hyvin ja uskaltaa katsoa huomiseen luottavaisesti. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-10-21T15:41:07,2025-10-21T15:45:21,Käsitelty,1.1 2025_99_74,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Elo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_75,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen tulevaisuusselonteko käsittelee Suomen toimintaympäristöä pitkällä aikavälillä. Keskeisin ja pitkäkestoisin siinä tunnistettu muutostekijä on planetaaristen rajojen rikkoutuminen ja kestävän kehityksen tarve. Ne ovat perusta, jolle muut keskeiset uhat ja mahdollisuudet rakentuvat. Meidän on kyettävä ihmiskuntana tekemään valtava kestävyysmurros niin omassa ajattelussamme kuin talouden rakenteissa. Se on meille kirjaimellisesti elämän ja kuoleman kysymys. Planetaarinen kolmoiskriisi etenee hälyttävää vauhtia. Kolmoiskriisin muodostavat ilmaston kuumeneminen, saastuminen ja luontokato. Asiantuntijat varoittavat, että seitsemän yhdeksästä elämää ylläpitävästä planetaarisesta rajasta on ylitetty. Samaan aikaan maailman konfliktit ja sosioekonomiset kriisit eivät ole hallinnassa. Esimerkiksi äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä maailmassa on kääntynyt kasvuun. Ekologiset ja sosioekonomiset kriisit sekä konfliktit kietoutuvat yhteen, kun esimerkiksi ilmaston kuumeneminen aiheuttaa kuivuutta, josta seuraa köyhyyttä ja konflikteja, jotka puolestaan estävät peruspalveluiden, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon järjestämisen. Planetaaristen rajojen järkkyminen vaikuttaa kokonaisvaltaisesti yhteiskunnan toimintaedellytyksiin Suomessa ja koko maailmassa. Siksi niihin tulisi syventyä tulevaisuusselonteossa riittävällä vakavuudella. Suomen on osaltaan vastattava kestävyyskriisin ratkaisemiseen ja kestävän kehityksen tavoitteiden kokonaisvaltaiseen edistämiseen. Se kaikkein keskeisin kysymys tulevaisuudessa on, miten saamme sovitettua kaiken toimintamme maapallon ekologisiin rajoihin. Ilmastokriisi, luontokato ja saastuminen ovat luonnonvarojen ylikulutukseen perustuvan elämäntapamme tuhoisia seurauksia. Kun tiedämme tämän, on hätkähdyttävää, että kestävyyskriisiin vastaaminen ei edelleenkään etene edes niin nopeasti kuin maailman valtiot ovat keskenään sopineet. Kansainvälisistä Agenda 2030 ‑tavoitteista on toteutumassa alle viidennes. Maailmanlaajuisesti hiilidioksidipäästöt nousivat jälleen viime vuonna uuteen ennätykseen. YK:n arvion mukaan maapallon keskilämpötila saattaa nykytoimilla nousta jopa 3,1 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Valtamerten lämpötila oli viime vuonna korkeimmillaan 65 vuoden havaintojakson aikana, ja koralliriutoille olemme aiheuttaneet jo peruuttamatonta tuhoa. Arvoisa puhemies! Keikahduspisteellä tarkoitetaan hetkeä, jonka jälkeen jokin ilmiö kiihtyy dramaattisesti eikä sitä voi enää pysäyttää. Tämän pisteen jälkeen luonto ei enää ylläpidä itseään. Me olemme jo kuulleet, että korallit eivät tule enää toipumaan. Seuraavaksi edessä voi olla jäätiköiden romahtaminen, nykyisten merivirtausten heikkeneminen, Amazonin sademetsän kuivuminen tai ikiroudan sulaminen. Tulevaisuusselonteon skenaariot, joissa vihreää siirtymää ja kestävyysmurrosta ei edistetä riittävästi, ovat karua luettavaa. Ekologinen romahdus näkyy esimerkiksi taloudellisina menetyksinä ja ihmisten hyvinvoinnin heikkenemisenä. On selvää, että emme etene riittävällä tahdilla kohti tulevaisuusselonteon positiivisia skenaarioita. On huolestuttavaa, että ilmasto- ja luontotoimissa on otettu takapakkia niin Suomessa kuin EU:ssa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että peli olisi menetetty. Muutos on mahdollinen. Tulevaisuusselonteossa esitellään myös skenaario hyvästä elämästä planeetan rajojen sisällä. Tässä skenaariossa ihmisten hyvinvointi ja terveys ovat lisääntyneet samalla, kun globaali turvallisuus on parantunut, vihreä siirtymä ja kestävyysmurros etenevät yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisella tavalla, ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen, kiertotalous sekä teknologiset innovaatiot auttavat sopeutumaan ja hillitsemään ilmastokriisiä. Tämä maailma on vielä mahdollinen, ja ennen kaikkea se on tavoittelemisen arvoinen. Muutos ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan se vaatii aktiivisia toimia. Se vaatii pitkäjänteistä suunnittelua, kokonaisvaltaisia ratkaisuja ja rohkeutta tehdä vastuullisia ja tulevaisuuteen katsovia päätöksiä. Suomen on oltava maa, jossa päätökset tehdään parhaaseen tutkittuun tietoon pohjaten ja jossa pidetään kiinni kansainvälisistä sitoumuksista. Meillä on täällä kyky ja resurssit toimia suunnannäyttäjänä, mutta se vaatii johdonmukaista politiikkaa kaikilla hallinnonaloilla.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-10-21T15:45:24,2025-10-21T15:50:20,Käsitelty,1.1 2025_99_76,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hamari. — Kello 16 vaihdetaan toiseen aiheeseen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_77,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tulevaisuusvaliokunnan jäsenenä haluan nostaa esiin muutamia mielestäni tärkeitä näkökulmia nyt, kun keskustelemme tästä tulevaisuusselonteon ensimmäisestä osasta. Ensimmäinen tulevaisuusselontekohan annettiin jo vuonna 1993, ja tämä on nyt jo 12. tulevaisuusselonteko, jos kaksivaiheisten selontekojen ensimmäiset ja toiset osat lasketaan erikseen. Tulevaisuusselonteot ja tulevaisuusvaliokunnat ovat edelleen hyvin harvinaisia maailmalla, ja tästä voimme todella olla ylpeitä. Eri maiden parlamenttien delegaatiot käyvät jatkuvasti tutustumassa näihin suomalaisiin esimerkkeihin, eikä me ehditä tulevaisuusvaliokunnassa edes kaikkia vieraita ottamaan vastaan, eli voimme olla Suomessa ylpeitä sekä tulevaisuusvaliokunnasta että tästä tulevaisuusselontekoprosessista. Mutta sitten niihin asioihin, mitä haluaisin nostaa esiin. Arvoisa rouva puhemies! Täällä luvussa 8 on skenaarioista riippumattomia asioita, jotka ovat tärkeitä Suomen tulevaisuuden kehittämisen kannalta. Niitä tulee selonteon mukaan edistää joka tapauksessa tässä hetkessä. Kohta 12 — luen sen ääneen, koska se on mielestäni niin tärkeä: ”Vahvistetaan yhteiskunnan lapsimyönteisyyttä ja syntyvyyttä edistäviä toimia sekä varmistetaan, että väestön vanhetessa yhteiskunta pystyy turvaamaan riittävän perusturvan ja väestön tarvetta vastaavat palvelut.” Meillä oli tänään aamupäivällä eduskunnan turvallisen odotus- ja vauva-ajan edistämisryhmän kokous. Käsittelimme itse asiassa näitä Orpon hallitusohjelman kirjauksia vauvaperheiden näkökulmasta, eli juuri näitä, joista tässäkin selonteossa sanotaan, että niitä pitäisi edistää. Asiantuntijat tässä ryhmässä olivat selvittäneet, miten nämä kirjaukset olivat toteutuneet. Valitettavasti eivät kovin hyvin. Esimerkiksi tästä lapsiperheellistymisestä hallitus on ajatellut laatia väestöpoliittisen selonteon. Väestöpoliittinen työryhmä luovutti ehdotukset viime maaliskuussa, mutta konkreettiset toimenpiteet ovat edelleen valmistelussa. Näistä toimista siis ei ollut edennyt lapsiperheellistymistä tukemaan kuin yksi toimi, ja se oli munasolun luovuttajien haittakorvauksen nostaminen. Vaikkakin se on sinänsä tärkeä asia, se ei vielä meidän syntyvyysongelmamme ratkaise. Lapsilisän korotukset sen sijaan ovat toteuttamatta, ja sen sijaan hallituksen soteleikkaukset ovat kasvattaneet pienituloisten lasten määrää kolmella prosenttiyksiköllä ja sysänneet 31 000 uutta lasta lapsiperheköyhyyteen. No, sitten hallitusohjelmassa on hienosti se, että opiskelijoiden huoltajakorotusta kehitettäisiin. Se olisi erittäin oleellinen osa syntyvyyden kannalta ja merkittävä avaus. Opiskelujen ja lastensaannin yhdistämistä on helpotettava, koska suuri osa syntyvyyden laskusta johtuu lastensaannin myöhäistämisestä, jolloin toivottuja lapsia ei ehditä saamaan. Arvoisa rouva puhemies! Tulevaisuus on lapsissa. Tuossa aamun kokouksessa me käsittelimme myös kahta todella tärkeää asiaa, nimittäin vauvamyönteisyysohjelmaa ja Pidä kiinni -toimintaa, ja nämä edelleen liittyvät näihin tulevaisuusselonteon asioihin, mitä joka tapauksessa meillä Suomessa pitäisi edistää. Vauvamyönteisyysohjelma on siis WHO:n ja Unicefin kehittämä kansainvälinen laatujärjestelmä, joka tukee imetystä ja vahvistaa varhaista vuorovaikutusta vauvan ja vanhempien välillä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koordinoinut kansallisesti tätä ohjelmaa vuodesta 2010 lähtien. Mutta nyt, arvoisat edustajat, on se tilanne, että tätä kansallista koordinaatiota ei enää toteuta THL, vaan se on sysätty hyvinvointialueille, ja se ei tällä hetkellä toteudu. Tälle täytyy tehdä jotakin. Ja toinen asia. Pidä kiinni -hoitojärjestelmä on vaikuttava järjestelmä, missä autetaan päihdeongelmaisia odottavia äitejä ja perheitä Tämä hoitojärjestelmä jäi myöskin vuonna 2025 ilman valtion rahoitusta. Ajatelkaa, enää kaksi näistä seitsemästä Pidä kiinni -ensikodista on toiminnassa. Pidä kiinni -avopalveluita koordinoiva toiminta ajetaan alas STEA-rahoituksen päätyttyä vuonna 25. Nämä, arvoisat edustajat, ovat niitä toimia, mitä meidän pitäisi tällä hetkellä tehdä, jos haluamme edistää hyvää tulevaisuutta meidän lapsille, nuorille ja perheille. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-10-21T15:50:34,2025-10-21T15:55:27,Hyväksytty,1.1 2025_99_78,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Polvinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_99_79,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,ERK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tulevaisuusselonteosta muutama sananen: Ensinnäkin on hienoa, että eduskunnassa pyritään muodostamaan samankaltaista tilannekuvaa tulevaisuuksista. Niistä tulevaisuuksista joku sitten toteutuu mielessämme. Tulevaisuuden ennakointi on erittäin tärkeää, ja on hienoa, että olemme täällä keskustelemassa ja että olette, edustajat, täällä salissa myös paikalla keskustelemassa asiasta, mikä ratkaisee osiltaan Suomen tulevaisuuden valintoja. Itse tulen tuolta Kainuusta, ja siellä supertietokone LUMI näyttelee isoa osaa. Sen ratkaisut olivat varmasti joskus aikaisempien tulevaisuusselontekojen pohjalta tehtyjä päätöksiä, ja siitä kiitos teille, jotka olette olleet silloin täällä eduskunnassa päätöksiä tekemässä ja edesauttaneet Suomen siirtymistä edelläkävijäksi tässä teknologisessa murroksessa. Tätä teknologiamurrosta voisin kuvailla niin, että maat tällä hetkellä asettuvat kuin toukat paikallensa ja koteloituvat ja tulevat sitten jonain päivänä perhosena ulos siitä asennosta, mihin he ovat koteloituneet. Elikkä nyt tehdään tänä päivänä ja tulevina vuosina valintoja siitä, minkälaisiin teknologioihin, minkälaisiin teknologiajätteihin tai minkälaisiin valtioihin Suomi sitoo yhteistyökumppanuuksiaan. Kuten näemme, teknologiamurros on Suomelle ollut mahdollisuus, ja tällä hetkellä meillä on valtaisa potentiaali kotouttaa datakeskusinvestointeja muun muassa yhtiöiltä, jotka ovat tuolta lännestä käsin. Minusta olisi erittäin tärkeää, että nyt tämä datatalouden tiekartta, mikä julkistetaan, toisi eväitä siihen, että meidän liittyminen näihin jätteihin, jotka tulevat lännestä, olisi mahdollista, ja investoinnit onnistuisivat tänne Suomeen. Jos Suomi jää laahaamaan tässä datataloudessa muiden maiden perään, niin tulemme huomaamaan, että Suomen mahdollisuudet kilpailukyvyn kasvattamiseksi tulevaisuudessa ovat heikommat. Luotan tähän hallitukseen, että nämä veroratkaisut ja keskustelut lopulta johtavat siihen, että nämä isot investoinnit, joita tänne Suomeen toivomme, toteutuvat. On hienoa, että tämä hallitus on myös jatkanut edellisten hallitusten minusta kunniakasta tietä supertietokoneitten kanssa ja että seuraava EuroHPC-tietokonekin on Suomeen mahdollisesti tulossa, ja sekin sijoittuu, kiitos teille, mahdollisesti Kajaaniin. Näitten teknologiajättien roolista tietenkin täytyy olla osin huolissaan, koska osa näistä teknologiajäteistä on suurempia kuin valtiot ja heidän vaikutusmahdollisuutensa ovat suurempia kuin osalla valtioista. Sen takia on ensiarvoisen tärkeää, että olemme myöskin kriittisiä sen suhteen, mitä nämä tuovat tullessaan. Se, miksi Suomi voittaa nämä kisat ja meille käy hyvät, johtuu siitä, että Suomi tekee tulevaisuustyötä ja Suomi valitsee näitä ratkaisuja. Nyt tämä teknologiamurroksen valinta-aika, mikä nyt meillä on edessä, ja päätöksemme tulevat auttamaan meitä yhdessä meidän koulutuksen ja osaamisen kanssa. Kun olen kysynyt asiantuntijoilta, miten Suomi pärjää, miten Eurooppa voittaa vaikka Kiinan, vastaus on ollut, että lopulta ne samat asiat, mitkä meillä perustuslaissa on kirjattu, tulevat olemaan voittava konsepti, elikkä demokratia, tasavalta ja sananvapaus. Suomessa tiedeyhteisö voi keskustella vapaasti asioista ja keskustella niin, että sieltä voi tulla innovatiivisia ajatuksia ulos ilman, että se olisi ylhäältä kontrolloitua, ja tämä vapaus Euroopassa ja Suomessa, uskon ainakin, on voittava konsepti, kun lopulta kiihdytetään meidän eurooppalaista talouskasvua ja osaamista. Tämä tulee mahdollisesti olemaan ratkaisu myös ilmastokysymyksissä, kun teemme tätä yhteistä työtä paremman maailman puolesta. Ajattelin vielä sanoa näistä teknologiajäteistä ja valtioista sen verran, että olen huolissani myöskin demokratian tilasta tulevaisuudessa, kun huomasimme Saksan viimeisimmissä vaaleissa esimerkiksi X:n, silloisen Twitterin, omistajan puuttumisen Saksan poliittiseen ilmapiiriin ja suosivan tiettyjä vaihtoehtoja äänestäjille äänestettäväksi. Tämä teknologiajättien valjastaminen politiikan käyttöön on huolestuttava kehitys. Sen takia Suomessa on arvioitava vaaleja ja niihin osallistumista tai niihin vaikuttamista näiden teknologiajättien tai muiden ulkopuolisten tahojen osalta, että meillä Suomessa pysyy tämä demokraattinen valintaprosessi aitona. Se, mitä Kiinassa tapahtuu, mitä autoritäärisissä maissa tapahtuu, on kovin, sanotaanko näin, selvästi havaittavaa. Se ei ole piiloteltua, mutta teknologiajättien ja valtioiden yhteinen tapa toimia voi lopulta johtaa samankaltaisiin lopputuloksiin kuin autoritäärisissä maissa, jos yhteistyö politiikan ja teollisuuden välillä on liian tiivis. Sen takia on tärkeää jatkaa keskustelua myös demokratian osalta, joka tässä selonteossa oli otettukin huomioon.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-10-21T15:55:28,2025-10-21T16:00:44,Käsitelty,1.1 2025_99_80,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään tässä vaiheessa. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_99_81,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä asiakohdan 5 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_99_82,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä tulevaisuusselonteon strateginen tarkastelu on tietenkin tällä hetkellä erittäin ajankohtainen. Euroopan ja maailman tulevaisuus näyttää tällä hetkellä aika synkältä nopeasti muuttuneen maailmantilanteen takia. Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti näköalat kohtuullisen positiivisista näköaloista erittäin synkiksi, ja sen asian kanssa me elämme. Mutta mielestäni ne isot asiat, jotka minua häiritsevät tässä keskustelussa: Ensinnäkin tuo ilmastonmuutos. Meitä pelotellaan maailmanlopulla tietoisesti, jotta saataisiin hyvin hankalia päätöksiä läpi eduskunnasta. Kaikkihan me tiedämme, että pelko on erittäin hyvä asia silloin, kun halutaan kovia päätöksiä tehdä. Maailmanloppu ei tule. Vihreät ja vasemmistoliitto pelottelevat, että luontokato, ilmastonmuutos jyräävät meidät nurin. Eivät jyrää. Se on ihan höpöhöpöjuttua. [Kaisa Garedew: Niin on!] Suomen ilmastotase on erittäin hyvä, mutta meillä on ongelmana, arvoisa rouva puhemies, ihan tietoisesti väärennetyt ja vääristellyt päästökauppaluvut. Meillä on 15 miljoonaa tonnia aivan vääriä päästöjä ja liian pieniä nieluja. Kaiken lisäksi muun muassa puurakentaminenkin, se, kun metsästä hakataan puuta ja rakennetaan puutalo, katsotaan päästöksi, vaikka se puu on siinä rakennuksessa, eikä se ole mikään päästö. Puu on vain vaihtanut olomuotoaan. Sieltä kasvavasta metsästä siitä on tullut hirsi, josta on rakennettu talo. Elikkä meillä on tämä laskentajärjestelmä aivan sekaisin. Toinen asia: Kun maaperän päästöjä lasketaan sillä uudella Yasso-ohjelmalla, millä taseita lasketaan LULUCF:n mukaisesti, niin siellä on valtavia virheitä. Se on niin monimutkainen ohjelma ja sillä tavalla rakennettu ohjelma, että pienikin muutos laskennan perusluvuissa voi heittää sen päästön 30—40 prosenttia ihan vääräksi. Oikeaa ei näköjään edes haluta selvittää. Nasan mittaukset avaruudessa tehdyillä tarkoilla mittalaitteilla osoittavat kiistatta, että Suomi on hiilineutraali maa, [Kaisa Garedew: Just näin!] aivan yksiselitteisen selkeästi. Minä toivon, että tässä talossa herätään siihen karmeaan totuuteen, että jos me tätä ilmastohumppaa vielä jatkamme, se johtaa siihen, että kansantalous menee polvilleen. Metsäteollisuutta ajetaan parhaillaan alas kaksin käsin. Paperikoneita, eri sahoja on jo lakkautettu, ja lisää tulee. 5—6 miljoonaa mottia poltetaan arvokasta tukkipuuta ja kuitupuuta kattiloissa ja kohtapuoliin heitetään sahoilta ja sellutehtailta ja paperikoneiden äärestä miehiä ja naisia työttömyyskortistoon. Tätäkö te oikeasti haluatte? Minä en kyllä jaksa uskoa, että kukaan sitä tässä talossa aidosti haluaa. Varsinkin vihreillä on valtava himo saada metsiä lisää suojeluun. Vihreidenkin kannattaa muistaa, kun te kuitenkin... Yhtään vihreiden edustajaa ei näytä olevan paikalla, mutta jos joku sattuisi katsomaan tätä, niin Suomi on maailman eniten metsiään suojellut maa. Olemme Euroopan unionin jäsenmaista numero 1, aivan omaa luokkaansa. Meillä ei ole mitään hävettävää Euroopan markkinoilla, ei minkäännäköistä. Komission käytävillä voivat Suomen ministerit kävellä nenä pystyssä, että tulkaa samaan mukaan, jos pystytte. Eivät pysty. Toinen asia, kun katsomme, mitä on tapahtunut Suomen metsien historiassa, niin olemme rakentaneet erittäin hyvän metsienhoitojärjestelmän. Kaikki metsäammattilaiset ovat tehneet arvokasta työtä: uudistaneet metsiä ja näin ollen parantaneet hiilensidontaa. Ilmastonmuutos kuitenkin jonkun verran aina iskee meihin. Sillehän me ei mahdeta mitään, että jossakin muualla hommat tehdään väärin. Vaikka me lopettaisimme hengittämisen täällä ja sammuttaisimme tulet, niin sekään ei auta yhtään mitään. Tämän takia, arvoisa rouva puhemies, on tärkeää huomata, että metsäammattilaiset ovat tehneet aivan erinomaista työtä, ovat hoitaneet metsiä oikein ja uudistaneet niitä, millä on varmistettu sekä metsien valtava kasvun lisäys, mikä sitoo hiiltä, että metsien terveydentilan olennainen paraneminen. Vain elävä, kasvava metsä sitoo hiiltä. Pystyyn happaneva, kuoleva metsä on päästölähde. Tämän kun nuo vihreät ja vasemmistoliitto ja osa demareista ymmärtäisivät, niin oltaisiin aika pitkällä. Sen takia, arvoisa rouva puhemies, tämä tällainen ihmisten pelottelu maailmanlopulla ei pidä paikkaansa. Suomea uhkaa vain se, että menemme omilla väärillä päätöksillä tilanteeseen, jossa Euroopan unionin komissio ottaa meidät velkajärjestelyyn, jonka jälkeen käytännössä sieltä tulevat mustasalkkuiset miehet ja naiset tänne päättämään, mitä me tehdään. Pahimmillaan joudumme jopa valuuttarahaston seurantaan tai joka tapauksessa Euroopan keskuspankin seurantaan. Muistakaa — arvoisat edustajat, kollegat —, mitä on Kreikan tie. Silloin kun Kreikka joutui tähän vaikeaan tilanteeseen reilu kymmenen vuotta sitten, täällä käytettiin puheita, että tälle tielle ei pidä lähteä — eikä pidä tukeakaan — ja oltiin hieman vahingoniloisia. Jokaisen valtion pitää veloistaan selvitä itse, mutta jokainen valtio pitäköön myös huolen, ettei aja itseään avuttomaan tilaan. Suomi on ajamassa itseään nyt semmoiseen avuttomaan tilaan, josta ei selvitä enää millään. Toivon, arvoisa rouva puhemies, lopuksi, että tämä huomataan nyt. Me olemme niin valtavassa velkakierteessä, että minua joka ilta vähän harmittaa se tilanne. Ei ehkä omasta puolestani vaan tulevien sukupolvien puolesta. Heille olemme sälyttämässä semmoisen vastuun, johon me olemme syyllisiä, mutta syyttömät pannaan maksamaan, ja se on minusta väärin, erittäin väärin.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-10-21T16:58:27,2025-10-21T17:03:56,Hyväksytty,1.1 2025_99_83,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,Edustaja Garedew., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_99_84,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Millainen Suomi ja maailma tulee olemaan vuonna 2045? Tätä pohditaan tulevaisuusselonteon ensimmäisessä osassa. Selonteko sisältää neljä vaihtoehtoista tulevaisuusskenaariota pahimmista uhkakuvista aina utopistisimpiin positiivisiin kehityskulkuihin. Oli lopputulos mikä tahansa, joka tapauksessa Suomea kohtaavia haasteita tulevat olemaan matala syntyvyys, julkisen talouden haasteet väestön ikääntyessä sekä kiihtyvä maahanmuutto. Selonteossa kerrotaan syntyvyyden laskulla olevan taloudellisia, poliittisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Juuri näin. Eräs vaikutus on se, että nykyisellä maahanmuuton ja syntyvyyden kehityksellä kantasuomalaisten on arvioitu jäävän Suomessa vähemmistöksi jo tämän vuosisadan loppuun mennessä. Ettemme kuolisi sukupuuttoon, on äärimmäisen tärkeää pitää huolta siitä, että kantasuomalaiset haluavat ja uskaltavat ryhtyä äidiksi ja isäksi, synnyttävät vauvoja ja kasvattavat suomalaisia tyttöjä ja poikia. Samoin on tärkeää panostaa väestön hyvinvointiin, mielenterveyteen ja liikunnallisuuteen. Selonteon mukaan lisäksi on tuettava lapsiperheitä sekä nuorten arjenhallintaa. Arvoisa puhemies! Koska suomalaisten vanhenemista ei pysty pysäyttämään eikä puolustusmenoistakaan voi tinkiä, rajanaapurimme kun tulee jatkossakin pysymään samana, niin talouden on pakko sopeutua uuteen tilanteeseen. Näitä välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia on alettu tällä kaudella viedä eteenpäin, mutta työ ei voi jäädä tähän. On hyvä, että sitä varmistamaan löydettiin juuri laaja sopu velkajarrusta. Se tulee ohjaamaan talouden raameja ylivaalikautisesti, Suomen parhaaksi. Väestörakenteen muutoksen ratkaisuksi on usein esitetty myös vihervasemmistolaista taikaseinää nimeltä maahanmuutto. Maahanmuuton kokonaiskustannusten laskeminen olisi hyvä keino valaista konkreettisesti myös vasemmistolle, miten sen havittelema maahanmuuton lisääminen vain pahentaa, ei paranna, Suomen taloudellista tilannetta. Muutenkin juuri tällä hetkellä maassamme on työntekijäpulan sijaan työpaikkapula, jota nyt pyritään korjaamaan kasvu- ja työvoimapoliittisilla toimilla. Kyse ei ole pelkästä taloudellisesta taakasta, vaan haittamaahanmuutto lisää myös rikollisuutta ja alueiden eriytymistä. Siihenkin hallitus on jo alkanut varautua. Siksi jatkossa rikolliset karkotetaan pois maasta, Suomen kansalaisuudelle palautetaan sille kuuluva arvo kiristämällä sen saamisen edellytyksiä, ja oman kansan etu ja turvallisuus on asetettu etusijalle. Massasiirtolaisuuden myötä täällä yleistyvät myös erilaiset länsimaihin sopimattomat kulttuurit, jotka vaativat omia oikeuksiaan ja alkavat syrjäyttämään suomalaista elämäntapaa ja perinteitä. Tämä on jo selvästi nähtävissä. Jos me emme vaali ja varmista oman kulttuurimme ja tasa-arvoisen yhteiskunnan säilymistä, niin sitä ei kukaan tule tekemään puolestamme. Arvoisa puhemies! Suomessa on maailman puhtain vesi ja ruoka sekä valtavan kaunis luonto. Kristillinen arvopohja on luonut maahamme perustan tasa-arvolle, sivistykselle, hyvinvoinnille ja demokratialle. Meillä on paljon hyvää, jota kannattaa vaalia ja jonka eteen tehdään työtä tulevaisuudessakin. Sen me teemme täällä eduskunnassa. — Kiitos!", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-10-21T17:04:00,2025-10-21T17:08:32,Käsitelty,1.1 2025_99_85,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,Edustaja Harakka poissa. — Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_86,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1 luvussa todetaan: ”Koulutus‑ ja osaamistason nosto on Suomelle kohtalonkysymys. Suomen talouskasvu perustuu ennen kaikkea tuottavuuskasvuun, minkä keskeinen tekijä on inhimillinen pääoma. Demokraattisen yhteiskunnan toimintakyky ja elinvoimaisuus edellyttävät jatkuvaa panostamista laaja-alaiseen osaamiseen ja sivistykseen.” Eli selonteossa nojataan työnteon kannusteisiin, koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Arvoisa puhemies! On kuitenkin niin, että nimenomaan koulutuksestahan on leikattu tämän hallituskauden aikana aika merkittävästi. Aikuiskoulutustuki on lakkautettu kuten myös sitten toisen asteen koulutuksesta on leikattu 120 miljoonaa euroa, elikkä hieman ristiriitaisuutta on havaittavissa nyt näissä kirjauksissa tältä osin. Samoin tulevaisuusselonteossa todetaan: ”Suomen sisäisen turvallisuuden politiikan tärkeimpänä päämääränä on varmistaa, että Suomi on luottamuksen yhteiskunta” — siis luottamuksen yhteiskunta — ”jossa toteutuvat turvallisuus ja oikeudenmukaisuus sekä demokraattinen oikeusvaltio kaikissa oloissa.” Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen tekemät miljardiluokan leikkaukset sosiaaliturvaan ja hyvinvointialueiden palveluiden rahoitukseen ovat heikentäneet suomalaisten toimeentuloa ja hyvinvointia, eli luottamuksen yhteiskunta on ainakin osin valitettavasti murentunut. Hallituksen politiikan seurauksena suomalaisten eriarvoisuus lisääntyy ja tulevaisuudennäkymät heikkenevät. Pitkäaikaisella pienituloisuudella on myös merkittäviä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin myös ylisukupolvisesti. Elikkä kuten todettu, arvoisa rouva puhemies, selonteossa mainittu, että Suomi on luottamuksen yhteiskunta, valitettavasti tällä hetkellä ei pidä ihan täysin paikkaansa. Toivon, että jatkossa pitää ja mieluummin paljon aiemmin kuin 2045-luvulla. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-10-21T17:08:38,2025-10-21T17:10:34,Käsitelty,1.1 2025_99_87,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,Edustaja Hoskonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_88,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä sen verran tulevaisuusselontekoon liittyen ja sen strategiseen suunnitteluun tästä eteenpäin, että on aivan välttämätöntä huomata, että me emme voi enää maksaa näitä velkoja millään vippaskonsteilla tekemällä joitakin puolivillaisia päätöksiä ilmastoasioissa, jotka käytännössä koituvat suomalaisen teollisuuden päänmenoksi. Nyt pitää ymmärtää, miten vaarallisessa tilanteessa Suomi on. Ei ole monta päivää aikaa, kun vihreiden edustaja, taisi olla edustaja Mikkonen, esitti, että 90 000 hehtaaria pitäisi taas valtion metsiä suojella lisää. Ovatko Suomen valtion metsät eli Metsähallituksen metsät vihreiden omaisuutta? Eivät ole. Ja juuri äsken luin tuossa netistä, että metsäkatoasetus aiotaan EU:ssa viedä sittenkin läpi, vähän kuulemma lieventäen. Mitä tekemistä EU-komissiolla on Suomen metsissä meidän tulevaisuuttamme tuhoamassa? Se porukka, joka siellä komission valtavassa hallintopalatsissa istuu, ei tiedä Suomen metsistä tuon taivaallista, ei yhtään mitään. Nyt siellä ollaan tekemässä Suomen päänmenoksi pykäliä, että saavat Suomen metsät valvontaansa. Ei tule onnistumaan. Siinä pitää Suomen eduskunnan lyödä stoppi sille hommalle kokonaan. Sen takia, arvoisa rouva puhemies, meidän pitää nyt kiinnittää huomio jo tehtyihin virheisiin. Meidän on otettava välttämättä takaisin turve kotimaiseen energiapalettiin. Se on valheellinen tieto, mikä on levitetty Euroopan unionille, että se on fossiilienergiaa. Ei ole. Meillä on jääkauden jälkeen kasvanut turvetta tähän maahan 90 miljardia kuutiota. Kun Balttilainen jääjärvi Suomesta laski, siitä on noin 10 000 vuotta, on aika helppo laskea yksinkertaisella jakolaskulla, paljonko keskimääräinen turpeen kasvu Suomessa on ollut jääkauden jälkeen. Eli se on aivan varmasti uusiutuvaa energiaa. Sen takia Suomeen nyt ajetaan, kun ei saisi turvetta polttaa, valtavat määrät Italiasta jätettä Helsinkiin ja moneen muuhun kaupunkiin myös. Sitä jätettä hallinnoi Italiassa järjestäytynyt rikollisuus. Olen monta kertaa tältä paikalta, arvoisa rouva puhemies, ihmetellyt, miten viranomaiset seuraavat tällaista räikeää harmaan talouden suomista vielä niin, että sen harmaan talouden hyväksikäyttäjänä tällä kertaa on julkisyhteisö. Toki Helsingin kaupunki ja Vantaan kaupunki omistavat Vantaan Energian, vaikka se onkin osakeyhtiö. Sitä hallinnoidaan osakeyhtiölain perusteella, mutta sen omistajana on kaksi suurta kaupunkia Suomessa, Helsinki ja Vantaa, ja viranomainen sulkee silmät sille, että siellä takana on järjestäytynyttä rikollisuutta. Tästä on monta lehtijuttua ollut viime aikoina sekä Suomen lehdissä että kansainvälisessä lehdistössä. Tämä ei ole salaisuus. Mutta suomalaisen energiaraaka-aineen käyttö kielletään. Jos me turve lopetetaan kokonaan tästä maasta, meiltä loppuu kaikki lihantuotanto. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että broileritarhat, kanatarhat, kanalat, navetat ja lihan kasvattamot elikkä semmoiset sonnitilat, jotka kasvattavat pelkästään markkinoille lihaa vietäväksi teurastamoon, sonneja ja lehmävasikoita, nämä kyseiset tuotantolaitokset menevät kiinni, koska turvetta tarvitaan välttämättä eläinten hyvinvoinnin varmistamiseen. Korvaajaa ei ole. Vaikka meille on monessa yhteydessä vannotettu, että näin on, sitä ei vain ole. Kun sitten katsotaan vielä, mitä suomalaisella turpeella voidaan tehdä: Sillä voidaan kasvattaa kaikki 150 miljoonaa puuntainta, mitkä Suomessa vuosittain istutetaan. Ne kasvavat turpeessa. Sitä myydään maailmalle kasvualustoina valtavat määrät. Sama koskee myös tietenkin erikoisturpeita, joista tehdään sitten erilaisia erikoistuotteita, kuten kotikunnassani Ilomantsissa aktiivihiiltä, joka on maailmassa ainutlaatuinen tuote muun muassa suodatinteollisuuden palvelukseen, vaikkapa nyt teho-osastojen ja leikkaussalien ilman puhdistamiseen, niin että potilas, jota leikataan, ei saa jotakin vierasta bakteeria kehoonsa leikkauksen aikana. Tällaisia me olemme Suomessa lakkauttamassa tällä älyttömällä ilmastopolitiikalla. Ilmastopaneeli nauraa partaansa, kun täällä eduskunnassa hyväksytään kaiken maailman vääryydet, mitä sieltä esitetään. Kyllä jos Suomi lähtee verottamaan kansalaisiaan näillä päätöksillä... Meillä tulee 2027 voimaan se, että liikennepolttoaineet menevät päästökaupan puolelle, eli päästökaupan väärät luvut nostavat polttoaineen hintaa valtavasti. 2028 Euroopan unioni siirtyy uuteen rahoituskauteen, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että Euroopan unioni alkaa ottaa päästökaupparahoista itselleen rahaa yhä enemmän Suomen valtion budjetista pois. Eli 2027 tulevat nämä liikennepolttoaineet päästökauppaan, 28 päästökaupparahat lähtevät yhä enemmän Euroopan unionin kassaan, ja lopuksi vielä tämä sekoitusvelvoite liikennepolttoaineille lisää polttoaineen hintaa vuonna 28. Tällä tiellä Suomi on konkurssissa, ja nyt jos ei tässä talossa herätä, niin sitten täällä istuvat jotkut muut päättäjät kuin Suomen eduskunta. Sitten tulevat sellaiset henkilöt päättämään, jotka eivät meiltä kysele mitään. Siinä meidän eläkevarat ja monet muutkin varat ovat vaarassa sen jälkeen, ja sitä ei kukaan varmaan halua. Arvoisa rouva puhemies! Toivon lopuksi, että Suomi herää tästä prinsessa ruususen unesta. Ei tällaisella vääristellyllä politiikalla voi elää, ei sen tautta, että vihreä kansanedustaja kokee itsensä loukatuksi, jos metsä kasvaa hyvin ja sitä ei hänen määräyksensä mukaan saa käsitellä. Saa olla vapaasti mitä mieltä haluaa, mutta toisen omaisuutta ei saa mennä pilaamaan eikä varsinkaan Suomen kansantaloutta. ", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-10-21T17:10:38,2025-10-21T17:16:40,Käsitelty,1.1 2025_99_89,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonimistä suoritettavasta verosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Siellä ensimmäisenä puhujana edustaja Räsänen, Joona, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_99_90,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonimistä suoritettavasta verosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt todella käsittelyssä on hallituksen esitys arvonimien veroista, ja ajattelin, että on syytä pöytäkirjaan muutama huomio itseltäni jättää tähän kokonaisuuteen. Pontimena tähän puheenvuoroon toimi oikeastaan se, että olen monesti arvostellut tätä hallitusta siitä, että nämä talouden tasapainotustoimet kaatuvat kaikkinensa yhteiskunnan heikompiosaisten syliin ja vastaavasti sitten esimerkiksi verotuksen muutoksista hyötyvät kaikista eniten yhteiskunnan kaikista rikkaimmat, ja olen monesti kysynyt, eikö tämä hallitus löydä yhtäkään sellaista talouden tasapainotustoimea, joka osallistaisi esimerkiksi vuorineuvokset nyt näihin taloustalkoisiin, joilla pyrimme isänmaatamme taloudellisesti pelastamaan. Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että nyt on löytynyt yksi esitys, jolla myös nykyinen Petteri Orpon oikeistohallitus osallistaa myös vuorineuvokset näihin taloustalkoisiin, kun nyt reippaalla kädellä tämä oikeistohallitus todella korottaa vuorineuvoksen arvonimestä maksettavaa veroa nykyisestä 48 400:sta aina 65 000 euroon. [Eduskunnasta: Suomi kuntoon!] Tältä osin, arvoisa puhemies, minun on todettava, että joudun korjaamaan aikaisempia lausuntojani siitä, että tämä hallitus ihan kokonaisuudessaan vain yhteiskunnan rikkaimmat päästää näistä talouden tasapainotustalkoista ja on enemmänkin keskittynyt lihottamaan vuorineuvosten lompakkoja erilaisilla veronalennuksilla, jotka kohdistuvat todella yhteiskunnan kaikista rikkaimmille. Onneksi nyt edes yksi esitys löytyi, jolla tämä hallitus pyrkii vuorineuvokset tuomaan mukaan näihin taloustalkoisiin, ottaen huomioon kuitenkin sen, että harvoin arvonimen saaja varmaankaan itse tätä arvonimestä koituvaa veroa suorittaa. Mutta on kuitenkin minusta hienoa, että edes yhdessä asiassa hallitus on liikahtanut hieman oikeudenmukaisempaan suuntaan, että myös tältä osin nyt sitten, kun arvonimiveroja korotetaan, myös he, jotka mahdollisesti arvonimen haluavat, ovat valmistautuneet siihen, että joko itseltä tai taustayhteisöjen voimin näistä jatkossa suurempi vero peritään. Taustallahan, arvoisa puhemies, tässä uudistuksessa ei varmaankaan niinkään ole hallituksella ajatus, että tätä talouden tasapainotusta tulisi tehdä oikeudenmukaisemmin, vaan enemmänkin kysymys on siitä, että näitä arvonimistä perittäviä veroja tarkistetaan kustannusnousua vastaavasti. Nehän ovat pitkään jääneet jälkeen ja oikeastaan ovat enemmänkin 2000-luvun alun tasolla, ja nyt kun niitä kertaalleen sitten tarkistetaan ylöspäin, niin nämä prosentuaaliset nousuthan ovat kohtuullisen suuria, keskimäärin taitaa olla jopa 35:tä prosenttia. Tältä osin sitten myös valtion kassa tulevaisuudessa hieman enemmän täyttyy, mikäli arvonimiä sillä tavalla haetaan kuin tähänkin asti, ja taitaa olla, että muutamia satojatuhansia tästä sitten valtio myös enemmän vuositasolla nettoaa. Arvoisa puhemies! Haluan, että pöytäkirjoihin nyt merkitään, että kun olen väittänyt, että tämä hallitus ei millään muotoa osallista vuorineuvoksia näihin talouden tasapainotustalkoisiin, niin perun siltä osin puheeni. Nyt on löytynyt yksi esimerkki, missä hallitus myös vuorineuvokset kutsuu näihin talkoisiin mukaan — vaikkakin tämä koskee vain ja ainoastaan heitä, jotka haluavat nyt tässä tilanteessa uudelleen tämän arvonimen. He, jotka sen ovat jo aikaisemmin lunastaneet, edelleen säilyvät ilman iskuja tämän hallituksen osalta. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+6.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-10-21T16:01:16,2025-10-21T16:05:43,Käsitelty,1.1 2025_99_91,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonimistä suoritettavasta verosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_92,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonimistä suoritettavasta verosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Räsänen puhui erittäin hyvin siitä, mikä tämä tilanne tässä yhteydessä on. Voin tässä sen verran todeta, että kun olen ollut edellisissä työtehtävissäni hakemassa erilaisia arvonimiä ihmisille, niin sitten kun niitä on jaettu, niin kyllä ne on koettu aika arvokkaiksi ja merkityksellisiksi, kun niihin on niitä ratkaisuja sitten aikanaan tullut, niin että sinänsä tämä käytäntö tuntuu olevan semmoinen, jota kyllä Suomessa arvostetaan. Se, mikä näissä korotuksissa on mielenkiintoista myös havaita, on se, että ylin arvonlisävero, missä nämä vuorineuvoksetkin ovat, oli 48 400 ja se nousee 65 000:een. Mutta se, mikä on ollut tällä hetkellä se pienin, ryhmä 16, oli 70 euroa, ja nyt se on 300 euroa — se kasvoi moninkertaiseksi. Prosenttiluvut taustalla ovat vähän erilaisia, kun näitä korotetaan. Itse näen, että tämä korotus on erittäin tarpeellinen. Korotusprosentit on elinkustannusten osalta vuonna 2002 viimeisen kerran tarkistettu. Tämä 35 kuvaa ehkä sitä parhaiten, mutta näillä pienimmillä korotuksilla, pienemmissä ryhmissä, se ei kuvaa, niin että se korotus on moninkertaisesti suurempi. Mutta on erittäin tarpeellista, että tämmöinen korotus tehdään.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-10-21T16:05:43,2025-10-21T16:07:27,Käsitelty,1.1 2025_99_93,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonimistä suoritettavasta verosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2025 vp,Edustaja Harakka., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_94,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonimistä suoritettavasta verosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan kuten edustaja Räsänen tunnontuskissaan tässä puhui, hänen sanomansa on osoittautunut nyt vääräksi: jos eivät nykyiset vuorineuvokset, niin ainakin tulevat vuorineuvokset myöskin osallistuvat näihin talouden tasapainottamistalkoisiin. Vakavasti puhuen kyllä täytyy kiinnittää huomiota siihen, että jälleen hallituksen veropolitiikan mukaisesti alimmat arvonimet, huokeimmat arvonimet, halvimpien arvonimien arvo ja hinta, nousevat 300 prosenttia, kun taas sitten näiden kaikkein ylimpien eli vuorineuvoksien ja vastaavien hinta nousee 30 prosenttia. Eli kymmenkertaisesti siellä ikään kuin vähäisempää nyt rokotetaan suhteessa näihin yhteiskunnan kaikkein isokenkäisimpiin. Täytyy sanoa, että on aivan hämmästyttävää, että nämä kaikkein varakkaimmat, rikkaimmat suomalaiset, jotka saavat pääomatuloja, ovat täysin vapautettuja kaikesta tästä valtiontalouden tasapainottamisesta, ihan kaikesta. Nytkään ei voi sanoa, vaikka tässä todellakin arvonimi tulee hiukan kalliimmaksi, että millään tavalla se aivan marginaalinen Suomen rikkaimmiston osuus olisi saanut osallistua näihin tasapainottamistalkoisiin. Me usein puhumme näistä hyväpalkkaisista henkilöistä, joiden ikään kuin tuloverotusta tässä on nyt madallettu, ja kiinnitämme huomiota ministereiden ja lääkäreidenkin tuloluokkiin, mutta harvoin puhumme heistä, jotka ovat Suomessa niitä ultrarikkaita pääomatulojen saajia. Jopa Etelärantaa myöten on ihmetelty sitä, että kun on tehty tämä erittäin vastuuton päätös yhteisöveron alentamisesta, niin siihen ei liity minkäänlaista toimea pääomaveron puolella kuten aina tähän asti. Jos siis omistaja saa hyötyä yhteisöveron alennuksesta, niin yleensä se on tarkoittanut jossain toisessa kohtaa pääomaverotuksen lievääkin kiristämistä, mutta tässä on käynyt kuten hallituksessa useimmiten: asiantuntijoiden neuvot, veroasiantuntijoiden ja valtiovarainministeriön neuvot, eivät ole kelvanneet siinä vaiheessa, kun näitä Suomen kaikkein varakkaimpia ihmisiä tulisi edes euron verran osallistaa näihin yhteisiin haasteisiin. Itse asiassa edustaja Räsänen tässä mainitsi tämän esityksen hilpeässä äänensävyssä, mutta joudun oman puheenvuoroni päättämään lähinnä mollivoittoisesti.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+6.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-10-21T16:07:27,2025-10-21T16:10:34,Käsitelty,1.1 2025_99_95,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonimistä suoritettavasta verosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2025 vp,Edustaja Hoskonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_96,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonimistä suoritettavasta verosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että arvonimiä myönnettäessä tämä verokohtelu on juuri tällaista niin kuin nyt suunnitellaan, elikkä että isoimmista, arvokkaimmista arvonimistä maksetaan kovempaa veroa ja pienistä arvonimistä vain vähäsen, jos sitäkään. Mutta meidän kaikkien kansanedustajien kannattaa muistaa, että näitä vuorineuvoksen arvonimiä myönnetään Suomessa niin vähän, että sillä ei ole mitään merkitystä siihen verokertymään, mikä tässä valtion kassaan kilahtaa. Positiivisena ihmisenä haluaisin kuitenkin nähdä, että näitä vuorineuvoksen arvonimiä myönnettäisiin Suomessa kymmeniä joka vuosi. Syy ei ole se niistä tuleva arvonimivero. Se ei ole se asia, mitä minä toivon, vaan se todellinen asia on sen takana. Kun näitä vuorineuvoksia tulisi todella paljon, niin sehän tarkoittaa, että näiden ihmisten, näiden vuorineuvosten, olkoot he miehiä tai naisia, menestynyt liiketoimintahan tarkoittaisi tuhansille, jopa sadoilletuhansille ihmisille työtä. Se on se iso juttu, jota meidän pitää kaikkien vaalia. Meihin suomalaisiin on istutettu tämmöinen — en sano kovin negatiivisessa mielessä, mutta sanon kuitenkin — terveellinen kateuden siemen, että nähdään mielellään, että joku ei menesty, mutta minä kyllä toivoisin, että näitä menestyjiä olisi paljon ja nämä menestyvät ihmiset ja yritykset tarjoaisivat yhä useammalle ihmiselle töitä, niin että työttömyyskortistossa ne työttömyyttä hoitavat virkamiehet olisivat itsessään työttöminä, kun ei olisi ketään, mitä hoitaa, vaan kaikki olisivat työmarkkinoilla. Se on meikäläisen näkemyksessä se ihanneyhteiskunta. Sitten kun siinä yhteisössä paljon on töitä, niin siellä tietysti syntyisi markkinoilla se toinen positiivinen ilmiö, eli syntyisi työvoimasta kilpailua, joka hieman nostaisi palkkoja. Sekin olisi työntekijän kannalta erinomainen asia. Sitten jos vielä lopuksi, arvoisa rouva puhemies, totean sen, että kun katsoo verotaulukoita, niin ansiotulosta kyllä me suomalaiset maksamme maailman huippuluokan veroa. Siinä meidän ei tarvitse hävetä, me olemme siellä listan yläpäässä. Kun katselin tuota veronmaksajien liiton listausta tämän vuoden tilanteesta, kuinka paljon Suomen bruttokansantuotteesta käytetään julkisen talouden hoitoon, niin 57,5 prosenttia bkt:stä menee julkisen talouden puolelle. Hävisimme nippa nappa 0,1 prosenttiyksiköllä Ranskalle. Sitä tappiota muuten ei kannata kovin pitkään surra. Mielellään olisimme olleet siellä Ruotsin tasolla, joka on kymmenen prosenttiyksikköä alempana. Eli jos me haluamme tämän Suomen taloustilannetta parantaa, niin meidän on pyrittävä siihen, että verotusta pystytään keventämään, jolloin markkinoille tulee rahaa lisää ja ennen kaikkea työpaikkoja syntyy. Jos me haluamme tämän maan talouden yhä kurjempaan tilaan, niin nostetaan vaan verotusta edelleen, niin pääsemme sitten vihdoin ja viimein tämän äsken mainitsemani huonon listauksen ykköseksi. Siitä ansiomerkistä, että päästään ykköseksi bkt:n käytössä, joka menee julkiseen talouteen, ei kannata kilpailla. Siitä kisasta saattaa kannattaa vaikka ilmoittautua pois tänä päivänä, jos vaan joku sinne haaveilee ilmoittautuvansa. Toivon, että ei ilmoittaudu.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-10-21T16:10:34,2025-10-21T16:13:47,Käsitelty,1.1 2025_99_97,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonimistä suoritettavasta verosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2025 vp,"Edustaja Räsänen, Joona.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_98,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonimistä suoritettavasta verosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Hoskosen hyvään, pohdiskelevaan puheenvuoroon on siltä osin hyvä jatkaa, että näinhän se on, että kyllähän yhteiskunta on huomattavasti parempi silloin, kun meillä on paljon heitä, jotka omalla menestyksellään kykenevät sitten myös koko yhteiskunnan hyvinvointia ja menestystä nostamaan. Siltä osin voi yhtyä siihen toiveeseen, että mitä enemmän myös vuorineuvoksia tähän maahan syntyy, niin luultavasti talous on silloin paremmassa jamassa, ja hyvä niin. Nyt sitten tämän esityksen pohjalta myös näistä arvonimistä todella vähän korkeampaa veroa maksetaan kuin mitä aikaisemmin. Arvoisa puhemies! Halusin vielä puuttua siihen, että on hyvä hahmottaa nyt sitten näiden muutosten osalta se, että kun me katsomme todella niitä prosentuaalisia nousuja, niin tässähän itse asiassa käy niin, että kaikista arvokkaimpien arvonimien osalta ne verotuksen kiristämiset ovat hieman pienempiä kuin sitten, kun me menemme sinne aivan arvonimilistan häntäpäähän, koska siellä itse asiassa prosentuaalinen verotuksen kiristäminen on tässä esityksessä vielä suurempaa kuin täällä yläpäässä. Tämähän johtuu siitä, että kun varsinkin täällä alapäässä pyritään sitten jatkossa tällä verolla kattamaan kaikki kustannukset, mitä liittyy näihin hakuprosesseihin ja muihin nimeämisiin, niin pystytään ne sitten jatkossa kattamaan. Sen takia todella tässä ehkä hieman jopa humoristisesti käy niin, että tässäkin esityksessä suurimmat veronkorotukset tulevat itse asiassa heille, joiden arvonimet ovat siellä asteikon alapäässä, eikä sitten tänne yläpäähän, jossa todella puhutaan näistä vuorineuvoksista ja muista kaikista arvokkaimmista arvonimistä. Mutta, arvoisa puhemies, on hyvä todella todeta vielä tähän loppuun, että kun me katsomme kaikkia tämän hallituksen eri toimenpiteitä, niin kyllähän johtopäätös on selvä. Talouden tasapainotuksesta suurimman taakan ovat kantaneet he, jotka yhteiskunnassa muutenkin ovat kaikista heikoimmassa asemassa, ja kaikista suurimman hyödyn näistä hallituksen eri päätöksistä ovat taas puolestaan saaneet he, jotka ovat jo muutoinkin kaikista parhaimmassa asemassa tässä yhteiskunnassa. Se on erityisen epäoikeudenmukaista tilanteessa, jossa me tiedämme, että tämä talouden tasapainotus tulee jatkumaan. Silloin se taakka pitää jakaa oikeudenmukaisesti, ja siksi olisi oikein, että tässä tilanteessa näihin talouden tasapainotustalkoisiin osallistuisivat myös he, joilla tosiasiallisesti oma kantokyky on huomattavasti suurempi kuin sitten heillä, jotka ovat muutenkin tässä yhteiskunnassa kaikista heikoimmassa asemassa. Siksi olisi ihan oikein, että esimerkiksi myöskään täällä verotuksen kokonaisuudessa ei tehtäisi sellaisia ratkaisuja, jotka eniten näkyvät siellä vuorineuvoksen kukkarossa ja paljon vähemmän täällä tavallisen suomalaisen kukkarossa, ja siksi olen pitänyt esillä sitä, että näissä veronkevennyksissä pitää nyt olla tavallisten suomalaisten vuoro. Vuorineuvokset voivat kyllä odottaa. Mutta onneksi edes tässä esityksessä nyt todella tulevat vuorineuvokset osallistuvat sitten tämän veronkorotuksen myötä myös näihin talouden tasapainotustalkoisiin.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+6.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-10-21T16:13:47,2025-10-21T16:16:58,Hyväksytty,1.1 2025_99_99,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonimistä suoritettavasta verosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2025 vp,Edustaja Polvinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_99_100,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonimistä suoritettavasta verosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä keskustelu kirvoitti, sanotaanko, leikillistäkin puhetta siitä, kuinka näitä varakkaita ja vuorineuvoksia verotetaan tai tässä rankaistaan niitä, ketkä sitten maksavatkaan tämän maksun tästä vuorineuvoksen arvonimestä. Vähän prosentteja sinne sekaan heiteltiin, kun nähdään, että pienemmissä euromäärissä korotus nostaa prosentteja enemmän kuin itse euromäärää. Mikään ei varmaan politiikassa ole ehkä niin kannattavaa kuin laittaa leikiksi varakkaitten osalta, mutta siinä on hyvä muistaa se vastuullisuus myöskin. Katsoin mediasta viime viikolla, kun suomalaiset rikkaat siirtävät omaa omaisuuttaan Sveitsiin, Espanjaan, Singaporeen, ulkomaille, ja kun katsoin Norjan suuntaan, niin siellä taas varallisuusvero siirrätti näitä todella rikkaita Sveitsiin. Olisi hyvä näissä keskusteluissa huomioida se, että suomalainen ilmapiiri varakkaita kohtaan ei kuitenkaan olisi niin puristava, että meidän varakkaat ihmiset lähtisivät ulkomaille ja yritykset lähtisivät täältä Suomesta ulkomaille, koska lopulta ne yritykset tienaavat, ja sille pääomalle ja sille osaamiselle olisi käyttöä, mitä yrittäjillä täällä maassa on. Että siinä mielessä hieman kohtuullisuutta ehkä tähän keventelin. Mutta on hienoa nähdä, että edustaja Räsänen on löytänyt tästä hallituksen toimesta sellaisia ominaisuuksia ja toimia, jotka myöskin miellyttävät hänen mieltänsä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+6.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-10-21T16:16:58,2025-10-21T16:18:28,Hyväksytty,1.1 2025_99_101,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2026 ja 2027>>>Hallituksen esitys HE 106/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 16/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 16/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Edustaja Ovaska, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_99_102,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2026 ja 2027>>>Hallituksen esitys HE 106/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 16/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä hallituksen esityksestä, joka koskee henkilöautojen romutuspalkkiota vuosina 2026 ja 2027. Valiokunta pitää mietinnössään esityksen tavoitteita autokannan uudistamisesta, uusien autojen kaupan vauhdittamisesta ja liikenteen ympäristötavoitteiden edistämisestä kannatettavina. Valiokunnalle annetun selvityksen perusteella esitetyt määrärahat riittävät arviolta noin 9 000—9 500 tukipäätökseen. Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että Liikenne- ja viestintäviraston lisäresurssien tarve tulee täyttää viraston nykyisen rahoituksen puitteissa. Suomen autokannan keski-ikä on edelleen noussut ja on tällä hetkellä noin 13,6 vuotta. Saadun selvityksen mukaan romutuspalkkio on odotettu kampanja ja esitys on omiaan vaikuttamaan positiivisesti Suomen eurooppalaisittain hyvin vanhan autokannan uusiutumiseen. Autokannan uusiutumisella voi olla myönteisiä vaikutuksia sekä ympäristötavoitteiden että liikenneturvallisuuden kannalta. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen mukaan romutuspalkkion myöntämisen edellytyksenä on, että uusi, romutettavaa autoa vastaan ostettava henkilöauto on nollapäästöinen ja sen käyttövoimana on kokonaan sähkö tai vety tai sen hiilidioksidipäästöt ovat enintään 140 grammaa kilometriltä. Asiantuntijakuulemisessa on osin katsottu, että hankittavan auton päästörajaa olisi tullut laskea, jotta kampanjalla olisi mahdollisimman paljon päästöjä vähentäviä vaikutuksia. Saadun selvityksen mukaan vuonna 24 ensirekisteröityjen henkilöautojen keskimääräiset päästöt olivat kuitenkin Suomessa 68,8 grammaa kilometriltä, ja asiantuntija-arvioiden mukaan on perusteltua olettaa, että romutuspalkkiokampanjan tuella hankittujen autojen päästöt asettuvat keskimäärin lähelle tätä lukua tai hieman yli tämän luvun. Romutettavan auton osalta esityksessä edellytetään, että auto on ollut liikennekäytössä yhtäjaksoisesti vähintään kymmenen kuukautta romutusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana. Asiantuntijakuulemisessa on ehdotettu tämän vaatimuksen poistamista tai lieventämistä siten, että liikennekäytöltä ei vaadittaisi yhtäjaksoisuutta. Saadun selvityksen mukaan vaatimus on pyritty laatimaan mahdollisimman täsmälliseksi tulkintaepäselvyyksien välttämiseksi ja hallinnollisen taakan minimoimiseksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan aiemmissa kampanjoissa romutetut autot ovat pääosin olleet aktiivisesti liikennekäytössä. Esityksen käsittelyn yhteydessä on myös tuotu näkemyksenä esille, että esityksen olisi tullut sisältää mahdollisuus sähköpyörän tai joukkoliikennelipun hankkimiseen ja esityksellä olisi näin voitu tukea henkilöautoilua ympäristöystävällisempiä liikkumismuotoja. Saadun selvityksen mukaan sähköpyörien hankkimista ei kuitenkaan otettu tällä kertaa romutuspalkkion piiriin, koska rekisteröintivelvoitteen puuttumisesta johtuen muun muassa niiden hallussapitoa vuoden ajan niiden hankinnasta on käytännössä haastavaa valvoa. Valiokunta painottaa mietinnössään, että sääntelyn toimeenpano vaatii oikeasisältöistä ja kattavaa tiedottamista ja neuvontaa romutuspalkkiosta ja sen myöntämisen edellytyksistä. Arvoisa puhemies! Valiokunta on tehnyt lakiehdotukseen eräitä lakiteknisiä ja sääntelyä selkeyttäviä muutoksia ja ehdottaa näin ollen mietinnössään, että eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen muutettuna. Ja, arvoisat kollegat, valiokunnan mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta, joista toinen sisältää esityksen hylkäysehdotuksen.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+8.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-10-21T16:19:25,2025-10-21T16:23:41,Käsitelty,1.1 2025_99_103,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2026 ja 2027>>>Hallituksen esitys HE 106/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 16/2025 vp,Kiitokset esittelystä. — Sitten edustaja Harjanne., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_104,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2026 ja 2027>>>Hallituksen esitys HE 106/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos valiokunnan puheenjohtajalle mietinnön esittelystä. Autokannan uudistaminen ja itse asiassa autoilun osuuden vähentäminen liikenteestä ovat molemmat välttämättömiä, jotta liikenteen päästöt saadaan vähenemään sellaiselle uralle, mikä on välttämätöntä Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Toisaalta myös meidän ilmastotavoitteet on asia, josta ainakin itse ajattelen, että siitä on syytä pitää kiinni. Lisäksi meidän liikennejärjestelmä on edelleen erittäin riippuvainen tuontifossiilienergiasta, ja sähköistäminen ja vähäisempi riippuvuus ovat myös huoltovarmuus‑ ja turvallisuuskysymys ja taloudellekin suotuisia. Romutuspalkkio on tässä perusteltu työkalu. Me tiedetään, kuten tässä tuli esittelyssäkin ilmi ja lainsäädännön perusteluissa on esitetty, että meidän autokanta on vanhaa eurooppalaisessa mittapuussa. Toki tämän työkalun kustannustehokkuutta voi ihan perustellusti kyseenalaistaa, mutta nähdäkseni tähän tarvitaan työkaluja, että tätä autokannan uudistumista ja kestävää kulkutapamuutosta voidaan edistää. Sinänsä pidän mielekkäänä huomioida myös sen, että autoilu on muutakin kuin keskiarvoja, eli itse asiassa meillä ne autot, joilla ajetaan eniten, ovat tyypillisesti uudempia. Toki tässä on isoja eroja maan eri osien välillä. No, tässä hallituksen esityksessä on kuitenkin erikoisuutena se, että tässä on nostettu päästörajaa, joka tähän romutuspalkkioon oikeuttaa. Tämä on ilmastotavoitteiden näkökulmasta hyvin erikoinen ratkaisu. Tätä on kritisoitu kuulemisissa, ja valiokunnan mietinnössäkin tämä nostetaan esiin. Vaikutusarviot tähän liittyen ovat olleet aika löyhiä. Lisäksi tästä on tosiaan otettu sähköpolkupyörät ja joukkoliikenne pois verrattuna edelliseen kierrokseen. Minusta nämä ovat muutoksia, jotka ovat kaikki aika heikosti perusteltuja, erityisesti tämä päästöraja tässä kohtaa, kun suunnan pitäisi nimenomaan olla selvä, että ohjataan, kannustetaan, viestitään koko ajan, että liikenteen päästöjä on vähennettävä, on syytä ja suotavaa vaihtaa käyttövoimiin, jotka ovat ekologisempia ja vähäpäästöisempiä, ja silloin, kun se on mahdollista, kannustetaan vaihtamaan auto sähköpolkupyörään tai joukkoliikenteeseen. Minusta tässä hallituksen esityksessä vähän haiskahtaa hallituksella sellainen tarve jotenkin suolata ilmastotavoitteita kaikissa käänteissä, vaikka asia on pieni ja tämän vaikutus päästöihin ei välttämättä ole kovin valtava. Kuten tässä valiokunnan puheenjohtajakin kävi tätä läpi, meillä siis nyt uusien autojen päästöt ovat sinänsä näitä päästörajoja alhaisempia, joten pidän erikoisena ja hyvin heikosti perusteltuna tätä päästörajaa, joka tässä on valittu. Sen takia esitimme valiokunnassa edustaja Furuholmin kanssa sellaista mallia, jossa tämä päästöraja olisi asetettu 100 grammaan 140:n sijasta eli alennettu siitä, mikä se oli silloin, kun tätä romutuspalkkiota on viimeksi asetettu. Lisäksi esitettiin tällaista jyrkempää porrastusta, jossa tämmöiseen täysin päästöttömään autoon se palkkio olisi 3 000 euroa ja sitten muihin 1 500 euroa, eli jyrkemmin porrastuksella kannustettaisiin nimenomaan näihin täyssähköautoihin ja sitä kautta vauhditettaisiin käyttövoiman muutosta vielä enemmän. Lisäksi pidettäisiin mukana tämä vanhanmallinen sähköpolkupyörien ja joukkoliikenteen tuki. Toivon kannatusta tälle esitykselle tässä salissa. Ehkä tässä vielä voisi järki voittaa loppusuoralla, että tästä tulisi mahdollisimman hyvä malli tälle romutuspalkkiolle, jos ja kun se tässä salissa kuitenkin eteenpäin menee. Siis arvoisa puhemies, teen vastalauseen 2 mukaiset muutosesitykset.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+8.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-10-21T16:23:45,2025-10-21T16:28:27,Käsitelty,1.1 2025_99_105,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2026 ja 2027>>>Hallituksen esitys HE 106/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 16/2025 vp,Edustaja Kallio poissa. — Edustaja Elo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_106,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2026 ja 2027>>>Hallituksen esitys HE 106/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Harjanne tässä edellä totesi, on romutuspalkkio sinänsä ihan perusteltu toimi kestävämmän liikkumisen vauhdittamiseksi, ja viime kaudellakin sitä käytettiin, mutta tämän esityksen ongelmat tosiaan ovat kahdenlaiset: toisaalta liian korkea päästöraja autoille, joihin palkkiota voi saada, ja sitten lisäksi pidän kyllä erityisen ongelmallisena myös sitä, että palkkiota ei voi saada muihin kestävää liikennettä ja liikkumista tukeviin hankintoihin, kuten sähköpyörään tai joukkoliikenteen lippuihin. Kestävien liikkumismuotojen edistäminen kannattaa niin ympäristön kuin ihmisten terveyden ja toimintakyvyn kannalta, ja sen takia on tosi valitettavaa, että hallitus on tämmöiseen ratkaisuun päätynyt. Näillä sanoin kannatan edustaja Harjanteen tekemää esitystä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+8.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-10-21T16:28:27,2025-10-21T16:29:23,Käsitelty,1.1 2025_99_107,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2026 ja 2027>>>Hallituksen esitys HE 106/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 16/2025 vp,"Edustaja Kilpi poissa, edustaja Hoskonen poissa. — Edustaja Eskelinen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_108,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2026 ja 2027>>>Hallituksen esitys HE 106/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 16/2025 vp,"Arvoisa rouva puheenjohtaja! Tämähän ei ole ensimmäinen kerta, kun romutuspalkkiota nyt sitten lainsäädännön puolella tehdään. Ensimmäinen kokeilu on ollut jo 2015—2018, ja sitten viime hallituskaudellahan oli 2021. Silloin ne volyymit olivat ajoneuvokannan osalta niin, että parhaimmillaan 8 000 ajoneuvoa sitten uudempaan vaihdettiin. 2021 oli aika sähköfillaripainotteinen: 70 prosenttia näistä romutuspalkkioista ohjautui sähköiseen liikkumiseen eli sähköisen polkupyörän hankintaan, ja 26 prosenttia oli sitten ajoneuvojen osalta. Myös se joukkoliikenne oli muutaman prosentin osuudella viimeksi. Siitähän nyt valiokunnassa sitten keskusteltiin, olisiko tarvetta laajentaa, mutta sitten päädyttiin tähän vaihtoehtoon. Olen tietyllä tapaa samaa mieltä, että kyllähän tässä näitten hiilidioksidipäästöjen rajojen kanssa vähän kikkailun puolella ollaan. Jo aiemmissa romutuspalkkiosopimuksissa oli 120 grammaa se raja, ja nyt sitten tässä, kun autokanta on muutoinkin vähäpäästöisempää, sitä vielä nostettiin. En oikein ymmärrä, mutta minä luulen, että tällä ei ole mitään merkitystä, koska niin kuin Harjanne ja valiokunnan puheenjohtaja totesivat, nykyiset päästörajat uusissa autoissa ovat paljon alhaisempia. Mutta tavoite tässä on hyvä: liikenneturvallisuus, päästöjen vähentäminen, autokannan nuorentaminen. Ja niin kuin valiokunnan puheenjohtaja totesi, meillä on Euroopan vanhin henkilöautokanta. Uskon, että se yhdeksän ja puoli tuhatta autoa, mitä tällä 20 miljoonalla tavoitellaan, sitten toteutuu. Aiempien lainsäädäntöjen jälkeenhän on kysytty sitten niiltä, ketkä ovat vaihtaneet, että olisitteko vaihtaneet ilman tätä palkkiota. 60 prosenttia toteaa, että ei olisi vaihtanut uudempaan autoon, olisi vaihtanut käytettyyn autoon. Tällä on kumminkin selvästi ohjaava vaikutus. Kaikki keinot, millä liikenteen päästöjä pystytään vähentämään, ovat tarpeen. Huolihan tässä on se, että tällä hetkellä meidän hyvä kehitys liikennepäästöjen osalta, joka oli hyvä trendi, on nytten tällä hallituskaudella muuttanut suuntaansa. Ja kun kuunneltiin Ilmastopaneelia, niin selkein syy on tämä jakeluvelvoitteella veivaaminen. Se tulee joka tapauksessa näitten liikennepäästöjen osalta meille eteen, ja tässä on tietysti yksi pieni työkalu siihen, että me pystytään taas kääntämään tätä laivaa toiseen suuntaan.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+8.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-10-21T16:29:31,2025-10-21T16:32:42,Käsitelty,1.1 2025_99_109,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2026 ja 2027>>>Hallituksen esitys HE 106/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 16/2025 vp,Edustaja Strandman., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_110,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2026 ja 2027>>>Hallituksen esitys HE 106/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 16/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva esitys määräaikaisesta romutuspalkkiolaista vuosille 2026—2027 on tervetullut ja harkittu toimi. Sen tavoitteena on vauhdittaa uusien henkilöautojen kauppaa, uudistaa autokantaa ja parantaa liikenneturvallisuutta samalla, kun edistetään liikenteen päästövähennyksiä. Romutuspalkkio, joka on 2 000—2 500 euroa uuden auton käyttövoimasta riippuen, kannustaa kansalaisia vaihtamaan vanhan, usein päästöiltään ja turvallisuudeltaan heikomman auton uuteen ja vähäpäästöisempään. Tämä on konkreettinen ja kustannustehokas tapa uudistaa liikennekalustoa. Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaiset tukevat toimia, jotka vähentävät liikenteen päästöjä ilman, että arjen kustannukset nousevat. Hallitus on sitoutunut siihen, ettei liikennepolttoaineiden hinta nouse hallituksen toimenpiteiden vuoksi. Samalla jatkamme sähkö- ja kaasuautojen latausverkoston kehittämistä, helpotamme käyttövoimamuutoksia erityisesti raskaassa liikenteessä ja edistämme latausmahdollisuuksien asentamista taloyhtiöihin. Romutuspalkkio on osa tätä kokonaisuutta. Se tukee vapaaehtoista siirtymää kohti vähäpäästöisempää liikennettä ja tuo hyötyjä sekä ympäristölle että liikenneturvallisuudelle. Arvioiden mukaan kampanja voi tuoda noin 8 500 tonnin hiilidioksidipäästövähennyksen ja mahdollistaa noin 9 100 uuden auton hankinnan. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on esimerkki siitä, miten voimme tehdä järkevää ilmasto- ja liikennepolitiikkaa, joka tukee kansalaisia eikä rasita heitä. Kannatan esitystä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+8.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-21T16:32:45,2025-10-21T16:34:52,Käsitelty,1.1 2025_99_111,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2026 ja 2027>>>Hallituksen esitys HE 106/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 16/2025 vp,Edustaja Ovaska., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_112,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2026 ja 2027>>>Hallituksen esitys HE 106/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 16/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskustahan tulee esittämään kakkoskäsittelyssä tämän koko lain hylkäämistä. Kun me kuulimme asiantuntijoita, niin näyttää siltä, että tällä ei ole niitä vaikutuksia, joita kauniissa korulauseissa tuossa esittelytekstissä sanotaan ja luvataan. Ehkä kaikista kuvaavin oli perussuomalaisten valtiovarainministeriön antama lausunto, jossa todetaan: ”Esityksen romutuspalkkio ei edistä esitettyjä tavoitteita vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Samalla valtiovarainministeriö katsoo, että romutuspalkkiokampanjan vaikutus liikenneturvallisuuteen ja päästöihin on todennäköisesti mitätön” — mitätön — ”keskipitkällä aikavälillä, sillä taloustieteellisen tutkimuskirjallisuuden perusteella määräaikaisen romutuspalkkion vaikutus uusien autojen kumulatiiviseen myyntiin katoaa nopeasti romutuspalkkiokampanjan jälkeen.” Täällä jo puhuttiin näistä päästörajoista, jotka ovat erikoisia näin asiantuntija-arvioiden mukaan. Myöskin on todettu, että ”näyttäisi, että uusimmat autot eivät välttämättä päädy niille, joiden käytössä uudet autot tuottavat suurimman yhteiskunnallisen hyödyn”. Kyllä tässä vähän tulee sellainen tunne, että tämä on heille, varakkaammille, jotka jo vaihtaisivat sen auton, ja nyt sitten valtio tulee sen oman lompakkonsa kanssa tässä taloudellisessa tilanteessa, kun valtiontalous on kuralla, ja antaa rahaa sen auton hankkimiseen, joka mahdollisesti hankittaisiin muutenkin, kuten nämä tutkimustulokset sanovat. Jos ajatellaan, että nollapäästöisen täyssähköauton keskihinta vuonna 25 on noin 50 000 euroa ja sitten halvimmissa lähdetään sieltä 25 000 euron hintaluokasta, niin siihen tulee juuri se arvio, onko tämä vaikutus lopulta pieni vai onko se sitten aivan mitätön. Eli onko tämä tuki sitten ainoastaan suurituloisille? Mietin vaan, miten on tuolla maakunnassa, jossa meillä on paljon vanhoja autoja, ajetaan 10, 15, 20 vuottakin vanhoilla Toyotoilla. Ei siellä välttämättä lähdetä nyt sitten romutuspalkkion ansiosta vaihtamaan ja ostamaan kymmenientuhansien eurojen sähköautoa. Olisiko voinut olla mahdollisesti niin, että olisi käytetty käytettyyn autoon, että voisi vaihtaa ja uudistaa sitä omaa autokantaansa ja vaikuttaa sillä tavalla päästöihin ja ehkä siihen omaan arjen mukavuuteenkin, kun sitten vastaavasti tulee tällainen esitys, joka maksaa 20 miljoonaa euroa? Me keskustassa näemme niin, että nämäkin rahat tässä pienessä, pienessä liikenteen budjetissa olisi kannattanut käyttää vaikka yksityisteiden parantamiseen. Tämä hallitushan on leikannut, käytännössä lopettanut yksityistieavustukset — enää 5,5 miljoonaa tulevana vuonna. Sieltä vievät kaikki muutkin omat osansa, eikä siihen varsinaiseen tiestöön paljon jää. Jotta meillä ihmisillä olisi mahdollisuus kulkea, elinkeinoelämä kukoistaisi ja vastattaisiin huoltovarmuuden tarpeisiin, niin käytettäisiin mieluummin sitten yksityisteihinkin nämä rahat.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+8.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-10-21T16:34:52,2025-10-21T16:38:03,Käsitelty,1.1 2025_99_113,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2026 ja 2027>>>Hallituksen esitys HE 106/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 16/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_114,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2026 ja 2027>>>Hallituksen esitys HE 106/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 16/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä edustaja Ovaskalle kyllä täytyy sanoa, että erittäin hyviä huomioita ja osan niistä kyllä allekirjoitan itse ihan täysin. Ja sitten kun ajatellaan isossa kuvassa esimerkiksi autoilun vähentämistä, niin kyllähän se on isossa kuvassa hieno asia, ja kun autoilun vähentämisestä puhutaan, niin varmaan tänne pääkaupunkiseudulle se sopii hienosti. Täällä on joukkoliikenne, joka toimii. Ei täällä periaatteessa lähtökohtaisesti varmaan tarvita autoa. Mutta sitten kun puhutaan maakunnista ja vaikkapa Itä-Suomesta, niin siellä matkat ovat niin pitkät, että on lähes pakko olla auto, että pääsee töihin, on lähes pakko olla auto, että pääsee sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotka koko ajan tuntuvat karkaavan vain kauemmas ja kauemmas. Sillä lailla ajateltuna tuo autottomuus on Suomessa jossakin ihan mahdollista mutta jossakin taas ei. Nyt kun puhutaan romutuspalkkiosta, niin totta on se, että Suomessa on Euroopan vanhin autokanta, joten romutettavaa totta tosiaan kyllä riittää. Kuten edustaja Ovaskakin totesi, niin esimerkiksi siellä Itä-Suomessa saatetaan ajella vanhoilla Toyotoilla ja muilla, Datsuneilla, mitkä ovat jo niin vanhoja, että hyvä, että kunnossa kestävät. Tavallaan tämä romutuspalkkio tietysti tätä kautta ajaa varmaan paikkansa ja sille on tarpeensa, mutta lähinnä se, mikä se tosiasiallinen vaikutus on, on sitten toinen juttu. Mutta, totta kai, tietysti lähtökohtaisesti hienoahan se olisi, että olisi sitten henkilöitä, jotka tarvitsevat aidosti autoa niin että olisi sitten mahdollisuus saada uudempaa autokantaa, jotta se on sitten turvallisempi ja totta kai myös vähempipäästöinenkin.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+8.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-10-21T16:38:03,2025-10-21T16:39:35,Käsitelty,1.1 2025_99_115,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2026 ja 2027>>>Hallituksen esitys HE 106/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 16/2025 vp,Edustaja Ovaska., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_116,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2026 ja 2027>>>Hallituksen esitys HE 106/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 16/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Huomasin vielä tuosta valtiovarainministeriön lausunnosta myös tällaisen kohdan, lainaan heitä suoraan: ”Ottaen huomioon, että romutuspalkkion vaikuttavuus asetettujen tavoitteiden kannalta on todennäköisesti vähäinen, romutuspalkkion implementointikustannukset, joiden suuruus jää esityksessä epäselväksi, voivat olla romutuspalkkion epävarmoja hyötyjä suuremmat.” Eli huomasin, että kyllä valiokunnassa kuultiin asiantuntijoita, jotka suhtautuvat positiivisesti tähän esitykseen. He tietysti edustavat vaikeassa tilanteessa olevaa autoteollisuutta, autotuojia, autokauppiaita ja niin edelleen, mutta silloin kun se varsinainen esitys oli lausuntokierroksella, niin kyllä ne palautteet aika tyrmääviä olivat. Sen takia mietin edelleen, miten tämä hallitus, joka joka käänteessä sanoo, että ei ole rahaa, nyt ei voi tehdä tätä, nyt leikataan ne ykkösmiljoonat tuolta tai oli jopa tämä Elokuvasäätiön tuki, ja muutamista miljoonista puhutaan, ja sitten kuitenkin tällaiseen antaa rahaa. Kyllä sitä rahaa tuntuu valtiolla olevan, jos heille mieluisiin kohteisiin halutaan jakaa, mutta sitten kun tuolla suomalaiset huutavat, että tarvittaisiin rahaa soteen tai tarvittaisiin rahaa arjen palveluihin, niin ei siihen löydy rahaa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+8.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-10-21T16:39:35,2025-10-21T16:41:08,Hyväksytty,1.1 2025_99_117,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2026 ja 2027>>>Hallituksen esitys HE 106/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 16/2025 vp,Edustaja Strandman., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_99_118,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2026 ja 2027>>>Hallituksen esitys HE 106/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 16/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Ovaska nosti täällä esille, kuinka tämä hallitus tekee sitä ja tekee tätä. Haluan kuitenkin tuoda esille, että tiehankkeissa tämä hallitus on jo nyt myöntänyt valtuudet huomattavasti suurempiin summiin kuin aikaisemmin. Tämä hallitus on kumipyörähallitus... [Puhujan mikrofoni sulkeutui] [Toinen varapuhemies Tarja Filatov: Edustaja Strandman, nyt katosi mikrofoni. Laitatteko uudelleen päälle. ] Eli kyllä tämä hallitus satsaa kumipyörällä liikkumiseen ja teollisuuden, huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden hankkeisiin. Viime hallituskauden myönnetyt valtuudet olivat 708 miljoonaa tiehankkeisiin. Tämä hallitus, nykyhallitus, on myöntänyt valtuuksia jo 1 117 miljoonaa euroa, eli pyydän huomioimaan kokonaisuuksia. Tämä hallitus satsaa erityisesti tiestöön. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+8.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-21T16:41:08,2025-10-21T16:42:28,Käsitelty,1.1 2025_99_119,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2026 ja 2027>>>Hallituksen esitys HE 106/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 16/2025 vp,Edustaja Eskelinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_120,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2026 ja 2027>>>Hallituksen esitys HE 106/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pyydän myös huomioimaan ja tarkistamaan nuo luvut. Minulla on Liikenneviraston ja Väyläviraston luvut — tiedän, että tämä nousee aina keskusteluun. Itä-Suomessa edellinen hallitus on noin sata miljoonaa enemmän hallituksen päätöksillä tehnyt liikennehankkeita kuin nykyinen hallitus. Valtakunnan tasolla olette hiukan edellä edellistä, Marinin hallitusta liikenneinvestointien osalta, joita nyt sitten pikavipeillä rahoitatte. Sehän ei ole kestävä malli ollenkaan, että valtion omaisuutta myymällä meidän liikenneinvestointeja tehdään. Kyllä niiden pitäisi sieltä kehyksestä löytyä tulevaisuudessakin. Mutta totuus on, että esimerkiksi Itä-Suomen tasolla olette vielä sata miljoonaa jäljessä. Liikennevirastosta ja Väylästä voi edustaja Strandman tarkistaa näitä lukuja. Edustaja Partanen on väittänyt, että Savo-Karjalassa he ovat enemmän tehneet päätöksiä, mutta totuus on, että siellä ei ole kuin muutama miljoona vähemmän hallituksen päätöksiä liikenneinvestointeihin.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+8.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-10-21T16:42:29,2025-10-21T16:43:36,Käsitelty,1.1 2025_99_121,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2026 ja 2027>>>Hallituksen esitys HE 106/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 16/2025 vp,Edustaja Ovaska., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_122,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2026 ja 2027>>>Hallituksen esitys HE 106/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 16/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on ensimmäinen hallitus, joka on päättänyt näin voimakkaasti myydä valtion omaisuutta rahoittaakseen tällaiset investointihankkeet. Eihän se pidemmän päälle ole kestävää. Nyt on Postia myyty, on keskusteltu Finaviasta, on keskusteltu VR:stä, eli kyllä pitäisi saada pidempiaikainen näkemys siitä, miten meidän liikenne- ja väyläpolitiikkaa kehitetään. Siitä kiitän hallitusta ja erityisesti liikenneministeriötä, että on ollut ilo toimia liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajana hallinnonalalla, jossa rahaa on käytettävissä. Monessa muussa paikassa niitä on hyvin paljon leikattu, meillä on kuitenkin taso haluttu pitää. Tämä meidän väyläpolitiikka on hallituskaudesta toiseen samanlaista, eli kun uusi hallitus aloittaa, tulee isot panostukset, ja sitten hallituskauden aikana se rahoitustaso laskee. Tämä on nyt nähty tämän hallituskauden aikana. Ensi vuonna rahoitustaso laskee siitä, mitä se on ollut, ja niin se oli Marinin aikana ja taisi olla myös Sipilän aikana. Kyllä meidän tarvitsisi saada tämä liikennejärjestelmäsuunnittelu sellaiseksi, että se kestää, ja meidän rahoitustason tulisi olla riittävä, jolloin Väylävirasto voisi suunnitella niitä investointiohjelmiaan sillä tavalla, että heillä on tiedossa, mitkä hankkeet aiotaan toteuttaa, ja he voivat viedä niitä suunnitteluun. Nyt odotamme paljon liikennejärjestelmäsuunnitelmalta, joka toivon mukaan saadaan selontekona vielä tämän vuoden puolella eduskuntaan, ja palaamme silloin siihen esitykseen, mutta romutuspalkkion osalta tämä asia käsitellään istuntotauon jälkeen ja äänestetään sitten siitä hylystä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+8.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-10-21T16:43:36,2025-10-21T16:45:16,Käsitelty,1.1 2025_99_123,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtioneuvoston jäsenille maksettavista palkkioista ja korvauksista annetun lain 1 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 88/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 5/2025 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 5/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Edustaja Strandman., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_99_124,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtioneuvoston jäsenille maksettavista palkkioista ja korvauksista annetun lain 1 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 88/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 5/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia valtioneuvoston jäsenille maksettavista palkkiosta ja korvauksista siten, että ministereiden palkkioita alennetaan viidellä prosentilla väliaikaisesti. Laki olisi voimassa hallituskauden ajan, ja sen tavoitteena on osoittaa, että myös valtioneuvosto kantaa vastuunsa valtiontalouden tiukassa tilanteessa. Arvoisa rouva puhemies! Suomen talous on vaikeassa asemassa. Velkaa on kertynyt liikaa, ja samaan aikaan joudutaan tekemään säästöjä monilla sektoreilla. Kun valtiontaloutta sopeutetaan, on tärkeää, että hallitus näyttää esimerkkiä. Se, että ministerit osallistuvat säästöihin alentamalla omia palkkioitaan, on pieni mutta symbolisesti merkittävä teko. — Kiitos. ", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+9.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-21T16:45:36,2025-10-21T16:46:30,Käsitelty,1.1 2025_99_125,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 134/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2025 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 17/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Edustaja Strandman., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_99_126,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 134/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Norjan kanssa tehdyn sopimuksen. Tavoitteena on kehittää Suomen ja Norjan pohjoista raja-aluetta, helpottaa rajan ylittävää liikkumista ja poistaa turhia esteitä yrittäjyydeltä ja elinkeinoelämältä. Arvoisa rouva puhemies! Tämä sopimus on käytännönläheinen ja tarpeellinen. Rajan molemmin puolin on jo pitkään ollut tarvetta selkeille pelisäännöille, sillä taksiliikennettä on harjoitettu erityisesti matkailijoiden, lentoliikenteen ja paikallisten asiointimatkojen yhteydessä. Esimerkiksi monet Lapin alueen kuljetukset suuntautuvat Norjan puolella oleville lentokentille, retkikohteisiin ja ravintolapalveluiden äärelle. Ilman sopimusta tämä toiminta on ollut lain kannalta epäselvää ja jopa kiellettyä. Viime vuosina valvontaa on kiristetty, ja suomalaiset taksiyrittäjät ovat saattaneet saada sakkoja ajaessaan rajan yli Norjan puolelle. Tämä on kohtuuton tilanne, sillä kyse on normaalista ja tarpeellisesta liikenteestä raja-alueen arjessa ja elinkeinoelämässä. Arvoisa rouva puhemies! Sopimuksen hyväksyminen tuo selkeyttä, oikeudenmukaisuutta ja vakautta raja-alueen taksiliikenteelle. Se antaa suomalaisille yrittäjille mahdollisuuden harjoittaa liiketoimintaa laillisesti ilman pelkoa seuraamuksista. Samalla se vahvistaa matkailun, lentoliikenteen ja muiden palvelualojen toimintaedellytyksiä Pohjois-Lapissa. Taksiliikenne on raja-alueilla paljon enemmän kuin pelkkää kuljetusta. Se on alueen palveluverkostoa, matkailun toimivuutta ja ihmisten arkea. Kun raja-alueen liikenne toimii sujuvasti, siitä hyötyvät paikalliset asukkaat, yritykset ja matkailijat. Tämä sopimus tukee juuri näitä tavoitteita ilman ylimääräistä byrokratiaa tai kustannuksia suomalaisille yrittäjille. Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää huomata, että sopimus ei tuo uusia velvoitteita tai kustannuksia valtiolle. Päinvastoin, se yksinkertaistaa nykytilannetta ja selkeyttää viranomaisten työnjakoa tiedonvaihdon ja valvonnan osalta. Sekä Suomi että Norja sitoutuvat siihen, että mahdolliset rikkomukset käsitellään asianmukaisesti. Tämä esitys on myös osoitus siitä, että hallitus tekee konkreettisia toimia raja-alueiden ja harvaan asuttujen seutujen elinvoiman vahvistamiseksi ja myös pohjoismaista yhteistyötä. Rajaseudun ihmisille tämä ei ole mikään teoreettinen kysymys vaan osa arkea: miten liikkuminen onnistuu, miten yritystoiminta toimii ja miten matkailu pysyy elinvoimaisena. Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaiset pitävät tärkeänä, että valtio tukee työntekoa, yrittäjyyttä ja alueellista elinvoimaa. Tämä sopimus tukee juuri näitä tavoitteita. Se on järkevä, selkeä ja reilu ratkaisu, joka hyödyttää suomalaisia taksiyrittäjiä ja pohjoisen asukkaita. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+10.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-21T16:47:04,2025-10-21T16:50:28,Käsitelty,1.1 2025_99_127,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 134/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2025 vp,Edustaja Ovaska., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_128,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 134/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tätä esitystä on tässä talossa odotettukin, ja kun se vihdoin saatiin, niin valiokunta oli erittäin ripeä. Haluankin kiittää valiokunnan jäseniä siitä, että tämä mietintö saatiin nopeasti valmiiksi. Kiitos myös tälle koko talolle, että tämä esitys on jo täällä käsittelyssä. Tätä todellakin on tuolla alueella odotettu, ja edustaja Strandman hyvin kuvasi, mikä se tilanne on. Me kaikki Pohjoismaathan haluamme, että me olemme maailman integroiduin alue vuoteen 2030 mennessä. Tämä on juuri sellainen esitys, jossa helpotetaan samankaltaisten maiden yhteistyötä ja asioiden ja ihmisten ja yritysten toimintaa — erittäin tärkeä esitys. Me vielä valiokunnassa poistimme tuolta voimaantulosäännöksestä sen voimaantulopäivämäärän, jotta ei jää ainakaan Suomen eduskunnasta kiinni, että tämä asia saadaan eteenpäin. Me haluamme olla tehokkaita ja toivomme, että tuonne pohjoiseen tulee vilkas matkailukausi. Me emme ainakaan ole sen tiellä. [Jaana Strandman: Hienoa!]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+10.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-10-21T16:50:29,2025-10-21T16:51:36,Käsitelty,1.1 2025_99_129,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 134/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2025 vp,Edustaja Hoskonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_130,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 134/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan erinomaista. Kuten valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Ovaska äsken vahvalla puheenvuorollaan todisti, valiokunta on tehnyt tässä hyvää työtä ja on todennut, että asia pitää viedä kiireellä eteenpäin, siitä suuret ansiopisteet kaikille asian osallisille. Mutta toivon samassa yhteydessä, arvoisa rouva puhemies, liikennevaliokunnan rohkeutta myös tässä taksilakiuudistuksessa, että saadaan se Suomen oma taksilaki kuntoon. Siellä on valuvikoja, se on edellisen hallituksen pakko myöntää, että virheitähän siinä on, mutta kun täydellisiä emme kuitenkaan ole, niin emme ehkä tulekaan täydellisiksi tämänkään päätöksen jälkeen. Mutta kun nostaa kätensä virheen merkiksi, että tämä kohta laissa ei ollut toimiva, niin toivottavasti tässä uudessa laissa — olen kuullut siitä, että se on viimeistelyvaiheessa — nyt kun ollaan pääsemässä poliittiseen sopuun siitä, saadaan ennen kaikkea harmaan talouden kitkeminen mahdollisimman tehokkaasti toteutettua. Jos me emme yrittäjien toimintaedellytyksiä aseta tasavertaisiksi toisiin yrittäjiin nähden esimerkiksi jättämällä sinne porsaanreikiä harmaan talouden toimivuuteen tai harmaan talouden mahdollisuuksia ajatellen, että he saavat olla hieman eri markkinoilla kuin toiset, niin sehän on koko alan kannalta äärimmäisen haitallista, ja se on myös valtion ja kuntien verotuksen kannalta erittäin haitallista. Toivon tässä asiassa yhtä jämäkkää, räväkkää toimintaa. Sitä odotellessa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+10.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-10-21T16:51:36,2025-10-21T16:53:01,Käsitelty,1.1 2025_99_131,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 134/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2025 vp,Edustaja Ovaska., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_132,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 134/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Hoskonen puhuu täyttä asiaa, niin kuin pääsääntöisesti tässä salissa. Me odotamme nyt esitystä, että saataisiin tuolta ministeriöstä taksiuudistus. Me tiedämme, että siellä päähallituspuolueilla, kokoomuksella ja perussuomalaisilla, on näkemyseroa, mutta jos näkemyserot ovat niin suuret, niin toivon, että he sitten karsivat sitä esitystä sen verran, että tuovat kuitenkin tänne eduskuntaan jonkun korjausesityksen, jolla puututaan harmaaseen talouteen ja näihin epäluotettaviin takseihin. Silloin aikoinaan uudistusta on tehty liian suurella kiireellä ja liian suurin harppauksin, ja sinne on jäänyt valuvikoja, ja me haluamme ne nyt tässä Suomen eduskunnassa korjata, joten toivon todella, että hallituspuolueet pääsevät sopuun. Ehkä siellä ovat sitten keskustelussa Turun tunnin junat, taksiuudistus ja moni muu. Me emme niistä tiedä, minkälaista lehmänkauppaa siellä tehdään, mutta toivottavasti se lehmänkauppa ei tule kuitenkaan Suomen eduskunnalle kalliiksi.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+10.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-10-21T16:53:01,2025-10-21T16:54:00,Käsitelty,1.1 2025_99_133,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 134/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2025 vp,Edustaja Hoskonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_99_134,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 134/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lisään vielä sen verran omaan puheenvuorooni tulevasta taksilaista, että kannustan lämpimästi hallituspuolueita tässä asiassa etenemään. Varmasti tuki tulee sille, että saadaan se laki korjattua parempaan muotoon. Harmaan talouden torjunnan pitää olla kaikkien kansanedustajien sydäntä lähellä aina, koska sillähän me varmistamme, että verokertymä on sekä valtiolle että kunnille hyvä ja että saadaan se ala tervehtymään. Kun tämä harmaan talouden alla toimiva porukka lähtee sieltä pois, saadaan aidosti myös taksien palvelua parannettua. Se on tällä hetkellä erittäin hyvä, ei siinä ole mitään moitittavaa, mutta tällä varmistamme sen, että taksialan jatkuvuus Suomessa on hyvä, ja silloin voimme olla kaikki onnellisia, koskee tietenkin pohjoissuomalaisia ja norjalaisiakin, että kun siinä ajetaan rajan yli ja sieltä tännepäin, niin tilanne on tasapeli. — Ei muuta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+10.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-10-21T16:54:00,2025-10-21T16:54:56,Käsitelty,1.1 2025_99_135,99/2025,2025-10-21,14.00,17.17,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 15 §:n sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain 3 luvun ja 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 18/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Keskustelu ja asian käsittely keskeytettiin 17.10.2025 pidetyssä täysistunnossa. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Mäenpää, poissa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2025+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_100_1,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2026 ja 2027>>>Hallituksen esitys HE 106/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 16/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 16/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 21.10.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelun aikana edustaja Atte Harjanne on edustaja Tiina Elon kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hyväksytään vastalauseen 2 mukaisena. — Selonteko ruotsiksi.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_100_2,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei ehditä tässä ajassa käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa. Ministeri Purra, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_100_3,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Taloudellisen tilanteen hauraudesta huolimatta Suomen on pidettävä huolta turvallisuudestaan. Suomi purjehtii nyt geotaloudellisessa ristiaallokossa. Yhtäältä meidän on tehtävä lisää panostuksia turvallisuuteen, toisaalta... [Hälinää] [Toinen varapuhemies Tarja Filatov: Pyydän ihmisiä, jotka keskustelevat keskenään, siirtymään salista pois, koska täällä on vaikea kuulla ministerin esittelyä. — Olkaa hyvä, ministeri, jatkakaa.] Kiitos, puhemies! — Toisaalta on pakko huomioida myös nopeasti kasvava julkinen velka. Julkinen velkasuhde on kasvanut hallituksen ponnisteluista huolimatta. Se on jo nyt noin 88 prosenttia suhteessa bkt:hen. Voimme vain kuvitella, missä se olisi, jos olisimme jatkaneet edellisen hallituksen menouralla. Valtiovarainministeriön virka-arvioiden mukaan alijäämä olisi useita miljardeja suurempi ilman hallituksen sopeutustoimia. Tästäkin huolimatta tilanne on vaikea. Valtio ottaa kuluvana vuonna uutta velkaa yli 14 miljardia euroa, käytännössä ulkomailta. Se on valtava määrä rahaa, ja korkoihin menee jo pitkälti neljättä miljardia euroa vuodessa. Joka euro on pois päiväkodeista, vanhushoidosta, syöpähoidoista, koululuokista. Geopoliittinen tilanne tuntuu vaikeutuvan vuosi vuodelta. Ukrainan tukeminen sitoo taloudellisia resurssejamme, ja Puolustusvoimien uudet materiaalihankinnat tulevat vaatimaan mittavia veronmaksajien panostuksia tulevina vuosina, kun Maavoimia uudistetaan ja uutta kalustoa hankitaan. Puolustusmäärärahatavoitteen nostaminen 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta tarkoittaa ainakin viiden miljardin pysyviä vuosittaisia menolisäyksiä totuttuun. Se on noin viisi kertaa koko poliisin määrärahat. Puolustuksesta on kuitenkin pakko pitää kiinni, samoin sisäisestä turvallisuudesta. [Eduskunnasta: Ja tunnin junasta!] Jos ei ole suvereniteettia, ei ole taloushuoliakaan, ei kestävyysvajetta, ei vakautuvaa velkasuhdetta. Tämä on todellisuus, joka on tunnustettava. Se edellyttää sitä, että toissijaisesta täytyy karsia. Parempi karsia itse, muuten muut tulevat pirttiin kertomaan, mistä leikataan. Seuraavankin hallituksen sopeutusurakka on valtava, arvioituna noin kymmenen miljardia euroa. Joka tapauksessa näyttää siltä, että julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen jatkaa kasvuaan seuraavalla vaalikaudella, ellei seuraavakin hallitus jatka määrätietoista sopeuttamista. Parlamentaarisesti hyväksytty velkajarru on hyvä asia tuomaan ryhtiä vaalidebatteihin ja on toivottavasti myös omiaan vähentämään populismia, jota tässäkin salissa oppositio on kovasti hyödyntänyt vastustaessaan hallituksen toimia. Hallitus on jo nyt sopeuttanut noin kuuden miljardin edestä. Toisaalta eduskunta käsittelee nyt budjettia, jossa on myös merkittäviä kasvutoimia, kuten lapsiperheiden ja laajemmin työn verotuksen keventämistä. Palkansaajan verotus kevenee, kiitos järkevän veropolitiikan. Samoin polttoaineen verotusta kevennetään, ja monia muita järkeviä verotoimia on vielä tulossa. Teemme aktiivista finanssipolitiikkaa, tiestön korjausvelkaa puretaan ja väyläverkkoa kehitetään. Ensi vuonna alkavat isot tiestön perusparannukset muun muassa Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen alueilla. Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa muun muassa ehdotetaan määrärahaa Puolustusvoimien terveydenhuollon edellyttämään poikkeusoloihin varautumiseen. Puolustusvoimien terveydenhuollon edellyttämiin poikkeusoloihin varautumisen investointeihin ehdotetaan 104,3 miljoonaa euroa. Määrärahassa olisi kyse hyvinvointialueille maksettavasta erilliskorvauksesta. Hallitus sitoutuu kattamaan tarvittavat varautumisen määrärahat myös tulevissa budjettiprosesseissa. Varautuminen sodanajan terveydenhoitoon on välttämätöntä. Puolustusmateriaalihankintojen UKR 2023 -tilausvaltuuden enimmäismäärään ehdotetaan noin 28,2 miljoonaa euroa lisäystä ajoittuen vuonna 2028 tehtäviin hankintoihin. Valtuuden muutos kattaa Ukrainalle luovutetun 29. materiaalipaketin korvaamisen Puolustusvoimille. Lisäksi Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 3,8 miljoonaa euroa lisäystä Ukrainalle annettavan tuen kustannusten kattamiseen. Arvoisa puhemies! Muutamia poimintoja ehdotuksesta: Uuden jäänmurtajan hankkimiseksi ehdotetaan 170 miljoonan euron valtuutta ja 100 000 euron määrärahaa. Energiatuesta ehdotetaan maksatusten tarkistusten takia vähennettävän 308 miljoonaa. Vähennys kohdistuu niin kansalliseen energiatukeen kuin Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaiseen energiainvestointitukeen. Kansallisen energiatuen osalta kyse on erityisesti suurten demonstraatiohankkeiden viivästymisestä. RRF-energiainvestointituen osalta kyse on pääosin hankkeiden peruuntumisesta ja osin viivästymisestä. Peruuntuneiden hankkeiden osuus on noin 108 miljoonaa. Uusiutuvan energian tuotantotuen määrärahaa ehdotetaan korotettavaksi 23,9 miljoonaa euroa muuttuneen tarvearvion takia. [Tuomas Kettunen: Entä turve? Missä turpeen tuki?] Arvoisa puhemies! Nuorten rekrytointitukeen ehdotetaan 30 miljoonan euron määrärahaa. Hallitus tulee lisäksi tuomaan eduskunnan käsiteltäväksi työllisyys- ja kasvupaketin, jonka valmistelu on paraikaa käynnissä. Luultavasti varoja pakettiin haetaan ensimmäisestä lisätalousarviosta ensi vuonna. Teemme kuitenkin jo tässä lisäbudjetissa joitakin panostuksia kasvuun. Pienten ja keskisuurten yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin ehdotetaan kymmenen miljoonan euron valtuutta ja 0,3 miljoonan euron määrärahaa käytettäväksi Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueella osana itäisen Suomen ohjelman toimeenpanoa. Yksityisten digipostipalveluiden hyödyntämisen kehittämiskustannuksiin ehdotetaan 6,9 miljoonaa. Tuloarviota ehdotetaan korotettavaksi kokonaisuudessaan nettomääräisesti 144 miljoonaa. Verotuloarviota ehdotetaan alennettavaksi 701 miljoonaa euroa. Uusi verotuloarvio perustuu syyskuussa julkaistuun valtiovarainministeriön kokonaistaloudelliseen ennusteeseen. Muutoksia selittävät muun muassa ennakoitua alemmat verokertymät sekä heikentyneet ennusteet veropohjien kehityksestä. Sekalaisten tulojen arviota ehdotetaan korotettavaksi yhteensä 610 miljoonaa euroa, mikä sisältää muun muassa 400 miljoonalla eurolla korotetun arvion aiemmilta vuosilta siirrettyjen määrärahojen peruutuksista. Valtion osinkotuloja, pääoman palautuksia ja osakkeiden myyntituloja ehdotetaan korotettavaksi 235 miljoonaa euroa. [Tuomas Kettunen: Mitä nyt myydään?] Lisäys aiheutuu tarkentuneesta osinko- ja pääomanpalautuskertymäarviosta ja perustuu muun muassa tehtyihin yhtiökokouspäätöksiin. Arvoisa puhemies! Hallitus käsittelee liikenneinvestointeja, mukaan lukien vt 9, erillisenä kokonaisuutenaan, ja päätöksiä tehdään vuoden 2026 täydentävän talousarvion yhteydessä marraskuun aikana. Lisätalousarvioesityksessä määrärahatarve kasvaa 163 miljoonaa ja varsinaiset tulot 144 miljoonaa. Nämä yhdessä kasvattavat valtion nettolainanoton tarvetta 19 miljoonalla eurolla. Budjetoiduksi nettolainanotoksi arvioidaan noin 13,3 miljardia euroa vuonna 2025. Taloustilanteemme vaatii pitkäjänteistä sopeutusta ja tiukkaa menokuria. Olen tyytyväinen parlamentaariseen sopuun velkajarrusta. Useimmat eduskuntapuolueet ovat nyt sitoutuneet sopeuttamaan julkista taloutta siten, että velkasuhde saadaan laskuun, mihin tietenkin jo EU-säännötkin ohjaavat. Sopeutus tulee vaatimaan mittavia ja vaikeita poliittisia päätöksiä. Helpot ratkaisut on jo tehty. Hallitusohjelma ja viime kevään kasvuriihen päätökset panevat toimeen niitä välttämättömiä uudistuksia, mitä maamme tarvitsee. Merkittävät infrahankkeet ja hallituksen mahdolliset uudet kasvutoimet auttavat toisaalta osaltaan maatamme pystyyn. Tarvitsemme investointeja ja uskallusta. Hallituksen talouspolitiikan linja perustuu realismiin, vastuunkantoon ja tulevaisuususkoon. Menoja on priorisoitava. Budjettiesityksen yhteydessä sopeutamme taas miljardin verran, sillä julkinen velka kasvaa liian nopeasti edelleen, ja tälläkään urakoinnilla emme pääse EU-rajojen alle. Päättäväisyyden, tosiasioiden tunnustamisen ja rohkean talouspolitiikan lisäksi tarvitsemme yhteen hiileen puhaltamista, talkoohenkeä sekä suomalaista sisua. — Kiitoksia, puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-10-22T14:03:11,2025-10-22T14:12:44,Hyväksytty,1.1 2025_100_4,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Kiitokset ministerille esittelystä. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat osallistua debattiin, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_5,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Otan kolme asiaa tässä esille. Ensinnäkin tämä julkinen velkaantuminen jatkuu nyt ennätysvauhtia. Kuten ministeri totesi, 13,3 miljardia euroa tänä vuonna otamme velkaa lisää. Sitä tilannettahan ei helpota se, että ajateltaisiin, että entä jos meillä olisi joku kuvitteellinen hallitus jatkanut kuvitteellista ohjelmaa ja olisimme kuvitteellisesti paremmassa tai huonommassa tilanteessa. Nyt on todellinen Orpon hallitus, ja velkaannumme todella. Toinen näkökulma on se, että puolustusmenojen kasvu tulevaisuudessa on erittäin voimakas. Vaikka nyt on tehty päätöksiä, ne ovat lähinnä tilausvaltuuksia. Vuonna 2022 puolustusmenot olivat 5,1 miljardia, ensi vuonna 6,1, eli ei ole kovin merkittävää nousua tapahtunut, vaan se nousu on vasta tulevalla ja erityisesti sitä seuraavalla vaalikaudella. Tämä haastaa meidät kaikki kyllä. Nyt ei kannattaisi hallituksen tehdä, niin kuin on tehty, joitakin heikosti harkittuja, erittäin kalliita ja julkista taloutta rapauttavia veronalennuksia. Niissä kannattaisi nyt olla tarkkana. [Mauri Peltokangas: Lisää veroja, keskusta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-10-22T14:12:56,2025-10-22T14:14:09,Hyväksytty,1.1 2025_100_6,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_7,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä valtiovarainministeri Purra, taloudesta on puhuttu täällä salissa viime viikkoina aika paljon. Tuntuu välillä, että vasemmisto-oppositiossa ei saada öisin oikein unta, kun pelätään, että se talouskasvu sieltä liikkeelle lähtee. OP:n pääekonomistihan totesi, että ensi vuonna työllisyys kääntyy jo kasvuun. Ennusteen mukaan talous kasvaisi ensi vuonna noin kahden prosentin vauhtia: Fazerin iso investointi Lahteen, risteilijätilaukset, jäänmurtajakaupat. Palkansaajien verotus kevenee ensi vuoden alussa merkittävästi. Ja itse asiassa ostovoima edellisen hallituksen kaudelta, se syvä kuoppa, korjaantuu nyt vihdoin. Tässä on paljon hyviä signaaleja nyt ilmassa. Toivo syntyy kyllä tekemällä, ja nyt murretaan jäätä kasvulle. Valtiovarainministeri Purra, minkälaisena te näette nämä tulevat vuodet tavallisen suomalaisen ihmisen arjen näkökulmasta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-10-22T14:14:10,2025-10-22T14:15:20,Hyväksytty,1.1 2025_100_8,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_9,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Heinonen epäili, että täällä ei saada öisin unta, ja ei hän nyt ihan väärässä ollut, kun katselen tätä velkaantumiskehitystä. Viimeksi eilen kuulimme, että Suomi velkaantuu tämän hallituksen johdolla kaikista nopeimmin koko Euroopassa, siis kaikista nopeimmin koko Euroopassa. Että kyllä te olette kipparoimassa meitä todella tukevasti sinne tarkkailuluokan etupulpettiin. Näin tässä on valitettavasti käymässä, ja syyhän on se, mikä tässäkin lisätalousarviossa huomataan, että meidän verotulokertymä tippuu rajusti. Ja syy siihen on se, että ei ole nähty kasvua ja varsinkaan työllisyyden kasvua, mitä on kyllä hirveästi lupailtu. Totta kai kaikki toivomme, että käänne tapahtuu. Arvoisa puhemies! Nyt on valtiovarainministeriltä pakko kysyä. Kun tämä meidän velkaantumiskehityksen keskeinen ongelma varsinkin akuutisti on tämä tulopohja, joka on rapautunut, niin on pakko kysyä: onko tässä tilanteessa mitään järkeä keventää vuonna 27 yhteisöveroa melkein sillä miljardilla ja tämä kaikki velaksi? Siis velaksi kevennämme nyt verotusta, [Puhemies koputtaa] mikä ei vieläpä toimi tässä tilanteessa. Voisitteko vastata, onko tässä järkeä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-10-22T14:15:20,2025-10-22T14:16:40,Hyväksytty,1.1 2025_100_10,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,Minuutti. — Edustaja Vähämäki., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_11,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Kunnioitettu puhemies! Niin, se on totta, että talouskasvuennusteita on alennettu, mutta kuitenkin kuluvalle vuodelle ne ovat positiivisia, vähän katsoen siitä, keneltä kysyy: Suomen Pankilta ja IMF:ltä vähän matalampia ennusteita, VM:ltä sitten plus 1 ja ensi vuodelle 1,4 ja vuodelle 27 olisi 1,7. Suhdanteille me emme oikein voi mitään. Tullipäätökset heiluttavat tilanteita, ja myös sotatilanne on, mikä on. Työllisyystilanteen osalta työllisyys kasvaa vasta vuosina 26—27. Kotitalouksien säästöaste on aika iso. Se tulee kyllä nostamaan myöskin kansantalouden kasvua tulevina vuosina, kun yksityinen kulutus lähtee kasvuun. Velkasuhde on nouseva mutta vakautuu hetkellisesti vuonna 27. Mitä tässä täytyy nyt tehdä? Me olemme tehneet niin, että ostovoimaa on kasvatettu kotitalouksille. Sitten investointien osalta on luotu myöskin mahdollisuuksia saada tänne ulkomaisia investointeja. [Puhemies koputtaa] Matkailun osalta meidän täytyy saada myöskin lisää matkailua ulkomailta tänne.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2025-10-22T14:16:40,2025-10-22T14:17:53,Hyväksytty,1.1 2025_100_12,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_13,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri puhuu tietysti aivan aiheellisesti vaikeasta taloustilanteesta. Suomi velkaantuu ennätysvauhtia. Tämä yhteinen sopu velkaantumisen hillitsemisestä, niin kutsuttu talouden turvavyö, taitaa tulla tarpeeseen, ei vähiten tämän hallituksen hövelin tulopolitiikan takia, joka on ollut omiaan kiihdyttämään, kaasuttamaan tätä meidän velkaantumistamme. Merkillepantavaa tässä lisätalousarviossa on todella tämä verotulojen pudotus, ja tässä tilanteessa ei kyllä kannattaisi omin päin ryhtyä poraamaan reikiä tai jopa ammottavia aukkoja valtion tulopohjaan, kuten, ikävä kyllä, tämä hallitus on kunnostautunut tekemään. Minulla olisi kaksi kysymystä ministerille: Voitteko te, ministeri Purra, realismin ja vastuunkannon ja tulevaisuususkon nimissä hyvillä mielin todella seistä tämän yhteisöveroalen takana, kun kuitenkin asiantuntijat pitävät sitä tehottomana keinona ja tuhlailevana veropolitiikkana? Vastaako tämä teidän mielestänne sitä hyvää periaatetta, jota olette täällä halunneet julistaa? Ja toinen kysymys: täällä puhutaan mielellään siitä, miten paljon te olette sopeuttaneet, mutta mikä todellisuudessa on tämän hallituksen itse asiassa nettosopeutus tällä kaudella, jos otetaan huomioon todella myös nämä tuloihin liittyvät päätökset?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-10-22T14:17:53,2025-10-22T14:19:11,Hyväksytty,1.1 2025_100_14,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,Edustaja Sarkkinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_15,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lisätalousarvio kertoo ennen kaikkea talouden huonosta vedosta, ja velkaantuminen vain kasvaa. Verotuloarviota alennetaan 700 miljoonalla eurolla, ja kun katsotaan tämän vuoden kaikki lisätalousarviot yhteen, niin verotuottoarviota on tuotu alaspäin jo yksi ja puoli miljardia euroa. Se kertoo tästä tilanteesta. Vaikka hallitus on kuinka leikannut, niin velkasuhde sen kuin kasvaa. Näyttääkin siltä, että pienituloisilta leikkaaminen ei ole lopulta vahvistanut julkista taloutta, vaan on käynyt niin, että kun on leikattu pienituloisilta, on leikattu julkisista palveluista ja on korotettu arvonlisäveroa, niin on heikennetty ostovoimaa ja heikennetty kysyntää. Se on puolestaan leikannut kasvua, se on kasvattanut työttömyyttä, se on alentanut verotuloja ja johtanut velkasuhteen kasvuun ennestään. Leikkauspolitiikka on siis kääntynyt tavoitettaan vastaan, ja velkasuhde on lähtenyt sen kuin vain nousemaan. Täytyy siis todeta, [Puhemies koputtaa] että hallituksen tekemien sopeutusten kohdennus, mitoitus ja ajoitus ovat tulosten valossa epäonnistuneet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-10-22T14:19:11,2025-10-22T14:20:24,Hyväksytty,1.1 2025_100_16,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_17,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tämä hallituksen talouspolitiikan tulostaulu näyttää erittäin huolestuttavalta. Suomen julkinen talous velkaantuu eniten Euroopassa, myös meidän työttömyytemme on noussut ihan kärkiluokkaan — kohta olemme tippumassa Euroopan unionin huonoimmaksi työttömyydessä — ja mitä tämä lisätalousarvio näyttää? Tämä näyttää verotulojen romahdusta 700 miljoonaa, ja kyllä se kertoo siitä, että nyt ei ole kuluttajilla luottamusta ja kasvua ei ole syntynyt ja tässä tulos. Ministeri, te puhuitte äsken tuossa puheenvuorossanne järkevästä veropolitiikasta, ja minäkin olisin osaltani nostanut sen kysymyksen, että kun olemme tässä taloudellisessa tilanteessa, niin meillä ei luulisi olevan ihan kaikkeen varaa. Minusta esimerkiksi meillä ei pitäisi olla varaa kaikkein rikkaimpien ja kaikkein varakkaimpien veronkevennyksiin, vaan pitäisi laittaa nämä veronkevennysvarat pieni- ja keskituloisten ostovoimaan. Samalla tavalla kysyisin myös yhteisöverosta: [Puhemies koputtaa] yli 800 miljoonaa hallitus on valmis löytämään rahaa yhteisöveron kevennykseen, [Puhemies: Minuutti!] jota asiantuntijat pitävät varsin tehottomana ja kalliina.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-10-22T14:20:25,2025-10-22T14:21:39,Hyväksytty,1.1 2025_100_18,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_19,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvä, kun tuli tässä puheeksi, mihin raha riittää. Mietin, kun äsken tuota romutuspalkkioasiaakin käsiteltiin, että kun olette leikanneet esimerkiksi yksityisteistä rahat mutta sitten rahaa riittää romutuspalkkioon, niin onko tässä järkeä? Eikö ennemmin kannattaisi laittaa maakuntien yksityistiet kuntoon? Varsinainen kysymykseni koskee valtatie 9:ää. Siellä herättiin painajaiseen kyllä, kun aluksi sanottiin, että nyt se Ysitie vihdoin toteutetaan, ja sitten ilmoitettiinkin, että ei sitä tulekaan. No, me olemme tietysti maakunnassa ihmetelleet, kenen vika tämä on. Miksi hallitus nyt tekee näin? Tiesimme, että ministerit Purra ja Ranne ovat esittäneet sitä. Se on siellä pohjissa. No, täällä ei montaa kokoomuslaista ole. Me emme tiedä, ottiko sen kokoomus pois, mutta sitten maakuntalehdessä syytettiin RKP:tä. Helppohan se on RKP:tä syyttää, kun heillä ei ole edustajaa koko maakunnassa. Mikä sotku tämä on? Miksi tällaisia lupauksia annetaan? Ja sitten me Pirkanmaalla olemme nolla euroa saaneet kehittämishankkeisiin, nolla euroa kolmesta miljardista. Miksi te kohtelette meitä näin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-10-22T14:21:40,2025-10-22T14:22:52,Hyväksytty,1.1 2025_100_20,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_21,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Lisätalousarvion valitettavin seikka on verotuloarvion tarkistaminen alaspäin. Talous ei ole lähtenyt käyntiin odotetusti, ja kasvanut ostovoima siirtyy tällä hetkellä kulutuksen sijaan säästöön. Huolestuttavia ovat myös kasvaneet työttömyysluvut, mutta niissä näyttää olevan paljon kyse uusien työnhakijoiden aktivoitumisesta. Positiivisia työllisyysuutisiakin on nyt ilmassa. Jäämurtajayhteistyö tuo valtavan nosteen työllisyyteen, ja eilen julkaistujen työllisyystilastojen mukaan työllisyys on nyt nousussa. Työllisiä on 16 000 enemmän kuin vuosi sitten. Positiivista on myös, että työllisyys on nousussa juuri yksityisellä sektorilla. Kysyn valtiovarainministeriltä: miltä julkisen talouden näkymät nyt näyttävät, ja onko mahdollista, että ensi vuonna verotuloarvioita voitaisiin säätää vaihteeksi ylöspäin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-10-22T14:22:52,2025-10-22T14:23:48,Hyväksytty,1.1 2025_100_22,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,Edustaja Vuornos., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_23,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Henrik,Vuornos,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama sana tästä lisätalousarviosta, joka on käsittelyssä: Ensinnäkin kiitos valtiovarainministerille, että tässä vaikeassa taloustilanteessa lisätalousarviossa on harrastettu pidättyväisyyttä. Se ei ole mikään jakolisätalousarvio, vaan enemmän tämmöinen teknisluonteinen arvio. Eniten lisää rahaa menee terveydenhuollon valmiuteen ja rokotteiden hankintoihin, joita varmaan laajasti ympäri salin pidetään perusteltuina, ja rahaa säästyy asumistuesta, yllättäen. Tässä salissa on vuosia puhuttu siitä, että asumistukeen menee valtaisat summat rahaa, ja on nyt ilo korjata asumistuen menoarviota tältä vuodelta alaspäin. Ehkä tähän ostovoimaan ja kasvuun: On hienoa, että hallituksen päätöksillä ja palkkaratkaisuilla ja korkojen laskulla ostovoima kääntyy ensi vuonna kasvuun, ja sitä kautta varmasti ensi vuonna meillä on myönteisempää kehitystä näissä verotuloarvioissa. Eli verotulot eivät lähde kasvuun mitenkään muuten kuin talouden kasvulla, ja sen keskeinen moottori on ihmisten kasvava ostovoima.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Henrik Vuornos,911828,2025-10-22T14:23:48,2025-10-22T14:24:55,Hyväksytty,1.1 2025_100_24,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_25,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ajattelin tässä puheenvuorossa puhua hyvinvointialueista ja hyvinvointialueitten merkityksestä. Pieni lukusarja: Pirkanmaan hyvinvointialueen ulkopuoliset ostot ovat 1,2 miljardia euroa, kahden jäänmurtajan verran, vuodessa. Kun Pirkanmaan hyvinvointialue on kymmenen prosenttia Suomesta, niin hyvinvointialueet tilaavat 20 jäänmurtajan verran vuodessa ulkopuolisia hankintoja. Sillä on iso merkitys. Olen huomannut, että nyt meillä Pirkanmaallakin hankintojen lukusarjat ovat niin, että vuonna 26 ollaan samalla tasolla viime vuoden hankintojen kanssa, niin että se on otettu haltuun siellä. Se on hyvä suunta. Mutta se, minkä takia johdattelin tähän hyvinvointialueeseen: Nyt meillä on alijäämän kattamislainsäädäntöön pidennys tulossa, mutta kun Itä-Suomen hallinto-oikeus otti kantaa Etelä-Karjalan talousarvioon, niin miten hallitus aikoo toimia tässä? [Puhemies koputtaa] Hyvinvointialueet tarvitsevat tiedon siitä, niin etteivät ne pysy tämmöisessä lainvastaisessa tilanteessa, [Puhemies: Minuutti!] kun tehdään talousarvioita. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-10-22T14:24:56,2025-10-22T14:26:10,Hyväksytty,1.1 2025_100_26,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,Edustaja Honkonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_27,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan tästä, minkä edustaja Lyly edellä nosti esille. Nyt tässä lisätalousarviossa on kahden ja puolen miljoonan euron lisäys tähän hyvinvointialueiden lisärahoitukseen, ja nyt kun tätä lakia säädettiin, niin silloin perustuslakivaliokuntahan piti aivan keskeisenä sitä, että hyvinvointialueilla tulee näiden lakisääteisten, tämän talon säätämien tehtävien täyttämiseen olla mahdollisuus valtiolta saatavaan lisärahoitukseen silloin, kun se taloudellinen tilanne sitä vaatii. Nythän tämä Etelä-Karjalan tilanne on kyllä todella erikoinen, koska hallinto-oikeus totesi lainvastaiseksi tämän taloussuunnitelman, joka on alijäämäinen, ja sitten samaan aikaan valtiovarainministeri on hyvinvointialueille antanut ohjauskirjeen, jossa kehotetaan olemaan hakematta tätä lisärahoitusta valtiolta, ja monet muut alueet, kuten Keski-Suomi, ovat taloudellisesti todella vaikeassa tilanteessa johtuen tässä rahoitusmallissa ilmenneistä ongelmista. Kysymykseni kuuluukin: aikooko hallitus nyt tätä lisärahoitusta osoittaa, ja jos ei aio, niin aiotteko sitten muulla tavalla korjata tämän lainvastaisen tilanteen, esimerkiksi tätä rahoituslakia korjaamalla? Vielä ehtisitte ennen vaalikauden loppua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-10-22T14:26:13,2025-10-22T14:27:26,Hyväksytty,1.1 2025_100_28,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_29,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Arvoisa puhemies, arvoisa valtiovarainministeri! Turvallisuus ja terveys on varmasti ihmisille ja kansalle semmoinen hyvin tärkeä seikka, mitä kansa arvostaa. Nythän on tässä lisätalousarviossa tulossakin rahaa hyvinvointialueille, elikkä lisärahoituksen maksamiseen varautumiseen ehdotetaan kaksi ja puoli miljoonaa euroa. No, soteuudistushan oli mikä oli, ja sen korjaamiseen kyllä tarvitaan paljon vielä voimia. Se oli epäonnistunut hanke. Puolustusvoimien terveydenhuollon poikkeusoloihin varautumiseen ehdotetaan 104,3 miljoonaa euroa. Se on merkittävä juttu, ja kyllähän se on tärkeä. Se on vaan fakta, että sota on tässä lähellä ja meidän tulee varautua monenlaisiin asioihin. On hienoa, että ostovoima lisääntyy ja palkansaajien verotus kevenee. Myös polttoaineiden verotus kevenee. Että on täällä tämmöisiä positiivisia asioitakin tullut. Mutta tosiaan terveys ja turvallisuus ovat niitä tärkeitä asioita, mihinkä tarvitaan panostusta, todellakin. Näen kyllä, että hallitus on vienyt eteenpäin tätä Suomen ja kansalaisten hyvinvointia. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-10-22T14:27:26,2025-10-22T14:28:35,Hyväksytty,1.1 2025_100_30,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_31,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Heinosen heitto oppositiolle siitä, että jotenkin pelkäisimme kasvua tai näkisimme siitä painajaisia, oli kyllä todella ala-arvoinen. Me täällä oppositiossa varmasti tunnemme todella kaikkein eniten huolta yhteiskunnassa heikossa asemassa olevista ihmisistä, ja me todella Suomessa tarvitsemme taloudellista kasvua. Nykyisen hallituksen aikana kasvua ei ole ollut, ja vaikka sitä on luvattu ja vaikka uskotaan tietysti, että sitä tuleekin, niin näyttää kyllä todella huolestuttavalta tämä hallituksen tilanne. Minulla on tuossa vieressäni meidän varsinainen budjettikirja, niin kuin monen muunkin pöydällä, ja täällä on alussa tuloarvioiden sivulla 35 toteamus siitä, että ylimmän marginaaliveroasteen alentamisesta vähenevät verotulot 506 miljoonaa euroa, ja sitten vähän sen yläpuolella, että pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämisestä 463 miljoonaa. Tämä on siis suhde: pieni- ja keskituloiset, joita on 98 prosenttia väestöstä, 463 miljoonaa hyötyä, ylimmät ryhmät, joita on pari kolme prosenttia väestöstä, reilusti enemmän. Tämä on hallituksen eriarvoistavaa veropolitiikkaa. [Petri Honkonen: Saat mitä tilaat! — Timo Heinonen: Aika suora syytös!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-10-22T14:28:37,2025-10-22T14:29:58,Hyväksytty,1.1 2025_100_32,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_33,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että me reilusti puhumme, mikä on Suomen valtiontalouden tilanne: velkaa velan päälle. Meidän pitäisi nyt tehdä iso suunnanmuutos tässä hommassa. Se, että otamme velkaa, on huonoin ratkaisu. Meidän pitää saada tätä tulopuolta lisää ja nimenomaan nämä valtavat turhat menot poistaa. Meillä valtava tulotappio syntyy siitä, kun me tuhoamme suomalaisia metsiä ja poltamme ne energiaksi. Tämä on lopetettava. Euroopan unioni määräilee meidän budjetista. Sillä ei ole mitään asiaa tulla meidän budjettiasiaa määräilemään kaiken maailman ilmastosäännöillä. Nämä väärät päästöluvut, mistä olen teille, kunnioitettu ministeri, puhunut sen kymmenen kertaa, on oikaistava. Sieltä saa helposti noin 5—7 miljardin euron säästön heti, kun tehdään järkevästi, ja pystytään tekemään, kun ollaan itsenäinen valtio. Toinen juttu, arvoisa, kunnioitettu ministeri ja arvoisa puhemies, on se, että Itä-Suomea on taas kyllä lyöty isolla nuijalla päähän. Hankkeita ei ole juurikaan mitään. Kun on Itä-Suomesta puhuttu, ne ovat lähinnä menneet tuonne Ohtaansalmen länsipuolelle, [Puhemies koputtaa] mutta Pohjois-Karjala, kotimaakuntani, on saanut turpiin oikein kunnolla. Toivon, kunnioitettu ministeri, [Puhemies koputtaa] että ottaisitte tämän vielä vakavammin. [Puhemies: Minuutti!] Pari pientä hanketta toivoisin lisää, koska siellä on huutava hätä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-10-22T14:29:58,2025-10-22T14:31:15,Hyväksytty,1.1 2025_100_34,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,Edustaja Eerola., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_35,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen edustaja Hoskosen äskeisen puheenvuoron kanssa muuten täysin, täsmälleen samaa mieltä, mutta mitä loppuun tuli, niin siitä täytyy olla pikkasen kyllä eri mieltä. Nimittäin kotimaakuntani Kymenlaakson ja myös Etelä-Karjalan puolesta lausun isot kiitokset hallitukselle näistä lisäpanostuksista ja totean, että täysin ei olla unohdettu itärajan vieressä olevia maakuntia, koska myös Kymenlaakso ja Etelä-Karjala ovat rajalla, etenkin jos merirajakin lasketaan mukaan. Monesti hallitusta moititaan siitä, että otetaan velkaa ja otetaan velkaa. No, sitten seuraavassa yhteydessä samat henkilöt moittivat meitä likipitäen kaikista niistä sopeutustoimista, joita teemme, jotta emme joutuisi ottamaan lisää sitä velkaa. Suunnilleen 88 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen on tämä velka, ja ilman näitä sopeutustoimia, mitä täällä moititaan, olisi paljon enemmän. Todella tyytyväinen olen tähän parlamentaarisesti sovittuun velkajarruun, johon kaikki vastuulliset puolueet täällä sitoutuivat. [Timo Heinonen: Ja pari muutakin!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-10-22T14:31:15,2025-10-22T14:32:23,Hyväksytty,1.1 2025_100_36,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,Edustaja Kaarisalo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_37,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todella saimme juuri uusimmat tiedot siitä, miten Suomi velkaantuu tällä hetkellä kaikkein rajuiten Euroopassa. Ja aivan näillä näppäimillä on odotettavissa sekin, että työllisyytemme on kaikista heikoin, joten, edustaja Heinonen, voin vannoa, että me todella, todella toivomme tätä kasvua, koska seuraava hallitushan tämän teidän sotkunne sitten siivoaa. Huolenaiheeni liittyy nyt nimenomaan tähän veropohjan rapautumiseen. On hyvin vaikea perustella asiapohjaisesti valtion tulorahoituksen tietoista heikennystä tässä tilanteessa, koska on tiedossa, että nämä kaikkein rikkaimpien veronkevennykset ja yhteisöveron alennus eivät tuo sitä toivottua talouskasvua eivätkä ne maksa itseään takaisin vaan itse asiassa aiheuttavat velkaantumista pitkälle tulevaisuuteen. Tämä on mielestäni vastuutonta, ja kysyisin ministeriltä: pitääkö hallitus todella tätä perusteltuna?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-10-22T14:32:28,2025-10-22T14:33:35,Hyväksytty,1.1 2025_100_38,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_39,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun kuuntelee tätä vihervasemmistoa, niin kyllä tässä sellainen tunne tulee, että ”happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista”. [Pia Viitanen: Voi voi!] Täällä sanotaan, että huolestuttavalta tämä tilanne näyttää. Tämä on tätä teidän jatkuvaa synkistelyä. Talouskasvu on käynnistymässä ja vauhdittumassa. Yritykset eivät enää, arvoisa oppositio, synkistele, elinkeinoelämän barometriin kun tutustutte. Odotus myös omasta taloudesta vahvistuu, kun tutustutte kuluttajabarometriin. Pehmeiden mittareiden lisäksi myös kovat mittarit antavat nyt jo signaaleja siitä, että tässä on talous lähdössä kasvuun. Kansantalouden tuotanto kääntyy kasvuun, elokuun bkt oli jo positiivinen, investointeja lisää, tilauskirjat täyttyvät. Arvoisa oppositio, tämä tilanne ei ole niin synkkä, minkälaiseksi te haluatte sitä maalata, vaan nyt olemme pääsemässä kiinni siihen talouskasvuun, haluatte te sitä tai ette.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-10-22T14:33:35,2025-10-22T14:34:43,Hyväksytty,1.1 2025_100_40,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_41,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Myönnän, että joka ilta ristin käteni nukkumaan mennessä, että tämä talous tästä kääntyisi. Mutta kun edustaja Heinosta kuuntelen, niin hän on vähän kuin rikkinäinen kello, joka näyttää kyllä oikeata aikaa aina kaksi kertaa vuorokaudessa, koska muistan, että te, edustaja Heinonen, sanoitte jo kaksi vuotta sitten, että älkääs nyt synkistelkö, että kyllä se siellä kulman takana kasvu koittaa. No valitettavasti ei ole vielä näkynyt, ja kun tätä lisätalousarviota katsotaan, niin eiväthän nämä verotuloarviot nyt tipahda ihan vaan tuosta noin, vaan taustallahan on nimenomaan se, että meillä on ollut aivan liian heikko talous- ja työllisyyskehitys, mihin hallitus on oman politiikkansa perustanut. [Eduskunnasta: Ja heikko hallitus!] Ja nyt kun sitten pitäisi tehdä käänne — koska meillähän edellytyksiä Suomessa on, ja toivotaan, että tämä lähtee — niin ei nyt ainakaan omin toimin pitäisi omaa tulopohjaa lähteä rapauttamaan. Siksi tämä yhteisöveroale, joka on siis miltei 900 miljoonaa vuodessa ja rapauttaa meidän veropohjaa, on täysin edesvastuuton toimenpide tässä vaiheessa, kun meidän kai käsittääkseni yhdessä pitäisi sitä velkajarrua painaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-10-22T14:34:43,2025-10-22T14:35:55,Hyväksytty,1.1 2025_100_42,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,Edustaja Oinas-Panuma., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_43,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aloin miettiä sitä synkistelyasiaa, että onko se siis synkistelyä, jos toteaa tosiasiat, että meillä on tosiaan hirmuinen velkaantuminen käynnissä ja työllisyysluvut ovat surkeita. Että kai sen saa sitten ääneen sanoa, jotta sille asialle jotain myös huomattaisiin tehdä. Hallitukselle kiitosta voisin antaa tästä nuorten rekrytointituesta, joka tuolla on. Se on varmasti hyvin hyödyllinen, joskaan ei välttämättä koko meidän tilannetta varmastikaan pelasta, mutta jokainen uusi työllinen, mikä me saadaan, on tärkeä. Erityisen huolestunut olen tällä hetkellä maamme sosiaali- ja terveyspalveluitten tilanteesta ja nimenomaan tästä rahoitustilanteesta. Saatiin Etelä-Karjalasta hyvin surullisia uutisia, jotka ollaan varmasti kaikki luettu, ja varmaan myös yhteisesti jaetaan se huoli, että ihmisten pitää sinne hoitoon päästä ja hyvinvointialueitten rahoitus pitää saada toimimaan. No, tässä nyt on sitten kaksi vuotta vähän niin kuin odoteltu, milloin sinne sitten tehtäisiin niitä tarpeellisia muutoksia, ja niitä ei oikein vielä ole näkynyt. Haluaisinkin kysyä ministeri Purralta ja yleisestikin hallituksen päästä, kun perussuomalaisten ministereillä on kuitenkin tässä isoin vaikutusvalta salkkujensa puolesta: oletteko te samaa mieltä ministeri Adlercreutzin kanssa siitä, että tätä rahoituslakia pitäisi muuttaa, [Puhemies koputtaa] ja minkälaisella aikataululla sen sitten hoidatte kuntoon?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-10-22T14:35:56,2025-10-22T14:37:10,Hyväksytty,1.1 2025_100_44,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,Minuutti. — Edustaja Nieminen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_45,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä lisätalousarvio on ennen kaikkea turvallisuuden ja vakauden budjetti. Hallitus vahvistaa Suomen sisäistä turvallisuutta tilanteessa, jossa uhkakuvat ovat moninaisia rajaturvallisuudesta kyberuhkiin ja järjestyksen ylläpitoon kotimaassa. Rajaturvallisuushankkeet etenevät, vaikka toimitusviiveitä on ollut. Maksatukset aikataulutetaan hallitusti ilman holtitonta menopiikkiä. Tämä kertoo vastuullisuudesta. Pidämme rajat kunnossa ja veronmaksajien rahat kurissa. Samalla Puolustusvoimien terveydenhuollon varautumiseen panostetaan yli 100 miljoonaa euroa. Se on konkreettinen toimi, joka vahvistaa koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Poliisin ja pelastustoimen rooli on keskeinen sisäisen turvallisuuden turvaamisessa. Hallitus huolehtii, että viranomaisilla on resurssit ja toimivaltuudet hoitaa työnsä ja että heidän työtään arvostetaan. Kuten olemme aiemmin todenneet, jokainen hyökkäys poliisia, pelastajaa ja ensihoitajaa kohtaan on hyökkäys yhteiskunnan perustaa vastaan. Arvoisa puhemies ja ministeri! Hallitus huolehtii myös rajan toisella puolella tapahtuvasta. Ukrainaa tuetaan ja varautumista vahvistetaan. Me ymmärrämme, [Puhemies koputtaa] että kansallinen ja sisäinen turvallisuus kulkevat käsi kädessä. [Puhemies: Minuutti!] Tämä lisätalousarvio on osoitus siitä, että Suomi pidetään turvassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-10-22T14:37:10,2025-10-22T14:38:28,Hyväksytty,1.1 2025_100_46,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,Edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_47,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia ministerille rehellisestä kuvasta taloustilanteesta, niin kuin aina: Euroopan kovinta vauhtia heikkenevä talous, Euroopan toiseksi korkein työllisyys, viime vuoden syyskuusta tämän vuoden syyskuuhun 32 000 työtöntä lisää. Mistä se talouden heikko kehitys johtuu? Se johtuu juuri tästä työllisyydestä ja kasvun puutteesta. On se hyvä, että Heinonen uskoo tulevaisuuteen. Korkeimmat luvut tulevan vuoden kasvuennusteista kuultiin tänään, yli kaksi prosenttia — vai kaksi prosenttia — samaan aikaan kun Etla ja rahalaitokset ennustavat alle yhden prosentin kasvua. Se on siellä nurkan takana — se on hienoa, että sitä positiivisuutta riittää. Pakko on hallituksen myös tunnustaa, että ovat epäonnistuneet eri veroratkaisuissa, ja yhteisövero on kyllä tulonsiirto suoraan. Ihmettelen, että tässä tilanteessa näperrellään vielä joitain kahden kolmen sentin polttoaineveroalennuksia, jotka maksavat kymmeniä miljoonia. Pistettäisiin sinne nuoriin pitkäaikaistyöttömiin ja alempaan tieverkkoon se raha. Se 2—3 senttiä ei näy mittarilla missään. [Puhemies: Minuutti!] Tämä ei ollut ensimmäinen kerta. [Mira Nieminen: 1,51!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-10-22T14:38:28,2025-10-22T14:39:45,Hyväksytty,1.1 2025_100_48,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_49,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos, valtiovarainministeri, että olette jatkaneet tätä sitkeää, pitkäjänteistä linjaa ja menosopeutuksia. Suomella on vielä toivoa, kun saimme parlamentaarisen sovun tästä velkajarrusta. Se on vastuullista politiikkaa. Nyt odotamme vain, mitä puolueet ilmoittavat, mistä säästäisivät. Kotitalouksien kulutuksen suhteen ollaan nähty piristymistä. Haluaisin kysyä, arvoisa valtiovarainministeri: Mitä voisimme tehdä tälle Kiinan krääsäkaupalle? Yli 50 miljoonan paketin on arvioitu tulevan tänä vuonna Suomeen pelkästään Kiinan krääsäkaupoista. Miten voisimme kääntää kotimaista kulutusta tänne kohti meidän markkinoita?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-10-22T14:39:45,2025-10-22T14:40:39,Hyväksytty,1.1 2025_100_50,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,Edustaja Laine-Nousimaa., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_51,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen myös erittäin huolissani hyvinvointialueiden rahoituksesta, kuten tässä myös useammat muut edustajat, mutta yhteen yksityiskohtaan haluan puuttua. Hämmästyneenä Pirkanmaalla on jouduttu seuraamaan hallituksen poukkoilua valtatie 9:n peruskorjauksen rahoituksessa. Ensin syyskuun lopulla kerrottiin, että raha tulee, se oli sinne kirjattu, ja nyt sitten perjantaina 10.10. se raha olikin sieltä poistettu. Miten tällainen poukkoilu voi olla mahdollista? Se on aivan kestämätöntä alueelle, jossa joudutaan kyseisellä tiellä kulkemaan päivittäin tietäen, että matkalla on erittäin vaarallisia risteyksiä. Valtatie 9 on Suomen vilkkaiten liikennöity kaksikaistatie. Se on kiistatta tutkimustenkin mukaan ollut todella vaarallinen ja todella käytetty tie. Nyt on todella korkea aika saada tuon tien perusparannus ja korjaus talousarvioon. Se myöskin tuo alueille työllisyyttä ja tulevaisuusinvestointeja. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-10-22T14:40:41,2025-10-22T14:41:51,Hyväksytty,1.1 2025_100_52,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Täällä on vielä kolme vastauspuheenvuoroa, ja sen jälkeen ministerin puheenvuoro. — Edustaja Riipi.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_53,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä lisätalousarvion kahden ja puolen miljoonan euron lisämääräraha hyvinvointialueille on täysi vitsi. Me ollaan täältä oppositiosta jo parin vuoden ajan kerrottu, että toimintaympäristö on muuttunut niin paljon, että me tarvitaan se rahoituslain avaaminen, ja te ette ole ottaneet asiaa kuuleviin korviin. Nyt esimerkiksi meillä Lapissa on se tilanne, että arviointimenettely on käynnissä ja kokonainen keskussairaala ollaan ajamassa alas, vuodeosastoja ollaan ajamassa alas, päivystyksiä ollaan supistamassa, ihmisten palveluja ollaan romuttamassa. Kyllä tämä tilanne on niin vakava, että ihan aidosti nyt se RKP:n avaus rahoituslain avaamisesta pitää ottaa tosissaan. Minä sanoisin näin, että me oppositiossa ei olla huolissaan siitä, että talouskasvu lähtee käyntiin, vaan me ollaan huolissaan siitä, että ihmisten palvelut romuttuvat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-10-22T14:41:57,2025-10-22T14:42:49,Hyväksytty,1.1 2025_100_54,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_55,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Arvoisa puhemies, arvoisa valtiovarainministeri! Toivoa paremmasta huomisesta on, kun Suomen taloutta hoidetaan vastuullisesti ja huolehditaan, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta säilyy myös seuraaville suomalaisille sukupolville. Väestön ikääntyessä meillä ei ole varaa menettää nuoriamme. Siksi tämä hallitus satsaa tämän lisätalousarvioesityksen myötä myös nuorten rekrytointitukeen 30 miljoonalla eurolla. Rekrytointituen tarkoitus on ennen kaikkea saada nuorisotyöttömyyttä vähennettyä ja saada nuoret työn syrjään kiinni. Samalla myös ehkäistään syrjäytymistä, joka on kallista sekä syrjäytyneille inhimillisesti että Suomelle rahallisesti. Arvoisa puhemies! Tämänkin lisätalousarvion myötä on entistä selvempää, että töitä Suomen talouden eteen on tehtävä edelleen. Minkälainen tahansa seuraava hallitus onkaan, tulee sen jatkaa tällä valtiovarainministeri Purran viitoittamalla terveen taloudenpidon linjalla. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-10-22T14:42:49,2025-10-22T14:43:57,Hyväksytty,1.1 2025_100_56,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,Edustaja Siponen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_57,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun oli väylistä ja infrahankkeista puhe, niin kyllähän ehdottomasti tässä tilanteessa kannattaa satsata näihin nykyisiin väyliin, tiestöön, ja laittaa ne uudet miljardihankkeet hyllylle. Täällä oli juuri vieraita Lapinlahdelta Pohjois-Savosta, ja sieltäkin löytyy monta huonokuntoista tietä, jotka odottavat sitä korjausta. Arvoisa rouva puhemies! Ministeri nosti esiin nämä valtionvelan korot ja sen, kuinka ne ovat poissa kaikista palveluista. Tässä kohtaa minua kiinnostaa se, mikä on tämän suurtyöttömyyden hinta meidän valtiontaloudelle. Te, arvoisa valtiovarainministeri ja hallituspuolueet, lupasitte tähän maahan 100 000 uutta työpaikkaa. Nyt ollaan siitä tavoitteesta jäljessä 180 000 työpaikkaa. Tämän 100 000 työpaikan plusmerkkinen hinta oli kaksi miljardia. Nyt haluan kysyä valtiovarainministeriltä: mikä on tämän epäonnistumisen ja suurtyöttömyyden hinta, koska se on kaikki myöskin pois sieltä kouluista, päiväkodeilta ja sairaaloista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-10-22T14:43:57,2025-10-22T14:45:11,Hyväksytty,1.1 2025_100_58,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Ministeri Purra, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_59,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuossa avauspuheenvuorossani toivoin, että esimerkiksi velkajarrun osalta saavutettu, lähes koko salin täyttänyt parlamentaarinen sopu olisi vähentänyt populismia tässä salissa, mutta valitettavasti en sitä laajasti vielä huomannut. On hyvin surullista tässä tilanteessa, kun hallitus reagoi turvallisuustilanteeseen, laitamme huomattavasti lisää rahaa puolustukseen ja varautumiseen ja teemme toimia ja lisätalousarvioita, joissa käytännössä ei lisätä rahaa mihinkään muualle kuin välttämättömään, että meitä silti syytetään muun muassa siitä, että Suomessa ei ole ollut aitoa kasvua käytännössä 18 vuoteen, tai siitä, että työttömyystilanne on tällä hetkellä Suomessa erityisen heikko. Tästä aiheesta on viime viikolla vastattu välikysymykseen, joten en siihen hirvittävän paljon tarkemmin mene. Uskoisin, että kaikilla pitäisi olla tiedossa, mihin tämä liittyy. Mutta oppositio edelleen haluaa esittää sellaista narratiivia, että nämä meidän välttämättä tekemät sopeutustoimet, joita siis seuraava hallituskin tulee jatkamaan, ovat syy siihen, että tässä maassa ei ole talouden kasvua, tai syy siihen, että meidän työttömyyslukumme ovat niin karmeat. Mutta tämä ei pidä paikkaansa, ja olen sen kymmeniä ja kymmeniä kertoja tästä pöntöstä sanonut. Mitä tulee sitten näihin positiivisempiin uutisiin, joita ainakin salin toiselta puolelta haluttiin myös tunnistaa, on hyvä ymmärtää, että nämä uudistukset, joita hallitus tekee, erilaiset investoinnit, kasvutoimet, tulevat näkymään. Ne ovat välttämättömiä sen rinnalla, että me teemme talouden sopeutustoimia. Nyt onneksi ostovoima paranee suorastaan harppauksin, monestakin syystä, niin palkkojen kehittymisen, korkojen normalisoitumisen ja heikon inflaation myötä kuin myös hallituksen tekemien veroratkaisujen myötä, jotka ensi vuonna palkansaajan verotusta keventävät. Tämän hallituksen aikana työssäkäyviin lapsiperheisiin kohdistuvia veronalennuksia tehdään 1,8 miljardia euroa. Tämä on erittäin merkittävä luku, ja siitä valtaosa kohdistuu pieni- ja keskituloisiin. Edustaja Lindén ehti lähteä, mutta olisin korjannut tätä hänen laskutoimitustaan liittyen näihin ylimpien marginaalien laskuun. Siinä ei huomioitu sitä, että näissä ylimmissä tulodesiileissä vastaavasti jätetään indeksitarkistus tekemättä. Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraattien lausahdus siitä, että tällä hallituskaudella velkaa lisätään ja lisätään, on tietenkin lukujen valossa varsin perusteltu, mutta se, mikä teiltä jää huomaamatta, on se, että omilla toimillanne sitä kerrytettäisiin vielä huomattavasti enemmän. Verotulojen pudotus johtuu siitä, että taloudellinen toiminta on ollut heikkoa. Tämä kohdistuu erityisesti arvonlisävero- ja valmisteveropuoleen. Kun kulutuskysyntä on heikkoa, niin silloin verotulokertymille tapahtuu juuri näin. Verotulot saadaan kasvuun talouskasvulla, ja sitä kohti tämä hallitus on menossa nimenomaan omilla uudistuksillaan ja toimillaan. Tässä tilanteessa, kun sekä talouden että osin turvallisuuden ympäristö on vaikea, täällä hallituksessa paineita pitää kestää. Me emme saa perääntyä sen paremmin säästötoimista kuin niistä välttämättömistä uudistuksista, joita olemme tehneet ja tulemme entisestäänkin tekemään. Valmisteilla on myös uusi kasvupaketti. Sosiaalidemokraattien vastustus erilaisiin veronalennuksiin tuli jälleen hieman yllätyksenä. Ymmärrän toki, että keskitytte yhteisöveroon, mutta se ei ole tässä lisätalousarviossa eikä edes ensi vuoden asia. [Pia Viitasen välihuuto] Sen sijaan ensi vuonna on merkittävät työn verotuksen alennukset. Yhteisöveron alennuksella tavoiteltavat hyödyt ovat kuitenkin selviä, [Jouni Ovaska: Kenen mukaan?] eli haluamme yritystoimintaa ja investointeja lisää. Sitten siirrytään keskustan puolelle: Siellä vastustettiin jo muun muassa romutuspalkkiota, eli se oli rahan haaskuuta. Ihmettelen sitten, edustaja Ovaska, miksi te äänestitte äsken kuitenkin tyhjää. Miksi te ette suorastaan sitten vastustaneet tätä? [Jouni Ovaska: Koska ensi viikolla äänestetään hylkäyksestä!] Vt 9: Kuten puheenvuorossani sanoin, marraskuun aikana tehdään näistä tiehankkeista, investoinneista ja väylistä laajempi päätös. Mielestäni se, että vt 9 mahdollisesti viivästyy, on kuitenkin parempi asia kuin se, että sitä ei tulisi ollenkaan, kuten edellisellä hallituskaudella, vaikka ymmärtääkseni tarpeet olivat aivan vastaavat kuin tälläkin hetkellä. Puhemies! Aivan lyhyesti vielä hyvinvointialueisiin. Rahoitusmalli: Itselleni on ollut tiedossa viime kaudelta, kun istuin oppositiossa ja vastustin hallituksen tekemää rahoitusmallia, että se on susi syntyessään, ja nyt me todellakin sen yksityiskohtien kanssa elämme. [Välihuutoja keskustan ryhmästä] Tämä hallitus on lisännyt hyvinvointialueiden rahoitusta miljardeja sinä aikana, kun me olemme istuneet täällä. [Välihuutoja] Jälkikäteistarkistuksella ensi vuodelle lisätään jälleen yli miljardi euroa. Jokainen alueilta tuleva uusien rahoitustarpeiden lainanoton mahdollisuus käsitellään yksittäin, ja niihin ei mitään sen isompaa tässä vaiheessa yleisesti voi sanoa. Mutta tässä lisätalousarviossa erittäin oleellista on huomattava hyvinvointialueiden varautumiseen laitettava lisäpanostus.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-10-22T14:45:11,2025-10-22T14:50:59,Hyväksytty,1.1 2025_100_60,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Kiitokset ministerille. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään, koska tähän varattu aika on kulunut, ja asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_100_61,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. — Siellä jatkuvat puheenvuorot. Ensimmäisenä edustaja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_100_62,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Vuoden kolmannen lisätalousarvion tuloarvio on plussalla erinäisten peruutusten ja tuloutusten ansiosta. Nettolainanotto kasvaa tällä esityksellä siten vain 19 miljoonalla eurolla, mikä on positiivista. Vastuullisen taloudenpidon linja jatkuu, ja sitä pitää jatkaa myös loppukaudella ja tietysti myös tulevilla vaalikausilla. Julkisten menojen ja tulojen kroonista epätasapainoa ei saada hetkessä korjattua. Viime viikolla sovittu velkajarru onneksi osaltaan linjaa sopeuttamistarpeesta. Hienoa, että Suomessa vielä löytyy laajaa parlamentaarista yhteisymmärrystä isoissa linjoissa. Tästä saisivat muut Euroopan maat ottaa oppia. Näiden lisätalousarvioiden valitettava yhteinen piirre on ollut verotuloarvioiden tarkentaminen alaspäin. Tämä johtuu siitä, että talouskasvu toistuvasti viivästyy ja on odotuksiin nähden vaimeampaa. Syynä ovat pitkälti Suomesta riippumattomat syyt. Venäjän käymään hyökkäyssotaan tai Trumpin kauppasodankäyntiin emme voi vaikuttaa, saati EKP:n korkotasoon, joka on suurin yksittäinen syy Suomen talouden haasteille. Itsenäisellä rahapolitiikalla taloutemme tila olisi paljon parempi. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisille ensiarvoisen tärkeää on turvallinen ja toimintakykyinen Suomi. Tässä lisätalousarvioesityksessä on tämän osalta kolme kovaa kärkeä. Ensimmäinen on itärajan ja sisäisen turvallisuuden vahvistaminen. Rajavartiolaitoksen investointeja viedään eteenpäin ja Maahanmuuttoviraston tietojärjestelmiä kehitetään ulkomaalaislain uudistuksen edellyttämällä tavalla. Tämä on konkreettista varautumista ja laillisen järjestyksen turvaamista. Toinen kärki on puolustuksen selkänoja. Ukrainan tukemisesta aiheutuvat korvaushankinnat huomioidaan tilausvaltuuksissa, ja Puolustusvoimien toimintamenoja täydennetään. Samalla hyvinvointialueille korvataan 104,3 miljoonan euron investoinnit, joilla varmistetaan Puolustusvoimien terveydenhuollon valmius poikkeusoloihin. Näin koko yhteiskunnan kyky kestää kriisejä vahvistuu. Kolmas kärki on merilogistiikan ja huoltovarmuuden turvaaminen. Uuden jäänmurtajan hankintaan varataan valtuuksia ja meriliikenteen kilpailukykyä tuetaan. Kun vienti kulkee, suomalainen työ kulkee. Tämä on elinkeinoelämän arkea, ei pelkästään numeroita taulukossa. Tässä yhteydessä on hyvä antaa kiitosta koko valtionjohdolle tärkeästä työstä Yhdysvaltojen kanssa solmitun jäänmurtajayhteistyön suhteen. Telakkateollisuuden vahvistuminen tuo maahamme tuhansia uusia työpaikkoja ja sitä kautta paljon tarvittavia uusia verotuloja. Arvoisa puhemies! Lopuksi talouskurin tehtävä ei ole kurittaa vaan turvata. Kun pidämme menot kurissa, voimme kohdentaa lisää siihen, mikä on välttämätöntä: raja, puolustus, huoltovarmuus, työ ja terveys. Tämä lisätalousarvio vie Suomea jälleen kerran oikeaan suuntaan. — Kiitokset.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-10-22T16:42:01,2025-10-22T16:45:54,Hyväksytty,1.1 2025_100_63,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laine-Nousimaa poissa, edustaja Viitanen poissa. — Edustaja Lyly paikalla. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_64,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lisätalousarvio on sillä tavalla huolestuttavaa luettavaa, että verotulot laskevat yli 700 miljoonaa siitä, mitä tälle vuodelle on ennustettu. Se kuvaa hyvin meidän taloudellista tilaa ja sitä, että kasvua ei ole tullut, ja se näkyy suoraan verotuloissa. Se myös näkyy työttömyysluvuissa. Ne ovat huonot, ja yli 300 000 työtöntä työnhakijaa on tällä hetkellä hakemassa. Siinä työttömyyden sisällä on erityisen huolestuttavaa se, että pitkäaikaistyöttömien määrä viimeisen tilaston mukaan on noussut yli 32 000:lla, yli 50-vuotiaitten yli 8 000:lla ja alle 25-vuotiaitten melkein 5 000:lla. Eli nämä ovat niitä lukuja. Tässä lisätalousarviossa on yksi toimenpide, joka liittyy nuorten työllistämiseen: Tämä 30 miljoonan euron seteli, joka on tarkoitus ensi vuonna ottaa käyttöön. Tämä koskee noin 3 300:aa—4 400:aa, sillä välillä, alle 30-vuotiasta työtöntä. Se on noin kuusi prosenttia koko siitä alle 30-vuotiaitten työttömien joukosta. Se on ensiapu, mutta se ei riitä merkittävään muutokseen. Se on hyvä työkalu, mutta sitä pitäisi laajentaa. Toinen huolenaiheeni on, että hallitus ei ole tehnyt mitään pitkäaikaistyöttömien hyväksi. Tässä ei ole mitään esityksiä pitkäaikaistyöttömien aktivointiin tai muuhun. Olisi ollut erittäin tärkeää, että olisi esimerkiksi sellainen toimenpide, jossa työttömyysturvalla olisi voitu opiskella työvoimapula-ammatteihin tai ‑aloille — tällaisia toimenpiteitä olisi pitänyt olla. 131 000 on tällä hetkellä pitkäaikaistyöttömiä, ja se on jo luku, joka alkaa olla lähellä 90-luvun pahimpia lukuja, eli ollaan todella huolestuttavassa tilanteessa. Olisin kaivannut lisää tälle alueelle toimenpiteitä. Arvoisa rouva puhemies! Hyvinvointialueille täällä ei ole kovin isoja lukuja, mutta haluaisin vain todeta, että hyvinvointialueilla on erittäin iso merkitys tässä budjetissa. Pieni esimerkki siitä: Pirkanmaan hyvinvointialueen ulkopuoliset hankinnat ovat vuodessa 1,2 miljardia euroa. Se on sama kuin hankittaisiin kaksi jäänmurtajaa joka vuosi näillä rahoilla — siis yhtä suuresta rahasta puhutaan. Ja kun Pirkanmaan hyvinvointialue on kymmenesosa Suomen väestöpohjasta, niin se tarkoittaisi, että hyvinvointialueet tilaisivat joka vuosi 20 jäänmurtajaa. Se on ulkopuolisten hankintojen määrä käytännössä. Se kuvaa sitä mittaluokkaa, ja sen vuoksi olisi tarpeen, että hyvinvointialueet pystyvät hoitamaan velvoitteensa ja näin poispäin. Hyvää täällä, esimerkiksi Pirkanmaalla, on se, että hankinnat, jotka ovat noin 40 prosenttia budjetista, ovat 2024-tasolla ensi vuonna, eli on pystytty taittamaan niitten kasvu. Hyvinvointialueilla tilanne on huolestuttava myöskin tämän talouden tasapainottamisen osalta. Alijäämän kattamisaikaa ollaan pidentämässä, ja se on hyvä asia, mutta nyt Itä-Suomesta tuli huonoja uutisia. Itä-Suomen hallinto-oikeus katsoi Etelä-Karjalan budjetin olevan tältä vuodelta lainvastaisessa tilassa, koska ei tasapainotusta tule 2026 mennessä, ja pitää tehdä uudestaan. Toivoisin, että hallitus nyt miettisi sitä, että miten tämä niin sanottu lainvastainen tilanne korjataan ja tekisi siihen muutoksia, koska se koskee muitakin alueita. Arvoisa rouva puhemies! Vielä viimeiseksi haluaisin sanoa, että tässä lisäbudjetissa laitetaan melkein 20 miljoonaa euroa, 19,7 miljoonaa euroa, yrittäjäeläkkeitten rahoittamiseen, ja sanoisin vain siitä, että yrittäjäeläkkeet ovat vuodesta 2015 kasvaneet budjetissa kuusi ja puoli ‑kertaiseksi tänä aikana. Nyt ne ovat 540 miljoonaa. Ne olivat 83 miljoonaa 2015 — kuusi ja puoli ‑kertaiseksi. Tälle asialle pitää myös jotain tehdä, koska me valtion menoja yritämme tässä katsoa tarkasti, niin tähän toivoisin myöskin valtion toimenpiteitä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-10-22T16:46:03,2025-10-22T16:51:26,Hyväksytty,1.1 2025_100_65,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_66,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä on tosiaan tänään käsittelyssä tämän kuluneen vuoden kolmas lisätalousarvio, jonka hallitus on antanut hyvin heikossa taloudellisessa tilanteessa. Me olemme juuri saaneet uusimmat tiedot siitä, kuinka Suomen valtion velkakehitys asettuu suhteessa muihin Euroopan maihin. Suomi velkaantuu tällä hetkellä kaikista rajuimmin. Huolestuttavaa on myös se, että työllisyytemme on suurella todennäköisyydellä aivan lähiaikoina myös Euroopan heikoin. Tätä taustaa vasten alkaa olla selvää, että nykyinen hallitus tuskin tulee saavuttamaan itselleen antamiaan tavoitteita. Totta on kyllä sekin, että Suomessa pettyneitä äänestäjiä on tällä hetkellä paljon, sillä tämä äänestäjien luottamukselle osoitettu kate on kyllä jäänyt heikoksi. Tässä lisätalousarviossa on monia perusteltuja menolisäyksiä, kuten esimerkiksi tämä arviolta keskimäärin noin 4 000 työttömälle nuorelle suunnattava työllisyysseteli. Summana 30 miljoonaa on sinänsä paljon, mutta kuten edustaja Lyly tuossa äskeisessä puheenvuorossakin totesi, niin tähän olemassa olevaan tarpeeseen nähden se todella on laastaria. Pitäisin erittäin tärkeänä, että tätä laajentamista mietittäisiin vielä jatkossa. Erityinen huolenaiheeni liittyy erityisesti veropohjan rapauttamiseen. Kun kuluvan vuoden kokonaisvelanotto on nyt yli 13 miljardia ja valtionvelka nousee noin 183 miljardiin, on hyvin vaikea asiapohjaisesti perustella valtion tulorahoituksen tietoista heikennystä. Nyt tehtävät veronkevennykset, jotka suuntautuvat yhteiskunnan kaikista varakkaimmille, eivät tässä taloudellisessa tilanteessa tuota niitä myönteisiä vaikutuksia talouden kasvuun, joita niillä noususuhdanteen aikana jossain määrin voisi olla. Ne eivät myöskään maksa itseään takaisin vaan lisäävät velkaantumista pitkälle tulevaisuuteen. Sama koskee yleistä yhteisöveron alennusta, mikä maksaa valtavasti mutta valuu suoraan maksettaviin osinkoihin. Henkilökohtaisesti pidän näitä hallituksen tekemiä päätöksiä harkitsemattomina ja vastuuttomina. Huomionarvoista on sekin, että samalla kun menot kasvavat kehykseen nähden 164 miljoonaa, hyvinvointialueiden rahoituslain mukaista lisärahoitusta korotetaan vain kahdella ja puolella miljoonalla. Kuten hyvin tiedämme, Suomessa on tällä hetkellä alueita, joilla tilanne on äärimmäisen heikko ja sanalla sanoen absurdi. On irvokasta, että alueet joutuvat hakemaan heille oikeutetusti kuuluvaa rahoitusta oikeusteitse. Esimerkiksi Etelä-Karjala on tällä hetkellä suoranaisessa rahoituslimbossa, kun lisärahoitusta ei heru mutta hallinto-oikeus katsoo budjetin laittomaksi. Keski-Suomen osalta rahoituspäätöksiä on tehty virheellisillä diagnoositiedoilla ja alijäämä uhkaa kasvaa tänä vuonna jo 300 miljoonaan. Alueen tulisi siis leikata menoja 50 miljoonalla eurolla joka ikinen vuosi tämän vuosikymmenen loppuun saakka saavuttaakseen talouden tasapainon. On täysin selvää, että mikäli alueella aiotaan noudattaa perustuslakia ja muuta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevaa lainsäädäntöä, tällaiset leikkaukset eivät ole mahdollisia. Apua on pyydetty, mutta sitä ei ole kuulunut. Sen sijaan ministeriö on nyt ajamassa keskussairaalan leikkaustoimintaa alas, vaikka tilat ovat uudet ja osaamista on. Tämä ei ole sen kaltaista apua, jota hyvinvointialueet Suomessa tällä hetkellä tarvitsevat, ja näillä toimilla ei myöskään saada aikaiseksi niitä tarvittavia säästöjä. Näillä toimilla ei kateta olemassa olevaa alijäämää. Hallitus ja sen ministerit ovat systemaattisesti syyllistäneet edellistä hallitusta ja hyvinvointialueita tästä tilanteesta. Tämä ei nyt yksinkertaisesti enää riitä. Kun nykyistä rahoituslakia säädettiin, ei millään tavalla voitu ennakoida kaikkia niitä asioita ja tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet todellisuudessa hyvinvointialueiden kustannuskehitykseen. Siltä osin kuin korjattavaa on, nykyisellä hallituksella on valtaa pitävänä tahona aidosti vastuu nämä korjaukset myös tehdä, koska mikään muu ei tässä tilanteessa enää auta. Nyt on toimittava. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-10-22T16:51:28,2025-10-22T16:56:40,Hyväksytty,1.1 2025_100_67,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Honkonen poissa. — Edustaja Lahdenperä paikalla. Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_68,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän lisätalousarvion ydin on vastuullinen reagointi muuttuneeseen tilanteeseen turvallisuudessa, taloudessa ja tulevaisuuden kasvussa. Määrärahoja ehdotetaan lisättäväksi ennen kaikkea puolustukseen ja turvallisuuden tarpeisiin, varautumiseen poikkeusoloihin, muun muassa Puolustusvoimien ja terveydenhuollon valmiuden edellyttämiin poikkeusolojen varautumisen investointeihin, joihin hyvinvointialueille maksetaan erilliskorvaus, Ukrainan tukemiseen ja puolustusmateriaalihankintoihin. Lisäksi panostetaan liikennehankkeisiin, huoltovarmuuteen ja energiainvestointeihin. Nämä ovat sijoituksia turvalliseen ja toimintavarmaan Suomeen. Vaikka talouden tilanne on vaikea, näkyy jo käänne parempaan. Valtiovarainministeriön tuoreimman ennusteen mukaan talous kasvaa ensi vuonna, ja esimerkiksi Yhdysvaltojen kanssa solmittu jäänmurtajasopimus tuo Suomeen jopa 10 000 työpaikkaa ja yli kuuden miljardin dollarin arvoisen piristysruiskeen vientiteollisuudelle. Myös vihreän siirtymän investoinnit etenevät vauhdilla, ja rakentamisessa on merkkejä elpymisestä. Tuoreissa syyskuun luvuissa työllisten määrä on kääntynyt kasvuun ja työllisiä oli 15 000 enemmän kuin vuosi sitten. Tämä lisätalousarvio kasvattaa määrärahoja 163 miljoonalla eurolla ja tuloja 144 miljoonalla eurolla. Velanottotarve kasvaa vain 19 miljoonaa, mikä kertoo hallituksen vastuullisesta linjasta. Samalla on huomioitava, että verotuloennuste on heikentynyt noin 700 miljoonaa euroa erityisesti arvonlisäverokertymän laskun vuoksi. Hallitus pitää kiinni tavoitteesta taittaa velkaantuminen vuoteen 2027 mennessä. Sopeutustoimia on tehty noin kymmenen miljardin euron edestä, ja vuoden 2026 budjetti vähentää määrärahatarvetta noin miljardilla eurolla kuluvan vuoden tasoon verrattuna. Tämä on osoitus siitä, että hallitus ei jäänyt seuraamaan velkaantumista sivusta vaan toimii määrätietoisesti. On myös rehellistä todeta, että korkomenot ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Vuonna 2022 valtion korkomenot olivat 0,8 miljardia, ensi vuonna 3,2 miljardia ja vuonna 2029 jo lähes viisi miljardia euroa. Tämä on seurausta edellisen hallituksen löysästä rahankäytöstä. Nyt jokainen korkoeuro on pois hyvinvointipalveluista, ja juuri siksi vastuullinen taloudenpito on välttämätöntä. Arvoisa puhemies! Tämä lisätalousarvio turvaa Suomen puolustusta, vahvistaa huoltovarmuutta ja luo kasvuedellytyksiä tulevaisuuteen. Samalla se on muistutus siitä, että vakautta ei saavuteta ilman kurinalaisuutta. Talous kääntyy nousuun, mutta vain, jos suunta pidetään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-10-22T16:56:44,2025-10-22T17:00:01,Hyväksytty,1.1 2025_100_69,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_70,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Palaan vielä sen verran edelliseen puheenvuorooni, että on sentään onni, että tähän rahoituslakiin sisältyy jälkikäteisrahoitus, jonka ansiosta hyvinvointialueiden rahoitusta on tällä nykyisellä hallituskaudella pystytty lisäämään. Mutta se ei yksinkertaisesti ole riittänyt kattamaan näitä syntyneitä mittavia alijäämiä ja palvelutarpeen kasvusta aiheutuneita kustannuksia, ja juuri se on se syy, miksi tähän nykytilanteeseen on puututtava. Tässä lisätalousarviossa osoitetaan määrärahoja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle kaikkiaan noin 104 miljoonaa euroa, ja kyseessä on ymmärtääkseni määräraha, jolla varaudutaan hallituksen esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Tällä kyseisellä lailla säädetään Puolustusvoimien terveydenhuollon edellyttämiin poikkeusoloihin varautumisesta ja sen edellyttämistä investoinneista, ja tämä kyseinen lakiesitys oli myös meillä puolustusvaliokunnassa lausunnolla. Tämän lakiesityksen perusteet ovat selvät ja hyväksyttävät, ja itse esityksen sisältö kannatettava. Hyvinvointialue olisi lain mukaan velvollinen normaaliolojen häiriötilanteissa ja valmiuslain mukaisissa muissa kuin sotilaallista voimankäyttöä tai sen uhkaa tarkoittavissa poikkeusoloissa antamaan Puolustusvoimille, Rajavartiolaitokselle sekä Puolustusvoimien pyynnöstä Pohjois-Atlantin liitolle niiden tarvitsemaa virka-apua terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että hyvinvointialueilla on oikeus saada korvaus niille aiheutuneista välittömistä kustannuksista virka-apua pyytäneeltä tai sitä saaneelta. Lakiesityksessä todetaan, että varautumiseen vaadittavien investointien kattamiseen varataan tosiaan tämä erilliskorvaus, jota nyt myös tässä lisätalousarviossa esitetään. Eli valtio siis vastaa poikkeusoloihin varautumisesta ja niissä tarvittavan terveydenhuollon järjestämisestä hyvinvointialueille aiheutuneista kustannuksista. Mutta tässä yhteydessä, kun nyt on paljon puhuttu hyvinvointialueiden tilanteesta, palvelujen tilanteesta, palvelujen saatavuudessa esiintyvistä ongelmista ja erityisesti näistä taloudellisista haasteista, haluan kiinnittää huomiota siihen, että varautuminen edellyttää myös henkilöstöresursseja ja asiaan erityisen koulutuksen saaneita ammattilaisia, joita hyvinvointialueilla tässä nykyisessä tilanteessa mitä ilmeisemmin ei liikaa ole. Eli nyt varattua erilliskorvausta ei voida käyttää henkilöstökuluihin, ja tämä kyllä herättää mielessäni muutamia kysymyksiä. Pitäisin erittäin tärkeänä, että varautumisesta ei tosiasiallisesti muodostu taloudellisesti tai henkilöstöresurssien näkökulmasta rasitetta hyvinvointialueille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+3.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-10-22T17:00:03,2025-10-22T17:03:29,Hyväksytty,1.1 2025_100_71,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verotusmenettelystä annetun lain 21 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 141/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia, ja tuttuun tapaan jos puhujalistaa ei saada tässä ajassa loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Tässäkin esittelypuheenvuoro, ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_100_72,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verotusmenettelystä annetun lain 21 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 141/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Toivotaan, että ääni vielä hetken aikaa kestää. — Tämä esitys on osa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmassa määriteltyjä harmaan talouden vastaisia toimia. Verohallinnon vertailutietotarkastuksia koskevaa sääntelyä kehitetään siten, että täsmennetään tietosuojan vertailutietotarkastukselle asettamia vaatimuksia sekä säädetään Verohallinnolle kuuluvien henkilötietojen käsittelyyn liittyvien suojatoimenpiteiden toteuttamisesta. Voimassa olevan verotusmenettelystä annetun lain 21 §:n mukaan verotarkastus voidaan toimittaa myös yksinomaan siinä tarkoituksessa, että kerätään tietoja, joita voidaan käyttää muun verovelvollisen verotuksessa. Vertailutietotarkastus on verotarkastus, jossa kerätään tietoja sivulliselta tiedonantovelvolliselta muiden verovelvollisten verotusta varten. Verohallinnon tekemässä tietopyynnössä ei yksilöidä vertailutietotarkastuksessa käsiteltäviä verovelvollisia. Nykyinen, pitkään voimassa ollut vertailutietotarkastusta koskeva säännös on säädetty ennen yleisen tietosuoja-asetuksen ja kansallisen tietosuojalain voimaantuloa. Tietosuojasääntely huomioon ottaen säännös ei enää nykyisin mahdollista Verohallinnolle verovalvonnan kannalta riittävää tiedonsaantia. Tästä aiheutuu Verohallinnon arvion mukaan 100 miljoonan euron vuosittainen verovaje. Ehdotetulla säännösmuutoksella ajantasaistettaisiin vertailutietotarkastusta koskeva sääntely vastaamaan yleisen tietosuoja-asetuksen ja kansallisen tietosuojalain henkilötietojen käsittelylle asettamia vaatimuksia. Muutoksella pyritään turvaamaan Verohallinnon tiedonsaantia ja siten myös verotulojen kertymistä. Riittävällä tietopohjalla varmistettaisiin verotulojen lisäksi myös verotuksen yhdenmukaisuus ja verovelvollisten tasapuolinen kohtelu. Ehdotettavat keskeisimmät muutokset koskevat seuraavia asioita: Tietopyynnön rajaaminen verovalvonnassa välttämättömiin tietoihin. Olennaista olisi myös, että kaikkien yksittäistenkin pyydettävien tietojen olisi oltava välttämättömiä verovalvonnassa, jolloin pyyntö ei saisi lainkaan kohdentua muihin kuin verovalvonnassa välttämättömiin tietoihin. Arvoisa puhemies! Verotuottojen arvioidaan tällä esityksellä kasvavan vuonna 2027 noin 50 miljoonalla eurolla. Täysimääräinen 100 miljoonan euron vuosittainen verotuotto toteutuisi vuodesta 2028 alkaen. Tämä vaikutusarvio perustuu Verohallinnon tekemään arvioon.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+4.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-10-22T14:51:37,2025-10-22T14:54:18,Hyväksytty,1.1 2025_100_73,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verotusmenettelystä annetun lain 21 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 141/2025 vp,Kiitokset ministerille esittelystä. — Sitten mennään puhujalistaan. — Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_74,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verotusmenettelystä annetun lain 21 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 141/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Kiitokset ministerille esittelystä. Harmaa talous on valtavan mittaluokan ongelma. Se on hiljainen, miljardiluokan vuoto, joka heikentää palveluja, rapauttaa luottamusta ja vääristää kilpailuja. Arviot puhuvat karua kieltä. Suomessa verovaje on suuruusluokkaa miljardeja euroja vuodessa. Puhumme useista prosenteista verokertymästä. Pelkästään alv-ketjussa puuttuvat summat on arvioitu yli miljardiksi, pk-yritysten yhteisöverossa kymmeniksi miljooniksi, ja järjestäytyneen rikollisuuden kytköksissä verotuloja katoaa kymmeniä miljoonia joka vuosi. Nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys parantaa yhtä keskeistä harmaan talouden vastaista työkalua: Verohallinnon vertailutietotarkastuksia. Nykyinen sääntely on jäänyt jälkeen sekä yleisen tietosuoja-asetuksen tulkinnoista että oikeuskäytännöstä. Seurauksena on ollut, että verovalvonnassa välttämättömän tiedon saanti on vaikeutunut ja verotuloja on jäänyt saamatta. Ehdotettu täsmennys palauttaa järjen ja luottamuksen. Pyydetään tarkasti kohdennettua välttämätöntä tietoa, suojataan henkilötietoja selkein suojatoimin ja mahdollistetaan tehokas valvonta myös rajat ylittävissä rahavirroissa. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset seisovat rehellisen työn, reilun yrittämisen ja turvallisen arjen puolella. Tässä esityksessä on kyse nimenomaan reilusta pelistä. Sääntöjä noudattavat suomalaiset eivät saa jäädä jalkoihin, kun osa kiertää velvoitteitaan ulkomaisilla alustoilla, välikäsien kautta tai järjestäytyneen rikollisuuden verkostoissa. Esitys tuo Verohallinnolle täsmätyökalun, ei haavia koko rekistereihin vaan kirurgisen pääsyn siihen tietoon, jota oikean ja yhdenmukaisen verotuksen toimittaminen edellyttää. Näin suojaamme valtion ja kuntien veropohjaa sekä rehellisten yritysten kilpailukykyä. Huolia yksityisyydestä on kuultu. Ne on syytä ottaa vakavasti, ja ne on tässä esityksessä otettu huomioon. Lakiin kirjoitetaan nimenomaiset suojatoimet: tietoturva, luottamuksellisuus, säilytys ja hävittäminen sekä vaatimus, että pyyntö on perusteltu ja tarkasti kohdennettu verovalvonnassa välttämättömiin tietoihin. Erityisiin henkilötietoryhmiin ei kohdisteta pyyntöjä, ja käsittely on sallittua vain siltä osin kuin tiedot ilmenevät välillisesti laajassa aineistossa. Tämä on oikeasuhtaista ja linjassa EU:n tietosuojaoikeuden kanssa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+4.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-10-22T14:54:27,2025-10-22T14:57:41,Hyväksytty,1.1 2025_100_75,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verotusmenettelystä annetun lain 21 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 141/2025 vp,"Seuraavaksi edustaja Reijonen, poissa. — Edustaja Rasinkangas.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_76,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verotusmenettelystä annetun lain 21 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 141/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta. Kyseessä on erinomainen esitys, jolla torjutaan harmaata taloutta. Esityksen myötä Verohallinto saisi pyytää yrityksiltä ja pankeilta tarkasti rajattuja tietoja, kun se tarvitsee niitä verojen valvontaan, eli helpotetaan tiedonsaantia kuitenkin siten, että tietoturvallisuudesta ja yksityisyydestä pidetään huoli. Ei massavalvontaa vaan kohdennettua valvontaa. Kyseessä on rahallisesti merkittävä lakimuutos. Pitkällä aikavälillä tämän esityksen johdosta arvioidaan, että verotulot kasvavat jopa 100 miljoonalla eurolla, kun ohi kuittien tehtävää kauppaa saadaan kitkettyä. Meillä on rajattu määrä yhteisiä verovaroja, ja siksi on tärkeää, että asetamme tärkeysjärjestykseen sen, mihin niitä varoja käytämme. Sen lisäksi, varsinkin tässä taloudellisessa tilanteessa, rahankäyttöä pitää priorisoida. Tulee myös löytää keinoja, millä tavalla sitä tulopuolta saadaan kasvatettua. Käsittelyssä oleva hallituksen esitys on hyvä keino siihen. Samalla puretaan myös epäreiluja kilpailuasetelmia yrityskentiltä. Otetaan esimerkki elävästä elämästä: Parturi Penalle osa hiustenleikkauksista maksetaan käteisellä, ja hän ei niitä lyö kassaan. Penalla on apupoika Aapo leikkaamassa kaverina, ja Pena maksaa Aapolle palkan suoraan käteen ilman, että verottaja ottaa osansa. Viereisessä korttelissa parturi Pekka ihmettelee, miten Pena voi veloittaa viisi euroa vähemmän kuin hän, vaikka kulut on ajettu minimiin ja kate hiusten leikkaamisesta on pienehkö. Ero tuleekin siinä, että parturi Pekka on rehellinen ja hoitaa kaikki velvoitteensa, kun samaan aikaan Pena saa epärehellisin ja laittomin keinoin kilpailuetua. Harmaan talouden kitkennällä helpotamme myös yritysten mahdollisuuksia pärjätä rehellisin keinoin. Arvoisa puhemies! Esitys on erinomainen, ja tätä on helppo kannattaa. — Kiitos esittelystä ja valmistelusta valtiovarainministeri Riikka Purralle.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+4.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-10-22T14:57:49,2025-10-22T15:00:15,Hyväksytty,1.1 2025_100_77,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verotusmenettelystä annetun lain 21 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 141/2025 vp,Edustaja Hoskonen poissa. — Edustaja Savio., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_78,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verotusmenettelystä annetun lain 21 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 141/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevan hallituksen esityksen tavoitteena on kitkeä harmaata taloutta ja varmistaa, että kaikkia tahoja kohdellaan verotuksessa samalla tavalla. Tämä lakimuutos kohdistuu viranomaisiin ja niin sanottuihin sivullisiin tiedonantovelvollisiin, kuten pankkeihin. Esityksen myötä Verohallinto saisi tosiaan pyytää viranomaisilta ja pankeilta tarkasti rajattuja tietoja vertailutietotarkastuksen keinoin, kun se tarvitsee näitä tietoja verotuksen valvontaan tietosuoja luonnollisesti tarkasti huomioiden. Arvoisa puhemies! Harmaa talous on erittäin sitkeä ongelma yhteiskunnassamme, kuten näissä edeltävissä puheenvuoroissa on jo tuotu ilmi. Sen suitseminen ja kitkentä edellyttävät nykyaikaisia ja lain mukaisia työkaluja, jotka samaan aikaan sekä varmistavat verotuksen oikeudenmukaisuuden että kunnioittavat tietosuojaa. Jatkossa Verohallinto voikin pyytää tietoja muun muassa pankeilta kohdennetusti, kun siihen on asiallinen peruste. Esityksen myötä myös verotulojen arvioidaan kasvavan merkittävästi, jopa 100 miljoonaa euroa, siten että kasvu tapahtuu vaiheittain vuosien kuluessa. Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen mukaan Verohallinnon tekemien tietopyyntöjen on oltava kirjallisia, perusteltuja ja tarkasti kohdennettuja vain verovalvonnassa välttämättömiin tietoihin. Samalla säädetään nimenomaiset suojatoimet henkilötietojen käsittelyyn. Erityisiin henkilötietoryhmiin liittyviä tietoja voidaan käsitellä vain välillisesti ja välttämättömissä tapauksissa. Se on erittäin tärkeä yksityiskohta. Nykyään Verohallinto voi pyytää sivullisilta vertailutietoja, mutta oikeasuhtaisuuden ja tietojen minimoinnin vaatimukset ovat tulkinnanvaraisia, ja nyt tähän ongelmaan puututaan tällä hallituksen esityksellä. Arvoisa puhemies! Kiitän valtiovarainministeri Purraa tästä hallituksen esityksestä, jolla vahvistetaan verovalvonnan tietopohjaa ja kavennetaan harmaata taloutta sekä tuodaan luonnollisesti myös valtiolle lisää verotuloja.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,2025-10-22T15:00:19,2025-10-22T15:02:52,Hyväksytty,1.1 2025_100_79,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verotusmenettelystä annetun lain 21 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 141/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_80,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verotusmenettelystä annetun lain 21 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 141/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kaikki toimenpiteet, millä harmaaseen talouteen puututaan, ovat kannatettavia lähtökohtaisesti, koska meillä on tuolla sellainen rikollisuuden laji, jota on vaikea saada kiinni. Tällaisia toimenpiteitä, jos näillä verotietotarkasteluilla päästään siihen teknisesti helpommin kiinni, kannattaa hyödyntää. Siinä mielessä, jos tässä on tietosuojaongelmia ja muita, ne varmaan tässä lain käsittelyssä vielä avautuvat paremmin. Se, minkä takia pyysin puheenvuoron, liittyy siihen, että tämä on yksi väline, ja me voitaisiin ennakolta tehdä enemmän, että ei pääsisi syntymään tämmöistä tilannetta. Esimerkiksi tämmöisessä urakointiketjussa tilaajan ja pääurakoitsijan vastuuta pitäisi lisätä niin, että he tarkastaisivat ketjun, sen, että siellä noudatetaan työehtoja, ja sitten sen, että nämä yhteiskunnalliset velvoitteet — verot, sosiaalimaksut, vakuutusmaksut ja muut — tulevat hoidettua. Eli sitä kautta me päästäisiin siihen kiinni ja päästäisiin tätä ongelmaa purkamaan. Arvoisa rouva puhemies! On vielä toinen asia, joka liittyy siihen, että meidän pitäisi saada indikointia näistä tilanteista, missä mahdollisesti tällaista tulee, ja työsuojeluviranomaiset ovat meillä sellaisia henkilöitä, jotka käyvät eri yrityksissä ja seuraavat työelämää laajasti. Olisi tärkeätä, että jotenkin tässä olisi työsuojeluviranomaisten indikointi tai muu otettavissa siinä huomioon, tietenkin poliisit ja kaikki muutkin, jotka näitä ongelmia metsästävät. Se olisi tässä mielessä tärkeä kokonaisuus, kun tätä lakia tässä käsitellään, ja siinä mielessä on hyvä tehdä eteenpäin. Tämä antaa rehellisille yrittäjille mahdollisuuden toimia oikein, niin että he pärjäävät kilpailussa ja epärehelliset eivät pärjää, ja sehän meidän tahtomme täällä on. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-10-22T15:02:52,2025-10-22T15:04:57,Hyväksytty,1.1 2025_100_81,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verotusmenettelystä annetun lain 21 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 141/2025 vp,Haluaako ministeri kommentoida keskustelua? — Selvä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_82,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja arvopaperimarkkinalain 11 luvun 21 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia, ja jos puhujalistaa ei ehditä käydä läpi, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Esittelypuheenvuoro, ministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_100_83,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja arvopaperimarkkinalain 11 luvun 21 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Käsiteltävänä on nyt esitys, jolla toteutetaan hallitusohjelman kirjaukset velkakonversion käyttöönotosta yrityssaneerauksessa. Lakiesityksen tarkoituksena on auttaa taloudellisissa vaikeuksissa olevia yrityksiä jatkamaan tilanteessa, jossa uhkana on konkurssi. Velkakonversio on yrityksen saneerauskeino, jossa yhtiön velkaa muunnetaan omaksi pääomaksi eli yleensä osakkeiksi. Jos velkoja suostuu vaihtamaan osan saatavastaan yrityksen osakkeisiin, yritys saa helpotusta velkataakkaansa ja voi jatkaa toimintaansa. Velkoja puolestaan saa mahdollisuuden hyötyä yrityksen tulevasta mahdollisesta menestyksestä. Nykyisin tällainen järjestely vaatii osakkeenomistajien hyväksynnän yhtiökokouksessa. Tämä on osittain usein vaikeaa, ja siksi velkakonversiota ei ole voitu käyttää tehokkaasti. Esityksessä ehdotetaan, että jatkossa velkakonversiosta voitaisiin päättää osana tuomioistuimen vahvistamaa saneerausohjelmaa ilman erillistä yhtiökokousta. Jos osakkeenomistajat eivät hyväksyisi velkakonversion sisältävää saneerausohjelmaa, ohjelma olisi tietyin edellytyksin mahdollista vahvistaa myös vastoin osakkeenomistajien kantaa. Osakkeenomistajilla olisi edelleen mahdollisuus osallistua ohjelman käsittelyyn, ja heidän asemaansa suojattaisiin. Osakkeenomistajia ei saisi asettaa huonompaan asemaan kuin konkurssissa, eli he eivät voisi menettää enempää kuin konkurssitilanteessa. Velkakonversiota on tähän asti Suomessa toteutettu lähinnä suurissa yrityksissä. Velkojat eivät useinkaan ole kiinnostuneita ryhtymään yrityksen pitkäaikaisiksi omistajiksi, vaan velkojien näkökulmasta kiinnostavia ovat etenkin sellaisten yritysten osakkeet, jotka he voivat jonkin ajan kuluttua myydä eteenpäin uusille omistajille. Tästä syystä odotettavissa on, että velkakonversiot tulevat jatkossakin kohdistumaan sellaisiin suuriin yrityksiin, joiden osakkeet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena tai joilla on jo valmiiksi monipuolinen rahoituspohja. Pienten yritysten erityisasema on otettu esityksessä huomioon. Pienissä yrittäjän omaan työpanokseen perustuvissa yrityksissä ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa velkakonversiota vastoin omistajan tahtoa. Yrityssaneerauksen onnistuminen käytännössä edellyttää yrittäjän sitoutumista ja motivaatiota toiminnan jatkamiseen. Sen vuoksi kaikkein pienimpiä yrityksiä koskee erityinen poikkeus, jonka mukaan kirjanpitolain mukaisissa mikroyrityksissä ja pienissä yrityksissä velkakonversioon tarvittaisiin aina osakkeenomistajien suostumus. Esitys perustuu oikeusministeriön asettaman työryhmän mietintöön. Lausuntokierroksella mietintöön saatu palaute oli myönteistä ja työryhmän valmistelua kehuttiin. Kiitoksen annan minäkin valmisteluun osallistuneille. Palautteen pohjalta esitykseen tehtiin vielä joitakin tarkennuksia. Siihen muun muassa lisättiin arvopaperimarkkinalain muutosehdotus, jolla varmistetaan, ettei velkakonversion toteuttamisesta seuraa velkojalle velvollisuutta tehdä pakollista ostotarjousta kaikista velallisyhtiön osakkeista. Julkisoikeudellisten velkojien mahdollisuudet ryhtyä osakkeenomistajiksi velkakonversiossa saattavat olla käytännössä vähäiset, mihin kiinnitettiin huomiota myös lausuntokierroksella. Asia on kuitenkin yrityssaneerauslaista siten erillinen kysymys, ja jos julkisoikeudellisten velkojien mahdollisuutta ottaa tarjottu velkakonversio vastaan halutaan edistää, niin sitä olisi mahdollista selvittää ja näin halutessamme voisimme selvittää sitä erikseen eri ministeriöiden ja virastojen yhteistyössä. Arvoisa puhemies! Kyseessä on merkittävä yrityssaneerauslainsäädännön uudistus, jolla edistetään suomalaisten yritysten kilpailukykyä kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Suomen keskeisissä vertailumaissa, kuten Ruotsissa, Saksassa ja Hollannissa, on jo käytössä velkakonversiota koskevaa lainsäädäntöä. Tehokkaat ja kilpailukykyiset pääomamarkkinat edellyttävät velkakonversiomekanismista säätämistä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-10-22T15:05:21,2025-10-22T15:10:00,Hyväksytty,1.1 2025_100_84,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja arvopaperimarkkinalain 11 luvun 21 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 153/2025 vp,"Kiitokset ministerille. — Näyttää siltä, että keskusteluun ei ole tarvetta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_85,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lentoliikenteestä Ruandan tasavallan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 154/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Tässäkin lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia, ja jos listaa ei ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Esittelypuheenvuoro, ministeri Ranne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_100_86,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle lentoliikenteestä Ruandan tasavallan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 154/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies, hyvät kuulijat! Käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Suomen tasavallan hallituksen ja Ruandan tasavallan hallituksen välisen lentoliikennesopimuksen sekä lain sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Kansainvälinen lentoliikenne, säännöllinen sellainen, on sallittua vain silloin, kun siitä on erikseen sovittu valtioiden välillä. Siksi tällaisia sopimuksia solmitaan. Kyseinen lentoliikennesopimus on allekirjoitettu jo 29.9.2019, ja hallituksen esityksellä pannaan se toimeen kansallisesti. Sopimus mahdollistaa lentoliikenteen Suomen ja Ruandan välille. Sopimuksen perusteella Suomen ja Ruandan nimeämät lentoyhtiöt voivat harjoittaa liikennettä sopimuksen ja sen liitteen ehtojen mukaisesti. Sopimus tarjoaa molempien maiden liikenteenharjoittajille vastavuoroisen vapauden lentoliikenteen harjoittamiseen maiden yli, niiden välillä ja niiden kautta sekä niistä kolmanteen maahan. Sopimuksessa määrätään lentoyhtiöiden oikeuksista ja velvollisuuksista niiden harjoittaessa lentoliikennettä. Sopimus sisältää kansainvälisen käytännön mukaiset vapautukset tietyistä veroista, tulleista ja muista maksuista kansainvälisen lentoliikenteen osalta. Nimetyt lentoyhtiöt saavat määritellä tarjoamansa lentoliikenteen vuorotiheyden ja kapasiteetin markkinoilla vallitsevien kaupallisten näkökohtien perusteella. Kerron tässä vielä sen, että Suomen ja Ruandan välillä ei ole tällä hetkellä lentoliikennettä, eikä meillä ole tiedossa, että sellaista olisi tulossa. Taustalla tässä esityksessä on siis se vuonna 2019 solmittu lentoliikennesopimus. — Kiitoksia. ",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+6.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-10-22T15:10:30,2025-10-22T15:12:20,Hyväksytty,1.1 2025_100_87,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle sivistysvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei ehditä käydä tässä ajassa loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ensimmäinen puheenvuoro keskustelussa, edustaja Kallio.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_100_88,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024—2030 annetun lain 2 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että valtion rahoituksen vuosittaisten korotusten määrä tarkistettaisiin kahden vuoden välein uusimman talousennusteen mukaisesti. Voimassa olevan lain mukaan tarkistus tehdään neljän vuoden välein, ja nyt muutos mahdollistaisi valtion vuosittaisen rahoituksen mitoittamisen suhteessa ennakoituun vuoden 2030 bruttokansantuotteen arvoon voimassa olevaa lakia tarkemmin. Pääministeri Petteri Orpon hallitus linjasi vuoden 2026 talousarvioesitystä koskevissa neuvotteluissaan noin yhden miljardin euron julkisen talouden sopeuttamistoimenpiteistä vuoden 2027 tasolla. Osana sopeuttamistoimenpiteitä tutkimus- ja kehitysrahoituslakiin sovittiin tehtäväksi tarkistus, jonka mukaan tk-rahoituslakia päivitetään vastaamaan viimeisintä valtiovarainministeriön talousennustetta. Arvoisa puhemies! Koska tutkimus- ja kehittämistoiminnan pitkäjänteisestä rahoittamisesta oli alun perin sovittu parlamentaarisesti, olisi myös muutoksesta ollut hyvien tapojen mukaan ensiksi syytä keskustella parlamentaarisesti. Sinänsä on perusteltua, että bkt:n kasvun jäätyä odotettua pienemmäksi myös valtion osuutta tk-toiminnassa tarkistellaan, vaikkakin se tehdään nyt säästösyistä nopeammin kuin mitä alun perin oli ajatuksena. Voi myös ajatella, että Orpon hallitus käyttää nyt tutkimus- ja kehittämistoimintaa yhtenä rahalippaana sille, että saa siirrettyä rahoitusta yhteisöveron yleiseen alentamiseen, josta merkittävä osa kohdistuu vakiintuneille suuryrityksille, kuten pankki- ja vakuutusalan jäteille, sekä sellaisille pörssiyrityksille, jotka voivat jakaa voittoa jatkossa veronalennuksen myötä enemmän omistajilleen, monesti ulkomaisille sellaisille. Keskustan näkemys on, että yhteisöveroa olisi pitänyt uudistaa rakenteellisesti niin, että vain sen osan verotusta kevennettäisiin, joka jätetään yrityksen sisälle kasvun, tki:n, investointien ja työllisyyden tueksi. Tällöin veronalennus olisi kustannustehokkaampi ja paremmin kasvua edistävä. Hyvä asia on, että tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus on joka tapauksessa nousemassa — siitä ei kahta sanaa. Arvoisa puhemies! Lisä- ja erityishuomiota on syytä kiinnittää siihen, että Suomessa ei nyt puhuta juuri lainkaan tki-toimintaan keskeisesti liittyvästä kolmannesta osatekijästä, siitä i:stä eli innovaatioista. Suomessa kohdistetaan lisäresursseja tutkimukseen ja tuotekehitykseen, mutta innovaatiotoiminnan ja pk-yritysten kansainvälistymisen rahoitusta on vähennetty. Oleellista on, että tutkimuksen ja tuotekehityksen myötä syntyneet ideat ja tuotteet saadaan kaupallistettua ja myytyä mahdollisimman nopeasti. Tällöin ne hyödyttävät myös kansantaloutta. Kokonaisuus ei toimi, jos keskitymme hoitamaan t:tä ja k:ta kuntoon mutta laiminlyömme tämän viimeisen kirjaimen eli i:n. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+7.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-10-22T15:13:05,2025-10-22T15:16:27,Hyväksytty,1.1 2025_100_89,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2025 vp,Edustaja Kaarisalo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_90,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tällä hallituksen esityksellä valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024—2030 annettua lakia tosiaan muutettaisiin niin, että valtion rahoituksen vuosittaisten korotusten määrää tarkistettaisiin nykyisen neljän vuoden sijasta kahden vuoden välein, jotta se vastaisi uusinta käytössä olevaa talousennustetta. Muutoksella ei olisi välitöntä vaikutusta vuosien 28 ja 29 talousarvioesityksiin, koska jo voimassa olevan lain mukaan uusin talousennuste otetaan huomioon vuoden 28 talousarvioesityksen laadinnassa, mutta välillisiä vaikutuksia kuitenkin on. Mielestäni se aivan oleellinen asia on kuitenkin se, että parlamentaarisessa työryhmässä sovitusta tki-rahoituksen prosentuaalisesta tavoitteesta nostaa rahoitus 1,2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 30 pidetään kiinni, ja SDP on tähän sitoutunut. Näillä perusteilla tämä laki on siis hyväksyttävissä. Arvoisa puhemies! Tämä tki-rahoituksen nostamisen tavoite on kunnianhimoinen, mutta tosiasia on, että taloutta on mahdotonta uudistaa kestävälle uralle ilman investointeja aineettomaan pääomaan ja uusiin teknologioihin. Me olemme tässä työssä jääneet muista Pohjoismaista pahasti jälkeen, ja kirittävää siis aidosti on. Jos haluamme, että maassamme syntyy uusia menestystarinoita, uusia yrityksiä, uutta liiketoimintaa ja korkean jalostusasteen tuotteita, joille on täällä kotimaassa kysyntää, mutta myös kansainvälisesti, on meidän pidettävä kiinni siitä, että pelkkä rahoituksen lisääminen ei riitä. Yritysten tk-investointitukia kasvattaessa on kiinnitettävä aikaisempaa enemmän huomiota siihen, että tuet suuntautuvat korkean tuottavuuspotentiaalin sekä innovaatiokapasiteetin yhtiöille ja että säilyttäviä, taloudelle haitallisia yritystukia vähennetään samaan aikaan. Rahoitusta on siis paitsi kohdennettava viisaasti, siis nimenomaan tätä julkista rahoitusosuutta, josta nyt puhutaan, on meidän myös huolehdittava siitä, että meillä on tässä maassa riittävää osaamista, jotta tekijöitä näiden innovaatioiden aikaansaamiseksi on, kuten tässä edellisessäkin puheenvuorossa nostettiin esille. Tämä edellyttää, että niin koulutuksen kuin perustutkimuksen rahoituksen on oltava kunnossa, ja välttämätöntä on myös se, että suomalaisten osaamistasoa todella onnistutaan nostamaan, ja selvää on myös sekin, ettemme tule selviämään tästä tavoitteesta ja sen saavuttamisesta ilman kansainvälistä osaamista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+7.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-10-22T15:16:38,2025-10-22T15:19:45,Hyväksytty,1.1 2025_100_91,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2025 vp,Edustaja Lohikoski poissa. — Edustaja Vuornos., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_92,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Henrik,Vuornos,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Parlamentaarisen t&k-seurantaryhmän puheenjohtajana muutama sana tästä lakiesityksestä: Käsittelimme kokouksessamme tätä lakiesitystä heti budjettiriihen jälkeen ja totesimme yhteen ääneen, että tähän ei liity erityisen suurta draamaa. Tällä hetkellä tämä on tietysti osa julkisen talouden sopeutustoimia. Rahoitus kasvaa tämän aikaistuneen tarkistuspisteen vuoksi pikkuisen hitaammin, mutta se kuitenkin kasvaa kaksi- ja puolisataa miljoonaa euroa vuodessa. Pitkän aikavälin sitoumuksista pidetään kiinni. Sitten taas toiseen suuntaan, kun tarkistuspiste on kahden vuoden välein, se tarkoittaa sitä, että jos ja toivottavasti kun talous tästä lähtee kasvuun, se tarkistus ylöspäin tulee nopeammalla aikataululla vastaan. Sidosryhmät, jotka tekevät t&k:n parissa toimia, eivät ole pitäneet tätä muutosta erityisen dramaattisena vaan ihan asianmukaisena muutoksena. Yleisesti tämä hallituksen politiikka ja laaja parlamentaarinen sitoutuminen tähän tutkimus- ja kehitysrahoituksen lisäämiseen on erittäin hyvä ja kannatettava asia, ja se on yksi niistä keinoista, joilla luodaan tulevaisuuden talouskasvun eväitä Suomeen. Tämä t&k-rahoitus jakautuu tähän julkiseen panokseen ja yksityiseen panokseen, ja erityisen tärkeätä on, että yritykset saadaan investoimaan tutkimukseen ja kehitykseen, ja siksi Business Finlandin rooli tämän rahoituksen kanavoimisessa onkin erityisen tärkeä. Business Finland on jo nyt uudistanut strategiaansa, ja on nähtävissä, että uuden strategian myötä tästä saadaan vielä entistä vaikuttavampaa. Toinen osapuoli tässä on sitten erityisesti Suomen Akatemia, joka jakaa kilpailtua tutkimusrahoitusta ja rahoittaa esimerkiksi tutkimukseen liittyviä infrastruktuureja. Sekä Business Finland että Suomen Akatemia ovat vakuuttaneet, että raha menee tällä hetkellä edelleen järkevään käyttöön. Suomen Akatemiassa on kilpailtua rahoitusta, ja kaikille parhaimmatkaan arvioinnit saavuttaneille tutkimushankkeille ei pystytä vielä lisäämään rahaa. Eli sinänsä rahoitusta voidaan vielä lisätä, mutta kuten edustaja Kaarisalo sanoi, osaajat ovat se pullonkaula, joka tässä jossain vaiheessa tulee vastaan. Siksi sen lisäksi, että me tarvitaan Suomessa koulutusasteen nostoa ja yhä useampia nuoria sinne tutkijaurille tohtoriksi asti, me tarvitaan myös kansainvälisiä osaajia, tohtoreita ympäri maailman, jotka tulevat tänne Suomeen tekemään tätä tutkimus- ja kehitystyötä. Yksi hyvä esimerkki tämmöisestä firmasta, joka on tuonut Suomeen valtavan määrän osaajia, on IQM, jonka kotipaikka on Keilaniemessä Espoossa, rakentavat kvanttitietokoneita. Yksittäinen yritys on tuonut Suomeen yli 200 ulkomaista tohtoria työntekijäksi omaan firmaansa, ja juuri tällaisia yrityksiä, jotka tavoittelevat korkeata lisäarvoa, tekevät todella huipputeknologiaa, tähän maahan tarvittaisiin lisää. Toivottavasti nämä t&k-panostukset ovat omalta osaltaan vauhdittamassa tämmöisten huippuyritysten kasvua.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+7.aspx,fi,Henrik Vuornos,911828,2025-10-22T15:19:56,2025-10-22T15:23:31,Hyväksytty,1.1 2025_100_93,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_94,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on niitä isoja kysymyksiä, joista onneksi on parlamentaarisesti päästy sopuun, ja tämä kantaa yli hallitus—oppositio-rajojen ja kantaa yli vaalikausien, eli siinä mielessä ollaan sellaisen asian kanssa tekemisissä. Me pärjäämme nimenomaan tällaisilla innovaation synnyttämiseen liittyvillä asioilla ja sitä kautta sitten osaamisella. Se, mikä tässä tki-panostuksessa on huolestuttavaa, on se, että tämä kuitenkin keskittyy aika pitkälle isoihin yrityksiin ja noin poispäin. Meillä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ei ole tki sellaisessa roolissa kuin sen pitäisi olla, ja heillä ei ole korkeakouluyhteyksiä samalla tavalla kuin on isommilla yrityksillä. Tämä on yksi ongelma tässä, että se ei leviä tuolla yksityisellä sektorilla niin laajasti kuin sen pitäisi levitä niin että me saataisiin tuloksia ehkä paremmin aikaiseksi. Edustaja Vuornos hyvin kertoi yhdestä yrityksestä, mitä siellä on tapahtumassa, eli kun löytyy tämmöinen asia, jolla on kansainvälistä kiinnostavuutta, niin se kyllä houkuttelee. Mutta minä luulen, että näitä ituja olisi aika monessa yrityksessä, ja tähän pienten yritysten kenttään näitä pitäisi saada vietyä enempi. Kysyin Suomen Yrittäjiltä kerran yhdessä tilaisuudessa, paljonko teillä on pienillä ja keskisuurilla yrityksillä korkeakouluyhteistyötä, ja niistä yrityksistä käytännössä vain 10—15 prosentilla taisi olla ja 80—90 prosentilla ei ole yhteyksiä, eli se kertoo siitä aika paljon. Mutta kun kysyy isoista yrityksistä tätä, niin kaikilla on jonkinlainen yhteys olemassa. Meidän vahvuus tulisi sieltä, jos me pystyttäisiin leventämään tätä. Silloin me saataisiin lisää resursseja tähän tki:hin ja päästäisiin vielä helpommin näihin tavoitteisiin, mitä me ollaan tässä yhteisesti laitettu. Kaikkea ei voi julkinen talouskaan hoitaa, ja tässä tarvitaan yksityistä panosta jatkossa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+7.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-10-22T15:23:32,2025-10-22T15:25:40,Hyväksytty,1.1 2025_100_95,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2025 vp,Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_96,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Otin puheenvuoron, kun kuulin edustaja Kallion huolen, ja jaan sen huolen kyllä, että tämä tk-puoli on ehkä meillä hoidettu paremmin kuin sitten se i-osasto, ja sitä palautetta on kentältä tullut yrityksistä, startupeista. He näkevät, että meidän pitäisi enemmän tätä sisäistää. Esimerkiksi siinä rahoituspuolessakin nyt useasti menee niin, että haetaan yksityistä rahaa ensin ja sitten valtio osallistuisi. Tässä loppupäässä pitäisi olla ehkä päinvastoin, että me laittaisimme ensin sen pohjapanoksen ja sitten he keräisivät sitä rahaa enemmänkin tämän jälkeen. Mutta uskon, että hallitus on tähän kyllä reagoinut. Olen itsekin saanut ministereiden kanssa keskustella tästä asiasta ja aiheesta, ja se on tiedostettu, tosin kaikki asiantuntijat eivät ole kyllä kartalla. Kun tuolla ollaan kyselty heiltä, niin he eivät välttämättä sisäistä tätä, mutta tämä on ihan aiheellinen nosto ja kysymys, ja viestiä viedään kyllä eteenpäin tältä pohjalta tuonne valtioneuvoston suuntaankin. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+7.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-10-22T15:25:40,2025-10-22T15:26:57,Hyväksytty,1.1 2025_100_97,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_98,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tosiaan kiitos edustaja Vuornokselle erinomaisesta puheenvuorosta. — Kun tässä tuli esille tämä IQM-yritys, niin tänään oli itse asiassa mahdollista kuulla talousvaliokunnassa heidän toiminnastaan, ja se oli kyllä hyvin valaisevaa ja erinomainen esimerkki siitä, miten valtavan suuri merkitys näillä kansainvälisillä osaajilla on. Me tarvitaan heitä melkeinpä toimialaan katsomatta. Heistä käydään kilpailua, eikä Suomi välttämättä ole aina se ykkösvaihtoehto, mutta siitä pitää pitää kiinni, että me ollaan kilpailukykyisiä siinä, että heitä saadaan. Itse kun tulen tuolta itäisestä Suomesta ja siellä on esimerkiksi Lappeenrannan teknillinen yliopisto, niin se on myös esimerkki siitä, miten valtavan suuri merkitys on niillä kansainvälisillä opiskelijoilla, osaajilla, tutkijoilla. LUTilla on toimintaa myös Mikkelissä, mikä on siis oma kotikaupunkini, ja tämä on myös äärimmäisen tärkeää siinä mielessä. Myös edustaja Lylyltä erinomainen puheenvuoro, missä tuli ilmi nämä pienemmät yritykset ja juuri tämä, että miten me löydetään ne, jotta kaikki saadaan mukaan, kaikki, joilla on mahdollisuuksia ja tarpeita näissä. Tässä erityisesti sitten tulee se, että tämä maa on hyvin erinäköinen eri puolilla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+7.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-10-22T15:26:58,2025-10-22T15:28:18,Hyväksytty,1.1 2025_100_99,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2025 vp,Edustaja Vuornos., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_100,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Henrik,Vuornos,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä salissa kuuluu, niin keskustellaan aika hyvässä hengessä tästä aiheesta, ja on tosi tärkeätä, että meillä säilyy tämmöinen laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys siitä, että tämä työ jatkuu myös tämän hallituskauden jälkeen. Huoli, joka liittyy pieniin yrityksiin, on aito, ja tämmöiset toimijat, kuten Business Finland, voivat tuntua pk-yrittäjälle vaativilta ja pelottaviltakin ja ylipäänsä byrokraattisilta. Onneksi hallitus on kuitenkin kiinnittänyt huomiota myös tähän alkuun. Business Finlandin veturihankkeet on yksi keskeinen tekijä, jossa ison yrityksen ketjuun pääsee myös pienempiä toimijoita mukaan. Sitten elinvoimakeskuksille, vanhoille ely-keskuksille, ollaan suuntaamassa rahoitusta, joka on mietitty nimenomaan pienten ja keskisuurten yritysten t&k-toimintaan. Sitten ei pidä myöskään unohtaa tutkimusinfrastruktuuria. Esimerkiksi LUMI-tietokone Kainuussa on semmoinen, että pienet tekoälyn parissa toimivat yritykset ovat saaneet sieltä kaistaa ja ovat pystyneet testaamaan omia sovellutuksiaan ja niiden kantavuutta. Eli pk-yritykset ovat jo nyt mukana, mutta täytyy miettiä vielä lisää keinoja, millä ne pääsisivät paremmin mukaan.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+7.aspx,fi,Henrik Vuornos,911828,2025-10-22T15:28:18,2025-10-22T15:29:43,Hyväksytty,1.1 2025_100_101,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2025 vp,Edustaja Haatainen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_102,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan tki-panostukset, jotka päätettiin edellisellä hallituskaudella, on nyt parlamentaarisesti päätetty, ja se jatkuu. Se on todella hyvä asia. Nythän olennaista on, että tämän hallituksen aikana sitten kohdennetaan niitä resursseja niin, että saadaan vaikuttavuutta ja syntymään tulosta ja sitä, mitä toivotaan. Kun sivistysvaliokunnassa on tästä keskusteltu, yliopistothan ovat nostaneet huolta siitä, että myös näitä osaajia riittää. Nythän tässä on tätä tk-panostusta suunnattu myös sinne yliopistoille, mutta on tärkeätä nimenomaan huolehtia myös siitä, että pystytään vastaamaan perustutkimuksesta ja myös opetuksesta ja saadaan näitä osaajia, joita tarvitaan. Siellä on tohtorikoulutusohjelma, mutta kaiken kaikkiaan koulutuksen, korkeakoulujen, ammattikorkeakoulujen, rahoitusperusta ja nimenomaan tutkintoihin suunnattava rahoitus pitää pitää mielessä, koska se innovaatio ei synny, jos ei ole niitä osaajia. Me tarvitaan tutkijoita ja osaajia maahan, ja tämä pitää tässä pitää samalla kirkkaasti mielessä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+7.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-10-22T15:29:43,2025-10-22T15:31:02,Hyväksytty,1.1 2025_100_103,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2025 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_104,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan hyvä lakiesitys ja nimenomaan siinä, että sillä pyritään reagoimaan tilanteeseen ja tekemään siihen joustavuutta. Se on erittäin hyvä asia. Hieman pienenä miinuksena näkisin sen, että nämä tki-rahat yleensä... Ymmärrän sen, että suurissa kasvukeskuksissa niitä on, mutta pitää muistaa, että meillä on ympäri Suomea — esimerkiksi kotikunnassani löytyy semmoisia — yrityksiä, jotka tekevät erittäin korkealaatuista, kansainvälisille markkinoille menevää tuotetta. Toivon, että nämäkin huomioidaan. Esimerkkinä vaikka kotimaakuntani Pohjois-Karjala: Joensuussa on kymmeniä yrityksiä, jotka käyvät kansainvälistä kauppaa. Se näkyy siinä, että kun tiistaiaamuna aamukoneella lennän Joensuusta Helsinkiin, niin siinä samassa koneessa on vähintään kymmenen niiden paikallisten yritysten edustajia, jotka lentävät kansainvälisille markkinoille tai asiakkaiden luokse tai minne menevätkään. Kaukaisimmat lentävät Yhdysvaltoja myöten, ja jotkut menevät suoraan Etelä-Amerikkaan tekemään kauppaa. Tämän takia tämä tk-investointien saaminen nopeaksi ja aikaa seuraavaksi on tärkeää. Ja yhtä tärkeää näiden yritysten kannalta on pankkien rahoitus. Tämä viime mainittu on aivan kelvottomassa tilanteessa. Yritykset eivät saa rahaa enää mistään, kaikki on vedetty niin tiukalle. Kun eduskunta tästä puhuu ja asianomainen valiokunta tekee mietintöä, niin kannattaisiko pankinjohtajille pitää kevyt puhuttelu, että miten tämä voi olla näin, että rahaa tulee valtavat voitot ja yritykset eivät saa rahoitusta? Se on valtava ongelma.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-10-22T15:31:02,2025-10-22T15:32:25,Tarkistettu,1.1 2025_100_105,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_100_106,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kollega Hoskosen innoittamana ihan lyhyesti: Oikeastaan, niin kuin monissa muissakin asioissa, jos me tarkastellaan täällä yhtä, tässä tapauksessa tätä hallituksen esitystä, niin sehän ei ole irrallaan muusta toimintaympäristöstä ja yhteiskunnasta ja maailmasta, vaan jos meillä on jonnekin tarjolla nyt vaikka niitä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopalveluja, niin me tarvitaan sinne niitä ihmisiä, mutta niille ihmisille täytyy olla myös kelvollinen, edes jonkinlainen säällinen, asuinympäristö. Elikkä siellä on tietyt palvelut, siellä on mahdollista asua, siellä on mahdollista perustaa perhe, siellä on muun muassa sotepalvelut ja viranomaispalvelut ja kaikki tämmöiset tarvittavat. Elikkä sen, että pystyttäisiin aina tarkastelemaan kokonaisuuksia, halusin vaan vielä tuoda esille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+7.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-10-22T15:32:25,2025-10-22T15:33:15,Hyväksytty,1.1 2025_100_107,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2025 vp,Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_108,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2025 vp,"Vielä tuohon edustaja Hoskoselle jatketta: Tämä pitää juuri paikkansa, että pankeissa on tällä hetkellä suurin piirtein yön yli ‑rahalla, nollakorolla, 115 miljardia kotitalouksien rahoja, ja ne eivät laita sitä kiertämään. Me tiedetään, että stressitesteissä, kun niitä on tehty Suomen pankeissa, ne voivat erittäin hyvin, ne tekevät kovaa tulosta. Elikkä tämä on ihan tiedostettu huoli. Nythän pitäisi mennä niin, että pankkien pitäisi ottaa edes jonkin verran luottotappiota. Se osoittaisi sen, että he ovat aktiivisia tässä, mutta he eivät ole. Tähän kyllä pitää saada jotakin. Se pankkisääntely ei ole oikea vastaus tähän kysymykseen. Tämmöinen pieni lisäys.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+7.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-10-22T15:33:19,2025-10-22T15:34:01,Hyväksytty,1.1 2025_100_109,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2025 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_110,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Koskela on erittäin oikeassa. Tämä on se valtava ongelma. Siellä seisoo rahaa, valtavat miljardit, pankeissa, ja enpä muista elämäni aikana, mitä olen aktiivisessa työelämässä ollut mukana, jo aika pitkään... Aina ovat pankit puhuneet niistä luottotappioista. Luottotappiohan tarkoittaa, että on otettu riskiä. Mutta kun on tullut luottotappio vaikka jostakin kaupasta tai jostakin yrityksen rahoituksesta, niin ne pankinjohtajat eivät koskaan samana päivänä puhu siitä, kuinka monta on onnistunut ja montako miljardia on tullut sitä kautta lisää taseeseen rahaa. Nyt kun ne mainitut 115 miljardia tulevat pankeille joka vuosi eläkkeinä, palkkoina ja monena muuna, osinkoina ja muina tuottoina, niin tämä johtaa siihen, että pankit alkavat pyörittää yhteiskuntaa haluamaansa suuntaan eikä liike-elämä. Tämän salin tärkein asia on saada tämä yritysmaailma pyörimään, jotta pystymme ne velkamme maksamaan. Muuta keinoa meillä ei ole. Jos joku kuvittelee, että joku muu keino on, niin toivoisin, että hän vaikka ennen joulua kertoo sen meille, niin siihen mahdollisuuteen tartumme heti. ", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-10-22T15:34:01,2025-10-22T15:35:09,Hyväksytty,1.1 2025_100_111,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kielitutkintoja koskevan lainsäädännön muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 102/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 8/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 8/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Esittelypuheenvuoro, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_100_112,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle kielitutkintoja koskevan lainsäädännön muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 102/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunta esittää yksimielisessä mietinnössään hallituksen esitykseen 112 vuoden 2025 valtiopäiviltä sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä valiokunnan mietinnön mukaisesti. Valiokunta ehdottaa, että 1. lakiesityksen 80 ja 12 a §:ään tehdään valiokunnan mietinnössä ilmenevät korjaukset, jotta lain käytännön soveltaminen paranee. Esityksen tarkoituksenahan on varmistaa, että kielitutkintojärjestelmä vastaa entistä paremmin tutkintojen kysyntään ja niiden suorittamista koskeviin nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin siten, että kielitaito voidaan ilman turhaa viivytystä ja laadukkaalla järjestelmällä suorittaa. Kielitutkintoihin osallistumista on tähän asti vaikeuttanut niiden ruuhkautuminen, ja sitä tulee entisestään lisäämään muilla hallinnonaloilla esimerkiksi ulkomaalaislainsäädäntöön vireillä olevat muutokset. Valiokunta pitää perusteltuna ehdotusta muuttaa kielitutkintojärjestelmää siten, että yleisten kielitutkintojen ja valtionhallinnon kielitutkintojen sijasta ylläpidetään vain yleisiä kielitutkintoja. Yleisten kielitutkintojen ja valtionhallinnon kielitutkintojen on todettu olevan osittain päällekkäisiä, ja yleisten kielitutkintojen on arvioitu soveltuvan kasvaviin tutkintojen osallistujamääriin näitä valtionhallinnon kielitutkintoja paremmin. Valiokunta kannattaa myös muita hallituksen esityksiä tutkintoprosessin joustavoittamiseksi, kuten mahdollisuutta suorittaa tutkinto osakokeina. Valiokunta pitää myönteisenä myös esityksen tavoitetta laajentaa tutkintoprosessin eri vaiheiden sähköistämistä prosessien sujuvoittamiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että ehdotetun lainsäädännön muutoksen toimivuutta ja sen toimeenpanon edistämien resurssien riittävyyttä seurataan ja arvioidaan huolellisesti. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+11.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-10-22T15:36:58,2025-10-22T15:39:03,Hyväksytty,1.1 2025_100_113,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 10/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 10/2025 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Keskustelu alkaa. Esittelypuheenvuoro, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_100_114,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen ympäristövaliokunnan mietinnön ilmastovuosikertomuksesta vuodelta 2025. Tässä vuosikertomuksessa on raportoitu eduskunnalle siis vuoden 2023 lopulliset päästötiedot sekä vuoden 2024 pikaennakkotiedot. Vuosikertomuksessa ei ole esitelty konkreettisia ehdotuksia lisätoimista, vaan ilmastolain 16 §:n mukaisesti valtioneuvosto päättää ilmastopolitiikan suunnitelmien seurannan yhteydessä tarvittavista lisätoimista. Ilmastovuosikertomuksen vaihtuvina teemoina tänä vuonna ovat olleet terveys ja ilmaston vaikutus siihen sekä toimimattomuuden kustannukset. Valiokunta pitää tätä vuosikertomusta kattavana ja ansiokkaana. Lausuntopalautteessa on vielä toivottu selkeämpää arviota siitä, mitkä politiikkatoimet kullakin sektorilla ovat onnistuneet, mikä niiden vaikuttavuus on ollut ja miksi joitakin politiikkatoimia ei ole pantu toimeen suunnitellusti. Arvoisa puhemies! Ilmastotoimet ja terveys -teemasta valiokunta nostaa esiin yhdyskuntasuunnittelun ja rakennetun ympäristön merkityksen ilmastovuosikertomuksen keskeisille teemoille. Ilmastovuosikertomuksessa kuvataan lämpösaarekeilmiötä, mikä varsinkin tiiviisti rakennetuilla ympäristöillä voi vaikuttaa ihmisten terveyteen. Sitä ilmiötä voidaan pitkällä aikavälillä lieventää yhdyskuntasuunnittelun keinoin, kuten rakenteiden sijoittelulla ja materiaalivalinnoilla ja myös viherrakentamisella. Valiokunnan saamassa lausuntopalautteessa tuodaan esille, että rakennetussa ympäristössä luonto on keskeinen keino hillitä monia ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia ihmisten arkeen vaikuttavia riskitekijöitä ja samalla vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja sitoa hiiltä. Toimimattomuuden kustannuksista ilmastovuosikertomuksen keskeinen viesti on se, että toimimattomuuden kustannukset ovat suuremmat kuin nyt tehtävien ilmastotoimien hinta. Tarkkoja kustannuksia ei tässä ilmastovuosikertomuksessa esitetä, mutta Euroopan ympäristökeskuksen mukaan ilmastonmuutos aiheuttaa maailmantalouteen keskimäärin 19 prosentin tulonmenetyksen seuraavan 26 vuoden aikana suhteessa tilanteeseen, jossa ilmastonmuutosta ei olisi. Ilmastovuosikertomuksessa tuodaan esille myös menetettyjen hyötyjen näkökulma. Investoinnit puhtaaseen siirtymään tarjoavat merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Ne edistävät myös Suomen talouskasvua ja kilpailukykyä sekä parantavat energiajärjestelmän omavaraisuutta. No, sitten lyhyesti eri sektoreiden tilanteesta: Päästökauppasektorilla näemme positiivista kehitystä. Päästökauppaan kuuluvien laitosten päästöt olivat 13,3 megatonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuonna 2023, ja ne vähenivät edellisvuodesta 2,1 megatonnia eli noin 14 prosenttia. Tähän vaikutti erityisesti kivihiilen kulutuksen lasku ja turpeen kulutuksen lasku 33 prosentilla edellisvuodesta. Päästökauppasektorin päästökehitys tulee todennäköisesti etenemään nopeudella, joka mahdollistaa sille asetettujen tavoitteiden saavuttamisen, mutta sekin edellyttää investointeja niin yksittäisiin teollisiin laitoksiin kuin energiajärjestelmään laajemmin, erityisesti päästöttömään sähköntuotantoon ja energiansiirtoyhteyksiin. Valiokunnan lausuntopalautteessa on tuotu esiin, että politiikkatoimisskenaariossa ilmastotavoitteiden saavuttaminen rakennetaan pitkälti teknologisten nielujen varaan, ja samalla todetaan, että niiden toteutumiseen liittyy suuria epävarmuuksia. Taakanjakosektorista, jossa siis ovat päästölähteet, liikenne, maatalous, rakennusten erillislämmitys, työkoneet, jätteiden käsittely ja jätteenpoltto sekä F-kaasut: Vuonna 2024 erityisesti liikenteen päästökehitys kääntyi nousuun, ja ilmastovuosikertomuksen mukaan politiikkatoimista liikenteen päästöjen kasvuun vaikutti erityisesti jaellun biopolttoainemäärän lasku vuonna 2024. Myös liikenne- ja viestintävaliokunta on todennut lausunnossaan ympäristövaliokunnalle, että osa hallituksen viimeaikaisista päätöksistä ei vielä näy kertomuksen arvioinneissa, mutta yleisesti voidaan todeta, että taakanjakosektorilla päästökehitys on hidas pienenemään. Metsien hiilinielujen säilyttämiseen ja kasvattamiseen liittyy huoli puun ja metsäteollisuuden sivuvirtojen lisääntyvästä hyödyntämisestä energiakäytössä. Tämän on valiokunta erityisesti todennut. Vielä haluaisin nostaa sen, että valiokunta haluaa kiinnittää huomiota siihen, että kotimaisen uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuvan teollisuuden arvonlisän nostamista halutaan edistää, ja korostetaan bio- ja kiertotalousratkaisuja ja niiden hyvinvointia Suomeen tuovaa vaikutusta. Yhteenvetona: Meillä on ilmastopolitiikassa nähtävissä joitakin positiivisia asioita, mutta yleiskuva on se, että nykyiset toimet eivät riitä kattamaan Suomen omia velvoitteita tai ilmastolain tavoitteita. Siksi valiokunta on yksimielisessä mietinnössään päättänyt hyväksyä kannanoton: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin keskeisten ilmastopolitiikan suunnitelmien päivittämiseksi ja valmistelee ehdotukset kustannustehokkaiksi lisätoimiksi toimien kokonaisvaikutukset huomioon ottaen.”",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+14.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-10-22T15:40:34,2025-10-22T15:47:50,Hyväksytty,1.1 2025_100_115,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 10/2025 vp,Kiitokset esittelystä. — Sitten edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_116,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Pitko toi esille, niin valiokunta oli yksimielinen tässä mietinnössä. Joitain näkökulmia tähän ilmastovuosikertomukseen liittyen — sali on kovin tyhjä, vaikka asia on hyvin merkityksellinen monella tapaa, mutta varmaan monilla on ilmeisesti muita kiireitä: Tämä valtioneuvoston ilmastovuosikertomushan kuvaa hyvin seikkaperäisesti sekä Euroopan unionin että kansallisen tason ilmastolainsäädäntöä. Kertomuksessa käydään läpi poliittisella tasolla asetettujen tavoitteiden toteumaa ja kuvataan, millaisin politiikkatoimenpitein asetettuja tavoitteita on pyritty saavuttamaan. Ilmastovuosikertomuksessa on myös kuvaus kasvihuonekaasuinventaariosta, mikä on keskeinen väline toteutuman seurannassa. Ilmastolaki edellyttää, että ilmastovuosikertomuksessa arvioidaan ilmastopolitiikan suunnitelmissa esitettyjen nykyisten ja suunniteltujen toimien riittävyyttä sekä lisätoimien tarvetta tavoitteiden saavuttamiseksi. Ilmastovuosikertomuksen tehtäviin ei kuitenkaan kuulu lisätoimien esittäminen. Ilmastovuosikertomus 2025 osoittaa, että Euroopan unionin tasolla asetettuja LULUCF-velvoitteita ei tulla saavuttamaan ensimmäisellä, vuonna 2025 päättyvällä, vertailukaudella. Asiantuntija-arvioiden mukaan on myös epätodennäköistä, että näitä velvoitteita pystyttäisiin Suomessa saavuttamaan myöskään seuraavalla, vuonna 2030 päättyvällä, vertailukaudella. Toteutunut kehitys ei anna perusteita myöskään siihen, että Suomi saavuttaisi kansallisen ilmastolain hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035 mennessä. Samalla on hyvä huomioida, että kansallinen ilmastolaki ei aseta suoraa tavoitetta LULUCF-sektorille. Arvoisa puhemies! LULUCF-sektorin toimintaympäristö on merkittäviltä osin muuttunut aiemmin asetettujen politiikkatavoitteiden osalta. Nämä muuttuneet tekijät on nostettu esille ilmastovuosikertomuksessa. Asetettujen politiikkatavoitteiden pohja on kadonnut suurelta osin kasvihuonekaasuinventaarioon tehtyjen muutosten sekä Venäjän hyökkäyssodan vaikutusten seurauksena. Tämän seurauksena tavoitteiden saavuttaminen vaikuttaa, ikävä kyllä, kutakuinkin mahdottomalta. Mitään sellaista, mikä muuttaisi tätä tilannetta, ei myöskään ole odotettavissa. Esimerkiksi turvemaiden päästöt tulevat ilmastonmuutoksen jatkuessa edelleen kasvamaan turpeen hajoamisen kiihtymisen seurauksena. Jälkijättöisesti voidaan todeta, että poliittisten tavoitteiden asetannassa on laskettu liikaa epävarmoihin LULUCF-sektorin nieluihin ja tehty niiden osalta olettamuksia, jotka eivät ole toteutuneet. Arvoisa puhemies! Ilmastopolitiikassa ei ole kyetty rakentamaan maatalousyrittäjille ja metsänomistajille kannustavia, tehokkaita ja vaikuttavia ansaintamahdollisuuksia maankäyttösektorin nielujen vahvistamiseksi. Tähän ovat keskeisimpänä syynä rahoituksen puutteet ja katkokset. Myöskään vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kehitystä ei ole tapahtunut toivotulla tavalla sen enempää Suomessa kuin Euroopan unionin tasolla. Tämän seurauksena hiilimarkkinoihin perustuvalle liiketoiminnalle ei ole pystytty luomaan kunnollisia toimintaedellytyksiä. Positiivista on, että tästä huolimatta useimmissa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmissa KAISUssa tai KAISU kakkosessa ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa MISUssa esitetyissä maa- ja metsätaloutta koskevissa toimenpiteissä on pystytty etenemään. Arvoisa puhemies! Oleellista erityisesti maankäyttösektorilla ja varsinkin maa- ja metsätalouden osalta on luoda selkeä toimintaympäristö. Tällainen toimintaympäristö muodostuu, kun kaikki toimijat tietävät, mitä heiltä odotetaan, ja annetaan heille välineet ja resurssit vastata näihin odotuksiin. Tämän jälkeen toimijoille annetaan työrauha ja sovitussa ajassa arvioidaan, miten toimenpiteet ovat toteutuneet ja vaikuttaneet, ja tämän pohjalta tehdään tarvittavia muutoksia eli uusia päätöksiä, ja mikä tärkeintä, missään kohtaa ei käytetä turhaa energiaa syyllisten etsimiseen ja ristiinnaulitsemiseen. Se ei edistä kenenkään intressejä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+14.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-10-22T15:48:00,2025-10-22T15:52:10,Hyväksytty,1.1 2025_100_117,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 10/2025 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_118,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on vuoden 2025 ilmastovuosikertomus. On selvää, että meidän tulee kantaa vastuuta ympäristöstä ja omilla toimilla koettaa minimoida päästöt. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että ilmastopolitiikka on realistista, suomalaisille oikeudenmukaista ja Suomen olosuhteisiin sopivaa. Arvoisa puhemies! On syytä todeta, että vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite on erittäin vaikea, ellei mahdoton, saavuttaa nykyisillä laskentaperiaatteilla. Suomessa käytettävä metsien hiilinielulaskenta vääristää kokonaiskuvaa ja antaa vaikutelman, että metsämme olisivat päästölähde. Tämä ei vastaa todellisuutta. Esimerkiksi kansainväliset mittaukset, kuten Nasan satelliittiaineisto, osoittavat, että Suomen metsät sitovat hiiltä ja toimivat nieluna. Ruotsin puolella metsät lasketaan hiilinieluiksi, mutta Suomen puolella ne muuttuvat yhtäkkiä päästölähteeksi. On selvää, että ongelma on laskentatavassa, ei metsässä. Tällainen epäjohdonmukaisuus ei voi olla järkevän ilmastopolitiikan perusta. Metsämme ovat monille metsänomistajille tärkeä elinkeino ja suomalaiselle teollisuudelle myös tärkeä vientituote. Arvoisa puhemies! Ilmastolain tiukka tulkinta edellyttäisi uusia ja entistä tiukempia ilmastotoimia, jotka väistämättä lisäisivät kustannuksia niin kotitalouksille kuin yrityksillekin. Tällaiset toimet heikentäisivät Suomen kilpailukykyä, ruokaturvaa ja huoltovarmuutta. On hyvä, että nykyinen hallitus on linjannut, ettei ilmastotoimia tule tehdä tavalla, joka nostaa ihmisten arjen kustannuksia tai heikentää Suomen kilpailukykyä. Perussuomalaisten näkemyksen mukaan hiilineutraaliustavoitetta tulisi siirtää eteenpäin, ei siksi, että emme välittäisi ympäristöstä, vaan siksi, että tavoite on nykyisellään epärealistinen ja perustuu tosiaan virheellisiin laskelmiin. Arvoisa puhemies! Ruoantuotanto on tässä kertomuksessa nähty lähinnä päästölähteenä. Maatalous on kuitenkin huoltovarmuuden perusta ja kansallinen turvallisuuskysymys. Suomalainen puhdas ruoka on arvokasta, ja sitä arvostetaan myös ulkomailla. Liian tiukat ja nopealla aikataululla asetetut ilmastotoimet uhkaavat ajaa yhä useampia maatiloja lopettamaan toimintansa. Jo nyt tilanne on monin paikoin kannattamaton, ja jokainen uusi vaatimus lisää painetta tuottajille. On myös muistettava, että teknologia ei mahdollista sitä, että maatalous voisi pyöriä pelkästään sähköllä tai päästöttömillä koneilla. Suomen ilmasto ja pitkät etäisyydet tekevät tästä epärealistista. Maataloudessa sähkötraktorit ja sähköpuimurit eivät ole käytännöllinen ratkaisu suomalaisessa viljelyssä, eikä niiden valmistuskaan ole ympäristölle päästötöntä. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset katsovat, että Suomen on tehtävä ilmastopolitiikkaa järjellä. Meidän on turvattava maatalouden ja teollisuuden toimintaedellytykset sekä varmistettava, että suomalaiset voivat elää ja tehdä työtä ilman kohtuuttomia lisärasituksia. Ilmasto on yhteinen, mutta Suomen osuus maailman päästöistä on promillen luokkaa. On epäreilua, että suomalaisia syyllistetään ja kustannuksia lisätään, kun samaan aikaan suursaastuttajat jatkavat päästöjään ilman vastaavia velvoitteita. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+14.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-10-22T15:52:20,2025-10-22T15:56:04,Tarkistettu,1.1 2025_100_119,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 10/2025 vp,Edustaja Kangas., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_100_120,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Antti,Kangas,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastovuosikertomus on erinomaisella tarkkuudella laadittu, ja siinä on otettu eri näkökannat hyvin huomioon. Haluaisinkin siksi suunnata katseet tulevaisuuteen ja suomalaiseen yrittäjyyteen, kun samalla voitaisiin parantaa myös yhteistä ilmastoamme oman taloutemme lisäksi. Kotimaiset hiilimarkkinat voivat olla Suomen seuraava vientivaltti, kunhan toimeen vain tartutaan. Suomella on erinomaiset edellytykset toteuttaa ilmastotoimia kotimaassa. Tarvitsemme kuitenkin selkeät pelisäännöt, emme voi jäädä odottamaan EU:n CRCF-asetuksen valmistumista. Muualla Euroopassa rakennetaan jo kansallisia sertifiointijärjestelmiä, ja nyt myös Suomen aika on viimein toimia. Mahdollisuudet ovat olemassa, kunhan vain toimeen tartutaan. Arvoisa puhemies! Ilmastokriisin ratkaiseminen vaatii sekä hiilinielujen vahvistamista että päästövähennyksiä. Hiilikompensointi ei yksinään ratkaise ilmastonmuutosta, ja siksi sitä arvostellaankin voimakkaasti keinona torjua ilmastonmuutosta. Ongelmia syntyy, kun puuttuu läpinäkyvyys, lisäisyys ja pysyvyys. Toisin sanoen: mitä todella on tehty ja olisiko hanketta tapahtunut ilman rahoitusta ja säilyykö vaikutus pitkällä aikavälillä. Ilman näitä ehtoja kompensointi voi muuttua ilmastopositiivisuuden valepuvuksi. Erityisesti Afrikka-vetoiset hankkeet ovat olleet osin peiteltyä kehitysapua, välillä jopa täysin kehitysapua, eivätkä niinkään todellisia ilmastotoimia. Hiilensidonta on tiedettä ja yrittämistä, ei ideologiaa tai kehitysapua. Suomalaisella yrittäjyydellä voidaan palauttaa luottamus kompensaatiohankkeisiin samalla, kun Suomen maaseudulle saataisiin merkittäviä tuloja. Arvoisa puhemies! Ranskassa vuonna 2018 lanseerattu label bas carbone -sertifiointijärjestelmä osoittaa, miten hiilikompensaatiota voidaan tehdä julkisen sektorin näyttämällä polulla ilman minkäänlaista raskasta byrokratiaa. Monet ranskalaiset yritykset eri toimialoilla rahoittavat LBC-projekteja osana vastuullisuusstrategioitaan. Vuodesta 2022 alkaen Ranskan lainsäädäntö on velvoittanut esimerkiksi kotimaisia lentoyhtiöitä kompensoimaan päästöjään. Kuuden vuoden jälkeen Ranskassa on ekologisen ministeriön lukujen mukaan sertifioitu yli 2 000 hanketta, mikä vastaa noin seitsemää miljoonaa tonnia vältettyä tai sidottua hiilidioksidipäästöä. 98 prosenttia hiilivaikutuksista saatiin uudelleenmetsityksellä, metsien palauttamisella, karjatalouden tehostamisella ja uudistavalla peltoviljelyllä. Ranskassa projektit hyväksytään viranomaisten toimesta, ja ne käyvät läpi riippumattoman auditoinnin. Toimenpiteet perustuvat tarkasti määriteltyihin menetelmiin esimerkiksi metsänhoidossa ja maataloudessa. Päästövähennykset lasketaan konservatiivisesti, ja todentaminen tapahtuu vasta useiden vuosien päästä. Päästövähennysten vaikutukset ovat 5.9.2025 alkaen myös siirrettävissä projektien todentamisen jälkeen. Uusimmassa asetuksessa muun muassa pyritään tehostamaan markkinoita ja houkuttelemaan rahoittajia tekemään päästökompensaatiotoimia. Alankomaissa puolestaan on otettu käyttöön EU:n CRCF-periaatteisiin pohjautuva kansallinen malli, jota sen kehittäjä Stichting Nationale Koolstofmarkt eli SNK soveltaa sertifiointikehikon periaatteella luodakseen Alankomaihin luotettavat kaupalliset, toimivat vapaaehtoiset hiilimarkkinat. Järjestelmä myöntää todentamiseen perustuvia sertifikaatteja Alankomaissa toteutettujen päästövähennys- ja hiilensidontahankkeiden perusteella. Arvoisa puhemies! Kuten Ranskan ja Alankomaiden esimerkeistä nähdään, vapaaehtoinen hiilensidontamarkkina kehittyy, ja se tarjoaa Suomelle mahdollisuuden tehdä hiilikompensaatiosta todella merkittävä vientituote. Jos jossain niin metsätaloudessa Suomella on kansainvälistä todellista huippuosaamista. Ilmastonmuutos ei sinällään odota. Nyt on Suomen aika toimia ja ottaa paikka maailmankartalla. Samalla kun julkiset toimijat pohtivat ratkaisujaan, yksityinen sektori rakentaa pääomillaan puhtaampaa tulevaisuutta, ei ideologisista näkökulmista vaan yritystoiminnan näkökulmasta. Minä uskon, että kun pelisäännöt ovat kunnossa, luottamus ilmastomarkkinoihin voidaan palauttaa. Hiilensidonta on muutakin kuin pelkkää markkinointia. Siitä täytyy tehdä osa parempaa ilmastopolitiikkaa, ja sillä voidaan saada Suomeen merkittäviä vientituloja, yrittäjyyttä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+14.aspx,fi,Antti Kangas,1535,2025-10-22T15:56:12,2025-10-22T16:01:21,Tarkistettu,1.1 2025_100_121,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_100_122,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän vuoden ilmastovuosikertomuksesta käy jälleen selkeästi ilmi, että Suomi ei ole hallituksen nykytoimilla saavuttamassa Suomen kansallisesti ja kansainvälisesti sitovia ilmastotavoitteita. Vaikka Suomi on onnistunut vähentämään fossiilisia päästöjä, maankäyttösektorin nielun romahtamisen ja päästöjen lisääntymisen takia Suomen nettopäästöt eivät ole vähentyneet yli 30 vuoteen. Lisäksi käytännössä päästökauppasektori valuu maankäyttösektorin puolelle, koska metsäbiomassan energiakäytön katsotaan olevan päästötöntä. Tosiasiassa biomassan energiakäyttö heikentää maankäyttösektorin nettonielua, eikä tätä käsitellä ilmastovuosikertomuksessa. Selvää on, että lisätoimien tarve niin maankäyttö- kuin taakanjakosektorilla on akuutti. Orpon hallitus ei kuitenkaan ole ryhtynyt lisätoimiin tavoitteiden saavuttamiseksi, vaikka eduskunta on edellyttänyt niitä jo aiempien ilmastovuosikertomusten yhteydessä. Päinvastoin, hallitusohjelmassaan ja jälleen ensi vuoden talousarvioesityksessä hallitus vesittää useita ilmastopoliittisia toimia myös riittämättömällä taikka kokonaan puuttuvalla rahoituksella, ja samalla vuoden 35 hiilineutraalisuustavoite on vailla selvää strategiaa sen saavuttamiseksi, eikä sen saavuttaminen näytä todennäköiseltä ilman merkittäviä lisätoimia. Ilmastovuosikertomuksen mukaan Suomen kansalliset päästövähennystavoitteet vuosille 30 ja 40 saavutetaan, mikäli tekniset hiilinielut toteutuvat. Teknologisten hiilinielujen toteutumiseen liittyy kuitenkin suuria epävarmuuksia, ja siksi ilmastopolitiikka ei voi nojata niiden varaan. Teknologisista nieluista ei ole realistista saada merkittäviä päästövähennyksiä ennen kuin vasta 30-luvun puolella, sillä Suomessa ei ole tällä hetkellä vielä yhtään hanketta vireillä. Eli parhaimmassakaan tapauksessa hiilen talteenottoon liittyvät ratkaisut eivät yksin ratkaise maankäyttösektorin vaikeaa tilannetta. No, lukuisat luonnollisia hiilinieluja ylläpitävät ja kasvattavat maankäyttösektorin toimet, kuten hakkuiden selkeä maltillistaminen tai kosteikkoviljelyn tukeminen, ovat vaikutuksiltaan välittömiä sekä paljon teknisiä nieluja kustannustehokkaampia todennäköisesti vielä pitkälle vuoden 30 jälkeen. EU:n taakanjako- ja maankäyttösektorin päästövähennysvelvoitteita ei nykyisillä toimilla tulla saavuttamaan ilman nielu- tai päästöyksiköiden hankkimista muista jäsenmaista. Ostoyksikkömäärien ostaminen tilanteen vaatimassa mittakaavassa ei kuitenkaan ole uskottavaa saatikka järkevää, sillä niiden saatavuudesta ja hinnasta ei ole tietoa. Samaan aikaan maankäyttösektorin hyvittämättä jääneen alijäämän kaatuminen edes osittain taakanjakosektorille johtaisi Suomen kannalta mahdottomaan päästövähennystilanteeseen. Eli lisää päästövähennystoimia tarvitaan akuutisti myös taakanjakosektorilla riippumatta maankäyttösektorin vaikutuksesta. Tilanne on siis se, että nettonielua tulee vahvistaa välittömästi samalla, kun edelleen päästövähennyksiä kiritetään. Maankäyttösektorin tilanne on tosiaan erityisen huolestuttava, ja Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomea odottaa LULUCF:n ensimmäisellä velvoitekaudella massiivinen hiilinielualijäämä. Pääsyy nielujen romahtamiselle on metsien kasvun hidastumisen ohella hakkuiden liian korkea taso. Ja kuten valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissakin todettiin, ilman kotimaisen hakkuutason maltillistamista Suomi ei ole pääsemässä myöskään EU:n maankäyttösektorin tavoitteisiin nykyisellä eikä toisella velvoitekaudella. Maankäyttösektorin nieluvajeen kattaminen taakanjakosektorin lisätoimilla ei tosiaan ole mahdollista. Maankäyttösektorin nieluvajeeseen onkin suhtauduttava erityisen vakavasti viimeistään nyt, ja tämä tilanne ei todellakaan myöskään ratkea sillä, että Suomi lähtee Brysseliin ja pyrkii neuvottelemaan irti näistä LULUCF-tavoitteista. Hallituksen on päätettävä pikaisesti toimista maankäyttösektorin hiilinielujen vahvistamiseksi. Erityisen tärkeitä ovat keinot turvepeltojen päästöjen rajoittamiseksi ja metsäkadon hillitsemiseksi. Me tiedämme, että näitä keinoja kyllä on olemassa, mutta hallitus ei ole niihin tarttunut. Tärkeää olisi, että maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma MISU päivitetään nyt, jo tällä vaalikaudella. Metsäsektorin hiilinielua voidaan kasvattaa ja metsäluonnon monimuotoisuutta elvyttää siirtymällä jatkuvapeitteiseen kasvatukseen ja kiertoaikojen pidentämiseen, toteuttamalla päästövähennyksiä turvepelloilla, ottamalla käyttöön esimerkiksi maankäytön muutosmaksu ja näin poispäin. Ilmastoviisaaseen metsätalouteen kuuluu jalostusasteen nostaminen. Se on myös tehokas keino varastoida hiiltä ja samalla kasvattaa metsäteollisuuden arvonlisää, kuten valiokunnan mietinnössäkin todetaan. Kiertotalouden osalta on todettava, että Suomi on yhä jäljessä kiertotalouden strategisen ohjelman tavoitteista ja menestyy EU-maiden vertailussa huonosti etenkin resurssituottavuuden, materiaalien kiertotalousasteen ja yhdyskuntapakkaus- ja rakennusjätteen kierrätysasteen mittareilla. Kiertotalouden strategisen ohjelman resurssit on arvioitu hyvin niukoiksi suhteessa tavoitteisiin ja tavoiteltujen muutosten mittakaavaan. Lopuksi vielä: Ruoantuotanto ja kulutus ovat myös aivan keskeisessä roolissa maatalouden kokonaishiilijalanjälkeä tarkasteltaessa. Ruoantuotannon päästövähennysten osalta ilmastotoimet turvemailla ovat kriittisessä asemassa. Turvepellot tuottavat yli puolet kaikista maatalouden päästöistä, vaikka niiden osuus peltoalasta on vain noin 11 prosenttia. Samalla päästöjä vähentäviin toimiin kuuluu osaltaan entistä vahvemmin kasvisruokavalioon siirtyminen ja kotieläintalouden korvaaminen kasviproteiinituotteilla. Näillä huomioilla haluan sanoa, että pidän hyvänä sitä, että ympäristövaliokunnan mietintö on yksimielinen, ja että esitämme eduskunnalle tätä lausumaa, jossa esitämme, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin näiden keskeisten suunnitelmien päivittämiseksi, ja toivon tietenkin, että tämä yksimielisyys jatkuu tässä suuressa salissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+14.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-10-22T16:01:22,2025-10-22T16:08:44,Hyväksytty,1.1 2025_100_123,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_124,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä keskustelussa on kyseenalaistettu sitä, voidaanko ilmastolain mukainen hiilineutraalisuustavoite toteuttaa. Tästä tutkijoiden ja tieteilijöiden selvä viesti on, jos me toimimme sen eteen, että se on mahdollista toteuttaa mutta se ei toteudu itsestään. Eli me tarvitsemme määrätietoista ilmastopolitiikkaa, ja kuten tästä ilmastovuosikertomuksesta ja ympäristövaliokunnan mietinnöstä voi selvästi lukea, emme ole sillä tiellä, valitettavasti. Olemme ympäristövaliokunnassa saaneet kuulla pitkän listan tieteeseen perustuvia ratkaisuja, millä tilannetta voidaan parantaa. Me tietenkin tarvitsemme niitä päästöjä vähentäviä keinoja, uutta teknologiaa ja luonnollisten hiilinielujen vahvistamista. Monet niistä ratkaisuista, mitä meille on esitelty, parantavat myös meidän elinolosuhteita monella eri tavalla, kuten tässä mietinnössä on nostettu ihmisten terveys esimerkkinä, ja vaikka yksinkertaistettuna meidän liikennejärjestelmä: mitä enemmän me saadaan ihmisiä kulkemaan omin lihasvoimin autoilun sijaan, sitä enemmän se vähentää päästöjä mutta myös lisää ihmisten liikuntaa, mitä me myös politiikalla yritämme toteuttaa, jotta terveyttä pystytään edistämään. No, sehän ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikkien täytyy kävellä työmatkansa, mutta meidän täytyy saada kuitenkin se muutos käyntiin, ja sitten teknologialla, esimerkiksi liikennettä sähköistämällä tai biokaasua lisäämällä, hoidamme loput. Valiokunta nosti mietinnössään esimerkkejä myös luontopohjaisista ratkaisuista. Ne ovat myös asioita, mitkä parantavat luonnon monimuotoisuutta, ja niillä voidaan myös sekä sopeutua ilmastonmuutokseen että torjua sitä. No, hallitus on onnistunut tässä ilmastopolitiikassaan viivyttelemään uusien toimien kanssa. Se kyllä kautensa aluksi perui olemassa olevia ilmastotoimia mutta ei ole tuonut uusia tänne saliin. Me odottelemme KAISU-suunnitelmaa eli keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa sekä ilmasto- ja energiastrategiaa tänä syksynä tänne saliin. Toivottavasti saamme niitä ja tieteeseen perustuvia tehokkaita ja kustannustehokkaita ilmastotoimia sitä kautta. Haluaisin vielä loppuun sanoa sen, että hallitus pitää kiinni ilmastolaista, mutta on ainakin toistaiseksi valinnut sen linjan, että ei toimi sen eteen. Olin hämmästynyt, kun huomasin, että pääministeri on yrittänyt lobata Suomelle erivapauksia hiilinielujen suhteen. Vaikka tilanne on vaikea, meidän velvoitteiden täyttäminen ei ole helppoa, mutta en silti näe vastuullisena ratkaisuna sitä, että yritämme laskentatapoja muuttamalla tehdä siitä suotuisampaa. Meillä on pienenä maana mutta paljon kuluttavalla ja päästöjä aiheuttavalla elämäntyylillämme vastuumme myös vähentää päästöjä ja kasvattaa hiilinieluja, ja tämä pitäisi myös hallituksen ymmärtää.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+14.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-10-22T16:08:45,2025-10-22T16:12:12,Hyväksytty,1.1 2025_100_125,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_126,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yksi keskeinen asia ilmastokysymyksissä Euroopan unionin tasolla on se, että meillä olisi kaikissa jäsenmaissa samanlaiset laskentaperusteet ja kaikki samat asiat, joita niihin lasketaan. Joku sana maataloudesta vielä tähän: Eduskunnan ympäristövaliokunta järjestää vuosittain julkisen kuulemisen valtioneuvoston ilmastovuosikertomuksesta, ja keskustelussa on vuodesta toiseen aika vahvasti maa- ja metsätalous mukana, sinänsä ihan perustellusti, mutta välillä on vähän semmoinen olo, että hieman epäreilusti. Yksi on se, että maatalouden ilmastopäästöt eivät olisi vähentyneet. On totta, että kehitys on ollut hidasta, mutta on kuitenkin tapahtunut merkittävääkin alenemaa, jos ajatellaan vaikka tuolta 90-luvun alkupuolelta. Maatalous on siinä mielessä ongelmallinen, ei välttämättä ainut toimiala, mutta yksi ongelmallinen toimiala siinä, että niiden nopeiden päästövähennysten, jotka toisivat merkittäviä ja nopeita muutoksia, löytäminen ei ole kovin helppoa, tai varsinkaan niiden käyttöön ottaminen. Ne ovat myös yleensä kalliimpia, ja tulokset näkyvät aika pitkällä aikavälillä. Sitten tässä on se tekijä, kun paljon viljelijöidenkin kanssa on puheissa, että tämä tämmöinen toistuva, jatkuva negatiivinen uutisointi ei sovi tähän maailmanaikaan, varsinkin kun on monia muita haasteita myös siellä tilatasolla. Keskeistähän tässä on, niin kuin on paljon tuotu esille monissa yhteyksissä, maatalouden kannattavuus, että mitä parempi se kannattavuus olisi, sitä paremmin pystyy niitä ilmastotekoja tekemään, ja en itsekään näe, että nämä ovat toisiaan niin kuin pois sulkevia missään tapauksessa. Se, että meillä lopettaa tiloja todella paljon ja maataloutta ajetaan alas, ei ole ilmastoteko. Asiantuntija-arviothan tästä maatalouden 90 prosentin päästövähennystavoitteesta ovat erittäin tiukkoja ja vaikea saavuttaa ilman että tuotantoa vähennetään. Nyt jos ajatellaan tätä maailman tilannetta, niin kyllä jokainen maa joutuu pohtimaan entistä enempi sitä, kuinka on enempi omavarainen ja pidetään ruokaturvasta, huoltovarmuudesta ja sitä kautta myös kokonaisturvallisuudesta kiinni, ja erityisesti meidän on lisättävä omavaraisuutta, myös erityisesti tuotantopanosten osalta. Ehkä uhanalaisimpia tässä yhtälössä ovat nuoret viljelijät, joita on läpi Euroopan aivan liian vähän, niin että tällä tahdilla meiltä loppuvat alan yrittäjät. Arvoisa puhemies! Maatalouden päätehtävä on ruuan tuottaminen, ja se on turvattava kaikissa olosuhteissa koko EU-alueella ja myös koko Suomessa. Sitten maatalouden osalta on myös hyvä huomata, että hajautettu tuotanto on aina se paras vaihtoehto kaikilta osin, ja erityisesti jos on joku kriisitilanne. Suomi on hyvin erilainen eri puolilla maata. Olen käyttänyt vuosien varrella monta kertaa sitä esimerkkiä, että itse tulen Etelä-Savosta ja meillä Etelä-Savon, koko sen ison maakunnan, alueella on saman verran peltoa kuin vaikkapa Salon kaupungissa, elikkä se jo kertoo, miten erilainen se tilanne on. Jossain hyvin pienellä alueella on yhtä paljon peltoa kuin meillä hyvin laajalla, vesistöjen rikkomalla alueella. Hajautettu tuotanto tarkoittaa myös monipuolista tuotantoa, ja siinä on kotieläintuotanto ihan keskeisessä asemassa, varsinkin kun otetaan huomioon monilla alueilla nurmituotanto, sillä on kehittyvää valkuaiskasvituotantoa ja muuta, mutta ei ole aivan helppo yhtälö se, ja märehtijät ovat tässä keskeisessä roolissa, koska ne pystyvät hyödyntämään nurmen, jota me ihmiset emme pysty käyttämään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+14.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-10-22T16:12:12,2025-10-22T16:15:47,Hyväksytty,1.1 2025_100_127,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Perholehto., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_128,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 10/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin aloitan ehkä sanomalla, että on helppo yhtyä täällä muutamien nostamaan kehuun siitä, että on äärettömän hyvä, kuinka paljon samanhenkistä ajattelua ympäristövaliokunta oli kuitenkin työskentelyssään loppuviimein löytänyt. Sillä on minun mielestäni tällaisessa ajassa aina poikkeuksellinen arvo, että voidaan laajasti kuulla asiantuntijoita ja pyrkiä sitten asianmukaisesti sen oman valiokunnan substanssin etua ajamaan, ja kyllä se keskeisin lopputulema varmaan meidänkin mietinnössä on lopun klausuuli siitä, että kolmatta kertaa peräkkäin edellytetään lisätoimia. Kyllä tässä nyt aika pitkään on jo odotettu strategioita, ja kuten täällä muutama edustaja on puheenvuoroissa todennut, esimerkiksi tätä maankäytön ilmastosuunnitelmaa ei olla päivittämässä. Siitä kuitenkin väliarviointi on tulossa, ja kyllä sitä väistämättä on meidänkin sitten seurattava tarkasti. Tarttuisin oikeastaan tähän teknologisten nielujen kokonaisuuteen siksi, että se aika monessa puheenvuorossa nousi esiin. Minusta valiokunnan mietinnössä on siihen liittyen myös aika tasapainoinen huomio siitä, että totta kai Suomen kannattaa ihan jo esimerkiksi vihreän talouskasvun näkökulmastakin panostaa siihen, että teknologiaa ja sen kehittämistä kiritetään ja pyritään luomaan edellytyksiä investoinneille. Mutta kyllähän me ollaan jo aika paljon jäljessä muita Pohjoismaita, ja nyt tämä budjettiriihen päätös leikata jo ennestään aika vaatimatonta 140 miljoonan euron panosta näiden teknisten nielujen kehittämiseen ei ainakaan auta tässä tavoitteessa. Ehkä silti tätäkin olennaisempi huomio on se, että kysehän ei koskaan voi olla joko—tai- vaan sekä—että-kysymyksestä. Eli se, että tuetaan teknologisten nielujen kehittämistä, ei missään nimessä vähennä tarvetta pienentää päästöjä ja vahvistaa luonnollisia nieluja. Joskus ehkä tuntuu siltä, että julkisessa keskustelussa ja poliittisessa debatissa tätä ei haluta ääneen sanoa, ja sen takia on erittäin tervetullutta, että tässä ympäristövaliokunnan mietinnössä se on myös selkeästi sanoitettuna. Kolmas asia oikeastaan, jonka ajattelin, että haluan nostaa esiin, on se, että tässä ilmastovuosikertomuksessa aika vähän käsitellään sitä, millä tavoin meidän pitäisi samaan aikaan taklata luontokatoa. Sen takia ehkä ajatuksena tulevaan toivottavasti tämmöiset luontopohjaiset ratkaisut ja molempien valtavien haasteiden ratkaiseminen yhdessä korostuisivat eduskunnan päätöksissä ja ehkä jollain tavalla näkyisivät myös tässä ilmastovuosikertomuksessa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+14.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-10-22T16:15:47,2025-10-22T16:18:56,Hyväksytty,1.1 2025_100_129,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_130,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 10/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Meille perussuomalaisille ilmastopolitiikan ydin on oikea tieto. Jos päästöjen laskenta ei ole tarkkaa ja vertailukelpoista, syntyy väärä kuva Suomen tilanteesta ja sen pohjalta helposti ylimitoitettuja sekä kansalaisille ja teollisuudelle kalliita ratkaisuja. Jokaisen ilmastopoliittisen toimen pitää perustua yhtenäisiin, läpinäkyviin menetelmiin ja vertailukelpoisiin aikasarjoihin, ei arvioihin, joita ei voi todentaa. Laskennan periaatteet pitää siis saada kuntoon. Sektorit tulee kuvata samalla tavoin vuodesta toiseen, välttää päällekkäislaskentaa ja erottaa selkeästi politiikkavaikutukset taloussykleistä ja säästä. Maankäyttösektorilla on varmistettava, että inventaario perustuu ajantasaisiin mittauksiin, kasvukunnon ja tuhoriskien huomiointiin sekä siihen, että pitkäaikainen puunkäyttö lasketaan oikein. Emme voi paikkailla epävarmuuksia ostamalla ulkomaisia nieluyksiköitä mailta, jotka ovat oman luontonsa jo tuhonneet. Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintö valtioneuvoston ilmastovuosikertomuksesta antaa hyvän yleiskuvan, mutta perussuomalaisille tärkeää on, että ilmastopolitiikka on ennen kaikkea kustannustehokasta, teknologianeutraalia ja suomalaista arkea kunnioittavaa. Tarvitsemme selkeät vaikutusarvioinnit siitä, paljonko toimi maksaa, miten se vaikuttaa globaaleihin päästöihin, kilpailukykyyn ja suomalaisen työn edellytyksiin. Tämän on oltava lähtökohta, ei sivuhuomio. Taakanjakosektorilla tarvitsemme realismia. Suomi on harvaan asuttu, ja kuljetusyhteydet ovat meillä pitkät. Liikennettä ei voi ohjata pelkillä kielloilla ja sanktioilla vaan älykkäästi: kaluston uusiutumista edistävillä kannustustoimilla, tieverkon kunnossapidolla ja logistiikan sujuvuudella. Autoilijaa ei voi kurittaa kohtuuttomilla verotaakoilla. Hallitus on tässä tehnyt oikeita liikkeitä. Maataloudessa päästövähennykset on tehtävä vapaaehtoisiin, kannattaviin toimiin nojaten. Kotimainen ruoantuotanto ja huoltovarmuus ovat ensisijaisia. Kiertotalous, kasvinjalostus, lainanottoriippuvuuden vähentäminen ja uudet rehuinnovaatiot ovat järkeviä keinoja. Arvoisa puhemies! Turvetuotannon suhteen Suomessa on tehty paljon virheitä. Turvetta on ajettu alas välittämättä seurauksista. Samalla on vaarannettu elintärkeiden kasvu- ja kuiviketurpeiden saanti. Turpeella on myös monia muita käyttötarkoituksia, joista ehkä tärkeimpänä nostaisin esiin biostimulantit, joilla voidaan parantaa maaperän laatua ja saada enemmän aikaa vähemmällä. Enkä myöskään väheksy sitä, että jos me teemme aktiivihiiltä Suomessa turpeesta, niin meidän ei tarvitse sitä ostaa Kiinasta kivihiilellä valmistettuna. Turvetuotannon suhteen pitääkin nyt tehdä suunnanmuutos ja nähdä tämä tärkeä maamme ruskea kulta muuna kuin päästölähteenä ja ilmastopahiksena. Tämä olisi erittäin tärkeää koko Suomelle. Kun laskemme turpeeseen liittyvät kaikki asiat, plussat ja miinukset, niin se on myöskin ilmastolle nettopositiivinen. Näin se vaan on. Mitä tulee meidän turvepeltoihin — täällä sanottiin, että 11 tai 12 prosenttia, mikä se nyt onkin — niin ne ovat kuitenkin tärkeä osa meidän huoltovarmuuttamme, joka tapauksessa. Me olemme vielä omavaraisia ruoan suhteen ja varmasti tuotamme täällä maailman parasta, turvallisinta ruokaa. On kaikkien tiedossa, että ruoantuotantomme on huippulaatuista. Kuten edustaja Kallio täällä hyvin kertoi, niin nämä turvepellotkin ovat tietyllä alueella Suomea, ja jos turveasia ajetaan alas, niin se tarkoittaa koko seutukunnalle sitä, että se kuolee, jos he eivät saa viljellä näillä pelloilla. Tämäkin asia pitää myöskin pohtia kokonaisvaltaisesti. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+14.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-10-22T16:18:57,2025-10-22T16:23:34,Hyväksytty,1.1 2025_100_131,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_132,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 10/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Vielä hieman kommenttia tähän keskusteluun: Itse pidän hyvänä sitä, että meillä kuitenkin on tässä maassa laaja jaettu käsitys siitä, että ilmastotavoitteista tulee pitää kiinni. Meillä on hyvin laaja yhteinen yksimielisyys tästä lisätoimien tarpeesta, mikä on tietenkin luonnollista, koska nämä luvuthan ovat ilmiselviä: jos katsotaan ihan puhtaasti lukujen valossa, niin on selvää, että näitä lisätoimia tarvitaan. Mutta sitten haluaisin kuitenkin huomioida hallituspuolueille sitä, että jos on sitoutunut johonkin tavoitteeseen tai jos meillä on kansainvälisiä sitoumuksia, niin kyllä silloin on myös pystyttävä esittämään ne keinot, jotka omalla vuorollaan vievät sitä tavoitetta kohti, koska jos näin ei tee, niin silloin se sitoutuminen johonkin tavoitteeseen muuttuu aika tyhjäksi. Se ei tietenkään sitten ole myöskään suoraselkäistä, ja sitten pitää suoraan sanoa, onko edistämässä jotain asiaa vai ei. Samaan aikaan meillä kuitenkin on tieto näistä keinoista. Kyse ei ole siitä, että meillä olisi jotenkin epäselvyyttä sen tiedon suhteen. Itse pidän sitä hieman sivuraiteelle menemisenä, kun annetaan ymmärtää, että meillä ei olisi riittävää tietoa siitä, mitä pitäisi tehdä, kun näin ei kuitenkaan ole. Sitten vielä meillä on tätä keinovalikoimaa vaikka kuinka paljon. Esimerkiksi tämä hakkuiden maltillistaminen on kyllä asia, joka hyvin monesti ja suoraan on tuotu ehdotuksena, viimeisimpänä tässä Ilmastopaneelin tuoreimmassa politiikkatoimilistauksessa. Meillä on paljon, mitä verotuksen puolella pitäisi tehdä, ja sitten on esimerkiksi tällaiset yksittäiset päätökset, kuten vaikka tämä jakeluvelvoite. On aivan selvää, että eihän meillä ole erimielisyyttä siitä, ovatko nämä asioita, jotka vievät kohti tätä ilmastotavoitetta vai ei. Eli ajattelen, että kyllä hallituksen pitäisi suoraselkäisesti sanoa, että näitä aletaan nyt toteuttaa. Toki tässä on myös muistettava, että eduskuntahan on näitä velvoittanut, että sikäli eduskunnankin sanalla pitäisi tässä olla jotain merkitystä. Sitten samaan aikaan tulee ymmärtää, että nämä ovat asioita, jotka on tehtävä joka tapauksessa. Eli kuten ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Pitko sanoi, samaan aikaan voisi myös nähdä ne mahdollisuudet. Täällä puhuttiin paljon ruoantuotannosta, ja yhtä lailla voisi kääntää niin päin, että kasviproteiinituotannon kasvattaminen on merkittävä huoltovarmuustoimi, jolla voitaisiin samanaikaisesti parantaa sekä maatalouden kannattavuutta että suomalaisten ruokaturvaa. Tämä nyt on vain yksi esimerkki. Ihan lopuksi minä haluan vielä erikseen kiittää tästä ilmastovuosikertomuksesta, koska sitä muun muassa pidettiin parhaimpana laatuaan, ja myös valiokunnassa ajateltiin näin, että on todella hienoa, että tällainen... Haluan välittää kiitoksen ilmastovuosikertomuksen laatijoille, kun tiedämme, että tässä on kuitenkin iso työ takana. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+14.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-10-22T16:23:35,2025-10-22T16:27:17,Hyväksytty,1.1 2025_100_133,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_134,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on mielestäni hyviä eväitä siihen analyysiin, että ilmastotoimet eivät ole ristiriidassa meidän monien muiden tavoitteiden kanssa. Ilmastotoimet voivat tukea meidän huoltovarmuutta kotimaisen energian lisäämisen kautta, tai kuten äsken edustaja Kivelä puhui kasviproteiinien lisäämisestä ja ruokavarmuuden lisäämisestä. Jos ajattelemme ihmisten hyvinvointia ja ilmastonmuutoksen torjuntaa, niin ne kulkevat täysin käsi kädessä, sillä ei meillä ole myöskään hyvinvointia, jos ei meillä ole elinkelpoista planeettaa. Nykyään myös tiedämme hyvinkin sen, kuinka yritykset ja elinkeinoelämä kannattavat johdonmukaisia, ennakoitavia ilmastotoimia, ja tällainen poukkoileva ilmastopolitiikka, missä me nyt olemme, on omiaan laittamaan jäihin niitä tuiki tarpeellisia investointeja. Itse toivoisin, että ottaisimme tähän ilmastopolitiikkaan sellaisen positiivisen kehittämisotteen, missä me edistämme niitä keinoja, mitkä me nimenomaan näemme niiksi, mitkä kaikista eniten palvelevat meidän muitakin tavoitteita sen sijaan, että ammumme alas yksi kerrallaan jokaisen keinon, mitä esitetään. Täällä on esitetty paljon reunaehtoja ilmastopolitiikalle. No, näinhän me politiikassa aina teemme. Ne eivät saa aiheuttaa kustannuksia esimerkiksi jollekin heikommassa asemassa olevalle, ja niin edelleen. Mutta sitten toivoisin myös, että jo tässä vaiheessa olisimme siinä osassa keskustelua, missä esittäisimme niitä konkreettisia keinoja, mitä olemme valmiita kannattamaan. No, toivottavasti me saamme näitä hallitukselta, kun odotamme tänne tosiaan tätä KAISU-suunnitelmaa ja ilmasto- ja energiastrategiaa. Me tarvitsemme konkretiaa. Viivyttely ei tee asiaa yhtään helpommaksi, päinvastoin: se tekee kalliimmaksi, kuten myös valiokunta tässä mietinnössään toteaa. Ehkä vielä nopeasti näistä laskelmista. Valiokuntakin on korostanut sitä, että näihin laskelmiin liittyy epävarmuutta. Kun esimerkiksi laskemme metsien hiilitaseita, niin on tietenkin päivänselvä asia, että se ei ole ihan yksinkertainen asia. En itse laita mitään sitä vastaan, emmekö voisi lisätä taloudellisia panostuksia näitten laskelmien tarkentamiseen, se on hyvä asia, mutta se ei ole syy olla tekemättä niitä asioita samanaikaisesti. Me voimme samanaikaisesti parantaa meidän laskelmia, lisätä esimerkiksi vertailtavuutta, mutta meidän täytyy samalla myös tehdä niitä ilmastotoimia. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että näiden laskelmien taakse mennään sen kanssa, että ei oikeasti vaan haluta tehdä niitä tarvittavia toimia. Kyllä me tiedämme, mitkä toimet lisäävät hiilinieluja. Kyllä me tiedämme, mitkä toimet vahvistavat metsien hiilitasetta tai mitkä keinot vähentävät päästöjä. Tehdään ne.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+14.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-10-22T16:27:17,2025-10-22T16:30:31,Tarkistettu,1.1 2025_100_135,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_100_136,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 10/2025 vp,"Kiitos, rouva puhemies! Haluan itse korostaa, koska täällä tuotiin maataloutta päästöjen tuottajana aika voimakkaastikin esiin, kuitenkin sitä, että maatiloilla tiedetään näistä ilmastotoimista ja niitä tehdään jatkuvasti ja niitä koko ajan toteutetaan. Se on valitettavaa, että nämä toimet näkyvät sitten hitaasti meillä. Siellä maatiloilla tehdään hiilensidontaa, maakunnon parantamista, lannan ja ravinteiden kierrätystä, tarkkaa lannoitusta, kasvin vuoroviljelyä, käytetään uusiutuvaa energiaa, on suojavyöhykkeitä ja kaikkea mahdollista. Suomi on vielä niin säännelty, että näitä myös tarkkaillaan, niin että se on ihan jokapäiväistä toimintaa siellä. Myöskin sitten, kun puhuttiin kasviproteiinista, täytyy muistaa, että meidän Suomi on aika erilaisilla ilmastovyöhykkeillä ja maaperillä rikastettu. Elikkä meillä on alueita, joissa ei kasvinviljely tai viljanviljely tule kysymykseen. Siellä on nurmiviljelyä, ja silloin on luonnollista, että on myös lihakarjan tuotantoa. Tämä kokonaisuus, mitä meillä Suomessa on maatalouden osalta, kokonaisuudessaan vahvistaa meidän huoltovarmuutta. No, sitten näistä laskentatavoista näitten metsien osalta: Kyllä minä alleviivaan sitä, että hyvin yhdenmukaiset laskentaperiaatteet pitää olla Euroopan sisällä. Muutenhan meidän vertailtavuus ei missään tule kysymykseen. Sitten toisaalta Suomessa on erinomainen metsätietämys, -tuntemus, -tutkimus, -koulutus ja -toteutus. Meidän metsiä täytyy hoitaa, että ne sitovat hiiltä, ja niitä täytyy myös hakata. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+14.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-10-22T16:30:31,2025-10-22T16:32:26,Hyväksytty,1.1 2025_100_137,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_138,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Voisin heti tämän puheen alkuun kysyä: onko näissä ilmastotavoitteissa mitään järkeä, vai onko tämä vain jonkinlainen uskonto, jossa maalaisjärki ja huoltovarmuus jäävät sivuun? Viime viikkoina olen ollut mukana useissa keskusteluissa eri konklaaveissa, joissa on pohdittu muun muassa, että poistamalla turve energiavalikoimasta Suomi voitaisiin tehdä hiilineutraaliksi lähes kertaheitolla. Kuulostaa äkkiseltään hienolta, mutta todellisuudessa se tarkoittaisi sitä, että luovumme yhdestä tärkeimmistä kotimaisista energiavaroistamme ja samalla heikennämme omaa huoltovarmuuttamme erityisesti maatalouden osalta. Turve on ollut yksi osa suomalaista energiaomavaraisuutta ja maatalouden perustaa jo vuosikymmeniä. Se on lämmittänyt koteja ja turvannut ruuantuotantoa. Turvetta voidaan hyödyntää vastuullisesti ja hallitusti, ja se pitäisikin minun mielestäni palauttaa uusiutuvien energialähteiden joukkoon. Se on kotimainen, se on työllistävä, ja se tukee suomalaista omavaraisuutta. Päästövähennyksiä voidaan tehdä monella järkevällä tavalla, mutta ei ajamalla alas omia vahvuuksiamme. Arvoisa puhemies! Toinen asia, joka on minua jo vuosia syvästi mietityttänyt, liittyy ilmastokeskustelun vaikutuksiin ihmisten mieliin. Olemme luoneet sellaisen ilmapiirin, jossa osa nuorista, niin naisista kuin miehistä, alkaa tosissaan miettimään, onko esimerkiksi lapsen hankkiminen edes oikein. Jotkut ajattelevat, että jättämällä lapset tekemättä he pelastavat tämän maapallon. Toiset pelkäävät, että lapsi joutuu kärsimään maapallon tuhoutumisesta. Tämä on oikeastaan aika järkyttävää, ja ajattelen, että lapsilla on oikeus syntyä maailmaan, jossa uskotaan tulevaisuuteen. Syntymää ei pidä pelätä. Perheen perustaminen ja lapsen saaminen on kauneinta, mitä maailmassa voi tapahtua. Ilmastoasioista pitää puhua, ja niiden eteen pitää tehdä järkeviä, tutkimukseen perustuvia päätöksiä. Meillä on Suomessa paljon, mistä olla ylpeitä; puhdasta luontoa, metsää, vettä, osaamista ja tahtoa tehdä oikein, mutta meidän on myös uskallettava katsoa ilmastopolitiikkaa suomalaisten silmin ja järkevästi eikä pelon kautta. Pidetään huolta luonnosta, mutta pidetään huolta myös ihmisistä, huoltovarmuudesta ja tulevaisuuden toivosta. Suomi ei pelastu sillä, että pelkäämme, vaan sillä, että toimimme viisaasti. Hallitusohjelmaan onkin kirjattu, että tämän hallituksen ilmastotoimilla ei nosteta arjen kustannuksia eikä myöskään heikennetä Suomen kilpailukykyä, ja hyvä niin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+14.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-10-22T16:32:27,2025-10-22T16:35:16,Hyväksytty,1.1 2025_100_139,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kangas., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_140,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Antti,Kangas,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on tullut aivan erinomaisia puheenvuoroja koskien turvetta ja huoltovarmuutta, ja siihen liittyen minunkin puheenvuoroni sivuaa tätä maaperäpäästöasiaa. Ilmastovuosikertomuksessakin otetaan kantaa maaperän hiilidioksidipäästöihin ja nieluihin. Kotimaisessa keskustelussa paljon puhutaan turvemaiden ennallistamisesta, vettämisestä, viljelystä poistamisesta. Kuitenkin tosiasia on se, että EU:n tasolla meillä ei ole minkäänlaisia yhteneviä mittareita edes sille, kuinka turvemaa määritellään. Jokainen maa voi määrittää itse turvemaan, miten parhaaksi näkee, ja sitä myöten myös laskea turvemaan päästöt niin kuin parhaaksi näkee. Esimerkiksi Romanian-kollegat sanoivat, että kun he eivät oikein tiedä, miten nämä turvemaat lasketaan, niin he eivät käytä näitä päästölaskennassa mukana lainkaan. Tämä vääristää valtavasti ilmastopolitiikkaa, ja sitten meille sanotaan Suomessa, että teidän pitää ostaa valtiolle päästöjä esimerkiksi juuri Romanian kaltaisesta maasta, joka ei laske turvemaan maaperäpäästöjä lainkaan mukaan. Sitten kasvu- ja kuiviketurve ja muu turpeen käyttö: Meillä on tällä hetkellä valtava ongelma turpeen luvituksen kanssa. Nyt tällä hetkellä puuta, jopa ainespuuta, menee pesään polttoon paljon enempi. Siitä tulee päästöjä jopa enemmän kuin turpeen poltosta. Toisena asiana on ilmastoa tosiasiallisesti parantavat asiat ja ympäristöä parantavat asiat, kuten aktiivihiilen tuotanto. Nyt on ongelmana se, että uusia turvelupia ei tule, niin että aktiivihiiltä saataisiin tuotettua Suomessa. Se on huoltovarmuusasia, se on ilmastoasia. Tällä hetkellä aktiivihiili tuotetaan käytännössä Kiinassa meidän markkinoille. Sitten ovat fossiilisten lannoitteiden käytön vähentämistä tukevat biostimulantit. Niistäkin on valtava osaaminen Suomessa. Myös biostimulanttien tekoon käytetään turvetta, ja biostimulanteilla on tarkoitus vähentää fossiilisia lannoitteita. Kun ei saa turvelupia, ei pystytä tuottamaan. Sitten omana lukunansa on kasvu- ja kuiviketurve. Kuiviketurve on mahdollistanut Suomessa antibioottivapaan eläintuotannon, ja suomalaisella kasvuturpeella kasvatetaan suuri osa Euroopan salaateista, puuntaimista, vihanneksista. Ei ole mitään korvaavaa. On kaikennäköisiä kookoksia tuotu Etelä-Amerikasta ja vaikka mistä, mutta niillä ei lähellekään pystytä tuottamaan senlaatuista tavaraa kuin kotimaisella kasvuturpeella. Meidän pitäisi ymmärtää — sen sijaan, että katsotaan sen pienen turveläntin ilmastopäästöjä — katsoa kokonaisuutta ja sitä, mitä se aiheuttaa ketjussa eteenpäin. Nyt mennään tällä hetkellä laput silmillä ja mietitään, mitä yksittäinen suo tuottaa päästöjä, eikä ajatella ollenkaan, mitä turpeella voidaan korvata ja mitä se tuottaa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+14.aspx,fi,Antti Kangas,1535,2025-10-22T16:35:16,2025-10-22T16:38:17,Hyväksytty,1.1 2025_100_141,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_100_142,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2025>>>Kertomus K 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskusteluun vielä sen verran haluan itse korjata, että täällä puhuttiin siitä, voiko kasviproteiinintuotanto korvata lihantuotannon Suomessa. Eihän sellaista täällä kukaan tietääkseni ainakaan esittänyt. Myös lihantuottajat ja ylipäänsä maanviljelijät, joiden kanssa olen keskustellut näistä asioista, ovat aika innoissaan siitä, että me olemme saaneet Suomeen tämmöisen jopa vientituotteen, mitä kaura on, ja ylipäänsä monipuolistettua meidän viljelyrepertuaaria. Itse en pidä siitä, että tämä nähdään nyt jotenkin uhkana meidän olemassa olevalle maataloudelle. Joka tapauksessa me kulutamme näitä tuotteita, ja toivoisin, että niitä myös pystytään täällä Suomessa tuottamaan. Tuossa mainitsinkin jo kauran, joka itse asiassa aivan erinomaisesti Suomen ilmastossa kasvaa. Lisäksi herneet ja härkäpapu muun muassa ovat sellaisia, mitä moni viljelijä tällä hetkellä kokeilee, ja meillä tietämys kasvaa siitä, mitä kaikkea täällä pystytään viljelemään. Lisäksi uudet ruokateknologiat luovat aivan merkittävän mahdollisuuden Suomelle myös vähän enemmän teollisissa olosuhteissa tuottaa ruokaa, ja tämä meidän maantieteellinen ja ilmastollinen haasteemme poistuu, kun ruokaa pystytään teollisissa olosuhteissa tuottamaan. Se parantaa myös meidän maatalouden ja ruuantuotannon huoltovarmuutta, ja näkisin, että voisimme löytää kuitenkin laajaa intoa edistää näitä. Nämä ovat myös teknologioita, mitä me voimme viedä maailmalle ja saada näin vielä Suomeen arvonlisää, joka valuu myös sinne tuottajien pussiin, mitä me ruuantuotannossa varmasti mielellämme kaikki näkisimme. No, sitten haluaisin näiden laskelmien kritisoinnista vielä sanoa, että on totta kai tärkeätä, että metsien hiilitaseen vertailtavuus EU:ssa kasvaa, mutta muistuttaisin myös siitä, että tämä hallitus on ollut kriittinen ja eduskunta on ollut kriittinen sille, että nimenomaan näitä yhteneväistettäisiin. Tämä metsien monitorointiasetus, mitä EU:ssa on kehitetty, nimenomaan yhtenäistäisi ja lisäisi vertailtavuutta siihen, millä tavalla näitä laskelmia tehtäisiin, ja Suomi suhtautui tähän kriittisesti ellei kielteisesti — en muista, kumpi näistä se oli. Silloin perusteluna käytettiin, että koska meillä Suomessa on niin erilaiset olosuhteet, koska meillä on erityisen paljon esimerkiksi suometsiä, mitä monissa muissa Euroopan maissa ei ole, niin tätä yhteneväisyyttä ei voi tehdä. No, nyt sitten halutaan yhteneväiset laskelmat ja nimenomaan mennään sen selän taakse eikä halutakaan tehdä näitä ilmastotoimia. Mielestäni tässä on aikamoinen ristiriita, ja se lisää sitä, mitä aikaisemmin kysyin, että onko tämä laskelmien problematiikka vain otettu keinoksi viivytellä näitä ratkaisuja. Toivon, että ei ole. ", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+14.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-10-22T16:38:17,2025-10-22T16:41:39,Hyväksytty,1.1 2025_100_143,100/2025,2025-10-22,14.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Seuraava täysistunto,"Tämä täysistunto on päättynyt. Kiitos kaikille, ja näkemiin!", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_101_1,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää paikalla olevalle ministerille kysymyksen, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. On toivottavaa, että kukin kysymys on osoitettu yhdelle paikalla olevalle ministerille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_101_2,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 159/2025 vp,"Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_101_3,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 159/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eri puolilla Suomea on hätä. Terveyspalveluja leikataan, henkilöstöä irtisanotaan, hoitojonot pidentyvät. Miinus 130 miljoonaa euroa hoitotakuusta, miinus 24 miljoonaa lastensuojelusta, miinus 89 miljoonaa hoitajamitoituksesta. Minulla on tässä kädessä pitkä luettelo, 21 kohtaa hallituksen tekemiä leikkauksia, yhteensä 658 miljoonaa euroa hyvinvointialueilta. Se on sama kuin kymmenentuhannen henkilön työpanoksen hinta. Tällä hetkellä käydään 16 alueella yt-neuvotteluja. Sadat ja tuhannet henkilöt ovat irtisanomisuhan alaisia. Me olemme pitkään täällä vaatineet, että tasapainotusaikaa hyvinvointialueille tulee saada lisää. Hallitus on ollut siinä täysin passiivinen. Aikooko hallitus jatkaa toimettomana tässä kriisissä, mikä hyvinvointialueilla tällä hetkellä on, ministeri Juuso? [Mauri Peltokangas: Kannattiko rakentaa toimimaton sote?]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.1.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-10-23T16:01:15,2025-10-23T16:02:23,Hyväksytty,1.1 2025_101_4,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 159/2025 vp,"Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_5,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 159/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tilanne Suomessa on hälyttävä. Te tiedätte sen, me tiedämme sen. Meidän on saatava säästöjä julkisesta taloudesta, ja koska hyvinvointialueiden rahoitus on noin kolmasosa meidän valtion vuosittaisesta budjetista, on ihan selvää, että meidän on käännettävä katseet myöskin sinne. Rahoituslakiin, jonka te itse olette viime kaudella sorvanneet, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ai niin!] liittyy se, että jos hyvinvointialueiden tehtäviä vähennetään, niin rahoitusta voidaan vähentää, ja jos hyvinvointialueiden tehtäviä ja velvoitteita lisätään, niin silloin lisätään myöskin rahoitusta. Näin me toki toimimme. Tiedämme, että hyvinvointialueet ovat tällä hetkellä hankalassa tilanteessa, mutta meillä on edelleen rahoituslaissa lisärahoitusmahdollisuudet ja arviointimahdollisuudet, joita ollaan nyt käynnistämässä. Tavoitteena on tietysti tukea ja auttaa hyvinvointialueita siinä, että he sekä pääsevät tavoitteeseensa taloudellisesti [Puhemies koputtaa] että myöskin pystyvät tarjoamaan tarvittavat palvelut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-10-23T16:02:23,2025-10-23T16:03:41,Hyväksytty,1.1 2025_101_6,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 159/2025 vp,Kiitoksia. — Annan vielä vastauspuheenvuoron valtiovarainministeri Purralle. Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_7,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 159/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Toisin kuin edustaja kuvasi, hallitus on lisännyt miljardeilla hyvinvointialueiden rahoitusta tällä hallituskaudella. Sen sijaan rahoituslaki todellakin on nykyisen opposition luoma. Esimerkiksi kokoomus ja perussuomalaiset sitä viime kaudella oppositiosta arvostelivat juuri siksi, että siinä on niin merkittäviä valuvikoja. Siinä on ongelmia kannustimissa, se ei kannusta tekemään toimia. Toisaalta se saattaa rangaista siitä, että toimia on tehty riittävän ajoissa. Me nostimme nämä asiat esille. Vastaavasti ennen eduskuntavaaleja te, sosiaalidemokraatit ja keskusta etunenässä, piditte tärkeänä, että rahoituslakiin ei tällä kaudella tehdä merkittäviä uudistuksia, vaan että alueille annetaan aikaa. Mitä tulee sitten alijäämän kattamisvelvollisuuden pidentämiseen, niin siinähän hallitus on tuonut esityksen, jossa nimenomaan niille alueille, jotka tänä vuonna pääsevät ylijäämäiseen tulokseen ja joilla on paremmat mahdollisuudet päästä hyvään tulokseen kokonaisuudessaan, voidaan antaa alijäämän kattamiseen lisää aikaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-10-23T16:03:45,,Hyväksytty,1.1 2025_101_8,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 159/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_9,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 159/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En närkästy ollenkaan siitä, että tarvitaan kaksi ministeriä vastaamaan meidän yhteen kysymykseen. Asiahan on niin, että tämä rahoitus, joka tulee rahoituslain perusteella, eli palveluindeksi ja jälkikäteistarkistus, on palkankorotuksiin, lääkkeisiin, tarvikkeisiin ja muihin tarkoitettua rahaa. Tosiasia on se, että siitä toimintarahasta on leikattu se mainitsemani 658 miljoonaa euroa ja se vastaa kymmentätuhatta työntekijää, joka on suunnilleen se määrä, joka tällä hetkellä vähintäänkin on siellä yt-neuvottelujen kohteena. Asiantuntijat ovat olleet jo kauan sitä mieltä — ja myös me täällä — että pitää antaa alueille lisää aikaa. Sekään ei kaikilla alueilla tule olemaan helppo asia, mutta nyt se suurin ongelma on se, että alueita pakotetaan kattamaan vuosien 23 ja 24 alijäämä vuoteen 26 mennessä, ja tämä lausunnolla oleva laki ei tuo ratkaisua kaikkein suurimmassa vaikeudessa oleviin alueisiin. Kysyn uudelleen: jos kerran alueet ovat saaneet niin paljon rahaa kuin te siinä kerskailette, niin miksi ihmeessä ne ovat joutuneet yt-neuvotteluihin? [Välihuutoja oikealta]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.1.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-10-23T16:05:02,2025-10-23T16:06:16,Hyväksytty,1.1 2025_101_10,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 159/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_11,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 159/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten jo äskeisessä vastauksessani kuvasin, nimenomaan alijäämän kattamisen aikaan on tulossa pidennystä niille alueille, jotka ovat tehneet toimia ja jotka pääsevät tänä vuonna ylijäämäiseen tulokseen. Se, mikä hyvinvointialueiden kesken on selvästi nähtävissä, on voimakas eriytyminen. Meillä on alueita, jotka tulevat pääsemään tähän tavoitteeseen tavoiteajassa. Sen lisäksi meillä on alueita, jotka eivät missään nimessä tule siihen pääsemään. Sen lisäksi on alueita, jotka tekevät hartiavoimin töitä sen eteen, että tulevat tähän pääsemään. Hallitus huolehtii paitsi alueiden rahoituksesta myös siitä, että palvelut kaikissa oloissa turvataan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-10-23T16:06:19,2025-10-23T16:07:03,Hyväksytty,1.1 2025_101_12,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 159/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_13,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 159/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin nämä noin kymmenentuhannen henkilötyövuoden tarkoittamat säästöt on tehty hallituksen toimesta. On tehty myöskin hallitusohjelmaan 1,1 miljardin tavoite siitä, että tehostetaan hyvinvointialueiden toimintaa. Siksi me, arvoisa valtiovarainministeri, täällä oppositiossa esitimme, että rahoituslaki on avattava ja tehtävä sinne tarpeellisia korjauksia, ja sitä näyttävät nyt kannattavan kaikki muut puolueet paitsi kokoomus. Näin me olemme nyt seuranneet lehdistöä. Ensinnäkin kysyn pääministerin sijaiselta: oletteko te lainkaan huolissanne siitä, minkälaiseen tilanteeseen te olette ajaneet hyvinvointialueet näillä säästöillä? Nyt virkavastuulliset toimijat ja päättäjät ovat tilanteessa, jossa tosiasiallisesti on valittava, noudatetaanko hyvinvointialuelakia alijäämien kattamisesta vai noudatetaanko perustuslakia palveluiden riittävästä rahoituksesta ja siihen liittyvästä palvelutasosta. Nyt oikeustila on tällä hetkellä erikoinen, koska jos te ette tee mitään, ensi vuoden talousarviot eivät tule olemaan lainmukaisia tässä valtakunnassa todennäköisesti [Puhemies koputtaa] kymmenellä alueella. Eikö tämä huolestuta [Puhemies: Kiitoksia!] teitä, että teillä olisi mahdollisuus tehdä, mutta jätätte tekemättä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-10-23T16:07:03,2025-10-23T16:08:25,Tarkistettu,1.1 2025_101_14,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 159/2025 vp,"Kiitoksia, edustaja! [Puhemies koputtaa] — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_101_15,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Aki Lindén sd)>>>Suullinen kysymys SKT 159/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuvasin tätä alijäämän kattamisvelvollisuuden aikaan tulevaa muutosta, jolla hallitus nimenomaan tulee lähemmäksi niitä alueita, jotka ovat tehneet ajoissa toimia ja joilla on mahdollisuus päästä hyvään tilanteeseen. Me olemme erityisesti tänä vuonna hyvinvointialueiden kohdalla nähneet, että positiivisia näkymiä on selvästi edessä. Silloin kun hyvinvointialueet aloittivat, tilanne oli huomattavasti huolestuttavampi. Samaan aikaan palveluista huolehditaan kaikissa oloissa. Arviointimenettelyssä, mihin jotkut hyvinvointialueet ovat joutuneet, tarkastellaan sekä talouden että palveluiden tilaa ja näiden pohjalta tehdään mahdollisia lisäpäätöksiä. Se, että hallitus on tehnyt hyvinvointialueille jonkinlaisia muutoksia siihen, minkälaisia toimia siellä tarjotaan, mitä edellisissä kysymyksissä kuvasitte, totta kai vaikuttaa myös siihen rahoitukseen. Jään odottamaan teidän vaihtoehtobudjettianne, arvoisat sosiaalidemokraatit, kuinka paljon te olette laittamassa lisää rahaa hyvinvointialueille ensi vuonna, koska sitä tämä juuri [Puhemies koputtaa] tarkoittaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-10-23T16:08:26,2025-10-23T16:09:43,Hyväksytty,1.1 2025_101_16,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 160/2025 vp,"Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_101_17,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 160/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituspuolueet, suljitte parisen viikkoa sitten yöpäivystysten ovet Iisalmesta, Varkaudesta, Salosta ja Oulaskankaalta. Lisäksi olette heikentäneet päivystyspalveluja Kemin ja Savonlinnan sairaaloissa. Me päivystysten puolustajat jo silloin varoitimme sairaalaverkon alasajosta, ja nyt nähdään, mitä tapahtuu seuraavaksi. Valtio on lähettänyt mustapukuiset arviointiryhmät hyvinvointialueille määräämään, missä saavat jatkossa olla sairaalat, missä saavat olla terveyskeskukset. Keski-Suomesta ollaan lakkauttamassa terveysasemia ja keskittämässä erikoissairaanhoitoa. Sama suunnitelma on muun muassa Etelä-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Lapista, ministeri Juuso, teidän kotimaakunnastanne, aiotaan lakkauttaa kokonaan sairaalapalvelut Kemistä. Tämä on täysin uskomatonta tässä maailmanajassa, kun pitäisi varautua kriisitilanteisiin koko Suomessa. Arvoisa ministeri Juuso, te vastaatte tämän maan sosiaali- ja terveyspalveluista. Aiotteko te hyväksyä tämän valtiovarainministeriön kiristyksen ja palveluiden alasajon?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.2.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-10-23T16:09:43,2025-10-23T16:10:51,Hyväksytty,1.1 2025_101_18,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 160/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_19,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 160/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt on kyllä menty aika pitkälle. Keskustapuolue, joka on tämän uudistuksen arkkitehti niin arviointimenettelyineen, jälkikäteistarkistuksineen, lainanottovaltuuksineen, indeksitarkistuksineen kuin palvelutarpeen arviointien painostuksineen — te olette sitä mieltä, että tämä malli, joka on teidän käsialaanne ja sosiaalidemokraattien käsialaa, on niin huono, että tämän hallituksen pitää nyt kyetä se korjaamaan. [Välihuutoja — Naurua] Ennen vaaleja te olitte sitä mieltä, että nimenomaan alueille pitää antaa aikaa ja mitään dramaattisia muutoksia tähän malliin, joka henkilökohtaisesti minun mielestäni on huono... Esimerkiksi alueita on huomattavasti liikaa asiantuntijoiden arvioihin nähden. Se tulee vaatimaan korjauksia. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Tämä hallitus on tehnyt rahoituslakiin muutamia uudistuksia. Vieläkin on tulossa, kuten aiemmin kuvasin. Mutta ehdottomasti tämä kokonaisuus tulee tarkastella seuraavalla hallituskaudella. [Keskustan ryhmästä: Vastaatko kysymykseen?] Samaan aikaan ymmärtääkseni keskustapuoluekin on sitoutunut uuteen velkajarruun, joten kaipaan mielelläni teidän näkemyksenne siitä, mistä te olette valmiita säästämään. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-10-23T16:10:54,2025-10-23T16:12:03,Hyväksytty,1.1 2025_101_20,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 160/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_21,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 160/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen haluttomuus ratkaista hyvinvointialueiden tilannetta alkaa näkyä radikaalisti. Ihmisten suurena huolena on, pääsevätkö he hoitoon tulevaisuudessa ja saavatko he sitä riittävän nopeasti. Hallitus ei voi jatkuvasti syyttää edeltävää hallitusta tai hyvinvointialuepäättäjiä. Te olette nyt vallassa, ja olette olleet sitä jo yli kahden vuoden ajan. Teillä on nyt valta ja vastuu korjata tilanne. Te olette kuitenkin vain pidentäneet julkista hoitoonpääsyä kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen ja heikentäneet vanhustenhoivaa sekä leikanneet hyvinvointialueiden rahoituksesta lähes 700 miljoonaa euroa. Ministeri Juuso, miksi te ette ole kuunnelleet ihmisten huolta vaan olette päinvastoin heikentäneet hoitoonpääsyä? [Perussuomalaisten ryhmästä: Kuka viime kaudella ei kuunnellut oppositiota?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.2.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-10-23T16:12:08,2025-10-23T16:13:01,Hyväksytty,1.1 2025_101_22,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 160/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_23,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Markku Siponen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 160/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueiden kokonaisrahoitus ensi vuonna nousee yli 27 miljardiin. Ne vähennykset, mitkä on tehty, riippuvat tietysti niistä velvoitteista, mitä heiltä on vähennetty. Se on aivan luonnollista. Mutta totta kai hallitus huolehtii siitä, että tarpeelliset palvelut pystytään joka tilanteessa tuottamaan. Hyvinvointialueet ovat hyvin eritahtisia siinä, miten palveluverkkoa suunnitellaan, miten otetaan käyttöön digitaalisia palveluita, liikkuvia palveluita ja näin poispäin, ja tähän tueksi ne alueet, joilla on näkyvissä, että alijäämää ei pystytä kattamaan edes vuoden 28 loppuun mennessä, ovat tällä hetkellä arviointimenettelyssä. Arviointimenettelyn tarkoitus on se, että tuetaan näitä hyvinvointialueita pääsemään sellaiseen tulokseen, että pysytään siinä rahoituksessa, mihin heillä on oikeus, ja samalla pystytään tuottamaan kaikki ne palvelut, mitä ihmiset alueilla tarvitsevat. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.2.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-10-23T16:13:06,2025-10-23T16:14:14,Hyväksytty,1.1 2025_101_24,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Bella Forsgrén vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 161/2025 vp,"Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_101_25,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Bella Forsgrén vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 161/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On täysin itsestäänselvää, että kun viimeinen hallitus teki isoa soteuudistusta, niin se ei kerralla tule täydelliseksi. [Oikealta: Ei todellakaan!] Sen takia onkin tosi täsmällisen tärkeää tehdä niin, että sitä uudistetaan ja korjataan tässä prosessin vaiheessa. Minä ajattelenkin niin, että nyt kun hyvinvointialueilta on noussut tätä huolta monelta suunnalta, niin tässä salissa otetaan se huoli tarvittavan vakavasti ja yhdessä lähdetään korjaamaan niitä kokonaisuuksia eikä jätetä näitä alueita yksin. Etelä-Karjalan hyvinvointialue on joutunut ihan mahdottomaan tilanteeseen. Itä-Suomen hallinto-oikeus antoi juuri päätöksen, että hyvinvointialueen tämän vuoden talousarvio ja tulevien vuosien taloussuunnitelmat ovat lainvastaisia. Hallinto-oikeuden mukaan Etelä-Karjalan olisi pitänyt hakea valtiolta lisärahoitusta alijäämänsä tilkitsemiseksi. Aluehan on hakenut lisärahoitusta, mutta valtiovarainministeriö hylkäsi hakemuksen. Etelä-Karjalan alijäämä on 120 miljoonaa euroa, ja sen kattaminen merkitsisi henkilöstöstä kahden kolmasosan irtisanomista. Tämä romuttaisi palvelut. Kysyisinkin valtiovarainministeri Purralta: [Puhemies koputtaa] mitenkä nyt hallitus vihdoinkin ottaisi vastuuta ja korjaisi lainsäädäntöä, jotta nämä [Puhemies koputtaa] alueen palvelut tulisivat tuetuiksi?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.3.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-10-23T16:14:14,2025-10-23T16:15:34,Hyväksytty,1.1 2025_101_26,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Bella Forsgrén vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 161/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_27,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Bella Forsgrén vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 161/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja totesi, että tämä uudistus ei tullut kerralla valmiiksi. Se on toden totta huomattu. Sen vuoksi me rahoituslakiinkin olemme tehneet muutoksia, jotka edelleen seuraavat. [Aki Lindén: Lisää kiristyksiä!] Nämä eivät kuitenkaan ole niin dramaattisia, että ne muuttaisivat koko rahoituslain perustan. Vaikka tämäkin tulee varmasti tulevina vuosina olemaan edessä, niin tälle hallitukselle riittää se, että me teemme sinne sellaisia muutoksia, joihin tässä aikataulussa ylipäätänsä kyetään. [Välihuutoja vasemmalta] Mutta kuten aiemmin jo totesin, koen sen, että te arvostelette käytännössä tätä koko rahoituslain ja -uudistuksen perustaa, siitä huolimatta, että se on teidän itse tekemänne, hieman erikoiseksi. Samaan aikaan haluaisin kuulla myös vihreiden vaihtoehdon sille, että mikäli te olette sitä mieltä, että rahoituslaki pitää avata juuri niin, että hyvinvointialueille entisestään annetaan lisää rahaa sen lisäksi, mitä hallitus jo tekee, niin mistä te, vihreät, jotka olette myös velkajarruun sitoutuneet, [Inka Hopsu ja Saara Hyrkkö pyytävät vastauspuheenvuoroa] tämän rahan ottaisitte. Toisekseen, lisärahoitusta voi aina hakea. [Puhemies koputtaa] Se kuuluu tähän malliin, ja ne yksilöllisesti käsitellään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-10-23T16:15:35,2025-10-23T16:16:51,Hyväksytty,1.1 2025_101_28,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Bella Forsgrén vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 161/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_29,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Bella Forsgrén vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 161/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus lupasi tuoda jo viime keväänä omaishoitolain kokonaisuudistuksen tänne eduskuntaan, mutta ei sitä ole näkynyt, ja omaishoitajat ovat tosi pettyneitä, koska erityisesti niille, jotka ovat vielä työelämässä tai eläkkeellä, näitä yhteensovittamisia olisi todella tarpeellista tehdä. Te myös, ministeri Juuso, lupasitte jo viime vuonna, että tämä omalääkärimalli tuodaan jo tämän hallituskauden aikana tänne eduskuntaan. Tämähän on kaikkien meidän hallituspuolueitten ja oppositiopuolueitten mielestä tosi hyvä, koska se parantaa hoidon jatkuvuutta ja potilastyytyväisyyttä. Kysynkin teiltä, ministeri Juuso: Miksi asiat eivät etene teidän valmistelussanne? Milloin te täytätte lupaukset omaishoitajille tästä kokonaisuudistuksesta, ja milloin suomalaiset saavat omalääkärin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.3.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-10-23T16:16:51,2025-10-23T16:17:53,Hyväksytty,1.1 2025_101_30,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Bella Forsgrén vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 161/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_31,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Bella Forsgrén vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 161/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Omaishoitolain kokonaisuudistus edellyttää sitä, että me selvitämme ensin tilanteen tarkasti ja teemme vaikutusarviot, mitä tarkoittaisi se, että me esimerkiksi vietäisiin nämä kriteerit lakiin ja myöskin siirrettäisiin nämä korvaukset Kelan maksettaviksi. Se työ on kesken, ja se tehdään, ja varmasti viimeistään seuraavissa hallitusneuvotteluissa katsotaan, voidaanko tämä tehdä, mitkä ovat kustannusvaikutukset ja näin poispäin. [Välihuutoja] Omaishoitajille toki olemme nostaneet sitä vähimmäishoitopalkkiota noin kymmenellä prosentilla indeksikorotusten lisäksi, ja siihen olen tyytyväinen, ja myöskin omaishoitajat ovat siihen olleet tyytyväisiä. Mitä tulee omalääkärimalliin, niin omalääkärimalli ei vaadi minkäännäköistä lakimuutosta, vaan tämähän on täysin hyvinvointialueiden itsensä käsissä, ja hallitus kannustaa siihen. Me seuraamme sitä, kannustamme, esitämme uusia malleja, yritämme viedä sitä käytäntöön kaikin mahdollisin tavoin. Omalääkärimalli itse asiassa on käytössä aika monella hyvinvointialueella, joko ammatinharjoittajamallilla, jota voidaan myöskin perhelääkärimalliksi kutsua, [Puhemies koputtaa] mutta myöskin omalääkärimallilla. Tämä työ kyllä etenee.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-10-23T16:17:56,2025-10-23T16:19:12,Hyväksytty,1.1 2025_101_32,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hoitajien vähentämisestä vanhuspalveluissa (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 162/2025 vp,"Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_101_33,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys hoitajien vähentämisestä vanhuspalveluissa (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 162/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tuhansia hoitajia uhkaavat jälleen potkut, kun alueilla on käynnissä yt-neuvottelut. Samalla kun hallitus jakaa velkarahaa rikkaille, terveydenhuolto uhkaa romahtaa. Olemme yli kahden vuoden ajan vaatineet hallitusta antamaan lisäaikaa hyvinvointialueille alijäämien kattamiseen, mutta tätäkään esitystä ei ole saatu eduskuntaan. Sen sijaan leikkauksia tulee lisää. Te, ministeri Juuso, esitätte ensi vuodelle 50 miljoonan euron leikkausta vanhuspalveluihin, jolla on tarkoitus vähentää yli 800 työntekijää. Te yritätte pestä käsiänne ja vastuutatte alueita irtisanomisista, mutta tämä yli 800 työntekijän vähennys vanhuspalveluista lukee teidän omassa esityksessänne. Kysynkin, ministeri Juuso: miksi perussuomalaiset ja oikeistohallitus haluavat irtisanoa vielä lisää suomalaisia hoitajia tässä tilanteessa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.4.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-10-23T16:19:12,2025-10-23T16:20:30,Hyväksytty,1.1 2025_101_34,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hoitajien vähentämisestä vanhuspalveluissa (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 162/2025 vp,"Kiitoksia. — Muistutan, että ministerit vastaavat täällä hallituksen, eivät puolueidensa, puolesta. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_35,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys hoitajien vähentämisestä vanhuspalveluissa (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys SKT 162/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Väite on aivan posketon. Hallitus ei halua, että hoitajat jäisivät työttömiksi. Tähän asti meillä on ollut työttömyyttä ja on edelleenkin, toisilla alueilla tarvitaan lisää hoitajia. Tämä epätasapaino on nyt kääntymässä siihen suuntaan, että joillakin alueilla on jo jonkun verran ylitarjontaa, mutta missään vaiheessa ei ole ollut tarkoitus se, että hoitajia irtisanottaisiin, vaan helpotetaan näillä lakimuutoksilla, joilla mahdollistetaan se, että niissä ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä, joissa palvelutarve ylittää 0,6 hoitajaa, voidaan jonkun verran, 0,04 prosenttia, laskea teknologiaa mukaan. Tällä haluamme tietenkin edesauttaa sitä, että näitä teknologisia kokeiluja tehdään, katsotaan, mitä niillä voidaan tehdä, koska meillä tulevaisuudessa tulee olemaan todennäköisesti paljon huonompi tilanne hoitajien suhteen. Vaikka tilanne tällä hetkellä ei enää ole niin akuutti kuin se on ollut tässä vielä vuosi sitten, niin nähtävissä on, että muutaman vuoden säteellä me todella tarvitsemme kaikki hoitajat. [Krista Kiuru: No nyt on tuhansia työttömiä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.4.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-10-23T16:20:32,2025-10-23T16:21:48,Hyväksytty,1.1 2025_101_36,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 163/2025 vp,"Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_101_37,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 163/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ihmiset ovat maksaneet veronsa koko elämänsä, ja vanhuuden tultua he haluavat hoitoa. Se on ihan päivänselvää, ja he eivät varmasti ymmärrä, kun katsovat tätä meidän teatteria täällä, jossa syytetään rahoituslaista ja syytetään, että ei ole tehty tätä, ja hallitus syyttää oppositiota ja oppositio syyttää hallitusta. Olen saanut paljon yhteydenottoja ihmisiltä. Räikeimpiä ovat ehkä ne, että ihminen joutuu viettämään yönsä samassa huoneessa, missä on ruumiita, ja toinen, että neljä kuukautta joutuu odottamaan syöpähoitoa. Nyt kun te irtisanotte 20 000 ihmistä hyvinvointialueilla tulevaisuudessa, niin millä tavalla te kuvittelette, että ihmiset ymmärtävät sitä, että he eivät saa hoitoa? Ei se auta, että te riitelette täällä, että rahoituslaki on huono tai hyvä. Eivät he ymmärrä siitä mitään. He odottavat, että saavat hoitoa, kun he ovat maksaneet koko elämänsä veroa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.5.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-10-23T16:21:49,2025-10-23T16:23:02,Hyväksytty,1.1 2025_101_38,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 163/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_39,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 163/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En tiedä, mistä edustaja Harkimo nämä luvut repi, mutta nehän eivät pidä millään tavalla paikkaansa. Yt-neuvottelut eivät aina tarkoita sitä, että hoitajia irtisanotaan, vaan heidät voidaan myöskin sijoittaa toisiin tehtäviin ja tehdä sitä muutosta sillä tavalla. Se, mikä näiden yt-neuvotteluiden lopputulos on, mehän nähdään vasta sitten ajan kanssa, mutta tosiaan edustaja Harkimon luvut ovat kyllä vertaansa vailla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.5.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-10-23T16:23:05,2025-10-23T16:23:32,Hyväksytty,1.1 2025_101_40,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 163/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_41,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 163/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Purra taisi sen pihvin tuossa jokunen puheenvuoro sitten sanoakin, että teidän mielestänne alueita on liikaa. Siihenkö tässä nyt pyritään, että alueita kurjistetaan, arviointimenettelyihin pakotetaan ja sitten sen myötä voidaan yhdistää? Toivottavasti näin ei ole. Kiitän niitä hallituspuolueiden ulostuloja, joissa on todettu, että tässä rahoitusmallissa ja alueilla on nyt hätä. Sitä me tarvitsemme. Oli kuka tahansa tehnyt rahoitusmallin, mutta me kuulemme ihmisten ja alueiden huolen, niiden ihmisten, joita uhkaa irtisanominen, huolen työpaikastaan ja niiden kaikkien ihmisten huolen siitä, minkälaiset palvelut heillä jatkossa on, ja siihen hätään täytyy vastata. Meillä on perustuslaki sitä varten, että te hallituksessa vastuussa olevat huolehditte rahoituksesta ja ihmisten palveluista sen myötä. Voisitteko nyt viheltää pelin tässä kohtaa poikki, kuten hyvinvointialueet ovat esittäneet, etteivät alueet joudu tekemään nyt kokonaisuuden ja palveluiden kehittämisen kannalta haitallisia irtisanomisia, jotka tulevat tuomaan [Puhemies koputtaa] lisäkustannuksia tulevaisuudessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.5.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2025-10-23T16:23:35,2025-10-23T16:24:57,Hyväksytty,1.1 2025_101_42,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 163/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_43,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 163/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Palatakseni tähän lukumäärään, niin sitähän ei yksikään asiantuntija tainnut kannattaa, että alueita on näin paljon. [Antti Kurvinen: Mikä on teidän ratkaisunne?] Se oli teidän hallituksenne tekemä poliittinen päätös ja yksi niistä yksityiskohdista tässä mallissa, joiden kanssa me joudumme toimimaan. [Krista Kiuru: Miksi te ette vähennä alueiden määrää?] Arviointimenettelyt tehdään virkavastuulla. Siinä ei käytetä poliittista harkintaa sen suhteen, mitä toimia alueille tehdään. Tietenkin tavoite on se, että talouden ja palveluiden osalta tilanne on mahdollisimman hyvä, ja hallitusta, aivan kuten kuvasitte, lainsäädäntö velvoittaa toimimaan siinä vaiheessa, jos jompikumpi näistä vaarantuu. Tässä maassa huolehditaan siitä, että suomalaisilla ihmisillä on pääsy palveluihin. Ja kuten edustaja Harkimo varsin hyvässä puheenvuorossaan noin muuten kuvasi, niin se, että tässä maassa maksetaan huomattavasti veroja, edellyttää kyllä sitä, että ihminen saa myös hoitoa niin vanhuuden aikana kuin sairauksien aikana.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-10-23T16:24:57,2025-10-23T16:26:02,Hyväksytty,1.1 2025_101_44,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 163/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_45,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 163/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on tullut esille, tämä sotemallihan on edellisen hallituksen, Marinin hallituksen, tekemä. [Välihuutoja vasemmalta ja keskeltä] Myös hyvinvointialueiden määrä — näitä on tosi paljon — on edellisen hallituksen määräämä, ja se tuo osittain tämän haasteen, missä tällä hetkellä ollaan. Kaikki hyvinvointialueet eivät pysty varmistamaan niitä palveluja, mitä siellä pitäisi olla, ja se leveiden hartioiden suoma tavoite ei siltä osin toteudu. Rahoituslaki on myös edellisen hallituksen tekele, [Antti Kurvinen: Miksi ette korjaa sitä?] ja tässä juurikin toimeenpannaan tätä edellisen hallituksen tekemää rahoituslakia. Rahoituslakia ei noin äkkiseltään voi muuttaa eikä ole mitään järkeäkään muuttaa. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Sen pitää olla ennakoiva, pitkäjänteinen, ja äkkinäisiä liikkeitä pitää välttää. Jos hyvinvointialue ei pysty turvaamaan palveluita, niin valtio tulee apuun: voi pyytää lisärahoitusta, sitä on arviointimenettelyn kautta mahdollista saada, [Puhemies: Ja kysymys!] ja tällä hetkellä on lausunnoilla myös alijäämän kattamisvelvoitteen pidennys. Kysynkin ministeriltä: tullaanhan jatkossa, [Puhemies koputtaa] kun rahoituslakia arvioidaan, tekemään pitkäjänteisiä ennakoivia ratkaisuja, [Puhemies koputtaa] niin että voidaan luottaa hyvinvointialueilla, [Puhemies: Kiitoksia!] että rahoitus turvataan pitkäjänteisesti?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.5.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2025-10-23T16:26:02,2025-10-23T16:27:26,Hyväksytty,1.1 2025_101_46,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 163/2025 vp,"Nyt aika on käytetty. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_47,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 163/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvinvointialueiden rahoituksesta vastaava ministeri Ikonen ei ole täällä kyselytunnilla, [Hälinää vasemmalta — Antti Lindtman: Miksi ei?] mutta yleisesti: totta kai, juuri silloin, kun me teemme näitä uudistuksia tähän lakiin, me pyrimme ajattelemaan tulevaisuutta. Me emme tee niitä esimerkiksi poliittisista syistä, vaan katsomme tämän isänmaan tulevaisuutta: sitä, että suomalaisilla on pääsy palveluihin, sitä, että julkinen talous etenee parempaan suuntaan ja tulevaisuus on siinä mielessä turvattu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-10-23T16:27:30,2025-10-23T16:27:59,Hyväksytty,1.1 2025_101_48,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 163/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_49,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 163/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Luulenpa, että omasta tai läheistensä hoitoonpääsystä huolestunutta ei juuri lämmitä tämä hallituksen riveistä ja ministeriaitiostakin kuuluva muiden syyttely ja vastuun väistely. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] On hämmästyttävää, että vielä hallituskauden puolivälin jälkeenkin te, ministeri Purra, löydätte syypään kaikkiin Suomen ongelmiin jostain aivan muualta kuin nykyhallituksesta. Te olette nyt vastuussa. Te olette vastuussa. Te vetoatte velkajarruun, vaikka juuri teidän johdollanne valtio velkaantuu ennätystahtia, veropohjaan porataan aukko toisensa jälkeen ja haitalliset yritystuet olla möllöttävät budjetissa. On ollut koko ajan selvää, että tämän mittaluokan uudistus ei mene kerralla maaliin, vaan sitä täytyy tulevillakin hallituskausilla kehittää. Nyt olisi teidän tehtävänne hoitaa sitä, ja etenkin tässä alkuvaiheessa, murrosvaiheessa, on tärkeää käyttää pelisilmää ja huolehtia, että peruuttamatonta vahinkoa ei hyvinvointialueilla synny. Ei hyvinvointialueita voi asettaa tilanteeseen, jossa ne joutuvat valitsemaan, laiminlyövätkö taloussääntöjä vai perustuslakia. Miten te, ministeri Juuso, aiotte turvata ihmisten perusoikeudet tilanteessa, jossa lait ja rahoitus eivät [Puhemies koputtaa] ole enää yhteensovitettavissa? [Oikealta: Olipa rakentava puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.5.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-10-23T16:27:59,2025-10-23T16:29:15,Hyväksytty,1.1 2025_101_50,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 163/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_51,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 163/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten aikaisemmin sanoin, arviointimenettelyn tarkoitus on nimenomaan tukea hyvinvointialueita siinä työssä, että saataisiin kustannukset pysymään siinä määrässä, mikä on hyvinvointialueille laskettu, ja myöskin turvaamaan ne palvelut. Syy, miksi sosiaali- ja terveysministeriön virkakunta on mukana arviointiryhmässä, on nimenomaan se, että he huolehtivat siitä, että myöskin lakisääteiset palvelut pystytään kaikissa tilanteissa järjestämään. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Sen vuoksi siinä arviointiryhmässä on sekä valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön että hyvinvointialueiden edustajia plus sitten ihan täysin ulkopuolinen puheenjohtajana. Kaikkiaan tarkoitus on hyvä, ja kaikkien tarkoitus on se, että tarvittavat palvelut joka tilanteessa pystytään säilyttämään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.5.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-10-23T16:29:15,2025-10-23T16:30:12,Hyväksytty,1.1 2025_101_52,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 163/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_53,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 163/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Viime kaudella, kun eduskunnassa käsiteltiin sosiaali- ja terveysuudistusta, olin valiokunnan puheenjohtaja. Muistan hyvin sen asiantuntijakuulemisen, jossa osa asiantuntijoista oli sitä mieltä, että alueita pitäisi olla enemmän, koska siellä ovat mukana myös sosiaalipalvelut, eli pienemmät alueet palvelisivat tätä osa-aluetta. Eli se ei pidä paikkaansa, että kukaan asiantuntija ei kannattanut tätä. Myös Sipilän hallitus, jossa olivat perussuomalaiset ja kokoomus, lähti suurin piirtein tästä samasta määrästä liikkeelle. Me tunnistimme kyllä sen, että tämä ei tule kerralla kuntoon, eikä se tule koskaan. Aina pitää kehittää ja uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita. [Arja Juvonen: Pitäähän sen joskus tulla!] Loppusuoralla kysyin silloisten oppositiopuolue kokoomuksen ja perussuomalaisten edustajilta, voitaisiinko äänestää teidän vaihtoehdon ja hallituksen pohjan välillä, ja sain vastauksen, että meillä ei ole mitään vaihtoehtoa, [Eduskunnasta: Ohhoh! — Tyhjä paperi!] ja olimme sitten siinä tilanteessa. Haluaisin kysyä arvoisalta valtiovarainministeriltä: voitaisiinko tällä vaalikaudella nyt perustaa parlamentaarinen työryhmä tätä rahoitusta uudistamaan tulevaa vaalikautta varten, [Puhemies koputtaa] jotta ei tarvitsisi enää jatkossa syyttää aina edellisiä hallituksia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-10-23T16:30:12,2025-10-23T16:31:28,Hyväksytty,1.1 2025_101_54,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 163/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_55,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 163/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Soteuudistusta tässä maassa tehtiin pitkään ja hartaudella, ainakin sieltä Matti Vanhasen hallituksesta alkaen, ja perusajatus kai siinä oli, että saadaan leveämmät hartiat. [Antti Kurvinen: Oletteko valmiita työryhmään?] Kyllähän se sote toimi siellä kunnissakin, mutta ajatus tässä uudistuksessa oli juuri se, että saadaan leveämmät hartiat. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että siihen, että alueita on nyt se määrä kuin on, vaikutettiin merkittävästi poliittisesti nimenomaan teidän edustamastanne puolueesta. Mutta samaan aikaan on hyvä ymmärtää se, että alueet ovat keskenään hyvin erilaisia. Se näkyy myös täällä valtiovarainministeriön pöydällä. Jotkut alueet ovat pääsemässä tavoitteeseen, joillakin käynnistettiin uudistustyö saman tien, toiset alueet ovat nyt vasta aloitelleet sellaista. Toisaalta väestön pohja on hyvin erilainen eri alueilla, sosioekonominen asema ja niin edelleen. [Antti Kurvinen: Vastatkaa kysymykseen!] Mitä tulee sitten tähän parlamentaariseen ryhmään, niin olen ymmärtänyt, että sekin on teidän puolueenne vastaus lähestulkoon kaikkiin asioihin, mutta nimenomaan hallitus tässä tilanteessa kantaa tätä vastuuta. [Välihuutoja] Me teemme uudistuksia rahoituslakiin — joita muuten oppositio on lähes kaikkia tavalla tai toisella vastustanut [Puhemies koputtaa] — ja olemme ehdottomasti sitä mieltä, että kaikissa oloissa me turvaamme suomalaisten palvelut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-10-23T16:31:28,2025-10-23T16:32:54,Hyväksytty,1.1 2025_101_56,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 163/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_57,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 163/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Omalääkärimalli on yksi tämän hallituskauden keskeisistä uudistuksista sosiaali- ja terveyspalveluissa. Se on tärkeä mahdollisuus vahvistaa perusterveydenhuoltoa, lisätä hoidon jatkuvuutta ja rakentaa pitkiä asiakassuhteita potilaan ja lääkärin välille. Liian moni suomalainen kokee, että terveyskeskuksessa lääkäri vaihtuu joka kerta, kun hakeutuu hoitoon. Tämä ei ole potilasturvallisuuden eikä hoidon kannalta ideaalitilanne. Jos omalääkärimalli onnistuu, se voi merkittävästi parantaa hoidon jatkuvuutta ja ennaltaehkäistä sairauksia, mikä säästää terveydenhuollon kustannuksia pitkällä tähtäimellä, ja sitä me varmaan kaikki myös tässä salissa toivomme. Kysynkin ministeri Juusolta: miten hallitus osaltaan varmistaa, että omalääkärimalli todella parantaa tavallisen suomalaisen mahdollisuuksia saada hoitoa ajoissa [Antti Kurvinen: Hänhän vastasi äsken, ettei mitenkään!] ja tutulta ammattilaiselta ja ettei se vaan jää hallinnolliseksi muutokseksi ilman tarvittavia resursseja?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.5.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-10-23T16:32:54,2025-10-23T16:33:56,Hyväksytty,1.1 2025_101_58,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 163/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_59,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 163/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yksi hallitusohjelman jatkuvasti toistuva sana on ”vaikuttavuus ja jatkuvuus”. Hoidon jatkuvuus on erittäin tärkeää. Se tutkimusten mukaan parantaa hoidon laatua, vähentää erikoissairaanhoitoon hakeutuvuutta. Erilaiset omalääkärimallit ovat käytössä laajasti ympäri Eurooppaa. Hallituksen tavoitteena on, totta kai, että me yhdessä hyvinvointialueiden kanssa teemme sellaisia toimia, että saisimme omalääkärit tai ammatinharjoittajat — millä mallilla toimivatkin — suomalaisten käyttöön, eli tavoitteena nimenomaan on se hoidon jatkuvuus. Tätä me käymme yhdessä hyvinvointialueiden kanssa läpi ohjauksessa jatkuvasti ja viemme eteenpäin hyviä käytäntöjä, pidämme asiaa esillä. Juuri eilen oli omalääkärimalliseminaari, johon osallistui viitisensataa henkilöä. Asia on hyvin tiukasti keskustelussa yhteiskunnassa tällä hetkellä, ja me puollamme sitä ja yhdessä hyvinvointialueiden kanssa menemme eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.5.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-10-23T16:33:56,2025-10-23T16:35:09,Hyväksytty,1.1 2025_101_60,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 163/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laine-Nousimaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_61,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 163/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Soteuudistusta valmisteltiin 17 vuotta vähintäänkin. Valmistelussa ovat mukana olleet lähes kaikki puolueet, jotka täällä ovat nyt läsnä. On aivan selvää, että niin isoa uudistusta, niin pitkään valmisteltua, ei ihan täysin ole saatu lakiin sellaisena kuin se tulevaisuudessa hyvin toimii, ja tarkoitus olikin jatkossa tarkastella sitä, mitenkä asiat lähtevät etenemään. On erikoista, että tämä hallitus ei halua korjata niitä asioita, mitä mahdollista on, vaan mennään vain edellisen hallituksen selän taakse ja kerrotaan, kuinka epäonnistunut laki ja uudistus on ollut, vaikka sitä valmistelemassa on ollut aika monta muutakin puoluetta aikaisemmin. [Krista Kiuru: Kaikki!] Nyt ihmisille ei anneta mahdollisuutta päästä hoitoon, irtisanotaan ihmisiä. Kysynkin hallitukselta: miten te aiotte korjata tämän tilanteen, niin että ihmisten luottamus myös sosiaali- ja terveyspalveluihin palautuu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.5.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-10-23T16:35:09,2025-10-23T16:36:15,Hyväksytty,1.1 2025_101_62,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 163/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_63,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 163/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä kyselytunnilla olen nyt jo useita kertoja vastannut siihen, että me teemme rahoituslakiin muutoksia. Niistä useimpia te, hyvä oppositio, olette vastustaneet syystä tai toisesta. [Välihuutoja vasemmalta — Krista Kiuru: Koska ne ovat leikkauksia!] Samaan aikaan me huolehdimme kaikissa oloissa siitä, että palvelut ovat turvattuja ja suomalaisten saatavilla. Lisäksi tämä alijäämän kattamisvelvollisuuden pidentämiseen liittyvä esitys, joka on tällä hetkellä lausunnoilla ja tuota pikaa eduskunnassa, pyrkii puuttumaan siihen, että niille alueille, jotka ovat tehneet toimia mutta eivät aivan pääse tähän alkuperäisen lainsäädännön vaatimaan tavoitteeseen, voidaan antaa lisäaikaa. Niille alueille, jotka tänä vuonna pääsevät ylijäämäiseen tulokseen, voidaan antaa lisää aikaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-10-23T16:36:15,2025-10-23T16:37:07,Hyväksytty,1.1 2025_101_64,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 163/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_65,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 163/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Uskon, että tuolla Etelä-Karjalassa kyllä aika hämmentyneinä kuunnellaan näitä ministereitten vastauksia, koska siellä on tilanne, että täytyy valmistella ensi vuoden talousarviota hyvinvointialueelle, ja hallinto-oikeus päätti, että se täytyy laatia niin, että noudatetaan tätä rahoituslain alijäämien kattamisvelvoitetta. Se muutos, mikä on nyt valmisteilla, ei tulisi auttamaan Etelä-Karjalaa. Eli onko oikeasti niin, että hallituksen mielestä talousarviovalmistelussa kahden kolmasosan henkilöstön vähentäminen ei aiheuta sellaista tilannetta, joka vaarantaisi alueen palvelut? Kysyn tätä teiltä: tämä ei ole kohtuullista vai onko teidän mielestänne kohtuullista? Miksi on päädytty siihen, että lisärahoitusta ei tällaisessakaan tilanteessa myönnetä, vaan vaaditaan, että tällainen erittäin vahvasti palveluita vaarantava valmistelu täytyy käynnistää? Mitä vastaatte? Onko kohtuullista? [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.5.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-10-23T16:37:07,2025-10-23T16:38:02,Hyväksytty,1.1 2025_101_66,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 163/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_67,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 163/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus on tällä kaudella lisännyt hyvinvointialueiden rahoitusta miljardeilla, [Suna Kymäläinen: Kun se ei nyt auta Etelä-Karjalaa! — Puhemies koputtaa] ja tämä on yksiselitteinen tosiasia. Samaan aikaan olemme vähentäneet hyvinvointialueiden velvoitteita, millä on sitten ollut vaikutuksensa rahoitukseen toisesta päästä. Samaan aikaan kaikkia hyvinvointialueita Etelä-Karjala mukaan lukien käsitellään yksilöllisesti, niin lisärahoituspyyntöjä kuin toisaalta hyvinvointialueita arviointimenettelyssä, ja palvelut tullaan turvaamaan kaikissa oloissa, ja tästä hallitus tietenkin pitää kiinni. Samaan aikaan, sen vielä sanon, nämä jälkikäteistarkistukset, joita olemme siis tehneet merkittävästi ja jotka perustuvat alkuperäiseen rahoituslakiin, jäävät aina sinne rahoituksen pohjiin, eli sitäkin myötä rahoitus vuosi vuodelta kasvaa. Alkuperäinen soteuudistuksen tarkoitus oli hillitä kustannusten kasvua. Se on tietenkin hyvin haastavaa yhteiskunnassa, joka ikääntyy niin voimakkaasti, mutta uskoisin, että se tässä salissa on myös aiemmin ollut kaikkien puolueiden tavoitteena.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-10-23T16:38:02,2025-10-23T16:39:12,Hyväksytty,1.1 2025_101_68,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 163/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Riipi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_69,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 163/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Se kuuluisa arviointimenettely on nyt käynnistynyt Lapissa. Tulokset näyttävät nyt kyllä aika karmaisevilta. Länsi-Pohjan keskussairaala ollaan muuttamassa terveyskeskukseksi. Seitsemän vuodeosastoa ollaan laittamassa kiinni. Yöaikainen päivystys ollaan supistamassa kahteen pisteeseen. Se tarkoittaa sitä, että yöaikaan se päivystys voi olla Lapissa sitten 500 kilometrin päässä — melkein sama matka kuin Helsingistä Ouluun. Arvoisa ministeri Juuso, minä arvostan teidän kansalaisrohkeuttanne. Olette tulossa Lappiin kiertueelle ensi viikonloppuna. Haluaisinkin käyttää tämän tilaisuuden nyt kysyäkseni teiltä: millaisia ennakkoterveisiä te haluatte lähettää nyt lappilaisille, joiden palveluita teidän vahtivuorollanne ollaan näin rajusti alas ajamassa ja romuttamassa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.5.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-10-23T16:39:12,2025-10-23T16:40:06,Hyväksytty,1.1 2025_101_70,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 163/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_71,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 163/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lapin hyvinvointialueen taloudellinen tilanne on huono. He eivät ole pystyneet toimimaan sen rahoituksen puitteissa, mihin heillä on oikeus. Arviointiryhmä on esittänyt joitakin ehdotuksia siitä, millä tavalla palveluita voitaisiin räätälöidä, jotta päästäisiin siihen kustannuskehitykseen, mikä on tavoite. Mitä tulee esimerkiksi Ivalon yöpäivystyksen lakkauttamiseen, arviointiryhmä ei ole tätä esittänyt missään vaiheessa, vaan tämä on hyvinvointialueen luottamushenkilöiden ja virkahenkilöiden oma esitys, [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] minkä he ovat laittaneet lausunnolle. [Hälinää — Puhemies koputtaa] He eivät ole myöskään esittäneet, mitä vuodeosastoja suljetaan, vaan nämä ovat hyvinvointialueen omia esityksiä, mitä he ovat laittaneet lausunnoille ja mistä ei ole vielä mitään päätöksiä. Arviointiryhmähän työskentelee hyvinvointialueiden kanssa koko ajan ja tulee työskentelemään ensi kesään asti ja varmasti ottaa kantaa myöskin näihin esityksiin, mitä Lapin hyvinvointialue itse on tehnyt.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.5.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-10-23T16:40:06,2025-10-23T16:41:14,Hyväksytty,1.1 2025_101_72,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoitusmallista (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 164/2025 vp,"Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_101_73,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoitusmallista (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 164/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lainsäädäntövaiheessa viime kaudella varoitimme, että soteuudistus näyttää keskittyvän liikaa hallinnon rakentamiseen ja yhä kasvaviin kuluihin, toisaalta aivan liian vähän sotepalvelujen uudistamiseen. Eli tässä mielessä olen samaa mieltä opposition kanssa siitä, että edellisen hallituksen päättämän rahoituslain kannustamattomuus ja menoautomaattirakenne vaativat korjausliikettä. Siksi pidän hyvänä, että hallituksen esityksellä on nyt tulossa kaksi lisävuotta vanhojen alijäämien kattamiseen, jos vuonna 25 päästään hyvinvointialueilla ylijäämään tai nollatulokseen. Olen ymmärtänyt, että edellisen hallituksen päättämä rahoituslaki kannustaa myös monien ylimääräisten diagnoosien toimittamiseen. Kysyn asianomaiselta ministeriltä: onko tältä osin odotettavissa tarvittavia korjauksia rahoituslainsäädäntöön?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.6.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-10-23T16:41:14,2025-10-23T16:42:16,Hyväksytty,1.1 2025_101_74,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoitusmallista (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 164/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_75,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoitusmallista (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 164/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vastuuministeri ei ole nyt paikalla, mutta vastaan kysymykseen siltä osin kuin minulla on siitä tietoa. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä — Antti Kurvinen: Te olette vastuuministeri!] Nämä diagnoosit, mistä nyt on noussut kova kohu, erityisesti Pohjois-Pohjanmaan yhtäkkiä kasvaneiden diagnoosien osalta, mitkä vaikuttavat siihen rahoitukseen: kyllä, työn alla on selvitys siitä, miten hyvinvointialueet oikeasti raportoivat nämä diagnoosit THL:lle ja miten THL ne poimii. Eli kyllä ollaan perustamassa ulkopuolista työryhmää, joka käy läpi tämän asian ja tutkii, missä on se vika, koska näinhän ei voi olla, että diagnoositiedot näin kovasti heittelevät. Kyllä tässä työtä tehdään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.6.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-10-23T16:42:16,2025-10-23T16:43:04,Hyväksytty,1.1 2025_101_76,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoitusmallista (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 164/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_77,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoitusmallista (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 164/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Välillä rahaa näyttää olevan, ja välillä sitä ei sitten ole. Hallituksellahan on esimerkiksi rahaa miljoona-, miljardiluokassa suurituloisten ja suuryritysten veronkevennyksiin. Sosiaali- ja terveyspalveluihin sitä rahaa ei sitten riitäkään, vaan sieltä leikataan. Ja nämä ovat niitä poliittisia valintoja, joita hallitus tekee. Mutta suomalaiset ovat hyvin huolissaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta, ja he odottavat hallitukselta nyt toimia, mutta hallitus sysää kaikesta vastuuta edelliselle hallitukselle ja sysää sitten ne korjaustoimenpiteet seuraavalle hallitukselle. Mutta te olette vastuussa nyt, ja teiltä odotetaan toimia nyt, ja kantakaa vastuuta. Arvoisa puhemies! Kysyn hallitukselta: Miten hyvinvointialueiden tulee rakentaa ensi vuoden talousarvionsa tässä tilanteessa? Voivatko ne olettaa, että ne saavat alijäämille kattamisvelvoiteaikaa, kun lakia ei vielä ole annettu eduskuntaan, vai pitääkö niiden noudattaa voimassa olevaa rahoituslakia vai palvelut turvaavia substanssilakeja ja perustuslakia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.6.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-10-23T16:43:04,2025-10-23T16:44:21,Hyväksytty,1.1 2025_101_78,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoitusmallista (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 164/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_79,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoitusmallista (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 164/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus alentaa työntekijän verotusta tällä kaudella 1,8 miljardia euroa. Viittasitte myös vuonna 2027 voimaan tulevaan yhteisöveron laskuun, jota pidämme myös tässä tilanteessa erityisen tarpeellisena. Vastaavasti hyvinvointialueiden rahoitus on lähestulkoon kolmannes koko valtion budjetista, ja lisäämme miljardeja lisää rahaa hyvinvointialueille, joten siinä mielessä tämä teidän kritiikkinne ei aivan nyt ollut osuvaa. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä — Mika Lintilä: Nyt se vastaus kysymykseen!] Mitä tulee tähän määräaika-HE:hen, tähän esitykseen, joka tähän alijäämän kattamisvelvollisuuden aikaan vaikuttaa, niin kuten jo totesin, sillä pyritään siihen, että niiden alueiden kohdalla, jotka ovat tehneet toimia ja pääsevät tänä vuonna ylijäämäiseen tulokseen, voidaan tätä kattamisvelvollisuuden aikaa pidentää. Vastaavasti ei ole tarvetta eikä lainkaan syytä tehdä sellaista uudistusta, joka automaattisesti kaikille alueille antaisi lisää aikaa eli tässä tapauksessa myös lisää rahaa. [Välihuutoja vasemmalta]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.6.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-10-23T16:44:21,2025-10-23T16:45:33,Hyväksytty,1.1 2025_101_80,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoitusmallista (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 164/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Werning, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_81,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoitusmallista (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 164/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tuoreen oikeuden päätöksen mukaan hyvinvointialueet on ajettu mahdottomaan tilanteeseen, jos alijäämät on katettava heti. Hallitus, te olette hankaloittaneet hyvinvointialueiden toimintaedellytyksiä kohtuuttomasti, ja tässä ne seuraukset näkyvät ihan joka puolella maata. Alueet ovat pulassa, henkilöstöä vähennetään ja palvelut heikkenevät. Suoraan sanottuna alueet ovat todellakin lirissä teidän ansiostanne. Hyvä hallitus, miten ajattelette, että kymmenen alijäämäistä hyvinvointialuetta, Kymenlaakso mukaan lukien, voivat kattaa alijäämänsä ilman, että ne rikkovat lakia ja ilman, että alueiden ihmisiltä viedään mahdollisuus lakisääteisiin palveluihin? Hallitus, kyllä ne hyvinvointialueet ovat sopeuttaneet. Kyllä siellä on digitalisaatio käytössä. Kyllä ne ovat tehneet parhaansa, että ne siellä pystyvät tekemään laillisen budjetin, mutta kun se ei vain ole mahdollista. Ministeri Juuso, sinä sairaanhoitajana, samalla lailla kuin minä, kyllä sinä tiedät, mistä hyvinvointialueilla [Puhemies koputtaa] leikataan, kun haetaan säästöjä: henkilöstöstä. [Puhemies koputtaa] Oletteko samaa mieltä kanssani siitä, että henkilöstön vähentäminen on teidän hallituksenne aikaansaannosta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.6.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-10-23T16:45:33,2025-10-23T16:47:01,Hyväksytty,1.1 2025_101_82,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoitusmallista (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 164/2025 vp,"Edustaja Werning, aika on nyt käytetty, ja muistutan edustajaa siitä, että tässä salissa me teitittelemme toisiamme. [Paula Werning: Selvä!] — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_83,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoitusmallista (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 164/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Otan hyvin vakavasti tämän hyvinvointialueiden tilanteen, mikä siellä tällä hetkellä on. [Krista Kiuru: Ei siltä kyllä näytä, joku olisi tehnyt jotain!] Hallitus kuitenkin toimii koko ajan. [Eduskunnasta: Ei siltä näytä!] Me teemme yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa. Olemme myöntämässä lisäaikaa niille alueille, jotka pääsevät tasapainoon taloutensa kanssa tänä vuonna, se on noin puolet alueista. Sen lisäksi me käsittelemme näitä lisärahoituspyyntöjä. Meillä on tällä hetkellä kolme hyvinvointialuetta arviointimenettelyssä. Arviointimenettelyiden tarkoitus on varmistaa se, että lakisääteiset palvelut pystytään tarjoamaan ja myöskin siinä taloudellisessa haarukassa, mikä hyvinvointialueilla on mahdollista. Jos se ei ole mahdollista, niin siinä tapauksessa arviointiryhmä tulee varmastikin esittämään lisärahoitusta alueille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.6.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-10-23T16:47:06,2025-10-23T16:48:00,Hyväksytty,1.1 2025_101_84,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoitusmallista (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 164/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_85,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoitusmallista (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 164/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me emme ole aivan selkeitä vastauksia tällä kyselytunnilla kyllä saaneet. Minulla olisi kaksi hyvin yksinkertaista kysymystä. Kun täällä on nyt sanottu yksiselitteisenä tosiasiana, että rahaa lisätään hyvinvointialueille, niin millä tavalla teille voi olla myös olennainen osa talouden sopeuttamista se kahden miljardin euron leikkaus hyvinvointialueilta tällä kaudella? Ja kuinka on mahdollista, kun hyvinvointialueilla suurin osa kustannuksista on henkilöstökustannuksia, että tämä teidän hallituksenne leikkaus ei osuisi esimerkiksi hoitohenkilökuntaan, lääkäreihin ja niin poispäin? Miten tämä ei muka kuulu teille, että 20 000 on irtisanomisuhan alla? Ja toinen kysymys näistä alijäämistä Etelä-Karjalassa, se on 120 miljoonaa euroa, ja valtiolta voi pyytää lisärahoitusta. Kysynkin: Kuinka paljon olette varanneet budjettiin lisää rahaa? [Aki Lindén: Kaksi ja puoli miljoonaa!] Kuinka monta miljoonaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.6.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-10-23T16:48:00,2025-10-23T16:49:13,Hyväksytty,1.1 2025_101_86,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoitusmallista (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 164/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_87,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoitusmallista (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 164/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus on keventänyt hyvinvointialueiden velvoitteita esimerkiksi hoitotakuuseen ja hoitajamitoitukseen liittyen, mistä seuraa se, että niillä on vaikutuksensa myös rahoitukseen. Kokonaisrahoitusta on lisätty tällä hallituskaudella useiden miljardien edestä, ja kuten olen todennut, niin itsessään tämän rahoituslain, jota me korjaamme useammallakin esityksellä, massiivinen muuttaminen tämän hallituksen toimesta ei ole mahdollista. Se vaatii suuria ponnisteluita. Se vaatii selvästi enemmän aikaa. Me olemme joutuneet sopeutumaan tähän tilanteeseen myös tässä asiassa, minkä olemme edelliseltä hallitukselta syliimme saaneet. Samaan aikaan hallitus huolehtii siitä, että kaikilla alueilla, kuten ministeri Juuso on todennut, palvelut turvataan. [Antti Kurvinen: Miten?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.6.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-10-23T16:49:15,2025-10-23T16:50:17,Hyväksytty,1.1 2025_101_88,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten huumekuolemien ehkäisemisestä (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 165/2025 vp,"Ledamot Biaudet, varsågod. — Mikrofon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.7.aspx,sv,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_101_89,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys nuorten huumekuolemien ehkäisemisestä (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 165/2025 vp,"Herra puhemies, herr talman! Varje år dör unga människor av drogrelaterade orsaker, och år 2023 såg vi rekordsiffror i Finland. Det är en tragisk utveckling som placerar Finland i statistiktoppen i Europa. Enligt experter har de flesta dödsfall skett av misstag och hade i många fall varit möjliga att undvika. Många som kämpar med drogberoende får inte tillgång till den vård de behöver, och det här drabbar särskilt unga som är extra utsatta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.7.aspx,sv,Eva Biaudet,351,2025-10-23T16:50:17,2025-10-23T16:50:47,Hyväksytty,1.1 2025_101_90,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys nuorten huumekuolemien ehkäisemisestä (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 165/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä oli äärimmäisen tärkeä kysymys. [Hälinää sosiaalidemokraattien ryhmästä] Helsingin pormestari Daniel Sazonovin johdolla ollaan tekemässä isoja panostuksia nuorten päihdepalveluihin ja ylipäätään huumeiden torjumistyöhön nyt, kun meillä alfa-PVP leviää maassa ja meillä nuorten huumekuolemat ovat valitettavasti erittäin synkkä ongelma, joka on viime vuosina myöskin näkynyt tilastoissa ja aiheuttaa meissä suurta huolta. Hallitus on käynnistänyt jo hallitusohjelmaneuvotteluissa, siis kaksi vuotta sitten, valmistelun nuorten huumekuolemien torjumisen ohjelmasta, jonka toimet ovat jo käynnissä. Siinä tehdään erittäin hyvää yhteistyötä alueiden kanssa myös niiden puutteiden korjaamiseksi, kuten että meiltä esimerkiksi alaikäisten päihdepalvelut puuttuvat lähes kokonaan. Samoin hallitus on korjannut lastensuojelulakia ministeri Juuson toimesta, ja se on nyt eduskunnan käsittelyssä. Tämä ehkäisyhanke sisältää myöskin merkittävää lisärahoitusta, ja juuri olemme laittamassa liikkeelle nuorten huumekuolemien torjumisen ohjelman avustushaun hyvinvointialueille, jotta näitä palveluja päästään yhä syvemmin kehittämään ja tähän tragediaan saadaan ratkaisuja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.7.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-10-23T16:51:41,2025-10-23T16:52:58,Hyväksytty,1.1 2025_101_91,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten huumekuolemien ehkäisemisestä (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 165/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Meriluoto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_92,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Laura,Meriluoto,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys nuorten huumekuolemien ehkäisemisestä (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 165/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole tähän mennessä tuonut tänne saliin ainoatakaan lakia, jolla parannettaisiin sotepalveluiden tilannetta. [Välihuutoja oikealta] Päinvastoin, te, ministeri Juuso, vyörytätte tänne leikkauslakeja toisensa perään ja sen jälkeen sysäätte vastuuta hyvinvointialueille muun muassa siitä, että hoitohenkilöstöä irtisanotaan. Hallituksen esityksessä on laskettu vanhuspalveluihin tehtävien 50 miljoonan euron säästöjen syntyvän nimenomaan siten, että palveluista vähennetään 836 henkilöä. Eli te lisäätte teknologian käyttöä ja laskette saavanne siitä 50 miljoonan euron säästöt, koska sen myötä voidaan vähentää henkilökuntaa. [Kokoomuksen ryhmästä: Ei pidä paikkaansa!] Kai te, ministeri, sentään sen myönnätte, että jos te tuotte eduskuntaan säästölakeja, joiden säästöt perustuvat nimenomaan siihen, että henkilöstöä irtisanotaan, niin silloin vastuukin niistä irtisanomisista on teidän?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.7.aspx,fi,Laura Meriluoto,1523,2025-10-23T16:52:58,2025-10-23T16:54:02,Hyväksytty,1.1 2025_101_93,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten huumekuolemien ehkäisemisestä (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 165/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_94,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys nuorten huumekuolemien ehkäisemisestä (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 165/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituskausi on todella haastava valtiontalouden tilanteen vuoksi, kuten hyvin kaikki tiedätte, ja niin tulee olemaan myöskin ensi hallituskausi. Eli kyllä tekin tulette olemaan tämän ongelman edessä, miten me pidetään valtiontalous kunnossa, jotta me voidaan myöskin tulevaisuudessa tarjota hyvinvointiyhteiskunta meidän tämän hetken nuorille ja lapsille. Tämä on haastava tehtävä. Hallitus on tuonut terapiatakuun, mikä tuli voimaan 1.5. [Veronika Honkasalo: Miten tämä auttaa vanhuspalveluissa?] Tänään esittelen kyselytunnin jälkeen teille lastensuojelulain ensimmäisen paketin. Toinen paketti on tulossa syksyllä. Kyllä me teemme myöskin positiivisia asioita.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.7.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-10-23T16:54:06,2025-10-23T16:54:48,Hyväksytty,1.1 2025_101_95,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten huumekuolemien ehkäisemisestä (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 165/2025 vp,"Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_96,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys nuorten huumekuolemien ehkäisemisestä (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 165/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Moni hyvinvointialue on kurjistumisen kierteessä, mistä kansalaiset kärsivät ja mitä varmasti vähän ihmettelevät, sillä vielä vähän aikaa sitten meillä oli toimiva hoitotakuulaki turvaamassa hoitoonpääsyä ja nyt hoitojonoja kasvatetaan. Vielä vähän aikaa sitten tässä puhuttiin hoitajapulasta, nyt teidän valvovan silmänne alla tuhansia hoitajia irtisanotaan. Nyt hallituksen rivitkin tuntuvat repeilevän ja hallituksen sisältäkin vaaditaan soteen korjausliikettä. [Antti Kurvinen: RKP on tullut järkiinsä!] Tästä me oppositiosta olisimme kysyneet vastuuministeri Ikoselta, mutta ilmeisesti hän on Iltalehden tietojen mukaan kokoomuksen piiritoimiston Pizzaa ja politiikkaa -illassa. [Naurua] Tämän vuoksi kysyn teiltä, pääministerin sijainen, valtiovarainministeri Purra: aiotteko te ryhtyä tähän soten korjausliikkeeseen, jota myös hallituskumppaninne teiltä vaatii, ja aiotteko te tehdä ne tarvittavat toimet, jotta kansalaisten sosiaali- ja terveydenhuolto turvataan ja jotta hoitoonpääsy varmistetaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.7.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-10-23T16:54:53,2025-10-23T16:55:58,Hyväksytty,1.1 2025_101_97,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten huumekuolemien ehkäisemisestä (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 165/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_98,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys nuorten huumekuolemien ehkäisemisestä (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 165/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! En ymmärrä, miksi sosiaalidemokraatitkin vähättelevät näitä miljardeja, joita me olemme lisänneet hyvinvointialueiden rahoitukseen. Teidän mielestänne ne ovat joku automaatio, [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] joka ei tarkoita mitään, mutta esimerkiksi näillä meidän kolmella lisäsäästökierroksella, joita olemme valitettavasti joutuneet tekemään, me olemme joutuneet hakemaan lisää säästöjä jostain muualta muun muassa siksi, että me olemme kyenneet antamaan hyvinvointialueille jälkikäteistarkistuksena yhä enemmän rahaa. En ymmärrä, miksi te vähättelette tätä asiaa. Samaan aikaan esimerkiksi kunta-alalla tai hyvinvointialueilla tehtäviin palkankorotuksiin, niihinkin, me etsimme rahaa, [Antti Kurvinen: Kuunteletteko RKP:tä?] ja näin kuuluu tehdäkin, mutta samaan aikaan te ette itse tarjoa vaihtoehtoa, mistä te etsitte rahoitusta lisää. Teidän on helppo luetella uusia uudistuksia. [Veronika Honkasalo: Te olette vastuussa! — Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Samaan aikaan te olette sitoutuneet ainakin retorisesti hallituksen finanssipoliittisiin tavoitteisiin, tulevien vuosien finanssipoliittisiin tavoitteisiin. Minulle ei ole lainkaan selvää, mikä on sosiaalidemokraattien vaihtoehto, muuta kuin täysin talouspopulistisesti vastustaa kaikkea, mitä hallitus tuo, niin veropuolen ratkaisuja, [Puhemies koputtaa] säästöpuolen ratkaisuja kuin teidän itsenne tekemää rahoituslakia. [Hälinää]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.7.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-10-23T16:56:01,2025-10-23T16:57:18,Hyväksytty,1.1 2025_101_99,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työllisyyslukujen kehittymisestä (Jorma Piisinen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 166/2025 vp,"Seuraava kysymys. Edustaja Piisinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_101_100,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys työllisyyslukujen kehittymisestä (Jorma Piisinen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 166/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset ovat aina korostaneet, että julkinen talous voi vahvistua vain suomalaisen työn ja yrittäjyyden kautta. [Välihuutoja vasemmalta — Veronika Honkasalo: No miksi leikkaatte työntekijöiltä?] Eilen julkaistun työllisyystutkimuksen mukaan työllisyys on noussut vuoden takaisesta 16 000 hengellä. Yksityisen sektorin työllisiä oli syyskuussa jopa 55 000 enemmän kuin vuosi sitten, siis 55 000 enemmän. Eli hallituksen työmarkkinauudistukset alkavat vähitellen purra. [Hälinää — Välihuutoja] Hyviä työllisyysuutisia on viime aikoina ollut enemmänkin. Jäänmurtajayhteistyö Yhdysvaltojen kanssa tuo arvioiden mukaan jopa yli 10 000 uutta työpaikkaa Suomeen. [Välihuutoja] Kiitos asian edistämisestä edeltävälle ministeri Rydmanille. Arvoisa työministeri Marttinen, eivätkö hallituksen työmarkkinatoimet olekin juuri sitä, mitä Suomi on tässä tilanteessa juuri tarvinnut? [Hälinää — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Työttömyys kasvaa!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.8.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-10-23T16:57:27,2025-10-23T16:58:35,Hyväksytty,1.1 2025_101_101,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys työllisyyslukujen kehittymisestä (Jorma Piisinen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 166/2025 vp,"Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_102,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys työllisyyslukujen kehittymisestä (Jorma Piisinen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 166/2025 vp,"Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Ja kiitoksia edustajalle hyvästä kysymyksestä, sillä, hyvät opposition edustajat, kyllä me tarvitsemme myös aika paljon enemmän positiivista puhetta tähän maahan. [Oikealta: Kyllä! — Välihuutoja] Sen avulla me voimme vahvistaa suomalaisten luottamusta siihen, että tämä maa nousee tästä, ja monet asiat menevät tällä hetkellä parempaan suuntaan, eikö niin? Edustaja toi esille myös sen, että aivan uusimpien työllisyyslukujen valossa on tosiaan niin, että yksityisellä sektorilla työllisyysluvut ovat vahvistuneet merkittävästi verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Me seuraamme hyvin tarkasti sitä, miten nämä luvut tulevat taas kehittymään tulevien kuukausien aikana, mutta me näemme jo tällä hetkellä sen, herra puhemies, että investoinnit ovat lähteneet liikkeelle. Suomalaisten kuluttajien luottamus on palautumassa asteittain. Tuotiin esille myös näitä erittäin merkittäviä uutisia suomalaisesta meriteollisuudesta, puolustusteollisuudesta, konepajateollisuudesta. Tämä aika korostaa vain sitä, että määrätietoista kehittämistyötä ja uudistamistyötä Suomen talouden osalta on välttämätöntä jatkaa, koska hyviä merkkejä on paljon jo näköpiirissä. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.8.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-10-23T16:58:35,2025-10-23T16:59:48,Hyväksytty,1.1 2025_101_103,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyys- ja kasvutoimista (Janne Jukkola kok)>>>Suullinen kysymys SKT 167/2025 vp,"Seuraava kysymys. Edustaja Jukkola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_101_104,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen työllisyys- ja kasvutoimista (Janne Jukkola kok)>>>Suullinen kysymys SKT 167/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen taloudessa näkyy lukuisia käänteen merkkejä: Teollisuuden tilauskirjat täyttyvät, vienti vetää ja investointeja tehdään ennätystahtiin. [Välihuutoja] Yritykset uskovat jälleen tulevaan. Piristymistä on erityisesti työllistämisaikeissa, investointihalukkuus on nousussa [Juho Eerola: Tällaista puhetta enemmän!] ja kasvuhakuisten yritysten määrä lisääntyy peräti 55 000 työntekijällä vuoden takaiseen verrattuna. Tämä kertoo siitä, että suunta on oikea. Työttömyyden taittamiseksi on yhä tehtävä hartiavoimin töitä, sillä liian moni on edelleen vailla työtä Suomessa, [Tuomas Kettusen välihuuto] ja sen eteen käännämme kaikki kivet. [Suna Kymäläinen: Paitsi sotealueilla!] Arvoisa valtiovarainministeri Purra, mitä toimia hallitus aikoo nyt tehdä, jotta tämä myönteinen kehitys vahvistuu ja kasvu Suomessa kiihtyy ja Suomi voi lopullisesti murtaa jään nousun tieltä? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.9.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-10-23T16:59:54,2025-10-23T17:01:03,Hyväksytty,1.1 2025_101_105,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyys- ja kasvutoimista (Janne Jukkola kok)>>>Suullinen kysymys SKT 167/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_106,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen työllisyys- ja kasvutoimista (Janne Jukkola kok)>>>Suullinen kysymys SKT 167/2025 vp," Arvoisa herra puhemies! Onpa hyvä, että tämä opposition surkuttelutunti saadaan loppumaan näin positiivisiin asioihin, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: No niin! — Välihuutoja — Puhemies koputtaa] kuten työministeri Marttisen aiemmat hyvät uutiset työllisyyden kehittymisestä yksityisellä sektorilla [Hälinää — Puhemies koputtaa] ja toisaalta nämä edustajan kuvaamat hyvät uutiset meidän reaalitaloudesta. Samaan aikaan, kun geotaloudessa, turvallisuudessa ja edelleen työttömyydessä riittää meillä urakoitavaa, on hyvä keskittyä myös siihen, miten hyviä päätöksiä, hyviä asioita eri puolilla tulee: investoinnit, tilauskirjat yrityksissä. Nyt viimeisimpänä olen kuullut, että esimerkiksi t&k-panostukset yrityksissä ovat nousseet juuri sinne, mihin hallitus tavoitteleekin, ja suunta siellä on oikea. Täällähän tavoitellaan tietenkin innovaatioita ja kasvua sitten vähän pidemmällä aikavälillä. Tällä hetkellä näyttää erittäin hyvältä se, että edessäpäin on parempia vuosia kuin takana. Hallitus tukee tätä esimerkiksi veronalennuksilla ensi vuonna. Toisaalta meillä on paljon kasvutoimia edelleen tulossa, ja olemme hieman lisääkin niitä suunnittelemassa. Hallitus haluaa kaikin tavoin tukea tätä parempaa kehitystä. Hyvinvointi syntyy työstä, työtä syntyy kannattavasta liiketoiminnasta, [Puhemies koputtaa] ja tätä me haluamme tukea.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+2.9.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-10-23T17:01:05,2025-10-23T17:02:20,Hyväksytty,1.1 2025_101_107,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_101_108,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä hallitus vahvistaa lapsen oikeutta erityiseen suojeluun sekä turvaa nykyistä paremmin viimesijaisen lastensuojelun tavoitteiden toteutumisen. Esityksellä mahdollistetaan uusia ja lasten tarpeisiin tehokkaammin vastaavia keinoja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten sijoitusten toteuttamiseen. Esitys toteuttaa hallitusohjelmaa, jonka mukaan lastensuojelulainsäädännön uudistamisessa varmistetaan sijaishuollossa olevan lapsen edun, hyvinvoinnin ja turvallisuuden toteutuminen rajoitustoimien käytön edellytyksiä selkeyttämällä. Esityksellä selkiytettäisiin tilanteita, milloin lapselle voidaan asettaa rajoja osana sijaishuoltopaikassa tapahtuvaa kasvatusta ja milloin puolestaan on kysymys lastensuojelulain mukaisista rajoitustoimista. Ehdotusten myötä kaikilta kodin ulkopuolella sijoitettuna olevilta lapsilta olisi jatkossa otettava pois muun muassa aineet ja esineet, joita alaikäinen ei muun lainsäädännön nojalla edes saisi pitää hallussaan tai jotka väärinkäytettyinä vaarantavat lapsen omaa tai muun henkilön turvallisuutta. Lisäksi lapselta olisi jatkossa otettava pois viestinnän mahdollistavat laitteet tai muut välineet, jos on kysymys esimerkiksi älylaitteiden liiallisesta tai lapsen edun vastaisesta käytöstä. Näitä pois ottamisen keinoja on kaivattu pitkään lastensuojelun kentällä, ja nyt hallitus esittää näitä muutoksia lastensuojelulakiin. Luvattomasti sijaishuoltopaikastaan poissa olevat lapset ovat monin tavoin haavoittuvassa asemassa. He ovat alttiita hyväksikäytölle, mutta saattavat myös itse tehdä rikoksia, esimerkiksi päihteiden käyttöä rahoittaakseen. Esityksellä madallettaisiin kynnystä saada niin sanotusti hatkassa olevan lapsen käyttämän liittymän tai päätelaitteen sijaintitiedot lapsen etsinnän jouduttamiseksi. Käytännössä lastensuojelulaitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluvalla henkilöllä olisi oikeus jo laitosalueella pitää lapsesta kiinni luvattoman poistumisen estämiseksi. Edelleen laitosalueen ulkopuolella laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluvalla henkilöllä ja sosiaalihuollon toimivaltaisella viranhaltijalla olisi lapsen kiinni ottamiseksi oikeus pitää lapsesta kiinni, jotta lapsi voidaan siirtää kuljetukseen käytettävään kulkuvälineeseen. Kiinnioton turvallisuuden varmistamiseksi lapselle voitaisiin tehdä henkilötarkastus ja häneltä voitaisiin ottaa pois ne aineet ja esineet, jotka muutoinkin lapselta olisi jatkossa otettava pois. Jotta lapsen turvallinen kuljettaminen takaisin laitokseen voitaisiin varmistaa, samat toimivaltuudet olisivat käytössä myös lapsen kuljettamisessa. Toimivaltuuksien yhteydessä sallittaisiin välttämätön voimankäyttö, mutta toimien olisi aina oltava puolustettavia lapsen ikä ja käyttäytyminen sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Ehdotettu sääntely koskisi myös perhekodista luvatta poissa olevia lapsia, mutta toimivaltuudet olisivat vain sosiaalihuollon toimivaltaisella viranhaltijalla. On selvää, että työnantajan on huolehdittava osana henkilöstön täydennyskoulutusta lastensuojelun henkilöstön osaamisesta ennen muuta voimankäyttötilanteisiin liittyen, jotta ne voidaan hoitaa turvallisesti. Hallitus esittää lisäksi uutta säännöstä poliisin virka-avusta hatkatilanteissa. Jatkossa myös viranomaisen lukuun toimiva lastensuojelulaitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö voisi pyytää poliisin virka-apua, mikä jouduttaisi osaltaan lapsen palautustilanteita. Ehdotetut uudet toimivaltuudet lastensuojelun toimijoille ja tarkka poliisin virka-apua koskeva sääntely selkiyttävät virka-aputilanteissa sekä auttavat kohdentamaan lastensuojelun ja poliisin resurssit tarkoituksenmukaisella tavalla. Kaiken kaikkiaan ehdotukset tehostavat ja jouduttavat viranomaisten eli lastensuojelun, poliisin ja Hätäkeskuksen yhteistyötä, mikä on ollut hallituksen tahtotilana hatkatilanteissa. Hallitus esittää myös uutta kuntouttavaa suljettua laitospalvelua. Palvelulla mahdollistettaisiin lisäkeinoja lasten rikoskierteiden katkaisuun myös alle rikosvastuuiän olevien lasten kohdalla. Palveluun voitaisiin sijoittaa lastensuojelulain mukaisilla päätöksillä pääsääntöisesti 12 vuotta täyttänyt lapsi, joka aiheuttaa vakavaa vaaraa omalle tai muiden turvallisuudelle käyttämällä väkivaltaa tai tekemällä muita rikollisia tekoja. Sijoituksen olisi oltava välttämätöntä lapsen suojelemiseksi hänen omaa tai muiden turvallisuutta vaarantavalta käyttäytymiseltä. Lapsi voitaisiin sijoittaa suljettuun laitospalveluun vain jos muut palvelut tai toimet ovat riittämättömiä tai soveltumattomia. Lapsi olisi mahdollista sijoittaa myös kiireellisesti tähän laitokseen. Lapsi voisi olla sijoitettuna niin kauan kuin sijoitukselle säädetyt edellytykset täyttyisivät. Lapsen liikkumiseen ja yhteydenpitoon kohdistuvista erityisistä rajoituksista palvelun ajaksi tehtäisiin päätökset enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Hänelle tehtäisiin myös suunnitelmallisesti henkilönkatsastuksia lapsen päihteettömyyden varmistamiseksi. Palvelun luonteesta johtuen lapsen kuntoutumista ja sijoituksen edellytyksiä olisi seurattava tiiviisti neljän kuukauden välein, ja jos perusteita sijoitukselle ei enää olisi, sijoitus ja sen rajoitukset tulisi lopettaa. Suljetun laitospalvelun tuottamisvelvoite säädettäisiin Valtion lastensuojelulaitokselle, mutta myös hyvinvointialueet voisivat halutessaan tuottaa palvelua. Palvelua ei sen luonteen vuoksi olisi mahdollista tuottaa ostopalveluna. Esitykseen sisältyvillä ehdotuksilla pidennettäisiin myös erityisen huolenpidon jakson enimmäisaikaa sekä säädettäisiin erityisen huolenpidon jakson aikaisista vastaavista rajoituksista, mitä edellä totesin suljetun laitospalvelun osalta. Uusi kuntouttava suljettu laitospalvelu sekä erityisen huolenpidon jaksoa koskevat muutokset turvaavat nykyistä paremmin lapsen erityisen suojelun tilanteissa, joissa nykyiset sijaishuoltopalvelut eivät riitä eivätkä ole lapsen edun mukaisia. Esitykseen sisältyvät myös ehdotukset, jotka liittyvät lastensuojelun ja psykiatrian osaamisen yhteensovittavien lastensuojeluyksiköiden toteuttamiseen. Ehdotukset mahdollistavat lastensuojelun ja psykiatrian entistä tiiviimmän yhteistyön. Yksiköiden kehittämiseen on sisällytetty 0,5 miljoonaa euroa vuodelle 2026, vastaavasti kuten vuoden 25 talousarviossa. Hallitus esittää säädettäväksi kokonaan uutta lakia Valtion lastensuojelulaitoksesta ja sen yhteydessä toimivasta koulusta. Nykyinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisista lastensuojeluyksiköistä annettu laki kumottaisiin. Uusi laki selkiyttää viraston nykyistä asemaa, rakennetta, tehtäviä ja toimivaltasuhteita. Kuten totesin aikaisemmin, Valtion lastensuojelulaitokselle säädettäisiin uutena tehtävänä velvollisuus tuottaa uutta kuntouttavaa suljettua laitospalvelua. Alkuvaiheessa yksi nykyisistä valtion koulukodeista muutettaisiin tällaista palvelua tuottavaksi yksiköksi. Lisäksi Valtion lastensuojelulaitoksella olisi nykyiseen tapaan vastuu vankilan perheosastopalvelun tuottamisesta. Kuntouttavan suljetun laitospalvelun osalta THL:n alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenoihin sisältyy kaksi ja puoli miljoonaa euroa vuodelle 26, vastaavasti kuten vuoden 25 talousarviossa kuntouttavan suljetun laitospalvelun perustamiseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 26 alusta. Voimaantuloa kuitenkin porrastetaan siten, että kuntouttavaa suljettua laitospalvelua ja erityisen huolenpidon jaksoa koskevat säännökset tulisivat voimaan vasta 1.8.2026. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-10-23T17:02:57,2025-10-23T17:11:57,Hyväksytty,1.1 2025_101_109,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Rasinkangas... Jaa, täällä näyttää olevan jonkinlaista mielenkiintoa debattiin. Edustajat voivat pyytää minuutin mittaista vastauspuheenvuoroa painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_110,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Kiitos, herra puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Erittäin tärkeää, että tähän lastensuojeluasiaan puututaan, ja tässä on monta hyvää ehdotusta. Mutta tietenkään asiat eivät ole aina kovin yksinkertaisia. Esimerkiksi kiinnipito- ja kiinniottotilanteista: Kuinka tämän lain tiimoilta on ajateltu kouluttaa lastensuojeluyksiköissä toimivia ihmisiä? Heillähän ei tällaista osaamista ole. Vähän niin kuin järjestyksenvalvojaksi tässä joutuu niin, että ne kiinnipito- ja kiinniottotilanteet voivat olla aidosti erittäin väkivaltaisiakin. Kuinka on ajateltu huolehtia siitä, että näitten osaajien osaaminen varmistetaan? Tässä on monia asioita, jotka selkiyttävät kasvatuksellisten käytäntöjen ja rajoitustoimenpiteitten käyttöä. Mutta viime vuonna taisi olla keskustelu siitä, että lastensuojeluyksiköissä sai vähentää hoitajamitoitusta, jos nämä sijoitetut lapset olivat hatkassa. Kuinka tämä nyt on linjassa sitten tämän esitetyn kanssa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-10-23T17:12:15,2025-10-23T17:13:23,Hyväksytty,1.1 2025_101_111,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Kiitos. — Edustaja Valtola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_112,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille tämän tärkeän lain esittelystä. Tässähän on tavoitteena vahvistaa lapsen oikeutta erityiseen suojeluun ja varmistaa lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tavoitteiden toteutuminen. Tämä on ensimmäinen askel näissä uudistuksissa, joita lastensuojelun eteen hallitus tekee. On tärkeää, että viranomaisille annettaisiin riittävät toimivaltuudet ja velvoite tiiviiseen yhteistyöhön, jotta esimerkiksi luvatta poissa olevat lapset voidaan löytää ja palauttaa nopeasti. Lisäksi uusi kuntouttava suljettu laitospalvelu tarjoaa erittäin hyviä keinoja alle rikosvastuuiän olevien lasten rikoskierteiden katkaisuun.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-10-23T17:13:24,2025-10-23T17:14:18,Hyväksytty,1.1 2025_101_113,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_114,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tervettä järkeä, sitä tämä maa kaipaa enemmän, tervettä järkeä ja perusasioiden arvostamista. On täysin selvää, että aikuisten pitää pystyä laittamaan lapselle ja nuorelle tarvittaessa oikeat rajat ja esimerkiksi ottamaan älylaite pois. On erinomaista, että hallitus nyt on tuonut ja ministeri nyt on esitellyt tämän esityksen lastensuojelulain uudistamiseksi. Perussuomalaiset ovat tätä pitkään ajaneet, ja tämä on tärkeä askel siinä, että me nimenomaan pystymme pitämään paremmin huolta niistä lapsista ja nuorista, jotka ovat aivan erityisen haavoittuvaisessa asemassa. Arvoisa puhemies! Sain äskettäin viestin eräältä nuorelta opiskelijalta, jolla oli kokemusta. Hän oli ollut sijoitettuna, ja hän puhui siitä, miten tärkeää on myöskin kehittää ennaltaehkäiseviä palveluita. Ilman muuta tavoitteena pitää olla, että mahdollisimman harva lapsi joutuisi tai pääsisi sinne lastensuojelun asiakkaaksi, mutta silloin kun sitä tarvitsee, niin silloin sen palvelun pitää toimia, ja tämä esitys parantaa tätä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-10-23T17:14:18,2025-10-23T17:15:24,Hyväksytty,1.1 2025_101_115,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Marttila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_116,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelussa on tänään valtava paketti, jonka aineisto taitaa olla lähes 300 sivua pitkä, mutta ajattelin minäkin keskittyä juuri näihin niin sanotusti hatkassa oleviin nuoriin, joita on vuosittain jopa 4 000 erinäisten arvioiden mukaan. Vaikka se on vain noin kymmenen prosenttia sijoitetuista lapsista, niin kyse ei ole marginaalisesta ilmiöstä, vaan koskettaa jopa yli 1 500:aa lasta. Nämä lapset joutuvat usein erittäin haavoittuviin tilanteisiin, ja jopa kolmasosa kertoo tulleensa raiskatuksi hatkassa olon aikana. Moni käyttää myös päihteitä ja on saattanut jopa kohdata tilanteita, joissa toinen lapsi on kuollut huumeiden yliannostukseen. Onkin ilmeistä, että alaikäiset tarvitsevat myös laadukkaita ja riittäviä päihdepalveluja osana lastensuojelun sijaishuoltoa. Nostan minäkin tämän huolen siitä, että henkilöstöä varmasti koulutetaan riittävästi ja että henkilöstöä olisi riittävästi. Lausuntopalautteessa tuli huoli siitä, että yhteiskunnassa saattaa olla hämmentäviä tilanteita, jos virkapukuinen sosiaalihuollon ammattihenkilö kovin ottein ohjaa lasta esimerkiksi autoon. Haluaisin vielä kuulla tästä ministerin huomiot. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-10-23T17:15:24,2025-10-23T17:16:38,Hyväksytty,1.1 2025_101_117,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kilpi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_118,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä lakiuudistusta on odotettu pitkään. Lastensuojelussa on ajauduttu kriisiin sen takia, että siellä toimijat ovat olleet ilman toimivaltuuksia, työkalut on otettu pois, ja ihan perustason lasten kasvatuksellisista, lastensuojelullisista toimenpiteistä on tullut merkillisiä, monimutkaisia, byrokraattisia, hallinnollisia sekasotkuja. Jopa puhelimen käytön rajoittaminen on ollut hyvin monimutkainen hallinnollinen menettely, jossa pitää kuulla asianosaisia ja täyttää lomakkeet. Tämä ei ole millään tavalla lasten edun mukaista, ja tämä on hyvin laajamittainen ongelma. Nyt tämä ongelma korjataan tämän lastensuojelulain muutoksen osalta, ja se on vielä kaksiosainen, valtavan iso kokonaisuus. Haluan kiittää siitä, että tämä vihdoin ja viimein tulee tänne käsittelyyn, ja se todellakin noudattelee sitä tarvetta, mikä siellä kentällä on. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-10-23T17:16:38,2025-10-23T17:17:41,Hyväksytty,1.1 2025_101_119,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Kiitos. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_120,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on tärkeä laki, ja hyvä, että tämä on nyt tänne tullut käsittelyyn. Itse olen aika kriittisesti suhtautunut tähän, mutta ymmärrän molempia puolia tässä. Täällä on hyviä uudistuksia, ja tähän lastensuojelulain uudistukseen on tulossa toinen osa vielä. Noista toimivaltuuksista kiinniottotilanteessa sain eräältä lastensuojelussa työskentelevältä henkilöltä viestiä, että se voi myös mahdollistaa jonkinlaisen työturvallisuusriskin. Hän nosti minun mielestäni hyvän huomion siinä esille, että huolena on, että poliisi voisi jatkossa pyrkiä eväämään virka-avun vetoamalla siihen, että tehän voitte itse mennä hakemaan lapsen. [Helena Marttila: Jep!] Hyvä, että näihin puhelimen valvontaan ja muuhun otetaan kantaa, koska puhelimen käytön valvonta jopa ala-asteikäiseltä on ollut lastensuojelulaitoksissa käytännössä mahdotonta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-10-23T17:17:41,2025-10-23T17:18:51,Hyväksytty,1.1 2025_101_121,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_122,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Tämä pääministeri Orpon hallitusohjelman mukainen lastensuojelulain uudistaminen on erittäin tervetullut ja toivottu uudistus etenkin lastensuojelun sijaishuollon työntekijöiden ja monien viranomaistenkin taholta. Lakiuudistus vahvistaa lapsen oikeuden erityiseen suojeluun sekä turvaa lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tavoitteiden toteuttamisen. Esimerkiksi sijaishuoltopaikasta luvatta poissa olevan lapsen löytämiseksi mahdollisimman nopeasti ja hänen palauttamisekseen takaisin sijaishuoltopaikkaan laki antaa riittävän toimivallan ja keinovalikoiman viranomaisille sekä velvoitteen tehdä yhteistyötä. Tämä on tärkeää, sillä usein sijaishuollosta luvatta poistuneet lapset joutuvat rikosten uhreiksi mutta syyllistyvät myös itse rikosten tekijöiksi. On lapsen edun mukaista ja kaikkien muidenkin etu, että nämä lapset saadaan mahdollisimman pian pois kaduilta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-10-23T17:18:51,2025-10-23T17:19:48,Hyväksytty,1.1 2025_101_123,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_124,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Lastensuojelulainsäädännön uudistaminen toteutetaan kahdessa vaiheessa, ja tässä nyt toteutetaan hallitusohjelman mukaiset muutokset, joiden tavoitteena on varmistaa riittävät keinot lapsen erityisen suojelun turvaamiseksi sijaishuollon aikana. Kysyisin ministeriltä: Arvoisa ministeri, milloin lastensuojelulainsäädännön toinen vaihe tuleekaan aikataulullisesti käsittelyyn? Toisaalta onko tässä toisessa vaiheessa painopiste enemmän siinä ennalta ehkäisevässä tuessa perheitten osalta, jolla lastensuojelun kohdalla huostaanottoa mahdollisesti saadaan vähennettyä? Toisaalta kun mahdollisesti niitä huostaanottoja sitten jatkossakin tulee tapahtumaan, niin onko mahdollista painottaa siinä huostaanotossa nimenomaan läheis- ja sukulaistaustojen osalta sitä huostaanoton mahdollisuutta? Onko tämmöistä painopistettä siinä toisessa vaiheessa tulossa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-10-23T17:19:48,2025-10-23T17:20:39,Hyväksytty,1.1 2025_101_125,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_126,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haavoittuvassa asemassa olevat lapset eivät kuulu kaduille käyttämään huumeita tai tekemään rikoksia. On ollut järjetöntä, että olemme katsoneet sivusta, kun 7—15 prosenttia näistä sijaishuollon lapsista katoaa luvatta teille tietämättömille. Tämä nykyinen lastensuojelulaki ei ole mahdollistanut eikä ole ollut viranomaisilla riittäviä keinoja puuttua nopeasti näihin vaarallisiin tilanteisiin. Tämä paikannuskynnyksen madaltaminen, kiinniotto-oikeus ja selkeät kiinnipitämisen pelisäännöt ovat todellakin tarpeellisia ja tervetulleita uudistuksia. Kun lapsi on vaaraksi joko itselleen tai muille, viranomaisilla on oltava keinot toimia heti. Nämä rajat eivät ole rangaistus. Ne ovat nimenomaan sitä turvaa. Lapsella on oikeus turvallisuuteen. Se on tärkeämpää kuin oikeus kadota jonnekin kaduille vaaralle alttiiksi. Kiitos, ministeri Juuso, tästä esityksestä, joka oikeasti ja aidosti vahvistaa mahdollisuuksia suojella lapsia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-10-23T17:20:39,2025-10-23T17:21:49,Hyväksytty,1.1 2025_101_127,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_128,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lapsista ja nuorista huolehtiminen on erittäin tärkeätä, ja varmasti ollaan kaikki tässä salissa yhtä mieltä siitä. On kiva välillä käydä tässä keskustelua niin, että löydetään vähän yhteistäkin säveltä. Näiden korvaavien palveluiden uudistamisen lisäksi tarvitaan myös entistä parempaa ja ennalta ehkäisevämpää toimintaa, mikä on tässä jo useammassakin puheenvuorossa tullut esille, eli siihen varhaiseen puuttumiseen ja sinne perheisiin tuotavan avun parantamiseen tulisi löytää resursseja. Toimiva ennaltaehkäisy on aina kuitenkin myös inhimillisintä ja taloudellisinta, eli se on kaikki tavoin järkevää toimintaa. Meidän pitää pystyä vaikuttamaan siihen ongelman juurisyyhyn, ja kaipaisinkin enemmän sitä keskustelua siitä, mitkä tekijät johtavat tässä yhteiskunnassa siihen tilanteeseen, jotta päädytään käyttämään näitä lastensuojelun palveluita. Eli tätä juurisyyasiaa haluaisin peräänkuuluttaa. Nimenomaan koska lastensuojelun piirissä olevat lapset ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa tässä yhteiskunnassa, juurisyitä lähtisin pohtimaan vielä tarkemmin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-10-23T17:21:49,2025-10-23T17:23:06,Hyväksytty,1.1 2025_101_129,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_130,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on todellakin odotettu uudistus, ja mielestäni tärkeä nosto tästä esityksestä on tämä paikantamisen kynnys. Lapsen päätelaitteen sijaintitiedot pitäisi saada nopeammin, mikäli on syytä epäillä, että nuori käyttää esimerkiksi päihteitä, on muutoin puuhaamassa jotain rikollista tai on vaarassa joutua rikoksen uhriksi itse. Tämän esityksen mukaan hyvinvointialue voisi pyytää hätäkeskusta paikantamaan nuoren puhelimen kiireellisenä tukipalveluna. Tämä ei vaatisi edes kirjallista päätöstä. Myös esimerkiksi kiinnioton, kiinnipitämisen, voimakeinojen ja henkilötarkastuksen toimivaltuuksia lisätään. Kaiken kaikkiaan pidän tätä pakettia oikein onnistuneena, ja kiitän ministeri Juusoa asian esittelystä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-10-23T17:23:06,2025-10-23T17:24:01,Hyväksytty,1.1 2025_101_131,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laine-Nousimaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_132,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Liian usein lastensuojelu puuttuu tilanteeseen vasta silloin, kun kriisi on jo syvä. Lapsi on saattanut jo pitkään kokea turvattomuutta, laiminlyöntiä tai väkivaltaa ennen kuin yhteiskunta toimii. Turvattomuuden ja laiminlyöntien seurauksena sijoitettu nuori voi reagoida käyttäytymisellään niin, että aiheuttaa vahinkoa itselleen tai toisille. Tämä ei ole hyväksyttävää. Esityksessä pyritään selkiyttämään rajoitustoimien käytön edellytyksiä. Tämä on tärkeää. Rajoitustoimet eivät saa olla epäselviä, sattumanvaraisia tai ristiriitaisia. Ne eivät saa perustua pelkoon tai hallinnan tarpeeseen vaan lapsen etuun, hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Selkeys luo turvaa sekä lapselle että työntekijöille. Arvoisa puhemies! Vielä on kysyttävä: Puututaanko lastensuojelun vaativiin tilanteisiin riittävän ajoissa? Onko meillä rohkeutta nähdä lapsen hätä ennen kuin se muuttuu kriisiksi? Tämä lakiesitys ei ratkaise kaikkia ongelmia, mutta se on askel oikeaan suuntaan. Se on viesti siitä, että lapsen oikeus erityiseen suojeluun otetaan vakavasti. Tämän esityksen myötä [Puhemies koputtaa] parannamme lapsen oikeutta myös sijaishuollossa siihen suuntaan, jonka hän ansaitsee. Kysynkin: onko lainuudistuksen seuraavassa vaiheessa tulossa toimia varhaiseen puuttumiseen? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-10-23T17:24:01,2025-10-23T17:25:25,Hyväksytty,1.1 2025_101_133,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nieminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_134,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Arvoisa puhemies ja arvoisa ministeri! Iso, iso kiitos tästä lakiuudistuksesta, mitä todella on odotettu kauan myös poliisin viranomaispuolella. Esitys on tärkeä ja tarpeellinen. Se vahvistaa sijaishuollossa olevien lasten suojaa ja antaa viranomaisille nyt keinot puuttua tilanteisiin, joissa lapsi on aidosti vaarassa. Liian moni lapsi karkaa sijaishuollosta ja altistuu väkivallalle, päihteille ja hyväksikäytölle. Siksi on oikein, että paikannusta ja kiinniottoa voidaan tehdä aiempaa nopeammin, kun lapsen terveys ja turvallisuus ovat uhattuina. Nyt tosiaan tämä viedään näille laitoshoidon työntekijöille, ja on äärettömän hyvä tämä kiinnioton toimenpiteen lisääminen tänne. Myös uusi kuntouttava suljettu laitospalvelu on hyvä uudistus. Se tarjoaa nyt mahdollisuuden oikeasti vakavasti oireileville nuorille. Se ei ole rangaistus vaan keino pysäyttää rikos‑ ja päihdekierre ja rakentaa uusi alku. Tämä laki on ennen kaikkea lapsen oikeuksien laki ja oikeus turvaan ja rajojen ja välittämisen yhdistämiseen. Se on viesti suomalaisille perheille, että hallitus toimii lasten turvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden [Puhemies koputtaa] vahvistamiseksi. — Kiitos tästä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-10-23T17:25:25,2025-10-23T17:26:44,Hyväksytty,1.1 2025_101_135,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Meriluoto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_136,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Laura,Meriluoto,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lastensuojelun kokonaisuudistusta on odotettu pitkään, ja sitä ei nyt vielä tässä saada, vaan tämä on ensimmäinen osa. Oma huoleni koskee sitä, että tässä ei nyt kuitenkaan riittävästi lähdetä ratkaisemaan niitä isoja ongelmia, joita meillä taustalla on — riittämättömät resurssit ja repaleinen lainsäädäntö — vaan tässä lähdetään liikkeelle kurin ja kontrollin lisäämisestä, kun samaan aikaan tiedetään, että hyvinvointialueet kamppailevat isojen ongelmien äärellä, mitä tulee vaikka ennaltaehkäiseviin palveluihin ja muihin tällaisiin ei-lakisääteisiin palveluihin tai kevyempiin palveluihin, joilla kuitenkin tulisi pystyä estämään se raskaampien palveluiden tarve. Nyt meillä on vielä tulossa sosiaalihuoltoon ne sadan miljoonan euron leikkaukset. Ei vielä tiedetä, mihin se johtaa, mutta voi olla, että hankaloittaa lastensuojelun tilannetta entisestään. Toivoisinkin, että kiirehdittäisiin myös sitä kokonaisuudistusta, jotta päästäisiin pureutumaan tämän raskaan lastensuojelun tarpeiden taustalla oleviin syihin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Laura Meriluoto,1523,2025-10-23T17:26:44,2025-10-23T17:27:56,Hyväksytty,1.1 2025_101_137,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_138,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, lopultakin. Kiitos. Nimittäin tätä jos jotakin on odotettu. Omalla poliisiurallani muistan kymmeniä kertoja niitä hatkanuorten kiinni ottamisia, joissa kahden tunnin päästä tuli seuraava tehtävä ja ilmoitettiin, että se on jälleen karannut — he eivät voineet pitää eivätkä voineet tehdä mitään. Lopultakin voimme tehdä jotain. En usko sinänsä, että poliisi tulisi jatkossa jotenkin estämään virka-avun antamisen. Jos sille on tarvetta, niin kyllä poliisi antaa virka-apua. Uskon, että se huoli on sinänsä aiheeton. Yksittäinen esimerkki: Eräällä tehtävällä huostaanotettu oli tallentanut henkilökunnan pankkikortit. Hän oli aikaisemmin tehnyt petosrikoksia netissä, ja ehdotimme, että eikö sitten yöksi voisi ottaa kännykät ja tabletit pois — ei voi. Pitää lapsella olla kuulemma oikeus koko yö katsella kännykkää tai tablettia tai tietokonetta jopa tässäkin tapauksessa. Tämä ehkä kuvastaa parhaiten sitä, miten hampaaton yhteiskunta on tähän asti ollut. Rajat ovat rakkautta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-10-23T17:27:56,2025-10-23T17:29:02,Hyväksytty,1.1 2025_101_139,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_140,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Kaisa Juusolle tämän tärkeän lakiuudistuksen valmistelusta ja esittelystä. Lastensuojelulain uudistus on välttämätön niin lasten kuin myös työntekijöiden turvallisuuden vuoksi. Käsiteltävä lakipaketti antaa sijaishuollon yksiköille vihdoin lisää työkaluja, joita kentällä on kaivattu jo vuosia. Monet sijoitetut nuoret ovat moniongelmaisia. Työntekijät kohtaavat tilanteita, joissa heidän oma henkensä voi jopa olla vaarassa. Nykyisellään kasvatuksellisten ja lasten turvallisuuden suojaamiseen tarvittavien keinojen käyttö on lain puitteissa miltei olematonta. Kotiseudullani Pohjois-Pohjanmaalla on lähivuosina surmattu kaksi työntekijää hatkaan pyrkineiden nuorten toimesta. Lakiuudistus vahvistaa myös muun muassa kiinnipidon ja henkilötarkastuksen sääntelyä ja lisää kasvatuksellisten keinojen käyttöä, antaa oikeuden käyttää kameravalvontaa ja helpottaa virka-avun saamista poliisilta. Lain tavoite on yksinkertainen mutta elintärkeä: estää karkaamiset, suojella nuoria päihteiltä ja rikoksilta sekä turvata työntekijöille oikeus tehdä heidän tärkeää lastensuojelutyötänsä ilman pelkoa. Vuosittain karkaamisia on vajaa 4 000, ja kyse on todella isosta ongelmasta. Lakiuudistus on ajankohtainen ja myös välttämätön. [Puhemies koputtaa] Vielä on tarvetta muutamille uudistuksille. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-10-23T17:29:02,2025-10-23T17:30:23,Hyväksytty,1.1 2025_101_141,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Kiitoksia. — Vielä edustaja Marttila, ja sitten ministerillä on vastauspuheenvuoro. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_142,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan nämä uudistukset ovat monin tavoin tarpeellisia, kunhan ne tehdään riittävän täsmällisesti ja tarkkarajaisesti. Otin oikeastaan toisen puheenvuoron sen vuoksi, että halusin nostaa vielä pienen joukon hatkassa olevia nuoria, nimittäin heidät, jotka sattuvat täysi-ikäistymään hatkassa olonsa aikana. Tällöin käsittääkseni virka-apupyyntökin on lakannut automaattisesti ja on vaara, että nämä nuoret vain katoavat viranomaisten tietokannasta tai putoavat kaikkien verkkojen läpi. Monella näistä nuorista voi tosiaan kuitenkin olla oikeus lastensuojelun jälkihuoltoon täysi-ikäistymisensä jälkeenkin, ja toivon, että valiokuntakäsittelyssä paneudutaan vielä siihen, miten voimme ottaa paremmin koppia myös näistä nuorista, vaikka he 18 vuotta sattuvat täyttämään. Nämä hatkassa olevat lapset ovat tosiaan jopa suuremmassa vaarassa kuin ennen sijoitustaan, ja sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että näihin toimiin puututaan, mutta vielä tärkeämpää, että puutumme niihin juurisyihin lastensuojelutarpeen taustalla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-10-23T17:30:23,2025-10-23T17:31:24,Hyväksytty,1.1 2025_101_143,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, neljä minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_144,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustajille keskustelusta ja kysymyksistä. Voimankäyttökoulutuksesta tuli kysymyksiä. Tässä määritellään voimankäyttöä siten, että vain välttämätön voimankäyttö on sallittua. Sen tulee olla suhteutettua lapsen ikään ja käyttäytymiseen kokonaisarvion perusteella. Laissa ei ole säädetty sitä, miten työntekijöitä koulutetaan tähän voimankäyttöön, vaan työnantaja vastaa siitä osana täydennyskoulutusta. Paljon kysymyksiä tuli myöskin siitä lastensuojelulain toisesta vaiheesta, mikä on tällä hetkellä valmistelussa. Tavoitteena on nimenomaan lisätä varhaista tukea. Itse en käyttäisi sanaa ”puuttuminen” vaan mieluummin ”varhaista tukea”, ”varhaista apua” perheille jo hyvin aikaisessa vaiheessa, kun se tarve tulee, jotta voidaan välttää nämä sijoitustoimenpiteet, ja tehdään yhteistyötä perheiden kanssa ja autetaan sitä perhettä, koska ajattelen, että auttamalla perhettä autamme lapsia. Henkilöstömitoitus hatkan aikana: Se on tulossa kakkospaketissa. Tässä ei tällä hetkellä ole siihen liittyviä määräyksiä. Joku teistä siitä kysyi. Samoiten jälkihuoltonuoria ei nyt tässä vaiheessa ole huomioitu. Toki voidaan miettiä, onko siinä kakkospaketissa mahdollisuutta tätä jollakin tavalla huomioida. Ongelmahan siinä on se, että he ovat täysi-ikäisiä ja jälkihuollon piirissä. Oikeastaan voisin lopettaa tämän edustaja Lehtisen toteamukseen, että rajat ovat rakkautta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-10-23T17:31:30,2025-10-23T17:33:27,Hyväksytty,1.1 2025_101_145,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten siirrymme puhujalistalle. Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_146,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministeri Kaisa Juusolle vielä kerran asian esittelystä ja valmistelusta. Lastensuojelulakia uudistetaan kahdessa vaiheessa, ja nyt on kyseessä lakiuudistuksen ensimmäinen paketti. Lastensuojelulakiin on kaivattu jo pitkään uudistusta, joka vastaisi tämän päivän tarpeita ja haasteita. Käsittelyssä olevalla esityksellä vahvistetaan sijaishuollossa olevien lasten suojelua sekä lisätään turvallisuutta alaikäisen lapsen kasvuun ja kehitykseen. Lisäksi lailla annetaan paremmat työkalut lastensuojeluyksiköissä työskenteleville. Nykyisellään kasvatuksellisten keinojen käyttö on lain puitteissa miltei olematonta. Tänä päivänä sijoitetut nuoret ovat usein moniongelmaisia, ja hoidollisen tuen lisäksi tarvitaan myös arkirytmi ja riittävän tiukat rajat. Lakia tarvitaan myös siksi, että turvallisuus taataan myös työntekijöille, jotka usein joutuvat jopa fyysisen väkivallan kohteeksi. Kotiseudullani Pohjois-Pohjanmaalla on lähivuosina surmattu kaksi työntekijää hatkaan pyrkineiden nuorten toimesta. Tämä esitys tarttuukin erityisesti lasten ja nuorten turvallisuuden sekä yhteiskunnan järjestyksen kannalta kriittisiin ongelmiin, kuten karkaamisiin sijoituspaikasta, tuttavallisemmin hatkoihin, sekä nuorisorikollisuuteen ja päihdeongelmiin. Arvoisa puhemies! Vuoden 2024 tilaston mukaan 7—15 prosenttia sijaishuollossa olevista lapsista poistuu luvatta yksiköistä. Tämä on erittäin haitallista lapsen turvallisen ja terveellisen kasvun ja kehityksen kannalta. Usein nämä karkailevat nuoret hakeutuvat väärään seuraan, kuten aikuisten huumekämppiin. Näissä olosuhteissa hatkanuorelle usein tarjotaan majoittumisen lisäksi päihteitä, kuten alkoholia, lääkkeitä, tupakkatuotteita ja muita huumaavia aineita, myöskin peukkua. Yksi viikonloppu vietettynä tällaisessa ympäristössä on aiheuttanut monille nuorille vakavia seurauksia, kuten koukuttumista päihteisiin sekä joutumista väkivallan tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi, jopa joukkoraiskaamisen kohteeksi. Lisäksi moni hatkanuori syyllistyy hatkareissullaan päihteiden käytön lisäksi erilaisiin muihin rikoksiin, kuten myymälävarkauksiin, moottorikulkuneuvon käyttövarkauksiin ja ryöstöihin. Valitettavasti yhä useampi nuori kantaa mukanaan myös erilaisia astaloita, kuten teräaseita, nyrkkirautoja tai muita toisen vahingoittamiseen soveltuvia välineitä. Alaikäinen hatkalainen on siis täysin heitteillä karkumatkallaan. Muuttuneen ympäristön ja digimaailmaan syntyneen sukupolven perhekeskeisyys on muuttunut. Myös perheiden eriarvoisuus näkyy lasten ja nuorten elämässä. Selkeästi on näkyvissä se, että liian monessa perheessä perheen yhteinen aika on vähäistä tai sitä ei ole ollenkaan. Arkirytmi on myös kadonnut monilta osin, ja vanhemmuus on kärsinyt inflaation auktoriteetin osalta. On myös puhuttu paljon lasten oikeuksista, mikä tietenkin on tärkeää, mutta asia onkin sittemmin kääntynyt päälaelleen. Tämän vuoksi vanhemmuus on kokenut muodonmuutoksen. Yhtä lailla pitää puhua vanhempien vastuusta ja velvollisuuksista sekä vanhempien oikeuksista esimerkiksi asettaa ja huolehtia turvallisista rajoista lapsille ja alaikäisille nuorille. Tämä on aitoa välittämistä. Nuoret tarvitsevat rajat, jotka luovat turvallisuutta. He tarvitsevat erityisesti läsnä olevaa ja kuuntelevaa aikuista kasvussaan. Vanhempien tukea tarvitaan, ja vanhemmat tarvitsevat rohkeutta vanhemmuuteen. Osalle nuorista sijoitusyksikön henkilökuntaan kuuluvat voivat olla ainoita vanhempia. Arvoisa puhemies! Lastensuojelulain muutosesityksen keskeisiä kohtia: Esityksessä esitetään suljetun, kuntouttavan laitospalvelun perustamista. Tällaiseen voitaisiin sijoittaa 12 vuotta täyttänyt, joka aiheuttaa vakavaa vaaraa itselleen tai muiden turvallisuudelle käyttäen väkivaltaa tai tehden muita rikollisia tekoja ja jolle sijoitus arvioidaan välttämättömäksi alaikäisen itsensä ja muiden turvallisuuden suojelemiseksi. Samoin esitetään erityisen huolenpidon eli EHO-jaksojen pidennystä erityisillä syillä, jolloin kokonaiskesto olisi enintään 180 vuorokautta nykyisen 90 vuorokauden sijaan. Yhteydenpidon rajoittaminen: esitetään muutoksia, joilla pyritään mahdollistamaan sijaishuollossa olevien lasten nykyistä parempi suojeleminen. Kameravalvonta: uudessa säännöksessä osoitetaan perusteet kameravalvonnan käytölle. Henkilötarkastus: Kiinnipitämisen ja kuljetuksen turvaamiseksi lapselle on mahdollista tehdä henkilötarkastus esineiden ja aineiden poisottamiseksi. Henkilötarkastuksen toteuttaminen on mahdollista myös metallinilmaisimia käyttäen. Kiinnipitäminen säädettäisiin uutena kiinnipitämisenä lapsen luvatta laitoksesta poistumisen estämiseksi. Nyt on myös mahdollisuus kiinniottoon laitoksen ulkopuolella. Telepaikannuksen kynnystä madalletaan. Poliisin virka-apupyynnön voisi sosiaalihuollon viranomaisen lukuun tehdä myös laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva, kun yksikön henkilökunta kuitenkin itse etsii lasta. Kasvatuksellisten keinojen käyttöä laajennetaan. Lapselta tulee ottaa pois myös esineet, joiden hallussapito on muussa laissa kielletty tai jotka voivat väärinkäytettynä vaarantaa turvallisuutta. Myös älylaitteet on otettava lapselta pois, jos niiden käyttö vaarantaa lapsen etua. Tästä esimerkkinä 13-vuotias tyttö sijoitusyksikössä myi itsestään alastonkuvia ja tienasi toistakymmentätuhatta rahaa. Arvoisa puhemies! Nämä kaikki lainsäädäntöuudistukset ovat erittäin tärkeitä, koska hatkanuoret ovat heitteillä ja altistuvat monenlaisten rikosten kohteeksi. Lisäksi tämä antaa tarpeellisia työkaluja sijoitusyksikön henkilökunnalle lasten ja nuorten suojelemiseksi. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-10-23T17:33:33,2025-10-23T17:39:51,Hyväksytty,1.1 2025_101_147,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Kiitos. — Edustaja Garedew, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_148,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt vihdoin hatkanuoren saa ottaa kiinni. Tähän saakka lastensuojelulaitoksen työntekijällä on ollut velvollisuus etsiä hatkaan lähtenyttä nuorta, mutta kenelläkään ei ole ollut todellisia toimivaltuuksia ottaa karkuria kiinni, jos nuori ei vapaaehtoisesti halua palata. Onneksi tämä järjetön epäkohta nyt vihdoin korjataan. Lastensuojelulain uudistaminen on massiivinen prosessi, joka toteutetaan kahdessa vaiheessa. Eduskunta on nyt saanut käsiteltäväkseen niistä tämän ensimmäisen. Sen tavoitteena on mahdollistaa lastensuojelun viranomaisille ja lastensuojelulaitosten työntekijöille todelliset toimivaltuudet tehdä työtään. Erityisesti tämä koskee hatkanuorten kiinniottamista ja palauttamista. On tärkeää, että tähän nyt puututaan, sillä hatkaaminen on nuorille todetusti äärimmäisen vaarallista. He joutuvat näillä hatkamatkoillaan rikosten uhriksi ja tekemään itse rikoksia. Järkyttävän moni joutuu kokemaan seksuaalista väkivaltaa. Tytöistä 29 prosenttia on kertonut tulleensa raiskatuksi. Kuinka moni sitten on tullut raiskatuksi mutta ei kerro siitä? Jos hatkoja on arviolta lähes 4 000 vuodessa, niin tämä tarkoittaa hirvittävää määrää lisää traumoja ja kärsimystä muutenkin jo erityisen haavoittuvassa asemassa oleville nuorille. Tämän vuoksi lakiin lisätään nyt aivan uusi pykälä, joka antaa lastensuojelulaitoksen hoito- ja kasvatushenkilökunnalle sekä perhekodista karanneen nuoren kohdalla toimivaltaiselle sosiaalihuollon viranhaltijalle laajat ja selkeät oikeudet ottaa nuori kiinni, pitää hänestä kiinni, tarkistaa, ettei hänellä ole vaarallisia esineitä, sekä tarvittaessa käyttää voimaa tai pyytää poliisilta virka-apua. Nämä muutokset toteuttavat kesällä jättämäni toimenpidealoitteen pääkohdat, mikä on erittäin hienoa. Mahdollisuus saada poliisilta virka-apua tekee avun antamisen poliisille velvoittavammaksi. Tämänhetkinen ongelma on ollut se, että poliisi ei useinkaan ole ollut halukas toimimaan, koska — niin käsittämätöntä kuin se onkin — poliisilla ei ole ollut kiinniotto-oikeuksia edes tilanteessa, jossa nuoren olinpaikka on jo tiedossa, jos lasta ei ole sosiaalityöntekijän toimesta etsintäkuulutettu. Nyt onneksi tähän puututaan. Itse olen lisäksi esittänyt poliisille erillistä erikoistunutta ryhmää näihin suurimpiin kaupunkeihin hatkanuorten tehokkaampaa etsimistä ja kiinniottoa varten. Huomattavaa parannusta tulee myös siihen, että jos lapsen katsotaan olevan akuutissa vaarassa, sijoittajahyvinvointialue voi jatkossa pyytää hätäkeskukselta lapsen puhelimen sijaintitiedot matalammalla kynnyksellä kuin aiemmin. Hätäkeskuksen tulee näissä pyynnöissä luottaa sijoittajahyvinvointialueen arvioon siitä, onko nuori vaarassa. Esimerkiksi jos nuorella on päihteidenkäyttötaustaa, on perusteltua olettaa, että nuori sekaantuu päihteisiin myös kyseisen hatkamatkan aikana, jolloin hätäpaikannus olisi perusteltu tapa saada mahdollisimman nopeasti tämä nuori turvaan. Arvoisa puhemies! Lastensuojelulain uudistuksessa luodaan myös täysin uusia palveluita, jotka tähtäävät kaikkein vaikeimmin väkivallalla ja rikoksilla oireilevien nuorten auttamiseen. Näiden uusien suljettujen kuntouttavien yksiköiden perustaminen pyrkii vastaamaan lisääntyneeseen nuoriso- ja jengirikollisuuteen sekä huumeiden käyttöön. Palvelut on tarkoitettu yli 11-vuotiaille, eivätkä ne saa olla yksityisen toimijan järjestämiä. Usein sijoitetuilla lapsilla on jonkinlaisia mielenterveys- ja päihdeongelmia. Heille tulee aina varmistaa tarvittava apu sijoituspaikasta riippumatta. Lainsäädäntöön tullaankin lisäämään maininta niin kutsuttujen hybridiyksiköiden alueellisesta järjestämisvelvollisuudesta. Sen myötä kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueilla tulisi olla vähintään yksi lastensuojelun yksikkö, jonne yliopistosairaalan erikoissairaanhoito tarjoaa psykiatrian avopalvelua ja tukea. Arvoisa puhemies! Lastensuojelun tehtävä on suojella lapsia. Tämä valitettavasti ei ole aina toteutunut, mutta tämän lakiuudistuspaketin myötä tilannetta saadaan vietyä merkittävästi parempaan suuntaan. Suuri kiitos ministeri Kaisa Juusolle tästä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-10-23T17:39:54,2025-10-23T17:45:24,Hyväksytty,1.1 2025_101_149,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_150,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan itsekin aivan aluksi kiittää ministeri Juusoa vielä tämän esityksen tuomisesta tänne eduskuntaan. Tämä on todella tärkeä esitys, ja ajattelen, että myöskin nämä keskustelut, tämä lähetekeskustelu ja muu tätä asiaa seuraava keskustelu, ovat todella tärkeitä. Tuossa debattipuheenvuorossani jo nostin esille myöskin ennaltaehkäisevän työn merkityksen, ja moni muukin sitä puheenvuoroissaan sivusi. Onkin äärimmäisen tärkeää, että edelleen jatkamme myöskin näiden ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämistä ja parantamista. Viime kaudella oli tärkeä askel se, että lapsiperheiden kotipalvelun saatavuutta lain tasolla parannettiin, mutta edelleenkin sen saatavuudessa on isoja ongelmia eri puolilla Suomea. Tässä meidän pitää pystyä parempaan niin, että hyvinvointialueet tarjoavat lapsiperheille kotipalvelua ennaltaehkäisevästi. Asiahan on juuri niin, niin kuin moni on sanonutkin, että kun ennaltaehkäisevät palvelut toimivat, niin se sitten vähentää näiden raskaampien ja kalliimpien palveluiden, kuten lastensuojelun, tarvetta. Arvoisa puhemies! On aivan erinomaista, että nyt korjataan näitä lain puutteita, joista on täällä eduskunnassakin paljon puhuttu. Onhan se aivan käsittämätöntä, että siellä lastensuojelun ammattilaisilla ei ole ollut riittäviä välineitä turvata lapsen elämä ja parantaa hänen turvallisuuttaan, esimerkiksi kun on kyse näistä hatkanuorista. Heitä on todella paljon, ja itse kukin meistä on joutunut vaikkapa mediastakin kuulemaan ja lukemaan ikäviä uutisia siitä, miten näitä hatkanuoria on käytetty hyväksi ja miten he ovat joutuneet todella, todella hankaliin paikkoihin, kun he ovat sieltä sijaishuollosta karanneet. Arvoisa puhemies! Lapsi tarvitsee rajoja ja rakkautta, ja aikuisen on ilman muuta uskallettava ja myöskin pystyttävä laittamaan lapselle tarvittaessa rajat. Sitä lapset ja nuoret tarvitsevat. Nykyaikana tuntuu, että on aika paljon sellaistakin ajattelua, että ikään kuin tällainen rajattomuus olisi lapselle ja nuorelle jotenkin hyväksi. Mutta se ei ole kenellekään lapselle hyväksi, että hänellä ei ole elämässään rajoja, vaan kyllä ne rajat pitää pystyä laittamaan myöskin lastensuojelussa ja usein aivan erityisesti siellä, kun siellä on lapsia ja nuoria, joilla on isoja haasteita omassa elämässään ja vakavia oireita ja jotka voivat vahingoittaa paitsi itseään myös muita, jos heille ei niitä rajoja pystytä laittamaan. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen myötä karkuteillä olevan lapsen liittymän tai päätelaitteen sijaintitiedot voidaan saada nykyistä nopeammin. Tämä on hyvä, että tämä korjataan, ja myöskin se, että uusi pykälä mahdollistaa lapsen kiinnioton palauttamistarkoituksessa ja lapselle voidaan tehdä henkilötarkastus kiinnipitämisen ja kuljetuksen turvallisuuden varmistamiseksi. Tämä esitys myöskin tehostaa hyvinvointialueiden poliisin ja Hätäkeskuslaitoksen yhteistyötä, kun vastuunjako selkenee. Arvoisa puhemies! Lasten suojeleminen on meidän aikuisten tehtävä, ja se on yksi suomalaisen yhteiskunnan ydintehtäviä. Lainsäädännön tulee olla semmoista, että aikuisella on tarvittaessa mahdollisuus puuttua, jos lapsi tekee sellaista, mikä vahingoittaa häntä itseään tai muita. Pitäisi olla aivan itsestäänselvyys, että esimerkiksi kännykän voi ottaa lapselta pois — hyvä, että tätä asiaa nyt tässä lainsäädännössä selkeytetään. Tämä uudistus on erittäin hyvä ja tarpeellinen, ja uskon, että valiokunnassa tätä tarkastellaan perusteellisesti ja katsotaan näitä erilaisia mahdollisia ongelmakohtiakin, joita tähän liittyy. Kyseessä on laaja uudistus, ja on varmasti fiksua myöskin, että tämä nyt tuodaan eri osissa tänne eduskuntaan. Nyt on tämä ensimmäinen niin sanottu paketti meillä käsittelyssä. Uskon, että tämä on koko maalle hyväksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-10-23T17:45:29,2025-10-23T17:49:50,Hyväksytty,1.1 2025_101_151,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_101_152,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä asiakohtaa 3 ja siitä keskustelua. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_101_153,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Lastensuojelulainsäädännön uudistaminen toteutetaan kahdessa vaiheessa. Tämä nyt lähetekeskustelussa oleva hallituksen esitys toteuttaa uudistamisen ensimmäistä vaihetta. Tässä esityksessä toteutetaan hallitusohjelman mukaiset muutokset, joiden tavoitteena on varmistaa riittävät keinot lapsen erityisen suojelun turvaamiseksi sijaishuollon aikana. Lastensuojelulainsäädännön uudistaminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua kansallista palvelureformia, jossa sosiaali‑ ja terveydenhuollon palvelulainsäädäntöä sekä siihen liittyvää ohjausta on tarkoitus uudistaa vastaamaan soterakenteita ja valtakunnallisia sotetavoitteita. Kansallisessa palvelureformissa uudistetaan sosiaali‑ ja terveydenhuollon toimintatapoja, ja tavoitteena on muun muassa vahvistaa ennalta ehkäisevää tukea ja sosiaali‑ ja terveydenhuollon integraatiota sekä varmistaa palvelujen saatavuus ja vaikuttavuus. Juuri tämä mainittu ennalta ehkäisevä tuki on erityisen tärkeää. Siitä puhutaan paljon, ja ennalta ehkäisevän tuen tarve ymmärretään puheissa. On kuitenkin niin, että kaikella päätöksenteolla on vaikutuksensa niin lapsiin, nuoriin kuin kokonaisuudessaan lapsiperheisiin. Tämänhetkinen tilanne maassamme on omiaan lisäämään lastensuojelun tarvetta. Lapsiperheköyhyyden lisääntyminen lisää lastensuojelun tarvetta. Köyhyys on kansainvälisten tutkimusten mukaan yhteydessä lastensuojelutoimenpiteiden tarpeeseen, ja lapsiperheköyhyys voi heikentää lasten terveyttä, mielenterveyttä ja koulutusta. Arvoisa rouva puhemies! Puhuttaessa lastensuojelusta ja huostaanotoista on tärkeää hahmottaa se, mistä koko lastensuojelulaissa on kyse. Lastensuojelulain tarkoitus on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Tavoitteena on varmistaa lapsen etu oikeudet huomioiden, ja lain avulla pyritään turvaamaan lapsen ja hänen perheensä tarvitsemat palvelut ja tukitoimet riittävän ajoissa. Lain tehtävänä on myös tukea vanhempia ja huoltajia lapsen kasvatuksessa ja ehkäistä sekä puuttua ongelmiin varhain. Jälleen puhutaan ennaltaehkäiseväisyyden tarpeesta, kun puhutaan perhetuesta. On selvää, että tarpeeksi tehokkaalla ennakoivalla perhetuella saadaan esimerkiksi huostaanottoja vähennettyä. Tämä vastuu on hyvinvointialueilla ja osaltaan tietysti kunnilla. Ennakoivan perhetuen tarve tulee tunnistaa ihan siellä lapsen neuvolavaiheessa, ja myös varhaiskasvatuksen rooli on suuri. Huostaanotto voi olla perheelle ja lapselle tragedia. Se voi myös olla oikein tehtynä lapsen pelastus. Meidän yhteiskuntamme tulee pystyä tunnistamaan juuri se aito tarve, jossa huostaanotto ei saa olla koskaan turha ja toisaalta yhtään ehdottoman tärkeää huostaanottoa ei jäisi tekemättä. Vuoden 2024 lopussa huostassa olleista lapsista 9 400 eli 53 prosenttia oli perhehoidossa. Heistä 1 059 lasta eli 14 prosenttia oli sijoitettu sukulais‑ tai läheisperheisiin. Hyvinvointialueilla oli vuonna 2024 toimeksiantosopimus 4 900 perheen kanssa. Näistä 900 perhettä eli 18 prosenttia oli lapsen läheis‑ tai sukulaisperheitä, eli läheis‑ tai sukulaisperheeseen sijoitettujen lasten määrä on suhteellisen pieni. Tähän haluaisin kiinnitettävän huomiota viimeistään lastensuojelulain toisen vaiheen päivityksessä. Mitkä ovat ne tarpeet ja mahdollisuudet sen suhteen, että lapsen kohdalla huostaanotto tapahtuisi mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti läheis‑ tai sukulaisperheeseen? Tiedän oman kokemukseni kautta, että se on lapselle hyvä vaihtoehto huostaanoton kohdalla. Tulin yhdeksänvuotiaana huostaanotetuksi isovanhemmilleni, ja se muutti elämäni täysin — onneksi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-10-23T19:03:05,2025-10-23T19:07:15,Hyväksytty,1.1 2025_101_154,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_155,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Äärimmäisen tärkeä lastensuojelulain uudistus on käsittelyssä, sen ensimmäinen osa. Lastensuojelulain uudistus on välttämätöntä lasten turvallisuuden vahvistamiseksi sijaishuollossa. Nykytilanne, jossa jopa 15 prosenttia lapsista poistuu luvatta laitoksista, altistaa heidät vakaville riskeille, väkivallalle, päihteille, rikoksille ja hyväksikäytölle. Nykyiset toimivaltuudet eivät riitä nopeaan reagointiin, ja siksi tämä hallituksen esitys tuo tärkeitä muutoksia. Paikantamisen ja kiinnioton helpottaminen, selkeämmät rajoitustoimenpiteet sekä poliisin virka-avun tarkempi määrittely parantavat viranomaisten kykyä toimia nopeasti ja lapsen edun mukaisesti. Uusi suljettu kuntouttava laitospalvelu tarjoaa tiukan mutta kuntouttavan ratkaisun vakavasti oireileville yli 12-vuotiaille nuorille, ja erityisen huolenpidon jaksojen pidentäminen mahdollistaa pitkäjänteisemmän hoidon. Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys huomioi myös lapsen oikeudet. Vaikka rajoitukset, kuten viestintälaitteiden poisotto, herättävät eettisiä kysymyksiä, lapsikuulemiset osoittavat, että turvallisuus on lasten itsensäkin mielestä ensisijainen. Lisäksi viranomaisten yhteistyö hyvinvointialueiden, poliisin ja hätäkeskuksen välillä tulee tämän esityksen myötä tehostumaan, mikä parantaa kokonaisvaltaista toimintakykyä. Tämä lakiesitys vastaa kansalaisten ja toimijoiden huoleen nuorten syrjäytymisestä, rikollisuudesta ja päihdeongelmista. Se vahvistaa lastensuojelun kykyä puuttua ajoissa ja vaikuttavasti. Tämä esitys tuo tukea kentälle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-23T19:07:18,2025-10-23T19:09:27,Hyväksytty,1.1 2025_101_156,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_157,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri sekä hyvät kansamme edustajat! Käsittelemme hallituksen esitystä lastensuojelulain muuttamiseksi. Tämä lakimuutoksen ensimmäinen kokonaisuus pyrkii osaltaan vahvistamaan sijaishuollossa olevien lasten suojelua ja turvallisuutta erityisesti niin sanottujen hatkojen eli luvattomien poissaolojen osalta. Esitys tuo tullessaan uusia toimivaltuuksia ja palvelumuotoja, kuten kuntouttavan suljetun laitospalvelun ja lastensuojelupsykiatrian hybridiyksiköt, sekä selkeyttää rajoitustoimenpiteitä ja viranomaisten toimintaa. Nykyinen lastensuojelulaki on ollut voimassa jo pitkään. Yhteiskuntamme on muuttunut monella tapaa. Perhemalli, kasvatusympäristöt ja kriisitilanteet, myös turvallisuuteen liittyvät haasteet, ovat monimuotoistuneet. Lastensuojelun viranomaisyhteistyö, kiireelliset sijoitukset, huostaanotto ja valvonta kaikki vaativat selkeyttä ja toimivuutta. Hallituksen esitys pyrkii vastaamaan näihin tarpeisiin. Vuoden 2024 tietojen mukaan jopa 7—15 prosenttia sijaishuollossa olevista lapsista poistuu luvatta. Hatkat altistavat lapset esimerkiksi väkivallalle, päihteille, rikoksille ja hyväksikäytölle. Ihan liikaa saamme lehdistä lukea näistä tapauksista. Sijaishuollon lapset ovat usein helppoja kohteita seksuaalirikollisille, ja näillä hatkoilla voi pahimmillaan olla todella kova hinta. Elinikäiset traumat, mielenterveydelliset haasteet ja niin edelleen ovat järkyttäviä juttuja. Nykyiset toimivaltuudet ovat riittämättömiä nopeaan reagointiin. Paikannus ja kiinniotto ovat haasteita. Niiden pitäisikin onnistua niin nopeasti, että mitään pahaa ei ehtisi tapahtumaan. On epäonnistuminen hyvinvointiyhteiskunnaltamme, jos emme kykene suojelemaan näitä haavoittuvassa asemassa olevia lapsia. Vaaralliseen käytökseen on voitava puuttua hanakammin. Lapsi ei aina omaa parastaan ymmärrä. Arvoisa puhemies! Esitys vastaa kasvavaan huoleen nuorten syrjäytymisestä ja rikollisuuden lisääntymisestä erityisesti alle rikosvastuuikäisten osalta. Yksi hyvä uudistus on suljettu laitospalvelu, joka tarjoaa kuntouttavan ratkaisun vakavasti oireileville yli 12-vuotiaille nuorille. Palvelu on tarkoitettu nuorille, jotka vaarantavat itsensä tai muiden turvallisuuden väkivallalla tai rikoksilla. Myös erityinen huolenpito on hyvä lisäys lakiin. Perussuomalaisten slogania siteeraten: lapsillakin pitää olla ”jotain rajaa”. Aina vanhemmat eivät ole rajoja pystyneet tarjoamaan, ja joskus yhteiskunnan pitää ne voida asettaa. Se on paitsi lapsen turvallisuuden myös kehityksen kannalta hyvin myönteistä. Meillä on käyty keskustelua vanhempien vastuullisuudesta lastensa kasvatustyössä. Työssäni on tullut tutuksi se seikka, että jos poliisiviranomainen on ensimmäinen henkilö, joka kertoo lapselle oikean ja väärän sekä asettaa rajoja, vastuullinen vanhemmuus on ollut pahasti kateissa. Arvoisa puhemies! Mielestäni tärkeä nosto esityksestä on tämä paikantamisen kynnys. Lapsen päätelaitteen sijaintitiedot tulisi saada nopeammin, mikäli on syytä epäillä, että nuori käyttää esimerkiksi päihteitä, on tekemässä jotakin rikollista tai on vaarassa joutua rikoksen uhriksi itse. Tämän esityksen mukaan hyvinvointialue voisi pyytää hätäkeskusta paikantamaan nuoren puhelimen kiireellisenä tukipalveluna. Tämä ei vaatisi edes kirjallista päätöstä. Myös esimerkiksi kiinnioton, kiinnipitämisen, voimakeinojen ja henkilötarkastuksen toimivaltuuksia lisätään. Kaiken kaikkiaan pidän pakettia erittäin onnistuneena. Kiitos ministeri Juusolle asian esittelystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-10-23T19:09:34,2025-10-23T19:13:58,Hyväksytty,1.1 2025_101_158,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Edustaja Meriluoto, poissa. — Edustaja Viitala.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_159,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lastensuojelun piirissä olevat lapset ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa yhteiskunnassamme, joten heistä huolehtiminen on ilman muuta erittäin tärkeää. Esityksen tavoitteena on muun muassa varmistaa riittävät keinot lapsen erityisen suojelun turvaamiseksi sijaishuollon aikana sekä laajentaa lastensuojeluviranomaisten toimintavaltuuksia. Taustalla on lastensuojelulainsäädännön suurempi uudistustarve, johon hallitukselta on tulossa vielä toinenkin lakiesitys. Tarvitsemme myös toimia, joilla voidaan vastata kasvaneeseen alaikäisten rikollisuuteen. Onkin tärkeää, että lastensuojelun työntekijöillä on riittävät toimivaltuudet lasten turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaamiseksi kaikissa tilanteissa. On kuitenkin tärkeää, että esitys käsitellään myös valiokunnassa hyvin perusteellisesti, ja perustusvaliokunnan kantaakin tässä kannattanee kysellä, koska perusoikeuksia rajoittavia kohtia löytyy. On tärkeää, että lastensuojelulla on monipuolisia ja riittäviä keinoja lasten turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaamiseksi, mutta myös lasten perusoikeuksien rajoittamisen kanssa on oltava hyvin tarkkana. Perusoikeuksien toteuttamista rajaavien toimivaltuuksien ja toimien tulee aina olla tarkkaan harkittuja ja oikeasuhtaisia. Arvoisa rouva puhemies! Korvaavien palveluiden uudistamisen lisäksi me tarvitsemme kuitenkin myös entistä parempaa ennaltaehkäisevää toimintaa ja varhaista puuttumista lasten ja perheiden ongelmiin. Toimiva ennaltaehkäisy on aina inhimillisintä mutta myös taloudellisesti järkevintä toimintaa. Lastensuojelulainsäädännön uudistamisen lisäksi tarvitsemme entistä parempaa ennaltaehkäisevää toimintaa kokonaisuudessaan lasten, nuorten ja perheiden ongelmien ratkaisemiseksi. Peräänkuulutan vielä tässä vaiheessa iltaa ongelmien juurisyihin paneutumista, eli yhteiskunnan laajat monet ongelmat monesti johtavat siihen, että päädytään näihin lastensuojelun tarpeisiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-10-23T19:14:05,2025-10-23T19:16:37,Hyväksytty,1.1 2025_101_160,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_161,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Hallitus uudistaa lastensuojelulainsäädännön, ja uudistaminen toteutetaan kahdessa vaiheessa. Tämä lähetekeskustelussa oleva hallituksen esitys toteuttaa uudistamisen ensimmäistä vaihetta. Lastensuojelulainsäädännön uudistamisen toista vaihetta koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle noin vuoden päästä. En yleensä eduskuntatyössäni juurikaan keskity sosiaali- ja terveysvaliokunnan asioihin, mutta poikkeuksiakin on. Lastensuojelu on yksi niistä aiheista. Olen itse järjestänyt eduskunnassa viime kaudella useampia yleisölle avoimia lastensuojeluiltoja, joissa on keskusteltu lastensuojelun tilasta. Mukana paneelikeskustelussa ovat olleet allekirjoittaneen lisäksi muun muassa varatuomari Leeni Ikonen ja esittelijäneuvos Tapio Räty. Yhteistyössä Maria Asunnan kanssa järjestin näitä, hän on myös perehtynyt tähän asiaan erittäin hyvin ja on kirjoittanut siitä jotain kirjaakin. — Tapio Räty oli siis oikeusasiamiehen kansliasta. Itse asiassa olen joutunut jopa uutisiin, semmoisiin vähän niin kuin minua herjaaviin uutisiin, koska totesin eduskunnan täysistunnossa vuoden 24 marraskuussa, että lastensuojelussa raskaimpia päätöksiä, kuten huostaanottoja, tekevillä työntekijöillä olisi syytä olla omia lapsia. Halusin nyt sillä nostaa sen ongelman esiin, että mielestäni nämä ovat niin vastuullisia juttuja, että sen omien lasten tuoman kokemuksen olisi hyvä olla pohjana. Se tuo myöskin semmoista elämänkokemusta ja tavallansa myöskin ohjaa sitä, että kovin nuorena niitä ei silloin tehdä, kun niitä omiakin lapsia tulisi olla. Mikään ei korvaa sitä äidin tai isän tuomaa kokemusta, kun arvioidaan, pystyykö joku perhe hoitamaan omia lapsiaan. Lastensuojeluasiat eivät siis ole minulle ihan vieraita, ja olen tätä asiaa käsitellyt jo useamman vuoden aikana. Minä nyt sanon tässä vielä omana mielipiteenäni, että minun mielestäni Suomessa tehdään liian herkästi huostaanottoja, ja samaan hengenvetoon totean, että valitettavasti niitä asioita tehdään myös toisinpäin, että lapsia ei oteta huostaan silloin, kun heidät pitäisi ottaa huostaan. Käsittelyssä oleva hallituksen esitys toteuttaa pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaa. Tässä esityksessä toteutetaan hallitusohjelman mukaiset muutokset, joiden tavoitteena on varmistaa riittävät keinot lapsen erityisen suojelun turvaamiseksi sijaishuollon aikana. Lapsen edun, hyvinvoinnin ja turvallisuuden toteutumisen varmistamiseksi selkiytetään rajoitustoimien käytön edellytyksiä sekä varmistetaan lastensuojeluviranomaisille ja sijaishuoltoyksiköille riittävät toimivaltuudet tehdä työtään. Otin tämän puheenvuoron oikeastaan siksi, että minulle eräs lastensuojelualalla töitä tekevä kansalainen antoi palautetta lakiesityksestä pyynnöstäni — voitte siten jatkokäsittelyssä sotevaliokunnassa keskustella näistä nostoista tarkemmin. Kansalaisen keskeinen huoli koski yksikön henkilökunnan oikeutta mennä omatoimisesti hakemaan lasta yksityisasunnosta. Hänen mukaansa siinä saattaa syntyä vaaratilanne, kun nuoret monesti ovat hatkalla esimerkiksi päihdekämpissä. Tämä lainsäädäntö saattaa hänen mukaansa vaikeuttaa virka-avun saamista paikalle, eli huolena hänellä oli se, että poliisi voisi jatkossa pyrkiä epäämään virka-avun vetoamalla siihen, että tehän voitte itse mennä hakemaan lapsen ja ottaa lapsen kadulta kiinni. Kiinniotto-oikeuteen liittyy myös isoja riskitekijöitä. Jos lapsella on hallussaan piikki, puukko tai pyssy, ne ovat työntekijöille aika isoja riskitilanteita. Lainaan tässä yhteydessä esityksen kohtaa otsikolla 4.2.3.4 Vaikutukset sijaishuollon henkilöstön hyvinvointiin ja perhehoitajiin: ”Esityksessä ehdotetaan kiinniottotoimivaltuuden laajentamista lastensuojelulaitosten työntekijöille julkisiin tiloihin. Julkisessa tilassa tapahtuvan lapsen kiinnioton yhteydessä myös työntekijöihin voi kohdistua ulkopuolista uhkaa, jolloin työntekijät joutuvat puntaroimaan mahdollisuuksiaan toteuttaa kiinniotto turvallisesti suhteessa esimerkiksi mahdolliseen ulkopuoliseen väkivallan uhkaan. Näissäkin tilanteissa työntekijöiden työturvallisuustekijät tulee huomioida. Mahdolliseksi riskiksi on tunnistettu poliisin virka-avun saamisen kynnyksen nouseminen, jolla voi olla kielteisiä vaikutuksia sekä lasten turvallisuuden että työntekijöiden työturvallisuuden toteutumiseen.” Eli edellä mainittu tämän tuttavani huomio on siis aito ja todellinen. Se on tunnustettu tässä hallituksen esityksessäkin. Toinen keskeinen huomio koski suljettuja ja hybridiyksiköitä. Hänen mukaansa ne palvelevat vain ihan pientä marginaaliosaa lapsista. Kolmas huoli koski aikatauluja. Palautteen antaja piti lähinnä ihmeellisenä ja ihmetteli sitä, miten ihmeessä kaikki lastensuojelualan toimijat perehdytetään joka sektorilla vuodenvaihteeseen mennessä. Arvoisa puhemies! Näihin huomioihin päätän. On hieno asia, että tämä lastensuojelulaki menee eteenpäin, ja toivottavasti saadaan se toinen osa pian myös käsittelyyn. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-10-23T19:16:45,2025-10-23T19:23:44,Hyväksytty,1.1 2025_101_162,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Edustaja Kilpi poissa, edustaja Hopsu poissa. — Edustaja Garedew.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_163,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 149/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt saa vihdoin puhelimen ottaa lapselta pois. Rajat ovat rakkautta, ja erityisen paljon niitä tarvitsevat sijaishuollon piirissä olevat lapset. Lastensuojelulain uudistamisen ykkösvaiheessa on korjattu erityisesti kasvatukselliseen rajoittamiseen ja hatkanuorten palauttamiseen liittyviä epäkohtia. Ruutuajan rajaamista koskeva tavoitteeni on yksi lakiin nyt kirjattavista muutoksista. Jätin alkuvuodesta kymmenien muiden edustajien kanssa toimenpidealoitteen älypuhelimen ja muiden digilaitteiden käytön rajoittamisesta sijaishuollossa. Nyt lakiin tullaan säätämään sekä lastensuojelulaitosten että perhehuollon työntekijöiden oikeuksista ottaa lapselta puhelin tai muu laite pois, mikäli lapsi käyttää sitä liikaa ja sillä on vaikutuksia vaikkapa nukkumiseen, tai jos lapsi ei muutoin lähde ulkoilemaan, tai jos on tarve puuttua peliriippuvuuteen tai lastenvälisten laitteiden kautta tapahtuvaan kiusaamiseen. Tarkoituksena on siis mahdollistaa normaalikasvatukseen kuuluva rajanveto niin, että aikuinen päättää, mikä on lapselle parhaaksi, vaikka lapsi olisi säännöistä eri mieltä. Edelleen lakimuutos jättää kuitenkin mielestäni liikaa pelivaraa sille, kuinka paljon lapset saavat käytännössä viettää aikaa pelien ja somen ja kännykän parissa. Omassa aloitteessani rajoitusten perusteeksi ehdotetaan yhtenäisiä, valtakunnallisia ruutuaikasuosituksia. THL:n ja Opetushallituksen suositusluonnoksen mukaan alle kaksivuotiailla ei tulisi olla lainkaan ruutuaikaa, 2—10-vuotiailla korkeintaan tunti päivässä eikä 11—13-vuotiaillakaan yli kahta tuntia päivässä. Sitä vanhemmille nuorille suositus tullaan laatimaan ensi vuonna. Näiden suositusten noudattaminen olisi kaikille selkein ja lasten hyvinvoinnin kannalta paras ratkaisu. Siksi esitänkin, että nämä tarkat ruutuaikarajat joko lisättäisiin lakipykäliin tai vähintäänkin alueille lähetettäisiin ohjeistus käyttää virallisia suositusaikoja päätösten perustana. Ei voi tietenkään olla niin, että ruutuaikaa on laitoksissa rajattomasti mutta kotona sitä sitten rajoitetaan. Esityksessä selkiytetään kasvatuksellisten keinojen sääntelyä muiltakin osin sekä painotetaan päivärytmin ylläpitämisen olevan välttämätön taito laitoksen ulkopuolisessa elämässä silloin, kun aikuistutaan. Aikaisemmin lapset ovat saaneet olla ja mennä aivan liian vapaasti laitoksissa oman tahtonsa mukaan. Tähän oli todella tärkeä puuttua. Mitään rajoja ei ole uskallettu asettaa, koska laki on ollut hyvin epäselvä ja rajoitustoimiksi tulkitut ratkaisut vaativat aina vahvoja perusteluja ja hallinnollista työtä. Lakiin lisätäänkin nyt työntekijöiden selkeitä yksiselitteisiä oikeuksia asettaa normaaliin perhearkeen kuuluvia sääntöjä, kuten kotiintulo- ja nukkumaanmenoajat sekä unirytmiä haittaavien esineiden, esimerkiksi puhelimen, pois ottaminen esimerkiksi yöksi. Näitä ei tulla laissa pitämään rajoitustoimina vaan tavallisena kasvatukseen kuuluvana rajojen asettamisena, millä tuetaan lapsen hyvinvointia ja kehitystä. Arvoisa puhemies! Lastensuojelun tavoite on parantaa lapsen hyvinvointia sekä edistää perheenyhdistämistä ja tavalliseen arkeen palaamista heti kun se on mahdollista. Ilman selkeitä rajoja sijaishuoltopaikassa nuoren on äärimmäisen vaikea saada elämänsyrjästä kiinni kotiutuksen jälkeenkään. Nyt tehdyt lastensuojelulain korjaukset ovat siksi tärkeä edistysaskel lakikokonaisuuden kehittämiseksi siihen suuntaan, että se pystyy tosiasiallisesti tukemaan lasten hyvinvointia asiaan kuuluvalla tavalla. Arvoisa puhemies! Nyt saa vihdoin tupakat ottaa lapselta pois. Lastensuojelun työntekijät velvoitetaan ottamaan pois lapsilta sellaiset aineet, jotka ovat alle 18-vuotiailta kiellettyjä. Aikaisemmin esimerkiksi tupakkatuotteita ei tarvinnut takavarikoida alaikäiseltä, vaikka se olisikin teoriassa mahdollista tilanteissa, joissa nuori esimerkiksi konkreettisesti nähtiin tupakka kädessä. On käsittämätöntä, että kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien eli sijoitettujen lasten laittomaan tupakkatuotteiden ja alkoholin käyttöön ei ole tarvinnut puuttua. Millaisen esimerkin se antaa lapselle yhteiskunnassa toimimisesta, jos edes viranomaisia ei kiinnosta, noudatetaanko lakeja vai ei? Nyt tällaisten aineiden ja tarvikkeiden pois ottaminen säädetään velvoittavaksi. Tämä oli yhden sijoituslapsia koskevan toimenpidealoitteeni päätavoite, joten olen tähän lakimuutokseen erittäin tyytyväinen. Samalla pykälä laajennetaan koskemaan myös avohuollon sijoituksessa olevia lapsia. Sijoitetulta lapselta on jatkossa otettava pois muutkin sellaiset aineet ja esineet, jotka ominaisuuksiensa puolesta soveltuvat vaarantamaan terveyttä, turvallisuutta, sijaishuoltopaikan järjestystä tai vahingoittamaan omaisuutta. Lasten hallussa olevien tavaroiden ja aineiden valvontaa helpotetaan lisäämällä kasvatuksellisiin keinoihin oikeus vaatia lasta näyttämään, ettei hänen taskuissaan tai repussaan ole päihteitä tai vaarallisia esineitä. Perustellusta syystä voidaan edelleen tehdä myös henkilötarkastus ja tilojen tarkastus näiden aineiden ja esineiden etsimiseksi. Niihin liittyen lakiin lisätään mahdollisuus käyttää myös metallinilmaisinta. Samoin laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökunnan toimivaltaa laajennetaan koskemaan luottamuksellisen viestin tarkastamista silloin, kun on perusteltu syy epäillä, että lähetys sisältää vaarallisia aineita tai esineitä — erittäin hyviä ja oleellisia lisäyksiä. Erikseen annetaan myös selkeämmät oikeudet puuttua lapsen rahojen käyttöön, jos hän niiden avulla todennäköisesti jatkaisi itselleen tai muille vaarallista käyttäytymistä, esimerkiksi ostaisi huumeita. Valitettavasti vielä ei säädetty sitä, että nuorelle ei kertyisi käyttövaroja hatkassaolon ajalta, kuten olen itse esittänyt. Jos hatka on ollut pitkä, nuori saa palattuaan kuin palkinnoksi suuren summan sen aikana kertyneitä niin kutsuttuja viikkorahoja. On hyvin todennäköistä, että nuori sitten käyttää näitä rahoja esimerkiksi uuden hatkareissun järjestämiseen. Tämän lisäämistä lakiin olisi mielestäni vielä syytä harkita. [Puhemies koputtaa] Nyt hallituksen esityksessä ainoastaan selkiytetään mahdollisuutta ottaa pois lapsella olevat rahat ja maksuvälineet, jos joko lapsi itse tai joku muu henkilö todennäköisesti käyttäisi niitä tavalla, joka vaarantaa henkeä, terveyttä, turvallisuutta, sijaishuoltopaikan järjestystä tai omaisuutta. Esimerkkinä mainitaan tarve katkaista päihteiden käyttö. Arvoisa puhemies! Tämä kaiken kaikkiaan sisältää monia erittäin tärkeitä tarkennuksia ja tiukennuksia lastensuojelulakiin, joka on tähän asti ollut monilta osin aivan liian lepsu ja epäselvä. Kiitos ministeri Juusolle, että nyt sen epäkohtia tämän hallituksen toimesta korjataan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+3.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-10-23T19:23:56,2025-10-23T19:33:35,Hyväksytty,1.1 2025_101_164,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Päiväjärjestyksen 4. asiana on ajankohtaiskeskustelu ruuantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta. Ajankohtaiskeskustelun avaa keskustelualoitteen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Ritva Elomaa. Seuraavan puheenvuoron käyttää maa‑ ja metsätalousministeri Sari Essayah. Tämän jälkeen myönnän harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Vastauspuheenvuorot varataan täysistunnossa V-painikkeella. Keskusteluun varataan aikaa yksi tunti. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_101_165,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Arvoisa puhemies! Näen sieluni silmin, kuinka meidän Niku-Petteri, suomenhevonen, johdattaa lehmät kesäisin pellolle, laitumelle. Muistan myös lämpimän, juuri lypsetyn lehmänmaidon, jota me lapset saatiin kupilla maistaa — kastettiin kovaa leipää siihen, ja se maistui ihanalle. Mikä on samaa silloin, 60 vuotta sitten Lokalahdella, kuin tänä päivänä Suomessa maataloudessa ja tuottamisessa? Samaa on se, että meillä on edelleenkin puhdasta ruokaa — tuotetaan puhdasta ruokaa, salmonellavapaata, antibiootteja käytetään erittäin vähän, kasvinsuojeluaineita erittäin vähän — ja eläinten hyvinvointi otetaan huomioon, mutta totta on, että maatalous on elänyt viime vuodet kovassa paineessa. Se, että maataloustuet jätettiin nyt rauhaan, kertoo tämän istuvan hallituksen tahtotilasta. Onneksi maamme nykyinen hallitus on tarttunut härkää sarvista ja tarjonnut myös nuorille viljelijöille kannustimia tulla alalle. Lisäksi erinäisiä luvituksia on helpotettu byrokratiaa poistamalla. Ensisijaisen tärkeää on, että markkinahinnat muodostuvat reilummin ja tuottajat saavat kohtuullisen hinnan tuotteistaan. Tähän problematiikkaan hallitus on reagoinut omilla esityksillään. Kun tuotantokyky säilyy koko maassa, emme ole liikaa riippuvaisia ruokatuonnista. Ruuantuotannossa on valtavia kannattavuushaasteita. Alkutuottajat ovat suurissa vaikeuksissa. Tähän on paljon syitä, muun muassa vaatimukset ympäristöasioissa ja eläinten hyvinvoinnissa. Elintarviketuonnin laatukriteerit ovat kotimaista tuotantoa heikompia, ja tämä vääristää markkinoita. Haluamme edistää eläinten hyvinvointia ja kiinnittää huomiota ympäristöasioihin entisestään, mutta kaikki tämä maksaa. Hintalappu on viljelijälle liian kova. Kuluja ei ole mahdollista enää kasvattaa. Tilannetta ei helpota myöskään pankkien nuiva suhtautuminen elinkeinon rahoittamiseen eikä inflaation kasvu viime vuosina. Tulonjako elintarviketeollisuuden, kaupan ja alkutuottajien välillä ei ole tasapainossa. Vallitseva turvallisuustilanne omalta osaltaan korostaa huoltovarmuuden merkitystä. Sukupolvenvaihdoksia on vaikea toteuttaa, koska nuorten on vaikea sitoutua elinkeinon epävarmaan tulevaisuuteen. Tilojen toiminnan jatkuvuus edellyttää pitkäjänteistä toiminnan suunnittelua. Kerran lopetettua tilaa ei aloiteta uudestaan. Työpaikat ovat laajasti uhattuina, jos alan ahdinko jatkuu. Tämä koskee sekä suoria että välillisiä työpaikkoja. Arvoisa puhemies! Energiaomavaraisuuden merkitys olisi myös syytä muistaa osana huoltovarmuuden ydintä. Suomi on Euroopan unionin pohjoisin jäsenvaltio. Meillä on lisäksi pitkä itäraja Venäjän kanssa. On selvää, että maataloutemme elinvoimaisuus ja huoltovarmuutemme turvaaminen ovat meille äärimmäisen tärkeitä asioita nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Ruuantuotanto on maatalouden tärkein tehtävä ja huoltovarmuuden perusta. Maatalouspolitiikkamme on myös turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kaltaisessa pohjoisessa maassa maanviljely on tietysti paljon haastavampaa kuin etelämpänä. Tarvitsemme siis tukea siihen. Lisäksi on ikävä kyllä todettava, etteivät kaikki maatalousalan toimijat pelaa samoilla säännöillä EU:n sisällä. Esimerkiksi Suomessa pidetään paljon keskimääräistä parempaa huolta ympäristöstä ja eläinten hyvinvoinnista. Reilu kilpailu vaatii sitä, että säännöt ovat samat kaikille. Hallitus on ymmärtänyt omavaraisuuden ehdottoman tärkeyden huoltovarmuuden näkökulmasta. Kuten on todettu, suoria tukia ei ole leikattu, vaikka taloustilanne on vaikea. Euroopan unionissa tulevaisuuden maatalouspolitiikan suuria linjoja luodaan parhaillaan, joten ennakkovaikuttamisen aika on nyt. On selvää, että suomalaisen kuluttajan oikeus on saada jatkossakin kotimaassa tuotettua ruokaa. Epävarma maailmantilanne on avannut tämän todellisuuden töissämme. Tuontiruuan varaan ei missään olosuhteissa voi jäädä. Kannattavuus maatiloilla on vaakalaudalla, ja siksi meidän on viimeinkin tehtävä toimia, jotka turvaavat ruuantuotannon jatkossakin. Yksi perustavanlaatuinen uudistuksen tarve koskee oikeudenmukaisuutta ruokaketjussa kauppa—elintarviketeollisuus—ruuantuottaja. Kiitos ministerille, että elintarvikemarkkinalain uudistus on tulossa. On rikkaus, että meillä on kuntia, kyliä ja asutusta koko maassa. Tämä pitää sisällään maa- ja metsätalouden, joka myös vaikuttaa kaikkeen. Palveluiden ja koulujen säilyminen on turvattava myös suurimpien asutuskeskusten ulkopuolella. Arvoisa puhemies! Lopuksi: Perussuomalaiset kannattavat ehdottomasti sitä, että maa- ja metsätaloutta harjoitetaan koko maassa, koko Suomessa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-10-23T17:50:33,2025-10-23T17:55:57,Hyväksytty,1.1 2025_101_166,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Kiitoksia. — Ministeri Essayah, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_167,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Arvoisa puhemies! Maatalouden kannattavuus ei ole vain viljelijän asia, se on koko yhteiskunnan asia. On kyse meidän kaikkien ruokaturvasta, huoltovarmuudesta ja alueiden elinvoimasta. Rakennemuutos on ollut voimakasta koko Suomen EU-jäsenyyden ajan. On varmistettava, että maatalous on houkutteleva ja kannattava elinkeino uusille sukupolville. Nuorten viljelijöiden aloitusavustuksia myönnettiin viime vuonna ennakoitua enemmän, lähes 300 uudelle yrittäjälle, ja todennäköisesti tänä vuonna uusia aloitustuen saajia on jo 350. Suunta on oikea ja kertoo siitä, että hallituksen toimenpiteet ovat palauttaneet uskoa tulevaisuuteen. Pitkään maajussia on sovitettu syntipukiksi ympäristö- ja ilmastokysymyksissä. Se on väärin, sillä viljelijät tekevät joka päivä tärkeää työtä paitsi ruokaturvan myös ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin eteen. Viime aikoina on ollut hienoa saada palautetta siitä, että viljelijät kokevat ilmapiirin muuttuneen ja politiikan palauttaneen uskoa siihen, että maanviljelyksellä on Suomessa tulevaisuus. Ympäristötoimia tulee tehdä kannusteiden eikä rajoitusten kautta, ja tämä on Suomen ajama linja myös EU-pöydissä. Suomi on omavaraisuudessaan omaa luokkaansa, keskimääräisesti 80 prosenttia, ja tämä on taso, jota muualla Euroopassa ihaillaan ja tavoitellaan. Yli 100 prosentin omavaraisuuteen pääsemme leipäviljoissa, maidossa, sianlihassa ja kananmunissa ja erittäin korkealle myös hyvin monissa muissa, kuten perunassa, porkkanassa sekä broilerin ja naudan lihassa. Alueellisesti eri tuotteiden omavaraisuudessa on luonnollisesti eroja. Rakentaviin ja huoltovarmuuden kannalta fiksuihin, Suomen vahvuuksiin perustuviin ratkaisuihin eivät kuulu esimerkiksi maatalouspoliittiset avaukset tuotannon keskittämisestä Etelä-Suomeen. Tuotantopanosten hintakehitys on ollut maltillisempaa kuin muutama vuosi sitten, joten maatilojen tilanne on vakaampi. Luonnonvarakeskuksen mukaan yrittäjätulo parantuisi viime vuoteen verrattuna erityisesti nauta- ja maitotiloilla, mihin liittyy positiivinen tuottajahintojen kehitys. On kuitenkin kestämätöntä, että Suomen kaltaisessa maassa tuottajahinnat laahaavat Euroopan hännillä. Ulkomaiset lehmänostajat ja tyhjät jauhelihahyllyt ovat herätys koko suomalaiselle ketjulle ja kertovat siitä, että markkinatalous ei aina toimi niin kuin pitäisi. Viljatiloilla tilanne näyttäisi jatkuvan haasteellisena. Viljasadosta tuli tänä vuonna määrällisesti viimevuotista parempi, ja se näkyy laskeneena hintatasona. Toisaalta edullinen rehuvilja parantaa taasen kotieläintalouden asemaa. Maatalouden energiainvestoinneilla tuetaan paikallista energiantuotantoa ja lisätään huoltovarmuutta. Komissio on juuri hyväksynyt CAP-suunnitelmamme muutoksen, jolla mahdollistetaan tuet myös biokaasulaitoksille, joissa on ulosmyytävää energiaa. Myös muiden investointitukihakemusten osalta on selkeää kasvua, eli tulevaisuudenuskoa siis on. Arvoisa puhemies! Hallitus on aktiivisesti toteuttanut toimia, joilla turvataan kotimaista ruuantuotantoa ja huoltovarmuutta ja viime kädessä pidetään huolta kokonaisturvallisuudesta. Viljelijöille keskeisten tärkeiden tukivälineiden rahoitus on säilynyt vakaana, eikä ruokaa tuottavasta maataloudesta ole leikattu, vaikka valtiontalouden tilanne on vaikea. Kansallinen ruokastrategia julkaistaan joulukuussa, ja myös maaseutupoliittinen selonteko tulee eduskuntaan keväällä. Myös ruokaviennin edistäminen jatkuu tiiviisti, ja kuuden prosentin kasvu kertoo suunnasta, johon tulevienkin hallitusten on sitouduttava. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien parlamentaarisen arviointiryhmän loppuraporttiin. Jo alkuvuodesta voimaan tulleella elintarvikemarkkina- ja kilpailulain muutoksella vahvistettiin elintarvikemarkkinavaltuutetun tiedonsaantioikeuksia ja täsmennettiin säännöksiä. Seuraava elintarvikemarkkinalain muutos on juuri lähdössä lausunnoille ja pian myös hankintalain muutos, jossa korostetaan huoltovarmuutta. Tämä antaa mahdollisuuden kunnille ja hyvinvointialueille tehdä kriteerejä, joissa suositaan lähiruokaa. On miltei hämmentävää, miten paljon vastustusta nämä muutokset kohtaavat jo ennen kuin esitystä on edes laitettu lausunnoille. Eikö se juuri vahvista sitä kuvaa, että kaikki ei ole elintarvikeketjun sisällä kunnossa? On nimenomaan elintarvikemarkkinalain tarkoituksena suojella heikommassa asemassa olevaa osapuolta kohtuuttomilta sopimusehdoilta ja kauppatavoilta sekä turvata elintarvikemarkkinan toimivuutta ja edistää sen tervettä kehitystä. Maatalouden rahoitukseen liittyviä ongelmia on kartoitettu muun muassa PTT:n selvityksessä. Nostimme valtiontakausten myöntämisvaltuutta 20 miljoonalla eurolla, ja olemme vastanneet rahoituksen ongelmiin Finnveran lainmuutoksella. Rahoitukseen liittyvä ongelma ei koske vain maatiloja vaan pk-sektoria laajemminkin, ja niitä selvitetään puoliväliriihipäätöksen mukaisesti. Arvoisa puhemies! Maatalouspolitiikka on EU-politiikkaa, ja siksi vaikuttaminen on siinä aivan keskeistä. Olemme saaneet hyvin tavoitteitamme komission papereihin, lähtien maatalousvisiosta, ja jatkamme työtä monivuotisen rahoituskehyksen ja CAPin seuraavan kauden suhteen. Kun puhumme maatalouden kannattavuudesta, puhumme siitä, millaisen arvon annamme ruualle ja ruokakulttuurille sekä maaseudulle ja sen ihmisille. Toivon, että keskustelumme on rehellinen, ratkaisukeskeinen ja tulevaisuuteen katsova. Suomalaiset viljelijät ja maaseutu ansaitsevat sen, ja siitä meillä kaikilla on tässä salissa myös yhteistä vastuuta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-10-23T17:55:58,2025-10-23T18:01:44,Hyväksytty,1.1 2025_101_168,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Kiitokset ministerille. — Nyt voimme sitten käydä keskusteluun, ja pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää puheenvuoron, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan. — Edustaja Sarkkinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_169,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Arvoisa puhemies! Kaikkien ei tarvitse ryhtyä kasvissyöjiksi, mutta ruuantuotantoa ja kulutusta on välttämätöntä kääntää nykyistä kasvispainotteisemmaksi. Kasvipohjaisen ruuan ja kasviproteiinien tuleekin olla ruokamurroksen keskiössä. Ekologisesti kestävä ruokajärjestelmä kulkee käsi kädessä kriisinkestävyyden, ruokaturvan ja myös terveellisyyden kanssa. Kasvipohjainen ruoka voi myös tarjota uusia tulovirtoja suomalaisille viljelijöille, jalostajille ja yrityksille. Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan jopa 53 prosenttia suomalaisen ruokasektorin kasvupotentiaalista vuoteen 35 mennessä liittyy kasviproteiineihin, solumaatalouteen ja kasvismeijerituotteisiin, ja tätä kehitystä toivon myös hallituksen tukevan. Tavoitteena tulee olla ekologisesti kestävä kotimainen maatalous, joka tarjoaa tuottajille reilun hinnan tuotteistaan ja uusia taloudellisia mahdollisuuksia ja kehityksen väyliä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-10-23T18:01:57,2025-10-23T18:03:07,Hyväksytty,1.1 2025_101_170,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp",Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_171,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Arvoisa puhemies! Lyhyesti kolme keskeistä pointtia. Ensimmäinen on se, että maatalouden ja sen kannattavuuden tulee olla prioriteetti, niin kuin se on ollut Orpon hallituksella. Sinne ei ole kohdistettu leikkauksia, ja parasta aikaa harjoitetaan edunvalvontaa tulevan CAPin suhteen. Toinen pointti on se, että jos me haluamme — ja kun me haluamme — että meillä on kotimaista ruokaa kaupoissa, niin kaikkien ketjun jäsenten pitää pärjätä. Se on hieno asia, että yrittäjätulo on nyt nauta- ja maitopuolella parantunut, mutta viljapuolella huolet ovat vakavia ja ratkaisuja tarvitaan. Kolmas pointti on se, että jotta me saadaan riittävä taso huoltovarmuudelle tämän korkean omavaraisuusasteen lisäksi ja jotta varmistetaan myös tilojen kannattavuus, niin meidän on viennissä oltava vahvempia kuin me ollaan oltu tähän asti. Tässäkin on tehty erittäin hyvää työtä, mutta sitä pitää edelleen vahvistaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-10-23T18:03:07,2025-10-23T18:04:15,Hyväksytty,1.1 2025_101_172,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp",Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_173,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Arvoisa puhemies! Kannattavuus koko Euroopassa maataloudessa on suuri puheenaihe, ja Suomessa haasteita on paljon enemmän, koska me pyrimme siihen, että meidän tuotannon laatu on erittäin korkealla tasolla myös eettisesti. Minä kiitän täällä edustajia, jotka ovat tulleet tätä tärkeää asiaa käsittelemään, ja minä kiitän ministeriä, että ministeri on täällä vastaamassa meidän kysymyksiin ja yleensä keskustelemassa tästä tärkeästä aiheesta. Kysynkin: voisiko ministeri vielä luetella niitä toimia, mitä hallitus on nyt tekemässä ja tekee tämän kannattavuuden parantamiseksi täällä Suomessa? Ja vielä: Kyllähän se niin on, että tukipolitiikan ja kaikkien näiden tukien ja toimien pitää olla yhdenvertaisia kaikkialla Suomessa, ollaan sitten etelässä, pohjoisessa, Keski-Suomessa, idässä tai lännessä. Eikö näin ole?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-10-23T18:04:15,2025-10-23T18:05:18,Hyväksytty,1.1 2025_101_174,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp",Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_175,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitos edustaja Elomaalle tämän keskustelualoitteen jättämisestä. Puhumme erittäin tärkeistä asioista, ja suomalainen ruoka on meille erittäin tärkeää. Itse haluan myös tästä kannattavuudesta sanoa: Me mittaamme sitä tällä kannattavuuskertoimella, ja silloin, kun kannattavuuskerroin on yksi, niin maataloustuottaja voi kattaa sillä palkat ja korkomaksut, ja niin kuin tässä oli, keskimääräinen kannattavuus on noussut tänä vuonna 0,58:aan, elikkä sekään ei vielä kata sitä palkkojen ja korkojen menoa. Ja niin kuin tässä oli, viljantuottajat ovat erityisen haasteellisessa asemassa, ja heillä tämä kannattavuuskerroin on negatiivinen tänä vuonna. Erinomaisen hyvä ajankohta tämä onkin, koska ensi maanantaina viljantuottajat ovat kutsuneet päättäjiä ja tämän asian päällä olevia asiantuntijoita keskustelemaan. Nyt haluaisinkin ehkä ministeriltä kysyä: Mikä on teidän viestinne sinne viljantuottajille? Meillä on tällä hetkellä tilanne, että viljantuottajat antavat peltojaan esimerkiksi aurinkovoimaloitten alle, kun se kannattavuus on niin heikkoa. Kuinka voimme varmistaa sen, että tässä maassa jatkossakin voidaan tuottaa viljaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-10-23T18:05:18,2025-10-23T18:06:34,Hyväksytty,1.1 2025_101_176,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp",Edustaja Viljanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_177,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Arvoisa puhemies! Ensi viikolla järjestetään kasvinviljelijöiden kriisikokous, syynä romahtanut kannattavuus, kannattavuuden meneminen pakkaselle. On aivan selvää, että meidän pitää saada vientimarkkinat vetämään ja sitä kautta tuottajien saamat tuottajahinnat vahvistumaan, mutta aivan yhtä lailla meidän pitää pystyä vaikuttamaan tuotantokustannuksiin ja tuotantopanosten hintoihin. Kysyisinkin nyt arvon ministeriltä: Mitä ministeri aikoo tehdä, mitä hallitus aikoo tehdä, maatalouden tuotantokustannusten kasvun hillitsemiseksi ja laskemiseksi? Esimerkiksi kasvinviljelytiloilla erittäin oleellinen ja suuri tuotantokustannus syntyy lannoitteista. Oletteko tekemässä muutoksia esimerkiksi lannoitteiden kadmiumrajoihin, mikä loisi kilpailua lannoitemarkkinoille ja laskisi todennäköisesti Suomen lannoitteiden hintoja esimerkiksi Ruotsin tasolle? Meillä on oleellisesti korkeimmat lannoitteiden hinnat tällä hetkellä Suomessa kuin Ruotsissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2025-10-23T18:06:34,2025-10-23T18:07:51,Hyväksytty,1.1 2025_101_178,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp",Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_179,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Arvoisa puhemies! Kotimaisen ruuantuotannon turvaaminen on asia, josta vallitsee tässä salissa laaja yhteinen näkemys. Akuuttien kannattavuusongelmien lisäksi on olennaista varmistaa, että ruuantuotanto on ympäristön kannalta kestävää pitkälle tulevaisuuteen. On tärkeätä, että pystytään vähentämään edelleen vesistökuormitusta ja ilmastopäästöjä ja parantamaan luonnon tilaa. Tukipolitiikalla on ohjattava siihen, että päästövähennykset ja luonnontilan parantaminen ovat viljelijöille kannattavia, aivan juuri kuten ministerikin omassa puheessaan totesi. Ruuantuotannon kestävyysmurros edellyttää kotimaisen valkuaiskasvituotannon lisäämistä ja jalostusasteen nostamista, jotta saadaan kotimaisten kasvipohjaisten tuotteiden osuus kasvuun, ja kotimaisissa kasviproteiinituotteissa on myös paljon vientipotentiaalia. Kysynkin ministeriltä: millä konkreettisilla toimilla ja keinoilla hallitus edistää kotimaista valkuaiskasvien tuotantoa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-10-23T18:07:51,2025-10-23T18:08:56,Hyväksytty,1.1 2025_101_180,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp",Edustaja Ingo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_181,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Christoffer,Ingo,Kansanedustaja,R,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Värderade fru talman! Det tål att upprepas att regeringen håller löftet om att inte rikta nedskärningar mot lantbruket, och det är ett värdeval som åtminstone jag är stolt över. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,sv,Christoffer Ingo,911821,2025-10-23T18:08:56,2025-10-23T18:09:14,Hyväksytty,1.1 2025_101_182,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Arvoisa puhemies! Tuottajien alhainen hintataso johtuu pitkälle siitä, että elintarvikemarkkinat täällä Suomessa eivät toimi. Markkinatalouden yksi kulmakivi on siinä, että kuluttaja on kuningas. Nyt Suomessa ei ole näin. Kauppa on se, joka on kuninkaan roolissa. Suomessa päivittäistavarakauppa on tunnetusti erittäin keskittynyttä. Markkinoiden toimivuus, reiluus, hintojen muodostuminen sekä kilpailun dynamiikka ovat jatkuvan mielenkiinnon kohteena. Kaupan omilla merkeillä — siis tuotteilla, joita kauppa myy valmistajan brändin sijaan omilla nimikkeillään — on tässä markkinarakenteessa keskeinen rooli, ja tämä vaikuttaa olennaisesti myöskin tuottajien hintatasoon niin, että se jää aina heikolle asemalle tässä koko ketjussa ja neuvotteluissa. Kysyisin ministeriltä: onko mahdollista, että tähän asiaan voitaisiin puuttua tulevassa elintarvikemarkkinalakiuudistuksessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-10-23T18:10:09,2025-10-23T18:11:23,Hyväksytty,1.1 2025_101_183,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp",Edustaja Jukkola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_184,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Arvoisa rouva puhemies! Maatalous tarvitsee viimeiseksi toimintaa hankaloittavaa byrokratiaa. Maatalous tarvitsee reilut markkinat. Orpon hallituksen tavoitteena on palauttaa markkinaa oikeille raiteille siten, että suurien kauppaketjujen valta ei jyrää tuottajaa ja että jokainen lenkki ruokaketjussa tulee kuulluksi. Siksi elintarvikemarkkinalakia uudistetaan. Vahvistetaan alkutuottajan asemaa, annetaan markkinavaltuutetulle paremmat työkalut. Mutta meidän ei pidä vain puolustautua ja uudistaa pelkästään sisäisiä rakenteita, meidän tulee iskeä tarmokkaammin vientimarkkinoille. Puhdas, turvallinen ja eettinen ruoka on meidän maatalousyrittäjiemme vahvin brändi, ja juuri nyt maailma sitä tarvitsee. Meidän tehtävämme on myös varmistaa, että suomalainen ruoka löytää tiensä yhä useammalle pöydälle myös Suomen rajojen ulkopuolella.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-10-23T18:11:23,2025-10-23T18:12:34,Hyväksytty,1.1 2025_101_185,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp",Edustaja Kangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_186,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Antti,Kangas,Kansanedustaja,PS,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Arvoisa puhemies! Vanha suomalainen ylpeydenaihe suo, kuokka ja Jussi ollaan menettämässä. Tämä talo haluaa ennallistaa vaivalla raivatut suot, kuokka on joutanut romulavalle vanhentuneena tekniikkana ja Jussi on velkasaneerauksessa. [Naurua] Haluaisinkin kysyä arvon ministeriltä, kuinka hallitus pääsee puuttumaan uudella elintarvikemarkkinalailla kaupan kohtuuttoman kovaksi nousseeseen asemaan. On Coop, on Xtra, on Pirkka. Valio-, Atria-, HK-, Snellman-tuotteet ovat jääneet mopen asemaan kaupan hyllyillä. Mikäli näin jatkuu — nyt jo jopa 50 prosenttia liha- ja maitotuotteista on kaupan merkkejä — ja jos ei asialle tehdä jotain, niin muutaman vuoden päästä prosenttiosuus voi olla 70. Käsittääkseni hallituksen elintarvikemarkkinalaki on tähän epäsuhtaan puuttumassa, mutta onko näin, ja miten pian näet tällä olevan vaikutuksia asiaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Antti Kangas,1535,2025-10-23T18:12:34,2025-10-23T18:13:38,Hyväksytty,1.1 2025_101_187,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp",Edustaja Oinas-Panuma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_188,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Arvoisa rouva puhemies! Olen monesta asiasta samaa mieltä valiokunnan puheenjohtaja Elomaan kanssa tuossa lähtökohtaisessa puheessa, mikä tähän saatiin. On mukavaa, että me puhutaan tästä aiheesta täällä salissa, mutta tosiasia on se, että meidän pitää saada nämä puheet konkretisoitumaan myös lainsäädännöksi, koska muuten näistä puheista ei ole mitään iloa. Toivottavasti nämä siis evästävät hyvin. Yksi ongelma on totta kai tämä kaupan keskittyminen, mikä me kaikki tiedetään, siihen niitä lakiesityksiä odotetaan. Se, mikä itseäni huolettaa erityisen paljon tällä hetkellä, on poro- ja lammastalous, joista olen täällä salissa usein puhunut. Porotaloudessa etenkin tämä meidän petopolitiikka ja peto-ongelmat, korvausmäärien nouseminen ja toisaalta se, että te ette edes kaikkia petovahinkoja pysty korvaamaan. Sitten täällä lammaspuolella kannattavuus, siinä ovat luonnonlaitumet ja lampaan kotiteurastus, joka ei ole edennyt, vaikka sen pitäisi edetä. Mistä se kiikastaa, että näitä esityksiä ei ole tullut, koska minä uskon, että me pystyttäisiin tässä yhdessä parempaan? Ihan viimeisenä, kun nyt on puhuttu viime aikoina myös näistä peltojen korvauskelpoisuuksista, haluaisin muistuttaa arvoisaa ministeriä, että myös Koillismaa on itäistä Suomea.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-10-23T18:13:39,2025-10-23T18:14:50,Hyväksytty,1.1 2025_101_189,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp",Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_190,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Maatalouden kannattavuus on Luken arvion mukaan kohentunut viime vuodesta, mutta kannattavuutta ei voida kutsua hyväksi, kun maatalousyrittäjien keskimääräiseksi tuntipalkaksi jää tänä vuonna noin 10 euroa 20 senttiä. Hallitukselta kaivataan toimia lainsäädännön kehittämisen ja tukien uudelleenkohdentamisen puolella, mutta toimettomuus osuu ennen kaikkea suomalaisiin tuottajiin. Kyse on ruuantuotantomme tulevaisuudesta sekä ruokajärjestelmämme kestävyydestä ja oikeudenmukaisuudesta valtiontalouden vaikeassa tilanteessa. Arvoisa rouva puhemies! Kysynkin ministeriltä: puuttuuko hallitukselta rohkeutta uudistaa maataloustukia tai edes selvittää, onko nykyinen järjestelmä oikeudenmukainen, jos tukia voi nostaa myös tila, joka ei tuota rehua tai ruokaa markkinoille ollenkaan vuodesta toiseen? Kävin tutustumassa Pohjois-Savossa maatilaan ja yrittäjään, ja myös hän kummeksui maatilayrittäjänä sitä, että tukea voi maksaa tiloille, jotka eivät tuota käytännössä mitään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-10-23T18:14:50,2025-10-23T18:15:52,Hyväksytty,1.1 2025_101_191,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp",Edustaja Meriluoto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_192,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Laura,Meriluoto,Kansanedustaja,VAS,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Arvoisa puhemies! Suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuus ratkaistaan nyt. Nykyinen järjestelmämme, joka nojaa niin vahvasti eläintuotantoon, ei ole ekologisesti kestävä. Se kiihdyttää ilmastonmuutosta ja uhkaa juuri niitä elinolosuhteita, joihin ruuantuotantomme perustuu. [Juha Mäenpää: Höpö höpö!] Luonnonvarakeskuksen mukaan yli puolet ruokasektorin kasvupotentiaalista vuoteen 35 mennessä liittyy juuri kasviproteiineihin ja kasvimeijerituotteisiin. Tämä on tulevaisuuden mahdollisuus, ei uhka. Ekologisesti kestävä ruokajärjestelmä on myös kriisinkestävä ja huoltovarma. Näistä syistä kasvipohjainen ruoka ja kotimaiset kasviproteiinit on nostettava ruokamurroksen keskiöön. Valtion tehtävä on tukea viljelijöitä muutoksessa ja rakentaa yhdessä maanviljelijöiden kanssa reilua ja ekologisesti kestävää järjestelmää, joka turvaa kotimaisen ruuantuotannon, huoltovarmuuden ja tulevien sukupolvien elämän edellytykset.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Laura Meriluoto,1523,2025-10-23T18:15:52,2025-10-23T18:16:57,Hyväksytty,1.1 2025_101_193,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp",Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_194,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kun tässä keskustan riveistä lueteltiin kaikkea, mikä on tekemättä, niin vähän se yllätyksenä tietysti varmasti tuli, että kun 12 vuotta keskustalla oli maatalousministerin salkku [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] ja neljä edellistä vuotta, niin on näin paljon tekemätöntä työtä. Ei ministeri Essayahkaan niitä kaikkia kahdessa vuodessa ole ehtinyt vielä korjaamaan, mutta hyvin hän on työtään tehnyt. Kiitos perussuomalaisille, että pidätte kotimaista ruokaa esillä, edustaja Elomaalle tästä keskustelualoitteesta. Suomalainen ruoka on nyt aivan toisella tavalla suomalaisten huulilla myös puheissa, ja siihen on tietysti syy se, että ruoka on vahvasti myös huoltovarmuutta. Meidän pitää huolehtia kannattavuudesta. Täällä on puhuttu elintarvikeviennin vahvistamisesta ja myös elintarvikelain uudistamisesta, ja tästä mielelläni myös ministeriltä kuulisin. Haluan nostaa esille myös maaseudun alemman tieverkon. Ei tänne Helsinkiin, Ullanlinnaan, ei Kamppiin tule yhtään ruokaa, jos eivät meidän maaseudun tiet ole paremmassa kunnossa. Kumipyörillä yli 90 prosenttia meidän kuljetuksista edelleen kulkee.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-10-23T18:16:57,2025-10-23T18:18:16,Hyväksytty,1.1 2025_101_195,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp",Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_196,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Arvoisa rouva puhemies! Arvon ministeri! Tämä on erittäin tervetullut keskustelualoite, ja kiitän edustaja Elomaata tästä. Meidän on muistettava, että kotimainen ruuantuotanto on myös turvallisuuspolitiikkaa. Kun pidämme tuotannon omissa käsissämme, me varmistamme, että kriisin tullen meidän ei tarvitse jäädä odottamaan satamaan tulevaa laivaa. Itselleni kotimaisen ruuantuotannon tukeminen ostamalla kotimaista ei ole vain elinkeinopoliittinen kysymys, se on arvovalinta. Se on valinta sen puolesta, että Suomi pidetään elävänä, että pellot pysyvät viljelyssä, navettojen valot eivät sammu ja nuorilla on usko siihen, että maataloudesta voi vielä saada perheelle elannon. Kun puhumme huoltovarmuudesta, meidän täytyy puhua myös siitä, kuka tekee sen työn. Ilman viljelijää ei ole ruokaa, ilman ruokaa ei ole huoltovarmuutta, ja ilman huoltovarmuutta ei ole itsenäistä Suomea. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-10-23T18:18:16,2025-10-23T18:19:27,Hyväksytty,1.1 2025_101_197,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp",Edustaja Marttila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_198,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Arvoisa rouva puhemies! Sanotaan, että yhteiskunta on kolmen aterian päässä anarkiasta, ja siksikin olemme aivan yhteiskunnan ydinkysymysten äärellä. Ruoka vaatii tietysti työtä ja tuotantoa, ja on yhteinen tahtotila tässä salissa, että tulevaisuudessakin söisimme mahdollisimman kotimaista ruokaa. Valitettavasti epäreilulla asetelmalla ja keskittyneellä kaupalla on ajettu tuottajia nurkkaan. On huoli, mistä tulevaisuudessa löydämme ruuantuottajia, jos kannattavuus ei tästä parane. Ilmastonmuutoksen edetessä ja ääri-ilmiöiden yleistyessä myös Euroopassa Suomen rooli ruuantuottajana voi kasvaa hyvinkin merkittävästi. Suomessa on puhtaita perinteisiä raaka-aineita ja myös huikeita innovaatioita ja kasvupotentiaalia esimerkiksi kasviproteiineissa. Kysynkin vastuuministeriltä: miten tukipolitiikkaa uudistetaan siten, että se tunnistaisi paremmin nämä uudet ruokateknologiat, jotka ovat keskeinen osa kestävää ruokajärjestelmää tulevaisuudessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-10-23T18:19:27,2025-10-23T18:20:37,Hyväksytty,1.1 2025_101_199,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp",Edustaja Siponen ja sen jälkeen ministeri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_200,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Arvoisa rouva puhemies! Viljanviljelijät todella ovat järjestämässä kriisikokousta heikon kannattavuuden vuoksi, eikä tässä kyllä kehumista ole maidon‑ ja lihantuotannossakaan, jos verrataan hintoja vaikkapa muun Euroopan hintoihin. Tällä viikolla saatiin huojentavia uutisia: Lapinlahdella Suomen suurin maitotila pääsi onneksi yrityssaneeraukseen. Se on tärkeä asia, mutta kyllä se kertoo siitä meidän maatalouden kannattavuustilanteesta. Ei voida näitten yrityssaneerausten varaan sitä missään nimessä laskea. Tässä keskustelualoitteessa hyvä asia oli tämä rahoitusongelmien nostaminen esille. Se on iso, akuutti ongelma niin sukupolvenvaihdosten kuin myöskin maatalouden investointien osalta. Kysyisinkin tästä ministeriltä: mitä hallitus tekee nyt helpottaakseen näitä maatalouden rahoitusongelmia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-10-23T18:20:37,2025-10-23T18:21:38,Hyväksytty,1.1 2025_101_201,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Ministeri Essayah, kolme minuuttia, olkaa hyvä. Otetaan sitten vielä lopuksi puheenvuoro ministeriltä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_202,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Tässä on tullut paljon erittäin hyviä kommentteja ja kysymyksiä. Vähän ehkä satunnaisessa järjestyksessä, mutta kaikki te, jotka tähän elintarvikemarkkinalakiin viittasitte, niin todellakin tällä elintarvikemarkkinalailla nimenomaan pyritään siihen, että koko elintarvikeketju pärjää, ja ennen kaikkea oikeudenmukaisuuteen. Silloin se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi näitten kauppojen omien merkkien kohdalla ei voida mennä sellaisiin kohtuuttomiin ja, sanoisin, hyvän sopimustavan vastaisiin keinoihin, että saadakseen vaikkapa oman tuotteen kaupan hyllyyn velvoitetaan tuottamaan kaupan omaa merkkiä tai vaikkapa antamaan joku innovaatio tai joku resepti kaupan omien merkkien käyttöön. Eli voi sanoa, että ihan tämmöistä perushyvää kauppatapaa tietenkin sopimusvapautta kunnioittaen tätä elintarvikemarkkinalakia ollaan uudistamassa sitä myöten. Täällä oli myöskin useampia kysymyksiä, jotka liittyivät kasviproteiinikysymykseen. Tätähän ympäri Eurooppaa tällä hetkellä taklataan, ja tässä meidän kansallisessa ruokastrategiassa kasviproteiini ja sen kehittäminen on ehdottomasti mukana. Siellä on myöskin tähän Valion 2.0-ohjelmaan liittyvää kehitystyötä. Sitten täällä edustaja Jukkola kysyi tästä yksinkertaistamisesta. Tätä on tehty myös EU-tasolta lähtien, eli siellä esimerkiksi näitä ehdollisuuksia on purettu. Tällä hetkellä, voi sanoa, istuvan ja nykyisen komissaarin yksi semmoinen lempiaihe on se, millä tavalla pystymme yksinkertaistamaan maatalouspolitiikkaa. Täällä edustaja ja valiokunnan puheenjohtaja Elomaa nosti esille erilaiset tukialueet Suomessa. Meillähän tällä hetkellä on AB-alueet ja C-alueet, mikä tarkoittaa sitä, että aivan samalla tavalla emme näitä eri alueita Suomessa lähtökohtaisestikaan kohtele, koska meillä on vähän erityyppistä tuotantoa eri puolilla Suomea ja me ollaan pyritty huomioimaan se, että nimenomaisesti tämä tukirakenne palvelisi kaikkialla Suomessa tapahtuvaa tuotantoa. Ja Etelä-Suomen kansallinen tuki on jo varmistettu tähän tulevaan CAPiin. Täällä myöskin nostettiin tämä viljantuottajien ongelma. Tämä on tietysti siinä mielessä haaste, että hyvä sato tarkoittaa suomeksi huonoa hintaa, ja sen takia täytyy ehdottomasti tätä ketjun arvonlisää pystyä lisäämään. Esimerkiksi jos me ajatellaan vaikkapa kauran vientiä, niin Suomihan on aivan ykkösiä kauran viennissä, mutta meidän pitäisi saada vähän enemmän kuin pelkkää kauran vientiä elikkä esimerkiksi myslipatukoita tai kaurasta jalostettuja tuotteita, jolloin sitten tämä arvonlisä olisi parempi. Tietysti meillä on myöskin erittäin tärkeää näihin innovaatioihin panostaminen, koska se tuo uusia tuotteita markkinoille ja sitä myöten myöskin mahdollistaa viennin lisäämisen. Täällä monet aivan oikean huomion tekivät siitä, miten tärkeää tuo viennin lisääminen on, jotta sinne tuottajalle saadaan lisää myöskin arvoa. Edustaja Suhonen täällä nosti esille nykyisen CAP-kauden. No tämä on tehty edellisen hallituksen aikana, elikkä mehän elämme nyt sitä CAPia, minkä edellinen hallitus on tehnyt, ja siinä mielessä ne tukimuutokset, mitä siellä sisällä voidaan tehdä, ovat kuitenkin kohtuu rajattuja, koska me elämme sitä CAPia. Mutta olen nyt siinä asemassa, että pystyn tulevalle hallitukselle tekemään toivon mukaan mahdollisimman hyvää CAP-kautta, jossa huomioidaan ennen kaikkea ruokaa tuottavan maatalouden tulevaisuus ja sen varmistaminen, että Suomi edelleenkin on mahdollisimman omavarainen ruuantuotannossa. Täällä myös edustaja Heinonen nosti esille sen, että me tarvitsemme paitsi sitä maataloutta myöskin elävää maaseutua, muun muassa sitä, että meillä tiet ja infra ovat kunnossa ja palvelut pelaavat. Silloin me varmistamme sen, että meillä on mahdollisuuksia myöskin siellä maaseudulla. Ja vielä edustaja Siponen nosti nämä rahoitushaasteet, joita tällä hetkellä on. Mehän hallituksen puoliväliriihessä tehtiin päätös siitä, että paitsi maatalouden myös muun pk-sektorin rahoituskireyttä, joka tällä hetkellä on nähtävissä pankkisektorilla, tällä hetkellä selvitämme, ja niin kuin totesin tuossa omassa puheenvuorossani, niin tätä asiaa on jo PTT:n suunnalta selvitetty. Olemme 20 miljoonaa lisänneet näitä mahdollisuuksia valtiontakauksiin, ja tietysti ennen kaikkea olemme nyt viimeisimpänä uudistaneet tätä Finnvera-lakia, joka tällä hetkellä taitaakin olla täällä eduskunnassa käsittelyssä. Aiemmin ei pystytty maataloutta ja metsätaloutta Finnveran rahoituksella tukemaan, ja se ehto on sieltä nyt poistettu, joten sekin varmasti omalta osaltaan tulee toivon mukaan antamaan lisää väljyyttä lainamarkkinoille. Arvoisa puhemies! Lisää puheenvuoroja, ja sen jälkeen toivon mukaan pystyn vielä pitämään yhden pienen puheenvuoron vastatakseni teidän kysymyksiinne ja huomioihinne. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-10-23T18:21:40,2025-10-23T18:27:01,Hyväksytty,1.1 2025_101_203,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp",Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_204,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Arvoisa rouva puhemies! Maatiloja lopettaa, ja naudanlihasta on pulaa. Ilman suomalaista ruokaa meille kävisi huonosti. Maanviljelijöille kuuluu kaikki arvostus. Kyllä se, rouva puhemies, niin vain on, että monien maatalouden ongelmien takana on myrkynvihreä ideologia, joka on johtanut aivan liian kireään kansalliseen ja EU-tason sääntelyyn. Aivan tietoisesti on maanviljelijöitä ja maanviljelystä tässä maassa kuritettu. Nyt, arvoisa rouva puhemies, hallituksella on onneksi aivan toisenlainen linja. Hallitus on toiminut oikein, kun maataloudelta ei ole leikattu, ja esimerkiksi Finnveraa koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan niin, että jatkossa sen on mahdollisuus rahoittaa myöskin maataloutta. Esimerkiksi maatalouden investoinnit ja sukupolvenvaihdokset ovat olleet ongelmissa rahoituksen heikon saatavuuden takia, mutta tätä pyritään helpottamaan. Arvoisa rouva puhemies! Haluan kysyä ministeriltä, milloin tämä elintarvikemarkkinalain toinen vaihe tarkemmin ottaen on tulossa. Saammeko me vihdoin eduskuntaan myöskin ne tilateurastusta helpottavat säädökset, joita eduskunta jo viime kaudella edellytti hallitukselta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-10-23T18:27:03,2025-10-23T18:28:22,Hyväksytty,1.1 2025_101_205,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp",Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_206,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Arvoisa rouva puhemies! Me olimme jokin aika sitten ministerin kanssa Satakunnassa Huittisissa lähiruokapäivässä. Muistelen niitä keskusteluita, ja ne osoittivat hyvin sen, että ruuantuotantoa arvostettiin kyllä Satakunnan maakunnassa hyvin paljon. Satakunnalla on hyvin merkittävä rooli tässä Suomen elintarvikeketjussa, se on huomioitava. On huolehdittava siitä, että meillä on riittävästi osaajia tällä alalla. Näin me voimme varmistaa sen, että Suomessa on jatkossakin saatavilla puhdasta ja terveellistä ruokaa kaikille. Satakunnassa ammattikorkeakoulu aloitti vuonna 23 elintarvikealalle suuntautuvan amk-insinöörikoulutuksen, ja tulevaisuutta ajatellen koulutuksen ja työpaikkojen tuleekin kohdata entistä paremmin. Arvoisa ministeri, miten te näette tämän alan koulutuksen ja osaavan työvoiman tulevaisuuden?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-10-23T18:28:22,2025-10-23T18:29:22,Hyväksytty,1.1 2025_101_207,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp",Edustaja Mehtälä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_208,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Arvoisa puhemies! Ensin kiitos edustaja Elomaalle hyvästä keskustelualoitteesta. Täytyy muistaa, että perussuomalaisethan tekivät viime vaalikaudella 18 kohdan listan, jossa oli maatalouden hyviä asioita, mitä pitäisi edistää. Tässä vaiheessa voimme tehdä nyt yhteenvedon, että näistä viiteen kohtaan on jotain yritetty tehdä, mutta mitään näistä kohdista ei ole vielä toteutettu. Nostan tässä kaksi asiaa esille. Maatalousrakennusten kiinteistöveron poisto. Arvoisa ministeri, Ruotsissahan ei makseta maatalouden tuotantorakennuksista kiinteistöveroa, se oli viime vaalikaudella poistettu. Kun juuri Elomaan puolueelta oli viime vaalikaudella esitys, että se poistettaisiin pysyvästi, niin miksi tämä hallitus ei ole sitä tehnyt, ja miksi sitä ei edes väliaikaisesti ole poistettu? Toinen kysymys sitten vielä maatalouden energiakustannuksista, joka oli siinä kysymyspaketissa. Energiaveron keventämiseksi ei ole kohdennettu mitään verotoimenpiteitä, mutta olisiko tämmöisiä ajatuksia? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-10-23T18:29:22,2025-10-23T18:30:44,Hyväksytty,1.1 2025_101_209,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp",Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_210,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Arvoisa rouva puhemies! Ukrainan sodan alettua ostin vanhan suomalaisen julisteen sodan ajalta, ja siinä lukee seuraavasti: ”Maamies, kansasi katsoo sinuun. Luovuta lailliseen kauppaan kaikki liikenevät maataloustuotteesi.” Sota on meidän lähellä, ja, arvoisat kansanedustajat, me emme saa tämän talon omalla lainsäädännöllä vaikeuttaa tai kallistaa ruuantuotantoa ja huoltovarmuutta. Turpeesta sen verran, että kasvintuotannossa käytettävä kuiviketurve ja kotieläintaloudessa liki antibioottilääkkeenä toimiva kuiviketurve ovat alisteisia energiaturpeelle. On valitettavaa, että tämä venäläisen energian ystävä, edustaja Kiljunen, esityksellään on kotimaisen turvetuotannon romuttanut ja samalla vaarantanut ruuan huoltovarmuutta. Tämä asia pitää korjata.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-10-23T18:30:44,2025-10-23T18:31:55,Hyväksytty,1.1 2025_101_211,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp",Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_212,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitos edustajille puheenvuoroista. Valtaosa on katsonut tuulilasista, eikä katsonut peruutuspeiliin, hieno juttu. Sitten täällä on puhuttu siitä, mitä syötäisiin. Ihminenhän ei elä pelkällä proteiinilla, eikä isoin ongelma meillä ole se, mitä me syödään, vaan se, onko meillä tulevaisuudessa niitä tuottajia. Ja siinä, kuten täällä on hyvin tullut esille, tämä kannattavuus on keskeisessä roolissa. On tullut seurattua eri asemassa nelisenkymmentä vuotta tätä maatalouden kehitystä ja maatalouden keskustelua, ja me ollaan kaikki nämä fraasit kuultu moneen kertaan vuosien varrella, mitä me on tänäänkin täällä kuultu, ja erityisesti kaupan taholta, joka aina puhuu keskusteluyhteydestä. He haluavat pitää hyvää keskusteluyhteyttä, mutta se ei tarkoita mitään. Se on täysin tyhjää puhetta. Eli mikäli valtasuhteet eivät tasoitu elintarvikeketjussa, niin meillä ei ole jatkossa suhteita eikä sitä ketjua. Mutta ehkä hieman laajennan eri näkökulmaan. Maatalousyrittäjät eivät elä irrallaan muusta yhteiskunnasta, ja viljelijäperheet, jotta voi yleensä perheitä perustaa, tarvitsevat niitä yhteiskunnan palveluja, erilaisia, mitä kaikki muutkin, ja samaten erityisesti kotieläintilat toimivan lomitusjärjestelmän ja kattavat eläinlääkintäpalvelut. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-10-23T18:31:55,2025-10-23T18:33:09,Hyväksytty,1.1 2025_101_213,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp",Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_214,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Arvoisa rouva puhemies, kunnioitettu ministeri! Kiitän lämpimästi edustaja Elomaata tästä tärkeästä kotimaisen ruuan ja maatalouden nostamisesta keskusteluun täällä täysistunnossa. Suomen maatalous elää haastavassa tilanteessa. Nykyhallitus on kuitenkin osoittanut vahvan tahtotilansa tilanteen korjaamiseksi jo huoltovarmuuden ja varautumisen vuoksikin. Maatalousyrittäjien ja ‑tuottajien kannattavuus tulee ruokaketjussa saada kuntoon. Tilojen jatkuvuus on vaarassa myös sukupolvenvaihdoksien vuoksi. Maatalouden tulevaisuus tulee nostaa vahvasti esille tärkeänä ja arvostettavana ammattina. Suomi tarvitsee maataloutta ympäri maata, sillä koko maan elinvoima riippuu siitä. Alemman tieverkoston tulee olla kunnossa. Meidän tulee suosia suomalaista, kotimaista, puhdasta ja terveellistä ruokaa ostovalinnoissamme. Maallakin eletään, asutaan ja yritetään. Arvoisa ministeri, kuinka kotimaisen ruuan vientiä edistetään ja millä keinoin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-23T18:33:09,2025-10-23T18:34:23,Hyväksytty,1.1 2025_101_215,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp",Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_216,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Rouva puhemies! Ministeri tässä viittasi tulevaisuuteen ja siihen, kuinka MFF elikkä tämä EU:n budjettiesitys on tullut ja kuinka se ennakkovaikuttaminen siihen on juuri meneillään. Niinhän se on, että ennakkotietojen mukaan tässä uudessa CAPissa elikkä maatalouspolitiikkaan liittyvässä rahoituskehyksessä kansallista joustavuutta ollaan lisäämässä. Käytännössähän se tarkoittaa sitä, että myös kansallista rahoitusta tullaan ehkä tarvitsemaan lisää, etenkin kun näyttää siltä, että ennakkotietojen mukaan maatalouden leikkaukset tukiin olisivat jopa 20 prosenttia. Kaikki me tiedämme, mikä Suomen taloudellinen tilanne on, ja näyttää todella huonolta sen suhteen, että pystyisimme kansallisesti nostamaan tukia tätä 20:tä prosenttia. Täällä on viitattu kaupan voimaan. Viime vuonna pelkästään kolme suurinta ruokakauppaketjua tekivät voittoa 1,2 miljardia, ja kyllähän se niin on, että sitä tasapainoa pitää hakea sieltä kaupan puolelta. Julkisella tuella emme siis yksin voi maataloutta Suomessa pelastaa. Mutta tämä ennakkovaikuttaminen on nyt kaikkein tärkeintä ja ensiarvoisen tärkeää. Kun viittasitte tässä tähän tukipolitiikkaan, niin nythän sitten vaikutetaan siihen, että jatkossa ne tuet myös aidosti osuvat sinne tuottajille. Aiotteko pitää tästä huolen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-10-23T18:34:23,2025-10-23T18:35:50,Hyväksytty,1.1 2025_101_217,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp",Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_218,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Elomaalle hyvästä keskustelualoitteesta. Kotimainen ruoka turvaa huoltovarmuuden. Viime aikoina olemme nähneet huolestuttavia merkkejä siitä, mitä tapahtuu, kun kotimainen maatalous ja tuottajahinnat eivät ole riittävät. Lihahyllyt ammottavat tyhjyyttään yhä useammassa kaupassa, ainakin pääkaupunkiseudulla. Syynä ei ole niinkään kysynnän puute vaan se, että yhä useampi suomalainen viljelijä on pakotettu lopettamaan, koska tuottajahinta on niin matala. Suomi tarvitsee vahvaa maataloutta jo huoltovarmuudenkin vuoksi. Tarvitsemme liha- ja kasvistuotantoa, joka on läheltä, puhdasta ja vastuullista. Perussuomalaisena kansanedustajana pidän tärkeänä, että kotimaiselle ruuantuotannolle annetaan sille kuuluva arvo. Tuottajille on maksettava reilu hinta, ja tässä on päätöksenteon lisäksi suuri vastuu kaupoilla. Ilman maataloudesta huolen pitämistä meillä ei ole enää lähitiloja, ei lihantuotantoa eikä huoltovarmuutta. Erityisen ikävää on se, että monissa kouluissa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa ajetaan ideologisesti värittynyttä kasvispainotteista linjaa. Kouluruokailussa on palattava siihen, että tarjoillaan monipuolisesti kotimaista lihaa, kalaa ja kasviksia. Suomalainen maatalous kaipaa arvostusta ja ennen kaikkea reilua korvausta tehdystä työstä. Maatalousyrittäjät tekevät työtään 24/7 arkena ja pyhänä ja ovat joutuneet olemaan epävarmoina tukien varassa. Tuottajahintojen tulisi olla sillä tasolla, [Puhemies koputtaa] että maatalousyrittäjät tulisivat toimeen omilla tuloillaan. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-10-23T18:35:50,2025-10-23T18:37:23,Hyväksytty,1.1 2025_101_219,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp",Edustaja Viljanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_220,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Arvoisa rouva puhemies! Täällä on useaan kertaan todettu, että hallitus ei ole kohdistanut leikkauksia viljelijöiden tukitasoihin. Se on totta, ja kiitos siitä. Hallitus on nyt linjannut, että se laajentaa korvauskelpoisuuksia, jonolistoja puretaan, nuorille kohdennetaan uusia korvauskelpoisuuksia itäisen Suomen kuuden maakunnan alueelle. Samassa yhteydessä on todettu, että tämä ei tule vaikuttamaan muiden viljelijöiden tukitasoihin ja että nämä laajennukset otetaan säästyneistä varoista. Nyt kun budjettikirjassa kuitenkin maatalouden pääluokkaan ja sektoriin yleensä kohdistuu leikkauksia, vaikka tukitasoihin suoranaisesti ei, niin kysyisinkin nyt arvon ministeriltä: kuinka paljon näitä säästyneitä varoja sektorilla on olemassa, ja mitä kaikkia uusia avauksia tai nykyisten päätösten laajennuksia meidän on lupa odottaa näihin säästyneisiin varoihin nojaten?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2025-10-23T18:37:23,2025-10-23T18:38:32,Hyväksytty,1.1 2025_101_221,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp",Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_222,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Arvoisa puhemies! Ruokavienti on Suomessa ollut vuosikaudet aika heikkoa, ihan Euroopan heikointa. Se, että viennin kasvu auttaisi alkutuottajaa — ja siihen hallitus käsittääkseni pyrkiikin — on hyvä asia. Meidän pitäisi nostaa ruuan arvostusta. Me ollaan niin totuttu siihen, että me saadaan puhdasta, hyvää, kotimaista ruokaa, mutta sitä arvostusta pitäisi nostaa. Kouluruokaa tarjotaan, sehän on ihan ainutlaatuinen asia. Monessa maassa on eväät koululaisilla, ja meillä tarjotaan kaikille koululaisille ruokaa. Sehän on valtavan hieno asia. Sitten sellainen asia vielä, että tänä päivänä, kun tuottajilla on pääosin aika paljon näitä paineita kannattavuudessa ja sitten kovat velat päällä, se tuottajien syyllistäminen on huono asia jaksamisen kannalta. Tämä Välitä viljelijästä on osoittautunut todellakin hyväksi, että siihen voi sitten tukeutua, niin että jos ministeri siitäkin puhuisi. Menen myös Somerolle maanantaina, siellä on kriisikokous viljanviljelijöille. Minä vielä kiitän ministeriä ja kaikkia teitä, jotka olette täällä tänään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-10-23T18:38:32,2025-10-23T18:39:52,Hyväksytty,1.1 2025_101_223,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp",Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_224,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Arvoisa puhemies! Minäkin kiitän edustaja Elomaata siitä, että voidaan täällä suomalaisesta ruuantuotannosta keskustella. Kiitos myös ministerille siitä, että nostitte tämän kansallisen ruokastrategian tähän keskusteluun. Se on suomalaisen ruuantuotannon kannalta, ajattelen, ihan keskeinen, ohjaava dokumentti. Vetoankin vielä, että katsotte siinä rohkeasti tulevaisuuteen ja asetatte konkreettiset tavoitteet siirtymälle kohti kasvipohjaista tuotantoa. Tämmöinen selkeä linjaus ohjaisi osaltaan maataloustuotannon uudistamista kestävämpään suuntaan. Kiertotalouskin tuli mainittua ministerin puheessa. Sen edistäminen on maatalouden kestävyyden kannalta keskeistä ja lisää myös omavaraisuutta vähentämällä riippuvuutta fossiilisista lannoitteista. Seuraava CAP-uudistus on tosiaan tärkeä, ja siinä tulisi pyrkiä tulosperusteisuuteen ja pitää tiukasti myös nämä ympäristötoimet vahvasti tukiperusteissa mukana. Kysyisinkin vielä ministeriltä: miten varmistatte, että tukipolitiikka ohjaa jatkossa vähentämään vesistö‑ ja ilmastopäästöjä osana kestävää ruuantuotantoa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-10-23T18:39:52,2025-10-23T18:41:04,Hyväksytty,1.1 2025_101_225,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp",Edustaja Kangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_226,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Antti,Kangas,Kansanedustaja,PS,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Arvoisa rouva puhemies! Arvon ministeri! Tässä on vielä pari asiaa, mihin haluaisin vastauksen. Yksi on tämä edustaja Viljasen esiin nostama kadmiumraja. Itse kadmiumraja ei sinänsä ole niinkään suuri ongelma, mutta meillä ei ole keinoja mitata kadmiumia lannoitteista riittävällä tarkkuudella, mikä johtaa siihen, että me joudutaan tuomaan Suomen rajaa jopa 20 prosenttia alemmalla kadmiummäärällä olevia lannoitteita, ja tämä johtaa meillä kohtuuttomaan lannoitehinnoitteluun. Onko tälle asialle tehtävissä jotain? Toinen on sitten julkiset hankinnat. Tämä talo tässä reguloi voimakkaasti suomalaista maataloutta epätehokkaampaan suuntaan kuin keskimäärin EU:ssa, mutta samalla myös julkiset hankinnat hankkivat juuri sieltä, mistä halvimmalla saa, eivätkä sieltä, missä tuotanto on vastuullista. Onko tälle asialle tehtävissä jotain, ja onko ehkä kenties joitain toimenpiteitä jo meneillään, sillä tilanne on tällä hetkellä kestämätön? Ei voi vaatia tiukempaa tuotantomoraalia ja samalla hankkia surkeammista olosuhteista tavaraa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Antti Kangas,1535,2025-10-23T18:41:04,2025-10-23T18:42:15,Hyväksytty,1.1 2025_101_227,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp",Edustaja Jukkola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_228,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Itsekin haluan kiittää edustaja Elomaata tärkeän keskustelun järjestämisestä ja avaamisesta tähän. Täällä on ollut hyviä puheenvuoroja alan tulevaisuudesta ja kannattavuudesta. Itsekin nostan vielä ruokaviennin, mistä on paljon tässä puhuttu, että meillä on siinä kyllä todella iso potentiaali. Meillä on osaamista, meillä panostetaan tuotekehitykseen, ja nyt ne innovaatiot, mitä meillä on, pitää vain saada täältä rohkeasti maailmalle. Siinä tarvitaan kyllä myös meidän yrityksiltä sitä tahtotilaa. Täällä avataan kyllä latua viennille, mutta nyt sitten rohkeasti mukaan, ja onhan meiltä hyvin lähtenyt. En myöskään näe, että tässä on mitään vastakkainasettelua siitä, ovatko nämä kasviproteiineja tai eläinperäisiä tuotteita tai jopa alkoholituotteita — nehän lasketaan elintarvikevientiin. Kysyisinkin vielä ministeriltä alkoholiviennistä: onko siinä meillä minkälaiset tulevaisuudennäkymät? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-10-23T18:42:15,2025-10-23T18:43:39,Hyväksytty,1.1 2025_101_229,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp",Edustaja Östman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_230,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos valiokunnan puheenjohtaja Elomaalle erittäin asiallisesta ja rakentavasta keskustelualoitteesta. Samalla totean kyllä sen, että kiitos myöskin opposition edustajille erittäin asiallisesta keskustelusta. Se on harvoin, kun me kykenemme käymään näin hyvää ja rakentavaa keskustelua. Se vain osoittaa sitä, että tämä asia on tärkeä meille kaikille. Se on tärkeä asia myöskin kaikille suomalaisille. Jos ajattelemme sitä, että tällä hallituskaudella olemme joutuneet sopeuttamaan kymmenen miljardin edestä — samanaikaisesti kun varjeluksessa on ollut puolustusmenoja, sisäisestä turvallisuudestakaan ei ole leikattu eikä myöskään opetuksesta juurikaan — niin se on saavutus sinällään, että olemme pystyneet pitämään nykyiset tukitasot samalla tasolla kuin aikaisemmin. Toisaalta en muista minun urani aikana, että viljelijät olisivat välttämättä peräänkuuluttaneet lisää tukea, vaan se, mitä he ovat halunneet, on reilummat markkinat ja parempi hinta kuin mitä jäisi sille tuottajalle. Sen takia olisi nyt äärimmäisen tärkeää, että me saadaan tämä elintarvikemarkkinalaki kakkonen eteenpäin. [Puhemies koputtaa] Haluaisin kuulla vielä ministeriltä, miten se menee aikataulullisesti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-10-23T18:43:39,2025-10-23T18:45:03,Hyväksytty,1.1 2025_101_231,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp",Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_232,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Kiitoksia, rouva puhemies! Ja kiitoksia edustaja Elomaalle mielenkiintoisesta keskustelualoitteesta. Me tiedämme kasvu‑ ja kuiviketurpeen merkityksen maataloudelle ja ruuantuotannolle. Sen sijaan turvepohjaisista biostimulanteista on puhuttu paljon vähemmän. Biostimulantit ovat aineita, jotka auttavat kasvia ottamaan ravinteita, kestämään stressiä ja kasvamaan paremmin ilman, että ne ovat varsinaisia lannoitteita tai torjunta-aineita. Biostimulanteilla saadaan vähemmästä peltoalasta enemmän satoa. Turvepohjaiset biostimulantit voivat olla yksi käytännöllinen työkalu ruuantuotannon edellytysten vahvistamiseksi ja maatalouden tuottavuuden parantamiseksi. Kun lannoitteiden hinnat vaihtelevat ja sää on arvaamaton, jokainen prosenttiyksikkö lisääntynyttä ravinnekäytön tehokkuutta merkitsee viljelijän kassavirralle paljon. Turvepohjaisten biostimulanttien avulla voidaan nostaa kotimainen turveraaka-aine korkeampaan jalostusasteeseen ja luoda uutta liiketoimintaa maaseudulle. Nyt pitää huolehtia siitä, että turvealaa ei enää ajeta alas vaan sen kaikki mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-10-23T18:45:03,2025-10-23T18:46:21,Hyväksytty,1.1 2025_101_233,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Vielä edustaja Hopsu ja sen jälkeen ministerin vastauspuheenvuoro, ja sitten meillä on aika käytetty, joka on tähän varattu. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_234,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Kasvipohjaisen ruuan tukeminen merkittävästi nykyistä voimakkaammin olisi panostus maatalouden ja ravinnon ympäristökuorman merkittävään laskuun. Se olisi myös panostus maatalouden kasvuun, terveyteen ja eläinten hyvinvointiin. Voi ajatella niin, että tämmöisen ruokamurroksen tekeminen ja tukeminen on maatalouden tulevaisuutta. Se on sitä Euroopassa, Suomessa mutta myös globaalisti. Se on juuri sitä, missä suomalaisella maataloudella voi olla uutta potentiaalia, ja se on myös taloudellisesti järkevää. Viime kaudella aloitettiin tämmöistä ilmastoruokaohjelmaa ja sen valmistelua. Onko mahdollista, että tämä ohjelma voisi tällä kaudella edetä? Myös eläinsuojelukysymykset ovat tärkeä osa vastuullista maataloutta, ja eläinten jalostamisessa niiden hyvinvointi tulisi turvata. Siipikarja on kaikista heikoimmassa asemassa eläinten hyvinvoinnin valvonnan ja lainsäädännön näkökulmasta. Olisin kysynyt, minkälaista edistystä tähän ministeri olisi tuomassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-10-23T18:46:21,2025-10-23T18:47:36,Hyväksytty,1.1 2025_101_235,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Sitten ministeri Essayah, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_236,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,"Keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta>>>Keskustelualoite KA 32/2024 vp","Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Todella haluan myös omasta puolestani kiittää tästä vahvasta tuesta suomalaiselle ruokaketjulle ja myöskin suomalaisille alkutuottajille. On hienoa, että tällaista keskustelua tässä hengessä tässä salissa käydään. Muutamiin kysymyksiin vastauksia: Täällä useampi nosti esille lannoitteisiin, muun muassa tähän kadmiumrajaan, liittyviä kysymyksiä. Meillä on tulossa nyt ravinnekierrätyksen ja myöskin lannoitteitten omavaraisuuden tiekartta, ja tämä on varmasti sellainen asia, jota siinä yhteydessä on syytä tarkastella. Sitten täällä useampi nosti esille myöskin nämä turpeeseen liittyvät kysymykset. Tästäkin on hyvä tietää, että meillä myöskin kasvu- ja kuiviketurpeen osalta, joka kuuluu meidän ministeriöön — energiaturve kuuluu sinne työ- ja elinkeinoministeriön puolelle energia-asioihin — tammikuussa muistaakseni valmistuu Luken tuottama tutkimus. Tässähän on tärkeätä, kun katsotaan tätä kasvu- ja kuiviketurvetta, että tällä hetkellä se ongelma on, että sen päästökertoimia lasketaan samalla tavalla kuin lasketaan energiaturpeessa, ja se asettaa sen epäedulliseen asemaan. Tämähän on taas kysymys, joka vaatii vähän EU-vipuvartta. Olemme tässä oikeastaan Latvian ministerin kanssa löytäneet toisemme, ja olemme järjestämässä tästä myöskin tilaisuutta tuolla EU-puolella, ja pyrimme vaikuttamaan siihen, että hyvänen aika, nämä ovat kuitenkin aivan eri tuotteita ja niitten vaikkapa jatkokäyttö on aivan toisenlainen, ja siinä mielessä pitäisi tämä myöskin huomioida sitten näissä päästökertoimissa. No, sitten täällä edustaja Oinas-Panuma, joka on jo tainnut lähteäkin salista, nosti esille nämä poronhoidon kysymykset. Poronhoitolaki on varmaankin ensi viikolla tulossa valtioneuvoston istuntoon, elikkä siinä asiassa ollaan etenemässä ja niitä huolia, mitä edustaja nosti tuossa kesällä esille, on hyvin siellä huomioitu. Sitten täällä useampi, paitsi hän myös muistaakseni edustaja Aittakumpu, nosti esille nämä tilateurastukseen liittyvät kysymykset. Nyt on kyllä niin, että tilateurastuksessa me on tehty kaikki ne helpotukset, mitkä EU-lainsäädäntö vain pystyy ja sallii. Tosiasia on, että ilman lihantarkastusta Suomessa ei kyllä lihaa voida saattaa markkinoille, ja se on vain yksinkertaisesti elintarviketurvallisuuskysymys. Siinä mielessä, jos sellaisia ajatuksia on, niin tässä asiassa tämä lihantarkastus on pakollinen. Sitten täällä muistaakseni edustaja Viljanen kysyi liittyen näihin maatalouden korvauskelpoisuuksiin. Elikkä siis kyllähän maataloussektorillekin on kohdistunut leikkauksia. Meillä muun muassa hallinnosta on leikattu, ihan niin kuin varmasti kaikkien muidenkin ministeriöitten kohdalla on käynyt, mutta me olemme tosiaan pystyneet ruokaa tuottavan maatalouden pitämään leikkausten ulkopuolella, ja kehyksen sisällä on pystytty tekemään näitä toimenpiteitä. Eli siinä mielessä voi sanoa, että keneltäkään ei ole viety, kun on pystytty tekemään niitä tärkeitä kohdennuksia. Itse pidän todella tärkeänä sitä, että kun puhutaan huoltovarmuudesta ja ruuantuotannon tulevaisuudesta, niin nuorille aloitteleville viljelijöille on pystytty nyt antamaan tätä korvauskelpoisuutta ja myöskin näille itäisen Suomen kuudelle maakunnalle, koska olen ollut tuolla EU-pöydissäkin keskustelemassa siitä, millä tavalla nämä raja-alueitten tilanteet pystytään hoitamaan koko EU:n alueella. On selkeästi nähty, miten paljon heikommassa tilanteessa siellä ollaan. Suomessa se näkyy muun muassa pellon hinnan romahtamisena, vakuusarvojen romahtamisena, eli mahdollisuudet niillä alueilla ovat selkeästi tällä hetkellä huomattavasti heikommat. Edustaja Östman kysyi aikataulusta elintarvikemarkkinalain puolelta, ja kiitos muuten vahvasta tuesta tälle laille, joka on eduskuntaan tulossa. Viikolle yhdeksän se pitäisi saada, elikkä sitten kun eduskunta on viettänyt istuntotauon, niin sen jälkeen aika pian pääsisi tekemään töitä sen parissa, kun on saatu lausuntokierrokset tehtyä. Sitten täällä edustaja Kangas nosti esille hankinnat. Tässä voi sanoa, että vastuuta on tässä talossa mutta myöskin jokaisella hyvinvointialueella ja kunnanvaltuustossa. Siellä pitää tehdä ne poliittiset hankintastrategiat, joissa määritellään, että meidän kunnassa, meidän hyvinvointialueella hankitaan lähellä tuotettua — tehdään sellaiset kriteerit, joilla pystytään suosimaan sitä omaa paikallista tuotantoa. Sitä kautta se on mahdollista. Nythän hankintalakiin on tulossa selkeästi juurikin tämä huoltovarmuustekijä mukaan, joka mahdollistaa sitten hyvinvointialueilla ja kunnissa tämäntyyppiset strategiset valinnat, jotka ovat todella tärkeitä. Sitten vielä täällä edustaja Elo nosti esille tämän vesiensuojelukysymyksen — maatalouden kohdalla tärkeä kysymys. Mehän juuri tässä CAP-muutoksessa nostettiin näitten suojakaistojen tukea. Tämähän on tärkeää, jotta todellakin meillä pystytään sitten myöskin meidän vesistöistä pitämään hyvä huoli. Edustaja Hopsu nosti nämä kasvipohjaiset tuotteet, ja näissähän meillä on palkokasvien kohdalla tapahtunut hyvää kasvua. Erityisesti herne on ollut sellainen, jossa meillä on ollut varsin nopeaa kasvua. Mutta totta kai valkuaisomavaraisuudessa meillä on edelleenkin parantamisen varaa, ja se on tietysti tärkeää. Tässä ei pidä unohtaa myöskään kalan kautta tulevaa valkuaista. On sanottu, että kalahan on se ilmastoystävällisin valkuainen, ja se on myöskin meidän hyvä muistaa. Sitten vielä tähän EU-vaikuttamiseen: Elikkä todellakin nyt tulevassa CAPissa, siinä pohjaesityksessä, on ollut tämä noin 15 prosentin leikkuri, mutta niin kuin meillä maatalouskomissaari Hansen on moneen kertaan sanonut, tämä on pohja ja siitä lähdetään neuvottelemaan. Totta kai tämä on ollut tämmöinen läpileikkaava, [Puhemies koputtaa] eli kaikille jäsenvaltioille tämä tilanne on ollut ihan samanlainen, mutta tämä on selkeää, että kaikki maatalousministerit ympäri Eurooppa ovat ilmaisseet, että tämä ei käy, tämä rahoituksen taso ei ole hyvä. Koska samanaikaisesti tiedämme, että komission esityksessä on huomattavan suuri budjettilisäys koko muuhun budjettiin, niin miksi sitten juuri maatalouden, joka on varmaan tämänkin salin mielestä siellä huoltovarmuuden ja turvallisuuspolitiikan ytimessä oleva asia, pitäisi tässä olla kärsijänä? [Puhemies koputtaa] Mutta kiitoksia todellakin tästä hyvästä, rakentavasta keskustelusta, ja jatkamme aiheen ympärillä yhteistyössä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-10-23T18:47:37,2025-10-23T18:54:23,Hyväksytty,1.1 2025_101_237,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle sivistysvaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa. Edustaja Strandman.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_101_238,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyseessä on pääosin tekninen esitys, mutta sillä on merkitystä käytännön arjessa. Hallitus haluaa selkeyttää kotoutumislakia ja viranomaisten toimintaa, jotta kotoutumiskoulutus ja siihen liittyvä kielitaidon arviointi toimisivat sujuvammin. Opetushallituksen rooli kielitaidon päättötestauksessa tuodaan nyt selkeästi lakiin, vaikka se on jo käytännössä heidän tehtävänsä. Tämä parantaa tiedonkulkua ja mahdollistaa sen, että koulutusta voidaan kehittää jatkossa entistä paremmin tosiasioiden pohjalta. Lisäksi esityksessä säädetään tarkemmin siitä, miten viranomaiset saavat tietoa kotoutumisen etenemisestä. Tämä helpottaa esimerkiksi sitä, että kunnat saavat oikeat tiedot silloin, kun maahanmuuttaja ohjataan kuntaan asumaan. Tavoitteena on, että kotoutumisen seuranta ja asiakastietojärjestelmän ylläpito toimivat järkevästi ja tukevat viranomaisten työtä. Esityksessä päivitetään myös lakiviittaus perusopetuksen tukeen, jotta kunnat voivat jatkossakin saada korvauksia esimerkiksi kansainvälistä suojelua saaville lapsille tarjottavista tukitoimista. Tämä on tärkeää, jotta lasten koulunkäynti ja tuki eivät jää byrokratian jalkoihin. Suomen kieli on meidän äidinkielemme. Siksi kielitaidon päättötestaus on hyvä tapa selvittää, kuinka hyvin maahanmuuttajat pystyvät sijoittumaan Suomeen sekä aloittamaan täällä uutta elämää. Tässä suomen kielen osaaminen on siis tärkeässä roolissa jo työskentelemisen ja Suomeen sitoutumisen kannalta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+5.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-10-23T18:54:52,2025-10-23T18:56:58,Hyväksytty,1.1 2025_101_239,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2025 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_240,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on tosiaan muutos kotoutumisen edistämistä koskevaan lakiin. Kotoutumisessa onnistuminen on ensiarvoisen tärkeää ennen kaikkea tänne elämäänsä rakentamaan tuleville ihmisille mutta myös Suomen talouden kestävyydelle. Tänä vuonna voimaan astunut kotoutumislaki siirsi kokonaisvastuun kotoutumisesta valtiolta kunnille. Valtiolla on nyt velvollisuus huolehtia siitä, että kunnilla on edellytykset tämä vastuu kantaa. Hallitus on kuitenkin päättänyt toistuvasti leikata kotoutumisesta. Kun kuntien talous on muutenkin tiukalla, niin tämä johtaa pahimmillaan siihen, että kotoutumispalveluista joudutaan karsimaan tai hakemaan puuttuvia euroja muualta, mikä kunnissa käytännössä tarkoittaa opetusta ja varhaiskasvatusta, joihin suurin osa kuntien rahoista tällä hetkellä menee. Tämä ei ole vastuullinen suunta. Nyt käsittelyssä olevaan kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamiseen liittyen haluan korostaa myös sitä, että kotoutumisen onnistumisen kannalta keskeistä on, että kotoutumiskoulutus on vaikuttavaa. On tiedossa, että kotoutumiskoulutukseen osallistuneet maahanmuuttajat eivät aina saavuta tässä koulutuksessa jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta riittävää kielitaitoa. Oppimiseen vaikuttaa toki koulutukseen osallistuvan motivaatio, mutta merkitystä on myös sillä, toteutetaanko koulutus riittävän laadukkaasti. Tässä salissa käsitellään huomenna edustaja Inka Hopsun tekemää lakialoitetta, jossa ehdotetaan säädettäväksi kotoutumiskoulutuksen laatukriteereistä, kuten opettajien kelpoisuusehdoista, ihan lain tasolla. En silloin pääse tätä asiaa käsittelemään, niin nostan nyt muutaman huomion siitä. Kotoutumiskoulutuksen vakavimmat ongelmat tosiaan johtuvat valtakunnallisten laatukriteerien puuttumisesta ja kilpailutuksen mahdollistamasta hinnan polkemisesta, eli pitäisi kaikin toimin pystyä varmistamaan, että annettu koulutus on laadukasta. Hallituksen toimet leikata kotoutumiskoulutuksen rahoitusta ja rangaista kepillä maahan muuttaneita kiristämällä kielitaitovaatimuksia oleskeluluvan edellytyksenä eivät ole vastauksia maahan muuttaneiden kielitaidon parantamiseen, vaan ne ratkaisut löytyvät kotoutumiskoulutuksen laadusta huolehtimisesta ja siihen panostamisesta. Niinpä toivonkin, että tämä edustaja Inka Hopsun lakialoite voidaan täällä eduskunnassa ottaa huomioon ja käsitellä tämän nyt käsittelyssä olevan hallituksen esityksen yhteydessä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+5.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-10-23T18:57:02,2025-10-23T18:59:51,Hyväksytty,1.1 2025_101_241,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2025 vp,Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_101_242,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kotoutuminen on ollut puheenaihe tällä kaudella myös erityisesti, ja juuri niin kuin tässä edellisessäkin puheenvuorossa tuli ilmi, juuri sen vuoksi, että siitä on tämä hallitus leikannut. On aivan selvää, että me olemme viimeisien vuosikymmenien aikana Suomessa tehneet virheitä tässä kotoutumisessa, emmekä ole mahdollistaneet emmekä vaatineet riittävästi sitä, että kieltä opittaisiin. Mutta nimenomaan esimerkiksi viime aikoina totta kai ukrainalaiset ovat olleet iso ryhmä, ja kotoutumiseen olisi tarvinnut heidänkin osaltaan panostaa paljon enemmän. Meillä on olemassa myös mahdollisuuksia, joita ei tarvitse viedä lakiin, eivätkä ne vaadi edes lisää rahaa, ja ihmettelenkin, miksi nämä asiat eivät edisty. Meillä on esimerkkejä kunnista, joissa maahanmuuttajavanhemmat saavat osallistua esimerkiksi ala-asteella koululuokkiin äidinkielen ja matematiikan tuntien aikana opetuksen kuuntelemiseen. He eivät saa osallistua siihen opettamiseen, mutta he saavat olla kuuntelemassa. Nämähän ovat niitä erinomaisen hyviä keinoja ottaa niitä ihmisiä mukaan tähän, ja he pystyvät sen jälkeen vaikka opettamaan ja auttamaan läksyjen tekemisessä näitä maahanmuuttajalapsia sitten siellä kotonaan. Meillä olisi todella paljon tällaisia hyviä esimerkkejä jo olevista käytännöistä eri kunnissa, ja toivoisin, että niistäkin voitaisiin enemmän keskustella ja niitä enemmän viedä muihinkin kuntiin. Nimenomaan tämä, mistä edustaja Elokin sanoi, tämä koulutuksen laatu, on kyllä ihan avainasemassa siinä, että ei anneta nyt yksityisille markkinoille sitä tukea, jos ei voida pitää samaan aikaan huolta siitä, että koulutus on laadukasta ja vaikuttavaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+5.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-10-23T18:59:51,2025-10-23T19:01:57,Hyväksytty,1.1 2025_101_243,101/2025,2025-10-23,16.00,19.33,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Tämä tuntuu hassulta, kun ei ole yhtään puheenvuoroa, mutta kun tämä on puhemiesneuvoston päätös, että näin toimitaan, niin se on tässä salissa sanottava.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_102_1,102/2025,2025-10-24,13.00,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 21/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. — Keskustelu. Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_102_2,102/2025,2025-10-24,13.00,13.30,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän lakialoitteessa kotoutumisen edistämisestä annettuun lakiin lisättäväksi säännöksiä, joilla säädettäisiin keskeisimmistä kotoutumiskoulutuksen laatukriteereistä laintasoisesti. Tiedämme, että nykyisellään kotoutumisessa Suomeen on haasteita ja esimerkiksi maahanmuuttajien työllisyys ei ole yhtä korkeaa kuin monissa Euroopan maissa. Sen sijaan, että vain syyttelisimme maahanmuuttajia tästä, pitäisi analyyttisesti katsoa, mikä järjestelmässämme ei toimi. Yksi hyvin tiedossa oleva haaste on liian vähäinen kielikoulutuksen tarjonta. Jonot ovat pitkiä, ja koulutukseen voidaan ohjautua jopa vasta kymmenen maassa vietetyn vuoden jälkeen. Myös koulutuksen epätasainen laatu haastaa kielen oppimista. Kieltä voi olla mahdotonta oppia, jos opetus ei ole kohdallaan, vaikka motivaatio olisi. Me kannamme huolta kotoutumisen ongelmista, ja tässä lakiesityksessä on konkreettinen parannuskeino tilanteeseen koulutuksen laatua vahvistamalla. Lakiehdotuksessa ehdotetaan, että jatkossa opetusta tulisi antaa vain kelpoisten opettajien toimesta ja kotoutumiskoulutuksen tuottajan tulisi noudattaa voimassa olevia opetusalan työehtosopimuksia. Opinto-ohjaajia ja erityisopettajia pitäisi olla kaikissa kotoutumiskoulutusta antavissa oppilaitoksissa siten, että jokaisella opiskelijalla olisi mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta ja tarvitsemaansa opiskelun tukea. Oppilaitoksen tulisi täyttää lakisääteiset suunnitteluvelvoitteensa, ja heidän olisi kuvattava kirjallisesti, miten yhteydet muihin palveluihin ja työelämään on järjestetty. Koulutuksen tuottajalla tulisi olla koulutukseen soveltuvat tilat hallinnassaan ja kuntien arvioitavana koulutushankintamenettelyn aikana. Arvoisa puhemies! Kotoutumiskoulutuksen vakavimmat ongelmat johtuvat valtakunnallisten laatukriteerien puutteesta ja kilpailutuksen mahdollistamasta vaihtelusta ja hinnan polkemisesta. Työ- ja elinkeinoministeriön alaista kotoutumiskoulutusta voivat järjestää koulutuksen järjestämisluvan alaiset oppilaitokset tai yksityiset yritykset. Nykyinen kilpailutukseen perustuva kotoutumiskoulutuksen järjestämismalli ei kuitenkaan toimi. Jo vuonna 2016 OECD:n selvityksessä todettiin, että maahanmuuttajat eivät saavuta kotoutumiskoulutuksessa jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta riittävää kielitaitoa. Kotoutumiskoulutukseen kuuluvaan kielikoulutukseen osallistuneista yli neljä viidestä ei saavuttanut sellaista kielitaidon tasoa, joka vaadittaisiin ammatillisessa koulutuksessa. Valtiontalouden tarkastusvirasto suoritti vuonna 2018 kotoutumiskoulutuksia koskevan tarkastuksen, jossa havaittiin tämä sama, eli kotoutumiskoulutuksissa tavoitteena olevaa kielitasoa ei useinkaan saavuteta. Tilanne ei ole valitettavasti muuttunut. Aiemmin kotoutumiskoulutusta järjestettiin ely-keskusten kilpailuttamana ostopalveluna. Ely-keskuksilla ei ollut valtakunnallisesti yhteisiä laatu- ja hintakriteerejä koulutuksen kilpailutukseen. Hintakriteeri painottui tämän vuoksi, laatu muuttui vaihtelevaksi, ja koulutuksen toteuttamisen hintaa poljettiin myös näin alaspäin. Kilpailutuksia voittivat koulutusta halvalla tarjoavat yksityiset toimijat, koska koulutuksen järjestämisluvan alaisten toimijoiden oli samalla hinnalla vaikea toteuttaa koulutusta laadukkaasti. Myöskään pätevä henkilöstö ei aina näissä kilpailutuksissa siirtynyt uusille koulutuksen järjestäjille, ja osaamisen karttuminen kokeilujen ja testatun perusteella ei toteutunut, ja tilanne on yhä sama. Vuoden 25 alusta kilpailutusvastuu siirtyi kunnille ja kuntayhtymille. Näillä on ely-keskuksia vielä merkittävästi huonommat resurssit sosiaalisesti vastuullisten hankintasopimusten ja kilpailutusten laatukriteerien vahvistamiseen. Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä kaikilla koulutusta tarjoavilla oppilaitoksilla on lain mukaan oltava opetussuunnitelman perusteisiin pohjautuva oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma. Hintakilpailun aiheuttamien vakavien laatupoikkeamien vuoksi tämä ei kuitenkaan yksin riitä takaamaan kotoutumiskoulutuksen laatua. Opetussuunnitelman perusteiden noudattamisen lisäksi kotoutumiskoulutuksen kriteereihin tulisi lisätä se, että koulutusta tarjoavat vain kelpoisuusvaatimuksen täyttävät opettajat, joilla on työehtosopimuksen mukaiset työehdot. Oppilaitoksilla tulisi olla voimassa olevat tasa-arvo- ja turvallisuussuunnitelma sekä yt-lain mukaiset henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat. Oppilaitoksissa tulisi olla opinto-ohjaajia ja erityisopettajia siten, että jokainen opiskelija saa henkilökohtaista ohjausta ja tarvitsemaansa opiskelun tukea. Näiden kriteerien tulisi olla laissa määriteltyjä. Koulutuspalvelujen tuottajalla tulisi olla tilat ja laitteet koulutuksen järjestäjän arvioitavana jo hankintapäätöstä tehtäessä. Tilojen soveltuvuutta arvioitaessa kuntien ja kuntayhtymien tulisi huomioida muun muassa esteettömyys ja turvallisuus. Opiskeluympäristön tulisi tukea yhteiskuntaan ja työelämään integroitumista ja jatko-opintopolkua. Teen tämän lakiesityksen, jossa ehdotetaan, että lisätään — tuleeko nämä pykälät lukea — 26 §:ään uusi 6 momentti ja uusi 26 a § sekä 27 §:ään uusi 4 ja 5 momentti kotoutumiskoulutuksen laatukriteerien säätämiseksi. Varmasti tässä on hallintovaliokunnan lisäksi hyvä sivistysvaliokunnan vähintään lausua asiasta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2025+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-10-24T13:00:57,2025-10-24T13:07:23,Hyväksytty,1.1 2025_102_3,102/2025,2025-10-24,13.00,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 21/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_102_4,102/2025,2025-10-24,13.00,13.30,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen kireä maahanmuuttopolitiikka ulottuu laajasti myös jo Suomessa asuviin maahanmuuttajiin. Kotoutumiseen on tehty useita heikennyksiä, ja samaan aikaan kun kunnille siirrettiin päävastuu kotoutumisen edistämisestä, otettiin kunnilta myös rahat pois tehtävien toteuttamiseksi. Hallitus väittää, että kotouttamistehtävien lainsäädännöllisiä velvoitteita puretaan siten, ettei se heikennä kielikoulutusta, varhaiskasvatuksen tai opetuksen palveluita tai työllisyyttä edistäviä palveluita. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, vaan kunnat jätetään yksin kasvavien velvoitteiden ja niukkenevien resurssien kanssa. Tilanne on erityisen vaikea meillä Uudellamaalla, missä maahanmuuttajien osuus on muuta maata huomattavasti suurempi. Arvoisa puhemies! Hallituksen linjaus keskittää kotoutumiskoulutuksen rahoitus ja vastuu työ- ja elinkeinoministeriölle on vienyt järjestelmää suuntaan, jossa kotoutumiskoulutus nähdään ennen kaikkea työvoimapoliittisena toimenpiteenä, ei osana laajempaa koulutuksen ja osallisuuden kokonaisuutta. Me vasemmistossa katsomme, että kotoutumista tulisi kohdella laajempana kysymyksenä kuin suoraviivaisena työllisyyskysymyksenä ja toimenpiteenä. Kotoutuminen ei ole pelkkää työllistymistä, vaan se on kokonaisvaltainen prosessi, jossa kielitaito, yhteiskunnalliset taidot ja mahdollisuus opiskella sekä osallistua ovat keskeisessä roolissa. Meidän on tavoitettava esimerkiksi kotona lapsiaan hoitavat naiset. Myös hallitusohjelmassa tunnistetaan, että työelämässä aliedustettuja ryhmiä tulisi tukea laajemmin, mutta tuen sijaan hallitus on heikentänyt maahanmuuttajanaisten mahdollisuuksia työllistyä leikkaamalla työvoima- ja kotoutumispalvelujen lisäksi esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan järjestöiltä ja vapaasta sivistystyöstä, jotka ovat keskeisiä palveluntuottajia. Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävä lakialoite pyrkii korjaamaan kotoutumiskoulutuksen vakavia rakenteellisia puutteita. Edustaja Hopsun aloitteessa ehdotetaan, että kotoutumisen edistämisestä annettuun lakiin lisätään säännökset, jotka määrittävät kotoutumiskoulutuksen keskeiset laatukriteerit laintasoisesti. Tämä on välttämätöntä, sillä nykyinen järjestelmä nojaa kilpailutukseen, jossa hinta ratkaisee laadun kustannuksella. Kilpailutusten seurauksena olemme nähneet, että koulutuksia toteuttavat usein halvimman tarjouksen jättäneet yritykset, joiden opetuksen laatu ei aina täytä pedagogisia ja ammatillisia vaatimuksia, joita maahanmuuttajien oppiminen edellyttäisi. Tätä ilmiötä ovat kuvanneet niin OECD:n raportit kuin Valtiontalouden tarkastusviraston selvityksetkin. Kotoutumiskoulutuksen suorittaneet eivät useinkaan saavuta riittävää kielitaitoa jatko-opintoihin tai työelämään, ja tämä on kestämätöntä niin palveluiden tulevaisuuden kannalta kuin inhimillisestikin. Arvoisa puhemies! Lakialoitteessa esitetään, että kotoutumiskoulutusta saavat antaa vain kelpoiset opettajat, opetustoimen ammattilaiset, jotka täyttävät perusopetuslain mukaiset pätevyysvaatimukset. Tämä on peruslähtökohta kaikessa muussakin koulutuksessa, eikä ole mitään syytä, miksi kotoutumiskoulutus olisi poikkeus. Lisäksi aloitteessa esitetään, että koulutuksen tuottajien tulee noudattaa voimassa olevia opetusalan työehtosopimuksia. Tämä on paitsi työntekijöiden oikeuksien myös koulutuksen laadun edellytys. Epävakaissa ja alipalkatuissa olosuhteissa ei synny kestävää opetustyötä eikä pysyvää oppimista. Koulutuksen laatua vahvistetaan myös säätämällä, että jokaisella opiskelijalla on oltava mahdollisuus henkilökohtaiseen ohjaukseen ja tarvittaessa erityisopetukseen. Kotoutujienkin joukossa on monenlaisia oppijoita, henkilöitä, joilla ei ole aiempaa koulutusta, sekä niitä, joilla on korkeakoulutausta. Yksilöllinen tuki on välttämätöntä, jotta jokainen voi edetä. Arvoisa puhemies! Vuoden 2025 uudistusten myötä vastuu kotoutumiskoulutusten kilpailuttamisesta siirtyi kunnille ja kuntayhtymille, jotka ovat usein huomattavasti heikommin resursoituja kuin aiemmat ely-keskukset. Kunnilla ei ole välttämättä osaamista laatia laadullisesti vastuullisia hankintasopimuksia näissä kysymyksissä. Ilman selkeitä laissa määriteltyjä laatukriteereitä olemme vaarassa jatkaa samaa hintakilpailun kierrettä, joka on jo vuosien ajan rapauttanut kotoutumiskoulutusten tasoa. Arvoisa puhemies! Maahanmuuttajilta odotetaan kotoutumista, työllistymistä, opiskelua ja kielitaitoa, mutta samalla palveluita karsitaan ja niiden laatu ei riitä takaamaan sellaista kielitaitoa. Hallitus on uhannut muuttaa kotoutumispalveluita entistä velvoittavammiksi ja niukemmiksi. Jos koulutus ei johda riittävään kielitaitoon tai osallisuuteen, se ei palvele sen paremmin yksilöä kuin yhteiskuntaakaan. Toivon, että tämä lakialoite saa perusteellisen valiokuntakäsittelyn ja myöskin ottaa vakavasti tämän viestin. Kotoutumiskoulutus tarvitsee lakiin kirjattuja laatukriteereitä, jotta voimme varmistaa kotoutumisen tasa-arvon ja laadun kaikkialla Suomessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2025+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-10-24T13:07:24,2025-10-24T13:13:05,Hyväksytty,1.1 2025_102_5,102/2025,2025-10-24,13.00,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 21/2025 vp,"Kiitoksia. — Tulkintani mukaan edustaja Hopsu ei tehnyt muodollista esitystä siitä, että sivistysvaliokunnan tulisi antaa lausunto hallintovaliokunnalle, vaan se oli tarkoitettu enemmän yleiseksi evästykseksi. Onko tämä tulkinta oikea?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_102_6,102/2025,2025-10-24,13.00,13.30,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 21/2025 vp,"Puhemies! Sivistysvaliokuntaan on juuri tullut käsittelyyn kotoutumislakia koskeva esitys kotoutumiskoulutuksen kielitaidon päättötestauksesta, ja tässä juuri pohdiskelin sitä, olisiko myös tämä mahdollista yhdistää sen käsittelyyn. En tiedä, olisiko järkevintä tässä kohtaa tehdä sitten virallinen esitys, jos puhemiesneuvosto voi sitten pohtia sitä, onko tämä mahdollista käsitellä sen yhteydessä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2025+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-10-24T13:13:20,2025-10-24T13:14:04,Hyväksytty,1.1 2025_102_7,102/2025,2025-10-24,13.00,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 21/2025 vp,"Siinä tapauksessa totean, että esitys tarvitsee myös kannatuksen. — Keskustelu jatkuu. — Edustaja Kiljunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_102_8,102/2025,2025-10-24,13.00,13.30,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuulimme tässä kaksi erittäin painavaa puheenvuoroa, jotka koskivat tätä edustaja Hopsun tekemää aloitetta, ja saman tien, kun tässä kerran kannatusta sille tarvitaan, minä tulen kannattamaan tätä esitystä, jonka edustaja Hopsu teki, että myöskin sivistysvaliokunta tästä lausuu ja mielellään tuon asiakohdan yhteydessä, mihin hän teki viittauksen. Eli tässä tulee tämä kannatus teille. Tämä kysymys maahanmuutosta, kotouttamisesta, on eduskunnassa ollut isona, isona, isona teemana jatkuvasti, ja tässäkin keskustelussa varmaan viriää edelleen tämä ilmiö, joka on aidosti suomalaisessa yhteiskunnassa iso. Meillä oli vielä tuossa 90-luvun alussa 20 000 ulkomaalaistaustaista ihmistä, jotka puhuivat äidinkielenään jotain muuta kuin suomea ja ruotsia, ja nyt tällä hetkellä se luku taitaa liikkua jo yli 300 000:ssa, vai onko vieläkin korkeampi. Joka tapauksessa erittäin räjähdyksenomainen muutos siinä, että meillä on taustaltaan vieraskielisiä, ulkomaalaistaustaisia, ihmisiä yhä enemmän Suomessa. Tämä on liikkumisvapautta, tämä on globalisaatiota, maailman pienenemistä. Perheiden jälleenyhdistyminenhän on keskeisin syy tulla Suomeen. Toinen tärkeä syy on tietysti työ, opiskelu, ja sitten myöskin humanitaarinen pakolaissuojelu on siinä yhtenä keskeisenä elementtinä. En mene näihin juurisyihin, mitkä tässä ovat taustalla, olennaisinta on joka tapauksessa se, että meillä on myöskin ongelmia tästä syntynyt. Keskeisin ongelma on tietysti yhteiskuntaan osallistuminen eri muodoissaan, ja se keskeisin, suurin haaste aina näissä asioissa on kielitaito. Tuleminen osaksi suomalaista yhteiskuntaa edellyttää kielitaitoa, osallistuminen työelämään edellyttää kielitaitoa ja sosiaalistuminen kaikissa muodoissaan edellyttää kielitaitoa. Tällä kotouttamiskoulutuksella pyritään nyt nimenomaan vahvistamaan tätä kielitaitoa, ja luonnollisesti tämä oli hälyttävä viesti, minkä edustaja Hopsu antoi tuossa lukusarjana, että kun on tutkittu ja selvitetty tämän kotouttamiskoulutuksen kielitaidon onnistumista, niin neljä viidestä ei saa tästä kotouttamiskoulutuksesta edes sellaisia valmiuksia, jotka mahdollistaisivat ammatillisen jatkokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, joka koulutusmuodoista, jos koulutuksesta puhutaan, on kaikkein simppelein siinä mielessä, että kielitaidolla on vähemmän virkaa kuin esimerkiksi lukiokoulutuksessa tai joissain muissa enemmän älyllistä toimintaa kuin teknistä toimintaa, fyysistä toimintaa edellyttävissä ammattialoissa. Siinä suhteessa tämä on erittäin tärkeää, että hälytyskellot soivat, että jotain vikaa tässä kotouttamiskoulutuksessa on. Edustaja Hopsu ja edustaja Lohikoski molemmat puheenvuoroissaan toivat sen esille, että tämä kilpailutus on järjestetty nyt kohtuuttomalla tavalla, ongelmallisesti, koska hinta ratkaisee eikä opetuksen laatu. Tässä oli keskeisiä ehdotuksia siitä, kuinka tätä opetuksen laatua pystyttäisiin parantamaan. Olen aivan vakuuttunut siitä, että koko sali täällä on samaa mieltä tästä asiasta, että tämän kielikoulutuksen tehostaminen, vahvistaminen, laadukkuuden parantaminen, on keskeinen, keskeinen tekijä, jolla maahanmuuttajaväestö sopeutuu [Puhemies koputtaa] suomalaiseen yhteiskuntaan ja tulee osalliseksi siihen. Varmasti jatkopuheenvuoroissa kuulemme vastaavia kannustavia sanoja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2025+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-10-24T13:14:05,2025-10-24T13:17:23,Hyväksytty,1.1 2025_102_9,102/2025,2025-10-24,13.00,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 21/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vigelius, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_102_10,102/2025,2025-10-24,13.00,13.30,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan puheenvuoroni aluksi kiittää edustajaa, joka tämän lakialoitteen on tehnyt, siitä, että hän omassa esittelypuheenvuorossaan piti hyvin rakentavan puheenvuoron, mihin en aina ole tottunut kotouttamisesta puhuttaessa tässä salissa. Kiitos siitä vihreiden edustajalle. Kuitenkin sitä seuraava puheenvuoro, edustaja Lohikosken puheenvuoro, edusti sitten taas sitä osastoa, mitä olen tottunut täällä kuulemaan, jossa nähdään ikään kuin itseisarvona kotouttamiselle asetettavat velvoitteet ja toisaalta ulkomaalaiselle maahanmuuttajalle, kotoutujalle, asetettavat velvoitteet nähdään jotenkin ikävänä kiusantekona, vihamielisyytenä. Samanaikaisesti tässä puheenvuorossa, jonka Lohikoski käytti, todettiin, että kotouttaminen on yhä enemmän nimenomaan kuntien vastuulla mutta että rahat olisi otettu pois. Meillä ovat nämä keltaiset kirjat täällä omilla pöydillämme. Katsoin täältä nopeasti, että täällä on pääluokka 32, työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala, ja sen alla on tämmöinen kohta kuin 30, valtion korvaukset kotoutumisen edistämisestä, arviomääräraha. Se oli tälle vuodelle 382 155 000 euroa. Ensi vuodelle se ei ole nolla. Ensi vuodelle se on 30 miljoonaa vähempi, mutta siltikin siis 349 744 000 euroa. Se vaikuttaa minusta aika paljon suuremmalta, noin 350 miljoonaa euroa suuremmalta, euromäärältä kuin mitä nolla euroa olisi. Eli kyllä Suomi käyttää edelleen hyvin paljon rahaa kotouttamiseen, mutta on täysin aiheellista miettiä, mitä kaikkea sillä rahalla saadaan vastineeksi. Kotoutuvatko todella tulijat? Saavatko he sellaisen kielitaidon kuin heidän pitäisi saada? Ja erityisesti: saammeko me suomalaiset sille rahalle vastinetta siten, että tänne tulevat ihmiset ja täällä kotoutettavat, julkisilla varoilla kotoutettavat, ihmiset myös integroituvat yhteiskuntaan ja tekevät oman osuutensa? Minusta siihen on syytäkin panostaa, mutta sen panostuksen pitäisi tulla nimenomaan tulijan itsensä toimesta, ei aina vain täältä eduskunnasta ja suomalaisten veronmaksajien rahoilla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2025+3.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-10-24T13:17:23,2025-10-24T13:19:58,Hyväksytty,1.1 2025_102_11,102/2025,2025-10-24,13.00,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 21/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_102_12,102/2025,2025-10-24,13.00,13.30,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 21/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Vigelius tuossa edellä jonkun verran vei sanoja suustani. Olisin itsekin muistuttanut, että katsokaa tätä keltaista, syksyn väreissä olevaa kirjaa tässä pöydällänne. Kyllä siellä kerrotaan, että kotouttamiseen jonkun verran edelleen panostetaan. Nämä kotouttamisen ongelmat ovat olleet tiedossa vuosikymmenten ajan, kuten aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Hopsukin kertoi. Eli nämä heikot tulokset, joita kotouttamisessa nähdään, eivät ole tämän hallituksen aikaansaannoksia, kuten joku muu puhuja mielestäni hieman siihen suuntaan vihjaili. Reilut 25 vuotta sitten aloitin itse työurani maahanmuuttajien parissa, ja minun kokemukseni mukaan kotoutuminen Suomeen oli sitä parempaa, mitä vähemmän osallistuttiin näihin järjestettyihin kotouttamistoimenpiteisiin. Parhaiten kotoutuivat he, jotka menivät töihin ja viettivät myöskin vapaa-aikaa enemmän kantaväestön kuin omien heimolaistensa parissa. Suuria eroja oli nähtävissä myös lähtömaan osalta: siinä, mistä päin maailmaa tultiin, oli valtavia eroja kotoutumisen osalta. En nyt tässä yhteydessä tietenkään mainitse mitään maantieteellistä aluetta nimeltä, ettei taas syytetä ties vaikka mistä. Nyt peruskysymys kuitenkin on sitten se, että jos ja kun nämä kotouttamisen ongelmat ovat vanhoja ja ne ovat olleet havaittavissa jo viime ja toissa vuosikymmeneltä saakka, niin nyt kun katson näitä nimiä, ketkä ovat tämän aloitteen allekirjoittaneet, niin miksi te ette tuoneet tätä viime kaudella hallituksen esityksenä. Miksi se on nyt pitänyt tällaisen lakialoitteen muodossa tuoda? Jos nämä ongelmat kerran olivat olemassa jo silloin, niin silloinhan tämä ongelma olisi nyt jo korjattu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2025+3.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-10-24T13:19:58,2025-10-24T13:22:11,Hyväksytty,1.1 2025_102_13,102/2025,2025-10-24,13.00,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 21/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_102_14,102/2025,2025-10-24,13.00,13.30,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On varmasti niin, että nämä leikkaukset, joita tämä hallitus on tehnyt — minä katsoin, että ainakin 88 miljoonaa on nyt kotoutumisesta leikattu tämän hallituksen aikana, ja se koskee sekä niitä muita palveluita että tätä koulutusta — eivät ollenkaan helpota sitä tilannetta, että nämä koulutukset saataisiin laadukkaasti järjestettyä. No, tämä keskustelu siitä, kuuluuko tästä koulutuksesta vastata työ- ja elinkeinoministeriön tai opetus- ja kulttuuriministeriön, on ollut kanssa pitkä kädenvääntö eri ministeriöiden välillä. Itse näen sen linjan, että koulutuksesta vastaisi se ministeriö, jolla on laadukkaasta koulutuksesta muutenkin vahvaa kokemusta, eli sen kannattaisi se tässä kohtaa hoidettavakseen ottaa, ja myös nämä laatukriteerit olisivat sellaiset, jotka tässä esityksessä ovat, jotka turvaisivat sitä, että siitä koulutuksesta on aidosti hyötyä niille, jotka siihen koulutukseen osallistuvat. Ehkä tässä mahtuu kertomaan vielä esimerkin siitä, että itse aikanaan muutin Espanjaan ja minulla oli mukana pieni lapsi, imeväinen siinä vaiheessa, ja ei ollut mitään tahoa, jonne jättää häntä hoitoon. Niinpä etsin kielikoulutusta, jonne voi osallistua lapsen kanssa. No, se on aika tyypillinen tilanne monella maahanmuuttajalla täälläkin. Ainoa ryhmä, joka löytyi ja jossa sain lapsen kanssa käydä, oli Punaisen Ristin järjestämä kielikoulutus, jossa muut opiskelijat olivat kaikki lukutaidottomia. Siellä toki oppi jonkun verran, koska sattui olemaan hyvä opettaja, mutta onhan se aivan eri tilanne, että se ryhmä olisi kohdennettu sitä lähtötasoa varten, joka opiskelijalla on. Meillä on ihan vastaavanlaisia haasteita, että meidän pitäisi pystyä tarjoamaan lähtötasoa vastaavasti sitä opetusta, kielikoulutusta, ja nämä laatukriteerit ja pätevät opettajat myös mahdollistaisivat sen riittävän tuen, jota opiskelija tarvitsee, jotta opinnot etenevät. Tämä on resurssien hukkaa, jos laadutonta koulutusta tarjotaan. En sano, että kaikki koulutus sellaista olisi, mutta osa on niin huonoa, että siitä näitä hyötyjä ei ole saatavissa, ja nämä tutkimustulokset osoittavat, että jos neljä viidestä kotoutumiskoulutuksen kävijästä ei saavuta kielitaitoa, jolla pärjäisi ammatillisessa koulutuksessa, niin se ei ole riittävä lähtökohta Suomeen integroitumiseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2025+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-10-24T13:22:11,2025-10-24T13:24:48,Hyväksytty,1.1 2025_102_15,102/2025,2025-10-24,13.00,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 21/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_102_16,102/2025,2025-10-24,13.00,13.30,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 21/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Suomen kunnat saivat vuoden 2025 alusta tämän uuden velvoitteen ja päävastuun kotoutumista edistävistä palveluista, ja fakta on se, että samaan aikaan hallitus on leikannut näistä palveluista ja leikkaa lisää myös ensi vuonna. Ei siitä pääse yli eikä ympäri. Hallituksen mielestä 30 miljoonan euron leikkaus ei vaikuta mihinkään, mutta kunnat ja Kuntaliitto ovat toista mieltä. Mitä tulee sitten tähän, mitä äsken käytiin keskustelua siitä, miksi tätä asiaa ei ole korjattu aiemmin, niin hyvä kysymys. Tein tästä viime kaudellakin esityksiä, että tämä kotoutumiskoulutus kuuluisi opetus- ja kulttuuriministeriön alle eikä TEMiin, mutta valitettavasti ei TEMistä löytynyt intoa laskea sitä irti tästä työvoimapolitiikasta ja antaa sitä sinne, missä koulutusta muutoin organisoidaan. Tein sen esityksen silloin, ja sen takia ihan loogisesti kannatan sitä totta kai myös tällä kaudella, vaikka tiedän, että meillä oppositiossa on vielä pienemmät mahdollisuudet saada tätä asiaa esiin. Mutta toivottavasti meillä kaikilla on yhteinen tahto, että kun tällaista koulutusta järjestetään ja siihen resursseja laitetaan, niin olisi järkevää, että se tehdään hyvin, että sillä rahalla saataisiin vastinetta, että koulutetut opettajat opettaisivat ja ei olisi tällaista kilpailutusta, jossa halvin laadusta riippumatta voi ilmoittautua tekijäksi, vaikka siellä ei olisikaan oikeasti pedagogisia kielenopettajia tarjolla vaan joitain muita henkilöitä, jotka nyt vain sattuvat haluamaan itselleen tällaisen tehtävän ja tarjoavat siksi halvempaa hintaa. Tiedän, että monissa oppilaitoksissa tehdään erittäin laadukasta maahanmuuttajien kielikoulutusta, esimerkiksi Uudellamaalla Careeria-ammattioppilaitoksessa, joka toimii Porvoosta käsin, ja siellä Itä-Uudellamaalla heillä on hyvinkin erikoistunutta tähän asiaan. Toivottavasti he eivät jää näistä kilpailutuksista ulos, koska heillä on pätevät opettajat. Olisi suotavaa, että sitten nämä maahanmuuttajat, jotka ensin pitkään odottavat, että pääsisivät sinne kielikoulutukseen, siellä myöskin saisivat pätevää opetusta, ja sen jälkeen heillä olisi edellytykset edetä seuraaviin opintotasoihin. On hyvin ikävää, jos ihmiset ensin jonottavat monta vuotta, että pääsevät kielikoulutukseen, ja sitten se koulutus ei ole lainkaan sellaista, josta sitten sitä taitoa todellisuudessa karttuisi. Silloin se on kaikkien kannalta hukkaan heitettyä aikaa ja rahaa, ja se ei varmaan ole meille yhteiskunnassa ollenkaan järkevä panostus. Tehdään sitten kunnolla se, mitä tehdään, ja sen takia kannatan tätä Hopsun esitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2025+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-10-24T13:24:48,2025-10-24T13:27:36,Hyväksytty,1.1 2025_102_17,102/2025,2025-10-24,13.00,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 21/2025 vp,Kiitoksia. — Aikataulusyiden vuoksi keskustelu ja asian käsittely keskeytetään., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_102_18,102/2025,2025-10-24,13.00,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 134/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 17/2025 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Ensin päätetään liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön LiVM 17/2025 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_102_19,102/2025,2025-10-24,13.00,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtioneuvoston jäsenille maksettavista palkkioista ja korvauksista annetun lain 1 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 88/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 5/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu. Edustaja Vestman.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_102_20,102/2025,2025-10-24,13.00,13.30,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtioneuvoston jäsenille maksettavista palkkioista ja korvauksista annetun lain 1 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 88/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PeVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Koska en päässyt mietinnön ensimmäiseen käsittelyyn, ajattelin nyt tässä toisessa käsittelyssä käyttää tällaisen esittelypuheenvuoronomaisen puheenvuoron tästä perustuslakivaliokunnan mietinnöstä lyhyesti. Eli todella kyseessä on valiokunnan mietintö hallituksen esityksestä laiksi valtioneuvoston jäsenille maksettavista palkkioista ja korvauksista annetun lain 1 §:n väliaikaisesta muuttamisesta. Tämä valiokunnan mietintöhän on yksimielinen. Totean lyhyesti, että hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella perustuslakivaliokunta on pitänyt tätä esitystä sinänsä asianmukaisena ja valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Valiokunnan päätösehdotus on tosiaan se, että eduskunta hyväksyy tämän hallituksen esityksen muuttamattomana. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2025+5.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2025-10-24T13:28:44,2025-10-24T13:29:38,Hyväksytty,1.1 2025_102_21,102/2025,2025-10-24,13.00,13.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Seuraava täysistunto,Tämä täysistunto on päättynyt. Toivotan hyvää viikonloppua ja hyvää istuntotaukoa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_103_1,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_103_2,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen keskeinen saavutus on ollut julkisen talouden kunnianhimoinen sopeuttaminen. Olemme sopeuttaneet jo 6 miljardin euron edestä. Vaikka valtaosa sopeutuksesta tehdään valtion käyttömenoja karsimalla, [Hälinää — Puhemies koputtaa] olemme joutuneet turvautumaan myös joihinkin veronkorotuksiin. Veropoliittisesti olemme halunneet välttää suoran työn verotuksen kiristämisen, joten pyrimme verottamaan reilusti ja oikeudenmukaisesti yhteiskunnan muita veropohjia. Yhteiskunnan digitalisoituessa ja sähköistyessä on luontevaa, että jatkossa verotamme sähköenergiaa suhteellisesti enemmän. Sähköenergian tuotanto perustuu laajaan veronmaksajan tukeen, jos ajattelemme vaikkapa 1970-luvun ydinvoimalahankkeita, valtionyhtiöitä energiasektorilla, kantaverkkoa tai tuulimyllyjen syöttötariffeja. Sähköenergian tuotanto on ollut ja tulee olemaan vahvasti kiinni valtiossa, sillä esimerkiksi kantaverkko on taloudelliselta luonteeltaan luonnollinen monopoli. Taloustieteen perustotuuksien mukaan luonnolliset monopolit kannattaa pitää valtion ja veronmaksajan hanskassa. Näin ollen sähkömarkkinoilla on hieman poikkeuksellinen asema verrattuna vaikkapa autokauppaan tai tavanomaiseen liiketoimintaan. Arvoisa puhemies! Suomen eräs merkittävä kansainvälinen kilpailuetu on puhdas ja edullinen sähkö. Laajat tuulivoimapuistot, vesivoima ja ydinvoima tuottavat meille edullista sähköä — harvoja valopilkkuja kotitalouksien kasvaneissa kustannuksissa. Tietoteknillisten sovellutusten kehittyessä ja sosiaalisen median ja pilvipalveluiden kasvaessa datakeskusten määrä tulee kasvamaan Suomessakin merkittävästi. Suomen verrattain kylmä ilmasto tarjoaa edulliset olosuhteet laskennan jäähdytykselle. Veronmaksajan pääosin omistama kantaverkko on samoin luotettava, ja sen liitynnät tarjoavat edullista ja toimitusvarmaa sähkötehoa. Tekoälybuumi jatkuu, eikä suurten kielimallien kehitykselle ole loppua näköpiirissä. Siksi datakeskusten määrä jatkaa kasvuaan — voimme sanoa, että internet ja tekoäly asuvat niissä. On kuitenkin eri asia, pitääkö veronmaksajan tukea verotuella esimerkiksi pornon laskentaa, kryptovaluuttalouhintaa tai tietoturvallisesti epämääräisiä sovelluksia. [Timo Harakan välihuuto] Naapurimaissamme datakeskusten vastaava verotuki on poistettu. [Timo Harakka: Ruotsissa palautettiin!] Arvoisa puhemies! — Hetkinen. Pahoittelut, sähköiset laitteet joskus tuppaavat haparoimaan. — [Puhuja käytti puheenvuoron pitämiseen sähköistä laitetta — Välihuutoja] — No niin, arvoisa puhemies! Datakeskusten tarvitsema sähköteho on valtaisa. Pelkästään… — Nyt on joku mennyt tänne laitteeseen. — Pelkästään Forssaan suunnitteilla oleva kokonaisuus saattaa kuluttaa noin puolet Olkiluoto kolmosen sähkötehosta ja melkein kymmenyksen koko Suomen sähkötarpeesta, ja kyseessä on siis vain yksi datakeskus. Eri arvioiden mukaan näiden konesalien sähköntarve voi nousta muutaman vuoden kuluessa jopa 1,5 gigawattiin. Salien taloudellinen lisäarvo kansantaloudessamme voi kuitenkin jäädä suhteellisen maltilliseksi, jos ja kun ulkomaiset suorat investoinnit työllistävät pysyvästi melko vähän työvoimaa varsinaisen rakentamisen jälkeen. Joissain skenaarioissa tällainen keskus voi olla vain sähköä ostava ja myyvä välittäjä turvallisuus- ja jäähdytyspalveluineen sekä varavoimakoneineen. Tällöin investointien pysyvä vaikutus bkt:hen voi jäädä rajalliseksi. Suomalaisen kansantulon kannalta tarvitsisimme korkeamman jalostusarvon vientiä — sähkö sellaisenaan on aika primitiivinen vientituote. Ideaalitilanteessa suomalaiset firmat voisivat viedä tekoälymalleja ja huipputason tietoteknisiä palveluja. Emme elä olemalla sähköenergiareservaatti. Datakeskusinvestoinnit voivat kuitenkin parhaimmillaan täydentää elinkeinorakennettamme, mutta kansantaloutemme selkärangaksi TikTokista ei ole. On myös syytä pohtia, tarvitsevatko maailman rikkaimmat suuryritykset veronmaksajan selkänahasta raavittuja verotukia. Olisi tietenkin toivottavaa, että investoinnit toisivat mukaan vaikkapa merkittävät määrät t&k-toimintaa tai muita rinnakkaisinvestointeja — tämä jää nähtäväksi. Sähköverkon lisääntyneen kuorman vuoksi sähkön hinta noussee, kuten Irlannissa, ellei sähkön tarjonta lisäänny nopeasti. Datakeskukset tarvitsevat etupäässä vakaata sähkötehoa, perusvoimaa, ja sähkömarkkinoiden joustoihin osallistuminen voi osoittautua hankalaksi. Toivon mukaan hukkalämpö saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti esimerkiksi kaukolämpöverkossamme, kuten monin paikoin näyttää. Kannattaa muistaa, että esimerkiksi lisäydinvoiman rakentaminen on kovin hidasta, projektit voivat kestää vuosikymmeniä. Tuulipuistoja on melko tavalla. Jossakin päin Suomea poliittinen vastustus tuulivoimalle on kasvussa. [Timo Harakka: Kenenkähän ansiosta?] Kokonaisuus on haastava. Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi eräitä lainkohtia sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetusta laista. Lainkohdat kumoamalla konesaleissa käytettävän sähkön vero siirrettäisiin alemmasta sähköveroluokasta II yleiseen sähköveroluokkaan I, jonka vero on 2,24 senttiä kilowattitunnilta. Alemman sähköveroluokan vero on 0,05 senttiä kilowattitunnilta, joten ehdotettu muutos nostaisi käytettävän säh-kön veroa 2,19 senttiä kilowattitunnilta. [Timo Harakan välihuuto] Kyseisen verotuen poistamisesta päätettiin keväällä 2025 yhtenä toimenpiteenä korvattaessa makeisten ja suklaan arvonlisäveron korottamatta jättämisestä seurannutta vajetta valtion verotuloihin. Esitys liittyy valtion vuoden 2026 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2026. Verotuen poiston valmisteverotuloja lisäävän vaikutuksen arvioidaan olevan vuositasolla noin 47 miljoonaa euroa, vuoden 26 tasolla. Koska muutos tulisi voimaan vasta heinäkuussa, ehdotus lisäisi valtion sähköverotuloja vuodelta 2026 noin 24 miljoonaa euroa. Datakeskusten ennustetun sähkön kulutuksen kasvun seurauksena vuositason verotuottovaikutus kasvaisi ajan myötä. Verotuen poiston valmisteverotuloja lisäävän vuositason vaikutuksen arvioidaan olevan noin 56 miljoonaa euroa vuoden 27 tasolla ja noin 74 miljoonaa euroa vuoden 29 tasolla. Sähköverotuen poistaminen nostaisi datakeskustoimintaa harjoittavien yritysten kustannuksia verotuen poiston verran. Arvoisa puhemies! Vaikka nykyinen sähköverotuki nyt ehdotetaan poistettavaksi, hallitus on päättänyt varmistaa Suomen kilpailukyvyn, kansantalouden ja kokonaisedun kannalta hyödyllisten datakeskusinvestointien toteuttamisen. Tätä varten hallitus valmistelee parhaillaan datatalouden tiekartan suosituksia hyödyntäen uuden tukimallin tavoitteen saavuttamiseksi. Sen valtiontaloudelliset vaikutukset voivat olla enintään nykyisen datakeskusten sähköverotuen suuruiset. Hallitus päättää valmistelun päälinjoista mahdollisimman pian, ja tavoitteena on, että tuki on voimassa syksyllä 2026.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-11-04T14:01:12,2025-11-04T14:09:39,Käsitelty,1.1 2025_103_3,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Kiitoksia. — Halukkaat edustajat voivat pyytää minuutin mittaista vastauspuheenvuoroa painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Harakka, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_4,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin vahingollinen esitys koko Suomen kansantaloudelle. [Juha Mäenpää: Mistäs sä sen tiedät?] Muistetaanko nyt hiukan tätä surullisenkuuluisaa historiaa, joka tähän liittyy? Huonosti valmisteltu makeisvero, sitten Fazer uhkasi luopua Lahden investoinnistaan, sitten häthätää keksittiin kaivosveron ja datakeskusveron nostaminen — se taisi olla Pena, joka sen keksi — ja sen jälkeen sitten viime viikolla hallitukselta kaikkein surkuhupaisin toimenpide, joka jättää Hölmölän peiton jatkajatkin varjoonsa, nimittäin se, että veronkorotus tulee voimaan — eli miljardien, kymmenien miljardien investoinnit ovat nyt vaarassa — mutta samaan aikaan luvattiin kompensaatio, joka ei siis toisin sanoen parannakaan valtiontalouden tilaa sentin senttiä. Arvoisa valtiovarainministeriö, nyt kun tuotte tämän eduskuntaan, niin meidän pitää tietää A) minkälainen tämä kompensaatio on ja B) mistä se kuuluisa 47 miljoonaa sitten otetaan, jotta voimme eduskunnan käsittelyssä arvioida, onko tässä esityksessänne mitään järkeä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-11-04T14:10:00,2025-11-04T14:11:14,Hyväksytty,1.1 2025_103_5,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_103_6,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En nyt ota kantaa niinkään tämän esityksen hyvyyteen tai sen sisältöön, vaan puhun enemmänkin yleisellä tasolla. Tässähän on myös kysymys siitä vakaasta ja ennustettavasta toimintaympäristöstä, kun Suomeen investoidaan. Ymmärrän sen, ettei TikTok voi olla Suomen talouden selkäranka, niin kuin ministeri tässä totesi — ei varmaan politiikankaan teon selkäranka pitäisi olla, vaikka joillekin on. Mutta onhan tämä vähän erikoinen ratkaisu, että samaan aikaan, kun kovasti perustellaan, että tämä verotuki poistetaan, luodaan rinnalle uusi tuki, joka voi olla maksimissaan samansuuruinen. Tämähän menee aivan sekavaksi. Ei ollut hallitusohjelmassa tämmöistä ratkaisua. Nyt sitten keväällä päätettiin, että poistetaan verotuki, ja nyt samalla sitten tänä syksynä päätettiin, että tulee uusi tuki, ja kun tulee uusi tuki, niin ei tiedetä, mitä seuraava hallitus tekee, poistaako se sen tuen vai palauttaako se jonkun. Eihän tämmöisessä toimintaympäristössä Suomeen uskalla kukaan investoida, ja tästä olen nyt huolissani.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-11-04T14:11:14,2025-11-04T14:12:24,Käsitelty,1.1 2025_103_7,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_8,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Datakeskuksista puhutaan usein yhtenäisenä ryhmänä, mutta niin kuin ministeri Purrakin tässä totesi, on datakeskuksia aika moneen lähtöön. Yhtäältä yhdessä ääripäässä meillä voi olla kryptovaluuttoja louhiva, fossiilisilla polttoaineilla pyörivä datakeskus ja toisessa ääripäässä taas vastaavasti yhteiskunnalle hyvinkin merkittäviä palveluja tarjoava datakeskus, joka päinvastoin vahvistaa meidän energiajärjestelmää ja toimii vähäpäästöisesti. Datakeskusten yleinen sähköverotuki on tullut tiensä päähän ja jäänyt ajastaan jälkeen, niin kuin ministerikin tässä kuvasi. Mutta kun mietitään tähän päivään paremmin sopivia ratkaisuja, niin on tärkeää säilyttää kannustimet siihen, että datakeskuksilla on meidän energiajärjestelmää tukeva rooli. Se tarkoittaa hukkalämpöjen hyödyntämistä järkevästi, se tarkoittaa osallistumista sähköjärjestelmän joustoihin ja varavoiman tarjoamiseen, se tarkoittaa vähäpäästöisen energian hyödyntämistä, ja se tarkoittaa mahdollisimman suurta energiatehokkuutta. Valitaan lopulta minkälainen malli tahansa tämän nyt poistuvan verotuen tilalle, niin toivon, että se tukee näitä tavoitteita.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-11-04T14:12:24,2025-11-04T14:13:31,Käsitelty,1.1 2025_103_9,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_10,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Puhemies! Kuukausien ajanpeluun jälkeen nyt poistatte datakeskusten täysin perusteettoman veroalen, ja se on oikein. Suomessa on ilman nollaveroakin kaikki datakeskusten vetovoimatekijät, jos niitä tänne haluatte. Veroale tosin tulisi lopettaa heti 1.1. eikä vasta ensi vuoden heinäkuusta alkaen, kuten nyt esitätte. Koko vuodelta verotuotto valtiolle olisi melkein 50 miljoonaa euroa. Lupasitte tämän esityksen jo varhain viime keväänä, kun paikkasitte Fazerin lobbauksesta makeisveron valtiontalouteen jättämää kymmenien miljoonien aukkoa. Sitten kuitenkin veditte tämän datakeskusten veronkiristyksen takaisin, kun Google puolestaan alkoi lobata teitä. Ja sitten nyt lopulta nöyrryitte näitten datajättien painostukseen ja lupasitte datakeskuksille uuden melkein 50 miljoonan euron yritystuen, jolla hyvitätte siis tämän veronkiristyksen. Myöhemmin tänään käsitellään potkulakia, esitystä, jolla helpotatte työntekijän irtisanomista. Sekin on isojen yhtiöiden vaatimus. Irtisanomista helpotetaan ja työsuhdeturvaa puretaan, työnantajille laaditaan helpotuksia ja yhtiöille räätälöidään etuja. [Puhemies koputtaa] Eikö niiltä pitäisi ottaa, joilla eniten on? Eikö näillä globaaleilla jättiläisillä ole varaa maksaa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-11-04T14:13:31,2025-11-04T14:14:51,Käsitelty,1.1 2025_103_11,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_12,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä poukkoilu nyt hieman ihmetyttää. Ensin hallitus tosiaan päätti perua makeisveron, mikä sinänsä on ihan hyvä, että näin tapahtui. Sitten hätiköidysti keksitään datakeskusveron korotus, ja kuitenkin samaan aikaan sitten lopputuloksena päädytään antamaan vastaava summa toisenlaisena tukena. Onko tässä nyt, ministeri, päätä tai häntää? Minä olen kyllä täsmälleen samaa mieltä kuin edustaja Harakka tuossa aiemmin, että kyllähän eduskunnan täytyy päätöksiä tehdessään tietää, mistä on kyse, millaista tukimuotoa mahdollisesti kaavaillaan. Kyllä tämä, ministeri, on omiaan heikentämään investointiympäristöä, luomaan epävarmuutta. Me saatamme menettää tässä aika paljon tällaisella poukkoilulla. Mitä mieltä, ministeri, itse olette tästä teidän hallituksenne politiikan johdonmukaisuudesta?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-11-04T14:14:51,2025-11-04T14:15:47,Hyväksytty,1.1 2025_103_13,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jari Koskela, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_103_14,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Tässä vähän ihmettelen. Jos 2,19 senttiä kilowattitunnilta on tämä uusi hinta, niin johtaako tämä siihen, että Suomi ei enää ole vetovoimainen maa näille yrityksille? Niitähän on nyt tulossa pilvin pimein. Uskon kyllä, että vaikka tämä korotuskin laitetaan voimaan, niin siitä huolimatta niitä tulee. [Timo Harakan välihuuto] On laskettu, että valtiolle tästä kuitenkin tuloutuu niin, että vuoteen 30 mennessä puhuttaisiin 100 miljoonan luokan tuloista. Silläkin on oma merkityksensä tässä nykyisessä valtion tilanteessa. Me tiedetään, että datakeskukset kuluttavat parhaimmillaan sähköä keskikokoisen kaupungin verran. Siksi tämä on sellainen asia, mikä pitää kyllä huolella käydä läpi, ja pitää perata ja tutkia ja katsoa, mitkä ne plussat ja miinukset ovat. Kuten arvoisa ministerikin sanoi, korkean jalostustason vientiä me haluamme. Sen takia tämä läpivalaisu kyllä on ihan kohdallansa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-11-04T14:15:48,2025-11-04T14:16:54,Hyväksytty,1.1 2025_103_15,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Kiitos. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_103_16,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edellinen puheenvuoro hyvin kuvasi sitä tilannetta, miten vaikeassa tilanteessa varmaan hallituskin on. Toisaalta halutaan tietysti investointeja Suomeen, mutta sitten pohditaan, mikä se sähkön tarve on ja onko meillä riittävästi sähköä ja kuka sen laskun lopulta kuittaa. Onko se suomalainen veronmaksaja, joka sitten lopulta kuittaa sen, että tullaan markkinoille datakeskusten kanssa ja tarjotaan heille se liikenevä sähkö? Näin ei välttämättä ole. Sitten vastakkaisia puheenvuoroja olen kokoomuksen suunnalta kuullut, että datakeskukset ovat tervetulleita ja niitä tarvitaan lisää ja meidän pitää huolehtia se ennakoitava liiketoimintaympäristö, mutta en ole aivan varma, ovatko perussuomalaiset nyt tätä samaa mieltä. Johtuuko tämä poukkoilevuus nyt tämän veropolitiikan osalta siitä, vai mistä se johtuu? Johtuuko se Googlesta vai jonkun muun esimerkistä? Joka tapauksessa Pohjoismaat kilpailevat nyt näistä samoista datakeskuksista, ja sähkövero verrataan Pohjoismaissa. Voitteko hiukan avata sitä teidän hallituksenne sisäistä keskustelua?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-11-04T14:16:54,2025-11-04T14:18:02,Käsitelty,1.1 2025_103_17,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sammallahti, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_18,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tere,Sammallahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Kiitos, arvon puhemies! Tässä keskustelussa on mielenkiintoisia nyansseja tällä hetkellä. Ajattelen näin, että kun meillä on ollut halvimpia sähköjä Euroopassa, jopa halvin sähkö viime vuonna, niin ehkä tämmöinen veronkorotus itsessään nyt ei ole semmoinen murhaavan paha tekijä ihan kaikille projekteille, joskin tietysti kannustinvaikutukset pikkuisen muuttuvat. [Timo Harakan välihuuto] Sitten taas toisaalta voidaan ajatella, että jos me niitä datakeskushankkeita tänne halutaan, niin tietysti mahdollisimman vähän verotusta on aina hirvittävän hyvä asia, mutta jos me halutaan ohjausvaikutusta sille, mihin niitä datakeskuksia rakennetaan ja mihin esimerkiksi sitä hukkalämpöä käytetään, niin kyllä minun mielestäni on aika perusteltua, että sitä ohjataan näitten veroluokkien kautta. Sieltä on sitten saatavissa se ohjausvaikutus, mitä, uskoisin, me kaikki täällä halutaan. Ei me Suomessa välttämättä tehdä hirveästi sillä, että jossain Kainuun korvessa louhitaan jotain meemikryptokolikoita, mutta sillä, että meillä on aitoa laskentatehoa, me tehdään paljonkin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Tere Sammallahti,1493,2025-11-04T14:18:02,2025-11-04T14:19:11,Käsitelty,1.1 2025_103_19,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_20,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Investoinneille ja liiketoimialoille pahinta myrkkyä on ennakoimattomuus. Voi pojat, tässä sitä on ollut. Siis edelleenkin meillä hallituksessa on minun mielestäni kahta kantaa: halutaanko niitä konesaleja vai ei? Välillä se vero oli tulossa, sitten sitä ei ollutkaan tulossa, [Juha Mäenpää: Vähän niin kuin vihreillä ydinvoima!] ja nyt veroa nostetaan ja sitten luodaan kuitenkin jonkunlainen yritystukihimmeli siihen tilalle. Kuulostaa kaikkein epäjohdonmukaisimmalta tavalta. Kirsikkana kakun päällä tässä on erikseen ollut selvitysmies selvittämässä. On tilattu selvitys, mitä pitäisi tehdä. Se selvitys tuli tänään, ja sitä ennen on tämä koko soutaminen ja huopaaminen jo kertaalleen tehty läpi. Kyllä peräänkuulutan samaa kuin edustaja Harakka, että tässä pitäisi katsoa, mikä se kokonaiskuva on: Mistä me nyt ollaan päättämässä, ja mitä hallitus aikoo kokonaisuudessaan tehdä? Mikä se ajatus näihin datakeskuksiin liittyen on? Lisäksi esitän kyllä huoleni siitä, että valtiovarainministerin suulla esitetään noin pessimistinen kuva Suomen energiataloudesta ja mahdollisuuksista lisätä energiantuotantoa vaikka tuuli- ja ydinvoimalla. Itse näkisin, että täällä on hyvin tilaa ja me pystytään vastaamaan [Puhemies koputtaa] siihen kasvavaan kysyntään ja se on itse asiassa aika välttämätöntäkin. Meidän talous sähköistyy [Puhemies koputtaa] kovaa vauhtia. Toivon, [Puhemies: Kiitoksia, edustaja!] että tässä olisi vähän positiivisempi ote tulevaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-11-04T14:19:11,2025-11-04T14:20:29,Käsitelty,1.1 2025_103_21,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_22,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Näen, että datakeskukset eivät ole automaattisesti hyvä tai huono asia. Kyllä datakeskuksia Suomeen mahtuu, mutta kaikki suunnitellut datakeskukset tuskin voivat toteutua. Kaikkien datakeskuksien, joita on suunniteltu, ei myöskään ehkä ole hyvä toteutua. Jos kaikki toteutuisivat, voisivat sähkön riittävyys ja hinta muodostua ongelmiksi. Jos ne kaikki toteutuisivat, voisivat ne myös syrjäyttää muita, työllistävämpiä energiaintensiivisiä investointeja, joita me tänne haluamme. [Eduskunnasta: Kuten?] Sellaiset datakeskukset, jotka luovat ympärilleen laajempaa arvoa ja työtä tuottavaa ekosysteemiä, syöttävät hukkalämpöä hyötykäyttöön ja tasapainottavat sähköjärjestelmää, ovat erittäin myönteisiä ja tervetulleita. Pelkät datakeskukset, jos ne vaikka louhivat kryptovaluuttoja eikä niiden ympärillä ole laajempaa ekosysteemiä, eivät paljoa työllistä, joten on oikein, että toiminnasta jää verotulojen muodossa kuitenkin hyötyä yhteiskunnalle.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-11-04T14:20:29,2025-11-04T14:21:38,Käsitelty,1.1 2025_103_23,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_24,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Edustaja Harakka täällä kysyi, kenen Penan idea tämä oikein oli. No, voin sanoa näin pohjoiskarjalaisena teille, entinen liikenneministeri, että siellä Pohjois-Karjalassa on edelleen monia penoja, jotka odottavat niitä teidän lupaamia rahoja tilille. [Timo Harakka pyytää vastauspuheenvuoroa] Mutta mennään asiaan. Tässä on nyt muutamia faktoja: 1) Tämänkin muutoksen jälkeen Suomi on edelleen houkutteleva ympäristö datakeskuksille, ilman tätä verotukeakin. 2) Jatkossa datakeskukset olisivat samalla viivalla muiden yritysten kanssa. Päätös on Ruotsin ja Norjan mallin mukainen. Kerrottakoon vielä lopuksi, varsinkin demareille, että jos jatkaisimme tällä samalla linjalla, datakeskusbuumin myötä kustannukset kasvaisivat. Tätä näköjään demarit haluavat, siis veronmaksajille lisää kustannuksia, eikä niin, että veronmaksajille lisää rahaa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-11-04T14:21:38,2025-11-04T14:22:45,Käsitelty,1.1 2025_103_25,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Kiitos. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_26,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pidän kyllä aika outona, että nyt tämmöiselle yhtiölle kuin Alphabet-yhtiö, jonka liikevaihto on satoja miljardeja — ja kun äsken katsoin netistä, niin 80 miljardia on tämän kolmannen kvartaalin voitto tällä isolla firmalla, Alphabetillä, joka omistaa Googlen — ruvetaan tekemään tukea. Ajatelkaa, hyvät ystävät. Kun sitten puhutaan, että tuulivoimalla pyöritetään datakeskuksia — ei ikinä. Ne ottavat vain tasaista virtaa eli ydinvoimaa. [Eduskunnasta: Ei pidä paikkansa!] Meillä on 5 000 megaa purettu valtakunnan verkosta tehoa, 3 000 megaa voimalaitoksia, ja sitten on CHP-sähkö lopetettu, kun turve lopetettiin väkisin ja valheellisilla keinoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että suomalainen veronmaksaja, suomalainen sähkönkäyttäjä, se eläkkeellä oleva ihminen taikka lapsiperhe taikka jokainen meistä, on tämän Alphabetin laskun maksaja. Tuntuu nyt, että meillä on valtava sähköpula. Muistatte, että kun viime talvena oli pakkaspäiviä, niin muun muassa moni saha, iso tuotannollinen laitos seisoi, kun sähkö maksoi niin paljon, ja maanviljelijät sanoivat, että ei kannata lehmiä enää lypsää, koska sähkö maksaa niin paljon, että se maito, mikä siitä tulee, ei riitä peittämään sähkökuluja. Olisiko parempi ajatella [Puhemies koputtaa] ensin, niin kuin muuan lauluntekijä aikanaan sanoi? Kannattaisi ajatella.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-11-04T14:22:45,2025-11-04T14:24:01,Hyväksytty,1.1 2025_103_27,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_103_28,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Herra puhemies! On erinomaisen hienoa, että tässä on kyseessä lähetekeskustelu eikä jo päätöksenteko. Toivotaan todella, että tälle asialle voidaan eduskunnassa jotain tehdä. Selvitysmies on siis tänään jättänyt esityksensä siitä, että sähköverohuojennus jatkuisi, ja siellä oli myös nimenomaan lupamenettelyn virtaviivaistamisesta. Tulen itse sieltä Keski-Suomesta Jämsästä, jossa paperitehtaan hukkalämpöä on käytetty hyödyksi jo vuosia, ja veikkaisin, että aika paljon on huojennuksia ja veroetuja ja tukia maksettu myös metsäteollisuudelle ja paperiteollisuudelle. Meillä on toinen tehdas lakkautettu ja toisen tehtaan hukkalämpöä vielä voidaan hyödyntää, mutta meillä on nyt viritteillä tällainen monen sadan miljoonan datakeskushanke, jossa nimenomaan tarkoituksena on myös hyödyntää tätä hukkalämpöä. Mikä on se pitkäjänteisyys, jota me voimme näille investoijille sanoa? Kun olisivat erittäin tärkeitä investointeja meille, niin kuinka hallitus vastaa tähän, että mitenkä me voimme kertoa, että pitkäjänteisesti tässä maassa tehdään energiapolitiikkaa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-11-04T14:24:01,2025-11-04T14:25:14,Käsitelty,1.1 2025_103_29,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_30,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kysyisin näihin investointeihin liittyen. Kun joku tarvitsee paljon sähkötehoa, niin totta kai sähköverkon kapasiteetin pitää olla sitä vastaavassa kunnossa ja on todennäköistä, että sähköverkkoa joudutaan vahvistamaan ja tekemään siinä suhteessa jopa merkittäviä investointeja, kun maahan tulee datakeskuksia, niin kysynkin ministereiltä, että kuinka varmasti on selvitetty se, että kun joku liittyy sähköverkkoon, niin liittymismaksut vastaavat sitä kapasiteetin nostoa, mitä liittyy sitten verkkoihin. Eli toisin sanoen, voidaanko olla varmoja, että tavalliset ihmiset eivät sähkön siirtomaksujen muodossa sitten joudu maksamaan näitä investointeja?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-11-04T14:25:15,2025-11-04T14:26:03,Käsitelty,1.1 2025_103_31,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä .", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_32,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän veromuutoksen ja mahdollisen uuden yritystuen lisäksi hallitus on kyllä aiheuttanut aika suurta huolta vihreän siirtymän teollisuuden parissa tällä tuulivoiman etäisyyssääntelyllä. Pidän järkevänä, että meidän politiikka datakeskusten ja energian suhteen olisi vähän johdonmukaisempaa. Myöskin pitäisin tärkeänä sitä, että Suomessa tuotettua puhdasta energiaa käytetään niin, että se tuottaisi mahdollisimman korkeaa lisäarvoa Suomen taloudelle. Datakeskuksia voi tulla Suomeen, mutta on niinkin, että harkintaa kannattaa käyttää eikä kaikille tarvitse sanoa ”kyllä”. Jokaista suunniteltua datakeskusta ei kannata toteuttaa, vaan sähköä kannattaa varata sellaiselle toiminnalle, joka tuottaa jotain muutakin kuin näyttökertoja puhelimessa. Suomella on merkittäviä kilpailukykyjä datakeskusten hyväksi, joten en pidä järkevänä tätä verotuloa. Sen merkitys investointien houkuttelevuudelle on pieni, ja sen purkaminen on ymmärrettävää.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-11-04T14:26:03,2025-11-04T14:27:14,Käsitelty,1.1 2025_103_33,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_34,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on tosiaan aihe, josta etenkin keväällä tuli paljon palautetta ja etenkin niiltä paikkakunnilta, joille näitä datakeskuksia oli ollut suunnitteilla. On totta, että nämä datakeskukset etenkin siinä rakentamisvaiheessa saattavat työllistää hyvinkin paljon väkeä, mutta sitten toisaalta kääntöpuolena, riskinä on se, että kuluttajan sähkön hinnan nousu tulevaisuudessa saattaa olla aika suurta. No joka tapauksessa Ruotsissa ja Norjassa tämä sama uudistus, jota nyt ollaan täällä tehty, on tehty jo aiemmin. Tosin Ruotsissa ilmeisesti — en ole ihan varma — ollaan jotenkin pakittamassa siitä, joten heitäkin varmaan voidaan sitten tästä soutamisesta ja huopaamisesta syyttää. Mutta ennen kaikkea haluan sanoa sen, mikä edellisessäkin puheenvuorossa edustaja Pitkolta tuli, että tämänkin jälkeen Suomessa on olemassa ihan kaikki ne muut vetovoimatekijät, joita meillä on ollut tähänkin saakka, ihan viileästä ilmastosta lähtien. Tämä datakeskusten tarve tulee kyllä maailmassa kasvamaan. Jos ette minua usko, niin kysykää vaikka tekoälyltä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-11-04T14:27:14,2025-11-04T14:28:26,Käsitelty,1.1 2025_103_35,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kvarnström, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_36,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Kysymyksiä on nyt monia. Esimerkiksi: Millainen tuki otetaan käyttöön tämän ehdollisen veronkevennyksen tilalle, joka datakeskuksilta nyt ehdotetaan poistettavaksi, ja milloin? Ja onko ennakoitava sijoitusympäristö nyt vaarassa? Riski on ilmeinen. Esityksessä todetaan suoraan, että on mahdollista, että osa mahdollisista konesali-investoinneista Suomeen suuntautuu ehdotetun muutoksen vuoksi muihin Pohjoismaihin tai muualle maailmaan. Lisäksi todetaan, että muutos voi jossain määrin vähentää investointeja uusiutuvan sähkön tuotantoon. Arvoisa puhemies! Tämä on kyllä kummallinen tarina. Hallitus päätti tästä muutoksesta korvauksena toisesta toteuttamastaan veronkorotuksesta, ja nyt kuitenkin ollaan ottamassa käyttöön jonkinlaista tukea, josta meillä ei ole vielä tietoa, jotta datakeskusten perustaminen ei vaarantuisi. Miksi ei sitten pidetä voimassa nykyistä järjestelmää sen sijaan, että luodaan epävarmuutta investointiympäristöön? Ja mistä leikataan seuraavaksi? Datakeskuksia suunnitellaan monille paikkakunnille, ja kun tietyt ehdot täyttyvät, ne saavat verohuojennuksen. Myös kotikaupunkiini Raaseporiin on suunnitteilla suhteellisen [Puhemies koputtaa] suuri datakeskus, ja on selvää, että toivomme hallituksen toimien olevan vaarantamatta kyseistä investointia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Johan Kvarnström,1398,2025-11-04T14:28:26,2025-11-04T14:29:45,Käsitelty,1.1 2025_103_37,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_38,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yritykset kaipaavat johdonmukaisuutta, mutta mielestäni on myös ilmeistä, että tämäntyyppinen verotuki ei ole välttämättä tarpeen. Siksi on hyvä, että näitä asioita arvioidaan. Haluaisin nostaa tähän keskusteluun sen kestävyysnäkökulman, että kun sähkö tuotetaan toisaalla ja suurin osa datakeskuksista tulee tänne pääkaupunkiseudulle ja ympäristöön, onko järkevää sijoittaa niitä datakeskuksia tänne, rakentaa uusi kantaverkko, koska entinen ei jaksa sitä sähköä tänne tuoda, vai olisiko järkevämpää sijoittaa niitä datakeskuksia ympäri Suomen ja käyttää se hukkalämpö vaikka kalankasvatuslaitoksiin, tomaattiviljelmiin tai muihin vastaaviin. Mielestäni metsäkatoa ajatellenkin tämä olisi järkevä systeemi. Elikkä toivoisin myös lupakäsittelyyn joustavuutta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-11-04T14:29:46,2025-11-04T14:30:55,Käsitelty,1.1 2025_103_39,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aalto-Setälä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_40,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Pauli,Aalto-Setälä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Onpa hauska kuulla, miten koko sali vastustaa lisäveroja. No, sanoisin kuitenkin niin, että tämähän on valmistava keskustelu, jossa pohditaan, miten tämä asia ratkaistaan, ja jos mietitään datakeskusten vaikutusta, niin kaikki se, mitä myönteistä on sanottu, on totta. Puhutaan ehkä seuraavan kymmenen vuoden kuluessa 10 000 työpaikasta, jollei enemmästäkin, ja se koskee paljon muutakin kuin rakentamisvaihetta. Puhutaan miljardeista, puhutaan ekosysteemistä, jossa pienyritykset pystyvät toimimaan tämän saman yhteisön osana ja tuomaan työpaikkoja ja vaurautta Suomeen. Minusta se on oleellista. Ehkä sen veron kannalta voisi miettiä myös semmoista vaihtoehtoa, että hukkalämmön talteenotto olisi pakollista, jolloin polttoa tulee vähemmän kaukolämpöverkkoon. Sitten myöskin tämähän on ihan validi ongelma, että mikäli sähkö ei kaikille riitä, niin silloin voisi velvoittaa nämä yksiköt myöskin tällaiseen taajuus- ja tehokompensaatioon, jolloin sitten pystytään tätä kokonaisuutta hyvin johtamaan niin, että kaikille riittää energiaa ja maa vaurastuu ja voi hyvin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Pauli Aalto-Setälä,1504,2025-11-04T14:30:55,2025-11-04T14:32:01,Käsitelty,1.1 2025_103_41,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_42,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Kunnioitettu puhemies! Todellakin, kyllä keskeinen asia on se, kuinka tämä tuki suunnitellaan, kuinka se suunnitellaan niin, että siitä ei muodostu datakeskuksille pysyvä tuki vaan se tukee uusia investointeja, jotka asettuvat sopivasti joka puolelle Suomea. Totta kai nyt meillä on tällä hetkellä tilanne se, että me tuetaan kaikkia datakeskuksia tasapuolisesti, mutta jos me tämä uusi tuki suunnitellaan älykkäästi, me saadaan sillä paljon investointeja aikaan. On totta, että sähkön hintataso voi tulevaisuudessa Suomessa nousta, mutta sitten taas toisaalta, kun katsotaan sitä, mitä se maailmalla, vaikka USA:ssa, on ollut, niin se on ollut joitakin senttejä, mitä se on ollut, ja siellä investoinnit ovat olleet huomattavia. Sitten taas, kun katsotaan sitä, miten näitten datakeskusten osalta tämä muutos vaikuttaa, niin jos lasketaan kaukolämmön pohjalta, paljonko hukkalämpöä on tuotettu, niin ehkä tämä muutos noin kolmasosan nostaa käyttökustannuksia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2025-11-04T14:32:01,2025-11-04T14:33:10,Käsitelty,1.1 2025_103_43,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_44,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Enemmänkin olen huolissani siitä, onko meillä täällä riittävästi puhdasta energiaa. Se on se ydinkysymys, että meillä yleensä voidaan kantaa jotakin veroa. Olen sitä mieltä, että meidän pitäisi koko ajan vahvistaa ydinvoimatuotantoa, tuulivoimaa — tuulivoima odottaa investointeja, koska niitä on nyt rajoitettu. Me tarvitaan aurinkoenergiaa ja vesivoimaa, säätövoimaa enemmän. Koko tähän energiaklusteriin, joka liittyy kantaverkkoon ja näihin tuotantotapoihin, meidän pitäisi tehdä isoja investointeja, jotta meillä yleensä on näitä datakeskuksia mahdollisuus tänne saada. Niitä minä kaipaisin tällaisessa keskustelussa enemmän, koska me ollaan myymässä kohta niukkuutta, ja kun tulee niukkuutta, niin silloin hinta nousee, ja se hinnannousu on suurempi kuin tämmöisen veron merkitys tässä on. Mielestäni myös tämän näkökulman pitäisi olla tässä esillä, kun mietitään, mihin niitä datakeskuksia laitetaan. Totta kai datakeskuksien kaukolämpöä [Puhemies koputtaa] on hyödynnetty ja niin poispäin, mutta energiaklusteriin [Puhemies koputtaa] investointeihin pitäisi satsata. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-04T14:33:10,2025-11-04T14:34:28,Käsitelty,1.1 2025_103_45,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_46,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sinänsä pidän ihan perusteltuna tätä veronkorotusta, mutta kyllähän tämä prosessi on ollut aivan käsittämätön. Siis kun meillä piti tulla tämä makeisten ja suklaan alvin nosto, joka olisi ollut myös aivan äärimmäisen hyvä ohjaava terveyskeino, niin Fazerin pelossa siitä sitten peruutettiin. Ja nyt sitten peruutettiin Googlen pelossa, tuotiin tähän rinnalle tämä yritystuki, jolla se taloudellinen hyöty, mitä tällä verolla aiotaan saavuttaa, katoaa saman tien, varsinkin kun me emme tiedä edes, millainen tämä tuki on. No, nyt kuuluu sitä, että kaivosyhtiöiden alla hallitus on ilmeisesti peruuttelemassa kaivosveron korotuksestakin. [Arto Satonen: Toivottavasti!] Että kyllähän tämä on varsin poukkoilevaa, ja tämä hallituksen toiminta tuntuu varsin epämäärätietoiselta. Mutta olen ymmärtänyt, että nyt sitten edelleen hallitus etsii sitä säästöä, noin 50 miljoonaa euroa, jota tällä päätöksellä ei saada, kun tämä yritystuki luodaan siihen rinnalle. Kehottaisin hallitusta ottamaan maankäytön muutosmaksun käyttöön. Sillä voimme myös ehkäistä metsäkatoa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-11-04T14:34:28,2025-11-04T14:35:39,Hyväksytty,1.1 2025_103_47,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_103_48,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lohi sanoi, että on vähän semmoista poukkoilevaa tämä verojen ja tukien liikkuminen tässä, ja on sinänsä oikeassa — tämä on ihan yhtä epävarmaa, tai lähes yhtä epävarmaa, kuin ministeri Harakan lupaamat bensarahat viime kaudella maalla asuville ihmisille. [Naurua — Timo Harakka pyytää vastauspuheenvuoroa] Tänne halutaan investointeja, mutta tarvitsemmeko me datakeskuksia? Noin kolme neljä vuotta sitten aloin kysymään säännöllisesti talousvaliokunnassa ja valtiovaroissakin mahdollisuuksien mukaan sitä, onko jossain laskettu, onko tästä valtiolle enemmän verotuloja kuin nousee kansalaisten yhteenlaskettu sähkölasku. Professorit ja tohtorit vastasivat kuorossa, että onpa hyvä kysymys, tämä pitäisi selvittää. Siitä kiitos Purralle, että nyt ollaan tekemässä datatalouden tiekarttaa, ja ehkä tämä asia selviää, [Puhemies koputtaa] onko tämä viisasta vai ei.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-11-04T14:35:39,2025-11-04T14:36:55,Käsitelty,1.1 2025_103_49,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hiltunen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_50,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Pia,Hiltunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Itse kun tulen Pohjois-Suomesta ja siellä nämä datakeskukset ovat hyvinkin ajankohtaisia, niin meillä on siellä huoli yritysten toimintaedellytysten ennakoitavuudesta ja vakaudesta. Tavoitteena meillä on siellä rakentaa korkean teknologian ekosysteemejä, jotka tuovat sitten myös talouskasvua ja työllisyyttä rakentamisvaiheen jälkeen alueelle ja koko yhteiskunnalle. Tästä meillä on yhteinen näkemys, ja toivon, että kun näitä tiekarttoja tehdään ja toimintoja ennakoidaan ja mietitään, minne näitä rakennetaan, niin näitä alueita sitten myös kuultaisiin ja oltaisiin valmiita yhteistyöhön. Huoli meillä on oikeastaan myös siitä lainsäädännön riittämättömyydestä uusien toimijoiden taustojen selvittelyn suhteen. Nyt tieto ei kulje toivotulla tavalla ja taustoja ei saada selvitettyä, ja sitten sen myötä joudutaan kriittistä tietoa jakamaan näille investoijille. Se on tässä ajassa myös turvallisuusriski, johon kannattaisi puuttua. Kysymykseni koskee oikeastaan nyt tätä johdonmukaisuutta: voitteko, arvoisa ministeri, vielä avata, millaisesta uudesta tukimekanismista on mahdollisesti kyse?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Pia Hiltunen,1534,2025-11-04T14:36:55,2025-11-04T14:38:08,Käsitelty,1.1 2025_103_51,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio on poissa. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_52,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä esitys käsittelee konesalien sähköveroluokan muuttamista. Konesalit ovat tärkeä osa modernia taloutta ja digitalisaation infrastruktuuria, mutta niiden toimintaedellytykset eivät perustu pelkästään sähköveroon. Suomi on houkutteleva investointikohde, koska täällä on saatavilla puhdasta sähköä, vakaa yhteiskunta, osaavaa työvoimaa sekä hyvät tiet ja tietoverkot. Nyt tehtävä veroluokan muutos kannustaa kehittämään toimintaa entistä energiatehokkaammaksi ja kestävämmäksi. Se kannustaa meitä kohti sellaisia investointeja, jotka suojelevat tämän maan myös lapsille ja lastenlapsillemme. Tämä on tulevaisuuteen katsovaa politiikkaa, jossa kannustetaan — ja se suunta on oikein — innovaatioihin, uuteen teknologiaan ja vastuulliseen kasvuun. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-04T14:38:08,2025-11-04T14:39:17,Käsitelty,1.1 2025_103_53,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_54,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jos nyt vielä käydään läpi, että mitäs tässä hallitus on siis tekemässä: verotuki ollaan korvaamassa samansuuruisella suoralla yritystuella. Sitähän tässä ollaan tekemässä, ja olen ymmärtänyt, että pikemminkin tässä salissa on haluttu päästä irti näistä suorista yritystuista. Ja vieläpä kun katsoo nyt sitten tämän veroluokan muutoksen vaikutuksen — täällä moni viittasi siihen, että sehän on aivan mitätön, että eihän sillä ole mitään merkitystä — niin kuitenkin nykytilaan verrattuna vero kiristyy 44-kertaiseksi. Aivan varmasti toimijat tällaisessa tilanteessa pohtivat, mikäköhän tämän signaalivaikutus on toimintaympäristöön. Tässä suhteessa kyllä ne suurimmat pyyhkeet voi hallitukselle antaa siitä, että ensinhän tässä vaikeutettiin elintarvikealan toimintaympäristöä, sitten Musta Pekka siirrettiin tänne datakeskuksille ja kaivoksille, ja nyt kysymys kuuluu, kenelle se siirretään seuraavaksi. Nyt kysyn, arvoisa valtiovarainministeri: kun teidän hallituksenne oma selvityshenkilö on esittänyt, [Puhemies koputtaa] että mieluumminkin jatkettaisiin kehittämistä tämän nykyisen mallin pohjalta, niin miksi te ette [Puhemies koputtaa] toimi sen mukaisesti?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-11-04T14:39:17,2025-11-04T14:40:34,Käsitelty,1.1 2025_103_55,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_56,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajille puheenvuoroista. Ehkä tässäkin näkee sen, että oppositiolle erilaisen kritiikin esittäminen keskenään hyvinkin ristiriitaisista asioista jopa samojen ryhmien sisällä on mahdollista, mutta täällä hallituksessa joudutaan huomioimaan laajempia kokonaisuuksia. Paitsi että me pohdimme [Timo Harakan välihuuto] tässä finanssipolitiikkaa, verotuottoa, me pohdimme tulevaisuuden sähkön hintaa teollisuudelle, yrityksille, kotitalouksille. Me pohdimme sähkön siirtohintojen kehittymistä, kantaverkkoa, sen pääomittamisen tarvetta, ylipäätänsä kantaverkon vahvistamista, minkälaisille toimijoille. Me mietimme sitä, että me saamme lisäarvoa tuottavia investointeja tähän maahan, myös datakeskusinvestointeja. Toisaalta me pohdimme sitä, miten erilaisia datakeskustoimijoita tähän maahan, kuten moneen muuhunkin maahan, on tulossa. Me mietimme näihin liittyviä turvallisuusnäkökulmia, ja niin edelleen. Tämä on silloin se kokonaisuus. Tässä teillä käsittelyssä, lähetteillä on valtiovarainministeriön ehdotus tästä sähköverotuen poistamisesta. Kyllä, kuten hallitus on kuvannut, olemme samaan aikaan valmistelemassa työ- ja elinkeinoministeriössä erillistä tukimallia, jolla pyritään varmistamaan se, että nimenomaan ne meidän kansantaloudelle, yhteiskunnalle hyödylliset datakeskusinvestoinnit, [Arto Satonen: Oikein!] jotka tuottavat lisäarvoa tähän maahan, pystytään varmistamaan. Tämän tukimallin valmistelu on vasta alkanut. Siinä hyödynnetään tämän tiekartan pohjalta annettuja suosituksia ja tätä kokonaisuutta. Sen kokonaishinnaksi tulee maksimissaan se, mitä tämä sähköverotuen osuus on ollut nyt. Oletamme, että datakeskusinvestointeja maahan edelleen voimakkaasti saapuu, ja nämä rahasummat siis kehittyvät edelleen. Mutta tätä tukimallia valmistellaan todellakin paraikaa, ja se pyritään saamaan voimaan ensi syksynä, suurin piirtein samaan aikaan kuin tämä verotuen poistomalli. Ymmärrän toki, että tämä kokonaisuus ei välttämättä ole optimaalinen, mutta kuvasin juuri sitä, mitä täällä monissa hyvissä puheenvuoroissa esimerkiksi täältä salin vasemmaltakin laidalta tällä kertaa kuvattiin, sitä, että datakeskustoimijat ja investoinnit ovat keskenään hyvinkin erilaisia. Me emme voi käsitellä silloin niitä samana kokonaisuutena. Ja nimenomaan tämä verotuki on myös yritystuki, jota me olemme tähän asti tarjonneet jokaiselle maahan tulevalle datakeskusinvestoinnille riippumatta siitä, tarjoaako se välttämättä sen paremmin työllisyyteen, kansantalouteen kuin laajempaan lisäarvoon merkittävää hyötyä. Tietenkin kaikkein hienoin tilanne on se, kun näiden investoijien konesalien ympärille muodostuisi aitoja laajoja ekosysteemejä, erilaista liiketoimintaa, yrityksiä, tekoälyä ja niin edelleen. Tätä kohti me teemme ylipäätänsä veropolitiikkaa ja erilaista yritysten toimintaedellytyksiä parantavaa politiikkaa tässä hallituksessa, mutta samaan aikaan on huomattava, että kaikkien investointien kohdalla tämä ei ole toteutunut eikä myöskään toteutumassa. Puhemies! Mitä tulee tähän hukkalämmön hyödyntämiseen, niin todellakin tämänhetkisessä tilanteessa tähän ohjaa jo EU-direktiivi ja siis voimaan tuleva lainsäädäntö siitä, että yli yhden megawatin salien hukkalämpö on hyödynnettävä. Suomi on suuri maa. Tässä tullaan jälleen siihen, onko konesaleja, varsinkin suurimpia, järkevämpää rakentaa sinne, missä on enemmän tilaa eli pohjoisempaan Suomeen, vai esimerkiksi sinne, missä kaukolämmön hyödyntäminen on yksinkertaisempaa, kuten kaupunkiseutujen lähelle. Oppositio esitti joissakin puheenvuoroissaan kysymyksiä siitä, halutaanko konesaleja tänne, ikään kuin tämä olisi epäselvää. Toivottavasti tässä puheenvuorossani siihen vastasin. ", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-11-04T14:40:37,2025-11-04T14:45:03,Käsitelty,1.1 2025_103_57,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_103_58,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,Nyt jatketaan tässä täysistunnossa aiemmin keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. Keskustelu jatkuu. Edustaja Rasinkangas poissa. — Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_103_59,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään käsittelemme hallituksen esitystä, joka koskee konesalien sähköveroluokan muuttamista. Kyseessä ei ole pelkkä verotekninen uudistus, vaan tämä esitys on osa laajempaa talouspolitiikan kokonaisuutta. Se on osa historiallisen yrittäjämyönteistä kokonaisuutta, jonka selkeä suunta on vahvistaa Suomen talouden kasvua ja kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Tämän hallituksen linja on selvä: välttämättömän verotuksen on oltava vastuullista, kannustavaa ja kestävää. Juuri siksi myös tukijärjestelmien on vastattava ajan vaatimuksia sekä kannustettava sellaisiin investointeihin, jotka ovat suomalaisille hyväksi. Arvoisa puhemies! Tämä esitys käsittelee konesalien sähköveroluokan muuttamista. Konesalit ovat tärkeä osa modernia taloutta ja digitalisaation infrastruktuuria, mutta niiden toimintaedellytykset eivät perustu pelkästään sähköveroon. Suomi on houkutteleva investointikohde, koska täällä on saatavilla puhdasta sähköä, energiaa, vakaa yhteiskunta, osaavaa työvoimaa sekä hyvät tiet ja tietoverkot. Nyt tehtävä veroluokan muutos kannustaa kehittämään toimintaa entistä energiatehokkaammaksi ja kestävämmäksi. Se kannustaa meitä kohti sellaisia investointeja, jotka suojelevat tämän maan myös lapsillemme ja lastemme lapsille. Tämä on tulevaisuuteen katsovaa politiikkaa, jossa kannustetaan — ja suunta on oikein — innovaatioihin, uuteen teknologiaan ja vastuulliseen kasvuun. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan, että konesaleista maksettavan sähkön vero siirrettäisiin alemmasta, toisesta sähköveroluokasta yleiseen, ensimmäiseen sähköveroluokkaan. Vaikka muutoksen myötä valtio saa enemmän, on tärkeää myös, että turvataan tuleville investoinneille kaikki edellytykset. Siksi esimerkiksi datakeskusten investointiympäristö turvataan muilla toimenpiteillä. Työn alla oleva uusi tukimalli varmistaa, että Suomi säilyy kilpailukykyisenä ja että energiaintensiivinen digitaalinen teollisuus jatkaa kasvua täällä Suomessa. Tämä on tärkeää meille Pohjois-Suomessa, jonne on suunnitteilla suuria datakeskushankkeita, joissa on Oulun yliopiston korkean tason osaaminen lähellä ja käytettävissä. Tämä on vastuullista talouspolitiikkaa, josta syntyy kokonaisuus. Verotuksen kautta vahvistamme julkista taloutta ja samalla luomme pohjaa uusille investoinneille ja työpaikoille. Arvoisa puhemies! Meidän on muistettava, että Suomeen syntyy kasvua vain työllä, ahkeruudella, investoinneilla ja yrittämisellä. Tämä hallitus tekee päätöksiä, jotka luovat edellytykset sille kasvulle. Kun verotus on reilua ja kannusteet ohjaavat innovaatioihin, syntyy hyvinvointia, joka kantaa tulevaisuuteen. Juuri nyt rakennamme kestävämpää huomista. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-04T17:52:38,2025-11-04T17:57:11,Käsitelty,1.1 2025_103_60,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,Edustaja Harakka., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_61,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys ehdottaa datakeskusten sähköveron nostamista 44-kertaiseksi. Siltä osin kuin tässä hätäisessä ja sekavassa valmistelussa on edes haettu ja saatu lausuntoja, ne ovat olleet kauttaaltaan tyrmääviä. Lukekaa, hyvät edustajat, elinkeinoelämän kielteiset lausunnot, vaikkapa Teknologiateollisuuden hyvin perusteellinen vastustus. On ollut helppo vähätellä tätä hinnannousua jopa ministeriaitiosta, kun kilowattitunneissa puhutaan senteistä ja desimaaleista. Mutta puhutaanpa gigawattitunnin hinnasta: se nousee 55 000 eurosta noin 2,2 miljoonaan euroon. Tämän kertaluokan merkittävä nosto saattaa olla jopa ratkaiseva tekijä investoinnin kannalta. On turha toivoa kasvua ja investointeja, jos näytetään keskisormea niille, jotka tänne investoisivat. Hallituksella on näköjään varaa ryhtyä valikoimaan, kenet huolitaan investoimaan Suomeen ja millaista tuotantoa täällä palvelimilla sallitaan. Tämä olisi huvittavaa, ellei tämä olisi surullista. Kolmen euron suutari tekee miljardin euron vahingon. Arvoisa puhemies! On hienoa, että täällä salissa on sanottu uskottavan, että investointeja tulee. Hallituksen tehtävä on saada aikaan varmuutta eikä jäädä uskon varaan. Täytyy ymmärtää, että jos kymmenen miljardin euron investointi supistuu prosentin verran, vain prosentin verran, Suomi silloin menettää 100 miljoonaa euroa eli kaksi kertaa sen luullun säästön verran. Tällainen uhkapeli ilman muuta heikentää Suomen houkuttelevuutta investointikohteena. Tällä on myös turvallisuusulottuvuus. Mitä enemmän meillä on ulkomaalaisia palvelimia Suomessa, sitä kiinnostuneempia ulkomailla ollaan Suomen turvallisuudesta. Merkittävää oli, että Microsoft ilmoitti omasta datakeskusinvestoinnistaan maaliskuussa 22, siis vain muutamaa viikkoa Venäjän laittoman hyökkäyksen jälkeen. Se oli kansainvälisen jättiyrityksen signaali kaikkialle maailmalle siitä, että näinkin lähelle sotaa on turvallista ja kannattavaa sijoittaa. Ja tässä siis hallituksen kiitos, veronkorotus. Arvoisa puhemies! Hallituksen prosessi oli sellainen, joka jättää hölmöläisten peiton jatkamisen täysin varjoonsa. 60 miljoonan euron veromenetystä palloteltiin kuin Mustaa Pekkaa yhdeltä taholta toiselle, kumartaen ensin Fazeria ja sitten Googlea. Lopputulos oli surkein mahdollinen. Verohuojennus poistettiin, joten niin miljardi-investorit kuin pienet sähkökattilayrittäjät jäivät epävarmuuteen. Samalla kuitenkin luvattiin uusi erillinen yritystuki, joka nollaa valtiontalouden hyödyn. Pallottelu siis jatkuu, emmekä tiedä, kenen kädessä Musta Pekka lopulta on — tai viime kädessä suomalaisen työntekijän kädessä, pahoin pelkään. On tietenkin täysin anteeksiantamatonta, että näin merkittävä riski otetaan ilman vaikutusarvioita, uutta lausuntokierrosta ja lainsäädännön arviointineuvoston kantaa, ja huvittavinta, tai murheellisinta kyllä, päiviä ennen kuin itse ilmoitettu, itse valtuutettu selvitysmies edes sai raporttinsa valmiiksi. On hyvä syy epäillä, että nämä uudet arviot olisivat kielteisiä, kuten itse asiassa tämän selvitysmiehenkin. Sitä suuremmalla syyllä tämä esitys on vastuuton. Hallituksen on esitettävä nyt eduskuntakäsittelyn aikana vähintään luonnos tuosta uudesta veronkorotuksen kompensaatiosta, jotta valiokunnat voivat arvioida, nyt siis jälkikäteisesti, muutoksen vaikutukset ja riskit. Toisekseen hallituksen on esitettävä, miten kompensaation aiheuttama noin 50 miljoonan euron vuosittainen tulonmenetys korvataan: mistä leikataan tai mitä muuta veroa korotetaan. Vain tieto kompensaation sisällöstä ja rahoituksesta mahdollistaa eduskunnalle riittävät tiedot käsitellä asiaa. Arvoisa puhemies! Tulevassa kompensaatiossa on myös merkittävä ympäristöulottuvuus, ja tässä kohtaa haluan esittää vakavan moitteen valtiovarainministeri Purralle, mutta palaan siihen seuraavan puheenvuoroni aikana.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-11-04T17:57:17,2025-11-04T18:02:01,Käsitelty,1.1 2025_103_62,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Edustaja Pitko poissa, edustaja Mikkonen poissa. — Edustaja Lyly.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_63,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Harakka piti tuossa erinomaisen katsauksen ja puheen siitä, miten datakeskuksien kanssa on poukkoiltu tässä päätöksenteossa. Ajattelin kuitenkin tässä ensin viitata siihen, että jotta meillä yleensä on mahdollista saada näitä datakeskuksia, niin meillä pitää olla sitä energiatuotantoa. Se tuotanto on meillä se pullonkaula oikeasti lähitulevaisuudessa, jos emme saa riittävästi näitä laajennettua niin, että me saisimme puhdasta energiaa, jota me nyt saadaan riittävästi. Ajatellaan niin, että meidän kantaverkko on semmoisessa tilanteessa, että sitä joudutaan vahvistamaan ja pitää vahvistaa, ja jakeluverkkoa myös. Käytännössä kantaverkko on kuitenkin se iso asia. Toisaalta sitten me tarvitsemme tätä puhdasta energiaa: ydinvoimaa, tuulta, aurinkoa, vetyä. Me tarvitaan tällaisia kombinaatteja, joissa näitä voidaan tehdä. Ja sitten ennen kaikkea me tarvitsemme säätövoimaa Suomessa enemmän, ja se on meillä tässä iso asia, ja sen takia nämä vetyratkaisut tässä yhteydessä olisivat tosi tärkeitä. Siinä mielessä, että me voisimme näitä datakeskuksia saada tänne, meillä pitää olla tämä tuotantorakenne semmoinen, että me pystymme niitä tekemään. Myös se, että jos meille tulee niukkuutta, niin se näkyy myöskin meillä tavallisilla kansalaisilla korkeampana sähkön hintana, yrityksillä korkeampana sähkön hintana. Siinä mielessä lähtisin tästä päästä. Tämä hallitus on nyt muun muassa näitä tuulivoimapäätöksiä jarruttanut, että niitä ei ole saatu aikaiseksi ja niin poispäin näitten luvitusmenettelyn etäisyysvaatimusten johdosta. Tämä tulee olemaan semmoinen asia, joka sitten tekee tästä tosi hankalan. Arvoisa rouva puhemies! Totta kai sitten tässä on myös tärkeätä, että nämä datakeskukset sijoittuisivat sillä tavalla järkevästi Suomenkin kannalta, että niitten muut hyödyt kuin tämä laskentakapasiteetti ja muut tällaiset asiat ja ammatillisten keskittymien synnyttäminen... On tärkeätä, että kun sieltä syntyy aika paljon lämpöä, tämä lämpö pitäisi pystyä hyödyntämään asutuskeskuksissa kaukolämpönä ja niin poispäin. Tämä ohjaaminen olisi tässä mielessä myöskin välttämätöntä. Siinä mielessä olisi tosi tärkeätä tietää, mikä tämä hallituksen uusi tukimalli on ja vaikuttaako se tämäntyyppisiin asioihin tämän osalta, kun mietitään sitten näitä ratkaisuja. Tämä verotuki- ja sähköverokeskustelu tässä on ollut kyllä semmoinen poukkoilu käytännössä, että ensin sitä laitetaan ja sitten toisella kerralla tehdään tämmöinen uusi yritystukimalli. Tästä kyllä voi kysyä, onko tämä sitten semmoinen toimintamalli, joka houkuttelee Suomeen datakeskuksia ja yrityksiä tulemaan. Nämä ovat kyllä kokonaisuuksia, joita he varmasti miettivät. Edustaja Harakka hyvin kuvasi näitä megaluokan juttuja tässä. Kun tätä sähköveroa tehdään, niin kyllä ne vaikuttavat näiden isompienkin orgaanien päätöksiin siitä, minne se tehdään. Mutta itse näkisin, että tämä meidän energiaklusteri pitää pitää vahvana ja pitää sellaisena, että me saadaan lisää sähköä, jotta me voimme näitä hankkeita tehdä. Sitten on helpompi verottaa, kun on mistä voidaan verottaa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-04T18:02:13,2025-11-04T18:06:19,Käsitelty,1.1 2025_103_64,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_65,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä todetaan seuraavaa: ”Hallitus päätti kaivostoiminnassa ja datakeskuksissa, eli konesaleissa, käytettävän sähkön veron korottamisesta siirtämällä se veroluokasta II yleiseen veroluokkaan I yhtenä toimenpiteenä korvattaessa makeisten ja suklaan arvonlisäveron korottamatta jättämisestä seurannutta vajetta valtion verotuloihin. Tällä esityksellä toteutettaisiin konesalien sähköveroluokan muutos.” Hallituksen esitys on siis seurausta makeisten ja suklaan arvonlisäveron korottamatta jättämisestä, ja sen taustalla oli käytännössä yhden yksittäisen yrityksen ja sen investoinnin tukeminen. Vaikka tuo käytännössä yhden yrityksen erityistalousalueen perustaminen on itsessään perusteltua, on toteutuessaan tällä hallituksen päätöksellä pahimmillaan kova hinta monelle varsinkin itäisen Suomen kunnalle ja kaupungille. Yhden yrityksen tukemisella saattavat jopa miljardien investoinnit jäädä toteutumatta alueellamme. Se, että hallitus puhuu uudesta tukielementistä konesaleille, ei tässä kovinkaan paljoa lohduta. Mitä on mahdollisesti tulossa, millä aikataululla ja millä ehdoilla? Kukaan ei tiedä, ja investoinnit ovat vaarassa jäädä tulematta Suomeen. Arvoisa puhemies! Lausuntokierroksen aikana esitykseen annettiin yhteensä 125 lausuntoa, kuten täällä on tuotu esille. Lausuntoja konesalien verotuen poistamisesta antoivat alan toimijat, heidän etujärjestönsä, alaan liittyvät erilaiset alihankkijat, kunnat ja kaupungit, kaukolämpöyhtiöt, energiayhtiöt, sähköverkkoyhtiöt, etujärjestöt ja keskeiset ministeriöt. Lähes kaikki lausunnonantajat katsoivat, että esitys tulisi ensisijaisesti peruuttaa. Useissa lausunnoissa ehdotettiin toissijaisesti verotuen säilyttämistä niin, että sen saamisen ehtoja kiristettäisiin. Nykyisen lain ehtoja alemman verokannan soveltamiseksi ehdotettiin tiukennettavaksi hukkalämmön hyödyntämisen ja energiatehokkuuden parantamisen osalta, minkä lisäksi ehdotettiin uusia ehtoja uusiutuvan energian käytöstä tai sähköreservimarkkinaan osallistumisesta. Useissa lausunnoissa katsottiin myös, että veromuutoksen takia mahdollisesti peruuntuvien konesali-investointien negatiiviset taloudelliset vaikutukset ovat moninkertaiset esityksessä arvioituun verotuottoon verrattuna. Näitä laskelmia on moni ihmetellyt. Erityisen merkille pantavaa on, että valtaosassa lausuntoja esitettiin huoli hallituksen ennakoimattomasta ja tempoilevasta veropolitiikasta ja sen vaikutuksista Suomen houkuttelevuuteen investointikohteena. Arvoisa puhemies! Verotuen poiston valmisteverotuloja lisäävän vuositason vaikutuksen arvioidaan olevan noin 56 miljoonaa euroa vuoden 2027 tasolla ja noin 74 miljoonaa euroa vuoden 2029 tasolla. Sähköverotuen poistaminen nostaisi konesalitoimintaa harjoittavien yritysten kustannuksia verotuen poiston verran. Koska konesalien lopputuotteiden markkinahinta määräytynee pääosin kansainvälisillä markkinoilla, konesalien ei oleteta pystyvän viemään kustannuksia lopputuotteiden hintoihin ainakaan täysimääräisesti. Siten konesalitoimintaa harjoittavien yritysten voitot ennen yhteisöveroa alenisivat kutakuinkin verotuen poiston verran, minkä takia yhteisöverotulot alenisivat vuoden 2027 tasolla arviolta noin 11 miljoonaa euroa nykylain mukaisella yhteisöveron tasolla. Siten ehdotetun muutoksen julkista taloutta parantavan vaikutuksen arvioidaan olevan vuonna 2027 nettomääräisesti noin 45 miljoonaa euroa, ja siihenkin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Voidaan vain arvailla, paljonko verotuloja jää saamatta sen takia, että jo suunnitteilla olevat investoinnit jäävät kokonaan toteutumatta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-04T18:06:25,2025-11-04T18:10:14,Käsitelty,1.1 2025_103_66,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,Edustaja Viitala., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_67,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän sähköveroluokan noston yhteydessä voisi puhua laajemminkin teollisuuspolitiikasta ja sen merkityksestä meidän koko maallemme. Meidän tulee tässä salissa kyetä luomaan sitä pitkää katsetta, 10—15 vuoden katsetta, yrityksille ja tarjota sitä kautta rohkeutta ja mahdollisuuksia investoida tänne uusia teollisia laitoksia ja työpaikkoja. Tämä sähköveron vatvominen on yksi tapa tietenkin siihen, että luodaan vaan epävarmuuksia siihen investointiympäristöön, minkä pitäisi olla stabiili ja varma. Myös omalla kotiseudullani Satakunnassa puhutaan paljon datakeskushankkeista. Datakeskuksilla on alueellisesti erittäin merkittävä rooli, ja tämän vuoksi kannattaisikin pitää ovia auki kaikille investoinneille. Osa datakeskuksista sijoittuu tietenkin kasvukeskusten ulkopuolelle: on halpaa maata, ja runkoverkot, sähköverkot ovat kyvykkyydeltään parempia tällä hetkellä siirtämään energiaa. Niillä on erittäin iso merkitys koko talousalueelle tällaisten kasvukeskusten ulkopuolella. Datakeskukset tuottavat myös paljon hukkalämpöä, niin kuin tiedetään, ja hukkalämpöä hyödynnetään monessa paikassa, monessa kunnassa kaukolämmön tuottamisessa. Monet näistä kohteista ovat sellaisia, vaikka esimerkiksi metsäteollisuuden yhteydessä, että on valitettavasti jouduttu kapasiteettia sulkemaan ja tällä tavoin myös energian tuottaminen on muuttunut siinä mielessä, että välttämättä metsäteollisuuden yhteydessä olevilla tuotantolaitoksilla ei enää pystytä tulevaisuudessa kaukolämpöä järkevästi tuottamaan, joten silloin esimerkiksi datakeskusten rooli voisi tässä mielessä nousta erilaiseen asemaan ja tarpeelliseen rooliin. Joten kyllä tässä koko energiansiirtoverkko- ja energiatuotantoasiassa pitää hyvin laajasti katsoa myös alueellisesti, missä sitä kantokykyä verkoissa on. Eli oikeastaan se, mitä peräänkuuluttaisin, on nimenomaan laaja keskustelu koko teollisuuspolitiikasta. Nyt puhutaan lähinnä datakeskuksista, mutta kyllä tätä voi peilata myös laajemmin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-11-04T18:10:15,2025-11-04T18:12:57,Käsitelty,1.1 2025_103_68,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,Edustaja Harakka., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_69,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aikaisemmassa puheenvuorossani käsittelin siis lähinnä kansantaloudellista ja osittain myöskin turvallisuuspoliittista ulottuvuutta, jotka liittyvät Suomen kannalta digitaalisen keskusjärjestelmän välttämättömään datakeskusvetoisuuteen. Mutta nyt haluaisin lausua pari sanaa ympäristöulottuvuudesta. Ja tässä kohtaa haluan esittää vakavan moitteen valtiovarainministeri Purralle, joka väitti, että sähkö ei Suomessa riitä datakeskuksille. Hän jätti mainitsematta, että sähköntuotanto noudattaa kysyntää. Kun ministeri päivitteli, että iso datakeskus voisi käyttää puolet Loviisan tuottamasta ydinvoimasta, hän ei samalla sanonut, että jo nyt on rakenteilla ja kaavoitettuna tuulivoimaa kaksi kertaa tämän tarpeen verran, tuotantoa, joka vain odottaa kysyntää. Tämä kapasiteetti saadaan siis saman tien käyttöön. Tuulivoimaa on niin sanotusti putkessa peräti 50 000 megawattia, eli nykyisellä tehokertoimella laskien 125 terawattituntia. Vertailun vuoksi Suomen nykyinen sähkönkulutus on 80 terawattituntia. Tuotantoa voidaan siis lisätä merkittävästi. Ja hetken päästä palaan siihen, mitä tapahtuu, kun ei tuule. Tämä on aina se vastakysymys. Toisaalta hallitus on omalla omituisella tavallaan niin sanotusti ratkaisemassa asian myös toisesta päästä. Suunnitelmissahan on estää tuulivoimaloiden rakentaminen täysin kohtuuttomilla etäisyysvaatimuksilla. Tilannetta siis ajetaan kahta kautta kriisiin. Saamme odottaa kansantalouden kasvua aika pitkään, jos ei tässä päästä järkevämmälle tolalle. Mitä sanoo Fingrid? Fingrid sanoo, että lisäkysyntä olisi toivottavaa, koska se tuo myös lisää tuotantoa. Taattu kysyntä luo tarjontaa. Ministeri ja hänen puolueensa pelottelevat kansalaisia myös kasvavalla kotitalouksien sähkölaskuilla. Tämä pelottelu menee hyvin perille toreilla, sillä tämä kysymys aidosti huolettaa tuhansia somekeskustelijoita. Mutta jos sähkö ei sittenkään lopu, kuten äsken juuri totesin, jää edelleen huoli kulutuspiikeistä, jotka jo nyt heittelevät sähkön hintaa vartin välein. Datakeskuksilta pitääkin vaatia kulutusjoustoa ja tarvittaessa myös varavoiman käyttöönottoa, joka ylipäätään tasaa tuotantokuormaa. Toisin sanoen tilanne paranisi nykytasosta. Yksin tämä äsken mainittu Forssan jättikeskus sisältäisi 353 varavoimalaa. Arvoisa puhemies! Konesalien verokohtelu sisältää jo nyt vaatimuksen hukkalämmön käyttämisestä ensisijaisesti kaukolämpönä. Se vähentää ilmastopäästöjä, ja sitä on maailmalla katsottu lähestulkoon edelläkävijäratkaisuna sekä ilmastotoimena mutta myöskin tämän sähköntuotannon hyödyntämisenä. Oikeastaan luvut ovat jo nyt melko merkittävät. Yksin Microsoftin osuus lämmityksen hiilidioksidipäästöjen vähennyksistä on 400 000 megatonnia vuodessa. Yksin nämä Microsoftin tulevat palvelukeskukset vastaavat 40 prosentista Espoon kaupungin kaukolämmöstä. Tämä on oikeastaan lähes ainoa ilmastotoimi, jota tämä hallitus edesauttaa, ja nyt tämä koko sekoilu uhkaa myös sitä, samoin kuin investointivarmuutta, kasvua, innovaatioita ja digitaalista tuottavuuttamme.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-11-04T18:12:59,2025-11-04T18:17:02,Käsitelty,1.1 2025_103_70,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_71,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yksi nyanssi vielä tähän keskusteluun, joka on ehkä syytä ottaa huomioon valiokuntakäsittelyssä, liittyy vuoden 2026 osalta tähän EU-oikeudelliseen kysymykseen. Vuoden 2021 energiaverouudistus, jossa alennettiin muun muassa konesali- ja kaivostoiminnan sähköveroa, sisältyy Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan. Suomi on tällä perusteella saanut EU:lta RRF-maksatuksia. Ehdotetusta sähköverotuen poistosta voi seurata, siis voi seurata, että komissio katsoo uudistuksen olevan tältä osin peruttu. Tästä taas voi seurata EU-tulon menestyksiä, joiden määrän arviointiin liittyy huomattavaa epävarmuutta. Valiokuntakäsittelyssä varmasti kaikki nämä oleelliset asiat käydään läpi, ja ehkä kannattaa joihinkin jopa epäoleellisiinkin takertua siellä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-04T18:17:04,2025-11-04T18:18:01,Käsitelty,1.1 2025_103_72,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_73,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Harakka tuossa viittasi, että Suomessa on sähköä kohtuullisen helposti tarjolla, mutta tähän liittyy semmoinen ongelma, että kun energiatuotantoa rakennetaan, se on erittäin pääomavaltaista ja ne ovat aika hitaasti rakennettavia juttuja. Ydinvoimassa kestää vähintään kymmenen vuotta, että me saadaan sitä kautta jotain sähköä. Tuulivoimaa voidaan rakentaa, mutta meillä on kaavoitusongelmia tuulivoiman osalta. Merituulivoima ei ole edennyt tuolla kovinkaan paljon. Kyllä meillä tällaisia ongelmia tässä on. Sen takia meidän pitäisi yrittää rakentaa tämmöisiä... Esimerkiksi jos tuulivoimaa saadaan aikaiseksi, niin kun tuulee aina aika ajoin, sitten energiaa pitää saada varastoitua, ja silloin se vetykuvio tulee siinä mukaan. Aurinkoenergia on tietyllä tavalla tiettyinä aikoina. Tämä on aika iso kokonaisuus, ja tämä on aika pääomavaltaista ja aika hitaasti toteutettavissa. Sitten kun katsotaan meidän kantaverkkouudistuksia, niin kun uutta kantaverkkoa Suomessa yritetään vetää melkein minne vain, niin se on yli kymmenen vuoden projekti, että me saadaan kantaverkkoa vietyä jonnekin, liittyen kaavoitukseen ja liittyen kaikkiin muihin asioihin. Jos datakeskuksia yritetään saada huomenna, ne rakennetaan nopeasti, niitä saadaan vuodessa pystyyn, mutta meillä ei ole sitten energiatuotantoa niin paljon, että me pystyttäisiin hirveän monia datakeskuksia yhtä aikaa tekemään. Kyllä tämä vaatii tähän sähköntuotantokykyyn aika isoja panostuksia, ja toivoisin kyllä, että näin tehdään. Meillä on aika stabiili ollut tämä sähkönkulutus tässä viimeiset parikymmentä vuotta. Siinä ei ole kauheasti tapahtunut muutosta, koska teollisuuden sähkönkulutus on pienentynyt ja kuluttajien on kasvanut. Se on pysynyt aika lailla siellä samalla tasolla, ja nyt nämä datakeskukset voivat tuoda siihen uuden ison piikin. Itse olen työskennellyt ydinvoimalaitoksella 12 vuotta, ja jotenkin tunnistan, mitä kaikkea se tarkoittaa, jos puhutaan ydinvoimasta, ja se ei ole varmaan tässä se todennäköisin vaihtoehto. Kyllä minä luulen, että näistä muista haetaan niitä ratkaisuja. Mutta kaiken kaikkiaan itse toivoisin, että me oltaisiin jatkossakin sähkön tuotantokustannuksiltamme kilpailukykyinen alue, ja silloin se tuo sentyyppistä toimintaa tänne, josta me sitten hyödymme vähän muutenkin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-04T18:18:02,2025-11-04T18:20:44,Käsitelty,1.1 2025_103_74,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,Edustaja Harakka., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_75,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lylyn huomiot ovat erittäin tärkeät. Ne korostavat sitä, että datatalous ja energiapolitiikka todellakin kiertyvät yhteen. Puhdas energia ja vakaat verkot ovat tälläkin hetkellä se Suomen kilpailuvaltti, jota toivottavasti emme nyt menetä lähinaapureillemme, jotka suunnittelevat tietenkin jo huomattuaan, että Ruotsiin aiotut investoinnit ovatkin päätyneet Suomeen — tästä käydään siellä jo laajaa keskustelua — että hyvä, he lähtevät nyt kilpailemaan Suomen kanssa, ja pahoin pelkään, miten siinä käy. Kun siis datatalous ja energiapolitiikka ja myös ilmastopolitiikka, kuten äsken totesin, liittyvät toisiinsa erottamattomasti, niin silloin juuri tarvittaisiin tämän poukkoilun ja Hölmölän peiton jatkon ja epävarmuuden sijaan määrätietoista strategista teollisuus- ja datapolitiikkaa, sellaista näkemystä, jossa nämä kaikki asiat otetaan huomioon, samoin kuin tietysti turvallisuusnäkökohdat, huoltovarmuus ja alueellinen reiluus. Tätä me jäämme nyt odottamaan, ja tämä on kaikkein pahinta myrkkyä, että päivittäin tulee erilaisia tietoja ja epävarmuutta siitä, millä tavoin erilaisia toimijoita ja potentiaalisia halukkaita investoreita täällä käsitellään. Toivon tietenkin, että selvitysmies Mattilan raportti, johon tietenkään tänään ei ole nyt ollut suurta mahdollisuutta hyvin syventyneesti perehtyä, antaa vähän viitettä siitä, millä tavoin tästä mentäisiin eteenpäin, mutta kyllä tämän hallituksen toiminta on valitettavasti tältä osalta varsin surullista ja pahoin pelkään, että tulee suomalaiselle kansantaloudelle kalliiksi.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-11-04T18:20:44,2025-11-04T18:22:55,Käsitelty,1.1 2025_103_76,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Keskustelu on päättynyt... — Anteeksi, ei olekaan vielä päättynyt. — Edustaja Lyly.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_77,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kotiseudullani tuolla Pirkanmaalla on käyty keskustelua myöskin siitä, miten voidaan sijoittaa tämmöisiä datakeskuksia sinne. Kyllä siellä tämä energiaverkko on se pullonkaula, ensimmäinen pullonkaula, ja nämä ovat semmoisia isoja kysymyksiä, jotka tässä pitää ratkaista. Sen osalta tämä nämä kaavoitus- ja muut ongelmat ovat aika keskeisiä asioita. Sitten jos ajatellaan näitä verkkoratkaisuja, joissa kantaverkkoa ja sitä liittymää saadaan aikaiseksi, niin sitten totta kai tulevat myös kysymykset siitä, onko meillä sitä energiatuotantoa riittävästi tarjolla. Sitä tällä hetkellä on, mutta jatkossa sitä ei ole riittävästi, jos sitä halutaan saada. Ehkä kaikkein tärkein kysymys tässä, jos ja kun me tuulivoimaa saadaan lisättyä, on tämä säätövoiman rakentaminen. Erilaisia ratkaisuja on olemassa. On olemassa erilaisia allasratkaisuja, erilaisia kaivosratkaisuja, sellaisia, missä vettä käytetään tämän säätövoiman elementtinä, mutta ne ovat kanssa erittäin kalliita ja erittäin isoja hankkeita. Tästä kokonaisuudesta olisi huolehdittava, kun näihin datakeskuksiin mennään, ja olen samaa mieltä kuin edustaja Harakka, että tämän energiapolitiikan ja datakeskuspolitiikan pitäisi kulkea käsi kädessä, jotta me saadaan riittävän hyviä ratkaisuja aikaiseksi — ja ennakoivia ratkaisuja. Nämä ovat kaikki semmoisia ratkaisuja, joissa ennakoivuus ja aika pitkälle tulevaisuuteen katsominen olisi tärkeätä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-04T18:22:57,,Käsitelty,1.1 2025_103_78,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,Edustaja Harakka., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_79,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp,"Kiitos, rouva puhemies! Jatkan tuosta, mihin edustaja Lyly jäi. Täytyy sanoa nyt ihan täältä salista kuunnelleena, että tuo valtiovarainministeri Purran puheenvuoro datakeskuksista oli oikeastaan halveksivinta, mitä Suomen hallituksen edustaja on voinut investointihalukkaille yrityksille sanoa. Se veti lokaan koko tämän datakeskusalan, ikään kuin se olisi jonkinlaista puolirikollista toimintaa, joka uhkaa suomalaisten kansalaisten hyvinvointia, sen sijaan, että puhuttaisiin siihen sävyyn, että se tuo kasvua, kauan kaivattua rakennusalan elpymistä ja myös pysyviä työpaikkoja. Osana tätä tietynlaista halventamista on se, että nähdään, että nämä datakeskukset ovat jotenkin täysin erilaista teollisuutta kuin perinteinen teollisuus. Nyt täytyy sanoa, että hänen puolueensa näkemys teollisuudesta on sellainen aika nostalginen, jostain 60- ja 70-luvulta, jolloin varmaan on se edellinen kosketus teolliseen työhön — jolloin oli paljon työväkeä myöskin omassa kotikaupungissani, metsäteollisuuskaupungissa Äänekoskella, tehtaalla, mutta eipä ole enää. Vaikka tuotantomäärät ovat kasvaneet, vaikka uusiakin tuotantolaitoksia syntyy, niin ei siellä tehtaan haalareissa toimi montaakaan sataa henkilöä nyt enää, jolloin datakeskukset ovat työllistäjinä aivan verrannollisia. Silloin täytyy sitten kysyä, eivätkö nämäkään työpaikat nyt sitten hallitukselle tunnu kelpaavan. ", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-11-04T18:24:53,2025-11-04T18:26:47,Käsitelty,1.1 2025_103_80,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_103_81,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Matias,Marttinen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Orpon hallitus on uudistanut suomalaisia työmarkkinoita merkittävällä tavalla. Hallitus on vahvistanut ensinnäkin työrauhaa ja kilpailukykyä, mahdollistanut paikallisen sopimisen kaikille työpaikoille sekä vähentänyt hallinnollista taakkaa erityisesti pk-yrityksiltä. Olemme tehneet niitä uudistuksia, joita on kaivattu pitkään mutta joiden tekemiseen ei aikaisemmin ole ollut kyvykkyyttä. [Timo Suhonen: Mitkä on työllisyysvaikutukset?] Myös nyt käsiteltävänä oleva irtisanomiskynnystä madaltava esitys on uudistus, jonka tarve on kyllä pitkään tunnistettu mutta jonka toteuttaminen on jäänyt aiemmin vain puheen tasolle. Tällä kertaa tämäkin uudistus viedään kyllä maaliin saakka. [Timo Harakan välihuuto] Nykyinen sääntely on nostanut irtisanomisen kynnyksen verraten korkealle. Erityisesti pienemmät yritykset pitävät irtisanomisen oikeudellisia riskejä merkittävänä työllistämisen esteenä. Korkea kynnys irtisanoa sellaisessa tilanteessa, jossa työntekijä ei toimi työsuhteeseen liittyvien vaatimusten mukaisesti, heikentää työnantajan rohkeutta palkata uusia työntekijöitä. Mitä pienempi yritys, sitä suurempi merkitys yksittäisellä rekrytoinnilla on. Valtaosa uusista työpaikoista syntyy, hyvät kansanedustajat, pieniin ja keskisuuriin suomalaisiin yrityksiin. Pk-yritykset ovat Suomelle suuri työllisyyskasvun mahdollisuus. Näiden pk-kentän toimijoiden kasvu pitää mahdollistaa myös lainsäädäntöä uudistamalla. Siihen me olemme hallituksessa täysin sitoutuneita. Me haluamme poistaa työllistämisen esteitä, jotta yritykset uskaltaisivat työllistää nykyistä rohkeammin ja jotta yhä useampi suomalainen pääsisi töihin. Herra puhemies! Irtisanomisen kynnystä esitetään madallettavaksi useilla työsopimuslain muutoksilla. Keskeinen muutos on painavuuskriteerin poistuminen lainsäädännöstä. Nykylaissa irtisanomisperusteelta edellytetään asiallista ja painavaa syytä, kun jatkossa irtisanomiseen riittää ainoastaan asiallinen syy. Toisekseen nykylaissa työntekijän rikkeiltä tai laiminlyönneiltä vaaditaan vakavuutta ja kohdistumista työsuhteeseen olennaisesti vaikuttaviin velvoitteisiin. Jatkossa nämä olennaisuuden ja vakavuuden vaatimukset poistuvat. Myös työntekijän aiempi moitittava toiminta voitaisiin ottaa jatkossa selvemmin huomioon, kun irtisanomista edeltävää toimintaa arvioitaisiin kokonaisharkinnalla. [Timo Suhonen: Eli alisuoriutuminen!] Keskeinen muutos liittyy myös uudelleensijoitusvelvollisuuden rajaamiseen. Nykytilanteessa työnantajan on tullut selvittää, voidaanko irtisanominen välttää sijoittamalla työntekijä muihin tehtäviin. Jatkossa uudelleensijoitusvelvollisuus rajataan koskemaan vain tilanteita, joissa työntekijän työntekoedellytykset ovat heikentyneet esimerkiksi sairauden tai työtapaturman seurauksena. Herra puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Yhden asian haluan tässä kohtaa tehdä selväksi: Jatkossakaan irtisanomista ei saa tehdä mielivaltaisin perustein. Irtisanomiselle vaaditaan jatkossakin lakiin perustuva asiallinen syy. Irtisanomisperusteen täyttymistä arvioitaisiin jatkossakin kokonaisharkinnalla, jossa huomioitaisiin kaikki työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Huomioitavaksi tulevat myös työnantajan toimet omien velvollisuuksiensa täyttämiseksi, kuten työntekijän riittävä ohjeistaminen ja perehdyttäminen. Työntekijää ei saisi jatkossakaan irtisanoa ennen kuin hänelle on annettu varoitus ja siten mahdollisuus korjata menettelynsä. Herra puhemies! Tällä ehdotuksella tämä sali lähettää sille isolle suomalaiselle pk-kentälle, pienille ja keskisuurille yrityksille, selkeän ja vahvan viestin: Suomessa kannattaa kasvaa, tässä maassa kannattaa investoida, ja täällä, hyvät kansanedustajat, kannattaa palkata lisää työntekijöitä. — Kiitos. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-11-04T14:45:41,2025-11-04T14:49:46,Käsitelty,1.1 2025_103_82,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitoksia. — Halukkaat edustajat voivat pyytää minuutin mittaista vastauspuheenvuoroa painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_83,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on kyllä tehnyt leikkauksia työttömyysturvaan, vaikeuttanut neuvottelutoimintaa, paikallista sopimista on viety järjestäytymättömiin yrityksiin — minkä piti olla hopealuoti siihen, että työllistetään ja saadaan työpaikkoja synnytettyä: 92 sopimusta on syntynyt, ei ole ollut hopealuoti — ja nyt tuodaan lisää heikennyksiä palkansaajien asemaan irtisanomista helpottamalla. Kun tätä katsoo nyt tällä hetkellä, niin henkilökohtaisista syistä irtisanotaan 12 400 henkilöä vuodessa suuruusluokaltaan, joka on 0,6 prosenttia siitä palkansaajamäärästä, joka on työsuhteessa. Herääkin kysymys, että nyt kun tätä suojaa heikennetään voimakkaasti, niin kuinka paljon tämä 12 400 henkilöä tulee kasvamaan sieltä. Olisi hyvä kuulla. Ja sitten kun tiedetään, että he, jotka on henkilökohtaisella syyllä sanottu irti, ovat myöskin vaikeimmin työllistyviä ja he ovat pitempään työttöminä, niin saamme lisää [Puhemies koputtaa] pitkäaikaistyöttömiä tällä hallituksen esityksellä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-04T14:49:56,2025-11-04T14:51:10,Käsitelty,1.1 2025_103_84,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_85,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tämähän on hyvin perinteinen Orpon hallituksen työllisyyslaki eli riitaisena sieltä kolmikannasta lähtenyt, eli aika sekava lähtökohta. Lainoppineet sanovat, että tämä on aika epäselvä ja todennäköisesti tämän vaikutukset eivät tule olemaan välttämättä ihan hirveän suuria. Eli kun tästä asiasta on aika paljon jo etukäteen puhuttu, niin pitäisi myös muistaa, että tämä nyt ei tule tosiaankaan meidän kaikkia töissä käyviä ihmisiä koskemaan. Itseäni henkilökohtaisesti huolettaa erityisesti se, miten tämä tulee suhteutumaan meidän raskaussyrjintään, joka jo tällä hetkellä on Suomessa valitettavan yleistä. Työllisyysvaikutuksiahan tälle ei oikeastaan käsittääkseni ole voitu laskea kauhean tarkasti, mutta sen verran minä osaan sanoa, että tämä tulee työllistämään ainakin lainoppineita juristeja, koska kun tämä laki jossain vaiheessa todennäköisesti voimaan tulee, niin sen jälkeenhän sitten pitää tämä oikeuskäytäntö etsiä, ja siinä menee vuosia. Tämä on aika monipiippuinen asia. Odotan mielenkiinnolla valiokunnan käsittelyä ja sitten myös sitä, että päästään asiantuntijalausuntojen pohjalta muodostamaan tähän asiaan kanta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-11-04T14:51:10,2025-11-04T14:52:09,Käsitelty,1.1 2025_103_86,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_87,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Esitys irtisanomissuojan heikentämisestä on hyvin johdonmukaista jatkoa Orpon hallituksen politiikalle. Taas työmarkkinauudistuksia viedään eteenpäin pikemminkin sanelemalla kuin sopimalla, ja taas työmarkkinauudistuksia toteutetaan yksipuolisesti työntekijöiden kustannuksella. Suomen talouden ihan keskeisiä haasteita tällä hetkellä on kotimaisen kysynnän puute, ja se taas johtuu pitkälle epävarmuudesta. Jos työntekijä ei voi luottaa toimeentuloonsa tulevaisuudessa, niin tuskin hän kauhean paljon silloin kuluttaakaan. Pelkään pahoin, että nyt kun hallitus omilla päätöksillään taas kasaa epävarmuutta epävarmuuksien päälle suomalaisten harteille, niin se pikemminkin heikentää meidän taloutta ja heiveröistä kasvua kuin vahvistaa sitä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-11-04T14:52:09,2025-11-04T14:53:00,Käsitelty,1.1 2025_103_88,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_89,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että kummeksun kyllä kovasti sitä, että ministeri täällä perusteli tätä työllisyystoimena. Näin siitä huolimatta, että tässä esityksessä, hallituksen omassa esityksessä, todetaan, että luotettavia arvioita työllisyysvaikutuksista ei ole pystytty esittämään. Päinvastoin, te itse asiassa toteatte tässä esityksessä, että muutos lisäisi epävarmuutta — ei työllisyyttä, ministeri Marttinen, vaan epävarmuutta. Jos hallitus haluaisi tehdä jotain työntekijän eduksi, niin minusta olisi tarpeellista lähteä vaikka poistamaan rangaistuksen kaltainen ja epäoikeudenmukainen irtisanottavien työttömyysturvan karenssi. Se olisi edes pieni helpotus niille, jotka nyt ajetaan työttömyyteen ehkä pitkäksikin aikaa. Mutta kokonaisuudessaan minusta tässä täytyy olla nyt rehellinen: tämä esitys ei ole mitään muuta kuin vallansiirto työnantajille ja kiusantekoa työntekijöille. [Perussuomalaisten ryhmästä: Huhhuh, voi voi!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-11-04T14:53:00,2025-11-04T14:54:01,Käsitelty,1.1 2025_103_90,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_91,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Meillä on Suomessa ennätystyöttömyys tällä hetkellä, ja aidosti moni pitkäaikaistyötönkin odottaa hallituksen toimia, millä toimilla hallitus parantaa... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu] Ja tänään täällä ministeri sanoi, että työttömien työllistymismahdollisuuksia parannetaan sillä, että heikennetään irtisanomissuojaa — siis heikennetään irtisanomissuojaa. Voin vain kuvitella, miltä näistä työttömistä tuntuu tällä hetkellä, kun he haluavat uskoa siihen, että olisi paremmat mahdollisuudet työllistyä, ja täällä ministeri sanoi, että te työllistytte paremmin, kun me annetaan teille helpommin monoa sieltä työpaikalta. Siis jos tämä ei olisi totta, niin voisi kuvitella, että tämä on suurin piirtein joku Kummeli-vitsi. Tämähän on ihan uskomaton esitys, varsinkin kun olemme todenneet ja lukeneet sen teidän esityksestänne, että tästä ei voida edes odottaa mitään keskeisiä tai suoria työllisyysvaikutuksia. Te olette itse sen, ministeri, todennut. Onhan tämä ihan käsittämätön esitys, totean tähän loppuun, ja kysyn: olisiko kuitenkin mahdollista, että peruisitte tämän suurin piirtein vitsinä olevan esityksen?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-11-04T14:54:01,2025-11-04T14:54:13,Käsitelty,1.1 2025_103_92,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_93,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun näitä edellisiä puheenvuoroja kuuntelee, niin tuntuu, että ne kyllä käyttää joku sellainen, joka ei ole tainnut työllistää koskaan ketään. [Vasemmalta: Ohhoh! — Vastauspuheenvuoropyyntöjä sosiaalidemokraattien ryhmästä] Siis ensinnäkin täytyy sanoa se asia, että kukaan ei palkkaa ketään sen takia, että hän haluaisi sen henkilön irtisanoa. Se on aina epäonnistuminen molemmilla puolilla. Se on ollut ehkä virherekrytointi tai muuta, mutta kukaan ei todellakaan sen takia palkkaa, että saisi jonkun irtisanoa. Toisekseen, kukaan ei lähde kevyin perustein irtisanomaan ketään, koska se tarkoittaa aina kustannuksia, kun kyse on siitä, että sille samalle paikalle sitten ruvetaan rekrytoimaan jotain toista henkilöä. Se henkilökohtaisen irtisanomisen kynnys on aina korkealla. Ja kolmas asia on se, että nämä uudet työpaikat syntyvät yksityisellä puolella nimenomaan pk-yrityksiin, ja silloin on aivan olennaista se, mikä on sen työnantajan riski palkatessa, kuinka paljon niitä uusia työpaikkoja uskalletaan ottaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-11-04T14:55:08,2025-11-04T14:56:15,Käsitelty,1.1 2025_103_94,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_95,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin tämä hallituksen esitys taas on sitä samaa jyräävää asennetta, jolla hallitus pikemminkin rikkoo kuin rakentaa suomalaista yhteistyön kulttuuria. Tietysti herää myös kysymys siitä, onko tällä hetkellä todella oikea aika heikentää irtisanomisen suojaa, kun elämme taantumaa ja hallitus on purkanut monella tapaa erilaisia turvaverkkoja. Ja kuten tässä tuli esille, niin tämä ei todellakaan ole mikään sellainen esitys, joka loisi uutta työtä. Meillähän ei henkilöperusteisen irtisanomisen suoja ole mitenkään erityisen tiukka, se on OECD:n keskitasoa. Mutta sinänsä kyllä ajattelen, että olisi tärkeää miettiä pikemminkin kannusteita siihen, miten se ensimmäinen työntekijä tai ensimmäiset työntekijät saataisiin palkattua, mutta se, että siihen lähdetään nyt työntekijän oikeuksia heikentämällä, on minusta väärä tie. Haluan nostaa esille myös sen, minkä edustaja Oinas-Panuma tässä jo aiemmin nosti esille, että johtaako tämä esitys mahdollisesti naisten raskaussyrjinnän lisääntymiseen, [Puhemies koputtaa] joka on meillä aito ongelma.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-11-04T14:56:15,2025-11-04T14:57:30,Käsitelty,1.1 2025_103_96,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_97,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen monesti miettinyt sitä, pitäisikö Suomeen luoda semmoinen vasemmistolainen erityistalousalue, jossa verot olisivat noin 90 ja kaikki säännöt olisivat juuri niin kuin te haluaisitte siellä vasemmalla. [Minja Koskela: No ei tuo kuulosta vasemmistolaiselta mallilta!] Siellä sitten voisi elää ja yrittää ja rakentaa suomalaista menestystarinaa. Joka tapauksessa yksikään työnantaja ei halua irtisanoa hyvää työntekijää. Tämä täytyy ymmärtää. Toisekseen, kun puhutaan erittäin pienistä yrityksistä, niin yhden henkilön rekrytoiminen, jos se on virherekrytointi, voi pahimmillaan johtaa sen yrityksen konkurssiin. Tämäkin on hyvä ymmärtää. Kolmas asia, joka on hyvä ymmärtää, on se, että mikroyrityksissä monesti työnantaja tienaa jopa vähemmän kuin se työntekijä siellä. Nyt homma on se, että me tarvitaan tähän maahan niihin pieniin yrityksiin lisää työpaikkoja. Meidän pitää madaltaa sitä työllistämisen kynnystä, mikä tämän esityksen pääasiallinen tarkoitus on, ja luoda oikeusvarmuutta sille, että erityisen vaikeissa tilanteissa työnantaja tietää, mitkä ovat ne kriteerit ja mitkä ovat ne ehdot, joilla haastavista tapauksista pääsee tarvittaessa eroon. Me tarvitaan lisää työpaikkoja myös pieniin yrityksiin. Tässä ei ole kyse mistään suurista yrityksistä vaan etenkin pienistä yrityksistä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-11-04T14:57:30,2025-11-04T14:58:41,Käsitelty,1.1 2025_103_98,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kontula, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_99,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yrittäjänä ja työntekijöitä sekä palkanneena että myös irtisanoneena en voi kannattaa tätä klassista esitystä, jossa pyritään heikentämään työntekijöiden neuvotteluvoimaa. Yksinkertaisesti kyse on siis antagonistisesta ristiriidasta: mikä osa tuotetusta vauraudesta kuuluu työntekijälle ja mikä taas pääoman omistajalle. Tässähän on ratkaisevaa voimasuhteet, ei suinkaan se, kuinka helppoa jonkun ihmisen irtisanominen on sinällään, vaan se, että voidaan kohdistaa se epävarmuuden voima näissä tilanteissa siihen työntekijään. Viehättävän retroa, oikein 1900-lukulaista, mutta mitään näyttöä ei ole siitä, että se lisäisi työllisyyttä tai että se parantaisi yleistä hyvinvointia. Tällaiset väitteet ovat puhdasta propagandaa, [Miko Bergbomin välihuuto] joille ei ole sen paremmin historiallista kuin laskennallistakaan näyttöä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-11-04T14:58:41,2025-11-04T14:59:41,Käsitelty,1.1 2025_103_100,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_101,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmisiä pitäisi nyt saada töihin, mutta tulevaisuudessa saakin helpommin potkut. Tämä on kyllä aivan käsittämätön yhtälö. Noissa edellisissä, varsinkin kokoomuksen edustajan puheenvuorossa, mielestäni kyllä vähän vähäteltiin salin tämän laidan työmarkkinaosaamista. Siitä olen hieman ihmeissäni, koska tunnistan tällä laidalla aika paljon kokemusta siitä, mitä työelämässä on Suomessa tapahtunut ja tällä hetkellä tapahtuu. Eilen Ylen uutisissa Turun yliopiston työelämäprofessori Venla Roth totesi, että työperäinen hyväksikäyttö on lisääntynyt. Se, miksi minä otan tämän tässä nyt esiin, on se, että ammattiliitoilla on valtavan iso rooli näitten hyväksikäyttötapausten esille tulemisessa ja selvittämisessä. Näin varmasti tulee myös olemaan, mikäli tämä laki esitetyssä muodossa menee läpi: ammattiliittojen rooli tulee korostumaan epäselvissä työelämätapauksissa. Kysyisinkin, arvoisa ministeri, että mitäs arvelette, kuinka paljon tämä tulee työllistämään ja kuinka paljon työelämä tulee entisestään tarvitsemaan ammattiliittoa selvittämään näitä asioita sekä juristeja. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-11-04T14:59:41,2025-11-04T15:00:53,Hyväksytty,1.1 2025_103_102,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Partanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_103_103,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Karoliina,Partanen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomella on paljon uudistusvelkaa, kun puhutaan työmarkkinoista, ja siksi on tärkeää, että otamme tämän tärkeän askeleen. Pidän itse kuitenkin tätä muutosta varsin maltillisena, kun vertaamme, mitä muualla työmarkkinakentässä on tapahtunut. Olisin toivonut, että olisimme voineet muuttaa varoituskäytäntöä, sillä edelleen työntekijän rikkeet työpaikalla ovat paljon kiinni siitä, mitä aikaisemmin työpaikalla on tapahtunut ja voiko se johtaa irtisanomiseen. Lisäksi olisin toivonut, että myös virkamieslainsäädäntöä olisi voitu uudistaa käsi kädessä tämän työsopimuslain uudistamisen kanssa, sillä nyt virkamieslainsäädäntö ja työsopimuslainsäädäntö irtisanomisperusteiden osalta erkaantuvat. Olen itsekin aina huolissani raskaussyrjinnästä työpaikoilla, mutta on hyvä muistaa, että tämä uudistus ei vaikuta siihen, etteikö raskaussyrjintätilanteissa edelleen säily käännetty näyttötaakka riidoissa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että jos työntekijä esittää, että hänen irtisanomisperusteensa on johtunut raskaudesta tai perhevapaan käytöstä, niin työnantajalla on aina velvollisuus osoittaa, että näin ei ole ollut.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Karoliina Partanen,1520,2025-11-04T15:00:53,2025-11-04T15:02:08,Hyväksytty,1.1 2025_103_104,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_103_105,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Työnantajilla ei ole intressejä irtisanoa työntekijöitä, jotka hoitavat työnsä, eikä varsinkaan rekrytoida ketään vain irtisanoakseen hänet. Ei työlleen omistautuneen työntekijän tarvitse pelätä irtisanomista. Myöskään työntekijä ei ole yrittäjälle se pakollinen paha, vaan useimmiten välttämättömyys yritystoiminnan pyörittämiseksi ja siten omankin elannon turvaamiseksi. Työnantajien ja työntekijöiden välille ei pidä missään tapauksessa lietsoa vastakkainasettelua tai eripuraa, vaan täytyy muistaa, että kumpikin tarvitsee toistaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että yritys on juuri niin vahva kuin on sen heikoin lenkki. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-11-04T15:02:08,2025-11-04T15:03:04,Käsitelty,1.1 2025_103_106,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_107,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa ei tosiaan ole erityisen korkea irtisanomissuoja, eikä tälle esitykselle pystytä laskemaan työllisyysvaikutuksia, ja lopulta kukaan ei pysty sanomaan edes sitä, kuinka alas tämä madaltaa irtisanomissuojaa tässä maassa. Väkisinkin tässä herää kysymys, miksi tämä esitys on tänne tuotu. Irtisanomissuojan heikentämisessä on lopulta kysymys vain siitä isommasta kuvasta, missä tämä hallitus haluaa ideologisista syistä heikentää työntekijän asemaa. Tämä on sitä kokonaisuutta. Samaan aikaan, kun työttömyys on kasvanut, työehtoja heikennetty, työttömyysturvaa leikattu, tehdään vielä irtisanomisistakin helpompaa. Tavallinen palkansaaja tuskin ymmärtää tätä hallituksen työn linjan suuruutta, kun tarjolla on vain epävarmuutta. Te, ministeri, totesitte, että tämä lähettää viestin yrityksille. Minkälaisen viestin tämä lähettää teidän mielestänne työttömille ja tavallisille palkansaajille? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-11-04T15:03:04,2025-11-04T15:04:08,Käsitelty,1.1 2025_103_108,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ojala-Niemelä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_109,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässähän esitetään, että jatkossa työnantaja saa irtisanoa sopimuksen henkilöön perustuvasta syystä, vain asiallisesta syystä, ja tämä painava syyperuste nyt jää sitten pois. Uskon myös siihen, että tuomioistuimissa tullaan käymään tätä rajankäyntiä, miten tämä kohta täyttyy. Muutos tarkoittaa irtisanomiskynnyksen madaltamista, ja jatkossa henkilöperusteinen irtisanominen on käytännössä nykyistä helpompaa. Työntekijän kannalta tämä tarkoittaa myös heikompaa työsuhdeturvaa, ja tämä voi johtaa pahimmillaan siihen, että työntekijät eivät esimerkiksi uskalla nostaa epäkohtia ja työpaikan ongelmia esille. Samoin työllisyyttä edistäviin vaikutuksiin en kyllä tässä tapauksessa usko. Se voi olla sen sijaan niin, että tämä irtisanomissuojan heikentäminen voi lisätä työn kuormitusta, jonka on todettu heikentävän puolestaan tuottavuutta. Kyllä tämänkaltaisia ongelmia on myös tässä esityksessä sisällä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-11-04T15:04:08,2025-11-04T15:05:18,Käsitelty,1.1 2025_103_110,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sammallahti, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_111,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tere,Sammallahti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitos, arvon puhemies! Ehkä jotain tästä meidän työmarkkinakulttuuristamme kertoo se, että nyt puhutaan irtisanomissuojan heikentämisestä, kun meidän pitäisi puhua palkkaamisriskin keventämisestä. Niin kuin tässä on monessa puheessa tullut jo esille, ei ketään palkata ihan vain ja ainoastaan sen takia, että yrittäjä pääsisi sitten heidät irtisanomaan. [Joona Räsäsen välihuuto] Minä olen ollut aikoinaan itse rekrytointivastuussa ja olen epäonnekseni joutunut yhden ihmisen aikoinaan irtisanomaan, ja voin kokemuksesta sanoa, että ainuttakaan niin henkisesti raastavaa prosessia ei ole työuralla tullut vastaan kuin se. En hetkeäkään usko, että kukaan yrittäjä haluaisi irtisanoa hyvää, asiansa asiallisesti hoitavaa työntekijää, mutta en myöskään usko, että työntekijät haluaisivat, että heidän työpaikkansa ja heidät työllistävä yritys menisi konkurssiin sen takia, että siellä eivät työntekijät hoida välttämättä omia tehtäviään, jotka kuuluvat siihen työsopimukseen. Tästähän tässä on kyse, ei sen kummemmasta. [Eduskunnasta: Työntekijät kyllä ymmärtävät! — Näkee vasemmiston propagandan tässä!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Tere Sammallahti,1493,2025-11-04T15:05:18,2025-11-04T15:06:25,Käsitelty,1.1 2025_103_112,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Meriluoto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_113,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Laura,Meriluoto,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus tuo liukuhinnalta tähän saliin esityksiä, joilla heikennetään vaikutusarvioiden mukaan erityisesti naisten työmarkkina-asemaa. Näin siitä huolimatta, että tiedämme, että jo nyt syrjintä on valitettavan yleistä esimerkiksi raskauteen liittyen, ja kuitenkin arvioiden mukaan silti haluatte sitä nyt helpottaa. Näitä haitallisia esityksiä kutsutte työllisyystoimiksi, vaikka niille tosiaan ei ole pystytty esittämään työllisyysvaikutusarvioita. Ensimmäisen työntekijän palkkaamista voitaisiin helpottaa oikeudenmukaisemmin esimerkiksi porrastamalla työnantajamaksuja tai antamalla niistä määräaikainen vapautus, kuten vasemmistoliitto on esittänyt, mutta kuitenkin tälle hallitukselle tuntuvat sopivan ainoastaan sellaiset keinot, joilla heikennetään työntekijöiden asemaa. No, kokoomukseltahan tätä tietysti osaa odottaa, mutta perussuomalaiset, oikeastiko teilläkin paras keksimänne ajatus työllisyyden lisäämiseksi tässä maassa on se, että varmistatte, että jatkossa on helpompi antaa työntekijöille potkuja? Eikö mitään parempaa löydy?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Laura Meriluoto,1523,2025-11-04T15:06:25,2025-11-04T15:07:34,Käsitelty,1.1 2025_103_114,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_115,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suora vastaus: Meillä on hallitusohjelmassa useita toimia, joilla pyritään parantamaan sitä tilannetta, kun tässä maassa yhä useampi suomalainen yrittäjä haluaisi palkata suomalaisen työntekijän töihin. Se on päätavoite. Mitä tulee näihin kriteereihin, mitä tässä esityksessä kuvataan, niin käsi sydämellä te ette voi väittää täällä, että yhdenkään työntekijän, joka tekee työnsä hyvin, pitäisi pelätä, että hänet irtisanotaan näillä perusteilla. Siis puhutaan erittäin vakavista laiminlyönneistä, joiden jälkeen työantaja voi joutua ryhtymään toimiin, joilla hän henkilöperusteisesti joutuu valitettavasti irtisanomaan ihmisen töistä. Ja kuten edustaja Sammallahti hyvin kuvasi, ne ovat erittäin stressaavia ja raastavia tilanteita etenkin pienissä yrityksissä, joissa ei ole lakiarmeijaa takana, toisin kuin SAK:n toimistolla. Näillä toimilla, joita hallitus tekee, pyritään nimenomaan vahvistamaan sitä, että niitä pieniä yrityksiä, joihin työpaikat myös syntyvät, syntyisi jatkossa enemmän, ja luodaan sille yrittäjälle varmuutta siihen, että kyllä, uskallat ottaa sen riskin, palkata työntekijän ja lähteä rakentamaan kasvua tähän maahan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-11-04T15:07:34,2025-11-04T15:08:40,Käsitelty,1.1 2025_103_116,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_117,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kylmää on kyyti ollut suomalaisille työläisperheille tällä hallituskaudella. [Tere Sammallahti: Ostovoima kasvaa!] On määräaikaisen työntekijän aseman heikennykset, ja lisää on tulossa: työhön takaisinottovelvoitteen heikennys, lomautuksen varoajan lyhennykset, lakko-oikeuden rajaaminen, leipomotyöntekijöitten työehtosopimuksen heikentäminen, yt-menettelyn heikennykset, paikallisen sopimuksen laajentaminen, joka heikentää työntekijän edunvalvontaa, kun otetaan koko työttömyysturvapaketin vaikutukset — ja nyt sitten tämä potkulaki. Sitten täällä salissa ihmetellään, miten ihmeessä edelleen suomalaisten luottamus tulevaisuuteen putoaa. Sitä täällä ihmetellään. Kaiken lisäksi viime eduskuntavaalien alla työntekijöitten parhaana ystävänä liikkunut oikea laita, perussuomalaiset, on kuitannut nämä kaikki esitykset, [Timo Suhonen: Ohhoh!] kaikki esitykset kuitannut. Ehkä se nyt oli se parin sentin bensa-alennus, millä kokoomus sai perussuomalaiset [Puhemies koputtaa] tällä hetkellä tähän mukaan. [Miko Bergbom: Ei niin alhaista rimaa, ettei demarit sitä alittaisi!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-11-04T15:08:40,2025-11-04T15:09:54,Käsitelty,1.1 2025_103_118,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_119,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Edustaja Satonen sanoi aiemmin jotenkin niin, että tuntuu, että puheenvuoroja käyttävät ihmiset, jotka eivät ole työllistäneet ketään. No, edustaja Satonen, te olette yrittäjä, minä olen yrittäjä, ja oman yritykseni kokemusten perusteella voin sanoa, että uuden työntekijän palkkaaminen on taloudellinen riski. [Arto Satonen: Kyllä, kyllä, no niin!] Ja mitä pienempi yritys, sitä suurempi riski. Sen takia erityisesti pk-yrityksissä työntekijöiden palkkaamisen kynnystä pitää pyrkiä madaltamaan. Ongelmahan tässä esityksessä ei ole se, mitä tällä tavoitellaan, vaan se tapa, jolla sitä pyritään tekemään. Ongelma on se, että tämä hallitus kerta toisensa jälkeen vain ottaa työntekijöiltä eikä anna mitään. [Petri Hurun välihuuto] Tämä epätasapaino ja epäoikeudenmukaisuus näissä uudistuksissa syvästi hiertää. Tässäkään esityksessä ei ole ainuttakaan kädenojennusta työntekijöiden suuntaan, ei vaikka sitä pientä esitystä, jonka edustaja Koskela, Minja, täällä edellä teki. Toivoisi, että hallituksella olisi kyky tasapainoisempaan politiikkaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-11-04T15:09:55,2025-11-04T15:10:59,Käsitelty,1.1 2025_103_120,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_121,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä on nyt aivan johdonmukainen jatke niille hallituksen toimille, joilla kerta kaikkiaan heikennetään palkansaajien asemaa: työttömyysturvaa on leikattu, lakko-oikeutta on rajoitettu, on tehty palkkakuoppalaki, ja nyt sitten seurasi tämä potkulaki. Puhemies! Me olemme tässä salissa todella usein puhuneet siitä, että nyt me tarvitsemme kasvua, ja olemme todenneet myös sen, että tämän kasvun aikaansaamiseksi me tarvitsemme kuluttajien luottamusta. Nyt kun niin moni ihminen ihan aidosti tuntee huolta siitä, säilyykö työpaikka epävarmoina aikoina, ei oikein uskalleta luottaa, ei uskalleta lähteä kuluttamaan, moni kokee huolta toimeentulostaan, niin olen ihmetellyt sitä todella paljon, miten kansalaisten luottamusta tässä ajassa lisäisi se, että nyt sitten irtisanominen on entistä helpompaa, potkujen antaminen, potkujen saaminen on entistä helpompaa. Mielestäni, ministeri, tämä ei kuulu yhtään tähän ajankuvaan. Päinvastoin meidän pitäisi lisätä kansalaisten luottamusta ja uskallusta lähteä kuluttamaan. Ja vielä lopuksi kysyn, ministeri: [Puhemies koputtaa] missä viipyvät ne toimet, joilla parannetaan palkansaajien asemaa, [Puhemies koputtaa] kuten vaikkapa tämä kanneoikeus tai alipalkkauksen kriminalisointi?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-11-04T15:10:59,2025-11-04T15:12:20,Käsitelty,1.1 2025_103_122,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_123,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Satonen täällä kyseli aikaisemmin, onko kukaan tällä puolella salia koskaan palkannut ketään. Siitä huolimatta tai sen vuoksi, että tämä oli aika halpa heitto, tekee mieli kysyä takaisin: onko edustaja Satonen koskaan joutunut pelkäämään raskaussyrjintää työelämässä? Tämä esitys lisää epävarmuutta työelämässä, tämä kasvattaa mielivaltaisten irtisanomisten riskiä, ja tämä vie meitä kauemmas pohjoismaisesta työmarkkinamallista. Tämä on jatkoa sille kokonaisuudelle, jossa hallitus on heikentänyt yksipuolisesti työntekijän asemaa ja ammattiyhdistysliikkeen asemaa ja vahvistanut työnantajan asemaa. Kun me puhutaan tästä laista, niin me puhutaan valtasuhteista, joita tässä yhteiskunnassa on ja joita nimenomaan vahva ammattiyhdistysliike ja työntekijän oikeudet takaavat ja vahvistavat, kun ne vahvistavat sitä valtasuhdetta, joka yksittäisellä työntekijällä voi olla suhteessa työnantajaan. Tämä iso kuva jää tässä koko ajan näkemättä, ja se on minusta sellainen, mikä hallituksen olisi syytä ottaa huomioon.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-11-04T15:12:20,2025-11-04T15:13:30,Käsitelty,1.1 2025_103_124,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_125,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt täytyy kyllä kysyä, ovatkohan edustajat nyt ihan tutustuneet tähän esitykseen. Tiedän kyllä, että käsittely on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa vasta alussa, mutta tämänkin uudistuksen jälkeen henkilökohtaiseen irtisanomiseen vaaditaan asiallinen syy. Ja aivan kuten täällä edustaja Bergbom jo sanoi, ja toki myös ministeri avauspuheenvuorossaan, eihän tämä nyt ole sellainen, että tässä voidaan ketä tahansa irtisanoa, vaan siellä on takana merkittävä laiminlyönti. Ja jos nyt ajatellaan vaikka niin, että sellainen henkilö, joka toimii autokuskina, joutuu irtisanotuksi sen takia, että hän on vaikka ylinopeuden takia menettänyt korttinsa, niin ei se nyt ihan pieni asia ole. Eli täytyy vähän miettiä, mistä tässä on kyse. Sitten haluaisin vielä sanoa tuosta edustaja Oinas-Panuman sanomasta, kun hän totesi, että miksi näitä työmarkkinauudistuksia ei tehdä kolmikantaisesti yhdessä. No sitä minäkin olen kysynyt, mutta eipä niitä tehdä, koska ei se kolmikantainen yhteistyö tuota minkäänlaisia ehdotuksia, kuten edellinen hallitus sai sen havaita.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-11-04T15:13:31,2025-11-04T15:14:42,Käsitelty,1.1 2025_103_126,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_127,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Herra puhemies! Kyllä jotenkin tuntuu siltä, että me ei olla ollenkaan samalla kartalla siitä, mikä tämä tilanne tässä maassa työllisyyden suhteen on. Työllisyys sakkaa siis äärimmäisen kovasti. Ja mitä hallitus tekee? Lisää työntekijöitten epävarmuutta. Vaikka täällä nami nami höpö höpöä on puhuttu muutamat viimeiset viikot siitä, kuinka pitää olla positiivinen, niin kuinka tässä voi olla positiivinen, kun te ette näe, vaan omia ideologisia toimianne tuotte? Kuinka tämä, arvoisa ministeri, lisää työllisyyttä? Kuinka monta työpaikkaa tällä lakiesityksellä teidän arvionne mukaan on tulossa lisää? Tämä vain lisää työntekijöiden epävarmuutta ja siirtää lisää sitä riskiä, joka kuuluu yrittäjälle, edelleen työntekijälle. Mitenkä te voitte tehdä tällaista politiikkaa? [Miko Bergbomin välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-11-04T15:14:42,2025-11-04T15:15:40,Käsitelty,1.1 2025_103_128,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitos. — Edustaja Jari Koskela, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_129,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitoksia, herra puhemies! On arvokasta kuulla, että moni meistä täällä salissa on toiminut myöskin itse yrittäjänä, ja siksi vähän ihmettelenkin tätä opposition kritiikkiä. Me tiedämme kaikki, että yrittäjälle työntekijä on arvokkain osa yritystä. Kukaan ei sano irti työntekijää kevein perustein, ei koskaan. Samalla mikroyrityksissä, joissa luodaan työpaikkoja, ensimmäisen työntekijän palkkaaminen helpottuu nyt tällä esityksellä. Yritykset haluavat siis kasvaa, ja yrityksissä tiedetään, että hyvinvoiva henkilöstö on tärkein resurssi ja kasvun mahdollistaja. Tämä hallituksen esitys on kauan odotettu ja tarpeellinen muutos, joka hyödyttää juuri niitä pieniä yrityksiä, joiden kasvu on avain Suomen talouden ongelmien ratkaisemiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-11-04T15:15:40,2025-11-04T15:16:37,Käsitelty,1.1 2025_103_130,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_131,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ilmeisesti tähän väliin tarvitaan keskustaa ja meitä, jotka olemme olleet sekä työntekijöinä että itsekin työllistäneet useaa kymmentä ihmistä, monia nuoria ja sitten vakituista henkilöä. En suin surminkaan olisi halunnut ketään heistä potkia pihalle huvin vuoksi. Mutta on tilanteita, joissa se työntekijä ei kerta kaikkiaan toteuta niitä tehtäviä, mitä pitäisi, eikä ole halua edes yrittää. Mielestäni meidän kaikkien etu olisi ymmärtää se, että varsinkin pieni yrittäjä voi olla heikommassa asemassa kuin se työllistämänsä ihminen. [Arto Satonen: Kyllä!] Kun lähtökohtaisesti ajatellaan, että ay-liike on heikomman puolella, niin se ei välttämättä ole, kun heikompi voi olla se pieni yrittäjä. [Arto Satonen: Erittäin hyvä puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-11-04T15:16:37,2025-11-04T15:17:47,Käsitelty,1.1 2025_103_132,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laine-Nousimaa, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_133,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Esitellyillä laeilla helpotetaan työntekijän irtisanomista. Enää ei tarvittaisi asiallista ja painavaa syytä irtisanomiselle kuten tällä hetkellä, ja tälläkin hetkellä irtisanominen on mahdollista toteuttaa juuri edustajan edellä mainitsemista syistä, jos työstä ei suoriuduta. Monessa keskustelussa tämä laki onkin saanut nimen potkulaki. Mielestäni tämänkaltainen lainsäädäntö ei ole omiaan lisäämään luottamusta työntekijöiden ja työnantajien välillä, vaan tällä nimenomaan lisätään vastakkainasettelua. Irtisanominen työntekijän henkilöön liittyvillä perusteilla tulee myös suurella todennäköisyydellä työllistämään oikeusjärjestelmäämme, kun irtisanomisista uusilla perusteilla haetaan oikeusteitse ennakkopäätöksiä. Arvoisa puhemies! Tämä esitetty laki tulee myös suurella todennäköisyydellä aiheuttamaan yllättäviä ja kohtuuttomia ongelmia palkansaajien uskoon tulevaisuudesta, kun irtisanomisperusteista ei ole selkeää tietoa ja niihin ei voi varautua. Tämä laki ei tule parantamaan työllisyyttä ja työllistymisen mahdollisuuksia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-11-04T15:17:47,2025-11-04T15:18:58,Käsitelty,1.1 2025_103_134,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aalto-Setälä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_135,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Pauli,Aalto-Setälä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nythän on kuitenkin niin, että työmarkkina on jumissa. Jostain syystä yritykset eivät uskalla palkata ihmisiä, etenkään nämä yhden hengen firmat, jotka ovat hengenvaarassa silloin, kun tekevät virherekrytoinnin [Piritta Rantasen välihuuto] — firma ei enää kannata, jos se on muutenkin ehkä juuri siinä kiikun kaakun, yrittää selvitä. Ja tästä laista ei meistä kukaan tietenkään tarkkaan pysty sanomaan, montako ihmistä tämän avulla pystytään palkkaamaan lisää, mutta sitähän tällä haetaan. Olen työskennellyt tanskalaisessa yhtiössä, jossa on huomattavan paljon helpompi sekä irtisanoa että palkata, ja nämä asiat liittyvät suoraan toisiinsa. Silloin tietää, että jos hankalassa tilanteessa joutuu väkeä vähentämään, niin yhtä helposti sitä pystyy taas palkkaamaan. Tuolla työmarkkinoilla on valtava määrä ihmisiä, jotka odottavat, että nämä pienet firmat, joita Suomessa on enimmäkseen — melkein kaikki on pieniä yrityksiä — uskaltaisivat palkata, uskaltaisivat soittaa, uskaltaisivat ottaa sen ihmisen töihin. Annetaan heille se mahdollisuus.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Pauli Aalto-Setälä,1504,2025-11-04T15:18:58,2025-11-04T15:19:55,Käsitelty,1.1 2025_103_136,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitos. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_137,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on moni todennut, että kukaan ei palkkaa ketään ihan vain sen takia, että voisi antaa hänelle potkut, ja olen tästä aivan samaa mieltä. Mutta samaan hengenvetoon on kyllä todettava, että tämähän on se keskeinen hallituksen käyttämä argumentti, jolla tätä lainsäädäntöä puolustetaan, jotta irtisanominen helpottuu, niin että sitten sitä kautta kynnys palkkaamiseen parantuisi. Tämähän on siis tämän lainsäädännön keskeinen argumentti, eli irtisanomista pitää helpottaa, jotta sitä kautta tuodaan rohkeutta palkata uusia henkilöitä. Ja jos olen ymmärtänyt oikein, niin silloinhan tosiasiallisesti, totta kai, hallituksella on varmaan se toivomus, että oikeuskäytännön myötä irtisanominen tämän lainsäädännön myötä helpottuisi. [Arto Satonen: Aivan!] Siinähän nyt sitten menee useampi vuosi, kun tämä oikeuskäytäntö muodostuu. Jos nyt tässä haetaan akuuttia lääkettä tähän työllisyystilanteeseen, niin kyllä sopii kysyä, missä vaiheessa nämä työlliset alkavat nyt sitten näkymään katukuvassa. [Puhemies koputtaa] Kun täällä on aika paljon lupailtu lisätyöllisiä aikaisemminkin mutta vielä ei ole näkynyt, [Puhemies koputtaa] niin koska nämä lisätyölliset alkavat näkymään katukuvassa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-11-04T15:19:56,2025-11-04T15:21:15,Käsitelty,1.1 2025_103_138,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_139,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kalmarin puheenvuoro tuossa hetki aikaisemmin pienestä yrittäjästä suhteessa suureen ammattiliittoon kuvaa oikeasti sitä valtasuhdetta, joka täällä maassa on vallinnut. Eli tällainen suuri ja mahtava ammattiliitto lakimiesarmeijansa kanssa on kyllä jyrännyt pienen työnantajan. Joku sanoi hetki aikaisemmin — en nyt muista kuka, mutta sieltä vasemmalta laidalta kuitenkin — puheenvuorossaan, että nyt on täysin väärä hetki tehdä tämä uudistus. Minä olen tästä asiasta ihan täysin samaa mieltä. Oikea hetki olisi ollut jo vuosikausia sitten, jolloin meillä olisi nyt nähtävissä ne työllisyysvaikutukset, joita tämä sitten tuo tullessaan ja joita nämä samat uudistukset ovat tehneet muissa maissa, meidän verrokkimaissa, aikaisemmin. Tämän esityksen tarkoituksena on madaltaa etenkin pienten ja keskisuurten yritysten ei irtisanomisen mahdollisuutta vaan sitä kynnystä, että voidaan palkata se uusi työntekijä. [Arto Satonen: Juuri näin!] Sitä kynnystä palkata halutaan madaltaa, [Puhemies koputtaa] ei kynnystä irtisanoa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-11-04T15:21:15,2025-11-04T15:22:30,Käsitelty,1.1 2025_103_140,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_141,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hieman hämää tämä, että annetaan kuvaa täällä salissa, etteivät irtisanomiset olisi millään tapaa mahdollisia tässä maassa. [Tere Sammallahti: Ei kukaan ole sanonut niin!] Kuten edustaja Lyly aikaisemmin sanoi, niin 13 000 per vuosi, ja sen lisäksi meillä on olemassa myös tällainen koeaikasysteemi, että ehkä edustaja Sammallahti tutustuu siihen. Ehkä se iso kysymys tässä on se, onko täysin mahdotonta tämän hallituksen tehdä jotain tasapainossa. Onko mahdollista esimerkiksi luoda yrityksille kannusteita sen ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, eikä niin, että kaikki revitään aina sieltä työntekijän selkänahasta? Ehkä se toinen iso ongelma — tässä on nyt puhuttu, että tällä puolella ei ole yrittäjiä —on se, että hallituksessa ei nähdä työntekijän ja työttömän tilannetta tässä. Te lupasitte 100 000 uutta työpaikkaa, teitte nämä kaikki heikennykset, leikkaukset, ja kun nyt on sellainen tilanne, että niitä työpaikkoja on lähtenyt 70 000, niin ei ole ihme, että aika monilla turuilla ja toreilla kysytään, miksi tämä hallitus antaa vain keppiä. Teidän pitäisi, ministeri Marttinen, ehkä tätä selventää nyt kansalaisille tarkemmin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-11-04T15:22:30,2025-11-04T15:23:42,Käsitelty,1.1 2025_103_142,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Partanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_143,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Karoliina,Partanen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa ovat olleet useamman kerran esillä jo nämä sukupuolivaikutukset. Niitä on todella tutkittu tässä hallituksen esityksessä, ja on todettu, että tällä esityksellä on paljon suuremmat vaikutukset miehiin kuin naisiin, koska irtisanotuista työntekijöistä suurempi prosenttiosuus on miehiä eikä naisia. Lisäksi on todettu myöskin se, että edelleen meillä säilyvät laissa syrjinnän kiellot aivan samalla tavalla kuin ne ovat olleet tähänkin asti voimassa. Siksi ihmettelen tätä pelottelua nimenomaan naisiin kohdistuen, mutta toisaalta olen ymmärtänyt, että tämä pelottelu on nimenomaan opposition keino tehdä oppositiopolitiikkaa. Jos me mietitään nyt vaikka sitä paikallisen uudistuksen lainsäädäntöä, joka täällä talossa vietiin läpi, niin oppositio pelotteli työntekijät, että tämä tulee viemään kaikki työpaikat, tulee muuttamaan täysin kulttuurin. No, mitä on tapahtunut? Vielä ei ole hirveästi sopimuksia tehty, mutta media on kertonut, että työntekijät ovat olleet tyytyväisiä tähän uudistukseen, koska sen avulla on esimerkiksi pidennetty ruokataukoja.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Karoliina Partanen,1520,2025-11-04T15:23:42,2025-11-04T15:24:52,Käsitelty,1.1 2025_103_144,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_145,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt olisi kyllä kymmeniä asioita, joita tässä pitäisi kommentoida, eikä kerkeä kaikkia varmasti kommentoimaan. Ensinnäkin sanoisin, että jos olisi hallituksella tämmöinen samanlainen vimma luoda työpaikkoja ja tehdä investointien mahdollistamista kuin palkansaajan aseman huonontamista, niin kyllä täällä Suomessa olisi aika moni asia toisin. Näyttää siltä, että suomalaisessa työelämässä kaikki on vaan palkansaajan vika, kun näitä hallituksen esityksiä katsotaan, [Oikealta: Höpönlöpö!] ja tämä näkyy näissä kaikissa esityksissä, mitä te puhutte. Työelämäuudistukset ovat kaikki palkansaajan aseman heikentämistä tavalla tai toisella, ja lisää on tulossa, myös määräaikaisten lainsäädäntömuutos on tänne tulossa. Eli meille tulee tänne koko ajan tavaraa tätä tahtia. Sitten kysytään, kuinka paljon työpaikkoja on syntynyt — ei ole syntynyt näitten perusteella työpaikkoja. Kyllä tästä voi sen johtopäätöksen vetää, että nyt meillä on käsissä ollut palkansaajavihamielisin hallitus vuosikymmeniin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-04T15:24:52,2025-11-04T15:26:19,Käsitelty,1.1 2025_103_146,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_147,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Matias,Marttinen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitoksia paljon, herra puhemies! Ja kiitoksia edustajille, sanoisinko, retoristesti värikkäästä keskustelusta. Ymmärrätte, että en pysty kaikkiin johtopäätöksiin yhtymään, mutta tietysti pidän tärkeänä sitä, että eduskunta voi käydä tätä keskustelua, jossa eri näkökulmat tulevat esille. Ensinnäkin esityksen työllisyysvaikutuksista. Esityksessä ja sen valmistelussa on todettu ja virkavalmistelun lähtökohtana ja arviona on se, että tällä on myönteiset, positiiviset työllisyysvaikutukset ja samoin myönteiset, positiiviset vaikutukset myös tuottavuuskehityksen osalta. Tarkkoja lukuja: kun täällä vasemmisto-oppositio aina korostaa tutkitun tiedon merkitystä — eikö näin, tästä olemme varmasti samaa mieltä kansanedustajan kanssa — niin te tiedätte myös hyvin sen, että nämä hallituksen esityksen laadinnan vaikutuksethan perustuvat tutkittuun tietoon ja niihin julkaisuihin, mitä saadaan vaikka kansainvälisestä tutkimuskirjallisuudesta. Näin ollen hyvin tarkkojen lukumäärien esittäminen on siis käytännössä hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta. Jos me olemme samaa mieltä siitä, että halutaan käyttää tutkittua tietoa taas vastaavasti päätöksenteon hyväksi, niin olisi myös teiltä rehellistä sanoa, että kuitenkaan ne mallit, mitä ekonomistit käyttävät, eivät mahdollista myöskään laajasti tällaisten tarkkojen lukujen esille tuomista. Sitten mitä tuotiin esille tästä kolmikantaisesta valmistelusta, mihin edustaja Satonen vastasi hyvin, niin jos todella olisi näin, että kolminkantaisesti Suomea ja meidän talouden ja työmarkkinoiden rakenteita olisi pystytty uudistamaan vuosikymmenten aikana, niin me emme olisi tässä, vaan me totesimme yhdessä, että on hieno asia, että Suomi on pysynyt taas muiden Pohjoismaiden kehityksen mukana. Enhän minä halua tietenkään viedä eteenpäin ehdotuksia, ellei taas vastaavasti nähdä merkittävää tarvetta uudistaa meidän lainsäädäntöä. Totta kai toivoisin, että vuosikymmenten aikana palkansaajapuolella ja työnantajapuolella olisi ollut yhdessä näkemystä ja sovittu näistä asioista niin, että me pääsemme eteenpäin, mutta koska taas vastaavasti näin ei ole ollut, niin tämän hallituksen aikana me olemme lähteneet viemään näitä merkittäviä uudistuksia eteenpäin. [Välihuuto sosiaalidemokraattien ryhmästä] Pidän täysin välttämättömänä, että näitä uudistuksia tehdään myös Suomessa. Niitä eri muodoissa on tehty muissa Pohjoismaissa. Edustaja Viitanen taisi todeta jotenkin niin, että esitys ei kuulu ajankuvaan. Taisi olla suurin piirtein näin. [Pia Viitasen välihuuto] Jos nyt katsomme talouden lukuja tällä hetkellä, meidän työttömyystilannetta, meidän kasvunäkymää, sitä, miten valtavasti velkaa on otettu viimeisen 15 vuoden aikana, niin jos tämä maa olisi velkaelvytyksellä lähtenyt käyntiin, niin se olisi varmasti lähtenyt, eikö näin? Samaan aikaan taloudelliset rakenteet ovat jääneet uudistamatta, ja minusta johtopäätös on täysin toisenlainen kuin teillä. Tämä aikahan korostaa nimenomaan tarvetta ja välttämättömyyttä uudistaa meidän yhteiskuntaa, jotta tulevaisuudessa asiat olisivat taas paremmin, [Pia Viitanen: Ihmisten turvallisuus ja luottamus tulevaisuuteen!] jotta meidän yrittäjillä on taas luottamusta tulevaisuuteen, luottamusta investoida ja työllistää ja palkata taas vastaavasti työntekijöitä. Suomalaisten luottamuksen näkökulmasta tärkeintä on se, että talous saadaan kasvuun. Silloin syntyy työpaikkoja, ostovoima paranee. Sehän parantaa sitä luottamusta ennen kaikkea, ja me teemme kaiken voitavan, kaiken mahdollisen, jotta tässä päästään siltä osin eteenpäin. Ehdotus käsitellään tietysti tässä talossa huolellisesti. Uskon, että valiokuntakäsittelyssä esille nousee useita eri asioita tähän liittyen. Ehkä vielä viimeisenä totean tästä raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä, joka nousi myös useassa puheenvuorossa esille. On täysin selvää, että raskaus- ja perhevapaasyrjintä on lainsäädännössä kiellettyä jatkossakin. Se on yksiselitteisesti näin, ja me emme missään tapauksessa tule sallimaan sitä, että työntekijöitä kohdeltaisiin sillä tavalla, että esimerkiksi nuorten naisten asemaa taas työmarkkinoilla heikennettäisiin. Täällä tuotiin myös esille se, että nämä henkilöperusteiset irtisanomiset kohdistuvat noin kaksi kertaa useammin nimenomaan miehiin, ja on myös käyty läpi vaikutukset hyvin tarkkaan ja on todettu, että tällä esityksellä ei tulla todellakaan lisäämään raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Tämä on itselleni hyvin tärkeä asia, tämä on hallitukselle erittäin tärkeä asia, ja me seuraamme totta kai hyvin tarkkaan näitä vaikutuksia. Ja viimeisenä: Totta kai on niin, että kun tehdään tämänkaltaisia lainsäädännön muutoksia, niin menee vuosia, ennen kuin lopulta selviää sitten se uusi irtisanomisen kynnys. Totta kai sehän on siis tällä tavalla. Mutta tässä tilanteessa, missä isänmaamme Suomi on, on välttämätöntä, että nämä muutokset tehdään ja ne viedään eteenpäin, jotta suomalaisten yrittäjien ja yritysten luottamus tulevaisuuteen vahvistuu ja jotta suomalaisiin yrityksiin syntyy taas lisää työpaikkoja. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-11-04T15:26:19,,Käsitelty,1.1 2025_103_148,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_103_149,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä asiakohtaa 4. Keskustelu jatkuu. — Edustaja Partanen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_103_150,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Karoliina,Partanen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tulemme tänään taas kuulemaan suomalaisten työntekijöiden pelottelumaratonin siitä, kuinka tämä potkulaki voimaantulonsa jälkeen johtaa siihen, että jokainen työntekijä joutuu pelkäämään työpaikkansa puolesta, siitä, kuinka työnantajat tulevat naamataulun perusteella irtisanomaan lähes jokaisen, ja siitä, kuinka mielivalta lisääntyy. Luultavasti kuulemme myös väkivaltavertauksia siitä, miten tämä uudistus kohtelee työntekijöitä. Nämä samat puheet ja pelottelu on kuultu jokaisen hallituksen työelämää koskevan uudistuksen osalta, ja miten onkaan käynyt? Naiset eivät joutuneet palkkakuoppaan viimeisellä neuvottelukierroksella, eikä paikallinen sopiminen ole tuhonnut työpaikkoja. Paikallista sopimista kritisoineet opposition edustajat ovat jopa ilkkuneet, miten vähän paikallisia sopimuksia on tähän mennessä tehty. Samalla kuitenkin he ovat jättäneet kertomatta sen, että työntekijät ovat olleet uudistukseen tyytyväisiä, kun esimerkiksi lounastauot ovat pidentyneet työpaikoilla. Ei tullutkaan potkua maassa makaavaan, kuten uudistuksia on tässä salissa opposition toimesta kuvattu. Arvoisa puhemies! Suomen on uudistuttava monella tavalla, eivätkä työelämää koskevat uudistukset suinkaan ole vähäisimmässä tarpeessa uudistamisen osalta. Uudistusvelkaa on päässyt syntymään jo vuosikymmeniä, eikä vanha kolmikantainen toimintatapa ole luonut tarvittavia työelämäuudistuksia Suomeen. Tätäkään uudistusta ei olisi saatu aikaiseksi, jos kolmikannalta olisi vaadittu yhteinen näkemys. Niin työnantajat kuin työntekijät jättivät valmistelussa eriävän mielipiteen. Siksi hallitus on toiminut ja toteuttanut merkittäviä uudistuksia työelämän joustavuuden lisäämiseksi. Irtisanomiskynnyksen madaltaminen on uudistus, jota suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset ovat jo pitkään odottaneet. Suurin osa uusista työpaikoista syntyy nimittäin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja siksi uudistuksen merkitys on todella suuri. Monet yritykset ovat viestineet, että he ovat pitäneet irtisanomiseen liittyviä oikeudellisia riskejä liian merkittävinä esteinä työllistämiselle. Yritykset haluavat palkata uusia työntekijöitä, eivät irtisanoa työntekijöitään. Kun hallitukselta on perätty toimia opposition taholta pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi, niin nyt säädettävä uudistus on juuri sellainen. Siksi ihmettelenkin, miten vähän tukea uudistus saa. Me haluamme poistaa yritysten työllistämisen esteitä, jotta yritykset uskaltaisivat työllistää nykyistä rohkeammin ja jotta yhä useampi ihminen pääsisi töihin. Arvoisa puhemies! Kun työntekijöitä nyt pelotellaan opposition toimesta, niin on hyvä muistaa, että jatkossakaan irtisanomista ei saa tehdä syrjivin, epäasiallisin, mielivaltaisin perustein tai ilman syytä. Uudistuksen tavoitteena on alentaa irtisanomisen kynnystä työntekijöiden henkilöön liittyvissä tilanteissa. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijöiltä voidaan odottaa työnantajan määräysten noudattamista, töiden tekemistä, työpaikalle tulemista ajoissa, asiallista käytöstä ja huolellista työsuoritusta. Minusta nämä vaatimukset eivät suinkaan ole kohtuuttomia. Sen sijaan kohtuutonta on ollut se, että nyt voimassa olevan lainsäädännön perusteella työnantaja on joutunut selvittämään ennen irtisanomista, onko työntekijää ollut mahdollista sijoittaa uusiin tai toisiin tehtäviin. Esimerkiksi rattijuopumuksesta tuomittu kuljettaja on käytännössä pitänyt pyrkiä sijoittamaan uusiin tehtäviin. Uudistus tulee poistamaan kohtuuttoman uudelleensijoitusvelvollisuuden. Jatkossa työnantaja on velvollinen sijoittamaan vain, jos työntekijän työntekoedellytykset ovat heikentyneet esimerkiksi sairauden, vamman tai työtapaturman vuoksi. Arvoisa puhemies! Haluan korostaa sitä, että nyt tehtävällä muutoksella ei ole tunnistettu olevan erityisiä syrjiviä vaikutuksia sukupuoleen tai raskaus‑ ja perhevapaan käyttämiseen. Toki olemme tässä salissa kuulleet opposition edustajien omaan mielipiteeseen liittyviä pelottelupuheita tämänkin osalta. Voimassa oleva lainsäädäntö sisältää säännökset raskaana ja perhevapaalla olevien erityisestä irtisanomissuojasta, jonka mukaan raskaus ja perhevapaan käyttäminen eivät voi olla työsopimuksen irtisanomisperuste. Meillä on lainsäädännössä tätä koskevat syrjinnän kiellot, ja näin tulee olemaan jatkossakin. Työsopimusta ei saa siis jatkossakaan irtisanoa perhevapaan alkamisen eikä vapaa aikana raskauden tai perhevapaan käytön perusteella. Raskaana olevia ja perhevapaita käyttäviä suojaa myös niin sanottu käännetty todistustaakka, jonka mukaan työntekijän esittäessä väitteen siitä, että hänet on irtisanottu syrjivin perustein, työnantajan on todistettava, että näin ei ole käynyt. Tämä käännetty todistustaakka on erityinen suoja ja lisäturvalukko työntekijöille, jotka ovat raskaana tai käyttävät perhevapaita, jos he tulevat irtisanotuiksi. Arvoisa puhemies! Vielä loppuun haluan kertoa sen, että toimin ennen asianajajana ja hoidin paljon raskaussyrjintään liittyviä oikeudenkäyntejä ja riitoja. Täytyy sanoa, että tämä käännetty todistustaakka todella toimii, koska se tarkoittaa sitä, että työnantajan on pystyttävä osoittamaan, että esimerkiksi perhevapaata käyttävä henkilö olisi toiminut jotenkin työsopimuslain ja työsuhteen ehtojen vastaisesti. Mitenkä työntekijä, joka käyttää perhevapaata, voisi perhevapaansa aikana toimia työsuhteen ehtojen vastaisesti? Ei mitenkään. Näin ollen, jos tämmöisiä irtisanomisia tapahtuu, toivon todella, että ammattiliitot avustavat näissä asioissa työntekijöitä ja hoitavat niitä oikeusriitoja, koska missään nimessä ketään työntekijää ei saa irtisanoa raskauden eikä perhevapaan käyttämisen perusteella. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Karoliina Partanen,1520,2025-11-04T18:27:07,2025-11-04T18:33:29,Käsitelty,1.1 2025_103_151,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_152,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä on hallituksen esitys, jolla se pyrkii helpottamaan työntekijän irtisanomista henkilöön perustuvasta syystä. Erityisesti vallitsevassa työmarkkinatilanteessa esitys tarjoilee jälleen lisää myrkkyä kuluttajien luottamukselle, minkä lisäksi se toteutuessaan lisäisi oikeuskiistoja ja kasvattaisi syrjintäriskiä työelämässä. Työnantajat tekevät jo nykyisin virheitä irtisanomismenettelyssä. Ammattiliittojen selvitettäväksi tulee säännöllisesti tapauksia, joissa työntekijä on irtisanottu ilman varoitusta tai asianmukaista kuulemista tai jopa saatettu painostaa allekirjoittamaan sopimus työsuhteen päättämiseksi. Heikennetyn irtisanomissuojan voi odottaa lisäävän tällaisia tapauksia etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, sillä tilastojen ja oikeustapausten perusteella iso osa laittomista irtisanomisista ja työsuhderiidoista tapahtuu niissä. Merkittävä syy ristiriitatilanteisiin johtuu pienten ja keskisuurten yritysten HR-osaamisen puutteesta, minkä hallituskin on tunnistanut, sillä hallituksen esityksen luonnoksessa lakimuutoksen tarvetta perustellaan pienten ja keskisuurten yritysten vähäisellä henkilöstökysymyksiin perehtyneiden työntekijöitten määrällä. Työelämän ongelmat eivät kuitenkaan ratkea työsuhdeturvaa heikentämällä vaan työnantajien osaamista vahvistamalla. Nykyinen sääntely edellyttää irtisanomiselta sekä asiallista että painavaa syytä. Jos sääntelyä muuten niin, että irtisanomiseen riittää pelkkä asiallinen syy, irtisanomiskynnys madaltuu ja tulkinnanvaraisuus lisääntyy. Tämä voi johtaa oikeusriitojen kasvuun. Riitojen käsittelyajat tuomioistuimissa venyvät jo nykyisellään pahimmillaan vuosien mittaisiksi, mitä voidaan pitää kohtuuttomana. On epäselvää ja vaikeasti ennustettavaa se, missä määrin irtisanomistilanteita koskevaa nykyistä oikeuskäytäntöä on jatkossa mahdollista noudattaa työsuhteen päättämistä koskevissa riidoissa. Tämä saattaa pidentää oikeusprosesseja entisestään. Irtisanomisperusteen muuttamista on perusteltu työllistämiskynnyksen madaltamisella, mutta kuten hallituksen esityksessäkin todetaan, luotettavia arvioita työllisyysvaikutuksista ei ole pystytty esittämään. Vallitsevassa työmarkkinatilanteessa työsuhteen suojan heikentäminen todennäköisesti lisää kuluttajien varautumista pahan päivän varalle entisestään, mikä on ristiriidassa hallituksen taholta esitettyjen yksityisen kulutuksen lisääntymistä ja talouskasvua koskevien toiveiden kanssa. Heikennetty irtisanomissuoja lisää riskiä syrjintään työelämässä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu toteaa esitysluonnosta koskevassa lausunnossaan, että vaarana on, että esityksen vaikutukset kohdistuvat erityisesti syrjinnän vaarassa oleviin työntekijöihin esimerkiksi terveydentilan, vammaisuuden, ikääntymisen tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella. Tämä on ristiriidassa lapsiperheellistymistä tukevien tavoitteitten kanssa. Samaa toteaa myös tasa-arvovaltuutetun toimisto lausunnossaan. Nykyisen hallituksen hallitusohjelman mukaan erityisesti raskaus‑ ja perhevapaaseen perustuvan syrjinnän ehkäisyyn kohdistetaan tehokkaampia keinoja. Tasa-arvovaltuutettu pitää erittäin todennäköisenä, että esitys henkilöstöperusteisen irtisanomisen helpottamiseksi ei miltään osin tue tätä tavoitetta. Esitys päinvastoin lisää työnantajan mahdollisuuksia irtisanoa raskaana oleva työntekijä tai työntekijä, jolla on perheenhuoltovelvollisuuksia. Kansainvälisessä vertailussa irtisanomissuoja ei ole erityisen korkea. OECD:n vertailun mukaan Suomen irtisanomissuoja on keskitasoa Euroopassa. Esimerkiksi eurooppalaisista verrokkimaista Ruotsissa, Ranskassa ja Alankomaissa suoja on tiukempi. Suomen kilpailukyky ei edellytä suojan heikentämistä. Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiesitys on hylättävä. Sillä ei ole todellisia työllisyys‑ ja talousvaikutuksia, vaan se lisää epäluottamusta työntekijöiden ja yritysten välille. Työsuhteen suojaa ei tule heikentää henkilöstöperusteista irtisanomista helpottamalla.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-11-04T18:33:32,2025-11-04T18:37:39,Käsitelty,1.1 2025_103_153,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,Edustaja Sammallahti poissa. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_154,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on jatkoa työelämän heikennyksille, mitä hallitus on viime kuukausina ja parina vuonna tehnyt. Orpon-Purran hallitus on vimmaisesti ajanut palkansaajan asemaa koko ajan heikommaksi, ja tämä ehkä kuvaa hallituksen näkemystä suomalaisesta työelämästä. Siellä kaikki näyttää olevan palkansaajan syy. Mitään konkreettisia asioita ei ole tullut työnantajapuolelle. Monilla tehdyillä heikennyksillä palkansaajat kantavat yhä enemmän yrittäjälle kuuluvaa riskiä ja samalla joutuvat nykyisen hallituksen heikentämän työttömyysturvan kouriin. Karensseja ja korvauksettomia aikoja tulee lisää. Ansiosidonnainen työttömyysturva on leikattu 20—25 prosenttia. Siitä on poistettu lapsikorotukset, ja sille pääsyä on vaikeutettu. Yt-neuvotteluaikojen piiristä pudotettiin 190 000 palkansaajaa pois rajaa nostamalla. Myös neuvotteluajat lyhennettiin puolittamalla ne. Työmarkkinaneuvotteluja vaikeutettiin. Yhä vaikeampi on rakentaa parempia työehtoja palkansaajille. Paikallista sopimista laajennettiin järjestäytymättömiin yrityksiin. Tämän salin mukaan sen piti olla hopealuoti, joka nyt ratkaisee paljon asioita. No, nyt niitä sopimuksia on 92 toimitettu aveihin. Ei ole ollut hopealuoti. Eipä ole ollut hopealuoti tämä, mitä korostitte niin voimakkaasti silloin. Osaamisen kehittäminen työuran aikana: siihen vastattiin lopettamalla aikuiskoulutustuki juuri silloin, kun osaamista eniten tarvitaan, ja myös toisen asteen koulutuksesta on leikattu. Tulokset: Konkursseja on ennätysmäärä, työttömiä on ennätysmäärä, pitkäaikaistyöttömyys on 90-luvun huippulukemissa, avoimia työpaikkoja ei ole. Ja lisää on tulossa: tulee tämä laki ja seuraavaksi tulee määräaikaisuuksien helpottaminen. Nämä yhteisvaikutuksiltaan on niitä. Vielä täällä sanotaan, että eipä ole pystytty kolmikannassa sopimaan näitä asioita. Kaikki ovat heikennyksiä palkansaajan asemaan, sitä tasapainoa ei ole yhtään rakennettu. Tämä on todella se tilanne. Tämä hallitus saa varmaan palkansaajavihamielisimmän hallituksen leiman. Se on niin paljon kurittanut palkansaajapuolta. Sitten nämä ovat tuoneet epävarmuutta ja sitä, että kansalaiset eivät uskalla kuluttaa. Nämä ovat esimerkkejä siitä, mitä tässä on tehty edellä ja vielä tämän lisäksi tulee. Tämä lakiesitys vaikuttaa suoraan 2,1 miljoonaan palkansaajaan, jos se tällaisena tulee voimaan, ja taaskaan sitä ei ole tehty sopien, vaan yksipuolisesti sanellen. Arvoisa rouva puhemies! Nykyään voidaan irtisanoa asiallisesta ja painavasta syystä. Tällä muutoksella alennetaan irtisanomiskynnystä työntekijän henkilöön liittyvissä irtisanomistilanteissa. Muutoksella poistetaan irtisanomistilanteessa painavuuden harkinta. Aiemmin rikkeeltä tai laiminlyönniltä on edellytetty olennaisuutta ja vakavuutta. Myös ne poistuvat tämän myötä. Kokonaisharkinta on rajatumpi kuin nykyisessä laissa, ja kokonaisharkinta pitäisi ottaa huomioon silloin, kun katsotaan työntekijän ja työnantajan olosuhteita kokonaisuudessaan. Nämä ovat olennaisia muutoksia. — Takaisinottovelvollisuutta käsittelen myöhemmin. Nykyään näitä irtisanomisia tapahtuu myöskin koeaikana. Noin 14 000 työsuhdetta päättyy koeaikana, ja se on iso luku. Tämän merkitys, joka nyt on tässä käsittelyssä henkilökohtaisten irtisanomisperusteiden osalta, on ollut noin 12 400 hallituksen arvion mukaan. Kuinka paljon tämä tulee kasvamaan jatkossa, siitä meillä ei ole mitään tietoa, koska lain oikeudellinen sisältö tulee vasta oikeuskäsittelyn aikana. Mikä se loppuviimein on, kukaan ei pysty tänä päivänä sanomaan, paljonko tämä kasvattaa irtisanomisia. Tämä noin 12 400 henkilöperusteista irtisanomista on noin 0,6 prosenttia meidän 2,1 miljoonasta palkansaajasta. Se on tämä kokonaisuus, ja siitä voidaan jo päätellä, että hirveän suuria työllisyysvaikutuksia tällä ei ole, koska siihen ei toivon mukaan tule kovin isoa määrää lisää, ja sitten nämä kokemukset, jotka tämän lakiesityksenkin pohjalla ovat, joutuvat työttömyysturvan piiriin, ja nämä henkilöperusteisina irtisanotut työllistyvät myöskin erittäin hitaasti. Yli kuuden kuukauden työttömyysjaksoja on yli 57 prosentilla tämmöisillä työttömillä. Eli tällä viedään pitkäaikaistyöttömiin aika monta ihmistä. Arvoisa rouva puhemies! Jatkan seuraavassa puheenvuorossa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-04T18:37:49,2025-11-04T18:44:05,Käsitelty,1.1 2025_103_155,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Edustaja Rasinkangas, poissa. — Edustaja Hänninen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_156,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen on oltava maa, jossa yrittäminen on kannattavaa, houkuttelevaa ja siten työn tarjoaminen muille myös mahdollista. Tällä hallituksen esityksellä kevennämme henkilöperusteisen irtisanomisen sääntelyä, jotta työnantajilla olisi rohkeus palkata uusia työntekijöitä myös epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. Meidän tahtotilamme on tukea niitä rohkeita yrittäjiä, jotka omalla työllään mahdollistavat turvallisen arjen myös muille työllistämisen kautta. Työllistämisen kynnys on Suomessa ollut liian korkea. Ei työpaikkoja synny, mikäli henkilöiden palkkaaminen yritykseen on liian suuri riski yrittäjälle. Tämän mekin olemme huomanneet, ja juuri siksi hallitus toimii helpottaakseen tilannetta. Arvoisa puhemies! Tämä uudistus, jossa irtisanomisen perusteeksi riittäisi jatkossa asiallinen syy, ei tarkoita työntekijän turvan heikentämistä kohtuuttomalla tavalla, vaan kyse on todellisuudessa yhteisten pelisääntöjen selkeyttämisestä. Jatkossakaan irtisanomiseen eivät saa vaikuttaa syrjivät syyt. Syrjiminen on rikos. Esityksessä kuvattu asiallinen syy irtisanomiselle voi olla myös selkeä työntekijän velvoitteiden rikkominen, kuten töiden laiminlyönti, epäasiallinen käytös tai se, ettei työntekijä enää selviydy työtehtävistään. Jatkossa ei tarvitsisi enää arvioida sitä, kuinka painavalla tavalla työntekijän toiminta on ristiriidassa. Kuitenkin irtisanomisen edellytyksiä arvioitaisiin edelleen kokonaisuuden näkökulmasta ottamalla huomioon menettelyn vakavuus, työnantajan ja työntekijän olosuhteet sekä se, onko työntekijälle annettu mahdollisuus korjata toimintaansa. Arvoisa puhemies! Tämä on vastuullinen ja harkittu uudistus, joka tuo joustavuutta työmarkkinoille ja helpottaa yritysten arkea. Kun irtisanomisperusteen arviointi on jatkossa yhdenmukaisempi ja ennakoitavampi, myös työnantaja tietää, että irtisanomiskynnyksen määritelmä on kohtuullinen. Siten työmarkkinoille syntyy luottamusta, ja kun luottamusta on, syntyy myös työpaikkoja. Tämä esitys rohkaisee etenkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä palkkaamaan, sillä riski joutua oikeudelliseen epävarmuuteen pienenee. Arvoisa puhemies! Työ on paras turva niin yhteiskunnallemme kuin jokaiselle meille työkykyiselle ja työikäiselle. Työllisyys on Suomen talouden kivijalka, ja työ on se, mikä turvaa arkemme. On selkeää ja varmaa, että työnantaja ei sano irti hyvää työntekijäänsä vähäpätöisin perustein, vaan hän pitää kiinni hyvästä työntekijästä viimeiseen saakka. On oikein, että teemme kaikkemme mahdollistaaksemme työn jokaiselle. Tämä uudistus tukee kasvua, vahvistaa tuottavuutta ja luo tilaa uusille mahdollisuuksille. Kasvu syntyy vain työllä, ja sitä Suomi juuri nyt tarvitsee. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-04T18:44:17,2025-11-04T18:48:55,Käsitelty,1.1 2025_103_157,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,Edustaja Keskisarja., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_158,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Teemu,Keskisarja,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vastoin tapojani pidän asiallisen puheenvuoron. Työsuhteen päättämiseen riittää vastedes asiallinen syy. Se ei tarkoita työläisen epäasiallista ja asiatonta sortoa. Uskon Karl Marxin Pääomaan: kapitalismi riistää lisäarvon proletaarin selkänahasta, juu, mutta riisto ei onnistu ilman asiallista työvoimaa. Uskon myös Adam Smithin ”näkymättömään käteen”: oman etunsa tähden työnantaja usein pitää kiinni työn orjasta — pätee jopa kasvottomaan ylikansalliseen kvartaalitalouteen. Lainsäätäjä rajoittaa markkinavoimien mielivaltaa ja pomon päähänpistoja. Siksi ei tule potkulakia, pikemmin potkimattomuuslaki. Joskus yrittäjän on pakko hankkiutua eroon asiattomasta ja epäasiallisesta palkollisesta, jottei yritys kaadu kaikkine työpaikkoineen. Tämä on painava peruste kuunnella yrittäjiä. Yrittäjyys, eli palkkojen maksaminen omasta pussista muille, ei nimittäin ole kansalaisvelvollisuus vaan vapaaehtoinen, hyvä työ. Yrittäminen tarkoittaa vastuuta omasta ja toistenkin toimeentulosta. Yrittäminen on elämäntapa, joka nyt harvinaistuu huolestuttavasti. Poistakaamme toki pienyrittäjiltä asiaton pakotus. Arvoisa puhemies! Nykyisissä ympyröissäni en juuri näe ihmisiä, jotka käyvät rehellisissä töissä, ainakaan peilissä en näe. [Naurua] Kuitenkin otaksun, että eduskunnan ulkopuolella työn raskaan raatajat älyävät asian. Asiattoman työsuhteen pitkitys on väärin, myös asiallisten työkavereiden kannalta. Luultavasti asiattomia känsäkouria ei käytännössä olekaan. Uusasiallisuutta kaipaa etupäässä julkisen sektorin ylin yläluokka. Korkeimpia ja kovapalkkaisimpia virkahenkilöitä on melkein mahdotonta harventaa. Byrokratia paisuu asiattomuuksiin, olipa virastolla asiahommaa tai ei. Hallinnon lokeroissa lienee liian ehdoton irtisanomissuoja verrattuna esimerkiksi siihen, että asiattoman ja epäasiallisen kansanedustajan voi rahvas potkaista pellolle ilman painavaa syytäkin viimeistään puolentoista vuoden päästä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Teemu Keskisarja,1498,2025-11-04T18:48:58,2025-11-04T18:52:18,Käsitelty,1.1 2025_103_159,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,Edustaja Laine-Nousimaa., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_160,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Keskisarjalle sen verran toteaisin, että palkan maksaminen työntekijälle omasta pussista ei ole hyväntekeväisyyttä, siinä maksetaan rahaa tehdystä työstä. Käymme lähetekeskustelua laista, jolla heikennetään työntekijän irtisanomissuojaa merkittävästi. Irtisanominen on tälläkin hetkellä mahdollista monesta syystä, kuten silloin, kun työntekijä ei työstään pysty suoriutumaan eikä toista työtä ole tarjota, työntekijä käyttäytyy epäasiallisesti, rikkoo lojaalisuusvelvoitetta tai yritys on taloudellisissa vaikeuksissa. Tällä hetkellä työstä suoriutumisen puutteiden vuoksi irtisanomiseen tarvitaan asialliset ja painavat perusteet. Pidän tärkeänä sen tunnustamista, että suurin osa yrityksistä ja yrittäjistä toimii sekä yrityksensä että henkilökuntansa parhaaksi ja noudattaa johtamisessa inhimillisyyttä ja perusteellista harkintaa. Samoin pidän tärkeänä tunnustaa, että työntekijät toimivat pääosin tehtävissään työnantajayrityksen edun mukaisesti ja toiminnallaan vahvistavat yritysten menestystä ja myönteistä kehitystä. Arvoisa rouva puhemies! Edellä mainitun vuoksi on vaikea käsittää sitä, mitä hallitus tavoittelee irtisanomisen helpottamisella tilanteessa, jossa kyseessä voi olla irtisanominen sellaisella perusteella, joka ei ole asiallinen ja painava. Onko tarkoitus helpottaa irtisanomista tilanteissa, joissa työntekijä vaikkapa perhesyistä kieltäytyy toistuvasti ylitöistä ja näyttäytyy näin työnantajalle hankalana työntekijänä? Entä naisvaltaisilla aloilla, joilla on paljon työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, koska edelleen vastuu lapsista on useimmin äidin harteilla? Tällä lailla ei tosin kannusteta myöskään miehiä sopimaan työpaikoilla perhe-elämää helpottavista käytännöistä, koska pelko leimautumisesta hankalaksi työntekijäksi nostaa todennäköisesti kynnystä asioiden esiin nostamiseen. Arvoisa rouva puhemies! Lain perusteluissa ei nähdä, että irtisanomisen helpottamisella olisi merkittäviä vaikutuksia työn tuottavuuden kasvuun pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä tuottavuus voi kasvaa. Toisaalta yleisessä irtisanomissääntelyn vaikutuksia koskevassa tutkimuskirjallisuudessa on myös esitetty, että erityisesti talouskriisien yhteydessä irtisanomisten tiukempi sääntely voi säilyttää tuottavuutta pidemmällä aikavälillä, kun osaamista ei menetetä laajoilla irtisanomisilla ja kasvu pääsee nopeammin käyntiin suhdanteen kääntyessä. Korkeampi irtisanomiskynnys voi myös lisätä yrityksen ja henkilöstön sitoutumista, inhimillisen pääoman kasvua ja sitä kautta parantaa tuottavuutta. Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni on vielä syytä arvioida, onko esitettyä lakia tarkoituksenmukaista edistää. Työelämää koskevien lakien yhtenä tarkoituksena on luoda oikeudenmukaisia ja reiluja pelisääntöjä. Heikentämällä yhden osapuolen, työntekijän, mahdollisuuksia olla tasapuolinen neuvottelukumppani työnantajan kanssa omaa työtään koskevissa asioissa ei rakenneta oikeudenmukaista ja hyvää työelämää. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-11-04T18:52:19,2025-11-04T18:55:45,Käsitelty,1.1 2025_103_161,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Edustaja Furuholm poissa, edustaja Koskela poissa. — Edustaja Viitala.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_162,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys niin sanotuksi potkulaiksi on osa hallituksen ideologista hanketta, jonka todellisena tavoitteena ei valitettavasti ole työllisyyden parantaminen, vaan tuntuu, että tarkoitus on vain palkansaajan aseman heikentäminen. Tämä esitys on jälleen vain uusi osa tätä koko hallituskauden jatkunutta hanketta, jossa palkansaajan asemaa on heikennetty, ja hallituksen työelämäpolitiikka on keskittynyt vain juurikin näiden heikennysten läpiviemiseen, mikä myös näkyy hallituksen epäonnistumisena työllisyydenhoidossa. Jos tästä ihan vain muutaman otteen kertaan, mitä palkansaajan heikennyksiä tässä on jo tehty ja mitä on tulossa, niin hämmästelen sitä, miten tällainen yhtälö tässä salissa halutaan tosiaan viedä läpi. Eli nyt olette tässä hallituksena helpottamassa irtisanomista, ja kuitenkin teillä on vielä tulossa myös määräaikaisten työsopimuksien muutos sillä tavalla, ettei vaadita erityistä perustetta, joten tämmöinen tietynlainen ketjutus työelämässä varmasti tulee myös lisääntymään. Täällä on valitettavasti pitkä lista asioita, jotka ovat jo tulleet voimaan työttömyysturvan ja sosiaaliturvan heikennyksistä: ansiopäivärahan saamiseen tarvittavaa työssäoloaikaa on pidennetty, ansiopäivärahaa leikataan jo kahden kuukauden jälkeen, palkkatuettu työ ei kerrytä työttömyyspäivärahan työssäoloehtoa, työttömyysturvan lapsikorotukset on poistettu, toimeentulotukea leikataan ja sen saamista vaikeutetaan, mikä on toteutettu, ja työttömyysturvan omavastuuaikaa on pidennetty. Täällä on tosi pitkä lista tosiaan heikennyksiä palkansaajille, ja nämä ovat juuri sellaisia asioita, mitä työttömäksi jäädessään tarvitsee, ja pelkään, että nyt sitä työttömyyttä tulee sitä myöten enemmän, koska irtisanominen on helpompaa. Edellisessä puheenvuorossa kuulimme tiettyjä esimerkkejäkin, missä nämä varmasti voivat tulla esille, muun muassa raskaussyrjinnän muodossa. Hallituksen väite siitä, että irtisanomiskynnyksen alentaminen loisi niitä työpaikkoja tai vahvistaisi kasvua, on hyvin epävarma. Kuvaavaa on se, että hallituksen omassa esityksessä todetaan, ettei tutkimuskirjallisuudesta ole löydettävissä yhtenäistä näkemystä siitä, miten irtisanomissuoja edes vaikuttaa työllisyyteen, ja siitä huolimatta hallitus hakee tälle heikennykselle tukea epävarmoilla oletuksilla ja karkeasti ylitulkituilla rekrytointivaikutuksilla. Arvoisa puhemies! Suomen työttömyysaste on noussut viime vuosina Euroopan korkeimpien joukkoon. Meidän pitäisikin pikemmin saada ihmisiä töihin eikä pois töistä, näin ainakin oman ajatukseni mukaan. Hallituksen oma työllisyystavoite on jo yli 170 000 uuden työllisen päässä, koska on menty pakkasen puolelle tässä kaksi vuotta siitä tilanteesta, joka oli tämän hallituksen aloittaessa. Muun muassa työministerin kotimaakunnassa Satakunnassa jokaista työpaikkaa kohden on kymmenen hakijaa, ja on ihan selvää, että kymmenen hakijaa kun on ja yksi työpaikka tarjolla, niin se ei riitä kaikille. Eli tulisi panostaa uusien työpaikkojen luomiseen ja aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan, eikä potkujen helpottamiseen. Hallituksen esitys ei ole vain irtisanomislaki, vaan se on oikeastaan toimeentulon heikennyslaki. Yhdistettynä hallituksen aiempiin sosiaaliturvaleikkauksiin, joita tuossa jo hieman luettelin, tämä laki heijastuu suoraan siihen ihmisen arkeen, kun palkkatulojen menetystä seuraa työttömyysturvan karenssi ja sen jälkeen jopa toimeentulotuen alentaminen. Moni voi joutua tilanteeseen, jossa henkilö on irtisanottu täysin epäselvin perustein ja hän menettää samalla oikeutensa niin työttömyysetuuteen kuin viimesijaiseen toimeentuloturvaan. Näin hallituksen leikkaukset ja heikennykset helposti kasaantuvat ja aiheuttavat täysin kohtuuttomia tilanteita, ja monesti samoille ihmisille. Tätä lakia ei pitäisi missään nimessä viedä eteenpäin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-11-04T18:55:58,2025-11-04T19:00:52,Käsitelty,1.1 2025_103_163,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,Edustaja Rintamäki poissa. — Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_164,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ovat olleet hyvin erimielisiä tämän lakiesityksen ehdotuksen tarpeellisuudesta ja vaikutuksista. Se näkyy täällä salissakin selvästi, mitä kauemmaksi vasemmalle ja oikealle mennään. Hallitus toivoo, että matalampi kynnys irtisanoa työntekijä lisää yritysten halukkuutta rekrytoida uusia työntekijöitä — sinänsä looginen tavoite. Tässä hallituksen esityksessä kuitenkin todetaan, että esityksellä ei ole erityistä työllisyysvaikutuksen kautta muodostuvaa kansantaloudellista vaikutusta, koska tutkimuskirjallisuuden perusteella ei voida luotettavasti esittää muutoksella olevan vähäistä suurempaa työllisyysvaikutusta. Eli tämä on siis tässä esityksessä itsessään tuotu esille. Useiden tutkimusten ja selvitysten mukaan vaikutus voi olla myös neutraali, koska irtisanomissuojan heikentäminen voi kasvattaa sekä rekrytointiastetta että irtisanomisastetta. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen valmisteluvaiheessa on käyty keskustelua raskaussyrjinnästä, ja se on tullut täällä salissakin esille. Useissa lausunnoissa kiinnitettiin huomiota riskiin siitä, että lakimuutokset voisivat lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Hallituksen esityksen mukaan tällainen vaikutus on joissain tapauksissa mahdollinen, mutta sen arvioidaan olevan silti epätodennäköinen. Edellisestä näkemyksestään huolimatta hallitus itse toteaa esityksessä, että on mahdollista, että lakimuutoksien myötä tällaisten tapausten määrä voi jossain määrin myös kasvaa. On huomattava, että työsopimuslaissa ja merityösopimuslaissa säädetään raskaana ja perhevapaalla olevien erityisestä irtisanomissuojasta, jonka mukaan raskaus tai perhevapaaoikeuden käyttäminen ei voi olla työsopimuksen irtisanomisperuste. Työnantajan tulee voida osoittaa, että irtisanominen johtuu näissä tilanteissa muista seikoista. Arvoisa puhemies! Lausuntokierroksella olleessa luonnoksessa oli mainittu myös alisuoriutuminen irtisanomisperusteena. Jatkovalmistelussa hallitus päätyi poistamaan maininnan alisuoriutumisesta erillisenä moitittavuutta ilmentävänä tekijänä. Työntekijän alisuoriutumisen merkitys irtisanomiseen oikeuttavana menettelynä kuitenkin säilyisi hallituksen esityksen mukaan, ja sitä arvioitaisiin jatkossa ehdotetun lain mukaisilla kriteereillä. Tämä hallituksen esitys on käytävä hyvin huolellisesti valiokuntakäsittelyssä ja täällä eduskunnassa läpi ennen kuin lopullisia päätöksiä siitä tehdään. Siinä, kuten monessa muussakin, oikeastaan kaikissa asioissa, on löydettävä se tasapaino, tässä tapauksessa työnantajien ja työntekijöiden välillä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-04T19:00:56,2025-11-04T19:03:41,Käsitelty,1.1 2025_103_165,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,Edustaja Mikkonen poissa. — Edustaja Rantanen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_166,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Erinomaisen helppo ja hyvä jatkaa tästä. Toivomme todella, että valiokuntakäsittelyssä tämä asia käydään niin perusteellisesti, että plussat ja miinukset voidaan aidosti laittaa riviin ja sen jälkeen tehdä päätös siitä, viedäänkö tällaista esitystä eteenpäin, ja nimenomaan että löytyisi se tasapainoinen ratkaisu työnantajien ja työntekijöitten välillä. Tämä hallitushan on edistänyt kaikin keinoin vain työnantajien etuja. Nyt on kyse siis nimenomaan potkulaista, ja itse ajattelen, että sitä ei voida pitää hyväksyttävänä. Tämä esitys tulee vaikuttamaan yli kahteen miljoonaan palkansaajaan kohtuuttomalla tavalla ja aidosti tämänhetkisten tietojen mukaan täysin ennakoimattomasti. Tämä esitys ei liity yksistään vain irtisanomisiin, vaan tällä esityksellä on heijastusvaikutuksia myös kansalaisten toimeentuloon, ensiksi tietenkin niitten mahdollisten menetettyjen palkkatulojen osalta, ja meillä on täällä käsittelyssä tälläkin hetkellä myös viimesijaiseen toimeentuloturvaan tulevia muutoksia, ja voi olla niin, että tällä on vaikutuksia myös toimeentuloturvan menetyksiin. Tämä hallitus peräänkuuluttaa täällä usein sitä, että meidän pitäisi puhua asioista positiivisesti ja meidän pitäisi tässä salissa luoda sitä toivoa, mutta kyllä se luottamus on asia, joka tulee sieltä kansalaisilta, jos niin on ollakseen. On niin, että emme voi pyytää, että meihin pitää luottaa. Se tulee tai ei tule. Täällä on tänäänkin kuultu, että työllistämisen kynnys Suomessa on liian korkea. Haluan kiittää niitä yrityksiä, jotka uskaltavat ja luottavat, jotka uskaltavat ja luottavat työntekijöihinsä ja uskaltavat yrittää. Se on yhteistyötä mitä suurimmassa määrin, ja uskonkin, että ne yritykset, jotka luottavat työntekijöihinsä, pärjäävät myös jatkossa. Kyllä toivon, että tämä hallitus ottaa vastuun omasta tekemästään politiikasta ja sen aiheuttamasta epävarmuudesta, jota kansalaiset tällä hetkellä tuntevat, ja aivan syystä. Annetaan kuva siitä, että Suomessa työllistäminen on erityisen riskialtista, mutta kun katsotaan kansainvälisiä tilastoja, niin kyllä se niin on, että ei se Suomi nyt erityisen riskialtis maa olekaan. Henkilöperustainen työsuhdeturva OECD-maissa: Suomen sijoitus on 17:s. Täällä jo aiemminkin tänään lueteltiin niitä maita, joissa se työsuhdeturva on parempi kuin Suomessa, ja tällaisia maita ovat esimerkiksi Espanja, Ranska, Ruotsi, Latvia, Italia, Hollanti — siis niitä maita, joissa se työntekijän työsuhdeturva on vielä parempi kuin meillä tällä hetkellä, ja kaikki toimet, mitä työ- ja tasa-arvovaliokunnassa tällä kaudella on ollut, ovat niitä, että ne heikentävät meidän työntekijöitten työsuhdeturvaa. Irtisanomisaika ja irtisanomiskorvaus ovat OECD-maiden alhaisimpia Suomessa — siis alhaisimpia. Määräaikaisten työsuhteiden käyttö on helpompaa kuin OECD-maissa tai EU24-maissa keskimäärin. Silti täällä toistuvasti kerrotaan sitä, kuinka työntekijästä ei pääse eroon millään, ja sen vuoksi tällaisia potkulakeja sitten täytyy aivan välttämättömästi tuoda tänne. Esitystä on perusteltu myös nimenomaan paranevalla työllisyydellä, ja en missään nimessä vastusta työllisyyttä parantavia toimia. Me kaikki toivomme, että löytäisimme niitä keinoja, joilla työllisyystilanne paranisi. Me olemme siis Euroopan toiseksi pahimmassa tilanteessa työttömyyden osalta. Mutta hallituksen esitys tästä potkulaista itse jo kertoo aivan muuta. Tämä ei vaikuta siis työllisyyden parantamiseen. Sitaatti: ”Tässä arviossa perusolettama on, ettei esityksellä olisi erityistä työllisyysvaikutusten kautta muodostuvaa kansantaloudellista vaikutusta, koska tutkimuskirjallisuuden perusteella ei voida luotettavasti esittää muutoksella olevan vähäistä suurempaa työllisyysvaikutusta.” Toinen sitaatti: ”Toisaalta yleisessä irtisanomissääntelyn vaikutuksia koskevassa tutkimuskirjallisuudessa on myös esitetty, että erityisesti talouskriisien yhteydessä irtisanomisten tiukempi sääntely voi säilyttää nimenomaan tuottavuutta jopa parempana.” Tämä on siis yksi osa ideologista heikennyspolitiikkaa, jota hallitus tekee. — Jatkan seuraavassa puheenvuorossa sitten. Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-11-04T19:03:49,2025-11-04T19:09:17,Käsitelty,1.1 2025_103_167,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,Edustaja Kaarisalo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_168,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa keskustelua haluan osaltani todeta sen, että jos joku on tullut selväksi, niin kyllä hallituksen työllisyys- ja työelämäpolitiikasta puuttuu vaikuttavuuden lisäksi nimenomaan reiluus ja tasapaino. Ja miksi rohkenen näin sanoa, niin perustelen sillä, että tämän kuluneen kahden vuoden aikana, tämän hallituskauden aikana, tähän saliin ja tämän talon valiokuntiin on tuotu lukemattomia esityksiä, joilla hallitus on nimenomaan yksipuolisesti heikentänyt suomalaisten työntekijöiden asemaa. On jotenkin surkuhupaisaa mielestäni, että kun tätä kaikkea on perusteltu ennen kaikkea talouden kasvun ja työllisyyden parantamisella ja kohentamisella, niin nyt tämä eduskuntaan annettu laki, jolla irtisanomissuojaa heikennetään, on täysin ristiriitainen näiden sinänsä täysin perusteltujen, tavoiteltavien, toivottujen ja kannatettavien tavoitteiden kanssa. Niin että kyllä ihan aiheesta me tänään tätä keskustelua täällä käydään. Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että me ollaan tässä salissa oltu hyvin yksimielisiä siitä, että tällä hetkellä Suomessa kasvun ehkä suurin yksittäinen pullonkaula liittyy nimenomaan siihen luottamuspulaan, siihen luottamuksen puutteeseen, mitä ihan tavalliset suomalaiset ihmiset tällä hetkellä kokevat. Se on ihan ymmärrettävää, että kun me eletään tällaista massatyöttömyyden aikaa, niin ne ihmiset, joilla työtä vielä on, ihan aidosti pelkäävät sen työn säilymisen puolesta, pelkäävät työttömyyttä. Sitten toisaalta samaan aikaan tiedetään se, että kun etuisuuksia ja työttömyysturvan tasoa on heikennetty, todella moni suomalainen työttömänä elävä ihminen tällä hetkellä yksinkertaisesti elää niin tiukoilla resursseilla, ettei sitä mahdollisuutta kuluttaa ole. On jotenkin ihan luonteva seuraus siitä, kun irtisanomissuojaa heikennetään, että se lisää ennen kaikkea sitä epävarmuutta ja se ruokkii tietyntyyppistä pelon ilmapiiriä. Se luontainen seuraus siitä, että kulutusta edelleen vähennetään, on minusta pelkästään ihan ymmärrettävää ja inhimillistä, mutta kun me huomioidaan se, että se taas edelleen heikentää kotimaista kysyntää ja se heikentää yritysten työllistämismahdollisuuksia, niin tämä kaikki on hyvin ristiriitaista suhteessa siihen, mitä hallitus tavoittelee. Mielestäni tämä on myös surullista siinä mielessä, että tässä ajassa nimenomaan tarvittaisiin sitä luottamusta, luottamuksen vahvistamista ja vakautta. Tätä taustaa vasten rohkenen kyllä sanoa, että tämä hallituksen esitys osoittaa paitsi harkitsemattomuutta myös hyvin heikkoa tilannetajua, että tässä työllisyystilanteessa tällaisia esityksiä tähän saliin tuodaan. Selvää mielestäni on se, että vaikka hallitus nimenomaan itse painottaa, että nyt pitäisi valaa ihmisiin luottamusta, uskoa ja toivoa paremmasta huomisesta ja paremmasta tulevaisuudesta, niin se itse asiassa tekee toimia, jotka johtavat juuri päinvastaiseen tulokseen. Kyllä mielestäni on ihan aiheellista esittää vakava huoli siitä, että näin epäjohdonmukaista politiikkaa tehdään, ottaen huomioon, että olemme kuitenkin valtakunnan tason korkeimpia poliittisia päättäjiä ja tässä ajassa tarvittaisiin nimenomaan aidosti vaikuttavia toimia ja johdonmukaisesti ja strategisesti viisaita päätöksiä. Toivon todella, että tämä kyseinen laki tämän talon käsittelyn aikana saa sen ansaitseman huomion, siihen käytetään sen ansaitsema aika ja ihan aidosti tutkitaan niitä hyötyjä ja haittoja, joita tähän esitykseen sisältyy, jotta siitä nyt vähintään saataisiin kestävämpi ja edes jossain määrin hyväksyttävämpi. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-11-04T19:09:22,2025-11-04T19:14:08,Käsitelty,1.1 2025_103_169,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,Edustaja Asell., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_170,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä käsittelyssämme oleva Orpon hallituksen huono esitys, kansan suussa potkulaki, merkitsee käännekohtaa suomalaisessa työelämässä. Hallitus esittää, että työntekijän henkilöön liittyvään irtisanomiseen ei enää tarvittaisi asiallista ja painavaa syytä vaan jatkossa riittäisi pelkkä asiallinen syy. Tämä muutos saattaa kuulostaa tekniseltä, mutta sen seuraukset ovat kaikkea muuta kuin teknisiä. Ne ovat hyvin todellisia ja hyvin inhimillisiä. Kyse on turvasta, toimeentulosta ja luottamuksesta työelämän pelisääntöihin. Hallituksen oma esitys on täynnä varauksia ja epävarmuuksia. Se myöntää sivu toisensa jälkeen, ettei tutkimustiedosta löydy tukea sille väitteelle, että irtisanomiskynnyksen madaltaminen parantaisi työllisyyttä. Hallituksen esityksessä sanotaan: ”Tutkimuskirjallisuudessa ei ole yksiselitteistä vastausta siihen, miten irtisanomissuoja vaikuttaa työllisyyteen tai työttömyyteen.” Tämä siis hallituksen esityksessä. Silti hallitus on päättänyt ottaa riskin, jonka se tietää olevan ihmisten kannalta kohtuuton. Tämä on ideologinen esitys, ei tutkimustietoon perustuva. Työntekijän irtisanomissuoja on ollut suomalaisen työelämän peruskivi. Se ei ole este työllistämiselle vaan osa sellaista järjestelmää, joka luo turvaa, sitoutumista ja ennustettavuutta. Nyt hallitus haluaa purkaa tämän perustan. Kun irtisanomiskynnyksen erityinen painavuus poistetaan, syntyy väistämättä epävarmuutta. Työntekijä ei enää voi tietää, milloin hänen asemansa on turvattu ja milloin ei. Tämä epävarmuus heijastuu työpaikoille, perheisiin ja koko yhteiskuntaan. Arvoisa puhemies! Tämä epävarmuus ei jää työpaikan ovelle. Kun ihminen menettää työnsä, hän menettää usein myös turvaverkkonsa. Hallitus ei nimittäin ole keventämässä työttömyysturvan seuraamuksia vaan päinvastoin. Irtisanotulle työntekijälle voidaan määrätä 45 päivän korvaukseton määräaika, karenssi, jos katsotaan, että hän on itse ollut moitittavalla tavalla syyllinen työsuhteen päättymiseen. Kun irtisanomiskynnystä madalletaan näin epämääräisesti, kukaan ei enää tiedä, miten tätä moitittavaa menettelyä arvioidaan. Hallitus on jo aiemmin päättänyt, että toimeentulotukeakin voidaan näissä tilanteissa alentaa. Näin työn menettämisestä voi seurata ketju: työttömyysturvan menetys, toimeentulotuen alennus ja lopulta syöksy kohti köyhyyttä, josta on hyvin vaikea nousta. Ministeri Marttinen on myös itse todennut, ettei pysty sanomaan tarkalleen, mille tasolle irtisanomiskynnys tulee madaltumaan. Toisin sanoen hallitus tuo eduskuntaan lain, jonka vaikutuksia se ei pysty ennakoimaan, ja se sysää työntekijät elämään epävarmuudessa, jonka raja selviää vasta oikeudenkäyntien kautta. Kuka uskaltaa hakea oikeutta, jos käräjäoikeusvaiheen kuluriski voi nousta viisinumeroiseksi summaksi ja jos lopputulos on epävarma? Oikeuskanslerinvirasto on myös kiinnittänyt huomiota siihen, että esitys horjuttaa perustuslain 18 §:n turvattua oikeutta työhön ja palvelussuhteen pysyvyyteen. Säännöksen tarkoituksena on suojata työntekijää mielivaltaiselta kohtelulta ja korostaa heikomman osapuolen suojaa, mutta hallitus kääntää tämän periaatteen päälaelleen ja väittää, että irtisanomissuojan heikentäminen edistää tavoitetta työllisyyden lisäämisestä. Se on sanalla sanoen hämmästyttävää logiikkaa ja osoitus siitä, että esityksen perustelut on laadittu enemmän poliittiseen tarkoitukseen kuin oikeusvarmuuden näkökulmasta. Esityksessä ei ole myöskään lapsivaikutusten arviointia. Siinä ei ole arvioitu, miten työsuhteen epävarmuus vaikuttaa perheiden talouteen, vanhempien jaksamiseen tai syntyvyyteen, vaikka hallituksen oma teksti myöntää, että irtisanomissuojan heikentämisellä voi olla kielteinen vaikutus syntyvyyteen. Tämä on huolestuttavaa maassa, joka jo kamppailee väestökriisin ja heikentyvän huoltosuhteen kanssa, maassa, jossa jo 30 000 lasta on hallituksen päätöksillä työnnetty köyhyyteen. Tässä salissa meidän tulisi kyetä erottamaan ideologia todellisuudesta: työllisyys ei parane tekemällä työnteosta turvattomampaa, yritysten tuottavuus ei kasva, jos työntekijät elävät pelossa, ja Suomen kilpailukyky ei vahvistu, jos ihmisiltä viedään oikeus kohtuulliseen toimeentuloon ja luottamukseen työn pysyvyydestä. Tämä hallituksen linja on selvä: se haluaa tehdä työntekijästä entistä helpommin korvattavan, mutta yhteiskunta ei voi rakentua sillä periaatteella, että ihminen on vain kuluerä, joka voidaan vaihtaa, kun se on kätevää. Arvoisa puhemies! Meidän tulee puolustaa suomalaisen työelämän perusperiaatetta: reiluutta, ennakoitavuutta ja luottamusta. Tämä hallituksen esitys ei edistä työllisyyttä, se edistää epävarmuutta. Siksi meidän tulee suhtautua tähän niin sanottuun potkulakiin hyvin kriittisesti, perusteellisesti ja työntekijän näkökulmasta, ei työntekijän kustannuksella. Suomalainen työ ei tarvitse pelkoa, se tarvitsee luottamusta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Marko Asell,970,2025-11-04T19:14:18,2025-11-04T19:19:37,Käsitelty,1.1 2025_103_171,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_172,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Täällä eduskunnassa tuntuu välillä — ihan syystäkin — siltä, että hallitus olisi pudonnut pois siitä todellisuudesta, joka tuolla talon ulkopuolella on olemassa kaikkine haasteineen, kansalaisineen ja tulevaisuuden toivottomuuden tunteineen. Siksi koen tarpeelliseksi tuoda viestiä kuuluviin sieltä tavalliselta suomalaiselta, joka yrittää parhaansa mukaan pärjätä hallituksen kurituksen keskellä töitä hakien ja irtisanomisen helpottamisen vaikutuksia kummastellen. ”Työttömänä Pohjois-Karjalassa: Olen pitkäaikaistyötön ja hakenut kymmeniä, kymmeniä työpaikkoja vuosien aikana. Erilaisia ammattipätevyyksiä löytyy kymmenkunta, ja olen aikuiskoulutuksella täydentänyt osaamisvajettani vuosien aikana, mutta töitä ei tunnu löytyvän — ja sen aikuiskoulutuksenkin tämä hallitus onnistui sössimään. Palkkatukityöllisyysmäärärahat vuodelle 2025 loppuivat Pohjois-Karjalassa jo helmikuun puolessavälissä. Pohjois-Karjalassa oli syyskuun 2025 lopulla 9 769 työtöntä työnhakijaa. Tämä on 544 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vertailun vuoksi avoimia työpaikkoja oli vain 321. Nyt monessa yrityksessä käydään muutosneuvotteluja, jotka koskevat satoja henkilöitä, ja jää nähtäväksi, paljonko tulee työttömiä lisää. Koko maassa työttömien määrä oli syyskuussa 308 900, joista lomautettuja oli 15 140, ja työttömien määrä lisääntyi 29 200 henkilöllä. Työttömien osuus työvoimasta oli siis 11,4 prosenttia, ja tässä luvussa eivät ole mukana ne henkilöt, jotka tekevät vähintään viisi tuntia viikossa töitä. Myös pitkäaikaistyöttömyys nousi. Yli vuoden työttömänä olleita oli kuntien työvoimapalveluissa 129 200, mikä on 32 300 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Aivan karmeita lukuja! Hallituksen nyt kaavailema lakiuudistus irtisanomisen helpottamisesta tulee kasvattamaan ja lisäämään työttömyyttä, ja yhtään uutta työpaikkaa sillä ei saavuteta. Se lisää työntekijöiden epävarmuutta omaan talouteen ja vähentää ostokäyttäytymistä, mikä vaikuttaa palveluiden tuottamiseen ja verotuloihin. Hallituksen jo aikaisemmin tekemät leikkaukset ovat koskeneet kaikkein heikoimmassa asemassa olevia henkilöitä, ja yhtään uutta työpaikkaa ei ole tullut. Työttömyysluvut ovat jo nyt ennätyssuuret, ja nuorten mielenterveysongelmat kasvavat kuten Suomen velkakin. Työttömälle työnhakijalle jää noin 595 euroa kuukaudessa puhtaana käteen, ja sillä pitää pärjätä. Sen summan kun jakaa 30:llä, niin tekeehän se jo 19 euroa 83 senttiä per päivä. Miltä tuo kuulostaa pääministerin, valtiovarainministerin tai työllisyysministerin mielestä? Ruokaa, lääkkeitä ja laskuja pitäisi maksaa, mutta ei rahat riitä. Jostain on vielä karsittava: söisikö tällä viikolla vai ostaisiko lääkkeet? Nyt hallituksen esittämä lakiuudistus lisää siis työttömyyttä ja syrjäytymistä ja sen uhkaa, kun ei uskalleta kohta työpaikoilla puhua työyhteisön kehittämisestä tai monesta muustakaan asiasta, kun pelkona on leimautuminen ja irtisanominen. Näinkö tämä Suomi saadaan nousuun: eriarvoistamalla ja jatkuvalla leikkaamisella ja työntekijöiden asemaa heikentämällä? Eikö meidän yhdessä pitäisi miettiä Suomen etua ja sitä, miten se saadaan nousemaan tästä työttömyydestä, eikä oman poliittisen ryhmän ideologiaa ja sitä, että seuraavakin hallitus joutuu leikkaamaan ja päästään huutelemaan leikkauksista? Teidät edustajat on sinne valittu vaaleilla ja omilla poliittisilla ja puolueiden lupauksilla. Nyt äänestäjänä kun olen seurannut toimianne, niin on pakko kysyä, että menikö nyt teot ja lupaukset niin kuin meille äänestäjille annettiin ymmärtää, ja voin sanoa, että ei mennyt. Olen itse toiminut ohjaajana ja tiimien vetäjänä määräaikaisessa työsuhteessa, ja siinä työssä olen kuunnellut myös niitä muita, mitä niillä on sanottavaa, enkä ajanut omaa ideologiaa päättömästi eteenpäin. Tähän lopuksi toivon, että kuuntelisitte, hallituksen edustajat, myös oppositiopuolueiden edustajia ja asiantuntijoita. Suomi ei nouse tästä pelkästään työntekijöiden oikeuksia polkemalla vaan yhdessä tekemällä. Terveisin, työtön työnhakija Pohjois-Karjalasta.” Arvoisa rouva puhemies! Siinä sitä oli jälleen viestiä, jonka toivottavasti hallitus kaikessa ylimielisyydessään kuuntelisi, jotta lisääntyisi sen todellisen elämän tietous ja ymmärrys siitä, mitä tuolla Eduskuntatalon ulkopuolella suomalaiset kokevat tässä tilanteessa. Lopputilin antamisen helpottaminen ei ole oikea ratkaisu työllisyyden, talouden ja luottamuksen vahvistamiseksi.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-11-04T19:19:43,2025-11-04T19:24:22,Käsitelty,1.1 2025_103_173,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,Edustaja Partanen poissa. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_174,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä tuli vähän yllättäen, kun olin uppoutunut tuonne papereihin, mutta ei mitään. Arvoisa rouva puhemies! Vielä pieni kertaus siitä, että Suomessa syntyy ja päättyy työsuhteita monin eri tavoin. Meillä syntyy satojatuhansia työsuhteita vuodessa, ja niitä päättyy myös valtava määrä. Sitten kun katsotaan, miten näitä päätetään henkilöön perustuvista syistä, niin koeaikana päättyy 14 600 työsuhdetta. Sitten tämän lainkohdan, mistä me nyt puhumme, perusteella on päättynyt asiallisesta ja painavasta syystä noin 12 400 työsuhdetta. Sen lisäksi työsuhteita päättyy purkamalla, vakavan rikkeen johdosta, ja sitten eniten työsuhteita päättyy tuotannollisesta tai taloudellisesta syystä, ja totta kai sitten vielä työsuhteita päättyy henkilön itsensä päättämänä. Eli meillä tapahtuu työsuhteitten päättämisiä hyvin montaa kautta, ja nyt tämä koskee sitä kokonaisuutta, jossa puhutaan tästä noin 12 000 työsuhteen päättymisestä. Mielenkiintoinen kysymys tässä on se, että nyt kun koeaikana tapahtuu tämä vajaat 15 000 ja sitten tuotannollisesta ja taloudellisesta syystä tapahtuu työsuhteitten päättymisiä, niin kun tämän lakiesityksen pohjalta irtisanomiskynnystä madalletaan, niin kuinka paljon se johtaa siihen, että työsuhteitten päättyminen koeaikana pienenee, se lukumäärä, vai muuttuuko se ollenkaan. Sama koskee tuotannollisesta tai taloudellisesta syystä irtisanottavia työttömiä: Muuttuuko se määrä tänne yksilöperusteiseen suuntaan, koska siellä tuotannollisen ja taloudellisen syyn perusteella on semmoinen tilanne, että siellä on muun muassa tämmöinen muutosturvamaksu, joka koskee yli 55-vuotiaita. Jos päätetään tuotannollisesta tai taloudellisesta syystä, niin muuttuvatko ne irtisanomistilanteet tälle puolelle ja sitten samalla heikennetään niitten 55-vuotiaitten asemaa? Tämä on semmoinen asia, joka tulee selviämään jatkossa, ja tämä vaikuttaa. Ehkä tärkein asia tässä on kuitenkin se, että nyt kun tätä lakiesitystä ollaan väsäämässä, niin sen sisältö on sillä lailla avoimesti kirjoitettu, että oikeuskäytäntö ratkaisee sen tilanteen, miten pitkälle siinä mennään. Joka tapauksessa suunta on selvä, kuinka alas tämä suoja menee. Sitten voi kysyä — ja varmaan jatkokäsittelyssä pitää hyvin tarkasti käydä sitä läpi — onko tämä meidän lainsäädännön perusta, onko tämä perustuslain idea, että me oikeuskäytännön kautta luodaan oikeustila, vai pitäisikö sen olla lainsäädännössä tarkemmin määritelty. Sitten kun katsotaan tätä lakiesitystä, kun jatkossa riittää asiallinen syy irtisanomiseen: Se on selvästi lievempi tietenkin, kun on ollut asiallinen ja painava syy yhdessä. Tämä on tosiasiassa matalampi kynnys, ja sitten siihen asialliseen syyhyn ei ole laitettu mitään arviointikynnyksiä. Ei ole semmoisia kynnyksiä, jotka siinä on määritelty. Sitä ei ole edes oikeastaan muulla tavalla avattu kuin otsikoimalla viidellä asiakokonaisuudella näitä, mitkä asiat pitää ottaa huomioon. Tämä on semmoinen asia, joka tulee tässä olemaan todella isossa valinkauhassa, kun tätä lakia ruvetaan aikanaan sovittamaan. Ihmisten arvio on, että noin viisi vuotta menee, ennen kuin me tiedetään lopullinen tilanne tämän lain osalta oikeustapausten kautta. Tämä on aika iso ongelma, koska pitäisi tietää, minkälaisia vaikutuksia tällä käytännössä on. Arvoisa rouva puhemies! Sitten vielä tämä koeaika: Kun täällä on näin paljon koeaikatyösuhteitten päättämisiä nyt ollut ja se koeaika on puoleen vuoteen asti tuolla laissa, niin jo aika moni asia on kyllä pystytty sen koeajan myötä työsuhteitten päättämisen osalta hoitamaan, koska sinä aikana yleensä nähdään se, minkälaisessa tilanteessa työntekijä on, onko se siihen työhön sopiva, ja niin poispäin. Arvoisa rouva puhemies! Sitten irtisanomisprosessissa on myös semmoisesta kyse, että kuinka hyvin se siellä yrityksessä hoidetaan, kuinka siitä tilanteesta varoitetaan asianomaista henkilöä, voiko hänellä olla riittävä aika korjata se laiminlyönti tai virhe, mitä hän on tehnyt, ja niin poispäin. Tässä on myöskin tämmöisestä osaamisesta kysymys, kun näitä työsuhteita päätetään. Nyt kun helpotetaan tätä prosessia, saattaa hyvin olla, että tässä tapahtuu semmoisia irtisanomisia, jotka nykylain mukaan eivät olisi olleet aiheellisia. Sitten tässä lakiesityksessä taitaa olla kymmeniä oikeuskäsittelyjä, niin olisi ollut kiva saada joku arvio, kuinka moni niistä olisi päättynyt toisin, jos tämä laki olisi ollut voimassa. Arvoisa rouva puhemies! Otan seuraavan puheenvuoron. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-04T19:24:37,2025-11-04T19:30:52,Käsitelty,1.1 2025_103_175,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,Edustaja Viitala., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_176,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelemme täällä yllättävän hiljaisessa salissa tätä hallituksen esitystä eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamisesta. Olisin kyllä odottanut, että täällä olisi hallituspuolueiden edustajia puolustamassa tätä lakia, minkä juurisyitä ainakaan minä en itse ymmärrä, miksi me tarvitsemme tämmöistä. Edellinen puhuja, edustaja Lyly, toikin tuossa juuri esille, että meillä on koeaikamenettely, jota on pidennetty myös kuuteen kuukauteen. Kyllä kuudessa kuukaudessa tiedetään varsin usein, minkälainen henkilö on, onko soveltuva siihen työhön ja ovatko kyvyt sellaiset, jotka kohtaavat työn vaatimuksia. Kyllä ne tulevat esille siinä puolen vuoden aikana. Arvoisa puhemies! Otan tässä esille vielä, että työministeri Marttinen on itse myöntänyt aiemmin syksyllä Kauppalehden haastattelussa, ja lainaan tässä suoraan hänen sanomisiaan, että ”emme pysty sanomaan tarkalleen, mille tasolle irtisanomiskynnys tulee madaltumaan.” Kuten ministeri on todennut, tämä tulee vahvistumaan vasta tulevina vuosina oikeuskäytännön perusteella, ja toisin sanoen työntekijät joutuvat elämään epämääräisen lain varassa ja sen käytännön vaikutusta selvitellään vasta vuosien päästä oikeudenkäynneissä. Hallitus toteaa ylimalkaisesti, että kyseessä olisi vain vähäinen heikennys, mutta miten voidaan väittää heikennyksen olevan vähäinen, kun edes lakia valmisteleva ministeri ei tiedä, kuinka paljon irtisanomiskynnys todellisuudessa laskee? Ja jos merkitys on hallituksen mielestä muka vähäinen, niin miksi lakia edes uudistetaan ja tuodaan työmarkkinoille siten lisää epävarmuutta? En ole aivan varma, onko tässä riskinhallinta ollut ihan kohdillaan. Arvoisa puhemies! Tämä ei ole esitys, joka edistäisi työllisyyttä, kuten on todettu. Kyseessä on lakiesitys, joka vain lisää epävarmuutta työmarkkinoilla, lisää epäoikeudenmukaisuutta ja toimeentuloriskejä. Suomen yli kahden miljoonan palkansaajan kohdalla kyse ei ole teoreettisesta muutoksesta vaan arjesta, jossa potkut voivat jatkossa tulla yhä löyhemmin perustein ja jossa oikeuksien puolustaminen käy yhä kalliimmaksi ja vaikeammaksi. Tässä tilanteessa tarvittaisiin potkulain sijaan todellakin sitä aktiivista työllisyyspolitiikkaa. Tarvittaisiin panostuksia työllisyystoimiin, riittäviin työllistymispalveluihin, palkkatukeen, työnhakijoiden osaamisen vahvistamiseen, tämänkaltaisiin asioihin. Hallituksen potkulaki ei tee mitään näistä. Se vain siirtää epävarmuutta työntekijöiden harteille ja heikentää luottamusta, jota menestyvä työelämä edellyttäisi. Suomalainen työelämä tarvitsee tasapainoa, ei epävarmuuksia, ja tämä laki on omiaan tuomaan nimenomaan niitä epävarmuuksia, joita varmastikaan kukaan ei työelämään kaipaa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-11-04T19:31:00,2025-11-04T19:34:37,Käsitelty,1.1 2025_103_177,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,Edustaja Valtola., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_178,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olemme saaneet kuulla täällä salissa sekä hyviä pohdiskelevia puheenvuoroja liittyen tähän lakiesitykseen että sitten ehkä hieman ylimenevää pelottelua asiasta. Työnantajat eivät tällä hetkellä odota tämän lain voimaantuloa päästäkseen irtisanomaan työntekijöitä. Jokaisen työntekijän palkkaaminen on yritykselle iso ponnistus, ja työntekijöistä halutaan pitää kiinni. Me elämme nyt ajassa, jossa työmarkkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan ennen. Teknologia ja globalisaatio ja työn sisällön jatkuva uudistuminen haastavat sekä työntekijöitä että työnantajia. Siksi meidän on uskallettava tarkastella myös työsuhdeturvaa ja irtisanomissääntelyä uudesta näkökulmasta, sellaisesta, joka tukee sekä työntekijöiden oikeuksia että koko kansantalouden elinvoimaa. Ehdotetut muutokset henkilöperusteisen irtisanomisen säätelyyn tähtäävät juuri tähän. Ne eivät ole hyökkäys työntekijöitä vastaan vaan keino lisätä työmarkkinoiden toimivuutta, tuottavuutta ja lopulta myös työllisyyttä. Tutkimukset osoittavat, että kun työvoima pääsee liikkumaan joustavammin yritysten ja tehtävien välillä, koko talouden tuottavuus kasvaa. Tällä hetkellä liian tiukka irtisanomissuoja voi johtaa siihen, että työntekijä jää tehtävään, jossa hänen osaamisensa ei pääse täyteen käyttöön. Joustavampien työmarkkinoiden myötä yritykset voisivat kohdentaa työvoimaa tehokkaammin ja työntekijät hakeutuisivat osaamistaan paremmin vastaaviin tehtäviin. Vaikka tämä uudelleen sijoittuminen voi hetkellisesti sisältää työttömyysjaksoja, lopputulos on parempi: työvoima sijoittuu tarkoituksenmukaisemmin, ja kokonaistuottavuus kasvaa. Tutkimuskirjallisuus, esimerkiksi OECD:n Employment Outlook, lisäksi toteaa, että korkea irtisanomiskynnys voi hidastaa uusien teknologioiden käyttöönottoa. Yritykset, jotka eivät uskalla joustaa henkilöstörakenteessaan, ottavat vähemmän riskejä, investoivat vähemmän innovaatioihin ja jäävät jälkeen kilpailussa. Kun työmarkkinat joustavat, teknologia ja osaaminen leviävät nopeammin ja yritysten rohkeus kasvaa. Arvioissa todetaan, että muutoksen työllisyysvaikutuksista ei ole varmaa näyttöä. Tämä on totta, mutta epävarmuus ei ole sama asia kuin vaikutusten puute. Päinvastoin kansainvälinen tutkimus viittaa siihen, että irtisanomisten ja rekrytointien lisääntyminen kasvattaa työvoimakiertoa ja dynamiikkaa, mikä pitkällä aikavälillä tukee työllisyyttä. Kun työnantajat voivat reagoida herkemmin muuttuviin tilanteisiin, ne uskaltavat myös palkata helpommin. Nykyinen järjestelmä, jossa työntekijän irtisanominen henkilöön liittyvistä syistä on erityisen vaikeaa, luo epävarmuutta erityisesti kaikkein pienimmille yrityksille. Tämä epävarmuus voi estää rekrytointeja ja siten pitää työllisyysasteen alempana kuin se muuten olisi. Muutos ei siis tarkoita turvattomuutta vaan uusia mahdollisuuksia, enemmän liikkuvuutta, enemmän rekrytointia ja enemmän mahdollisuuksia löytää omaa osaamista vastaavaa työtä. Tätä näkökulmaa esimerkiksi edustaja Lyly toi edellisessä puheenvuorossaan hyvin esille. On totta, että liian tiukka irtisanomissuoja voi hetkellisesti suojata tuottavuuden kriisien aikana, kun osaamista ei menetetä laajoissa irtisanomisissa, mutta pidemmällä aikavälillä se hidastaa talouden uudistumista. OECD:n ja useiden eurooppalaisten tutkimusten mukaan tiukasti säännellyt työmarkkinat heikentävät kokonaistuottavuutta juuri siksi, että ne estävät työvoiman luonnollista kiertoa ja yritysten kykyä sopeutua. Työmarkkinat eivät ole nollasummapeli. Kun yritykset menestyvät, myös työntekijät menestyvät. Kun tuottavuus kasvaa, kasvaa myös hyvinvointi. Muutokset henkilöperusteiseen irtisanomissäätelyyn eivät ole siis uhka vaan enemmänkin mahdollisuus — mahdollisuus dynaamisempaan, kilpailukykyisempään ja työllistävämpään Suomeen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-11-04T19:34:53,2025-11-04T19:40:08,Käsitelty,1.1 2025_103_179,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,Edustaja Rantanen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_180,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä meillä on yhteinen tahto siitä, että Suomi olisi työllistävämpi ja meillä olisi enemmän työpaikkoja. Niin kuin täällä on jo moneen kertaan todettu, nämä muutokset kuitenkin heikentävät merkittävästi työntekijän asemaa ja työsuhdeturvaa ilman niitä tasapainottavia toimia. Tämähän olisi siis ehkä hyväksyttävissä oleva lakiesitys, jos meillä tulisi sinne toiselle puolelle jotakin vastaavaa, mutta sehän tässä meitä demareitakin närästää erityisen paljon, kun nämä kaikki toimet ovat vain niitä työntekijöitä kurittavia ja se tasapaino nimenomaan työnantajien ja työntekijöitten väliltä puuttuu kaikista näistä esityksistä. Ja juuri niin kuin täällä on jo monta kertaa todettu, nämä lakimuutokset vaikuttavat kaikkiin työsuhteisiin palkansaajiin. Täällä aikaisemmin yksi hallituspuolueen edustajista jo vähän toivoi, että tässä olisi tulossa myös julkisiin työtehtäviin jonkinlaista helpotusta irtisanomisiin. Ehkä tässä on todettava se, että virkasuhteisiin työsuhteisiin tämä ei siis vaikuta. Ja juuri niin kuin täällä on jo moneen kertaan todettu, lakimuutosten vaikutukset työllisyyteen ja talouteen ovat siis erittäin vähäisiä. Tästä irtisanomisen kynnyksen madaltamisesta: On nimenomaan niin, että kun jatkossa tähän riittää vain tämä asiallinen syy, niin myös nämä vakavuuden ja olennaisuuden vaatimukset poistuvat tässä, ja mielestäni tästä on vielä liian vähän täällä puhuttu. Aiemmin rikkeeltä tai laiminlyönniltä on edellytetty olennaisuutta ja vakavuutta, mutta nyt nämäkin siis madaltuvat. Täällä on puhuttu siitä, että halutaan työvoiman kiertoa, ja halutaan, että jokainen työntekijä on sillä paikalla, mihinkä vaikka ominaisuudet parhaiten osuvat. Kyllä, näinhän on, mutta jos ajatellaan työuria noin yleisesti, niin kyllähän se on niin, että työsuhteet ja työ muuttuvat hyvin usein siinä työuran aikana. Ja täytyy kyllä toivoa, että yrityksillä ja yrittäjillä riittää silti tahtoa kouluttaa niitä työntekijöitään työsuhteiden aikana, koska se on kaikkein pahinta, että me kierrätämme näitä työntekijöitä vain niin, että jokainen sitten kouluttautuu lainalla sillä välillä, kun on irtisanottu, jotta voi taas työllistyä — täällä on jo viitattu siihen, että esimerkiksi aikuiskoulutustukikin on poistettu. Jatkossa siis — irtisanomiskynnyksen madaltamisesta vielä — velvollisuus uudelleensijoitukseen koskee vain niitä tilanteita, joissa työntekijän työntekoedellytykset ovat heikentyneet esimerkiksi sairauden, vamman tai työtapaturman vuoksi. Nykyisin on kuitenkin pitänyt selvittää, voidaanko irtisanominen jättää kaikissa tilanteissa tekemättä sijoittamalla työntekijä muihin tehtäviin, juuri niin, että sieltä työpaikalta löytyisi joku muu tehtävä, josta työntekijä sitten suoriutuu, mikä on ollut omasta mielestäni erinomaisen hyvä asia. Tavoitteena on siis alentaa irtisanomiskynnystä oikeuskäytännössä, ja niin kuin täällä on jo moneen kertaan todettu, voi mennä jopa viisi vuotta, ennen kuin meillä on selvillä, mitkä tämän lakiesityksen vaikutukset todellisuudessa sitten ovat. Vielä tästä työntekijöitten kierrättämisestä: Jotenkin se itselläni kalskahtaa erittäin negatiivisesti korvaan, kun se tilanne on tosiasia, missä monilla alueilla ja etenkin monet nuoret ihmiset tällä hetkellä ovat, eli meillä on sellainen tilanne, että vaikka olisi vakituinen työ, niin esimerkiksi ensiasunnon ostaminen, omakotitalon ostaminen, on jo nyt vaikeutunut. Ei se luottamus kyllä tähän yhteiskuntaan ja työntekoon lisäänny sillä, että me helpotamme irtisanomisen mahdollisuutta. Ja niin kuin täällä on ollut esillä, vielä tämänkin jälkeen on tulossa määräaikaisuuksien helpottaminen. Kyllä nämä ovat niitä asioita, jotka aidosti heikentävät tätä meidän luottamustamme tulevaan. Haluan ottaa vielä tämän hallituksen esityksestä löytyvän vaikutuksen syntyvyyteen. Tämä on oikeasti todella hätkähdyttävää. Täällä todetaan niin, että ”on jonkin verran tutkimustietoa siitä, että työntekijöiden työsuhteen epävarmuus heikentää syntyvyyttä”. Siis täällä hallituksen omassa esityksessä todetaan, että meillä on tutkimustietoa siitä, että tämä voi vaikuttaa jopa syntyvyyteen, kun se on meillä erityisen heikolla tolalla jo tälläkin hetkellä. Totta kai täällä todetaan, että aihetta on tutkittu varsin niukasti. ”Lakimuutokset eivät myöskään kohdistu mihinkään tiettyyn rajattuun ryhmään, eikä se siten muodosta kannustinta viivästää lastenhankintaa työtilanteen vuoksi. Kuitenkin vaikutuksia koettuun työsuhteen epävarmuuteen ja sitä kautta alhaisempaan syntyvyyteen voi silti jossain määrin olla.” Tässä todetaan myös, että ”vaikutukset riippunevat pitkälti siitä, lisäävätkö lakimuutokset työvoimassa laajasti epävarmuuden kokemusta työsuhteen jatkuvuudesta”. Ja juuri niinhän tässä on käynyt, että tämä luottamuksen ilmapiiri on murentunut ja laaja epävarmuuden kokemus työsuhteiden jatkuvuudesta on kyllä kuultavissa työntekijöitten puheenvuoroista. — Kiitos, rouva puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-11-04T19:40:08,2025-11-04T19:46:07,Käsitelty,1.1 2025_103_181,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_182,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä Orpon hallituksen esitys irtisanomissuojan heikentämisestä perustuu ennen kaikkea väitteeseen, että työntekijöiden aseman heikentäminen lisäisi yritysten mahdollisuuksia ja halukkuutta rekrytoida ja siten parantaa työllisyyttä. Tämä yksinkertaistettu oletus voi vaikuttaa nykyiselle hallitukselle poliittisesti houkuttelevalta, mutta tällainen yksinkertaistaminen pitää sisällään myös lukemattomia ristiriitaisuuksia, ja niistä tänäänkin tässä salissa on keskusteltu. Mutta yksi näistä ristiriitaisuuksista liittyy nimenomaan siihen, ettei väitettä työllisyyden kohenemisesta tue empiirinen, tutkittu tieto. Toisin kuin yleisessä keskustelussa ja debatoinnissa annetaan ymmärtää, Suomessa työsuhdeturva ei ole mitenkään poikkeuksellisen jäykkää — tästä itse asiassa tuotiinkin esille aikaisemmin yksityiskohtaisia esimerkkejä. Mutta totean vielä kertaalleen sen, että nimenomaan OECD:n vertailussa lukeudumme jo nykyisellään niin sanottujen joustavien maiden joukkoon. Arvoisa puhemies! Se, mistä on olemassa tutkittua tietoa, koskee taas sitä, etteivät pelko ja epävarmuus nimenomaan ainakaan paranna työllisyyttä. Kun työntekijät kokevat, että heidän asemansa on aiempaa turvattomampi, epävarmuus lisääntyy, ja tällöin on aidosti se riski olemassa, että kulutus vähenee, yritysten työllistämisedellytykset heikkenevät. On totta sekin, että samalla ihmisten sitoutuminen työelämään voi heikentyä. Olen jotenkin aina ajatellut itse niin, että kyllä reilu työelämä tarvitsee ihan aidosti myös vastinparit. On ollut vaikea ymmärtää sitä, miten hallitus kuvittelee, että tällainen jatkuva vastakkainasettelun luominen ja vahvistaminen työnantajien ja työntekijöiden välillä jotenkin edesauttaisi pienen maan taloudellista kasvua ja vakautta, kun näen, että juuri tähän meillä ei ainakaan tässä tilanteessa olisi varaa. Arvoisa puhemies! Miksi tämä hallituksen esitys on niin ongelmallinen? Näen, että myös sen takia, että se itse asiassa heikentää suomalaisen talouden dynamiikkaa sen sijaan, että se vahvistaisi sitä. Eihän tällaista epämääräisen lainsäädännön aiheuttamaa turbulenttia tilaa työmarkkinoilla voida pitää edes työnantajien, pienyrittäjien, edun mukaisena, kun tiedämme, että jo nykyisen lain tulkinnassa ja toteutumisessa asianmukaisesti on ajoin suuriakin haasteita. Ja ihan relevantti huomio on sekin, että aikaisemmin nähdyt hyvin kalliit ja raskaat oikeudenkäynnit — jotka siis johtuvat käsittääkseni ensi sijassa siitä, että juridista osaamista tarvittaisiin kentällä ja yrityksissä huomattavasti nykyistä enemmän — ja tämäntyyppiset tilanteet eivät tämän lainsäädännön myötä ainakaan vähene. Kyllä näiden hyvin kalliiden ja raskaiden oikeudenkäyntien, joista on puhuttu paljon, hinta tulee tässä yhteiskunnassa kohtuuttoman kalliiksi. Monet kansainväliset esimerkit osoittavat, että irtisanomissuojan heikentämisen vaikutukset työllisyyteen ovat pieniä tai olemattomia. On puhuttu paljon myös Tanskan mallin mukaisesta joustoturvasta. Mutta mielestäni on ihan aiheellista huomioida, että sehän ei ole syntynyt työntekijöiden oikeuksia purkamalla vaan nimenomaan yhdistämällä joustava työlainsäädäntö vahvaan turvaverkkoon ja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Se on mielestäni tässä yhteydessä se keskeinen huomio, että Orpon hallitus on unohtanut nimenomaan tämän jälkimmäisen osan, siis nimenomaan turvan ja aktiivisen työvoimapolitiikan. Haluan lopuksi todeta vielä sen, että tämä heikompi irtisanomissuoja iskee ennen kaikkea niihin, joilla on jo valmiiksi heikompi asema työmarkkinoilla. Pidän kestämättömänä sitä, että hallitus itse kasvattaa epävarmuutta ja työmarkkinoiden eriarvoisuutta aikana, jolloin meidän pitäisi tehdä juuri päinvastoin: vahvistaa luottamusta, turvallisuutta ja työelämän ennakoitavuutta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-11-04T19:46:15,2025-11-04T19:51:24,Käsitelty,1.1 2025_103_183,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_184,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ehdotetut muutokset irtisanomisen helpottamiseen heikentävät merkittävästi työntekijän asemaa ja työsuhdeturvaa ilman tasapainottavia toimia, aivan kuten monet muut uudistukset aiemmin, eli heikennykset sattuvat niihin suomalaisiin työntekijöihin. Voidaan siis puhua varsinaisesta työelämän keikahduspisteen ylittämisestä. Ja mikä on se keikahduspiste? Täällä tämmöinen sanakirja sanoo niin, että ”keikahduspiste tarkoittaa kehityksessä rajapistettä tai vaihetta, jonka jälkeen merkittävä ja mahdollisesti vääjäämätön ilmiö rupeaa leviämään tai yleistymään nopeasti”. Elikkä minä kyllä nimeän nyt tämän merkittävän päätösesityksen elikkä irtisanomisen helpottamisen tämmöiseksi työelämän keikahduspisteen ylittämiseksi, koska niitä tasapainottavia toimia ei tässäkään millään tavalla ole. Ei ole hallitus ottanut huomioon SDP:n esityksiä ammattiliittojen kanneoikeudesta, alipalkkauksen kriminalisoinnista eikä muistakaan tämmöisistä tasapainottavista elementeistä. Elikkä muistakaa nyt kaikki tämä: nyt tapahtuu työelämän keikahduspisteen ylittäminen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-11-04T19:51:27,2025-11-04T19:52:40,Käsitelty,1.1 2025_103_185,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_186,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Valtola on täällä paikalla ja hyvän puheenvuoron piti tuossa noin pohdiskelevana. Ei ollut semmoinen syyttely, mikä aika usein täällä tulee esiin, ja se oli arvostettavaa. Kaikesta ei olla samaa mieltä, mutta kokonaisuutena kiitos, että olette paikalla täällä hallituspuolueen edustajana. Kun katsotaan tätä kokonaisuutta, niin tässähän mennään työsuhdeturvan ja ansioturvan osalta väärään suuntaan. Molempia viedään alaspäin. Työsuhdeturvaa viedään alaspäin tällä lakiesityksellä, ja sitten tämä määräaikaisuuksien helpottaminen tekee sitä samaa, ja sitten ansioturva on romutettu. Tässä ei ole mitään tanskalaista joustoturvamallia olemassa. Siellä työsuhdeturva on aika matala mutta on erittäin korkea ansioturva. Nyt täällä Suomessa vedetään molemmat alas, ja tämä ei ole lähelläkään pohjoismaista mallia. Tämä muistuttaa enempi jostain idän suunnasta tulevia malleja, miten työntekijöitä kohdellaan. Tämän lain osalta pitäisi miettiä tasapainottavia tekijöitä, mitä tässä aikaisemmissakin puheenvuoroissa on tullut esiin, ja nimenomaan tätä aktiivista työvoimapolitiikkaa. Jos tämä hallitus yhtä vimmaisesti suhtautuisi työllistämiseen ja työllisyyspolitiikkaan kuin se suhtautuu tähän työntekijöitten etujen polkemiseen, niin meillä olisi aika hyvä työllisyystilanne tällä hetkellä Suomessa. Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiesitys koskee tietenkin työsuhteessa olevia ihmisiä, mutta ei kaikkia työsuhteessa, koska eräissä työehtosopimuksissa on säilytetty nykylain mukaiset sanamuodot, joissa on painava ja asiallinen syy, molemmat, olemassa. Esimerkiksi teollisuudessa tällaiset sopimukset ovat olemassa, ja sinänsä tämä ei vaikuta suoraan niihin, mutta kaikkiin muihin, joilla on suoraan työehtosopimuksessa viitattu työsopimuslakiin ja näihin irtisanomisperusteisiin, tämä menee suoraan, ja sitten tietenkin tämä kohtaa työehtosopimusten ulkopuolella olevia henkilöitä. Eli tämä on aika lailla lavealti leviävä lainsäädäntö. No, sitten jos katsotaan, kun arvioidaan tämän lain sisältöä, mitä keskeisiä muutoksia siellä on, niin myös tätä takaisinottovelvollisuutta tietyllä tavalla nyt kavennetaan erittäin paljon, että vain sellaisissa työntekoedellytysten muuttumiseen liittyvissä tilanteissa tämmöistä tehdään, jos on sairaustapaturma ja tämäntyyppiset asiat olemassa. Tämä selvitys ei ole kovin raskas prosessi ollut tähänkään asti, ja sen takia tuntuu aika oudolta, että tämä työntekoedellytysten selvittäminen on jäänyt sitten pois muissa tapauksissa. Sitten minua itseäni tässä huolettaa semmoinen asia, että jos kerran työntekoedellytykset muuttuvat esimerkiksi osaamisen takia, kun työ muuttuu vaativammaksi ja henkilöllä ei ole kykyä tehdä sitä osaamisensa kautta, niin mahdollistaako tämä myös sellaisen tilanteen, että irtisanominen näitten ihmisten osalta on helpompaa, kun tämä laki antaa siihen uusia mahdollisuuksia. Näin tulkitsen, ja tämä on todella semmoinen iso asia, joka voi työpaikoilla tulla eteen. Kuitenkin työnantajallakin olisi tietty koulutusvelvollisuus olemassa näitten ihmisten osalta, että ammattitaito säilyisi hyvällä tasolla. Eli täältä tulee erittäin paljon tällaisia rajapintoja, jotka vaikuttavat tämän lain taustalla. Sitten, arvoisa rouva puhemies, tämä tuottavuuskysymys. Sipilän kauden irtisanomisperusteen helpottamista koskevan lainsäädännön valmistelun yhteydessä todettiin suoraan, että työsuhteen epävarmuudella on yhteys työn tuottavuuteen ja työsuhteen epävarmuus on yksi merkittävimmistä psykososiaalisen kuormituksen haittatekijöistä ja tällä kuormituksella on tutkimuksen mukaan täysin suora yhteys työn tuottavuuteen. Me ollaan täällä puhuttu aika paljon tuottavuuden kehittämisestä. Nyt kun tätä epävarmuutta kasvatetaan tällaisella lainsäädännöllä, niin me poljemme tätä ajatusta työn tuottavuuden osalta matalammaksi, ja se on tässä myöskin huono asia. Kyllä me tällä epävarmuuden rakentamisella työelämään emme tee siitä ennakoivaa ja sellaista, että ihmiset siihen tilanteeseen hyvin luottavasti suhtautuisivat. Tässä mielessä tässä lakiesityksessä on paljon kysymysmerkkejä, jotka tässä pitää käsittelyn yhteydessä vielä avata. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-04T19:52:47,2025-11-04T19:58:28,Käsitelty,1.1 2025_103_187,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitala., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_188,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Muutama sana vielä työn tuottavuudesta, koska hallituksen esityksestä löytyy keskeisimmissä vaikutuksissa huolestuttavaa luettavaa liittyen tuottavuusvaikutuksiin. Täällä keskeisimmät vaikutukset ‑kohdassa lukee näin: ”Työntekijästä johtuvan irtisanomisen helpottaminen lisännee sekä irtisanomisia että rekrytointeja, minkä seurauksena työvoiman kierto nopeutuu ja kohdentuminen eri työpaikoille muuttuu.” Toinen kohta: ”Myönteinen tuottavuusvaikutus syntyisi pääasiassa sitä kautta, että yrityksellä olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet valita itselleen parhaiten tuottavat työntekijät.” Herää väkisin mieleeni kysymys, miten käy niille työntekijöille, jotka eivät kuulu parhaiten tuottaviin työntekijöihin, ja millaiseen työntekijöiden rotaatioon tässä meidän pitää nyt oikein varautua. Tuottavuudesta vielä sen verran, että jos pohditaan syvällisesti, mitä tuottavuus tarkoittaa, niin tuottavuudella tarkoitetaan työn tuotoksen ja panoksen välistä suhdetta. Tuottavuuden parantaminen voidaan yksinkertaistettuna tiivistää niin, että tehdään oikeita asioita ja tehdään asioita oikein. Tämänkaltaista ajatusta tulisikin enemmän jalostaa työn tuottavuuden lisäämisessä sekä työelämän laadun ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Työelämän laatu vaikuttaa suuresti myös työhyvinvointiin, johon liittyy moraalisten asioiden lisäksi taloudellisia näkökulmia. Tuottavuutta saadaan aikaan myös panostamalla ihmisiin eli työntekijöihin. Yhtenä työpaikan veto- ja pitovoimatekijänä on työntekijän kokemus työn tekemisestä, johon yksi iso vaikuttava tekijä on nimenomaan työhyvinvointiin liittyvät seikat. Ja juuri tämän esityksen tuoma epävarmuus heikentää yleistä työmarkkinan ilmapiiriä. Suuri osa yksilön tuottamasta lisäarvosta tuottavuuteen syntyy luovuuden ja aloitteellisuuden kautta, ja pakottamisella ei ole niinkään merkitystä yksilön tuottamalle lisäarvolle. Työelämää onkin kehitettävä sopimalla asioista ja huolehtimalla työntekijöiden oikeuksista. Henkilöstötuottavuuden parantamisessa on keskeistä työntekijöiden kokemus työelämän laadusta, ja koen, että tämä esitys vie nimenomaan työelämän laatua väärään suuntaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-11-04T19:58:35,2025-11-04T20:01:33,Käsitelty,1.1 2025_103_189,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitoksia. —Edustaja Rantanen, Piritta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_190,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ehkä vielä muutama sananen nimenomaan työsuhdeturvasta, kun sehän tämän koko potkulain aihepiirin yläotsikko on. Työsuhdeturvalainsäädäntöhän suojaa työssä olevia työsopimuksen perusteettoman päättämisen riskiltä. Työsuhdeturva säätelee useita irtisanomiseen liittyviä asioita, kuten hyväksyttäviä perusteita yksilön irtisanomiselle ja lakisääteistä irtisanomiskorvausta, irtisanomisajan pituutta, pakollisia menettelytapoja, joita on noudatettava ennen työntekijän irtisanomista. Useimmissa maissa tämä työsuhdeturvalainsäädäntö erottelee vakituisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden turvan henkilöperusteista ja kollektiivista irtisanomista vastaan sekä säätelee myös näistä määräaikaisista työsuhteista. Näitä kaikkia hallitus haluaa nyt heikentää samalla kun se haluaa heikentää työntekijöitten sitoutumista ja turvaa kuulua ammattiliittoihin. Käytännössähän tämä työsuhdeturva on sitä, että jos työntekijä katsoo, että työsuhde on päätetty lainvastaisesti, niin voi pyytää työnantajalta perustelut ja riitauttaa sitten asian tuomioistuimessa. Kun tämä hallitus täällä nyt erittäin negatiivisesti suhtautuu ammattiyhdistysliikkeen jäsenyyteen, niin täällä on kuitenkin todettu esimerkiksi työsuhteen päättämisen ja tämän kynnyksen madaltamisen kohdalla, että riita-asian oikeudenkäynteihin liittyy merkittävä kuluriski, joka työntekijällä olisi, sillä näissä riita-asioissa lähtökohtaisesti häviäjä tietysti maksaa sekä omat että vastapuolen kulut, ja pelkästään käräjäoikeusvaiheessa kuluriski nousee helposti viisinumeroiseen summaan. Varsinainen riski oikeudenkäyntikuluista on siis aidosti siellä työntekijän puolella, ja ei voi kuin ihmetellä sitä, minkä takia työntekijä ei saisi näissä asioissa hakea turvaa ammattiyhdistysliikkeeltä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-11-04T20:01:34,2025-11-04T20:03:41,Käsitelty,1.1 2025_103_191,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_192,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä muutetaan irtisanomisen ehtoja siten, että jatkossa henkilön irtisanomiseen riittää asiallinen syy. Erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille tämä esitys on hyvin tervetullut. Epäonnistunut rekrytointi pienelle yritykselle voi olla kohtalokas. Yksi ongelmatapaus voi lamauttaa koko työyhteisön. Tiedän useita tapauksia, joissa yrittäjä jättää tämän riskin vuoksi kokonaan palkkaamatta työntekijän, ja tämähän ei ole kenenkään etu. Suomessa on noin 450 000 yritystä, joista yli 95 prosenttia työllistää alle kymmenen henkeä. Esityksellä pienennetään juuri tällaisten yritysten riskiä palkata uusi työntekijä. Ei kukaan yrittäjä palkkaa ketään vain antaakseen tälle myöhemmin potkut. Julkisuudessa esillä olleet puheet ja pelottelut potkulaista ovat täysin vääriä ja harhaanjohtavaa pelottelua. Jatkossakaan kukaan ei saa potkuja vain, jos naama ei miellytä. Ei tietenkään, irtisanomiseen tarvitaan aina asiallinen syy. Arvoisa puhemies! Esityksellä madalletaan yritysten työllistämisen riskiä ja siten mahdollistetaan nykyistä korkeampi työllisyys, mikä on välttämätöntä julkisen talouden vakauttamisen ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisen takia. Työn kautta luodaan kasvua. Tämä hyödyttää kaikkia, niin työntekijää, työnantajaa kuin myös valtiota. On työntekijän edun mukaista, että tuottavissa yrityksissä on työtä tarjolla. On työnantajan edun mukaista, että hän uskaltaa palkata uuden työntekijän. Ja on myös valtion edun mukaista, että tuottaviin yrityksiin syntyy työpaikkoja, jotka tuottavat valtiolle verovaroja. Arvoisa puhemies! Suomi todellakin tarvitsee kasvua ja työtä. On siis painava syy tehdä toimenpiteitä sen eteen. Nyt kun ostovoima on saatu kasvuun, syntyy hallituksen työmarkkinapolitiikan avulla lisää työpaikkoja yrityksiin ja työntekijöille töitä. Lakiesitys on hyvä ja kannatettava. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-11-04T20:03:44,2025-11-04T20:06:00,Käsitelty,1.1 2025_103_193,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_194,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kun lähetekeskustelussa on nyt irtisanomissuojan heikentäminen, niin katsotaanpa, mitä mieltä nyt hallituksessa olevat perussuomalaiset olivat aiemmin, kun esillä oli irtisanomisen helpottaminen. Perussuomalaisten kannanotot yksilöperusteisesta irtisanomissuojasta vuodelta 2018 ovat mielenkiintoisia. Tuolloin perussuomalaiset vastustivat voimalla Sipilän hallituksen aikeita heikentää irtisanomissuojaa, vaikka esitetyt muutokset olivat tuolloin vielä maltillisemmat kuin nyt. Mitä mieltä perussuomalaiset ovat aiemmin olleet irtisanomissuojan heikentämisestä? Ote puheenvuorosta 17.12.2018, toinen eduskuntakäsittely, käsittelyssä irtisanomissuojan heikentäminen. Lainaus eduskunnan pöytäkirjasta alkaa: ”Me perussuomalaiset epäilemme myös irtisanomissuojan heikentämisen työllisyysvaikutuksia. Hallituksen esityksessäkin todetaan, ettei voimassa olevan tutkimustiedon perusteella voida luotettavasti arvioida irtisanomissuojan heikentämisen työllisyysvaikutuksia. Siksi nähdään, että hallituksen tulee ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin, joilla parannetaan pienien yrityksien työllistämismahdollisuuksia ilman irtisanomissuojan heikennyksiä.” Arvoisa rouva puhemies! On hämmästyttävää, miten tuolloin 2018 silloisen esityksen osalta irtisanomisen helpottamiseen liittyen ei voitu luotettavasti arvioida irtisanomisen helpottamisen työllisyysvaikutuksia. Tämähän on kuin Päiväni murmelina -elokuvasta. Sama toistuu nyt kuin tuolloin 2018, paitsi että henkilökohtaisen irtisanomisen helpottaminen on radikaalimpaa tässä nyt käsiteltävässä esityksessä. Arvoisa rouva puhemies! Erona tämän päivän esityksessä siihen vuoden 2018 esitykseen on myös se, että tuolloin perussuomalaiset vastustivat irtisanomisen helpottamista ja nyt hyppien keikkuen ovat sitä kannattamassa. Miltei kuulen hurraa-huutoja salin oikealta laidalta. On tämä, arvoisa puhemies, käsittämätöntä toimintaa perussuomalaisilta. Kysynkin vielä: mihin kummaan se perussuomalaisten työntekijöiden puolustaminen on täysin kadonnut tällä kaudella, kun puhutaan työntekijöitten puolustamisesta? — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-11-04T20:06:07,2025-11-04T20:08:31,Käsitelty,1.1 2025_103_195,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_196,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä itse ministeri Marttinen sanoi, että emme oikein pysty tarkalleen sanomaan, mille tasolle irtisanomiskynnys tulee madaltumaan, ja että vuosien kuluessa syntyy uutta oikeuskäytäntöä, joka lopulta näyttää, mille tasolle irtisanomiskynnys laskee. Tämä kielii jo tämän lainsäädännön tulkinnanvaraisuudesta ja erittäin ongelmallisesta tilanteesta. Silloin kun tätä lainsäädäntöä nyt sitten eri viranomaisten taholla joudutaan valvomaan ja katsomaan sitä sisältöä, niin muun muassa työsuojeluviranomaisille tulee kyllä työläitä prosesseja, ja kun ei ole vielä oikeuskäytäntöä, niin myöskin sen osalta on vaikeita ratkaistavia kysymyksiä. Ja sitten kun katsotaan KEHA-keskusta, joka antaa näitten työttömyysturvaseuraamusten osalta lausuntoja siitä, mitkä ovat olleet moitittavia tekijöitä siinä, millä tavalla työsuhde on päättynyt, niin myös näissä tilanteissa sitten, kun tämä jää tämmöiseksi, vähän ilmaan, tulee työntekijän kannalta aika lailla ongelmallisia tilanteita. Eli myös tällä viranomaispuolella tulee nyt valtavasti uusia tehtäviä katsoa tämän lain kokonaisuutta, puhumattakaan sitten oikeuslaitoksesta, kun tätä lakia ruvetaan aikanaan sitten, jos tämän sisältöisenä tämä menee, soveltamaan. Täällä on tullut aikaisemminkin... Olen sanonut sen, että noin viisi vuotta menee, ennen kuin tämä oikeuskäytäntö tässä syntyy. Sen vuoksi tämä lainsäädäntö, kun tämä on kirjoitettu näin huteralla tavalla, olisi pitänyt tehdä paremmin, ja siellä olisi pitänyt olla selkeämmin eritelty ne tekijät, joilla henkilökohtaisia irtisanomisia tehdään. Se on sille ihmiselle aina henkilökohtainen katastrofi, kun työpaikka menee alta, ja sitten hän tietää siinä yhteydessä myöskin sen, että uutta työpaikkaa on vaikea hakea, jos tällainen on taustalla, ja se polku on pitkäaikaistyöttömyyteen aika lailla kivetty tätä kautta, ja tämä on myöskin tämän lain ongelmakohtia. Eli työllisyysvaikutuksia tälle ei ole voitu osoittaa tämän perustelujen osalta, ei tuottavuuden kehittämisvaikutuksia. Vaikka sanotaan, että työvoimakierto kasvaa, niin ne työttömät ovat siellä kortiston puolella sitten entistä enemmän. Tässäkin mielessä tällä on paljon negatiivisia vaikutuksia, jotka tässä käsittelyssä vielä pitää jatkossa selvittää. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-04T20:08:34,2025-11-04T20:11:29,Käsitelty,1.1 2025_103_197,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_198,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä keskustelu on ainakin tämän illan aikana pysynyt pääasiassa maltillisena, ja kiitoksia omastakin puolestani siitä erityisesti hallituspuolueen edustajalle Valtolalle. Tämä irtisanomissuojan heikentäminen ei ole eikä se voi olla toivottu, saati kestävä, tie työllisyyden parantamiseen. On olemassa lukuisia vaihtoehtoisia toimia, joilla paitsi alentaa kynnystä rekrytoida myös aidosti lisätä työllisyyttä ja työn tuottavuutta ja vahvistaa työntekijöiden sitoutuneisuutta. Kun puhumme työllisyyden kohentamisesta, irtisanomissuojan heikentämisen sijaan tarvitsemme panostuksia osaamiseen ja jatkuvaan oppimiseen. On onnistuttava aidosti lisäämään työnantajien ja työntekijöiden välistä luottamusta, ei romuttamaan sitä. Työllistymisen esteitä on purettava kestävällä tavalla, ja se tarkoittaa aidosti yksilöllisen tuen tarjoamista silloin, kun sille on tarvetta. Ja päätän tämän oikeastaan toteamalla, että mielestäni kestävä työllisyys ja kestävä työllisyyden kasvun hakeminen eivät synny vain ja ainoastaan työmarkkinoiden joustavuudesta vaan sellaisesta kokonaisuudesta, jossa todella yhdistyvät turva työntekijöille, joustavuus niin työnantajalle kuin työntekijälle ja nimenomaan osaaminen koskien yhtä lailla molempia. Mutta tämä kaikki edellyttää kuitenkin selkeitä ja reiluja pelisääntöjä, ja tähän mielestäni hallituksen tulisi tässä tilanteessa pyrkiä sen sijaan, että luodaan tällaista hyvin sekavaa lainsäädäntöä, joka tulee entisestään aiheuttamaan sitten työmarkkinoilla ja työelämässä sekaannusta, hämmennystä ja myös niitä ei-toivottuja tilanteita, kuten hyvin kalliita oikeudenkäyntiprosesseja. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-11-04T20:11:31,2025-11-04T20:13:40,Käsitelty,1.1 2025_103_199,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_200,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä kun henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta on tätä tekstiä olemassa, niin täällähän todetaan näin: ”Irtisanomisperusteen olemassaoloa arvioidaan kokonaisharkinnalla, jossa on otettava huomioon työntekijän tarkasteltavana olevan menettelyn tai työntekoedellytysten muuttumisen vakavuus ja muut asiaan vaikuttavat seikat, kuten työntekijän asema ja tehtävien luonne sekä työntekijän muu työsuhteeseen vaikuttavien velvoitteiden vastainen toiminta.” Elikkä työntekijän muu työsuhteeseen vaikuttavien velvoitteiden vastainen toiminta. Minulla herättää tämä kohta mielenkiinnon nimenomaan siltä osin, että aikaisemmin tässä potkulakikirjauksessa oli mainittuna alisuoriutuminen, ja hallitus veivasi keskenään sitä sitten kuukausitolkulla ja sai sen alisuoriutumisen sieltä pois. Mutta tarkoittaako kuitenkin nimenomaan tämä kohta, jossa todetaan ”työntekijän muu työsuhteeseen vaikuttavien velvoitteiden vastainen toiminta”... Kyllä minä liittäisin tämän suorastaan siihen samaan asiaan elikkä alisuoriutumiseen. Elikkä onko tässä tämmöinen silmänkääntötemppu tapahtunut siinä hallituksen käsittelyssä? Tätä tässä kyselen, mutta toki ministeri varmaan seuraavissa käsittelyissä tähän kysymykseeni vielä vastaa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-11-04T20:13:40,2025-11-04T20:14:56,Käsitelty,1.1 2025_103_201,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitala., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_202,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä ilta rupeaa olemaan pitkällä, ja tässä on kuultu tänään paljon hyviä puheenvuoroja siitä, minkä takia olemme huolissamme tämän lakiesityksen tuomista haitoista työmarkkinoille ja palkansaajille. Tässä on tosiaan selvästi se tilanne, että sitä palkansaajan asemaa jälleen heikennetään. Siihen keskusteluun, miten me päästäisiin siihen kasvuun kiinni, meidän pitäisi päästä sillä tavalla, että ei tarvitsisi lähteä miettimään, että otetaan työntekijöiden selkänahasta sitä kasvua, mitä tämä maa tarvitsee. Ja kysymyksenä tähän loppuun oikeastaan voisin ihan ääneen kysyä: Uskooko hallitus tosiaan, että ihmiset työllistyvät palkansaajan asemaa heikentämällä? Ja mikä on se hallituksen viesti niille ahkerille työtä hakeville, jotka eivät pyrkimyksistään huolimatta pysty saamaan sitä työpaikkaa? Pelkään pahoin, että niitä pitkäaikaistyöttömiä tulee lisää tämän lain myötä. Täällä hallituksen esityksessäkin oli kohta, minkä edellisessä puheenvuorossa luin, että ”tuottavuusvaikutus syntyisi pääasiassa sitä kautta, että yrityksellä olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet valita itselleen parhaiten tuottavat työntekijät”. Kyllä kannan erityisen paljon huolta siitä, miten niiden, jotka eivät kuulu näihin parhaiten tuottaviin työntekijöihin, työmarkkinamahdollisuuksien käy. Loppuun vielä haluan kiittää edustaja Valtolaa ja Garedewia siitä, että olette täällä kuuntelemassa meidän puheenvuoroja, ja toivon, että saatte niistä myös jotain itsellenne eväiksi. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-11-04T20:14:56,2025-11-04T20:16:53,Käsitelty,1.1 2025_103_203,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_204,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tätä työsuhdeturvaa ja irtisanomiskynnyksen madaltamista pitää katsoa myös tässä pohjoismaisessa kehyksessä. Kun katsotaan näitä OECD:n tilastoja, niin Ruotsissa on hiukan tiukempi kynnys sanoa irti, Norja on suurin piirtein samalla tasolla kuin Suomi ja Tanska on kevyemmällä irtisanomismenettelyllä. Tässä ovat ne erot, eli me ollaan suurin piirtein pohjoismaista keskitasoa. Tanskan tilanteessa on huomionarvoista, että siellä sosiaaliturva, työttömyysturva, on paljon korkeampi kuin täällä Suomessa, eli se on lähellä käytännön palkkaa. Tämä yleinen tilanne Pohjoismaista on tässä taustalla. Sitten kun tätä lakikokonaisuutta katsotaan, niin täytyy muistaa, että tämä on jatkumo hallituksen monista monista leikkauksista, ja nyt tämä on tähän henkilökohtaiseen työsuhdeturvaan liittyvä leikkaus ja huononnus. Kun nämä kaikki laitetaan yhteen, niin aika paljon on palkansaajan asemaa Suomessa heikennetty. Eli tässä mielessä voi sanoa, että niin sosiaaliturvan osalta kuin tämän työsuhdeturvan osalta ja sitten näitten menettelyjen osalta palkansaajan asema vaikeutuu, kun on monia heikennyksiä tehty. Voidaan sanoa, että täällä on palkansaajavihamielisin hallitus vuosikymmeniin tällä hetkellä istumassa. Se on tässä valitettavasti todettava. Mitään tasapainottavia tekijöitä tässä ei ole ollut. No, nyt itse tähän lakiesitykseen, rouva puhemies: Tässä nyt puhutaan, että nyt 12 400 ihmistä on henkilökohtaisella perusteella irtisanottu. Sen osalta tämä määrä, kuinka paljon tämä tulee sitten tämän lain myötä kasvamaan, jää nähtäväksi. Se tiedetään viiden vuoden päästä, mutta kynnystä on tuotu alaspäin. Tämä on tässä se kokonaisuus, ja täytyy koko ajan miettiä, että kun meillä on muitakin keinoja työsuhteitten päättymiseen, koeaikana ja muita, niin tämä on vain yksi osa siinä. Siinä mielessä taas tällekin on annettu semmoinen hopealuodin maine, että nyt tämä helpottaa yritysten palkkaamista ja että kynnyksiä ei sitä kautta synny. Tosiasiassa suurin työllistymisen este on osaamisen puute. Se on se kaikkein tärkein asia, kun yritys tai mikä tahansa yhteisö valitsee työntekijöitä. Siellä se osaaminen on keskiössä. Tässä mielessä tässä on nyt haettu väärää kohtaa, ja kaikki työelämän ongelmat eivät ole työntekijöissä. Kyllä siellä toisellakin puolella ongelmia riittävästi on. — Kiitos. ", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-04T20:16:53,2025-11-04T20:20:02,Käsitelty,1.1 2025_103_205,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköistä tiedoksiantoa Verohallinnossa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 157/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_103_206,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköistä tiedoksiantoa Verohallinnossa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 157/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Elämme yhteiskunnassa, joka on kokenut hurjan muutoksen viimeisten vuosikymmenten aikana. Uudet teknologiat ovat tulleet osaksi arkipäiväämme, ja siksi meidän on myös tunnistettava niiden tarjoamat mahdollisuudet. Tämä hallituksen esitys koskee sähköistä tiedoksiantoa Verohallinnossa. Samalla se kertoo myös paljon laajemmin siitä, mihin suuntaan Suomi on matkalla. Me elämme ajassa, jossa digitaalinen asiointi ei ole enää vain yksi vaihtoehtoista, vaan osa arkea ja monille, etenkin nuoremmille sukupolville, luontaisempi tapa asioida ja hoitaa tehtäviä. Tässä ajassa tiedon on liikuttava nopeasti, turvallisesti ja luotettavasti. Sähköinen tiedoksianto tekee verotuksesta sujuvampaa, säästää julkisia varoja ja parantaa palveluja. Se on osa tehokkaampaa, tulevaisuuteen katsovaa hallintoa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-04T15:32:04,2025-11-04T15:33:21,Käsitelty,1.1 2025_103_207,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköistä tiedoksiantoa Verohallinnossa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 157/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_208,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköistä tiedoksiantoa Verohallinnossa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 157/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yhteiskunta digitalisoituu, ja sen kehityksen mukana meidän on syytä olla. On kuitenkin aina muistettava, että keskuudessamme on ihmisiä, yleensä varttuneita tai henkilöitä, joilla on joitain muita rajoituksia. 400 000, jopa 500 000 ihmistä Suomessa on digilaitteiden, digiyhteyksien ulkopuolella. Siinä suhteessa heidän mahdollisuutensa erilaisten digitaalisten palveluiden käyttämiseen ovat hyvin rajalliset tai niitä ei ole ollenkaan. Sen vuoksi, vaikka yhteiskunta digitalisoituu, on pidettävä edelleen huolta siitä, että kaikilla kansalaisilla on kaikissa tilanteissa mahdollisuus hoitaa asiansa myös kasvotusten viranomaisten kanssa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+5.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-11-04T15:33:21,2025-11-04T15:34:13,Käsitelty,1.1 2025_103_209,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt päätetään tulevaisuusvaliokunnan mietinnön TuVM 1/2025 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajan, edustaja Anna Kontulan esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään yksi ryhmäpuheenvuorokierros, jossa puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Tämän jälkeen liikunta‑, urheilu‑ ja nuorisoministeri Mika Poutalalle varataan mahdollisuus käyttää viiden minuutin puheenvuoro. Etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään kaksi tuntia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Kontula, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_103_210,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Tänään käsittelemme tulevaisuusvaliokunnan uusinta mietintöä hallituksen Agenda 2030 ‑selonteosta. Kyse on siis siitä, miten Suomi toteuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita omassa yhteiskunnassaan ja osana kansainvälistä yhteisöä. Agenda 2030 tuo yhteen YK:n vuosituhattavoitteet sekä Rion ympäristö- ja kehityskokoukseen pohjautuvan kestävän kehityksen agendan. Tämä selonteko on kolmas laatuaan. Ensimmäinen valmistui vuonna 2017. Samalla valmisteluvastuu siirtyi ympäristöministeriöstä valtioneuvoston kanslialle, kun ohjelman näkökulma laajeni ympäristöasioista koko yhteiskuntaan. Tässä yhteydessä eduskunta päätti, että juuri tulevaisuusvaliokunta toimii näiden selontekojen mietintövaliokuntana. Kestävä kehitys ei ole vain luonnonsuojelua, se on taloudellista, sosiaalista ja ekologista kokonaisuutta, joka määrittää yhteiskunnan pitkän aikavälin kestävyyden. Tulevaisuusvaliokunnan tehtävä on tarkastella asioita yli vaalikausien ja sektorien, ja juuri siitä Agenda 2030 ‑tavoitteissa on kyse. Samassa siirtymässä myös omaksuttiin käytännöksi, että hallitus antaa selonteon, josta tulevaisuusvaliokunta laatii mietinnön. Näin syntyi vuoropuhelu hallituksen ja eduskunnan välille, kuten tulevaisuusselontekojenkin kohdalla. Tämä prosessi on tärkeä, koska se mahdollistaa jatkuvuuden hallitusten vaihtumisesta huolimatta. Valiokunta teki tämän mietinnön valmistelussa kaksi kokeilua, jotka haluan nostaa esiin. Ensinnäkin asiantuntijakuulemiset järjestettiin kahdessa aallossa: ensin laajasti tavoitellen kokonaiskuvaa ja sitten toisessa vaiheessa tarkemmin niistä teemoista, jotka ensimmäinen nosti esiin. Vastaavaan kuulemisrakenteeseen päädytään valiokunnissa silloin tällöin, kun asia on tärkeä ja alkujaan sovittu kuuleminen osoittautuu joiltakin osin riittämättömäksi, mutta nyt kaksoisrakenteesta päätettiin jo alussa. Se osoittautui toimivaksi tavaksi hallita melko laajaa asiakokonaisuutta sortumatta liiallisiin yleistyksiin. Toiseksi valiokunta toteutti osakuulemisen koko Agenda 2030 ‑ohjelmasta yhden ilmiön näkökulmasta. Vesi on teema, joka koskettaa lähes kaikkia kestävän kehityksen 17:ää tavoitetta: ruuantuotantoa, energiaa, terveyttä, ilmastoa, tasa-arvoa ja niin edelleen. Tarkastelutapa auttoi näkemään, miten tavoitteet linkittyvät toisiinsa ja miten eri politiikkasektorien toimet voivat joko tukea tai estää toisiaan. Valiokunta koki ilmiöpohjaisen lähestymistavan niin hedelmälliseksi, että sitä päätettiin hyödyntää jatkossakin. Arvoisa puhemies! Suomi on kestävän kehityksen kärjessä, mutta suoritus on huolestuttavalla tavalla epätasapainossa. Suomi on menestynyt kestävyystyössä kansainvälisesti poikkeuksellisen hyvin. YK:n kestävän kehityksen indeksissä Suomi on ollut viisi kertaa peräkkäin ykkösenä maailmassa. Olemme myös kahdeksatta kertaa peräkkäin maailman onnellisin maa. Nämä ovat hienoja asioita, niistä saa olla ylpeä, mutta valiokunnan mielestä on samalla tärkeää tiedostaa se ristiriita, joka menestyksen takaa löytyy. Samassa kansainvälisessä vertailussa, jossa Suomi oli ykkönen kestävän kehityksen toimeenpanossa, olimme 167:stä sijalla 144, kun arvioitiin toimintamme kielteisiä vaikutuksia muualla maailmassa, etenkin tuontiimme liittyvien ulkomaisten tuotantoketjujen aiheuttamia ilmasto- ja luontovaikutuksia. Toisin sanoen: Olemme rakentaneet hyvinvointimme ylikulutuksen ja ulkoisvaikutusten varaan, siis muun maailman ja omien lastemme kustannuksella. Hyvinvointimme on todellista, mutta sen ekologinen hinta on kestämättömällä tasolla. Tästä syystä tulevaisuusvaliokunta esittää mietinnössään näkökulman muutosta. Me tarvitsemme vision planeetan rajoihin mahtuvasta onnellisuudesta, onnellisuudesta, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen vaan ekologisesti kestävään, oikeudenmukaiseen ja arjessa toimivaan hyvinvointiin. Keskeinen kysymys on, miten vastaavat hyvinvointitulokset saavutetaan jatkossa pallon luonnontieteellisten reunaehtojen puitteissa. Nostan tässä joitakin teemoja valiokunnan ponsista: Ensimmäinen niistä on jatkuvuus ja seuranta. Kestävyyssiirtymä ei etene neljän vuoden sykleissä. Tarvitsemme pitkäjänteistä tietopohjaa ja seurantaa, jotta voimme nähdä, mihin olemme menossa, ja myös sen, missä olemme kenties epäonnistuneet. Toiseksi valiokunta kehottaa hallitusta ohjaamaan Agenda 2030 ‑toimintaohjelmaa vahvan kestävyyden suuntaan, jotta ekologiset rajat tunnistetaan kaiken ihmistoiminnan perustaksi ja ymmärretään, että pitkäjänteinen yhteiskuntasuunnittelu ei ole mahdollista muutoin kuin niiden puitteissa. Kolmas teema on osallistuminen ja oikeudenmukaisuus. Valiokunta painottaa, että suurten yhteiskunnallisten siirtymien onnistuminen edellyttää, että toimet koetaan oikeudenmukaisiksi ja että kansalaiset ja yhteisöt kokevat omistajuutta niistä. Mitä enemmän löydämme vapaaehtoisia ja innostavia tapoja edistää Agenda 2030 ‑tavoitteita, sitä vähemmän joudumme turvautumaan pakottavaan sääntelyyn. Arvoisa puhemies! Valiokunta on myös huolissaan siitä, miten Agenda 2030:een ja tulevaisuusselontekoihin suhtaudutaan valtioneuvostossa. Ne eivät ole olleet erityisen vahvasti resursoituja, ja joskus on jopa pohdittu, tarvitaanko niitä lainkaan. Kuitenkin juuri nämä selonteot ovat hallituksen väline pitkäjänteiseen päätöksentekoon ja eduskunnan mahdollisuus käydä rakentavaa, tulevaisuuteen suuntaavaa keskustelua hallituksen kanssa. Selontekojen arvo ei ole pelkästään siinä, mitä ne sanovat, vaan siinä, että ne pakottavat katsomaan tulevaisuuteen tietoisesti. Jos niitä ei tehdä, jäämme helposti reagoimaan vain lyhyen aikavälin kriiseihin. Maailmalla on jo alettu käydä Beyond 2030 ‑keskustelua eli puhua siitä, mitä tapahtuu, kun YK:n nykyiset tavoitteet päättyvät vuonna 2030. Valiokunnan mielestä Suomen tulisi ajaa tässä keskustelussa aktiivisesti mallia, joka perustuu vahvaan kestävyyteen. Jälleen kerran on myös tehtävä valinta, tyytyäkö reagoimaan muiden päätöksiin vai pyrkiä näyttämään suuntaa. Valiokunta muistuttaa, että yhteisen tulevaisuutemme ehdot eivät saa jäädä virkamiesten ohjelmaksi tai hallinnolliseksi raportiksi. Tämänpäiväisen keskustelun pohjaksi haluan ennen kaikkea painottaa, että käsissämme on nyt ennen kaikkea kertomus siitä, millaista tulevaisuutta haluamme rakentaa. Me tarvitsemme avointa tietoa ja rehellistä keskustelua uhkista, mahdollisuuksista ja muutostarpeista, rohkeutta kohdata ja ratkaista myös pelottavia, monimutkaisia tai muutoin epämiellyttäviä kehityskulkuja, mutta yhtä lailla tarvitsemme inspiroivia tarinoita ja esimerkkejä, joihin ihmiset voivat kiinnittyä ja jotka korostavat meidän jokaisen roolia tulevaisuuden rakentajana. Suomi on menestynyt tähän saakka luottamalla koulutukseen, tasa-arvoon ja yhteistyöhön. Mikään näistä periaatteista ei ole vanhentunut. Nyt meidän vain on vietävä ne seuraavalle tasolle niin, että onnellisuutemme mahtuu planeetan rajoihin ja hyvinvointimme perustuu reiluihin ja vastuullisiin tekoihin. Tulevaisuusvaliokunta kiittää kaikkia, jotka ovat osallistuneet tämän mietinnön valmisteluun, asiantuntijoita, virkamiehiä ja sidosryhmiä. Erityisesti haluan kiittää valiokunnan jäseniä hyvästä yhteistyöstä ja rakentavasta hengestä. Tämä mietintö on paitsi palaute hallitukselle myös kutsu meille kaikille, kutsu katsoa kauemmas kuin seuraava vuosi tai vaalikausi ja rakentamaan Suomea, joka voi olla kokoaan suurempi tulevaisuuden tekijä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-11-04T15:35:36,2025-11-04T15:44:53,Käsitelty,1.1 2025_103_211,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_212,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelma on lupaus maailmasta, jossa talous, ympäristö ja ihmisten yhdenvertaisuus kulkevat rinnakkain. Se on lupaus siitä, että kukaan ei jää kehityksestä jälkeen. Nyt, kun ohjelman puoliväli on ylitetty, on rehellisesti todettava, että maailma on tavoitteista jäljessä, mutta Suomi ei ole. YK:n raportin mukaan Suomi kuuluu maailman kärkimaihin kestävän kehityksen toteuttamisessa. Se kertoo suomalaisesta yhteiskunnasta — luottamuksesta, vastuusta ja kyvystä tehdä päätöksiä. Tekemättä ei voi jättää. Hallitus on sitoutunut Agenda 2030:n tavoitteisiin. Meidän päämäärämme on vahva ja välittävä Suomi, joka rakentaa hyvinvointia kestävän talouden varaan ja kantaa vastuunsa sekä omasta väestöstään että maailmasta ympärillään. Arvoisa puhemies! Tulevaisuusvaliokunnan tuore mietintö antaa tärkeän suunnan tälle työlle. Valiokunta pitää myönteisenä, että Agenda 2030:n toimeenpano-ohjausjärjestelmä toimii ja että hallinnonalat ovat edenneet johdonmukaisesti. Samalla valiokunta muistuttaa, että työ ei ole valmis. Se painottaa ilmiöpohjaista toimintamallia, jossa kestävän kehityksen tavoitteita tarkastellaan yli hallinnon rajojen ja yli vaalikausien. Myös mittareiden on kyettävä osoittamaan, missä onnistumme ja missä emme. Tämä on viesti, johon meidän on syytä vastata. Köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnassa Suomi on yksi maailman menestyneimmistä maista. Hallitus on sitoutunut puolittamaan toimeentulotukea tarvitsevien määrän, suuntaamaan tuet eniten tarvitseville ja poistamaan pitkäaikaisasunnottomuuden. Nämä ovat konkreettisia tekoja inhimillisen kestävyyden puolesta. Arvoisa puhemies! Hyvinvointi ei kuitenkaan synny ilman kasvua. Talous on kestävän kehityksen perusta. Meillä ei voi olla vahvaa hyvinvointivaltiota, jos talous ei kasva. Siksi hallitus tekee rakenteellisia uudistuksia, vahvistaa työllisyyttä ja tuottavuutta sekä nostaa tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Ilmastotyö ei ole, arvoisa puhemies, ristiriidassa talouden kanssa, vaan se on sen uusi moottori. Puhdas siirtymä tuo Suomeen jopa 270 miljardin euron investointipotentiaalin. Se on valtava mahdollisuus, ja hallitus tekee töitä sen eteen, että tämä muutos olisi sosiaalisesti, alueellisesti ja taloudellisesti oikeudenmukainen. Pidämme huolen siitä, että siirtymä ei vie työtä vaan tuo sitä koko Suomeen. Mietintö nostaa esiin myös teknologioiden merkityksen. Suomen on vahvistettava teknologiapolitiikan ja Agenda 2030:n välistä yhteyttä. Meidän on nähtävä teknologia, tutkimus ja innovaatiot välineinä kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen. Agenda 2030 puhuu myös rauhasta, oikeusvaltiosta ja luottamuksesta. Ne eivät ole itsestäänselvyyksiä. Hallitus vahvistaa demokratiaa ja turvallisuutta tukemalla viranomaisten toimintakykyä ja varmistamalla, että ihmiset voivat luottaa siihen, että oikeus toteutuu ja apua on saatavilla. Suomi on pieni maa mutta suuri vaikuttaja. Tulevaisuusvaliokunta korostaa, että meidän on vahvistettava positiivista kädenjälkeämme myös globaalisti. Se tarkoittaa puhtaan energian, kiertotalouden ja kestävän ruokajärjestelmän ratkaisuja sekä koulutusvientiä, joka edistää tasa-arvoa ja tyttöjen oikeuksia kaikkialla maailmassa. Arvoisa puhemies! Agenda 2030 ei ole vain hallituksen hanke vaan meidän kaikkien yhteinen tehtävä. Sen toteuttaminen on arvovalinta. Haluammeko jättää seuraaville sukupolville haasteita vai mahdollisuuksia? Kokoomuksen eduskuntaryhmän valinta on selvä. Me haluamme jättää vahvan, välittävän ja kestävän Suomen — sellaisen, joka pärjää maailman myrskyissä ja pitää jokaisesta huolta.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-11-04T15:45:01,2025-11-04T15:49:29,Käsitelty,1.1 2025_103_213,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_214,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomi on hyvä maa ja suomalaisten ainoa oma kotimaa. Siitä meidän kaikkien on pidettävä huolta nyt ja tulevaisuudessa. Maailmanpolitiikan myrskyjen keskellä on hyvä muistaa, miten hyvin meillä moni asia silti on ja miten hyviä me suomalaiset monessa asiassa olemme. Haasteista huolimatta me huolehdimme omastamme — Suomesta ja suomalaisista. Tänään käsiteltävä selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmasta on laaja, sekä pitkälle tulevaisuuteen että kauas rajojemme ulkopuolelle ulottuva pohdiskelu aikamme ongelmista. Sitä voisi myös kritisoida tästä näkökulmasta ja huomauttaa sen olevan ylikansallinen, ylhäältä alaspäin ohjaava poliittinen paperi. Perussuomalaiset puolustavat aina kansallista itsemääräämisoikeutta. Suomen itsenäisyys ja suvereniteetti ovat perussuomalaisen politiikan ydintä ja kaiken lähtökohta, vaikka ratkaistavana olisivatkin suuret ja globaalit haasteet. Arvoisa puhemies! Perussuomalainen eduskuntaryhmä alleviivaa sitä tosiasiaa, että Suomi arvioitiin YK:n vuosittain tekemässä maavertailussa vuonna 24 jo neljännen kerran peräkkäin kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanossa parhaiten onnistuneeksi maaksi. Meillä suomalaisilla ei ole mitään syytä häpeillä, vaan päinvastoin me voimme iloita osaamisestamme ja pyrkiä hyötymään siitä esimerkiksi viemällä tietotaitoamme ulkomaille. Arvoisa puhemies! Tulevaisuusvaliokunnan mietinnössä keskeiseksi teemaksi valittiin vesi. Tämä sopii perussuomalaiseen politiikkaan täydellisesti. Tuhansien järvien maa ja sen vedet ovat nimittäin suuri kansallisaarre. ”Vesi vanhin voitehista”, todetaan mietinnössä ansiokkaasti. Jokainen ymmärtää, mikä merkitys vedellä on kaikelle elämälle, ja sen merkitys todennäköisesti tulee vain kasvamaan maailman muuttuessa epävakaammaksi. Viime aikoina on myös kansalaisia muistutettu veden kotivarastoinnista. Varautuminen on aina perussuomalaisten mielestä viisasta. Ei vara venettä kaada. Vesistöt ovat tärkeä osa suomalaista sielunmaisemaa, arkea ja hyvinvointia, mietinnössä muistutetaan. Suomessa on yli 700 000 kesämökin omistajaa, puolitoista miljoonaa vesialueen omistajaa ja melkein pari miljoonaa vapaa-ajankalastajaa. Puhdas vesi ja toimiva vesihuolto koskettavat meitä suomalaisia jo ihan arjessa monin tavoin. Tavoite yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja luonnon kannalta kestävästä vesivarojen käytöstä on siis järkevää ja kannatettavaa. Arvoisa puhemies! Mietinnöstä voisi nostaa esiin monia muitakin perussuomalaisille tärkeitä teemoja. Ensinnäkin huoltovarmuus ja henkinen kriisinkestävyys. Nämä ovat asioita, joita ei tällaisena aikana voi korostaa liikaa, ja me perussuomalaiset uskomme, että tästä löytyy laaja yhteisymmärrys tässä salissa. Meidän täytyy panostaa suomalaiseen työhön ja uskoa siihen, että yhdessä ponnistelemalla saamme aikaan parempaa. Mikään ei tule ilmaiseksi, vaan se vaatii vaivannäköä ja yhteistyötä. Metsätalous on edelleen Suomelle tärkeä, ja nykyinen hallitus edistää kansallisen metsästrategian toimin metsiemme viisasta ja aktiivista käyttöä eikä rajoita hakkuita. Metsien monimuotoisuutta voimme turvata käytön yhteydessä esimerkiksi huolehtimalla riittävän lahopuun, säästöpuiden ja suojavyöhykkeiden jättämisestä metsiin sekä lisäämällä lehtipuiden osuutta, kuten mietinnössä todetaan. Maatalouden osalta meidän tulee edelleen huolehtia omavaraisuudestamme, mutta mietinnössä nostetaan esiin myös viennin mahdollisuudet. Vaikka Suomella ei ole kaikessa varaa olla kokoaan suurempi, nostetaan mietinnössä esiin mahdollisuus siitä, että voisimme menestyä meijerituotteiden ja lypsykarjasta muodostuvasta lihasta jalostettujen tuotteiden viejänä, mikäli tämä nostetaan ruokaviennin kärjeksi. Perussuomalaiset kannattaa ruokaviennin kehittämistä. Se hyödyttää suomalaisia maatiloja ja vahvistaa huoltovarmuutta. Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että tulevaisuusvaliokunta tuo keskusteluun ilmastonmuutokseen sopeutumisen välttämättömyyden. Tämä on perussuomalaisten mielestä viisas näkemys. Pieni Suomi ei voi ratkaista koko maailman ongelmia, eikä tarvitsekaan. Suomi on tehnyt esimerkiksi päästövähennyksiä koko 2000-luvun ja tekee varmasti osansa jatkossakin. Emme tarvitse maahamme ilmastohysterian lietsontaa ja suomalaisten kurittamista vaan vastuullista politiikkaa, jossa otetaan huomioon sekä ympäristön hyvinvointi että kansalaistemme hyvinvoinnin turvaaminen sekä sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Meidän on tehtävä Suomessa politiikkaa aina Suomen ja suomalaisten parhaaksi.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Petri Huru,1467,2025-11-04T15:49:34,2025-11-04T15:55:05,Käsitelty,1.1 2025_103_215,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hamari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_216,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma on luotu, koska aikamme pitkäaikaisimmat ja vakavimmat muutostekijät ovat kestävän kehityksen tarve sekä planetaaristen rajojen rikkoutuminen. Kestävyysmurros on välttämätön, jotta yhteiskuntamme pääsee ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävälle uralle. Planetaarinen kolmoiskriisi etenee hälyttävää vauhtia. Seitsemän yhdeksästä elämää ylläpitävästä planetaarisesta rajasta on jo ylitetty. Samaan aikaan maailman konfliktit ja sosioekonomiset kriisit, kuten äärimmäinen köyhyys ja riittämättömät peruspalvelut, eivät ole hallinnassa. Äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä on jälleen kasvussa. Nämä kriisit vaikuttavat kokonaisvaltaisesti yhteiskuntien toimintaedellytyksiin niin Suomessa kuin maailmalla. Valiokunnan kuulemisissa tuli kuitenkin selkeästi esille, että kestävyysmurroksen vaatima kestävyyssiirtymä jää selonteossa lähes huomiotta muutoin kuin energiasiirtymän osalta. Mietinnössä kiinnitettiin huomiota siihen, että Suomi sijoittuu kielteiset ulkoisvaikutukset huomioivassa arvioinnissa globaalille sijalle 139/167, sekä siihen, että sillä luonnonvaramäärällä, jolla Ruotsissa tuotetaan kaksi euroa, tuotetaan Suomessa vain yksi, ja ero on kasvanut 2000-luvulla. Haluan erikseen korostaa sitä, että sosiaali- ja terveyssektorin osalta valiokunnan saamat lausunnot olivat erittäin kriittisiä. Hallituksen toimet eivät edistä riittävästi Agendan tavoitteiden toteutumista, eikä selonteko esitä riittävällä tavalla hallituksen politiikan seurauksia sosiaali- ja terveyspolitiikan alalla. Hallituksen toimet ovat lisänneet pienituloisuutta ja syrjäytymiskehitystä Suomessa. Työllisyystoimet eivät ole olleet onnistuneita, ja sosiaaliturvan leikkaukset ovat ajaneet ihmisiä aiempaa heikompaan asemaan. Tässä meillä on todella paljon parantamisen varaa. On selvää, että tarvitsemme monipuolista, tiedeperustaista tilannekuvaa, joka tukee päätöksentekoa oikeudenmukaisen kestävyyssiirtymän toteuttamisessa. Puhemies! Agenda 2030 ‑tavoitteista on toteutumassa vain noin 18 prosenttia. Aikaa tavoitteiden saavuttamiseen on enää muutama vuosi. Jokainen hetki, jolloin tavoitteet eivät toteudu, merkitsee planeetan elinkelpoisuuden heikkenemistä sekä inhimillistä kärsimystä. Kestävän kehityksen ratkaisuja tuleekin kuvata tulevaisuustyössä tarkemmin ja esittää konkreettisempia toimenpiteitä ja velvoitteita. Kehityspolitiikan leikkaukset uhkaavat globaalia hyvinvointia ja heikentävät mahdollisuuksia ylläpitää monenkeskisyyttä ja sääntöperusteisuutta. Hyvät suhteet matalan tulotason maihin ovat myös Suomen vaikutusvallan kannalta tärkeitä. Kehityspolitiikka on osa turvallisuuspolitiikkaa, sillä konfliktit syntyvät usein ongelmista, joita voidaan korjata kehitysyhteistyöllä. Suomen tulee sitoutua kehitysyhteistyörahoituksen pitkäjänteiseen kasvuun. Puhemies! Suomen vahva asema kansainvälisessä politiikassa ja esimerkiksi teknologinen osaaminen antavat meille mahdollisuuden — ja oikeastaan velvollisuuden — toimia kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä. Meidän on oltava rakentamassa ratkaisuja, jotka tukevat sekä ekologista että sosiaalista kestävyyttä maailmanlaajuisesti. Kaupan ja kehityksen yhdistämisestä voi tulla hyötyjä, kuten työtä luovia investointeja tai matalan tulotason maiden laajempaa markkinoille pääsyä EU:hun. Kuitenkin vähiten kehittyneiden maiden kohdalla lahjamuotoinen kehitysyhteistyö on tärkeää, koska näillä mailla on vain kapeat yhteiskunnalliset rakenteet kauppasuhteiden luomiselle. Arvoisa puhemies! Suomen tulee olla aktiivinen kansainvälisten ilmastosopimusten toimeenpanossa ja tukea kehittyvien maiden ilmastotoimia sekä osaamisen jakamista. Ilmastorahoituksen kasvattaminen on keskeistä. Panostammekin vahvasti vihreään siirtymään, kiertotalouteen ja puhtaan energian ratkaisuihin. Olemme kehittäneet ympäristöteknologiaa ja tukeneet yrityksiä, jotka vievät puhtaita ratkaisuja maailmalle. Näin Suomi sekä edistää ilmastotavoitteita että luo uusia työpaikkoja ja vientimahdollisuuksia. Lisäksi meidän tulee jatkaa työtä naisten ja tyttöjen oikeuksien, koulutuksen ja terveyden edistämiseksi kehitysyhteistyössä sekä YK:n että EU:n kautta. Sukupuolten tasa-arvo on kestävän kehityksen ja rauhan edellytys. Lopuksi muistutan, että politiikkaa on tehtävä niin, että myös tulevien sukupolvien oikeus hyvään elämään toteutuu. Kestävä kehitys, globaali solidaarisuus ja elämää kannattelevien luonnonjärjestelmien turvaaminen eivät ole vain Suomen vaan koko maapallon elinkelpoisuuden kysymyksiä. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-11-04T15:55:08,2025-11-04T16:00:06,Käsitelty,1.1 2025_103_217,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Kalmari, keskustan eduskuntaryhmä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_218,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Agenda 2030:n tavoitteet ohjaavat YK:n jäsenvaltioiden kestävän kehityksen politiikkaa. 17 kestävän kehityksen tavoitetta tulisi saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on sovittaa yhteen talouden, ympäristön ja ihmisten tarpeet. Keskusta tarkastelee kestävää kehitystä kokonaiskestävyyden näkökulmasta. Talouden, luonnon ja ihmisten toimeentulon on oltava tasapainossa. Vaikka Suomessa monet asiat ovat hyvin, ollaan maailmanlaajuisesti tavoitteiden saavuttamisesta vielä kaukana. Suomessakin kehitys kulkee valitettavasti osin väärään suuntaan. Vaikka köyhyys globaalisti on vähentynyt, erot maiden välillä ja maiden sisällä ovat suuria. Koettu pandemia, konfliktit ja kriisit ovat kääntäneet kehitystä taaksepäin. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää vahvaa kansainvälistä yhteistyötä Euroopan unionissa ja YK:ssa. Agenda 2030 on keskeinen osa Suomen ulko- ja kehityspolitiikkaa. Keskusta painottaa Suomen aktiivista roolia YK:ssa kestävän kehityksen edistäjänä. Suomen YK- ja kehityspolitiikan linjan on oltava johdonmukainen ja uskottava. YK-järjestöt ovat avainroolissa kehitystavoitteiden edistämisessä. YK-järjestöjen rahoituksessa onkin pyrittävä pitkäjänteisyyteen. Resurssien ollessa niukat on globaalin kehitysrahoituksen suuntaamisessa keskityttävä olennaiseen: ihmisten elinolosuhteiden parantamiseen, ruokaturvaan, koulutukseen sekä terveydenhuoltoon ja demokratiaan. YK:n jäsenmaiden julkinen kehitysrahoitus ei riitä tavoitteiden saavuttamiseen. Kehitys edellyttää yksityisten pääomien liikkeelle saamista ja yksityisen sektorin vahvempaa roolia kehitysyhteistyössä. Yksityisen sektorin työpaikat vähentävät köyhyyttä ja luovat verotuloja, jotka mahdollistavat julkiset palvelut. Arvoisa puhemies! Hallituksen selonteosta puuttui kokonaisvaltainen globaalin ruokaturvan edistämisen näkökulma, niin meillä kuin muualla. Tätä ei saa unohtaa, sillä voimakas väestönkasvu ja ilmastonmuutoksen myötä tulevat kuivuus, kuumuus ja sään ääri-ilmiöt romahduttavat satoja ja ajavat ihmisiä liikkeelle ruuan perässä. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön päätehtävä on edistää tavoitetta, että kaikilla ihmisillä olisi saatavilla riittävästi turvallista, ravitsevaa ja kestävästi tuotettua ruokaa. Kestävä ruokaturva parantaa kehitysmaiden maaseudun elinolosuhteita ja vähentää konflikteja. Arvoisa puhemies! Suomi on saavuttanut valtaosan kehitystavoitteista, mutta hallituskauden aikana monet tavoitteet ovat maassamme menneet huonompaan suuntaan. Työllisyyskehitys on heikkoa, yritykset vähentävät henkilöstöä, osa nuorista voi huonosti, ja lapsiperheköyhyys — se on todellisuutta. Monet suomalaiset, erityisesti ikäihmiset, kokevat huolta sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkauksista ja palvelujen keskittämisestä yhä kauemmas. Kestävän kehityksen tavoitteiden on konkreettisella tavalla näyttävä talous-, koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspolitiikassa. Kestävä kehitys edellyttää panostuksia kasvuun, parempaan työllisyyteen, elinikäiseen oppimiseen ja terveyspalvelujen turvaamiseen koko Suomessa. Arvoisa puhemies! Kestävä kehitys on pitkäjänteistä työtä meillä ja maailmalla. Se vaatii hallinnonalojen yhteistyötä, kansainvälistä aktiivisuutta ja ylisukupolvista vastuunkantoa.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-11-04T16:00:11,2025-11-04T16:04:56,Käsitelty,1.1 2025_103_219,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi vihreä eduskuntaryhmä, edustaja Elo.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_220,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Elämme aikaa, jolloin sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä on vakavan uhan alla. Autoritääriset hallinnot polkevat ihmisoikeuksia, diktaattorit rikkovat kansainvälistä oikeutta, vakiintuneet demokratiat käpertyvät sisäänpäin ja vetäytyvät globaalista vastuusta leikkaamalla kehitysyhteistyöstä ja tuesta kansainvälisille järjestöille. Tässä ajassa mitataan yhteinen sitoutuminen kestävän kehityksen tavoitteisiin. Agenda 2030 -selonteon mukaan Suomi kyllä menestyy monilla kehityksen mittareilla, mutta totuus on, että olemme rakentaneet hyvinvointimme kasvattamalla massiivista ekologista velkaa. Ilman nopeita ja mittavia lisätoimia ilmastotavoitteiden saavuttaminen karkaa käsistä ja luonto jatkaa köyhtymistään vastoin Orpon hallituksen lupauksia. Selonteko maalaa todellisuutta kauniimman kuvan ekologisen kestävyyden tilasta Suomessa. Suomi käyttää edelleen luonnonvaroja tuhlaillen ja enemmän kuin luonto kestää. Luonnonvarojen käyttömme per asukas on yksi Euroopan suurimpia. Sillä määrällä, jolla Ruotsissa tuotetaan kaksi euroa, tuotetaan Suomessa vain yksi, ja tämä ero on kasvanut 2000-luvulla. Arvoisa puhemies! Maailmanlaajuisesti kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa on jääty pahasti jälkeen, ja kehitys on kääntynyt monessa kohtaa väärään suuntaan. Hallitus on leikannut ilmastorahoitusta paitsi kotimaassa myös kansainvälisesti, vaikka tiedämme, että köyhimpien maiden on mahdotonta irtautua fossiilisista polttoaineista riittävän nopeasti ja toisaalta sopeutua ilmaston kuumenemisen vaikutukseen ilman vauraiden maiden tukea. Tarvitsemme uusia rahoitusratkaisuja, mutta vihreät kantavat kansalaisyhteiskunnan lailla huolta, että yksityisen sektorin rahoitusvälineiden painottaminen johtaa todennäköisesti siihen, ettei tuki kohdennu kaikista haavoittuvimmassa asemassa oleville. Emme voi sulkea silmiä siltä, että ylikulutuksemme rujot jäljet näkyvät esimerkiksi Keniaan rahdattavina jätetekstiiliröykkiöinä, lapsi- ja pakkotyövoiman käyttönä kiinalaisissa krääsätehtaissa tai kiihtyvänä metsäkatona, kun Amazonin sademetsiä raivataan laitumien ja soijapeltojen tieltä. On hallituksen epäonnistuminen, ettei se kykene esittämään riittäviä konkreettisia toimia, joilla Suomi puuttuu oman toimintansa negatiivisiin vaikutuksiin rajojensa ulkopuolella.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-11-04T16:05:02,2025-11-04T16:07:51,Käsitelty,1.1 2025_103_221,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Onko köyhyys poistettu ja kestävä kehitys saavutettu viiden vuoden päästä? Tätähän me arvioimme, kun tänään käsittelemme Agenda 2030 -toimenpideohjelmaa. Onkin syytä kysyä, kuinka aidosti näihin tavoitteisiin on sitouduttu, sillä ne todella ovat sitoumuksemme. Ei hyvältä näytä. Globaalisti olemme kaukana tavoitteista, ja vaikka YK:n mukaan Suomi on saavuttanut hieman yli 86 prosenttia asetetuista 17 tavoitteesta, ei myöskään Suomen tilannekuva anna aihetta juhlaan. Ensinnäkin Suomi on yksi eniten kielteisiä ulkoisvaikutuksia muille maille aiheuttava maa. Toisin sanoen tuontimme aiheuttaa merkittäviä ilmasto- ja kemikaalipäästöjä sekä luontokatoa muualla maailmassa. Tätä ei voi jättää huomioimatta, kun Suomen todellista panosta kehitystavoitteiden saavuttamiseen arvioidaan. Suomen materiaalinen kulutusaste asukasta kohti on EU:n korkeimpia, ja samaan aikaan kiertotalousasteemme on jäänyt heikoksi. Metsien kestävä käyttö on surkealla tolalla, hiilinielut ovat romahtaneet, ja metsät ovat kääntyneet päästölähteeksi. Metsäteollisuuden tuottama arvonlisä kulutettuihin raaka-aineisiin nähden ei ole sillä tasolla, jolla se voisi ja jolla sen pitäisi olla. Entä sosiaalinen puoli? Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on todennut toistuvasti, että Suomen sosiaaliturvan taso on liian alhainen. [Petri Hurun välihuuto] No, hallitus on leikannut sosiaaliturvasta entisestään ja tällä tavoin lisännyt köyhyyttä. Hallituksen omissa vaikutusarvioinneissakin on todettu, että sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät köyhyyttä siinäkin tapauksessa, että niille arvioidut työllisyysvaikutukset toteutuisivat täysimääräisesti. Sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset ja indeksijäädytykset sekä yleinen kustannustason nousu jättävät yhä useamman suomalaisen toivottomaan tilanteeseen. Orpon hallituksen takia jopa tuloköyhyyteen perustuva asunnottomuus on tehnyt paluun Suomeen. Maksuhäiriöt, häädöt ja ulosotot ovat lisääntyneet ja leipäjonot kasvaneet. Tämä hallitus on tehnyt johdonmukaisesti ja täysin häikäilemättä sellaista politiikkaa, jolla kasvatetaan eriarvoisuutta ja kasataan varallisuutta rikkaille. Hallitus pyrkii romuttamaan suomalaisen yhteiskuntamallin, joka on perustunut vahvoihin julkisiin palveluihin ja kattavaan sosiaaliturvaan, siis juuri sen yhteiskuntamallin, joka on onnistuneesti tuottanut tasa-arvoa ja hyvinvointia suomalaisille ja joka on tehnyt Suomesta tämän esimerkin maailmalla. Nyt tätä mallia murennetaan. Arvoisa puhemies! Vaikka paljon enemmän on tehtävä tavoitteisiin pääsemiseksi, niin YK:n Agenda 2030 -ohjelma on tärkeä esimerkki monenkeskisen sääntöpohjaisen järjestelmän toiminnasta. On elintärkeää, että maailman valtiot ovat yhdessä asettaneet tavoitteita globaalien ongelmien ratkaisemiseksi. Tällaista monenkeskistä yhteistyötä tarvitaan myös jatkossa. Ilman monenkeskistä yhdessä sopimista ekokriisin kaltaisiin ongelmiin vastaaminen ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Samaan aikaan tarvitaan paljon voimakkaampia keinoja ekologisiin ja sosiaalisiin haasteisiin puuttumiseksi. Valitettavasti myös monenkeskinen sääntöpohjainen järjestelmä on uhattuna. Ei ole liioiteltua sanoa, että autoritäärisyys ja voimapolitiikka ovat tehneet paluun politiikan kentille, myös länsimaissa. Demokratian ja oikeusvaltion periaatteet horjuvat, ja myös nämä ovat osa yhteiskuntien kokonaiskestävyyttä. Suomen tulee osaltaan pitää huoli siitä, että kansalliset intressit ja niin kutsuttu transaktionaalinen kahdenkeskisyys eivät syrjäytä monenkeskisyyttä ja sääntöpohjaisuutta. Suomen tulee olla aktiivinen vastavoima eri tahoilta tuleville pyrkimyksille sääntöpohjaisen järjestelmän alas ajamiseksi, ei olla mukana sen rikkomisessa. Arvoisa puhemies! On jälleen korostettava, ettei mitään muita kehitystavoitteita voi saavuttaa kuolevalla planeetalla. Myöskään Suomessa emme ole saavuttamassa omia ilmasto- ja ympäristötavoitteitamme. Hallitus tässäkin epäonnistuu konkreettisten toimien tuomisessa, ja vaikeaa se toki olisikin, kun tällä kaudella on päinvastoin syvennetty eriarvoisuutta ja purettu ympäristötoimia. Siksi tässä tilanteessa hallituksen kehitystavoitteilla paistattelu on vähintäänkin irvokasta. Lopuksi esittämästäni kritiikistä huolimatta ja käsiteltävän asian tärkeyden vuoksi pidän hyvänä tulevaisuusvaliokunnan yksimielistä mietintöä. On hienoa, että valiokunta painottaa vahvaa kestävyyttä sekä luonnonvarojen ylikulutuksen ja kulutuksen negatiivisten ulkoisvaikutusten vähentämisen välttämättömyyttä. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-11-04T16:10:12,2025-11-04T16:15:40,Käsitelty,1.1 2025_103_222,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi ruotsalainen eduskuntaryhmä, edustaja Ollikainen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_223,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Ärade fru talman! Vi lever i motstridiga tider. Samtidigt som det råder en tydlig efterfrågan på framtidstro, finns det hos många också en längtan efter det som tidigare varit. Många söker trygghet i det bekanta, i traditioner, i det som en gång upplevdes som stabilt. Det är mänskligt — förändring väcker både hopp och oro. Men framtiden väntar inte. Den formas här och nu, av de beslut vi fattar, av de värderingar vi väljer att försvara och av det mod vi visar när vi står inför något nytt. I den här omställningen är det oerhört viktigt att se till att ingen lämnas efter.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2025-11-04T16:15:46,2025-11-04T16:16:35,Hyväksytty,1.1 2025_103_224,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tulevaisuusvaliokunta on viisaasti valinnut selonteosta erityiseksi painopisteeksi veden tilan, mutta tarkastelun kohteina ovat myös ruokahuolto, sosiaalinen ja henkinen kriisinkestävyys sekä esimerkiksi liikunnan vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin. Vesi on elämälle välttämätöntä, yksi arvokkaimmista luonnonvaroistamme, jonka kansallisen omistuksen hallitus turvaa. Vesihuolto on luonnollinen monopoli, eikä sen yksityistämisestä ole pitkän aikavälin hyötyjä. Myös vesistöjen saastumista ja rehevöitymistä on torjuttava. Hallitus on pitkällä ruokahuoltoon liittyvien kestävyystavoitteiden saavuttamisessa. Suomi on ruokaturvaltaan maailman ykkönen. Suomessa tuotetaan maailman puhtainta, antibioottivapaata ruokaa. Omassa maassa kasvatettu lähiruoka ja eettisesti hoidetut maatilat ovat vahvuuksiamme. Suomi on myös saavuttanut EU:n energiatehokkuustavoitteet. Hallitus edistää biokaasutuotannon kehittämistä ja metsäteollisuuden arvonlisän nostamista. Tutkimus- ja kehitysrahoitusta kanavoidaan puurakentamiseen ja panostetaan alan koulutukseen. Yhden tavoitteen edistäminen saattaa vaikuttaa kielteisesti muiden tavoitteiden saavuttamiseen: kaikki ilmasto- ja luontotoimet eivät vie samaan suuntaan. Vähäpäästöisen energiantuotannon, kuten tuulivoimaloiden, rakentaminen aiheuttaa myös haittoja lähiseudun asukkaille, puustolle ja eläimistölle. Myös kaivoshankkeisiin, akkutehtaisiin, datakeskuksiin ja luonnon ennallistamistoimiin liittyy paikallisia ympäristövaikutuksia sekä näkemyseroja perinteisten maisemien ja luonnonolosuhteiden muutoksista. Asukkaita on kuultava pääoman ja ilmastopolitiikan ristipaineessa. Samoin energiatuotannon monipuolisuus on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa, rauhassa ja poikkeustiloissa. Tulevaisuutta ei rakenneta vain varautumalla pahimpaan, vaan luomalla myös olosuhteet kasvulle, osaamiselle ja työnteolle. Koulutuksen ja tki-toiminnan panostuksilla varmistamme osaamisen ja innovaatiot, joilla Suomi menestyy tulevaisuudessa. Jäänmurtajakaupat, datakeskushankkeet ja muut teollisuuden positiiviset uutiset kertovat talouden orastavasta käänteestä parempaan. Mietinnössä nostettiin esiin myös maailmankatsomukselliset jännitteet erityisesti kansakunnan henkistä resilienssiä tavoiteltaessa. Maailmankatsomuksellinen murros jälkikristillisessä lännessä on tuottanut hedelmänään identiteettikriisin ja siihen kytkeytyvän nuorten mielenterveyden kriisin. Nuoret joutuvat shoppailemaan aineksia identiteettiinsä markkinoilla, joilla on tarjolla laaja kirjo erilaisia aatteita, globaaleihin uhkakuviin liittyviä ahdistuksen aiheita, ihmissuhteita, seksuaalisia suuntautumisia ja jopa kymmeniä eri sukupuolia. Tuoreen nuorisobarometrin mukaan 15—29-vuotiaiden naisten luottamus tulevaisuuteen on romahtanut, heille on noussut tärkeämmäksi matkustaa ja nähdä maailmaa kuin saada perhe ja lapsia. Kestävää kehitystä ei tapahdu ilman kestävää arvopohjaa. Kristillinen maailmankuva tarjoaa edelleen kestävän perustan niin yksilöiden kuin yhteisöiden hyvinvoinnille. Eduskuntaryhmämme muistuttaa, että alhainen syntyvyys uhkaa talouden, esimerkiksi eläkejärjestelmän ja työmarkkinoiden, kestävyyttä. Syntyvyyshän on Suomessa romahtanut matalimmalle tasolle 250 vuoteen. Se on selvästi sekä nettouusiutumislukua että naapurimaidemme ja EU:n keskiarvoa alhaisempi. Poliittiset päätökset eivät yksin ratkaise tilannetta, mutta kyllä niillä vaikutetaan yhteiskunnan perhemyönteisyyteen. Perhetuet on säästetty leikkauksilta, lapsilisiä jopa korotettu ja työtulovähennyksen lapsikorotus palautettu. Syntyvyydessä onkin ihan tuoreeltaan tapahtunut pieni käänne parempaan. Odotamme hallitusohjelmassa sovittua väestöpoliittista selontekoa, jolla voimme vauhdittaa syntyvyyttä edistäviä toimia. Perhe on yhteiskunnan sydän, ja perheisiin panostamalla kasvatamme koko yhteiskunnan resilienssiä. Tarvitsemme lisäksi ennaltaehkäisevää ja kansanterveyslähtöistä päihdepolitiikkaa, terveyden edistämistä, mielenterveyttä tukevaa yhteisöllisyyttä ja liikunnallista elämäntapaa, jotta väestömme olisi tulevaisuudessa entistä terveempää ja toimintakykyisempää. Kun ihmiset voivat paremmin, he jaksavat rakentaa perheitä, yhteisöjä ja tulevaisuutta. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-11-04T16:21:31,2025-11-04T16:26:17,Käsitelty,1.1 2025_103_225,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Nyt on ministerillä mahdollisuus käyttää viiden minuutin puheenvuoro. Ministeri Poutala, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_226,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Mika,Poutala,"Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri",,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Kiitos paljon, arvoisa puhemies! Suomi on päättäväisesti sitoutunut YK:n Agenda 2030:een ja sen kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoon sekä kansallisesti että osana kansainvälistä yhteistyötämme. Kaikkien maiden ja toimijoiden vahvaa sitoutumista ja sen mukaista toimintaa tarvitsemme nyt enemmän kuin koskaan, sillä maailmanlaajuisesti tarkastellen olemme pahasti jäljessä SDG-tavoitteiden saavuttamisesta. Suomella on tässä työssä paljon annettavaa ja myös vastuuta, sillä meidät on arvioitu jo viidettä vuotta peräkkäin Agenda 2030 -toimeenpanossa pisimmällä olevaksi maaksi YK:n jäsenmaat kattavassa kansainvälisessä vertailussa. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen keskeiset käytännön toimet kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanemiseksi on koottu nyt palautekeskustelussa olevaan valtioneuvoston Agenda 2030 -selontekoon. Selonteko annettiin eduskunnalle vuoden 2024 marraskuussa, ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä hallitus on päättänyt jo lisätoimista kestävyyden vahvistamiseksi. Tämä on ollut tarpeen erityisesti talouden kestävyyden osalta. Suomen sitoutumista kestävyystyöhön kuvataan myös pääministeri Orpon johdolla YK:lle heinäkuussa esitellyssä Suomen kolmannessa Agenda 2030 -maaraportissa. Selonteko ja maaraportti muodostavat kokonaisuuden, jossa molemmilla on omat tehtävänsä. Selonteko toimii ikään kuin hallituksen kautensa alussa laatimana Agenda 2030 -työn toimintasuunnitelmana, josta käymme vuoropuhelua täällä eduskunnassa. Maaraportti puolestaan katsoo aina neljästä viiteen vuotta taaksepäin ja arvioi Suomen onnistumisia, oppeja sekä haasteita. Sen valmisteluun on tapana kutsua mukaan paljon laajempi joukko sidosryhmiä, jotka tekevät omat itsenäiset arvionsa valtionhallinnon arviointien rinnalla. Näin saamme laajasti eväitä entistä vaikuttavamman kestävyystyön kehittämiseen ylivaalikautisesti. Kansalaisyhteiskunnan, kuntien, tiedeyhteisön ja yritysten lisäksi erityisesti nuoret ovat erittäin vahvasti mukana Suomen Agenda 2030 -toimeenpanossa ja maaraporttien laadinnassa. Olin itsekin mukana heinäkuussa tuossa YK:n kokouksessa, missä tätä maaraporttia esiteltiin, ja oli erittäin hieno nähdä, kun siellä oli Suomen esittelijöinä Petteri Orpon rinnalla yritysjohtaja ja tämän lisäksi vielä myös suomalainen nuorisodelegaatti. Nostin täältä muutamia asioita, oikeastaan jokaisesta ryhmäpuheesta yhden lauseen. Yritin etsiä jotain semmoisia positiivisia asioita. Toisista puheista se oli helpompi löytää ja toisista vähän vaikeampi, mutta itse keskityn nytten näihin. Kontula nosti tämän vesiteeman, ja se oli hyvä valinta. Tämä oli minun mielestäni tosi mielenkiintoinen tulevaisuusvaliokunnalta, missä itsekin itse asiassa istuin vielä ennen ministeripestiä. Tässä voisi olla minun mielestäni semmoinen hyvä malli ehkä muillekin valiokunnille katsoa jonkun tietyn teeman läpi isompaa kokonaisuutta, jolloin pystyy pureutumaan vähän eri tavalla asioihin. Wallinheimo nosti esiin, että meidän on nähtävä teknologia, tuotekehitys ja innovaatio ajureina tässä työssä ja tätä kautta me ehkä voidaan olla myös kokoamme suurempi peluri maailmalla. Huru nosti maatalouden omavaraisuuden, se on tärkeää, ja myös vientiin on hyvät mahdollisuudet. Tässä on minun mielestäni hyvä muistaa se, niin kuin tässä äskeisessä puheenvuorossa sanottiin, että suomalainen maatalous on puhtaampaa kuin muualla maailmassa. Eli tässä voidaan nimenomaan vaikuttaa siihen, minkälainen se meidän jälki on siellä muualla maailmassa. Hamari sanoi, että Suomen tulee olla aktiivinen ilmastotoimissa. Tämä on semmoinen asia, missä itsekin tietenkin kehotan Suomea ja hallitusta siihen, että Suomi on edelleen aktiivinen. Meillä on erittäin hyvä imago tällä hetkellä maailmalla monessakin osassa, mutta tässä voitaisiin myös olla vahvoja. Kalmarilta nousi tämmöinen kuin että talouden, ihmisten ja luonnon tulee olla tasapainossa. Tämä on tietenkin oikeastaan kaiken peruslähtökohta, kun me mietitään tätä. Mutta helposti jotenkin keskitytään vain yhteen eikä osata ajatella sitä kokonaisuutta, ja minusta tässä oli paljon hyvää viisautta. Elon puheenvuorosta jäi mieleen varsinkin tämä, että krääsäkauppa on laitettava kuriin, keinoina varsinkin mainonta ja verotus. Tämä on minun mielestäni erittäin ajankohtainen ja hyvä asia, ja toivon, että saadaan tätä eteenpäin myös täällä eduskunnassa. Kivelältä nousi tämmöinen lause kuin ”Suomen tulee olla aktiivinen vastavoima” — nyt en ole ihan varma, muistanko sanatarkasti — ”yhteisten päätösten murentamiselle”, mitä on tapahtumassa tällä hetkellä maailmassa, sitä, että niitä YK:nkin yhteisiä päätöksiä vastaan käydään. Tämä oli minun mielestäni tärkeä asia. Tässä on meillä myös iso mahdollisuus ja edelleen tämän takia, minkälainen meidän imago ehkä tällä hetkellä on. Ollikainen nosti esiin paljon hyviä asioita, mutta sieltä nousi edelleen tämä, että vesi liittyy lähes kaikkiin globaaleihin kestävyyden haasteisiin. Tämä on minusta semmoinen asia, että Suomessa on välillä vähän vaikea ymmärtää tätä, koska meillä se ei ole ehkä niin kriittinen asia. Mutta tämä oli hyvä nosto. Räsäsen puheesta: asukkaita on kuultava ilmastopolitiikassa. Tässä minä ajattelen niin, että oikeastaan kun kaikkia osapuolia me pystytään kuuntelemaan laajasti, niin me saadaan myös parempia päätöksiä eikä ketään ylitetä näissä kuulemisissa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Mika Poutala,1495,2025-11-04T16:26:21,2025-11-04T16:31:41,Käsitelty,1.1 2025_103_227,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — No niin, nyt sitten jatketaan. Vai halutaanko pieni debatti tähän? Olkaa hyvä ja painakaa V-painiketta, niin katsotaan, keitä sieltä nousee. — Otetaan ensimmäisenä edustaja Krista Mikkonen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_228,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin kiitos tulevaisuusvaliokunnalle hyvästä mietinnöstä. Minä itse ajattelen, että itse asiassa tämä mietintö ja sitten maaraportti, joka viime kesänä on annettu tämän selonteon rinnalla, oikeastaan muodostavat kokonaisuuden, jopa ehkä ansiokkaamman kuin tämä itse selonteko. Minä olisin ministeriltä halunnut kysyä, kun nostit esiin nämä kestävyyden eri näkökulmat, että ne ovat tärkeitä: Kuinka katsot tätä kestävyyttä ekologisen kestävyyden näkökulmasta? Näetkö, että se on kuitenkin se, joka asettaa ne reunaehdot siihen, miten me täällä toimimme? Ja sen ekologisen kestävyyden varmistaminen oikeastaan on se, joka mahdollistaa nämä muut kestävyystavoitteet ja niiden saavuttamisen, elikkä tällainen vahva kestävyys, mikä tuossa mietinnössäkin nostettiin esiin. Kuinka näet sen, ja näetkö minkälaisena ongelmana sen, että nimenomaan näiden Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden edistymisessä tämä ekologinen kestävyys on kaikkein heikoimmassa tilassa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-11-04T16:32:01,2025-11-04T16:32:58,Käsitelty,1.1 2025_103_229,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja nyt otetaan sitten näitä, jotka käyttivät ryhmäpuheenvuoron, niin painotan tässä aluksi heitä. — Edustaja Hamari.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_230,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä salissa on käytetty erinomaisia puheenvuoroja. Se osoittaa, että kestävä kehitys ja tulevaisuus on todellakin yhteinen asiamme. Suomihan pärjää todella hyvin, mutta kuten tuossa ryhmäpuheenvuorossakin totesin, nämä meidän ulkoisvaikutukset ovat valitettavan suuret. Suomella ei ole varaa tinkiä kestävän kehityksen tavoitteista, vaikka muu maailma ottaisikin takapakkia. Meillä lainsäätäjillä on iso rooli kestävyysmurroksessa, ja on tosi tärkeää, että käymme kohti kestävyyttä tavalla, jossa huomioimme erilaiset ihmiset ja alueet. Mutta nyt, kun täällä on liikunta- ja urheiluministeri paikalla, niin mehän mietinnössämme nostimme myös tämän ilmastonmuutoksen ja näiden erilaisten talviliikuntamahdollisuuksien heikkenemisen. Miten ministeri ajattelee, että voimme fyysistä aktiivisuutta edistää, jos talviliikuntalajit täältä meiltä Etelä-Suomesta esimerkiksi katoavat?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-11-04T16:33:22,2025-11-04T16:34:20,Käsitelty,1.1 2025_103_231,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,Kiitoksia. — Ja nyt tosiaan V-painike on jo sammutettu. Täällä on 11 puheenvuoroa jäljellä. — Edustaja Elo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_232,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On todella tärkeätä, että keskustelemme tässä salissa globaaleista kestävän kehityksen tavoitteista ja siitä, miten olemme niitä saavuttamassa. Haluan tässä nyt kiittää ministeri Poutalaa tuesta krääsäkaupan kuriin saamisesta verotuksen keinoin ja kieltämällä mainonta. Tähänhän hallituksella osaltaan on mahdollisuus nyt, kun Krääsätalous kuriin -kansalaisaloite on saatu tähän taloon ja eduskunnan käsittelyyn. Hienoa, että sille on tukea. Ilmastokriisi ja luonnon köyhtyminen etenevät niin globaalisti kuin täällä Suomessa, ja myös köyhyys ja eriarvoisuus lisääntyvät hallituksen päätösten seurauksena. Siksi on huolestuttavaa, että tässä Agenda 2030 -selonteossa ei esitetä määrätietoisia tavoitteita, joihin tulevina vuosina tulisi keskittyä. Suomen vahvuuksia ovat kansainvälisessä tarkastelussa pitkään olleet ja ovat edelleen laadukas koulutus, hyvinvointi ja yhteiskunnan toimijoiden välinen vahva luottamus ja yhteistyö, mutta on huolestuttavaa, että myös näiden vahvuuksien rapautumisesta on selviä merkkejä. Olisin vielä ministeriltä kysynyt: miten nyt näette suhteessa näihin kestävän kehityksen tavoitteisiin nämä hallituksen tosi suuret sosiaaliturvaetuuksien leikkaukset?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-11-04T16:34:30,2025-11-04T16:35:46,Käsitelty,1.1 2025_103_233,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kivelä., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_234,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Me vasemmistossa todellakin haluamme Suomen, jossa kestävyyden lähtökohta on planetaariset rajat. Ja me haluamme, että jos Suomessa ollaan ylpeitä sijoittumisesta kestävyystilastoissa, niin sitten samaan aikaan ei toimita tavalla, joka heikentää kestävyystavoitteiden saavuttamista. Nyt jälleen tässä ongelma on se, että nämä konkreettiset toimet puuttuvat. Ja kun oikeiston linja selkeästi perustuu eriarvoisuutta kasvattavaan, köyhiltä rikkaille -politiikkaan ja toimimattomuuteen ympäristökysymyksissä, niin toki näiden Agenda 2030 -tavoitteiden konkreettinen edistäminen onkin hankalaa. Mutta kuitenkaan kyse ei ole siitä, että me emme tietäisi, mitkä asiat kasvattavat eriarvoisuutta tai lisäävät ympäristötuhoja. Kyse on siitä, ollaanko aidosti sitoutuneita näihin tavoitteisiin ja valmiita priorisoimaan niitä. Esimerkiksi tähän ylikulutukseen on mahdollista puuttua. Täällä nostettiin esille krääsätalous, ja mietinnössäkin nostetaan esille näiden eri korjaus- ja kierrätyspalveluiden saatavuuden parantamista ja näin poispäin. Olisin kysynyt vielä ministeriltä: oletteko te tuen ilmaisun lisäksi valmis edistämään näitä asioita konkreettisin keinoin? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-11-04T16:35:46,2025-11-04T16:37:13,Käsitelty,1.1 2025_103_235,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,Kiitoksia. — Yritetään pysytellä minuutissa. — Edustaja Ollikainen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_236,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Ärade fru talman! Framtidsutskottets betänkande visar att Finland har gjort framsteg gällande målen i Agenda 2030, och precis som det framkom här klarar vi av det bättre än många andra. Men färdiga är vi ju förstås inte, och att vi nu har valt att lyfta fram vattnet är en väldigt bra sak, för det är en livsbärande resurs som binder samman klimat, hälsa, livsmedel och säkerhet. ",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2025-11-04T16:37:14,2025-11-04T16:37:41,Hyväksytty,1.1 2025_103_237,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vedestä on puhuttu tässä useammassakin puheenvuorossa, ja syytä onkin. Otan yhden esimerkin, joka pari vaalikautta sitten oli eduskunnassa. Se koski maatalouspoliittista selontekoa, jossa todettiin, että Suomeen tuodaan enemmän pullotettua vettä kuin viemme pullotettua vettä — omituinen ristiriita, koska kraanavesi sinänsä riittää vallan mainiosti meille Suomessa. Se on ehkä enemmänkin elinkeinoministerin asia ja maa- ja metsätalousministerin asia, mutta toivon, että tämä asia etenisi niin, että vettä ei tarvitse fossiilisilla polttoaineilla kuljettaa Suomeen. [Timo Harakka: Evian-vero!] Toinen asia koskee Suomen maataloutta. Kun ääri-ilmiöt kasvavat — tulvat, kuivuus — niin Suomen maatalous tulevaisuudessa nousee arvostuksessa, kokee renessanssin. Pidetään maataloudesta huolta. Se koskee myös huoltovarmuutta. Ja enempää en voisi olla samaa mieltä tästä krääsätaloudesta, temuttamisesta ynnä muusta: kuluttaminen mielellään niin, että kulutetaan enemmän palveluja kuin rahaa krääsään.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-11-04T16:38:34,2025-11-04T16:39:50,Käsitelty,1.1 2025_103_238,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eerola., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_239,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tälleen minuutissa on tietysti hirmuisen hankala koko tulevaisuutta käydä läpi, mutta ihan kuten moni edeltäväkin puhuja, nostan tämän saman asian, minkä valiokuntakin oli omassa paperissaan huomioinut, eli nämä meidän vesivarannot. Suomi on tuhansien järvien maa, ja tämän lisäksi meillä on valtavat pohjavesivarannot Suomessa. Tämä on meidän kansallisomaisuutta ja arvokas asia, ja pidetään se tosiaan omissa käsissämme. Täällä oli muitakin hyviä asioita, mitä nousi: liikkuminen, huoltovarmuus, henkinen resilienssi, maatalous. Ja nyt edellinen puhuja, edustaja Kiuru, nosti esille sen asian, mitä itsekin mietin, eli just maatalouden. Se tulee olemaan varmaan tärkeämmässä roolissa tulevaisuudessa kuin mitä tämä mietintö edes oli huomioinut. Edustaja Kalmari omassa ryhmäpuheessaankin nosti tämän. Sieltä erityisesti semmoinen seikka, mikä Suomessa on unohtunut tässä aikaisemmin ja mikä oli iso juttu joskus, on se, että osana huoltovarmuutta voitaisiin tällaista perinteikäistä pienviljelyä alkaa harjoittaa enemmän ja miettiä sen mahdollisuuksia, miten voitaisiin kotitarveviljelyä ja ruuantuotantoa näin huoltovarmuuden nimissä kasvattaa tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-11-04T16:39:50,2025-11-04T16:41:05,Käsitelty,1.1 2025_103_240,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eloranta., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_241,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! YK:n Agenda 2030 muistuttaa meitä siitä, että kestävän kehityksen kriisi on myös oikeudenmukaisuuden kriisi. Ilmaston kuumeneminen, luontokato ja kasvava eriarvoisuus kulkevat käsi kädessä. Silti meillä täällä hallituksen politiikka on lisännyt köyhyyttä, leikannut sosiaaliturvaa ja jättänyt sosiaalisen kestävyyden huomiotta. Suomi ei kuitenkaan voi olla kestävän kehityksen suunnannäyttäjä, jos omassa maassa yhä useampi joutuu valitsemaan ruuan ja lääkkeiden välillä ja yhä useampi lapsi elää köyhässä perheessä. Hallituksen toimet eivät tue Agenda 2030:n tavoitteita riittävästi vaan uhkaavat niitä. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat ovat olleet tästä hyvin yksimielisiä. Me tarvitsemme politiikkaa, joka rakentaa hyvinvointia kaikille, ei vain joillekin harvoille. Köyhyyden vähentäminen, koulutuksen vahvistaminen, tasa-arvo ja kehitysyhteistyö ovat sijoituksia vakauteen ja turvallisuuteen. Meidän tulee palauttaa luottamus siihen, että päätöksiä tehdään ihmisten ja planeetan parhaaksi, ei lyhytnäköisen säästöpolitiikan ehdoilla.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2025-11-04T16:41:05,2025-11-04T16:42:12,Käsitelty,1.1 2025_103_242,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kontula., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_243,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies, hyvät ystävät! Läpi teollisen ajan on vahvistunut oletus siitä, että talous olisi jotenkin irtaantunut luonnosta, ja oletus, että meidän sivilisaatiomme olisi jotenkin maailmanhistorian kehittynein ja edistynein ja sen päätepiste. Tämä kaikkihan on tietysti arrogantti illuusio, koska edelleenkin kaikki taloudellinen ja yhteiskunnallinen toiminta perustuu luonnonvaraan, ja me tiedetään, että sen fossiilitalouden, jossa me nyt eletään, elinikä tulee olemaan noin 200 vuotta, mikä sivilisaatiolle on hyvin heikko suoritus verrattuna siihen, mitä aikaisemmin on ihmiskunta saanut aikaan. Kaiken lisäksi tämän sivilisaation kestävimmät saavutukset, kuten joukkosukupuutto, ilmastonmuutos ja mikromuovit, ovat kaikki olleet sellaisia, jotka ovat syntyneet vahingossa, ikään kuin oheistuotteena. Tämän takia pidän kauhean tärkeänä sitä, että ymmärrettäisiin, että me emme ole ihmiskunnan täydellistyminen tai historian loppu, mutta me voisimme olla paremman alku. Se vaatisi vain aika totaalista näkökulman muutosta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-11-04T16:42:12,2025-11-04T16:43:22,Käsitelty,1.1 2025_103_244,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Koulumies., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_245,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Terhi,Koulumies,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin näistä maaraporteista voidaan havaita, Suomi on ihan kärkimaita maailman mittakaavassa, mitä tulee ympäristönsuojeluun tai esimerkiksi sosiaalisen tasa-arvon ja kestävyyden toteutumiseen. Meillä on kuitenkin aika laaja hyvinvointivaltio ja pienet tuloerot täällä Suomessa. Mutta näkisin, että tästä eteenpäin se, mikä tulevaisuudessa tulee olemaan isompi haaste — ja toivoisin, että nykyinen hallitus ja myös tulevat hallitukset kiinnittäisivät siihen enemmän huomiota — on sukupolvien välinen tasa-arvo, se, että Suomen kehitys tulonjaossa, huoltosuhteessa ja taloudellisissa ja sosiaalisissa asioissa olisi kestävää myös ikäluokkien välisessä vertailussa. Se on meille isompi ongelma kuin monelle muulle maalle, koska täällä on keskimäärin vanhenevampi väestö kuin muualla. Meillä on tulevaisuudessa pienet nuoret ikäluokat ja paljon vanhoja. Tämä on meille suurempi haaste, ja toivoisin, että tähän enemmän kiinnitettäisiin huomiota ja myöskin budjetteja ja toimintasuunnitelmia tarkasteltaisiin tästä sukupolvien välisen tasa-arvon näkökulmasta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Terhi Koulumies,1389,2025-11-04T16:43:24,2025-11-04T16:44:45,Käsitelty,1.1 2025_103_246,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Harakka., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_247,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Rouva puhemies! On helppo yhtyä edustaja Koulumiehen viimeisiin sanoihin. On todella olennainen havainto, että budjetti on se työkalu, jolla politiikkaa tehdään, ja jollei se huolehdi tulevien sukupolvien oikeuksista, niin silloin kestävä kehitys ei ole mahdollinen. Täytyy toki muistaa, että tämä Agenda 2030 ‑raportti katsoo peräpeiliin. Oli hienoa, että pääministeri Orpo pääsi YK:ssa kesällä kehumaan Suomen suorituksia, mutta olisi kuitenkin ollut reilua huomioida edes ohimennen Marinin hallituksen ansiot, koska nämä kaikki hyvät tulokset ja pisteet ovat peräisin vuodelta 22. Seuraava pääministeri joutuu YK:n edessä sitten selittämään, miksi Suomi meni nimenomaan tällä kaudella taaksepäin: päästöt lisääntyneet, eriarvoisuus ja köyhyys ovat kasvaneet, metsät huonommassa kunnossa, luontokato pahentunut. Mutta on kiva, että siellä aitiossa on ministeri Poutala, joka palveli ansiokkaasti tulevaisuusvaliokunnassa. Luotan siihen, että viette hallitukseen sellaiset terveiset, että tätä kurssia on mahdollista vielä muuttaa kestävämpään suuntaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-11-04T16:44:48,2025-11-04T16:46:01,Käsitelty,1.1 2025_103_248,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kalmari., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_249,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kansainvälisissä kokouksissa on hienoa, kun keskustellaan Agenda 2030:stä. Suomi on monesti esimerkkimaana, ja sitä itsekin voi käyttää esimerkkinä. Joskus monien, esimerkiksi kehittyvien maiden, toimintatavat vähän tuskastuttavatkin, kun koetamme puhua demokratiasta ja ihmisoikeuksista, riiston lopettamisesta, tämäntyyppisistä asioista, ja tuntuu, että ajatusmaailma on aivan toisaalla. Mutta sen takia ajattelinkin, että nostan tämän, että tämähän on kuitenkin meille kaikillekin sellainen varoitus, että kyllä kai meidän tässä talossa pitäisi ajatella niin, ettei ole oikein antaa hyväosaisille ja ottaa huono-osaisilta. Kysynkin ministeri Poutalalta: onko tätä ihan oikeasti mietitty tällaisissakin maissa, joissa asiat ovat lähtökohtaisesti aika hyvin, että kannattaa aina toimia siten, että ne kestävän kehityksen tavoitteet pysyisivät myös meillä Suomessa, mikä ei valitettavasti aina ihan nyt toimi?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-11-04T16:46:01,2025-11-04T16:47:16,Käsitelty,1.1 2025_103_250,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Nyt otetaan vielä kaksi, jotka ovat vielä pyytäneet, edustajat Hänninen ja Mikkonen, ja sitten mennään puhujalistalle, ja ministeri lupaa käyttää sitten siellä loppuosassa puheenvuoron.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_251,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Kiitos, arvokas puhemies! Ja kiitos myös ministerille erinomaisesta puheenvuorosta tuossa alle. Minulla olisi oikeastaan kolme asiaa: Se vesiasia on hieno ja mahtava asia, että se on noussut tässä ihan erityisesti esille. Minulle jo 70-luvulla kerrottiin varusmiespalveluksessa, että kolmas maailmansota johtuu tästä, kun taistellaan makeasta vedestä. Mutta en tähän enempää. Mutta kohta kysyn mittareita sitten, eli tämä liikunta-asia: Arvoisa ministeri on myös olympiaurheilija. Hän tietää tästä hyvinkin paljon ja tietää myös, että Suomi on huonommassa kunnossa kuin koskaan aikaisemmin sotien jälkeen. Mitä tälle voitaisiin tehdä? En tiedä, kuuluuko se tähän agendaan, mutta minä luulen, että tähän agendaan kuuluu kaikki. Kolmas ja ehkä tärkein asia: Me käytetään nimitystä ”lähisuhdeväkivalta”, eli me suomalaiset miehet hakataan naisia kotona ja me ollaan Euroopan kärkeä siinä asiassa ja lähes maailman huippua, ja tästä me suomalaiset miehet emme voi olla ylpeitä. Mitä tälle voisi tehdä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-04T16:47:22,2025-11-04T16:48:29,Käsitelty,1.1 2025_103_252,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja vielä edustaja Mikkonen, Krista.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_253,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin tämä meidän tapamme katsoa tätä kestävyyspolitiikkaa ja myös tämä selonteon valmistelu ja nämä maaraporttien valmistelut ovat siitä hyviä, että siinä osallistetaan koko yhteiskuntaa. Itse asiassa monet semmoiset hyvät merkit, mitkä ovat tässä ajassa näkyvissä, tulevat ehkä sieltä kuntien tai yritysten näkökulmasta. Jos mietitään esimerkiksi luonto- ja ilmastokysymyksiä, he ovat valmiita tekemään aika paljonkin. Sen sijaan huolestuttavaa kehityksessä on, että nyt tämän hallituksen toimet ovat monilla näillä kestävyyden osa-alueilla, joilla me ennen ollaan oltu hyviä — vaikka koulutuksessa, asunnottomuuden vähentämisessä, köyhyyden vähentämisessä — sellaisia, että me ollaan menossa nyt takapakkia. Nämä ovat tietysti semmoisia asioita, mitkä ovat nimenomaan hallituksen vastuulla, ja toivon todella, että hallitus kiinnittää näihin huomiota, jotta sitten siinä seuraavassa maaraportissa olisimme pystyneet näyttämään, että menemme eteenpäin emmekä taaksepäin. Mutta kyllä tämä iso kysymys on tietysti sitten tämä ekologinen kestävyys, koska se määrittää kaiken toimintamme tällä pallolla, [Puhemies koputtaa] ja sen takia erityishuomion kiinnittäminen siihen on äärimmäisen tärkeää.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-11-04T16:48:29,2025-11-04T16:49:44,Käsitelty,1.1 2025_103_254,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,Kiitoksia. — Ja sitten puhujalistaan. Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_255,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kestävässä kehityksessä ei ole kyse vain ympäristöasioista. Tänään käsittelyssä olevassa selonteossa YK:n Agenda 2030:n tavoitteiden edistämisestä on kysymys yhteiskunnan kestävyydestä, oikeudenmukaisuudesta ja turvallisuudesta. Tämä selonteko kertoo siitä, miten Suomi kantaa vastuunsa tulevista sukupolvista ja maailmasta, jossa vakaus, rauha ja toimeentulo eivät ole itsestäänselvyyksiä, maailmasta, jossa näiden turvaaminen kansalaisillemme on tärkein tehtävämme. Siksi kestävä kehitys on myös turvallisuuspolitiikkaa. Se on kykyä turvata energiaa, ruokaa, työ ja yhteiskunnan eheys kaikissa olosuhteissa. Arvoisa puhemies! Käsittelemme selontekoa tänään valiokunnan muodostaman mietinnön pohjalta. Tulevaisuusvaliokunta on painottanut aivan oikein, että kestävän kehityksen on oltava konkreettista ja mitattavaa. Se ei saa jäädä kauniiksi tavoitteiksi paperilla tai vain joidenkin meidän asiaksi. Työ kestävämmän tulevaisuuden turvaamiseksi koskee meitä kaikkia, aivan kaikkia, niin hallitusta, yrittäjiä kuin kansalaisiakin. Uusiutuvan energian investoinnit, tutkimus, koulutus ja osaaminen, aluekehitys sekä yritysten innovaatiot ovat kestävän kehityksen selkäranka. Tämä työ ei tapahdu vain Etelä-Suomessa vaan koko maassa. Tätä työtä tehdään myös pohjoisessa, jossa luonnonvarat, puhdas energia ja ihmiset rakentavat kestävää tulevaisuutta yhdessä. Arvoisa puhemies! Muuttuneessa maailmassa kestävän kehityksen periaatteet ovat samalla kriisinsietokyvyn periaatteita. Ne turvaavat yhteiskuntamme kokonaisturvallisuutta. Huoltovarmuus, kotimainen tuotanto ja omavaraisuus eivät ole enää vain taloudellisia tavoitteita tai ympäristölle ystävällisempiä vaihtoehtoja. Ne ovat osa turvallista ja vakaata yhteiskuntaa, joka voi hyvin ja kukoistaa tulevaisuudessa. Suomi voi katsoa tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Me teemme töitä sen eteen. Kestävä kehitys ei ole vain yksittäinen tehtävä tai agenda, se on koko Suomen yhteinen projekti, joka alkaa jokaisesta meistä ja ulottuu rajojemme yli. Arvoisa puhemies! Tämä selonteko osoittaa, että Suomi haluaa olla maa, jossa ympäristö, talous ja ihminen elävät rinnakkain, eivät toistensa kustannuksella, maa, jossa vastuullisuus on myös turvallisuutta. Juuri siksi tämä hallitus tekee ratkaisuja, jotka turvaavat tulevaisuuden vakaasti, kestävästi ja turvallisesti. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-04T16:49:58,2025-11-04T16:54:01,Käsitelty,1.1 2025_103_256,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Harakka., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_257,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Hyvä rouva puhemies! Täällä salissa on kuultu puheenvuoroja niin optimistisesta kuin vähän pessimistisemmästäkin näkökulmasta, hivenen omahyväisistä ja sitten toisaalta katastrofikeskeisistä tunnelmista. On kuitenkin tärkeää havaita, että tulevaisuusvaliokunnan mietintö on jälleen kerran yksimielinen. Aatteet ja ideologiat laidasta laitaan ovat löytäneet suomalaiseen tapaan kompromissin 30 vuoden perinteen mukaisesti. Tulevaisuus on tuntematon seutu, mutta matkustamme sinne yhdessä — tästä lämmin kiitos myös varapuheenjohtajana koko tulevaisuusvaliokunnalle. Agenda 2030 on Suomen loistava tilaisuus ja tulevaisuus, kahdella eri tavalla. Ensinnäkin se on kompassi Suomen omaan kestävään tulevaisuuteen. Kuten tulevaisuusvaliokunnan mietintö toteaa, haasteemme on nyt sovittaa se kuuluisa onnellisuutemme planeetan kestokyvyn rajoihin. Silloin voimme ajatella, että teemme oikeita ratkaisuja tulevien sukupolvien hyvän elämän eteen. Silloin voimme todistaa, että syntymättömät suomalaiset ovat todellisia toimeksiantajiamme ja että tulevaisuus on ainoa vaalipiirimme. Miksemme pystyisi siihen, jos tahtoa ja tarmoa on? Silloin voimme tarttua siihen toiseen tilaisuuteemme, joka on se, että Suomea kuunnellaan maailmalla kestävyyden teemoissa. Olemme monien mielestä esimerkillinen maa, edelleenkin, vaikka Orpon hallituksen aikana olemme ottaneet niin ekologisessa, sosiaalisessa kuin taloudellisessakin kehityksessä askelia taaksepäin. Voimme hyvin ottaa niitä taas eteenkinpäin. Meidän kannattaa käyttää tätä puhevaltaamme kannustamalla kansainvälistä yhteistyötä, luomalla kestäviä ja kestävyyttä kehittäviä koalitioita. Suomi voi siis lisätä omaa kestävyyttään ja antaa siten mallia myös muulle maailmalle. Pelkät juhlapuheet eivät riitä niin Helsingissä kuin New Yorkissakaan. Omakehuun ja henkseleiden paukutteluun ei ole aihetta, ja voi olla, että se pikemminkin vieroittaa muita kuin innostaa kumppaneiksi. Tässähän on myös talousporkkana. Kestävissä, puhdistavissa ja puhtaissa teollisissa ratkaisuissa on suuri, kymmenien miljardien eurojen mahdollisuus. Suomen maine ilmastoteollisuuden suurvaltana auttaa myös suomalaisia yrityksiä maailmalla.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-11-04T16:54:10,2025-11-04T16:56:43,Käsitelty,1.1 2025_103_258,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on Agenda 2030 ‑selonteko ja tulevaisuusvaliokunnan mietintö aiheesta. Selonteko on valtioneuvoston katsaus siihen, miten Suomi toimeenpanee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Tulevaisuusvaliokunta käsittelee asiaa vesiteeman näkökulmasta, ja aihe onkin tärkeä. Meillä Suomessa on etuoikeus elää tuhansien järvien maassa, jossa puhdas vesi on itsestäänselvyys. Tällä hallituskaudella on myös varmistettu, että vesi pysyy meillä suomalaisten omistuksessa. Meillä ei ole varaa myydä luonnollista monopolia ulos, emmekä saa päästää sitä markkinavoimien armoille, vaan vesi on meidän. Puhdas vesi on luonnonvara, kansalliskalleus eikä kauppatavara. Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä on pakko ottaa esiin myös maa- ja metsätalous. Pinta-alastamme yli 70 prosenttia on metsää, ja me käytämme sitä viisaasti ja vastuullisesti. Edelleen hakkuut ovat pienemmät kuin mitä puuston kasvu on. Suomelle elintärkeä metsätalous ja metsäteollisuus ei ole ilmastopaholainen, vaikka siitä sellaista kuvaa usein jaetaan. Arvoisa puhemies! Maatalous on myös asia, joka nousee esiin pääasiassa ongelmana, vaikka kyseessä on olennainen osa huoltovarmuuttamme ja ruokaturvaamme. Ilmastotavoitteet aiheuttavat ylimääräistä sääntelyä ja turhaa paperien pyörittelyä, joka vaikeuttaa yritystoimintaa ja nostaa elinkustannuksia. Onko kestävää kehitystä se, että suomalaisten elämää rajoitettaisiin yhä tiukemmilla päästörajoituksilla ja verotuksella, kun samaan aikaan suuret saastuttajat, kuten Kiina ja Intia, tupruttavat entiseen tapaan? Maatalouden tila juuri nyt on kriisissä muutenkin, joten uudet ilmastovelvoitteet olisivat tuottajalle dramaattisia ja Suomen huoltovarmuudelle kohtalokas isku. Arvoisa puhemies! Kestävää kehitystä on kuitenkin suomalaisten innovaatioiden ja puhtaiden teknologioiden vienti maailmalle. Tätä kautta saamme varmasti paljon enemmän aikaan päästöjen vähentämiseksi kuin suomalaista autoilijaa tai maanviljelijää kurittamalla. On tärkeää, ettei Suomi kuvittele voivansa yksin ratkaista maailman ongelmia suomalaisten rahoilla. Meidän tulee aina huolehtia ensisijaisesti omasta kansallisesta edustamme ja suomalaisten hyvinvoinnista. Kestävä kehitys ei saa tarkoittaa sitä, että suomalaiset joutuvat kantamaan kohtuuttoman taakan kansainvälisten sitoumusten vuoksi. On aika siirtyä realistisempaan ja terveellä tavalla, järjellä ohjattuun politiikkaan, jossa Suomi pitää huolta omista eduistaan samalla, kun osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön järkevällä ja kustannustehokkaalla tavalla. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-11-04T16:58:27,2025-11-04T17:01:34,Käsitelty,1.1 2025_103_259,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_260,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kestävän kehityksen selonteossa ei ole tehty uusia Agenda 2030:n toimeenpanoa koskevia linjauksia, vaan se kokoaa yhteen hallituksen jo aiemmin päättämät toimet. Selonteko katsookin taakse- eikä eteenpäin, ja siitä puuttuu tarvittava visionäärisyys. Itse selonteon rinnalla onkin hyvä lukea niin tulevaisuusvaliokunnan ansiokasta mietintöä kuin viime kesänä julkaistua Suomen maaraporttia, jossa arvioitiin edistystämme kestävän kehityksen tavoitteiden osalta. Nämä antavat itse selontekoa kattavamman kuvan tilanteesta. Arvoisa puhemies! Suomi arvioitiin vuonna 2024 jo neljännen kerran peräkkäin kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanossa parhaiten onnistuneeksi maaksi. Voimme syystäkin olla tästä ylpeitä. Samanaikaisesti kuitenkin unohdamme kertoa, että kun arvioinnissa huomioidaan kielteiset ulkoisvaikutukset, niin sijoitumme sijalle 139/167. Suomalaisten kulutus ja ulkomailla toimivien suomalaisten yritysten tuotanto synnyttävät päästöjä ja vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen sekä työntekijöiden turvallisuuteen maissa, joissa meille tuotavia tuotteita valmistetaan. Ekologisen kestävyyden tavoitteet eivät ole edenneet myöskään täällä Suomessa. Metsien hiilinielu on heikentynyt ja monimuotoisuus taantuu. Itämeren ekosysteemi heikkenee ravinnekuormituksen myötä, lohi- ja silakkakannat ovat kestämättömällä tasolla. Meidän raaka-aineiden kulutus ja jätteet ylittävät EU:n keskiarvon. Sillä luonnonvaramäärällä, jolla Ruotsissa tuotetaan kaksi euroa, tuotetaan Suomessa vain yksi, ja ero on kasvanut 2000-luvulla. Arvoisa puhemies! Agenda 2030 -tavoitteet voidaan nähdä eräänlaisena donitsina. Ulkokehän muodostaa planeetan kantokyky eli ekologisen kestävyyden asettamat reunaehdot, sisäkehän puolestaan muodostavat minimivaatimukset hyvälle elämälle eli sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurillinen kestävyys. Tämä ajattelumalli tekee hyvin näkyväksi sen, kuinka kestävyyden eri ulottuvuudet eivät ole samanmittaisia. Ekologinen kestävyys on kaikkein määrittävin. Kestävä kehitys onkin nähtävä projektina, jossa inhimillinen toiminta tulee sovittaa planeetan ekologisiin reunaehtoihin, sillä jos nämä rikotaan pitkäaikaisesti, ei elämämme tällä planeetalla ole mahdollista. Arvoisa puhemies! Kestävän kehityksen tavoitteet ovat keskinäisesti kytkeytyneet. Se, miten yhtä tavoitetta kohden edetään, vaikuttaa siihen, minkälaiseksi ongelmat ja mahdolliset ratkaisukeinot toisten tavoitteiden osalta muotoutuvat. Tulevaisuusvaliokunnan tapa tarkastella kestävän kehityksen tavoitteita yhdestä näkökulmasta veden kautta tuo tämän hyvin esille. Samalla se paljastaa sen, miten nykyinen tavoite- ja alatavoitekohtainen esitystapa hämärtää poikkihallinnolliset yhteydet ja voi johtaa osaoptimointiin. Esimerkiksi vesiensuojelussa vesien tilatavoitteet tulevat ympäristöhallinnon alalta, mutta vesiin tehokkaimmin vaikuttavat toimet ovat maa- ja metsätalouden hallinnonalan alaisia. Tarvitsemmekin nykyistä parempaa ilmiöpohjaista lähestymistapaa, jotta pystymme edistämään kestävän kehityksen tavoitteita yli hallintorajojen. Täällä tuhansien järvien maassa pidämme vesivaroja itsestäänselvyytenä, mitä se ei juuri muualla maailmassa ole. Ilmastokriisin myötä vettä on jatkossa yhä useammin eri paikoissa liikaa tai liian vähän. Tämä haastaa niin ruuantuotantoa kuin kaupunkien hulevesijärjestelmää. Pohjavesi voi olla seuraava kriisin kohde, ja veden puute tulee ajamaan miljoonia ihmisiä pois kotiseuduiltaan. Tällä unohdamme myös helposti sen, kuinka suuria muutoksia omissa vesistöissämme tapahtuu koko ajan. Maataloudesta aiheutuva fosfori- ja typpikuormitus ei ole vähentynyt, ja metsätalous aiheuttaa ravinne- ja sedimenttikuormitusta erityisesti soiden ojittamisen vuoksi. Lähes kaikki rantavyöhykkeen vedenalaiset luontotyypit kärsivät luontokadosta, erityisesti pienten virtavesien tila on valtakunnallisesti huono. Kun Agenda 2030 -selontekoa luetaan, vesien näkökulmasta paljastuu sekä ristiriitaisia tavoitteita että tilanteita, joissa veden merkitystä ei tunnisteta lainkaan ja politiikkakoherenssi puuttuu. Veteen liittyvät sosiaaliset ja hallinnolliset haasteet liittyvät vesistöjen käytön ristiriitoihin. Esimerkiksi vaelluskalalajit ovat jo uhanalaisia vesivoiman edellyttämän jokien patoamisen takia. Vesivoima vaikuttaa myös ihmisten mahdollisuuksiin käyttää vesistöjä ja asua niiden äärellä. Ajankohtaisena ristiriitana erityisesti kaivoshankkeet ovat herättäneet keskustelua. Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan todeta vielä sen, että kestävän kehityksen tavoitteiden kytkeytyneisyys mahdollistaa useiden tavoitteiden edistämisen samanaikaisesti. Panostaminen näihin monihyötyisiin toimiin on järkevää myös taloudellisessa mielessä. Meillä on myös tarjolla globaaleja ratkaisuja. Tällaisia monihyötyisiä toimia on mahdollista tunnistaa erityisesti oikeudenmukaisten ilmastotoimien, kestävien kaupunkien ja terveyden edistämisen piiristä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-11-04T17:01:45,2025-11-04T17:07:23,Käsitelty,1.1 2025_103_261,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Edustaja Kiuru, Pauli.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_262,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan vielä vedestä hetken. Tässä aikaisemmin sanottiin, että veden yksityistäminen ei ole hyvä ajatus, ja olen kyllä siitä asiasta täsmälleen samaa mieltä. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että niissä kaupungeissa, joissa tällaisia veden yksityistämisprojekteja on tehty, investoinnit vesijohtoverkostoon ja järjestelmän ylläpitoon ynnä muut ovat kokeneet kovia, ja joissakin kaupungeissa on sitten siirrytty takaisin yhteiskunnan ylläpitämään järjestelmään. Omassa maakunnassani Pirkanmaalla oli tällainen tekopohjavesihanke, joka oli yhtiöitetty, Tavase Oy. Takana oli tosin kuntia, mutta siinä oli tiettyjä riskin paikkoja. Onneksi tämä hanke on nyt lopetettu. Tampereen kaupunki isoimpana osakkaana viimeisenä sitten teki päätöksen, että tämä saa nyt loppua, ja se loppui, hyvä niin. Demokratiasta puhutaan Agenda-ohjelmassa, kansalaisten vaikuttamisesta. Demokratia ei ole tällä hetkellä voittava arpa. Jos kansainvälisesti katsotaan, niin demokratia on erittäin monessa maassa kaltevalla pinnalla ja suunta on huonoon suuntaan. Pitkään ajattelimme ja ajattelin itsekin 90-luvulla, että esimerkiksi Venäjällä demokratia kehittyy myönteisesti. Näin ei valitettavasti käynyt, ja nyt on monia maita, joiden demokratiakehitys on osoittautunut hieman häilyväksi. Ei oikein tiedä, miten siellä sitten käy, toivottavasti hyvin. On tärkeä viesti meille Suomessa huomata, että demokratia ei ole mikään itsestäänselvyys. Olemme ehkä ajatelleet, että näin olisi, mutta se ei todellakaan ole. No, tietysti antiikista voidaan lähteä liikkeelle, mutta jos katsotaan viimeistä sataa vuotta, niin ehkä siinä se sata vuotta on sitten tämmöistä demokratian kulta-aikaa. Demokratiaan liittyy tiedon saaminen, media, kansalaisten tapa hankkia tietoa. Tiedusteluvalvontavaliokunta oli toissa viikolla USA:ssa, kuulimme siellä asiantuntijoilta muun muassa, että 100 miljoonaa amerikkalaista, USA:laista, hakee uutisensa TikTokista. Ja kuka omistaa TikTokin? Sen omistavat kiinalaiset, jotka itse eivät edes anna käyttää kyseistä järjestelmää siinä muodossa omille kansalaisilleen. No, miksi eivät anna? Sen takia, koska se on täynnä aivomätää, työntää kansalaisille roskatietoa. Algoritmi on rakennettu niin, että se koukuttaa, aiheuttaa riippuvuutta, suorastaan tyhmentää. Kysymys on kognitiivisesta sodankäynnistä, ja järjestelminä tällaiset systeemit pitäisi pystyä jopa kieltämään tai estämään. Sananvapaus on oma tärkeä asiansa, mutta se täytyy tästä kyllä pitää hieman erillään.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-11-04T17:07:23,2025-11-04T17:10:30,Käsitelty,1.1 2025_103_263,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,Edustaja Viitala., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_264,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelma muistuttaa siitä, että kestävä kehitys ei ole pelkästään ympäristökysymys. Se on kokonaisuus, jossa ihmisten hyvinvointi, taloudellinen oikeudenmukaisuus ja ekologinen kestävyys kulkevat käsi kädessä. Tässä kolmijakoisessa kokonaisuudessa Suomen tulisi olla nyt ja tulevaisuudessakin malliesimerkki. Tämä valtioneuvoston selonteko kuvaa kyllä vaikuttavasti Suomen kestävän kehityksen tavoitteita paperilla, mutta ei sitä todellisuutta, johon hallituksen päätökset ovat meidät vieneet, koska hallituksen politiikka on monin paikoin ristiriitainen tämän selonteon kanssa, sillä se leikkaa muun muassa sosiaaliturvaa, heikentää koulutuksen ja osaamisen edellytyksiä sekä kaventaa panostuksia luonnonvarojen kestävään käyttöön. Tämäntyyppisillä päätöksillä Suomi ei edistä kestävää kehitystä, vaan olemme itse asiassa ottaneet paikoitellen jopa askelen taaksepäin. Tämän vuoksi Suomen tuleekin palauttaa kestävän kehityksen politiikkansa aidolle tielle. Meidän on arvioitava hallituksen toimet avoimesti ja ajantasaisesti, ei vain paperilla ja tilastoilla, vaan ihmisten todellisella elämäntilanteella, mitä täällä arjessa tapahtuu. Tarvitsemme sellaista politiikkaa, joka korjaa eriarvoisuutta ja rakentaa yhteiskunnallista eheyttä. Tarvitsemme politiikkaa, joka hillitsee luonnonvarojen ylikulutusta, nopeuttaa kiertotaloutta ja tukea entistä vahvemmin hiilineutraalia kasvua. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-11-04T17:10:30,2025-11-04T17:12:18,Käsitelty,1.1 2025_103_265,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,Edustaja Elo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_266,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat tärkeä väline tarkastella kestävyyttä nimenomaan kokonaisuutena, mutta samaan aikaan on tärkeää tunnistaa, että jos me rikotaan luonnon asettamat rajat, niin ollaan pulassa kaikkien muiden kestävyyden ulottuvuuksien kanssa. Tätä haluan korostaa erityisesti siksi, että Orpon hallituksen lähtökohta näyttää olevan, että talous ajaa kaiken muun yli. Kestävää taloutta ei kuitenkaan ole, jos me rapautetaan se ekologinen pohja, jolle koko elämä perustuu. Onneksi vastuulliset yritykset ja elinkeinoelämä ovat tämän ymmärtäneet, ja paljon hyvää kehitystä tapahtuu myös meillä Suomessa. Mutta meiltä päättäjiltä odotetaan nyt selkeää ja ennustettavaa toimintaympäristöä, jotta yritykset myös uskaltavat investoida tulevaisuuden kestäviin ratkaisuihin. Toinen näkökulma on, että tämä kestävyysmurroksen läpivieminen ei onnistu, jos me pudotetaan osa ihmisistä pois kelkasta. Siksi haluan sanoa vielä muutaman sanan sosiaalisesta kestävyydestä. On suuri puute, että tässä selonteossa ei tunnusteta riittävästi sitä, että hallituksen omat päätökset ovat lisänneet köyhyyttä ja eriarvoisuutta Suomessa. Tämä näyttää olevan hallituksen sokea piste. Sosiaaliturvaleikkaukset, indeksijäädytykset ja asiakasmaksujen korotukset heikentävät erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien, kuten pienituloisten lapsiperheiden, yksinhuoltajien, työttömien ja pitkäaikaissairaiden, toimeentuloa. Niin Tilastokeskuksen kuin sosiaali- ja terveysministeriön selvitysten mukaan pienituloisten määrä on kasvussa ja lapsiköyhyys lisääntynyt merkittävästi. Tämä on osaltaan räikeästi vastoin Agenda 2030:n ja Suomen omia sosiaalisen kestävyyden tavoitteita. Todella toivon, että hallitus herää tähän ristiriitaan ja tähän todella huolestuttavaan kehityskulkuun, mikä meillä on Suomessa käynnissä. Arvoisa puhemies! Sitten loppuun vielä tästä monenkeskisestä yhteistyöstä. Se ja toimiva sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä ovat tosiaan pienen valtion, kuten Suomen, turvallisuuden parhaita takeita. Näitä rajat ylittäviä globaaleja ongelmia ei voida ratkaista yksittäisten valtioiden tasolla, eikä me voida täällä Suomessakaan sulkea rajoja niiden vaikutuksilta. Siksi me tarvitaan laajaa kansainvälistä yhteistyötä globaalien kestävyyskriisien ratkaisemiseksi myös tulevaisuudessa. Tässä Suomella voi olla paljon annettavaa. Me tarvitaan nyt sitä vahvaa visiota kestävään, planeetan rajoihin mahtuvaan tulevaisuuteen, jota suomalaiset voivat olla rakentamassa kokoaan suuremmassa roolissa myös maailmalla.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-11-04T17:12:18,2025-11-04T17:15:21,Käsitelty,1.1 2025_103_267,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,Edustaja Kontu., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_268,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Mauri,Kontu,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! YK:n kestävän kehityksen... [Eduskunnasta: Mikrofoni!] — Nyt kuuluu. Arvoisa puhemies! YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 on meille kaikille tärkeä kompassi. Se ohjaa kohti maailmaa, jossa ympäristö, talous ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus kulkevat käsi kädessä. Me keskustassa näemme, että tämä ohjelma ei ole vain kansainvälinen velvoite, se on mahdollisuus rakentaa vahvempaa ja kestävämpää Suomea. Olemme nyt viime vuosina opiskelleet tämän kestävän kehityksen raportointia yrityksissä. Kuitenkin on todettava, että raportointiin liittyvä epäselvyys on ollut todellinen haaste. Moni toimija, niin kansallinen kuin paikallinen, on kokenut, ettei raportointivaatimuksista ole ollut riittävän selkeää ohjeistusta. Yrityksiltä voidaan vaatia satoja mitattavia asioita, ja niiden seuranta on ollut tosi vaikeaa. Me keskustassa ymmärrämme, että kestävä kehitys ei synny käskyttämällä vaan yhteistyöllä. On tärkeää, että raportointikehikot ovat ymmärrettäviä ja että ne tukevat käytännön työtä eivätkä vaikeuta sitä. Tämä kahden vuoden siirto, joka nyt yrityksille tehtiin, antaa meille aikaa varmistaa, että toimija voi osallistua täysipainoisesti ja oikeudenmukaisesti kestävän kehityksen seurantaan tässä uudessa ohjelmassa. Arvoisa puhemies! Tämä ei ole perääntymistä vaan vastuullista etenemistä. Meidän on nyt käytettävä tämä aika viisaasti, selkeytettävä ohjeistusta ja vahvistettava paikallista osaamista ja varmistettava, että Suomi on valmis raportoimaan rehellisesti ja kattavasti. Keskustalle kestävä kehitys tarkoittaa myös sitä, että kukaan ei jää kehityksen ulkopuolelle. Agenda 2030 on kaikkia meitä varten.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Mauri Kontu,911830,2025-11-04T17:15:21,2025-11-04T17:17:30,Käsitelty,1.1 2025_103_269,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,Edustaja Garedew., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_270,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Agenda 2030 on moniosainen globaali utopia, jonka taustalla on ilmastonmuutosideologia, joka on haitallinen koko Suomelle, niin valtiolle, kunnille, yrityksille kuin yksilöillekin. Virallisesti tämä Agenda 2030 on YK:n ohjelma, jonka myötä kaikki valtiot ovat sitoutuneet poistamaan köyhyyden koko maailmasta. Tämän virallisen, täysin epärealistisen tavoitteen takana on ilmastohuijaus, jonka mukaan ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt vaikuttaisivat ilmaston kuumenemisen. Näinhän se tietenkään ei ole, mutta siksi Agendassa mainitaan tavoite ”integroida ilmastonmuutosta koskevat toimenpiteet kansalliseen politiikkaan, strategioihin ja suunnitteluun”. Tämä onkin valitettavasti onnistunut Suomessa erittäin hyvin. Lähes jokainen strategia on jo myrkytetty Suomessa tällä ilmastoagendalla. Se tulee vastaan jopa Jyväskylän kaupungin kouluruokailujen tuottajan, Kylän Kattauksen, pääpainotuksena, mikä on aivan käsittämätöntä. Lasketaan hiilipäästöjä ja vähennetään lihaa, ja lapsetkin joutuvat lautasellaan kärsimään tämän seurauksista. Onneksi nykyhallitus on yrittänyt joiltain osin järkeistää tätä hulluutta esimerkiksi poistamalla kunnilta velvoitteen ja rahoituksen laatia ilmastosuunnitelmia. Ilmastonmuutosajattelu on pyritty normalisoimaan kaikin tavoin. Nyt se jo vaikuttaa valtioiden ja yksilöiden valintoihin, mikä tässä ohjelmassa onkin tavoitteena. Tällainen raottaa ovea myös ihmisten kontrolloinnille, aivan kuten kävi korona-aikana, jolloin ihmiset peloteltiin eristäytymään ja suhtautumaan rokottamattomiin ihmisiin kollektiivisena turvallisuusuhkana. Mediahan rummuttaa jo nyt sitä, miten valtava uhka me suomalaisetkin olemme ympäristölle ja ilmastolle. Jos ilmastonmuutosta alettaisiin pitää samanlaisena turvallisuusuhkana kuin koronaa, niin sen perusteella voitaisiin rajoittaa merkittävästi ihmisen valinnanvapautta. Ilmastohätätilan varjolla voitaisiin hallita yhä enemmän sitä, minkälaisia tuotteita ja kuinka paljon ihminen saa kuluttaa ja missä ja miten saa liikkua. Esimerkiksi yksityisautoilua pyritään vähentämään ja vaikeuttamaan ja joukkoliikennettä lisäämään päästöjen pelossa. Mutta tässä on ongelma: julkisen liikenteen reitit eivät ulotu ihan joka puolelle, mikä taas johtaa syrjäseutujen autioitumiseen, koska liikkuminen sinne tehdään niin vaikeaksi. Ilmaston nimissä käytännössä tämä tarkoittaa pakkomuuttoja kaupunkeihin. Useat kaupungit maailmalla, kuten Pariisi, Ottawa ja Melbourne, sekä Suomessa esimerkiksi Helsinki ja Turku ovat ilmastoideologian vuoksi ottanut omakseen konseptin nimeltä ""15 minuutin kaupunki"". Se tarkoittaa niin tiivistä rakentamista, että kaikki tarpeelliset palvelut sijaitsevat maksimissaan 15 minuutin kävelymatkan päässä kotoa. Maaseudun ja maatalouselinkeinon elinvoiman säilyttämisen tärkeyttä ja sen luomaa huoltovarmuutta ei tässä konseptissa huomioida millään tavalla eikä myöskään maaseudulla asumisen hyvinvointitekijöitä: rauhaa, luonnonläheisyyttä, edullisempia asumiskustannuksia tai kyläkoulujen ja tiiviiden yhteisöjen merkitystä vaikkapa lapsiperheille. Oikea luonto on siis unohdettu. Arvoisa puhemies! 15 minuutin kaupunkien ja muun ilmastosekoilun sijaan meidän tulisi keskittyä pitämään eri puolilla Suomea sijaitsevat kylät elinvoimaisina sekä kansalaisten liikkumisvapaus, hyvinvointi ja ostovoima korkealla. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-11-04T17:17:34,2025-11-04T17:22:08,Käsitelty,1.1 2025_103_271,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_272,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Jäi sanomatta tuossa vielä yksi asia, jonka haluan nostaa vielä esille. Eli tietysti tuo kestävä kehitys on meidän kaikkien yhteinen asia, ja jos tässä yhteiskunnassa... [Piritta Rantanen: Ei siltä tunnu, kun edellistä puheenvuoroa kuunteli!] — Anteeksi, onko minulla puheenvuoroa vai ei? [Toinen varapuhemies Tarja Filatov: Jatkakaa vain.] Eli jos talous ei ole kunnossa, niin ei ole myöskään turvallisuus eikä lastemme tulevaisuus. Eli me ollaan tuon talouden suhteen... Yksi asia, minkä minä haluaisin nostaa vielä esille tässä hetkessä, kun tämä tuntuu niin hyvältä, on tämä kiusaaminen. Eli ketään ei kiusata. Me kaikki ollaan ehdottomasti sitä mieltä, ja siitä huolimatta tässä maassa kiusataan ihmisiä varhaiskasvatuksesta saattohoitoon. Kysyisinkin ministeriltä: minkälaisiin toimenpiteisiin me oikeasti ja aidosti tämän asian suhteen voitaisiin ryhtyä? — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-04T17:22:10,2025-11-04T17:23:10,Käsitelty,1.1 2025_103_273,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,Edustaja Lahdenperä., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_274,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen näkökulmasta Agenda 2030 on vähän niin kuin koko maailman yhteinen kotiläksy, jonka Suomi on ottanut erittäin vakavasti, ehkä vakavammin kuin osa luokasta. Meidän tavoitteemme eivät ole enää selviytymistä vaan hienosäätöä, miten tehdään kestävyydestä osa arkea ilman, että talous ja hyvinvointi tyrehtyvät. Agenda 2030 on Suomen tulevaisuuden peruskirja ja kutsuu meitä toimimaan pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti. Se tarkoittaa muun muassa ilmastoteoissa järkevyyttä ja sellaista talouspolitiikkaa, että tulevat sukupolvet eivät elä velaksi. Koulutus, tasa-arvo ja puhdas energia sekä puhdas ruoka ovat meille arkipäivää. Suomella on Agendaan siis vahva lähtökohta. Pidetään kiinni markkinaehtoisista ratkaisuista, vastuullisesta taloudenpidosta ja uskosta omaan osaamiseemme. Kestävää kehitystä ei synny, jos velka kasvaa. Yrittäminen vaikeutuu, ja byrokratia tukahduttaa aloitteellisuuden. Kokoomuksen näkökulmasta kestävä kehitys tarkoittaa ennen kaikkea vastuuta, työtä ja tulevaisuuden turvaamista. Me pystymme näyttämään, että hyvinvointi ja vastuullisuus voivat kulkea rinnakkain. Toivottavasti myös muut pääsevät edes kohtuulliseen tasoon tästä tavoitteesta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-11-04T17:23:10,2025-11-04T17:24:35,Käsitelty,1.1 2025_103_275,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_276,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni täällä on käyty aika hyvää keskustelua tähän Agenda 2030 ‑selontekoon liittyen. Toki selonteko on sen tyyppinen, koska se käsittelee hyvin monia eri kestävyystavoitteita, että jokainen varmaan löytää sieltä vähän niin kuin omaa tulokulmaa ja löytää myös tuosta mietinnöstä omia painotuksia, mitä tuo esille tähän keskusteluun. Tietysti on hyvä todella huomioida, että tämä tulevaisuusvaliokunnan mietintö oli yksimielinen. Meillä ovat valiokunnassa edustettuina itse asiassa kaikki eduskuntapuolueet, koska siellä on myös Liike Nytin edustaja ja on KD:n edustaja ja kaikkien muidenkin puolueiden edustaja, jollainen tilanne ei ihan joka valiokunnassa — ja itse asiassa myös edustaja Garedew istuu siellä valiokunnassa ja on tämän yksimielisen mietinnön takana. Se on minusta tärkeä asia, koska tässä talossa useimmiten olemme tottuneet siihen, että olemme kovasti eri mieltä, mutta tässä selonteossa todellakin yksimielisyys on saavutettu. Se on tietysti äärimmäisen tärkeää, koska kyllähän nämä kestävän kehityksen tavoitteet, joilla tavoitellaan sitä, että meillä kaikilla olisi mahdollisuudet hyvään elämään globaalisti ja toisaalta pystymme sen elämän tähän planeetan kantokyvyn rajoihin sovittamaan, ovat se ainoa tapa, millä me pystymme varmistamaan hyvän tulevaisuuden kaikille. Ja todellakin myös se, että se on sosiaalisesti oikeudenmukainen ja se huomioi tasa-arvon ja huomioi erilaiset asiat, on tietysti edellytys sille hyvälle elämälle. Me ollaan aika vähän ehkä tänään puhuttu siitä globaalista näkökulmasta, missä Suomella on myös iso rooli, että miten me itse toimimme esimerkiksi kehityspolitiikassa niin, että me edistämme näitä Agenda 2030 ‑tavoitteita. Tämähän on ollut tietysti se meidän pitkäaikainen kehityspoliittinen linjamme. Toki tämä vesikysymys, mikä tulevaisuusvaliokunnassa nostettiin esille, on osa sitä, koska meillähän on erilaista vesidiplomatiaa. Meillä on itse asiassa ollut aika paljon sellaisia kehityshankkeita, joissa nimenomaan tehdään veden puhdistamista tai vedelle edellytyksiä alkaen kaivojen rakentamisesta ympäri maailmaa. Mutta ihan samalla tavalla tietysti luonto-, ilmastokysymykset, koulutuskysymykset ovat niitä meidän vahvoja kehityspoliittisia kysymyksiä, jotka edistävät näitä globaaleja tavoitteita. Nyt tietysti on valitettavaa, että hallitus on leikannut kovalla kädellä meidän kehitysyhteistyövaroja, mutta olen ymmärtänyt, että silti näitä painopisteitä on koetettu siellä ylläpitää, ja on ihan selvää, että tulevaisuutta ajatellen meidän pitäisi pystyä vielä enempi siihen panostamaan.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-11-04T17:24:35,2025-11-04T17:27:43,Käsitelty,1.1 2025_103_277,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_278,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Muiden menojen takia en ole kovin paljon ennättänyt täällä keskustelua seuraamaan, mutta olen ymmärtänyt samalla lailla kuin edustaja Mikkonen toi esille, että yksimielinen valiokunnan mietintö tästä on. Oikeastaan niinkin yksinkertainen kysymys ministerille, että miltä teistä kuulostaa, mikä se hallituksen linja on, kun toiseksi suurimman hallituspuolueen edustaja tuo esille varsin värikkään ja hieman ehkä jopa kummallisen näkökulman tähän maailman tulevaisuuteen. — Kiitos, ei muuta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-04T17:27:43,2025-11-04T17:28:21,Käsitelty,1.1 2025_103_279,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Meillä alkaa itse asiassa tähän aika loppua, koska tähän oli varattu kaksi tuntia ja ministerille kuuluu viimeinen puheenvuoro tässä keskustelussa. — Olkaa hyvä, ministeri Poutala.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_280,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Mika,Poutala,"Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri",,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin värikästä keskustelua. Sen verran täytyy sanoa, että kun itse olen tässä vähän niin kuin varamiehenä paikalla, en ehkä ihan kaikkeen osaa täydellisesti vastata, joten antakaa hieman armoa, kun yritin täältä poimia myös niitä kaikkein vaikeimpia kysymyksiä. Lähdetään tuosta Mikkosen kysymyksestä liikkeelle, ekologisen kestävyyden näkökulmasta, tarjoaako se ne reunaehdot meille. Ehkä sanoisin sen verran, että kun mietitään kestävää kehitystä ja tarkastellaan sitä, niin mehän katsotaan sitä kolmesta eri näkökulmasta: ekologisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta, ja kaikissa näissä on luontaisesti omat reunaehtonsa. Totta kai planetaarisia rajoja on erittäin tärkeää kunnioittaa. Ehkä haaste, mikä tässä tulee, on se, että me ei onnistuta tehokkaassa ympäristöpolitiikassa ilman, että se on yhteiskunnallisesti hyväksyttyä. Ja tämä on tavallaan ehkä se tasapainoilu, mitä meidän on tässä pakko tehdä. Mutta pidän tätä erittäin tärkeänä, ja kyllä se tietenkin näin on. No, sitten pitää urheiluihmisenä vetäistä täältä tämä Hamarin ja Ollikaisen ja sitten osaltaan Hännisen kysymys tästä talviliikunnasta ja sen haasteista. Tämähän on siinä mielessä minun mielestäni erittäin hyvä, koska jotta ihmiset saadaan tekemään joitain tiettyjä asioita, he tarvitsevat siihen motivaation. Ja semmoisille ihmisille, ketkä tykkäävät talviliikunnasta, luulisi olevan aika tärkeätä myös tehdä semmoisia tekoja, mitkä edesauttavat sitä, että talviliikuntaa ja talviurheilua myös jatkossa pystytään tekemään. Tästä ehkä myös haluan nostaa hyvän esimerkin: Protect Our Winters -järjestö tekee erittäin hyvää työtä ja valistustyötä tässä teemassa, ja tämä on erittäin tärkeä asia. Kyllä minä itse haluan nähdä, että koko Suomessa pystytään edelleenkin jatkossa harrastamaan hiihtoa, luistelua, talvilajeja. Tämä on ehkä semmoinen pieni keino tietylle ihmisryhmälle, joka voi motivoitua tästä kestävän kehityksen tekemisestä tätäkin kautta. No, sitten ainakin Kivelä, Kiuru nostivat tänne krääsätalouden ja sen, onko tähän konkreettisia toimia tulossa. Hallituksen päätähtäimenähän on tietenkin vahvistaa kiertotaloutta, mikä tietenkään ei liity mitenkään Temuun. Myös tuotteiden pitkäikäisyys ja korjattavuus ovat niitä painoalueita. Ihan puhtaasti nyt tähän krääsätalouden kiertämiseen, konkreettisiin toimiin, en osaa sanoa, mutta lupaan selvittää ja kysyä, onko tässä menossa jo jotain tai onko suunnitteilla tämän suhteen joitain selkeitä toimenpiteitä. No, sitten Elo nosti tämän hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ongelmallisina myös tässä kestävän kehityksen ajatuksessa. Sanoisin, että minä en usko, että mitkään leikkaukset, mitä hallitus tällä hetkellä tekee, suoranaisesti tässä lyhyellä aikajänteellä edesauttavat tätä. No, ehkä ympäristölle haitallisten yritystukien leikkaukset voivat olla niitä. Minä ajattelen, että kestävä kehitys on pitkäjänteistä työtä, ja se pitkäjänteisyys, mihin tämänkin hallituksen leikkaukset perustuvat, on sitä, että me saadaan pitkäjänteisesti pidettyä meidän talous vakaana ja sitä kautta tulevien sukupolvien elämä hyvänä, vähintään yhtä hyvänä kuin meidän. On meidän vastuumme, ettei me ajatella vain ja ainoastaan tätä hetkeä, vaan pidemmällä aikajänteellä. Nyt minulla jo punaisena vilkkuu tuo aika, ja oletan, että se tarkoittaa lopettamista. Ihan lopuksi sanon vielä Harakalle, että ansiot maaraportista edellisen hallituksen ansiota, tämän myönnän, ehdottomasti. Edellinen hallitus teki hyvää työtä. Sanon vielä sen verran, että kun viisi vuotta ollaan oltu ykkössijalla, niin ainakin sitä edellinenkin on tehnyt myös hyvää työtä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Mika Poutala,1495,2025-11-04T17:28:33,2025-11-04T17:32:19,Käsitelty,1.1 2025_103_281,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,Kiitokset ministerille. — Nyt keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_103_282,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 6 käsittelyä. Keskustelu jatkuu. — Edustaja Garedew., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_103_283,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta>>>Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö TuVM 1/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tulevaisuusvaliokunnassa käsittelimme Agenda 2030 -selontekoa myös siitä näkökulmasta, mitä tapahtuu vuoden 2030 jälkeen. Kuten mietinnössä kerrotaan, kuulemamme asiantuntijat maalailivat kuvaa maailmasta, jossa kiihtyvä ilmastonmuutos, ekologisen kestävyyden ylittäminen samanaikaisesti teknologisten murrosten kanssa ""vääntävät maailmaa monimutkaiseen solmuun"". Todellakin. Teknologian kehitys yhdessä ilmastotavoitteiden kanssa luo mahdollisuuden ja painetta alkaa kontrolloida valtioita, kaupunkeja ja jopa tavallisia kansalaisia. Ihmisten kulutuskäyttäytymisestä kerätään jo dataa, jonka perusteella lasketaan päästövaikutuksia. Omia päästöjään voi siis tutkia esimerkiksi K-Ruoka- tai S-mobiili-sovelluksissa. Nyt näitä yksilöllisiä kulutustietoja voidaan käyttää yritysten sisäiseen tiedonkeruuseen sekä ulkopuoliseen tutkimukseen. Me kaikki olemme huomanneet, miten yhä useammin yrityksen ja yksittäisten tuotteiden hiilijalanjälkeä arvioidaan ja esitellään pakkauksissa ja mainoksissa. Väitteet tosin ovat hyvinkin harhaanjohtavia, koska käytetyt mittarit vaihtelevat. Nyt ollaan jopa menty sellaiseen hulluuteen, että näitä ruokien päästövaikutuksia pyritään vähentämään järkyttävin ja aivan epäeettisin keinoin. Esimerkiksi lehmille on alettu syöttää Bovaer-myrkkyä, jotta niiden ruuansulatus tuottaisi vähemmän metaania. Siis aivan naurettavaa. Missä ovat nyt nämä eläinaktivistit, kun lehmät kärsivät? Eipä heitä ole näkynyt. Arvoisa puhemies! Kun katsomme tulevaisuuteen, on myös huomion arvoista se, että käteisen käyttö on yhä harvinaisempaa. Esimerkiksi täällä eduskunnassa kahviossa, kun me itse maksamme kahvimme, ei käykään enää käteinen. Tulemme siirtymään yhä enemmän digitaaliseen maksamiseen. Kaikki digitaalinen maksaminen on helposti jäljitettävissä, koska tiedot ostoksista ja koko maksuliikenteestä jäävät näkyviin. Tämänkin kautta voidaan tulevaisuudessa seurata ja jopa kontrolloida kansalaisten maksuliikennettä yhä tarkemmin. Lisäksi näemme nyt kehityksen, miten yksityisautoilua rajoitetaan voimakkaasti. Tavoitteena on ajaa ihmiset käyttämään julkista liikennettä — päästöjen pelossa tietenkin. Mutta vain julkisten kulkuneuvojen reittien tai pyöräilyn varassa eläminen rajoittaa ihmistä ja kaventaa liikkumisen vapautta. Jyväskylässä mentiin jo niin pitkälle tässä ideologiassa, että siellä pyritään siihen, että 55 prosenttia kaikesta liikkumisesta tapahtuisi kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä. Ja Jyväskylässä ainoa joukkoliikenne on bussi. Aivan uskomatonta. Nykyteknologia mahdollistaa hyvin pitkälle menevän yksilöiden paikannuksen ja liikkeiden seurannan muun muassa GPS-paikannuksen avulla. Tulevaisuudessa mahdollistuu myös yksityisautoilun yhä tarkempi valvonta. Moottori-lehden elokuisen artikkelin mukaan autojen avaimet ovat vauhdilla siirtymässä digiaikaan, joka tulee mahdollistamaan auton käynnistämisen avaimen sijasta esimerkiksi kasvotunnistautumisella. Tällöin autolla liikkuminen ei enää ole anonyymia auton fyysisillä avaimilla, kuten nyt, vaan teknologisesti on mahdollista tietää täsmälleen, kuka ajaa, milloin ajaa ja mihin. Lainsäädännössähän meillä on jo paljon EU:sta tulevia ilmastovelvoitteita sekä valtiolle että yrityksille, ja määräysten rikkomisesta maksamme sakkoja. Nämä ovat jo nykyhetkessä vaikuttavaa kontrollia. Joten liikkumisen, valinnan- ja mielipiteenvapautta sekä yksilönsuojaa on juuri nyt erittäin tärkeää varjella. Arvoisa puhemies! Ulkopuolelta YK:sta ja EU:sta sanellut agendat tai Suomen omat ilmastotavoitteet eivät saa alkaa rajoittaa suomalaisten elämää. Myös kansainvälisessä yhteisössä Suomen on tärkeä pitää kiinni suvereniteetistaan ja Suomen oman edun ensisijaisuudesta. Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että Agenda 2030 on Suomen omaa etua vastaan ja jopa vaarallinen ohjelma, josta pitäisi pikimmiten irtaantua aivan kokonaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+6.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-11-04T20:20:22,2025-11-04T20:26:19,Käsitelty,1.1 2025_103_284,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 21/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Keskustelu ja asian käsittely keskeytettiin perjantaina 24.10.2025 pidetyssä täysistunnossa. Kyseisessä täysistunnossa on edustaja Inka Hopsu edustaja Kimmo Kiljusen kannattamana tehnyt ehdotuksen valiokuntaan lähettämisestä. Edustaja Hopsu on maanantaina 3.11.2025 peruuttanut tekemänsä ehdotuksen, joten kyseinen ehdotus raukeaa. Keskustelua jatketaan. Edustaja Vestman poissa, edustaja Lehtinen poissa, edustaja Kiljunen poissa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_103_285,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kemikaalilain 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 11/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_103_286,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kemikaalilain 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Meidän tärkein tehtävämme on selkeä turvallisuuden vahvistaminen. Nyt käsiteltävänä oleva kemikaalilain muutos palauttaa Tullille toimivallan valvoa EU:n sisämarkkinoilla Suomeen tulevia määrättyjä kemikaaleja ja niillä käsiteltyjä esineitä. Tämä on turvallisuutemme kannalta tärkeä korjausliike. Aiemmin lainsäädäntö rajasi valvontaa vain kaupallisiin toimijoihin, mutta nyt Tulli voi jälleen puuttua myös yksityishenkilöiden maahantuontiin. Tämä on välttämätöntä, sillä turvallisuus ei pääty rajalle eikä ole riippuvainen siitä, kuka tuotteen tuo maahan. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-04T17:33:47,2025-11-04T17:34:42,Käsitelty,1.1 2025_103_287,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kemikaalilain 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_288,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kemikaalilain 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tosiaan valiokunta oli yksimielinen tästä tarpeellisesta muutoksesta. Tämä on malliesimerkki siitä, että kun täällä monimutkaista lainsäädäntöä tehdään, niin huomataan aina jossain vaiheessa, että on tarve tehdä muutoksia. Ympäristövaliokunnassa olimme yksimielisiä tämän asian suhteen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+8.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-04T17:34:42,2025-11-04T17:35:21,Käsitelty,1.1 2025_103_289,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2026 ja 2027>>>Hallituksen esitys HE 106/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 16/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_103_290,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2026 ja 2027>>>Hallituksen esitys HE 106/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 16/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskustan valiokuntaryhmän mielestä esityksen tavoitteet liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja liikenteen päästöjen vähentämiseksi ovat kannatettavia. Valtiovarainministeriön antamaan asiantuntijalausuntoon nojautuen katsomme kuitenkin, että esitys on vaikutuksiltaan valtion rahojen tehokasta tuhlaamista aikana, jolloin valtio ottaa ennätysmäärän velkaa. Esityksellä annettaisiin uuden nollapäästöisen sähkö- tai vetyauton ostajalle kahden ja puolen tuhannen euron romutuspalkkio, jos hän antaa romutettavaksi vähintään kymmenen vuotta vanhan autonsa, joka on vähintään 12 kuukautta ollut hänen omistuksessaan tai jonka haltija hän on ollut. Uuden polttomoottoriauton ostajalle, jos päästöt ovat enintään 140 grammaa kilometrille, romutuspalkkio olisi 2 000 euroa vastaavin ehdoin. Tehtyjen tutkimusten perusteella romutuspalkkiot aikaistaisivat upouuden auton hankintaa vain lyhyellä aikavälillä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa romutuspalkkiokampanja aikaisti uuden auton hankintaa vain kahdella kuukaudella. Autokanta Suomessa nyt esitetyllä romutuspalkkiokampanjalla tuskin uusiutuisi yhtään nopeammin. Pitkällä aikavälillä romutuspalkkion vaikutus uusien autojen myyntiin ja päästöihin olisi mitätön. Romutuspalkkion porrastus 500 eurolla nollapäästöisten ja alle 140 grammaa kilometrille ‑päästöisten autojen välillä on liian pieni. Suurin osa uusista autoista alittaa edellä mainitun päästörajan jo ilman romutuspalkkiokannustinta. Siksi hallituksen esityksessä kerrottu tavoite kannustimesta vähäpäästöisemmän uuden auton hankintaan toteutuisi parhaimmillaankin vain osittain, jos sitäkään. Esitetty tuki kohdistuisi vain uuden auton ostajille, joilla käytännössä on jo romutuskunnossa oleva auto. Koska sellaisilla autoilla ajokilometrit ovat jo nyt keskimääräistä pienemmät, tuen kytkeminen auton romutukseen ohjaisi tukea sellaisille henkilöille, joilla ajokilometrit ovat keskimääräistä pienempiä. Lisäksi tulossa oleva romutuskampanja voisi myös viivästyttää vanhojen autojen romutuksia ja hankintoja, kun uuden auton ostajat alkavat odottelemaan tukia. Se nostaisi vanhojen autojen kysyntää ja niiden arvoa sekä hidastaisi autokannan uusiutumista pitkällä aikavälillä. Esityksessä ei ole perusteltu lainkaan, mihin uuden auton ostajat ylipäätään tarvitsevat romutuspalkkion ostaakseen upouuden auton. Esimerkiksi nollapäästöisen täyssähköauton keskihinta vuonna 2025 on noin 50 000 euroa. Halvimmat uudet ja kooltaan pienet sähköautot ovat noin 25 000 euron hintaluokassa. Kahden ja puolen tuhannen euron romutuspalkkio olisi hankintahintaan nähden hyvin pieni, lähes mitätön. Se ohjautuisi mitä todennäköisimmin keskimääräistä parempituloisille uuden auton ostajille, jotka ilman romutuspalkkiotakin ostaisivat uuden sähköauton. Huomautamme myös, että hallituksen ajamasta ansiotuloverotuksen keventämisestä euromääräisesti eniten hyötyvät suurituloisimmat, joille hallitus on nyt kohdistamassa myös romutuspalkkion. Arvoisa puhemies! Edellä kerrotun perusteella pidämme esitetyn romutuspalkkion kustannuksia valtion rahojen tehokkaana tuhlaamisena, varsinkin kun sitä varten valtio joutuisi ottamaan yhä enemmän lisää velkaa. Se nakertaa entisestään hallituksen uskottavuutta tiukkana taloudenpitäjänä ja valtiontalouden velkaantumisen taittajana. Puheena olevaa esitystä voidaankin verrata hallituksen aikaisemmin toteuttamaan yksityisten lääkärikäyntien Kela-korvausten nostamiseen. Se ei lisännyt lääkärikäyntejä yksityisellä vastanotolla vaan oli lopulta vain velkaisen valtiontalouden maksama kallis alennuskuponki yksityisiä lääkäripalveluja jo entuudestaan käyttäville. Mitä ilmeisimmin sama toistuisi myös romutuspalkkion kohdalla. Luonnollisesti kannatamme autokannan uusiutumista nolla- tai vähäpäästöisempiin autoihin sekä piristystä uusien autojen myyntiin. Parhain kannuste olisi, jos hallitus pitäisi kiinni lupauksestaan 100 000 uudesta työpaikasta. Työttömäksi nyt joutuneet voitaisiin työllistää, sekä hallitus viimeinkin alkaisi vauhdittaa vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfran rakentamista Suomessa, johon olemme jo sitoutuneet mutta jonka rakentamisessa Suomi on jo pahasti jäljessä. Hallitus on myös toimillaan ajanut alas ihmisten uskon omaan talouteensa ja säästämään, mikä näkyy myös autokaupassa. Kansalaisten romuttunutta uskoa talouteen ja tulevaisuuteen ei tällä hallituksen esityksellä palauteta. Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella katsomme, että esitys tulisi hylätä. Hallituksen romutuspalkkiota kiireellisempi toimi olisi estää autojen romuttuminen hallituksen hylkäämällä alemmalla tieverkolla. Suomen kansantalouden, talouskasvun, Suomen huoltovarmuuden ja alueellisen tasa-arvon kannalta kohdistaisimme esityksestä säästyvät varat, noin 20 miljoonaa euroa, hallituksen miltei nollaamien yksityisteiden avustusten korotukseen. Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella ehdotamme, että lakiehdotus hylätään. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+9.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-04T17:35:50,2025-11-04T17:40:31,Käsitelty,1.1 2025_103_291,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2026 ja 2027>>>Hallituksen esitys HE 106/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 16/2025 vp,Edustaja Oinas-Panuma., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_292,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2026 ja 2027>>>Hallituksen esitys HE 106/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 16/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on kyse tämmöisestä perikokoomuslaisesta tulonsiirtolaista, jossa rahoja siirretään taas kaikista rikkaimmille valtiolta. Käytännössähän homma menee niin, että 1) hommaa ihan upouusi auto, pakasta vedetty auto, 2) romuta vanha toimiva autosi ja 3) valtio antaa sinulle 2 000 tai 2 500 euroa rahaa. Ei ole kauhean järkevän kuuloista minun mielestäni. Tähän menee valtion varoja 20 miljoonaa euroa, siis 20 miljoonaa euroa näitten uusien autojen hankintaan, samaan aikaan kun tämä hallitus leikkaa muun muassa koulutuksesta ja monista muista asioista, jotka ovat meille oikeasti tärkeitä. En usko, että tällä kannustimella saadaan meidän autokauppaan erityistä vauhtia tai että se erityisesti piristyy, ja olen sitä mieltä, että jos ihmisellä on rahaa laittaa autoon 45 000 euroa, niin sillä ei ole enää mitään väliä, maksaako se auto 45 000 euroa vai 47 000 euroa. Näillä perusteilla kyllä kannatan edustaja Kallion hylkäysesitystä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+9.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-11-04T17:40:34,2025-11-04T17:41:30,Käsitelty,1.1 2025_103_293,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2026 ja 2027>>>Hallituksen esitys HE 106/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 16/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_103_294,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2026 ja 2027>>>Hallituksen esitys HE 106/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 16/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Äskeinen oli se virallinen puhe, ja toki tämäkin on virallinen, mutta tämä on ihan omasta päästä — toki keskustan linjan mukainen, toivon mukaan. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ilman muuta! — Olga Oinas-Panuman välihuuto] No, kohta alkaa jo jännittää. Jätän tuon alun pois, ettei tule turhaa toistoa. — Miksi ihmiset ostavat tai eivät osta autoa? Kyse on halujen ja kykyjen kohtaamisesta, kuten usein muutoinkin elämässä. Auton ostossa kyvyt liittyvät taloudellisiin resursseihin: onko minulla rahaa ostaa uusi auto vai ei. Halut liittyvät pragmaattiseen ajatteluun — no, toki eivät aina pragmaattiseen: tulenko toimeen nykyisellä autolla vai tulenko toimeen kokonaan ilman autoa. Toki halut voivat olla myös epärealistisia, haaveita hienosta, saavuttamattomissa olevasta autosta, autosta, jota et välttämättä tarvitse. Olen antanut itselleni kertoa, että autokaupassa 95 prosenttia on tunnetta ja 5 prosenttia järkeä, jolla se tunneperäinen päätös perustellaan. Vaikka haluja olisikin, kykyjen asettamat rajoitteet estävät niiden toteuttamisen. Rahat käytetään johonkin tärkeämpään: ruokaan, vaatteisiin, lääkkeisiin, vuokraan eli jokapäiväiseen elämään ja arjessa pärjäämiseen. Kyvykkäät eli ne, joilla on rahaa mutta ei haluja, laittavat rahansa mieluummin säästöön, sijoituksiin, koulutukseen, lomareissuun, kesämökkiin tai keittiöremonttiin, johonkin, mikä on heille paljon autoa tärkeämpi kohde. Jos kansalaisilla ei ole kykyjä eikä haluja vaihtaa tai ostaa autoa, ei kauppoja synny. Romutuspalkkio ei muuta heidän tilannettaan suuntaan eikä toiseen. Uusien ja vähäpäästöisempien autojen myynti lähtee nousuun heti, kun halukkaiden kansalaisten kyvykkyyttä lisätään. Heille luodaan uskoa tulevaisuuteen, toivoa paremmasta, minkä myötä luottamus omaan talouteen kasvaa. Uusien ja vähäpäästöisempien autojen myynti kasvaa, kun ihmisillä on töitä ja luottamusta työpaikan säilymiseen. Jos luottamus tulevaan on romuttunut, ei mikään romutuspalkkio riitä tekemään päätöstä uuden auton hankinnasta. Arvoisa puhemies! Valtaosalle suomalaisista saavuttamattomiin jäävä mahdollisuus hankkia uusi auto pakottaa miettimään muita vaihtoehtoja liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Suomessa autojen keskimääräinen romutusikä on lähes 23 vuotta. Tänään ostettu uusi bensiiniauto on liikenteessä vielä vuonna 2047. Myös tämä korostaa ratkaisujen hakemisen välttämättömyyttä olemassa olevan autokannan päästövähennyksiin. Yksi varteenotettava keino päästöjen vähentämiseen on olemassa olevien polttomoottoriautojen muuntaminen etanolia käyttäväksi. Muunnos on mahdollista tehdä yhtä lailla vanhoihin kuin myös uudempiin bensiinikäyttöisiin autoihin. Muunnos on edullinen ja varsin yksinkertainen ja voi laskea bensiiniauton päästöjä jopa 80 prosenttia. Etanolipäivitysten lisääntyminen olisi myös yhteiskunnallisesti edullinen tapa vähentää liikenteen päästöjä. Etanoliautoilua voidaan lisätä oikeanlaisilla kannustimilla. Merkittävin näistä on valmistevero, joka nostaa Suomessa etanolin hintaa niin, että sen käytöstä saatava taloudellinen hyöty jää vähäiseksi. Pelkästään ympäristösyillä ei synny riittävää kannustinta muunnosten tekoon. Tästä asiasta muun muassa Etanoliautoilijat — heidän yhdistyksensä — toteaa seuraavaa: ”Valmisteveron alentaminen olisi täysin mahdollista toteuttaa myös Suomessa. Liikenteen verotuksen uudistamisen yhteydessä pitäisi vahvistaa kannusteita siirtyä fossiilisista uusiutuviin polttoaineisiin. Nykyinen malli ei sitä tee. Etanoliautoa verotetaan kuin bensiiniautoa, vaikka päästöt ovat jopa 80 prosenttia pienemmät. Kyse on teknologianeutraliteetista. Päästövähennyksiin pitäisi kannustaa samalla tavalla riippumatta siitä, millä teknologialla ne saavutetaan.” Etanolin kannalta verotukseen olisi mahdollista tehdä kaksi muutosta: E85:n valmisteveron laskeminen ja vuotuisen ajoneuvoveron pienentäminen, kun bensiiniauto muutoskatsastetaan etanolikäyttöiseksi. Esimerkiksi Ruotsissa on ajoneuvoveromalli, jossa uusiutuvan polttoaineen hiilidioksidigramman verotusarvo on puolet fossiilisesta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+9.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-04T17:41:32,2025-11-04T17:46:09,Käsitelty,1.1 2025_103_295,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kielitutkintoja koskevan lainsäädännön muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 102/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 8/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Hänninen. Mikrofoni on ilmeisesti pois päältä. [Juha Hänninen: Selkeästi syyllinen löytyy täältä päästä!] — No niin, nyt kuuluu paremmin. [Juha Hänninen: Oli hyvä, että arvoisa puhemies huomasi myös tämän saman asian!]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_103_296,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle kielitutkintoja koskevan lainsäädännön muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 102/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään käsittelemme hallituksen esitystä, joka vahvistaa kielitutkintojärjestelmämme tulevaisuuden kestävyyttä. Suomessa tarvitaan osaavaa työvoimaa, joka hallitsee tämän maan kielet, ei vain suomea ja ruotsia vaan myös lisäksi viittomakielen. Kieli on väline yhteiskuntaan kiinnittymiselle ja työn tekemiselle — kuten meille Suomen kansanedustajillekin puhe on työvälineistämme tärkein kuuntelemisen lisäksi. Myös muu työelämä on vuorovaikutteista ja vaatii yhteisen ymmärryksen luomista kielen avulla. Siksi tämä uudistus on tärkeä. Se varmistaa, että kielitutkintojen suorittaminen on jatkossa joustavampaa ja ajanmukaisempaa ja vastaa paremmin sekä työnantajien että viranomaisten tarpeita. — Kiitos, arvoisa puhemies. ", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+10.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-04T17:46:46,2025-11-04T17:48:08,Käsitelty,1.1 2025_103_297,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 15/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Hänninen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_103_298,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 79/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 15/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos, luontokato ja sosiaalinen vastuu ovat suuria kysymyksiä, joihin meidän on vastattava määrätietoisesti. Kestävyysraportointi on tärkeä väline tämän työn tukena. Se tuo läpinäkyvyyttä siihen, miten yritykset toimivat ympäristön, yhteiskunnan ja hallinnon näkökulmasta. Meidän tehtävämme tässä salissa on kuitenkin huolehtia siitä, ettei hyvä tavoite tukahduta yritystoimintaa liian nopeilla tai raskailla sääntelytoimilla. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä lykätään kestävyysraportointivelvoitetta kahdella vuodella sellaisilta yrityksiltä, joita kestävyysraportointi ei ole koskenut kirjanpitolain perusteella aiemmin. Ensimmäinen raportointikausi olisi siis vasta vuodesta 2027 alkaen. Tämä on osa EU:n direktiiviä, joka on suunniteltu keventämään yritysten hallinnollista taakkaa. Yritykset, erityisesti keskisuuret teollisuus‑ ja palveluyritykset, ovat olleet suurten raportointivelvoitteiden edessä. Moni yrittäjä on joutunut nopeasti perehtymään uusiin vastuullisuusmääritelmiin, digitaalisiin raportointialustoihin ja kasvaviin tiedonkeruupaineisiin. On ymmärrettävää, että tällaiseen muutokseen tarvitaan lisäaikaa. Nyt annettu esitys on juuri sitä. On tärkeää, että yritykset ehtivät valmistautua muutokseen kunnolla ilman, että kilpailukyky tai kasvu vaarantuu. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+11.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-04T17:48:29,2025-11-04T17:50:46,Hyväksytty,1.1 2025_103_299,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen tasavallan välisen laajennetun puitesopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 78/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 7/2025 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Ensin päätetään ulkoasiainvaliokunnan mietinnön UaVM 7/2025 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_103_300,103/2025,2025-11-04,14.00,20.27,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Seuraava täysistunto,"Tämä täysistunto on päättynyt. Kiitos kaikille. Hyvää yötä, näkemiin!", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2025+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_104_1,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2026 ja 2027>>>Hallituksen esitys HE 106/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 16/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 4.11.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Vesa Kallio on edustaja Olga Oinas-Panuman kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään. — Selonteko ruotsiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_104_2,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2026 ja 2027>>>Hallituksen esitys HE 106/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 16/2025 vp,"Lakiehdotuksen hyväksyminen ”jaa”, hylkääminen ”ei”. — Pieni hetki, ilmeisesti on jotain teknistä ongelmaa. Pidetään pieni tekninen tauko. Kun saadaan selville, mikä meidän tekniikkaa vaivaa, niin äänestetään sen jälkeen. Pieni hetki.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_104_3,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2026 ja 2027>>>Hallituksen esitys HE 106/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 16/2025 vp,"Tiedoksi edustajille, että laitetaan uudelleen äänestyssummeri soimaan. Kaksi edellistä äänestystä, mitä tässä on yritetty, mitätöidään. Me olemme sellaisessa tilanteessa, että äänet tulevat perille mutta ne eivät näy tuossa taululla. Niiden pitäisi näkyä teidän kaikkien näytöissä, ja ne näkyvät täällä puhemiespöydän näytössä, joten siinä mielessä me saamme kyllä tuloksen ulos aivan luotettavasti, niin kuin ennenkin, mutta emme tuonne seinälle. Elikkä otetaan ihan pienen hetken päästä äänestys uudelleen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_104_4,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei ehditä käydä tässä ajassa loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Nyt keskustelu alkaa. Ensimmäinen puheenvuoro, ministeri Juuso, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_104_5,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuoltolakia ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annettua lakia eli asiakastietolakia. Tämän esityksen tavoitteena on selkeyttää nykyistä oikeustilaa ja siten mahdollistaa teknologian ja potilastiedon hyödyntäminen ennakoivan terveydenhuollon palveluissa. Laajempana tavoitteena tällä tuetaan terveydenhuollon palvelujen painopisteen siirtymää ennaltaehkäiseviin ja ennakoiviin palveluihin. Terveydenhuollon painopisteen siirto ennakoivaan ja ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon sisältää erityisesti pitkän aikavälin säästöpotentiaalia, jolla on mahdollista kustannussäästöjen lisäksi luoda entistä vaikuttavampia ja oikea-aikaisempia terveydenhuollon palveluja. Ennakoivalla terveydenhuollolla voidaan edistää väestön terveyttä, saavuttaa sekä yksilö- että ryhmätason terveyshyötyjä, kohdentaa terveydenhuollon rajallisia resursseja entistä tehokkaammin ja lisätä väestön hyvinvointia. Ennakoiva ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto voi oikea-aikaisesti ja tehokkaasti toteutuessaan vähentää kalliiden erikoissairaanhoidon palvelujen tarvetta ja pitkäaikaishoitoa. Varhainen tunnistaminen ja puuttuminen vähentää sairastavuutta, lisää hyvinvointia ja pidentää elinvuosia ja niiden laatua, kaventaa terveyseroja sekä tukee terveydenhuollon resurssien vaikuttavaa kohdentamista. Lisäksi esityksen tavoitteena on edistää teknologian hyödyntämistä hyvinvointialueiden järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa. Teknologian hyödyntämisellä voidaan kohentaa voimavaroja entistä vaikuttavammin ja optimaalisemmin, mikä samalla parantaa palvelujen laatua ja oikea-aikaisuutta. Palveluja käyttävät yksilöt hyötyvät siitä, että heidän tarpeisiinsa pystytään vastaamaan oikea-aikaisemmin ja vaikuttavammin. Tämän voidaan arvioida lisäävän hyvinvointia, elinvuosia, ja kaventavan terveyseroja. Esityksellä ei luoda hyvinvointialueille uusia tehtäviä tai velvollisuuksia. Tavoitteena on sen sijaan täsmentää jo olemassa olevia terveydenhuoltolain tarkoittamia tehtäviä ja tukea niiden toteuttamista mahdollistamalla potilastietojen entistä tehokkaampi hyödyntäminen palvelujen ja tehtävien toteuttamisessa. Hyvinvointialueet voivat käsitellä potilastietoja ja ottaa potilaaseen yhteyttä, jos potilaalla on voimassa oleva hoitosuhde. Tällä hetkellä on kuitenkin epäselvää, milloin hoitosuhde on voimassa ja milloin ei. Lisäksi tietosuojavaltuutettu on antanut ennakkoratkaisun, jonka on tulkittu estävän ennakoivaa toimintaa potilastietoja hyödyntämällä. Tätä kokonaisuutta on tarkoitus selventää tässä lainsäädännössä. Ehdotetulla sääntelyllä ei velvoiteta teknologian käyttöönottoon tai teknologian investoimiseen. Sen sijaan teknologian hyödyntäminen mahdollistetaan ja siihen kannustetaan. Näin hyvinvointialue voi päättää siitä, milloin teknologian hyödyntäminen on tarkoituksenmukaista ja vaikuttavaa ja minkälaiseen teknologiaan alue investoi. Lausuntopalaute oli pääosin positiivista ja kannustavaa. Ehdotetut muutokset koetaan tarpeellisiksi. Lausunnonantajat tukivat ehdotetun sääntelyn tavoitteita, joihin kuuluu muun muassa painopisteen siirto korjaavista palveluista kohti varhaisempaa tukea ja apua sekä ennaltaehkäisyä. Enemmistö myös tuki ehdotettavaa sääntelyä, mutta osalla oli korjaus- tai muutosehdotuksia jatkovalmistelua varten. Kriittinen palaute koski muun muassa yksityisen terveydenhuollon sektorin roolia. Kritiikki koski sitä, että esityksessä rajataan pois yksityisen palvelunantajan mahdollisuus käsitellä potilastietoja ennakoivan terveydenhuollon tarkoituksessa, sillä ehdotettavassa sääntelyssä käyttöoikeus on rajattu terveydenhuoltolain mukaisiin tehtäviin, joiden järjestämisvastuu on hyvinvointialueilla. Valmistelussa on arvioitu, että tämän esityksen tarkoittamat ennakoivan terveydenhuollon tehtävät ovat luonteeltaan kansanterveystyötä, minkä lisäksi ne ovat hyvinvointialueiden järjestämisvastuun piirissä. Näin ollen sääntelyä ei ulotettu koskemaan yksityisiä palvelunantajia. Ehdotettava sääntely ei kuitenkaan vaikuta siihen, että hyvinvointialue voi tietyin reunaehdoin järjestämislain nojalla ulkoistaa palveluja. Terveydenhuollossa on jo nyt olemassa ennakoiviksi palveluiksi katsottavia palveluja, jotka ovat jo nyt hyvinvointialueen järjestämisvastuun piirissä. Näin ollen ennakoivien terveydenhuollon palvelujen mahdollistaminen ja siihen liittyvä sääntelytarve on selkeätä. Mitä tulee sosiaalihuoltoon, sen rooli tulee arvioida erikseen omana hankkeena myöhemmin. Esityksessä on huomioitu kokonaisvaltaisesti sen kytkeytyminen perus- ja ihmisoikeussääntelyyn, erityisesti oikeuteen riittäviin terveyspalveluihin ja yksityiselämän suojaan. Ehdotettavalla sääntelyllä pyritään selventämään nykyistä oikeustilaa ja varmistamaan, että potilastietojen käsittelylle ennakoivassa terveydenhuollossa on selkeät perusteet ja reunaehdot, joilla kunnioitetaan yksilöiden oikeuksia. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-11-05T14:07:48,2025-11-05T14:13:39,Hyväksytty,1.1 2025_104_6,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Kiitokset ministerille esittelystä. — Onko tarvetta käydä lyhyttahtista keskustelua? Mikäli on, niin pyydän edustajia nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Laiho.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_7,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin hyvä esitys. Nimenomaan ennakoivaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon pitää meidän enemmän satsata, ja tämä liittyy nyt näiden sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käsittelyyn. Tässä on olemassa tällä hetkellä jo niitä esteitä, joita ei pystytä tunnistamaan, niitä ihmisiä tai ryhmiä, jotka tarvitsisivat enemmän hoitoa. Sanon tästä esimerkkinä sydän- ja verisuonitautien riskissä olevat, miten saataisiin poimittua siellä esimerkiksi diabeetikot, jotka eivät tiedä, että heillä on kohonnut verensokeri ja sitä kautta myös lisääntynyt riski erilaisille muille sydäntapahtumille. Erittäin hieno asia. Tämä myös mahdollistaa jatkossa omalääkärille paremmat mahdollisuudet saada hallintaan sen oman väestönsä, jos pystyy tekemään tällaisia hakuja esimerkiksi juurikin verensokerin osalta. Se, mikä tässä tietysti puute on — ja voisin sitä vielä ministeri Juusolta kysyä — on se, että työterveyshuoltohan tässä jää nyt ulkopuolelle yksityisenä toimijana, mikä se usein on. [Puhemies koputtaa] Onko tätä ajateltu, miten se saataisiin mukaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2025-11-05T14:13:50,2025-11-05T14:15:10,Hyväksytty,1.1 2025_104_8,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,Edustaja Sillanpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_9,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Me ollaan tosiaan puhuttu terveydenhuollossa pitkään tästä ennalta ehkäisevän terveydenhoidon tarpeesta, ja vastaanotan tämän esityksen ihan kyllä mielenkiinnolla ja hyvällä. Pientä huolta kannan siitä, että toteutuuhan tässä sitten kaikkien potilaiden itsemääräämisoikeus ja kunnioitetaanhan sitä tahtoa siitä, että välttämättä kaikki eivät halua niitä omia terveystietojansa katsottavaksi. Se on tärkeää huomioida siinä. Mutta suuri osa kansalaisista varmasti lämmöllä vastaanottaa sen, että saa sitä ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa silloin, kun oma elämäntilanne ja terveys ovat sitä tarvitsemassa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-11-05T14:15:11,2025-11-05T14:16:09,Hyväksytty,1.1 2025_104_10,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_11,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun näin tämän meidän asialistalla, niin olin ensin vähän hämmentynyt, että hetkinen, onko kysymys nyt siitä, että vanhalle, tutulle asialle keksitään uusia nimiä. Ennen puhuttiin ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta, kansanterveystyöstä ja niin edelleen, ja nyt on termi ”ennakoiva terveydenhuolto”. No, se selviää tietysti tuossa, että nyt halutaan käyttää tällaista termiä, ja siihen liittyy, niin kuin kahdessa edeltävässä puheenvuorossa on ilmennyt, myös tämä, että nyt voidaan niitä sairaus- ja asiakastietoja käyttää sitten sen ennakoinnin suunnitteluun. Aivan kuten tässä edustaja Laiho totesi, niin itsellänikin on sellainen taustakokemus, että esimerkiksi omalääkärille — aiemmin puhuttiin väestövastuusta — on suuri etu siinä, että saa ikään kuin katseltua, mikä on se väestön sairastavuus, ja myös jos katsotaan laajemmin kuntatasolla ja hyvinvointialuetasolla. Tiedän — ministeri on itse työskennellyt Ruotsissa aikanaan — että jo monta kymmentä vuotta sitten esimerkiksi Västmanlands läns landstingetillä oli tämmöinen pieni epidemiologinen yksikkö, joka monitoroi ja selvitti, siis tutki ja laski, väestön sairastavuutta, ja sitä pystyttiin käyttämään siinä suunnittelussa. Vähän vain hämmentää todella tämä, tarvitaanko uusi termi vanhalle asialle. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-05T14:16:09,2025-11-05T14:17:28,Hyväksytty,1.1 2025_104_12,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,Edustaja Forsgrén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_13,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan ihan sinänsä hallituksen esityksen tavoitetta tämän osalta. Mehän tiedetään se, että ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa ja ihmisille on tärkeätä päästä avun piiriin lääkärille, hoitajille, mikä ikinä tarvitaankaan juuri silloin, kun se oire tulee, ja tällä hallituksen tavoitteella on kyllä varmasti opposition tuki. Olen vain huolissani siitä, että kun katsoo tätä budjettiesitystä, niin täällähän ei ole taloudellisia vaikutuksia elikkä euroja ei ole laitettu tähän kokonaisuuteen. Ja mitä toimeenpanosta tiedän, niin ilman rahaa toimeenpano saattaa olla aika haastavaa, joten olisin kysynyt ministeriltä: miten nyt huolehditaan, että tämä hallituksen esitys tosiasiallisesti täyttyy, jos rahapanostusta ei olla kuitenkaan laittamassa samaan aikaan? Toinen huoli liittyy siihen, että kun me seurataan hyvinvointialueiden tilanteita, niin tällä hetkellä todella monella hyvinvointialueella johtuen tästä vaikeasta taloustilanteesta leikataan juuri niistä ennaltaehkäisevistä palveluista, koska ne eivät tällä hetkellä ole lakisääteisiä. Eli samaan aikaan hallitus luo ihan hyvää lainsäädäntöä ja tuo tavoitteita esille, mutta sitten tosiasiallisesti tekee ihan päinvastaista politiikkaa, ja tämä on aika ristiriitaista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-11-05T14:17:28,2025-11-05T14:18:35,Hyväksytty,1.1 2025_104_14,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Edustaja Räsänen, Päivi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_15,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On todellakin tärkeää tässä esityksessä, että nyt poistetaan tarpeettomia esteitä potilastietojen käsittelyltä, kun tavoitteena on terveysongelmien varhainen tunnistaminen ja yksilön palvelutarpeen ennakointi. Täällä jo edustaja Laiho nosti kysymyksen esimerkiksi diabeetikkojen ja diabeteksen jonkinlaisesta skriinauksesta. Mietin, että meillä on useita kansantauteja, joissa tätä mahdollisesti voisi jollakin tavalla hyödyntää. Myös päihdesairaudet ovat tällainen ryhmä. Itse mietin myös sitä, että kun hyvinvointialueilla on ollut tavoitteena useilla paikoilla esimerkiksi ikäihmisten neuvolapalveluiden järjestäminen, onko tässä mahdollista ajatella, että jollakin tavalla tätä lainsäädäntöä hyödynnettäisiin siihen, että pystyttäisiin ennakoimaan nimenomaan ikäihmisten terveysongelmia ja heidän palvelutarpeitaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-11-05T14:18:35,2025-11-05T14:19:49,Hyväksytty,1.1 2025_104_16,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_17,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esitys on tarpeellinen, sillä ennakoivaa terveydenhuoltoa ei ole määritelty aiemmin sotelainsäädännössä. Terveydenhuoltolaki kyllä velvoittaa ennalta ehkäiseviin palveluihin jo nyt, mutta potilastietojen käyttö edellyttää hoitosuhdetta. Hoitosuhteen on yleensä katsottu syntyvän terveydenhuollon ammattihenkilön ja potilaan välille, mutta hoitosuhteen käsite voi jäädä epämääräiseksi, esimerkiksi silloin kun kyseessä on pitkäaikaissairauden vuoksi palveluja käyttävä potilas ja edellisestä käynnistä tai potilasaloitteisesta yhteydenotosta on kulunut aikaa tai niitä tapahtuu vain harvoin. Pidän tätä esitystä tervetulleena. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-11-05T14:19:49,2025-11-05T14:20:44,Hyväksytty,1.1 2025_104_18,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,Edustaja Perholehto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_19,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! On helppo yhtyä kollegojen puheenvuoroihin siinä mielessä, että ajatuksellisesti kukaan tuskin vastustaa tätä hallituksen esitystä tai liiemmin sen pyrkimyksiä panostaa varhaiseen riskien tunnistamiseen, ennaltaehkäisyyn. Sinällään tämä voisi varmaan työkaluja antaa, mutta ehkä ristiriitaisena koen — kuten edustaja Forsgrén omassa puheenvuorossaan ihan ansiokkaasti esiin nosti — että samalla on kuitenkin toteutettu muita toimia, jotka päinvastoin esimerkiksi perusterveydenhuoltoa ovat heikentäneet, hoitoonpääsyä vaikeuttaneet, ja toisaalta nimenomaan nämä ei-lakisääteiset tehtävät, jotka olisivat ihmisten saamien palveluiden kannalta erityisen tärkeitä, ovat heikentyneet. Haluaisin nostaa esiin myös sen, että tässä mainittiin ikään kuin työterveyshuollon ja yksityisten palveluiden rajapinta, mutta kyllä tähän liittyy aika paljon kysymyksiä myös esimerkiksi sosiaalipalveluihin liittyen. Lisäksi toivon, että ministeri voisi hieman avata tätä sairaanhoitopiirien, esimerkiksi HUS-yhtymän, lausunnoissaan nostamaa tarvetta siihen, että heilläkin olisi painetta saada tietoja käyttää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-11-05T14:20:44,2025-11-05T14:21:59,Hyväksytty,1.1 2025_104_20,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_21,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitokset erinomaisesta esittelystä ministerille. — Tällä ennaltaehkäisevällä työllä on monenlaista nimikettä ollut aikaisemmin, ja jollakin tavalla olen pohtinut, että se on kaikista helpoin leikkauskohde, kun siitä ei voi oikein näyttää toteen, että se vaikuttaa. Mutta me kaikki tiedetään, että terveet elämäntavat ja liikunta vaikuttavat merkittävästi ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Haluaisinkin kysyä ministeriltä: mihin semmoisiin konkreettisiin käytännön toimenpiteisiin tämän ennaltaehkäisevän työn suhteen ryhdytään? — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-05T14:21:59,2025-11-05T14:22:41,Hyväksytty,1.1 2025_104_22,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,Edustaja Valtola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_23,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tällä hetkellä meidän sotejärjestelmämme tuottaa valtavasti tietoa, mitä voidaan hyväksikäyttää sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitotasapainojen seurantaan. Tiedämme tällä hetkellä, että esimerkiksi sydäninfarktin sairastaneiden potilaiden hoitotaso kolesterolien tai verenpaineiden suhteen on aivan surkealla tasolla, ja tämä lakimuutos mahdollistaa kertyneiden tietojen käyttöä esimerkiksi näiden hoitotulosten parantamisessa. Sinällänsä tässä lakiesityksessä ei ole euroja laitettu, mutta juuri tämäntyylisissä toiminnoissa lisäeuroja ei käytännössä tarvitakaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-11-05T14:22:41,2025-11-05T14:23:38,Hyväksytty,1.1 2025_104_24,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_25,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Rouva puhemies! Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusta ja työvoiman saantia vaikeuttaa aivan erityisesti maamme alhainen syntyvyys, eikä tilanne näytä ainakaan juurikaan helpottavan tulevina vuosina, ja siksikin on entistä vahvemmin sijoitettava ennaltaehkäisyyn. Kun ongelmia pystytään ehkäisemään ennalta, niin se säästää rahaa mutta ennen kaikkea vähentää ihmisten kipua ja kärsimystä. Siinäkin mielessä tämä esitys on erittäin tervetullut, ja kaikki lainsäädännölliset muutokset, jotka jollakin tavalla edistävät esimerkiksi sairauksien ennaltaehkäisyä, ovat ilman muuta hyviä ja tarpeellisia. Arvoisa rouva puhemies! On huomattava, kuten ministeri äsken hyvässä esittelypuheenvuorossaan kertoikin, että tällä esityksellä ei luoda hyvinvointialueille uusia tehtäviä tai velvollisuuksia, vaan kyse on siitä, että alueet pystyvät tulevaisuudessa paremmin itse, omaehtoisesti, oman arvion pohjalta ottamaan mukaan erilaisia käytäntöjä ja hyödyntämään teknologiaa siinä, että pystytään ehkäisemään sairauksia ennalta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-11-05T14:23:38,2025-11-05T14:24:49,Hyväksytty,1.1 2025_104_26,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,Edustaja Hamari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_27,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tällä hetkellä terveydenhuollossa on jo käytössä esimerkiksi erilaisia hyvinvointi‑ ja riskimittareita, Päätöksentuen järjestelmien muistutteita ja Terveyshyötyarvio. Sinänsä ihmettelen edustaja Valtolan puhetta siitä, että rahoitusta ei tarvittaisi, koska esimerkiksi tämä Terveyshyötyarviohan on Duodecimin järjestely ja kaupallinen järjestelmä, ja se ei ole käytössä kaikilla hyvinvointialueilla tällä hetkellä. Se on erinomainen järjestelmä. Se perustuu laajaan tutkimusnäyttöön, ja sen avulla voidaan tunnistaa yksilöitä, joilla on suuri riski sairastua vakaviin mutta ehkäistävissä oleviin sairauksiin. Se yhdistää erilaisia tietoja ja tuottaa niistä arvion siitä, kenelle ehkäisevä toiminta tai esimerkiksi käynti terveydenhuollossa olisi aiheellista. Se on erinomainen esimerkki siitä, miten dataa ja tekoälyä voidaan käyttää vastuullisesti ihmisten terveyden edistämiseen. Se ei tietenkään korvaa ammattilaisen arviota mutta tukee päätöksentekoa tarjoamalla tietopohjan, joka vähentää sattumanvaraisuutta ja vahvistaa yhdenvertaisuutta palveluissa. Mutta kyllähän nämä järjestelmät pitäisi saada eri alueille käyttöön yhdenvertaisesti, ja se tarkoittaa rahoitusta. Ne eivät ole ilmaisia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-11-05T14:24:49,2025-11-05T14:26:01,Hyväksytty,1.1 2025_104_28,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,Edustaja Koponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_29,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän lain myötä hyvinvointialueilla on mahdollisuus tunnistaa asiakkaiden hoitovajeet. Varhaisen puuttumisen kautta vähennetään myös kalliin erikoissairaanhoidon kustannuksia, jotka ovatkin viime vuosina kasvaneet valtavasti. Puhemies! Paljon muutakin positiivista on tämän hallituksen aikaansaannoksella tullut tavallisille suomalaisille sotepalveluiden käyttäjille. Omalääkärimallit kehittyvät koko ajan, ja yli 65-vuotiaiden Kela-korvauskokeilu on osoittautunut erinomaiseksi. Kokeilun avulla yli 65-vuotiaat pääsevät yksityiselle lääkärille julkisen hinnalla. Tällä tavoin saadaan hoitojonoja purettua ja ikäihmiset varhain hoitoon. Puhemies! Hallitus tekee koko ajan tärkeää työtä suomalaisten sotepalveluiden parantamiseksi, ja tämä teknologiaa hyödyntävä, hoitovajeiden tunnistamiseen keskittyvä esitys on yksi hyvä esimerkki tästä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-11-05T14:26:01,2025-11-05T14:26:56,Hyväksytty,1.1 2025_104_30,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,Edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_31,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kaksi huomiota: Ensimmäinen on se, mikä tässä salikeskustelussa on tullut jo vastaankin, eli tämä ennalta ehkäisevän terveydenhuollon tehostaminen on sekä inhimillisesti että toiminnallisesti erittäin hyvä aloite. Sille kaikki tuki. Ministeri käytti puheenvuorossaan kyllä yhtä perustetta, joka vähän hälytyskelloja laittoi soimaan. Totesitte, että tästä tulee myöskin merkittäviä kustannussäästöjä, ja jäin vain pohtimaan, että toivottavasti ne kustannussäästöt eivät tässä ole motiivina vaan nimenomaan tämä ennalta ehkäisevyys. Toinen huomio on se, minkä edustaja Räsänen täällä jo nosti esille: Kun puhutaan ennalta ehkäisevyydestä, niin erityisesti ikäihmisten kohdalta on tärkeää, että me voisimme luoda samanlaisen ennalta ehkäisevän järjestelmän kuin lasten osalta on luotu, lastenneuvolajärjestelmä, joka on maailmanlaajuinen innovaatio, josta Suomea on paljon kehuttu. Imeväiskuolleisuusluvutkin Suomessa ovat maailman alhaisimmat. Tässä suhteessa meillä olisi iso iso kynnys, nyt kun meillä on jo lähes puolitoista miljoonaa yli 65-vuotiasta ihmistä, ja ennalta ehkäisevyys seniorineuvolan muodossa voisi olla se idea, jota tässäkin yhteydessä voitaisiin viedä eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-11-05T14:26:57,2025-11-05T14:28:02,Hyväksytty,1.1 2025_104_32,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Muita vastauspuheenvuoropyyntöjä ei ole, joten jos ministeri haluaa tässä vaiheessa kommentoida, niin otetaan se, ja sen jälkeen ehdimme ottaa yhden tai kaksi varsinaista puheenvuoroa. — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_33,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Laiho kysyi työterveyshuollosta, miksi työterveyshuolto ei ole tässä mukana tai suhteesta siihen: Tässä on tätä esitystä perusteltu sillä, että järjestämisvastuullinen on hyvinvointialue, ja kun tässä puhutaan kansansairauksista, niin on katsottu, että pidetään se ainakin tällä hetkellä tässä, eli hyvinvointialueet järjestämisvastuun perusteella voivat tätä ennakoivaa terveydenhuoltoa hyödyntää. Se punainen lanka tässä on se, että aikaisemmin on ollut vaikea tietää, koska on alkanut hoitosuhde, ja sen perusteella ei ole voinut esimerkiksi hakea tietokannasta tiettyjä tietoja, mitkä indikoivat sitä, että henkilöllä olisi tarve päästä terveystarkastukseen. Meillä voi olla tietokannassa erilaisia tietoja — siellä voi olla verenpainemittauksia, siellä voi olla verensokerimittauksia, erilaisia mittauksia, mitä ihmiset usein tekevät nyt jo kotona tai käyvät terveysasemalla tekemässä — ja jos niihin ei kukaan reagoi, niin ne sairaudet pahenevat. Me tiedämme kaikki, että kun nämä sairaudet pahenevat, niin jollakin aikavälillä potilas joutuu erikoissairaanhoitoon ja silloin se kustannus saattaa olla hyvinkin kallis sekä yhteiskunnalle että myöskin potilaalle. Terveyden heikkeneminen on erittäin olennainen syy sille, että meidän on tarve ennalta ehkäistä erityisesti näitä kansansairauksia, mitä nyt tiedämme, että meillä on Suomessa, sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet, diabetes, astma, monia muita kansansairauksia. Rahoituksesta tuli muutama kysymys, miksi emme anna lisärahaa tämän esityksen puitteissa, ja perustelu tälle on se, että tämä mahdollistaa, tämä ei velvoita, ja myöskin se, että ennalta ehkäisevät palvelut tällä hetkellä huomioidaan hyvinvointialueiden rahoituksessa, tosin yhdellä prosentilla ja se on nousemassa puoleentoista prosenttiin, mutta se kuuluu kyllä siihen hyvinvointialueiden palveluntarjontaan ja myöskin intressiin niin, että näitä palveluja kehitettäisiin, jotta sitten myöhemmässä vaiheessa erikoissairaanhoidon kustannuksia saataisiin alas. On totta, että tällä hetkellä hyvinvointialueilla on taloudellisia vaikeuksia kaikilla, mutta lainsäädäntö katsoo tietysti pitkälle eteenpäin, ja toivomme, että jossakin vaiheessa päästään tästä rahoitusvajeesta yli. Sosiaalipalvelut eivät myöskään tällä hetkellä ole tämän lain piirissä. Saattaa olla, että tulevat myöhemmin, mutta sosiaalipalvelujen osalta tietojärjestelmät eivät ole vielä kunnossa ja meillä ei ole kattavaa rekisteritietoa siitä, miten ne on järjestetty, eikä myöskään vaikuttavuustietoa. HUS ei ole tässä mukana, koska HUSilla ei ole järjestämisvastuuta, vaan tuottamisvastuu, ja järjestämisvastuu on niillä hyvinvointialueilla, jotka lähettävät HUSiin potilaita. Edustaja Hamari sanoi, että mittareita on jo olemassa: Kyllä joo, on olemassa monenlaisia riskimittareita, millä voidaan arvioida riskiä, mutta nekin ovat sellaisia, että sinun täytyy itse hakeutua siihen mittarointiin, eli tarvitaan se potilaan aktiivisuus siihen. Tässä tämän lain tarkoituksena on, että tähän ei tarvita potilaan aktiivisuutta, vaan voidaan skriinaamalla tietokannasta tekoälyn avulla hakea ne potilaat, joilla olisi tarvetta ainakin tarkastukseen ja tilanteen seurantaan, ja saadaan myöskin kiinni sellaisia potilaita, jotka eivät jostain syystä ole käyneet sellaisessa seurannassa, mikä olisi ollut tarpeen. Edustaja Kiljunen epäili, ovatko kustannussäästöt motiivina: Sanoisin, että eivät ole motiivina tässä, vaan tässä on motiivina se, että meillä on teknologia ja tekoäly kehittynyt hyvin pitkälle ja sen avulla me voidaan tehdä erilaisia toimia, joista me kaikki hyödymme, siis sekä me kansalaiset että myöskin terveydenhuollossa hyödymme. Tässä eivät ole olleet kustannussäästöt motiivina, eikä tälle ole laskettu mitään kustannuksia. Mitä tulee ikäihmisten neuvolapalveluihin, niin kannatan lämpimästi. Mikään ei estä tälläkään hetkellä hyvinvointialueita näitä järjestämästä. Ilman muuta se olisi kyllä hyvä asia. Mikä nyt väliaikaisesti kuitenkin auttaa tässä, on tämä yli 65-vuotiaille pääsy yksityisen terveydenhuollon lääkärille sillä samalla hinnalla kuin mitä julkisella puolella on asiakasmaksu. Toivon todella, että seniorineuvoloita alkaisi sinne hyvinvointialueille tulemaan pikkuhiljaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-11-05T14:28:13,2025-11-05T14:33:25,Hyväksytty,1.1 2025_104_34,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,Kiitokset ministerille vastauksista. — Sitten menemme puhujalistaan. Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_35,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suuri osa suomalaisista saa hyvää ja oikea-aikaista terveydenhuoltoa, mutta palveluissa ehdottomasti on parantamisen varaa. Tässä edeltävässä keskustelussa jo hyvin tuli esille se, että kun sijoitamme ennaltaehkäisyyn, niin silloin ehkäisemme niitten raskaampien palveluiden, esimerkiksi erikoissairaanhoidon palveluiden käyttöä, jotka sitten ovat myöskin taloudellisesti paljon kalliimpia. Kun pystymme varhaisessa vaiheessa tunnistamaan sairaudet ja antamaan siihen hoidon, niin sillä tavalla voimme säästää myöskin rahaa, ja sitten ne ihmiset, jotka niitä raskaampia palveluita tarvitsevat, voivat niitä paremmin saada, kun on riittävästi henkilöstöä niitten hoitamiseen. Siksi tämän esityksen tavoitteet ovat todella tärkeät ja hyvät. Tässä esityksessä siis ehdotetaan, että terveydenhuoltolakia muutetaan, jotta hyvinvointialueet voivat tarkemmin seurata asukkaidensa hoidon toteutumista ja jotta ne sitten voivat myöskin paremmin tunnistaa hoidon tarpeen jo ennalta ja hyvissä ajoin. Samalla muutetaan myös lakia asiakastietojen käsittelystä, jotta alueilla on mahdollisuus käsitellä tarvittavia tietoja hoidon toteutumisen, seurannan ja näiden hoitovajeiden tunnistamiseksi. Näitä potilastietoja analysoimalla voidaan havaita varhaisia terveysongelmia ja tunnistaa ja tavoittaa potilaita, joiden hoito ei vastaa suosituksia ja jotka ovat palvelujen ja hoidon tarpeessa. Lisäksi olisi myöskin nykyistä paremmat mahdollisuudet tunnistaa vaikkapa hoitamattomien sairauksien oireita ja erilaisia riskitekijöitä. Tämän esityksen tavoitteena siis on edistää teknologian hyödyntämistä terveydenhuollon tehtävissä ja palveluissa. Kuten kaikki tiedämme, teknologia kehittyy hurjaa vauhtia, ja aivan erityisesti tekoälyn kehittyminen tulee muuttamaan jatkossakin meidän niin terveydenhuoltoa kuin muitakin yhteiskunnan osa-alueita. Tämä ei varmasti ole viimeinen kerta, kun teknologian hyödyntämistä terveydenhuollossa täällä istuntosalissa käsittelemme. On tärkeää, että lainsäädäntö pysyy ajan tasalla. Arvoisa rouva puhemies! Aivan kuten tuossa keskustelussa jo tulikin esille, on tärkeää myöskin, että huomioimme sen, että varjelemme ihmisten yksityisyyttä. Kun teknologian avulla analysoimme potilastietoja ja muitakin tietoja, niin on tärkeää, että ihmisten yksityisyydensuoja turvataan, ja tässä esityksessä aivan oikein sitä korostetaankin. Samoin painotetaan sitä, että tätä lainsäädännön kehittämistä on edelleenkin jatkettava, jotta ennaltaehkäisy toteutuisi entistäkin paremmin. Nämä ovat oikein hyviä linjauksia, ja uskon, että valiokunnassa tämä esitys saa huolellisen käsittelyn. Toivotankin valiokuntaan työn iloa tämän parissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-11-05T14:33:33,2025-11-05T14:36:53,Hyväksytty,1.1 2025_104_36,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_37,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaiset ansaitsevat terveydenhuoltoa oikea-aikaisesti tietoon perustuen. Nyt eduskuntaan saapuneen hallituksen esityksen ydin on selvä: terveyttä on hoidettava ennakoiden eikä vasta silloin, kun ongelmat ovat jo syntyneet. Siksi vahvistamme hyvinvointialueiden mahdollisuuksia toimia tiedolla. Jatkossa myös ennakoivassa terveydenhuollossa voitaisiin hyödyntää olemassa olevia terveystietoja yksilön ja yhteisön terveyden edistämiseksi. Terveydenhuoltolain ja asiakastietolain muutokset antavat ammattilaisille paremmat työkalut tunnistaa terveysriskit hyvissä ajoin, ohjata hoitoa oikeaan suuntaan ja estää sairauksien paheneminen. Tämä on paitsi järkevää myös inhimillistä politiikkaa. Arvoisa puhemies! Terveyttä tulee hoitaa tiedolla. Tiettyjen terveystietojen käyttö ennakoivassa terveydenhoidossa ei ole vaihtoehto vaan välttämättömyys. Kun ammattilaisilla on mahdollisuus hyödyntää ajantasaista tietoa turvallisesti ja eettisesti, voidaan tunnistaa varhaisia merkkejä sairauksista ja tarjota tukea jo ennen kuin ihminen itse huomaa tarvitsevansa sitä. Näin ehkäisemme inhimillistä kärsimystä, vähennämme hoidon kustannuksia ja rakennamme kestävää terveydenhuoltojärjestelmää. Tieto ei korvaa hoitoa, mutta se tekee hoidosta oikea-aikaisempaa ja vaikuttavampaa. Arkaluontoisia tietoja, kuten terveystietoja, on yhä edelleen käsiteltävä vastuullisesti, huolellisesti ja turvallisesti. Tämän esityksen tavoitteena ei ole vaarantaa suomalaisten terveystietoja vaan selkeyttää hyvinvointialueille hoidon tarpeen ennakoimisen tärkeyttä ja parantaa mahdollisuuksia ennaltaehkäisevän hoidon tarjoamiselle. Arvoisa puhemies! Yhtään vähempää en voi painottaa sitä, että ennakoiva terveydenhuolto ja terveelliset elämäntavat ja liikunta kulkevat käsi kädessä. Kun yhteiskunta tukee ihmisiä tekemään terveyttä vahvistavia valintoja, kuten liikkumaan riittävästi, lepäämään ja syömään terveellisesti, ja kun kykenemme hyödyntämään tietoa näiden valintojen ammattiosaamiseen perustuvan suojelun tukena, jokaisella suomalaisella on paremmat mahdollisuudet voida hyvin. Tämä uudistus on askel siihen suuntaan, että terveydenhuollossa ei vain reagoida vaan tunnistetaan, ennaltaehkäistään ja autetaan ajoissa, kuten kuuluukin olla. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on vain yksi esimerkki vastuullisesta ja tulevaisuuteen katsovasta hallituspolitiikasta, jota juuri nyt toteutamme. Kyse on ennen kaikkea päämäärästä vahvistaa tiedolla johtamista, tukea ennakoivaa hoitoa ja varmistaa, että terveydenhuolto on paitsi vaikuttavaa myös oikea-aikaista. Terveyden ylläpitäminen tiedolla on paras investointi, jonka Suomi voi tehdä. Se on investointi kansalaisten hyvinvointiin, työkykyyn ja yhteiseen turvallisuuteen. — Kiitos, arvoisa puhemies. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-05T14:36:55,2025-11-05T14:41:31,Hyväksytty,1.1 2025_104_38,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Puoli tuntia menee nopeasti, ja nyt keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_104_39,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. — Siellä ensimmäisen puheenvuoron pitää edustaja Rintamäki. Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_104_40,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta. Esitys on osa hallitusohjelmassa jo sovittua painopisteen siirtoa varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisyyn. On selvää, että mitä aikaisemmassa vaiheessa terveydellisiin ongelmiin puututaan, sen parempi. Mitä kauemmin asioiden kanssa vetkutellaan, sitä pahemmiksi ongelmat saattavat kehkeytyä ja sitä kalliimmaksi niiden hoitaminenkin yhteiskunnalle voi tulla, inhimillistä kärsimystä myöskään unohtamatta. Tällä esityksellä hyvinvointialueen on seurattava asiakkaidensa hoidon toteutumista ja sen on mahdollista tunnistaa asiakkaidensa hoitovajeet. Samalla hyvinvointialueille annettaisiin oikeus käsitellä asukkaidensa asiakastietoja näiden tunnistamiseksi. Esitys mahdollistaisi myös asiakkaan palvelutarpeen ennakointiin ja varhaiseen puuttumiseen liittyvien potilastietojen analysoinnin teknologian avulla. Siten olisi helpompi ennakoida yksilöiden palveluntarvetta ja kohdentaa palveluita entistä vaikuttavammin ja oikea-aikaisemmin. Sääntelyssä otetaan tietysti huomioon myös tietosuojasääntelyn asettamat vaatimukset ja perus- sekä ihmisoikeuksien turvaaminen. Arvoisa rouva puhemies! Esitys on tarpeellinen, sillä ennakoivaa terveydenhuoltoa ei ole määritelty aiemmin sotelainsäädännössä. Terveydenhuoltolaki kyllä velvoittaa ennaltaehkäiseviin palveluihin jo nyt, mutta potilastietojen käyttö edellyttää hoitosuhdetta. Hoitosuhteen on yleensä katsottu syntyvän terveydenhuollon ammattihenkilön ja potilaan välille, mutta hoitosuhteen käsite voi jäädä epämääräiseksi esimerkiksi silloin, kun kyseessä on pitkäaikaissairauden vuoksi palveluja käyttävä potilas ja edellisestä käynnistä tai potilasaloitteisesta yhteydenotosta on kulunut aikaa tai sitä tapahtuu vain harvoin. Ennakoivan terveydenhuollon palvelut kohdistuvat erityisesti niihin potilaisiin, jotka kuuluvat johonkin riskiryhmään tai joilla jo on havaittuja riskitekijöitä: alkanut sairaus, muuten tunnistettu hoidon tarve tai pitkäaikaisen sairauden seuranta. Arvoisa rouva puhemies! Lausuntopalautekin esityksestä oli pääosin positiivista. Sääntely katsottiin monesti paitsi tarpeelliseksi myös välttämättömäksi. Useampi lausunnonantaja näki esityksen selkeyttävän nykyistä käyttöoikeussääntelyä ja mahdollistavan teknologian käyttöönottoa. Kannatan tätä esitystä. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-11-05T15:55:14,2025-11-05T15:58:29,Hyväksytty,1.1 2025_104_41,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_42,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun puhutaan julkisesta terveydenhuollosta, usein poliittisessa keskustelussa toistuu sana ”ennaltaehkäisy”. Sanasta on tullut varhaisen puuttumisen ohella lähes taikasana, ikään kuin se ihmelääkkeen tavoin pystyisi vuorollaan ratkaisemaan minkä tahansa terveydenhuoltoa koskevan ongelman. Ikäväkseen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ovatkin uhanneet typistyä puheiden korulauseiksi, abstrakteiksi ihanteiksi ja hyvältä kuulostaviksi retoriikoiksi vailla konkreettista sisältöä, konkreettisia tavoitteita tai konkreettisia vaikutuksia. Tämä esitys ei kuitenkaan ole vain retoriikkaa. Tämä esitys konkreettisesti tukee terveydenhuollon palvelujen painopisteen siirtymistä kohti ennaltaehkäiseviä ja ennakoivia palveluita. Muutosten myötä hyvinvointialueilla olisi oikeus käsitellä terveydenhuollon potilastietoja ennakoivan terveydenhuollon tehtävissä. Jatkossa hyvinvointialueet voivat potilastietoja analysoimalla havaita varhaisia terveysongelmia sekä tunnistaa ja tavoittaa potilaita, joiden hoito ei vastaa suosituksia. Lisäksi potilastietojen analysoinnilla olisi mahdollista myös havaita potilaiden hoitotasapainoon liittyviä asioita ja tunnistaa esimerkiksi vielä hoitamattomien sairauksien oireita ja riskitekijöitä. Terveydenhuoltolakiin ehdotetaan muutoksia, joilla selvennetään hyvinvointialueiden tehtäviä terveystarkastusten, seulontojen ja sairaanhoidon osalta. Tavoitteena on, että hyvinvointialueilla on selkeä oikeus käsitellä potilastietoja näissä tehtävissä. Kyse on siis siitä, että lakia täsmennetään nykyisten tehtävien osalta. Tämä on tärkeää, koska potilastiedot ovat luottamuksellisia ja niiden käsittelyä koskevien lakien on oltava tarkkoja ja selkeitä. Henkilötietojen suojaa ja itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava myös tämän lain voimaantulon jälkeen. On huolehdittava siitä, että henkilötietoja saa käsitellä vain tarkoituksenmukaisesti, turvallisesti ja rajatusti. Potilaalla tulee myös aina olla mahdollisuus kieltäytyä yhteydenotosta tai palvelusta, jos hän niin itse päättää. Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotettu mahdollisuus hyödyntää potilastietoja terveysongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja palvelutarpeen ennakoinnissa on käytännössä juuri sitä, mitä ennakoiva terveydenhuolto tarkoittaa. Kun hyvinvointialueilla on oikeus analysoida tietoja ja havaita esimerkiksi hoitamattomien sairauksien riskitekijöitä, voidaan välttää monia vakavia sairastumisia ja siten myös kalliita hoitopolkuja erikoissairaanhoidossa. Siksi tämä on järkevää niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin. Erityisesti aikana, jolloin resurssit ovat tiukoilla, tämä uudistus on tervetullut. Esitetyn kaltainen ennakoiva ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto voi oikea-aikaisesti ja tehokkaasti toteutuessaan vähentää kalliita erikoissairaanhoidon palvelujen tarvetta ja pitkäaikaishoitoa. Osa lausunnonantajista korosti, että myös sosiaalihuollossa pitäisi voida hyödyntää asiakastietoja samalla tavalla kuin terveydenhuollossa, jotta palveluja voitaisiin suunnitella ennakoivasti. Mielestäni ajatus on kannatettava. Tarve tällaiselle jatkohankkeelle oli tunnistettu jo lain valmisteluvaiheessa, ja lausuntopalautteessa esitetyt näkemykset vahvistavat sen tarpeellisuuden. Tavoitteena olisi ehkäistä sairauksia ja sosiaalisia ongelmia sekä rakentaa entistä paremmin ennakoiva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä hyödyntäen tietoa ja teknologiaa. Suunta on oikea, ja siitä on hyvä jatkaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-11-05T15:58:32,2025-11-05T16:02:16,Hyväksytty,1.1 2025_104_43,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio. — Kiitos edustaja Kalliolle toisen edustajan muistuttamisesta siitä, että kokoukset siirretään tämän tilan ulkopuolelle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_44,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Olen isän puolelta Kallioita ja äidin puolelta Liukkosia, ja Kalliot ovat sitä mieltä, että ei nyt sotkeennuta kenenkään asioihin, ja Liukkoset ovat vähän sitä mieltä, että eiköhän sotkeennuta vähän kaikkiin asioihin — ja tässä oli sitä Liukkosta nyt sitten, mutta kaikessa hyväntahtoisuudessa. [Aki Lindén: Ihan oikein!] Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen tavoitteena on tukea terveydenhuollon palvelujen painopisteen siirtymää ennalta ehkäiseviin ja ennakoiviin palveluihin tekemällä potilastietojen käsittelystä mahdollista näiden tehtävien yhteydessä. Näitä on hyvin tuotu täällä esille. Muutosten myötä hyvinvointialueilla olisi oikeus käsitellä terveydenhuollon potilastietoja ennakoivan terveydenhuollon tehtävissä. Ehdotetulla sääntelyllä on tarkoitus mahdollistaa terveydenhuollon potilastietojen hyödyntäminen terveysongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja yksilön palvelutarpeen ennakoinnissa. Eilen muun muassa oli tilaisuus, missä oli mahdollisuus olla puhumassa, liittyen keuhkosyöpään, ja siinä on hyvä huono esimerkki sairaudesta, jossa — niin kuin monen muunkin vakavan sairauden — mahdollisimman aikainen tunnistaminen ja mahdollisimman nopea hoitoonpääsy on äärimmäisen isossa roolissa. Hyvinvointialueet voisivat jatkossa hyödyntää teknologiaa ja analysoida rekistereissään olevia potilastietoja, havaita asiakkaidensa varhaisia terveysongelmia ja hoitotasapainoon liittyviä asioita ja tunnistaa esimerkiksi vielä hoitamattomien sairauksien oireita ja riskitekijöitä nykyistä paremmin. Rekisteritietoja analysoimalla voitaisiin myös tunnistaa potilaita, joiden saama hoito ei vastaa suosituksia. Arvoisa puhemies! Esityksestä annettiin yhteensä 51 lausuntoa. Lausunnonantajat kannattivat esityksen tavoitetta tukea terveydenhuollon palvelujen painopisteen siirtymää ennalta ehkäiseviin ja ennakoiviin palveluihin. Useat lausunnonantajat arvioivat ehdotettavan sääntelyn selkeyttävän nykyistä käyttöoikeussääntelyä ja mahdollistavan teknologian käyttöönottoa. Lisäksi ehdotettavan sääntelyn arvioitiin vaikuttavan positiivisesti terveyspalvelujen saatavuuteen. Valtioneuvoston apulaisoikeuskansleri, tietosuojavaltuutettu ja oikeusministeriö kiinnittivät lausunnoissaan huomiota EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen kansalliseen liikkumavaraan, potilaan oikeuksiin suhteessa potilastietojen käsittelyyn, mutta myös profiloinnin riskeihin sekä automaattiseen päätöksentekoon. Merkittävää huomiota kiinnitettiin myös tietosuoja-asetuksen tarkoittamaan automaattiseen päätöksentekoon, joka oli usean lausunnonantajan mielestä yksi keskeinen osa ehdotettavaa sääntelyä ja sääntelyn toimeenpanoa. Automaattiseen päätöksentekoon toivottiin kuitenkin selkeämpää kantaa ja lainsäädännöllistä tukea. Osa lausunnonantajista katsoi, että lainsäätäjän tulisi säätää automaattisesta päätöksenteosta tarkemmin tai mahdollisesti säätää sille oikeusperusta. Osa lausunnonantajista nosti esiin myös sosiaalihuollon ennakoivat palvelut ja katsoi, että asiakastietojen hyödyntäminen ennakoinnissa tulisi mahdollistaa myös sosiaalihuollossa. Näitä on syytä varmasti valiokuntakäsittelyssä tarkastella hyvin tarkkaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-05T16:02:26,2025-11-05T16:05:43,Hyväksytty,1.1 2025_104_45,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_46,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen tyytyväinen siitä, että puhemies on nyt paikalla tässä edustaja Risikon roolissa, koska tulen palaamaan hetken päästä terveydenhuoltolakiin, joka annettiin silloin kun te olitte ministerinä, ja siihen liittyvään kommenttiin. — Itse tästä laista: Kun näin, että tämä on meillä käsiteltävänä ja hain sitten oikein printtiversion tuolta kansliasta ja ryhdyin tähän perehtymään, niin olin ensin jossain määrin hämmentynyt, että mitäs me nyt oikein olemme täällä päättämässä. Tässä kun katsoo loppua, missä on tärkeät asiat eli pykälät, niin täällä tehdään äärimmäisen pieni muutos terveydenhuoltolakiin, sen 24 §:ään, jossa luetellaan esimerkiksi hyvinvointialueen tehtävät. Sinne on lisätty kaksi sanaa: hoidon seuranta. Eli semmoiseen luetteloon, jossa ennen on lukenut ”sairauksien tutkimus, lääketieteellinen tai hammaslääketieteellinen taudinmääritys, hoito, hoitosuunnitelman mukaiset pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet sekä tarpeellinen lääkinnällinen kuntoutus”, on tullut kaksi sanaa keskelle: hoidon seuranta. No, kyllähän se tietysti on aikaisemminkin ajateltu, että kun ollaan vastuussa hoidosta, niin ollaan vastuussa hoidon seurannastakin. Eli tämä ensin hämmensi minua, että nyt on jotain erikoista tapahtunut, että kaikille toimialalla toimiville ihmisille tuttu asia, ennalta ehkäisevä terveydenhuolto ja terveyden edistäminen, on saanut uuden nimen, ennakoiva terveydenhuolto. Mutta toki nyt tullaan sitten siihen, että tässä on se toinen asia, että tässä mahdollistetaan nyt uuden lakipykälän avulla, joka tulee sinne asiakastietolakiin, juuri tämä, että ammattihenkilöt ovat oikeutettuja käsittelemään kyseisissä tehtävissään välttämättömiä terveydenhuollon järjestäjän omassa rekisterissä olevia potilastietoja, juuri siinä tarkoituksessa, niin kuin tässä keskustelussa on nyt tuotu esille. No, sitten aloin tätäkin ihmettelemään, koska aikanaan toimin kahdeksan yhdeksän vuotta kansanterveystyön johtavana ylilääkärinä Porin kaupungissa, ja kyllähän me teimme juuri tätä silloinkin, mutta itse asiassa se varmaan perustui siihen, mikä täällä eräässä puheenvuorossa todettiin, eli kun oli asiakassuhde olemassa, niin silloinhan esimerkiksi omalääkärillä, jolla oli 2 000 asukasta vastuullaan, oli rekisteri siitä, ketkä heistä ovat diabeetikkoja, ketkä ovat jotain muuta sairautta sairastavia ja tällä tavalla. Nyt tässä kieltämättä tämä on minusta se merkittävin asia, ja tämä muu on enemmän niin kuin stilistiikkaa, kuten tämä pohdiskelu sen ympärillä, onko oikea nimi ennakoiva terveydenhuolto vai ennalta ehkäisevä terveydenhuolto. Kun päätin käyttää tämän puheenvuoron, ajattelin, että ihan pienen pieni historiakertaus voi olla tässä tarpeellista. Luulin siinä vaiheessa, että tulen puhuneeksi edustaja Hännisen ja edustaja Aittakummun jälkeen, ja olin omasta mielestäni keksinyt sitten fiksunkin allegorian puheenvuorooni, ja se lähti peräti Konrad ReijoWaarasta liikkeelle, joka oli Pohjois-Pohjanmaalla toimiva piirilääkäri, joka vuonna 1892 väitteli ja väitöskirjan aihe oli ”Terveydenhuollollisia havaintoja Haapajärven piirilääkäripiirissä”. Olen itse tämän kirjan lukenut, alkuperäiskappaletta minulla ei ole, mutta kopiot siitä kirjasta. Lääkäriseura Duodecimhan jakaa vuosittain ReijoWaaran palkinnon käytännön lääkärin työstä. Se on upea kirja, ja se liittyy tähän asiaan sillä tavalla, että silloin tämä piirilääkäri ReijoWaara palkkasi niin sanotun kansanihmisen kiertämään kaikissa taloissa. Siellä katsottiin, oliko ikkunoita, oliko lattioita, minkälainen ilmanvaihto siellä oli, ja sitten hän teki muistiinpanoja siitä, mikä on kivulloisuusaste — hän käytti tämmöistä termiä — ja laski kivulloisuusprosentin, ja siinä sitten verrattiin ympäristöolosuhteita, asumisoloja, työtä, käyttäytymistapoja. Se on hyvin mielenkiintoinen oikeastaan kulttuurilääketieteellinen kirja. Siinä puhutaan, että eräissä kylissä oli suurena ongelmana niin sanottu yöjuoksu ja muita tällaisia mielenkiintoisia havaintoja. No, miten tämä liittyi edustajiin Aittakumpu ja Hänninen? Sillä tavalla liittyi, että ReijoWaara valittiin myös valtiopäiville. Hän oli Oulun kaupungin porvarissäädyn edustaja, ja sen takia olisi ollut mielenkiintoista kahden nykyisen Oulun kaupungin porvarissäädyn edustajan jälkeen käyttää tämä puheenvuoro. Mennäksemme nyt vakavammin tähän aihepiiriin, siksi mainitsin tässä nyt istuvan ja puhetta johtavan varapuhemiehen, että meillähän on tosi pitkä historia tässä ennalta ehkäisevässä terveydenhuollossa. Siellä on ollut tämä vuosisadan alun kansallisen nousun aika, jolloin ennalta ehkäisevä terveydenhuolto oli hyvin voimakkaissa kantimissa, sitten tietenkin sotavuodet opettivat meille asioita ja tuli semmoinen uusi nousu, 60-luvullahan oltiin hyvin optimistisia, ja sitten tuli vuonna 2010 uusi terveydenhuoltolaki, jossa korostettiin tavattomasti ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa. Halusin tämän kaiken sanoa nyt oikeasti sen takia, että minulla ei ole mitään tarvetta kritisoida ja tämä on ihan hyvä laki mutta tämä tuntuu nyt siltä, että ei tässä nyt mitään ihan uutta innovaatiota ole keksitty, kun on keksitty tämä ennakoiva terveydenhuolto. Mutta se on ihan hyvä, että jos meillä on ollut lainsäädännön kanssa ongelmia sen suhteen, että Suomen erinomaisia potilas- ja asiakastietorekistereitä on ollut jossain määrin lain harmaalla vyöhykkeellä mahdollisuus käyttää hyödyksi, kun tehdään epidemiologista väestötutkimusta, tehdään se sitten yhden lääkärin vastuualueella, kaupunginosassa, kunnassa, koko hyvinvointialueella... Tämä on erittäin tärkeätä. Tuossa debattiosuudessa puheenvuorossa sanoinkin ja viittasin asian esitelleeseen ministeriin, että jo kauan sitten havaitsin Ruotsissa esimerkiksi Västmanlands landstingetin alueella, että heillä oli epidemiologinen yksikkö 250 000 asukkaan landstingetissä, joka teki nimenomaan tämän tyyppistä tutkimusta väestön keskuudessa, mitkä ovat sairausriskit siellä ja mitkä ovat haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät. Tämä on tärkeää tietoa, ja tämä on jatkoa sille pitkälle kaarelle, joka tavallaan alkoi tietysti jo oikeastaan Lönnrotin aikana, mutta sitä historian vaihetta en lähde tässä nyt enää kertaamaan. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-05T16:05:54,2025-11-05T16:12:54,Hyväksytty,1.1 2025_104_47,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen poissa. — Edustaja Lahdenperä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_48,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos edustaja Lindénille mielenkiintoisesta historiakatsauksesta. — Kyllä ennaltaehkäisy ja ennakoiva terveydenhuolto ja varautuminen ovat meille tärkeitä ja ovat olleet tietysti aina pinnalla. Tämä hallituksen esitys on siinä mielessä myös järkevä ja ajassa kiinni, kuten ministeri täällä aikaisemmin ansiokkaasti esittelypuheenvuorossaan analysoi. Tarkoitus on siirtää terveydenhuollon painopistettä entistä enemmän sairauksien korjaamisesta niiden ehkäisyyn, ja tämä uudistus antaa hyvinvointialueille selkeän oikeuden hyödyntää potilastietoja ennakoivasti: tunnistaa riskiryhmiä, havaita hoitovajeita ja kutsua ajoissa tarkastuksiin. Tämä on siis täsmälääkettä hallinnon mittakaavassa, älykkäämpää tietojen käyttöä. Tietosuoja on myös pidetty tiukasti mukana, ja lausuntopalautteissa tätä pidettiin myönteisenä ja tarpeellisena. Tämä laki ei luo uusia velvoitteita vaan selkeyttää olemassa olevia tehtäviä ja tekee niistä toimivampia. Ennakoiva terveydenhuolto ei ole vain inhimillisesti oikein vaan myös taloudellisesti järkevää. Kun ongelmat löydetään ajoissa, säästetään sekä euroja että ihmishenkiä. Esitys vie terveydenhuoltoa kohti modernia, tiedolla johdettua ja vaikuttavaa järjestelmää, ja tätä kannattaa tukea vahvasti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-11-05T16:13:01,2025-11-05T16:14:23,Hyväksytty,1.1 2025_104_49,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_50,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys on erittäin hyvä edistämään suomalaisten kansanterveyttä, ja kansanterveys on tietysti pohja sille, että voimme muuten rakentaa sitten onnellista ja menestyvää yhteiskuntaa. Tällainen ennakoiva terveydenhuolto on hyvä ja viisas tapa kohdentaa resursseja, ja on hienoa huomata, että on myös rohkeutta, että emme anna tietosuojan aina estää kaikkea järkevää toimintaa. En siis tarkoita, etteikö tietosuoja ole tärkeää, totta kai se on tärkeää, mutta useissa yhteyksissä valitettavasti olemme itse itsellemme luoneet siitä sellaisen kynnyksen, jota emme meinaa uskaltaa ylittää, vaikka sinänsä siellä kynnyksen toisella puolella voisi olla erittäin hyvää ja järkevää toimintaa ja ihmisten perusoikeuksien kohentamista. Tosiaan tällainen teknologian hyödyntäminen rekisteritietojen käsittelyssä on myös mielenkiintoista. En nyt halua tehdä mitään muutosesitystä tähän puhemiesneuvoston esitykseen valiokuntiin lähettämisestä, mutta toivoisin, että kun täällä on nyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan arvostettuja jäseniä laajasti kuuntelemassa tätä lähetekeskustelua, niin ehkäpä voisitte uhrata myös pienen ajatuksen tämän lain käsittelyn yhteydessä sille, miten myös Puolustusvoimat, Puolustusvoimien aluetoimistot, voisivat tulevaisuudessa reaaliaikaisemmin saada tietoa reserviläisten palveluskelpoisuuteen vaikuttavista terveystekijöistä. Suomellahan on nyt tärkeä ja kunnianhimoinen tavoite siitä, että reservimme koko kasvaa käytännössä miljoonaan sotilaskoulutuksen saaneeseen taistelijaan, kun reservin yläikärajaa nostetaan niin, että miehistön aiempi 50 vuotta ja päällystön aiempi 60 vuotta korvautuvat yhteisellä 65 vuoden ikärajalla. Olen aivan varma, että väestössä tapahtunut yleinen terveyden edistyminen mahdollistaa sen, että 65 vuoden iässä hyvin iso osa reservistä on vielä täysin palveluskelpoista, mutta taas on aivan inhimillistä, että moni ei ole, ja siksi olisi hirveän hyödyllistä saada tätä terveystietoa. Vastaavasti tämä toimii ehkä myös nuorempien ikäluokkien kohdalla. Olen ihan täällä eduskunnassakin havainnut, että pienillä elämäntapamuutoksilla fyysinen suorituskyky kohenee itse asiassa todella huomattavasti ja nopeasti, ja näin ollen ehkäpä henkilö, joka on aiemmin jouduttu syystä tai toisesta jättämään sen aseellisen palveluksen mahdollisuuden ulkopuolelle, voisikin muutaman vuoden kuluttua joillain elämäntapamuutoksilla ollakin täysin palveluskelpoinen. Näin ollen olisi myös aluetoimistojen kannalta hyödyllistä tietoa, mitä tässä hyvinvointialueilla on, että sieltä pystytään sitten mahdollistamaan esimerkiksi vaikka asepalveluksen suorittaminen sitten henkilöille, joilla fyysinen suorituskyky onkin kohentunut. Elikkä tällaisen näkökulman halusin myös nostaa tähän keskusteluun.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-11-05T16:14:23,2025-11-05T16:17:37,Hyväksytty,1.1 2025_104_51,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Olkaa hyvä, edustaja Lindén, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_52,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa laki, joka osittain vastaa tähän asiaan, ei kokonaan, mutta se on tämä lakiehdotus, jossa yhdistetään se lukioikäisten terveystarkastus tai nuorisotarkastus ja sitten tämä aikaisempi erillinen tarkastus terveyskeskuksissa, kun on kutsuttu sinne lääkärintarkastukseen kutsuntoja varten. Nämä yhdistetään, ja sitä edeltää digitaalinen haastattelu, ja se mahdollistaa varmasti näitä asioita. Mutta tuo, minkä puolustusvaliokunnan puheenjohtaja nyt otti esille, se, mitenkä seurataan sitten korkeampaan ikään asti eli ihan siihen asti, kun reservissä ollaan, oli tärkeä uusi asia, ja näitä kannattaa ilman muuta hyödyntää siihen suuntaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-05T16:17:37,2025-11-05T16:18:25,Hyväksytty,1.1 2025_104_53,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Olkaa hyvä, edustaja Autto, ja sitten vielä jatketaan, jos jotain tulee. — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_54,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Rouva puhemies! Ei ole todella tarkoitus liikaa valiokuntatyöhön nyt täällä suuressa salissa mennä, mutta tämä oli tärkeää, että edustaja Lindén toi esille, että todella tämä terveydenhuoltolain muutos koskien näitä nuorten terveystarkastuksia on juuri meneillään. Puolustusvaliokunnan puolesta haluaisin, kun täällä on paljon nyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan arvostettuja jäseniä paikalla, lausunnosta ikään kuin alleviivata tässäkin keskustelussa sen, että tuomme siellä myös juuri tätä näkökulmaa esille tästä teknologian hyödyntämisestä terveystietojen käsittelyssä. Meillä on selvästi tässä yhteinen ajatus siitä, mihin suuntaan mennään: kohennetaan kansanterveyttä. Se varmasti lisää paitsi ihmisten hyvinvointia myöskin Suomen turvallisuutta sitten lopulta. Elikkä tämä on mielestäni nyt etenemässä hyvään suuntaan useamman lakiesityksen voimin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-11-05T16:18:32,2025-11-05T16:19:27,Hyväksytty,1.1 2025_104_55,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,Sitten vielä edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_56,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos edustaja Autolle tästä puheenvuorosta. Äärimmäisen hyvä ja myös henkilökohtaisesti lohduttava, koska tämä ikämuutos teki sen, että olen nyt edelleen sitten jonkin sortin reservissä. Toisaalta se oli lohdullinen siinä mielessä, että tämä eduskuntatyö täällä on romahduttanut kyllä fyysistä kuntoa, ja henkisestä kunnosta ei ole ollut aiemminkaan suurta varmuutta. Tämä antoi myös henkilökohtaista lohtua tähän kohtaan keskustelua. Kiitos paljon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-05T16:19:27,2025-11-05T16:19:57,Hyväksytty,1.1 2025_104_57,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"No niin, muita vastauspuheenvuoropyyntöjä ei ollut, joten mennään sitten seuraavaan puheenvuoroon. — Edustaja Hopsu, olkaapa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_58,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakiesityksen ennalta ehkäisevä tai ennakoiva terveydenhoidon vahvistaminen on kyllä hyvin tärkeä ja tervetullut suunta, mutta kun en ole tämän sotevaliokunnan jäsen ja en pääse kuulemisia kuulemaan, niin esitystä lukiessa jäi kuitenkin mietityttämään se, että tässä on melko pienestä muutoksesta kyse. Oikeastaan kaipaisin sitä koko eduskunnan ja etenkin hallituspuolueiden keskustelua siitä, miten tätä ennalta ehkäisevää painotusta muuten meidän sotejärjestelmässä ja rahoitusmallissa aiotaan vahvistaa ja edistää. Esimerkiksi tämä diagnoosipohjainen rahoitusmalli, joka nyt on valittu: aiotaanko siinä mahdollisesti vähentää sitä painotusta ja lisätä ennaltaehkäisyn painotusta eli maksaa ennemmin siitä, että ennalta ehkäistään sairauksia, kuin siitä, että sairastavuus alueella kasvaa? No, erään hyvinvointialueen johdon edustajan kanssa kun keskustelin, ja aiheena oli muun muassa se, millä voisi rakentaa sinne hyvinvointialueille sitä niin sanottua omarahoitusta, jolla sitä ennalta ehkäisevää työtä voisi myös enemmän tehdä, niin hän pohti näiden erilaisten terveysverojen ja terveysmaksujen mahdollisuutta tuoda ennalta ehkäisevää vaikutusta ja sen erilaisia alueellisia vaikutuseroja myös. Sitten kommenttina tähän edustaja Lindénin puheenvuoroon siitä kiertävästä ReijoWaarasta: Hän varmaan tällä tiedonkeruukierroksellaan sai myös annettua aika paljon neuvontaa, ja sillä on varmasti myös ennalta ehkäisevä vaikutus, ei ainoastaan sillä, että sitä tietoa saadaan. Tätä neuvontatyötä meillä on tehnyt nyt järjestökenttä paljon, ja se on taas sellainen, joka on näiden isojen leikkausten alla. Tässä on paljon ennalta ehkäisevää työtä tällä hetkellä heikentävää suuntaa esillä, muutenkin kuin tässä lakiesityksessä. No, kun meillä ikäihmisten osuus kasvaa merkittävästi, niin se terveiden elinvuosien määrän kasvaminen on tärkeätä, ja jos sitä pystytään vahvistamaan sillä, että ennakoidaan sillä tiedolla, jota on saatu kerättyä, ja ohjaamalla palveluja sitten sen tiedon perusteella paremmin, niin se on tietysti tosi tervetullutta ja siitä voi kustannussäästöjäkin syntyä. Yksi sellainen ehdotus, jonka olen kuullut, liittyy näihin päällekkäisiin mahdollisiin lääkityksiin, mitä ikäihmisille kertyy aika paljon. Jos siinä tietopohja pystyisi auttamaan sitä, että karsitaan ylimääräisiä lääkkeitä tai pystytään näkemään niiden yhteisvaikutuksia paremmin, niin siinä voisi olla potentiaalia. Muuten tästä tekoälypohjaisten ratkaisujen tekemisestä ajattelen, että se on hyvä apuri, mutta siinä on hyvä olla asiantuntijan ja ammattilaisen tarkastusmahdollisuus vielä tässä kohtaa. Me ollaan esimerkiksi sosiaalihuollon puolella Hollannista saatu varsin räikeitä, huonoja esimerkkejä myös.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-11-05T16:20:03,2025-11-05T16:23:27,Hyväksytty,1.1 2025_104_59,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_60,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En ole tosiaan tämän valiokunnan jäsen, jonka käsittelyyn tämä menee, enkä asiantuntija muutenkaan, mutta tämä keskustelu on ollut äärimmäisen mielenkiintoista. Jälleen kerran edustaja Lindén innoitti joihinkin huomioihin tästä historiakatsauksesta: Oli joskus aikoinaan mahdollista tehdä taittotyö semmoiseen sukukirjaan, jossa on 4 000 nimeä jostain 1500-luvulta saakka, ja kun kävi käytännössä jokaisen nimen siinä läpi, syntymän, perheen perustamisen, lasten saamisen ja kuolemat, niin sieltähän aika pitkälti tultiin historiassa eteenpäin ennen kuin oli kolmea useampaa kuolinsyytä. Toinen on se, että kun tänään on täällä puhuttu monta kertaa siitä, miten syntyvyys on historiallisen alhaisella tasolla, niin silloin perheissä oli todella paljon lapsia, mutta mikä oli se murheellinen puoli, niin heistä kuoli merkittävä osa. No, nyt elämme tätä päivää. Meillä on erilaiset ongelmat, eikä tämä ole kilpailu eri vuosikymmenten ja vuosisatojen välillä siitä, milloin on ollut vaikeampaa tai helpompaa, mutta se kuvastaa sitä, miten tämä tämmöinen terveyspolitiikka, niin kuin moni muukin, on mennyt eteenpäin, niin kuin pitääkin mennä. Mutta ihan paperista joku sana: Lausunnonantajien kannat potilaan itsemääräämisoikeuteen vaihtelivat. Osa lausunnonantajista katsoi, että esityksessä turvataan potilaan itsemääräämisoikeus riittävästi suhteessa potilastietojen käsittelyyn ja ennakoiviin palveluihin. Osa ei pitänyt esimerkiksi kielto-oikeutta kuitenkaan tarpeellisena. Kriittisissä lausunnoissa katsottiin, että potilaan itsemääräämisoikeus tulisi turvata selkeämmin. Kannat tämänkin osalta siis olivat vaihtelevia. Osa lausunnoista kannatti sitä, että potilaan pitäisi voida kieltäytyä ennakoivista palveluista ja yhteydenotoista, tai muutoin kannatti jonkunlaista potilaan kielto-oikeutta. Osa lausunnonantajista arvioi esityksen yhdeksi puutteeksi sen, ettei ehdotettu sääntely koske yksityisiä terveyspalvelujen tuottajia. Lausunnoissa korostui myös tarve arvioida työterveyshuollon merkitystä. Arvoisa puhemies! Lausuntopalautteen johdosta hallituksen esityksen perusteluihin on tehty täsmennyksiä. Esityksen perus- ja ihmisoikeusvaikutuksia on täydennetty, ja hallituksen esityksessä todetaan, että automaattinen päätöksenteko ja sen laajempi mahdollistaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa arvioidaan tärkeäksi. Aihe edellyttää laajempaa ja tarkempaa juridista selvittelyä, jossa arvioidaan koko sosiaali- ja terveydenhuollon automaation sääntelytarpeita. Jatkovalmistelussa yksityisen sektorin ja esimerkiksi työterveyshuollon roolit katsottiin merkityksellisiksi ennakoivan terveydenhuollon toteuttamisen ja mahdollistamisen kannalta. Esityksen jatkovalmistelussa kuitenkin katsottiin, etteivät tämän hallituksen esityksen tarkoittamat ennakoivan terveydenhuollon palvelut, jotka perustuvat terveydenhuoltolain mukaisiin nimenomaisiin tehtäviin, ole sellaisia, että ehdotettavaa käyttöoikeussääntelyä olisi tarkoituksenmukaista ulottaa yksityiselle sektorille. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä todetaan, että lausuntopalautteen perusteella on tarve selvittää erillisessä hankkeessa laajemmin sekä potilastietojen että sosiaalihuollon asiakastietojen hyödyntämistä osana entistä ennakoivampia sotepalveluja ja niiden toteuttamista. Tähän kohtaan huomio eräältä alan ammattilaiselta: terveydenhuoltopuolella hän tuskaili sitä — hän sanoi näinkin karusti — että välillä tuntuu siltä, että potilas saa vaikka kuolla, kunhan hänen tietosuojaansa ei loukata. Näinhän tietysti ei saisi olla, mutta myös se rajankäynti on hyvä tämän lakiesityksen yhteydessä käydä läpi. Nyt esitettyjen lakimuutosten lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on aikeissa käynnistää kuluvana syksynä uuden säädöshankkeen, jossa selvitetään laajemmin sekä sosiaali- että terveydenhuollon ennakoinnin mahdollistamista asiakas- ja potilastietoa ja teknologiaa hyödyntäen. Toivottavasti nämä aikeet muuttuvat konkreettisiksi teoiksi. Lopuksi vielä — lupaan, että en tämän jälkeen tänään enää pidä puheita: Edustaja Lindén mietti sitä, onko tässä jotakin uutta. Kun kummieno oli aikoinaan koulussa ja opettaja tuli kemian luokkaan ja siellä oli savua täynnä, niin hän kysyi, mitä täällä oikein tapahtuu. Kun kummieno oli sanonut, että täällä keksitään ruutia, niin opettaja oli sitä mieltä, että kyllä ne kiinalaiset ovat sen jo aika paljon aiemmin keksineet. Eno vastasi siihen, että me keksimme sitä lisää. Ehkä tässä politiikassakin on hyvä, että keksimme joskus jotakin hyvää lisää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-05T16:23:32,2025-11-05T16:28:18,Hyväksytty,1.1 2025_104_61,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_62,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Huomasin, että se seitsemän minuuttia täyttyi puheenvuorossani — olin sen verta pitkäsanainen siinä — mutta omasta mielestäni unohdin yhden tärkeän vaiheen kuitenkin tässä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon pitkässä ja hienossa historiassa, missä Suomella on niin kunniakkaita esimerkkejä. Kun itse olen kuitenkin aika pitkään ollut siinä mukana, vaikka se historia ulottuu tietysti jo paljon aikaisempiinkin vaiheisiin, niin minun mielestäni merkittävin asiakirja, mikä meillä koskaan on tehty tältä alalta, on vuoden 1985 ”Terveyttä kaikille vuoteen 2000 ‑ohjelma”. Tarkistin, että mikäs hallitus silloin oli, ja se oli pääministeri Sorsan neljäs hallitus. Sen tiesin, että silloin oli sosiaali‑ ja terveysministerinä Eeva Kuuskoski-Vikatmaa. Hän oli muuten sen suuren ministeriön ainoa ministeri — itse nuorena politiikkaa harrastaneena henkilönä muistan silloin käydyn keskustelun, ja hän oli sitä mieltä, että siellä ei pidä kahta eri ministeriä olla vaan yksi ministeri johtaa sitä ministeriötä. Eduskunta kävi vuonna 1984 kaksi päivää kestäneen terveyspoliittisen keskustelun. Oli annettu selonteko, ja siihen osallistui yli sata kansanedustajaa. Eräs silloinen varsinaissuomalainen kansanedustaja teki valtavan suuren työn, kun hän ymmärtääkseni henkilökohtaisesti — silloinhan ei ollut avustajia tai muita — itse monisti minulle pöytäkirjasta koko tämän keskustelun. Tein silloin nuorena tutkijan alkuna erään tieteellisen julkaisunkin siitä, miten eri puolueet näiden puheenvuorojen valossa suhtautuivat erilaisiin kysymyksiin. Se oli hyvin mielenkiintoista. Halusin oikeastaan tämän tuoda vain sen takia esille, että tässä ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa minä olen oikeasti hirveän huolissani tällä hetkellä tästä tilanteesta. Olen ollut puheenvuoroissani tänään kovin kiltti, enkä ole kritisoinut hallitusta, ja se johtuu varmaan siitä, että meillä oli hyvin mukava sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan kokous, jossa saimme tänään viisi mietintöä käsitellyiksi. Neljä niistä meni yksimielisesti, ja niitä tuunattiin vielä siinä kokouksessa, ja yksi sitten johti äänestykseen ja vastalauseen jättämiseen opposition taholta, mutta muuten oli hyvin rakentavahenkinen kokous. Tämä lakiesitys, jota me nyt käsittelemme, on ihan hyvä laki, mutta jotenkin, kun tämä keskustelu lähti käyntiin, minulle itselleni tuli semmoinen olo, että nyt tässä kovasti todistellaan, että alkaa joku uusi, ennaltaehkäisevän terveydenhuollon kausi Suomessa, ja halusin palauttaa vähän tätä pitkää historiaa mieleen. Mutta on tässä kieltämättä uutta se, että nyt näillä nykyajan välineillä, erilaisilla digitaalisilla välineillä ja tietokannoilla ja rekistereillä, ainakin varmistetaan pykälän avulla se, että niitä voidaan hyödyntää nykyistä enemmän ja varmemmin ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa, ja se on hyvä asia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-05T16:28:21,2025-11-05T16:31:23,Hyväksytty,1.1 2025_104_63,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_64,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On aivan oikein, että tätä terveydenhuoltolakia viilataan siihen asentoon, että hyvinvointialueiden ennaltaehkäisevät hoitotoimenpiteet ja terveydenhuoltoon kohdistuvat työt ovat enemmän mahdollisia kuin tänä päivänä. Käytännössä kuitenkin totuus, ikävä kyllä, on se, että esimerkiksi kotimaakunnassani toimiva hyvinvointialue Siun sote on käytännössä aika pitkälti rahapulan takia lakkauttanut muun muassa erilaisia vanhusten toimintapiirejä, liikuntaan liittyviä aktiviteetteja ja monta muuta. On hyvä, että lakiasiat laitetaan kuntoon ja niiden tekstit ovat sallivia, mutta — kun sattumoisin tiedän aika läheltä seuranneena näitä ihmisten edesottamuksia tällä uudella hyvinvointialueella näillä alueilla, siellä itärajan kunnissa — kyllähän se käytännön totuus on valitettavasti ihan muuta. Kyllähän ne ihmiset ovat aika yksin näiden ongelmiensa kanssa. Sanoisinpa, että ehkä suurin ongelma näillä ihmisillä on se yksinäisyys. Kun se puoliso on kuollut taikka sitten lapset ovat muuttaneet maailmalle jonnekin ja välimatkat ovat pitkiä, niin se johtaa siihen yksinäisyyteen, mikä on henkisesti erittäin vaikea asia meille kaikille, erityisesti vanhemmille ihmisille. Ja sitten se, mikä on vielä vaikeampaa: Kun se ihminen tuntee itsensä sairaaksi tai jollakin lailla kipeäksi, mikä se syy sitten onkaan, ainoa oikea toimintatapa tässä on, että hän pääsee käymään sen lääkärin luona, ja nythän tässä hommassa on tehty sillä keinoin, että siellä on kymmenen porrasta ennen kuin pääsee lääkärin vastaanotolle. Pitää jutella monen, monen ihmisen kanssa puhelimessa, ja varsinkin tuolla maaseutuolosuhteissa se 3G-verkko kun purettiin nyt pois, niin se käytännössä tarkoittaa sitä, että reuna-alueelta ei puhelinyhteyttä juurikaan saa. Varsinkin jos aikoo puhua vähän pitempään hoitajan kanssa siitä, miten tässä tehdään, niin todennäköisesti kesken puhelun puhelu loppuu ja yhteys katkeaa. Tällaisessa maailmassa me tänä päivänä elämme. Mutta jos me haluamme tämän terveydenhuollon toimivan, niin ainoa oikea tie, mihin pitää panostaa, on se, että ihminen, joka tuntee itsensä sairaaksi jollakin lailla, pääsee käymään lääkärissä keskustelemassa luottamuksellisesti siitä, mitä tässä pitäisi tehdä, saamassa sen hoito-ohjeen ja sitten jatkaa siitä eteenpäin. Nythän sinne lääkäriin pääsy, varsinkin jos on rajaseudun kunnissa, on hyvin, hyvin vaikeaa. Toivottavasti tähän tulee parannus, ja se parannus ei tule siitä, että me teemme lakeja kuntoon, vaan sitä hyvinvointialueen toimintaa pitää organisoida paremmin ja painottaa sitä, että ihminen pääsee lääkäriin. Se on se ensimmäinen kynnys, joka pitää hoitaa kunnolla. Se kun tehdään kuntoon, niin aika moni asia paranee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-11-05T16:31:23,2025-11-05T16:34:07,Hyväksytty,1.1 2025_104_65,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 159/2025 vp,Kiitoksia. — Nyt taitaa olla puheet loppu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_66,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle virallisten työntekijöiden huollettavien ansiotyöstä Suomen tasavallan hallituksen ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksen välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja laiksi ulkomaalaislain 81 a ja 81 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 155/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa. Edustaja Hänninen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_104_67,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle virallisten työntekijöiden huollettavien ansiotyöstä Suomen tasavallan hallituksen ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksen välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja laiksi ulkomaalaislain 81 a ja 81 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 155/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään käsittelemme hallituksen esitystä, joka koskee Suomen ja Yhdysvaltojen välistä sopimusta virallisten työntekijöiden perheenjäsenten työnteosta sekä siihen liittyvää ulkomaalaislain muutosta. Kyse on konkreettisesta ja inhimillisestä uudistuksesta. Sen tavoitteena on mahdollistaa turvallinen ja sujuva perhe-elämä niille suomalaisille ja heidän perheilleen, jotka palvelevat maatamme kansainvälisissä tehtävissä. Nyt luotava sopimus antaa virallisten työntekijöiden puolisoille ja perheenjäsenille mahdollisuuden tehdä työtä ilman erillistä lupamenettelyä, kun heidän läheisensä ovat palveluksessa Yhdysvalloissa, ja vastaavasti Yhdysvaltain työntekijöiden perheille täällä Suomessa. Arvoisa puhemies! Tämä uudistus on paljon enemmän kuin hallinnollinen helpotus. Se on viesti siitä, että me ymmärrämme perheen merkityksen myös kansainvälisen palveluksen arjessa. Perhe on aina se, joka kannattelee silloin, kun työ vie kauas ja velvollisuudet ovat suuria. On oikeudenmukaista ja inhimillistä, että myös perheenjäsenillä on mahdollisuus työntekoon ja omaan toimeentuloon ilman tarpeetonta byrokratiaa. On perheen parasta rakentaa yhteistä arkea siellä, missä vanhempi palvelee maatamme virallisessa tehtävässä. Tämä päätös tukee perheiden turvallista arkea ja vahvistaa myös Suomen houkuttelevuutta kansainvälisissä tehtävissä. Perheet voivat hyvin isän ja äidin rakkaudesta, ja tuo rakkaus voi tämän esityksen myötä kukoistaa entistä kauniimmin myös kansainvälisissä tehtävissä USA:ssa, Yhdysvalloissa. Arvoisa puhemies! On tärkeää nähdä tämä uudistus myös osana laajempaa turvallisuus- ja tasa-arvopolitiikkaa. Suomen Nato-jäsenyys on tuonut mukanaan uusia tehtäviä ja liikkuvuutta, minkä vuoksi vanha sopimus Yhdysvaltojen kanssa ei ole enää kestävällä pohjalla. Tämä uusi aika turvallisuuspolitiikassa vaatii meitä myös huolehtimaan heistä, jotka tukevat kansainvälisessä tehtävässä palvelevia läheisiään. Ennen kaikkea tämä esitys edistää turvallista perhe-elämää ja sukupuolten tasa-arvoa, koska se mahdollistaa yhä useamman puolison osallistumisen työelämään ja yhteiseen arkeen myös ulkomaan komennuksilla. Tämä on päätös, joka tukee perheiden taloudellista itsenäisyyttä, vahvistaa arjen turvallisuutta ja luo oikeudenmukaista pohjaa tasa-arvolle ja työelämälle. Arvoisa puhemies! Haluan korostaa, että tämä hallituksen esitys osoittaa, kuinka Suomi kantaa vastuunsa ei vain kansainvälisissä virkatehtävissä olevista virallisista työntekijöistä vaan myös heidän perheistään. Se on osoitus siitä, että turvallinen arki kuuluu jokaiselle, myös heille, jotka elävät ja työskentelevät maamme rajojen ulkopuolella. Kun perhe voi hyvin, myös palvelus ja työ tehdään paremmin. Juuri siksi tämä uudistus on selkeä askel kohti vahvempaa, oikeudenmukaisempaa ja turvallisempaa Suomea. — Kiitos, arvoisa puhemies. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-05T14:41:59,2025-11-05T14:46:37,Hyväksytty,1.1 2025_104_68,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 14/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Esittelypuheenvuoro, edustaja Kiuru.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_104_69,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään käsittelyssä on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttaminen. Kyseessä on valmiuden ja varautumisen parantamista koskevat uudet säännökset. Lakia muutetaan näissä asioissa jo toistuvasti. Näin ollen esityksen tarkoituksena on vastata toimilla mahdollisen aseellisen hyökkäyksen tai sen uhan aiheuttamissa poikkeusolosuhteissa. Tässä annetaan hyvinvointialueille Puolustusvoimien kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyviä uusia tehtäviä, jotka liittyvät poikkeusoloihin varautumiseen. Myöskin maailma on muuttunut niin, että Pohjois-Atlantin liiton jäsenyys haastaa meitä korjaamaan järjestämislakia niin, että virka-avun antaminen olisi jatkossa mahdollista. Myöskin Ukrainan sodasta saadut kokemukset osoittavat, että terveydenhuollolta vaaditaan uusia toimia nimenomaan siitä näkökulmasta, että terveydenhuollon toimipisteet voivat olla myös sotilaallisen toiminnan kohteita ja siten voi olla uhkaa. Esityksen mukaan hyvinvointialueille säädettävät uudet tehtävät liittyisivät terveydenhuollon toimitilojen suojaamiseen, terveydenhuollon toimintojen siirrettävyyteen, ensihoidon lisäresursointiin, materiaalisen varautumisen parantamiseen sekä yhteiseen suunnittelu-, koulutus- ja harjoitustoimintaan Puolustusvoimien ja Naton kanssa. Tässä ehdotetaan, että valtioneuvosto voisi tehdä päätöksiä tarvittaessa myös salaten niitä joiltakin osin, jolloin tarkemmat varautumistoimenpiteet eivät vaarantuisi. Hyvinvointialueille Puolustusvoimien ja Naton tukemiseksi säädettävät uudet tehtävät tulee rahoittaa täysimääräisesti valtion erityisrahoituksella. Siten tätä käsitelläänkin osana kolmatta lisätalousarvioesitystä, ja tämän on tarkoitus tulla voimaan sen yhteydessä. Nämä ehdotetut lakimuutokset tulisivat voimaan syksyllä 2025. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen taloudellisista vaikutuksista muutama sana: Ensinnäkin, niin kuin totesin, tuossa kolmannessa lisätalousarviossa on varattu tämän esityksen toteuttamiseen resursseja. Nimittäin näihin lainmukaisiin kustannuksiin on varattu 104,3 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan. Näistä talousarviomomentilla on yhdelle momentille varattu seitsemän ja puoli miljoonaa euroa, jolla on tarkoitus nopeatahtisesti rahoittaa näitä ensimmäisiä tarpeita. Myöskin pitkäjänteisemmin vuoden 26—29 suunnitelmassa julkisen talouden osalta on varattu 29,9 miljoonaa euroa rahaa ja siitä noin 30 miljoonan, vähän reilunkin 30 miljoonan, panostukset seuraaville vuosille. Valiokunta pitää merkityksellisenä, että tällä esityksellä käynnistetään myös investoinnit sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen toteutukseen ja ylläpitoon. On tärkeää, että näihin tuleviin varaudutaan ja sitä kautta investointeihin saadaan pidemmän aikavälin suunnitelma siitä, millä tavalla saadaan hyvinvointialueille myöskin valmiutta ja varautumista koskevalla erillisrahoituksella isoja muutoksia aikaan nimenomaan niissä tehtävissä, jotka hyvinvointialueille varautumisen osalta tässä tulee. Sitten, arvoisa puhemies, näistä yksittäisistä muutoksista: Kuten tuossa äsken todettiin, virka-apua Puolustusvoimille, Rajavartiolaitokselle ja Natolle voidaan nyt jatkossa antaa. Nämä esityksen pykälät eivät ole nykylain sisällä vielä, ja siten on kysymys aivan uudesta asiasta. Virka-apupyytäjä on vastuussa tästä pyytämästään palvelusta. Puolustusvoimat toimivat virka-apupyyntöjen välikätenä silloin, kun esimerkiksi Nato tai sen jäsenmaiden asevoimat tai muut Suomen liittolaiset pyytäisivät virka-apua. Tässä sotejärjestämislakia sovelletaan hyvinvointialueiden järjestämään soteen, eikä se siten koskisi valtion sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköitä, siis esimerkiksi vankiterveydenhuoltoa tai lastensuojelulaitoksia. Tässä velvollisuus antaa virka-apua kohdistuu nimenomaan vain hyvinvointialueisiin. Valiokunta pitää erityisen perusteltuna, että nämä uudet virka-apua koskevat säännökset otetaan käyttöön. Ne ovat tarpeellisia, ja tämän lain tasoista sääntelyä meillä ei ole ollutkaan. Valiokunta pitää myöskin tärkeänä, että hyvinvointialueella on oikeus saada tästä korvaus, kun näitä välittömiä kustannuksia aiheutuu virka-apua pyytäneeltä tai sitä saaneelta. Myöskin Puolustusvoimat pitävät tärkeänä tätä asiaa ja haluavat myöskin oman puolustusvoimista annetun lain osalta ehdottaa lainsäädäntöön parannuksia, nimenomaan velvollisuuteen antaa virka-apua Puolustusvoimille. Siten valiokuntamme yhtyy tähän puolustusvaliokunnan lausuntoon ja muuttaa tätä 2. lakiehdotuksen pykälistöä vaaditulla tavalla. Arvoisa puhemies! Tässä on ehdotettu myöskin hyvinvointialuetta velvolliseksi varautumaan uusiin mahdollisiin tarpeisiin. Nämä koskevat nimenomaan kriittistä terveydenhuoltoa, sellaisia toimitiloja, jotka on suojeltava. Näiden terveydenhuollon toimitilojen osalta tärkeää on myöskin toimintojen siirrettävyys sekä ylläpito normaaliolon tasoa ylittävällä tavalla esimerkiksi ensihoidon resurssien osalta. Tässä myöskin lähdetään siitä, että tulee turvata riittävä materiaalinen varautumisen taso lääkkeissä, hoitotarvikkeissa ja lääkinnällisissä laitteissa. Tällaisia uusia, säännöksissä tarkoitettuja kriittisten toimitilojen turvaamisia ja suojaamisia voi tapahtua esimerkiksi tarvittavan suojan rakentamisessa, esimerkiksi maanalaisten tilojen osalta, ja näinkin säädetään siis hyvinvointialueen velvollisuudesta osallistua myöskin yhteiseen suunnitteluun, koulutukseen ja harjoitteluun. Arvoisa puhemies! Tässä pääpiirteissään on esitetty näitä uusia toimintoja. Lisäksi haluan korostaa, että tämä hallituksen esitys on myöskin valiokunnassa saanut erittäin vahvan tuen. Tämä hallituksen esitys ja sitä koskeva valiokunnan mietintö on yksimielinen. Valiokunta haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota myöskin sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön välisen yhteistyön ja koordinaation tarpeeseen kaikissa näissä terveydenhuollon rakenteisiin ja toimintoihin liittyvissä toimenpiteissä. Valiokunta painottaa, että esitetyn lainsäädännön ohjaus ja toimeenpano kuuluu valtioneuvoston tasolla sosiaali- ja terveysministeriölle, vaikka hyvinvointialueiden talouden ja hallinnon yleistä ohjausta ja toiminnan yleistä ohjausta tulee valtiovarainministeriöstä. Valiokunta korostaa, että sosiaali- ja terveysministeriön vastuuta antaa hyvinvointialueille riittävää ohjausta ja koulutusta lainsäädännön toimenpiteisiin on tärkeää tässä vaalia. Näin ollen valiokunta haluaa myöskin muistuttaa, että näiden tilojen suojautumisen ja turvaamisen osalta on tärkeää, että valtiovarainministeriö ja hyvinvointialue toimivat hyvässä yhteistyössä ja ohjaus toimii myös kentän näkökulmasta. Näin hyvinvointialueiden käynnissä olevien ja alkavien ja tulevienkin rakennushankkeiden osalta valiokunta painotti omassa kannassaan koordinointia valmiuden ja varautumisen näkökulmasta ja edellytti tiivistä yhteistyötä, jotta näitä toimitiloja voidaan myöskin suojata suunnitelmallisesti. Arvoisa puhemies! Valiokunta kiinnittää huomiota myöskin siihen, että hankeosaamista ja montaa muuta mahdollista varautumista tulee jatkossa pohtia, ja tätä kautta myöskin tämän työn tulee jatkua. Siksi valiokunnassa on tehty myöskin ponsiehdotuksia. Ensinnäkin valiokunta on edellyttänyt, että valtioneuvosto jatkaa valmiuden ja varautumisen hallinnonalan lainsäädännön kehittämistä. Ja myöskin eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto huomioi kaikessa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön valmistelussa ja hyvinvointialueiden ohjauksessa sen, että lainsäädäntö ja hyvinvointialueiden ohjaus tukee valmiutta ja varautumista. Lisäksi valiokunta on kolmannessa lausumassaan edellyttänyt, että valtioneuvosto varmistaa ministeriöiden välisen yhteistyön ja koordinaation kaikissa käynnissä olevissa, alkavissa ja tulevissa rakennushankkeissa siten, että rakennushankkeissa huomioidaan valmiuden ja varautumisen tarpeet. Ja niin kuin totesin, tämä mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+5.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-11-05T14:46:57,2025-11-05T14:56:59,Hyväksytty,1.1 2025_104_70,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Ilmeisesti on tarvetta käydä hetki lyhyttahtista keskustelua. Pyydän niitä edustajia nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron. — Edustaja Lindén.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_71,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja Kiuru lopetti puheenvuoronsa noihin kolmeen erittäin tärkeään lausumaan, jotka valiokunta antoi yksimielisessä esityksessään. Tämä oli hyvin tärkeä asia. Valiokunta perehtyi laajasti tähän, mutta eräitä huolia meillä siellä yhdessä oli. Ne liittyivät esimerkiksi juuri tähän keskushallinnon koordinointiin. Kävi selvästi ilmi, että näissä varautumiseen liittyvissä asioissa, joissa sosiaali‑ ja terveysministeriö on perustellusti nyt saamassa lisää ohjausvaltaa ja tämä lisätalousarviossa oleva rahoituskin ohjataan nimenomaan STM:n päätöksillä, valtiovarainministeriö, joka muuten vastaa tästä alueiden ohjauksen koordinoinnista, oli aika lailla sivussa. Tähän kiinnitimme huomiota. Sitten tietysti se kaikkein tärkein asia on se, ymmärrämmekö me nyt riittävästi tämän varautumisen ja valmiuden ylläpidon kaikki vaikutukset. Eli maailma on muuttunut nyt Euroopassa Ukrainassa tapahtuvan valtavan Venäjän hyökkäyksen takia huonoon suuntaan. Meidän tulee sosiaali‑ ja terveydenhuollossa varautua aivan uudella tavalla. Tämä kaikki vaatii resursseja, ja sen pitää näkyä myös sitten rahoituksessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-05T14:57:07,2025-11-05T14:58:27,Hyväksytty,1.1 2025_104_72,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,Edustaja Castrén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_73,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Maaret,Castrén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisten turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa on yksi tärkeimmistä tehtävistämme. Hyvinvointialueille annetaan uusia tehtäviä, joiden avulla ne voivat entistä paremmin varautua kriiseihin yhteistyössä Puolustusvoimien ja muiden viranomaisten kanssa. Tämä tarkoittaa käytännössä parempaa valmiussuunnittelua, yhteisiä harjoituksia ja toimintamalleja, jotta terveydenhuollon henkilöstö, välineistö ja palvelut ovat käytettävissä myös poikkeusoloissa. Samalla on todella tärkeää huolehtia siitä, että hyvinvointialueilla on riittävät resurssit ja osaaminen tämän uuden vastuun kantamiseen. Lain toimeenpanon yhteydessä on varmistettava, että yhteistyö eri viranomaisten välillä toimii käytännössä, ei vain paperilla. Arvoisa puhemies! Tällä lakimuutoksella varmistamme, että suomalaiset saavat apua ja hoitoa myös silloin, kun olosuhteet ovat kaikkein vaikeimmat. Tämä on vastuullista varautumista ja yhteistä huolenpitoa arjessa ja kriiseissä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+5.aspx,fi,Maaret Castrén,911822,2025-11-05T14:58:27,2025-11-05T14:59:32,Hyväksytty,1.1 2025_104_74,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_75,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti. Nato-jäsenyytemme ja Ukrainan sodasta saadut kokemukset ovat osoittaneet, että siviiliterveydenhuollolla on kriisitilanteissa ratkaiseva rooli. Meidän on kyettävä turvaamaan kansalaisten hoito myös silloin, kun yhteiskunta kohtaa vakavia häiriöitä tai aseellisen konfliktin uhan. Hallituksen esitys vastaa tähän tarpeeseen. Se tuo selkeyttä ja velvoitteita hyvinvointialueille, jotta ne voivat varautua poikkeusoloihin, ei vain teoriassa vaan myös käytännössä. Terveydenhuollon toimitilojen suojaaminen, ensihoidon lisäresursointi, materiaalinen varautuminen ja yhteinen harjoittelu Puolustusvoimien ja liittolaistemme kanssa ovat välttämättömyyksiä. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö tukee tätä linjaa, ja mietintöhän oli yksimielinen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+5.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-11-05T14:59:34,2025-11-05T15:00:48,Hyväksytty,1.1 2025_104_76,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_77,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on hallitukselta erittäin tärkeä lakiesitys, ja kuten täällä on nostettu jo esille, tämähän oli valiokunnassa yksimielinen. Julkisessa keskustelussa, kun puhutaan varautumisesta, usein katse kääntyy Puolustusvoimiin ja puolustusmenojen nousuun, ja se on totta kai tärkeä näkökulma, mutta tämän lisäksi me tarvitsemme keskustelua myös siitä, että varautuminen on moninaista ja sosiaali- ja terveysbudjetti on yhtä tärkeä osa sitä varautumista. Valiokunta tosiaan kävi Ukrainassa, ja Ukrainan kokemukset karulla tavalla näyttivät meille sen, että sodan aikana myös sairaalat ovat valitettavasti tässä ajassa kohteita. Sen takia pidänkin erittäin tärkeänä, että hallitus on nyt valmistellut tämän lakiesityksen. Mutta käsittelyn yhteydessä nousi myös huolia, ja huoli nousi erityisesti siitä, miten ministeriöt yhdessä, yhteistyössä valvovat tätä varautumista, koska nyt ainakin omalta osaltani huoli on se, että kun hyvinvointialueet ovat aika vaikeassa taloustilanteessa, niin tarkastellaanko valtiovarainministeriössä kaikenlaisessa lainsäädännössä myös sitä varautumista [Puhemies koputtaa] eikä tehdä leikkauksia samaan aikaan toisaalta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+5.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-11-05T15:00:49,2025-11-05T15:02:08,Hyväksytty,1.1 2025_104_78,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Päivi Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_79,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valiokunta todellakin kävi puheenjohtaja Kiurun johdolla Ukrainassa tutustumassa sodanajan kokemuksiin sosiaali‑ ja terveyspalvelujen järjestämisestä, ja aivan kuten edustaja Forsgrén sanoi, niin yksi havainto oli se, kuinka terveydenhuollon toimipisteet voivat joutua sotilaallisen iskun kohteiksi, jopa lastensairaala. Samoin yksi kokemus on se, että siviiliterveydenhuolto joutuu muuttamaan toimintaansa merkittävästi erityisesti haavoittuneiden sotilaiden hoitamiseksi, mikä edellyttää paljon resursseja. Samoin kriittisten toimitilojen turvaaminen, suojaaminen, on erittäin tärkeää, esimerkiksi maanalaiset tilat, joihin tässä mietinnössä myös kiinnitetään huomiota. Meillähän valitettavasti on useita sairaalahankkeita, joissa ei ole pystytty näitä vielä ottamaan huomioon. Jatkossa on erittäin tärkeää, että nämä varautumisen kokemukset huomioidaan, kun uusia hankkeita käynnistetään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-11-05T15:02:08,2025-11-05T15:03:22,Hyväksytty,1.1 2025_104_80,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_81,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos puhemiehelle ja muille puhemiehille siitä, että olitte mahdollistamassa valiokunnan opinto- mahdollisuutta Ukrainassa. Se oli hyvin avartava kokemus, ja osaksi siksi valiokunta listaa monia asioita, joita meidän täytyy tehdä vielä paremmin. Ne esitellään valiokunnan mietinnössä sivuilla 8 ja 9. Näistä kehittämistarpeita liittyy ensihoitoon, yksityisen ja julkisen väliseen yhteistyöhön ja myöskin kolmannen sektorin rooliin, verihuollon rooliin sekä apteekkiverkostoon, sosiaali‑ ja terveydenhuollon rakenteisiin sekä hankintoihin — siinä nyt joitakin listattuina. Näistä on myöskin valiokunnan lausumat olemassa. Mutta tärkeintä on se, että valiokunta yksimielisesti totesi, että tätä kehittämistyötä täytyy tehdä niin, että myöskin tällä hallituskaudella vielä tulee lakiesityksiä, joissa valmiutta ja varautumista parannetaan. Olennaista on se, mitä Päivi Räsänen tuossa juuri edellä sanoi: meillä on myöskin alkavia rakennushankkeita, joissa ei ole lainkaan huomioitu sitä, että pitäisi mennä näiden kuumatoimintojen osalta maan alle. Tämän halusin jakaa tässä salissa, että se on otettava vakavasti. [Puhemies koputtaa] Valiokunta teki tästä lausuman.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+5.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-11-05T15:03:22,2025-11-05T15:04:40,Hyväksytty,1.1 2025_104_82,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_83,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä tulikin jo esille, että on hieno asia, että tämä sali ainakin ymmärtää, että meillä tämä turvallisuus on jotakin muutakin kuin Puolustusvoimat, ja sen takia tämä lakiesitys on nyt etenemässä vahvasti. Oikeastaan siellä käytetään helposti semmoisia sanoja kuin ”koordinoidaan” ja ”yhteensovitetaan”. Ne ovat hienoja asioita ja tärkeitä asioita, mutta yksi äärimmäisen tärkeä asia on harjoittelu. Meillä siellä jossain, missä palvelin yli 34 vuotta, sanottiin, että hiki säästää verta. Se kuulostaa karulta, mutta se tarkoittaa sitä, että pitää treenata niitä asioita. Ei riitä, että me sanotaan tai me kirjoitetaan näitä lakiasetuksia, vaan se joukko pitää saada treenaamaan. Ennen kaikkea haluan sanoa tässä yhteydessä myös, kun tulee kiva aasinsilta tuohon, että tämä kansakunta on huonommassa kunnossa kuin koskaan aikaisemmin sotien jälkeen. Eli meillä on mahdollisuus kansanedustajana näyttää erinomaista esimerkkiä lapsille ja nuorille erityisesti terveistä elämäntavoista ja liikunnasta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-05T15:04:40,2025-11-05T15:05:49,Hyväksytty,1.1 2025_104_84,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_85,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaan itse asiassa edustaja Hänniselle, että kun päivän aloittaa jo kello 6.30 treeneillä, niin kyllä siinä kuntokin pysyy kohdillaan. Nämä esitettävät lakimuutokset ovat ehdottomasti tarpeellisia ja kannatettavia. Osaltani haluan kyllä kiittää sosiaali- ja terveysvaliokuntaa siitä, että puolustusvaliokunnan lausunnossaan esille nostamat huomiot ovat tulleet tässä mietinnössä kyllä erinomaisesti esille nostetuiksi. Oikeastaan kaksi asiaa tähän keskusteluun: Haluaisin myös esittää huoleni siitä, että tällä hetkellä hyvinvointialueilla toimitaan hyvin itsenäisesti näitten olemassa olevien kiinteistöjen suhteen. Niitä poistetaan käytöstä, ja uskaltaisinpa väittää, että tähän kokonaisuuteen ei Puolustusvoimilla tai puolustushallinnolla kyllä ole hirveästi ollut mahdollisuutta vaikuttaa, joten kyllä tämä tätä koordinoinnin merkitystä entisestään korostaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+5.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-11-05T15:05:49,2025-11-05T15:07:00,Hyväksytty,1.1 2025_104_86,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten siirrymme puhujalistalle. Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_87,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen ja sitä koskevan valiokunnasta valmistuneen mietinnön ydin on selkeä: turvallisuus ei ole vain sotilaallinen kysymys, turvallisuus on koko yhteiskuntaamme koskeva kysymys. Rajojemme puolustamisen lisäksi se on kykyä turvata jokaisen suomalaisen terveys ja hoito myös kriisitilanteessa. Hyvinvointialueiden tehtävien vahvistaminen varautumisen, huoltovarmuuden ja Puolustusvoimien kanssa tehtävän yhteistyön osalta on välttämätöntä, ei tulevaisuutta varten, vaan tätä päivää varten. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta on tehnyt tähän esitykseen tärkeitä tarkennuksia. Ne muun muassa varmistavat, että hyvinvointialueilla on selkeä velvollisuus antaa virka-apua Puolustusvoimille, Rajavartiolaitokselle ja Naton liittolaisjoukoille silloin kun tilanne sitä vaatii. Tämä ei tarkoita siviilitehtävien sotilaallistamista, vaan näiden yhteensovittamista. Tärkeää on ennen kaikkea varmistaa, että siviili- ja sotilassektorit toimivat saumattomasti yhdessä yhteisen turvallisuuden puolesta. Tämä rakentaa vahvaa kokonaisturvallisuutta. Valiokunta on myös korostanut kriittisten rakenteiden turvaamista. Sairaaloiden, hoitolaitosten ja terveydenhuollon logistiikan on toimittava kaikissa olosuhteissa. Tämän esityksen kautta hyvinvointialueiden varautuminen ei jää vain paperille tai suunnitelmaksi, vaan se yhdistyy osaksi arjen toimintaa. Erityisen tärkeää on myös, että päästään harjoittelemaan näitä kriittisiä asioita käytännössä — sillä vihollinen harjoittelee joka ainoa päivä. Kun kriisi tulee, toimintakykyä ja suorituskykyä ei enää rakenneta. Sen on oltava jo olemassa. Me tiedämme, että turvallisuus rakentuu ennakoiden ja yhdessä. Tämä esitys vahvistaa sitä, että hyvinvointialueet ovat tärkeä osa kokonaisturvallisuutemme selkärankaa. Arvoisa puhemies! Turvallisuus ei synny itsestään. Se syntyy päätöksistä ja teoista, kuten tämä lakiesitys osoittaa. Jokainen pykälä, joka vahvistaa varautumista ja yhteistyötä, on sijoitus kansalaistemme arjen turvallisuuteen. Siksi tämä hallituksen esitys on välttämätön ja ajankohtainen. Meidän tehtävämme on varmistaa, että Suomi on valmis kaikissa oloissa, jokaisella yhteiskunnan sektorilla ja jokaiselle suomalaiselle. On meidän tärkein tehtävämme rakentaa turvallista Suomea. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-05T15:07:05,2025-11-05T15:11:00,Hyväksytty,1.1 2025_104_88,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaunistola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_89,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Turvallisuusympäristömme muutokset vaativat laaja-alaisia toimia turvallisuuden, varautumisen ja huoltovarmuuden saralla. Esityksellä vahvistetaankin Puolustusvoimien ja hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä antamalla alueille uusia tehtäviä, jotka liittyvät poikkeusoloihin varautumiseen. Nämä tehtävät liittyvät niin toimitilojen suojaamiseen ja toimintojen siirrettävyyteen kuin ensihoidon resursointiin ja yhteiseen suunnittelu-, koulutus- ja harjoitustoimintaan Puolustusvoimien ja Naton kanssa. Tässä taustalla ovatkin myös Nato-jäsenyyden myötä asetetut suorituskykyvaatimukset ja Venäjän hyökkäyssodan kerryttämät kokemukset siviiliyhteiskunnan suojaamisen tarpeista. Tarkoituksena on varmistaa, että suomalaisten sotepalvelut pysyvät turvattuina kaikissa olosuhteissa, ja tämä on tavoite, jonka varmasti kaikki allekirjoitamme. Siten nämä esitetyt lakiesitykset ovat myös kovasti tärkeitä. Arvoisa puhemies! Sota Ukrainassa on osoittanut, miten sotesektorin infraa käytetään häikäilemättä sodankäynnin kohteena. Näiden kohteiden suojaaminen ja toimintakyvyn varmistaminen onkin ensiarvoisen tärkeää. Terveydenhuollon kyky hoitaa ja kuntouttaa potilaita vaikuttaa merkittävästi maan puolustuskykyyn. Ensihoidon kyvykkyys ja toiminnot ovat osa arjen toimintoja, mutta samaan aikaan ne ottavat uudenlaista sijaansa varautumisen ja valmiuden harjoittelussa sekä yhteistyössä. Sosiaali- ja terveydenhuolto on puolestaan riippuvainen toimivasta infrasta, diagnostiikasta, digitaalisesta järjestelmästä, koulutetusta henkilökunnasta sekä sotesektorin materiaaleista, laitteista ja lääkkeistä. Laissa säädetään myös valtion varmuusvarastoista, joissa säilytetään muun muassa toimeentulolle, elinkeinoelämän toiminnalle ja maanpuolustusta tukevalle tuotannolle välttämättömiä raaka-aineita ja tuotteita. Toimivat logistiset ketjut ovatkin keskeisiä, jotta soten ja muidenkin osa-alueiden huoltovarmuus saadaan turvattua. Tässä onkin huomioitava koko Suomi. Esimerkiksi Satakunta vahvana ruoka- ja turvallisuusmaakuntana näyttelee keskeistä roolia, kun puhutaan koko Suomen varautumisesta ja huoltovarmuudesta myös tällä sotesektorilla. Kaiken edellä mainitun vuoksi meidän on oltava varautuneita tilanteisiin, joissa tällainen hyökkäys kohdistuisi suomalaiseen soteinfraan. Arvoisa puhemies! Nostaisin vielä esimerkiksi oman kotimaakuntani Satakunnan. Satasairaalassa Porissa on laajan päivystyksen sairaala, ja siellä uusi Kuumasairaala-hankkeemme tekee tiloista entistä monimuotoisempia ja aikaan vastaavia. Hankkeessa uusitaan tiensä päähän tulleita tiloja, mutta kyse on etenkin nykyinen turvallisuustilanne huomioon ottaen samalla paljon laajemmastakin investoinnista. On tärkeää, että tällaisissa uusissa investoinneissa huomioidaan Naton ja Puolustusvoimien kanssa tehtävä entistä tiiviimpikin yhteistyö ja että tilat rakennetaan mahdolliset tulevaisuuden skenaariot mielessä pitäen. Näin on Satakunnassakin suunnittelussa tehty. Varautumista ajatellen on keskeistä, että meillä on tällaisia Satasairaalan kaltaisia laajan päivystyksen sairaaloita myös yliopistosairaaloiden ulkopuolella. Myös laaja ja kattava yhteistyö esimerkiksi kuntien sekä alueiden muiden viranomaisten kanssa on tärkeää, ja lisäksi on sovittava selkeästi siitä, millä edellytyksin vakavimmissa tilanteissa häiriötilanteen johtovastuu voidaan siirtää yhteistyöalueen yliopistollista sairaalaa pitävälle hyvinvointialueelle. Näillä sairaalainvestoinneilla on varauduttu ja varaudutaan nimenomaan laadukkaaseen toimintaan arjessa mutta myös poikkeusoloissa varautumisen ja valmiuden näkökulmasta. Kuten edellä olemme tässä valiokunnan mietinnössä kuulleet, kyseessä on erittäin tärkeä kokonaisuus, ja toimintojen kehittäminen on tärkeää tehdä voimallisesti juuri tässä ajassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+5.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-11-05T15:11:07,2025-11-05T15:15:36,Hyväksytty,1.1 2025_104_90,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_91,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on nyt tosiaan kyse lainsäädännön muutoksista koskien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia, ja oikeastaan näillä päivityksillä nimenomaan pyritään parantamaan tai ei vain pyritä, vaan itse asiassa parannetaan sekä valmiutta että varautumista kriisitilanteiden varalta. Sota Ukrainassa on todella osoittanut konkreettisesti ja myös hyvin raadollisesti sen, miten kriittinen merkitys toimivalla ja kattavalla sosiaali- ja terveydenhuollolla on koko maan puolustuskyvyn kannalta. Kyllä todellinen kyvykkyys hoitaa mutta osaltaan myös kuntouttaa potilaita on yksi siviiliyhteiskunnan keskeinen panos myös maanpuolustukseen. Sota on todella osoittanut raadollisella tavalla myös sen, että siviilikohteetkaan eivät ole välttämättä suojassa hyökkäyksiltä. Meidän on välttämätöntä huolehtia myös terveydenhuollon kestävyydestä ja toimintakyvystä sekä lääkehuollon huoltovarmuudesta. Osaltani kiitän sosiaali- ja terveysministeriötä tämän asian valmistelusta ja koko eduskuntaa tämän asian perusteellisesta mutta reippaasta käsittelystä. Puolustusvaliokunta korosti omassa lausunnossaan, että on tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä uudistetaan muuttuneessa turvallisuusympäristössä ja huomioimalla maanpuolustuksen tarpeet. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamis-, ohjaus- ja muiden järjestelyjen tulee muodostaa kansallinen kokonaisuus, josta tässäkin keskustelussa on jo ennätetty mainita ja puhua, eli me tarvitsemme todella tätä entistä tiiviimpää yhteistyötä ja koordinointia. Puolustusvaliokunta oikeastaan kiinnitti kahteen asiaan huomiota: sekä resursseihin että tiloihin. Lainsäädäntöä toimeenpantaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä hyvinvointialueiden resursointiin. Niillä tulee olla riittävä ja asianmukaisen koulutuksen omaava henkilöstö huolehtimaan hyvinvointialueille säädettävistä poikkeusolojenkin tehtävistä — jos tämä nyt ei ole yhtä tärkeää myös näin rauhan aikana ja normaalioloissa. Selvää on myös se, että asianmukaisesti hajautettujen toimintojen ja toimitilojen järjestäminen edellyttää suunnittelua ja investointeja, ja kyllä valiokunta tässä vahvasti kehottaa pohtimaan myös sitä, että huomioidaan jo olemassa olevien mutta hyvinvointialueilla normaalioloissa käyttämättä jäävien tilojen mahdollinen käyttökelpoisuus. Tämä on iso kysymys, jossa tätä koordinointia nimenomaan tarvitaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+5.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-11-05T15:15:40,2025-11-05T15:18:49,Hyväksytty,1.1 2025_104_92,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_93,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti. Nato-jäsenyytemme ja Ukrainan sodasta saadut kokemukset ovat osoittaneet, että siviiliterveydenhuollolla on kriisitilanteissa ratkaiseva rooli. Meidän on kyettävä turvaamaan kansalaisten hoito myös silloin, kun yhteiskunta kohtaa vakavia häiriöitä tai aseellisen konfliktin uhan. Hallituksen esitys vastaa tähän tarpeeseen. Se tuo selkeyttä ja velvoitteita hyvinvointialueille, jotta ne voivat varautua poikkeusoloihin, ei vain teoriassa vaan myös käytännössä. Terveydenhuollon toimitilojen suojaaminen, ensihoidon lisäresursointi, materiaalinen varautuminen ja yhteinen harjoittelu Puolustusvoimien ja liittolaistemme kanssa ovat välttämättömyyksiä. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö tukee tätä linjaa. Valiokunta korostaa, että siviiliväestön palveluiden jatkuvuus on turvattava kaikissa olosuhteissa. Tämä on tärkeä periaate, ei vain kriisien varalta vaan myös arjen turvaamiseksi. Kun järjestelmä toimii poikkeusoloissa, se toimii myös normaalissa arjessa entistä paremmin. Arvoisa puhemies! Tärkeä linjanmuutos Suomelle oli tietysti jäsenyys Natossa, joka itsessään aiheuttaa toimenpiteitä lainsäädännössä monella saralla. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitääkin tätä nyt käsittelyssä olevaa esitystä ja sen tavoitteita perusteltuina ja kannattaa esityksen hyväksymistä ehdotetuin tarkennuksin. Valmiuden ja varautumisen lainsäädäntö edellyttää kehittämistä edelleen niin, että lainsäädäntö huomioi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen yhteensopivuuden Naton jäsenyysvelvoitteiden kanssa. Esityksen ajatuksena on, että Puolustusvoimat toimivat virka-apupyyntöjen välikätenä tilanteissa, joissa Nato, sen jäsenmaiden asevoimat tai joku muu liittolainen virka-apua tarvitsee. Nykyisellään tällaista lainsäädäntöä ei ole olemassa, joten se on aiheellista lakiin saada. Hyvinvointialueille tulisi myös oikeus saada korvauksia virka-apua pyytäneeltä tai saaneelta niistä kustannuksista, joita virka-avun antamisesta aiheutuisi. Uskon, että esityksen myötä Suomi on entistä vahvempi ja ennen kaikkea valmiimpi sekä kriiseissä että arjessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+5.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-11-05T15:18:50,2025-11-05T15:21:45,Hyväksytty,1.1 2025_104_94,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_95,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on kuultu erinomaisen hyviä puheenvuoroja, enkä sinänsä tunne tarvetta toistaa aivan samoja asioita, joten yritän löytää tähän tärkeään yhteiseen asiaan oman, hieman erityisen näkökulman. Työskentelin pitkään terveydenhuollon tehtävissä niin kansanterveystyön tasolla kunnissa, lääninhallituksissa kuin sitten sairaaloissa, ja aika usein oli erilaisia valmiusharjoituksia. Oli muutamia todellisiakin tilanteita, viittaan esimerkiksi vaikkapa Estonia-kriisiin, jossa olin meripelastuksen johtoryhmän jäsenenä silloisessa virkaroolissani. Mutta nyt tällä hetkellä, niin kuin täällä kaikki tiedämme, on toisenlainen uhka olemassa, ja siitä me täällä olemme avoimesti keskustelleet, että sodan uhka on olemassa. Ei nyt välittömästi sillä tavalla, että täytyisi pelossa elää, mutta me tiedämme, mitä on tapahtunut Euroopassa ja minkälainen kehityssuunta näyttää nyt tällä hetkellä monellakin tavalla todennäköiseltä. Terveydenhuolto on äärimmäisen tärkeä osa sitä turvallisuutta, ja sitten tietysti jos konflikti ihan oikeasti laukeaa, eskaloituu, niin terveydenhuoltoa tarvitaan sitäkin enemmän, ja kuten täällä on kerrottu, terveydenhuolto on myös sitten tällaisten sodan iskujen kohteena, niin kuin on nähty siellä Ukrainassa. Tämä vaatii nyt meiltä ihan uudenlaisen asennoitumisen, kun me suunnittelemme terveydenhuoltoa. Se koskee tietysti rakentamista. Ajatellaanpa vaikka tuota Hiltoniksi kutsuttua Meilahden kampusalueen suurinta rakennusta. Sehän on äärimmäisen haavoittuvainen, tuollainen korkea rakennus, jossa on paljon lasia, ja nyt puhutaan yhä enemmän siitä, että pitää olla vahvasti suojattuja rakennuksia ja kokonaan muun tyyppisiä. Mutta ei vain tämä rakennustilanne vaan myös henkilökunnan osaaminen, mihin täällä esimerkiksi edustaja Castrén hyvin viittasi: harjoittelu, harjoittelu ja jälleen kerran harjoittelu. Nämä ovat todella tärkeitä kysymyksiä. Tässä täytyy, hienosti sanottuna, löytää semmoinen paradigman muutos, että kun me käsittelemme terveydenhuollon asioita ja monia muitakin kysymyksiä, niin meidän täytyy tuoda tämä varautuminen ja valmius koko ajan esille. Ja kiistaton tosiasia on, että se tarvitsee rahaa. Jos sitä rahaa kaiken kaikkiaan ei nyt kansantaloudessa näytä enemmän olevan, niin kuin tällä hetkellä vahvasti siltä näyttää, niin täytyy miettiä, mitä teemme vähemmän, mutta siinä, minkä teemme, on sitten riittävästi nämä varautumisasiat huomioitu. Kaiken kaikkiaan tämä on tärkeä lakiesitys. Tähän liittyy se runsaan sadan miljoonan euron investointipaketti, mutta se on kaiken kaikkiaan vain pieni kokonaisuus siitä, mitä tässä lähivuosina varmaan tullaan tarvitsemaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-05T15:21:47,2025-11-05T15:24:53,Hyväksytty,1.1 2025_104_96,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_97,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa on totuttu siihen, että terveydenhuolto toimii hyvinvointialueiden sisällä kohtuullisen hyvin toimipaikasta riippumatta. Jatkossa hyvinvointialueiden vastuulla on entistä vahvemmin se, että sosiaali‑ ja terveydenhuolto toimii myös silloin, kun yhteiskunta on paineessa. Hallituksen esityksen valmiuslain laaja kokonaisuudistus vahvistaa varautumista ja yhteistyötä turvallisuusviranomaisten kanssa. Hyvinvointialueet velvoitetaan tekemään pysyvää ja suunnitelmallista yhteistyötä Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, Naton ja muiden liittolaisten kanssa. Lakiin lisättävät uudet pykälät määrittävät, mitä tämä tarkoittaa käytännössä: virka-apua, yhteisiä harjoituksia ja ennen kaikkea yhteistä tilannekuvaa poikkeusoloissa. Jos jokin Ukrainan sodasta on opittu, niin se, että sotejärjestelmä on osa puolustustahtoa. Sitä ilman yhteiskunta ei kestä päivääkään. Turvallisuusympäristö on muuttunut hetkessä, mutta järjestelmämme on rakennettu vakauden aikaan. Viime vuosien kriisit, kuten pandemia, energia‑ ja logistiikkahäiriöt, kyberuhat ynnä muut, paljastivat, että Suomen sosiaali‑ ja terveydenhuolto on kyllä osaavaa mutta liiankin luottavaista. Meillä on oletettu, että valot palavat ja verkko toimii. Lakiuudistus tuo tähän muutoksen ja tekee varautumisesta laintasoisen velvoitteen. Tavoitteena on vahvistaa hyvinvointialueiden varautumista poikkeus‑ ja häiriötilanteisiin, selkeyttää roolijakoa ja johtosuhteita eri viranomaisten välillä sekä turvata kansalaisten hoito ja palvelut myös kriisitilanteissa. Lisäksi tavoitteena on luoda rahoituskehikko, jolla valtio korvaa uudet velvoitteet. Taustalla on yksinkertainen periaate: sosiaali‑ ja terveydenhuolto on osa kokonaisturvallisuutta. Se on yhtä tärkeää kuin rajavalvonta, energiahuolto tai tietoturva. Mitä tämä sitten tarkoittaa hyvinvointialueilla? Se tarkoittaa vastuuta. Ukrainan sodasta saatu kokemus on osoittanut, että kun terveydenhuolto toimii, yhteiskunta pysyy pystyssä. Myös Suomessa on syytä miettiä, miten hoitoa voidaan jatkaa, jos yksi iso keskus joutuu pois pelistä. Varavoima, kuten generaattorit, polttoainevarastot, vedenpaineistus ja tietoliikenneyhteydet ovat elinehto. On muistettava, että ensihoito on myös osa puolustusta. Suomessa ensihoidon on kyettävä toimimaan myös alueilla, joilla yhteydet tai kulku on poikki. Lisäksi kyky suojata henkilöstö ja potilaat on ratkaisevaa. Kun verkot katkeavat, tarvitaan paperiprotokollat, radioviestintä ja niin edelleen. Jokaisen kriittisen yksikön on kyettävä toimimaan ilman sähköistä potilastietojärjestelmää. Myös henkinen ja fyysinen kuntoutus ovat osa varautumista. On ennalta sovittava psykososiaalisen tuen ja kuntoutuksen järjestelyistä. Tarvittaessa kapasiteettia on voitava nostaa vuorokaudessa. On myös huomioitava, että varautuminen ei ole vain viranomaisten asia vaan varautuminen koskee meitä kaikkia — kaikkia kansalaisia. En tarkoita, että omia bunkkereita rakennetaan tai vuosikymmeniä säilyvää hernekeittovarastoa varustellaan, mutta on hyvä ja syytä ajatella ja pohtia, miten itse selviää esim. kaksi vuorokautta ilman ulkopuolista apua: ruoka, vesi, lääkkeet, lämpö ja yhteydenpitovälineet. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+5.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-11-05T15:24:55,2025-11-05T15:28:30,Hyväksytty,1.1 2025_104_98,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_99,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyseessä on lakiesitys siitä, miten hyvinvointialueet varautuvat poikkeusoloihin ja tekevät yhteistyötä muun muassa Puolustusvoimien kanssa. Tämä on tärkeä ja ajankohtainen aihe, sillä meidän on varauduttava kaikennäköisiin tilanteisiin, jotta voimme turvata suomalaiset kokonaisvaltaisesti joka hetkessä. Esityksen tavoitteena on parantaa Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta vastata muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että myös sotepalvelut olisivat toimintakykyisiä, vaikka maahamme kohdistuisi häiriötilanne, poikkeusolot tai pahimmillaan aseellinen uhka. Mielestäni on tärkeää, että hyvinvointialueille annetaan vastuu ja tehtävä varautua poikkeusoloihin. On oikein, että laki tuo vihdoin lain tasoisen sääntelyn virka-avun antamisesta Puolustusvoimille ja muille viranomaisille. Yhteistyön on oltava sujuvaa ja selkeää. Ei saa olla epäselvyyttä siitä, kuka tekee ja millä resursseilla, jos kriisi iskee. Esitys sisältää myös tärkeän periaatteen siitä, että hyvinvointialueille maksetaan korvaus niistä kustannuksista, joita virka-avusta aiheutuu. Tämä on oikeudenmukaista ja oikein. Alueet eivät jää yksin maksamaan valtion turvallisuuteen liittyviä tehtäviä. Vaikka esitys tarkoittaa myös rahanmenoa, on tämä rahankäyttö perusteltua ja hyväksyttävissä. Raha Suomen puolustuskyvyn ja huoltovarmuuden vahvistamiseen on tärkeä tapa sijoittaa verorahoja suomalaisten hyväksi. Varautuminen on tärkeää, ja se on tehtävä järkevästi. On huolehdittava, että ensihoidon resursseja on riittävästi ja että lääkkeitä ja tarvikkeita ja laitteita on varastossa riittävästi. Poikkeusoloissa apua täytyy saada heti, ja silloin ei ole enää aikaa järjestää varastoja. Valiokunnassa kiinnitettiin huomiota lisäksi siihen, että meidän infraa, eli esimerkiksi sairaaloita, olisi syytä suojata ja turvata paremmin. Näitä oppeja on saatu muun muassa Ukrainasta, kun siellä Venäjä on pommittanut sairaaloita tai niiden osia maan tasalle. Valiokunta tekikin yksimielisesti tästä lausuman ehdottaen, että kaikessa sotelainsäädännössä ja infran rakentamisessa huomioidaan valmistautuminen ja varautuminen tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! Tämä esitys vahvistaa Suomen kokonaisturvallisuutta ja parantaa meidän kykyämme pitää huolta ihmisistä myös kriisin aikana. Kiireelliset terveyspalvelut täytyy olla saavutettavissa aina, mutta myös silloin, kun maassa on poikkeusolot. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+5.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-11-05T15:28:34,2025-11-05T15:31:20,Hyväksytty,1.1 2025_104_100,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Valtola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_101,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiesitys on välttämätön tässä muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Ukrainan kokemukset perustelevat sen, että voimme todeta, että terveydenhuolto on sotatoimien kohde pahimmillaan. Lisäksi Nato-jäsenyys tuo meille velvoitteita määritellä meidän kriisinajan valmiuksiamme paremmin. Eräs ystävä kysyi, kun mainitsin, että tämmöinen lakiesitys on meillä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsittelyssä, mitä uutta tämä tuo meidän varautumiseen, eivätkö valmiuslaki ja aikaisempi lainsäädäntö riitä. Tämä oikeastaan nosti ja selkeytti itsellenikin, kun tätä sitten pohti, mitä tämä laki käytännössä tarkoittaa. Siinähän 53 a § käytännössä ohjaa normaaliolojen virka-apua, eli käytännössä tilanteita normaaliolojen häiriötilanteissa tai ei-sotilaallisissa poikkeustilanteissa, miten terveydenhuolto antaa virka-apua Puolustusvoimille tai maassa oleville kansainvälisille joukoille. Sitten kohta 53 b kertoo taas hyvin, miten suojaamme kriittisiä toimitiloja ja turvaamme niiden toiminnan sekä varmistamme kriittisten toimitilojen siirrettävyyden mahdollistamista, samoiten kuin varaudumme normaalioloja laajemman tason ylittävään ensihoitoon tai riittävään materiaaliseen varautumiseen nimenomaan sotilaallisten kriisien varalle, ja sitten tietysti, niin kuin täällä on esimerkiksi edustaja Hännisen hyvässä puheenvuorossa tuotu esille, yhteinen suunnittelu, koulutus ja erityisesti harjoittelu. Ja sitten kohta 53 c tuo esille, miten tämä kaikki rahoitetaan. Olen todella tyytyväinen tähän lakiesitykseen ja sen käsittelyyn valiokunnassa, ja voimme hyvillä mielin mennä tämän kanssa eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+5.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-11-05T15:31:23,2025-11-05T15:34:02,Hyväksytty,1.1 2025_104_102,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_103,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lindénin puheenvuorosta muistui mieleen: Viime kevättalvella oli mahdollista olla valtakunnallisella maanpuolustuskurssilla. Vierailimme lastensairaalassa silloin, ja siellä nousi esille kysymyksenä, että mitä jos. Aiemminhan me ollaan vanhassa historiassa totuttu siihen, että jos Punainen Risti on jossain, niin se on suoja, mutta Venäjälle se on maalitaulu. Sen takia näihin varautuminen on äärimmäisen vaikeata, koska ei toimita samoilla pelisäännöillä — jos nyt sodassa voi pelisäännöistä puhua. Nämä kriittiset kohteet, kriittinen infra ja kriittiset toiminnot, ovat totta kai ja niiden täytyy olla hoidossa, mutta sitten pitää muistaa samalla heikoimmassa asemassa olevat, esimerkiksi vammaiset tai saattohoidon piirissä olevat tai sellaiset, jotka tarvitsevat sen välttämättömän jokapäiväisen ja jokahetkisen avun siellä. Sitten oikeastaan vielä se, että täälläkin eri asiayhteyksissä, kun käsitellään lakiehdotuksia ja tehdään niistä päätöksiä, aina myös tarkastellaan niin kuin tässäkin tapauksessa, mitä muussa lainsäädännössä tapahtuu. Tämä ainakin omasta mielestäni keskeisesti liittyy myös siihen, miten esimerkiksi uusi hankintalaki tai ne muutokset siellä tulevat mahdollisesti vaikuttamaan vaikkapa tietojärjestelmiin. — Kiitos, ei muuta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+5.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-05T15:34:02,2025-11-05T15:35:43,Hyväksytty,1.1 2025_104_104,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 9/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 9/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Edustaja Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_104_105,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä mietintö koskee varhaiskasvatuksen palveluseteliä, hallituksen esitys 54. Esityksen tarkoituksena on siirtää varhaiskasvatuksen palveluseteliä koskeva sääntely nykyisestä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelisääntelystä osaksi varhaiskasvatuksen lainsäädäntöä. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki varhaiskasvatuksen palvelusetelistä sekä tehtäväksi siitä johtuvat muutokset varhaiskasvatuslakiin ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annettuun lakiin. Esityksessä ei ehdoteta muutettavaksi varhaiskasvatuksen järjestämisvastuuta, vaan se säilyy kunnan tehtävänä. Valiokunta pitää hyvänä, että palvelusetelin käyttöönotto on edelleen kunnalle vapaaehtoista. Kunnalla säilyy toimivalta päättää myös palvelusetelin kuntakohtaisista ehdoista, kuten palvelusetelin arvosta, joten palvelusetelin ehdoissa voi olla kuntakohtaisia eroja. Ehdotetun lainsäädännön tarkoitus on myös yhdenmukaistaa nykyistä tilannetta eri kuntien ja palveluntuottajien käytännön välillä muun muassa siten, että asiakkaalta perittävän omavastuuosuuden tulee yhdessä palvelusetelin kanssa kattaa kaikki varhaiskasvatuslain mukaisen varhaiskasvatuksen toteuttamisesta aiheutuvat kulut. Palvelusetelin arvon ja omavastuuosuuden tulee yhdessä muodostua riittäväksi, jotta palveluntuottaja voi järjestää varhaiskasvatuslain mukaisen varhaiskasvatuspalvelun ilman erikseen perittäviä muita maksuja. Valiokunta puoltaa yksimielisesti hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina ja esittää mietinnössään eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaehdotuksen, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa lainsäädännön vaikutuksia yksityisen varhaiskasvatuksen määrän kehitykseen erilaisten palveluntuottajien toimintaedellytysten ja lasten yhdenvertaisuuden näkökulmista. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2026 alusta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+6.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-11-05T15:36:34,2025-11-05T15:38:46,Hyväksytty,1.1 2025_104_106,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 9/2025 vp,"Kiitoksia, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Haatainen. — Sitten edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_107,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos sivistysvaliokunnan puheenjohtajalle tämän yksimielisen mietinnön esittelystä. — Valiokunta toteaa tässä, että varhaiskasvatuksen oma palvelusetelilaki selkeyttää kuntien ja varhaiskasvatuksen palveluntuottajien välistä yhteistyötä, ja tuo esille myös sen, että tämä palvelusetelihän on kuntien yksi tapa järjestää varhaiskasvatusta. Arvoisa puhemies! Tämä esitys omalta osaltaan tukee kuntien päätösvaltaa ja itsehallintoa, kun kunta voi tosiaan päättää palvelusetelin käyttöönotosta ja myöskin sen arvosta paikallisesti. Tämä uusi laki pääasiallisesti vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annettua lakia, ja nyt tämän muutoksen myötä eroa entiseen tulee olemaan se, että lakiin kirjataan nyt selkeästi säännökset setelin arvoon vaikuttavista tekijöistä ja myöskin velvoite tarkistaa setelin arvon kohtuullisuus säännöllisesti, kun on kyse varhaiskasvatuksen palvelusetelistä. Esitys vahvistaa yhdenvertaisuutta sillä tavalla, että se myöskin sisältää säännöksen siitä, että tämän setelin arvo tulee määritellä palvelunkäyttäjän kannalta kohtuulliseksi. Sivistysvaliokunta mietinnössään toteaa, että esityksen tarkoituksena on luoda edellytykset sille, että yhä useammalla perheellä on mahdollisuus valita lapselleen varhaiskasvatuspaikka erilaisten varhaiskasvatusmuotojen välillä. Tämä on tärkeää, että perheiden valinnanmahdollisuuksia vaalitaan ja mahdollisuuksien mukaan myöskin parannetaan. Ylipäätään on, arvoisa puhemies, tärkeää, että lapsiperheet voivat valita lapselleen sopivan hoitomuodon. Toisille perheille ja lapsille sopii päiväkoti ja toisille taas perhepäivähoito tai kotihoito tai jokin muu hoitomuoto. Perheiden ja lasten tilanteet ja tarpeet ovat erilaisia, ja siksi on erityisen tärkeää, että voidaan ottaa huomioon se lapsen ja perheen tarve, niin että se hoitomuoto palvelisi mahdollisimman hyvin niitä. Erityisesti nykyisessä tilanteessa, tietysti myöskin muulloin, mutta aivan erityisesti nyt kun maamme syntyvyys on historiallisen alhainen, pitää kaikin tavoin kehittää Suomea entistäkin lapsi- ja perheystävällisemmäksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+6.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-11-05T15:38:50,2025-11-05T15:41:27,Hyväksytty,1.1 2025_104_108,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_109,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus, ja lapset ja nuoret ovat tässä ja nyt. Olemme äärimmäisen tärkeän asian äärellä, sillä varhaiskasvatus on parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Eli se pitää pystyä hoitamaan hyvin, niin meillä on erinomainen tulevaisuus lapsilla ja nuorilla. Hallituksen esitys varhaiskasvatuksen palvelusetelilainsäädännön uudistamisesta on tarpeellinen. Tämä esitys on tärkeä askel kohti selkeämpää ja yhdenvertaisempaa varhaiskasvatuksen järjestelmää koko maassa. Tavoitteena on ennen kaikkea parantaa perheiden mahdollisuuksia valita heille sopivin varhaiskasvatuspalvelu riippumatta siitä, tuotetaanko se kunnallisena vai yksityisenä palveluna. Uudistuksessa palveluseteliä koskeva sääntely siirretään nykyisestä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaista osaksi varhaiskasvatuslakia. Samalla palveluseteliä koskevaa sääntelyä ajanmukaistetaan vastaamaan varhaiskasvatuksen erityispiirteitä. Tämä on välittävää perhepolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Esityksen ytimessä on perheiden tasa-arvo. Palvelusetelin käyttöä selkeyttämällä ja sääntelyä täsmentämällä varmistetaan, että vanhemmat voivat tehdä päätöksiä lapsensa varhaiskasvatuksesta aidosti, tasavertaisesti ja näistä lähtökohdista käsin. Esityksellä halutaan myös turvata kuntien mahdollisuudet vaikuttaa palveluiden kustannuksiin, laatuun ja saavutettavuuteen. Keskiössä on tukea palvelusetelin käyttöä siten, että ne mahdollistavat varhaiskasvatuspaikkojen lisäämisen, jolloin päiväkotiin voi päästä mahdollisimman lähelle kotia. Samalla uudistus vahvistaa palvelujen ennakoitavuutta ja ehkäisee nykyisen lainsäädännön tulkintaeroista syntyviä ongelmia. Kunnille tämä luo mahdollisuuden kehittää varhaiskasvatuspalvelujaan pitkäjänteisemmin. Pitkälle katsova kasvatuksen kehittäminen on jokaisen lapsen etu, ja juuri heistä meidän tulee huolehtia. Arvoisa puhemies! Laadukas varhaiskasvatus on hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivi. Se tukee lasten kasvua, oppimista ja hyvinvointia sekä antaa eväitä koko elämän mittaiselle koululle. On tärkeää, että perheet voivat luottaa siihen, että varhaiskasvatuspalvelut toimivat reilusti ja ennakoitavasti, oli kyseessä sitten kunnallinen tai yksityinen palvelu. Sivistysvaliokunta on käsitellyt esityksen huolellisesti ja päätynyt hyväksymään lakiehdotukset muuttamattomina. Se on kuitenkin halunnut korostaa tarvetta seurata uuden lainsäädännön vaikutuksia yksityisen varhaiskasvatuksen määrän, kehityksen, palveluntuottajien toimintaedellytysten ja ennen kaikkea lasten yhdenvertaisuuden näkökulmista. Tämä on tärkeä viesti siitä, että uudistusta ei toteuteta vain hallinnollisesti vaan ihmisten arkea ja lasten hyvinvointia aidosti seuraten. Arvoisa puhemies! On erittäin myönteistä, että valiokunta on halunnut varmistaa lain vaikutusten seurantaa ja arviointia tulevina vuosina. Tämä vahvistaa päätöksenteon jatkuvuutta ja tuo varhaiskasvatuksen kehittämiseen sitä pitkäjänteisyyttä, jota lapsiperheet ansaitsevat. Haluan kiittää sivistysvaliokuntaa sen perusteellisesta ja vastuullisesta työstä — kiitos — tämän esityksen käsittelyssä. Meidän on toimittava lastemme puolesta. Tämä esitys vahvistaa perheiden mahdollisuuksia, lisää valinnanvapautta ja tukee yhdenvertaisia palveluja koko Suomessa. Kyse on perheiden arjesta ja ennen kaikkea lastemme parhaasta. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-05T15:41:32,2025-11-05T15:46:59,Hyväksytty,1.1 2025_104_110,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Valtola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_111,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 9/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluaisin erityisesti kiittää valiokunnan puheenjohtajaa, edustaja Haataista ja muuta valiokuntaa tämän palvelusetelilainsäädännön käsittelystä. Valiokunnassa teimme tarkkaa työtä ja saimme yksimielisen mietinnön tähän tärkeään lakiin ja sinne vielä sitten seurantalausuman, jotta pystymme katsomaan, miten tämä toimii. Käytännössä on tärkeää, että varhaiskasvatukselle saatiin luotua oma palvelusetelilainsäädäntö ja irrotettua se sieltä hyvinvointialueille siirtyneestä sosiaali‑ ja terveydenhuollon puolen lainsäädännöstä. Tätä kautta saimme luotua pelisääntöjä, joilla kunnat ja heidän kumppaninsa, yksityiset palveluntuottajat, voivat yhdellä tavalla hoitaa kumppanuudessa varhaiskasvatusta. Tässä ehkä tärkeimpiä asioita, mitä me nyt tuodaan, on se, että palvelusetelin arvoa on katsottava säännöllisesti, jotta se on riittävä ja turvaa lakisääteisen varhaiskasvatuksen toteuttamisen. Sen lisäksi valiokunta halusi omassa mietinnössään erityisesti painottaa käytännössä sitä, että tämä ei muuta aiempaa käytäntöä palvelusetelin sisältämän asioiden omavastuuosuuden ja mahdollisten lisämaksujen osalta. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+6.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-11-05T15:47:02,2025-11-05T15:49:07,Hyväksytty,1.1 2025_104_112,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Castrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_113,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Maaret,Castrén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Valtola, minäkin haluan kiittää valiokunnan puheenjohtajaa. Meillä oli valiokunnassa äärimmäisen niin sanotusti tiukkaa keskustelua, koska todella halusimme selvittää, mistä on kyse, ja saimme tähän hyvän mahdollisuuden kuulemalla useita asiantuntijoita ja keskenämme keskustellen. On minun mielestäni hyvä asia myös vanhempien tietää, että tämä otettiin erittäin vakavasti. Palveluseteli tuo varhaiskasvatukseen joustavuutta ja vastaa parhaimmillaan paremmin perheiden erilaisiin tarpeisiin. Se varmistaa, että laadukkaita palveluja on saatavilla myös alueilla, joilla kunnallisia paikkoja ei ole riittävästi. Samalla se tukee monimuotoista palvelutuotantoa ja vahvistaa yksityisten toimijoiden roolia varhaiskasvatuksen kentässä. Lapsen oikeuden varhaiskasvatukseen on oltava yhdenvertainen riippumatta palveluntuottajasta. Palvelusetelin arvo määritellään niin, että jokaisella perheellä on todellinen mahdollisuus valita palvelu, ja samalla varmistetaan, että palvelujen laatu ja valvonta säilyvät korkeina. Ja kuten edustaja Aittakumpu jo totesi, tämän setelin arvo tulee laatia niin, että se myös houkuttelee palveluntuottajia ottamaan vastaan näitä lapsia palvelusetelillä. Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on askel kohti joustavampaa, saavutettavampaa ja perheiden arkea paremmin tukevaa varhaiskasvatusjärjestelmää, ja toivonkin, että kunnat ottavat tämän mahdollisuuden käyttöönsä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+6.aspx,fi,Maaret Castrén,911822,2025-11-05T15:49:08,2025-11-05T15:50:50,Hyväksytty,1.1 2025_104_114,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_115,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kuten edellä Valtola ja Castrén, myös itse haluan kiittää puheenjohtajaa valiokunnassa tämän asian käsittelystä, mutta myös aiemmista käsittelyistä, missä ollaan hyvin rakentavasti ja keskustellen ja yhteisymmärryksessä päästy aina eteenpäin. Tässähän ei varsinaisesti ollut meillä keskenään mitään eriävyyksiä, vaan halusimme varmistaa nimenomaan tämän palvelusetelin, mitä se kattaa ja miten vaikuttaa sitten esimerkiksi tämmöisiin erityispäiväkoteihin, missä on vaikka musiikillista tai kielellistä lisäopetusta. Tämä palveluseteli tukee lähtökohtaisesti kaikkien perheiden mahdollisuuksia valita myös yksityinen varhaiskasvatuksen palveluntuottaja ja mahdollistaa myös varhaiskasvatuspaikkojen lisäämistä kunnissa. Tämä laki selkeyttää käytäntöjä ja kannustaa yksityisiä toimijoita mukaan ja antaa kunnille joustavat mahdollisuudet vastata paikalliseen tarpeeseen kuitenkaan ilman pakkoa ottaa tämä palveluseteli käyttöön. Palvelusetelin arvo sidotaan kuntien omiin kustannuksiin, ja sen kohtuullisuus turvataan lainsäädännöllä. Tämä lisää tasa-arvoa ja mahdollistaa laadukkaan varhaiskasvatuksen yhä useammalle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+6.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-11-05T15:50:51,2025-11-05T15:52:08,Hyväksytty,1.1 2025_104_116,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_117,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 9/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eduskunnassa syntyvät yksimieliset ja valiokunnissa syntyvät yksimieliset mietinnöt harvoin saavat juurikaan julkisuutta. Enempi mediaa ja muita kiinnostaa aina silloin kun on joku erimielisyys tai riita. Se on harmillista, kun on tämänkin tyyppinen asia, jolla on suuri merkitys perheille ja monille muille heidän kanssaan tekemisissä oleville. Keskustan eduskuntaryhmän puolesta haluan myös kiittää kaikkia, vaikka en tämän valiokunnan jäsen olekaan, ja toivon tietysti, että jatkossa tämän tyyppiset asiat saisivat enemmän näkyvyyttä, koska ne antavat paremman kuvan siitä, mitä tämä meidän työ oikeasti on, eikä vain sitä, että kerrotaan julkisuudessa, miten riitaisia, ainakin satunnaisesti, olemme. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+6.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-05T15:52:08,2025-11-05T15:53:03,Hyväksytty,1.1 2025_104_118,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Vielä valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_104_119,104/2025,2025-11-05,14.00,16.35,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia kiitoksista. — Kyllähän tämän lopputulos on kiinni tietenkin koko valiokunnan työskentelystä, ja kiitän myös siitä rakentavasta otteesta, mikä on ollut, koska kuten edustaja Castrénkin ja muut, Valtola ja kaikki, toivat esille, tämähän oli hyvin monipolvinen, koska tässä on sellaisia asioita, jotka meidän piti täsmentää. Oli myös hienoa, että ministeriön kanssa pystyimme käymään tämän läpi ja saamaan selkeän, yhteisen ymmärryksen siitä, mitä tarkoitamme näillä käsitteillä, mitä tähän liittyy. Minusta on tärkeää tosiaan, että lapsiperheillä on monipuolisia välineitä käytössä lasten varhaiskasvatuksen järjestämisessä. Tilanteet ovat erilaisia. Tämä antaa myös kunnille nyt joustavan keinon tuottaa palveluita. Se ei ole pakollinen, mutta kunta päättää itse, ottaako se palvelusetelin käyttöön. Siellä on myös variaatio muita keinoja olemassa. Näin ollen nyt nämä pelisäännöt ovat selkeämmät, ja siitä syystä on hyvä, että tämä laki saatiin maaliin ja tätä päästään sitten soveltamaan ensi vuonna. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2025+6.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-11-05T15:53:03,2025-11-05T15:54:22,Hyväksytty,1.1 2025_105_1,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Nimenhuuto>>>Nimenhuutoraportti,"Nyt on tilanne se, että meillä on valitettavasti tarve pieneen tekniseen taukoon, koska meidän laitteet eivät tällä hetkellä toimi. Kaikki voivat ottaa jo paikkansa ja hengittää syvään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_105_2,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. On toivottavaa, että kukin kysymys osoitetaan yhdelle paikalla olevalle ministerille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_105_3,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,"Edustaja Ojala-Niemelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_105_4,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ympäri Suomea kriisissä. Ihmiset ovat todella huolissaan tilanteesta. Hallituksen piti seurata hyvinvointialueiden rahoitusta. Huolet hyvinvointialueiden riittämättömästä rahoituksesta ovat kuitenkin kaikuneet kuuroille korville. Te, ministeri Ikonen, olette lähettänyt mustiin pukeutuneet pukumiehet ympäri Suomea säästämään hoidosta [Perussuomalaisten ryhmästä: Onko varmasti miehiä?] ja hoitoonpääsystä. Olette laittaneet hyvinvointialueet tekemään likaisen työn puolestanne. Olette nyt viimein kahden vuoden jälkeen esittäneet väliaikaista muutosta, jossa nollatulokseen päässeet hyvinvointialueet saavat lisäaikaa alijäämien kattamiseen. Kuten tiedätte, tämä ei alueille riitä. Ministeri Ikonen, pakotatteko hyvinvointialueet yhdistymään toisiinsa taloudellisessa kriisissä, jonka olisitte voineet hoitaa jo vuonna 2023? [Jani Mäkelä: Miksette te hoitaneet?]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-11-06T16:04:03,2025-11-06T16:05:10,Hyväksytty,1.1 2025_105_5,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_6,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallitus pitää viime kädessä huolta siitä, että ihmisten perustuslainmukaiset palvelut turvataan. Meillä on viime kädessä keinoina teidän säätämänne lain mukaan käynnistää näitä arviointimenettelyjä, joilla turvataan sitä rahoituksen riittävyyttä ja ihmisten palveluitten turvaamista, tai myöntää lisärahoitusta, kuten viime viikolla Pohjois-Karjalalle myönnettiin. Nämä ovat niitä lainsäädännön keinoja. Lisäksi meillä on tällä hetkellä valmistelussa myöskin tällainen niin sanottu määräaikalaki, jolla kohdennetusti voidaan pidentää tätä lisäaikaa alijäämien kattamiseen niillä alueilla, joilla on edellytykset siinä onnistua. Viime viikolla päättyi sen osalta lausuntokierros. Käymme parhaillaan läpi tätä palautetta ja teemme sen osalta tästä sitten johtopäätöksiä. Useilla erilaisilla keinoilla haemme ratkaisuja siihen, että alueet saavat huolehdittua ihmisten palveluista. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-11-06T16:05:11,2025-11-06T16:06:02,Hyväksytty,1.1 2025_105_7,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Ojala-Niemelä jatkaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_8,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallitus leikkii vastuuttomasti ihmisten hengellä ja terveydellä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Älkää viitsikö! — Välihuutoja oikealta] Lailla kiellätte Kemistä raskaan kirurgian. Sairaalan yöpäivystyksessä saa jatkossa olla ainoastaan yksi päivystävä lääkäri paikalla. Ivalon yöpäivystyksen mahdollisen lakkautuksen myötä välimatka hoitoon kasvaa jopa 500 kilometriin. Te pakotatte lakkauttamaan vuodeosastoja ympäri maan. Terveyskeskukset ja vuodeosastot ovat harvaan asuttujen alueiden turva, jossa on lääkkeet, ruoka ja hoito ympäri vuorokauden. Nyt olette sammuttamassa näitä valoja, koska ette ole varmistaneet rahoitusta ylläpitää palveluja. Vuodeosastot uhkaavat karata jopa kuuden tunnin ajomatkan päähän. Nämä lyhytnäköiset säästöt tulevat maksamaan taloudellisesti ja inhimillisesti todella paljon. Talouden kylmät numerot ajavat ihmisten ohitse. Ministeri Ikonen, pakotatteko alueet toteuttamaan arviointityöryhmän esitykset?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-11-06T16:06:10,2025-11-06T16:07:20,Hyväksytty,1.1 2025_105_9,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,"Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_10,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan tuoda esiin sen, että tämän hallituksen aikana hyvinvointialueitten rahoitus on kasvanut neljällä miljardilla eurolla suhteessa siihen, mikä se taso oli edellisellä kaudella. [Oikealta: Ohhoh! — Timo Heinonen: Enemmän kuin Marinin aikana koskaan!] Eli ettei luoda vääränlaista mielikuvaa, niin me olemme panostaneet siihen, ja alueet ovat saaneet talouden kehitystään haltuun. [Krista Kiuru: Se tulee suoraan laista!] Kun me katsomme koko maan tasolla, niin tämän vuoden puolella alueet jo keskimäärin pääsevät ylijäämäiseen tulokseen ja samalla myöskin sitten palveluiden saatavuus on monin osin kehittynyt parempaan suuntaan. Palveluita on kyetty uudistamaan. Eli isossa kuvassa suunta on oikea. Sitten meillä on muutamalla alueella ollut isoja haasteita, ja sitä varten on laitettu arviointityöryhmät liikkeelle. Ne ovat puolueettomia ryhmiä. Me emme poliittisesti puutu niiden töihin, vaan sinne ovat alueet itse nimenneet edustajat, eri ministeriöt ovat nimenneet edustajat, sinne on valittu puolueettomat tahot puheenjohtajiksi. Nyt nämä alueet hakevat niitä ratkaisuja, joilla saadaan palvelut turvattua alueilla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-11-06T16:07:20,2025-11-06T16:08:18,Hyväksytty,1.1 2025_105_11,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Kiuru, Krista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_12,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En ole yllättynyt, että emme saaneet teiltä vastauksia. Teillä on tapana piiloutua — jos ei viime hallituksen selän taakse, niin ainakin muiden selän taakse. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kertokaas nyt asiantuntijana sitten!] Me kysyimme teiltä suoraan, otatteko te vastuuta siitä, minkälaisessa tilanteessa hyvinvointialueet ovat. Alijäämä on kymmenellä alueella niin suuri, että se on jo poikkeuksellinen. Jos kunnat olisivat tässä pisteessä, jotain tehtäisiin. Me pyysimme teiltä, hallitus, vuonna 23 syksyllä, että te antaisitte alueille aikaa sopeuttaa alijäämiä, mutta te ette voineet, koska te olette porukalla tehneet sellaisen hallitusohjelman, jossa sotesta tulee säästää lähes kaksi miljardia euroa, ja nyt painetaan kaasua. [Timo Heinonen: Enempi laitamme rahaa!] Te olette painaneet kaasua, ja nyt lähetitte myöskin selvityshenkilöt varmistamaan, että säästöjä tulee. Te aiheutatte vakavan sotekriisin tässä maassa, ministeri, ja me kysymme teiltä: jatkuuko tämä puuttumattomuuden linja, [Puhemies koputtaa] että nostatte kädet ylös ja sanotte, [Puhemies koputtaa] ettette tee mitään, [Juha Mäenpää: Ei saa puhua höpöjä!] vai aiotteko antaa kaikille [Puhemies: Aika!] alijäämän kattamiseen lisäaikaa ja ottaa lisärahoituksen käyttöön [Puhemies: Aika!] vaikeimpien alueiden osalta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-11-06T16:08:22,2025-11-06T16:09:40,Hyväksytty,1.1 2025_105_13,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,"Seuraavaksi ministeri Ikonen. — Pysytään minuutissa, sekä ministerit että edustajat.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_14,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä me todellakin toimimme. Me olemme saaneet teiltä perinnöksi tämän soteuudistuksen, jossa on monenlaisia valuvikoja, jotka tulevat tällä hetkellä esiin, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Selän taakse!] ja me korjaamme niitä valuvikoja sitä mukaa kuin niitä on tullut esiin. [Krista Kiuru: Ette ole korjanneet vielä yhtään valuvikaa!] Se, että oltaisiin lähdetty pidentämään alijäämien kattamisaikaa kaikkien alueitten osalta, ei olisi ollut tarkoituksenmukainen ratkaisu koko maan tasolla. [Krista Kiuru: Koska ei olisi tullut tarpeeksi säästöä!] Meidän tavoitteemme on saada nämä rahat riittämään myöskin tulevien sukupolvien palveluihin, ja sen tähden meidän on haettava uudenlaisia tekemisen tapoja ratkaista näitä. Meillä osa alueista on pääsemässä tähän alijäämän kattamistavoitteeseen. Sitten siellä on alueita, jotka tarvitsevat hieman lisäaikaa. Sitä me olemme tällä määräaikalailla heille antamassa, jotta he saavat sen tavoitteen saavutettua. Sitten olemme muun muassa näitä arviointimenettelyjä käynnistäneet niiden alueitten osalta, joissa on isompia haasteita, ja jo arviointimenettely itsessään tuo tällaista lisäaikaa siihen. Eli siellä haetaan hiukan pidemmällä ajalla ratkaisuja näiden alueiden tilanteisiin. Meillä on erilaisia muutostuen menettelyjä. Tosiaan lisärahoitusta on nyt viime viikolla ensimmäistä kertaa myönnetty. Me käytämme erilaisia välineitä eri alueiden tilanteisiin, jotta niillä löydetään ratkaisuja. Meidän halumme on se, että jokainen hyvinvointialue onnistuu turvaamaan palvelut sekä nyt että pidemmällä aikavälillä, [Puhemies: Aika!] ja siksi me tarvitsemme erilaisia välineitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-11-06T16:09:40,2025-11-06T16:11:02,Hyväksytty,1.1 2025_105_15,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Berg., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_16,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,"Arvoisa puhemies! SDP on jo pitkään esittänyt toimia hyvinvointialueiden tukemiseksi ja hoitoonpääsyn parantamiseksi. Jo puolitoista vuotta sitten välikysymyksessämme varoitimme tilanteen kriisiytyvän ja kehotimme hallitusta toimimaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mistä me varoitimme?] Te hallituksessa olette kuitenkin valinneet passiivisuuden ja vielä leikanneet julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusta tällä hallituskaudella jo yli 750 miljoonaa euroa, samalla kun yksityisiä terveysjättejä olette tukeneet. Herää kysymys, odottaako hallitus julkisten hyvinvointialueiden kaatuvan, jotta voitaisiin siirtyä vakuutuspohjaiseen, yksityisen sektorin hallitsemaan malliin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Salaliittoteorioita!] Ministeri Ikonen, voitteko luvata, ettei kokoomus pyri tähän suuntaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-11-06T16:11:07,2025-11-06T16:12:02,Hyväksytty,1.1 2025_105_17,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,"Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_18,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En vastaa täällä yksittäisen puolueen, vaan koko hallituksen politiikasta. Kuten kuvasin, me todella haemme keinoja turvata tätä kokonaisuutta. Mitä tulee palvelulainsäädännön kehittämiseen, ministeri Juuso on täällä useampaankin otteeseen kertonut — ja ministeri Grahn-Laasonen myöskin — siitä, miten me hoitoonpääsyä parannamme. Me olemme tuoneet esimerkiksi nuorten mielenterveyteen terapiatakuun tällä kaudella. [Krista Kiuru: Siis satoja miljoonia leikattu hoitoonpääsystä!] Olemme lähteneet kehittämään omalääkärimallia hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi. Kela-korvauksilla autamme esimerkiksi tällä kokeilulla yli 65-vuotiaiden hoitoonpääsyä nykyistä paremmin. Haemme tämmöisiä täsmäratkaisuja, joilla me parannamme ihmisten hoitoonpääsyä. Hyvinvointialueet ovat löytäneet useita uudenlaisia tapoja turvata ihmisten palveluita, eli palveluitten kehittämistä tehdään. Meillä on tällä hetkellä käynnissä rahoituslain uudistus. Olemme uudistamassa hyvinvointialueitten rahoitusta toimimaan aiempaa paremmin. Ja kuten äsken kuvasin, me ollaan erilaisilla ohjauksen menettelyillä myöskin lähdetty aluekohtaisesti turvaamaan alueiden onnistumista. Eli me todella teemme töitä hyvinvointialueitten tukemiseksi. Tässä ei kukaan varmasti istu käsien päällä. Meidän kaikkien asia on huolehtia, että ihmiset saavat [Puhemies koputtaa] heidän sosiaali- ja terveyspalvelunsa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-11-06T16:12:07,2025-11-06T16:13:14,Hyväksytty,1.1 2025_105_19,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,Pidetäään minuutista kiinni. — Seuraavaksi edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_20,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kysyn myös ministeri Ikoselta: Melko tasan kaksi vuotta sitten, 19. marraskuuta, oli kuntatalouden musta perjantai johtuen siitä, että edellisen vuoden verotulokertymä oli alhaisempi kuin oli oletettu. Silloin viikonlopun aikana hallitus teki linjauksen [Krista Kiuru: Kyllä, kiire tuli!] ja ilmoitti maanantaina kunnille, että ei tehdä välittömästi mitään sen vaatimia leikkauksia vaan annetaan kunnille lisäaikaa. Nyt ehdotan tässä ja kysyn teidän kantaanne tähän ehdotukseen: eikö samalla tavalla pitäisi nyt antaa tiedonanto siitä, että on tulossa kaikille alueille tasapainotukseen lisäaikaa, ja myös siitä, että tätä rahoituslakia lähdetään laajapohjaisesti uudelleen arvioimaan? Ei riitä, että asetetaan diagnoosiasioissa selvityshenkilö — hyvä, että asetetaan, mutta se on kuitenkin vain pieni osa tätä kokonaisuutta. Kun näin tehtäisiin, tilanne rauhoittuisi tuolla kentällä, irtisanomiset voitaisiin peruuttaa ja kansalaisten hätä loppuisi. Oletteko valmiit tekemään tällaisen linjauksen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-06T16:13:18,2025-11-06T16:14:26,Hyväksytty,1.1 2025_105_21,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,Ministeri Ikonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_22,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt täytyy esittää jatkokysymys: Jos me lisäisimme lisäaikaa tänne koko ajalle... [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Teiltä kysyttiin! — Voitte vaihtaa paikkaa! — Krista Kiuru: Tämä ei ole opposition kyselytunti!] — Jos saan puhua. — Jos me antaisimme lisäaikaa kaikille alueille ja veisimme sen kannusteen hakea myöskin uudenlaisia ratkaisuja siihen, että me saamme nämä rahat riittämään tulevaisuudessa, niin se tarkoittaisi sitä, että meidän pitäisi hakea jonkinlaisia toisia toimia julkisen talouden tasolla. Mitä ne toimet ovat, joita ehdotatte korvaaviksi toimiksi? [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ja keskustan ryhmistä] Meidän ei kannata antaa lisäaikaa niille alueille, jotka pääsevät tähän tavoitteeseen, mutta me olemme antamassa lisäaikaa niille alueille, joilla on edellytyksiä päästä siihen tavoitteeseen. Eli kuten tässä jo muutamaan kertaan olen sanonut, me haemme erilaisia keinoja. Ja kun pyysitte tätä rahoituslain uudistamista, niin se on käynnissä. Me olemme tehneet kaksi pienempää uudistusta, jotka kannustavat kustannusten hillintään, terveyden edistämiseen. [Aki Lindén: Ne oli molemmat miinusmerkkisiä!] Nyt olemme uudistamassa tätä diagnoosimallia ja tekemässä kolmannen vaiheen uudistuksia. Varmasti sitten seuraavaa hallituskautta kohti meidän, koko tämän salin puolueiden yhdessä, täytyy miettiä, millä tavalla koko tätä rahoitusmallia on syytä uudistaa. Kyllä siinä edelleenkin valuvikoja on. [Keskustan ryhmästä: Me ollaan ehdotettu sitä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-11-06T16:14:29,2025-11-06T16:15:32,Hyväksytty,1.1 2025_105_23,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Piritta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_24,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kyllähän tämä on oikein silmänkääntötemppu. Kaikki ne rahoituslakiin tehdyt muutokset, joita te olette tällä hallituskaudella tehneet, ovat miinusmerkkisiä, [Krista Kiuru: Ne on leikkauksia!] siis siinä on miinusmerkki edessä. Oletteko, ministeri, tietoinen siitä, että ihmisten luottamus meidän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin on heikentynyt? [Perussuomalaisten ryhmästä: Miksi te sössitte sen? — Juho Eerola: Tälläkö puheenvuorolla se paranee?] Ihmiset ovat aidosti huolissaan siitä, pääsevätkö he hoitoon ja kuinka ne terveyspalvelut jatkossa järjestetään. Tässä on kyse siitä luottamuksesta, jonka te olette omalta osaltanne rikkoneet. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mitä te olette itse tehneet asialle?] Onko niin, että kun teidän plusmerkkiset asianne ovat menneet terveysbisnekseen, teidän tavoitteenanne on tehdä tähän maahan vakuutuspohjainen terveydenhuollon malli, jossa vain raha ratkaisee?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-11-06T16:15:35,2025-11-06T16:16:28,Hyväksytty,1.1 2025_105_25,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,Kiitoksia. — Pääministeri Orpo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_26,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jotta suomalaisille ei jää väärää kuvaa, niin tosiasia on se, että lakiin perustuen hallituksella on kaikissa tilanteissa vastuu huolehtia jokaisen suomalaisen lakisääteisistä sosiaali- ja terveyspalveluista kaikkialla Suomessa, ja sen me teemme. Tähän voi luottaa. Me pidämme tästä kiinni. No, sitten seuraava, ettei myöskään jää väärää kuvaa: THL toteaa, että kokonaisuutena meidän palveluissa mennään koko ajan hyvään ja parempaan suuntaan — siis palveluissa mennään parempaan suuntaan. Tämä työ tuottaa tulosta, joka viime kaudella aloitettiin, jota me jatkamme, jota me korjaamme, parannamme koko ajan. Sitten tämä miinus—plus: Hallitus on lisännyt neljä miljardia rahaa hyvinvointialueiden rahoitukseen. Sen lisäksi me olemme valmiit antamaan lisäaikaa niille alueille, joille se on välttämätöntä, ja Pohjois-Karjalan osalta me teimme nyt ensimmäisen lisärahoituspäätöksen. Eli minusta teillä on joko väärät tiedot tai väärää ymmärrystä. [Puhemies koputtaa — Perussuomalaisten ryhmästä: Jälkimmäinen! — Juho Eerola: Sekä—että, ja vielä pahaa sisua!] Eli hallitus toimii, jotta me turvaamme ne ihmisten palvelut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-11-06T16:16:28,2025-11-06T16:17:41,Hyväksytty,1.1 2025_105_27,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_28,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sivistyneen valtion mittarina voidaan pitää sitä, kuinka se pitää huolta heikoimmistaan: lapsista, vammaisista, vanhuksista ja sairaista. [Petri Huru: Sitä hallitus tekee!] Ennen vaaleja te, pääministeri Orpo, lupasitte, että hoitajia ei irtisanota. Nyt tilanne on päällä, ja hyvinvointialueilla irtisanotaan tuhansia hoitajia vielä tämän vuoden loppuun mennessä. [Juho Eerola: Ketkäs niitä hyvinvointialueita johtaa?] Teillä on se hätäjarru, millä te voitte katkaista tämän hätätilan, joka sotekriisissä tällä hetkellä on. Aiotteko te toimia hallituksenne kanssa lupauksenne mukaisesti? [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2025-11-06T16:17:43,2025-11-06T16:18:28,Hyväksytty,1.1 2025_105_29,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,Kiitoksia. — Ja pääministeri Orpo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_30,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sama perinne jatkuu, että kysytään käytännössä samantyyppistä kysymystä. Kuten totesin ensimmäisessä vastauksessani, me olemme sitoutuneet tietenkin siihen, että jokainen ihminen Suomessa — riippumatta siitä, missä hän asuu — saa lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Tämä on hyvinvointiyhteiskunnan keskeinen lupaus, ja me pidämme siitä kiinni. Me pidämme siitä kiinni, mutta meillä ei ole enää käytössä sitä valtavaa rahasammiota, josta kaikki vaan hoidettaisiin rahalla, vaan meidän täytyy saada pidettyä se uudistamisen paine ja halu alueilla. Ja on aivan upeaa, [Välihuutoja vasemmalta] miten niin monella alueella, joissa on lähdetty rohkeasti uudistamaan ja tehty säästöt etupainotteisesti, on päästy pinnalle. Pystytään jopa nyt jo panostamaan uusiin asioihin. [Krista Kiuru: Eli lisää hoitajia työttömiksi! — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Nyt ei pääministeri tiedä, mistä puhuu!] Meillä on ongelmia, meillä on ongelmissa olevia alueita, mutta ei kannata antaa liian negatiivista kuvaa. Me ratkomme näitä ongelmia, ja tulemme pitämään huolta siitä, että siellä, missä ongelmat ovat kriittisiä, näitä ratkotaan. Ja mitä hoitajiin tulee, niin minä todella toivon, että kun näitä kehittämiskeskusteluja käydään [Puhemies koputtaa] hyvinvointialueiden kanssa ja budjetteja tehdään, niin hoitohenkilökunta [Puhemies: Aika!] on se, mitä viimeiseen asti varjellaan, koska heitä me tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa. [Suna Kymäläinen: Ei ole rahaa maksaa palkkoja! — Hälinää — Puhemies koputtaa]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-11-06T16:18:28,2025-11-06T16:19:46,Hyväksytty,1.1 2025_105_31,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,"No niin, rauhoitutaan. — Seuraavaksi edustaja Ovaska.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_32,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän tällä hallituksella tuntuu rahaa olevan, kun katsoo liikennehankkeita tuonne Turun suuntaan. Pääministerin Turun tunnin junakin etenee, ja 400 miljoonaa on luvattu sinne. [Välihuutoja oikealta — Juho Eerola: Oma idea!] Mutta kun puhutaan sotesta ja siitä, mihin niitä rahoja käytetään, niin miten te vastaatte, kun ajatellaan, että Keski-Suomesta tulee viestiä, että toimintakuluja pitäisi karsia vuodessa 25 prosenttia, että päästään tähän velvoitteeseen, tai että Etelä-Savossa joku sanoi, että kolmasosa henkilöstöstä pitäisi irtisanoa, että päästään tähän tavoitteeseen? En tiedä, ovatko nämä totta vai ovatko nämä vain negatiivisia iltapäivälehtien uutisia, mutta jonkun näihin pitää vastata, ja se on ennen kaikkea hallitus. Joidenkin asiantuntija-arvioiden mukaan hyvinvointialueet tulevat irtisanomaan henkilöstöä vuosina 25—27 jopa 15 000—20 000 ihmistä. Mitä te vastaatte? Voitteko te, ministeri Ikonen, sanoa, että nyt yt:t ovat ohi ja nyt pidetään huoli siitä, että ihmiset saavat hoitoa ja hoitajille on myöskin työtä tarjolla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-11-06T16:19:52,2025-11-06T16:20:58,Hyväksytty,1.1 2025_105_33,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,Ministeri Ikonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_34,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt en ole aivan varma, mihinkä lehtijuttuun viittaatte esimerkiksi Keski-Suomen osalta tai muuta, enkä lähde nyt yksittäistä aluetta kommentoimaan, mutta on hyvä huomata se, että kun näitä arviointimenettelyjä laitetaan liikkeelle, niin siinä silloin lähtökohtaisesti katsotaan pidempää aikaa niiden alijäämien kattamiseen. Eli se ei tarkoita sitä, että arviointityöryhmä hakee keinot, joilla ensi vuoden aikana se alijäämä katettaisiin. Silloin olettaakseni päästäisiin ja päädyttäisiin tuonkaltaisiin lukuihin. Eli pitää säilyttää se mittakaava ja hahmottaa, millä aikavälillä arviointiryhmät niitä ratkaisuja hakevat, ettei tule luotua liian mahdotonta kuvaa asiasta. Eli kyllä siellä täytyy myöskin hakea sellaisia ratkaisuja, joilla nämä perustuslain mukaiset riittävät palvelut turvataan ihmisille aina. Siitä ei voida tinkiä, ja siinä mielessä ajattelen, että meidän vastuumme on myöskin huolehtia näistä asioista. Mitä sitten yt-menettelyihin tulee, niin tällaisia muutosneuvotteluja on käyty itse asiassa näinä kolmena toimintavuotena kaikilla hyvinvointialueilla, Helsinkiä lukuun ottamatta, eri syistä lukuisiakin tänä aikana. Itse asiassa siinä taustalla suurimmassa osassa on ollut se, että siellä on muutettu palveluverkkoa, on muutettu työtehtäviä. [Puhemies: Aika!] Kaikki yt:iden puitteissa oleva [Puhemies koputtaa] ei tarkoita vähennyksiä, ja pääasiassa vähennyksiä on tullut [Puhemies: Aika!] sitten hallinto- ja johtamistehtäviin tähän asti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-11-06T16:20:58,2025-11-06T16:22:19,Hyväksytty,1.1 2025_105_35,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,"Pidetään minuutista kiinni, niin mahdollisimman monta kysymystä saadaan. — Edustaja Forsgrén.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_36,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa on puhuttu hyvinvointialueiden kriisistä jo pitkään, todella pitkään, ja se viesti ei ole ollut missään vaiheessa sellainen, että ei olisi tarvetta toimia heti. Hallitus on syyttänyt toista vuotta edellistä hallitusta, [Keskustan ryhmästä: Se on kyllä ihan totta!] ja kysyisinkin hallitukselta, milloin te otatte oman vastuun, koska te olette nyt vallassa. Vaikuttaa siltä, että hallitus on vasta viime aikoina alkanut toimiin, kun hallinto-oikeudesta ja oikeuskanslerin toimesta on tullut päätös, missä on korostettu sitä, että hallituksen pitää turvata perusoikeuksien mukainen palvelu ihmisille. No, hyvinvointialueet ovat nostaneet muutamia kehityskohtia, ja tässä muutama niistä. On noussut esille epäkohtia: 1) Pitkäaikaisdiagnoosien määrässä on suuria eroja. THL:n tilastoissa on alueiden välillä huomattu poikkeamia, joita ei voi selittää todellisilla sairastavuuseroilla. 2) Potilasjärjestelmät toimivat diagnoositiedoilla eri tavoin. 3) Diagnoositiedoissa on ollut virheitä. Olisinkin kysynyt: tuleeko hallitus nyt tekemään toimenpiteet, joilla korjataan nämä ongelmat?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-11-06T16:22:24,2025-11-06T16:23:36,Hyväksytty,1.1 2025_105_37,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,Kiitoksia. — Ja sieltä ministeri Ikonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_38,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minä erotan tässä oikeastaan kaksi eri asiaa. Toinen on se, miten tällä hetkellä toimitaan nykyisen lain puitteissa ja varmistetaan tietojen oikeellisuus, ja toinen on se, miten me olemme tätä rahoituslakia ja diagnoosimallia uudistamassa. Jos aloitan siitä, että hyvinvointialueilla on vastuu tehdä kirjaukset oikein ja toimittaa ne oikea-aikaisesti. THL edelleen ottaa ne luvut vastaan, huolehtii alueitten ohjauksesta tässä kirjaamisessa, varmistaa tietojen oikeellisuuden ja laskee siitä nämä aluekohtaiset tarvekertoimet, ja sitten valtio maksaa sen mukaisesti alueille. Nyt olen juuri tänään kertonut siitä, että olen käynnistämässä tällaista selvitystä ihan siitä, että käymme tarkkaan läpi kaikki nämä vaiheet, mitä tähän liittyy, ja varmistamme, että siellä ei synny virheitä. Nyt siinä, mitä THL on jo tähän asti tehnyt, esillä on ollut esimerkiksi tämä Pohteen iso heilahdus, ja siitä ei löytynyt ainakaan mitään tuottamuksellista, tahallista virhettä, vaan siinä esimerkiksi oli kyse tietojärjestelmästä heidän selvityksensä mukaan, tietojärjestelmän virheistä. Meidän pitää saada kiinni tällaiset kohdat, jotka tuottavat virheitä, ja korjata ne. Eli kyllä, käymme koko tämän prosessin läpi ja haemme korjaustoimet niihin kohtiin, missä näitä virheitä tulee. Sitten toisena osana olemme uudistamassa [Puhemies koputtaa] tätä rahoitusmallia ja diagnoosikokonaisuutta osana sitä pidemmälle aikavälille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-11-06T16:23:39,2025-11-06T16:24:51,Hyväksytty,1.1 2025_105_39,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Pekonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_40,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tähän saliin ei ole tuotu kahden vuoden aikana ainoatakaan lakiesitystä, joka korjaisi sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta tai vahvistaisi palveluita, ei ainoatakaan. [Sari Sarkomaa: Ei pidä paikkaansa!] Vasemmistoliitto on jo pitkään esittänyt korjaavia toimenpiteitä, mutta hallitukselle ne eivät ole kelvanneet. Ainoa, mitä teidän toimestanne tapahtuu, on palveluista leikkaaminen kerta toisensa jälkeen. Ministeri Purra, huomasin, että kritisoitte mediassa julkisen sektorin etätyökäytäntöjä. Samaan aikaan te esitätte ensi vuodelle 50 miljoonan euron leikkausta vanhuspalveluihin. Ja miten tämä sitten tehdään? Ministeri Juuson esityksen mukaan säästöt vanhusten kotihoidosta syntyvät, kun kotihoidon käyntejä korvataan etäkäynneillä ja henkilöstöä vähennetään. [Jani Mäkelä: Ei se nyt ihan liity tähän asiaan!] Ajatteletteko te, ministeri Purra, että hoitajat ovat juurikin se ammattiryhmä, jota kannattaa siirtää nykyistä enemmän etätöihin tai toisaalta kortistoon? [Vasemmalta: Erittäin hyvä kysymys! — Jani Mäkelä: Tämä oli pohjanoteeraus!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-11-06T16:24:56,2025-11-06T16:26:03,Hyväksytty,1.1 2025_105_41,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,Ja ministeri Purra., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_42,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tätä opposition populismia kuunnellessani en uskonut, että pääsisimme enää pidemmälle, mutta tässä oli kyllä melkoinen viritelmä jälleen. [Vasemmalta: Tämä on teidän budjetti!] Mutta vastaan siihen oikein mielelläni. Tällä kyselytunnilla tilanteessa, jossa tämä hallitus on lisännyt yli neljä miljardia hyvinvointialueiden rahoitusta [Aki Lindén: Rahoituslaki!] — yli neljä miljardia — ymmärsin edustaja Kiurulta jälleen kerran, että kyseessä on ikään kuin joku leikkiraha, että se ei ole mitään todellista. Mutta tälle hallitukselle jokainen euro, jonka me joudumme lisäämään johonkin, [Antti Kurvinen: Kyse on sairaista ja vanhuksista!] tarkoittaa sitä, että finanssipoliittisen tavoitteemme saavuttamiseksi me joudumme sen jostakin muualta ottamaan. Se lisää meidän velkaa, se lisää meidän alijäämiä. Samaan aikaan me olemme tehneet hyvinvointialueille uudistuksia. Mikäli velvoitteet alueilla vähenevät, totta kai se vaikuttaa myös rahoitukseen. Itseäni suunnattomasti häiritsee opposition yleinen kertomus siitä, että me olemme säästäneet hyvinvointialueilta suoraa rahoitusta, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Te olette leikanneet niiltä!] kun me olemme lisänneet. Miksi te ette keskustele esimerkiksi rahoituslain palkkaharmonisaatiosta, jolla on ollut vaikutus, uusista palkkaratkaisuista, [Puhemies: Aika!] ylipäätänsä teidän laatimanne rahoituslain [Puhemies koputtaa] ja soteuudistuskokonaisuuden ongelmista, joiden kanssa tämä hallitus [Puhemies: Aika!] joutuu elämään? [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: 500 miljoonaa annoitte kuitenkin terveysjäteille!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-11-06T16:26:03,2025-11-06T16:27:25,Hyväksytty,1.1 2025_105_43,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,Pysytään minuutissa. — Seuraavaksi edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_44,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Viime hallituskaudella tehdyn soteuudistuksen keskeisimpiin kuuluvaksi ongelmaksi on osoittautunut rahoitusmalli. Kaikki tässä salissa ovat aivan herttaisen yksimielisiä siitä, että rahoitusmalli on huono ja epäoikeudenmukainen, vaikka perustelut vaihtelevatkin. Ehkä eniten kritiikkiä on viime aikoina herättänyt rahoitusmallin keskeisenä osana oleva Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen diagnoosimalli. Kun asiakastietojärjestelmät jätettiin yhtenäistämättä ja keskeinen säästömahdollisuus hukattiin, jouduttiin tilanteeseen, jossa saatavilla olevan tiedon laatu riippuu pitkälti käytössä olevasta potilastietojärjestelmästä. Diagnoosimäärissä alueiden välillä on selittämättömiä, jopa monikymmenkertaisia eroja. Arvoisa ministeri Ikonen: Millä tavoin viime hallituskaudella tehdyn rahoitusmallin ongelmia aiotaan vielä tämän hallituskauden aikana korjata? Voisitteko vielä kerran rautalangasta sen oppositiolle vääntää? — Kiitos. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-11-06T16:27:35,2025-11-06T16:28:47,Hyväksytty,1.1 2025_105_45,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,Kiitoksia. — Ministeri Ikonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_46,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,"Kiitoksia paljon, tämä on hyvä kysymys. [Naurua vasemmalta] [Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko: No niin, kuunnellaan, mitä ministeri sanoo.] Tässä mallissa on todellakin monenlaisia haasteita, ja esimerkiksi tässä diagnoosimallissa, joka otettiin käyttöön silloin, tällä hetkellä tulee ilmi se, että se on otettu hyvin keskeneräisenä käyttöön, [Juho Eerola: Milloin se otettiin? Viime kaudella!] ja sen takia meillä on nämä haasteet. Nyt me keskustelemme tällä hetkellä ensi ja seuraavan vuoden rahoituksesta, jotka lasketaan vuoden 23 tietojen perusteella, eli siltä ajalta, kun edellinen hallitus vielä toimi, eli hyvinvointialueitten ensimmäisen vuoden rahoituksesta. [Antti Kurvinen: Tuleeko korjauksia?] Jos me lähdemme ihan siitä liikkeelle, että silloin eri alueilla on ollut hyvin erilaiset kirjaamiskäytännöt, niin nyt juoksemme tässä kilpaa kasaan sitä ja korjaamme niitä virheitä sieltä ja koetamme saada tätä tietoa yhdenmukaiseksi. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Aika verkkainen vauhti! — Krista Kiuru: Pari vuotta kesti teillä!] Tämä on valtava työ, todella valtava työ, ja me teemme sitä koko ajan. Pikkuhiljaa tässä nämä alueitten käytännöt liikkuvat samaan suuntaan, mutta tämä haaste tulee sieltä. [Keskustan ryhmästä: Liian pikkuhiljaa!] Meidän tämä kokonaisuutemme: Me olemme rahoitusmallia uudistamassa, tosiaan sinne on lisätty kustannusten hillinnän kannustimia, terveyden edistämisen kannustimia. Nyt me käymme läpi vielä tätä diagnoosimallin uudistamista, [Puhemies koputtaa] ja sitten rinnalla hyvinvointialuelakia [Puhemies: Aika!] uudistetaan määräajan osalta. [Keskustan ryhmästä: Ei tullut vastausta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-11-06T16:28:50,2025-11-06T16:30:04,Hyväksytty,1.1 2025_105_47,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,Seuraavaksi edustaja Laiho., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_48,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä ihmettelen tätä keskustelua, missä pelotellaan ihmisiä ja puhutaan, että sotepalvelut ovat leikkimistä, tai se, mitä täällä tehdään toimenpiteitä. Hallitus on tehnyt paljon toimenpiteitä sen keskeneräisen soterahoitusmallin korjaamiseksi, [Krista Kiuru: Pelkkiä leikkauksia rahoitukseen, ei yhtään korjausta!] tähän mennessä jo kaksi eri muutosta, ja tällä hetkellä on lausunnoilla se alijäämän kattamismenettelyn pidentäminen, eli töitä todellakin tehdään. Asukkaiden luottamus palveluihin ja maine ovat tutkimusten mukaan kuitenkin parantuneet, ja THL:n raporttikin tätä tukee. Suomalaisten lakisääteisistä palveluista pidetään kiinni, ja ne turvataan kaikille riippumatta siitä, millä hyvinvointialueella asuu, niin kuin pääministeri on täällä jo useampaan kertaan sanonut. [Timo Harakka: Lapissa varsinkin! — Puhemies: Sitten kysymys!] Kysymys on se, että kun täällä on nostettu myöskin tämmöinen asia, joka ei pidä paikkaansa, liittyen Ivalon päivystykseen, niin tietääkseni hallitus ei ole mitään tällaista linjausta antanut, [Puhemies koputtaa] vaan siellä on tehty tällainen tulkinta omalla hyvinvointialueella omien päättäjien osalta. [Puhemies: Kysymys!] Onko näin, ministeri Juuso?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2025-11-06T16:30:08,2025-11-06T16:31:30,Hyväksytty,1.1 2025_105_49,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,"No niin, ja sieltä ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_50,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys SKT 168/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun sairaalaverkkolakia tehtiin, me punnitsimme kaikkia niitä alueita, missä oli poikkeuslailla voimassa oleva ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys. Niitä oli useita. Yksi niistä oli Ivalo, toinen oli Kuusamo, sitten oli monia muita. Ihan yksimielisesti ministerityöryhmässä ja virkamiesten kanssa katsoimme, että Ivalon yöpäivystystä tai Kuusamon yöpäivystystä ei voi lakkauttaa, [Timo Heinonen: Oikein!] vaan hyvinvointialueille pitää antaa mahdollisuus ylläpitää niitä jatkossakin. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että etäisyydet ovat kovin pitkiä. Lapissa ympärivuorokautisesti päivystäviä yksiköitä on vain kolme: Ivalo, Rovaniemi ja Kemi. Tämä on ehdottomasti se minimi, mitä siellä minun mielestäni ja hallituksen mielestä pitää olla. En katsoisi, että tätä voidaan... [Aki Lindén: Mutta otitte rahat pois!] Hyvinvointialueet ovat itse lähteneet hakemaan säästöjä kovalla kädellä ja siinä ovat esittäneet sitten myöskin tätä, että Ivalon yöpäivystys lakkautettaisiin. [Eduskunnasta: Herranjestas! — Perussuomalaisten ryhmästä: Keskustan johdolla!] Itse en tätä kannata ja kritisoin tätä esitystä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-11-06T16:31:30,2025-11-06T16:32:42,Hyväksytty,1.1 2025_105_51,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sotehenkilöstön työnjaosta (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 169/2025 vp,Ruotsalaisella eduskuntaryhmällä on myöskin soteen liittyvä kysymys. — Edustaja Andersson., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_105_52,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Otto,Andersson,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys sotehenkilöstön työnjaosta (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 169/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Allra först vill jag önska alla mina kollegor här i salen glad svensk dag. [Antti Kurvinen: Tack, tack! — Eduskunnasta: Tack så mycket!]] — Tack. — I dag firar vi och uppmärksammar vi att Finland är ett tvåspråkigt land med två nationalspråk. En central del av vårt lands tvåspråkighet är att vi har rätt att få service på vårt modersmål, särskilt inom vården. När du är som sjukast och svagast är det särskilt viktigt att du blir förstådd. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.2.aspx,sv,Otto Andersson,1189,2025-11-06T16:32:48,2025-11-06T16:33:30,Hyväksytty,1.1 2025_105_53,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys sotehenkilöstön työnjaosta (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 169/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan on tutkittu, että hoitohenkilöstön työajasta menee valtavan paljon aikaa kirjaamiseen. Tämä on ongelma, ja tämä on todettu kaikkien suulla, [Antti Kurvinen: Oletteko tehnyt sille jotakin? — Krista Kiuru: Ei ole! — Juho Eerola: Te ette kirjoittaneet siihen teitin paperiin mitään!] johtuen monesti siitä, että tietojärjestelmissä on monenkertaista kirjaamista. Tätä työnjaon problematiikkaa tutkitaan Hyvän työn ohjelmassa. Meillä on tällä hetkellä käynnissä useita pilotteja, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Edellinen hallitus aloitti!] missä pilotoidaan sitä, millä tavalla työtä jaetaan hoitajien kesken tai sitten niiden, jotka tekevät kirjauksia. Meillä on myöskin käynnissä useilla alueilla tekoälypilotteja, missä sanellaan tekoälylle teksti, ja se sitten kirjaa sen lääkärille ja hän tarkistaa sen. Kyllä me töitä tämän eteen tehdään. Nämä työnjakopilotit, mitä nyt on käynnissä eri alueilla, päättyvät tämän vuoden lopussa. Sen jälkeen katsotaan raportit. Tarkoituksena on, että niitä hyviä pilotteja jalkautetaan hyvinvointialueille. Lainsäädäntöä ei olla tekemässä sillä tavalla, että aletaan lainsäädännöllä määräämään, että lääkäri tekee tätä, hoitaja tekee tätä. Se on ihan selkeää, [Puhemies koputtaa] että myöskin alueilla on intressi katsoa sitä, [Puhemies koputtaa] että hoitajat tekevät hoitajan töitä, [Puhemies: Aika!] lääkärit lääkärin töitä ja näin poispäin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.2.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-11-06T16:34:13,2025-11-06T16:35:28,Hyväksytty,1.1 2025_105_54,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sotehenkilöstön työnjaosta (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 169/2025 vp,"Aika. — No niin, ja sitten vielä edustaja Ojala-Niemelä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_55,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sotehenkilöstön työnjaosta (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 169/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Juuson meriselitykset kuultiin Ivalon yöpäivystyksen osalta. Toivon, että ministeri Ikonen varmistaa Ivalon yöpäivystyksen rahoituksen turvaamisen, koska sille näytti olevan hallituksen vankkumaton tuki asiassa. Tätä jäämme Lapissa odottamaan. Hyvinvointialueilta irtisanotaan massoittain henkilökuntaa, ja Lapissa meillä on irtisanomisuhan alla pelkästään 700 henkilötyövuotta. Valtakunnallisesti jopa 10 000:ta sotealan työntekijää ajetaan kilometritehtaalle. Ei ole mitään järkeä, että ensin hoitajat heitetään pihalle ja sitten samassa heidät yritetään palkata takaisin, mikäli heitä on enää saatavilla. Tämä eläköitymiskehitys on tällä hetkellä niin voimakasta. On hallituksen valta ja vastuu korjata ja säätää lakeja. Olette kaksi vuotta syyttäneet hyvinvointialueita huonosta taloudenpidosta. Muiden syyttely ei auta suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluita. Sen sijaan muutokset lakiin ja rahoitukseen ratkaisisivat tämän tilanteen. [Puhemies: Kysymys!] Kysyn, ministeri Ikonen: milloin hyvinvointialueitten tilanne on korjattu? [Perussuomalaisten ryhmästä: Mistä rahat?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.2.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-11-06T16:35:32,2025-11-06T16:36:46,Hyväksytty,1.1 2025_105_56,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sotehenkilöstön työnjaosta (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 169/2025 vp,Ja pääministeri vastaa. Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_57,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys sotehenkilöstön työnjaosta (Otto Andersson r)>>>Suullinen kysymys SKT 169/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jos sallitaan tällainen kysymys ensin: kukahan täällä syyttelee? [Välihuutoja — Pia Viitanen: Tehän syyttelette edellistä hallitusta!] Minä en ole tämän kyselytunnin aikana kuullut juurikaan syytöksiä edellistä hallitusta kohtaan, vaan ainoastaan toteamuksen, että me korjaamme ja rakennamme eteenpäin sitä mallia, jonka edellinen hallitus teki. [Vasemmalta: Ohhoh!] Onko tämä syytös, vai onko tämä tosiasia? Se on tosiasia, hyvät kollegat. [Vasemmalta: Kenellä on valta nyt?] Mielestäni me olemme tehneet paljon, ja me teemme koko ajan paljon. [Miapetra Kumpula-Natri: Valitettavasti vääriä asioita!] On hienoa, on aivan upeaa, että niin monet hyvinvointialueet ovat päässeet nyt kestävälle uralle. Palvelut paranevat, saatavuus paranee, ja taloutta on saatu positiiviseksi. [Krista Kiuru: 10 000 hoitajaa lähtee! — Suna Kymäläinen: On vähän kaukana todellisuudesta!] Minä toivoisin, että te näkisitte kuitenkin tässäkin asiassa näitä hyviä puolia. Tässäkin asiassa on toivoa. Tämä menee oikeaan suuntaan. Joka päivä tehdään töitä: ministeri Juuso, ministeri Ikonen, virkamiehet, joka päivä. Samoin siellä hyvinvointialueilla niin teidän päättäjänne eri puolueista kuin virkamiehet, hoitajat, lääkärit [Johanna Ojala-Niemelä: No ministeri kävi just haukkumassa ne päättäjät ja sanoi vielä, että kansakin pitää vaihtaa!] — joka päivä he tekevät töitä, jotta tämä saadaan toimimaan. [Puhemies: Aika!] Ja, hyvät suomalaiset, kyllä tämä saadaan yhdessä toimimaan, mutta ei syyttelemällä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-11-06T16:36:46,2025-11-06T16:38:05,Hyväksytty,1.1 2025_105_58,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys infrastruktuurin investointiohjelman rahoituksesta (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 170/2025 vp,Seuraavan kysymyksen esittää edustaja Kalli., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_105_59,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys infrastruktuurin investointiohjelman rahoituksesta (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 170/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskustalle on tärkeää, että suomalaiset pääsevät hoitoon ja että lähipalvelut turvataan kaikkialla Suomessa. Samalla edellytämme, että suomalaisten verorahoja ja yhteistä omaisuutta käytetään vastuullisesti. Hallitus sen sijaan laittaa lihoiksi yhteistä omaisuutta ja käyttää nuo rahat muun muassa yksityisten terveysjättien tukemiseen, Turun tunnin junaan ja Vantaan ratikkaan, [Mauri Peltokangas: Saarikon tunnin juna!] samalla kun se ajaa alas niitä julkisia terveysasemia ja sairaaloita. Keskustan mielestä nämä ovat vastuuttomia arvovalintoja ja vastuutonta rahankäyttöä, ja tämä uhkaa vieläpä johtaa siihen, että suomalaisten yhteistä omaisuutta uhkaa siirtyä ulkomaisiin käsiin, koska näin suurille omaisuuserille ei yksinkertaisesti löydy ottajaa Suomesta. Hallituksen valintojen hintana onkin siis paitsi suomalaisen omaisuuden hassaaminen myös sinivalkoisen pääoman supistuminen ja tytäryhtiötalouden kiihtyminen. Kysyn valtiovarainministeri Purralta: Aiotteko tästä kaikesta huolimatta pitää jääräpäisesti kiinni näiden hankkeiden edistämisestä? Tämäkö todella on hallituksen arvojärjestys?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.3.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-11-06T16:38:13,2025-11-06T16:39:28,Hyväksytty,1.1 2025_105_60,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys infrastruktuurin investointiohjelman rahoituksesta (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 170/2025 vp,"Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_61,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys infrastruktuurin investointiohjelman rahoituksesta (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 170/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Samaan aikaan, kun hallitus noin kymmenellä miljardilla sopeuttaa ja uudistaa julkista taloutta, teemme työmarkkinoille ja eri puolille tätä yhteiskuntaa tarvittavia uudistuksia, meillä on kyllä, kuten totesitte, aika merkittävä investointi- ja infraohjelma. Minulle ei selvinnyt tästä kysymyksestä, vastustatteko te siinä kaikkea, esimerkiksi sitä, että tämän maan huonokuntoisen tiestön korjausvelkaa korjataan erittäin merkittävästi, [Keskustan ryhmästä: Paljon vielä löytyy!] oleellisia väylähankkeita ympäri Suomen viedään eteenpäin. Toisaalta me huolehdimme tässä kansainvälisessä geopoliittisessa tilanteessa monista sellaisista väylähankkeista, joilla on merkitystä myös sotilaallisesti ja puolustuksellisesti. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kymenlaakso kiittää!] Kyllä, investointiohjelmaamme me rahoitamme erityisesti omaisuustuloilla. Tässä yleisesti ottaen ei ole mitään ihmeellistä. Muistan, että joskus keskustassakin on kovasti tähän suuntaan viestitty, joskus on haluttu laittaa valtion tase vielä vähän kovempaankin työhön. Meillä on hallitusohjelma, joka on kokonaisuus. Se sisältää merkittäviä ja hyviä [Puhemies koputtaa] investointihankkeita ympäri maan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-11-06T16:39:28,2025-11-06T16:40:43,Hyväksytty,1.1 2025_105_62,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys infrastruktuurin investointiohjelman rahoituksesta (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 170/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää tästä aiheesta lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Kalli jatkaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_63,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys infrastruktuurin investointiohjelman rahoituksesta (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 170/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valitettavasti emme vielä saaneet vastausta siihen, aiotaanko hallituksessa siis todellakin pitää kiinni jääräpäisesti näistä hankkeista, jotka ovat heikosti perusteltuja kustannus—hyöty-suhteeltaan esimerkiksi. Yhteistä omaisuutta voidaan toki käyttää silloin, kun kohde on täysin perusteltu, mutta esimerkiksi yksityisten terveysjättien tukeminen tilanteessa, jossa todella suomalaisten julkisia terveyspalveluja samanaikaisesti ajetaan alas, ei mielestämme vastaa tähän tarpeeseen. Eli pyytäisin nyt vielä kyllä vai ei ‑vastausta valtiovarainministeri Purralta siihen, pidättekö oikeana sitä arvovalintaa ja tärkeysjärjestystä tässä hyvin vaikeassa talouden tilanteessa, joka Suomea nyt vaivaa. Onko todella järkevää mittavia määriä suomalaisten yhteistä omaisuutta myydä, johtaen vieläpä siihen, että se menee ulkomaisiin käsiin? [Perussuomalaisten ryhmästä: Mites se elpymispaketti?] Onko todellakin esimerkiksi Turun tunnin juna tai Vantaan ratikka tai yksityisten terveysjättien tukeminen sen arvoista? [Perussuomalaisten ryhmästä: Saarikon juna!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.3.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-11-06T16:40:53,2025-11-06T16:42:08,Hyväksytty,1.1 2025_105_64,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys infrastruktuurin investointiohjelman rahoituksesta (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 170/2025 vp,Kiitoksia. — Ministeri Ranne., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_65,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Suullinen kysymys infrastruktuurin investointiohjelman rahoituksesta (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 170/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä keskusta, teitä selvästi harmittaa se, että tämä hallitus investoi infraan todella laajasti, 3,3 miljardia euroa, joista suurin osa kohdistuu teihin. [Vasemmalta: Meihin?] Eli teiden lisärahoitus on kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin se, mitä te edellisessä autoilijavihamielisessä hallituksessa saitte aikaiseksi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho! — Timo Harakka: Entä raiteet?] Sitten on hyvä muistaa, että te olette olleet melkein koko 2000-luvun hallituksessa. Miltä näyttää teiden korjausvelka sen jälkeen? Aika huonolta. Me korjaamme sitä nyt massiivisesti. [Jouni Ovaska: Korjausvelka kasvaa teidän hallituksen jäljiltä!] Mitä tulee sitten tähän länsirataan, te synnytitte sen, te hellitte sitä ja me pistämme sen kuriin. [Vilhelm Junnila: Saarikko Express!] Piikki ei ole auki. Hallitsemme taloudellisia riskejä ja edistämme sitä asianmukaisesti hallitusohjelman mukaisesti. Hallitusohjelmassahan oli alun perin 460 miljoonaa, joka oli tarkoitus laittaa siihen, nyt siellä on ainoastaan 400. Eli kyllä, me investoimme todella hyvin ja työllistämme kymmeniätuhansia suomalaisia näillä investoinneilla. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Siltä näyttää, joo!] Minä uskon, että teitä harmittaa, että te ette ole näin autoilijamyönteisessä hallituksessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-11-06T16:42:12,2025-11-06T16:43:19,Hyväksytty,1.1 2025_105_66,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys infrastruktuurin investointiohjelman rahoituksesta (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 170/2025 vp,"Kiitoksia. — [Hälinää — Puhemies koputtaa] Nyt rauhoitutaan ja kuunnellaan, mitä edustaja Lohi haluaa kysyä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_67,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys infrastruktuurin investointiohjelman rahoituksesta (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 170/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Kallin kysymys on siinä mielessä aiheellinen, että tämä julkisen talouden ja valtiontalouden tilanne on nyt erittäin ongelmallinen. Me juuri yhdessä saimme sovittua tämmöisestä velkajarrusta, parlamentaarisesta sopimuksesta siitä, miten me alamme rakentamaan polkua terveen talouden tielle. Sen takia juuri tässä tilanteessa kannattaisi olla nyt tarkkana, ettei hallituksen toimesta vaikeuteta sitä yhteistä työtä, mikä on alkamassa. [Juho Eerola: Ei rakenneta polkua, vaan teitä!] Suomen taloudessa on ehkä yksi suurimmista tämän hetken ongelmista se, että meillä ei ole yksityistä kulutuskysyntää riittävästi. Niilläkin ihan tavallisilla suomalaisilla, jotka käyvät töissä ja kasvattavat kenties perhettä, olisi kulutustarpeita, mutta heillä ei nyt ole varaa eikä uskallusta kuluttaa. Hallitus on tekemässä merkittäviä tuloveroalennuksia, joilla on vaikutusta kulutuskysyntään, ostovoimaan. Ne painottuvat kuitenkin nyt suurituloisiin, jotka tienaavat yli satatuhatta euroa vuodessa. Kysyisin valtiovarainministeriltä: entä jos painottaisimme vielä enemmän niitä näihin keskituloisiin, tavallisiin suomalaisiin, niin saisimmeko enemmän kulutuskysyntää Suomessa liikkeelle ja talouden rattaat pyörimään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-11-06T16:43:29,2025-11-06T16:44:45,Hyväksytty,1.1 2025_105_68,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys infrastruktuurin investointiohjelman rahoituksesta (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 170/2025 vp,Kiitoksia. — Ministeri Purra., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_69,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys infrastruktuurin investointiohjelman rahoituksesta (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 170/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Siitä suuresta sopeutusurakasta, kymmenen miljardin kokonaisuudesta, huolimatta tämä hallitus todellakin työn verotusta kykenee merkittävästi alentamaan: koko kauden aikana noin 1,8 miljardia euroa, kun otamme huomioon työtulovähennykseen kuuluvat lapsikorotukset, joita niitäkin hallitus ensi vuodelle kykenee merkittävästi parantamaan. Enemmistö näistä, ehdottomasti, kohdistuu juuri sinne pieni- ja keskituloisiin. [Pia Viitanen: Paljonko jää lompakkoon?] Huomattavan paljon nämä veronalennukset kohdistuvat enemmistöltään pieni- ja keskituloisiin sekä fiskaalisesti että kun katsotaan sitä kokonaisuutta. Samaan aikaan ylimpien marginaalien lasku, johon edustaja ilmeisesti viittaa, on voimakas kasvutoimi. Se arvioiden mukaan tulee rahoittamaan itsensä hyvin pitkälle. Voimme katsoa naapurimaiden kokemusta tai esimerkiksi valtiovarainministeriön puolueetonta virkamiesarviota. Tämä on monien asiantuntijoiden mielestä nimenomaan erittäin oleellinen toimi. Samaan aikaan pieni- ja keskituloisiin kohdistetut veronalennukset [Puhemies: Aika!] ovat tietenkin kalliita, [Pia Viitanen: Voi jäädä miinusmerkkikin lompakkoon!] mutta tässä hallituksessa on haluttu pitää kiinni siitä, että me nimenomaan pyrimme tätäkin kautta parantamaan sitä ostovoimaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-11-06T16:44:49,2025-11-06T16:46:04,Hyväksytty,1.1 2025_105_70,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys infrastruktuurin investointiohjelman rahoituksesta (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 170/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lintilä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_71,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Mika,Lintilä,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys infrastruktuurin investointiohjelman rahoituksesta (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 170/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minusta siellä aitiossa ei kannata hermostua edustaja Kallin kysymyksestä. Mikäli oppositio ei olisi huolissaan valtion omaisuuden käyttämisestä, oppositio ei täyttäisi sitä tehtävää, joka oppositiolla on. Tällä viikolla tulivat vuosineljännesten tulokset, ja Suomen talous on heikentynyt miinus 0,8 prosenttia, eniten Euroopassa. [Keskustan ryhmästä: Ohhoh!] Meillä on työttömyystilanne, jonka tiedätte hyvin. Tuossa pari viikkoa sitten tuli itse asiassa Kreikan tulos, mikä heillä oli viime vuonna. Se oli plus 1,6 miljardia. [Juho Eerola: Kiitos teidän elvytyspaketin!] Täällähän aina varoitettiin, ettei mennä Kreikan tielle — toivon mukaan me oltaisiin tällä hetkellä Kreikan tiellä. Tämän hallituksen tulos on noin miinus 12 miljardia. Tällä kaudella hallitus velkaannuttaa enemmän kuin kahdella edellisellä. [Puhemies: Aika!] Valtiovarainministeri sanoi, että tämä hallitus on uudistanut taloutta. Kuinka te koette, että te olette onnistuneet näissä ratkaisuissa, joita te olette tehneet talouden uudistamiseksi, koska luvut näyttävät aivan muuta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2025-11-06T16:46:07,2025-11-06T16:47:28,Hyväksytty,1.1 2025_105_72,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys infrastruktuurin investointiohjelman rahoituksesta (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 170/2025 vp,Kiitoksia. — Ministeri Purra., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_73,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys infrastruktuurin investointiohjelman rahoituksesta (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 170/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minustakin on suorastaan noloa, että sellaisilla Etelä-Euroopan mailla, joita on tässä salissakin usein totuttu pitämään huonosti julkista talouttaan hoitavina, velka tällä hetkellä menee toiseen suuntaan. [Antti Kurvinen: Teidän vahtivuorolla!] Yksi merkittävä tekijä siinä, miksi esimerkiksi Kreikka ja monet muut Etelä-Euroopan maat tällä hetkellä porskuttavat niin työllisyyden kuin julkisen talouden osalta, on esimerkiksi sellainen elpymispaketti, jonka teidän hallituksenne kävi kuittaamassa tuonne Etelä-Euroopan maille. [Eduskunnasta: Ei mitään vastuuta omista teoista! — Välihuutoja] Muun muassa tässä yksityiskohdassa Suomen osaksi on jäänyt ainoastaan maksaa. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Mitä tulee sitten tähän varsinaiseen kysymykseenne siitä, miten nämä uudistukset ovat vaikuttaneet: Aivan totta, tällä hetkellä meillä on edelleen taloudessa vaikea tilanne. Onneksi hyviäkin uutisia sieltä täältä tulee, ja hallituksessa haluamme uskoa, että ne tässä vahvistuvat. Samaan aikaan työttömyys on edelleen korkealla — onneksi työllisyyden osalta saimme jo hieman parempia lukuja. Mutta kuten olen täältä moneen kertaan korostanut, nämä hallituksen tekemät uudistukset, myöskään ne vaikeat päätökset, joita olemme joutuneet tekemään, eivät mene hukkaan, vaan ne kyllä tulevat hyödyttämään tätä kansantaloutta ja tätä yhteiskuntaa siinä vaiheessa, [Puhemies: Aika!] kun meidän talouden tilanne, reaalitalouden tilanne, yleisesti on parempi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-11-06T16:47:30,2025-11-06T16:48:49,Hyväksytty,1.1 2025_105_74,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys infrastruktuurin investointiohjelman rahoituksesta (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 170/2025 vp,Kiitoksia. — Ja vielä tästä kysymyksestä edustaja Honkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_75,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys infrastruktuurin investointiohjelman rahoituksesta (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 170/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On todettava, että tämän valtionomaisuudenkin myynnin jälkeen, mitä tämä hallitus toteuttaa, valtion väylien korjausvelka kasvaa. Itse asiassa se lähtee jälleen rakettimaiseen nousuun, kun nämä rahat on käytetty. Mitä tulee tähän omaisuuden myyntiin ja siihen, miten se rinnastuu velkaantumiseen, niin tuottavan omaisuuden voi myydä vain kerran. Se rinnastuu velanottoon tässä mielessä. Sen jälkeen sitä resurssia ei enää valtiolla ole käytettävissä, ja tästä te ette pääse mihinkään, vaikka kuinka tätä pyöritätte. Mitä näillä omaisuustuloilla sitten tehdään? En ole kyllä ollenkaan vakuuttunut siitä, ja kuten tässä edustaja Lintilä edellä totesi, eivät myöskään talouden tunnusluvut näytä siltä, että tällä olisi saatu aikaiseksi sitä kasvua, sitä taloudellista kasvua, työpaikkoja, tuloja suomalaisille ja tuloja suomalaisiin perheisiin, mitä tarvitaan. Olisin nyt vielä halunnut kuulla teiltä, arvoisa valtiovarainministeri, mikä on teidän arvionne näistä omaisuustulojen myynneistä, niillä tehtävistä investoinneista: maksavatko ne itsensä takaisin, saadaanko niillä aikaiseksi työpaikkoja, [Puhemies koputtaa] ja kuinka olette arvioineet, [Puhemies: Aika!] mitenkä paljon niitä niillä tulisi saada ja suomalaiset niistä hyötyvät? [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-11-06T16:48:54,2025-11-06T16:50:15,Hyväksytty,1.1 2025_105_76,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys infrastruktuurin investointiohjelman rahoituksesta (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 170/2025 vp,Ottaako ministeri Grahn-Laasonen?, ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_77,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys infrastruktuurin investointiohjelman rahoituksesta (Eeva Kalli kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 170/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinnostaisi kyllä tietää, ihanko tässä nyt salissa keskusta vastustaa teiden korjausvelan purkamista, näitä tieinvestointeja ympäri Suomen. [Krista Kiuru: Sosiaaliturvaministeri puhuu teistä! — Hälinää] Se, miksi minä pyysin... [Hälinää — Puhemies koputtaa] — Saanko vastata kysymykseen, arvoisa edustaja Kiuru? [Antti Kaikkonen: Ei se kysymys edes ollut teille! — Välihuutoja] [Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko: No niin, nyt hiljaa! ] Se, miksi pyysin vastausta... [Hälinää] — Puhemies! [Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko: Nyt oikeasti antakaa ministerin vastata. Seuraavaksi taas tulee kysymyksiä teille.] Kiitos, arvoisa puhemies! — Se, miksi pyysin vastauspuheenvuoroa, on se, että tästä investointiohjelmasta rahoitetaan myös esimerkiksi 65 vuotta täyttäneiden suomalaisten hoitoonpääsyä [Mika Lintilä: Jo oli kaukaa haettu!] eli tätä 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilua, joka on alkanut hyvin. Palaute meidän seniorikansalaisilta on se, että hoitoon on päässyt, lääkäriin on päässyt niin kuin ennen vanhaan. [Johanna Ojala-Niemelä: Kaukaa haettu!] Toisaalta tekee mieli kysyä, vastustatteko tämän lisäksi myös esimerkiksi naisten gynekologikäyntien Kela-korvauksia tai suun terveydenhuollon Kela-korvauksia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä ne vastustaa!] Eli mitä tarkalleen ottaen tästä investointiohjelmasta te peruisitte: gynekologikäynnit, 65 vuotta täyttäneiden lääkärikäynnit vai nämä tieinvestoinnit ympäri Suomea? [Puhemies: Aika!] En ymmärrä. Keskusta, voitteko tarkentaa? [Mika Lintilä: Me emme ymmärrä, miksi vastasitte kysymykseen!] ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-11-06T16:50:15,2025-11-06T16:51:30,Hyväksytty,1.1 2025_105_78,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys toimista ilmastokriisin estämiseksi (Oras Tynkkynen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 171/2025 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Tynkkynen. [Hälinää] — No niin, edustaja Tynkkysellä on puheenvuoro, ja muut rauhoittuvat.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_105_79,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys toimista ilmastokriisin estämiseksi (Oras Tynkkynen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 171/2025 vp,"Arvoisa puhemies! YK:n ilmastokokous alkaa Brasiliassa maanantaina, ja tasavallan presidentti Stubb on jo nyt siellä paikan päällä osallistumassa valtionjohtajien huippukokoukseen. Tästä trooppisesta sijainnista huolimatta maailmanpolitiikan tilanteen takia ilmastokokous alkaa lähinnä hyytävissä tunnelmissa. Hyytävää saattaa tulla meille myös täällä Pohjolassa, nimittäin tuoreiden tutkimusten mukaan on vaara, että Pohjois-Atlantin merivirtajärjestelmä saattaa ilmaston kuumenemisen edetessä romahtaa, ja se voisi johtaa siihen, että meillä täällä Suomessa tulevaisuudessa on paljon kylmempää samaan aikaan, kun ympärillä maailma jatkaa kuumenemistaan. Siksi kysyisin pääministeri Orpolta: miten hallitus on varautunut tämänkaltaisiin ilmastojärjestelmän keikahduspisteisiin ja niitten mahdolliseen ylittämiseen, ja milloin hallitus alkaa todella toimia ilmastokriisin edellyttämällä vakavuudella? [Perussuomalaisten ryhmästä: Mitä tekee Eurooppa?]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.4.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-11-06T16:51:36,2025-11-06T16:52:43,Hyväksytty,1.1 2025_105_80,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys toimista ilmastokriisin estämiseksi (Oras Tynkkynen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 171/2025 vp,Ottaako ministeri Multala? — Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_81,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys toimista ilmastokriisin estämiseksi (Oras Tynkkynen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 171/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Todella tässä viime päivinä on jälleen noussut edustajan tarkoittama tutkijoiden nostama riski siitä, että kun tämä ilmaston lämpeneminen ja kasvihuonekaasujen päästöjen kasvaminen jatkuu liian pitkään, myös tietyt keikahduspisteet ylitetään, ja silloin se saattaa tarkoittaa myös ennakoimattomia vaikutuksia. Yksi niistä on tämä niin sanottu tällainen merivirtojen hiljentyminen, joka voisi johtaa siihen, että kun meille nyt näiden merivirtojen myötä tulee lämmintä vettä ja se lämmittää ilmaa, niin jatkossa voisikin kääntyä toisinpäin eli meidän ilmastomme kylmenisi. Tämä on tietenkin yksi selkeä riski, mikä on otettava huomioon. Tutkijatkin nostavat jatkuvasti esiin näitä erilaisia riskejä, jotka nousevat näistä erilaisista skenaarioanalyyseista. Täysin yksiselitteistä vastausta siihen, kuinka suuri riski on olemassa, ei olla saatu, ja tämähän kuuluu tietenkin tieteen luonteeseen: koko ajan saamme tarkentuvaa tietoa. Seuraamme tarkasti tätä tutkimustietoa, mutta onneksi lääke näihin kaikkiin asioihin on sama, [Puhemies koputtaa] eli se, että teemme osamme [Puhemies: Aika!] ja pyrimme saamaan muut tekemään osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi mahdollisimman nopeasti. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.4.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-11-06T16:52:43,2025-11-06T16:53:59,Hyväksytty,1.1 2025_105_82,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys toimista luontokadon estämiseksi (Anna Kontula vas)>>>Suullinen kysymys SKT 172/2025 vp,"Myös vasemmistoliiton eduskuntaryhmällä on ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan liittyvä kysymys. — Olkaa hyvä, edustaja Kontula.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_105_83,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys toimista luontokadon estämiseksi (Anna Kontula vas)>>>Suullinen kysymys SKT 172/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastouutisten lisäksi eilen ilmoitettiin käynnistettäväksi Suomen seuraava uhanalaisuusarvio eli Punaisen kirjan päivitystyö. Tämänhetkisen tiedon mukaan joka yhdeksäs suomalainen laji on uhanalainen ja joka toinen luontotyyppi uhanalainen tai heikossa tilassa, ja tilanne huononee edelleen. Silti hallitus on kaudellaan kannustanut hakkuisiin jopa vanhoissa metsissä, pienentänyt luonnonsuojelun rahoitusta kolmanneksella sekä leikannut rahoitusta vesiensuojelusta ja kalakantojen elvyttämisestä. Kun suomalaista luontoa menetetään, häviää aina myös pala suomalaista kulttuuria. Niinpä katoamassa on nyt myös se sotka, jonka Kalevalassa kerrotaan munineen Ilmattaren polvelle. Arvoisa ympäristö- ja ilmastoministeri Multala, mitä ajattelitte tehdä asialle?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.5.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-11-06T16:54:06,2025-11-06T16:55:11,Hyväksytty,1.1 2025_105_84,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys toimista luontokadon estämiseksi (Anna Kontula vas)>>>Suullinen kysymys SKT 172/2025 vp,Ministeri Multala., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_85,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys toimista luontokadon estämiseksi (Anna Kontula vas)>>>Suullinen kysymys SKT 172/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Luontokato ja lajikato on todellakin yksi näistä meidän ympäristöön liittyvistä suurista aikamme kysymyksistä, ja niitähän vain entisestään kiihdyttää se, että ilmastonmuutos etenee. Täällä Suomessahan toistaiseksi, vaikka tämä merivirtakysymys äsken oli esillä, tämä ilmaston lämpeneminen tapahtuu keskimääräistä nopeammin pohjoisen sijaintimme vuoksi. Meillä on hallitusohjelmaan kirjattu kunnianhimoinen tavoite, luontokadon pysäyttäminen vuoteen 2030 mennessä, ja tämä on käsittääkseni aika lailla jaettu tavoite. Sen kuitenkin haastaa tämä tilanne, missä olemme, eli paitsi että meillä on taloudellisesti tiukka tilanne Suomessa, myös tämä ilmastonmuutoksen eteneminen ja moni muukin tekijä ympäristöön vaikuttaa. Meillä on kuitenkin laadinnassa — paitsi että olemme ensinnäkin valtion metsien osalta korjanneet sen, että olemme laatineet kriteerin, millä valtion vanhoja luonnontilaisia metsiä suojellaan, sitä ollaan laittamassa täytäntöön, sitä suojelua nimenomaan lisätään valtion vanhoissa luonnontilaisissa metsissä — myös biodiversiteettistrategia, jossa voimme sitten vahvistaa näitä toimia ja sitä toimenpidesuunnitelmaa, miten entisestään luontoa suojelemme. Lisäksi ennallistamissuunnitelman valmistelu on Suomen osalta käynnissä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.5.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-11-06T16:55:11,2025-11-06T16:56:25,Hyväksytty,1.1 2025_105_86,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys toimista luontokadon estämiseksi (Anna Kontula vas)>>>Suullinen kysymys SKT 172/2025 vp,"Kiitoksia. — Me jatkamme hieman yli viiteen, koska me aloitimme vähän myöhässä. Ja nyt edustajat, jotka haluavat kysyä ilmasto- ja ympäristöpolitiikasta, V-painikkeella ja ylös nousemalla. — Edustaja Tynkkynen jatkaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_87,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys toimista luontokadon estämiseksi (Anna Kontula vas)>>>Suullinen kysymys SKT 172/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan tuoreiden tietojen valossa riski Pohjois-Atlantin merivirtajärjestelmän romahduksesta on jo kohtuullisen maltillisillakin päästöillä 40 prosentin luokkaa tällä vuosisadalla, ja jos maailma jatkaa korkeiden päästöjen polulla, niin se riski voi olla 70 prosentin luokkaa. Tässä ministeri Multala ihan hyvin hahmotteli sitä, minkä kaltaisia seurauksia tällä voi olla, mutta on ehkä hyvä vähän asettaa tätä mittasuhteisiin. Tuoreessa tutkimuksessa on arvioitu, että jos merivirtajärjestelmä romahtaa, niin eurooppalaisissa kaupungeissa voi lämpötila laskea 5—15 astetta. Jokainen voi päätellä, mitä se tarkoittaisi täällä meidän leveysasteilla Suomen oloissa. Esitin alkuperäisen kysymyksen ministeri Multalan sijaan pääministeri Orpolle, koska kyse on eksistentiaalista uhkasta. Me olemme hyvin laajalla yhteisymmärryksellä tässä salissa valmistautuneet toiseen eksistentiaaliseen uhkaan, eli meidän turvallisuutta itärajan takaa uhkaavaan sotilaalliseen uhkaan. Pääministeri Orpo, ymmärrättekö hallituksessa, miten kohtalokkaasta uhkasta ilmastokriisissä oikein on kyse?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.5.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-11-06T16:56:39,2025-11-06T16:57:46,Hyväksytty,1.1 2025_105_88,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys toimista luontokadon estämiseksi (Anna Kontula vas)>>>Suullinen kysymys SKT 172/2025 vp,Pääministeri Orpo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_89,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys toimista luontokadon estämiseksi (Anna Kontula vas)>>>Suullinen kysymys SKT 172/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tämä tässä kuvattu uhka merivirtojen muutoksista on todellakin ymmärretty, kuinka suuri se voi olla, ja siksi ilmastotoimia hallitus jatkaa. Siksi me tuimme Euroopan unionin pöydissä ilmastolakia, ja siksi meidän hallitusohjelmassa on ne kirjaukset kuin on. Tätä työtä pitää jatkaa kotimaassa mutta ennen kaikkea myös Euroopan unionin tasolla ja globaalisti, koska me tarvitsemme tähän todellakin kaikki tässä maailmassa mukaan tämän suuren ongelman edessä. Me ollaan sitouduttu, me teemme toimia. Tällä hetkellä ilmasto- ja energiastrategiaa valmistellaan, ja mitään muuta tavoitetta ei tietenkään ole kuin estää tämänkaltaisten eksistentiaalisten katastrofien ja muutosten syntyminen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-11-06T16:57:48,2025-11-06T16:58:35,Hyväksytty,1.1 2025_105_90,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys toimista luontokadon estämiseksi (Anna Kontula vas)>>>Suullinen kysymys SKT 172/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_91,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys toimista luontokadon estämiseksi (Anna Kontula vas)>>>Suullinen kysymys SKT 172/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministereille vastauksista. Tärkein ohje on se, että mitä enemmän planeetta kuumenee, sitä suuremmiksi ne riskit ja niiden todennäköisyydet käyvät. Ilmastokriisi ja luontokato käyvät käsi kädessä, ja sen takia olennaista on painaa päästöt alas ja tarjota lisää tilaa luonnolle, joka osaltaan auttaa meitä sopeutumaan kuumenevaan planeettaan. Pääministeri Orpo, vastasitte äsken kysymykseen, että siksi hallitus tekee, mitä tekee, siksi hallitusohjelmassa on sellaiset kirjaukset kuin on. Se on hyvä, että on tavoitteita, ja toivon, että niistä pidetään myös kiinni. Kysyn vielä yhden miksi-kysymyksen, johon en viimeksi saanut tässä salissa hyvää vastausta: Miksi hallitus sitten tekee niitä toimia, jotka lisäävät päästöjä ja syventävät meidän riippuvuuttamme fossiilienergiasta muun muassa polttoaineen verotukseen liittyen? Miksi niitä tehdään, ottaen huomioon kaikki se, mitä äsken sanoitte?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.5.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-11-06T16:58:37,2025-11-06T16:59:38,Hyväksytty,1.1 2025_105_92,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys toimista luontokadon estämiseksi (Anna Kontula vas)>>>Suullinen kysymys SKT 172/2025 vp,Kiitoksia. — Pääministeri Orpo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_93,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys toimista luontokadon estämiseksi (Anna Kontula vas)>>>Suullinen kysymys SKT 172/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Polttoaineveroratkaisussa on ollut puhtaasti kyse siitä, että on haluttu pitää kustannuksia kotitalouksille, tavallisille suomalaisille kurissa. Samaan aikaan kiinnittäisin huomiota siihen, että hallituksen koko ohjelman yksi strateginen linja on tehdä Suomesta puhtaan energian suurvalta: päästä eroon fossiilisesta energiasta, saada Suomeen niin paljon puhdasta energiatuotantoa kuin mahdollista, muuttaa meidän teollisuus käyttämään puhdasta energiaa. Arvoisa edustaja, tiedätte, että tämä etenee. Se on massiivinen asia, ja tätä kautta me olemme pystyneet Suomessa todella hienosti vuosien ja vuosikymmentenkin aikana vähentämään meidän päästöjä. Eli tässä asiassa me edetään todella hyvään suuntaan. Tämän yksityiskohdan, jonka nostitte esille, peruste tuli minusta varmasti selväksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-11-06T16:59:38,2025-11-06T17:00:29,Hyväksytty,1.1 2025_105_94,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys toimista luontokadon estämiseksi (Anna Kontula vas)>>>Suullinen kysymys SKT 172/2025 vp,Kiitoksia. — Vielä edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_95,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys toimista luontokadon estämiseksi (Anna Kontula vas)>>>Suullinen kysymys SKT 172/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ekologinen kriisi on tosiaan politiikan tärkeimpiä ja akuutimpia kysymyksiä. Me elämme nyt tilanteessa, jossa tutkijat varoittavat, että Pohjois-Atlantin merivirta voi pysähtyä, koralliriutat on jo menetetty ja voimistuvat ääri-ilmiöt tappavat ihmisiä, kuten Filippiineillä paraikaa. Myös Suomen pitää tehdä oma osansa. Metsien hiilinielu on romahtanut, eikä hallitus ole vieläkään ryhtynyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Kaikki ilmaston kannalta vaikuttavimmat maankäyttösektorin toimet on jätetty tekemättä. Kysynkin: milloin hallitus myöntää, että hakkuiden pitäminen nykytasolla — saati niiden kasvattamiseen kannustaminen, kuten hallitus on tehnyt — on perustavanlaatuisessa ristiriidassa meidän omien ilmastotavoitteidemme kanssa? [Hannu Hoskonen: Eikä ole, metsien huolto pelastaa ilmastonmuutokselta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.5.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-11-06T17:00:33,2025-11-06T17:01:35,Hyväksytty,1.1 2025_105_96,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys toimista luontokadon estämiseksi (Anna Kontula vas)>>>Suullinen kysymys SKT 172/2025 vp,Kiitoksia. — Ministeri Multala., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_97,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys toimista luontokadon estämiseksi (Anna Kontula vas)>>>Suullinen kysymys SKT 172/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä pääministeri hyvin kuvasi sitä, mitä teemme monella eri rintamalla. Itse ajattelen niin, että on todellakin tärkeää pitää kiinni meidän omista tavoitteistamme, pitää kiinni niistä sitoumuksista, joihin olemme sitoutuneet, ja tehdä töitä. Kuten tässä todettiin, meillä on edelleen valmistelussa energia- ja ilmastostrategia. Siellä on myös toimia, jo aiemminkin ulos kerrottuja, myös maankäyttösektorin hiilinielujen parantamiseksi. Mutta se on rehellistä myöntää, että vaje on sen verran suuri myös meidän EU-velvoitteisiimme — ja ne ovat osittain myös historiassa, johon on erittäin vaikea vaikuttaa — että siellä riittää kyllä työtä vielä tuleville hallituksille. Se, missä Suomi voi olla kokoaan suurempi, kun ratkaisemme tätä maailman suurta globaalia kriisiä, eli niin luontokatoa kuin ilmastonmuutosta, on nimenomaan vaikuttaa kansainvälisissä pöydissä siihen, että meidän puhtaat ratkaisumme, jotka ovat osittain syntyneet nimenomaan siitä, että olemme päästöjen vähentämisessä edelläkävijöitä, leviävät maailmalle, ja toisaalta siihen, että jokainen maa maailmassa — erityisesti maailman suurimmat päästäjät, kuten vaikkapa Kiina — sitoutuvat samanlaiseen päästöjen vähentämispolkuun. Se on sitä vaikuttavaa politiikkaa, jota minä joka päivä [Puhemies koputtaa] pyrin tekemään niin Suomessa, EU:ssa kuin maailmalla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.5.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-11-06T17:01:39,2025-11-06T17:02:47,Hyväksytty,1.1 2025_105_98,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys varmuusvankeudesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 173/2025 vp,Sitten vielä kolme kysymystä ja niihin vastaukset. — Edustaja Keto-Huovinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_105_99,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys varmuusvankeudesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 173/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus tekee tärkeän lakimuutoksen, jolla estetään erittäin vaarallisten rikollisten vapautuminen niin kauan kuin heidän arvioidaan olevan vakava uhka muiden hengelle ja terveydelle. Esimerkiksi seksuaali- tai väkivaltarikoksista ehdottomaan vankeuteen tuomittujen vankien, joiden riskiä vakavan rikoksen uusimiseen voidaan pitää korkeana, tulee pysyä poissa meidän kaduiltamme. Tätä myös suomalaiset odottavat. Norjassa ja Tanskassa vastaava järjestelmä on jo käytössä, ja on erinomaista, että Orpon hallitus tuo tämän nyt myös Suomeen. Rikoksentekijän, jonka riski syyllistyä uudestaan vakavaan rikokseen on korkea, ei kuulu vapautua vankeudesta luomaan turvattomuutta ympärilleen. Arvoisa ministeri Meri, miten varmuusvankeus käytännössä varmistaa sen, että ne ihmiset, jotka eivät kerta kaikkiaan pysty elämään yhteiskunnassamme sääntöjen mukaan, eivät enää pääse uhkaamaan muiden turvallisuutta? [Sheikki Laakso: Onneksi on tällainen hallitus!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.6.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2025-11-06T17:02:59,2025-11-06T17:04:10,Hyväksytty,1.1 2025_105_100,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys varmuusvankeudesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 173/2025 vp,Kiitoksia. — Ministeri Meri., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_101,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys varmuusvankeudesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 173/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hyvä, että tämä tuli puheeksi, koska noin 20 vuotta sitten Suomesta lakkautettiin pakkolaitosjärjestelmä, jolloin me luovuimme siitä, että henkilö voidaan tarvittaessa pitää lukkojen takana niin kauan kuin hän on vakavasti vaaraksi muiden terveydelle ja turvallisuudelle. Näitä henkilöitä ei ole arviolta montaa — ehkä viidestä kymmeneen, riippuu tietysti arvioitsijasta — mutta he ovat vakava vaara toisten terveydelle, tekevät jatkuvasti henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia. Ja toki tässä on kansalaisten turvallisuus, meidän muiden ihmisten turvallisuus, kyseessä: me kuljemme vapaana, ja henkilö, joka ei osaa toimia olematta vaaraksi muille, on lukkojen takana. Tässä on tämä järjestelmä sellainen, että aika ajoin tehdään vaarallisuusarvio, uhka-arvio. Jos se näyttää siltä, että on vakava uhka, niin silloin tuomioistuimen päätöksellä tämä varmuusvankeus jatkuu. Tämä esitys tulee hyvin pian, ensi vuoden alussa, tänne eduskuntaan, ja ilolla odotan, että saamme Suomen jälleen taas järkevien lainsäädäntöhankkeiden maaksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-11-06T17:04:10,2025-11-06T17:05:19,Hyväksytty,1.1 2025_105_102,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys toimista huumeiden vastaisessa työssä (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 174/2025 vp,Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_105_103,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys toimista huumeiden vastaisessa työssä (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 174/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Rikollis- ja katujengit pyörittävät huumekauppaa, ja ulkomaalaisten osuus törkeistä huumausainerikoksista on jo 80 prosenttia. KRP varoittaa alfa-PVP:n yhä leviävän. Valistus ja matalan kynnyksen palvelut ovat erittäin tärkeitä. Avohoito, jota nyt painotetaan, ei kuitenkaan riitä kaikkein vaikeimmissa tapauksissa. Huumeet hajottavat perheitä, sairastuttavat, vammauttavat ja jopa tappavat. Suurimpina hyötyjinä ovat nämä ulkomaalaiset rikollisjengit, jotka käärivät rahat sairastuttamalla ja jopa tappamalla meidän nuoria. Vasemmiston käyttöhuonemalli ei ratkaise tätä ongelmaa. Me perussuomalaiset haluamme kokonaisratkaisun, joka oikeasti auttaa yhteiskunnan eri sektoreiden kautta. Eri viranomaistahot [Puhemies: Kysymys!] ovat ottaneet esille, kuinka tärkeää olisi esimerkiksi saada asenneilmapiiri huumeita kohtaan yhä kriittisemmäksi. Arvoisa sosiaaliturvaministeri: mitä uusia toimia hallitus on tekemässä? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.7.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-11-06T17:05:21,2025-11-06T17:06:38,Hyväksytty,1.1 2025_105_104,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys toimista huumeiden vastaisessa työssä (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 174/2025 vp,"Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_105,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys toimista huumeiden vastaisessa työssä (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 174/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän tästä ajankohtaisesta ja tärkeästä kysymyksestä. Hallituksen huumeiden vastaisessa työssä tärkein painopiste on nuorten huumekuolemien torjuminen, ja tähän liittyen meillä on alkamassa vielä tässä kuussa avustushaku, jossa pyritään kehittämään lasten ja nuorten, siis jo alaikäisten, päihdepalveluja, ja siinä on lisäksi monia muita toimia kattaen myöskin asenteisiin vaikuttamisen. Olen samaa mieltä siitä, että Suomessa huolestuttava suunta on asenteiden höltyminen huumeiden käyttöä kohtaan. Nuorten huumekokeilut ja myönteisyys huumeita kohtaan näkyvät erilaisissa nuorisobarometreissä ja mittauksissa. Se on väärä suunta. Aikuisten pitää kantaa tästä vastuuta. Toinen alfa-PVP:n rinnalla huolestuttava ilmiö on kokaiinin käytön lisääntyminen. Se linkittyy tähän — ja termi on huono — viihdekäyttöön, eli siihen, että aikuiset ihmiset ikään kuin bilehuumeina käyttävät sitä ja kuvittelevat, että he ovat siten vastuusta vapaita, vaikka tosiasiassa he rahoittavat esimerkiksi tällä juuri nimenomaan järjestäytynyttä rikollisuutta, ihmiskauppaa [Puhemies koputtaa] ja näitä hyväksikäyttöjä, mitä huumemaailma, [Puhemies: Kiitoksia!] alamaailma, pitää sisällään. Meidän täytyy pystyä tekemään viranomaisyhteistyötä. [Sheikki Laakso: Vihreät haluaisi vapauttaa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.7.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-11-06T17:06:38,2025-11-06T17:07:47,Hyväksytty,1.1 2025_105_106,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys vakavien liikenneonnettomuuksien vähentämisestä (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 175/2025 vp,Vielä edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_105_107,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys vakavien liikenneonnettomuuksien vähentämisestä (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 175/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vuonna 2018 voimaan tulleen ajokorttiuudistuksen jälkeen liikenteessä on kuollut useita kymmeniä nuoria. Lähes joka viikko luemme mediasta vakavista, usein useampiakin ihmishenkiä vaatineista onnettomuuksista. Nuorten liikenneonnettomuuksissa toistuu sama kaava: Usein illalla tai yöllä kovilla nopeuksilla tapahtuneita onnettomuuksia, joissa auton kyydissä on ollut useita nuoria. Monesti kuljettaja on nuori, jolle on kertynyt vain vähän ajokokemusta ja joka on juuri saanut ajokortin, ehkä poikkeusluvalla. Edellisen ajokorttiuudistuksen seurauksena yhä suurempi osuus nuorista saa ajokortin niin sanotulla poikkeusluvalla jo 17-vuotiaana. Näin ei varmaankaan alun perin ollut tarkoitus. On selvää, että näille asioille pitää tehdä jotakin. Nyt, kun ajokorttilakia ollaan jälleen uudistamassa, kysyisinkin ministeriltä: mihin toimiin hallitus ryhtyy vähentääkseen näitä erittäin vakavia onnettomuuksia?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.8.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2025-11-06T17:07:48,2025-11-06T17:08:54,Hyväksytty,1.1 2025_105_108,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys vakavien liikenneonnettomuuksien vähentämisestä (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 175/2025 vp,Kiitoksia. — Ja ministeri Ranne., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_109,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Suullinen kysymys vakavien liikenneonnettomuuksien vähentämisestä (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 175/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ensin täytyy todeta, että meidän kaikkien yhteinen tavoite on varmasti se, että Suomessa nuoret voivat liikkua turvallisemmin, heillä on paremmat taidot, he hallitsevat riskit ja heillä on myöskin asenne kunnossa. Meillä on käynnistynyt nyt ajokorttilain uudistus, joka sisältää useita toimenpiteitä, joilla on laaja yhteiskunnan tuki, myöskin asiantuntijoitten ja poliisin tuki. Poikkeuslupia myönnetään myös jatkossa, mutta todelliseen tarpeeseen. Eli kun tarvitset sen auton koulun, työn tai tärkeän harrastuksen takia, niin tietysti sinun pitää pystyä liikkumaan. Me ollaan myöskin lisäämässä erilaisia vaatimuksia koulutukseen — riskienhallintakoulutukseen ollaan satsaamassa. Tämän lisäksi olemme esittämässä, että yöaikaista ajoa rajoitettaisiin alaikäisten osalta. Alaikäisillähän ei ole itse asiassa lupaa työskennellä öisin, eikä huviajelu öisin ole välttämätöntä. Tällä rajoituksella, kello 0—5 yöllä, voitaisiin hyvin vahvasti parantaa liikenneturvallisuutta ja ehkäistä nuorten kuolemia. Minä olen aivan varma, [Puhemies koputtaa] että kaikki tässä salissa haluavat tähän sitoutua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+2.8.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-11-06T17:08:58,2025-11-06T17:10:12,Hyväksytty,1.1 2025_105_110,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Esittelypuheenvuoro, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_105_111,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen valtiovarainvaliokunnan mietinnön koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta. Hallituksen esityksessähän ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta annettua lakia. Esityksen mukaan rahastosta valtion talousarvioon vuosittain siirrettävää määrää lisättäisiin nykyisestä 1,2 prosenttiyksiköllä vuodesta 2026 lähtien. Vuodesta 2028 alkaen talousarvioon siirrettävä määrä olisi pysyvästi 46,2 prosenttia valtion eläkemenoista. Lisäksi ehdotetaan 18,7 prosenttiyksikön lisäsiirtoa rahastosta valtion talousarvioon vuodelle 2027, minkä seurauksena vuoden 2027 talousarvioon siirrettävä määrä vastaisi kokonaisuudessaan 63,9:ää prosenttia valtion eläkemenoista. Esityksen tavoitteena on lisätä eläkemenojen katteeksi tehtävien talousarviosiirtojen määrää, jolloin valtion velanoton tarve vähenee. Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana. Hallituksen esityksen tavoitteena on, että Valtion Eläkerahastosta valtion talousarvioon tehtävillä lisäsiirroilla tasataan valtion eläkemenoja, jolloin valtion velanoton tarve tätä tarkoitusta varten vähenee. Tuloutuksen kasvattamisella ei kuitenkaan ole vaikutusta kansantalouden tilinpidon mukaisiin julkisen talouden rahoitustasapainoa kuvaaviin tilastolukuihin, sillä kyse on määritelmällisesti julkisen sektorin sisäisestä siirrosta. Valiokunta kiinnittää mietinnössään huomiota, että rahastosta tehtävien lisäsiirtojen osalta on hyvä huomioida, että valtio saattaa tältä osin menettää sijoituksille odotetun tuoton sekä edelleen tuotoille saatavat tuotot. Lisäsiirtojen vaihtoehtoiskustannusta voidaan arvioida sen pohjalta, että vuosina 2001—2025 rahastojen sijoituksille saatu tuotto on ollut keskimäärin viisi ja puoli prosenttia, mikä on ylittänyt kyseisellä ajanjaksolla velanoton keskimääräisen kahden ja puolen prosentin kustannuksen. Tämän historiatiedon perusteella arvioituna vaihtoehtoiskustannus voisi olla vuosina 26—29 arviolta yhteensä 117,8 miljoonaa euroa. Sijoitusten tulevien vuosien tuottoon liittyy kuitenkin luonnollisesti epävarmuutta, ja sijoituksista saatava tuotto voi vaihdella merkittävästi riippuen sijoituskohteesta ja markkinatilanteesta. Valiokunta pitää perusteltuna käyttää rahastoon kertynyttä varallisuutta kasvavassa määrin valtion eläkemenojen tasaamiseen aikana, jolloin eläkemenot ovat suurimmillaan. Tämä on Valtion Eläkerahaston tehtävän mukaista ja myös tasaa eläkemenojen aiheuttamaa rasitusta sukupolvien välillä oikeudenmukaisesti. Valiokunta pitää rahaston varojen pitkäjänteisen hoidon kannalta tärkeänä sitä, että valtion talousarvioon tehtävän siirron määrään liittyy mahdollisimman vähän epävarmuutta, mikä tukee rahastoa sijoitusten riskitason ylläpitämisessä. Valiokunta viittaa myös sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan lausuntoon, jossa painotetaan, että eläkejärjestelmän kestävyyden varmistamiseksi rahastosta tehtävästä siirrosta ei saa muodostua mekanismia, jota käytetään toistuvasti valtionvelan kattamiseksi. Rahaston tulee voida toteuttaa tehokkaasti sille määrättyä eläkemenon tasaustehtävää sekä suunnitella pitkäjänteisesti sijoitustoimintaansa ja maksuvalmiutensa hallintaa. Näin voidaan myös turvata sijoitusten tuottoa pitkällä aikavälillä. Hallituksen esityksestä ilmenevien seikkojen ja saadun selvityksen perusteella valiokunta pitää ehdotettuja muutoksia tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina. Valiokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen. Arvoisa puhemies! Tähän valiokunnan mietintöön on jätetty kaksi vastalausetta, jotka varmasti täällä käsittelyssä esitellään erikseen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-11-06T17:11:07,2025-11-06T17:15:56,Hyväksytty,1.1 2025_105_112,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,"Kiitokset esittelystä. — Sitten mennään puhujalistaan. Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_113,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään käsittelemme hallituksen esitystä valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta. Esitys on tärkeä osa ensi vuoden talousarvion kokonaisuutta, jonka tavoitteena on vahvistaa valtiontaloutta ja turvata eläkkeiden rahoitus vastuullisesti ilman holtitonta velanottoa. Me kaikki tiedämme, että valtion eläkemenot kasvavat suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Siksi on viisasta ja välttämätöntä päivittää rahaston käyttöä vastaamaan tätä todellisuutta. Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on käsitellyt esityksen perusteellisesti ja korostanut ennen kaikkea vastuullisuutta ja kestävyyttä. Kiitos, valtiovarainvaliokunta ja teidän jäsenet. Eläkerahaston varojen käyttö on tärkeä väline talouden tasapainottamisessa, mutta sen on tapahduttava hallitusti. Nyt tehtävä muutos, jossa rahastosta siirrettävää omaisuutta korotetaan 46,2 prosenttiin ensi vuodesta alkaen, on huolellisesti harkittu toimi, joka turvaa eläkkeiden rahoituksen ja vähentää valtionvelan tarvetta yli miljardilla eurolla. Samalla varmistetaan, ettei rahaston pitkän aikavälin tuottotavoitteita tai riskinkantokykyä vaaranneta. Tämä on vastuullista taloudenpitoa ja huolenpitoa sekä tämän päivän että tulevien sukupolvien taloudellisesta vakaudesta. Arvoisa puhemies! Eläkerahasto on rakennettu turvaamaan jokaisen suomalaisen työntekijän arvokas eläke. Tämän hallituksen tehtävä on varmistaa, että tuo turva säilyy myös tulevaisuudessa ilman, että lapsillemme ja lastenlapsillemme jätetään kasvavaa velkataakkaa. Tässä päätöksessä yhdistyvät vakaus, oikeudenmukaisuus ja vastuunkanto. Me emme eläkkeiden kustannuksella leikkaa vaan turvaamme niiden maksukyvyn kestävästi. Tämä esitys on esimerkki siitä, miten vastuullista talouspolitiikkaa voidaan tehdä: turvataan eläkkeet, vähennetään velkaa ja huolehditaan sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Näin rakennamme vakaata ja turvallista tulevaisuutta suomalaisille. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-06T17:16:04,2025-11-06T17:19:29,Hyväksytty,1.1 2025_105_114,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_115,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Äsken esittelin valtiovarainvaliokunnan mietinnön, ja nyt kerron, mitä mieltä keskusta tästä on. Nimittäin olemme jättäneet tästä [Mika Lintilän välihuuto] vastalauseen, joka tarkoittaa, että emme hyväksy sellaisenaan hallituksen esitystä. [Arto Satonen: Oho, oho, oho!] Nimittäin keskusta ei pidä perusteltuna sitä, että yhteisöveron alentamista rahoitetaan yhtenä vuonna kertaluontoisesti siten, että Valtion Eläkerahastosta tuloutetaan valtion kassaan ylimääräiset noin miljardi euroa vuonna 2027. Tällainen kertaluontoinen kikkailu sopii huonosti pysyvän veronalennuksen rahoittamiseen. Kertaluontoinen kikkailu sopii huonosti yhteen myös parlamentaarisen sovun kanssa, finanssipoliittisista säännöistä tehdyn sovun kanssa. Nimittäin eduskuntapuolueet, Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta, ovat juuri päässeet yhteisymmärrykseen kansallisista finanssipoliittisista säännöistä. Yhtenä asiana on sovittu, että julkisen talouden tunnuslukuja ei saa keinotekoisesti parantaa omaisuuden myyntituloilla tai muilla keinoilla, tämänkaltaisilla, mitä hallitus nyt esittää, voi sanoa kikkailuilla. Olisi siis suotavaa, että pääministeri Orpon hallitus näyttäisi asiassa itse ryhdikkäästi esimerkkiä eikä toteuttaisi samanaikaisesti toimenpiteitä, joilla se keinotekoisesti ja lyhytjänteisesti pyrkii kaunistelemaan lukuja, tässä tapauksessa kohdistuen valtion budjettitalouden alijäämään vaalivuonna. Saadaan siis yhtenä vuonna velan kasvu pysäytettyä, mutta vain yhdeksi vuodeksi, kunnes se taas jatkaa kasvuaan, jos ei käännettä parempaan taloudenpitoon saada aikaiseksi. Hallituksen kaunisteluoperaation taustallahan on se, että yhteisöveroa ollaan alentamassa kaavamaisesti 18 prosenttiin vuodesta 27 lähtien. Keskustan valiokuntaryhmän mielestä yhteisöveron tulisi yleisen veronalennuksen sijaan toteuttaa laajempi reformi eli uudistus, jossa yritykseen sisään jätettäviä voittoja verotettaisiin kevyemmin kuin ulos jaettavia voittoja. Samaan aikaan keskustan mielestä myös yrittäjävähennystä tulisi korottaa, jotta myös muut kuin osakeyhtiömuotoiset yrittäjät huomioitaisiin tämän veronalennuksen yhteydessä. Arvoisa puhemies! Keskituloisten verotus on erittäin korkeaa Suomessa verrattuna naapurimaahamme Ruotsiin. Tässä tilanteessa voi myös samalla todeta, että hallituksen toisen esityksen yhteydessä esittämää marginaaliverotuksen alentamista ei ole viisasta toteuttaa hallituksen esittämällä tavalla niin, että se tosiasiassa alentaa vain erittäin suurissa tuloluokissa veroja mutta jättää tavalliset suomalaiset keskituloiset, jotka tekevät työtä ja kipuilevat, että rahat eivät oikein riitä, käytännössä hyvin marginaalisen, vähäisen veronalennuksen piiriin. Työnteon verotuksen keventäminen tavallisille ihmisille vahvistaisi kulutusta ja ostovoimaa ja heijastuisi talouden aktiivisuuteen hyvin nopeasti. Arvoisa puhemies! Nyt tällä hallituksen esityksellä aika lyhytnäköisesti paikataan yhden vuoden osalta valtion talousarviota. Vaihtoehtoiskustannus on se, että valtio tulee siis menettämään arviolta 35,5 miljoonaa euroa jo vuonna 27 menettämällä tuottoja täältä rahastosta. Vaihtoehtoiskustannus on paljon, eikä sitä kannattaisi tällä tavalla toteuttaa. Puhemies! Tämän takia teen vastalauseen 2 mukaisen muutosehdotuksen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-11-06T17:19:37,2025-11-06T17:24:02,Hyväksytty,1.1 2025_105_116,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,Edustaja Lintilä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_117,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Mika,Lintilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lohi kuvaili hyvin tämän hallituksen esityksen luonteen ja roolin tässä tilanteessa ja myös sen, minkä tähden keskusta on vastalauseen tähän tehnyt. Kyllähän tässä on ihan puhtaasti kyse kikkailusta, jolla peitetään yhteisöveron alentamista. Tämähän on sinällänsä mielenkiintoinen, että yleensähän me ollaan totuttu siihen, että yritykset yrittävät piilottaa voittoja. Nyt hallitus yrittää piilottaa velkoja. Eli kyllä tämä on näemmä tullut julkisenkin sektorin puolelle. [Suna Kymäläinen: Hyvin sanottu!] Sanotaanko, että ryhdikkääseen, tyylikkääseen budjetointiin tämä ei passaa oikein mitenkään. Tämä on valitettavaa, että lähdetään tällä lailla kikkailemalla tekemään näitä ratkaisuja, koska esimerkiksi yhteisöveron tiputtaminen on todella iso ratkaisu. En ole ollenkaan vakuuttunut, että sen vaikutus on sitä luokkaa. Täytyy sanoa, että hyvin monet asiantuntijat ovat ampuneet alas tämän yhteisöveron tiputtamisen ja todenneet, että sillä ei ole vastaavaa merkitystä kasvuun kuin mitä hallitus on lähtenyt hakemaan. Arvoisa puhemies! Näillä perusteluilla kannatan edustaja Lohen tekemää vastalausetta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2025-11-06T17:24:04,2025-11-06T17:25:35,Hyväksytty,1.1 2025_105_118,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_119,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Muutama sana tästä eläkerahastointikuviosta aluksi. Valtion Eläkerahastossa on noin 24,2 miljardia eläkevarallisuutta markkina-arvoltaan katsottuna, ja se on vajaa 25 prosenttia siitä eläkevastuusta, mitä valtion eläkkeisiin tällä hetkellä menisi, jos kaikki olisivat eläkkeellä. Eli se eläkevastuu on noin 101 miljardia euroa. Nyt tässä hallituksen esityksessä ihan oikein nostetaan hiukan pitemmällä aikavälillä sitä tuottovaadetta sieltä, koska eläkejärjestelmässä muutenkin yksityisellä puolella riskiä otetaan pikkuisen enempi ja tässä mielessä myöskin sitä sijoitustuottoa halutaan kasvattaa, ja siihen tässä myös vastataan. Mutta kaikkein järjettömin esitys tässä on se, että vuodelta 2027 otetaan 1 050 miljoonaa tästä pääomasta pois kertaluonteisesti valtion kassaan, ja sillä tavalla yhden vuoden, vaalivuoden, velanottoa yritetään hillitä, eli yritetään pitää velkasuhde sellaisena, että voidaan sanoa, että me ollaan taitettu velkasuhde ainakin yhtenä vuonna, kun verrataan vuosia 26—27. Eli täällä on taustalla tällainen asia. Miksi tämä on erittäin huono tilanne, syy on tietenkin se, että kun tuota pääomaa pienennetään, se hidastaa sen tuottotasoa jatkossa ja vastuut ovat siellä kuitenkin kasvamassa jatkossakin. Toinen erittäin kummallinen asia on tässä se, että nyt kun tämä miljardi sieltä otetaan pois, niin käytännössä tämän vaihtoehtoiskustannus on — jos tuottotaso on noin 5,5 prosenttia ollut vuodesta 2001 lähtien ja nyt sitten velanhoitokustannus on noin 2,5 prosentin luokkaa — yli 30 miljoonaa vuodessa, ja tässä vuosille 2026—2029 puhutaan vajaasta 120 miljoonasta. Eli veronmaksajat maksavat tämän vaihtoehtoiskustannuksen tässä yhteydessä. Siinä mielessä tämmöinen kertaluonteinen puliveivaus, tämän vähän reilun miljardin ottaminen tuolta eläkerahastosta, ei ole järkevää. Ja sitten kun muistetaan, että juuri on tässä velkajarrutyöryhmässä todettu, että tällaisia yksittäisiä puliveivauksia ei enää jatkossa käytettäisi, niin nyt tässä kuitenkin niitä käytetään. Sen takia tämä toimenpide ei ole tässä järkevä, ja nimenomaan lähtökohtaisesti ei pitäisi tällaisia tehdä. Eli meillä on täällä monta ongelmaa taustalla, ja nyt tätä yritetään yhden vuoden osalta korjata tällaisella 1 050 miljoonan vippauksella tuolta eläkerahastosta. Siinä mielessä ei tämä oikein vastuulliselta valtiontalouden hoidolta vaikuta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-06T17:25:37,2025-11-06T17:29:23,Hyväksytty,1.1 2025_105_120,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,"Edustaja Koskela, poissa. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_121,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt meillä todella on käsittelyssä tämä hallituksen kreikkalaistyylinen kirjanpitokikkailu — kuulitte aivan oikein. Tämän esityksen keskeinen asiahan liittyy siihen, että vuonna 27 maan hallitus tulouttaa Valtion Eläkerahastosta 1 050 miljoonaa euroa valtion budjettiin ja tilkitsee sillä sitä verotulopohjan rapautumista, joka aiheutuu yhteisöveron alennuksesta. Jokainenhan tässä jo ymmärtää, että kun pysyväisluonteisesti verotuloja alennetaan, niin sehän pitäisi kattaa sitten jollain pysyväisluonteisella tulonlisäyksellä, mutta katin kontit: hallitus ajattelee, että se selviää tästä sillä tavalla, että se yhdeksi vuodeksi tekee pikavipin Valtion Eläkerahastosta ja kuittaa tämän laskun. Mitä se tarkoittaa vuonna 28? Sehän tarkoittaa sitä, että ei silloin enää siellä tulopuolella näy tätä 1 050:tä miljoonaa, vaan sen jälkeen se on sitten seuraavan hallituksen vastuulla kattaa jollakin tavalla muutoin. Tämänhän itse asiassa hallitus kyllä myönsi — tai no ei hallitus ehkä myöntänyt, mutta valtiovarainministeriö myönsi kevään kehysriihen jälkeen omissa aineistoissaan — että tämä yhteisöveron alennus tulee pysyvästi heikentämään valtion tulopohjaa. Vaikka otettaisiin huomioon ne kaikista optimistisimmatkin dynaamiset vaikutukset ja tämä Valtion Eläkerahaston pikavippi, niin tosiasia on, että tästä yhteisöveroalennuksesta johtuen pysyvästi valtiontalous jää huonommalle tolalle kuin mitä se olisi ollut, jos tätä toimenpidettä ei tehtäisi. Sen takia tällä ylimääräisellä yli miljardin pikavipillä Valtion Eläkerahastosta ei ole tosiasiassa yhtään mitään perusteita. Tämä kävi kyllä selväksi valiokunnan kuulemisissa. Ja kun tätä asiaa enemmänkin on tonkinut, niin tosiasiahan on, että hallitus halusi tällä pikavipillä pyrkiä peittelemään sitä epäonnistumista, jonka se on itse saanut aikaan täällä julkisen talouden hoitamisen näkökulmasta. Nyt tällä keinolla pyritään sitten siihen, että vuosi 27 näyttäisi hieman paremmalta kuin miltä se oikeasti näyttää. Arvoisa puhemies! Tällaista toimintaa voi pitää todella moitittavana, koska kysymyshän on ainoastaan ja vain silmänkääntötempusta, jota kyllä kukaan ei enää tässä talossa eikä muuallakaan yhteiskunnassa usko. Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä jo useampi on todennut, eduskuntaryhmät sopivat tässä juuri viime viikkoina siitä, että jatkossa ei hyväksytä tämmöistä kikkailua, että keinotekoisesti pyritään parantamaan valtiontalouden tunnuslukuja joko omaisuustuloilla tai muilla toimenpiteillä. Eli puolueet yhdessä sopivat, että tämmöinen kikkailu kielletään. Senpä takia olisi ollut kyllä syytä odottaa, että hallitukselta löytyisi selkärankaa seisoa tämän sovun takana ja toimia siten, että sitä vuoden 27 tilannetta ei lähdetä kikkailemaan. Arvoisa puhemies! Sekin on todettava, että olen ymmärtänyt tämän asian käsittelyn yhteydessä, että tämä ei ole kovin mukava asia hallitukselle syyllistyä tällaiseen kreikkalaistyyliseen kirjanpitokikkailuun, koska jos tämä olisi, niin kyllähän täällä joku edes hallituksesta olisi tätä puolustamassa. Mutta ei valiokuntakäsittelyssä eikä myöskään täällä täysistunnoissa yksikään nykyinen hallituspuolueen edustaja ole tukemassa tätä esitystä. Se kertoo osaltaan juuri siitä, miksi tämä on silmänkääntötemppu, jota ei pitäisi tehdä — varsinkin vielä, kun kustannus tästä kreikkalaistyyppisestä kirjanpitokikkailusta on tosiaan 30 miljoonaa euroa veronmaksajille tulevina vuosina. Siksi, arvoisa puhemies, teen vastalauseen 1 mukaisen pykälämuutosehdotuksen ja ehdotan, että lakiehdotuksen 6 § muutetaan siihen muotoon kuin se on vastalauseessa 1 ja lopetetaan tämä pelleily.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-11-06T17:29:31,2025-11-06T17:34:51,Tarkistettu,1.1 2025_105_122,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,Edustaja Kalli., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_105_123,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Äsken päättyneellä suullisella kyselytunnilla keskustelimme hallituksen vastuuttomasta rahankäytöstä, omaisuuden myynnistä ja niiden rahojen kohdentamisesta, ja keskusta esitti huolensa tästä vastuuttomasta politiikasta. Kyllä tämä nyt käsiteltävänä oleva esitys on valitettavasti samansukuinen. Aivan kuin tässä on edellisissä puheenvuoroissa jo kuultu, niin erityisen ongelmallinen kohta tässä esityksessä on tämä vuoden 27 ylimääräinen reilun miljardin euron tuloutus. Kyllähän siinä on kyse tällaisesta kikkailusta, jolla julkisen talouden lukuja yritetään saada näyttämään paremmilta eli yritetään piilotella velanottoa, aivan kuten täällä jo useissa puheenvuoroissa on kuultu. Itsekin kyllä ihmettelen kovasti sitä, sillä ei ole montaa päivää siitä, kun pääsimme varsin laajaan sopuun parlamentaarisesti tästä niin sanotusta velkajarrusta, ja sen sovun yhteydessä yhdessä sovimme, että tämänkaltaista kikkailua ei harjoitettaisi, koska se ei ole vastuullista — sillä on hintalappu, joka tulee vielä vastaan. Siksikin on kyllä ollut äärimmäisen suuri pettymys, että tästä esityksestä hallituspuolueissa näytettäisiin pidettävän kiinni. Siinäkin mielessä annan minäkin tukeni tehdylle vastalauseelle, vastalauseelle numero 2, joka täällä jo esiteltiin ja jota kannatettiinkin. Mutta haluan vielä sanoa pari sanaa tämänkin esityksen taustalla olevasta yhteisöveron alennuksesta. Keskustahan on esittänyt sitä, että todella tällaisen kaavamaisen yhteisöveroalennuksen sijaan olisi paljon järkevämpää ja vaikuttavampaa ja kustannustehokkaampaa tehdä tällainen laajempi, isompi, vaikuttavampi uudistus, jossa sisään jätettäviä voittoja verotettaisiin kevyemmin kuin ulos jaettavia. Olisi kyllä ehdottomasti järkevämpää ja vastuullisempaa politiikkaa tässäkin käyttää yhteisiä rahoja, suomalaisten yhteisiä verorahoja, ja suomalaisten yhteistä omaisuutta järkevämmin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+4.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-11-06T17:34:53,2025-11-06T17:37:23,Hyväksytty,1.1 2025_105_124,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_125,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä todellakin pääasiassa nyt opposition edustajat ovat käyttäneet puheenvuoroja. Sen lisäksi ahkera edustaja Hänninen on ollut täällä paikalla. Sen takia se olennainen viesti, joka omaankin puheenvuoroon sisältyy, on kyllä tullut täällä jo sanottua. Mutta ihan lyhyesti tiivistettynä haluan nyt vielä kuitenkin todeta, että jos ajatellaan, että me saamme keskimäärin sitä viiden prosentin tuottoa rahastoidulle pääomalle ja me sieltä sitten siirrämme rahaa sinne valtion budjetin katteeksi vain sen takia, että velka saataisiin yhtenä vuonna hetkellisesti näyttämään alemmalta, ja sitten jatkossakin ihan pieni siivu siellä velassa olisi tavallaan tällä tavalla katettuna, niin eihän tämä ole tietenkään pitkällä tähtäimellä taloudellista ja järkevää. En haluaisi osoittaa minkäänlaista ymmärrystä tälle ja tiedän, että yksityistaloutta ja julkista taloutta ei sinänsä pitäisi verrata keskenään, ne ovat jossain määrin jopa ristiriidassa. Yksityisessä taloudessa säästäväisyys voi olla hyve, mutta jos kaikki kansalaiset säästävät, niin itse asiassa julkinen talous saattaa voida huonosti, miltä tällä hetkellä jossain määrin näyttää. Mutta sen takia tämän vertauksen tähän otin, että yksityisessä taloudessahan voi olla tilanne, että, sanotaan nyt, esimerkiksi omistaa vuokra-asunnon, josta on säännölliset tulot, vaikkapa viiden prosentin verran, ja sitten on velkoja, ja jos jostain syystä haluaa maksaa niitä velkoja pois, vaikka se korko olisi pienempi, niin silloin voi olla järkevää myydä se asunto ja menettää se viiden prosentin vuotuinen tuotto ja maksaa se velka pois, vaikka se korko olisi pienempi kuin se tuotto on ollut. Mutta se on yleensä sitten joku tämmöinen erityinen syy, miksi tällä tavalla toimitaan. No, nyt tässä laajassa valtiontaloudessa näyttää siltä, että se erityinen syy on todellakin vain se, niin kuin täällä puheenvuoroissa on tullut esille, että yhdeksi vuodeksi halutaan tilanne näyttämään sellaiselta, että sen miljardin verran sitten velkasumma sinä vuonna on pienempi kuin se olisi muuten. Haluaisin tässä vielä todeta, että tuossa keltaisessa budjettikirjassa, joka tuossa useilla on pöydässä — ihmiset eivät oikein, tai tässä kollegatkaan, aina ole ehkä tiedostaneet sitä — oikeasti eläkemenot ovat yhteen lasketusti kaikkein suurin menoerä. Siellä on ainakin neljässä eri kohdassa yhteensä 11 miljardin verran eläkemenoja. Siellä on valtioneläkkeet, siellä on kansaneläkkeet, siellä on osa yrittäjäeläkkeen valtion maksuista, ja sitten siellä on maatalousyrittäjien maksut. Kaiken kaikkiaan tämä valtion budjetin, velan, rahastojen ja sitten muiden varsinaisten menojen välinen suhde, jota tuossa esimerkiksi edustaja Räsänen äsken eritteli, on erittäin tärkeätä ymmärtää ja tehdä järkeviä ja pitkäkantoisia ratkaisuja.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-06T17:37:23,2025-11-06T17:40:36,Hyväksytty,1.1 2025_105_126,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,Edustaja Sarkkinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_127,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pikavippi, sellaiseksi voisi luonnehtia Valtion Eläkerahastosta vuonna 2027 otettavaa miljardiluokan kertasiirtoa valtion budjettiin. Eli kallista rahaa. Miljardisiirto tulee veronmaksajille kalliiksi, sillä menetetyt sijoitustuotot ovat vältettyjä korkomenoja suuremmat. Silmänkääntötemppu on toinen mahdollinen luonnehdinta tälle toimelle. Hallituksen päätöksellä vuoden 27 tuloutus otetaan, jotta näyttäisi siltä, että valtion velkaantuminen tasaantuu ja jotta voidaan rahoittaa yhteisöveroalen valtiontalouteen tekemä aukko yhtenä vuotena. Tämä aukko ei kuitenkaan katoa, vaan velkaantuminen kiihtyy jälleen seuraavana vuonna, ja samalla me menetämme sijoitustuottoja. Eli pikavippi ja silmänkääntötemppu. Voi ajatella, että tämä esitys on aika kaukana vastuullisesta talouspolitiikasta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-11-06T17:40:36,2025-11-06T17:41:54,Hyväksytty,1.1 2025_105_128,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_129,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oletteko kuulleet koskaan sellaista sanontaa kuin että demari on toisten taskulla? Eipä uskoisi, että kun puhutaan valtion eläkerahastolaista, niin nyt onkin niin, että tämä hallitus onkin valtion eläkeläisten tai ainakin tulevien valtion eläkeläisten taskulla. Täällä on käytetty erinomaisia puheenvuoroja siitä, kuinka tämä pikavippi otetaan nimenomaan vielä vuonna 2027, mikä on seuraava eduskuntavaalivuosi. Tämähän on oikein tällainen vaalivippi suorastaan. Tässä on siis kyse siitä, että kertaluontoisesti halutaan saada näyttämään siltä, että valtionvelka on taittunut. Mielenkiintoisinta tässä kokonaisuudessa on tietenkin se, että hallitus on erittäin kovasti halunnut puhua velkajarrusta ja ollut ensisijaisesti sen kannalla. Nyt onkin niin, että tämä uusi sopu velkajarrusta estää juuri tämänkaltaisten pikavippien ja vaalivippien ottamisen. Mihinkä hallitus on sitten käyttänyt tätä pikavippiä? Tällä hallituksella on esimerkiksi ollut rahaa antaa kaikkein rikkaimmille kuuden prosenttiyksikön veroalennus — siis kuuden prosenttiyksikön veroalennus kaikkein rikkaimmille. Ja niin kuin täällä on jo kerrottu, niin se on myös alentamassa yhteisöveroa, joka nimenomaan on pitkäaikainen kustannus aivan samalla tavalla kuin tämä kuuden prosenttiyksikön veroale rikkaimmille. Otetaan siis yksi vippi, mutta nämä kustannukset, joihinka tämä otetaan, jatkuvat kyllä vuosi toisensa jälkeen. Aivan käsittämätöntä, ja juuri siksi SDP onkin tähän vastalauseensa tehnyt.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+4.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-11-06T17:41:55,2025-11-06T17:43:49,Hyväksytty,1.1 2025_105_130,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,Edustaja Kymäläinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_131,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä lainsäädäntö on kyllä taas hyvä esimerkki hölmöläisten peiton jatkamisesta. Nettokustannukseltaan tämä harjoitus tulee kalliimmaksi kuin se, että hallitus ottaisi rehellisesti velkaa. Eli hallitus ottaa veronmaksajille noin 40 miljoonan vuotuisen ja lähes ikuisen lisäkustannuksen siitä, että se esittää velkasuhteen pysähtyneen juuri vaalivuoden kohdalla. Osaan jo valmiiksi käsikirjoituksenkin, kuinka tätä suomalaisille kalliiksi käyvää näytelmää tullaan tulevaisuudessa selittämään. Menisikö se jotenkin seuraavasti: ”Hallituskauden pitkäjänteinen ja määrätietoinen työ velkasuhteen pysäyttämiseksi näkyy nyt vihdoinkin tuloksina: velkasuhteen pysähtymisenä ja niin poispäin.” Tosin nähtäväksi jää, pysähtyykö velkasuhde toivotulla tavalla, sillä valtiovarainministeriö itse arvioi, että tällä kalliilla teatterilla saataisiin velkasuhteen kasvu pysähtymään yhdeksi vuodeksi todennäköisesti vain 50-prosenttisesti. Täytyy kyllä ihmetellä, miksi tähän on lähdetty, sillä tämä on kyllä kaikkea muuta kuin järkevää tai vastuullista valtiontalouden hoitoa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+4.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2025-11-06T17:43:50,2025-11-06T17:45:20,Hyväksytty,1.1 2025_105_132,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_133,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on ollut hyviä puheenvuoroja siitä, mitä tässä eläkealueella tapahtuu. Yksi semmoinen asia, joka tässä aina unohtuu, kun me kiinnitetään huomiota meidän eläkemenoihin: Edustaja Lindén tuossa toi hyvin esiin niitä kulurakenteita, mitä käytännössä täällä eläkejärjestelmän osalta on. Yksi semmoinen asia, jota täällä aika vähän tuodaan esiin, on se, että yrittäjän eläkkeistä valtio maksoi 82 miljoonaa euroa vuonna 2015, ja tänä vuonna se on noin 560 miljoonaa euroa. Se on lähes seitsemänkertaistunut tänä aikana. Jos meidän pitäisi jostain kulukehityksestä olla huolissaan täällä valtion puolella, niin tämä on yksi kohta, kun mietitään, että yritetään valtiontaloutta hoitaa vastuullisesti. Arvoisa rouva puhemies! Sitten kun tätä mittaluokkaa katsotaan, niin valtionvelka taitaa olla tällä hetkellä yli 185 miljardia euroa. Tämä yhden miljardin helpotus siihen nousukulmaan, tähän kokoluokkaan — tätäkin kannattaa tässä miettiä. Sitten kun näitä katsotaan, niin Valtion Eläkerahastolla pitäisi olla noin 25 prosenttia eläkevastuusta. Yksityisellä puolella tämä eläkevastuu käytännössä on niin, että kun siellä rahaa on rahastoissa noin 270 miljardia, niin se on noin kolmasosa siitä eläkevastuusta, mikä yksityisellä puolella on, eli siellä ollaan vähän paremmassa tilanteessa kuin täällä valtion puolella. Eli nämä isot kuvat tässä taustalla pitää myös huomioida, kun tätä tarkastellaan, kun katsotaan tätä kokonaisuutta. Edustaja Räsänen tuossa teki vastalauseen 1 mukaisen esityksen, ja kannatan edustaja Räsäsen tekemiä ehdotuksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-06T17:45:20,2025-11-06T17:47:24,Hyväksytty,1.1 2025_105_134,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,"Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_135,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelin vielä muutaman ajatuksen tähän kokonaisuuteen lausua ihan jo historiankirjoitusta varten. Kun todella hallitus nyt ajatteli, että se tämän yhteisöveroalennuksensa nyt yhdeltä vuodelta tällä pikavipillä rahoittaa ja, ihan ymmärrettävästi, kohtuullisen hiljaa tästä asiasta on pyrkinyt olemaan, koska eihän tämä nyt päivänvaloa kestä, niin miettikääpä sitä huutoa, jos tähän samanlaiseen toimenpiteeseen olisi edellinen hallitus sortunut. Miettikää sitä huutoa niin tässä salissa kuin salin ulkopuolellakin, jos edellinen hallitus olisi vaikkapa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä joitakin asioita rahoittanut kertaluonteisella puhalluksella Valtion Eläkerahastosta. Olisivat kyllä puoluejohtajat Orpo ja Purra olleet täällä suuna päänä äänessä viikosta toiseen ja sättineet huonosta taloudenpidosta ja täysin epäuskottavasta suhtautumisesta ja vastuuttomuudesta ja niin edelleen. No, nyt kun he syyllistyvät tähän samaan, niin hiljaisuus kyllä särkee korvia. Arvoisa puhemies! Sen takia on nyt syytä todeta todella tämä myös eduskunnan pöytäkirjoihin historiankirjoitusta varten, että juuri tästä syystä eduskuntaryhmät sopivat, että tällaisella kikkailulla ei pidä lähteä keinotekoisesti julkisen talouden tunnuslukuja parantamaan, koska tosiasiassa tämä ei pätkän vertaa julkisen talouden kestävyyttä paranna, vaan ainoastaan palvelee hallituksen viestinnällisiä pyrkimyksiä sopivasti vaalivuonna. Tällä kikkailulla nyt mahdollistetaan se, että ehkä se velkasuhde ei vuonna 27 ennusteessa nousekaan vuodesta 26, jolloin hallitus voisi ajatella, että on tämän oman finanssipoliittisen tavoitteensa saavuttanut. Mutta nythän ennusteissa näyttää itse asiassa siltä, että näiden kaikkien kikkailujen jälkeenkään hallitus ei tule omaan tavoitteeseensa pääsemään. Siksipä on syytä esittää vielä tähän se kysymys, onko tästä julkisuusoperaatiosta järkevää suomalaisen veronmaksajan maksaa 30 miljoonaa euroa vuodessa, siis 30 miljoonaa euroa vuodessa siitä, että hallitus ehkä mahdollisesti saavuttaisi oman tavoitteensa keinotekoisesti juuri vuonna 27. Ja sittenhän julkisen talouden tilanne lähtee heikkenemään taas vuonna 28 johtuen siitä, että siellä odottaa se miljardin ammottava aukko, joka johtuu tästä yhteisöveron alennuksesta, josta hallitus linjauksen viime keväänä teki. Arvoisa puhemies! Kaikilla näillä perusteilla, joita myös valiokunnassa olemme asiantuntijoilta kuulleet, tälle ylimääräiselle kreikkalaistyyppiselle kikkailulle ja pikavipille ei ole mitään perusteita.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-11-06T17:47:24,2025-11-06T17:50:37,Hyväksytty,1.1 2025_105_136,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. — Keskustelu alkaa. Edustaja Suhonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_105_137,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitän tämän tärkeän kansalaisaloitteen tekijöitä. Tämän aloitteen tarkoitus on, että työnteon ja aktiivisuuden tulee aina olla taloudellisesti kannattavaa. Orpon—Purran hallituksen toimesta suojaosan poistaminen työttömyyspäivärahasta ja asumistuesta on tehnyt osa-aikatyön ja keikkatyön vastaanottamisesta monille kannattamatonta, jopa taloudellisesti tappiollista. Suojaosan puuttuminen tarkoittaa, että jokainen osa-aikatyöstä ansaittu euro vähentää sekä työttömyysturvaa että asumistukea. Lisäksi keikkatyön vastaanottaminen aiheuttaa tukien selvitystilanteita, jotka viivästyttävät rahojen maksamista jopa viikkoja. Tämä tilanne estää ihmisiä osallistumasta työelämään ja ylläpitämästä aktiivisuuttaan. Arvoisa puhemies! Palkansaajien ostovoima on osaltaan parantunut, ja kiitos siitä työntekijöitä edustaville ammattiliitoille. Liitot ovat neuvotelleet palkansaajille palkankorotukset, jotka näkyvät myös ostovoiman parantumisena. Ostovoiman parantumisesta huolimatta Suomessa on tälläkin hetkellä köyhyysrajalla olevia työntekijöitä. Suomessa on tällä hetkellä jopa yli toistasataatuhatta köyhyysrajalla elävää työssäkäyvää ihmistä. Työelämän epävarmuus, pätkätyöt ja nollasopimukset ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että osa kansalaisista ei tule työlläkään toimeen, ja juuri tämä suojaosan poisto on tätä kehitystä pahentanut valitettavasti. Työmarkkinatilanteessa, johon hallitus on useilla uudistus- eli työelämän heikennyspäätöksillä vaikuttanut, piilee ennennäkemätön yhteiskunnallinen vaikutus, joka on lisännyt työelämän epävarmuutta ja työttömyyttä sekä riskiä pienituloisten palkansaajien määrän nousemiseen. Arvoisa puhemies! Tämä kansalaisaloite on siis erittäin kannatettava. SDP on jättänyt talousarvioaloitteet, joissa esitämme suojaosien palauttamista. Myös enemmistö suomalaisista haluaa työttömyysturvan suojaosan takaisin. Useasta lähteestä saadun tiedon mukaan osa-aikatyötä tehneistä työttömistä lähes 40 prosenttia vähensi työtunteja tai lopetti työnteon, kun suojaosa poistettiin. On siis täysin selvää, että osa-aikatyötä tekevien työntekijöiden määrä on laskenut selvästi suojaosan poistamisen jälkeen. Tässä salissakin osa hallituspuolueiden kansanedustajista perusteli aiemmin suojaosan poistoa sillä, että tällä kannustettaisiin osa-aikatyöntekijöitä siirtymään kokoaikatyöhön, mikä on käsittämätöntä, koska on tiedossa se fakta, että jopa yli satatuhatta työntekijää haluaisi tehdä kokoaikatyötä, mutta työnantajat eivät sitä tarjoa. Arvoisa puhemies! Olemme tässä salissa varmasti yhtä mieltä siitä, että työ on parasta sosiaalipolitiikkaa, mutta ihan parasta se on silloin, kun sitä tehdään palkalla, jolla tullaan toimeen. — Kiitos. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-11-06T17:50:47,2025-11-06T17:53:46,Hyväksytty,1.1 2025_105_138,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,Edustaja Laine-Nousimaa., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_139,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän myös tehdystä aloitteesta. Juuri julkaistun Pelastakaa Lapset ‑selvityksen mukaan suomalaisten lasten arki eriytyy yhä selvemmin perheiden tulotason perusteella. Tämä ei ole vain tilastollinen havainto, se on todellisuutta kodeissa, joissa lapset kokevat niukkuutta ruuassa, hankinnoissa ja harrastusmahdollisuuksissa. Lapset kokevat ulkopuolisuutta, koska heidän perheillään ei ole varaa samoihin asioihin kuin muilla. Tähän tilanteeseen emme voi suhtautua välinpitämättömästi. Arvoisa puhemies! Juuri nyt käsittelemme asiaa, joka suoraan vaikuttaa valmiiksi vaikeassa tilanteessa olevien perheiden arkeen. Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosa on poistettu. Tämä tarkoittaa, että pienikin lisätulo, esimerkiksi satunnainen keikkatyö tai osa-aikainen työ, leikkaa välittömästi tuen määrää ja vähentää kannustinta ottaa työtä vastaan. Se vaikuttaa ihmisiin, jotka yrittävät parantaa tilannettaan. Se vaikuttaa perheisiin, jotka yrittävät tarjota lapsilleen edes vähän enemmän. Suojaosa on palautettava. Se on pieni mutta merkittävä keino kannustaa työntekoon ja tukea perheitä, jotka elävät toimeentulon rajamailla. On syytä miettiä, minkälaisen yhteiskunnan haluamme: sellaisen, jossa köyhyys ei periydy, jossa lapsilla on mahdollisuus osallistua, harrastaa ja tuntea kuuluvansa joukkoon, vai sellaisen, johon nämä jatkuvat leikkaukset heikommassa asemassa olevilta johtavat? Minun valintani on tässä asiassa päivänselvä. Arvoisa puhemies! Meidän tehtävämme on rakentaa yhteiskuntaa, jossa jokaisella lapsella on mahdollisuus hyvään arkeen riippumatta siitä, kuinka paljon vanhemmat tienaavat. Suojaosan palauttaminen on askel kohti oikeudenmukaisempaa ja inhimillisempää Suomea. Siksi esitän, että hallitus ryhtyy toimiin suojaosan palauttamiseksi työttömyysturvaan ja asumistukeen viipymättä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-11-06T17:53:48,2025-11-06T17:56:04,Hyväksytty,1.1 2025_105_140,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,"Tässä oli niin monta yritystä vastauspuheenvuoroksi, että otetaan tähän väliin pieni lyhyttahtinen keskustelu, ja sen jälkeen mennään puhujalistaan. — Edustaja Satonen. [Mikrofoni on kiinni — Aki Lindén: Minulla on mikki, mutta minä en saa pois sitä tästä.] — Nyt, edustaja Satonen, mikrofoni. [Arto Satonen: Naapurin mikki.] — Jos painatte, vaikka ei saisi, sen naapurin mikin pois päältä, kun hän ei ole paikalla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_141,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihan muutama näkökulma tähän asiaan. Ensinnäkin tämän suojaosan poiston yhteydessä on väitetty, että Suomessa ei kannattaisi enää tehdä osa-aikatyötä. Kuten VATTin tutkimus osoittaa, niin näin ei todellakaan ole. Meillä on tämä soviteltu päiväraha, ja se on edelleen eurooppalaisessa vertailussa yksi kannustavimmista järjestelmistä tehdä osa-aikatyötä. Sitten täällä väitetään, muun muassa Suhosen puheenvuorossa, että tämä osa-aikatyö olisi jotenkin romahtanut sen jälkeen, kun tämä suojaosa on poistettu. YTK teki tästä tutkimuksen. 2 700 kassan jäsentä vastasi kesällä 2025, ja 50 prosenttia totesi, että se ei ole vaikuttanut millään tavalla heidän työhönsä. 16 prosenttia sanoi, että on lopettanut osa-aikatyön, mutta 8 prosenttia myös sanoi siirtyneensä kokoaikatyöhön, jolloin tehty työmäärä yhteensä on suurempi kuin mitä oli aikaisemmin. Eli tämä ei ole ollenkaan niin yksiselitteinen kysymys kuin täällä annetaan ymmärtää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-11-06T17:56:51,2025-11-06T17:58:01,Hyväksytty,1.1 2025_105_142,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_143,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos niille kansalaisaloitteen tekijöille, jotka ovat tämän tehneet. Tiedostan, että on vähän epäsuhtaa, yksi vastaan lähes 20 opposition edustajaa, mutta entisenä ministerinä edustaja Satonen tässä kyllä pärjää. Haluan kysyä: Sain eilen aamulla puhelun paikalliselta ravintoloitsijalta, joka ei edes tiennyt, että käsittelemme tänään tätä asiaa. Hän sanoi, että hän ei saa enää työntekijöitä, koska tämä suojaosa on poistettu. Hän kysyi, mitä tälle asialle voidaan tehdä, ja hän sanoi heti, että hän ei voi tarjota täysiä työtunteja, kun kaikki ihmiset eivät halua maanantaiaamuna kahdeksalta tulla lauantai-illalliselle, mikä on erittäin ymmärrettävä seikka. Toinen yrittäjä, jonka kanssa olen jo aikaisemmin keskustellut, paikallinen sekatavarayrittäjä, sanoi, että kaikki ne, jotka tekivät tämän suojaosan avulla töitä tässä sekatavarayrityksessä, eivät enää tähän työhön tule. Mitä näille yrittäjille haluaa edustaja Satonen sanoa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-11-06T17:58:01,2025-11-06T17:59:11,Hyväksytty,1.1 2025_105_144,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_145,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmiselle pitää aina kannattaa ennemmin tehdä vaikka edes vähän töitä kuin olla kokonaan tekemättä töitä. Tähän sosiaaliturvan suojaosat ovat kannustaneet, kunnes Orpon hallitus meni ne poistamaan, ja sen takia tämä kansalaisaloite suojaosien palauttamisesta on niin lämpimästi kannatettava. No, hallitus on tosiaan perustellut tätä suojaosien poistamista, niin kuin edustaja Satonenkin nyt täällä edellä viittasi, sillä, että näin ohjataan ihmisiä osapäiväisestä kokopäiväiseen työhön. Mutta me tiedämme hyvin, että läheskään kaikille ihmisille se ei ole mahdollista. Se ei ole mahdollista terveydentilan takia, tai se ei ole mahdollista vaikka sen takia, että on läheisen omaishoitaja. Meillä on paljon Suomessa sellaisia ihmisiä, joille se osa-aikainen työ tai edes pieni työn tekeminen on ainoa mahdollisuus olla työelämässä mukana, ja siihen nämä suojaosat ovat kannustaneet. Kyllä toivoisin, että hallitus voisi harkita tätä päätöstään uudelleen. Jos te todella puhutte työn linjasta ja puhutte työhön kannustamisesta, niin siitähän suojaosissa on kyse.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-11-06T17:59:11,2025-11-06T18:00:20,Hyväksytty,1.1 2025_105_146,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,"Edustaja Koskela, Minja.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_147,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Me kansanedustajat olemme saaneet suuren määrän palautetta ihmisiltä siitä, miten tämä suojaosien poistaminen on heihin osunut, ja luen nyt kaksi näistä esimerkeistä: ”Olen kahden lapsen työtön ja pitkäaikaissairas lähivanhempi, joka yrittää elättää lapset ja itsensä noin 1 000 euron kuukausituloilla. Työttömyysturvan lapsikorotuksen ja suojaosien poiston jälkeen olen saanut häädön, menettänyt luottotietoni ja minulla on tuhansia euroja ulosotossa. Joudun usein jättämään omia lääkkeitäni ostamatta voidakseni ruokkia lapset tai saadakseni sähkölaskun tai vuokran maksettua.” Toinen esimerkki: ”Olen joutunut lopettamaan osa-aikatyön, koska työttömyysturvan ja asumistuen suojaosa poistettiin. Suojaosien poisto teki mahdottomaksi talouden suunnittelun ja ennakoinnin. Oli helpompaa ja taloudellisesti vakaampaa jäädä työttömäksi.” Eli toisin kuin edustaja Satosen esimerkit täällä osoittivat äsken, niin nämä arjen esimerkit osoittavat, että tämä on ihan oikeasti osunut ihmisten elämään ja vaikeuttanut töiden tekemistä ja osa-aikatöiden tekemistä. Siitä huolimatta haluan kiittää entistä ministeri Satosta ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajaa siitä, että olette täällä puolustamassa kantojanne.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-11-06T18:00:20,2025-11-06T18:01:44,Hyväksytty,1.1 2025_105_148,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_149,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ei ehkä ole syytä vastata joka ikiseen puheenvuoroon, [Naurua — Suna Kymäläinen: Paluu menneisyyteen!] mutta ehkä vastaan edustaja Rantasen puheenvuoroon, kun hän sanoi, että tällaista palautetta tulee yrittäjiltä. Varmaan on tullut sitäkin, mutta kyllä on tullut sellaistakin palautetta yrittäjiltä, että heillä on ollut ongelma siinä aikaisemmassa järjestelmässä, jossa moni koki niin, että sen suojaosan jälkeen ei kannata ottaa enemmän vastaan niitä työtunteja. Ja näin myös oli, koska silloin, kun korona-aikana nostettiin tämä suojaosa 500 euroon, yllättäen olikin aika paljon ihmisiä, jotka tekivät 500 euroa, kun aikaisemmin olivat tehneet 300 euroa. Ja edustaja Tynkkysen puheenvuoroon voisi todeta sen, että kun tämä suojaosa vastaa siis yhtä seitsemäsosaa työpanosta, niin sen ongelma ei ole pelkästään se, että siitä ei ehkä ollut riittäviä kannusteita kaikissa tilanteissa kokoaikatyöhön, mutta siitä ei ollut riittäviä kannusteita myöskään osa-aikatyöhön, joka yhdistettynä soviteltuun päivärahaan olisi kuitenkin paljon järkevämpi vaihtoehto.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-11-06T18:01:44,2025-11-06T18:02:53,Hyväksytty,1.1 2025_105_150,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_151,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä ei ole ensimmäinen asia, mitä olen ollut aikaisemmin sopimassa. Aikoinaan, 2000-luvun alkupuolella olin suojaosasta sopimassa SAK:ssa, ja olen ollut tätä tekemässä. Tänne on tullut muitakin lakiesityksiä, joilla on heikennetty niitä asioita, mitä on aikaisemmin sovittu, mutta ennen kaikkea tämä on ollut semmoinen asia, että tällä on haluttu saattaa semmoinen tilanne, että jokainen tunti on tärkeä, kun mennään työelämään ja saadaan sitä työkokemusta. Itse näen, että tämä suojaosa on pienentänyt sitä kynnystä olla työelämässä ja ottaa niitä vähempiäkin tunteja vastaan, koska tässä työllisyystilanteessa ja työttömyystilanteessa pitää sitä polkua työelämään kaikilla tavoilla parantaa. Itse uskon, ja varmasti lähtökohta on selvä, että jokaisesta tunnista, josta työkokemusta on saanut, on helpompi työllistyä kokoaikatyöhön kuin työllistyä siitä kokoaikaisesta työttömyydestä. Tämä asia on tässä tärkeä, ja sitten sen osalta vielä voin sanoa, että tässä on myöskin joustavampia tapoja tämä ratkaista. Otan toisen puheenvuoron. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-06T18:02:53,2025-11-06T18:04:10,Hyväksytty,1.1 2025_105_152,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,Edustaja Pekonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_153,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien poisto on mielestäni yksi Orpon hallituksen typerimmistä päätöksistä. Hallitushan tosiaan poisti nämä suojaosat silloin huhtikuussa 24 ja romutti monelta ihmiseltä tien takaisin työelämään. Näissä suojaosissahan ei ole kyse pelkästään työllisyydestä, vaan myös matalapalkkaisten ja osatyökykyisten ihmisten toimeentulosta. Nyt, toisin kuin edustaja Satonen täällä tilastoja lukee, se viesti kyllä, mikä ihmisiltä tulee, on nimenomaan se, että suojaosat poistamalla hallitus on lisännyt lapsiperheiden ahdinkoa, lapsiperheköyhyyttä ja ajanut ihmisiä toimeentulotuelle. Nyt minä haluan kanssa kiittää näitä kansalaisia, jotka ovat tehneet ja allekirjoittaneet tämän kansalaisaloitteen, jota me nyt käsitellään, ja toivon todellakin, että täällä eduskunnassa tämä kansalaisaloite saa arvokkaan käsittelyn. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-11-06T18:04:10,2025-11-06T18:05:27,Tarkistettu,1.1 2025_105_154,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,"Tämä debatiksi kutsuttu käy aika yksipuoliseksi, joten tässä vaiheessa on varmaan viisasta siirtyä puhujalistaan. — Edustaja Elo. [Bella Forsgrénin välihuuto] — Kohta pääsee pitämään sen varsinaisena puheenvuorona.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_105_155,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan myös alkuun kiittää tämän kansalaisaloitteen tekijöitä ja allekirjoittajia tärkeän asian esiin nostamisesta tänne eduskunnan keskusteluun. Tässä tosiaan on kyse työntekoa mahdollistavien suojaosien palauttamisesta työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen. Työttömyysturvan suojaosa oli aikanaan vihreiden läpi saama tärkeä parannus työttömien asemaan, ja vihreät oli myös aktiivisesti ajamassa suojaosaan asumistukeen. Oli todella onneton päätös Orpon hallitukselta poistaa nämä suojaosat ja näin vaikeuttaa pienituloisten, osatyökykyisten ja työttömyyden kanssa kamppailevien ihmisten asemaa. Suojaosien keskeinen periaate ja tavoite on, että työtä kannattaa aina ottaa vastaan ja että työnteko on aina kannattavaa. Tämä on myös ollut vihreillä johtoajatus politiikassa. Vihreät tekevätkin työtä suojaosien palauttamiseksi, ja se olisi myös tärkeä askel kohti perustuloa. Arvoisa puhemies! Hallitus ei omassa politiikassaan näytä huomioivan lainkaan sitä, että kaikki osa-aikaiset työntekijät eivät voi ryhtyä kokoaikaisiksi työntekijöiksi, vaikka niin haluaisivat. Työelämän muutos on johtanut siihen, että yhä useampi joutuu vakituisen kokopäivätyön sijaan selviytymään pätkätöiden ja keikkatöiden maailmassa ja elämään jatkuvassa epävarmuudessa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli viime vuonna yli satatuhatta työntekijää, jotka tekivät osa-aikatyötä vastentahtoisesti. Yleisintä osa-aikatyö on vähittäiskaupassa sekä matkailu- ja ravintola-alalla. Täytyy ihmetellä, mihin hallitus on unohtanut osatyökykyiset, jotka ovat hyötyneet siitä, että heillä on suojaosien myötä ollut mahdollisuus tehdä töitä omien resurssiensa mukaan, tai opiskelijat, joille on ollut hyötyä siitä, että töitä on ollut kannattavaa tehdä myös opintojen aikana ja näin kartuttaa työkokemusta jo ennen valmistumista. Työttömyyden pitkittyessä — kun nyt katsotaan tämän päivän surullisia työttömyyslukuja, sitä tässä maassa tapahtuu — työn syrjään kiinni pääseminen vaikeutuu koko ajan. Suojaosat ovat taanneet työnhakijalle mahdollisuuden ottaa vastaan edes osa-aikainen työ tai lyhyt määräaikaisuus, mikä puolestaan on auttanut pitämään yllä omaa osaamista ja tarjonnut mahdollisuuden pysyä työn syrjässä kiinni. Poistaessaan suojaosat hallitus tosiasiassa päätti kannustaa tai jopa käytännössä pakottaa ja tuuppia ihmisiä jättäytymään pelkästään työttömyys- ja sosiaaliturvan varaan, sillä työnteko saattaa tosiaan jopa heikentää toimeentuloa. Tässähän ei ole mitään järkeä. Arvoisa puhemies! Hallitus on viime vuosien aikana luonut työmarkkinoille ja talouteen poikkeuksellisen määrän epävarmuutta. Se on toimillaan lisännyt köyhyyttä, heikentänyt yksinhuoltajien ja lapsiperheiden asemaa, sementoinut naisvaltaisten alojen palkkakuopan ja nakertanut työn vastaanottamisen kannustimia. Samaan aikaan rahaa on riittänyt kaikkein rikkaimpien veronkevennykseen, fossiiliautoilun ja maakuntalentojen tukemiseen sekä lukuisiin ympäristölle haitallisiin yritystukiin — tämä vain osoituksena siitä, että politiikassa on kyse valinnoista. Tämä ei ole vihreiden mielestä kestävää, vastuullista tai inhimillistä politiikkaa. Hallitus tosiaan perustelee niin, kuten täällä aiemmin todettiin, että tämä uudistus kannustaisi ihmisiä siirtymään osa-aikatyön tekemisestä täyspäiväiseen työhön, mutta kuten itse tässä edellä kuvasin ja useampi edustajakollega tässä edellä, tämä ei ole tänä päivänä kaikille mahdollista eikä edes tahdosta kiinni. Arvoisa puhemies! Kerron tässä lopuksi myös luvalla yhdestä kansalaispalautteesta, joka kosketti ja joka kuvaa tilanteen kohtuuttomuutta heille, joille kokopäivätyön tekeminen ei elämäntilanteesta johtuen ole mahdollista mutta jotka kuitenkin haluavat osallistua työelämään voimavarojensa mukaan. Viestin lähettänyt yksinhuoltajaäiti tekee osa-aikatyötä, koska auttaa päivittäin ilman korvausta iäkästä äitiään, joka asuu hänen luonaan. Hallituksen leikkaukset veivät tältä perheeltä kerralla työttömyysturvan suojaosat ja lapsikorotukset sekä puolittivat asumistuen, mikä tarkoittaa yli 400:aa euroa kuukaudessa. Tämä kansalainen toivoi suojaosien palautusta, jotta voisi kokea tunteen, että voi töitä tekemällä elättää lapsensa samalla, kun pitää huolta äidistään. Tämä ei minusta ole liikaa pyydetty. Arvoisa puhemies! Toivon hallituksen kuuntelevan herkällä korvalla näitä ihmisten tarinoita, joissa näkyy ja kuuluu se, mitä suojaosien leikkaus on tarkoittanut heille, joille kokoaikaisen työn tekeminen ei syystä tai toisesta ole mahdollista. Vihreät tukee tätä kansalaisaloitetta, ja teemme täällä eduskunnassa töitä sen eteen, että suojaosat saadaan palautettua.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-11-06T18:05:45,2025-11-06T18:10:52,Hyväksytty,1.1 2025_105_156,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_157,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuntuu varsin kummalliselta, että tämä suojaosa on poistettu, kun katsotaan tätä työttömyystilannetta, mikä tällä hetkellä on. Tämän hallituskauden aikana jokainen kuukausi vuotta taaksepäin vastaavaan kuukauteen on ollut aina huonompi. Aina on ollut korkeampi työttömyys siitä hallituskauden alusta lähtien, ja myös kun katsotaan tästä viime vuoden vastaavaan aikaan, aina on ollut pahempi työttömyys, ja pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut 90-luvun ennätystahtiin. Luulisi, että juuri tässä tilanteessa nyt kaikki keinot, millä voidaan työllistää ihmisiä, pitäisi käyttää hyväksi. Siksi tuntuu todella kummalliselta, että tämä suojaosuus on tässä poistettu, sitä tarvittaisiin ehdottomasti. Tämä 300 euroa, joka on tässä ollut se suojaosan määrä, on ollut todella hyvä, mutta niin kuin täällä aiemmin tuli keskustelussa esiin, sitä on joustavasti muutettu — korona-aikana nostettiin 500:aan. Itse näkisin, että meillä pitäisikin olla tämmöinen joustava suojaosa niin, että se liikkuisi vähän sen tilanteen mukaan, mikä on mahdollisuus työllistyä. Silloin kun on hyvä työllisyystilanne, niin se suojaosuus voisi olla pienempi, ja sitten kun on huono työllisyystilanne, esimerkiksi nyt, niin se suojaosuus voisi olla korkeampi. Eli tässä tämmöinen joustava suojaosuus meidän pitäisi kehittää. Itse näkisin, että sen tyyppiseen hankkeeseen ja ajatteluun meidän pitäisi tässä lähteä liikkeelle, ja sillä tavalla tätä kautta mahdollistettaisiin ja tuettaisiin työllistymistä vaikeinakin aikoina. Arvoisa rouva puhemies! On selvää, että meillä on semmoisia tehtäviä esimerkiksi kaupan alalla, ravintoloissa ja hoitoalalla ja muissa palveluissa, että siellä on myöskin ruuhkahuippuja aamuisin tai iltaisin — tiedämme, että kaupoissa on — ja sitten kauppiaat haluavat kuitenkin sen työvoiman niihin ruuhkahuippujen aikoihin ja siis synnyttävät myös sitä osa-aikatyötä. Samoin ravintoloissa on tietyt ajat, jotka ovat ruuhkahuippuja, ja tämä luo automaattisesti semmoisia osa-aikatöitä, että tässä pystyttäisiin sitten helpottamaan ihmisten saamista niihin. Sitten niitten ihmisten kannalta se olisi erittäin tärkeää, koska siitä lyhyemmästäkin työajasta sitten jäisi vähän enemmän itselle käteen. Eli tämä on tavallaan semmoinen yksi kynnys, jolla tehdään siitä työn vastaanottamisesta parempaa. Tuossa äsken debattipuheenvuorossani kiinnitin huomiota siihen, että nyt kun meillä on tilanne, että kokoaikatyöttömyydestä yritetään päästä työelämään, niin se matka on aika pitkä, mutta jos sinä olet ollut osa-aikatyössä, niin siitä osa-aikatyöstä työllistyä kokoaikatyöhön matka on lyhyempi. Se työkokemus, jota siinä saadaan aikaiseksi, on erittäin hyödyllistä, ja sitä työnantajat katsovat, kun he uusia ihmisiä palkkaavat. Ja ennen kaikkea, kun suurin työllistämisen este on osaamisen puute, tässä sitä osaamista työelämässä työskentelyssä syntyy, kun ollaan siellä työelämässä. Tämänkin vuoksi tämä osa-aikatyön merkitys on tässä mielessä erittäin tärkeä. Itse näkisin, että tämä aloite, mikä tässä on tullut, pitäisi positiivisesti viedä eteenpäin, mutta kehittäisin sitä siihen suuntaan, että me tekisimme siitä tämmöisen joustavan mallin, että me muutettaisiin sitä suojaosuuden määrää vähän sen mukaan, mikä työllisyystilanne on kulloinkin olemassa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-06T18:10:56,2025-11-06T18:15:17,Hyväksytty,1.1 2025_105_158,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,Edustaja Kallio poissa. — Edustaja Furuholm., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_159,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kansalaisaloite on tärkeä työkalu demokratiassa. Se antaa kansalaisille mahdollisuuden muistuttaa meitä päättäjiä asioista, jotka heitä huolestuttavat. Siksi kiitän aina aloitteen tekijöitä, olin sisällön kanssa samaa tai eri mieltä. Tällä kertaa aloitteen tavoite on erityisen tärkeä, ja on hieno nähdä, että moni kansalainen on samoilla linjoilla. Kiitos siis tekijöille ja allekirjoittajille. Arvoisa rouva puhemies! Työnteon tulee aina olla kannattavaa. Tällä hallituskaudella kuitenkin maamme hallitus on ajanut täydellä kaasulla aivan toiseen suuntaan. Yksi hallituksen järjettömimmistä päätöksistä oli suojaosan poistaminen työttömyysturvasta ja asumistuesta. Tämä on tehnyt osa-aikatyön ja keikkatyön vastaanottamisesta monille mahdotonta — ei siksi, etteivät ihmiset haluaisi tehdä työtä, vaan koska työstä rangaistaan taloudellisesti. Tämä on aivan järjetön toimi aikana, kun työtä, saati kokoaikatyötä, ei ole tarjolla aikana, jolloin me kaikki tunnistamme työelämän repaleisuuden. Kun jokainen tienattu euro leikkaa tukia tai kun maksatus voi viivästyä viikoilla, on rationaalinen vaihtoehto jäädä kotiin. Tämä ei ole työntekoon kannustamista, vaan siitä rankaisemista. Arvioiden mukaan suojaosan poisto on jo lisännyt työttömyyttä. VATTin tutkimuksen mukaan palkkatuloja saavien työttömien osuus on laskenut viidellä prosentilla, ja YTK:n kyselyissä joka kuudes kertoo jääneensä kokonaan työttömäksi suojaosan poiston seurauksena. Yhteenvetona voimme siis todeta, että työttömyys on kasvanut tämän toimen johdosta. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen työllisyyspolitiikka ei ole ollut vastuullista eikä onnistunutta. Suojaosan poistaminen on vienyt toimeentuloa monilta yksinhuoltajilta, osatyökykyisiltä, pienipalkkaisilta työntekijöiltä. Se on lisännyt köyhyyttä ja myös lapsiperheköyhyyttä. Kun maamme hallitus puhuu usein täältä lähtevistä viesteistä ja kytkee siihen toivon, niin haluaisin kuulla, mikä on se viesti, jonka te tällä muutoksella aikoinaan lähetitte. No, eipä täällä ole vastaajia. Käsittelyssä olevassa kansalaisaloitteessa vaaditaankin suojaosan palauttamista, ja vasemmistoliitto on asiasta samaa mieltä. Suojaosa on palautettava sekä työttömyysturvaan että asumistukeen vähintään 300 euron tasolla, mieluiten 500 euron tasolla. Tällä toimella otettaisiin askel kohti työnteon kannattavuutta ja ihmisarvoista toimeentuloa. Mutta hallitus sen sijaan on poistamassa suojaosan jopa toimeentulotuesta — ei kauhean vahvaa tai välittävää toimintaa. Arvoisa rouva puhemies! Työstä ei pidä rangaista, työntekoon pitää kannustaa. Valitettavasti tämän hallituksen kohdalla kannustimet ohjataan kaikista eniten tienaaville ja sanktiot kaikista pienituloisimmille. Se on lyhytnäköistä, epäreilua mutta myös erityisen julmaa politiikkaa. Siksi toivonkin, että tämä kansalaisaloite saa ansaitsemansa käsittelyn ja herättää hallituksen uudelleen arvioimaan tätä tuhoisaa päätöstään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-11-06T18:15:28,2025-11-06T18:18:58,Hyväksytty,1.1 2025_105_160,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_161,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan myös osaltani kiittää tästä kansalaisaloitteesta: todella tärkeä kansalaisaloite, ja ajattelen, että tämä kuvastaa myös laajemmin Suomen kansan toivoa siitä, että nämä suojaosat palautettaisiin. Meillähän on tutkimustuloksia siitä myös, että nämä leikkaukset sosiaaliturvaan ja leikkaukset palveluihin, joista pienituloiset kärsivät, koetaan myös hyvin epäoikeudenmukaisina. Nimenomaan tärkeätä olisi tarkastella myös tätä suojaosien poistoa osana sitä valtavaa systemaattista muutosta, jota Orpon hallitus tekee koko meidän hyvinvointivaltioon. Luvattiin satatuhatta uutta työpaikkaa, ja meillä sen kuin työttömyys lisääntyy kymmenillätuhansilla ihmisillä. Esimerkiksi tänäänkin, kun kuuntelin Orpon hallitusta kyselytunnilla ja käsiteltiin hyvinvointialueiden tilannetta, kyllä kävi monta kertaa mielessä, kuinka kaukana hallituksen ministerit elävät pienituloisten arjesta tällä hetkellä. Se kävi myös hyvin ilmi silloin pari vuotta sitten syksyllä, kun me vasemmistoliiton kansanedustajat luimme pienituloisten ihmisten kokemustarinoita siitä, mihin nämä sosiaaliturvaleikkaukset ja suojaosien poistot johtavat pienituloisten osalta. On nimenomaan niin kuin täällä keskustelussa on monta kertaa tuotu esille, että on ihmisiä, jotka kerta kaikkiaan eivät pysty tekemään kokopäiväistä työtä, mutta se halu pysyä silti työelämän syrjässä kiinni on kova. Lisäksi me tiedetään, että sitä kokoaikaista työtä ei vain yksinkertaisesti ole tarjolla. Niinpä on todella surullista, että se mahdollisuus näiltä ihmisiltä on sitten viety, kun nämä suojaosat on poistettu, että voisi pysyä siellä työelämässä jollain tavalla kiinni. Kysehän on myös siitä, että luodaan ihmisille myös mahdollisuuksia elää loppupeleissä ihmisarvoista elämää. Niin kuin edustaja Furuholm täällä toi esille, vasemmistoliitto on ehdottomasti sitä mieltä, että suojaosat pitää palauttaa ja niiden taso pitäisi itse asiassa korottaa 500 euroon.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-11-06T18:18:59,2025-11-06T18:21:27,Hyväksytty,1.1 2025_105_162,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_163,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Haluan kanssa vielä tässä ei niin nopeatahtisessa puheenvuorossani kiittää näitä kansalaisaloitteen tekijöitä. On erinomaisen hienoa, että meiltä löytyy tällaisia aloitteen tekijöitä ja sen allekirjoittajia. Asia on todella tärkeä. Tässä on jo sanottu, niin kuin monesti puhutaan ja niin kuin hallituskin puhuu, että työnteon on oltava aina kannattavaa. Mutta ne hallituksen teot eivät kyllä siihen suuntaan oikein vie. Juuri tämä suojaosa on ollut se yksi elementti, joka on mahdollistanut monelle, monelle sen työnteon. Niin kuin jo kerroin tässä aiemmin tänään, eilen aamulla sain puhelun paikalliselta ravintoloitsijalta, joka ei siis edes tiennyt, että tänään tätä asiaa täällä käsitellään, vaan hän nimenomaan spontaanisti kertoi siitä, että on kokenut nyt niin, että niitä työntekijöitä ei löydykään esimerkiksi lauantai-iltojen illallisaikaan oleviin työvuoroihin, kun aiemmin on ollut useampia työntekijöitä, jotka ovat tämän suojaosan turvin voineet työtä tehdä. Hän heti itse sanoi, että kyllähän hän erittäin mielellään palkkaisi työntekijät täysiaikaisesti, mutta aika vähän on tällaisella 20 000 asukkaan paikkakunnalla niitä ihmisiä, jotka vaikka maanantaiaamuna kello kahdeksan haluavat mennä lauantai-illan illalliselle, mikä on tietenkin erittäin ymmärrettävää. Hän oli hyvin huolissaan siitäkin, että vaikka tämä asia nyt saataisiin tänne käsittelyyn, niin kerkiääkö se tulla ennen kuin se aiheuttaa yritykselle jo suurempaa vahinkoa. Ehkä vielä sellainen huomio, että täällä pääkaupunkiseudulla ja monissa suurissa kaupungeissa on tietenkin mahdollista käyttää esimerkiksi vuokratyövoimaa, mutta kerronpa, että sellaisia mahdollisuuksia ei tuolla maakuntakaupungeissa kyllä ole, semmoista tarjontaa ei siellä ole. Senkin takia tämä on ehkä isommin vielä vähän tällainen erityisesti pienempien ja maakuntakaupunkien ongelma. Kerroin myös siitä, että olen keskustellut tästä aiheesta jo aiemmin paikallisen sekatavarakauppiaan kanssa, jolla löytyy useampi liike Keski-Suomesta, ja hänkin esitti nimenomaan sitä, että tätä 300 euron suojaosaa olisi pitänyt nimenomaan korottaa vaikka sinne 500 euroon. Tässä edustaja Lyly on puhunut tästä joustavasta mallista. Kyllä nimenomaan se on varmasti se malli, jota tarvitsisimme ja joka suhdanteista riippuen joustaisi ja muutenkin tilanteista riippuen joustaisi eri tavalla. Ehkä tähän keskusteluun sopii myös se näkökulma, että en oikein tiedä, koska tässä yhteiskunnassa tunnustetaan, että kaikista ihmisistä ei ole kokopäivätyöntekijöiksi. Tämä on myös yksi malli, joka auttaa heitä, jotka eivät syystä tai toisesta pysty tekemään kokoaikatyötä. Ja kyllä se on juuri niin, että jos sinä olet kiinni edes jossakin osa-aikaisessa työssä, niin se polku siirtyä siihen työhön, jossa on enemmän tunteja — ja sitten vaikka sinne kokoaikatyöhön — on takuulla helpompi. Se antaa sitä työkokemusta, ja se yrittäjä voi vaikkapa olla suosittelijana, jos pääsee hakemaan jotakin sellaista työpaikkaa, jossa ne täydet tunnit olisivat. Mutta nyt tämäkin polku on sitten katkaistu. Ja ehkä tässä on juuri se, että jos täällä nyt oppositio puolustaa tätä kansalaisaloitetta, niin eihän hallituksen — hallituksen rivit ovat kyllä nyt nollilla, mutta toivottavasti viesti kuitenkin menee heille — tarvitse kuunnella meitä tässä asiassa, jos se estää tämän asian aidon tarkastelun, mutta kuuntelisivat edes näitä yrittäjiä, joilta tämä viesti tulee. Itse haluan vielä uskoa siihen, kun jossakin kohtaa ministeri Marttinen tuntui vilpittömästi puhuvan siihen suuntaan, että jos näyttää siltä, että tässä asiassa on virhe tehty, niin hallitus olisi valmis tätä asiaa uudelleen tarkastelemaan. Toivon todella, että nyt tämän aloitteen käsittelyn yhteydessä vilpittömästi myös ministeri ja hallitus voisivat tätä asiaa tarkastella uudelleen ja tehdä päätökset uudelleen vielä tämän hallituskauden aikana tästä asiasta. — Kiitos, rouva puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-11-06T18:21:29,2025-11-06T18:26:17,Tarkistettu,1.1 2025_105_164,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,Edustaja Kymäläinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_105_165,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Myös minä aloitan oman puheenvuoroni kiittämällä kansalaisia tästä tärkeästä kansalaisaloitteesta. On todella hyvä, että kansalaiset reagoivat hallituksen tunteettomaan ja järjenvastaiseen lainsäädäntöön ja vaativat muutosta aivan oikein pyrkimällä vaikuttamaan lainsäädäntöön suoraan kansalaisaloitteen keinoin — sitä vartenhan tämä kansalaisaloitejärjestelmä on aikanaan laadittukin. Työnteon ja aktiivisuuden tulisi aina olla taloudellisesti kannattavaa. Hallitus selitti suojaosan poistamisen työttömyyspäivärahasta ja asumistuesta olevan työntekoon kannustavaa, ja tämänkin sosiaalituen leikkauksen piti olla työllisyystoimi. No, mehän varoitettiin oppositiosta hallitusta tästä virheestä, että tulee tapahtumaan juuri päinvastoin. Varoituksia ei haluttu silloinkaan kuulla, vaan silloinkin mainostoimiston keksimän hokeman mukaisesti toivottiin, että käy kuin ideologisesti vahvasti uskottiin. No, eihän niin tietenkään toivotulla tavalla sitten käynyt, vaan suojaosien poistaminen on tehnyt osa-aikatyön ja keikkatyön tekemisestä taloudellisesti tappiollista tai kannattamatonta. Hallitus tulikin tehneeksi lain, joka lisäsi työttömyyttä ja leikkaa ihmisten toimeentuloa ja siten ostovoimaa ja luottamusta tulevaisuuteen. Miksi esitys ei toimi hallituksen toivomalla tavalla? Suojaosan poistaminen tarkoittaa, että jokainen osa-aikatyössä ansaittu euro vähentää puolet sekä työttömyysturvasta että asumistuesta. Eihän tässä ole mitään järkeä. Hallitus on tehnyt lisäksi rajuja leikkauksia yleiseen asumistukeen ja heikentänyt näin arjen toimeentuloa lähes 400 000 kotitaloudessa. Hallituksen toimet ovat yhdessä muiden sosiaaliturvaan tehtyjen leikkausten kanssa lisänneet pienituloisuutta etenkin lapsiperheissä ja ei-työllisissä perheissä tai henkilöissä. Suojaosien poistaminen osuu vielä erityisesti naisiin, jotka työskentelevät matalapalkka-aloilla. Suojaosan palauttaminen on yksiselitteisesti järkevää, ja se tulisi tehdä. Suojaosan olemassa oleminen kannustaa työntekoon ja aktiivisuuteen, lisää kulutusta ja ostovoimaa, ja työtuloista maksetaan myös veroja, mikä luonnollisesti on valtiolle järkevää. Osa-aikatyöstä työllistyy myös takuulla helpommin. Suojaosan poisto heikentää monien tuensaajien tilannetta etenkin vammaisilla ihmisillä tai työkyvyttömillä työttömillä, jotka ovat voineet tehdä toimintakykynsä rajoissa vähäisiä tuntimääriä töitä. Hallituksen usko omaan ideologiaansa näyttäytyy nyt epäonnistuneina tuloksina. Järkevä hallitus korjaisi virheensä. Tuen kansalaisaloitteen esitystä, ja edellytän, että eduskunta käsittelee aloitteen sen ansaitsemalla arvokkuudella ja korjaisi selkeästi epäonnistuneen lakinsa. Aiemmin edustaja Satonen puolusti lakiaan tässä salissa tilastoilla. Tosiasia näkyy kuitenkin karulla tavalla tilastoissa. Piti tulla satatuhatta uutta työllistä — tulikin päinvastoin saman verran työttömiä. Tavoite on ollut oikea, sen sijaan keinot vääriä. Hallitus on uskonut keppikeinoihin ikään kuin luokitellen osatyökykyiset tai työttömät laiskoiksi ja uskoen, että heitä rankaisemalla työllisyys parantuisi. Olisiko sen sijaan porkkanalla saatu parempi lopputulema? Olisiko suojaosaa pitänyt poistamisen sijaan nostaa? SDP:n mielestä suojaosan poistaminen oli typerää ja tämä virhe tulee pikaisesti korjata.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2025-11-06T18:26:24,2025-11-06T18:31:07,Hyväksytty,1.1 2025_105_166,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,Edustaja Kaarisalo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_167,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Työttömyyspäivärahan ja asumistuen suojaosuuksien poistamisesta on todella tämän reilun vuoden aikana tullut aivan valtava määrä palautetta, kun se ihan aidosti koskettaa niin monien suomalaisten arjen elämää ja sen sujuvuutta ja ennen kaikkea toimeentuloa mutta myös ihmisten omaa, laajempaa hyvinvointia. Eli minunkin puolestani lämpimät kiitokset tämän kansalaisaloitteen laatijoille. Tämä on äärimmäisen ajankohtainen ja tärkeä asiakokonaisuus. Me puhutaan tosi paljon siitä, että työn on aina oltava kannattavaa, ja todellakin näinhän sen tulisi olla, mukaan lukien myös ne tilanteet, jolloin kyse on pienemmistä työtunneista. Hallitushan perusteli näitten suojaosien leikkausta ja poistoa sillä, että tällöin ihmiset siirtyisivät tekemään kokoaikatyötä osa-aikatyön sijasta, mutta kyllähän me nyt täysin tiedämme, mitä tässä ajassa ja todellisuudessa on suojaosien poiston jälkeen tapahtunut. Ei tällaisen massatyöttömyyden aikana lähtökohtaisestikaan ole realistista odottaa, että ihmiset saisivat kokoaikatyötä, vaikka he sitä haluaisivat, kun tiedämme, ettei se normaalissakaan työllisyystilanteessa niin yksinkertaista ole. Meillä on paljon aloja, joilla esimerkiksi kokoaikatyötä ei juurikaan ole tarjolla. Mielestäni tässäkin keskustelussa on nyt jo nostettukin esille useammissa puheenvuoroissa se tosiasia, että meidän on ymmärrettävä, että meillä on tässä yhteiskunnassa myös ihmisiä, joille kokoaikatyö ei ole mahdollista joko elämäntilanteen tai esimerkiksi pysyvän toimintakyvyn alenemisen seurauksena. Nimenomaan näille ihmisille suojaosa on tarjonnut mahdollisuuden osallistua työelämään ja nimenomaan estää niitä tilanteita, joissa jouduttaisiin elämään pelkän viimesijaisen sosiaaliturvan varassa. Tämäkin on äärettömän ristiriitaista, kun tiedämme sen tosiasian, että viimesijainen sosiaaliturva, toimeentulotuki, on myös hyvin passivoiva tuen muoto, jolta on hyvin vaikea päästä ikään kuin takaisin elämän syrjään muilta osin kiinni. Eli suojaosa on ollut yksi niistä keinoista, joilla voidaan tukea työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista ja myös vahvistaa yksilön omaa toimijuutta ja hyvinvointia, ja se myös siis selkeästi nostaa työllisyysastetta. Minä oikeastaan tiivistäisin sen oman viestini kahteen asiaan, kahteen näkökulmaan. Ensinnäkin jokaisella ihmisellä on oikeus työhön, ja se koskettaa myös niitä ihmisiä, joille osa-aikainen työ on ainoa mahdollisuus osallistua työelämään. Toinen kysymys mielestäni koskettaa sitä tosiasiaa, että meillä ei ole tässä ajassa ja tässä yhteiskunnassa varaa väheksyä yhtään tehtyä työtuntia tai yhtään vajaata työviikkoa, työpäivää. Suojaosa on toiminut nimenomaan kannustimena ja väylänä palata takaisin työelämään. Suojaosan palauttaminen kannustaisi ja mahdollistaisi työntekoon, parantaisi työttömien ja pienituloisten taloudellista asemaa, vähentäisi toimeentulotuen käyttöä ja myös tukisi kansantaloutta. Juuri näistä syistä SDP alun alkaenkin kritisoi hyvin voimakkaasti hallituksen esitystä ja päätöstä näiden suojaosien poistosta. Tästä syystä me myös palauttaisimme ne käyttöön, ehkä myös entistä joustavammassa muodossa. Kannatan lämpimästi tätä kansalaisaloitetta, ja toivon sen etenevän tämän talon käsittelyssä mahdollisimman myönteisesti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-11-06T18:31:10,2025-11-06T18:35:47,Hyväksytty,1.1 2025_105_168,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,Edustaja Forsgrén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_169,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minun mielestäni tässä on kysymys ihmiskuvaerosta. Silloin kun hallitus perusteli tätä omaa esitystään, niin he nostivat esille, että tällä halutaan siirtää ihmisten kannustinta tehdä osa-aikatyön sijaan enemmän kokopäivätyötä. Tässä salaa tultiin sanotuksi tietynlainen arvo siitä, minkälaista työtä yhteiskunnassa pitäisi eniten arvostaa ja mikä on se ajatus siitä, mitä ihmisten pitäisi kyetä tekemään. Ajattelen, että tämä on se ongelma. Meillä on yhteiskunnassa aina tilanne, missä on ihmisiä, ketkä pystyvät kokoaikatyöhön, ja löytyy ihmisiä, jotka eivät pysty heistä riippumattomista syistä. Ajattelen, että tällaisessa tilanteessa poliitikon olisi tosi tärkeätä antaa se arvo kaikkien ihmisten kyvylle tehdä lähtökohdistaan niin paljon kuin pystyvät tekemään. Tämä on se keskimääräinen ongelma. Hallituksen esityksessä aikanaan nostettiin myös esille, että sillä ei ole keskimäärin työllisyyttä nostattavia vaikutuksia, ja tälle hallituksen esitykselle ei oltu myöskään laitettu mitään suurta budjettivaikutusta, vaan tämä oli enemmänkin tällainen periaatteellinen esitys. Tämä osoittaa juuri sitä, mitä aikaisemmin nostin esille, että tässä on kysymys ihmiskuvasta. No, keihin ihmisiin tämä hallituksen esitys on sitten iskenyt? No, me ollaan nostettu ja edustaja Tynkkynen on nostanut täällä esiin omaishoitajat — juuri niin —, tosi moni on nostanut osatyökykyiset ja pitkäaikaistyöttömät. Kyllä, mutta tämä kohdistuu myös kulttuurialalle, tämä kohdistuu opiskelijoihin, tämä kohdistuu todella moneen sellaiseen ihmisryhmään, jolla ei vain ole mahdollisuutta tehdä sitä kokopäivätyötä. Ja se, mistä tässä salissa ei ole puhuttu tarpeeksi, on se, että tämä kohdistuu myös erityisen paljon naisvaltaisille aloille. Tämä on yksi hallituksen esitys lisää, joka murentaa naisten mahdollisuutta yhdistää perhe ja työ yhdessä kokonaisuutena. Minä ajattelenkin, että kun miettii tätä hallituksen kokonaispolitiikan linjaa, kun on samaan aikaan leikattu suojaosista, on tehty lapsikorotuksien poisto, on leikattu asumistuesta, on kiristetty toimeentulotuen saamisehtoja, tällä hetkellä esimerkiksi on pakko muuttaa tietyin reunaehdoin, niin tämähän piirtää sellaisen ison kuvan ihan erilaisesta yhteiskunnasta, minkä minä näen. Minun ajatukseni ihmisistä on se, että ihmisiin voi luottaa, ihmiset haluavat itselleen parempaa, ihmiset haluavat rakentaa sitä hyvinvointia itselleen ja perheelleen. Mutta hallituksella on sellainen kuva, että jos köyhiä ei laiteta tekemään enemmän tai valvota tai jotenkin anneta keppiä, niin he eivät haluaisi parempaa elämää, he eivät haluaisi enemmän työtä, he eivät haluaisi itselleen vaikka näitä työnteon mahdollisuuksia. Tämä osoittaa sen kokonaisuuden, mistä minä olen todella huolissani. Minä olen muutenkin miettinyt viime aikoina tosi paljon sitä, miten meidän yhteiskunta valvoo meitä jokaista eri tavalla. Tällä valvonnalla minä en tarkoita mitään tällaista turvallisuusvalvontaa, vaan tarkoitan sitä, mitenkä ihmisiin luotetaan. Jos vaikka mietitään meidän verotusjärjestelmää, niin meidän verotusjärjestelmä perustuu luottamukselle. Me täytetään joka vuosi etukäteen arvio siitä, kuinka paljon meille mahdollisesti saattaa tulla tuloja, ja vasta vuoden päästä sen jälkeen tulee tasaus koko järjestelmään. Tämähän on hyvä osoitus siitä, että järjestelmässä on elementtejä, jotka luottavat toinen toisiinsa. No, jos vaikka minä kansanedustajana tiettyjä kokonaisuuksia saan elämässäni, niin minä teen ilmoituksen erilaisiin paikkoihin. Ei kukaan lähtökohtaisesti epäile minun tarkoitusperiäni. Jos miettii vaikka toimeentulotuella olevaa ihmistä, siinä on niin vahva valvonta ja ajatus siitä, että tämä yksittäinen ihminen, jolla on kaikkein vähiten rahaa, onkin sen epäluottamuksen arvoinen. Tämä on se, mistä minä olen täysin eri mieltä. Se valvonta ja sellainen syynääminen ja sellainen ajatus siitä, että kaikilla teoilla pitää vaikeuttaa sen köyhän ihmisen elämää, jotta hän varmasti nyt tekee niitä kaikkia mahdollisia toimenpiteitä, vaikka hakee miljoonaa työpaikkaa, vaikka työpaikkoja tällä hetkellä ei ole saatavilla riittävästi, vain romuttaa heidän uskonsa tähän järjestelmään ja siihen, ollaanko me kaikki samassa veneessä. Jos ihmisille, erityisesti heille, keillä on jo tosi suuri huoli omasta toimeentulostaan, annettaisiin enemmän aikapääomaa suunnitella omaa tulevaisuuttaan, niin minä ajattelen ja uskon, että he pystyisivät paremmin menemään kohti sitä parempaa arkea ja parempaa tulevaisuutta. Mitä tulee vielä näihin suojaosiin, niin suojaosathan ovat alun perin tulleet aikanaan Ville Niinistön ja Tuija Braxin innostamina, elikkä se on ollut vihreille erittäin tärkeää. Se, minkä takia se on meille erityisen tärkeä, pohjimmiltaan johtaa siihen, että me halutaan, että joka ikinen työtunti on mahdollista ottaa vastaan, ja se työn vastaanottavuuden parantaminen on tässä keskeistä. Minä ajattelenkin, että tässä hallitus menee aika erikoiseen suuntaan, koska ennen vanhaan suojaosat ovat olleet myös kokoomukselle tällainen hyvä tapa saada ihmisiä ottamaan vastaan ylimääräisiä työtunteja, joten olin vähän ihmeissäni, kun tämä hallituksen esitys aikanaan tuli. Tämä oli surullinen kokonaisuus siltä osin. Haluan vielä nostaa esille, että jos vaikka vertaillaan Ruotsin ja Suomen tilastoja siitä, mitä työtunteja tehdään enemmän, niin aika iso osa tavallaan meidän erosta johtuu siitä, että Ruotsissa tehdään tosi paljon Suomea enemmän juuri sitä osa-aikatyötä. Erityisesti pikkulapsiarjessa olevat ihmiset ja usein naiset Ruotsissa tekevät Suomeen verrattuna huomattavasti enemmän osa-aikatyötä, joten jotenkin toivoisin, että tällainen maine osa-aikatyön osalta saataisiin parempaan suuntaan ja arvostettaisiin jokaikistä tuntia, minkä eri ihmisryhmät pystyvät missäkin tilanteessa tekemään. Ja ehkä viimeisenä huomiona: Kun hallitus on nyt leikannut niin huomattavasti eri etuuksien kautta ihmisten palveluita, ihmisten etuuksia, niin kyllä minä ajattelen, että jossakin pitäisi olla kohtuus. Minä toivon, että jos jotain hallitus voisi omalta osaltaan tarkastella kriittisesti, se olisi se, että he tekisivät arvion siitä, miltä osin nämä hallituksen leikkaukset kohdistuvat samoihin perheisiin, samoihin ihmisryhmiin ja millä tavalla se heikentää näitten ihmisten mahdollisuutta luoda sitä toivoa omaan elämäänsä ja niitä askelmerkkejä kohti parempaa tulevaisuutta. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-11-06T18:35:48,2025-11-06T18:42:52,Hyväksytty,1.1 2025_105_170,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_171,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Orpon—Purran hallitus siis poisti työttömyysturvan suojaosan huhtikuusta 2024 alkaen. Suojaosa oli alun perin luotu, jotta lyhytaikainenkin työnteko olisi kannattavaa työttömälle, eli ensimmäiset 300 ansaittua euroa eivät pudottaneet työttömyysturvan tasoa. Koronapandemian aikana Marinin hallitus nosti suojaosan tilapäisesti 500 euroon kuukaudessa. Tämän korotuksen tarkoituksena oli kannustaa työllistymiseen poikkeusoloissa, ja sitä se tekikin. Kun katsotaan yhteiskuntamme tilannetta nyt, niin eikö meillä ole tälläkin hetkellä poikkeusolo eli työllisyyden ja työttömyyden poikkeusolo, kun olemme Euroopan kärkimaita työttömyydessä? Eli meillä olisi todellinen tarve suojaosan palauttamiselle työllisyydenkin parantamiseksi. Arvoisa rouva puhemies! Sain viestin osa-aikatyötä tekevältä työntekijältä, joka on ollut työmarkkinoilla käytettävissä liki 40 vuotta. Hän toteaa, että katkeruus nostaa päätään, kun tekee osa-aikatyötä, koska työnantaja ei lisätunteja tarjoa. Hän myös kertoo viestissään minulle, että nettotulot kuukaudessa ovat noin 1 100 euroa. Elikkä tässäkin tapauksessa suojaosalle olisi todella tarvetta. Kannatankin lämpimästi tätä tärkeää kansalaisaloitetta ja toivon sen vielä tulevan käyttöön. Kiitän vielä kerran aloitteen tekijöitä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-11-06T18:42:56,2025-11-06T18:44:22,Hyväksytty,1.1 2025_105_172,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_173,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Osa-aikatyö on Suomessa varsin yleistä. Me aina unohdetaan se, että lähes 500 000 suomalaista työskentelee osa-aikatyössä, ja tämä asia koskee heitä, jos he ovat työttömyysturvan hakijoita tai asumistuen hakijoita. Tämä on suoraan heille oleva leikkaus. Siinä mielessä tämä on erittäin merkittävä asia, ja siinä mielessä tämä aloite on hyvä. Hallituksen suojaosan poisto on ollut täysin virheellinen päätös, jota me ollaan vastustettu kaikissa vaiheissa. Mitä tähän kokonaisuuteen vielä tulee, niin täällä mainittiin jo YTK-kassan kysely jäseniltään, jossa YTK-kassan jäsenistä 38 prosenttia vastasi, että työaika väheni, kun tämä suojaosuus poistettiin silloin 1.4.2024, ja vain kahdeksan prosenttia työllistyi kokoaikatyöhön. Sitten mikä oli se syy, minkä takia näin kävi? Osa-aikatyön lopettaneista 63 prosenttia kertoi syyksi sovitellun päivärahan pienenemisen liiaksi. Tämä on siellä taustalla, kun tämä suojaosuus on poistunut, ja nämä luvut tavallaan kertovat kokonaisuudessaan sitä, mistä tässä on kysymys. Arvoisa rouva puhemies! Sitten on tietenkin se kokonaisuus, johon tämä myös liittyy, että hallitus on tehnyt aika rajuja leikkauksia yleiseen asumistukeen ja heikentänyt näin arjen toimeentuloa lähes 400 000 kotitaloudella. Se on todella iso luku. Hallituksen toimet ovat yhdessä muiden sosiaaliturvaan kohdistuneiden leikkausten kanssa lisänneet pienituloisuutta etenkin lapsiperheissä ja ei-työllisillä. Nämä ovat tarkoittaneet sitä, että köyhien lasten määrä on kasvanut 31 000:lla — taitaa olla STM:n oma arvio tästä asiasta. Nämä kertovat siitä tilanteesta, mihin tämä myöskin vaikuttaa. Ja sitten tässä tuleva toimeentulotukiuudistus lisää pienituloisuusastetta vielä enemmän, koska sitä 2,2 prosenttiyksikköä lasketaan, ja lasten pienituloisuusastetta kolme prosenttiyksikköä. Eli näihin kaikkiin tekijöihin ollaan vaikuttamassa. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on koko ajan perustellut, että työllisyys paranee näillä toimenpiteillä, kun sosiaaliturvaa leikataan. Niin ei ole kuitenkaan käynyt, vaan on käynyt päinvastoin: työttömyys on kasvanut, ja työttömiä on yhä enemmän. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-06T18:44:22,2025-11-06T18:47:33,Hyväksytty,1.1 2025_105_174,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_175,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Haluan vielä tuoda esiin Diakonissalaitoksen elikkä yleishyödyllisen säätiön ja rohkean ihmisarvon puolustajan lausunnon, joka kuuluu seuraavasti: ”Diakonissalaitos haluaa muistuttaa, että suojaosa on yksi keinoista, joilla voidaan tukea työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista, vahvistaa yksilön toimijuutta ja hyvinvointia sekä nostaa työllisyysastetta. Työn on aina oltava kannattavaa, myös pienemmillä viikkotunneilla. Erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville osa- ja täsmätyökykyisille suojaosa on tarjonnut keinon yhdistää työ ja toimeentulo. Suojaosa on toiminut kannustimena tehdä työtä myös pienemmissä määrin, tai se on voinut mahdollistaa asteittaisen palaamisen työelämään ilman että pienimuotoinen työnteko johtaisi kyseisen kohderyhmän kannalta merkittävään etuuksien menetykseen. Esimerkiksi nuoret pääsevät usein osa-aika- ja keikkatyön avulla työelämään kiinni ja saavat sitä kautta työkokemusta sekä uusia työmahdollisuuksia tulevaisuudessa. Työelämässä kiinni pysyminen parantaa pitkällä aikavälillä työllisyysastetta ja julkisen talouden kestävyyttä. Kiinnittyminen työelämään tukee myös yksilön toimijuutta, hyvinvointia ja osallisuutta. Tarvitsemme lisää mahdollisuuksia osallistua työelämään myös silloin kun esimerkiksi työllisyystilanne, oma terveys tai elämäntilanne ei mahdollista täysipäiväistä työskentelyä vaarantamatta toimeentuloa.” Kiitän Diakonissalaitosta tästä tärkeästä lausumasta. Nimenomaan tässä tuli hyvin esiin se kokonaisuus, mikä liittyy tähän suojaosan poistoon. Se on todella merkittävä heikennys niitten ihmisten kohdalla, jotka haluaisivat tehdä vaikka osa-aikatyötä, ja sitten myös niitten kohdalla, jotka odottavat siellä osa-aikatyössä sitä, että saisivat työllistyä kokoaikatyöhön.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-11-06T18:47:33,2025-11-06T18:49:19,Hyväksytty,1.1 2025_105_176,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_177,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä tilastolukuja ja tavallaan toimeentuloon liittyviä asioita: Esimerkiksi jos työttömyyskorvauksia saa 10 000 euroa vuodessa, joka on noin 800 euroa kuukaudessa — se on työttömyysturvan peruspäivärahan suuruus karkeasti ottaen tällä hetkellä — niin tämmöinen työtön maksaa siitä noin 1 600 euroa veroa vuodessa. Tämä jää aika monelta huomiotta, että tämä on näin iso. Palkansaajalle ei tule veroja siitä luvusta ollenkaan, eikä eläkeläisille myöskään. Jos luvut kasvavat vaikka 20 000:een, niin palkansaaja maksaa 20 000:sta noin 600 euroa vuodessa veroja, työtön maksaa 4 400 euroa ja eläkeläinen 2 700 euroa. Nämä ovat pyöristettyjä lukuja, mutta tällä näytetään, kuinka työttömyysturvasta otetaan korkea vero suhteessa näihin muihin. Sen vuoksi olisi erittäin tärkeää työttömän toimeentulon kannalta, että tulisi vähänkin niitä palkkatuloja — niin kuin tässä sanottiin, että 10 000:een asti tai 15 000:een asti palkkatuloja saa tienata ja käytännössä ei mene veroja ollenkaan — joilla sitä omaa tilannetta pystytään parantamaan todella nopeasti. Sen takia jokainen tunti, mitä osa-aikatyötäkin tehdään, on suoraan sellaisia tunteja, joilla omaa tilannetta parannetaan. Nämä asiat unohtuvat reaalielämässä todella usein. Tein nämä laskelmat, kävin verottajan verolaskurissa ja tein näitä vertailuja, ihan sen takia, että ihmisillä on aika monella tämä kokonaisuus jäänyt taka-alalle, kuinka isot veroprosentit ovat oikeasti työttömillä ja siellä tulojen alapäässä, ja se sitten vaikuttaa siihen, että siellä ollaan toimeentulon äärirajoilla, että pärjätään. Sen takia kynnys mennä työelämään on suojaosuuden kautta madallettu ja ansaittua. Sitten kun työttömyysturvaan on tehty 20 prosentin leikkaus 40 päivän työttömyyden jälkeen, niin myös työttömyysturvan taso on paljon pudonnut siitä, mitä se on ollut aiemmin. Ja sitten vielä on tämä soviteltu päiväraha, joka aikaisemmin tuli esiin, joka kuitenkin sovitellaan siihen työtuloon nähden. Tässä mielessä taso on jo pudonnut ja sovittelu tulee siihen työtuloon nähden, ja kokonaisuus sitten ratkaisee. Tässä on monta ulottuvuutta: verotus, sitten tämä sovittelu ja sitten suojaosuus. Jos suojaosuus olisi mukana, niin työnteko olisi aina kannattavaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-06T18:49:19,2025-11-06T18:52:26,Tarkistettu,1.1 2025_105_178,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,Edustaja Forsgrén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_105_179,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on keskusteltu hyvin siitä, että työnteon tai työtuntien ottamisen pitäisi aina olla kannattavaa. Haluan nostaa esille sellaisen ihmisryhmän, joka täällä ei ole vielä noussut. Minulle tuli todella paljon yhteydenottoja suojaosien poistojen osalta vammaisilta ihmisiltä, ja tässä tapauksessa vammaiset ihmiset toimivat työnantajina näille ihmisille. On paljon ihmisiä, vammaisia ihmisiä, ketkä työllistävät henkilökohtaisen tuen kautta osa-aikaisesti, eli he tarvitsevat omaan elämäänsä jonkin verran tukea mutta eivät täysipäiväisesti. Heiltä tuli viestiä, että heidän on erittäin vaikea saada enää palkatuksi henkilökohtaista tukea, koska tämän suojaosan poiston jälkeen ei ihmisillä ole ollut samanlaisia kannusteita hakea niitä työtehtäviä, mitä heille on tältä osin tarjottu. Eli tämä on sellainen hyvä esimerkki siitä, että aina kysymys ei ole pelkästään siitä, että ihmiset eivät haluaisi ottaa kokopäivätyötä vastaan, vaan siitä, minkälaista työtä on ylipäätänsä tarjolla. Meidän, poliitikkojen, ei pitäisi tehdä missään tapauksessa vähemmän houkuttelevaksi niitä osa-aikatyön vaihtoehtoja. Lisäksi haluan vielä lisätä myös tämän kulttuurialan. Sieltä alueelta, kun olen Keski-Suomea kiertänyt, on tullut tosi paljon huolta siitä, että kulttuurialan toimijoilla, kuten myös kausityöntekijöillä, saattaa olla hyvin erilaisia tilanteita työtilanteen näkökulmasta riippuen ajankohdasta. Juuri tämä suojaosan poisto on heikentänyt myös heidän mahdollisuuksiaan ottaa muutamia tunteja sieltä täältä vastaan. Elikkä tämä on moninainen haaste, jota hallitus ei ole ehkä ottanut huomioon riittävällä tavalla. Minä en oikein tiedä, onko kysymys piittaamattomuudesta vai ymmärtämättömyydestä, mutta kummassakin tapauksessa huono on perustelu. Juuri tällaisissa tilanteissa, missä ihmisryhmillä on erilaisia tarpeita, taikka sitten työmarkkinoilla ei vain ylipäätänsä ole sitä kokoaikatyötä tarjolla, pidän tätä hallituksen esitystä kyllä ihan tarpeettoman ongelmallisena.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-11-06T18:52:26,2025-11-06T18:54:37,Hyväksytty,1.1 2025_105_180,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_105_181,105/2025,2025-11-06,16.00,18.56,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen>>>Kansalaisaloite KAA 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Innostuin vielä tässä yhden lyhyen puheenvuoron pitämään, kun kuuntelin arvostamaani edustaja Lylyä tuossa äsken. Edustaja Lylyhän on hyvin ansiokkaasti tuonut monta kertaa puheenvuoroissaan esiin sitä, mikä on työttömän turva ja mikä sen työttömän turvan vaikutus on esimerkiksi työllisyyteen. Mehän kävimme työelämä- ja tasa-arvovaliokuntana Tanskassa tutustumassa heidän työllisyys- ja työttömyyspolitiikkaansa. Siellä tuli esiin myös se, että työttömän turva on huomattavasti vahvempi siellä kuin täällä Suomessa. Toki me tiedämme, että Tanskassa myös työllisyys on paljon paremmalla mallilla kuin täällä Suomessa. Elikkä se kulkee käsi kädessä osaltaan työllisyyteen nähden, minkälainen on työttömyysturva. Toki meillähän on täällä Suomessa kyllä todella dramaattinen tilanne tällä hetkellä. Meillä on leikattu ja leikataan työttömyysturvaa monelta eri kantilta, kuten tämä suojaosan poisto oli yksi sellainen elementti. Samalla meillä on hallitus heikentänyt myös työsuhdeturvaa ja heikentää lisää. Samalla vielä kolmantena meillä hallitus on heikentänyt työntekijän kouluttautumismahdollisuuksia. Elikkä joka kantilta hallitus on heikentänyt ja vaikeuttanut työttömän ja työntekijän tulevaisuudenkuvaa sillä, että he pystyisivät paremmin itsensä työllistämään — joka ikiseltä kantilta. On tämä todella surullinen ajankuva.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2025+5.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-11-06T18:54:37,2025-11-06T18:56:05,Hyväksytty,1.1 2025_106_1,106/2025,2025-11-07,13.00,13.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 6.11.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Joona Räsänen on edustaja Lauri Lylyn kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena. Lisäksi yleiskeskustelussa edustaja Markus Lohi on edustaja Mika Lintilän kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hyväksytään vastalauseen 2 mukaisena.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_106_2,106/2025,2025-11-07,13.00,13.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,"Koska vastalauseet ovat samansisältöiset, niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_106_3,106/2025,2025-11-07,13.00,13.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kemikaalilain 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu. Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_106_4,106/2025,2025-11-07,13.00,13.14,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kemikaalilain 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva kemikaalilain 13 §:n muutos palauttaa Tullille sen toimivallan, joka sillä aiemmin oli biosidivalmisteiden ja niillä käsiteltyjen esineiden maahantuonnin valvonnassa myös EU:n sisämarkkinoilla. Kyse on selkeästä perustelusta, lainsäädännöllisestä tarkennuksesta, joka vahvistaa Suomen kemikaaliturvallisuutta. Arvoisa puhemies! Tahdon kiittää ympäristövaliokuntaa. Se on mietinnössään korostanut, että Tullin on voitava pysäyttää entiseen tapaansa myös yksityishenkilöiden tilaamat kemikaalilähetykset, mikäli ne eivät täytä EU:n ja kansallisen lainsäädännön vaatimuksia. Näin ehkäistään tehokkaasti sitä, että verkkokaupan kautta maahan saapuisi tuotteita, jotka voivat aiheuttaa riskejä terveydelle, eläimille ja ympäristölle. Tämä esitys on siten paitsi hallinnollisesti perusteltu myös käytännössä välttämätön. Nykyinen lainsäädäntö on jättänyt aukon viranomaisten valvontavaltaan, mikä on vaikuttanut turvallisuuteemme. Nyt tämä epäkohta korjataan. Tullille palautetaan mahdollisuus toimia johdonmukaisesti laissa määriteltyjen kemikaalien ja käsiteltyjen esineiden valvonnassa. Arvoisa puhemies! Kemikaalivalmisteiden turvallisuus ei ole vain markkinavalvonnan kysymys, se on ennen kaikkea ihmisten terveyteen ja ympäristöön ja sen turvallisuuteen liittyvä asia. Laittomien tuotteiden valvonta on osa kokonaisvaltaista ympäristö- ja terveysturvallisuutta, joka kuuluu suomalaiseen kokonaisturvallisuuden ajatteluun. Tärkeän turvallisuutemme lisäksi tämä muutos tukee reilua kilpailua, kun Tullilla on mahdollisuus puuttua säädösten vastaisiin tuotteisiin jo maahantuonnin yhteydessä. Markkinoilla toimivat samat säännöt kaikille laillisesti toimiville yrityksille ja kuluttajille. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on esimerkki siitä, miten lainsäädäntöä voidaan kehittää vastuullisesti ja käytännön valvontatarpeista käsin. Se vahvistaa luottamusta viranomaistoimintaan ja varmistaa, että terveydelle ja ympäristölle vaaralliset tuotteet eivät pääse markkinoille. Me emme katso vierestä toimettomana. Kun huomaamme laissa turvallisuuttamme haastavan epäkohdan, me toimimme. Näin hallitus edistää suomalaisten turvallista arkea, suojaa luontoa sekä varmistaa, että suomalainen kuluttaja voi luottaa siihen, että kemikaalilainsäädäntö toimii tarkoituksensa mukaisesti. Kannatan hallituksen esityksen hyväksymistä ympäristövaliokunnan mietinnön mukaisesti. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-07T13:03:21,2025-11-07T13:07:36,Hyväksytty,1.1 2025_106_5,106/2025,2025-11-07,13.00,13.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kemikaalilain 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_106_6,106/2025,2025-11-07,13.00,13.14,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kemikaalilain 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kemikaalilain muutos palauttaa Tullille toimivallan valvoa EU:n sisämarkkinoilla tiettyjä Suomeen tulevia kemikaaleja. Esitys on hyvä ja tukee sisämarkkinoiden toimivuutta. Puhemies! Tätä yksimielistä mietintöä on helppo tukea.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2025+6.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-11-07T13:07:36,2025-11-07T13:07:56,Hyväksytty,1.1 2025_106_7,106/2025,2025-11-07,13.00,13.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kemikaalilain 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_106_8,106/2025,2025-11-07,13.00,13.14,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kemikaalilain 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä muutos ei ole suuren suuri, mutta kuten olemme jo tässä keskustelussa kuulleet, tämä on hyvin tärkeä — se, että Tullilla on mahdollisuudet ja oikeudet valvoa yksityisten kuluttajien verkkokauppatuotteita ja sitä, että sieltä ei esimerkiksi lasten käsiin sitten täällä Suomessa joudu sellaisia vaarallisia aineita, jotka voisivat olla heidän terveydelleen vahingollisia. Tämä on todella tärkeä ja tarpeellinen muutos. Meille perussuomalaisille ylipäätäänkin on tärkeää, että viranomaisilla on riittävät toimivaltuudet pitää huolta suomalaisten turvallisuudesta myös näiden verkkokauppaostoksien yhteydessä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2025+6.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-11-07T13:07:56,2025-11-07T13:08:34,Hyväksytty,1.1 2025_106_9,106/2025,2025-11-07,13.00,13.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kemikaalilain 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_106_10,106/2025,2025-11-07,13.00,13.14,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kemikaalilain 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tullin toimivalta pitää ehdottomasti palauttaa, joten tämä hallituksen esitys kemikaalilaista on erittäin paikallaan. Biosidivalmisteet ovat tietysti tarpeellisia. Maatilallakin näitä totta kai käytetään. Biosidivalmisteiden sääntely on tärkeää, jotta suojellaan ihmisten ja eläinten terveyttä sekä ympäristöä. Sääntely varmistaa, että tuotteet ovat tehokkaita ja turvallisia käyttää eikä niistä aiheudu haittaa luonnolle ja eliöille. Mikäli biosidivalmisteen turvallisuutta Suomen oloissa ei ole varmistettu eikä kuluttajalla ole ymmärtämällään kielellään suomeksi tai ruotsiksi käyttöohjeita, hän saattaisi toiminnallaan esimerkiksi aiheuttaa riskin pohjaveden pilaantumisesta tai aiheuttaa haittaa tai vaaraa omalle tai muiden terveydelle. Tästä johtuen on välttämätöntä säätää siitä, että valvontaviranomaiset voisivat puuttua terveydelle ja ympäristölle riskejä aiheuttavien, Suomessa käytettäviksi tarkoitettujen biosidivalmisteiden tuontiin myös yksityishenkilöillä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2025+6.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-11-07T13:08:34,2025-11-07T13:09:47,Hyväksytty,1.1 2025_106_11,106/2025,2025-11-07,13.00,13.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kemikaalilain 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_106_12,106/2025,2025-11-07,13.00,13.14,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kemikaalilain 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituksen esityksen tarkoituksena on palauttaa Tullille sillä aikaisemmin ollut toimivalta puuttua yksityishenkilöiden maahan tuomiin biosidivalmisteisiin tai käsiteltyihin esineisiin. Ympäristövaliokunta on antanut tästä mietintönsä, ja valiokunta pitää tärkeänä, että Tullilla on mahdollisuus entiseen tapaan pysäyttää myös yksityishenkilön verkkokaupan kautta tilaamat tai muutoin maahan tuomat laittomat biosidivalmisteet, joiden käytöstä voi aiheutua muun muassa terveysriskiä ihmiselle itselleen tai muille ihmisille tai ympäristölle tai luonnolle ja eläimille. Tässä esityksessä puhutaan biosidivalmisteista. Mitä ne sitten ovat? Ne ovat valmisteita, joilla torjutaan tai tuhotaan tai tehdään haitallisia eliöitä vaarattomiksi. Niitä ovat hyönteismyrkyt ja desinfiointiaineet. Suomessa on sallittua käyttää vain biosidiasetuksen mukaisia Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin hyväksymiä biosidivalmisteita, joihin on merkitty Tukesin lupanumero. Torjunta-aineita ovat muun muassa rotanmyrkyt. Vuonna 2018 lopetettiin rotanmyrkkyjen myyminen kuluttajille, ja vain ammattilaiset voivat niitä käyttää valvotusti. Tämä on yksi myrkkylaji, josta varmastikin voisi kuvitella, että sitä voidaan Suomeen yrittää tuoda tai ostaa, koska nämä myrkytykset, joita ammattilaisetkin tekevät, ovat kuitenkin arvokkaita ja tulevat yksityisihmisille kalliiksi. Olisikin tärkeää, että hinnat näissä tilanteissa pysyisivät kohtuullisina, ja ainakaan siinä ei tulisi houkutusta yrittää tilata joko verkosta tai tuoda jostakin tällaisia biosidivalmisteita omaan käyttöön Suomeen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2025+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2025-11-07T13:09:47,2025-11-07T13:11:51,Hyväksytty,1.1 2025_106_13,106/2025,2025-11-07,13.00,13.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kemikaalilain 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_106_14,106/2025,2025-11-07,13.00,13.14,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kemikaalilain 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 151/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 11/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässähän korjataan markkinavalvontalain yhteydessä tehty kömmähdys, jossa poistettiin tämä valvontamahdollisuus, mutta nyt se Tullille palautetaan, ja hyvä näin. Tullilla on tänä päivänä äärimmäisen tärkeä tehtävä, kun se valvoo maahan tulevien tavaroiden laatua, ja myös siihen liittyy tietysti tämä kemikaalien valvonta, joka on vähän monimutkaisempi juttu, koska siihen tarvitaan... Varmaan Tullillahan on nämä yhteydet, ja en tiedä, mikä sitten loppujen lopuksi on se organisaatio, joka antaa lausunnon siitä, onko joku aine hyvä, voidaanko se päästää Suomeen vai voidaanko se kieltää. Mutta olkoon niin tai näin, joka tapauksessa Tullilla pitää olla välineet, jotta se pystyy kaikki tämmöiset aineet tarkastamaan ja tarvittaessa kieltämään niiden maahantulon. Kuten tiedetään, tänä päivänä varsinkin tämä pakettikauppahan on karannut täysin käsistä. Tänäkin päivänä tulee Suomeen varmaan satojatuhansia paketteja, ja mitä ne paketit sisältävät? Jos siellä on tällaisia aineita, joista pitää valvoa, ovatko ne myrkyllisiä suomalaisille, niin erittäin hyvä laki. Ei kyllä Tullia kateeksi käy. Tämä tehtävä on ihan valtava, koska niitä paketteja tulee. Kaikki tiedämme tapauksen Temu. Temulta tulee tavaraa niin paljon, ja varmaan tulee Suomeen semmoistakin tavaraa, jotka ovat hieman haitallisia, esimerkiksi lapsille leluja. Niiden valvonta on äärimmäisen tärkeää, ja sitä varten pitää olla välineet eli lait ajan tasalla. Kannatan lämpimästi hyvää lakiesitystä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2025+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-11-07T13:11:51,2025-11-07T13:13:15,Tarkistettu,1.1 2025_106_15,106/2025,2025-11-07,13.00,13.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Seuraava täysistunto,Tämä täysistunto on päättynyt. Hyvää viikonloppua ja hyvää isänpäivää kaikille isille ja isien perheenjäsenille!, ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2025+15.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_107_1,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Ilmoituksia,"Arvoisat kansanedustajat! Ilmoitan, että Sveitsin kansallisneuvoston puhemies Maja Riniker valtuuskuntineen on saapunut seuraamaan täysistuntoa. Eduskunnan puolesta toivotan arvoisat vieraat tervetulleiksi. [Suosionosoituksia]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_107_2,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain, ympäristönsuojelulain, hallinto-oikeuslain ja tuomioistuinlain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 160/2025 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_107_3,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain, ympäristönsuojelulain, hallinto-oikeuslain ja tuomioistuinlain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 160/2025 vp","Arvoisa puhemies! Teollisuustuotannon sivuvirtojen ja jätteiden sekä niistä valmistettujen tuotteiden hyödyntäminen on keskeinen osa kiertotaloutta. Näiden niin sanottujen uusiomateriaalien käyttö säästää luonnonvaroja ja vähentää päästöjä. Uusiomateriaaleja voidaan hyödyntää raaka-aineena tuotteiden valmistuksessa tai sellaisenaan tuotteina, esimerkiksi rakentamisessa tai lannoitteena. Uusiomateriaalien asemaa markkinoilla kuitenkin heikentää se, että ne luokitellaan usein jätteiksi. Jätteen hyödyntäminen edellyttää ympäristölupaa. Lisäksi jätteen kuljettamiseen ja käsittelyyn liittyy muita jätelainsäädännöstä johtuvia velvollisuuksia. Konkreettisen sääntelytaakan lisäksi jätestatus tuottaa eräänlaista stigmaa eli negatiivista mielikuvaa tuotteen laadusta, vaikka uusiomateriaalista valmistettu tuote olisi yhtä hyvä kuin neitseellisestä raaka-aineesta valmistettu tuote. Uusiomateriaalin jätestatus ja jätesääntelyn soveltaminen voidaan päättää, jos jätedirektiivissä ja jätelaissa säädetyt muun ohella materiaalin ympäristölliseen tai tekniseen kelpoisuuteen liittyvät arviointikriteerit täyttyvät. Tämän jälkeen uusiomateriaaliin ja siitä valmistettuun tuotteeseen sovelletaan samoja tuotelainsäädännön vaatimuksia kuin muihinkin tuotteisiin. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan jätestatuksen päättäminen voidaan tehdä vain ympäristönsuojelulain mukaisessa ympäristöluvassa tai ilmoitusmenettelyssä. Varsinkin ympäristölupa on aivan liian raskas menettely, kun näin päätetään pelkästään siitä, onko laitoksella syntyvä tai siellä käsiteltävä materiaali jätettä vai ei. Toiminnanharjoittajat ja viranomaiset ovat yhtä mieltä siitä, että jätestatuksen päättämistä koskevaa viranomaismenettelyä tulee sujuvoittaa ja sen ennakoitavuutta tulee parantaa. Arvoisa puhemies! Hallitus tuo eduskuntaan lakiesityksen, jolla helpotetaan uusiomateriaalien tuotteistamista. Hallituksen esityksen mukaan jätelaissa säädettäisiin uudesta kevennetystä päätöksentekomenettelystä, jossa teollisuuden sivuvirta voidaan toiminnanharjoittajan hakemuksesta luokitella sivutuotteeksi tai kerran jätteeksi luokitellun aineen tai esineen jätteeksi luokittelu voidaan päättää. Päätöksenteko keskitettäisiin valtakunnalliselle Lupa- ja valvontavirastolle. Päätöksenteon sujuvuuden vahvistamiseksi yhteisön kuulemista ja muiden kuin asianosaisten valitusoikeuksia rajoitettaisiin verrattuna ympäristölupamenettelyyn. Lupa- ja valvontaviraston päätökselle säädettäisiin kolmen kuukauden ohjeellinen määräaika. Jos materiaalin luokittelua koskeva asia on osa toiminnan aloittamista tai sen laajempaa muuttamista, luokitteluasian voisi edelleen ratkaista myös ympäristöluvassa tai ilmoituspäätöksessä, kuten tähänkin saakka. Näin toiminnanharjoittajalle ei aiheutuisi turhaa työtä kahden eri hakemuksen jättämisestä. Jos toimivaltainen lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, tämän olisi pyydettävä luokitteluasiassa Lupa- ja valvontaviraston lausunto. Tämä on tarpeellista päätöksenteon laadun ja toiminnanharjoittajien yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys poistaa pullonkauloja uusiomateriaalien kehittämiseen ja hyödyntämiseen liittyvältä liiketoiminnalta ja edistää samalla luonnonvarojen kestävää käyttöä. Kun ympäristölupamenettely kestää vähimmilläänkin useita kuukausia, ehdotetun jätelain mukaisen luokittelupäätöksen voisi saada viikoissa. Ehdotettujen lakimuutosten lisäksi tarvitaan täytäntöönpanotoimia. Ympäristöministeriö valmistelee asetusta, jossa säädetään toiminnanharjoittajan tekemän hakemuksen tarkasta sisällöstä. Lisäksi ympäristöministeriö julkaisee riskienarviointityökalun, joka auttaa sekä toiminnanharjoittajia että viranomaisia tunnistamaan materiaalien ympäristökelpoisuuteen mahdollisesti liittyviä riskejä ja riskinhallintatoimia. Näin varmistetaan, että päätökset ovat laadukkaita ja ne voidaan tehdä lain edellyttämässä määräajassa. Esityksen mukaan tehdyt päätökset tallennettaisiin uusiomateriaalirekisteriin, jossa ne olisivat kaikkien saatavilla julkisen tietopalvelun kautta. Ehdotetut lainsäädännön muutokset tulisivat voimaan vuoden 2027 alusta. Näin esityksen toimeenpanolle jäisi riittävästi aikaa.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-11-11T14:02:07,2025-11-11T14:06:27,Hyväksytty,1.1 2025_107_4,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain, ympäristönsuojelulain, hallinto-oikeuslain ja tuomioistuinlain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 160/2025 vp","Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_5,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain, ympäristönsuojelulain, hallinto-oikeuslain ja tuomioistuinlain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 160/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitos ympäristöministeri Multalalle hyvästä esittelystä. — Lakiuudistuksen tavoitteena on tosiaankin helpottaa uusiomateriaalin tuotteistamista ja siten edistää kiertotaloutta. Kaksi vaalikautta ympäristövaliokunnassa istuneena tervehdin näitä muutoksia aina ilolla. Hallituksen esityksen kaksi esimerkkiä kertovat siitä, millä tavoin ehdotettu uusi menettely muuttaa nykytilaa ympäristöystävällisempään ja resurssitehokkaampaan suuntaan. Käytännön esimerkit osoittavat muutoksen tarpeellisuuden. Yritysten sääntelytaakka kevenee, ja kannattavan toiminnan edellytykset paranevat. Häviäjiä tässä muutoksessa on vaikea löytää. Tällä hetkellä uusiomateriaalien asemaa markkinoilla heikentää se, että ne luokitellaan usein jätteiksi. Käsiteltävä muutos tekee uusiomateriaalien hyödyntämisestä aiempaa helpompaa ja kannattavampaa. Jatkossa teollisuuden sivuvirta voidaan toiminnanharjoittajan hakemuksesta luokitella sivutuotteeksi. Kerran jätteeksi luokitellun aineen tai esineen jätteeksi luokittelu voidaan myös päättää. Käytännössä esitys poistaa pullonkauloja uusiomateriaalien kehittämiseen ja hyödyntämiseen liittyvältä liiketoiminnalta ja edistää samalla luonnonvarojen kestävää käyttöä. Yhteenvetona, arvoisa puhemies: esitys vähentää byrokratiaa, parantaa kiertotalouden toimintaedellytyksiä, helpottaa luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-11-11T14:06:33,2025-11-11T14:08:19,Hyväksytty,1.1 2025_107_6,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain, ympäristönsuojelulain, hallinto-oikeuslain ja tuomioistuinlain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 160/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_7,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain, ympäristönsuojelulain, hallinto-oikeuslain ja tuomioistuinlain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 160/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Tällä hallituksen esityksellä on tosiaankin tarkoitus helpottaa uusiomateriaalien tuotteistamista. Uusiomateriaaliahan on joko kokonaan tai osittain valmistettu teollisuuden sivuvirroista tai jätepohjaisista raaka-aineista. Jäteperäisten materiaali- ja teollisten prosessien sivuvirtojen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen on olennainen osa kiertotaloutta. Jätteet ja sivuvirrat korvaavat käytössä neitseellisiä materiaaleja, millä on mahdollista säästää luonnonvaroja. Hallituksen esityksen mukaan jätelaissa säädettäisiin uudesta, nopeutetusta menettelystä, jossa jätteestä tai tuotannon sivuvirrasta valmistettu uusiutuote voidaan sulkea jätelainsäädännön soveltamisen ulkopuolelle. Tämän tavoitteena on lisätä jätteistä ja sivutuotteista valmistettavien uusiomateriaalien tuotteistamista ja tähän liittyvää liiketoimintaa. Tuotteistamalla eli valmistamalla jätteistä tai teollisuuden sivutuotteista teknisesti ja ympäristön kannalta hyväksyttäviä tuotteita edistetään kiertotaloutta, säästetään luonnonvaroja ja vähennetään jätteen määrää — kaikki erittäin toivottavia tavoitteita. Taustalla tässä on se tosiasia, että luonnonvarojen ylikulutus on ilmastonmuutoksen ja luontokadon merkittävä ajuri. Euroopan unioni pyrkii edistämään kiertotaloutta. Helmikuussa 2025 julkaistun puhtaan teollisuuden ohjelman yksi keskeinen osa-alue on kiertotalouden ja materiaalien saatavuuden edistäminen. Yhtenä keinona ohjelmassa mainitaan jätteeksi luokittelun päättymistä koskevien kriteerien kehittäminen. Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä muutettaisiin jätelakia, ympäristönsuojelulakia, hallinto-oikeuslakia ja tuomioistuinlakia. Jätelakiin lisätään säännökset uudesta päätöksentekomenettelystä, kuten täällä on tullut esille. Tähän saakka jätteeksi luokittelun päättämisestä on voinut päättää vain ympäristölupamenettelyssä, joka soveltuu huonosti pelkästään materiaalin luokittelusta päättämiseen. Säädettävässä uudessa menettelyssä toiminnanharjoittaja voisi hakemuksesta saada päätöksen aineen tai esineen sivutuotteeksi luokittelusta tai jätteeksi luokittelun päättymisestä eli luokittelupäätöksen. Luokittelupäätöksen tekisi vuoden 2026 alusta lukien toimintansa aloittava Lupa- ja valvontavirasto. Yleisön kuulemista ja valitusoikeutta luokittelupäätöksestä rajoitettaisiin verrattuna ympäristölupa- ja muihin jätelain mukaisiin asioihin. Tätä on syytä varmaan tarkastella valiokuntakäsittelyssä. Muutoksenhaku luokittelupäätöksestä ohjattaisiin alueellisen hallinto-oikeuden sijaan ympäristönsuojeluasioihin erikoistuneelle Vaasan hallinto-oikeudelle. Ehdotuksen mukaan aineen tai esineen luokittelua koskevan asian voisi edelleen ratkaista myös osana ympäristönsuojelulain mukaista ympäristöluvan myöntämistä sekä ilmoituspäätöstä, jos luokitteluasia sisältyy toiminnan ympäristölupahakemukseen tai ilmoitukseen. Lain toimeenpanoa edistetään säätämällä asetuksella tarkemmin luokittelupäätöstä koskevasta hakemuksen sisällöstä sekä ohjeistamalla toiminnanharjoittajia viranomais- ja uusiomateriaalien tuotteistamiseen liittyvistä riskinarvioinneista. Tämä ohjeistaminen — siihen liittyy myös neuvonta — on tämmöisissä uudistuksissa aina äärimmäisen tärkeää. Arvoisa puhemies! Keskusta kannattaa kiertotaloutta ja sen edistämistä Aidosti kestävä yhteiskunta ei anna arvoa kertakäyttökulttuurille vaan satsaa kiertotalouteen ja laatuvaatimuksiin. Tavaroiden elinkaarta on parannettava, ja tämä hallituksen esitys voi antaa mahdollisuuden siihen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-11T14:08:31,2025-11-11T14:12:05,Tarkistettu,1.1 2025_107_8,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain, ympäristönsuojelulain, hallinto-oikeuslain ja tuomioistuinlain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 160/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä. [Tuomas Kettunen: Oli niin hyvä puheenvuoro, että olisi debatin paikka!] — Jaahas. Vastauspuheenvuoro, edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_107_9,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain, ympäristönsuojelulain, hallinto-oikeuslain ja tuomioistuinlain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 160/2025 vp","Kunnioitettu herra puhemies! Kiitoksia tästä vastauspuheenvuoromahdollisuudesta ennen kuin edustaja Hänninen pääsee esittämään tärkeään aiheeseen liittyviä omia kommentteja ja kysymyksiä. Mutta kun tämä edustaja Kallion puheenvuoro nytten viitoitti tähän vastauspuheenvuoroon — puhutaan siis teollisuuden sivuvirroista ja puhutaan kiertotaloudesta — niin haluaisin kysyä ministeriltä, kun ollaan erittäin tärkeän aiheen ympärillä: Tänä päivänä tässä meidän yhteiskunnassamme on useampi energialaitos, siis polttolaitoksia, jotka käyttävät siis biomassaa, turvetta, erilaisia sekapolttoaineita. Tämähän tuottaa sieltä lämpölaitoksesta tuhkaa, ja tätä tuhkaahan käytetään kiertotalouden yhtenä aineena, siis lannoitteena, metsien suuntaan. Kysynkin: onko nyt tämä lainsäädäntö vaikuttamassa siihen, että tätä tuhkaa pystyttäisiin entistä paremmin käyttämään kiertotalouden aineena, lannoitteena, niin että metsät kasvaisivat paremmin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-11-11T14:12:22,2025-11-11T14:13:28,Hyväksytty,1.1 2025_107_10,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain, ympäristönsuojelulain, hallinto-oikeuslain ja tuomioistuinlain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 160/2025 vp","No niin, kiitoksia. — Sitten palaamme takaisin listalle, ja nyt edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_11,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain, ympäristönsuojelulain, hallinto-oikeuslain ja tuomioistuinlain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 160/2025 vp","Arvoisa puhemies! Maailmamme kaipaa kiertotalouden uusia innovaatioita. Tänään käsittelemme hallituksen esitystä, jonka tavoitteena on päivittää jäte- ja ympäristölainsäädäntö vastaamaan tätä päivää, siis aikaa, jossa kiertotalous ei ole enää pelkkä tavoite vaan välttämättömyys. Esityksen tarkoituksena on purkaa turhaa sääntelyä siten, että jatkossa teollisuuden sivuvirtojen ja jätteiksi luokiteltujen materiaalien uusiokäyttö olisi helpompaa. Näin toimimalla mahdollistamme sen, että arvokkaita raaka-aineita ei päätyisi hukkaan vaan ne voitaisiin palauttaa hyötykäyttöön osaksi tuotantoa. Tämä on ratkaisu, joka palvelee sekä ympäristöä että taloutta. Arvoisa puhemies! Esitetyt muutokset vähentävät byrokratiaa ja nopeuttavat päätöksentekoa. Tarkoituksena on, että uusi Lupa- ja valvontavirasto saa vastuulleen teollisuuden sivutuotteiden ja jätteiksi luokiteltujen materiaalien arvioinnin yritysten hakemusten kautta. Näin yritykset voivat kehittää toimintaansa joustavammin ja vastuullisemmin, kun sivuvirtojen hyödyntämisen esteitä karsitaan. Päätöksenteolle asetettava määräaika parantaa ennakoitavuutta ja kannustaa yrityksiä kiertotalouden investointeihin. Tämä on tärkeää erityisesti teollisuudelle, joka etsii nyt uusia keinoja siirtyä fossiilitaloudesta kohti uusiutuvia ja kierrätettäviä materiaaleja. Arvoisa puhemies! Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään hallinnollisesta uudistuksesta. Tämä on teko Suomen huoltovarmuuden, puhtaan siirtymän ja työllisyyden puolesta. Kun uusiomateriaaleja ja teollisuuden sivuvirtoja voidaan hyödyntää kotimaassa entistä paremmin ja laajemmin, vähenee riippuvuutemme tuontiraaka-aineista ja haavoittuvista toimitusketjuista. Siksi kyse ei ole vain muutaman lainkohdan muuttamisesta. Tällä esityksellä on suora vaikutus myös kokonaisturvallisuuteen. Kriisitilanteessa omat materiaalivirrat ja kierrätykseen perustuva tuotanto varmistavat, että yhteiskunta toimii ja tuotanto pyörii, vaikka kansainväliset toimitusketjut olisivatkin epävarmoja. Kokonaisturvallisuutemme rakennetaan tässä maassa meidän toimestamme. Yhtä lailla huoltovarmuus ei ole vain energiaa ja ruokaa, vaan se on myös kykyä hyödyntää omia resurssejamme tehokkaasti ja vastuullisesti. Tämä esitys vahvistaa juuri sitä, ja siksi se on iso askel kohti kestävämpää ja turvallisempaa Suomea. Arvoisa puhemies! Hallitus tekee nyt sen, mitä vastuullisen hallituksen kuuluukin tehdä: se poistaa esteitä kestävän kasvun tieltä ja antaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuden näyttää, että puhdas siirtymä ja kilpailukyky voivat kulkea käsi kädessä. Tämä uudistus on osa suurempaa kokonaisuutta, jossa talous, ympäristö ja turvallisuus tukevat toisiaan. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-11T14:13:35,2025-11-11T14:17:56,Hyväksytty,1.1 2025_107_12,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain, ympäristönsuojelulain, hallinto-oikeuslain ja tuomioistuinlain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 160/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_13,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain, ympäristönsuojelulain, hallinto-oikeuslain ja tuomioistuinlain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 160/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille erinomaisesti esitellystä ja erinomaisen hyvästä lakiesityksestä. — On aivan erinomaista, että pääsemme vihdoin ja viimein siihen asian ytimeen. Elikkä tämä määritelmä ”jäte” on käytännössä melkein, voisi sanoa, kaiken pysäyttävä sana. Jos joku sitä jätettä rupeaa käsittelemään, niin täytyy olla semmoinen valtava määrä lupia, vaikka kysymyksessä olisi järkevä toiminta. Muuan yritys on monta vuotta tehnyt esityksiä, jääköön nimi sanomatta — kun metalliteollisuudessa valmistetaan vaikka rautaa tai muita metalleja, siitähän syntyy sivuvirtoja, tämmöisiä kuona-aineita, jotka eivät sillä hetkellä ole käyttökelpoisia, mutta kyseisellä firmalla on jo valmis kaava, millä he aikovat käsitellä tämän kyseisen kuona-aineen, ja siitä saadaan erinomaisia tuotteita jatkossa — ja nyt se aina törmää siihen ympäristölupaan, aina ja aina. Se on johtanut siihen monen osalta, myös tämän yrityksen osalta, että ollaan varmasti painopistettä siirtämässä Suomesta kokonaan ulkomaille, ja ovat menneetkin jo joihinkin maihin toimimaan, koska siellä tämä homma on paljon helpommin hoidettu. Arvoisa ministeri, kysynkin teiltä, kun on tilaisuus, kun tämä laki nyt on tässä: kun jollekin tehtaalle, vaikka nyt metallitehtaalle tai muulle vastaavalle tehtaalle, sivuvirtaa syntyy, niin voitaisiinko määritellä jo samassa yhteydessä, kun se toimintalupa annetaan, että siinä syntyvät sivuvirrat eivät ole jätettä, vaan ne ovat seuraavan jalostusasteen raaka-ainetta? Siihenhän tässä pitää pyrkiä, elikkä se end of waste -määritelmä pitäisi nyt saada heti voimaan näille tuotteille. Turha meidän on kasvattaa byrokratiaa, paremminkin vähentää. Tämäkin yritys, minkä aika hyvin tunnen jo muutamien käyntienkin perusteella, tarvitsee tämmöisiä lupia, että he saavat näitä sivuvirtoja hyödyntää jatkojalostukseen. Tällä hetkellä sille firmalle tämä on täydellinen stoppi. Kun jäte-sana jollekin tavaralle annetaan, on se melkein kuin se olisi plutoniumia niin että sitä ei saa liikuttaa kukaan muu. Herra varjele, jos joku käypi ottamassa vaikka peräkärriin kuorman — linnareissuhan siitä tulee. En tarkoita tulevia juhlia tasavallan presidentin Linnassa vaan ihan semmoista paikkaa, missä on huonompi tarjoilu. Joka tapauksessa, arvoisa ministeri, tässä asiassa kiitän teitä erinomaisesta esityksestä ja esittelystä ja toivon, että tätä asiaa viette yhtä määrätietoisesti eteenpäin. Tätä varmasti kaikki Suomen eduskunnassa tukevat, ja kun te saatte semmoisen lakiesityksen läpi, jota kaikki tukevat, se on muuten melkoinen meriitti sitten, kun jatkotehtäviä haetaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-11-11T14:17:58,2025-11-11T14:20:32,Hyväksytty,1.1 2025_107_14,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain, ympäristönsuojelulain, hallinto-oikeuslain ja tuomioistuinlain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 160/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_15,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain, ympäristönsuojelulain, hallinto-oikeuslain ja tuomioistuinlain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 160/2025 vp","Arvoisa herra puhemies, arvoisa ministeri! Perussuomalaiset suhtautuvat myönteisesti tähän hallituksen esitykseen, jolla kehitetään viranomaisten tapauskohtaista päätöksentekoa jätteiden ja uusiomateriaalien luokittelussa. On todellakin erikoista, että tässä kuvitellussa kiertotalouden mallimaassa eli Suomessa on ollut tosiaan kuvitelma, että me olemme jotenkin edelläkävijöitä, ja tämä kuvitelma ei perustu yhtään mihinkään. Esimerkiksi kaivoksien sivuvirroista tehtävät materiaalit suomalaisen yhtiön toimesta kelpaavat kyllä Italiassa teiden pohjustusmateriaaliksi, mutta meillä Suomessa ne ovat jätettä. Kaikki hyvät ideat ja kokeilut ovat jääneet byrokratian ja luvituksen kymmenvuotisiin rattaisiin. Toivottavasti tällä esityksellä nyt tätä päätöksenteon sujuvuutta ja ennakoivuutta koko järjestelmän kehittämisen näkökulmasta saadaan eteenpäin. Yritykset eivät nimittäin pysty kehittämään jätteistä tuotteita, mikäli he eivät tiedä, mitä heiltä odotetaan, tai mikäli säännöt muuttuvat jatkuvasti. Tässä uudessa ehdotetussa menettelyssä esine voidaan luokitella sivutuotteeksi tai jätteeksi. Toivottavasti nämä käyttökelpoiset materiaalit eivät jää nyt tarpeettomasti jätesääntelyn piiriin, vaan niitä voidaan jatkossa hyödyntää tuotteena kestävällä ja ympäristön kannalta turvallisella tavalla. Tässä esityksessä on hyvää myös se, että tämä päätöksenteko nyt keskitetään ja nimenomaan niin, että nämä päätökset ovat helposti löydettävissä julkisesta tietopalvelusta, eli se lisää myös sitä läpinäkyvyyttä ja yhdenvertaisuutta eri toiminnanharjoittajien välillä. Ei voi olla niin, että meillä on Suomessa erilaisia käytäntöjä näissä ympäristölupaprosesseissa. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on kannatettava. Nyt on tärkeä varmistaa, että Lupa- ja valvontavirastolla todellakin on mahdollisuudet toimia tämän uuden esityksen mukaisesti ja että nämä hakemukset käsitellään laadukkaasti kohtuullisessa ajassa niin, että me oikeasti saadaan kiertotalouden rattaita pyörimään paremmin Suomessa. Perussuomalaiset tukevat tätä esitystä, ja seuraamme tarkasti toimeenpanoa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-11-11T14:20:36,2025-11-11T14:23:21,Hyväksytty,1.1 2025_107_16,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain, ympäristönsuojelulain, hallinto-oikeuslain ja tuomioistuinlain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 160/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Perholehto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_17,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain, ympäristönsuojelulain, hallinto-oikeuslain ja tuomioistuinlain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 160/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. — Edelliseen puheenvuoroon täytyy siinä mielessä yhtyä, että kyllä itse asiassa huoli lupaviranomaisen resursseista ja luvituksesta ylipäätään on ollut aika keskeinen erityisesti ympäristövaliokunnassa, kyllä myös yli puoluerajat jaettu huolenaihe, ja siihen toivottavasti tämänkin hallituksen esityksen myötä kiinnitetään huomiota. Mutta varsinainen puheenvuoroni ei oikeastaan koskenut tätä asiaa. Halusin jo lähetekeskusteluvaiheessa tuoda esiin sen, että tietenkin tämä hallituksen esitys on aika pieni yksittäinen asia, ei mikään suuri, valtava harppaus, mutta toki silti mahdollisesti askel kohti parempaa, sujuvampaa kiertotaloutta. Yleisesti ottaen varmasti kaikki toimet, joilla edistetään materiaalien uusiokäyttöä tai kiertotaloutta, ovat sinällään ihan kannatettavia, mutta aina kun sääntelyä sujuvoitetaan, pitäisi huolehtia siitä, että ei niin sanotusti mene lapsi pesuveden mukana. Valitettavasti ei voi ajatella niin, että tällä hallituskaudella näin olisi aina sitten tapahtunut, sillä aika monen hallituksen esityksen kohdalla ympäristön- ja luonnonsuojelunäkökulma on jäänyt muille esitysten tavoitteille alisteiseksi. Sen takia — vaikka tälläkin esityksellä on ihan hyvä pyrkimys ja toivotan tervetulleeksi sen, että nyt sitten esimerkiksi voidaan purkubetonista tehtyä mursketta käyttää paremmin teiden rakennusaineena tai vaikkapa biokaasulaitoksen jäännöksistä jalostaa lannoitetta ja niin edelleen — toivon, että valiokuntakäsittelyvaiheessa kiinnitetään huomiota siihen, onko tosiasiassa näitä osallistumisoikeuksia ihan aidosti tarkoituksenmukaista ja välttämätöntä rajata sillä tavalla kuin nyt esitetään. On toki totta, kuten tässä hallituksen esityksessäkin selostetaan, että Århusin yleissopimuksen liitteestä ei voida juontaa varsinaisesti velvollisuutta järjestää yleistä kuulemista tässä menettelyssä, mutta yhtä totta on se, että sopimus itsessään on vaikuttanut siihen, millä tavalla me olemme omaa perustuslakia tulkinneet. Suomessa käsittääkseni ympäristön näkökulmasta oikeutta on johdonmukaisesti haluttu tulkita niin, että ihmisten vaikutusmahdollisuuksia omaa elinympäristöään koskevassa päätöksenteossa ei pitäisi koskaan kaventaa ilman erityistä perustetta, ja sen takia tämä ehkä varmaan on yksi asia, jota valiokuntakin käsittelee. Lopuksi, puhemies, haluaisin oikeastaan ministeriltä kysyä — jos ministeri voisi tätä avata: millaisia konkreettisia sivuvirtoja tai uusiomateriaaleja hallitus nyt sitten odottaa, että tämän esityksen myötä voisi lähteä liikkeelle, eli mitä tämä käytännössä voi positiivisesti parhaimmillaan mahdollistaa?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+3.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-11-11T14:23:26,2025-11-11T14:26:35,Hyväksytty,1.1 2025_107_18,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain, ympäristönsuojelulain, hallinto-oikeuslain ja tuomioistuinlain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 160/2025 vp","Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_19,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain, ympäristönsuojelulain, hallinto-oikeuslain ja tuomioistuinlain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 160/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos ministerille tämän esityksen tuomisesta tänne saliin. Niin kuin tässä keskustelussa on kuultu, niin tämä on hyvin tervetullut. Totta kai, jotta me saamme vauhtia kiertotalouteen, jotta me voimme nostaa kiertotalousastetta, meidän täytyy miettiä myös niitä keinoja, miten me löydämme uutta käyttöä sille materiaalille, joka on kierrossa. Ja tietysti tämä, että me pystymme luokittelemaan kerran käytetyn materiaalin uudelleen käytettäväksi tai luokitella sivuvirtoja niin, että ne eivät ole enää jätteitä, on tärkeää. Se, että me voimme tätä sujuvoittaa ja nopeuttaa, on hyvä edistysaskel. Totta kai siinä pitää terveys- ja turvallisuusasiat huomioida, mutta näin varmasti tässä tehdään. Oikeastaan haluan nostaa esille niitä muita elementtejä, mitä tarvitaan, jotta kiertotaloutta saadaan eteenpäin ja jotta esimerkiksi näistä materiaaleista, jotka nyt sitten luokitellaan uudelleen käytettäväksi, toimijoilla on tietoa, ja toisaalta, että se hintaohjaus on sellainen, että sitä kannattaa tehdä. Sen takia haluaisinkin kysyä ministeriltä, millaisia suunnitelmia on näitä elementtejä vahvistaa. Elikkä miten me saisimme sen uusiomateriaalin hinnan houkuttelevammaksi kuin neitseellisen materiaalin, ja miten esimerkiksi estämme sen, että kaatopaikalle ei menisi käyttökelpoista materiaalia? Myös tiedonsaanti on tietysti oleellinen. Meillähän on tällä hetkellä lakisääteinen Materiaalitori, jossa nimenomaan kerätään tietoa olemassa olevista sivuvirroista, jäte-eristä ja uudelleen käyttöön sopivasta materiaalista. Mutta valitettavasti tämän rahoitus on nyt päättymässä, ja olisin tästä ministeriltä kysynyt, että miten varmistetaan, että tämä Materiaalitori jatkossakin pystyy toimimaan niin, että toimijoilla on tietoa näistä mahdollisista jätteistä, mitä voidaan uudelleen käyttää ja mitä nyt tämänkin lakiesityksen myötä toivottavasti saamme enemmän sinne uudelleen käytettäväksi. Sitten haluaisin vielä nostaa esille sen, että Pohjoismaissa myös yhteisesti mietitään rakennusalan kiertotalouden edistämistä, ja sielläkin on noussut esille materiaalin kierrättäminen Pohjoismaiden kesken. Tämä tietysti vaatii yhteisiä pohjoismaisia standardeja. Olisin kysynyt ministeriltä, että onko tämä miten ollut Pohjoismaiden keskustelussa, niin että saisimme tämän uusiokäytön ulottumaan myös koko Pohjolan alueelle. Tiedämme, että ainakin rajaseuduilla olisi tärkeää, että sitä uudelleen käytettävää materiaalia voitaisiin liikutella myös rajan yli.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-11-11T14:26:35,2025-11-11T14:29:29,Tarkistettu,1.1 2025_107_20,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain, ympäristönsuojelulain, hallinto-oikeuslain ja tuomioistuinlain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 160/2025 vp","Keskustelulle tässä vaiheessa varattu aika lähestyy nyt loppuaan. Annan vastauspuheenvuoron ministeri Multalalle, ja mikäli listalle jää sen jälkeen puheenvuoropyyntöjä, niin asian käsittely ja keskustelu keskeytetään. — Ministeri Multala, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_107_21,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain, ympäristönsuojelulain, hallinto-oikeuslain ja tuomioistuinlain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 160/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä keskustelusta ja, tulkitsen, kuitenkin pääosiltaan oikein positiivisestakin vastaanotosta tälle hallituksen esitykselle. Tosiaan tämä on yksi pieni palanen siinä, että kiertotaloutta voitaisiin edistää vahvemmin ja sujuvoittaa erityisesti niitä menettelyjä. Tässä on nimenomaan niistä menettelyistä nyt kysymys, miten joku materiaalivirta, joka on ollut toiselle jäte, voisi jollekin toiselle olla helpommin raaka-aine, ja saadaan aidosti tätä markkinaa vauhditettua tätä kautta. Nimenomaan menettelystä on nyt kysymys. Sitten toinen kysymys on tietysti se, että yleensä jäte tai materiaali, kun joku on sen käyttänyt, ohjautuu sinne, mikä on edullisinta, eli siinä tulevat sitten nämä taloudelliset ohjauskeinot, ja niitäkin tietysti tarvitaan. Edustaja Kettunen kysyi tästä lentotuhkasta. Siihen erityisesti tarvitaan kyllä vielä lisäkannusteita, taloudellisia kannusteita, ja siinä esimerkiksi jäteveron laajentaminen on yksi keino, jota tässä valmistellaan. Se valmistelutyö on käynnissä nyt tuolla valtiovarainministeriössä, ja ympäristöministeriö on vahvasti osallistunut siihen, koska tämä on tällaista poikkihallinnollista, kokonaisuus vaikuttaa kaikkeen. Mutta kyllä on käynnissä tämäkin valmistelutyö, ja tosiaan viedään sitä eteenpäin. [Tuomas Kettunen: Oikein hyvä!] Sitten toinen kysymys tuli, muun muassa edustaja Hoskonen kysyi nyt tästä nimenomaan, onko tämä nyt helpottava ja miten pystytään luokittelemaan näitä erilaisia jätteitä uudelleenkäytettäviksi materiaaleiksi. Tässä nimenomaisesti on nyt kaksi vaihtoehtoa eli nimenomaan tämä, että edelleenkin siellä ympäristölupamenettelyssä tehdään se. Jos on esimerkiksi uudesta toiminnasta kyse, niin helpostihan se ehkä kannattaa siinä samassa hoitaa, kun muutenkin ympäristölupaa tarvitaan. Mutta jos on nykyinen toiminta käytössä, niin sitten kun toiminta on siis käynnissä olevaa toimintaa, toiminnalla on ympäristöluvat ja niin edelleen, voitaisiin jatkossa käyttää myös tätä toista menettelyä, tätä kevyempää menettelyä, joka on huomattavasti nopeampi. Eli Lupa- ja valvontavirasto olisi siinä tietysti yhtenä lausunnonantajana. Täytyy se vielä nostaa esille, että tosiaankin tämä on pitkä valmistelutyö yhteistyössä viranomaisten ja alan toimijoiden kesken, ja tämä on nimenomaan sieltä noussut toive, että näin voitaisiin nyt toimia, että olisi huomattavasti kevyempi menettely. Siihen liittyen myöskin on sitten nähty, että tämä muutoksenhaun rajoittaminen tällaisissa tilanteissa on täysin perusteltua, koska tämä tulee nimenomaan sieltä, että meillä on kuitenkin lainsäädännössä vahva perusta sille, että mitään ympäristöä pilaavaa sinne ympäristöön ei voi edelleenkään laittaa eikä muutenkaan huonosti kohdella, ja meillä on tulossa myös tähän lisäsääntelyä asetuksen muodossa ja toisaalta sitten ohjeistuksen muodossa, että erilaisia riskejä voidaan välttää. Eli siinä mielessähän mikään vapaa kenttä tämä ei jatkossakaan tule olemaan, eli kaikista meidän ympäristönormeistamme jatkossakin on huolehdittava. Tässä vain pyritään nimenomaisesti siihen, että jos on sellaista materiaalia käytetty, vaikkapa juuri jotakin mursketta, jota halutaan sitten käyttää johonkin toiseen tarkoitukseen, niin silloin kun se on järkevää ja mahdollista, aidosti helpotetaan sitä byrokratiaa tässä, millä tämä olisi nopeammin käytettävissä. Tässä tosiaan on jo hyviä esimerkkejä muista maista, [Puhemies koputtaa] missä on käytetty tätä. Vielä ehkä yksi, arvoisa puhemies, nopeasti: tosiaan pohjoismaista harmonisointia on nostettu esiin erityisesti pohjoismaisissa  ympäristö- ja asuntoministerien palavereissa, [Puhemies koputtaa] ja sitä työtä viedään yhdessä eteenpäin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-11-11T14:29:43,2025-11-11T14:33:16,Hyväksytty,1.1 2025_107_22,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain, ympäristönsuojelulain, hallinto-oikeuslain ja tuomioistuinlain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 160/2025 vp",Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_107_23,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain, ympäristönsuojelulain, hallinto-oikeuslain ja tuomioistuinlain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 160/2025 vp",Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Lahdenperä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_107_24,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain, ympäristönsuojelulain, hallinto-oikeuslain ja tuomioistuinlain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 160/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä niin sanottu UTU-laki on hyvä esimerkki siitä, miten järkevällä sääntelyn keventämisellä voidaan aidosti edistää kiertotaloutta ja kestävää kasvua. Tällä hetkellä uusiomateriaalien hyödyntämistä jarruttaa raskas lupabyrokratia. Materiaalit, jotka voisivat olla arvokas raaka-aine, jäävät jätteeksi byrokraattisessa jonossa. Esitys korjaa tämän. Kun ympäristölupaprosessi voi kestää kuukausia, uusi kevennetty menettely mahdollistaa päätöksen jopa viikoissa. Se vähentää hallinnollista kuormaa ja antaa yrityksille mahdollisuuden kehittää kiertotalouden ratkaisuja nopeammin ja kilpailukykyisemmin. Samalla on tärkeää todeta, että ympäristöperusoikeus ei tässä vaarannu. Menettely koskee tuoteluokittelua, ei ympäristövaikutusten arviointia. Uusiomateriaalin käyttöä ohjaavat jatkossakin tuote- ja kemikaalilain säädännöt. Arvoisa puhemies! Tämä esitys vie Suomea askeleen lähemmäksi toimivaa kiertotaloutta: vähemmän byrokratiaa, enemmän järkeä ja vastuullista resurssien käyttöä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+3.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-11-11T18:23:28,2025-11-11T18:24:41,Hyväksytty,1.1 2025_107_25,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain, ympäristönsuojelulain, hallinto-oikeuslain ja tuomioistuinlain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 160/2025 vp",Edustaja Strandman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_26,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain, ympäristönsuojelulain, hallinto-oikeuslain ja tuomioistuinlain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 160/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tämän esityksen tavoitteena on selkeyttää ja nopeuttaa päätöksentekoa silloin, kun pitää, ratkaista, onko jokin aine tai esine jätettä vai voiko sitä käyttää uudelleen tuotteena. Tämä tukee kiertotaloutta ja varmistaa, että materiaaleja hyödynnetään järkevästi ilman haittaa terveydelle tai ympäristölle. Uusi jätelain mukainen päätösmenettely tekee prosessista sujuvamman ja ennakoitavamman. Yritykset tietävät etukäteen, mitä tietoja ja selvityksiä tarvitaan, ja viranomaisilla on yhtenäiset pelisäännöt. Toiminnanharjoittajia kohdellaan tasapuolisesti, ja päätökset julkaistaan avoimesti julkisessa tietopalvelussa. Tämä lisää luottamusta ja vähentää epävarmuutta, mikä on tärkeää yrityksille, jotka suunnittelevat investointeja kiertotalouteen. Päätöksenteon keskittäminen parantaa luokittelupäätösten laatua. Yrityksille tämä on parempi ratkaisu kuin pelkkä ohjeistus, jonka perusteella jokainen tekisi omia tulkintojaan. Viranomaisen tekemä päätös on luotettava ja valituskelpoinen, mikä tuo varmuutta toimintaan ja vähentää riskejä. Arvoisa rouva puhemies! Menettely nopeutuu verrattuna nykyiseen ympäristölupamenettelyyn, koska yleisön kuulemista ei vaadita ja valitusoikeuksia rajoitetaan. Lisäksi päätökselle ehdotetaan ohjeellista kolmen kuukauden aikarajaa. Tämä on merkittävä parannus nykytilanteeseen, jossa prosessit voivat venyä pitkiksi. Nopeus riippuu kuitenkin siitä, riittävätkö lupa- ja valvontaviraston resurssit käsittelemään hakemukset ja kuntien lausunnot laadukkaasti. On todennäköistä, että hakemusten määrä kasvaa, kun menettely helpottuu. Samalla uusia materiaaleja siirtyy jätesääntelystä tuotesääntelyn piiriin. Tämä tukee kiertotaloutta ja vähentää jätettä, mutta turvallisuus ja ympäristönsuojelu pysyvät keskiössä. Yrityksille tämä tarkoittaa selkeämpiä pelisääntöjä ja nopeampaa päätöksentekoa, mikä helpottaa uusien tuotteiden kehittämistä ja markkinoille pääsyä. Arvoisa rouva puhemies! Tavoitteena on päätöksenteko, joka on sujuvaa, laadukasta ja läpinäkyvää. Näin varmistamme, että kiertotalous etenee ja suomalaiset yritykset voivat toimia kilpailukykyisesti ja vastuullisesti. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-11-11T18:24:41,2025-11-11T18:27:12,Hyväksytty,1.1 2025_107_27,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 166/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Tervetuloa takaisin, ministeri Multala. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_107_28,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 166/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Jätelain mukaan eräiden kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajien on vastattava kustannuksista, joita kunnille koituu tuotteistaan aiheutuvan roskaantumisen ennaltaehkäisemiseksi ja siivoamiseksi toteutetuista toimista. Tuottajan kustannusvastuu perustuu tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämisestä annettuun direktiiviin eli niin sanottuun SUP-direktiiviin. Sääntelyn toimeenpano on osoittautunut erittäin työlääksi valvontaviranomaisena toimivalle Pirkanmaan ely-keskukselle ja kunnille. Lisäksi nikotiinipussien aiheuttaman roskaantumisen on havaittu lisääntyneen. Suomen rantaroskaseurannan mukaan nikotiini- ja nuuskapussit olivat lukumäärältään neljänneksi yleisin roska merenrannoilla vuosina 2023—24. Ainakin osa nikotiinipusseista sisältää muovia. Muoviroskat ovat erityisen haitallisia, sillä muovi säilyy ympäristössä pitkään ja hajoaa mikromuoviksi. Roskaantuminen vähentää myös ympäristön viihtyisyyttä ja aiheuttaa haittoja eläimille. Myös nikotiinipussien sisältämällä nikotiinilla voi olla haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Arvoisa puhemies! Hallitus tuo eduskuntaan lakiesityksen, jolla helpotettaisiin tuottajan kustannusvastuun toimeenpanoa ja puututtaisiin nikotiinipussien aiheuttamaan roskaantumiseen. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että ensi vuoden alusta alkaen kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajien kunnille maksamat korvaukset perustuisivat pääsääntöisesti kiinteämääräiseen asukaskohtaiseen vuosikustannukseen. Myös korvausmenettelyä kevennettäisiin. Tuottajien maksamien korvausten perusteena olevista kustannuksista ja niiden jakamisesta tuoteryhmittäin säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Valmistelussa käytettäisiin perusteena kuntien kustannuksista sekä jäteastioihin kerätyn ja maasta siivotun roskan koostumuksesta saatavilla olevia tietoja. Vuoden 2027 alusta alkaen tuottajan kustannusvastuuta ehdotetaan laajennettavan nikotiinipussien tuottajiin. Nikotiinipussien valmistajien ja maahantuojien olisi korvattava kunnille kustannukset nikotiinipusseista aiheutuvan jätteen keräämisestä ja roskien siivoamisesta tietyillä julkisilla alueilla sekä roskaantumisen ehkäisemiseen liittyvästä tiedotuksesta ja neuvonnasta. Valmistajien ja maahantuojien olisi liityttävä tuottajayhteisöön, joka maksua vastaan hoitaisi tuottajien velvoitteet. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen tavoitteena on vähentää eräiden kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajan kustannusvastuun toteuttamisesta valvontaviranomaisille ja kunnille aiheutuvaa sääntelytaakkaa. Nikotiinipussit rinnastuvat suodattimellisiin tupakkatuotteisiin ja tupakansuodattimiin, jotka jo nykyisin kuuluvat tuottajan kustannusvastuun piiriin. Nikotiinipussien lisääminen sääntelyn soveltamisalaan varmistaisi näiden tuotteiden tuottajien yhdenmukaisen kohtelun ja saattaisi nikotiinipussien tuottajat kustannusvastuuseen tuotteidensa aiheuttamasta roskaantumisesta saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti. Ehdotuksen tarkoituksena on myös vähentää nikotiinipussien aiheuttamaa roskaantumista. Ehdotetun jätelain muutoksen olisi tultava voimaan ensi vuoden alussa, jotta tuottajien maksamien korvausten kustannusperusteen muutos saadaan voimaan samalla, kun kustannusperustetta koskevan SUP-direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä säädetty siirtymäaika päättyy. Siirtymäajan jälkeen tuottajien kunnille maksamien korvausten on tarkoitus perustua kokonaan kuntien ilmoittamiin toteutuneisiin kustannuksiin, mikä lisäisi merkittävästi korvausmenettelystä Lupa- ja valvontavirastolle ja kunnille aiheutuvaa taakkaa. Nikotiinipussien tuottajan kustannusvastuuta alettaisiin soveltaa vuoden siirtymäajan jälkeen, jotta tuottajille jäisi aikaa järjestäytyä tuottajayhteisöksi. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+4.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-11-11T14:33:47,2025-11-11T14:37:36,Hyväksytty,1.1 2025_107_29,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 166/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_30,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 166/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos jälleen kerran ministerille esittelystä. Erittäin hyvä asia, että tähän puututaan. Saastuttaja maksaa -periaate on hyvä lähtökohta: kustannukset niille, jotka kuluja aiheuttavat. Tämä ympäristön likaantuminen, epäsiisteys, on yleinen ongelma. Kysymykseni ministerille tässä yhteydessä on se, että kun näitä korvauksia kunnille ruvetaan maksamaan aiheutuvista jätehuolto- ja siivoustoimien kustannuksista, niin onko meillä mitään työkalua varmistaa sitä, että kunnat myös käyttävät aidosti saamansa rahat siihen tarkoitukseen, mihin tässä aivan oikein pyritään, vai menevätkö ne yleiskatteelliseksi kulujen peittämiseksi, jolloin mitään todellista lisäponnistelua lähiympäristön siisteyden ylläpitämiseksi ei tapahdu.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-11-11T14:37:39,2025-11-11T14:38:45,Hyväksytty,1.1 2025_107_31,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 166/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_32,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 166/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen ytimessä on yksinkertainen mutta tärkeä periaate: jokaisen on kannettava vastuunsa siitä, mitä markkinoille saattaa ja mitä ympäristöön päätyy. Nikotiinipussit ovat valitettavasti viime vuosina yleistyneet nopeasti. Samalla niiden aiheuttama roskaantuminen on kasvanut näkyväksi ongelmaksi, jota emme voi sivusta seuraten katsoa sormiemme lävitse. Nuo pussit ovat pieniä, muovia sisältäviä tuotteita, jotka eivät katoa luonnossa vaan päätyvät kaduille, puistoihin ja rannalle. Tähän ongelmaan hallitus nyt tarttuu. Arvoisa puhemies! On oikein ja kohtuullista, että tuotteiden valmistajat ja maahantuojat kantavat vastuun myös tuotteidensa ympäristövaikutuksista. Tämä esitys laajentaa jätelain mukaista tuottajavastuuta koskemaan myös nikotiinipusseja. Käytännössä se tarkoittaa, että nikotiinipussien valmistajat ja maahantuojat tulevat jatkossa vastuuseen tuotteidensa aiheuttamista jäte- ja siivouskustannuksista. Tämä on hyvää ja tervettä markkinataloutta. Jokainen kantaa kustannukset omasta toiminnastaan. Kuntien ja veronmaksajien ei pidä vastata yksin kaduille, puistoihin ja rannoille päätyvien nikotiinipussien siivoamisesta. Nyt kustannusvastuu jaetaan oikeudenmukaisesti niiden kesken, jotka tuotteista hyötyvät ja niitä käyttävät. Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, miten saastuttaja maksaa -periaate toimii käytännössä. Arvoisa puhemies! Tahdon korostaa, että tämä uudistus on askel kohti puhtaampaa elinympäristöä. Kunnille maksettavat korvaukset auttavat rahoittamaan roskaantumisen ehkäisyä, siivousta ja valistusta. Tämä työ näkyy suoraan meidän kaikkien arjessa siistimpinä rantoina, puhtaina kaupunkikatuina ja terveempänä ympäristönä. Samalla esitys vahvistaa myös terveellisten elämäntapojen edistämistä. Emme voi hyväksyä sitä, että terveydelle haitalliset tuotteet aiheuttavat myös ympäristöhaittoja, joiden lasku kaatuu muiden maksettavaksi. Tehtyjen arvioiden mukaan muutoksen vaikutus nikotiinipussien hintoihin on hyvin maltillinen ja oikeudenmukainen. Se on pieni hinta vastuullisuudesta mutta merkittävä askel kohti ympäristövastuullisempaa yhteiskuntaa. Samalla tämä uusi laki kannustaa yrityksiä etsimään ympäristöystävällisempiä ratkaisuja. Arvoisa puhemies! Tämä muutos jätelaissamme on esimerkki siitä, miten vastuullinen sääntely ja terveet elämäntavat voivat kulkea rinnakkain. Kun haitallisten tuotteiden aiheuttamista haitoista vastataan suoraan, yhteiskunta voi suunnata voimavaroja sinne, missä niistä on eniten hyötyä, kuten koulutukseen, terveyteen ja turvallisuuteen. Näin rakennamme yhdessä turvallisempaa ja terveempää yhteiskuntaa tulevaisuudessa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-11T14:38:53,2025-11-11T14:43:04,Hyväksytty,1.1 2025_107_33,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 166/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_34,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 166/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Näin kuntapäättäjänä tämä kiinnostaa myöskin erityisen paljon, koska tämä vaikuttaa kuntien taloudelliseen tilanteeseen. Roskista ja tällaisista kertakäyttötuotteista aiheutuu kunnille aika paljon ylimääräistä kulua, ja tässä puututaan nytten ihan oikealla tavalla tuottajavastuuseen. Kun tätä tuottajavastuuta hoidetaan sillä tavalla, että korvaukset näistä tulevat kunnille keskimääräisen asukaskohtaisen vuosikustannuksen perusteella, niin se on hyvä lähtökohta. Se vähentää, niin kuin tässä lakiesityksessä myös on tuotu esiin, tällaista hallinnollista taakkaa. Myös tästä työstä, joka kunnissa joudutaan kuitenkin tekemään, sitten tuottajat ovat vastuussa. Erityisen mielissäni olen tästä nikotiinipussiasiasta, että se on nostettu tänne mukaan, ja nyt kun näitä nikotiinipusseja on tässä laajennettu, niin nyt tässä onneksi sitten kustannusvastuuta siirretään näille tuottajille ja saadaan sitä kautta myöskin ennaltaehkäisemiseen ja siivoamiseen lisää apua. Se, mikä tässä esityksessä mietityttää, on tämä, että nyt kun tässä on arvioitu vuoden 23 jälkeen kulut, niin se on vajaa viisi euroa, 4,79, ja sitten kun kunnille on tehty tästä kysely, niin kustannus on ollut noin kolminkertainen kaiken kaikkiaan, ja tässä on nyt päädytty siirtymäkaudella ilmeisesti tähän suuruusluokkaan. Kysyisin ministeriltä, joka hyvin esitteli tämän kokonaisuuden, miten tämän osalta on sitten jatkossa, voidaanko kuntien taholla odottaa tältä osin kasvavia kuluja. Nämä nikotiinipussit ilmeisesti tuovat lisää kuntiin kohdistuvia korvauksia, ja sillä tavalla saadaan sitä siivouskulua katettua. Kaikki ymmärrämme, kun katsomme ympäristöä uimarannoilla tai katsomme kaupunkiympäristössä tai missä tahansa, että kertakäyttöroskaamista ja muovituotteita on paljon, ja sitten nämä nikotiinipussit ovat selvä haitta. Arvoisa puhemies! Vielä semmoinen asia, että kun meillä on tämmöinen hyvä Suomen muovitiekartta ”Vähennä ja vältä, kierrätä ja korvaa”, niin tämä varmasti yhdellä tavalla auttaa myöskin tämän ison tavoitteen toteutumista, koska tässä ovat myös muovijätteet aika keskeisessä roolissa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-11T14:43:08,2025-11-11T14:46:01,Hyväksytty,1.1 2025_107_35,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 166/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_36,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 166/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Näihin hyviin puheenvuoroihin tässä edellä on kyllä hyvä yhtyä. — Tässä on hyvä hallituksen esitys kyseessä, mitä tulee näihin kaikkien meidän arjessa näkyviin ilmiöihin, kuten vaikka nikotiinipussien ynnä muiden muodossa tapahtuvaan roskaamiseen. Se ilmiö on ainakin omien ja monien kansalaisten havaintojen mukaan kasvanut, ja täytyy sanoa, että se on törkeän, ellei jopa hävyttömän, näköistä. On kyllä erittäin hyvä, että pienenä asiana siihen nyt puututaan, ja tietysti muihinkin muovituotteisiin, jotka sitten roskaamisen myötä luontoon heitettynä ympäristöhaittoja aiheuttavat. Mielelläni kuulisin myös tästä kuntien näkökulmasta, siitä, kuinka tämä järjestely nyt on tarkoitus toteuttaa ja kuinka riittävä tämä rahoitusosuus tältä osin on. Tämä tuottaja vastaa ‑periaate on erittäin hyvä. Laajemmin tästä SUP-direktiivistä, josta tässä nyt puhutaan, eli näiden muovihaittojen vähentämiseen tähtäävästä lainsäädäntökokonaisuudesta, olisin kyllä mielelläni ministeriltä näkemystä kuullut, kuinka tehokkaana näette sen ja näettekö, että Euroopan unionin toimenpiteet tällä hetkellä näiden muovihaittojen torjumiseen ovat riittäviä. Siinä omasta mielestäni kyllä vielä tekemistä on vaikka kuinka paljon. Itse toivoisin näkeväni jonakin päivänä tätä erilaisten muovipakkausten, joita käytetään, standardisointia ja niiden kierrättämisen helpottumista myös sitä kautta. Tämä ei ole mielestäni laajemmin Euroopassa vielä edennyt tarpeeksi pitkälle. Me ollaan nähty monista kehittyvistä maista, kuinka valtava ongelma jäte ja ylipäätänsä kehittymätön jätehuolto on, mutta kyllä me voidaan täällä Suomessa ja Euroopassakin paljon tälle asialle tehdä, varsinkin kun me ollaan nyt tästä mikromuovista saatu yhä enemmän tutkimusnäyttöä siitä, kuinka pitkäaikaisia ja pysyviä ne vaikutukset ympäristöön ja luontoon saattavat olla. Joka tapauksessa näin yhteenvetona: hyvä lainsäädäntöhanke on tässä kyseessä, ja toivon, että Suomi vaikuttaa Euroopan tasolla jatkossakin laajasti sen puolesta, että muoviteollisuus kantaa vastuunsa ympäristöhaitoista, joita se aiheuttaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+4.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-11-11T14:46:01,2025-11-11T14:48:36,Hyväksytty,1.1 2025_107_37,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 166/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_38,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 166/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille taas hyvästä lakiesittelystä ja hyvästä lakiesityksestä sinällään. — Ongelma on tietenkin siinä, kun tällaisia haitallisia tuotteita tulee markkinoille, että nikotiinipussien ja muiden tällaisten tuotteiden kuoria ja nuuskapaketteja löytyy melkeinpä mistä tahansa tänä päivänä. Kieltämättä onhan se erittäin, erittäin ilkeää katseltavaa: keväisin varsinkin, kun lumet sulavat, niin se näky on lohduton. Kyllähän kotikunnassanikin nämä kunnan eri puhtaanapidon ihmiset, jotka hoitavat katuja ja kunnan omistamia alueita, toki siivoavat ne sieltä, mutta jos siitä nyt joku vero tulee ja siitä vähän rahaakin saa, niin hyvä näin. Se, mikä tässä pitäisi nyt ainakin koulussa ruveta lapsille opettamaan — tai paremminkin jo kotona, kun lapsi syntyy ja häntä kasvatetaan — on se, että ei roskata ja roskat panna roskalaatikkoihin tai ‑koreihin, missä nyt sattuukaan se sopiva keräilypaikka olemaan. Ihmettelen hieman sitä, että erilaisia muitakin roskia tuolla tienvarressa näkee, kaljapulloja ja vaikka mitä tölkkejä. Toisaalta tässä tämä suomalainen kierrätysjärjestelmä toivottavasti vielä Euroopan unionin paineetkin kestää, niin ettei tarvitse uutta järjestelmää ruveta luomaan. Siitä olisin kysynyt teiltä, arvoisa ministeri, vaikka tämä ei suoraan tähän nyt esillä olevaan kysymykseen kuulukaan, miten on nyt tämän pullojen kierrätyssysteemin kanssa, kun Suomessahan se pelaa erittäin hyvin. Siitä on käyty julkisuudessa ja myös erilaisten huoltoasemien kahvipöydissä vilkasta keskustelua, saako tämä suomalainen erinomaisesti toimiva järjestelmä jatkoa. Voin vakuuttaa, että kotikunnassanikin jos joku heittää kaljapullon tienvarteen, niin kyllä jotkut vievät sen samana päivänä ja ottavat siitä sen pienen pantin itselleen. Jatkuuhan tämä Suomen järjestelmä? Se on minusta maailman paras, kannustava ja erittäin tuottoisa ympäristön kannalta. Pullot ja tölkit häviävät sieltä kyllä kierrätykseen erittäin nopeasti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-11-11T14:48:36,2025-11-11T14:50:39,Hyväksytty,1.1 2025_107_39,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 166/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_40,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 166/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys jätelain muuttamisesta on tärkeä askel kohti tehokkaampaa roskaantumisen ehkäisyä ja siivousta erityisesti kaupunkialueilla ja luonnossa. Esityksessä ehdotetaan muutoksia tuottajavastuuseen, joka koskee kertakäyttöisiä muovituotteita ja uutena tuoteryhmänä nikotiinipusseja. Tuottajavastuun laajentaminen nikotiinipusseihin vastaa kansallisiin tarpeisiin. Niiden tuotteiden aiheuttama roskaantuminen on lisääntynyt, ja kunnilla on ollut vaikeuksia kattaa siivouksesta aiheutuvia kustannuksia. Esityksen mukaan tuottajat maksaisivat kunnille korvauksia kiinteämääräisenä asukaskohtaisena vuosikustannuksena, mikä yksinkertaistaa nykyistä, monimutkaista korvausmenettelyä. Esityksessä on huomioitu myös Euroopan unionin SUP-direktiivin vaatimukset, jotka velvoittavat jäsenvaltioita varmistamaan, että kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajat vastaavat tuotteidensa aiheuttamista kustannuksista. Tämä ei ole pelkästään ympäristökysymys, vaan myös oikeudenmukaisuuskysymys. Se, joka saattaa tuotteen markkinoille, kantaa myös vastuuta sen ympäristövaikutuksista. Arvoisa puhemies! Esitys tuo selkeyttä ja ennustettavuutta kunnille, jotka voivat jatkossa luottaa siihen, että siivous- ja jätehuoltokustannukset korvataan yhdenmukaisesti. Samalla se kannustaa tuottajia kehittämään tuotteitaan ympäristöystävällisemmiksi. Samalla on kuitenkin syytä nostaa esiin huoli siitä, että huomioidaanko esityksessä riittävästi pienten kotimaisten yritysten asemaa. Kiinteämääräinen korvausmalli voi johtaa tilanteeseen, jossa pienet toimijat maksavat suhteellisesti enemmän kuin suuret kansainväliset yritykset. Tämä sotii sitä vastaan, että tavoitteena meillä on kotimaisen yrittäjyyden tukeminen ja hallinnollisen taakan keventäminen. Lisäksi on syytä varmistaa, ettei uusi sääntely johda kustannusten siirtymiseen kuluttajille. Moni suomalainen on jo valmiiksi hintojen nousun puristuksissa, ja mielestäni ei ole hyväksyttävää, että ympäristösääntelyä käytetään erilaisten maksujen lisäämiseen. Kun matkustaa maailmalla, huomaa aina kotiin palatessa, miten siisti meidän katukuvamme pääsääntöisesti on. Muualta Suomeen rantautunut kulttuuri kuitenkin ajattelee siisteydestä ja etenkin kierrättämisestä usein aivan eri tavoin. Se, mikä meille suomalaisille on itsestäänselvyys, tulisi takoa myös uudisasukkaille päähän niiden ensimmäisten asioiden joukossa, koska muuten meidänkin katukuvamme muuttuu samanlaiseksi kuin tulijoiden lähtömaassa. Arvoisa puhemies! Kannatan tätä esitystä, ja toivon sen vievän Suomea edelleen kohti siistimpää ja vastuullisempaa tulevaisuutta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+4.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-11-11T14:50:42,2025-11-11T14:53:51,Hyväksytty,1.1 2025_107_41,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 166/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_42,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 166/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Muoviroska on todella iso ongelma niin globaalisti kuin myös meillä täällä Suomessa, ja tiedämme myös ne mikromuovin merkittävät vaikutukset. Meistä jokaisesta löytyy sisältämme mikromuovia merkittäviä määriä, vaikka emme ole kuvitelleet itse sitä syöneemme, mutta näin se vain on. Tosiaan tässä SUP-direktiivissä elikkä kertakäyttömuovidirektiivissä on monia keinoja vähentää muoviroskaantumista, ja mielestäni tässä nyt esitetty muutos, että tätä laajennettua kustannusvastuuta selkeytetään ja siihen otetaan nämä nikotiinipussit mukaan, on todella tärkeä. Nämä nikotiinipussit ovat tietysti semmoinen uusi roskaantumisen muoto, ja niitä todellakin näkyy valitettavan paljon kaikkialla. Tässä edustaja Honkonen jo kysyi edellä vähän laajemminkin siitä, miten tämä kertakäyttömuovidirektiivi on toiminut, ja oikeastaan olisin sitä samaa halunnut ministeriltä kysyä. Siinähän on ollut esimerkiksi tiettyjä kieltoja pilleille ja kertakäyttölautaisille, -mukeille ja niin edelleen ja sitten on tuotevaatimuksia, niin kuin se, että sen korkin pitää olla kiinni siinä pullossa, mikä aikoinaan herätti meillä paljon keskustelua. Mutta olisi mielenkiintoista kuulla, minkälaista seurantaa on tehty ja miten tämä muoviroskan määrä näyttäytyy, eli ollaanko me saatu sitä vähennettyä tai ollaanko me ainakin saatu taitettua sitä kasvua. Todellakin täällä edustaja Lyly nosti esille myös tuon muovitiekartan, joka tehtiin jo Sipilän hallituksen aikana silloin aikoinaan. Tietysti tietyllä tavalla monet nämä direktiivin toimetkin vievät meitä sitä kartan viitoittamaa tietä eteenpäin, mutta tietysti olisi myös mielenkiintoista kuulla, onko sitten joitakin muita toimia vireillä. Sitten nostan vielä muoviroskaan liittyen sen, että nythän tämän vuoden loppuun mennessä meidän muovikassien vuosikulutus olisi pitänyt saada tiputettua siihen 40 pussiin per kansalainen. Valitettavasti ainakin toissa vuonna oltiin vielä yli 60 pussissa, ja kun tämä urakka alkoi vuonna 2016, niin oltiin yli 90 pussissa. Alaspäin on toki tultu, mutta nyt näyttää vähän siltä, että aika meinaa loppua kesken, ja olisin ministeriltä kysynyt myös tästä, mitä toimia siinä aiotaan tehdä, jotta tätä muovikassiroskaa saadaan myös vähennettyä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-11-11T14:53:55,2025-11-11T14:56:27,Hyväksytty,1.1 2025_107_43,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 166/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_44,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 166/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On erittäin hyvä, että tässä esityksessä laajennetaan tätä tuottajan kustannusvastuuta myös näihin nikotiinipusseihin, aivan kuten muissa kertakäyttöisissä muovituotteissa on. Nämä nikotiinipussien ympäristövaikutukset näkyvät jo nyt katukuvassa, ja on oikeudenmukaista, että nämä tuottajat sitten kantavat myös vastuuta. Tämä esitys edistää saastuttaja maksaa ‑periaatetta, joka on olennainen osa kestävää ympäristöpolitiikkaa. Kun tuottajat maksavat aiheuttamastaan roskaantumisesta, se toivottavasti kannustaa vastuullisempaan tuotesuunnitteluun ja vähentää ympäristöhaittoja. Arvoisa puhemies! Esitys on käytännönläheinen ja hallinnollisesti järkevä ja ympäristön kannalta vastuullinen. Se myös vastaa tähän kansalaisten huoleen roskaantumisesta erityisesti näiden nikotiinipussien osalta ja vie jätelainsäädäntöä eteenpäin — eli erittäin kannatettava esitys.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+4.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-11-11T14:56:27,2025-11-11T14:57:39,Hyväksytty,1.1 2025_107_45,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 166/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_46,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 166/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Rintamäki nosti puheessaan esiin Suomen siisteyden moniin muihin maihin verrattuna. Totta onkin, että jos verrataan esimerkiksi moniin kehitysmaihin, niin tiet ja lähiympäristö ovat siistejä, mutta taas toisaalta voi kyllä sanoa, että luvattoman holtitonta se meno kuitenkin Suomessa paikka paikoin on. Ei tarvitse katsoa kuin Helsingin katuja, jopa kansallispuistoissa sitä, mikä sinne kannetaan: osa kantaa tavaransa mukana pois sieltä, niin kuin pitää — vie mennessäsi ja tuo tullessasi — mutta kyllä niitä löytyy sieltä maastosta vaikka kuinka paljon. Sitten metsäautoteiden varsilta ja päästä löytyy sohvaa, rakennusjätettä ynnä muuta. Japani on hyvä esimerkki siitä, miten ympäristöä kohdellaan näissä roskaamisasioissa — aivan huikean siistiä. Ministeriltä kysyn: onko mitään tehtävissä jätelain roskaamiskieltokohdan osalta? Näihin roskaamisasioihin puututaan aika vähän, ja sanktioita jaetaan hyvin varovaisesti. Toivoisin siihen jonkinlaista korjausliikettä, niin että yhä useampi joutuisi vastuuseen aiheuttamastaan epäsiisteydestä ja roskaamisesta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-11-11T14:57:39,2025-11-11T14:59:07,Hyväksytty,1.1 2025_107_47,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 166/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Multala, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_48,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 166/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä keskustelusta ja kysymyksistä. — Valtaosa kysymyksistä kosketti jotain muuta kuin tätä varsinaista esitystä, jota lähestulkoon pelkästään kiiteltiin, mutta tähän liittyen oli kysymys siitä, miten huolehditaan, että kunnat todella sitten tekevät näitä toimenpiteitä. Siitä nimenomaan huolehditaan sillä, että näistä toteutuneista kustannuksista ja tehdyistä toimenpiteistä pitää vuosittain raportoida Lupa- ja valvontavirastolle, ja se on ehto sille, että näitä korvauksia voi saada. Eli vaikka se tuottajalle aiheutuva korvaus tulisikin sieltä asukaskohtaisesta keskiarvokustannuksesta, sen arvioidaan kyllä olevan hyvin pieni — kun tässä oltiin huolissaan yrityksistä, niin sen arvioidaan olevan hyvin pieni suhteessa siihen hintaan, mutta sitten ne kunnat saavat ne korvaukset raportoitua niistä, mitä on tehty. Eli ikään kuin jälkijättöisesti aina arvioidaan sitten sitä, paljonko on tehty neuvontaa ja sitten varsinaista siivousta ja esimerkiksi näitä pieniä jätesäiliöitä sinne asenneltu. Mutta, arvoisat edustajat, olen aivan samaa mieltä kanssanne, että on todella tarpeen, että juuri näihin nikotiinipusseihin nyt tulee tämä tuottajavastuu, koska kun tuolla kulkee, niin kyllä siellä valtaosin ihan kohtuullisen siistiä on. Toki paikkoja löytyy, ja valitettavasti usein, niin kuin tässä edustaja Hoskonen viittasi, ne kaikista roskaisimmat paikat löytyvät valitettavasti koulujen lähettyviltä. Ajattelisin näin, että kyllä meidän pitää onnistua koko yhteiskunnassa paremmin siinä, että lapset ja nuoretkin ymmärtävät ihan pienestä pitäen, että roskat kuuluvat roskikseen eivätkä sinne meidän yhteiseen luontoon tai pihoille ja puistoihin. Mutta joka tapauksessa nikotiinipussien määrä on selvästi kasvanut viime aikoina siellä luonnossa ja pihoilla, ja se ei tietenkään ole luonnon näkökulmasta hyvä mutta ei myöskään, jos ajatellaan, että pieniä lapsia leikkii siellä. Helposti semmoiset sitten päätyvät myöskin suuhun, ja siinä on se terveys- ja turvallisuusnäkökulma ehdottomasti myös. No, kertakäyttömuovidirektiivistä ja muutenkin laajemmin tästä kiertotalouden edistämisestä kysyttiin: On, totta kai, selvää, ettei tämä kertakäyttömuovidirektiivi kaikkea missään nimessä voi ratkaista. Siinähän rajoitetaan ylipäätään joidenkin tuoteryhmien valmistusta kertakäyttöisesti muoveista, ja tässä tulikin joitain esimerkkejä täällä, mutta eihän se sinällään yksinään ratkaise tätä muovin kierrätyksen haastetta. Osaltaan me ollaan pyritty tähän vastaamaan ja osittain myös kaupankassien osalta siihen, että meillä on tämmöisiä kiertotalouden green deal ‑sitoumuksia, joihin eri alat ovat sitoutuneet. Se on ollut aika toimiva keino, mutta jos katsotaan laajemmin tätä kiertotalouden kehittymistä Suomessa, niin me ollaan todella lapsenkengissä vielä. Meidän kiertotalousasteemme on noin neljä prosenttia, kun EU:n keskiarvo muistaakseni on noin 11—12 prosenttia, ja tavoite vuoteen 2030 mennessä olisi noin tuplata tämä sinne 25 prosenttiin, siis kaikesta materiaalista, että se kiertäisi. Tähän tarvitaan, kuten edellisenkin esityksen kohdalla todettiin, paitsi sääntelyä, joka helpottaa sen jätteeksi päätyvän materiaalin uudelleenkäyttöä, myöskin erilaisia taloudellisia ohjauskeinoja, ja niitä on myös odotettavissa nyt komissiolta, unionilta, kun heillä on siellä tämmöinen kiertotalouden green deal valmistelussa — kiertotalous-act, mikä se nyt suomeksi onkaan, lainsäädäntöesitys, ja sitten aikanaan tulee nähtäväksi, miten se tänne laitetaan toimeen. [Puhemies koputtaa] Pullojen kierrätykseen minulla ei valitettavasti ole pysyvää vastausta, mutta tähän vaikutamme vahvasti, että nykymalli saisi jatkua Suomessa myös myöhemmin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+4.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-11-11T14:59:10,2025-11-11T15:02:44,Hyväksytty,1.1 2025_107_49,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Lakivaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_107_50,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on kyse Euroopan unionin poliittisen mainonnan asetuksen toimeenpanon edellyttämästä täydentävästä kansallisesta sääntelystä. EU:n asetuksen tarkoituksena on parantaa poliittisen mainonnan avoimuutta ja luoda poliittisen verkkomainonnan kohdentamiselle säännöt, jotta unionin kansalaiset tunnistavat jatkossa paremmin, mitkä ovat poliittisia mainoksia, ja saavat helposti tiedon näitten taustalla olevista toimijoista sekä tietävät, milloin ja millä ehdoin heihin kohdistetaan tätä poliittista verkkomainontaa. Lisäksi asetus pyrkii estämään haitallista hybridivaikuttamista muun muassa vaaleissa. Asetus sisältää poliittisen mainonnan rahoittajille ja palveluntarjoajille erilaisia avoimuus- ja huolellisuusvelvoitteita. Näistä suurin osa kohdistuu palveluntarjoajiin, etenkin poliittisen mainonnan julkaisijoihin. Tässä esityksessä ehdotettu täydentävä sääntely taas koskee pääosin kansallisen viranomaisvalvonnan järjestämistä. Lakivaliokunnan yksimielisessä mietinnössä lakivaliokunta puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä mietinnössä ehdotetuin täsmennyksin ja myös täydennyksin. Sitten muutama sana näistä toimivaltaisista viranomaisista tämän asian suhteen. Pääasialliseksi valvontaviranomaiseksi ehdotetaan Valtiontalouden tarkastusvirastoa. Lisäksi asetuksesta seuraa valvontatehtäviä muun muassa tietosuojavaltuutetulle ja koordinointitehtäviä Liikenne- ja viestintävirastolle. Lakivaliokunta tässä mietinnössään toteaa, että asetukseen liittyvät viranomaistehtävät ovat uusia ja ne perustuvat asetuksen ja hallituksen esityksen sisältämään uuteen, paikoitellen verraten monimutkaisenkin kokonaisuuden muodostavaan sääntelyyn. Asetuksen toimeenpano edellyttää siis viranomaisten riittävistä resursseista ja osaamisesta huolehtimista. Lakivaliokunta korostaa etenkin tarkastusviraston ohjaus- ja neuvontapalvelujen riittävän resursoinnin turvaamista jatkossa. Uuden sääntelyn vaikutuksia ja toimivuutta tulee tulevaisuudessa seurata sekä meillä täällä ihan kansallisesti että myöskin sitten EU:n tasolla. Sananen näistä viranomaisten tutkintamenettelyistä ja valvontatoimenpiteistä, arvoisa puhemies: Perustuslakivaliokunta meille lakivaliokunnalle antamassaan lausunnossa kiinnittää huomiota hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen 5 §:ssä säädettyyn tarkastusviraston toimivaltaan tehdä lain noudattamisen valvontaan liittyviä tarkastuksia ja sen suhteeseen sananvapauslain 16 §:ssä turvattuun lähdesuojan turvaamiseen. Lakivaliokunnan näkemyksen mukaan tämän lakiehdotuksen 5 §:ään sisältyvän tarkastustoimivaltaa koskevan sääntelyn suhde lähdesuojan turvaamiseen jää avoimeksi ja myöskin tulkinnanvaraiseksi, ja pykäläehdotuksesta voi saada sen käsityksen, että tämä tarkastustoimivalta voi koskea myös lähdesuojan suojaamia tietoja, vaikka tämä ei ole tämän esityksen tarkoitus. Sama koskee ykköslakiehdotuksen 3 §:ssä säädettyä tarkastusviraston tiedonsaantioikeutta. Lakivaliokunta ehdottaakin tämän lähdesuojan huomioimista sekä ykköslakiehdotuksen 3 että 5 §:ssä jatkossa. Perustuslakivaliokunta edelleen kiinnittää huomiota myös siihen, että esityksen valossa ei ole täysin selvää, edellyttääkö poliittisen mainonnan asetus 5 §:ssä säädetyn tarkastustoimivaltuuden ulottamista myös kotirauhan suojaamaan tilaan. Jos asetuksesta ei seuraa suoraan tällaista velvoitetta, niin tarkastusoikeus olisi perustuslakivaliokunnan mielestä sääntelyn oikeasuhtaisuuden vuoksi syytä rajata sillä viisiin, että se ei kohdistu kotirauhan suojan piiriin kuuluviin tiloihin. Lakivaliokunnan oikeusministeriöltä saaman selvityksen mukaan poliittisen mainonnan asetuksesta seuraa velvoite ulottaa tämä tarkastusoikeus myös kotirauhan piiriin kuuluviin tiloihin, joita käytetään elinkeinotoimintaan. Tältä osin asiassa ei ole kansallista liikkumavaraa. Kansallisen liikkumavaran puitteissa tarkastusoikeuden käytölle voidaan kuitenkin asettaa korkeampi kynnys osana asetuksen vaatimia menettelytakeita siten kuin esityksessä on ehdotettu. Seuraamuksista sen verran, että tämän poliittisen mainonnan asetus edellyttää jäsenvaltioiden säätävän asetuksen tiettyjen artiklojen rikkomisesta määrättävistä seuraamuksista, joiden on oltava tehokkaita, oikeasuhtaisia ja myös varoittavia. Asetuksen seuraamussääntelyä täydennetään hallituksen esitykseen sisältyvillä hallinnollisia seuraamuksia koskevilla säännöksillä. Valiokunnan näkemyksen mukaan ehdotetussa seuraamusmenettelyssä on otettava asianmukaisesti huomioon asetuksen sisältämä sääntely sekä asetuksen mahdollistama kansallinen liikkumavara. Myöskin poliittisen mainonnan asetuksen läheinen suhde digipalveluasetukseen ja sen kansalliseen toimeenpanoon on tässä nyt huomioitu. Seuraamusjärjestelmän tehokkuuden varmistamiseksi esityksessä pidetään välttämättömänä, että tiettyjen asetuksen velvoitteiden rikkomisen seuraamukseksi säädetään rangaistusluonteinen hallinnollinen seuraamusmaksu. Asetuksen määrittämä seuraamusmaksun enimmäismäärä, eli kuusi prosenttia, otetaan asetuksen mahdollistamin tavoin kytkettäväksi palveluntarjoajan liikevaihtoon. Arvoisa herra puhemies! Lakivaliokunta toteaa, että tällä seuraamusmaksulla sanktioidun käyttäytymisen ala määrittyy asetuksen paikoin monimutkaisen sääntelyn perusteella. Tämän valossa ja ottaen huomioon, että ehdotettu sääntely mahdollistaa varsin ankarienkin seuraamusmaksujen määräämisen, lakivaliokunta korostaa seuraamusmaksujen oikeasuhtaisuutta ja viimesijaisuutta sekä valvontaviranomaisen neuvonnan ja ohjauksen ensisijaisuutta. Seuraamussääntelyn vaikutuksia ja toimivuutta tulee seurata tarkoin. Seuraamusjärjestelmästä ei tule muodostua sellaista pelotevaikutusta, joka muodostuisi ongelmalliseksi poliittisen ja yhteiskunnallisen osallistumisen kannalta. Hallituksen esitystä ei ole ollut mahdollista käsitellä eduskunnassa siten, että ehdotetut lait olisivat voineet tulla voimaan esityksessä tarkoitetussa aikataulussa, minkä vuoksi tämä voimaantulo siirtyy vuoden 2026 vaihteeseen. Tarkastusviraston lisämäärärahat, jotka esityksen täytäntöönpano vaatii vuoden 26 alusta lähtien, sisältyvät valtion vuoden 26 talousarvioesitykseen. Hallituksen esitys liittyy siten valtion vuoden 26 talousarvioesitykseen ja tulee käsitellä sen yhteydessä. — Kiitokset.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+5.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-11-11T15:03:04,2025-11-11T15:12:18,Hyväksytty,1.1 2025_107_51,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaunistola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_52,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän esityksen tarkoitus ja tavoitteet ovat tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia. Kyse on EU:n asetuksen toimeenpanosta ja kansallisella tasolla siis pääosin siitä, miten kansallinen viranomaisvalvonta asiassa järjestetään. EU:n asetus sisältää poliittisen mainonnan rahoittajille ja palveluntarjoajille erilaisia avoimuuteen ja huolellisuuteen liittyviä velvoitteita. Näitä ovat esimerkiksi tiedonantamis- ja säilytysvelvoitteet sekä mainosten merkitsemis- ja taustainformaation tarjoamisvelvoitteet. Suurin osa velvoitteista kohdistuu palveluntarjoajiin, etenkin poliittisen mainonnan julkaisijoihin. Asetus on suoraan jäsenvaltioissa sovellettavaa lainsäädäntöä, mutta kansallista sääntelyä vaaditaan muun muassa niin valvontaviranomaisten kuin sanktioidenkin suhteen. Arvoisa puhemies! Ehdotetusta sääntelystä seuraa myös pääasialliselle valvontaviranomaiselle eli Valtiontalouden tarkastusvirastolle lisämäärärahatarpeita. Asetuksen toimeenpano edellyttää tässäkin tapauksessa viranomaisten riittävistä resursseista ja osaamisesta huolehtimista. Siksi on hyvin tärkeää, että muutokseen ohjataan myös asianmukaiset resurssit. Lisämäärärahat tarkastusvirastolle onkin huomioitu ensi vuoden talousarvioesityksessä. Ensi vuoden talousarvioesityksessä vahvistetaan lisäksi myös tietosuojavaltuutetun resursseja, mikä on osaltaan myös myönteistä tämän asetuksen valvonnan täytäntöönpanon kannalta. Lisäksi on keskeistä, että uuden sääntelyn vaikutuksia ja toimivuutta seurataan jatkossa niin kansallisesti Suomessa kuin EU:nkin tasolla. Yksi asia, johon on kiinnitettävä paitsi vielä lakia säätäessä myös sen voimaan astumisen jälkeen huomiota, on lähdesuojan turvaaminen. Perustuslakivaliokuntakin katsoi lausunnossaan, että jos sananvapauslaissa turvatun lähdesuojan turvaamisesta tätä lakia sovellettaessa jää epäselvyyttä, sääntelyä tulisi vielä täsmentää. Samalla linjalla on myös lakivaliokunta, jossa asiaa käsittelimme. Lakivaliokunnan näkemyksen mukaan lakiehdotukseen sisältyvän tarkastustoimivaltaa koskevan sääntelyn suhde lähdesuojan turvaamiseen jää vielä tällaisenaan avoimeksi ja tulkinnanvaraiseksi. Sama koskee tarkastusviraston tiedonsaantioikeutta. On tärkeää, että tämä lähdesuojaa koskeva tulkinnanvaraisuus noteerataan ja sääntelyä selkeytetään siltä osin. Lähdesuojan turvaaminen on keskeinen osa kansalaisyhteiskuntamme toimintaa, ja sen toimivuus on taattava myös jatkossa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+5.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-11-11T15:12:18,2025-11-11T15:14:53,Hyväksytty,1.1 2025_107_53,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_54,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentumista sääntelevän EU-asetuksen valvontaa käsittelevän lain tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä ja ehkäistä vaalivaikuttamista, ja nämä tavoitteet ovat oikein hyviä. Läpinäkyvyys poliittisessa mainonnassa varmistaa, että kansalaiset tietävät aina, mikä taho mainoksen maksaa ja miten mainos kohdennetaan. Tämän tarkoituksena on myös erityisesti vähentää epämääräisten toimijoiden mainostamista. Yhtenä lainsäädännön tavoitteena onkin ulkopuolisten vaalivaikuttamisen mahdollisuuksien vähentäminen. Tämä on tärkeätä tässä kiristyneessä maailmantilanteessa, jossa meillä on jo useita esimerkkejä muun muassa Venäjän pyrkimyksistä vaikuttaa Euroopan valtion vaaleihin. Vaalivaikuttamisen keskeisenä työkaluna ovat olleet sosiaalisen median kanavat. EU-asetuksella sekä käsiteltävänä olevalla kansallisella lainsäädännöllä tehdään sähköisten poliittisten mainosten käyttäminen vaalivaikuttamiseen entistä vaikeammaksi. Tavoite on tärkeä yhteiskunnan avoimuuden varmistamisessa. Esityksessä puhutaan myös seuraamusmaksuista, jotka tuossa edellisissäkin puheenvuoroissa tulivat esille. Seuraamusmaksu sanktiona on kuitenkin viimekätinen keino. Ensisijaisina ovat neuvonta ja ohjaus, ja tämän pelotevaikutuksen ei tule heikentää poliittista osallistumista eikä yhteiskuntaan vaikuttamista muutoinkaan. Me olemme nähneet jo EU-asetuksen vaikutuksiakin, kun kaikki keskeiset sosiaalisen median alustat ovat kieltäneet poliittisen mainonnan EU:ssa. Tämä oli alustoilta aika kova reaktio, ja se tulee varmasti vaikuttamaan puolueiden ja poliitikkojen lisäksi myös monien järjestöjen mahdollisuuksiin mainostaa sosiaalisessa mediassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+5.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-11-11T15:14:53,2025-11-11T15:16:57,Hyväksytty,1.1 2025_107_55,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_56,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen ytimessä on demokraattisen yhteiskunnan vahvistaminen: poliittisen mainonnan avoimuus ja sen läpinäkyvyyden parantaminen. Tämä esitys selkeyttää EU:ssa tehtyä poliittisen mainonnan sääntelyä ja varmistaa, että kansalaiset voivat tietää, kuka poliittisen viestin taustalla on ja mihin tavoitteisiin viestintä pyrkii. Läpinäkyvyys on keskeinen keino torjua ulkopuolista vaikuttamista ja suojella demokratian luotettavuutta. Arvoisa puhemies! Lakivaliokunta on käsittelyssään tehnyt tähän esitykseen merkittäviä ja tärkeitä täsmennyksiä, jotka vahvistavat lain tasapainoa lain tavoitteiden ja sananvapauden välillä. Erityisesti tekemänne lisäys lähdesuojan piiriin kuuluvien tietojen rajaamisesta tiedonsaantioikeuden ulkopuolelle on keskeinen muutos turvallisuutemme puolesta. Se varmistaa, ettei poliittisen mainonnan valvonta voi vaarantaa toimijoiden, kansalaisten tai viestinnän osapuolten luottamuksellisuutta. Tämä korjaus poistaa epäkohdan, joka olisi voinut heikentää luottamusta viranomaisiin ja sananvapauden suojaan. Tehdyt muutokset vahvistavat koko lain tarkoitusta, reilun ja turvallisen julkisen keskustelun varmistamista. Siksi lakivaliokuntaa on syytä kiittää siitä, että se on löytänyt tasapainon avoimuuden, turvallisuuden ja yksilön vapauksien välillä. Juuri nämä periaatteet ovat demokraattisen järjestelmän kulmakivet. Arvoisa puhemies! Poliittisen mainonnan avoimuus on olennainen osa kansalaisten luottamusta päätöksentekoon. Tämä laki valiokunnan korjausten myötä tukee turvallista ja avointa yhteiskuntaa, jossa vaalivaikuttamista ja ulkopuolisia painostusyrityksiä voidaan torjua tehokkaasti. Samalla sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus säilyvät vahvoina. Näiden muutosten ansiosta Suomi ottaa jälleen askeleen kohti läpinäkyvämpää ja turvallisempaa demokraattista toimintaympäristöä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-11T15:17:00,2025-11-11T15:20:17,Hyväksytty,1.1 2025_107_57,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_58,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä asiassa tähän lakivaliokunnan mietintöön ei varmaan sen enempää lisättävää ole. Nämä tehdyt muutokset ovat ihan perusteltuja, mutta kyllähän tämä Euroopan unionin säädösehdotus, johonka tämä hallituksen esitys nyt liittyy — tässä taisi edustaja Viitala siihen edellä vähän viitatakin — on kyllä todella iso ja periaatteellinen kysymys. Nythän tilanne on siis se, että Meta, joka hallitsee näitä useita merkittäviä somealustoja, on ilmoittanut tämän poliittisen mainonnan lopettavansa, ja niin kuin tietysti ymmärrämme, mitenkä laajasti ihmiset elävät tuolla digitaalisessa maailmassa tänä päivänä, sillä tietenkin on valtava vaikutus siihen, mitenkä vaaleja käydään ja mitenkä pystytään viestimään siitä omasta ehdokkuudesta äänestäjille ja ne tulkintarajaukset siinä. Se, että Meta on nyt ilmoittanut, että vetäytyy koko Euroopasta, kertoo kyllä siitä, mitenkä valtava on näiden somealustojen ja niiden taustalla toimivien liikeyritysten vaikutusvalta demokratiaan ja kansalaisten käyttäytymiseen ja mahdollisuuksiin saada tietoa ja toimia yhteiskunnassa. Minun mielestäni on aivan oikein, että kun tätä vaikutusvaltaa on näin paljon, niin sillä tulee ollakin rajat, ja sitten sen pelisääntöjä pitää lainsäätäjän niin Suomessa kuin Euroopan laajuisestikin voida lainsäädännöllä asettaa. Nämä pelisäännöt pitää olla, kun kerran vaikutusvaltakin on niin valtava. Ei voi olla näin, että meille joku Meta tulee ja sanoo, kuka saa täällä julkisuutta ja kuka ei. Todellisuudessahan nämä algoritmit ja kaikki niiden taustalla olevat kysymyksethän ovat todella epämääräisiä ja epäavoimia ja vaaleihin pyritään vaikuttamaan monella tavalla, ja ne eivät ole suinkaan tasapuolisia. Olin itse Moldovassa vaalitarkkailijana reilu vuosi sitten presidentinvaaleissa, ja näimme siellä, kuinka epäasiallisesti Venäjä yrittää vaikuttaa vaalien tulokseen ja käyttää näitä samoja somealustoja, mistä tässä nytkin on keskusteltu, häikäilemättä hyödykseen, ja se kansalaisten mahdollisuus sitten erottaa nämä toisistaan on todella rajattu. Tavallaan tämä asia ansaitsisi kyllä isompaa huomiota, siis se painostus, mikä tässä nyt demokraattisesti valittuja päättäjiä kohtaan on ison kansainvälisen suuryrityksen taholta. Se painostus, mitä nyt harrastetaan, kyllä ansaitsisi enemmän huomiota. Pidän hyvänä, että tämä laki nyt ollaan säätämässä, ja toivon, että sitä nyt määrätietoisesti viedään eteenpäin eivätkä vaaleilla valitut päättäjät alistu ison suuryrityksen, bisneksen tai minkään muunkaan tarkoitusperien alla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+5.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-11-11T15:20:17,2025-11-11T15:23:23,Hyväksytty,1.1 2025_107_59,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen taitaa olla poissa. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_60,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja tästä laista, ja sinänsä tavoitteet ovat hyvin ymmärrettäviä ja asiallisia. Mahdollisimman reilut ja avoimet vaalit ovat varmasti kaikkien tavoite. Se, että tämä lainsäädännön muutos on välttämätön — tulee suoraan EU-asetuksesta — tuottaa tietyllä tapaa tähän suomalaiseen ympäristöön ehkä myöskin ongelmia, joita tietysti asetuksen suomissa määrin voidaan kansallisesti muuttaa. Ennen kaikkea tämä jossakin määrin lisää hallintoa, jota me olemme kaikin keinoin pyrkineet välttämään. Se lisää myöskin merkittävästi byrokratiaa, joka monesti johtaa siihen, että lailliset, ennen kaikkea kansalliset toimijat saattavat myöskin vetäytyä markkinoilta, ja silloin, jos laillisia markkinoita ei ole, niin helpolla tulee sitten laittomia tilalle. Eli tässä on siinä mielessä myöskin tiettyjä uhkakuvia, mitkä toivottavasti pystytään sitten lainsäädännön voimaan tullessa torjumaan. Toki myöskin on riskinä, että kun byrokratia paljon lisääntyy ja käytännössä vaaditaan lakimiehiä toimimaan muutama, ennen kuin uskalletaan mainoksia laittaa, niin myöskin kustannukset saattavat kasvaa. Se ehkä tuo taas sitten sen ongelman, että ne, joilla on rahaa, pystyvät mainostamaan enemmän, mutta ne, joilla ei ole rahaa, eivät pääse sitten enää perinteisille mainosmarkkinoille, joita vaaleissa käytetään. Seuraamusmaksuista olisin itse toivonut, että niitä olisi voinut kohdistaa myöskin näihin rahoittajiin. Oltaisiin päästy ikään kuin kiinni sinne alkulähteelle, joka haluaa laittomasti vaaleihin vaikuttaa, ei pelkästään siihen välilliseen toimijaan, joka koskee mediaa, eli oltaisiin päästy ikään kuin siihen ongelman ytimeen kiinni. Mutta sitä tämä nyt tässä ei mahdollistanut, ja se jää sitten tulevaisuuteen säädettäväksi. Kokonaisuutena voi sanoa, että toivottavasti nämä pahimmat uhkakuvat kuitenkin vältetään, niin että perinteinen, hyväksi koettu, luotettava vaalimainonta Suomessa voi jatkossakin jatkua ja myöskin sananvapaus säilyy. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+5.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-11-11T15:23:23,2025-11-11T15:25:25,Hyväksytty,1.1 2025_107_61,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Perholehto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_62,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Siinä mielessä on helppo yhtyä edellä käytettyihin puheenvuoroihin, että varmasti se, että edistetään mainonnan avoimuutta ja esimerkiksi torjutaan disinformaatiota, on kaikkien yhteisesti jakama tavoite. Haluaisin kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että tällä hetkellä sosiaalisen median suuret toimijat ovat jo ilmoittaneet, että jatkossa niissä ei voi harrastaa poliittista mainontaa ollenkaan. Erityisesti jos demokraattisissa vaaleissa, vaikkapa kuntavaaleissa, eduskuntavaaleissa, europarlamenttivaaleissa, katsotaan ensikertalaisehdokkaita, niin kyllä ajattelen niin, että tässä suomalaisessa toimintaympäristössä tähän liittyy hyvin paljon hankaluuksia. Monien vaalikampanjoiden kokonaiskustannukset ovat pitkään olleet kasvavassa suunnassa, siitäkin on käyty eduskunnassa varsin hyvää keskustelua monessa otteessa, ja nimenomaan sosiaalinen media on ollut ehkä se kaikista helpoiten saavutettavissa oleva tapa käydä kampanjaa myös silloin, kun itsellä ei ole takana joko omaa suurta varallisuutta tai yrityksiä, erilaisia yhdistyksiä, seuroja, jotka ovat sitten kampanjaa voineet rahoittaa. Sen vuoksi se, että nyt ainakin toistaiseksi esimerkiksi Metan alustoilla ei ole mahdollista tätä mainontaa sitten ollenkaan tehdä, tulee kyllä todennäköisesti vaikuttamaan hyvin paljon siihen, millaisella tavalla Suomessa voidaan vaalikampanjoita käydä, ja siinä kyllä pelkään pahoin, että häviäjiä ovat paitsi nämä ensikertalaisehdokkaat noin yleisesti myös esimerkiksi nuoret. Heillä ei ole takana työuraa, ei ole todennäköisesti ollut mahdollisuutta säästää pidempää aikaa varallisuutta. Joten kyllä jokaista kannustan siihen, että jatkossa kaikki paikat, joissa on mahdollista etenkin Euroopan unionin suuntaan asiasta viestiä, varmaan kannattaa käyttää siihen, että itsessään hyvällä tavoitteella, pyrkimyksellä, ei ajauduta ojasta allikkoon ja tulla aiheuttaneeksi lopulta enemmän ongelmia kuin mitä niitä kyetään sääntelyllä ratkaisemaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+5.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-11-11T15:25:25,2025-11-11T15:27:54,Hyväksytty,1.1 2025_107_63,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Karlsson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_64,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Anette,Karlsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Keskustelu, mitä täällä salissa on tänään käyty, on ollut erittäin arvokasta, sillä näemme koko ajan, että maailma muuttuu ja kansalaisten on jatkuvasti vaikeampaa tunnistaa mainos ystävän suosituksesta tai muusta kuvasta tai tiedosta, joka sosiaalisessa mediassa meidän eteemme tulee. Näen, että tämä uudistus parantaa läpinäkyvyyttä ja sillä tavalla vahvistaa suomalaista demokratiaa ja tulevaisuutta, mutta edustaja Perholehdon esille nostama huoli demokratian tulevaisuudesta on erittäin perusteltu. Demokratiassa päättäjinä tulisi aina olla hyvin erilaisia ihmisiä. Demokratia tarvitsee monimuotoisuutta, ja se tarkoittaa juuri sitä, että me tarvitsemme näkyvyyttä kaikille puolueille, ehdokkaille ja henkilöille, jotka ovat mukana samalla tavalla. Kun tämä sosiaalisen median käytön eli Metan alustojen käytön mahdollisuus sieltä poistuu, niin tilanne heikkenee, ja se voi johtaa myös demokratian vääristymiseen tavalla, mitä tässä asetuksessa ja laissa ei ole haettu takaa. Sen sijaan se, mikä on positiivista, on, että olemme heränneet disinformaatiokampanjoihin ja haluamme varmistaa ja vaikuttaa siihen, että poliittinen toiminta on läpinäkyvää. Se lisää luottamusta ja uskoa demokratiaan, ja puolestaan näen sen positiivisena asiana, sillä se vahvistaa rehellistä toimintaa ja rehellistä viestintää ja tekee myös viestinnästä avoimempaa. Sanktiot on hyvä olla, mutta näen senkin erittäin tärkeäksi, että on korostettu neuvonnan ja ohjauksen ensisijaisuutta, ja sen tulee olla myös se viesti, että kukaan ei jää pois poliittisesta toiminnasta tai poliittisesta mainonnasta sanktioiden pelossa. Tämä ei ole millään tavalla ollut tarkoitus, mutta meidän tulee myös seurata, mitä seurauksia tällä lailla tulee poliittiseen toimintaan olemaan, ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+5.aspx,fi,Anette Karlsson,911831,2025-11-11T15:27:54,2025-11-11T15:30:34,Hyväksytty,1.1 2025_107_65,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_66,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan vielä sanoa tähän, että siitä, mitä edustaja Perholehto ja edustaja Karlsson edellä totesivat, olen täysin samaa mieltä ja jaan tismalleen saman tilannekuvan, että nyt tällä Metan ratkaisulla tämän lainsäädännön johdosta vetäytyä pois Euroopasta on omat vaikutuksensa demokratiaan, ja ne eivät mielestäni ole myönteisiä. Minä en millään pysty uskomaan, etteikö tällaisen asian ratkominen ja tähän lainsäädäntöön mukautuminen näille kyseisille yrityksille olisi mahdollista. Minusta tämä vain kertoo sen, että niillä kyseisillä alustoilla eivät ole puhtaat jauhot pussissa ja tätä käytetään nyt verukkeena ja sitten vielä painostetaan Eurooppaa tällä tavalla. Pidän selvänä sitä, että nämä pelisäännöt pitää olla. Jos nyt ajatellaan perinteistä mediaa, jonka rooli koko ajan pienenee esimerkiksi vaalikampanjoissa, ja kuvitellaan tilanne, jossa vaikkapa sanomalehdessä pystyisi mainostamaan hyvin kyseenalaisia asioita ja esittämään siinä yhteydessä vaikkapa vääriä väitteitä ja tämän tyyppisiä asioita, mitä tällä lainsäädännöllä pyritään suitsimaan siellä sosiaalisessa mediassa, niin kyllähän tämmöinen olisi aika vaikeasti kuviteltava tilanne. Meillä on Suomessa median itsesäätelyvälineet ja siihen liittyvät periaatteet, joita meidän mediatalot pääosin noudattavat, joten tuntuisi vähän erikoiselta sellainen tilanne. Siksi pidän ihan oikeana tätä, että pelisäännöt ovat mediasta riippumatta. Sosiaalisen median alustoilla ja muillakin pitää olla pelisäännöt, kun puhutaan näin herkästä asiasta, verronkin kun tämän digitaalisen maailman ja sosiaalisen median rooli on kasvava. Kannan huolta tästä, mitenkä sitten varsinkin nuori tai muuten ensimmäistä kertaa ehdolla oleva pääsee näkyville nyt kun tässä näin käy, mutta mielestäni tässä on kyse vielä isommista periaatteista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+5.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-11-11T15:30:35,2025-11-11T15:32:56,Hyväksytty,1.1 2025_107_67,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Perholehto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_68,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen edustaja Honkosen kanssa tismalleen samaa mieltä siitä, että ei varmastikaan näillä sosiaalisen median jäteillä ole kyse siitä, että ne eivät kykenisi tähän sääntelyyn sopeutumaan, vaan siitä, että ne ovat haluttomia niin tekemään. Itse asiassa se, missä voi olla aidosti haasteita tätä implementoida, on varmaan tämä perinteisempi mediakenttä. Meillä on Suomessakin aika suuria vaikkapa tämmöisiä sanomalehtikonserneja, ja niillä on varmasti erilaiset resurssit ja mahdollisuudet tähän sopeutua kuin vaikkapa yksittäisellä pienellä maakuntalehdellä. Eli lähinnä halusin vain sanoa, että en ole eri mieltä siitä johtopäätöksestä, johon edustaja Honkonen tuli, mutta ehkä tämä tilannekuva olikin se olennaisin asia. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+5.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-11-11T15:32:56,2025-11-11T15:33:50,Hyväksytty,1.1 2025_107_69,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 8 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 70/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 13/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 13/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Lakivaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_107_70,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 8 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 70/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 13/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä on kyse pakkokeinolain kasiluvun laite-etsinnästä ja siitä päättämistä koskevan sääntelyn saattamisesta EU-oikeuden mukaiseksi ottaen huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö. Tämän hallituksen esityksen taustalla on Euroopan unionin tuomioistuimen antama tuomio, jonka mukaan toimivaltaisen viranomaisen mahdollisuus saada pääsy matkapuhelimen sisältämiin tietoihin edellyttää asianmukaisesti perusteltuja kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta sitä, että tällaisen mahdollisuuden käyttämisen edellytykseksi on asetettu kansallisessa lainsäädännössä tuomioistuimen tai sitten riippumattoman hallintoelimen suorittama etukäteisvalvonta. Tässä esityksessä pakkokeinolain kasiluvun 29 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että tuomioistuin päättää laite-etsinnästä pidättämiseen oikeutetun virkamiehen vaatimuksesta tiettyjä erikseen määriteltyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Voimassa olevassa pakkokeinolaissa ei edellytetä tai mahdollisteta tuomioistuimen ennakollista valvontaa laite-etsinnän toimittamiseksi, ja laite-etsinnän toimittamisen saattaminen tuomioistuimen käsiteltäväksi jälkikäteisestikin on rajattu ainoastaan tiettyihin tilanteisiin. Lakivaliokunta pitää tätä esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa siihen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä eräin melko vähäisin huomioin ja muutosehdotuksin. Lakivaliokunta katsoo, että esityksessä ehdotettu ratkaisu on nykytilaan verrattuna selkeä parannus oikeusturvaan koskien laite-etsinnästä päättämistä. Tämän esityksen mukaan ehdotetusta sääntelystä johtuvat uudet tehtävät hoidetaan nykyisten määrärahojen puitteissa. Lakivaliokunta ilmaisee mietinnössään tämän johdosta vakavan huolensa viranomaisten ja tuomioistuimien riittävistä resursseista ja ehdotetun muutoksen vaikutuksista muidenkin asioiden käsittelyn mahdolliseen hidastumiseen jatkossa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että lain täytäntöönpanon kustannuksia tullaan jatkossa seuraamaan, ja valiokunta katsoo, että tilannetta tulee tarkastella myöhemmissä talousarvioissa. — Kiitokset.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+6.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-11-11T15:34:18,2025-11-11T15:37:32,Tarkistettu,1.1 2025_107_71,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 8 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 70/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_107_72,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 8 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 70/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt puhumme turvallisuudesta. Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi pakkokeinolakia siten, että laite-etsinnästä päättäisi jatkossa tuomioistuin pidättämiseen oikeutetun virkamiehen vaatimuksesta tiettyjä kriittisiä tai tarkoin rajattuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Tämä muutos on tarpeellinen ja tärkeä, jotta Suomen lainsäädäntö vastaa Euroopan unionin tuomioistuimen linjauksia ja täyttää EU-oikeuden asettamat vaatimukset yksityiselämän ja henkilötietojen suojasta. Samalla uudistus vahvistaa kansalaisten oikeusturvaa, turvallisuutta ja luottamusta siihen, että viranomaistoiminta perustuu riippumattomaan ja puolueettomaan harkintaan. Arvoisa puhemies! Pakkokeinojen käyttö liittyy aina yhteiskunnan perustavanlaatuiseen tehtävään, turvallisuuden takaamiseen. Siksi tämä ei ole vain yksilönoikeuksien asia. Poliisin, Rajavartiolaitoksen ja muiden viranomaisten on pystyttävä torjumaan rikollisuutta tehokkaasti. Yhtä tärkeää on se, että tämä tehdään perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta kunnioittaen. Tässä esityksessä varmistetaan, että vakavissa rikosasioissa viranomaisilla on edelleen käytössään tehokkaat tutkintakeinot, mutta samalla kansalaisten yksityisyydensuoja vahvistuu. Arvoisa puhemies! On ensiarvoisen tärkeää, että Suomi on sekä turvallinen että oikeudenmukainen maa. Turvallisuus ei ole vain fyysistä turvallisuutta ja rajojemme valvontaa. Se syntyy yhteisistä pelisäännöistä ja kansalaistemme luottamuksesta viranomaisiin ja oikeusjärjestelmään. Kun rikostutkintaa koskeva päätöksenteko nojaa riippumattomaan tuomioistuimeen, lisää se kansalaisten luottamusta koko järjestelmää kohtaan. Samalla tämä uudistus tukee myös laajemmin kokonaisturvallisuutta. Luotettava, oikeudenmukainen ja avoin oikeusjärjestelmä rakentaa perustan Suomen turvallisuudelle. Se suojaa meitä paitsi rikollisuudelta myös liialliselta vallankäytöltä. Arvoisa puhemies! Tämä uudistus tekee juuri sen. Se vahvistaa Suomen oikeusvaltiota, lisää luottamusta viranomaisiin ja turvaa kansalaisten yksityisyyttä ilman, että rikostorjunnan tehokkuus kärsii. Kiitos valiokunnalle esityksen huolellisesta työstämisestä. Suomen on pysyttävä maana, jossa turvallisuus ja vapaus kulkevat käsi kädessä. Tämä lakimuutos on pieni mutta merkityksellinen askel siihen suuntaan. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-11T15:37:34,2025-11-11T15:41:48,Hyväksytty,1.1 2025_107_73,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 8 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 70/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Keto-Huovinen, Pihla, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_74,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 8 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 70/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on todellakin kiireellinen ja tarpeellinen, koska nykyinen oikeustila laite-etsinnän päättämisessä on epäselvä ja aiheuttaa selkeän riskin tiedon käytettävyydelle tällä hetkellä oikeudessa. Nykyisin rikoksesta epäillyn puolustus usein vaatii hyödyntämiskieltoa oikeudessa eli pyrkii estämään laite-etsinnällä saadun tiedon ja siihen perustuvan todistusaineiston käytön. Näihin väitteisiin ja vaatimuksiin varautuminen ja vastaaminen vaatii jo nyt hyvin kuormittuneilta syyttäjiltä merkittävää työpanosta, ja sama koskee myöskin tuomioistuimia, eli tuomarit kirjoittavat sivujen pituisia perusteluita sille, miksi väitteestä ja vaatimuksesta huolimatta todisteiden hyödyntäminen sallitaan. Nämä toistuvasti esitetyt hyödyntämiskieltovaatimukset hidastavat siten osaltaan rikosprosessien etenemistä. Tämä ei koske pelkästään oikeudenkäyntejä, vaan jo esitutkinnan aikana voidaan myös vaatia näiden todisteiden hävittämistä, kuten Varsinais-Suomen käräjäoikeuden ja Turun hovioikeuden päätökset ovat osoittaneet. Tämä hovioikeuden ratkaisu vahvistaa sitä käsitystä nykyisten laite-etsintöjen menettelyn laittomuudesta, ja vaarana on se, että esitutkintaviranomaiset luopuvat sen käytöstä kokonaan, vaikka se nykyisenkin lainsäädännön mukaan on mahdollista. Tämän takia on erittäin tärkeää, että tämä asia saadaan nopeasti täältä eteenpäin. Arvoisa puhemies! Valiokunnassa kävimme keskustelua myös siitä, että haluamme varmistaa sen, että olennaiset tiedot säilyvät siitä huolimatta, että tämä asia viedään tuomioistuimeen. Haluankin korostaa sitä, että esityksessä on huomioitu se, että kiiretilanteissa tuomioistuimen etukäteisvalvonnasta voidaan poiketa ja pidättämiseen oikeutettu virkamies voi päättää laite-etsinnästä, jos viivästys vaarantaisi olennaisten tietojen säilymisen. Tällaisissa tapauksissa tuomioistuimen päätös on saatava kuitenkin viimeistään 24 tunnin kuluessa. Tämmöinen välttämätön, kiireellinen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun voidaan olettaa olevan olemassa korostunut riski siitä, että rikoksen selvittämisen kannalta olennaiset tiedot häviävät laitteelta lyhyen ajan kuluessa, tai siitä, että epäilty tai joku muu henkilö tuhoaa laite-etsinnän kohteena olevan materiaalin. Tämä välttämättömyysarviointi on tapauskohtaista, eikä esimerkiksi pelkkä laitteen asettaminen lentokonetilaan aina suojaa tietoja riittävästi. Pidättämiseen oikeutettu virkamies voi tapauskohtaiseen harkintaan perustuen arvioida, onko esimerkiksi pelkästään tämä lentokonetilaan asettaminen riittävä todisteiden turvaamiseksi vaiko ei. Arvoisa puhemies! Lainmuutos aiheuttaa lisäkustannuksia niin poliisille kuin tuomioistuimille erityisesti henkilöstöresurssien sekä tietojärjestelmien osalta. Esityksen perustelujen ja asiantuntijakuulemisten perusteella tällä hetkellä ei ole olemassa sellaista tietojärjestelmäratkaisua, joka soveltuisi sellaisenaan käytettäväksi poliisin ja tuomioistuimen välisessä yhteistyössä laite-etsintöjen kannalta. Eli tällä hetkellä nämä tietojärjestelmät eivät mahdollista näitten laite-etsintöjen ratkaisemista siten, että asiat siirtyisivät poliisilta käräjäoikeuteen suoraan rajapinnan kautta, vaan asiat on kirjattava manuaalisesti ja päätökset luotava samoin. Tämä on tietysti selkeä epäkohta ja hidastaa käsittelyä mutta vie myös merkittävästi enemmän resursseja. Resurssien osalta todellakin esityksessä on todettu, että tehtävät hoidetaan nykyisten määrärahojen puitteissa ja että toiminnan tehostaminen kuuluu tuomioistuimen sisäisen työn järjestämisen piiriin. Asiantuntijakuulemisten, joita valiokunnassa oli useampia, nojalla on selvää, että noin kymmenentuhannen laite-etsinnästä päättämispäätöksen tekeminen tulee lisäämään resurssitarvetta. Lisäksi on huomioitava myös se, että käräjäoikeuksien resurssit vaihtelevat, ja laite-etsinnöistä päättäminen tulee vaatimaan myös päivystysajan resursseja. Esimerkiksi Helsingin käräjäoikeus toimii päivystävänä tuomioistuimena arkipäivisin koko maalle, ja viikonloppuisin päivystys on keskitetty hovioikeuspiireittäin. Lakivaliokunnassa pidimme hallintovaliokunnan tavoin välttämättömänä sitä, että lain täytäntöönpanon kustannuksia seurataan ja tilannetta tulee tarkastella myöskin myöhemmissä talousarvioissa, kuten valiokunnan puheenjohtaja jo tuossa esittelypuheenvuorossaan totesi. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+6.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2025-11-11T15:41:52,2025-11-11T15:46:55,Hyväksytty,1.1 2025_107_75,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 8 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 70/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_76,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 8 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 70/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyseessä on ajankohtainen muutos, muutos, joka vahvistaa kansalaisten oikeusturvaa ja yksityisyydensuojaa. Esityksen taustalla on Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu, joka linjasi, että viranomaiset eivät saa tutkia yksityishenkilön laitteita, kuten puhelimia, ilman ennakkovalvontaa, ellei kyse ole aidosti kiireellisestä tilanteesta. Puhelimen käyttötarkoitus on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana erittäin paljon, ja puhelimet sisältävätkin meistä valtavat määrät tietoa, josta merkittävä osa on monestikin hyvin henkilökohtaista, joten on oikeudenmukaista, että puhelimen kaltaisen laitteen tutkiminen edellyttää tuomioistuimen ennakkolupaa. Tämä muutos tuo selkeyttä ja ennustettavuutta viranomaistoimintaan, ja ennen kaikkea se vahvistaa kansalaisten luottamusta oikeusvaltioon. Uudessa sääntelyssä laite-etsinnästä päättää tuomioistuin pidättämiseen oikeutetun virkamiehen vaatimuksesta. Käsittely tapahtuu kiireellisenä, ja se voidaan hoitaa myös etäyhteyksin. Kiiretilanteissa virkamies voi päättää laite-etsinnästä itse, mutta tällöinkin päätös on vietävä tuomioistuimeen viipymättä, ja jos tuomioistuin katsoo, ettei edellytyksiä laite-etsinnälle ollut, aineisto on hävitettävä. Oikeusturvan kannalta keskeistä on myös tämä jälkikäteinen kontrolli, joka tässä on. Jos virkamies on käyttänyt poikkeusperustetta, laitteen haltijalla on oikeus vaatia tuomioistuimen arviota etsinnän laillisuudesta. Tämä takaa sen, että viranomaistoiminta ei jää vaille riippumatonta valvontaa. Lakivaliokunta nostaa esiin tärkeän resurssikysymyksen. Muutos lisää tuomioistuinten ja poliisien työmäärää, ja hallituksen linjaus on, että tehtävät hoidetaan nykyresurssein. Tämä herättää huolta, sillä käsittelyaikojen piteneminen, muiden juttujen mahdollinen ruuhkautuminen ja käytännön toteutuksen ontuminen ovat todellisia riskejä, ja tätä tilannetta on kyllä seurattava. Koko oikeudenhoidon ketjun toiminta on tietenkin tärkeätä, ja tämän vuoksi koko ketjun tasapainoinen resursointi on sellainen asia, mihin on kiinnitettävä huomiota. Jos haluamme sekä vahvan yksityisyydensuojan että tehokkaan rikostutkinnan, niin resursseja on seurattava ja tarvittaessa korjattava. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+6.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-11-11T15:46:55,2025-11-11T15:49:34,Hyväksytty,1.1 2025_107_77,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 8 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 70/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_78,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 8 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 70/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jälleen kerran puhutaan välttämättömästä muutoksesta, joka tulee EU-lainsäädännön kautta tai ennen kaikkea EU-lainsäädännön soveltamisen kautta EU-tuomioistuimesta. Edustaja Keto-Huovinen tässä toi esiin niitä seikkoja, joista itsekin ajattelin puhua, mutta muutamat niistä tässä toistan. Ennen kaikkea, mikä tässä on tärkeintä, on se, että nykytilanne on kestämätön, koska kännyköissä olevia todisteita ei voida käyttää rikostutkinnassa ja näyttönä tuomioistuimissa, ja siksi tämä on kiireellinen ja pitää nopeasti korjata. Eli tästä kaikilla on hyvin yhtenäinen näkemys, ja siksi on hyvä, että tämä saadaan nyt nopeasti eteenpäin. Mutta se huoli tulee sieltä, että kun tulee 10 000 uutta pakkokeinopäätöstä vuosittain tuomioistuimeen, niin väistämättä herää kysymys siitä, mitkä jutut sitten näiden sijaan jäävät istumatta tai miten pitkälle ne viivästyvät, koska resursseja nopealla aikataululla, kuten tämä laki vaatii, ei ymmärrettävästi saada aikaan. Jo nykyisellään meillä on iso ongelma se, että tuomioistuinten päätökset kestävät niin pitkään, että se uhkaa oikeusturvaa tässä yhteiskunnassa, ja tämä tulee entisestään sitä pahentamaan. Mutta kuten sanottu, niin tämä on välttämätöntä tehdä, en sitä kiistä ollenkaan. Tietysti tätä tilannetta vielä heikentää se, että kun tämä tulee näin nopealla aikataululla, niin tietojärjestelmät eivät ole valmiina, vaan ainakin alkuvaiheessa joudutaan tekemään nämä pyynnöt ja järjestelyt manuaalisesti. Hyvää on se, että tässä tuodaan mukaan kiireelliset tilanteet, joissa sitten meillä jää tutkinnanjohtajalle mahdollisuus tehdä ilman oikeuden päätöstä niissä tilanteissa, joissa on aidosti vaarana, että se tieto puhelimesta häviää, ja kun nykyteknologia kehittyy niin nopeasti, että kaikenlaiset etähallinnat ja muut saattavat hyvinkin nopealla aikataululla mahdollistaa sen, että jo välittömästi, kun puhelin ei tiettyjä toimintoja käyttäjältään saa, tieto alkaa automaattisesti hävitä. Mutta se, mikä itseäni tässä tietyllä tapaa harmittaa, on se, että nykymallissa ei ole jälkikäteisvalvonnassa havaittu suuria puutteita. Eli kun niitä on nykyisellään tehty niin, että tutkinnanjohtaja on päättänyt ja sitten jälkikäteen on tuomioistuin voinut sen harkita, että oliko se oikein vai väärin, niin niissä juurikaan ei ole havaittu virheitä eikä ongelmia. Siinä määrin herää itselleni kysymys siitä, korjataanko tässä ikään kuin ehjää konetta, jonka toki EU velvoittaa korjattavaksi — mutta 10 000 uutta juttua oikeusjärjestelmään ja merkittävä määrä lisää resursseja hallintoon tilanteessa, johon Suomessa ollaan kuitenkin tällä hetkellä oltu tyytyväisiä jo aikaisemmin. Suomalaiset luottavat voimakkaasti viranomaisiin, ja siksi tämä tilanne meillä on ollut ehkä parempi kuin eurooppalaisittain, ja nyt me sitten mennään siihen samaan malliin kuin eurooppalainen järjestelmä muutoin. Mutta tämän mukaan on mentävä, ja toivotaan, että me näillä nykyresursseilla pärjätään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+6.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-11-11T15:49:34,2025-11-11T15:52:37,Hyväksytty,1.1 2025_107_79,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 8 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 70/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Karlsson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_80,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Anette,Karlsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 8 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 70/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Laite-etsintöjen lain päivittäminen selkeyttää laillisuutta, mikä vahvistaa ihmisten oikeusturvaa. Edustaja Lehtinen toi esille sen, että suomalaiset luottavat viranomaisiin, ja ajattelen myös itse, että se on ollut yksi Suomen tärkeä vahvuus. Se, että laite-etsinnöissä siirrytään aikakauteen, jossa ensisijaisesti tarvitaan tuomioistuimen päätös, on oikeusturvan ja oikeusvaltion periaatteiden mukaista, mutta jaan huolet — jotka täällä ja lakivaliokunnassa on nostettu esiin — oikeuslaitoksen resursseista. Keto-Huovisen esille nostamat näkemykset tietoturvajärjestelmistä ja niiden toimivuudesta ja yhteensopivuusongelmista ovat aihealue, joka esiintyy aika monella sektorilla, kun oikeudenhoidosta puhutaan. Me tarvittaisiin Suomeen kokonaisajattelua, kokonaisuudistus, niin että me saataisiin meidän oikeusjärjestelmä ketterämmäksi, paremmin yhteentoimivaksi muiden viranomaisten kanssa, ja nämä laite-etsinnät ovat yksi osa tätä. Todennäköisesti tätä ruuhkautumista tulee tulemaan lisää, kun juttumääriä tulee lisää. Silloin on erittäin tärkeää, että pystymme seuraamaan resurssienlisäystarpeita ja mahdollisesti korjaamaan tilannetta, mutta tämän ohella olisi erittäin hyödyllistä rakentaa kokonaisvaltainen tietojärjestelmä, jossa eri viranomaiset pääsevät ketterämmin puhumaan toistensa kanssa, jolloin myös eri prosessien kustannuksia saadaan hillittyä. Uusi laki kansalaisen oikeusturvan kannalta tarkoittaa, että se parantaa yksityisyydensuojaa, oikeusturvaa ja luottamusta viranomaisiin ilman, että vakavan rikollisuuden tutkinta estyy. Tämä on ehdottomasti tärkeä tavoite, ja on hyvä, että se edistyy, mutta lain sivuvaikutuksia on ehdottomasti seurattava ja resursseja tarvittaessa korjattava. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+6.aspx,fi,Anette Karlsson,911831,2025-11-11T15:52:38,2025-11-11T15:55:19,Hyväksytty,1.1 2025_107_81,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_107_82,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on siis hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta, ja esittelen maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vesihuoltolakia siten, että vesihuollon omistus ja päätösvalta säilyvät julkisissa käsissä. Muutos perustuu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan sekä Vesi on meidän -kansalaisaloitteeseen, jonka perusteella eduskunta edellytti toimenpiteitä vesihuollon julkisomisteisuuden turvaamiseksi. Keskeinen muutos on, että kunnat eivät saa jatkossa myydä vesihuoltolaitoksiin tai vesihuolto-omaisuuteen liittyvää omistustaan yksityisille toimijoille. Vesihuoltolaitos tai sen omaisuus voidaan luovuttaa vain toiselle kunnalle tai kokonaan kunnan omistamalle vesihuoltotoimijalle. Lisäksi kunnille säädetään etuosto-oikeus, mikäli yksityisessä omistuksessa oleva vesihuoltolaitos tai vesiosuuskunta myydään. Jatkossa uusia vesihuoltolaitoksia voidaan perustaa vain kunnallisina tai asiakasomisteisina osuuskuntina. Lakiin tehdään myös muita uudistuksia, joilla pyritään edistämään alueellista yhteistyötä ja vesihuoltolaitosten rakennemuutoksia, kehittämään vesihuollon pitkän aikavälin suunnittelua muun muassa kunnan vesihuoltosuunnitelman ja vesihuoltolaitosten omaisuudenhallintasuunnitelmien avulla, parantamaan varautumista häiriötilanteisiin ja vesihuoltojärjestelmän kriisinkestävyyttä, selkeyttämään vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden määrittelyä sekä kiinteistöjen liittämisvelvollisuutta vesijohtoon ja jätevesiviemäriverkostoon, lisäämään maksujen läpinäkyvyyttä ja kustannusvastaavuutta sekä varmistamaan investointien suunnitelmallisuus korjausvelan pienentämiseksi ja tehostamaan lain valvontaa, jossa toimivaltaiseksi viranomaiseksi tulee aluehallintouudistuksen jälkeen elinvoimakeskus nykyisten ely-keskusten sijaan. Valiokunta pitää esitystä perusteltuna sekä kansallisen huoltovarmuuden että perus- ja ihmisoikeuksiin kuuluvan vedensaannin näkökulmasta. Vesihuolto on kriittinen infrastruktuuri- ja välttämättömyyspalvelu, jonka hallinnan tulee säilyä julkisella sektorilla. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksellä toimeenpannaan hallitusohjelman linjaus, jonka tavoitteena on turvata vesihuollon toiminta ja varmistaa, että vesivarat pysyvät kansallisessa omistuksessa. Esityksen keskeinen sisältö on vesihuoltolain muuttaminen siten, että kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat vesihuoltotoiminnot pysyvät kuntien omistuksessa ja määräysvallassa. Kunta ei jatkossa saa myydä vesihuolto-omaisuuttaan muille kuin toisille kunnille tai kunnan omistamille vesihuoltolaitoksille. Lisäksi kunnille säädetään etuosto-oikeus tilanteissa, joissa yksityinen vesihuoltolaitos myydään eteenpäin. Myös asiakasomisteisten vesihuolto-osuuskuntien toiminta turvataan jatkossakin. Keskeiseksi perusteeksi sääntelylle nostetaan vesihuollon merkitys yhteiskunnan välttämättömyyspalveluna ja kriittisenä infrastruktuurina. Vesihuolto liittyy terveydenhuoltoon, ympäristönsuojeluun, yhdyskuntarakenteeseen, huoltovarmuuteen ja maanpuolustukseen. Muuttunut kansainvälinen turvallisuustilanne on entisestään korostanut tarvetta pitää päätösvalta vesihuollossa julkisissa käsissä. Vesihuoltojärjestelmän toimivuutta ja varautumista parannetaan. Vesihuoltolaitoksille tulee velvollisuus laatia omaisuudenhallintasuunnitelma sekä varautumissuunnitelma, joka sisältää häiriötilanteisiin puuttumisen ja riskienhallinnan. Näillä pyritään vähentämään vesihuollon korjausvelkaa sekä parantamaan infrastruktuurin kuntoa pitkällä aikavälillä. Kunnille säädetään lisäksi velvollisuus laatia koko kuntaa koskeva vesihuoltosuunnitelma. Arvoisa puhemies! Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee vastata muuttuvia palvelutarpeita, ja alueiden tarkistaminen tulee tehdä vähintään kymmenen vuoden välein. Kiinteistöjen liittämisvelvollisuutta vesihuoltolaitosten verkostoon täsmennetään, ja vapauttaminen liittämisestä on jatkossakin mahdollista kohtuussyihin perustuen. Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muutamin teknisin ja sisällöllisin täsmennyksin, kuten viranomaisnimikkeiden päivittämisellä ja rikosoikeudellista virkavastuuta koskevan säännöksen poistamisella perustuslakivaliokunnan linjauksen perusteella. Ehdotettu laki on tarkoitus saattaa voimaan 1.1.2026. Lopuksi totean, että todella tämä mietintö oli valiokunnassamme yksimielinen. Se ei ole aivan tavanomaista, joten kiitän kovasti kaikkia valiokuntamme jäseniä ja tietysti myös valiokuntaneuvosta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+7.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-11-11T15:55:49,2025-11-11T16:00:57,Hyväksytty,1.1 2025_107_83,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Honkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_84,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On kyllä todella iloinen asia ennen kaikkea isänmaan kannalta, että tämä vesihuoltolainsäädäntö on nyt tässä muutetussa muodossaan etenemässä eteenpäin. Kannoimme keskustassa silloin reilu vuosi sitten todella isoa huolta siitä, kun hallituksen alkuperäisessä esityksessä hallitus esitti, että mikä tahansa taho, esimerkiksi kiinalainen yritys tai joku muu, olisi voinut omistaa 49 prosenttia kunnallisesta vesihuoltoyhtiöstä. On äärimmäisen hyvä, että nyt ennen hallituksen esityksen antamista ja käsittelyn aikana on näitä muutoksia tähän tehty, ja nyt tämä on etenemässä siinä muodossa, että vesihuollon pitää olla kokonaan julkisessa omistuksessa. Se on meidän aivan keskeistä kansallista infraa. Vesi on meidän kaikkien yhteinen asia. Sillä ei tule tehdä vääränlaista bisnestä, eikä tule antaa myöskään meidän julkista perusinfraamme kenenkään muun, kenties suomalaiselle yhteiskunnalle tai laajemminkin vaarallisen tahon haltuun. Hyvä, että näitä muutoksia on nyt tehty, ja hyvä, että myöskin näiden yksityisten vesihuolto-osuuskuntien asema on huomioitu. Mitä näihin osuuskuntiin sitten tulee, niin valtaosa vesiosuuskunnista pyörii tietysti vapaaehtoispohjalta. Niitä vapaaehtoiset pyörittävät, mutta kyllä niitä on raskautettu kovin monella hallinnollisella asialla ja lisävelvoitteella viime aikoina. Tämä on semmoinen asia, mihin meidän kyllä jatkossa pitää kiinnittää huomiota, kun nämä vesiosuuskuntien henkilöt, ketkä sitä hallintoa pyörittävät ja ylläpitävät, ikääntyvät. Meidän pitää siihen kehittää uusia innovatiivisia ratkaisuja, ja osittain niitä tässäkin esityksessä tuodaan esille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+7.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-11-11T16:00:59,2025-11-11T16:03:02,Hyväksytty,1.1 2025_107_85,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman poissa, edustaja Hoskonen poissa. — Edustaja Rintamäki [Anne Rintamäki: Paikalla!] — paikalla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_86,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunta on saanut valmiiksi mietinnön tähän hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta. Kiitos valiokunnan puheenjohtaja Elomaalle mietinnön esittelystä. Esityksen tarkoituksena on toteuttaa hallitusohjelman mukainen linjaus vesihuollon turvaamisesta ja vesivarojen kansallisessa hallinnassa pitämisestä. Esitys tavoittelee vesihuoltolakiin muutoksia, joiden mukaan kunta ei saisi myydä vesihuoltoon liittyvää omistustaan, eikä vesihuoltolaitoksen omistus saa siirtyä yksityiselle. — Puhemies, tämä minun kelloni nyt jostain syystä paukkuu kolmea minuuttia. [Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko: No, ei se haittaa, antaa mennä vain.] Selvä. — Elikkä esitys tavoittelee vesihuoltolakiin muutoksia, joiden mukaan kunta ei saisi myydä vesihuoltoon liittyvää omistustaan, eikä vesihuoltolaitoksen omistus saa siirtyä yksityiselle. Kunnalle annettaisiin etuosto-oikeus yksityisomisteisten vesihuoltolaitosten kaupoissa. Mietinnössä en havainnut vastalauseita, joten oletan, että kaikki eduskuntapuolueet ovat tähän tahtotilaan tyytyväisiä. Jonkin verran saimme kuulla, varsinkin alkukaudesta, kyseenalaistamista tästä kyseisestä aiheesta. No, tässä se nyt on. Se, mikä hallitusohjelmaan on kirjattu, pyritään kyllä saamaan tehdyksi. Se vain ottaa oman aikansa. Me perussuomalaiset olemme jo pitkään vastustaneet vesihuollon yksityistämistä. Meidän mielestämme vesivarojen tulee säilyä kansallisessa omistuksessa. Vesihuolto on kriittinen infrastruktuuri, jota ei voida antaa ulkomaisten käsiin. Vesihuollon tulee olla Suomen valtion ja sitä kautta Suomen kansan hallussa ja päätösvallassa. Tämä on meidän kansallinen etumme. Jälleen kerran on syytä mainita Ukrainan tilanteen tuoma epävarmuus — mitä meidän vesihuollollemme olisi vaarassa käydä, jos sota ja tai jokin muu suuri katastrofi iskisi Suomeen ja vesihuolto olisi vaikkapa kiinalaisten hallussa. En halua edes spekuloida pidemmälle, eikä tarvitsekaan enää. Tilanne onneksi nyt korjataan. Arvoisa puhemies! Esitys edistää myös alueellista vesihuoltoyhteistyötä, parantaa vesihuollon talouden ja suunnittelujärjestelmän toimivuutta sekä selkiyttää vesihuoltolaitosten toiminta-alueen määrittämistä. Myös vesihuollon maksujen kustannuskattavuutta ja läpinäkyvyyttä parannettaisiin ja lainvalvontaa tehostettaisiin. Yhdyskuntajätevesidirektiivin täytäntöönpanemiseksi lisätään sääntö, joka velvoittaa taajamat liittymään vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriverkostoon. Esitykselle on arvioitu vaikutuksia kunnille, vesihuoltolaitoksille sekä asiakkaille. On totta, että lyhyellä aikavälillä ainakin maltillisia kustannuksia ja lisää työtä saattaa syntyä. Suuressa kuvassa ja hieman pitemmällä aikavälillä esitys on kuitenkin näiden arvoinen ja enemmänkin. Lausuntopalaute oli pääosin positiivista, ja esitystä kannatetaan laajasti. Lausuntopalaute on huomioitu mietinnössä, mutta joitain kysymyksiä jäi kuitenkin myös avoimiksi. Joka tapauksessa olen tyytyväinen siihen, että tällaisen tärkeän aiheen parissa Suomen eduskunta näyttäisi puhaltavan yhteen hiileen. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+7.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-11-11T16:03:15,2025-11-11T16:07:00,Hyväksytty,1.1 2025_107_87,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_88,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vesi on perustarve ja ihmisoikeus, ei sijoituskohde eikä kauppatavara. Se ei saa päätyä osakesijoittajan tahtotilan alaiseksi hyödykkeeksi. Meillä on yhteisiä tarpeita ja yhteistä omaisuutta, johon meillä kaikilla tulee olla pääsy. Näistä lähtökohdista vasemmistoliiton aktiivit lähtivät alun perin valmistelemaan ja ajamaan Vesi on meidän ‑kansalaisaloitetta. — Kiitos Joona Mielonen, Olli Kohonen, Hilkka Haaga, Vesa Plath, Heidi Hietalahti ja Jouni Jussinniemi, että laitoitte tämän kansalaisaloitteen liikkeelle. — Yli 80 000 kansalaista allekirjoitti aloitteen ja sanoi, että ei enää ikinä, Caruna-kauppojen kaltaista virhettä ei saa toistaa. Tänään voimme sanoa, että virheistä on opittu: vesihuolto on ja pysyy julkisena ja meidän kaikkien yhteisessä omistuksessa. Kiitos aktiivisille kansalaisille, joiden ansiosta voimme tänään tässä salissa varmistaa, ettei vedellä tehdä voittoa. Kansalaisaloite sai vaaditut 50 000 allekirjoitusta hieman yli vuorokaudessa. Viesti oli selvä, suomalaiset eivät halua, että yhteisestä peruspalvelusta tehdään voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa. Me olemme nähneet, mitä siitä seuraa: hinnat nousevat, palvelu heikkenee ja yhteinen omaisuus lipuu pois käsistämme. Tästä on esimerkkejä ympäri maailman. Siksi useat kaupungit ovatkin ottaneet yksityistetyn vesihuollon takaisin julkiseen omistukseen ongelmien vuoksi. Meidän velvollisuutemme on varmistaa, että puhdas vesi pysyy kaikkien ulottuvilla. Arvoisa puhemies! Lopputulokseen ei tultu täysin tyylipuhtaasti. Alun perin hallituksen lakiluonnoksessa olisi sallittu vesilaitosten osittainen yksityistäminen jopa 49,9 prosenttiin saakka. Kun vuosi sitten lokakuussa 2024 edustaja Meriluoto nosti kyselytunnilla ongelman esiin ja kysyi hallitukselta, miksi hallituksen lakiluonnos jätti oven auki yksityistämiselle, ministerin vastaus oli ylimielinen. Hän väitti, että me emme muka ymmärtäneet asiaa. Lopputulos kuitenkin osoitti, että ymmärsimme asian varsin hyvin. Lausuntokierroksen ja laajan julkisen paineen myötä pykälää muutettiin. Jatkossa vesihuolto pysyy kokonaan julkisessa omistuksessa. Onneksi hallitus itse ymmärsi korjata esityksensä kansalaisaloitteen tarkoituksen mukaisesti. Laki oli menossa läpi siten, että siihen olisi jäänyt porsaanreikä, mutta onneksi sitä ei enää siellä ole, ja näin kunnat eivät voi enää myydä vesilaitostensa omistusta edes osittain. Tämä on todella tärkeää, koska vesihuolto on luonnollinen monopoli. Hetkellinen plussamerkki julkistaloudessa ei lämmitä, jos vesilaitoksen yksityistämisen takia kansalaisten kukkarot köyhtyisivät pysyvästi. Arvoisa puhemies! Kiitokset vielä kansalaisaloitteen tekijöille ja allekirjoittaneille asian esiin nostamisesta, edelliskauden eduskunnalle kansalaisaloitteen hyväksymisestä, palautteen antajille lakiluonnoksen ongelmallisen pykälän esiin nostamisesta ja lopulta myös kiitos Orpon hallitukselle lausuntopalautteeseen reagoimisesta sekä koko salilliselle edustajia, jotka puolustavat tätä perusoikeutta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+7.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-11-11T16:07:10,2025-11-11T16:10:52,Hyväksytty,1.1 2025_107_89,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kinnari., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_90,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Teemu,Kinnari,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies, hyvät kollegat! Mukava päästä puhumaan asiasta, joka sai meillä maa- ja metsätalousvaliokunnassa yksimielisen, selkeän käsittelyn ja lopputuloksen — asian tärkeyden ymmärtäen oikeastaan ainoan lopputuloksen, jota tässä voi tavoitella. Eli esitys vesihuoltolain muutoksesta on ollut hyvin odotettu esitys, ja pohjautuu toki tässä jo aiemmin kuultuun kansalaisaloitteeseen ja siitä lähteneeseen poliittiseen keskusteluun. Kyseessä on ratkaisu, joka vahvistaa suomalaisten peruspalvelujen turvaa ja kansallista huoltovarmuutta. Samoin lakimuutos estää yksiselitteisesti vesihuollon tai sen osuuksien myymisen yksityisille toimijoille, ja tämä linjaus on vielä tarkentunut tässä lainsäädäntötyön yhteydessä. Tällä kaikella on iso periaatteellinenkin merkitys. Vesihuolto, puhtaan juomaveden tuotanto ja jätevesien käsittely, on selkeä yhteiskunnallinen ja elintärkeä perusrakenne, ja se on sinällään erittäin luonnollinen monopoli ja myös osa kriittistä infrastruktuuria. Se, että hanasta tulee juotavaa, juomakelpoista vettä, ei ole itsestäänselvä asia, eikä ole myöskään yhdentekevää, kuka omistaa ja hallitsee tätä järjestelmää. Nyt laki varmistaa todellakin sen, että omistus säilyy kunnilla ja kuntalaisilla eikä markkinasijoittajilla tai väliyhtiöillä. Voidaan todeta, että Orpon hallituksen linja on ollut tässä asiassa johdonmukainen ja päättäväinen. Hallitus on tehnyt, ja esityksessä on tehty, näitä tarkennuksia, mikä nyt käytännössä tekee sen, että näitten vähemmistöosuuksien myyminen sijoittajille on poissuljettu tässä esityksessä, niin kuin kuuluukin. Laki ei jätä takaportteja eikä tulkinnanvaraa, joten vesihuollon osalta voidaan todeta, että sitä ei yksityistetä edes osittain. Arvoisa rouva puhemies! Tämä päätös on suomalaisista suomalaisille, elikkä se on päätös, joka vahvistaa huoltovarmuutta, turvaa peruspalvelut ja varjelee elämän edellytyksiä. Samalla se on päätös kunnallisesta itsehallinnosta ja yhteisestä omistuksesta, joka kantaa tulevaisuuteen. Vesi on suomalaisten yhteistä omaisuutta, ja se pidetään jatkossakin kuntalaisten omistuksessa, ja tämä on selkeä linjaus. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+7.aspx,fi,Teemu Kinnari,1510,2025-11-11T16:10:56,2025-11-11T16:13:39,Hyväksytty,1.1 2025_107_91,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen poissa. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_92,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on niitä hetkiä, jolloin tulee hyvä mieli, kun on eduskunnassa: tietää tehneensä jotain hyvää. Keskusta pystyi painostamaan hallitusta oppositiosta käsin niin, että vesihuolto pysyi suomalaisten kuntien näpeissä. Hyvä niin, sillä vesi on kansallinen turvallisuuskysymys. Sitä ilman ei voi elää. Vesi on ruuan kanssa huoltovarmuuden perusta. Se on kansallisomaisuuttamme, jonka omistamisen täytyy jatkossakin säilyä julkisissa käsissä. Ja niin se säilyy, kiitos kaikille. Maapallo kuivuu, ja vedestä kilpaillaan. Maailmassa käydään jo sotia vedestä. Suomessa on tällä hetkellä kaikkiaan noin 1 800 vesihuoltopalveluja tuottavaa organisaatiota. Niistä kuntien omistamia laitoksia on 450 ja lähinnä käyttäjien tai asiakkaiden omistamia laitoksia noin 1 350. Käyttäjien tai asiakkaiden omistamista laitoksista suurin osa on osuuskuntamuotoisia, eli ne ovat käytännössä yksityisomisteisia mutta voittoa tavoittelemattomia. Vesihuolto-osuuskunnat vastaavat itse verkostojensa rakentamisesta ja vesihuoltopalvelujen tuottamisesta, joten kuntien omistusoikeuden ei tule koskea niitä. Osuuskunnissa asukas maksaa vedestä sen hinnan, mitä toiminta vaatii — osakeyhtiöissä sen, mitä sijoittaja vaatii. Koska vesi on välttämättömyyshyödyke, sitä ei tule antaa sijoittajien käsiin rahantekokoneeksi, ei kiinalaisille tai arabeille tai varsinkaan venäläisten oligarkkien välikäsisijoittajille. Vesihuolto on luonnollinen monopoli, kun kilpailevia vesihuoltoverkostoja jo olemassa olevien rinnalle ei voi syntyä. Jos vesihuoltolaitokset olisi yksityistetty, veden hinta olisi noussut tavallisille ihmisille. Sijoittajat olisivat kiittäneet aivan samoin kuin silloin, kun kokoomushallitus myi sähköverkot Carunalle. Kunnat ovat vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Jos alkuperäinen lakiesitys olisi mennyt läpi ja puolet vesihuollosta olisi voinut myydä sijoittajille, tämä olisi myös tapahtunut monissa kunnissa. Valtiovarainministeriö epäili kuntien myyntikiellon perustuslaillisuutta, kunnilla kun on itsemääräämisoikeus. Mielestäni kuitenkin on näyttöjä lukuisista julkisen omaisuuden myymistä ehkäisevistä rajoitteista. On hyvä, että maa- ja metsätalousministeri löysi keinot, miten laki voidaan toteuttaa. Ostajia oli jo runsaasti liikkeellä, kun he haistoivat bisneksen. Mikäli vesihuollon yksityistämistä olisi ehtinyt toteutua jo kansainvälisille toimijoille, omistuksen palauttaminen julkisille tahoille olisi ollut hintavaa muun muassa WTO:n investointisuojan vuoksi. Suoja on mahdollistanut isojen kansainvälisten yritysten oikeustaistelut valtiota vastaan, ellei bisnesmalli toteudukaan. Kuuluisin vesitaisto käytiin Etelä-Afrikassa. Vesihuollon lainsäädäntöön kirjattiin etuosto-oikeus kunnille, mikäli jo yhtiöitetyn vesihuollon osakkeita on yksityisessä omistuksessa ja niillä käydään kauppaa. Asukkaiden ja muiden palveluiden käyttäjien omistamien vesihuolto-osuuskuntien toiminta voi jatkua ennallaan, mutta vesihuollon resursointiin on syytä kiinnittää huomiota myös valtion taholta. Myös pohjaveden kunto on itseisarvo, josta tulee huolehtia jatkossakin. Vaikka vesihuoltoa ei tule yksityistää, erilaisia vesihuollon palveluita ja laitteita voidaan ostaa ulkopuolisilta toimijoilta. Koko vesihuollon yksityistäminen ei yleensä kansainvälisesti ole johtanut toivottuihin tehohyötyihin, vaan se on johtanut vesimaksujen hintojen nousuun. Arvoisa puhemies! Jyri Häkämiehen ollessa omistajaohjausministeri myytiin Kemira norjalaiselle Yaralle. Kemiraa ei katsottu strategiseksi omaisuudeksi, vaikka samassa kaupassa menivät Suomen ainoat fosforia tuottavat apatiittikaivokset Siilinjärvellä ja Soklissa. Viljelijät maksoivat muutamana vuonna Yaralle takaisin koko kauppasumman lannoitteiden hintojen nousun myötä. Sähköverkko myytiin Carunalle, ja seuraukset ovat kuluttajat saaneet tuntea. Omistajaohjauksesta tuolloin vastannut ministeri Pekka Haavisto on itsekin myöntänyt teon olleen virhe. Olen todella iloinen, että samoja yksityistämisvirheitä ei enää toisteta. Nyt kyse olisi ollut vielä paljon pahemmasta. Vesihuoltoverkko olisi ollut tarvittaessa myös oiva sabotaasin kohde. Onneksi laitosten turvallisuuteen on jo kiinnitetty huomiota. Olen kiitollinen siitä, että jyväskyläläiset Aila Paloniemi ja Kirsi Knuuttila rohkeasti nostivat vesihuollon myynnin asiat keskusteluun, mikä aktivoi kansalaisaloitteen. Kiitos niille toimijoille. Toimittaja Katri Nieminen nosti asiaa kiitettävästi, ja asia levisi valtakunnan julkisuuteen. Johtamani maa- ja metsätalousvaliokunta edellytti, että valtioneuvosto ryhtyy mahdollisimman pian valmistelemaan lainsäädäntöä, jolla varmistetaan vesihuoltotoimintojen säilyminen kunnan omistuksessa ja määräysvallassa. Tämä lienee ensimmäisiä kansalaisaloitteita, jotka on hyväksytty yksimielisesti täysistunnossa. Nyt ministeri Essayah vei valiokunnan puheenjohtajan Elomaan avulla tämän esityksen maaliin, ja vesihuolto pysyy julkisissa käsissä. Tarvittiin joukko vahvoja naisia, jotka eivät antaneet periksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+7.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-11-11T16:13:51,2025-11-11T16:20:43,Hyväksytty,1.1 2025_107_93,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_94,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen vesi kuuluu suomalaisille. Hallituksen tavoitteena on uudistaa vesihuoltolakia. Tällä uudistuksella haluamme vahvistaa Suomen vesihuollon omavaraisuutta, turvallisuutta ja toimintavarmuutta. Koko esityksen olennaisin asia on se, että vesihuolto on pidettävä kansallisessa omistuksessa ja julkisen vallan hallinnassa. Se on asia, mitä me perussuomalaiset olemme johdonmukaisesti ajaneet jo vuosien ajan. Arvoisa puhemies! Suomalainen vesi ei ole kauppatavaraa, vaan se on osa elämän perusedellytyksiä. Se on kansallinen luonnonvara ja osa meidän kaikkien yhteistä huoltovarmuutta. Onkin hyvin selvää, että moni arjen perusasia lakkaa toimimasta, jos meillä ei ole puhdasta juomavettä. Siksi on vain ja ainoastaan oikein, että kunnat eivät voi myydä vesihuolto-omaisuuttaan yksityisille toimijoille ja että yksityisten vesilaitosten myyntitilanteessa kunnalle säädetään laissa etuosto-oikeus. Näin varmistetaan se, että vedenjakelu ja jätevesihuolto pysyvät aina julkisessa ja vastuullisessa ohjauksessa. Me kaikki tiedämme muuttuneen maailmantilanteen, ja siksi myös Suomen täytyy tehdä ennakoivia päätöksiä erityisesti nyt kun on kyse vesihuollosta. Suomen ei pidä toistaa muiden maiden virheitä, joissa kriittinen vesihuolto päästettiin osaksi kansainvälisiä markkinoita. Me olemme nähneet, mihin se johtaa: hinnat nousevat, kunnossapito kärsii, ja päätöksenteko siirtyy kauas asukkaista. Me emme halua sellaista kehitystä Suomeen. Kansallinen vesihuolto on liian arvokas asia päästää yritysten käsiin, joiden ainoa tarkoitus on tehdä sillä bisnestä. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys tuo vesihuoltolakiin useita hyviä ja konkreettisia parannuksia. Kuntien vesihuoltosuunnitelmien ja omaisuudenhallinnan velvoitteet parantavat pitkäjänteisyyttä ja varautumista. Tämä lisää turvallisuutta ja auttaa varmistamaan, että vesihuollon verkostoja ylläpidetään ajoissa ja ennakoivasti, eikä vasta silloin kun ongelmat ovat jo käsillä. Lisäksi vesihuollon maksuihin tulee lisää läpinäkyvyyttä. Suomalaisella on oikeus tietää, mistä hän maksaa ja että vesimaksut vastaavat niiden todellisia kustannuksia. Tämän lain myötä kansalaiset voivat luottaa siihen, ettei heidän vesimaksunsa tuota voittoa yksityisille omistajille. Arvoisa puhemies! Puhdas kotimainen vesi on suomalainen ylpeyden aihe. Me voimme luottaa siihen, että kun avaamme hanan, sieltä tulee puhdasta juoma- ja käyttövettä. Se on suomalaisen yhteiskunnan peruslupaus, eikä sitä voi ulkoistaa markkinoille. Siksi tämä laki on myös osa huoltovarmuutta ja kansallista turvallisuutta. Vedenjakelun ja jätevesihuollon toimivuus on tärkeää erityisesti kriisitilanteissa, eikä niistä saa tulla itsestäänselvyyksiä. Vesihuollon toimivuus on yhtä tärkeä osa yhteiskunnallisia toimintoja kuin esimerkiksi energiahuolto ja tieverkosto. Tämä lakiesitys on tavoite kohti vahvempaa kansallista omistusta, läpinäkyvää taloudenpitoa ja turvallista, kaikille suomalaisille saavutettavaa vesihuoltoa. Samalla haluan muistuttaa, että tämän esityksen myötä tehtävät muutokset velvoittavat myös kuntia toimimaan vastuullisesti. Kuntien täytyy suunnitella, huolehtia ja investoida vesihuoltoon ajoissa. Vesihuollon kunnossapitoa ei pidä nähdä kulueränä, vaan sijoituksena meidän kriittisten toimintojen tulevaisuuteen. Arvoisa puhemies! Puhdas juomavesi on meille suomalaisille enemmän kuin pelkkä luonnonvara, ja tämä laki turvaa sen, että päätösvalta omasta vedestämme pysyy meidän käsissämme nyt jatkossakin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+7.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-11-11T16:20:45,2025-11-11T16:24:31,Hyväksytty,1.1 2025_107_95,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_96,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys on tärkeä ja kannatettava. Vesihuolto on kriittinen osa yhteiskunnan perusrakennetta, ja sen luotettavuus on turvattava myös tulevaisuudessa. Tämä esitys vahvistaa juuri tätä eli varautumista, suunnitelmallisuutta ja vastuuta. Kunnallisen omistuksen säilyttäminen vesihuoltolaitoksissa on järkevää. Vesi ei ole kauppatavaraa siinä mielessä kuin moni muu hyödyke vaan elintärkeä yhteinen voimavaramme. On oikein, että päätösvalta säilyy kunnissa ja paikallisyhteisöissä, jotka tuntevat omat alueensa ja tarpeensa parhaiten. Lisäksi esityksessä vahvistetaan varautumista poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin. Vesihuollon on toimittava kaikissa olosuhteissa. Tämä laki antaa siihen paremmat välineet. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+7.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-11-11T16:24:33,2025-11-11T16:25:28,Hyväksytty,1.1 2025_107_97,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_98,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On erittäin hienoa, että tämä pitkä prosessi, joka on lähtenyt kansalaisaloitteesta liikkeelle, saavuttaa tänään yhden merkkipaalun ja ollaan tekemässä yksimielistä päätöstä tästä, että tämä Vesi on meidän on päätöksessä, ja me saamme siitä kaikki olla tyytyväisiä täällä salissa. Omistus- ja päätösvalta pysyy julkisissa käsissä kokonaan, mikä on tässä se iso ratkaisu. Se, mikä tässä tänä päivänä meitä varmasti puhuttaa, on se, että noin neljä ja puoli miljoonaa asiakasta on kuntien omistaman vesihuollon piirissä, ja se loppu, vähän reilu miljoona, on sitten asiakasosuuskuntatapaisissa vesihuoltolaitoksissa. Vesihuoltolaitoksia on 1 100, noin kaiken kaikkiaan, eli valtaosin tälläkin hetkellä se on, mutta nyt vielä vahvistetaan tilannetta. Tilanne pysyy myöskin sitä kautta hyvin kuntien käsissä, koska etuosto-oikeus on kunnilla, jos tällaisia vesihuoltolaitoksia tulee myyntiin. Se, mikä tässä on myös tärkeätä, on se, että tämmöinen huoltovarmuus tässä kasvaa, koska näitä varautumissuunnitelmia pitää tehdä vesihuoltolaitoksissa erilaisiin häiriötilanteisiin, ja tätäkin kautta tätä pystytään tekemään hyvään suuntaan. Arvoisa rouva puhemies! Pohdittavaa on kuitenkin aika paljon tämänkin jälkeen, koska vesihuoltolaitoksissa on erittäin suuri investointivelka ja investointitarve. He ovat itse arvioineet, että vuositasolla investointitarve on noin 777 miljoonaa, ja tällä hetkellä investoidaan noin 400 miljoonaa euroa, eli vain vähän yli puolet siitä investointitarpeesta, mitä olisi tarve tehdä. Tämä on osa huoltovarmuutta ja yleensä häiriötilanteisiin liittyvää varmuutta, että investointeja tehdään riittävästi. Tämä on erittäin iso kysymys jatkossa. Tätä suuruusluokkaa kuvaa se, että investointitarve on sataneljäkymppiä vuodessa per jokainen suomalainen, noin karkeasti ottaen. Tässä puhutaan isoista päätöksistä. Mutta erittäin hienoa, että tämä pysyy kansalaisilla. Sitten, arvoisa rouva puhemies, tässä vesihuoltolaissa on semmoinen ison määrän tekemisen kautta tuleva seikka, että kun käsitellään vettä isoja määriä, niin se litrahinta sille vedenkäsittelylle laskee. Tämä onneksi mahdollistaa nyt myös sen, että näitä yli kuntarajojen tehtäviä vesihuoltolaitoksia ja julkisia yhtiöitä voidaan tehdä, jolloin voidaan tätä hyödyntää myöskin. Tämä on sellainen asia, jota kannattaa viedä eteenpäin, ja samalla saadaan säilytettyä myöskin meillä kohtuuhintainen vesi. Nämä polut on todella myös pidettävä mielessä, että pystytään tätä tekemään. Verkostoa pitää uudistaa, puhdistustekniikoita pitää kehittää, ja sitten jäteveden käsittelyä pitää kehittää, ja tässä ylikunnalliset ratkaisut ovat myöskin erittäin tervetulleita. Arvoisa rouva puhemies! Tällä päätöksellä ”vesi on meidän”. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+7.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-11T16:25:31,2025-11-11T16:29:35,Hyväksytty,1.1 2025_107_99,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_100,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihan alkuun pitää minunkin kiittää aikanaan aloitteen tekijöitä. — Todella tärkeä asia, jota nyt tässä eduskunnassa käsitellään, ja erityisen hienoa tämä on siitä syystä, että eduskunta on näinkin yksimielinen jälleen silloin kun on kriittisiä asioita esillä, ja mikäpä olisi sen kriittisempi kuin puhdas vesi, josta tulevaisuudessa varmasti kilpaillaan ympäri maailman. Mutta toki jonkun verran harmittaa osa puheenvuoroista tässä, joissa pyritään tässäkin asiassa hakemaan vastakkainasettelua hallituksen ja opposition välillä. Yhtä lailla voisi täältä kysyä, mitä edellinen hallitus teki, jos haluttaisiin lähteä niin asettelemaan tai pohtia sitä lähtötilannetta, joka hallituksella oli, jossa edellisen hallituksen tekemä mietintö lähti siitä, että erityisen tarkkaan tulee ottaa huomioon perustuslain turvaama kunnallinen itsehallinto, kun tätä lainsäädäntöä tehdään, ja myöskin huomata se lähtökohta, joka monessa vesihuoltoyhtiössä, esimerkiksi omassa kunnassani, oli, että aikanaan kun sotien jälkeen ruvettiin kunnallista vesihuoltoa tekemään, niin kunnalla ei yksinkertaisesti ollut varaa, vaan yritykset tekivät omaan kuntaanikin aikanaan sen vesihuoltojärjestelmän, jonka sitten kunta myöhemmin onneksi lunasti pois, tai ennen kaikkea enemmistön siitä pois, jolloin päätösvalta saatiin julkiselle puolelle. Katsonkin, että on todella tärkeätä, että niitä omistushäntiä, joita on jäänyt vielä yksityiseen omistukseen, pyritään saamaan pois, ja siinä mielessä olen erityisen tyytyväinen tästä etuosto-oikeudesta. Eli kaikenlainen tahtotila, jossa voisi aiheutua jotain haittaa meidän vedelle, pystytään torppaamaan sillä, että kunta voi itse sen osakkeen sitten ostaa. Toivon, että ne yksityiset omistajat, jotka vielä kunnallisista yhtiöistä omistavat osuuksia, ymmärtäisivät myöskin tämän yhteisen tahtotilan, joka tässä yhteiskunnassa on, ja kelvollisilla ehdoilla olisivat valmiita luopumaan niistä julkiseen omistukseen. Se olisi tärkeää hinnaltaan yhdenvertaisen vesihuoltojärjestelmän ja huoltovarmuuden kannalta, että kaikki vesihuoltoon liittyvä olisi julkisissa käsissä. Kiitos tästä hyvästä keskustelusta ja ennen kaikkea siitä, että meillä on ollut yhteinen tahtotila tämän asian edistämiseen. Ja erityinen kiitos myöskin minulta maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Elomaalle siitä, että olette väsymättä vienyt tätä asiaa siitä, mistä lähdettiin, juuri tähän pisteeseen, joka on se kaikkein paras vaihtoehto, että ei voi myydä enää mitään ulkopuolelle pois. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+7.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-11-11T16:29:37,2025-11-11T16:32:11,Hyväksytty,1.1 2025_107_101,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eerola., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_102,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ajatukseni oli, että en tähän asiakohtaan olisi tullut puhetta pitämään. Tämä maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö on yksimielinen ja täydellinen, ja yhdyn siihen täysin. Kiitos, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Elomaa. Kiitos myös kansalaisaloitteen alullepanijalle Joona Mieloselle sinne Kotkan suuntaan. Vesi tosiaan pysyy nyt omissa käsissä ja kupeissa ja ämpäreissä. Se, miksi kuitenkin tulin tähän puhumaan, oli muutamat korvaani työhuoneeseen kantautuneet puheenvuorot, mitkä vähän särähtivät, etenkin muutamalta keskustapuolueen edustajalta. Täällä sanottiin ja kerrottiin, että oppositiosta vaikutettiin ja painostettiin hallitusta, jotta tämä esitys saatiin nyt sitten tähän muotoon. No, varmaan vaikutettiin, varmaan kerrottiin, ja myös hallituspuolueista tuli tätä samaa viestiä. Hienoa, kiitos siitä kaikesta viestistä. Mutta se, mitä ette sanoneet, oli se, että jopa tämä hallituksen haukuttu ja epätäydellinen alkuperäinenkin esitys olisi ollut parannus nykytilaan. Hallituksen alkuperäinen esitys olisi sallinut myydä — liikaa, mutta kuitenkin — vain puolet näistä vesiyhtiöistä ulkomaalaisille. Tätä aiemmin ja tähänkin hetkeen saakka, kun keskustapuoluekin on hallituksessa ollut ja teillä on ollut maa- ja metsätalousministeri ja näinpäin pois, on ollut sallittua myydä vaikka ihan kaikki. — Että näin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+7.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-11-11T16:32:11,2025-11-11T16:34:00,Hyväksytty,1.1 2025_107_103,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_104,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Puheeni ei ole pitkä, mutta halusin tulla tänne puhujapönttöön, tai tänne ylös, koska olen niin iloinen, että näin tärkeä asia ja me olemme yksimielisiä siitä, koko eduskunta, ja siitä kiitos. Ei ole kovin paljon niitä asioita, jotka aina menevät niin yhteen, mutta tämä on sellainen. Vesi on meidän, ja kansalaisaloite on ollut hyvä, ja tästä on paljon keskusteltu ja käännetty asiat joka suuntaan, ja lopputulos on loistava. Meidän metsämme on vihreä kulta, meidän vetemme on timantti. Jos ajatellaan veden merkitystä, me tiedetään, että ulkomailla monessa maassa vedestä on pula, juomavedestä on huutava pula. Kanariansaarilla on valtava kuivuus. Siellä turisteja tarvitaan, mutta ne turistit lorauttelevat sitä vettä suihkussa ihan valtavia määriä, ja maanviljelijät eivät saa ollenkaan kasteluvettä. Tämä on vähän ristiriitaista. Mutta on tärkeää, että me pidämme huolta Suomen vedestä ja pohjavedestä. Aivan kuten edustaja Rintamäki tässä aiemmin sanoi, perussuomalaisille tämä asia on ollut aina erittäin tärkeä — monelle muullekin puolueelle — mutta me olemme tuoneet asiaa monin valtiopäivätoimin esille. Minä kaivelin omiakin, ja kymmenen vuoden takaa löysin kirjallisen kysymyksen, jossa olen tiedustellut pohjavesien säilymisen tärkeyttä suomalaisessa omistuksessa ja myös kaikkea liiketoimintaa, mikä mahdollisesti voisi tulla ongelmaksi, jos monikansalliset pääsisivät tänne vettä ostamaan ja omistamaan. Näitä asioita ollaan pidetty paljon esillä, ja se on ollut tärkeää. Mutta nyt tämä yksimielisyys: kiitos vielä kaikille puhujille täällä, että olette tämän tärkeän asian äärellä olleet täällä. Olisi ihan hienoa, jos saataisiin monesta muustakin yksimielinen päätös loppujen lopuksi. On paljon hyviä asioita eduskunnassa käsittelyssä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+7.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-11-11T16:34:02,2025-11-11T16:36:29,Hyväksytty,1.1 2025_107_105,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_106,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En viitsinyt tuohon toiseen puheeseen sotkea asiaa, joka vielä viime metreillä muuttui tässä valiokuntakäsittelyn aikana, ja sekin on hyvä asia. Se on pieni yksityiskohta — nimittäin se, onko taajamissa pakko liittyä, kaikissa taajamissa, jätevesihuoltoon. Ei ole, vaan se arvioidaan tapauskohtaisesti, kun meidän taajamakäsitteemme on vähän laaja, niin että siellä olisi varmaan tullut epätarkoituksenmukaista toimintaa ja oikeusmurhia. Mielestäni sekin on hyvä, että otettiin tällaiset maalaisjärkiset käytännöt käyttöön. Tämä ongelma on esimerkiksi aika monissa osuuskunnissa, jotka järjestävät vesihuoltoa, niin että se tulisi kalliiksi sekä järjestäjille että sitten pakkoliittyjille. Vielä ihan tähän loppuun nyt haluan tosiaan antaa täydet pisteet valiokunnan puheenjohtajalle, koko valiokunnalle ja ministeri Essayahille. Tiedän kokemuksesta sen, että siellä ministeriössä ne valmistelevat virkamiehet eivät olleet näin rohkeita kuin tämä porukka, joka nyt lainsäädännön veti tällaisenaan maaliin. Ollaan ylpeitä itsestämme.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+7.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-11-11T16:36:31,2025-11-11T16:38:11,Hyväksytty,1.1 2025_107_107,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Koskinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_108,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä käsittelyn aikana tapahtui merkittävä muutos myös tässä valtiosääntöoikeudellisessa arvioinnissa. Tätä hallituksen alkuperäistä esitystähän oli perusteltu sillä, että ei voitaisi mennä niin jyrkkiin julkista omistusta suojaaviin toimiin kuin yleisesti kansalaiset vaativat. Onneksi nyt tässä käsittelyn aikana linja tarkistui, ja kiinnittäisin huomiota tuohon perustuslakivaliokunnan lausunnon viimeiseen kappaleeseen. Siinä todetaan: ”Lakiehdotuksen 4 c §:n mukaan perustettavan vesihuoltolaitoksen on oltava kokonaan kunnan omistuksessa oleva vesihuoltolaitos tai tukkuvesihuoltolaitos taikka asiakasomisteinen vesihuolto-osuuskunta. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan ehdotetulle elinkeinovapautta rajoittavalle sääntelylle on esityksen perusteluissakin mainittuja väestön terveyteen, turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen sekä veden välttämättömyyspalveluluonteeseen kytkeytyviä hyväksyttäviä ja painavia perusteita. Valiokunnan mielestä lainsäätäjällä on luonnollisten monopolien sääntelyssä laaja liikkumavara, eikä ehdotettu sääntely nyt käsillä olevassa sääntely-yhteydessä ole ongelmallista elinkeinovapauden kannalta.” Tämä on merkittävää myös tulevaisuuteen päin, kun tällaisten välttämättömyyshyödykkeiden tuotantoa ja turvaamista kansalaisille järjestellään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+7.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-11-11T16:38:11,2025-11-11T16:39:38,Hyväksytty,1.1 2025_107_109,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_110,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaiset pitävät erittäin tärkeänä, että vesihuolto säilyy kansallisissa käsissä. Vesihuolto ei ole kauppatavaraa, se on nimenomaan kriittinen infrastruktuuri, jonka on oltava kuntien omistuksessa ja määräysvallassa. Tämä lakiesitys toteuttaa kansalaisaloitteen ja eduskunnan Vesi on meidän -päätöksen vaatimukset. On hyvä, että hallitus varmistaa nyt lainsäädännöllä, ettei vesihuoltoa voida siirtää kaupallisille toimijoille. Kansallinen omistajuus on huoltovarmuuden ja turvallisuuden perusta. Arvoisa puhemies! Tänään täällä meillä salissa on tämä lakiesitys vesihuoltolain muuttamisesta ja nimenomaan se, että turvaamme kansallisen omistuksen. Me olemme korostaneet johdonmukaisesti, että se on nimenomaan kriittistä infrastruktuuria ja elämän edellytys, ei liiketoimintaa. Esityksellä toimeenpannaan pääministeri Orpon hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan vesihuollon toiminta turvataan ja vesivarat pidetään kansallisissa käsissä. Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys tuo myös selkeyttä liittymisvelvollisuuteen. Sosiaaliset syyt on huomioitu vapautusperusteena taajaman ulkopuolella ja nyt myös taajaman sisällä. Tämä uudistus, vaikka se voi lyhyellä aikavälillä aiheuttaa nousupainetta maksuihin, parantaa pitkällä aikavälillä kuitenkin hinnoittelun tasaisuutta ja ennakoitavuutta. Erittäin tärkeä asia kuluttajien kannalta. Omaisuuden hallinnan parantaminen ja talouden valvonnan tehostaminen lisäävät luottamusta vesihuoltolaitosten toimintaan. Tuemme tätä esitystä. Se turvaa vesihuollon kansallisen hallinnan ja vahvistaa nimenomaan huoltovarmuutta ja vastaa erityisesti kansalaisten tahtotilaan. Vesi kuuluu suomalaisille, ei markkinoille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+7.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-11-11T16:39:40,2025-11-11T16:42:22,Hyväksytty,1.1 2025_107_111,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Krista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_112,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että yhdyn näihin juuri kuultuihin sanoihin. Mekin olemme tätä kannattaneet, ja asia on kyllä kovin ajankohtainen, kun kuntatalouden hätää katsoo. Eri puolilla voi tulla monenlaisia asioita mieleen. Itse tulen kaupungista, Porista, jossa esimerkiksi energiayhtiö vähimmäisomistuksena myytiin, joten kyllä myös vesihuollon asiat ovat tärkeitä, kun tätä katsotaan. Minusta tämä hyvä esitys on parantanut juoksua myöskin perustuslakivaliokunnassa, jossa saatiin tähän esitykseen vielä muutoksia. Tätä on ilo tukea. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+7.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-11-11T16:42:26,2025-11-11T16:43:10,Hyväksytty,1.1 2025_107_113,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 15/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelua, ja mahtaako siellä olla valiokunnan puheenjohtaja. Olkaapa hyvä, edustaja Kiuru, Krista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_107_114,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen valiokunnan kannat tässä. Asia on varsin monimutkainen, joten ihan lyhyt tästä puheesta ei tule. Ensinnäkin todetaan, että tässä esityksessä ehdotetaan siis muutettavaksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annettua lakia. Tässä ehdotetaan tehtäväksi muutoksia niin kliinisestä lääketutkimuksesta annettuun lakiin, lääkinnällisiin laitteisiin sidottuun lakiin, lääketieteellisestä tutkimuksesta annettuun lakiin kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annettuun lakiin. Lisäksi myöskin asiakirjojen käsittelyä koskevaa lakia muutettaisiin yhden pykälän verran. Tässä tehdään merkittäviä muutoksia sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annettuun lakiin. Tämä niin sanottu toisiolaki tuli aikoinaan voimaan 1.5.2019. Tässä on tarkoitus korjata tuota annettua lakia, parantaa sitä monin puolin ja nimenomaan varmistaa, että tieteellinen tutkimus ja kehittämis- ja innovaatiotoiminta vahvistuisivat nimenomaan siksi, että toissijaista tietoa ja toissijaisia käyttötarkoituksia olisi mahdollisuus hyödyntää. Tässä esityksessä onkin niin paljon kannatettavia puolia, että myös valiokunta on mietinnössään yksimielinen. Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä hajautetusta mallista: Tällä esityksellä mahdollistetaan nyt se, että toisiolain mukaisten tietolupien ja tietopyyntöjen käsittelyssä käytettäisiin jatkossa niin sanottua hajautettua mallia. Silloin yhden luukun sijasta hakija voisi käyttää sekä tätä nykyistä yhden luukun keskitettyä mallia että sitten pyytää hajautetun tietomallin mukaisesti käsittelyä sieltä, kenellä tämä tieto jo tosiasiallisesti on. Näin sekä hybridimallin että tämän keskitetyn mallin lopputuloksena on se, että tietoa voisi saada eri paikoista ja pyytää sitä lain mukaisesti. Tietolupaviranomainen käsittelisi kaikki nämä tietolupapyynnöt tässä voimassa olevassa laissa, ja ne koskisivat usean toisiolain 6 §:n organisaation tietoaineistoja ja kaikkia toisiolain mukaisia tietopyyntöjä. Tämän muutoksen myötä tuon 6 §:n tarkoittamat organisaatiot voisivat käsitellä usean organisaation tietoaineistoja koskevia tietolupia ja toisiolain mukaisia tietopyyntöjä. Myöskin Findatan lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kansaneläkelaitos, Lupa- ja valvontavirasto sekä Fimea ja myöskin jokin sosiaali- ja terveydenhuollon julkinen palvelujärjestäjä voivat koostaa ja yhdistellä näitä erilaisia usean rekisterinpitäjän tietoja jatkossa. Tämän ehdotuksen mukaan hakija voi toimittaa tietolupahakemuksen tai tietopyynnön, joka koskee myös useamman kuin yhden toisiolaissa tarkoitetun organisaation tietoja joko Findatalle tai jokaiselle hakemuksen kohteena olevalle organisaatiolle erikseen. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa, tämän ehdotetun mallin kuulemisissa, on ollut varsin laaja samansuuntainen näkemys siitä, että ehdotus on kannatettava ja oikeansuuntainen. On haasteellista arvioida, minkälainen vaikutus tällä olisi eri rekisterinpitäjien tietoaineistojen yhdistämiseen, mutta yhtäältä on arvioitu tulevan myös kustannushyötyjä. Toisaalta saadussa lausuntopalautteessa on myös esitetty mahdollisia kustannushyötyjä kohtaan kritiikkiä. Valiokunta toteaa, että asiantuntijakuulemisen perusteella voimassa olevassa toisiolaissa säädetty keskitetty malli tietolupien ja tietopyyntöjen ja tietoaineistojen käsittelylle ei ole joustava eikä sellainen, jossa ei olisi ongelmia. Siksi valiokunta onkin pitänyt kannatettavana tätä laajempaa rekisterinpitäjien mahdollisuutta käsitellä ja tuottaa näitä aineistoja. Toki olemme halunneet samalla korostaa rekisteröityjen yksityisyydensuojaa, ja tätä kautta varsin laajasti yksityiselämän suojan ydinalueelle kuuluvien tietojen käsittely toissijaisiin tarkoituksiin on tietenkin tärkeää suojata niin, että luottamus säilyy. Tämä ehdotettu sääntely asettaa ennakkokontrolleja tiedon saamiselle ja käytölle, ja myöskin kuulemisissa on korostettu sitä, että jälkikäteisen valvonnan mahdollistamiseksi toimivaltaisten viranomaisten on dokumentoitava riittävästi myös sitä, miten välttämättömyysedellytystä on sovellettu kussakin tietolupa- ja tietopyyntöpäätöksessä. On myös tärkeää varmistaa, että rekisteröity ei joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen, jos hän on käyttänyt usean eri sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestäjän palveluita ja joutuu tekemään oikeuksiensa käyttämistä koskevan pyynnön jokaiselle rekisterinpitäjälle erikseen. Kuulemisissa on myös esitetty muutamia muita huomioita, joita olemme myöskin tähän valiokunnan mietintöön ottaneet mukaan. Arvoisa puhemies! Sitten toimivaltaisen viranomaisen määräytymisestä: Tässä ehdotetaan siis lisättäväksi uusi 6 a § tietolupakäsittelyyn liittyvästä toimivallasta, tietopyyntökäsittelyyn liittyvästä toimivallasta myöskin 6 b kohta ja 6 c kohta tietolupa- ja tietopyyntökäsittelyyn liittyvän toimivallan siirrosta. Toisiolain 51 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi momentti, jossa sen mukaisesti, jos hakemus tai tietopyyntö on koskenut usean organisaation tietoja ja kukin 6 §:ssä tarkoitettu organisaatio on myöntänyt tietoluvan tai tehnyt tietopyyntöpäätöksen omien tietoaineistojensa pohjalta, kyseiset organisaatiot voivat päättää, että joko tietolupaviranomainen tai jokin hakemuksen tai pyynnön kohteena oleva 6 §:n 2, 3, 5, 7 tai 8 kohdassa tarkoitettu organisaatio voi koota nämä aineistot. Jos organisaatiot eivät pääse yhteisymmärrykseen siitä, mikä organisaatio kokoaa aineistot, tietoaineistot kokoaa silloin tietolupaviranomainen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa siis selkeää sääntelyn selkeyttämistä ja on sitten sitä perustellut tarkemmin tässä omassa lausunnossaan. Sitten kliinisistä tutkimuksista: Tässä ehdotetaan nyt toisiolakiin lisättäväksi uusi 2 §:n 4 momentti, jossa säädetään siitä, että toisiolakia ei sovelleta kliinisissä tutkimuksissa tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn. Näin ehdotetaan siis lakiin lisättäväksi täsmentävät säännökset siitä, millä edellytyksillä tutkittavaa koskevat rekisteritiedot on mahdollista saada kliinisen tutkimuksen käyttöön. Valiokunta pitää tätä sääntelyä kannatettavana ja tarpeellisena. Myös aikaisemmin olemme jo korostaneet sitä, että on selkeytettävä kantaa myöskin näissä asioissa. Valiokunnassa on myöskin asiantuntijakuulemisissa lähtökohtaisesti tätä kannatettu. Lausuntopalautteessa on kuitenkin nostettu esiin myös tarvetta selkeyttää edelleen tätä sääntelykokonaisuutta. Tätä kautta sitten tärkeää on myöskin se, että niin Kelan kuin myöskin sosiaali- ja terveysministeriön osalta tätä selkeyttämistä jatketaan, ja käynnissä onkin tätä koskeva hanke. Sitten, arvoisa puhemies, kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä: Yksi tärkeä kulma tässä esityksessä on ollut myös se, että kansainvälisen tutkimusyhteistyön edistämiseksi ehdotuksessa on ehdotettu mukaan otettavaksi uusi 51 c §, jossa säädettäisiin mahdollisuudesta luovuttaa pseudonymisoituja henkilötietoja ja anonymisoituja tietoja muuhun turvalliseen käyttöympäristöön kuin 20 §:ssä tarkoitettuun tietoturvalliseen käyttöympäristöön. Näin ei ole siis aikaisemmin saanut tehdä, mutta tässä tapauksessa valiokunnan käsittelyssä on näyttänyt tulevan kyllä tarpeeseen se, että tätä sääntelyä voitaisiin puoltaa. Arvoisa puhemies! Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää, ja sitä kautta myöskin EU-parlamentissa on tekeillä tässä paljon asioita, jotka on syytä ottaa huomioon. Tämän esityksen suhde tulevaan EHDS-asetukseen on myöskin tärkeä tulevaisuuden valmistelussa ottaa huomioon. Lisäksi taloudellisista vaikutuksista: Tässä syntyy joitakin taloudellisia vaikutuksia, jotka on otettu kuitenkin tässä huomioon. Totta kai on myönnettävä, että organisaatioille syntyvät taloudelliset vaikutukset ovat vielä epävarmoja. Tässä vaiheessa toimijoille ei vielä esitetä lisärahoitusta, vaan se sitten täsmentyy aikanaan. Niin kuin totesin, arvoisa puhemies, tätä esitystä koko valiokunnan joukko yksimielisesti kannattaa.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+10.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-11-11T16:44:31,2025-11-11T16:54:40,Hyväksytty,1.1 2025_107_115,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman poissa. — Edustaja Castrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_116,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Maaret,Castrén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Päätin tulla ihan tänne pönttöön asti sen takia, että mielestäni edustaja Elomaa aika hienosti sanoi, että jos on oikein iloinen asia, niin siitä voi tulla ihan täältä kailottamaan, ja tämän takia olen nyt tässä. Olin äsken tuolla portailla neurovähemmistöjen mielenosoituksessa, ja ihmettelisin, missä meidän neurotilanne olisi ilman tiedettä ja tutkimusta. Tästä tulen jatkamaan tuonne Tutkaksen paneeliin puhumaan tieteen ja taiteen vuorovaikutuksesta ja siitä, kuinka tärkeää tämä on sivistysmaalle ja ennen kaikkea Suomelle. Laki, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja Kiuru jo totesi, on erittäin hieno asia. Ennen edustajatehtäviäni toimin professorina, ja oli sangen masentavaa, kun oltiin ajateltu, että väitöskirjantekijä ottaa vapaata työstään ja tutkii sitten tärkeitä asioita, ja emme saaneet lupaa kahteen vuoteen, jolloin koko se hänen suunnitelmansa tehdä niitä tutkimuksiaan vesittyi. Olisimme olleet mukana aivan mahtavan hienoissa kansainvälisissä tutkimuksissa, jos ei tätäkin lupaa olisi evätty, kun ei saanut tätä niin sanottua dataa siirtää ulkomaille. Ilman hyvää tutkimusta ei ole huomispäivän parempaa hoitoa, se on ihan selvä asia, ja ilman sitä kansainvälistä työtä. Suomalainen on tutkijana hyvin arvostettu kansainvälisesti, ja meillä on aivan liian pieni väestö, jotta me voitaisiin saada aikaiseksi minkäännäköistä järkevää tutkimustulosta omilla kansalaisilla silloin kun me puhutaan esimerkiksi vaikka harvinaissairauksista. Tämmöisiin me tarvitsemme sitä kansainvälistä yhteistyötä, ja nyt se sitten toteutuu, samalla lailla kuin kliinisen tutkimuksen tekeminen helpottuu, ja kun potilas on antanut meille sen kaikkein tärkeimmän, eli luvan saada käyttää hänen tietojaan tutkimuksen avuksi, niin sitä kunnioitetaan niin, että se tutkimus todella tehdään eikä se jää sitten junnaamaan johonkin lakipykälien vaikeaselkoisuuteen. Eli olen todella entisenä professorina ja nykyisenä edustajana ylpeä siitä, että tämä vihdoin on tullut, ja tiedän, että tiedemaailma on odottanut tätä toisiolain muutosta. Tämä on valtavan hieno edistysaskel. Lainsäätäjille todella kiitos hyvästä työstä valiokunnassa, ja täällä täysistuntosalissa ei vain puheenjohtajamme, edustaja Kiuru, vaan varmasti moni muukin tulee tätä työtä kiittämään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+10.aspx,fi,Maaret Castrén,911822,2025-11-11T16:54:47,2025-11-11T16:57:50,Hyväksytty,1.1 2025_107_117,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_118,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä on enemmän kuin ajankohtainen. Meistä kerätään päivittäin valtavasti erilaista tietoa, eivätkä terveystiedot ole tässä tiedonkeruussa mikään poikkeus. Vaikka tässä hallituksen esityksessä onkin kyse tutkimuksen kehittämisestä, siinä on myös kyse kansalaisten luottamuksesta siihen, että heidän tietojaan käsitellään turvallisesti ja vastuullisesti. Arvoisa puhemies! Tämän uudistuksen myötä meidän täytyy löytää tasapaino siitä, miten voimme edistää sosiaali- ja terveysalan tutkimusta ja kehittämistoimintaa ilman että yhdenkään ihmisen tietosuoja tai yksityisyys vaarantuu. Meidän täytyykin olla täysin varmoja siitä, että tietosuoja ja anonymisointi säilyvät terveystietojen keräämisessä lähtökohtaisina periaatteina ja että näitä kerättyjä terveystietoja käsittelee aina luotettava ja valvottu taho. Mielestäni on erittäin myönteistä, että tällä muutoksella helpotetaan tutkimuksen tekemistä ja puretaan tutkimusten ympäriltä turhaa byrokratiaa. Jotta voimme kehittää parempia hoitomenetelmiä ja ennalta ehkäistä sairauksia, meillä täytyy olla mahdollisimman paljon tutkimustietoa, jota hyödyntää. Se on myös kansantalouden näkökulmasta fiksua, sillä hyvin suunniteltu tutkimus säästää kustannuksia tulevaisuudessa, puhumattakaan siitä tiedosta, jonka pohjalta voimme edistää ihmisten terveyttä ja sitä kautta säästää pitkän aikavälin terveyskuluissa. Sanomattakin on selvää, kuinka arvokasta tämä on yksilölle, joka sairastaa sellaista sairautta, johon ei ole vielä keksitty hoitoa. Arvoisa puhemies! Haluan kuitenkin nostaa esiin yhden tärkeän näkökulman tähän hallituksen esitykseen liittyen, jota ei ole tuotu tarpeeksi esille, nimittäin kansalaisten luottamuksen. Korona-aikana ihmisten luottamus viranomaisia kohtaan heikkeni, kun viestintä ja päätöksenteko olivat sekavia ja epäoikeudenmukaisia. Ihmisten terveystiedoista tuli yhtäkkiä vallankäytön väline, jolla päätettiin, kuka voi esimerkiksi mennä ravintolaan syömään ja kuka ei. Näistä toimista ei ole kauan aikaa, ja niiden täytyy säilyä muistutuksena päätöksenteossa siitä, mitä ei saa enää ikinä tapahtua uudelleen. Nyt kun teemme päätöksiä liittyen tietojen keräämiseen ja nimenomaan terveystietoihin, on tärkeää, että tämän lain toimeenpano tehdään läpinäkyvästi ja avoimesti. Kun tietojen käsittely on avointa, ihmisten luottamus viranomaisiin vahvistuu. Ihmisten täytyy tietää, mitä tietoja heistä kerätään ja mihin tarkoitukseen. Tämän lain uudistus on myös hyvä esimerkki siitä, että Suomi voi toimia edelläkävijänä, kun puhumme tietoturvallisesta tutkimuksesta. Arvoisa puhemies! Terveystietojen keräämisellä ja oikein hyödynnetyillä tiedoilla voidaan kehittää tulevaisuuden hoitoja eteenpäin, ehkäistä sairauksia ja parantaa ihmisten terveyttä kokonaisvaltaisesti ja pitkällä aikavälillä. Samalla meidän on pidettävä huolta siitä, että ihmisten yksityisyys on aina etusijalla ja että näitä tietoja käytetään vain siihen tarkoitukseen, mihin ne on lain mukaan kerätty. Se on asia, mikä meidän täytyy luvata ihmisille, ja sen lupauksen täytyy pitää. Parhaimmillaan tämä lakiuudistus tukee kotimaista tutkimusta ja uusia innovaatioita ja ylläpitää tietoturvaa yhtä aikaa. Tämän muutoksen myötä voimme rakentaa tulevaisuutta aidon ja oikean tiedon pohjalle, ja sen myötä tehdä vaikuttavia päätöksiä pitkälle tulevaisuuteen, ja mikä tärkeintä, tehdä päätöksiä kansalaisten terveyden parantamiseksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+10.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-11-11T16:57:54,2025-11-11T17:01:36,Hyväksytty,1.1 2025_107_119,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2025 vp,Edustaja Lahdenperä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_120,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys vahvistaa tutkimuksen ja tiedonkäytön edellytyksiä, ja se on välttämätöntä, jos haluamme pitää Suomen osaamisen kärjessä, kuten edustaja, professori Castrén äsken omassa puheessaan ansiokkaasti meille julkitoi. Laadukas tutkimus tarvitsee aineistoja, ja meillä on ainutlaatuiset ja laajat sosiaali- ja terveystietorekisterit. Kun näiden rekisterissä olevien tietojen käyttöä selkeytetään ja lupamenettelyjä sujuvoitetaan, vapautamme tutkijoiden aikaa byrokratiasta itse tutkimukseen. Toisiolaki mahdollistaa nyt sen, että tietoja voidaan käyttää turvallisesti tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin, yksityisyyttä totta kai kunnioittaen. Tämän lain ansiosta Suomessa voidaan kehittää uusia hoitomuotoja, tunnistaa sairauksien riskitekijöitä ja rakentaa parempia palveluita. Samalla se vahvistaa Suomen kilpailukykyä tutkimuksen ja investointien maana. Toisiolaki on silta tieteen ja käytännön hyvinvointityön välillä. Siksi sen merkitys Suomelle on ratkaiseva. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+10.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-11-11T17:01:36,2025-11-11T17:02:49,Hyväksytty,1.1 2025_107_121,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_122,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on kuultu erittäin hyviä puheenvuoroja, ja en lähde niitä toistamaan, mutta itsekin haluan tässä ilmaista tyytyväisyyteni tämän lain johdosta. Lainsäädännön kirjo täällä eduskunnassa on valtavan laaja, ja täytyy suoraan sanoa, että välillä käsitellään asioita, jotka eivät ollenkaan omaan kokemuspiiriin ja osaamisalueeseen kuulu, ja tämä toisiolaki saattaa taas olla monen mielestä sellainen. Mutta itse kun olen viimeiset 20 vuotta ennen eduskuntaan tuloani toiminut yliopistollisissa sairaaloissa hallinto- ja johtotehtävissä, tämä aihepiiri on tullut tutuksi, vaikka en ole samalla tavalla tiedemies- ja tutkijataustainen kuin täällä esimerkiksi eräät puheenvuoron käyttäjät ovat olleet. Tässähän on kysymys, niin kuin täällä on sekä valiokunnan puheenjohtajan että puheenvuoron käyttäjien toimesta kerrottu, siitä, että voisimme käyttää nykyistä paremmin ja joustavammin sitä terveystietojen valtavaa määrää, mikä meillä väestöstä on kerättynä, tieteelliseen tutkimustoimintaan ja sillä tavalla sitten aikaansaada innovaatioita, jotka hyödyttävät meitä kaikkia meidän terveyden edistämisessä ja vaikeidenkin sairauksien parantamisessa. Tämä on yksi laki sellaisesta kokonaisuudesta, johon sinänsä liittyy muitakin lakeja, muun muassa kliinisen lääketutkimuksen laki, kliinisen tutkimuksen laki, sitten biopankkilaki ja sitten tämä toisiolaki. Ne ovat kaikki aika haastavia, ja niiden ikään kuin hallituksen esitysten taustamateriaali on tavattoman laaja. Tietenkin tutkijayhteisöt joutuvat sitten konkreettisesti tekemisiin ihan niiden käytännön tason asioiden kanssa, ja meidän tehtävä on tietysti täällä turvata se tiedon säilyminen sillä tavalla kuin se kuuluu. Se oli myös ihan hyvä, että tässä edustaja Sillanpää otti esille ne aspektit, mitkä tässä myös ovat tärkeitä, eli meidän täytyy kunnioittaa tätä tietoa ja sen arvokkuutta yksilön kannalta mutta samalla sitten anonyymisti joukkona käyttää sitä tietoa tähän tieteelliseen tutkimustoimintaan. Olin vuonna 22 vajaan vuoden ajan ministerinä, ja silloin oli näitä EU:n terveysministerikokouksia, ja siellä putkahti sitten ensimmäisen kerran minun tietoisuuteeni se pitkä valmistelutyö, jota EU:ssa oli tehty tämän EHDS:n eli yhteisen terveystietoavaruuden, niin kuin se sanonta kuului, muokkaamiseksi. Mekin tarvitsemme vielä jatkolainsäädäntöä tässä myöhemmin, mutta nyt ollaan saavutettu erittäin tärkeä etappi, johon ainakin ne tutkijayhteisön piirit, joiden kanssa olen itse ollut tekemisissä, ovat olleet tyytyväisiä, että olemme nyt tässä vaiheessa, missä olemme. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+10.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-11T17:02:49,2025-11-11T17:05:58,Hyväksytty,1.1 2025_107_123,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_124,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kyseessä on tasapainoinen kokonaisuus. Kansalaisten tietosuoja varmistetaan, mutta tieto ei jää lukkojen taakse. On tärkeää mahdollistaa tiedollisten resurssiemme käyttö silloin, kun sillä voidaan edistää terveyttä, hyvinvointia ja koko yhteiskunnan turvallisuutta. Toisiolain voimassaolon aikana on ilmennyt konkreettisia haasteita. Tietoluvat, aineistojen käyttö ja kansainväliset tutkimusyhteistyöt ovat kohdanneet esteitä, joita ei alun perin osattu riittävästi ennakoida. Nyt nämä haasteet korjataan, ja hyvä niin. Ehdotetut muutokset palvelevat laajasti yhteiskuntamme toimijoita aina yliopistoista, sairaaloista ja hyvinvointialueilta lääketeollisuuteen ja potilasjärjestöihin. Arvoisa puhemies! On tärkeää korostaa, että tässä ei ole kyse vain hallinnollisesta lainsäädännöstä. Tämä on osa laajempaa turvallisuuskysymystä. Tietoturvallisuus ja kansallinen turvallisuus ovat olleet tämän esityksen keskiössä. Terveydenhuollon tietojen pitää olla käytettävissä vain hallitusti ja suojatusti. Tähän esitys tarjoaa meille hyvän ratkaisun. Vahva tietosuoja ei ole este vaan edellytys sille, että ihmiset luottavat järjestelmään. Kun luottamus on kunnossa, myös tutkimusta ja kehittämistä voidaan tehdä vastuullisesti. Vain näin syntyy toimintaympäristö, joka on houkutteleva myös kansainvälisesti ja jossa suomalaiset potilaat hyötyvät ensimmäisenä uusista hoitomuodoista ja ratkaisuista. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+10.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-11T17:05:58,2025-11-11T17:07:53,Hyväksytty,1.1 2025_107_125,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2025 vp,Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_126,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevan hallituksen esityksen tavoitteena on ratkaista hallitusohjelman mukaisesti toisiolain soveltamisen haasteet, edistää tutkimusta ja innovaatiotoimintaa sekä luoda houkutteleva toimintaympäristö kotimaisille ja kansainvälisille toimijoille samalla turvaten kansalaisten oikeudet ja tietosuoja. Toisiolain selkeyttämiselle on ilmeinen tarve, sillä tutkijoiden ja muiden toimijoiden on voitava hyödyntää sotetietoja tehokkaasti ja turvallisesti. Tämä hallituksen esitys huomioi kansalaisten oikeuksien yksityisyydensuojan, kansallisen turvallisuuden varmistamisen sekä tutkimuksen ja innovaatioiden edistämisen. Lainvalmisteluun on osallistettu sidosryhmiä laajasti, ja siihen on annettu laajasti lausuntoja. Eräitä muutoksia palautteen pohjalta on lakiin tehtykin. Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää esitystä pääosin perusteltuna ja kannattaa sen hyväksymistä mutta tuo samalla esiin tärkeitä huomioita: Valiokunta painottaa, että henkilötietojen suoja ja tietoturva ovat uudistuksen ehdoton edellytys. Kansalaisten luottamus siihen, että heidän tietonsa ovat turvassa, ei saa koskaan horjua. Toiseksi valiokunta korostaa uudistuksen seurannan merkitystä. Meidän on nähtävä, miten laki toimii käytännössä eli kuinka sujuvasti lupaprosessit etenevät ja miten tutkimuksen ja hallinnon tarpeet sovitetaan yhteen kansalaisten oikeuksien kanssa. Erityistä huomiota valiokunta kiinnittää niin sanottuun opt-out-järjestelmään, jossa kansalaisella olisi oikeus kieltäytyä tietojensa toissijaisesta käytöstä. Tämä on merkittävä periaatteellinen muutos, joka vaatii selkeän tiedottamisen ja helppokäyttöiset menettelyt, jotta kansalaisen oikeus ei jää muodolliseksi. Kannatan valiokunnan mietinnön mukaista lakiehdotuksen hyväksymistä ja toivon, että eduskunta voi tukea tätä uudistusta laajalla yhteisymmärryksellä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+10.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-11-11T17:07:54,2025-11-11T17:10:11,Hyväksytty,1.1 2025_107_127,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2025 vp,Edustaja Väyrynen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_128,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Se on juhlahetki, kun saa kilpaa opposition kanssa kehua hallituksen esityksiä. Kiitos tässä puheenvuoroista erityisesti valiokunnan puheenjohtajalle ja edustaja Lindénille. Tämä on tosiaan semmoinen lakiesitys, mistä ehkä etenkin terveydenhuollon ammattilaiset ovat joutuneet — tai eivät joutuneet vaan päässeet — keskustelemaan omien sidosryhmiensä kanssa aika aktiivisestikin. Tästä on tullut palautetta, ja tätä on odotettu, ja nytten tämä on tässä. Tämä on oikeastaan tavoitteiltaan erinomainen, ja mitä olen kuunnellut asiantuntijoita ja lukenut esitystä läpi, tämä on oikeastaan myös toteutettu parhaimmalla mahdollisella tavalla. Tässä yritetään päästä siihen kansainväliseen kenttään jälleen kiinni, niin ettemme maalaa itseämme nurkkaan sillä, että me olemme yhtäkkiä ulkona kansainvälisestä tutkijakentästä. Sitä ongelmaa tässä on ratkaistu erittäin hyvin tavoittein. Kuten valiokunta korostaa ja kuten tässä edelläkin on puhuttu, samalla ilman muuta on tärkeää huolehtia rekisteröityjen yksilönsuojasta. Se on päivänselvä asia, mutta välillä tässä, kun tämä teknologia korostuu, on tullut semmoinen tietynlainen ajatus, että olemmeko pikkusen turhankin innokkaasti tulkinneet tiukasti tätä tietosuojalainsäädäntöä. Me olemme jääneet pikkusen jälkeen kansainvälisestä kentästä, mutta se asia on nytten korjaantumassa. Toivotan erittäin tervetulleeksi tämän esityksen siinäkin mielessä. Sama juttu koskee tätä hajautettua mallia, mikä kyllä huomattavasti tieteen tekijöitä eri toimipisteissä helpottaa ja antaa heille mahdollisuuksia toimia oman tutkimuksensa eteen ja nimenomaan päästä sinne kansainvälisille kentille. Suuri kiitos tästä esityksestä. Minä tuen tätä myös ja uskon, että tämä menee lentäen läpi. Toivotaan, että myös suomalainen tutkijakenttä tästä kiittää ja pitää huolta yksityisyydensuojasta, niin kuin luotan hyvin vahvasti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+10.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-11-11T17:10:11,2025-11-11T17:12:02,Hyväksytty,1.1 2025_107_129,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2025 vp,"Edustaja Räsänen, Päivi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_130,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä esitystä on todellakin ilo olla täällä käsittelemässä, ja kiitän valiokunnan puheenjohtajaa erinomaisen hyvästä asian esittelystä. Myös valiokunnassa tämän käsittely sujui hyvin. Tämä esityshän perustuu hallitusohjelman kirjauksiin, kuten täällä on tuotu esiin, mutta valiokunta teki siihen vielä tärkeitä korjauksia saamiemme asiantuntijalausuntojen pohjalta. Kansainvälinen yhteistyö on todellakin korkeatasoisen lääketieteellisen tutkimuksen perusedellytys. Ilman lääketieteellistä tutkimusta ei myöskään ole korkeatasoista terveydenhuoltoa. Näyttöön perustuva lääketiede pohjautuu kansainvälisen tutkimuksen tuottamiin tuloksiin. Suomi ei ole mikään irrallinen yksikkö, joka voisi toimia jotenkin menestyksekkäästi tästä irrallaan, ja siksi suomalaisten tutkijoiden ja suomalaisen tutkimusaineiston on myös oltava osa tätä kansainvälistä yhteisöä, joka tuottaa uutta tietoa. Jos suomalaiset aineistot eivät ole osana tätä, niin suomalaiset potilaat eivät saa uusimman tiedon mukaista hoitoa ja ennaltaehkäisyä. Käytännön tasolla suomalaiset aineistot harvoin riittävät uuden lääketieteellisen tiedon tuottamiseen, ja nykyaikainen lääketieteellinen tutkimus tarvitsee erittäin isoja, jopa satojentuhansien tutkittavien aineistoja riittävän tilastollisen voiman saamiseksi, ja tätä voidaan rakentaa todellakin vain kansainvälisellä yhteistyöllä. Jos emme itse pysty tarjoamaan tietoa, emme myöskään saa tietoa riittävän nopeasti, joten todellakin on tärkeää, että myös suomalaiset pystyvät ja suomalaiset tutkijat pystyvät olemaan osana tätä yhteistä kansainvälistä tutkimuskenttää. Tämän nykyisen voimassa olevan toisiolain voimassaoloaikana on asiantuntijalausuntojenkin mukaan ilmennyt useita tärkeitä ja korkeatasoisia tutkimuksia, joista Suomi on joutunut ikään kuin liian tiukan lainsäädäntönsä vuoksi jäämään pois. Voimassa olevat kansalliset tietoturvallisen käyttöympäristön vaatimukset ovat estäneet käytännössä terveystietojen siirron näihin kansainvälisiin yhteistyötutkimuksiin, ja on kyllä vahinko, jos tutkimus on voitu tehdä kaikissa muissa Pohjoismaissa paitsi Suomessa. Siksi on todellakin tärkeää, että nyt tämä epäkohta korjataan ja pystymme osallistumaan täysipainoisesti myös näihin kansainvälisiin tutkimuksiin ja tekemään itse myös tätä tutkimusta. Täällä on kiinnitetty huomiota tähän yksityisyydensuojaan, mikä on erittäin tärkeä. Tietojen luovuttaminen kansainvälisiin yhteistyötutkimuksiin voidaan tehdä tietoturvallisesti, ja kun puhutaan henkilötietojen luovuttamisesta, on keskeistä ymmärtää, että tutkimuksissa ei käytetä henkilötunnisteita, vaan tieto on aina anonymisoitu tai pseudonymisoitu, eli henkilöitä ei ole mahdollista suoraan tunnistaa. Tietojen luovutukset perustuvat aina asianmukaisiin sopimuksiin kuten tutkimus- ja yhteistyösopimuksiin ja henkilötietojen käsittelysopimuksiin. Tältäkin osin luotan, että tämä esitys on tasapainoinen ja tässä pystytään turvaamaan myös tämä potilaiden oikeus omien tietojensa pitämiseen tietoturvallisesti salattuina. Kaiken kaikkiaan on hienoa, että tämä esitys saadaan pikaisesti hyväksyttyä, ja on myös ilo olla viemässä eteenpäin sellaista esitystä, jota hyvällä yksituumaisuudella on valiokunnassa ja täällä eduskunnassa myös käsitelty.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+10.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-11-11T17:12:06,2025-11-11T17:16:52,Hyväksytty,1.1 2025_107_131,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2025 vp,Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_132,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä onkin jo käynyt keskustelussa ilmi, että koko valiokunta yksimielisesti näitä muutoksia kannattaa. Itse asiassa varmasti koko valiokunta kannattaisi vieläkin kovempia muutoksia tähän toisiolakiin, ja sitä kautta tietenkin tärkeää on nyt sitten se, että kun tuo EU-työ tässä etenee, niin käytännössä myöskin EHDS-asetuksen valmistelussa syntyy uusia velvoitteita avata lainsäädäntöä, ja sitä kautta samassa yhteydessä joudumme pohtimaan nykyisiä linjoja mutta myöskin mahdollisesti avautuu uusia mahdollisuuksia parantaa tätä nykyistä toisiolakia. On hyvä muistaa, että toisiolaki säädettiin silloin Sipilän hallituksen aikana. SDP oli silloin oppositiossa, ja olen itse silloin saanut kirjoittaa sen vastalauseen, joka meillä oli. Me pelkäsimme silloin, että tästä tulee ihan hirveä suttu, millä tavalla tätä tietoa vapautetaan, ja silloin niitä järkeviä, kriittisiä näkökulmia, jotka olivat käytössä, ei pystytty siihen korjaamaan. Nyt on hienoa, että vuosien jälkeen — eletään siis useiden hallituskausien jälkeistä aikaa — on saatu tätä toisiolakia näin korjattua. Myöskin ministeriön henkilökunta on tehnyt tosi kovaa työtä, jotta näitä muutoksia on saatu aikaan. Minusta tällainen hajautettu malli, joka tässä otetaan käyttöön tiedonluovutuksessa, on kyllä keskeinen ja isoin näistä muutoksista. Toinen tärkeä on se, että kansainväliset yhteisöt saisivat tutkia suomalaisten tutkijoiden kanssa terveystietojemme toissijaisen käytön kautta yhteiskunnallisesti tärkeitä sairauksia ja ihmisiä parantavia hoitoja, ja sitä kautta saisimme myöskin tälle lakipykälälle lisäarvoa. On siis tärkeätä, että me annetaan myöskin erilaisille tutkijaryhmille mahdollisuus päästä tähän tietoon kiinni. Se, onko tutkija suomalainen ja kuinka paljon suomalaisia tutkijoita on tällaisessa tutkimusryhmässä, on kuitenkin toissijaista, kun toissijaiselle käytölle on rakennettu hyvin merkittävätkin suojausmekanismit. Siinä tapauksessa on tärkeää ajatella, että tästä tiedosta myöskin suomalaisten pitäisi päästä hyötymään, niin että myös suomalaiset tutkijat voivat maailmalla menestyä, kun tätä käyttöalaa saadaan tässä nyt laajennettua. Näissä taloudellisissa vaikutuksissa tietysti haasteena on se, mikä tulee olemaan se todellinen, lopullinen hyvinvointialueisiin kohdistuva kustannus, kun tätä tietoa voidaan nyt sitten sieltä ruveta aktiivisesti luovuttamaan ja myöskin koordinoimaan eri organisaation porukoiden välillä. Siten onkin tärkeätä, että tässä ollaan korvat ja silmät auki ja ollaan myöskin varautuneita hallituksessa siihen, että tämän asetuksen käsittelyn yhteydessä arvioidaan myöskin tätä mennyttä ja tulevaa. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+10.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-11-11T17:16:52,2025-11-11T17:20:03,Hyväksytty,1.1 2025_107_133,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elatustukilain, lapsen elatuksesta annetun lain sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 115/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2025 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 18/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Edustaja Kiuru, esittelypuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_107_134,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elatustukilain, lapsen elatuksesta annetun lain sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 115/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ajattelin tästä joitakin keskeisiä asioita esitellä. Valiokunnassa on siis käsitelty tätä elatustukilakiin ja muutamiin muihin lakeihin tulevia muutoksia huolellisesti. Me olemme esityksestä kuulleet eri tahoja ja käyneet tämän esityksen perusteellisesti läpi. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessähän siis ehdotetaan muutettavaksi elatustukilakia ja muutamia muita lakeja niin, että saadaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan jo aikaisemmin kirjattu, vuosille 25—28 suunniteltu julkisen talouden suunnitelman säästö voimaan. Tässä on kysymys siis siitä, että elatustukilaissa ehdotetaan säädettäväksi elatustukilain tarkoittaman elatusvelvollisen vanhemman toimivaltuudesta ja velvollisuuksista tilanteessa, jossa elatustukea maksavan toimijan elatuskyky muuttuu. Tässä myöskin säädetään hyvinvointialueille vastaava velvollisuus ryhtyä toimiin, kun sellaisia muuttuneita tietoja saadaan. Tässä yhteydessä kysymys on siis siitä, että kun näin toimitaan, niin voidaan myöskin saada kansantalouteen elatustukeen kohdistuvia säästöjä aikaan. Arvoisa puhemies! Tässä, kuten jo totesin, ehdotetaan elatustukilaissa säädettäväksi elatusvelvolliselle toimivelvollisuuksia, kun elatuskyky muuttuu suuntaan tai toiseen. Lisäksi elatustukilakiin ehdotetaan nyt, että jatkossa sinne säädettäisiin Kansaneläkelaitokselle oikeus saada elatusvelvollisen tulo- ja verotietoja käyttöön ja tehdä myöskin arvio siitä, tulisiko elatusvelvollisen välttämättömät tiedot luovuttaa hyvinvointialueelle. Kansaneläkelaitoksen tulee esityksen mukaan luovuttaa näitä välttämättömiä tietoja hyvinvointialueelle, jos se arvioi elatusvelvollisen taloudellisen tilanteen olevan sellainen, että näitä tietoja tulisi arvioida uudelleen. Elatustukilakia ehdotetaan muutettavaksi myös säätämällä hyvinvointialueille oikeus hakea elatustukea lapsesta, jos lapsi on hyvinvointialueen kustantamassa ympärivuorokautisessa hoidossa kodin ulkopuolella kalenterikuukautta pidemmän ajan eikä elatustukea ole jo myönnetty ajanjaksolle, jolla hyvinvointialue elatustukea hakee. Lisäksi esityksessä lapsen elatuksesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi säätämällä hyvinvointialueelle oikeus tarkistaa vanhempien tulo- ja verotietoja elatusapua koskevien sopimusten vahvistamisen yhteydessä sekä arvioidessaan elatusavun muuttamisen tarvetta. Tätä kautta säädetään tietenkin myöskin hyvinvointialueille selvittämisvelvollisuus ja tehtävät näissä kyseisissä tilanteissa. Tulotietojärjestelmästä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi säätämällä tulorekisteristä hyvinvointialueelle välitettävistä ja luovutettavista tiedoista lapsen elatuksesta annetussa laissa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien toteuttamiseksi. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää ehdotettuja muutoksia perusteltuina ja kannattaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomana. Valiokunnassa olemme myös korostaneet, että elatustuen maksaminen tosiasiallisen tilanteen mukaisesti ja elatuskyvyn arviointi riittävän ajantasaisin tiedoin edistävät lapsen oikeutta riittävään elatukseen. Monet näistä tiedoista laahaavat jäljessä, ja sitä kautta tällä on mahdollisuus myöskin vähentää vanhempien välisiä ristiriitoja ja huolehtia haasteellisessakin tilanteessa paremmin lapsen hyvinvoinnista ja oikeudesta riittävään elatukseen. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että elatustukilakiin ehdotetun 36 §:n 3 momentin sanamuodon ja perusteluiden perusteella ei ole kuitenkaan aivan selvää, mitä tietoja Kansaneläkelaitoksen on tarkasteltava arvioidessaan, onko elatusvelvollisen taloudellisessa tilanteessa tapahtunut sellaisia muutoksia, joiden perusteella Kansaneläkelaitos arvioi, että elatusvelvollisen elatuskykyä olisi mahdollisesti arvioitava uudelleen, jolloin Kansaneläkelaitoksen tulee luovuttaa välttämättömät tiedot hyvinvointialueelle elatusvelvollisen elatuskyvyn arviointia varten. Tästä valiokunta kävi kyllä perusteellisen keskustelun, ja jouduimme toteamaan selkeyden vuoksi, että elatustukilakiin ehdotetun 36 §:n 3 momentin sanamuodon mukaisesti tarkastelu koskee siis vain Kansaneläkelaitoksen elatustukilain 34 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella saatuja tietoja eli Kansaneläkelaitoksen valtion, hyvinvointialueen ja kunnan viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä saamia elatusapuoikeuden ratkaisemiseksi välttämättömiä tietoja. Olemme saaneet selvityksen, jonka mukaan Kansaneläkelaitos voi käyttää tulotietorekisterin tietoja sekä tarvittaessa verotustietoja sen arvioimiseksi, tulisiko 36 §:n 3 momentin mukainen tietojen luovutus tehdä eteenpäin. Tätä olemme tarkemmin sitten myöskin selvittäneet ja esittäneet. Esityksessä lapsen elatuksesta annettuun lakiin ehdotettu uusi 8 d § antaa hyvinvointialueelle oikeuden saada vanhempien suostumuksesta riippumatta tietoja muun muassa tulotietojärjestelmistä sekä etuustietopalvelukelmusta. Lisäksi hyvinvointialue voi jo olemassa olevissa laeissa säädetyillä valtuuksillaan hyödyntää ja hankkia asiaan liittyviä tarpeellisia tietoja. Mutta tämän täsmentäminen oli tärkeää valiokuntavaiheessa, koska epäselvyyttä vallitsi siitä, kuka saa tehdä ja mitä noin pykälän muotoiluin. Arvoisa puhemies! Sitten valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota myös siihen, että tämä voi aiheuttaa tehtävien lisäystä hyvinvointialueilla, ja siellä on jo raskaastikin ruuhkauduttu perhepalveluiden osalta, työmäärät ovat isoja. Tätä kautta vaikutusarviointien mukaan esitetyt muutokset ja niiden vaikutukset hyvinvointialueiden työmäärään vaihtelevat hyvinvointialueittain, ja siksi valiokunta kyllä pitää tärkeänä, että lain toimeenpanossa ja sen vaikutuksissa hyvinvointialueiden lastenvalvojien työmääriin ja hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyyteen seurataan näitä olosuhteita. Lisäksi valiokunta painottaa hyvinvointialueiden ohjauksen ja henkilöstön osaamisen kehittämisen tarvetta nimenomaan myöskin toimeenpanon yhteydessä. Sitten, arvoisa puhemies, vielä muutama sana rahasta: Esityksessä elatustukimenojen säästön on arvioitu toteutuvan asteittain, kun Kansaneläkelaitos saa ilmoitettua vuosittain elatusvelvollisen tosiasiallista elatuskykyä vastaamattomia sopimuksia hyvinvointialueille ja sopimuksia saatetaan vanhempien elatuskykyä vastaaviksi. Vuonna 26 säästöjen arvioidaan olevan noin kaksi miljoonaa euroa, vuonna 27 neljä miljoonaa euroa ja vuonna 28 seitsemän miljoonaa euroa. Valiokunta korostaa, että taloudellisten vaikutusten arviointi perustuu karkeaan tulo- ja verotustietoihin perustuvaan arvioon ja vasta toimeenpano ratkaisee, miten sitten lopulta käy. Siksi valiokunta pitääkin tärkeänä, että lainsäädännön muutosten vaikutuksia myöskin seurataan. Asiantuntijakuulemisessa on tullut myöskin esille, että täällä olisi vielä paljon tehtävissä. Tosiasiassa koko elatustukimaailmassa ja perheoikeudellisissa palveluissa on paljon kehittämistarpeita myöskin sosiaaliturvan suhteen. Tässä elatustukityöryhmä on ollut käynnissä, ja tuo loppumietintö, joka kesällä 25 valmistui, tuo tarpeen myös uudistaa lasten elatuksen järjestelmää kokonaisuutena, mukaan lukien lastenvalvojien työtä ohjaavan lainsäädäntökokonaisuuden tarkastelun ja kehittämisen osalta. Tämän selvityksen mukaan myöskin nämä tarpeet on tarkoitus ottaa huomioon käynnissä olevan sosiaalihuollon palvelu-uudistuksen yhteydessä. Myöskin parlamentaarinen sosiaaliturvakomitea selvittää näitä kokonaisuuksia. Lisäksi kansallisen lapsistrategian toimeenpanon yhteydessä on kiinnitetty näihin asioihin huomiota, ja sitä kautta valiokunta pitääkin tärkeänä, että asiantuntijatyöryhmien ehdotuksia etuus- ja palvelujärjestelmän kehittämisestä edistetään. Niin kuin totesin, tässä on hiukan tarkennettu tätä hallituksen esitystä, ja me olemme sitä mieltä yksimielisesti, että tämä esitys on hyvä hyväksyä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+11.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-11-11T17:20:44,2025-11-11T17:30:52,Tarkistettu,1.1 2025_107_135,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elatustukilain, lapsen elatuksesta annetun lain sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 115/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2025 vp",Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_107_136,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elatustukilain, lapsen elatuksesta annetun lain sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 115/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2025 vp","Arvoisa puhemies! Lapset syntyvät ja elävät isän ja äidin välisestä rakkaudesta. Tuon rakkauden mukana kuitenkin tulee suuri vastuu, vastuu huolenpidosta, turvasta ja tulevaisuudesta. Tämä hallituksen esitys elatustukilain ja lapsen elatuksesta annetun lain muuttamisesta selkeyttää vastuunjakoa. On vanhemman velvollisuus kantaa osuutensa lapsensa tulevaisuudesta, hoivasta ja turvasta oman elatuskykynsä mukaisesti. Uudistus tuo elatusjärjestelmään enemmän oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä. Siinä Kansaneläkelaitokselle annetaan paremmat mahdollisuudet arvioida elatusvelvollisuuden todellista taloudellista tilannetta ja välittää tarvittavat tiedot hyvinvointialueelle, jotta lapsen elatusta koskevat päätökset vastaavat todellisuutta. Näin lapsen etu toteutuu aidosti, ei pelkästään paperilla. Arvoisa puhemies! On hyvä, että valiokunta on kiinnittänyt huomiota myös lastenvalvojapalvelujen resursointiin. Lakimuutokset lisäävät tehtäviä, mutta tavoitteena on ennen kaikkea vahvistaa lapsen arjen turvallisuutta ja jatkuvuutta. Lapsen etu on, että hänen elatuksensa turvaaminen ei jää epäselvyyksien tai väärien tietojen varaan. Tämä uudistus palauttaa elatusvastuun oikeaan mittakaavaan. Lapsen elatus on ensisijaisesti vanhempien, ei yhteiskunnan tehtävä. Se kannustaa molempia vanhempia huolehtimaan lapsestaan, ei vain taloudellisesti vaan myös moraalisesti. Samalla on muistettava, että vanhemmat eivät ole yksin tuon vastuun kanssa. Kun yhteiskunta kantaa vastuunsa perheiden tukemisesta ja vanhemmat omansa lapsen elatuksesta, syntyy luottamus siihen, että perhettä on turvallinen perustaa. Se on paras kannustin lasten saamiseen. Se vahvistaa tunnetta siitä, että lapsen syntyminen on aina tervetullut ja että vanhempien rinnalla seisoo yhteiskunta, joka tukee vastuullista vanhemmuutta. Arvoisa puhemies! On hyvä muistaa, että jokainen lapsi ansaitsee turvallisen arjen, jossa hän voi kasvaa, oppia ja unelmoida. Lapsi tarvitsee vanhemmiltaan rakkautta ja vastuun kantamista. Meidän tehtävämme on säätää lakeja, jotka tukevat tämän tavoitteen toteutumista. Tämä on yksi sellainen. Jokainen syntyvä lapsi on viesti toivosta ja siitä, että suomalaisilla on uskoa tulevaisuuteen. Meidän tehtävämme on rakentaa sellainen yhteiskunta, jossa sen toivon kantaminen on mahdollista ja jossa lapsen syntymä on aina ilo, ei huoli tai taakka. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+11.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-11T17:30:56,2025-11-11T17:34:53,Hyväksytty,1.1 2025_107_137,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elatustukilain, lapsen elatuksesta annetun lain sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 115/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2025 vp",Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_138,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elatustukilain, lapsen elatuksesta annetun lain sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 115/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2025 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys sekä siihen liittyvä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö edustavat tärkeää uudistusta elatustuen ja lapsen elatuksen järjestämisessä. Esityksessä ehdotetaan muutoksia elatustukilakiin, lapsen elatuksesta annettuun lakiin sekä tietojärjestelmästä annettuun lakiin. Tavoitteena on parantaa lapsen asemaa ja varmistaa, että elatusvastuu toteutuu oikeudenmukaisesti ja ajantasaisesti. Valiokunta pitää esitystä perusteltuna ja kannatettavana. Uudistuksen myötä Kansaneläkelaitokselle annetaan mahdollisuus arvioida elatusvelvollisen taloudellista tilannetta uudelleen, jos olosuhteet ovat muuttuneet. Tämä on tärkeä parannus, sillä nykyjärjestelmä ei aina reagoi riittävän nopeasti elatuskyvyn muutoksiin. Näin voidaan varmistaa, että elatusapu vastaa todellista maksukykyä ja lapsen tarpeita. Lisäksi hyvinvointialueille annetaan oikeus saada vanhempien tulo- ja verotietoja elatusapua koskevien sopimusten vahvistamisen yhteydessä. Tämä lisää läpinäkyvyyttä ja tukee päätöksenteon oikeellisuutta. On myös merkittävää, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos saa tehtäväkseen elatusavun vahvistamisessa käytettävien lomakkeiden kaavan määrittelyn, mikä yhtenäistää käytäntöjä valtakunnallisesti. Arvoisa puhemies! Valiokunta korostaa mietinnössään, että lapsen etu on kaiken lainsäädännön keskiössä. Esityksessä on otettu huomioon kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja erityisesti YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Lapsen oikeus riittävään elatukseen ei saa jäädä toteutumatta vanhemman maksukyvyttömyyden tai järjestelmän jäykkyyden vuoksi. Uudistus tuo myös säästöjä julkiseen talouteen, mutta ennen kaikkea se tuo oikeudenmukaisuutta ja ajantasaisuutta elatustuen järjestelmään. Valiokunta pitää tärkeänä, että muutosten vaikutuksia seurataan huolellisesti ja että hyvinvointialueet saavat riittävät resurssit tehtäviensä hoitamiseen. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on hyvä esimerkki siitä, miten lainsäädäntöä voidaan kehittää lapsen edun näkökulmasta samalla vahvistaen sosiaaliturvan oikeellisuutta ja tehokkuutta. Kannatan tätä esitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+11.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-11-11T17:34:57,2025-11-11T17:37:47,Hyväksytty,1.1 2025_107_139,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elatustukilain, lapsen elatuksesta annetun lain sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 115/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2025 vp",Edustaja Strandman poissa. — Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_140,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elatustukilain, lapsen elatuksesta annetun lain sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 115/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä on kysymyksessä säästölaki, mutta täällä koko sosiaali- ja terveysvaliokunnan joukkue sitä kannattaa, ja se on minusta hyvä havainto. Tässä nimittäin säästölakina toteutuu laki paremmasta elatustuesta, ja sitä kautta myöskin oppositio on halunnut olla tukemassa tätä. Tämä säästö toteutettiin sosiaali- ja terveysministeriössä tavalla, joka on kyllä perusteltu. Meidän täytyy muistaa, että tänä päivänä lasten elatus on myöskin todella iso yhteiskunnallinen kysymys siinä, että kaikkien lasten osalta heillä täytyy olla tarpeeksi mahdollisuuksia myöskin riittävään elatukseen. Osa näistä sopimuksista on ajan juoksussa vanhentunut, mitkä on tehty esimerkiksi vapaaehtoisin toimin vanhempien välillä. On silloin tärkeätä myöskin muistaa, että jos me saamme automatisoiduilla virkaprosesseilla ja kuitenkin perusteltavissa olevalla vähäisellä työmäärällä tästä irti sen, että lapset saisivat elatusta nimenomaan tarvettaan ja vanhempien tuloja tarkkaan vastaavalla tavalla, se on tietenkin sekä lapsen että yhteiskunnan etu. Ja yhteiskunnan eduksi tämä kääntyy, ei vain siksi, että lasten ja nuorten osalta lapset ja nuoret voisivat saada heille kuuluvaa elatusta riittävällä tasolla, vaan kyllä tämä on tietenkin myöskin yhteiskunnan etu, koska silloin ollaan tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon menot kohdentuvat juuri oikealla tavalla. Ja tässä on itse asiassa sitten kysymys ei vain palveluista ja niiden tarpeesta vaan nimenomaan myöskin sosiaaliturvasta, jossa varmistetaan, että sitä riittävää kykyä tulla toimeen on. Ja kun tämä liittyy lapsiin ja nuoriimme, niin siksi on ollut myöskin tärkeää nähdä, että Kansaneläkelaitokselle kannattaa säätää moiset velvollisuudet, jotta näihin vanhentuneisiin elatustietoihin voidaan puuttua. Tässä on tärkeää kuitenkin varmistaa pitkässä juoksussa, että myös hyvinvointialueilla riittävät resurssit turvataan, koska olemme ihan vakavissamme huolissamme siitä, että meillä tällä hetkellä perheoikeudellisia palveluja suorittavan henkilöstön tarve on valtava, ja samaan aikaan ruuhkat ovat melkoiset ja siellä on tosi iso ylikuormitus, ja tällä hetkellä myöskin lasten näkökulmasta on liian paljon lapsia suhteessa näihin henkilöihin, jotka heitä auttavat. Siksi on tärkeätä varmistaa, että pitkässä juoksussa myöskin hyvinvointialueet saavat riittävät resurssit tämänkin tärkeän valvontavelvollisuuden ja toimeenpanon tehtäviin. Tätä kautta olemmekin valiokunnassa todella huomioineet tässä mietinnössämme myöskin nämä tulevat uudistukset ja tämän riittävän resurssien tarpeen. Aivan loppuun vielä sanon, puhemies, sen, että tässä on tosi paljon muutoksia, jotka pitäisi tehdä, ja tässä ihan pienesti vasta korkattiin tätä sektoria. Me kyllä kannatamme sitä, että tehtäisiin vielä paljon enemmän.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+11.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-11-11T17:37:52,2025-11-11T17:41:16,Hyväksytty,1.1 2025_107_141,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle opintotuen muutoksenhakulautakunnan yhdistämistä sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan koskevaksi lainsäädännöksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 17/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 17/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Edustaja Kiuru, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_107_142,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle opintotuen muutoksenhakulautakunnan yhdistämistä sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan koskevaksi lainsäädännöksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 17/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme olleet viime viikolla todella ahkeria näissä budjettilakiemme käsittelyissä, joten olemme tällä viikolla tosi usein täällä salissa näitä esityksiä esittelemässä ja keskustelemassa näiden sisällöstä. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on kysymys siitä, että sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnasta annettua lakia, opintotukilakia, koulumatkatukilakia, opetus- ja kulttuuriministeriön hallintoalan viranomaisista annettua lakia ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämisestä annettua lakia sekä opintotuen muutoksenhakulautakunnasta annetun lain kumoamista nyt tässä edistetään. Eli yhdistettäisiin käytännössä opintotuen muutoksenhakulautakunta sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Tämän esityksen on tarkoitus tulla voimaan lakina 1.1. tulevaa vuotta. Tässä olevan voimassaoloajan jatkamista koskevan muutoksen tulee kuitenkin tulla voimaan ennen kuin sen kohteena olevan lain voimassaolo päättyy 31.12.25. Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä totesin, useita lakeja muutetaan, jotta saadaan yhdistettyä nämä molemmat tärkeät muutoksenhakulautakunnat yhteen. Olemme saaneet ensinnäkin opintotuen muutoksenhakulautakunnan ja sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan yhdistämisen yhteydessä lausunnon myöskin sivistysvaliokunnalta, ja me yhdymme sivistysvaliokunnan keskeisiin huomioihin. Näistä ehkä keskeisin on se, että sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan tulee turvata opintotukijärjestelmää ja koulutusjärjestelmää koskeva asiantuntemus. Siten tässäkin esityksessä opintotuen muutoksenhakulautakunnan henkilöstö siirtyy sellaisenaan näihin vastaaviin tehtäviin uuteen organisaatioon, ja myöskin päätoimisen puheenjohtajan virka opintotuen muutoksenhakulautakunnassa siirretään tässä mukana. Lisäksi olemme kiinnittäneet huomiota myöskin jäsenten kelpoisuusvaatimuksiin näissä lautakunnissa siten, että osaamisvaatimukset kattavat jatkossa opintotuen muutoksenhakulautakunnassa käsiteltävät asiat. Valiokunta korostaa omassa mietinnössään sitä lähtökohtaa, että tulevaisuudessa, kun uusia ihmisiä palkataan, on otettava huomioon perehtyneisyys nimenomaan tähän laajentuneeseen kenttään. Siten asiantuntijoiden siirtymisellä voidaan varmistaa myöskin myönteinen vaikutus tämän muutoksen johdosta opiskelijoiden toimeentulon kokonaisuuden huomioimiseen muutoksenhaussa, koska sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnassa käsitellään jo nyt monia muitakin opiskelijoiden saamien etuuksien asioita. Arvoisa puhemies! Kuten nyt alkaa hahmottua, myöskin sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää näitä muutoksia perusteltuina, ja me kannatamme tämän esityksen hyväksymistä muuttumattomana. Myöskin sivistysvaliokunta on omassa lausunnossaan todennut, että he kannattavat opintotuen muutoksenhakulautakunnan yhdistämistä sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Arvoisa puhemies! Keskustelua valiokunnassa herätti se, voidaanko kaikki asiat jatkossa päättää lainopillisessa kolmijäsenisessä ratkaisukokoonpanossa, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi kaksi lakimiesjäsentä tai lakimiesjäsen ja lääkärijäsen mutta ei niin kutsuttua maallikko- tai intressijäsentä vastaavasti kuten nykyisin opintotukiasioiden muutoksenhakulautakunnan kolmijäsenisessä kokoonpanossa. Sekä sivistysvaliokunta että myöskin sosiaali- ja terveysvaliokunta pitävät perusteltuna ehdotusta ratkaista opintotukiasiat kolmijäsenisessä lainopillisessa kokoonpanossa, nimenomaan siksi, että valtaosa opintotukeen liittyvistä asioista on nimenomaan lainopillisia. Valiokunta pitää myös tarkoituksenmukaisena, että opintotuen ratkaisutoiminnassa voidaan noudattaa samanlaista ratkaisutoimintaa kuin muiden Kansaneläkelaitoksen etuuksien ratkaisutoiminnassa. Tässä yhteydessä korostamme nimenomaan sitä tarvetta, että muutoksenhakulautakuntien yhdistämisen täytyy tuoda myöskin positiivisia vaikutuksia. Kiinnitimme huomiota valiokunnan käsittelyssä myöskin käsittelyaikojen kohtuullisuuteen. Kohtuullisuuden osalta meillä on ollut huoli siitä, miten nykyinen opintotukia käsittelevä muutoksenhaku tosiasiallisesti toimii. On ollut varsin pitkät käsittelyajat, ja siten myöskin opiskelijoiden oikeusturvan edistämisen kannalta on tarkoituksenmukaista, että tämä muutoksenhaku keskitetään yhdenmukaisesti ja uusimpien tietoteknisten mahdollisuuksien kautta tehokkaasti toimivaan järjestelmään. Valiokunta korostaa sivistysvaliokunnan tavoin, että muutoksen tulee tietenkin olla tiedotettu opintotukiasiakkaille selkeästi ja tehokkaasti. Lisäksi muutoksenhakulautakuntien yhdistämisen ohella esityksessä ehdotetaan, että myös työttömyysturvaa koskevat lainvoimaiset päätökset, niin sanotut poistoasiat, ratkaistaan kolmen henkilön ratkaisukokoonpanossa nykyisen viiden henkilön ratkaisukokoonpanon sijasta. Olemme tätä selvittäneet myös valiokunnassa ja kuulleet asiantuntijoiden arvioita, ja valiokunta pitää perusteltuna saamiemme tietojen valossa, että kaikki sosiaaliturvaetuuksien poistoasiat käsiteltäisiin jatkossa samanlaisessa kokoonpanossa. Näitä ratkaisutoimintaan liittyviä menettelyitä voidaan myöskin keventää ja sujuvoittaa. Arvoisa puhemies! Todetaan, että valiokunta pitää myös tarkoituksenmukaisena niin sanotun lepäämislain voimassaolon jatkamista vuoden 27 loppuun. Laki on tällä hetkellä voimassa vuoden 25 loppuun. Arvoisa puhemies! Lopuksi on hyvä todeta, että tämä lakiehdotuksen käsittely valiokunnassa on ollut yksimielinen, ja siten myöskin mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+12.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-11-11T17:41:57,2025-11-11T17:50:05,Hyväksytty,1.1 2025_107_143,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle opintotuen muutoksenhakulautakunnan yhdistämistä sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan koskevaksi lainsäädännöksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 17/2025 vp,Kiitokset esittelystä. — Edustaja Strandman poissa. — Edustaja Lahdenperä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_144,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle opintotuen muutoksenhakulautakunnan yhdistämistä sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan koskevaksi lainsäädännöksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 17/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiesitys selkeyttää ja ajanmukaistaa opintotukeen, koulumatkatukeen ja sosiaaliturvan muutoksenhakuun liittyvää lainsäädäntöä. Se on tärkeää, sillä järjestelmä on ollut pirstaleinen ja monelle vaikeasti hahmotettava. Kun käsittelyprosesseja yhtenäistetään ja päätöksentekoa sujuvoitetaan, paranee ihmisten oikeusturva ja hallinto kevenee. Tämä helpottaa opiskelijoiden arkea ja tekee sosiaaliturvasta ennakoitavampaa. Erityisen tärkeää on, että koulumatkatuen uudistus ei heikennä maaseudun nuorten mahdollisuuksia opiskella. Tämä on tekninen, mutta tarpeellinen esitys, joka vie järjestelmää kohti selkeyttä ja oikeudenmukaisuutta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+12.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-11-11T17:50:12,2025-11-11T17:50:59,Hyväksytty,1.1 2025_107_145,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle opintotuen muutoksenhakulautakunnan yhdistämistä sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan koskevaksi lainsäädännöksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 17/2025 vp,Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_146,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle opintotuen muutoksenhakulautakunnan yhdistämistä sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan koskevaksi lainsäädännöksi ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 80/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 17/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jo pidempään sivistyspuolella on visioitu tulevaisuutta ja pohdittu myös sitä, pitäisikö nykyistä opintotuen muutoksenhakua terhakoittaa. Nämä käsittelyajat ovat olleet reippaasti yli sen, mitä normaalisti ajateltaisiin, että olisi hyvä, ja viime vuosina valitusten käsittelyajat ovat paikoitellen venyneet. Silloin tietysti iso kysymys on ollut se, pitäisikö satsata tämän muutoksenhaun uusimpiin teknisiin mahdollisuuksiin vai hakea sitten isompaa kokoonpanoa, jolla mennä. Eri tiekartoissa, kun koulutuksen uusia kehittämisvisioita on tehty, on myöskin tunnistettu se, että ehkä tällä puolella opintotukiasioiden muutoksenhaku voisi löytää kotipesää vahvemmasta kokoonpanosta. Tämän johdosta nyt näyttää siltä, että hallitus on ottanut ihan tosissaan opetus- ja kulttuuriministeriön tekemät ehdotukset, jotka ovat siis jo olleet pidempään esillä, ja tässä nyt tämä muutos on tehty. Tässä yhteydessä jouduimme myöskin valiokunnassa arvioimaan sitten sitä, onko tämä ehdotus kannatettava vai ei. Niin kuin totesin, olisi tärkeää myöskin pystyä osoittamaan jatkossa, että tämä muutos on kannattanut, niin että samalla logiikalla kuin sosiaaliturva-asioissa myöskin täällä käsittelyajat saataisiin haltuun, ja sitä kautta tietenkin toivoisin, että se toisi opiskelijoille nopeaa muutoksenhakumahdollisuutta. Toinen huoli on ollut sitten se, erityisesti meillä SDP:ssä, mitä tämä tarkoittaa poistoasioiden osalta, jos siirrytään tästä viiden kokoonpanosta kolmeen. Tämä esitys esittää siis myös sitä, että käytännössä yhdistettäisiin nämä työttömyysturvaan liittyvät poistopäätökset kolmen kokoonpanon alle. Työttömyysturvaosastossa nämä poistoasiat on aikaisemmin ratkaistu varsin isolla kokoonpanolla, joka on erottunut näissä sosiaaliasioiden käsittelyissä niin, että se on ollut ainoa toimija, jossa on oltu näin isolla kokoonpanolla liikkeellä. Tässä yhteydessä saimme myöskin parttien kannat, ja sitä kautta näyttää siltä, että on katsottu, että tähän muutokseen voitaisiin mennä. Tätä kautta onkin tärkeätä, kun otetaan huomioon, kuinka isosta volyymista tässäkin on kysymys, että tämä toisi sitten myöskin ihmisille, jotka odottavat päätöksiä omassa asiassaan, nopeutta ja myöskin sellaista läpinäkyvyyttä. Tässä pohdittiin todella meidän ryhmän toimesta, miten tähän suhtaudutaan, mutta asiantuntijaselvitykset saatuamme olemme nyt yksimielisesti tätä ehdotusta tukemassa. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+12.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-11-11T17:50:59,2025-11-11T17:54:17,Hyväksytty,1.1 2025_107_147,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Lyly.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_107_148,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tästähän käytiin ensimmäisessä käsittelyssä jo aika paljon keskustelua, ja tämä 1 050 miljoonan vippaus Valtion Eläkerahastosta sen vuoksi, että vuonna 2027 velkasuhde saataisiin näyttämään paremmalta, on tämmöinen puliveivaus, jota ei pitäisi tehdä valtion varoilla. Tässähän tapahtuu sellainen tilanne, että kun Eläkerahastossa tuotto on noin viisi ja puoli prosenttia ollut viimeisten vuosien aikana ja nyt kun sieltä tämä vähän yli miljardi otetaan pois, niin tämänkokoisen lainan ottaminen olisi ehkä ollut siinä kahden tai kahden ja puolen prosentin korolla saatavissa, eli tässä tulee noin 35 miljoonaa euroa vuodessa veronmaksajille lisää kuluja tällaisella yhden vuoden siirrolla. Sitten kun tällä siirrolla kuitenkin yritetään tehdä sitä, että velkasuhde sinä vuonna, vuodesta 2026 vuoteen 2027, ei kasvaisi vaan se pysyisi, niin nyt näyttää siltä, että sekään ei taida kestää. Tässä on vielä tämä vaalivuosi 2027 tulossa, niin että tässä ollaan vähän kalliita toimenpiteitä siihen vuoteen nyt tekemässä, ja siinä mielessä tämäntyyppisiä asioita ei pitäisi tehdä. Arvoisa rouva puhemies! Tässä on vielä se, että myös äsken velkajarrutyöryhmässä, silloin kun sitä laitettiin liikkeelle ja sovittiin niistä periaatteista, todettiin, että tämäntyyppisiä kertaottoja esimerkiksi täältä Eläkerahastosta ei pystyttäisi jatkossa tekemään. Siinäkin mielessä se kertoo sitä, että varsin poikkeuksellisesta asiasta on kysymys, ja aika kalliista asiasta myöskin veronmaksajien kannalta. Tässä mielessä kannattaa tätä asiaa kyllä pohtia jatkossa, miten näihin suhtaudutaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+13.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-11T17:54:47,2025-11-11T17:57:14,Hyväksytty,1.1 2025_107_149,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,"Edustaja Räsänen, Joona, poissa. — Edustaja Hänninen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_150,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Käytän vähän vastaavan puheenvuoron kuin sillä edelliselläkin kerralla. — Tunnistan tietysti tämän jännitteen tässä. Eläkerahasto on rakennettu turvaamaan jokaisen suomalaisen työntekijän arvokas eläke. Tämän hallituksen tehtävänä on varmistaa, että tuo turva säilyy myös tulevaisuudessa ilman, että lapsillemme ja lastenlapsillemme jätetään kasvavaa velkataakkaa. Tässä päätöksessä yhdistyvät vakaus, oikeudenmukaisuus ja vastuunkanto. Me emme eläkkeiden kustannuksella leikkaa, vaan turvaamme niiden maksukyvyn kestävästi. Tämä esitys on esimerkki siitä, miten vastuullista talouspolitiikkaa voidaan tehdä, turvataan eläkkeet, vähennetään velkaa ja huolehditaan sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Näin rakennamme vakaata ja turvallista tulevaisuutta suomalaisille. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+13.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-11T17:57:18,2025-11-11T17:58:22,Hyväksytty,1.1 2025_107_151,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_152,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä asia on todellakin tullut jo tutuksi itsellekin niin siellä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jossa laadimme tästä asiasta lausunnon, kuin sitten tuolla valtiovarainvaliokunnassa ja sitten ensimmäisessä käsittelyssä täällä täysistunnossa ja nyt toisessa käsittelyssä. Ennen kuin varsinaisen aiheen sanon, miksi pyysin tälläkin kertaa tästä puheenvuoroa, kommentoin äskeistä edustaja Hännisen puheenvuoroa: Puhuitte niin kuin tämä koskisi nyt kaikkea suomalaista eläketurvaa, mutta tämähän koskee Valtion Eläkerahastoa, ja tässä ovat kyseessä vain valtion eläkkeet. No, ”vain” on tietysti ihan huono sana tässä yhteydessä, sillä nekin ovat tärkeitä eläkkeitä, mutta ne ovat itse asiassa kaikesta suomalaisesta eläkejärjestelmästä aika pieni osa. Mutta se, miksi pyysin tästä asiasta puheenvuoron, johtui siitä, että nyt olen tässä havainnut, ehkä johtuen juuri siitä, että olen sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa että valtiovarainvaliokunnassa, että kun me käsittelemme julkista taloutta kokonaisuutena, niin meillä on siellä sosiaaliturvarahastot, jotka rahoitetaan yleensä vakuutetuilta kerätyillä lakisääteisillä maksuilla, kun on kysymys lakisääteisestä sosiaalivakuutuksesta, ja nyt tavan jälkeen tässä tapahtuu jatkuvasti sitä, että me teemme tällaisia siirtoja näiden rahastojen ja valtion budjettitalouden välillä. Ihan tänään olen ollut käsittelemässä paljon paljon pienempää asiaa, joka liittyy apteekkitalouteen ja niin sanottuun lääkkeiden ehdolliseen korvattavuuteen, jossa se, mikä aiemmin on rahoitettu merkittävässä laajuudessa valtion toimesta, siirtyy nyt rahoitettavaksi vakuutetuilta, eli tässä tapauksessa palkansaajilta, eläkeläisiltä ja yrittäjiltä, kerätyillä maksuilla. Työnantajat eivät osallistu sairaanhoitomaksuun. Sitten me teimme vuosi sitten täällä merkittävän sosiaaliturvan rahoituksen kanavoinnin, missä oli samasta asiasta kysymys. Tässä nyt sitten samalla tavalla liikutellaan Valtion Eläkerahaston ja valtion budjettitalouden välillä rahaa. Nyt täytyy muistaa, että kun me puhumme veroasteesta Suomessa, siitä, onko se 42 prosenttia bruttokansantuotteesta vai 43 prosenttia, niin silloin siinä laskennassa ovat mukana kaikki kerätyt verot ja sosiaaliturvamaksut. Eli kun me siirrämme jotain rahaa sieltä sosiaaliturvarahastosta valtion budjettiin ja ajattelemme, että sillä voimme esimerkiksi alentaa valtion veroja, joita tarvittaisiin muutoin, niin se maksupaine lisääntyy sitten taas siellä toisella puolella, eli se ei muuta tätä kokonaisuutta miksikään. Tämä ei ole pitkäjänteistä ja järkevää, ja tästä täytyisi keskustella enemmän. Valtion budjetissa on 11 miljardin verran erilaisia eläkkeitä. Valtion eläkkeet ovat siitä viisi miljardia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+13.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-11T17:58:22,2025-11-11T18:01:41,Hyväksytty,1.1 2025_107_153,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_154,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä edellä puheenvuoroissa tuotiin esiin, että tässä turvataan eläkejärjestelmää. Tosiasia on, että Valtion Eläkerahastossa on noin 24 miljardia varallisuutta, ja nyt sieltä otetaan tämä miljardi pois, ja se tarkoittaa sitä, että se leikkaa sitä eläkepääomaa ja hidastaa tavallaan sitten kasvua ja sitä kautta myöskin heijastuu siihen varautumiseen. Meillä valtion eläkevastuut ovat noin 101 miljardia tällä hetkellä, ja kuitenkin tämä rahastossa oleva on vain noin neljäsosa siitä kokonaisvastuusta, mitä meillä valtion eläkkeitten suhteen on. Eli siinä mielessä tämä ei ole myöskään järkevä ratkaisu. Sitten jos katsotaan tätä, mikä täällä toinen osa tätä esitystä on ollut, että sitä tuottoa sieltä rahastosta noin vähän reilulla prosentilla tuloutetaan enemmän säännönmukaisesti, niin se on ihan oikein, koska nyt voidaan ottaa hieman enempi riskiä ja saada tuottoa aikaiseksi näistä rahaston tuloista, niin kuin yksityiselläkin puolella. Mutta tämä murtaa sitä tilannetta. Sitten kun meillä yksityisellä puolella on 270 miljardia eläkevarallisuutta suuruusluokaltaan, joka on suurin piirtein niistä eläkevastuista yksi kolmasosa, ja täällä se on noin neljäsosa, niin tässäkin on pieni ero yksityisen puolen hyväksi. Meidän eläkejärjestelmä kestää hyvin vertailun kansainvälisesti, ja siinä mielessä kaiken, mitä tehdään täällä eläkejärjestelmässä, pitäisi olla aina ajateltu aika pitkän aikavälin kautta, ja sitä kautta pystytään arvioimaan. Lapsille ja lapsenlapsille on kaikkein tärkeintä, että eläkejärjestelmässä on näkyvissä, että sitä eläkejärjestelmää hoidetaan sillä tavalla, että hekin pääsevät asiallisesti ja asianmukaiselle eläkkeelle sitten aikanaan kun he ovat työelämässä tietyt ajat olleet ja noin poispäin. Tämä on ollut semmoinen rakenne, että noin kymmenen vuoden välein uudistetaan eläke-etuuksia ja sitä maksatusta, ja ne etuudet ja maksut ovat pysyneet aika hyvin tasapainossa. Se on ainut osa julkisesta taloudesta, joka on nytten aika lailla tasapainossa ja hyvin hoidettu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+13.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-11T18:01:41,2025-11-11T18:04:31,Hyväksytty,1.1 2025_107_155,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_156,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan vielä, kun tuo paikalta pidettävän puheenvuoron maksimipituus äsken täyttyi, lyhyesti sellaisella kommentilla tästä asiasta, että tällaisessa siirrossa saattaisi olla joku järki, jos ajateltaisiin, että tehtäisiin kertasiirrolla kertainvestointi, eli vaikkapa johonkin hyvin yhteiskunnallisesti hyödylliseen rahastoon laitettaisiin rahaa, josta sitten vaikkapa tutkimukseen ja innovaatioihin jaettaisiin rahaa tai tällä tavalla, mutta nythän tarkoitus tässä on pelkästään se, että kyseisenä vuonna 27 otettaisiin sen noin miljardin verran vähemmän valtion velkaa ja saataisiin sitten osoitettua, että sinä vuonna, kun otetaan miljardi vähemmän velkaa, velan suhde bruttokansantuotteeseen on pienempi. Seuraavana vuonna, niin kuin hyvin tiedämme, sitä miljardia sitten ei ole enää tähän samaan tarkoitukseen käytettävissä, ja siinä mielessä se, että tämä on ristitty pikavipiksi ja muilla tällaisilla sanoilla on kuvattu tätä, on kyllä oikein osuvaa. Tämä tällainen on minusta suorastaan vastuutonta taloudellista kikkailua.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+13.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-11T18:04:31,2025-11-11T18:05:54,Hyväksytty,1.1 2025_107_157,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,Edustaja Lyly. — Mikrofoni., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_158,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 126/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 11/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tällähän rahoitetaan valtaosin sitä yhteisöveron laskua, joka on noin 800 miljoonaa kyseisenä vuonna. Tilanne on niin, että sille yhdelle vuodelle tästä saadaan se apu aikaiseksi, ja edustaja Lindén puhui hyvin tuossa siitä, että pitäisi ajatella sitten, että jos tällainen otetaan, niin sillä pitäisi pystyä rakentamaan pitempään. Mutta entäs sitten vuonna 28, kun sitä yhteisöveroa ei enää tule, niin miten se rahoitetaan? Kyllähän täällä selkeästi on tehty nytten aukko tällä yhteisöveron alentamisella. Nyt tällaisilla keinoilla sitä myöskin yritetään paikata, ja se ei ole järkevää. Pitäisi aina miettiä näitten kevennyksienkin tarkoituksia ja sitä, milloin niitä tehdään ja kuinka tarkoituksenmukaisia ne ovat ja miten ne rahoitetaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+13.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-11T18:05:54,2025-11-11T18:06:49,Hyväksytty,1.1 2025_107_159,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Hänninen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_107_160,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta on tehnyt tähän esitykseen tärkeitä tarkennuksia. Ne muun muassa varmistavat, että hyvinvointialueilla on selkeä velvollisuus antaa virka-apua Puolustusvoimille, Rajavartiolaitokselle ja Naton liittolaisjoukoille silloin, kun tilanne sitä vaatii. Tämä ei tarkoita siviilitehtävien sotilaallistamista vaan niiden yhteensovittamista. Tärkeää on ennen kaikkea varmistaa, että siviili- ja sotilassektorit toimivat saumattomasti yhdessä yhteisen turvallisuuden puolesta. Tämä rakentaa vahvaa kokonaisturvallisuutta. Valiokunta on myös korostanut kriittisten rakenteiden turvaamista. Sairaaloiden, hoitolaitosten ja terveydenhuollon logistiikan on toimittava kaikissa olosuhteissa. Tämän esityksen kautta hyvinvointialueiden varautuminen ei jää vain paperille tai suunnitelmaksi, vaan se yhdistyy osaksi arjen toimintaa. Erityisen tärkeää on myös, että päästään harjoittelemaan näitä kriittisiä asioita käytännössä. Kun kriisi tulee, toimintakykyä ja suorituskykyä ei enää rakenneta, sen on oltava jo olemassa. Me tiedämme, että turvallisuus rakentuu ennakoiden ja yhdessä. Tämä esitys vahvistaa sitä, että hyvinvointialueet ovat tärkeä osa kokonaisturvallisuuttamme ja sen selkärankaa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+14.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-11T18:07:20,2025-11-11T18:08:58,Hyväksytty,1.1 2025_107_161,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_162,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kaivoin tässä esille uutisen, joka hätkähdytti ainakin minua tässä vuorokauden aikana. Otsikko kuuluu: ”ISW:ltä hyytävä arvio Venäjän toimista — tätä tarkoittaa ’nollavaihe’”. Sitten se johdanto siinä on näin: ”Ajatushautomo ISW arvioi jo lokakuussa Venäjän siirtyneen ’nollavaiheeseen’ operaatioissaan Eurooppaa vastaan. Samaa mieltä on saksalaiselle Weltille puhunut entinen Nato-kenraali.” Tällä nollavaiheella tarkoitetaan sitä avoimen sodankäynnin jälkeistä viimeistä vaihetta, että seuraava askel on sitten jo ihan aseellinen hyökkäys. Nuo ovat hyytäviä puheita. Mitä tekemistä niillä on nyt käsiteltävän asian kanssa? Valitettavasti paljonkin, koska me tässä nyt toisessa käsittelyssä olevalla lailla teemme tätä varautumista terveydenhuollon palveluissa, ja siihen liittyy sitten se kolmannen lisätalousarvion 104 miljoonaa euroa, jolla sitten tiettyjen sairaaloiden tiloja voidaan suunnitella ja rakentaa niin, että ne kestävät paremmin jopa tällaisen kaikkein vakavimman tilanteen. Tietysti jokainen ymmärtää, että 100 miljoonaa on kovin, kovin vähän meidän miljardien eurojen suuruisessa sairaalarakennustaseessa. Jos mietitään vaikka täällä Helsingissä tuota Meilahden aluetta ja sitä korkeaa tornisairaalaksi kutsuttua sairaalaa siellä, niin sehän on äärimmäisen haavoittuva, niin kuin olemme nähneet nyt siellä Ukrainan tapahtumien valossa. Kaiken kaikkiaan aika hirvittävistä asioista puhutaan, ja sitten me tietysti täällä vastuullisina päättäjinä teemme voitavamme, jotta tältäkin osin varauduttaisiin. Toistan vielä, että nämä ovat aika pieniä askeleita, mitä tässä otamme, mutta ehkä tärkeintä on ymmärtää tämä koko ajatustavan muutos, mikä tässä on kyseessä. Eli meidän täytyy nähdä nyt tämä vakava tilanne kaiken kaikkiaan, ja itse asiassa sen takia tähän asiaan liittyy ne muistaakseni kolme lausumaa, joissa korostettiin juuri tätä, että kaikessa lainsäädännössä nyt tämä valmius ja varautuminen tulee ottaa huomioon.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+14.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-11T18:08:58,2025-11-11T18:11:29,Hyväksytty,1.1 2025_107_163,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,Edustaja Väyrynen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_164,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 86/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tuossa oli lokakuussa mahdollisuus sosiaali- ja terveysvaliokunnan kanssa vierailla Ukrainassa Kiovassa, ja siellä hyvin kirkkaasti tuli esille se, mitä merkitsee terveydenhuollon varautuminen, terveydenhuollon infrastruktuuri nykyisessä sotatilanteessa etenkin Ukrainassa ja oletettavasti myös sitten pahimmassa tapauksessa täällä. Siinä mielessä on erittäin hyvä, että tämä esitys on tullut. Se pieni huoli, mikä itselläni on: Toivon, että meillä myös nämä erillään toisistaan kulkevat prosessit jollakin lailla koordinoivat toistensa kanssa. Meillä on hyvinvointialueilla tällä hetkellä menossa arviointimenettelyitä, ja toivon, että se viesti myös näihin instansseihin ja ryhmiin menee, että meidän täytyy kaikissa toimissamme muistaa myös varautumisaspekti. Toivon, että nämä eri esitykset, toisistaan erillä menevät prosessit todellakin kommunikoivat keskenään, niin että niin sanotusti oikea käsi tietää, mitä vasen tekee. Tämä on erittäin tervetullut esitys. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+14.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-11-11T18:11:29,2025-11-11T18:12:33,Hyväksytty,1.1 2025_107_165,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 9/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Strandman.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_107_166,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Varhaiskasvatus on yksi maamme merkittävimmistä lastemme kasvamisen, oppimisen ja kehittymisen tehtävistä. Se on maassamme laadukasta, ja se on erinomaista hyvinvoinnin edistämistä, kielen tukemista, vuorovaikutus- ja tunnetaitojen kehittämistä sekä myös vanhempien tukea vanhemmuudessa. Tässä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki varhaiskasvatuksen palvelusetelistä sekä muutettavaksi varhaiskasvatuslakia ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annettua lakia. Varhaiskasvatuksessa sovelletaan nykyisin lakia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. Lakia ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista enää soveltaa varhaiskasvatukseen, sillä varhaiskasvatus ei ole sosiaali- ja terveydenhuoltoa eikä varhaiskasvatuksen järjestäminen kuulu hyvinvointialueiden vaan kuntien tehtäviin. Sivistysvaliokunnan esitys on yksimielinen, koska uusi varhaiskasvatuksen palvelusetelilaki selkeyttää sääntelyä ja vahvistaa kunnan aseman järjestäjänä samalla, kun setelin käyttö on kunnille vapaaehtoista. Tämä esitys tukee perheiden mahdollisuuksia huomioida lapsensa kannalta paras mahdollinen varhaiskasvatusmuoto. Haluan tässä yhteydessä tuoda esille myös erityistä tukea tarvitsevien lasten tilanteen, sillä heilläkin tulee olla mahdollisuus palvelusetelin käyttöön. Arvoisa rouva puhemies! Perusteluissa korostetaan kohtuullisen seteliarvon määrittämistä läpinäkyvin kriteerein ja sen säännöllistä tarkistamista, jotta omavastuu ja setelin yhteissumma kattavat varhaiskasvatuksen kustannukset eivätkä heikennä yhdenvertaisuutta. Mallin arvioidaan parantavan ennakoitavuutta, turvaavan palvelujen saatavuutta ja vähentävän hallinnollista epäselvyyttä aiempaan sääntelyyn verrattuna. Mielestäni on tärkeää, että kunnissa on yksityisiä päiväkoteja. Lisäksi eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa lainsäädännön vaikutuksia yksityisen varhaiskasvatuksen määrän kehitykseen erilaisten palveluntuottajien toimintaedellytysten ja lasten yhdenvertaisuuden näkökulmasta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+15.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-11-11T18:13:12,2025-11-11T18:15:41,Hyväksytty,1.1 2025_107_167,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 9/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_168,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 9/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Sanotaan heti tähän alkuun, että hyvin hoidettu varhaiskasvatus on parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Se meidän on aina hyvä muistaa silloin, kun puhutaan tästä asiasta, joka ei ihan suoraan liittynyt tähän otsikon aiheeseen. Tämän esityksen ytimessä on perheiden tasa-arvo. Palvelusetelin käyttöä selkeyttämällä ja sääntelyä täsmentämällä varmistetaan, että vanhemmat voivat tehdä päätöksiä lapsensa varhaiskasvatuksesta aidosti tasavertaisista lähtökohdista. Esityksellä halutaan myös turvata kuntien mahdollisuudet vaikuttaa palveluiden kustannuksiin, laatuun ja saavutettavuuteen. Keskiössä on tukea palvelusetelien käyttöä siten, että ne mahdollistavat varhaiskasvatuspaikkojen lisäämisen, jolloin päiväkotiin voi päästä mahdollisimman lähelle kotiaan. Samalla uudistus vahvistaa palvelujen ennakoitavuutta ja ehkäisee nykyisen lainsäädännön tulkintaeroista syntyviä ongelmia. Kunnille tämä luo mahdollisuuden kehittää varhaiskasvatuspalvelujaan pitkäjänteisemmin. Pitkälle katsova kasvatuksen kehittäminen on jokaisen lapsen etu, ja juuri heistä meidän tulee huolehtia, sillä lapsissa ja nuorissa on se tulevaisuus ja lapset ovat jo nyt. Arvoisa puhemies! Laadukas varhaiskasvatus on hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivi. Se tukee lasten kasvua, oppimista ja hyvinvointia sekä antaa eväitä koko elämän mittaiselle koulupolulle. On tärkeää, että perheet voivat luottaa siihen, että varhaiskasvatuspalvelut toimivat reilusti ja ennakoitavasti, oli kyseessä sitten kunnallinen tai yksityisen sektorin palvelu. Sivistysvaliokunta on käsitellyt esityksen huolellisesti ja päätynyt hyväksymään lakiehdotukset muuttamattomina. Se on kuitenkin halunnut korostaa tarvetta seurata uuden lainsäädännön vaikutuksia yksityisen varhaiskasvatuksen määrän kehityksen, palveluntuottajien toimintaedellytysten ja ennen kaikkea lasten yhdenvertaisuuden näkökulmista. Tämä on tärkeä viesti siitä, että uudistusta ei toteuteta vain hallinnollisesti vaan ihmisten arkea ja lasten hyvinvointia aidosti seuraten. Arvoisa puhemies! On erittäin myönteistä, että valiokunta on halunnut varmistaa lain vaikutuksen seurantaa ja arviointeja tulevina vuosina. Tämä vahvistaa päätöksenteon jatkuvuutta ja tuo varhaiskasvatuksen kehittämiseen sitä pitkäjänteisyyttä, jota lapsiperheet ansaitsevat. Haluan kiittää sivistysvaliokuntaa sen perusteellisesta ja vastuullisesta työstä tämän esityksen käsittelyssä. Meidän on toimittava lastemme puolesta. Tämä esitys vahvistaa perheiden mahdollisuuksia, lisää valinnanvapautta ja tukee yhdenvertaisia palveluja koko Suomessa. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+15.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-11T18:15:41,2025-11-11T18:18:58,Hyväksytty,1.1 2025_107_169,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 9/2025 vp,Edustaja Lahdenperä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_170,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys tuo varhaiskasvatuksen palvelusetelille selkeän oman lain. Se lisää kunnille mahdollisuuksia järjestää palveluja joustavasti ja perheiden valinnanvapautta vahvistaen. Palvelusetelimalli voi helpottaa varhaiskasvatuksen saatavuutta etenkin alueilla, joilla kunnan omat palvelut eivät riitä tai etäisyydet ovat pitkiä. On tärkeää, että järjestelmä on hallinnollisesti selkeä ja kunnille taloudellisesti toteuttamiskelpoinen. Tämä on sujuvampaa ja tasapuolisempaa varhaiskasvatusta tavoitteleva koko maan laajuisesti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+15.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-11-11T18:18:58,2025-11-11T18:19:38,Hyväksytty,1.1 2025_107_171,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 9/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_107_172,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 54/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä lyhyt puheenvuoro, jonka nyt pidän, täytyy ymmärtää siinä valossa, että olen tietääkseni toiseksi iäkkäin täällä kansanedustuslaitoksessamme eli melkein ikäpresidentti. Tarkoitukseni on nyt aivan lyhyesti kommentoida sitä valtavaa muutosta, mikä tässä varhaiskasvatuksessa on tapahtunut. Kun minun ja puolisoni vuosina 1977 ja 1982 syntyneet lapset olivat sen ikäisiä, jolloin varhaiskasvatusta annetaan, niin silloin kahden korkeakoulutetun perheessä ei kotikaupungissamme Turussa ollut mahdollista päästä niin sanotusti päiväkotiin. Tyttäremme pääsi esikouluun vasta sitten kuusivuotiaana, ja poikamme taisi päästä sitten kuitenkin jo viisivuotiaana. Sitä ennen se oli järjestettävä itse, olivat ne kotiin palkattavat lastenlikat tai olivat ne mummit ja anopit ja muut, jotka sitten huolehtivat tästä asiasta. Nyt viimeinen tietoni samasta kaupungista, Turusta, on se, että kaksi kolmasosaa varhaiskasvatuksessa olevien lasten perheistä on vapautettu kokonaan siitä maksusta, siis kahdella kolmasosalla heistä on maksuton varhaiskasvatus. No, sanoisin näin, että vasemmistolaisena poliitikkona olen tästä sillä tavalla todella otettu ja iloinen, että voisi melkein nyt, jos vähän väritän, sanoa, että mehän olemme näiltä osin jo ihan sosialismissa tässä. Elikkä yhteiskunnalta saa valtavan palvelun, on se sitten yksityisen tuottamaa tai sitten kunnan itsensä tuottamaa, ja näin pitkällä olemme verrattuna siihen, mikä oli se tilanne, jonka tuossa äsken edellä kuvasin. Haluan myös toisen asian sanoa: Keväällä 2020 — pystyn tämän ajankohdan muistamaan siitä, että silloin oli EU-vaalit, joissa olin ehdokkaana — kirjoitin Ilta-Sanomiin mielipidekirjoituksen, jossa ehdotin silloin lasten päivähoidon nimellä kulkevan toiminnon siirtämistä pois sieltä sosiaali- ja terveydenhuollosta nimenomaan sinne sivistystoimen yhteyteen. En toki ollut ajatuksinani yksin enkä ota minkäänlaista ansiota tästä suuresta muutoksesta, mutta se on varmasti ollut oikeansuuntainen muutos. Turussa oli siihen aikaan lastensuojelulautakunta, jonka jäsen olin. Se oli suurin lautakunta budjetiltaan. Siihen kuului päivähoito, siihen kuuluivat lastensuojelu, kasvatus- ja perheneuvola ja pieni opintotukiyksikkö. Sittemminhän tietysti sitä opintotukiyksikköä ei nyt kuntatasolla enää ole ja nämä kasvatusneuvola ja lastensuojelu ovat siirtyneet sitten sinne hyvinvointialueille ja sitten päivähoito varhaiskasvatuksen nimellä on jäänyt kuntiin ihan merkittäväksi perustoiminnaksi. Tällaisia ovat nämä pitkän tähtäimen muutokset, joita nyt sitten tässä sallittiin minunkin hetken aikaa muistella. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+15.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-11T18:19:38,2025-11-11T18:22:47,Hyväksytty,1.1 2025_107_173,107/2025,2025-11-11,14.00,18.29,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2025 vp,"Pöydällepanoa varten esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että mietintö pannaan pöydälle 12.11.2025 pidettävään täysistuntoon. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että lisätalousarvioehdotuksen ainoassa käsittelyssä noudatetaan seuraavaa menettelyä: Asian käsittely alkaa keskiviikkona 12.11. kello 14 pidettävässä täysistunnossa yleiskeskustelulla, jossa on nopeatahtinen osuus, jolloin etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Muutosehdotukset on jätettävä keskuskansliaan viimeistään keskiviikkona 12.11. kello 10 mennessä. Asiaan liittyvät äänestykset ovat perjantaina 14.11. Siltä osin kuin lisätalousarvioehdotukseen ei ole ehdotettu muutoksia, se katsotaan hyväksytyksi valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaisena.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2025+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_108_1,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_108_2,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Kaivoslain tarkoituksena on edistää sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää malminetsintää ja kaivostoimintaa ja järjestää niiden edellyttämä alueiden käyttö. Kaivoslainsäädäntöön on Suomen itsenäisyyden aikana tehty useita kokonaisuudistuksia, ja kaivoslainsäädäntö on uudistettu useita kertoja. Nykyisin voimassa on sekä vuoden 1943 että 1965 lakien nojalla määrättyjä kaivospiirejä ja kaivosoikeuksia. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Näiden oikeuksien nojalla toiminnanharjoittajat ovat voineet edistää toimintaa tutkimalla kallioperää pyrkimyksenään kaivostoiminnan aloittaminen. Kaivostoiminta elinkeinotoimintana edellyttää pitkäjänteisiä investointeja sekä alueen huolellista tutkimista ennen louhinnan aloittamista. Lainsäädännön kehitys ja kaivoslain siirtymäsäännökset ovat kuitenkin johtaneet lain soveltamisen ja toimintaympäristön kannalta vaikeasti ennakoitaviin tilanteisiin. Nämä tilanteet voivat aiheuttaa suuria ongelmia alueiden tutkimiseen investoineille yrityksille niiden toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta. Esityksessä muutettaisiin kaivoslain 46 ja 99 §:ää. Muutoksilla malminetsintäluvan myöntämisen esteitä muutettaisiin sekä samalla säädettäisiin esitettyihin muutoksiin liittyvistä maanomistajien oikeuksien toteutumisen kannalta tarpeellisista maanomistajakorvauksista. Esityksen mukaan kaivosviranomainen voisi erityisestä syystä myöntää kaivosetsintäluvan kaivospiirille silloin, kun kaivosoikeus on rauennut tai peruutettu. Luvanhakija oli kumotun tai rauenneen kaivosoikeuden haltija, ja luvan myöntämisen este perustuu lain siirtymäsäännöksiin. Esityksen tarkoituksena on mahdollistaa sujuva siirtyminen ennen nykyisen lain voimaantuloa myönnettyjen kaivosoikeuksien nojalla tapahtuvasta toiminnasta voimassa olevan kaivoslain mukaisiin malminetsintälupiin niissä tapauksissa, joissa alueen esiintymän hyödyntämismahdollisuuksia on perusteltua sekä mahdollista selvittää, mutta edellytyksiä varsinaiseen louhintaan ei ole vielä olemassa. Tavoitteena on muun muassa selkeyttää alan toimintaympäristöä ja edistää kaivosviranomaisen toiminnan sujuvuutta. Arvoisa puhemies! Lain esitetään tulevan voimaan 1.3.2026.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+2.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-11-12T14:00:50,2025-11-12T14:03:34,Hyväksytty,1.1 2025_108_3,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_4,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten ministeri hyvin esitteli tämän esityksen, niin täällä nyt käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä on tavoitteena purkaa malminetsintäluvan myöntämisen esteitä. Samalla säädettäisiin myös korvauksista, joilla pyritään turvaamaan maanomistajien oikeudet tilanteessa, jossa kaivoslain mukainen toiminta jatkuu heidän maillaan. Esityksen mukaan kaivosviranomainen voisi erityisestä syystä myöntää malminetsintäluvan kaivosalueelle, jos kaivosoikeus on rauennut tai peruutettu ja hakija on ollut tämän aiemman kaivosoikeuden haltija. Tämä olisi mahdollista silloin, kun luvan este perustuu lain siirtymäsäännöksiin. Tavoitteena on helpottaa siirtymistä vanhojen kaivosoikeuksien perusteella tapahtuneesta toiminnasta nykyisen lain mukaiseen lupajärjestelmään. Näin voitaisiin jatkaa alueen tutkimista silloin, kun esiintymän hyödyntämispotentiaalia on perusteltua selvittää mutta edellytyksiä louhinnan aloittamiseen ei vielä ole. Esityksen voidaan katsoa selkiyttävän kaivosviranomaisen toimintaa, parantavan alan toimintaympäristön ennustettavuutta ja vahvistavan Suomen asemaa luotettavana investointiympäristönä. Lisäksi sen tavoitteena on varmistaa maanomistajan oikeuksien toteutuminen niissä tilanteissa, joissa kaivoslain mukainen toiminta jatkuu heidän alueellaan. Edelleen voidaan kuitenkin katsoa, ettei maanomistajan asema parane riittävästi. Jos maanomistaja saa päättää, tuleeko hänen maalleen tuulivoimapuisto, voidaan kysyä, miksi maanomistaja ei saa päättää siitä, tuleeko hänen maalleen kaivos. Arvoisa puhemies! On sinänsä hyvä, että hallituksen esityksen mukaisesti säädettäisiin korkeammista malminetsintäkorvauksista, jotka vastaisivat kaivoslain mukaisen louhintakorvauksen kiinteää osaa tai eräissä tapauksissa korotettua malminetsintäkorvausta. Jatkossakaan näitä korvauksia on maanomistajan näkökulmasta vaikea kuvata edes kohtuullisiksi. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry totesikin lausunnossaan vaativansa, että näissä uusissa ehdotetuissa sujuvoitetuissa malminetsintäluvissa kiinnitetään huomiota maanomistajiin ja siihen, että sujuvoittaminen ei tapahdu maanomistajien huomioimisen kustannuksella. MTK piti erityisesti ehdotettua automaattista korotusta malminetsintäkorvaukseen hyvänä lisäyksenä ja positiivisena uudistuksena maanomistajille. Voidaan kuitenkin sanoa, että korotus on oikeansuuntainen mutta täysin riittämätön. On hyvä, että lausuntojen perusteella hallituksen esityksen vaikutusten arviointia täydennettiin siltä osin, että tiedetään, missä esityksen kohteena olevia kaivosoikeuksia ja kaivospiirejä Suomessa tällä hetkellä on. Tämän tiedon pohjalta on mahdollista täsmällisemmin arvioida, missä lakimuutoksen vaikutukset realisoituvat. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+2.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-12T14:03:54,2025-11-12T14:06:44,Hyväksytty,1.1 2025_108_5,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_6,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on maa, joka on rakentanut vaurautensa osaamiseen, vastuullisuuteen ja luonnonvaroihin. Kaivoslain uudistuksessa on kyse siitä, miten pidämme huolta maamme arvosta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista kestävällä tavalla. Meidän on muistettava, että kallioperämme rikkaudet eivät ole pelkästään taloudellisia resursseja vaan osa kansallista omaisuuttamme. Siksi niiden käyttö edellyttää viisautta, harkintaa ja huolenpitoa. Arvoisa puhemies! Tällä lakimuutoksella luodaan vakautta ja ennakoitavuutta suomalaiselle kaivosalalle. Kun investoinnit ovat pitkäjänteisiä ja riskit hallittuja, uskaltavat yritykset panostaa tutkimukseen ja vastuulliseen toimintaan. Kaivosalan sujuvuus ja oikeudenmukaisuus eivät ole vastakkain ympäristön tai maanomistajien oikeuksien kanssa. Päinvastoin, uudistus vahvistaa myös heidän asemaansa. Maanomistajille turvataan korvaukset, ja valvonta varmistaa, että toiminta on läpinäkyvää ja turvallista. Arvoisa puhemies! Kaivoslakiuudistus on osa laajempaa tarinaa suomalaisesta huoltovarmuudesta ja omavaraisuudesta. Kun maailmantalous muuttuu ja kriisit horjuttavat toimitusketjuja, on oikein, että Suomi vahvistaa omaa kykyään hyödyntää luonnonvarojaan vastuullisesti ja paikallisesti. Tämä ei ole vain elinkeinopoliittinen kysymys vaan kysymys koko maan turvallisuudesta ja tulevaisuudesta. Pidetään huoli siitä, että Suomi on maa, jossa luonnonvarojen käyttö ja niiden suojelu kulkevat käsi kädessä, maa, jossa luonnonvarat tuovat turvaa ensi sijassa suomalaisille itselleen. Tämä laki on askel siihen suuntaan, että Suomen rikkaudet ja osaaminen ja luonto palvelevat yhdessä koko kansakunnan hyvää. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+2.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-12T14:06:57,2025-11-12T14:09:50,Hyväksytty,1.1 2025_108_7,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_8,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Kiitos ministeri Puistolle asian hyvästä esittelystä ja läpikäynnistä. Kaivoslain muutosta tässä siis sujuvoitetaan ja tehdään lähinnä nyt näitä teknisiä muutoksia vanhojen lupien sujuvoittamiseksi. Tulemme varmasti myöhemmin käymään sitten keskustelua esimerkiksi kaivosverosta ja sen vaikutuksista tulevaisuuteen ja siihen kokonaisuuteen. Itse pidän tätä lainsäädäntömuutosta hyvänä ja tervetulleena. Tässä edellä kollegat nostivat jo esille esimerkiksi maanomistajien oikeuksia, joita on vahvistettu täällä salissa, ja myös paikallisten vaikutusmahdollisuuksia näihin kaivostilanteisiin. Se on äärimmäisen tärkeää, että tulevaisuudessakin hyväksyntä löytyy sieltä ja toisaalta myös sitä kautta mahdollisuus hyödyntää niitä varoja, mitä meidän maaperästämme löytyy. Itse olin reilu kymmenen vuotta sitten mukana eduskunnan ympäristöjaostossa, valtiovarainvaliokunnan ympäristöjaostossa, jolle kuuluvat siis raha-asiat, talousasiat ja verokysymykset. Muistan, kuinka siellä käsittelimme Nivalan Hituran kaivoksen veronmaksajien niskaan kaatunutta sotkua. Taisi olla niin, että tuo kaivos oli eurolla myyty ulkomaisille sijoittajille, jotka sieltä putsasivat meidän maaperän arvot ja veivät rahat. Yhtiö ajautui konkurssiin, ja kuka sen sotkun maksoi? Sen maksoivat suomalaiset veronmaksajat. Silloin itse nostin esille, että meillähän on Öljysuojarahasto, joka on toiminut merellä sillä tavalla, että jokaisesta öljylastista tai öljylitrasta, millä se nyt sitten on siinä lainsäädännössä kirjattukin, meni pieni siivu tällaiseen Öljysuojarahastoon. Varauduimme siihen, että jos jotain sattuu, niin meillä on yhteinen potti, mistä tätä työtä voidaan tehdä. Nostin silloin asunto- ja ympäristöjaostossa esille, että minun mielestäni meidän pitäisi tehdä tämäntyyppistä rahastointia myös kaivospuolella. Nythän meillä on jotain, mutta niiden summat ovat edelleen sellaisia, että esimerkiksi tämä Hituran tapaus, jossa tapahtui [Tuomas Kettusen välihuuto] Belvedere Miningin kohdalla konkurssi 2015, niin ne... [Tuomas Kettunen: Käsittämätöntä!] — Mitä, edustaja Kettunen? [Puhemies Jussi Halla-aho: Jos edustaja Kettunen haluaa kommentoida edustaja Heinosen puheenvuoroa, hän voi pyytää esimerkiksi vastauspuheenvuoroa, mutta nyt hiljennymme kuuntelemaan edustaja Heinosta.] Arvoisa puhemies! Minun mielestäni se ei ole käsittämätöntä, että vaaditaan, että nämä kaivosyhtiöt, joista usein monet ovat ulkomaisia, kantavat vastuun myös niissä hetkissä, kun pitää siivota niitä sotkuja. Siihen käytettiin miljoonia: en tarkkaan muista, kuinka paljon, mutta jossain vaiheessa puhuttiin viidestä miljoonasta — ei tainnut riittää sekään. Minun mielestäni näissä tilanteissa pitää olla niin, että nämä toimijat, jotka usein ovat kansainvälisiä toimijoita, osaltaan ovat sitä vastuuta kantamassa myös sillä hetkellä, kun esimerkiksi joku kaivos tai kaivosyhtiö ajautuu konkurssiin. Sain itse olla entisen ympäristöministerin Kimmo Tiilikaisen isännöimässä tilaisuudessa kairasydänarkistossa. Meillä Suomessa itse asiassa taitaa olla koko maailman yksi suurimmista kairasydänarkistoista, eli meillä on poikkeuksellisen pitkään tehty kallioperän tutkimuksia, ja itse asiassa sellaisia näytteitä on meillä noin 3,6 miljoonaa kilometriä kairasydänarkistossa, joita nyt tutkitaan uusien mineraalien löytämiseksi, joita aiemmin ei ole ollut mahdollista hyödyntää. Tämäntyyppistä osaamista meiltä löytyy, ja niissäkin tilanteissa itse toivon, että maanomistajien oikeudet, paikallisten ääni saadaan kuuluviin mutta myös se vastuu siitä, että jos sattuu niin, että kaivoksia joudutaan jälkikäteen kuntoon laittamaan tai ennallistamaan, niin sen vastuun kantavat nämä kaivosyhtiöt.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-11-12T14:10:02,2025-11-12T14:15:10,Hyväksytty,1.1 2025_108_9,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, yksi minuutti, edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_10,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2025 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Pahoittelut, ei ollut tarkoitus edustaja Heinosen puheenvuoroa keskeyttää omalla välihuudollani, mutta mielestäni tässä on ristiriitaisuuksia. Nykyisin te olette hallituspuolueen edustaja, ja nykyinen hallitushan on tekemässä muutoksia kaivosveron jakamisen suhteen. Viime vaalikaudella kaivoslainsäädäntöä muutettiin: sitä korjattiin ja mahdollistettiin, että kunnilla oli mahdollisuus saada 60 prosenttia näistä kaivosveroista ja valtiolle sitten tulee se 40 prosenttia. Te olette tekemässä nyt tähän esityksen, että 80 prosenttia tulee valtiolle ja ainoastaan 20 prosenttia kaivosverotulosta tulee kunnille. Puhuitte näistä haitoista — oli komea puheenvuoro, mutta ihmettelen suunnattomasti, että ette ottaneet kantaa siihen, mitä mieltä te olette tästä. Tulisiko säilyttää tämä nykyinen malli, jossa kunnille jää 60 prosenttia kaivosverotuottoja, joita sitten hyödynnetään mahdollisissa haasteissa kaivoksien syntyessä [Puhemies koputtaa] tai niitä poistaessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+2.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-11-12T14:15:13,2025-11-12T14:16:28,Hyväksytty,1.1 2025_108_11,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_12,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En itse tarkoittanut sitä, että siitä osasta, mikä kunnille menee, näitä sotkuja selvitettäisiin, on se prosentti sitten 80 tai 60 tai mikä tahansa. Minun mielestäni se ei saa jäädä kunnan vastuulle, vaikka se olisi saanut minkälaisen tuottosiivun. Minun mielestäni se kuuluu tälle koko järjestelmälle, niin kuin kuvasin sitä ja vertasin tällaiseen öljysuojarahastoon. Meillä on samantyyppistä rahastointia nyt tällä puolella. Nostin esille sen, että se siivu, mikä tällä hetkellä näistä meidän maaperän rikkauksista — jotka usein valuvat ulkomaille — menee sinne rahastointiin, ei ole riittävä. Kuvasin Hituran tilannetta, ja ne rahat eivät riitä vastaaviin tulevaisuudessa. Sitä halusin alleviivata, että mielestäni tätä keräämistä pitäisi vahvistaa — ei niin, että se jäisi kuntien vastuulle, mitä edustaja Kettunen esille toi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-11-12T14:16:28,2025-11-12T14:17:35,Hyväksytty,1.1 2025_108_13,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2025 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_14,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2025 vp,"Kiitos, kunnioitettu puhemies! Täällä on nostettu esiin Nivalan kaivoksen tilanne ja se, kuinka paljon tämän siivoaminen tuli maksamaan. Tässähän taisi olla kaivoksella kahden miljoonan vakuus, ja kaiken kaikkiaan sitten valtio käytti tähän vielä noin 18 miljoonaa. VTV:n keväällä 21 tekemän selvityksen mukaan kaivoksen sulkeminen tuli maksamaan jopa 21 miljoonaa, ja vedenkäsittelyn osalta kulut vielä jatkuvat. Eli tässä todellakin tämä vakuus oli hyvin pieni. Se ei todellakaan kattanut kaikkia kaivoksen kuluja, ja valtio oli sitten viimekätinen maksumies. Tässä edellä esitetty viiden miljoonan summa oli kai jossain vaiheessa, mutta kun sitä kaivosta lähdettiin tosiasiassa sulkemaan, niin havaittiin, että 21 miljoonaan se nousee.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+2.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2025-11-12T14:17:35,2025-11-12T14:18:37,Hyväksytty,1.1 2025_108_15,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten palaamme puhujalistalle. — Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_16,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin nyt tämä kaivoslain esitys, joka tässä on esittelyssä, on tuotu tänne vähän ikään kuin tämä olisi vain tämmöinen tekninen muutos, mutta kyllähän tähän todellisuudessa muutakin liittyy. Niin kuin tässä on tullut esille, niin tosiaan tarkoituksena olisi mahdollistaa sujuva siirtyminen ennen nykyisen lain voimaantuloa myönnettyjen kaivosoikeuksien nojalla tapahtuvasta toiminnasta voimassa olevan kaivoslain mukaisiin malminetsintälupiin. Tietysti on hyvä muistaa, että tavallaan se kaivoslaki, mistä nyt puhutaan ja mikä on voimassa näille luville, on vuodelta 2011, ja sitä ennenhän kaivoslakia uudistettiin 1965. Silloin 2011:kaan se ei kyllä ihan loppuun asti mennyt, varsinkin nämä ympäristövastuut jäivät varsin heikolle, ja nyt tietysti sen jälkeen siihen on tullut aina korjauksia. Viime kaudella saatiin korjattua lisää, mutta tarvetta on vielä valtavasti lisää. Itse katson kyllä, että tämä tarkoitus ja esitetyt kaivoslain 46 ja 99 §:n muutokset ovat keskenään ristiriitaiset ja tämä muutos ei edistä kaivosoikeuksien raukeamis- ja peruuttamistilanteissa kaivospiirin raukeamis-, lopetus- ja jälkihoitotöiden toimeenpanoa vanhan kaivoslain, vuoden 2011 lain, velvoitteiden mukaisesti, joita sinne haluttiin nimenomaisesti lisätä, vaan päinvastoin luo kaivosoikeuden haltijayhtiölle mahdollisuuden olla noudattamatta tuon vuoden 2011 kaivoslain mukaisia velvoitteita tältä osin. Tämä laki on tehty aika kiireesti, ja siinä ei ole edes lukumääräistä saati yksilöidympää selvitystä siitä, kuinka paljon on sellaisia niin sanottuja vanhoja kaivospiirejä, kaivosoikeuksien haltijoita, joita tämä muutosesitys koskee. Erityisenä puutteena tässä on, että ehdotukseen ei sisälly selvitystä siitä, millaiset vaikutukset esityksellä on kyseisten kaivospiirien vaikutusalueen haitankärsijöiden perusoikeuksien toteuttamiseen. Nyt esitetty kaivoslain uudistus koskee ainakin esimerkiksi Kuusamon Kitkajoen Juomasuon kaivoshankkeen kaivospiirejä, joita korkeimmassa hallinto-oikeudessa on juuri kaadettu. Olisin kysynyt ministeriltä: Miten tämä suhtautuu nyt sitten näihin hankkeisiin, joiden luontoarvot todella on paikallisesti siellä pitkäaikaisesti haluttu varmistaa? Kun korkein hallitusoikeus on kaatanut nämä kaivospiirit, niin miten tämä laki vaikuttaa siihen? No ehkä sitten vähän laajemmin tästä kaivoslaista ja kaivostoiminnasta: Me kaikki tiedetään, että kaivosmineraaleja tarvitaan, ja tietysti tällä hetkellä on erityisen suurta kiinnostusta Suomeen, koska meillä paljon näitä mineraaleja on. Nyt olisikin ensiarvoisen tärkeää, että me varmistamme, että se kaivostoiminta, mikä tänne on tulossa ja mahdollisesti tulee, toimii vastuullisesti. Elikkä varmistetaan se, että ympäristöhaitat eivät jää tänne ja että ne eivät etenkään jää veronmaksajien maksettaviksi, mitä tässä äsken edustaja Vähämäen ja Heinosen puheissa nousi esille. Näinhän on nyt käynyt. Sen takia tietysti meidän pitäisi kaivoslakia uudistaa vielä lisää. Meidän pitäisi varmistaa, että kaivostoimintaa ei sijoiteta luonnonsuojelualueille. Meidän pitäisi niiden kaivannaisjätteiden käsittely saada kuntoon. Meillä on haaste se, että meillä on paljon mineraalivaroja mutta ne esiintymät ovat suhteellisen heikkoja, mikä tarkoittaa sitä, että niitä pitää louhia hyvin paljon, ja toisaalta meillä on oikeastaan vähän kaikkialla vesiä. Suomessa tuhansien järvien maana aina joku kaivos on vesistön äärellä, ja tämä vesien käsittely on nyt se kaikkein kriittisin, ja siinä meillä on paljon ongelmia. Vaatimukset niille rakenteille eivät ole kunnossa. Meidän pitää huolehtia, että se kaivostoiminta on sellaista, että se ei pilaa meidän vesiämme, ja valitettavasti meillä on näitä esimerkkejä runsaasti, että näin on aiemmin käynyt. Itse ajattelen niin, että niistä maamme rikkauksista, mitä meillä on, meidän pitää pitää sillä tavalla äärimmäisen hyvää huolta, että jos niitä hyödynnetään, niin me varmistetaan, että se hyödyntäminen todellakin tehdään niin, että se on ympäristölle mahdollisimman vähän haittaa aiheuttavaa. Me velvoitetaan kaivosyhtiöt huolehtimaan niistä haitoista, niistä jälkikorvauksista. Vakuuksien täytyy olla kunnossa. Ja sitten tietysti on se, että me huolehditaan myös siitä, että valtiona saadaan niistä mineraaleista kunnon korvaus. Tässä toivon todellakin, että tämä kaivosveron korottaminen sellaisena kuin hallitus on sen esittänyt menisi maaliin. Ja totta kai meidän pitää varmistaa, että nämä yhtiöt, jotka täällä toimivat — ne ovat usein monikansallisia jättiyhtiöitä — maksavat myös sen muun liiketoiminnan verotuksen tänne meille Suomeen, kun he tulevat tänne meidän luonnonvarojamme hyödyntämään. Tällaisilla ajatuksilla vähän laajemminkin tähän kaivostoimintaan ja kaivoslakiin liittyen mutta myös tähän kyseiseen muutokseen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-11-12T14:18:44,2025-11-12T14:24:10,Hyväksytty,1.1 2025_108_17,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_18,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Krista Mikkonen tuossa edellä nosti hyvin esiin tämän kyseisen kaivoslain uudistusta koskevan hallituksen esityksen ongelmakohtia, mutta haluan minäkin muutaman sanan todeta yleisemmin kaivospolitiikasta ja lainsäädännöstä. Kaivoslainsäädännön uudistamisen iso ongelma tällä hetkellä on se, että hallitus tuntuu tässä antavan enemmän painoarvoa kaivosteollisuuden intresseille kuin suomalaiselle luonnolle ja puhtaille vesille. Meidän kaivoslainsäädäntö on edelleen löperöä, ja se mahdollistaa esimerkiksi malminetsinnän luonnonsuojelualueilla. Tästä rujo esimerkki on kaivostoiminnan suunnittelu kahteen kertaan suojellulle Viiankiaavalle, toivottavasti tämä ei toteudu. Ongelma on tosiaan myös se, että kaivoksia verotetaan liian kevyesti, ja toivon todella minäkin, että tämä eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen esitys veron korottamiseksi, joka on pieni askel oikeaan suuntaan, menee nyt viipymättä maaliin. Arvoisa puhemies! Meidän tehtävämme tässä talossa on asettaa kaivostoiminnalle rajat, jotka turvaavat arvokkaan luonnon ja puhtaiden vesien säilymisen ja sitä kautta myös laajan yleisen hyväksynnän. Kaivostoimijoille on osoitettava nykyistä suurempi vastuu toimintansa kestävyydestä ja kaivosten ympäristöhaittojen estämisestä ja korvaamisesta. Viime hallituskaudella tosiaan saatiin läpi se, että malminetsintä kiellettiin kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa, ja tämä oli merkittävä parannus, samoin se, että kaivosvero otettiin käyttöön, ja nyt sitten sitä toivottavasti korotetaan. Mutta paljon on vielä tehtävää, jotta kaivostoiminta olisi kestävää ja yleisesti hyväksyttyä. Sille on asetettava selkeät rajat nimenomaan ympäristön kuormituksen suhteen ja myös sen suhteen, kuten edustaja Krista Mikkonen tuossa hyvin kuvasi, että se kaivostoiminta on selkeästi sellaista, että hyödyt jäävät tänne Suomeen ja vastuuta haitoista kantavat nykyistä enemmän kaivosyhtiöt. Myös saamelaisilla tulee olla oikeus päättää siitä, tuleeko saamelaisten kotiseutualueille kaivoksia. Vielä kun ministeri Puisto on täällä salissa, niin kysyisin kaivannaisjätteiden verotuksesta: On myös noussut esiin, että tällä hetkellä näitä kaivannaisjätteitä ei Suomessa veroteta, toisin kuin muita jätteitä, vaikka kaivokset tuottavat jopa 75 prosenttia kaikesta Suomen jätteestä. Onko teillä mahdollisesti aikeita ryhtyä valmistelemaan kaivannaisjätteiden verotusta sillä tavalla, että saataisiin tietysti tähän valtion kassaan rahaa, jota tällä hetkellä sieltä uupuu? Samalla ennen kaikkea tämä vero ohjaisi siihen, että kaivannaisjätteitä syntyisi mahdollisimman vähän, mikä sitten olisi myös luonnon ja luonnonvarojen kulutuksen kannalta tärkeä ja hyvä edistysaskel.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+2.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-11-12T14:24:13,2025-11-12T14:27:17,Hyväksytty,1.1 2025_108_19,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Puisto, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_20,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajille tästä keskustelusta, mikä kattoi alueita, mitkä liittyvät tämän varsinaisen lakiehdotuksen ulkopuolelle. Sinänsä ihan arvokasta keskustelua esimerkiksi vakuuksista ja ympäristöarvioista, joita monetkin edustajat nostivat esille tässä, ja myös verotuksesta, millä on vaikutuksia kaivannaiselinkeinoon. Nostaisin esille myös edustaja Heinosen huomion datavarannoista: Suomessahan Geologian tutkimuskeskus on tehnyt varsin pitkään datavarantoa kaivosesiintymistä, ja sitä on kansallisesti kertynyt paljon verrattuna siihen, mitä tilanne on muualla. Nyt esimerkiksi erilaista datan hyödyntämistä tekoälynkin kautta käytetään. Tätä datavarantoa voidaan käyttää tässä ikään kuin dataraaka-aineena ja arvioida näitä erilaisia esiintymisiä. Tähän sisältyy hyvin paljon erilaisia uusia mahdollisuuksia. Itse tähän asiaan: Tässä tosiaankin tällä lailla haetaan sitä, että monet sellaiset varteenotettavat, tutkimustoimintaa tehneet toiminnanharjoittajat ovat mahdollisesti vaarassa menettää esiintymään liittyvät oikeutensa kaivosoikeuden raukeamisen seurauksena. Tässä on sellainen tilanne, että tämä on vaikeasti ennakoitava sekä näiden toiminnanharjoittajien että kaivosviranomaisten näkökulmasta, ja tätä epäkohtaa tällä lakiesityksellä korjataan. Tässä on tietysti, niin kuin edustajat nostivat esiin, monia uudistuksia takana: vuonna 1943 tullut ja vuonna 1965, ja sitten on tämä 2011 tehty kaivoslain uudistus, mihin tämä asia heijastuu. Lyhyesti näistä vaikutusarvioista sen verran, että jos tätä lakia ei tehtäisi, niin myös ilman lainmuutosta näitä malminetsintälupia voi saada sen kahden vuoden karenssin jälkeen. Eli tämä on se tosiasiallinen merkitys, mikä tällä on. — Kiitoksia, arvoisa puhemies. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+2.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-11-12T14:27:20,2025-11-12T14:29:43,Hyväksytty,1.1 2025_108_21,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2025 vp,Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_108_22,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2025 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 2 käsittelyä. — Siellä ensimmäinen puheenvuoro olisi edustaja Hoskoselle — poissa. Edustaja Kosonen poissa. — Edustaja Kallio paikalla. Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_108_23,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kaivosasiaa hieman, kun nyt on mahdollista laajentaa ja meitä on jopa peräti kolme kansanedustajaa täällä paikalla. Ei tämä nyt ennätys taida vielä omalla kohdallani olla. Minä jotenkin aina jään tänne silloin, kun täällä on näin vähän porukkaa, mutta saapahan rauhassa puhua. Kaivosteollisuuden edistämisessä on totta kai huomioitava sekä talous- että ympäristökysymykset, ja kaivostoiminnassa on huomioitava erityisesti maanomistajien asema, paikallisten asukkaiden, yrittäjien, yritysten ja vapaa-ajan asukkaiden asema, ja kuten kaikessa ihmistoiminnassa, niin yksityisessä kuin yritystoiminnassa, myös kaivosteollisuudessa ja sen tuottamien raaka-aineiden jalostus- ja arvoketjussa on huomioitava, miten ne raaka-aineet käytetään tehokkaasti, miten kaikki sivutuotteet käytetään kiertotalouden nimissä ja miten otetaan ympäristö- ja erityisesti vesistövaikutukset huomioon. Tämä kiertotalous on semmoinen, jota on lisättävä, ja vesistövaikutuksia tulee vähentää, ja tietysti erityisesti ennaltaehkäiseminen on se parempi vaihtoehto kuin jälkikäteen tehdä, koska niissä voi olla vähän ongelmana se maksajan löytäminen, jos ne jäävät jälkikäteen tehtäviksi. Ja mitään raaka-ainetta ei ole varaa hukata. Eilen oli tuossa Helsingin kaupungintalolla tämmöinen rakentamiseen ja kiertotalouteen liittyvä tilaisuus, ja siellä tuli hyvin esille se, että nämä meidän neitseelliset raaka-aineemme loppuvat joku päivä, ja meidän täytyy hyödyntää kaikki tarkkaan. Sitten oleellista on, että päätösvalta säilyy kunnilla myös jatkossa sen kaivostoiminnan sijoittumisessa sen alueelle. Tämä takaa sen lähidemokratian toteutumisen, ja se takaa myös sen toiminnan hyväksyttävyyden. Tästä kuntien asemasta ei tule tinkiä jatkossakaan. Oman haasteensa tälle tuo se, että Eurooppa pyrkii ja Euroopan täytyy pyrkiä ja päästä eroon näistä riippuvuuksista ja sen ulkopuolelta tuotavista raaka-aineista. Tämän riippuvuuden vähentäminen ja lopulta poistaminen on kyettävä tekemään niin, että se ottaa huomioon ympäristön ja tosiaan myös tämän paikallisen hyväksyttävyyden ja maanomistajan aseman. Tämä mineraalien kaivaminen täytyy tehdä niin, että siinä on Suomen etu ja suomalaisten maanomistajien ja meidän etu etusijalla, tästä ei ole varaa tinkiä. Suomesta ei saa tulla tämmöinen, jos nyt rumasti sanotaan, kaivoskolonialismin kohde, jollaisena nämä suuret kansainväliset kaivosyhtiöt helposti tämän näkevät, koska meille on hyvin turvallista tulla, meillä on helppo toimia ja meiltä voi sujuvasti poistua, kun ne taloudelliset tavoitteet on saavutettu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+2.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-12T17:36:24,2025-11-12T17:39:13,Hyväksytty,1.1 2025_108_24,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen poissa, edustaja Hopsu poissa. — Edustaja Vigelius, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_25,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yle otsikoi hiljattain seuraavasti: ”Kaivosteollisuuden lobbaus ei tuottanut tulosta: kaivosvero nousee nelinkertaiseksi.” Emme puhu nyt välttämättä juuri tästä kokonaisuudesta, joka koskee useita eri päätöksiä, joita kaivosten verotukseen on päätetty tällä hallituskaudella eli viimeisen 2,5 vuoden aikana, mutta laajennan hieman tätä keskustelua. Minusta on reilua, että kaivoksia verotetaan Suomessa. Siinä on kieltämättä ollut puutteita menneinä vaalikausina. Viime vaalikaudella tehtiin jo oikeansuuntaisia askeleita, ja tällä hallituskaudella on, jos en väärin muista, kolmeen vai neljään kertaan eri yhteyksissä hallitusneuvotteluissa, budjettiriihissä, puoliväliriihissä päätetty, että pyrimme ottamaan vielä kohtuullisemman osuuden siitä kaivostoiminnasta verotuloina valtiolle ja hyödyttämään Suomen valtiota, sen taloutta, ja toisaalta myös kuntien taloutta. Minusta se on kohtuullista. En sinänsä ilakoi sillä, että veroja korotetaan, erityisesti kun puhutaan teollisuuden alasta ja puhutaan siitä, että ihmisten elinkeino ja jopa kuntien verotuotot ovat siitä pitkälti kiinni, mutta kun puhutaan siitä, että me annamme maaperästämme jotain, mitä emme koskaan saa takaisin, mitä ei koskaan kaiveta täältä uudelleen takaisin, mikä on sen jälkeen kertaalleen kaivettu, ja sen jälkeen se on todennäköisemmin maailmalla erinäisinä tuotteina, raaka-aineina, niin siitä on kohtuullista suomalaisten ja Suomen valtion myös saada jotakin itselleen, ja riittävä osuus. Täällä eduskunnassa me sitten mietimme, mikä se riittävä osuus on siitä, että me annamme omia raaka-aineitamme maailmantalouden käyttöön ja hyödymme siitä sitten jollakin prosenttiosuudella myös itse. Mutta itse ajattelen, että kun kyse on lopullisesti menetetystä mahdollisuudesta tienata, vaurastua, hyödyntää suomalaisia raaka-aineita myös omassa teollisuudessa mahdollisesti vasta tulevaisuuden teknologioilla, jotka eivät tässä hetkessä mahdollista niiden raaka-aineiden hyödyntämistä, niin pystyn ilolla ottamaan vastaan sen, että lakia muutetaan, lakeja muutetaan tavalla, jolla saamme omista kaivosta kaivoksistamme ja omasta kaivosteollisuudestamme enemmän irti niistä mineraaleista, joita meidän maaperässämme on. Siitä kiitän tätä hallitusta, että on uskallettu puuttua tähän alhaiseen kaivosten ja kaivostoiminnan verotukseen, vaikka siihen kohdistuu paljon lobbausta, vaikka siinä on paljon pelissä myös kuntien ja erityisesti näiden kaivoskuntien kannalta. On reilua, että suomalaiset saavat kaivostoiminnasta osansa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+2.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-12T17:39:14,2025-11-12T17:42:17,Hyväksytty,1.1 2025_108_26,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_27,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 165/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ja kiitos edellisestä puheenvuorosta. On suurelta osin helppo siihen yhtyä. Kaikki tiedetään — ei voi sanoa moni meistä, kun meitä on näin vähän täällä — ja ymmärretään tämä verotuksen problematiikka, missä kulkee se rajankäynti, että me saadaan tänne yritystoimintaa ja sitten saadaan työpaikkoja toisaalta, ja sitten mihin verot maksetaan. Vuosien varrella on ollut hieman sitä ilmiötä, että varsinkin nämä kansainväliset kaivosyhtiöt ovat varsin taitavia rakentamaan nämä yhtiörakenteet sillä tavoin, että sitä verotettavaa tuloa ei välttämättä tänne Suomeen kovin paljon ole jäänyt. Se on sellainen asia, josta meillä on varmaan kaikilla yhteinen näkemys, että kun — niin kuin hyvin tuli esille — voidaan vain kerran sieltä kaivaa, niin kun siitä joku hyötyy, niin siitä hyödystä mahdollisimman suuri osa jää tänne meille. Toinen asia on sitten se, että saadaan sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä siitä, miten ne verotulot jakautuvat valtion ja kuntien ja muiden toimijoiden välillä. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+2.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-12T17:42:17,2025-11-12T17:43:31,Hyväksytty,1.1 2025_108_28,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poronhoitolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_108_29,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poronhoitolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Hallitus esittää muutettavaksi poronhoitolakia. Uudistuksen ensimmäinen osakokonaisuus koskee paliskunnille säädettävää velvollisuutta laatia porolaidunten hoito- ja käyttösuunnitelmat. Suunnittelun tavoitteena on löytää kullekin alueelle parhaiten soveltuvia pitkäjänteisiä käytäntöjä laidunten kestävän käytön tukemiseksi. Porojen laidunnus kuluttaa jäkälikköjä mutta auttaa myös tunturiluontoa ja siihen sopeutunutta lajistoa säilymään lämpenevässä ilmastossa esimerkiksi torjumalla pensoittumista ja tunturin metsittymistä. Porolaidunten käytettävyyteen, tuottokykyyn ja biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuu erilaisia muutospaineita, kuten ilmastonmuutos ja muu maankäyttö. Suunnitelmien on tarkoitus olla uusi väline, jolla paliskunnat voivat osaltaan reagoida eri muutostekijöiden yhteisvaikutuksiin. Porolaidunten hoito- ja käyttösuunnitelmien käyttöönottoa on ehdotettu eräissä aiemmissakin porolaitumia koskeneissa tutkimushankkeissa sekä muun muassa maa- ja metsätalousministeriön asettaman porotalouden tulevaisuuden haasteisiin keskittyneen työryhmän raportissa. Suunnitelmien valmistelua on testattu Paliskuntain yhdistyksen toteuttamassa pilottihankkeessa. Esityksen mukaan porolaidunten hoito- ja käyttösuunnitelmat laadittaisiin kymmenvuotiskaudelle, mutta niitä voitaisiin tarvittaessa muuttaa myös kesken kautta. Paliskunnat seuraisivat vuosittain suunnitelmiensa toteutumista. Suunnitelmien laadintaan liittyisi rajattu velvollisuus kuulla paikallista yksityistä maa- ja metsätaloutta edustavia tahoja. Suunnitelmista olisi ennen niiden hyväksymistä pyydettävä Lapin elinvoimakeskuksen lausunto. Poronhoitolaissa säädettäisiin kaikille suunnitelmille yhteisistä sisältövaatimuksista. Ne koskisivat paliskunnan alueen laidunten nykytilan ja tärkeimpien tiedossa olevien luonnonarvojen kuvaamista sekä keskeisten laidunten kuntoon ja tulevaan käyttöön liittyvien seikkojen ja uhkatekijöiden arviointia. Nykytilakuvaukseen sisältyisi myös kuvaus poronhoidosta viljelyksille ja vakituisille asutuksille aiheutuvien haittojen ehkäisyä koskevista käytännöistä. Suunnitelmissa tulisi asettaa laidunten kunnon turvaamiseen ja niiden kestävään käyttöön liittyvät tavoitteet sekä kuvata suunnitellut toimenpiteet tavoitteitten saavuttamiseksi. Lakiin ehdotetaan sisällytettäväksi luettelo viidestä lakisääteisestä toimenpidevaihtoehdosta, joista paliskunnan tulisi sisällyttää suunnitelmaansa vähintään kaksi. Osa toimenpidevaihtoehdoista koskee talvilaidunalueiden eli jäkälälaidunten kunnon parantamista eriyttämällä talvi- ja kesälaidunalueet toisistaan sekä ohjaamalla porojen liikkumista alueiden välillä. Laidunten talviaikaisen käytön minimoimiseksi voitaisiin myös aikaistaa vuosittaisia teurastuksia. Kesäaikaista laidunnusta on monin paikoin mahdollista ohjata luonnon monimuotoisuutta tehokkaammin edistävällä ja muita ympäristöhyötyjä tuottavalla tavalla. Laissa olisi myös tätä koskeva toimenpidevaihtoehto. Siihen olisi mahdollista kytkeä paliskunnan laidunalueella toteutettavia luonnon ennallistamistoimenpiteitä. Muut toimenpidevaihtoehdot liittyisivät paliskuntien alueella hoidettavien porojen määrien sopeuttamiseen erilaisille laiduntyypeille ja laidunalueille sekä laidunalueiden yhteiskäytön lisäämiseen. Viimeksi mainittu voitaisiin toteuttaa paliskuntien taikka niiden sisäisten poronhoitajaryhmien, kuten siidojen tai tokkakuntien, yhdistymisen tai vapaaehtoisen sopimisen kautta. Arvoisa puhemies! Esitykseen sisältyvä toinen kokonaisuus koskee porojen määrän vähentämistä koskevan sääntelyn selkeyttämistä. Vähentämiseen liittyviä periaatteita täsmennettäisiin ja muokattaisiin ottaen huomioon paliskuntien käytännössä vuosikymmenten varrella kehittyneet toimintamallit. Keskeinen pääperiaate olisi kuitenkin edelleen se, että paliskunnan osakkaat vähentävät porojaan niiden määrän mukaisessa suhteessa. Lakiin lisättäisiin myös puuttumiskeinoja, kuten hallinnollinen seuraamusmaksu, niitä tilanteita varten, joissa yksittäiset paliskunnat osakkaat eivät noudata teurasmääriä koskevia paliskunnan päätöksiä. Muutokset olisivat tarpeen, sillä jos paliskunnan poromäärä ei pysy säädetyn suurimman sallitun määrän rajoissa, tällä on vaikutusta kaikkiin paliskunnan poronhoitajiin eli myös niihin, jotka noudattavat paliskunnan päätöksiä. Enimmäisporomäärän ylitykset merkitsisivät nimittäin leikkauksia porotalouden tukiin, minkä lisäksi ylimääräiset porot kuluttavat yhteistä laidunresurssia. Muutokset parantaisivat siten poronhoitajien keskinäistä yhdenvertaisuutta. Uudistuksen kolmas osakokonaisuus sisältää poronhoidon hallinnon sujuvoittamiseen ja sääntelyn ajantasaistamiseen liittyviä muutoksia. Muutokset koskisivat esimerkiksi paliskunnan kokousten koollekutsumista ja kokouksissa tehtävien päätösten tiedoksiantoa. Poronhoitorikkomusta koskevat kriminaalisäännökset uudistettaisiin. Päätoimisten poronhoitajien asemaa vahvistettaisiin uudistamalla paliskunnan kokouksen päätöksentekoon liittyvä äänileikkuri. Lisäksi laissa täsmennettäisiin, että sen tarkoituksena on poronhoidon harjoittamisen edellytysten sekä saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien turvaaminen. Esitykseen liittyvät liitännäislakeina ehdotukset maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain, porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain muuttamiseksi. Kyse on poronhoitolain muutokseen liittyvistä teknisluontoisista muutoksista. Poroelinkeino ja saamelaiskäräjät ovat työryhmävalmistelussa olleet esitettävien muutosten takana, ja jatkovalmistelussa ehdotuksia on edelleen kehitetty paliskuntien, muun muassa saamelaispaliskuntien, näkemysten huomioon ottamiseksi. Ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.6.26, jolloin poronhoitovuosi seuraavan kerran vaihtuu. Porolaidunten hoito- ja käyttösuunnitelmien laatimiseen sekä poromäärien hallintaa parantavien sanktioiden käyttöönottoon olisi siirtymäaika. Poronhoitolain sääntely on monella tapaa perusoikeuskytkentäistä. Hallitus katsookin, että ehdotetut säännökset ovat sopusoinnussa perustuslain sekä sitä koskevien perustuslakivaliokunnan tulkintojen sekä Suomea velvoittavien ihmisoikeussopimusten ja niiden tulkintojen kanssa. Koska perustuslakivaliokunta ei ole aiemmin arvioinut paliskunnan julkisia hallintotehtäviä perustuslain 124 §:n näkökulmasta, hallitus pitää kuitenkin suotavana, että esityksestä pyydettäisiin perustuslakivaliokunnan lausunto, ja, arvoisa puhemies, kuuntelin teidän juuri toteavan näin, että tämä lähetetään myös perustuslakivaliokuntaan, jolloin tämä täyttyy. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-11-12T14:30:21,2025-11-12T14:36:52,Hyväksytty,1.1 2025_108_30,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poronhoitolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_31,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poronhoitolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Terveiset poronhoitoalueelta Oulusta. Tänään käsittelemme hallituksen esitystä, jolla poronhoitolakia uudistetaan vastaamaan tämän päivän haasteita. Esityksessä vahvistetaan laidunten kestävää käyttöä, rakennetaan poromäärien hallintaa ja parannetaan poronhoidon hallinnollista menettelyä. Tavoitteena on, että porolaidunten käyttö olisi jatkossakin suunnitelmallista ja ympäristön kantokykyä kunnioittavaa. Lisäksi lakiin ehdotetaan uutta hallinnollista seuraamusmaksua tilanteisiin, joissa poromäärää ei vähennetä säädösten mukaisesti. Tällä halutaan varmistaa, ettei yksikään paliskunta joudu kärsimään ylilaidunnuksen seurauksista. Samalla vahvistetaan päätoimisten poronhoitajien asemaa ja sujuvoitetaan hallintoa, mikä helpottaa arjen työtä pohjoisen yhteisöissä. Arvoisa puhemies! Poronhoito ei ole vain elinkeino. Se on osa suomalaista identiteettiä, pohjoisen elämäntapaa ja kulttuuriperintöä. Tämän esityksen ytimessä on ajatus siitä, että luonnonvarojamme käytetään viisaasti ja kestävällä tavalla. Uudistus antaa myös poronhoitajille paremmat edellytykset toimia, helpottaa hallinnollisia menettelyjä ja turvaa yhteisöjen arkea pohjoisen Suomen laajoilla alueilla. Tämä esitys on muutakin kuin hallinnollinen lakimuutos. Se on lupaus huolenpidosta. Tahdomme pitää huolta luonnosta, elinkeinoista ja ihmisistä, jotka elävät pohjoisen karuissa mutta kauniissa oloissa. Toivon tälle tarpeelliselle ja tärkeälle lakiesitykselle perusteellista ja viisasta valiokuntakäsittelyä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-12T14:37:00,2025-11-12T14:39:41,Hyväksytty,1.1 2025_108_32,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poronhoitolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Riipi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_33,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poronhoitolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On paikallaan kiittää ministeriä hyvästä valmistelusta. Lain tavoitteet ovat erinomaisen kannatettavia pohjoisen näkökulmasta. Erityisesti tämä kestävyys on sellainen teema, joka puhututtaa paljon. Kiitos myöskin siitä, että valmistelu on tehty kyllä paikallista kuunnellen, ja sillä tavalla voi sanoa, että on edetty ihan oikeassa järjestyksessä. Minä kuitenkin haluaisin tässä yhteydessä nostaa esille yhden epäkohdan, mikä tähän lainsäädäntöön liittyy, tai ehkä ei lainsäädäntöön vaan siihen, miten sitä voidaan ehkä käyttää väärin, ja se liittyy nyt nimenomaan esityksen kakkospakettiin eli äänileikkureihin ja seuraamusmaksuihin, ja aivan, kuten ministeri totesi, niiden tavoite on oikea. Se mahdollistaa osakkaiden yhdenvertaisen kohtelun, mutta myöskin toisessa tilanteessa voi olla mahdollista, että jos halutaan tehdä väärinkäytöksiä, niin se mahdollistaa itse asiassa osakkaiden syrjivien ja tiettyjen osakkaiden koko poronhoitoa uhkaavien toimenpiteiden käynnistämisen. Tämä liittyy tietenkin siihen, että paliskuntien toimintamalli on vanhastaan perustunut luottamusmiesasemaan, ja myös porolukujen ilmoittaminen on perustunut tähän luottamusmiesasemaan. Jos tähän sisältyy minkäänlaisia mahdollisuuksia väärinkäytöksestä, niin nyt seuraamusmaksumenettely ja äänileikkurimenettely paliskunnan sisällä saattavat ajaa todella kestämättömään tilanteeseen. Minä toivon nyt, että valiokuntavaiheessa myöskin tätä kysymystä tarkasteltaisiin ja pohdittaisiin, onko tässä yhteydessä mahdollista siihen puuttua, vai onko ehkä koko järjestelmän laajemmalla arvioinnilla tulevaisuudessa sitten mahdollisuus tällaiset tapaukset tehdä mahdottomiksi. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+3.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-11-12T14:39:43,2025-11-12T14:41:46,Hyväksytty,1.1 2025_108_34,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poronhoitolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_35,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poronhoitolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Pääasiassa tämä lakiesitys on tosiaan hyvä, niin kuin myös Riipi tuossa edellä mainiosti alussa kuvasi. Tässä tosiaan ne huomiot, mitä siinä lainvalmistelussa on tuotu esille, on käsittääkseni pääasiassa otettu tosissaan, ja tuo laki tunnistaa haasteita paitsi porotaloudessa myös sen ympärillä. Voisi sanoa, että se ei todennäköisesti muuta nykytilannetta huonompaan suuntaan, ja se on totta kai positiivista. Yksi iso asia, joka tähänkin lakipakettiin liittyy, on tämä poronhoitoalueella tapahtuva muu maankäyttö. Me tiedetään, että tällä hetkellä uusiutuva energia ja muut sen ympärillä pyörivät hankkeet kohdistuvat erityisesti meidän poronhoitoalueelle, joka on harvaan asuttua aluetta. Jos katsoo niitä karttoja, millä tavalla esimerkiksi tuulivoimaa ja kaivostoimintaa suunnitellaan, niin hyvin pitkältihän ne ovat siellä poronhoitoalueella — puhutaan Keski-Lapista, Etelä-Lapista ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosista. Senpä takia haluaisinkin, että me pystyttäisiin kiinnittämään tulevaisuudessa enempi huomiota siihen, että neuvottelut näitten hankkeitten ympärillä olisivat todellisia, eli käytännössä ei sanelua vaan neuvottelua. Laissa on näitä kymmenen vuoden pitkän aikavälin suunnitelmia, millä tavalla poroja laidunnetaan, mutta voidaan ymmärtää, että siinä vaiheessa, jos laidunsuunnitelma on kymmeneksi vuodeksi ja sitten sinne yhtäkkiä viiden vuoden kohdalla tärähtävätkin keskelle laidunta esimerkiksi nämä tuulimyllyt, niin sillä on totta kai vaikutusta siihen laitumen käyttöön. Olisikin tärkeää, että kun näitä hankkeita suunnitellaan poronhoitoalueella, niin otettaisiin myös huomioon nämä paliskuntien laidunsuunnitelmat: kerta kaikkiaan se, millä tavalla poroja on ajateltu laiduntaa. Muutenhan se suunnitelma on turha, mikäli se vesittyy. 53 §:n neuvotteluvelvollisuutta tai tätä, millä tavalla neuvottelut tulevat, pitäisi tarkastella tarkemmin ajantasaiseksi ja vastavuoroiseksi. Tämä laki on siis sinällään hyvä, mutta se ei yksin ratkaise meidän porotalouden ongelmia, ei oikeastaan ratkaise niitä ollenkaan. Eli on iso määrä ongelmia, jotka poronhoidon ympärillä ovat ratkomatta ja joihin me tarvittaisiin tässä talossa oikeasti kunnianhimoa. Meillä jää nimittäin tällä hetkellä vaikean tilanteen takia iso määrä puhdasta lihaa saamatta. Ja tässäkin salissa puhutaan tosi paljon matkailusta ja nimenomaan myös poromatkailusta, mikä on pohjoisessa hyvin suosittua, mutta mikäli normaali poronhoito siinä ympärillä kärsii, niin sen ympärille on erittäin vaikea myöskään matkailua rakentaa. Eli jotta me saadaan se matkailu nousemaan, tarvitaan myös se tavallinen poronhoito. Ne kulkevat käsi kädessä. Ensimmäinen asia tässä on tietenkin petotilanne, jota täällä on myös sivuttu. Kiitoksia siitä, että edistätte suden kannanhoidollista metsästystä. Toivottavasti se oikeasti myös etenee, mutta se ei yksinomaan riitä, vaan me tarvitaan se korvausmäärä kuntoon, pyynti kuntoon ja viranomaisyhteistyö kuntoon. Siihen tarvitaan myös esityksiä tulevaisuudessa, koska tällä hetkellähän valtion suojelemat suurpedot hyvin pitkälti ruokitaan poronomistajien kukkarosta, ja se ei ole pitkällä tähtäimellä millään tavalla kestävää elinkeinolle. Viikonloppuna kävin metsässä, ja oli 15 vaadinta ja yksi vasa. Pitäisi olla 15 vasaa — oli yksi vasa. Siitä voi laskea, että jos ne olisivat yhden ihmisen poroja, niin siinä jäisi 80—90 prosenttia lihanmyyntituloista tulematta, kun niitä vasoja ei ole vaan ne ovat menneet muihin suihin. Se on semmoinen tilanne, että siinä raavas mieskin saa pyyhiskellä silmäkulmia, kun miettii, millä sitten elää tulevaisuudessa. Se tilanne on tällä hetkellä oikeasti paha. En halua pelotella — tämä on tosiasia, ja siihen meidän pitää pystyä täällä puuttumaan. Toinen asia, joka myös liittyy porotalouteen, on tämä meidän liikennepuoli. Hyvin yksinkertaisilla pienillä asioilla me voitaisiin liikennetuhoja vähentää ja sitä kautta helpottaa poronhoitoa. Esimerkiksi se, että tiesuola olisi katkeramman makuista, niin että poro ei menisi sitä nuolemaan, olisi jo semmoinen, millä me vähennettäisiin sitä pellin rytinää. Tässä laissa tunnistetaan myös ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat haasteet ja nämä laidunasiat. Hyvä niin, että laidunkestävyydestä puhutaan, mutta haluan myös muistuttaa, että poronhoitoalueilla yli puolet paliskunnista on jo tällä hetkellä aliluvussa tämän petotilanteen takia. Eli laidunten lisäksi olisin ennen muuta huolissani poroperheitten tulevaisuudesta ja siitä, millä tavalla tätä ikivanhaa elinkeinoa voidaan myös tulevaisuudessa jatkaa, koska niitä jatkajiahan meillä kyllä riittää. Porotalous on luonnon ehdoilla tehtävä elinkeino. Se on luontaiselinkeino, joten meille ilmastonmuutoksen torjunta on totta kai äärimmäisen tärkeää. Ihan viimeisenä haluaisin muistuttaa ministeriä tästä EU-maksukatosta. Eli tällä hetkellähän niitä kaikkia petokorvauksia ei saada, koska tämä maksukatto ylittyy. Maksukattoa on ennenkin tässä salissa ja poliittisilla päätöksillä pystytty nostamaan, joten haluaisinkin kysyä ministeriltä: millä tavalla te teette töitä nyt sen eteen, että se maksukatto saadaan kuntoon ja sen jälkeen se kannanhoidollinen metsästys? — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+3.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-11-12T14:41:48,2025-11-12T14:46:33,Hyväksytty,1.1 2025_108_36,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poronhoitolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_37,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poronhoitolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri! Terveisiä Lapista poronhoitoalueelta. Poronhoito ei ole vain kulttuuriperintöä, se on elinkeino, joka ylläpitää huoltovarmuutta ja pitää Suomen pohjoiset alueet asuttuina. Siksi meidän on arvioitava tätä lakiesitystä ennen kaikkea siitä näkökulmasta, tukeeko se porotaloutta vai lisääkö se hallintoa ja byrokratiaa. Hallituksen esityksen tavoite, poronhoidon kestävyyden vahvistaminen, on sinänsä kannatettava, mutta keinot herättävät vähän huolta. Erityisesti porolaidunten hoito- ja käyttösuunnitelmien pakollisuus kymmenen vuoden välein voi muodostua raskaaksi taakaksi paliskunnille. Suunnitelmien laatiminen, seuranta ja raportointi vievät aikaa ja resursseja, eikä ole takeita siitä, että tämä työ todella hyödyntäisi elinkeinoa. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset katsovat, että poronhoitolain uudistuksen tulee palvella ennen kaikkea poronhoitajia itseään, ei viranomaiskoneistoa eikä vihreän siirtymän hankkeita. On tärkeää, että hoitosuunnitelmat pysyvät paliskuntien omissa käsissä eivätkä muutu työkaluiksi muiden maankäyttötavoitteiden ajamiseen. Lisäksi on syytä muistaa, että porotalous toimii jo nyt kovassa paineessa. Suurpetojen aiheuttamat vahingot, laidunalueiden kaventuminen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat todellisia haasteita. Tässä tilanteessa ei pidä lisätä hallinnollista taakkaa vaan tarjota tukea ja luottamusta. Arvoisa puhemies! Poronhoitolain 53 §:n neuvotteluvelvoite säilyy muodollisesti, mutta paliskuntien todellinen vaikutusvalta ei kasva. Tämä on ongelma. Jos haluamme aidosti tukea porotaloutta, meidän on vahvistettava paliskuntien asemaa, ei vain lisättävä heidän velvollisuuksiaan. Perussuomalaiset painottavat, että poronhoitolain on tuettava elinkeinoa, ei hallintoa. Meidän on varmistettava, että laki ei muutu välineeksi, jolla poronhoito alistetaan muiden intressien alle.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+3.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-11-12T14:46:38,2025-11-12T14:48:50,Hyväksytty,1.1 2025_108_38,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poronhoitolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_39,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poronhoitolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että poronhoidosta käydään hyvää keskustelua. Näiden lappilaisten kansanedustajien puheenvuorot avasivat minulle vielä paremmin sen tilanteen, missä nykyisin porohoitoa harjoitetaan. Todellakin kun siellä olosuhteet ovat ankarat ja työ on kovaa, niin sieltä saatava tuotto on aika usein heidän itsensä ulottumattomissa heistä itsestään johtumattomista syistä. Suurpetopolitiikkahan Suomessa on mennyt aivan käsittämättömäksi, todellakin, kuten edustaja Oinas-Panuma omassa puheenvuorossaan kuvasi tämän tilanteen, millainen se oikeasti on. Sama koskee muutakin Suomea, jos laajentaa keskustelua muuallekin Suomeen. Tämä susitilanne on karannut täysin käsistä, ja me täällä vain ihmettelemme porukalla, mikä tilanne on — sama koskee karhuakin. Se kannanhoidollinen metsästys varmaan tulee lähiaikoina, kuten ministeri lupasi. Todella Lapin olosuhteissa on hyvä, että ne poronhoitajat itse saavat asioistaan päättää mahdollisimman pitkälle. Olen kuullut monen monta puheenvuoroa tuolta eri viestimistä, että tämä porojen liikamäärä voi aiheuttaa laidunten ylikäyttöä, jolloin se luonto kärsii, niin varmaan he itse sen parhaiten tietävät, ja porojen määrä on säädelty tietysti tietylle tasolle, että sekin saadaan asianmukaiselle tasolle ja pidettyä siellä, jotta laitumet riittävät. Tietysti jos poroiltakin ruoka loppuu, niin kaikki me tiedämme, miten siinä käy. Ainoa asia, joka voitaisiin tietysti hoitaa: Byrokratiaa voisimme vähentää ja samalla tuon suurpetoasian laittaa kuntoon, koska se on todella karannut käsistä. Sitten se, mikä siinä on ikävintä, kuten olemme kaikki lehdistä lukeneet, on se, että susiasiassa näitä koirasusia alkaa olla yli puolet. Siellä juoksee sen näköisiä keltaisia susia, ja kun jotkut Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat väittävät kellertävienkin susien — joka muistuttaa myös minusta lähinnä labradorinnoutajaa, kun olen muutaman niitä tuolla metsässä nähnyt — olevan susia. Kyllä se on niin, että geneettisesti harmaa susi, mikä täällä pohjoisessa kulkee ja jonka geeniperimä on tuolta Venäjältä tullut, on vain ja ainoastaan tietyn näköinen. Se ei keltainen ole koskaan. Mutta toivottavasti tässä järki löytyy. Mitä tulee näihin susien määrällisiin poronhoitovaikutuksiin, niin olen hieman pessimisti, että tässä taitaa vielä monta vesikesää olla välissä ennen kuin se toteutuu, mutta uskotaan kuitenkin, että ministeri Essayah laittaa tämän asian kuntoon. Sitä hartaasti häneltä toivon.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-11-12T14:48:51,2025-11-12T14:51:11,Tarkistettu,1.1 2025_108_40,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poronhoitolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_108_41,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poronhoitolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Niin, mitäpä se Lappi olisi ilman poroja, niin että erittäin tärkeän asian äärellä olemme. Erittäin tärkeä on myös tämä laidunten kestävä käyttö. En pidä kanssa ollenkaan huonona sitä, että nämä suunnitelmat tehdään. Toki on niin, että byrokratia tässä lisääntyy, mutta juuri tämän aikavälin — sen, että nämä kerran kymmenessä vuodessa tehdään — ei pitäisi olla kovin rasittava, vaikka totta kai sillä hallinnollista taakkaa lisätään. On myös tosiasia, että ristiriitatilanteita poronhoitoalueilla on puutarhoissa vierailevista porosta, mutta niin on myös tämä petoasia erityisen tärkeä. Tässä edustaja Oinas-Panuma aiemmin piti hyvän puheenvuoron siitä, mitä voimme tehdä muuta kuin mitä tämän lain sisällä tehdään. Ehkä se onkin sitten se oleellisempi asia. Ehkä ministeriltä kysyisinkin: mitä tästä laista jää puuttumaan ja mitä muita asioita meidän pitää poronhoidon tukemiseksi tulevaisuudessa tehdä? Erittäin tärkeää on, että tässä on tätä vuoropuhelua käyty saamelaiskäräjien kanssa, ja tärkeää on, että löydetään yhteinen sävel nimenomaan siellä paikallisten toimijoitten kesken. Vähän tuntuu itsestäkin hölmöltä täältä keskisuomalaisena edustajana asiaa kommentoida, mutta koska tämä maa- ja metsätalousvaliokuntaan tulee, niin sen vuoksi tämä tietenkin on erittäin tärkeää. Ehkä on niin, että kaikkein tärkeintä on se, että paikallisesti löydetään ne yhteiset asiat ja tämän talon lainsäädäntö sitten tukee sitä, mitä siellä paikan päällä asioitten eteen tehdään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+3.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-11-12T14:51:11,2025-11-12T14:52:59,Hyväksytty,1.1 2025_108_42,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poronhoitolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_43,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poronhoitolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Minusta on tosi mukava kuulla, kun täällä ihmiset puhuvat poroista, myös ne, joilla siitä ei välttämättä ole sitä omaa läheistä kokemusta. Minun on ihan pakko muistuttaa, että niitä poroja on myös muualla kuin Lapissa. Kun puhutaan porotaloudesta, niin olisi tärkeää myös muistaa, että poronhoito on ihan yhtä vanhaa ympäri poronhoitoalueen ja sitä on Lapin lisäksi siis myös Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosissa ja Kainuussa. Puhutaan kuitenkin lähestulkoon puolen Suomen elinkeinosta, niin että se on tärkeää muistaa, kun poroista puhutaan. Mutta selkeästi meillä on nyt yhteinen tahto tässä salissa, on jaettu asia, että me haluttaisiin tämä elinkeino saada parempaan kuntoon. Se varmasti antaa selkänojaa myös ministerille, toivottavasti, näitten esitysten tuomiseksi. On pakko tässä tehdä vielä yksi semmoinen esitys, josta olen aiemminkin täällä salissa puhunut. Eli mehän tarvittaisiin semmoinen työryhmä oikeasti miettimään tämä asia läpi, se, mitkä ovat ne konkreettiset keinot, koska tästä salista se kaikki viisaus ei löydy. Eli siihen työryhmään sitten otettaisiin tietenkin paitsi porotalouden edustajia myös ihan esimerkiksi sieltä MTK:sta, Luonnonsuojeluliitosta, viranomaistaholta niin, että me saataisiin kokoon semmoinen porukka, joka pystyy tämän asian kokonaisvaltaisesti katsomaan ja antamaan ne toimenpide-esitykset, ja sitten mahdollisesti sen kautta päästäisiin helpottamaan esimerkiksi sitä metsästystä ja sitä kautta pienentämään valtion menoja näihin petokorvauksiin. Eli tämmöisen työryhmän perustaminen ei tuntuisi olevan ihan hirveän vaikeaa eikä ihan kauhean kallista, mutta me voitaisiin saada sillä oikeasti aika isoja askelia eteenpäin. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+3.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-11-12T14:52:59,2025-11-12T14:54:23,Hyväksytty,1.1 2025_108_44,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poronhoitolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2025 vp,"Kiitoksia. — Keskustelu on päättynyt. Asia lähetetään maa- ja metsä... — Pahoittelut. Peruutan edellisen. — Vastauspuheenvuoro, ministeri Essayah, noin kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_45,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poronhoitolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 161/2025 vp,"Kiitoksia, puhemies! Kun aloittelin ministeripestissä, niin minulle taisi joku lappilainen kansanedustaja sanoa, että kaikki menee niin kauan hyvin, kun pysyt niistä nelikirjaimisista eläimistä erossa — elikkä lohi, susi ja poro. Täytyy todeta, että näitten kaikkien kanssa ollaan tässä työtä tehty koko ministeripestin ajan. Tenon sopimus saatiin aikaiseksi, nyt on poronhoitolaki työn alla, ja sitten todellakin susien kannanhoidollinen metsästys etenee, joten kyllä näistäkin haasteista selvitään. Kiitoksia erittäin hyvistä kommenteista. Ensinnäkin edustaja Rantanen minusta nosti esille tärkeän kohdan. Tässä on tehty hyvää yhteistyötä nyt kaikkien sidosryhmien kanssa, ja juuri tämä laidunten kestävä käyttöhän on kaikkien etu, kaikkien toimijoitten etu. Sillä, että tämä tehdään kerran kymmenessä vuodessa, on juuri haettu, voisiko sanoa, minusta kohtuullisen vähän byrokratiaa lisäävällä tavalla sitä määrettä, jolla pystyttäisiin tätä asiaa edistämään ilman, että siitä tulee lisää hallinnollista taakkaa. Toisaalta sitten tärkeä asia on myöskin ollut se, että me ollaan haluttu kuulla niitä paliskuntia, joilla on niitä käytäntöjä, joilla voidaan näihin porojen lukumääriin vaikuttaa. Toisaalta näitten suunnitelmien sisällä on myöskin valinnaisia: siellä on viisi lakisääteistä, joista sitten paliskunnat voivat valita pari kappaletta, jotka ne toteuttavat sen suunnitelman sisällä. Eli tässä on kyllä hirveän paljon haettu sitä joustavuutta, ja sen takia varmaankin kaikki sidosryhmät ovat olleet tämän esityksen takana. On pyritty nimenomaan kuuntelemaan niitä ihmisiä, joita tämä lainsäädäntö koskee. Toisaalta sitten täällä tuli hyvin esille äänileikkuriin ja toisaalta tähän rangaistusmaksuun liittyviä kysymyksiä. Nämä olivat esillä myöskin silloin, kun tätä lakia valmisteltiin ja näitä sidosryhmiä kuultiin. Kyllä näissä molemmissa oli erilaisia näkökulmia, ja silloin on tietysti tärkeätä, että laitetaan kirkko mahdollisimman keskelle kylää, niin kuin sanotaan, että löydetään sellainen esitys, jonka sitten kaikki voivat hyväksyä. Ehkä se sanonta, että kaikki ovat tasapuolisen tyytymättömiä, monesti kertoo sen, että sitten on löytynyt kuitenkin juuri se kohta, jolla tämä esitys voidaan viedä eteenpäin. Näin tässäkin kohtaa näitten molempien kohdalla on menetelty. Uskon, että varmaan valiokuntakuulemisessa saatte sitten vielä lisää taustatietoa, mutta tähän ollaan oltu tyytyväisiä. Suden kannanhoidollinen metsästys todellakin saadaan pian tänne eduskuntaan ja etenee, mutta sehän on hyvä huomioida, että poronhoitoalueella se asia on toisella tavalla hoidettu tähänkin saakka ja karhun kohdalla on keskeytysmetsästys ollut käytössä. Kiitoksia edustaja Oinas-Panumalle tästä vihjeestä tiesuolan makuun vaikuttamisesta. Täytyypä kysellä tuolta toisen ministeriön tontilta, onko tämä mahdollista. Tämähän olisi mahdollisimman yksinkertainen tapa vaikuttaa siihen, että porot eivät sitten sinne tielle tule. Vielä sitten todellakin edustaja Hoskonen nosti koirasusien määrän esille. Tämä on hyvä huomioida, että tulevassa lakiesityksessä juuri sen takia sitten katsomme, että nämä koirasudet eivät tule vähentämään sitä kiintiötä, koska koirasusihan on vieraslaji meillä Suomen luonnossa ja niistä pitää päästä eroon. Itse ainakin olen yllättynyt, miten paljon koirasusia on esimerkiksi näitten poikkeusluvalla metsästettyjen susien joukossa. Kyllä meillä on siinä mielessä haaste, ja näistä koirasusilaumoista on Suomessa päästävä eroon. Ne eivät Suomen luontoon kuulu. Kiitoksia todellakin näistä erittäin hyvistä kommenteista, ja jatketaan hyvää yhteistyötä. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-11-12T14:54:35,2025-11-12T14:58:24,Hyväksytty,1.1 2025_108_46,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys laeiksi kunnan kiinteistöinsinööristä annetun lain 2 §:n ja kaupanvahvistajista annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 162/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_108_47,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys laeiksi kunnan kiinteistöinsinööristä annetun lain 2 §:n ja kaupanvahvistajista annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 162/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan kiinteistöinsinööristä annettua lakia ja kaupanvahvistajista annettua lakia. Esityksen ensimmäisen lakiehdotuksen mukaan joustavoitettaisiin ja ajantasaistettaisiin kunnan kiinteistöinsinöörin kelpoisuusehtoa koskevaa sääntelyä. Kunnan kiinteistöinsinööri huolehtii kiinteistörekisterin pitämisestä. Sellaisessa kunnassa, joka huolehtii valtakunnallisen kiinteistörekisterin ylläpitämisestä oman alueensa osalta, tulee olla kiinteistöinsinööri. Kahdella tai useammalla kunnalla voi olla yhteinen kiinteistöinsinööri. Kiinteistörekisteri on osa valtakunnallista kiinteistötietojärjestelmää, jota hallinnoi Maanmittauslaitos. Kiinteistötietojärjestelmä on merkittävä valtakunnallinen tietovaranto, jolla on tärkeä rooli omistuksen turvaamisessa ja osana kansallista vakuus- ja rahoitusjärjestelmää. Muutettavassa pykälässä säädettäisiin, että kiinteistöinsinöörin valitsee kunta ja kiinteistöinsinöörin tulee olla virkasuhteinen. Lisäksi säädettäisiin, että kiinteistöinsinöörin kelpoisuusehtona on tehtävään soveltuva maanmittausalan diplomi-insinööritutkinto tai ammattikorkeakoulussa tai teknillisessä oppilaitoksessa suoritettu tehtävään soveltuva maanmittausalan insinööri- tai teknikkotutkinto. Kunnan kiinteistöinsinöörin kelpoisuusehto perustuisi jatkossakin tutkintoon, kuten nykyisinkin. Kelpoisuusehtoa kuitenkin joustavoitettaisiin verrattuna voimassa olevaan sääntelyyn. Ehdotettava kelpoisuusehto kattaisi laajemmin tehtävään soveltuvia maanmittausalan tutkintoja. Pykälää myös ajantasaistettaisiin. Voimassa oleva sääntely on sanamuodoltaan vanhentunut, sillä voimassa olevassa säännöksessä tarkoitettua teknistä korkeakoulua tai sen maanmittausosastoa ei ole enää edes olemassa. Ehdotuksessa on otettu huomioon, että on tärkeää, että kunnan kiinteistöinsinöörin koulutusta koskeva kelpoisuusehto olisi riittävä jatkossakin, koska tehtävä kytkeytyy valtakunnallisen kiinteistötietojärjestelmän ylläpitämiseen ja siten myös kansallisen vakuus- ja rahoitusjärjestelmän turvaamiseen. Tavoitteena on, että kelpoisuusehtoa muuttamalla kunnan kiinteistöinsinöörien rekrytointi helpottuisi. Esityksen toisen lakiehdotuksen mukaan Maanmittauslaitoksen määräämän kaupanvahvistajan enimmäisikä korotettaisiin 68 vuodesta 70 vuoteen. Kaupanvahvistaja voi toimia joko viran puolesta tai olla Maanmittauslaitoksen määräämä. Tässä esityksessä on kysymys nimenomaan Maanmittauslaitoksen määräämän kaupanvahvistajan enimmäisikää koskevan sääntelyn muuttamisesta. Nykyisin oikeus toimia Maanmittauslaitoksen määräämänä kaupanvahvistajana päättyy, kun kaupanvahvistaja täyttää 68 vuotta. Nykyinen enimmäisikä ei ole yhdenmukainen valtion virkamieslain 35 §:ssä ja sen 1 momentissa säädetyn virkamiehen virkasuhteen päättymistä koskevan sääntelyn kanssa, jota sovelletaan viran puolesta toimivaan kaupanvahvistajaan. Korottamalla Maanmittauslaitoksen määräämää kaupanvahvistajan enimmäisikää 70 vuoteen voidaan saavuttaa parempi yhdenmukaisuus viran puolesta toimivan kaupanvahvistajan virkasuhteen päättymistä koskevan sääntelyn kanssa. Enimmäisikää koskevan muutoksen myötä nykyiset ja tulevat Maanmittauslaitoksen tehtävään määräämät kaupanvahvistajat voisivat jatkaa tehtävässä 70 ikävuoteen saakka. Muutos ei velvoittaisi jatkamaan tehtävässä, koska määrätty kaupanvahvistaja voi luopua tehtävästä halutessaan. Ehdotettu muutos koskisi heitä, joilla on lain voimaan tullessa voimassa oleva määräys kaupanvahvistajana toimimisesta. Mikäli määräys on päättynyt tätä ennen, ennen henkilön täytettyä 68 vuotta, ja henkilö haluaisi edelleen toimia kaupanvahvistajana, olisi hänen jätettävä Maanmittauslaitokselle hakemus kaupanvahvistajaksi määräämisestä. Lisäksi pykälän 2 momentin 2 ja 3 kohtaa tarkennettaisiin siten, että ne ovat säädöstekstin kirjoittamista koskevien ohjeitten mukaisia. Kysymys on aika lailla lakiteknisistä muutoksista. Arvoisa puhemies! Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-11-12T14:58:59,2025-11-12T15:03:25,Hyväksytty,1.1 2025_108_48,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys laeiksi kunnan kiinteistöinsinööristä annetun lain 2 §:n ja kaupanvahvistajista annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 162/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_49,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys laeiksi kunnan kiinteistöinsinööristä annetun lain 2 §:n ja kaupanvahvistajista annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 162/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään käsittelemme hallituksen esitystä, jolla ajantasaistetaan kunnan kiinteistöinsinöörin kelpoisuusehtoja ja nostetaan Maanmittauslaitoksen määräämän kaupan vahvistajan enimmäisikä 70 vuoteen. Kyse on lakiteknisesti pienistä mutta käytännössä merkittävistä muutoksista, joilla parannetaan kuntien rekrytointimahdollisuuksia ja turvataan kiinteistöasioiden sujuva hoitaminen kaikkialla Suomessa. Arvoisa puhemies! On syytä muistaa, että kiinteistötietojärjestelmä turvaa kansalaistemme omistusoikeuksia, toimii lainojen myöntämisen ja rahoitusjärjestelmän perustana sekä varmistaa kansalaisten oikeusturvan. Se ei ole vähäinen, ja siksi myös sen on oltava ajassa. Kun kelpoisuusehtoja päivitetään vastaamaan nykyistä koulutusrakennetta, varmistamme samalla, että järjestelmän ylläpito pysyy korkeatasoisena ja luotettavana. Selkeät ja nykypäivän mukaiset pelisäännöt myös helpottavat kuntia. Tämä on osa laajempaa kokonaisturvallisuutta. Se, että voimme luotettavasti tietää kiinteistöjen omistuksesta, on yksi yhteiskunnan vakauden peruspilareista. Samalla kun hallitus huolehtii lainsäädännön nykyaikaistamisesta, se myös vahvistaa järjestelmän jatkuvuutta ja osaamisen siirtoa. Kaupan vahvistajien ikärajan korottaminen on käytännöllinen ja vastuullinen ratkaisu. Kokeneiden ammattilaisten osaaminen säilyy käytännössä pidempään, ja kansalaisille taataan palveluiden saatavuus myös haja-asutusalueilla. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on esimerkki hallituksen kuntia helpottavasta ja turvallisuutta vahvistavasta työstä. Sääntelyä nykypäiväistetään mutta samalla huolehditaan siitä, että kansallinen turvallisuus ja luottamus omistusoikeuteen säilyvät vahvoina. On hyvä, että näiden asioiden tärkeys tunnistetaan ja että koko maassa, myös pohjoisessa Suomessa, varmistetaan yhtäläinen pääsy laadukkaisiin maanmittaus- ja kiinteistöpalveluihin. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-12T15:03:31,2025-11-12T15:06:33,Hyväksytty,1.1 2025_108_50,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys laeiksi kunnan kiinteistöinsinööristä annetun lain 2 §:n ja kaupanvahvistajista annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 162/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_51,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys laeiksi kunnan kiinteistöinsinööristä annetun lain 2 §:n ja kaupanvahvistajista annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 162/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan erinomaista, että näitä systeemejä joustavoitetaan ja palvelua tuodaan mahdollisimman lähelle ihmisiä. Nimittäin kun kunnan kiinteistöinsinööri hoitaa sillä asemakaava-alueellaan sen alueen kiinteistöjen oikeaa kirjaamista valtakunnan rekistereihin — siis hoitaa kiinteistöinsinöörin tehtäviä — on se kaikkien kannalta parasta, koska sieltä näkee käytännössä katsoen muutaman päivän kuluessa sen tilanteen. Kun joku on tehnyt kiinteistökaupan, ostanut tontin, se tieto kirjautuu käytännössä lähes välittömästi valtakunnalliseen tietokantaan karttoineen päivineen. Olen itse metsäammattilaisena aikanaan toiminut myös kiinteistönvälittäjänä, aika monia, monia kiinteistökauppoja tehnyt ja tilanjakojakin tehnyt, ja hämmästyttävää oli huomata, että... Silloinhan tätä Maanmittauslaitosta ei vielä ollut hoitamassa kiinteistö- eikä lainhuutoasioita, vaan se lainhuuto piti hakea tuomiokunnasta joltakin käräjäoikeuden tuomarilta. Se oli vähän monimutkaisempaa ja paljon byrokraattisempaa. Nykyisin onneksi Maanmittauslaitos hoitaa tämän koko paketin, ja se on erittäin nopeaa. Sitten kun oppii tuntemaan sieltä ne virkamiehet, niin se vielä nopeutuu, koska asioiden käsittely on silloin paljon juohevampaa. Erittäin hyvä asia. Ja mitä tulee kaupanvahvistajiin — jotka ovat aivan välttämättömiä, kun kiinteistökauppoja tehdään — niin on hyvä, että niitä kaupanvahvistajia nykyisin on saatavilla käytännössä kaikissa kunnissa. Ei tarvitse mennä enää 100 kilometrin päähän tuomarin luokse, kun on olemassa nimitettyjä kaupanvahvistajia, ja sitten virkansa puolesta on myös kaupanvahvistajia, kuten käräjäoikeudessa moni tuomari. Kun paikalla on se kaupanvahvistaja, siinä vaikka kahden kilometrin päässä, ja kun tekee kiinteistökauppaa, ostaa vaikka kesämökkitontin tai metsätilan, se tulee käytännössä rekisteriin ihan heti, ja kun esimerkiksi kiinteistöä käytetään vakuutena tai tarvitaan muita kiinteistöön liittyviä papereita, vaikka nyt lainhuutotodistus, niin se käytännössä tänäpänä onnistuu netissä pientä maksua vastaan. Elikkä tässä olemme menneet eteenpäin. Kiitoksia ministerille, että hän on tuonut tämän lakiesityksen tänne. Systeemi tuodaan ajan tasalle, ja se vain palvelee tavallisia kansalaisia ja nopeuttaa heidän toimintaansa silloin, kun se kiinteistökauppa tai muu vastaava sattuu kohdalle.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-11-12T15:06:33,2025-11-12T15:08:44,Tarkistettu,1.1 2025_108_52,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys laeiksi kunnan kiinteistöinsinööristä annetun lain 2 §:n ja kaupanvahvistajista annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 162/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_108_53,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys laeiksi kunnan kiinteistöinsinööristä annetun lain 2 §:n ja kaupanvahvistajista annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 162/2025 vp,"Joo, herra puhemies, on helppoa olla edellisten puhujien kanssa samaa mieltä, mutta ehkä vielä korostaisin kiinteistöinsinööreissä — ministeri tässä viittasikin siihen — että on mahdollista, että kunnat tekevät tässä myös yhteistyötä. Toivottavasti valiokunnan käsittelyssä erityisesti tähän seikkaan kiinnitetään huomiota, koska tiedostamme kyllä sen, että kaikilla kunnilla ei ole mahdollisuutta tätä itsenäisesti hoitaa ja että on juuri näin, että meidän koulutuksen polut ovat muuttuneet. On todella tärkeää, että myös lainsäädäntö pysyy näissä sitten mukana. Mutta nyt kysyisin tästä, kun en ollut ihan varma, kuulinko tai ymmärsinkö oikein: Erittäin tärkeää on tämä ikärajan nostaminen myös näillä kaupanvahvistajilla. Edustaja Hoskonenkin tässä jo kertoi kaupanvahvistajien työtehtävästä, ja korostan siinä ehkä vielä sitä, että erityisen hyvää on, että sitä ei voi hinnoitella niin kuin itse haluaa, vaan myöskin se hinnoittelu tulee määrättynä, että siitä ei sitten tule sellaista ylimääräistä kustannusta kaupan osapuolille. Mutta tästä ikärajan nostosta: oliko nyt siis niin, että 68-vuotiaana pitää anoa tähän lupaa, vai niin, että on ollut aiemmin se käytäntö? Jotta ymmärtäisin sen, niin jos ministeri voi vielä siihen vastata. Erityisen hyvää on kuitenkin, että tämä ikärajan nosto tulee, koska väestömme ikääntyy ja tarve tässä on aito.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+4.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-11-12T15:08:44,2025-11-12T15:10:11,Hyväksytty,1.1 2025_108_54,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys laeiksi kunnan kiinteistöinsinööristä annetun lain 2 §:n ja kaupanvahvistajista annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 162/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_55,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys laeiksi kunnan kiinteistöinsinööristä annetun lain 2 §:n ja kaupanvahvistajista annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 162/2025 vp,"Kiitoksia, kunnioitettu puhemies! Suomessa toimii hallituksen esityksen mukaisesti 3 179 kaupanvahvistajaa. Ja kyllähän se näin on, että tällaisen kiinteistökaupan tekeminen monesti jännittää sekä ostajaa että myyjää, eikä niitä kovin useasti tule välttämättä ihmiselämän aikana tehtyä. Tällöin on totta kai todella hyvä, että se kaupanvahvistaja on taitava ja kokenut ja vie sen kiinteistökaupan taidolla ja tiedolla maaliin. Näin ollen tämä hallituksen esitys, joka nostaa kaupanvahvistajien ikää, on hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+4.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2025-11-12T15:10:11,2025-11-12T15:10:57,Tarkistettu,1.1 2025_108_56,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys laeiksi kunnan kiinteistöinsinööristä annetun lain 2 §:n ja kaupanvahvistajista annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 162/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Essayah, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_108_57,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys laeiksi kunnan kiinteistöinsinööristä annetun lain 2 §:n ja kaupanvahvistajista annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 162/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitoksia kommenteista. Todellakin tämä lakiesitys on sellainen, että vaikka tehdään enemmän teknisluonteisia muutoksia, niin näillä on kuitenkin oikeasti merkitystä esimerkiksi sen suhteen, miten me saamme näitä kaupanvahvistajia riittämään. Tietenkin meillä rekrytointia tehdään, ja on tärkeää, että nämä henkilöt pystyvät jatkamaan sinne 70 ikävuoteen, eli myöskin sitten laitetaan samalle tasolle tämä kaupanvahvistajien ikä. Tässä taisi edustaja Rantanen kysyä, mitä tämä tarkoittaa käytännössä. Elikkä silloin, jos on henkilö, jonka määräys on päättynyt ennen kuin henkilö on täyttänyt 68 vuotta mutta joka haluaisi kuitenkin edelleen toimia kaupanvahvistajana, niin hänen pitää sitten jättää Maanmittauslaitokselle hakemus siitä, että hänet voidaan määrätä kaupanvahvistajaksi, jotta sitten tuonne 70 ikävuoteen päästään, jos määräys on kerennyt loppua ennen. Kenenkään ei ole siis pakko jatkaa. Se on hyvä ymmärtää myöskin, että tämä on vapaaehtoista toimintaa kuitenkin. Sitten tosiaankin vielä liittyen tähän kiinteistörekisteriin kaiken kaikkiaan: Täällä edustaja Hoskonen toi hyvin esille sen, miten tärkeää on, että meillä on ajantasaiset tiedot. Kyllä minä siinä mielessä sanoisin, että kun on tämmöinen niinkin yksinkertainen asia kuin kiinteistörekisteri, niin meistä harva tulee ajatelleeksi, miten tärkeää se on toimivan yhteiskunnan taustalla, ollaan sitten ostamassa, myymässä, hakemassa lainhuudatusta tai liittyy se sitten esimerkiksi vaikkapa lainan hakemiseen tai muuhun, että meillä on omistajuustiedot ajan tasalla. Tämä ei ole edes Euroopan unionin sisällä olevissa jäsenmaissa mikään itsestäänselvyys. Muistelen, että silloin aikanaan, kun Portugalissa oli isoja metsäpaloja, oli suuri hämmennys, kenen maa tällä hetkellä itse asiassa palaa. Siis rekisterit eivät olleet sillä tavalla kunnossa, että oltaisiin voitu selvittää, kenen omistuksessa olevasta alueesta on kyse. Sen takia tässäkin on yksi tämmöinen, voisi sanoa, yhteiskunnan palvelu, jota ei helposti osata arvostaa, ja sillä on kuitenkin merkitystä monenlaisissa asioissa. Kiitoksia. Tässä salissa tuntuu olevan hyvä ymmärrys, että tämä on sellainen asia, joka kannattaa meidän pitää Suomessa kunnossa jatkossakin. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-11-12T15:11:02,2025-11-12T15:13:37,Hyväksytty,1.1 2025_108_58,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 12/2025 vp. Asian käsittely alkaa yleiskeskustelulla, jossa on nopeatahtinen osuus, jolloin etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_108_59,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään käsittelyssämme oleva vuoden 2025 kolmas lisätalousarvio on osoitus hallituksen vastuullisesta ja harkitusta taloudenpidosta. Tämä on suunnitelmallinen kokonaisuus, jolla vastataan muuttuneen maailman asettamiin tarpeisiin. Ennen kaikkea sillä vastataan turvallisuuden, huoltovarmuuden ja kasvun vahvistamiseen. Arvoisa puhemies! Hallitus on pitänyt kiinni talouden tasapainottamisen linjastaan, mutta se ei ole sulkenut silmiään Suomen turvallisuuden ja elinvoiman kannalta välttämättömiltä investoinneilta. Lisätalousarvio on täsmätoimien paketti. Se vahvistaa puolustustamme, tukee vapauttaan puolustavaa Ukrainaa ja parantaa huoltovarmuutta, koska tärkein tehtävämme on taata Suomen ja suomalaisten kansallinen turvallisuus. Suurin osa lisämäärärahoista kohdistuu puolustukseen ja varautumiseen. Puolustusvoimien toimintakyvyn ylläpito ja varautuminen poikkeusoloihin eivät ole enää vain osa skenaariotyötä, ne ovat välttämättömyys tässä ajassa. Arvoisa puhemies! Hallitus on onnistunut tekemään lisätalousarvion, joka tukee kasvua ilman velkakierteeseen luisumista. Työllisyyteen, pk-yritysten investointeihin ja nuorten mahdollisuuksiin suunnatut panostukset ovat tämän lisätalousarvion kasvukärkiä. Ne vahvistavat Suomen kilpailukykyä ja kannustavat työhön, yrittämiseen ja osaamiseen, siis juuri niihin asioihin, joista tulevaisuuden hyvinvointi syntyy. Arvoisa puhemies! Lisätalousarvio 2025 on ennen kaikkea vakauden ja turvallisuuden budjetti. Se osoittaa, että tämä hallitus kykenee toimimaan myös epävarmuuden keskellä maltilla mutta päättäväisesti. Samalla tämä lisätalousarvio on viesti vastuullisuudesta. Se on rakennettu tiukassa menokehyksessä pitäen kiinni hallituksen tavoitteesta taittaa velkaantuminen. Siksi tämä lisätalousarvio ansaitsee tukemme. Se on askel vakavamman, turvallisemman ja vahvemman Suomen puolesta. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-12T15:14:49,2025-11-12T15:18:21,Hyväksytty,1.1 2025_108_60,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_61,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle kuluvan vuoden kolmanneksi lisätalousarvioksi. Kolmas lisätalousarvio ei juurikaan kasvata valtion nettolainanoton tarvetta, mikä tarkoittaa sitä, että tiukkaa budjettikuria on jälleen noudatettu sitä laadittaessa. IMF eli Kansainvälinen valuuttarahasto kehotti tuoreessa raportissaan Suomea jatkamaan talouden sopeuttamista ja poistamaan yritysten kilpailun esteitä. Ruusuja saatiin esimerkiksi hallituksen työmarkkinapolitiikasta. Risut liittyivät talouden alisuoriutumiseen. Se on meidän yhteinen ongelmamme. Kasvunäkymiäkin kuitenkin on näköpiirissä. Työllisyys on pysynyt kohtuullisella tasolla, vaikka työttömyys on esimerkiksi maahanmuuton vuoksi kasvanutkin. Yhdysvaltojen kanssa sovittu telakkayhteistyö sen sijaan tuo paljon kaivattuja työpaikkoja lisää. Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraatit ovat jättäneet talousarvioon vastalauseen, joten syvennytäänpä siihen hetkeksi. Tosiaankin SDP on sitoutunut velkajarruun. Mitä se tarkoittaa käytännössä? Se tarkoittaa sitä, että olette sitoutuneet siihen, että valtionvelalle tulee oikeasti tiukka raja. Siinä pysyminen tulee edellyttämään myös teiltä tiukkaa talouspolitiikkaa. Ei siis kannata suunnitella, että velkabileitä päästään jatkamaan, jos demareiden tämänhetkinen tai vaikka hieman pienempikin kannatus realisoituu eduskuntavaaleissa. Te olette tämän saman tilanteen edessä, jos valtaan pääsette. Se tietää ”rahaa on” ‑politiikan loppua. Arvoisa puhemies! SDP penää toimia, joilla hallitus tukee ostovoimaa ja yritysten luottamusta jo kuluvan vuoden aikana. Hyvä uutinen on tietysti se, että ostovoima on jo kasvanut kuluvanakin vuonna, ja ensi vuonna odotetusti lisää. Se on tietysti hyvä kysymys, miten näitä tienattuja euroja saadaan liikkeelle kulutukseen, kun suomalaiset nyt säästävät. Sosiaalidemokraatit ovat myös hyvin johdonmukaisesti vastustaneet lähes kaikkia hallituksen kasvutoimia. Veronkevennykset eivät kelpaa, työmarkkinatoimet eivät kelpaa, edes toissijaisista asioista säästäminen ei kelpaa. Kyllä, mielenkiinnolla odotan teidän vaihtoehtoanne. Eikö sen syksyllä 26 pidä ilmestyä? On ihan nurinkurista samaan aikaan syyttää toimettomuudesta kasvun suhteen ja sitten kritisoida kasvutoimia. Arvoisa puhemies! Esitykseen sisältyy tavallisen syksyn lisätalousarvion tyyliin paljon peruutuksia, uudelleenbudjetointeja sekä arviomäärärahojen tarkennuksia. Uusia määrärahalisäyksiä on tehty Puolustusvoimien terveydenhuollon poikkeusoloihin varautumisen investointeihin sekä nuorten rekrytointitukeen. Valtuuksia on lisätty uuden jäänmurtajan hankintaan ja Ukrainan tukipaketteihin liittyen. Nämä ovat kaikki mielestäni aivan perusteltuja kohteita. Lisätalousarvio on helposti kannatettavissa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+6.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-11-12T15:18:24,2025-11-12T15:22:11,Hyväksytty,1.1 2025_108_62,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_63,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys kolmanneksi lisätalousarvioksi vuodelle 2025 ja siitä tehty valiokunnan mietintö. Toivoa paremmasta huomisesta on, kun Suomen taloutta hoidetaan vastuullisesti ja huolehditaan, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta säilyy myös seuraaville suomalaisille sukupolville. Väestön ikääntyessä tulee kiinnittää erityistä huomiota nuoriimme ja ehkäistä heidän putoamisensa yhteiskunnan rattaista. Siksi tämä hallitus satsaa tämän lisätalousarvioesityksen myötä nuorten rekrytointitukeen 30 miljoonalla eurolla. Rekrytointituen tarkoitus on ennen kaikkea saada nuorisotyöttömyyttä vähennettyä ja saada nuoret töihin. Samalla myös ehkäistään syrjäytymistä, joka on kallista sekä syrjäytyneille inhimillisesti että rahallisesti Suomelle. Tämän ongelman ympärille kietoutuu hyvin moni muukin yhteiskunnallinen ongelma, kuten esimerkiksi vanhemmuus. Lapsi tarvitsee rajat ja rakkautta. Rajaton lapsuus ja kaverivanhemmuus johtavat ongelmiin, joita näemme joka päivä kouluissa, työpaikoilla ja muutoinkin yhteiskunnassa. Arvoisa puhemies! Tämänkin lisätalousarvion myötä on entistä selvempää, että töitä Suomen talouden eteen on edelleen tehtävä. Minkälainen tahansa seuraava hallitus onkaan, tulee sen jatkaa tällä valtiovarainministeri Purran viitoittamalla terveen taloudenpidon linjalla. Huomionarvoista on tässä valiokunnan mietinnössä se, että sosiaalidemokraatit ovat jättäneet tähän esitykseen vastalauseen. Vastalauseessa kritisoidaan muun muassa sitä, että hallitus ei ole saanut kasvua aikaiseksi. Kun puhutaan hallituksen toimenpiteistä kasvun suhteen, niin ne ovat olleet mittavat, ja miltei jokaista niistä ovat sosiaalidemokraatit vastustaneet. On selvää, että kun taloudessamme ei ole ollut kasvua miltei 20 vuoteen, eivät nyt tehdyt kasvutoimet näy välittömästi. Kasvu syntyy tuottavissa yrityksissä. Tämän hallituksen työmarkkinapolitiikalla lisätään erityisesti pienten ja keskisuurien yritysten mahdollisuutta palkata uutta työvoimaa. Samaan aikaan ostovoima nousee Marinin hallituskauden kuopasta, ja suhdannetilanteen parantuessa hallituksen kasvutoimet alkavat todella purra. Korostan vielä uudelleen, että hallitus ei luo kasvua tempputyöllistämällä vaan hallitus luo edellytykset kasvulle, jotta me saamme tuottaviin yrityksiin töitä ja sitä kautta tervettä talouskasvua. Arvoisa puhemies! Hallituksessa teemme niitä tekoja, joilla Suomen valtiontalouden tilanne saadaan paremmalle tolalle ja toivoa tulevaisuuteen. Toivo on todellakin tekoja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+6.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-11-12T15:22:15,2025-11-12T15:25:16,Hyväksytty,1.1 2025_108_64,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_65,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Todella käsittelyssä on nyt tämä kolmas lisätalousarvio. Tässä edellä jo kollegat Rintamäki ja Rasinkangas pitivät painokkaat puheenvuorot taloudellisen tilanteen vakavuudesta, ja tästä on kyllä itse asiassa hyvä jatkaa. Ensimmäisenä on ehkä kuitenkin syytä todeta tämänkin lisätalousarvion surullisin uutinen. Sehän oli tietenkin se, että jälleen verotulokertymää on jouduttu tarkistamaan alaspäin. Ja kun verotulokertymää joudutaan tarkistamaan alaspäin, niin sehän kertoo muutamasta asiasta: Ensinnäkin siitä, että taloudellinen tilanne ja taloudellinen kehitys ovat olleet entisestään heikkoja. Se näkyy sitten toisekseen siinä, että työllisyyskehitys on ollut erittäin heikkoa, jolloin verotuloja kertyy vähemmän. Ja kun verotuloja kertyy vähemmän, niin silloin yleensä sitten tuppaa käymään niin, että tämä välys joudutaan kattamaan velalla. Sosiaalidemokraattien suurin kritiikin kohde näissä lisätalousarviokäsittelyissä on liittynyt juuri siihen, että tämä verotulokertymän ainainen tippuminen on vähän niin kuin olankohautuksella hallituspuolueista ohitettu ja ei ole oikein ollut tahtoa puuttua tilanteeseen niin, että kurssia voitaisiin korjata vuoden aikana, jotta kehitys saataisiin muutettua. Siksi olemme jättäneet tähänkin lisätalousarvioon oman vastalauseemme, jotta pystyisimme kiinnittämään hallituksen vakavaa huomiota siihen, että tämä taloudellinen kehitys, joka Suomessa on erittäin mollivoittoista ollut, saataisiin vihdoin käännettyä. Tässä ei voida jäädä taas odottelemaan useammaksi kuukaudeksi, että jospa sitten kulman takaa se kasvu vihdoin alkaisi. Tässä nimittäin on hyvä todeta, että kun me katsomme Suomen taloudellista tilannetta ja varsinkin talouskasvun tilannetta nyt vaikkapa tämän vuoden viimeisen neljänneksen osalta kesäkuusta tänne syksyyn, niin mehän olemme suoriutuneet siis heikoiten kaikista EU-maista. Muualla kyllä talous kasvaa, ja meillä on menty toiseen suuntaan. Kyllä tämän sellainen hälytys pitäisi olla, että jokainen hallitus tällaisessa tilanteessa pyrkisi suuntaa kääntämään jo kesken vuotta, eikä niin, että odotellaan taas, mitä tuleman pitää. Arvoisa puhemies! Sinänsä tähän lisätalousarvioon tämä asia ei vaikuta, mutta tässä nousivat esille tämä velkaantuminen ja eduskuntapuolueiden sitoutuminen nyt näihin yhteisiin finanssipoliittisiin pelisääntöihin, jotka ovat erittäin merkittäviä, ja pidän sitä hyvänä ratkaisuna kaikilta eduskuntapuolueilta, mitä tämä tarkoittaa. Ja kun vähän hallituspuolueiden toimesta sosiaalidemokraateille tässä vinoiltiin, että nyt teidän pitäisi vähän linjaanne muuttaa, niin kysynpä näin: monenako vuotena nykyinen hallitus on näitä sääntöjä noudattanut? Nyt olemme tekemässä tällä hallituskaudella kolmatta budjettia. Montako kertaa nykyinen hallitus on näitä sovittuja pelisääntöjä noudattanut tai päässyt niihin rajoihin? Ei kertaakaan, ei yhtenäkään kertana. Jos ne pelisäännöt, jotka me yhdessä olemme sopineet, olisivat jo nyt voimassa, te ette olisi niitä noudattaneet kertaakaan. Jos ne pelisäännöt olisivat voimassa, ne olisivat myös tarkoittaneet sitä, että te ette olisi pystyneet tekemään myöskään julkisen talouden kannalta esimerkiksi niitä järjettömiä veropäätöksiä, joita te keväällä teitte, ja sitten katatte ne yhden vuoden tuloutuksella Valtion Eläkerahastosta. Jos tähän keskusteluun lähdetään, niin toivon, että siinä sitten puolin ja toisin kannattaa kyllä peiliin katsoa. Arvoisa puhemies! Mitä nyt tähän lisätalousarviokeskusteluun vielä tulee, niin todella kun se suurin negatiivinen uutinen on jälleen tässäkin lisätalousarviossa tullut näiden verotulokertymien tippumisen osalta, niin siksipä olemme tässä omassa vastalauseessamme kolme lausumaehdotusta esittäneet. Siksipä haluan tässä keskustelussa esittää meidän vastalauseemme mukaiset lausumaehdotukset, joilla puututtaisiin nimenomaan nyt siihen, että siihen suureen ongelmaan, mikä liittyy esimerkiksi kuluttajien vaisuun luottamukseen, pitäisi nyt etsiä toimenpiteitä, millä se saadaan käännettyä. Toisekseen tämä rekrytointituki, joka koskee nuoria työttömiä, olisi järkevämpää tehdä hieman vaikuttavampana kokonaisuutena. Ja kolmanneksi on sitten niin, että on järkevää etsiä nyt kannusteita, joilla työllisyysalueet ja kunnat saadaan nostamaan aktivointiastetta, jotta sitä kautta pystytään myös helpottamaan sitten ihmisten pääsemistä uudelleen työn syrjään kiinni. Arvoisa puhemies! Todella teen nämä meidän esityksemme tässä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+6.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-11-12T15:25:21,2025-11-12T15:30:51,Hyväksytty,1.1 2025_108_66,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_67,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan heti edustaja Räsäsen tekemiä lausumaehdotuksia, niin ne tulevat hoidettua tässä saman tien. Arvoisa puhemies! Talouskasvuhan on ollut todella aneemista: vuonna 23 miinus 0,9, viime vuonna plus 0,4 ja tälle vuodelle IMF ennustaa 0,3 plussaa. Eli aika lailla on oltu vaakatasossa, ja talous ei ole kasvanut, ja siitä johtuvat nämä verojen pienenemiset tällä 700 miljoonalla. Muun muassa se on yksi tärkeä syy. Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu kovasti ostovoiman noususta. Siitä täytyy kiittää palkansaajajärjestöjä ja työnantajajärjestöjä, että he ovat neuvotelleet palkkaratkaisut. Inflaatio on tullut alas ja korot ovat tulleet alas, ja siinä mielessä nämä edellytykset talouskasvulle ovat olemassa. Mutta kun ei ole luottamusta siihen, että uskalletaan tehdä ratkaisuja työttömyyden pelossa, ei kuluteta, vaan laitetaan säästöön, ja sitten samalla se vaikuttaa myöskin meidän talouden kehitykseen. Tämä on ollut aika iso osa, että kuluttajat eivät luota tähän tilanteeseen. Työllisyysluvut ovat karmean korkeat. Pitkäaikaistyöttömyys huitelee siellä 130 000:ssa ja nuorisotyöttömyys, johon kohdistettiin hallituksen toimesta toimenpiteitä, on siinä ikäryhmässä, eli alle 30-vuotiaissa, noin 67 000, ja tämä hallituksen 30 miljoonan toimenpide tuo ehkä kuudelle prosentille niistä, jotka ovat tässä nuorten työttömien joukossa, jonkinlaista apua. Tässä mielessä pitäisi tehdä vahvempia toimenpiteitä, ja niihin tämä meidän lausumamme myös liittyy, ja laventaa isommaksi sitä toimenpidevalikkoa. Arvoisa puhemies! Tässä on sen osalta mietittävä kaikkia toimenpiteitä, miten aktivointiastetta saataisiin lisää, ja miten niihin vähiin työpaikkoihin, joita tänäkin päivänä on, pystyttäisiin tekemään aktiivisesti toimia. Meillä aktivointiaste on pudonnut työllisyysalueilla noin 20 prosentin tasolle, ja kun se oli lähes 30 prosenttia aikaisemmin, niin voi sanoa, että siellä on tilanne sellainen, että työnvälityksessä ei ole oikein työkaluja, millä tehdään niitä aktivointitoimenpiteitä. Rahaa on hyvin niukasti, ja siihenkin liittyy se, että silloin kun tämä työllisyysalueiden siirto tehtiin vuoden alussa, niin se on 100 miljoonaa alijäämäinen niitten palvelujen osalta, ja nyt tämän työttömyysturvan osalta siitä tulee 85 miljoonaa miinusta siihen, mitä arvioitiin silloin, kun tämä siirto tehtiin. Eli sieltä kunnille tulee todella isot alijäämät tältä osin siihen odotukseen nähden, mitä oli. Tämäkin vaikuttaa osaltaan, että niitä toimenpiteitä ei ole. Sen vuoksi täällä esitetään kunnille sitä, että kun laitetaan aktivointitoimiin, niin sitten niitten osalta pystyttäisiin hyödyntämään myöskin sitä kuntien tilannetta ja valtio ottaisi vähän isompaa roolia näissä asioissa. Eli monia tällaisia toimenpiteitä pitäisi tehdä, ja työvoimapolitiikkaa pitäisi tehdä tässä yhteydessä kasvupolitiikan rinnalla todella voimakkaasti, jotta tämä käänne saataisiin aikaiseksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-12T15:30:54,2025-11-12T15:34:58,Hyväksytty,1.1 2025_108_68,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_69,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tuon saman huomion tein, niin kuin moni edustaja onkin tehnyt puheenvuoroissa, liittyen Suomen kansantalouden tilaan ja valtion talouden tilaan. On todella huolestuttavaa, että verotulojen määrä pienenee koko ajan. Se kielii siitä, että yrityksillä ei mene hyvin. Tämän päivän murheellinen uutinen oli eräältä metsäyhtiöltä se, että heillä on noin 500 ihmisen irtisanominen menossa siellä. Yt-neuvotteluja käy tällä hetkellä moni metsäalan yhtiö taikka sitten metsäalaan liittyvä koneyhtiö. Elikkä sieltä lähetetään porukkaa liittymään kortistoon, suomeksi sanottuna työttömyyteen. Äärimmäisen huolestuttavia tietoja. Ja kun eilen olivat valtiovarainvaliokunnassa Euroopan unionin tulevan rahoituskehyksen tiedot nähtävillä, niin ovathan ne järkyttäviä. Muistan, kun silloin 2021 toukokuussa elvytyspaketista äänestettiin, että siinä käsittelyn aikana varoitin moneen kertaa, että Euroopan unioni on tulossa verottamaan suomalaisia. Minulle naurettiin, ja vielä rangaistiin lopputulokseksi, kun olin äänestänyt vastaan, ja se nyt ei kovin mukavalta tuntunut. Mutta nyt me eilispäivänä saimme kuulla valtiovarainvaliokunnan kokouksessa tämän valtiovarainministeriön esittelypuheenvuoron asiasta. Siellä ihan oikeasti on tämä CORE elikkä yhteisövero isoille yrityksille. Se on nyt vielä vasta esitys, ja Suomen kanta on ollut tähän saakka kielteinen näille yritysveroille. Sieltä tuli jätteisiin liittyvää veroa, päästökauppaan liittyviä veroja, muita maksuja. Jos Euroopan unioni aikoo ne Suomesta periä ja pitää ne, ne menevät toki sitten komission kassaan, eivät jää Suomeen. Silloin neljä vuotta sitten sanoin, että ei Euroopan unioni ole perustamassa Suomeen verotoimistoa — ei ole, edelleenkään ei ole, vaan kun Suomen valtiovarainministeriö on kerännyt verot, niin ne lähtevät sitten tuonne Euroopan unionin komissioon. Siitä, montako miljardia sinne lähetämme nykyisen jäsenmaksumme lisäksi, ei ole vielä tietoa. Mutta, arvoisat edustajat, jos me tätä rahansyytämispolitiikkaa tuonne ulkomaille tästä maasta jatkamme, niin me kohta leikkaamme eläkkeitä, palkkoja, sosiaaliturvaa, terveydenhuoltoa, lasten koulutusta ja vaikka mitä. Jos me emme lopeta tätä nykyistä menoa, tätä eurooppalaista ilmastohumppaa, minkä Suomi on ottanut ainoana Euroopan maana tosissaan, niin tälle maalle käy huonosti. Onhan käsittämätöntä se, että tällä hetkellä kukaan ei tunnu välittävän siitä, että metsäteollisuutta ajetaan alas. Mistä se johtuu? Johtuisikohan se siitä, kun me tehtiin turpeesta fossiili ja nyt sitten hyvin arvokasta raakapuuta, tukkia ja kuitupuuta ajetaan suoraan polttokattilaan. Täällä me katselemme toisiamme vain ihmetellen, miksi näin käy. Pitää nyt sen verran katsoa, arvoisat edustajakollegat, tämän talon seinien ulkopuolelle, että missä se syy on. Kun ulkomaankauppa vähenee ja puuta poltetaan, niin syntyy jalostustappio. Emme saa niitä vientituloja, mitä saisimme muussa tapauksessa. Se arvo menetetään, se on miljarditason vahinko sekin. Kallistuva energia johtuu kaukolämmön hinnan noususta, kun poltetaan arvokasta tukkipuuta ja kuitupuuta lämmöksi. Se nostaa kaukolämmön hinnan ylös. Ja edelleen kuulutan, arvoisat kollegat: jos joku teistä keksii minulle yhden tuotteen tai palvelun, jossa energian hinta ei vaikuta, niin toivon teiltä, että se minulle kerrotaan. Lopuksi, arvoisa puhemies, sanon vielä sen verran, [Puhemies koputtaa] että kun menemme eteenpäin, niin toivon hartaasti, että tämä asia otetaan vakavasti. Jos tässä eduskunnassa ei löydy tästä yhteisymmärrystä, niin sitten joudumme tekemään päätöksiä sen jälkeen, kun IMF taikka Euroopan komission alijäämämenettely on päällä. Se meitä odottaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-11-12T15:35:01,2025-11-12T15:38:46,Hyväksytty,1.1 2025_108_70,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_71,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Räsäsen tekemä vastalause-ehdotus tuli täällä jo kannatetuksi, joten voin tietysti kannattaa vielä toisenkin kerran, mutta keskityn puheenvuorossani siihen yhteen kohtaan tätä lisätalousarviota, joka oli hyvin positiivinen ja tärkeä asia. Se oli tämä 104 miljoonan euron erillisrahoitus hyvinvointialueille varautumista ja valmiutta varten. Siitä toki on puhuttu täällä siinä yhteydessä, kun on puhuttu siitä lainsäädännöstä, jonka tämä sitten on osaltaan edellyttänyt siellä STM:n puolella, ja tämä kysymys taisi olla viimeksi eilen salissa. Korostaisin tätä kuitenkin vielä toisen kerran. Eilen uutisissa oli hätkähdyttäviä tietoja ja puhuttiin sellaisesta asiasta kuin nollavaihe, jolla tarkoitetaan sitä tilannetta ennen varsinaista aseellista hyökkäystä tai aseellista eskalaatiota. Toki luotan oman maamme tiedusteluun ja ylimpiin viranomaisiin näissä asioissa ja nukun rauhallista yöuntani toistaiseksi, mutta kun tiedämme kansainväliset kriisit ja tietysti erityisesti itänaapurimme hyökkäyksen Ukrainaan ja sitten sen, että muu häiriötoiminta niin Suomen kuin muiden länsimaiden alueella on lisääntynyt, niin kaikenlainen varautuminen on nyt äärettömän tärkeä asia, ja pieneltä osin sitä nyt kohdistetaan tässä lisätalousarviossa ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusinvestointeihin. No, en lähde sanomaan, että 104 miljoonaa on liian vähän tai onko se juuri oikea summa. Siihen itse lakiin liittyy lausuma, jolla me tätä sitten toisella tavalla olemme edistäneet ja jossa todetaan, että jatkossa kaikessa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä — erityisesti tämä varmasti liittyy sairaaloihin ja terveydenhuoltoon — tulee huomioida varautuminen ja valmiuden ylläpito. Käytännössähän se voi tarkoittaa nykyistä paremmin suojattuja rakennuksia, esimerkiksi maan alle rakennettuja sairaalayksiköitä. Tämän halusin tässä vielä kerran muistutuksena nostaa esille, koska se oli tärkeä osa tätä lisätalousarviota.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+6.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-12T15:38:46,2025-11-12T15:41:05,Hyväksytty,1.1 2025_108_72,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_73,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2025 vp,"Herra puhemies! Kerta toisensa jälkeen täällä tulee sellainen olo, että jotenkin me eletään erilaisessa todellisuudessa emmekä näe sitä, mitä tässä maassa ympärillämme tapahtuu. Täällä oli edellä pari perussuomalaisten tomeraa puheenvuoroa, ja siellä todettiin, että SDP on vastustanut kaikkia hallituksen tekemiä esityksiä. Ehkä tässä viitattiin nimenomaan talouspoliittisiin esityksiin. Mutta niin kuin tässä edellä edustaja Hoskonenkin kertoi, viimeksi tänään olemme saaneet ilmoituksen suurista yt-neuvotteluitten päättymisistä ja irtisanomisista, ja näitä uutisia on tullut kyllä aivan päivittäin viimeiset kuukaudet ja vuodet. Kyllähän se on niin, että meidän mielestämme hallitus tekee vääränlaista talouspolitiikkaa. Niin kuin tässä jo esiin tuli, verokertymää on tarkastettu tässäkin lisätalousarviossa edelleen alaspäin — siis alaspäin. Täällä edellä sanottiin myös siitä, että kasvu ei näy välittömästi vaan ne toimet, joita hallitus tekee, näkyvät sitten myöhemmin, mutta tässähän se juuri tulee. Te lupasitte, tämä hallitus lupasi, heilutteli täällä hallitusohjelmaa. Piti tulla jo tänä vuonna täyteen 60 000 uutta työpaikkaa, ja piti tulla hallituskauden aikana 100 000 uutta työpaikkaa, mutta ei ole tullut kuin lisää työttömyyttä. Itsekin haluan tässä lisätalousarviossa tarttua vain yhteen kohtaan, ja se on tämä nuorten rekrytointituki, joka sinällään on äärimmäisen tärkeä. Meidän on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota nimenomaan siihen voimakkaasti kasvaneeseen nuorten työttömyyteen, mutta tämä 30 miljoonan euron tuki tähän ei oikein käy edes laastarista. Sen vuoksi SDP on tähänkin esittänyt omaa malliaan, jossa tämä mahdollinen tuki kaksinkertaistuisi. Otetaan mukaan työllisyysalueet tähän aidosti niin, että se vaikuttavuus olisi suurempaa. Uskon, että nämä ovat niitä euroja, jotka tosiasiallisesti myöhemmin tulevat takaisin nuorten parempana vointina ja nuorten uusina työpaikkoina. Vaikka tämä ei tätä kokonaisuutta ratkaise, niin tämä on kyllä juuri se oikea kohta, johon nyt halutaan puuttua.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+6.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-11-12T15:41:05,2025-11-12T15:43:42,Hyväksytty,1.1 2025_108_74,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2025 vp,"Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_75,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa ensimmäisessä puheenvuorossa jäi ajan puutteen vuoksi muutama asia vielä toteamatta, ja haluan, että nekin omalta osaltani kirjataan pöytäkirjaan. Ensimmäinen seikka on se, että tässä lisätalousarviossa tehtiin myös tarpeellisia muutoksia, joiden osalta voi kyllä hallitukselle kiitoksia antaa ja tukea antaa. Tässä muun muassa edustaja Lindén kävi läpi tämän ehkä isomman kokonaisuuden, mikä liittyy nyt juuri tähän meidän sosiaali- ja terveydenhuollon varautumiseen ja niihin toimenpiteisiin, joihin täällä todella mittava valtuus nyt myönnetään, ja hyvä niin. Muiltakin osin niitä muutoksia, joita tässä lisätalousarviossa on tehty, voi pitää kannatettavina, ja niiden osalta ei itsellänikään huomautettavaa ole. Arvoisa puhemies! Mutta sitten vielä muutama huomio tästä työllisyystilanteesta ja kasvun puutteesta. Siinä todella on käynyt niin, että isoista puheista huolimatta hallitus on aika lailla perässä niistä lupauksista, jotka suomalaisille on annettu tämän 100 000 uuden työpaikan osalta kuin myös sitten sen osalta, miten tämän talouden kasvun olisi pitänyt jo aikapäivää sitten lähteä liikkeelle. Kun näin ei ole käynyt, niin minusta silloin ihan lähtökohtainenkin johtopäätös pitäisi olla se, että sitten kannattaa myös omaa politiikkaa kriittisesti arvioida ja pohtia sitä, tarvittaisiinkohan tässä mahdollisesti suunnanmuutosta. Ja kun todella katsoo tätä tulostaulua, joka valitettavasti ei valehtele ja näyttää erittäin rumalta, niin johtopäätös on selvä: kyllä suuntaa pitää pystyä muuttamaan. Otan vain muutaman esimerkin. Esimerkiksi tämä kokonaisuus nyt sitten heidän osaltaan, jotka ovat työttömäksi joutuneet: Nyt hallituksen isoin asia tässä lisätalousarviossa oli tämä rekrytointituki nuorille työttömille, mutta jotta sen vaikuttavuutta voitaisiin lisätä, niin se olisi järkevämpää kohdentaa nimenomaan vastinrahaperiaatteella työllisyysalueelle, että kun valtio laittaa euron, niin työllisyysalue laittaa toisen euron, jolloin nimenomaan suurempi joukko nuoria voitaisiin tämänkin tuen avulla sitten auttaa työelämään. No, toinen liittyy sitten ylipäätänsä tähän aktivointiasteeseen. Tämähän on mielenkiintoinen tilanne, että meillä työttömyys vaan koko ajan kasvaa mutta aktivointiaste on tippunut. Aktivointiasteellahan kuvataan nimenomaan sitä, kuinka moni työttömistä työnhakijoista pääsee erilaisten palveluiden piiriin. Tässä suhteessa olisi nyt syytä pohtia sitä, voitaisiinko kunnille, jotka työllisyyspalveluista nykyään vastaavat, luoda enemmänkin kannusteita sen osalta, että määräaikaisesti vapautettaisiin kunnat näistä niin sanotuista sakkomaksuista, jolloin luotaisiin kannuste sitten käyttää tämä raha esimerkiksi näiden aktivointitoimenpiteiden lisäämiseen ja tätä kautta helpotettaisiin ihmisten työn syrjään kiinni pääsemistä. Minusta nämä olisivat asioita, joita kyllä hallituksen olisi kannattanut harkita.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+6.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-11-12T15:43:42,2025-11-12T15:46:55,Hyväksytty,1.1 2025_108_76,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_77,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä tähän tilanteeseen: Kun katsotaan työllisyyslukuja, niin tämä pitkäaikaistyöttömien määrä siellä 130 000:n luokassa kyllä kaipaa nyt erityisiä toimenpiteitä. Se tarkoittaa sitä, että siellä tarvitaan aktivointiin lisääviä toimenpiteitä. Ja kun mietitään näitä kuntien noin kansan kielellä sanottuna sakkomaksuja, jotka ovat siitä työttömyysturvan osuudesta, niin käytännössä työttömyysturvan menoista kunnille 80 prosenttia on yli 400 päivää työttömänä olleille henkilöille. Tämä on todella iso osa. Siellä nimenomaan on todella pitkäaikaistyöttömyyttä paljon, ja suurimmat kulut ovat siellä. Kaikki kannusteet, millä voidaan sitä saada aktivoitua ja vietyä eteenpäin ja lähemmäs työmarkkinoita, olisivat tässä tosi kannatettavia toimenpiteitä. Tämä nuorten työllistämisseteli on käytännössä palkkatuettua työtä, mitä meillä on nykyisessäkin lainsäädännössä, mutta tämä kohdennettu. Tämä kohdennus on se 3 300—4 400 nuorta siitä 67 000:sta, eli sitten se 96 prosenttia, joille ei ole tässä toimenpiteitä, jää ulos. Tämä on tavallaan se huoli, minkä takia me ollaan tätä korostamassa. Tätä aktivointiastetta ja sitä laveutta pitää saada lisättyä. Arvoisa puhemies! Vielä jäi semmoinen asia huomiotta, että kun tässä lisäbudjetissa on myös yrittäjien eläkkeisiin lisärahaa 19,7 miljoonaa euroa, niin tämä summahan ei ole tässä nyt kauhean iso, mutta kun muistetaan se, että 2015 yrittäjien eläkkeisiin valtion budjetista meni 82 miljoonaa ja tänä vuonna sen arvellaan olevan 560 miljoonan luokkaa ja siihen on tullut nyt lisää, niin se on seitsemänkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kun me ollaan täällä erittäin huolissamme valtion menojen kasvusta, niin tämä kohta olisi ollut kiinnostava: me olemme seitsenkertaistaneet tässä viimeisten vuosien aikana tämän osuuden, jolla valtio osallistuu yrittäjien eläkkeitten maksuun. Voisi miettiä, mitä toimenpiteitä tällä alueella tehdään, niin että me pystytään tämäkin polku taittamaan ja saadaan yrittäjät maksamaan eläkemaksuja todellisista tuloistaan ja sitä kautta myöskin varmistamaan oman eläketurvansa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-12T15:46:55,2025-11-12T15:49:46,Hyväksytty,1.1 2025_108_78,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_79,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2025 vp,"Kunnioitettu puhemies! Täällä SDP on omissa puheissaan ja myöskin vastalauseessaan nostanut esille tämän aktivointiasteen ja sen nostamiseen tähtäävät toimenpiteet. Se on hyvä nosto. Jäin sitten pohtimaan sitä, kun tässä ehdotetaan, että kunnat vapautetaan sakkomaksuista niiden työttömien osalta, jotka osallistuvat työllistämistä edistäviin palveluihin. Kuntaliiton mukaisesti tammi—kesäkuussa kuuden kuukauden aikana kuntien maksuosuus on ollut 347 miljoonaa, elikkä vuoden osalta kuntien maksuosuus näistä sakkomakuista on noin 700 miljoonaa, ja kun aktivointiaste on niin, että noin joka viides osallistuu näihin toimenpiteisiin, tämä tahtoisi sanoa siis 140 miljoonan lisäkustannusta valtiolle eli käytännössä Kelalle tai kassoille. Tietenkin tämä 140 miljoonaa on huomattavan paljon. Hallituksen toimenpide on todellakin tämä työllistämisseteli. Se on 30 miljoonaa alle 30-vuotiaille. Se on kohdennettu. Sitten pitäisi kenties miettiä sitä, miten saataisiin loivempia tuloloukkuja aikaiseksi ja lisäpanostuksia työllistämispuolelle ja miten ennen kaikkea pystyttäisiin saamaan lisää osaamista, jotta ihmiset pääsevät töihin, ja he pystyvät jotenkin näyttämään sen oman osaamisensa, vaikkapa tekemällä lyhyitä oppikoulutusmoduuleita ja sitä kautta osoittamaan sitten työnantajille, että he kyllä osaavat. Monelle voi olla osaaminen ja osaamisen näyttö... Työnantajat eivät välttämättä tohdi palkata muuten kuin tällaisten työllistämisseteleitten kautta näitä henkilöitä, kun ei pystytä näyttämään sitä omaa osaamistaan. Muuten sitten tästä itse lisäbudjetista: Tässä todellakin on niin, että tulopuoli kasvaa 144 miljoonalla ja menoja tulee lisää 163 miljoonaa. Tulopuolella todellakin alv-tuottojen tippuminen noin 400 miljoonalla taisi olla se isoin — anteeksi, taisi 700 miljoonaa tipahtaa kaiken kaikkiaan tulopuoli, mutta sekalaisia tuloja tuli sitten 610 miljoonaa, ja niillä paikattiin tätä lisäbudjettia. Suht tasapainossa oltiin. Edustaja Hänninen ja edustaja Lindén nostivat näitä keskeisiä asioita tästä lisäbudjetista esille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+6.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2025-11-12T15:49:46,2025-11-12T15:52:41,Hyväksytty,1.1 2025_108_80,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_81,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Vähämäen pohdinta oli ihan aiheellista liittyen siihen, mikä olisi sitten taloudellinen merkitys varsinkin täällä valtiontalouden puolella, mikäli kunnat nyt määräaikaisesti vapautettaisiin heidän osaltaan näistä sakkomaksuista, jotka todella näissä aktivointipalveluissa ovat. Tämähän on merkittävä kysymys, ja siksi ollaan esitetty, että tulisi nyt kuitenkin etsiä erilaisia toimenpiteitä, joilla näitä kannusteita voitaisiin lisätä. Jos kaavamaisesti laskee, että kokonaisuudessaan nämä sakkomaksut ovat reilu 700 miljoonaa, ovatkohan 750 miljoonaa, ja aktivointiaste on siellä 20:n pinnassa, niin siitähän todella tämän voi arvioida. Ylipäätänsäkin kun tässä tätä valtiontaloudenkin kokonaisuutta jälleen ollaan täällä oppositiossakin pohdittu ja omaa vaihtoehtoa ollaan tekemässä, niin meillä myös on ajatuksena, että kuntatalous sitten himpun verran paremmassa kunnossa noin muutoin olisi, mutta mikäli sitten tehtäisiin tällainen määräaikainen helpotus sinne, jolla pystyttäisiin kuntia kannustamaan näiden aktivointitoimenpiteiden lisäämiseen, niin totta kai se tarkoittaisi sitä, että muussa kuntatalouden kokonaisuudessa täytyisi katsoa sellaisia ratkaisuja, että tämä ratkaisu ei valtiontaloudellekaan kohtuuton olisi. Arvoisa puhemies! Minusta ylipäätänsä on syytä pysähtyä siihen, että kun aikanaan täällä eduskunnassa kohtuullisen yksituumaisesti päätettiin siirtää työllisyyspalveluiden vastuu kunnille, niin siinähän nimenomaan idea oli se, että viedään mahdollisimman lähelle ihmistä myös niiden työllisyyttä tukevien toimenpiteiden järjestäminen, jotta pystyttäisiin siellä ihmisiä tukemaan uudelleentyöllistymisessä, ja samalla tuotiin kuntien maksuosuuden kautta lisää kannusteita nimenomaan näiden sakkomaksujen osalta, jolloin jo aikaisemmassa vaiheessa kustannusvastuu siirtyy kunnille. Tämähän on hyvä idea ja ihan kestävä linja, mutta harmi vain, että se toimii kohtuullisen heikosti sellaisessa tilanteessa, missä meillä kohtuullisen nopeasti työttömyys kasvaa hyvin merkittäväksi ja samanaikaisesti muussa taloudessa liikkumavara on entistä tiukempi, jolloin nimenomaan käy niin kuin tässä, että on syntynyt tilanne, että kunnilla ja työllisyysalueilla ei ole intressiä juurikaan näitä aktivointitoimenpiteitä lisätä, koska he joka tapauksessa joutuvat ne sakkomaksut maksamaan ja sitten heidän pitäisi kaivaa jostain lisää kuvetta näille aktivointitoimenpiteille. Minusta olisi syytä kyllä pohtia, miten sellaisessa tilanteessa, missä meillä työttömyys nousee näinkin merkittävästi, pystyttäisiin tietyillä toimenpiteillä nimenomaan lisäämään kannusteita näihin aktivointitoimenpiteisiin. Kun siitä tietenkin tulee valtiolle tulonmenetys, on sitä syytä muilla toimenpiteillä kompensoida, ettei myöskään valtiontalous siitä toimenpiteestä huonompaan kuntoon mene.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+6.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-11-12T15:52:41,2025-11-12T15:55:54,Hyväksytty,1.1 2025_108_82,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_83,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Vähämäki kiinnitti ihan oikeaan asiaan huomiota. Kun katsotaan näitä palveluissa olevia henkilömääriä — minulla on tässä viimeisimmät tilastot syyskuusta 2024 viime syyskuuhun tälle vuodelle: Palkkatuetussa työssä on ollut vähän reilu 20 000, alennusta on tullut miinus 8 200. Starttiraha on tullut vähän vajaalla 200:lla alas, se on noin 6 000:n luokkaa. Työvoimakoulutuksessa ollaan tultu alas 2 900. Omaehtoisessa opiskelussa ollaan tultu alas 1 200. Työkokeilussa on tultu alas suurin piirtein 3 200. Valmennuksessa on tultu 1 100 alas, kuntouttavassa työtoiminnassa 4 200 alas. Nämähän ovat niitä toimia, joilla niitä työmarkkinoita ja ihmisiä polutetaan. Tuossa äskeisessä puheenvuorossa sanoin, että 80 prosenttia kuntien kuluista on yli 400 päivää työttömänä olleille. Varmaan nyt kun me ajatellaan näitä nuoria, niin he ovat yleensä olleet lyhyemmän aikaa työttöminä, valtaosa heistä, ja he työllistyvät nopeammin, mutta siellä on osa, jotka ovat tosi vaikeasti työllistyviä, ja toivon mukaan tämä työllistämisseteli siihen puuttuu. Sitten on näitä alle 400 päivää työttömänä olleita. Sielläkin on sellaisia kohderyhmiä, joita varmasti kannattaisi näillä toimenpiteillä aktivoida. Sitten aika monista työllisyyspalveluissa olevista henkilöistä — kun me ollaan täällä käyty niitä läpi, arvion mukaan 25—30 prosenttia niistä työnhakijoista siellä — tarvitsisi jotain muuta palvelua kuin työllisyyspalveluja. Tavallaan se on se kulma, joka tuo niitä yli 400 päivää olleita työttömiä sinne työvoimapalvelujen piiriin. Eli heidän pitäisi olla erilaisissa sosiaalipalveluissa ja näin poispäin, ei suoraan työllistymistä edistävissä palveluissa tai työnvälityspalveluissa niin paljon kuin heitä tänä päivänä on. Nyt tällä hetkellä nämä lainsäädäntömuutokset, jotka ovat täälläkin talossa, tuovat vielä enemmän sellaisia ihmisiä tänne työhallinnon piiriin eli työllisyysalueiden hoidettaviksi. Tavallaan tämä homma vain koko ajan tässä kasvaa. Sen takia näihin nyt pitäisi yrittää löytää... Ja kun on tämmöinen karsea työttömyystilanne, niin pitäisi näitä aktivointitoimia tehdä tavalla tai toisella ja yrittää saada ihmisiä työmarkkinoille. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-12T15:55:54,2025-11-12T15:58:45,Hyväksytty,1.1 2025_108_84,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 117/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 16/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Edustaja Laine-Nousimaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_108_85,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 117/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus esittää, että käyttämättä jätetyistä sosiaali‑ ja terveyspalveluista perittävän maksun enimmäismäärää korotetaan 30 prosentilla nykyisestä 56,70 eurosta 73,70 euroon. Tällä perusteella hallitus vähentää hyvinvointialueiden rahoitusta 1,5 miljoonalla eurolla. Tavoitteena on jälleen löytää keinoja vähentää hyvinvointialueille maksettavaa yleiskatteellista rahoitusta. On totta, että peruuttamattomat ajat aiheuttavat resurssihukkaa ja voivat pidentää jonotusaikoja, mutta tällä esityksellä ei selvästi haeta ratkaisua siihen vaan rahoituksen leikkaamiseen. Arvoisa puhemies! Kysyn: onko kohtuullista ja oikeudenmukaista, että asiakkaan maksua korotetaan näin merkittävästi ilman, että ensin varmistetaan, että ajan peruminen ylipäätään on käytännössä mahdollista? Hallitus perustaa esityksensä siihen, että noin kaksi prosenttia ajoista jää peruuttamatta koko maan tasolla. Miksi oletetaan, että tämä prosentti pysyy samana tulevaisuudessakin? Eikö olisi järkevää ensin selvittää, miksi ihmiset eivät peruuta aikojaan? Niitä ei peruta, koska kaikilla hyvinvointialueilla ei ole toimivaa peruutusjärjestelmää tai sitä on vaikea käyttää. Joillain alueilla ajan peruminen vaatii puhelinsoittoa virka-aikana, toisilla sähköinen järjestelmä ei ole saavutettava kaikille asiakasryhmille. Tämä ei ole kansalaisen vika. Se on järjestelmän puute. Arvoisa puhemies! Olisi järkevää vähintäänkin jättää maksutuotot hyvinvointialueille käytettäviksi ajanperumismahdollisuuksien kehittämiseen niin, että se olisi aidosti mahdollista ja helppoa kaikille. Nyt ollaan rankaisemassa kansalaisia järjestelmän puutteista. Tarvitaan toimivia ratkaisuja, ei pelkkiä sanktioita. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+7.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-11-12T15:59:10,2025-11-12T16:01:25,Hyväksytty,1.1 2025_108_86,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 117/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2025 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_87,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 117/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan korotettavaksi maksua, joka peritään käyttämättä ja peruuttamatta jätetyistä sosiaali- ja terveyspalveluista. Nykyinen enimmäismaksu on 56,70 euroa, ja se nousisi 73,70 euroon. Korotus olisi 17 euroa. Tämän esityksen taustalla on tarve vahvistaa hyvinvointialueiden taloudellisia edellytyksiä järjestää palveluita. Käyttämättä jätetyt palveluajat aiheuttavat merkittäviä kustannuksia ja resurssihukkaa. Korotuksella pyritään kannustamaan asiakkaita peruuttamaan ajanvarauksensa ajoissa, jotta palvelut voidaan tarjota toisille niitä tarvitseville. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnössään puoltanut esitystä, mutta korostanut samalla, että maksujen tulee pysyä kohtuullisina ja asiakkaan asema on turvattava. Valiokunta painottaa, ettei kyse ole rangaistusluonteisesta maksusta, vaan kustannusten osittaisesta kompensoinnista. Tämä on tärkeä periaatteellinen linjaus. Arvoisa puhemies! On kuitenkin syytä tarkastella, miten tämä korotus vaikuttaa erityisesti pienituloisiin ja haavoittuvassa asemassa oleviin asiakkaisiin. Vaikka maksun enimmäismäärä ei koske kaikkia tilanteita, on tärkeää, että hyvinvointialueet soveltavat maksua harkiten ja ottavat huomioon yksilölliset olosuhteet. Esimerkiksi sairaskohtaus tai muu äkillinen este ei saa johtaa kohtuuttomaan maksuseuraamukseen. Lisäksi on syytä varmistaa, että asiakkailla on riittävät mahdollisuudet perua aikansa helposti ja ajoissa. Digitaaliset palvelut eivät saa muodostua esteeksi niille, joilla ei ole pääsyä tai osaamista niiden käyttöön. Tämä esitys liittyy laajempaan kokonaisuuteen, jossa hallitus tavoittelee 150 miljoonan euron säästöjä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksilla. On tärkeää, että säästötoimet eivät heikennä palvelujen saavutettavuutta tai lisää eriarvoisuutta. Arvoisa puhemies! Kannatan esityksen etenemistä, mutta korostan, että sen toimeenpanossa on noudatettava kohtuullisuutta ja otettava huomioon kansalaisten erilaiset elämäntilanteet. Palvelujen tehokas käyttö on kaikkien etu, mutta sen on tapahduttava oikeudenmukaisesti, eikä esimerkiksi siten kuin viikko pari takaperin saimme uutisista seurata, että hyvinvointialueet perivät kuolleilta laskuja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+7.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-11-12T16:01:31,2025-11-12T16:04:23,Hyväksytty,1.1 2025_108_88,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 117/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Berg., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_89,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 117/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä vastaanottoajasta perittävä enimmäismaksu korotettaisiin 56,7 eurosta 73,7 euroon, lähes kolmanneksella. Samalla hyvinvointialueiden valtionrahoitusta vähennetään 1,5 miljoonalla eurolla vuodesta 26 alkaen. Toisin sanoen hallitus ottaa toisella kädellä pois sen, mitä väittää toisella kädellä antavansa. Kyse ei ole aidosta säästöstä vaan lisälaskusta ihmisille, joista monet ovat jo nyt taloudellisesti ahtaalla. Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraatit eivät voi hyväksyä tätä esitystä, ja olemme jättäneet siihen vastalauseen yhdessä vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa. Korotus on kohtuuton, epäoikeudenmukainen ja täysin väärä lääke todelliseen ongelmaan. Hallitus sanoo haluavansa vähentää peruuttamattomia vastaanottoaikoja, mutta sen valitsema keino on rankaista ihmisiä, ei ratkaista ongelmaa. Tosiasiassa moni jättää ajan käyttämättä syistä, joihin ei itse voi vaikuttaa: sairauden, muistiongelmien, toimintakyvyn rajoitteiden tai elämäntilanteen kuormittavuuden vuoksi. Kyse ei ole välinpitämättömyydestä vaan inhimillisistä rajoista. Tällöin maksu ei ohjaa vaan rankaisee. Maksun perimiselle esitetyt rajoitukset eivät riittävästi suojaa asiakkaita kohtuuttomilta tilanteilta. Hallitus näyttää unohtaneen, että kyse ei ole vain euroista vaan ihmisistä. Arvoisa puhemies! On toki totta, että peruuttamattomat ajat aiheuttavat hyvinvointialueille kustannuksia ja resurssihukkaa, mutta ongelmaa ei ratkaista maksua korottamalla. Se ei lyhennä jonoja, se ei paranna palvelua, se vain lisää pelkoa ja epätasa-arvoa. Sen sijaan meidän pitäisi panostaa muistutus- ja peruutusjärjestelmiin, jotka tekevät ajan perumisesta helppoa ja saavutettavaa. Monilla hyvinvointialueilla sähköiset järjestelmät eivät toimi kaikille. Kaikki eivät käytä digipalveluja, eikä kaikilla ole älypuhelimia. Siksi on tärkeää, että vastaanottoaikoja voi varata ja perua myös puhelimitse tai muulla helpolla tavalla. Jokaisen pitää saada selkeä tieto varatusta ajasta ja mahdollisuudesta myös perua se ilman byrokratiaa. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä yhdistyvät kaksi hallituksen tuttua piirrettä: säästöt hyvinvointialueilta ja maksujen korotukset tavallisille ihmisille. Hallitus samaan aikaan leikkaa sosiaaliturvaa ja heikentää palveluiden saavutettavuutta. Näin se tekee suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta entistä ohuemman ja samalla entistä eriarvoisemman. Sotemaksujen korotukset eivät rakenna kestävää järjestelmää vaan kasvattavat kuilua niiden välillä, joilla on varaa sairastaa, ja niiden, joilla ei ole. Hallituksen tulisi helpottaa ihmisten pääsyä palveluihin, ei vaikeuttaa sitä. Arvoisa puhemies Tämä esitys on epäinhimillinen, epäoikeudenmukainen ja etäällä tavallisten ihmisten arjesta. On väärin, että hallitus rankaisee ihmisiä sairastamisesta ja heikosta toimintakyvystä, kun sen pitäisi tukea heitä. Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä ei voi hyväksyä tällaista suuntaa. Me tarvitsemme oikeudenmukaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, ei uusia esteitä ja rangaistusmaksuja niille, jotka tarvitsevat apua eniten.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+7.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-11-12T16:04:34,2025-11-12T16:08:49,Hyväksytty,1.1 2025_108_90,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 117/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_91,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 117/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta ja valiokunnan mietintö aiheesta. Esityksen mukaan tiettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon käyttämättä ja peruuttamatta jätettyjen palveluiden enimmäismaksua korotetaan. Eli käyntimaksut eivät suurene, vaan kyse on nimenomaan siitä, että jos et peru sovittua käyntiä, maksat siitä kohtuullisen korvauksen. Palvelun käyttäjä voi siis omalla käytöksellään vaikuttaa käyttämättä jätetyn palvelumaksun syntymiseen. Samalla kun tämän lain myötä saadaan vähennettyä palveluiden vajaakäyttöä, saadaan potilaita nopeammin hoitoon ja jonoja sujuvasti purettua. Lakimuutos koskee kaikkiin terveydenhuollon palveluihin varattuja vastaanottoaikoja eli kaikkia terveydenhuollon palveluiden itsenäisiä vastaanottoja sekä tutkimus- tai hoitokäyntejä terveydenhuollon palveluissa. Maksu olisi mahdollista periä myös käyttämättä jätetystä etävastaanotosta. Arvoisa puhemies! Pidän kuitenkin hyvin tärkeänä, että laki tunnistaa myös hyväksyttävät syyt perumattomille käynneille. Ei ole millään tavalla kohtuullista, että esimerkiksi muistisairaita kohdellaan samalla tavalla muiden asiakkaiden kanssa. Hyvinvointialue ei voi periä maksua käyttämättä ja peruuttamatta jätetyistä palveluista myöskään esimerkiksi äkillisen sairastumisen tai tapaturman sattuessa, muussa äkillisessä kriisitilanteessa, kuten läheisen menetyksessä, pitkäkestoisen sairauden tai vamman pahenemisvaiheessa, vammaisen henkilön kuljetuspalvelun myöhästymisessä tai hänen käytössään olevan apuvälineen rikkoutumisessa. Arvoisa puhemies! Kannatan tätä vuodenvaihteessa voimaan tulevaa hallituksen esitystä, joka tulee ohjausvaikutuksen ansiosta nopeuttamaan hoitojonojen purkamista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+7.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-11-12T16:08:53,2025-11-12T16:11:01,Hyväksytty,1.1 2025_108_92,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 117/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_93,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 117/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuulin tässä salissa lausuttavan, että ei ole oikein, että rangaistaan sairastamisesta. Olen samaa mieltä, se ei olisi oikein, mutta tähän hallituksen esitykseen ei varsinaisesti mitenkään liity tämä sosiaalidemokraattien asetelma. Tässä ei rangaista sairastamisesta. Kyse on siitä, että kaikista terveydenhuollon vastaanottoajoista ja palveluista voidaan periä maksu, kun se aika on jäänyt käyttämättä ja peruuttamatta — voidaan periä maksu, kun se tapahtuu ilman hyväksyttävää syytä, kun se on kohtuutonta, ja jos on kohtuutonta, että maksu perittäisiin, se voidaan jättää tekemättä. Tämän esityksen tavoitteena on tietysti se, että ajat eivät jäisi käyttämättä ja peruuttamatta, että ne peruttaisiin ajoissa tai käytettäisiin määrätyssä ajassa. Jos näin ei toimita, siitä seuraa maksu. Jos tämä maksu on seurannut tilanteessa, jossa henkilö ei ole voinut siihen vaikuttaa tai hänen ei ole voitu odottaa vaikuttavan siihen, niin silloin se katsotaan kohtuuttomaksi ja tällaisia maksuja ei peritä. Jos taas on niin, kuten varmasti sosiaalidemokraatitkin tunnustaa, että on olemassa myös tilanteita, joissa ihminen on voinut omaa huolimattomuuttaan aiheuttaa sen, että toiselta henkilöltä on jäänyt aika saamatta ja toisaalta terveydenhuollon henkilöstön aika on valunut muuhun kuin heidän varsinaiseen hoitotyöhönsä — siihen vastaanotettavan ihmisen vastaanottamiseen ja hänen palvelemiseensa — niin kai sellaisessa tilanteessa on joissain tapauksissa reilua myös periä se maksu tällaiselta henkilöltä. Kai me ajatellaan, että on edes joitain tilanteita, kun me voidaan vastuuttaa ihmistä perumaan aika, joka on jäämässä käyttämättä. Kai me ajatellaan, että ihmisellä jotain vastuuta pitää olla siitä, että käyttää myös sen ajan, jonka varaa, koska se aika on pois toiselta, joka sen ajan olisi halunnut, ja se on pahimmillaan pois sen henkilöstön työpanoksesta, kun he eivät voi keskittyä siihen varsinaiseen työhönsä. Siinä ei välttämättä ole seuraavaa asiakasta, joka voidaan heti vastaanottaa sen aikansa käyttämättä jättäneen tilalle, joten pitäisin ihan perusteltuna, että tämmöinen maksu on olemassa ja se voidaan tietyissä tilanteissa periä. Mutta aivan kuten hyvinvointialueilla, useimmilla, hyvin selkeästi korostetaan, maksua ei peritä, jos se on kohtuutonta. Kyse ei ole siitä, että sairastamisesta rangaistaan, vaan kyse on siitä, että pyritään vähentämään näitä peruuttamatta jääneitä käyttämättömiä aikoja, pyritään saamaan ihmisille hoitoa, pyritään siihen, että ajat käytetään, palvelua saadaan, henkilöstön työpanos saadaan kulumaan oikeisiin asioihin. Ja jos on kohtuuton tilanne, niin silloin ihmistä ei siitä tilanteesta rangaista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+7.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-12T16:11:03,2025-11-12T16:14:32,Hyväksytty,1.1 2025_108_94,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 4 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 114/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 20/2025 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 20/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Siellä on ensimmäinen puheenvuoro edustaja Rintamäellä. Olkaapa hyvä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_108_95,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 4 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 114/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 20/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys koskee sairausvakuutuslain 4 luvun muuttamista. Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuksesta korvattavien taksimatkojen enimmäishintasääntely vakinaistetaan eli muutetaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Tämä on tärkeä ja vastuullinen uudistus, joka turvaa hoitoonpääsyn erityisesti niille, jotka ovat riippuvaisia Kelan korvaamista kuljetuksista. Meille perussuomalaisille on tärkeää, että suomalaiset saavat tarvitsemansa palvelut kohtuuhintaan asuinpaikasta riippumatta. Tämä esitys tukee sitä tavoitetta. Taksimatkojen korvattavuus on monelle suomalaiselle, erityisesti ikääntyneille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille, olennainen osa hoitoonpääsyä. Kun enimmäishintasääntely vakinaistetaan, tuo se ennakoitavuutta sekä asiakkaille että palveluntuottajille. Sääntelyn vakinaistaminen on myös tärkeä viesti taksialalle. Valtio sitoutuu pitkäjänteisesti turvaamaan korvattavien matkojen järjestämisen. Tämä mahdollistaa sen, että palveluntuottajat voivat investoida kalustoon ja henkilöstöön ja erityisesti esteettömiin kuljetuksiin, joita tarvitaan yhä enemmän. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnössään puoltanut esitystä ja korostanut sen merkitystä hoidon saavutettavuuden turvaamisessa. Valiokunta on myös painottanut, että enimmäishintasääntelyn tulee olla riittävällä tasolla, jotta se kattaa palvelun tuottamisesta aiheutuvat kustannukset ja mahdollistaa kohtuullisen voiton. Tämä on tärkeä huomio, joka tukee palvelujen jatkuvuutta myös harvaan asutuilla alueilla. Esitys on osa hallituksen laajempaa tavoitetta vahvistaa sosiaaliturvan rakenteita ja varmistaa, että palvelut ovat saavutettavissa kaikille kansalaisille riippumatta asuinpaikasta tai toimintakyvystä. Kannatan valiokunnan mietintöä. Tämä uudistus on konkreettinen askel kohti oikeudenmukaisempaa ja toimivampaa sosiaaliturvaa. Tämä on erityisen tärkeää haja-asutusalueilla, joilla vaihtoehtoja ei ole ja matkat ovat pitkiä. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+8.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-11-12T16:15:00,2025-11-12T16:17:14,Hyväksytty,1.1 2025_108_96,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 20/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 20/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Mietinnön meille esittelee valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Peltokangas.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_108_97,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 20/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ehdotettu lainmuutos koskee kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia. Ehdotuksen mukaan lain voimaantulosäännöstä muutetaan siten, että vastaanottorahan perusosaa, käyttörahaa ja täydentävää vastaanottorahaa koskevien väliaikaisten säännösten voimassaolo jatkuu 11.6.2026 asti. Nykyisen lain voimassaolo päättyy 31.12. kuluvaa vuotta. Lain väliaikaisen muuttamisen taustalla on pääministeri Orpon hallitusohjelman kirjaus vastaanottorahan pienentämisestä perustuslain ja vastaanottodirektiivin sallimaan minimiin. Voimassaolon jatkaminen ei muuta väliaikaisen lain sääntelyä vaan säilyttää täydentävää vastaanottorahaa koskevan sääntelyn perustuslakivaliokunnan lausunnossaan 25/2024 edellyttämän mukaisena. Pysyvät vastaanottorahaa ja käyttörahaa koskevat lakimuutokset on tarkoitus tehdä osana laajempaa vastaanottolain uudistusta, joka liittyy Euroopan unionin uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanoon. Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Mietintöön liittyy kaksi vastalausetta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+9.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-11-12T16:17:41,2025-11-12T16:19:25,Hyväksytty,1.1 2025_108_98,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 20/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_99,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 20/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitän hallintovaliokuntaa erinomaisesta ja huolellisesta valmistelusta, ja kannatan tätä esitystä. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+9.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-12T16:19:29,2025-11-12T16:19:44,Hyväksytty,1.1 2025_108_100,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 21/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 21/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Jälleen meille esittelee valiokunnan puheenjohtaja tämän mietinnön. Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_108_101,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 21/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa valtionhallinnon tuottavuusohjelman, jolla tuetaan hallituksen julkisen talouden kestävyystavoitetta. Tämän nyt käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen tarkoituksena on mahdollistaa Digi- ja väestötietoviraston sekä eräiden sen asiakasorganisaatioiden säästötavoitteiden toteutumista. Digi- ja väestötietovirasto valmistautuu toimintamenomäärärahansa ja henkilömääränsä merkittävään vähentämiseen tulevina vuosina. Tähän hallituksen esitykseen sisältyvät sellaiset priorisoidut valtiovarainministeriön toimialan lainsäädännön muutokset, jotka ovat edellytyksenä Digi- ja väestötietoviraston suunnittelemille toimenpiteille. Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan, että Digi- ja väestötietoviraston tehtäviin kuuluva Kansalaisneuvonnan yleinen neuvontapalvelu lakkautetaan sen nykyisessä merkityksessä. Jatkossa Digi- ja väestötietoviraston kansalaisille tarjoaman tuen painopiste siirtyy digitaalisten palvelujen käytön tuen ja neuvonnan tehtäviin. Hallintovaliokunnan saamasta selvityksestä ilmenee huoli siitä, että Kansalaisneuvonnan yleisen neuvontapalvelun lakkauttaminen voi vaikuttaa hallinnossa asioivien ja erityisesti heikommassa asemassa olevien, esimerkiksi vammaisten ja iäkkäiden henkilöiden, käytössä oleviin keinoihin löytää oikea viranomainen, johon ottaa yhteyttä omassa asiassaan. Hallituksen esityksessä todetaan, että esityksen valmistelussa on arvioitu, että riski tällaisen vaikutuksen muodostumisesta on kuitenkin vähäinen. Kansalaisneuvonnan luonne on ollut antaa yleistä neuvontaa, joka tukee muiden viranomaisten omaa neuvontaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan yleisneuvontaan tulleiden muiden organisaatioiden palveluja koskevien yhteydenottojen määrä on ollut vähäinen. Valiokunta myös toteaa, että kaikilla viranomaisilla on velvollisuus antaa neuvontaa hallintolaissa säädetyn viranomaisen neuvonta- ja opastamisvelvollisuuden perusteella. Viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Viranomaisella on myös opastamisvelvollisuus, johon sisältyy se, että viranomaisen tulee pyrkiä opastamaan asiakas asiassa toimivaltaiseen viranomaiseen, jos esitetty kysymys tai tiedustelu koskee viranomaisen toimivaltaan kuulumatonta asiaa. Hallintovaliokunta pitää ehdotettua Kansalaisneuvonnan lakkauttamista perusteltuna. Valiokunta haluaa kuitenkin tässä yhteydessä korostaa hallintolain mukaista viranomaisen neuvontaa ja opastamisvelvollisuutta. Valiokunta pitää tärkeänä, että nämä viranomaisille kuuluvat velvollisuudet käytännössä myös toteutuvat. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että myös viranomaisten on jatkossa pyrittävä kehittämään tehokkaampia tapoja palvelutarpeeseen vastaamiseen, kuten esimerkiksi käyttämällä tekoälyavusteista automatiikkaa. Arvoisa rouva puhemies! Lisäksi hallinnon yhteisiin sähköisen asioinnin tukipalveluihin lukeutuvan kansallisen palveluväylän käyttövelvollisuus ehdotetaan poistettavaksi niiltä viranomaisilta, joita se voimassa olevan lain mukaan koskee. Ehdotuksen mukaan viranomaisilla on kuitenkin jatkossakin oikeus palveluväylän käyttöön. Saamaansa selvitykseen perustuen hallintovaliokunta toteaa, että palveluväylän käyttövelvollisuuden poistamisella ei ole välitöntä vaikutusta viranomaisten toimintaan tai palvelujen tuottamiseen, koska palveluväylän tuottamista jatketaan ja käyttäjäorganisaatioille tarjotaan käyttöönoton ja käytön tukea. Digi- ja väestötietovirasto myös kehittää palveluväylää edelleen käytettävissä olevien resurssiensa puitteissa. Hallintovaliokunta pitää ehdotusta kannatettavana. Arvoisa rouva puhemies! Ehdotuksen mukaan Digi- ja väestötietovirasto voi jättää maksun perimättä luonnollisen henkilön tunnistuspalvelusta ja asiointivaltuuspalvelusta eräiltä käyttäjäorganisaatioilta. Palvelusta, kuten esimerkiksi Suomi.fi-tunnistuspalvelusta, ei ole toistaiseksi peritty maksuja. Viranomaisten palvelut ovat valtion maksuperustelain mukaan lähtökohtaisesti maksullisia, ja ehdotuksen tarkoituksena on, että jatkossa maksuja ryhdytään perimään. Ehdotetun tukipalvelulain mukaan tukipalvelujen käytöstä julkisoikeudelliseen tarpeeseen voidaan maksu jättää perimättä muun muassa viranomaisilta, valtion elimiltä sekä tietyiltä julkista hallintotehtävää hoitavilta. Valtiovarainministeriön asetuksella, eli käytännössä maksuasetuksella, annetaan tarkemmat säädökset edellä mainituista tahoista, joilta maksu jätetään perimättä. Hallintovaliokunnalla ei ole ollut mahdollisuutta ehdotetun esityksen yhteydessä tutustua asetusluonnokseen. Valiokunnalle on kuulemisissa joiltain osin jäänyt epäselväksi, keitä maksuttomiin palveluihin oikeutettuja on tarkoitus valtioneuvoston asetukseen sisällyttää, ja tästä syystä valiokunta pitää tärkeänä, että valtiovarainministeriö valmistelee asetuksen huolellisesti siten, että erityisesti ne tahot, jotka julkista hallintotehtävää hoitavat muun toimensa ohella, tulevat kuulluiksi. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että maksuttoman käytön tarkoituksenmukaisuutta ja taloudellisia vaikutuksia arvioidaan säännöllisesti. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Mietintöön on jätetty yksi vastalause. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+10.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-11-12T16:20:11,2025-11-12T16:26:03,Hyväksytty,1.1 2025_108_102,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_103,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jokaisen suomalaisen on voitava luottaa siihen, että viranomaisten puoleen voi kääntyä asiassa kuin asiassa. Siksi on tärkeää, että järjestelmä on oikeudenmukainen, selkeä ja vastuullisesti hoidettu. On jokaisen viranomaisen velvollisuus ohjata kansalainen oikean viranomaisen tai palvelun luokse. Tässä hallituksen esityksessä tehdään lainsäädäntömuutoksia Digi- ja väestötietovirastosta annettuun lakiin sekä hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annettuun lakiin. Tavoitteena on selkeyttää viranomaisten velvollisuuksia ja samalla vahvistaa julkisen talouden vastuullista hoitoa järjestelemällä uudelleen toimintoja. Tätä työtä on tehtävä juuri nyt sekä ihmisten että yhteiskunnan vuoksi. Terve talous on yhteiskuntamme perustus, jota ilman talomme huojuu holtittomasti. Arvoisa puhemies! Yksi esityksen keskeisistä tavoitteista on selkeyttää viranomaisten yhteistä ohjausvelvollisuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että viranomaisasioinnissa oman asian kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Viranomaisilla on jatkossa aiempaa selkeämpi velvollisuus neuvoa kansalaista kokonaisvaltaisesti. Tämä on askel kohti asiakaslähtöisempiä yhteiskunnan palveluja samalla pitäen huolta niukoista resursseistamme. Se on oikein, ja se on oikeudenmukaista. Samalla esityksellä ohjataan neuvonnan resursseja kohdennetummin. Jatkossa keskityttäisiin laaja-alaisen kansalaisneuvonnan sijaan enemmän sähköisten asiointipalvelujen käyttäjätukeen sekä hallinnon yhteisten tukipalvelujen, kuten Suomi.fi-palvelujen, neuvontaan. Tällainen tuki on yhteiskunnassamme tarpeellinen teknologian kehittyessä. Tämä esitys ei ole pelkästään tekninen uudistus, se on myös osa vastuullista taloudenpitoa. Jokainen euro, joka liikkuu julkisessa järjestelmässä, on olennainen. Lakiesitys myös ehdottaa muutettavaksi tukipalvelujen maksusääntelyä. Tukipalvelut eivät suinkaan olisi maksullisia kaikille, mutta palvelusta voitaisiin veloittaa käyttäjäorganisaatiolta markkinahinta. Meillä on velvollisuus huolehtia julkisesta taloudesta, ja sitä työtä tämä hallitus on sitoutunut tekemään. Arvoisa puhemies! Vastuullinen talous on turvallisen yhteiskunnan kivijalka. Jos emme huolehdi julkisen talouden kantokyvystä, emme voi myöskään pitää huolta siitä, että turvaa on tarjolla tulevaisuudessa. Tämä esitys tuo järjestelmään selkeyttä, vakuuttavuutta ja resurssiviisautta, siis juuri niitä asioita, joita kansalaiset meiltä odottavat. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+10.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-12T16:26:16,2025-11-12T16:30:28,Hyväksytty,1.1 2025_108_104,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_105,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valtion on pyrittävä säästämään kaikin keinoin, ja tässä on yksi sellainen palvelu, josta voidaan hallinnollisia kuluja vähentää. Nykyisellään nimittäin tilanne on sellainen, että yhteiskunta on niin monimutkainen, että ei ole enää semmoista yleisosaajaa, joka osaa kertoa, mistä mihinkin palveluun pitäisi ihmisen hakeutua, tai jopa vastata hänelle yksityiskohtaisesti, mitä nyt pitäisi tehdä, vaan käytännössähän tämä nykyinen yleisneuvonta on tekoälypohjaista ihmisen tuottamaa palvelua, eli haetaan sitten hakukoneelta, kenelle tämä asia voisi kuulua ja mitä sen ihmisen pitäisi seuraavaksi tehdä. Tässä on hyvä, että täsmennetään sitä ikiaikaisesti Suomen laissa ollutta velvoitetta viranomaiselle neuvoa oikealle taholle, mikäli se asia ei itselle kuulu, mutta varsin usein nykypäivänä on kyllä vastaus ollut itsellenikin niin, että asia ei kuulu meille, että kokeilepa jostakin muualta. Tässä meillä on kyllä parantamisen varaa varsin paljon. Erittäin kannatettava on ennen kaikkea tämä tekoälypohjainen puhelinpalvelu, joka osaisi hyvin pitkälle nopeasti suoraan neuvoa, miten ja millä tavalla ihmisen tulisi hakeutua oikean viranomaisen palvelun piiriin. Sitten vielä sellainen seikka, jonka haluaisin nostaa tässä, on se, että toivoisin viranomaispalveluissa ennen kaikkea kahta asiaa: sitä, että jatkossakin puhelimitse olisi mahdollista ottaa yhteyttä kaikkiin viranomaisiin ainakin virka-aikana, ja toisekseen sitä, että terveydenhuollossa ja muissakin palveluissa käytettyä takaisinsoittopalvelua lisättäisiin myöskin näiltä osin. Mikäli puhelimeen ei kukaan vastaa, niin hetken päästä joku soittaisi sitten takaisin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+10.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-11-12T16:30:30,2025-11-12T16:32:08,Hyväksytty,1.1 2025_108_106,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialue- ja maakuntajakolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 91/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 21/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 22/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 22/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Meille mietinnön esittelee valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Peltokangas.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_108_107,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialue- ja maakuntajakolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 91/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 21/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 22/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Tällä lakimuutoksella nykyisestä hyvinvointialue- ja maakuntajakolaista muodostetaan kaksi erillistä lakia: hyvinvointialuejakolaki ja maakuntajakolaki, siis nämä kaksi. Ehdotetussa hyvinvointialuejakolaissa ei säädetä maakuntajaosta eikä maakuntajaon muuttumisesta hyvinvointialuejaon muutosten seurauksena. Lakiin lisätään myös säädökset hyvinvointialueen jakamista koskevasta taloudellisesta selvityksestä sekä eräitä muita täsmennyksiä. Ehdotetussa maakuntajakolaissa puolestaan säädetään maakuntajaon perusteista ja sen muuttamisen edellytyksistä, vireillepanosta ja valmistelusta. Valtion viranomaisten toimialueiden tulee voimassa olevan sääntelyn mukaisesti perustua maakuntajakoon. Näillä laeilla ei muuteta hyvinvointialuejakoa eikä maakuntajakoa eikä myöskään niiden perusteita. Tässä ei myöskään ehdoteta muutoksia hyvinvointialueen muuttamisen perusedellytyksiin eikä muuttamista koskevan asian vireillepanoon, joista säädetään hyvinvointialuejakolain 5 ja 6 §:issä. Hallintovaliokunta pitää lakimuutosta kannatettavana, sillä se selkeyttää aluejakoa koskevaa sääntelyä ja poistaa hyvinvointialuejaon muutoksen automaattisen vaikutuksen maakuntajakoon. Hyvinvointialuejaon perusteet liittyvät hyvinvointialueiden tehtävien mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen. Maakuntajako puolestaan perustuu laajempiin näkökohtiin sen toimiessa valtion aluehallinnon, kaavoituksen, aluekehittämisen ja muiden yhteiskunnallisten toimintojen perusjakona. Muutama sana vielä erikseen näistä lakiehdotuksista. Ehdotetun hyvinvointialuejakolain lähtökohtana on, että hyvinvointialueen alueena on yksi tai useampi kokonainen maakuntajakolaissa tarkoitettu maakunta, jollei ole erityistä toiminnallista perustetta poiketa maakuntajaosta. Uudenmaan maakunta muodostaa tähän poikkeuksen, kuten nykyisinkin. Lisäksi laissa säädetään aiempaa täsmällisemmin, että hyvinvointialueen on muodostuttava yhtenäisestä alueesta, joka muodostaa hyvinvointialueen tehtävien järjestämiseksi toiminnallisen kokonaisuuden. Erityisenä syynä maakuntajaosta poikkeavaan toimialuejakoon voivat olla esimerkiksi kielelliset tai painavat toiminnalliset perusteet. Poikkeamisen tulee perustua hyvinvointialueen tehtävien järjestämisen tarkoituksenmukaisuuteen muutoksen kohteena oleville hyvinvointialueille. Hallintovaliokunta toteaa, että lisäksi tulee täyttyä kaikki muut hyvinvointialueen muuttamisen edellytykset, joista säädetään hyvinvointialuejakolain 5 §:ssä ja jotka koskevat kaikkia muutostilanteita. Hyvinvointialuetta muutettaessa tulee myös pyrkiä kielellisesti yhteensopiviin alueisiin, joilla turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Ehdotetun maakuntajakolain mukaan maakuntajako on hallinnon järjestämistä, alueiden kehittämistä ja alueiden suunnittelua varten oleva perusaluejako. Vastaavia maakuntajaon perusteita on sovellettu vakiintuneesti ennen hyvinvointialueiden perustamista koskevaa uudistusta, vaikka voimassa olevassa hyvinvointialue- ja maakuntalaissa ei ole maakunnista ja niiden perusteista erikseen säännöksiä. Maakunnat toimivat suoraan maakunnan liittojen toimialueina, ja näiden lakisääteiset tehtävät ovat maakuntakaavoitus ja alueiden kehittäminen. Ehdotuksen mukaan maakunnaksi määrätään alue, johon kuuluvat kunnat muodostavat toiminnallisesti ja taloudellisesti sekä alueen suunnittelun kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Maakuntaan kuuluu vähintään kaksi kuntaa. Ehdotus vastaa pääosin vuoden 1997 maakuntajakolain sääntelyä ja pitkäaikaista hyvinvointialueiden perustamista edeltänyttä käytäntöä. Ehdotetun lain mukaan maakuntajaon muutosta valmisteltaessa valtiovarainministeriön tulee muun ohella pyytää lausuntoja laajasti ja selvittää myös, miten muutos vaikuttaa valtion viranomaisten toimialuejakoon ja Euroopan unionin toiminnassa noudatettaviin aluejakoihin. Maakuntajako vaikuttaa oleellisesti aluekehitykseen ja maakuntakaavoitukseen, jotka ovat työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön toimialueen tehtäviä, minkä vuoksi ehdotetaan säädettäväksi myös näille ministeriöille oikeus tehdä esitys maakuntajaon muuttamisesta valtiovarainministeriölle. Hallintovaliokunta tähdentää, että vaikka aloite maakuntajaon muutoksen valmisteluun tulisi näiltä ministeriöiltä, prosessi ja mahdollisten muutosten edellytykset ovat samat kuin muissakin tapauksissa. Aluejakosääntelystä ihan erillisenä ehdotetaan eräitä muutoksia hyvinvointialueesta annettuun lakiin. Lain 27 §:n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että valtuustoryhmien toimintaedellytysten parantamiseksi hyvinvointialue voi taloudellisesti tukea valtuustoryhmien sisäistä toimintaa ja valtuustoryhmän päätöksentekoon liittyvää muuta toimintaa. Sääntelyllä pyritään tuen läpinäkyvyyteen ja sen kohdistamiseen tarkemmin hyvinvointialueen aluevaltuustoryhmien toimintaan. Esimerkiksi hyvinvointialueen asukkaiden kuuleminen ja keskustelutilaisuudet hyvinvointialueen päätöksentekoon liittyen ovat jatkossakin mahdollisia. Raportoinnin läpinäkyvyyden parantamiseksi ehdotetaan, että tuen määrän lisäksi hyvinvointialueen tilinpäätöksessä tulee ilmoittaa valtuustoryhmien tuenkäyttökohteet. Arvoisa rouva puhemies! Tämän sääntelyn tarkoituksena on selkeyttää valtuustoryhmien toiminnan tukemisen edellytyksiä ja myös sitä, ettei kysymys ole puoluetuesta. Valiokunta katsoo, että ehdotus ei kavenna hyvinvointialueiden asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistumisoikeutta ottaen huomioon, että valtuustoryhmien tukeminen on aluevaltuuston harkinnassa. Asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistumisoikeuksia toteutetaan ennen kaikkea hyvinvointialuelain 5 luvun sääntelyn perusteella sekä perustuen hyvinvointialuelain 41 §:ssä säädettyyn hyvinvointialuestrategiaan. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 91/2025 sisältyvät 2.—4. lakiehdotuksen ja muutettuna hallituksen esitykseen sisältyvän ensimmäisen lakiehdotuksen. Valiokunta on käsitellyt esityksen yhteydessä myös toimenpidealoitteen 21/2025, ja valiokunta ehdottaa tämän toimenpidealoitteen hylkäämistä. Hallintovaliokunnan mietintö on yksimielinen. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+11.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-11-12T16:32:37,2025-11-12T16:39:59,Hyväksytty,1.1 2025_108_108,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialue- ja maakuntajakolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 91/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 21/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 22/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_109,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialue- ja maakuntajakolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 91/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 21/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 22/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan tässä on kyse siitä, että jatkossa edes teknisesti on mahdollista erottaa maakunnat ja hyvinvointialueet toisistaan, jos se on järkevää. Valiokunnan kuulemisten perusteella vaikuttaa, että se kovin usein ei voi olla järkevää, koska ne kriteerit on niin korkealle viety, että sen pitää ikään kuin edistää kaikkien etua ja toiminnallisuutta ja kielellisiä oikeuksia ja niin edelleen. Nyt on hyvä niin, että jos sellainen tilanne tulee, niin ei ikään kuin koko pakka mene sekaisin, vaan se on järkevää sitten tehdä, kunhan täyttää kriteerit. Mutta se tärkeämpi seikka tässä ainakin itselleni on ehkäpä vielä se, että nyt tähän ryhmärahaan elikkä ylimääräiseen puoluetukeen jälleen tulee tiukennuksia, sen käyttämiseen. Se on pitkään ollut perussuomalaisten tavoitteena, että ylimääräisiä puoluetukia ei tähän maahan luoda tässä taloustilanteessa ja siitä, mistä voidaan nipistää, sitten nipistetään. Nyt tässä tulee lisää velvoitteita siihen, mihin ryhmärahaa voi käyttää ja missä suuruudessa sitä voi käyttää ja miten siitä voi raportoida ja ennen kaikkea niin, että sitä ei käytetä tuossa vaalien alla kaikkeen vaalityöhön ja sentyyppiseen toimintaan. Kokonaisuutena mennään tässä jälleen oikeaan suuntaan sen lisäksi, että jo aikaisemmin on ryhmärahan määrää supistettu elikkä siihen käytettävää rahaa vähennetty. Vielä kun sillä saadaan sitten kohtuullistettua näitä palkkioita suhteessa tehtäviin, niin ollaan tietyllä tapaa oikealla tiellä. Hyvä uudistus kokonaisuutena.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+11.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-11-12T16:40:02,2025-11-12T16:41:27,Hyväksytty,1.1 2025_108_110,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialue- ja maakuntajakolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 91/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 21/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 22/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_111,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialue- ja maakuntajakolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 91/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 21/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 22/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Haluan myös kiittää valiokuntaa tästä yksimielisestä mietinnöstä. Tämä varmaan selkeyttää sitä keskustelua, mitä julkisuudessa ja täällä salissakin on aina ajoittain käyty, ja nyt päästään näissäkin asioissa eteenpäin. — Kiitos, ei muuta. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+11.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-12T16:41:27,2025-11-12T16:41:47,Hyväksytty,1.1 2025_108_112,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelua. Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_108_113,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Eli puhutaan nestemäisistä polttoaineista. — Tänään keskustelemme hallituksen esityksestä, jolla alennetaan nestemäisten polttoaineiden hiilidioksidiveroa. Tämä on konkreettinen toimi, jolla hallitus pyrkii vahvistamaan kotitalouksien ostovoimaa ja helpottamaan liikkumisen kustannuksia ennen kaikkea siellä, missä autolla liikkuminen ei ole valinta vaan välttämättömyys. Me pohjoisen pitkien matkojen maakunnissa tiedämme, että kilometrit eivät ole vain numeroita kartalla, vaan ne ovat osa ihmisten aikaa ja arkea. Ne ovat koulumatkoja, työmatkoja ja elintärkeitä kuljetuksia, jotka pitävät yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Arvoisa puhemies! Polttoaineveron lasku on myös huoltovarmuuden teko. Toimiva logistiikka, kuljetusketjujen sujuvuus ja kohtuulliset liikkumiskustannukset ovat Suomen elinkeinoelämän selkäranka etenkin teollisuudessa, joka nojaa pohjoisen satamiin ja tehtaiden yhteyksiin. Kun energia ja liikkuminen ovat kohtuuhintaisia, turvaamme myös kriisiaikojen kestokykymme. Tämä esitys tukee sekä yksilöllistä arjen turvaa että kansallista huoltovarmuutta. Siten esityksellä on oma roolinsa osana kokonaisturvallisuuttamme. Arvoisa puhemies! Pohjoisen ihmisten elinvoima perustuu mahdollisuuteen asua ja työskennellä siellä, missä luonto, työ ja perhe yhdistyvät. Liikkumisen kustannusten hillintä on siten investointi paitsi talouteen myös oikeudenmukaisuuteen. Mielestäni juuri tämä on vastuullista talouspolitiikkaa, joka huomioi kansalaisten arjen ja maan kokonaisedun. Siksi kannatan lämpimästi tätä esitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-12T16:42:26,2025-11-12T16:45:10,Hyväksytty,1.1 2025_108_114,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_115,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta on osa perussuomalaista politiikkaa, jonka tarkoituksena on polttoaineen verotuksen madaltaminen ja siten hinnan alentaminen. Yksinään tämän esityksen vaikutus bensiinin veroon on 2,7 senttiä litralta ja dieselin veroon 2,4 senttiä litralta. On kuitenkin huomioitava, että tämän lisäksi on jo aiemmin tehty veronkevennys, jakeluvelvoitteen tasoja on muutettu ja ajoneuvoveroa on kevennetty vanhempien polttomoottorien osalta. Punavihreät puolueet tyylilleen uskollisesti vastustavat polttoaineiden hintoja alentavaa politiikkaa. SDP, vasemmistoliitto ja vihreät toteuttavat modernia versiota talonpojan tappolinjasta, jonka tarkoituksena on tehdä kaukana palveluista ja julkisista kulkuvälineistä elämisestä taloudellisesti mahdotonta. Tämä tehdään, totta kai, päästöjen nimissä. Vihervasemmiston fantasiamaailmassa kaikki suomalaiset elävät suurissa, energiatehokkaissa ja tiiviissä kaupungeissa ja kulkevat ratikoilla. Kaikki kaupunkien ulkopuolinen alue onkin sitten luonnontilassa olevaa metsää. No, eihän nyt toki. Perussuomalaisten näkemys on aivan toisenlainen. Arvoisa puhemies! Koska voimiensa tunnossa olevan SDP:n täytyy kuitenkin näytellä välittävänsä myös maaseudun duunarista, tarjotaan tietenkin näennäistä vaihtoehtoa eli esimerkiksi työmatkavähennysten laajennuksia. Ongelma tässä piilee siinä, että nämä vähennykset todellakin koskevat vain työmatkoja. Haja-asutusalueilla autoa tuppaa tarvitsemaan jokapäiväiseen elämäänsä muutenkin kuin töiden takia. Pumppuhinnan alennus näkyy kukkarossa myös välittömästi eikä vaadi OmaVerossa kikkailua ja työmatkakilometrien laskemista. Suuri kuva SDP:n liikennepolitiikasta on käynyt selväksi: hallituksen toimet jakeluvelvoitteen, polttoaineveron ja ajoneuvoveron suhteen ovat vääränsuuntaisia. Vaihtoehto on ihan sama kuin viime kaudellakin: pankkitilille ilmestyy rahaa. Samaan aikaan kuitenkin Marinin hallitus kuittasi liikenteen päästökaupan Euroopan unionissa ihan tyytyväisenä, vaikka liikenne- ja viestintäministeriö laski sille kustannusvaikutuksetkin, eli tietämättömyydestä siinä ei ollut kysymys. Miten meni keskustan mielestä? Mitä pyritte tekemään viime kaudella tämän pommin purkamiseksi? Edes ammattidieseliä ette saaneet eteenpäin, toisin kuin tämä hallitus. Arvoisa puhemies! Suomalaisten ostovoima on nousussa. Tämäkin esitys vapauttaa kansalaisten käytettävissä olevia varoja muuhun kuin välttämättömyyksiin, kuten polttoainekustannuksiin. Suomalaisilla on nyt varallisuutta ja niin sanottua jemmarahaa tilillä kriisivuosilta, eikä entiseen malliin oikein viitsitä vielä kuluttaa, mikä on tietysti maailmantilanteen huomioon ottaen täysin inhimillistä. Se ei kuitenkaan ole hallituksen syy, vaikka sitä kuinka yritetään siihen kääntää. Polttoaineen hintaan alentavasti vaikuttavat esitykset ovat ennen kaikkea vähävaraisten haja-asutusalueilla asuvien ihmisten etu. Tiedän, ettei vihervasemmistoa kiinnosta heidän etunsa, vaan heidän ohjaamisensa asutuskeskittymiin. Perussuomalaisten mielestä ihmisen pitää voida tässäkin asiassa toteuttaa itseään, asua siellä, missä kokee olevansa onnellinen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-11-12T16:45:18,2025-11-12T16:49:28,Hyväksytty,1.1 2025_108_116,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_117,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys, jolla alennetaan polttoaineverotusta eli bensan ja dieselin veroa. Tämä on tervetullut ja oikeudenmukainen päätös. Hallitus helpottaa tavallisen suomalaisen autoilevan ihmisen elämää, ei vaikeuta sitä. Polttoaineveron alennus on helpotus niille, joille auto ei ole mikään valinta vaan välttämättömyys. On hyvä muistaa, että Suomessa auto ei ole mikään luksustuote, vaikka jotkut punavihreät piirit haluavat niin väittää. Monille suomalaisille auto on ainoa keino päästä töihin ja harrastuksiin, viedä lapset kouluun ja hoitaa muut arjen asiat. Pitkien etäisyyksien Suomessa ei metro kulje eikä ratikka kolise jokaisessa pitäjässä. On siis reilua ja oikeudenmukaista, että hallitus huolehtii koko Suomesta eikä vain Kehä kolmosen sisäpuolisesta kuplasta. Tällä esityksellä bensiinin ja dieselin veroa lasketaan kahdessa vaiheessa. Jokainen sentti bensapumpulla merkitsee, kun työmatkaa on kymmeniä kilometrejä suuntaansa ja tankkia täytyy täyttää viikoittain. Tämä on juuri sitä politiikkaa, jota perussuomalaiset ovat vaatineet: autoilijamyönteistä politiikkaa. Tämä hallitus on jo aiemmin keventänyt polttoaineveroa 170 miljoonalla eurolla, madaltanut jakeluvelvoitteen korotusta, keventänyt ajoneuvoveroa ja valmistelee ammattidieseliä, joka tulee voimaan vuonna 2027. Suomalaisen työn ja liikkumisen kustannuksia ei enää kasvateta ilmastopolitiikan nimissä. Tämä hallitus tekee toisin kuin aiemmat: se ei kurita kansaa ilmastotavoitteilla, jotka käytännössä ovat kustannuksia tavalliselle suomalaiselle, ja samalla myös muita maita kunnianhimoisemmalla politiikalla haitataan suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Arvoisa puhemies! Julkinen liikenne on monin paikoin olematonta, eikä se tule korvaamaan autoa, ei nyt eikä tulevaisuudessa. Siksi on oikein, että hallitus tukee autoilua ja suomalaista liikkumisen vapautta. Kun liikkumisen kustannuksia saadaan alas, paranevat samalla suomalaisen työn kilpailukyky, työllisyys ja koko kansantalous. Etenkin maatalouden ahdingossa jokainen helpotus on tärkeä. Meidän on pidettävä huoli siitä, että Suomen huoltovarmuus ja ruokaturva säilyvät. Se onnistuu vain, jos traktorit liikkuvat pelloilla ja kuljetukset tuovat suomalaisen maatalouden antimet kauppoihin. Arvoisa puhemies! Polttoaineveron toinen alennusesitys on erityisen kannatettava, ja olen myös erittäin iloinen siitä näin pohjoisesta tulevana edustajana, missä välimatkat ovat todella suuret. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-11-12T16:49:35,2025-11-12T16:52:43,Hyväksytty,1.1 2025_108_118,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_119,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Polttoaineveroa on korotettu vuosina 2012, 2014, 2015, 2017 ja vuonna 2020, siis viime vuosikymmenellä käytännössä joka toinen vuosi, ja päälle siihen ilmastotavoitteet, päästökaupat ja erilaiset maksujen korotukset, joita on tullut sekä valtion tasolta että sitten kuntien tasolta autoilijoille — aivan todella merkittäviä ostovoiman heikennyksiä autoilijoille, autoilijoille maksettavaksi lisää maksuja polttoaineena, ajoneuvojen hintoina, erilaisina maksuina, joita niistä maksetaan. Ja se osuu suomalaisiin, koska suomalaiset ovat autoilevaa kansaa. Tuoreimpien tilastojen valossa Suomessa on liikennekäytössä noin 2,8 miljoonaa autoa. Ylivoimainen enemmistö niistä kulkee edelleen polttoaineilla, bensalla, dieselillä. Vastaavasti autollisia kotitalouksia, mikä on ehkä vielä mielekkäämpi yksikkö, on Suomessa arviolta noin kaksi miljoonaa, mikä tarkoittaa noin 70—80:tä prosenttia kaikista kotitalouksista. Niin suuri osa suomalaisista perheistä ja ihan suomalaisista ihmisistä on auton varassa ja siten tarvitsee omassa arjessaan sitä autoa, käyttää sitä autoa ja tarvitsee sitä myöten myös niitä polttoaineita. Silloin polttoaineiden hinta ihan konkreettisesti osuu näihin miljooniin suomalaisiin ja suomalaisiin kotitalouksiin. Siksi perussuomalaiset puhuvat siitä bensan hinnasta niin paljon. Sillä on konkreettinen vaikutus ihmisten arkeen, maksaako se bensalitra euron, puolitoista vai kaksi vai kaksi ja puoli euroa siellä bensapumpulla. Polttoainekustannukset voivat korottua hyvinkin korkealle, jos sekä maailmanmarkkinahinnat nousevat korkealle että poliittisin päätöksin sitä hintaa pumpataan korkeammalle, ja siitä on ollut aiemmilla kausilla kyse. Polttoaineen hintaan ovat vaikuttaneet sekä maailmanmarkkinahinta että poliittiset päätökset. Maailmanmarkkinahintaan me emme pysty juuri puuttumaan täällä Suomessa. Me emme ole öljyvaltio, me emme pysty sen hintaa säätelemään, mutta se, mihin me pystymme vaikuttamaan, on omat poliittiset päätöksemme. Sen vuoksi toivotan ilolla vastaan tämän lakimuutoksen, jolla jälleen kerran tämä hallitus alentaa polttoaineiden hintoja. Jo aiemmin tehtyjen polttoaineen hinnanalennusten, 170 miljoonan alennuksen, päälle nyt tulee 50 miljoonaa, myöhemmin siihen vielä 100 miljoonaa. Jakeluvelvoitetta on alennettu, ja myös päästökaupan suhteen varmasti saadaan vielä hyviä päätöksiä aikaan, minkä lopputuloksena on se, että poliittisilla päätöksillä on pystytty vaikuttamaan siihen, että suomalaisten autoilun ja arjen kustannukset eivät kohoa tappiin. Se on oikea linja. Se on autoilevan puolueen ja autoilevan kansanosan [Puhemies koputtaa] puolustajien linja.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-12T16:52:44,2025-11-12T16:56:07,Hyväksytty,1.1 2025_108_120,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_121,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä jokin aika sitten maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke, jonka VTT ja Vaasan yliopisto tekivät, keskittyi maaseudun liikenne- ja energiaköyhyyteen. Jatkossa varmaan jossain vaiheessa, vaikka kaikki tiedämme, miten haastava tehtävä se liikenteen kokonaisverouudistus tulee olemaan, siihen työhön jokin hallitus lopulta pääsee kiinni, ja tämmöiset selvitykset on hyvä siinä hyödyntää. Jatkossa on varmasti myös hyvä hakea niitä keinoja, millä liikenteen päästöjä pystytään vähentämään, koska siihen on autoilijoilla ja kansalaisilla halukkuutta, kun se velvoite meille joka tapauksessa tulee. Kun me tiedetään, kuinka vanha meidän autokanta on ja kuinka pitkään tänäkin päivänä ostettava uusi auto on liikenteessä, niin erityisesti tähän vanhaan autokantaan muun muassa nämä etanolimuunnokset voisivat olla yksi semmoinen vaihtoehto, jota voitaisiin hyödyntää. Se on varsin edullinen, ja tiedetään, että siihen uuteen autoon ei ole kaikilla mahdollisuutta — ei ole kykyjä ja toisaalta ei ole halujakaan kaikilla laittaa rahaa siihen uuteen autoon. Jokainen semmoinen toimenpide on hyvä, jolla näitä molempia tavoitteita viedään eteenpäin: se liikkuminen on kohtuuhintaista, mutta se myös vastaa sitten niihin vaateisiin, mitä meille tulee näistä päästöasioista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-12T16:56:07,2025-11-12T16:57:36,Hyväksytty,1.1 2025_108_122,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_123,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun tämä hallitus aloitti, niin perussuomalaiset lupasivat olla autoilijan asialla, ja sitä tässä nyt tehdään. Harmillista on, kun täällä tarkastelee tätä salia, että eipä paljon opposition edustajia näy. Onko sitten niin, etteivät tosiaan autoilijan asiat kiinnosta? Pelkästään on hallituspuolueiden edustajia paikalla — surullista mutta totta. [Vesa Kallion välihuuto] — Jaa, on siellä sentään vielä yksi edustaja tuolla ovella odottamassa. Summa summarum: tämä on sarja niitä muutoksia, joilla poliittisten päätöksien kautta pyritään polttoaineen hintaa pitämään inhimillisellä tasolla. Kuten jo aikaisemmin tuli ilmi, maailmanmarkkinahintaan ei voida vaikuttaa, mutta verotukseen ja jakeluvelvoitteeseen ja muihin poliittisiin päätöksiin, jotka tämä hallitus voi vielä muuttaa, pyritään kaikin keinoin vaikuttamaan. Ennen kaikkea minä tässä ajattelen en pelkästään työntekijöitä, jotka ovat tietysti se suurin summa, jotka autoja käyttävät päivittäin ja joilla on pakko sitä käyttää saadakseen elantonsa, vaan myöskin kaikkia yrittäjiä — pienyrittäjiä maaseudulla, kaupunkien ulkopuolella, missä ei ole mahdollista liikkua julkisilla ajoneuvoilla ennen kaikkea yritystoiminnassa — maatalouden kannattavuutta, joka on todella heikoissa kantimissa tällä hetkellä, ja ennen kaikkea myöskin niitä kaikkia maaseudulla asuvia mummoja ja pappoja, joiden asunnon arvo on mennyt nollaan ja josta et enää saa mitään, jos yrität sen myydä pois, ja jotka yrittävät kituuttaa siellä pienillä eläkkeillä. Heillä pitää olla joku keino, millä sieltä maaseudulta pääsee palveluiden pariin, ja silloin polttoaine ei saa kohtuuttomasti maksaa. Tämä on tosi tärkeä ja vaikuttava asia monelle ihmiselle arjessa, ja siksi me halutaan helpottaa ihmisten elämää ja tehdä kohtuullisia kuluja liikenteen osalta. Toki on selvää, että tulevaisuudessa pitää pohtia muitakin vaihtoehtoja liikkumiseen. Vaikkapa tuonne senioripuolelle on tullutkin paljon erilaisia sähköisiäkin vempeleitä, joilla pääsee liikkumaan vähän huokeammin kuin autolla, mutta vielä se ei ole nykypäivää eikä poissulje auton käyttämisen tarpeellisuutta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-11-12T16:57:36,2025-11-12T16:59:46,Hyväksytty,1.1 2025_108_124,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_125,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Monesti tässä salissa, kun on käsitelty näitä erilaisia polttoaineveron alennuksia, ajoneuvoveron alennuksia, nyt hiilidioksidiveron alennuksia, joilla käytännössä siis alennetaan autoilun verotusta, on hieman jopa halveksien ja vähätellen suhtauduttu niihin. On katsottu, että no mutta kun ei se litrahinta tipu kymmenillä senteillä ihan poliittisten päätösten seurauksena, niin ne olisivat jotenkin merkityksettömiä tekoja. Minusta se on ikävä tapa suhtautua siihen, että kuitenkin veronalennuksissa, kun me lasketaan näiden vaikutusta, me puhumme sadoista miljoonista euroista — sadoista miljoonista euroista, joita nimenomaan veroja alentamalla palautetaan takaisin suomalaisten kukkaroihin. Keskeinen syy siihen, minkä takia, kun esimerkiksi polttoaineveroa alennettiin aiemmin 170 miljoonalla, se ei näy niin merkittävästi siinä pumppuhinnassa esimerkiksi kymmeninä sentteinä, johtuu kertakaikkisesti siitä, että polttoaineen hinnan alentaminen maksaa valtiolle veronalennuksena paljon, koska sitä käyttää niin suuri osa suomalaisista. Se on veronalennuksena rahallisesti suuri valtiolle. Pumpulla se on suhteellisen pieni juuri siitä syystä, että se jakautuu niin suurelle osalle väestöstä. Autoilijat tässä maassa lasketaan miljoonissa, ja kun miljoonille jakaa veronalennuksen, niin ymmärrettävästi se veronalennus ei ole niin suuri kuin mitä ehkä esimerkiksi naapurimaassa Ruotsissa pystytään toteuttamaan, kun talous on vielä paremmassa jamassa. Mutta kyllä kun historiallisesti tarkastellaan tätä meidän verotuksen kehittymistä autoilun saralla Suomessa, niin merkittävä muutos on jo se, että autoilun hintaa ei nosteta. Siis sehän on ollut lähtökohta tähän asti. Autoilun kustannuksia on paisutettu poliittisin päätöksin ja yleensä vielä hymyssä suin, koska se on nähty nimenomaan vain tulonlähteenä valtiolle sen sijaan, että sillä nähtäisiin olevan joitain vaikutuksia myös ihmisten arkeen ja kukkaroon. Yleensä täällä salissa se menee niin, että puhutaan isoista luvuista, puhutaan sadoista miljoonista, kun sanotaan, että valtio menettää verotuloja, ja sitten puhutaan pienistä luvuista, kun puhutaan niistä litrahintojen muutoksista, joihin poliittisilla päätöksillä vaikutetaan. Joskus voisi puhua niistä suurista luvuista, että kuinka monen suomalaisen verotus kevenee päätöksen seurauksena. Esimerkiksi tässä päätöksessä, aiemmissa polttoaineveron alennuksissa, jakeluvelvoitteen alennuksissa miljoonat suomalaiset hyötyvät, ja se kertautuu kymmeninä, satoina euroina jokaisen yksilön kohdalla. Niinpä me puhutaan siitä, että suomalaisten ostovoima kasvaa, ja se on oikein hyvä asia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-12T16:59:46,2025-11-12T17:02:51,Hyväksytty,1.1 2025_108_126,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_127,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä kohtaa on erittäin miellyttävää todeta, että jälleen kerran hallitus näyttää todellisesti sen, että me olemme hyvin autoilijamyönteinen hallitus. Kiitän erittäin paljon ministereitä ja valtioneuvoston porukkaa tästä valmistelusta. Muistan viime kaudella ainakin olleeni tuossa eduskunnan portailla ottamassa vastaan ystävällismielistä kansalaiskulkuetta, jossa oli banderolleja, joissa sanottiin: ”Stop autoilijoiden kurittamiselle!” Lähetänkin teille kaikille nyt terveiseni täältä eduskunnasta. Me olemme näyttäneet nyt, miten se kurittaminen loppuu: veronhuojennuksilla ja nimenomaan selkeällä viestillä siitä, että Suomi pyörii kumipyörien päällä. Me emme voi tässä talossa tehdä sellaisia päätöksiä, joita esimerkiksi SDP haluaisi tehdä, että arvoisien kansalaisten elämä vieläkin tiukentuisi ja yritysten, nimenomaan tavaran, joka kumipyörien päällä kulkee, tilanne olisi heikompi. Tämä hallitus tekee sen, mitä on luvannut, ja se on jälleen kerran täällä salissa käsittelyssä. Olen erittäin ylpeä siitä, että saan olla mukana tässä joukkueessa tekemässä suomalaisesta liikenteestä ja kansalaisten arjen kustannuksista pienempiä, ja nimenomaan, jos me ajatellaan sitä maaseutua, kun monesti se tuppaa unohtumaan, ainakin keskustalaiset niin väittävät, mutta meiltä se ei unohdu, koska se on meillä siinä yhtenä kärkenä. Totta kai me kaikki tiedämme, että kaupunkilaiset ajavat autoilla, mutta siellä maaseudulla, kuten tässä aikaisemmin edustaja Rintamäki totesi puhujakorokkeella pitämässään puheessaan, että maaseudulla nimenomaan sitä autoa tarvitaan johonkin muuhunkin kuin työssä käymiseen, elikkä se sosiaalidemokraattien vähennysajatus ei toimi sillä tavalla kuin sieltä alun perin on lupailtu. Ne perheet, jotka vievät lapsiaan harrastuksiin, ja ne vanhukset, jotka haluavat käydä vaikkapa nyt sitten mattoja kutomassa harrastuksena, tarvitsevat sitä autoa. Ei sieltä Köyhäjoelta esimerkiksi mennä millään ratikalla tai linja-autolla. Sen voisi puheenjohtaja Lindtmanillekin ihan teroittaa. Elikkä työmatkavähennys ei poista niitä ongelmia, mitkä siellä maaseudulla meitä joka päivä kohtaavat, siis joka päivän arjessa. Tämä hallituksen politiikka taas iskee siihen suoraan, antaa sen signaalin kansalaisille, että tässä talossa halutaan lopettaa se autoilijoiden kurittaminen, ja siihen me toden teolla ollaan nyt puututtu. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-11-12T17:02:51,2025-11-12T17:05:32,Hyväksytty,1.1 2025_108_128,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_129,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Siinä tulikin tärkeä näkökulma juuri edustaja Peltokankaalta. Kysehän ei ole siitä, että suomalaiset tarvitsisivat autoja pelkästään työhön. On toki todella merkittävä osa suomalaisista, jotka käyttävät autoa nimenomaan työmatkoilla, mutta autoa tarvitaan ihan siinä normaalissa arjessakin. Sitä tarvitaan harrastuksissa, sitä tarvitaan ihan siinä, kun seurustellaan toisten ihmisten kanssa, sitä tarvitaan lomamatkoilla, sitä tarvitaan lukuisissa eri käyttötarkoituksissa ympäri vuoden, ei pelkästään työmatkoilla. Sen takia meidän pitää pystyä katsomaan autoilua muunkin kuin työnteon kautta. Se on nähtävä ikään kuin arjen mahdollistajana, ihan normaalina osana muutakin kuin ihmisen työuraa ja työelämää. Sen takia nimenomaan autoilun veronalennuksia on hyvä kohdistaa nimenomaan myös polttoaineen puolelle ja toisaalta esimerkiksi ajoneuvoveron puolelle, jolla pystytään vaikuttamaan siihen, että auto on mahdollisuus ihmiselle — myös sellaiselle ihmiselle, joka ei esimerkiksi aktiivisesti juuri sillä hetkellä käy töissä tai tarvitsee autoa ehkä enemmän muun arjen pyörittämiseen. Valitettavasti tilanne on se, että auto on saavuttamaton isolle osalle suomalaisista juuri siksi, että sen ylläpitokustannukset ja käyttökustannukset kipuavat hyvin korkealle. Erityisesti jos maailmanmarkkinahinnat yhtäkkiä iskevät ja saattaa tulla jopa euron hintalisäys jokaiseen bensalitraan, niin silloin se alkaa vaikuttaa. Tulevaisuudessa ehkä jopa vielä suuremman ongelman kuin maailmanmarkkinahintojen heilahtelu saattavat aiheuttaa ihan tavalliselle pienituloiselle autoilijalle nämä erilaiset päästökaupat, ilmastotavoitteet, joihin poliitikot ja päättäjät itsemme sidomme. Eli käytännössä sidomme kätemme sen suhteen, että polttoaineiden ja autoilun kustannuksia on entisestään kasvatettava — ei edes siksi, että imuroitaisiin se raha valtiolle ja tarjottaisiin ihmisille palveluita, vaan siksi, että päästään niihin itse itsellemme asetettuihin ilmastotavoitteisiin. Jokainen, joka tässä salissa on — kuten moni on — esimerkiksi oman kuntansa tai kaupunkinsa kaupunginvaltuutettu... Kyllä meillä Tampereella on aivan avoimesti puhuttu siitä, että autoilua pitää keinotekoisesti pyrkiä vähentämään poliittisilla päätöksillä — esimerkiksi pysäköinnin hintaa korottamalla, kaistoja vähentämällä — juuri siksi, että päästään siihen kaupungin itse itsellensä asettamaan ilmastotavoitteeseen. Sama ajattelu pesiytyy sitten valtiotasolle ja hyvinvointialueiden tasolle ja kaikkiin julkisiin elimiin: autoilu alas hinnalla millä hyvänsä. No, sillä saadaan juuri sitä, että autoilun mahdollisuudet Suomessa heikkenevät, ja sitä perussuomalaiset eivät kannata.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-12T17:05:32,2025-11-12T17:08:44,Hyväksytty,1.1 2025_108_130,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_131,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kun todella on käsittelyssä nyt sitten tämä nestemäisten polttoaineiden valmisteveroratkaisu ensi vuoden osalta, niin jos en nyt aivan väärin muista, niin nyt puhutaan tosiasiallisesti noin vajaasta 50 miljoonasta eurosta, minkä todella ensi vuoden osalta hallitus alentaa tätä polttoaineiden verotusta. En epäile ollenkaan hyviä tarkoitusperiä, ja kun näitä puheenvuoroja tässä on kuunnellut, niin ymmärrän oikein hyvin, että tilanteessa, jossa me elämme, ja maassa, jossa me elämme, jossa yksityisautoilu on monelle täysin välttämätöntä, ihan ymmärrettävästi hallitus varmasti haluaa tukea sitten heitä, jotka omassa arjessaan autoa tarvitsevat. Se kysymys varmaan vaan kuuluu niin, että kun puhutaan tästä 50 miljoonasta, niin onko tämä todella se paras tapa kohdentaa se tuki heille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Jos otetaan huomioon nyt todella se alennus, joka ensi vuodelle kohdentuu, niin se on siis pienempi alennus kuin minkä he esimerkiksi vuonna 24 hävisivät, kun hallitus pienensi työmatkavähennystä. Eli se ensi vuoden alennus on siis pienempi alennus kuin mitä varsinkin työn perässä matkustavat jo hävisivät vuonna 24, kun hallitus ensi töikseen tätä työmatkavähennystä heikensi. Silloin kysymys kuuluu, että jos sitten halutaan tukea heitä, jotka liikkuvat työn perässä, niin olisiko järkevämpää nimenomaan enemmänkin korottaa tätä työmatkavähennystä, jolloin sitten tuki kohdistuu juuri heille, jotka sitä eniten tarvitsevat, ja varsinkin heille, jotka sitä pisimpää matkaa autolla taittavat. No sitten jos kysymys kuuluu, pitäisikö pystyä tukemaan heitä, jotka liikkuvat muutenkin autolla, eivät pelkästään työn perässä, niin tämäkin on minusta ihan oikea kysymys. No, sitten kysymys kuuluu, olisiko se järkevämpää tehdä tuloverotuksen puolella, jolloin esimerkiksi joitain näistä vähennyksistä, joita hallitus nyt jo ensi vuodelle on nostamassa, enemmän nostamalla se tuki kohdistuisi sitten juuri heille, joilla vaikkapa siinä omassa arjessa on kaikista vaikeinta. Tai olisiko järkevämpää sitten pohtia sitä, että jos oikeasti haluttaisiin tukea vaikka yhteiskunnan kaikista pienituloisimpia, joilla oma auto mahdollisesti on tai jotka autoa joutuvat käyttämään, niin olisiko siihen joku toinen keino kuin se, että yleisesti alennetaan polttoaineverotusta? Nämä kysymykset, arvoisa puhemies, tässä kokonaisuudessa kannattaa pitää mielessä, koska tosiasiallisestihan, kun näitä polttoaineverotuksen muutoksia tässä talossa aika paljon on käsitelty ja varsinkin tuolla verojaostossa, tiedetään, että nämä valmisteverossa tapahtuvat muutokset kohdentuvat aika lailla epätarkoituksenmukaisesti — kun kuuntelen, mihin niitä haluttaisiin kohdentaa. Elikkä nimenomaan helpotettaisiin heidän arkeaan, jotka ovat kaikista tiukimmilla. Ja jos näin halutaan todella tehdä, niin senpä takia olisi järkevämpää kyllä operoida verotuksen keinoilla muilla toimenpiteillä, jolloin kyllä tuki olisi silloin suurempi ja hyöty varsinkin niille ihmisille, jotka sitä omaa autoa tarvitsevat, vastaavasti huomattavasti parempi kuin siinä, että yleisesti täällä polttoaineveroon yritetään tehdä muutoksia, jotka ovat aika pieniä. Ne toimet muodostuvat aika pienilläkin muutoksilla sitten yhteiskunnalle aika kalliiksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-11-12T17:08:45,2025-11-12T17:12:10,Hyväksytty,1.1 2025_108_132,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_133,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvostan suuresti, että saatiin sosiaalidemokraatti puhumaan tästä tärkeästä aiheesta. Valitettavasti oppositiossa ovat monesti penkit kovin tyhjinä, kun tästä puhutaan, mutta kiitos, edustaja Räsänen, että olette tullut paikalle. Arvostan myös puheenvuoroanne siksi, että se oli hyvin asiapohjainen ja toitte esille sellaisia näkökulmia, jotka ovat ihan merkille pantavia. On totta toki myös se, että kaikki nämä vähennykset eivät ole ongelmattomia, kuten niiden kohdentaminen, että ne kohdentuisivat myös oikein ja että siellä ei tapahtuisi myös väärinkäytöksiä, kun vähennyksiä tehdään. Eli täysin ongelmattomia vähennysten kauttakaan tehtävät ikään kuin autoilun veronalennukset eivät ole. Mitä tulee tähän työmatkakulujen vähentämiseen, niin en ole varma, mihin miljoonamäärään te oikein viittasitte. Tässähän siis oli olemassa sen väliaikainen lasku, joka periytyi teidän hallituskaudeltanne, joka olisi palannut normaalille tasolleen. Sen lisäksi sen omavastuuta kyllä korotettiin, mutta sen hintalappu oli käsittääkseni noin 27 miljoonaa euroa, kun taas nyt tehtävissä veronalennuksissa puhutaan tällä hetkellä 50 miljoonasta, ensi vuodelle 100 miljoonasta. Ja sen päällä ovat jo voimassa ne 170 miljoonan euron polttoaineveron alennukset ja sen lisäksi ajoneuvoveron alennukset ja sen lisäksi myös jakeluvelvoitteen lasku, joka erityisesti näkyy ihan konkreettisesti pumppuhinnoissa ja käytännössä lisää myös valtion verotuloja, mikä on hieman erikoinen viritelmä. Pumppuhinnat laskevat ja verotulot kasvavat jakeluvelvoitetta alentamalla, eli win-win, voisi sanoa, oikeastaan kaiken muun kuin ilmaston kannalta, jos vihreiden mielipidettä kysytään. Mutta näettekö te kuitenkin, edustaja Räsänen, että polttoaineen ja autoilun verotusta olisi hyvä Suomessa laskea, oli keino sitten suorilla valmisteveroon tehtävillä alennuksilla tai muihin veroihin tehtävillä alennuksilla? Kun olen katsonut SDP:n vaihtoehtobudjettia, niin minusta te olitte perumassa esimerkiksi tämän polttoaineveron alennuksen. En ole lainkaan varma, oliko siellä teidän vaihtoehtobudjetissanne esimerkiksi tätä työmatkakuluvähennysten korottamista samalla euromäärällä tai vielä suuremmalla euromäärällä kuin mitä hallitus on satoja miljoonia käyttänyt näiden erilaisten kustannusten vähentämiseen. Kuulen mielelläni SDP:n vaihtoehdon.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-12T17:12:10,2025-11-12T17:14:46,Hyväksytty,1.1 2025_108_134,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_135,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Myös minä haluan kiittää siitä, että edustaja Räsänen tuli keskustelemaan tästä asiasta. Mutta haluan kiinnittää huomion myöskin siihen, että jos puhutaan vaikka työmatkavähennyksestä kokonaisuutena, niin — ettei tulisi väärää kuvaa siitä — se, että työmatkavähennyksen muutosten kautta ikään kuin autoilijan työssäkäyminen omalla autolla olisi nyt kalliimpaa kuin aikaisemmin, ei pidä paikkaansa. Vaikka työmatkavähennykseen on tehty joitakin muutoksia, niin siitä huolimatta ennen kaikkea verotuksen muutoksella, jota edustaja Vigelius tässä äsken kävi läpi, ja myöskin jakeluvelvoitteen kautta polttoaineen hinta on laskenut siis vähintään kymmeniä senttejä siitä, mikä se käyrä olisi teidän päätöksillä ollut, ja joka tilanteessa — kun ottaa huomioon tämän — jokainen pidempää työmatkaa ajava hyötyy näistä muutoksista enemmän kuin siitä, että on tehty muutoksia toisaalle. Eli kokonaisuutena kulut kaikilla laskevat. Sitten mitä tulee tähän verotuksen käyttöön: Jos miettii niitä kaikkein pienituloisimpia, jotka tienaavat siinä 20 000 euron paikkeilla, niin heillä ei juurikaan ole kyllä veroista enää vähennettävää, kun ei veroja makseta. Siitä palkasta ei juurikaan veroa mene, niin sieltä on vaikea myöskään mitään vähentää. Niin kuin jo aikaisemmin puhuttiin, autoa käytetään kyllä niin paljon muuhunkin kuin pelkästään työssäkäymiseen. Jos pistemäisesti kohdistettaisiin sitä vain yhteen kohtaan, niin se ei olisi reilua juuri vaikkapa maaseudulla asuville tai kuljetusyrittäjille tai maataloustuottajille, jotka ovat suuria polttoaineen käyttäjiä veroedun kautta. Jos miettii vaikka yksittäistä kuljetusyrittäjää, niin jos tuommoinen täysperävaunukuorma-auto pyörii ympäri vuorokauden ja ympäri kuukauden kahdella kuskilla, niin siellä helpolla puhutaan jo kolmen sentin hinnanalennuksen vaikuttavan kokonaispolttoainekuluihin noin 500 euroa per kuukausi, mikä on ihan merkittävä summa. Vaikka ne muutokset vaikuttavat senttihinnoiltaan pieniltä, niin tietyssä ympäristössä niillä on suuri rahallinen vaikutus kokonaisuutena. Ennen kaikkea tässä on kyse yhteisvaikutuksesta, ei yksittäisestä pistepäätöksestä, vaan kaikista näistä päätöksistä, joita hallitus on tehnyt sen eteen, että autoileminen Suomessa olisi halvempaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-11-12T17:14:46,2025-11-12T17:16:58,Tarkistettu,1.1 2025_108_136,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_108_137,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ihan lyhyesti. Mietin sitä, että kun tällä hetkellä käsitellään juuri tätä hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi nestemäisen polttoaineiden valmisteverosta ja niin edelleen — olemme tässä kohdassa, ja tämän keskustelun jälkeen asiat etenevät — niin ymmärrän sen, että oppositiosta tuodaan aina vaihtoehtoja, mutta jos kysytään suoraan, niin tämä tulee kuitenkin vaikuttamaan omalta osaltaan kaikkiin niihin autoihin, joiden virta-avaimesta auton moottori käynnistyy: joka ikiselle henkilölle, joka omistaa sen auton, tankkaa sitä, siis läpi koko sektorin. En ymmärrä sitä ajatusta, että opposition mielestä jotkut eivät saisi hyötyä tällaisesta asiasta. Kyllä minun mielestäni jokaisen suomalaisen oikeus on hyötyä valtion tekemistä päätöksistä, ja vero on siihen yksi hyvä keino. Eihän tässä kukaan nyt väitä, että tällä mitään kuuta taivaalta tuodaan, mutta tämä on periaatteellisesti aivan loistava suunta, jonka hallitus on ottanut, ja itse koen, että tässä näytetään nimenomaan selkeästi se, että nyt todellakin halutaan, että autoilijan kustannuksia vähennetään, ja kyllä se jostain on aloitettava. Edustaja Vigelius toi esiin useita kohtia, mitä hallitus on jo tehnyt, ja kun sen päälle tulee nyt tämä ja tulevana vuonna vielä lisää, niin kyllähän me ollaan niin oikeilla raiteilla kuin hyvänsä. Itsekin muuten haluan kiittää edustaja Räsästä, että saavuitte tänne keskustelemaan tästä asiasta ja näytätte mielenkiintoa hallituksen esitykselle ja toitte myöskin hyviä vaihtoehtoja. Ymmärrän täysin, että monenlaisia keinoja tulisi olla, mutta niiden ei tarvitse aina olla toisiaan poissulkevia, ja tätä pidän myöskin hyvin tärkeänä. Tämä esitys, mitä tällä hetkellä käsittelemme, on yksi osa sitä kokonaisuutta, millä hallitus tulee nimenomaan avittamaan Suomen liikenteen edistystä ja sitä, että kansalaisten kukkarossa pysyvät veroeurot paremmin tallessa kuin — taas — edellisen hallituksen toimilla olisi käynyt. Me voimme muistaa tämän jakeluvelvoitteenkin, mutta palaan siihen jossain toisessa yhteydessä, koska nyt keskityn mielelläni nimenomaan tähän hallituksen esitykseen, ja kehunkin sitä tässä lopussa vielä aivan erinomaisen mainioksi. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-11-12T17:16:58,2025-11-12T17:19:29,Hyväksytty,1.1 2025_108_138,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_139,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kun tätä vaihtoehtoista toteutustapaa kysyttiin, niin jos nyt todella vaan katsoo sitä ensi vuotta, niin jos tätä suuruusluokkaa, oliko 45 miljoonaa, joka tämän polttoaineveron alennuksen hintalappu tässä valtion talousarviokirjassa on, jonka toivotaan sitten muutamalla sentillä näkyvän siellä ihmisten arjessa, kun he pumpulla käyvät, joka siis pumppuhintaa laskisi, nyt vaan vertaa tähän, minkä nostin yhtenä esimerkkinä, tähän matkakuluvähennyksen korotukseen sille tasolle, jolla se oli vuonna 23 ennen kuin se vuodelle 24 muutettiin, niin sen hintalappu olisi ensi vuoden osalta 65 miljoonaa euroa. Eli toisin sanoen jos matkakuluvähennys olisi sillä tasolla, millä se oli vielä tämän hallituksen aloittaessa, niin hyöty varsinkin heille, jotka nyt sitten joutuvat työn perässä liikkumaan, olisi huomattavasti isompi kuin tällä alennuksella, ja sen yritin tässä aikaisemmassa puheenvuorossa tuoda ilmi. Ymmärrän hyvin, että hallitus on valinnut tämän tavan tukea ihmisiä omassa arjessaan, enkä yhtään epäile näitä tarkoitusperiä, mutta kyllä keskeistä olisi pohtia tilanteessa, jossa meillä valtiontalous ja ylipäätänsä julkinen talous on raskaasti alijäämäinen, että sitten kun erilaisilla toimenpiteillä kuitenkin verotulokertymäämme päätösperäisesti laskemme, niin silloin pitäisi pystyä huolehtimaan siitä, että sillä laskulla on maksimaalinen hyötyvaikutus siellä ihmisten arjessa, koska kuvittelisin, että suurimman osan tästä salista yhteinen tavoite on varmasti se, että ihmisten arjen kustannuksia, tai ainakin niiden nousua, kyetään hillitsemään ja pystytään nimenomaan tukemaan tavallisten ihmisten pärjäämistä niissä arjen askareissa, joita kullakin on, liittyvät ne sitten töiden perässä liikkumiseen tai liikkumiseen noin muutoin. No sitten tähän kysymykseen siitä, että mikäli polttoaineveroa ei laskettaisi, olisiko järkevämpää esimerkiksi sitten heidän osaltaan, jotka nyt eivät sitä työn osalta tarvitsisi, operoida siellä tuloverotuksen puolella esimerkiksi työtulovähennystä entisestään nostamalla, mitä siis hallitus jo esittää nostettavaksi. Sitä nostettaisiin enemmän, jolloin tuki kohdistuisi nimenomaan niihin tuloryhmiin, jotka varmaan tätä enemmän tarvitsisivat. Tai jos sitten puhutaan vaikkapa ihan heistä, jotka ovat kaikista heikoimmassa asemassa ja pienemmillä tuloilla esimerkiksi, jos olet jäänyt vaikka työttömäksi ja edelleen autolla pitää liikkua, käydä vaikkapa siinä työhaastattelussa, niin heistäkin olisi varmaan järkevämpi huolehtia vaikkapa sillä, että siellä etuisuuspuolella tehdään sitten toimenpiteitä, joilla nimenomaan tuetaan näiden ihmisten arkea. Senpä takia, puhemies, totean, että tässä varmasti useampia mahdollisuuksia olisi päästä parempaan lopputulokseen, ja siksi en ole itse kannattanut näitä polttoaineverotuksessa tehtäviä alennuksia vaan enemmänkin sitä, että muutoin täällä tuloverotuksen kokonaisuudessa kyettäisiin kohdistamaan tukea niille tavallisille suomalaisille, jotka sitä enemmän tarvitsevat. Mitä tulee sitten tähän koko liikenteen verotuksen tulevaisuuteen, niin se onkin iso kysymys, ja varmasti olisikin syytä, että siitä yhä enenevässä määrin myös keskustelua yhteiskunnassa käytäisiin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-11-12T17:19:29,2025-11-12T17:23:04,Hyväksytty,1.1 2025_108_140,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_141,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Niin, on aina tietenkin mielenkiintoista kuulla vaihtoehtoja ja myöskin siitä, kuinka paljon määrätty toimenpide sitten taas hyödyttää valtiontaloutta tai ylipäätään hyödyttää kansalaisia. Itselläni aina on se, että jos kansa voi paremmin, niin silloin olen aina taipuvainen kääntymään sinne. Senpä takia kiitänkin tämän hallituksen kokonaistyöskentelyä, koska muistaakseni demareiden vaihtoehtobudjetissa Suomen kansaa verotettiin noin 300 miljoonaa enemmän kuin tämä hallitus tekee. Tämä on yksi keino siinä meidän työkalupakissa, joka johtaa useiden satojen miljoonien verotuksen vähennykseen verrattuna sosiaalidemokraattien vaihtoehtobudjettiin. Kyllä, olen samaa mieltä siitä, että monenlaisia tulokulmia ja nimenomaan monenlaisia keinoja on olemassa, ja totta kai me poliitikot sitten käytämme niitä keinoja. Siinä kohdassa, kun esitykset tulevat, käsitellään tietenkin aina niitä, mutta ainahan työkalupakissa pitää olla kaikenlaisia mahdollisuuksia. On aina hienoa silloin, kun kuulee oppositiostakin myös sellaisia erilaisia ehdotuksia, jotka ovat ihan varteenotettavia omastakin mielestäni, mutta tässä kohtaa näen, että tämä on tämän hallituksen työkalupakkiin sopivin palikka, joka todellakin sitten antaa sen tuloksen, mihin pyritään, ja tuo kuitenkin sen useamman sadan miljoonan pienemmän veronkannon kansalaisille kuin se sosiaalidemokraattien vaihtoehtobudjetti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-11-12T17:23:05,2025-11-12T17:24:47,Hyväksytty,1.1 2025_108_142,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_143,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Olisin vielä kysynyt edustaja Räsäseltä: Toitte tosissaan esille näitä SDP:n vaihtoehtoisia toimintatapoja ja tapoja toteuttaa autoilun veronalennuksia ja kohdentaa niitä oikein. Olisin kuitenkin kysynyt edelleen tästä loppusummasta. Eli jos tarkastellaan sitä, kuinka paljon yhteensä ikään kuin palautetaan veronalennuksina tai kevennyksinä ihmisten lompakoihin, autoilijoiden tai osan autoilijoista lompakoihin, niin muistatteko, mikä se summa on ollut SDP:n viimeisessä vaihtoehtobudjetissa tai sitä edeltävässä vaihtoehtobudjetissa, koska, jos oikein muistan teidän vaihtoehtojanne läpikäydessäni, ne olivat talousarvioihin vuosille 24 ja 25 hieman erilaisia ja poikkeavia? Niissä esitettiin hieman erilaisia veronalennuksia ja toisaalta myös veronalennuksen poistamisia. Muistelisin, että ensimmäisessä vaihtoehtobudjetissanne vuodelle 2024 esititte, että hallituksen tekemä polttoaineveron lasku, siis sen alentaminen veronalennuspolttoaineisiin, peruttaisiin. En löytänyt sitä nopealla selailulla tästä teidän uusimmasta vaihtoehtobudjetista, mutta uskoisin, että ette ole tulleet siinä kuitenkaan toisiin ajatuksiin. Sen päälle vielä ajoneuvoveron muutokset. Sieltä löysin, että te olisitte tuoreimmassa vaihtoehtobudjetissa perumassa ajoneuvoveron kevennyksen, jonka hintalappu on 50 miljoonaa euroa, eli verottaisitte 50 miljoonaa euroa enemmän ajoneuvoveron kautta suhteessa nykyiseen hallitukseen. No, sitten on tämä korotettu matkakuluvähennys, joka olisi sitten 65 miljoonan kevennys sinne puolelle, mutta sitten toisaalta, jos te näiden lisäksi peruutatte polttoaineiden veronkevennyksiä, ja mahdollisesti ehkä jakeluvelvoitettakin olisitte valmiit korottamaan, niin kyllähän se johtaisi lopulta tilanteeseen, että autoilija todennäköisesti häviäisi tai ainakin osa autoilijoista häviäisi ihan merkittävästikin, jos SDP:n autoilun veronalennuksilla mentäisiin. Toki rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että on hieman epäreilua tietysti verrata monipuoluehallituksen tekemiä veronalennuksia siihen, mitä oppositiossa yksi puolue tekisi. Edustaja Räsänen myös siinä merkittävässä valmisteluprosessissa mukana olleena tietää, että teillä on enemmän vapauksia sen suhteen, ettei tarvitse tehdä kompromisseja, kun tehdään omaa, SDP:n vaihtoehtobudjettia. Me teemme tällä hetkellä kokoomuksen, RKP:n ja KD:n kanssa yhteistyötä siinä, millaisia veronalennuksia saadaan aikaan, ja erityisesti perussuomalaisilla painotuksena on ollut työn verotuksen keventäminen ja siinä samalla autoilun verotuksen keventäminen. Itse olen kokenut, että se on ollut hieman vähänlaisempi osassa hallituspuolueita.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-12T17:24:47,2025-11-12T17:28:02,Hyväksytty,1.1 2025_108_144,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_145,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Näihin edustaja Räsäsen tuomiin ehdotuksiin toisin vielä sen näkökulman, miksi polttoaineveron suora alennus on hyvä. Se on se, että sen vaikutus on välitön. Tulee heti se vaikutus, kun sen auton tankkaa, mikä se sitten sillä hetkellä sen tankkaajan kohdalla on. Sen sijaan muissa vaihtoehdoissa, jos ikään kuin jälkikäteisesti haetaan huojennuksia tai vähennyksiä, on aina viive ennen kaikkea etuuksiin perustuvissa vähennyksissä. Saattaa olla, että se tulee sitten takaisin sellaisena aikana, jolloin sitä välitöntä tarvetta ei enää juuri sille rahalle ole. Siinä mielessä on suoraviivainen ja hallinnollisesti helpompi ja vähemmän byrokratiaa tuottava keino tämä suora polttoainevähennys. Mutta toki en kiistä sitä, että joka asiassa on omat hyvät ja huonot puolensa, ja kyse on sitten viime kädessä valinnoista, mutta ne eivät ole aina ikään kuin niin yksioikoisia, että on vain tietty yksi valintamalli ja siinä on pelkästään hyviä puolia, vaan joka mallissa on hyviä ja huonoja puolia. Tämän näkökulman halusin tuoda esiin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-11-12T17:28:02,2025-11-12T17:29:02,Hyväksytty,1.1 2025_108_146,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_147,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Lehtinen tässä viimeisessä puheenvuorossaan totesi oikeastaan sen kysymyksen, mistä tässä on kysymys eri toimenpidevalikkoja mietittäessä. Ymmärrän oikein hyvin, että hallitus ajattelee, että tämä valmisteveron, tässä tapauksessa polttoaineveron, suora alentaminen on hallinnollisesti helpoin tapa ja ehkä yksinkertaisin tapa pyrkiä madaltamaan jonkun hyödykkeen hintaa. Ymmärrän tämän oikein hyvin. Se, miksi itse tätä valintaa vaan kritisoin, johtuu siitä, että silloin me sitten tiedetään, että vaikka tämä on helppo tapa, niin se hyötyhän jakaantuu silloin sitten kaikille, myös heille, jotka välttämättä siinä omassa arjessaan sitä eivät tarvitse. Ja samaan aikaan, niin kuin totesin, meillä julkinen talous on vakavasti alijäämäinen, ja tietenkin sitten siinä tilanteessa, kun tehdään erilaisia veronalennuksia, pitäisi kyetä huolehtimaan siitä, että ne kohdentuvat nyt parhaalla mahdollisella tavalla sen suhteen, että ne helpottavat niiden ihmisten arkea, jotka sitä eniten tarvitsevat, ja toisaalta sitten tukevat niitä muita tavoitteita, joita meillä varmaan näillä erilaisilla uudistuksilla on, liittyivätpä ne sitten esimerkiksi työllisyyden nostamiseen tai joihinkin muihin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin. Siksi varsinkin tiukan liikkumavaran aikana on järkevämpi operoida muilla verotuksellisilla toimenpiteillä, jolloin nimenomaan sitä tukea pystytään kohdentamaan heille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Mutta ymmärrän oikein hyvin, että tästä on erilaisia näkökulmia. Tästä kokonaisuudesta, mitä kaikkien eri muutosten jälkeen sitten tapahtuu: On totta, että en ole itse kannattanut eikä SDP ole kannattanut näitä polttoaineverojen, siis valmisteverojen, alentamisia, tai tätä ajoneuvoveron alentamista, joka todella kohdistuu nyt sitten vieläpä tänne kaikista vanhempaan ja suuripäästöisimpään autokantaan. Olemme olleet sitä mieltä, että ehkä siinä jakeluvelvoitteessakin on syytä edetä jo ihan sen takia, että se on myös monelle teollisuuden toimijalle keskeinen signaali siitä, että kannattaa erilaisia uusia, vähäpäästöisempiä tuotteita tuoda markkinoille ja kehittää, ja sitä kautta luodaan myös työtä Suomeen. On totta, että näillä kaikilla vaikutuksilla olisi silloin miinusmerkkinen lopputulos sen ihmisen näkökulmasta. No, sitten siinä vastapainona, kun nyt katson niitä toimenpiteitä, joita ollaan ehdotettu ansiotuloverotuksen puolella alennuksina niin matkakuluvähennyksessä ja muissa vähennyksissä, kuten esimerkiksi siellä tuota verotuksen asteikoissa, kuin noin muutoin, niin muistaakseni päädytään joka tapauksessa siihen, että varsinkin täällä pieni- ja keskituloisten kukkarossa useampi sata miljoonaa enemmän jää rahaa käytettäväksi kokonaisuudessaan kuin mitä tässä hallituksen mallissa. Tämähän johtuu siitä, että hallituksen veronkevennykset kuitenkin suurimmalta osalta, kun mennään sinne ihmisen kukkaroon, kohdistuvat heille, jotka tienaavat yli 9 000 euroa, kun taas sitten vastaavasti meidän vaihtoehdossa ne kohdistuvat heille, jotka tienaavat alle sen 9 000 euroa. Mutta ymmärrän oikein hyvin, että kun tässä koalitiohallitus yrittää aina politiikkaansa tehdä, niin se tietenkin on silloin aina kompromissien taidetta, ja senpä takia on ihan ymmärrettävääkin, että sitten oppositiossa oman vaihtoehdon esittäminen on huomattavasti suoraviivaisempaa, kun sen pystyy katsomaan juuri niistä lähtökohdista kuin sen itse haluaa rakentaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-11-12T17:29:02,2025-11-12T17:32:39,Hyväksytty,1.1 2025_108_148,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_108_149,108/2025,2025-11-12,14.00,17.44,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä, on aivan totta, mitä edustaja Räsänen tässä viimeisimpänä totesi, että koalitiohallituksissa tehdään yhteistyötä, ja jos sitten päätetään, että veroja kevennetään juuri siksi, että saataisiin sitten talouden pyöriä pyörimään ja saataisiin luotua ihmisille paitsi uskoa ostovoimaan myös uskoa siihen, että voidaan lähteä kuluttamaan, niin veronkevennyksiä tehdessä ja niistä puolueiden kanssa neuvotellessa on monesti myös niin, että puolueilla on hieman erilaisia intressejä sen suhteen, mitä veroja alennetaan ja kuinka paljon. Toisinaan se tarkoittaa, että yksi puolue saa yhdellä sektorilla enemmän veronalennuksia, mitkä ovat heille mieluisia, toiset saavat toisella sektorilla sellaisia, mitkä ovat heille mieluisia, ja monesti sitten toimitaan näin. Samahan pätee aivan samalla tavalla säästöpolitiikkaan. Eli säästöpolitiikkaakin toteutettaessa monipuoluehallituksessa jokaisella puolueella on omat vähemmän kivuliaat säästökohteensa, jolloin sitten myös niissä joudutaan tasapainottelemaan puolueiden välillä. Kyllä itsekin olisin joitain tämän hallituksen veronalennuksia ja toisaalta säästötoimia kohdentanut hieman eri tavalla, jos olisin saanut aivan täysin itsenäisesti niistä päättää. Sikäli haluan pienen kädenojennuksen tehdäkin sinne SDP:n suuntaan, että kun teillä on kerta tällaisia esityksiä jo omassa vaihtoehtobudjetissannekin, että voitaisiin toimia myös vaihtoehtoisilla tavoilla, siis tietysti hallitusta pienemmin euromääräisin tavoin, eli kun teillä on kuitenkin näitä ihan hyviä esityksiä, millä voitaisiin sitten edes osaa autoilijoista palvella, niin jos olette seuraavassa hallituksessa, vaikka sitten pääministeripuolueena, niin vaikka teillä olisi kumppaneina siellä punavihreitä puolueita — siis vielä teitä punavihreämpiä, siellä teidän vasemmalla, tai tästä katsottuna oikealla, puolella olevia puolueita, vihreät tai vasemmistoliitto — niin toivon, että viette sinne hallitukseen ne terveiset, että ei kuriteta autoilijoita. Siis vaikka kuinka tekisi mieli ilmaston ja maailman pelastamisen nimissä kurittaa autoilijoita ja ajaa meidän polttoaineen hinnat tappiin ja autoilu alas, niin viekää sinne edes ne terveiset, että mietitään sitä maaseudun mummoa tai mietitään sitä ihmistä, jolle se auto on erityisen tärkeä vaikka työn vastaanottamisen, työssäkäynnin, toisaalta oman sosiaalisen elämän ylläpitämisen kannalta. Se ei ole vain ilmastoteko, että polttoaineveroa korotetaan tai jakeluvelvoitetta korotetaan tai ajoneuvoveroa korotetaan tai vastaavanlaisia päätöksiä tehdään tai että kuntatasolla lisätään pysäköinnin hintaa ja niin edespäin. Niillä on vaikutuksia ihmisten arkisiin elämiin, ja toivoisin, että eduskunta näitä päätöksiä tällä kaudella ja tulevillakin kausilla tehdessään miettii niitä vaikutuksia konkreettisesti täällä asuvien suomalaisten elämiin eikä pelkästään sitä, miten ne vaikuttavat globaaliin ilmastoon.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2025+12.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-12T17:32:39,2025-11-12T17:36:07,Hyväksytty,1.1 2025_109_1,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. On toivottavaa, että kukin kysymys on osoitettu yhdelle paikalla olevista ministereistä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_109_2,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys yritysten investointimahdollisuuksista (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 176/2025 vp,"Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_109_3,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys yritysten investointimahdollisuuksista (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 176/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen taloudella on pitkään mennyt huonosti. Kasvu mataa, työllisyys kyntää, ja sitä myötä julkinen velkaantuminen sen kuin kiihtyy. Myönteisiäkin merkkejä toki on paljon ilmassa. Ihmisten ostovoima on vahvistumassa, yritysten taseet ovat vahvassa kunnossa, ja paljon erilaisia investointiaikeita on kyllä vireillä. Mutta jostain syystä kasvu ei kuitenkaan näytä käynnistyvän. Suurin syy on varmaan tämä epävarmuus, joka vaivaa niin kuluttajia kuin yrityksiä, ja tästä pitäisi päästä eroon, koska lapio ja kuokka on saatava maahan, jotta saadaan investoinnit liikkeelle ja ihmisille töitä. Hallituksen vastaus on aina ollut se, että syy on jonkun muun — joko edellisen hallituksen, nykyisen opposition, maailmanpolitiikan suhdanteiden tai ties kenen tahansa, mutta ei koskaan hallituksen itsensä. Mutta eri alojen yritykset ovat nyt yhä enenevässä määrin todenneet, että syy epävarmuuteen on itse asiassa hallituksen tempoilevassa politiikassa. Arvoisa pääministeri Orpo, miten arvioitte, että hallituksen aiheuttama epävarmuus on vaikuttanut yritysten investointihalukkuuteen?", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.1.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-11-13T16:01:18,2025-11-13T16:02:35,Käsitelty,1.1 2025_109_4,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys yritysten investointimahdollisuuksista (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 176/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_5,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys yritysten investointimahdollisuuksista (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 176/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitetaan siitä, että ei hallituksen politiikka taloudessa ole ollut tempoilevaa. Me tehtiin hallitusohjelma, ja me olemme noudattaneet sitä hallitusohjelmaa, vieneet määrätietoisesti eteenpäin niitä uudistuksia, joita tämä maa on tarvinnut, joita suomalaiset yritykset ovat tarvinneet. Me ollaan vahvistettu kilpailukykyä, parannettu yrittämisen edellytyksiä, työn tarjonnan ja kysynnän lisäämistä. Tästä on tullut erittäin paljon kiitoksia laajasti yrittäjäkentältä, laajasti pienistä yrityksistä suuriin yrityksiin. Vaikka nyt maalasittekin tässä alussa näin, että syitä etsitään jostain, niin ehkä taloustieteilijänä voin kuitenkin todeta, että on aivan ilmiselvää, että Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut eniten Euroopassa Suomen talouteen ja se vaikuttaa edelleen. Valitettavasti se epävarmuus tulee rajojemme ulkopuolelta, mutta me olemme osaltamme laittaneet kilpailukykyä kuntoon. Meidän kone on valmiina, kun kasvu lähtee liikkeelle.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-11-13T16:02:37,2025-11-13T16:03:41,Käsitelty,1.1 2025_109_6,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys yritysten investointimahdollisuuksista (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 176/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Räsänen, Joona, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_7,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys yritysten investointimahdollisuuksista (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 176/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän tässä nyt on käynyt osin niin, että investointiympäristön vakaudessa hallitus on kyllä ajoittain ollut itse itsensä pahin vihollinen. Käydään muutama esimerkki läpi: Esimerkiksi tuossa kevättalvella elintarviketeollisuuden investoinnit te saitte jäihin omalla päätöksellänne. Sitten, kun te peruitte tämän päätöksen, te juhlitte sitä suurena voittona. Seuraavaksi siirsitte tämän epävarmuuden konesali-investointeihin ja jälleen kävitte liput liehuen taistoon omaa päätöstänne vastaan. Ja nyt hallitus kuumeisesti pohtii, mitä se tekee, kun se on saanut kaivosteollisuudenkin miljardi-investoinnit jumiin: millä se pystyisi taas perumaan itse itsensä aiheuttaman ongelman? Arvoisa pääministeri, kyllähän te tällä tempoilulla olette tehneet tähän itsellenne sellaisen kasvujarrun, joka hidastaa Suomen lähtemistä kasvuun. Arvoisa pääministeri, en nyt pyydä paljoa, mutta voisitteko te ainakin olla itse heikentämättä Suomen tilannetta ja investointiympäristöä, jotta ihmisille saataisiin töitä ja [Puhemies koputtaa] investoinnit saataisiin liikkeelle?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.1.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-11-13T16:03:52,2025-11-13T16:05:06,Käsitelty,1.1 2025_109_8,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys yritysten investointimahdollisuuksista (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 176/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_9,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys yritysten investointimahdollisuuksista (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 176/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minä iloitsen Fazerin investoinnista Lahteen. Olen todella iloinen siitä, ja minusta on järkevää ylipäänsä, kun tarkemmin asioita valmistellaan, jos tulee perusteltuja syitä, että on myöskin joustavuutta ja kykyä tehdä uutta harkintaa. Oletteko tästä eri mieltä? En usko. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ei olla!] Ollaan iloisia Fazerin investoinnista. Se saatiin näiden keskustelujen myötä liikkeelle. Mitä datatalouteen tulee, me haluamme varmistaa, että tässä valtavassa datakeskusbuumissa, joka Suomeen kohdistuu, mikä on hieno asia — eri puolilla Suomea kymmeniä miljardiluokan hankkeita on liikkeellä — ne ovat kestäviä. Ja siksi tästä veropäätöksestä pidetään kiinni, mutta me valmistelemme tukimallia, jolla varmistetaan, että nimenomaan ne hyvät datakeskukset lähtevät liikkeelle ja ne saadaan Suomeen. Minä tulen iloitsemaan niistäkin, aivan jokaisesta, ja toivottavasti myöskin sosiaalidemokraattinen kansanliike. No, te luettelitte näitä epäonnistumisiksi määrittelemiänne asioita, mutta puhutaanpa sitten vaikka jäänmurtajista. [Puhemies koputtaa] Puhutaan jäänmurtajista tai risteilijöistä tai niistä investoinneista, [Puhemies koputtaa] mitä tehdään tällä hetkellä vaikka tuulivoimaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-11-13T16:05:06,2025-11-13T16:06:25,Käsitelty,1.1 2025_109_10,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys yritysten investointimahdollisuuksista (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 176/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_11,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys yritysten investointimahdollisuuksista (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 176/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri, mainitsitte nimenomaan tuulivoiman, ja tuulivoima on ollut merkittävä investointien lähde niin meillä Vaasan vaalipiirissä ja Pohjanmaalla kuin muuallakin Suomessa. Tällä hetkellä tuulivoimaan kohdistuu merkittävää epävarmuutta teidän hallituksenne toimesta, koska olette säätämässä turvaetäisyyden, tai miksikä sitä pitäisi kutsua. Oletteko ajamassa edelleen tätä turvaetäisyyttä ja hidastamassa myöskin näitä tuulivoimainvestointeja, jotka meille tuovat työtä, vai aiotteko luopua tästä esityksestä? Edustaja Bergin kanssa kun kierrämme Vaasan vaalipiirin kaikki kunnat joka vuosi — tänäkin vuonna — niin tällä hetkellä toinen kritiikki, joka yrityksiltä tulee, on se, että pankkirahoitusta ei ole saatavilla. Toisaalta Suomen Pankista ja Finanssivalvonnasta sanotaan, että mikään ei ole sääntelyssä muuttunut. Pankit syyttävät sääntelijöitä. Voisitteko pääministerinä ottaa vastuun siitä, että voisimme saada tämän tilanteen selkiytymään ja rahoitusta yrityksille, jotta kasvuinvestoinnit voisivat kaikilla toimialoilla lähteä liikkeelle? [Timo Harakka: Ei näköjään halua pääministeri ottaa!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.1.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2025-11-13T16:06:28,2025-11-13T16:07:43,Hyväksytty,1.1 2025_109_12,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys yritysten investointimahdollisuuksista (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 176/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_109_13,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys yritysten investointimahdollisuuksista (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 176/2025 vp,"Vastaan nyt siltä osin kuin kysymys on tästä energiapuolesta eli tuulivoiman osalta. Tästä todellakin meillä on vahva tahtotila, että Suomesta rakentuu ja on jo oikeastaan rakentunut puhtaan energian suurvalta. Meidän sähköntuotannostamme 95 prosenttia on jo tuotettu ei-fossiilisilla tuotantomuodoilla, [Vasemmalta: Kiitos Marinin!] ja tätä kehitystä tietysti haluamme jatkaa. Tällä hetkellä ehkä merkittävin este sille, että meillä ei juurikaan synny uusia investointeja tuotantoon, on se, että kulutuspuoli myöskin on vielä pyörimässä siellä, eli ei vielä ole selkeitä esimerkkejä siitä, että meillä olisi suuri tarve sille uudelle sähkönkulutukselle. Nämä kulkevat käsi kädessä, ja me pyrimme nyt edesauttamaan molempien investointipuolien edistämistä erilaisilla kasvutoimilla, muun muassa näillä verohyvityksillä, suorilla tuilla, joita me hallituksessa olemme päättäneet. Sen lisäksi tietenkin haluamme tehdä sellaista lainsäädäntöä, jolla nämä investoinnit eivät esty. Yksi etu meillä tällä hetkellä tässä maassa on myöskin edullinen sähkön hinta, ja se on yksi syy sille, miksi monet sähköntuotantoinvestoinnit tällä hetkellä eivät vielä käynnisty, ennen kuin on se selvä kysyntäpuoli siellä tulossa. Eli tämä asia kyllä etenee Suomessa jatkossakin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.1.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-11-13T16:07:43,2025-11-13T16:08:58,Hyväksytty,1.1 2025_109_14,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys yritysten investointimahdollisuuksista (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 176/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harakka, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_109_15,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys yritysten investointimahdollisuuksista (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 176/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri, jälleen rehvastelitte sillä, kuinka olette panneet yritysten toimintaedellytyksiä kuntoon, mutta todellisuus on aivan toinen. Tänä vuonna tehdään synkkä ennätys konkurssien suhteen, joita pantiin vireille, ja edellinen ennätys on sekin teidän hallituksenne ajalta viime vuodelta. Joka päivä pannaan vireille kymmenen konkurssia. Olette saaneet aikaan syöksykierteen. Ennätystyöttömyys aiheuttaa työttömyyden pelkoa joka perheessä. Rahat pannaan säästöön mieluummin kuin kulutukseen, vaikka kuinka määräätte. Kun kuluttajien luottamus on nollassa, kauppa ei käy ja yritykset menevät nurin ja konkurssit aiheuttavat lisää työttömyyttä ja niin edelleen. Tässä on kierre. En oikeastaan halua kysyä teiltä, pääministeri, yhtään mitään, koska varoitin tästä asiasta jo kutakuinkin tasan vuosi sitten, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] mutta kysyn nyt kuitenkin: teettekö ennen joulua vielä jotakin, että tämä synkkä konkurssiennätys ei toistu?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-11-13T16:08:58,2025-11-13T16:10:01,Käsitelty,1.1 2025_109_16,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys yritysten investointimahdollisuuksista (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 176/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_17,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys yritysten investointimahdollisuuksista (Joona Räsänen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 176/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ei puuttunut enää kuin heinäsirkkaparvet tästä kysymyksestä. [Naurua perussuomalaisten ryhmästä — Timo Harakka: Jos ette te usko tilastoja!] Mitä varoitteluun tulee, niin taisimme varoittaa kuusi vuotta sitten teitäkin, ministeri Harakka, että olisiko aika pistää taloutta kuntoon ja painaa sitä velkaantumisen jarrua. Silloin jäivät uudistukset tekemättä, ja asiat hoidettiin velalla. No, niitä on nyt todellakin laitettu kuntoon. [Välihuutoja oikealta — Puhemies koputtaa] Ja kun minä en usko tähän negatiiviseen puheeseen. Minä näen edelleenkin paljon hyviä merkkejä Suomen taloudessa. Minä näen, miten suomalaiset yritykset myöskin samaan aikaan menestyvät. He uskovat tulevaisuuteen. Uskokaa tekin. He tekevät joka päivä tekoja, jotta yritykset pärjäävät ja voivat pitää työntekijöistään kiinni tässä ajassa, missä aidosti meidän keskeiset vientimarkkinat ovat epävarmuuden tilassa. [Timo Harakka: Tosiasiat ovat tilastoissa!] Me olemme aidosti pistäneet asioita kuntoon, ja nyt me teemme yksi kerrallaan tekoja, sillä teot ovat toivoa, sellaisia asioita, joilla me saadaan Suomeen investointeja.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-11-13T16:10:01,2025-11-13T16:11:03,Hyväksytty,1.1 2025_109_18,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 177/2025 vp,"Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_109_19,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 177/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oikeistohallitus on antamassa jättimäisen veronalennuksen kaikkein rikkaimmille ja suuryrityksille. Samaan aikaan köyhimpien suomalaisten viimesijaisesta turvasta, toimeentulotuesta, leikataan 70 miljoonaa euroa. Kyse on köyhistä lapsiperheistä ja usein myös työkyvyttömistä ja pitkäaikaissairaista. Me olemme saaneet vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä valtavan määrän viestejä pienituloisilta kansalaisilta, jotka pelkäävät toimeentulonsa puolesta, ja luen teille niistä nyt yhden: ”Tällä hetkellä olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja avopuolisoni saa vain toimeentulotukea. Joudumme vammaisina ja sairaina kestämään muun muassa lääkäri-, lääke- ja matkakuluja, joiden takia elämme jo nyt niin tiukoilla, ettei esimerkiksi ruokaan ole usein varaa.” Arvoisa pääministeri, te puhutte paljon toivosta. Löytyykö teiltä lainkaan empatiaa näille ihmisille? Onko todella niin, että tämä 70 miljoonan euron leikkaus on välttämätön, [Puhemies koputtaa] kun samalla miljonääreille kuitenkin rahaa riittää?", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.2.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-11-13T16:11:09,2025-11-13T16:12:26,Käsitelty,1.1 2025_109_20,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 177/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_21,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 177/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on Suomessa hyvinvointivaltio ja vahvat turvaverkot myös tästä eteenpäin, ja siitä syystä nimenomaan niitä veroja maksetaan Suomessa, että meillä pystytään ylläpitämään palveluita ja viimesijaistakin toimeentulon turvaa jokaiselle. Tästä hallitus pitää vahvasti kiinni. Olkoonkin kuitenkin niin, että meidän täytyy tehdä myös julkiseen talouteen säästöpäätöksiä. Se on ihan välttämätöntä, ja täällä salissa kaikki puolueet ovat sitoutuneet tähän velkajarruun, jolla hillitään tätä holtitonta velkaantumistahtia, joka Suomessa on viime vuosina kiihtynyt. [Perussuomalaisten ryhmästä: Melkein kaikki!] Kasvu on tietysti se, mitä ennen kaikkea tarvitaan, ja työpaikkoja, niin että saadaan nostettua Suomea jaloilleen ja autettua myöskin ihmisiä ja tuotua toimeentulon turvaa. Toimeentulotuen kokonaisuudistuksen säästötavoite on 70 miljoonaa euroa, mutta tavoitteena on sen lisäksi myöskin vähentää nuorten syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta ja painottaa myös ensisijaisia etuuksia ja niiden hakemista ja kannusteita ja mahdollisuuksia siihen, että erityisesti nuorten pitkäaikaista toimeentulotukiriippuvuutta voidaan vähentää.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-11-13T16:12:26,2025-11-13T16:13:41,Käsitelty,1.1 2025_109_22,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 177/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_23,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 177/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Pääministeri Orpo, te sanoitte, että hallituksen politiikka ei ole ollut poukkoilevaa, mutta niin kuin tässä edellä jo viitattiin, ensin hallitus kaavaili makeisveroa, perääntyi siitä yritysten painostuksesta, sitten kaavaili datakeskusten sähköverohuojennuksen poistamista, sitten rakenteli yritysten painostuksesta siihen uuden tuen, ja nyt sitten kaivosveron ympärillä ilmeisesti käydään hallituksen sisällä keskustelua, pitäisikö siitäkin yritysten painostuksesta mahdollisesti luopua. Mutta mitä hallitus ei ole perunut? Hallitus ei ole perunut leikkauksiaan työttömiltä, pitkäaikaissairailta, lapsilta ja nuorilta, pienituloisilta, eläkeläisiltä ja opiskelijoilta. Pääministeri Orpo, haluaisin kysyä teiltä: miksi teille tuntuu olevan niin vaikeaa karsia suuryritysten tukia ja ottaa käyttöön haittaveroja, ja suhteessa niin paljon helpompaa leikata suomalaisten perusturvasta ja palveluista?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.2.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-11-13T16:13:41,2025-11-13T16:14:38,Käsitelty,1.1 2025_109_24,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 177/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_25,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 177/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En nyt muista tarkkoja lukuja, mutta jotenkin minulla on sellainen olo, että hallituksemme on muun muassa yritystukia leikannut enemmän kuin se hallitus, jossa te olitte neljä vuotta, [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] ja me ollaan myöskin kiristetty haittaveroja. Sitten haluan myöskin sen sanoa, että kun minä katson näitä investointisuunnitelmia Suomeen, niin minä näen siellä työpaikkoja ja potentiaalisia työpaikkoja. Niiden puolesta olen valmis ja olemme valmiit tarkentamaan meidän ehdotuksiamme, jos niitä saadaan aikaan. Tässä mainitsitte makeisveron. Mielestäni tässä tilanteessa oli paljon arvokkaampaa se, että Fazerin, sinivalkoisen suomalaisen yhtiön, investointi saatiin Lahteen, satoja työpaikkoja kymmeniksi vuosiksi suomalaisille. Minusta se on erinomainen asia. Ja mitä tulee tähän ikään kuin välittämiseen, niin minä uskon oikeasti siihen, että vain sitä kautta, että me saadaan näitä investointeja Suomeen ja me saadaan työpaikkoja Suomeen, syntyy toivoa myös niille ihmisille, jotka ovat vähempiosaisia, niille ihmisille, joilla ei ole tänään töitä, niille isille ja äideille, joilla ei ole työpaikkaa, jotka ovat pienituloisia. Vain työpaikkojen kautta tämä kääntyy, ja sitä työtä me olemme tehneet. [Puhemies koputtaa] Ja me todellakin jatkamme sitä emmekä anna periksi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-11-13T16:14:40,2025-11-13T16:15:57,Käsitelty,1.1 2025_109_26,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 177/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_27,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 177/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Taitaa oppositiossa osa jo nukkuakin huonosti, kun pelottaa, että se talouskasvu sieltä kuitenkin tulee. [Hälinää] Tällaista synkistelyä olemme täällä saaneet kuunnella jo pitkään, mutta toivoa on näkyvissä. Talouskasvu on käynnistymässä ja vauhdittumassa. Pehmeät mittarit, yrittäjien luottamus ja kuluttajien luottamus, ovat kohentuneet. Yritykset eivät enää, arvoisa oppositio, teidän tapaanne synkistele. Kyselyt ja tunnelmat ovat näitä pehmeitä mittareita, [Suna Kymäläinen] mutta kovissa mittareissa esimerkiksi bkt:ssä, joka mittaa toki aina mennyttä, nyt elokuun muutos oli kyllä positiivinen viesti. Se näytti jo parempaa tälle syksylle ja tulevalle vuodelle. Ostovoima korjaantuu edellisen hallituksen montusta, ja työn verotusta kevennetään ensi vuonna historiallisella tavalla painottaen pieni- ja keskituloisia. [Sheikki Laakso: Juuri näin!] Kysyisin työministeri Marttiselta: Minkälaisena te näette meidän työllisyyden tulevaisuuden? Onko siellä jo toivoa näkyvissä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-11-13T16:15:57,2025-11-13T16:17:12,Käsitelty,1.1 2025_109_28,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 177/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_29,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 177/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle tästä kysymyksestä. Minä kyllä mietin sitä, kun suomalaiset katsovat näitä meidän eduskunnan keskusteluita, onko todella niin, että Suomen lasi on puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä. Jos on kyse oppositiosta, niin tällä pelottelulla, hyvät kansanedustajat, se kasvu ei kyllä taatusti lähde liikkeelle. [Timo Harakan välihuuto] Mutta jos me katsomme taas, edustaja Harakka, kuitenkin faktoja, me tiedämme sen, että ostovoima kehittyy tällä hetkellä erittäin merkittävällä tavalla. Verotuksen keventäminen tukee sitä. Se antaa taas vastaavasti mahdollisuutta ja laajentaa sitä, että esimerkiksi palvelusektoreille voi syntyä taas uusia työpaikkoja. Pk-kentän näkymä tulevaisuuteen on vahvistunut, ja se taas indikoi sitä, että yhä useammat yritykset haluavat investoida tähän maahan. Me teemme kaiken voitavan, jolla helpotetaan vaikka rahoituksen saatavuutta, me uudistetaan työmarkkinoita, kevennetään normitusta, jotta taas vastaavasti kaikki yritykset voivat kehittää toimintaansa tässä maassa. Tätä viestiä ja tätä työtä me jatkamme. [Timo Heinonen: Toivoa on selkeästi!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-11-13T16:17:12,2025-11-13T16:18:27,Käsitelty,1.1 2025_109_30,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 177/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_31,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 177/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä hallitus, luottamus on talouden paras valuutta, [Jani Mäkelä: Miksi te rikotte sen?] ja sitä nyt Suomi kaipaa. Se on myös edellytys sille, että tulee niitä kasvuja ja tulee niitä investointeja, joista varmasti jokaisesta ilo tässä salissa, hyvä pääministeri, uskallan arvata, on yhteinen. [Sheikki Laakso: Ei näytä siltä!] Nyt kun olen paljon keskustellut elinkeinoelämän, sijoittajien kanssa, niin kyllä sieltä tulee vähän huolta, että tämä hallituksen poukkoilu vaikkapa makeisvero- tai datakeskusasiassa tai vaikkapa tässä tuulivoiman rakentamisen vaikeuttamisessa nyt vähentää sitä luottamusta, jota tarvittaisiin, jotta yritykset saadaan investoimaan. Toisaalta luottamuksen puute näkyy siinä, että suomalaiset säästävät tileille tällä hetkellä erittäin paljon. Meidän kotitalouksien tili- ja rahoitusvarallisuus on ennätyksellinen, yli 200 miljardia. Teenpä nyt tässä ehdotuksen, tein sen tänään Talouselämässä — taas uusi ehdotus kasvurahoituksen pullonkaulojen purkamiseksi. Kelpaisiko ajatus siitä, [Puhemies koputtaa] että näihin listaamattomiin yrityksiin sijoittavien kasvurahastojen verokohtelu [Puhemies koputtaa] tuotaisiin lähemmäksi normaaleja sijoitusrahastoja, jotta saataisiin suomalaisten kotitalouksien, piensijoittajien varat tukemaan paremmin Suomen kasvua?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-11-13T16:18:27,2025-11-13T16:19:54,Käsitelty,1.1 2025_109_32,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 177/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän, että kaikki edustajat kunnioittavat minuutin aikarajaa. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_33,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 177/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikki ehdotukset käydään läpi, niin kuin on tehty tähänkin asti. Mitä tulee yritysten kasvun rahoitukseen, niin jo hallitusohjelmavaiheessa me päätettiin siitä, että valtion työvälineet kerätään yhteen, jotta me pystytään tehokkaammin toimimaan. Me ollaan pääomitettu ja me ollaan sitouduttu pääomittamaan Teollisuussijoitusta, jolla me pystytään merkittävästi antamaan kasvun rahoitusta suomalaisille yrityksille. Me teemme tätä koko ajan. Me tehdään myöskin veropuolella ratkaisuja ja myöskin selvityksiä siitä, mitä me voimme tehdä vielä enemmän, koska siinä te olette aivan oikeassa, että rahoituksen saaminen on varmistettava. Hyvälle suomalaiselle yritykselle, joka haluaa investoida, pitää löytyä rahoitusta. Valtion osalta me teemme tätä täysillä. Me käymme tällä hetkellä keskustelua finanssialan kanssa, suomalaisten pankkien kanssa, että he myöskin osallistuisivat vielä enemmän, ehkä vähän isommalla riskillä suomalaisten yritysten rahoittamiseen eri puolilla Suomea. Tämä on aivan ydinkysymys, olen tästä samaa mieltä. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Hyvä!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-11-13T16:19:59,2025-11-13T16:21:08,Käsitelty,1.1 2025_109_34,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 177/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_35,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 177/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kaksi ja puoli vuotta on hallituskautta mennyt. Ei sinä aikana kasvua ole kovastikaan näkynyt. Työttömyys on kyllä kasvanut hälyttävän korkealle tasolle. Mutta kyllä me todellakin keskustassa toivomme, että se lähtisi käyntiin, siitä se ei ole kiinni. Olemme tässä hengessä mukana. Te olette aikeissa laittaa aika paljon paukkuja yhteisöveron alentamiseen, mikä kyllä ekonomistien mukaan ei välttämättä ole paras keino kasvun aikaansaamiseksi. Se hyödyttää lähinnä suuryrityksiä, jos niitäkään, ja aika hitaasti. Me panostaisimme mieluummin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Näemme, että erilaiset verokannusteet kannattaisi suunnata sinne. Siellä olisi isompi ja nopeampi kasvupotentiaali. Samoin, mitä tulee tuloveroon, kyllähän te olette kohdistamassa niille kansalaisille, joilla on kaikista suurimmat tulot — yli kymppitonni kuussa — suurimmat tuloveron kevennykset. Heille tulee eniten massia käteen. Me katsomme, että isompi tarve olisi siellä ihan tavallisissa työtä tekevissä keskituloisissa suomalaisissa, tavallisissa palkansaajissa. Oletteko, arvoisa hallitus, miettineet nämä painopistevalintanne nyt varmasti ihan loppuun saakka? Kysyn tämän mieluiten pääministeriltä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.2.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2025-11-13T16:21:08,2025-11-13T16:22:20,Käsitelty,1.1 2025_109_36,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 177/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_37,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 177/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin jälleen kerran tähän veropolitiikkaan: Tästä noin puolentoista miljardin kokonaisrahasta, jolla kevennetään suomalaisen palkansaajan verotusta, yli miljardi suunnataan pieni- ja keskituloisille. Mutta minä puolustan, niin kuin olen tehnyt ennenkin, myöskin sitä, että tätä maailman kovinta progressiota, joka Suomessa on, pitää pystyä laskemaan. Meille on esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto suositellut vielä paljon alempaa kuin mihin me nyt laskemme nämä ylimmät marginaalit. Suomen pitää olla maa, jossa kannattaa opiskella, kehittää itseään, yrittää, voi pärjätä, voi menestyä, koska vain sillä meillä on myöskin hyvätuloisia, niitä veronmaksajia. Jos nytkin katsotaan eilisen päivän saldoa, niin ne hyvätuloiset maksavat karhunosan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan veroista. Mutta me tarvitaan heitä enemmän. Ja minä uskallan puolustaa sitä, että matalampi progressio — kun meillä edelleen on progressio, joka tasaa niin, että hyvätuloinen maksaa enemmän — [Puhemies koputtaa] tuo Suomeen työntekijöitä. Se tuo Suomeen yrittäjyyttä, ahkeruutta ja enemmän verotuloja.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-11-13T16:22:20,2025-11-13T16:23:37,Käsitelty,1.1 2025_109_38,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 177/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_39,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 177/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on pieni mutta sitkeä maa ja varmasti nousee näistäkin vaikeuksista — tekoja se kuitenkin vaatii. Se vaatii myös rohkeutta katsoa sinne, missä kasvupotentiaali todella on. Sen sijaan, että me tekohengitetään supistuvia aloja, on oltava rohkeutta tasata kilpailukenttää ja avata markkinoita sinne, missä potentiaali lepää: cleantech-teknologia, luovat alat, biotalous, kiertotalous, startupit. Haitallisia yritystukia leikkaamalla voidaan poistaa tuottavuuden esteitä, ja toisin kuin täällä väitettiin, käsitykseni kyllä on, että viime hallitus karsi näitä tukia tätä hallitusta enemmän. Onneksi teillä on vielä hallituksessa aikaa muuttaa suuntaa, sillä meistä kukaan ei varmasti halua, että Suomi on tulevaisuuden banaanivaltio, joka vie sellua tai halpoja turkiksia ulkomaille. Me haluamme korkean tason innovaatioita, korkean jalostusarvon tuotteita, sitä, että tässä maassa koulutukseen panostamalla turvataan osaamista jokaiselle riippumatta siitä, mihin perheeseen sattuu syntymään, ja että heikoimmista voidaan aina pitää huolta. Kysynkin pääministeriltä: onko teidän hallituksenne valmis ja rohkea tekemään sen peliliikkeen, että laitetaan katse sinne kasvualoihin ja kasvustrategiaan ja lopetetaan niiden joka tapauksessa supistuvien alojen tekohengittäminen?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.2.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-11-13T16:23:37,2025-11-13T16:24:52,Käsitelty,1.1 2025_109_40,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 177/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_41,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 177/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sanotaan nyt ensimmäiseksi, että iso sellainen tuki, jota te varmaan tarkoitatte, on sähköistämisen tuki, joka päättyy siis nyt vuodenvaihteeseen [Sofia Virta: Niin!] — erittäin iso päätös. Edellinen hallitus taisi ottaa sen käyttöön. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Mutta muuten, juuri näin, biotalous, digitalous, 6G, kvanttiteknologia, tekoäly, digitalisaatio kaikkineen. Juuri tähän hallitus panostaa. Me ollaan yhdessä parlamentaarisesti viime kaudella päätetty t&k-panosten nostamisesta neljään prosenttiin. Tältä pohjalta me laitamme miljardi euroa tutkimukseen ja kehitystoimintaan, juuri näihin asioihin. Ne ovat hallituksen strategian ytimessä, ja me nähdään, että se toimii. Näille aloille Suomessa syntyy uusia yrityksiä ja syntyy investointeja. Tämä on juuri sitä, mitä me teemme, ja tehdään sitäkin asiaa yhdessä. — Kiitos puheenvuorosta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-11-13T16:24:54,2025-11-13T16:25:51,Käsitelty,1.1 2025_109_42,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 177/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_43,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 177/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kerta toisensa jälkeen suomalaisille on vakuutettu, että kyllä se kasvu kohta alkaa, mutta kasvua ei ole näkynyt. Ja kyllä, pitäisi niitä positiivisia merkkejä alkaa jo olla, koska moni tekijä puhuu sen puolesta. Korot ovat tulleet alas, inflaatio on kurissa ja reaalitulot ovat kasvaneet, mutta syystä tai toisesta kasvua vaan ei näy. Jokainen hallitus saa leiviskänsä, mutta vaikuttaa siltä, että tämä hallitus on kyllä leiviskänsä haudannut ja aika usein sortuu syyttämään edellistä hallitusta, kansainvälistä tilannetta tai kansainvälistä suhdannetta, koska kasvua ei Suomessa näy. Pääministeri Orpo, on kuitenkin niin, että yritykset itse nimeävät hallituksen poukkoilevan politiikan yhdeksi syyksi sille, että investointeja ei tehdä, sillä toimintaympäristön ennustettavuus on yrityksille yksi kaikkein keskeisin luottamusta rakentava tekijä. Pääministeri Orpo, eikö teillä siis ole mitään tekemistä tämän yritysten epävarmuuden kanssa? Pesettekö te täysin kätenne siitä, että Suomessa talouskasvua [Puhemies koputtaa] ei vain näy?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-11-13T16:25:51,2025-11-13T16:27:04,Käsitelty,1.1 2025_109_44,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 177/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_45,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 177/2025 vp,"Puhemies! Minulta on täällä moneen kertaan tivattu aina näitä faktaperusteluja, ja nyt minä toivoisin näkeväni sen tutkimuksen, jossa kerrotaan, että suomalaiset yritykset syyttävät hallituksen politiikkaa. [Tytti Tuppurainen: Makeisvero!] — On varmasti selvää, että makeisveroon tuli kritiikkiä. Te juuri sanoitte, että yritykset ovat painostaneet hallitusta muun muassa makeisveroasiassa. Niin kuin minä sanoin, me halusimme sen investoinnin ja me haluttiin varmistaa se. Oliko siinä jokin väärin? Olisitteko jättäneet sen makeisveropäätöksen voimaan, ja sitä investointia ei olisi tullut? [Timo Harakka: Miksi teitte sen päätöksen?] Halu on löytää makeisveroratkaisu, mutta se on yhtä vaikeaa kuin se oli viime vaalikaudellakin. Mutta, edustaja Tuppurainen, te luettelitte juuri niitä asioita, mistä ollaan monta kertaa puhuttu, miten meillä se perusta on laitettu kuntoon. Me ollaan tehty niitä uudistuksia. Unohditte mainita työmarkkinauudistukset ja paikallisen sopimisen, joka on esimerkiksi aivan loistava suomalaisille yrityksille. Mutta kyllä se vaan on totta, se ei ole kenenkään syyttelyä, että turvallisuuspoliittinen tilanne vaikuttaa Suomessa ilmapiiriin, se vaikuttaa koteihin. Minä tiedän, minullekin tulee postia, [Puhemies koputtaa] miten epävarmuus jäytää suomalaisia. Minä haluan edelleenkin antaa toivoa: [Puhemies koputtaa] Suomessa ovat asiat hyvin, meillä on perusta kunnossa. [Puhemies koputtaa] Nyt on hyvä aika investoida, [Puhemies: Kiitoksia, pääministeri Orpo!] vaihtaa asuntoa, remontoida, lähteä liikkeelle. [Vasemmalta: Ei tullut vastausta!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-11-13T16:27:04,2025-11-13T16:28:31,Käsitelty,1.1 2025_109_46,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys toimeentulotuen leikkaamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 177/2025 vp,Muistutan minuutin aikarajasta., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_47,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys kansalaisten ostovoimasta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys SKT 178/2025 vp,"Edustaja Laakso, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_109_48,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys kansalaisten ostovoimasta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys SKT 178/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisten ostovoima on vahvistunut koko tämän hallituskauden ajan. Vertailun vuoksi edellisen hallituksen vahtivuorolla se romahti, ja siitä nähdään myös nämä konkurssit, mitä nytten tulee. [Timo Harakka: Ennätystyöllisyys!] Ostovoima jatkaa kasvuaan ensi vuonna, kun työn verotusta kevennetään noin miljardilla eurolla. Erityisesti lapsiperheet hyötyvät, kun nyt tuplataan työtulovähennyksen lapsikorotus, elikkä kolmilapsinen perhe maksaa jopa 600 euroa vähemmän veroja ensi vuonna. Hallitus tekee lapsimyönteistä politiikkaa. Perussuomalaisille on myös tärkeää, [Hälinää — Puhemies koputtaa] että hallitus on tehnyt lukuisia päätöksiä, joilla bensan hintaa ja autoilun kustannuksia on vähennetty ja näitäkin toimia on vahvistettu. Suomessa pitää pystyä asumaan myös punavihreiden kuplien ulkopuolella. Arvoisa pääministeri Orpo, kuinka paljon kansalaisten ostovoima olisi laskenut edellisen hallituksen politiikalla?", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.3.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2025-11-13T16:28:35,2025-11-13T16:29:44,Käsitelty,1.1 2025_109_49,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys kansalaisten ostovoimasta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys SKT 178/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_50,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys kansalaisten ostovoimasta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys SKT 178/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä on parempi kehua meidän hyvän hallituksemme päätöksiä keventää ansiotulojen verotusta. Me ollaan tehty töitä sen eteen, että Suomessa on inflaatio saatu kuriin muun muassa ratkaisuilla polttonesteisiin, jotka mainitsitte. Me ollaan aidosti kiinnitetty kaikissa ratkaisuissa huomiota siihen, että kansalaisten ostovoima säilyy. Me ollaan kiinnitetty samalla huomiota siihen, että yrittämisen ja työn teettämisen ja vastaanottamisen verotusta ei kiristetä, että investointeja ei tehdä mahdottomaksi uusilla päätöksillä. Tämä on hallituksen selkeä linja. Huolehditaan kansalaisten ostovoimasta. Sitä kautta pyritään saamaan talouden rattaat pyörimään.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-11-13T16:29:47,2025-11-13T16:30:35,Käsitelty,1.1 2025_109_51,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys kansalaisten ostovoimasta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys SKT 178/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_52,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys kansalaisten ostovoimasta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys SKT 178/2025 vp,"Puhemies! Valtion haltuun syyskuussa otettu Valmet Automotive ilmoitti tiistaina irtisanovansa jopa 235 työntekijää Uudenkaupungin autotehtaalta ja panevansa lähes 900 pakkolomalle. Yli tuhannelta loppuu työ. Valtio-omistaja on vastuussa. Uusia tilauksia ei ole kuulunut. Aiesopimus Patria-yhteistyöstä ei paljoa lupaa, jos lupaa mitään. Patrian johdon mukaan sen nykyinenkin kapasiteetti kyllä riittää, ja panssariajoneuvotilaukset sitä paitsi tehdään yleensä kohdemaassa. Kysymyksiä Valmet Automotiven tulevaisuudesta on omiaan herättämään myös se, että tämän vuoden kolmannessa lisätalousarviossa hallitus hakee valtuuksia Valmet Automotiven kaikkien osakkeiden myyntiin. Hallituksen mukaan yhtiön omistamiseen liittyykin nyt ainoastaan finanssi-intressi. Ensin valtio siis ostaa yhtiön, satsaa järjestelyyn 120 miljoonaa pelastaen samalla sijoittajat. Sitten yhtiö pannaankin myyntiin. Pääministeri Orpo, voitteko valaista, mitä peliä te ihmisten työpaikoilla oikein pelaatte?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-11-13T16:30:35,2025-11-13T16:31:53,Käsitelty,1.1 2025_109_53,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys kansalaisten ostovoimasta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys SKT 178/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Strand, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_54,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Joakim,Strand,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Suullinen kysymys kansalaisten ostovoimasta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys SKT 178/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Teiltäkin tuli kiitosta silloin, kun menimme siihen järjestelyyn mukaan ja turvattiin tämä osaaminen Suomessa. On selvää, että valtion Valmet Automotiven strategiana on tarjota jatkossa osaamistaan autoteollisuuden lisäksi myös muille teollisuudenaloille, muun muassa puolustusteollisuuteen, joten annetaan nyt heille hieman aikaa tästä eteenpäin. Se, että kyse on lomautuksista, on yleensä merkki siitä, että on myös valoa tunnelin päässä: ei massiivisesti irtisanomisia vaan lomautuksia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.3.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2025-11-13T16:31:53,2025-11-13T16:32:30,Käsitelty,1.1 2025_109_55,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys datakeskuksista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 179/2025 vp,"Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_109_56,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys datakeskuksista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 179/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Datakeskuksista on ollut paljon puhetta tänään. Datakeskuksia on Suomeen suunnitteilla noin 200 kappaletta, ja syy siihen, miksi ne haluavat Suomeen, on se, että Suomessa on melkein halvin sähkö koko EU-maissa. Sen lisäksi annetaan vielä tukia näihin datakeskuksiin, jotta niitä rakennettaisiin. Kun datakeskuksia rakennetaan, niin se on monessa noin miljardin kustannus, ja se antaa työtä ihmisille, jotka ovat rakennusteollisuudessa, mutta mitä tapahtuu sen jälkeen, kun datakeskukset ovat valmiita? Onko meillä tarpeeksi sähköä näihin datakeskuksiin? Yksi alue on jo ilmoittanut, että ihmisten sähkö nousee. Oulun yliopisto teki tutkimuksen, jossa sanottiin, että Suomi ei ole omavarainen vielä kymmenen vuodenkaan kuluttua sähkössä, mikä todistaa sen, että jos datakeskukset imevät kaikki nämä sähköt, mitä kuluttaja joutuu maksamaan. Sitten toinen kysymys, pääministeri Orpo: Kun te kehutte näitä datakeskuksia, niin kertokaa minulle: [Puhemies koputtaa] Työllistävätkö ne enemmän kuin koiran ja vahtimestarin silloin kun ne ovat valmiita? Kuinka monta ne työllistävät?", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-11-13T16:32:30,2025-11-13T16:33:50,Käsitelty,1.1 2025_109_57,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys datakeskuksista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 179/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_58,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys datakeskuksista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 179/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Toivottavasti energiaministeri voi vastata tähän sähkökysymykseen. — Datakeskukset työllistävät kyllä valmistuttuaankin. [Harry Harkimo: Kuinka monta?] Esimerkiksi olen nähnyt Kouvolan osalta lukuja, että puhutaan noin paristasadasta vakituisesta työpaikasta. Minusta se on paljon Kouvolan kokoiseen kaupunkiin. Rakennusaikana puhutaan eri puolille Suomea jopa kymmenistätuhansista työpaikoista vuosien periodilla näiden rakentamisen aikana. Kannattaa perehtyä, kun hallitus teetti selvityshenkilöllä raportin datataloudesta. Siellä käydään läpi tämä sähkön riittävyys. Me haluamme varmistaa sen, että kansalaisille ja yrityksille riittää kohtuuhintaista sähköä Suomessa. Siellä käydään läpi nämä datakeskusten työllisyysvaikutukset ja pohditaan sitä, miten siihen ympärille voitaisiin rakentaa datataloutta enemmän, niitä datakeskuksia hyödyntävää työllisyyttä. Meillä on loistavia mahdollisuuksia. Me ollaan tekoälyssä ja monissa muissa asioissa aivan huippua maailmassa. [Puhemies koputtaa] Minä ja hallitus näemme aidosti mahdollisuuksia kymmenilletuhansille työpaikoille rakennusaikana, mutta myös vielä sen jälkeen tuhansissa työpaikoissa eri puolille Suomea. [Timo Harakka: Näin on, hyvä!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-11-13T16:33:50,2025-11-13T16:35:09,Käsitelty,1.1 2025_109_59,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys datakeskuksista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 179/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ojala-Niemelä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_60,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys datakeskuksista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 179/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja yritystoiminnan uudistuminen ovat avainasemassa talouskasvun lisäämiseksi Suomessa. Erityisesti uusien yritysten menestys perustuu suurelta osin riittävään rahoituksen saatavuuteen. Nyt yrittäjiltä tulee toistuvasti viestiä siitä, että rahoitusta ei järkeviinkään hankkeisiin saada, tai jos lainaa myönnetään, niin ehdot ovat kovat. Vaaditaan suurta omarahoitusosuutta, korkeita korkoja, lyhyttä laina-aikaa tai kiinteistöjä vakuudeksi savupiippua myöten. Eilen vietettiin veropäivää, ja parasta tulosta olivat tehneet meidän pankkien liikelaitokset ja rahoituslaitokset. Vaikka varaa lainoittaa hankkeita on, pankkien nyörit pysyvät tiukasti kiinni. Pankkien sääntely olisi perattava, ja edustaja Mäkynen tässä kysyikin asiaa jo etukäteen, mutta siihen vastausta saamatta, jotta lainansaanti helpottuisi ja talous lähtisi nousuun. Arvoisa ministeri, onko tältä osin tulossa toimia?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.4.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-11-13T16:35:09,2025-11-13T16:36:21,Käsitelty,1.1 2025_109_61,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys datakeskuksista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 179/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_62,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys datakeskuksista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 179/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Ja kiitoksia edustajalle erittäin tärkeästä kysymyksestä, sillä tämä sama asia tulee varmasti meille kaikille vastaan eri puolilla Suomea, ja kun itsekin paljon olen kentällä ja kierrän tapaamassa yrittäjiä, niin kyllä se tuska on melkoinen siinä. On samalla myös todettava niin, että kun katsotaan meidän pankkien tilannetta, niin meidän koko pankkisektorihan on EU:n mittakaavassa erittäin hyvässä kunnossa, hyvin keskittynyt, ja samalla myös luottotappiot ovat hyvin pieniä, elikkä kyllähän tässä nyt jotain mätää on selvästi olemassa. Elinkeinoministeri Sakari Puisto on myös tässä salissa todennut jo aikaisemmin, että tätä pankkisääntelyä nyt arvioidaan, ja meillä on kyllä vahva tahtotila löytää nyt myös omin kotimaisin toimin uusia työkaluja siihen, että kun yrittäjä kävelee siitä pankin tuulikaapista sisälle, niin häntä ei sieltä taas käännytetä takaisin ulos vaan hän pääsee tiskille, hänen kanssaan neuvotellaan, sovitaan asioista, ja hän saa rahoitusta niitä hankkeitaan varten, koska nehän luovat kestävästi työpaikkoja joka puolelle Suomea ja uusia työpaikkoja. Me olemme tähän työhön täysin sitoutuneita.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.4.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-11-13T16:36:21,2025-11-13T16:37:34,Käsitelty,1.1 2025_109_63,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys datakeskuksista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 179/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kumpula-Natri, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_64,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys datakeskuksista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 179/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on tärkeää, että me tätä kasvua haemme yhdessä ja koetamme löytää todellisia ratkaisuja. Pääministeri, teidän tehtävänne on optimismin luominen, mutta myös konkreettisin teoin. Menee niin, että kun saamme investointeja, me saamme työpaikkoja ja kun yritykset pystyvät toimimaan, niitten ei tarvitse irtisanoa, ja kasvusta ei tule mitään ilman rahoituksen hakemista. Siitä viestiä on tullut todella paljon, että sitä ei löydy. Teillä on nyt mahdollisuus suorassa lähetyksessä myös näyttää vähän lämmintä sydäntä niille konkurssia hakemaan joutuville yrittäjille. Niitä on yksin vaikka suomalaisella vaatesektorilla satoja. Sanoitte äsken, aikaisemmin, kun tästä keskusteltiin, että te ette usko lukuja, vai mitä kuulin siinä, kun edustaja Harakka sanoi, että meillä on ennätysmäärät koko tällä vuosituhannella konkursseja. Myös sinne on mahdollisuus saada. Ja toinen: teillä on mahdollisuus suorassa lähetyksessä myös poistaa epävarmuutta, johon ei tullut vastausta aikaisemmin. Milloin poistuu tämä hihasta vedetty tuulivoiman etäisyyssäätelyriski, [Puhemies koputtaa] joka tarkoittaa rakennuspaikkojen vähenemistä esimerkiksi Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomessa [Puhemies koputtaa] 75—100 prosenttia joidenkin arvioiden mukaan? Milloin tämä epävarmuus poistuu?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.4.aspx,fi,Miapetra Kumpula-Natri,807,2025-11-13T16:37:34,2025-11-13T16:39:01,Käsitelty,1.1 2025_109_65,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys datakeskuksista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 179/2025 vp,"Kiitoksia, edustaja. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_66,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys datakeskuksista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 179/2025 vp,"Puhemies! On täysin selvää, että konkurssi on aina todella valitettava asia. Samaan aikaan kuitenkin tähän pitää huomauttaa, että meillä syntyy myös jatkuvasti valtavasti uusia yrityksiä, ja se on tietenkin aina positiivista. [Välihuutoja vasemmalta] Tuulivoiman etäisyyssääntelystä: Olen samaa mieltä siitä, että meillä on paljon paikkakuntia, missä tällä hetkellä haluttaisiin luoda edellytyksiä sille tuulivoiman syntymiselle ja sitä pyritään luomaan esimerkiksi maakuntakaavoittamalla niitä paikkoja. Tällä hetkellä itse asiassa suurin syy epävarmuuteen, mikä liittyy tähän, ei ole suinkaan tämä meidän lainsäädäntömme tässä kohdin, vaan se, että siellä on tehty muun muassa erilaisia tulkintoja metsäpeuran suhteen, jotka haastavat sitä kaavoituksen eteenpäinviemistä. Noudatetaan erityistä varovaisuutta metsäpeuran suhteen, ja tätä ongelmaakin me haluamme ratkoa. Mutta totta kai me haluamme myös luoda edellytykset sille, että jatkossakin tuulivoiman rakentaminen Suomessa on erityisen mahdollista samaan aikaan, kun huolehditaan siitä, [Hälinää — Puhemies koputtaa] että kuntien rajat ylittävät haitat pystytään minimoimaan ja asukkaiden kuuleminen myöskin parhaalla mahdollisella tavalla huomioimaan. Tätähän me ratkomme alueidenkäyttölaissa, ja ratkaisu tulee varmasti aivan lähiaikoina.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.4.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-11-13T16:39:05,2025-11-13T16:40:12,Käsitelty,1.1 2025_109_67,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys datakeskuksista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 179/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Wickström, varsågod.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_68,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys datakeskuksista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 179/2025 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! On pakko todeta, että tämän kahden ja puolen vuoden aikana hallitus on tehnyt poikkeuksellisen paljon toimia ja tuonut läpi tänne eduskuntaan lakeja, joilla on haluttu edistää Suomen kilpailukykyä ja kasvua. Mainittakoon tässä muutama. Aloitetaan vaikkapa työmarkkinauudistuksista: paikallinen sopimus on toteutettu, ja tämän lisäksi myöskin on tehty yritykselle helpommaksi palkata se ensimmäinen työntekijä, mikä yleensä on yksi iso pullonkaula, kun yritys lähtee kehittymään. Tämän lisäksi luvitusta on sujuvoitettu. Olen itse kotoisin Länsi-Uudeltamaalta, jossa on paljon puhtaan siirtymän hankkeita liikenteessä, ja on ollut mahtavaa kuulla, että enää ei se hallinto-oikeuden käsittely kestä puoltatoista vuotta, vaan se voi kestää 6—8 kuukautta. Tällä on tosi iso merkitys sille, että me saadaan investointeja Suomeen. Sen lisäksi työn ja yrittämisen kannusteita on myöskin kaikin keinoin parannettu, muun muassa veroporkkanoin. Tähän haluan tuoda esiin ja kompata myöskin sosiaalidemokraattien esiin tuomaa huolta tästä rahoituksen tilanteesta, koska kun keskustellaan pk-yritysten kanssa, niin itse saan jatkuvasti myöskin sitä viestiä, että se suurin pullonkaula liittyy rahoitukseen, ja tämän eteen ja tämän ratkaisemiseksi hallitus tekee myöskin toimia. Itse olisin kysynyt työministeri Marttiselta, joka valmistelee tällä hetkellä hankintalain uudistusta, jonka avulla halutaan myöskin vahvistaa kasvua: millä tavalla uskotte ministerinä, [Puhemies koputtaa] että hankintalain uudistus tulee vahvistamaan ennen kaikkea pk-yritysten toiminta- ja kasvuedellytyksiä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.4.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-11-13T16:40:12,2025-11-13T16:41:43,Käsitelty,1.1 2025_109_69,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys datakeskuksista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 179/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_70,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys datakeskuksista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 179/2025 vp,"Kiitoksia, herra puhemies! Kiitoksia myös erittäin hyvästä kysymyksestä. Kun Suomessa meidän kunnat, kaupungit, hyvinvointialueet ja muut julkiset organisaatiot tekevät vuositasolla kymmenillä miljardeilla euroilla julkisia hankintoja, siis veronmaksajien rahalla, niin totta kaihan meidän yhteinen tehtävämme on huolehtia siitä, että ne hankinnat tehdään kustannustehokkaasti ja vielä niin, että myös pienemmät yritykset pääsevät niihin julkisiin hankintoihin kiinni. Tässä meillä on ollut tiettyjä ongelmia myös lainsäädännössä, ja nyt tässä hankintalain uudistuksessa on nimenomaan tarkoitus tehdä muutoksia, joissa tullaan velvoittamaan jakamaan näitä hankintoja myös pienempiin osiin ja toisaalta taas turvaamaan se, että myös pk-yritykset, pk-kenttä, ympäri Suomea pääsevät tarjoamaan omia tuotteitaan ja omia palveluitaan näissä julkisissa hankinnoissa. Tässähän oikeastaan näen, herra puhemies, että tämähän on aivan yhteistä työtä, sillä totta kai vaikka Iisalmessa tai Kuopiossa, Kittilässä, missä päin Suomea ollaankin, kuntapäättäjien ja viranhaltijoiden etu on se, että mahdollisimman suuri osa niistä julkisista hankinnoista jää sinne omalle kotiseudulle, jolloin myös se työllisyysvaikutus [Puhemies koputtaa] on kaikkein suurin siellä paikallisella tasolla.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.4.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-11-13T16:41:43,2025-11-13T16:43:04,Käsitelty,1.1 2025_109_71,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys datakeskuksista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 179/2025 vp,"Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_72,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys datakeskuksista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 179/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Totta kai me kaikki täällä varmasti toivomme, että kasvu lähtee liikkeelle, koska jos se ei lähde, niin emme me selviä. Näin yksinkertaista se on. Mutta, arvoisa pääministeri, ei se taida ihan vain pelkästään hurskailla toiveilla lähteä. Jos se kasvun liikkeelle lähteminen on kiinni siitä, että täällä pitää sulkea silmät, olla hiljaa epäkohdista, niin tehdään sitten niin joka päivä: kokoonnutaan piiriin ja taputellaan toisiamme selkään ja lauletaan Kumbaya’ta, [Naurua] jos se sillä sitten lähtee liikkeelle. Mutta varmasti tässä tarvitaan myös aktiivisia politiikkatoimia ja ainakin sellaisia toimia, ettei itse mennä vaikeuttamaan sen kasvun liikkeelle lähtemistä. Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, arvostan sitä, että suhtaudutte rakentavasti tähän ehdotukseen siitä, että yritysten rahoitus voitaisiin varmistaa ja varsinkin kasvuyritysten rahoitus voitaisiin varmistaa sillä, että saataisiin paremmin piensijoittajat mukaan tähän yritysten kasvun rahoittamiseen. Voisitteko tässä kyselytunnin päätteeksi todeta, että olette valmis tuomaan tästä vielä hallituksen esityksen eduskunnan käsittelyyn?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-11-13T16:43:04,2025-11-13T16:44:14,Käsitelty,1.1 2025_109_73,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys datakeskuksista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 179/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_74,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys datakeskuksista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 179/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oli taas hauskat rytmit edustajan kysymyksessä, mutta nyt kuitenkin haluan sanoa sen, että me ollaan todella tehty paljon näitä uudistuksia, mutta sen lisäksi kädet savessa koko ajan tehdään töitä, jotta investoinnit etenevät, jotta kauppoja syntyy: jäänmurtajat, Meyerin telakan jättikaupat kymmeneksi vuodeksi, datataloutta, datakeskuksia, joka päivä eri puolilla maata edistetään, tämä Fazerin investointi, tuulivoimahankkeita. Mitä autotehtaaseen tulee, niin sen ongelmat johtuvat ennen kaikkea eurooppalaisen autoteollisuuden suuresta kriisistä. Kapasiteettia on liikaa, kysyntä alhaalla. Teemme kaikkemme, jotta sinne löytyy lisää autoja. Autetaan, jotta he saavat lisää autoja valmistettavaksi. Ja se, mitä me voimme valtiona tehdä, on etsiä sinne myöskin puolustusteollisuuden valmistusta. Nämä ovat hyviä esimerkkejä siitä, mitä me tehdään. Me emme lauleskele Kumbaya’ta, vaan me teemme töitä, me haemme Suomeen investointeja, me autamme yrittäjiä, investoreita. On kiva kuulla, että teilläkin on yksi idea, millä saadaan ihmiset sijoittamaan. [Naurua] Katsokaa, mitä hallitus on tehnyt, kun minä en halua tätä silmänkääntötemppua, [Puhemies koputtaa] että hämätään yhdellä pikku-uudistuksella ja haukutaan kaikki ne todelliset uudistukset, [Puhemies koputtaa] mitä hallitus on tehnyt. Mutta tervetulleena otetaan tämäkin ehdotus vastaan, mutta älkää hämätkö.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-11-13T16:44:16,2025-11-13T16:45:37,Käsitelty,1.1 2025_109_75,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys viljelijöiden ahdingosta (Mauri Kontu kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 180/2025 vp,"Seuraava kysymys. Edustaja Kontu, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_109_76,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Mauri,Kontu,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys viljelijöiden ahdingosta (Mauri Kontu kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 180/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Viime viikolla Varsinais-Suomen Somerolla järjestettiin kriisikokous. Sali oli täynnä suomalaisia ruuantuottajia, 800 viljelijää, ja tunnelma oli vakava. Viljelijät tuottavat meille kaikille ruuan. Ei voi olla niin, että kauppa ja teollisuus vievät leijonanosan ja viljelijät jäävät nuolemaan näppejään. Kriisitilannetta ei kerta kaikkiaan voi enää vain seurata sivusta. Viljelijöiltä lähti vahva vetoomus hallitukselle. Ennen kaikkea kyse on reilusta tulonjaosta. Ministeri Essayah, valitettavasti teillä oli este, ette päässyt sinne paikalle. Siksi kysyn teiltä: Miten vastaatte Somerolla esitettyyn viljelijöiden vetoomukseen? Aiotteko te — ja millä keinoin — ryhtyä tätä kurimusta ratkaisemaan?", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.5.aspx,fi,Mauri Kontu,911830,2025-11-13T16:45:42,2025-11-13T16:46:47,Käsitelty,1.1 2025_109_77,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys viljelijöiden ahdingosta (Mauri Kontu kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 180/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_78,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys viljelijöiden ahdingosta (Mauri Kontu kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 180/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Aivan oikein, kuten edustaja totesi, olin tosiaankin ministerineuvoston kokouksessa, jossa Suomea aina edustaa ministeri, eli en pystynyt osallistumaan silloin tuonne Someron kokoukseen. Mutta kokouksessa kyllä ilmaistiin erittäin tärkeä ja vakavasti otettava huoli. Elikkä meillä erityisesti kasvinviljelijät, viljanviljelijät ovat tällä hetkellä tilanteessa, että takana on ennätysmäisen hyvä sato ja myöskin määrällisesti yksi suurimpia satoja, mikä sitten valitettavasti tarkoittaa sitä, että viljan hinta laskee, kun tavaraa on paljon markkinoilla. Oikeastaan tästä viljan hinnasta voisi todeta, että kun katsotaan tilastoja taaksepäin, niin meillä markkinahinnan lasku on ollut noin 19 prosenttia lähtien edellisen EU-kauden elikkä vuoden 2014 taitteesta. Siinä mielessä, kun katsoo taas sitten esimerkiksi tukipolitiikkaa, sillä puolella keskimäärin tukien nousu on ollut noin kolme prosenttia. Jokainen ymmärtää, että tuo yhtälö on kestämätön. Silloin on katsottava, millä tavalla pystytään markkinasta saamaan parempi hinta. Hallitushan on juuri antanut lausunnoille elintarvikemarkkinalain toisen osan, [Puhemies koputtaa] jossa lähdetään hakemaan elintarvikemarkkinaketjuun sitä tasapainoa, [Puhemies koputtaa] jota meidän tuottajat tarvitsevat, parempaa hintaa meidän tuottajille, jotta voidaan [Puhemies koputtaa] varmistaa viljantuotanto myös Suomessa jatkossa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-11-13T16:46:50,2025-11-13T16:48:10,Käsitelty,1.1 2025_109_79,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys viljelijöiden ahdingosta (Mauri Kontu kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 180/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_80,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys viljelijöiden ahdingosta (Mauri Kontu kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 180/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministeri Essayah, te kirjoititte pari vuotta sitten teidän Instagramiinne: ”Joka päivä 2—3 maatilaa pistää ovet säppiin, samalla kun kauppa ja pankit tahkoavat ennätystuloksia. Viljelijät eivät kaipaa tuekseen uusia hankkeita vaan reilun korvauksen työstään! Hallituksen kriisipaketilla on nyt kiire ja kaikenlainen vitkastelu on vastuutonta.” Olen hyvin samaa mieltä. Samassa päivityksessä vaadittiin myös näitä reilumpia elintarvikemarkkinoita. Te tosiaan aioitte laittaa kaupan kuriin, mutta nyt vaalikausi on yli puolessavälissä ja ihan hirveän hyvää uutista ei sieltä kentältä tule, että tämä tilanne olisi nyt ratkaistu. Maatalouteen piti tulla suunnanmuutos. No, onhan se toki suunnanmuutos, että jauheliha loppuu kaupan hyllyiltä, mutta se on suunnanmuutos väärään suuntaan. Se on hyvin harmillista. Ja kyllä sitä kriisipakettiakin voitaisiin tarvita nyt. Me tarvitaan oikeasti ratkaisuita sinne maatalouteen, ei vain sitä sympatiseerausta. Joten, arvoisa ministeri Essayah, milloin se kauppa alkaa maksaa sitä todellista, oikeaa hintaa meidän tuottajille?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.5.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-11-13T16:48:19,2025-11-13T16:49:29,Hyväksytty,1.1 2025_109_81,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys viljelijöiden ahdingosta (Mauri Kontu kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 180/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_109_82,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys viljelijöiden ahdingosta (Mauri Kontu kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 180/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tämä hallitus on sitoutunut siihen, että kun parlamentaarinen työryhmä teki viime kaudella työtä, jossa katsottiin niitä toimenpiteitä, joilla lähdetään nimenomaisesti sitä tuottajan asemaa siellä elintarvikeketjussa parantamaan, niin niitä toimenpiteitä tämä hallitus on tehnyt. Ja vielä lisäksi on muistettava se, että tämä hallitus ei ole tehnyt, huolimatta vaikeista taloudellisista ajoista, laisinkaan leikkauksia ruokaa tuottavaan maatalouteen. Me olemme olleet tuottajan asialla, koska me ymmärrämme sen, että viime kädessä kotimainen ruuantuotanto on meidän omavaraisuuden, meidän huoltovarmuuden ja viime kädessä meidän turvallisuuspolitiikan ydintä. Tosiaankin tällä kaudella olemme antaneet jo elintarvikemarkkinalain ensimmäisen osan, joka eduskunnassa hyväksyttiin ja joka antaa elintarvikemarkkinavaltuutetulle paremmat mahdollisuudet tiedonsaantiin. Siinä yhteydessä teimme myöskin muutoksia kilpailulakiin, ja nyt tämä elintarvikemarkkinalain kakkososa lähtee juuri siitä, että meillä on oltava sellaiset kauppatavat tässä Suomenmaassa, että tuottaja pärjää siinä ketjussa. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi erilaisia kostotoimenpiteitä ei voida osoittaa tuottajaa kohtaan. [Puhemies koputtaa] Kaupan omat merkit on myöskin huomioitava sillä tavoin, [Puhemies koputtaa] että niissä kaupankäynnin on oltava reilua.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-11-13T16:49:33,2025-11-13T16:50:51,Käsitelty,1.1 2025_109_83,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys viljelijöiden ahdingosta (Mauri Kontu kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 180/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_84,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys viljelijöiden ahdingosta (Mauri Kontu kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 180/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Viljelijöillä on ennennäkemätön kannattavuuskriisi, kuten Someron kokous osoitti. Viljantuotanto on tappiollista jo kolmatta vuotta peräkkäin, kotieläintuotannon tuottajahinnat ovat Euroopan alhaisimmalla tasolla, vaikka tuotantokustannukset ovat Euroopan korkeimpia, tuet vähenevät, ja maksatukset viivästyvät. Missä on hätätilaksi julistaminen? Miksi maataloutta ei vapauteta kiinteistöverosta, vaikka keskusta näytti mallin, miten toimia? Miksi korotettua energiaveron palautusta ei tule, vaikka sitä Somerolla vaadittiin? Miksi oikeudenmukainen hinta viljelijälle ei tapahdu edelleenkään, vaikka sanoitte sitoutuvanne parlamentaarisen ryhmän työhön? Milloin aiotte avata kilpailulain? Missä on Makeran pääomittaminen kymmenellä miljoonalla? Ja miksi valtioneuvoston periaatepäätös suomalaisista ruokahankinnoista julkisissa palveluissa ei enää päde? [Juho Eerola: Ja kuka oli edellisessä hallituksessa?]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.5.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-11-13T16:50:52,2025-11-13T16:52:02,Käsitelty,1.1 2025_109_85,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys viljelijöiden ahdingosta (Mauri Kontu kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 180/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_86,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys viljelijöiden ahdingosta (Mauri Kontu kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 180/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Nyt täytyy muistuttaa edustajaa siitä, että meillähän tällä hetkellä jos katsotaan maataloustuotantoa, on aika erilainen tilanne riippuen vähän siitä, mikä tuotantosuunta on kyseessä. Meillähän nimenomaisesti tällä hetkellä sekä lihan että maidon tuottajahinnat nousevat, eli sillä puolella ei ole tätä kannattavuusongelmaa, mitä edustaja kuvasi. Siellä viljantuotantopuolella se pitää paikkansa, ja sanoin, että tämä kehitys siellä viljapuolella on jatkunut viimeiset voi sanoa kahdeksan yhdeksän vuotta, elikkä 19 prosenttia ollaan tultu viljan hinnoissa alas. Sen sijaan edustaja pyysi kymmentä miljoonaa Makeraan. No, hallitus on laittanut 20 miljoonaa sinne takauksiin. Eli me korotamme 20 miljoonaan Makeran takaukset, eli olemme tuplanneet siitä, mitä edustaja tässä vaati. Tosiaankin on huomioitava se, että kun me katsomme sitä tuottajan pärjäämistä, niin yhtä lailla tärkeää, ja vielä tärkeämpää, on saada oikea hinta sieltä markkinoilta, kuin että katsomme, mitkä ovat ne tuet. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Niin kuin totesin, tukienkin kohdalla tämä hallitus on pystynyt välttämään kaikki leikkaukset ruokaa tuottavaan maatalouteen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-11-13T16:52:02,2025-11-13T16:53:19,Käsitelty,1.1 2025_109_87,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys viljelijöiden ahdingosta (Mauri Kontu kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 180/2025 vp,"Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Viljanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_88,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys viljelijöiden ahdingosta (Mauri Kontu kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 180/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaista ruokaa ei ole ilman kannattavaa suomalaista maataloutta. Nyt tilojen määrä vähenee, viljelijät väsyvät hallinnon, markkinoiden ja yhteiskunnan aiheuttamien paineiden alla. Nuoria viljelijöitä tulee alalle liian vähän alan tulevaisuuden turvaamisen takaamiseksi. Lähes kaikkiin maataloutta vaivaaviin ongelmiin lääke on kannattavuuden parantaminen. Tämä hallitus lupasi aloittaessaan täyskäännöksen parempaan, sitä ei ole nähty. [Antti Kurvinen: Näin se on!] Viljelijät eivät kaipaa enää yhtään strategiaa, ohjelmaa tai kauniita juhlapuheita alan tärkeydestä. Viljelijät kaipaavat konkreettisia toimia ja niitten tuomia lisäeuroja. Kysynkin arvoisalta ministeriltä: koska nämä kauniit puheet konkretisoituvat toimiksi ja etenkin koska ne lisäeurot, jotka on luvattu, ovat viljelijöiden käytettävissä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.5.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2025-11-13T16:53:24,2025-11-13T16:54:33,Hyväksytty,1.1 2025_109_89,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys viljelijöiden ahdingosta (Mauri Kontu kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 180/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Essayah, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_109_90,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys viljelijöiden ahdingosta (Mauri Kontu kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 180/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että kyllä kahdeksan keskustalaisen maatalousministerin vuoden jäljiltä on ollut tehtävää. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho! — Hälinää — Puhemies koputtaa] Nyt on hyvä huomata, että kaksi... [Hälinää — Puhemies koputtaa] Tällä hallituskaudella me olemme nähneet tämän käänteen tapahtuvan. Eli meillähän oli tavoitteena 250 sukupolvenvaihdosta, ja meidän yllätykseksi tehtiin lähestulkoon 300 sukupolvenvaihdosta, eli nuoret ovat löytäneet maatalouden uudelleen, kun hallitus on antanut politiikallaan uskoa siihen maatalouden tulevaisuuteen. Tänä vuonna todennäköisesti 350, eli koko ajan nousee näitten sukupolvenvaihdosten määrä. Nuoret ovat löytäneet maatalouden, koska he uskovat, että tämä hallitus on pystynyt palauttamaan myöskin sen tulevaisuudenuskon maataloustuotantoon. [Ritva Elomaa: Oikein!] Me olemme nuoren tuottajan aloitustukia pystyneet korottamaan. Olemme myöskin suunnanneet erityisesti korvauskelpoisuutta nuorille tuottajille ympäri Suomea, eli sellainen tuottaja, jolla on hallussaan korvauskelvottomia peltoja, tulee saamaan korvauskelpoisuuden. Se on monilla tiloilla useita tuhansia euroja. [Puhemies koputtaa] Siinä mielessä kyllä maatalouden suunnanmuutos on tapahtunut, [Puhemies koputtaa] ja olen siitä todella iloinen. Tämä hallitus on tehnyt hyvää työtä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-11-13T16:54:33,2025-11-13T16:55:56,Hyväksytty,1.1 2025_109_91,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys kertakäyttökulutuksesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 181/2025 vp,"Seuraava kysymys. Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_109_92,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys kertakäyttökulutuksesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 181/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinalaiset krääsäverkkokaupat ovat lisänneet myyntiään viime vuosina räjähdysmäisesti. Tullin arvion mukaan Suomeen lennätetään tänä vuonna 50 miljoonaa alle 150 euron pakettia. Näiden verkkokauppojen aggressiivinen mainonta on moraalitonta ja toiminta täysin piittaamatonta niin ympäristöstä ja ihmisoikeuksista kuin kuluttajien turvallisuudesta ja terveydestä. Se on myös epäreilua vastuullisesti toimiville kotimaisille yrityksille. Tälle järjettömälle pakettirallille on saatava loppu. Sitä vaativat myös yli 50 000 Krääsätalous kuriin ‑kansalaisaloitteen allekirjoittajaa. On hyvä, että EU on ottamassa käyttöön tullimaksut pienille paketeille, mutta tämä ei riitä. Myös kansalliset keinot on otettava viipymättä käyttöön. Kysynkin asiasta vastaavalta ministeriltä: onko hallitus valmis kieltämään krääsäverkkokauppojen mainonnan ja etsimään keinot suitsia krääsätaloutta verotuksen keinoin?", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.6.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-11-13T16:56:03,2025-11-13T16:57:09,Käsitelty,1.1 2025_109_93,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys kertakäyttökulutuksesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 181/2025 vp,"Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_94,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys kertakäyttökulutuksesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 181/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle erittäin hyvästä ja myös ajankohtaisesta kysymyksestä. Kuten edustaja tässä totesi, niin erityisesti Kiinasta tulevien verkkokauppatilausten ja pakettien lukumäärä on kasvanut jopa räjähdysmäisesti, puhutaan kolmenumeroisista kasvuprosenteista tältä osin. Totta kai on niin, että EU:n sisämarkkinassa pitää voida kilpailla, mutta silloin myös kaikkien ehtojen täytyy olla kaikille samat. Ei voi olla myöskään niin, että meille tulee valtava määrä jopa hyvin halpaa, jopa suorastaan roskaa EU-sisämarkkinaan, ja se ei myöskään noudata mitään esimerkiksi tuoteturvallisuuteen liittyviä velvoitteita, jotka taas koskevat kaikkia EU-sisämarkkinassa toimivia ja myös suomalaisia verkkokauppoja ja meidän yrityksiä. Tämän vuoksi olen päättänyt perustaa tästä nyt nopealla aikataululla virkamiestyöryhmän, joka valmistelee nyt näitä keinoja ja uusia toimenpiteitä, jotta me voimme käydä läpi sen, mitä toimenpiteitä voimme taas tehdä sen lisäksi, mitä jo suunnitellaan EU-tasolla.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.6.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-11-13T16:57:12,2025-11-13T16:58:19,Käsitelty,1.1 2025_109_95,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys diabeteshoidoista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 182/2025 vp,"Seuraava kysymys. Edustaja Päivi Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_109_96,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys diabeteshoidoista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 182/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Huomenna vietetään kansainvälistä diabetespäivää. Diabeteshän on lisääntyvä kansantauti, jonka liitännäissairaudet tuovat suurimmat kustannukset palveluihin. Kysyn: millä tavoin hallitus aikoo edistää kustannus—hyöty-suhteeltaan modernien hoitokeinojen saatavuutta, esimerkiksi älypumppuja, sensoreita, tehokkaita lääkkeitä, samoin pätevien diabeteslääkäreiden ja hoitajien saatavuutta? Kun lisäksi tarvitaan kotipalveluita ja myös tasapuolisesti eri hyvinvointialueille omaishoitaja-asemaa diabeteslasten vanhemmille, joista valtaosa, yli 80 prosenttia, hiljattain tehdyn tutkimuksen mukaan on huolestuttavan uupuneita tämän ympärivuorokautisen hoitokuorman vuoksi, niin kysyn: millä tavoin hallitus aikoo diabetespotilaiden asemaa olla edistämässä?", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.7.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-11-13T16:58:26,2025-11-13T16:59:33,Käsitelty,1.1 2025_109_97,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys diabeteshoidoista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 182/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_98,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys diabeteshoidoista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 182/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja tietää hyvin kaikki huonosti hoidetun diabeteksen kalliit jälkisairaudet, epäinhimilliset seuraukset potilaille, joiden verensokeri ei ole tasapainossa. Tärkein tehtävä, mitä tämä hallitus tekee, on ennakoiminen, eli meidän tulee saada kiinni ne potilaat, joilla on kakkostyypin diabeteksen riski, ja me pilotoimme tällä hetkellä tekoälyä. Olemme tuoneet hallitukselle myöskin lakiesityksen, jonka perusteella voimme ennakollisesti haravoida asiakas- ja potilastietokannoista niitä potilaita, joilla on riski nimenomaan kakkostyypin diabetekseen, jotta voimme tarjota heille jo ennaltaehkäiseviä palveluja. Sanoisin, että tämä on se suurin ja tärkein asia, mitä me voimme tehdä, nimenomaan ennaltaehkäisy, ja se on erinomainen käyttöaihe myöskin tekoälylle, ja tämä me tullaan tekemään. Millä tavalla diabeetikkoja sitten siellä hyvinvointialueilla hoidetaan, siitä vastuu on pääasiassa hyvinvointialueilla, mutta uskon, [Puhemies koputtaa] että tässä vaiheessa on jo hyvä tietoisuus siitä, minkälaisista riskeistä me puhumme.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+2.7.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-11-13T16:59:33,2025-11-13T17:00:50,Käsitelty,1.1 2025_109_99,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Edustaja Valkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_109_100,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys ensi vuoden tuloveroasteikosta, tuloverolaista ja eräistä niihin liittyvistä laeista, ja tätä tuloverolakipakettia voi kuvailla ensi vuoden osalta historialliseksi. Tämän hallituksen esityksen myötä työnteon kannustavuus paranee huomattavasti Suomessa. Meneillään on työnteon kunnianpalautus. Todennäköisesti, ainakin tällä vuosituhannella, kyseessä on suurin yksittäinen vuosialennus ansiotuloverotukseen. Työtulovähennystä, joka kohdistuu siis kaikille palkansaajille, korotetaan 100 miljoonalla. Yhteensä hallituskauden aikana korotus nousee yli 400 miljoonaan. Ja suurimpana rakennemuutoksena marginaaliverotus lasketaan 52 prosenttiin. Edelleen vouti ottaa ylimmillä tuloilla lisäeurosta yli puolet, mutta tuleva taso vuoden alusta on paljon kohtuullisempi kuin nykyinen lähes 60 prosenttia. Taloustieteellinen kirjallisuus viittaa voimakkaasti siihen, että tämän toimenpiteen itserahoitusaste valtiolle on erittäin korkea, varsinkin vähänkään pidemmällä aikavälillä. Suomen tulee olla maa, jossa kannattaa opiskella, ahkeroida, edetä uralla, ottaa vastaan lisätyötä, ja tämä muutos huomattavasti parantaa kaikkia näitä kannustimia. Yhteensä päätösperäisesti työn verotusta kevennetään yli miljardilla, siis 1 088 miljoonalla eurolla, ja sitten nimellisesti vielä inflaatiotarkastukset päälle, 680 miljoonaa. Lisäksi tehdään muutamia pienempiä, erittäin tervetulleita veromuutoksia. Työtulovähennyksen lapsikorotusta nostetaan 100 miljoonalla eurolla, eli se tuplataan. Se paranee siis 50 eurosta 105 euroon per lapsi per huoltaja, mikä helpottaa lapsiperheiden arkea ja parantaa vanhempien työnteon kannustimia. Ulkomaisten avainhenkilölain piirissä olevien osaajien lähdeverotus muuttuu entistä houkuttelevammaksi. Se laskee 25 prosenttiin, ja tämän lähdeveron piiriin pääsevät jatkossa myös suomalaiset palaavat erityisosaajat. Tämä on erittäin merkittävä toimenpide saada niitä suomalaisia, jotka ovat lähteneet ympäri maailman tekemään vaativia työtehtäviä, palaamaan Suomeen rakentamaan yhteiskuntaa. Näitä mittavia veronkevennyksiä rahoitetaan muutamilla veronkiristyksillä, ennen kaikkea verovähennysoikeuksien poistolla, eli veropohjaa laajennetaan, jotta verokantaa pystytään laskemaan. Suurimpana näistä työmarkkinajärjestöjen, sekä työnantajien että työntekijöiden, jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu, työsuhdepolkupyörien verovähennysoikeus poistuu ja kaavamainen työhuonevähennys poistuu. Edelleen muun muassa freelancerit saavat todellisista työhuonekuluista verovähennykset tehdä. Lisäksi pienempänä nostona paketissa korjataan tietyntyylinen nykyinen verorakenteen virhe siitä, että työnantajan maksamat oikeudellisen neuvonnan kustannukset ovat tulevaisuudessa verovähennyskelpoisia. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2025-11-13T17:01:16,2025-11-13T17:05:34,Hyväksytty,1.1 2025_109_101,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_109_102,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä meillä on todella käsittelyssä ensi vuoden ehkä tärkeimmät verolait täällä eduskunnassa. Kun tuossa verojaoston puheenjohtaja tämän mietinnön sisällön esitteli, on ehkä paikallaan tuoda tähän hieman toisenlainen näkökulma siitä, että toisenlaisilla arvovalinnoilla ja painotuksilla tästä paketista olisi itse asiassa saatu huomattavasti parempi ja tällä kyettäisiin palauttamaan suomalaisten kuluttajien luottamusta huomiseen huomattavasti paremmin kuin tällä hallituksen esityksellä, joka täällä tietenkin valiokunnan mietinnössä sitten enemmistön toimesta ollaan siunaamassa. Jos hieman konkretisoi tätä eroa hallituksen ja sosiaalidemokraattien välillä, niin se on se, että hallituksen esityksellä suurimmat hyötyjät näistä kaikista veronkevennyksistä, joita hallitus tekee, ovat sellaiset henkilöt, jotka tienaavat kuukaudessa yli 9 000 euroa. Tosiasiassa näistä hallituksen veronalennuksista hyötyvät kaikista eniten henkilöt, jotka tienaavat kuukaudessa yli 9 000 euroa. Sosiaalidemokraattien linja on toinen. Nyt on tavallisten suomalaisten vuoro veronkevennyksissä. Senpä takia sosiaalidemokraattien esityksillä suurimmat hyödyt menevät heille, jotka tienaavat alle 9 000 euroa kuukaudessa. Sosiaalidemokraatit käyttäisivät tämän veronkevennysvaran nyt kokonaisuudessaan vahvistamaan suomalaisten pieni- ja keskituloisten ostovoimaa, sitä kautta palauttamaan luottamuksen talouteen ja sitä kautta saamaan myös kulutuskysynnän liikkeelle, jotta myös Suomen talouskasvu voisi piristyä. Arvoisa puhemies! Jos hieman konkretisoi vielä, mitä siellä veronmaksajien lompakoissa tosiasiallisesti tapahtuu, niin otetaan muutamilla henkilöillä esimerkki. Jos tienaat 2 000 euroa kuukaudessa, niin näillä hallituksen esityksillä ensi vuoden osalta verorasitus kiristyy. Siis miettikää. Toista miljardia jaetaan veronkevennyksiä, ja tällaisten pienituloisten henkilöiden, esimerkiksi ahkerien myyjien, verorasitus kiristyy. Aika outo valinta. [Pia Viitanen: Outo valinta!] Toinen esimerkki: 4 000 euroa kuukaudessa palkkaa saava opettaja. Jos hän kuuluu ammattiliittoon, niin hän ei valitettavasti hyödy näistä hallituksen veronkevennyksistä ollenkaan. [Pia Viitanen: Outo valinta sekin!] Kun toisella kädellä hallitus keventää veroja, niin toisella kädellä se kiristää tällaisen henkilön osalta. Tai sitten otetaan esimerkiksi ahkera insinööri, jonka palkka on kuukaudessa vaikka 6 000 euroa. No, mitenkäs hänen osaltaan ensi vuoden verotuksen osalta käy? Hänenkään verotuksensa ei kevene yhtään näiden hallituksen veronkevennysten johdosta. On se aika kummallinen valinta. Mutta sitten, kun me menemme tänne yli 9 000 euroon, niin siellä kyllä kevennykset alkavat näkyä. Kun me katsomme henkilöitä, jotka ovat sellaisilla kuukausituloilla kuin vaikkapa täällä ministeriaitiossa istutaan, ministerien tuloluokissa, niin sinne kyllä veronkevennyksiä tulee tuhansia euroja vuodessa. Tai jos menemme vielä siitä ylöspäin ja puhumme henkilöistä, jotka sitten sattumoisesti tienaavat vaikka miljoonan vuodessa ansiotuloina, niin keskimääräinen veronkevennys tällaisille henkilöille näillä hallituksen esityksillä on yli 100 000 euroa. Meistä tämä on kyllä väärä linja. Nyt on veronkevennyksissä oltava tavallisten suomalaisten vuoro, ja sen takia sosiaalidemokraatit ovat tehneet tähän hallituksen esitykseen laajat muutosesitykset, joilla todella päästään siihen, että koko veronkevennysvara käytetään pieni- ja keskituloisten ostovoiman vahvistamiseen ja Suomen talouden kannalta sen keskeisimmän ongelman ratkaisemiseen, joka liittyy nyt tähän luottamuspulaan, niin että palautetaan tavallisten suomalaisten luottamus Suomen talouteen, kuluttamiseen ja päästään tästä kituvasta kasvusta eroon. Siksipä, arvoisa puhemies, esitän, että käsittelyn pohjaksi otetaan sosiaalidemokraattien vastalause, jossa todella veropolitiikkaakin voi tehdä reilummin. [Timo Heinonen: Yleensä demarit verottaa reilusti!]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-11-13T17:05:41,2025-11-13T17:10:27,Käsitelty,1.1 2025_109_103,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_104,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kannatan tätä Joona Räsäsen esitystä. Se on hyvä esitys. SDP on tässä esityksessään nimenomaan tavallisen suomalaisen asialla, tavallisen pieni- ja keskituloisen suomalaisen asialla. Me ohjaisimme tämän veronkevennysvaran pieni- ja keskituloisille. Kyllä vuorineuvokset ja ne miljonäärit ja se ministeriaitionkin tulotason väki voivat hieman tässä taloustilanteessa odottaa. Tämä on siinä mielessä hyvin outo arvovalinta hallitukselta, mitä edustaja Räsänen tuossa kuvasi, että toden totta, jos tienaat semmoisen 2 000, olet pienituloinen, niin verotus kiristyy, ja toden totta, jos olet keskituloinen, niin jää joko hitusia tai sitten nollilla ollaan, ja tämä ei ole kyllä mielestäni oikein. Tämä johtuu siitä, että toisaalla tehdään kiristyksiä, toisaalla työhuonevähennys poistuu ja järjestäytyneen palkansaajan osalta tulee tämä ylimääräinen verosanktio, joka sitten syö monen, monen ihmisen veronkevennykset lähestulkoon kokonaan. Tämän lisäksi hallituksen huonosta työllisyyden hoidon johdosta työttömyysvakuutusmaksut nousevat, ja silloin se, mitä sinne lompakkoon jää, on hyvin laiha siivu, se, mitä siellä lompakossa näiden hallituksen mainitsemien isojen veronkevennysten jälkeen on. Tämä on tosiasia, ja tosiasia on myöskin se, että näistä hyötyvät siellä lompakonkin puolella nimenomaan vain ne kaikkein rikkaimmat ja hyvätuloisimmat. Puhemies! Tässä meidän vastalauseessamme, mitä me esitämme käsittelyn pohjaksi, on myös muita tiettyjä yksityiskohtia. Otan tässä yhden esimerkin. Hallitushan heikensi kotitalousvähennystä, ja meidän mielestämme tämä ei ole tässä tilanteessa oikein. Tämähän esimerkiksi lyö naisvaltaista yrittäjyyttä, pieniä yrityksiä. Me esitämme tässä omassa vastalauseessamme, että hoito- ja hoivatyön kotitalousvähennystä sekä kotitalousavun kotitalousvähennystä parannetaan. Tämähän mahdollistaisi esimerkiksi ikäihmisille mahdollisuuden asua kotona pidempään, ja samalla tällä konkreettisesti tuettaisiin niitä pieniä yrittäjiä. Toivoisin, että hallitus vaikkapa näistä voisi ottaa koppia. Tuossa kyselytunnilla äsken puhuimme paljon yrittäjyydestä, ja siksipä olisi hyvä näitä naisvaltaisia yrittäjiä tämän kotitalousvähennyksen parannuksen mukaan tukea. Puhemies! Tähän loppuun vielä esitämme muutaman ponnen. Toisessa me esitämme kotitalousvähennyksen laajentamista myös rivi- ja kerrostalojen remontteihin. Nythän omakotitaloremontit ovat mahdollisia, mutta asunto-osakeyhtiöiden osalta tämä ei ole mahdollista, ja olisi reilua tukea myös rivi- ja kerrostaloasunnoissa asuvien suomalaisten kotien remontointia. Muun muassa tällainen lausuma meillä tässä, puhemies, on. Toinen lausumamme koskee oikeudenmukaisempaa verotusta niin, että myös täällä huojennettujen osinkojen puolella voitaisiin tehdä valtiovarainministeriön esittämät korjaukset.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-11-13T17:10:28,2025-11-13T17:13:40,Käsitelty,1.1 2025_109_105,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_106,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Puhumme nyt historiallisesta askeleesta kohti hallitusohjelman mukaista työn ja yrittäjyyden verotuksen keventämistä. Kyse ei ole yksittäisestä muutoksesta vaan kokoaan suuremmasta suunnanmuutoksesta. Kyse on siitä, että työstä ja ahkeruudesta jää suomalaiselle enemmän käteen. Me teemme nyt sen, mitä olemme luvanneet: työnteon verotusta kevennetään ja työn vastaanottamisen kannustimia vahvistetaan. Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on puoltanut esitystä ja korostanut sen vaikutuksia työnteon kannattavuuden ja ostovoiman vahvistamiseen. Erityisen merkittävää on työtulovähennyksen korottaminen ja lapsikorotuksen kasvattaminen. Nämä toimet tukevat pieni- ja keskituloisia perheitä, siis heitä, jotka pyörittävät arkea ja pitävät tämän maan pyörät liikkeessä. Työ, yrittäjyys ja osaaminen ovat Suomen kasvun lähteet, ei velka eivätkä jatkuvat veronkiristykset. Valiokunnan mietinnössä todetaan aivan oikein, että työn verotuksen keventämisellä vahvistetaan pitkän aikavälin kasvuedellytyksiä. Tämä on vastuullista talouspolitiikkaa, joka rakentaa perustaa vahvemmalle Suomelle. Arvoisa puhemies! Turvallinen ja vakaa yhteiskunta rakentuu myös taloudellisesta turvallisuudesta, kun työnteko kannattaa, julkinen talous vahvistuu ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus turvataan. Tämän hallituksen linja on selvä: vain työ luo kestävää kasvua, ja kasvu luo turvaa. Työtä ei voida ostaa velaksi, vaan työpaikkojen on synnyttävä innovaatioista ja yrittämisestä. Turvallisuus ja talous kulkevat käsi kädessä. Tämä esitys on yksi osoitus siitä. Työlle ja yrittämiselle annetaan arvo. Suomalaisille annetaan uskoa tulevaisuuteen. Kasvu on jo käynnistymässä, eivätkä korkeat tuloverot saa olla sen hidasteena. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-13T17:13:43,2025-11-13T17:16:58,Käsitelty,1.1 2025_109_107,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_108,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen leikkuriin joutuva kotitalousvähennys on ollut erinomainen kannustin kodeissa tehtäville korjauksille sekä erilaisille arkea helpottaville toimille. Erityisesti se on ollut sitä ikääntyville ihmisille ja sairaille, jotka ovat voineet pidentää omassa kodissa asumistaan ja vähennyksen ansiosta ovat voineet hankkia muun muassa siivouspalveluja, joita he eivät olisi kyenneet itse tekemään. Tämä on nostanut iäkkäiden ja sairaiden elämänlaatua, mikä olisi ilman kotitalousvähennystä jäänyt merkittävästi alhaisemmaksi. Kun hallituksen muiden päätösten seurauksena yhä useampi vanhus joutuu yhä pidempään tulemaan toimeen omillaan, olisi kotitalousvähennys edes pieni kädenojennus heidän suuntaansa, samoin erityisesti yksinyrittäjien ja naisyrittäjien suuntaan, jotka näitä palveluja tarjoavat. Arvoisa puhemies! Keskusta ei hyväksy hallituksen leikkausta kotitalousvähennykseen. Säilyttäisimme sen vuoden 2024 tasoisena, ja lisäksi esitämme, että yksin asuvien kotitalousvähennystä korotettaisiin.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-13T17:17:01,2025-11-13T17:18:12,Käsitelty,1.1 2025_109_109,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_110,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Verotuksen tehtävänä on turvata hyvinvointivaltion rahoitus, tasata varallisuus- ja tuloeroja ja ohjata ihmisten käyttäytymistä. Vasemmistoliiton mielestä verotuksen peruslähtökohta on, että veroa tulee maksaa maksukyvyn mukaan. Valitettavasti yhdessä sosiaaliturvaan tehtyjen leikkausten kanssa hallituksen tekemät muutokset verotukseen ovat tehneet Suomesta eriarvoisemman maan. Hallituksen verolinja antaa herkut niille, keillä jo on ennestään paljon, ja jättää muruset pienituloisille. Eniten hallituksen verolinjasta hyötyvät suurituloiset, kaikista eniten miljonäärit, jotka hyötyvät yli satatuhatta euroa vuodessa. Orpon hallitus on vähentänyt verojärjestelmän progressiivisuutta. Sen takia vasemmisto peruisi suurituloisille kohdennetut veronkevennykset ja vahvistaisi tuloverotuksen progressiivisuutta. Emme hyväksy suurituloisille kohdennettuja marginaaliverojen ja solidaarisuusveron kevennyksiä. Vasemmistoliitto myös parantaisi pieni- ja keskituloisten työntekijöiden ostovoimaa siirtämällä niin sanotut kiky-maksut työnantajan maksettavaksi. Vuoden 2016 kilpailukykysopimuksessa siirrettiin palkan sivukulut työnantajilta enemmän palkansaajien maksettavaksi. Vasemmistoliitto vahvistaisi työntekijöiden ostovoimaa palauttamalla nämä palkan sivukulut takaisin työnantajien maksettavaksi. Siirto tukisi myös talouskasvua, sillä riittämätön kulutuskysyntä on tällä hetkellä merkittävin kasvun este Suomessa. Kokonaisuudessaan esittämämme muutokset verotukseen ja palkan sivukuluihin vahvistaisivat pieni- ja keskituloisten ostovoimaa enemmän kuin hallituksen talousarvioesitys. Vasemmistoliitto ei kannata hallituksen esittämää avainhenkilöiden lähdeveron alentamista ja huojennusta Suomeen palaaville. Esitys heikentäisi verotuksen progressiota osaltaan. Arvoisa puhemies! Emme poistaisi työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeutta. Ammattiyhdistysjäsenmaksujen verovähennysoikeuden poiston seurauksena joidenkin palkansaajien verotus jopa kiristyy. Tulonhankkimismenot ovat verotuksessa normaalisti vähennyskelpoisia, ja on hyvin poikkeuksellista säätää tulonhankkimismenoja vähennyskelvottomiksi. Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat jäsentensä tulonmuodostukseen ja työehtoihin liittyvistä kysymyksistä, joilla on suoraa vaikutusta jäsenten tulon hankkimisen ja säilyttämisen kannalta. Palkansaajien näkökulmasta ammattiliiton jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistaminen voi johtaa heikompaan palkka- ja tuottavuuskehitykseen kansantaloudessa, jos se heikentää järjestäytymisasteita. Tämä ei olisi myöskään julkisen talouden etu. Mikäli järjestäytyminen ja työehtosopimusten yleissitovuus heikkenevät, se voi pidemmällä tähtäimellä johtaa tuloerojen kasvuun, heikompaan palkkakehitykseen ja siten myös heikompaan verotulokehitykseen. Arvoisa puhemies! Käyttäisimme verotuksen lapsivähennyksen kasvattamiseen suunnatut rahat mieluummin lapsilisien korotukseen. Lapsivähennyksestä eivät hyödy pienituloiset, joten lapsilisän korottaminen olisi tasa-arvoisempi toimi, joka hyödyttäisi myös pienituloisimpia lapsiperheitä. Säilyttäisimme työsuhdepolkupyörien veroedun, sillä se kannustaa työntekijöitä ilmaston ja terveyden kannalta suotuisaan käyttäytymiseen. Emme poistaisi työntekijöiden mahdollisuutta tehdä verotuksessa työhuonevähennystä. Arvoisa puhemies! Edellä mainituilla perusteilla ehdotan, että käsittelyn pohjaksi otetaan vasemmiston vastalauseeseen 4 sisältyvät lakiehdotukset. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-11-13T17:18:14,2025-11-13T17:21:59,Käsitelty,1.1 2025_109_111,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_112,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja, edustaja Valkonen tämän keskustelun alussa esittelypuheenvuorossaan perusteli, että hallitus tekee nyt historialliset veronalennuspäätökset. Tämä pitää paikkansa kyllä siinä mielessä, että koskaan aikaisemmin ei ole tehty näin merkittäviä veronalennuksia yli 100 000 euroa ansiotuloa tienaaville suomalaisille. Ne ovat erittäin merkittäviä ja, voi sanoa, historiallisen suuria. Me ymmärrämme keskustassa marginaaliverotuksen ongelmatkin. Olisi hyvä, että meillä kaikilla jäisi riittävästi, myös suurituloisilla, käteen siitä palkasta, jotta se kannustaisi tekemään vähän enemmän vielä töitä. Perustelen nytten, miksi keskustan vastalause tai miksi me yleensä jätimme vastalauseen tähän ja mitä se vastalause sisältää, eli miksi me suuntaisimme nyt veronalennukset eri tavalla ja itse asiassa vielä voimakkaammin tekisimme sen kuin mitä hallitus on tekemässä? Meidän kohderyhmämme on tässä tavalliset keskituloiset suomalaiset palkansaajat, ne, jotka tienaavat 2 500—6 000 euroa kuukaudessa, valtaosa suomalaisista. Kuten täällä edellä edustaja Räsänenkin on puheenvuorossaan todennut, tässä hallituksen mallissa he eivät juuri hyödy tästä veronalennuksesta. Miksi tässä taloustilanteessa on tärkeää, että veronalennukset kohdistettaisiin juuri heihin? Sen takia, että he ovat se ryhmä, joka pyrkii elämään omalla palkkatyöllään ansaitsemilla tuloilla. Heillä ei enää tule juuri tukea muualta. He alkavat pikkuhiljaa maksaa, jos on lapsiperhe, täydet päivähoitomaksut, ja he yrittävät pärjätä arjessa kohonneissa kustannuksissa. Heillä on myös kulutustarpeita. Ja kun katsomme ja vertaamme Suomen palkkatulojen verotusta Ruotsiin, niin missä on suurin ero? Se on niissä, jotka tienaavat reilu 4 000 euroa kuukaudessa. Opettajilla, joilla alkaa olla ikälisät, ero Ruotsiin on 6,6 prosenttiyksikköä, niinkin suuri. Keskusta kuroisi tätä eroa umpeen, koska he ovat niitä, joilla on kulutustarpeita. Mikä on tämän hetken Suomen talouden yksi suurimmista ongelmista, kun se ei kasva? Se on se, että meillä ei ole kotimaista kulutusta riittävästi. Ne, joilla olisi varaa nyt kuluttaa, eivät kuluta. Tästä on esimerkkinä: Hyvätuloiset, jotka tienaavat paljon ja joilla ei ole tarpeita kuluttaa, voivat sijoittaa rahoja, ja viime kuussa rahastosijoitukset olivat ennätystasolla Suomessa. Mutta niillä keskituloisilla, työtä tekevillä suomalaisilla, joille me suuntaisimme nyt veronalennukset, on kulutustarpeita, ja kun me heille annamme useamman satasen enemmän vuodessa rahaa, se menee kulutukseen suoraan. Sillä ostetaan harrastusvälineitä lapsille tai tehdään vaikka kotimaassa perheen lomamatka ja saadaan Suomen talouden pyörät pyörimään. Tämän takia kannattaa tässä taloustilanteessa nytten ohjata veronalennukset ja voimistaa niitä veronalennuksia vielä voimakkaammin tavallisille suomalaisille keskituloisille, ja näin keskusta tekisi. Me myös palauttaisimme kotitalousvähennyksen sille tasolle, mitä se oli ennen hallituksen jättileikkauksia, jotta me saisimme yritystoimintaa ja kasvua Suomeen luotua. Se aiheutti paljon työttömyyttä. Olen tavannut monta yrittäjää, jotka ovat kertoneet, kuinka he joutuivat useamman työntekijän irtisanomaan, kun enää kysyntä ei käynyt. Ja kotitalousvähennyshän on merkittävä rakennusalalle. Uudisrakentaminen on meillä historian alhaisimmalla tasolla, ja korjausrakentaminen: kahdeksan vuosineljännestä peräkkäin korjausrakentaminen on Suomessa laskenut. Nyt tarvitaan voimakas paketti, jolla saadaan rakentaminen Suomessa liikkeelle, suomalaisille töitä, aktiviteettia ja tulevaisuudenuskoa. Arvoisa puhemies! Keskusta näkee, että tämä pieni verotuki, joka on annettu työsuhdepolkupyöriin, on saanut ison pyörän pyörimään, ei pelkästään polkupyörät, vaan talouden pyörät, ja se on aiheuttanut sen, että tutkimustenkin mukaan niillä, jotka työmatkat pyöräilevät, on useampi sairauslomapäivä vuodessa vähemmän kuin niillä, jotka ajelevat autolla. Nyt kannattaa katsoa koko kansantaloutta ja edistää työsuhdepyöräilyä. Tämä pieni tuki kannattaisi jättää. Sillä ei ole isoa merkitystä, mutta se kertoisi selkeän viestin kansalaisille: kannattaa liikkua, kannattaa pyöräillä työmatkat. Moni ostaa arvokkaan pyörän tai on ostanut työsuhde-edulla, ja silloin kun ostetaan semmoinen, sitä myös käytetään. Arvoisa puhemies! Meillä on täällä vaihtoehtoinen ratkaisu, parempi ratkaisu, keskustan vaihtoehto verolinjaukseksi, josta hyötyisi enemmistö suomalaisista. Ehdotan, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen 2 sisältyvät lakiehdotukset.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-11-13T17:22:04,2025-11-13T17:27:58,Käsitelty,1.1 2025_109_113,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_114,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Tällä viikolla kuopukseni opiskeli synonyymejä. Kävin isänä niitä hänen kanssaan läpi, ja oli myös sana ”reilummin” esillä, ja tänään mielenkiintoisella tavalla sosiaalidemokraatit puhuivat verotuksesta, ja aiemmin he ovat käyttäneet ”reilummin”‑sanaa ihan toisenlaisessa merkityksessä. Se on tarkoittanut sosiaalidemokraattien verolinjassa ”enemmän”, ja näin se on silloin, kun he todellisesti ovat päätöksiä päässeet tekemään. Mutta tässä esityksessä, joka meillä tänään on käsittelyssä, nimenomaan tehdään reilumpia valintoja siitä näkökulmasta, että me kohdennamme nämä veronkevennykset isommalta osin pieni- ja keskituloisille. Työn verotus kevenee yhdellä miljardilla. Pieni- ja keskituloisten työtulovähennystä kevennetään 620 miljoonalla ja lapsikorotusta 100 miljoonalla. Ensi vuoden veronkevennyksistä kaksi kolmasosaa kohdentuu pieni- ja keskituloisille — kaksi kolmasosaa kohdentuu pieni- ja keskituloisille. Niin kuin tässä mietinnössämme toteamme, käydään läpi laajasti tätä ensi vuoden veroratkaisua ja sen painotuksia, joihin jo tuossa alussa viittasin. Jäin miettimään, kun tässä keskustelussa nyt sai sellaisen kuvan, että meillä eivät suurituloiset osallistuisi millään tavalla tämän hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseen, niin eihän se pidä millään tavalla paikkaansa. Suomalaisista niin sanottu suurituloisin viidennes, eli 50 000 euroa tai sitä enemmän vuodessa tienaavat, maksaa kaikista tuloveroista jo 60 prosenttia. Suomalaisista itse asiassa vain 3,5 prosenttia kuuluu joukkoon, joka tienaa yli 100 000 euroa vuodessa, mutta tältä joukolta me keräämme lähes neljänneksen, 25 prosenttia, meidän kaikista tuloveroistamme. Eli kyllä hyvätuloiset osallistuvat yhteiskunnan talkoisiin ja tekevät sen kyllä, arvoisa vihervasemmisto-oppositio, aika reilusti. Alle 30 000 euroa tienaavia suomalaisia on yli puolet suomalaisista. Heidän osuutensa verotuloista on reilu kymmenesosa, ja itse asiassa noin 20 000 euroa vuodessa tienaavat eivät maksa järjestelmässämme lainkaan tuloveroa. Kuntaveron alaraja taitaa olla noin 1 800 eurossa kuukaudessa. Eli progressio Suomessa toimii kyllä erittäin kovasti. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta leijonanosan kantavat hyvätuloiset, ja minunkin mielestäni tämä on aivan oikein, niin kuin tässä meidän mallissamme tapahtuu. Mitä sitten me esitämme? Me esitämme, että me ylimmässä tuloluokassa teemme tämän muutoksen, jonka itse asiassa Ruotsissa demarit tekivät vielä rajummin vuonna 2020. Siellä yli 65 000 euroa vuodessa tienaavilta kevennettiin verotusta viisi prosenttiyksikköä, ja siellä ei tullut tällaista huutoa, kun sen muutoksen teki sosiaalidemokraatit. Nyt 4—5 vuotta tuon päätöksen jälkeen Ruotsissa tehtiin laaja selvitys siitä, mitä tapahtui. Tämä muutos rahoitti itsensä 120-prosenttisesti, eli tulot lisääntyivät, kun Ruotsin demarit tekivät tämän muutoksen. No, tästä voi tulla siihen johtopäätökseen, että Ruotsissa on paremmat demaritkin. Autoveron Ruotsi poisti yli 25 vuotta sitten, perintöveron yli 20 vuotta sitten, ja niissäkin pääarkkitehtina oli sosiaalidemokraatit, ja taitaa olla, että niissäkin isolta osin on saavutettu samanlaisia dynaamisia vaikutuksia esimerkiksi perintöveron kohdalla. No, me emme voineet perintöveroa poistaa. Sitä selvitettiin. Meidän Taloustilanteemme ei siihen mahdollisuuksia antanut, vaikka se itse itsensä tulisi rahoittamaan luovutusvoittoveron kautta joidenkin vuosien päästä. Mutta se alun lovi on sen verran jyrkkä, että se ei tässä ollut mahdollista, mutta me nostamme alarajaa 20 000:sta 30 000 euroon. Tässä esityksessä käydään läpi omalta osaltaan ulkomailta tulevien palkansaajien lähdeverotus ja siihen tehtävät muutokset. Tällä muutoksella tavoitellaan sitä, että ulkomailla asuvien erityisasiantuntemusta omaavien henkilöiden tuloa Suomeen voitaisiin edesauttaa. Ehdotettujen muutosten tavoitteena on edelleen lain alkuperäinen tarkoitus eli houkutella Suomeen erityisosaamista omaavia asiantuntijoita tuotannon, elinkeinoelämän, tutkimuksen kehittämiseksi. Lisäksi tarkoituksena on ollut saada Suomeen osaamista, jota Suomessa ei ennestään ole ollut. Tämä yhtenä muutoksena tässä esityksessä, kokonaisuudessa on. Arvoisa puhemies! Niin kuin puheenvuoroni aloitin: ensi vuoden veronkevennyksistä kaksi kolmasosaa kohdennetaan pieni- ja keskituloisiin. [Pia Viitanen: Mitä jää lompakkoon?]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-11-13T17:28:01,2025-11-13T17:34:16,Käsitelty,1.1 2025_109_115,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Lohi, yksi minuutti, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_116,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan edustaja Heinosen puheenvuoroon vastata sillä tavalla, että minulla on tässä edessä hallituksen veromuutoksien taulukko siitä, mitä se tarkoittaa ilman että otetaan huomioon näitä tiettyjä vähennyksien poistoja eri tuloluokissa. Tästä käy ilmi, että jos tienaat 2 000 euroa kuukaudessa, joudut maksamaan ensi vuonna näitten veromuutosten takia 30 euroa enemmän veroa. Jos tienaat 5 000 euroa kuukaudessa, saat 60 euron veroalennuksen vuositasolla. Jos tienaat 6 000 euroa — olet jo asiantuntijatehtävissä — on tilanne nolla, plus miinus nolla. Mutta jos tienaat 9 000 euroa, saatkin hyötyä 1 130 euroa vuodessa, tai jos mennään huippujohtajiin, 20 000 kuukaudessa, niin saat 8 500 euroa veroalennusta vuodessa. Minusta tässä on pieni ristiriita siihen, mitä edustaja Heinonen sanoi, että nyt me annamme pieni- ja keskituloisille veroalennuksen, kun 20 tonnia kuussa tienaava saa 8 500 euroa vuodessa veroalennusta, 1 600 tienaava nollan ja kaksi tonnia kuussa tienaava joutuu maksamaan lisää veroja. Mihin ne alennukset pieni- ja keskituloisilta hävisivät? Ne hävisivät juhlapuheisiin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-11-13T17:34:17,2025-11-13T17:35:55,Käsitelty,1.1 2025_109_117,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Muistutan edustaja Lohta ja kaikkia muitakin minuutin aikarajasta, kun vastauspuheenvuoroista on kyse. — Edustaja Viitanen, vastauspuheenvuoro, yksi minuutti.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_118,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nimenomaan tässähän pitäisi nyt katsoa, mitä sinne lompakkoon jää, ja sitä samaa minäkin ihmettelen, että mitä sen pieni- ja keskituloisen lompakkoon tällä hallituksen politiikalla jää. Hyvin valitettavaa, puhemies, on se, että nämä luvut puhuvat puolestaan. Sinne jää joko miinusmerkki, pyöreä nolla tai sitten vain murusia, korkeintaan muutamia kymppejä, pieni- ja keskituloisille. Edustaja Heinonen, minä tässä nyt ihmettelen, näettekö ollenkaan tätä arvovalintaa tässä tilanteessa, kun samaan aikaan sitten ministeriaitioon tulee useita tuhansia, miljonääreille on varaa antaa veronkevennys, oikein tuntuva sellainen, ja samaan aikaan te aloititte teidän hallitustaipaleenne sillä, että te leikkasitte rajusti pienituloisten etuuksia, sosiaaliturvaa. Nyt te annatte pienituloisille ja keskituloisille tuskin mitään veronkevennyksiä. Näettekö te, edustaja Heinonen, mitään ristiriitaa näissä teidän arvovalinnoissanne?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-11-13T17:35:55,2025-11-13T17:37:00,Käsitelty,1.1 2025_109_119,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja vastauspuheenvuoro, edustaja Heinonen, yksi minuutti.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_120,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin tuossa edellä kerroin, Ruotsissa sosiaalidemokraatit poistivat tuon ylimmän veroluokan yli 65 000 tienaavilta. Ja miten kävikään? Se rahoitti itsensä 120-prosenttisesti. [Joona Räsäsen välihuuto] Ruotsin valtio sai enemmän rahaa käytettäväksi oman hyvinvointiyhteiskuntansa rahoittamiseen kuin siinä tilanteessa, että tämä verotus oli siellä päällä. Niin kuin totesin, se on koruton tosiasia, että pieni- ja keskituloisille kohdentuu kaksi kolmasosaa niistä ensi vuoden veronkevennyksistä, joista maamme hallitus on päättämässä. Se on totta, että joku kunta nostaa omaa kuntaveroaan, se vaikuttaa siihen, jollain on sähköpyörä tai työsuhdevähennys siinä, se voi vaikuttaa siihen, on erilaisia vaikutuksia, mutta näistä veronkevennyksistä kaksi kolmasosaa menevät pieni- ja keskituloisille. Ja mikä oleellista, edustaja Viitanen, teidän vahtivuorollanne ostovoima Suomessa romahti. [Pia Viitasen välihuuto] Nyt se korjaantuu. Olemme tulossa samalle tasolle, missä se oli huippuvuosina.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-11-13T17:37:00,2025-11-13T17:38:17,Käsitelty,1.1 2025_109_121,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten palaamme puhujalistalle. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_122,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Köyhiltä otetaan ja samaan aikaan rikkaille ja suuryrityksille annetaan. Kyllä se niin on, että tämä on hallituksen talouspolitiikan suuri linja, ja se linja on epäoikeudenmukainen. Nämä ensi vuodelle esitetyt veromuutokset jatkavat tätä samaa logiikkaa, eikä sitä voi kannattaa. Vasemmisto ei voi tietenkään tukea sellaista veropolitiikkaa, jolla tietoisesti ja entisestään kasvatetaan tuloeroja Suomessa. Edustaja Sarkkinen piti hyvän puheen, jossa näitä muutoksia ja vasemmistoliiton linjoja esiteltiin kattavasti. Tämän hallituksen politiikan syvän epäoikeudenmukaisuuden lisäksi haluan vielä nostaa esille, että en voi myöskään kannattaa näitä työmarkkinajärjestöjen verovähennysoikeuden poistoja. Niin kuin kuultiin, se tulee tarkoittamaan sitten myös miinusmerkkejä tavallisille työntekijöille. Ajattelen, että se on jälleen yksi tapa, jolla hallitus heikentää työntekijän asemaa ja toimii täällä työnantajan etujen ajajana. Tämähän siis vain entisestään lisää sitä epätasapainoa, joka jo valmiiksi vallitsee työntekijän ja työnantajan välillä. Sitten vielä viimeisenä haluan sanoa, että tämä työsuhdepolkupyörien veroedun poistaminen on mielestäni erittäin typerä teko. Se on typerää niin kestävän liikkumisen, terveyden kuin ilmaston kannalta, ja on surullista, että hallitus halusi myös romuttaa tämän alan, joka nimenomaan edistäisi näitä hyviä tavoitteita, joita meilläkin täällä on. Eli lopuksi: siksi kannatan edustaja Sarkkisen esitystä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-11-13T17:38:21,2025-11-13T17:40:20,Käsitelty,1.1 2025_109_123,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_124,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vihreän veropolitiikan pitkäaikainen tavoite on vihreä verouudistus, jossa ympäristöhaitoille asetetaan asiallinen hintalappu ja vastaavasti työn ja toimeliaisuuden verotusta voidaan keventää. Ajatellaan, että nämä viime vuosien päätökset keventää pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotusta ovat tästä näkökulmasta oikeansuuntaisia, mutta haastavassa taloustilanteessa sosiaaliturvaleikkausten ja kasvavan lapsiperheköyhyyden keskellä nämä suurituloisten mittavat veroalet ovat kerta kaikkiaan ylimitoitettuja. Kukaan ei ole täällä väittänyt, että suurituloiset eivät osallistuisi hyvinvointivaltion rahoittamiseen. Tietenkin osallistuvat, mutta tosiasia on, että juuri suurituloisten lompakkoon tämä hallitus sujauttaa suurimmat setelit samalla, kun köyhimmiltä leikataan. Se ei kerta kaikkiaan ole oikeudenmukaista eikä kokonaisuutena tarkastellen myöskään järkevää tilanteessa, jossa kaikki tulisi pitää samassa veneessä. Suurituloisimpien verojen alentaminen ei ole perusteltua myöskään talouskasvun näkökulmasta. Suomen talouden kasvua hidastaa erityisesti heikko kotimainen kysyntä, ja tiedämme kuitenkin, että kaikkein varakkaimmat kuluttavat pienemmän osan tuloistaan kuin pieni- ja keskituloiset. Vihreät kohdistaisivat hallitusta suuremmat veronalennukset pieni- ja keskituloisille, mutta emme toteuttaisi kokonaisuudessaan yhtä suurta ansiotuloverotuksen keventämistä. No, sitten näihin muutamiin muihin aiheisiin. Työnantajan maksamien oikeudenkäyntikustannusten verovapauden turvaamisesta kiitän, sitä olen itsekin esittänyt. Sen sijaan työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamiselle ei vihreiden mielestä ole perusteita. Se näyttäytyy osana tätä hallituksen yksipuolista ja epäreilua työmarkkinakokonaisuutta, joka on luonut poikkeuksellisen määrän epäluottamusta suomalaiseen työelämään. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ovat luonteeltaan tulojen hankkimista ja säilyttämistä aiheuttavia menoja, ja Suomessa verotuksen keskeinen periaate on ollut, että tulosta saadaan vähentää sen hankkimiseen liittyvät menot ennen sen veron perumista ja nyt hallitus esittää tähän periaatteeseen aivan olennaista poikkeusta. No, mitä tulee tähän työsuhdepolkupyörien verovapauden poistamiseen, sitä esitystä vihreät niin ikään vastustavat. Tämä työsuhdepolkupyörien verovapaus on ollut itse asiassa yllättävänkin toimiva kannustin pyöräilyn lisäämiseen. Kun viime kaudella sitä esitimme ja sen toteutimme, niin ajattelimme, että sillä on positiivisia vaikutuksia, mutta ne ovat olleet itse asiassa vielä parempia kuin mitä uskalsimme odottaa. Siksi tämä päätös poistaa tämä verovähennys tuntuu erityisen lyhytnäköiseltä. Työsuhdepyörien käyttäjistä 45 prosenttia on ilmoittanut korvanneensa pyöräilyllä autoilua ja 79 prosenttia on lisännyt pyöräilyään. Pyöräilyn lisääminen on perusteltua paitsi ilmaston myös kansanterveyden näkökulmasta. Niitä hyötyjä kertyy esimerkiksi vähenevien sairauspoissaolojen ja työkyvyn ylläpidon muodossa. Tämän erittäin hyvin alkaneen kehityksen kampittaminen on täysin ristiriidassa myös hallituksen omien liikuntapuheiden kanssa. Kaikkein parasta liikuntapolitiikkaahan on luoda puitteita ja kannustimia sille arkiliikkumiselle. Hallituksen päätös on kova isku myöskin alan yrityksille. Tämä muutos on aiheuttanut ennennäkemättömän markkinahäiriön ja ajanut alan yritykset suhteettoman epävarmuuden tilaan ja suuriin vaikeuksiin. Verovapauden poistaminen näin nopeassa tahdissa edustaa poukkoilevaa veropolitiikkaa, joka on yritysten toiminnan kannalta kaikkein myrkyllisintä. Työsuhdepolkupyörien verovapauden poistamisen sijaan hallitus olisi voinut puuttua mittaluokaltaan paljon suurempiin sekä talouden kannalta haitallisiin ja säilyttäviin tukiin. Esimerkiksi teollisen mittakaavan puunpolton verovapauden hinta on valtiolle yli 400 miljoonaa euroa vuodessa, kun taas tämän työsuhdepolkupyörien verovapauden poistamisen arvioidaan kerryttävän verotuloja vain noin 30 miljoonaa euroa sitten pitkässä juoksussa. No, näillä perusteilla, arvoisa puhemies, esitän, että käsittelyn pohjaksi otetaan vihreiden vastalauseeseen 3 sisältyvät lakiehdotukset.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-11-13T17:40:22,2025-11-13T17:44:49,Käsitelty,1.1 2025_109_125,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_126,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vuoden 2026 veromuutokset vievät maatamme siihen suuntaan, jonka hallituksemme on jo alkumetreillään valinnut, eli tuloerot kasvavat ja verotuksen perusperiaate, maksukykyyn suhteutettu verotus, heikkenee. Hallituksen esittämät veronkevennykset kohdistuvat ennen kaikkea suurituloisille samalla, kun pienituloisilta leikataan palveluista ja etuuksista. Toiset saavat sirottimella, toiset kauhalla. Tässä tilanteessa olisi tärkeää toimia päinvastaisella tavalla ja vahvistaa verotuksen progressiota, kohdistaa helpotuksia niille, jotka niitä eniten tarvitsevat ja jotka euronsa kuluttavat kysyntää kasvattaen. Yksi tapa, jota vasemmistoliitto on jo pidempään ajanut, olisi siirtää kiky-maksut takaisin työnantajille. Näin vahvistaisimme pieni- ja keskituloisten ostovoimaa ja kotimaista kysyntää, juuri sitä, mikä talouskasvua tällä hetkellä eniten jarruttaa. Arvoisa puhemies! Vastustan myös tätä työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamista. Kyse on täysin normaalista tulonhankkimismenosta, eikä sen rajaaminen ole millään tapaa perusteltua. Vähennyksen poistamisen tavoitteena on heikentää järjestäytymistä erityisesti matalapalkkaisilla aloilla. Yhtäkään varsinaista ongelmaa tällä ideologisella ay-jahdilla ei korjata, mutta pitkällä aikavälillä järjestäytymisen heikentäminen voi kyllä johtaa heikompaan palkkakehitykseen sekä kasvaviin tuloeroihin. Nämäkin tuottavat yhteiskunnalle lopulta ongelmia. Kyse on myös verotuksen osaoptimoinnista ja sumutuksesta. Pienituloisen kohdalla toisaalla tulee pieni helpotus mutta toisaalla taas kiristys. Lopulta käteen jää murusia tai ei yhtään sen enempää kuin aiemminkaan, kun verorasite kasvaa. Arvoisa puhemies! Lapsiperheet on huomioitu esityksessä lapsivähennyksen korotuksella, mutta vallitsevassa tilanteessa, jossa on arvioitu jopa 31 000 uuden lapsen ajautuvan köyhyyteen, tarvitaan laajempia toimia lapsiperheiden auttamiseksi. Vastalauseessamme ehdotammekin panostuksia lapsilisiin, jotta tukea kohdistuisi sinne, missä tilanne on vaikein. Itse ihmettelen suuresti tätä hallituksen välinpitämättömyyttä näitä edellä mainittuja arvioita kohtaan. Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että verojärjestelmän tulee tukea myös kustannustehokkaasti terveyttä ja ilmastotavoitteita sekä suomalaisia yrityksiä, jotka niitä edistävät. Työsuhdepolkupyörien veroetu on ollut järkevä ja kustannustehokas ohjauskeino, eikä sitä tulisi poistaa. Olen tästä jättänyt aiemmin kirjallisen kysymyksenkin, ja vielä tähän päivään mennessä ei ole selvinnyt, mikä on veroedun poiston tosiasiallinen vaikutus valtiontalouteen. Alan yritysten kaatumiselle ja sen vaikutuksille on varmaan laskettavissa jonkunnäköinen hintalappu, joka ei tätä päätöstä tue. Arvoisa puhemies! Tämä maa tarvitsee oikeudenmukaista ja taloudellisesti vaikuttavaa veropolitiikkaa. Hallituksen esitys ei sitä tarjoa, vasemmistoliiton vaihtoehto tarjoaa. Siksi kannatan edustaja Sarkkisen tekemää ehdotusta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-11-13T17:44:52,2025-11-13T17:48:30,Käsitelty,1.1 2025_109_127,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rostila, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_128,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Onni,Rostila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Syntyvyyden romahdus on valtava ongelma. Se ei koske vain Suomea, vaan syntyvyys laskee globaalisti. Ilman lapsia valtion budjetilta ja eläkejärjestelmältä putoaa pohja. Moni on silti nostanut kädet pystyyn ongelman edessä. Ratkaisuksi tarjotaan villejä ideoita maahanmuutosta. Esimerkiksi SDP:ssä on puhuttu 40 000 vuosittaisesta tulijasta, työnantajajärjestöissä jopa 50 000:sta. Eräs tutkija kirjoitti Ylen kolumnissa, kuinka vauvapulasta valitetaan turhaan, kuinka nuoret aikuiset eivät enää halua lapsia siinä määrin kuin aiemmin ja että koska emme voi, eikä meidän ehkä pidäkään, vaikuttaa laskevaan syntyvyyteen, on etsittävä kehityksestä valoisia puolia. Mikä voisikaan olla tuo valoisa puoli? ”Meille mahtuu nyt paljon lisää maahanmuuttajia. Oikeastaan meidän on pakko saada lisää maahanmuuttajia. Tilanteen seurauksena Suomesta voi tulla paljon nykyistä kansainvälisempi ja jännittävämpi paikka.” Ensinnäkin tarjottu selitys syntyvyyden laskulle on puolitotuus. Väestöliiton mukaan nollan lapsen ihanteen kasvu selittää vain pienen osan siitä, miksi niin moni suomalainen on lapseton. Suurin osa lapsettomista toivoisi tai olisi toivonut lapsia. Lisäksi ihmisten toiveiden ja toteutuvan lapsiluvun välille on vakiintunut huomattava vaje. Syntyvyys on Suomessa ollut selvästi alle väestön uusiutumistason koko 2000-luvun, mutta päättäjät nukahtivat rattiin. Marinin hallituskin seisoi tumput suorana, vaikka rahaa kyllä riitti kaikenlaiseen. Viime töikseen se poisti verotuksen lapsivähennyksen. Tämä hallitus kohdentaa veronalennuksia työssäkäyville lapsiperheille. Palautimme lapsivähennyksen ja nyt tuplaamme sen. Muiden veronalennusten kanssa vaikutus on selvä. Silti syntyvyyskriisi vaatii järeämpiä toimia. Lähitulevaisuudessa lapsivähennys tulisikin moninkertaistaa. Se lähettäisi viestin siitä, että valtio sitoutuu lapsiperheiden tukeen. Valitettavasti syntyvyyskeskustelua ohjaa hätäinen johtopäätös. Koska syntyvyyden nostamista ei pidä kuulemma edes yrittää, tarjotaan ainoaksi vaihtoehdoksi maahanmuuttoa. Palataan ideaan 50 000 vuosittaisesta tulijasta. Se tarkoittaisi 500 000:ta ulkomaalaista kymmenessä vuodessa, miljoonaa 20 vuodessa, pakkautuen kaiketi etelän kasvukeskuksiin, kuten tähänkin asti. Samaan aikaan kantasuomalaisten määrä ja osuus putoaisivat dramaattisesti. Suomi muuttuisi niin nopeasti niin paljon, että on kysyttävä, mihin kulttuuriin tulijat edes teoriassa integroituisivat. Mitä tämä tekisi yhteiskunnan vakaudelle, kun tähänastinenkin kehitys repii railoja? Maahanmuuttajat muuten ikääntyvät siinä missä suomalaisetkin. Se tarkoittaa, että ehdotus massasiirtolaisuudesta sisältää tietynlaisen pyramidihuijauksen. Maahanmuuton on jatkuttava aina vain, jotta väestön ikärakenne ei lähtisi uudestaan luisuun. Syntyvyyden ulkoistaminen onkin pikavippi, jonka ehtoja saa tihrustaa pienestä printistä. Kukaan ei vastaa kysymykseen, mistä työllistyvät tulijat olisi tarkoitus repiä. Monissa väkirikkaissa ja korkean syntyvyyden kulttuureiksi mielletyissä maissa syntyvyys on jo nyt alle uusiutumistason: Kiina, Intia, Brasilia, Iran, Thaimaa, Indonesia, Vietnam, Turkki, Filippiinit ja niin edelleen. Vielä useampi alittaa uusiutumistason, jos laskeva trendi ei muutu. Toisin sanoen mitään tarpeisiimme soveltuvaa muun maailman ylijäämäväestöä ei ole eikä tule. Samalla jatkuvasti kasvava joukko maita on osaavimpien tulijoiden perässä. Ainoa kestävä ratkaisu on panostaa kotimaiseen syntyvyyteen. Siinä otamme nyt vauvanaskelia, kuten amerikkalaiset sanoisivat.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Onni Rostila,1500,2025-11-13T17:48:35,2025-11-13T17:53:46,Käsitelty,1.1 2025_109_129,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_130,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi. Työn verotusta kevennetään ensi vuonna peräti noin miljardilla eurolla painottuen pieni‑ ja keskituloisiin, [Pia Viitanen: Paljonko jää lompakkoon?] mutta myös suuremmat tuloluokat saavat osansa, kun ylimpiä marginaaliveroja lasketaan ja vuoden 2025 väliaikainen ylin porras poistetaan. Näitä kovimpien tulojen veronkevennyksiä suomalainen vasemmisto tyylilleen uskollisesti pitää joinakin rikkaiden lahjomisina. Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että kovatuloisimmat maksavat jatkossakin suuresti veroja ja marginaaliverojen kevennysten jälkeenkin jokaisesta ansaitusta lisäeurosta menee yli puolet verottajalle. Ei se kannusta esimerkiksi lääkärin tulotasolla kovin paljon lisätöihin, vaikka tarvetta varmasti paikoin olisikin. Yleisesti ottaen marginaaliverojen kevennys on kasvutoimi, joka voi rahoittaa itsensä parhaimmassa tapauksessa jopa kokonaan takaisin parempana toimeliaisuutena. Tämän aika näyttää, mutta näistä on ulkomailla aivan hyviä kokemuksia. Arvoisa puhemies! Kaikkiaan hallitus keventää työn verotusta jopa 1,8 miljardilla eurolla. Työnteosta tulee siis kannattavampaa kaikissa tuloluokissa. Tämä on oikea suunta. Palkansaajien ostovoimaa on entisestään tuettava, ja palkasta on jäätävä enemmän käteen työtä tekevälle. Työtulovähennyksen lapsikorotusta nostetaan 105 euroon per lapsi, mikä on tärkeä kädenojennus lapsiperheille. Kun nykyinen hallitus aloitti työnsä, lapsivähennys oli pyöreä nolla — siis pyöreä nolla. On siis helppo todeta hallituksen veropolitiikan olevan lapsiperhemyönteistä, ja ainakin itse toivoisin syntyvyyskriisissä olevassa maassamme entistäkin suurempaa lapsivähennystä tulevaisuudessa. Suunta tässäkin on kuitenkin juuri oikea. Tämän lain ansiostahan kolmilapsinen perhe maksaa yhteensä yli 600 euroa vähemmän veroja vuodessa. Arvoisa puhemies! Jonkin verran kritiikkiä on tullut myös työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuuden poistosta, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että näin tapahtuu sekä työntekijöiden että työnantajien puolelta ja työttömyyskassojen jäsenmaksu säilyy vähennettävänä tulevaisuudessakin. Opposition vastalauseet ottavat kantaa aika paljonkin erilaisiin verovähennyksiin. Ne kuitenkin tekevät sinänsä jo verojärjestelmästä monimutkaisemman ja byrokraattisemman, minkä vuoksi vähäisempi määrä erilaisia vähennyksiä tarkoittaa myös selkeämpää verotusta kansalaisille. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-11-13T17:53:48,2025-11-13T17:57:17,Käsitelty,1.1 2025_109_131,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_132,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä kevennämme vuoden 2026 ansiotuloverotusta painottuen pieni‑ ja keskituloisiin. Lisäksi tulee vielä erillinen veronalennus lapsiperheille. Ostovoima on jo nyt kasvanut, ja näiden hallituksen päätösten ansiosta ostovoima tulee entisestään kasvamaan. Kolmen lapsen perheessä pelkästään työtulovähennyksen lapsikorotuksen myötä palkasta jää 630 euroa enemmän käteen. Tähän päälle vielä lisätään työn verotuksen vähennykset. Veronalennukset tulevat näkymään merkittävästi tavallista työtä tekevän suomalaisen lompakossa, erityisesti vielä lapsiperheiden lompakoissa. Työntekijä on palkkansa ansainnut, ja tämän lain myötä hän saa omasta palkastaan isomman siivun itselleen. Se on oikein. Samalla saadaan myös Suomen talouteen piristysruiske. Arvoisa puhemies! Tämän hallituskauden aikana kevennämme työn verotusta yhteensä liki 1,8 miljardilla eurolla painottuen pieni‑ ja keskituloisiin. Esityksen myötä vuonna 2026 verotus kevenee noin miljardilla eurolla. Esitys on hyvä ja kannatettava. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-11-13T17:57:18,2025-11-13T17:58:46,Käsitelty,1.1 2025_109_133,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_134,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan ensimmäiseksi kannatan edustaja Saara Hyrkön tekemää esitystä. Todellakin tämä hallituksen esitys on meidän vihreiden mielestä siinä mielessä hyvin epätasapainoinen, että tässä todellakin kaikkein varakkaimmat saavat kaikkein suurimman veronalennuksen, eivät ainoastaan absoluuttisesti vaan myös suhteellisesti. Samanaikaisesti hallituksen politiikan vuoksi valtavien menoleikkauksien takia, jotka kohdistuvat erityisesti lapsiin ja nuoriin sekä jo valmiiksi heikoimmassa asemassa oleviin, STM:n vaikutusarvion mukaan näillä päätöksillä jopa 31 000 lasta sysätään köyhyysrajan alapuolelle. Me muistamme varmasti 90-luvulta ne ajat ja sen lapsiperheköyhyyden ja ne nuoret, joista valitettavasti moni ei näiden lamavuosien jälkeen saanut elämästä kiinni, ja nyt tätä samaa virhettä ollaan toistamassa. Hallitus perustelee näitä veronalennuksia sillä, että halutaan lisätä kotimaista kulutusta. Mutta sen takia tietysti veronalennuksia tulisi ennen kaikkea suunnata niille kaikkein pienituloisimmille, koska juuri heidän rahoistaan menee melkein kaikki suoraan kotimaiseen kulutukseen. Sen sijaan nämä veronalennukset kaikkein rikkaimmille eivät kanavoidu samalla tavalla kotimaiseen kulutukseen. Sanotaan usein niin, että sitä tulee verottaa enemmän, mitä halutaan vähemmän. Sitä, mitä halutaan vähemmän, tulisi verottaa enemmän. Näin me vihreät ajattelemme. Me ajattelemme, että verotuksessa tulisi ennen kaikkea verottaa niitä haittoja, mitä syntyy yhteiskunnalle, esimerkiksi ympäristöhaittoja tai terveyshaittoja, ja sen lisäksi ajattelemme, että työntekoa ja yrittämistä sinänsä tulisi verottaa kevyemmin. Tämä niin sanottu vihreä verouudistus olisi se, jossa pitäisi päästä eteenpäin, mutta valitettavasti tällä hallituskaudella siinä on pikemminkin pakitettu, kun esimerkiksi fossiilisten verotusta on kevennetty. Sitten tietysti mielenkiintoista tässä keskustelussa on ollut se, että tässä on kovasti vakuuteltu, että kaksi kolmasosaa ansioveron alennuksista kohdistuu pieni- ja keskituloisille. No, tietysti se on näin, kun katsotaan sitä, kuinka paljon julkista rahaa, valtion rahaa, näihin veronkevennyksiin laitetaan. Mutta kun katsomme sitä, kenen verotus aidosti kevenee, niin he eivät suinkaan ole eniten tai jopa kaksi kolmasosaa -suhteessa nämä pieni- ja keskituloiset, vaan he ovat todella ne kaikkein hyvätuloisimmat. Sen takia tietysti, kun pieni- ja keskituloisia on niin paljon, tästä valtion potista tavallaan kaksi kolmasosaakin kohdistuu tähän veronalennukseen, mutta todellakaan siellä lompakossa tämä ei näin näy, vaan se näkyy päinvastaisesti. Kaikkein hyvätuloisimmat saavat kaikkein eniten veronalennuksia niin suhteellisesti kuin myös absoluuttisesti. Me emme myöskään kannata työmarkkinajärjestöjen verovähennysoikeuden poistoa. Suomi on Kansainvälisen työjärjestön, ILOn, jäsenenä sitoutunut edistämään työmarkkinaosapuolten järjestäytymistä. Kyllähän tämä esitetty verovähennysoikeuden poisto on omiaan heikentämään työntekijöiden järjestäytymisastetta, joten siinäkin mielessä tämä esitys on Suomen sitoumusten kanssa ilmeisessä ristiriidassa. Hallitus poistaa myös muuntyyppisiä verovähennyksiä. Tässä todellakin on jo tullut esille esimerkiksi tämä työsuhdepolkupyörien verovähennyksen poisto, joka on varsin typerää politiikkaa monelta kantilta. Se on toisaalta typerää sen takia, että meidän pitäisi saada ihmisiä liikkumaan ja tämä etu on ollut sellainen, että ihmiset todellakin ovat innostuneet pyöräilemään sen myötä. Toisaalta me ollaan nähty, että tällä on ollut myös merkittävää taloudellista vaikutusta, koska tämä on valtavasti piristänyt polkupyöräkauppaa ja sitä kautta maksanut itsensä milteipä takaisin. Tämä on ollut, niin kuin edustaja Hyrkkö tuossa edellä kertoi, niin, että silloin, kun tämä vähennys luotiin viime hallituskaudella, tämä verovähennyksen taloudellinen puoli ja sen vaikutukset toteutuivat paljon paremmin kuin silloin osattiin edes ajatella. Senkin takia tämä on taloudenkin näkökulmasta tyhmää politiikkaa. Todellakin tietysti kukin hallitus tekee aina omannäköistänsä politiikkaa. Kyllä tässä nyt näkee sen, että tämänhetkinen hallitus ei halua huolehtia kaikkein pienituloisimmista vaan se haluaa suunnata kaikkein suurimmat veronkevennykset kaikkein hyvätuloisimmille. Itse ajattelen, että tässä tilanteessa, kun taloustilanne on vielä haastava ja meidän täytyisi tietysti tavallaan kaikkien yhdessä osallistua tämän taakan jakamiseen, ei ole oikeudenmukaista se, että kaikkein eniten siihen joutuvat osallistumaan suhteellisesti kaikkein pienituloisimmat.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-11-13T17:58:47,2025-11-13T18:04:57,Käsitelty,1.1 2025_109_135,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,Edustaja Savio., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_136,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys ensi vuoden tuloveroasteikoksi ja tuloverolaiksi sisältää useita parannuksia nykytilanteeseen nähden. Esimerkiksi työtulovähennyksen lapsikorotus nousee 105 euroon vuodessa, ja se on erittäin hyvä uutinen työssäkäyville lapsiperheille, koskeehan lapsikorotus molempia huoltajia ja heidän kohdallaan kaikkia perheen lapsia. Esimerkiksi kolmilapsisessa perheessä lapsikorotuksen tuoma nettohyöty on jatkossa 630 euroa vuodessa. Se on erittäin merkittävä kädenojennus lapsiperheille, varsinkin kun otetaan huomioon se, että tämän vaalikauden alussa lapsikorotusta ei sisältynyt lainkaan tuloverolakiin. Arvoisa puhemies! Tämän tuloverolakiesityksen ja yleisemminkin hallituksen veropolitiikan laaja kuva on se, että hallitus keventää työn ja yrittämisen verotusta ja vahvistaa palkansaajien ostovoimaa. Verotus kevenee peräti yli miljardilla eurolla, ja se tulee väistämättä näkymään tuntuvasti sekä ostovoimassa että työnteon kannustavuudessa. Arvoisa puhemies! Hallitus pyrkii myös houkuttelemaan takaisin Suomeen täältä aiemmin muualle muuttaneita Suomen kansalaisia, joilla on työelämän tarpeisiin vastaavaa erityisosaamista. Näiden ihmisten on helppo kotiutua Suomeen ja sopeutua yhteiskuntaamme, ja heidän työpanoksensa tulee olemaan hyvin tärkeää talouskasvun luomisessa. Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta katsoo tarpeelliseksi laajentaa veropohjaa, yksinkertaistaa verojärjestelmää ja alentaa verokantoja. Tähän näkemykseen on erittäin helppo yhtyä. Veropohjan laajentamisen ja yhtenäistämisen tavoite on nähtävissä muissakin hallituksen esityksissä, muun muassa siinä, jolla puututaan eräiden listaamattomien yhtiöiden keinotekoisista holdingyhtiöjärjestelyistä aiheutuvaan hyvin matalan osinkoverotuksen ongelmaan. Tämä epäkohta on nyt korkea aika poistaa, ja vuodenvaihteessa näin myös tapahtuu hallituksen esityksen myötä. Arvoisa puhemies! Tällä nyt käsittelyssä olevalla esityksellä vahvistetaan kotimaista kysyntää, kevennetään nykyistä erittäin korkeaa progressiota, joka kohdistuu muun muassa korkeasti koulutettuihin asiantuntijoihin, parannetaan työnteon kannustimia ja yksinkertaistetaan verojärjestelmää, helpotetaan lapsiperheiden arkea ja autetaan houkuttelemaan Suomeen täältä aiemmin pois muuttaneita erityisosaajia. Nämä kaikki ovat erittäin järkeviä tavoitteita.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2025-11-13T18:04:58,2025-11-13T18:08:09,Käsitelty,1.1 2025_109_137,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,Edustaja Kalli., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_138,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen talous- ja työllisyystilanne on vaikea. Kasvu ei ole lähtenyt vetämään, vaikka sitä on hallituksen toimesta lupailtu jo ties miten pitkään. Verotus on viisaasti käytettynä erinomainen väline kasvun vauhdittamiseen. Tässä vaikeassa julkisen talouden tilanteessa verotoimet on kuitenkin kohdennettava viisaasti ja kustannustehokkaasti, eli siten, että niiden vaikuttavuus on mahdollisimman suuri. Hallituksen valinnat ovat tässä suhteessa valitettavasti osin hyvin huonosti harkittuja. Rahaa käytetään paljon, mutta vaikutukset jäävät kasvun näkökulmasta vaatimattomiksi. Kuten edustaja Lohi äsken kuvasi käydessään läpi vaikutuksia eri tuloluokkiin, on veronkevennysten vaikutus monien keskituloisten osalta tosiaan hyvin pieni, osan kohdalla vaikutus lompakkoon on jopa puhdas plus miinus nolla. Ja kun yhtälöön vielä lisätään hallituksen esittämät veronkiristykset, eli lukuisat vähennysten poistot tai heikennykset, kuten täällä jo moneen kertaan todetut etätyön, työsuhdepolkupyörän tai työmarkkinajärjestöjen jäsenyyteen liittyvät verovähennysten poistot tai jo aiemmin tehty kotitalousvähennyksen heikennys, tarkoittaa tämä useiden tavallisten keskituloisten palkansaajien osalta sitä, että verotus kiristyy, ei siis kevene, vaan kiristyy. Eli heille siis ei jää enempää rahaa käteen, vaan vähemmän rahaa käteen, ja siksi keskusta tekisi useita veropäätöksiä toisin, niin mitoituksen kuin kohdennuksen osalta. Suurin ero keskustan ja hallituksen veropäätösten välillä on se, että keskusta kohdentaisi suurimmat veronkevennykset nimenomaan keskituloisille, ei siis suurituloisille, kuten hallitus esittää. Miksi keskituloisille? Koska tämä laaja, ahkera keskituloisten suomalaisten joukko on Suomessa se suurin veroja maksava joukko. Näin se on. Keskituloiset työntekijät ja yrittäjät tekevät valtavasti töitä, maksavat paljon veroja, mutta joutuvat silti jatkuvasti tinkimään kulutuksestaan, koska rahat eivät siltikään tunnu riittävän edes kaikkeen välttämättömään, saati tarpeelliseen ja arkea helpottavaan. Siksi veronkevennysten kohdistaminen nimenomaan tälle keskituloisten joukolle olisi myös kasvun ja työllisyyden näkökulmasta järkevää, sillä rahat menisivät suurelta osin suoraan kulutukseen ja siten talouden vauhdittamiseen. Arvoisa rouva puhemies! Tästä syystä kannatan edustaja Lohen tekemää esitystä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-11-13T18:08:09,2025-11-13T18:10:58,Käsitelty,1.1 2025_109_139,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_140,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä ovat edustajat Lohi ja Kalli pitäneet erinomaisia puheenvuoroja, mutta joitain nostoja vielä erikseen sieltä. Hallitushan esittää, että tuloverolakia muutettaisiin siten, että omassa tai perheen käytössä olevan asunnon tai vapaa-ajan asunnon kustannukset eivät olisi jatkossa palkkatulon hankkimisesta johtuvia vähennyskelpoisia menoja. Hallituksen mukaan esimerkiksi asunto- tai osakesijoittamista harjoittava voisi saada vähennystä pääomatuloista, vaikka tavallinen palkansaaja ei saisikaan sitä työtuloistaan. Tämän hallituksen tekemän muutoksen seurauksena verotus kiristyisi noin 360 000 palkansaajalta. Veroasteen keskimääräisen muutoksen arvioidaan olevan noin 0,2 prosenttiyksikköä ja keskimääräisen muutoksen noin 158 euroa vuodessa. Monelle meistä täällä salissa tuo summa varmaan tuntuu ja kuulostaa pieneltä, mutta monelle sillä on suuri merkitys. Arvoisa puhemies! Keskusta ei hyväksy hallituksen aikomusta heikentää etätyön tekemisen taloudellista kannustinta ja kiristää tällä tavoin palkansaajien verotusta. Me säilyttäisimme työhuonevähennyksen nykyisellään. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-13T18:10:58,2025-11-13T18:12:13,Käsitelty,1.1 2025_109_141,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_142,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tähän hallituksen esitykseen valiokuntaryhmä sosiaalidemokraateilta on tehnyt vastalauseen, jossa todetaan muun muassa seuraavaa: ”Kannattavan työn vastaanottamisen saavuttamiseksi on hyvä, että työntekijä pystyy vähentämään kohtuullisen osan matkakuluistaan verotuksessa. Hallituksen esittämä polttoaineveron alennus on työmatkavähennystä kalliimpi ja huonommin kohdistuva keino vaikuttaa työmatkakustannuksiin. Kaupunkialueiden laidoilla suurin työmatkakustannuksia kompensoiva toimi on työmatkavähennyksen matala omavastuu, kun taas haja-asutusalueilla työmatkavähennyksen vuosittaisen katon maksimin saavuttamisen jälkeen työn vastaanottaminen muuttuu vähemmän kannattavaksi. Sosiaalidemokraatit esittävät korotetun työmatkavähennyksen tason jatkamista näistä syistä.” Hallituksen esitys ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistosta on myös peruttava, ja tätäkin myös sosiaalidemokraattinen valiokuntaryhmä on vastalauseessa esittänyt. Hallitus kehuu ostovoiman parantumisella, ja tosiasia on, että ostovoima on noussut isolta osin ammattiliittojen neuvottelemien palkankorotusten ansiosta. Hallitus siis tällä ammattiliittojen verovähennysoikeuden poistolla leikkaa duunarin ostovoimaa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-11-13T18:12:13,2025-11-13T18:13:27,Käsitelty,1.1 2025_109_143,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,Edustaja Furuholm., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_144,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä edellä pidettiin pari puheenvuoroa siitä, miten verotus ja syntyvyys ovat yhteydessä, ja vaikka nyt molemmat edustajat, ketkä tästä asiasta puhuivat, täältä jo poistuivatkin, niin ihan muutama oma ajatus tästä: On totta, että tämä lapsivähennyksen korotus helpottaa niitä perheellisiä, jotka työelämässä ovat, varsinkin niitä yksinhuoltajia, joilla siellä kotona vaikka niitä hoidettavia on, mutta sitten samaan aikaanhan hallitus tekee valtavasti, ja on jo tehnyt, toimia, jotka lisäävät tätä epävarmuutta. Uskoisin, että ihminen, joka jälkikasvua suunnittelee tai sellaisen tahtoisi, pohtii myös tätä laajempaa kuvaa. Hallitushan on heikentänyt valtavasti yhteiskunnan turvaverkkoja, jolloin jokainen lapsia suunnitteleva pohtii sitä, että jos ei ole siellä työelämässä, niin miten yhteiskunnan turvaverkot ottavat sinusta kopin silloin, kun sitä työtä ei ole tarjolla. Ja ehkä juuri näinä aikoina, kun työttömyys on valtavasti kasvanut, tämä pohdiskelu on enemmän ajankohtaista kuin tuossa muutama vuosi sitten. Samaan aikaan, liittyen tähän työelämään, hallitus on heikentänyt näitä työelämän pelisääntöjä, ja heikentää yhä edelleen. Tulossa on potkulaki, joka helpottaa irtisanomisia, määräaikaisten työsopimusten tekemistä pyritään helpottamaan, ja on heikennetty jo muita työntekijän asemaan vaikuttavia ehtoja, joten sanoisin nyt näin tähän syntyvyyskeskusteluun, että ei se tällä yhdellä hallituksen esityksellä ja lapsivähennyksen korotuksella juurikaan muuksi muutu, ellei tämä iso kuva tässä pikkuhiljaa muutu. Eli hallitus samaan aikaan, kun se työelämässä oleville lapsiperheille tekee näitä veronalennuksia, se kohdistaa valtavaa painetta niille lapsiperheille, kaikista pienituloisimmille lapsiperheille, jotka siellä työelämässä eivät ole. Nämä arviot, kuten edustaja Mikkonen tässä edellä jo mainitsi, 31 000 uudesta lapsesta, jotka ajautuvat lapsiperheköyhyyteen, ovat sellaisia lukemia, että kyllä näitä ne ihmiset, jotka sitä jälkikasvun hankkimista suunnittelevat, pohdiskelevat. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-11-13T18:13:27,2025-11-13T18:16:05,Käsitelty,1.1 2025_109_145,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,Edustaja Viitala., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_146,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Veroalennukset kaikkein varakkaimmille lisäävät yhteiskunnan polarisoitumista, ja verojärjestelmän tulee olla ennustettava, mutta hallituksen veropolitiikka on aika poukkoilevaa, kuten ovat myös ne kasvutoimet, joista tänään puhuimme kyselytunnilla. Otan tässä pari asiaa esille ihan pointtina. Muun muassa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen on virhe. Se on oikeastaan jatkumoa siihen politiikkaan, mitä hallitus on harjoittanut, eli palkansaajien aseman heikentämiseen ja myöskin ammattiliittojen aseman heikentämiseen. Pelkään tämän aiheuttavan sitä, että ammattiliittojen järjestäytyminen laskee ja sitä kautta suomalainen työelämä kärsii. Ihan esimerkkinä vaikka nämä työperäiset hyväksikäyttötapaukset, joita on tullut esille: muistuttaisin, että aika monesti ammattiliitot ovat juuri niitä, minkä kautta nämä asiat tulevat esille. Mikäli järjestäytyminen laskee, niin koko liiton toiminta tietenkin siinä kärsii. Tarvitaan myös kannustavampaa verojärjestelmää esimerkiksi työssä käymiseen, ja autoilu on monesti se ainut keino pitkissä välimatkoissa. Muun muassa omassa kotimaakunnassani Satakunnassa monesti oman auton käyttö on välttämättömyys työssä käymiselle. Sillä tavalla myös tämä työn vastaanottamisen kannuste on tämä, että voidaan näitä kohtuullisia matkakuluja verotuksessa sitten vähentää. Veropäätöksillä itse asiassa saadaan aika paljon tuettua sisämarkkinaa, joka nyt on saatu sakkaamaan tämän hallituksen aika lailla pelottelevalla retoriikalla, mitä pari vuotta on saatu kuulla. Muun muassa kotitalousvähennys on sellainen asia, millä saadaan kotimarkkinaa piristettyä, ja siihen selkeä tarve on. Esimerkiksi jos ulotettaisiin kotitalousvähennys nykyistä laajemmin kerrostalo‑ ja rivitaloasukkaiden käyttöön, niin sillä tavalla myös sitten saataisiin vähän siihen rakennusalaankin elpymistä. Tässä muutama nosto tähän veroasiaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-11-13T18:16:05,2025-11-13T18:18:28,Käsitelty,1.1 2025_109_147,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_148,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Halusin vielä nostaa tähän esille sen, mitä tuolta äsken pitkästä puheenvuorosta unohdin. Täällä on monta kertaa tullut nyt hallituspuolueiden puolelta esille se, että tämä esitys sisältää myös työtulovähennyksen lapsikorotuksen, joka on minusta hieno asia. Minusta on ihan hieno asia, että me tuemme lapsiperheitä. Se on merkittävä ojennus lapsiperheille, ja se on hieno juttu. Samanaikaisesti hallituspuolueet eivät ole kertoneet sitä, että hallitus sen sijaan työttömien lasten osalta tekee täysin päinvastaista politiikkaa. Elikkä hallitushan on työttömyysturvan lapsikorotuksen poistanut. Tässäkin näkyy tavallaan se hallituksen ideologia siitä, että niillä, joilla menee jo hyvin, niissä perheissä, joissa vanhemmat ovat töissä, tätä työtulovähennystä kasvatetaan, mikä on, niin kuin sanoin, minusta ihan hyvä asia, mutta sitten näissä perheissä, joissa vanhempi tai vanhemmat ovat työttömiä, tuloja leikataan tai on leikattu tällä työttömyysturvan lapsikorotuksen poistamisella. Näin myös lapsiperheet entistä enemmän eriytyvät, lasten maailma entistä enemmän eriytyy, ja kuten todellakin arvio on sosiaali‑ ja terveysministeriöltä, nämä hallituksen päätökset kaiken kaikkiaan sysäävät 31 000 uutta lasta köyhyyteen. Tällä viikolla Pelastakaa Lapset ry järjesti tässä talossa keskustelutilaisuuden kansanedustajille tai mahdollisuuden tulla keskustelemaan sellaisten nuorten kanssa, jotka itse elävät köyhässä perheessä. He kertoivat meille arjen kokemuksia siitä, mitä se on. Sehän ei ole pelkästään vain sitä, että et pysty hankkimaan jotakin sellaista tavaraa, mitä toisella on. Sillä on myös valtavat sosiaaliset vaikutukset: vaikutuksia kaverisuhteisiin, vaikutuksia mahdollisuuksiin harrastaa, vaikutuksia olla mukana yhdessä muiden kanssa, kun ei pysty lähtemään, kun muut kaverit lähtevät leffaan, ei pysty lähtemään, koska ei ole rahaa. Tai nämä nuoret joutuvat ottamaan jo hyvin pienestä pitäen vastuuta perheestä, vanhemmistaan. He aistivat sen, miten vanhemmilla on huoli rahan puutteesta, ja koettavat itse tasapainottaa sitä tilannetta ja kantaa sellaista taakkaa ja huolta, mitä yhdenkään lapsen ja nuoren ei pitäisi joutua kantamaan. Nyt näillä päätöksillä, mitä hallitus on tehnyt, näitä nuoria ja lapsia tulee tässä maassa olemaan entistä enemmän.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-11-13T18:18:28,2025-11-13T18:21:28,Käsitelty,1.1 2025_109_149,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,Edustaja Vähämäki., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_150,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Kunnioitettu puhemies! Pohdin talouskasvun osatekijöitä. Käytännössähän, kun yhteiskuntaan tehdään lisää työtunteja, se on yksi komponentti. Sitten myöskin käytössä oleva pääoma ja tuotannon tekijät ovat toisena osatekijänä. Kolmas on tietenkin tuottavuus, joka koostuu osaamisesta, teknologiasta, tutkimuksesta, kehityksestä ja innovaatioista. Hallitushan on tehnyt tki-panostuksia ja tki-vähennyksen. Ne ovat yhteisiä, ja koko eduskunta on itse asiassa ollut tekemässä nämä tki-panostukset. Sitten hallituksen toimena luvitus, yhden luukun malli: tällä saadaan kyllä tuottavuutta lisää. Tässä hallituksen esityksessä kasvatetaan ostovoimaa, lisätään kannustimia ottaa lisää työtä vastaan. Se on tämän esityksen keskeinen tekijä, että tämän jälkeen kaikilla on hiukan kannattavampaa ottaa joka tuloluokassa enemmän töitä vastaan. Se lisää työtunteja yhteiskuntaan, eli tämä on käytännössä kasvutoimi. Sitten kun katsotaan tätä käytössä olevaa pääomaa ja tuotannontekijöitä yhtenä talouskasvun osatekijänä, niin käytännössä hallitus on listautumiskynnystä laskenut ottamalla käyttöön tämän EU:n Listing Actin ja sen kansalliset joustot. Mutta sitten tänäänkin on keskusteltu siitä, miten pääoman saanti pankista on se ongelmallinen. Eli käytössä oleva pääoma meillä on tällä hetkellä se talouskasvua hillitsevä tekijä, joten tähän meidän täytyisi yhdessä pystyä keksimään joitakin keinoja, miten me saadaan entistä enemmän pankit luotottamaan hyviä ideoita tässä yhteiskunnassa. Siinä saadaan sitten talouskasvua myöhemmin.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2025-11-13T18:21:28,2025-11-13T18:23:29,Käsitelty,1.1 2025_109_151,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,Edustaja Polvinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_152,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten varmaan tiedättekin, tulen tuolta vähävaraisten maakunnasta, Kainuusta. Vaikka meillä talous on kasvanut 10 vuotta putkeen maakunnassa, niin silti meillä on vähävaraista väkeä, ja olisi hienoa olla politiikan Robin Hood ja ottaa rikkailta ja antaa köyhille. Edustaja Mikkonen toi tuossa esille, että ”verota vähemmän sitä, mitä haluat enemmän, ja verota sitä enemmän, mitä haluat vähemmän”, ja edustaja Viitala toi tämän polarisoitumisen ongelman, jos rikkaat pääsevät vähemmällä. Totuus on nyt kuitenkin hieman toisenlainen. Jos katsomme länteen ja Norjaan, niin vuonna 2022 Norjan vasemmistolainen hallitus kiristi varallisuusveroa. He saivat sitä vähemmän, mitä verottivat enemmän. Kymmenet miljonäärit, miljardöörit muuttivat Norjasta pois pääomineen, pääasiassa Sveitsiin. Kun vuonna 2022 nämä päätökset tehtiin, niin ennen kuin veron efektiivinen vaikutus vaikutti käytännössä heidän toimintaansa, eikä exit-vero ollut vielä voimassa, he lähtivät sieltä maasta pois. Elikkä he saivat vähemmän miljardöörien pääomia Norjaan. Kun tiedämme, että Norja on rikas maa ja rikkaita on siellä maassa paljon, niin kyllä Sveitsi mielellään nämä rahat otti vastaan. Globalisaatio on tässä ”ottaa rikkailta, antaa köyhille” -kysymyksessä meille suomalaisille haaste, koska rikkaat pakenevat ulkomaille. Kun kaikki tiedämme sen Lafferin käyrän — verotetaan joko optimistisesti tai yli siitä, mikä on optimaalinen verosaanto — niin on hyvä pohtia sitä, verotetaanko jotakin yli. En pidä millään lailla siitä, että rikkaat saisivat enemmän, ja haluaisin köyhille mieluummin enemmän kuin vähemmän, mutta tämä käytännön seikka globalisaatiossa on meidän edessä, että pääomat karkaavat ulkomaille ja esimerkiksi kalliitten autojen verottamisessa suomalaiset varakkaat rekisteröivät autojaan esimerkiksi Viroon sen takia, että saavat urheiluautonsa alle siellä. Mutta pidän tässä esityksessä hyvänä sitä, että Suomi houkuttelee maassamme kasvatettuja ja koulutettuja takaisin Suomeen. Suomalaisen, joka on pienestä kasvanut täällä — ja me ollaan koulutettu, ja varusmiespalveluksetkin mahdollisesti suoritettu — ulkomaankokemus, minkä hän on saanut siltä pohjalta, on arvokasta saada meidän yhteiskuntamme käyttöön palvelemaan isänmaatamme. Minusta tämä on rohkea askel sitä kohti, että Suomi saa sitä osaamista, mitä varsinkin tulevaisuudessa ja tämän tekoälyn ja teknologian aikana tarvitsee.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-11-13T18:23:29,2025-11-13T18:26:19,Käsitelty,1.1 2025_109_153,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_154,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Yksi poiminta vielä tästä hallituksen esityksestä, mutta tuohon edelliseen puheenvuoroon sen verran, että hieman hämmentää se, että jos jollain on varaa ostaa vaikkapa 500 000 euron arvoinen auto, niin hänellä todennäköisesti on varaa ostaa myös 300 000 euron arvoinen auto. Kysehän on siitä, onko rahaa paljon vai vielä paljon, paljon enemmän. Mutta nämä ovat arvovalintoja, totta kai, ja kaikilla on oikeus erilaisiin näkemyksiin. Siitähän täällä meillä demokratiassa on kyse. Hallitusohjelmassahan tavoitteena on lisätä meidän suomalaisten liikkumista, mutta tähän mennessä nämä toimet ovat olleet enempi toiseen suuntaan, kun liikuntapalveluiden arvonlisäveroa on korotettu, ja nyt heikennetään tosiaan näitä työmatkapyöräilyn kannustimia. Omassa maakunnassani Etelä-Savossa, ja Kaakkois-Suomessa, mistä tulen, työmatkapyöräilyn osuus ei varmaan kovin iso ole, mutta kuitenkin kaupunkiseuduilla sitä on käytetty paljon. Tilanne on se, että semmoisella, joka on nyt näillä pyörillä kulkenut, se toinen vaihtoehto olisi ollut todennäköisesti, että olisi liikuttu sitten omalla autolla. Tämä tarkoittaa sitä, että tämä verovapaus poistettaisiin siirtymäajan jälkeen, ja vaikutus on noin 115 000 verovelvolliseen. Tämähän on näkynyt pyörien myynnin romahtamisena. Sitaatti lokakuulta Ylen uutisesta eräältä pyöräkauppiaalta on: ”Pahimmillaan myydään kohtuullisen laadukkaita sähköpyöriä tonnilla. Ei ole järkeä, että maksat siitä, että joku ostaa. Tämä soppa on aivan sekaisin.” Arvoisa puhemies! Keskusta säilyttäisi tämän työsuhdepolkupyörien veroedun ennallaan ja kannustaisi myös siltä osin meitä kaikkia suomalaisia liikkumaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-13T18:26:19,2025-11-13T18:28:07,Käsitelty,1.1 2025_109_155,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Edustaja Polvinen, vastauspuheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_156,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edellisen edustajan puheeseen haluan sanoa sen, että totta kai minä haluan, että Suomessa maksetaan sitä autoveroa eikä sitä tehdä tuolla Virossa, mutta valitettavasti minun hyvä tahto ei tässä asiassa yksin riitä. Pidän tietenkin moraalittomana sitä, että rikkaat tienaavat Suomessa, kasvavat Suomessa, koulutetaan Suomessa ja he pärjäävät yritysmaailmassa niillä opeilla, mitkä Suomesta saavat ja sitten siirtävät oman varallisuutensa ulkomaille ostaakseen enemmän, jolloin Suomessa verotetaan vähemmän. Yhteiskunnan pitää pyöriä näillä varoilla, ja siinä on moraali, että ne verot maksetaan Suomeen, mutta valitettavasti minun moraalipuheeni eivät riitä siihen, kun ihmiset lähtevät ulkomaille halvempien verojen perässä. Sen takia me ollaan tällaisessa todellisessa maailmassa, että meidän pitäisi miettiä, miten me tässä globaalissa kilpailussa pärjätään niin, että tänne niitä veroja maksetaan myös käytännössä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-11-13T18:28:07,2025-11-13T18:29:00,Käsitelty,1.1 2025_109_157,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_158,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kuten todettua, tähän hallituksen esitykseen sosiaalidemokraatit ovat valiokunnassa tehneet varsin erinomaisen vastalauseen. Tässä vastalauseessa huomioidaan myös se, että kotitalousvähennys ei nykyisessä muodossaan riittävästi edistä kotimaista yrittämistä. Hoiva- ja hoitopalveluista myönnettävän vähennyksen tulisi olla korkeampi, jopa 60 prosenttia. Muutoksella parannettaisiin hoiva- ja hoitotyön sekä ikääntyneiden kotiavun saatavuutta, ja näin mahdollistetaan arvokas elämä kotona mahdollisimman pitkään tukemalla kansalaisia laajamittaisesti. Sosiaalidemokraatit esittävät kotitalousvähennyksen valmistelemista oikeudenmukaisemmaksi siten, että se ulotettaisiin nykyistä laajemmin kerrostalo- ja rivitaloasukkaisiin. Kotitalousvähennystä pitää voida saada asunto-osakeyhtiön osakkaan rahoitusvastuulla toteutettaviin remontteihin. Yksinkertainen malli perustuu siihen, että asunto-osakeyhtiö antaa todistuksen, että osakas on maksanut rahoitusvastuullaan olevan toteutuneen remontin, joten tervehdin kyllä itsekin ilolla sitä esitystä, että kotitalousvähennystä pitäisi laajentaa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-11-13T18:29:00,2025-11-13T18:30:05,Käsitelty,1.1 2025_109_159,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,Edustaja Kosonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_160,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustalla on myös erittäin hyvä vastalause tuolla tähän kohtaan, eli keskusta ei kiristäisi työssäkäyvän verotusta työhuonevähennystä poistamalla tai työsuhdepolkupyörän veroetua poistamalla tai ay-jäsenmaksun poistamalla. Eli nythän tilanne on se, että aika monella keskituloisella ja pienituloisella ei tämän niin kutsutun veroalen jälkeen jää mitään käteen, mutta tietenkin suurituloisilla jää todella paljon, isojakin summia. Tämä hallituksen veroale kohdistuu erityisesti suurituloisille, ja olen iloinen, että voin tällaista urheiluseuraa kuin keskusta edustaa ja meillä on erilainen linja. Me tekisimme yhteisöveron alentamisen sijaan nimenomaan keskituloisille kohdistuvan, tuntuvan tuloveroalennuksen, jotta tätä maata saataisiin paremmin liikkeelle, ja se liike olisi myös tämän pyöräedun kautta totta. Toisena asiana keskusta on pitänyt hyvin paljon esillä tätä kotitalousvähennystä, ja toteuttaisimme tämän toisella tavalla kuin mitä hallitus on toteuttanut eli nostaisimme kotitalousvähennyksen takaisin kunnollisiin määriin. Nythän moni pieni yrittäjä on joutunut lopettamaan, koska suomalaisilla ei ole enää varaa ostaa niitä palveluita kotitalousvähennyksen vähennyttyä, sen veroedun vähennyttyä, ja sitten toki myös työttömyystilanne on niin raju, että senkin takia tulevaisuus näyttää vähän heikommalta. Tässä kyselytunnilla puhuttiin aika paljon tästä tulevaisuususkosta, ja sitä tulevaisuususkoa meidän pitäisi täällä kaikkien olla eduskunnassa luomassa ja nimenomaan nuorille. Se, että hallitus on päätöksillään ajanut 31 000 lasta köyhyyteen, ei kyllä kerro kovin edistyksellisestä veropolitiikasta tai muustakaan politiikasta. ", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-11-13T18:30:05,2025-11-13T18:32:51,Käsitelty,1.1 2025_109_161,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Edustaja Räsänen, Joona.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_109_162,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin monena syksynä tässä salissa on tupannut käymään, kun valtio on rahapulassa, niin mistäs sitä lisäverotuloja saadaan, ja niitähän saadaan sopivasti sitten täältä alkoholien verotusta kiristämällä. Niinhän tässä kokonaisuudessaan ollaan tekemässä, ja syyhän on puhtaan fiskaalinen. Tässä esityksessä on tietenkin myös isompi rakenteellinen muutos, jolla nyt alkoholijuomien verotus sidottaisiin seuraamaan hintakehitystä, jolloin tosiasiallisesti sitten verotus tarkistuisi joka vuosi tästä eteenpäin aina sen mukaisesti, miten talous ylipäätänsä menee ja mitkä nämä indeksitarkistukset tulevat olemaan. Elikkä se on ehkä tämä suurempi muutos, joka tässä kokonaisuudessa ollaan nyt tekemässä. Muutoin sitten kautta linjan alkoholiveroja ollaan tässä eri tuotteiden osalta kiristämässä, ja syy on todella fiskaalinen. Kun tässä keltaisessa kirjassa edelleenkin se ensi vuoden alijäämä on yli kymmenen miljardia euroa, niin tämän fiskaalisen tarpeen kyllä ymmärtää. Arvoisa puhemies! Vaikka noin muutoin tätä hallituksen esitystä voi kannattaa, niin siinä on yksi epäkohta, joka liittyy siihen, että vaikka muissa alkoholituotteissa verorasitus kiristyy, niin edelleen siellä pohjiin jätetään tämä aikaisemmin tehty oluen verotuksen kevennys. Meistä sosiaalidemokraateista on perusteltua, että kun kaikkien alkoholijuomien verotusta kiristetään, niin myös oluen verotus seuraisi samaa linjaa kuin mitä muidenkin alkoholituotteiden osalta tässä ollaan tekemässä. Siksipä esittäisimme, että oluen verotuksessa siirrytään samassa suhteessa kireämpään suuntaan. Tämä tarkoittaisi sitä, että tämä aikaisempi alennus sieltä kurottaisiin umpeen ja sitten korotus tehtäisiin samassa suhteessa kuin näihin muihin tuoteryhmiin ollaan tekemässä. Tästä syystä olemme tähän vastalauseen esittäneet, ja esitänkin, arvoisa puhemies, että käsittelyn pohjaksi otetaan sosiaalidemokraattien vastalause ja siihen sisältyvät ehdotukset. Arvoisa puhemies! On kuitenkin ehkä syytä pöytäkirjaan todeta, että varmasti on myös niin, että viinan ja alkoholin verottamisellakin on tässä maassa jotkut rajat, niin että emme voi ajatella, että tämä on aina sellainen sampo, joka kyllä fiskaalisesti valtiontalouden vajetta tulee kattamaan. On syytä huomioida kuitenkin se politiikka, mitä meidän ympärillä tapahtuu, mitä muissa maissa tapahtuu, koska on ihan aidosti kysymys myös siitä, että mikäli sitten muualla alkoholi on huomattavasti halvempaa kuin Suomessa, niin kyllähän siinä totta kai myös matkustajatuonti silloin lisääntyy. Tämä ei ole vähäpätöinen ongelma, ja tätä on syytä tarkkaan katsoa, vaikkakin tässä esityksessä nyt todella kautta linjan ollaan alkoholiveroja nostamassa. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-11-13T18:33:12,2025-11-13T18:36:24,Käsitelty,1.1 2025_109_163,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2025 vp,Edustaja Hyrkkö poissa. — Edustaja Viitala., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_164,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2025 vp,Arvoisa rouva puhemies! Kannatan edustaja Räsäsen esitystä., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+4.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-11-13T18:36:24,2025-11-13T18:36:34,Käsitelty,1.1 2025_109_165,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2025 vp,"Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_166,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin tämä hallituksen esitys sinänsä on varsin perusteltu, ja kuten tuossa todettiin, niin tämähän on hyvin vahvasti tietysti fiskaalinen esitys, elikkä saadaan lisää rahaa valtiontalouteen, mutta kyllä alkoholiverotuksen kiristäminen on myös kansanterveyden näkökulmasta ihan tervetullutta. Tuossa äsken puhuimme siitä, että kannattaa mieluumminkin verottaa niitä erilaisia haittoja kuin sitten työntekoa tai yrittämistä, ja tietysti tiedämme, että alkoholista terveyshaittoja aiheutuu, ja veron kiristäminen siinä mielessä on ihan perusteltua. Hyvää tässä esityksessä on myös se, että alkoholin verotus sidottaisiin nyt sitten indeksiin jatkossa, jolloin se automaattisesti nousisi sitä mukaa kuin kuluttajaindeksikin kohoaa ja ei tarvitsisi aina erikseen tehdä näitä erinäisiä päätöksiä. Olemme jättäneet tästä esityksestä kuitenkin vastalauseen, sillä tämä hallituksen veropolitiikka ei ole johdonmukaista. Hallitushan on aiemmin keventänyt hyvin vahvasti oluen verotusta, noin 25 miljoonalla, ja ehdotammekin, että tämä oluen verotus palautetaan sille tasolle, jolla se oli ennen vuoden 2024 talousarviota, ja lisäksi ehdotamme, että siihen tehdään yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kehityksen mukainen veromuutos hallituksen esityksen tapaan. Esitän, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen 3 sisältyvät lakiehdotukset.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-11-13T18:36:34,2025-11-13T18:38:20,Käsitelty,1.1 2025_109_167,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2025 vp,Edustaja Kalli., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_168,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskusta keventäisi keskituloisten ansiotulojen verotusta selvästi reippaammin kuin mitä hallitus tekee, kuten äskeisen asiakohdan käsittelyssä kävi ilmi. Verotuksen painopisteen siirtämiseksi keskusta on valmis yhtenä toimenpiteenä korottamaan alkoholiveroa yhteensä noin sadalla miljoonalla eurolla, josta 25 miljoonaa euroa kertyisi perumalla hallituksen jo alkukaudesta päättämä olutveron alennus. Keskustan mielestä oli hallitukselta aikoinaan väärä arvovalinta esimerkiksi keventää oluen verotusta ja sitten myöhemmin vastaavalla summalla korottaa esimerkiksi liikuntapalveluiden ja kirjojen arvonlisäveroa. Olutveron aiemman alennuksen kumoamisen lisäksi keskusta toteuttaisi 75 miljoonan euron korotuksen alkoholiveron verotaulukkoon kautta linjan hallituksen esittämään verrattuna. Tämä tarkoittaisi viiden prosentin korotusta alkoholiveron verotaulukon lukuihin hallituksen esitykseen verrattuna ja olutveron osalta viiden prosentin korotusta sen lisäksi, että aiempi veronalennus perutaan. Arvoisa rouva puhemies! Tämän johdosta ehdotan, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen 2 sisältyvät lakiehdotukset.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+4.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-11-13T18:38:20,2025-11-13T18:39:43,Käsitelty,1.1 2025_109_169,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_170,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2025 vp,Arvoisa rouva puhemies! Kannatan edustaja Kallin erinomaista esitystä., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+4.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-13T18:39:43,2025-11-13T18:39:54,Käsitelty,1.1 2025_109_171,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2025 vp,Edustaja Kemppi., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_172,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kalli piti hyvän puheenvuoron keskustan linjasta. On ilmiselvää, että tällä hetkellä tehtävä politiikka alkoholin käytön lisäämiseksi itse asiassa lisää myös kustannuksia valtion kassaan, ja tämän kaltaisilla teoilla, mitä nyt hallitus esittää eduskuntaan, tulee olemaan myös seurauksia. Sikäli myös esimerkiksi alkoholihaittoihin tehtävää työtä tulisi rahoittaa paremmin.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+4.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-11-13T18:39:54,2025-11-13T18:40:28,Käsitelty,1.1 2025_109_173,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2025 vp,Edustaja Savio., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_174,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys alkoholiveron pysyväksi sitomiseksi yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin toteutuneeseen kehitykseen pitää alkoholiverotuksen reaalitason ennallaan tulevina vuosina ilman erillisten lakimuutosten tarvetta. Esitys sisältää tämän lisäksi viinin ja muiden käymisteitse valmistettujen juomien valmisteveron keskimäärin noin yhdeksän prosentin korotuksen yli 2,8 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien juomien osalta. Arvoisa puhemies! Tämä esitys noudattaa hallituksen veropolitiikan yleistä linjaa, joka suuntaa verotuksen painopistettä työn ja yrittämisen veroista haittaverotukseen päin. Esityksellä on myös merkittävä valtiontaloudellinen vaikutus, ja sen myötä valtion verotulojen arvioidaan kasvavan noin 38 miljoonalla eurolla vuodessa. Arvoisa puhemies! Kuten täällä on jo edellä todettu, valtiontalouden alijäämistä huolimatta tietenkään edes alkoholin verotusta ei voida nostaa loputtomiin. Mikäli näin tehtäisiin, kasvaisi nopeasti myös alkoholin matkustajatuonti. Tämä riski on tiedostettu myös valiokunnan mietinnössä, mutta nyt suunniteltu alkoholiveron korotus on kuitenkin kohtuullinen, ja sen osalta riskit ovat pieniä. Arvoisa puhemies! Todettakoon myös, että jatkossa Verohallinto laskee ja vahvistaa alkoholijuomien verotasot yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kehityksen mukaisesti eikä sille jää asiassa harkintavaltaa vaan Verohallinto toimii ainoastaan lain teknisenä toteuttajana. Tämä on tärkeä yksityiskohta muun muassa sen vuoksi, että verotuksen tulee jatkossakin perustua eduskunnan säätämiin lakeihin, ei viranomaistahojen harkintaan. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on kokonaisuudessaan hyvä ja kannatettava, ja itse asiassa minusta vaikuttaa siltä, että oppositiokaan ei vastalauseistaan huolimatta löydä tästä esityksestä mitään erityisen moitittavaa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,2025-11-13T18:40:28,2025-11-13T18:42:51,Käsitelty,1.1 2025_109_175,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2025 vp,Edustaja Sarkkinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_176,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen tarina siitä, että rahat ovat niin lopussa, että kaikista köyhimmiltä suomalaisilta toimeentulotuen saajiltakin pitää leikata, asettuu kyseenalaiseen valoon, kun muistelemme, että hallituksella oli aiemmin varaa keventää oluen verotusta. Välillä rahaa siis on ja välillä ei, toisille sitä on ja toisille sitä ei ole. Arvoisa puhemies! Tämä nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys alkoholiveron muutoksiksi korottaa monien alkoholien verotusta, ja tämä on sinänsä perusteltu esitys. Kuitenkin olutveron aiemmin tehty alennus pidetään voimassa. Tämä on kummallinen valinta. Olutveron kevennys tulisi perua tässä samassa yhteydessä. Siksi kannatan edustaja Mikkosen tekemää esitystä. Arvoisa puhemies! Joku keskustelua seuraava saattaa ihmetellä, että täällä on tehty useita eri vastalause-esityksiä, ja selvyyden vuoksi todettakoon, että tämä vasemmiston ja vihreiden yhteinen vastalause on mittakaavaltaan pieni veronkorotus ja SDP:n esitys tuottaa taas hieman enemmän valtiolle ja korottaa vähän enemmän veroa ja keskustan esitys taas korottaa eniten ja tuottaa myös eniten laskennallisesti. Tämä näin selvennyksenä todettakoon. Arvoisa puhemies! Täällä on jo pohdiskeltukin sitä, että alkoholin verottaminen on toki perusteltua fiskaalisesti ja se on perusteltua myös kansanterveyden kannalta, koska alkoholi on Suomen käytetyin päihde, joka tuottaa myös suurimmat kansanterveydelliset ongelmat ja kustannukset, mutta mikään loputon rahasampo alkoholin verotus ei ole. Ei ole niin, että voidaan aina vain loputtomasti sieltä kerätä lisää veroja valtion kassaan, vaan jossain vaiheessa tulee vastaan raja, jolloin veronkorotus ei enää välttämättä tuota lisätuloja vaan se joko siirtää kulutusta kasvavaan matkustajatuontiin tai sitten ylipäätään vähentää alkoholin kulutusta ja sitä kautta myös verotuloja. Tietenkin kansanterveyden näkökulmasta on hyvä, jos veronkorotukset päätyvät vähentämään alkoholin kokonaiskulutusta, vaikka se tarkoittaisikin pienempiä verotuloja, mutta taas tämä lisääntyvä matkustajatuonti ei ole erityisen toivottava vaihtoehto, ei verotulojen mutta ei myöskään kansanterveyden kannalta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-11-13T18:42:51,2025-11-13T18:45:21,Käsitelty,1.1 2025_109_177,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2025 vp,Edustaja Kosonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_178,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys on ihan linjassa sinänsä, kun he puhuvat haittaverotuksen lisäämisestä, ja tämä esitys on sinänsä perusteltu just kansanterveyden kannalta, mutta sitten jos mietitään, mitä muita tekoja hallitus tekee alkoholin suhteen, niin kansanterveydellisesti ajateltuna hallitus ei juuri niitä näkökulmia mieti ollenkaan. Eli juuri tämä kotikuljetuksen salliminen, ja nyt on täällä eduskunnassa mediatietojen mukaan puhetta siitäkin, että Alkot voisivat olla myös sunnuntaina auki — tätä saatavuuttahan tässä koko ajan ollaan helpottamassa. Kuten tässä edellä edustaja Sarkkinen hyvin totesi, kulut alkoholin suhteen ovat meidän kansantaloudelle aivan todella suuret, niin taloudellisesti — sosiaali- ja terveyspalveluissa päivystykset ovat täynnä päihtyneitä potilaita — kuin myös inhimillisesti. Yhdenkään lapsen ei pitäisi elää perheessä, jossa alkoholia käytetään liikaa. Siitä juonteet johtuvat tosi pitkälle elämään. Niin että ei tässä hallituksella sillä tavalla linjaa ole olemassa. Pidän hyvänä, että keskusta ehdottaa vielä korkeampaa alkoholiverotusta sillä tavalla, että saanti olisi sata miljoonaa euroa. Ihmettelen sitä, että oluen verotusta piti alentaa silloin aluksi 25 miljoonaa euroa. Sehän tarkoittaa neljä senttiä olutpullolliselta siellä kaupassa. Oliko se oikeasti tarpeen, jos sitten kuitenkin samaan aikaan esimerkiksi liikuntapalveluiden ja kirjojen arvonlisäveron lisäys kymmenestä 14 prosenttiin tuottaa valtiolle saman verran? Tämä on se sama 25 miljoonaa euroa. Täytyy vain ihmetellä, että oikeastiko hallitus haluaa vähemmän liikuntapalveluiden käyttöä ja kirjojen lukemista, ja sitten oluen lipitystä haluaa hallitus kuitenkin enemmän. Näinkö se menee? Keskustalla on hyvä esitys tässä vastalauseessa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+4.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-11-13T18:45:21,2025-11-13T18:48:05,Käsitelty,1.1 2025_109_179,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_180,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Muistini mukaan tästä kaljaverosta en ole aiemmin sanaa täällä salissa sanonut, ja nyt käytän tilaisuuden hyväksi ja otan hieman kantaa tähän aiemmin toteutettuun olutveron alentamiseen: Se oli päätös, jota on vaikea perustella niin terveys- kuin talousnäkökulmasta. Kyse on tuotteesta, jonka aiheuttamat haitat niin kansanterveydelle, perheille kuin työelämälle ovat hyvin tiedossa. Alkoholin verotus ei ole pelkkä tulonlähde valtiolle. Se on myös keskeinen ohjauskeino, jolla voidaan vähentää alkoholista aiheutuvia sairauksia, tapaturmia ja sosiaalisia ongelmia. Kun veroa lasketaan, kustannukset eivät katoa. Ne siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon, järjestyksenpidon ja työnantajien maksettavaksi. Siksi on perusteltua, että olutverotusta ei olisi kevennetty vaan se palautettaisiin vähintään entiselle tasolle. Terveys, talous ja yhteiskunnan kokonaisetua tukevat päätökset kulkevat tässäkin asiassa samaan suuntaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+4.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-11-13T18:48:06,2025-11-13T18:49:03,Käsitelty,1.1 2025_109_181,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2025 vp,Edustaja Polvinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_182,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen kuullut nyt olutvastaisia puheenvuoroja sosiaalidemokraattien ryhmästä, vihreitten ryhmästä, keskustan ryhmästä ja vasemmistoliiton ryhmästä ja ajatellut, että suomalaiset juovat suomalaista olutta mielellään. Olen ajatellut sitä, että jos tätä olutvihamielisyyttä ruvetaan kovin kovasti kylvämään, niin meidän pienpanimokulttuuri Suomessa voisi tästä kärsiä. Suomalainen maataloustuottaja usein tekee omaakin tuotettaan ja tarjoaa omia raaka-aineitaan suomalaisille pienpanimoille, ja minun mielestäni olut voi olla kunniassa Suomessa tulevaisuudessakin. Aikaisempaan verokeskusteluun viitaten myöskin oluen veron korottaminen ja alkoholiveron korottaminen liiakseen voi lisätä Suomessa alkoholinkäyttöä, kun tilataan suurempia määriä kotiin ja otetaan niitä pumppukärryllä pihalle. Ne ovat isoja lasteja, mitä tilataan. Varsinkin väljään asutuilla seuduilla, kun matkat ovat pitkät ja saatavuus on huono, kotivarastoja rakennetaan, ja valitettavasti se saatavuus siinä vielä enemmänkin paranee, koska sitä on omassa autotallissa laatikkotolkulla. Joten tolkku siinä alkoholin verotuksessa on hyvä olla, kuten tämä hyvä hallitus tekee. Mieluummin tiukkaa viinaa verottaa kuin olutta verottaa. Haluaisin sanoa vielä, että matkustajatuonti kasvaa todellakin helposti sen jälkeen. On niin sanottuja superalkoja ja muita myymälöitä, joista suomalaisen laivamatkustajakulttuurin maahantuonti, matkustajatuonti, lisääntyy sen myötä tulevan ilmiön kautta, jos mahdollisesti liian korkeaksi verotetaan. Suomessa mitataan aivan liian epätarkasti sitä alkoholin määrää, mitä Suomeen postitse tilataan ja mikä menee meidän tilaston ohi. On hyvä huomioida myöskin se, että muut päihteet ottavat tilaa alkoholin tieltä. Jos alkoholin hinta nousee liian ylös, niin siinä vaiheessa voi olla, että muut päihteet, peukut ynnä muut vielä vakavammat päihteet, astuvat peliin. Olen itse päihdevastainen, mutta joka tapauksessa tiedämme, että kansakunta niitä käyttää, ja mieluummin se on suomalaista olutta kuin huumausaineita tai tiukkaa viinaa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+4.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-11-13T18:49:04,2025-11-13T18:51:24,Käsitelty,1.1 2025_109_183,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_184,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on hyvin tuotu erilaisia näkemyksiä. Tässä on sekä puolesta että vastaan — eikä tämä oikeastaan ole puolesta tai vastaan, vaan se, että tässä on eri näkökulmia, mitkä pitää ottaa huomioon. On haittoja ja on hyötyjä, on tämä verotulopuoli ja on sitten aiheutuvia kustannuksia. Jos tähän tämmöisen anekdootin uskaltaa väliin sanoa, niin on laskettu, kuinka paljon suomalainen keskimäärin vuodessa kävelee ja kuinka paljon hän juo alkoholipitoista olutta, ja meidän kulutuksemme on noin 5,3 litraa sadalle kilometrille. Elikkä se on tuommoinen aika pieniruokainen auto. Itse kun en alkoholipitoista olutta juo, niin jollakin menee yli kymmenen litraa sitten tällä matematiikalla. Tässä ovat tosiaan myös nämä ongelmakohdat, jotka pitää ottaa vakavasti. Ymmärrän myös tämän pienpanimoiden suhteen. Suurilla panimoilla ei ole hätää, ne tekevät aina tulosta. Pienpanimoiden myyntihän tietysti perustuu siihen, että volyymit eivät ole kovin suuria ja yksikköhinta on korkeampi ja se on enempi ehkä tämmöinen nautiskelutuote kuin että ostetaan se kassillinen kaljaa perjantaina tai viikonloppuna tai mikä päivä se nyt sitten onkaan. Samaan aikaan tosin hallituksella on menossa ja käsittelyssä valiokunnissa esityksiä, jotka taas helpottavat alkoholin tuontia, mikä osaltaan sitten voi viedä toiseen suuntaan, ja tämä tuontihan on kasvanut merkittävästi kaiken kaikkiaan. Sellaiselle henkilölle, joka haluaa sitä alkoholia, se hinta ei ole este. Se on ikävä kyllä monasti vain niin, että se raha on sitten pois jostain muusta välttämättömästä, lääkkeistä, ruuasta, lapsista ja monista muista asioista. Oikeastaan se, miksi tämän puheenvuoron pyysin: Tässä on tämän kauden aikana eri yhteyksissä alkoholista puhuttu ja erityisesti vaikutuksista nuoriin ja lapsiin, mutta se, mikä on jäänyt vähän vähemmälle — enkä missään nimessä halua syyllistää ketään — on se, että ihan tilastot näyttävät sen, että ikääntyvien alkoholinkäyttö kasvaa. Se kasvaa tietysti kahdella tapaa: se kasvaa keskimäärin, mutta se kasvaa myös sen takia, että ikääntyvien määrä kasvaa. Aika isossa osaa esimerkiksi erilaisista tapaturmista se on siellä taustalla. Se alkoholinkäyttö ei välttämättä ole kovin suurta, mutta syystä tai toisesta sitä käytetään. Yksi tietysti voi olla yksinäisyys, ja monet tämmöiset tekijät, ja niin kuin sanoin, tässä ei syyllistämisen paikka missään tapauksessa ole, vaikka me suomalaiset aina välillä aika innokkaita siihen ollaan. Eli kokonaisuutta pitää tarkastella, ne negatiiviset ja positiiviset puolet, mitä näistä löytyy, ja hakea sitten se semmoinen järkevä, hyvä tasapaino. — Kiitos. ", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+4.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-13T18:51:25,2025-11-13T18:54:01,Käsitelty,1.1 2025_109_185,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 19/2025 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 19/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_109_186,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 19/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Voimassa olevan Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 6 §:n 2 momentin mukaan hallituksen jäseniä määrättäessä on otettava huomioon sosiaaliturvan, johtamisen, hallinnon sekä talous- ja sijoitustoiminnan asiantuntemus — erittäin hyviä perusteita. Hallituksen jäsenistä yksi on sosiaali- ja terveysministeriön, yksi työnantajakeskusjärjestöjen, yksi palkansaajakeskusjärjestöjen ja yksi maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestön edustaja, siis nykyisen lainsäädännön mukaan. Maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestön edustaja on ollut nimettynä Kelan hallituksen jäsenenä kuten myös työnantajajärjestöjen ja työntekijäjärjestöjen edustajat. Tuottajajärjestö on rinnastettu yhteiskunnallisena toimijana työmarkkinajärjestöihin, ja vuodesta 1956 saakka on tämä järjestely ollut voimassa. Arvoisa puhemies! On täysin selvää, että Kelan hallituksessa on turvattava riittävä asiantuntemus kaikilta eri toimialoilta sekä laaja asiakaskunnan tuntemus, ja tämä nykyinen lainsäädäntö toteuttaa tämän erinomaisella tavalla. Kelan hallituksen jäsenillä on välttämätöntä olla sellaista toisiaan täydentävää osaamista, joka varmistaa hallituksen asiantuntemuksen. MTK edustaa kattavasti maa- ja metsätalousyrittäjiä, jotka myös ovat osaltaan merkittävä Kelan asiakasryhmä. Siksi on vähintäänkin kummallista, että nyt ollaan poistamassa tätä MTK:n edustusta Kelan hallituksesta. Suomalaisen ruuantuottajan puolesta kuulee täällä salissakin ainakin ajoittain yleviä puheita, mutta tämä päätös ei kyllä tue niitä puheita. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+5.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-13T18:54:24,2025-11-13T18:56:08,Käsitelty,1.1 2025_109_187,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 19/2025 vp",Edustaja Rintamäki., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_188,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 19/2025 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelyssämme oleva hallituksen esitys ja siihen liittyvä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö edustavat tärkeää askelta kohti selkeämpää, tehokkaampaa ja läpinäkyvämpää sosiaaliturvan hallintoa. Esityksessä ehdotetaan muutoksia kolmeen lakiin, Kansaneläkelaitoksesta annettuun lakiin, valtiontalouden tarkastusvirastosta annettuun lakiin sekä tulotietojärjestelmästä annettuun lakiin. Kelan hallintoa koskevat muutokset perustuvat parlamentaarisen työryhmän esityksiin. On tärkeää, että Kelan hallitus ja johto edustavat laajasti asiantuntemusta ja kansallista vastuuta. Siksi on perusteltua, että pääjohtajan ja johtajien nimittämisen edellytykseksi säädetään Suomen kansalaisuus. Tämä vahvistaa luottamusta Kelan toimintaan ja sen kansallisen sosiaaliturvan toteuttajan rooliin. Kelan tiedonsaanti- ja käsittelyoikeuksien laajentaminen on välttämätöntä, jotta virasto voi hoitaa tehtävänsä tehokkaasti ja ajantasaisesti. Esityksessä mahdollistetaan myös rutiiniluonteisten tukitehtävien siirtäminen yksityisille toimijoille, mikä vapauttaa Kelan resursseja ydintehtäviin. Samalla parannetaan päätösten sähköistä tiedoksiantoa ja lisätään velvoite ilmoittaa yhteystieto, josta kansalainen voi saada lisätietoa päätöksestä. Tämä on konkreettinen parannus asiakaslähtöisyyteen. Lisäksi Valtiontalouden tarkastusviraston roolin laajentaminen Kelan toiminnan tarkastamiseen on tervetullut uudistus. Se lisää ulkopuolista valvontaa ja varmistaa, että Kelan toiminta on paitsi laillista myös tarkoituksenmukaista ja tuloksellista. Tulotietojärjestelmän lakiin tehtävät muutokset tukevat Kelan tutkimus- ja tilastointitehtäviä. On tärkeää, että päätöksenteko perustuu ajantasaiseen ja luotettavaan tietoon. Arvoisa puhemies! Tämä esitys toteuttaa hallitusohjelman linjauksia ja vahvistaa sosiaaliturvan hallinnon toimivuutta. Kannatan tätä esitystä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+5.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-11-13T18:56:08,2025-11-13T18:58:20,Käsitelty,1.1 2025_109_189,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 19/2025 vp",Edustaja Nieminen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_190,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 19/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitos tosiaan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle tästä mietinnöstä ja asian pikaisesta käsittelystä — oli todellinen tarve saada tämä eteenpäin. Kiitos myös niistä huomioista sekä täsmennyksistä, joita tänne myöskin oli tehty. On ollut hyvä havaita, että valiokunta on ollut myötämielinen Tämähän on niin sanotusti Kelan kakkospaketti, mikä perustuu tähän parlamentaarisen ryhmän työskentelyyn. Siinä mielessä nämä muutokset ovat olleet tarpeellisia uudistuksia, joita on odotettu, ja ne nyt viedään sitten eteenpäin. Siellä oli myös muutama muu tähän aikaan ajankohtainen nosto, lakiesitys, joita sitten myös on viety tässä eteenpäin, ja nämäkin on siellä hyvin huomioitu. Tiedonsaantioikeudet ovat tätä päivää, ja tämä edistää nyt sitten Kelan tutkimustoimintaa ja palvelee tosiaan kaikkia, koko yhteiskuntaa. Myöskin oikeus saada näitä tietoja laajasti eri tahoilta on tosiaan tervetullutta. Luovutuskieltoon oli tehty pieniä täsmennyksiä, ja ihan kohtuudella voidaan olettaa, että tällaisen hallinnollisen päätöksen ja vastaavien asioiden käsittely sinne lisätäänkin. Myöskin sähköinen tiedoksianto on tätä päivää, ja Kela on hyvin tässä digitaalisuudessa ja sähköisessä viestinnässä etulinjassa ja kyllä huolehtii varmasti tiedottamisesta näissä siirtymisen vaiheissa. Sitten siellä oli myöskin yhteystiedoista ja näistä päätöksentekijöitten allekirjoituksista hyvät maininnat. Tosiaan tämmöisistä uhka- ja vaaratilanteista, henkilöstöön kohdistuvista, on oikein hyvä huomioida myöskin se, että siellä oli annettu viestiä siitä, että tämän asian suhteen pitää tehdä muutoksia, jotta henkilöstö pystyy sitten tekemään työtään jatkossa turvallisesti ja ei tarvitse kokea pelkoa sen suhteen — elikkä erittäin kannatettavaa. Ja oli monia muitakin nostoja. Tämä Valtion tarkastusviraston tarkastusoikeus on hyvä, ja siitäkin on tosiaan, että tätä ei nyt uloteta Kelan valtuutettuihin, elikkä se katsottiin riittäväksi. Hallituksen osaamisesta voin pitää vielä toisen puheenvuoron. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+5.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-11-13T18:58:20,2025-11-13T19:01:22,Käsitelty,1.1 2025_109_191,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 19/2025 vp",Edustaja Lindén poissa. — Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_192,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 19/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Kyseessä on harkittu ja tasapainoinen kokonaisuus, joka parantaa Kelan toimintaedellytyksiä ja samalla asiakkaiden asemaa. Esitys on valmisteltu huolella, ja sen tavoitteet, tehokkuus, luotettavuus ja asiakaslähtöisyys ovat juuri niitä, joita modernilta sosiaaliturvaviranomaiselta pitääkin edellyttää. On suomalaisten oikeus voida luottaa yhteiskuntamme huolenpitoon. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-13T19:01:23,2025-11-13T19:02:01,Käsitelty,1.1 2025_109_193,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 19/2025 vp",Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_194,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 19/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Käytin äsken niin sanotusti poliittisesti korrektin puheenvuoron, niin että ehkä hieman terävöitän tässä seuraavassa. Elikkä jatkan tästä MTK:n roolista Kelan hallituksessa. Tosiaan vuodesta 56 asti se on erittäin hyvin siellä toiminut. Kuten täällä tuotiin aiemmissa puheenvuoroissa esille, koko meidän Suomen eri toimialojen ja kaiken sen osaamisen siellä mukana on oltava laaja-alaista. Siksi on erikoista, että keskustaa lukuun ottamatta muut eduskuntapuolueet ovat halunneet pudottaa maatalousyrittäjien, suomalaisen ruuan tuottajien, maaseutuyrittäjien ja metsänomistajien edustuksen pois Kelan hallituksesta. Ja mitä olen kuullut näistä keskusteluista, niin ilmeisesti se, että tämä MTK:n paikka on leimattu jotenkin keskustalaiseksi paikaksi, olisi ollut tässä taustasyynä. Toivon mukaan ei sentään ihan näin, koska on vaikea ymmärtää, mistä tämä pelko meitä kohtaan johtaa — ilmeisen harhaiseksi se alkaa joissain tapauksissa, kuten tässä, jo käydä. Tämä Kelan pääjohtajan valintahan antoi jo niin kuin esimakua siitä, ja tämä näyttäytyy hieman samana siinä, miten epäonnistunut itse valintaprosessi sekä lopputulos olivat. Kun tänne Kelan hallitukseen jäävät nyt kokoomuslaisten ja vasemmistopuolueiden kiintiöpaikat työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kautta, niin tämä hallituksen ristiretki saa entistä kummallisempia piirteitä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+5.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-13T19:02:01,2025-11-13T19:03:33,Käsitelty,1.1 2025_109_195,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 19/2025 vp",Edustaja Nieminen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_196,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 19/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kuten sanoin, jatkan siitä Kelan hallituksen paikkajaosta. Tosiaan siellä taustalla on myös tämä parlamentaarinen työryhmä. Se ei ollut yksimielinen, mutta siinä keskeisenä muutoksena oli se, että tämä MTK:n paikka sieltä sitten niin sanotusti... Se ei suoranaisesti jää pois, vaan korostus oli siinä asiantuntijuudessa, jota halutaan vahvistaa tässä Kelan hallituksessa. Siellä oli myös esityksiä siitä, että kaikki kiintiöpaikat STM:n paikkaa lukuun ottamatta tiputettaisiin pois, mutta myöskään tämä ei sitten menestynyt. Mutta tällä esityksellä hallituksen esitys on nyt tullut, ja sehän ei tarkoita sitä, etteikö MTK:sta tai keskustapuolueesta tai ylipäätään muista puolueista voida sinne asettaa myöskin tämäntaustaista ihmistä, elikkä asiantuntijoita voidaan kyllä valita sitten omista taustajoukoista. Vaikka sinne nyt työnantaja- ja työntekijäpuolten edustustoista jää ihmisiä, niin hekin keskenään päättävät omista lähtökohdistaan, kuka se asiantuntija siellä sitten on. Elikkä näen, että kyllä siellä kokonaisuudesta pystytään hyvin huolta pitämään. Ja ehkä oma henkilökohtainen näkemykseni on, että ehkä näistä kiintiöpaikoista — tämä on semmoinen ensiaskel tässä — jossain vaiheessa sitten päästään pois. Mutta STM tietysti on omalla paikallaan tärkeä. Mutta hyvä parannus on myös tämä kansalaisuusvaatimus siellä, elikkä näinä aikoina Kelan pääjohtajaan ja muihin johtajiin kohdistuva vaatimus — se, että on tämä Suomen kansalaisuus — oli äärettömän tärkeä lisäys. Hyvä lisäys oli sitten myös se, kun täällä oli myöskin tämä muutoksenhaku hallintotuomioistuimeen lisättynä valiokunnan toimesta. Nämä olivat hyviä lisäyksiä. Ja tosiaan tässä ei hallitus ole millään ristiretkellä, eikä Kelan pääjohtajahaku mielestäni edes liity tähän keskusteluun. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+5.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-11-13T19:03:33,2025-11-13T19:05:58,Käsitelty,1.1 2025_109_197,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 19/2025 vp",Edustaja Rintamäki., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_198,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 19/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Minä innostuin painamaan nappia, kun edustaja Kallio äsken puhui tästä MTK:n jäsenen pudottamisesta tuolta Kelan hallituksesta. Nyt kun muistelen tarkemmin, meillä oli Kelan valtuutettujen kokous ja siellä kuulin tästä asiasta ensimmäisen kerran ja siitä edustaja Kurvinen piti hyvin ansioituneen puheenvuoron. Muistan jopa ääneen sitä ihmetelleeni, että voiko olla näin, että juuri maaseutuyrittäjien ja MTK:n porukka on se, mikä sieltä pitää pois saada, ja muut ammattiyhdistykset sinne jäävät. Muistan myös sen, että valtuutettujen puheenjohtaja Nieminen, kuten äsken tuossa kertoikin, toi kyllä esiin sen, että mitään kiintiöpaikkoja ei olisi mitään syytä sinne jättää muillekaan, että jos kerran lähdetään pudottelemaan jotain pois, niin mentäisiinkö sillä, mutta se ei sitten saanut tuulta alleen. Itse kyllä henkilökohtaisesti pidin aika erikoisena ratkaisuna tätä MTK:n pois pudottamista, ja halusin nyt vain tuoda sen esiin, niin että edustaja Kalliollekin menee tämä korviin, että kyllä siellä oli muitakin, jotka pitivät tätä vähän retkellisenä ratkaisuna, mutta tähän nyt sitten tultiin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+5.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-11-13T19:05:58,2025-11-13T19:07:27,Käsitelty,1.1 2025_109_199,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei ehditä käydä loppuun asti, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa. Edustaja Seppänen poissa. — Edustaja Hänninen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_109_200,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään keskustelemme kansalaisaloitteesta, joka nostaa esiin tärkeän ja ajankohtaisen aiheen: halpatuonnin, ultrapikamuodin ja niin sanotun krääsätalouden kasvun. Tämä aloite ansaitsee kiitoksen, sillä se tuo näkyvästi esille sen, mistä meidän kaikkien pitäisi olla huolissaan. Meidän on kiinnitettävä enemmän huomiota kulutuskulttuuriin ja sen vastuullisuuteen, reiluun kilpailuun sekä ympäristön hyvinvointiin. Myös hallitus on tunnistanut nämä samat ongelmat. Työministeri Marttinen on asettanut työryhmän selvittämään halpatuonnin ja verkkokaupan sääntelyn kehittämistä niin Suomessa kuin EU-tasolla. Tavoitteena on, että myös EU:n ulkopuoliset verkkokaupat noudattavat samoja sääntöjä kuin kotimaiset toimijat. Tämä on oikeudenmukaista, turvaa kuluttajaa ja vahvistaa suomalaista yritystoimintaa. Reilu ja kestävä kilpailu on osa vahvaa markkinataloutta ja sen tulevaisuutta. Arvoisa puhemies! Kyse ei kuitenkaan ole vain taloudesta, kyse on myös turvallisuudesta. Halpatuotteiden mukana voi tulla esineitä tai aineita, joiden alkuperä, turvallisuus ja valmistustapa ovat täysin valvonnan ulkopuolella. Kuluttajansuoja ja tuoteturvallisuus ovat myös arjen turvallisuutta. Jokainen suomalainen ansaitsee tietää, mitä ostaa, onko tuotetta turvallista käyttää ja tapahtuuko sen valmistus rehellisin keinoin. Samalla meidän on muistettava ympäristön turvallisuus. Halpatuotanto, kertakäyttökulutus ja jätteiden kasvu eivät vie meitä kohti kestävää yhteiskuntaa ja Suomea, jonka voimme jättää lastemme lapsille ylpeinä. Siksi hallitus edistää myös EU:n tasolla toimia, joilla puututaan halpatuonnin ympäristövaikutuksiin poistaen pienlähetysten tullivapaus ja varmistaen, että kierrätyksen kustannuksia kantavat ne, jotka tuotteita markkinoille tuovat. Arvoisa puhemies! Krääsätaloutta vastaan ei taistella kieltopolitiikalla vaan järjellä, reiluudella ja vastuulla. Jokainen meistä voi vaikuttaa valinnoillaan. Meidän poliitikkojen tehtävä ei ole kertoa, miten kansalaiset voivat omaisuuttaan käyttää, vaan meidän tehtävämme on luoda puitteet, joissa vastuullinen toiminta on mahdollista ja kannattavaa. Kiitän kansalaisaloitteen tekijöitä tärkeän keskustelun avaamisesta ja toivon, että tämä työ vastuullisen, turvallisen ja kestävän kuluttamisen puolesta jatkuu määrätietoisesti. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-13T19:08:10,2025-11-13T19:12:10,Käsitelty,1.1 2025_109_201,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_202,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskusta esitti vuoden 2025 budjettivaihtoehdossa seuraavaa toimenpidettä yhtenä kotimaisen tuotannon ja kulutuksen kasvun edistämiseksi: Ultrapikamuoti ja halpatavarakrääsä verolle. Selvitetään pikamuodille ja Kiinan halpatavaratuonnille ympäristöveroa. Tätä veroa voidaan kutsua krääsäveroksi tai Temu-veroksi. Vastaavasti kevennettäisiin uudelleen käytettävien tuotteiden verotusta, kuten vaatteiden ja kenkien korjauspalveluiden sekä käytettyjen tuotteiden arvonlisäveroa. Tämän lisäksi kiellettäisiin ultrapikamuotiyritysten, kuten Sheinin ja Temun, mainonta verkossa. Tavoitteena on suojella suomalaista vaateteollisuutta ja edistää vastuullisempia kulutusvalintoja. Näillä toimenpiteillä pyritään rajoittamaan pikamuodin haitallisia vaikutuksia ympäristölle ja kotimaan taloudelle. Arvoisa puhemies! Tässä kansalaisaloitteessa esitetään käytännössä samoja asioita kuin tässä keskustan esityksessä: toimenpiteisiin ryhtymistä ultrapikamuodin ja krääsäkaupan epäreilun kaupan rajoittamiseksi Suomessa, näiden toimijoiden mainonnan kieltämistä sekä verotuksellisten keinojen selvittämistä. Tällä perusteella on helppo tukea tätä aloitetta, jotta se käsitellään sille kuuluvalla vakavuudella ja tarkkuudella täällä eduskunnassa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-13T19:12:11,2025-11-13T19:13:28,Käsitelty,1.1 2025_109_203,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,Edustaja Viitala., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_204,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tervehdin ilolla lähetekeskustelussa olevaa Krääsätalous kuriin ‑kansalaisaloitetta. Niin sanottu ultrapikamuoti ja muu halpatavarakauppa netissä on suorastaan räjähtänyt käsiin viimeisten vuosien aikana. Aloitteen keskeinen sisältö tiivistää ongelman hyvin. Kiinalaiset krääsäverkkokaupat, kuten Temu ja Shein, ovat vieneet kertakäyttökulutuksen kestämättömyyden uudelle tasolle ja syövät suomalaisyritysten elinvoimaa sekä vaarantavat ympäristön, työntekijöiden oikeudet ja kuluttajien turvallisuuden. Temun ja Sheinin kaltaiset nettikaupat ovat monille taloudellisesti haastavina aikoina ymmärrettävästi houkuttelevia paikkoja ostaa vaatteita ja tavaroita, joihin heillä ei olisi muuten varaa. Tuotteiden huonon laadun ja niissä käytettyjen kemikaalien aiheuttamien vaarojen takia ne eivät yleensä ole ostajalle hyväksi. Halpatuonti EU:n ulkopuolisista maista tulee saada kuriin. Ennen EU-tason päätöksiä asian hillitsemiseksi on tehtävä kansallisia toimia, kuten vaikkapa postitoimijoiden keräämä Kiina-lähetysten käsittelymaksu Ruotsin ja Romanian malliin, ja esimerkkinä vielä, että Ranskassa voidaan rajoittaa mainontaa ja sulkea verkkosivuja. Tässä muutamia esimerkkejä. Kiinan halpakaupoista tilaaminen luo suurta kilpailuvääristymää ja vaikuttaa negatiivisesti eurooppalaisten yritysten liiketoimintaympäristöihin. Arvoisa puhemies! Todistetusti näiden yritysten tuotteiden valmistajien työolot ovat erittäin huonot ja palkka lähes olematon. Halpa hinta ei saa olla seurausta työntekijöiden kurjista oloista. Olen keskustellut useiden ihmisten kanssa tästä ongelmasta, ja tietoisuutta kyllä tuntuu olevan, mutta onko kyse enemmänkin välinpitämättömyydestä? Toivon kaikkien kuluttajien pysähtyvän hetkeksi miettimään tämän kansalaisaloitteen merkitystä. Tämä kansalaisaloite on siis oikealla asialla, ja meidän tulee löytää keinoja niin sanotun krääsätalouden kuriin saamiseksi kotimaisten yritysten ja kuluttajien suojelemisen vuoksi. Kiitos aloitteen tekijöille.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-11-13T19:13:29,2025-11-13T19:16:09,Käsitelty,1.1 2025_109_205,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,Edustaja Kivelä., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_206,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kansalaisaloite krääsätalouden hillitsemiseksi on erittäin tärkeä. Kiinasta EU:hun, mukaan lukien Suomeen, tilattujen pienten lähetysten määrä on viime vuosina räjähtänyt käsiin. Viime vuonna Suomeen tilattiin Tullin mukaan lähes 28 miljoonaa alle 150 euron arvoista lähetystä Kiinasta. Tänä vuonna tuon luvun arvioidaan kasvavan lähes 50 miljoonaan. Pakettimäärän hurja kasvu johtuu kiinalaisten halpatavaraverkkokauppojen suosion kasvusta. Nämä kiinalaiset verkkokauppa-alustat harjoittavat aggressiivista ja täysin epäeettistä somemarkkinointia tavoittaakseen kuluttajia ja vaikuttaakseen heihin. Tämä markkinointi ei noudata mitään pelisääntöjä, eikä nykyinen lainsäädäntömme mahdollista siihen puuttumista. Seurauksena kuluttajia johdetaan harhaan, heidän ostopäätöksiään manipuloidaan ja heidän oikeuksiaan rikotaan. Halpatavarakauppojen toiminta on ongelmallista paitsi kuluttajaturvallisuuden ja kuluttajien oikeuksien näkökulmasta myös suomalaisen elinkeinoelämän näkökulmasta. Tilanne on ajanut monet suomalaiset yritykset taloudelliseen ahdinkoon. Syynä on täysin epäreilu ja vinoutunut kilpailutilanne, jossa vastuullisuudella ja laadulla kilpailevat yritykset häviävät ja aggressiivista hintakilpailua harjoittavat, huonolaatuista ja usein vaarallistakin kertakäyttötavaraa myyvät yritykset voittavat. Vaikutukset näkyvät tavallisten suomalaisten työntekijöiden arjessa ja Suomen jo nyt surkeassa talous- ja työllisyystilanteessa. Kaupan liitto on laskenut, että jos kiinalaisista halpatavaraverkkokaupoista tehdyt ostokset olisi tehty kotimaisista kaupoista, verokertymä olisi voinut olla jopa yli 300 miljoonaa euroa. Kaikille pitäisi olla myös itsestäänselvää, että tilanne on täysin kestämätön ympäristön näkökulmasta. Halpatavaran kulutuksen määrä ja mittakaava on niin suuri, että sitä on jopa vaikea hahmottaa — EU:n mittakaavassa puhutaan useista miljardeista paketeista vuodessa. Tämä tuottaa valtavia päästöjä ja tarkoittaa suunnatonta luonnonvarojen kulutusta. On selvää, että maapallon kantokyky ei tällaista kestä. Arvoisa puhemies! Halpatavarakaupan räjähdysmäinen kasvu on ilmiö, joka aiheuttaa useita ongelmia ja myötävaikuttaa niihin samanaikaisesti. Nykylainsäädäntömme ei ole varautunut tällaiseen tilanteeseen, ja nyt meidän tuleekin ottaa nopeasti askelia kuluttajien, vastuullisen elinkeinoelämän ja ympäristön suojelemiseksi. Mainonta on tietenkin liiketoiminnan ytimessä, ja siksi halpatavara-alustojen mainonnan ja markkinoinnin kieltäminen on tärkeä osa ongelmaan puuttumista ennen kuin muutokset EU:n yhteiseen tullipolitiikkaan saadaan astumaan voimaan, eivätkä ne sielläkään puolella ole riittäviä. Haitallisen markkinoinnin rajoittamisestahan on jo ennakkotapauksia maailmalla. Kulutusta on ohjattava kertakäyttö- ja halpatavarataloudesta kotimaisten, kestävien, vastuullisesti tuotettujen tuotteiden kulutukseen. Suomen ja koko globaalin yhteisön on nyt lyhyessä ajassa siirryttävä hiilineutraaliin kiertotalouteen, ja tämä tulee vaatimaan tiukkaa puuttumista halpatavarakauppaan, ja on myös sanottava, että se vaatii myös puuttumista ylikulutukseen laajemminkin. Lopuksi myös minä haluan kiittää tämän kansalaisaloitteen tekijöitä ja kaikkia sen allekirjoittajia. On todella hienoa, että tähän tärkeään ja akuuttiin kysymykseen on herätty ja me saamme tämän asian nyt tämän kansalaisaloitteen kautta eduskuntaan. On myös hienoa, että tämän aloitteen tavoitteet ovat selkeästi saaneet laajasti kannatusta eri eduskuntaryhmissä, ja toivonkin, että tämä kannatus ja tuen osoitukset näkyvät sitten myös tämän kansalaisaloitteen käsittelyn myöhemmissä vaiheissa. — Kiitos. [Mikko Polvinen pyytää vastauspuheenvuoroa]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-11-13T19:16:11,2025-11-13T19:21:17,Käsitelty,1.1 2025_109_207,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Edustaja Polvinen, vastauspuheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_208,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,ERK,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos tästä mahdollisuudesta antaa vastauspuheenvuoro vasemmistoliiton edustajan puheenvuoron jälkeen, koska he pitävät usein pienen ihmisen ja köyhän ihmisen asiaa. Toistan sen, että tässä on epätoivottu ilmiö. Tässä on epätoivottu markkina. Tämä ilmiö on tullut suomalaisten kotiin. En puolusta tätä epätoivottua ilmiötä, mutta haluan tuoda terveisiä vähävaraisilta. Osalle heistä halpatilaustuotteissa on ollut ainut mahdollisuus yleensäkään saada kulutustavaraa, riskillä mutta kuitenkin. Kaikilla ei ole ollut varaa ostaa paikallista. Kyse ei ole ollut halusta valita vaan pakosta valita. Lapsiperheissä voi olla nuorten ja lasten kesken kilpailua siitä, kellä on ja mitäkin, ja valitettavasti tämä ilmiö on tavallaan demokratisoinut ja tuonut kuluttajatuotteisiin niitä mahdollisuuksia, joita muutoin suomalaisilta markkinoilta ei olisi ollut. Toivoisin tämän aloitteen hengessä, että kävisi niin, että tarkasteltaisiin toimitusketjuja ja luotaisiin sellaisia markkinoita Eurooppaankin, joissa saadaan turvallista tuotetta täällä tuotettuna kilpailemaan näiden kiinalaisten halpatuontituotteiden kanssa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-11-13T19:21:17,2025-11-13T19:22:46,Käsitelty,1.1 2025_109_209,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Otetaan tässä vaiheessa lyhyttahtinen keskustelu, koska täällä tuli monia puheenvuoropyyntöjä ja meillä on rajattu aika nyt tässä vaiheessa tämän asian käsittelyyn. Elikkä pyydän niitä, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan. — Edustaja Kalli.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_210,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä aloite on valtavan tärkeä, ja kiitän todellakin tämän aloitteen tekijöitä. Tässä aloitteessahan siis vaaditaan toimia ultrapikamuodin ja krääsäkaupan suitsimiseen esimerkiksi verotuksen keinoin ja kieltämällä niiden mainonta. Tarve tälle on todellakin akuutti, ja tämä tilannehan on mennyt koko ajan vain vaikeammaksi ja vaikeammaksi. Tähän linkittyy siis useanlaisia ongelmia. Tähän liittyy työpaikkojen ja verotulojen vähenemistä, jopa yritysten konkursseja ja ajautumista vaikeuksiin, pääkonttoreiden siirtymistä pois Suomesta, monenlaisia haittoja alihankintaketjuille, jopa vaaratilanteita, siis todellakin terveyttä ja henkeä uhkaavia vaaratilanteita ja terveysongelmia tähän puutteelliseen tuoteturvallisuuteen liittyen. Nämä kyllä koskettavat laajasti meitä kaikkia suomalaisia, ja siksi toivon, että me voisimme nyt hyvässä yhteishengessä, laajasti yli puoluerajojen, viedä näitä asioita eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-11-13T19:22:54,2025-11-13T19:24:07,Käsitelty,1.1 2025_109_211,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_212,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Polvinen edellä puhui vähävaraisista ihmisistä ja heidän tarpeestaan saada myös hankittua erilaisia tavaroita. Itse ajattelen kuitenkin niin, että myös tämän maan pienituloisilla on oikeus hankkia tavaransa ilman pelkoa huijauksesta tai allergisesta reaktiosta tai tulipalon syttymisestä, jotka kaikki ovat riskejä, joita liittyvät kiinalaiseen krääsäkauppaan. Ymmärrän, edustaja Polvinen, että te ette enää edusta täällä hallituspuolueen eduskuntaryhmää, mutta vielä vähän aikaa sitten niin teitte, ja te olitte silloin hyväksymässä kaikkia niitä mittavia sosiaaliturvaleikkauksia, jotka ovat muun muassa sysänneet tässä maassa lapsiperheköyhyyteen 31 000 lasta ja heikentäneet monen pienituloisen ihmisen asemaa. Jos kannetaan huolta pienituloisista, vähävaraista ihmisistä, niin kuin itse kannan ja me vihreissä kannamme, niin silloin tärkeintä on sosiaalipolitiikan keinoin, työllistämisen keinoin, talouden vahvistamisen keinoin mahdollistaa se, että kaikilla on varaa tehdä tarvittavat hankinnat.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-11-13T19:24:07,2025-11-13T19:25:14,Käsitelty,1.1 2025_109_213,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,Edustaja Päivärinta., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_214,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Myös itse haluan kiittää lämpimästi Krääsätalous kuriin ‑kansalaisaloitteen tekijöitä. Siis tämä niin sanottu temutushan on suorastaan räjäyttänyt vuodessa pakettirallin. Suomeen tuli EU:n ulkopuolelta viime vuonna yli 28 miljoonaa pakettia, kun vuotta aiemmin määrä oli 3,6 miljoonaa lähetystä. Tämä ei ole enää mikään kasvu, vaan tämä on todella krääsätsunami, jonka alkuperä on noin 98-prosenttisesti Kiinasta. Me puhumme krääsästä, jonka turvallisuudesta ei ole mitään takeita, jonka ympäristöjalanjälki on valtava ja joka on tuotettu olosuhteissa, joihin yhdelläkään suomalaisella kuluttajalla ei ole näkyvyyttä. Näitten kiinalaisverkkokauppojen välittämiä tuotteita ei ole valmistettu samojen turvallisuus-, terveys-, ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimusten mukaan kuin Euroopassa toimivien yritysten tuotteilta vaaditaan. Tätä ei voi enää katsoa sivusta, eikä hallitus niin tule tekemään. Eikä tämä ole pelkästään talouskysymys. Erityisesti meidän on suojeltava meidän lapsia ja nuoria, jotka ovat tämän krääsätalouden etulinjassa, ja heille tätä krääsää suunnataan. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-11-13T19:25:14,2025-11-13T19:26:31,Käsitelty,1.1 2025_109_215,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,Edustaja Furuholm., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_216,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vastaan myös edustaja Polviselle, että itse ainakin pyrin pienituloisten ostovoimaa tässä yhteiskunnassa parantamaan muilla keinoilla kuin mahdollistamalla kestämättömän pakettirallin Kiinasta. Itse asiassa tätä samaa olemme toivoneet hallitukselta pitkin tätä kautta, mutta suunta on ollut päinvastainen. Eli ei ole ihme, että moni on siinä tilanteessa, että joutuu sitten etsimään sen halvimman mahdollisen vaihtoehdon, joka ei tosissaan ole kestävin. Mutta tosissaan on täysin kestämätöntä, että vuodessa tulee 50 miljoonaa yksittäistä pakettia Kiinasta. Knoppitietona, että pelkkiä lakkeja tilataan 2,2 miljoonan paketin verran. On meidän poliitikkojen tehtävä tietenkin puuttua tähän. Tässä pitää toimia EU-kontekstissa. Kuten edustaja Kivelä mainitsi, tulliuudistus on välttämätön, mutta kuten tämän hienon aloitteen tekijät ja allekirjoittajat vaativat, myös kansallisesti on etsittävä mahdollisimman paljon keinoja, että tämä kestämätön ralli saadaan päätökseen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-11-13T19:26:31,2025-11-13T19:27:45,Käsitelty,1.1 2025_109_217,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,Edustaja Pitko., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_218,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On tosi hienoa, että tämä kysymys saa kannatusta laajasti. Me todellakin tarvitsemme konkreettisia keinoja suitsia tätä, sanoisin, jopa järkyttävää ilmiötä: 50 miljoonaa pikkupakettia Suomeen pääosin Kiinasta tänä vuonna, tuotteita verkkoalustoilta, joilla ei ole vastuuta ympäristövaikutuksista, vastuuta terveysvaikutuksista, mitkä kohdistuvat ihmisiin, ei vastuuta siitä, että nämä tuotteet kestäisivät tai olisivat edes sitä, mitä on luvattu myydä, eikä vastuuta turvallisuudesta. Tämä on merkittävä turvallisuusriski, mutta se myös vääristää epäreilulla tavalla kilpailua, sillä EU:n alueella toimivat verkkokaupat, maahantuojat ja tuottajat joutuvat toimimaan ja tietenkin myös yleensä haluavat toimia vastuullisesti noudattaen näitä yhteisiä pelisääntöjä. On aivan välttämätöntä, että me ulotamme näiden pelisääntöjen noudattamisen myös ulkomaisille verkkoalustoille. Tarvitaan konkreettisia toimia, ja tässä kansalaisaloitteessa on esitetty muutama, ja niihin kannattaa tarttua.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-11-13T19:27:45,2025-11-13T19:28:59,Käsitelty,1.1 2025_109_219,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,Edustaja Ingo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_220,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Christoffer,Ingo,Kansanedustaja,R,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Ärade fru talman! Antalet paket som kommer från EU har mångdubblats på några år, och i år förväntas upp till 50 miljoner paket anlända. Vi pratar om billiga varor, kläder, elektronik från Kina. Då det kommer till batteriindustrin behöver vi Kina, men då det kommer till billigt strunt som produceras på sådana sätt som aldrig skulle ha klarat av europeiska standarder, klarar vi oss faktiskt utan. Vi har helt enkelt inte råd att tillåta orättvis konkurrens på orättvisa villkor. Företag som Wish, Temu och Shein tar inget ansvar i Europa och betalar ingen skatt till Finland. ",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,sv,Christoffer Ingo,911821,2025-11-13T19:29:00,2025-11-13T19:29:41,Käsitelty,1.1 2025_109_221,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun puhumme näistä kiinakaupoista, puhumme yleensä halvoista vaatteista, meikeistä tai tavaroista, mutta kyse ei ole enää edes harmittomasta krääsästä, mitä nuoriso tilaa kotiin muutamilla euroilla. Viime viikolla saimme järkyttävän esimerkin, kun Shein-verkkokaupan valikoimasta löytyi lapsenkasvoisia ja lapsenvartaloisia seksinukkeja. Sen lisäksi myynnissä on ollut myös aseita, kuten nyrkkirautoja. Näitä voi siis kuka tahansa tilata netistä, eikä meillä ole mitään mahdollisuuksia valvoa tätä toimintaa tällä hetkellä. Meidän on pakko löytää ratkaisuja tähän, oli se sitten verotuksen, tullimaksujen tai muiden toimien kautta. Ei voida enää jatkaa tilanteessa, jossa kuka tahansa voi klikkauksen päästä ostaa laitonta tai moraalisesti täysin kestämätöntä tavaraa. Suomalaisten kuluttajien ja ennen kaikkea lasten suojeleminen on meidän vastuullamme. Siksi tarvitsemme toimia nyt eikä sitten, kun näiden ostosten myötä tapahtuu jotain vakavaa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-11-13T19:30:22,2025-11-13T19:31:22,Käsitelty,1.1 2025_109_222,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,Edustaja Kemppi., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_223,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän erittäin lämpimästi tämän kansalaisaloitteen laatijoita ja allekirjoittaneita, nimittäin vihdoin saamme krääsäasiat eduskunnan suuren salin keskusteluun. Krääsäkauppa on todellakin laitettava kuriin. Se on riski terveydelle, turvallisuudelle ja taloudelle, sillä se vääristää myös kilpailua rajulla tavalla. Tänä vuonna Tulli arvioi, että 50 miljoonaa pakettia tulee Suomeen. Näiden pakettien keskihinta on vain piirun verran yli viisi euroa. Sen kaltaista on krääsäralli, ja me siedämme sitä, olemme sietäneet sitä jo aivan liian pitkään. Se on riski meidän lapsille ja meille suomalaisille. Tulli arvioi karusti, että Kiinasta virtaavan verkkokauppalähetysten määrä ei ole enää hallussa, mutta rohkenen kuitenkin kannustaa meitä siihen, että me voimme laittaa sen haltuun. On ratkaisuja, kuten tuoteturvallisuuden noudattamisen valvonta, alustojen vastuun korostaminen tai esimerkiksi etäkaupan tullittomuudesta luopuminen, tai sitten voisimme etsiä eurooppalaisia vaihtoehtoja, jotta yhdessä puutumme tähän ongelmaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-11-13T19:31:22,2025-11-13T19:32:41,Käsitelty,1.1 2025_109_224,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,Edustaja Mikkonen Krista., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_225,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä krääsäkauppa on esimerkki siitä, kuinka halpa maksaa kalliisti. Se maksaa kalliisti meidän yhteiskunnalle, me menetetään valtavasti verotuloja, meidän omat yritykset eivät pärjää, se maksaa valtavan kalliisti tälle maapallolle, globaalisti tulee aivan turhaa luonnonvarojen kulutusta, ja se maksaa kalliisti myös yksilölle, sillä vaikka ihmiset kuvittelevat, että he tilaavat sitä samaa tavaraa edullisesti sieltä Kiinasta, mitä he ostaisivat Suomessa, niin todellisuudessa se ei ole samaa tavaraa. Pohjoismaiden ministerineuvosto teki selvityksen, missä todettiin, että 70 prosenttia näistä tilauksista ei täytä tuoteturvallisuusvaatimuksia. Ne ovat riski ihmisen terveydelle, siellä on vaarallisia aineita, siellä ei ole sähkölaitteiden tuoteturvallisuus kunnossa, ne ovat sytyttäneet tulipaloja. Ne ovat todellakin aivan toista tavaraa, ne ovat sitä krääsää. Minusta on tosi hienoa ollut kuulla, miten hyvin yksimielisesti tässä salissa on nähty se tarve, että meidän täytyy rajoittaa tätä pakettirallia, tätä krääsärallia. Siihen onneksi on keinoja, niihin täytyy nyt tarttua, ja meidän pitää tehdä tämä Suomena myös itse eikä odotella EU:n päätöksiä myöhemmin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-11-13T19:32:41,2025-11-13T19:34:06,Käsitelty,1.1 2025_109_226,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,Edustaja Rintamäki., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_227,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kannatan lämpimästi tätä kansalaisaloitteen tavoitetta rajoittaa ultrapikamuodin ja krääsäkaupan mainontaakin. Lisäksi verotukselliset keinot, kuten pakettikohtainen tullimaksu tai ympäristöperusteinen lisämaksu, ovat kyllä harkinnan arvoisia. On aika palauttaa reiluus ja vastuu markkinoille. Tämä ei ole vain taloudellinen kysymys. Tämä on kulttuurinen ja arvopohjainen kysymys, haluammeko yhteiskunnan, jossa kertakäyttöisyys ja halpa tuotanto ohittavat laadun, kotimaisuuden ja vastuullisuuden. Tyttäreni oli pari vuotta takaperin tilannut jotakin Kiinasta. Laatikko oli ilmestynyt eteiseen. Vein sen oitis ulos pakkaseen, ja siellä sitä pidettiin vuorokauden verran. Ajattelin, että kaikki kissiä pienemmät kurkoset kuolevat paketin sisältä. Myös perikuntani on sittemmin viisastunut, ja nyt voidaan jo sanoa yhdessä, että ei kiitos krääsätaloudelle, kyllä kiitos suomalaiselle työlle ja yrittäjyydelle. Kiitän kansalaisaloitteen tekijöitä, ja toivon, että tämä keskustelu johtaa johonkin. Mahdolliset jatkotoimenpiteet ovat todellakin tarpeellisia. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-11-13T19:34:06,2025-11-13T19:35:20,Käsitelty,1.1 2025_109_228,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,Edustaja Kosonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_229,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin kiitän Krääsätalous kuriin ‑kansalaisaloitteen tekijöitä. Erinomainen aloite, ja hieno nähdä todella, että täällä eduskunnassa tämä on meidän yhteinen asiamme. Tässä mainonta on laitettava heti kuriin, se on ihan selvä asia, mutta toivomme todella keskustassa myös, että tässä otetaan myös nämä verotukselliset keinot mahdollisimman nopeasti käyttöön, vaikka EU:ssakin on tulossa nyt tämä käsittelymaksu ja tullivapaus poistuu alle 150 euron tuotteilta. On monia syitä. Täällä on näitä jo lueteltu, mutta minä jatkan tätä luettelemista. Eli tässä on kysymys suomalaisten yritysten kilpailukyvystä, elinvoimasta ja siitä, että tällä hetkellä kilpailu on erittäin epäreilua. Samat säännöt pitää olla kaikilla. Sitten yleensä ympäristötuho, luonnonvarojen tuhlaaminen — sitähän tämä krääsäkauppa on. Ja kuten täällä todettu, myrkyllisyys näissä tuotteissa. Terveys pitää olla myös välttämättömyys, ihan mistä tahansa me näitä tuotteita tilaamme. Samat säännöt siis pitää olla kaikille.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-11-13T19:35:20,2025-11-13T19:36:41,Käsitelty,1.1 2025_109_230,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,Edustaja Elo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_231,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan myös alkuun kiittää tämän kansalaisaloitteen tekijöitä ja kaikkia allekirjoittajia krääsäkauppaongelman nostamisesta tänne eduskunnan käsittelyyn. Tämä tilanne, jossa me olemme, on kestämätön. Samaan aikaan, kun meidän pitäisi nyt kaikin keinoin ponnistella luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi, meillä on käsissä tämmöinen räjähtänyt pakettiralli kiinalaisista verkkokaupoista, joka tuo tänne laadutonta ja kierrätyskelvotonta tavaraa hirvittäviä määriä. Kuten täällä on useampi edustaja todennut, niin nämä krääsäverkkokaupat saavat todella epäreilua kilpailuetua sillä, että ne eivät noudata mitään tuoteturvallisuuteen, tuottajavastuuseen, kuluttajansuojaan tai tietosuojaan liittyviä eurooppalaisia vaatimuksia, eivät myöskään kunnioita immateriaalioikeuksia. Tämä on tosi iso ongelma vastuullisille yrityksille täällä Suomessa. Meillä tosiaan on monenlaisia keinoja, joilla tätä krääsätaloutta ja krääsäkauppaa voidaan hillitä, ja todella toivon nyt koko eduskunnalta rohkeutta siihen, että näitä keinoja pikaisesti otetaan käyttöön.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-11-13T19:36:41,2025-11-13T19:37:58,Käsitelty,1.1 2025_109_232,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,Edustaja Kivelä., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_233,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Debatti alkoi sillä, että peräänkuulutettiin sitä, että vasemmistoliitto puolustaa pienituloisia. Näinhän se juuri on, mutta siihen kuuluu muutama näkökulma, joista ensimmäinen on se, että me ajatellaan, että myös pienituloisilla, köyhillä ihmisillä on oikeus terveellisiin ja turvallisiin tuotteisiin ja on oikeus olla tulematta huijatuksi mainonnan kautta ja näin poispäin. Sen lisäksi on myös globaali näkökulma. Me tiedämme, että ekologinen kriisi on mitä suurimmassa määrin ihmisoikeusloukkaus ja ongelma ja tappaa köyhiä ihmisiä ympäri Maan, jolloin myös tämä ekologinen näkökulma palautuu myös pienituloisten ihmisten puolustamiseen. Sen lisäksi me olemme työntekijöiden puolue ja puolustamme sitä, että työpaikat pysyvät yrityksissä, jotka toimivat täällä vastuullisesti. Eli näitä kaikkiahan tämä aloite myös edistää, eli tämän ei myöskään tarvitse olla pelkästään vasemmistoliiton asia vaan laajasti meidän kaikkien asia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-11-13T19:37:58,2025-11-13T19:39:16,Käsitelty,1.1 2025_109_234,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,Edustaja Holopainen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_235,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Halpatuotanto, lyhytikäiset tavarat ja kiinalaisten verkkokauppojen villi toiminta huolestuttavat laajasti, niin kuin täältä keskustelustakin huomaamme. Kiitos kansalaisaloitteen tekijöille ja allekirjoittajille. Epäilen, että läheskään kaikki krääsän tilaajat eivät tiedosta riskejä, ja siksikin tällainen laaja ja avoin keskustelu on tärkeää. Kuluttajan on hyvä muistaa, että EU:n kuluttajansuoja ei toteudu ulkomaisista verkkokaupoista ostetuissa tuotteissa. Tuotteet voivat olla viallisia, vaarallisia ja ilman käyttöohjeita. On ilmennyt, että näistä tuotteista, joita Suomeen tulee, suuri osa ei täytä EU:n tuoteturvallisuusvaatimuksia ja osa sisältää jopa kiellettyjä aineita tai vaarallisia esineitä. Tullin tarkastukset, jotka tämän ovat osoittaneet, kattavat kuitenkin vain murto-osan meille saapuvista paketeista, ja kotitalouksissa on siis tälläkin hetkellä näitä tuotteita. On aika laittaa krääsätalous kuriin ja puolustaa myöskin suomalaista laatua, kuluttajaa ja yrittäjyyttä. Täällä on tullut monissa puheenvuoroissa näitä ratkaisuehdotuksia. Tarvitaan sekä yhteistä EU-tason säätelyä että kansallisia toimia, tiukempaa valvontaa muun muassa. [Puhemies koputtaa] On myös ehdotettu, että velvoitettaisiin tuomaan tavarat ensin EU-varastoihin eikä suoraan kuluttajalle, [Puhemies koputtaa] jotta laatua ja turvallisuutta voitaisiin varmentaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-11-13T19:39:16,2025-11-13T19:40:39,Käsitelty,1.1 2025_109_236,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Vielä edustaja Polvinen, ja sen jälkeen menemme puhujalistaan.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_237,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,ERK,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Haluan itsekin kiittää aloitteen tekijöitä ja aloitteen sisälle kirjattuja hyviä nostoja siitä epätoivotusta ilmiöstä — minkä aikaisemmin mainitsinkin, että kyseessä on todella epätoivottu ilmiö. En tiedä, mistä oli tilattu se kommentti, että ikään kuin minä olisin ollut tämän temutuksen puolella ja tämän halpakrääsätilauksen puolella. Toin vain esille sen näkökulman, että köyhissä perheissä tämä on ollut tasavertaistavaa, että he ovat saaneet tuotteita omilla riskeillään, ja se on väärin, että ne täytyy sillä tavalla hankkia. Edellisen puheenvuoron lopussa sanoinkin siitä, että olisi hyvä Eurooppaan laatia sellaisia markkinoita ja sellaista tuotantoa, jossa voidaan tuottaa näitä tuotteita niin, että köyhemmilläkin perheillä olisi tulevaisuudessakin varaa. Markkinaa näyttää olevan. Olen kyllä mielelläni yhteisessä rintamassa tässä, mitä aikaisemmin täällä salissa ja monessa hyvässä puheenvuorossa on nostettu esiin, että tällaisesta ilmiöstä, mikä on käsillä, mikä on syntynyt, pitää kerrassaan päästä eroon turvallisuuden vuoksi, että tästä itätuonnista pitää päästä suomalaisen työn ja eurooppalaisen työn vuoksi eroon. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-11-13T19:40:39,2025-11-13T19:41:49,Käsitelty,1.1 2025_109_238,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,Edustaja Elo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_239,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme todella täällä tänään tärkeän asian äärellä, ja haluan nyt tässä vaiheessa kiittää kaikkia edustajakollegoita, jotka tämän kansalaisaloitteen puolella ovat. Tilanne on tosiaan se, että tällä hetkellä aivan liian moni suomalainen ja eurooppalainen tilaa lentorahdilla maailman toiselta puolelta tarpeetonta krääsää, joka ei täytä EU:n tuote-, turvallisuus- tai ympäristövaatimuksia ja on jopa käyttökelvotonta, hajoaa heti ja on mahdollisesti valmistettu lapsi- ja pakkotyöllä. Tässä tilanteessa ei ole mitään järkeä. Kuten täällä on todettu, alle 150 euron tilauksia saapui Suomeen viime vuonna yli 75 000 pakettia päivässä. Tänä vuonna vastaava luku on Tullin arvion mukaan 137 000 pakettia päivässä. Nämä ovat jotenkin aivan absurdeja lukuja, ja tällainen pakettiralli on aivan irvokas osoitus meidän kestämättömästä elämäntavasta tällä hetkellä. Temun ja Sheinin kaltaisilla ultrapikamuodin ja krääsän verkkokaupoilla on kuluttaminen tehty helpoksi, halvaksi ja aggressiivisen markkinoinnin ja mainonnan kautta koukuttavaksi. Meitä siis houkutellaan ja manipuloidaan ostamaan tarpeetonta krääsää, vaikka maapallo ei kestä nykyistä kulutustahtia. Nämä ylikulutuksen haitat yleisesti ottaen näkyvät jo konkreettisesti: yhdeksästä planetaarisesta rajasta olemme ylittäneet kuusi, ja seitsemäs on menossa rikki. Meidän on ihmiskuntana kyettävä tekemään valtava kestävyysmurros niin omassa ajattelussamme kuin talouden rakenteissa, ja se ei onnistu ilman kunnianhimoista politiikkaa ja rohkeutta tehdä perustavanlaatuisia muutoksia siihen tapaan, miten me kulutetaan rajallisia luonnonvaroja. Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, että ylikulutus tuhoaa planeettaa, krääsäverkkokaupat aiheuttavat ihmisille vaaraa myös suoremmin. Pistokokeissa on todettu, että iso osa Temun ja vastaavien krääsäverkkokauppojen tuotteista ei täytä EU:n ympäristö-, terveys- ja turvallisuuskriteerejä. Tuotteista, jopa leluista, on löytynyt myös laittomia määriä kiellettyjä ja vaarallisia kemikaaleja, kuten ftalaatteja, klooriparafiineja, lyijyä ja kadmiumia, siis aineita, jotka ovat syöpävaarallisia, vahingoittavat sisäelimiä ja voivat heikentää kognitiivista kehitystä tai lisääntymiskykyä. Näille me altistamme itseämme ja lapsiamme näistä verkkokaupoista tilaamalla. Yksikään viranomainen ei voi valvoa suoraan ulkomailta tilattujen tuotteiden turvallisuutta. Leikitään siis ihmisten terveydellä. Arvoisa puhemies! Krääsäverkkokaupat eivät myöskään juuri tuo Suomeen verotuloja, saati työllistä suomalaisia. Vuonna 2024 Suomi sai EU:n ulkopuolelta tehdyistä alle 150 euron arvoisista verkko-ostoksista verotuloja hieman alle 30 miljoonaa euroa. Jos edes kolmasosa näistä ostoksista olisi tehty kotimaassa, verokertymä olisi ollut 97 miljoonaa eli yli kolminkertainen. Ja kuten totesin, ongelma on myös se, että nämä krääsäverkkokaupat markkinoivat tuotteita aggressiivisesti. Ne kopioivat surutta tunnettuja brändejä ja muiden suunnittelemia tuotteita eivätkä noudata mitään laatustandardeja, eivät myöskään vastaa tuotteidensa jätehuollosta ja kierrätyksestä ja sen kustannuksista. Näistä kaikista syistä ne saavat epäreilua kilpailuetua suhteessa kaikkiin niihin yrityksiin, jotka toimivat vastuullisesti ja noudattavat yhteisiä pelisääntöjä. On yksiselitteisesti väärin, että krääsäverkkokauppa voi jättää piittaamatta tuoteturvallisuudesta, rikkoa immateriaalioikeuksia ja mainostaa tuotteitaan harhaanjohtavasti ilman, että siihen pystytään kunnolla puuttumaan. Meidän järjestelmässä ja lainsäädännössä on tässä kohtaa selvästi ammottava aukko, joka täytyy nyt pystyä korjaamaan. Sama ongelma on, että tämä krääsä, jota tänne tulee, tukkii meidän kierrätetyn tavaran kaupan kanavat ja vaikeuttaa kiertotalouteen perustuvaa liiketoimintaa. Huonolaatuiset tuotteet eivät kestä uudelleenkäyttöä ja päätyvät nopeasti jätteeksi. Esimerkiksi 87 prosenttia pikamuotitekstiileistä päätyy kaatopaikalle tai polttoon alle vuodessa ostamisesta. Arvoisa puhemies! Vielä kerran haluan kiittää tämän kansalaisaloitteen tekijöitä ja kaikkia sen allekirjoittajia siitä, että me täällä nyt pääsemme käsittelemään tätä akuuttia ja paljon myös mediassa ollutta ongelmaa. Kannatan lämpimästi tämän aloitteen tavoitteita, ja vihreät ryhmänä ovat tehneet paljon töitä krääsäverkkokaupan ja krääsäkaupan kieltämiseksi. Todella toivon, että hallitukselta löytyy nyt rohkeutta ottaa tämä kysymys vakavasti ja kääntää kaikki kivet tämän haitallisen krääsäverkkokaupan rajoittamiseksi. Keinoja kyllä löytyy, kun on tahtoa. Vaikka tosiaan tänään saatiin uutisia EU-tasolta, että ollaan poistamassa tullivapaus pieniltä paketeilta, niin kansallisia keinoja ehdottomasti tarvitaan nyt pikaisesti, että saadaan tämä ongelma hallintaan. Siksi toivon, että tämä aloite käsitellään nyt viipymättä mutta huolellisesti täällä eduskunnassa ja päästään sitten toivottavasti se myös hyväksymään.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-11-13T19:41:52,2025-11-13T19:47:42,Käsitelty,1.1 2025_109_240,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,Edustaja Furuholm., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_241,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan itsekin aloittaa kiitoksilla tämän kansalaisaloitteen tekijöille ja sen allekirjoittaneille. Tämä kansalaisaloite on hyvä demokratiatyökalu, jota meidän pitää hyödyntää, vaikka ei oltaisi aina samaa mieltä sitten sisällöstäkään. Tuossa kun joku päivä internetin syövereissä olin, niin tuli tämmöinen mainos, että ostele kuin miljonääri. Kyse on juuri näistä kiinalaisista nettikaupoista, joista me täällä keskustellaan. En tiedä, kuinka moni on ostellut kuin miljonääri, mutta joku sieltä on ostellut, kun tänne tulee Suomeen arviolta 50 miljoonaa pakettia vuodessa ja Euroopan tasolla puhutaan 4,5 miljardista paketista. On aivan selvää, että kun tämmöinen määrä paketteja Kiinasta lennätetään tänne ja tulleilla ei ole mitään mahdollisuutta niitä tarkastaa, niin se tuoteturvallisuus ei tule toteutumaan Euroopan kontekstissa, ei Suomen kontekstissa. Tietenkin sitten syntyy vielä valtavasti tämmöistä ilmastokuormaa, kun näitä paketteja lennätellään, ja sitten nämä tuotteet, joiden alkuperästä me emme tiedä, kuormittavat ympäristöä. Siinä on myös tämmöinen ulottuvuus, että tavallaan näitä tuotteita valuu sitten myyntiin kirpputoreille, markkinoille, eli ne tavallaan altistavat sellaisetkin ihmiset, jotka eivät alun perin ole mitään tilanneet Temusta tai Sheinistä, mitä näitä kauppoja nyt on. Täällä on myös se kulma, mikä on noussut tässä hyvässä keskustelussa esiin: suomalaisten työllisyys. On ihan selvää, että kun lähikauppa on siellä Kiinassa ja sieltä saadaan samaa tavaraa, mitä ennen on ostettu Suomesta, niin se vaikuttaa siihen, miten meidän yrityksillä menee ja miten ne kykenevät työllistämään. Tässä on tullut jo valtava määrä hyviä ehdotuksia ja ajatuksia siitä, mitä voidaan tehdä EU-tasolla, mitä voidaan tehdä kotimaan tasolla. Minun mielestäni oleellista on se, kun tämä keskustelukin on ollut nyt näin yhtenäistä, että tämä kansalaisaloite otetaan siellä valiokunnassa tarkkaan käsittelyyn, käydään läpi, yhdessä pohditaan niitä ratkaisuja, jotta tämä asia etenisi. Tätä on nyt jo jonkin aikaa päivitelty, ja se ongelma vain uhkaa kiihtyä. Tosissaan lisään nyt vielä sen, että ymmärrän sen, että kun tulot ovat tiukoilla ja talous kovilla, niin sitten entisestään halu tilata halpaa muualta kasvaa. Mutta vasemmistoliiton puolesta tietenkin voin vakuuttaa, että meidän tavoite on aina ihmisten ostovoimaa ja taloudellista tilannetta kohentaa muilla keinoilla kuin sillä, että tarvitsee ne ostokset tehdä Kiinasta ja vaikuttaa sitä kautta negatiivisesti myös meidän kotimaiseen talouteen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-11-13T19:47:42,2025-11-13T19:50:48,Käsitelty,1.1 2025_109_242,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,Ehdimme ottaa vielä yhden puheenvuoron ennen kuin tähän aiheeseen varattu aika tässä vaiheessa päättyy. — Edustaja Rintamäki., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_243,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomeen saapuu päivittäin kymmeniätuhansia pikkupaketteja Kiinasta halpaa krääsää, joka kiertää tullimaksut, ohittaa turvallisuusvaatimukset ja saastuttaa ympäristöä. Kansalaisaloite nostaa esiin tärkeän ongelman: ultrapikamuodin ja krääsäkaupan epäreilun aseman suomalaisilla markkinoilla. Tämä ei ole vain kuluttajansuoja- tai ympäristökysymys, tämä on kansallinen kilpailukyky- ja turvallisuuskysymys. Eilen illalla uutislähetyksessä kerrottiin tästä aiheesta, ja täytyy sanoa, että toivottavasti se avasi silmiä. Meillä on Suomessa yrityksiä, jotka noudattavat lakeja, maksavat veronsa ja kantavat vastuunsa työntekijöistä ja ympäristöstä. Samaan aikaan kiinalaiset verkkokaupat, kuten Temu ja Shein, myyvät tuotteita, jotka ovat usein laadultaan heikkoja, jopa vaarallisia, ja joiden markkinointi perustuu manipulaatioon, tekaistuihin alennuksiin, ostokiireeseen ja pelillistämiseen. Tämä ei ole reilua kilpailua. Tämä on epäterve globalisaation ilmentymä, jossa suomalainen yrittäjä jää jalkoihin. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat jo pitkään varoittaneet siitä, miten EU:n ja kansainvälisen kaupan sääntely jättää suomalaiset yritykset altavastaajiksi. Nyt näemme sen konkreettisesti. Krääsätalous syö kotimaisen kaupan elinvoimaa, vie työpaikkoja ja lisää ympäristökuormaa. On täysin kohtuutonta, että suomalainen yritys joutuu kilpailemaan toimijan kanssa, joka ei noudata samoja pelisääntöjä. Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteet kertovat meille, mistä ruohonjuuritasolla yhteiskunnassa ollaan huolissaan. Tämä aloite on selkeä viesti siitä, että kansalaiset haluavat reilua kilpailua, vastuullista kuluttamista ja toimivaa suomalaisyritysten toimintaympäristöä. Lämmin kiitos tämän aloitteen alullepanijoille ja kaikille sen allekirjoittajille. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-11-13T19:50:57,2025-11-13T19:52:59,Käsitelty,1.1 2025_109_244,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä täysistunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_109_245,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 6 käsittelyä. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_109_246,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Aika harvassa ovat asiat, jotka ovat niin johdonmukaisen pielessä niin monella eri tavalla kuin krääsätalous. Krääsätalous on haitallista ihmisille, ympäristölle ja taloudelle lukuisilla eri tavoilla: terveydelle ja turvallisuudelle, niin kuin aiemmassa keskustelussa hyvin kuultiin, kuluttajien oikeuksille, ympäristölle ja ilmastolle, teollisille ja tekijänoikeuksille, yksityisyydensuojalle, työntekijöiden oikeuksille, verotuloille ja reilulle kilpailulle ja kotimaisten yritysten mahdollisuuksille menestyä. Sen takia krääsätalous pitää saada pikimmiten kuriin, ja sen takia itse kannatan tätä kansalaisaloitetta ja me vihreät koko porukalla tätä kannatamme. Haluan myös kiittää siitä ihailtavasta yksimielisyydestä, jolla edeltävässä keskustelussa eduskunta tämän kansalaisaloitteen otti vastaan. Me kuulimme erinomaisia puheenvuoroja muun muassa edustajilta Sillanpää, Päivärinta, Kemppi, Kivelä, Elo, Viitala, Ingo ja monilta muilta. Tämä antaa meille hyvän pohjan käsitellä kansalaisaloitetta valiokunnassa. Krääsäkauppaa perustellaan välillä myös sillä, että se antaa mahdollisuuden pienituloisille ihmisille tehdä välttämättömiä hankintoja. Vaikka olen ilman muuta samaa mieltä siitä, että pienituloisten asemaa pitää parantaa ja pitää varmistaa se, että myös pienituloisilla ihmisillä tässä maassa on mahdollisuus tehdä ne tarvittavat hankinnat, niin pidän krääsäkauppaa siihen huonoimpana mahdollisena ratkaisuyrityksenä monestakin syystä. Ensinnäkin iso osa krääsästä menee nykyisellään ihan muille kuin kaikkein pienituloisimmille — krääsää hankitaan paljon myös sellaisille ihmisille, sellaisiin koteihin, joissa kyllä olisi varaa tehdä vastuullisempia valintoja — ja krääsäkaupoista myös hankitaan tilastojen perusteella paljon aivan muita kuin välttämättömiä tai edes kauhean hyödyllisiä tarvikkeita. Mutta krääsäkaupan heikkous pienituloisten ystävänä on vielä ehkä pykälää perustavanlaatuisempikin asia ainakin kahdessa suhteessa. Ensinnäkin krääsäkauppa on vain yksinkertaisesti äärettömän huonoa sosiaalipolitiikkaa. Itse ajattelen niin, että pienituloisten asemaa tässä yhteiskunnassa pitää parantaa, mutta siihen meillä ovat sosiaalipolitiikan, veropolitiikan ja muun muassa työllisyyspolitiikan keinot paljon parempia ja tehokkaampia ja paremmin kohdentuvia. Toiseksi, niin kuin tuossa edeltävässä debatissakin mainitsin, ajattelen myös, että myös pienituloisilla pitää olla oikeus tehdä hankintansa ilman pelkoa ja riskiä siitä, että se hankittu tuote aiheuttaa vaikka allergisen reaktion tai jonkun terveysuhan tai että se perustuu täysin huijaukseen ja pienituloinen menettää ne vähäisetkin rahansa, kun ei saa sitä, mitä on yrittänyt tilata, tai vaikka pahimmassa kuviteltavissa olevassa tapauksessa menettää talonsa, koska turvaton tuote sytyttää tulipalon. Pienituloisilla ihmisillä pitää olla lain tarjoama suoja kaikilta niiltä krääsäkaupan haitoilta ja riskeiltä, joita siihen nykyisellään liittyy. Keskustelussa jo edellä sivuttiin hyvin monia erilaisia keinoja, joita sekä Suomella kansallisesti että EU:lla on tarttua tähän krääsäkaupan muodostamaan ongelmaan. Kansalaisaloitteessa puhutaan niistä kahdesta eli mainonnan kiellosta ja verotuksen soveltamisesta. Niitä kannattaa ilman muuta soveltaa, mutta paljon muuta voidaan ja paljon muuta pitää tehdä. EU-tasolla aiemmin mainittu tullivapauden poisto on kiireellinen toimenpide. Valitettavasti tällä hetkellä komission suunnitelmat ovat hyvin verkkaisia, ja tästä tullivapauden poistosta voitaisiin saada apu vasta useamman vuoden päästä. Meillä ei ole varaa antaa krääsäkaupan tulvan pyyhkiä kotimaisten yrittäjien yli enää useiden vuosien ajan. EU:n olisi mahdollista edellyttää krääsäkaupan alustoilta suurempaa vastuuta niillä myytävistä tuotteista, ja jos näin toimittaisiin, niin varmasti myös nämä alustat joutuisivat miettimään kahdesti, mitä kaikkea siellä oikein myydään. On esitetty myös ajatus siitä, että näiltä krääsäkaupan alustoilta edellytettäisiin välivarastoja, jotka olisi sijoitettu EU-maihin. Sekin tasaisi näitä kilpailun punnuksia nykyisestä. Kansallisesti avainasemassa ovat meidän viranomaisten voimavarat. Viranomaisilla sinänsä on toimivaltaa nykyiselläänkin puuttua moniin krääsäkaupan ongelmiin, mutta voimavarat eivät riitä vaikkapa tehdä tarkastuksia näihin tuhansiin ja jopa miljooniin pikkupaketteihin, joita rajojen yli meille vyöryy. Puhemies! Haluaisin loppuun vielä nostaa muutaman ajankohtaisen, ikään kuin krääsäkaupan suitsimisen rinnalla tarvittavan toimenpiteen, joilla voimme ottaa askelia kohti kiertotaloutta. Yksi on parhaillaan nimiä keräävä kansalaisaloite korjauspalveluiden arvonlisäveron alentamisesta. Toivon, että se saadaan myös tänne eduskunnan käsittelyyn aikanaan. Toinen on ajatus siitä, että käytettyjen tuotteiden kaupassa pitäisi luopua arvonlisäveron perimisestä moneen kertaan. Siis jos käytetty tuote myydään useaan kertaan, niin joka vaiheessa siihen ei pitäisi enää lisätä uutta arvonlisäveroa sen vanhan päälle. Nämä ovat vain pari esimerkkiä toimenpiteistä, joilla voitaisiin krääsäkaupan torppaamisen ohella ottaa askelia kohti kiertotaloutta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-11-13T20:32:47,2025-11-13T20:39:11,Käsitelty,1.1 2025_109_247,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_248,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan vielä kiittää aloitteen tekijöitä tämän tarpeellisen aloitteen tuomisesta ja saamisesta tänne eduskunnan täysistuntoon, ja toivon sille myötämielistä käsittelyä valiokunnassa. Törmäsin itse ensimmäistä kertaa isosti kiinalaiseen krääsäkauppaan, kun noin vuosi sitten etsin jouluaskartelua varten huopia ostettavaksi verkkokaupasta ja kaikki ensisijainen sisältö hakukoneessa oli kiinalaisten verkkoalustojen sponsoroituja hakutuloksia — siis kaikki kuvalliset hakutulokset, joita sain tässä hakukoneessa, olivat kiinalaisten verkkokauppojen sponsoroituja askarteluhuopia. Havahduin tässä myös siihen kysymykseen, että ei ollut varmastikaan sattumaa, että ne olivat juuri askartelutuotteita, koska niitähän käyttävät paljon lapset ja nuoret, ja he ovatkin yksi keskeisimmistä kohderyhmistä, joille näitä tuotteita markkinoidaan. En myöskään ihmettele, että näitä tuotteita on päätynyt jopa päiväkoteihin, koska mainonta juuri näiden tuotteiden osalta näyttää olevan erityisen aggressiivista. Se, että näitä kiinakrääsätuotteita päätyy päiväkoteihin, on tietenkin huolestuttavaa, koska näiden tuotteiden kemikaalikuormasta ja turvallisuudesta ei ole takeita ja lapset eivät pysty tekemään itse sitä valintaa, altistuvatko he niille vai eivät. Olen törmännyt kiinalaisten verkkokauppojen mainoksiin myös, kun olen etsinyt tarvikkeita vauvalle. Se oli toinen tilanne, kun törmäsin minulle suunnattuun markkinointiin näiden kiinakauppojen toimesta — monenlaisia vauvatuotteita erittäin edulliseen hintaan. Osa näistä vauvatuotteita myyvistä verkkokaupoista oli myös naamioitu suomalaisiksi verkkokaupoiksi. Piti käyttää aika paljon tutkimustaitoa, jotta pystyi selvittämään, että kyse on kiinalaisesta verkkokaupasta. Moni myös menee tietämättään ostamaan tällaisia tuotteita, missä ei ole takeita turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Pidän kyllä erittäin moitittavana sitä, että näitä kauppoja myös suunnataan erityisesti vauvoille ja lapsiperheille. Kiinakrääsä uhkaa myös hyvin Suomessakin käyntiin lähtenyttä secondhand-markkinaa, sillä pelko siitä, että tulet vahingossa ostaneeksi tätä kautta kiinakräsää, voi myös viedä luottamuksen kuluttajilta kirpputoreja ja secondhand-markkinaa kohtaan. Tätä pidän erityisen harmillisena, koska juurikin kiertotalouteen ja tuotteiden uudelleenkäyttöön meidän pitäisi pystyä panostamaan. No, tätä kiinakrääsän tilaamista on katsottu pitkään sivusta ja ehkä oletettu, että tämä ilmiö ei kasva näin suureksi. Mutta valitettavasti näyttää siltä, että edes me suomalaiset, ketkä olemme aika valveutuneita kuluttajia, emme tunnista tämän kiinakrääsän riskejä. Ja kuten alussa sanoin, niin erityisesti lasten ja nuorten puolesta meidän päättäjien onkin kannettava vastuuta, koska he eivät todellakaan pysty näitä riskejä aina edes tunnistamaan. Arvoisa puhemies! Tänä päivänä, kun me seuraamme planetaaristen riskirajojen lähestymistä ja jopa jo niiden ylittymistä, ajatus siitä, että maailmalla rahti kuljettaa mantereiden välillä miljoonia, kymmeniä miljoonia, satoja miljoonia pikkupaketteja, joiden sisällön laatu on niin huono, että ne päätyvät nopeasti kaatopaikalle, on kerrassaan karmea. Meidän pitää pystyä vähentämään luonnonvarojen kulutusta — tämä ilmiö on täysin päinvastainen — ja siirtymään kohti kiertotaloutta, jota tämä ilmiö myös vaikeuttaa. Me tarvitsemme vastuulliset pelisäännöt, jotka koskevat kaikkia verkkoalustoja ja maahantuojia. Arvoisa puhemies! Karmeaa on myös se, mitä tämä ilmiö tekee suomalaiselle verkkokaupalle ja yrittäjyydelle. Viimeisen vuoden aikana olemme kuulleet useiden kotimaisten vastuullisten ja jopa rakastettujen vaatemerkkien ja kauppojen lopettamisesta. Erityisesti suomalaiseen vaateteollisuuteen tämä kiinakrääsä on osunut erityisen kovasti. Suomi menettääkin krääsätalouden myötä jopa satojen miljoonien verotulot, ja tämä tarkoittaa myös menetettyjä työpaikkoja. Tämän työn tekee jatkossa mahdollisesti lapsityöntekijä kiinalaisessa tehtaassa vaarantaen oman terveytensä. Arvoisa puhemies! Meillä on siis velvollisuus laittaa krääsäkaupalle stoppi ympäristön, kuluttajansuojan ja suomalaisen yrittäjyyden puolesta. Ja kuten täällä on tänään sanottukin, myös pienituloisen oikeudesta luottaa siihen, että ostettu tuote on sitä, mitä myyjä lupaa, ja että se on terveellinen ja turvallinen, on meillä vastuu pitää kiinni. Toivon tälle kansalaisaloitteelle suotuisaa käsittelyä valiokunnassa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-11-13T20:39:12,2025-11-13T20:45:05,Käsitelty,1.1 2025_109_249,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas poissa, edustaja Päivärinta poissa. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_250,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Krääsäkauppa on, toden totta, lähtenyt lapasesta. Se on tämän ajan ruma ilmiö, jonka todelliset kasvot eivät vielä ole tulleet edes näkyviksi. Me olemme tänään jo keskustelleet salissa siitä, miten Tulli arvioi karusti, ettei Kiinasta virtaavien verkkokauppalähetysten määrä ole enää edes hallittavissa. Meillä ei ole keinoja valvoa, ei puuttua eikä rajoittaa kauppaa, joka vahingoittaa suomalaisia, taloutta, turvallisuutta ja ihmisiä. Kun katsomme näitä pakettituontien määriä, tänä vuonna Tulli arvioi, että Suomeen tuodaan 50 miljoonaa pakettia pelkästään Kiinasta. Tämä tarkoittaa noin 137 000:ta pakettia päivässä, ja se on pikkuisen vähemmän kuin Kanta-Hämeen asukasluku, että jos Kanta-Hämeessä kaikki tilaavat paketin päivässä vuoden jokaisena päivänä, sellainen on tämä pakettien meri. Ilmiö ei ole mikään pieni, ja se on jo nykyisellään syönyt kotimaista kauppaa. Tällä krääsätuonnin kasvulla on suhde Suomen kaupan hiipumiseen ja tyhjiin liiketiloihin monien kaupunkien ja kylien keskustoissa. Reilut markkinat ovat vähintä, mitä voimme eduskunnassa vaatia, ja siksi tervehdin tätä kansalaisaloitetta erittäin ilolla täällä eduskunnassa. Haluan, että kotimaisilla kaupoilla on reilut kilpailuolosuhteet, ja olen varma, että me pystymme ne myös turvaamaan. Hyvät ystävät! Yhdysvaltojen Kiinalle asettamien tuontitullien seurauksena on tullut näkyväksi, miten Kiinan ylituotanto ohjautuu yhä kasvavissa määrin Euroopan markkinoille ja Suomeen verkkoalustojen kautta. Tullin kuukausikohtaisten tilastojen valossa tämä uhkakuva on totta. Mistä tämä kilpailuvääristymä sitten muodostuu? No, tietenkin tuoteturvallisuudesta aiheutuvista kustannuksista. Suomalaiset kaupanalan yritykset maksavat 35 prosenttia kalliimpaa hintaa EU-standardit täyttävistä tuotteista sisältäen myös yrityksen omavalvonnan ja ulkopuolisilta ostettavan auditoinnin kustannukset. Toisaalta nämä standardit takaavat sen, että tuotteet eivät syty tuleen tai ole vahingoksi meidän terveydellemme, ja sellaiset standardit pitäisi olla kaikilla tuotteilla, mitkä Suomeen tulevat. Myös kierrätyskustannuksia väistetään. Käytännössä kaikkien, myös EU:n ulkopuolelta tilattujen, tuotteiden jätehuollon ja kierrätyksen kustannukset jäävät Suomessa toimivien yritysten harteille. Hyväksymmekö me tämän? Tuottajavastuun ansiosta me voimme kierrättää meidän käyttämämme tuotteet, kuten paristot, akut, sähkö- ja elektroniikkalaitteet sekä pakkaukset, maksutta. EU:n ulkopuoliset toimijat ovat usein tuottajavastuun vapaamatkustajia, eli ne jättävät nämä rekisteröinnit tekemättä ja hyötykäyttömaksut maksamatta. Tämä vaarantaa myös kiertotalouden ja sitä kautta materiaalikierron. Pahimmillaan näissä tuotteissa on myös sellaisia aineita, jotka estävät kierrätyksen ja materiaalikierron ja sikäli myös vaurioittavat suomalaista ja eurooppalaista kiertotaloutta. Kuluttajansuojaa ei noudateta. Kuluttajaviranomaisten verkosto epäilee esimerkiksi Temun rikkovan kuluttajien laillisia oikeuksia muun muassa valheellisilla tarjouksilla, painostuksella ostamiseen, pakotetulla pelillistämisellä, puuttuvilla ja harhaanjohtavilla tiedoilla, väärennetyillä arvosteluilla ja piilotetuilla yhteystiedoilla. On arvioitu, että esimerkiksi yhden tällaisen alustan kautta Kiina myy noin 300:lta eri alustalta tuotteita Suomeen. On mahdoton valvoa tällaista massaa, ellemme kykene löytämään ratkaisua, jolla voimme systemaattisesti estää krääsän ja halpatavaran tuonnin. Myös tämä etäkaupan tullittomuus 150 euroon saakka on tullut tiensä päähän. Tulliuudistus on parhaillaan EU-instituutioiden käsiteltävänä, mutta sitä pitäisi kiirehtiä, nimittäin ei voi olla niin, että Suomeen tulee tullivapaita tuotteita ja tällaisia pieniä paketteja lähetetään päivästä toiseen massoittain. Myös meidän postimyyntihinnoittelu on johtanut siihen, että käytännössä Kiinasta on halvempi lähettää tuotteita kotiin kuin oman kunnan keskustasta. Tämä vääristää kilpailua ja on härskiä. Yhteiskunnalliset vaikutukset ovat suuret. Suomen saama verokertymä EU:n ulkopuolelta tehdyistä alle 150 euron verkko-ostoksista oli viime vuonna 29,4 miljoonaa euroa. Jos nämä ostokset olisivat korvautuneet 100-prosenttisesti Suomesta tehdyillä ostoksilla, niin kotimaahan jäänyt verokertymä olisi ollut 324 miljoonaa euroa eli 11-kertainen. Kun ottaa huomioon sen vaikutukset työllisyyteen ja suomalaisten hyvinvointiin ja toisaalta myös ihmisten tuoteturvallisuuteen, niin sanoisin, että jos me emme nyt kykene puuttumaan halpatuontiin, krääsään ja sen massasaapumiseen Suomeen, niin me olemme pahasti ajasta jäljessä. Lopuksi ehdotan, että etäkaupan tullittomuudesta luovuttaisiin. Käsitykseni mukaan myös direktiivi mahdollistaisi käsittelymaksujen luomisen, jotka olisivat vähintä, mitä pitäisi nyt tehdä, ja sitten tämä tuoteturvallisuuden noudattaminen pitäisi säätää voimakkaasti alustojen vastuulle. Jos EU-käsittely on hidasta, niin meidän tulisi edetä kansallisin toimin nopeasti. Tarvitsemme myös eurooppalaisia vaihtoehtoja, jotka noudattavat tuoteturvallisuutta ja Euroopan ehtoja, ja siksi tämmöisille nettialustoille ja nettikaupalle tulee luoda [Puhemies koputtaa] myös kotimaisia ja eurooppalaisia vaihtoehtoja. Tervehdin tätä Krääsätalous kuriin ‑aloitetta iloisesti [Puhemies koputtaa] ja toivon, että se saa lämpimän vastaanoton myös talousvaliokunnassa eduskunnassa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-11-13T20:45:17,2025-11-13T20:53:12,Käsitelty,1.1 2025_109_251,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_252,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Krääsätalous kuriin -kansalaisaloite on enemmän kuin ajankohtainen. Aloitteessa esitetään, että hallitus ryhtyisi lainvalmisteluun, jonka tavoitteena olisi kieltää ultrapikamuodin mainonta sekä hillitä krääsäkauppaa esimerkiksi verotuksellisin keinoin. EU:n ulkopuolelta tilattujen lähetysten määrät Suomeen ovat kasvaneet kahdessa vuodessa 35-kertaisesti. EU-alueelle paketteja tuli viime vuonna yli neljä miljardia, joista Suomeen noin 28 miljoonaa pakettia. 98 prosenttia näistä paketeista oli peräisin Kiinasta. Jokainen meistä on varmasti kuullut Sheinistä ja Temusta, näistä kiinalaisista verkkokaupoista. Nämä kiinalaiset verkkokaupat ovat erityisesti nuorten suosiossa. Tuotteiden mainonta on hyökkäävää, hinnat halpoja, tuotteet eivät välttämättä ole sitä, mitä tuotekuvissa, ja palauttaminen saattaa olla mahdotonta. Tuotteita tilaavat harvoin kuitenkaan tietävät, mitä Kiinasta tulevat tavarat ja vaatteet oikeasti sisältävät. Suurin osa näistä paketeista menee Tullin läpi ilman tarkastusta, ja nähtäväksi jää, mitä paketista loppujen lopuksi löytyikään. Sen lisäksi, että Kiinasta tilataan erityisen paljon päähineitä ja erilaisia naisten vaatteita, vuonna 2024 kauneudenhoito-, meikki- ja ihonhoitovalmisteiksi merkittyjä paketteja tilattiin Suomeen yli 600 000 kappaletta. Kuka haluaa levittää iholleen tuotteita, joiden alkuperästä tai sisällöstä ei ole mitään takeita? Ilmeisesti aika moni, ainakin tilattujen pakettien määrästä päätellen. Arvoisa puhemies! Kiinatuotteiden laatu- ja turvallisuuspuutteet eivät ole tuulesta temmattuja. Olemme lukeneet uutisista useita esimerkkejä leluista, repuista ja jopa kondomeista, jotka sisältävät terveydelle vaarallisia aineita. Kun tällaiset tuotteet päätyvät kuluttajalle, emme tiedä, mitä kaikkea ne voivat aiheuttaa. Allergisten reaktioiden lisäksi on vaarana, että ne aiheuttavat pitkällä aikavälillä seurauksia, joiden kanssa painimme kymmenien vuosien kuluttua. Yhtenä riskinä mainitsen kemikaalit ja hormonihäiriköt — mitä nämä tekevätkään nuorten naisten lisääntymisterveydelle ja hedelmällisyydelle, sitä voimme vain arvailla. On myös hyvä pohtia ääneen, minkälaisia lisärasitteita nämä tuotteet aiheuttavat suomalaiselle terveydenhuoltojärjestelmälle, joka on jo nyt paikoin kovilla. Terveydenhuolto ei ole ainoa, mikä pitää ottaa huomioon kiinakaupoista puhuttaessa. Meidän täytyy nähdä myös turvallisuuspuoli. On selvää, ettei krääsäkauppojen tuotteita ole turvallisuustestattu. Kuka vastaa siitä, jos kiinakaupasta ostettu sähkölaite tai akku syttyy palamaan? Kuka vastaa siitä, jos näiden tuotteiden myötä ihmisille aiheutuu vammoja tai pahimmassa tapauksessa menetämme ihmishenkiä? Siinä voi miettiä, kannattiko tilata muutaman euron tuote, kun halvalla sai, vaikka lopputulema voi tulla kalliiksi. Krääsäkauppojen villi länsi on saanut liian suuren jalansijan markkinoilla. Suomalaiset yritykset, kuten monet vähittäiskauppaketjut, huolehtivat laadunvalvonnasta, tuoteturvallisuudesta sekä veroista. Sen sijaan krääsäkaupat voivat toimia ilman vastaavia velvoitteita. Se luo epäreilun kilpailuasetelman, jossa vastuullisesti toimiva kotimainen yritys on lähtökohtaisesti aina alakynnessä krääsäkauppoihin verrattuna, ja tämän kehityksen jatkuessa siitä kärsivät kotimainen kauppa ja yrittäjä, ympäristö sekä jokainen suomalainen. Arvoisa puhemies! Mitä tälle asialle voisi tehdä? Kuluttajaliitto on yhdessä muiden pohjoismaisten järjestöjen kanssa esittänyt, että verkkokauppa-alustojen vastuuta on lisättävä koko EU-tasolla. Suurten alustojen tulisi vastata tuotteidensa turvallisuudesta ja kuluttajansuojaa koskevien sääntöjen noudattamisesta, aivan kuten kotimaiset toimijat nyt tekevät. Suomen tulisi tukea tätä linjaa entistä suuremmin Euroopan unionissa. Tiedämme kuitenkin hyvin sen, että EU:ssa suhtautuminen on ollut varovaista. Esimerkiksi kun Yhdysvallat on nostanut tullimaksunsa 100 dollarin tasolle, EU keskustelee kahden euron pikkupaketin lisämaksusta. Tämä kertoo paljon siitä, mikä on todellinen tahtotila puuttua tähän asiaan EU:ssa. Siksi valiokuntakäsittelyssä on tärkeää pohtia, miten voimme kansallisella tasolla vaikuttaa tähän asiaan. Arvoisa puhemies! Itse kannatan lämpimästi tämän aloitteen tavoitteita. Krääsäkauppa on saavuttanut tällä hetkellä sellaiset mittasuhteet, että sen vaikutukset ulottuvat jo yhteiskunnan jokaiseen tasoon lähtien taloudesta terveyteen. Meidän on tärkeää miettiä lainsäädännöllisiä keinoja puuttua krääsäkauppatilauksiin, mutta haluan samalla peräänkuuluttaa suomalaisten omaa vastuuta. Vanhempien tulisi puuttua siihen, jos lapset ja nuoret tilaavat krääsäkaupoista, ja täysi-ikäisten tulisi vakavasti miettiä sitä, haluavatko he pahimmassa tapauksessa pilata terveytensä tai aiheuttaa onnettomuuden kiinatuotteiden takia. Kaikkeen emme voi puuttua lakimuutoksilla, vaan tarvitsemme yhteistä tahtotilaa asioiden muuttamiseksi yksilötasolta lähtien. Lopuksi haluan kiittää lämpimästi tämän aloitteen tekijöitä. Kiitos siitä, että olette tuoneet tämän aiheen julkiseen keskusteluun ja että olette omalla työllänne muistuttaneet meitä kaikkia vastuullisesta kuluttamisesta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-11-13T20:53:16,2025-11-13T20:58:42,Hyväksytty,1.1 2025_109_253,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Asell, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_109_254,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Kiitos. Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on kansalaisaloite Krääsätalous kuriin. Kiitos jo tässä vaiheessa aloitteen tekijöille. Aloite on saanut poikkeuksellisen laajan ja perustellun tuen suomalaisilta. Aloite Krääsätalous kuriin ei ole vain yksittäinen vetoomus verkkokaupan rajoittamisesta. Se on hyvä kannanotto siihen, millaista tulevaisuutta me haluamme rakentaa: kestävää, oikeudenmukaista ja kotimaista työtä arvostavaa. Tiedämme, että ultra-, pikamuoti- ja halpatavarakauppa ovat vieneet kertakäyttökulutuksen kestämättömyyden aivan uudelle tasolle. Verkkokauppajätit, kuten Temu, Shein ja Wish, myyvät tuotteita, jotka usein eivät täytä edes EU:n turvallisuusvaatimuksia. Ne ohittavat reilun kilpailun säännöt, maksavat minimaalisesti veroja ja aiheuttavat samalla valtavaa painetta suomalaisille yrityksille, jotka noudattavat lakeja, maksavat verot ja työllistävät täällä Suomessa. Kaupan liiton arvioiden mukaan niin sanotun kiinakrääsän tuonnista kertyy veroja alle 30 miljoonaa euroa. Jos samat ostokset tehtäisiin Suomessa, verotuloja kertyisi jopa yli 300 miljoonaa. Tämä on valtava menetys yhteiskunnallemme, rahaa, joka voitaisiin käyttää koulutukseen, hoivaan ja ympäristötoimiin. Arvoisa puhemies! Krääsäkauppa on tietysti ja isosti myös ympäristökysymys. Pikamuodin globaali tuotanto synnyttää vuosittain lähes sata miljoonaa tonnia tekstiilijätteitä, jotka päätyvät usein globaaliin etelään köyhien maiden jätevuoriksi. Se on ympäristön kannalta kestämätöntä ja moraalisesti kestämätöntä. Samaan aikaan alle 150 euron arvoisten tullittomien lähetysten määrä EU:n ulkopuolelta on monikymmenkertaistunut muutamassa vuodessa. Tämä on suora tulonsiirto vastuuttomasta tuotannosta hyötyville yrityksille ja kustannus niille, jotka yrittävät toimia vastuullisesti. Tämä on siis hyvä kansalaisaloite, joka ei vastusta kauppaa vaan puolustaa reilua kauppaa. Aloite ei vastusta kuluttamista vaan kannustaa kestävään kuluttamiseen. Meidän on luotava säännöt, jotka tekevät kestävistä valinnoista helpompia ja vastuuttomista valinnoista kalliimpia. Siksi tulisi rajoittaa vastuuttomien verkkokauppojen mainontaa, uudistaa tullisääntöjä, jotka nyt antavat epäreilun kilpailuedun EU:n ulkopuolisille toimijoille, tulisi laskea kierrätettyjen tuotteiden ja korjauspalveluiden verotusta sekä vaatia yritysvastuulainsäädäntöä, joka ulottuu myös kansainvälisiin verkkokauppoihin. Suomi voi olla tässä edelläkävijä, aivan kuten olemme olleet ympäristölainsäädännössä ja koulutuksessa. Me voimme näyttää, että vastuullinen markkinatalous on mahdollista. Arvoisa puhemies! Emme voi jatkaa näin. Emme voi sulkea silmiämme siltä, että kertakäyttöinen kulutuskulttuuri syö paitsi luonnonvarojamme myös kotimaisia työpaikkoja ja kuluttajien turvallisuutta. Hallituksen tulisikin säätää lait, jotka tekevät markkinoista reilut ympäristölle, työntekijöille ja suomalaisille yrityksille. Siksi tuen lämpimästi kansalaisaloitetta Krääsätalous kuriin ja toivon, että tämä sali, eduskunta ja valiokunta ja hallitus ottavat aloitteen vakavasti, ei vain iskulauseena vaan konkreettisina askeleina kohti vastuullisempaa tulevaisuutta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Marko Asell,970,2025-11-13T20:58:44,2025-11-13T21:02:48,Käsitelty,1.1 2025_109_255,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_256,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin tosiaan suuret kiitokset tämän aloitteen tekijöille. Tämä osuu hyvin vahvasti ajan hermoon, ja tästä keskustelusta, mikä tänään täällä salissa on kuultu, se kyllä tulee hyvin näkyväksi. Jo silloin tietysti, kun aloitetta tehtiin, se 50 000 allekirjoitusta tuli nopeasti täyteen, ja minä luulen, että nyt tämä on oikeastaan vielä ajankohtaisempi, koska tämä ilmiö vain paisuu ja paisuu. On ihan selvää, että meidän täytyy tähän puuttua. Silloin kun tämä kiinalainen verkkokauppa rupesi vähän niin kuin yleistymään Suomessa, niin en ole varmaan ainoa, joka ihmetteli, miten on mahdollista, että toiselta puolelta maailmaa voi käytännössä mitättömällä hinnalla saada sellaisia tuotteita, jotka näyttivät ihan samantyyppisiltä tuotteilta, mitä meillä täällä Suomessakin myydään. Ja todellakin, eihän se olekaan mahdollista, sillä kyllä tässä halpa maksaa kalliisti. Se maksaa kalliisti niin ihmisten turvallisuudelle, Suomen taloudelle kuin ympäristön kantokyvylle. Näissä edellisissä puheenvuoroissa minun mielestäni on todella hyvin ja laajasti tuotu esiin niitä erilaisia näkemyksiä, mitä tähän haitalliseen ilmiöön liittyy, niin verotuloihin, niin kotimaisten yritysten menestykseen, niin turvallisuuteen, niin luonnonvarojen ylikäyttöön kuin muihin. Sen takia on tosi ilahduttavaa, että tämä kansalaisaloite on täällä meillä käsittelyssä, ja todellakin minä ajattelen, että tässä krääsäkaupassa on niin paljon sellaista, mikä on pielessä, että tämä antaa jokaiselle perusteen puuttua tähän toimintaan. Minä olen tosi iloinen siitä, että tämä on todellakin saanut kannatusta yli puoluerajojen, ja minä olen iloinen siitä, että ministeri Marttinen kertoi tällä viikolla, että on asettanut työryhmän etsimään keinoja kiinalaisten verkkokauppojen ongelmiin ja on luvannut, että helmikuussa tulisi sitten tuloksia, että mitä konkreettisia keinoja on, miten tähän voidaan puuttua — koska tähän voidaan puuttua. Ja näinhän on jo tehty, Romaniassa ja Ranskassa esimerkiksi. Minä olen myös iloinen siitä, että kun nyt tuli ehdotus EU-tulleista näille pienille paketeille, jotka alkaisivat vasta vuonna 28, niin EU:n valtiovarainministeriöt itse ottivat esille sen, että tämä pitäisi saada aiemmin voimaan, ja etsivät tällaisia keinoja, miten voitaisiin jo ennen sitä saada esimerkiksi tämä tulliasia kuntoon. Myös valtiovarainministeri Purra on tälle antanut tukensa. Minusta tämä on tosi hyvä lähtökohta sille, että tässä eduskunnassa voitaisiin tämän kansalaisaloitteen nostamaan ongelmaan nyt oikeasti ja aidosti etsiä niitä ratkaisuja, sellaisia ratkaisuja, jotka me saadaan käytäntöön jo varsin pian, jo tämän hallituskauden aikana, koska tällä todellakin on niin laaja tuki. Tosiaan ihmisethän luulevat usein, kun he tilaavat näistä krääsäkaupoista, että he tilaavat sitä samaa tavaraa, mikä on meillä kaupoissa myynnissä, mutta se ei ole samaa tavaraa, se ei ole tuoteturvallisuudeltaan samanlaista tavaraa, se ei ole materiaaliltaan samanlaista tavaraa. Se on hyvin heikkolaatuista tavaraa. Ne ovat tuotteita, joita ei ole edes tehty kestämään, vaan päinvastoin ne on tehty niin, että ne hajoavat varsin nopeasti, ja näin ne tietysti kuluttavat aivan turhaan luonnonvaroja. Jos me mietitään, että ultrapikamuodista sanotaan, että se aiheuttaa viisi, jopa kymmenen prosenttia globaaleista päästöistä tai että elektroniikkateollisuus aiheuttaa viisi prosenttia päästöistä, ja näistä krääsäkaupoista tilataan hyvin paljon tämmöistä kestämätöntä ultrapikamuotia, joka ei siis edes käytössä kestä, ja tällaista elektroniikkaa, joka hajoaa varsin nopeasti, niin siinä me hukataan ihan valtavasti raaka-aineita, esimerkiksi niitä arvokkaita maamineraaleja, joita tarvittaisiin tämän yhteiskunnan sähköistämiseen. Myös haluan ehkä nostaa sen, mitä ei ole niin paljon tuotu esiin näissä aiemmissa erinomaisissa puheenvuoroissa, mitä täällä on käytetty, eli tämän koukuttavan ja aggressiivisen markkinoinnin. Sehän on täysin vastuutonta. Tietysti tässä kansalaisaloitteessahan on myös, että se voisi olla yksi keino tähän puuttua. On ihan totta, että vaatii vähän semmoista ajattelua ja miettimistä, mitkä ovat ne konkreettiset keinot, miten tähän ongelmaan voidaan puuttua, koska sinänsä tietysti meillä on avoimet markkinat ja me kannatamme kansainvälistä kauppaa, mutta tähän onneksi on näitä keinoja ja niitä pitää nyt vain pystyä, osata hyödyntää. Minusta tosiaan on ollut ilahduttavaa tänään kuulla, miten suuri tuki tälle aloitteelle on. Ehkä minä ihan viimeiseksi vielä nostan yhden semmoisen näkökulman, mikä tässä ei ole ollut niin esillä: se on Tullin resurssit ja käytännössä Tullin voimattomuus tämän valtavan pakettitsunamin edessä. Ei olekaan ihme, että Tullin pääjohtaja on myös penännyt stoppia tälle verkkokauppatsunamille ja toivoo todella, että me täällä eduskunnassa löydetään nyt niitä konkreettisia ratkaisuja, millä me tämä krääsätalous saadaan kuriin.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-11-13T21:02:53,2025-11-13T21:09:21,Käsitelty,1.1 2025_109_257,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu poissa. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_258,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta>>>Kansalaisaloite KAA 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On ollut hienoa kuunnella, miten yksimielisiä puheenvuoroja täällä on tänään pidetty tämän kansalaisaloitteen puolesta ja sen puolesta, että aivan järjetön temuralli saataisiin kuriin. Kiinalaisen halpatavaran massiivinen ja suoraan sanottuna räjähdysmäisesti kasvanut tuonti on mittava riski niin turvallisuudelle, ympäristölle kuin taloudellekin monellakin eri tapaa. Siinä missä vielä kolme vuotta sitten Suomeen tuli EU:n ulkopuolelta noin alle miljoona lähetystä, vastaava luku on tänä vuonna arvioiden mukaan jopa 50 miljoonaa lähetystä. Näistä 98 prosenttia tulee Kiinasta. Se on aika sairas luku. Se on sellainen luku, jossa suomalaisilla viranomaisilla, kuten Tullilla, ei ole mitään mahdollisuutta pysyä enää perässä. Kyllä minä ymmärrän, että monella suomalaisella on arjessa tiukkaa. Moni miettii, mistä voi hankkia tavaraa edullisesti tarpeeseen, mutta en malta olla toteamatta, että ei tämä viiden miljoonan kansa varmasti tarvitse kahta miljoonaa temuhattua vuodessa tai miljoonaa epäaitoa korua, kuten 2024 Suomeen tilattiin. Ja kuten edelläkin ansiokkaasti kuultiin, niin valitettavasti kuluttaja harvoin saa sitä, mitä hän luulee näistä halpakaupoista tilaavansa. Sen sijaan hän saattaa saada tuotteita, joissa on mittavat turvallisuus- tai terveysriskit, ja tuotteita, joita ei koskaan ole tehtykään kestäviksi. Temutus tuhoaa todella ympäristöä. Se vie maapalloa ylikulutuksen suuntaan, kuten Tullin ylijohtajakin on osuvasti todennut. Siihen ei varmasti ole varaa tilanteessa, jossa tämä pallo uhkaa nyt jo hukkua jätteisiin. Se myös kurittaa vastuullisesti toimivia yrityksiä, niitä yrityksiä, jotka haluaisivat toimia reilusti ja vastuullisesti ympäristön, terveyden, tuoteturvallisuuden ja kuluttajan oikeudet huomioiden. Tämä epäreilu kilpailukenttä ei ole sitä, minkälaiset markkinat me haluamme: reilut ja reiluin säännöin kilpaillut. On myös melko selvää, että varmasti ne olot, joissa tätä — suoraan sanottuna — krääsää, jätettä Kiinassa valmistetaan ja tuotetaan, eivät varmasti ole kovinkaan reiluja niitä tuottaville aikuisille saati lapsille. Tulli haluaisi kieltää tuotteiden suoran toimittamisen kolmansista maista kuluttajille, ja mielestäni tämä olisi erittäin tärkeä toimi. Silloin Temun tai Temun kaltaisten markkinapaikkojen pitäisi rakentaa EU-alueelle maahantuonti ja varasto. Tällöin taas viranomaiset kykenisivät valvomaan tuoteturvallisuutta. Toki todettakoon, että siltikään en ajattele, että tätä määrää tämänkaltaista krääsää tarvitsisi tuottaa myöskään EU-alueen sisällä. Sen takia haluan kiittää erittäin lämpimästi näitä kansalaisaloitteen tekijöitä, toimijoita, kaikkia allekirjoittaneita sekä täällä tänään tukensa aloitteelle antaneita. On äärettömän tärkeää, että ultrapikamuodin ja krääsäkaupan mainonnan kiellot saataisiin voimaan ja verotukselliset toimet käyttöön. Ne säästäisivät luontoa ja ympäristöä, mutta myös turvaisivat ja vahvistaisivat suomalaista taloutta, pitäisivät ne meidän omat kotimaiset, vastuulliset yritykset pystyssä ja toisivat veroeuroja valtion kipeästi niitä tarvitsevaan kassaan. Me vihreät olemme jo aiemmin esittäneet krääsäveroa. Me olemme esittäneet myös kierrätettyjen tuotteiden sekä korjauspalveluiden alvin laskemista, jotta suomalaisilla ei olisi aina tarve ostaa kaikkea uutena, vaan korjaaminen tai käytettyjen tavaroiden ostaminen olisi aina kannattavampaa. Me voimme yhdessä valita tehdä toimia, jotka sekä lisäävät sitä tilannetta, että suomalaisilla on riittävä toimeentulo hankkia laadukkaasti tuotettuja tuotteita tarpeeseen, mutta myös varmistavat, että suomalaiset rohkeat yrittäjät voivat saada toiminnallaan toimeentulon. Me voimme tehdä toimia ylikulutuksen vähentämiseksi, emme sen lisäämiseksi. Haluan myös kiittää tässä kohtaa suomalaista Tullia, joka tekee tämän asian äärellä kovaa työtä ja on ansiokkaasti myös pitänyt ääntä tämän krääsäkaupan karsimisen ja vähentämisen puolesta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+6.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-11-13T21:09:25,2025-11-13T21:13:36,Käsitelty,1.1 2025_109_259,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa. Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_109_260,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Neljän eduskuntakauteni aikana olen pitänyt tähän mennessä yhteensä 816 puheenvuoroa. Tämä on kaikista niistä henkilökohtaisin. 1. joulukuuta 2023 aamuyöllä kello 3.05 äitini kuoli. Kun hän veti viimeisen kerran henkeä, silittelin hänen hentoa harmaata tukkaansa, joka oli alkanut kasvaa uudelleen syöpähoitojen lopettamisen jälkeen. Edeltävät kolme viikkoa olin viettänyt äitini seurassa Kyllön sairaalan palliatiivisella osastolla. Alkuun olin sairaalassa vain päivät, loppua kohti vuorokauden ympäri ja nukuin osastolla äitini huoneen sohvalla. Nuo sairaalassa viettämäni viikot olivat elämäni ylivoimaisesti raskaimpia, mutta ne olivat samalla myös elämäni ylivoimaisesti merkityksellisimpiä. Äitini saattaminen hänen viimeisinä viikkoinaan oli kunniatehtävä. Läheskään kaikille tämä ei kuitenkaan ole nykyään mahdollista. Ei ole itsestään selvää, että työnantaja antaa luvan jäädä pois töistä, ja vaikka luvan saisikin, kaikilla ei ole varaa pitää pitkiä palkattomia vapaita. Tämä lakialoite pyrkii korjaamaan ongelman. Aloitteella kaikille tulisi oikeus ja myös tosiasiallinen mahdollisuus jäädä tukemaan saattohoidossa olevaa läheistä. Aloitteessa siis ehdotetaan työsopimuslain ja sairausvakuutuslain muuttamista niin, että työssäkäyville taattaisiin oikeus vapaaseen läheisen saattohoidon ajan. Vapaasta maksettaisiin korvausta enintään 20 päivän ajan. Työntekijällä olisi siis lähtökohtaisesti aina oikeus vapaaseen hänen läheisensä saattohoidon ajan, ja se oikeus pätisi riippumatta siitä, tapahtuuko saattohoito läheisen omassa kodissa vai vaikka sairaalassa tai muussa hoitolaitoksessa. Tämä oikeus lakialoitteen mukaan jatkuisi vielä kaksi päivää läheisen kuoleman jälkeen. Läheinen tässä aloitteessa määritellään samalla tavalla kuin voimassa olevassa työsopimuslaissa. Laissa puhutaan työntekijän perheenjäsenestä tai muusta hänelle läheisestä henkilöstä. Käytännössä kyse voisi olla puolisosta, vanhemmasta tai vaikka lapsesta. Tätä oikeutta saattohoitovapaaseen voisi jaksottaa työ- ja elämäntilanteen mukaan. Vapaata voisi ottaa vaikka päivän viikossa tai sen voisi pitää puolipäiväisenä, ja sen voisi myös jakaa useamman ihmisen kesken, vaikkapa jos sisarukset haluavat olla saattohoidossa olevan vanhempansa tukena. Saattohoitoraha vastaisi tasoltaan sairausvakuutuslain erityishoitorahaa ja vanhempainrahaa, ja näiden rahojen taso määrittyy aika monimutkaisella tavalla, mutta tiivistäen voi sanoa niin, että pienituloisilla korvauksen suuruus olisi 70 prosenttia ansiotuloista, ja mitä suuremmiksi vuotuiset tulot kasvavat, sitä pienempi se korvausprosentti olisi. Tämän korvauksen maksamisesta vastaisi Kela. Läheisten osallistumista saattohoitoon tuetaan ihan merkittävästi laajemmin käytännössä kaikissa muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi Norjassa parantumattomasti sairaan ihmisen läheinen voi saada tukea 60 päivän ajan. Ruotsissa läheisellä on oikeus enintään 100 päivän vapaaseen, ja tältä vapaalta voi saada korvausta, joka voi olla jopa 80 prosenttia normaaleista ansiotuloista. Tanskassa saattohoitovapaalle ja siitä maksettavalle korvaukselle ei ole laissa asetettu minkäänlaista aikarajaa, ja korvauskin on puolitoistakertainen verrattuna tavalliseen sairauspäivärahaan. Tässä lakialoitteessa on lähdetty alkuun maltillisesti korvauksen maksamisesta enintään 20 päivän ajalta, ja ajatuksena on se, että kun kokemukset karttuvat ja nähdään, miten järjestelmä toimii, voidaan tätä korvauksen enimmäiskestoa pidentää vaiheittain lähemmäs näitä meidän pohjoismaisia verrokkeja. Keskeinen syy tähän varovaisuuteen aloitteessa on toki talouden vaikea tilanne Suomessa. Tällaisina aikoina julkisten menojen lisäämiseen on syytä suhtautua aika harkiten. Aloitteessa kuitenkin arvioimme, että saattohoitokorvauksen kustannus voisi jäädä aika vaatimattomaksi. Ruotsin kokemusten perusteella päädyimme sellaiseen arvioon, että bruttokustannus tästä vapaasta ja siitä maksettavasta korvauksesta voisi valtiolle olla suuruusluokkaa 4—6 miljoonaa euroa vuodessa, eikä sitä oikein voi pitää kohtuuttomana summana näin perustavanlaatuisen oikeuden turvaamisesta ihmisille. Toisaalta hyödytkin yhteiskunnalle voisivat olla ihan merkittäviä tästä satsauksesta. Saattohoitovapaa voisi auttaa vähentämään potilaan sairaudesta ja kuolemasta johtuvia läheisten sairauslomia, joita monet joutuvat nyt ottamaan. Se voisi tukea myös pitemmällä aikavälillä läheisten työssäjaksamista ja vähentää erilaisia mielenterveyden haasteisiin liittyviä sairauspoissaoloja. Lisäksi on ajateltavissa, että tämänkaltainen vapaa voisi osaltaan keventää myös hoitajien työkuormaa saattohoidossa, ei tietenkään välttämättä siinä varsinaisessa hoidossa, mutta vaikka sellaisissa arkisissa asioissa kuin potilaan syöttämisessä tai ihan vain seuran pitämisessä hänelle. Ehkä ainakin joissakin tilanteissa vapaa voisi myös mahdollistaa kotisaattohoidon. Tiedämme kyselystäkin, että useimmat meistä haluaisivat viettää viimeiset päivänsä omassa kodissa, jos se tilanne vain sen sallii. Tämä kotisaattohoito olisi ennen kaikkea tietysti inhimillinen ratkaisu, se, mitä monet meistä toivovat, mutta samalla se voisi tuoda myös kustannussäästöjä. Aloitteessa esitetään, että omaisella olisi oikeus korvaukseen myös muissa sitovan hoidon tilanteissa kuin saattohoidossa. Tässä on ajateltu sitä, että tällainen omaishoitoraha voisi täydentää meidän nykyisen järjestelmämme ominaisuuksia, kuten sopimusomaishoitajille maksettavia hoitopalkkioita. Tätä erillistä korvausta voisi saada enimmillään yhden työviikon verran vuodessa. Aloitteemme on saanut ilahduttavan laajan tuen. Sen allekirjoitti selvä enemmistö eduskunnasta, yhteensä 107 kansanedustajaa, ja mukana on edustajia kaikista kymmenestä eduskuntaryhmästä, yhtä lailla hallitus- kuin oppositiopuolueista. Haluankin kiittää kaikkia tätä aloitetta eri tavoin tukeneita. Kiitos ensinnäkin Omaishoitajaliitolle, joka asiantuntemuksellaan auttoi aloitteen sisällön ja lakipykälien luonnostelemisessa. Kiitos tämän aloitteen ensimmäisille allekirjoittajille kaikista kymmenestä eduskuntaryhmästä, siis edustajille Väyrynen, Juvonen, Lindén, Kalli, Sarkkinen, Wickström, Räsänen Päivi, Harkimo ja Vornanen. Ja kiitos tietysti kaikille 106 kollegalle, jotka aloitteen allekirjoittivat. Hyvinvointiyhteiskunnassa jokaiselle kuuluu mahdollisuus olla läheisensä rinnalla elämän loppusuoralla. Kuolevan ihmisen tulee saada lohtua ja tukea läheisiltään viimeisinä hetkinä, kun se tarvekin on kaikkein suurin. Itselleni se oli onneksi mahdollista, ja jos tämä lakialoite hyväksytään, se on tulevaisuudessa mahdollista kaikille.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+7.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-11-13T19:53:30,2025-11-13T20:01:44,Käsitelty,1.1 2025_109_261,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_262,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Lakialoite laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät sisaret ja veljet! Ollaan vakavan asian äärellä, ja myös itselläni tässä tämän syksyn aikana on ollut hetkiä, jolloin olen saanut viettää viimeistä iltahuutoa kuolevan ihmisen kanssa, ja ne ovat todellakin arvokkaita ja mieleen jääviä tapahtumia. Käsittelemme nyt lakialoitetta, joka on ennen kaikkea inhimillinen ja sydämellinen. Aloitteessa ehdotetaan, että työntekijällä olisi oikeus vapaaseen läheisensä saattohoidon ajaksi sekä mahdollisuus saada siltä ajalta korvaus. Tämä tarkoittaisi, että työntekijä voisi olla läheisensä rinnalla tukemassa elämän vaikeimmalla hetkellä ilman, että taloudellinen tilanne muodostuu esteeksi. Arvoisa puhemies! On selvää, että tämän aloitteen ydin on lähimmäisenrakkaudessa ja perheen turvassa. Se tunnustaa sen, että yhteiskunta ei toimi vain talouden ja lakien varassa vaan myös välittämisen ja ihmisyyden varassa. Lähimmäisenrakkaus on sen kantava voima. Läheisen rinnalla oleminen, kädestä kiinni pitäminen ja arjen tukeminen ovat tekoja, jotka antavat elämälle tarkoituksen ja merkityksen. Ne myös tuovat arjen turvallisuutta elämän vaikeiden aikojen keskellä. Tällä lakialoitteella on tavoite tehdä niistä mahdollisia myös heille, joilla työ ja toimeentulo eivät muuten antaisi siihen mahdollisuutta. Kun ihminen saa hoitaa lähimmäistään ilman pelkoa toimeentulon menetyksestä, syntyy yhteiskunta, joka kantaa ei vain yksilöä vaan meitä kaikkia, yhteiskunta, jossa voimme yhdessä kantaa vastuuta lähimmäisistämme. Arvoisa puhemies! Vaikka lakialoitteen henki on syvästi suomalainen, se korostaa vastuunkantoa, välittämistä ja turvaa. Tähän tärkeään aloitteeseen on suhtauduttava suurella vakavuudella. Elämme Suomessa, jossa kasvua ei ole ollut aikoihin, Suomessa, joka taistelee velkaantumista vastaan. Siksi on oikein kysyä, kuka tai mikä taho maksaa aloitteessa esitetyn lyhytaikaisen omaishoitorahan — äsken se selvisi kyllä edellisestä puheenvuorosta, että Kela olisi se taho. Meidän tehtävämme päättäjinä on varmistaa, että saamme hyvistä aloitteista talteen kaiken hyvän, mutta on myös uskallettava suhtautua niihin analyyttisesti. Siksi toivon tälle aloitteelle valiokunnassa lämmintä, kokonaisvaltaista ja rakentavaa käsittelyä, jossa sen perimmäinen viesti ihmisen jakamattomasta arvosta ja perheen merkityksestä saa ansaitsemansa huomion. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-13T20:01:47,2025-11-13T20:05:48,Hyväksytty,1.1 2025_109_263,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_109_264,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää edustaja Oras Tynkkystä tärkeästä aloitteesta ja myös koskettavasta puheenvuorosta. Kuten aloitteessa todetaan, saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe, kun kuolema lähenee. Valtaosa suomalaisista kuolee nykyisellään sairaalassa, kuitenkin 70 prosenttia haluaisi kuolla kotonaan. Mikäli omaiset voisivat olla enemmän ja useammin läsnä saattohoidossa, voisi kenties yhä useampi kuolla toiveiden mukaisesti kotona. Mutta tapahtui kuolema sitten kotona tai sairaalassa, läheisten tuki ja läsnäolo elämän loppusuoralla tuo saattohoitopotilaalle turvaa ja parantaa viimeisten hetkien elämänlaatua. Mahdollisuus tukea saattohoidossa voi myös auttaa läheisiä selviämään raskaasta elämänvaiheesta, ja läheisten osallistuminen voi osaltaan keventää hoitohenkilökunnan työmäärää. Ihmisten edellytykset tukea saattohoidossa olevia läheisiään kuitenkin vaihtelevat esimerkiksi työtilanteen tai taloustilanteen mukaan. Työntekijä ei välttämättä saa vapaata saattohoitoa varten, tai hänellä ei ole varaa pitää palkatonta vapaata. Olisikin tärkeää kehittää työn ja saattohoidon yhteensovittamisen mahdollisuuksia yhteiskunnassamme. Arvoisa puhemies! Selvityshenkilö Seppo Koskinen piti raportissaan vuonna 2022 saattohoitoon osallistumisen ajalta maksettavaa etuutta tarpeellisena. Läheisten osallistumista saattohoitoon tuetaan muissa Pohjoismaissa merkittävästi Suomea enemmän, ja tällä lakialoitteella halutaan varmistaa ihmisten mahdollisuus osallistua, niin halutessaan, läheistensä saattohoitoon. Aloitteessa työssäkäyvän läheisen osallistuessa läheisensä saattohoitoon taattaisiin hänelle oikeus olla poissa ansiotyöstään. Toiseksi läheisensä saattohoitoon osallistuvalle korvattaisiin poissaolosta aiheutuvia ansionmenetyksiä. Aloitteen mukaisen saattohoitovapaan ja saattohoitorahan kustannukset katettaisiin yhteisvastuullisesti työnantajien, palkansaajien ja valtion kesken sairausvakuutuslain mukaisesti. Esityksen nettokustannukset jäisivät todennäköisesti hyvin vaatimattomiksi, eli rahasta tämän ei pitäisi lopulta jäädä kiinni, jos tahtoa löytyy. Nettovaikutukset työntekijöiden poissaoloihin olisivat myös todennäköisesti maltilliset, sillä saattohoitovapaan pituus olisi melko lyhyt, saattohoitotilanteita ei tule yleensä kovin usein ihmiselämässä eteen ja jo nyt saattohoitoa ja omaishoidon tilanteita kohtaavat läheiset ovat usein poissa töistä erilaisin perustein. Arvoisa puhemies! Yleensä erilaiset poliittiset aloitteet eivät etene täytäntöön ja päätöksentekoon ilman, että asioita olisi saatu hallitusohjelman kautta eteenpäin. Tietenkään mikään ei estä jo nykyistä eduskuntaa päättämästä tästä asiasta, ja toivon, että se näin tekee — ottaen huomioon, että niin moni kansanedustaja on aloitteen allekirjoittanut. Mikäli aloite ei kuitenkaan etenisi täytäntöön tällä vaalikaudella, niin toivon, että muistamme tämän seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa, joissa asiasta tulisi viimeistään päättää. Arvoisa puhemies! Kiitos vielä edustaja Tynkkyselle aloitteellisuudesta tärkeässä asiassa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+7.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-11-13T20:05:52,2025-11-13T20:09:40,Käsitelty,1.1 2025_109_265,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_266,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jokaisella ihmisellä on oikeus parhaaseen mahdolliseen hoitoon elämän viime hetkillä. Kansanedustaja on harvoin monenkaan asian todellinen asiantuntija. Itse ainakaan en sellaiseksi itseäni koe. Onneksi Suomessa luotettavaa tietoa on hyvin saatavilla ja se on avoimesti käytettävissä. Minulla sattuu lisäksi olemaan kotona puoliso, joka työskentelee palliatiivisella osastolla. Hän tekee useita saattohoitopäätöksiä joka viikko. Meillä kotona puhutaan kuolemasta poikkeuksellisen paljon. Vielä joitain vuosia sitten en itsekään tiennyt, mitä palliatiivinen hoito on tai mitä saattohoito tarkalleen ottaen tarkoittaa. Palliatiivinen hoito ja saattohoito liittyvät kiinteästi toisiinsa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittelee ne seuraavasti: ”Palliatiivinen hoito on parantumatonta, etenevää sairautta sairastavan potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa. Sen tavoitteena on vähentää kärsimystä ja vaalia elämänlaatua” — vähentää kärsimystä ja vaalia elämänlaatua. ”Läheisten huomioiminen ja tukeminen kuuluvat palliatiiviseen hoitoon. Palliatiivinen hoito voi kestää vuosia. Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe. Sen aika on viimeisinä elinviikkoina tai ‑päivinä. Saattohoitopäätöksen tekee lääkäri. Palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa keskeistä on kivun ja muiden oireiden lievitys sekä fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja henkisiin sekä hengellisiin tarpeisiin vastaaminen. Hoito on moniammatillista, ja siinä korostuu vuorovaikutus. Palliatiivinen hoito kuuluu kaikille iästä ja diagnoosista riippumatta.” Arvoisa puhemies! Koska tästä aiheesta ei ole mahdollista päästä täällä salissa muuten puhumaan, käytän tämän tilaisuuden hyväksi. Siitä kiitos edustaja Tynkkyselle tämän lakialoitteen myötä. Samalla kiitos laajalle joukolle kansanedustajia, jotka ovat tämän aloitteen allekirjoittaneet. Tällä hetkellä palliatiivinen hoito ei ole lääkäreiden erikoisala. Se on Lääkäriliiton myöntämä erityispätevyys. Palliatiivinen hoito ansaitsee erikoisalan aseman, koska sen myötä sen kehitysmahdollisuudet olisivat merkittävästi nykyistä paremmat. Työ vakavasti sairaiden ja kuolevien ihmisten ja heidän omaistensa parissa eroaa merkittävästi kaikesta muusta erikoissairaanhoidon tai perusterveydenhuollon osastoilla tai vastaanotoilla tehtävästä työstä. Sen vuoksi palliatiivista hoitoa ei tule siirtää esimerkiksi jonkun muun osaston yhteyteen, vaan sille tulee aina olla oma, siihen erikoistunut osastonsa ja henkilökuntansa. Tällä hetkellä palliatiivinen hoito toteutuu hyvin monenlaisilla osastoilla eri puolilla Suomea. Tämän seurauksena hoitoa tarjoavat lääkärit ja hoitajat tulevat hyvin monenlaisista kokemus‑ ja koulutustaustoista sekä ‑tasoilta. Monissa yliopistosairaaloissa palliatiivinen hoito on onkologian yksikön yhteydessä, vaikka palliatiivista hoitoa tarvitsevat myös monet ei-syöpäsairautta sairastavat. Näitä ovat esimerkiksi vaikeat keuhkosairaudet, vaikeaa sydämen vajaatoimintaa sairastavat, vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavat sekä etenevää neurologista sairautta sairastavat, joista erikseen on syytä mainita ALS:ää sairastavat. Kaikissa sairaaloissa eikä edes yliopistollisissa sairaaloissa ole palliatiivista osastoa. Palliatiivisen hoidon erikoisalan asema turvaisi resursseja ja asianmukaisen koulutuksen ja koulutusohjelman sekä hoidon laadun, minkä myötä hoidon taso saataisiin yhtenäisemmäksi ja Suomeen saataisiin päteviä lääkäreitä tähän tärkeään ja merkitykselliseen työhön. Tällöin myös omaisten asema pystyttäisiin huomioimaan paremmin. Arvoisa puhemies! Kuolemaan johtava sairaus on yleensä aina myös perheen ja läheisten sairaus, mikä on otettava myös hoitotilanteessa huomioon. Lääkäri ei hoida vain potilasta ja hänen sairauttaan. Lääkäri ei joudu lievittämään vain potilaan kipuja ja ahdistusta, vaan hän kohtaa myös potilaan läheiset. Tämä edellyttää lääkäriltä ja muulta hoitohenkilökunnalta osaamista ja kykyä kohdata myös heidät ja saada heidät ymmärtämään, mitä potilas tässä tapauksessa, esimerkiksi keuhkosyövän loppuvaiheessa, joutuu kohtaamaan. Jokaisella potilaalla on oikeus parhaaseen mahdolliseen hoitoon ja arvokkaaseen kuolemaan. Jokaisella läheisellä on oltava oikeus olla läsnä läheisensä viime hetkillä. Se ei saa estyä taloudellisista eikä mistään muistakaan syistä. Arvoisa puhemies! Konkreettinen arvioitava kohta tässä lakiesityksessä on se, kuka kirjoittaa lääkärintodistuksen omaiselle, koska saattohoitopäätöksen tekevä lääkäri ei ole omaista hoitava lääkäri eikä voi mennä hänen potilastietoihinsa. Tämä ei kuitenkaan varmasti missään tapauksessa ole ylitsepääsemätön asia ratkaistavaksi. Toivon menestystä tälle lakialoitteelle. Ja kiitos vielä kertaalleen edustaja Tynkkyselle.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+7.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-13T20:09:44,2025-11-13T20:15:06,Käsitelty,1.1 2025_109_267,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_268,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On oikeastaan aika hienoa, että tässä on nyt peräkkäin kaksi semmoista käsittelykohtaa, missä tämä sali on varsin yksimielinen. Haluan kiittää edustaja Oras Tynkkystä tästä lakialoitteesta, ja haluan kiittää myös edustaja Kalliota siitä, kun avasit meille laajemminkin, mitä palliatiivinen hoito on ja miten se on erityistä. Kiitän myös edustaja Tynkkystä siitä, että hän hyvin henkilökohtaisella tasolla avasi, mitä se on, kun läheinen kuolee ja siinä viimeisiä hetkiä hänen rinnallaan voi viettää. Todellakin tämän aloitteen on allekirjoittanut 107 kansanedustajaa yli puoluerajojen, yli hallitus—oppositio-rajojen, ja tämä on hyvin tärkeä asia ja hyvin arvokas asia. Pitäisin erittäin tärkeänä ja perusteltuna, että tämä lakialoite konkretisoituisi laiksi. Todellakin, niin kuin tässä on tullut hyvin esille, kaikilla ei ole mahdollista olla läheisen tukena niinä viimeisinä hetkinä, vaikka haluaisi näin tehdä ja vaikka se olisi niin elämänsä päättävälle kuin läheiselle hyvin tärkeätä, että voisi niitä viimeisiä hetkiä yhdessä viettää. Tämä lakialoite nyt mahdollistaisi sen, että halutessaan ihmisellä olisi tähän mahdollisuus niin, että se olisi työssäkäyville oikeus vapaaseen silloin, kun läheisen saattohoitoaika on, ja toisaalta siitä saisi myös sen korvauksen, niin että se olisi yhä useammalle myös taloudellisesti mahdollista. Niin kuin tässä keskustelussa on käynyt ilmi, tämä on todella yhteisesti jaettu, tärkeä aloite, ja sen kertoo myös tuo valtavan suuri edustajien allekirjoitusmäärä. Vaikka ei ole kovin tavallista, että asiat, jotka eivät ole hallitusohjelmassa ja jotka tuodaan eduskunnan käsittelyyn sitten tämmöisellä lakialoitteella, laiksi asti päätyisivät, niin toivon todella, että hallitus ja eduskunta pystyisivät tämän lakiin viemään, kun se tahto tässä on näin yhteinen ja tarve tämän asian kuntoon saattamiselle on aivan ilmeinen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+7.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-11-13T20:15:08,2025-11-13T20:17:48,Käsitelty,1.1 2025_109_269,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_270,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessa on kyse inhimillisyyden ja ihmisarvon toteutumisesta. Tämä koskee elämänvaihetta, joka on eittämättä yksi ihmiselämän raskaimmista. Jokaisella tulee olla oikeus olla läheisensä rinnalla elämän viimeisinä hetkinä. Kenenkään ei pitäisi joutua valitsemaan työn ja kuolevan läheisen tukena olemisen välillä. Tässähän on kyse sekä kuolevan läheisen että omaisten tarpeiden ja toiveiden toteutumisesta. Saattohoitovapaa todella tukisi perheiden jaksamista henkisesti raskaassa elämäntilanteessa. Kuten voimme kuvitella, osa meistä omien kokemustensa kanssa tietää sen henkilökohtaisesti. Kaikki eivät ehkä henkilökohtaisesti sitä ole itse kokeneet, mutta saattohoidossa olevan läheisen tukeminen on eittämättä henkisesti äärimmäisen raskasta. Samalla kuitenkin se mahdollisuus olla mukana saattohoidossa olevan ihmisen elämän loppusuoralla niissä viimeisissäkin viikoissa ja päivissä auttaisi omaisia selviämään surusta ja palaamaan arkeen ja työelämäänkin aikanaan jaksavampina. Näin siis ehkäistäisiin myös uupumista, masennusta ja pitkiä sairauspoissaoloja. Nykyisellään viiden päivän palkaton omaishoitovapaa ei riitä eikä ole monelle myöskään taloudellisesti mahdollinen. Moni ei tosiaan voi jäädä pois työstä, vaikka henkisen kuormituksen vuoksi pitäisi, ja siksi tämä nykyinen lainsäädäntö on kehittämisen tarpeessa. Tämä lakialoite edetessään ja toteutuessaan tekisi oikeudesta siis todellisen ja mahdollisen myös pienituloisille ja myös yksinhuoltajille. Ajattelen niin, että inhimillisempi saattohoito on arvovalinta, joka myös hyödyttää koko yhteiskuntaa. Kun läheinen voi olla mukana saattohoidossa, niin se auttaisi monella tapaa niin hoidettavaa kuin hänen läheisiään. Kuten edustaja Tynkkysen puheenvuorosta kuulimme, saattohoitovapaa voi tosiaan mahdollistaa myös kotisaattohoidon, mikä on usein myös edullisempaa ja varsin usein potilaan omien toiveiden mukaista. Arvoisa puhemies! Kiitän lämpimästi aloitteen ensimmäistä allekirjoittajaa, edustaja Tynkkystä, tästä äärimmäisen tärkeästä aloitteesta ja myös äskeisestä henkilökohtaisesta, erittäin koskettavasta puheenvuorosta, jossa myös konkreettisella tavalla avattiin tämän aloitteen tarve ja merkitys. Kiitän osaltani myös Omaishoitajaliittoa, joka tosiaan on taustalla auttanut asiantuntemuksellaan asian edistämistä, ja aivan jokaista tämän tärkeän aloitteen allekirjoittanutta edustajaa. Annan tälle aloitteelle täyden tukeni, ja viedään tätä yhdessä eteenpäin. Tämä on valtavan tärkeä asia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+7.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-11-13T20:17:50,2025-11-13T20:21:55,Käsitelty,1.1 2025_109_271,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_272,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minäkin muistan, kun vaari nukkui pois ja olin vierellä sairaalassa vuodeosastolla. Nämä hetket ovat ihmisen elämässä sellaisia, jotka jäävät mieleen, ja ne ovat merkityksellisiä. Niissä läsnä oleminen on kunniatehtävä. Lämmin kiitos tämän lakialoitteen laatijalle, edustaja Oras Tynkkyselle kokemusasiantuntijapuheenvuorosta ja toisaalta tätä asiaa konkreettisesti kuvaavasta elämäntilanteesta. Ehkä myös tämän aloitteen allekirjoittajien määrä osaltaan kuvaa sitä, miten tärkeästi tämä on nostettu esiin myös eduskunnassa. Yli sadan kansanedustajan allekirjoituksen kerääminen ei ole helppo tehtävä, ja ajattelen, että osa siitä on varmasti tullut edustaja Tynkkysen henkilökohtaisesta tarinasta ja myös kyvystä antaa tälle aloitteelle. 20 päivää hoitovapaata läheisen saattohoidon ajan ei ole mahdoton pyyntö. Inhimillinen saattohoito on edellytys turvalliseen ikääntymiseen. Tuen tätä aloitetta sen vuoksi mielelläni. Suomalaiset pelkäävät kuolemaa. Me voisimme tehdä enemmän sen inhimillistämiseksi. Läheisten läsnäoloa ei kannata aliarvioida. Sillä on suuri merkitys ihmisen kokemuksen, tunnesiteen ja jopa hoidon tarpeen kannalta. Olemme siirtyneet epäinhimillisempään suuntaan perheen hoivan huomioimisessa. Kun esimerkiksi vuorotteluvapaa poistui, niin mahdollisuudet läsnäoloon ja vastuunkantoon erilaisissa perheen tarpeissa vähenivät. Siksi ajattelen, että avaukset erilaisten perhetilanteiden turvan, hoivan ja läsnäolon mahdollistamiseksi ovat tarpeen, ja erityisesti tässä saattohoitotilanteessa on suoraan sanoen ihme, miten Suomi ei ole vielä pohjoismaisella linjalla. Norjan ja Tanskan mallit ovat kiinnostavia esimerkkejä, ja tämä edustaja Tynkkysen esille nostama kustannusarvio 4—6 miljoonan euron kustannuksista ei ole mahdoton kantaa. Ajattelen, että tämä aloite ansaitsee sille kuuluvan arvokkuuden, ja toivon, että tämä saa laajan kannatuksen myös valiokunnassa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+7.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-11-13T20:21:58,2025-11-13T20:25:09,Käsitelty,1.1 2025_109_273,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_274,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi tätä edustaja Tynkkysen tekemää lakialoitetta, joka koskee mahdollisuutta osallistua läheisen saattohoitoon. Tunnistamme hyvin, että elämän viimeiset hetket ovat aikaa, jolloin ihminen tarvitsee läheisiä tuekseen enemmän kuin koskaan. Meidän tulee varmistaa, että kukaan ei kuole yksin ja että läheisillä on todellinen mahdollisuus olla läsnä ilman pelkoa toimeentulon menetyksestä, aivan kuten tässä lakialoitteessa esitetään. Arvoisa puhemies! Tämä aloite on erittäin huolellisesti valmisteltu, ja sillä on poikkeuksellisen laajaa kannatusta kansanedustajien keskuudessa, mistä kertoo suuri allekirjoittaneiden määrä. Toivon, että tämä arvokas aloite etenisi toteutukseen mahdollisimman ripeästi, jos ei kuluvalla kaudella, niin viimeistään sitä kautta, että seuraava hallitus ottaa sen osaksi hallitusohjelmaansa. Kiitos edustaja Tynkkyselle tästä aloitteesta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+7.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-11-13T20:25:11,2025-11-13T20:26:14,Käsitelty,1.1 2025_109_275,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_109_276,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Lakialoite LA 25/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen kuunnellut myötätunnolla ja ilolla täällä pidettyjä kauniita ja arvokkaita puheita. Ajattelen niin, että me puhumme politiikassa nykyään aika useinkin niistä elämän viimeisistä hetkistä: minkälaista hoitoa tai minkälaista kohtelua ihminen ansaitsee. Tämä keskustelu on tuonut konkreettisesti esille sen, että jos johonkin ihmisellä pitäisi olla viimeisellä hetkellä oikeus, niin se on oikeus läheisen läsnäoloon, yhtä lailla kuin läheisellä perheenjäsenellä on oltava oikeus olla läsnä siellä — mutta erityisesti niin päin, että kuoleva ihminen saa asianmukaisen hoidon lisäksi myös olla läheisen ollessa läsnä. Kannatan lämpimästi tätä lakialoitetta ja kiitän tästä arvokkaasta keskustelusta ja edustaja Tynkkystä aloitteen liikkeellepanosta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+7.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-11-13T20:26:14,2025-11-13T20:27:26,Käsitelty,1.1 2025_109_277,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi Suomen perustuslain 28 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite LA 16/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Edustaja Eestilä on poissa. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_109_278,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,ERK,Lakialoite laiksi Suomen perustuslain 28 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite LA 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite koskee kysymystä, joka on noussut toistuvasti esiin niin kansan kuin päätöksentekijöiden keskuudessa, kysymystä, josta olemme tänä vuonna, erityisesti keväällä, käyneet laajamittaista keskustelua. Kysymys on siitä, voiko sama ihminen hoitaa useaa vaativaa luottamustehtävää täysipainoisesti. Nyt käsiteltävänä oleva aloite esittää, että kansanedustaja ei voisi toimia samanaikaisesti eduskunnassa ja kunnan tai hyvinvointialueen valtuustossa. Sen tavoitteena on vahvistaa demokratiaa, päätöksenteon laatua ja kansalaisten luottamusta siihen, että edustaja keskittyy koko sydämellään niihin tehtäviin, joihin hänet on valittu. Arvoisa puhemies! Olen usein huomannut, että hallituksen kansanedustajien enemmistöstä huolimatta olen tässä salissa vähemmistössä. Täysistunnot eivät ole kansanedustajien ainoaa työtä mutta merkittävä osa siitä. Tämä lakialoite muistuttaa meitä siitä, että myös vallankäytön rakenteet on pidettävä terveinä ja ajassa kiinni. Yhden ihmisen ei tule olla samanaikaisesti päättämässä valtion, kunnan ja alueen asioista, sillä silloin vastuu hämärtyy ja keskittyminen herpaantuu. Kansanedustajan tehtävä on palvella kansaa ja Suomea ja tuoda tänne moniäänisyyttä siltä alueelta, josta hänet on tehtäväänsä valittu. Kansanedustajan on oltava valmis sitoutumaan työhönsä 100-prosenttisesti. Tämä ei ole moite heitä kohtaan, jotka palvelevat useissa tehtävissä, vaan pikemminkin tunnustus siitä, että nykymaailman haasteet ja moninaisuus, kuten turvallisuus, talous ja kansainväliset suhteet, edellyttävät täyttä keskittymistä. Meidän on osoitettava, että olemme valmiita uudistamaan myös itseämme silloin, kun se on kansakunnan parhaaksi. Arvoisa puhemies! Tämä aloite selkeyttää päätöksenteon rooleja ja lisää työn laatua. Se on teko vastuullisemman politiikan, paremman työnjaon ja terveen demokratian puolesta. Tässä salissa enemmistö päättää, mutta kansa seuraa tarkasti, kuka keskittyy olennaiseen. Toivon tälle aloitteelle huolellista ja rehellistä keskustelua ja käsittelyä valiokunnassa, sillä se koskee meitä aivan kaikkia. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-13T20:28:06,2025-11-13T20:31:46,Hyväksytty,1.1 2025_109_279,109/2025,2025-11-13,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Lakialoite laiksi Suomen perustuslain 28 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite LA 16/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas on poissa., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_110_1,110/2025,2025-11-14,13.00,13.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2025 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 12/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 12.11.2025 pidetyssä istunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Joona Räsänen on edustaja Lauri Lylyn kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaiset ehdotukset., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_110_2,110/2025,2025-11-14,13.00,13.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys HE 152/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 12/2025 vp,Nyt ryhdytään lisätalousarvioehdotuksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_110_3,110/2025,2025-11-14,13.00,13.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 13.11.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Joona Räsänen on edustaja Pia Viitasen kannattamana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen 1 sisältyvät lakiehdotukset, edustaja Markus Lohi on edustaja Eeva Kallin kannattamana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen 2 sisältyvät lakiehdotukset, edustaja Saara Hyrkkö on edustaja Krista Mikkosen kannattamana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen 3 sisältyvät lakiehdotukset, ja edustaja Hanna Sarkkinen on edustaja Mai Kivelän kannattamana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen 4 sisältyvät lakiehdotukset.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_110_4,110/2025,2025-11-14,13.00,13.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Ensin äänestetään Hanna Sarkkisen ehdotuksesta edustaja Joona Räsäsen ehdotusta vastaan, sitten voittaneesta edustaja Saara Hyrkön ehdotusta vastaan, sen jälkeen voittaneesta edustaja Markus Lohen ehdotusta vastaan ja lopuksi äänestetään voittaneesta mietintöä vastaan.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_110_5,110/2025,2025-11-14,13.00,13.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 13.11.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Joona Räsänen on edustaja Juha Viitalan kannattamana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen 1 sisältyvä lakiehdotus, edustaja Eeva Kalli on edustaja Vesa Kallion kannattamana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen 2 sisältyvä lakiehdotus, ja edustaja Krista Mikkonen on edustaja Hanna Sarkkisen kannattamana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen 3 sisältyvä lakiehdotus.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_110_6,110/2025,2025-11-14,13.00,13.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 95/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 16/2025 vp,"Ensin äänestetään edustaja Eeva Kallin ehdotuksesta edustaja Joona Räsäsen ehdotusta vastaan, sitten voittaneesta edustaja Krista Mikkosen ehdotusta vastaan ja lopuksi äänestetään voittaneesta mietintöä vastaan.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_110_7,110/2025,2025-11-14,13.00,13.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu. Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_110_8,110/2025,2025-11-14,13.00,13.32,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kollegat, yleisö siellä lehtereillä ja nettien ääressä! Tämän hallituksen esityksen ytimessä on demokraattisen yhteiskunnan vahvistaminen: poliittisen mainonnan avoimuus ja sen läpinäkyvyyden parantaminen. Tämä esitys selkeyttää EU:ssa tehtyä poliittisen mainonnan sääntelyä ja varmistaa, että kansalaiset voivat tietää, kuka poliittisen viestin taustalla on ja mihin tavoitteeseen viestintä pyrkii. Läpinäkyvyys on keskeinen keino torjua ulkopuolista vaikuttamista ja suojella demokratian luotettavuutta. Arvoisa puhemies! Lakivaliokunta on käsittelyssään tehnyt tähän esitykseen merkittäviä ja tärkeitä täsmennyksiä, jotka vahvistavat lain tasapainoa lain tavoitteiden ja sananvapauden välillä. Erityisesti tekemänne lisäys lähdesuojan piiriin kuuluvien tietojen rajaamisesta tiedonsaantioikeuden ulkopuolelle on keskeinen muutos turvallisuutemme puolesta. Se varmistaa, ettei poliittisen mainonnan valvonta voi vaarantaa toimittajien, kansalaisten tai viestinnän osapuolten luottamuksellisuutta. Tämä korjaus poistaa epäkohdan, joka olisi voinut heikentää luottamusta viranomaisiin ja sananvapauden suojaan. Tehdyt muutokset vahvistavat koko lain tarkoitusta: reilun ja turvallisen julkisen keskustelun varmistamista. Siksi lakivaliokuntaa on syytä kiittää siitä, että se on löytänyt tasapainon avoimuuden, turvallisuuden ja yksilön vapauksien välillä. Juuri nämä periaatteet ovat demokraattisen järjestelmän kulmakiviä. Arvoisa puhemies! Poliittisen mainonnan avoimuus on olennainen osa kansalaisten luottamusta päätöksentekoon. Tämä laki tukee valiokunnan korjausten myötä turvallista, avointa yhteiskuntaa, jossa vaalivaikuttamista ja ulkopuolisia painostusyrityksiä voidaan torjua tehokkaasti. Samalla sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus säilyvät vahvoina. Näiden muutosten ansiosta Suomi ottaa jälleen askeleen kohti läpinäkyvämpää ja turvallisempaa demokraattista toimintaympäristöä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-14T13:13:23,2025-11-14T13:16:40,Käsitelty,1.1 2025_110_9,110/2025,2025-11-14,13.00,13.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koponen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_110_10,110/2025,2025-11-14,13.00,13.32,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esityksellä toimeenpannaan EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentumista koskevaa asetusta, eli kyseessä on siis EU:sta suoraan tulevaa sääntelyä. Poliittisen mainonnan lähtökohtana on totta kai avoimuus, ja sitä pitää ehdottomasti pyrkiä entisestään lisäämään, mutta tässä EU-asetuksessa on myös ongelmia. Esitys saattaa vaikuttaa siihen, että suuri osa yrityksistä ei tarjoa poliittisen mainonnan palveluita, mutta toisaalta ne saatetaan luokitella oheispalvelujen tarjoajaksi, joihin asetusta ei sovelleta — esimerkkinä Meta, joka lopetti tämän myötä yhteiskunnallisen mainonnan EU-alueella. Puhemies! Kun poliittinen mainostaminen muuttuu yhä vaikeammaksi, se saattaa nostaa poliittisen mainonnan kustannuksia. Tässä on semmoinen demokratian kannalta tärkeä kysymys, että onko niin, että tämän myötä yhä enemmän rahan vaikutus kasvaa, kun kansalaiset päättävät edustajista esimerkiksi tänne Suomen eduskuntaan. Se ei varmastikaan ole asetuksen tarkoitus mutta voi johtaa siihen. Siksi itse olen kannattanut ja kannatan edelleen kohtuullisia vaalirahoituskattoja vaaleihin.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2025+8.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-11-14T13:16:40,2025-11-14T13:17:47,Käsitelty,1.1 2025_110_11,110/2025,2025-11-14,13.00,13.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_110_12,110/2025,2025-11-14,13.00,13.32,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä hallituksen esityksellä esitetään lisävalvontatehtävää Valtiontalouden tarkastusvirastolle, joka on eduskunnan alainen riippumaton viranomainen. Se valvoo valtion taloudenhoitoa ja budjetin käyttöä, ja tarkastusvaliokunta, jossa itse täällä eduskunnassa toimin, valvoo taas VTV:n työtä ja käsittelee sen raportteja, muun muassa vuosikertomuksia, ja valvoo valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Me käsittelemme tarkastusvaliokunnassa muun muassa juurikin vaalirahoituksen valvontaa. Tällä hallituksen esityksellä ehdotetaan säädettäväksi laki poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevan Euroopan unionin asetuksen noudattamisen valvonnan järjestämisestä. Esitys ehdottaa pääasialliseksi valvontaviranomaiseksi Valtiontalouden tarkastusvirastoa. Valtiontalouden tarkastusvirastolle ehdotetaan tarvittavat toimivaltuudet, kuten tiedonsaantioikeus sekä oikeus tehdä tarkastuksia, asettaa päätöksensä tehosteeksi uhkasakko ja määrätä seuraamusmaksuja erikseen säädetyissä asetuksen rikkomistilanteissa. Nämä asetukseen liittyvät viranomaistehtävät ovat uusia, ja jotta Valtiontalouden tarkastusvirasto voi toimia ja siellä resurssit riittävät, se tarkoittaa heille lisäresurssin turvaamista. Tähän hallituksen esitykseen toki sisältyy lisämäärärahoja. Kun laki astuu voimaan vuoden 26 alussa, niin tähän tulevan vuoden talousarvioesitykseen on lisätty resursseja juurikin tähän toimintaan, että Valtiontalouden tarkastusvirasto voi toimia. Arvostan suuresti Valtiontalouden tarkastusviraston toimintaa. He valvovat sitä, että kansalaisten verorahoja käytetään oikein, ja se valvontavastuu ulottuu myös eduskunnan tarkastusvaliokuntaan, jonka tehtävänä on juurikin katsoa, että verorahoja käytetään oikein. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2025+8.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2025-11-14T13:17:47,2025-11-14T13:20:08,Käsitelty,1.1 2025_110_13,110/2025,2025-11-14,13.00,13.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_110_14,110/2025,2025-11-14,13.00,13.32,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan osaltani kiittää valiokuntaa hyvästä mietinnöstä ja siitä, että tällä lainsäädännöllä Suomi pystyy nämä EU-oikeuden meille asettamat vaatimukset hyvin kansalliseen lainsäädäntöön toimeenpanemaan ja ennen kaikkea tätä vaalitoiminnan avoimuutta seuraava viranomainen saa ne toimivaltuudet, jotka se tarvitsee työtään tehdäkseen. Vähän laajemmin siihen taustaan, joka tämänkin lainsäädännön taustalla on, haluan todeta sen, että kyllä tällainen demokratia ja avoimet yhteiskunnat, kuten Suomi, ovat tällä hetkellä kovan paineen alla globaalisti. Vaaleja demokraattisissa maissa yritetään häiritä monin eri tavoin. Vaikka Suomi on tietysti erityisen — kun hienoa sanaa käytetään — resilientti vaikkapa itänaapurimme vaikuttamisyrityksiä vastaan, niin siitä huolimatta on aivan ilmiselvää, että myös suomalaista yhteiskuntaa yritetään erilaisilla disinformaatio‑ tai misinformaatiokampanjoilla haastaa. Siksi tietysti on valtavan tärkeää, kun Euroopan unionikin sääntelee esimerkiksi vaalimainontaa, että se oikea tieto ehdokasasettelusta tavoittaisi äänestäjät mahdollisimman kattavasti, ehdokkaitten ajatuksista, mielipiteistä, jotta äänestäjät voivat sitten tehdä sen oman arvionsa siitä, kenelle luottamuksen vaaleissa antavat, mutta että samalla pystytään sitten torjumaan näitä vihamielisiä vaikuttamisyrityksiä, joita meihinkin kohdistuu. Suomessa onneksi tilanne on varmasti keskimääräistä Euroopan maata parempi, puhumattakaan kaikkein haavoittuvimmista kumppaneistamme ja liittolaisistamme. Tosiaan on tärkeää, että koko Euroopan laajuinen lainsäädäntö suojelee eurooppalaisia äänestäjiä tällaiselta vihamieliseltä vaikuttamiselta mutta toisaalta samalla mahdollistaa sitten vaalien asianmukaisen käymisen. Tässä varmasti mietintövaliokunta on Suomenkin osalta nyt parhaansa tehnyt, että meidän lainsäädäntömme on ajan tasalla.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2025+8.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-11-14T13:20:08,2025-11-14T13:22:34,Käsitelty,1.1 2025_110_15,110/2025,2025-11-14,13.00,13.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_110_16,110/2025,2025-11-14,13.00,13.32,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lakivaliokunnan puheenjohtajana otan vastaan nämä edustaja Auton meille lähettämät kiitokset tästä työstä, joka tehtiin. Niin kuin tässä nyt jo todettiin ja tiedetään, tämä on tosiaan suoraan EU:sta tulevaa sääntelyä, jota nyt sitten täällä laitetaan käytäntöön. Valiokunnan mietintöhän oli yksimielinen. Tätä kun käsiteltiin, niin kyllä moneen kertaan tuli esille — ja etenkin sitten tiistaina, kun tämä oli täällä ensimmäisessä käsittelyssä, puheenvuoroissa tuli esille — että tämä poliittinen mainonta saattaa muuttua hankalammaksi ja ehkä ainakin kalliimmaksi. Ja tuotiin esille se huoli, mikä on etenkin nuorilla ehdokkailla, jotka eivät kenties muuten vielä ole kovin tunnettuja ja sosiaalisessa mediassa ovat tottuneet kampanjoimaan: jos sitä vaikeutetaan, niin kuinka sitten on mahdollista pudottaa meidät vanhat jarrut täältä eduskunnasta ja nousta meidän tilalle tänne? No, tätä tullaan seuraamaan, Valtiontalouden tarkastusvirastokin tulee ja muutenkin tullaan seuraamaan tätä, mihin tämä kehittyy. Mutta kun tässä sitten toisessa vaakakupissa oli tämä, mikä täällä edellisissäkin puheenvuoroissa tuli esille, vaalivaikuttaminen ja etenkin maan rajojen ulkopuolelta tuleva hyvinkin aggressiivinen hybridivaikuttaminen vaalien yhteydessä ja muiden maiden esimerkki siitä, minkälaista se on Euroopassakin ollut, kuinka on tullut hyvin aggressiivista vaalivaikuttamista, niin sitä tässä nyt haluttiin suitsia. Mielestämme tässä yksimielisessä mietinnössä onnistuttiin löytämään niitä ratkaisuja, joilla toisaalta tämä EU:sta tuleva sääntely saadaan toteutettua mutta kuitenkin avoimuus, turvallisuus ja yksilönvapaudet — niin kuin edustaja Hänninen avauspuheenvuorossaan äsken totesi — pystytään turvaamaan.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2025+8.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-11-14T13:22:34,2025-11-14T13:24:32,Käsitelty,1.1 2025_110_17,110/2025,2025-11-14,13.00,13.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_110_18,110/2025,2025-11-14,13.00,13.32,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Juho Eerola piti hyvän puheenvuoron ja moni muu kollega aikaisemmin. Haluan nostaa tässä vielä erityisenä tapauksena kiinalaisen TikTokin, joka vaikuttaa länsimaissa suorastaan järkyttävällä tavalla. Kysymys ei ole sananvapaudesta, kysymys on kognitiivisesta vaikuttamisesta, kognitiivisesta sodankäynnistä, jota kiinalaiset härskisti tekevät länsimaissa välittämättä niistä arvoista, jotka ovat meille tärkeitä. Avoimuus, yksilönvapaus, turvallisuus — tämäntyyppiset asiat ovat heille täysin vieraita. Se, mikä on heidän tavoitteensa, on saada ihmiset toisiaan vastakkain, luoda vastakkainasettelua, ja ohjelma, jota he käyttävät länsimaissa, on räätälöity sitä käyttötarkoitusta varten. Mielenkiintoista ja hälyttävää tässä on se, että kiinalaiset eivät itse salli tätä vastaavaa ohjelmaversiota omille kansalaisilleen ollenkaan. Itse asiassa oman näkemykseni mukaan tuollaista kognitiivisen sodankäynnin asetta länsimaisten ihmisten hermolla ei pitäisi sallia ollenkaan.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2025+8.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-11-14T13:24:33,2025-11-14T13:25:42,Käsitelty,1.1 2025_110_19,110/2025,2025-11-14,13.00,13.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_110_20,110/2025,2025-11-14,13.00,13.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy vähän huumorilla sanoa, että paljon on vettä Vantaanjoessa virrannut, kun kuunteli perussuomalaisten kommenttia Euroopan unionin sääntelystä. Aikoinaan viesti kuului, että siellä EU, missä ongelma, mutta onneksi maailmahan muuttuu, kuten kaikki tiedämme. Vakavasti puhuen, arvoisa puhemies, Euroopan unioni kiinnittää ihan oikein huomiota vakavaan asiaan, mutta se, mikä minua hieman ihmetyttää Euroopan unionin toiminnassa, on se, että puututaan tämmöisiin pikkujuttuihin, jotka ovat mainonnan nyansseja. Ymmärrän toki sen, kyllä ne kansallisestikin osattaisiin hoitaa, mutta se, mikä siinä on ihme, on se, että Euroopan unionin oma taloudenpito ja sen valvontahan on aivan hakoteillä. Katsokaa elvytyspaketin rahanjakoa, miten se oli. Siitä ei edes Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuin tiedä, mitä siellä on tapahtunut. Miljardien, miljardien rahoitukset ovat häveissä. Ei ole suunnitelmia eikä valvontaa. Olen lukenut, että Euroopan tilintarkastustuomioistuin on tehnyt muutamia raportteja. Ne ovat todella huolestuttavia. Mutta ei siitä sen enempää. Totean vain, että edelleen Vantaassa vettä virtaa. [Juho Eerola: Ja Kymijoessa!]", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2025+8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-11-14T13:25:42,2025-11-14T13:26:49,Käsitelty,1.1 2025_110_21,110/2025,2025-11-14,13.00,13.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Autto., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_110_22,110/2025,2025-11-14,13.00,13.32,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Hoskosen sinänsä ansiokkaaseen puheenvuoroon ehkä haluaisin juuri sen todeta, että EU tietysti pyrkii kaikessa toiminnassaan noudattamaan vahvaa subsidiariteettiperiaatetta, että asioista päätetään juuri sillä päätöksenteon tasolla, jolla se on tarkoituksenmukaista. Nyt meidän yhteiskuntaamme haastavat nimenomaan tällaiset alustatalouden jättiläiset, jotka vaikkapa meidän mediatilan ovat sillä tavoin pirstoneet, että se yhteinen arki, todellisuus, ei enää muodostu vain sen oman alueen paikallislehden ja maakuntalehden ja television ykköskanavan uutisten kautta vaan muodostuu nimenomaan valtavista monikansallisista, globaaleista alustoista, niiden tuottamasta uutisvirrasta mutta myös niitten algoritmien tarjoamasta muusta sisällöstä. Tällaisten toimijoiden sääntelyssä, jotka ovat suurempia kuin Suomi, suurempia kuin kaikki Euroopan maat yhdessä, nimenomaan Euroopan unioni on se oikea taso. Mutta on totta, arvoisa puhemies, kuten aiemminkin tuossa kuvasin, että kun eri Euroopan maat ovat hyvin eri tavoin resilienttejä tälle vihamieliselle vaikuttamiselle, niin on todella taiten tehtävää tämä lainsäädäntö, jotta se mahdollistaa asianmukaisen vaalityön onnistumisen niissä maissa, joissa järjestelmä on ehkä perusteiltaan vahvempi, kuten vaikkapa Suomessa, mutta se suojaa taas esimerkiksi tuoreemmissa EU-jäsenmaissa ja vahvemmin vaikkapa aiemmin Neuvostoliiton vaikutuspiiriin kuuluneissa maissa sitä vaalien vapautta ja niiden demokraattista onnistumista. ", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2025+8.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-11-14T13:26:57,2025-11-14T13:28:54,Käsitelty,1.1 2025_110_23,110/2025,2025-11-14,13.00,13.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Pian alkavan suuren valiokunnan kokouksen vuoksi joudumme lopettelemaan tätä täysistuntoa, ja se tarkoittaa sitä, että ne asiat, joihin on pyydetty puheenvuoroa, poistetaan asialistalta ja niihin palataan ensi viikolla.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_110_24,110/2025,2025-11-14,13.00,13.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lentoliikenteestä Ruandan tasavallan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 154/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LiVM 18/2025 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Ensin päätetään liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön LiVM 18/2025 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_110_25,110/2025,2025-11-14,13.00,13.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Seuraava täysistunto,Tämä täysistunto on päättynyt. Hyvää viikonloppua!, ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2025+21.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_111_1,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Mennään keskusteluun. Esittelijänä on ministeri Purra. Olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_111_2,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen. Näin totesi eräs tunnettu valtiomiehemme pian viime sotien jälkeen. Eilen Euroopan komissio julkaisi ennusteensa Suomen talouden kehityksestä. Ennusteen julkisen talouden luvut ovat sanalla sanoen pysäyttäviä, vaikkakaan eivät toki yllättäviä asiaa tuntevalle. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Komission virkamiesten arvion mukaan julkinen velkamme ylittää 90 prosentin kriittisen rajapyykin jo ensi vuonna. Komission ennusteessa julkisen talouden alijäämä on vielä neljä prosenttia suhteessa bkt:hen vuonna 2026. Julkisen velan ylittäessä 90 prosenttia jo ensi vuonna joutunemme EU-vaatimusten nojalla jo vuonna 2027 tilanteeseen, jossa velkasuhteen kasvun pysäyttämisen lisäksi seuraava hallitus joutuu sopeuttamaan niin paljon, että julkinen velkasuhde alenee keskimäärin vähintään prosenttiyksikön vuodessa. On jo nyt siis aivan selvää, että esittämäni arvio kymmenen miljardin sopeutustarpeesta ensi kaudella on realismia. Ainoa mielenkiintoinen kysymys onkin, riittääkö edes se. Arvoisa puhemies! Julkisen talouden tilanne on siis vakava. Valtiovarainministeriön riippumaton ennuste valmistuu joulun alla. Saamme silloin uusimman tiedon julkisen velan kehityksestä. Kuitenkin, kuten olen jo hyvän tovin varoittanut, on syytä varautua siihen, että Suomi joutuu liiallisen alijäämän menettelyyn heti alkuvuonna. Tämä näyttää lukujen perusteella täysin selvältä. Puolustusmenot eivät selitä nykyistä alijäämäämme, vaan kyse on tulopohjan heikosta kehityksestä suhteessa muihin kasvaviin menoihin, kuten nopeasti kasvaviin sotemenoihin ja tulonsiirtoihin valtion siirtotaloudessa. Iso kuva kaikessa yksinkertaisuudessaan valitettavasti on, että olemme rakentaneet vuosikymmenten kuluessa liian suuren sosiaalivaltion, jonka menotarpeet mitoitettiin Nokia-klusterin huumavuosiin. Tuo huuma oli, hyvät kuulijat, kuitenkin kangastus, eikä raha lisääntyneisiin ja kasvaneisiin etuihin, oikeuksiin ja tukiin yksinkertaisesti riitä — varsinkaan näillä turvallisuus‑ ja puolustustarpeilla ja tällaisella väestökehityksellä. Vielä vuosituhannen alussa sosiaalidemokraattinen valtiovarainministeri puhui innolla jakovarasta. Valitettavasti jakovara taitaa tarkoittaa nykyään niukkuuden jakovaraa. Arvoisa puhemies! Emme voi enää tässä maassa kuvitella sopeuttavamme julkista taloutta höttöisillä kasvutoiveilla. [Antti Kurvinen: Kasvu ei ole höttöä!] Velkaa on pelkästään valtiolla pian jo 200 miljardia euroa. Siihen tulevat päälle hyvinvointialueiden velat ja kuntien velat. Suomalaisen kansantalouden tulonmuodostuskyky on sellainen, että meillä on käyttömenoja liikaa ainakin kymmenen miljardia euroa. [Anne Kalmarin välihuuto] On muistettava, että sotemenot kasvavat ikääntymisen vuoksi nopeammin kuin bruttokansantuote. Puolustusmenoja lisätään valtavasti ja syystäkin. Nämä menot realisoituvat pääosin vasta 2030-luvulla. Ydintehtävät turvataan, mutta kaikesta toissijaisesta on säästettävä. Tätä kokonaisuutta silmällä pitäen valitus jokaisesta tähänastisesta leikkauksesta on surkeaa, sillä työ muuttuu vain vaikeammaksi. Luottoluokituksemme on tippunut vuosikymmenen aikana pikkuhiljaa AAA-luokasta alaspäin. Velasta maksettava riskilisä on kasvanut vuosien kuluessa. Korkoihin menee pelkästään valtiolla pian neljä miljardia euroa vuodessa. Yhtälö on sietämätön, ja silti kuulee oppositiosta, että velkarallia voisi jatkaa, mutta pää on tulossa vetävän käteen. Muistakaamme, että euroalueella ylivelkaantuneen pienen jäsenmaan asema on hauras ja kohtalo on kova. Jos luottamus pääomamarkkinoilla menee, luottamuksen uudelleen rakentaminen on melkoinen kivireki vedettäväksi. Meidän on parempi eduskunnassa itse päättää tuskallisestakin sopeutuksesta, ennen kuin muut tekevät päätökset meidän puolestamme. Jos ei ole luottamusta pääomamarkkinoilla, ei ole tosiasiallisesti budjettisuvereniteettiakaan. Emme ole vielä sellaisessa kriisissä, mutta sammakonreisiä lämpenevä vesi kattilassa jo arveluttaa. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Voi hyvää päivää!] Arvoisa puhemies! EU:n uudet finanssipoliittiset säännöt tulevat vaatimaan meiltä arvion mukaan ainakin kymmenen miljardin lisäsopeutuskokonaisuuden heti seuraavalla vaalikaudella. EU kertonee teille tämän viimeistään keväällä 2027, jos ette minua usko. Velkasuhde jatkaa kasvua valtiovarainministeriön ennusteen mukaan 2027 alkaen, jos lisäsopeutusta ei tehdä. Näin uskon, että löytyy tahtoa sopeuttaa lisää, vaikka uudet leikkaukset ovat seuraavalla vaalikaudella poliittisesti todella hankalia, koska lisäleikkaamisen poliittinen vaikeusaste kasvaa joka eurolta. Leikkausten tekeminen on kuitenkin välttämätöntä ja myös niiden jaksottaminen inhimillistä. Tämä hallitus on sopeuttanut tähän mennessä yli kuuden miljardin euron edestä. Lisää on tulossa tulevissa budjettiprosesseissa budjettiriihessä tehtyjen päätösten mukaisesti. Komission ohella Kansainvälinen valuuttarahasto, IMF, on kiitellyt hallituksen talouspoliittista linjaa, mutta sekin pitää selvänä, että rajua kulukuuria on jatkettava tulevaisuudessa, kunnes velkasuhde saadaan selvään laskuun. EU:n perussopimusten mukaan julkista velkaa saa olla enintään 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kasvu ei kuittaa velkaa, tai ainakaan vastuullinen valtiovarainministeri ei voi siihen tuudittautua. Arvoisa puhemies! Parlamentaarisen valmistelun perusteella esitän nyt eduskunnalle hallituksen esityksen velkajarrusta, joka tulee lakina vaatimaan tulevilta hallituksilta ja eduskunnilta EU:n sääntöjen noudattamisen ohella vahvaa sitoutumista julkisen talouden vakauttamiseen. Korostan, että vaikka vaatimukset ovat laissa, varsinainen toimeenpano edellyttää aitoa poliittista kykyä viedä säästöt budjettiin, pääluokkiin ja momenteille. Toimeenpanokyky ratkaisee. Hallituksen esityksessä pannaan täytäntöön uusi EU:n finanssipoliittinen kehikko sekä ehdotetaan säädettäväksi lakiin parlamentaarisen sovun mukainen prosessi ja vaatimukset julkisen velan alentamisesta. Julkisen talouden hoitamista koskevan lakiehdotuksen mukaan julkista taloutta ohjattaisiin valtion ja paikallishallinnon yhteenlasketulle nimelliselle rahoitusasemalle asetettavalla vaalikausikohtaisella ja ylivaalikautisella rahoitusasematavoitteella. Rahoitusasematavoitteiden asettaminen valmisteltaisiin vaalikausittain parlamentaarisesti. Vaalikausikohtainen rahoitusasematavoite tulisi asettaa vaalikauden alussa EU-oikeudelliset vaatimukset täyttävästi ja siten, että se edistää ylivaalikautisen rahoitusasematavoitteen saavuttamista. Valtioneuvoston tulisi esittää vaalikauden rahoitusasematavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet vaalikauden ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassa sekä tarkistaa suunnitelma vuosittain. Vaalikauden rahoitusasematavoitteen saavuttamista tukisi korjausmekanismi. Nyt näyttää siltä, että EU vaatii meiltä prosenttiyksikön vuodessa alenevan velkasuhteen ja sitä vastaavaan rahoitusasematavoitteen finanssipolitiikan sääntönä vuonna 2027 alkavalla vaalikaudella. Ylivaalikautinen rahoitusasematavoite asetettaisiin vaalikauden puolivälissä seuraavaksi kahdeksaksi vuodeksi keskimääräisenä rahoitusasemana. Ylivaalikautinen rahoitusasematavoite tulisi asettaa EU-oikeudelliset vaatimukset täyttävästi ja vähintään siten, että julkisyhteisöjen velka suhteessa bkt:hen vähenee vuosittain keskimäärin vähintään 0,75 prosenttiyksikköä kahdeksan vuoden tarkastelujakson aikana. EU-lainsäädännön edellyttämänä itsenäisenä finanssipolitiikan valvojana toimisi talouspolitiikan arviointineuvosto. Arviointineuvostosta säädettäisiin sen uuden valvontatehtävän vuoksi jatkossa asetuksen sijasta lailla.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-11-18T14:01:05,2025-11-18T14:10:18,Käsitelty,1.1 2025_111_3,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Kiitoksia. — Nyt otetaan lyhyt debatti tähän. Kaikkia niitä, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron tähän, pyydetään nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Sieltä ensiksi valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Lohi.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_4,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministerin puhe ja erityisesti pääosa siitä, alkuosa, oli erittäin vakavaa puhetta — kriisipuhetta siitä, missä tilanteessa Suomen talous tällä hetkellä on. Tätä viestiä keskustakin on kaksi vuotta tuonut täällä eduskunnassa esille: menemme väärään suuntaan talouden tunnuslukujen nojalla. Yli neljä prosenttia on budjettialijäämä tälläkin hetkellä. Tulot eivät siis riitä menoihin. Tätä tosiasiaa vasten peilaten on erittäin tärkeää, että me parlamentaarisesti pääsimme nyt sopimukseen tämän lain sisällöstä, jota nyt ollaan tuomassa eduskuntaan, mutta myös semmoisesta jatkuvasta prosessista, jossa me yhdessä pyrimme löytämään reitin terveen talouden tielle. Tämä työ on kyllä nyt todella vaikeaa, kun ajatellaan, mihin tilanteeseen olemme tässä ajautuneet. Sen takia rohkenen nyt ottaa esille sen, että kun vielä muutama kuukausi sitten oli rahaa tehdä aika merkittäviä veronalennuksia vähän sinne sun tänne, niin kannattaisiko nyt katsoa, ollaanko pikkuisen liian roisilla kädellä roiskittu niitä veronalennuksia, jottemme syö sitä tulopohjaa liikaa Suomelta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-11-18T14:10:33,2025-11-18T14:11:57,Hyväksytty,1.1 2025_111_5,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Valkonen. [Edustajan mikrofoni on kiinni] — Mikrofoni., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_111_6,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Terve talous on hyvinvoinnin perusta, ja Suomi on pitkään ollut vaarallisesti velkaantuva hyvinvointiyhteiskunta, niin kuin valtiovarainministeri tuossa uusimmat luvut kävi läpi. Tämä urakka tulee olemaan valtava. Haluaisin kiittää, valtiovarainministeri Purra, teitä siitä, että te olette oman tehtävänne säntillisesti hoitanut. Kiitosta ei kaikilta tahoilta aina ole tullut, mutta teidän työnne on ollut välttämätöntä: ei miellyttävää, mutta vastuullista. On historiallista, että nyt meillä on tässä talossa näin laaja sopu siitä, että tämä yhteinen velkahaaste ratkotaan. Sopimus on tärkeä lähtökohta, jonka ensimmäinen tukijalka on tämä juridinen kehikko, joka nyt meillä on käsittelyssä, eli lainsäädäntö. Toinen on jo työnsä aloittanut finanssipoliittinen työryhmä, joka helmikuun loppuun mennessä antaa ensimmäisen ylivaalikautisen suunnitelmansa. Kolmantena näkisin laajan kansalaiskeskustelun. Meillä on niin iso yhteinen urakka edessä, että suomalaisten tulee laajasti osallistua siihen. Talouden kuntoon laittaminen tulee vaatimaan hyvin laajaa yhteisymmärrystä [Puhemies koputtaa] ja aika paljon sisua koko Suomelta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2025-11-18T14:11:58,2025-11-18T14:13:14,Käsitelty,1.1 2025_111_7,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten valiokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Hyrkkö.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_8,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Huoli julkisen talouden tilasta on tosiaan yhteinen ja perusteltu. On Suomen kannalta aika tärkeää ja historiallistakin, että puolueet kykenevät tällaisena aikana istumaan yhteisen pöydän ääreen ja sopimaan asioista. Olen tyytyväinen siihen, että tämän alun perin esitellyn hyvin jäykän ja ylikireän velkajarrun sijaan nyt tehdään enemmänkin tämmöinen talouden turvavyö. Suomessa jatkossakin siis järjen käyttö on sallittua, ja itse asiassa jokaisella hallituksella on paitsi mahdollisuus myös velvollisuus tehdä tarkoituksenmukaista politiikkaa, joka ottaa huomioon erilaiset olosuhteet ja turvaa sen, että meillä on täällä hyvinvointia ja ympäristö huomioidaan myöskin jatkossa. Meillä voi olla edessä aika monenlaisia kriisejä, poikkeuksellisia tilanteita, joihin Suomen täytyy pystyä vastaamaan. Se edellyttää paitsi sitä talouspoliittista liikkumavaraa, jota tälläkin lainsäädännöllä pyritään raivaamaan, myös tietenkin joustoja ja kokonaisharkintaa, jotta emme itse aiheuta itsellemme entistä enemmän ongelmia. Malli, jota nyt tehdään, ei ole täydellinen, mutta se on yhdessä sorvattu kompromissi. Haluan ajatella, että kun se nimenomaan rakentuu näiden yhteisten tavoitteiden ympärille ja jättää kuitenkin kokonaisharkinnan kullekin hallitukselle, niin sillä voidaan saada aikaan parempaa talouspolitiikkaa Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-11-18T14:13:14,2025-11-18T14:14:34,Käsitelty,1.1 2025_111_9,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_10,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä tärkeintä on kuitenkin tässä huomata, että vaikka meillä ei olisi minkäännäköisiä EU-sääntöjä, vaikka meillä ei olisi minkäännäköistä kansallista lainsäädäntöä, niin emmehän me näin voi jatkaa. Tämä velkaantumiskehitys, joka tällä hetkellä Suomessa on todella Euroopan nopein: eihän me näin voida jatkaa. Mikäli me näin jatketaan, niin kuin valtiovarainministeri totesi, paitsi rahoitusmarkkinat reagoivat mutta myös jokainen meistäkin näkee sen täällä keltaisessa kirjassa. Tänä vuonna velanhoidon kustannukset ovat yli kolme miljardia. Ennuste on, että seuraavien vuosien aikana ne kasvavat jo viiteen miljardiin. Varmasti sitä rahaa mieluummin kohdentaisimme jonnekin muualle, joten on täysin välttämätöntä, että tämä suunta saadaan käännettyä. Mutta siitä olen hieman valtiovarainministerin kanssa eri mieltä, että kyllä tässä työssä kaikista tärkeintä on saada tämä Suomen talouskehitys käännettyä tästä alhosta, jossa me olemme viimeisen yli vuosikymmenen olleet, ja saada työllisyys vihdoin vahvistumaan. Niihin meidän kannattaa kaikkien etsiä ratkaisuja.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-11-18T14:14:34,2025-11-18T14:15:45,Käsitelty,1.1 2025_111_11,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_12,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tavoite julkisen velkasuhteen taittamisesta on yhteinen. Julkista velkaa mitataan suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja toimivin keino alentaa velkasuhdetta on historiallisestikin tarkastellen ollut talouskasvu. Pääministeri Orpo on todennut, että jos velkajarru olisi ollut voimassa tällä vaalikaudella, olisi se edellyttänyt miljardeja enemmän sopeutuksia kuin mitä hallitus on tehnyt, ja juuri tähän kiteytyy velkajarrun ongelma. Jo Orpon hallituksen tekemät sopeutukset ovat johtaneet taantuman pitkittymiseen. Sopeutuksista huolimatta velkasuhde ei ole taittunut, kun hallituksen tekemät sopeutukset ovat syöneet ostovoimaa, heikentäneet työllisyyttä ja leikanneet kasvua. Mikäli olisi tehty suurempia sopeutuksia kesken taantuman, olisi sopeutusten kasvua leikkaava vaikutus voinut olla vielä suurempi. Pelkona siis on, että velkajarru voi pahimmillaan johtaa kasvun heikkenemiseen ja siten velkasuhteen kasvuun ja leikkausten kehään, mikäli velkajarrun toimeenpanossa ei käytetä riittävää joustavuutta. Näiden syiden takia vasemmistoliitto ei velkajarrusopuun mukaan lähtenyt.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-11-18T14:15:45,2025-11-18T14:16:55,Käsitelty,1.1 2025_111_13,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Koskela., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_14,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on ennen kaikkea terve järjen ääni. Suomi ei voi jatkaa velaksi elämistä. Uudet vaalikausittaiset ja ylivaalikautiset rahoitusasematavoitteet tarkoittavat, että velkasuhteen on oikeasti käännyttävä, ei pelkästään papereissa vaan todellisuudessa. Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti kiinnittäneet huomiota Suomen krooniseen tulojen ja menojen epäsuhtaan. Velkaa on liikaa, ja pelkästään korkomenoihin menee enemmän kuin mitä on sisäministeriön ja oikeusministeriön yhteenlaskettu budjetti. Jokainen lisämiljardi on pois nuorten tulevaisuudesta ja hyvinvointipalvelujen kestävyydestä. Tämä laki ei ratkaise kaikkea, mutta se pakottaa hallitukset laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen. Meidän tehtävänämme on varmistaa, että sopeutus tehdään järjellä, ei tavallisen suomalaisen selkänahasta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-11-18T14:16:55,2025-11-18T14:18:02,Käsitelty,1.1 2025_111_15,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Viitanen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_16,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvin tärkeää, että me pystymme taittamaan velkaantumisen, ja oli tärkeää myös, että tähän löytyi nyt tällainen aidosti yhteinen parlamentaarinen malli, millä tätä aletaan pohtia. Tavoitteet tullaan määrittämään yhteisesti, ja totta kai keinoista sitten jokainen puolue miettii omia ratkaisujaan ja jokainen hallitus sitten miettii keinoja erikseen. Tärkeää on myös, että tähän jäi tämä lauseke suhdanneluonteisuudesta, eli jos talouden realiteetit, poikkeusolot sitä edellyttävät, niin edelleen on viisasta ja järkevää ja mahdollista tehdä suhdannepolitiikkaa. Puhemies! Minulla kiinnitti huomiota se, ministeri, että käytitte sellaista sanaa, että kasvupuhehöttöä ei pidä enää olla. Minä ihmettelen tätä kovasti, sillä nimenomaan kasvullahan Suomi tästä suosta ylös nousee. [Mäenpää: Mutta ei puheilla!] Ehkä juuri tämä asenne sitten kertoo ja on syynä siihen, [Antikainen: Katsokaa vaan omaa asennettanne!] että hallitukselta ovat konkreettisesti lähestulkoon kaikki kasvutoimet puuttuneet. Ja mitä siitä on seurannut, jos politiikka on pelkkää saksipolitiikkaa? Työttömyys on kasvanut, velka on kasvanut, konkurssit ovat kasvaneet, ja köyhyys on kasvanut. Eihän me tällä menolla tietenkään tulevaisuutta rakenneta, puhemies. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kuka saksii Tampereella?]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-11-18T14:18:02,2025-11-18T14:19:18,Käsitelty,1.1 2025_111_17,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Edustaja Honkonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_18,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on todellakin nyt historiallinen ja äärimmäisen tärkeä asia, että tätä Suomen hallitsematonta velkakehitystä pystytään jatkossa parlamentaarisesti täällä eduskunnassa yhteistyöllä sopimaan ja hallinnassa pitämään. Nythän tämä velkaantuminen on jatkunut ennätyksellisen nopeana, ja tietysti iso asia siinä on, että nämä hallituksen kasvutoimet eivät ole onnistuneet. Niille hallitus oli tietyn tuottolaskelmankin aloittaessaan laskenut, ja nyt ne eivät ole toteutuneet ja velkaantuminen on senkin johdosta ollut entistä suurempaa. Nythän on tärkeää, että jatkossa tällä mekanismilla pystytään myös sopimaan niistä rakenteellisista uudistuksista, joita Suomen on syytä jatkaa ja syytä tehdä tulevillakin vaalikausilla tasapainossa tehtävien budjettisopeutusten kanssa. Nostan esimerkkinä perintöveron, joka on aivan keskeisessä roolissa siinä, että Suomi on pysynyt pääomaköyhänä maana ja yrityksemme eivät ole päässeet samalla tavalla kehittymään. Tätäkin on osana tätä rakenteellisten uudistusten sarjaa tulevaisuudessa punnittava, voidaanko se poistaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-11-18T14:19:19,2025-11-18T14:20:35,Käsitelty,1.1 2025_111_19,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_20,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minusta megaluokan juttu on, että parlamentaarisesti on löydetty tämmöinen raami toimia, ja sille pitää antaa aika iso arvo, että näin pystytään katsomaan, miten yli hallitus—oppositio-rajojen jatkossa katsotaan ennakolta, mitä vaalikausien taloudellinen liikkumatila on ja miten velkaa hoidetaan. Tämä on iso juttu tässä mielestäni. Se, mikä tässä on tärkeätä myös muistaa, on, miten tämä talouskasvu saadaan aikaiseksi, koska talouskasvu määrittelee aika pitkälti sen, kuinka kipeitä päätöksiä täällä joudutaan tekemään. Jos meillä ei ole talouskasvua, niin ratkaisut ovat entistä vaikeampia. Jos meille syntyy talouskasvua, ja toivottavasti saadaan aikaiseksi, niin me pystytään näitä sopeutustarpeita pienentämään. Joka tapauksessa on niin, että nämä EU-säännöt olisivat meillä olleet tässä edessä joka tapauksessa ja koko eduskunta on ne hyväksynyt, niin että kyllä tässä olemme sitoutuneet aika laajasti tämän velan hoitamisen taittamiseen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-18T14:20:35,2025-11-18T14:21:47,Käsitelty,1.1 2025_111_21,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_22,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Rouva puhemies! Vanhan sanonnan mukaan vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä. Ilman vahvaa valtiontaloutta emme voi pitää yllä tärkeitä turvaverkkojamme, eli palveluita, kuten sosiaali- ja terveyspalveluita, koulutusta ja niin edelleen. Nyt tämä puolueiden yhdessä sopima velkajarru asettaa rajat valtion velkaantumiselle. Meillä ei ole varaa velkaantua loputtomiin. Kyllä suomalaiset ovat tietysti tämän aina tienneet. Olemmehan useimmat jo varhain oppineet, että velka on veli otettaessa ja veljenpoika maksettaessa ja mikä laulaen tulee, se viheltäen menee. Arvoisa rouva puhemies! Velkajarruun ovat sitoutuneet kaikki eduskuntapuolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta, mutta on tosin huomattava, että SDP ei hyväksynyt jarrua yksimielisesti vaan mediatietojen mukaan varapuheenjohtaja Mäkynen ja sotevaliokunnan puheenjohtaja Kiuru jättivät eriävän mielipiteen. SDP:n kohdalla tuntuukin pätevän vanha sanonta, että ei kahta ilman kolmatta — aina löytyy vielä yksi syy olla sitoutumatta talouskuriin. Mielestäni köyhän parhaasta ystävästä huolestuneen onkin syytä kysyä, ja SDP:n olisi hyvä vastata: oletteko te todella sitoutuneet tähän yhdessä sovittuun velkajarruun?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-11-18T14:21:47,2025-11-18T14:22:57,Käsitelty,1.1 2025_111_23,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_24,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan erinomaista, että tämä velkajarrusopimus saatiin syntymään, mutta minä en tällaisille juhlallisille julistuksille ja sopimuksille kovin isoa arvoa anna ennen kuin alkaa tulla todellisia päätöksiä. Mehän olemme eläneet todella rajusti yli varojemme, ja katsokaapa, mitä tapahtuu. Meillä on semmoinen hallinto luotu tähän maahan, että jos joku yrittäjä pyrkii tekemään jonkun, vaikka maanviljelijä laajentamaan navettaa, niin monta vuotta kestää älytön luparumba, investoinnit seisovat. Miljardien investoinnit seisovat tuolla lupavirastoissa, mitään ei tapahdu. Nyt kun luodaan tämä uusi Suomen valtiollinen Gosplan, tämä Lupa- ja valvontavirasto Tampereelle, siellä keskitetään yhteen paikkaan ja siellä on vielä sisäinen edunvalvontavirasto, joka valtion etua valvoo. Eihän valtiolla ole mitään muuta etua kuin se, että veronmaksajalla menee hyvin. Se on se valtion etu. Ei sillä virastolla ole mitään etua. Se on valtava byrokratian hallintopesä. Kun siihen lisätään vielä tämä ilmastopolitiikan turmiollinen vaikutus, että meillä metsäteollisuutta puretaan tällä hetkellä semmoisella vauhdilla, että minua hirvittää. Ajatelkaa, vasemmiston arvoisat kansanedustajat, pitäisikö tälle jotakin tehdä. Ainakin Koiviston Manu sanoi aikoinaan, että tarttis tehdä jotakin. [Puhemies koputtaa] Tällä menollahan ei voi jatkaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-11-18T14:22:57,2025-11-18T14:24:11,Käsitelty,1.1 2025_111_25,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Wickström., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_26,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Suomessa ei ole ollut talouskasvua lähes 20 vuoteen, ja meillä menot ja tulot ovat epätasapainossa. Sen takia on pakko sanoa, että on todella hienoa, että me ollaan saatu laajalla parlamentaarisella konsensuksella aikaan tällainen laki, joka kuitenkin on osoitus niin kaikille kansalaisille kuin myöskin sitten eteenpäin maailmalle, että me halutaan pitää kiinni meidän taloudesta ja huolehtia siitä, että me saadaan myöskin meidän talous tasapainoon. Haluan tässä myöskin osoittaa kiitoksen kaikille niille oppositiopuolueille, jotka lähtivät mukaan tähän parlamentaariseen työhön, koska tosiasia on se, että tämä talouskeskustelu tässä salissa on yleensä aika repivää, mutta tässä löydettiin konsensus, mikä on tosi hyvä osoitus siitä, että vaikeissa paikoissa me löydetään myöskin yhteisiä ratkaisuja. Se, mitä me RKP:ssä toivotaan, on se, että kun tämä itse parlamentaarinen fipo-työryhmä lähtee käyntiin, niin ei unohdeta nimenomaan sitä kasvua. On myöskin tärkeää, että me voidaan sitten tässä ryhmässä keskustella uusista avauksista, joilla voidaan parantaa kasvua, niin veroporkkanoista kuin myöskin muista, koska tosiasia on se, että ilman talouskasvua me ei tulla saamaan meidän julkista taloutta tasapainoon.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-11-18T14:24:11,2025-11-18T14:25:26,Käsitelty,1.1 2025_111_27,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_28,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa puhemies! SDP pitää hyvänä finanssipolitiikan ohjauksesta saavutettua sopua. Se on vahva viesti myös Suomesta ulospäin, että me olemme sitoutuneet vastuulliseen talouspolitiikkaan. Tästähän ei nyt tullut jäykkää Yhdysvaltojen mallin mukaista velkakattoa tai Saksan mallin mukaista velkajarrua, vaan lopultakin varsin järkeenkäypä talouspolitiikan ohjausjärjestelmä, joka muun muassa sulkee pois nyt tällä vaalikaudella nähdyt kirjanpitokikkailut. Puhemies! Tämä sopu oli mahdollinen, koska puolueista löytyi aitoa halua yhteistyöhön, ja hyvä niin, mutta toisin oli viime viikolla, kun koko oppositio, kaikki oppositioryhmät yhdessä, vetosi pääministeriin samanlaisen sovun löytämiseksi myös hyvinvointialueitten tilanteen ratkaisemisessa. On hyvä muistaa, että tämäkin talouspolitiikan järjestelmä, velkaantumisen hillintä, edellyttää sitä, että soteasiat ovat meillä hallinnassa. Oli siksi hyvin surullista, että pääministeri suoralta kädeltä ylimielisesti torjui tämän opposition yhteisen vetoomuksen parlamentaarisesta yhteistyöstä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-11-18T14:25:26,2025-11-18T14:26:34,Käsitelty,1.1 2025_111_29,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Satonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_30,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta tässä velkajarruasiassa on kaksi merkittävää kohtaa: Ensimmäinen on tietenkin se, että siihen saatiin näin laaja parlamentaarinen sopu. Se oli myös viesti maailmalle ja myös Suomen rahoittajille, että Suomi hoitaa asiansa, kuten se on tähänkin asti aina tehnyt. Toinen on se, että se tekee minusta myös seuraavista vaaleista läpinäkyvämpää. Eli kaikki puolueet joutuvat kertomaan sen oman vaihtoehtonsa, ja en usko, että niillä, jotka yrittävät siirtää maalia tai eivät tuo uskottavaa vaihtoehtoa, on myöskään edellytyksiä menestyä. Eli tämä tulee tekemään paljon reilumman myöskin tästä vaalikampanjasta, minkä näen tärkeänä kohtana myös. Sitten olen samaa mieltä Räsäsen kanssa siitä, että tämä korkomenojen kasvu tätä vauhtia on mahdoton yhtälö. Sen sijaan Sarkkisen kanssa olen eri mieltä siitä, että tässä jollain suhdannepolitiikalla näitä ongelmia ratkaistaisiin. Kyllä tässä Kreikan tie on edessä, jos ei mitään tehdä. Kreikkahan on nyt saanut asiansa kuntoon, mutta lääkkeet ovat olleet kovat, ja toivon, ettemme joudu niin kovaa tietä käymään.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-11-18T14:26:34,2025-11-18T14:27:49,Käsitelty,1.1 2025_111_31,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Furuholm., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_32,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kolme huomiota tästä talousjarrukeskustelusta: Ensinnäkään en usko, että meidän tarvitsee täällä salissa kisailla siitä, kuka ottaa Suomen julkisen talouden tilanteen vakavammin, koska eiköhän jokainen kansanedustaja täällä ymmärrä tätä vallitsevaa tilannetta tarpeeksi hyvin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Eipä siltä näytä!] Toiseksi yksimielisyyttä ei ole sen sijaan siitä keinovalikoimasta ja ajallisesta ulottuvuudesta, joilla talouden tilaa ja velkaa korjattaisiin. Mennyt hallituskausihan on hyvä osoitus siitä, miten väärin ajoitettu leikkauspolitiikka on turmiollista sekä yksilöille että myös sille kasvulle, jota me täällä niin kovasti kaipaamme poliittisen työn tueksi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kakskymmentä vuotta!] Kolmantena pointtina haluan nostaa sen, että itse suhtaudun suurella varovaisuudella tähän linjaan, joka pahimmillaan syö liikkumavaraamme entisestään taloudenhoidossa ja sitä kautta hyvinvointivaltion ylläpitämisessä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-11-18T14:27:49,2025-11-18T14:28:50,Hyväksytty,1.1 2025_111_33,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Harjanne., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_111_34,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Luottamus on keskeinen asia taloudessa. Valitettavasti hallitus ei ole omilla toimillaan oikein luottamusta millään mittarilla saanut aikaiseksi, mutta mielestäni tämmöinen laaja parlamentaarinen sopu siitä, että velkaantuminen otetaan tosissaan, kyllä herättää luottamusta. Tähän liittyen kyllä yksi elementti, jota täytyy vielä valiokuntatarkastelussa katsoa huolella, on se, että tämä riippumaton valvoja on tässä sitten riittävästi resursoitu ja mandatoitu. Minusta on tärkeä kysymys katsoa ja kuulla siitä asiantuntijoita. No, mitä tulee julkisen talouden tilaan, niin joo, menojen kanssa pitää olla tarkkana, mutta on hyvä havaita, että tässähän ei ole taustalla nyt joku holtiton törsäys vaan oikeastaan ikääntyminen, siihen liittyvät sote- ja eläkemenot, puolustuksen ja turvallisuuden tarpeet ja kasvun puute. Kyllä kääntäisin sitten näistä hallituksen suuntaan kysymyksen, onko näiden jälkeen tehty oikeita asioita. No, puolustus on sellainen asia, että se on lähtökohtaisesti vain meno. Ainut, missä siinä voi varmaan skarpata, on esimerkiksi puolustusvienti, siihen liittyvää osaaminen. Muuten minusta aika hankalalta näyttää, että juuri näihin juurisyihin ei ole kyllä oikein hyviä reseptejä tämä hallitus vielä löytänyt, mutta onhan teillä vielä hetki aikaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-11-18T14:28:50,2025-11-18T14:30:14,Käsitelty,1.1 2025_111_35,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Razmyar., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_36,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Itse pidän erittäin tärkeänä, että jokainen täällä sitoutuu julkisen talouden tasapainottamiseen. Se on meidän kaikkien velvollisuus. Mutta samanaikaisesti näen myöskin sen, että tämä ei sulje meiltä talouspolitiikkaa. Päinvastoin olen samaa mieltä tässä edustaja Satosen kanssa: puolueilla on velvollisuus nyt luoda niitä omia keinoja ja myöskin omia työkaluja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Uskon, että tämä on asia, joka varmasti on yhteistä meillä kaikilla. Mutta leikkaamalla tätä maata ei saada nousuun. Sosiaaliturvaa leikkaamalla ei saada tätä maata nousuun. ”Kasvu maksaa velan”, näin taisi sanoa EK, ja tässäkin ovat yhteisesti monet edustajat todenneet, että Suomi tarvitsee kasvua. Itse myös yhtä lailla näen, että meidän keskittyminen kasvun toimenpiteisiin tulee olemaan kaiken tämän, myöskin velkajarrun, keskiössä. Mutta pidän tärkeänä, että yhteinen sopu on syntynyt, ja pidän hyvin tärkeänä myös sitä, että parlamentaarinen työ on saanut alkunsa ja siellä esimerkiksi myös vasemmistoliitto on mukana.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2025-11-18T14:30:14,2025-11-18T14:31:27,Käsitelty,1.1 2025_111_37,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Antikainen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_38,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Toivottavasti oppositiokin kuunteli tässä edellä valtiovarainministerin vakavaa tilannekuvaa. On kaiken kaikkiaan käsittämätöntä, että tässäkin tilanteessa tässä salissa on yksi puolue, joka ei halunnut olla isänmaan pelastustalkoissa millään lailla mukana, eivätkä kyllä demaritkaan olleet yksimielisiä. [Välihuutoja vasemmalta] Konkkaanko te haluatte tämän maan vai haluatteko te Kreikka 2.0:n? Nähtävästi. Huomautan muuten tässä välissä, että Suomessa on OECD-maiden suurin julkinen sektori. Suomi tarvitsee jokaisen sairaanhoitajan, lähihoitajan, poliisin, rajavartijan ja niin edelleen, [Välihuutoja vasemmalta] mutta se ei tarvitse valtavaa byrokraattista virkakoneistoa: pomoja pomojen perään, pikkupomoja ja niin edelleen. On sanottava, että perussuomalaiset ovat puhuneet tästäkin, ja mitä olemme saaneet sitten vastineeksi? No, vasemmalta laidalta valtavan huutokonsertin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-11-18T14:31:27,2025-11-18T14:32:38,Käsitelty,1.1 2025_111_39,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Partanen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_40,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Karoliina,Partanen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on puolin ja toisin kiitelty puolueita siitä, että olemme löytäneet tämmöisen yhteisymmärryksen, ja omaltakin osaltani tahdon kiitokseni meille kaikille sanoa. On sanottu myös, että sopeuttamalla Suomi ei tästä suosta nouse. Uskallan myös väittää, että verottamallakaan Suomi ei tästä suosta nouse. Me tarvitsemme ennen kaikkea kasvua, me tarvitsemme ennen kaikkea yrityksille vakaan näkymän siitä, että ympäristö, yrittämisen ympäristö, pysyy Suomessa myös tulevaisuudessa vakaana, vaikkakin ajat ovat haastavat. Sosiaalidemokraattien puoluevaltuusto kokoontui viikonloppuna, ja sieltä tuli jo sosiaalidemokraateilta ensi hallituskaudelle vallan monta heidän tavoitettaan esille, ja kyllä sieltä paistaa se, että heidän työkalupakissaan on ennen kaikkea verojen nostaminen ja ennen kaikkea se, että verot kohdistuvat mittavassa määrin yritysten taakaksi. Tämä ei kyllä tule tuomaan Suomeen sitä talouskasvua ja yrityksille sitä hyvää näkymää yrittämisen edellytyksistä, mitä yritykset tällä hetkellä tarvitsevat.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Karoliina Partanen,1520,2025-11-18T14:32:38,2025-11-18T14:33:54,Käsitelty,1.1 2025_111_41,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kumpula-Natri., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_42,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa puhenainen! Meillä on hyvä sopimus kasoissa tässä kokonaisuudessa... [Välihuutoja — Sanna Antikainen: Puhemies!] — Puhemies. Tuli melkein vahingossa. — Meillä on hyvä sopimus tässä parlamentaarisesti saavutettu, ja siitä valtiovarainministerin esittämä ohjelma on järkeenkäypä, on saatu talousrakenteita raamittava sopu aikaiseksi, mutta se jättää tilaa myös poliittiselle toteuttamiselle, miten tätä kehystä tehdään. Minulla karhaisi korvaan valtiovarainministerin puheessa, jossa kävitte myös tätä kautta läpi, se, että ette mitenkään maininnut sitä, että tässä raamissa, kehyksessä, voi jälkeenpäinkin katsoa meno- ja tulopuolen sopeuttamista. Voi olla, että oli häpeä sitä katsellakin taaksepäin, kun lähes miljardi yhteisöverosta jätetään kerryttämättä ja taloustieteilijät arvioivat, että tuo ei tuo sitä kasvua eikä myöskään sovi suomalaiseen tulevaisuuden rakentamiseen, että kasvua pidetään missään muodossa höttönä. Me tiedämme tämän velkaraamin tarjoamat mahdollisuudet ja tiedämme, että ajoissa täytyy keskittyä politiikassa siihen, että luomme kasvua. Perussuomalaiset jo vilauttivat sitä omaa näkemystään, että yhteiskunnallisissa [Puhemies: Aika!] tehtävissä olevat ovat höttöä, että on liikaa työntekijöitä ja on tarkoituskin [Välihuutoja oikealta — Puhemies: Aika!] pienentää julkista sektoria.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Miapetra Kumpula-Natri,807,2025-11-18T14:33:55,2025-11-18T14:35:15,Käsitelty,1.1 2025_111_43,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_44,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä meidän pitää olla tosi tyytyväisiä siihen, että tämä laki täällä eduskunnassa on. Tämä on varmaan niitä asioita, mitä kaikki suomalaiset odottavat meiltä eduskuntaryhmiltä, kansanedustajilta, puolueilta, sitä, että me tartutaan näihin suomalaisen yhteiskunnan kaikista syvimpiin, pirullisiin ongelmiin, jollainen tämä meidän talouden luisuminen alaspäin hitaasti mutta varmasti eittämättä on ollut. Ja, arvoisa puhemies, tämä vastaa myöskin keskustan tavoitteita. Toivoimme jo puolitoista vuotta sitten, että tällainen työ käynnistyy. Se käynnistyi, ollaan tässä vaiheessa, ja työ jatkuu. Myös presidentti Sauli Niinistö toivoi jäähyväispuheessaan meiltä kansanedustajilta tämäntyyppistä toimintaa. Rouva puhemies! On kuitenkin todettava, että pelkillä veronkorotuksilla ja leikkauksilla ei kyetä hoitamaan tätä velan jarrutusta vaan se edellyttää merkittävästi isompaa talouskasvua. Meidän on päästävä noin kahden prosentin talouskasvun uralle. Mutta, puhemies, meillä on nyt hyviä kokemuksia parlamentaarisesta työstä: on tämä velkajarru, viime vaalikaudelta tki-työskentely, Veikkauksen aseman uudistaminen. Siksi, puhemies, ihmettelen, miksi pääministeri tyrmäsi viime viikolla opposition aloitteen hyvinvointialueitten tarkastelemisesta myös parlamentaarisessa prosessissa. Kysyisinkin nyt varapääministeri Purralta: voisitteko te vielä harkita sitä, [Puhemies koputtaa] että hyvinvointialueitten rahoitusta ja asemaa myös pohdittaisiin [Puhemies: Kiitos!] tällaisessa laaja-alaisessa, rohkeassa prosessissa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-11-18T14:35:15,2025-11-18T14:36:42,Käsitelty,1.1 2025_111_45,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eerola., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_46,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Rouva puhemies! Yksi harvoista positiivisista uutisista tänä syksynä tosiaan on ollut se, että kaikki tämän salin vastuulliset puolueet ovat sitoutuneet tähän velkajarruun. Erityisen ilahduttavana pidän tosiaan sitä, että suurin oppositiopuolue SDP ilmoitti tähän sitoutuvansa — no ei kuitenkaan yksimielisesti. Jopa jotkut puolueen varapuheenjohtajista ja entisistä puheenjohtajista, jopa kenties tänne takaisin pyrkivistä toimijoista, ovat ilmoittaneet kritiikkinsä ja vastustuksensa tätä velkajarrua kohtaan. Viikonloppuna saimme iltapäivälehdestä lukea SDP:n edustajien haastatteluja, joissa he listasivat nykyisen hallituksen vastuullisiakin päätöksiä, jotka SDP mahdollisesti sitten hallituksessa ollessaan purkaisi. Ensimmäiseksi ihmettelen sitä, millä ihmeellä olette kuvitelleet tämänkaltaisen hallitusenemmistön saavanne, ja vielä enemmän ihmettelen sitä, oletteko te nyt aivan tosissanne tämän velkajarrun kanssa, kun pää tuntuu puhuvan toista kuin mitä kädet tekevät. Eli ei taida olla ihan sama suunta näillä kaksilla rattaillanne. [Pia Viitanen: Miltäs tämän hallituksen tulostaulu näyttää? Ei kovin hyvältä!] — Koko ajan paranee.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-11-18T14:36:42,2025-11-18T14:37:56,Käsitelty,1.1 2025_111_47,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_48,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä edellinen puheenvuoro ei nyt ollut kovin palkitseva siihen nähden, että me olemme rakentamassa kansallista konsensusta tämän velkakehityksen pysäyttämiseksi. Olisi hyvä tukea toinen toisiamme tässä asiassa, eikä lähteä kaivelemaan kuoppia. Valtiovarainministeri avasi oman puheenvuoronsa vahvasti siitä lähtökohdasta, että tämä velkaantumiskehitys täytyy saada kuriin ja järjestykseen omalla tavallaan, ja viittasi, että me lähestymme 90 prosentin kriittistä rajaa. Haluan nyt yhden teknisen kysymyksen tästä tarkistaa, ja se on nämä korkotuettuun ja kohtuuhintaiseen asuntorakentamiseen varatut rahat ja annetut takuujärjestelyt, jotka luetaan osaksi Suomen velkaa, toisin kuin monissa EU-maissa, kuten Hollannissa, ei tehdä näin. Kun se luetaan tilastoteknisesti osaksi velkaa, sen suhteellinen osuus on seitsemän prosenttiyksikköä koko tästä meidän julkisesta velasta. Eli emme ole lähellä 90:tä prosenttia, vaan me olemme lähempänä 80:tä prosenttia. Perinteinen sanontahan on valhe, emävalhe ja sitten tilasto, ja jos te tällä tavalla sen tilaston rakennatte tämmöiseen tekniseen huomioon, niin me emme puhu ihan siitä realiteetista, mikä Suomessa tällä hetkellä on. En yhtään kiistä sitä, että velkaantumisen tahti on liian suuri.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-11-18T14:37:56,2025-11-18T14:39:11,Käsitelty,1.1 2025_111_49,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_50,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä meidän taantuva länsimainen elämäntapamme tuottaa kaikennäköisiä elintasosairauksia, ja tämä ylivelkaantuminen on yhteiskunnallinen elintasosairaus. Sen taudinkuvan ytimessä on eläminen yli varojensa, ja sen laihdutuskuurin ainut keino on vähentää sitä yli varojen elämistä. Nyt tässä tullaan sopimaan eräänlaiset tavoitteet tälle kyseiselle laihdutuskuurille. Tavoitteet on hyvä olla olemassa, mutta ne ovat vasta alku. Tarvittaisiin niitä keinoja, joilla päästään niihin tavoitteisiin, ja konkreettisia askeleita, joilla se yhteiskunnallinen ylipaino vähenee. Suomessa tätä vaikeuttaa se, että olemme olleet kykenemättömiä luomaan kasvua. Tässä eduskunnassa jonkin aikaa istuneena olen hieman pessimistinen näiden keinojen löytymisen suhteen. Monesti käy niin, että varsin oikealtakin laidalta salia alkaa kuulumaan puheenvuoroja, että jostain on kerta kaikkiaan mahdotonta säästää, kun pitäisi käydä säästämään. Ei se kuitenkaan mitään mahdotonta ole, kun on vain halua miettiä sitä, mikä on yhteiskunnan perustehtävä ja perustoiminto ja mikä ei sitä ole. Sitä ei ole esimerkiksi rahan antaminen ulkomaille, eikä kaiken mahdollisen tekeminen veronmaksajien laskuun ja tuella.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2025-11-18T14:39:11,2025-11-18T14:40:26,Käsitelty,1.1 2025_111_51,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_52,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi on Orpon kauden aikana ollut Euroopan nopeiten velkaantuva maa. Julkisen talouden haasteet ovat aito ongelma, joka täytyy todella ratkaista. Mutta, arvoisa valtiovarainministeri Purra, olen eri mieltä kanssanne siitä, että kasvua on aidosti saatava aikaan, koska muuten me emme selviä. Mutta mielestäni on hyvin arvokasta ja tärkeää, että vaikeina aikoina olemme kuitenkin kyenneet sopimaan. SDP:hän ei hyväksynyt hallituksen alkuperäistä esitystä, joka oli jäykkä ja jopa taloudelle vahingollinen, ja siksi meillä oli tiettyjä reunaehtoja, jotka sitten saimme yhteistyössä muiden puolueiden kanssa läpi. Velkajarru ei nyt itsessään määritä, millaista talouspolitiikkaa pitää tehdä, vaan keinot ovat edelleen jokaisen senhetkisen hallituksen päätettävissä. Mutta tavoitteet asetetaan yhdessä, ja tämä on mielestäni hyvä asia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-11-18T14:40:26,2025-11-18T14:41:34,Käsitelty,1.1 2025_111_53,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskela, Minja.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_54,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto suhtautuu kaikkien muiden eduskuntapuolueiden tavoin vakavasti Suomen velkaantumiseen, joka on erittäin kovalla tasolla. Me emme kuitenkaan usko siihen, että kasvun edellytyksiä ja tärkeitä sosiaalisia ja vihreitä investointeja pahimmillaan torppaava velkajarru olisi parannus tähän tilanteeseen. Sen sijaan velkajarru voi pahimmillaan olla uhka hyvinvointivaltiolle, mikäli se johtaa hyvinvointivaltion peruspilareiden leikkauksiin. Suurissa leikkauksissa sosiaali- ja terveyspalvelut ja koulutus eivät olisi turvassa ja suomalaisille tärkeät palvelut olisivat aidosti uhattuina. Velkajarrun sijaan me keskittyisimme järkevään suhdannepolitiikkaan, oikein mitoitettuun sopeuttamiseen, tulopuolen huomiointiin ja kehysmenettelyn uudistukseen. Arvoisa puhemies! Täytyy ottaa vielä esiin se, että kun täällä perussuomalaiset ovat puhuneet siitä, että vahva valtiontalous on köyhän hyvä ystävä, niin kyllähän tämä hallitus on osoittanut, että oikeistohallitus ja perussuomalaiset eivät ole köyhälle ystävä lainkaan, sikälikään kun lupasitte vaaleihin mentäessä, että pienituloisilta leikkaaminen ei mukamas teille käy.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-11-18T14:41:34,2025-11-18T14:42:50,Käsitelty,1.1 2025_111_55,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Kiitoksia. — Otetaan aikarajojen puitteissa vielä kolme vastauspuheenvuoroa, sen jälkeen ministerin vastaus, sitten siirrymme toiseen asiaan. Ja nämä kolme henkilöä ovat edustajat Hyrkkö, Valkonen ja Räsänen, Joona. [Juha Mäenpää: Mäenpää!] — Hyrkkö.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_56,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Toisin kuin tässä edellisessä puheenvuorossa annettiin ymmärtää, järjen käyttö on tosiaan jatkossakin Suomessa sallittua, itse asiassa jopa suotavaa. Näin on toki ollut tähänkin asti, ja se ei ole tätä nykyisen hallituksen päätöntä politiikkaa estänyt. Yksi vihreiden pitkäaikainen tavoite toteutuu tämän uuden finanssipoliittisen sääntelyn myötä. Jatkossa hallitukset eivät voi enää niin yksisilmäisesti tuijottaa pelkkiä menokehyksiä, vaan entistä paremmin tunnistetaan myöskin tulojen merkitys talouden tasapainotukselle. Tämä ehkä kokoomuksellekin jossain kohtaa valkenee. Tämän hallituksen hövelien veronalennusten talouspoliittinen järjettömyys ja toisaalta haitallisten yritystukien karsimisen välttämättömyys tulevat entistä ilmeisemmiksi. Kun, ministeri Purra, te olette nyt julkisuudessakin ennakoinut, että Suomi päätyy tänne EU:n tarkkailuluokalle, niin oletteko valmis harkitsemaan uudelleen tätä teidän ensi vaalikaudelle virittämäänne lähes miljardin ansaa, jota myös yhteisöveroalennukseksi kutsutaan? Kaiken kaikkiaan on minusta selvää, että tämä lakiesitys on käytävä tietysti valtiovarainvaliokunnassa huolella läpi, ja toivon, että myös hallituspuolueiden ote on siinä työssä ehkä aavistuksen rakentavampi kuin mitä tänään on puheenvuoroissa täällä kuultu.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-11-18T14:42:59,2025-11-18T14:44:14,Käsitelty,1.1 2025_111_57,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Valkonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_58,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itse haluan tulkita tämän yhteisymmärryksen, joka täällä perusasiasta vallitsee, varsin selvästi toivoa tuovana. Me haluamme yhdessä taittaa velkaantumisen ja pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan. Muutama täällä esitetty väite ei kestä mitään tarkastelua: Ehkä yksi erityisesti vaatii vastausta niiltä tahoilta, erityisesti vasemmistoliitolta, jotka ovat jättäytyneet tämän sovun ulkopuolelle: Jos 10—12 miljardia vuodessa tästä eteenpäin ja tällä hetkellä ei ole tarpeeksi velkaa eikä tarpeeksi elvyttämistä, niin mikä sitten olisi? Mikä olisi se riittävä suhdannepuskurivara? Tämä on iso kysymys. No, toinen sitten on ollut sellainen väite, että tämä hallitus ei olisi priorisoinut talouskasvua. Sehän ei kestä mitään tarkastelua. Tämä hallitus on tehnyt enemmän talouskasvu-uudistuksia, rakenneuudistuksia kuin mikään milloinkaan. Sekään väite ei kestä tarkastelua, että Suomessa ei verotettaisi tarpeeksi. Me kuulumme julkisen sektorin koon lisäksi myöskin maailman kovimpiin verottajiin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2025-11-18T14:44:15,2025-11-18T14:45:30,Käsitelty,1.1 2025_111_59,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Kiitoksia. — Vielä Räsänen, Joona.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_60,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tyypillisestihän tällainen keskustelu yleensä menee vähän siihen, että aletaan itse kukin täällä eri puolilla salia röyhistelemään rintaa. Mutta kun tätä kokonaisuutta nyt katsoo, niin haluaisin kuitenkin muistuttaa kaikille, että tämä hallitus ei, eivätkä kyllä edeltäjätkään, ole yhtenäkään vuotena noudattanut niitä kriteereitä, mistä nyt sovittiin. Siis yhtenäkään vuotena ei tämä hallitus eivätkä edeltäjät ole noudattaneet niitä kriteereitä, jotka nyt on sovittu. Nyt toivon, että kun ihmisillä on tapana tietenkin huudella vähän vieraisiin pöytiin, niin mentäisiin tässä asiassa ensin peilin eteen ennen kuin lähdetään keskustelua käymään. Arvoisa puhemies! Onko mahdollista tehdä tämä käännös? On, ja niin on tehty Suomessa aikaisemminkin. Vuonna 95 meidän julkinen velkasuhde oli pahimpia kaikista Euroopan maista. Alijäämä oli suurimpia. Vuoteen 2007 mennessä tilanne kääntyi, ja meidän ylijäämä oli sinä vuonna Euroopan kaikista suurin. Politiikalla, jossa edistetään niin talouskasvua kuin tehdään järkevää julkisen talouden sopeuttamista, tämä on mahdollista hoitaa, ja nyt toivottavasti tässä työssä ihan jokainen meistä haluaa olla mukana.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-11-18T14:45:30,2025-11-18T14:46:50,Käsitelty,1.1 2025_111_61,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten ministeri, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_62,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia eduskunnalle keskustelusta, ja erityisesti edustaja Räsäsen viimeinen puheenvuoro oli varsin hyvä. Tosiaan täällä sekoitettiin, kuten osasin odottaa, meidän julkisen velan ja julkisen talouden edellyttämät sopeutustoimet ja sitten toisaalta talouskasvu. Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että me tarvitsemme talouskasvua. Tosiasia on se, että kun sitä lähes 20 vuoteen reaalisesti tässä maassa ei ole ollut — pääministerien, jotka voin luetella, Marin, Rinne, Sipilä, Stubb, Katainen, Kiviniemi, Vanhanen aikana, joiden alla kaikki salissa olevat puolueet ovat olleet edustettuina — kyse ei ole siitä, että me pitäisimme kasvua höttönä, hyvät sosiaalidemokraatit, vaan turhaa kasvupuhetta me pidämme höttönä. Samoin me pidämme höttönä sitä, että kun on välttämättä löydettävä säästötoimia sinne käyttömenojen puolelle, niin te uskotte, että tätä voidaan paikata kasvulla tai jopa pelkällä kasvupuheella. Se on kyllä höttöä. Nämä kysymykset eivät ole joko—tai. Me tarvitsemme julkiseen talouteen sopeutustoimia, tulo- ja menosopeutusta, ja sen lisäksi jokainen hallitus toivottavasti osaltaan huolehtii siitä, että kasvun mahdollisuuksia parannetaan. Tämän hallituksen toimet kasvupolitiikan saralla, erilaisten rakenteellisten uudistusten saralla, veronkevennysten saralla ovat kyllä erinomaisen hyvät, [Antti Kurvisen välihuuto] ja ne eivät tästä järjestelmästä häviä mihinkään. Siinä vaiheessa, kun meidän tilanteemme on parempi niin työllisyyden kuin reaalitalouden osalta, nämä kasvutoimet kyllä vaikuttavat. Ja me edelleen tuomme niitä tähän saliin lisää, ja olemme hyvin ylpeitä seistessämme niiden takana. Mutta toivoisin, oppositio, että älkää sekoittako näitä kahta asiaa toisiinsa. Tämä ei teitä tule pelastamaan siitä, että mikäli te hallituksessa istutte, niin te joudutte tekemään sopeuttamista, te joudutte tekemään niitä leikkauksia. [Timo Harakka: Jonkun on siivottava tämä sotku! — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Arvoisa puhemies! — Edustaja Harakka, kuulkaa, mitä teidän edustajanne Räsänen tuossa viimeisessä puheenvuorossaan sanoi. Hän voi teille kertoa vähän tarkemmin tästä kokonaisuudesta. — Joku otti puheenvuorossaan esille sen, mitä tällainen parlamentaarinen sopu yhtä lukuun ottamatta kaikkien puolueiden kesken tarkoittaa kansalaiskeskustelun kannalta, ja itse olen myös pitänyt tätä tärkeänä. Toivon, että esimerkiksi vaalikeskusteluissa tämä hieman kesyynnyttää niitä hyvin yleisesti kuultuja puheenvuoroja, kun ääniä halutaan ostaa lupaamalla rahaa sinne tai tänne. Toivon, että tämä liennyttää keskustelua esimerkiksi soteen ja hyvinvointialueisiin liittyen. Yleisesti ottaen olen tietenkin erinomaisen tyytyväinen, että tällainen sopimus on saatu aikaiseksi, mutta kuten puheenvuorossani jo korostin, pelkkä lainsäädäntöön vieminen ei itsessään takaa mitään, vaan täytäntöönpano, poliittiset päätökset ovat oleellisia. Säästöjä pitää pystyä viemään pääluokkiin ja momenteille. Samaan aikaan ei riitä enää se, että on huolestunut tai ottaa vakavasti julkisen talouden tilanteen, mitä kuulimme jälleen täältä, eikä myöskään riitä se, että haluaa kasvua. On aivan yhdentekevää, haluaako sitä kaksi prosenttia vai kolme prosenttia vai ehkäpä jopa viisi prosenttia, mikäli kuitenkaan toimet eivät välttämättä siihen suuntaan ohjaa. Arvoisa puhemies! Vasemmistosta arvosteltiin sitä, että tässä sopimuksessa ei ole tarpeeksi joustavuutta. Toisaalta sosiaalidemokraateista sanottiin, että siihen on nyt saatu joustavuutta. En tiedä, kumpi näistä sitten loppujen lopuksi pitää paikkansa, mutta hieman minua naurattaa tämä joustavuus. Nimittäin kun tässä maassa sitä joustavuutta on ollut vähän liiaksikin. Se nähdään siitä, että näitä toimia ei ole kyetty tekemään edes nousukausilla. Muun muassa viime kaudella olisi ollut hyvinkin kätevää finanssipoliittisen tilanteen ja virityksen kannalta joitakin säästöjä saada aikaiseksi, mutta niitä ei siitä huolimatta saatu lainkaan. [Timo Harakka: Korona-aikana!] Arvoisa puhemies! Saimme myös kritiikkiä siitä, että me emme ole tehneet todellisia päätöksiä emmekä ole saavuttaneet oikeita tuloksia julkiseen talouteen. Mietin, että kun kuusi miljardia on tehty näitä suoria säästöjä ja kymmenen miljardin kokonaisuus on tässä, niin mitä te sitten, hyvä oppositio, oikein olette vastustaneet, jos toimemme sopeuttamiseksi eivät ole olleet edes todellisia. [Timo Harakka: Ei se ole todellinen luku!] Arvoisa puhemies! Vihreistä esitettiin huomioita vielä talouspolitiikan arviointineuvoston suuntaan. Nimenomaan hallitus huolehtii siitä, että tämä uusi tehtävä huomioidaan myös resursseissa. Tulo- ja menosopeutus. Sosiaalidemokraattien suunnalta korostettiin, että tarvitaan myös veronkiristyksiä. Tämä hallituskin on joutunut tekemään veronkiristyksiä, kuten hyvin tiedätte, ja myös niiden saama palaute on ollut tietenkin pääosin kriittistä, koska ihmiset tai toimialat eivät pidä veronkiristyksistä eivätkä leikkauksista. Toisaalta en usko, että ainakaan tämä hallitus myöskään kannattaa sosiaalidemokraattien ehdotusta kiristää yrittäjien verotusta 18 prosentilla. Arvoisa puhemies! Aivan loppuun [Puhemies koputtaa] edustaja Kiljuselle vielä: kyllä, korkotukilainat lasketaan EDP-velkaan, ja se ei ole minun keksintöni. [Välihuuto vasemmalta]", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-11-18T14:46:50,2025-11-18T14:52:43,Käsitelty,1.1 2025_111_63,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely tässä vaiheessa keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_111_64,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä asiakohtaa 5 ja sen käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Valkonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_111_65,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Terve talous on hyvinvoinnin perusta, ja valitettavasti Suomi on pitkään ollut vaarallisesti velkaantuva hyvinvointiyhteiskunta. Juuri eilen saimme uuden Euroopan komission ennusteen siitä, miltä julkinen taloutemme näyttää, ja se on ehkä ennakko-odotuksia synkempi. Näyttää siltä, että ylitämme kriittisen 90 prosentin rajan mahdollisesti pahimmassa tapauksessa jo ensi vuonna. Velka on uhka hyvinvoinnille neljästä eri syystä. Se on uhka meille kaikille tällä hetkellä veroja maksaville ja julkisia palveluja käyttäville suomalaisille sen takia, että se välittömästi lisää korkomenoja, mikä tietenkin haittaa mahdollisuuksia panostaa tärkeisiin asioihin. Korkomenot ovat erittäin voimakkaassa nousussa, ja tietenkin jokainen lisäeurovelka, joka otetaan, nostaa meidän vuosittaisia korkomenoja sen lisäksi, että toki korkotaso on nollakorkoajasta noussut. Velka lisää julkisen talouden riskejä. Se heikentää meidän liikkumavaraamme erilaisissa kriiseissä, ja kuten olemme nähneet, niitä tässä maailmassa riittää takuuvarmasti myöskin tulevaisuudessa. Ja neljänneksi: Velka jää loppujen lopuksi tulevien polvien maksettavaksi. Vaikka me pystyisimmekin nykysukupolvilla potkimaan tölkkiä eteenpäin ehkä vielä joitain vuosikymmeniäkin, tai vuosia ainakin, niin jossain vaiheessa kustannukset ja riskit tulevat silloisten suomalaisten työssäkäyvien ja yhteiskuntaa pystyssä pitävien maksettavaksi, ja tämä on myös oikeudenmukaisuuskysymys. Nyt on hienoa ja historiallista, että tänä syksynä on saatu laaja parlamentaarinen sopu velkaantumisen hillinnästä, siitä, että tämä vakava uhka yhteiskunnallemme on tiedostettu, ja olemme yhdessä sopineet ensiaskeleet siitä, miten tähän uhkaan vastataan, yhteistuumin. Näin suurta poliittista sopua mistään yhteiskunnallisen ongelman ratkaisusta harvoin näkee tässä salissa, hyvin harvoin. Nato-jäsenyys lienee samoilla luvuilla edennyt kokonaisuus, ja jossain määrin tätä velkaeurosopimusta voikin kutsua talouspolitiikan Nato-jäsenyyspäätökseksi. Se tulee muuttamaan tapaa, jolla me yhdessä pyrimme tähän uhkaan vastaamaan. Sopimus selvästi lisää luottamusta Suomen taloudenpitoon niin maan rajojen sisällä kuin ulkona. Se on jo lisännyt ennustettavuutta, ja täytyy sanoa, että jos olisimme onnistuneet aikaisempina vuosikymmeninä samankaltaiseen menettelyyn, niin ehkä tilanne ei olisi näin haastava. Ehkä kuitenkin kaikkein suurimpana hyötynä itse näen tälle sovulle sen, että nyt meillä on yhteinen tilannekuva, yhteinen lähtökohta sille, että me kansakuntana, laaja-alaisemmin kuin pelkästään tämä sali, pystymme harkiten, parhaaseen tietoon perustuen valmistautumaan ja päättämään siitä, miten tämä velkakehitys katkaistaan. Tämä mielestäni tuo paljon toivoa suomalaisille siitä, että tämäkin, kieltämättä iso haaste, pystytään ratkomaan ajantasaiseen tietoon perustuen ja suunnitelmallisesti. Arvoisa rouva puhemies! Sopimusten arvo on tietenkin loppujen lopuksi niitten toimeenpanossa, ja onkin erinomaista, että toimeenpano on alkanut välittömästi itse sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Tämä käsittelyssä oleva laki julkisen talouden hoitamisesta on ensimmäinen pilari sopimuksen toimeenpanossa. Se on juridinen osa sitä. Se vie lainsäädäntöön sen, mitä poliittisesti on sovittu, ja sitoo kaikkia tulevia hallituksia. Toinen keskeinen pilari on parlamentaarinen menettely, eli finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä, joka myös on jo ehtinyt aloittamaan työnsä. Siinäkin toimeenpano on edennyt ripeästi. Työ on alkanut mielestäni hyvin ja rakentavasti. Me uppoudumme aiheeseen varsin perusteellisesti, kuulemme asiantuntijoita, perehdymme uusimpiin materiaaleihin ja ennusteisiin, ja helmikuun loppuun mennessä tulemme laatimaan ensimmäisen raportin, johon sisältyy tämä ensimmäinen seitsemän vuoden rahoitusasematavoite, ylivaalikautinen suunnitelma ja myöskin alustava tavoite ensi vaalikaudelle. Siitä päästään sitten ympäri yhteiskunnan valmistautumaan tuleviin konkreettisiin toimeenpanopäätöksiin. Näen tärkeänä, että tälle kokonaisuudelle rakennetaan yhdessä myös kolmas keskeinen tukipilari, joka on laaja kansalaiskeskustelu, laaja yhteiskunnallinen keskustelu. Karkeasti meillä Suomessa on edessä — nyt käytän hyvin karkeaa esimerkkiä, joka ei ole eksakti luvuiltaan vaan havainnollistaa tilannetta — kymmenen vuoden aikana tilanne, urakka, jossa noin yksi viidestoistaosa julkista sektoria hoidetaan tulevaisuudessa jollain muulla tavalla tai vastaavasti korotetaan samalla summalla veroja. Vaikka saisimme talouskasvua aikaiseksi, niin karkeasti tämäntyylinen iso urakka meillä on edessä, ja tämä on niin iso muutos, päivitys yhteiskuntaan, että se edellyttää sitä, että suomalaiset ovat aika tarkkaan miettineet, mitä se tulee tarkoittamaan, ja vaaleissa sitten loppujen lopuksi pääsevät antamaan näkemyksen siitä, minkälainen keinovalikoima valitaan tähän isoon urakkaan. Näin on elintärkeää, että tähän juridiseen lainsäädäntöprosessiin, poliittiseen prosessiin, yhdistetään laaja yhteiskunnallinen keskustelu, ja tästä syystä parlamentaarinen työryhmä on käynnistänyt avoimen kuulemiskierroksen. Arvoisa rouva puhemies! On rehellistä tunnustaa, että tämä haaste on niin suuri, että yksikään meistä puolueista ei yksinään sitä pysty ratkomaan, ei edes mikään enemmistöhallitus, vaan tarvitaan laajaa ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Tämä urakka on kuitenkin hoidettavissa, ja haluaisin antaa suomalaisille sen toivonviestin, että Suomi on pystynyt tähän ennen. Aikana 90-luvulta 2000-luvun ensimmäiseen vuosikymmeneen me suurin piirtein tämänkaltainen urakka saatiin hoidettua. Lisäksi monet maat ympäri Euroopan [Puhemies koputtaa] pitkin historiaa ovat onnistuneet samankaltaisessa urakassa. Haluan kiittää kaikkia vastuullisia päättäjiä, jotka ovat nyt tunnustaneet tosiasiat ja ovat valmiita vaikeisiin mutta vastuullisiin päätöksiin. Pelastetaan Suomi yhdessä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2025-11-18T19:00:55,2025-11-18T19:08:38,Käsitelty,1.1 2025_111_66,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Edustaja Räsänen poissa. — Edustaja Sarkkinen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_67,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen julkinen talous velkaantuu liian nopealla tahdilla. Velkasuhteen kasvu on saatava taittumaan. Suomi ei ole akuutin velkakriisin partaalla, mutta jos velkasuhteen kasvu jatkuu nykyisellä tahdilla, on ongelmia edessä. Tavoite velkasuhteen taittamisesta on siis jaettu. Valtion velkaantumista mitataan velan suhteella bruttokansantuotteeseen, ja velkasuhde saadaan taitettua, jos talouskasvu on nopeampaa kuin velan ja korkomenojen kasvu. Eli velkasuhdetta voidaan taittaa talouskasvulla tai velkaantumisen vähentämisellä. Velkaantumista on kuitenkin vaikea käytännössä vähentää ilman kasvua. Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto ei lähtenyt mukaan parlamentaariseen velkajarrusopimukseen, sillä pelkäämme sen muodostuvan kasvujarruksi ja hyvinvointivaltiota heikentäväksi mekanismiksi. Velkajarrussa sovittiin kansallisena lisäsääntelynä EU-vaatimuksia tiukemmasta velan alentamistahdista 2030-luvulla ja siitä eteenpäin. Meidän mielestämme EU-sääntely olisi tullut tuoda lakiin ilman kansallista lisäsääntelyä. EU:n finanssipoliittiset säännöt ovat kansallisesti pakottavaa lainsäädäntöä, eli ne on tuotava kansalliseen lainsäädäntöön. Me emme näe tarvetta EU-säännöksiä tiukemmille kansallisille vaatimuksille lain tasolla. On huomattava, että jo EU-säännöt ovat varsin tiukat, mikäli niitä noudatetaan pilkulleen. On hyvä huomata, että Orponkaan hallitus ei ole noudattanut voimassa olevia EU-vaatimuksia sellaisenaan, vaan se on neuvotellut niihin erilaisia joustoja. Mikäli velkajarrussa sovittu sääntely olisi ollut voimassa tällä vaalikaudella, olisi se edellyttänyt useita miljardeja enemmän sopeutuksia kuin mitä hallitus on toteuttanut. Orpon hallituksen jo toteuttamat sopeutukset ovat johtaneet kasvun heikkenemiseen. Vaikka on sopeutettu, velka-aste ei ole taittunut, vaan velka-asteen kasvu on jatkunut. Sopeutukset ovat osaltaan syventäneet ja pitkittäneet taantumaa leikatessaan kulutuskysyntää ja heikentäessään työllisyyttä, ja sitä kautta leikkaukset ovat huonontaneet velkasuhdetta. Juuri tämä voi muodostua velkajarrun ongelmaksi. Tiukat sopeutukset taantumassa eivät taita velkaantumista, mutta ne vahingoittavat taloutta ja yhteiskuntaa. Kasvu on paras tapa taittaa velkaantumista, ja kasvu on historiallisesti tarkastellen ollut onnistunein tapa velkasuhteen taittamiseen. Pelkona on, että mekaaninen velkajarru johtaa myötäsykliseen talouspolitiikkaan eli kasvun tappaviin sopeutuksiin taantumassa. Uhkana on loputon leikkausten kierre, jossa matalasuhdanteessa tehdyt leikkaukset leikkaavat kasvun ja johtavat velkasuhteen kasvuun ja jälleen uusiin leikkauksiin. Tällainen kierre johtaisi hyvinvointivaltion alasajoon ja estäisi vihreän siirtymän kannalta välttämättömät investoinnit. Toivon tietenkin, että velkajarruun soveltamisessa käytetään sitten aikanaan järkeä ja tarpeenmukaista joustavuutta eikä haitalliseen leikkauskierteeseen päädytä. Arvoisa puhemies! Sopeutukset tulee ajoittaa ja mitoittaa niin, etteivät ne leikkaa kasvua. Sopeutukset tulee kohdistaa niin, etteivät ne tuhoa yhteiskunnan perusrakenteita ja tuhoa hyvinvointivaltiota. Sopeuttaa voi joko lisäämällä tuloja tai vähentämällä menoja. Myös vasemmistoliitto on valmis julkisen talouden sopeutuksiin. Sopeutukset tulee ajoittaa ja mitoittaa niin, ettei niillä tapeta kasvua ja vain päädytä kasvattamaan velkasuhdetta. Sopeutukset tulee kohdistaa sinne, missä rahaa on, eli hyvätuloisille. Me esimerkiksi karsisimme ympäristöhaitallisia yritystukia, lisäisimme suurituloisten verotusta ja laittaisimme pisteen erilaisille pääomaverokikkailuille. Velkajarrun kansallinen lisäsääntely tulee siis voimaan vasta 2030-luvulla, mutta tällä hetkellä parlamentaarinen finanssipoliittinen työryhmä pohtii, millainen rahoitusasematavoite julkiselle taloudelle tulisi asettaa tuleville vuosille. Vasemmistoliitto on tässä parlamentaarisessa työssä mukana, ja toivon, että voisimme löytää yhteisen järkevän tavoitteen tuleville vuosille. Arvoisa puhemies! On hyvä huomata, että Suomen julkinen talous ei ole velkaantunut holtittoman taloudenpidon takia. Velkasuhteen kasvun suurin syy on heikko talouskasvu, joka on jatkunut jo pitkään. Julkista taloutta haastaa tulevina vuosina ennen kaikkea väestön ikääntymiseen liittyvät menopaineet sekä puolustusmenojen kasvu. On taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestämätöntä, mikäli puolustusmenojen kasvu rahoitetaan leikkaamalla pienituloisilta ja yhteiskunnan peruspalveluista, kuten sosiaali- ja terveyspalveluista ja koulutuksesta. Pääministeri Orpo lupasi viime kesänä, että puolustusmenojen kasvu rahoitetaan kasvulla ja työllisyydellä. Toivon, että pääministeri, ja myös hänen edustamansa kansanliike, pitää lupauksestaan kiinni eikä sosiaali- ja terveyspalveluita, sosiaaliturvaa ja koulutusta ajeta alas leikkauksilla. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-11-18T19:08:46,2025-11-18T19:14:07,Hyväksytty,1.1 2025_111_68,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Edustaja Hyrkkö poissa. Edustaja Koskela, Jari poissa. Edustaja Partanen poissa. — Edustaja Lyly paikalla.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_111_69,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Teen kysymyksen tässä alussa: onko velkajarru jatkossa megaluokan moukari julkisen talouden hoitamisessa? Yritän vastata tuolla lopussa. Arvoisa rouva puhemies! Viime viikkojen kuuma puheenaihe on ollut velkajarru. Tarve tämän asian käsittelylle tulee EU:n vaatimuksesta saada kansalliseen lainsäädäntöön yhteisiä julkisen talouden finanssipoliittisia sääntöjä. Nyt valmistelussa olevan lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2031. EU:n vaatimukset julkisen velan suhteesta bruttokansantuotteeseen 60 prosenttia ja alijäämästä 3 prosenttia luovat raamit jäsenmaille. Nykyisestä Suomen julkisen talouden velkaantumisesta ja tämänhetkisestä alijäämästä johtuen EU:n vaatimukset johtavat ensi vaalikaudella noin 6,4 miljardin euron sopeuttamistarpeeseen viimeisten laskelmien ja ennusteiden mukaan, ja seuraavankin vaalikauden eli 2031—2035 sopeuttamistarve on noin 4,8 miljardia euroa. Kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet hoitamaan edellä mainitut EU:n julkisen talouden velvoitteet. Suomessa valmistelussa olevan velkajarrulain vaalikaudelle 2031—2035 laskelmat osoittavat 4,6 miljardin sopeutusta eli alle EU-vaatimusten. Tulevien vaalikausien sopeuttamisvaatimukset ovat kovia. Tulevat kaksi vaalikautta ratkaisevat, miten onnistumme. Velkaantuminen on ollut liian nopeaa, ja julkinen velka on nyt noin 88 prosenttia bkt:stä. Huolimatta EU-vaatimuksista olisimme joutuneet saman suuruusluokan sopeutuksen eteen joka tapauksessa. Mikäli onnistumme, velkasuhteemme alkaa hitaasti kääntyä paremmaksi. Joskus 2040-luvun lopulla olemme 60 prosentin tasolla, ja se on ensimmäinen tavoite, ja sen jälkeen tavoite on 40 prosenttia. Miksi? Siksi, että jokainen kriisi nostaa velkasuhdetta vähintään 10 prosentilla ylöspäin. Saisimme puskurin aikaan varautuaksemme paremmin tuleviin haasteisiin. Arvoisa rouva puhemies! Laaja parlamentaarinen yhteistyö yli hallitus—oppositio-rajojen määrittelee tulevaisuudessa talousraamin kahdeksan vuoden jaksoissa. Kotimaisen velkasuhteen keskimääräinen 0,75 prosentin vuositavoite jää pitkäksi aikaa alapuolelle EU:n vaatimusten, koska alijäämämme ja velkaantumisemme ovat nyt liian korkeita. Tänään kuulimme valtiovarainministerin ennusteen yhden prosentin tasosta. Näistä lähtökohdista kukin hallitus tekee julkisen talouden talousraamien sisällä arvoistaan lähtevää politiikkaa ja asettaa itselleen vaalikauden loppuun yltävän rahoitusaseman ja muita tavoitteita. Painotukset hallitusten välillä vaihtelevat muun muassa sopeutuksiin ja veronkorotuksiin suhtautumisessa, rakenneratkaisuissa, uudistuksissa, työllisyyden parantamiskeinoissa, talouskasvun aikaansaamisessa huomioiden myös ympäristön aiheuttamat vaatimukset. Kestävä talouskasvu on välttämätön, jotta pystymme tästä selviämään, ja se ratkaisee sen, miten kivuliaita päätöksiä tarvitaan. Laskelmat on tehty nyt noin puolentoista prosentin talouskasvulle. Jos talouskasvu on korkeampi, sopeutustarve pienenee, ja päinvastoin. Helppoa ei tule olemaan millään hallituksella, sillä julkiseen talouteen kohdistuu tulevaisuudessa kovia paineita muun muassa kasvavien sote-menojen, ikärakenteemme, koulutustarpeiden ja kasvavien korkomenojen ja puolustusmenojen takia. Arvoisa rouva puhemies! Seuraavia vaaleja käydään edellä kuvatuista asioista ja keinoista, miten eri puolueet niihin vastaavat. Varmaa on, että täysin erilaisia ratkaisuja on keskusteluissa esillä. Kaikki ovat huolissaan julkisesta velasta. Keskustelu siirtyy sisältöihin. Ulkopuolelta tuleviin ei omissa käsissä oleviin poikkeusoloihin, esimerkiksi korona ja selkkaukset ynnä muut, on järjestelmään rakennettu joustoja. Aika näyttää, miten onnistumme. Megaluokan juttu on, että yli hallitus—oppositio-rajojen parlamentaarisesti määritellään ennakolta vaalikausien talouden liikkumatila ja velan hoitaminen. Ainakin Ruotsi on onnistunut tällä tavalla hoitamaan talouttaan ja luomaan ennustettavuutta. Miksi emme me pystyisi samaan? — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-18T19:14:25,2025-11-18T19:20:03,Käsitelty,1.1 2025_111_70,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_71,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat ja yleisö siellä nettien ääressä! Tänään käsiteltävä finanssipoliittinen kehikko eli tuttavallisesti velkajarru ei ole vain talouspoliittinen kysymys, se on mitä suurimmassa määrin kokonaisturvallisuuden kysymys. Suomen velkaantuminen on ollut liian pitkään huolestuttavalla uralla. Velkavuoren kasvu on muodostunut riskiksi, joka uhkaa sekä valtion kykyä hoitaa perustehtäviään että suomalaisten luottamusta tulevaisuuteen. Vuosittain miljardeja syövät korkomenot ovat pois puolustuksesta, turvallisuudesta, lapsista ja nuorista, terveydenhuollosta ja kyvystämme varautua kriiseihin. Siksi on oikein todeta, että velkajarru on kuin Suomi-auton turvavyö: se on kiinnitettävä ennen liikenteeseen lähtöä. Arvoisa puhemies! Hallituksen esittämä pitkän aikavälin velkatavoite ja sitä tukevat kahdeksan vuoden ajalle parlamentaarisesti sovitut tavoitteet vahvistavat Suomen taloudellista selkänojaa. Velan vähentämisen linja on suomalaisten etu. Kun Suomi sitoutuu rakentamaan julkisen talouden kestävälle polulle, se tarkoittaa käytännössä sitä, että kriisin kohdatessa me olemme valmiita, sitä, että Suomella on kykyä puolustaa itseään, suojata huoltovarmuutta ja turvata kansalaisten arkea. Näin velkajarru toimii osana kokonaisturvallisuutta. Se antaa Suomelle iskunkestävyyttä maailmassa, jossa epävarmuus on uusi normaali. Arvoisa puhemies! Tänään käsittelyyn tullut velkajarru on ennen kaikkea vastuunkantoa tulevista sukupolvista. Vahva talous on myös vahva puolustuksen ehto. Ilman hyvin hoidettua julkista taloutta meillä ei ole varaa ylläpitää riittävää puolustuskykyä, ei varmistaa toimivia viranomaisketjuja eikä rakentaa pohjoisen elinvoimaa ja alueellista huoltovarmuutta. Velkajarru tukee kaikkea tätä, koska se tekee talouspolitiikasta ennustettavampaa, pitkäjänteisempää ja kestävämpää. Samalla se parantaa Suomen mainetta luotettavana kumppanina ja investointikohteena, mikä on niin taloudellisen kuin strategisen turvallisuutemme perusta. Arvoisa puhemies! Se, että sidomme itsemme yhdessä tasapainoisen talouden linjaan, on päätös, joka kantaa paljon pidemmälle kuin yksittäinen budjettivuosi. Se on päätös, joka vahvistaa kokonaisturvallisuutta, puolustaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa ja antaa suomalaisille syyn uskoa tulevaisuuteen. Siksi tämä esitys on välttämätön. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-18T19:20:14,2025-11-18T19:24:23,Käsitelty,1.1 2025_111_72,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Edustaja Kaarisalo poissa, edustaja Rintamäki poissa, edustaja Seppänen poissa. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_73,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun on painettu pitkään velkakaasua vähän reilummin, on hyvän sään aikana painettava myös velkajarrua. Tämä hetki on nyt. Suomi on ajanut vuosia talouttaan niin, että kierrokset ovat korkealla, mutta mittaristo huutaa punaista. Velkaantuminen ei ole tulevaisuuden ongelma vaan tämän päivän suomalaisen arjen uhka. Aivan liian suuri osa verovaroista kuluu nyt korkomenoihin. Jokainen korkoeuro on pois koulutuksesta, turvallisuudesta, puolustuksesta ja hyvinvointipalveluista. Korkomenot ovat maksu siitä, että julkinen talous on ollut aivan liian kauan velkavetoinen. Tämän vuoden osalta tuo lasku on yli kolme miljardia euroa. Arvoisa puhemies! Kannatan velkajarrua, koska se on Suomelle ja suomalaisille järkevää ylisukupolvisesti. Velkaantumisen taittaminen on ainoa keino turvata suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Vahva julkinen talous on kaikkein köyhimmän turva. Olemme voineet nähdä Kreikasta, mihin tilanne pahimmillaan voi johtaa. Velkajarrun tavoitteena on saada julkisyhteisöjen velkasuhde enintään 60 prosenttiin ja pitkällä aikavälillä 40 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämä esitys ei sido käsiä niin, että poliittinen harkinta loppuu. Velkajarru kertoo, miten paljon pitää tehdä, mutta ei sitä, miten se tehdään. Puolueelle jää liikkumavaraa. Sopeutusta voi tehdä menoja leikkaamalla, veroja nostamalla tai kasvua vahvistamalla. Verojen korottamisen tie on kuitenkin Suomessa kuljettu loppuun erityisesti työn verottamisen osalta. Meillä on jo yksi maailman korkeimmista veroasteista. Sen nostaminen uhkaisi työn tekemisen, yrittämisen ja investointien edellytyksiä, mikä taas estäisi talouden kasvua. Arvoisa puhemies! Velkajarrussa tärkeää on myös parlamentaarinen sitoumus. Velkajarruun ovat sitoutuneet kaikki eduskuntapuolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta. Tämä on historiallinen hetki etenkin siksi, että myös SDP on nyt ainakin paperilla sitoutunut vastuulliseen talouspolitiikkaan. Mutta, arvoisa puhemies, se sitoumus ei ole yksimielinen. SDP:n sisältä kuuluu myös toisenlaisia ääniä. Puolueen varapuheenjohtaja Matias Mäkynen ja Krista Kiuru jättivät tähän asiaan eriävän mielipiteen. Myös entinen puheenjohtaja ja pääministeri Sanna Marin on kritisoinut velkajarrua. Kun puolueessa käydään sisäistä vääntöä siitä, tuleeko velkaantumisen tielle oikeasti loppu, sopii kysyä, Mihin SDP:hen muut puolueet ja äänestäjät voivat luottaa. Arvoisa puhemies! Velkajarru on investointi tuleviin sukupolviin. Se estää sitä, että lapsemme ja lapsenlapsemme joutuisivat maksamaan meidän tämän päivän kohtuuttomat velat ja niiden korot. Meidän on nyt tehtävä se, mikä on oikein, ei sitä, mikä on helpointa. Kiitän valtiovarainministeri Riikka Purraa tämän tärkeän lain valmistelusta ja esittelystä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-11-18T19:24:35,2025-11-18T19:28:02,Käsitelty,1.1 2025_111_74,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Edustaja Lohi poissa. — Edustaja Lindén., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_75,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nostan esille kolme kokonaisuutta tästä tärkeästä asiasta, jota nyt käsittelemme. Ensimmäinen on sellainen, joka ei vielä ole tänään ollut keskustelussa, eikä se tämän asian pääkysymys olekaan. Se liittyy Valtiontalouden tarkastusviraston rooliin, jolta nyt ollaan siirtämässä tehtäviä talouspolitiikan arviointineuvostolle. Haluan itse todeta, että en näe tätä siirtoa kovin perusteltuna. Olen oppinut luottamaan eduskunnan tarkastusvaliokunnan jäsenenä Valtiontalouden tarkastusvirastoon. Me olemme täällä vuosittain saaneet heiltä esimerkiksi finanssipolitiikan arvioinnit ja selvitykset. Tarkastusvaliokunta työskentelee hyvin paljon VTV:n eli Valtiontalouden tarkastusviraston kanssa. Siellä on erinomainen henkilöstö, korkea ammattitaito, ja sillä on lakisääteinen tehtävä tällä hetkellä suorittaa juuri näitä tehtäviä. Nyt sitä tehtävää ollaan siirtämässä talouspolitiikan arviointineuvostolle, jolla tällä hetkellä on palveluksessaan 1,5 virkamiestä ja luottamusmiestoimisia professoreita, jotka muodostavat tämän neuvoston. No, heille ollaan varaamassa rahoitusta ymmärtääkseni 300 000 euroa, jolla he voivat palkata kolme henkilöä lisää. Sen jälkeen heillä olisi noin viiden henkilön yksikkö päätoimisia työntekijöitä. Verrattaessa VTV:ssä täällä hetkellä on enemmän. Tämä on asia, josta minusta pitäisi keskustella, vaikka se ei ole nyt tietenkään se politiikan pääkysymys tässä, ja sitä tullaan tietysti käsittelemään. Toinen asia on tietenkin tämä pääkysymys eli tämä valtionvelka. Jos tekee ihan pikaisen historiallisen analyysin, niin tässä viimeisen vajaan sadan vuoden aikana Suomen valtionvelka on neljä eri kertaa noussut kovin korkeaksi. Vuonna 1940 talvisodan jälkeenkin valtionvelan osuus bruttokansantuotteesta oli vielä alle 30 prosenttia. Nyt huom. puhun valtionvelasta. Käsite julkinen velka on laajempi. Siinä on kuntien ja hyvinvointialueiden ja muiden julkisyhteisöjen velka mukana, mutta jos valtionvelasta puhutaan, niin vielä talvisodan jälkeenkin se oli alle 30 prosenttia, mutta vuonna 44 jatkosodan päätyttyä se oli noussut 71 prosenttiin. Siitä se alkoi voimakkaasti alentua, ja esimerkiksi vuonna 1961 se oli 9 prosenttia bkt:stä. Alimmillaan se kävi vuonna 1974, jolloin se oli 3 prosenttia. Voimmeko kuvitella? Siis kolme prosenttia oli valtionvelka bkt:stä. Silloin oli muun muassa sosiaalidemokraattien johtama hallitus Suomessa. No, sen jälkeen se nousi seuraavan kerran 90-luvun laman aikana erittäin voimakkaasti, erittäin nopeasti sieltä noin 15 prosentin tasolta sinne 70 prosentin tasolle, josta se sitten kahden peräkkäisen Paavo Lipposen hallituksen, siis sosiaalidemokraattien johtaman hallituksen aikana, ja itse asiassa 16 vuoden kasvun aikana, putosi tämä prosenttiosuus taas sinne alle 20 prosentin luokkaan, josta se nousi finanssikriisin aikana yli 60 prosenttiin, siitä laski taas tuonne 35—40 prosentin tasolle, josta se on nyt noussut, siis huom. valtionvelka, 65 prosentin tasolle bkt:stä. Julkinen velka kokonaisuudessaan, kuten edustaja Lyly ja myös valtiovarainministeri täällä totesi, on jo hyvin lähellä 90:tä prosenttia, ja siinä on mukana kuntien ja hyvinvointialueiden velka. Eilen olin oman kotikaupunkini Turun kaupunginvaltuustossa, ja kun teimme sinne taloussuunnitelmaa, niin huh huh sitä velan kasvun määrää, mikä siellä on, ja niin se näyttää olevan kunnissa ja hyvinvointialueilla vähän muuallakin. Sitten viimeinen asia tässä — kolme kokonaisuutta sanoin puheenvuorossani käsitteleväni: miksi itse luotan tähän velkajarruun? Se ei ole minusta erityisen dramaattinen asia, joskin hyvin tärkeä asia. Kertasin äsken historiaa, ja siitä näitte ja kuulitte, minkälaista aaltoliikettä tässä on ollut. Aina jos me saamme bruttokansantuotteen kasvamaan yhden prosenttiyksikön vuodessa enemmän kuin mitä velan kasvu on, niin tapahtuu velan suhteellisen osuuden vähenemistä ainakin sillä 0,75 prosenttiyksiköllä bruttokansantuotteesta. Me voimme tehdä laskelmaharjoituksen vaikkapa sillä tavalla, että jos silloin vuonna 2033 meidän bkt on 340 miljardia euroa ja se kasvaa siitä vaikkapa vain yhden prosentin vuodessa eli nousee neljässä vuodessa sinne 350 miljardiin ja jos samana aikana velka lähtötilanteessa on 90 prosenttia eli 305 miljardia ja se ei lainkaan lisäänny, niin pelkästään tämä yhden prosentin bkt:n kasvu alentaa 90 prosentista 87 prosenttiin neljässä vuodessa eli juuri sen 0,75 prosenttiyksikköä per vuosi tämän velan osuutta. Eli olennaista ja tärkeää tässä on se kasvun aikaansaaminen. Toki yhtä tärkeää on myös se velan kurissa pitäminen, koska jos se velka kasvaa, niin, kuten äsken totesin, velka voi kasvaa esimerkiksi yhden tai kaksi prosenttia vuodessa, mutta silloin talouden pitää kasvaa kolme tai neljä prosenttia vuodessa. Tämä on käytännössä se yhtälö, ja eikö tällainen tavoite ole aina hyvän taloudenpidon perusta? — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-18T19:28:03,2025-11-18T19:34:14,Käsitelty,1.1 2025_111_76,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Edustaja Harjanne poissa, edustaja Honkonen poissa. — Edustaja Kangas.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_77,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Antti,Kangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sotien jälkeen pula-aikana syntynyt äitini aina muistaa sanoa, että kun on paikka paikan päällä, niin on markka markan päällä. Paikkoja on kyllä riittänyt viimeisenä parina vuosikymmenenä Suomen teissä, mutta kasvusta ja markoista ei ole tietoakaan. — Markasta ikävä kyllä ei ole tietoa ihan kirjaimellisestikaan kenelläkään. Taloudessa voidaan syytellä meitä edustajia vasemmalta oikealle vuosien saatossa, mutta yksi tosiasia on jäänyt hyvin vähälle puheelle tässäkin keskustelussa. Nyt viimeisimpinä vuosina, kun inflaatio runteli Eurooppaa ja rahapolitiikkaa suitsittiin voimakkain askelin, tilannehan oli se, että Suomessa oli voimakas stagflaatio, kun EKP Euroopassa suitsi inflaatiota. Ilman Suomen omaa rahaa, Suomen markkaa, meillä ei ollut mitään mahdollisuuksia tehdä omia finanssipoliittisia toimia asialle. Vaikka me halutaan olla yhteisessä Euroopassa ja olla osa niin yhteistä Eurooppaa, puolustusta, kauppaa kuin kaikkea muutakin, niin fakta on se, jopa taloustieteilijät sen ovat tunnustaneet, että Suomen talous oli nyt niin eriytynyt muun EU:n ja euroalueen taloudesta, että oma valuutta olisi pelastanut jo puolet tästä viimeksi nähdystä kriisistä. Tilanne on yksinkertaisesti se, että mikäli tämä nykyinen kehitys jatkuu eikä meillä ole omaa rahaa, niin velkajarrusopimuksesta huolimatta tässä talossa kiistellään vielä paljon, kuinka radikaaleja sopeutustoimia me tullaankaan tekemään. Velkajarrupaperi on yksi aivan erinomainen keino, mikä tulee suitsimaan kaikkein rajuimpia irtiottoja ja populismia. Velkaantumiskehitys on ollut pitkän aikavälin tulos, ja kuten edustaja Lindén tuossa edellä sanoi, väristä riippumatta hallitukset ovat välillä onnistuneet sitä taittamaan ja välillä kasvu on lähtenyt täysin laukalle. Itse tykkään poliittisesta väristäni huolimatta antaa tunnustusta myös muunvärisille ministereille, ja viimeisin velan kasvun taittaja oli Sipilän hallitus, ja siitä erityiskiitos Sipilälle. Suosiota siitä ei ikävä kyllä tullut myöskään Sipilän hallituksessa, niin kuin ei entistä hankalammassa tilanteessa olevalle Orpon ja Purran hallituksellekaan. Mutta jonkun on ne hankalat toimet tehtävä. Aina ei voi välttää vastuuta. Arvoisa puhemies! Nyt kun seuraavaa hallitusta lähdetään muodostamaan ja käydään keskusteluja hallituksen tulevista talouslinjauksista, toivon aidosti sydämestäni, että tässä talossa on sellaisia edustajia, jotka eivät pelkää oman takamuksensa puolesta. Siellä tullaan tekemään sellaisia päätöksiä, jotka yrittävät pelastaa Suomen talouden, Suomen itsemääräämisoikeuden ja Suomen itsenäisyyden, mutta samalla myös, ikävä kyllä, moni edustaja tulee tervaamaan oman takamuksensa kannattajien silmien edessä toreilla. Suosiota tästä ei tule, mutta päätökset ovat välttämättömiä, eikä niitä silti pidä pelätä. Ne on kestettävä ja kohdattava pystypäin. Suomen talous on todella haastavassa tilanteessa, ja kasvua on saatava, mutta kuten ministeri Purra päivällä sanoi, me emme voi luottaa kasvuhöttöön. Kasvuhöttö-sanaa kritisoitiin tässä salissa hyvin voimakkaasti, mutta mielestäni se on juuri oikea sana kuvaamaan sitä, mikä talouspolitiikan tilanne Suomessa on ollut. Velanottoa velanoton päälle on aina perusteltu kasvutoimella. Vaikka tämä kasvutoimeksi naamioitu velanotto ei olisi tuonut minkäänlaista kasvua, niin aina on pystytty perustelemaan kasvulla: tämä toimi tuo kasvua, ja jälleen elvytämme ja luomme kasvua, vaikka mitään kasvua ei ole ollut missään vaiheessa näköpiirissä, vaan uudella velalla on paikattu kuralla olevaa valtiontaloutta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Antti Kangas,1535,2025-11-18T19:34:15,2025-11-18T19:39:00,Käsitelty,1.1 2025_111_78,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Edustaja Bergbom., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_79,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä oleva velkajarru on tuiki tarpeellinen suomalaisten veronmaksajien ja ennen kaikkea tulevien suomalaisten veronmaksajien kannalta. Nähdäkseni tämä esitys suojaa nimenomaan veronmaksajia poliitikkojen mielivallalta ja erilaisilta haluilta, joita aina syntyy politiikassa luonnollisesti ja etenkin vaalien alla. Se tuo siis tietynlaista realismia siihen keskusteluun toivottavasti myös eduskuntavaaleissa siitä, mihin sitten on varaa. Toisaalta se parhaimmillaan myös pakottaa puolueet avaamaan jo eduskuntavaaleissa hyvin yksityiskohtaisesti, mistä he olisivat valmiina sopeuttamaan, jolloin saadaan käyntiin aito kansalaiskeskustelu siitä, mitkä asiat suomalaiset priorisoisivat julkisista menoista pois. Kyllähän tätä asiaa on selvitetty jo pidemmän aikaa. Esimerkiksi Evan kyselytutkimuksessa suomalaisilta kysytään säännöllisesti, mitkä menokohteet valtion budjetissa olisivat sellaisia, mistä olisitte valmiit sopeuttamaan. Harmillinen homma tietysti siinä kyselyssä on se, että ne kohteet, mistä suomalaiset ovat valmiina sopeuttamaan, eivät nauti kovinkaan laajaa suosiota täällä eduskunnassa. Nostaakseni sieltä muutaman esiin: muun muassa taide ja kulttuuri kuuluu aika suosittuihin kohteisiin, tai Yleisradiolta leikkaaminen, maahanmuutosta leikkaaminen, kehitysavusta leikkaaminen, valtionhallinnosta leikkaaminen. Nämä ovat sellaisia, mitä suomalaiset näkevät prioriteettilistalla korkealla, kun heiltä kysytään, mistä pitäisi sopeuttaa. No, onneksemme nämä sopeutuskohteet löytyvät tämän hallituksen ohjelmista. Valtionhallinnosta leikataan yli puoli miljardia euroa, kehitysavusta hallituskauden aikana yli 1 300 miljoonaa euroa, Yleisradio on lähtenyt kulukuurille, ja myöskin taide- ja kulttuuriala on mukana sopeutuksissa. Mutta nämä kyseiset kohteet eivät sitten juurikaan näy opposition vaihtoehtobudjeteissa, mikä on surullista ottaen huomioon, että näille nimenomaan suomalaisilta laaja tuki kuitenkin olisi. Mutta sitten itse velkaantumiseen. Eihän velkaa pidä automaattisesti pitää minään pahana asiana, sitäkin täällä aina muistutetaan, mutta Suomen tapauksessa on kaksi ongelmaa, joista ensimmäinen on se, että velan kasvuvauhti on aika korkea, ja toinen on se, mitä sillä velalla rahoitetaan: sillä rahoitetaan peruskäyttömenoja. Eli kääntäen: jos esimerkiksi yksityishenkilö ottaa pankista lainaa ostaakseen asunnon tai sijoitusasunnon, niin voiko nähdä pahana asiana, jos ottaa velkaa tällaiseen asiaan? No ei. Mutta voiko nähdä ehkä hiukan ongelmallisena taloudenpidon kannalta, jos ottaa kuukaudesta toiseen lisää velkaa rahoittaakseen peruselämän menoja, kuten esimerkiksi ruokaostoksia tai sitten vain hurvittelua, kun on ollut hauskaa ja jäänyt vanha elämäntapa päälle ja ottaa kulutusluottoja sitten siihen? No, tällä hetkellähän Suomen valtio ottaa käytännössä velkaa rahoittaakseen meidän nykyiset luvatut palvelut, joita poliitikot ovat menneet lupaamaan, ja niistä ei uskalleta päästää irti edes siinä tilanteessa, että rahat eivät riitä, ja sen takia meillä velan kasvuvauhti kasvaa koko ajan. No, se suurin ongelma, mikä siitä syntyy, ovat tietenkin kasvavat korkokulut. Muistan elävästi, oliko vuonna 2022, kun vasemmistoliiton entinen edustaja Jussi Saramo totesi, että tämän hallituksen aikana ottama velka on jatkossakin nollakorkoista eli toisin sanoen ilmaista rahaa veronmaksajille. No, kuinkas sitten kävikään? Kun katsotaan tällä hetkellä valtion korkomenoja, niin itse asiassa ne ovat yli kolme miljardia euroa ja ne ovat kasvamaan päin. Se kolme miljardiakaan ei välttämättä vielä kerro mitään, mutta sen voi tietysti kääntää niin, että jos me otetaan kaikki sisäministeriön menot eli poliisi, Rajavartiolaitos, lisätään siihen vielä oikeusministeriön menot eli meidän oikeudenhoidon palvelut, vankilakustannukset, kaikki, niin nämä velan korkomenot ovat enemmän kuin nämä osat yhteensä. Eli mitä kaikkea sillä kolmella miljardilla saisikaan, ja kuinka monta erilaista sopeutustoimea oltaisiin voitu välttää, jos meillä ei menisi näin paljon rahaan korkomenoihin? Siinä vasta kysymys. Eli tämän takia on erittäin tärkeätä, että sitä velkaa saadaan hallintaan. Toinen asia, minkä takia se on tärkeätä: Jos ajatellaan sekä 90-luvun lamaa, finanssikriisiä, koronakriisiä että sitten Ukrainan sotaa, niin jotta voit varautua tämän kaltaisiin talouden sokkeihin, niin sinullahan pitää olla puskureita. Toisin sanoen sinä et voi olla ylivelkaantunut, koska hätätilanteessa sinulla voi olla vaikeuksia saada enää markkinoilta velkaa, tai vaihtoehtoisesti, jos saat sitä velkaa, niin sen velan hoitokustannukset ylittävät sinun kantokykysi, minkä seurauksena joudutaan tekemään merkittäviä sopeutustoimia toisaalla. Tällä hetkellä ollaan vähän siinä tilanteessa. Velkaantuminen on edelleen voimakasta, samaan aikaan ovat päällä voimakkaat sopeutukset. Oppositio nauraa, että te ette saa sopeutettua valtiontaloutta, mutta toisella kädellä ne sitten huutavat, että tästäkään ei pidä sopeuttaa. Eli ollaan tämmöisessä ikävässä kierteessä, jossa sitten koko Suomen kansa kärsii ja ajaudutaan tilanteeseen, jossa sopeutetaan jatkuvasti ja tilanne entisestään pahenee. Mutta erittäin hyvä tämä velkajarru. Parhaimmillaan tämä mahdollistaa laajan parlamentaarisen sovun siinä, mistä sopeutetaan, mutta se kuitenkin tarkoittaa sitä, että puolueet joutuvat jatkossakin itse määrittelemään, mitkä ovat ne prioriteetit, mistä haluaa sopeuttaa, ja on entistä tärkeämpää tuoda se suomalaisille myös esiin vaaleissa. Nostan vielä sen, kun täällä kritisoitiin valtiovarainministerin puhetta tästä kasvuhommasta, että sille ei saisi naureskella. No, eihän sille kukaan naurakaan, mutta eihän sen varaan voi laskea, että hei, koska me ei uskalleta sopeuttaa, niin lyödään kasvuluvuksi viisi prosenttia vuodessa, niin sillä me säästytään sopeutuksilta. Tämä on erittäin vaarallista. Meidän pitäisi nähdä, että on joku perusura, että tämän verran suurin piirtein tulee kasvua. Jos sen ylitse tulee, se on positiivinen juttu — jes, nyt meidän ei tarvitsekaan sopeuttaa niin paljon. Mutta ei voida olettaa, että jostain taikatynnyristä syntyy kasvuprosentteja valtiontalouteen, joilla sitten kuitataan tämä velka. Se on positiivinen lisä, jos näin käy, mutta ei sen varaan voi laskea, ainakaan ilman valtiovarainministeriön virkamiesten auditointia siitä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-11-18T19:39:14,2025-11-18T19:45:09,Käsitelty,1.1 2025_111_80,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Edustaja Mäenpää., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_81,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Eduskuntapuolueiden yhteinen työryhmä pääsi lokakuussa sopuun niin sanotusta velkajarrusta, jolla pyritään hillitsemään julkisen velan kasvua tulevina vuosikymmeninä. Vasemmistoliitto jäi sovun ulkopuolelle. Lehtitietojen mukaan SDP:n talousosaaja, 3. varapuheenjohtaja Matias Mäkynen jätti eriävän mielipiteen eduskuntaryhmänsä velkajarrupäätöksestä kansanedustaja Krista Kiurun kannattamana. Eduskuntaryhmän kokouksessa käytettiin useampi kriittinen puheenvuoro siitä, että SDP päätti kannattaa parlamentaarisen työryhmän kompromissia velkajarrusta. Sinänsä tämä on hieno asia, että SDP on mukana tässä, mutta tietenkin se antaa näille koville talousosaajille jonkinlaiset ränget kaulaan niin, ettei nyt enää jatkossa sovi puhua ihan mitä sattuu eikä luvata mitä sattuu. Arvoisa rouva puhemies! Velkajarrulla on tavoite saada Suomen velkaantumisaste laskuun, ja velan alenemisvauhdiksi on sovittu 0,75 prosenttiyksikköä vuodessa, tavoitteena ensin 60 prosentin velkasuhde. Meidän valtiomme talouden tulot eivät ole kasvaneet 17 vuoteen, menot sen sijaan ovat. Tämä on tarkoittanut velkaantumista. Olemme eläneet yli varojemme. Itseäni hävettää ja nolottaa tämä tilanne, että yhä edelleen joudumme niin tekemään, mutta siellä on muun muassa jo useiden miljardien korkomenot näistä valtionlainoista, mitä tähän asti on otettu. Velkaantumisen taittaminen vaatii isoja ponnisteluja. Suomen täytyy käyttää kaikkia talouden valttikorttejaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Siksi ihmettelenkin kovasti ehdotuksia ja esityksiä, joilla pyritään rapauttamaan aivan toimivien yritysten kannattavuutta. Hyvä esimerkki tästä on se, miten salin vasemmalta laidalta käydään kerta toisensa jälkeen turpeen kimppuun. Tämä on aivan käsittämätöntä. Liki 20 vuotta sitten venäläisen energian ystävä, edustaja Kiljunen äänestytti uusiutuvan turpeen fossiiliseksi vastoin kaikkia biologisia faktoja. Tämä on aivan täysin järjetöntä. Viimeistään velkajarrun myötä kaikkien pitäisi ymmärtää täällä, että turve on osa ratkaisua, ei osa ongelmaa. Koettakaas mennä sanomaan norjalaisille, että se öljy, mitä te myytte ympäri maailmaa, on fossiilista, sitä ei saa nostaa — tämä on aivan täysin järjetöntä. Ei kyllä ole. Mutta näin vain on sitä energiaa tuotu ulkomailta. Venäläistä öljyä on rahdattu ensin satamaan laivalla. Sieltä on sitten saatettu ajaa vaikka nyt Alajärven kokoiselle kunnalle useita rekkakuormia, varmaan satoja rekkakuormia vuodessa, ja sillä on lämmitetty rakennuksia. Yhtä öljyrekkakuormaa vastaa kaksi rekkakuormaa turvetta. Me oltaisiin voitu polttaa kotimaista turvetta, siitä olisi suomalainen yrityskenttä hyötynyt, eivätkä ne rahat olisi valuneet sitten sinne Venäjälle. Mutta kuten jo äsken sanoin, niin tämä juttu alkaa aina vain enemmän haisemaan, kun miettii tätä, miksi sitä turvetta ei ole saanut nostaa. Olisihan se nyt ollut kamalaa, jos ne rahat olisivat jääneet kotimaahan. Nyt täällä taas sitten tätä fossiilista öljyä, yhtä rekkakuormaa, halutaan korvata puulla, joka poltetaan sitten hakkeen muodossa, ja siihen vaaditaankin sitten neljä rekkakuormaa sitä puuhaketta. Tämä pitäisi ennemmin myydä sahatavarana ja selluloosana ja paperina maailmalle, mutta näin mänttiä täällä maassa on, että vientituotteet jätetään nostamatta tai poltetaan ja sitten vielä kaiken kukkuraksi tuodaan Italiasta jätettä tänne maahan, tuhotaan omaa huoltovarmuutta. Ei ole järjen häivää. Mutta kuitenkin lopuksi: On hienoa, että tällaiseen puoluerajat ylittävään sopimukseen on päästy. Voisimme ottaa tämän tavoitteeksi myös muissa poliittisissa kysymyksissä. Suomeen voitaisiin ottaa käyttöön joku italialaisen jäte-energian jarru, tai yhtä tärkeää Suomen talouden kannalta olisi ottaa käyttöön mamu-jarru. Tavoitteena olisi parlamentaarisen sovun siivittämänä laskea Suomeen kohdistuvan haittamaahanmuuton määrää ja lopulta lopettaa se kokonaan. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-11-18T19:45:17,2025-11-18T19:52:33,Käsitelty,1.1 2025_111_82,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Edustaja Kangas., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_83,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Antti,Kangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Kiitos, arvon rouva puhemies! Haluaisin kiittää ensinnäkin edustaja Bergbomia erinomaisesta puheesta tästä kokonaistilannekuvasta, mikä meillä tällä hetkellä on käsillä. Siihen haluaisin lisätä oikeastaan sen totuuden, minkä edessä me kaikki täällä ollaan, elikkä nämä leikkaukset, vaikka ne ovat käyneet tosi kipeää tiettyihin ihmisryhmiin, ovat vasta kosmeettisia, mikäli aitoa kasvua ei saada luotua — huomio: nämä tehdyt leikkaukset ovat täysin kosmeettisia, mikäli kasvua ei saada aikaan ja velkaantumistahti kiihtyy. Tämä on karu sanoma, mutta tämä on totta, ja velkajarrupaperi ennestään tuo tätä tilannekuvaa lähemmäs konkretiaa. Mikään puolue ei voi väittää, etteikö voisi joutua tosi hankalien leikkausten eteen. Sitten tähän edustaja Mäenpään aivan erinomaiseen turvepuheeseen: en voi olla mitään muuta kuin samaa mieltä tästä, ja joku saattaa sanoa, että miten tämä kuuluu velkajarruasiaan, mutta tämä nimenomaan kuuluu. Turve esimerkiksi on yksi hyvä malli siitä, millä me saataisiin Suomi nousuun ja kannattavaa yrittämistä, vientituotteita. Tälläkin hetkellä esimerkiksi Neovalla on aktiivihiilituotantoa Ilomantsissa — aktiivihiiltä, millä korvataan kiinalaista kivihiilellä tehtyä aktiivihiiltä, valtavan hieno suomalainen innovaatio, turveaktiivihiili. Siellä tehdään biostimulantteja ja valtavaa kehitystyötä biostimulanttien kehitykseen. Kun ilmastonmuutoksen myötä Etelä-Euroopan kesät kuivuvat ja kuumenevat, niin eteläeurooppalaiset kasvintuottajat, puutarhurit tarvitsevat suomalaisesta turpeesta tehtyä biostimulanttia, entsyymiä, millä he saavat kasvun vauhtiin. Lisäksi siellä on maanparannusaineita. Nyt kun polttoturpeesta on tehty käytännössä rikollinen — tänään justiin luin ikävän uutisen, että Salon kaukolämmöntuotannossa on päätetty nyt luopua kokonaan turpeen käytöstä — suomalainen turveyhtiö on kehittänyt näiden alempien pohjakerrosten käyttöön tämmöisen maanparannusaineen, mitä myydään Etelä-Eurooppaan parantamaan karua maata. Lisäksi siellä on eläinrehuja. Siellä on vaikka mitä innovaatioita tulossa turpeesta, ja joskus tulevaisuudessa kenties tämä turpeesta tehtävä polttoainekin saattaisi pelastaa meidät uudelleen. Loppu onkin sitten ideologiaa. Tällä hetkellä esimerkiksi turpeentuotannon luvitus on täysin jumissa, eikä sitä orastavaa kasvua saada sieltä poimittua. Vaikka yritykset ja yrittäjät tekevät kaikkensa, että ne saavat Suomeen kannattavaa vientiä, työpaikkoja, tuloja, niin ei. Tässä talossa tehdään regulaatiota, mikä tekee turpeesta ja turveyrittäjästä täysin lainsuojattoman — joka ei todellakaan ole mikään Venäjän kätyri niin kuin Teboilin öljyukot — tekee turveyrittäjästä käytännössä rikollisen, eikä lupia heru, ei yksinkertaisesti heru. Tämä tilanne on täysin kestämätön. Tällä hetkellä pakotteiden alaiset öljy-yhtiöt toimivat Suomessa, mutta silti me ei saada turveinnovaatioita maailmalle. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Antti Kangas,1535,2025-11-18T19:52:34,2025-11-18T19:55:56,Käsitelty,1.1 2025_111_84,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Edustaja Bergbom., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_85,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä pari sanaa puolueiden sitoutumisesta tähän velkajarruun. Nythän meillä on julkisuuden kautta ihan olemassa oleva tieto, että vasemmistoliitto ainoana puolueena ei sitoutunut tähän velkajarruun, mutta tämän lisäksi huolestuttavia uutisia kantautuu sosiaalidemokraateista, jotka tällä hetkellä johtavat gallupeja. Voidaan myös olettaa, että mikäli tämä tilanne jatkuu — toivottavasti ei, mutta jos jatkuu — te voittaisitte vaalit ja mahdollisesti neuvottelisitte hallituksesta. Teidän julkisten tietojenne mukaan, mitä toimitukset kertovat, teidän ryhmässänne tämä velkajarruun lähteminen ei ollutkaan ihan yksimielinen päätös. Nimittäin puolueen varapuheenjohtaja Matias Mäkynen vastusti asiaa lehtitietojen mukaan, näin myös ilmeisesti sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru, kokenut ministeri sosiaalidemokraateissa. Tämän lisäksi julkisuuteen vastakkaisia kommentteja antoi myös emerituspuheenjohtaja, emerituspääministeri Marin, joka ilmaisi, että hän ei usko tämänkaltaisiin velkajarruihin — tällä lailla vapaasti suomennettuna hänen sanomisistaan. Eli vastavetoa löytyy. Tässähän nyt tullaankin siihen, että jos sitoutuminen velkajarruun aiheuttaa tämän mittaluokan vaikeuksia erittäin korkea-arvoisissa sosiaalidemokraateissa siinä vaiheessa, kun te olette oppositiossa ettekä ole lyöneet mustetta alle yhteen ainoaankaan sopeutukseen vaan päinvastoin olette täällä haukkuneet kaikki hallituksen sopeutukset, niin kuinka vaikeaa se sopeuttaminen mahtaa olla tilanteessa, jossa te joudutte aidosti kantamaan vastuuta niistä päätöksistä. Tämähän on se iso kysymys. Kyllä toivon, että saatte rivit suoriksi — nimittäin erittäin raskaat neljä vuotta tulee sopeuttaa kymmenen miljardia tilanteessa, jossa edes puoluejohto ei pääse yksimielisyyteen siitä, pitääkö Suomen velkaantuminen laittaa kuriin vai ei.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-11-18T19:55:56,2025-11-18T19:57:55,Käsitelty,1.1 2025_111_86,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Edustaja Vigelius., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_87,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edellä todettua, Suomi on sitoutumassa nyt laajalla parlamentaarisella hyväksynnällä, siis eduskunnan hyväksymällä, velkajarruun, jolla pyritään siihen, että julkinen talous tasapainottuisi ja että me saataisiin jopa se velkasuhde laskuun, takaisin pohjoismaiselle tasolle. Tällähän me ei olla hetkeen oltukaan, koska olemme velkaantuneet kovaa vauhtia ja talouskasvu on jäänyt uupumaan siitä huolimatta, että kovasti kaikki hallitukset ja kaikki puolueet ovat sen talouskasvun tärkeyttä korostaneet. Ne ovat kuitenkin monesti vähätelleet tai vesittäneet tehtäviä säästöjä, jolloin lopputuloksena on ollut, että ei ole juuri ollut reaalista talouskasvua viimeiseen 15—20 vuoteen, kun taas sitten menokehykset ovat paukkuneet hallituskaudesta toiseen. Lopputuloksena on menokuria tuleville vuosille, tuleville hallituskausille. Mielenkiintoisen taustan tälle velkajarrulle, johon nyt ollaan saatu sekä täällä oikeammalla puolella salia, keskellä salia että vasemmallakin puolella salia puolueita mukaan, antaa se, että kuitenkin viimeiset kaksi vuotta erityisesti vasen puoli salia on vastustanut suurta osaa valtiontalouden tasapainotustoimista, joita tämä hallitus on hyvin vaikeassa tilanteessa joutunut tekemään. On vastustettu säästöjä, on vastustettu veronkorotuksia, on vastustettu rakenteellisia uudistuksia esimerkiksi työmarkkinoilla. On vastustettu aika johdonmukaisesti useimpia, ehkä jopa liki jokaista tähän saliin tuotua säästöä, veronkorotusta, työmarkkinauudistusta. Aika harvasta kaikista näistä talouden tasapainotukseen tähtäävistä toimista tämä sali on pystynyt olemaan yksimielinen. Erityisesti SDP on hyötynyt siitä vastustamisesta merkittävästikin. Sen takia SDP on tällä hetkellä gallupjohtaja ja sitä ennakoidaan tulevaksi pääministeripuolueeksi. Kuitenkin mielenkiintoinen piirre on nyt se, että SDP on lähtenyt muuttamaan hieman linjaansa ainakin puheiden tasolla ja on yhtäkkiä sitoutuneempi valtiontalouden tasapainotukseen, sitoutuneempi ikäviinkin toimiin: leikkaamiseen, säästöihin, veronkorotuksiin ja niin edelleen. Nyt kun tämä velkajarru täältä tulee, niin siitä tehdään vakinaisempi osa meidän vaalikeskusteluita, meidän päätöksentekoa ja lopulta sitä hallituspolitiikkaa, mitä tulevat hallituksetkin sitoutuvat tekemään. Aivan perusteltu kysymys on se, mitä edustaja Bergbom tässä vieressä kysyi: voiko SDP olla yhtä sitoutunut talouden tasapainotukseen hallituksessa ollessaan ja hallitusta johtaessaan kuin se tällä hetkellä on ollut oppositiossa, kun kipuilua on nähty jo nyt oppositiossakin ollessa, kun vallassa ei olla? Siellä on korkea-arvoisia — varapuheenjohtajistoa, ex-pääministeriä — jotka ovat irtisanoutuneet tästä linjasta. Mitä käy vaalikeskusteluissa? Lupaako SDP silloinkin, että velkajarrua ja talouskuria on luvassa, vai lähteekö kuitenkin laukalle ja luvataan menolisäyksiä kansalle, vaikka todellisuus [Puhemies koputtaa] tulee olemaan karu ensi vaalikaudella, [Puhemies koputtaa] kun velkajarru iskee, oli vallassa vasemmisto, oikeisto tai keskusta?", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-18T19:57:55,2025-11-18T20:01:24,Käsitelty,1.1 2025_111_88,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Edustaja Mäenpää., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_89,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Piti oikein tulla tänne pönttöön kehumaan edustaja Kankaan ensimmäistä puheenvuoroa. Hän nosti siinä sen ongelman, mistä tämä maa ehkä kaikista eniten kärsii, elikkä tämä maa kärsii siitä, että meillä ei ole omaa valuuttaa. En ole kauhean kiitollinen siitä, että Suomi liittyi Euroopan unioniin, mutta se on suoraan sanoen kauheata, että me liityttiin eurovaluuttaan. Tästä nämä ongelmat johtuvat. Meillä ei ole omia keinoja tasapainottaa talouttamme rahan arvon muutoksella. Sitten haluaisin tuosta Kankaan toisesta puheenvuorosta vielä sanoa, että hän ansiokkaasti käsitteli myös turveasiaa. Suomessa on tällä hetkellä valtava vientipotentiaali kasvuturpeessa. Kuiviketurpeesta on pulaa, se loppuu hetken päästä. Täällä Suomessa käytetään rahaa koko ajan siihen, että etsitään kuiviketurpeelle korvaavaa vaihtoehtoa, vaikka tiedetään, että sille ei ole yhtä hyvää vaihtoehtoa, ei ainakaan edullisempaa ja yhtä hyvää vaihtoehtoa. Elikkä turpeessa on meillä mahdollisuus vientiin. Tästä velanotosta haluan kuitenkin pohtia sitä asiaa, kun täällä kaikkea vastustetaan. Vasemman laidan oppositio vastustaa veronkorotuksia, sitten se vastustaa veronalennuksia, kaikenlaisia säästöjä. Tämä on aivan käsittämätöntä. Jos kotitalous tai yritys olisi tällaisessa tilanteessa kuin tämä maa on — yhtä paljon velkaa, yhtä huonot näkymät — niin kyllä minä ihmettelen, minkälaisia ohjeita sosiaalidemokraatit antaisivat sitten tälle yksityistaloudelle tai yksityiselle yritykselle. Jos yritys tai kotitalous kuluttaa enemmän kuin tuottaa, niin sehän velkaantuu koko ajan, ja se on sellaista syömävelkaa niin sanotusti. Ei investoida mitään, sitä rahaa ei siis käytetä investointeihin vaan yleiseen elämiseen ja talouden pyörittämiseen. Tällainen yritys menee konkurssiin, ja kotitalous pankin toimesta joutuu ahtaalle ja päätyy ikään kuin konkurssiin, lähtee tupa alta. Tämä on huolestuttava tilanne, missä maamme on, ja sitä ei pikavipeillä pelasteta. Tämä on ihan käsittämätöntä, ja jollakin lailla itse koen näin, että erityisesti viime vaalikaudella tällaisia pikavippejä otettiin ja nostettiin koronan varjolla ja kaiken varjolla, ja sitten annettiin elvytyspakettia italialaisten pesuhuoneremontteihin ja ikkunaremontteihin — siis aivan käsittämätöntä. Viime hallitus, jossa siis pääpuolueina olivat keskusta ja sosiaalidemokraatit, antoi rahaa Italiaan pesuhuone- ja ikkunaremontteihin. On se käsittämätöntä. Toki huomattava osa kokoomuksesta mahdollisti tämän, ja he tukivat tätä viime kaudella vallassa ollutta vasemmistohallitusta. Tämä on vähän niin kuin pikavippiä tavallansa, että hei, sitoudutaan maksamaan seitsemän miljoonaa velkaa takaisin, josta saadaan itselle kaksi miljoonaa. Tämä on vähän sama kuin menisi tuohon Mannerheimintielle ja tilaisi Klarnalla pizzan. [Aki Lindén: Juha, ne oli miljardeja!] — Anteeksi, sanoinko minä, että miljoonia? — Kiitos. Tämä oli asiallinen huomautus SDP:stä, että nämä olivat siis miljardeja eivätkä miljoonia. Elikkä otettiin seitsemän miljardia velkaa, siis 7 000 miljoonaa otettiin meidän veronmaksajille velkaa, että saatiin siitä itselle käyttöön 2 000 miljoonaa eli kaksi miljardia. Se loppu viisi miljardia eli 5 000 miljoonaa katosi kuin pieru Saharaan, se meni muun muassa Italian pesuhuoneremontteihin. Tällaisten pikavippien ottaminen on ollut petollista tälle maalle, ja nämä pitää saada loppumaan. Sitten kun katsoo meidän verotusta ja tutustuu siihen, mikä on Lafferin käyrä, niin meidän maa on minun mielestäni kestämättömässä tilassa sillä lailla, että meillä on kova verotus, meillä on kaikki julkiset maksut, ympäristölupien maksut, vedetty niin kireälle, että ei niitä ole mielekästä maksaa täällä. Sen takia tämä veronmaksukyky on huono, tai verokertymä on huono, koska ihmiset käyttävät rahansa ja siirtävät — ne, joilla siihen mahdollisuuksia on — ulkomaille. En tiedä. Tämä hallitus pyrkii tekemään semmoisia päätöksiä, jotka ovat pitkäkestoisia. [Puhemies koputtaa] Ne ovat erittäin hyviä ratkaisuja, mitä on tehty, mutta eiväthän ne toimi heti. Jos tänään tehdään päätös, niin ei voi huomenna odottaa, että se muodostaisi jonkun valtavan tuloksen. Uskon, että oppositio ja demaritkin ymmärtävät sen, [Puhemies koputtaa] että näitä muutoksia on tehty, mutta niiden tulokset näkyvät vasta vuosien päästä. Saattaahan se olla, että ne hyvässä lykyssä näkyvät jo ensi vaalikaudella, ja silloin te varmaan yritätte kerätä kiitokset niistä asioista, joita te nyt moititte tämän hallituksen tekeminä. Arvoisa rouva puhemies! Maamme on järkyttävässä tilassa. Toivottavasti tämä velkajarru nyt edes toimii ja pitää ja saamme tämän kasvu-uralle. Tätä kasvu-uraa odotetaan muissakin maissa. Oli järkyttävää, kun olin Ranskassa ja siellä puhuttiin siitä, että odotetaan sitä huomisen kasvua ja panostetaan tki-toimintaan ja tutkimukseen ja kehitykseen. Se kasvu-ura on ihan nurkan takana, ja toivotaan, että meidän maa löytää sen kasvu-uran, ja toivotaan, että Ukrainan sota loppuu. Siksi meillä pitäisi olla täällä edes puuntuotanto tai sahatavaran tuotanto kunnossa, niin että jos se Ukrainan sota loppuu, niin meillä olisi edes puuta, mitä viedä sinne, koska rakennushommat sieltä on jo varmaan jaettu. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-11-18T20:01:26,2025-11-18T20:10:36,Käsitelty,1.1 2025_111_90,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Edustaja Kangas., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_91,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Antti,Kangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Mielestäni täällä on esitetty hyvin validi kysymys siitä, ovatko demarit aidosti sitoutuneet tähän velan taittamiseen. Kuten ensimmäisessä puheenvuorossa sanoin, seuraavassa hallituksessa on sen kestettävä takapuolen tervausta, joka siellä on päättämässä. Päätökset eivät tule olemaan helppoja, kun lähdetään hakemaan sellaista kymmenen miljardin pakettia sopeutusta tai sitten valtavaa kasvua. Itse olen yrittäjänä useammassa yrityksessä. Olen aina miettinyt sitä — vaikka valtiontalous ei suoraan olekaan verrattavissa yritykseen — kun yleensä yrityselämässä sanotaan, että velkaa saisi olla enintään liikevaihdon verran ja se pitää pystyä maksamaan kymmenessä vuodessa, ellei sitten liiketoiminta ole poikkeuksellista — silloin voidaan joko velkamäärää kasvattaa tai maksuaikaa hiukan pidentää. No, nyt valtiontalouden osalta ei päästä kumpaankaan. Ei todellakaan olla pääsemässä kymmenen vuoden takaisinmaksuaikaan, ja velkamääräkin näyttäisi karkaavan aika voimakkaastikin yli liikevaihdon ihan lähiaikoina. Tämmöiselle yritykselle normaali rahoittaja sanoisi, että no thank you ja että saatte valita, myyttekö itse, myykö pankki, vai haetaanko yritys saneeraukseen. No, nyt näyttää siltä, että tämän hallituksen ponnisteluista huolimatta ollaan päätymässä siihen velkasaneerauksen tielle, ja se tie ei tule olemaan millään lailla helppo. Luvassa on hyvin kylmää kyytiä, ja vaalipuheissa pitää olla hyvin tarkkana, mitä tulee luvattua ja mitä tulee edes tavoiteltua tilanteessa, jossa kaikki tavoitteetkin on käytännössä lukittu velkaantumisen vuoksi. On hyvin hankala ymmärtää näin yrittäjänä tätä rahanjakoa helikopterista hajalevityksenä pitkin poikiin. Sitä rahaa on mennyt niin soiden ennallistamiseen, vihersekoiluun kuin aktivismiin ja taiteeseen, jota kukaan ei halua kuluttaa. Maatalousyrittäjänä sitä on joutunut sijoittamaan lannoitteet ja siemenet millintarkasti kylvöriviin eikä hajasijoittamaan niitä pitkin pellonreunoja ja ojia ja mihin sattuu syvyyteen. Vähän semmoista vastaavanlaista tarkkuutta toivoisi tähän valtiontalouden hoitoon kuin millä tarkkuudella viljelijät viljaansa kylvävät keväisin: millintarkasti ja grammantarkasti oikeaan paikkaan. Tällä tyylillä myös Suomen valtiontalouden suunta on käännettävissä. Helposti se ei tapahdu, kun on totuttu leväperäiseen jakovarapolitiikkaan, mutta mitä pitemmälle nämä ratkaisut viedään, sen hankalammiksi ne muuttuvat. Velkajarru on nyt hyvä takaportti sille, että aivan mitä sattuu ei enää luvata. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Antti Kangas,1535,2025-11-18T20:10:36,2025-11-18T20:13:38,Käsitelty,1.1 2025_111_92,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Edustaja Vigelius., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_93,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun puhumme velkajarrusta, on hyvä muistuttaa siitä, että kuten edustaja Kangas toi ilmi, helppoa se ei tule olemaan. Se tulee vaatimaan paljon paljon toimia. Kuten aiemmin päivällä kuultiin SDP:n riveistä, niin sanottu talousguru, edustaja Joona Räsänen toi ilmi, että monikaan hallitus ei ole yltänyt siihen velkajarrun sopeutustavoitteeseen, joka sitten tuleville vuosille säädettäisiin. Se kertoo siitä, että jos tähän asti menneiden hallitusten sopeutukset, säästöt, leikkaukset, veronkorotukset, työmarkkinauudistukset ja niin edelleen ovat tuntuneet kipeiltä, niin varmasti tulevina hallituskausina ja vuosina voi olla vaikeita päätöksiä edessä. Silloin korostuu se, mistä erityisesti perussuomalaiset ovat puhuneet valtiontaloudesta ja ylipäätään julkisesta taloudesta puhuttaessa: perussuomalaiset ovat korostaneet priorisoinnin tarvetta, eli että vaalikeskusteluita ei käytäisi tulevaisuudessa pelkästään sen ympärillä, kuka saa rahaa ja kelle annetaan, ikään kuin jotain jakovaraa ihan merkittävästikin olisi, uusia tukia, uusia etuisuuksia ja niin poispäin, vaan puhuttaisiin enemmän siitä, miten me voitaisiin tuolla valtion budjetin sisällä miettiä niitä prioriteetteja uudelleen, mihin valtio käyttää tällä hetkellä miljoonia tai miljardeja euroja, jotka voitaisiin siellä budjetin sisällä kohdentaa paremmin. Tällä hetkellä noin kolmannes kaikista valtion menoista menee sosiaali- ja terveyspalveluihin, sosiaali- ja terveydenhuoltoon — noin kolmannes niistä menoista. Sitten kun siitä laskee vielä tämmöisiä tärkeitä lakisääteisiä peruspalveluita, joille on kansan keskuudessa äärimmäisen kova kannatus ja joista ei haluta säästää, kuten koulutuspalvelut, toisaalta esimerkiksi oikeudenhoito, Puolustusvoimat, sisäinen turvallisuus, poliisi, Rajavartiosto ja niin edelleen, niin ollaankin tilanteessa, jossa sitä liikkumavaraa ei enää kovin paljon ole. Kaikista erilaisista mittauksista, joita meillä on käsillä, joissa suomalaiset ovat määrittäneet, mitkä ovat heille kohteita, joista voi leikata ja joista voi tinkiä, ja toisaalta kohteita, joista ei voi leikata ja joista ei voi tinkiä, pitäisi kaikissa puolueissa — perussuomalaiset tätä ovat erityisesti korostaneet omien havaintojeni mukaan — tehdä uudelleenarviointia siitä, mihin sitä rahaa laitetaan valtion budjetin sisällä. Ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluihin, maanpuolustukseen, sisäiseen turvallisuuteen vai kaikenlaiseen hölynpölyyn, mitä löytyy sitten vähemmän tärkeiltä ei-lakisääteisiltä sektoreilta erilaisina avustuksina ja tukina esimerkiksi järjestökentälle? Esimerkiksi sieltä voitaisiin hyvin aloittaa nämä säästötalkoot.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-18T20:13:38,2025-11-18T20:16:55,Käsitelty,1.1 2025_111_94,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Edustaja Bergbom., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_95,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten aiemmassa puheenvuorossani totesin, niin toivottavaa on, että eduskuntavaalien alla käydään laaja keskustelu tässä yhteiskunnassa siitä, mistä puolueet ovat valmiina sopeuttamaan ja mitä suomalaiset näistä sopeutuksista ajattelevat. No, tämä hallitus on korttinsa lyönyt pöytään neljän puolueen kompromissina, ja kenellekään tuskin tulee yllätyksenä se, että perussuomalaiset ovat valmiina edelleen yhä suurempiin sopeutuksiin, mitä tulee kehitysapuun, humanitääriseen maahanmuuttoon, järjestökenttään, valtionhallintoon ja näin poispäin. Mutta kun katsotaan sosiaalidemokraatteja, niin siellä tunnutaan säännönmukaisesti piilottelevan sitä, mistä sopeutettaisiin, mutta kyllä ne löytyvät, kun oikein kaivamalla kaivaa ja tänne keskusteluun itse nostaa. Jostain syystä SDP ei sitä itse halua hirveästi tehdä. Aloitetaan nyt vaikka siitä, miten te näette tämän seuraavan kauden sopeutustavoitteen, ja puhutaan nyt vaikka talouskasvusta: Te oletatte, että vuosittainen talouskasvu olisi kaksi ja puoli prosenttia, kun se tällä hetkellä on vähän reilun prosentin seuraavalle vuodelle Suomen Pankin ennusteissa. Eli siis käytännössä oletatte, että talouskasvu tuplaantuu. Se on aika rohkea oletus. Mihin se perustuu? Perustuuko se kenties siihen, että tässä samaisessa esityksessänne ehdotatte, että yritysten verotusta kiristetään, suomalaisille luodaan kilometripohjainen tieliikenteen verotus, eli jos ajat kilometrin, veroa tulee tämän verran, jos ajat kaksi kilometriä, veroa tulee tämän verran, ja jos satut käymään töissä vähän kauempana, niin veroa tulee muuten vielä enemmän? Eli näilläkö se Suomi lähtee kasvuun? Ei suinkaan. SDP on varautunut esittämällä ohjelmassaan maahanmuuton merkittävää lisäystä. Kyllä, kuulitte oikein, hyvät suomalaiset. Nimittäin, kuten tiedätte, SDP:n mukaan tällä hetkellä maassa on niin kova työvoimapula, että maahanmuuttoa pitää lisätä merkittävästi, jopa 40 000 ihmisellä. Kaikkihan me tiedetään, että tällä hetkellä EU- ja Eta-alueelta saa täysin vapaasti kuka tahansa kävellä töihin Suomeen, lähestulkoon ilman mitään sääntöjä. Näin ollen vaihtoehdoksi jää, että ne työntekijät haetaan EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta SDP:n vaihtoehdossa, eli kolmansista maista eli kehitysmaista. Tämä on siis SDP:n vaihtoehto: raahata kehitysmaista lisää työvoimaa Suomeen, kymmeniä ja kymmeniä tuhansia ihmisiä joka vuosi tilanteessa, jossa Suomessa työttömien määrä on edelleen hyvin korkea ja jossa meillä todellakaan ei ole tällä hetkellä työvoimapulaa. Mutta tämä on tämä, millä voidaan sitten tämmöistä näennäistä talouskasvua luoda SDP:n vaihtoehtotodellisuudessa tulevalla kaudella, ja siitä olen erityisen huolissani, kun se yhdistetään a) näihin veronkorotuksiin, jotka kohdistuvat suomalaisille, ja b) toisaalta teidän haluttomuuteen olla leikkaamatta toissijaisista menoista. Nostan nyt esimerkkinä vaikka surullisenkuuluisan kehitysavun, johon olette vaihtoehtobudjetissanne sekä 2024 että 2025 esittäneet kymmenien ja kymmenien miljoonien eurojen korotuksia, tälle kehitysavun momentille. Siis tilanteessa, jossa Suomi velkaantuu yli kymmenen miljardia euroa vuodessa ja jokaisesta paikasta on säästettävä, ja tilanteessa, jossa olette kuitanneet monia ikäviä toimia, olette valmiina kuitenkin lisäämään kehitysapuun. Kehotan teitä tarkastelemaan prioriteettejanne uudelleen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-11-18T20:16:55,2025-11-18T20:20:04,Käsitelty,1.1 2025_111_96,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Edustaja Seppänen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_97,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomella on vielä toivoa, mikäli tätä velkajarrua noudatetaan tulevilla seuraavalla kahdella kaudella. Onneksi kaikki puolueet ovat tässä parlamentaarisessa sovussa mukana vasemmistoliittoa lukuun ottamatta. Heillä ei ole halua kantaa vastuuta Suomen tulevaisuudesta. No, tämä laki antaa raamit mutta ei kerro niitä keinoja, eli sopeutus voidaan tehdä kovin monella tavalla: leikkaamalla menoja, nostamalla veroja tai sitten luomalla sitä kasvua. Verojen korottamisen tie on Suomessa kuitenkin tullut tiensä päähän. Veroaste on jo aivan ennätyksellisen korkea. Miksi sanoin, että Suomella on toivoa, mikäli tätä velkajarrua noudatetaan? Herää epäilys juurikin sosiaalidemokraattien linjasta. Mikä on se teidän vaihtoehtonne oikeasti? Mistä te säästätte? Vai jatkatteko te samaa linjaa kuin viime kaudella: velkaa, velkaa ja lisää velkaa? Tämäkään oppositiokausi tähän mennessä ei ole vakuuttanut, sillä olette vastustaneet lähes kaikkia säästöesityksiä. Ja kun katsomme vielä demareita tarkemmin, yhtenäisyys on kaukana. Varapuheenjohtaja Mäkynen ja valiokunnan puheenjohtaja Kiuru jättivät eriävän mielipiteen, ja entinen pääministeri Marin on kritisoinut velkajarrua hyvin avoimesti. Jos puolue ei itse tiedä, mitä se haluaa, niin miten se voi johtaa Suomea vastuullisesti?", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-11-18T20:20:04,2025-11-18T20:21:56,Käsitelty,1.1 2025_111_98,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_99,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä puheenvuoroista edellä. Tässä taloustilanteessa on surullista, suorastaan vastuutonta, edes ajatella, että meillä ideologisista syistä ollaan kurittamassa maa- ja metsätaloutta, kuten turpeen nostoa, metsähakkuuta, perustellen niitä hiilipäästölähteiksi. Muualla maailmassa suomalainen puu ja turve ovat kysyttyä tavaraa, ja me tarvitsemme niitä itsekin täällä Suomessa. Näistä luopuminen ilmastosyistä lisää arjen kustannuksia suomalaisille veronmaksajille. Tämäkin liittyy tähän velkajarruun, tärkeään velkajarruun, siten, että jos itse vaikeutamme omaa talouttamme ja kuritamme yrittäjyyttä liiallisilla ilmastotoimilla, se lisää sopeuttamistarvetta muualta. Velkajarru on välttämätön vastuullisen talouden hoitamiseksi ja velanoton jarruttamiseksi. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-11-18T20:21:56,2025-11-18T20:22:57,Käsitelty,1.1 2025_111_100,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Edustaja Vigelius., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_101,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan vielä velkajarrusta ja julkisen talouden tasapainotuksesta. Helppo tehtävä se ei ole, ja itse asiassa jonkinlaista esimakua olemme saaneet siitä tilanteen vaikeudesta jo paikallistasolla Tampereella. Hieman kuten nyt on nähty valtiontalouden tasapainotuksen suhteen, niin vaikeaa se tekee. Puolueet joutuvat taipumaan sellaisiin ratkaisuihin, joita he eivät tekisi, jos talouden tilanne olisi parempi. Joudutaan tekemään ikäviä säästöjä, menokohteista leikkaamista, veronkorotuksia, muita toimia, ja niitä vastustamalla voi toki lisätä omaa kansansuosiotaan, kuten nykyisestä oppositiosta on huomattu. Hauska piirre tässä on kuitenkin se, että esimerkiksi kaksi vuotta täällä erilaisia hallituksen menosäästöjä ja veronkorotuksia ja työmarkkinauudistuksia vastustanut ex-kansanedustaja Ilmari Nurminen, joka kohosi kuntavaaleissa Tampereen pormestarin asemaan SDP:n voitettua kuntavaalit Tampereella, joutuikin realiteettien eteen. Hänen ensimmäisenä vaalilupauksenaan Ylen vaalikoneessa oli, että hän tarjoaa vaihtoehdon saksipolitiikalle. Hän lupasi, että kuntavaaleissa määritetään se, johtaako Tampereella Orpon—Purran hallituksen saksipolitiikka vai SDP:n reilumpi vaihtoehto, vaihtoehto, jossa kaikki tehdään reilummin. No, heti vaalien jälkeen realiteetit iskeytyivät päin kasvoja, siis ne realiteetit, mitkä olivat näkyvillä jo ennen vaaleja ja joihin itse asiassa myös SDP oli Tampereella sitoutunut jo ennen vaaleja paikallisesti, eli siihen, että Tampereen taloutta tullaan tasapainottamaan noin 60 miljoonalla viimeisen vuoden tasolla. Luvattiin saksipolitiikan loppua, ja sitten se saksipolitiikka alkoikin demareiden johdolla Tampereella. Yritin siellä paikallisesti muistuttaa juuri siitä, että nyt on oikea aika lopettaa ihmisten huijaaminen sillä, että me eläisimme jakovara-Suomessa. Nyt on aika lopettaa se huijaaminen, että tässä on nyt ikään kuin miljardien edestä jakovaraa, ja pitäisi alkaa puhumaan siitä, mistä me voidaan säästää, mistä me voidaan priorisoida. Ei välttämättä sellaisella retoriikalla, joka lamaannuttaa ja ei saa niitä talouden pyöriä pyörimään, mutta sellaisella retoriikalla, että jos me halutaan, että valtio ja hyvinvointiyhteiskunnan peruspalvelut saadaan turvattua, niin se vaatii, että jostain pitää priorisoida. Se on täysin tehtävissä, se on täysin mahdollista, mutta se vaatii meiltä tiettyä resilienssiä, ja se vaatii sitä, että se uskalletaan tehdä, koska kaikki ne asiat, jotka jätetään tässä hetkessä tekemättä tai Tampereella tekemättä, [Puhemies koputtaa] maksetaan ennemmin tai myöhemmin kovempina veroina, kovempina säästöinä tai kovempina rakenteellisina uudistuksina. [Puhemies koputtaa] Sen takia on pehmeää ja empaattista politiikkaa pyrkiä tekemään ne nyt, kun ne eivät ole niin vaikeita tehdä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-18T20:22:57,2025-11-18T20:26:24,Käsitelty,1.1 2025_111_102,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Muistutan, että paikalta pidettävän puheenvuoron mitta on kolme minuuttia ja sen jälkeen pitää siirtyä puhujakorokkeelle. — Edustaja Kangas.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_103,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Antti,Kangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä velkajarrukeskustelussa monesti keskustelu lähtee hieman rönsyilemään ymmärrettävästi, koska tämä velkaantuminen ja kasvu on hyvin laaja kysymys. Haluaisinkin siksi muistuttaa loppujen lopuksi inhimillisen elämän perustarpeista: se on lämmin ja kuiva paikka olla, se on ravintoa ja tarvittaessa terveydenhuoltoa. Kaikki muu sen yli on tietynlaista arjen luksusta. Me ollaan aika kaukana siitä tilanteesta, että siitä arjen luksuksesta ihmisten tarvitsisi aidosti kovinkaan paljoa lähteä tinkimään, mutta se saattaa olla edessä, mikäli talouspolitiikan vastuulliselle linjalle ei tule jatkumoa. Tämä hallitus on pyrkinyt tekemään vastuullista talouspolitiikkaa, jotta myös vähempiosaisilla olisi mahdollisuus hyvään ja inhimilliseen elämään, mutta jos valtion velkaantumiskehitys jatkuu, näin ei välttämättä ole seuraavilla hallituskausilla. No, sitten mitä tulee kasvun avaimiin ja kasvun aikaansaamiseen, niin meidän Suomessa pitäisi ymmärtää se, että me ei voida reguloida itseämme ulos kasvusta. Ympäristölainsäädäntö, monet muut lainsäädännöt, pankkilainsäädäntö, kaikki, jarruttavat tällä hetkellä merkittävästi kasvua. Aina löytyy joku este sille, miksi joku hanke ei voi saada ympäristölupaa, tai ihmisille kuuluu valitusoikeus pidättää niitä vuosikausia valituskierteessä. Yksi murheellisimpia esimerkkejä on BASFin akkumateriaalitehdas Harjavallassa. BASFilla oli merkittävät suunnitelmat myös jatkoinvestointeihin Suomessa, mutta he ovat tehneet strategisen linjauksen, että vaikka Harjavallan tehdas saataisiin käyntiin ja vaikka se olisi kuinka kannattava, niin he eivät tule jatkoinvestoimaan Suomeen. Meillä on myös kaivospuolella valtavia investointeja, erityisesti Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla, mutta siellä on jopa vanhojen kaivosten uudelleen käyttöönotto kohdannut niin vakavia vaikeuksia, että ne ovat pyörineet 15—20 vuotta luvituksen hampaissa. Tämä ei ole sitä kasvun luontia, millä me saadaan Suomi nousuun. Sitten maa- ja metsätaloutta ja turvetuotantoa on ajettu alas ympäristöperusteilla, vaikeutettu toimintaa. Samalla kuitenkin EU on tuonut sillekin puolelle mahdollisuuksia. Esimerkiksi EU-asetuksen 2023/839 artikla 12 mahdollistaa kotimaisen hiilensidonnan tekemisen maa- ja metsätalousyrittäjien tai ‑yritysten toimesta, mutta virkamiesjohto on ideologisista syistä torpannut sen, jotta kehitysapuluonteiset hiilikauppaprojektit Afrikassa saavat jatkua, mutta suomalaiset maa- ja metsätalousyrittäjät eivät kykene tällä tekemään liiketoimintaa markkinassa, mikä kasvaa valtavaa vauhtia. Samalla yritykset pumppaavat epämääräisiin hankkeisiin Afrikassa rahaa.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Antti Kangas,1535,2025-11-18T20:26:31,2025-11-18T20:29:39,Käsitelty,1.1 2025_111_104,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Edustaja Seppänen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_105,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakipaketti vahvistaa finanssipolitiikan uskottavuutta ja läpinäkyvyyttä, ja tässä talouspolitiikan arviointineuvoston asema riippumattomana valvojana on myös hyvin keskeinen. Se tuo ulkopuolisen arvioinnin kriisimekanismiin ja korjauspolitiikkaan, mikä vähentää poliittista opportunismia. Toivottavasti näemme hyvissä ajoin ennen vaaleja myös SDP:n ja muiden puolueiden säästökohteet, nimittäin helppoa se ei tule olemaan, mikäli katsomme kulunutta oppositiokautta ja sitä intoa vastustaa joka ikistä säästöä. Perussuomalaisille on selvää, että säästämme maahanmuutosta, kehitysavusta ja kaikesta siitä, mikä on toissijaista eikä suoraan kosketa suomalaisten hyvinvointia. Tämä parlamentaarinen sopimus lisää toivottavasti sitoutumista yli hallituskausien järkevään taloudenpitoon. Tämä ei ole sääntelyä, vaan se on nimenomaan kulttuurin muutos, jossa taloudenhoito perustuu yhteisiin pelisääntöihin. Näen, että tämä on historiallinen ja erittäin tärkeä askel kohti vastuullista talouspolitiikkaa. Haluan tähän lopuksi sanoa lyhyesti, että kyllä meillä on myös ministeriöiden sisällä vielä hyvin paljon tarkasteltavaa siinä, miten tätä meidän yhteistä rahaa käytetään. Nimittäin tänä vuonna pelkästään Suomen Akatemialle 600 miljoonaa euroa, ja kun julkista keskustelua seuraa, niin tuntuu, että nämä tutkimuskohteet ovat lähes pyhä asia. Niitä ei saisi arvioida julkisesti, käydä keskustelua siitä, mikäli siellä on tutkimushankkeita, jonne annetaan lähes miljoona euroa rahaa. Kun siitä keskustellaan, niin ei ole kuulemma sopivaa arvioida sen hyötyä suomalaisille veronmaksajille. Olen tästä hyvin paljon eri mieltä. Kyllä opetus- ja kulttuuriministeriönkin sisällä pitäisi pystyä katsomaan kohdennuksia ja myös aidosti käymään rehellistä ja julkista keskustelua siitä, mihin suomalaisten verovaroja käytetään, myös tutkimuksen osalta.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-11-18T20:29:39,2025-11-18T20:32:04,Käsitelty,1.1 2025_111_106,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Edustaja Bergbom., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_107,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun olen käyttänyt suurimman osan puheenvuorostani näihin sopeutustoimiin, niin uhrataan yksi puheenvuoro myös tälle kasvupolitiikalle. Edustaja Kangas tässä edellä pitikin oikein hyvän puheenvuoron, ja siihen lisään muutamia nostoja. Tämä sääntelyviidakko, missä Suomi ja EU elävät, on ehkä yksi isoimmista ongelmista. Ei ollut kauan aikaa sitten, kun satuin törmäämään erääseen raporttiin, jossa todettiin, että EU sisämarkkinoita sääntelemällä luo itse asiassa sisämarkkinoille tämmöiset todelliset tullit, joiden vaikutukset ovat itse asiassa huomattavasti kovemmat kuin Donald Trumpin EU:lle asettamat tullit. Eli vähän voitaisiin myös miettiä sitä, miten säännellään meidän sisämarkkinoita EU:ssa. No sitten Suomeen. Kun seuraa tiettyjä suomalaisia yrityksiä ja suomalaisia innovaatioita, ehkä edustaja Lindénkin tietää tämän, lääketutkimuksen puolelta, ja kun täällä kehitetään vaikka joku erittäin loistava lääkeaihio, niin sitten kun siihen pitäisi saada lääketutkimus käyntiin ja faasi ykkönen, faasi kakkonen ja faasi kolmonen rahoitettua, niin hups vaan todetaan, että Suomessahan ei rahaa olekaan, vaan se lääkeaihio myydään itse asiassa ensi vaiheessa ulkomaille, Kiinaan, Yhdysvaltoihin ja ehkä hyvällä tuurilla jonnekin Eurooppaan, mutta Suomesta se lähtee. Eli hienoja innovaatioita kehitetään, saadaan siitä innovaatiosta sitten muutama 10 miljoonaa Suomeen, ja sitten isot lääkeyhtiöt käärivät miljardit maailmalla. Onhan tämä surullista, kun meillä ei pääomia ole näitä rahoittamaan. Tämä sama pätee varmasti monilla muillakin aloilla. Toinen, mitä olen tässä viime aikoina ajatellut, on se, että tuolla puolustuspuolella puhutaan usein siitä, että suomalaiselle puolustusalan yritykselle erittäin kriittistä on saada referenssi käytännössä Puolustusvoimilta tai sisäisen turvallisuuden toimijoilta, koska sen referenssin avulla on helppo mennä sanomaan ulkomaille, että tämä on testattu Suomessa, meidän asevoimat käyttävät tätä, ja uskokaa tai älkää, tämä on hyvä tuote. Mutta jos sinulla ei ole sitä referenssiä takataskussa, niin on vähän vaikea mennä selittämään, vaikka nyt esimerkiksi jonnekin Saksaan, että minkä takia tämä on niin erinomainen tuote, jos sinun omat Puolustusvoimat ei käytä tätä. Ymmärrätte varmaan. Mutta siitähän tuli mieleen sitten aasinsiltana, että tämä samahan pätee varmasti monilla muilla aloilla yhtä lailla. Meillä on julkisesti rahoitetut sosiaali- ja terveyspalvelut, meillä on erittäin iso kuntakenttä, jossa on merkittävät ict-palvelut, sama pätee tietysti soteen ja monille valtionhallinnon alueille, ja jos suomalaiset, tämmöiset pienemmät innovaatiot eivät etene julkisella puolella edes testiin, niin millä ne voivat mennä perustellusti myymään niitä tuotteita ulkomaille, etenkään ulkomaalaisen julkisen sektorin ostajille, jos edes suomalaiset eivät niitä itse osta? Tämä on kanssa semmoinen, mitä voitaisiin miettiä, että voisiko täällä tehdä tällaisia kokeiluluontoisia ostoja ja testejä, joilla saataisiin se referenssiarvo sitten sinne vientimarkkinoille. Sitten tästä luvituksesta. — Itse asiassa, puhemies, tulen jatkamaan pöntöstä. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] Arvoisa rouva puhemies! Siitä luvituksesta vielä: Nythän tästä TNT-tehtaasta, jota Suomeen ollaan tuomassa pikavauhtia, oli Ylellä taas artikkeli, kuinka nyt oikeusvaltiota ollaan murentamassa, kun sitä yritetään viedä nopeasti eteenpäin. Siis ihmettelen. Eihän tähän Suomeen saada kohta rakennettua edes grillikioskia, kun siellä on joku valittamassa, että liito-orava on lentänyt 50 metrin päästä 1900-luvun alussa, ja sen takia pitää teettää sitä sun tätä selvitystä. Se on sillä tavalla, että kuokka maahan, puskutraktorilla puut kumoon ja TNT-tehdas pystyyn. Kansallisen turvallisuuden nimissä täytyy saada käyntiin näitä erittäin kriittisiä hankkeita, joilla on merkitystä paitsi Suomen turvallisuudelle myös koko Euroopan turvallisuudelle, ja tämä pätee näihin: Esimerkiksi tämä akkutehdas on hyvä esimerkki. Sitten on näitä vesivoimainvestointeja, joita on pitkitetty vuosikymmeniä erilaisilla valitusprosesseilla ja ympäristölupaprosesseilla, että nyt siellä on havaittu joku erittäin harvinainen perhonen, joka tulee muutenkin kuolemaan, mutta sen kuolemaa pitää vähän ehkäistä vuoden verran ja käyttää siihen miljoonia euroja rahaa. Siis tämä on mennyt ihan tämmöiseksi pelleilyksi käytännössä. Eihän kukaan täysjärkinen yrittäjä ulkomailta halua tulla Suomeen ottamaan sellaista riskiä, että hei, minulla olisi 100 miljoonan euron investointi, mutta lähdenpä tuommoiseen 10 vuoden ympäristöluvitusprosessiin, ja sitten sieltä on just löytynyt joku liito-orava, joka on lentänyt siellä joskus muinaisella kivikaudella, ja sen takia pitää teettää taas uusi selvitys, ja hanke viivästyy 20 vuodella. Siinä vaiheessa kilpailijat ovat painaneet oikealta kaistalta ohitte jo aikapäiviä sitten, ja se yritys on tuhoutunut ja mennyt konkurssiin. Tähän pelleilyyn pitää saada kyllä erittäin nopeasti muutos. Kiitos siitä hallitukselle, että tähän on yritetty jotain tehdäkin: on tätä yhden luukun mallia luvitukseen, pyritään nopeuttamaan näitä prosesseja ja saamaan tämmöisiä kriittisiä hankkeita maaliin, mutta edelleen erittäin vaikeata on ja raskasta on. En tiedä, koneisto tietysti haraa vastaan, kun muutos on alkamassa, mutta toivottavasti se saadaan käyntiin, koska se on tämän maan talouskasvun kannalta välttämätöntä, jos tänne halutaan joskus sitä talouskasvuakin saada, että ne investoinnit ihan aidosti tulevat tänne eikä jumiudu jonkun byrokraatin pöydälle. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-11-18T20:32:04,2025-11-18T20:37:09,Käsitelty,1.1 2025_111_108,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Edustaja Vigelius., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_109,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Elinkeinoelämän valtuuskunta selvitteli ennen viime eduskuntavaaleja sitä, mistä suomalaiset olisivat valmiit tinkimään, jos julkista taloutta päätettäisiin tasapainottaa seuraavalla hallituskaudella. Tuo selvitys oli itse asiassa hyvin mielenkiintoinen juuri siksi, että siinä jouduttiin laittamaan asioita hieman tärkeysjärjestykseen, ja suomalaiset vastaajat niin tekivät. Luen täältä nyt kohteet, joiden kohdalla suomalaiset vastasivat, että eivät olisi näistä julkisin varoin rahoitetuista menokohteista valmiit säästämään lainkaan, yli puolet suomalaisista ei olisi valmiit säästämään näistä lainkaan: peruskoulusta ja toiselta asteelta, poliisilta ja Rajavartiolaitokselta, varhaiskasvatuksesta ja opintotuesta, Puolustusvoimilta, sairausvakuutuksesta ja sotesta. Näistä suomalaiset eivät olisi valmiita säästämään lainkaan, jos julkista taloutta tasapainotettaisiin. Hyvä kysymys on, mitä jää ulkopuolelle. Siinä oli jo kymmenien miljardien edestä erilaisia valtion tärkeitä menokohteita, valtion tärkeitä palveluita. Ulkopuolelle käytännössä kohteista, joista suomalaiset olivat tuolloin ennen eduskuntavaaleja 2023 valmiit säästämään, jäivät Evan listauksen mukaan, suosiojärjestyksessä: puoluetuet, valtionhallinto, kehitysapu, Yleisradio, taide ja kulttuuri, maahanmuutto ja kotouttaminen, yritystuet, urheilu ja liikunta, luonnonsuojelu, työvoimatoimistot ja palvelut, maaseudun kehittäminen, työttömyyskorvaukset, kansalliset maataloustuet, asumistuki, tiede ja tutkimus, lasten kotihoidon tuki, toimeentulotuki, korkeakouluopetus, liikenneväylät, oikeuslaitos ja vankilat ja vanhempain- ja perhe-etuudet. Laskevassa järjestyksessä suosiojärjestyksessään vähiten suosittuun menokohteeseen, josta leikattaisiin. Tämä on juuri sitä pohdintaa, mitä me tarvitaan suomalaisessa yhteiskunnassa enemmän. Suuri osa näistä listalla olevista asioista ei todellakaan olisi helppoja säästökohteita, ei missään tapauksessa. Siellä on paljon yhteiskunnallisesti merkittäviä, tärkeitä palveluita, toimintoja, etuisuuksia, mutta me tarvitaan yhteiskunnassa sitä keskustelua, että kun meillä on lukuisilla eri sektoreilla, lukuisten eri ministeriöiden alaisuudessa suoraan valtion rahoittamia, hyvinvointialueiden rahoittamia, kuntien rahoittamia palveluita, niin mitkä niistä ovat niin tärkeitä, että niihin voidaan panostaa tai niiden rahoitus voidaan pitää nykyisellä tasollaan, pyrkiä tehostamaan vain siellä sisäisesti, ja mitkä ovat semmoisia, että sieltä oikeasti voidaan tehdä tiheällä kammalla paljon sitä karsintaa, mistä menokohteista voitaisiin päästä eroon, mistä voitaisiin tinkiä, jotta voitaisiin nämä kaikista tärkeimmät palvelut turvata suomalaisille. Sitä me tarvitsemme.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-18T20:37:09,2025-11-18T20:40:19,Käsitelty,1.1 2025_111_110,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Edustaja Kangas., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_111,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Antti,Kangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Bergbom avasi tässä suorastaan sellaisen pandoran lippaan, mistä pitäisi lähteä keskustelemaan hyvinkin laajasti: regulaatiolla luodut sisäiset ikään kuin tullirajat ja se niin sanottu Suomi-lisä ja Suomi-sääntely. Meille tulee tuonne valiokuntiin jatkuvasti EU-säädöksiä käsiteltäväksi, asetuksia ja direktiivejä, ja hyvin usein pohjaesityksessä, kun ministeriöitä tentataan, tulee se niin sanottu Suomi-lisä. Me halutaan tehdä paremmin, fiksummin, hienommin ja ikävä kyllä samalla myös kalliimmin ja samalla vieden alta Suomen kilpailuedellytyksiä niin valtiolta kuin yrityksiltä. Suomalaiset ovat aina halunneet olla EU:ssa sellaisia mallioppilaita ja suunnannäyttäjiä: että kun tehdään hiukan paremmin ja vähän paremmin kuin kaverit ja näytetään vähän paremmilta, niin kyllä ne muut ottavat meistä mallia. Mutta tosiasia on se, että eivät ne kyllä ota. Nyt muissa EU-maissa puhutaan jo paljon kolmansien maiden tuonnin uhasta, että se uhkaa talouskasvua, että kun EU-regulointi on tiukempaa, niin sinne pitää tehdä tulleja ja hiilirajamekanismeja ja monenlaisia muita, millä EU:n omaa tuotantoa suojellaan. No, sitten vielä mennään naksu tiukempaan päin, kun mennään Suomeen. Meillä on jo merkittävä kilpailuhaitta verrattuna tuonne Eurooppaan, ja sitten kun meitä lähdetään vertaamaan vaikka Kiinaan tai joihinkin muihin merkittävästi matalampien standardien maihin, niin se gäppi on suorastaan valtaisa siinä. Minun mielestäni käsittämätöntä ja lyhytnäköistä talouspolitiikkaa on esimerkiksi se, että Suomi on reguloinut elintarviketuotannossa itsensä maailman tiukimpiin yhdessä Norjan ja Ruotsin kanssa. Sitten samalla kuitenkin julkiset hankinnat hankkivat ruuat, mistä sattuu saamaan edullisimmin. Ajattele, sinä voit syödä sairaalassa tai koulussa ruokaa, minkä tuottamisesta niillä ehdoilla suomalainen tuottaja ja suomalainen teollisuus olisi joutunut rikosoikeudelliseen vastuuseen ja jopa vankeuteen. Sinä syöt julkisessa ruokailussa saparotonta sikaa, antibioottibroileria ja glyfosaattiruisleipää. Tämä on täysin käsittämätöntä. Tuntuu hetkellisesti hiukan edullisemmalta hankkia, mutta kun otetaan huomioon työllisyysvaikutukset, otetaan huomioon lääkeresistenssit ja kaikki muut asiat, niin maksamme kokonaisuutena, kansana, todella kovaa hintaa näistä lyhytnäköisistä säästöistä. Meidän on tulevaisuuden politiikassa otettava enemmän huomioon kokonaisuuksia, kuten edustaja edellä otti puolustushankinnat hyvänä esimerkkinä. Puolustusvoimat hankki Scanian kuorma-autoja Ruotsista ja jätti suomalaisen Sisun rannalle ruikuttamaan. Miettikää, mikä työllistämis- ja verotulovaikutus tällä olisi ollut Suomeen.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Antti Kangas,1535,2025-11-18T20:40:19,2025-11-18T20:43:29,Käsitelty,1.1 2025_111_112,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Edustaja Seppänen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_113,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on käyty hyvää keskustelua näistä ympäristöluvituksista. Suomessa kaivosteollisuuden ympäristöluvitus on paisunut niin raskaaksi, että se uhkaa näitä investointeja ja myös kiertotalouden kehitystä. Meillä on kotimaisia yrityksiä, jotka hyödyntävät kaivosten sivuvirtoja ja vievät niistä esimerkiksi Italiaan tuotteita, joilla tehdään teihin pohjia, mutta tämä ei onnistu Suomessa. Tällainen olisi kiertotaloutta parhaimmillaan, mutta meillä lupaprosessit kestävät vuosia ja sisältävät päällekkäisiä vaatimuksia eri viranomaisilta, ja tämä hidastaa innovaatioita. Menetämme työpaikkoja ja kilpailukykyä ihan joka päivä. Me tarvitaan nopeampaa, selkeämpää lupamenettelyä, joka turvaa nämä ympäristöasiat mutta ei tukahduta tätä kestävää teollisuutta. Tämä nykyinen järjestelmä ei palvele yhtään ketään. Arvoisa puhemies! Suomessa kaivosteollisuuden ympäristöluvitus kestää tyypillisesti 2—4 vuotta, ja tähän lisäksi kuntien kaavoitukset ja erittäin pitkiksi venyvät valitusprosessit. Näitä lupia tosiaan käsittelevät useat viranomaiset, ja voi puhua jopa valitusketjuista, jotka sitten venyttävät näitä prosesseja. Italiassa vastaavat luvat, VIA ja AIA, hoidetaan pääosin 6—12 kuukaudessa, suurissakaan hankkeissa harvoin yli kahta vuotta kestävät nämä prosessit. Meillä byrokratia tukahduttaa investoinnit ja kiertotalouden innovaatiot. Meillä on esimerkkejä kotimaisista yhtiöistä, jotka jalostavat näitä sivuvirtoja hyötykäyttöön, ja jos me haluttaisiin olla kilpailukykyisiä ja edistää tätä niin sanottua puhdasta siirtymää, niin lupaprosessit olisi todellakin yksinkertaistettava ja määräaikoja lyhennettävä. Tämä hallitus tekee hyviä toimenpiteitä, mutta työ ei todellakaan ole vielä valmis, eli me joudutaan puuttumaan myös lainsäädäntöön, ei pelkästään siihen hallintoon ja lupaprosessiin, mitä tällä hetkellä tehdään. Tämä tilanne kun otetaan huomioon — ja se on hyvin tiedossa tässäkin talossa edustajilla — on valitettavaa huomata, että silti useiden edustajien toimesta hartiavoimin tehdään töitä sen eteen, että näitä järkeviä hankkeita ei saada edistettyä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-11-18T20:43:29,2025-11-18T20:46:17,Käsitelty,1.1 2025_111_114,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Edustaja Vigelius., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_115,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä viimeisenä lisäyksenä tähän velkajarrukeskusteluun haluan nostaa esille sen, mikä tulikin esille jo jossakin aiemmassa puheenvuorossa. Keskustelussa liittyen siihen, että valtiontaloutta joudutaan tasapainottamaan ja joudutaan etsimään saksittavia kohteita valtiolta, täysin hallituksen väristä ja puolueiden kokoonpanosta huolimatta on kyllä aivan keskeisesti pakko olla kehitysyhteistyö, tuttavallisemmin kehitysapu. On hyvin ongelmallista, jos vaikeina taloudellisina aikoina Suomi ei ole valmis säästämään ja tinkimään ulkomaille menevistä, kehitysmaihin menevistä rahoista ja niistä menokohteista siellä, joihin olemme syytäneet rahaa vuosia, vuosikymmeniä yhtäjaksoisesti sieltä 60—70-luvulta lähtien. Suomi on osallistunut vuosikymmenten ajan erilaisiin kehitysyhteistyökohteisiin. Useimmilla puolueilla täällä — muistaakseni kokoomuksella, SDP:llä, taitaa olla keskustallakin, vihreillä, vasemmistoliitolla, kaiketi RKP:lläkin — on omissa tavoitteissaan — periaateohjelmissa, tavoiteohjelmissa, millä nimillä niitä ikinä kutsutaankaan — edelleen tavoite nostaa kehitysyhteistyön rahoitusta käytännössä tuplaan siitä, mitä se tällä hetkellä Suomessa on, 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Sen hinta nykyisellä bruttokansantuotteella olisi Suomelle kaksi miljardia euroa vuodessa — kaksi miljardia euroa vuodessa. Siinä on aika kallis tavoite. Se on enemmän kuin mitä monet puolueet lupaavat opiskelijoille tai eläkeläisille tai työssäkäyville tai veronalennuksina tai menolisäyksinä, tukilisäyksinä vaalien alla, mutta tämä on tavoite, joka useimmilta — suurilta ja keskikokoisilta, pieniltäkin — puolueilta löytyy omista tavoitteistaan. Se tavoite on asia, mistä näiden puolueiden kannattaisi jo luopua. Perussuomalaiset ovat puhuneet tätä tavoitetta vastaan iät ja ajat ja vastustaneet sitä juuri sen takia, että paitsi meillä aina hyvinä taloudellisina aikoina myös sitten vielä erityisesti taloudellisesti vaikeina aikoina tulisi keskittää meidän voimavaramme tänne omaan kotimaahamme. Kun esimerkiksi velkajarru pakottaa meitä miettimään ihan aidosti nykyistäkin kovemmin, mistä tingitään, mikä on vähemmän tärkeää, niin toivoisin, että jokainen puolue ja jokainen hallitus väristä riippumatta arvostaisi omaa maataan sitä ulkomaille menevää tukea korkeammalle, kehitysmaihin menevää tukea korkeammalle — sitä tukea, jota on tehty jo vuosikymmenten ajan. Voisimmeko me tinkiä sieltä? Se on oma henkilökohtainen toiveeni. Valitettavasti katsoessani puolueiden vaihtoehtobudjetteja en odota sitä vasemmistohallitukselta, jos sellainen tähän maahan vielä ilmaantuu. Nimittäin kaikki nämä [Puhemies koputtaa] ovat olleet peruuttamassa kehitysyhteistyön rahoitusleikkauksista.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-18T20:46:18,2025-11-18T20:49:33,Käsitelty,1.1 2025_111_116,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,Edustaja Seppänen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_117,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä edustaja Kangas käytti erittäin hyvän puheenvuoron liittyen kotimaiseen ruokaan ja kuntien ja hyvinvointialueiden hankintoihin. Tämä olisi iso ratkaisu, että me saisimme tätä kotimaista ruuantuotantoa tuettua, kun me saataisiin kaikki Suomen kunnat ja hyvinvointialueet mukaan isommilla prosenteilla hankkimaan kotimaista ruokaa. Meillä Rovaniemellä käytiin hiljattain valtuustossa keskustelu tämän osalta, nimittäin me lisättiin 400 000 euroa kouluruokaan, mikä oli todella hieno asia, kaikki puolueet kannattivat sitä, ja me perussuomalaiset teimme esityksen, että tämä lisäys käytetään ainoastaan kotimaiseen ja lähiruokaan, mutta emme saaneet esitykselle kannatusta. Sosiaalidemokraateista yksikään valtuutettu ei kannattanut tätä, keskustasta aivan muutama. Eli juhlapuheissa kyllä halutaan tukea kotimaista ruokaa, mutta sitten kun tulee niitten päätösten aika, niin näin ei tapahdu. Meillä on Lapissa Sodankylän kunnassa rakennettu kunnan keittiö nimenomaan lähiruokaa ajatellen, eli lähtökohtaisesti siellä käytetään vain lähellä tuotettuja elintarvikkeita. Haluankin lähettää terveisiä sinne Sodankylään, että tästä pitäisi koko Suomen ottaa kyllä mallia: se erittäin hyvin toimii ja lähti tämmöisestä kokeilusta, ja sitten siirryttiin täysipainoisesti tähän malliin. Se on valitettavaa, niin kuin tässä edustaja Kangas sanoi, että meillä on tarjolla julkisten hankintojen myötä sellaista ruokaa, mikä ei täyttäisi meidän omia kriteerejämme ruoantuotannolle. Tässä on kyllä koko eduskunnalle pohdittavaa. Ehkä tästäkin pitäisi tehdä jonkunlainen parlamentaarinen esitys ja sopu seuraavalla kaudella. ", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+5.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-11-18T20:49:33,2025-11-18T20:51:41,Käsitelty,1.1 2025_111_118,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Esittelijänä ministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_111_119,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan terrorismirikoksia koskevan sääntelyn kokonaisuudistusta, jolla selkeytetään lainsäädäntöä ja huolehditaan siitä, että sääntely on riittävän kattavaa ja rangaistukset riittävän ankaria. Tämä hanke poikkeaa useimmista aikaisemmista terrorismirikoksia koskevista hankkeista siinä, että yleensä on ollut kysymys siitä, että laitamme täytäntöön Suomessa kansainvälisiä velvoitteita. Nyt tämä perustuu kansalliseen harkintaan ja siihen, että meillä on ollut tarve uudistaa näitä pykäliä. Taustalla on hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan hallitus tekee terrorismilainsäädännön kokonaisuudistuksen vastaamaan nykyisiä uhkia ja poistaakseen nykyisen sääntelyn vaikeaselkoisuuden. Mahdolliset aukot nykyisissä kriminalisoinneissa arvioidaan ja rangaistusasteikkoja tarkistetaan siten, että rangaistukset terrorismirikoksista kovenevat. Taustalla on toisaalta myös eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja lakivaliokunnan useat kannanotot siitä, että terrorismirikoksia koskeva sääntely muodostaa vaikeaselkoisen kokonaisuuden. Sääntelyä on vuoden 2002 jälkeen muutettu useita kertoja, mutta kokonaistarkastelua ei ole tehty. Esityksessä nykyistä sääntelyä ehdotetaan selkeytettäväksi monin tavoin. Esimerkiksi pykäläviittauksista ja toissijaisuuslausekkeista luovutaan ja säännösten sanamuotoja yhdistetään ja tunnusmerkistöjä tarkennetaan. Sääntelyn sovellettavuutta ja käyttökelpoisuutta merkittävästi edistää myös se, että nykyisin hajallaan useissa hallituksen esityksissä olevat pykälien perustelut on kattavasti koottu nyt yhteen hallituksen esitykseen. Se toki helpottaa lain soveltajien työtä. Rangaistavuuden alan laajennuksista merkittävin koskee sitä, että rangaistavaksi tulee se, että henkilö oleskelee valtiossa, jonka kansalainen hän ei ole tai jossa hän ei pysyvästi asu, tehdäkseen siellä terroristisen rikoksen. Oleskeluun liittyvä rikos voi olla mikä tahansa terroristinen rikos, ja rangaistava oleskelu kattaakin myös kaikki valmistelutyyppiset rikokset. Kyse voi olla esimerkiksi toisen henkilön terroristisen rikoksen tekemisen edistämisestä. Tällaiseen oleskeluun liittyvä rikosoikeudellinen vastuu voi kohdata myös terroristijärjestössä toimivan henkilön perheenjäsentä, kuten meillä usein puhekielessä — eikä niinkään puhekielessä vaan käytännössä — on puhuttu Isis-vaimoista. Hallituksen esityksen perusteluissa kiinnitetään oleskelurikoksen lisäksi muutenkin erityistä huomiota perheenjäsenen rooliin. Perheenjäsenen rikosoikeudellinen vastuu voi kohdata esimerkiksi terroristiryhmän toimintaan osallistuvan henkilön, joka on yhteistoiminnassa terroristijärjestössä toimivan toisen henkilön kanssa tai joka oleskelee terroristijärjestön hallitsemalla alueella. Kysymys näissä tilanteissa voi olla esimerkiksi terroristiryhmän varustehuollosta, ruokahuollosta tai lasten terroristisesta ideologisesta kasvatuksesta huolehtimisesta. Perheenjäsenen kohdalla on syytä myös erikseen korostaa, että rangaistavan avunannon ja yllytyksen ulottuvuus on laaja ja tällainen henkilö voi toiminnallaan syyllistyä myös terroristisen rikoksen tekemisen yllytykseen. Esimerkkinä näistä tilanteista voi mainita terroristiryhmän toimintaan osallistuvan puolison taisteluvarustehuollosta huolehtimisen tai puolison kannustamisen osallistumaan terroristiryhmän toimintaan. Lisäksi perheenjäsen voi toiminnallaan syyllistyä muihinkin vakaviin rikoksiin kuin terroristisiin rikoksiin, esimerkiksi törkeään ihmiskauppaan, josta voi olla kysymys silloin, kun henkilö vie lapsensa terroristijärjestön hallitsemalle alueelle. Oleskelurikoksen lisäksi esitys sisältää lukuisia muita laajennuksia rangaistavuuden alaan. Terroristisessa tarkoituksessa tehtyjen rikosten piiriä laajennetaan kattamaan törkeä vapaudenriisto, törkeä raiskaus, törkeä ryöstö ja törkeä lapsenraiskaus, joissa on ankarat rangaistukset. Rangaistavaksi tulee lisäksi se, että henkilö matkustaa toiseen valtioon terroristisen matkustamisen edistämistä varten tai yrittää antaa terroristista koulutusta. Arvoisa puhemies! Terrorismirikoksen valmistelun ja terroristisen kouluttautumisen rangaistavuus myös laajenee niin, että rangaistavaksi tulee edistää myös sellaista tulevaa terrorismirikosta, jonka tekemiseen valmistelutoimen tekijä tai kouluttautuja ei itse tule osallistumaan. Terrorismirikoksen valmistelun rangaistavuus laajenee myös koskemaan kaikkien sellaisten esineiden ja aineiden käsittelyä, joilla voidaan terrorismirikoksen tekemisen yhteydessä aiheuttaa vakavaa vaaraa toisen hengelle ja terveydelle. Lisäksi terroristisella rikoksella edistettävän toisen terroristisen rikoksen ei enää tarvitse olla yksilöitävissä rikosnimikkeen tai pykälän tarkkuudella, millä edistetään ja tehostetaan terrorismirikollisuuden torjuntaa kokonaisuudessaan. Tämä muutos ja sen merkitys ovat siinä — ja se on huomattava — että se helpottaa käytännön toimijoiden näytön hankkimisen helpottamista ja arviointia. Puhemies! Rangaistavuuden ala laajenee siis useilla eri tavoilla, ja nykyistä laajemmin säädetään rangaistaviksi myös varhaiseen vaiheeseen ulottuvat teot, joilla edistetään terroristista, rikollista toimintaa ja jotka voivat myös edistää toisen henkilön rikoksen tekemistä. Kaikki rangaistavuuden laajennukset, mukaan lukien edistettävän rikoksen yksilöintivaatimuksen lieventäminen, koskevat tietysti myös edellä mainitsemallani tavalla perheenjäseniä. Myös rangaistusasteikkoihin tulee muutoksia, joiden perusteella voidaan tuomita ankarampia rangaistuksia kuin nykyisten asteikkojen mukaan voitaisiin tuomita. Muutokset koskevat terrorismirikoksen valmistelua, terroristista kouluttautumista, terroristista matkustamista ja matkustamisen edistämistä. Terroristiryhmän johtamista koskee nykyään kaksi erilaista rangaistusasteikkoa, joista lievempi ehdotetaan nyt kokonaan poistettavaksi. Esityksessä huolehditaan salaisia pakkokeinoja ja salaisia tiedonhankintakeinoja koskevien säännösten muuttamisesta niin, että käytettävissä ovat riittävät ja rikoksen vakavuuteen suhteutetut poliisin toimintavaltuudet rikosten estämistä, paljastamista ja selvittämistä varten. Rangaistussäännösten muuttamisesta aiheutuvia teknisluonteisia muutoksia myös ehdotetaan useimpiin lakeihin, jotka ovat esityksen liitteenä. Terrorismirikollisuudessa on kysymys yhteiskunnan perustoimintoja ja oikeusjärjestystä sekä ihmisten henkeä, terveyttä ja turvallisuutta hyvin vakavasti uhkaavasta rikollisuudesta. Terrorismin uhkaan on suhtauduttava vakavasti, ja siihen on vastattava ajantasaisella lainsäädännöllä. Suomessa terrorismin uhka on viisiportaisen asteikon tasolla kolme eli kohonnut. Viime vuosina terrorismirikoksia on myös tullut enenevässä määrin tuomioistuinten käsiteltäviksi. Nyt käsiteltävään hallituksen esitykseen sisältyvällä lainsäädäntömuutoksella turvataan yhteiskuntaa ja sen kansalaisia. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-11-18T14:53:11,2025-11-18T15:01:00,Käsitelty,1.1 2025_111_120,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Kiitokset ministerille esittelystä. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä] — Ilmeisesti on tarvetta käydä hetken aikaa lyhyttahtista keskustelua. Pyydän niitä, jotka haluavat käyttää minuutin puheenvuoron, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan. — Edustaja Aittakumpu.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_121,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täytyy sanoa, että ministeri Meri tekee kyllä ihailtavalla tavalla työtä. Olemme tänne eduskuntaan saaneet oikeusministeriön toimialalta todella paljon hallituksen esityksiä, joilla Suomesta on tehty oikeudenmukaisempaa ja turvallisempaa yhteiskuntaa. Tämä terrorismirikoksien rangaistusten kiristäminen ja muun lainsäädännön parantaminen on perussuomalaisten pitkäaikainen tavoite, joka sekin nyt toteutuu. Arvoisa rouva puhemies! Terrorismirikoksethan voivat olla hyvin monenlaisia, ja niitä yhdistää se, että niiden tarkoituksena on esimerkiksi lietsoa pelkoa ja tehdä erilaista väkivaltaa ihmisille ja muille toimijoille. Nyt näitä rangaistuksia kovennetaan esimerkiksi terroristiryhmän johtamisesta, terrorismirikoksen valmistelusta, terroristisesta kouluttautumisesta ja niin edelleen. Tosiaan näitä lainsäädännön aukkopaikkoja suljetaan. Esimerkiksi kaikki Isis-äidit eivät jatkossa selviäisi Suomessa ilman rangaistusta. On hyvä, että näitä lainsäädännön aukkopaikkoja nyt tosiaan tilkitään. Nämä muutokset ovat hyvin tärkeitä ja kannatettavia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-11-18T15:01:18,2025-11-18T15:02:30,Käsitelty,1.1 2025_111_122,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,Edustaja Jäntti., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_123,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Aleksi,Jäntti,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Terrorismirikosten rangaistussäännöksiin on tehty jo vuodesta 2002 lähtien lukuisia yksittäisiä muutoksia, ja viimeiset muutokset ovat astuneet voimaan vuonna 2023. Aikaisemmissa lainsäädäntöhankkeissa on useaan kertaan todettu terrorismirikoksia koskevan sääntelyn selkiyttämisen tarve. Nykyiset rangaistussäännökset muutoksineen perustuvat pääosin kansainvälisiin YK:n, EU:n ja Euroopan neuvoston kriminalisointivelvoitteisiin. Muutoksia on kuitenkin tehty myös kansalliseen harkintaan perustuen. Siitä huolimatta, että perustuslakivaliokunta ja lakivaliokunta ovat toistuvasti nostaneet esiin sääntelyn kokonaistarkastelun tarpeen ennen nyt käsittelyssä olevaa lainsäädäntöhanketta, rangaistaviksi säädettyjen tekojen suhdetta toisiinsa ja sääntelykokonaisuutta muutenkaan ei ole kokonaisvaltaisesti arvioitu. Siksi sen aika on juuri nyt.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Aleksi Jäntti,1513,2025-11-18T15:02:30,2025-11-18T15:03:34,Käsitelty,1.1 2025_111_124,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,Edustaja Eerola., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_125,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos tosiaan, hallitus, ja kiitos tosiaan, ministeri Meri, tästä tarpeellisesta esityksestä, jonka nyt saamme. Nyt tosiaan, niin kuin edustaja Aittakumpu mainitsi, tilkitään aukkoja, jotta jokainen terroristista toimintaa tukenut henkilö saadaan vastuuseen. Eli toisin sanoen nekin henkilöt, jotka auttavat niitä varsinaisia jihadisteja ruokkimalla, rahoittamalla tai vaikka taisteluvarusteita parsimalla, joutuvat tulevaisuudessa sitten vastuuseen, eli voidaan sanoa ikään kuin, että terroristiselle töpinälle tulee nyt toppi. Tämä perheenjäsenen rikosoikeudellinen vastuu voi liittyä jopa tilanteisiin, joissa hän on yhteistoiminnassa terroristiksi katsottavan henkilön kanssa tai vaikka vain oleskelee terroristijärjestön tai ‑ryhmän hallitsemalla alueella. Niin kuin todettiin, esimerkiksi nämä joitakin vuosia sitten olleet Isis-vaimot eivät nyt ilman tuomiota selviäisi. Kiitos tästä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-11-18T15:03:34,2025-11-18T15:04:47,Käsitelty,1.1 2025_111_126,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,Edustaja Hiltunen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_127,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Pia,Hiltunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä hallituksen esityksessä terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi täsmennetään muun muassa rikosten määritelmää ja kriminalisoidaan entistä tarkemmin terroristisen alueen oleskelu, terroristisessa tarkoituksessa matkustaminen, toisen matkustamisen edistäminen ja terroristiryhmän jäsenyys ja siihen liittyvän toiminnan tukeminen. Lisäksi rangaistusasteikkoja yhdenmukaistetaan ja osin korotetaan vastaamaan rikosten vakavuutta. Digitaalisiin tukitoimiin liittyviä valmistelurikoksia täsmennetään myös ajan hengen mukaisesti, ja hyvä niin. Esitys on kokonaisuutena kannatettava ja tarpeellinen mutta vielä puutteellinen erityisesti ennalta ehkäisevän ja sosiaalisen turvallisuuden osalta. Ennalta ehkäisevä työ puuttuu nyt lähes kokonaan esityksestä, eikä radikalisoitumisen juurisyihin juuri vastata. Arvoisa ministeri, viranomaisten lisävaltuuksista on pidettävä kiinni, nimittäin toimeenpano ei onnistu ilman lisäresursointia. Onko tätä asiaa huomioitu lainsäädännön toiminnan turvaamiseksi poliisin, supon, Rajavartioston ja syyttäjien osalta?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Pia Hiltunen,1534,2025-11-18T15:04:47,2025-11-18T15:05:49,Käsitelty,1.1 2025_111_128,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,Edustaja Kurvinen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_129,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on aivan perusteltu lakiesitys. Tietysti valiokunnat sen vielä sitten tarkkaan käyvät läpi, ja tässä varmaan on myös joitakin valtiosääntöoikeudellisia asioita, mutta on hyvä, että näitä katvealueita käydään läpi. Viime vuosinahan meillä on ollut tilanteita, että on jouduttu pohtimaan sitä, onko niin, että Suomen rikoslaista loppuvat tunnusmerkistötyökalut tiettyihin terroristisiin tekoihin, käytännössä terrorismia tukevaan toimintaan, ja on hyvä, että tähän on nyt puututtu. Kysyisin, kun ministeri on paikalla, ihan sellaista käytännön asiaa, että tällä vaalikaudellahan on pitkälti perustellusti, mutta hyvin voimakkaasti kiristetty eri rangaistuksia. Meillähän vankimäärät tulevat lisääntymään voimakkaasti, ja tilannehan on se, että aina kun teemme uusia rikoksia, säädämme uusia rikoksia ja niille kovempia rangaistuksia, se tietää työtaakkaa poliisille, syyttäjille, oikeuslaitokselle ja sitten vankiloitten pitäminenkin maksaa. Kysyisin oikeusministeriltä, onko tämän esityksen osalta nyt sitten talousvaikutukset arvioitu. Onko nyt niin, että syyttäjien ja tuomioistuinten työkuorma ei tässä liikaa kuormitu, ja onko tämä arvioitu resursseissa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-11-18T15:05:50,2025-11-18T15:06:58,Käsitelty,1.1 2025_111_130,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,Edustaja Furuholm., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_131,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Rikoslain terrorismirikosluku on parissa vuosikymmenessä muodostunut sekavaksi tilkkutäkiksi. Kokonaisuusuudistus on siis tarpeen. Suomessa on oikeudessa käsitelty terrorismirikoksia vain muutamia kertoja, ja hyvä niin. Lakia on kuitenkin tarpeen tullen pystyttävä myös soveltamaan. Laajat kriminalisoinnit eivät auta, jos pykälät ovat liian epämääräisiä. Täsmällisyys on välttämätöntä niin yksilön oikeusturvan kuin lain käytännön soveltavuuden kannalta. Vaikka uudistus on perusteltu, tässä varmasti riittää valiokuntakäsittelyssä arvioitavaa. Maailmalla on paljon esimerkkejä siitä, miten terrorismilakeja on käytetty väärin. Tästä ei tietenkään ole hallituksen esityksessä kyse, mutta epämääräisen sääntelyn riskit on silti tiedostettava meilläkin ja otettava huomioon valiokuntatyössä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-11-18T15:06:58,2025-11-18T15:07:54,Käsitelty,1.1 2025_111_132,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,Edustaja Kaunistola., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_133,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! On hyvin yksiselitteistä, miksi ja miten terroristiset rikokset ovat vahingollisia kansallisesti ja kansainvälisesti. Myös turvallisuusympäristömme muutokset puoltavat sitä, että terroristisiin rikoksiin suhtaudutaan muun jengi- ja järjestäytyneen rikollisuuden ohella entistä vakavammin. Terrorismirikokset kohdistavat suoraa uhkaa yhteiskunnan perustoimintoihin. Terrorismirikosten uhrit eivät useinkaan ole välttämättä rikosten varsinaisia kohteita, vaan uhrit on esineellistetty ja välineellistetty laajempien tavoitteiden saavuttamiseksi. Nyt käsillä olevalla esityksellä on tarkoitus kiristää terrorismirikosten rangaistuksia sekä selkiyttää niitä koskevaa lainsäädäntöä merkittävästi. Kyse onkin siis tärkeästä ja kokonaisvaltaisesta uudistuksesta, joka johdonmukaisesti jatkaa hallituksen linjaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-11-18T15:07:54,2025-11-18T15:08:59,Käsitelty,1.1 2025_111_134,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,Edustaja Niemi., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_135,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa rouva ministeri, esittelyssänne tuli nyt täysin selkeäksi se asia, kuinka tärkeästä asiasta on kysymys tänä päivänä myöskin Suomessa. Edelleen aivan liian usein Suomeen pääsee tarkasta rajavalvonnasta ynnä muusta huolimatta sellaisia henkilöitä, joilla on tällaisia tavoitteita saada joitakin terroristisia tekoja tehtyä täällä Suomenmaassa. Toivottavasti me myös pystymme vastaamaan siihen haasteeseen, eli syyttäjälaitos, vankilalaitos, poliisipuoli ja kaikki, oikeuslaitos, pystyvät sitten myöskin vastaamaan siihen haasteeseen, kun meillä on riittävät työkalut, millä me voimme tuomioita jakaa, ottaa henkilöitä kiinni. Se ei onnistu, jos ei näitä kiinniottajia ynnä muita käsittelijöitä ole riittävästi. Tähän toivon myöskin, arvoisa ministeri, jotakin vastausta, jos mahdollista. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-11-18T15:08:59,2025-11-18T15:10:03,Käsitelty,1.1 2025_111_136,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,Edustaja Karlsson., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_137,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Anette,Karlsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys on tärkeä askel kohti selkeämpää ja johdonmukaisempaa terrorismirikoksia koskevaa sääntelyä. On hyvä, että rikoslain kokonaisuus kootaan ymmärrettäväksi ja että viranomaisille annetaan mahdollisuus puuttua vakaviin uhkiin aiemmassa vaiheessa. Samalla on todettava, että lainsäädäntö ei yksin ratkaise radikalisoitumisen taustalla olevia ongelmia. Tätä puolta esitys käsittelee edelleen liian kevyesti. Turvallisuus ei synny pelkästä rikosvastuusta vaan kyvystä tunnistaa ja torjua radikalisoitumista jo ennen kuin rikollinen toiminta alkaa. Arvoisa puhemies! On myönteistä, että Suomi päivittää sääntelynsä vastaamaan muuttunutta turvallisuusympäristöä ja kansainvälisiä velvoitteita, mutta kokonaisuus on uskottava vasta silloin, kun rinnalle rakennetaan yhtä vahva ennalta ehkäisevä toimintamalli. Se vähentää radikalisoitumista, vahvistaa yhteiskunnan eheyttä ja on myös taloudellisesti järkevää. Arvoisa ministeri, onko hallituksella suunnitelmissa rakentaa [Puhemies: Aika!] radikalisoitumista ennalta ehkäisevä toimintamalli?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Anette Karlsson,911831,2025-11-18T15:10:03,2025-11-18T15:11:24,Käsitelty,1.1 2025_111_138,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,Edustaja Riipi., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_139,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On viisasta varautua, ja näen hyvin vahvasti, että tällä kokonaisuudella vastataan nyt niihin haasteisiin, mitä meillä lainsäädännössä on ollut, paikataan aukkoja. Tämä maailmantilanne huomioon ottaen pidän tätä kyllä nyt todella perusteltuna. Minä haluan myöskin kuitenkin kiinnittää huomiota nyt siihen, että samalla kun tätä lainsäädäntöä kehitetään, niin toivon mukaan myöskin pystytään varmistamaan resurssit siellä paikallisella tasolla, niin että viranomaiset voivat tehdä yhteistyötä siellä ennaltaehkäisevässä työssä. Esimerkiksi poliisin, nuorisotyön ja niin edelleen resurssit ovat valtavan tärkeitä. Sitten tämä toinen puoli, joka tuli jo edustaja Kurvisen nostamana esille, eli oikeudenhoidon tila: syyttäjäresurssit, tuomioistuimen resurssit, vankilapaikat. Me ollaan nyt jo tilanteessa, jossa nämä ovat vähän riittämättömiä, ja toivoisinkin, että ministeri kertoisi, miten me myöskin tähän pystytään vastaamaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-11-18T15:11:24,2025-11-18T15:12:25,Käsitelty,1.1 2025_111_140,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_141,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän aluksi ministeri Merta erinomaisesta työstä isänmaan parhaaksi tässäkin asiassa. Esityksessä tehtävät muutokset ovat välttämättömiä nykypäivän uhkiin vastaamiseksi. Rangaistusasteikkojen tiukentaminen ja valmistelutoimien laajempi kriminalisointi kaventaa mahdollisuuksia terrorismiin liittyvän toiminnan suunnitteluun ja sen tukemiseen. On tärkeää, että terrorismirikokseksi määritellään jatkossa selkeästi myös vakavat väkivaltarikokset silloin, kun ne tehdään terroristisessa tarkoituksessa. Yhtä lailla viranomaisten käytössä olevien tiedonhankintakeinojen tulee vastata nykypäivän tarpeita. Kun turvallisuusympäristö muuttuu, myös lainsäädännön on muututtava, niin kuin nyt tapahtuu. Tässä esityksessä poistetaan tulkinnanvaraisuuksia, täsmennetään sääntelyä ja varmistetaan, että viranomaiset voivat toimia tehokkaasti sekä esitutkinnassa että rikosten ennalta estämisessä. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-18T15:12:25,2025-11-18T15:13:38,Käsitelty,1.1 2025_111_142,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Edustaja Koskela, Jari.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_143,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Kiitoksia, rouva puhemies! Ja kiitokset myöskin ministeri Merelle. Te hoidatte kiittävällä intensiteetillä ja ammattitaidolla vaativaa tehtäväänne. Terrorismi on kansainvälinen ilmiö. Siksi on oikein, että Suomen lainsäädäntö täyttää kansainväliset velvoitteet ja tekee Suomesta vaikean toimintaympäristön kaikille ääri-ilmiöille. Ihmisoikeudet ja perusoikeudet turvataan, mutta niitä ei saa käyttää kilpenä järjestäytyneelle väkivallalle. Valmistelu, kouluttautuminen, matkustaminen ja toisen henkilön tukeminen terrorismiin tulevat tässä esityksessä tiukemmin rangaistaviksi. Perussuomalaisille on keskeistä, että viranomaiset voivat puuttua toimintaan ajoissa, ennen kuin mitään peruuttamatonta tapahtuu. Siksi tätä esitystä on helppo tukea. Tärkeää on myös, että viranomaisilla on riittävät resurssit lakien toimeenpanoon.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-11-18T15:13:38,2025-11-18T15:14:40,Käsitelty,1.1 2025_111_144,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,Edustaja Hoskonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_145,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin terroristinen toiminta Euroopassa ja koko maailmassa on tänäpänä äärimmäisen vakava ilmiö. Pitää muistaa, että terroristitkin käyttävät näitä nykyajan tiedotusvälineitä ja tekoälystä lähtien kaikkea mahdollista ilkeyttä, mitä ikinä pystyvätkään keksimään. Elikkä tavallaan lainlaatija ja järjestäytynyt yhteiskunta tulevat pikkusen jäljessä. Se on vähän kuin lääketutkimus, että ei voi vastalääkettä keksiä ennen kuin itse tauti on tullut. Miten on tämä kansainvälinen yhteistyö, arvoisa ministeri, kun te olette erinomaisesti työtänne hoitanut, niin kuin moni edustaja on sanonut aivan oikein tässä keskustelussa? Me laadimme tässä lakeja, poliisit tekevät omaa työtään, tiedustelupalvelut omaa työtään, niin onko eurooppalainen yhtenäinen lainsäädäntö saatu aikaiseksi sillä keinoin, että tämä toimintaympäristö saadaan mahdollisimman tiukaksi koko EU-alueella? Onko tässä miten tiukkaa tämä eurooppalainen yhteistyö? Sehän on kaiken perusta, että on yhtä vaikeaa meillä kuin muualla, meillä jopa vaikeampaa, ja sitten se, että poliisityö ja tiedustelupalvelujen työ on aukotonta ja tieto tulee sitten myös oikeusvalvontaa tekeville viranomaisille.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-11-18T15:14:40,2025-11-18T15:15:51,Käsitelty,1.1 2025_111_146,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,Edustaja Jukkola., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_147,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Terrorismi ei ole kaukainen ilmiö. Se on uhka, joka pyrkii murentamaan ne peruspilarit, joille suomalainen yhteiskunta rakentuu: oikeusjärjestyksen, turvallisuuden ja ihmisen luottamuksen siihen, että arki on ennakoitavaa ja turvattua. Siksi tämän esityksen ydin on yksiselitteinen: terrorismiin on vastattava määrätietoisesti ja johdonmukaisesti tinkimättä oikeusvaltion periaatteista. Hallituksen esitys tiukentaa rangaistusasteikkoja ja selkeyttää epäyhtenäistä terrorismirikoslainsäädäntöä on oikea suunta. Kun terroritekojen valmistelu ja kouluttaminen ja niiden edistäminen eivät voi enää johtaa pelkkään sakkoon, viesti on selvä. Terrorismiin kytkeytyvä toiminta ei ole vähäinen rikkomus vaan erittäin vakava rikos, johon Suomen tulee suhtautua sen vaatimalla painolla. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-11-18T15:15:51,2025-11-18T15:17:01,Käsitelty,1.1 2025_111_148,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,Edustaja Nieminen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_149,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys terrorismirikoksia koskevan sääntelyn uudistamisesta on vahva perussuomalainen kädenjälki suomalaisen turvallisuuden puolustamisessa, ja kiitos siitä tosiaan ministerille. Perussuomalaiset ovat vuosikausia sanoneet, että Suomen terrorismilainsäädäntö on ollut liian löysä ja liian hajanaisesti rakennettu ja pahimmillaan jopa naiivi niiden uhkien suhteen, mitä Euroopassa on vuosien aikana nähty. Nyt vihdoinkin tällä hallituskaudella pykälät laitetaan kuntoon ja turvallisuus on asetettu taas vahvalle tasolle ja edelle. Terrorismirikoksista ei voi selvitä jatkossa sakoilla: ei valmistelusta, ei matkustamisesta, ei kouluttautumisesta. Jokainen näistä teoista on osa ketjua, joka johtaa väkivaltaan ja kuolemaan. Siksi olemme ajaneet rangaistusasteikkojen kiristämistä ja rangaistavuuden laajentamista, ja nyt se tosiaan saadaan toteutumaan. Suomi ei saa olla turvapaikka ihmisille, joita epäillään tai tutkitaan terrorismiin liittyvistä rikoksista. Siksi on tärkeää, että nämä rikokset ovat jatkossakin kansainvälisiä rikoksia, jotka voidaan tutkia ja tuomita Suomessa riippumatta tekopaikasta tai tekijän kansalaisuudesta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-11-18T15:17:01,2025-11-18T15:18:20,Käsitelty,1.1 2025_111_150,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,Edustaja Honkonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_151,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on erittäin tärkeä ja kannatettava lainsäädäntöehdotus, ja tässä on tehty hyvää ja perusteellista valmistelutyötä. Tämähän on myös hyvin linjassa sen tilannekuvan kanssa, jota sisäisen turvallisuuden selonteon yhteydessä käsiteltiin. Nämä terroristiset teot ovat suomalaiselle yhteiskunnalle uhka, ja niitä pitää pystyä hyvin torjumaan, mutta niistä pitää pystyä myös hyvin rankaisemaan, jotta sillä on ennaltaehkäisevä vaikutus. Varsinkin se palaute, mitä täällä eduskunnassa olemme saaneet esimerkiksi nyt poliisilta ja keskusrikospoliisilta näistä, on nimenomaan se, että tätä terrorististen rikosten alaa ja siihen kuuluvia nimikkeitä tulisi laajentaa, jotta sitten pystytään näitä uhkia torjumaan ja oikeudenmukaisesti rankaisemaan niiden tekijöitä. Tämä on äärimmäisen hyvä ehdotus ja vie tätä meidän torjuntaa oikeaan suuntaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-11-18T15:18:20,2025-11-18T15:19:37,Käsitelty,1.1 2025_111_152,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,Edustaja Rintamäki., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_153,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Terrorismi ei ole kaukainen uhka, se on todellinen riski myös meillä Suomessa. Hallituksen esitys on välttämätön askel, jotta viranomaisilla on riittävät keinot estää ja torjua terrorismia. Tämä ei ole pelkkä lakitekninen uudistus vaan konkreettinen toimenpide suomalaisten turvallisuuden puolustamiseksi. Esityksen ydin on selkeä: rangaistavuuden piiriin tuodaan entistä laajemmin valmistelutoimet, kouluttautuminen, matkustaminen ja matkustamisen edistäminen terrorismirikoksen tekemiseksi. Lisäksi oleskelu ulkomailla terroristista rikosta varten kriminalisoidaan. Me perussuomalaiset olemme vaatineet tätä jo pitkään, nollatoleranssia terrorismille ja sen tukemiselle. Poliiseilta tulee terveisiä, että nykyinen lainsäädäntö ei ole riittävän tehokas. Kun salaisia tiedonhankintakeinoja laajennetaan, annamme viranomaisille ne työkalut, joita he tarvitsevat. Tämä on käytännön turvallisuustyötä. Kiitos ministeri Merelle tästä tärkeästä esityksestä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-11-18T15:19:37,2025-11-18T15:20:54,Käsitelty,1.1 2025_111_154,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_155,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä tuodaan esille, että näyttöä terrorististen rikosten merkittävästä kasvusta Suomessa ei tällä hetkellä ole. On kuitenkin nähtävissä huolestuttavalla tavalla, että alaikäisten kiinnostuksessa tämmöisiin väkivaltaisiin ääriliikkeisiin on kasvua, ja kansainvälinen trendi alaikäisten radikalisoitumisesta on myös Suomessa. Suojelupoliisin mukaan tällä hetkellä on noin 350 kohdehenkilöä terrorismirikosten torjunnan piirissä, ja tämä kertoo viranomaisten seurannan laajuudesta. Terrorismin uhka, niin kuin täällä tuotiin esille, on tällä viisiportaisella asteikolla tasolla kolme, ja tässä on lievää nousua aiemmasta. Arvioiden mukaan se suurin ja todennäköisin uhka on äärioikeistolaisissa tai radikaali-islamistisissa ideologioissa sekä yksittäisissä henkilöissä ja pienryhmissä, joilla on usein väkivaltataustaa. Nämä yksittäiset henkilöthän ovat kaikista vaikeimpia yleensä tavoittaa. Mutta mitään merkittävää muutosta kuluvan vuoden aikana ei uhkatasossa ole tapahtunut, ja on täysin selvää, että Suomessa tulee varautua entistä tehokkaammin [Puhemies koputtaa] terroristisiin tekoihin tai niiden kaltaiseen muuhun toimintaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-18T15:20:54,2025-11-18T15:22:08,Käsitelty,1.1 2025_111_156,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,Edustaja Seppänen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_157,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Terrorismilainsäädäntö uudistetaan nyt perussuomalaisen oikeusministerin toimesta. Tämä on välttämätöntä. Uhka on kohonnut, ja supo arvioikin sen olevan tasolla kolme. Meillä on maassa henkilöitä, joilla on halu ja kyky tehdä iskuja. Tämä hallitus ei kuitenkaan katso tilannetta sivusta. Aukot tilkitään. Rangaistavaksi tulee myös terroristinen matkustaminen ja sen edistäminen. Vierastaistelijailmiö torjutaan, ja rikosoikeudellinen vastuu koskee myös niitä, jotka auttavat tai kannustavat näihin rikoksiin. Rangaistukset kovenevat, ei enää sakkoja terrorismista. Tämä on selkeä viesti: Suomessa ei ole tilaa terrorille. Me emme hyväksy terroristien elämistä vapaina. On ainoastaan oikein, että jatkossa Isis-äitejä vastaavat tapaukset viedään oikeuden eteen. Kiitos, ministeri Meri, olette ihailtavalla tavalla vienyt eteenpäin meille perussuomalaisille tärkeitä lakiesityksiä, ja tämä on oiva esimerkki siitä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-11-18T15:22:08,2025-11-18T15:23:19,Käsitelty,1.1 2025_111_158,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,Edustaja Antikainen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_159,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana ääri-islamilainen terrorismi on rantautunut koko Eurooppaan ja jopa Suomeen. Vuonna 2017 Suomen Turussa turvapaikanhakijana Suomeen tullut tappoi kaksi naista. Kun katsoo Euroopan karttaa, niin juuri ne maat, jotka ovat harjoittaneet sinisilmäistä maahanmuuttopolitiikkaa, ovat joutuneet lukemattomien terroristi-iskujen kohteiksi, ja kuolleita on jo satoja. Ääri-islam on hengenvaarallinen meidän kansalaisille, jopa meidän lapsillemme. Hallitus on tehnyt jo aiemmin kiristyksiä maahanmuuttoon ja nyt myös terrorismilainsäädäntöön. Päänsilittely ei suojele meidän kansalaisiamme. Onneksi nyt loppuu päänsilittely. Kiitos, oikeusministeri Leena Meri, ja kiitos hallitukselle tästä erittäin hyvästä esityksestä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-11-18T15:23:19,2025-11-18T15:24:22,Käsitelty,1.1 2025_111_160,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,Haluaako ministeri vastata tässä vaiheessa? Debattipuheenvuoroja ei enää ole. [Leena Meri: Juu!] — Olkaa hyvä., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_161,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Kiitos oikein paljon! Ja arvostan kiitoksia todella paljon. Meillä on erittäin vaativaa lainsäädäntöä tällä hetkellä oikeusministeriössä, ja kyllä täytyy sanoa, että pitkäaikaisella juristillakin on välillä vaikeata, kun menevät pykälät tosi vaikeiksi. Kiitos kannustuksesta. Mutta vastaan kysymyksiin. Täällä tuli puheeksi nämä erilaiset ennaltaehkäisytoimet, ja tietysti tämä hallituksen esitys on keskittynyt terrorismirikoslainsäädännön uudistamiseen, mutta meidän hallituksella on valtavasti toimenpiteitä koskien väkivaltaista radikalisoitumista, josta sisäministeriö on antanut erillisen toimenpideohjelman ja periaatepäätöksen viime vuonna. Paljon tehdään ennaltaehkäisytoimia erityisesti poliisissa ja erilaisissa muissa toimijoissa. Niistä sisäministeri varmasti osaisi kertoa vielä paremmin kuin minä, mutta tiedän, että siihen valtavasti puututaan. Oikeusministeriö on antanut kattavan järjestäytyneen rikollisuuden toimintaohjelman, joka pitää sisällään sen, että pohditaan näitä toimenpiteitä siihen, että on riittävät tiedonsaantimahdollisuudet. Poliisi, Tulli ja Raja tekevät valtavasti hyvää työtä, niin kuin jatkuvasti mediasta luemme, kuinka he ehkäisevät merkittäviä rikoksia ja paljastavat erilaisia rikoksia. Lisäksi nuorille meillä on vielä tämä katu- ja nuorisojengiohjelma, jossa on paljon toimenpiteitä siihen, miten me saamme nuoria kaikista rikoksista sille tielle, että se rikoskierre katkeaa. Sisäministeriössä on koulupoliisi. Me tehdään kyllä valtavasti työtä, että ihmiset eivät radikalisoituisi, mutta niiden henkilöiden varalle, jotka radikalisoituvat tai tänne tulevat radikalisoituneina muualta maailmasta, me tarvitsemme kattavan rikosoikeuden, jotta nämä erittäin paheksuttavat ja yhteiskuntarauhaa häiritsevät rikokset tulevat rangaistaviksi. Täällä kysyttiin näistä resursseista. Tässä valmistelussa, virkavalmistelussa eikä muutenkaan — tässähän oli mukana myös poliisista ja syyttäjiltä tahoja — ei nyt ole arvioitu, että tällä olisi mitään merkittäviä resurssivaikutuksia tällä hetkellä, mutta totta kai näitä pitää koko ajan tarkkailla. Meillä on haasteita, koska meillä on vuosien saatossa jäänyt sinne ruuhkia, ja nyt tällä hetkellä, kun on lisätty poliiseja, sieltä tutkinnasta tulee taas lisää, sitten syyttäjillä on ollut vanhoja ruuhkia. Meillä on nyt seuraava haaste sitten tämä niin sanottu pullonkaulailmiön taittaminen. Tämä on myös haaste. Pelkästään lisää ihmisiä palkkaamalla se ei tuomioistuimissa ja syyttäjäpuolellakaan ratkea, koska ihmisiähän ei ole loputtomasti, ei koulutettuja lakimiehiä laittaa sinne tekemään, vaan sen takia meillä on älyttömän paljon näitä prosessin sujuvoittamisia, joita nyt on jo jonkin verran täällä eduskunnassa käsittelyssä, ja lisää tulee, lupaan sen. Pikkuhiljaa koko ajan me tuomme näitä lisää. Mutta jatkan näistä toisessa puheenvuorossa, kun aika näyttää loppuvan.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-11-18T15:24:26,2025-11-18T15:27:37,Käsitelty,1.1 2025_111_162,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,Kiitokset ministerille. — Sitten mennään puhujalistaan. Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_163,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys perustuu oikeusministeriön työryhmän tekemään huolelliseen esivalmisteluun ja lähes 500-sivuiseen mietintöön. Esitystä voidaan lähtökohtaisesti pitää kannatettavana. Joitain ongelmia esityksessä kuitenkin on, erityisesti liittyen perusoikeuksiin sekä oikeudenhoidon resursseihin, mitä täällä on hyvin jo tuotu esille. Suomessa on toistaiseksi tapahtunut yksi teko, joka on oikeudessa luokiteltu terroristi-iskuksi, Turun puukotus vuonna 2017. Sen lisäksi tuomioita on annettu avunannosta, kouluttautumisesta ja koulutuksen antamisesta terroristisessa tarkoituksessa. On ollut myös tapauksia, joissa rangaistusta ei ole tuomittu lainsäädännöstä johtuneiden puutteiden takia. Nämä ovat olleet niin sanottuja valmistelurikoksia. Arvoisa puhemies! On selvää, että myös Suomessa tulee varautua entistä paremmin terroristisiin tekoihin tai niiden kaltaiseen muuhun toimintaan, ja tämä hallituksen esitys antaa siihen välineitä. Suomi voi ehkäistä terrorismirikollisuuden kasvua toimilla, jotka liittyvät ennaltaehkäisyyn sekä viranomaisyhteistyöhön ja lainsäädännön kehittämiseen. Hallituksen esityksen ja kansainvälisten suositusten perusteella keskeisiä terroristisia tekoja torjuvia keinoja ovat muun muassa seuraavat: Varhainen puuttuminen ja radikalisoitumisen ehkäisy ja siihen liittyen koulutus ja nuorisotyö. Kouluissa ja nuorisotyössä tarvitaan ohjelmia, jotka vahvistavat kriittistä medialukutaitoa ja torjuvat verkossa tapahtuvaa radikalisoitumista. Tehostettu tiedustelu- ja viranomaisyhteistyö, ja tässä erityisesti suojelupoliisin rooli. Uhka-arvion mukaan yksittäiset henkilöt ja pienryhmät ovat suurin riski. Myös tiedustelutoiminnan resurssien ja teknisten keinojen laajentamisen on oltava käytettävissä, ja kansainvälistä yhteistyötä on tiivistettävä. Lainsäädännön kehittäminen rangaistusasteikkoja kiristämällä ja rangaistavuutta laajentamalla sekä digitaalinen torjunta verkossa ja erilaisilla sosiaalisen median alustoilla. Arvoisa puhemies! Tähän esitykseen tosiaankin sisältyy myös lainsäädännöllisiä haasteita erityisesti ihmisten perusoikeuksiin liittyen. Perustuslakivaliokunta tulee arvioimaan ainakin seuraavia kohtia hyvin todennäköisesti: Yksityiselämän suoja ja salaiset pakkokeinot. Perustuslakivaliokunta on aiemmin korostanut, että rajoitusten tulee olla tarkkarajaisia ja täsmällisiä, painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatimia sekä välttämättömiä ja suhteellisia hyväksyttävän tarkoituksen saavuttamiseksi. Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate. Rangaistavan käyttäytymisen alan laajentaminen esimerkiksi valmistelurikoksiin ja terroristiryhmän toimintaan osallistumiseen edellyttää, että säännökset ovat riittävän täsmällisiä ja ennakoitavia. Haasteena on erityisesti määritellä, millainen yhteys terroristijärjestöön riittää rangaistavuuden perusteeksi. Kotirauha ja yksityisyyden rajat. Voidaanko kriminalisoida oman kodin piirissä tapahtuva toiminta, kuten perheen hoitaminen terroristijärjestön hallitsemalla alueella. — Nämä siis toteamuksena tilanteesta. Hallituksen esityksessä katsotaan, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, mutta perustuslakivaliokunnan lausunto on suositeltava, koska kysymykset ovat tulkinnanvaraisia ja periaatteellisesti merkittäviä. Arvoisa puhemies! Tämä on tullut täällä jo moneen kertaan, mutta kun olen sen tähän paperille nyt kirjoittanut, niin luen sen täältä: On myös huolellisesti arvioitava, kuinka paljon tämä esitys lisää oikeudenhoidon ketjun työmäärää ja kustannuksia ja onko hallitus varautunut niihin. Hallituksen tekemissä esityksissä on tähän mennessä yhdistävänä tekijänä ollut nähtävissä oikeudenhoidon ketjun työmäärän ja kustannusten kasvattaminen ilman esityksiä muutosten toteuttamiseen tarvittavista resursseista. Tältä osin esitykset eivät ole olleet täysin tasapainossa. Samoin on käymässä tässä esityksessä, koska rangaistavuuden ala laajenee ja salaisia pakkokeinoja käytetään enemmän terrorismirikosten estämisessä ja selvittämisessä. Mutta, kuten alussa todettua, hallituksen esitystä voidaan pitää kannatettavana. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-18T15:27:50,2025-11-18T15:32:06,Käsitelty,1.1 2025_111_164,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Edustaja Jukkola ja sen jälkeen ministerille puheenvuoro, ja sitten tässä vaiheessa tähän käytettävissä oleva aika alkaa päättyä. — Olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_165,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Terrorismi ei ole jotakin, mikä tapahtuu muualla, valitettavasti. Se on ilmiö, joka haastaa suoraan ne arvot ja rakenteet, joiden varaan meidän yhteiskuntamme on rakennettu: lain kunnioituksen, turvallisuuden ja sen perustavan tunteen, että arjessa voi luottaa huomiseen. Juuri siksi tämän kokonaisuuden lähtökohta on kirkas: uhkaan vastataan selkeästi, määrätietoisesti ja oikeusvaltion reunaehdot säilyttäen. Hallituksen esitys tuo terrorismirikoksiin kaivattua johdonmukaisuutta ja kiristää seuraamuksia tavalla, joka vastaa uhan vakavuutta. Kun terrorismitekojen valmistelu ja kouluttaminen, matkustaminen tai muu toiminnan edistäminen nostetaan pois lievien rangaistusten piiristä, vaikutus on välitön. Suomen viesti on, että terroristiseen toimintaan kytkeytyminen ei ole rajatapaus eikä vähäinen rike vaan raskas rikos, jota kohdellaan sellaisena. Turvallisuusympäristö on muuttunut, kun se on siirtynyt myös verkkoon. Se hakee uusia muotoja, ja se pyrkii hyödyntämään avoimia yhteiskuntia. Meidän on vastattava myös tähän kehitykseen, ei ylireagoiden mutta ei myöskään sinisilmäisesti. Tämä esitys tekee juuri sitä: se paikkaa aukkoja, joiden vuoksi rikosvastuu on voinut joissakin tapauksissa jäädä toteutumatta. Arvoisa rouva puhemies! Haluan painottaa vielä muutamaa asiaa. Lainsäädännön selkeys on osa kansallista turvallisuutta. Kun sääntely on yhtenäinen ja ymmärrettävä, viranomaiset voivat toimia tehokkaasti ja potentiaalinen rikoksentekijä tietää täsmälleen, mikä rajan ylitys on. Toinen asia, joka ansaitsee tulla sanotuksi ääneen: Uhrien näkökulmaa ei myöskään saa unohtaa. Terrorismi ei vahingoita vain kohteitaan, vaan se pyrkii lamauttamaan kokonaisia yhteisöjä. Tämä esitys ei ratkaise kaikkia terrorismin ongelmia, mutta se on tärkeä osa kokonaisuutta, jolla Suomi varmistaa, ettei tänne synny tilaa ääriajattelulle tai järjestäytyneelle terroritoiminnalle. Me puolustamme oikeusvaltiota ja teemme sen tinkimättä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-11-18T15:32:06,2025-11-18T15:34:58,Käsitelty,1.1 2025_111_166,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Nyt ministeri, olkaa hyvä, viimeinen puheenvuoro tässä vaiheessa. Viisi minuuttia.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_167,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Vastaan ensin tuohon laillisuusperiaatteeseen ja yksityisyydensuojaan. Hallituksen esityksestäkin löytyy hyvin tarkasti se, että tässä on punnittu myös perusoikeuspunnintaa ja tietysti laillisuusperiaatteeseen kiinnitetty erityistä huomiota, ja meillä on ollut erittäin kokeneita valmistelijoita. Eli ei minulla ole epäilystä siitä, että siellä jotakin erityistä olisi, mutta sehän kuuluu perustuslakivaliokunnan tehtäviin tarkistaa, koska tämä menee sinne lausunnolle. Sitten aikaisemmin puheenvuorossa tuli esille, että pitää tarkistaa, ettei pelkästään lapsista huolehtimista ole kriminalisoitu, niin sehän ei edelleenkään ole. Nyt on tarve täsmentää, että tässä — 12 §:n 2 momentissa — on kysymys siis siitä, että jos oleskelee, niin oleskelee tehdäkseen tässä luvussa rangaistavaksi säädetyn teon. Siellä on valmistelua, voi olla tietysti avunantoa ja muuta sitä kautta, mutta sitten on edelleen tämä 6 §, jossa edellytetään edelleenkin, että se tehtävä on jollain lailla terrorismiryhmän kannalta olennainen. Se voi olla siis puolison erilaisia varustehankintoja, autat häntä digitalisaatiotehtävissä, kannustat häntä rikokseen, mutta ei edelleenkään pelkästään sitä, että on siellä, eikä mitenkään osallistu mihinkään muuhun kuin ruokkii lapsia ja hoitaa niitä. Se täytyi nyt tarkentaa tässä. Muissakaan maissa, esimerkiksi Ruotsissa, ei ole pelkkä oleskelu ja lastenhoito kriminalisoitua. Tätäkin tutkittiin, muun muassa Norjan oikeuskäytännöstä katsottiin, miten siellä on toimittu: aina vaaditaan jotain aktiivista — ei sitä, että annat lapsillesi ruokaa. Mutta se on sitten eri asia, jos esimerkiksi voit samalla syyllistyä ihmiskauppaan, jos olet altistanut heitä siellä erilaisille toiminnoille tai sitten annat heille jonkinlaista ideologista koulutusta ja olet jo osa sitä ryhmää. Sitten se voi tulla kyseeseen. Toki näyttökysymykset tulevat jatkossakin olemaan niitä haasteita. Tuon halusin tässä tarkentaa. Sitten mitä tulee näihin pakkokeinoihin, niin meillä on kiinnitetty huomiota siihen, että suojelupoliisi ja poliisi saavat ja heidän tulee saada ajanmukaiset tiedustelukeinot. Sisäministeriössä on vireillä hankkeita ja niin on myös meillä. Tähän tulee laajennuksia, ja samaten meillä on vireillä pakkokeinoja koskeva hanke, joka lähtee tällä tai ensi viikolla lausunnoille. Siellä on tarkoitus parantaa rikostorjuntaa siten, että arvioidaan jälkikäteen ilmoitettavan kotietsinnän säätäminen ja mahdollistetaan nykyistä laajempien salaisten pakkokeinojen käyttöä rikollisjengeissä aktiivisesti toimivien henkilöiden kohdalla. Tässä samassa yhteydessä olen pyytänyt myös heitä tässä työryhmässä arvioimaan paljon keskustelua aiheuttaneen vangitsemisen edellytykset. Olemme julkisuudessa lukeneet siitä, että erittäin vakavissa rikoksissa on koettu, että miten he nyt sieltä vapaalta vastaavat. Siellä tarkastellaan nyt mahdollisuutta siihen, onko siinä tarkentamisen varaa, eli tätä työtä tehdään. Yksi asia, mitä haluaisin sanoa tässä vielä, on se, että jatkovuosillekin jää töitä. Kuten tiedämme, täällä on puhuttu siitä, että meillä on vankilat täynnä. Se johtunee siitä, että on arvioitu väärin edellisinä kausina, viime kaudella, erityisesti seksuaalirikoslainsäädännön vaikutus rangaistuksiin. Rangaistukset ovat nousseet, ja on myös koronaruuhkan purkua. Tämä hallitus on varannut rahoituksen kaikkiin niihin vankipaikkoihin ja henkilökuntaan ja fasiliteetteihin, joita me tuomme. Niitä on arviolta noin 320, ja niihin on kaikki rahat ja siten, että alkuvuosina siellä on pientä apua muutamalla kymmenellä vankipaikalla myös näihin yliasutustilanteisiin, mutta tämä tulee olemaan ongelma. Toinen ongelma on se, että me olemme edelleen jäljessä kansainvälisesti vertailtuna joidenkin rikosten alarajojen kohdalla siten, että meidän tulisi nostaa niitä, mutta tällä hetkellä se on melko mahdotonta, koska meillä on myös vankipaikat niin täynnä. Otan esimerkiksi tästä esityksestä sen, että tämä terrorismiryhmän johtaminen pitäisi olla rangaistavaa, maksimissaan 15 vuotta. Me emme voi sitä laittaa Suomessa täytäntöön sen takia, että meillä on maksimi 12 vuotta kaikissa rikoksissa. Meidän pitäisi ruveta avaamaan näitä ylärajoja. Meillä onkin oikeusministeriössä jo selvitystyötä käytettävissä ja ollaan lähdössä selvittämään sitä, miten voitaisiin ylittää tuo enimmäisrangaistus, ja sitten sitä, että kun meillä on tämä yhteisen rangaistuksen mittaaminen 15 vuotta, niin meidän pitäisi nostaa sitä. Lähimaissa se on 18—21 vuotta. Eli kyllä meillä on tässä tekemistä, jotta me vakavien rikosten osalta päästään siihen perheeseen, että meillä ei ole mitään suojasatamaa ja lievempiä rikoksia. Töitä riittää. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-11-18T15:34:59,2025-11-18T15:40:23,Käsitelty,1.1 2025_111_168,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Kiitokset ministerille. — Nyt keskustelu ja asian käsittely keskeytetään, ja asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_111_169,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeyttyä asiakohtaa 6 ja sen käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Kaunistola poissa. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_111_170,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Puhumme tänään vakavasta asiasta. Juuri nyt vastaamme todellisuuteen, jossa turvallisuusuhat ovat kasvaneet, monimuotoistuneet ja siirtyneet entistä enemmän rajojen yli sekä digitaalisiin ympäristöihin. Terrorismi on edelleen yksi vakavimmista uhista suomalaisille ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Se uhkaa oikeusjärjestystä, yhteiskunnan perustoimintoja ja aivan tavallisten ihmisten arkista turvallisuutta. Käsittelemme tänään terrorismirikoksia koskevan lainsäädännön ajantasaistamista, ja tämän esityksen ydin on selkeä: annamme viranomaisille paremmat työkalut terrorismin ennaltaehkäisemiseen ja Suomen kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen. Arvoisa puhemies! Esityksessä tehtävät muutokset ovat välttämättömiä nykypäivän uhkiin vastaamiseksi. Rangaistusasteikkojen tiukentaminen ja valmistelutoimien laajempi kriminalisointi kaventavat mahdollisuuksia terrorismiin liittyvän toiminnan suunnitteluun ja sen tukemiseen. On tärkeää, että terrorismirikokseksi määritellään jatkossa selkeästi myös vakavat väkivaltarikokset silloin, kun ne tehdään terroristisessa tarkoituksessa. Yhtä lailla viranomaisten käytössä olevien tiedonhankintakeinojen tulee vastata nykypäivän tarpeita. Kun turvallisuusympäristö muuttuu, myös lainsäädännön on muututtava. Tässä esityksessä poistetaan tulkinnanvaraisuuksia, täsmennetään sääntelyä ja varmistetaan, että viranomaiset voivat toimia tehokkaasti sekä esitutkinnassa että rikosten ennalta estämisessä. Tämä on tärkeää, koska turvallisuudessa ennakointi on aina paras puolustus. Arvoisa puhemies! Terrorismi ei tunne valtioiden rajoja. Siksi meidänkään ei tule rajoittaa tarpeettomasti Suomen kykyä puuttua näihin vakaviin rikoksiin riippumatta siitä, missä ne tapahtuvat tai keneen ne kohdistuvat. Tämä esitys vahvistaa Suomen mahdollisuuksia torjua kansainvälistä terrorismia ja vähentää riskejä, joita turvallisuusympäristön murros meille tuo. Sen viesti on yksiselitteinen: väkivalta ja terrori eivät saa jalansijaa Suomessa, ei missään muodossa eikä missään olosuhteissa. Tässä esityksessä on pohjimmiltaan kyse suomalaisten turvallisuudesta. Se on asetettava etusijalle aina. Sen on oltava meidän tärkein tehtävämme. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-18T20:52:11,2025-11-18T20:56:13,Käsitelty,1.1 2025_111_171,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Edustaja Rintamäki, poissa. Edustaja Vornanen, poissa. Edustaja Antikainen, poissa. — Edustaja Seppänen.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_172,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä terrorismilainsäädännön uudistus tukee perussuomalaisten pitkäaikaisia tavoitteita ja linjaa. No, mitä hallitus nyt siis tekee? Ensinnäkin, selkeytämme sääntelyn: Nykyinen terrorismirikoksia koskeva luku korvataan kokonaan uudella, jotta tämä laki on johdonmukainen ja sovellettavissa. Poistamme vaikeaselkoiset pykäläviittaukset ja toissijaisuuslausekkeet, yhtenäistämme rikosnimikkeitä ja tarkennamme tunnusmerkistöjä. Tämä ei ole pelkkää teknistä työtä. Se on edellytys sille, että poliisi ja tuomioistuimet voivat toimia tehokkaasti. Toiseksi, laajennamme rangaistavuuden alaa: Terroristisessa tarkoituksessa tehtyjen rikosten piiriin lisätään törkeä vapaudenriisto, törkeä raiskaus, törkeä ryöstö ja törkeä lapsenraiskaus. Rangaistavaksi tulee myös terroristinen matkustaminen ja sen edistäminen, vierastaistelijailmiön torjuminen sekä se, että henkilö yrittää antaa terroristista koulutusta. Lisäksi rikosoikeudellinen vastuu voi koskea myös niitä, jotka auttavat tai kannustavat, eli ei ole enää porsaanreikiä perheenjäsenille, jotka toimivat terroristijärjestön hyväksi. Kolmanneksi, me kovennamme rangaistuksia: Ei enää sakkoja terrorismista. Valmistelusta, kouluttautumisesta ja matkustamisesta voidaan tuomita nykyistä ankarampia rangaistuksia. Terroristiryhmän johtamisen lievempi asteikko poistetaan. Nyt annetaan selkeä viesti: Suomessa ei ole tilaa terrorille. Miksi tämä sitten on välttämätöntä? No, koska nykyinen lainsäädäntö on jäänyt jälkeen. Kun muualla Pohjoismaissa terroristijärjestön jäsenyys ja siihen liittyvä toiminta on rangaistavaa, Suomessa on pitänyt näyttää yksilöity teko. Se on tehnyt tuomioista lähes mahdottomia. Nyt tämä muuttuu. Edistettävää rikosta ei tarvitse enää yksilöidä tarkasti. Tämä tuo Suomen linjan lähemmäksi Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa, joissa vastaavat lait ovat olleet voimassa jo vuosia. Mitä tämä sitten tarkoittaa suomalaisille? Se tarkoittaa turvallisempaa Suomea. Se tarkoittaa, että Isis-äitejä vastaavat tapaukset eivät enää jää oikeuden ulkopuolelle. Se tarkoittaa, että terroristinen matkustaminen ja sen edistäminen on rikos. Se tarkoittaa, että poliisi saa käyttöönsä laajemmat salaiset pakkokeinot ja tiedonhankintakeinot rikosten estämiseksi ja paljastamiseksi. Arvoisa rouva puhemies! Terrorismi on hyökkäys yhteiskunnan perustoimintoja ja ihmisten henkeä vastaan. Meidän velvollisuutemme on suojella suomalaisia, ja tämä hallitus tekee sen, ei peittelemällä, ei viivyttelemällä vaan toimimalla. Suomi ei ole terroristien turvasatama, ei nyt, ei koskaan.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-11-18T20:56:25,2025-11-18T20:59:50,Käsitelty,1.1 2025_111_173,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_174,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Orjuuttamista, lasten vaarantamista, terrorismin tukemista. Isisin kalifaatissa eläneitä naisia on useissa Euroopan maissa tuomittu raskaista rikoksista. Sen sijaan Suomeen palanneet Isis-naiset elävät vapaina. Miksi? Näin kysyttiin jo pari vuotta sitten Helsingin Sanomien artikkelissa. Vastaus löytyy löperöstä lainsäädännöstä, jota tällä esityksellä nyt korjataan. Lakimuutoksen myötä osa terrorismirikosten rangaistuksista kovenee ja rangaistavuuden ala laajenee. Nykyisen lain mukaan esimerkiksi näiden Isis-äitien osalta pitäisi pystyä näyttämään konkreettinen yksilöity teko, johon henkilö on syyllinen, eli rikos toteutuisi vasta, jos toiminnan voidaan osoittaa liittyvän johonkin yksilöityyn terroritekoon. Jatkossa tulee rangaistavaksi myös se, että henkilö toimillaan edistää toisen henkilön tekemää terrorismirikosta. Edistettäviä terrorismirikoksia ei myöskään enää tarvitsisi yksilöidä nykyisellä tarkkuudella. Tämä on erittäin tärkeä uudistus. Esimerkiksi näiden Isis-naisten osalta on muista Euroopan maista näyttöä, että naiset eivät ole olleet mitään passiivisia sivustaseuraajia. He ovat olleet aktiivisia terroristijärjestön jäseniä ja toimijoita. Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, että lakia selkeytetään siten, että terrorismirikoksiin pystytään entistä paremmin puuttumaan, tulee tässä laissa myös rangaistuksen kiristyksiä terrorismirikoksiin. Rangaistusasteikkomuutokset koskevat terrorismirikoksen valmistelua, terroristista kouluttautumista, terroristista matkustamista ja terroristisen matkustamisen edistämistä. Enimmäisrangaistusmuutosten lisäksi listaamistani rikoksista ei enää voi tuomita pelkkään sakkorangaistukseen. Näiden lisäksi muun muassa terroristiryhmän johtamisen kohdalla luovutaan kokonaan nykyisestä lievimmästä rangaistusasteikosta. Esityksellä siis uudistetaan ja selkeytetään kokonaisuutena terrorismirikoksia koskevaa sääntelyä ainakin oman oikeustajuni mukaisesti. Arvoisa puhemies! Tässä ajassa turvallisuus on arvo, joka on jokaisen suomalaisen ja itsenäisen isänmaamme kannalta tärkein asia. Iso kiitos oikeusministeri Merelle hyvästä työstä, valmistelusta ja esittelystä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-11-18T20:59:52,2025-11-18T21:02:44,Käsitelty,1.1 2025_111_175,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, poissa. Edustaja Honkonen, poissa. — Edustaja Vigelius, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_176,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen ei tule olla turvapaikka terroristeille. Ei voi olla niin, että Suomi toimii ensin kasvualustana terrorismille siten, että tänne on tultu jostakin kehittyvästä maailmasta, esimerkiksi Lähi-idästä, sitten täällä kasvetaan ja radikalisoidutaan esimerkiksi poliittisen islamin, radikaalin islamin piirissä, ja sen jälkeen kun tullaan tiettyyn ikään, lähdetään vierastaistelijaksi kalifaattiin ja syyllistytään siellä terroristisiin tekoihin, ja sitten kun se projekti epäonnistuu siellä kalifaatin päässä ja päädytään esimerkiksi al-Holin leirille, niin sen jälkeen Suomen poliittinen johto ja virkamieskunta lähtevät omaehtoisesti hakemaan sieltä sitten terroristit lapsineen, äiteineen, naisineen, kaikkineen takaisin Suomeen. Ja sitten kun Suomeen tullaan, niin ei jouduta edes vastuuseen niistä teoista, joita siellä on tehty joko aktiivisesti ase kädessä tai se miehen asekätinen heilunta siellä mahdollistaen, kotopuolessa avustavissa tehtävissä. Ei voi olla niin. Siksi tämä hallitus nyt uudistaa Suomen terrorismilainsäädäntöä. Paitsi että siitä tehdään juridisesti eheämpää lainsäädäntöä, sen lisäksi siellä on aivan konkreettisiakin asioita. Keskeisimmillään tämä tarkoittaa sitä, että terrorististen rikosten ala laajenee, eli yhä useampi aidosti terroristinen rikos voidaan myös tuomita Suomessa terroristisena rikoksena, jolloin myös sen rangaistukset ovat ankarampia, ja että se ala laajenee siten, että sellaisetkin toimet, joita ennen ei ole meidän lainsäädännössä tunnustettu, voidaan saattaa nyt jatkossa tuomiolle. Sen lisäksi, että rangaistavuuden alaa laajennetaan, myös rangaistukset kiristyvät, eli terroristiset rikokset, jotka ovat loukkauksia paitsi sen kohteeksi joutunutta kansakuntaa — muitakin kuin suomalaisia — kohtaan, ovat rikoksina tekijänsä kautta myös rikkomuksia suomalaisia kohtaan ja pahimmillaan sitä suomalaista yhteiskuntaa kohtaan siinä samalla, jolloin on oikein, että niistä rangaistaan tuntuvammin nykyistä ankarammin. Ja kolmantena: vahvistetaan samalla viranomaisten mahdollisuuksia puuttua, ennaltaehkäistä ja saattaa myös tuomittaviksi nämä vakavat rikokset suomalaisia ja suomalaista yhteiskuntaa vastaan. Tämä on todella tärkeää terrorismirikoslainsäädännön uudistamista juuri siksi, että Suomen ei tule tervetulotoivottaa al-Holin terroristeja, olivat he miehiä, lapsia, naisia, takaisin Suomeen tervetulleiksi, hoivata heitä ja olla saattamatta heitä oikeuden eteen, vaan tämä ilmiö pitää pystyä estämään maahanmuuttopolitiikalla — toisaalta Suomen politiikalla, jos tänne on tultu, ja jos tänne ollaan lähdössä, se lähtö pitää estää, ja jos sieltä ollaan palaamassa, se palautus pitäisi estää. Ja jos tänne on joka tapauksessa kuitenkin onnistuttu palaamaan sen reissun jälkeen, niin kyllä siitä vähintään pitää nämä ihmiset tuomita, koska Suomen ei tule olla turvapaikka terroristeille.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-18T21:02:51,2025-11-18T21:06:15,Hyväksytty,1.1 2025_111_177,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Bergbom., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_111_178,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Se on jännä tilanne, että jos kuvitteelliset henkilöt, Joni, Juha, Juhani, lähtevät ulkomaille ryyppyreissulle ja siellä sitten meneekin viikko vauhdikkaasti ja rahat on loppu ja Suomeen pitäisi päästä, mutta ei ole lentolippuja, niin ei ole vastassa ja auttamassa ulkoministeriön konsulipalvelua, ei järjestetä yksityiskonetta, apua viranomaisten toimesta: ”ei hätää Joni, Juha, Juhani, joskus menee vähän yli, kyllä Suomen valtio auttaa”. Ei, näin ei tapahdu. Valtio ei tule apuun. Ulkoministeriön konsulipalvelu ei tule auttamaan heitä takaisin Suomeen Suomen valtion ja veronmaksajien rahoilla. Mutta auta armias, jos kyseessä ovat kalifaattiin lähteneet Isis-äidit, jotka ovat lähteneet rakentamaan tätä jihadistista unelmaansa ulkomaille terroristisissa tarkoituksissa, niin kyllähän siellä on ulkoministeriö auttamassa välittömästi, että ”kyllä nää tarvii Suomeen saada”. Ja sitten kun heidät saadaan Suomeen tämän kalifaatin rakennusprojektin jälkeen, joka on epäonnistunut, niin heitä ei tuomita. Sehän on johtunut siitä, että meidän terrorismilainsäädäntö on ollut autuaan vanhentunut ja he tiesivät sen. He tietävät sen maailmalla, eivät terroristitkaan niin tyhmiä ole. Kyllä he osaavat katsoa, missä kannattaa suunnitella ja valmistella operaatioita ja mihin kannattaa mahdollisesti palata sitten, kun operaatiot epäonnistuvat — maahan, jossa ei tuomita, eli Suomeen. Sen takia nyt hallitus käynnisti tämän terrorismilainsäädännön kokonaisuudistuksen, jotta jatkossa Isis-äidit voidaan tässä maassa tuomita ja muutkin Isis-terroristit ja kaikenlaiset terroristit, mikä on erittäin tarpeellista. Eli kun tämmöisen tuomion mahdollisuudet erilaisista rikoksista laajenevat, soveltamisala laajenee, niin se antaa viranomaisille erilaisia työkaluja puuttua tosiasiallisesti terroristiseen toimintaan eikä pidä Suomea enää tällaisena terroristien turvasatamana, johon on hyvä tulla valmistelemaan erilaisia operaatioita. Erittäin hyvä uudistus hallitukselta, ja haluan siitä kiittää lämpimästi oikeusministeri Leena Merta, joka on valmistellut tämän esityksen eduskunnan käsiteltäväksi. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-11-18T21:06:15,2025-11-18T21:08:14,Hyväksytty,1.1 2025_111_179,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Seppänen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_111_180,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on todellakin muuttunut. Suojelupoliisin tuore uhka-arvio kertoo, että terrorismin uhka on kohonnut tasolle kolme tällä viisiportaisella asteikolla. Meillä on maassa radikaali-islamistisia toimijoita, joilla on halu ja kyky toteuttaa iskuja. Todennäköisimmän uhkan muodostavat yksittäiset henkilöt ja pienryhmät, mutta uhka on silti todellinen. Tämä ei ole enää mikään kaukainen ongelma, vaan kotimainen turvallisuuskysymys. Samaan aikaan olemme nähneet, miten aukot lainsäädännössä ovat jättäneet Suomen hyvin haavoittuvaiseksi. Kun muualla Euroopassa Isis-äidit ja vierastaistelijat on tuomittu, niin Suomeen he ovat palanneet lähes ilman seuraamuksia. Tämä hallitus ei hyväksy sitä, että terroristijärjestöön liittyneet henkilöt elelevät vapaasti, ja siksi tämä lainsäädäntö uudistetaan perusteellisesti.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-11-18T21:08:14,2025-11-18T21:09:24,Hyväksytty,1.1 2025_111_181,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,Kiitoksia. — Ja vielä edustaja Vigelius., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_111_182,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 163/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Viimeisessä puheenvuorossani tahdon korostaa sitä, että tämä terrorismilainsäädäntö ei ole millään tavalla merkityksetöntä vaan aivan äärettömän tarpeellista, ottaen huomioon senkin, mistä uutisoitiin erityisen paljon silloin reilu kymmenen vuotta sitten, silloin kun oli käynnissä kaikista kiivaimmillaan tämä Lähi-idän, Irakin, Syyrian alueen konflikti, jossa terroristinen kalifaatti yritettiin kyhätä pystyyn, ja monilta paikoin Eurooppaa lähti toisaalta kymmeniä, toisaalta satoja, jopa tuhansia vierastaistelijoita taistelemaan kalifaatin riveissä. Suomessa absoluuttisina lukuina nämä määrät olivat pieniä, mutta itse asiassa väkilukuun suhteutettuna Suomesta lähti jopa Euroopan eniten vierastaistelijoita kalifaattia rakentamaan tuolloin 2015, 14, 16 tienoilla. Eli tämän suuren muuttoliikekriisin aikaan, kun Eurooppaan kohdistui merkittävää maahanmuuttoa, toisaalta täältä lähti myös sitten moni ihminen Lähi-idän suuntaan taistelemaan terroristisen valtion tai valtiokyhäelmän puolesta. Valitettavasti se on johtanut tilanteeseen, jonka näimme muutama vuosi sitten tässä al-Holin naisten ja lasten tapauksessa, eli joudutaankin yhtäkkiä sellaisen tenkkapoon eteen, että siellä on Suomen kansalaisuuden omaavia ihmisiä, jotka ovat terroristisessa tarkoituksessa sinne lähteneet ja joista meillä tavallaan olisi vastuu, mutta mistä sitten joudutaan kiivaasti keskustelemaan, että onko meidän vastuumme aktiivisesti heitä palauttaa, tai jos he onnistuvat itsensä tänne junailemaan, niin otetaanko silloin vain vastaan. Erityisen ongelmallisen tästä ilmiöstä on tehnyt se, että meillä ei ole Suomessa ollut riittäviä keinoja puuttua siihen, että joku on lähtenyt vierastaistelijaksi tai erityisesti avustaviin tehtäviin sinne taistelualueille. Eli ihminen on voinut toimia kaikilla tavoin länsimaisia, demokraattisia, sivistyksellisiä, moraalisia periaatteitamme vastaan osallistuessaan taisteluun islamistisen, jihadistisen kalifaatin puolesta, ja meillä on ollut tähän asti riittämättömät keinot puuttua siihen. Terrorismirikoslainsäädäntö ei toki ole uutta. Toki meillä on pykäliä ollut aiemminkin, mutta niiden kattavuus on ollut heikkoa, niitten rangaistavuus on ollut turhan alhaista, ja sitten vielä viranomaisten pakkokeinot, tiedonhankintakeinot ja toisaalta oikeuden eteen saattaminen ovat olleet sikäli puutteellisia. Nyttemmin suojelupoliisin, joka on aivan keskeinen tässä terrorismin torjunnassa, määrärahoja on merkittävästi lisätty viimeisen kymmenen vuoden aikana, terrorismirikoslainsäädäntöä on kiristetty, ja nyt sitä kiristetään merkittävästi. Samanaikaisesti sisäisen turvallisuuden muillekin viranomaisille on lisätty merkittävästi rahoitusta, jotta suomalaisten turvallisuudesta voidaan pitää huolta vaikeina aikoina. Ajat eivät ole juuri yhtään helpommat kuin ne olivat kymmenen vuotta sitten, jopa pahemmat.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+6.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-18T21:09:24,2025-11-18T21:12:39,Hyväksytty,1.1 2025_111_183,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tupakkaverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 72 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 96/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 168/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia, ja jos puhujalistaa ehditä käydä loppuun asti, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa. Edustaja Koskela, Jari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_111_184,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tupakkaverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 72 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 96/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 168/2025 vp,"Kiitoksia, rouva puhemies! Tämä esitys on täydentävä esitys, ja tällä täydentävällä esityksellä korjataan aiemman lakiesityksen kohtaa, joka olisi käytännössä asettanut nuuskan ja nikotiinipussien matkustajatuonnille tiukan 200 gramman rajan, joka olisi ollut mielestäni irti ihmisten arjesta. Nyt veroton tuonti rajataan molemmissa tuotteissa 1 000 grammaan eli kiloon, samaan tasoon vielä kaiken lisäksi kuin tupakkalaissa sallittu henkilökohtainen käyttö. Näin verotus ja muu sääntely puhuvat vihdoin samaa kieltä. Ratkaisu on edelleen rajoittava, mutta se on johdonmukainen, ennakoitava ja oikeudenmukainen tavalliselle rajan ylittäjälle, joka tuo tuotteita omaan käyttöönsä eikä harjoita salakuljetusta.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+7.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-11-18T15:40:51,2025-11-18T15:41:53,Käsitelty,1.1 2025_111_185,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tupakkaverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 72 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 96/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 168/2025 vp,Edustaja Hoskonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_186,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tupakkaverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 72 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 96/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 168/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun tätä keskustelussa olevaa asiaa luin ensimmäisen kerran tuolla työhuoneessani, niin piti kahdesti lukulasitkin puhdistaa — onko se tottakaan, että 200 grammasta mennään 1 000 grammaan, niin että missähän tässä se tiukennus löytyy? Mutta ne ovat nämä poliittinen huumori ja hallintohuumori ja todellinen huumori kolme eri asiaa. On todella ihmeellistä, että tämmöisiä asioita säädetään, että annetaan enemmän tuoda verotonta tupakkaa tai nuuskaa tai nikotiinipusseja. Luin juuri erään hammaslääkärin asianmukaisen kirjoituksen nuorten nuuskan ja nikotiinipussien käytöstä. Hän lausui siinä kirjoituksessa erittäin suuren huolen, että jo nuorten suun limakalvoilla esiintyy tämmöisiä selviä poikkeamia limakalvoissa, ja kaikki me tiedämme, mihin se pitkän päälle johtaa. Elikkä se on erittäin erittäin vakava terveydellinen asia. Toivoisin nyt kuitenkin, että Euroopan unionissakin havahduttaisiin tähän. En minä tälle mahda mitään, kun en itse polta enkä näitä myrkkyjä käytä, mutta tuli vain mieleen, kun on näitä nuoria tuolla kadulla paljon, ja näköjään niitä pusseja rupeaa tulemaan Suomeen yhä väkevämpiä. Pidän tätä tällaista esitystä aivan kummallisena. Toivoisin, arvoisa rouva puhemies, kun täällä on muitakin kollegoita, että te omalta osaltanne veisitte sitä viestiä eteenpäin, että tällaiset asiat saataisiin jotenkin lopetettua. Olkoon Euroopan unionissa sitten lainsäädäntö mikä tahansa, niin Euroopan unioni ei nähdäkseni pysty kansalliseen lainsäädäntöön. Minimitasonhan se määrittelee, niin että onko tämä sitten nyt se minimitaso, mikä on pakko säätää, ja että tämän vähempään ei voi mennä, en tiedä. Joka tapauksessa, arvoisa rouva puhemies, tällaisia lakiesityksiä pidän hyvin vahingollisina, koska nämä iskevät suoraan kansanterveyteen, ja kun se koskee nuorisoa lähinnä, tai aika pitkälti nuorisoa, niin se on meidän valtava tuleva kansanterveydellinen ongelma, seuraavan 30 vuoden aikana. Ne taudit, mitä sieltä tulee, kun näitä tällaisia myrkkyjä käytetään, ovat lähinnä syöpätauteja, ja onko meillä tässä yhteiskunnassa sitten varaa lähteä jokaista syöpää hoitamaan niin hyvin, että potilas voi pelastua? Parempi olisi tässä tapauksessa jättää tällaiset aineet käyttämättä, ja ihmiset olisivat paljon terveempiä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-11-18T15:41:53,2025-11-18T15:44:11,Käsitelty,1.1 2025_111_187,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tupakkaverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 72 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 96/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 168/2025 vp,Edustaja Löfström., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_188,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tupakkaverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 72 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 96/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 168/2025 vp,"Ärade fru talman! I dag behandlar vi regeringens förslag om komplettering av lagen om tobaksaccis och punktskattelagen, där en central fråga gäller införsel av snus- och rökfria nikotinprodukter till Finland. Förslaget innebär att punktskattefriheten för resandeinförsel av både snus och nikotinpåsar från andra EU-länder fortsätter att vara 1 000 gram, precis som det är i dag. Detta är mycket viktigt eftersom det tidigare fanns förslag om att sänka gränsen till endast 200 gram. En sådan begränsning hade haft betydande negativa konsekvenser, då det hade försvårat eller i värsta fall i praktiken omöjliggjort möjligheten att ta in snus i Finland, en produkt som inte får säljas här enligt EU:s tobaksdirektiv men som används av många på Åland och i Finland samt inte minst av svenska turister eller svenskar som annars besöker Finland, vissa på längre tid. Snus är lagligt att införa i Finland för personligt bruk. En så låg gräns som 200 gram hade också satt orimliga krav på övervakning. Tullens resurser måste fokuseras på smuggling av andra saker, såsom vapen, narkotika och människor. Vi ska inte ha tullen att fokusera på att leta om vanliga människor har en stock snus med sig, vilket är mer än 200 gram. Det finns så klart också smuggling av snus, men den är redan i dag förbjuden. Där är problemet oftast 1 000 kilo i en paketbil, kanske mellan Haparanda och Torneå, inte 1 000 gram. Att sänka tusengramsgränsen hade slagit mot helt vanliga människor. Det hade riskerat att öka den svarta och gråa marknaden i stället, och det är viktigt att vi inte sänder en signal i samhället att vi flyttar mera fokus på snus på bekostnad av saker som på riktigt är problem i samhället, som exempelvis alfa-PVP. Därför är jag glad över att lagförslaget nu kompletteras och att reseinförselgränsen förblir oförändrad. Ärade talman! För Åland är den här frågan också kopplad till rederiernas möjligheter att sälja snus och nikotinpåsar ombord i sin trafik. Det är den försäljningen som i praktiken subventionerar färjetrafiken till och från Åland. Utan försäljningen ombord på fartygen skulle Åland ha färre och dyrare kommunikationer. Då passagerarsjöfarten är en av Ålands viktigaste näringar och en nödvändig del av försörjningsberedskapen, får ändringar i regelverk också indirekt konsekvenser för sysselsättningen ombord på fartygen. Ärade talman! Jag snusar inte själv och jag rekommenderar ingen att göra det. Men för dem som ändå gör det måste lagstiftningen vara rimlig, rättssäker och inte skapa förutsättningar för grå ekonomi genom att försvåra laglig import. Därför är jag glad över att regeringen kompletterat lagförslaget och att vi nu har ett lagförslag där införselsmängderna förblir oförändrade och som upprätthåller en rimlig ordning för resandeinförsel, säkrar att inte tullen måste fokusera mer resurser på snus samt tryggar förutsättningarna för passagerarsjöfarten både i Finland och särskilt på Åland. — Tack. [Toinen varapuhemies Tarja Filatov: Käännös.] ", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+7.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2025-11-18T15:44:14,2025-11-18T15:47:43,Käsitelty,1.1 2025_111_189,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tupakkaverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 72 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 96/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 168/2025 vp,Kiitos. — Sitten edustaja Lohi., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_190,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tupakkaverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 72 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 96/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 168/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on sinänsä teknisesti pieni, aivan järkevä täsmennys ja korjaus, kuten täällä on edellä puheenvuoroissa todettu — muun muassa edustaja Löfström tässä edellä — mutta tämähän liittyy isompaan ilmiöön, joka meillä yhä useammin on vastassa. Nimittäin kun tässä tämän päivän täysistunnon alussa valtiovarainministeri Purra käytti puheenvuoron, niin hän kertoi, että Suomen julkinen talous on niin surkeassa tilassa, että olemme joutumassa alkuvuodesta liiallisen alijäämämenettelyn piiriin EU:ssa, ja kun me mietimme, millä tavalla me kykenisimme tätä tilannetta parantamaan, minkälaisia sopeutuksia me voisimme tehdä, niin siinähän on tietenkin valikoimassa paitsi menojen leikkaus eli menosopeutus myös tulojen lisääminen eli verosopeutus. Mikä yhtymäkohta tähän tupakkaverotukseen on tällä asialla, minkä nostin esille, ja tällä julkisen talouden tilalla? Se yhtymäkohta, että kun mietimme, mitä tuloja me voisimme saada ja mitä veroja nostaa, niin meillä Suomessa alkaa olla sellainen tilanne, että kaikki haittaverotkin ovat tapissa: alkoholiverotus, tupakkaverotus. Kaikki haittaverotuskin on tapissa, ja olemme saavuttamassa sitä, taloustieteessä hienosti sanotaan, Lafferin käyrän kulminaatiopistettä, jossa veroprosentteja nostamalla verotuotot kääntyvätkin laskuun. Tämähän me ollaan todettu jo muutamassa kohdin täällä eduskunnassakin. Olemme joutuneet sen tosiasian eteen, että kun arvonlisävero vedettiin tappiin, 25,5 prosenttiin, niin tänä vuonna me ollaan yli 700 miljoonaa tuotu veroennustetta alaspäin arvonlisäverojen osalta. Ja nyt meillä on pohjoisessa se tilanne, ettei siellä kukaan enää polta kotimaisia savukkeita ja virvoitusjuomatkin haetaan Haaparannasta samalla — ketkä nyt käyttävät, toivottavasti ei kovin moni käytä, enkä suosittele kellekään, niin kuin en Löfströmillekään, nuuskan käyttämistä. Mutta sieltähän on kova ralli. Ennen kun haettiin voita ja sokeria, niin nyt haetaan juomia ja nuuskaa ja tupakkaa rajan toiselta puolelta. Ja se ei vielä kovin iso massa ole, mutta sitten kun katsotaan tätä laivaliikennettä ja muuta, mitä tapahtuu tuolta Viron puolelta. Tämä on enemmänkin nyt hätähuuto. En sano, että vastustan tätä hallituksen esitystä, tämä varmasti tähän tilanteeseen on ihan järkevä, mutta tämä on enemmänkin hätähuuto Suomen tilanteesta, mihin me olemme joutuneet. On harmi, että tätä meidän julkista taloutta on hallituksen päätöksillä rapautettu, veropohjaa entisestään pienillä jutuilla, joilla on iso merkitys. En väitä mutta kysyn: ollaanko julkisen talouden hoidossa onnistuttu?", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+7.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-11-18T15:51:20,2025-11-18T15:54:34,Käsitelty,1.1 2025_111_191,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tupakkaverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 72 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 96/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 168/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_192,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tupakkaverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 72 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 96/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 168/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun myös minä ensimmäisen kauden edustajana jo alkuvaiheessa jossain vanhemmalle kollegalle vähän ihmettelin, kun täällä ei aina tunnu kovin johdonmukaista olevan tämä toiminta, niin hän naurahti ja sanoi, että älä kuule sitä murehdi, ei tässä politiikassa ole mitään johdonmukaisuutta. Ja tietysti tämän esityksen kohdalta joutuu ihmettelemään sitä, että ensin hallitus pohti kiloa ja sitten se oli 200 grammaa ja sitten oli lausuntokierros, ja taas se muuttui, ja nyt taas on eri määrä siellä. En tiedä, mistä nämä 200 ja 1 000 grammaa sitten tulevat — pitäisikö sitten esittää 666,6 grammaa sinne tämmöisenä [Markus Lohen välihuuto] keskustalaisena esityksenä? Tosiaan sen lausuntokierroksen pohjalta hallitus muutti esitystä, ja myös asiantuntijakuulemisissa oli selkeästi kaikista näistä haitoista, mitä tässä on, niin terveydellisistä haitoista kuin sitten myös tästä, kuinka paljon sitä tuodaan muualta. Meidän valiokunnan jäsenet tässä kyseisessä valiokunnassa varmasti osaavat hyvän linjan siihen muodostaa. Mutta sen ehkä tässä haluan vielä tuoda esille, että kun itse olen tuolta itäisestä Suomesta ja meillä on se raja mennyt kiinni, niin en tiedä, mutta ei meiltä kovin kauaksi lähdetä hakemaan nyt mitään, vaan ostetaan mahdollisimman paljon niitä kotimaassa valmistettuja tuotteita, olivat ne sitten juomia tai tupakkatuotteita. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+7.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-18T15:54:34,2025-11-18T15:55:59,Käsitelty,1.1 2025_111_193,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tupakkaverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 72 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 96/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 168/2025 vp,Edustaja Hoskonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_194,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tupakkaverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 72 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 96/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 168/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todella minäkin hieman ihmettelen tätä logiikkaa, millä tätä lakia viedään eteenpäin. Terveydelle erittäin haitallisia aineita tuodaan Suomeen sen takia, että kauppa kävisi hyvin. Minä en siitä ikävä kyllä löydä, arvoisa rouva puhemies, mitään järkeä, mutta varmaan se sitten on sitä, kun Euroopan unionin alueella viisaat direktiivin viilaajat ja komission isopalkkaiset virkamiehet ovat näin pohtineet. Siitä olen murheellinen, että todellakin kauppa on mennyt tällaiseksi Euroopan unionin alueella. Kun katselin tuossa esimerkiksi tätä Euroopan unionin tulevaa rahoituskehystä — liittyy muuten näihin tupakkatuotteisiin — niin kun kuulette seuraavan kerran sanan ”oma”, niin sanotut omat varat, se tarkoittaa, että Euroopan unionin käsi on menossa teidän kukkarollenne. Se menee nyt tupakkatuotteiden kautta ja valmisteveron kautta, elikkä tulevalla rahoituskaudella Euroopan unioni alkaa myös kerätä tupakasta tiettyjä veroja itselleen. Nyt on tässä tällainen, missä tuodaan Suomeen näitä äsken mainittuja vahingollisia tuotteita hyvin paljon tai semmoinen maksimiminimimäärä, jonka laki sallii. Tällä on sitten erittäin haitallisia terveysvaikutuksia. Viittaan edelleen siihen hammaslääkärin kirjoittamaan lehtijuttuun, jossa hän oli erittäin huolissaan näistä nuorista, joilla on jo limakalvomuutoksia suussaan. Sehän tarkoittaa, että jos sama homma jatkuu vielä seuraavat kymmenen vuotta, niin sitten ollaan kyllä todella suurissa, hengenvaarallisissa tilanteissa, joissa limakalvomuutos voi johtaa vaikka suusyöpään, ja sitten on leikki kaukana siitä hommasta. Nyt sitten, kun Euroopan unioni taas kaikella viisaudellaan on viilannut näitä direktiivin omia varoja elikkä on menossa meidän kukkarollemme, varautukaa siihen, että tupakkaverosta lähtee osa Euroopan unioniin. Se tarkoittaa sitä, että Suomen valtiolle tulevat verorahat pienenevät ja tupakan aiheuttamien haittojen hoitoon tarvittavat verovarat vähenevät. Tämä on semmoinen negatiivinen syöksykierre, ja me kaikki tässä talossa tiedämme, miten se päättyy. Erinomaisen puheenvuoron pitänyt valtiovarainministeri Purra ennusti tässä alijäämämenettelyä tähän maahan. No, kun tällaista taloutta on Suomessa pidetty viimeiset kymmenen vuotta, niin ei kai siinä mitään muuta tapahdu. On siinä alijäämämenettelyssä sitten jotain hyvääkin, niin kuin Kreikassa kävi. Siinä, kun leikattiin todella rajusti valtion palkkoja ja eläkkeitä, ensimmäisellä kierroksella 30 prosenttia, ei ole mitään hyvää, mutta se on karu kurssi siitä, että kun taloutta ei osata pitää kunnossa, niin sitten kun isommat päättäjät tulevat, he eivät kysele keneltäkään. Siinähän heikoimmat ihmiset aina kärsivät, valitettavasti. Kreikka on saanut taloutensa nyt kuntoon, ja toivottavasti Suomeenkin järki löytyisi jonain päivänä, että saataisiin tätä taloutta kunnostettua ja ennen kaikkea suomalaiselle työlle helpotuksia ja yritykset toimimaan. Tämä viisaus ei tule Euroopan unionin kautta, se tiedetään jo.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-11-18T15:55:59,2025-11-18T15:58:58,Käsitelty,1.1 2025_111_195,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tupakkaverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 72 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 96/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 168/2025 vp,Edustaja Löfström., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_196,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tupakkaverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 72 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 96/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 168/2025 vp,"Ärade talman! Precis som jag sade tidigare rekommenderar jag ingen att använda tobaksprodukter överhuvudtaget, men bland tobaksprodukter är snus och nikotinpåsar mindre farliga än till exempel cigaretter, och det blir inte heller någon passiv rökning av nikotinpåsar eller snus. Själv har jag inte använt någon av de här produkterna någonsin, men så här är det när man tittar på statistiken och på forskning som finns gällande användningen av tobaksprodukter, och Sverige har haft lägre social- och hälsovårdskostnader för tobaksskador än till exempel Finland och många andra europeiska länder. Det är positivt, och när vi här i salen nu diskuterat beskattningen av produkter och vad man får föra in, så är det positivt att den här regeringen har tillåtit försäljningen av nikotinpåsar i Finland överhuvudtaget, så att det är möjligt att också sälja de produkterna och att få skatteintäkter, att det inte är på samma sätt som med snus, som enligt EU:s tobaksdirektiv inte har varit möjligt att sälja i Finland men som det är lagligt att föra in, men där vi då inte får några skatteintäkter. Därför skulle det vara viktigt att också på EU-nivå, vid nästa revidering av EU:s tobaksdirektiv, tillåta att också snus får säljas i andra europeiska länder än bara Sverige.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+7.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2025-11-18T15:58:59,2025-11-18T16:00:34,Käsitelty,1.1 2025_111_197,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tupakkaverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 72 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 96/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 168/2025 vp,Käännös., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_198,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 19/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 19/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Edustaja Lohi, mietinnön esittely, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_111_199,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen valtiovarainvaliokunnan mietinnön koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta. Tämä esityshän perustuu kevään 2025 puoliväliriihen päätöksiin. Puoliväliriihessä tehtyjen päätösten ytimessä ovat muun muassa Suomen talouskasvun edellytysten vahvistaminen ja julkisen talouden kestävyys. Osana kasvutoimien rahoitusta hallitus päätti estää osinkoverotuksen minimointiin tähtäävien osakevaihtojärjestelyjen epätarkoituksenmukaisen hyödyntämisen verotuksessa. Puoliväliriihen kasvutoimiin sisältyvän kirjauksen mukaan Suomen osakevaihtosäännökset ulotetaan koskemaan Euroopan talousalueen ulkopuolisia maita ja samalla tarkastellaan osakevaihdossa maksetun rahavastikkeen määräytymistä ja tehdään siihen tarpeelliset muutokset. Osakevaihto on elinkeinoverolain 52 f §:ssä määritelty yritysjärjestely, jossa osakeyhtiö hankkii laissa tarkemmin määritellyn osuuden toisen osakeyhtiön osakkeista ja antaa hankittavan yhtiön osakkeenomistajille vastikkeena omia osakkeitaan. Jos veroneutraalin osakevaihdon laissa säädetyt edellytykset täyttyvät, ei osakevaihdossa osakkeet luovuttavalle osakkeenomistajalle synny välittömiä tuloveroseuraamuksia, vaan verotus lykkääntyy siihen ajankohtaan, jona osakevaihdossa vastikkeeksi saadut osakkeet luovutetaan. Siltä osin kuin vastike annetaan rahana, katsotaan luovutus veronalaiseksi. Osakevaihtoa koskeva sääntely perustuu yritysjärjestelydirektiiviin. Elinkeinoverolaissa tai yritysjärjestelydirektiivissä ei säännellä osakevaihdossa osakkeita hankkivan osakeyhtiön verotuksesta tai hankittujen osakkeiden hankintamenosta, joten osakkeiden hankintameno hankkivan yhtiön verotuksessa määräytyy verolain yleisten periaatteiden pohjalta. Osakevaihtojärjestely mahdollistaa kohdeyhtiön arvostamisen välittömästi hankkivan yhtiön nettovarallisuuslaskelmalla käypään arvoon, joka vaikuttaa hankkivan yhtiön verotukseen sekä sen osakkeenomistajien osinkoverotukseen. Mahdollisuus suurempaan huojennettuun osinkoon saattaa kannustaa puhtaasti verotuksellisista syistä toteutettaviin osakevaihtoihin. Esityksen mukaan pienten ja keskisuurten yritysten osakevaihdoissa on usein kyse samojen osakastahojen kesken toteutettavasta järjestelystä osinkoverotuksen optimoimiseksi, jolloin osakkailla on intressi määrittää osakkeiden hankintameno mahdollisimman suureksi. Esityksessä ehdotetaan, että osinkoverotuksen minimoimiseksi tehtyjen osakevaihtojen avulla saatava epätarkoituksenmukainen osinkoverohyöty estetään säätämällä arvostamislaissa osakevaihdossa omistusta vaihtavien osakkeiden arvostusperiaatteista. Ehdotuksen mukaan osakkeet arvostetaan hankkivan yhtiön nettovarallisuuslaskelmalla käyvän arvon sijaan osakevaihtoa edeltävään matemaattiseen arvoon, jolloin käypä arvo ei paisuttaisi hankkivan yhtiön nettovarallisuutta eikä siten kasvattaisi yhtiöstä nostettavan huojennetun osingon määrää. Esityksessä on arvioitu, että muutoksen seurauksena yksinomaan osinkoverotuksen minimoimiseksi tehdyt osakevaihtojärjestelyt loppuisivat. Kohdeyhtiön osakkeen arvostaminen matemaattiseen arvoonsa hankkivan yhtiön nettovarallisuuslaskelmalla ei kiristäisi osakkeita luovuttaneen osakkeenomistajan verotusta verrattuna tilanteeseen ennen osakevaihtoa. Osakevaihtojärjestelyt osinkoverotuksen minimoimiseksi liittyvät pääasiassa tilanteisiin, joissa osakevaihdon kohteena oleva yhtiö ja hankkiva yhtiö ovat samojen osakkaiden tai heidän lähipiirinsä omistuksessa, minkä vuoksi muutos ehdotetaan rajattavan koskemaan vain etuyhteydessä toisiinsa olevien osapuolten välillä toteutettuja osakevaihtoja, joissa osakkeiden omistus järjestelyn seurauksena vain muuttuu välilliseksi. Arvoisa puhemies! Vaikka tämä on hieman hankalaakin veroteknistä tekstiä mietinnössä, ajattelin jatkaa vielä lyhyesti tästä ajallisesta kohdentamisesta ja muutamasta muusta näkökulmasta, mitä valiokunnan mietinnössä on haluttu nostaa esille. Ensinnäkin arvostamislain muutosta ehdotetaan sovellettavan vain 1.1.2017 tai sen jälkeen toteutettuihin osakevaihtojärjestelyihin. Jos siis osakevaihto on toteutettu ennen vuotta 2017, ei tätä säännöstä sovellettaisi. Taustaksi on esityksessä esitetty useita oikeudellisia ja hallinnollisia perusteita, nimenomaan siis tämän ajallisen kohdentamisen taustaksi. Nimittäin Verohallinto on siirtynyt sähköiseen tietojärjestelmään vaiheittain vuodesta 2016 alkaen, jolloin tietojen jälkikäteinen saatavuus ja tarkastettavuus kyseistä ajankohtaa aikaisemmilta vuosilta olisi huomattavasti vaikeampaa ja alttiimpaa virheille. Esityksen tavoitteet huomioon ottaen esityksessä ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena sitä, että arvostusmuutosta ei sovellettaisi jo tehtyjen osakevaihtojen osalta tulevaisuudessa nostettaviin osinkoihin, koska muutoin järjestelyn toteuttaneet pystyisivät edelleen hyötymään käyvän arvon kasvattamasta nettovarallisuudesta ja kevyesti verotetusta osingosta. Ehdotetut muutokset kohdistuvat tulevaisuudessa tehtäviin verotuksellisiin toimiin. Lainmuutoksella ei muutettaisi ennen lain voimaantuloa toteutettujen osakevaihtojen tai osingonjakojen verotusta. Verovelvollisen oikeusasemaa ei myöskään heikennetä kohtuuttomasti, sillä lainmuutos ei poista jo toteutettujen osakevaihtojen liiketaloudellisia hyötyjä. Kyse olisi osinkoverojärjestelmän ja osakevaihtosäännöksen yhteisvaikutuksesta syntyneen tahattoman verohyödyn poistamisesta. Ehdotetulla muutoksella on kuitenkin nähty myös taannehtivia vaikutuksia, koska verovelvollisen vahingoksi otettaisiin huomioon ennen lain voimaantuloa tapahtuneita seikkoja. Valiokunta toteaakin yleisellä tasolla, että ennakoitavuuden ja kohtuullisuuden näkökulmasta verolainsäädännön muutoksiin, joilla on taannehtivia vaikutuksia, tulee suhtautua äärimmäisen pidättyväisesti ja niihin tulee turvautua vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Arvoisa puhemies! Kuulemisessa on nostettu myös esille mahdollinen taannehtivuusongelma perustuslain näkökulmasta, ja tästä johtuen valiokunta on saanut selvitystä siitä, että asiassa ei ole eduskunnan työjärjestyksen 38 §:n 2 momentin mukaista epäselvyyttä. Tämä tarkoittaa siis sitä, että jos eduskunnan työjärjestyksen 38 §:n 2 momentin mukaan ilmenee, että olisi mahdollinen ristiriita perustuslain tai kansainvälisten sopimusten kanssa, valiokunta voi pyytää perustuslakivaliokunnalta lausunnon tästä väitetystä perustuslakiristiriidasta, ja siksi valiokunta on saanut selvityksen, jossa todetaan, että tämäntyyppiselle lausunnolle ei ole tarvetta. Arvoisa puhemies! Esityksessä myös ehdotetaan osakevaihtosäännösten ulottamista Etan ulkopuolisiin maihin tiettyjen lisäedellytysten täyttyessä. Tältä osin tavoitteena on helpottaa rahoituksen hankkimista Suomessa sekä vahvistaa kilpailukykyä. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että osakeyhtiö voisi hakea muutosta oman osakkeensa vertailuarvoon. Valiokunnan käsittelyssä on tehty muutamia täsmennyksiä. Arvostuslain 12 §:ään esitetään pientä lisäystä, joka koskee sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon merkitsemistä ja kohtelua niissä tilanteissa aivan samalla lailla symmetrisesti. Toinen on sitten voimaantulosäännös, 3. lakiehdotus, jossa valiokunta ehdottaa 3. lakiehdotuksen voimaantulosäännöksen 2 momenttia täsmennettäväksi siten, että se vastaa perustuslaissa esitettyä ja osingon verotuksen alkamishetken vakiintunutta tulkintaa. Voimaantulosäännöksen 2 momentti 3. lakiehdotuksessa kuuluu muutoksen jälkeen seuraavasti: ”Lakia sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 2026 tai sen jälkeen nostettavissa oleviin osinkoihin.” Arvoisa puhemies! Valiokunta ehdottaa näiden täsmennysten jälkeen, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen sisältyvän 1. lakiehdotuksen, että eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen sisältyvät 2. ja 3. lakiehdotuksen ja että eduskunta hylkää toimenpidealoitteen 11/2025.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+8.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-11-18T16:02:52,2025-11-18T16:13:08,Käsitelty,1.1 2025_111_200,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 19/2025 vp,Kiitokset esittelystä. — Sitten edustaja Sarkkinen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_201,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys pyrkii puuttumaan listaamattomien yritysten osinkoverohuojennukseen liittyvään ongelmaan, jossa keinotekoisten osingonvaihtojärjestelyiden kautta pyritään minimoimaan verojen maksua. Esitys ehkäiseekin verrattain tehokkaasti keinotekoisen osakevaihdon avulla tapahtunutta osinkoverojen minimointia. Hallituksen esitys ei kuitenkaan vastaa osakevaihtoon liittyviin luovutusvoittovero-ongelmiin. Ellei hallituksen esitystä korjata esittämällämme tavalla, sillä ei pystytä riittävän tehokkaasti torjumaan luovutusvoittoverojen välttelyä. Osinkoverotuksen merkittävän keventämisen lisäksi keinotekoisella osakevaihdolla voidaan keventää myös myöhemmin yrityskaupan yhteydessä maksuun pantavaa luovutusvoittoverotusta. Verotettavasta luovutusvoitosta voi muodostua huomattavasti pienempi kuin mitä se olisi ollut ilman osakevaihtoa. Vieläkin suurempi verohyöty muodostuu silloin, jos kohdeyhtiön osakkeet voidaan katsoa niin sanotuiksi käyttöomaisuusosakkeiksi, jolloin niiden luovutus on osakeyhtiölle kokonaan verovapaata. Hallituksen esityksen mukaan jatkossa osakkeiden hankintamenoksi katsottaisiin verotuksessa osakkeen osakevaihtoa edeltänyt matemaattinen arvo. Tätä uutta määritystapaa sovellettaisiin kuitenkin vain tilanteissa, joissa sekä yritysmyynti että sitä edeltänyt lähipiiriosakevaihto ovat ajoittuneet 1.1.26 jälkeiselle ajalle. Tähän liittyy useita ongelmia. Suurimpia ongelmia ovat kapea ajallinen rajaus sekä se, ettei hallituksen esityksessä esitetä käyttöomaisuusosaketapauksiin minkäänlaista ratkaisua. Myös viimeksi mainittuihin tulisi puuttua nyt, kun korkeimman hallinto-oikeuden viimevuotinen ratkaisu on tehnyt käyttöomaisuusosakkeisiin liittyvän verosuunnittelun entistä helpommaksi. Lisäksi hankintamenon määräytyminen matemaattisen arvon mukaan johtaa siihen, että osa luovutusvoitosta jää jatkossakin verottamatta myös niissä tapauksissa, joissa uusia säännöksiä sovelletaan. Hallituksen lausunnolla ollut luonnos puuttui käsittelyssä olevaa esitystä paremmin kuvattuun ongelmaan. Sääntelyn piiristä ollaan rajaamassa nyt ulos kaikki ne tuhannet yritykset, joissa osakevaihto on jo toteutettu. Tämä kaventaa soveltamisalaa merkittävästi ja tarjoaa täyden verohyödyn kaikille osakevaihdon jo toteuttaneille. Säännös tulisikin palauttaa koskemaan myös jo tehtyjä osakevaihtoja niiltä osin kuin myynti ajoittui lain voimaantulon jälkeiselle ajalle. Hallituksen esityksessä ei esitetä lainkaan ratkaisuja tilanteisiin, joissa lähipiiriosakevaihdolla hankitut osakkeet saadaan luettua käyttöomaisuuteen ja siten myytyä kokonaan verovapaasti. Tästä johtuen luovutusvoittoveron voi jatkossakin välttää kokonaan osakevaihdon avulla, jos osakkeet katsotaan käyttöomaisuudeksi ja verovapaan myynnin edellytykset täyttyvät. Jotta luovutusvoittoverolta ei voisi välttyä kokonaan, tulisi hallituksen esityksessä säätää muutosehdotuksemme mukaisesti, ettei lähipiiriosakevaihdolla hankittuja osakkeita voida lukea käyttöomaisuudeksi. Kesällä lausunnoilla olleessa hallituksen esitysluonnoksessa esitettiin, että hankintamenoksi olisi tullut osakkeiden alkuperäinen hankintameno. Näin verotettavasta myyntivoitosta muodostuu osakevaihdon jälkeen samansuuruinen kuin mitä se olisi ollut ilman osakevaihtoa. Lakiesitys tulisi tältäkin osin palauttaa vastaamaan alkuperäistä esitysluonnosta. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on siis oikeansuuntainen mutta riittämätön, ja se tulisi palauttaa lausuntoversiossa olleisiin muotoiluihin. Näillä perusteilla esitän, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseen mukaiset muutosehdotukset. Lopuksi totean, että olisi ylipäätään korkea aika luopua listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksesta, joka kannustaa erilaiseen verokikkailuun ja vähentää valtion verotuottoja ja ohjaa yrityksiä pumppaamaan rahaa ulos investoimisen sijaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+8.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-11-18T16:13:15,2025-11-18T16:17:09,Käsitelty,1.1 2025_111_202,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 19/2025 vp,Edustaja Viitanen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_203,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 19/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on varsin tarpeellinen hallituksen esitys. Tällä tilkitään porsaanreikiä verotuksessa, ja tämä esitys tukkii sellaisen mahdollisuuden, että keinotekoisilla yhtiöjärjestelyillä sitten pyrittäisiin minimoimaan osinkoverotusta. Minun on pakko mainita, puhemies, että tästä samasta asiasta edustaja Räsäsen johdolla sosiaalidemokraattinen valtiovarainvaliokuntaryhmä teki toimenpidealoitteen jo tämän vuoden helmikuussa, ja tietenkin siltä osinkin on katsottava myönteisesti sitä, että tämä meidän toimenpidealoitteemme käytännössä nyt kyllä sitten etenee. On aina, puhemies, varsin viisasta tukkia porsaanreikiä verotuksesta. Se on aina viisasta, ja näinä taloudellisina aikoina se on erityisen viisasta, koska kyllähän siinä, että pystyy minimoimaan näitä maksettavia veroja, valtio myös menettää paljon yhteisiä verotuloja, ja se ei tietenkään ole hyvä asia se. Tämä on mielestäni myös hieman, voisi sanoa, oikeudenmukaisuuskysymys. Jos näinä aikoina hallitus on esimerkiksi leikannut tavallisen suomalaisen palveluja ja tavallisen suomalaisen verotus on nostettu korkeimmilleen kymmenen vuoteen, niin on vähintäänkin kohtuullista, että puututaan myös sitten näihin mahdollisuuksiin minimoida verotusta, tehdä aggressiivista verosuunnittelua ja tehdä keinotekoisten yhtiöjärjestelyjen kautta mahdollisuuksia käytännössä katsoen vältellä merkittävällä tavalla veroja. Mutta, puhemies, yksikään esitys ei ole ihan täydellinen, ja tässäkin sitten se pieni mutta tulee. Me kuulimme äsken tuossa edustaja Sarkkisen esittelyssä, että tähän on lausuntoluonnoksen jälkeen tehty tiettyjä heikennyksiä muun muassa tämän luovutusvoittoveron osalta siten, että luovutusvoittoveron välttelyä ei voida tällä tilkitä riittävällä tavalla. Siksi me sosiaalidemokraatit olemme mukana tässä edustaja Sarkkisen esittelemässä vastalauseessa, ja niinpä kannatan edustaja Sarkkisen esitystä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+8.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-11-18T16:17:11,2025-11-18T16:19:16,Hyväksytty,1.1 2025_111_204,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 19/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskela, Jari.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_111_205,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 19/2025 vp,"Kiitoksia, rouva puhemies! Tällä esityksellä sanotaan ”seis” kikkailulle, jossa perustetaan holdingyhtiö vain sitä varten, että osingot muutetaan kevyemmin verotettaviksi. Kun osakevaihdossa siirrytään käyvän arvon sijasta matemaattiseen arvoon, ei paperilla paisutettu nettovarallisuus enää oikeuta ylimääräisiin huojennettuihin osinkoihin. Rehellinen yrittäjä, joka pyörittää aitoa liiketoimintaa, ei häviä tässä. Häviäjä on se, joka on rakentanut järjestelmänsä pelkästään verohyödyn ympärille. Tämä on juuri sellaista veropohjan paikkaamista, joka tekee verotuksesta selkeämmän ja toimintaympäristöstä reilumman jokaiselle. On ollut selvää, että osinkojärjestelmän sisälle on rakentunut väyliä, joita ei ole tarkoitettu tavalliselle pk-yrittäjälle vaan verosuunnittelun ammattilaisille. Etuyhteysosapuolten osakevaihtojen kiristäminen on täsmätoimi juuri näihin tapauksiin, sellaiseen kikkailuun, jossa omistus ei tosiasiassa muutu mihinkään, mutta verotus kevenee. Tätä toimintaa ei voi perustella yrittäjyyden tukemisella. Tässä osakkeiden arvostamista koskevan muutoksen arvioidaan lisäävän ansio- ja pääomaverotuloja yhteensä 37 miljoonaa, ja kun otamme varainsiirtoveron pienennyksen, 3 miljoonaa, nettovaikutus on 34 miljoonaa. Me perussuomalaiset haluamme, että verojärjestelmä kannustaa työllistämiseen ja investointeihin, ei pelkkiin paperijärjestelyihin. Tässä paketissa kohde on rajattu oikein ja tavallinen yrittäjä voi nukkua yönsä rauhassa. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+8.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-11-18T16:19:16,2025-11-18T16:21:06,Käsitelty,1.1 2025_111_206,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 19/2025 vp,Edustaja Hoskonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_207,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 19/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Koskela lausui äsken ne tärkeät sanat, että verotuksen pitää olla kannustavaa, mutta myös selvensi toiselta puolelta, että yhteiskunta saa oikeudenmukaisen osan siitä yrityksen tuotosta verona omaan kassaansa. Tämän tasapainon hakemisestahan on tässäkin asiassa kysymys. Elikkä yrityksen pitää mieltää se asia sellaisena, että yrittäjän kannattaa edelleen yrittää, investoida, laajentaa ja ottaa työvoimaa töihin, ja sitten kertyvästä voitosta maksaa kohtuullisen veron yhteiskunnalle. Sehän olisi optimitilanne, että saataisiin yksityinen, avoin sektori toimimaan, koska sitä kauttahan tähän maahan tulevat ne verot. Niin kuin aina puhutaan, otan yhden konkreettisen esimerkin, vaikka sadan miljoonan kaivosinvestoinnin: Siinä voi olla ensimmäinen alkuinvestointi sata miljoonaa koneisiin ja laitteisiin. Siitähän tulee jo arvonlisäveroa 25 miljoonaa suurin piirtein, tai ehkä vähän alle, kun kaikissa ei välttämättä ole se vero niin kova. Sanotaan 20 miljoonaa arvonlisäveroa heti kättelyssä, ja vielä ei ole tehty varsinaista kaivostoimintaa juurikaan, mutta on koneita, laitteita ja muita tällaisia asioita ostettu. Elikkä sen jälkeen kun yritys lähtee sitten toimimaan ja tuottamaan, niin siitähän se veronmaksu alkaa, sekä yhteisövero että ansiotuloverot ja muut verot, ja sitten käytetään palveluita ja monta muuta asiaa, ostetaan erilaisia varusteita sinne työmaalle, ja kaikesta kertyy pikkuhiljaa verokertymää valtion kassaan, ja kunta saa omat tulonsa aikanaan. Näin ollen, kun edustaja Lohi esitteli tuon erittäin monimutkaisen lakipaketin, niin voi sanoa, että tuli mieleen erään valtiomiehen sanat, että kun edustaja Lohi lopetti puheenvuoronsa, hän olisi voinut lopuksi sanoa, että tämän pitäisi olla selvää tekstiä, varsinkin niille, jotka sen täysin ymmärsivät. Jotain ymmärsin, mutta en ihan ehkä kaikkea.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-11-18T16:21:06,2025-11-18T16:22:56,Käsitelty,1.1 2025_111_208,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 19/2025 vp,Edustaja Lohi., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_209,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa edellä kun esittelin valiokunnan mietinnön, niin silloinhan ei oikein voi kertoa, mitä mieltä itse olen siitä, vaan pitää kertoa, mitä mieltä valiokunta on siitä, ja sen takia varasin tämän puheenvuoron vielä kertoakseni, että olen tämän mietinnön takana. Täällä käytettiin muutamia puheenvuoroja, joissa duubioitiin tätä esitystä ehkä siltä kannalta, että olisi pitänyt mennä vielä pidemmälle joiltain osin, mutta samassa puheenvuorossa kyllä edustaja Sarkkinen — joka ehti valitettavasti jo lähteä — minusta hieman väärin ehkä ymmärtäen sanoi, että tämä nettovarallisuuteen perustuva listaamattomien yhtiöiden osinkoverojärjestelmä kannustaa pumppaamaan rahaa yhtiöstä pois. Näinhän se ei ole, vaan itse asiassa se on juuri päinvastoin. Eli jos otat sitä rahaa yhtiöstä pois heti alkuun, niin eihän sinulla kerry nettovarallisuutta. Tämähän kannustaa nimenomaan jättämään sinne yhtiöön sitä varallisuutta, jotta se nettovarallisuus kasvaa, jotta tulevaisuudessa saisit osinkotuloja huojennetulla verotuksella. Ymmärrän sen, että tänä aikana, ja jo pitkään, on keskusteltu siitä, onko tämä optimaalinen, paras mahdollinen osinkoverojärjestelmä. Minusta tätä keskustelua pitää käydä ja pitää jatkaa, mutta silti olen sitä mieltä, että kun katsotaan taaksepäin historiaa, niin onhan tämä järjestelmä, jossa pienet ja keskisuuret yritykset ovat pitäneet vahvoja taseita ja on verotuksellisesti kannustettu pitämään vahvaa tasetta, jotta saat huojennettuja osinkoja, ollut — jopa niinkin voimakasta sanaa voisin käyttää — siunauksellinen tavallaan Suomen taloudelle. Kun me tulimme koronakriisiin, jossa monessa yrityksessä tuli ongelmia, niin tämä järjestelmä oli kannustanut pitämään vahvat taseet, ja me näimme yllättävän vähän yritysten kaatumisia ja konkursseja siinä kriisissä. Tuntuu, että niitä konkursseja tulee vielä enemmän tällä hetkellä kuin tuli silloin korona-aikana. En ihan tilastoja tarkkaan muista, mutta taitaapa olla, että niitä tulee nytten enemmän. [Lauri Lyly: 3 500!] Eli kyllä tällä on ollut iso merkitys. Millä tavalla tahansa tätä osinkoverojärjestelmää uudistettaisiinkaan tulevaisuudessa, niin minusta sen kärjen pitäisi olla siinä, että me huomioisimme siinä myös yrittäjän riskin. Ei voi olla siis niin, että yrittämisen verotus olisi aivan samalla viivalla palkansaajan kannalta, joka ei ota sitä yrittäjän riskiä. Moni pk-sektorin yrittäjä joutuu sen lisäksi, että hän panee omaa rahaa sinne, antamaan takauksia yhtiön puolesta tai kantamaan muuten henkilökohtaista vastuuta siitä yritystoiminnastaan, ja silloin jos sijoitetaan siihen rahaa, niin pitäähän sille sijoitukselle ja kannettavalle riskillekin jonkunlainen preemio ja hyöty siitä syntyä. Tämä kannattaa muistaa aina. Mutta porsaanreiät pitää tilkitä, ja nyt tämä on tehty, ja hyvä näin.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+8.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-11-18T16:22:56,2025-11-18T16:26:08,Hyväksytty,1.1 2025_111_210,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 19/2025 vp,Edustaja Savio., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_111_211,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä lakimuutoksella puututaan listaamattomien yhtiöiden eräistä keinotekoisista holdingyhtiöjärjestelyistä seuraavan hyvin matalan osinkoverotuksen epäkohtiin, ja on erittäin hyvä asia, että tähän puututaan. Esimerkiksi monet somevaikuttajat ovat hyödyntäneet holdingyhtiöitä verotuksellisesti ilman merkittäviä liiketoimintaan sitoutuneita pääomia ja saaneet täten hyvin matalasti verotettuja osinkoja. Mutta tämä holdingyhtiöjärjestely, joka on ollut keinotekoinen monessa tapauksessa, ei ole ollut lainsäätäjän alkuperäinen tarkoitus silloin, kun listaamattomien yhtiöiden yrittäjäriskiin perustuvaa huojennettua osinkoverotusta on säädetty. Nyt tämä asia onneksi korjataan. Arvoisa puhemies! Tätä lakimuutosta sovelletaan vuoden 2017 alussa tai sen jälkeen holdingyhtiölle luovutettuihin osakkeisiin niissä tilanteissa, joissa luovuttaja ja vastaanottaja ovat etuyhteydessä keskenään. Osakevaihdossa omistusta vaihtavat tai jo vaihtaneet osakkeet tullaan osinkoveroa määrättäessä arvostamaan ne hankkivan yhtiön nettovarallisuuslaskelmalla osakevaihtoa edeltävään matemaattiseen arvoon, jolloin ensi vuoden alusta lähtien nostettavissa olevia osinkoja koskeva verotus ei riipu siitä, onko tässä osinkoa maksava yhtiö holdingyhtiö vai se todellista liiketoimintaa harjoittava yhtiö, ja tämä on oikea lähestymistapa. Arvoisa puhemies! Tämä lakimuutos tuo eri yritysmuotoja aiempaa selkeämmin samalle viivalle ja yhdenmukaistaa verotusmenettelyä. Samalla on todennäköistä, että holdingyhtiöjärjestelyt vähenevät merkittävästi, kuten valiokunnan puheenjohtaja Lohi esittelypuheenvuorossaan totesi. Ehdotuksen arvioidaan myös tuovan valtiolle vuosittain yli 30 miljoonan euron lisäverotulot, mikä on tärkeää julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on erittäin hyvä ja kannatettava.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+8.aspx,fi,Sami Savio,1314,2025-11-18T16:26:08,2025-11-18T16:28:41,Käsitelty,1.1 2025_111_212,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 19/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_213,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 19/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lohi tuossa innoitti pyytämään puheenvuoron tästä yritysverotuksesta. Mutta ensin sanoisin tästä lakiesityksestä, että on hyvä, että tilkitään näitä porsaanreikiä ja saadaan läpinäkyvämmäksi ja verotuksellisesti tasa-arvoisemmaksi tämä tilanne. Siinä mielessä tässä on järkeä, mutta siitä, mitä edustaja Sarkkinen tuossa toi ja mitä edustaja Viitanen kannatti, olen samaa mieltä, niistä huomioista. Kyllähän yritysverotuksen ideaalimalli olisi se, että meillä verotettaisiin osakeyhtiöitä ja listaamattomia yhtiöitä ja holdingia kaikkia samoilla periaatteilla, samalla lailla ja se olisi ennustettavaa. Nyt meillä on tällaisia poikkeussääntöjä olemassa, ja se tässä tekee sitten siitä aina vähän sentyyppisen, että sitten ruvetaan sitä yhtiömuotoa hakemaan vähän sen mukaan, mikä kulloinkin verotuksellisesti tuntuisi viisaalta. Mutta kaikkein parasta olisi, että meillä olisi sellainen verotus yrityskentässä, että se olisi aika tasapuolinen ja läpinäkyvä ja silti kohtuullinen, koska hyvässä verojärjestelmässä on laaja veropohja ja matala verokanta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+8.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-18T16:28:41,2025-11-18T16:30:03,Käsitelty,1.1 2025_111_214,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 19/2025 vp,Edustaja Lohi., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_215,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 19/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy todeta, että edustaja Lylyn ajatuksessa on myös järkeä siinä, että meillä listattujen osakeyhtiöiden ja listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotus olisivat samalla viivalla, ei tulisi tavallaan tämmöistä kynnystä. Mutta sitten on myös se toinen puoli: Silloin kun puhutaan listaamattomista yhtiöistä, niin silloin puhutaan pääsääntöisesti, jos katsotaan isoa massaa, yrityksistä, jotka ovat hyvin yrittäjävetoisia. Siellä kannetaan eri tavalla yrittäjäriskiä kuin sitten pörssiyhtiöissä, jotka ovat listattuja. Siellä on palkkajohtaja, siellä eivät samalla tavalla omistajat joudu antamaan esimerkiksi vakuuksia, takauksia tai reaalivakuuksia yhtiöiden velkojen puolesta, ja siitä puuttuu tietyllä tavalla tämmöinen yrittäjyys, silloin ollaan palkkatöissä. Minusta, tässä kun tätä pintaa pikkusen raaputtaa ja miettii, sillä on ollut ihan selkeä peruste, että osinkojakin on verotettu eri tavalla listaamattomissa osakeyhtiöissä kuin sitten listatuissa, ja niin se edelleenkin on. Mutta kun tätä järjestelmää kehitetään, niin minusta pitää avoimin mielin suhtautua siihenkin, että jos me löydämme järkevän mallin, jossa saadaan samanlainen verotus, niin ei sitä pidä lähtökohtaisesti poissulkea. Se ei ole se itsetarkoitus, mutta oleellista on miettiä, että silloin kun puhutaan listaamattomista yhtiöistä, niin oleellista ei ole pelkästään yhteisöveron määrä tai se, miten osinkovero menee, vaan se, mikä kokonaisvaikutus, kokonaisveroaste muodostuu tälle yrittäjälle siitä toiminnasta. Se on se olennainen tekijä, joka pitää muistaa, kun puhutaan listaamattomista. Jos me saamme mallin, joka toimii hyvin molempiin, niin mikä ettei sekin voisi tulla kyseeseen.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+8.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-11-18T16:30:03,2025-11-18T16:32:15,Käsitelty,1.1 2025_111_216,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 19/2025 vp,Edustaja Heinonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_217,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 19/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos hyvistä puheenvuoroista tässä edellä. Ajattelen kyllä monessa mielessä samalla lailla kuin edustaja Lyly, joka nosti esille sitä, että meidän pitää tiivistää veropohjaa. Porsaanreikien tilkitseminen on äärimmäisen tärkeää. Toisaalta myös itse usein olen pohtinut, että kun tätä verotusta on tehty vähän niin kuin pala palalta monessa kohdassa, niin siitä myös on tullut aika rikkonainen tai erilaisia vaihtoehtoja sisällään pitävä. Ajattelen itse niin, että isossa kuvassa juuri samalla tavalla meidän pitää yksinkertaistaa meidän verotusta ja tavoitella sitä, että se järjestelmä olisi sellainen, joka kannustaa kasvuun, investoimaan, työllistämään ja myös siihen riskinottoon. Ja kyllä edustaja Lohi ihan oikein mielestäni avasi myös tätä eroa, mikä on esimerkiksi näiden listaamattomien ja pörssiyritysten välillä, vaikka isossa kuvassa voisi kannattaa sitä, että yritykset tuodaan samalle viivalle, mutta pitää tunnistaa myös se, että meillä on hyvin erilaisia yrityksiä. Monet ovat pieniä — itse asiassa kaikki ovat tainneet joskus olla pieniä ja sieltä kasvaneet — ja ennen muuta toivon, että yhdessä voitaisiin etsiä sitä, että meille syntyisi yhä enempi yrityksiä, jotka olisivat kasvuhakuisia, investointivalmiita. Mutta se, jos me pystymme meidän verotuksen erilaisia porsaanreikiä tilkitsemään, mahdollistaa sen, että voimme sitten muuten verokantoja alentaa. ", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-11-18T16:32:15,2025-11-18T16:34:05,Käsitelty,1.1 2025_111_218,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Viitanen.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_111_219,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Me tämän lakiesityksen ykköskäsittelyssä jo esittelimmekin SDP:n vaihtoehtoista linjaa tälle hallituksen tuloverolakipaketille, mutta todettakoon nyt vielä, että kannamme tässä kyllä suurta huolta ja jopa ihmetystä siitä, että näinä aikoina kun hallitus ensin leikkasi kovasti pienituloisilta ja leikkasi myös palveluista, ihmisten, tavallisten suomalaisten palveluista, sitten yllättäen viime kevään kehysriihessä tehtiin linjanveto siitä, että löytyi yllättäen isoja, miljardien veronkevennysvaroja kaikkein rikkaimpien ja kaikkein varakkaimpien hyväksi. Tässähän sitten esimerkiksi tämä tuloveron kevennys, tämä marginaaliverokysymys, on historiallisen suuri tuloveron kevennys kaikkein rikkaimmille. Siinä me olemme ihmetelleet tätä hallituksen outoa linjaa tehdä arvovalintoja tänä päivänä. Nimittäin onhan niin, että tänä päivänä hallituksen toimesta tavallisen suomalaisen verotus on nostettu kireimmilleen kymmeneen vuoteen, ja olisi kuvitellut, että sitten kun sitä veronkevennysvaraa löytyy, olisi ollut sen tavallisen suomalaisen vuoro. Mutta näinhän tässä ei käynyt. Olemme todenneet, että tämä hallituksen linja on varsin epäreilu. Tosiasiassa näistä veronkevennyksistä hyötyy vain silloin jos kuukausitulo on sellaista 9 000:ta euroa kuukaudessa. Ministeriaitiossa tulee vuodessa useita tuhansia euroja veronkevennyksiä, ja miljonäärille hallituksella on rahaa antaa jopa 100 000 euron veronkevennys. Toisaalta taas kun hallituspuolueet kovasti puhuvat, että tässä nyt kevennetään merkittävästi pieni- ja keskituloisten verotusta, on varsin tarpeellista katsoa, mitä sinne lompakkoon jää. Kun hallitus toisaalla tekee veronkiristyksiä — esimerkiksi järjestäytyneille palkansaajille tehdään täsmäveronkiristys tämän ay-liikkeen jäsenmaksun verovähennysoikeuden poiston myötä, työhuonevähennys poistuu jne. — ja toisaalla myös työttömyysvakuutusmaksut nousevat hallituksen heikon työllisyydenhoidon johdosta, niin kuinka ollakaan lopputuloksena lompakkoon jää esimerkiksi pienituloiselle, 2 000 euroa tienaavalle miinusmerkki, 4 000 tienaavalle jää vain muutamia kymppejä ja 6 000 tienaavalle insinöörille voi jäädä vaikka plus miinus nolla. Eli, puhemies, tämä on meidän mielestämme väärä linja. Silloin kun veronkevennysvaraa on, me kohdistaisimme kaiken veronkevennysvaran pieni- ja keskituloisille. Tämä on SDP:n linja. Puhemies! Meillä on muitakin esityksiä tässä meidän vastalauseessamme. Esimerkiksi kotitalousvähennyksen osalta haluaisimme tukea naisvaltaisia yrittäjiä, ja esitämme, että kotitalousvähennystä parannettaisiin hoito- ja hoiva- sekä kotitalousavun osalta, ja samoin meillä on sitten muutama lausuma. Tässä yhteydessä, puhemies, haluan ensin esittää, että SDP:n vastalauseen mukaisesti 6. ja 7. lakiehdotus hylätään kokonaan, ja sitten esittelen tässä myös meiltä SDP:stä kaksi lausumaa. — Tarvitseeko nämä lukea ihan kokonaan, ilmeisesti? [Toinen varapuhemies Tarja Filatov: Jos se on ollut vastalauseessa, niin tiivis kertomus riittänee, eikö niin?] Joo, ei tarvitse lukea. — Eli siis ensimmäinen lausumaesityksemme käsittelee kotitalousvähennyksen laajentamista siten, että se voitaisiin remonttitöissä ulottaa myös asunto-osakeyhtiöihin, eli siis kerros- ja rivitaloihin. Tämä on ensimmäinen lausuma. Tämä toinen lausuma koskee listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennusta, jota pitäisi korjata. Viittaan tuossa muun muassa edellisessä pykälässä käytyyn keskusteluun tästä kyseisestä asiasta. Valtiovarainministeriön omat työryhmät, Järvikareen työryhmä ja sitä ennen myös Hetemäen työryhmä, ovat tätä toimenpidettä suositelleet, ja tässä toisessa lausumassa sitten esitämme tätä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-11-18T16:34:23,2025-11-18T16:38:37,Käsitelty,1.1 2025_111_220,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,Edustaja Heinonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_221,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Viitanen puhui ostovoimasta. Ensi vuonna keskituloisen ostovoima vahvistuu 800 euroa, toisin kuin edustaja Viitanen antoi ymmärtää. Itse asiassa ensi vuonna ostovoima on 2 300 euroa enemmän kuin Sanna Marinin hallituksen ostovoimakuopassa. Eli nyt me palaamme siihen tilanteeseen, missä ostovoima parhaimmillaan oli, eli tämä tilanne korjaantuu teidän valtakautenne ostovoimamontusta. Me kohdistamme pieni- ja keskituloisille miljardin veronkevennyksestä suurimman osan, ja ensi vuonna veronkevennys on keskimäärin 480 euroa, ja esimerkiksi 4 000 euroa tienaavalle kahden aikuisen lapsiperheelle veronkevennys on merkittävä ensi vuonna. Korkeimpien marginaalien alentamisen kohdalla en oikein ymmärrä, että te vastustatte sitä veronkevennystä, mikä kaikista todennäköisimmin, Ruotsinkin esimerkin mukaan, tulee rahoittamaan itsensä täydellisesti ja jopa yli.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-11-18T16:38:39,2025-11-18T16:39:53,Käsitelty,1.1 2025_111_222,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Viitanen.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_223,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että ostovoima näyttää myönteisiä merkkejä — [Timo Heinonen: Ei se ole mikään merkki!] siitä kiitos muuten muun muassa ay-liikkeen neuvottelemille palkankorotuksille. On hyvä, että tällaisia asioita on. Mutta, edustaja Heinonen, minä tuossa omassa puheenvuorossani puhuin hallituksen veropäätöksistä ja siitä, mitä niiden seurauksena jää kukkaroon. Katsotaan, mitä sinne kukkaroon jää. Voi olla, että muutamalla sadalla miljoonalla kevennätte pieni- ja keskituloisten verotusta, mutta samaan aikaan toisella kädellä te kiristätte juuri näiden ihmisten verotusta. Sen seurauksena me olemme nähneet monia laskelmia, missä käy niin, että jollakin menee jopa pakkasen puolelle. Se lompakko hallituksen päätösten seurauksena voi verojen jälkeen mennä pakkasen puolelle tähän vuoteen verrattuna. Tästä minä, puhemies, kannoin huolta omassa puheenvuorossani. Mitä tulee tähän marginaaliveroon, ei tämä aika kyllä nyt ole sellainen, että ensimmäinen huoli olisi niistä kaikkein hyvätuloisimmista. Kyllä mielestäni, puhemies, vuorineuvokset ja muut voivat hieman nyt odottaa. Nyt on tavallisen suomalaisen, tavallisen palkansaajan vuoro, ja siksi veronkevennysvara tulee kohdistaa pieni- ja keskituloisille.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-11-18T16:39:53,2025-11-18T16:41:09,Käsitelty,1.1 2025_111_224,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Edustaja Lyly, vastauspuheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_225,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin tähän ostovoimaan ja vertailuun Marinin hallitusaikaan ja sitten tähän aikaan. Kaikki täällä salissa tunnustamme sen, että inflaatio silloin, kun oli Sanna Marinin hallitus, tuli energiakriisistä, joka syntyi siitä, että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ja kun palkkasopimukset ja työehtosopimukset olivat silloin tavallaan kiinni, niin ne eivät tietenkään ole voineet vastata siihen inflaatiopiikkiin, mikä silloin tuli pariksi vuodeksi, aika korkea inflaatio, ja totta kai siinä ostovoima silloin putoaa ihan luonnollisista syistä. Meillähän pitäisi olla palkkasopimusjärjestelmät semmoiset, että siellä pitäisi olla inflaatio mukana, kun lasketaan palkankorotuksia, ja laskea sille jonkinlainen puskuri. Tämä aina unohtuu tässä, kun vertaillaan. Ja sitten tälle kaudelle voi sanoa, että kyllähän ay-liike ja työnantajat ovat neuvotelleet sellaiset palkkaratkaisut, että ostovoimaa tulee. Korot ovat tulleet alas, ja inflaatio on nyt matalampi. Nämähän ovat ne ostovoiman todelliset syyt, [Timo Heinonen: Ja työn verotuksen keventäminen!] ja sieltä tulee se isoin ostovoiman kasvu.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-18T16:41:09,2025-11-18T16:42:26,Käsitelty,1.1 2025_111_226,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Edustaja Kallio, vastauspuheenvuoro, ja sen jälkeen edustaja Heinonen, vastauspuheenvuoro, ja sitten mennään puhujalistaan.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_227,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on käyty mielenkiintoista keskustelua tästä ostovoimasta ja ehkä ostokyvystä, mutta ehkä näin keskustalaisena nostan tähän kolmannen elementin: nämä ostohalut. Eli tällä hetkellähän meillä on se ongelma, että ne, joilla olisi ostokykyä ja ostovoimaa, ovat aika haluttomia kuluttamaan. Siitä tietysti täällä salissa on käyty keskustelua jo moneen, moneen kertaan, että kuka on pelotellut ja kenet, että ei uskalleta kuluttaa, mutta se, että näköpiirissä on nyt sitä, että se ostovoima muuttuisi kulutukseksi, jää nähtäväksi. Joka tapauksessa se on hyvin pientä, mitä siellä tapahtuu. Itselläni ja meillä on kohtuullisen hyvä tilanne kotona, ja kyllä me ollaan pohdittu monta kertaa puolison kanssa sitä, että ei me enää pystytä, ei me osata kuluttaa kauheasti enempää kaikkea, mikä meille verohyötyä tulee. Keittiöremontti toki tehtiin. Kun vaimo ilmoitti, että meillä tehdään keittiöremontti, niin se oli silloin selvää, että se tehtiin ja kulutettiin näin. Mutta muuten ne menevät kyllä pitkälti sitten säästöön. Tämä kokonaisuus pitää saada menemään eteenpäin. Ainoastaan pelkällä kulutuksen kasvulla ja kasvulla ei näitä yhteiskunnan ongelmia ratkaista, vaan sillä, että kaikki kokevat olevansa mukana ja pääsevänsä mukaan tähän kehitykseen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-18T16:42:26,2025-11-18T16:43:41,Käsitelty,1.1 2025_111_228,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,Edustaja Heinonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_229,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä on Suomessa yksi maailman tiukimpia progressioita, jossa siis hyvätuloiset maksavat kyllä erittäin paljon veroja. Sen näimme sinä päivänä, mitä osa kutsuu kateellisuuspäiväksi, minä kutsun kiitospäiväksi. Sinä päivänä me tiedämme, miten paljon ihmiset tässä maassa veroja maksavat, ja niillä verorahoilla näitä palveluita rahoitetaan. Yli 50 000 euroa tienaavat maksavat yli 60 prosenttia meidän kaikesta tuloverokertymästä. Yli 100 000 euroa tienaavat maksavat noin neljänneksen koko verokertymästä. Nyt on kyse siitä, onko oikein, että tienatusta eurosta maksetaan yli puolet veroa. Aika laajasti ajatellaan, että kyllä jokainen ansaitsemastaan eurosta vähintään puolet ansaitsisi itselleen, ja sitä kohden tässä mennään, kun näitä ylimpiä marginaaleja alennetaan. Ruotsi teki sen muutamia vuosia sitten, ja nyt tuoreet selvitykset osoittavat, että se itse asiassa rahoitti itsensä 120-prosenttisesti, eli reilusti enemmän tuli [Puhemies koputtaa] valtion hyvinvointikassaan euroja käytettäväksi kuin ennen sitä kevennystä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-11-18T16:43:41,2025-11-18T16:45:01,Käsitelty,1.1 2025_111_230,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Edustaja Räsänen, varsinainen puheenvuoro, poissa. — Edustaja Hänninen.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_231,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääsemme pian päättämään historiallisesta askeleesta kohti työn ja yrittäjyyden verotuksen keventämistä. Tahdon korostaa, että kyse ei ole yksittäisestä muutoksesta vaan kokoaan suuremmasta suunnanmuutoksesta. Kyse on siitä, että työstä ja ahkeruudesta jää suomalaisille enemmän käteen. Me teemme nyt sen, mitä olemme luvanneet: työnteon verotusta kevennetään ja työn vastaanottamisen kannustimia vahvistetaan. Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on puoltanut esitystä ja korostanut sen vaikutuksia työnteon kannattavuuden ja ostovoiman vahvistamiseen. Erityisen merkittävää on työtulovähennyksen korottaminen ja lapsikorotuksen kasvattaminen. Nämä toimet tukevat pieni- ja keskituloisia perheitä, siis heitä, jotka pyörittävät arkea ja pitävät tämän maan liikkeessä. Työ, yrittäjyys ja liikkuminen ovat Suomen kasvun lähteet, ei velka eivätkä jatkuvat veronkiristykset. On sanottu, että vain velalla, veroja lisäämällä ja korottamalla ei saada maan taloutta kuntoon. Valiokunnan mietinnössä todetaan aivan oikein, että työn verotuksen keventämisellä vahvistetaan pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä. Tämä on vastuullista talouspolitiikkaa, joka rakentaa perustaa vahvemmalle Suomelle. Jos on pakko verottaa, niin sen voi tehdä kurittamatta kansalaisia. Kun palkasta jää käteen enemmän, kasvaa paitsi työn arvostus myös toivo tulevaisuudesta. Arvoisa puhemies! Turvallinen ja vakaa yhteiskunta rakentuu myös taloudellisesta turvallisuudesta. Kun työnteko kannattaa, julkinen talous vahvistuu ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus turvataan. Tämän hallituksen linja on selvä: vain työ ja sen tekeminen luo kestävää kasvua, ja kasvu luo turvaa. Työtä ei voida ostaa velaksi, vaan työpaikkojen on synnyttävä innovaatioista ja yrittämisestä. Turvallisuus ja talous kulkevat käsi kädessä. Tämä esitys on yksi osoitus siitä. Työlle ja yrittämiselle annetaan arvo. Suomalaisille annetaan uskoa tulevaisuuteen. Kasvu on jo käynnistymässä, eivätkä korkeat tuloverot saa olla sen hidasteena. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-18T16:45:16,2025-11-18T16:48:55,Käsitelty,1.1 2025_111_232,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Edustaja Koskela, Jari.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_233,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme tänään valtiovarainvaliokunnan mietintöä ensi vuoden tuloverotuksesta. Hallituksen linja on, että suomalaisten ennätyskorkeaa verotusta on kevennettävä ja palkasta pitää jäädä enemmän käteen. Samalla kun laskemme korkeimpia marginaaliveroja, samalla kevennyksiä suunnataan myös pieni- ja keskituloisille. Kansalaisten ostovoima on ollut koko hallituskauden nousussa, ja näillä nyt käsittelyssä olevilla veromuutoksilla se kasvaa myös vuonna 2026. Perussuomalaisille erityisen tärkeää on, että lapsiperheet hyötyvät. Lapsista puhutaan usein kauniisti juhlapuheissa, mutta arkinen totuus on se, että hoitomaksut, asumiskustannukset ja ruokaostokset painavat juuri perheiden arjessa kovimmin. Kun palkasta jää enemmän käteen, on helpompi maksaa harrastusmaksut, talvikengät ja jokapäiväinen ruoka. Lapsikorotuksen tuplaamisen ansiosta kaksilapsinen perhe maksaa ensi vuonna 400 euroa vähemmän veroja. Kun syntyvyyttä halutaan nostaa, on syytä jatkossakin vahvistaa lapsivähennystä. Arvoisa puhemies! Suomessa verotus on kokonaisuutena liian korkea. Se on tosiasia, jonka jokainen palkansaaja ja yrittäjä näkee tilinauhassaan ja veroilmoituksessaan. Perussuomalaisten mielestä oikea suunta on laskea verotusta, ei kiristää sitä entisestään. Se on ollut linjana hallituksen 10 miljardin sopeutumisurakassa: ennemmin menosäästöjä kuin veronkorotuksia. Korkea verotus syö työnteon kannustimia, heikentää ostovoimaa ja jarruttaa talouskasvua. Kun veroaste nousee yhä ylemmäs, lopputulos ei ole hyvinvointi vaan näivettyminen. Arvoisa puhemies! Oppositiopuolueet ovat jättäneet mietintöön omat vastalauseensa, jotka toimivat pohjana myös loppukuussa käsiteltävissä vaihtoehtobudjeteissa. Positiivista on, että sekä SDP:n että keskustan vastalauseessa hyväksytään tarve keventää työn verotusta. Teillä on omat mallinne, joista me olemme eri mieltä. Itse en pidä järkevänä monimutkaistaa työn verotusta lukuisilla eri vähennyksillä. On järkevämpää poistaa vähennyksiä ja laskea veroja yleisesti. SDP:ssä esitetään, että pääomia pitäisi verottaa enemmän. Tämä kuulostaa paperilla ehkä houkuttelevaltakin, mutta todellisuus on hyvin toisenlainen. Pääomien liian kireä verotus ei tuo lisää rahaa suomalaisille hyvinvointipalveluille. Se johtaa siihen, että pääomat ja niiden mukana investoinnit ja työpaikat siirtyvät maihin, joissa verotus on kevyempää ja ennakoitavampaa. Tätä ilmiötä tapahtuu jo nyt. Pääoma on globaalia ja liikkuvaa. Jos me teemme Suomesta maan, jossa onnistumisesta ja investoimisesta rangaistaan, yritykset ja sijoittajat valitsevat Ruotsin, Viron tai jonkin muun maan. Silloin ei verotuloja kerry vaan ne katoavat rajojen yli. Perussuomalaiset haluavat, että Suomi on maa, jossa kannattaa tehdä työtä, perustaa yritys, investoida ja kasvattaa perhettä. Siksi puolustamme linjaa, jossa työn verotusta kevennetään, yrittämisen edellytyksiä parannetaan ja pääomaverotusta tarkastellaan niin, että se tuo pääomia Suomeen eikä karkota niitä pois. Näin syntyy työtä, näin syntyy kasvua, ja näin syntyy myös verotuloja. Näillä me pystymme turvaamaan aidot tärkeät palvelut: poliisin, puolustuksen, hoivan ja koulutuksen. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-11-18T16:49:04,2025-11-18T16:53:21,Käsitelty,1.1 2025_111_234,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,Edustaja Hyrkkö poissa. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_235,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin tässä alussa kannatan edustaja Viitasen tekemiä ehdotuksia ja niitten osalta tehtyjä lausumia. Niihin ilmeisesti vielä palataan uudestaan tässä yhteydessä, mutta niitä on nyt kannatettu. Arvoisa rouva puhemies! Tämä SDP:n verolinja on kuitenkin sellainen, jolla pieni- ja keskituloisten ostovoimaa halutaan turvata, ja tässä verokokonaisuudessa on nimenomaan kohdennus tehty pieni- ja keskituloisille ja sitten työtulovähennyksellä on kohdennettu vielä nuorille ja sitten pitkäaikaistyöttömille, ja se on ihan tarpeellinen asia. Minulla on tässä laskelma siitä, kuinka meillä esimerkiksi 10 000 euroa vuodessa ansaitseva palkkatyöläinen, työtön tai eläkeläinen maksaa veroa. 10 000 ansaitseva palkkatyöläinen ei maksa veroa, eikä eläkeläinen maksa siitä, mutta työtön maksaa 1 600 euroa veroa siitä tulosta. Tämä on semmoinen asia, jonka takia SDP on kiinnittänyt tähän kohtaan huomiota. Jos sitten sanotaan vaikka 20 000:n vuosituloilla, niin palkkatyöläinen maksaa 616 euroa veroa, työtön 4 420 ja eläkeläinen 2 670. Tässä näkee, että meillä on aika korkea marginaali myöskin tulojen alapäässä erityisesti työttömien osalta, ja tämä usein unohtuu täällä salissa. Kun me katsotaan tätä verojärjestelmää, niin tämä on sellainen asia. Tämä liittyy siihen, että työttömillä ei ole käytännössä muuta kuin perusvähennys, jota he tässä pystyvät käyttämään. Kaikki muut vähennykset ovat käytännössä pois. Siinä mielessä tämä kokonaisuus on myöskin huomioitava, ja tässä on tätä kohdennusta tehty sinne työttömien suuntaan. Toinen asia, arvoisa rouva puhemies: Kun on puhuttu paljon siitä, että meidän pitää saada kotimaista taloutta pyörimään, niin tämä kotitalousvähennyksen kohdentaminen ja nostaminen ja sitten vielä sen kohdentaminen myöskin näihin rivitalo- ja kerrostaloasuntoihin on yksi tapa, jolla me tuomme talousvaikutuksia ja saamme niitä remontteja ja muita niissä vietyä eteenpäin. Tämä on semmoinen asia, joka on ollut semmoinen yksi kohta, jota meillä ei ole verotuksessa aiemmin huomioitu, ja nyt SDP halusi myös sen tuoda tähän mukaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-18T16:53:28,2025-11-18T16:56:14,Käsitelty,1.1 2025_111_236,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_237,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En tiedä, kiristyykö vai keveneekö verotus, mutta aina vaan vähemmän meitä täällä salissa näin loppuiltaa kohti on. Täällä olisi toki semmoinen huomattavasti seesteisempi tunnelma, ellei tuo edustaja Lohi aina huutelisi väliin. [Naurua — Markus Lohi: Vastauspuheenvuoro!] — Ja edustaja Lylyä naurattaa näköjään. Arvoisa puhemies! Asiaan: Hallitus esittää tuloverolakia muutettavaksi siten, että työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut sekä sellaisten muiden järjestöjen jäsenmaksut, joilla sääntöjensä mukaan voisi olla työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita, eivät olisi vähennyskelpoisia menoja. Tämä on aiheuttanut jonkin verran järjestöissä nyt sääntömuutoksia ja hieman epävarmuutta siitä, mikä tämä tilanne käytännössä tulee olemaan. Elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia ja maatilatalouden tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että yhdistyksille tai muille oikeushenkilöille, joilla voi niiden sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen mukaan olla työmarkkinatoimintaa koskevia tavoitteita, maksetut jäsenmaksut olisivat verotuksessa vähennyskelvottomia. Jäsenmaksujen vähennysoikeuden poistamisen arvioidaan lisäävän verotuloja yhteensä reilut 190 miljoonaa euroa, josta noin 20 miljoonaa euroa kohdistuu yhteisöveroon. Todellisuudessa hallituksen esitys kiristää tavallisten työtä tekevien suomalaisten verotusta. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelvottomuus nostaisi verotusta lähes kahdella miljoonalla verovelvollisella. Keskimääräisen veroasteen muutoksen arvioidaan olevan noin 0,2 prosenttiyksikköä ja keskimääräisen veromuutoksen noin 86 euroa vuodessa. Summa voi kuulostaa pieneltä, mutta se on kuitenkin merkittävä — jo pelkästään periaatteellisena kysymyksenä siitä, mitä tässä on tapahtumassa. Keskusta ei hyväksy tällaista työn verotuksen kiristämistä. Palkansaajien verotuksen kiristämisen sijaan keskusta muuttaisi mieluummin työmarkkinajärjestöjen ja suurten yleishyödyllisten säätiöiden ja järjestöjen sijoitustuotot osittain veronalaiseksi tuloksi. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-18T16:56:20,2025-11-18T16:58:40,Käsitelty,1.1 2025_111_238,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,Edustaja Kaarisalo poissa. — Edustaja Sarkkinen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_239,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikan kokonaisuus on taloudellisesti eriarvoistava. Suurituloisille annetaan kauhalla veronalennuksia samalla, kun pienituloisilta leikataan ja keskituloiset saavat verohyötyä ehkä lusikallisen verran. Veronkevennyksistä suurin hyöty tulee miljonääreille. Pienituloisten verotus voi jopa kiristyä, kun työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu. Verovähennysoikeuden poistamisen tavoitteena näyttää olevan lähinnä heikentää ammattiyhdistysliikkeen asemaa ja järjestäytymisastetta Suomessa. Tämä on erikoinen pyrkimys ottaen huomioon, että Euroopan unionissa pyritään päinvastoin vahvistamaan järjestäytymisasteita ja tukemaan kollektiivista neuvottelua. Arvoisa puhemies! Käsittelin tätä aihepiiriä ja hallituksen politiikan kokonaisuutta ja vasemmistoliiton vaihtoehtoja laajemmin lakiesitysten ensimmäisessä käsittelyssä, joten totean tässä vaiheessa vain esityksen ja esitän, että vastalauseen 4 mukaisesti lakiehdotukset 3, 5, 6 ja 7 hylätään.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-11-18T16:58:45,2025-11-18T17:00:23,Käsitelty,1.1 2025_111_240,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,Edustaja Furuholm., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_241,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kannatan edustaja Sarkkisen tekemää esitystä. Kuten edustaja Sarkkinen jo mainitsi, tosissaan viime viikollahan me keskustelimme tästä vuoden 2026 verotuksesta ja siihen liittyvistä eriarvoisuuksista ja muista kummallisuuksista, enkä nyt lähde toistamaan kaikkea silloin sanomaani. Isossa kuvassa kaikkien leikkausten jälkeen olisi kannattavampaa totta kai vahvistaa pieni‑ ja keskituloisten ostovoimaa suurituloisten sijaan. Tämä vahvistaisi kokonaiskysyntää ja sitä kautta talouden suuntaa. Olemme vasemmistoliitossa myös nostaneet yhtenä keinona näiden kiky-maksujen palauttamisen työnantajille. Ammattiliiton jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistamisella taas syödään näiden veronalennusten hyötyä niiltä pienipalkkaisilta duunareilta, jotka ammattiliittoihin kuuluvat. Kyseessä on poikkeuksellinen toimi, kun tulonhankkimiskustannuksia tällä tavalla muutetaan vähennyskelvottomiksi. Tällaisen tavallisen palkansaajan taloudellisen painostuksen taustalla on hallituksen tavoite heikentää ammattiliittojen kykyä järjestäytyä ja neuvotella tulevaisuuden työehdoista. Arvoisa rouva puhemies! Yksi iso kummallisuus on myös tämä työsuhdepolkupyörän veroedun poistaminen. Itse asiassa se on niin kummallinen, että lausuntokierroksella valtaosa lausujista sen poistoa vastusti ja puoltajatkin vaativat jonkinlaista siirtymäaikaa. Syitä tälle yksimielisyydelle piilee seuraavissa tekijöissä: Etu on ollut siis suosioltaan kymmenkertainen siihen arvioon nähden, johon se aikoinaan luotiin, ja on sitä kautta luonut valtavasti yrittäjyyttä, työtä ja verotuloja. Nyt tilalle saadaan markkinahäiriö, joka näitä yrittäjiä uhkaa. Etu on myös tukenut tätä hallituksen linjaa aktiivisemmasta elämäntavasta ja vähentänyt esimerkiksi sairaspoissaoloja. Etu on myös vahvistanut siirtymää kestävämpiin liikkumismuotoihin. Kaiken kaikkiaan tämän veroedun poistosta ei ole kyetty tuottamaan mitään taloudellista laskelmaa, mikä on sitten se lopullinen plussa, mikä tällä valtiontalouteen saadaan. Itse asiassa liittyen nyt vielä tähän polkupyörätyösuhde-etuun: Turussa kun aloitteestani tämä aikoinaan kaupungin työntekijöille sorvattiin, niin en tiedä, olenko mistään poliittisesta toimesta saanut yhtä paljon kiitosta kuin tästä. Se on ollut todella suosittu opettajien keskuudessa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-11-18T17:00:23,2025-11-18T17:03:12,Käsitelty,1.1 2025_111_242,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohi., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_243,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Heti tähän alkuun haluan varmuuden vuoksi tehdä keskustan vastalauseeseen 2 sisältyvät lausumaehdotukset, joista ensimmäinen koskee sitä, että ”eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee ja antaa eduskunnalle tarvittavat esitykset uuden keskituloisten ostovoimaa selvästi vahvistavan työtulovähennyksen toteuttamiseksi”. Miksi teemme tämmöisen lausumaehdotuksen? Riippumatta näistä todella kauniista puheista, mitä täällä on kuultu tänään niiden edustajien taholta, jotka ovat jo lähteneet salista pois, niin kun katsotaan hallituksen esitystä, kun katsotaan taulukkoa siitä, mitä hallituksen esitys tarkoittaa niille tavallisille ahkerille keskituloisille suomalaisille, jotka kipuilevat arjessa kustannusten kanssa, käteen jäävän tulon kanssa, niin onko tämä historiallisen kova veronalennus heille, jos 2 400 euroa kuukaudessa tienaava suomalainen saa vuodessa 90 euroa enemmän käteen. Ja jos samaan aikaan hänellä onkin tämä edellä edustaja Furuholmin mainitsema työsuhdepyöräetu, niin hänelle ei jääkään sitten käteen juurikaan enempää, puhumattakaan siitä, jos hän kuuluisi ammattijärjestöön tai liittoon ja maksaisi jäsenmaksua tai hän tekisi etätöitä ja saisi työhuonevähennyksen tänä päivänä, niin kuin saa vielä tänä verovuonna — hänhän joutuisi miinuksen puolelle. No, entä sitten, jos mennään pikkuisen suurempiin tuloihin? Otetaan opettaja, jolla on vähän ikälisiä, 4 000 euroa kuukaudessa: hän saa maksimissaan 100 euroa vuodessa enemmän käteen. Ja taas, jos hänellä olisi edes joitakin näitä vähennykseen oikeuttavia menoja, niin taas hänkin joutuisi menemään miinukselle. Entä 6 000 euroa kuukaudessa tienaava asiantuntija — aika hyvä palkka jo? No, hallituksen esityksessä se on nollatilanne. Hän ei joka tapauksessa tule saamaan mitään etua, mutta jos tienaat 12 000 euroa, niin heti saat 2 850 euroa, tai jos mennään sitten jo huippujohtajiin, 20 000, niin saat 8 500 euroa vuodessa. Tämän takia keskusta esitti tämän lausumaehdotuksen. Ja mikä on keskustan malli? Meidän tuloveromalli lähtee siitä, että kaikilla niillä henkilöillä, keskituloisilla suomalaisilla palkansaajilla, joilla se käteen jäävä lisäys menee kulutukseen eli niillä, jotka tienaavat 2 400:sta sinne 6 000 euroon kuukaudessa, jäisi ainakin 500 euroa enemmän rahaa käteen. Tämmöisen me tulemme vaihtoehtobudjetissa esittelemään. Arvoisa puhemies! Lausumaehdotus 2: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee ja antaa eduskunnalle tarvittavat esitykset kotitalousvähennyksen palauttamiseksi vuonna 2024 voimassa olleen lainsäädännön mukaiseksi sekä kaksinkertaistaa samalla yksinasuvien ja yksinhuoltajien vähennysoikeuden enimmäismäärät.” Samalla esitän lausuman 3: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee ja antaa eduskunnalle tarvittavat esitykset palkansaajan veroluonteisten maksujen keventämiseksi sosiaaliturvareformista, jossa ansiosidonnaisille päivärahoille asetetaan katto.” Tämä on aika radikaali esitys, jota tulemme avaamaan sitten meidän vaihtoehtobudjettimme keskustelussa. Tämä laskisi marginaaliveroa keskituloista ylöspäin. Jäisi käteen enemmän, ja jokainen voisi päättää, hankkiiko itselleen vakuutusperusteisesti vaikka paremman sosiaaliturvan. Ja lausumaehdotus 4, joka sisältyy myös meidän vastalauseeseen, jonka tässä esitän, on, että ”eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee ja antaa eduskunnalle tarvittavat esitykset alimman eläkeiän täyttäneiden työtulojen verotuksen tuntuvaksi keventämiseksi työelämässä jatkamisen kannusteeksi ja samalla keventää myös eläkkeellä jo olevien verotusta työtulojen osalta”. Tästäkin tulemme yksityiskohtaiset esitykset antamaan ja kannustamaan niitä suomalaisia, joilla on työkykyä ja virtaa jatkaa töissä, jatkamaan vähän pidempään. Meillä on monia hyvinvointialueita, joissa kymmenen vuoden sisällä neljäsosa, joissakin jopa kolmasosa, työntekijöistä tulee eläköitymään. Vaikka nyt on kova työttömyys, meillä on kohta edessä työvoimapula tietyillä aloilla, ja sen takia nyt pitää toimia. Arvoisa puhemies! Voisin tästä tuloverotuksen oikeudenmukaisuudesta puhua pidempäänkin, mutta sattuneesta syystä nyt päätän tämän puheenvuoron. Tähän loppuun vain totean, että kun täällä kokoomuksen Heinonen sanoi siitä, kun Ruotsissa tehtiin uudistus, jossa marginaaliveroja laskettiin, niin kun me nyt katsomme vertailua Ruotsiin, niin missä tuloluokissa se ero on suurin. Onko se niissä, jotka tienaavat 150 000 euroa vuodessa? On sielläkin eroa. Ruotsissa on 3,5 prosenttiyksikköä alhaisempi verotus. Mutta jos tienaatkin 55 000 eli noin 4 500 euroa kuukaudessa, ero Ruotsiin on 6,6 prosenttiyksikköä, ja tälle erolle tämä hallitus ei tee mitään. Painopiste on nyt väärä. Siksi esitämme paremman [Puhemies koputtaa] vaihtoehdon, joka tulee ensi viikolla olemaan salissa käsittelyssä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-11-18T17:03:15,2025-11-18T17:08:52,Käsitelty,1.1 2025_111_244,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Edustaja Lindén, poissa. — Edustaja Viitanen.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_245,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuossa puheenvuorossani esittelin SDP:n kaksi lausumaa. Toinen koski kotitalousvähennyksen ulottamista asunto-osakeyhtiöiden kerros- ja rivitaloihin ja toinen listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen korjaamista. Mutta nyt kävikin ilmi, puhemies, valitettavasti, että teknisten syiden johdosta meidän vastalauseessamme näitä lausumia ei olekaan kirjattuna johtuen siitä, että nämä pykälät eivät ole auki tässä kyseisessä lakiesityksessä, jolloin olemme joutuneetkin peruuttamaan nämä lausumat matkan varrella teknisistä syistä. Se ei, puhemies, poista sitä, ettemmekö kannattaisi näitä asioita, mutta haluan nyt tähän pöytäkirjaan todeta, että nämä esittämäni lausumat eivät meidän vastalauseessa ole. Jatketaan työtä näiden asioiden puolesta sitten muiden pykälien osalla. — Kiitos, puhemies.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-11-18T17:08:56,2025-11-18T17:09:50,Käsitelty,1.1 2025_111_246,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_247,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nämä kysymykset on kuitenkin tässä vastalauseessa kerrottu, mutta näitä lausumia ei ole. Siinä mielessä ne ovat siellä mukana. Arvoisa rouva puhemies! Pyysin tämän puheenvuoron ihan sitä varten, että tämä ammattiyhdistysjäsenmaksujen verovähennyksen poistaminen on tässä täysin väärä signaali. Niin kuin täällä on monia esimerkkejä tuotu, että jos meidän verotus kevenee nyt noin kympin kuukaudessa, niin nyt kun tämä ammattiyhdistysjäsenmaksun verovähennysoikeus poistetaan, niin se on plus miinus nolla ja jopa menee miinukselle, kun katsotaan työhuonevähennystä tai sitten tätä polkupyöräetua, mistä tässä aikaisemmin on puhuttu. Se keskituloisten veronkevennys muuttuukin veronmaksuksi näitten toimenpiteitten johdosta. Nimenomaan tämä työmarkkinajärjestöjen ja ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksun verovähennysoikeus perustuu siihen, että se on tulonhankkimiskulu. He ovat luovuttaneet neuvotteluoikeuden järjestölle, jonka jäseniä he ovat ja joka neuvottelee palkoista ja työehdoista, ja sitä kautta he tekevät sitä kollektiivisesti ja saavat sillä tavalla turvattua sitä toimeentuloa. Tämä on tehty puolin ja toisin. Myös työnantajapuoli on järjestäytynyt, ja näin ollen näiden kuuluisi molemmilla puolilla olla vähennysoikeuksiin liittyviä asioita. Siinä mielessä tämä päätös, että niistä luovutaan, on täysin väärä. Näyttääkin, että sillä haetaan jotain muuta kuin itse asiassa tätä verokuviota, eli sillä heikennetään palkansaajapuolen neuvotteluasemaa. Näillä kuitenkin on jonkinmoinen vaikutus siihenkin, kuinka ihmiset järjestäytyvät näihin organisaatioihin, ja siinä mielessä heikennetään sitä neuvottelutilannetta ja taas pitkässä juoksussa heikennetään työolosuhteita ja palkkasopimuksia, koska ne riippuvat siitä, kuinka laajasti palkansaajat ovat järjestäytyneet. Se neuvotteluvoima on suoraan siitä kiinni. Tässä viedään väärään suuntaan palkkakehitystä pitkässä juoksussa. Siinä mielessä tämä jäsenmaksujen vähennysoikeus meidän vaihtoehtobudjetissa tullaan palauttamaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-18T17:09:50,2025-11-18T17:12:24,Käsitelty,1.1 2025_111_248,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_249,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kannatan edustaja Lohen tekemiä erinomaisia ja hyvin perusteltuja esityksiä. Joitain huomioita vielä tähän kohtaan lisäksi: Keskustan mielestä kokemusta tulee arvostaa työelämässä, ja sen takia haluamme kannustaa sitä, että työuria olisi mahdollista pidentää siellä niiden loppupäässä heillä, joilla on kykyjä ja haluja siihen. Tämä tarkoittaa sitä, että alimman eläkeiän saavuttaneille keskusta antaisi 20 prosenttia työtuloista kokonaan verovapaaksi, jos henkilö jatkaa eläkkeelle siirtymisen sijaan työelämässä. Muutos keventäisi merkittävästi verotusta alimman eläkeiän ylittäneille, jotka jatkavat työskentelyä. Näin luotaisiin kokeneille työntekijöille porkkana jatkaa työelämässä. Muutos kannustaisi jäämään eläkkeelle myöhemmin ja lisäisi näin työpanoksen määrää. Lisäksi keskusta keventäisi eläkkeellä jo olevien verotusta, jos he tekevät vielä työtä. Tällöin viisi prosenttia työtuloista olisi kokonaan verovapaita. Arvoisa puhemies! Keskustan mielestä myös nuorille tulisi palauttaa ensiasunnon verovapaus, ja varainsiirtoveroa olisi muutettava. Keskusta esittää kumottavaksi hallituksen veronalennusta varainsiirtoveroon. Samalla on palautettava nuorten ensiasunnon ostajien verovapaus. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-18T17:12:24,2025-11-18T17:13:44,Käsitelty,1.1 2025_111_250,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_251,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tuloverojen kokonaisuudessa ensi vuoden osalta ehkä eniten on juuri käyty keskustelua siitä, kenelle nämä veronalennukset kohdistuvat ja minkälainen vaikutus niillä on sitten veronmaksajien kukkarossa. Ymmärrän oikein hyvin, että hallituspuolueiden edustajat eivät halua tätä asiakokonaisuutta kovinkaan aktiivisesti avata, koska kun tämä avataan, niin huomataan, että eihän tässä keisarilla ole oikeasti vaatteita. Se, mistä olen erityisen huolissani tällä hetkellä... Kun eilenkin vaikkapa tutustuimme Euroopan komission uuteen ennusteeseen Suomen julkisen talouden osalta, niin siinä ehkä häkellyttävin uutinen oli se, kuinka heikkoa Suomen talouskasvu on muihin niin euromaihin kuin EU-maihinkin nähden. Keskeisin syyhän tämän heikon talouskasvun takana tässä komissionkin ennusteessa on itse asiassa kuluttajien luottamuspula. Nyt kun tässä tuloverokokonaisuudessa miltei 1,7 miljardilla eurolla kevennetään ansiotuloveroja, niin moni jää varmaan kysymään, pystytäänkö näillä veronalennuksilla parantamaan sitten tätä kuluttajien luottamusta. Varmasti pystyttäisiin, mikäli ne kohdentuisivat tosiasiallisesti hyödyntämään myös laajaa keskiluokkaa, mutta kun näin ei käy, ja tämähän on itse asiassa tämän tuloveropaketin se keskeinen ongelma, jonka me sosiaalidemokraatit haluaisimme muuttaa. Tällä esityksellä tosiasiassa käy niin, että esimerkiksi henkilön, joka tienaa noin 2 000 euroa kuukaudessa, verorasitus itse asiassa kaikkien muutosten jälkeen tulee kasvamaan ensi vuonna. Henkilö, joka tienaa 4 000 euroa: jos vaikkapa kuuluu vieläpä ammattiliittoon, hänenkin verorasituksensa itse asiassa kiristyy ensi vuonna. Ja henkilö, joka tienaa niinkin paljon kuin 6 000 euroa kuukaudessa: hänenkään verotuksensa ei kevene yhtään. Jään kyllä kysymään, että tämmöiset muutokset tuskin tätä kuluttajien luottamusta parantavat. Sen sijaan mikäli puhutaan sitten henkilöistä, joiden tulot alkavat yli 9 000 eurosta ylöspäin, he kyllä tästä veronalennuskokonaisuudesta hyötyvät erittäin isosti. Siksipä nyt sosiaalidemokraattien viesti tuloverotuksen uudistamisen osalta on koko ajan ollut se, että nyt veronkevennyksissä on oltava tavallisten suomalaisten vuoro, koska se on se keskeinen keino, jolla me pystymme kuluttajien luottamusta vahvistamaan ja sitä kautta saamaan kulutuskysynnän liikkeelle ja sillä saamaan sitten meidän talouskasvunkin pyörät pyörimään. Siksipä tämä esitys, jota täällä on jo laajasti läpikäyty, on parempi vaihtoehto tälle hallituksen esitykselle.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-11-18T17:13:45,2025-11-18T17:16:56,Käsitelty,1.1 2025_111_252,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_253,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kallio tuossa toi esille, että pitäisi työuria jatkaa veronkevennyksillä tai veroporkkanoilla. Minä tein tässä pienen laskelman, joka kertoo siitä, että meidän nykyjärjestelmässä on aika hyvät kannusteet, kun työskentelee alimman eläkeiän yli — sitähän hän tarkoitti varmaankin tässä näin. Jos on 2 000 euron eläke, niin jokaista työskentelykuukautta kohti, mitä tekee sen yli, tulee 0,4 prosenttia eläkkeeseen korotusta. Jos työskentelee vuoden, niin eläke nousee 96 euroa. Ja sitten tietenkin siitä vuoden työskentelystä tulee myöskin eläkekertymää, eli jos olisi vaikka 3 000:n palkka, niin sieltä tulisi 45 euroa. Eli vuoden työskentelyllä hän saisi 141 euroa enempi kuukaudessa eläkettä. Ja jos ajatellaan, että hän sitten olisi 20 vuotta eläkkeellä, niin tästä 240 kuukaudesta kertaa tämä 141 tulee 33 840. Siitä menee tietenkin vero, ja verotuksen jälkeen siitä jää käteen 22 800. Nyt voi kysyä, kuinka iso veroporkkana tässä pitäisi ollakaan, että pystyy tämän ratkaisun korvaamaan. Tämä on todella iso porkkana eläkejärjestelmässä, ja minusta kaikki eivät tiedä, että meidän työeläkejärjestelmään on tämmöinen kannuste pystytty rakentamaan. Se on todella iso kannuste. Sellaista veroporkkanaa ei oikeastaan pysty tekemään, että pystyisi tämän korvaamaan, koska kun katsotaan verotuksen tasoa siinä työskentelyssä, niin se ei tule korvaamaan tätä. Minä suosittelen, että käydään näitä vaihtoehtoja lävitse, kun ruvetaan miettimään tätä eläkkeellä työskentelyä. Tämä on loistava porkkana siihen, ja tämä vain pitäisi saada julkisuuteen enempi näkyviin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-18T17:16:56,2025-11-18T17:19:09,Käsitelty,1.1 2025_111_254,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_255,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Meitä moititaan, kun me räplätään kännykkää, mutta hain sieltä erään... Mutta ennen kuin edustaja Lylyn hyvään puheenvuoroon pari huomiota, edustaja Furuholm puhui täällä tästä työsuhdepolkupyörästä, ja itse siitä viime viikolla jo puhuin. Luen tästä erään ystäväni kommentin aiheesta: ”Hauskaa on ollut ajella tällä työsuhdepolkupyörällä! Mutta kalliiksi tuli. Nyt kun työsuhde päättyy, niin joudun irtisanomaan pyörän leasingsopimuksen 28 kuukautta ennen sopimuskauden loppua. Sen lisäksi, että palkastani on otettu joka kuukausi 100 euroa brutto pois, pakotettu palautus kesken kauden maksaa 300 euroa plus nouto 60 euroa. Kaksi vuotta vanhan pyörän lunastus olisi kustantanut reilut 2 700 euroa. Lystiä on ollut, mutta arvokkaita ovat ajamani kilometrit. Sopimusta tehdessäni oletin, että voin pitää työsuhteen ja myös pyörän koko sopimuksen viisivuotisen keston. Toisin kävi.” No, täällä on käyty tämä asia jo moneen kertaan läpi. Tosiaan edustaja Lyly toi hyvin esille asian, hän tuntee varmaan paljon paremmin tämän eläkeläisten verotuksen, ehkä henkilökohtaisestikin. On myös lähipiirissä kokemusta tästä. Tässä on tietysti erilaisia tilanteita, minkätasoinen se eläke on, puhutaanko mistä suuruusluokasta, jolloinka veroprosentti voi eläkeläisen verokortilla mennä sitten jopa yli 50:n. Tässä käsittääkseni on niin, että jos työskentelee ja saa lisää sitä eläkettä, niin sen saa vasta sitten, kun täyttää 70 vuotta. Mutta tämä on iso ja monipuolinen koko... [Lauri Lylyn välihuuto] — No, ei kannata nyt mennä yksityiskohtiin, koska tapauksia on niin monenlaisia. — Mutta suunta on sama, elikkä ihmisiä pitää kannustaa töihin. Itse tulen semmoiselta alueelta, missä melkein 50 prosenttia väestöstä taitaa olla jonkinlaisella eläkkeellä, jolloinka ilman heidän työpanostaan meillä ei ole oikeastaan mahdollisuuksia selvitä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-18T17:19:09,2025-11-18T17:21:10,Käsitelty,1.1 2025_111_256,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,Kiitoksia.— Edustaja Valkonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_257,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi on verotuksen suurvalta, ja se on aika kyseenalainen kunnia. Täällä erityisesti työn verotus on sekä kansainvälisesti että historiallisesti aivan pohjattoman kireää ollut aina, ja nyt vihdoin tämä tilanne kohtuullistuu. Vouti Suomessa tällä hetkellä ottaa jopa 60 prosenttia lisäeurosta, ihmisen oman työn hedelmistä, ja tämä on kohtuutonta. Tämä on myöskin vakava kannustinongelma, ja tällä hallituksen esityksellä ensi vuoden alusta tilanne muuttuu paljon paremmaksi. Suomen pitää olla sellainen maa, jossa kannattaa tehdä töitä, kannattaa ahkeroida, kannattaa opiskella, kannattaa pyrkiä eteenpäin urallaan. Ainoastaan sillä tavalla, että jokainen suomalainen saa pitää oman työn hedelmistä entistä suuremman osan, me pystytään kansakuntanakin menestymään. Meneillään on työnteon kunnianpalautus.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2025-11-18T17:21:10,2025-11-18T17:22:12,Käsitelty,1.1 2025_111_258,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,Kiitoksia. — Keskustelu on nyt päättynyt. Edustaja Viitanen on peruuttanut esittämänsä lausumaehdotukset. Edustaja Lyly ei ole peruuttanut kannatustaan edustaja Viitasen lausumaehdotuksiin liittyen. Lausumaehdotukset raukeavat., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_111_259,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Siellä ensimmäisenä on edustaja Räsänen, Joona.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_111_260,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessähän ollaan nyt muuttamassa nestemäisten polttoaineiden valmisteveroa ensi vuoden osalta ja myös sitten vuoden 27 osalta. Tämähän tarkoittaa sitä, että nyt sinne polttoaineveroon tehdään ensi vuoden osalta veronalennus, jonka mittaluokka on noin 45 miljoonaa euroa, ja sitten hieman suurempi alennus siellä vuoden 27 tasolla. Varmaan moni on sitä mieltä, että kun myös liikkumisenkin kustannukset ovat kasvaneet, niin on tuiki tarpeellista, että pystymme kuitenkin tukemaan ihmisiä henkilöautonkin käytössä, jos vaikkapa pitää liikkua työn perässä tai muutoin, asuu sellaisessa paikassa, että henkilöautoa välttämättä tarvitsee, mutta tilanteessa, jossa meillä valtiontalous näyttää aika lailla pysyvästi olevan yli kymmenen miljardia euroa alijäämäinen, on syytä kysyä, onko tämä polttoaineverossa tehtävä alennus, joka siellä yksittäisen kuluttajan kukkarossa ei juurikaan näy, todella paras tapa nyt tukea ihmisiä liikkumaan paikasta A paikkaan B. Arvoisa puhemies! Kun tuossa edellisessä kokonaisuudessa käytiin läpi tätä tuloverokokonaisuutta, niin juuri tästä syystä sosiaalidemokraatit esittivät, että mieluumminkin siellä tuloverotuksen puolella oltaisiin nykyistä työmatkavähennystä kasvatettu, jolloin nimenomaisesti oltaisiin pystytty helpottamaan ihmisten liikkumista työn perässä. Tämä varsinkin tukisi henkilöitä, joilla on ne kaikista pisimmät työmatkat ja jotka joutuvat sitten työmatkoihin käyttämään myös henkilöautoa. Meistä olisi perustellumpaa, että tämä ihmisten tukeminen toteutettaisiin tällä tavalla, koska se paitsi olisi valtiontalouden näkökulmasta järkevämpää sillä myös saataisiin itse asiassa suurempi vaikutus nimenomaan sinne ihmisten lompakkoihin. Siksipä, arvoisa puhemies, esitän nyt tässä vastalauseemme mukaisen ehdotuksen, että tämä lakiehdotus hylätään ja ei toteutettaisi näitä polttoaineverossa tehtäviä alennuksia tässä valtiontalouden tilanteessa vaan ennemminkin tuettaisiin ihmisiä kasvattamalla työmatkavähennystä nykyisestä, jolloin nimenomaan tuki kohdistuisi sitten siihen, että ihmiset pystyisivät esimerkiksi ottamaan työtä vastaan pidemmänkin matkan päästä. Tällä itse asiassa olisi koko julkisen talouden näkökulmasta huomattavasti positiivisempi vaikutus, ja tätä kautta myös sitten tämä polttoaineveron ohjausvaikutus säilyisi huomattavasti parempana, mikä toivon mukaan totta kai johtaa sitten siihenkin, että sitäkin kautta päästöt vähenevät.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+10.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-11-18T17:23:05,2025-11-18T17:26:15,Käsitelty,1.1 2025_111_261,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_262,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Käytän hyväkseni tämän tilanteen tähän teemaan liittyen ja vähän sivuten toisesta näkökulmasta. VTT:n ja Vaasan yliopiston toteuttamassa tutkimushankkeessa Maaseudun energia‑ ja liikenneköyhyys ilmiöinä selvitettiin, kuinka hinnannousut sähköenergiassa, polttoaineissa ja muissa elämisen kustannuksissa ovat heijastuneet maaseudun kotitalouksiin ja yrityksiin. Maaseutualueille tyypillistä on omakotitaloasuminen, kiinteistöjen arvonlasku ja vuokra-asuntojen puute sekä yksityisautoilu, pitkät etäisyydet ja joukkoliikenteen puute. Erityisesti tämä korostuu itäisessä Suomessa mutta koskettaa maantieteellisesti suurta osaa Suomea. Tutkimuksessa tehdyn kyselyn perusteella hieman yli puolessa kotitalouksista oli jouduttu tarkentamaan kulutustottumuksia ja vajaalla viidesosalla kotitalouksista oli uusia tai pahenevia taloudellisia ongelmia. Energiaan ja liikenteeseen liittyvät toiminnot myös digitalisoituvat nopeasti, mikä lisää vaatimuksia digilaitteiden omistamiseen ja niiden käyttöosaamiseen sekä toimiviin yhteyksiin. Tutkimuksen mukaan kaikkien näiden osalta on nähtävissä pahenevia ongelmia maaseutualueilla eri puolilla Suomea väestön ikääntyessä muuta maata nopeammin ja erityisesti mobiiliverkkojen toimintojen heikennyttyä operaattorien ajettua 3G-verkon alas. Arvoisa puhemies! Tutkimuksen tulosten perusteella on laadittu seitsemän toimenpidesuositusta energia‑ ja liikenneköyhyyden vähentämiseksi maaseutualueilla. Lähtökohtana on ollut, että tarvitaan suomalaiset maaseutualueet tunnistavat energia‑ ja liikenneköyhyyksien määritelmät ja mittarit. Toimintasuositukset ovat tämän tutkimuksen perusteella: oleellisten palveluiden saavutettavuus turvattava kaikille, maaseudun liikkumismahdollisuuksia ylläpidettävä ja kehitettävä, maaseudun infrastruktuuria parannettava sekä yksityisteiden säädöksiä ja tukiperusteita uudistettava, luotava mekanismeja energiakriiseihin varautumiseen, korjausrakentamisen tukien kohdistamista uudistettava, matalan kynnyksen apua ja neuvontapalveluita lisättävä sekä verkkopalveluiden käytön edellytyksiä parannettava ja tietosuojahaasteet ratkaistava. Kaikki asioita, joiden kanssa tässä koko eduskuntakauden on saanut sekä joutunut olemaan tekemisissä. Teinkin näiden pohjalta kirjallisen kysymyksen hallitukselle ja vastuuministeri Essayahille. Vastaus ei ikävä kyllä antanut juurikaan mitään konkreettista, mutta siinä lueteltiin erilaisia selvityksiä ja ohjelmia, joita hallinto valmistelee ja pyörittää rattaissaan. Jäämme odottamaan, mihin näiden rattaiden pyöriminen johtaa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+10.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-18T17:26:20,2025-11-18T17:29:16,Käsitelty,1.1 2025_111_263,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_264,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä tänään keskustelemme hallituksen esityksestä, jolla alennetaan nestemäisten polttoaineiden hiilidioksidiveroa. Kyseessä on konkreettinen toimi, jolla pyritään vahvistamaan kotitalouksien ostovoimaa ja helpottamaan liikkumisen kustannuksia ennen kaikkea siellä, missä liikkuminen ei ole valinta vaan välttämättömyys. Me pohjoisen pitkien välimatkojen maakunnissa tiedämme, että kilometrit eivät ole vain numeroita kartalla vaan osa ihmisten arkea. Ne ovat koulumatkoja, työmatkoja ja elintärkeitä kuljetuksia, jotka pitävät yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Arvoisa puhemies! Polttoaineveron lasku on myös huoltovarmuuden teko. Toimiva logistiikka, kuljetusketjujen sujuvuus ja kohtuulliset liikkumiskustannukset ovat Suomen elinkeinoelämän ehto. Kehomme tarvitsee polttoainetta toimiakseen. Meillä ihmisillä kyse on terveellisestä ruuasta, mutta elintarvike-elämässä ne ovat laajempia kokonaisuuksia. Tämä on tärkeä muutos etenkin teollisuudessa, joka nojaa pohjoisen satamiin ja tehtaiden yhteyksiin. Kun energia ja liikkuminen ovat kohtuuhintaisia, turvaamme myös kriisiaikojen kestokykymme. Tämä esitys tukee sekä yksilöllistä arjen turvaa että kansallista huoltovarmuutta. Siten esityksellä on oma roolinsa osana kokonaisturvallisuuttamme. Arvoisa puhemies! Pohjoisen ihmisten elinvoima perustuu mahdollisuuteen asua ja työskennellä siellä, missä luonto, työ ja perhe yhdistyvät. Liikkumisen kustannusten hillintä on siten investointi paitsi talouteen myös oikeudenmukaisuuteen. Mielestäni juuri tämä on vastuullista talouspolitiikkaa, joka huomioi kansalaisten arjen ja maan kokonaisedun. Myös valiokunnassa on nähty tämän esityksen kokonaisvaikutus, ja hyvä niin. Kiitos teille esityksen huolellisesta käsittelystä. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin huoltovarmuutemme vahvistamisen kanssa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+10.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-18T17:29:27,2025-11-18T17:32:43,Käsitelty,1.1 2025_111_265,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö poissa. — Edustaja Koskela., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_266,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksessä liikennepolttoaineiden hiilidioksidiveron laskentaperusteena olevaa hiilidioksiditonnin arvoa alennetaan kahdessa vaiheessa 62 eurosta 51,3 euroon. Se tarkoittaa bensiinin veron alentamista keskimäärin noin 2,7 sentillä litralta ja dieselin noin 2,4 sentillä litralta, kun molemmat vaiheet ovat voimassa. Valtion tulot laskevat tämän takia vajaat sata miljoonaa euroa vuoden 27 tasolla, mutta sama raha jää suomalaisten kotitalouksien ja yritysten käyttöön. Se ei siis katoa mihinkään. Arvoisa puhemies! On tärkeää nähdä tämä esitys osana laajaa kokonaisuutta, jolla hallitus on keventänyt suomalaisten autoilijoitten kustannuksia. Hallitus on jo aiemmin alentanut polttoaineveroja noin 170 miljoonalla eurolla. Jakeluvelvoitteen nousu-uraa on loivennettu edellisen hallituksen kalliista linjasta. Ajoneuvoveroa on kevennetty 50 miljoonalla eurolla erityisesti vanhemman autokannan osalta. Ammattidieselistä on sovittu, jotta kuljetusala kestää tulevat hinnannousupaineet. Arvoisa puhemies! Tämä on ennen kaikkea oikeudenmukaisuuskysymys. Suomi on pitkien välimatkojen maa. Monella paikkakunnalla auto ei ole valinta vaan välttämättömyys. Kaupungissa voi useimmiten valita kävelyn, pyörän tai joukkoliikenteen — maaseudulla ei voi. On reilua, että se ainoa vaihtoehto eli auto ei ole kohtuuttoman kallis. Mitä enemmän joutuu ajamaan, sitä enemmän näistä veronkevennyksistä hyötyy. Tämä on nimenomaan maakuntien ihmisten ja koko Suomen elinvoiman puolella olemista. Sosiaalidemokraatit esittävät vaihtoehdoksi työmatkavähennyksen laajentamista, kuten olemme kuulleet. Se kuulostaa paperilla nätiltä, mutta käytännössä se auttaa vain niitä, joilla on riittävästi tuloja ja verotettavaa. Työmatkavähennys näkyy viiveellä veronpalautuksena — polttoaineveron alennus näkyy hinnassa heti. Lisäksi polttoaineen hinta koskee kaikkia, niin työttömiä, eläkeläisiä, osa-aikaisia, kotihoidon tuella olevia kuin pienyrittäjiäkin. Arvoisa puhemies! Paljon on puhuttu myös ilmastotavoitteista. Totuus on se, että autoilijaa kurittamalla ei tätä maata hiilineutraaliksi tehdä. Liikenteessä on jo nyt hiilidioksidikomponentin vero ja jakeluvelvoite, ja vuonna 28 päälle tulee EU:n tieliikenteen päästökauppa, joka nostaa hintoja lisää. Yhdessä nämä muodostavat jo erittäin vahvan ohjauksen. Lopuksi on hyvä muistaa, että kun ihmisten ostovoima vahvistuu ja yritysten kuljetuskustannukset laskevat, se tukee työllisyyttä ja kasvua. Se näkyy lopulta myös julkisen talouden tuloissa. Korkea polttoainevero on käytännössä rangaistus siitä, että käy töissä ja asuu kauempana palveluista. Me perussuomalaiset emme tällaista ajattelua hyväksy. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on askel kohti kohtuullisempaa, reilumpaa ja myös alueellisesti tasa-arvoisempaa verotusta. Siksi kannatan lämpimästi valtiovarainvaliokunnan mietintöä ja hallituksen esityksen hyväksymistä. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+10.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-11-18T17:32:51,2025-11-18T17:36:58,Käsitelty,1.1 2025_111_267,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Furuholm., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_268,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tätä keskustelua polttoaineverotuksen alennuksesta ja sen hyödyistä on käyty nyt pitkin tätä hallituskautta. Eräs perustehan on ollut nimenomaan tämä pienituloisten autoilijoiden tukeminen, kun taloudellinen tilanne on haastava. Olin hyvilläni siitä, että edustaja Kallio mainitsi puheessaan sanan ”liikenneköyhyys”. Tähän käsitteeseen tämän keskustelun pitäisi liittyä vahvemmin. Toistan nyt vielä sen, että kun polttoaineen hintaa lasketaan muutaman sentin ja niin, että se kohdistetaan kaikille autoilijoille, silloin siitä hyötyy myös hyvätuloinen helsinkiläinen autoilija, jolla olisi käytettävissä joukkoliikenne sun muut, joten tavallaan tämä sadan miljoonan euron panostus, joka tässä tehdään, on hyvin tehoton. Samaan aikaan, kun hallitus on tehnyt leikkauksia esimerkiksi joukkoliikenteeseen, mikä tarkoittaa sitä, että paine lipun hintojen nostamiseen ja palvelutason laadun laskemiseen on kunnissa kova, niin tämä itsessään osaltaan vahvistaa liikenneköyhyyden kasvua, koska on ihan todistettua, että monet pienituloiset ovat ahkeria joukkoliikenteen käyttäjiä. Tässä isossa kuvassa, miten edustaja Koskelakin tuossa edellä mainosti, että tämä on ikään kuin sosiaalipolitiikkaa, muutaman sentin bensa-ale tosissaan ei ole kummoista sosiaalipolitiikkaa, kun sitä vaikka suhteutetaan näihin miljardiluokan sosiaaliturvaleikkauksiin, jotka ihmisten ostovoimaa ja mahdollisuuksia liikkumiseen heikentävät. Olisi hyvä ehkä pistää näitä mittakaavoihin. Ymmärrän tietenkin vaalilupaukset, ja niistä pyritään täällä pitämään kiinni, etenkin kun hallituksessa ollaan. Vielä tähän asiaan liittyen: Kun on nyt puhuttu vuoden päivät ammattidieselistä, niin tällainen samanlainen mekanismi mielestäni tarvittaisiin siihen, että tuettaisiin niitä pienituloisia autoilijoita, jotka esimerkiksi työmatkaansa autoa välttämättä tarvitsevat, jotka asuvat alueilla, joilla joukkoliikenteen taso ei ole kummoinen. Tämmöinen hiiliosinkopalautusmalli me tarvittaisiin Suomeen, jolloin sitten kohdistettaisiin se taloudellinen tuki sinne, minne se pitää kohdistaa. Nythän tämä johtaa vain siihen, että tehdään tällainen laaja polttoaineveron alennus, joka itsessään sitten tehottomasti toimii. Polttoaineverotukseen liittyy myös vahvasti tämä hallituksen heikko ilmastopolitiikka, mutta kun valitettavasti aikani loppuu, niin siitä sitten joku toinen kerta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+10.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-11-18T17:36:58,2025-11-18T17:40:03,Käsitelty,1.1 2025_111_269,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_270,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Räsänen perusteli tätä vastalausetta 1 hyvin. Korostamme edelleen, että se työmatkakulun vähentäminen, työmatkavähennyksen suhteuttaminen, on se oikeampi tie. Me menemme työn perässä pidemmälle, ja tässä mielessä sillä kohdennetaan näitä meidän niukkoja verovaroja oikeammin, ja tässä mielessä se linjaus on oikea. Kannatan edustaja Räsäsen tekemää vastalauseen 1 mukaista hylkäysehdotusta.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+10.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-18T17:40:03,2025-11-18T17:40:40,Käsitelty,1.1 2025_111_271,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen poissa. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_272,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Toisessa käsittelyssä on hallituksen esitys, jolla alennetaan polttoaineverotusta eli bensan ja dieselin veroa. Hallitus helpottaa tavallisen suomalaisen autoilevan ihmisen elämää, ja se on oikein. Polttoaineveron alennus on helpotus niille, joille auto on välttämättömyys. Suomessa auto ei ole mikään luksustuote. Monille suomalaisille auto on ainoa keino päästä töihin, harrastuksiin, viedä lapset kouluun, hoitaa muut arjen asiat. Arvoisa puhemies! On reilua, että hallitus huolehtii koko Suomesta. Tällä esityksellä bensiinin ja dieselin veroa lasketaan kahdessa vaiheessa. Jokainen sentti bensapumpulla merkitsee, kun kilometrejä tulee kymmeniä päivittäin. Siksi esimerkiksi sosiaalidemokraattien esiin nostama kilometriperusteinen veromalli olisi pitkien välimatkojen Suomessa todella huono. Se kurittaisi ennen kaikkea pohjoisen alueen ihmisiä. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus tekee kuitenkin juuri sitä politiikkaa, jota perussuomalaiset ovat vaatineet, eli autoilijamyönteistä politiikkaa. Tähän eivät ole aiemmat hallitukset kyenneet. Esimerkiksi polttoaineveroa on korotettu vuosina 2012, 2014, 2015, 2017 ja vuonna 2020. Tämä hallitus sen sijaan jo aiemmin on keventänyt polttoaineveroa 170 miljoonalla eurolla, madaltanut jakeluvelvoitteen korotusta, keventänyt ajoneuvoveroa ja valmistelee ammattidieseliä, joka tulee voimaan vuonna 2027. Suomalaisen työn ja liikkumisen kustannuksia ei enää kasvateta ilmastopolitiikan nimissä. Arvoisa puhemies! Kun yritysten ja perheiden liikkumisen kustannuksia saadaan alas, paranee myös kilpailukyky, työllisyys ja koko talouden vire. Nostan vielä loppuun, että etenkin maatalouden kannattavuustilanne huomioiden veronalennus tulee todellakin tarpeeseen. Kuten olen monesti aiemminkin korostanut, niin sanon nytkin: meidän tulee huolehtia siitä, että maamme huoltovarmuus ja ruokaturva ovat turvattuja. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+10.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-11-18T17:40:48,2025-11-18T17:43:05,Käsitelty,1.1 2025_111_273,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_274,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Liikenteen päästöjen vähentäminen on Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta välttämätöntä. Orpon hallituksen päätöksillä liikenteen päästötavoitteet karkaavat yhä kauemmaksi. Orpon hallitus on höllentänyt jakeluvelvoitteen tasoa, kasvattanut sähköautojen verotusta, korottanut joukkoliikenteen verotusta sekä leikannut joukkoliikenteen tukia, leikannut myös kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä sekä jo aiemmin laskenut fossiilisten tuontipolttoaineiden verotusta. Tämä on erittäin huono ja huolestuttava suunta. Nyt esitetty nestemäisten polttoaineiden valmisteveron lisäkevennys on jälleen uusi askel väärään suuntaan. Energiaverotus on tehokkaimpia ja keskeisimpiä päästövähennyskeinoja liikennesektorilla. Esityksen mukainen veronalennus ei ole siis linjassa Suomen päästövähennystavoitteiden kanssa, sillä se tulee toteutuessaan kasvattamaan polttoaineiden kulutusta ja lisäämään tieliikenteen päästöjä. Samalla se lisää Suomen riippuvuutta epävakaista ja epädemokraattisista fossiilisten polttoaineiden tuottajavaltioista, ja tällaisessa maailmanajassa tämä on omasta mielestäni myös huoltovarmuuden näkökulmasta todella huono suunta. Veroalennus on perusteeton myös julkisen talouden näkökulmasta. Suomen talouteen kohdistuu tulevina vuosina merkittäviä sopeutuspaineita. Edelliset hallitukset ovat tehneet polttoaineiden valmisteveroon nimelliskorotuksia verotuksen reaalisen tason heikentämisen ehkäisemiseksi. Orpon hallituksen päästöt vesittävät liikennesektorin keskeisimpiä päästöjä ja vähentävät ohjausmekanismin toimintaa. Ehkä vielä tällaisesta epäloogisuudesta kertoo hallituksen osalta se, että alkoholiverotuksen yhteydessä on päätetty valmisteveron sitoutumisesta indeksiin, jotta verotuksen reaalitaso ei jatkuvasti heikentyisi ja jotta toistuvista indeksikorotuksista päästäisiin. Samaa periaatetta tulisi soveltaa myös muihin valmisteveroihin. Hallituksen tulisikin nyt ryhtyä toimimaan energiaverojen sitomiseksi indeksiin. Näistä perustelluista syistä ehdotan vastalauseen 2 mukaisesti, että lakiesitys hylätään ja että vastalauseeseen sisältyvä lausumaehdotus hyväksytään.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+10.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-11-18T17:43:10,2025-11-18T17:45:32,Käsitelty,1.1 2025_111_275,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohi poissa. — Edustaja Valkonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_276,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Veropolitiikan iso tavoite pitää olla siirtää painopistettä työn verotuksesta pois kohti kulutuksen ja haittojen verotusta. On kuitenkin paikallaan laskea mitä tahansa verolajia silloin, kun sille on mahdollisuus ja se helpottaa ihmisten arkea, parantaa heidän ostovoimaansa. Onneksi Orpon hallitus on kyennyt tekemään myöskin joitain tämänkaltaisia veromuutoksia. Liikkuminen on arjelle aivan välttämätöntä, se on työssäkäynnille välttämätöntä, se on sille, että ihmiset pystyvät erityisesti haja-asutusalueilla elämään täysipainoista elämää. Näin ollen on erittäin hienoa, että jonkun verran pystytään arjen kustannuksia helpottamaan tällä veromuutoksella.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+10.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2025-11-18T17:45:37,2025-11-18T17:46:29,Käsitelty,1.1 2025_111_277,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_278,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä hallituksen esityksestä en kyllä löydä paljon järkeä. Tämä esitys heikentää valtion tulopohjaa ja lisää julkisen talouden velkaantumista. Se heikentää myös verotuksen päästöohjausta ja vie Suomen kauemmas meidän liikenteen päästövähennystavoitteista. Mikäli me emme liikennesektorin päästövähennystavoitteita saavuta, joudumme kompensoimaan puuttuvat päästövähennykset muilta sektoreilta, ja se voi maksaa paljon. Se ei myöskään juurikaan näy kansalaisten kukkarossa, tämä bensaveron alennus, sillä veroalen vaikutus pumppuhintoihin on hyvin vaatimaton, pari senttiä, mikäli veroale edes menee pumppuhintoihin — sehän saattaa mennä myös katteisiin. Tästä syystä vasemmistoliitto ei kannata hallituksen esitystä, vaan bensaveron alennuksen sijaan me tukisimme työmatkaliikkumista parantamalla työmatkavähennyksen ehtoja. Bensaveron alennuksen sijaan liikennepolttoaineiden verotus tulisi myös indeksoida, jottei se jäisi jatkuvasti kustannuskehityksestä jälkeen. Arvoisa puhemies! Näillä perusteilla kannatan edustaja Forsgrénin tekemää esitystä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+10.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-11-18T17:46:29,2025-11-18T17:47:59,Käsitelty,1.1 2025_111_279,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Furuholm., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_280,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun aika loppui viimeksi kesken, niin nostan nyt vielä tämän ilmastopuolen tosissaan tässä esiin. Orpon hallitushan on höllentänyt jakeluvelvoitetta, korottanut sähköautoilun verotusta, korottanut joukkoliikenteen verotusta ja leikannut sen tukia, leikannut kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä ja jo aiemmin laskenut fossiilisten polttoaineiden verotusta kuten tässä nyt. Tietenkin ymmärrän tämän ajattelutavan, jonka edustaja Valkonenkin tässä nosti, että ihmisten arki on edullisempaa, kun polttoaine ehkä laskee sen muutaman sentin, mutta palaan nyt vielä siihen, että silloin olisi ehkä kannattavampaa kehitellä mekanismeja, jotka oikeasti kohdistuisivat sinne, missä se bensa-ale on välttämätön, ei niin, että lasketaan ehkä 2,7 senttiä kaikille, jolloin se kohdistuu myös suurituloisille, jotka asuvat esimerkiksi joukkoliikenteen ääressä. Näistä ilmastokysymyksistä vielä, että vaikka tämä viesti näillä poliittisilla toimilla on kohdistettu tietenkin hallituspuolueiden äänestäjien suuntaan, niin faktahan on se, että joku tämän ilmastotyön joutuu tekemään ja joku siitä maksaa, jos se jätetään tekemättä. Eli ei tämä hallituksen liikennepolitiikka missään nimessä ilmaston näkökulmasta ole ollut kestävää, kun liikenteen päästökehitys on monen vuoden jälkeen saatu pysäytettyä ja vähän jopa nousemaan. Eli tässä on yksi kysymys, mitä tuleva hallitus joutuu, ikävä kyllä, myös ratkomaan näiden muutosten jäljiltä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+10.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-11-18T17:48:00,2025-11-18T17:49:43,Käsitelty,1.1 2025_111_281,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_282,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin tämä on aivan typerä esitys monellakin tapaa. Me tiedämme tietysti, että tänä aikana, kun meidän pitäisi päästä fossiilisista eroon, se, että hallitus nyt vähentää fossiilisten verotusta, on aivan vääränlainen ohjauskeino. Se menee aivan väärään suuntaan. No, toiseksi me tiedetään, niin kuin tässä edellä tuli hyvin esille, että ilmastopolitiikassa kaiken kaikkiaan on tehty semmoisia ratkaisuja liikennepolitiikan osalta, jotka vievät väärään suuntaan. Tämä sekoitevelvoite on yksi, sen hidastaminen, ja itse asiassa se on meidän talouden kannalta myös sitä kautta huono päätös, että meillä on täällä Neste, joka on kyennyt näitä vaihtoehtoja tuottamaan, ja heidän bisnekseltään putoaa pohjaa pois. Tätä on perusteltu sillä, että tämä säästää arjen kustannuksia. On aivan totta, että valtaosassa Suomea oman auton käyttö on välttämätöntä, mutta olisikin paljon fiksumpaa miettiä, miten kohdennetaan se tuki ja helpotus autoilun kustannusten osalta sitten näille ihmisille, joille se auto todella on välttämätön. Nythän todellisuudessa tämä alennus menee ennen kaikkea hyvätuloisten kukkaroon, koska he ajavat kaikkein eniten. Tästähän on tehty myös selvityksiä, miten nämä jakautuvat. Tämä ei ollenkaan samalla tavalla auta niitä ihmisiä, joille sitä apua tulisi antaa, ja samanaikaisesti, kun me verotuloja tätä kautta vähennetään, meillä ei ole mahdollista tukea juuri niitä ihmisiä, joita tulisi. Samanaikaisesti tietysti hallitus on myös nostanut työmatkan omavastuuosuutta, ja se olisi tehokkaampi keino, jos halutaan auttaa ihmisiä arjessa ja kohtuullistaa työmatkailun kustannuksia. Siinä mielessä monella tapaa tällä esityksellä mennään aivan väärään suuntaan, ja tämä on myös taloudellisesti erittäin epätehokas keino. Ja kuten tuossa edustaja Furuholm edellä totesi, niin ei me päästä pakoon niitä meidän ilmastovelvoitteita, me ei päästä pakoon sitä, että meidän täytyy irrottautua fossiilisista. Tämä vie meitä täysin väärään suuntaan, ja se tulee paljon kalliimmaksi, mitä kauemmin me hidastelemme. Siinä mielessä on erityisen typerä tämä esitys, koska siellä liikenteen puolella meillä olisi myös niitä mahdollisuuksia päästövähenemiin ja varmistaa, että liikenteen päästöjen vähenevä käyrä jatkuisi, tukemalla biokaasuautoilua, varmistamalla hyvä joukkoliikenne ja sitten auttamalla niitä ihmisiä, jotka sitä apua tarvitsevat sen osalta, jos polttoainekustannukset ovat liian korkeat.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+10.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-11-18T17:49:44,2025-11-18T17:52:53,Käsitelty,1.1 2025_111_283,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 117/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Siellä on ensimmäinen puheenvuoro edustaja Rasinkankaalla. Olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_111_284,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 117/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Toisessa käsittelyssä on hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta ja valiokunnan mietintö aiheesta. Esityksen mukaan tiettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon käyttämättä ja peruuttamatta jätettyjen palveluiden enimmäismaksua korotetaan. Eli käyntimaksut eivät suurene, vaan kyseessä on nimenomaan se, että jos et peru sovittua käyntiä, maksat siitä kohtuullisen korvauksen. Palvelun käyttäjä voi omalla käytöksellään vaikuttaa käyttämättä jätetyn palvelumaksun syntymiseen. Samalla kun tämän lain myötä saadaan vähennettyä palveluiden vajaakäyttöä, saadaan potilaita nopeammin hoitoon ja jonoja sujuvasti purettua. Kyse ei tosiaan ole pienestä asiasta. Hyvinvointialueilta vuoden 2025 alussa saatujen tietojen perusteella koko maan tasolla käyttämättä ja peruuttamatta jää keskimäärin noin kaksi prosenttia kaikista käynneistä. Esimerkiksi vuonna 2023 pelkästään perusterveydenhuollon avohoidon käyntejä oli yhteensä lähes 30 miljoonaa, kun mukaan luetaan läsnä- ja etäasioinnit. Tästä kaksi prosenttia olisi lähes 600 000 käyttämättä jätettyä aikaa. Lääkärikäyntejä taas oli vuonna 2023 reilu kuusi miljoonaa, eli tästä kaksi prosenttia tarkoittaisi 124 000:ta hukkaan heitettyä lääkärin vastaanottoaikaa. Nämä käynnit olisi voinut käyttää joku muu — joku muu, joka olisi tarvinnut aikaa enemmän kuin se, joka jätti aikansa käyttämättä. Arvoisa puhemies! Lakimuutos koskee kaikkia terveydenhuollon palveluihin varattuja vastaanottoaikoja, mukaan lukien etävastaanottoajat. Pidän kuitenkin hyvin tärkeänä, että laki tunnistaa myös hyväksyttävät syyt perumattomille käynneille. Hallitus ei siis rankaise ihmisiä sairastamisesta, kuten asian ensimmäisessä käsittelyssä täällä salissa väitettiin. Hyvinvointialue ei voi periä maksua käyttämättä ja peruuttamatta jätetyistä palveluista esimerkiksi äkillisen sairastumisen tai tapaturman sattuessa, muussa äkillisessä kriisitilanteessa, kuten läheisen menetyksessä, pitkäkestoisen sairauden tai vamman pahenemisvaiheessa, vammaisen henkilön kuljetuspalvelun myöhästymisessä tai hänen käytössään olevan apuvälineen rikkoutumisessa. Tämä on oikeus ja kohtuus. Arvoisa puhemies! Kannatan hallituksen esitystä, joka tulee ohjausvaikutuksen ansiosta nopeuttamaan hoitojonojen purkamista. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+11.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-11-18T17:53:18,2025-11-18T17:56:12,Käsitelty,1.1 2025_111_285,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 117/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lindén., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_286,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 117/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Teen heti alussa tässä hylkäysesityksen, jonka perustelut löytyvät mietintöön sisältyvästä vastalauseesta. Muutama perustelu tälle hylkäykselle: Me kannatamme sitä, että meillä on tällaiset, kutsutaan niitä nyt sakkomaksuiksi, mutta me emme hyväksy näin suurta korotusta. Tämä on 30 prosentin korotus, eli 56,7 eurosta 73,7 euroon. Me tiedämme varsin hyvin, että on huolimattomuutta, ja silloin tuntuu hyvinkin perustellulta, että tällainen sakkomaksu laitetaan sitten henkilölle, mutta on myös paljon sellaista, että henkilöiden elämäntilanteessa voi olla jotain erityistä, on tapahtunut nopeita muutoksia heidän tilanteessaan, ja on käynyt ilmi, että ei ole kaikilla hyvinvointialueilla ja aiemmissa sairaanhoitopiireissä tai kunnissa ollut kovinkaan joustavia mahdollisuuksia saada helposti sitä tietoa perille sinne, että esimerkiksi ei pääse seuraavana päivänä, tai perjantai-iltapäivällä sitä tietoa perille, että ei pääse maanantaina. Sen takia tähän mietintöön sisältyykin melko tarkka tällainen ohjeistuksen tyyppinen teksti siitä, että ministeriö ohjeistaisi hyvinvointialueita siitä, mitkä ovat nämä hyväksyttävät syyt, joissa ei kuitenkaan sitten voitaisi näitä sakkomaksuja laittaa, ja tätä vielä vahvistettiin siellä valiokunnan kokouksessa. Mutta se suurin epäkohta, mikä tähän koko lakiin sisältyy, joka itse asiassa on sellainen sisäinen ristiriita, joka näyttää kumoavan itsessään koko tämän lain: Tässähän lähdetään siitä, että korottamalla näitä sakkomaksuja voidaan saada puolentoista miljoonan euron säästö hyvinvointialueilta, ja se raha sitten imetään pois sieltä hyvinvointialueilta jälleen kerran siinä suhteessa, mitkä hyvinvointialueiden budjetit ovat. Eli silloinhan tämä koko ajatus lähtee siitä, että ei tämä sakkomaksun korotus suinkaan johtaisi siihen, että ihmiset tulisivat enemmän sinne vastaanotoille, vaan entisessä määrin jäisivät tulematta ja sitten hyvinvointialueet saavat sitä kautta, suurempien sakkomaksujen kautta enemmän rahaa itselleen, jonka valtio sitten ulosmittaa. Jos todella tavoiteltaisiin sitä, että 30 prosentin maksun korotuksella vähenisi vaikkapa puoleen näiden peruuttamatta jääneiden ja ilmoittamatta jääneiden käyntien eli tyhjien aikojen osuus, niin silloinhan tämä näkyisi aivan toisella tavalla. Eli tällä lailla oikeasti haetaan vain säästöjä hyvinvointialueilta jälleen kerran.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+11.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-18T17:56:12,2025-11-18T17:59:23,Käsitelty,1.1 2025_111_287,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 117/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_288,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 117/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Heti alkuun totean, että kannatan edustaja Lindénin tekemää hylkäysesitystä. Sitten perusteluihin: Sotepalveluiden käyttämättä jääviä vastaanottoaikoja tulee pyrkiä vähentämään. Se on ihan selvä asia, se on nimittäin resurssien hukkakäyttöä ja tyhjäkäyntiä. Kuitenkaan hallituksen esitys käyttämättömän ajan maksun korotuksesta 73 euroon ja 70 senttiin ei ole kohtuullinen. Maksukorotusten arvioidaan kohdistuvan erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin, tämä kävi lakiesityksen kuulemisissa selvästi ilmi. Maksujen huomattava korotus voi johtaa näiden ihmisten päätymiseen yhä enemmän palveluiden ulkopuolelle, mikä ei ole yhteiskunnan eikä näiden yksilöiden etu. Maksukorotusten sijaan tehokkaampi ja reilumpi keino vähentää peruuttamattomia aikoja olisi erilaisten parhaiden käytäntöjen käyttöönotto ja levittäminen, esimerkiksi erilaisten muistutus- ja peruutussysteemien kehittäminen entistä helpommaksi ja automaattisemmaksi ja myös erilaisten peruutus- ja muistutusväylien mahdollistaminen asiakkaille. Arvoisa puhemies! Kummallinen puoli tässä esityksessä on se, että tämän esityksen perusteella hallitus vähentää jälleen hyvinvointialueiden rahoitusta tilanteessa, jossa rahoituksen riittävyys suhteessa tarpeisiin on ennestään riittämättömällä tasolla. Näillä perusteilla kyllä näen, että esitys on syytä hylätä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+11.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-11-18T17:59:23,2025-11-18T18:01:12,Käsitelty,1.1 2025_111_289,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 117/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_290,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 117/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Itse ajattelen, että tämän lakiesityksen keskeisin ongelma liittyy siihen, että meillä on paljon heikossa asemassa olevia ihmisiä, joilla elämänhallinnallisista syistä jäävät ne peruutukset tekemättä. Laajasti asiantuntijat kertoivat omissa lausunnoissaan, että tämä hallituksen esitys tulee vain vaikeuttamaan tämänkaltaisten ihmisten tilannetta taloudellisesti entisestään. Itse asiassa eduskunnan oikeusasiamies arvioi omassa lausunnossaan, että näiden henkilöiden menettely vastaanottoaikojen käyttämättä jättämisen osalta yleensä ei ole tahallista tai johdu välinpitämättömyydestä. Ryhmään kuuluu myös pienituloisia lapsiperheitä. Maksujen huomattava korottaminen voi jopa johtaa muutenkin vaikeassa asemassa olevien ihmisten, joiden palvelutarpeet eivät tälläkään hetkellä välttämättä täyty, jäämiseen yhä enemmän palveluiden ulkopuolelle. Elikkä olisin toivonut hallitukselta enemmän inhimillisempää otetta, ja tästä syystä vihreät ovat mukana tässä esityksen hylkäämisessä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+11.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-11-18T18:01:12,2025-11-18T18:02:22,Käsitelty,1.1 2025_111_291,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 117/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lindén., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_292,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 117/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Palaan vielä tähän samaan asiaan, jonka jo ensimmäisessä puheenvuorossani totesin, mutta nyt suoralla sitaatilla täältä hallituksen esityksen sivulta 8. Täällä lukee näin: ”Käyttämättä ja peruuttamatta jätetyn palvelun maksun korottaminen 30 prosentilla 56,70 eurosta 73,70 euroon kasvattaisi hyvinvointialueiden asiakasmaksukertymää arviolaskelmien perusteella noin 1,5 miljoonalla eurolla. Maksutulojen kasvua vastaavasti esitys vähentäisi hyvinvointialueiden valtionrahoitusta vuodesta 2026 lähtien 1,5 miljoonalla eurolla.” Tässä tämä asia, jonka toki jo ensimmäisessä puheenvuorossa sanoin. Tämähän käytännössä toteutetaan niin, että tämä otetaan sieltä hyvinvointialueiden yleiskatteellisesta rahoituksesta. Olen itse käyttänyt tällaista yksinkertaista laskelmakaaviota, että kun suurin hyvinvointialue, Helsinki, on yleensä tuollainen 12 prosenttia koko tästä valtion rahoituksesta, niin Helsinki menettäisi 12 prosenttia tuosta 1,5 miljoonasta eli tuollaisen 180 000 euroa. Pirkanmaan hyvinvointialue menettäisi noin 150 000 euroa, Varsinais-Suomen hyvinvointialue menettäisi 140 000 euroa ja niin edelleen, koska tämä leikkaus sieltä tehdään tällä tavalla mekaanisesti. Mutta, jälleen kerran: Tässähän sisäinen logiikka heittää ihan häränpyllyä. Jos tällä maksujen korotuksella saataisiin aikaiseksi se, mitä yleensä tällaisilla sakoilla tavoitellaan, että ihmiset toimisivat järkevämmin, käyttäytyisivät paremmin, eli eivät jättäisi ilmoittamatta näitä tulematta jäämisiään, niin silloinhan tämä maksujen tuotto vähenisi. Nyt hallitus lähtee siis siitä, että näin ei tapahdu, ja sen takia tämä maksujen kertymä kokonaisuudessaan kasvaa ja se imuroidaan sitten pois sieltä hyvinvointialueilta. ", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+11.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-18T18:02:22,2025-11-18T18:04:30,Käsitelty,1.1 2025_111_293,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 20/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Sieltä edustaja Sarkkinen aloittaa. Olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_111_294,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 20/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva vastaanottoraha on toimeentulotuen tavoin perustuslain 19 §:n 1 momentin mukaista ihmisarvoisen elämän turvaa toteuttava viimesijainen etuus. Vastaanottorahan taso on jo ennen indeksijäädytyksiä sekä tällä esityksellä jatkettavia tasoleikkauksia jäänyt jälkeen toimeentulotuesta. Yksin asuvan vastaanottoraha on 300 euroa kuukaudessa, ja mikäli henkilö saa ateriat vastaanottokeskuksessa, on vastaanottoraha 88 euroa kuukaudessa. Arvoisa puhemies! Kuten muihinkin etuuksiin liittyviin leikkauksiin, tämäkään tasoleikkaus ei edes lopulta ole välttämättä säästö. Aiempien vastaanottorahan leikkausten jälkeen harkinnanvaraisen täydentävän vastaanottorahan hakeminen ja myöntäminen on lisääntynyt selvästi. Kun viimesijaista etuutta lasketaan niin matalalle tasolle, että merkittävä enemmistö etuudensaajista joutuu turvautumaan byrokraattisesti raskaaseen ja tutkitusti henkilön toimijuutta rajaavaan harkinnanvaraiseen ja mahdollisesti tavaramuotoiseen apuun, on viivan alle jäänyt säästö lähinnä kosmetiikkaa. Jäljelle jää vain niiden ryhmien oikeuksien polkeminen, joiden mahdollisuudet vaikuttaa omaan tilanteeseensa ja toimeentuloonsa ovat jo lähtökohtaisesti kaikkein heikoimmat. Hallituksen politiikan vuoksi viimesijaiset etuudet, kuten esityksen mukainen vastaanottorahan taso, eivät riitä edes elämän ylläpidon kannalta välttämättömiin kuluihin, kuten riittävään ravintoon. Esitys on siis kestämätön sekä sosiaalipoliittisesti että eettisesti. Edellä olevalla perusteella ehdotan, että lakiehdotus hylätään.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+12.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-11-18T18:04:44,2025-11-18T18:06:40,Käsitelty,1.1 2025_111_295,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 20/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Perholehto., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_296,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 20/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vastaanottorahan perusosaa, käyttörahaa ja täydentävää vastaanottorahaa koskeva vastaanottolain väliaikainen muutos tuli voimaan jo viime vuoden elokuussa. SDP esitti jo silloin hylkyä, koska leikkausta pidettiin erityisesti indeksijäädytyksen vuoksi kohtuuttomana ja siksi, että moni asiantuntija katsoi, ettei vaikutuksia oltu arvioitu riittävästi. Ja miten sitten kävi? Kävi niin, että ensinnä valtava osa vaikutuksista osui erityisesti Venäjän hyökkäyssotaa paenneisiin ukrainalaisiin. He muodostivat tammikuussa 24 noin 79 prosenttia vastaanottojärjestelmän asiakkaista. Sen lisäksi, kuten edustaja Sarkkinen totesi, leikkaukset ovat myös lisänneet kustannuksia ja ennen muuta kuormittaneet järjestelmää sekä aiheuttaneet inhimillisesti erittäin vaikeita tilanteita. Nyt tällä väliaikaisella lailla pyritään puolen vuoden ajalla noin 1,6 miljoonan euron säästöihin, jotka sisältyvät myös tarkistettuun kehykseen 25—27. Kuten todettu, vastaanottorahan leikkaukset ovat kuitenkin lisänneet täydentävän vastaanottorahan kustannuksia, sillä perusosan pienentäminen on johtanut tämän täydentävän tuen tarpeen kasvuun. Samaan aikaan moni lausunnonantaja, esimerkiksi Helsingin kaupunki, on pitänyt säästötavoitetta yhä perin epävarmana. Näin ollen vaikuttaa siltä, ettei hallituksen esityksellä tosiasiassa tulla saavuttamaan säästöjä hallituksen tavoittelemassa laajuudessa eikä sillä vähennetä vastaanottojärjestelmän niin sanottua houkuttelevuutta. Tätä taustaa vasten hallituksen esitystä on erittäin vaikea, oikeastaan mahdotonta pitää sosiaalisesti kestävänä tai muutoinkaan kannatettavana, joten esitän vastalauseemme mukaisesti, että lakiehdotus hylätään.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+12.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-11-18T18:06:40,2025-11-18T18:08:43,Käsitelty,1.1 2025_111_297,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 20/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_298,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 20/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Perholehto hyvin kuvasi tätä taustaa, ja kannatan hänen hylkäysehdotustaan.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+12.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-18T18:08:43,2025-11-18T18:08:56,Käsitelty,1.1 2025_111_299,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 20/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Furuholm., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_300,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 20/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Sarkkisen puheenvuoron sisältöä sen enempää toistamatta on todettava, että hallituksen sosiaalipolitiikka yhdistettynä avoimen vihamieliseen maahanmuuttopolitiikkaan edustaa kyllä sellaista Suomea, jota minä tai muu vasemmisto emme omaksemme tunnista. Kansainvälistä suojelua hakevat, tilapäistä suojelua saavat, eli pääsääntöisesti ukrainalaiset pakolaiset sekä ihmiskaupan uhrit, ovat ihmisryhmiä, joita hallituksen mukaan Suomen ei tarvitse kohdella hyvin. Näiden ihmisryhmien kohdalla hallitukselle on hyväksyttävää, ettei viimesijainen etuus välttämättä riitä ihmisarvoisen elämän välttämättömiin kuluihin. Näiden ihmisryhmien kohdalla hallitus unohtaa sen, minkä arvojen pohjalle Suomi on tässä matkan varrella rakennettu. Arvoisa rouva puhemies! Vastaanottorahan leikkaukset aiheuttavat jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa oleville ihmisille turhaa kärsimystä sekä järjestelmää kuormittavaa byrokraattista taakkaa, kun viimesijainen etuus ei riitä edes perustarpeisiin. Tälle ihmisarvoa loukkaavalle politiikalle olisi laitettava loppu. Tosin pahoin pelkään, että ennen suunnanmuutosta tulemme näkemään vielä liikaa ja lisää inhimillistä kärsimystä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+12.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-11-18T18:08:56,2025-11-18T18:10:23,Käsitelty,1.1 2025_111_301,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 20/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Elo., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_302,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 20/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä on todettu, vastaanottoraha on tarkoitettu turvaamaan ihmisarvoista elämää, ja se on luonteeltaan viimesijainen etuus. Vihreät aikanaan vastusti sitä, että tätä vastaanottorahaa leikataan, emmekä nyt todellakaan tue myöskään tätä jatkoa, mitä nyt esitetään. Tässä on hyvin käyty jo läpi sitä, että on käynyt juuri niin kuin silloin arveltiinkin, eli kun tätä vastaanottorahaa leikataan, niin silloin joudutaan turvautumaan toiseen tukeen, jolloin se on aiheuttanut vain lisää vaivaa ja byrokratiaa. Mutta ennen kaikkea kyse on siitä, miten me ihmisiä tässä maassa kohdellaan, eikä ole oikein, että leikataan toimeentulotukea, viimesijaista sellaista, turvaavia etuuksia niin alhaiselle tasolle, että ne eivät riitä elämän ylläpidon kannalta välttämättömiin kuluihin. Eli näillä perustein ja sillä, miten täällä hyvin edustaja Sarkkinen omassa puheenvuorossaan jo tätä tilannetta kuvasi, kannatan hänen tekemäänsä esitystä. ", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+12.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-11-18T18:10:23,2025-11-18T18:11:39,Käsitelty,1.1 2025_111_303,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 21/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Siellä edustaja Sarkkinen, olkaapa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_111_304,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vanhusasiavaltuutettu arvioi, että Suomessa on kokonaan vailla digitaitoja noin 300 000 iäkästä ihmistä ja vähintään yhtä monen digitaidot eivät riitä itsenäiseen asiointiin turvallisesti. Monille pelkästään yhteystietojen löytäminen eri viranomaisten neuvontaan voi olla vaikeaa. Asiointivaikeudet eivät kuitenkaan kosketa vain ikäihmisiä, vaan myös esimerkiksi monia vammaisia tai muita työikäisiä ihmisiä eri syistä. Kuten edustaja Kontulan allekirjoittamassa vastalauseessa todetaan, kansalaisneuvonnan lakkauttamisen myötä yleistä neuvontaa ja ohjausta koskevia kansalaisten kysymyksiä ohjautuu todennäköisesti enenevissä määrin muiden julkisten tahojen hoidettavaksi. Neuvonta hajautuu aiempaa enemmän eri tahoille, ja toisaalta lakkauttamisella tavoiteltavien vähäisten säästöjen toteutuminen on epävarmaa. Hallitus on leikannut ja leikkaamassa paljon myös järjestöiltä, joilla on myös ollut osaltaan tärkeä rooli esimerkiksi ikäihmisille ja vammaisille tarjottavassa tuessa ja neuvonnassa. Esityksessä ehdotetaan Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n muuttamista poistamalla sen 2 momentista viraston tehtävä kansalaisneuvonnan hoitajana. Kansalaisten palvelujen painopisteen siirtyessä yhä vahvemmin digimaailmaan on helposti tavoitettavalle neuvonnalle lakkauttamisen sijaan kuitenkin aiempaa suurempi tarve. Näistä syistä ehdotan, että 1. lakiehdotus hylätään ja että 2. lakiehdotus hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+13.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-11-18T18:11:53,2025-11-18T18:13:37,Käsitelty,1.1 2025_111_305,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_306,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jokaisen suomalaisen on voitava luottaa siihen, että viranomaisten puoleen voi kääntyä asiassa kuin asiassa. Siksi on tärkeää, että järjestelmä on oikeudenmukainen, selkeä ja vastuullisesti hoidettu. On jokaisen viranomaisen velvollisuus ohjata kansalainen oikean viranomaisen tai palvelun luokse. Tässä hallituksen esityksessä tehdään lainsäädäntömuutoksia Digi- ja väestötietovirastosta annettuun lakiin sekä hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annettuun lakiin. Saimme tarkastella esitystä kattavasti hallintovaliokunnassa, joka käsittelynsä myötä puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana. Muutosten tavoitteena on selkeyttää viranomaisten velvollisuuksia ja samalla vahvistaa julkisen talouden vastuullista hoitoa järjestelemällä toimintoja uudelleen. Tätä työtä on tehtävä juuri nyt sekä ihmisten että yhteiskunnan vuoksi. Terve talous on yhteiskuntamme perusta, jota ilman talomme huojuu holtittomasti. Arvoisa puhemies! Yksi esityksen keskeisistä tavoitteista on selkeyttää viranomaisten yleistä ohjausvelvollisuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että viranomaisasioinnissa oman asian kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Viranomaisilla on jatkossa aiempaa selkeämpi velvollisuus neuvoa kansalaista kokonaisvaltaisesti. Tämä on askel kohti asiakaslähtöisempiä yhteiskunnan palveluja, ja samalla se pitää huolta niukoista resursseistamme. Se on oikein, ja se on oikeudenmukaista. Samalla esityksellä ohjataan neuvonnan resursseja kohdennetummin. Jatkossa keskityttäisiin laaja-alaisen kansalaisneuvonnan sijaan enemmän sähköisten asiointipalvelujen käyttäjätukeen sekä hallinnon yhteisten tukipalvelujen, kuten Suomi.fi-palvelujen, neuvontaan. Tällainen tuki on yhteiskunnassamme tarpeellinen teknologian kehittyessä. Tämä esitys ei ole pelkästään tekninen uudistus, se on myös osa vastuullista taloudenpitoa. Jokainen euro, joka liikkuu julkisessa järjestelmässä, on olennainen. Lakiesitys myös ehdottaa muutettavaksi tukipalvelujen maksusääntelyä. Tukipalvelut eivät suinkaan olisi maksullisia kaikille, mutta palvelusta voitaisiin veloittaa käyttäjäorganisaatiolta markkinahinta. Meillä on velvollisuus huolehtia julkisesta taloudesta, ja sitä työtä tämä hallitus on sitoutunut tekemään. Arvoisa puhemies! Vastuullinen talous on turvallisen yhteiskunnan kivijalka. Jos emme huolehdi julkisen talouden kantokyvystä, emme voi myöskään pitää huolta siitä, että turvaa olisi tarjolla tulevaisuudessa. Tämä esitys tuo järjestelmään selkeyttä, vaikuttavuutta ja resurssiviisautta, siis juuri niitä asioita, joita kansalaiset meiltä odottavat. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+13.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-18T18:13:39,2025-11-18T18:17:48,Käsitelty,1.1 2025_111_307,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Furuholm., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_308,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Totean jo tässä vaiheessa, että kannatan edustaja Sarkkisen esitystä. Käsittelyssä on taas esitys, joka vaikeuttaa heikommassa asemassa olevien asemaa entisestään. Samanaikaisesti kun kansalaisneuvonta halutaan ajaa alas, on hallitus esittänyt, että jatkossa viranomaisviestintä olisi lähtökohtaisesti sähköistä. Kyseinen lakiesitys on jo eduskunnan käsittelyssä, ja muutoksen olisi tarkoitus tulla voimaan jo tammikuussa 2026. Kuten mietintöön tehty vastalause toteaa, kyseinen muutos tulee todennäköisesti lisäämään neuvonnan tarvetta, ja on nurinkurista, että samaan aikaan yleinen neuvontapalvelu ollaan lakkauttamassa. Ikäihmisten, vammaisten ja muiden digitaidoissaan tukea tarvitsevien oikeudet olisi taattava myös tulevaisuudessa, kun maailma sähköistyy. Julkisella vallalla on hoidettava vastuunsa. Kansalaisneuvonnan alasajo ei sitä tee. Isommassa kuvassa, kun nyt tämä digisiirtymä on tässä kovassa vauhdissa ja puhutaan tekoälystä, varmaan yksi tapa, jolla me kansalaisia ja asiakkaita haluamme kohdella, on se, ettei digivastaisuus kasva. Tällä nyt viittaan siihen, että kun vaikka sitten sotessa tehdään joitain uudistuksia, niin me emme voi toimia sillä tavalla, kuten hallitus on jo vähän toiminut, että jostain leikataan ja sitten todetaan, että siihen tilalle tule digiä tai tekoälyä. Tämä on itsessään sellainen toimintatapa, joka tulee todennäköisesti kasvattamaan huonoa asennetta tätä digitalisaatiota kohtaan, joka kuitenkin on tässä väistämätön ja joka parhaimmillaan, kuten tekoäly, tuo valtavia hyötyjä siihen, minkälaista palvelua ihmiset voivat tulevaisuudessa saada. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+13.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-11-18T18:17:50,2025-11-18T18:19:49,Käsitelty,1.1 2025_111_309,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Elo., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_310,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä tosiaan lakkautettaisiin Digi- ja väestötietoviraston tehtäviin kuuluvan kansalaisneuvonnan yleinen neuvontapalvelu, joka on ollut käytännössä yksi puhelinnumero, johon kansalainen voi soittaa, kun ei tiedä, mistä tarvitsemaansa palvelua saisi. Tässä numerossa sitten on käytännössä etsitty kansalaisille oikea viranomainen, jossa asioida. Kuten tässä hallintovaliokunnan mietinnössä todetaan, tämä numero ei ole korvannut jokaisen viranomaisen velvollisuutta auttaa ihminen oikeaan paikkaan, jos hän sattuu soittamaan väärään numeroon. Valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa kannettiin huolta siitä, että tämä lakkauttaminen voi vaikuttaa erityisesti heikommassa asemassa olevien, kuten vammaisten ja iäkkäiden henkilöiden, mahdollisuuksiin löytää oikea viranomainen. Tämän huolen jaan, mutta ajattelen, että ensisijaisen tärkeää tässä kohtaa, kun ollaan palveluita digitalisoimassa ja siihen suuntaan ollaan menossa, on varmistaa se, että jokaisella viranomaisella on tosiaan hallintolainkin mukaan velvollisuus neuvoa ja opastaa kansalaisia ja että se viestintä toimii ja että siellä myös on ne riittävät resurssit. Vihreät jakavat huolen siitä, että nyt kun palveluita siirretään vahvemmin digitaalisiin palveluihin, on tosiaan tärkeätä turvata niin niiden järjestöjen resurssit, joiden tiedetään tekevän sitä matalan kynnyksen neuvontatyötä paljonkin, kuin myös kuntien ja viranomaisten resurssit tehdä myös sitä puhelimitse ja läsnä tapahtuvaa neuvontaa niille ihmisille, jotka eivät digipalveluihin syystä tai toisesta pysty siirtymään. Meillä on hallintovaliokunnassa käsittelyssä kaksikin eri esitystä liittyen Suomi.fi-pisteisiin. Näissä osaltaan myös tätä digitaalisiin palveluihin siirtymistä käsitellään, ja on todella tärkeää huomioida nämä huolet, jotka tässäkin ovat nousseet esiin. Tämä on aika pieni osa tätä valtavaa uudistusta, jota ollaan tekemässä. Jotta me voidaan varmistua siitä, ettei kansalaisneuvontapalvelun lakkauttaminen aiheuta kohtuuttomia ongelmia, tai että jos niitä jostain syystä tulisi, niihin voidaan sitten puuttua tässä tilanteessa, kun tosiaan isommin ollaan viranomaispalveluita nyt uudistamassa, teen seuraavan lausumaehdotuksen: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa kansalaisneuvonnan yleisen neuvontapalvelun lakkauttamisen vaikutuksia kansalaisten, erityisesti vammaisten ja digitaidottomien henkilöiden kuten ikääntyneiden, viranomaisasiointiin ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin viranomaisneuvonnan saavutettavuuden varmistamiseksi.”", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+13.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-11-18T18:19:49,2025-11-18T18:22:33,Käsitelty,1.1 2025_111_311,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Holopainen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_312,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aluksi totean, että kannatan edustaja Elon esitystä, ja totean myös omasta puolestani, että nyt kun tätä kansalaisneuvontapalvelua ollaan lakkauttamassa, on äärimmäisen tärkeää seurata niitä vaikutuksia. On joka tapauksessa muutenkin todella tärkeää, että yhteiskunnassa huolehditaan niistäkin ihmisistä, joilla digitaidot ja -välineet eivät välttämättä ole samalla tasolla kuin keskivertosuomalaisella, on sitten kysymys vammaisista tai ikäihmisistä tai muuten heikommassa asemassa olevista. On yhteinen velvollisuus löytää keinoja, joilla heitä voidaan tukea, ja siksi tämä lausumaesitys on erittäin tärkeä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+13.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-11-18T18:22:33,2025-11-18T18:23:30,Käsitelty,1.1 2025_111_313,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 21/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Forsgren, poissa. — Edustaja Lindén.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_314,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pyysin vielä tähän lopuksi puheenvuoron sen takia, että olen tässä salissa kuullut varmasti kymmeniä kertoja edustajien hyviä puheenvuoroja siitä, että meillä on tuo mainittu puoli miljoonaa asukasta, kenties vielä suurempikin määrä, joilla on ainakin jonkinasteista tai todella merkittävääkin kyvyttömyyttä tässä digitaalisessa maailmassa hoitaa asioita. Näitä puheenvuoroja ovat käyttäneet niin hallituspuolueiden edustajat kuin opposition edustajat, esimerkiksi edustaja Pauli Kiuru on muutaman kerran käyttänyt tällaisen hyvän puheenvuoron. Olen vain ryhtynyt tässä miettimään, että mitäs me sitten teemme tälle asialle. Kaikki tuntuvat olevan samaa mieltä siitä, että meillä on ongelma, mutta sillehän pitäisi tehdä jotain. No, yksi konkreettinen ehdotus olisi se, että meillä pitäisi olla digitaalisten palveluiden rinnalla konkreettisia vanhantyyppisiä palveluja, eli yksinkertaisesti puhelinsoittoon perustuvia tai fyysisiä toimipisteitä, joihin voi mennä pyytämään, että asiat siellä sitten yhdessä selvitetään. Parhaimmillaanhan sellainen piste voisi toimia esimerkiksi niin, että siinä vaikkapa samalla neuvotaan, mitenkä digitaalista laitteistoa käytetään ja opastetaan siinä. Mutta pitäisikö tästä sitten taas säätää jollakin lailla? Mehän täällä eduskunnassa ajattelemme tietysti, että laki on aina ratkaisu. Laki ja budjetti, ne ovat meidän kovat työkalut. Eli minusta itsestäni vähän tuntuu, varsinkin kun tulin tuolta palvelujärjestelmän piiristä tänne, että me ehkä vähän liiankin pitkälle aina haemme ratkaisua siitä, että tehdäänpä tästä laki tai muutetaan jotain lakia. Nyt alkaa todella tuntua siltä, että tässä on vain niin sanottua hyvää tahtoa, kun ihan oikeasti pitäisi varmaan säätää laki, jonka mukaan jokaisessa kunnassa tai vielä tarkemmin määriteltynä tietyillä tärkeillä palveluiden sektoreilla tulee olla se korvaava tai rinnakkainen järjestelmä näille digitaalisille palveluille. Tässähän nyt ihan konkreettisesti on kysymys siitä, että ollaan sellaisesta luopumassa ja siirtymässä kokonaan sinne digitaalisen järjestelmän puolelle. Eli kansanedustajana sanon, että nyt puheiden tilalle myös tekoja.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+13.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-18T18:23:30,2025-11-18T18:25:47,Käsitelty,1.1 2025_111_315,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 119/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 21/2025 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 21/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Ensimmäisen puheenvuoron käyttää edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_111_316,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 119/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on entisestä elämästä tuttu asia. Tämä Työllisyysrahaston vakuutusmaksun suuruus määräytyy työttömyyden perusteella käytännössä suoraan, ja nyt kun meillä on korkea työttömyys, niin tämä vakuutusmaksu tässä nousee. Tässähän kävi pari vuotta sitten niin, että työttömyysvakuutusmaksua laskettiin voimakkaasti alaspäin johtuen siitä syystä, että Työllisyysrahaston puskuri oli täynnä, ja sitten toinen syy oli se, että työttömyysturvaa on leikattu hyvin voimakkaasti, joten myöskään niitä vakuutusmaksuja ei ole tarvinnut kerätä siinä määrin, kun tämä on ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitukseen kuuluva vakuutusmaksu. Tässä mielessä tämä vakuutusmaksun nousu nyt noin 0,3 prosenttiyksiköllä ylöspäin niin palkansaajapuolella kuin työnantajapuolella on ihan perusteltua, kun katsotaan tätä työttömyyden tasoa tällä hetkellä. Arvoisa rouva puhemies! Se, minkä takia pyysin tämän puheenvuoron, liittyy tähän puskurin suuruuteen. Kun meillä on Työllisyysrahastossa puskuri, jonka arvioitiin olevan noin 1 296 miljoonaa euroa, niin tämä puskuri on sellainen asia, jonka pitäisi meillä olla suurempi kuin se tänä päivänä on. Nimenomaan sen idea on taustalla se, että silloin kun on hyvä aika, niin vakuutusmaksulla voidaan kerätä sitä puskuria vähän korkeammaksi, ja sitten kun tulee tämmöinen korkea työttömyys ja suhdanne on huonompi, niin sitä ei tarvitsisi nostaa. Sillä kyllä pystyttäisiin sitä vakuutusmaksun nousutarvetta leikkaamaan pois, ja sillä tavalla silloin, kun on huono talouden tilanne muutenkin, ei vakuutusmaksuun tarvitsisi sitä nousua tehdä. Jos se olisi suurempi, niin me pystyttäisiin tällainen pitempi suhdanne hoitamaan sillä puskurilla paremmin kuin tänä päivänä. Sen takia tämän puskurin pitäisi olla suurempi, ja toivottavasti jatkossa pystytään tekemään se. Se on ylöspäin ja alaspäin, siellä on kumpaankin suuntaan oleva puskuri, eli velkaa voidaan ottaa enempi ja taas vastaavasti voidaan kerätä enempi plussan puolelle. Tämä puskuri aikoinaan on tullut sen takia, että silloin kun on menty yhteiseen rahaan, niin tähän työttömyysturvaan liitettiin tämmöinen puskuri, ja sitten eläkejärjestelmässä on oma puskurinsa. Tämä liittyy siihen, että kun rahan arvo pysyi samana, niin näillä on pystytty sitten näitä tarpeita hoitamaan. Siinä mielessä toivon mukaan jatkossa päästään siihen, että tätä puskuria voidaan kasvattaa ja saada siitä toimivampi kuin tänä päivänä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+16.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-18T18:26:51,2025-11-18T18:30:00,Käsitelty,1.1 2025_111_317,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 119/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lindén., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_318,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 119/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Laajennan keskustelua tästä esimerkkitapauksesta vielä hieman laajemmaksi. Olen havainnut, että erityisesti tässä kuluvan vuoden aikana meillä on ollut useita lakiesityksiä — ja tänäänkin itse asiassa asialistalla on muutamia sellaisia — joissa kysymys on valtion budjetin ja sosiaaliturvarahastojen välisistä suhteista. Sosiaalivakuutushan perustuu vakuutusperiaatteeseen, eli vakuutetut maksavat vuosittain tiettyä rahaa, joka sitten kerätään sinne rahastoihin, ja sieltä voidaan niitä etuuksia edelleen maksaa. Se vakuutetun käsite vaihtelee eri sosiaaliturvalajeissa. Esimerkiksi sairaanhoitovakuutuksessa sitä vakuutusmaksua peritään palkansaajilta, eläkeläisiltä ja yrittäjiltä, ja sitten työtulovakuutuksessa, jolla esimerkiksi sairauspäivärahoja korvataan, myös työnantajilla on merkittävä maksurooli. Nyt on käynyt selvästi ilmi, että liikuttelemalla rahoja eri suuntiin näiden sosiaaliturvarahastojen, jotka siis kerätään vakuutuksen kautta, ja sitten valtion budjetin, jossa sitten taas tulolähteenä ovat useimmiten erimuotoiset verotulot, välillä saadaan tietyllä tavalla tämmöistä tasapainotusta aikaiseksi, jota ihan aiheesta kutsutaan välillä kikkailuksi. Mainitsen tässä nyt tietysti esimerkkinä tämän niin sanotun pikavipin sieltä Valtion Eläkerahastosta. No sitten työttömyysturvan leikkausten seurauksena tehtiin niin sanottu kanavointiratkaisu vuosi sitten, jolloin otettiin valtion budjetin hyödyksi kokonaan se leikkaushyöty, vaikka käytännössä työttömyysturvaa olivat rahoittaneet myös vakuutetut ja sitten valtion budjetin kautta veronmaksajat. No, sitten sairausvakuutuksessa tapahtui samalla tavalla. Aikaisemmin kaksi kolmasosaa sairausvakuutuksesta rahoitettiin valtion budjetin kautta ja yksi kolmasosa kerättiin vakuutetuilta. Nyt se on fifty-fifty eli puolet ja puolet, tarkasti ottaen muistaakseni 51,7 prosenttia ja sitten vastaavasti hieman alle 51 prosenttia. Nyt olen kutsunut itse minikanavoinniksi sellaista lakiesitystä, jota parhaillaan käsitellään esimerkiksi apteekkitalouden osalta. Siinä jälleen ehdollisen korvattavuuden tietyt rahoitukset otetaan kokonaan valtion budjetin hyödyksi ja vastaavasti sitten joudutaan korottamaan sitä vakuutetuilta kerättyä osuutta. Täällä tulevat myöhemmin tänään vielä käsittelyyn nämä matkakorvaukset, ja tämä on sellainen asia, joka minun mielestäni pitäisi eduskunnassa käsitellä vaikkapa valtiovarainvaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan yhteisessä tapaamisessa. Meillä on 11 miljardia kaiken kaikkiaan eläkkeisiin menevää rahaa tuolla valtion budjetissa, mutta monessa eri kohdassa.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+16.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-18T18:30:00,2025-11-18T18:33:08,Käsitelty,1.1 2025_111_319,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 119/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_320,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 119/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on sillä tavalla mielenkiintoinen tämä työttömyysturvan rahoitus, kun tässä vakuutusmaksujen kautta ansiosidonnainen turva maksetaan työttömyysturvan vakuutusmaksuilla, työttömyysvakuutusmaksuilla, eli sen peruspäivärahan 37,21 yläpuolella oleva vakuutus hoidetaan vakuutusmaksuilla. Nyt tässä tapahtuu vähän niin — mihin Lindénkin viittasi — että kun meillä on ansiosidonnainen turva ja nyt siirretään peruspäiväraha ja työmarkkinatuki samaksi yleisturvaksi, niin yleisturvan rahoituksesta osa tullaan nyt keräämään työttömyysvakuutusmaksujen kautta. Tämä on tavallaan ihan uusi avaus, kun mennään sellaiselle alueelle, jonka rahoitus aikaisemmin on hoidettu valtion ja Kelan kautta, ja nyt vakuutetut eli palkansaajat ja sitten työnantajat vakuutusmaksuilla maksavat myös osan yleisturvasta. Tämä on semmoinen asia, jota ei ole näissä esityksissä paljon pohdittu, kun täällä on tätä käsitelty. Kysymyksiä on heitetty tästä, mutta onko tämä jonkun uuden polun avaus? Se minua ainakin tässä huolestuttaa. Arvoisa rouva puhemies! Toinen asia, joka tässä on: Kun tämä puskuri nyt ensi vuoden lopussa olisi tämän arvion mukaan 480 miljoonan luokkaa, niin sen puskurin pitäisi olla siellä 1 300 miljoonan euron luokkaa, kun se on täynnä. Tämä on sitä julkisen talouden toimivuutta, että me näillä sosiaalirahastoilla puskuroidaan niitä asioita: hyvänä aikana vähän laitetaan sivuun ja huonona aikana voidaan sitten käyttää. Tämä on sen julkisen hallinnon hyvä puoli, että näin meidän pitäisi tehdä vastasyklistä talouspolitiikkaa myöskin julkisen hallinnon toiminnassa, kun vakuutusmaksuilla voi näitäkin asioita säädellä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+16.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-18T18:33:08,2025-11-18T18:35:20,Käsitelty,1.1 2025_111_321,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 119/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lindén., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_322,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 119/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuka sen hännän nostaisi, ellei kissa itse? Uskallan näinkin räväkästi sanoa tässä, että avasimme äsken edustaja Lylyn kanssa keskustelunaiheen siitä, että kyllä eduskunnassa pitäisi käydä tällaista finanssipoliittista keskustelua juuri tästä, mikä on siellä sosiaalivakuutuksessa olevien vakuutettujen maksuosuus ja mikä on sitten valtion budjetin osuus, ja nyt näitä asioita käsitellään täällä yksittäisinä lakeina pala kerrallaan. Muistuttaisin, että kun me puhumme siitä hyvin tärkeästä asiasta, mikä on veroaste Suomessa, niin veroastehan on kaikkien maksamiemme verojen ja sosiaaliturvan maksujen yhteissumma suhteutettuna bruttokansantuotteeseen. Näin ollen, jos me vaikkapa 50 miljoonaa tai 500 miljoonaa siirrämme sieltä valtion budjetin puolelta eli verorahoituksen puolelta, sinne sosiaaliturvan puolelle niin, että vakuutetut maksavat sen, niin siinä käytännössä se ei vaikuta siihen veroasteeseen, koska molemmilla puolilla tapahtuva rahan keräys veronmaksajilta ja vakuutetuilta lasketaan yhteen siellä bruttoveroasteessa. Tämä on nyt erittäin tärkeä asia, josta pitää keskustella, kun tehdään tällaisia suuria taloudellisia siirtoja täällä valtiontaloudessa.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+16.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-18T18:35:20,2025-11-18T18:36:45,Käsitelty,1.1 2025_111_323,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 119/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Valkonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_324,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 119/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt kun huomaa, että meillä on aikaa ennen seuraavaan asiakohtaan, jota esittelee edustaja Satonen, joka vielä on saapuvilla, niin olisin kysynyt edustaja Lindéniltä, kun viittasitte tähän merkittävään, periaatteelliseenkin keskusteluun julkisen talouden rahavirroista, mitä tarkalleen tarkoititte ja mihin suuntaan asiaa kehittäisitte.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+16.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2025-11-18T18:36:45,2025-11-18T18:37:22,Käsitelty,1.1 2025_111_325,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 119/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 21/2025 vp,Edustaja Lindén, ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_326,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 119/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Erittäin hyvä kysymys. Otan konkreettisen esimerkin nyt esimerkiksi aika pienessä asiassa kokonaisuuden kannalta, mutta se sopii esimerkiksi: apteekkitalouden säästöissä. 90 miljoonaa euroa on sellainen rahasumma, — tänään muuten kuulin tuossa juuri Kelan valtuutettujen kokouksessa, että se on oikeasti yli 100 miljoonaa, mutta siinä hallituksen esityksessä on laskettu 90 miljoonaa — joka on ehdollisen korvattavuuden summa, joka vuosittain palautuu lääketeollisuudelta valtiolle tietyissä lääkeryhmissä, jotka ovat uusia, kalliita lääkkeitä, jotka ovat vähän niin kuin kokeiluluonteisessa käytössä. Ja kun se on aikaisemmin palautunut, niin se on palautunut sillä jakosuhteella, että se, kuinka paljon valtion budjetin kautta maksamme sairausvakuutuksesta — eli nykyisin se on noin puolet, ja sitten toinen puoli tulee sieltä sairausvakuutuksen puolelta — on palautunut molemmille puolille. Nyt sitä muutetaan niin, että valtio ottaa sen kokonaan, ja se käytännössä tarkoittaa sitä, että sitä vakuutettujen maksamaa sairaanhoitomaksua joudutaan nostamaan prosentuaalisesti hyvin vähän, 0,03 prosenttia, mutta se kerryttää sitten kuitenkin sieltä sen summan, joka nyt sitten toisaalta imetään säästönä sinne valtiontalouden puolelle. Se, kumpi tässä olisi oikeudenmukaisempi ratkaisu, on asia, mikä pitäisi selvittää. Valtion puolella meillä on progressiivinen vero, mutta se on tietysti vain osa ansiotuloverotusta. Sitten meillä on siellä arvonlisävero ja meillä on muita veroja, niin kuin tiedämme, jotka eivät ole progressiivisia. Meillä on yhteisövero, meillä on pääomavero siellä. Eli väitän, että näiden kohtaantuminen maksajille, jotka ovat fyysisesti käytännössä samoja ihmisiä, — välillä kutsumme heitä vakuutetuiksi ja välillä kutsumme heitä veronmaksajiksi — on kuitenkin sellainen, että tämä pitäisi selvittää. Eli minusta tämän keskustelunavauksen idea on selvittää näitä tulonjakovaikutuksia. En ottaisi vielä tässä kovin voimakasta kantaa siihen, kumpi on se, mitä pitäisi kasvattaa. Nyt näkyy tällä hetkellä kasvatettavan tätä sosiaaliturvarahastojen osuutta.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+16.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-18T18:37:22,2025-11-18T18:39:40,Käsitelty,1.1 2025_111_327,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 119/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_328,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 119/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kysymys on siitä, että kun vakuutusmaksuilla kerätään näitä erilaisia sosiaaliturvaan liittyviä asioita, niin kuinka hyvin se vakuutusmaksuluonne säilyy siinä, kuinka ne etuudet kohtaavat sitä, kuinka vakuutuksilla hoidetaan näitä asioita. Tietenkin se on se kysymys, että mennään eri rajojen ylitse. Toisaalta jossakin yhteydessä voidaan sanoa, että hyvinvointiyhteiskunta on kokonaisuudessaan tavallisille ihmisille se vakuutus, koska voidaan sanoa, että se on paras henkivakuutus täällä Suomessa, kun on tämmöiset palvelut, mitä meilläkin nyt on, tavallaan sillä veronmaksulla, mitä me tehdään. Mutta siinäkin on toisenlainen veronkantosysteemi, ja tämä on vakuutusmaksu, joka tulee tietyn prosentin osalta palkasta, ja se on kaikille samankokoinen. Tässä mielessä näitä asioita kannattaa pohtia, ja mielestäni näitä pitäisi käydä läpi. Sitten on vielä mielenkiintoista nähdä se, että kun katsotaan verotusta, niin kun täällä katsotaan eri palkansaajien, eläkeläisten ja työttömien verotusta, niin palkansaajilla nämä vakuutusmaksut ovat siellä veroluonteisina asioina näkyvissä, ja sen takia palkansaajan verotus on keveämpi kuin eläkeläisten verotus, puhumattakaan sitten työttömien verotuksesta. Tämä on kokonaisuus, jota meidän pitää tässä yhdessä miettiä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+16.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-18T18:39:40,2025-11-18T18:41:16,Käsitelty,1.1 2025_111_329,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta vuosina 2026–2028>>>Hallituksen esitys HE 82/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 7/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 7/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelua. — Edustaja Satonen poissa. — Edustaja Lyly, olkaapa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_111_330,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta vuosina 2026–2028>>>Hallituksen esitys HE 82/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Juuri vähän aiemmin sovittiin Satosen kanssa, että minä esittelen tämän näin ja käytän sitten myöhemmin puheenvuoron, kun Satonen on estynyt tällä hetkellä, olisi vasta vähän ajan päästä päässyt tänne. Käytän sitten varsinaisen puheenvuoron myöhemmin. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunta on käsitellyt tätä asiaa ja ollut hyvin yksituumainen. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi määräaikainen laki kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta. Laissa säädettäisiin kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin sihteeristöstä ja sen tehtävistä, tietojen keräämisestä ja käsittelystä, sihteeristön tiedonsaantioikeuksista, rekisterinpitäjyydestä, arkistoinnista ja toiminnan päättymisestä. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi määräaikainen laki kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta. Totuus- ja sovintoprosessi on Suomen valtion ja kuurojen ja viittomakielisten yhteisön yhteinen prosessi. Totuus- ja sovintoprosessissa tehtävän työn tavoitteena on dokumentoida kuuroihin ja viittomakielisiin kohdistuneet oikeudenloukkaukset ja syrjintä. Toiseksi tarkoitus on lisätä tietoisuutta teemasta ja tehdä ehdotuksia, joilla luodaan pohjaa sovinnolle Suomen valtion ja yhteisöiden välillä. Ehdotetun sääntelyn tarkoitus on luoda toimivat puitteet prosessin toteuttamiselle. Ehdotetussa laissa säädetään tietojen keräämisestä, käsittelystä ja arkistoinnista ja sihteeristön asemasta ja tehtävistä. Ehdotetussa laissa on huomioitu saamelaisten totuus- ja sovintokomissiosta saadut kokemukset. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kannattaa esitystä ja puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä teknisin muutoksin. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää tärkeänä prosessin molempia osia: oikeudenloukkausten ja syrjinnän selvittämistä sekä tietoisuuden lisäämistä ja ehdotusten tekemistä. Erityisesti ensimmäisen osalta valiokunta painottaa henkilötietojen käsittelyä luottamusta lisäävällä tavalla. On tärkeää, että prosessiin osallistuvat henkilöt saavat riittävästi tietoa siitä, miten ja missä muodossa heidän antamansa tieto säilytetään, kuka siihen pääsee käsiksi ja mihin tarkoitukseen sitä voidaan tulevaisuudessa käyttää. Valiokunta pitää tärkeänä, että aineistoon sisältyvät videotallenteet anonymisoidaan arkistointivaiheessa mahdollisimman pitkälle. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa lakiehdotus on saanut kiitosta sekä sisällöltään että sen valmistelusta, johon kuurojen ja viittomakielisten yhteisö on saanut osallistua alusta lähtien. Valmistelussa on huomioitu suomalaisten kuurojen ja viittomakielisten neljä eri kieltä: suomalainen viittomakieli, suomenruotsalainen viittomakieli, suomi ja ruotsi. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää totuus- ja sovintoprosessin tarkoituksen toteuttamisen kannalta olennaisena, että kielellisestä yhdenvertaisuudesta huolehditaan prosessissa myös jatkossa. Valiokunta esittää pienin muutoksin lakiehdotuksen hyväksymistä yksimielisesti.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+17.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-18T18:41:42,2025-11-18T18:45:34,Käsitelty,1.1 2025_111_331,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta vuosina 2026–2028>>>Hallituksen esitys HE 82/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Harakka., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_332,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta vuosina 2026–2028>>>Hallituksen esitys HE 82/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Koko viittomakielisen yhteisön puolesta ja eduskunnan viittomakielten verkoston puheenjohtajana esitän kiitokset työ- ja tasa-arvovaliokunnalle yksimielisestä ja myötämielisestä mietinnöstä. Totuus- ja sovintoprosessi pantiin liikkeelle Rinteen hallituksen ohjelmassa 2019. Viime hallituskaudella luotiin tietopohjaa ja perustaa tälle työlle, joka nyt on saanut virallisen muodon, sihteeristön ja säännökset. Musta luku sivistysvaltio Suomen historiassa, kuuroihin kohdistuneet pakkotoimet ja syrjintä, alkoi tulla täyteen päivänvaloon vasta 2018 — kiitos aktivisti Maija Koiviston työn. Eduskunnan viittomakielten verkosto käynnisti dialogin Kuurojen Liiton kanssa, ja nyt se etenee kohti hyvitystä ja sovitusta, joiden muoto on, kuten aitoon prosessiin kuuluu, vielä avoin. Osana viime kauden valmistelutyötä julkaistiin uraauurtava teos Viitotut muistot, jossa yhteiskunnan julmuus ja välinpitämättömyys vähemmistöjä kohtaan tulevat esiin kaikessa alastomuudessaan. Suosittelen tätä kansallisen muistin kannalta aivan keskeistä teosta jokaisen edustajan lukulistalle. Arvoisa puhemies! Jos kesän 23 rasismikeskustelusta haluaa yhden hyvän asian muistaa, niin siitä seuranneessa yhdenvertaisuustiedonannon prosessissa korjattiin Orpon hallitusohjelman laiminlyönti, ja tämä kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessi palasi ohjelmaan ja sille myös rahoitus. Ja kun nyt olemme tässä pisteessä, tämä prosessi virallistuu. Laki on määräaikainen, mutta kyllä meidän on syytä jo nyt sitoutua mahdollisesti tarvittavaan lisäaikaan. Koska ratkaisu on todellakin avoin, on yhteiskunnallisesti tärkeää käsitellä kysymys huolellisesti ja osallistavasti, tavalla, joka aidosti tuottaa hyvityksen ja sovituksen tunteen yhteisössä, jota vastaan on rikottu. Sille prosessille kannattaa antaa se aika, jonka se vaatii. Ylipäätään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tavoitteet ovat tärkeitä yhteiskunnassa, mutta samalla on huomioitava, että niillähän ei ole koskaan päätepistettä. Kuurojen ja viittomakielisten yhdenvertaisen kansalaisuuden osalta työtä on tämän prosessin lisäksi vielä paljon. Erityisen tärkeää tällä hetkellä on, että saimme laaja-alaisen pyöreän pöydän keskustelun tuloksena sopimuksen, että sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää selvityksen tulkkauspalvelulainsäädännön kehittämisestä. Viittomakielisessä yhteisössä on laajasti tarpeita ja toiveita tulkkauksen ja sen käytänteiden parantamiseksi, jopa merkittäväksi parantamiseksi. Eduskunnan viittomakielten verkosto korostaa tämän selvityksen tärkeyttä ja mahdollisimman laajaa osallistavuutta. [Viittomakielellä: Tämä on hyvä ja tärkeä päätös. Onnittelen kaikkia!] Onnittelen Kuurojen Liiton puheenjohtaja Salla Fagerströmiä, hänen edeltäjäänsä Jaana Aaltosta sekä toiminnanjohtaja Markku Jokista. Olemme saaneet myös ohjausryhmän puheenjohtajaksi yhden Suomen johtavista hallintojuristeista, oikeusministeriön entisen kansliapäällikön Tiina Astolan, ja samalla kun toivotan hänen työlleen menestystä ja siunausta, uskon, että prosessi on hyvissä käsissä. — [Viittomakielellä: Kiitos.]", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+17.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-11-18T18:45:38,2025-11-18T18:49:36,Hyväksytty,1.1 2025_111_333,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta vuosina 2026–2028>>>Hallituksen esitys HE 82/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_111_334,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta vuosina 2026–2028>>>Hallituksen esitys HE 82/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on ollut miellyttävä prosessi tuolla työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, jossa on ollut aika tiukkojakin asioita tässä viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana. Tämä oli erittäin hyvä käsittely sillä tavalla, että valiokunta oli hyvin yksituumainen. Se, mikä tässä oli mielenkiintoista, oli, että kaikki nämä asiantuntijatahot, jotka siellä olivat kuultavana — heillä oli tulkkeja siellä mukana ja näin poispäin — antoivat erityisen paljon kiitosta siitä, että he ovat saaneet osallistua tämän sisällön rakentamiseen. Se on ollut tässä se tärkein asia, joka on tuonut tässä erittäin paljon hyvää lainvalmistelua, ja sisällöllisesti tämä laki on myös erittäin hyvin tehty. Edustaja Harakkaa on kiittäminen tämän prosessin aloittamisesta ja yleensä tämän koko totuus- ja sovintoprosessin käynnistämisestä. Hän on ollut aloitteellinen tämän asian osalta, ja siitä hänelle erityisen suuri kiitos. Myöskin nämä yhteisöt ovat siitä häntä huomioineet ja toivat sen hyvin esille myöskin tuolla, kun on keskustelua käyty tämän asian ympärillä. Arvoisa rouva puhemies! Tässä on myöskin aika lailla hyvä malli, kun joudutaan katsomaan joitain muita vähän samantyyppisiä asioita. Tässä on luotu nyt tämmöinen totuus- ja sovintoprosessi, miten erityisryhmien osalta näitä voidaan hyvin tehdä. Tämä kuuluu meidän tämmöisen yhdenvertaisuutta korostavan yhteiskunnan menettelytapoihin, ja siinä mielessä tämä oli helppo tuolla valiokunnassa yksimielisesti hyväksyä. — Kiitos. ", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+17.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-18T18:49:37,2025-11-18T18:51:31,Käsitelty,1.1 2025_111_335,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 19/2025 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 18. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelua. Edustaja Lindén.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_111_336,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 19/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tämä asia, joka liittyy Kelan hallintoon, on meillä nyt kakkoskäsittelyssä. En näe tarpeelliseksi käydä sen laajemmin tietenkään tätä lakia läpi, koska se on käynyt täällä jo lähetekeskustelussa ykköskäsittelyssä, mutta nostan erään ajankohtaisen asian tässä esille. Se liittyy siihen, että Valtiontalouden tarkastusvirasto saa tämän lain myötä nyt oikeuden tarkastaa myös Kansaneläkelaitoksen toimintaa ja taloutta. Meillä oli tänään istunnon alkuvaiheessa tämä finanssipoliittinen asia esillä, ja siihenkin liittyi Valtiontalouden tarkastusviraston eli VTV:n rooli, mutta hieman toiseen suuntaan. Eli siellä ollaan vähentämässä VTV:n roolia finanssipolitiikan valvonnassa ja siirtämässä sitä enemmän tänne valtiontalouden arviointineuvoston suuntaan. Mutta nostaisin tässä esille, että tämä Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV on erittäin merkittävä ja laadukas yksikkö, joka meillä on. Me olemme täällä saaneet sen raportteja esimerkiksi juuri finanssipolitiikasta, ja silloinhan tarkastusvaliokunta tekee niistä mietinnön ja me voimme täysistunnossa käydä niistä keskustelua. Nyt tässä käsiteltävänä olevassa laissa tapahtuu mielestäni minusta oikeansuuntainen liikehdintä eli VTV:n valtuus saada tarkastaa myös Kelan eli 17 miljardin sosiaaliturvalaitoksemme taloutta ja toimintaa. Tämä on erittäin hyvä asia.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+18.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-18T18:51:51,2025-11-18T18:53:36,Käsitelty,1.1 2025_111_337,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 19/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_111_338,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain, valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 81/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 19/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Kansaneläkelaitos eli Kela on yksi suomalaisen hyvinvointivaltion kulmakivistä. Sen kautta kulkevat tuet, palvelut ja ratkaisut vaikuttavat suoraan miljoonien suomalaisten arkeen. Siksi on tärkeää, että Kela toimii tehokkaasti, selkeästi ja luotettavasti myös muuttuvassa toimintaympäristössä. Nyt käsittelyssä oleva lakiesitys pohjautuu parlamentaarisen työryhmän työhön, ja se sisältää useita konkreettisia uudistuksia, joiden tarkoituksena on selkeyttää Kelan toimintaa, parantaa tietosuojaa ja sujuvoittaa asiakaspalvelua. Kannatan lämpimästi esitystä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+18.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-18T18:53:36,2025-11-18T18:54:24,Käsitelty,1.1 2025_111_339,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 4 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 114/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 20/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 19. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_111_340,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 4 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 114/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 20/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Koska omasta mielestäni en halua käyttää mitään turhia puheenvuoroja täällä täysistunnossa, vaikka tänään aika monesta asiasta olen puheenvuoron yleensä käyttänyt, niin käytän tästä puheenvuoron siksi, että siinä ykköskäsittelyssä tämä asia, jonka nyt otan esille, ei saanut mielestäni riittävää huomiota. No, mikäkö se asia oli? Tässä ovat käsittelyssä nyt nämä Kelan taksikorvausten tai muidenkin matkakorvausten enimmäismäärät. Niistä tehdään vuosittaisen lain sijasta pysyvä laki, ja sitten asetuksella vuosittain voidaan nämä eri taksat vahvistaa. Kun tätä käsiteltiin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, kysyin Kelan edustajalta, että olisi mielenkiintoista saada tarkempia tietoja matkakustannusten jakautumisesta ja matkakustannusten kehityksestä viime aikoina ja mitenkä eri maan osissa tämä on tapahtunut. Me saimme Kelalta aivan erinomaisen selvityksen, ja se kirvoitti valiokunnassa todella perusteellisen keskustelun, jossa kävi ilmi, että asia ei ollut ollenkaan tuttu edes tässä tapauksessa kaikkein asiantuntevimmalle valiokunnalle. Mainitsen seuraavan luvun: Kelan viimeisimmässä tilastovuosikirjassa, joka kertoo vuoden 23 tilastoista — uusintahan odotetaan ihan kohta ilmestyväksi, ja silloin meillä olisi viime vuoden eli vuoden 24 tilastot käytössä — on kerrottu, että silloin Kela maksoi matkakorvauksia kaiken kaikkiaan 309 miljoonaa euroa. Nyt tässä keltaisessa kirjassa, valtion budjetissa ensi vuodelle, on arvioitu, että matkakorvausten määrä on 388 miljoonaa euroa — kasvua siis 79 miljoonaa euroa, joka prosentuaalisesti tarkoittaa siitä vertailuluvusta, 309:stä, yli 25:tä prosenttia. Jos meillä mikä tahansa muu alue sosiaali- ja terveydenhuollossa kasvaisi tällaisella prosentilla, me kävisimme siitä isoin kirjaimin keskustelua, mutta tämä on jäänyt vähän niin kuin sinne harmaalle vyöhykkeelle. Siihen on varmaan muutama selitys olemassa, mutta yksi, joka nyt on minusta hyvin tärkeä, on se, että kun meillä on tämä monikanavaisuus, eli meillä on erikseen Kelan rahat ja meillä on erikseen hyvinvointialueiden rahat, niin nyt hyvinvointialueet ovat tehneet, valitettavasti, sellaisia keskittämispäätöksiä, jotka ovat johtaneet siihen, että matkakorvaukset lisääntyvät, mutta ne eivät näy sitten siellä hyvinvointialueiden budjetissa, ja sen takia niitä on ollut helppo tehdä. Niinpä ne ovat näkyneet nyt sitten näin roimina korotuksina siellä Kelan matkakorvausten puolella. Oli myös erittäin mielenkiintoista vertailla eri alueita, ja koska tämän paikalta pidettävän puheenvuoron aika on loppumassa, niin totean, että erityisesti Helsinki oli mielenkiintoinen, jossa ambulanssien käyttö oli poikkeuksellisen suurta.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+19.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-18T18:54:47,2025-11-18T18:57:57,Käsitelty,1.1 2025_111_341,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialue- ja maakuntajakolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 91/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 21/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 22/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 20. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteesta.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+20.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_111_342,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 22. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu ja asian käsittely keskeytettiin perjantaina 14.11.2025 pidetyssä täysistunnossa. Jatketaan keskustelua. — Edustaja Kiuru, Pauli, poissa. — Edustaja Hänninen, paikalla, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+22.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_111_343,111/2025,2025-11-18,14.00,21.13,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevaa asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 57/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 12/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen ytimessä on demokraattisen yhteiskunnan vahvistaminen, poliittisen mainonnan avoimuus ja sen läpinäkyvyyden parantaminen. Tämä esitys selkeyttää EU:ssa tehtyä poliittisen mainonnan sääntelyä ja varmistaa, että kansalaiset voivat tietää, kuka poliittisen viestin taustalla on, ja mihin tavoitteisiin viestintä pyrkii. Läpinäkyvyys on keskeinen keino torjua ulkopuolista vaikuttamista ja suojella demokratian luotettavuutta. Kannatan lämpimästi esitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies. ", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2025+22.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-18T18:59:31,2025-11-18T19:00:44,Käsitelty,1.1 2025_112_1,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 19/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 19/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 18.11.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Hanna Sarkkinen on edustaja Pia Viitasen kannattamana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen sisältyvä lakiehdotus. — Selonteko ruotsiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_112_2,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 18.11.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Pia Viitanen on edustaja Lauri Lylyn kannattamana ehdottanut, että 6. ja 7. lakiehdotus hylätään. Lisäksi keskustelussa edustaja Hanna Sarkkinen on edustaja Timo Furuholmin kannattamana ehdottanut, että 3. ja 5. lakiehdotus hylätään. Keskustelussa edustaja Markus Lohi on edustaja Vesa Kallion kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaiset neljä lausumaehdotusta. — Selonteko ruotsiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_112_3,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi>>>Hallituksen esitys HE 98/2025 vp>>>Lakialoite LA 27/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 13/2025 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_112_4,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 18.11.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Joona Räsänen on edustaja Lauri Lylyn kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään. Keskustelussa edustaja Bella Forsgrén on edustaja Hanna Sarkkisen kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen. — Selonteko ruotsiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_112_5,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 132/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 14/2025 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdystä lausumaehdotuksesta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_112_6,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 117/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 16/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 18.11.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Aki Lindén on edustaja Hanna Sarkkisen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään. — Selonteko ruotsiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_112_7,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 90/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 20/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 18.11.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Hanna Sarkkinen on edustaja Pinja Perholehdon kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään. — Selonteko ruotsiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_112_8,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 21/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 18.11.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on edustaja Hanna Sarkkinen edustaja Timo Furuholmin kannattamana ehdottanut, että 1. lakiehdotus hylätään. Lisäksi keskustelussa on edustaja Tiina Elo edustaja Hanna Holopaisen kannattamana tehnyt lausumaehdotuksen, joka on edustajille toimitettu. (Pöytäkirjan liite 7A) — Selonteko ruotsiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_112_9,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 3 §:n ja hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta >>>Hallituksen esitys HE 76/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 21/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdystä lausumaehdotuksesta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_112_10,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle arkistointilaiksi ja laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun asti, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa. Ministeri Talvitie, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_112_11,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Mari-Leena,Talvitie,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle arkistointilaiksi ja laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys 169 näiltä valtiopäiviltä ehdottaa säädettäväksi arkistointilakia, jolla kumottaisiin voimassa oleva nykyinen arkistolaki. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annettua lakia. Esityksellä siis toteutetaan useamman vaalikauden ajan jo todella pitkään valmisteltu arkistolain kokonaisuudistus. Edellinen arkistointilaki on vuodelta 1994. Esityksen tavoitteena on sääntelyn selkeyttäminen ja nykyaikaistaminen. Tässä ajassa arkistointi ei helpostikaan ole sitä, johon keskittyisimme tai jota pitäisimme tärkeänä aiheena, mutta silti kansakuntamme tiedon, historian ja muistin kannalta olennaista on, että arkistointia, sen säilyttämistä, digitalisoimista ja kehittämistä, ohjaa laki — ja laki, joka on ajanmukainen ja mahdollistava. Arkistointi käsittelee asiakirjojen ja tietoaineistojen yleisen edun mukaisen arkistollisen arvon määrittämisen ja niiden säilyttämisen tuleville sukupolville sekä varmistaa saatavuuteen ja käytettävyyteen liittyvät toimenpiteet. Arkistoituja tietoja käytetään pääosin tutkimukseen ja tieteen tekemiseen, etenkin historian tutkimuksessa. Laadukas ja turvallinen arkistointi edistää siis historian tutkimusta mutta laajemminkin tieteen vapautta. Uudessa arkistointilaissa säädettäisiin kulttuuriperintöön kuuluvien viranomaisten, asiakirjojen ja tietoaineistojen arkistollisen arvon määrittämistä koskevista perusteista ja menettelystä ihan lain tasolla. Lain soveltamisala ja keskeiset määritelmät yhteensovitettaisiin julkisuus- ja tiedonhallintalainsäädännön kanssa. Lailla myös selkeytettäisiin tietosuojalainsäädännön soveltamista yleisen edun mukaisessa arkistointitarkoituksessa tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn. Arvoisa puhemies! Esityksen keskeisenä tavoitteena on digitaalisen arkistoinnin edistäminen julkisessa hallinnossa ja digitaalisen tiedonhallinnan muutosten huomioiminen arkistoinnissa. Lailla myös mahdollistettaisiin sähköisten tietoaineistojen arkistoon siirtojen laaja käyttöönotto. Laissa säädettäisiin myös Kansallisarkiston hallussa ja määräysvallassa olevien arkistoitujen asiakirjojen ja tietoaineistojen saatavuuden ja turvallisen käytön varmistamisesta. Nykyisen arkistolain tapaan arkistointilaki sisältäisi myös yksityisiä arkistoaineistoja koskevaa sääntelyä, jonka perusratkaisut säilyisivät ennallaan. Lailla ei muutettaisi Kansallisarkiston asemaa suhteessa muihin, yksityisiin arkistoaineistoja säilyttäviin toimijoihin. Julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annettuun lakiin esitetään ehdotetun arkistolain säännöksiin liittyviä muutoksia tiedonhallintaa koskevan sääntelykokonaisuuden selkeyttämiseksi. Näillä nostoilla esittelen arkistolain kokonaisuudistuksen ja toivon lähetekeskustelua, josta jää myös tuleville jälkipolville jotain luettavaa ja arkistoitavaa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+8.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2025-11-19T14:16:36,2025-11-19T14:20:37,Hyväksytty,1.1 2025_112_12,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle arkistointilaiksi ja laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2025 vp,Kiitokset ministerille. — Sitten edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_13,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle arkistointilaiksi ja laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi elää ajassa, jossa tieto on paitsi resurssi myös turvallisuuskysymys. Käsittelemme tänään esitystä uudeksi arkistointilaiksi, joka vahvistaa arkistoinnin järjestelmällisyyttä, läpinäkyvyyttä ja ennen kaikkea turvallisuutta. Arkistointi ei ole vain hallinnollinen toimi vaan yksi yhteiskunnan varautumisen kriittisistä palveluista. Se on tapa varmistaa, että julkisen vallan toiminta, tutkimuksen edellytykset ja kansallinen kulttuuriperintö säilyvät muuttuvassakin toimintaympäristössä. Esitys selkeyttää sen, mitkä asiakirjat ja tietoaineistot arkistoidaan, miten ne arvotetaan ja millä tavoin niitä säilytetään tuleville sukupolville turvallisesti. Arvoisa puhemies! Hallitun arkistoinnin turvallisuusulottuvuus näkyy esityksessä monella tasolla. Ensinnäkin on syytä korostaa, että arkistoitavat tiedot tulee käsitellä tarkasti, yleisen edun mukaisesti sekä asianmukaisin suoja- ja turvatoimin. Tämä on keskeistä aikana, jolloin yhteiskuntamme kohtaa kyberuhkia, informaatiovaikuttamista ja muita laaja-alaisen vaikuttamisen seurauksia. Toiseksi on huomioitava, että esitys mahdollistaa tietoaineistojen siirtämisen Kansallisarkiston turvallisiin ja keskitettyihin järjestelmiin. Tämä vähentää riskejä, joita nykyään syntyy, kun yksittäiset viranomaiset rakentavat omia eritasoisia järjestelmiään — järjestelmiä, joiden kustannukset ja tietoturvavaatimukset nousevat vuosi vuodelta. Kun arkistointi tehdään keskitetysti, se on sekä tehokkaampaa että turvallisempaa. Arvoisa puhemies! Me tiedämme, että turvallisuus rakentuu pienistä mutta tärkeistä teoista. Siksi on merkityksellistä, että esitys selkeyttää myös yksityisten arkistoaineistojen käsittelyä ja niihin liittyviä oikeuksia. Yksityisten aineistojen luovutukset, käyttörajoitukset ja suojaaminen tehdään jatkossa entistä tarkemmin määritellysti, mikä vahvistaa myös tietoturvaa. Se luo ja tukee tietoyhteiskuntamme kestävyyttä. Tämä esitys varmistaa, ettei yhteiskunnallisesti arvokas tieto häviä, vääristy tai joudu vääriin käsiin. Arvoisa puhemies! Hallitun arkistoinnin tehtävä ei ole vain säilyttää menneisyyttä. Sen tärkein tehtävä on turvata tulevaisuutta. Tämä laki parantaa tietoturvaa, tukee kriisinkestävyyttä ja vahvistaa kokonaisturvallisuuttamme varmistamalla, että tiedot ovat turvassa, käytettävissä ja luotettavia myös poikkeusoloissa. Siksi tämä esitys ansaitsee huolellisen, myönteisen käsittelyn eduskunnassa. Esitys uudeksi arkistointilaiksi vahvistaa sekä demokraattisen yhteiskunnan toimivuutta että suomalaisten turvallisuutta. Tämä on tärkeä ja oikea-aikainen uudistus. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-19T14:20:39,2025-11-19T14:25:07,Hyväksytty,1.1 2025_112_14,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle arkistointilaiksi ja laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2025 vp,Edustaja Valtola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_15,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle arkistointilaiksi ja laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille tämän tärkeän lain esittelemisestä. Käsiteltäväksemme on nyt tulossa hallituksen esitys uudeksi arkistointilaiksi ja siihen liittyviksi muutoksiksi julkisen hallinnon tiedonhallintalainsäädäntöön. Nykyinen arkistolaki on tosiaan jo 90-luvulta ja syntynyt aikaan, jolloin tiedonhallinta oli paperien, mappien ja fyysisten arkistohuoneiden varassa. Sittemmin digitaalinen toimintaympäristö on mullistanut sekä hallinnon että koko yhteiskunnan, ja vauhti tässä kehityksessä vain kiihtyy. Laki ei enää vastaa niihin vaatimuksiin, joita viranomaistiedon elinkaari, sähköinen asiointi ja tietoturva edellyttävät. Tulkinnanvaraisuudet ovat lisääntyneet, käsitteistö on vanhentunutta ja osa säätelystä yksinkertaisesti tarpeetonta. Me emme voi rakentaa tulevaisuuden tiedonhallintaa eilisen logiikalla. Tämän uudistuksen keskeinen tavoite onkin mahdollistaa aidosti digitaalinen arkistointi koko julkishallinnossa. Siinä onnistuminen vahvistaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä, parantaa tiedon saavutettavuutta ja keventää hallinnon kustannuksia pitkällä aikavälillä. Kun arkistointia koskeva säätely harmonisoidaan tiedonhallinta- ja julkisuuslakien kanssa, kokonaisuus selkeytyy ja viranomaisten työ helpottuu. On tärkeää, että hallintoa ohjaavat säännöt eivät vedä eri suuntiin, vaan muodostavat yhden johdonmukaisen kokonaisuuden ja käytännössä toimivan rakenteen. Samalla esitys selkeyttää tietosuojalainsäädännön soveltamista tilanteissa, joissa henkilötietoja säilytetään yleisen edun mukaisissa arkistointitarkoituksissa. Tämä on merkittävä parannus. Kansalaisten luottamus tiedonhallintaan perustuu siihen, että heidän tietonsa ovat turvassa, mutta samalla yhteiskunnallisesti tärkeä tieto voidaan säilyttää tuleville sukupolville tutkimuksen ja päätöksenteon tarpeisiin. On myös syytä korostaa sitä, mitä esitys ei tee. Se ei muuta yksityisiä arkistoja koskevan sääntelyn perusratkaisuja eikä kansallisarkiston asemaa suhteessa muihin alan toimijoihin. Tässä uudistuksessa keskitytään nimenomaan julkisen hallinnon tiedonhallinnan modernisointiin, siihen, että valtion ja kuntien arkistointivelvoitteet ovat nykypäivän vaatimusten tasolla. Lisäksi julkisen hallinnon tiedonhallintalakiin tehtävät tekniset tarkennukset vahvistavat säätelykokonaisuuden selkeyttä. Ne ovat luonteeltaan täsmennyksiä, joilla varmistetaan, että uusi arkistointilaki toimii saumattomasti osana laajempaa tiedonhallinnan lainsäädäntöä. Tulevaisuudessa meitä haastavat myös lisääntyvät tietoturvavaateet, erityisesti kvanttiturvalliset salaustekniikat, ja meidän on tulevaisuudessa huolehdittava myös jo nyt arkistoidun materiaalin digitalisoinnista, johon on varattava tulevaisuudessa riittävä rahoitus. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+8.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-11-19T14:25:09,2025-11-19T14:28:44,Hyväksytty,1.1 2025_112_16,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle arkistointilaiksi ja laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2025 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_17,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle arkistointilaiksi ja laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2025 vp,"Keskeinen eurooppalainen ajattelija Goethe aikanaan meitä, tulevia polvia, opasti, että joka ei kykene tekemään tiliä kuluneista 3 000 vuodesta, elää käytännössä vain kädestä suuhun. Nämä Goethen ajatukset ovat varmasti sillä tavoin ajattomia ja tässäkin ajassa ajankohtaisia, että on todella tärkeää, että myös valtion näkökulmasta arkistonhoito ja sitä kautta asiallinen historiatiedon taltiointi on hoidettu asianmukaisesti niin, että tutkimusta pystytään tekemään, historiasta oppimaan ja ennen kaikkea sitten opitun perusteella tulevaisuutta rakentamaan niin, että se on meille jokaiselle mahdollisimman hyvä. Siksi on tietysti hienoa, että Suomessa näihin asioihin on panostettu. Uskon, että myös tämänkaltainen oikea historiatieto on yksi niistä keskeisistä tekijöistä, jotka vaikuttavat sen tosiasian taustalla, että kun meillä suomalaisilla on vahva luottamus instituutioihimme ja meillä suomalaisilla on vahva luottamus toisiimme, niin voimme rakentaa hyvää, luottamukseen perustuvaa yhteiskuntaa, sellaista yhteiskuntaa, jota iloksemme vaikkapa Yhdistyneet kansakunnat voivat arvioida kaikkein onnellisimpana yhteiskuntana koko maailmassa. Niin hämmästyttävältä kuin se meistä itsestämme tuntuu, tämän tittelin jo kahdeksatta vuotta peräkkäin saamme. Uskon, että tämän mittarin taustalta löytyy nimenomaan niitä tekijöitä, joita tänäänkin tämän varsin teknisen lakiasian taustalla sitten lopulta on, ja niitä asioita, joita sillä rakennetaan. Eli kiitos ministeri Talvitielle tämän hallituksen esityksen esittelemisestä ja sen valmistelemisesta. Uskon, että laista tulee eduskuntakäsittelyn myötä hyvä, ja kannatan tätä puhemiesneuvoston esitystä valiokuntiin lähettämisen osalta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+8.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-11-19T14:28:44,2025-11-19T14:30:59,Hyväksytty,1.1 2025_112_18,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle arkistointilaiksi ja laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2025 vp,"Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_19,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle arkistointilaiksi ja laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä edellä on tullut hyvin esille, niin tämä arkistointilaki ehdottomasti kaipaa uudistusta. Sitähän on aika pitkään toivottu ja tehty, ja on hyvä, että se nyt saadaan aikaiseksi. Se tuo tavallaan tähän päivään sen arkistoinnin. Digitalisaatio ja muu ovat muuttaneet arkistointia valtavasti, ja on tärkeää, että tämä laki on nyt sitten ajantasainen. Niin kuin tässä todetaan ja keskustelussa on tullut esille, niin arkistoinnilla on tärkeä tehtävä, vaikka me ehkä ensin ajattelemme, että se on jotenkin joutavaa ja turhaa, mutta päinvastoin, sehän on meidän yhteinen muistimme myös monella tapaa ja totta kai myös esimerkiksi tutkimuksen osalta äärimmäisen tärkeätä. Mutta haluan nostaa tästä esiin huoleni, kun ministerikin on paikalla. Olen ymmärtänyt, että tämä arkistointilaki myös käytännössä tarkoittaa sitä, että meidän Kansallisarkiston verkosto, joka tällä hetkellä käsittää yhdeksän toimipaikkaa, tulee karsiutumaan. Se ei tietysti tule suoraan tästä laista, mutta tämä laki sen mahdollistaa niin, että kun aiemmin valtioneuvosto teki tällaiset päätökset, niin jatkossa ei ole näin. Olemme saaneet kuulla Kansallisarkistolta, että Joensuun toimipaikka tulee olemaan yksi, joka tulee nyt lakkautettua tämän myötä, vaikka lehtitietojen mukaan vielä loka—marraskuussa ministeri itse on todennut, ettei Joensuusta luopuminen ole ajankohtaista. Kuitenkin Kansallisarkiston omien suunnitelmien mukaan näin tullaan tekemään. Meillähän tämä arkisto on siellä yliopiston yhteydessä, itse asiassa Senaatti-kiinteistöjen tilassa, että siinä mielessä tätä yhteistä valtion konsernia myös. Mietin kyllä, miten järkevää sen Joensuun lakkauttaminen on, varsinkin kun tiedämme, että siinä on yliopisto, jossa on muun muassa historian tutkimusta ja hyvin laajasti muutakin yhteiskuntatieteellistä tutkimusta, joka paljon hyödyntää näitä arkistoja, ja toki siellä on sitten myös muiden arkistointimateriaaleja, niin kuntien, seurakuntien kuin järjestöjenkin arkistoja, ja kaiken kaikkiaan 11 hyllykilometriä tätä arkistoitavaa materiaalia. Minusta jotenkin on kuvaavaa se, että tässä salissa usein puhutaan Itä-Suomen puolesta ja nähdään tärkeänä se, että me huolehdimme Itä-Suomen elinvoimasta, mutta sitten kuitenkin käytännössä samanaikaisesti tehdään koko ajan päätöksiä, joilla heikennetään Itä-Suomea. Jos mietitään tätä arkistonkin lakkauttamista, niin toki se on pieni yksittäinen päätös, mutta se kuvaa hyvin sitä. Ja kun tässä on kuitenkin laaja verkosto tällä Kansallisarkistolla, yhdeksän toimipaikkaa, niin en ymmärrä, miksi juuri sieltä Itä-Suomesta nyt sitten täytyy tämä toimipaikka lopettaa, kun harkintaa olisi voinut käyttää ja miettiä, onko tässä ajassa sitten hyvä katsoa, että suojaamme nimenomaan niitä työpaikkoja ja niitä toimintoja, joita Itä-Suomessa on jo olemassa, varsinkin kun näyttää siltä, että hallituksella ei ole ollut kykyä luoda sinne mitään uuttakaan. Tämän olisin halunnut tässä keskustelussa nostaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+8.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-11-19T14:30:59,2025-11-19T14:34:13,Hyväksytty,1.1 2025_112_20,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle arkistointilaiksi ja laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_21,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle arkistointilaiksi ja laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On varmasti paikallaan, että laki uudistetaan ja kootaan yhdeksi uudeksi. Tämä on 30 vuotta vanhaa lainsäädäntöä, ja siinä mielessä tämä on paikallaan, ja toimintaympäristö on muuttunut digitaalisempaan suuntaan todella paljon. Se tässä antaa meille uusia haasteita tietoturvan ja muun osalta, kun katsotaan, miten me tätä kulttuuriperimäämme jätetään seuraaville sukupolville ja miten me se arkistoidaan tässä digitaalisessa maailmassa. Arvoisa rouva puhemies! Kun ministeri on paikalla, niin on hyvä kysyä nyt tämän osalta, kun digitaalisessa muodossa on aika paljon arkistoitavaa materiaalia. Nyt meillä on erilaisia keskusteluja käyty, missä näitä säilytetään: Pilvessäkö vai missä tämä sitten jatkossa on? Onko se suomalaisissa käsissä vai kansainvälisissä käsissä? Tämä asia tässä minua kiinnostaa, koska tämä liittyy tähän kokonaisuuteen. Sitten se, että kyllähän tässä arkistoitavasta materiaalista jokainen ymmärtää, kuinka paljon eri vuositasoisia ohjelmistoja ja taustoja tässä digitaalisessa maailmassa on. Tämähän on ihan loppumaton suo, miten tätä pystytään hoitamaan niin, että kaikki tarpeellinen pystytään säilyttämään ja sitten vielä pystytään lukemaan sitä sadan vuoden päästä tai 500 vuoden päästä. Tämä on minusta se iso kysymys, miten tätä tehdään. Ja se vaatii kyllä aika paljon myös teknisen ja digitaalisen maailman ymmärrystä, että me tähän pystytään ja saadaan tämä sitten toteutettua niin, että tämän meidän kulttuuriperimän, niin kuin edustaja Autto tässä hyvin totesi, ainakin 3 000 vuotta pitäisi säilyä. Toivoisin, että tässä päästäisiin sellaiselle pituudelle, kun näitä arvioidaan. Tämä on myöskin aika iso taloudellinen kysymys, niin että eivät ole ihan ilmaisia nämä tietovarannot, mihin ne laitetaan ja kuinka niitä säilytetään. Halvempaa se ehkä on kuin paperiarkistointitekeminen. Itse olen joutunut tämän asian kanssa tekemisiin tuolla Tampereella, kun me mietitään, missä kunta säilyttää julkisena hallintona kaikkia asioita, mitä on vuosikymmenten ja vuosisatojen aikana syntynyt. Tähän kysymykseen toivoisin ministeriltä vastausta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+8.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-19T14:34:13,2025-11-19T14:36:43,Hyväksytty,1.1 2025_112_22,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle arkistointilaiksi ja laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2025 vp,Edustaja Honkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_23,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle arkistointilaiksi ja laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin olemme tässä hyvin edellä kuulleet, tämä arkistolaitos ja myöskin omalta osaltaan museolaitos muodostavat meidän kansakuntamme keskeiset muistiorganisaatiot, joiden tehtävänä on toimia meidän kansan yhteisenä muistina ja säilyttää ja tallentaa niitä asioita, jotka eivät entisen maailman malliin suullisena perinteenä tai muuten säily. Se tehtävä on todella tärkeä, koska se, mitenkä me tunnemme oman kansakuntamme historian ja oman maamme historian, tietenkin vaikuttaa siihen, mitenkä me tätä maata kohti tulevaisuutta viedään. Tässä itse asiassa on kyllä hyviä ehdotuksia nyt arkistolain uudistamiseksi ja tämän kokonaisuuden kehittämiseksi. No, nythän tässä samaan aikaan on vireillä, niin kuin tässä edustaja Mikkonen edellä totesi, näitä toimipaikkojen karsimisia. Ehkä ensin tästä digitoinnista, jonka nykyään katsotaan olevan ratkaisu moneen asiaan: Minä pahoin pelkään, että jos pelkästään luotetaan tähän digitaaliseen tallentamiseen — niin kuin nyt monin paikoin arkistolaitoksessakin tehdään — niin kuinka varma tapa se kuitenkaan sitten loppujen lopuksi on tallentaa. Ymmärrän, että se on huomattavasti halvempaa kuin säilyttää valtavaa määrää paperia, mutta jos teillä joskus on mahdollisuus käydä Kansallisarkistossa... Minulla oli kerran mahdollisuus käydä Kansallisarkiston, taisi olla, ihan pohjimmaisemmassa kerroksessa, jossa ovat muun muassa Turun ja Hämeenlinnan tilikirjat 1400—1500-luvulta, niin sanottu sininen sarja. Se on aika huikeaa, että meillä on lähes 600 vuoden takaa täysin kunnossa olevia asiakirjoja, joista voimme nähdä ja lukea ja oppia paljon sen ajan ihmisten elämästä. Nyt meillä on näistä digitaalisista tallentamistavoista kokemuksia vasta muutamia vuosia, ehkä kolme vuosikymmentä, neljä vuosikymmentä. Pahoin pelkään, kun on vaikea nähdä sinne 500 vuoden päähän... Luojan kiitos, en itse silloin enää ole täällä näkemässä, ovatko meillä nämä digitaaliset arkistot vielä silloin täysin luettavassa kunnossa samalla tavalla kuin meillä ovat keskiaikaiset, Suomen historiasta kertovat asiakirjat luettavissa. Tämä on tietysti semmoinen asia, että kun kehitys menee lujaa eteenpäin ja pyritään siinä olemaan mukana, niin on hyvä muistaa ja välillä pysähtyä sen äärelle, onko tämä nykytekniikka kuitenkaan ihan niin varmaa. En vastusta sitä, mutta se, mitä voimme menettää pahimmassa tapauksessa, on jotain, mitä emme voi saada takaisin. Mitä tulee näihin Kansallisarkiston fyysisiin toimipaikkoihin, niin kyllä olen pettynyt siitä, että Jyväskylästä Kansallisarkiston toimipaikka ollaan sulkemassa. Siitä olen saanut paljon huolenilmauksia Jyväskylän yliopiston tutkijoiden taholta. Olen siellä itsekin aikanaan tutkimusta tehnyt opintojeni aikana, ja vaikka kuitenkin se asiointimäärä on aika pieni vuosittain, niin kyllä sillä on oma merkityksensä, että nämä keskeiset muistiorganisaatiot ovat useilla eri Suomen alueilla läsnä ja ihmisten käytettävissä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+8.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-11-19T14:36:44,2025-11-19T14:40:13,Hyväksytty,1.1 2025_112_24,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle arkistointilaiksi ja laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2025 vp,"Muita puhepyyntöjä ei ole, ja nyt ministerin viimeinen puheenvuoro tähän. — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_25,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Mari-Leena,Talvitie,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle arkistointilaiksi ja laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2025 vp,"Kiitoksia edustajille lähetekeskustelusta. Muutamaan nostoon huomio: Itse asiassa edustajat Mikkonen ja Honkonen molemmat toivat Kansallisarkiston toimitiloista ja mahdollisista toimipaikkojen luopumisista olevat terveiset, ja nostitte ne esiin. Kansallisarkiston tehtäviin kuuluu muutamien lakien mukaiset tehtävät. Kansallisarkiston tehtäviin kuuluvat muun muassa tässä uudessa arkistolaissa säädellyt tehtävät. Mutta tässä laissa emme tule määrittelemään sitä Kansallisarkiston toimivaltaa, vaan kun meillä on ollut tämä sivistyshallinnon uudistus, jossa 11 virastosta tulee viisi virastoa, niin siinä yhteydessä on näitä lainsäädäntöjä muutettu, ja tämä laki Kansallisarkistosta oli siis viime keväänä eduskunnan käsittelyssä. Tämä laki sanoo sen, että Kansallisarkistolla on toimivaltuus näitten toimipisteiden määrittämiseen. Eli se tosiaan ei tule tästä laista, vaan se tulee siitä eduskunnan jo hyväksymästä laista Kansallisarkistosta. Ja toisin kuin Mikkonen totesi, hallitus on kyllä tulevissa suunnitelmissa tähän arkistointiinkin liittyen huomioinut mahdollisia panostuksia Itä-Suomeen, koska se Mikkelin keskusarkiston laajennus on esityksenä siellä julkisen talouden suunnitelmassa 26—29. Se on tietenkin iso arkistolaajennus, ja olen ymmärtänyt, että Kansallisarkisto osittain katsoo sitä toimiverkostoa senkin vuoksi, että he valmistautuvat siihen Mikkelin keskusarkiston merkittävään laajennukseen. Sitten edustaja Lyly kysyi tästä, miten digitaalisten arkistointien määrittelyä tehdään. Tavallaan näen hyvänä, että tätä arkistolakia ei ole muutettu esimerkiksi viisi vuotta sitten tai kahdeksan vuotta sitten, koska kyllä turvallisuus- ja huoltovarmuustekijät näitä arkistoja rakennettaessa ovat ihan erilaisella tasolla ja korkeammalla tasolla kuin ehkä olisivat olleet vaikka esimerkiksi kymmenen vuotta sitten, jos tätä arkistolakia olisi muutettu. On totta, että säilytyksen osalta ja nimenomaan tilojen fyysisen laajuuden osalta nämä digitaaliset arkistoinnit ovat kokonaistaloudellisempia. Myös haut ovat helpompia, ja ne ovat kattavasti sitten ympäri Suomen saatavilla. Mutta kyllä niihinkin liittyy tiettyjä taloudellisia huomioita, jotka on tärkeätä sitten ottaa nimenomaan siinä hankinnassa ja kilpailutuksessa huomioon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+8.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2025-11-19T14:40:17,2025-11-19T14:43:29,Hyväksytty,1.1 2025_112_26,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle arkistointilaiksi ja laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2025 vp,"Keskustelu on päättynyt. [Puhemies napauttaa nuijalla] — Anteeksi, taisi tulla ennen napautusta vielä edustaja Mikkonen, ja sen jälkeen meillä on tähän käytettävissä oleva aika nyt tässä vaiheessa loppumassa. — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_27,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle arkistointilaiksi ja laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Ja todellakin kiitos ministerille vastauksesta. Joo, se on aivan totta, että Mikkeliä laajennetaan. Tosin ymmärsin, että Mikkelissä myös sitten jostain kiinteistöstä pystytään siinä ohessa luopumaan. Kun näitä toimipaikkoja on yhdeksän, joista siis kaksi on tällä hetkellä Itä-Suomessa, ja näistä toinen lakkautetaan, niin kyllä minusta juuri tässä ajassa, kun puhumme tässä salissa paljon Itä-Suomen puolesta, kannattaisi katsoa näitä olemassa olevien toimintojen lakkautuksia ja uudelleenarviointia Itä-Suomi-linssit päässä niin, että sieltä ei vietäisi sitä, mitä siellä jo on, koska niin haasteellista on ollut myös luoda sinne uutta eikä tämänkään hallituksen Itä-Suomi-ohjelman myötä olla saatu sinne mitään uusia merkittäviä työpaikkoja. Siinä mielessä sitä, että Itä-Suomessa olisi jatkossa kaksi arkistoa, en pitäisi mitenkään huonona asiana. Ehkä todellakin hyvä tarkennus tästä, että tuli tavallaan jo siinä aiemmassa lainsäädännössä se mahdollisuus, että Kansallisarkisto itse katsoo näitä toimipisteverkkojaan eikä enää valtioneuvosto niistä tee päätöstä. Kyllä silti ihmettelen tätä ministerin Karjalaisen mukaan antamaa lausumaa tuossa loka—marraskuun vaihteessa elikkä ihan tässä pari kolme viikkoa sitten siitä, että Joensuusta luopuminen ei olisi ajankohtaista, kun käytännössä kuitenkin nimenomaan nyt ollaan tilanteessa, että sitä ollaan lakkauttamassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+8.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-11-19T14:43:34,2025-11-19T14:45:19,Hyväksytty,1.1 2025_112_28,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle arkistointilaiksi ja laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2025 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_112_29,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle arkistointilaiksi ja laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 169/2025 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 8 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_112_30,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 101/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2025 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 23/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_112_31,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 101/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko ovat vuosisatojen ajan olleet tämän maan kantavia rakenteita, eivät vain hengellisen elämän vaan myös yhteiskunnallisen palvelun näkökulmasta. Kirkot hoitavat edelleen tehtäviä, jotka kuuluvat kaikille suomalaisille: hautaustoimea, väestökirjanpitoa ja kulttuurihistoriallisesti tärkeää rakennusperintöä ja sen ylläpitoa. On selvää, että kun annetaan tehtäviä, on annettava myös yhteisölle siihen riittävät resurssit, eli annettujen tehtävien ja annettujen resurssien tulee kohdata. Näillä tärkeillä tehtävillä on merkitystä ihmisen koko elämänkaaressa syntymästä aina viimeiseen lepoon asti. Nyt käsiteltävänä oleva esitys perustuu siihen, että myös kaikkia tehtäviä tarkastellaan osana valtiontalouden kokonaisuutta vastuullisesti ja tulevaisuuteen katsoen. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta on antanut esityksestä tasapainoisen mietinnön. Uskon siihen, että nykypäivänä on paljon asioita, joita voimme tehdä vielä tehokkaammin, kun uskallamme yrittää. Tärkeä on myös valiokunnan painotus siitä, että kriisitilanteissa, kuten sodissa, luonnonkatastrofeissa ja onnettomuuksissa, hautaustoimen on toimittava. Se on osa huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta. Kirkkojen rooli henkisen kriisinkestävyyden ja yksilöllisen tuen tarjoajana on tällöin korvaamaton. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen tarkoitus ei ole pienentää kirkon arvoa suomalaisessa yhteiskunnassa. Päinvastoin hallituksen linja lähtee siitä, että vakaata taloutta rakennetaan yhdessä niin, että jokainen kantaa vastuuta omien tehtäviensä mukaan. Kirkko tekee tänäkin päivänä hiljaista mutta tärkeää työtä: diakoniatyötä, apua yksinäisille, tukea perheille, lohtua vaikeuksien keskellä. Se on työtä, jolla on syvät juuret kristillisessä lähimmäisenrakkaudessa ja joka vahvistaa koko yhteiskuntamme kestävyyttä. Samalla on oikein, että valtiontalouden raamit kestävät myös tulevien sukupolvien näkökulmasta. Siksi vastuullisuus ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on pidettävä ohjenuorana. Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee sekä vahvan talouden että vahvan henkisen perustan. Tämä esitys kantaa molempia tavoitteita. Meidän on tehtävä töitä turvallisemman tulevaisuuden varmistamiseksi. Se työ tehdään yhdessä. Aamen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+9.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-19T14:45:37,2025-11-19T14:49:40,Hyväksytty,1.1 2025_112_32,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 101/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2025 vp,Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_33,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 101/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi valtionrahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta. Muutokset koskevat evankelis-luterilaisen kirkon hoitamiin yhteiskunnallisiin tehtäviin myönnettävän valtionrahoituksen ja ortodoksiselle kirkolle myönnettävän valtionavustuksen määrää. Vuosina 2026 ja 2027 evankelis-luterilaisen kirkon valtionrahoitusta vähennettäisiin vuosittain 9,8 miljoonalla eurolla ja ortodoksisen kirkon valtionavustusta 200 000 eurolla. Esityksen tarkoituksena on hyvin yksinkertaisesti ilmaistuna olla säästötoimi. Tiedämme, missä kunnossa Suomen talous on, ja myös kansankirkkojen on säästötalkoisiin osallistuttava. Lain mukaanhan rahan eteenpäin jakaminen seurakunnille, seurakuntayhtymille ja Kirkkohallitukselle on kirkolliskokouksen tehtävä, joten vastuuta rahan oikeasuhtaisesta jaosta jää sinnekin päähän. Kirkolliskokous onkin päättänyt jakoperusteiden muuttamisesta ensi vuodesta alkaen, jotta rahoitus ottaa paremmin huomioon kirkon yhteiskunnallisten tehtävien hoitamisesta seurakuntatalouksille aiheutuvat kustannusrasitteet. Arvoisa puhemies! Kirkolla on ja pitääkin olla Suomen yhteiskunnassa vahva jalansija — etenkin tällaisina aikoina, kun kristinuskon vaikutusta yhteiskuntaamme pyritään kaikin mahdollisin keinoin kieltämään, vähättelemään ja jopa vääristelemään. Kirkon ydinarvoja vastaan hyökätään sekä kirkon sisältä että sen seinien ulkopuolelta. Kaikenlainen seurakuntien tarjoama tuki, apu, diakoniatyö, kodinhoitoapu ynnä muu nähdään meillä perussuomalaisissa äärettömän tärkeänä työnä. Ymmärrämme, mikä merkitys kirkoilla on myös kriisitilanteessa. Keskustelua tästä aiheesta on herättänyt erityisesti hautaustoimi, ja haluammekin, että sen palvelut turvataan kaikissa turvallisuustilanteissa. Hallitus laatii selvityksen valtionrahoituksen suhteesta kirkkojen yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuviin kustannuksiin. Samassa yhteydessä täytyy tarkastella mahdollisuutta ottaa huomioon kirkon jäsenyys hautaustoimen maksujen määräytymisessä sekä mahdollisuuksien mukaan muita hautaustoimeen liittyviä tasapainottavia toimia. Toivon tämän esityksen vastaavan tarvittavalla tavalla niihin huoliin, joita kirkon edustajat ovat ihan henkilökohtaisesti meille ilmi tuoneet. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+9.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-11-19T14:49:43,2025-11-19T14:52:58,Hyväksytty,1.1 2025_112_34,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 101/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2025 vp,Edustaja Viitala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_35,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 101/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin sekä ortodoksisesta kirkosta annettua lakia vuosina 26 ja 27. Esityksen mukaan evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin osoitettua valtionrahoitusta vähennettäisiin vuosittain 9,8 miljoonalla eurolla ja ortodoksisen kirkon avustusta 200 000 eurolla. Taustalla on ansiotulovähennyksen poistaminen ja työtulovähennyksen korotus vuonna 2025, minkä seurauksena kirkollisverotuotto kasvoi arviolta 39 miljoonalla eurolla, sekä sosiaaliturvarahastojen kanavoinnin lisäys, joka kasvatti tuottoa vielä noin 7 miljoonalla eurolla. On huomioitava, että jo aiemmin hallitus on leikannut evankelis-luterilaisen kirkon rahoitusta yhteiskunnallisiin tehtäviin 19,6 miljoonaa ja ortodoksisen kirkon avustusta 400 000 euroa. On perusteltua siirtää kirkollisverotuoton kasvua osin valtiolle, mutta evankelis-luterilaisen kirkon kohdalla kyse on yhteiskunnallisten tehtävien rahoituksesta, ja sillä on merkittävä sosiaalinen ulottuvuus koko maassa. Erityisesti diakoniatyön ja hautaustoimen kustannusten kohtuullisuus ovat ajankohtaisia, kun köyhyys lisääntyy ja palveluiden hinnat nousevat monien perheiden osalta jo nyt kohtuuttomiksi. Esityksessä esitetty leikkaus on tässä taloustilanteessa ylimitoitettu eikä huomioi riittävästi yhteiskunnallisten tehtävien kasvavaa tarvetta. Esitämme, että valtion rahoituksen leikkaus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin toteutetaan puolet ehdotettua pienempänä, eli se olisi 4,9 miljoonaa euroa vuodessa. Tällä tavoin mahdollistetaan toiminnan sopeuttaminen mutta jätetään riittävästi pelivaraa kasvaviin tarpeisiin. Arvoisa rouva puhemies, näillä perusteilla teen esitykseen muutosehdotuksen vastalauseen 1 mukaisesti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+9.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-11-19T14:52:58,2025-11-19T14:55:21,Hyväksytty,1.1 2025_112_36,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 101/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2025 vp,Edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_37,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 101/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2025 vp,Arvoisa rouva puhemies! Kannatan edustaja Viitalan juuri tekemiä muutosehdotuksia., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+9.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-11-19T14:55:21,2025-11-19T14:55:30,Hyväksytty,1.1 2025_112_38,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 101/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2025 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_39,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 101/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä hallitus on leikkaamassa kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin myönnettävää valtionrahoitusta 9,8 miljoonalla eurolla vuosina 2026 ja 2027. Kyseessä on säästölaki valtiontalouden tasapainottamiseksi. Jos tämä leikkaus toteutetaan, se tarkoittaa, että seurakuntien tulee kattaa yhteiskunnallisten tehtävien hoitamisesta kertyvää alijäämää kirkollisverotuotoilla tai korottamalla niistä perittäviä maksuja. Käytännössä tämä tarkoittaa hautaustoimen maksuja. Hallintovaliokunnan saamien laskelmien mukaan korotuspaine hautausmaksuihin olisi jopa 191 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Nämä maksut tulevat lähtökohtaisesti kuolinpesän tai omaisten maksettaviksi eivätkä ole pienituloisille pieniä summia. Toinen vaihtoehto rahoittaa hautausmaksuja on kirkollisveron tuotoilla. Tämä taas johtaisi siihen, että kirkkoon kuuluvat rahoittaisivat ei- kirkkoon kuuluvien hautaamista, mitä ei voida pitää kestävänä ratkaisuna. Kirkolle on säädetty velvollisuus huolehtia kaikkien vainajien hautaamisesta sekä osoittaa tarvittaessa hautasija myös tunnustuksettomalta alueelta. Näen perusteltuna, että kirkko hoitaa tätä tärkeää ja merkityksellistä tehtävää myös tulevaisuudessa. On selvää, että kun yhä suurempi osa kansalaisista ei kuulu kirkkoon, on hautaustoimen järjestämiseen ja kustannusten vastuiden jakamiseen etsittävä kestäviä ratkaisuja. Kirkkojen rahoituksesta ja yhteiskunnallisista tehtävistä on aiemmin hallituksen esityksen yhteydessä luvattu laatia selvitys, mutta tätä selvitystä ei vielä ole saatu. Ajattelen, että mahdolliset muutokset kirkon rahoitukseen ja vastuisiin koskien julkisten tehtävien hoitoa tulisi tehdä hyvässä yhteistyössä kirkon kanssa ja vasta edellä mainitun selvityksen valmistuttua. Hallintovaliokunnassa teimmekin vasemmistoliiton kanssa vastalauseen, jossa esitetään tämän esityksen hylkäämistä ja asiaan palaamista, kun edellä mainitsemani selvitys on valmistunut. Tähän palataan tämän esityksen toisessa käsittelyssä, mutta halusin tämän kannan tuoda jo tässä keskustelussa esiin. Arvoisa puhemies! Nostan lopuksi esiin myös sen, että kirkon diakoniatyöllä on suuri merkitys ihmisten tukemisessa kriisien keskellä niin henkisesti kuin aineellisesti. Tämän työn merkitys on valitettavasti vain kasvanut, kun hallitus on sosiaaliturvaleikkauksillaan ajanut yhä useampia ihmisiä ja perheitä ahdinkoon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+9.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-11-19T14:55:30,2025-11-19T14:58:04,Hyväksytty,1.1 2025_112_40,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 101/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2025 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_41,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 101/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin, kuten olemme näistä puheenvuoroista kuulleet, kysymyksessä on tietenkin säästölaki, mutta mielestäni tämä osoite on kyllä aivan väärä. Tällaisena aikana, mitä me nyt elämme, kun aika on hyvin ahdistava, pidän seurakunnilta leikkaamista hyvin arveluttavana tekona. Seurakunnathan toki hoitavat sen perinteisen kirkollisen tehtävänsä, mutta siihen liittyy valtava määrä erilaisia sosiaalisia ja muita tehtäviä, esimerkiksi lastenkerhoja. Kolmen lapsen ukkina tiedän tasan tarkkaan, että kotikunnassani seurakunnat järjestävät erilaisia tapahtumia: on kerhoja, musiikkikerhoja, vaikka mitä. Nyt kun niiltä leikataan rahoja pois, niin totta kai ne edelleen jatkavat toimintaa hyvien ihmisten avulla — siellä on paljon, paljon ihmisiä, jotka tekevät talkoilla töitä, aivan tavattoman paljon — mutta puitteethan pitää säilyttää. Sama koskee molempia seurakuntia, sekä ort. seurakuntaa että ev.-lut. seurakuntaa. Ev.-lut. seurakunnan ja ort. seurakunnan kiinteistöjä, missä he toimivat, on nyt kunnostettu Ilomantsissa. Molemmat kirkot on nyt laitettu kuntoon todella isolla rahalla. Niihin on hirveästi uhrattu taloudellisia panoksia korjaamalla ne kirkot ajanmukaiseen kuntoon. Myös niihin liittyvät erilaiset sosiaaliset tilat: siellä on kokoushuoneita, tämmöisiä tapahtumien järjestykseen tarvittavia saleja, jotka on nyt todella kunnostettu, aivan hienossa kunnossa. Tähän aikaan, tällaisella hetkellä tämä leikkaus tuntuu todella pahalta. Kyllä toki ymmärrän, että kun tämä laki on tänne tullut, niin näinhän tässä tulee käymään, mutta kyllä Petteri Orpon hallitukselle lähetän terveisiä, että kyllä pitäisi pikkuisen olla tämän kovan ajan keskellä myös lämmintä sydäntä niille ihmisille, jotka meitä vilpittömästi pyrkivät auttamaan. Sitä minä pidän tässä tapauksessa hyvin ikävänä, että näin kylmä on kyyti, kun kysymys ei kuitenkaan ole isoista rahoista. Nämä samaiset työt, mitkä seurakunnat tällä hetkellä tekevät ihmisten auttamiseksi, ovat aivan korvaamattoman arvokkaita. Monella ihmisellä on hätä, monella ihmisellä on jopa nälkä, ja seurakunnat osallistuvat muun muassa ruuanjakotilaisuuksiin, jakavat ruokapaketteja eri hädänalaisille ihmisille, vievät heitä kirkkoon, vievät heitä tapahtumiin. Sen takia minusta tämä esitys, mitä nyt käsittelemme, on hyvin, hyvin ikävä. Eihän se tästä miksikään muutu, vaikka 12 tuntia tässä puhuisimme, mutta siitä huolimatta menköön terveiset suoraan hallituksen vastuuministerille, että olisi voinut harkita tätä asiaa vähän pitemmälle. — Ei muuta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-11-19T14:58:04,2025-11-19T15:00:31,Hyväksytty,1.1 2025_112_42,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 101/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_43,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 101/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kysymys on erittäin merkittävistä tehtävistä, mitä kirkko tekee hautaustoimen ja väestökirjanpidon ja muitten palvelujen osalta, erityisesti tämän hautaustoimen osalta, joka on meillä käytännössä kirkon tehtävänä. Nyt tässä ollaan leikkaamassa kirkolle menevää rahoitusta tällä vajaalla kymmenellä miljoonalla eurolla vuodessa. Totta kai tällä on se tausta, että halutaan, että myöskin kirkko osallistuu näihin julkisen talouden tasapainottamistoimiin. Mutta muistetaan tämä, että kirkkokin kantaa aika paljon myöskin toimintansa kattamiseksi kirkollisveroja ja kirkollisvero on niin sanottu jakovero, eli siellä ei ole progressiota, vaan sama vero, noin euro, menee kaikilta kirkkoon kuuluvilta. Siinä mielessä, jos tämä leikkaus aiheuttaa näitten välttämättömien palvelujen kattamiseksi näissä erilaisissa asioissa, mitä edustaja Hoskonenkin tuossa toi esiin, hankaluuksia ja jos syntyy veronkorotuspaineita tai hautausmaksujen ja niihin liittyvien maksujen korottamista, se käy kyllä erityisesti pieni- ja keskituloisten ihmisten kukkarolle. Siinä mielessä SDP on esittänyt, että nämä leikkaukset puolitettaisiin ja sillä tavalla vähän helpotettaisiin sitä tilannetta, ja sen suuntainen esitys meillä on tuolla sisällä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+9.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-19T15:00:32,2025-11-19T15:02:23,Hyväksytty,1.1 2025_112_44,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 101/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2025 vp,Edustaja Honkonen poissa. — Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_45,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 101/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuten täällä on puhuttu, kyse tosiaankin on säästölaista. Jos miettii niitä kirkon lakisääteisiä yhteiskunnallisia tehtäviä, niin nehän jakautuvat ikään kuin kolmeen ryhmään: siellä on hautaustoimi, väestökirjanpito ja kulttuuriperintö eli rakennuksista huolehtiminen, ja jos vielä katsoo prosentteja, niin hautaustoimi on 78 prosenttia kustannuksista, väestökirjanpito 6 prosenttia ja kulttuuriperintö 16 prosenttia. Tämä korotuspaine näissä hinnoissa on aika pitkälle nimenomaan hautaustoimen puolelle, ja siinä kustannusten ennustaminenkin on varsin vaikeata, kun ei tiedetä, paljonko hautauksia seuraavalle vuodelle tulee, mutta trendi on ollut tietysti väestön ikääntyessä kasvava, eli entistä enemmän kustannuksia hautaustoimeen sijoittuu. Mutta toisaalta se, mikä itseäni harmittaa ja mikä osaltaan tässä käsittelyssä jäi varsin vähälle, on myöskin se toinen trendi, että tuhkausten määrä on merkittävästi lisääntynyt, ja se on taas sitten seurakunnalle kustannusvaikutukseltaan huomattavasti pienempi kuin perinteinen hautausmalli. Valitettavasti valiokuntakäsittelyssä ainakaan itse en saanut riittävästi tietoa siitä, mikä sen merkitys on kustannusten jaossa ja tässä kokonaissummassa, ja toivoisinkin, että siitä voitaisiin jossain kohtaa ikään kuin jatkokäsittelyn osalta tehdä selvitystä, miten siihen tulisi suhtautua. Se pelko, mikä itsellänikin on sen osalta, kun tehdään mittavia muutoksia kirkon toimintaan, joka on korvaamatonta: Oma perheeni on aikanaan saanut apua diakoniatyön kautta, ja ei voi kuin lämmöllä muistella sitä, miten se meihin vaikutti. Lasten ja perheiden parissa toimii tällä hetkellä noin 3 000 ihmistä ja diakoniatyössä noin 1 400—1 500 ihmistä, ja se on valtava määrä ihmisiä. Oma pelkoni on se, että ensimmäinen säästötoimi sitten kohdistetaan juuri näihin ihmisiin eikä niinkään siihen, että pyrittäisiin muuttamaan toimintatapoja näissä kahdessa muussa sektorissa. Senkin suhteen kyllä jaan huolen siitä, mikä vaikutus tällä säästöllä tulee olemaan. Toisaalta kun kokonaisuudessaan miettii sitten taas, miten se verokertymä on aikaisemmin tullut, että kirkko on saanut enemmän rahaa, niin en näe, että tämä summa olisi kuitenkaan ihan niin dramaattinen. Vaikka se on miljoonissa suuri, niin se ei ole siihen kirkon toimintaan niin dramaattisesti vaikuttava summa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+9.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-11-19T15:02:23,2025-11-19T15:04:44,Hyväksytty,1.1 2025_112_46,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 101/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2025 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_47,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 101/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä tähän kirkon arvokkaan rakennusperinnön vaalimiseen haluan muutaman ajatuksen sanoa. Todellakin Ilomantsissa, kotikunnassani, on kaksi kirkkoa, evankelis-luterilainen kirkko, todella vanha kirkko, samoin ortodoksinen seurakunta, todella arvokas kirkko, ja niissä oleva kulttuuriperintö on korvaamattoman arvokasta. Kotiseurakuntani Ilomantsin ort. seurakunta kunnosti kirkon. Olin silloin siellä luottamustehtävissä mukana, ja kun siellä vakuutusyhtiön arvioija kävi tietysti, kun kirkko oli korjattu, lämpöjärjestelmät uusittu ja vaikka mitä — kaikki laitettu niin kuin viimeisen päälle, varkaushälytykset, sprinklerijärjestelmät, kaikki — niin kysyttiin tältä vakuutusyhtiön tarkastajalta, minkä arvoinen tämä kirkko voisi olla. Hän aloitti, että no, miljoona, 10 miljoonaa, 100 miljoonaa, 150 miljoonaa. Täysin korvaamattoman arvokkaita ikonostaaseja ja ikoneita, kalustoa, erilaista välineistöä, aivan korvaamattoman arvokasta. Tätä me hoidamme siellä pienellä porukalla seurakunnassa. Sama koskee ev.-lut. seurakuntaa. Tuhannen enkelin kirkossa on todella arvokkaita maalauksia, erilaisia välineitä, mitä jumalanpalveluksiin kuuluu, ja he hoitavat sen hommansa hyvin. Me seurakunnat teemme erinomaista yhteistyötä ekumenian hengessä joka päivä, joka päivä koululaisille, lapsille, kaikille seurakunnan jäsenille, aloitetaan sitten pienimmästä vauvasta ja sinne jo vanhuusikään eläneisiin ihmisiin asti, joilla osalla on jo liikuntakykykin rajoittunut — heidät tuodaan kirkkoon tai eri tilaisuuksiin. Toivon, että Suomi arvostaisi tätä työtä hieman enemmän. — Ei muuta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-11-19T15:04:44,2025-11-19T15:06:22,Hyväksytty,1.1 2025_112_48,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 22/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Edustaja Kiuru, poissa. — Edustaja Hänninen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_112_49,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aluksi haluan toivoa, että käytetään oikeita nimityksiä silloin, kun käytetään nimityksiä ihmisistä, jotka ovat laittomasti maassa. He eivät ole paperittomia. Heillä on paperi, jossa kerrotaan, että heillä ei ole lupaa oleskella, olla Suomessa. Eli paperi on, he ovat luvatta ja laittomasti maassa. Toivon, että käytetään tämmöistä oikeaa termiä. Tämä on jostakin syystä karannut vähän käsistä. [Aki Lindén: Tämä koskee muitakin ryhmiä, kun lukee pykälät!] Varsinaiseen asiaan: Tänään käsittelemme hallituksen esitystä, jolla muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä. Esityksellä halutaan selkeyttää ja tarkentaa, kenelle Suomessa julkisia terveyspalveluja järjestetään ja millä perustein. Arjessa tämä koskee erityisesti tilannetta, jossa henkilö oleskelee Suomessa ilman laillista lupaa. On tärkeää sanoa ääneen: meidän turvallisuutemme edellyttää, että tiedämme, keitä maassa on, ja että täällä ihmiset oleskelevat vain luvallisesti. Esitys ei siksi ole vain hallinnollinen tai taloudellinen, vaan se on ennen kaikkea teko turvallisuudellemme. Arvoisa puhemies! Toisin kuin on väitetty, emme ole kääntämässä selkäämme avuntarvitsijoille. Kiireellinen hoito on ja pysyy saatavilla, ja sen lisäksi esitys varmistaa, että yksilöllisen lääketieteellisen arvion perusteella voidaan edelleen antaa välttämätöntä hoitoa, jos hoidon epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai vaaraksi esimerkiksi lapsen hyvinvoinnille. Lapsille tarjotaan jatkossakin hoitoa, samoin kuin hyvinvointialueen asukkaille, ja raskauteen liittyvät palvelut turvataan. Valiokunta on myös kiinnittänyt tähän huomiota käsittelyssään ja nostanut lain kirjauksiin toimenpiteitä synnyttämiseen ja vammaisuudesta johtuviin akuutteihin hoitoihin. Tämä muutos tekee laista entistä kokonaisemman. Tässäkin näkyy hallituksen linja: jokainen ihminen on arvokas, mutta laittomaan oleskeluun ei kannusteta. Arvoisa puhemies! Kokoomuksessa uskomme oikeusvaltioon ja yhteisiin pelin sääntöihin. Tavoitteena on selkeä viesti: Suomeen ei tule jäädä laittomasti. Jos maassa oleskelee ilman lupaa, ei ole perusteltua, että käytössä ovat samat julkiset palvelut kuin heillä, jotka ovat täällä laillisesti. Tämä esitys palaa suurelta osin aiempaan oikeustilaan. Suomen linjan ei tule poiketa eurooppalaisesta yleislinjasta. Myös muissa Pohjoismaissa on käytössä vastaavanlaisia, jopa tiukempia, rajoituksia. On meidän tehtävämme varmistaa, että maassamme halutaan olla vain laillisesti ja turvallisesti. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä tärkeintä on periaate, että meillä on selkeät, oikeudenmukaiset ja turvalliset, tukevat pelin säännöt. Meidän on pidettävä huolta siitä, että yhteiskunta pysyy luottamuksen arvoisena. Tämä alkaa siitä, että lainsäädäntö on johdonmukaista ja että julkiset palvelut on turvattu heille, joilla niihin on oikeus, sekä heille, jotka palveluja tarvitsevat. On meidän tehtävämme taata kansalaistemme turvallisuus ja terveys. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-19T15:06:52,2025-11-19T15:11:46,Hyväksytty,1.1 2025_112_50,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_51,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään hallituksen esitystä ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöä, jotka liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muutoksiin. Hallituksen linja on selkeä: poistetaan laittoman oleskelun kannusteet ja turvataan se, että rajalliset resurssit kohdistuvat heille, joilla on laillinen oikeus palveluihin. Oppositio, erityisesti SDP, vihreät ja vasemmistoliitto, ovat väittäneet, että esitys on epäinhimillinen ja rikkoo perusoikeuksia. Heidän mukaansa hallitus romuttaa hoitoonpääsyn ja kohtelee heikommassa asemassa olevia kaltoin. Nämä väitteet eivät kestä tarkempaa tarkastelua. Kiireellinen hoito säilyy kaikille, ja lisäksi laissa turvataan välttämätön hoito, jos sen epääminen olisi kohtuutonta tai vaarantaisi muiden terveyden. Raskauteen liittyvät palvelut ja lastenhoito säilyvät laajasti. Tämä ei ole epäinhimillisyyttä, tämä on järjen käyttöä ja resurssien kohdentamista oikein. Oppositio myös väittää, että lakimuutos on turvallisuuspolitiikan varjolla tehtyjä leikkauksia. Totuus on päinvastainen. Turvallisuus on hallituksen ensisijainen velvoite. Laittomasti maassa oleskelevien määrän kasvu lisää harmaan talouden, rikollisuuden ja huumeongelmien riskiä. Hallitus ei voi sulkea silmiään tältä todellisuudelta. Kun poistamme kannusteet jäädä maahan ilman lupaa, vähennämme myös niitä ongelmia, joista suomalaiset kärsivät. Valiokunnan mietintö tukee hallituksen linjaa ja tuo siihen täsmennyksiä. Esimerkiksi vammaisten henkilöiden välttämättömät palvelut turvataan ja synnytyksen jälkeinen hoito sisällytetään. Tämä osoittaa, että hallitus kuuntelee asiantuntijoita ja tekee tarkennuksia, mutta ei luovu peruslinjasta. Suomen sosiaaliturva kuuluu suomalaisille ja laillisesti maassa oleville. Juuri äsken keskustelimme säästötoimista, jotka kohdistuivat kirkkoon. Säästötoimet ovat valitettavia tehtäviä, mitkä johtuvat siitä, että valtiolta on rahat loppu. Osasyynä kassan pohjan paistamiseen on se, että meillä kohdennetaan ja on vuosikymmeniä jo kohdennettu rahaa vääriin kohteisiin. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisesta näkökulmasta tämä käsittelyssämme oleva esitys on välttämätön. Me emme hyväksy mallia, jossa laittomasti maassa oleskelevat saavat lähes samat palvelut kuin veronmaksajat. Se on väärin suomalaisia kohtaan, jotka jonottavat hoitoon ja maksavat korkeita veroja. Jokainen euro, joka menee laittomasti maassa olevalle, on pois suomalaiselta vanhukselta, lapsiperheeltä tai hoitoa tarvitsevalta. Oppositio puhuu inhimillisyydestä, mutta todellinen inhimillisyys on sitä, että pidämme huolta omista kansalaisistamme ja heistä, jotka kuuluvat olla maassamme. Hallituksen esitys palauttaa oikeustilan siihen, mikä oli ennen viime vaalikautta — ei mitään radikaalia, vaan paluu normaaliin. Lopuksi: Tämä lakimuutos ei ole vain taloudellinen kysymys, vaan sekä turvallisuus- että oikeudenmukaisuuskysymys. Meidän on lähetettävä selkeä viesti: Suomi ei ole maa, jossa laittomasti oleskelu tuo etuja. Meidän on oltava johdonmukaisia ja reiluja suomalaiselle veronmaksajalle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-11-19T15:11:50,2025-11-19T15:15:49,Hyväksytty,1.1 2025_112_52,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,Edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_53,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kannatan tätä hallituksen esitystä rajata maassa laittomasti oleskelevien pääsyä terveyspalveluihin. Tässä hallituksen esityksessähän on oikeastaan kyse paluusta Sipilän aikaiseen käytäntöön. Edelleen turvataan raskaana olevien terveyspalvelut, edelleen lapset kuuluvat tähän palveluitten piiriin — ketään ei jätetä heitteille. Niillä ihmisillä, olivatpa he sitten maassa laittomasti oleskelevia tai muita, on oikeus kiireelliseen palveluun ja hoitoon. Ennen kaikkea ajattelen, että tämä asia on minulle ja monelle suomalaiselle periaatteellinen. Kun elämme taloudellisesti niin niukkoja aikoja, että ei pystytä edes Suomen vanhuksille turvaamaan riittävän säädyllistä hoitoa, niin minun on helppo tässä tilanteessa rajata maassa laittomasti oleskelevat näitten terveyspalveluitten ulkopuolelle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-11-19T15:15:51,2025-11-19T15:17:00,Hyväksytty,1.1 2025_112_54,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_55,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun tämä hallituksen lakiesitys viime keväänä annettiin, siitä nousi tuolla mediassakin melkoinen kohu ja siitä käytiin täällä aika kipakka lähetekeskustelu. Nyt tuntuu siltä, että tämä on voimakkaasti laimentunut, ja se on hyvin ymmärrettävää, koska tämä laki muuttui käsittelyn aikana niin paljon, että täytyy oikein hakemalla hakea, mitkä mahtavat olla erot nyt voimassa olevaan lakiin. Sen takia sellaisen mielikuvan luominen, kuten täällä jo kuulluissa puheenvuoroissa on kerrottu, että meillä nyt olisi ollut, siis vuoden 23 alusta alkaen, voimassa laki, joka antaa laittomasti maassa oleskeleville lähes tai melkein samat terveydenhuollon oikeudet kuin meillä täällä suomalaisille, tai että nyt sitten tehtäisiin joitain todella merkittäviä muutoksia ja rajauksia tähän nyt voimassa olevaan lakiin, on perusteeton väite. Käyn tämän läpi, ja jokainenhan sen ymmärtää, jos lukee tämän koko hallituksen esityksen kaikkinensa, mitä täällä on. Ei tarvitse tehdä muuta kuin verrata niitä pykäliä tässä alkuperäisessä hallituksen esityksessä, missä ovat nämä rinnakkaistekstit eli nyt voimassa olevat pykälät ja muutetut pykälät. Täällähän sanotaan, että nyt voimassa olevan lain mukaan turvataan ”kiireellinen hoito ja välttämätön kiireetön hoito”. No nyt sanamuoto tämän ”välttämättömän kiireettömän hoidon” ympärillä on sillä tavalla muuttunut, että sanotaan, että ”välttämätön kiireetön hoito, jonka epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta”. Ja sitten jatketaan vielä, niin kuin täällä on kerrottu, että raskaana olevat, niin synnytyksen jälkihoitoineen kuin neuvolapalveluineen, ovat nyt tämän hallituksen muutetun lakiesityksen piirissä ja lapset ovat ja vammaiset ovat. Meillä monituntisen sosiaali- ja terveysvaliokuntakeskustelun aikana etsimällä etsittiin edes yhtä sellaista potilasesimerkkiä, joka rajautuisi ulkopuolelle tämän nyt annetun lakiesityksen ja sen nyt voimassa olevan lakiesityksen välillä. Sellaista ei pystynyt tarjoamaan sosiaali- ja terveysministeriö, sellaista eivät pystyneet laajan terveydenhuollon koulutuksen omaavat valiokunnan jäsenetkään keksimään. Siellä pohdiskeltiin esimerkiksi myös sellaista, että jos henkilöllä on vaikkapa suolistoverenvuoto — ja silloinhan se on kiireellistä hoitoa — ja sen hoitamisen yhteydessä löytyy vaikkapa sitten syöpä sieltä suolesta, niin kuuluuko se syöpäkin sitten leikata. Kuitenkin tässähän harkinta siitä, mitä hoitoa annetaan, on sillä lääkärillä ja muulla henkilökunnalla. He tekevät yksilöllisen harkinnan siitä, ketä hoidetaan. Itse asiassa tämä lakihan ei koske suinkaan sitä, ketä saa hoitaa tai ketä ei hoideta, vaan sitä, että Kela maksaa korvauksen tai ei maksa. Ja kuten me saimme kuulla, Kela on maksanut kaikki korvaukset, jotka heille on toimitettu. Ei Kela ryhdy tarkistamaan enää, mitä siellä on käytännössä tehty. Eli käytännössä tämä nykyinen tilanne jatkuu aivan ennallaan, ja sen takia nyt kun luodaan sellaista mielikuvaa, että nyt tehdään joitain radikaaleja rajauksia, jotka sitten lisäävät Suomessa turvallisuutta ja vähentävät maahanmuuttoa, niin ei tällä lailla ole mitään sellaisia vaikutuksia. [Pia Sillanpää: Ei se nyt aivan noinkaan mene!] Tämänhän toteaa mietinnössään itse valiokuntakin. Tännehän lisättiin yksimielisesti sellainen kohta, jossa lukee, että ”ehdotetun lain vaikutukset jäänevät rajallisiksi”. Tämä lisättiin yksimielisesti siellä. [Pia Sillanpää: Helsingissä!] — Välihuuto ”Helsingissä” tarkoitti sitä, että 90 prosenttia näistä henkilöistä, jotka nyt on hoidettu voimassa olevan lain mukaan, tullaan Helsingin kaupungin ja HUSin antaman ilmoituksen mukaan hoitamaan jatkossakin. Siitä voi päätellä, varsinkin sen jälkeen, kun Varsinais-Suomen hyvinvointialue päätti myös jatkaa tällaisen hoidon antamista, että tämä todella tulee jäämään rajalliseksi. [Pia Sillanpään välihuuto] Nyt menenkin näihin taloudellisiin vaikutuksiin. Tässä hallituksen esityksessä on hyvin tarkkaan selvitetty koko tämän lain piiriä, jossa, huom., on kaksi muutakin merkittävää ryhmää kuin maassa laittomasti oleskelevat — sitä tarkoitti minun välihuutoni. Täällä on momentit 2 ja 3, joissa kerrotaan, mitä muita ryhmiä tämä koskee kuin näitä niin sanottuja paperittomia. Kaikkien näiden hoito aiheutti 954 000 euron kustannukset Suomessa. Siitä aivan ehdoton valtaosa tuli kiireellisiä hoitoja saaneiden potilaiden osalle ja näiden kahden muun ryhmän osalle. Eli ne taloudelliset vaikutukset, mitä tällä todellisuudessa tulisi olemaan, ovat ihan mitättömät, merkityksettömät. Sen takia täällä mietinnössäkin todetaan, että on vaikea arvioida taloudellisia vaikutuksia, ja tämä 560 000 euron säästö on täysin tuulesta temmattu säästö. Ei sellaista tule tämän lain vaikutuksesta syntymään. [Pia Sillanpään välihuuto] Vielä lopuksi haluaisin tässä todeta, että täällä äänestettiin esimerkiksi alkuperäisestä valiokunnan virkamiesten kirjoittamasta mietintöluonnoksesta pois äänin 10—7 seuraava lause: ”Terveydenhuollon ammattihenkilöitä ei valiokunnan asiantuntijakuulemisen mukaan tule saattaa tilanteeseen, jossa heillä ei ole ammattietiikkansa vaatimalla tavalla mahdollisuutta hoitaa potilaita kliinisen arvion perusteella. Näiden eettisten ristiriitojen katsottiin asiantuntijakuulemisissa myös rapauttavan ammattihenkilöiden sitoutumista säädöksiin.” Tällainen lause äänestettiin pois tästä, koska jotenkin se katsottiin niin huolestuttavaksi. No, kaksi viimeistä kappaletta mietinnössä, joita en ehdi tässä kokonaan siteeraamaan, kannattaa kaikkien lukea, koska niissä valiokunta itse asiassa itse kiinnittää huomiota siihen, että täytyy hyvin tarkkaan nyt sitten ohjeistaa terveydenhuollon toimintayksiköiden vastaavia lääkäreitä siitä, millä tavalla asiakkaita siellä todella hoidetaan, ja myös siitä, että hallituksen ja valtioneuvoston tulee seurata tarkkaan, että yhdenvertaisuus toteutuu tämän lain jälkeenkin. Eli kaikki tämmöinen ylikorostunut keskustelu, että tällä nyt merkittävällä tavalla tehtiin joku suuri muutos nykyiseen tilanteeseen, on ehdottomasti liioittelua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-19T15:17:01,2025-11-19T15:24:10,Hyväksytty,1.1 2025_112_56,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_57,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Puutun pariin kohtaan, mitkä tässä lakiesityksessä ovat. Hallitus on perustellut tätä lakiesitystä tarpeella vähentää laittomasti maassa oleskelua, mutta tässä esityksessä ei ole näyttöä siitä, että nykyinen sääntely olisi johtanut ongelmiin. Tämä ristiriita tässä on. Päinvastoin asiantuntijalausunnossa on korostettu, että oikeus ajoissa saatuun hoitoon on vähentänyt päivystysten kuormitusta ja säästänyt resursseja. Sitten toinen asia, joka on mielenkiintoinen: esityksellä voi olla vaikutuksia koko yhteiskuntaan, jos ihmiset, joilla on esimerkiksi tartuntatauti, pelkäävät hakeutua hoitoon viranomaiskontaktien tai kustannusten vuoksi. Se altistaa meidät kaikki. Kyse ei ole vain yksilön oikeudesta vaan väestön terveydestä ja julkisen vallan vastuusta sen suojelemisessa. Tällaisia ulottuvuuksia tällä saattaa olla. Tässä on aika paljon myöskin asiantuntijalausunnoissa tullut siihen kritiikkiä, miten kansainväliset ihmisoikeussopimukset — erityisesti taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus ja sen artiklat 2 ja 12 — edellyttävät oikeutta terveyteen ilman syrjintää. Suomea on jo aiemmin kritisoitu siitä, että se ei ole taannut ulkomaalaislain vastaisesti Suomessa oleskeleville riittävää oikeutta hoitoon. Nyt hallitus vie oikeutta ja sääntelyä suuntaan, josta olemme saaneet aikaisemmin kansainvälisiä moitteita. Vaikka edustaja Lindén tuossa kuvasi, että iso muutos tässä ei ole kyseessä, niin joka tapauksessa muutosta siihen suuntaan ehkä on tapahtumassa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on lausunnossaan nostanut esille, että myös naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaisen Istanbulin sopimuksen mukaan uhrille tulisi olla saatavilla terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut osana väkivallan uhrille tarjottavia yleisiä tukipalveluita. Hallituksen esityksessä ei ole näitä Istanbulin sopimuksesta johtuvia velvoitteita ja vaikutuksia tästä näkökulmasta arvioitu. Eli tässä on kyllä [Puhemies koputtaa] myös tämä kansainvälinen ulottuvuus huomioitava, kun tässä on tämmöisestä ryhmästä kyse, joka on laittomasti maassa mutta kuitenkin voi omalla terveyskäyttäytymisellään myöskin saastuttaa meitä muita. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-19T15:24:12,2025-11-19T15:26:51,Hyväksytty,1.1 2025_112_58,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,Edustaja Sillanpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_59,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä, kenelle suomalainen, veronmaksajien rahoilla katettu terveydenhuolto on tarkoitettu. Sen pitäisi olla selvää kaikille, että se on tarkoitettu ensisijaisesti suomalaisille, ja jos mietimme, kenelle meidän terveyspalvelut eivät ole tarkoitettu, niin ne eivät ainakaan ole ensisijaisesti ihmisille, jotka ovat Suomessa laittomasti. Tämän hallituksen esityksen tarkoituksena on palata takaisin normaaliin eli pohjoismaiseen toimintatapaan, jossa kiireettömät terveyspalvelut on suunnattu ensisijaisesti maan omille asukkaille sekä niille maahanmuuttajille, jotka ovat Suomessa asiallisista syistä. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä on useita tavoitteita, joista yksi on laittoman oleskelun kannusteiden poistaminen. Sen lisäksi, että meillä on linjattu laittomasti maassa olevien vapaaehtoisesta paluusta ja maasta poistumisesta, tarvitsemme linjauksen myös terveyspalveluiden tarjoamisesta. On vain ja ainoastaan perusteltua, että henkilö, joka oleskelee maassa ilman laillista oikeutta, ei voi saada samanlaajuisia julkisia terveyspalveluita kuin ne, jotka täällä elävät, tekevät työtä ja maksavat veronsa. Vaikka laittomasti maassa olevien määrä Suomessa on tällä hetkellä pieni, tilanne voi muuttua hyvin nopeasti, kuten olemme muualla Euroopassa nähneet. Tällä esityksellä turvaamme terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvyn myös mahdollisissa laajamittaisissa maahantulotilanteissa. Arvoisa puhemies! Monet hyvinvointialueet ovat taloudellisesti ahtaalla. Se on käynyt selväksi useita kertoja täällä täysistunnossakin, ja jokaisella puolueella on ollut asiasta huoli. Siksi sosiaali- ja terveysvaliokuntakin korostaa aivan oikein, että niukoissa resursseissa meidän on ensisijaisesti turvattava hyvinvointialueen asukkaiden lakisääteiset palvelut. Tämä ei ole kylmyyttä vaan realismia siitä, miten ja kenelle meidän on tarkoitus järjestää palveluita. Hallitusta on syytetty radikaalista esityksestä ja ihmisten heitteille jättämisestä. Siitä tässä ei kuitenkaan ole millään tavalla kyse. Esimerkiksi uusi 56 b § velvoittaa järjestämään välttämättömän, kiireettömän hoidon, jos sen epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta henkilön terveydentilan vuoksi tai jos se vaarantaisi muiden terveyden tai alaikäisen hyvinvoinnin. [Aki Lindén: Ihan niin kuin nykyinen laki!] Raskauteen, synnytykseen ja jälkikauteen liittyvät palvelut turvataan. Alaikäiset saavat terveyspalvelut samanlaajuisina kuin alueen asukkaat. Vammaiselle henkilölle turvataan vammaisuuden vuoksi välttämättömät terveyspalvelut. Eli me emme jätä ketään heitteille, emmekä kiellä akuutisti tarpeellista hoitoa. Olennaista on kuitenkin se, että kiireettömiä, ei-välttämättömiä palveluja ei enää järjestetä laittomasti maassa oleville siten, että se olisi lakisääteinen velvoite. Näiden kahden asian erot täytyy ymmärtää. Arvoisa puhemies! Mitä tulee kustannuksiin, Kela korvaa hoidosta aiheutuneet kustannukset silloin, kun hyvinvointialue toimii lain puitteissa. Jos palveluja tarjotaan laajemmin kuin mitä laki edellyttää, korvauksia ei makseta. Tämä on täysin loogista, sillä veronmaksajan ei pidä maksaa kustannuksia sellaisesta toiminnasta, joka ylittää lakisääteisen velvoitteen. Kela on itse todennut, että se luottaa pääsääntöisesti hyvinvointialueen arvioon mutta voi tehdä tarkentavia selvityspyyntöjä tilanteen vaatiessa. Tämä on pelkästään normaalia julkisen rahan käyttöä koskevaa valvontaa, mitä voisi hyvin tehdä enemmänkin. Arvoisa puhemies! Oppositio on väittänyt, ettei laittomasti maassa olevien palveluilla olisi todistettavasti houkutusvaikutusta. En tiedä, miten oppositio on päässyt tähän lopputulokseen. Jos ei voida todistaa, että houkutusvaikutusta on, ei voida myöskään todistaa, ettei sitä ole — hyvin yksinkertaista. Monet Euroopan maat ovat rajoittaneet palveluja juuri tämän vuoksi, ja nämä maat ovat tehneet päätökset tilastojen, tutkimusten ja riskianalyysin pohjalta. Lisäksi THL:n mukaan laittomasti maassa olevien yleisimmät hoito-ongelmat ovat usein pitkäaikaisia — ei äkillisiä sairauksia — kuten ruoansulatus-, tuki- ja liikuntaelin- sekä iho-ongelmia. Ne ovat pääsääntöisesti ei-kiireellistä terveydenhuoltoa, joka kuuluu ensisijaisesti niille, jotka asuvat maassa laillisesti, eikä niille, jotka ovat täällä laittomasti. Kun veroeuroja on niukasti, niiden käyttöä pitää miettiä entistä enemmän harkiten. Lisäksi haluan muistuttaa, että perustuslakivaliokunta on todennut selkeästi, että on täysin hyväksyttävää asettaa laittomasti maassa oleskelevat eri asemaan, jotta oleskelulupajärjestelmän toimivuus ja oikeusperusta säilyvät. Jos tämä meidän järjestelmämme ei tee eroa niiden välillä, jotka noudattavat lakeja, ja niiden, jotka eivät, mitä merkitystä koko ulkomaalaislainsäädännöllä olisi enää? Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys perustuu oikeudenmukaisuuteen ja pohjoismaisiin toimintamalleihin. Se turvaa edelleen avun siellä, missä se on välttämätöntä, mutta se ei tee Suomesta houkuttelevaa maata niille, jotka aikovat oleskella täällä ilman lupaa. Suomalaiset veronmaksajat ja laillisesti maassa olevat ihmiset ovat terveyspalveluissa ensisijaisia, ja näin sen pitää olla jatkossakin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-11-19T15:26:54,2025-11-19T15:32:16,Hyväksytty,1.1 2025_112_60,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Edustaja Kiuru, Krista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_61,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä hiukan muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia. Terveydenhuoltolaissa jatkossa olisi säännökset, joilla hallitus on pyrkinyt ikään kuin tiukentamaan paperittomien terveydenhuollon järjestämistä Suomessa. Tätä kautta haluaisin SDP:n kansanedustajana ottaa joihinkin kohtiin kantaa. Ensinnäkin tämä lainsäädäntö, joka tässä on pohjalla, tehtiin viime hallituskaudella siksi, että myös kansainväliset sopimukset lähtevät siitä, että niilläkin henkilöillä, jotka maassa oleskelevat eli eräille ulkomaalaisille henkilöille, joilla ei ole Suomessa kotipaikkaa tai joilla ei ole muun kansallisen lain tai Suomea sitovan kansainvälisen lainsäädännön tai sopimuksen nojalla oikeutta julkisen terveydenhuollon palveluihin, olisi kuitenkin mahdollisuus kiireelliseen hoitoon. Viime hallituskaudella on sitten arvioitu, mitkä kiireellisen hoidon lisäksi ovat sellaisia välttämättömäksi katsottuja palveluita, jotka tulisi hoitaa. Tässä esityksessähän otetaan nyt sitten hallituspuolueiden politiikkatavoitteiden pohjalta kantaa siihen, miten lakia tulisi muuttaa. Ensinnäkin hallituspuolueilla on ollut tässä kaksi tavoitetta. Toinen on ollut se, että tässä nimenomaan lähdetään siitä, että rajattaisiin näitä nykyisiä palveluita laittomasti maassa olevien osalta, ja on katsottu, että olisi tärkeää nimenomaan tätä välttämätöntä kiireetöntä hoitoa rajata. Toisaalta samaan aikaan on sitten lähdetty siitä, että tämä kannattaisi tehdä nimenomaan vetovoimasyistä, eli katsottaisiin, että tällä on merkittävää vetovoimaa, tällaista... Tässä on katsottu siis Orpon hallituksen hallitusohjelman maahanmuuttopoliittisten linjausten osana, että pyritään tehostamaan nimenomaan laittomasti maassa olevien henkilöiden maasta poistumista ja että tällä mahdollisella paperittomien terveydenhuollolla välttämättömien palveluiden osalta voisi olla vetovoimatekijää, joka on syytä ottaa huomioon ja laimentaa tätä vetovoimaa. Tässä tapauksessa työtä on tehty käskettyä. Lausuntokierros oli varsin silmiä avaava. Alkuperäinen ehdotus, jolla hallituspuolueet tätä tekivät, oli sellainen, että sitä ei lausuntokierroksella hyväksytty. Nämä esitykset, joita lausuntokierroksella oli, on sittemmin hallituksen valmistelussa monin paikoin pyörretty. Kun tämä lakiehdotus tuli eduskunnan käsittelyyn lähetekeskusteluun, silloin jo ihmettelimme sitä, mikä tässä laissa nyt tosiasiassa muuttuu. Ja jos me silloin ihmettelimme tätä, mikä nyt tässä hallituksen esittämässä ja viime hallituskaudella tehdyssä laissa on erilaista, niin silloin siihen ei saatu vastausta. Ja tänään ikäväkseni jouduin teille sanomaan, että Suomessa ei ole yhtään asiantuntijaa, yhtään instituutiota eikä myöskään ministeriöltä saatua vastinetta, jossa kerrottaisiin, keneltä tämän hallituksen esityksen mukaisen pykälän pohjalta otetaan palvelua pois. Siis tämä on täysin poliittisesti rakennettu juttu. Minä pidän sitä aika erikoisena, arvoisa puhemies, että me ollaan eduskunnassa salissa täällä ja kansanedustajilla pitäisi olla oikeus tietää, mihin lopputulokseen on sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tultu siitä, kenellä on nyt sitten oikeus ja kenellä ei ole, koska tätä rajataan. Nyt me emme tiedä vieläkään, keitä ovat ne paperittomat, jotka rajataan tämän esityksen pohjalta tästä ulos. Me tiesimme lausuntokierroksella olleesta esityksestä, keitä tässä aiottiin rajata ulos, mutta hallituspuolueet itse päättivät, että ne eivät olleetkaan mahdollisia rajauksia. Tämän jälkeen ollaan tultu siihen, että tätä esitystä on vielä muutettu tiukemmaksi. Eli silloin kun salissa epäilimme, että me emme osaa nyt sanoa, millä tavalla tämä kiristäisi tätä nykylainsäädäntöä, niin tällä hetkellä meidän on pakko sanoa täällä salissa vastuullisina valiokunnan jäseninä, että meillä ei ole yhtään esimerkkiä siitä, miten tämä laki nyt kiristyy. Siksi minä ihmettelen näitä puheenvuoroja, joita täällä on käytetty, koska ei tässä kiristetä sen enempää tosiasiallisesti näiden palveluiden saantia, kun yksikään asiantuntija ei tiennyt, keitä ne olisivat, emmekä me pystyneet nostamaan tähän mietintöön yhtään esimerkkiä, keneltä nämä palvelut olisivat pois. Minä ymmärrän sen, että poliittisesti tehdään sellaisia rakennelmia ja poliittisesti ikään kuin sanotaan, että nyt rajataan paperittomien oikeutta välttämättömiin palveluihin, mutta nämä pykälät, jotka hyväksyttiin, johtavat nyt siihen, että tällaisia ryhmiä ei ole löytynyt, keneltä nämä olisivat pois. Haluan ottaa muutaman esimerkin, ja erityisen hyvin tätä käsitellään kyllä tässä meidän mietinnössämme. Tämän esityksen vaikutuksista käydään tosi tarkkaan keskustelua. Haluankin kiinnittää teidän huomiotanne, että kun me puhutaan siis noin 3 000—4 000 laittomasti maassa olevasta, heidän henkilöidensä osalta nyt jatkossa tämä laki edellyttäisi, että arvioidaan, onko todellinen välttämätön tarve tälle henkilölle sitä apua antaa. Tämä välttämättömyys muotoillaan nyt niin, että pitää olla ”ilmeisen”, ilmeisen ilmeinen tarve siis käytännössä. Ja koska se muotoillaan näin, että on selkeästi ilmeinen tarve — ei riitä siis, että on tarve, vaan pitää olla ilmeinen tarve — ja nyt kun tämä ilmeinen tarve tähän tulee, niin kukaan ei tiedä, mitä eroa sillä on, jos on vain tarve. Ei olla pystytty löytämään erilaisia ryhmiä, ketkä tässä nyt putoavat pois. Sen lisäksi tässä on lähdetty siitä, että nämä välttämättömät palvelut voitaisiin saada tilanteessa, jossa olisi ”ilmeisen” kohtuutonta tältä yksittäiseltä henkilöltä riistää palvelut. Ja niin kuin äsken totesin, meillä ei ole tässä hoito-oikeuden laajuudessa selvinnyt, mitä eroa on sellaisella paperittomalla, jolta on ilmeisen kohtuutonta näitä palveluita ottaa pois, ja mitä eroa on sillä paperittomalla, jolta olisi vain kohtuutonta nämä ottaa pois. Selitystä ei ole tullut myöskään ministeriöltä ja sitä kautta vastineen muodossa, kuka olisi se väliintippuja, joka ei sitten näitä palveluita saisi, kun se olisi vain kohtuutonta nämä palvelut riistää. Mutta ilmeisellä kohtuuttomuudella näitä palveluita saisi. No, sitten toinen ehto on se, että jos alaikäisen hyvinvoinnin osalta syntyy tilanne, että alaikäisen hyvinvointi vakavasti vaarantuisi, jos näitä palveluita ei saisi, niin tässä tapauksessa tämän henkilön pitäisi saada palvelua. Ja tämäkin tulkinnanvaraisuus on siinä, että tämän pitäisi ”vakavasti” vaarantua, ei vain vaarantua. Tällaista esimerkkiä emme ole [Puhemies koputtaa] vielä löytäneet, mitä eroa näillä kahdella on. Arvoisa puhemies! Jatkan tästä kohta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-11-19T15:32:20,2025-11-19T15:40:14,Hyväksytty,1.1 2025_112_62,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Edustaja Mikkonen, Krista, poissa. Edustaja Valtola, poissa. — Edustaja Lindén.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_63,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä edustaja Kiurun erinomaisessa puheenvuorossa oikein alleviivattiin sitä asiaa, että on todella mahdotonta löytää asiallisesti ottaen eroa nyt voimassa olevan, vuoden 23 alusta voimaan tulleen, lain ja nyt esitetyn muutoksen välillä. No, kun tätä samaa keskustelua käytiin Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuustossa, jossa oli tehty valtuustoaloite, että jos hallituksen taholta tulee kiristyksiä näihin hoitokriteereihin, niin kuitenkin noudatettaisiin sitä entistä käytäntöä siellä. Siitä sitten äänestettiin vilkkaan keskustelun jälkeen, ja siinä äänestyksessä esimerkiksi RKP:n ryhmä oli kokonaan sen, voisiko sanoa, aiemman eli nyt voimassa olevan lain kannalla ja myös merkittävä osa keskustan ryhmästä oli. Mutta esimerkiksi perussuomalaisten taholta kysyttiin minulta, että no miksi minä en kannata vaikkapa tätä nyt esitettyä lakia, jos se minun mielestäni ei käytännössä eroa millään tavalla siitä laista, jonka itse syksyllä 22 esittelin ja joka tuli voimaan vuonna 23. Se johtuu yksinkertaisesti siitä syystä, että tällä keskustelulla, mitä me käymme tämän asian ympärillä, pyritään luomaan epäluuloa sitä kohtaan, että meillä on nyt maassa sellaisia ihmisiä, jotka ikään kuin syövät suomalaisille tarkoitetut niukat terveydenhuollon rahat. [Pia Sillanpää: Kyllä näin on! Näinhän se on!] Tällä tavalla luodaan sitä epäluuloa, pelkoa ja sanoisin jopa vihaa sellaisia ihmisiä kohtaan. [Pia Sillanpää: Se ei ole mitään epäluuloa! Se on realismia! — Välihuuto vasemmalta] Sellaista keskustelua kun ylläpidetään, niin mietitäänpä nyt vähän: Meillä käytetään hyvinvointialueiden rahaa 30 miljardia, siis 30 tuhatta miljoonaa. Tässä on kysymys nyt yhdestä miljoonasta, josta 950 000 tulee takuuvarmasti jäämään edelleen käytettäväksi. On hyvin mielenkiintoinen tämä hallituksen alkuperäisen esityksen sivu 25, jossa kerrotaan, mitä eri hyvinvointialueet ovat Kelalta laskuttaneet. Kahdeksan hyvinvointialuetta ei ole laskuttanut euroakaan — Varha, Pohjanmaa, Itä-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu — ja sitten Länsi-Uusimaa on laskuttanut 612 euroa, Pohjois-Karjala 700 euroa, Lappi 600 euroa. Tämähän kertoo siitä, että ei tässä ole oikeasti nyt mitään sellaista meneillään, että meillä on maassa joku tällainen kriminelliryhmä, joka syö ne suomalaisten terveydenhuoltoon tarkoitetut verorahat. Kaikki tämä on trollaamista, mustamaalaamista, ennakkoluulojen vahvistamista ja itse asiassa lietsoo vihaa. [Aino-Kaisa Pekonen: Kyllä! — Pia Sillanpää: Ei lietso!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-19T15:40:24,2025-11-19T15:43:31,Hyväksytty,1.1 2025_112_64,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Edustaja Sillanpää, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_65,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikkea tässä salissa on kuultu, mutta tämä edustaja Lindénin syytös vihan lietsomisesta on kyllä jo aivan järjenköyhä suoraan sanottuna. Kukaan ei täällä lietso mitään vihaa tai epäluuloja toisia kohtaan. [Aki Lindén: Mitä sitten?] On täysin realismia vaatia sitä, että suomalaisten terveyspalvelut kuuluvat suomalaisille ja laillisesti maassa oleville. Me perussuomalaisissa emme myöskään ajattele niin, että laittomasti maassa olevat ovat täällä ”saastuttamassa” meitä muita, niin kuin edustaja Lyly omassa puheenvuorossaan mainitsi. [Lauri Lyly pyytää vastauspuheenvuoroa] Ehkä se oli vahinko, miten hän sen ilmaisi, mutta emme käyttäisi tällaista sanontaa myöskään. Me ollaan ehdottomasti vain sitä mieltä, että suomalaisten terveyspalvelut kuuluvat täällä maassa laillisesti oleville ja Suomen kansalaisille. Ei ole tarkoitus minkäänlaista vihaa luoda yhtään ketään kohtaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Aamen! — Vasemmalta: Eipä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-11-19T15:43:31,2025-11-19T15:44:33,Hyväksytty,1.1 2025_112_66,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Edustaja Lindén, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_67,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Koska tilanne on se, että 30 miljardia hyvinvointialueiden rahoitusta on tarkoitettu — käytän tässä nyt tätä termiä — suomalaisille ja muille täällä maassa laillisesti oleskeleville, niin se, että synnytetään tämänkaltainen debatti siitä, että meillä on joitakin harvoja henkilöitä, jotka eri syistä ovat täällä Suomessa ja jotka ovat sairastuneet ja saaneet sitten apua, kun ovat olleet avun tarpeessa... Meillä on nyt voimassa oleva laki, joka korostaa sitä, että kiireellinen hoito annetaan, niin kuin tämä nyt muutettu lakikin, ja välttämätön kiireetön hoito. Ja niin on tässä nyt muutetussa laissakin, välttämätön kiireetön hoito niillä sanalisäyksillä, joita siihen on sitten tämän sanaparin jälkeen laitettu, joita ei kukaan asiantuntija, kuten täällä edustaja Kiuru totesi, pystynyt yhdelläkään konkreettisella esimerkillä havainnollistamaan, että mikä olisi sitten sellainen potilastapaus, joka nyt jatkossa jäisi hoitamatta. Tässä mielessä tämänkaltaisen keskustelun synnyttäminen ylipäätään on juuri sitä ennakkoluulojen lietsontaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-19T15:44:33,2025-11-19T15:45:50,Hyväksytty,1.1 2025_112_68,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Edustaja Kiuru, Krista, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_69,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä ihan kylmänviileästi kun keskustelua käydään, käydään sitä sitten siitä, ollaanko tässä nyt järjestämässä Suomi suomalaisille ja terveyspalvelut suomalaisille ja pidetään huolta siitä, että laittomasti maassa olevat näitä palveluita eivät saa. Minä juuri äsken tuossa pöntössä sanoin, että tämä esitys, joka tässä on, on aivan samanlainen esitys kuin meillä oli viime kaudella, koska me ei olla löydetty yhtään ryhmää, keneltä nämä palvelut karsitaan. Minusta on rehellisyyttä myöntää, mitkä ovat ne henkilöt ja ne ryhmät, jotka tässä nyt pullautetaan nykyisen lain ulkopuolelle. Niitä ei ole löytynyt. Ja puhutaan täällä, mitä puhutaan, niin fakta nyt on se, että tässä näyttää olevan aivan samanlainen lopputulos. Kohta perustelen tätä väitettäni vielä enemmän, mutta minä en pidä siitä, että täällä eduskunnan istuntosalissa yritetään puhua asian vierestä. Se ei ole asiallista. Nyt täällä olkoon mitä mieltä hyvänsä mikäkin leiri, [Puhemies koputtaa] mutta minä kylmänviileästi käsittelen tätä siitä näkökulmasta, muuttuuko jokin, ja nyt ei näytä muuttuvan mikään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-11-19T15:45:50,2025-11-19T15:47:07,Hyväksytty,1.1 2025_112_70,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Edustaja Lyly, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_71,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Sillanpää viittasi minun edelliseen puheenvuorooni, ja kävin sen puheenvuoron heti korjaamassa tuolla puhemiehen vieressä olevan sihteerin kanssa. Sanoin ”saastuttaa”, se oli väärä sana. Piti sanoa ”tartuttaa”. Sen takia olen sen korjannut heti sen puheenvuoron jälkeen, ja se pöytäkirjalla on. Ehkä siihen ei kannata nyt vedota sitten tämän enempää. Se oli minun virheeni ja huolimattomuuteni siinä puheenvuorossa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-19T15:47:07,2025-11-19T15:47:49,Hyväksytty,1.1 2025_112_72,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Edustaja Sillanpää, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_73,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä yksinkertaistettuna: viestin pitää olla kuitenkin selvä sekä Suomessa että ulkomaille, että tässä maassa tarjotaan terveyspalveluja Suomen kansalaisille ja laillisesti maassa oleville. Sitten olisin kysynyt vielä sitäkin, että kun Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti ovat kuitenkin päätyneet samaan johtopäätökseen kuin me Suomessa nyt eli siihen, että meillä on tämä täysi oikeus rajata kiireettömiä terveyspalveluja, niin ajatteletteko te, että näissä muissa Pohjoismaissa nyt jotenkin toimitaan myös kaikin puolin väärin, vai olisiko se niin, että me ollaan nyt fiksuja, että palataan takaisin tähän samaan pohjoismaiseen linjaan, missä terveyspalvelut turvataan omille kansalaisille. Sitten mitä tulee näihin ryhmiin, keitä tähän nyt kuuluu tai ei kuulu, niin kyllä nyt jokainen terveydenhuoltoalan ammattilainen tietää, että esimerkiksi lievästi kohonnut verenpaine voi olla sellainen, joka jatkossa joskus johtaa suurempiinkin ongelmiin, mutta ei sellaista hoitoa minun mielestäni kuulu tarjota laittomasti maassa oleville. [Aki Lindén: Ei ole tarjottu tähänkään asti!] Sama asia esimerkiksi liittyen paino-ongelmiin tai verensokeriongelmiin, voi olla esidiabeteksen tyylistä ongelmaa: eiväthän he kuulu siihen porukkaan, jonka kuuluu saada palveluja täällä maassa. [Aki Lindén: Ei ole tähänkään asti annettu!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-11-19T15:47:49,2025-11-19T15:49:14,Hyväksytty,1.1 2025_112_74,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Edustaja Hänninen, vastauspuheenvuoro. Sen jälkeen edustaja Kiuru, vastauspuheenvuoro, ja sen jälkeen mennään puhujalistaan. — Edustaja Hänninen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_75,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Kiitos, arvokas puhemies! Yksi sana tässä kirvoitti, eli sieltä vasemmalta reunalta kerrotaan, että täältä oikealta reunalta lietsotaan vihaa. Puhutaan kyllä ihan asiapohjalta, ja en ole kokenut semmoista vihanlietsontaa, enkä pidä myöskään siitä, että tällä tavalla polarisoidaan tätä meidän yhteiskuntaa, että on vihanlietsojat ja sitten ovat ne oikein puhuvat ihmiset siellä vasemmassa reunassa. Niin että tämä ei mennyt ihan nappiin. — Kiitos. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä puhe!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-19T15:49:14,2025-11-19T15:49:50,Hyväksytty,1.1 2025_112_76,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Edustaja Kiuru, Krista, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_77,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kerrataan nyt vielä, mitä tässä laissa tehdään suhteessa pohjoismaisiin kumppaneihin: Siis kiireellistä hoitoa tarjotaan, ei sitä voi evätä ihmisiltä, jotka kuolevat vaikka siihen ihmisen eteen jossain päivystyksessä. Tämä on vakava juttu. Totta kai ihmisarvoon kuuluu se, että me pelastamme jokaisen ja jokaisella on ihmisarvonsa. Tämä on niin kuin se peruslogiikka. No, sitten toisena logiikkana tulee se, että kiireetöntä hoitoa taas voidaan rajata. Se on juuri niin kuin tässä äsken edustaja Sillanpää totesi, että me voimme rajata kiireetöntä hoitoa. Ei se ole tässä mikään ihmeellinen juttu. Ei tässä laissa tehdä mitään suurta, uutta, innovatiivista poliittista linjausta, että nyt rajattaisiin kiireetöntä hoitoa. Sehän on jo rajattu tässä nykyisessäkin tasossa. Tästä nykyisestä tasosta kiireetöntä hoitoa halutaan käydä keskustelua siitä, että onko kaikki välttämätöntä, ja minusta se on ihan poliittisesti... Sen kun käymme siitä keskustelua. Mutta jos me käydään viikkotolkulla kymmenien suomalaisten asiantuntijoiden kanssa keskustelua, että löytyisikö siitä kiireettömän välttämättömän hoidon kategoriasta joitakin hoitoja, [Puhemies koputtaa] jotka voitaisiin ottaa joiltakin laittomassa maahanmuutossa olevilta pois, niin ei ole löytynyt niitä, ja minun pointtini oli se, että tässä ei tosiasiassa käytännön tasolla tulla rajaamaan näitä hoitoja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-11-19T15:49:50,2025-11-19T15:51:24,Hyväksytty,1.1 2025_112_78,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Edustaja Pekonen, varsinainen puheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_79,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Täytyy todeta, että kyllä tässä nuo salin oikean laidan puheet paperittomina elävien ihmisten terveydenhuollosta ovat minusta todella kylmäkiskoista puhetta. Tässä puhutaan nyt kuitenkin ihmisistä, jotka ovat maailmassa kaikista heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä, ja usein nämä ihmiset nimenomaan elävät paossa ja pelkäävät viranomaisia, eivätkä nämä paperittomina Suomessa elävät ihmiset hakeudu turhaan palveluiden piiriin, saati sitten että nämä ihmiset maailmalta lähtisivät sankoin joukoin Suomeen näiden palveluiden perässä. [Pia Sillanpää: Sitä ei voi koskaan tietää tulevaisuudesta!] Ei, nämä ihmiset todellakin hakeutuvat näihin palveluihin ihan viimeisessä hädässä. Minun täytyy nyt todeta, että niin kuin tässä edellä jo edustajat Lindén ja valiokunnan puheenjohtaja Kiurukin ovat todenneet, että kyllähän tämä koko hallituksen esitys, ja nyt varsinkin valiokunnan käsittelyn jälkeen, on niin kuin iso, suuri puhallus tai trollaus tai mitä tahansa. En myöskään pidä siitä, että täällä salissa ei puhuta asioista niiden oikeilla nimillä. Niin kuin tässä puheenjohtaja Kiuru totesi, ei meillä ole nyt mitään käsitystä siitä, keitä ihmisiä tämä esitys tosiasiallisesti sitten rajaa palveluiden ulkopuolelle. Jos katsotaan sitä hallituksen alkuperäistä esitystä, niin se olisi merkittävästi kaventanut ulkomaalaislaissa tarkoitetulla tavalla oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeutta välttämättömään hoitoon. Mutta sitten lausuntokierroksen jälkeen ja valiokuntakäsittelyn jälkeen tätä esitystä on muutettu olennaisesti, ja se on nyt mielestäni tässä se pihvi, että me suuresti käsitellään tätä asiaa täällä salissa. Tosiasiallisesti en oikeastaan edes tiedä, mikä tämän niin kuin tarkoitus täällä on. Nyt kun katsotaan vaikka oikeata laitaa, niin täällä on muutama perussuomalainen kansanedustaja ja yksi kokoomuksen kansanedustaja tätä esitystä puolustamassa, ja missä ovat kaikki muut? [Pia Sillanpää: Sepä!] Niin, tämä on mielenkiintoista. Puhemies! Vielä totean, että pidän tärkeänä sitä, että kaikista ihmisistä pidetään huolta ja kaikille ihmisille palveluita tarjotaan tämän nykyisen, voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti, ja ihmisoikeussopimustenkin mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus terveydenhuoltoon alkuperästään tai asemastaan riippumatta. En missään nimessä kannata tätä hallituksen esitystä, joka on kyllä tässä niin kuin kuivunut kasaan siitä alkuperäisestä tarkoituksestaan, mitä ilmeisesti perussuomalaiset vaativat hallitusohjelmaneuvotteluissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-11-19T15:51:24,2025-11-19T15:54:31,Hyväksytty,1.1 2025_112_80,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,Edustaja Berg., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_81,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään lakiesitystä, jonka tarkoituksena on rajoittaa ulkomaalaislain vastaisesti maassa oleskelevien henkilöiden oikeutta välttämättömään hoitoon. Hallituksen alkuperäinen esitys olisi kaventanut tätä oikeutta huomattavasti, niin paljon, että sen perus- ja ihmisoikeudelliset ongelmat nousivat näkyviin välittömästi lausuntokierroksella ja valiokunnissa. On tärkeää todeta, että lausuntopalautteen jälkeen esitystä on muutettu. Raskaana olevien oikeus on laajennettu koskemaan myös synnytyksen jälkihoitoa, ja vammaisten henkilöiden oikeus välttämättömään kiireettömään hoitoon lisättiin lakiin perustuslakivaliokunnan vaatimuksesta. Pidämme näitä muutoksia perusteltuina, mutta ne eivät kuitenkaan korjaa esityksen kokonaisongelmaa. Arvoisa puhemies! Tämän lakiesityksen ympärille on muodostunut kokonaisuus, joka on niin epäselvä, ettei edes sosiaali- ja terveysvaliokunta saanut ministeriöltä vastausta siihen, ketkä lopulta jäisivät hoidon ulkopuolelle nykytilaan verrattuna. Kun edes lainsäätäjä ei tiedä, ketä laki koskee, voidaan kysyä, miten sen toimeenpano voisi onnistua. [Aino-Kaisa Pekonen: Juuri näin!] Tässä tilanteessa esityksen käytännön vastuu jää hoitohenkilökunnalle ja hyvinvointialueille. Olemme jo kuulleet, että osa suurista kaupungeista ei aio rajata palveluita hallituksen tarkoittamalla tavalla. Samalla esityksen taloudelliset perusteet ovat romahtaneet. Arvio säästöistä oli alun perin 560 000 euroa. Nyt tiedämme, että tämä arvio on ylimitoitettu ja käytännössä epäuskottava. Jos suurin osa paperittomista on edelleen hoito-oikeuden piirissä, herää perusteltu kysymys, keneltä hoito aiotaan evätä ja millä tavoin esitetyt säästöt muka toteutuvat. Arvoisa puhemies! Hallituksen pääasiallinen perustelu tälle esitykselle on tarve vähentää laittomasti maassa oleskelua, mutta esitys ei tuo esiin minkäänlaista näyttöä siitä, että nykyinen sääntely olisi johtanut ongelmiin. Päinvastoin asiantuntijat ovat todenneet, että oikeus saada ajoissa hoitoa vähentää päivystysten kuormitusta ja säästää sekä rahaa että inhimillistä kärsimystä. Tämä ei ole vain yksilön oikeuksista kiinni. Kyse on koko väestön terveydestä. Jos ihmiset pelkäävät hakeutua hoitoon tartuntatautien tai vammojen kanssa siksi, että he pelkäävät viranomaiskontakteja tai kustannuksia, se altistaa meistä jokaisen. Tässä tilanteessa julkisen vallan velvollisuus on suojella väestön terveyttä, ei heikentää sitä. Arvoisa puhemies! Erityisen vakavaa on se, että hallitus sysää soteammattilaisille tehtäviä, jotka eivät kuulu heidän ammattirooliinsa. Lain toimeenpanossa lääkäreiden ja sairaanhoitajien pitäisi arvioida paitsi hoidon tarve myös henkilön maassa oleskelun kesto ja tehdä tulkintoja kohtuuttomuudesta ja ilmeisestä kohtuuttomuudesta, käsitteistä, joita edes ministeriö ei ole pystynyt selkeästi määrittelemään. Tämä asettaa terveydenhuollon henkilöstön kohtuuttomaan tilanteeseen ja on suorassa ristiriidassa heidän ammattieettisten velvoitteidensa kanssa. Lääkärin tehtävä ei ole selvittää ulkomaalaisoikeudellisia kysymyksiä eikä motivoida ketään palaamaan kotimaahansa. Lääkärin tehtävä on hoitaa potilasta. Arvoisa puhemies! Kun säätely on epäselvää ja ihmisoikeusvaikutukset arvioimatta, kustannusarviot ovat ristiriitaisia ja toimeenpanijoille sälytetään tehtäviä, joihin heillä ei ole osaamista tai oikeudellisia välineitä, on esityksen tarkoituksenmukaisuus kyseenalainen kaikilla mittareilla. Pidämme esitystä epäonnen yhdistelmänä. Se on epäselvä ja epätarkoituksenmukainen ja se heikentää sekä potilaiden oikeuksia että terveydenhuollon toimintaedellytyksiä. Siksi vastustamme hallituksen esitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-11-19T15:54:32,2025-11-19T15:59:19,Hyväksytty,1.1 2025_112_82,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Edustaja Kiuru, Krista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_83,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edellä kävin läpi tätä pykäläperustaa, joka tässä nyt rajaa hoitoa. Kuitenkin tämä rajaus on mielenkiintoinen siksi, että erityisen ilmeisen kohtuuttomuuden sekä alaikäisten hyvinvoinnin vakavan vaarantumisen edellytysten on katsottu olevan erityisen tulkinnanvaraisia ja uudenlaisia käsitteitä, joita terveydenhuollon ammattihenkilöt eivät ole aikaisemmin joutuneet työssään punnitsemaan. Hoidon tarpeessa kysymys siitä, onko se kiireellistä vai kiireetöntä, on varsin tuttu ja helppokin raja arvioida. Sen sijaan kiireettömän sisällä välttämättömän hoidon epääminen onkin sitten jo isompi kysymys. Siitäkin ehkä vielä selvittäisiin, mutta välttämättömän hoidon sisään esitys rakentaa nyt uuden kategorian, jossa on siis välttämätöntä hoitoa, joka on kohtuutonta mutta ei ilmeisen kohtuutonta, ja jos se on ilmeisen kohtuutonta, hoitoa saa, mutta jos se on vain kohtuutonta, hoitoa ei saa. No nyt olemme sitten kysyneet valiokunnan käsittelyssä ammattilaisilta, mistä tämän sitten tietää. ”Sosiaali- ja terveysministeriöltä saadun selvityksen mukaan”, suoraan lainatakseni valiokunnan lausuntoa, ”kohtuuttomuutta ei ole mahdollista määritellä yksiselitteisesti, vaan arviointi edellyttää jokaisen potilaan kohdalla tehtävää tapauskohtaista arviointia ja kokonaistilanteen huomioon ottamista. Ilmeisen kohtuuttomuuden voi selvityksen mukaan tulkita viittaavan tilanteisiin, joissa kohtuuttomuus on selvästi ja helposti havaittavissa ilman syvempää tulkintaa tai lisäselvittelyä. Tämä tarkoittaa”, siis saadun selvityksen mukaan, ”että ilmeisyysvaatimuksen täyttyessä terveydenhuollon ammattihenkilöiltä ei edellytettäisi asian lisäselvittelyä, vaan tapauksessa olisi yksilöllisen harkinnan perusteella selvää, että hoitoa on annettava.” No nyt kun ollaan siellä työyhteisössä, niin lääkäri siis tekisi tämän yksilöllisen harkinnan, kuten mietinnössä on linjattu, ja tämä antaa tapauskohtaisen harkinnan lääkärille. Ja kun lääkäri nyt sitten harkitsee, niin meidän mietintömme mukaan sen pitäisi olla niin ilmeisen kohtuutonta, että tätä ei tarvitse ruveta selvittämään, ja sitten sitä saa. On tämä siis mielenkiintoista, että jos tarvittaisiin lisäselvittelyä ja harkintaa, niin silloin alkaisikin mittari kääntyä valiokunnan mietinnön mukaisesti, sivun 9 toiseksi viimeisen kappaleen mukaisesti, siihen, että yksilöllisen harkinnan perusteella tulisi olla siis selvää, että hoitoa on annettava. Tämähän johtaa nyt siihen, että epäselvissäkin tapauksissa käännyttäisiin siihen, kuten valiokunta sitten myöhemmin korostaa, että ihmisen etu tässä viime kädessä painaa, kun arvioidaan, saako sitä hoitoa vai ei. Näin ollen onkin haastavaa, miten tätä voisi tulkita nyt niin, että tässä vapautuu valtavasti joukkoja, kun näitä paperittomien terveyspalveluja enää ei saisi. Nimittäin valiokunta vielä painottaa varmuuden välttämiseksi, että ”epäselvissä tilanteissa pykälää on tulkittava hoitoa tarvitsevan kannalta myönteisesti”, kuten esittelynkin perusteissa sanotaan. Tässä on mielenkiintoista sitten se, että kun ministeriöltä pyydettiin lisävastineita, niin he toimittivat seuraavat tiedot: ”Ilmaisun ’vakavasti’ voi ministeriön mukaan tulkita viittaavan siihen, että vaaran aiheutuminen on tilanteissa suhteellisen selvästi ja helposti havaittavissa. Näin ollen säännöksessä käytetyillä ilmaisuilla ’vakavasti’ ja ’ilmeisen’ on ministeriöltä saadun selvityksen mukaan varsin yhtäläinen merkitys. Ministeriön mukaan henkilöiden statusta, myös muun henkilön terveyden vakavaa vaarantumista tai alaikäisen hyvinvoinnin vakavaa vaarantumista, tulisi selvittää ensisijaisesti potilaan kanssa käydyn vuorovaikutuksen perusteella.” Arvoisa puhemies! Tämä on sitten se toinen haasteemme. Nimittäin tässä nyt ministeriö toteaa, että käydään sitten ensisijaisesti potilaan kanssa keskustelua siitä, onko tämä vaiva sellainen, että se vaarantaa ihmisen terveyden kohtuuttomalla tavalla vai ilmeisen kohtuuttomalla tavalla. Lisäksi tässä voidaan käydä keskustelua siitä, vaarantaako tämä alaikäisen vakavasti vai ilmeisen vakavasti tai tällaisella äärettömän vakavalla tavalla. Kun näitä sitten punnitaan, niin siitä tiedetään, tuleeko esimerkiksi tässä jälkimmäisessä tapauksessa hoitoa antaa tälle henkilölle, joka on huoltovastuussa. Tämä johtaakin siihen, että yksittäinen lääkäri tosiasiassa sitten arvioi sen, olisiko hoitamatta jättämisestä lähitulevaisuudessa ennakoitavissa kiireellisen hoidon tarpeen ilmaantuminen, joka sitten perusteluiden mukaan olisi merkityksellistä ilmeisen kohtuuttomuuden arvioinnissa. Tästä onkin valiokunta merkinnyt tällaisen tilanteen. Se liittyy tähän, joka oli täällä jo esillä — edustaja Sillanpää otti tämän verenpaineen esille, jos kuulin oikein. Siis hallituksen esityksessä itsessään todetaan sivulla 37 kahden esimerkin valossa, mikä on sellaista välttämätöntä kiireetöntä hoitoa, joka katsotaan tällaiseksi ilmeisen kohtuuttomaksi tilanteeksi, jossa sitten apua saisi. Esimerkkinä mainitaan siis erittäin korkean verenpaineen hillintä lääkityksellä ja seuranta lääkevasteen toteuttamiseksi. [Pia Sillanpään välihuuto] Ja toisena esimerkkinä mainitaan suolistoverenvuodon takaa löydetty paksusuolisyövän leikkaushoito. Eli nimenomaan äsken, kun täällä salissa tulkittiin, löytyisikö joku tilanne, niin siitäkin, joka täällä äsken löytyi, hallitus on tiennyt jo sivulla 37, ettei se olekaan tällainen tilanne. [Pia Sillanpää: Minä puhuin lievästi kohonneesta verenpaineesta!] Tästä tullaankin siihen, kansanedustajat, että kun täällä nyt on taloudellisia vaikutuksia selvitetty, niin tässä hallituksen esityksessä tosiasiassa ei ole tehty tätä kokonaisuutta siksi, että tällä säästettäisiin, mutta tosiasiassahan tästähän tulee 560 000 euroa säästöä tämän esityksen mukaan, [Aki Lindén: Paperittomien!] tällä paperittomien terveydenhuollon rajauksella. Toissa vuonna meni lähes miljoona rahaa tähän, viime vuonna meni tämä 500 000. Nyt tässä on sitten nämä kustannukset otettu huomioon alakanttiin, ja tästä 560 000:sta otetaan pois siis hyvinvointialueilta, [Puhemies koputtaa] käytännössä tämän perustuslakivaliokunnan rajauksen jälkeen, vielä tosiasiassa se sama [Puhemies koputtaa] 560 000, mutta oikeastihan tästä sulaa vielä [Puhemies koputtaa] näitä vaikutuksia, koska tästä rajauksesta rajattiin lisää porukkaa ulos, joten nämä taloudelliset vaikutukset ovat sulaneet tässä käsittelyssä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-11-19T15:59:24,2025-11-19T16:07:14,Hyväksytty,1.1 2025_112_84,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Sillanpää, yksi minuutti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_85,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kiuru, te aiemmassa puheenvuorossanne pyysitte esimerkkejä näistä tapauksista, ja niitä annoin teille. Puhuin lievästä verenpaineesta, jonka te käänsitte äskeisessä puheenvuorossanne aivan joksikin muuksi. Tarkkuutta näihin, kiitos. Mitä tulee tähän, kun aikaisemmin tässä puhuttiin näistä ammattilaisten päätöksistä, kun he kohtaavat näitä laittomasti maassa olevia, siitä, hoitaako vai ei, niin olen siitä aivan samaa mieltä: ei kuulu ammattilaiselle tehdä sitä päätöstä siinä hetkessä, vaan hyvinvointialueen johdolta tulee olla selkeät ohjeet siihen, miten näissä tapauksissa toimitaan. Lisäksi on kyllä mielenkiintoista se, kun sieltä vasemmalta joka hetkessä väitetään, että ”te teette nyt kylmäkiskoista politiikkaa näillä esityksillä”, ja sitten kuitenkin te sanotte, että tämä esitys ei käytännössä ole erilainen kuin ”meidän esitys edellisellä kaudella”, niin että olitteko te nyt sitten itse aivan kylmäkiskoisia, kun te teitte tämän lain edellisellä kaudella, vai miten te nyt oikein tämän [Puhemies koputtaa] ajattelette? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-11-19T16:07:16,2025-11-19T16:08:29,Hyväksytty,1.1 2025_112_86,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Kiitoksia. — Muistutan, että vastauspuheenvuoron voi pyytää nousemalla seisomaan. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä, yksi minuutti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_87,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta tämä Sillanpään viimeinen steitmentti oli ihan ok. Olen itse vähän samoilla linjoilla siinä, että tässähän nimenomaan nyt osoitetaan, että ei tässä rajata, kun me ei löydetä yhtään käytännön esimerkkiä, missä me rajattaisiin tätä porukkaa ulos viime hallituskauden tai tämän hallituskauden tuotoksena. Siis näinhän tämä tulee nyt menemään. Tässä on käyty ansiokas keskustelu tästä, ja olette tässä ihan oikeassa. Samoin totean, että me olemme varmasti sitten yhtä kylmäkiskoisia kaikki, koska tämä määrittely siitä, mikä on kiireellistä ja mikä on kiireetöntä hoitoa, on helpompaa. Sitten kun me mennään sinne kiireettömän hoidon puolelle ja tätä välttämätöntä hoitoa ruvetaan katsomaan, niin ei tässä esityksessä kyllä, ikävä kyllä... Jos ette ole perehtyneet asiaan, niin mehän ei olla vielä löydetty valiokunnassa yhtään sellaista, mikä tästä jää pois. Se on minusta tärkeää myöntää. Oli se sitten sitä, että kylmäkiskoisesti, viileästi tätä esitystä arvioidaan tai ei, niin itse ainakin arvioin tätä nyt niin, että täältä ei vaan löydy sitä, mikä täältä rajataan ulos. Sitähän me ollaan tässä peräänkuulutettu. Tästä on käyty ansiokas keskustelu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-11-19T16:08:36,2025-11-19T16:09:42,Hyväksytty,1.1 2025_112_88,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Hyvä. — Sitten palaamme takaisin listalle. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_89,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt pääsimme minun mielestäni tämän ihan tärkeän keskustelun ytimeen, ja voin ihan samoin sanoin sanoa, kuten edustaja Kiuru äsken tässä sanoi, koska olin itse sen lain esittelijä silloin syksyllä 22: kyllä se oli monella tavalla aika kylmäkiskoinen esitys. Siinä puhuttiin, että tarjotaan vain välttämätön hoito, kiireetön hoito. Kaivoin varmuuden vuoksi esille silloin esitellyn lain pykäläkohtaiset perustelut, ja se 56 a §, joka oli kokonaan uutta lainsäädäntöä, on hyvin laajasti käyty yksityiskohtaisissa perusteluissa läpi. Täällä todetaan: ”Välttämättömyyden arviointi perustuu aina tapauskohtaiseen harkintaan ottaen huomioon hoitoa tarvitsevan henkilön senhetkinen terveydentila sekä sairauden luonne ja mahdollinen kulku.” Ja sitten jatkuu laajasti. Eli nyt itse asiassa nämä sanat on laitettu tähän uuteen lakiin, siinä puhutaan, että pitää olla yksilökohtainen harkinta. No, tuossahan minä äsken luin sen ääneen, että silloin jo säädetyn lain pykälien yksityiskohtaisissa perusteluissa oli yksilökohtainen harkinta. Eli tämä oli se yleisen pohjoismaisen käytännön mukainen. No, nyt tullaan sitten siihen, jonka olen täällä kerran jo todennut siitä, miksikö me — itsekin myönnän — melkoisen kiivaasti nyt sitten tavallaan vastustamme sitä, että nyt ollaan annettu laki, jonka me sanomme olevan käytännössä samanlainen kuin se laki, joka täällä säädettiin kolme vuotta sitten? Se johtuu juuri siitä keskustelusta, joka tässä nyt on synnytetty. Eli nyt halutaan luoda mielikuva, että meillä on maassa suuri joukko ihmisiä, jotka väärinkäyttävät terveydenhuoltoa, jotka suomalaisten verorahoja syövät, ja nyt tehdään sitten siihen joku ikään kuin jämäkkä rajaus, jonka jälkeen tämä loppuu, ja se on nyt sitten ikään kuin hallituksen poliittista ansiota. Näinhän ei tapahdu. Eli tämä tilanne jatkuu käytännössä ennallaan, mutta laki on tehty nyt sellaiseksi, että entistä kovempi stressi ehkä tulee sinne lääkäri- ja hoitajatasolle miettiä sitä, että jos nyt ihan oikeasti tunnen edes — siis jos se henkilö, joka hoitaa potilaita, tuntee — näitä meidän lain sanamuotoja, niin onko tässä nyt ilmeisen kohtuutonta, jos jätänkin tämän tapauksen hoitamatta. Tästä käytiin varsin hyvää keskustelua lääkärijäsenten kesken siellä valiokunnassa — en nyt siteeraa nimeltä, kuka sanoi — että käytännön lääkäri hoitaa silloin, kun potilas on hoidon tarpeessa, ja se on muiden tehtävä sitten arvioida tämänkaltaisia asioita. Tässä on asian ydin se, mikä itse asiassa todetaan tässä hallituksen keväällä annetussa esityksessä, jossa lukee näin sivulla 34: ”Esitys laadittiin ensimmäisen lausuntokierroksen jälkeen uudestaan, minkä vuoksi ensimmäisen lausuntokierroksen ja toisen lausuntokierroksen esitysluonnokset poikkesivat merkittävästi toisistaan.” Eli tässä lähdettiin liikkeelle ikään kuin paljon tiukemmasta esityksestä, mutta lopputulos on se, että tiettyjä sanoja lisäämällä ollaan faktisesti samassa tilanteessa potilaiden hoitojen saannin kannalta kuin tämänhetkinen lainsäädäntö on. Olen saanut toki avoimessa yhteiskunnassa tietoa myös siitä, minkälainen oli se prosessi siinä hallituksen ministerityöryhmässä, ketkä ministerit ajoivat päättäväisesti korjattua versiota siitä alkuperäisestä laista ja miten tämä on mennyt, mutta näin tämä asia nyt kaiken kaikkiaan on. Se, miksi itse tuossa vähän otin kierroksia, johtuu juuri siitä, että minä en oikeasti pidä siitä, että annetaan sellainen mielikuva, että kun meillä käytetään 30 000 miljoonaa euroa suomalaisten hoitoon ja sitten meillä on yksi miljoona, josta 950 000 jatkossakin käytetään tähän paperittomien hoitoon, niin nyt sitten ikään kuin on joukko, joka kuppaa niitä suomalaisten terveydenhuollon verorahoja. Sellaisten väitteiden esittäminen synnyttää voimakkaita tunteita näitä henkilöitä kohtaan, ja siihen viittasin puheenvuorossani.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-19T16:10:07,2025-11-19T16:14:06,Hyväksytty,1.1 2025_112_90,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vigelius, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_91,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvokasta ja hienoa keskustelua erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta, ja täällä kyseisen valiokunnan jäsenet ovat varmasti parhaiten perillä yksityiskohdista. Tuon kuitenkin tähän myös sen näkökulman, mikä erityisesti maahanmuuttoasioita käsittelevän valiokunnan, hallintovaliokunnan, jäsenenä itselläni asiaan on. Meillä on toki isoja haasteita omassa lainsäädännössämme ja ihan perustuslaissa, sen tulkinnoissa, ja toisaalta poliittisissa voimasuhteissa sen suhteen, mitä voimme tehdä, jotta pystymme kitkemään yhteiskunnasta sellaisia ilmiöitä, joita emme tänne halua. Itse näen, että meidän on purettava kannustimia sekä haitalliselta maahanmuutolta että haitalliselta, laittomalta maahan jäämiseltä. Erityisesti nämä laittomasti maassa oleskelevat, eivät siis paperittomat vaan laittomasti maassa oleskelevat — he ovat tässä maassa laittomasti, heidän on määrä poistua tästä maasta, heitä on viranomainen kehottanut, määrännyt poistumaan maasta, ja he eivät ole näin toimineet. Mitä me voimme tehdä, jotta nämä ihmiset saataisiin poistettua maasta? Me pyrimme viemään kannustimia heidän maahan jäämiseltään. Toki pyrimme jo ennalta ehkäisemään, että tällaisia ongelmia ei muodostuisi, harjoittamalla eheämpää ja parempaa, velvoittavampaa ja vaativampaa maahanmuuttopolitiikkaa, mutta sen lisäksi, jos meille näitä laittoman oleskelun ongelmia syntyy, on pakko pyrkiä purkamaan erilaisia palveluita tai porsaanreikiä, joita meillä lainsäädännössä on tai palveluissa on tai kolmannella sektorilla on ja joilla tuetaan laitonta maassa oleskelua, tänne jäämistä, täällä olemista, asumista, jopa työntekoa. Eli meillä on harmaata taloutta, veronkiertoa. Meillä on nimenomaan tämä palvelusektori, kolmas sektori, joka toimii valtionavustuksilla ja tukee sitä laittomasti maassa oleskelua. Sen lisäksi meillä on kasa puolueita — erityisesti vasemmalla puolella salia — jotka ovat valmiita laajentamaan niitä palveluita kausi toisensa jälkeen. Ja jos joku poliittinen toimija tai taho tai tämä eduskunta olisikin sitten valmis rajoittamaan niitä palveluita, muuttamaan perustuslakia, muuttamaan sen tulkintoja, muuttamaan ihan tavanomaista lainsäädäntöä, niin alkaa kova huuto ja vastustus. Sitten juoksutetaan asiantuntijat valiokuntiin vastustamaan sitä. Ja sitten vielä, jos eduskunta saa täällä päätöksen aikaan, käytetään esimerkiksi kunnalle tai hyvinvointialueelle kuuluvaa autonomista asemaa siihen, että vesitetään ne päätökset, joita sitten poliitikot ovat ehkä saaneet aikaan. Onhan tämä siis kokonaisuus, mikä on hyvin ongelmallinen erityisesti niiden suomalaisten näkökulmasta, jotka eivät halua täällä elättää laittomasti maassa oleskelevia tai jopa laittomasti tänne alun perin tulleita ihmisiä. Kyllä tämä koko järjestelmä kaipaa remonttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-19T16:14:06,2025-11-19T16:17:16,Hyväksytty,1.1 2025_112_92,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_93,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! On hyvä muistaa tämän keskustelun lomassa se, mikä on tämän laittomasti maassa olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden rajaamista koskevan lain pointti: Tämä esitys omalta osaltaan kannustaa vapaaehtoiseen paluuseen ja heitä poistumaan maasta, koska he ovat täällä laittomasti. Tällä halutaan poistaa kannusteita, jotta he poistuisivat tästä maasta. On hyvä muistaa tämä pointti, kun me keskustelemme tästä asiasta. Jos on laittomasti maassa, on lähdettävä pois — piste. Täällä oleskeluun laittomasti ei pidä kannustaa millään tavalla, ei edes sosiaali- ja terveyspalveluilla. Toivoisin, että siellä vasemmalla huomattaisiin tämä, ja toisaalta myös toivoisin, että siellä vasemmalla ymmärrettäisiin se, että ei ole kyse paperittomista, on kyse laittomasti maassa olevista. Lopuksi haluaisin sanoa, että kuten tässä keskustelun aikana on tullut esille, tämä on käytössä myös muissa Pohjoismaissa. Ylipäätään tämän suomalaisten veronmaksajien rahoittaman sosiaali- ja terveyspalvelusektorin tarkoituksena on tarjota suomalaisille palveluita, eikä niin, että niitä tarjotaan myös laittomasti maassa oleville, koska — kuten sanoin jo aiemmin — heidän pitää poistua maasta. Tämä on loppujen lopuksi erittäin yksinkertainen asia. Ei kannata tehdä siitä kovin monimutkaista. — Kiitos. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-11-19T16:17:16,2025-11-19T16:19:18,Hyväksytty,1.1 2025_112_94,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Kiitos. — Me emme nyt käynnistä uutta debattia, koska puhujalista on verrattain lyhyt. — Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_95,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Empatia ei kuulu politiikkaan, on sanonut valtiovarainministeri, ja kyllä se tässä keskustelussa jotenkin näkyy. Tämän lakiesityksen arvion mukaan tämä mahdollisesti koskee kaiken kaikkiaan noin 3 000—4 000:ta ihmistä, ja sitten täällä tavallaan halutaan, että näiltä palveluita rajattaisiin äärimmäisen tiukasti. Kiitos sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, että se on onneksi kuitenkin tätä alkuperäistä esitystä muuttanut merkittävästi ja tehnyt siihen lisäyksiä, joilla varmistetaan raskaana olevien oikeuksia raskauden aikaisen hoidon lisäksi myös synnytykseen ja synnytyksen jälkeiseen hoitoon, sekä vammaisten henkilöiden oikeuteen saada välttämättömiä kiireettömiä terveyspalveluita. Todellakin, niin kuin tuli hyvin esille tässä keskustelussa, mitä ehdin tässä hieman kuunnella, kyllähän terveydenhuollon ammattilaiset onneksi hoitavat ihmisiä, jotka apua tarvitsevat, katsomatta nyt niin tarkkaan sitä, kuka hän on, silloin kun todellakin apua tarvitaan, ja se on hienoa. Yksi haaste tässä lakiesityksessä on myös se, että se tiukentaa sotepalveluille suunniteltua ilmoitusvelvollisuutta ja sillä tavalla vaikeuttaa erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tilanteita sekä asettaa myös auttamistyötä tekevät ammattilaiset hyvin vaikeaan välikäteen. Tässä lainsäädännössä varmastikin ajatellaan, että tämä tämmöinen välttämätön terveydenhoito nähdään jonkunlaisena vetovoimatekijänä ja kun sitä karsittaisiin merkittävästi, ajatellaan, että tällä välineellä nyt sitten ihmiset lähtevät täältä pois, jos he ovat paperittomia. Mutta itse ajattelen, että tämähän vaan ajaa heitä vielä syvempään ahdinkoon, marginaaliin ja altistaa valtavasti myös hyväksikäytölle ja ihmiskaupalle. Sen takia pidän tätä lakiesitystä monella tapaa ongelmana, kun todellakaan tämä ei edes suurta joukkoa koske. Ihmettelen myös sitä puheenvuoroa, mikä tässä nousi esille, että on väärin, että kunnat tai hyvinvointialueet itse tekisivät sitten päätöksiä, niin kuin on joissakin kunnissa ja alueilla tehty, että he haluavat turvata tämän hoidon ihan kaikille. Ihan yhtä laillahan siellä on myös demokraattisesti valitut päättäjät, joilla sitä empatiakykyä varmasti edelleen on ja jotka haluavat siksi varmistaa, [Sanna Antikainen: Älkää viitsikö!] että ei koskaan ole tilanteita, joissa ihmiset joutuvat täällä heitteille. Siinä mielessä, kun me aika usein täällä salissa nimenomaan toivotaan ja korostetaan sitä, että se paikallinen päätäntävalta on tärkeää, ja kunnissa ja hyvinvointialueillakin on paljon puhuttu siitä, että on tärkeää, että heillä olisi itsemääräämisoikeus, niin toivoisin, että myös tässä asiassa sitten kunnat saisivat jatkossa todellakin tehdä itse niitä päätöksiä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-11-19T16:19:18,2025-11-19T16:22:38,Hyväksytty,1.1 2025_112_96,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_97,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Viime hallituksen hallitusohjelmaneuvotteluissa oli monenlaista käsitystä siitä, mikä on sellaista kiireetöntä, välttämätöntä hoitoa, jonka pitäisi olla suunnitellun uuden, paperittomia koskevan terveydenhuollon piirissä, ja mikä ei. Ehkä on hyvä todeta, että silloinkin oli erilaisia kantoja. Ja niin kuin tämänkin hallituksen työskentely osoittaa, tälläkin hallituksella näyttää olevan erilaisia kantoja siitä, mikä olisi poliittisessa mielessä sellaista välttämätöntä hoitoa, jota haluttaisiin antaa. Mutta ei tällä keskustelulla ole, hei, mitään tekemistä sen kanssa, mitä me nyt tässä käsitellään. Mehän käsitellään tässä nyt lakiehdotusta, jossa on poliittisesti hallitusohjelman mukaisesti yritetty rajata tämän kiireellisen hoidon sijasta kiireetöntä hoitoa ja välttämättömyyden vaatimuksesta katsottu, mikä olisi niin välttämätöntä kiireetöntä hoitoa, että sen pitäisi olla julkisesti rahoitettua tässä maassa. Tässä kokonaisuudessa on tehty kyllä pykälät, jossa on tätä harkintaa nostettu sellaiselle tasolle, että siinä tapauksessa, että tämän hoidon epääminen olisi ”ilmeisen” kohtuutonta, sitä ei voisi evätä, mutta kohtuuttomissa tilanteissa sen voisi evätä. On myöskin pykälätasolla vahvistettu sitä, että esimerkiksi alaikäisen huoltajaan kohdistuva terveyshaitta arvioitaisiin välttämättömyyden näkökulmasta siten, että katsottaisiin, olisiko tämän henkilön hoidon epääminen ”vakavasti” vaarantamassa lapsen hyvinvointia vai ei. Ja vain jos nämä korotetut tasot, eli ”ilmeisen” ja ”vakavasti”, täyttyisivät, silloin tämä hoito annettaisiin välttämättömänä hoitona, mutta jos näin ei tapahtuisi, niin tätä hoitoa ei annettaisi. Ja nyt ne, jotka ovat lukeneet pelkän pykälän, voivat todeta jo, että nyt on vakavasti saatu iso rajaus tehtyä. Mutta täytyy sanoa eduskunnassa kuitenkin, että me emme löytäneet valiokunnan prosessissa, tässä asiantuntijoiden keskustelussa... Siis asiantuntijalausunnot osoittavat, että tämän rajan tekeminen näin ei ole käytännössä helppoa, vaan tämä tulee kallistumaan siihen, että ei näytetä löytävän tällaisia ryhmiä, keneltä tämä hoito otettaisiin pois. Sen takia se on ihan täysin teoreettista, mitä me ajatellaan, minkälaista hoitoa täällä pitäisi rahoittaa ja minkälaista ei. Nyt hallitus esittää, että tehtäisiin rajaus, josta ei pystytä kertomaan, mikä se uusi rajaus on, ja se näkyy tässä meidän valiokunnan mietinnössä erinomaisella tavalla. Miksi sosiaali- ja terveysvaliokunta kirjoittaa näin? Tämä on paljonpuhuvaa. Tässä sanotaan: ”Valiokunta korostaa, että ehdotettu sääntely jättää tilaa harkinnalle sen soveltamiseen liittyen. Valiokunta pitää välttämättömänä, että terveydenhuoltolain 57 §:ssä tarkoitettu vastaava lääkäri, jonka tehtävänä on johtaa ja valvoa toimintayksikön terveyden- ja sairaanhoitoa, ohjeistaa terveydenhuollon ammattihenkilöitä omalla hyvinvointialueellaan lain soveltamisen periaatteista ottaen samalla huomioon palvelujärjestelmälle aiheutuvat kustannukset, henkilöstöresurssin tarkoituksenmukaisen käytön sekä hallinnollisen taakan minimoinnin.” Epäselvissä tilanteissa pykälää on tulkittava hoitoa tarvitsevan kannalta myönteisesti, kuten myös esityksen perusteluissa oli jo todettu aikaisemmin. Tämähän johtaa nyt siihen, että se valiokunnan kuultavien huoli siitä, että tämän todellisen ratkaisun tekee lääkäri eikä juristi, on tämän tekstin taustalla. Ei lääkäri arvioi juristin näkökulmasta tätä pykälää, vaan hän arvioi sitä, tarvitseeko tämä ihminen tätä hoitoa vai ei. Huoli oli se, että jos jokainen lääkäri tätä tässä maassa erikseen arvioi, niin olisiko järkevää, että olisi jotkut kansalliset periaatteet. No, niitä ei näytä olevan tulossa, mutta hyvinvointialueet sitten arvioivat itse, minkälaisia tapauksia hoidetaan. Tämähän on mennyt joillakin alueilla jopa siihen, että ihan päättäjienkin kesken on arvioitu, millä kriteereillä tätä välttämätöntä hoitoa annetaan, eli nimenomaan on arvioitu sitä, minkälainen on hallinnollinen taakka, onko järkevää ja onko tulkittavissa miten päin tämä asia. Tämähän on repeämässä käsistä. Helsinki, Varsinais-Suomen hyvinvointialue sekä käsittääkseni Pirkanmaa ainakin ovat tekemässä tällaisen päätöksen, jos eivät ole tehneet. Kaksi ensimmäistä on jo tehnyt päätöksen. Ja kun me puhutaan nyt 3 000—4 000 ihmisestä, niin näistä merkittävä osa asuu täällä eteläisellä alueella. On varmaan ajan kysymys, milloin johtajalääkärit, johtavat ylilääkärit, tulevat tällä samalla viestillä, että he ottavat jonkun kannan siihen, keitä ja mitä suljetaan pois. Haasteeksi tulee se, että tässä syntyy erikoinen hallinnollinen taakka. Tässä äskeisessä keskustelussa paasattiin hirveästi siitä, kuinka meillä on varaa tähän. Monet lausunnonantajat pitävät sitä suurena yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä. Pitääkö lääkärin työajasta kiireisen ensiavun järjestämisessä erottaa aika, jolloin hän pohtii ikään kuin juristin silmin, onko tämä nyt ilmeisen kohtuutonta vai kohtuutonta vain, onko vakavasti vaarantunut vai vaarantunut vain? Onko järkevää käyttää lääkärin työaikaa tämän arviointiin? Ja kuten valiokunta täällä kirjoittaa, niin viime kädessä tämän yksilökohtaisen harkinnan kautta vasta hoito voidaan evätä. Eli nimenomaan tämä mietintö lähtee siitä, että yksittäinen lääkäri lopulta kuitenkin ottaa kantaa siihen, voidaanko tämä hoito evätä. Eli he tekevät tätä. Sen takia ammatti-ihmiset ovat kritisoineet sitä, että tämä ei ole ammattieettisesti kovin järkevää: valtavasti potilaita hoidettavana, jotkut selvittävät tuntikausia sitä, mahtaako tämän henkilön hoidon epääminen olla kohtuutonta vai ilmeisen kohtuutonta. Silloin monet hyvinvointialueet ovatkin tehneet jo päätöksen. Jos 560 000 euroa tässä säästetään ja siitä otettiin pois nyt sitten vielä nämä uudet rajaukset, jotka tehtiin täällä, että hoitoa ei voikaan evätä — esimerkiksi tässä mukana ovat jo valmiiksi nämä raskaana olevat naiset ja heidän hoitonsa, perustuslakivaliokunta otti tästä pois vammaiset ja käytännössä [Puhemies koputtaa] alaikäiset lapset olivat jo mukana sisällä — tästähän siis lähtee vielä satojatuhansia pois, koska tätä hoitoa ei näin pystytty rajaamaan. Se johtaa siihen tilanteeseen, että joudutaan pohtimaan myöskin hallinnollista taakkaa. Tämä on se vääryys. [Puhemies koputtaa] Sanon vielä, puhemies, tähän loppuun sen, kun täällä monet sanovat, että on tämä käsittämätöntä, että hyvinvointialueella joudutaan tällaiset maksamaan, että sehän on Kansaneläkelaitos, [Puhemies koputtaa] jonka rahoista korvataan nämä menot. Enkä sano, että se olisi yhtään vähempää veronmaksajien rahaa, sitä se on kyllä, mutta kun täällä puhuttiin hyvinvointialueista, niin siinä erehdyttiin maksajasta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-11-19T16:22:39,2025-11-19T16:30:42,Hyväksytty,1.1 2025_112_98,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_99,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lindén edelleen täällä puhui näistä mielikuvista edellisessä puheenvuorossa, siitä, minkälaisia mielikuvia tällä halutaan hallituksen osalta luoda. Ainoa mielikuva, minkä itse haluan luoda, on se, että Suomen terveyspalvelut kuuluvat suomalaisille ja laillisesti maassa oleville, ja siinä kaikki. On aivan totta, että meidän sosiaali- ja terveyspalveluihin menee 27 miljardia tänäkin vuonna ja tämän esityksen tavoitellut säästöt ovat siitä vain pieni osa, mutta kaikki isotkin summat koostuvat pienistä puroista, niin että en sillä lailla vähättelisi tätä. Omasta mielestäni jokainen ylimääräinen tonni, mikä annetaan laittomasti maassa oleville, on kerta kaikkiaan liikaa. [Aki Lindénin välihuuto] Kun täällä oli empatiasta puhetta, oliko vihreiden osalta, niin voin suoraan sanoa, että minun empatiani päättäjänä sykkii suomalaiselle veronmaksajalle. Koen, että olen vastuussa suomalaisen veronmaksajan rahoista. On aivan absurdi ajatus, että kansalaisten verorahoja laitetaan yhtään euroa laittomasti maassa olevien palveluihin, siis laittomasti maassa olevien palveluihin. [Aki Lindén: Koskeeko tämä myös kiireellisiä?] Suomen ei tarvitse olla minkäänlainen koko maailman sosiaalitoimisto. Näillä hyvinvointialueilla, mitkä ovat nyt sitten tehneet näitä päätöksiä, että he aikovat kuitenkin tästä laista huolimatta hoitaa näitä laittomasti maassa olevia, ilmeisesti nyt sitten rahaa riittääkin — kun tässä paljon puhutaan siitä, että hyvinvointialueilla ei ole riittävästi rahaa, niin näköjään näillä hyvinvointialueilla on. Haluan muistuttaa siitä, että sosiaali- ja terveysvaliokuntahan painotti mietinnössään sitä, että jokaisen hyvinvointialueen on hoidettava ensisijaisesti oman maan kansalaiset ja laillisesti maassa olevat, ei näitä laittomasti maassa olevia. [Aki Lindén pyytää vastauspuheenvuoroa]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-11-19T16:30:42,2025-11-19T16:32:49,Hyväksytty,1.1 2025_112_100,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Nyt edustaja Lindénillä on ilmeisesti niin painavaa sanottavaa, että olkaa hyvä, yksi minuutti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_101,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En itse nyt arvioi sitä painavuutta, mutta kuuntelin tarkkaan tässä keskustelussa äsken edustaja Sillanpään puheenvuoron. Te käsittelitte kaksi eri kertaa siinä sitä teemaa, että jokainen euro maassa laittomasti oleskelevien terveydenhuoltoon on liikaa. Te ette tehnyt mitään eroa kiireellisen ja kiireettömän hoidon välillä. Eli ettekö olekaan nyt sitten tämän lakiesityksen kannalla, jossa käytetään käytännössä yksi miljoona euroa kiireelliseen hoitoon ja jonkun verran ehkä sen päälle vielä kiireettömään hoitoon? Tuon puheenvuoronne mukaan ei mitään, ei yhtään euroa pitäisi laittaa. Jos joku ihminen on täällä jostain syystä laittomasti maassa — mitä itse en kannata ja en halua mitään kannusteita hänelle antaa — ja jos sattuu jäämään tuolla liikenneonnettomuuteen ja vuotaa siinä kuiviin, niin onko se sitten niin, että ei mitään empatiaa, emme hoida, antaa siihen valua vain? Niinkö? Niinkö? [Anne Rintamäki: No ei!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-19T16:32:49,2025-11-19T16:33:57,Hyväksytty,1.1 2025_112_102,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_103,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Joo, edustaja Lindénillä on hyvä tapa vääristää kaikki puheet. [Aki Lindén: Kuuntelin tarkkaan!] — Kyllä. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että miksi täällä edes on laittomasti maassa olevia ihmisiä. Heidän ei kuuluisi täällä ylipäätänsäkään olla. Minun mielipiteeni on se, että laittomasti maassa olevien palveluihin ei pitäisi laittaa rahaa. Tämä hallituksen esityshän on kompromissi neljän puolueen välillä, ja siihen on tullut perustuslakivaliokunnan myötä näitä lievennyksiä. On aivan selvä myös itselleni, että jos minä kohtaisin jonkun onnettomuudessa olevan ihmisen, joka on täällä laittomasti, niin totta kai hänet nyt hoidetaan, niin kuin tässä esityksessäkin on sanottu, se on aivan selvä asia. Mutta on periaatteellinen kysymys, ajattelemmeko me, että täällä laittomasti maassa olevat ihmisetkin vain saavat kaikennäköisiä palveluja. Kyllä tätäkin täytyy tarkastella kriittisesti, kun meillä ovat julkisen talouden rahat näin tiukassa kuin ne tänä päivänä ovat. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-11-19T16:33:57,2025-11-19T16:35:06,Hyväksytty,1.1 2025_112_104,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten palaamme puhujalistalle. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_105,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän yhteiskunnan lähtökohdan pitää olla se, että minkäänlaista lainvastaista tilaa ei tule edistää tai ylläpitää millään yhteiskunnan toimilla. Minä en ainakaan voi itse lainvalvojana, jota olen varsin pitkään tehnyt, ajatella mitenkään muulla tavalla kuin näin, koska jos me toimitaan toisin, se syö moraalin kaikilta muiltakin toimia lainmukaisesti, mikä onneksi suomalaisilla on varsin korkealla tasolla. Kun kuuntelee tätä keskustelua, niin väistämättä tulee mieleen, että ehkä helpointa olisikin pohtia juuri tästä näkökulmasta annettavaa terveydenhuoltoa. Olisiko ilmeisen kohtuutonta se, että annettaisiin vain hoitoa, joka turvaisi maasta poistamisen, mutta ei mitään muuta? Nimittäin kaikki muu hoito olisi ilmeisen kohtuullista olla antamatta, jos nyt ihan tarkalleen tulkitaan. Se on nimittäin se, mitä Suomen lainsäädäntö edellyttää. Jos olet laittomasti maassa, niin ensisijainen yhteiskunnan tehtävä on poistaa maasta laittomasti maassa olevat. Kaikki muu on toissijaista. Jos se terveydenhuolto on sellaista, joka ei tue tätä tavoitetta, niin se pitäisi jättää antamatta. Se on se lähtökohta, mihin tulisi kaikin keinoin pyrkiä, ei mihinkään muualle. Jos puhutaan kustannuksista, niin jos meillä on arviolta 3 000—4 000 laittomasti maassa olevaa, niin väistämättä he nykyisellään varsinkin oleskelun pitkittyessä käyttävät terveydenhuollon kustannuksia. Minä en henkilökohtaisesti luota tilastoon, siihen, että se on vaikka yksi miljoona. Varmuudella ei ole. Kaikki alueet eivät edes kirjaa laittomasti maassa olevia, sekin on fakta. Tiedän itsekin alueen, joka ei varmuudella kirjaa laittomasti maassa olevia eikä pysty antamaan minkäänlaista kustannusarviota siitä, mitä heihin on rahaa mennyt. En sano, että se on välinpitämätön tai pieni summa, vaikka ei kokonaisuudessaan ole iso summa, mutta moraalisesti se on äärimmäisen tärkeä summa, koska meidän pitää pystyä osoittamaan tässä tilanteessa... Tekin kyselytunnista toiseen huudatte, että suomalaiset eivät saa palveluita eivätkä pääse lääkäriin, sitten tässä kohtaa pitää kuitenkin kynsin ja hampain pitää kiinni niistä, joiden kohdalla yhteiskunnan ainut tehtävä on poistaa maasta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-11-19T16:35:07,2025-11-19T16:37:16,Hyväksytty,1.1 2025_112_106,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vigelius, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_107,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun puhumme laittomasti maassa oleskelevien terveyspalveluista, täällä salissa keskustelu menee kovasti niihin yksityiskohtiin ja valiokunnissa vastaan tulleisiin haasteisiin. Ymmärrän sen, mutta kyllä minua kiinnostaa erityisesti, ja varmasti Suomen kansalaisia kiinnostaa erityisesti, se periaatteellisempi puoli tässä keskustelussa, se, mikä tätä maata oikein vaivaa ja mikä täällä oikein mättää, jos me emme alkujaankaan pääse sellaisesta ongelmasta eroon kuin laittomasti maahan tuleminen tai laiton maassa oleskelu sen tulemisen jälkeen. Mikä siinä mättää, että vaikka eduskunta onnistuisi säätämään lainsäädäntöä, jolla rajataan näitä palveluita, niin sitten kuitenkin kunnat ja hyvinvointialueet edelleen tarjoavat niitä? Mikä siinä mättää, kun täällä käydään tätä keskustelua laittomasti maassa oleskelevien palveluista, joihin käytetään meidän Suomen, suomalaisten, laillisesti täällä olevien verovaroja? Mikä siinä mättää, kun käydään keskustelua siitä, onko tämä täysin tarpeellista, ja voitaisiinko tästäkin tinkiä, kun itse asiassa ihan kaikille hallinnonaloille kohdistuu tällä hetkellä säästöjen ja tehostamisen tarpeita? No, se erimielisyys kuuluu tietysti politiikkaan, mutta kyllä ihmettelen myös aiempaa puheenvuoroa, jonka käytti vihreiden edustaja Krista Mikkonen. Ensinnäkin hän väärin siteerasi Riikka Purran lausuntoa. Mikkonen totesi, että Purra olisi sanonut: ”Empatia ei kuulu politiikkaan.” Purra ei ole sanonut, että empatia ei kuulu politiikkaan. Hän on todennut, että empatia ei ole ohjenuora politiikalle, sen ei tule olla politiikan ohjenuora. Tässä samaisessa haastattelussa, jonka Purra antoi, hän totesi, että empatia, moraali ovatkin olennainen osa hänen ajatteluaan. Hän pohti niitä kauan ennen kuin hänestä tuli poliitikko. Hän totesi suoraan näin, eli Purran mukaan on niin, että kun kansainvälisille järjestöille ja valtioille määritellään moraalisen toiminnan sääntöjä, kyse on täysin poliittisista rakenteista ja narratiiveista. Mutta hyvin samankaltaisesti ajattelee Purra itse. Empatia ei hänen mukaansa sovi politiikan ohjenuoraksi. Hän täydensi tätä lausuntoaan seuraavasti: ”Empatia on olennaista ihmisten välillä.” Kuulostaako se siltä, mitä edustaja Krista Mikkonen täällä salissa totesi, että empatia ei kuuluisi politiikkaan? Tietysti se kuuluu, tietysti se kuuluu ihmisten välille, tietysti se kuuluu politiikkaan, mutta meidän on mietittävä, kuinka vahvasti me teemme politiikkaa empatia edellä, pelkästään empatia edellä järjen kustannuksella, realismin kustannuksella, idealismia. Luen teille nyt sitaatin, mikä voi kiinnostaa myös vasemmalla. Arvatkaa, kuka tämän on sanonut hiljattain. ”Vasemmistopiireissä kuulee tuon tuosta, että on aika luopua länsimaisen ajattelun binäärisistä jaoista ja siirtyä korostamaan tunteita järjen kustannuksella, kun aikaisemmin tehtiin päinvastoin.” Lausuiko näin Riikka Purra? [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei!] Ei, ei lausunut myöskään tavalla, jonka Krista Mikkonen täällä esitti. Näin lausui vasemmistoliiton edustaja Anna Kontula. Ja hän jatkoi: ”Kun tehdään päätöksiä miljoonien ihmisten puolesta, empatia on kelvoton työväline. Se johtaa väistämättä harhaan.” Näin totesi edustaja Anna Kontula. Minä en usko, että edustaja Anna Kontula on sanonut näitä lausuntojaan tarkoittaen, että empatia ei sopisi lainkaan politiikkaan ja että päätökset pitäisi tehdä epäempaattisesti. Hän on huomannut sen saman ilmiön kuin itse asiassa monet tutkijat maailmalla ja Suomessa: Empatia on aika petollista. Se on hyvin tunnevaltaista, ja me ihmiset koemme keskimäärin empatiaa enemmän omaa lähipiiriämme kohtaan, omia läheisimpiä ihmisiä, samankaltaisia ihmisiä kohtaan. Empatia ei yleensä jakaudu kovin tasapuolisesti. On vaikea tuntea yhtä paljon empatiaa omaa perheenjäsentä kuin esimerkiksi tuhansien kilometrien päässä asustelevaa ihmistä kohtaan. Joku voi väittää, että kykenee kokemaan empatiaa täysin tasapuolisesti ja samanarvoisesti kaikkia maailman ihmisiä kohtaan, mutta noin tutkimusten valossa tälle ei kovin paljon näyttöä ole. Sen takia on ihan tervettä, että tässä eduskunnassa pohditaan myös empatian roolia päätöksenteossa. Me voimme kuvitella olevamme kovinkin empaattisia kaikkia maailman kansoja kohtaan, sallia heidän tulonsa tänne, sallia heidän jäämisensä tänne, tarjota heille kaikki palvelut, mutta sanotaan, että kovinkaan monen suomalaisen empatiakäsitykseen ei välttämättä mahdu se, jos se tehdään omien läheisten kustannuksella. Se kustannus voi olla tällä hetkellä pieni, jos puhutaan vaikkapa näistä laittomasti maassa oleskelevista ja heidän palveluistaan, joiden kustannukset lasketaan ehkä miljoonissa, mutta sitten kun aletaankin puhumaan sellaisista ilmiöistä, että täällä asustelee ihmisiä, joille me olemme jostain syystä tarjonneet laajat sosiaalietuudet, vaikka he eivät ole esimerkiksi edes Suomen kansalaisia tai käy töissä, niin me olemme niin kovin empaattisia, että suomalaisten verorahoilla tarjotaan palveluita, etuuksia ihmisille, jotka eivät ole koskaan kontribuoineet tähän yhteiskuntaan yhtään mitään. Voi sitä kaiketi pitää empaattisena. Mutta samaan aikaan mietin, että kun tässäkin hallituksessa on tehty aika vaikeita päätöksiä paitsi sosiaali- ja terveydenhuollon saralla myös koulutuksen saralla lukuisissa ihmisten palveluissa, niin kokisin ainakin itse, että olisi ollut huomattavasti empaattisempaa, jos olisimme pystyneet säästämään toissijaisista kohteista paitsi tänä hallituskautena enemmän kuin nyt on tehty ja erityisesti edellisinä hallituskausina, kun mihinkään niihin keskeisiin perussuomalaisten osoittamiin ongelmakohtiin ei puututtu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-19T16:37:20,2025-11-19T16:44:33,Hyväksytty,1.1 2025_112_108,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_109,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pyysin tämän varsinaisen puheenvuoroni siinä vaiheessa, kun edustaja Antikainen oli käyttänyt oman puheenvuoronsa, ja haluan nyt tavallaan vastata hänelle, vaikka hän ei ole nyt tässä salissa. Ensimmäisenä totean, että en minä eikä myös ryhmämme kannata mitään kannusteita laittomuuteen. Se on aivan selvä asia. Henkilökohtaisesti voin sanoa, kun ryhdymme maahanmuutosta puhumaan, että lukeudun varmasti ryhmässämme aika tiukan maahanmuuttopolitiikan kannattajiin — siitä on lukemattomia haastattelunäytteitä olemassa eri tiedotusvälineissä — mutta nyt asian ydin on se, kuinka pitkälle voi ja on edes järkevää yrittää valjastaa terveydenhuollon käytäntöjä jollakin tavalla maahanmuuttopolitiikan välineeksi. Sehän täällä suoraan sanottiin, että se on tämän lakiesityksen tarkoitus, tai sanotaan sen alkuperäinen tarkoitus, joka sittemmin vesittyi tämän käsittelyn aikana siinä mielessä, että tultiin niin lähelle nyt voimassa olevaa lainsäädäntöä, että mitään todellisia eroja tässä emme pysty löytämäänkään. Eli tässähän ongelma on se, että kukaan ei ole... Paitsi valitettavasti kuulin salissa äsken sellaisia puheenvuoroja — mutta ne menkööt niitä käyttäneiden henkilöiden osalta sen piikkiin, että he itsekin totesivat, että henkilökohtaisesti olemme sitä mieltä — että yhtään euroa ei pitäisi laittaa. Yleisesti hyväksytty ajattelutapa on terveydenhuollon piirissä se, että me autamme aina äkillisesti sairastunutta ihmistä. Jos joku lyö kirveellä jalkaan, niin me emme kysy, missä ne passit ja paperit ovat, vaan me autamme, annamme sen ensiavun ja hoidamme. Sehän ei ole ollut tässä keskustelussa ollenkaan mukana. Kaikki ovat pitäneet itsestään selvänä, että se kiireellinen hoito eli tällainen päivystysluontoinen, akuutti hoito annetaan. Se on sitä lääketieteestä tulevaa yleistä lääketieteen etiikkaa. Me kuulimme Lääkäriliiton lausunnon tästä asiasta, me kuulimme HUSin lausunnon. Siellä ylilääkärit totesivat, että tämä on itsestäänselvää. Sitten se ongelma-alue tuli siinä, että kun rupeamme puhumaan tästä kiireettömästä hoidosta ja käytämme käsitteitä ”välttämätön” kiireetön hoito, niin kuin käytettiin jo edellisessä lainsäädännössä, ja nyt sitten sen perään tulee vähän niin kuin lisäselitteitä, eli epääminen olisi ”ilmeisen kohtuutonta” ja tämänkaltaisia selittelyjä, niin onko meillä kiireetön hoito välttämätöntä ja ei-välttämätöntä. Lääkäritaustalla itse saatan kuvitella, että ei tekonivelten hoito, ei hampaiden oikominen, eivät monet muutkaan tällaiset asiat, jotka aidosti ovat kiireettömiä, kuulu millään lailla tämän keskustelun piiriin. Sitten voi olla tapauksia, joissa nyt ei ole suoraan kysymys ihan siitä, että on niin sanotusti verta vuotava haava, vaan on esimerkiksi joku tietty infektio, jonka hoitamatta jättäminen saattaa johtaa todella pahentuneisiin tilanteisiin ja entistä huonompiin ja vaativampiin asioihin. — Anteeksi, tämä puheenvuoroni meni yli kolmen minuutin. Tulen jatkamaan, jos sopii. [Puhemies: Olkaa hyvä! — Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] Toinen asia, mihin vielä haluaisin tässä puuttua, on keskustelu näistä kustannuksista. Ei ole hyvän tavan mukaista haastaa kollegoita sillä tavalla, mikä tulisi tavallaan mieleeni, että lyödäänkö vetoa jostakin asiasta tai tehdäänkö jotain tämmöistä, mutta uskallan väittää, että kun me kahden vuoden päästä seuraamme niitä kustannuksia, joita on aiheutunut tästä laista, niin me näemme vähintään ihan samansuuruiset kustannukset kuin mitä on tullut aikaisemminkin. Siihen viittaa tietenkin ihan tämä mietintökin. Täällä valiokunnan mietinnössähän suoraan sanotaan mielenkiintoisesti näin: ”Voimassa olevan lainsäädännön perusteella maksetuista korvauksista ei ole myöskään eroteltavissa tietoa siitä, mitkä kustannukset kohdistuvat laittomasti maassa oleskeleviin tai mikä osa henkilölle annetusta hoidosta on kiireellistä tai mikä kiireetöntä välttämätöntä hoitoa.” Tämä on aika mielenkiintoista. Me puhumme kustannuksista, mutta tässä mietinnössä suoraan sanotaan, että ei pystytä edes erottamaan sitä laittomasti maassa olevien osuutta. Mistä heidät pitäisi erottaa? No siitä, niin kuin heti tämän keskustelun alussa sanoin, että me unohdamme nyt, että tähän lakiin kuuluu kaksi muutakin momenttia, jotka eivät koske laittomasti maassa olevia, että tämän nyt voimassa olevan lain ja nyt muutetun lainkin pohjalla on kaksi muuta ryhmää, joille annetaan hoitoa tämän lain perusteella ja jotka eivät ole tässä kategoriassa laittomasti maassa oleva. Nyt ei pystytä erottamaan tämän lain sisällä näitä eri ryhmiä tässä talousseurannassa eikä myöskään tätä kiireellisyys—kiireettömyys-perustetta. Sen takia olen aivan varma siitä, että suunnilleen se yksi miljoona, mitä hyvinvointialueet ovat Kelalta pyytäneet vuonna 24, tulee olemaan sama vuonna 26. Eli tällä ei ole niitä taloudellisia säästövaikutuksia, mutta ollaanpahan saatu aika räväkkä keskustelu tästä aihepiiristä aikaiseksi. En tiedä sitten, mikä sen anti loppujen lopuksi on, koska oman tulkintani mukaan käytännön vaikutuksiltaan sama tilanne tulee jatkumaan, mikä meillä tälläkin hetkellä on. Mutta varmasti tässä sitten eri puolueet pääsevät profiloitumaan omaan kannattajakuntaansa ja kertomaan, että nyt tehtiin merkittäviä kiristyksiä, ja toiset pääsevät sanomaan jotain muuta sitten. Tässä mielessä olen tästä asiasta pikkuisen huolestunut.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-19T16:44:33,2025-11-19T16:50:35,Hyväksytty,1.1 2025_112_110,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_111,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tärkein tavoitehan tälle koko salille pitää olla se, että tässä maassa on mahdollisimman vähän laittomasti maassa olevia ihmisiä. Se tapahtuu parhaiten sillä, että ensinnäkin meidän maahanmuuttopolitiikka muutetaan sellaiseksi, että kannusteet tulla tänne häviävät. Joskin hyvin epäselvin perustein haetaan vaikka humanitääristä väylää pitkin vailla oikeasti humanitääristä hätää, niin näitä kannusteita puretaan tämän hallituksen toimesta koko ajan. Maahanmuuttopolitiikka on muutenkin laajassa remontissa, jossa pyritään nimenomaan poistamaan niitä kannusteita saapua Suomeen väärin perustein, ja tämä on tietysti yksi osa sitä. Tarvittaessa lakeja voidaan muuttaa tulevaisuudessa, jos näyttää siltä, että ei ole tehty tarpeeksi toimia. Mutta tämä esitys on osa sitä laajempaa kokonaisuutta, jossa suomalainen maahanmuuttopolitiikka kokee totaalisen suunnanmuutoksen eli sen, että tähän maahan ei tule enää turvapaikanhakijoita. Se on positiivinen kehitys, ja näillä esityksillä sitä viedään eteenpäin. Henkilökohtaisesti ajattelen, kuten puolueenikin ajattelee, ettei suomalaisten veronmaksajien tehtävä ole kustantaa tässä maassa laittomasti maassa olevien ihmisten palveluita. Kuitenkin nähdäkseni sellainen kompromissi voidaan tehdä, että lentolippuun annetaan rahat ja tarjotaan heille mahdollisuus palata takaisin omaan kotimaahansa. Sen pitää olla maahanmuuttopolitiikan keskiössä, mitä tulee laittomasti tässä maassa oleviin ihmisiin. — Kiitos. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-11-19T16:50:35,2025-11-19T16:52:02,Hyväksytty,1.1 2025_112_112,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_113,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen varmaan jo neljään kertaan sanonut, mutta koska edustaja Bergbom ei ole ollut siinä vaiheessa salissa, niin joudun sanomaan vielä kerran, että ei tällä nyt käsittelyssä olevalla lailla vaikuteta millään tavalla tähän asiaan, mistä te äsken puhuitte. Meillä jatkuu nykyinen tilanne, ja väitän, että ei kukaan ole Suomeen tullut laittomasti oleilemaan saadakseen täällä kiireellistä sairaanhoitoa, joutuakseen tapaturmaan ja päästäkseen sen ansiosta hoitoon, saadakseen sydänkohtauksen, päästäkseen sen takia hoitoon. Ei kukaan sen takia tule tänne Suomeen. Mitään tekoniveliä taikka plastiikkakirurgiaa taikka hienoja hammashoitoja ei ole aikaisemminkaan annettu eikä tulla jatkossakaan antamaan. Tämä on nyt suurta bluffaamista, että tässä olisi kyseessä laki, jolla nyt merkittävästi vaikutetaan näihin kannusteisiin. Jos niitä kannusteita on, niin ne ovat joitain ihan muita, ja luulen, että aika rakentavasti pystyisimme keskustelemaan niiden poistamisesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-19T16:52:02,2025-11-19T16:53:08,Hyväksytty,1.1 2025_112_114,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_115,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! En tietääkseni edellisessä puheenvuorossani väittänyt, että olisi jokin erityinen kannuste tulla Suomeen saamaan sydänkohtaus, mitä tulee laittomasti maassa oleviin ihmisiin. [Aki Lindén: No, niitähän tässä hoidetaan!] Jos olisitte myös kuunnellut puheenvuoroni, niin taisin todeta siinä siten, että mikäli näyttää siltä, että esitykseen on jäänyt joitain aukkoja, niin tarvittaessa esityksiä voidaan aina tulevaisuudessa sitten muuttaa. Seuraava hallitus voi tuoda uuden lakiesityksen, jolla kiristetään entisestään laittomasti maassa olevien terveyspalveluita Suomessa. Ja kuten omassa puheenvuorossani totesin, niin kyllähän meidän pitää mennä siihen maahanmuuttopolitiikkaan yleisesti kiinni. Nyt tässä hoidetaan vähän niin kuin seurauksia, mutta meidän pitää niihin syy-yhteyksiin puuttua, eli toisin sanoen kiristetään ylipäätänsä mahdollisuutta hakea humanitääristä suojelua Suomesta, vähennetään niitä vetovoimatekijöitä, joiden perässä Suomeen tullaan. Esimerkiksi sosiaaliturva on yksi sellainen tekijä, joka Suomessa kyllä varmasti houkuttelee turvapaikanhakijoita, kun he valitsevat esimerkiksi sen väliltä, lähdetäänkö Viroon vai Suomeen. Onhan se nyt päivänselvää kaikille, että Suomi on huomattavasti houkuttelevampi. Mutta on myös positiivista kehitystä tapahtumassa. Laittomasti maassa olevien määrä itse asiassa vähenee. Kuten olette huomanneet, poliisilta on tullut tietoa, että laittomasti maassa olevien palautukset ovat tehostuneet. Eli niissä nähdään hyvää nousua, ja osatekijä on tietenkin hallituksen maahanmuuttopolitiikan muutos, jota on viety määrätietoisesti läpi. Mutta siihen on kyllä sanottava, kun puhutaan näistä vetovoimatekijöistä ja muista lainsäädännöllisistä muutoksista, mitä tässä salissa on tehty, että ellen nyt ihan väärin muista, niin onko niin, että SDP on itse asiassa äänestänyt käytännössä jokaista vastaan täällä salissa. — Eikös näin ollut? [Joakim Vigelius: Näin on!] — Näin on. Mitä tulee esimerkiksi laittomasti maassa olevien palauttamiseen ja turvapaikkajärjestelmän väärinkäytöksiin esimerkiksi siten, että tulet ensin hakemaan Suomesta turvapaikkaa ja sen jälkeen vaihdat väylää työperäiselle, niin tämä muutettiin, niin että tämmöinen ei jatkossa enää ole mahdollista. Muistaakseni te äänestitte sitäkin vastaan. Eli säännönmukaisesti olette äänestäneet jokaista sellaista kiristystä vastaan, joka vähentää humanitääristä maahanmuuttoa Suomeen, joka vähentää maahanmuuton kustannuksia suomalaiselle yhteiskunnalle ja suomalaisille veronmaksajille. Että mikäli haluatte laajentaa keskustelun koskemaan laajemmin maahanmuuttopolitiikkaa, niin olemme erittäin valmiita kyllä käymään sitä, mutta näyttönne siitä, että olisitte valmiina puuttumaan maahanmuuttopolitiikan laajempiin ongelmiin, ovat hyvin vähäiset.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-11-19T16:53:08,2025-11-19T16:55:38,Hyväksytty,1.1 2025_112_116,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vigelius, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_117,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelin, etten ota enää puheenvuoroa, mutta on pakko vastata edustaja Lindénille. On varmasti totta, että Suomeen ei tulla saamaan sydänkohtauksia. Uskallan väittää, että kukaan ei laskelmoi tuolla kehittyvissä maissa, että Suomi on hyvä maa saada sydänkohtauksia. Voi toki olla joitain muita sairauksia, joita laskelmoidaan siten, että niiden hoito tulee Suomessa huomattavasti paljon helpommaksi ja edullisemmaksi tälle ihmiselle kuin jäädä esimerkiksi kotimaahan, jossa niitä palveluita ei välttämättä ensinkään ole tai niihin ei ole varaa. Mutta kyllä minä merkittävämpänä näen sen, että jos tänne on tultu ja tänne on jääty, niin millaisia kannustimia ihmisellä on keinolla millä hyvänsä jäädä Suomeen. Se ei ole välttämättä se suurin ajuri, että täällä saa jotakin terveyspalvelua, kiireellistä tai kiireetöntä, mutta kyllä se on yksi osa siinä kokonaisuudessa, kun ihminen arvioi esimerkiksi sitä, kannattaako hänen millään tavalla edistää sitä omaa paluutaan esimerkiksi Irakiin tai Syyriaan, kannattaako ihmisen tehdä pienintäkään elettä sen eteen, että hänet palautettaisiin lähtömaahansa, jossa hänellä ei ole varoja, jossa hänellä ei ole palveluita, jossa hänellä ei ole hoitoa ja jossa elämä voi olla muutenkin hieman kurjempaa mutta jonne ihmisen on siitä huolimatta palattava, koska poistamispäätös on tehty, koska lupaa olla Suomessa ei ole. Mitä enemmän me olemme luoneet kannustimia ihmiselle jäädä tänne, sitä todennäköisemmin he jäävät tänne. Uskoisin, että tämä päättelyketju on melko aukoton. No, joka tapauksessa. Sitten me voimme puhua siitä, millaisia kannustimia on luotu. Olen iloinen kuullessani, että edustaja Lindén on valmis purkamaan näitä kannustimia. Jos siinä ei tämän esityksen kohdalla olla onnistuttu, niin ei hätää. Tältä hallitukselta on tullut tähän mennessä yli tusina maahanmuuton kiristystä. Osa koskee nimenomaan turvapaikanhakijoita ja tilanteita, joissa joudutaan poistamaan laittomasti maahan jääviä henkilöitä, esimerkiksi säilöönoton helpottaminen, karkotuspäätösten toimeenpanon, täytäntöönpanon helpottaminen. Ja mitä laskeskelin tässä hiljattain, niin te sosiaalidemokraateissa ja myös te, edustaja Lindén, olette äänestäneet aika johdonmukaisesti liki jokaista näitä vastaan tässä salissa. Siis olette olleet luomassa, ylläpitämässä kannusteita sekä maahanmuuttajille jäädä Suomeen että sitten myös tällaisille maahanmuuttajille, joiden pitäisi poistua Suomesta, että he jäisivät Suomeen edelleen, tai tehneet siitä ainakin vaikeampaa meidän viranomaisillemme. Mutta siitä huolimatta, että äänestyskäytös on ollut tällaista tähän asti — meiltä on tulossa vielä hyviä esityksiä — toivon, että saamme niille tuen tulevissa äänestyksissä esimerkiksi karkotusten helpottamisen suhteen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-19T16:55:38,2025-11-19T16:58:55,Hyväksytty,1.1 2025_112_118,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_119,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyesti totean edustaja Lindénille vielä sen, että THL:hän lausunnossaan sanoi, että ei ole tietoa siitä, että nämä Suomen terveyspalvelut toimisivat kannustimena tulla tänne laittomasti, mutta samaisessa lausunnossa he totesivat, että ei voida myöskään todistaa sitä, että eikö tämä voisi olla kannustinvaikutustekijä. Tämä on hyvä muistaa, että ei tästä asiasta ole tarkempaa tietoa tällä hetkellä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-11-19T16:58:55,2025-11-19T16:59:31,Hyväksytty,1.1 2025_112_120,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_121,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan rakentavasti tähän viimeiseen asiaan haluaisin sanoa, että kun tuossa itäisessä naapurissa Pietarin alueella oli erittäin merkittävä multiresistentti tuberkuloosiepidemia 10—15 vuotta sitten, kun raja oli auki — multiresistentti tarkoittaa, että eivät tehoa mitkään hoidot siihen — niin olen ollut kovasti sitä mieltä, että meillä ei tulisi sellaista tilannetta, ja näen itse asiassa ihan aitona ongelmana sen, jos meillä olisi se tilanne, että esimerkiksi tuommoinen 20 000 euroa maksava hoito tai joku muu olisi täällä tuosta vaan kaikkien saatavilla ja ihmisiä tulisi sieltä sitten kymmenintuhansin tai jopa suuremmin määrin, mikä olisi ihan erilainen riski kuin mistä me nyt tässä puhumme. Tiedostan tämän ongelman ja tämmöiset riskit ja uhat, mutta olen nyt korostanut sitä, että tämä lakiesitys tässä ei millään lailla muuta sitä esitystä, joka käytännössä vuoden 23 alusta on ollut voimassa. Sen olen tänään jo riittävän moneen kertaan todennut ja omasta mielestäni myös todistanut. Nyt kun on annettu ymmärtää, että tällä jollakin tavalla nyt syödään suomalaisilta pois niitä rahoja, jotka on tarkoitettu suomalaisten terveydenhuoltoon, niin millähän enemmistöllä me otimme 126 miljoonaa euroa pois hoitotakuusta, joka käytännössä romahdutti meillä terveyskeskuksiin pääsyn, niin kuin asiantuntijaprofessorit ovat todenneet? Tai tällä hetkellä olemme ottamassa 50 miljoonaa vanhustenhuollosta tai kymmenen miljoonaa sieltä koulujen terveystarkastuksesta. Tässä nyt on ihan turha yrittää mennä tämän lain taakse sillä tavalla, että tämä olisi joku sellainen, joka syö nyt näitä suomalaisten terveydenhuoltoeuroja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-19T16:59:32,2025-11-19T17:01:23,Hyväksytty,1.1 2025_112_122,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vigelius, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_123,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Korjaan nyt edustaja Lindénin kuvitelmaa siitä, että tällä puolella salia kuviteltaisiin, että laittomasti maassa oleskelevien terveyspalvelut olisivat valtiontalouden suurimpia yksittäisiä menoeriä. Näin ei ole, eikä kukaan tällä puolella salia näin uskokaan. Kyse on siitä, että kun meillä on niinkin itsestään selvä säästökohde — tai jonka pitäisi olla melko itsestään selvä säästökohde — niin edes siihen säästöjen toteuttaminen tuntuu mahdottomalta Suomen kaltaisessa valtiossa sekä meidän poliittisen järjestelmämme ja tämän eduskunnan voimasuhteiden vuoksi että myös meidän lainsäädännön ja perustuslain tulkintojen vuoksi. Se on ongelma, ja se on ongelma, mistä toivoisin itse laajempaa yhteiskunnallista keskustelua. Jos meidän on vaikea rajata palveluita pois edes ihmisiltä, jotka ovat laittomasti maassa, miten me voitaisiin olla valmiita edes käymään keskustelua siitä, että erilaisia etuisuuksia ja tukia voitaisiin rajata ihan vain ei Suomen kansalaisilta pois? Siis niin tehdään isossa osassa maailman maita, myös Euroopan maita. Ei meillä ole kaikissa Euroopan maissa tai maailman maissa samanlaiset tukiverkostot, palvelut ja etuudet kansalaisille ja ei-kansalaisille. Siihen me tarvitaan yhteiskunnallista keskustelua, onko meillä varaa yhteiskuntana ylläpitää tällaisia tukiverkostoja ja palveluita ihan kaikille, olit maassa sitten kansalaisena, ei-kansalaisena mutta luvallisesti tai sitten täysin luvatta. Tällaiset keskustelut tulevat kyllä eteen. Ne ovat nyt jo eduskunnassa käynnissä. Voi olla niin, että niissä ei tämän vaalikauden aikana edetä kovin pitkälle, mutta kuten on eilisessä velkajarrukeskustelussa huomattu, tulevillakin hallituskausilla tulee olemaan edessään aika isoja säästöjä, tehostamistoimenpiteitä, nipistyksiä ja indeksijäädytyksiä. Se tulee ehkä virittelemään sitten, oli hallitus vasemmalta, oikealta, keskeltä tai jokin sekoitus näitä, keskustelua siitä, mitä palveluita rajataan, mitä tehtäviä rajataan ja mitä etuisuuksia rajataan ja millä perusteella. Itse näkisin, että yksi kohde voisi olla se, ja tulisi olla se, että laittomasti maassa oleskelevien palveluita rajataan, heidän epäsuoria tukiaan esimerkiksi järjestökentän kautta rajataan ja tätä oleskelua mahdollistavat palvelut, toimet ja avunanto pyrittäisiin rajaamaan, ja sitten luodaan kannustimet ihmiselle poistua maasta, vaikka sitten viranomaisten avustuksella. Näitä toimia Suomessa tullaan tarvitsemaan, ja toivon, että tämä hallitus pystyy vielä loppukauden edistämään sitä ja tulevat hallituksetkin ottavat sen sitten asialistalleen, oli siellä edustaja Lindén tai ei.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-19T17:01:23,2025-11-19T17:04:32,Hyväksytty,1.1 2025_112_124,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_125,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän kyllä, että edustaja Vigelius haluaa laajentaa tämän keskustelun nyt laajempiin sfääreihin, mutta minä olen koko ajan korostanut, että tällä lakiesityksellä tai mietinnöllä, joka nyt meillä on käsittelyssä, ei aikaansaada yhden ainoan euron säästöä näihin mainitsemiinne asioihin, ei kerta kaikkiaan. Se on ihan selvästi nähtävissä tästä laista. Niin kuin siteerasin äsken tuolta edestä, siellä jopa suoraan sanotaan, että ei pystytä edes erottamaan sitä, mitkä ovat niitten laittomasti maassa olleiden hoitokustannukset, niistä muista ryhmistä, joita tämä laki myös käsittää, jotka on mainittu siinä 2 ja 3 momentissa. Eli tällä lailla ei nyt aikaansaada niitä säästöjä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-19T17:04:32,2025-11-19T17:05:27,Hyväksytty,1.1 2025_112_126,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_127,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelua siitä, tuleeko joku Suomeen siksi, että saisi hoitoa johonkin sairauteen, on sinänsä kyllä aiheellista käydä. Minä vakaasti uskon, että sellaisiakin tilanteita on. Jos miettii henkilöä, joka on pitkäaikaissairas ja sairastaa sellaista sairautta, johon kotimaassaan ei saa hoitoa, ja tietää, että se Suomessa hoidetaan, koska pitkäaikaisesti hoitamattomana, jos näin käy, se johtaa vaikkapa kuolemaan, niin kyllä minä uskon, että ihmisellä on kuitenkin vietti selviytyä ja hän pyrkii hakeutumaan hoitoon sinne, mistä hoitoa saa. Siinä mielessä jos me annetaan sellainen signaali, että kaikissa tilanteissa Suomessa tämän tyyppiset sairaudet hoidetaan, ja meillä on jo suurehko joukko, tuhansia ihmisiä täällä, jotka laittomasti ovat, ilman että me kyetään yhteiskunnallisesti tekemään heille mitään, niin kyllä me ollaan isoissa ongelmissa, jotka ikään kuin ruokkivat itseänsä. Varmasti voidaan kysyä, olisiko empatian kannalta sitten oikeutettua estää tällaisia ihmisiä tulemasta tai estää heidän hoidon saaminen, mutta jos ikään kuin avataan se portti, että täällä tullaan hoitamaan ne maailman ihmiset, jotka omassa maassaan eivät hoitoa saa, mikä johtaa kuolemaan, niin kyllä me olemme tilanteen edessä, josta meillä ei ole paluuta. Se, mitä haluaisin vielä kysyä edustaja Lindéniltä, on se, että kun te nyt kerrotte ja väitätte, että tällä lailla ei ole mitään vaikutusta nykytilanteeseen, niin oletteko te itse tähän nykytilanteeseen siis tyytyväisiä. Onko tämä hyvä tilanne laittomien maassa olijoiden osalta, niin että tälle ei tarvitse tehdä mitään ja tämän voi ihan huoletta hyväksyä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-11-19T17:05:27,2025-11-19T17:07:07,Hyväksytty,1.1 2025_112_128,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_129,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin nyt korjata sen verran, että kyllä tällä lailla saataisiin säästöjä, jos lakia noudatettaisiin. Mutta nythän me ollaan kuultu, että tietyt hyvinvointialueet ovat päättäneet olla noudattamatta tätä lakia heidän oman päätäntävaltansa puitteissa, minkä seurauksena nämä säästöt saattavat jäädä hyvinkin paljon pienemmiksi siitä, mitä alun perin on arvioitu. Ilmeisesti tosiaan, niin kuin aikaisemmin jo sanoin, näillä hyvinvointialueilla rahaa tuntuu riittävän. Toki siellä alueilla ovat päätösvallassa enemmistönä jotkut muut kuin perussuomalaiset, enemmänkin ehkä vasemmistoon kallellaan olevia puolueita, joilla sitä rahaa tuntuu riittävän aina monen näköisiin asioihin. Tämä on käsittämätön juttu, että päätetään siltikin vastoin lakia tarjota näitä palveluita edelleen laajemmin kuin tämän lain puitteissa sallittaisiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-11-19T17:07:07,2025-11-19T17:08:15,Hyväksytty,1.1 2025_112_130,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_131,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En olisi enää ottanut puheenvuoroa, mutta kun esitettiin suora kysymys edustaja Lehtisen toimesta, niin onhan siihen vastattava: En edes tarkoittanut sitä, mitä edustaja Sillanpää äsken sanoi, että jotkut alueet ovat päättäneet jatkaa tällaisen hoidon antamista, vaan yksinkertaisesti sitä, että tällä lailla ei nykyistä käytäntöä rajata yhdenkään potilastapauksen osalta enempää kuin mitä jo nyt on aiemmin rajattu. Eli ei meillä nytkään hoideta kaikkia mahdollisia sairauksia. Se on täällä tavattoman moneen kertaan todettu, ja tällä lailla ei siihen tule yhtään lisää rajausta. Täällä on oikein erikseen korostettu naiset, lapset, vammaiset ja yksilöllisen tarpeen perusteella välttämätön kiireetön hoito. Aivan niin kuin siteeraamissani kolme vuotta sitten säädetyn lain 56 a §:n perusteluissa sanottiin. Tämä oli se, mitä tarkoitin. Toistan vielä sen, että katsotaan kahden vuoden päästä, olemme täällä salissa tai emme, mutta voidaan varmaan saada se informaatio. Väitän, että ihan yhtä paljon tulee rahaa menemään näihin hoitoihin kuin tälläkin hetkellä menee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-19T17:08:15,2025-11-19T17:09:30,Hyväksytty,1.1 2025_112_132,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain ja alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta sekä virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 123/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 18/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 18/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_112_133,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain ja alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta sekä virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 123/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 18/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Kaikki me tiedämme, että arjen valinnat vaikuttavat terveyteemme, usein juuri ne pienet valinnat, kuten se, valitsemmeko hissin sijaan portaat ja mitä juomme janoomme. Nyt käsiteltävä virvoitusjuomaveron uudistus on harkittu tätä silmällä pitäen. Tässä esityksessä virvoitusjuomavero porrastetaan kuuteen luokkaan juoman sokeripitoisuuden mukaan. Mitä enemmän sokeria, sitä enemmän veroa. Tämä on selvästi viesti. Me Suomessa tarvitsemme terveellisten elämäntapojen kurinpalautuksen. Arvoisa puhemies! Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi makeimmat virvoitusjuomat maksavat jatkossa enemmän, kun taas vähemmän sokeria sisältävät tuotteet nousevat hinnaltaan maltillisemmin. Mutta esitys sisältää muitakin yksityiskohtia. Jatkossa vero ulottuisi myös yli viiden litran myyntipakkauksiin ja kiinteisiin juoma-aineksiin, jotta porsaanreiät saadaan tukittua. Samoin kasvipohjaisissa juomissa rajattaisiin verovapaus vain niihin, joissa on riittävästi kalsiumia, jotta terveyttä tukevat vaihtoehdot säilyvät edullisempina. Tämä ei ole siis pelkkää verotekniikkaa, vaan keino ohjata kulutusta terveellisempiin valintoihin ja varmistaa, että verotus kohtelee kaikkia tuotteita reilusti. Arvoisa puhemies! Kyseessä on selkeä arvovalinta. Tämä esitys on konkreettinen esimerkki hallituksen kestävästä verotuksen linjasta, jossa verotuksen painopistettä siirretään työn verotuksesta haittaveroihin. Näin lopputulos on selvä ja välttämätön, verotus toimii kahdella rintamalla: se turvaa julkista taloutta ja tukee kansanterveyttä. Hallitus haluaa näyttää, että vastuullinen veropolitiikka voi olla sekä taloudellisesti että inhimillisesti kestävää. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+11.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-19T17:10:09,2025-11-19T17:13:14,Hyväksytty,1.1 2025_112_134,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain ja alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta sekä virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 123/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 18/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_135,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain ja alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta sekä virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 123/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 18/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain ja alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta sekä virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta. Esityksen tarkoituksena on virvoitusjuomaveron uudistaminen. Vero porrastetaan kahden tason sijaan kuuteen juomien sokeripitoisuuden perusteella, kaikkia tuoteryhmiä korotetaan senttimääräisesti yhtä paljon ja veropohjaa laajennetaan muun muassa yli viiden litran pakattuihin vesiin sekä kasvipohjaisiin juomiin maidon ravintosisältöä vastaavin edellytyksin. Samalla korotetaan hieman myös vähäalkoholisten käymisteitse valmistettujen juomien alkoholiveroa. Kysymyksessä on jälleen kerran sopeutustoimi, jonka arvioidaan nostavan virvoitusjuomien kuluttajahintoja keskimäärin noin neljä prosenttia ja lisäävän verotuottoja pitemmällä aikavälillä noin 110 miljoonaa euroa vuodessa. Perussuomalaisten näkökulmasta, jos veroja täytyy korottaa, korotetaan niitä mieluummin esimerkiksi epäterveellisten juomien kohdalla kuin vaikkapa palkkatulojen. Sitähän ohjausvaikutus tarkoittaa: mitä toivotaan enemmän, sitä verotetaan vähemmän, ja sitä, mitä toivotaan vähemmän, verotetaan enemmän. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten lähivaalien ohjelma korosti hyvien elintapojen ja yksilön oman vastuun merkitystä, mitä tulee terveysasioihin. Tämä on osaltaan sitä. Epäterveellisen sokerin kuluttajat myös maksavat sitten enemmän veroja, joilla sokeristakin aiheutuvia sairauksia hoidetaan. Tämä on ihan loogista ja reilua. Samahan meillä pätee vaikkapa alkoholiin tai tupakkaan. Niitäkin verotetaan kovasti aivan samasta syystä. Vapaan ja helpon ulkomaankaupan aikana olemme kuitenkin jossain määrin myös muiden maiden hintojen armoilla. Jos esimerkiksi alkoholia tai limsaa saa merkittävästi halvemmalla ulkomailta, sen kuljettaminen Suomeen takuulla lisääntyy ja verorahat valuvat muualle. Tästä esimerkkinä takavuosien Viron viinaralli tai nykyinen uusi ongelma, kotiin suoraan kuriiripalvelun kautta tilattavat keskieurooppalaiset viinat ja oluet. Tämän vuoksi verotuksen tasoa täytyy aina tarkkailla myös suhteessa muualle, etenkin Euroopan unionin sisällä. Kovempi verotus ei aina ja automaattisesti tarkoita lisää verotuloja kokonaisuudessa. Arvoisa puhemies! Mielenkiintoinen ja tärkeä lausuma osui silmään mietinnöstä. Valtioneuvoston tulee seurata ja tarvittaessa tarkentaa virvoitusjuomaveron pienvalmistajahuojennusta. Tämä huojennus on Euroopan unionin valtiontukisääntöjen mukainen, ja pientoimijoiden kasvun esteitä puretaan. Tavoitteena on varmistaa, että enintään 70 000 litraa vuodessa valmistavien, muista toimijoista riippumattomien pientoimijoiden asema turvataan. Tämä on oikein hyvä lisä, sillä yrittäjyyttä tulee tukea myös tällä sektorilla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+11.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-11-19T17:13:21,2025-11-19T17:16:58,Hyväksytty,1.1 2025_112_136,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain ja alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta sekä virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 123/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 18/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_137,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain ja alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta sekä virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 123/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 18/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On aivan oikein tietenkin, että terveysajatusta viedään eteenpäin myös tällä virvoitusjuomapuolella. Sokerihan on meidän aikamme iso ongelma. Se aiheuttaa kehossamme hyvin haitallisia tapahtumia painon kasvun myötä ja monta muuta ongelmaa sittemmin. Esimerkiksi hampaiden terveyden tilanne heikkenee helposti, ellei sitten ole erittäin innokas hampaittensa hoitaja. Nämä ongelmat tiedetään. Arvoisa puhemies! Kun lukee tuota valiokunnan laatimaa mietintöä, tulee todella ihmetelleeksi sitä, miten älyttömän pieniin asioihin Euroopan unioni kiinnittää huomiota. Ei ole mitään järkeä enää ruveta määräilemään virvoitusjuomaveroja ja tämmöisiä. Ne kohta varmaan rupeavat kyttäilemään, minkälaisissa sukissa edustaja Hoskonen kulkee ja onko oikeat kengät, ovatko ne terveelliset tai jopa haitalliset minun terveydelleni. Voi hyvänen aika! Kyllähän tämä menee aivan naurettavuuksiin, tämä koko homma. Toivoisin, että jos tätä joku eurooppalainen byrokraatti kuuntelee tuolta Brysselistä — tiedän, että ei kuuntele, mutta silti sanon — että jos tällaiseksi tämä Euroopan unioni menee, niin onko sillä enää olemisen oikeutta. Ymmärrän, että se on hyvä rauhan edistäjä, rauhanjärjestönä erinomainen. Tullipolitiikka, rikosten torjunta ja nämä isot asiat, niissä sen pitäisi olla tosi iso. Jos joku ilomantsilainen nuori pariskunta ottaa raskaan työpäivän jälkeen vaikka limonadipullot, niin kiinnostaako se sokeripitoisuus Euroopan unionin pääpaikalla Brysselissä? Näköjään kiinnostaa, mutta eihän siinä ole mitään järkeä. Lopuksi sanon, arvoisa puhemies, tästä terveyden edistämisestä. Tämä laki on hyvä, se, että porrastusta on olemassa, on hyvä. Mutta ajatelkaa nyt täällä esimerkiksi maidonkorvikkeita — koskeeko tämä vero nyt niitä, en sen enempää perehtynyt asiaan. Mutta se, mitä minä ihmettelen näistä maidonkorvikkeista, on, että kun katsoin sitä tuoteselostetta, miten valtava määrä niissä on lisäaineita. Kun ihminen kiskoo pienestä lapsesta asti sitten tuommoista juomaa itseensä, niin jos 50-vuotiaaksi asti kone kestää sitä myrkytystä, niin ihme on, vaan kun juo lehmänmaitoa, niin todennäköisesti pärjää jopa paremmin. Nythän Euroopan unioni kielsi muun muassa ne kasvismakkarat ja tällaisen makkaranimikkeen käytön, että mitä on pihvejä ja makkaroita sun muita, jotka tehdään lihasta, niiden nimikkeiden käyttö näissä erilaisissa kasvistuotteissa on kielletty. Mielenkiinnolla odotan, mitä mielenkiintoista Euroopan unioni seuraavan puolen vuoden aikana keksii. Tässähän voi tulla näistä täysistunnoista jopa hauskaa, kun tulkitsemme, mitä se Euroopan unioni nyt tarkoittaa. Mutta tämä linja, mitä nyt Euroopan unioni tekee, on mielestäni käsittämätön. Ei tuollainen iso organisaatio voi tämmöisten nappien kanssa askarrella. Se ei ole hyvästä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+11.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-11-19T17:16:58,2025-11-19T17:19:47,Hyväksytty,1.1 2025_112_138,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain ja alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta sekä virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 123/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 18/2025 vp,Kiitoksia. — Ledamot Löfström poissa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_139,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 8 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 70/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 13/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_112_140,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 8 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 70/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt puhumme turvallisuudesta. Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi pakkokeinolakia siten, että laite-etsinnästä päättäisi jatkossa tuomioistuin pidättämiseen oikeutetun virkamiehen vaatimuksesta tiettyjä kiireellisiä tai tarkoin rajattuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Tämä muutos on tarpeellinen, jotta Suomen lainsäädäntö vastaa Euroopan unionin tuomioistuimen linjauksia ja täyttää EU-oikeuden asettamat vaatimukset yksityiselämän ja henkilötietojen suojasta. Samalla uudistus vahvistaa kansalaisten oikeusturvaa, turvallisuutta ja luottamusta siihen, että viranomaisten toiminta perustuu riippumattomaan ja puolueettomaan harkintaan. Arvoisa puhemies! Pakkokeinojen käyttö liittyy aina yhteiskunnan perustavanlaatuiseen tehtävään, turvallisuuden takaamiseen. Siksi tämä ei ole vain yksilön oikeuksien asia. Poliisin, Rajavartiolaitoksen ja muiden viranomaisten on pystyttävä torjumaan rikollisuutta tehokkaasti. Yhtä tärkeää on se, että tämä tehdään perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta kunnioittaen. Tässä esityksessä varmistetaan, että vakavissa rikosasioissa viranomaisilla on edelleen käytössään tehokkaat tutkintakeinot mutta samalla kansalaisten yksityisyydensuoja vahvistuu. Arvoisa puhemies! On ensiarvoisen tärkeää, että Suomi on sekä turvallinen että oikeudenmukainen maa. Turvallisuus ei ole vain fyysistä turvallisuutta ja rajojemme valvontaa. Se syntyy yhteisistä pelisäännöistä ja kansalaistemme luottamuksesta viranomaisiin ja oikeusjärjestelmään. Kun rikostutkintaa koskeva päätöksenteko nojaa riippumattomaan tuomioistuimeen, lisää se kansalaisten luottamusta koko järjestelmään. Samalla tämä uudistus tukee myös laajemmin kokonaisturvallisuutta. Luotettava, oikeudenmukainen ja avoin oikeusjärjestelmä rakentaa perustan Suomen turvallisuudelle. Se suojaa meitä paitsi rikollisuudelta myös viranomaisten liialliselta tai tarkoituksenmukaisesta poikkeavalta vallankäytöltä. Arvoisa puhemies! Tämä uudistus tekee juuri sen. Se vahvistaa Suomen oikeusvaltiota, lisää luottamusta viranomaisiin ja turvaa kansalaisten yksityisyyttä ilman, että rikostorjunnan tehokkuus kärsii. Kiitos valiokunnalle esityksen huolellisesta työstämisestä. Suomen on pysyttävä maana, jossa turvallisuus ja vapaus kulkevat käsi kädessä. Tämä lakimuutos on pieni mutta merkityksellinen askel siihen suuntaan, mihin meidän pitää mennä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+12.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-19T17:20:28,2025-11-19T17:24:41,Hyväksytty,1.1 2025_112_141,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 8 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 70/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_142,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 8 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 70/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 13/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että tämä pakkokeinolain tulkinta on tällainen, että tähän laite-etsintään tarvitaan todellakin tuomioistuimen lupa, ja sehän tarkoittaa puhelimen tietoja, että viranomainen pääsee tutkimaan jonkun ihmisen puhelimen tietoja. Elikkä siinä pitää olla siis vahva näyttö siitä, että joku rikos on syntynyt tai on syntymässä, ja tällä keinoin ihmisen oikeuksia ja henkeä ja omaisuutta turvataan, että rikosta suunnitteleva henkilö tai sen jo tehnyt henkilö joutuu teostaan vastuunsa. Tämähän kävi myös perustuslakivaliokunnassa lausunnolla, ja nimenomaan sielläkin korostettiin tätä yksityisen ihmisen elämän suojaa, että toisen puhelimia ei mennä sitten katselemaan ihan huvikseen, vaan siihen tarvitaan tuomioistuimen lupa. Euroopan unionin tuomioistuin EUT on näitä asioita käsitellyt ja antanut jo samansisältöisen päätöksen, että tähän tarvitaan tuomioistuimen lupa, ja hyvä näin. Ymmärtääkseni on niin, että kun sitä lupaa joskus poliisi tarvitsee, niin se lupa myös järjestyy tuomioistuimen nopealla käsittelyllä. Se ei ole mikään iso käsittely, vaan siellä käräjäoikeudessa on aina joku tuomari saapuvilla, elikkä poliisin pyytäessä tähän lupaa se lupa järjestyy äkkiä, ja tämä on tärkeää. Kun ihmisen turva tai yksityisyys on vaarannettu, niin poliisi saa sitten äkkiä luvan sen rikoksen tutkintaan. Nimenomaan nämä puhelimet ovat erinomaisia. Niistä voidaan ihmisen tietoja tutkia, mutta niillä ennen kaikkea ihminen voidaan paikantaa. Esimerkiksi hätätapauksissa puhelimen signaalihan voidaan paikantaa aika tarkasti, jolloin ihminen löytyy tuolta, jos metsään eksyy. Jos nyt sattuu 3G-verkon purkamisen jälkeen enää olemaan se signaali niin vahva, että se puhelin saa jonnekin yhteyden — sehän tässä on se ongelma. Mutta hyvä lakiesitys, ja toivottavasti siitä on hyötyä rikosten torjunnassa myös. Tämän lakiesityksen jälkeenhän on asia kovin selvä, että ei tarvitse miettiä, missä olosuhteissa voidaan viranomaisen päätöksellä mennä tutkimaan, mikä on puhelimen sisältö.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+12.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-11-19T17:24:41,2025-11-19T17:26:46,Hyväksytty,1.1 2025_112_143,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 8 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 70/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 13/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_144,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 8 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 70/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään hallituksen esitystä pakkokeinolain 8 luvun muuttamisesta. Kyse on laite-etsinnästä ja siitä, kuka saa päättää, milloin viranomaiset voivat tutkia matkapuhelimen tai muun laitteen sisältöä rikostutkinnassa. Hallituksen esitys ja lakivaliokunnan mietintö lähtevät siitä, että päätöksen tekee jatkossa tuomioistuin pidättämiseen oikeutetun virkamiehen vaatimuksesta kiiretilanteita lukuun ottamatta. Tämä muutos perustuu Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuun, joka edellyttää riippumatonta ennakkovalvontaa. Perussuomalaisesta näkökulmasta tämä esitys on kaksijakoinen. Ymmärrämme oikeusturvan vahvistamisen tarpeen — kansalaisten perusoikeuksia ei saa polkea — mutta samalla on muistettava, että rikollisuus ei odota. Kun poliisi tutkii vakavia rikoksia, kuten huumerikoksia, seksuaalirikoksia tai järjestäytynyttä rikollisuutta, nopeus on usein ratkaisevaa. Jos päätöksenteko hidastuu, rikolliset ehtivät hävittää todisteet. Arvoisa puhemies! Lakivaliokunta onkin korostanut, että kiiretilanteissa virkamies voi päättää etsinnästä ja hakea luvan jälkikäteen. Tämä on välttämätön jousto, jota perussuomalaiset pitävät tärkeänä. Meidän huolemme liittyy käytännön toimivuuteen. Suomessa tehtiin viime vuonna lähes 10 000 laite-etsintäpäätöstä. Jos jokainen viedään tuomioistuimeen, se kuormittaa oikeuslaitosta valtavasti. Riittävätkö resurssit, vai jääkö poliisi odottamaan lupaa, kun rikollinen on jo matkalla rajojen yli? Tässä on todellinen riski, että Euroopan unionin tulkinta heikentää rikostorjunnan tehokkuutta Suomessa. Perussuomalaiset katsovat, että rikostorjunta ja kansalaisten turvallisuus on asetettava etusijalle. Siksi vaadimme, että kiiretilanteiden poikkeuksia ei kavenneta ja että viranomaisille annetaan riittävät resurssit, jotta lupamenettely ei hidasta tutkintaa. Lisäksi on syytä seurata tarkasti, ettei tämä muutos johda siihen, että vakavat rikokset jäävät selvittämättä byrokratian takia. Arvoisa puhemies! Lakivaliokunnan mietintö on yksimielinen ja tuo parannuksia oikeusturvaan. Muistutan kuitenkin, että turvallisuus on perusoikeus siinä missä yksityisyyskin. Kannatan tätä esitystä, mutta samalla toivon, että sen toimeenpano turvaa poliisin toimintakyvyn ja rikostorjunnan tehokkuuden. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+12.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-11-19T17:26:48,2025-11-19T17:29:36,Hyväksytty,1.1 2025_112_145,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_112_146,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenenä muutama sananen tästä vesihuoltolain muuttamisesta. Tämä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, että vesihuollon toiminta turvataan ja vesivarat pidetään kansallisissa käsissä. Esitys on osa kansallista vesihuoltouudistusta ja liittyy Vesi on meidän ‑kansalaisaloitteeseen perustuvaan eduskunnan päätökseen. Esityksen mukaan lakiin lisätään säännös, jonka mukaan kunta ei saa myydä vesihuoltoon kohdistuvaa omistustaan eikä kunnan omistuksessa tai määräysvallassa oleva vesihuoltolaitos saa myydä vesihuolto-omaisuuttaan. Kunnalle säädetään lisäksi etuosto-oikeus nykyisin yksityisessä omistuksessa olevien vesihuoltolaitosten ja niiden vesihuolto-omaisuuden kaupoissa. Jatkossa saisi perustaa vain kunnan omistuksessa olevia vesihuoltolaitoksia tai asiakasomisteisia vesihuolto-osuuskuntia. Arvoisa herra puhemies! Tämä mietintö maa- ja metsätalousvaliokunnalta on yksimielinen, ja näin se kuvaa myös asian vakavuutta ja yksituumaisuutta siinä, että vesihuollon tärkeys ja varmistus on ymmärretty merkittävällä tärkeydellä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+13.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-11-19T17:30:15,2025-11-19T17:31:23,Hyväksytty,1.1 2025_112_147,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_148,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä vesihuoltolain muutos, jonka hallitus on esittänyt ja jonka maa- ja metsätalousvaliokunta on yksimielisesti hyväksynyt ja johon tehnyt tiettyjä tarkennuksia, on viety hyvin eteenpäin. Se on erittäin tärkeää, että me olemme tässä salissa yksimielisiä siitä, että vesi on sellainen elementti ja asia, jonka pitää olla yhteiskunnan omaisuutta. Näin omistus ja päätösvalta säilyvät julkisissa käsissä tämän päätöksen myötä, mikä on erittäin iso asia. Tällä hetkellä meillä on noin neljä ja puoli miljoonaa kuntalaista kuntien vesihuollon piirissä, ja sitten tämä loppu on asiakas- ja osuuskuntatoimijoitten vesihuollon piirissä. Meillä on noin 1 100 vesihuoltoyksikköä täällä Suomessa. Tämä on erittäin tärkeä asia myös sen takia, että nyt kun nämä toiminnat elävät tässä vuosien varrella, niin kunnilla on etuosto-oikeus sitten, jos näitä asiakas- tai osuuskuntapohjaisia tulee myyntiin, ja siinä mielessä se vain vahvistaa tämän lain tarkoitusta. Sitten kun tässä katsotaan tätä huoltovarmuusnäkökulmaa, niin tänne on nyt näille yhtiöille lisätty varautumissuunnitelmia ja niitten päivittäminen, mikä tarkoittaa sitä, että tämä alue on erittäin hyvissä käsissä. Arvoisa puhemies! Täällä on myöskin aika iso investointitarve. Mietintö mainitsee, että noin 777 miljoonaa vuositasolla vuoteen 2040 asti meidän pitäisi investoida tähän vesihuoltoon ja nykyisin siihen investointeja tehdään noin 400 miljoonan euron verran. Eli meillä on aika iso gäppi, että me pystymme tämän hoitamaan. Onneksi siellä toiminnassa on kuitenkin tämä iso tavoite, että kunnat ja isommat yksiköt sitä pystyvät paremmin tekemään, mutta se myöskin tekee sen, että kun kunnilla on erittäin isoja taloudellisia haasteita, niin myöskin tämä investointi tulee siihen kuormaksi. Mutta tämä vain kertoo siitä, kuinka paljon tälle alueelle pitää noin vuositasolla investoida, ja tämä on erittäin kova tavoite. Arvoisa puhemies! Sitten on tärkeää muistaa, että mitä isommassa yksikössä vettä tehdään, sen halvempi niin sanotusti litrahinta on. Siinäkin mielessä tämä kehityspolku, että me kasvatetaan näitä toimintoja ja sitä verkkoa sillä tavalla, että me pystymme hoitamaan tätä tällä tavalla, että me saamme sitä välitettyä myös asiakkaille helpommin, on hyvä suunta. Näenkin, että tässä perässä on myöskin se ajattelu, että tulee ylikunnallisia vesitoimijoita, jotka ovat julkisessa omistuksessa. Tämä on hyvä suunta, ja siinä mielessä tätä kannattaa viedä eteenpäin. Olen erittäin tyytyväinen, että tämä lakiesitys on täällä ja mietintö yksimielisenä, ja voimme sanoa kai yhdessä, että vesi on meidän.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+13.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-19T17:31:29,2025-11-19T17:35:16,Hyväksytty,1.1 2025_112_149,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_150,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa leviteltiin ja reviteltiin vahvasti reilu vuosi sitten, että hallitus myy nyt vetemme maailmalle. Se oli perätöntä puhetta. Valhe-sanaa ei tietystikään täällä saa sanoa, joten jätetään se käyttämättä. Nyt tulee totuutta ja kuunnellaan tarkkaan. Voin kertoa koko Suomen kansan edessä, että tällä päätöksellä me eli Suomen eduskunta pelastamme Suomelle puhtaan veden. Tämä päätös on yksimielinen. Suomessa puhdas vesi on ollut pitkään itsestäänselvyys. Se ei kuitenkaan ole sattumaa. Se on seurausta vastuullisesta päätöksenteosta, järjestelmästä, joka on rakennettu pitkäjänteisesti palvelemaan koko yhteiskuntaa. Nyt käsittelyssä oleva esitys vesihuoltolain muuttamisesta on tärkeä askel tämän järjestelmän vahvistamisessa ja turvaamisessa muuttuvassa maailmassa. Esityksen keskiössä on, että yhteinen omaisuus pysyy yhteisenä. Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen keskeinen viesti on selkeä: vesihuolto ei ole kauppatavaraa. Esityksen tavoitteena on varmistaa julkisomisteisten vesihuoltotoimijoiden säilyminen kuntien omistuksessa ja määräysvallassa, edistää vesihuollon alueellista yhteistyötä ja rakenneuudistusta sekä parantaa vesihuoltolaitosten omaisuuden hallintaa. Tavoitteena on selkeyttää ja tehostaa vesihuollon toiminnan ja talouden valvontaa sekä parantaa yleisesti vesihuoltolain toimivuutta. Tämä on suora vastaus Vesi on meidän ‑kansalaisaloitteeseen ja eduskunnan yksimielisen tahtotilan esille nostamiin huoliin. Arvoisa puhemies! Vesihuolto on myös osa kokonaisturvallisuutta. Se on kriittinen osa huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta. Se on kansallinen voimavara, jonka hallinnan on pysyttävä kotimaisissa käsissä. Juomaveden saatavuus, jätevesien käsittely ja vesijärjestelmän toimivuus ovat perusedellytyksiä niin tänään kuin poikkeustilanteissa. Tavoitteena on lisätä toimintavarmuutta ja selkeyttä. Lain kirjaukset parantavat vesihuollon suunnitelmallisuutta ja selkeyttävät toiminta-alueiden määrittelyä. Esimerkiksi kiinteistöjen liittämisvelvollisuus verkostoon määräytyy jatkossa kunnallisesti vahvistetun toimialueen perusteella, ei enää pelkästään taajamarajauksen mukaan. Tämä muutos tukee tehokasta verkostosuunnittelua ja resurssien kohdentamista oikeudenmukaisesti ja pitkäjänteisesti. Lakiuudistuksessa myös vesihuoltolaitosten talouden läpinäkyvyyttä ja maksujen oikeudenmukaisuutta parannetaan. Omistajatuloutuksen tulee perustua kestävään tasapainoon. Vesihuolto ei saa olla väline tulouttaa varoja kunnan muihin tarpeisiin vesiasiakkaiden kustannuksella. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä hallitus vahvistaa vesihuollon toimintavarmuutta, kansallista omistajuutta ja kansalaisten luottamusta siihen, että kriittisiä peruspalveluja ei yksityistetä. Vesi ei ole sijoituskohde vaan kansallinen etu, joka meidän on turvattava. Kuten kansalaisaloitteen nimi kiteyttää, vesi on meidän. Tämä laki varmistaa, että se myös pysyy niin. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+13.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-19T17:35:28,2025-11-19T17:40:27,Hyväksytty,1.1 2025_112_151,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen on poissa. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_152,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On aivan erinomaista, että kotimaiset, puhtaat vedet saadaan pidettyä suomalaisten hallussa ihan sataprosenttisesti. Se on erittäin hyvä laki. Todellakin nyt on Suomessa herätty tähän tärkeään totuuteen, elikkä maailmassahan tällä hetkellä on puhtaasta juomavedestä valtava pula. Tiedämme, että monessa maassa juodaan semmoista vettä, joka on periaatteessa suomalaisen mittapuun mukaan ruokajuomaksi kelpaamatonta. Sitä ei kerta kaikkiaan pitäisi juoda. Se puhtaus, mikä meillä on, puhdas maaperä ja puhdas ilma, on meille valtavan suuri rikkaus, ja tätä omaisuuttahan varmasti nämä monimiljardöörit haluavat ottaa omiin nimiinsä ja sitten myydä sitä tuotetta maailmanmarkkinoille, totta kai hirvittävällä voitolla. Meidän pitää omat vesivaramme käyttää itse. Niin kuin vesilaki sanoo, ensimmäisenä tietenkin on tärkeää, että se paikallinen käyttö turvataan, jotta niille ihmisille, jotka asuvat sillä alueella, se vesi riittäisi heidän käyttöönsä. Ja sitten jos sitä voidaan myydä vaikka naapurikuntaan tai jollekin yritykselle, niin tämä lakihan ei sulje pois sitä, että joku yksityinen yritys perustetaan vaikka nyt Ilmajoelle ja siellä ruvetaan myymään puhdasta vettä, vaikka pannaan pulloon. Niitähän on paljon Suomessa, yrityksiä, jotka myyvät puhdasta vettä halukkaille ostajille. Maailmassa niitä janoisia aina on. Totta kai siellä käytetään muitakin juomia janon tyydyttämiseksi, mutta pitää muistaa, että esimerkiksi kahvin raaka-aineena puhdas, suomalainen vesi on aivan loistava. Toivottavasti nyt ymmärrettäisiin syvällisemmin tämän hienon lakiesityksen jälkeen se, että me onnettomat suomalaisethan olemme myyneet pois semmoisia luonnollisia monopoleja, joita ei koskaan olisi pitänyt myydä, kuten esimerkiksi sähköverkot. Esimerkiksi Fortum myi ulkomaiselle Carunalle — se taisi olla sen firman nimi — sähköverkot, elikkä sen alemman sähköverkon, mistä tänne kotitalouksiin sähköä jaetaan. Onneksi kantaverkot, millä isot virtamäärät siirtyvät Suomen voimalaitoksista lähemmäksi käyttäjiä, ovat kyllä yhteiskunnan omistuksessa, mutta kun tällaisia jakeluverkkoja on myyty, se on aivan käsittämätön virhe. Arvoisa puhemies! Toivon samassa yhteydessä, että kun nyt maailma on menossa levottomampaan suuntaan, niin me ymmärtäisimme kaksi asiaa. Toinen on se, että nyt Euroopan unioni hamuaa kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla metsiä — ei suoraan omistusoikeuteen, tietenkään siihen se ei pysty, mutta niiden määräämiseen tulee kaiken maailman älyttömiä määräyksiä, metsäkatoasetuksia, ennallistamisia, rikotaan omaisuudensuojaa, minkä muuten ihmisoikeussopimus kieltää. Ihmisoikeussopimushan tunnustaa sen ihan yksiselitteisen selvästi: Euroopan ihmisoikeussopimuksen 17 artikla sanoo, että jokaisella ihmisellä on täydellinen omaisuudensuoja, tarkoittaen, että hän voi nauttia omaisuudesta ja pitää sen omaisuutenaan vapaasti. Elikkä kun Euroopan unioni sanoo teille, arvoisat edustajakollegat, että näin voi toimia, niin ei voi toimia. Euroopan unionihan on tunnustanut omassa peruskirjassaan, että Euroopan unioni noudattaa pilkuntarkasti ihmisoikeussopimusta. Se on siellä. Tämän olen ihan oikeusoppineilta ottanut selväksi, tämä ei ole minun keksimääni. Elikkä tämä kannattaa muistaa Euroopan unionista. Metsät eivät ole heidän määräysvallassa missään vaiheessa. Kuten tuo limonadien luokittelu sokeripitoisuuden mukaan: Sekin on Euroopan unionin keksimää, mutta omaisuudensuojan yli se ei mene. Ja se toinen asia, mikä Suomessa on nyt erittäin huonolla kantilla, on tämä... [Puhemies koputtaa] — Nousen sinne puhujakorokkeelle. Sanon tämän tärkeän asian loppuun. Ensi kerralla en ehkä muista kaikkea, mitä äsken ajattelin. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] Kiitoksia, arvoisa puhemies! — Niin, se loppuosa siitä: Todellakin metsät kuuluvat Suomen omaisuuteen kiistatta. Älkää, hyvät edustajat, vaan kuvitelkokaan, että Euroopan unioni erilaisilla direktiiveillä ja ennallistamismääräyksillä voisi puuttua meidän budjettisuvereniteettiin tai johonkin muuhun. Mutta siinä tulee sitten vielä huolestuttavampi, tämä kotimainen energia. Meidän on tämän veden lailla... Vesi on meille henki ja elämä, se on meidän varmin henkivakuutus. Puhdas vesi on terveyden perusasia, aivan loistava asia. On hienoa, että se nyt jää suomalaisille ja pysyy täällä maassa. Sitä ei voi myydä pois, hieno juttu — paitsi pullossa voi myydä isolla hinnalla. Jos joku yrittäjä sitä lähtee tekemään, niin hyvä näin. Lopuksi sanon vielä, puhemies, sen, että kun energiavaroista puhutaan, niin meidän on nyt katsottava noita energian hintoja. Se toinen luonnonvara, mikä meillä on, valtavat turvevarat, on saatava suomalaisten eteen, käytettäviksi suomalaisten hyväksi. Tämän Euroopan unionin ilmastopolitiikan takia olemme senkin panneet kieltoon, sen arvokkaan luonnonvaran. Se on toinen asia, joka tulee joissain muissakin yhteyksissä esille, mutta sanon sen tässä yhteydessä, koska se on meille valtava mahdollisuus. Nyt kun menemme epävarmoja aikoja kohti, niin varsinkin tämä juomavesi on kaiken elämän lähde, elämän neste, joka pitää meidät terveinä ja hyvävointisina, kun nautimme hyvää vettä ja teemme siitä hyvää ruokaa valmistettaessa. Se on erinomainen asia meille kaikille. Mutta meidän pitää nähdä tämä laajemmin, että emme anna näitä mahdollisuuksiamme ulkoisten organisaatioiden komennukseen millään hinnalla. Se on tärkeää. [Juha Hänninen: Juuri noin!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+13.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-11-19T17:40:33,2025-11-19T17:45:52,Hyväksytty,1.1 2025_112_153,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_154,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Antti,Kangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys vesihuoltolain muuttamisesta on perussuomalaista politiikkaa parhaimmillaan. Suomalaisen kansallisomaisuuden täytyy pysyä suomalaisten omistuksessa. Vesi ei ole mikään yhteisen bisnespolitiikan tekoväline, vaan se on kansalaisten oikeus, ja toisekseen meillä on poikkeuksellisen hyvälaatuiset vedet, ja sitä myös riittää. Jatkossa varmasti maailmalla vedestä tullaan käymään kovempia sotia kuin aikaisemmin öljystä ja kaasusta. Useat maat ympäri maailmaa ovat pilanneet vesivaransa, niiden laatu on todella heikko, siitä on pulaa, ja ilmastonmuutoksen eteneminen kiistatta aiheuttaa pulaa vedestä jatkossa Etelä-Euroopassa entistä kiihtyvämpään tahtiin. Tästä voidaan hyvin päätellä se, että varmasti monikansalliset elintarvikejätit, Nestlét ja muut, olisivat erittäin kiinnostuneita suomalaisten puhtaista vesivaroista, suomalaisesta vesihuollosta, suomalaisen vesihuoltolaitoksen infrasta. Niitä pystyisi käyttämään varsin tehokkaasti oman liiketoimintansa kehittämiseen. Nyt tällä lakimuutoksella saadaan turvattua pysyvästi vesihuoltoverkko, vesihuolto, kansallisiin käsiin. Niistä ei tule missään olosuhteissa bisnestavaraa. Kuten edustaja Hoskonen edellä sanoi, tämähän ei rajoita millään lailla suomalaisten yritysten tekemää liiketoimintaa vedellä. Meillä on tuolla Keski-Pohjanmaallakin hyviä esimerkkejä, kuten esimerkiksi Finn Spring. He ovat tehneet valtavaa vientitoimintaa vesivaroilla, ja siellä on valtavasti odottamassa uusia innovaatioita suomalaisesta vedestä. Tätähän tämä ei rajoita millään, vaan vesi, kun se on kansallisomaisuutta, on yhtä lailla yksittäisen kansalaisen kuin yksittäisen yrityksenkin omaisuutta. Siihen tällä lailla ei puututa, vaan päinvastoin me halutaan kannustaa uusiin innovaatioihin myös veden ympärillä nyt, kun jatkossa vedestä on pulaa. Tilanne on se, että tämä keskustelu voidaan siirtää pysyvästi historiaan. Osa puolueista ja osa poliitikoista nimittäin on viimeisten vuosien ja vuosikymmenten aikana väläytellyt jopa niinkin härskiä temppua, että vesivarat voitaisiin ulkoistaa tai ne voitaisiin myydä. Se on täysin käsittämättömän vastuutonta puhetta, eikä sitä pidä millään hyväksyä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+13.aspx,fi,Antti Kangas,1535,2025-11-19T17:45:52,2025-11-19T17:48:32,Hyväksytty,1.1 2025_112_155,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_156,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys laiksi vesihuoltolain muuttamisesta. Toisessa käsittelyssä on valtavan tärkeä lakiuudistus, joka turvaa vesivarojemme pysymisen kansallisissa käsissä. Tänään puhumme siis puhtaasta vedestä. Meillä Suomessa on etuoikeus elää maassa, jossa puhdas vesi on itsestäänselvyys, ja tällä käsittelyssä olevalla esityksellä varmistamme, että vesihuolto pysyy kansallisissa käsissä. Tällä hallituksen esityksellä suojataan vesivarannot yksityistämiseltä. Vesihuoltolakiin ehdotetut muutokset varmistavat, että kunnat säilyttävät määräysvaltansa vesihuollossa. Kriittistä infraa ei voi enää myydä yksityisille yrityksille. Voimme nähdä, mihin se on johtanut esimerkiksi sähköverkkojen suhteen. Hinnat vain nousevat sähkönsiirrossa, ja kuluttaja ei voi mitenkään kilpailuttaa sähkönsiirtoa. Huoltovarmuuden turvaamiseksi vesi on tärkeää säilyttää julkisella puolella. Tämä esitys on myös linjassa sen kanssa, mitä perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti puolustaneet: vesihuollon tulee olla julkisen vallan ja suomalaisten omassa hallinnassa. Olen täysin samaa mieltä edustaja Hoskosen kanssa siitä, että meidän kallisarvoista omaisuuttamme ovat myös metsät ja turve. Metsistä emme saa luopua, ja turve tulisi saada uudelleen parempaan käyttöön. Arvoisa puhemies! Puhdas vesi on luonnonvara, kansalliskalleus eikä kauppatavara. Siksi vesihuollon on pysyttävä kansallisessa omistuksessa. Meillä ei ole varaa myydä luonnollista monopolia ulos, emmekä saa päästää sitä markkinavoimien armoille, vaan vesi on meidän. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+13.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-11-19T17:48:35,2025-11-19T17:50:28,Hyväksytty,1.1 2025_112_157,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_158,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää ja olen ylpeä siitä, että tämä hallituksen esitys nyt etenee laiksi elikkä vesihuoltolakia muutetaan. Tämä mukailee vahvasti sitä muutamia vuosia sitten tehtyä kansalaisaloitetta, Vesi on meidän ‑kansalaisaloitetta. Oikeastaan kun edustaja Kankaan puheen kuunteli, niin kyllähän Antti nosti siinä esille kaikki ne ongelmat ja muut asiat, mitä tähän veteen liittyy. On ollut vaarana, pelkona se — minäkin ennen foliohattu päässä mietin sitä — tuleeko Nestlé tänne ja pumppaa meidän vedet pois ja ottaa ne haltuunsa. Tämä on mahtavaa, että nyt se kaikki foliohattuilu tämän veden ympärillä loppuu. Minäkään en tarvitse enää foliohattua miettiessäni tätä vesiasiaa. Elikkä vesi pysyy meidän käsissämme. Vettä, vesivarantoja, vesihuoltoa ja vesilaitoksia ei kukaan tämän lain voimaan tultua enää pysty yksityistämään. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+13.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-11-19T17:50:28,2025-11-19T17:52:19,Hyväksytty,1.1 2025_112_159,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_160,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 40/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 4/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunta on saanut valmiiksi mietinnön tähän hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta. Esityksen tarkoituksena on toteuttaa hallitusohjelman mukainen linjaus vesihuollon turvaamisesta ja vesivarojen kansallisessa hallinnassa pitämisestä. Esitys tavoittelee vesihuoltolakiin muutoksia, joiden mukaan kunta ei saisi myydä vesihuoltoon liittyvää omistustaan eikä vesihuoltolaitoksen omistus saa siirtyä yksityiselle. Kunnalle annettaisiin etuosto-oikeus yksityisomisteisten vesihuoltolaitosten kaupoissa. Mietinnössä en havainnut vastalauseita, joten oletan, että kaikki eduskuntapuolueet ovat tähän tahtotilaan tyytyväisiä. Jonkin verran saimme kuulla varsinkin alkukaudesta kyseenalaistamista tästä kyseisestä aiheesta. No, tässä se nyt on. Se, mikä on hallitusohjelmaan kirjattu, pyritään kyllä saamaan tehdyksi. Se vain vie oman aikansa. Me perussuomalaiset olemme jo pitkään vastustaneet vesihuollon yksityistämistä. Meidän mielestämme vesivarojen tulee säilyä kansallisessa omistuksessa. Vesihuolto on kriittinen infrastruktuuri, jota ei voida antaa ulkomaisiin käsiin. Vesihuollon tulee olla Suomen valtion ja sitä kautta Suomen kansan hallussa ja päätösvallassa. Tämä on meidän kansallinen etu. Jälleen kerran on syytä mainita Ukrainan tilanteen tuoma epävarmuus: mitä meidän vesihuollollemme olisi vaarassa käydä, jos sota tai jokin muu suuri katastrofi iskisi Suomeen ja vesihuolto olisi vaikkapa kiinalaisten hallussa? En halua edes spekuloida pidemmälle eikä onneksi enää tarvitsekaan. Tilanne nyt korjataan. Arvoisa puhemies! Esitys edistää myös alueellista vesihuoltoyhteistyötä, parantaa vesihuollon talouden ja suunnittelujärjestelmän toimivuutta sekä selkeyttää vesihuoltolaitosten toiminta-alueen määrittämistä. Myös vesihuollon maksujen kustannuskattavuutta ja läpinäkyvyyttä parannettaisiin ja lainvalvontaa tehostettaisiin. Yhdyskuntajätevesidirektiivin täytäntöönpanemiseksi lisätään sääntö, joka velvoittaa taajamat liittymään vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriverkostoon. Esityksellä on arvioitu vaikutuksia kunnille, vesihuoltolaitokselle sekä asiakkaille. On totta, että lyhyellä aikavälillä ainakin maltillisia kustannuksia ja lisää työtä saattaa syntyä. Suuressa kuvassa ja hieman pitemmällä aikavälillä esitys on kuitenkin näiden arvoinen ja enemmänkin. Lausuntopalaute oli pääosin positiivista, ja esitystä kannatetaan laajasti. Lausuntopalaute on huomioitu mietinnössä, mutta joitain kysymyksiä jäi kuitenkin myös avoimiksi. Joka tapauksessa olen tyytyväinen siihen, että tällaisen tärkeän aiheen parissa Suomen eduskunta näyttäisi puhaltavan yhteen hiileen. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+13.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-11-19T17:52:21,2025-11-19T17:55:41,Hyväksytty,1.1 2025_112_161,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+14.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_112_162,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 87/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Terveyteen liittyvät tiedot ovat herkkiä. Niihin liittyy yksityisyys, luottamus ja suojan tarve. Emme voi kiistää, että ilman yhteisiä pelisääntöjä on valtava mahdollisuus tietojen väärinkäytökselle. Siksi tarvitsemme tämän esityksen kaltaiset yhteiset säännöt sille, että näitä tietoja käytetään oikein. Tällä hallituksen esityksellä korjataan toisiolain puutteita, jotta sosiaali- ja terveystietoja voidaan käyttää paremmin tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden hyväksi eli mahdollistaa tulevaisuuteen katsominen turvallisesti ja yksilön oikeuksia kunnioittaen. Arvoisa puhemies! Kyseessä on tasapainoinen kokonaisuus. Kansalaisten tietosuoja varmistetaan, mutta tieto ei jää lukkojen taakse. On tärkeää mahdollistaa tiedollisten resurssiemme käyttö silloin, kun sillä voidaan edistää terveyttä, hyvinvointia ja koko yhteiskunnan turvallisuutta. Toisiolain voimassaolon aikana on ilmennyt konkreettisia haasteita. Tietoluvat, aineistojen käyttö ja kansainväliset tutkimusyhteistyöt ovat kohdanneet esteitä, joita ei alun perin osattu riittävästi ennakoida. Nyt nämä haasteet korjataan, ja hyvä niin. Ehdotetut muutokset palvelevat laajasti yhteiskuntamme toimijoita aina yliopistoista, sairaaloista ja hyvinvointialueilta lääketeollisuuteen ja potilasjärjestöihin. Arvoisa puhemies! On tärkeää korostaa, että tässä ei ole kyse vain hallinnollisesta lainsäädäntöhankkeesta. Tämä on osa laajempaa turvallisuuskysymystä. Tietoturvallisuus ja kansallinen turvallisuus ovat olleet tämän esityksen keskiössä. Terveydenhuollon tietojen pitää olla käytettävissä vain hallitusti ja suojatusti. Tämä esitys tarjoaa nyt siihen ratkaisun. Vahva tietosuoja ei ole este, vaan edellytys sille, että ihmiset luottavat järjestelmään. Kun luottamus on kunnossa, myös tutkimusta ja kehittämistä voidaan tehdä vastuullisesti. Vain näin syntyy toimintaympäristö, joka on houkutteleva myös kansainvälisesti ja jossa suomalaiset potilaat hyötyvät ensimmäisinä uusista hoitomuodoista ja ratkaisuista. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+14.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-19T17:56:14,2025-11-19T17:59:27,Hyväksytty,1.1 2025_112_163,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elatustukilain, lapsen elatuksesta annetun lain sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 115/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2025 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Hänninen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_112_164,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elatustukilain, lapsen elatuksesta annetun lain sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 115/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2025 vp","Arvoisa puhemies! Lapset syntyvät isän ja äidin välisestä rakkaudesta. Tuon rakkauden mukana kuitenkin tulee suuri vastuu, vastuu huolenpidosta, turvasta ja tulevaisuudesta. Tämä hallituksen esitys elatustukilain ja lapsen elatuksesta annetun lain muuttamisesta selkeyttää vastuunjakoa. On vanhemman velvollisuus kantaa osuutensa lapsen tulevaisuudesta, hoivasta ja turvasta oman elatuskykynsä mukaisesti. Uudistus tuo elatusjärjestelmään enemmän oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä. Siinä Kansaneläkelaitokselle annetaan paremmat mahdollisuudet arvioida elatusvelvollisen todellista taloudellista tilannetta ja välittää tarvittavat tiedot hyvinvointialueelle, jotta lapsen elatusta koskevat päätökset vastaavat todellisuutta. Näin lapsen etu toteutuu aidosti, ei pelkästään paperilla. Myös valiokunnassa on puollettu ehdotusta ja korostettu, että valtioneuvoston on seurattava ehdotetun sääntelyn vaikutuksia elatustukimenojen kehittymiseen ja hyvinvointialueiden työmäärään sekä jatkettava lapsen elatukseen liittyvän sääntelyn, perheoikeudellisen palvelu- ja päätöksentekojärjestelmän sekä lasten ja perheiden sosiaaliturvan kehittämistä. Arvoisa puhemies! On hyvä, että valiokunta on kiinnittänyt huomiota myös lastenvalvojapalvelujen resursointiin. Lakimuutokset lisäävät tehtäviä, mutta tavoitteena on ennen kaikkea vahvistaa lapsen arjen turvallisuutta ja jatkuvuutta. Lapsen etu on, että hänen elatuksensa turvaaminen ei jää epäselvyyksien tai väärien tietojen varaan. Tämä uudistus palauttaa elatusvastuun oikeaan mittakaavaan. Lapsen elatus on ensisijaisesti vanhempien, ei yhteiskunnan tehtävä. Se kannustaa molempia vanhempia huolehtimaan lapsestaan, ei vain taloudellisesti, vaan myös moraalisesti. Samalla on muistettava, että vanhemmat eivät ole yksin tuon vastuun kanssa. Kun yhteiskunta kantaa vastuunsa perheiden tukemisesta ja vanhemmat omansa lapsensa elatuksesta, syntyy luottamus siihen, että perhettä on turvallista perustaa. Se on paras kannustin lasten saamiseen. Se vahvistaa tunnetta siitä, että lapsen syntyminen on aina tervetullut ja että vanhempien rinnalla seisoo yhteiskunta, joka tukee vastuullista vanhemmuutta. Arvoisa puhemies! On hyvä muistaa, että jokainen lapsi ansaitsee turvallisen arjen, jossa hän voi kasvaa, oppia ja unelmoida. Lapsi tarvitsee vanhemmiltaan rakkautta ja vastuun kantamista. Meidän tehtävämme on säätää lakeja, jotka tukevat tämän toteutumista. Tämä on yksi sellainen. Jokainen syntyvä lapsi on viesti toivosta ja siitä, että suomalaisilla on uskoa tulevaisuuteen. Meidän tehtävämme on rakentaa sellainen yhteiskunta, jossa sen toivon kantaminen on mahdollista ja jossa lapsen syntymä on aina ilo, ei huoli tai taakka. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+15.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-19T18:00:48,2025-11-19T18:05:18,Hyväksytty,1.1 2025_112_165,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elatustukilain, lapsen elatuksesta annetun lain sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 115/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2025 vp",Edustaja Suhonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_166,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elatustukilain, lapsen elatuksesta annetun lain sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 115/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Elatustukilaissa ehdotetaan säädettäväksi elatustukilain tarkoittaman elatusvelvollisen vanhemman toimimisvelvollisuudesta tilanteissa, joissa elatustukea maksetaan elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn perusteella ja elatusvelvollisen aiemmin puutteelliseksi vahvistetussa elatuskyvyssä on tapahtunut sellaisia muutoksia, että elatusavun määrän korottamiseen voitaisiin arvioida olevan perusteita. Lisäksi elatustukilaissa ehdotetaan säädettäväksi siitä, että Kansaneläkelaitoksella olisi velvollisuus tarvittaessa luovuttaa hyvinvointialueelle välttämättömät tiedot elatustukilain tarkoittaman elatusvelvollisen taloudellisesta tilanteesta, joka liittyy elatussopimuksessa tai tuomiossa vahvistettuun elatusvelvollisen elatuskykyyn. Arvoisa rouva puhemies! Elatustuki perustuu siihen, että lapsella on aina oikeus saada elatuksensa turvattua riippumatta vanhempien välisestä tilanteesta. Lapsen vanhemman elatusvelvollisuus ei poistu, mutta toki siinä huomioidaan elatusvelvollisuuden mahdollinen vähävaraisuus. Elatustuen on tarkoitus varmistaa, että kaikki lapset saavat vähintään tietyn vähimmäistason mukaisen elatuksen, vaikka perhetilanne olisi haastava. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa tuotiin esille myös esityksessä ehdotettuja laajempia lasten elatukseen liittyvän sääntelyn, perheoikeudellisen palvelu- ja päätöksentekojärjestelmän sekä lasten ja perheiden sosiaaliturvan kehittämistarpeita. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan mietinnössä on myös tarpeellinen lausumaehdotus. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa ehdotetun sääntelyn vaikutuksia elatustukimenojen kehittymiseen ja hyvinvointialueiden työmäärään sekä jatkaa lapsen elatukseen liittyvän sääntelyn, perheoikeudellisen palvelu- ja päätöksentekojärjestelmän sekä lasten ja perheiden sosiaaliturvan kehittämistä. Arvoisa rouva puhemies! Aina kun olemme säätämässä lakia, jossa pyritään vaikuttamaan esimerkiksi lasten toimeentuloon myönteisesti, on se esitys tietysti kannatettava. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+15.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-11-19T18:05:24,2025-11-19T18:07:44,Hyväksytty,1.1 2025_112_167,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elatustukilain, lapsen elatuksesta annetun lain sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 115/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2025 vp",Edustaja Sillanpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_168,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elatustukilain, lapsen elatuksesta annetun lain sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 115/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2025 vp","Arvoisa puhemies! Lapsen syntyessä lähdetään rakentamaan pohjaa hyvinvoinnille, arjen perustarpeille ja tulevaisuudelle. Siihen liittyvät myös olennaisesti lapsen elatus ja raha. Kuka on ensisijaisesti vastuussa lapsen elatuksesta ja lapselle tehtävien hankintojen kustannuksista? Tämän hallituksen esityksen tavoitteena onkin vahvistaa elatusavun roolia ensisijaisena tapana turvata lapsen elatus. Kun lapsen hyvinvointia rakennetaan, lähtökohtana tulisi aina olla vanhempien oma vastuu, ei Kelan tai hyvinvointialueen rajaton taloudellinen selkänoja. Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä voimassa oleva elatustukilaki ei vastaa nykypäivän tarpeita. Tämä hallituksen esitys varmistaa sen, että elatusapu vastaa vanhemman todellista elatuskykyä eikä perustu vuosien takaiseen arvioon tai hatariin oletuksiin. Kun henkilön tulot muuttuvat, myös elatuskyky muuttuu. Tämä on yksinkertainen ja oikeudenmukainen periaate. Elatusvelvolliselle säädetään nyt selkeä toimimisvelvollisuus. Jos elatuskyky paranee, on se peruste elatusavun korotukselle. Tämä vahvistaa jokaisen vanhemman vastuunkantoa omasta lapsestaan, ehkäisee sellaisia tilanteita, joissa elatustukea maksetaan Kelasta, vaikka vanhemmalla olisi täysi kyky osallistua lapsensa elatukseen enemmän. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen ehkä merkittävin käytännön vaikutus ihmisten elämään on se, että viranomaisten välinen tiedonkulku paranee merkittävästi. Kela saa jatkossa oikeuden käyttää henkilön tulo- ja verotietoja sekä tarvittaessa postiosoitetietoja, jos on tarvetta selvittää mahdollisia väärinkäytöksiä. Hyvinvointialueet saavat oikeuden tarkistaa vanhempien tulotiedot, kun elatussopimuksia vahvistetaan, ja silloin, kun arvioidaan niiden muutoksia. Kela on myös velvollinen luovuttamaan hyvinvointialueelle elatusvelvollisen taloudelliset tiedot silloin, kun ne ovat välttämättömiä sopimuksen tai tuomion oikeellisuuden varmistamiseksi. Tämä kaikki parantaa järjestelmän ajantasaisuutta ja läpinäkyvyyttä ja ehkäisee väärinkäytöksiä. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys tukee myös vastuullista taloudenpitoa, kun elatustuki tarkistetaan säännöllisesti todellisten tulotietojen perusteella. Se tuo säästöjä valtion kassaan miljoonia euroja tulevien vuosien aikana. Säästyneet eurot voidaan kohdentaa esimerkiksi lapsiperheiden palveluihin ja sitä kautta tukea perheiden hyvinvointia. On toki selvää, että lapsen elatukseen ja perheiden sosiaaliturvaan liittyy laajempia kehittämistarpeita kuin mitä tässä hetkessä ollaan muuttamassa. Niitä valmistellaan parlamentaarisessa sosiaaliturvakomiteassa, lapsistrategiassa ja tulevissa perhepoliittisissa uudistuksissa. Tämä hallituksen esitys on siis ensimmäinen askel, joka vahvistaa lapsen oikeutta riittävään elatukseen, mutta ei suinkaan viimeinen. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä tuemme lasten etua. Se vahvistaa vanhempien omaa taloudellista vastuuta, parantaa viranomaisten sujuvaa yhteistyötä ja kohdentaa julkisia verovaroja oikein. Se korjaa järjestelmää siten, että lapsi saa juuri sen elatuksen, johon hänellä on oikeus. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+15.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-11-19T18:07:50,2025-11-19T18:11:10,Hyväksytty,1.1 2025_112_169,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elatustukilain, lapsen elatuksesta annetun lain sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 115/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2025 vp",Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_170,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elatustukilain, lapsen elatuksesta annetun lain sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 115/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 18/2025 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan muutoksia elatustukilakiin, lapsen elatuksesta annettuun lakiin sekä tietojärjestelmästä annettuun lakiin. Tavoitteena on parantaa lapsen asemaa ja varmistaa, että elatusvastuu toteutuu oikeudenmukaisesti ja ajantasaisesti. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää mietinnössään esitystä perusteltuna ja kannatettavana. Uudistuksen myötä Kansaneläkelaitokselle annetaan mahdollisuus arvioida elatusvelvollisen taloudellista tilannetta uudelleen, jos olosuhteet ovat muuttuneet. Tämä on tärkeä parannus, sillä nykyjärjestelmä ei aina reagoi riittävän nopeasti elatuskyvyn muutoksiin. Näin voidaan varmistaa, että elatusapu vastaa todellista maksukykyä ja lapsen tarpeita. Lisäksi hyvinvointialueille annetaan oikeus saada vanhempien tulo- ja verotietoja elatusapua koskevien sopimusten vahvistamisen yhteydessä. Tämä lisää läpinäkyvyyttä ja tukee päätöksenteon oikeellisuutta. On myös merkittävää, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos saa tehtäväkseen elatusavun vahvistamisessa käytettävien lomakkeiden kaavan määrittelyn, mikä yhtenäistää käytäntöjä valtakunnallisesti. Arvoisa puhemies! Valiokunta korostaa mietinnössään, että lapsen etu on kaiken lainsäädännön keskiössä. Esityksessä on otettu huomioon kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja erityisesti YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Lapsen oikeus riittävään elatukseen ei saa jäädä toteutumatta vanhemman maksukyvyttömyyden tai järjestelmän jäykkyyden vuoksi. Uudistus tuo myös säästöjä julkiseen talouteen, mutta ennen kaikkea se tuo oikeudenmukaisuutta ja ajantasaisuutta elatustukijärjestelmään. Valiokunta pitää tärkeänä, että muutosten vaikutuksia seurataan huolellisesti ja että hyvinvointialueet saavat riittävät resurssit tehtäviensä hoitamiseen. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+15.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-11-19T18:11:10,2025-11-19T18:13:14,Hyväksytty,1.1 2025_112_171,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Lakialoite LA 23/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa. Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_112_172,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Lakialoite LA 23/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Datakeskuksia eli konesaleja nousee Suomeen kuin sieniä sateella, jos lukuisat suunnitelmat niiden rakentamiseksi toteutuvat. Syyskuussa datakeskuksia oli Suomessa selvityshenkilö Veli-Matti Mattilan tuoreen raportin mukaan 33 kappaletta. Datakeskuskapasiteetin huomattava kasvu on maailmanlaajuinen ilmiö. Suuria toimijoita ovat sellaiset yhtiöt kuin Google ja Microsoft. Datakeskukset ovat sähköisessä muodossa olevan aineiston tallentamiseen ja prosessoimiseen erikoistuneita laitoksia, jotka tuottavat erilaisia digitaalisia palveluita yrityksille, julkiselle sektorille ja kotitalouksille. Suurimmat datakeskukset tuottavat yrityksille ja muille asiakkaille niin sanottuja pilvipalveluita, ja uusista datakeskuksista monet erikoistuvat tekoälyyn liittyvien työkuormien suorittamiseen. Tässä lakialoitteessani esitetään sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettuun lakiin muutosta, jonka myötä palvelinteholtaan yli 0,5 megawatin konesalit eli datakeskukset siirrettäisiin alemmasta sähköveroluokasta II yleiseen sähköveroluokkaan I, eli niiden verotuki poistettaisiin. Ehdotettu muutos lisäisi valtion sähköverotuloja 47 miljoonalla eurolla vuoden 26 tasolla. Suomessa datakeskukset ovat vuodesta 2014 nauttineet merkittävää sähköverotukea eli verohelpotusta, käytännössä lähestulkoon nollaveroa. Sähkövero on Suomessa porrastettu siis kahteen veroluokkaan: yleisen sähköveroluokan I vero on 2,24 senttiä kilowattitunnilta, ja alemman veroluokan II vero on 0,05 senttiä kilowattitunnilta. Sähköveroluokkien välinen ero on valtiontukea. Datakeskukset ovat kuuluneet alemman sähköveroluokan II piiriin. Vuodesta 14 kokonaisteholtaan yli viiden megawatin konesaleilla oli mahdollisuus hankkia sähköä alemman sähköveron mukaan. Vuonna 22 voimaan tulleessa muutoksessa alempaan veroluokkaan oikeutettujen konesalien tehorajaa alennettiin 0,5 megawattiin. Se merkitsi yhä useampaa verohelpotukseen oikeutettua. Datakeskukset kuluttavat valtavasti sähköä. Verohallinnon tietojen perusteella viime vuonna Suomessa hankki alemmalla sähköveroluokalla sähköä 15 konesalia. Niiden sähkönkulutus oli yhteensä noin 1,3 terawattituntia, mikä vastasi noin 1,6:ta prosenttia koko Suomen sähkönkulutuksesta. Näiden konesalien saaman valtiontuen määrä eli veroluokkien I ja II välinen erotus, verotuki, vuonna 24 oli noin 30 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön tuottamassa energiataseessa datakeskusten sähkönkulutuksen arvioidaan nousevan noin 3,8 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaisi konesalien verotuen nousua noin 83 miljoonaan euroon vuonna 2030. Julkisuudessa on kerrottu useista datakeskushankkeista, jotka toteutuessaan voivat potentiaalisesti nostaa Suomen sähkönkulutusta merkittävästi edellä sanottua enemmän. Elinkeinoelämän keskusliiton vihreän siirtymän investointien dataikkunan mukaan esiselvitys-, suunnittelu- tai rakentamisvaiheessa olisi yhteensä 62 datakeskushanketta. Jos uusien hankkeiden sähkötehon tarve olisi yhteensä 3 000 megawattia, tämä tarkoittaisi sähkönkulutuksena 17 ja puolta terawattituntia, noin viidenneksen lisäystä nykyiseen sähkön kokonaiskulutukseen Suomessa. Voimassa olevan lainsäädännön perusteella se tarkoittaisi noin 380 miljoonan euron lisäystä datakeskusten vuotuiseen sähköverotukeen. Asiantuntijat ovat esittäneet arvioita, joiden mukaan sähköverotuen vuotuinen määrä voisi nousta jopa 600 miljoonaan euroon vuoteen 2035 mennessä. Datakeskusten verotuelle ei ole perusteita. Kasvava kiinnostus datakeskusinvestointeihin Suomeen selittyy suurimmaksi osaksi Suomessa tarjolla olevasta edullisesta sähköstä, vakaasta sähköverkosta, puhtaasta vedestä ja viileästä ilmastosta. Hukkalämmön hyödyntämismahdollisuudet kaukolämmön tuotannossa tai muussa toiminnassa tarjoavat datakeskuksille liiketoimintamahdollisuuksia konesalitoiminnan lisäksi. Lisäksi Suomessa on ollut Ruotsia ja Norjaa matalampi datakeskusten sähkövero vuodesta 23 lähtien, Ruotsin ja Norjan poistettua omat verotukensa. Puhemies! Kun jätin käsittelyssä olevan lakialoitteen keskuskansliaan varhain syksyllä, oli vielä hämärän peitossa se, mitä hallitus aikoo datakeskusten sähköverolle tehdä. Hallitus lupasi viime keväänä poistaa datakeskusten ja kaivosten sähköverohuojennuksen kompensoidakseen makeisveron tuoton heikkenemistä. Hallitushan vetäytyi suunnitelmastaan makeisten arvonlisäveron 83 miljoonan euron korotuksesta. Se teki sen suuryhtiö Fazerin voimakkaasta lobbauksesta. Tulonmenetys piti kattaa jostain, ja niinpä hallitus valmisteli datakeskusten ja kaivosten sähköveron kiristyksestä lakiluonnoksen, joka oli lausunnoilla huhtikuussa. Sitten hallitus kuitenkin veti esityksen datakeskusten veronkiristyksestä takaisin. Tällä kertaa oli kyse etenkin datakeskusjätti Googlen lobbauksesta. Syyskuussa eduskuntaan annetusta hallituksen esityksestä HE 97 datakeskusten veronkiristys oli poistettu. Tämä vertaansa vailla oleva poukkoilu, soutaminen ja huopaaminen datakeskusten verokohtelun suhteen pakotti jättämään tämän aloitteen, jossa siis esitetään hallituksen aiemmin lupaaman mukaisesti kireämpää verotusta datakeskuksille heti ensi vuoden alusta, 1.1. alkaen. Muutos lisäisi sähköveron tuottoa valtiolle 47 miljoonaa euroa vuonna 26. Tämän lakialoitteen jättämisen jälkeen hallituksen poukkoilu sai jatkoa. Hallitus havahtui ja antoi kuin antoikin kiireellisesti uuden lakiesityksen, hallituksen esitys 156, joka oli täällä marraskuun alussa lähetekeskustelussa. Siinä datakeskusten verotusta kiristetään alkuperäisen lupauksen suuntaisesti, kuitenkin vasta ensi heinäkuusta alkaen, jolloin verokertymä kasvaisi vain 24 miljoonaa ensi vuonna. Tällä viivyttelyllä hallitus antaa ensi vuonna vielä 23 miljoonan arvoisen verohuojennuksen datakeskusyhtiöille. Eikä siinä vielä kaikki: Hallitus on myös luvannut lopulta hyvittää datakeskuksille täysimääräisesti kiristyvän verotuksen. Uutta yritystukea koskeva esitys on valmistelussa. Tämä hallituksen kokonaisuus on siis lopulta plus miinus nolla valtiontalouden kannalta, jos ei peräti miinusmerkkinen, kun huomioi datakeskusrakentamisen monet riskit, ja tämä hallituksen menettely on hyvin kyseenalainen. Puhemies! Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää vaihtoehtobudjetissaan ja budjettivastalauseessaan datakeskusten sähköveron kiristämistä käsittelyssä olevan lakialoitteen mukaisesti heti 1.1.26 alkaen, jolloin verotuotto kasvaa 24 miljoonan sijasta 47 miljoonaa ensi vuonna. Näille rahoille on kyllä käyttöä. Peruskysymys on se, katsooko hallitus todella tarpeelliseksi tukea jättiläismäisiä voittoja maailmanlaajuisesti takovia yhtiöitä, kuten Googlea ja Microsoftia, tällaisilla yhteiskunnan tuilla, samalla kun hallitus leikkaa massiivisesti kansalaisten palveluista ja sosiaaliturvasta. Puhemies! Tämä lakialoite tarjoaa eduskunnalle mahdollisuuden keskustella datakeskusten vaikutuksista laajemminkin kuin vain verotuksen osalta. Kysymyksiä on paljon: vaikutus sähkönkulutukseen ja sähkön hintaan, vaikutus maankäyttöön, ympäristöön, työllisyyteen, valtiontalouteen, turvallisuuteen, ja niin edelleen. Tämä keskustelu on Suomessa oikeastaan vasta kunnolla alkamassa. Puhemies! Suomesta ei pidä tehdä datajättien, halvan sähkön ja vähien vastuiden reservaattia, jonka ylläpidon tavallinen suomalainen sähkönkuluttaja, veronmaksaja, ympäristö ja suomalainen luonto lopulta maksavat. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+16.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-11-19T18:14:01,2025-11-19T18:23:54,Hyväksytty,1.1 2025_112_173,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Lakialoite LA 23/2025 vp,Edustaja Hoskonen poissa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_174,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laeiksi kuntalain 20 §:n ja hyvinvointialueesta annetun lain 28 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 27/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei ehditä käydä tässä ajassa läpi, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa. Esittelypuheenvuoro, edustaja Antikainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_112_175,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laeiksi kuntalain 20 §:n ja hyvinvointialueesta annetun lain 28 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 27/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi on kansallisvaltio. Suomen demokratia ja Suomen demokraattinen päätöksenteko kuuluvat suomalaisille, niille, jotka ovat osa tätä yhteiskuntaa, sitoutuneet sen arvoihin ja kantavat vastuun tämän maan tulevaisuudesta. Tämän vuoksi esitän eduskunnalle lakialoitetta, joka palauttaa kuntien ja hyvinvointialueiden äänioikeuden sille perusperiaatteelle, jolle se kuuluukin: kansalaisuudelle. Tämä lakialoite vastaa myös eduskuntavaalien tilannetta. Tällä hetkellä Suomen lainsäädäntö tässä kohtaa on poikkeuksellisen väljä. Meillä annetaan äänioikeus kunnallis- ja aluevaaleissa myös EU:n ulkopuolisille kansalaisille, kunhan he ovat asuneet maassa kaksi vuotta. Tämä on poikkeus EU:n mittakaavassa eikä sääntö. 16 EU-maata ei salli tätä lainkaan. Viro muutti lakiaan aivan hiljattain turvallisuustilanteen vuoksi ja rajoitti äänioikeuden pois EU:n ulkopuolisilta kansalaisilta. Saksa, Ranska, Italia, Tanska, Latvia — listaa voisi jatkaa pitkään. Kaikki pitävät kiinni periaatteesta, että päätösvalta omassa maassa kuuluu ensisijaisesti sen kansalaisille. Arvoisa rouva puhemies! Äänioikeus ei ole mikään automaattinen, tekninen leima tai pelkkä hallinnollinen lupa-asia. Se on osa valtion ja kansalaisen välistä vastavuoroista suhdetta. Se on yhteiskunnallinen sopimus oikeuksista ja toisaalta sopimus myös velvollisuuksista ja lojaaliudesta tätä maata kohtaan. Kun päätetään kunnan budjettien ja palvelujärjestelmien linjoista, hyvinvointialueiden rahoituksesta tai paikallisesta turvallisuudesta, tulee näiden päätösten tehdä se yhteisö, joka kantaa vastuun suomalaisesta yhteiskunnasta myös siellä kunta- ja aluetasolla, eli tässä kohtaa se tarkoittaa Suomen kansalaisia. Me elämme maailmassa, jossa hybridiuhat ja ulkovaltojen vaikutusyritykset ovat valitettavasti arkipäivää. On naiivia kuvitella, että Suomi olisi tästä jotenkin ulkopuolella. No, ei ole. Kun annamme päätösvaltaa sellaisille tahoille, joiden taustamaat ja ehkä heidän arvonsa eivät välttämättä sitoudu demokraattisiin arvoihin tai oikeusvaltioperiaatteeseemme, avaamme oven ulkopuoliselle vaikutukselle, jopa sen tahattomalle välikappaleeksi joutumiselle. Kansalaisuuteen sidottu äänioikeus on selkein ja paras tapa suojata suomalainen demokratia. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+17.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-11-19T18:24:28,2025-11-19T18:28:12,Hyväksytty,1.1 2025_112_176,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laeiksi kuntalain 20 §:n ja hyvinvointialueesta annetun lain 28 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 27/2025 vp,Kiitokset esittelystä. — Sitten edustaja Garedew., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_177,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laeiksi kuntalain 20 §:n ja hyvinvointialueesta annetun lain 28 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lämmin kiitos edustaja Antikaiselle tästä erinomaisesta ja tarpeellisesta lakialoitteesta. Siinä nyt esitetään, että kuten eduskuntavaaleissa myös kunta- ja aluevaaleissa äänioikeuden tulisi olla vain Suomen, EU:n, Norjan ja Islannin kansalaisilla. Samaa olen ehdottanut omassa toimenpidealoitteessani aiemmin tänä vuonna. Tällä hetkellä lain mukaan kunta- ja aluevaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki 18 vuotta täyttäneet henkilöt, joilla on ollut kotikunta Suomessa vähintään kahden vuoden ajan. Siis vain kaksi vuotta Suomessa antaa jo sananvaltaa yhteiskuntamme asioihin — aivan käsittämätöntä. Euroopan unionin perussopimusten vuoksi äänioikeus on pakko säilyttää EU-kansalaisilla, mutta olisi täysi oikeus ja kohtuus poistaa äänioikeus kolmansien maiden kansalaisilta. Suomi on tässäkin asiassa ollut muita löperömmällä linjalla, jota nyt olisi nyt korkea aika korjata, kuten tämä hallitus on tehnyt monen muunkin suomalaisten etua rikkoneen vanhan säädöksen kohdalla. Monessa Euroopan maassa äänioikeuskriteerit ovat Suomea tiukemmat. Lakialoitteen mukaan jo 17 EU-maassa äänioikeus on kokonaan evätty muilta kuin oman maan ja EU:n kansalaisilta. Viimeisimpänä taisi olla Viro, jonka parlamentti hyväksyi maaliskuussa 2025 lakiesityksen, jonka myötä paikallisvaalien äänioikeus tullaan poistamaan muilta kuin Viron ja muiden EU-maiden kansalaisilta. Syynä on turvallisuus ja Venäjän hybridiuhka. Osa maista puolestaan sallii äänioikeuden, mutta vaatii muilta kuin omilta ja EU-maiden kansalaisilta pidempää asumisaikaa kuin Suomi. Arvoisa puhemies! Tässä ollaan jälleen kerran saman tärkeän teeman äärellä, mitä on tällä hallituskaudella edistetty kautta linjan. Liian lepsuja lakeja on korjattava ja suomalaisten itsemääräämisoikeutta varjeltava. Suomen edun on tultava ensin, ja Suomen asioista päättäminen kuuluu vain suomalaisille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+17.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-11-19T18:28:16,2025-11-19T18:31:06,Hyväksytty,1.1 2025_112_178,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laeiksi kuntalain 20 §:n ja hyvinvointialueesta annetun lain 28 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 27/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_179,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi kuntalain 20 §:n ja hyvinvointialueesta annetun lain 28 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 27/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos erinomaisesta ja tarpeellisesta ja tärkeästä aloitteesta myös aloitteen tekijälle. Äänioikeus kuuluu Suomelle ja Suomen kansalaisille, heille, jotka kantavat vastuun Suomesta ja ovat suomalaisille ja Suomelle lojaaleja. Eli kannatan lämpimästi tätä lakialoitetta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+17.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-19T18:31:06,2025-11-19T18:31:41,Hyväksytty,1.1 2025_112_180,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laeiksi kuntalain 20 §:n ja hyvinvointialueesta annetun lain 28 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 27/2025 vp,Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_181,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laeiksi kuntalain 20 §:n ja hyvinvointialueesta annetun lain 28 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 27/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jo aiemmin tuli esille tosiaan se, että kunta- ja aluevaaleissa äänioikeus säilyisi edelleen EU-kansalaisilla, siis muiden EU-maiden kansalaisilla, ja muun muassa Norjan ja Islannin kansalaisilla mutta että tässä rajattaisiin pois EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset. Kuten on tuotu jo ilmi, esimerkiksi Virossa on tätä samankaltaista muutosta perusteltu turvallisuustilanteella, ja myös tässä kohtaa katson, että Suomessa olisi syytä tehdä samoin. Valitettavasti naapurimme Venäjä toteuttaa hybridioperaatioitaan monella eri tavalla, ja kuka tietää, millaisia se voi tulevaisuudessa suunnitella myös tämän asian suhteen. Haluan vielä kertoa sen, että tämä lakialoite ei rajoita kenenkään oikeutta elää Suomessa, ei rajoita kenenkään oikeutta työskennellä Suomessa eikä se myöskään rajoita kenenkään oikeutta muutoin osallistua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Katson, että tämä lakialoite nimenomaan kannustaa täällä asuvia ja oleskelevia EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia hakemaan Suomen kansalaisuutta ja toisaalta ennen tätä hakemusta oppimaan esimerkiksi kieltä ja nimenomaisesti integroitumaan tähän yhteiskuntaan sekä opiskelemaan esimerkiksi suomalaista historiaa ja sitoutumaan meidän yhteiseen arvopohjaamme. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+17.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-11-19T18:31:41,2025-11-19T18:33:49,Hyväksytty,1.1 2025_112_182,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laeiksi kuntalain 20 §:n ja hyvinvointialueesta annetun lain 28 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 27/2025 vp,Edustaja Garedew., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_183,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laeiksi kuntalain 20 §:n ja hyvinvointialueesta annetun lain 28 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite paikallisvaalien äänioikeuden tiukemmasta rajaamisesta vain suomalaisille ja EU:n kansalaisille on tärkeä, sillä viime vuonna vieraskielisten määrä Suomessa ylitti 600 000 henkilön rajan. Tilastokeskuksen mukaan vieraskielisen väestön osuus kasvoi kaikissa maakunnissa. Uudellamaalla jo lähes joka viides asukas on syntyperältään ulkomaalainen. Väestö tulee jatkossakin vaihtumaan kiihtyvällä vauhdilla, koska maahanmuuton vaikutuksen lisäksi suomalaisten syntyvyys on alhaisempaa kuin vieraskielisillä. Nyt onkin ollut viimeinen hetki saada vaikutettua kehitykseen, perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikan avulla. Venäjän kansalaisia, joilla nykylain mukaan siis on ollut kahden vuoden asumisajan jälkeen äänioikeus paikallisvaaleissa, on Suomessa noin 30 000 henkilöä. Juuri Venäjän vaikutusuhan takiahan Viro päätti tiukentaa omaa lainsäädäntöään. Arabia lähestyy jo viroa Suomen toiseksi yleisimpänä vieraana kielenä, venäjän pysyessä ensimmäisellä sijalla. Arabiankielisten määrä on lähes kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa. Väestöpohjan muuttuessa nopeasti monikulttuurisemmaksi yhä merkittävämpi osa kuntien ja hyvinvointialueiden päätösvallasta liukuu äänestysryhmälle, jolla ei ole Suomen kansalaisuutta. SDP:lle tämä on tuntunut sopivan hyvin, ja he ovatkin ahkerasti kosiskelleet vieraskielisiä äänestämään itseään muun muassa liberaalin maahanmuuttopolitiikan, rahan kylvämisen maahanmuuttajille, kaiken maailman mamuyhdistysten hankkeille sun muille ja vieraskielisten vaalimainosten avulla. SDP onkin saanut taakseen lähes 50 prosentin kannatuksen vieraskielisten joukossa. Siksipä demareille onkin tärkeää ajaa avointa maahanmuuttopolitiikkaa, koska he tarvitsevat äänestäjiä. Suomen edun he ovat unohtaneet jo kauan sitten. Edustaja Antikaisen aloitteessa sanotaan hienosti äänioikeuden olevan valtion antama perustavanlaatuinen ja syvällinen vaikuttamisoikeus kansanvaltaiseen ja demokraattiseen järjestelmään. Tämän oikeuden säilyttäminen Suomen kansalaisilla on kiinteästi yhteydessä koko kulttuurimme ja elämäntapamme säilyttämiseen. Arvoisa puhemies! Suomessa päätösvalta tulisi jokaisella tasolla säilyttää ensisijaisesti suomalaisilla. Sen vuoksi kannatan lämpimästi tätä edustaja Antikaisen loistavaa lakialoitetta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+17.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-11-19T18:34:02,2025-11-19T18:37:20,Hyväksytty,1.1 2025_112_184,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laeiksi kuntalain 20 §:n ja hyvinvointialueesta annetun lain 28 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 27/2025 vp,Edustaja Seppänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_185,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laeiksi kuntalain 20 §:n ja hyvinvointialueesta annetun lain 28 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 27/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on nyt lakialoite, jonka tavoitteena on vahvistaa suomalaisen demokratian legitimiteettiä ja selkeyttää vaalioikeuden perustuslaillista perustaa. Aloitteessa ehdotetaan muutosta kuntalakiin ja hyvinvointialueesta annettuun lakiin siten, että äänioikeus kuntavaaleissa ja aluevaaleissa rajataan Suomen, muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin tai Norjan kansalaisille. Lisäksi äänioikeus säilyisi EU:n tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa olevilla henkilöillä ja heidän perheenjäsenillään tietyin edellytyksin. Nykyinen lainsäädäntö on poikkeuksellisen salliva. Se antaa äänioikeuden myös EU:n ulkopuolisille kansalaisille, jos he ovat asuneet Suomessa kaksi vuotta. Tämä ei ole linjassa monien muiden EU-maiden käytäntöjen kanssa. Esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Itävallassa äänioikeus paikallisvaaleissa on sidottu kansalaisuuteen. Virossa tehtiin hiljattain lakimuutos, joka poistaa äänioikeuden EU:n ulkopuolisilta kansalaisilta nimenomaan turvallisuussyistä. No miksi tämä muutos on tarpeen? Äänioikeus ei ole pelkkä hallinnollinen oikeus vaan syvällinen vaikuttamisoikeus demokraattiseen järjestelmään, siihen, mitä suomalaiset ovat rakentaneet. Kansalaisuuden kautta muodostuu vastavuoroinen suhde yksilön ja valtion välillä, oikeudet ja velvollisuudet kulkevat käsi kädessä. Demokratian legitimiteetti edellyttää, että päätöksentekoon osallistuvat henkilöt jakavat yhteiskunnan perusarvot ja oikeudellisen järjestyksen. EU:n jäsenvaltioiden kansalaisilla on yhteinen oikeudellinen viitekehys, mutta EU:n ulkopuolisista maista tulevilla ei ole vastaavaa sitoumusta. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa, jossa hybridiuhat ja ulkovaltojen vaikuttamispyrkimykset ovat kasvaneet, on välttämätöntä suojata demokraattista prosessia. Äänioikeuden kytkeminen kansalaisuuteen on tehokas keino estää väärinkäytön mahdollisuuksia ja vahvistaa nimenomaan kansanvallan legitimiteettiä. Tämä muutos ei rajoita ulkomaalaisten mahdollisuuksia elää, työskennellä tai vaikuttaa muuten suomalaisessa yhteiskunnassa. Se palauttaa kunnallis- ja aluevaalien äänioikeuden sen alkuperäiseen merkitykseen, konkreettiseksi osoitukseksi kansalaisuudesta, vastuusta ja sitoutumisesta demokraattiseen arvopohjaiseen yhteisöön. Arvoisa rouva puhemies! Lakialoitteella selkeytämme vaalijärjestelmää, vahvistamme kansalaisuuden institutionaalista merkitystä ja suojaamme suomalaista päätöksentekoa ulkoisilta vaikutuksilta. Tämä linjaus tukee EU:n sisäistä johdonmukaisuutta ja kannustaa ulkomaalaisia hakeutumaan Suomen kansalaisiksi, mikä edistää yhteiskunnallista integroitumista. Kiitän edustaja Antikaista tämän lakialoitteen tekemisestä — erittäin hyvä ja tarpeellinen lakialoite.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+17.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-11-19T18:37:31,2025-11-19T18:40:55,Hyväksytty,1.1 2025_112_186,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laeiksi kuntalain 20 §:n ja hyvinvointialueesta annetun lain 28 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 27/2025 vp,Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_112_187,112/2025,2025-11-19,14.00,18.44,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laeiksi kuntalain 20 §:n ja hyvinvointialueesta annetun lain 28 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite LA 27/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Täällä on keskustelun lomassa otettu jo aiemmin esille se, kuinka vieraskielisten osuus Suomessa asuvista on kohonnut jo yli puoleen miljoonaan henkilöön. Tämä on erittäin iso ryhmä. Eipä ihme, että viime alue- ja kuntavaaleissa esimerkiksi SDP mainosti innokkaasti lehdissä ja sosiaalisessa mediassa esimerkiksi arabian kielellä ja venäjäksi. Kummastelen suuresti tätä, että Suomen alue- ja kuntavaaleissa yksi puolue kosiskelee näillä kielillä itselleen äänestäjiä. Eipä ihme, sillä tutkimusten mukaan jopa yli 50 prosenttia eri vieraskielisten ryhmistä äänestäisi SDP:tä. Tällainen tilanne, jossa puolue sekä ajaa avointa maahanmuuttopolitiikkaa että kosiskelee uusia äänestäjiä heidän omalla äidinkielellään, pistää kyllä miettimään, missä ovat niin SDP:n kuin joidenkin muidenkin vasemmistopuolueiden perinpohjaiset tai, sanotaanko, perusteelliset arvot, jos ei viitsitä edes alue- ja kuntavaaleissa viestiä suomen kielellä. Lisäksi on huomattava se, että kun mietitään päätöksentekojärjestelmää siellä aluevaltuustoissa ja kunnanvaltuustoissa, joissa muuten käytetään suurimmaksi osaksi suomen kieltä — tietenkin erikseen on esimerkiksi Ahvenanmaa, mutta se tarina lähtee jo sitten harhapolulle — niin kyllähän silloin täytyy olla varmaa se, että esimerkiksi ehdokkaat sekä myös äänestäjät osaavat suomen kieltä sellaisella tavalla, että he pysyvät kiinni siinä päätöksentekoprosessissa ja kykenevät seuraamaan sitä päätöksentekoa tilanteessa, jossa heillä on myös äänioikeus. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+17.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-11-19T18:40:55,2025-11-19T18:43:19,Hyväksytty,1.1 2025_113_1,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. On toivottavaa, että kukin kysymys on osoitettu yhdelle paikalla olevista ministereistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_113_2,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_113_3,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisten usko tulevaisuuteen on koetuksella, ja tuoreen E2-tutkimuksen mukaan suurin huoli on terveydenhoito. SDP haluaa palauttaa luottamuksen, että hoitoon pääsee. Tilanne hyvinvointialueilla on erittäin vaikea ja vaatii toimenpiteitä. Tämän vuoksi me kaikki oppositioryhmät yhdessä vetosimme — pääministeri Orpo, me vetosimme teihin siitä — että voisimme käynnistää parlamentaarisen yhteistyön suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseksi. Kieltämättä hieman yllätyimme, kun, pääministeri, torjuitte tämän opposition yhteisen vetoomuksen, kun ääni vielä valtiosalissa kaikui. Tämä jätti hieman hätäisen ja ylimielisen vaikutelman. Arvoisa pääministeri, olikohan tämä hyvin harkittu vastaus koko opposition yhteiseen vetoomukseen? Tarjous on vielä voimassa, pääministeri Orpo. Vielä kerran: voitteko hyväksyä koko opposition yhteisen vetoomuksen tästä yhteistyöstä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-11-20T16:01:15,2025-11-20T16:02:29,Hyväksytty,1.1 2025_113_4,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_5,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos siis todella tärkeästä kysymyksestä, koska kyllähän terveyspalveluiden toimiminen on hyvinvointiyhteiskunnan perusta. [Antti Kurvinen: Ei näytä teille olevan tärkeää!] Jokaisella ihmisellä pitää olla varmuus siitä, että hoitoon pääsee. Meillä on kaikissa tilanteissa hallituksessa vastuu siitä, että kaikkialla Suomessa ihminen saa hoitoa, kun hän sitä tarvitsee. Siitä me pidämme kiinni. Aloitetaan tästä. Sitten, mitä tulee viime viikon keskusteluun, olisi kannattanut ehkä kuunnella loppuun se, mitä sanoin, kun kuvasin tämän prosessin. Eli samalla, kun me teemme nyt korjauksia viime kaudella tehtyyn sote- ja hyvinvointialuemalliin, me tulemme saamaan alivaltiosihteeri Erholan työryhmän asiantuntijaraportin hyvinvointialueiden ja soteuudistuksen tilasta joulukuun puolenvälin paikkeilla. Me tullaan käymään se hyvin huolella läpi, ja siihen mitä todennäköisimmin liittyvät uudistusehdotukset, ja tulen antamaan pääministerin ilmoituksen eduskunnalle heti kevään istuntokauden alkupuolella. [Sari Sarkomaa: Mainiota!] Se antaa sen mahdollisuuden, [Puhemies koputtaa] että me pääsemme keskustelemaan yhdessä sekä tilanteesta että toimenpiteistä ja siitä, miten jatketaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-11-20T16:02:29,2025-11-20T16:03:45,Hyväksytty,1.1 2025_113_6,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_7,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vahinko, että pääministeri edelleen torjuu opposition yhteistyötarjouksen. Te toistatte usein, että teette kaikkenne suomalaisten hyväksi, mutta tässä te hukkaatte mahdollisuuden löytää ratkaisuja yhdessä, [Sari Sarkomaa: Ette kuuntele, edustaja, yhtään!] ja varsin ylimielisesti kommentoitte myös koko opposition yhdessä esittämää ratkaisua eli asiantuntijoidenkin laajasti suosittelemaa hyvinvointialueiden alijäämien kattamisajan pidentämistä. Te taisitte tulla sanoneeksi, että esityksessä ei ole järkeä. Kuitenkin esimerkiksi talouspolitiikan arviointineuvosto totesi tänä vuonna: ”Hallituksen on syytä harkita tällaisen lisäjouston tarjoamista tilapäisesti. Sen ei tarvitse tarkoittaa valtion rahoituksen kasvattamista pidemmällä aikavälillä.” Siis jatkossa juuri tämä talouspolitiikan arviointineuvosto tulee vahtimaan Suomen julkisen talouden varojen käyttöä — siitä tulee siis meidän varojen käytön vahti. Siis jos te ette hallituksessa usko oppositiota, niin kai te uskotte näitä riippumattomia asiantuntijoita? Miksi te ette, pääministeri, näytä johtajuutta ja anna hyvinvointialueille lisäaikaa, juuri kuten talouspolitiikan arviointineuvosto nimenomaisesti suosittaa? [Tere Sammallahti: Ei suosita! Harkitsemaan!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-11-20T16:04:00,2025-11-20T16:05:19,Hyväksytty,1.1 2025_113_8,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_9,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme antamassa esityksen, niin sanotun määräaika-HE:n, joka tulee käytännössä tarkoittamaan, että noin kymmenelle hyvinvointialueelle, jotka ovat nyt päässeet parempaan tilanteeseen, tullaan antamaan tämän lakiesityksen voimaan tullessa lisäaikaa, koska se on oikein. He ovat ponnistelleet, he ovat saaneet sen taloutensa siihen kuntoon, että se on positiivisen puolella, asiat menevät parempaan suuntaan. Me haluamme palkita siitä, että annetaan aikaa lisää. Mielestäni tämä on sen arviointineuvoston hengen mukaista, että annetaan lisäaikaa, kun se on perusteltua, mutta sitä teidän esitystänne, että kaikille alueille vain lisäaikaa, en pidä järkevänä, [Eduskunnasta: Ei siinä mitään järkeä olekaan!] koska siellä on jo alueita, jotka ovat suoriutumassa näistä tavoitteista. Siksi me katsomme näitä hyvinvointialueita, vähän niin kuin terveydenhuollossa, yksilöinä ja haemme jokaisen kanssa hyvän ratkaisun, jolla pidetään huolta sen terveyden lisäksi myöskin veronmaksajien rahoista, kun meillä on se vastuu niistä veronmaksajien rahoista. Ja mitä tulee näihin raportteihin, [Puhemies koputtaa] niin lukekaa VTV:n raportti rahankäytöstä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-11-20T16:05:22,2025-11-20T16:06:33,Hyväksytty,1.1 2025_113_10,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_11,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lisäaika olisi ensiapu, mutta se, mitä me tarjoamme ja vetoamme teihin, on se, ryhtyisimme yhdessä korjaamaan näitä soten ongelmia. Ei siitä tullut kerralla täydellistä, ei tullut virheetöntä. Sitä pitäisi korjata ja parantaa, ei särkeä ja hajottaa, ja tässä alkaa olla pikkuhiljaa kiire. Mutta ette te tähän nyt halua tarttua. Sen sijaan muissa asioissa te kyllä pidätte vauhtia. Esimerkiksi alkoholin myynnin vapauttamisessa olette kyllä olleet liikkeellä, ja uutta tohinaa on putkessa. Nyt teette lainsäädäntöä alkoholin kotiinkuljetuksesta. Arvoisa puhemies! Ei alkoholi toki kaikille suomalaisille ole ongelma, mutta valitettavan monelle se on ongelma ja monen läheiselle myöskin. Onko tämä alkoholin kotiinkuljetuksen vapauttaminen nyt todella aivan välttämätöntä? Mikä tämä teidän linjanne ylipäätään on? Siis etätöitä ei saisi tehdä kotoa, terveyspalvelut saavat karata kauas kotoa, samoin vanhuspalvelut, mutta viina pitää tuoda kotiovelle saakka. Mikä tämä teidän linjanne oikein on? [Välihuutoja — Puhemies koputtaa]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2025-11-20T16:06:37,2025-11-20T16:07:47,Hyväksytty,1.1 2025_113_12,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_13,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä menee aika kauas ensimmäisestä aiheesta eli sosiaali- ja terveyspalveluista, mutta totean tästä, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] että hallituksen budjetissa näkyy se, että alkoholin verotusta on kiristetty, mikä on keino hillitä alkoholihaittoja Suomessa. Se on tehokas keino siihen. Samaan aikaan hallitus tekee maltillista, hyvin rauhallista [Krista Kiuru: Maltillista?] alkoholipolitiikan muutosta kohti eurooppalaista suuntaa. Myöskin me elämme Euroopan unionissa, joka on vapaan liikkuvuuden ympäristö, joten on ihan luonnollista, että tässä esityksessä myöskin selkeytetään pitkään epäselvänä ollut oikeustila alkoholin etämyynnistä. Mutta jos palaan näihin sosiaali- ja terveyspalveluihin, niin on korkea aika sille, että Suomessa päästään tästä hallinnon remontoinnista ja soteuudistuksen pyörteistä siihen todelliseen hoidon ja palvelujen kehittämiseen. Tänään hallitus on ilmoittanut täydentävässä talousarvioesityksessä esittävänsä 40 miljoonan lisärahoitusta omalääkärimallin kehittämiseen. Haluamme, että saamme levitettyä omalääkärimallin kaikille hyvinvointialueille, kaikille suomalaisille. Meillä on käynnissä 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu, [Puhemies koputtaa] joka mahdollistaa yksityislääkäreiden käytön julkisen terveyskeskusmaksun hinnalla. Viime viikolla julkistettiin kansallinen syöpästrategia, ensimmäinen laatuaan, kehitetään syövän hoitoa, [Puhemies koputtaa] sillä syöpä koskettaa jopa joka kolmatta suomalaista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-11-20T16:07:52,2025-11-20T16:09:14,Hyväksytty,1.1 2025_113_14,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_15,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, te olette aiemmin väittänyt, että oppositiolla ei ole vaihtoehtoja. No, sehän ei pidä paikkaansa. Me julkaisimme juuri vihreiden vaihtoehtobudjetin, jossa osoitamme, että julkista taloutta voidaan vahvistaa samassa mitassa kuin hallitus mutta ilman leikkauksia lapsilta ja lapsiperheköyhyyttä syventämättä. Sen sijaan, pääministeri, että syyttelette oppositiota, voisitte tarttua yhteistyöhön, jota olemme teille ehdottaneet. Se jos mikä rakentaisi luottamusta. Luottamusta rakentaisi se, jos soten akuutit ongelmat korjattaisiin ja apua ja hoitoa saisi ajoissa. Luottamusta rakentaisi se, jos lapsiperheköyhyyttä ei ehdoin tahdoin syvennettäisi, jos uupuneita vanhempia kannateltaisiin ja jos lapsitoiveet voisivat toteutua heille, jotka perheestä haaveilevat. Tänään vietetään lapsen oikeuksien päivää, ja pohdin, pääministeri, voisiko lapsiperheiden pärjäämisestä ja lapsitoiveiden toteutumisesta löytyä yhteistä maaperää hallituksen ja vihreiden välille. Meidän vaihtoehtobudjetissamme ehdotamme muun muassa hedelmöityshoitojen saatavuuden laajentamista, keskenmenojen hoidon parantamista ja Ruotsista tuttua pienten koululaisten kesähoidon mallia tukemaan työn ja perheen yhteensovittamista. Olisiko teillä, pääministeri, rohkeutta tarttua näihin ehdotuksiin [Puhemies koputtaa] ja rakentaa kanssamme perheille parempaa Suomea?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-11-20T16:09:19,2025-11-20T16:10:40,Hyväksytty,1.1 2025_113_16,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_17,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos vihreille hyvistä ajatuksista ja ehdotuksista. Hallitus on tällä hallituskaudella jo tarttunutkin näihin asioihin. Meille on erittäin tärkeätä se, että Suomessa mahdollisimman monen lapsitoive voisi toteutua. Yksi keino siihen on se, että palautimme Marinin hallituksen kaudella leikatut hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset merkittävästi korotettuina. Se on konkreettinen toimi. Samoin esititte sitä, voisiko keskenmenon kokeneita tukea enemmän. Hallituksen ensi vuoden budjetissa on tähän liittyvä panostus, eli THL:n johdolla lähdemme kehittämään sitä, miten keskenmenojen hoitopolut Suomessa menevät, niin että keskenmenon kokevat saisivat nopeammin apua. Samoin tartutaan myöskin vaikkapa sellaisiin epäkohtiin kuin synnytyspelkoihin, jotka ovat yksi syy lapsitoiveiden rajautumiseen ehkä pienempään lapsimäärään kuin mitä perhe olisi alun perin toivonut. Eli näihin asioihin on tartuttu. Ja meillä on ensi vuoden budjetissa myöskin esimerkiksi äitiysavustuksen eli äitiyspakkauksen korotus 40 eurolla. Vaikka taloustilanne on tiukka, tällä täsmätoimella pystytään parantamaan äitiyspakkauksen laatua, huolehtimaan sen kotimaisuusasteesta ja myöskin vastaamaan lapsiperheiden toiveisiin entistä paremmin. Tänään on lapsen oikeuksien päivä, ja on tärkeää, että nostitte tämän asian esille. [Puhemies koputtaa] Lasten oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-11-20T16:10:43,2025-11-20T16:11:53,Hyväksytty,1.1 2025_113_18,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_19,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme oppositiossa tosiaan tarjonneet hallitukselle yhteistyön kättä sotealan tilanteeseen vastaamiseksi. Pääministeri Orpo, työnsitte kuitenkin kylmästi pois tämän annetun käden ja totesitte samalla hallituksen jatkavan soten uudistustyötä tällä vaalikaudella. Opposition yhteistyön torjuminen herättää epäilyksiä uusista leikkauksista, koska tähän mennessä hallituksen saldo on pelkästään negatiivinen ihmisten sotepalveluiden luottamuksen vaalimisessa. Hallitus on keskittynyt vain leikkaamaan, heikentämään ihmisten hoitoonpääsyä ja sotealan ammattilaisten työoloja. Tehdyt leikkaukset ylittävät jo 750 miljoonaa euroa tällä kaudella. Pääministeri Orpo, voitteko luvata, ettei teidän uudistustyönne tarkoita lisäleikkauksia ihmisten julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin vaan haette aidosti ratkaisuja hyvinvointialueiden vaikeaan tilanteeseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-11-20T16:11:57,2025-11-20T16:13:01,Hyväksytty,1.1 2025_113_20,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_21,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Taas toistan itseäni, niin kuin tavoiksi on täällä tullut. Siis tässä on nyt ihan selkeä järjestys: Meidän kannattaa yhdessä ottaa vastaan se asiantuntijoiden raportti, ammattilaisen, Erholan, johdolla tehty ja professoritason ammattilaisten tekemä raportti hyvinvointialueiden tilanteesta — se saadaan ihan muutaman viikon kuluttua — ja sen pohjalta katsoa niitä ehdotuksia, miten sotejärjestelmää korjataan. Sen jälkeen käydään hyvä keskustelu eduskunnassa yhdessä siitä, miten mennään eteenpäin. Me tuomme siihen hallituksen näkemyksen, mutta sitä keskustelua odotan. Ei siihen ole hirvittävän pitkä aika. Mitä muuten tulee näihin kysyjän kommentteihin, niin taas muistutan siitä, että neljä miljardia euroa on hallitus antanut lisää rahaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen, neljä ja puoli miljardia. [Krista Kiuru: Tulee suoraan laista!] Se on enemmän kuin koskaan Suomen historiassa. Se on todella iso summa. Mutta jotta tämä luku ei jatkuvasti aina vaan kasva, [Puhemies koputtaa] niin meidän täytyy löytää parempia tapoja, tehokkaampia tapoja. [Puhemies koputtaa] Siksi hyvinvointialueiden kanssa tehdään yhdessä töitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-11-20T16:13:01,2025-11-20T16:14:19,Hyväksytty,1.1 2025_113_22,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_23,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisia ei kiinnosta loputon vänkääminen soten hallintomallista [Eduskunnasta: Niinpä!] tai puoluepoliittinen nokittelu. Suomalaisia kiinnostaa se, pääsevätkö he palveluihin ja hoitoon ajoissa, pidetäänkö ikäihmisistä huolta. Valitettavasti nämä kaikki asiat eivät nyt toteudu riittävällä tavalla. Etenkin vanhuspalveluiden tilanne on huolestuttava. THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan vain noin puolet kotihoidon asiakkaista saa tarpeeksi hoitoa. Aluehallintoviraston mukaan taas ympärivuorokautiseen hoivaan pääsyä venytetään jopa laittoman pitkälle. Hyvinvointialueiden tiukka taloustilanne johtaa vanhuspalveluiden heikkenemiseen. Silti tässäkin tilanteessa hallitus esittää ensi vuoden budjetissa uutta 50 miljoonan euron leikkausta vanhuspalveluihin. Arvoisa ministeri Juuso: kun te hallituksessa samaan aikaan annatte suuria veronalennuksia miljonääreille, niin eikö teidän mielestänne nämä rahat tulisi mieluummin, miljonäärien veronkevennysten sijaan, käyttää suomalaisten vanhuspalveluiden turvaamiseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-11-20T16:14:26,2025-11-20T16:15:39,Hyväksytty,1.1 2025_113_24,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_25,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Sarkkisen esittämät epäkohdat ovat valvontaviranomaisten tutkinnassa, ja totta kai seuraamme niitä tarkasti. Hyvinvointialueiden rahoitus on yleiskatteellista rahoitusta. Mitään korvamerkittyä rahoitusta ei ole mahdollista nykyisen rahoituslain puitteissa antaa. Minulla on täysi luottamus siihen, että hyvinvointialueet katsovat sen perään, että ihmiset saavat hoitoa niin kuin on tarkoitus. Mitä liittyy yhteisölliseen asumiseen, niin Valviralla on webinaareja, heillä on ohjeita siitä, minkälaisia asiakkaita voi sijoittaa yhteisölliseen asumiseen. Eli jos näitä toteutetaan väärällä tavalla, niin valvontaviranomaiset kyllä siihen puuttuvat. Tämä 50 miljoonaa, minkä mainitsitte äsken, johtuu siitä, että me tuomme teknologisia mahdollisuuksia hoitotyöhön. Tämä on kyllä tulevaisuudessa ihan ehdoton edellytys sille, että me pärjäämme ja selviydymme siitä hoitotaakasta, mikä on tulevaisuutta, ja ihan varovasti tuomme, kokeilemme, mikä toimii ja mikä ei toimi. Kyllä tämä periaatteessa on ihan kaikkien hyväksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-11-20T16:15:39,2025-11-20T16:16:48,Hyväksytty,1.1 2025_113_26,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_27,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Politiikkahan on arvovalintoja. Silloinkin, kun mietitään, mitä asioita viedään eteenpäin ja mitä ei viedä, tehdään arvovalintoja. Pääministeri kertoi, että ehkä joskus keväällä palataan hyvinvointialueitten akuuttiin rahoituskriisiin, mutta kyllä kaljan wolttausta vähän viedään vauhdilla eteenpäin. Ihmettelen varsinkin kristillisdemokraateilta tätä arvovalintaa. Alkoholin saaminen entistä laajemmin tarjolle on ykkösprioriteetti, palataan hyvinvointialueisiin myöhemmin. Puhemies! Tämän vaalikauden aikana on ihmetyttänyt se asia, onko meillä tässä maassa istuvaa hallitusta, koska kaikki ongelmat ovat edellisen hallituksen vika ja nyt ruvetaan puhumaan jo seuraavasta hallituksesta: seuraava hallitus sitten ratkoo ongelmia. Miksi nykyinen hallitus ei tee toimenpiteitä näitten akuuttien asioitten eteen? Puhemies! Lääkäripalveluyritysten yhdistys viime viikolla tuki yksityiseltä sotesektorilta opposition aloitetta parlamentaarisesta valmistelusta. Haluaisinkin kysyä nyt soteasioista vastaavalta ministeriltä: mitä te ajattelette siitä, että myös yrityskenttä haluaisi lähteä tähän valmistelutyöhön? Haluaisin ylipäänsä kysyä teiltä, soteministeri Kaisa Juuso: onko teillä tämä sotejärjestelmä hanskassa, [Puhemies koputtaa] ja ovatko teillä asiat teidän hallinnassanne?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-11-20T16:16:52,2025-11-20T16:18:08,Hyväksytty,1.1 2025_113_28,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_29,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä ongelmat, mistä tässä puhuitte, liittyvät ennen kaikkea siihen rahoitusjärjestelmään, rahoituslakiin, mikä on ministeri Ikosella työn alla. Sitä tullaan uudistamaan. Tässä sivussa tietysti tarkastelemme myöskin sosiaali- ja terveyspalveluita jatkuvasti liittyen käynnissä oleviin lisärahoitusmenettelyihin ja arviointimenettelyihin. Mutta näin kokonaisuutena täytyy todeta, että me menemme koko ajan parempaan suuntaan. Puolet hyvinvointialueista selviää tavoitteista. Niillä menee hyvin. Myöskin palveluiden osalta on näkyvissä parannuksia. THL:n lokakuun puolivälin tilaston mukaan yli 70 prosenttia pääsee tällä hetkellä lääkärille tai hoitajalle viikossa, yli 80 prosenttia kahdessa viikossa ja melkein 100 prosenttia kolmessa kuukaudessa. Eli kyllä me hyvin olemme kuitenkin selvinneet, vaikka paljon negatiivista mielialaa täällä nostellaan. Kokonaisuutena ottaen kyllä meillä ihan hyvin menee. [Antti Kurvinen: Kaikkiko on teidän mielestänne hyvin?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-11-20T16:18:12,2025-11-20T16:19:08,Hyväksytty,1.1 2025_113_30,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_31,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Etelä-Suomen aluehallintoviraston selvityksen mukaan hyvinvointialueet venyttävät vanhusten pääsyä ympärivuorokautiseen palveluasumiseen viimeiseen asti. Toimintatavat ovat usein lainvastaisia. Ympärivuorokautiseen palveluasumiseen pääsyä voi joutua odottamaan kuukausia. Pitkäaikaisen palveluasumisen järjestämistä siirretään erilaisilla lyhyillä ratkaisuilla. Hoitoonpääsyä viivytetään sijoittamalla vanhuksia yhteisölliseen asumiseen silloinkin, kun heidän turvallista hoitoaan ei pystytä varmistamaan. Myös vanhusten kuntoutus- ja arviointijaksot ovat lisääntyneet, vaikka oikea paikka olisi ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Ihmisiä siirretään kevyempään hoitoon, vaikka he eivät kykene edes syömään itse. Hyvinvointialueiden annetaan tietoisesti rikkoa lakia, eivätkä aluevalvontavirastot puutu siihen. Missä ovat valvontaviranomaiset, kun lakia rikotaan? Hyväksyttekö te sen, että vanhukset, [Puhemies koputtaa] jotka eivät itse kykene syömään, tiputetaan pois ympärivuorokautisesta asumisesta? [Puhemies koputtaa] Vai oletteko keksineet jonkun automaattilusikan, joka syöttää heitä? [Piritta Rantanen: Webinaari!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-11-20T16:19:13,2025-11-20T16:20:38,Hyväksytty,1.1 2025_113_32,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_33,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Harkimon luettelemista esityksistä tunnistan mediassa olleet väitteet, ja tiedän, että Etelä-Suomen avilla asia on työn alla. Eli faktoja kerätään koko ajan siitä, millä tavalla hoitoonpääsy toteutuu ja toimitaanko tosiaan näin, kuten lehdissä on kirjoiteltu. Itse en hyväksy sitä, että hoitoa tahallisesti pitkitetään, [Antti Kurvinen: Mitä teette sille?] vaan ympärivuorokautiseen hoivaan pitää päästä silloin, kun palvelutarpeen arvion mukaisesti se on perusteltua. [Antti Kurvinen: Te olette vastuussa!] Paikkoja kyllä on, ainakin yksityisillä on paikkoja, näin olen kuullut, niin että sinänsä siitä ei ole puhe. Mutta peräänkuulutan tässä jälleen hyvinvointialueiden itsehallintoa ja omavalvontaa siinä, että ne yleiskatteelliset rahat ja palvelulupaukset hoidetaan kuten on tarkoitus, jotta valvontaviranomaisen ei tarvitsisi puuttua niihin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-11-20T16:20:41,2025-11-20T16:21:29,Hyväksytty,1.1 2025_113_34,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_35,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuulin hyviä uutisia: omalääkäri-asiaa aletaan vihdoin ihan käytännössä edistämään. Siitä on nyt vähän yli kolme vuotta, kun Marinin hallitus elokuussa 22 sai valmiiksi suunnitelman, jonka nimi oli Omalääkäri 2.0, ja nyt olette sitten käytännössä lähtemässä jonkun asteiseen toteutukseen. Se on hyvä asia, mutta siihen tarvitaan rahaa. 40 miljoonaa, niin kuin olen kuullut, on melkoinen rahasumma, mutta se on hyvin vähän verrattuna siihen, että te leikkasitte kaksi vuotta sitten hyvinvointialueiden budjetista 126 miljoonaa euroa terveyskeskuslääkäritoiminnasta pois, siis kolme kertaa suuremman summan kuin te olette nyt laittamassa pariksi vuodeksi siihen tilalle. Tämä on tilanne, joka on sitä teidän terveyspolitiikkaa: heikennetään terveyskeskuksia hyvinvointialueilla ja muitakin asioita siellä, niin kuin täällä on kuultu, ja sitten tehdään erilaisia kokeiluja. No, hyvä, että tehdään, mutta oikeasti jokainen suomalainen saisi omalääkärin, jos meillä olisi 500 lääkäriä, 500 hoitajaa. [Puhemies koputtaa] Kustannusarvio olisi noin 100 miljoonaa euroa. Milloin teette todella tämän suuntaisen ratkaisun?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-20T16:21:33,2025-11-20T16:22:51,Hyväksytty,1.1 2025_113_36,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_37,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Marinin hallitus sai aikaan selvityksen, mutta ei mitään muuta. Tämä hallitus oikeasti laittaa toimeen. Meillä on tällä hetkellä omalääkärimalleja käytössä jo usealla hyvinvointialueella. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Länsi-Uudellamaalla toimii seitsemän ammatinharjoittajamallilla toimivaa omalääkäriä, kahdeksas on tulossa ja seitsemäs on rekrytoinnissa. Keski-Suomessa on kaksi ammatinharjoittajamallilla toimivaa lääkäriä. RRP-rahoituksella on rahoitettu 14,7 miljoonaa euroa. Se rahoitus loppuu tämän vuoden lopussa. Nyt hallitus on myöntänyt 40 miljoonaa euroa, jotta kiirehdimme ja panostamme siihen, että yhä useampi hyvinvointialue alkaisi pilotoimaan ja kokeilemaan omalääkärimalleja ja sitä myöten juurruttamaan ne myöskin käytäntöön. Me olemme Suomessa jäljessä muusta Euroopasta tässä asiassa johtuen siitä, että me olemme painineet soteuudistuksen parissa monta hallituskautta. Monta kehittämiskohdetta on meiltä jäänyt tekemättä, mutta tämä hallitus tekee. Me kehitämme myöskin palveluita, emmekä vain pyöri soteongelmissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-11-20T16:22:55,2025-11-20T16:23:55,Hyväksytty,1.1 2025_113_38,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_39,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat suomalaisen hyvinvointivaltion perusta. Se on koko yhteiskunnan yhteinen järjestelmä, joka kannattelee perheitä, lapsia, nuoria, ikääntyneitä, meitä kaikkia tässä salissa. Me ollaan nostettu tätä huolta tosi laajasti esille useasti tässä salissa. Meille tulee satoja viestejä huolestuneilta kansalaisilta. He ovat huolissaan omista palveluistaan, he ovat huolissaan läheistensä palveluista, ikäihmisten palveluista, lasten palveluista. Me olemme toivoneet, että me voisimme olla yhdessä tätä asiaa ratkaisemassa. Sen takia oppositio onkin esittänyt hallitukselle parlamentaarista yhteistyötä, jotta pystyisimme yhdessä arvioimaan hyvinvointialueiden tilanteen ja tekemään ratkaisuja, jotka turvaavat palvelujen jatkuvuuden myös tulevina vuosina. Valitettavasti en ole missään vaiheessa kuullut teiltä, pääministeri, ”kyllä”. Kyllä, lähdetään rakentamaan yhteistyötä. Kyllä, istutaan samaan pöytään ja luodaan niitä pitkäaikaisia ratkaisuja. Kyllä, lähdetään parlamentaariseen yhteistyöhön. [Puhemies koputtaa] Olisinkin kysynyt pääministeriltä tähän kommenttia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-11-20T16:24:02,2025-11-20T16:25:17,Hyväksytty,1.1 2025_113_40,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_41,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Viime kaudella — minun on nyt pakko mennä siihen viime kauteen — kun te teitte tätä mallia, [Välihuutoja vasemmalta] me esitimme kymmeniä ja kymmeniä kertoja huolemme siitä, että tämä malli on monimutkainen, byrokraattinen, alueiden määrä on liian suuri, rahoitusmalli ei tule toimimaan, kulut tulevat kasvamaan. Kuinka paljon te kuuntelitte silloin meitä? Ette yhtään. [Välihuutoja vasemmalta] — Ette yhtään. Mutta nyt me sitä teidän mallianne korjataan, parannetaan, viedään sitä eteenpäin. Ja vielä toistona: Joulukuun puolivälissä tilannekuva asiantuntijoilta, ja helmikuun puolivälissä tai alkupuolella, kun eduskunta palaa takaisin töihin, meillä on valmiina teille täällä ilmoitus, jossa katsotaan jatkoaskelia. Käydään silloin yhdessä se keskustelu, [Antti Kurvinen: Nolla vaihtoehtoa, nolla yhteistyötä!] miten menemme eteenpäin. Toivottavasti löydämme yhteisen sävelen. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-11-20T16:25:19,2025-11-20T16:26:17,Hyväksytty,1.1 2025_113_42,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_43,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me keskustalaiset tapaamme tuolla maakunnissa ihmisiä, jotka ovat nääntymässä hoitotaakan alle. He itkevät väsymystään, koska joutuvat kannattelemaan usein ikääntynyttä läheistään, jonka paikka olisi kovasti jossakin hoitolaitoksessa. Hyvinvointialueilla on vähennetty hoitopaikkoja ja nostettu hoitoonpääsyn kriteereitä säästöpaineitten vuoksi. Me tuomme näitä viestejä tuolta kentältä tänne eduskuntaan, koska me elämme ihan toisenlaista todellisuutta kuin te, pääministeri, joka olette väittänyt, että ei ole Suomessa sotekriisiä. Äskeisestä puheenvuorosta ymmärsin, että te olette tarttumassa tähän yhteistyön tarjoukseen, ja se on hyvä asia, koska maakunnissa olevia ihmisiä ei lohduta vähääkään se, että syytetään edellistä hallitusta tai niitä säästöpaineissa olevia aluepäättäjiä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-11-20T16:26:22,2025-11-20T16:27:22,Hyväksytty,1.1 2025_113_44,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_45,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En ole mielestäni kertaakaan tämänkään kyselytunnin aikana syyttänyt alueilla tehtävää työtä, en niiden ammattilaisten työtä, jotka hoitavat ihmisiä, tai niitä, jotka ovat siellä vastuussa, ovat ne sitten luottamushenkilöitä tai virkajohtoa, jotka yrittävät saada tätä mallia toimimaan ja ihmisiä hoitoon. Mitä tulee isoon kuvaan, täällä viitattiin jo THL:n lukuihin: hoitoonpääsy on Suomessa kokonaisuutena parantunut. Tämä koko järjestelmä menee nyt oikeaan suuntaan, mutta samaan aikaan me tiedämme, että meillä on ongelmakohtia, meillä on ongelma-alueita, ja näiden kanssa me tehdään yhdessä töitä — ministeriö, ministeriöt, hyvinvointialueet, ne ammattilaiset ihmiset siellä — jotta me saadaan tämä malli toimimaan. Ja me tehdään koko ajan lisää uusia asioita, kuten tämä aivan erinomainen omalääkärimalli, jonka me haluamme saada joka puolelle Suomea, ihan jokaiselle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-11-20T16:27:22,2025-11-20T16:28:16,Hyväksytty,1.1 2025_113_46,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_47,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Herra puhemies! 40 miljoonaa euroa omalääkärimallin kehittämiseen on hyvä asia, mutta ymmärrättekö mittakaavan, jota olette tässä esittämässä? Meillä Etelä-Karjalan hyvinvointialueella tällä hetkellä teidän pakottamananne tehdään 37 miljoonan euron säästötoimenpiteitä, minkä johdosta sadat ihmiset tulevat menettämään työpaikkansa. Tulee mittavat massairtisanomiset. Te ette ole antaneet meille lisärahoitusta. Te kerrotte, kuinka hyvin menee, miten hoitoon päästään nopeammin. Vieläkö se hymy on yhtä herkässä ja ryhti yhtä suorassa joulukuun puolivälin jälkeen, kun sen toivotun raportin jälkeen te rupeatte toimintaan mutta ne ihmiset on irtisanottu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2025-11-20T16:28:19,2025-11-20T16:29:21,Hyväksytty,1.1 2025_113_48,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_49,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelen, että meidän pitää kuitenkin nähdä tätä isoa kokonaiskuvaa. [Suna Kymäläinen: On kyllä isosta kuvasta kysymys!] Tämä koko rahoitusmalli tarkoittaa sitä, että ensi vuonna hyvinvointialueet saavat neljä miljardia euroa enemmän rahoitusta kuin tämän hallituksen aloittaessa. Meillä on alueilla erilaisia tilanteita, mutta sitten kun me katsomme ihan näitä erilaisia lukuja — toisaalta sitä, miten hyvinvointialueet saavat kustannuksia hillittyä, jotta ne rahat riittävät myöskin tulevaisuuden palveluihin. Hyvinvointialueet ovat saaneet painettua sitä kulujen kasvua noin kolmeen prosenttiin. [Suna Kymäläinen: Meillä on alle sen, paljonkin!] Se on olennaista, että me saamme turvattua ne palvelut tulevaisuudessa, ja siitä kertoo, että siinä aletaan onnistua, sillä jo tänä vuonna koko maan tasolla hyvinvointialueilta kertyy tuoreen tiedon mukaan ylijäämää noin 300 miljoonaa. Loppukesästä se vielä näytti olevan 230 miljoonaa. Tämän rinnalla, kun me katsomme sitten tilastoja, näyttää siltä, että henkilöstöpula helpottaa, hoitojonojen kasvu on päättynyt. Ja sitten kun me katsomme esimerkiksi STM:n lokakuista hyvinvointialueitten tilannekatsausta, niin siinä todetaan, että hyvinvointialueet suoriutuvat soten järjestämisvastuustaan mainettaan paremmin. THL puolestaan toteaa, että perusterveydenhuollossa hoitotakuu toteutuu valtakunnallisesti hyvin [Puhemies koputtaa] mutta hoidon jatkuvuus on sekä lääkäri- että hoitajavastaanotoilla heikko, [Puhemies koputtaa] ja siihen esimerkiksi toimme juuri tänään tämän omalääkärimallin. [Suna Kymäläinen: Eli ei vastausta siihen, että pistetään sadat ihmiset kilometritehtaalle!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-11-20T16:29:24,2025-11-20T16:30:45,Hyväksytty,1.1 2025_113_50,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_51,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä on tullut jo esille, tämä hallitushan tulee lisäämään yhteensä neljä miljardia ensi vuonna vuoteen 27 mennessä hyvinvointialueille. Eli yritetään nyt uskoa lukuja, että ne ovat kasvamassa. On erittäin hyvä, että täällä puhutaan vanhustenhuollosta. Niitä asioita onkin tärkeää nostaa, mitä on tehty. Kela 65 -pilotti on menossa. Siitä on erittäin hyviä kokemuksia, se parantaa ikääntyneiden hoitoon pääsyä. Omalääkärimallia kehitetään ympäri Suomea, ja hienoa, että saadaan nyt 40 miljoonaa lisää tämän vauhdittamiseen. Kyse on myös siitä rakenteellisesta mallista. Ei se välttämättä aina ole rahakysymys, vaan se, miten asioita johdetaan siellä alueella. Tänään hyväksyttiin valiokunnassa omaishoitajien alin raja koko maahan. Kaikki omaishoitajat saavat vähintään sen minimin joka puolella. Tähän liittyen nousi esille myös se, että omaishoitajat tarvitsevat muita tukitoimia. Esimerkiksi alueilla ympärivuorokautiseen hoivaan, lakisääteisiin vapaisiin, ei ole palvelusetelin arvo riittävä. [Puhemies: Ja kysymys?] Esimerkiksi Helsingissä se on riittämätön. Kysyisinkin: ollaanko kehittämässä tätä palveluseteliä sitovammaksi, [Puhemies koputtaa] ja mitä muuta omaishoidon eteen ollaan tekemässä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2025-11-20T16:30:49,2025-11-20T16:32:16,Hyväksytty,1.1 2025_113_52,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_53,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus arvostaa suuresti kaikkien omaishoitajien työtä, ja seuraamme ja kartoitamme tilannetta. Olemme ministeriössä antaneet THL:lle toimeksiannon, että he tekevät tämmöiset yhtenäiset selvitykset, miten ne kriteerit hyvinvointialueilla toteutuvat, ja tekevät suosituksia siitä, jotta päästäisiin yhtenäisiin malleihin. Me suosittelemme myöskin kiertävää perhehoitoa omaishoitajien tueksi, jotta nämä vapaat toteutuisivat entistä paremmin. Myöskin viime kevään kehysriihessä päätimme, että teemme selvityksen siitä, mitä tarkoittaisi se, että veisimme lakiin nämä omaishoidon kriteerit ja siirtäisimme maksatuksen Kelalle. Se selvitystyö on alkanut, ja se pitäisi saada valmiiksi vielä tämän vuoden aikana. Kyllä omaishoitajien työ on tärkeätä, ja me myöskin koko ajan yritämme sitä kehittää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-11-20T16:32:16,2025-11-20T16:33:13,Hyväksytty,1.1 2025_113_54,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_55,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tilanteessa, jossa kansalaisten luottamus koko järjestelmään on koetuksella, pidän hieman ylimielisenä sitä sävyä, jolla ikään kuin täältä luennoidaan, että asiat ovat itse asiassa hyvin. Jos jotkin asiat kehittyvät parempaan suuntaan, se on tietysti hyvä asia. Meidän ikääntymisen myötä tuleva kustannusten kasvupaine on silti aivan valtava siellä kulman takana, ja jos tämä järjestelmä nyt viritetään aivan äärimmilleen kireälle sekä potilaiden että henkilökunnan osalta, niin se ei tule tätä yhtälöä kyllä sitten kestämään. Senkin takia toivoisin, että tartutaan avoimin mielin parlamentaariseen yhteistyöhön. Ja jotta tämä järjestelmä jotenkin saadaan pysymään pitkällä aikavälillä kasassa, se edellyttää kyllä sitten sosiaali- ja terveysongelmien ja ‑haasteiden ennaltaehkäisyä, oli kyse sitten liikkumisesta, psyykkisestä hyvinvoinnista, kaikesta tästä. Jos katsoo hallituksen liikennepolitiikkaa, sosiaalipolitiikkaa, päihdepolitiikkaa, niin mikään ei oikein vakuuta, että tämä ennaltaehkäisy menisi parempaan suuntaan, vaan itse asiassa se luo enemmän näköalattomuutta, erilaisia terveys- ja sosiaaliongelmia. Olisin kysynyt hallitukselta: mitä te aiotte tehdä, ettei se tuleva sotepotti kasvaisi ainakaan yhtään enempää [Puhemies koputtaa] kuin se kasvaa väistämättä jo nyt ikääntymisen myötä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-11-20T16:33:15,2025-11-20T16:34:29,Hyväksytty,1.1 2025_113_56,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_57,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä oli erittäin hyvä ja tärkeä kysymys, koska tämä pitkällä tähtäimellä vaikuttaa siihen, kuinka hyvin meillä ihmiset voivat. Esittelin viikko tai kaksi sitten ennakoivan terveydenhuollon hallituksen esityksen siitä, millä tavalla voisimme tekoälyä hyväksi käyttäen käydä läpi asiakas- ja potilastietojärjestelmiä ja hakea sieltä tekoälyn avulla sellaiset potilaat, joilla voisi olla aihetta terveystarkastuksiin, nimenomaan esimerkiksi vaikka kakkostyypin diabeteksen huomioimiseen, jotta voisimme tarjota ennakoivia palveluita heille hyvin ajoissa — ja tällaista menetelmää voidaan käyttää muissakin kansansairauksissa. Sen lisäksi meillä on työn alla myöskin seuraava vaihe liittyen ennakoivaan terveydenhuoltoon ja digitalisaatioon, mutta se on tulossa ehkä vasta loppukaudesta, jos siihen ehdimme. Tämä on todella tärkeä kysymys, ja tähän kyllä varmasti jatkossa panostamme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-11-20T16:34:29,2025-11-20T16:35:28,Hyväksytty,1.1 2025_113_58,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_59,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus on leikannut vanhuksilta. Tämä hallitus on leikannut vammaisilta, lastensuojelusta. Lista itse asiassa on aika loputon sotepalveluissa. [Sanna Antikainen: Se oli lastensuojelulain kokonaisuudistus!] Te olette itse asiassa jopa ylpeilleet sillä, kuinka paljon te olette tällä kaudella leikanneet ja säästäneet. Ja kun täällä salissa sitten kysytään näiden leikkausten vaikutuksista, niin syy onkin siellä hyvinvointialueilla, ei näissä teidän leikkauksissanne. Täytyy todeta, että aika uskomatonta käsienpesua. Ministeri Juuso, minä olen huolissani vanhuspalveluista ja uskon, että en ole yksin tämän huoleni kanssa. Uskallan arvella, että tämä tilanne ei Valviran webinaareilla parane, kun vanhuspalveluista vähennetään yli 800 hoitajaa nyt tämän viimeisimmän esityksenne mukaisesti. Miten nämä webinaarit auttavat? Miten ne auttavat hoitajia, jotka tulevat irtisanotuiksi? Ennen kaikkea: miten ne auttavat näitä vanhuksia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-11-20T16:35:32,2025-11-20T16:36:41,Hyväksytty,1.1 2025_113_60,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_61,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Raja yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen asumisen välillä on ihan selkeä. Palvelutarpeen arvioinnissa täytyy osata katsoa, kuka potilas tarvitsee ympärivuorokautista hoivaa, kuka tarvitsee yhteisöllistä asumista. Taloudelliset säästötoimenpiteet eivät saa aiheuttaa sitä, että ihminen jätetään hoitamatta tai että hänelle ei tarjota sellaista hoitoa, mitä hän tarvitsee. Tämä on aivan ehdoton takaraja, ja tämä on myöskin meillä perustuslaissa. Eli kyllä, meidän täytyy siellä alueilla katsoa sen perään, että ihmiset saavat sellaisia palveluja, mihin he ovat oikeutettuja. Taloudelliset säästötoimenpiteet liittyvät rahoitukseen ja siihen, millä tavalla rahoitusta kohdennetaan. Viittaan myöskin siihen, että asioita voidaan tehdä monella eri tavalla, jotta saadaan kustannuksia alas. Se ei liity niinkään vanhushoitoon, mutta se liittyy digitaalisiin palveluihin, tekoälyn käyttöön, teknologian käyttöön ynnä muuhun.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-11-20T16:36:41,2025-11-20T16:37:41,Hyväksytty,1.1 2025_113_62,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_63,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On totta, että hyvinvointialueilla tehdään paljon hyvää työtä. Moni asia on mennyt eteenpäin. Mutta mistä meidän pitäisi olla nyt yhdessä erityisen huolissamme? Siitä, että suomalaiset eriytyvät erittäin voimakkaasti. Monella, liian monella suomalaisella menee erittäin heikosti, ja sitten on toinen puoli, jolla menee yhä paremmin. Nyt tämä ei riitä, vaan myös hyvinvointialueille on käymässä tällä lailla. Ne eriytyvät erittäin voimakkaasti toisistaan. Toiset tekevät ja ovat tehneet voittoa koko ajan, ja sitten on niitä, jotka ovat tehneet tappiota koko ajan. Tässä on kysymys siitä, että ne eivät kykene tarjoamaan yhdenvertaisia palveluita suomalaisille, [Perussuomalaisten ryhmästä: Huonon mallin loitte!] jos asia taloudellisesti on näin paljon erilainen. Nyt kun katson näitä valtiovarainministeriön ennusteita siitä, miten tämä rahoitus on kehittymässä tulevaisuudessa, niin näyttää siltä, että niiden alueiden, jotka ovat tehneet voittoa, rahoitus noin isossa kuvassa on kasvamassa eniten tulevaisuudessa, ja niitten alueiden, jotka ovat tehneet tappiota, [Puhemies: Ja kysymys?] rahoitus on kasvamassa vähiten. Kysyisin ministeriltä: onko teistä tämä oikea kehitys, [Puhemies koputtaa] että näin eriytetään nämä hyvinvointialueet, ja jos ei, mitä te aiotte tehdä asialle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-11-20T16:37:46,2025-11-20T16:39:08,Hyväksytty,1.1 2025_113_64,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_65,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin tämä, mitä edustaja kuvasi, on yksi tämän rahoitusmallin, joka viime kaudella on tehty, voi sanoa, erikoisuuksia. Siihen on pyritty löytämään — kuten hyvin tiedätte, kun sitä olitte mukana valmistelemassa — sellaisia mekanismeja, jotka toisaalta kannustavat tekemään hyviä toimia mutta eivät myöskään niin sanotusti demoralisoi tätä järjestelmää. Ja nyt nähdään, miten siinä on onnistuttu: tällä hetkellä todellakin on niin, että jälkeenpäin rahoitusta annetaan kaikille alueille lisää, myös niille alueille, jotka sitä eivät välttämättä tarvitsisi. Vastaavasti ne alueet, jotka sitä erityisesti tarvitsisivat, eivät välttämättä saa sitä riittävästi. Tämä on nimenomaan sen teidän tekemänne rahoitusmallin perusominaisuus. [Välihuutoja vasemmalta] Vastaavasti, kun oppositio haluaa tänään kertoa, että teillä on yhteinen viesti hallitukselle, minä en ole kuullut kuitenkaan oppositiolta nyt varsinaisia malleja tai ehdotuksia, miten te oikeasti korjaisitte tätä järjestelmää. [Välihuutoja vasemmalta] Se on aika oleellista. Oletteko te kaikki oppositiossa esimerkiksi sitä mieltä, että kaikille alueille pitää antaa lisää aikaa, [Puhemies koputtaa] ja kuinka paljon te olisitte valmiita lisäämään rahoitusta? [Puhemies koputtaa] Puhukaa konkreettisesti, niin on täältä helpompi reagoida.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-11-20T16:39:11,2025-11-20T16:40:27,Hyväksytty,1.1 2025_113_66,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää, olkaa hyvä. [Hälinää — Puhemies koputtaa]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_67,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tiedämme kaikki kyllä, kenen aikaansaannos tämä nykyinen sotejärjestelmä on. Kummallisesti siellä vasemmalla teillä ei ollut tahtoa parlamentaariseen valmisteluun silloin, kun te sotea teitte. Nyt sitten kyllä kelpaisi yhteistyö. [Sanna Antikainen: Miksei kelvannut viime kaudella yhteistyö?] On hyvin selvää, että rahoitusmallissa on vakavia puutteita ja sitä täytyy uudistaa. Osassa alueita malli toimii ja osassa ei, koska poliitikot eivät saa päätöksiä aikaan tai rahoitusmalli on epäoikeudenmukainen. [Antti Kurvinen: Ei ole paikallispäättäjien vika!] Siksi pitäisi siirtyä sellaiseen malliin, jossa hyvinvointialueita ei palkita siitä, että ihmiset sairastavat mahdollisimman paljon, vaan siitä, että edistämme terveyttä ja vähennämme sairastavuutta. Syyttelyllä tätä ei korjata. Nyt täytyy etsiä ne parhaat ratkaisut siihen, miten suomalaiset saavat laadukkaat palvelut riittävällä rahoituspohjalla siten, että koko järjestelmä pysyy pystyssä. [Vasemmalta: Kyllä!] Uskon, että kaikilla tässä salissa on yhteinen tahtotila tähän näin. [Vasemmalta: Kyllä!] Arvoisa ministeri Ikonen, millaisia konkreettisia toimia hallitus aikoo tehdä hyvinvointialueiden rahoitusmallin uudistamiseksi, jotta se kannustaisi paremmin ennaltaehkäisevään ja terveyttä edistävään toimintaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-11-20T16:40:31,2025-11-20T16:41:46,Hyväksytty,1.1 2025_113_68,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_69,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Paljon me todellakin teemme töitä tämän rahoitusmallin korjaamiseksi. Se on yksi asia, johon kiinnitimme huomiota jo edelliskaudella, silloin kun toimme useitakin esityksiä, jopa satoja esityksiä, muutosesityksiä näihin lakeihin, ja jotka silloiset hallituspuolueet äänestivät kumoon. Nyt teemme näitä korjaustoimia. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Yksi näistä on juuri tämä kannustavuus, jota on lisätty tänne rahoitusmalliin. Tähän mennessä olemme lisänneet sinne tällaisen omavastuun, jolla lisätään kustannusten hillinnän kannustimia, ja myöskin HYTE-kertoimen, eli tämmöisen terveyden edistämisen kertoimen painoarvoa on kasvatettu. On olennaista, että alueilla myöskin panostetaan tähän terveyden edistämiseen. Itse asiassa itsessään jo ihan tämä yleiskatteisuus kannustaa siihen, että kannattaa satsata niihin peruspalveluihin, että ne raskaimmat palvelutarpeet eivät toteudu. Mutta olemme muutenkin uudistamassa tätä koko rahoitusmallia. Meillä on iso rahoitusmalliuudistus tulossa, alkuvuodesta lähdössä lausunnoille, eli sitä korjataan. Ja sitten tästä alijäämän kattamisvelvoitteesta, mitä oppositio on täällä toivonut: jos te toivotte, että kaikille alueille annettaisiin esimerkiksi kaksi vuotta lisäaikaa, niin meillä on alueita, jotka eivät sitä tarvitse, jotka pääsevät siihen, ja meillä on toisaalta alueita, joille se ei riitä, jotka tarvitsevat sitten raskaampia tukitoimia, [Puhemies koputtaa] kuten arviointimenettelyä ja muuta, ja me pyrimme tunnistamaan nämä. Toiset eivät tarvitse, toiset tulevat saamaan lisäaikaa, ja toisille sitten haemme räätälöityjä ratkaisuja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-11-20T16:41:50,2025-11-20T16:43:07,Hyväksytty,1.1 2025_113_70,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_71,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Onkin tosi mielenkiintoista käydä tätä keskustelua. On itse asiassa aika yksinkertaista tämä... [Sanna Antikaisen välihuutoja] — Saisinko puhua, olisiko mahdollista? Vai vastaako Antikainen nyt tähän? [Hälinää — Puhemies koputtaa — Sanna Antikainen: Sitä saa, mitä tilaa!] [Puhemies Jussi Halla-aho: Edustaja Krista Kiurulla on nyt puheenvuoro. ] Saanko aloittaa uudelleen, kun minuuttini käytettiin jo tuolla toisessa päässä? [Puhemies Jussi Halla-aho: Jatkakaa, olkaa hyvä.] Arvoisa puhemies! Tämä soten puhuminen on itse asiassa aika yksinkertaista. Se ongelma, mitä tässä nyt pitäisi ratkaista, on se, miten todelliset kustannukset ja laskennalliset soten kustannukset voisivat kulkea käsi kädessä. Me voimme kaikki katsoa peiliin, onnistummeko me siinä. [Sanna Antikainen: Varsinkin te!] Me esitämme nyt täällä, voitaisiinko puuttua siihen tilanteeseen, joka tapahtui vuonna 23, jolloin oli edeltävä hallitus ja tämä hallitus — toinen lopetti, toinen aloitti. Sinä vuonna, eri kuukausina, tapahtui se, että kustannukset nousivat 12 prosenttia. Ja koska se aiheutti täällä gäpin, niin että toisilla alueilla tuli liian vähän rahaa käyttöön, tämä virhe olisi pitänyt korjata teidän toimestanne. [Puhemies koputtaa] Rahoituslakia on kolmesti korjattu. [Puhemies: Ja kysymys?] Neljäs kerta kun tulee, pääministeri, eli neljättä kertaa kun korjataan, voitaisiinko korjata tämä rahoituskuilu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-11-20T16:43:11,2025-11-20T16:44:44,Hyväksytty,1.1 2025_113_72,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_73,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tulee vaan heti yksi kysymys mieleen: siis paljonko rahaa tarvitaan nyt lisää? Aiotteko te esittää sen lisärahan SDP:n vaihtoehdossa ensi viikolla? Aiotteko te tehdä sen? [Eduskunnasta: On siellä 200 miljoonaa!] Siis kaikki nämä teidän esityksenne, jotka minä olen tästä hahmottanut, tarkoittavat lisää rahaa. Ja kun meillä ei ole enää sitä rahaa lisää muuta kuin hyvin rajallisesti, ja me joudumme miettimään, missä ne eurot käytetään kaikkein järkevimmin. Siksi me emme ajattele niin, että annetaan lisää aikaa kaikille alueille — jotta me saamme ne rahat riittämään niille, jotka sitä lisäaikaa kaikkein eniten tarvitsevat. Siksi mielestäni tämä kaavamainen ratkaisu ei ole järkevä vaan se malli, jota olen tässä pyrkinyt kuvaamaan, miten meidän kannattaa edetä: katsomalla nämä alue kerrallaan, hakemalla paras ratkaisu, jolla saadaan toimintaa kuntoon, taloutta kuntoon, järkevä polku eteenpäin. Sitä kautta pystytään turvaamaan ihmisten palvelut. Tulkaa te mukaan tähän ajatteluun. [Suna Kymäläinen: Tuleeko pääministeri katsomaan sitten, kun on 400 ihmistä irtisanottu?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-11-20T16:44:45,2025-11-20T16:45:52,Hyväksytty,1.1 2025_113_74,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_75,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä soteleikkaukset, sosiaali- ja terveydenhuoltoon tehtävät leikkaukset, kohdistuvat budjetissa niin, että ne näkyvät erityisesti hoitoonpääsyssä, ja hoitajia irtisanotaan. On hyvä muistaa se tilastollinen fakta, että Suomessa puolella terveyskeskuskäynneistä on yli 65-vuotiaita ihmisiä. Silloin tämä 650 miljoonan leikkaus, joka nyt soteen tehdään budjetissa, kohdistuu ennen kaikkea vanhuksiin ja eläkeläisiin. Laskennallisesti voidaan laskea suoraan siitä, kun budjetista katsotaan, että 470 miljoonaa soteleikkauksista eli 75 prosenttia kohdistuu yli 65-vuotiaisiin ja iäkkäisiin ihmisiin. Mikä linja hallituksella on rankaista meitä iäkkäitä ihmisiä näillä soteleikkauksilla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-11-20T16:46:01,2025-11-20T16:46:54,Hyväksytty,1.1 2025_113_76,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_77,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Huoli on aito, mutta se kyllä ihmetyttää tässä, että SDP:hän nimenomaan vastustaa 65 vuotta täyttäneiden hoitoonpääsyn parantamista tällä uudella valinnanvapauskokeilulla, [Krista Kiuru: Miten se liittyy tähän äskeiseen kysymykseen?] joka on ollut käynnissä syyskuun alusta alkaen. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä — Puhemies koputtaa] Eli onko siinä se keino nyt se, mikä hiertää, vai mikä hiertää siinä ajatuksessa, kun SDP on äänestänyt eduskunnassa vastaan sitä, että 65 vuotta täyttäneet voivat päästä myös yksityiselle yleislääkärille julkisen terveyskeskusmaksun hinnalla eli 28 eurolla? Tämä on syyskuusta asti toiminut. Palaute, mitä henkilökohtaisesti olen saanut, on ollut esimerkiksi sen suuntaista, että lääkäriin pääsee niin kuin ennen vanhaan. Meillä on isoja ongelmia hyvinvointialueilla hoitoonpääsyssä. Tänään hallitus on juuri julkistanut yhden ratkaisun siihen elikkä 40 miljoonaa euroa hyvinvointialueille omalääkärimallin kehittämiseen. Silloin saadaan hoidolle jatkuvuutta. Siitä hyötyvät nimenomaan 65 vuotta täyttäneet suomalaiset, koska siellä on paljon myöskin monisairaita ihmisiä, jotka tarvitsevat hoidolle jatkuvuutta, ja hoidon laadun kehittäminen on erittäin oleellista. Eli toivon, että löytyisi myöskin ymmärrystä ja halua kehittää yhdessä näitä palveluja ja tuoda myös uusia malleja, kuten tämä 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu nyt on. Mikä siinä on väärin? Miksi vastustatte sitä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-11-20T16:46:58,2025-11-20T16:48:06,Hyväksytty,1.1 2025_113_78,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_79,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiasiahan on, että kokoomus ja perussuomalaiset olivat tämän saman rahoitusmallin peruspiirteiltään kuitanneet vaalikaudella 2015—2019. [Krista Kiuru: Näin on!] Ja mehän voidaan syyttää näistä soten ongelmista vaikka Teuvo Auran kakkoshallitusta, joka muuten sääti edellisen soteuudistuksen. Edellinen hallitus ei syyttänyt, vaan sääti lain, ja nyt on teidän vastuunne korjata nämä ongelmat viipymättä, koska tilanne on se, että tietyillä hyvinvointialueilla lakisääteisiä peruspalveluita ajetaan alas. [Tuula Väätäinen: Kyllä!] Täällä ministerit Ikonen ja Juuso ja pääministerikin kauniisti puhuivat, että keskiarvo näyttää hyvältä, mutta kun siellä on yhdeksänkymppisiä ihmisiä, muistisairaita ihmisiä kotona, joilleka kuuluisi tehostetun hoivan paikka, mutta he eivät sitä saa, kun raha ei jakaannu rahoitusmallin ongelmista johtuen oikein eri alueiden välillä. Toiset saavat vähemmän. Minun mielestäni ja keskustan mielestä periaate on se, että vanhuutta ei pitäisi Suomessa pelätä. Kenenkään ei tarvitsisi Suomessa pelätä vanhuutta, ja nyt on kyse siitä, että te ette tee tälle nyt mitään. Tämä ongelma on ollut tiedossa jo viime vuonna, ja te ette ole tähän mennessä tehneet vielä mitään. Kysyn, ministeri Juuso, teiltä: [Puhemies koputtaa] tarvitseeko Suomessa pelätä vanhuutta, ja kuinka ne perustuslailliset oikeudet turvataan, niin kuin te sanoitte? Ja mitä aiotte tehdä asialle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-11-20T16:48:11,2025-11-20T16:49:29,Hyväksytty,1.1 2025_113_80,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_81,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edellisessä vastauksessani sanoin, ihmisiä ei voi jättää hoitamatta sen vuoksi, että ei ole rahaa. [Antti Kurvinen: Antakaa rahaa sitten! — Välihuutoja — Naurua — Puhemies koputtaa] Se, mihinkä ne rahat siellä hyvinvointialueilla kohdistetaan, on hyvinvointialueiden päätöksenteossa. Ihmisten ei pitäisi Suomessa pelätä sitä, että he eivät saa hoivaa, koska heillä on oikeus siihen hoivaan, ja hyvinvointialueiden täytyy se toteuttaa. [Välihuutoja vasemmalta] Te olette halunneet tämän itsehallinnollisen mallin. Nyt teidän täytyy vastata siitä. Teidän täytyy ottaa vastuu myöskin siitä. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Jos kysymyksessä on vain se, että te haluatte lisää rahaa, niin siihen lisärahapyyntöön pyydän, että kysytte ministeri Ikoselta tai valtiovarainministeri Purralta. [Suna Kymäläinen: On kysytty ihan keneltä vaan!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-11-20T16:49:29,2025-11-20T16:50:22,Hyväksytty,1.1 2025_113_82,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Ingo, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_83,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Christoffer,Ingo,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Värderade talman! Egenläkarmodellen är en av de mest betydelsefulla reformerna för att stärka kontinuiteten i vården, någonting som verkligen behövs i Finland. Det är viktigt att modellen tas i bruk i hela landet, inte bara i några regioner och på olika premisser. Det är tacksamt att regeringen har allokerat 40 miljoner för det här.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,sv,Christoffer Ingo,911821,2025-11-20T16:50:26,2025-11-20T16:50:46,Hyväksytty,1.1 2025_113_84,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Ärade talman! Tack för en bra fråga. Egenläkarmodellen är faktiskt en sak som den här regeringen vill främja på alla möjliga sätt. Jag har glädjen att säga att regeringen nu har anslagit 40 miljoner euro för egenläkarmodellen, och finansieringen kommer förstås att göras enligt de behov som de olika välfärdsområdena har. Det är klart att vi också försöker fördela medlen på det viset att det blir rättvist och att alla områden har möjlighet att påbörja egenläkarmodellen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,sv,Kaisa Juuso,1455,2025-11-20T16:51:25,2025-11-20T16:52:05,Hyväksytty,1.1 2025_113_85,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ei tämä kyselytunti mennyt aivan hukkaan, sillä pääministeri alkoi jo hieman osoittaa nöyryyttä [Naurua] ja lupautui sentään järjestämään keskustelun, mutta perussuomalaiset kyllä torjuivat tämän opposition vilpittömän yhteistyötarjouksen edelleen hyökkäämällä ja syyttelyllä. [Välihuutoja oikealta] Tulee ajatelleeksi, että ehkä te pelkäätte, että sieltä paljastuu, että mitään punaista lankaa sotepalveluissa ei ole, kun te puhutte kyllä kauniisti esimerkiksi omalääkärijärjestelmästä, mutta samaan aikaan olette romuttaneet hoitotakuun, ja kyllä, hoitoonpääsy on hidastunut teidän vahtivuorollanne. Vanhuspalveluista leikataan 50 miljoonaa euroa, ja on kyllä outoa uuspuhetta, kun ministeri sanoo, että palveluihin on tulossa parannuksia. Tätä eivät Suomen ikäihmiset usko. Tosiasia on, että 16 aluetta 21:stä käy yt-neuvotteluja, hoitajia tullaan irtisanomaan, ja ensi vuonna arviointimenettelykriteerit täyttää jo 11 hyvinvointialuetta. Ministeri Juuso, aiotteko te sallia sen, että arviointimenettelyyn joutuvilla alueilla selvitysmiesten suositusten mukaan tullaan ajamaan alas lakisääteisiä palveluita, [Puhemies koputtaa] vai puolustatteko te suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluita?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-11-20T16:52:44,2025-11-20T16:54:00,Hyväksytty,1.1 2025_113_86,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä. [Aki Lindén: THL:n tilaston mukaan lääkärille pääsy on romahtanut!] — Ministeri Juusolla on nyt vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_87,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 183/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tämä hallitus puolustaa suomalaisten hoitoonpääsyä ja puolustaa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Hyvinvointiyhteiskunnan edellytys ja palveluiden tarjoamisen edellytys on se, että meillä on hyvää talouspolitiikkaa, että Suomella on varaa näihin palveluihin, ja me teemme kaikkemme löytääksemme rahaa yhä kasvaviin hyvinvointialueiden kustannuksiin. On totta, että kenttä on tällä hetkellä myllerryksessä, mutta muistakaa, että meillä on todella iso rakennemuutos takana, josta on mennyt vasta kaksi täyttä tilikautta. Koko ajan on korjaustoimia menossa myöskin rahoituslainsäädännön osalta, ja me odotamme nytten kokoavaa raporttia, Erholan raporttia, ja tulemme ryhtymään toimenpiteisiin. Pääministeri on luvannut teille pääministerin ilmoituksen heti alkukaudesta ensi vuonna. Me varmasti palaamme tähän asiaan ja keskustelemme täällä yhdessä, että mitä me voimme tehdä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-11-20T16:54:00,2025-11-20T16:55:05,Hyväksytty,1.1 2025_113_88,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys velkaantumisen vaikutuksesta tuleville sukupolville (Sinuhe Wallinheimo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 184/2025 vp,"Seuraava kysymys. Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_113_89,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys velkaantumisen vaikutuksesta tuleville sukupolville (Sinuhe Wallinheimo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 184/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tarkastusviraston tuore raportti paljasti eilen sen, mistä me kokoomuksessa varoitimme. Viime hallituskaudella SDP:n ja keskustan johdolla törsättiin veronmaksajien rahoja paisuttamalla pysyviä menoja miljarditolkulla. Julkista taloutta siis heikennettiin pysyvästi miljardien menolisäyksillä, joilla ei ollut koronan kanssa yhtään mitään tekemistä. [Juho Eerola: Koronan piikkiin!] Mitä panostuksia niillä rahoilla saisikaan esimerkiksi lapsiin, jo mainittuihin sotepalveluihin tai turvallisuuteen tässä maailmanajassa? Jos SDP ja keskusta olisivat kyenneet painamaan velkajarrua ajoissa, ei julkisen talouden tilanne olisi näin vakava. [Aino-Kaisa Pekonen: Mitähän sitten olisi tapahtunut?] Olisimme perikadossa ilman Orpon hallituksen väliintuloa. [Naurua — Puhemies koputtaa] Arvoisa valtiovarainministeri, kuinka paljon vaikeammaksi vasemmistohallituksen täysin lapasesta lähtenyt velkaantuminen on tehnyt tämän hallituksen taipaleen tai vaikeuttanut — näin lapsen oikeuksien päivänä — tulevien sukupolvien taakkaa? [Välihuutoja]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.2.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-11-20T16:55:11,2025-11-20T16:56:19,Hyväksytty,1.1 2025_113_90,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys velkaantumisen vaikutuksesta tuleville sukupolville (Sinuhe Wallinheimo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 184/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_91,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys velkaantumisen vaikutuksesta tuleville sukupolville (Sinuhe Wallinheimo kok)>>>Suullinen kysymys SKT 184/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Näitä kysymyksiä on tässä tehtävässä moneen kertaan tullut kahden ja puolen vuoden aikana mietittyä. Tässä salissa vallitsi voimakas konsensus siitä, että koronan välittömiä, akuutteja vaikutuksia totta kai piti korjata, ja se vaati merkittäviä taloudellisia panostuksia. Vastaavasti Venäjän hyökkäys Ukrainaan, energiakriisi ja niin edelleen vaativat toimia. Mutta täysin selväksi tuli jo viime kaudella, on tullut viimeisen kahden vuoden aikana näitä lukuja katsoessa ja myös tämän raportin myötä, että viime kauden hallitus käytti rahaa huomattavasti paljon myös kaikkeen muuhun, [Arto Satonen: Eikä säästänyt mistään!] ja tämä todellakin näkyy näissä meidän tämänhetkisissä alijäämäluvuissa ja velkaluvuissa. Yhdistettynä tähän edelliseen keskusteluun sosiaali‑ ja terveydenhuollon merkittävistä tarpeista, mikäli viime kaudella edes silloin, kun talous jo kasvoi, te olisitte kyenneet tekemään edes joitakin säästöjä, jotta ne eivät kaikki olisi jääneet tälle hallitukselle ja tuleville hallituksille, [Timo Harakka: Kyllä säästettiin!] totta kai meidän tilanteemme olisi paljon helpompi [Puhemies koputtaa] ja esimerkiksi nyt olisi miljardeja käyttää johonkin muuhun, taloudellisiin puskureihin tulevien kriisien varalle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-11-20T16:56:22,2025-11-20T16:57:40,Hyväksytty,1.1 2025_113_92,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys syntyvyydestä ja perhepolitiikasta (Wille Rydman ps)>>>Suullinen kysymys SKT 185/2025 vp,"Seuraava kysymys. Edustaja Rydman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_113_93,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Wille,Rydman,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys syntyvyydestä ja perhepolitiikasta (Wille Rydman ps)>>>Suullinen kysymys SKT 185/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kansakunnat, jotka eivät hanki riittävästi omia lapsia, kuolevat sukupuuttoon. Tämä uhka leijuu tällä hetkellä koko Euroopan eikä vähimmin Suomen yllä. Tällä hetkellä keskimääräinen nainen Suomessa synnyttää elämänsä aikana vain 1,25 lasta. Jollei suunta käänny, tulevaisuudessa maatamme kansoittavat enenevässä määrin jotkut muut kuin omat jälkeläisemme. Perhebarometrin mukaan suomalaisten toivottu lapsiluku on keskimäärin noin kaksi lasta, mikä tarkoittaa, että joka kolmas toivottu lapsi jää Suomessa syntymättä. Hallitus on jo purkanut lastenhankinnan taloudellisia esteitä lapsiperheiden verohuojennuksen tuplaamisella, äitiysavustuksen ja alle kolmivuotiaiden lapsilisän korotuksella sekä hedelmöityshoitojen korvauksen palauttamisella. [Timo Harakka: Ja köyhyyttä lisäämällä!] Myös vauvanvaippojen arvonlisäveroa on laskettu tuntuvasti. Arvoisa herra pääministeri, millä muilla väestöpolitiikan keinoilla hallitus voisi saada syntyvyyden nousuun Suomessa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.3.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2025-11-20T16:57:48,2025-11-20T16:59:06,Hyväksytty,1.1 2025_113_94,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys syntyvyydestä ja perhepolitiikasta (Wille Rydman ps)>>>Suullinen kysymys SKT 185/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_95,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys syntyvyydestä ja perhepolitiikasta (Wille Rydman ps)>>>Suullinen kysymys SKT 185/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Haluan aloittaa onnittelemalla tuoretta isää perheenlisäyksestä. Ne ovat aivan ihania uutisia, ja kovasti onnea tähän uuteen elämänvaiheeseen. — Se on todella niin, että Suomessa on syntyvyys historiallisen matalalla ja jopa joka kolmas toivottu lapsi jää syntymättä, eli meillä on iso ero siinä, mitkä ovat ne toiveet ja mikä sitten on toteuma. Tietysti se, jos lasta ei toivo, ei ole niinkään asia, johon yhteiskunnalla tulisi olla mitään kantaa, mutta siinä, jos lapsia toivotaan, voimme tietysti yhteiskuntana miettiä, mitä keinoja meillä on tehdä Suomesta vielä lapsimyönteisempi ja perheystävällisempi. Tässä oli hyviä keinoja, mitä hallitus on jo toteuttanut: hedelmöityshoitojen, lapsettomuushoitojen Kela-korvausten palauttaminen merkittävästi korotettuina. Mielestäni olemme tehneet myöskin siinä mielessä hyvää lapsiperhepolitiikkaa, että äitiyspakkauksen arvoa korotetaan, lapsilisiä on korotettu, ja lisäksi myöskin nyt työn verotuksessa huomioidaan työtulovähennyksen lapsikorotukset, elikkä perheet saavat enemmän ensi vuonna käteen sitä kautta. Lisäksi mietimme sitten niitä muita keinoja. Ehkä yhteiskunnan mahdollisuudet tällä osa-alueella, joka on kovin yksityinen, ovat rajalliset, [Puhemies koputtaa] mutta meidän tulee kuulla nuoria aikuisia siinä, mitä yhteiskunnassa voidaan vielä tehdä sen eteen. [Puhemies koputtaa] Yksi on raskaus- ja perhevapaasyrjinnän torjuminen, johon teemme esityksiä jo marraskuussa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-11-20T16:59:10,2025-11-20T17:00:31,Hyväksytty,1.1 2025_113_96,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys syntyvyydestä ja perhepolitiikasta (Wille Rydman ps)>>>Suullinen kysymys SKT 185/2025 vp,"Arvoisat edustajat! Tervetuloa Severi 25 ‑harjoitukseen. Harjoitus alkaa. Kaikenlainen epävarmuus Suomessa ja maailmalla on lisääntynyt. Tämä on johtanut siihen, että kaikki vastuulliset toimijat harjoittelevat erilaisten häiriötilanteiden varalta — tai ainakin pitäisi harjoitella. Harjoittelun myötä meille tulee varmuus siitä, että pärjäämme tilanteessa kuin tilanteessa. Eduskuntakin kouluttautuu ja harjoittelee säännöllisesti ja jatkuvasti. Eduskunnan varautumistoimien tavoitteena on varmistaa eduskunnan toiminnan turvallisuus ja jatkuvuus myös erilaisissa häiriötilanteissa. Meidän yleiseen varautumiseemme liittyvät harjoitukset saavat tänään jatkoa sillä, että eduskunta harjoittelee siirtymistä toisiin tiloihin. Ei ole salaista, että harjoittelemme, mutta itse harjoituksen sisältö ei ole julkinen. Muistutan, että teidän tulee jättää pois puhelimet ja älykellot eli kaikki älylaitteet. Matkan varrella on tähän tarkoitukseen olemassa lokerikkoja. Varmistakaa, että teillä on tunnistekortti mukana, ja pitäkää sitä koko ajan esillä. Lähdemme tästä nyt liikkeelle, ja meillä on eduskunnan henkilökuntaa matkan varrella ohjaamassa oikeaan suuntaan. Arvoisat edustajat! Istunto keskeytetään ja sitä jatketaan kello 19.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_113_97,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys syntyvyydestä ja perhepolitiikasta (Wille Rydman ps)>>>Suullinen kysymys SKT 185/2025 vp,Nyt jatketaan kello 17 keskeytettyä istuntoa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_113_98,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu. Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_113_99,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä talousarvion osa heijastaa hallituksen vakaata ja johdonmukaista linjaa. Haluamme vahvistaa talouden kestävyyttä, tukea työn ja yrittämisen edellytyksiä sekä pitää kiinni veropolitiikan suunnasta, jonka tavoitteena on kasvu- ja ostovoiman parantaminen. Nyt käsittelyssä olevassa esityksessä alennettu 14 prosentin arvonlisäverokanta esitetään laskettavaksi 13,5 prosenttiin. Muutos koskee laajaa joukkoa arjen hyödykkeitä aina elintarvikkeista kulttuuriin ja henkilöliikenteeseen. Esitys on konkreettinen osa suurempaa kokonaisuutta. Haluamme edistää työnteon kannustimien vahvistamista, inflaation hillitsemistä ja kohtuuhintaista arkea kaikille suomalaisille. Arvoisa puhemies! Tahdon kiittää valtiovarainvaliokuntaa työstä tämän esityksen eteen. Se on tarkastellut hallituksen esitystä huolellisesti ja päätynyt siihen, että se on tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen. Valiokunta kiinnittää samalla aivan oikein huomiota veropolitiikan ennakoitavuuteen, siihen, että muutoksia ei tehdä kevein perustein eikä lyhyellä aikavälillä poukkoillen. Tästä meidän tulee jatkossa kantaa paremmin vastuuta. Samalla valiokunta korostaa tarvetta jatkotutkimukselle siitä, miten arvonlisäveron muutokset siirtyvät kuluttajahintoihin. Päätöksiä tulee seurata, vaikutukset varmistaa ja politiikka rakentaa tietoon. Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on kaikin tavoin vahvistaa taloutta, lisätä työllisyyttä ja tukea kotimaista kulutusta. Tämä alv-kevennys on yksi palanen siinä kokonaisuudessa, joka on jo nähtävissä. Työllisyys on noussut, investoinnit vahvistuneet ja talous on kääntynyt kasvuun. Pienempi arvonlisäverokanta tukee ostovoimaa ja vähentää hintapaineita juuri niillä aloilla, jotka ovat monelle suomalaiselle arkipäivää. Samalla se keventää yrittäjien toimintaympäristöä ja tukee palvelualojen elinvoimaa. Arvoisa puhemies! Tämä on oikea suunta Suomelle, sen taloudelle ja suomalaisille perheille. Tästä on hyvä jatkaa määrätietoista linjaa kohti vahvempaa, vakaampaa ja kilpailukykyisempää Suomea. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-20T19:00:31,2025-11-20T19:04:11,Hyväksytty,1.1 2025_113_100,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_101,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Orpon hallitus on muuttanut tosiaan hallituskauden aikana arvonlisäveroa useaan otteeseen. Näin poukkoilevaa veropolitiikkaa on vaikea pitää perusteltuna. Arvonlisäverotuksen nopeatahtiset muutokset aiheuttavat yrityksille hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Tämä edellinen muutos, jossa alemman 10 prosentin verokannan asiat nostettiin suurelta osin 14:ään, ehti olla voimassa vain nelisen kuukautta, kun hallitus päätti kevään kehysriihessä jälleen muuttaa verokantaa. Puolen prosenttiyksikön arvonlisäveron laskusta ei ole luultavastikaan käytännön hyötyä. On hyvin epätodennäköistä, että tämä puolen prosenttiyksikön alvin alennus lopulta siirtyisi kuluttajahintoihin millään merkityksellisellä tavalla. Alvin alennuksen merkittävin vaikutus onkin vain valtion verotulojen lasku. Pienten yritysten tukemiseksi hallituksen tulisi ennemmin kasvattaa arvonlisäverosta vapaan vähäisen toiminnan alarajaa 20 000 eurosta 30 000 euroon. Se kohdistuisi pienille yrityksille arvonlisäveron marginaalista muutosta paremmin ja olisi valtiontaloudellekin edullisempi vaihtoehto. Vihreät peruisi hallituksen esityksen laskea 14 prosentin arvonlisäverokanta 13,5 prosenttiin. Sen sijaan siirtäisimme aiempien kantojemme mukaisesti lääkkeiden, joukkoliikenteen, kulttuuri- ja viihdepalveluiden, liikuntapalveluiden, korjauspalveluiden, kuukautissuojien, inkontinenssisuojien sekä lasten vaippojen arvonlisäveron 10 prosenttiin. Laskisimme suomalaisen lukutaidon parantamiseksi sekä kirjallisuusalan tukemiseksi kirjallisuuden arvonlisäveron nollaan. Arvoisa puhemies! Näillä perusteilla ehdotan, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen 2 sisältyvät lakiehdotukset.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-11-20T19:04:11,2025-11-20T19:06:02,Hyväksytty,1.1 2025_113_102,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_103,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä vaalikaudella todella on useampia muutoksia arvonlisäveroihin tehty, niin arvonlisäverotusta kiristäviä muutoksia kuin myös arvonlisäverotusta keventäviä muutoksia. Niin kuin tässä edellä on tullut jo ilmi, kaikkinensa edes tällä hetkellä meillä ei tietoa ole siitä, miten nämä muutokset tosiasiallisesti ovat eri hyödykkeiden hintoihin menneet, mutta se, mitä voidaan tutkimuskirjallisuuden perusteella todeta, on se, että varmimmin hintoihin menevät tietenkin aina arvonlisäveron kiristykset, kun taas vastaavasti kevennykset eivät yleensäkään täysimääräisesti koskaan näy siinä kuluttajahinnassa. Tämä on tietenkin ihan loogista, koska tietenkin myyjillä on aina intressi pyrkiä pidättämään osa siitä arvonlisäveron alentumisen tuomasta liikkumavarasta itselleen paremman katteen muodossa. Tästä, niin meiltä kuin maailmaltakin, löytyy oikein hyviä esimerkkejä. Tätä voi peilata vaikkapa niihin arvonlisäverossa tehtyihin muutoksiin, jotka astuivat voimaan tämän vuoden alusta, kun esimerkiksi tiettyjen tuoteryhmien arvonlisäverokanta muutettiin yleisestä arvonlisäverokannasta alempaan, mutta vastaavasti kuluttajahinnassa vastaavaa alennusta ei ole tapahtunut. Senpä takia on vaikea arvioida, että tämä puolen prosenttiyksikön arvonlisäveron alennus siinä 14 prosentin arvonlisäverokannassa 13,5:een tosiasiallisesti näkyisi ollenkaan kuluttajahinnoissa, ainakaan niitä hintoja alentavasti. Tämän vaikutushan esimerkiksi tuollaisessa Reissumies-paketissa taitaisi keskimäärin olla kaksi senttiä, ja jokainen varmasti ymmärtää, että sellainen hinnanmuutos tuskin sinne tuotteeseen menee. Siksipä tämä 140 miljoonaa euroa, jonka tämä muutos vähentää valtion verotuloja, olisi järkevämpää käyttää toisaalla, esimerkiksi työn verotuksen alentamiseen tavallisten suomalaisten osalta. Siksipä, arvoisa puhemies, esitän, että käsittelyn pohjaksi otetaan sosiaalidemokraattien vastalause ja pidetään tässä tilanteessa tämä arvonlisäveroprosentti ennallaan. Samoin esitämme omassa vastalauseessamme, että nyt vihdoin hallitus toisi eduskunnan käsittelyyn toimenpiteet ja lainsäädännön, jolla pienten yritysten arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa korotettaisiin nykyisestä 20 000:sta 30 000 euroon, ja tällä tuettaisiin varsinkin aloittelevia yrittäjiä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-11-20T19:06:02,2025-11-20T19:09:09,Hyväksytty,1.1 2025_113_104,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_105,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Heti alkuun minä kannatan tuota edustaja Räsäsen tekemää esitystä. Se oli hyvin perusteltu. Tässähän on siis kysymys siitä, että tätä alennettua arvonlisäverokantaa lasketaan 14 prosentista 13,5:een, ja tätähän edelsi se vähän ikävä historia, että tätä alennettua 10 prosentin kantaa nostettiin tähän 14:ään, joka silloin tietenkin aiheutti paljon huolta. No, tämä alennus on siis hyvin näennäinen. Se on puoli prosenttia, ja kuitenkin hallitus arvioi tämän verotulomenetykseksi 140—159 miljoonaa. Kuten tässä edustaja Räsänen edellä hyvin perusteli, niin minkäänlaista varmuutta siitä ei kyllä ole, että tämä merkittävällä tavalla siirtyisi hintoihin. Tuolla valiokuntakuulemisissa tuli kyllä ilmi tämä tutkimuskirjallisuus, joka todistaa sitä, että kyllä tämä nosto menee hintoihin mutta välttämättä tämä sinänsä positiivinen lasku ei välttämättä hinnoissa lainkaan näy. Meillä valiokunta toteaakin tässä omassa mietinnössään, samoin kuin hallitus omassa esityksessään, että siirtyminen hintoihin on epävarmaa. Eli siihen nähden esimerkiksi asiantuntijakuulemisissa meillä tuli ilmi sellaisia lausuntoja, joissa kerrottiin, että hyödyt ovat melko vähäisiä ja tämän sijaan olisi hyvä mieluumminkin laskea työn ja yrittämisen verotusta, eli sitä liikkumavaraa voisi käyttää mieluumminkin tällaiseen tarkoitukseen. Itsekin kyllä olen sitä mieltä, että tällaisessa valtiontalouden tilanteessa, kun meidän toden totta tarvitsisi puhua julkisen talouden kestävyydestä, puhemies, kaikki veronkevennysvarat tulisi käyttää nimenomaan siihen, että tuetaan työntekoa, tuetaan yrittämistä ja tehdään se mahdollisimman tehokkaasti. Meillähän sosiaalidemokraateilla vaihtoehtobudjetissa on pieni- ja keskituloisten tuloverotus keveämpää kuin hallituksella. Samoin esimerkiksi arvonlisäveron osalta me olemme sitä mieltä, että pitäisi nostaa tämä arvonlisävelvollisuuden alaraja 30 000:een, jotta se sitten taas osaltaan tukisi yrittäjyyttä. Eli näillä perusteilla, puhemies, minä kannatan tätä Joona Räsäsen tekemää esitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-11-20T19:09:09,2025-11-20T19:11:31,Hyväksytty,1.1 2025_113_106,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_107,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Vasemmistoliitto kannattaa esityksessä esitettyä 14 prosentin alennetun arvonlisäverokannan laskemista 13,5 prosenttiin. Lisäksi vasemmistoliitto esittää, että yleinen arvonlisäverokanta palautetaan 25,5 prosentista 24 prosenttiin, että vuoden 25 alussa 10 prosentin alennetusta arvonlisäverokannasta 14 prosentin alennettuun arvonlisäverokantaan siirretyt palvelut ja tuotteet palautettaisiin takaisin 10 prosentin kantaan ja että kirjat vapautettaisiin kokonaan arvonlisäverosta. 10 prosentin kantaan laskettaviin asioihin kuuluisivat muun muassa julkinen liikenne, lääkkeet, kuukautissuojat ja vaipat sekä urheilu- ja kulttuuritapahtumat. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on puutteellinen korjausliike verrattuna hallituksen aikaisempiin päätöksiin, jotka ovat nostaneet yleistä hintatasoa. Yksittäisistä päätöksistä epäonnistunein on hallituksen päätös kiristää yleistä arvonlisäveroa 24 prosentista 25,5 prosenttiin vuonna 2024 keskellä matalasuhdannetta. Yleisen arvonlisäveron korotus heikensi suomalaisten ostovoimaa ja yksityistä kulutuskysyntää. Yksityisen kulutuskysynnän heikkous on yksi merkittävin kasvun este Suomessa. Vasemmistoliitto palauttaisi yleisen alv-kannan 24 prosenttiin tukeakseen pieni- ja keskituloisten ostovoimaa, yrityksiä ja myöskin talouskasvua. Kulttuurialan palveluiden siirtäminen takaisin 10 prosentin verokantaan tukisi Suomen kulttuurialaa. Hallituksen aiempi päätös nostaa esitysten pääsylippujen, kirjojen ja taideteosten arvonlisäveroa peräti 4 prosenttiyksiköllä on osunut erityisen kovaan kulttuuri- ja taidekenttään sekä tapahtuma-alaan. Lääkkeiden siirtäminen 10 prosentin verokantaan auttaisi erityisesti paljon sairastavia suomalaisia, jotka tarvitsevat paljon lääkkeitä. Arvoisa puhemies! Kirjojen arvonlisäveron korotus tarkoitti sitä, että valtio saa myydystä kirjasta enemmän kuin kirjailija itse. Lisäksi Suomi siirtyi korotuksen jälkeen yhdeksi raskaimmin kirjoja verottavista maista Euroopassa. Kirjojen arvonlisäveron noston kansantaloudellinen merkitys on vähäinen mutta kirjallisuuden, kirjailijoiden ja lukutaidon tukemiselle kyseenalainen. Kirjojen arvonlisävero olisikin laskettava nollaan suomalaisen kirjallisuuden ja lukemisen tukemiseksi. Esityksemme vähentäisivät staattisesti valtion arvonlisäverotuloja. Vasemmistoliitto tulee vaihtoehtobudjetissaan esittämään veropolitiikan kokonaisuuden. Arvonlisäveroa voitaisiin kohtuullistaa esittämällämme tavalla ilman, että se tarkoittaisi lisävelkaa valtiolle. Edellä olevan perusteella ehdotan, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseen 3 mukaiset lakiehdotukset.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-11-20T19:11:31,2025-11-20T19:14:47,Hyväksytty,1.1 2025_113_108,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_109,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä verokannan muutos ensin 10:stä 14:ään ja nyt 13,5:een vuoden jälkeen kertoo siitä, kuinka tempoilevaa veropolitiikkaa tämän arvonlisäverokannan yhteydessä tässä tehdään. Tämä on tämmöistä eestaas-lainsäädäntöä, joka haittaa varmasti hallinnollisena taakkana myöskin siellä yrityskentässä, kun niitä pitää toteuttaa. Toisaalta sitten muistetaan, että meillä on näiden verokantojen osalta tehty muitakin muutoksia, jotka liittyvät tähän yleiseen arvonlisäverokantaan, ja niitäkin arvioita on nyt sitten verotuottojen osalta tuotu alas. Tämän veron vähentyminen, verotuottojen vähentyminen, liikkuu siellä 140—150 miljoonan luokassa. Se on kohtuullisen varmaa, että se vähennys tulee, mutta kuinka paljon tästä alennuksesta sitten menee yleisiin hintoihin, niin se on erittäin epävarmaa. Kun itse valiokuntakin omassa mietinnössään laittaa sanan ”jos” nämä menevät sinne, niin tämä seuraamus on tämmöinen. Tämmöiset pienet muutokset alennuksen osalta eivät varmaankaan mene hintoihin, ja toisaalta voisi ajatella, että jos olisi ollut puolen prosentin korotus, ei sekään mene ihan niin suoraan hintoihin. Nämä pienet muutokset ovat tässä sellaisia, jotka eivät näy hinnoissa, mutta ne tulevat näkymään sitten pienempinä verotuloina. Tämän osalta vielä se, että kun tässä esitämme myös, että tätä arvonlisäverokannan alarajaa nostettaisiin 20 000:sta 30 000:een, se auttaa näitä yksinyrittäjiä, jotka ovat tällä hetkellä aika isossa hädässä. Aamulla televisiossa arvioitiin juuri yrittäjien ja pienyrittäjien toimesta, että niillä on todella paljon ongelmia tällä hetkellä. Sen takia työllisyysmielessä ja toimintaedellytyksien mielessä ja myöskin sitten jatkon kannalta olisi viisasta, että tätä rajaa nostettaisiin 20 000:sta 30 000:een. Se olisi tehokkaampi keino vaikuttaa tilanteeseen. Sen vuoksi nämä Joona Räsäsen tekemät ehdotukset ovat tähän erittäin hyviä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-20T19:14:47,2025-11-20T19:17:11,Hyväksytty,1.1 2025_113_110,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_111,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan ensiksi totean, että kannatan edustaja Pekosen tekemää esitystä. Hallituksen tekemä yleisen arvonlisäveron korotus 24 prosentista 25,5:een vuonna 2024 heikensi suomalaisten ostovoimaa ja näin ollen yksityistä kulutuskysyntää keskellä matalasuhdannetta. Hallituksen esitys ei nyt korjaa hallituksen aiempia päätöksiä, jotka ovat nostaneet yleistä hintatasoa. Arvonlisäveron korotus myös heikensi verotuksen progressiota Suomessa kokonaisuudessaan. Arvonlisävero on regressiivinen vero, eli pieni- ja keskituloiset maksavat sitä suhteutettuna enemmän kuin suurituloiset. Näin ollen yleisen alvin korottaminen pahensi eriarvoisuuden kasvua, mitä oikeistohallitus on vauhdittanut myös leikkaamalla sosiaaliturvaa ja keventämällä nyt myös erityisesti suurituloisten ja suuryritysten verotusta. Vasemmistoliitto palauttaisi yleisen alv-kannan 24 prosenttiin tukeakseen pieni- ja keskituloisten ostovoimaa, yrityksiä ja talouskasvua. Yleisen alvin korottamisen lisäksi hallitus siirsi joukon 10 prosentin alennetussa kannassa olleita asioita 14 prosentin alennettuun kantaan. Hallituksen esitys paikkaa tätä siirron vaikutusta verotukseen ja hintatasoon hyvin minimaalisesti. Esimerkiksi lääkkeiden siirtäminen 14 prosentin kantaan on lisännyt sairastamisen kustannuksia merkittävästi. Se on erityisen epäinhimillistä aikana, jolloin monet pienituloiset tai kroonisesti sairastavat suomalaiset joutuvat tinkimään lääkkeistä sosiaaliturvaan tehtyjen leikkaustenkin takia. Vasemmistoliitto siirtäisi kaikki hyödykkeet ja palvelut takaisin 10 prosentin verokantaan elintarvikkeita lukuun ottamatta. Muutos koskisi myös esimerkiksi joukkoliikennettä, liikuntapalveluita ja myöskin kuukautissuojia, lasten vaippoja. Nämä palaisivat tähän alennetun 10 prosentin verokannan soveltamisalaan. Arvoisa puhemies! Kulttuurialan palveluiden siirtäminen takaisin 10 prosentin verokantaan tukisi Suomen kulttuurialaa. Hallituksen aiempi päätös nostaa esitysten, pääsylippujen, kirjojen ja taideteosten arvonlisäveroa peräti neljällä prosenttiyksiköllä on osunut erityisen kovasti kulttuuri- ja taidekenttään sekä tapahtuma-alaan. Varsinkin esittävä taide toipuu yhä edelleen koronapandemiasta. Ala tarvitsee edelleen pitkäjänteistä tukea, rahoituksen ennakoitavuutta, ei lyhytnäköisiä ja rajuja leikkauksia. Kirjojen arvonlisäveron korotus tarkoitti sitä, että valtio saa myydystä kirjasta enemmän kuin sen tekijä, kirjailija itse. Toivottavasti näitä päätöksiä voisi hallituskin vielä harkita. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-11-20T19:17:12,2025-11-20T19:20:19,Hyväksytty,1.1 2025_113_112,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_113,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin näissä edellisissä puheenvuoroissa on hyvin tullut esille, niin kyllähän tämä hallituksen veropolitiikka on hyvin poukkoilevaa. Vuosi sitten nostettiin kymppikannasta tuotteita 14 prosentin kantaan ja nyt sitten lasketaan puolella prosenttiyksiköllä. Kaiken kaikkiaan tämä tämmöinen puolen prosentin asteikko keksittiin tämän hallituksen aikana ja poikkeaa täysin siitä, mitä aiemmin on tehty. Tämä on todella erikoista veivaamista eestaas. No, mikä on tietysti nyt varmaa tässä esityksessä, on se, että valtion tulot vähenevät, mutta hyvin epävarmaa on se, meneekö tämä puolen prosenttiyksikön lasku hintoihin. Ja niin kuin tässä on hyvin edellisissä puheenvuoroissa tullut esille, todellakin valiokunnassa tämä tuli selkeästi esille, ja myös kokemukset aiemmista tällaisista pienistä korotuksista tai laskuista näyttävät, että hyvin harvoin ne näkyvät sitten kuluttajalle hinnoissa. Todellakin, jos me mietitään nyt tässä ennen kaikkea kulttuurialaa tai liikunta-alaa, niin tavallaan kulttuurista hallitus on leikannut rajusti tämän kauden aikana erilaisia kulttuurille osoitettuja tukia, mutta nyt samanaikaisesti hallitus myös nostaa kulttuurin alvia, elikkä myös tekijöiden oma mahdollisuus tienata heikkenee. Tämä on minusta todella ristikkäinen viesti, kun toisaalta puhutaan siitä, että kulttuurintekijöiden tulisi itse ansaita enemmän omia tulojaan eikä tukeutua erilaisiin tukimuotoihin. Nyt sitten heikennetään sitä mahdollisuutta itse ansaita, kun hinnat nousevat tämän alv-korotuksen vuoksi. No, samalla tavalla liikuntapalvelut. Hallitus puhuu paljon liikkumisesta, sen tärkeydestä, mutta nostaa sitten liikuntapalveluiden alvia ensin sillä neljällä prosenttiyksiköllä ja nyt tullaan pikkasen takaisin. Todellakaan tämä pikkanen, puolen prosenttiyksikön alennus tuskin näkyy niissä hinnoissa, mutta se neljän prosenttiyksikön korotus kyllä näkyi. Sen takia me vihreät tässä omassa esityksessä, jonka edustaja Hyrkkö tuossa äsken esitti ja jota kannatan, elikkä vastalauseen 2 ottamista pohjaksi, alentaisimme liikunta- ja kulttuuripalvelujen alvin sinne 10 prosentille. Kirjan alvin me laskisimme nollaan. Me olemme kaikki huolestuneita suomalaisten lukutaidosta, suomen kielestä, ja on ihan selvää, että se, että meidän kirjojen alvi olisi nolla, olisi merkittävä teko lukemisen ja suomalaisen kirjallisuuden edistämiseksi. Sen lisäksi me laskisimme myös korjauspalveluiden alvin 10 prosenttiin, joukkoliikenteen alvin 10 prosenttiin lentoliikennettä lukuun ottamatta, samoin vaipat, kuukautissuojat, lehdet. Sen lisäksi me myös tämän alv-vapauden alarajan nostaisimme 20 000:sta 30 000:een. Se olisi erittäin merkittävä mikroyrittäjien toimeentulon lisäämiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-11-20T19:20:19,2025-11-20T19:23:35,Hyväksytty,1.1 2025_113_114,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vigelius, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_115,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Esimerkiksi ruuan arvonlisävero laskee alimmalle tasolleen yli vuosikymmeneen. Salissa ei kuulu siitä riemunkiljahduksia, ei, siitä kuuluu valituksia. Siis kun veroja korotetaan, siitä valitetaan. Kun veroja alennetaan, siitäkin valitetaan. Tätä on hallitus—oppositio-politiikka eduskunnassa. Kun on tehty pieniäkin veronkorotuksia, kuulemme salin vasemmasta laidasta, että tämä turmelee talouden. Rattaat eivät enää pyöri, heinäsirkat ja meteoriitit valtaavat alaa. Sitten kun tehdään pienikin veronalennus, niin se on täysin merkityksetöntä, sillä ei ole oikeastaan mitään vaikutusta talouteen. Ja kyllä minua ihan henkilökohtaisesti kiinnostaa se yhtälö, että jos valtio jättää karhuamatta 100 miljoonan euron edestä veroeuroja kansalaisilta ja yrityksiltä, niin miten voi olla niin, että kukaan ei hyödy siitä. Mikä on se yhtälö, jossa valtio karhuaa 100 miljoonaa vähemmän ja kukaan ei hyödy mitään? Kysyn vaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-20T19:23:35,2025-11-20T19:25:02,Hyväksytty,1.1 2025_113_116,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_117,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Vigeliuksen kysymys oli erittäin hyvä. Muistelen, että tähän kysymykseen on vastattu siinä dokumentissa, jonka pohjalta tätä lainsäädäntöä täällä eduskunnassa ollaan säätämässä, ja sitä dokumenttia kutsutaan hallituksen esitykseksi. Kehotan lukemaan sen hallituksen esityksen, missä hallitus itse toteaa, että on perin epätodennäköistä, että tämä puolen prosenttiyksikön alvin alentaminen menisi esimerkiksi siihen elintarvikkeiden hintaan. Siinä samassa hallituksen esityksessä todetaan, että sitten niissä tuoteryhmissä, mitkä ovat hyvin hintasäädeltyjä, esimerkiksi lääkkeissä, voi olettaa, että tämä alvin alennus menee sinne hintaan. Kun otitte nyt esille nämä elintarvikkeet, mikä tästä 140 miljoonasta on se suurin potti — ja varmaan kaikki toivoisimme, että tämä siellä näkyisi — niin siinä hallituksen esityksessä vielä todetaan, että jos tämä puolen prosenttiyksikön kevennys menisi suoraan hintoihin, niin sen vaikutus siinä hinnassa, yhden tuotteen hinnassa, olisi 0,44 prosenttia, siis 0,44 prosenttia sen hallituksen esityksen mukaan. No jokainen voi nyt sitten pohtia, että jos se todella täysimääräisesti menisi hintoihin ja jonkun yksittäisen elintarvikkeen hinta tippuisi 0,44 prosenttia, niin kuinka paljon se hinta siellä kaupassa sitten tosiasiallisesti tippuisi, varsinkin elintarvikkeissa, joissa kappalehinnat ovat kohtuullisen pieniä. No tämän laskutoimituksen kun tekee, niin huomaa, että muutokset ovat yksittäisiä senttejä, ja ainakin aikaisemmin, kun olen itse ollut siellä elintarvikekaupassa töissä, ja käsittääkseni edelleen, me pyöristämme hinnat kyllä lähimpään viiteen senttiin. Joten jo tältäkin osin voi todeta, että tuskinpa tämä siellä hinnoissa tulee näkymään. Siellä hallituksenkin esityksessä — ja edelleen kehotan, että tämä kannattaa oikeasti lukea — on todettu, että ainoa esimerkki siitä, että tämmöiset isommat alvin alennukset ovat menneet hintoihin, löytyy itse asiassa sieltä 15 vuoden takaa, kun aikoinaan finanssikriisin jälkeen ruuan ja ravintolatoiminnan arvonlisäveroa muutettiin siten, että 17 prosentista alvikanta tiputettiin 12 prosenttiin. Tällöin sitten seurantatutkimuksissa huomattiin, että kyllä, tämä alennus oli mennyt hintoihin, varsinkin siellä ruuissa. No, silloin se kevennys, joka sinne alveihin tehtiin, oli todella kymmenkertainen nykyiseen verrattuna, ja voi edelleen tämänkin perusteella epäillä, että mitenköhän tälle alennukselle käy. Kuten sanoin, kun tässä on nyt vuosien mittaan tehty paljon erilaisia muutoksia alvikantoihin, niin se, mitä nyt ainakin toivoisin ilman sarvia ja hampaita, on myös kotimaista tutkimusta tästä aiheesta, koska valitettavasti sitä on meillä liian vähän.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-11-20T19:25:02,2025-11-20T19:28:19,Hyväksytty,1.1 2025_113_118,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_119,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Räsäsellä oli niin kiire viisastelemaan, että kehotan vastaavasti teitä kuuntelemaan, mitä edustaja Vigelius kysyi täällä. Hän ei kysynyt, meneekö se hintoihin, vaan hän kysyi, että missä yhtälössä, jos veroja kerätään yli 100 miljoonaa euroa vähemmän, kukaan ei hyödy siitä. No, tästähän me voimme siis todeta, että vähintään joku voittaa. [Joona Räsänen: Kyllä varmaan kauppa hyötyy!] Mikäli se ei mene hintoihin, niin silloin yritykset voittavat. Silloinhan se vahvistaa yritysten liiketoimintaedellytyksiä, kun heillä on enemmän pääomia käytettävissään. Silloinhan valtio kerää vähemmän verotuloja, ja se on kansantalouden kierrossa toistasataa miljoonaa euroa enemmän rahaa. Eli seuraavan kerran kun kehotatte täältä lukemaan hallituksen esitystä, niin kehotan teitä kuuntelemaan, mitä teiltä kysytään. Mutta tosiasia on se, että te olette huutanut täällä pää punaisena siitä, kuinka se 0,5 prosenttiyksikön korotus yleisessä arvonlisäverokannassa oli se, mikä katkaisi kamelin selän. Te sanoitte, että prosenttiyksikön olisi vielä kestänyt. Mutta kun puolitoista prosenttiyksikköä korotettiin, niin silloin edustaja Viitanenkin oli täällä huutamassa veromoukaria ja ties mitä. [Pia Viitanen: Kyllä, kyllä!] Mutta nyt kun alennetaan ruuan ja monien muiden hyödykkeiden arvonlisäveroa, niin se on kauhea ongelma ja väärin tehty, väärin sammutettu ja hirveätä. Joka tapauksessa suomalaisille yrittäjille, suomalaisille kotitalouksille jää nyt enemmän rahaa käyttöön ja valtio kerää vähemmän rahaa ensi vuonna tässä verokannassa, ja se on tosiasia, ja se parantaa Suomen taloudellista tilannetta ja toivottavasti myös kuluttajien ostovoimaa. Ei tähän nyt kannata jälleen kerran maalata heinäsirkkoja, mutta kyllähän se on tosiaan nähty, että kaikki, mitä tämä hallitus tekee, on väärin — korotti se veroja tai alensi se veroja. Mutta eihän näitä voi yksittäisinä esityksinä sinällään arvioida, vaan pitää katsoa kokonaisuutta. Hallituksen puoliväliriihessä tekemiin ratkaisuihin plus hallitusohjelmassa linjattuihin veromuutoksiin sisältyvät myös työn verotuksen alennukset, jotka on myös otettava huomioon, kun keskustellaan tästä veropolitiikasta, mitä tehdään. Sinänsä kritiikki siitä, että verokanta muuttuu lyhyen aikavälin sisällä nopeasti, on ihan aiheellista, ja sen voi ottaa huomioon. Se mainitaan myös valtiovarainvaliokunnan mietinnössä. Mutta itse kyllä katsoisin ihan positiivisella mielin sitä, että kerrankin joku verokanta laskee eikä vain nouse tässä maassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-11-20T19:28:19,2025-11-20T19:30:37,Hyväksytty,1.1 2025_113_120,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_121,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me keskustassa suhtaudumme aina myönteisesti ruuan hinnan alentamiseen, varsinkin silloin, kun voidaan olla varmoja, että siitä sitten hyötyvät ennen kaikkea suomalaiset kotitaloudet, jotka ovat tällä hetkellä aika vaikeassa tilanteessa, kun työttömyys pitkälti epäonnistuneen talouspolitiikan johdosta Suomessa on kasvanut, ja myöskin sitten ne alkutuottajat, jotka tekevät sen kaikista tärkeimmän ja raskaimman työn, jotta meillä sitä ruokaa siellä kaupan hyllyssä on. No, edustaja Bergbomille: Nyt ei, vaikka tämä sinänsä onkin ihan kannatettava ehdotus, ole kyllä mitään takeita siitä, että tästä pienyrittäjät hyötyisivät erityisemmin. Pari vuotta sitten Kesko taisi olla maailman, siis koko maapallon, parhaiten kannattava päivittäistavarakaupan liike, ja S-ryhmäkään ei nyt tunnu kovin suurissa vaikeuksissa olevan. Ja mitä tapahtuu samaan aikaan suomalaisessa maataloudessa? Viljanviljelijät pitävät kriisikokouksia ja näin poispäin. No, tämä on toinen keskustelu. Joka tapauksessa toivotaan, että nämä vaikutukset nyt menevät sitten suomalaisille kuluttajille ja ihmisten luottamus tähän talouteen, joka on pahasti järkkynyt, niin kuin olemme huomanneet, palautuisi ja ihmiset alkaisivat enemmän kuluttamaan tällä sinänsä varsin pienellä muutoksella. Isompi kysymys on kyllä tämä poukkoileva veropolitiikka, arvonlisäveroon aiemmin tehdyt muutokset ja ylipäätänsä se, minkä kokoisiin yrityksiin tällä veropolitiikalla on pyritty vaikuttamaan ja minkälaisia interventioita hallitus on nyt sitten tehnyt elinkeinoelämään ja mitenkä ne ovat näkyneet. Tosiasia on, että hallitus on ennen kaikkea tukenut suuria yrityksiä. Suuret yritykset, ehkä jopa kansainvälisesti omistetut yritykset, joissa osingot menevät ulkomaille, ovat tässä olleet ennen kaikkea hallituksen suopean kohtelun kohteena, ja sitten pienet yritykset — toiminimiyritykset, mikroyritykset — ovat kärsineet, ja senhän näemme muun muassa tässä todella suuressa konkurssien määrässä, mikä muun muassa henkilöyrityksissä on tässä viime aikoina vallinnut. On sinänsä sääli, että näin on toimittu, koska nimenomaanhan työpaikat ovat viime vuosina syntyneet näihin pieniin yrityksiin Suomessa. No tässä olisi nyt hallituksella vielä aikaa tätä suuntaa muuttaa, mutta vähän toiselta näyttää: nämä vuoden päästä voimaan tulevat yhteisöveron alennuksetkin nyt tulevat kohdistumaan pääasiassa suurimpiin yrityksiin. Siellä nämä mainitut isot päivittäistavarakaupan yritykset ovat suurimpina hyötyjinä. Me keskustassa olisimme toivoneet, että olisi tehty vähän toisenlaista, kunnianhimoisempaa veropolitiikkaa. Sinänsä tämä kokoluokka on oikea. On oikein, että veroja alennetaan, mutta se pitäisi tehdä niin, että se varmasti luo kasvua ja hyödyt jäävät siitä suomalaisille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-11-20T19:30:38,2025-11-20T19:33:48,Hyväksytty,1.1 2025_113_122,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_123,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on hyvää keskustelua. Tämä on kuitenkin merkittävä summa, kun 140 miljoonasta puhutaan tässä, ja kysymys on siitä, kuka sen hyödyn sitten saa. Tosiasiassa tässä kaupalla menee kohtuullisen hyvin, jos katsotaan näitä kaupan tuloksia. Siellä ei välttämättä varmasti ole tarvetta tähän, ja kaikki toivovat, että nämä menisivät hintoihin ja näkyisivät sillä yksityisellä kuluttajalla sitten myös hinnoissa. Mutta niin kuin edustaja Räsänen tuossa hyvin totesi, niin tämä vaikutus on 0,4 prosentin luokkaa suuruusluokassaan, eli se on todella pieni. Sitten kun on tämmöinen rahasumma käytettävissä, jonka valtio nyt menettää, niin oliko tämä se oikea paikka, vai olisiko se voinut hyödyttää niitä pienyrittäjiä ja yksinyrittäjiä tämän arvonlisäverokannan rajan nostolla 20 000:sta 30 000:een? Olisiko sillä ollut enempi vaikutusta ja luotu vähän yksinyrittäjille mahdollisuuksia pärjätä vähän paremmin? Siinä mielessä voisi ajatella, että tämä kohdentuminen on tässä semmoinen asia, joka pitäisi tehdä myöskin. Arvoisa puhemies! Sitten on aika monessa puheenvuorossa aikaisemmin tässä salissa puhuttu, että yritysten hallinnollista taakkaa pitää keventää ja sitä pitää koko ajan huomioida. Nämä järjestelmäpäivitykset, sopimushintojen muutokset, informoinnit ja kaikki muut tässä kuitenkin, kun näitä veroja viedään edestakaisin, kyllä tuovat niille lisäkuluja ja lisätyötä, ja se ei ole välttämättä juuri sitä hallinnollisen taakan keventämistä, vaan siitä on tullut lisää työtä. Erityisesti tätä kohdentamista tässä nyt kyllä miettisin, että olisiko ollut parempi kohdentaa nyt nämä vähäiset verovarat tässä taloudellisessa tilanteessa tähän pienien yritysten tukemiseen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-20T19:33:48,2025-11-20T19:35:50,Hyväksytty,1.1 2025_113_124,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_125,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Se, mikä tässä nyt kaikkein eniten kyllä askarruttaa, on juuri se, että meillä ei ole minkäänlaista varmuutta, että tämä näennäinen pieni alennus — sinänsä ihan hyvä, että alennetaan — menisi hintoihin. Meillä ei ole tästä minkäänlaista varmuutta. Se on hallituksen esityksessä todettu, se on valiokunnan mietinnössä todettu, lukuisat asiantuntijat ovat siitä puhuneet. Ja kuitenkin, kun tämän hintalappu on se 140 miljoonaa, niin kyllähän se on aika paljon, ja tietenkin silloin toivoisi, että siellä kuluttajan lompakossa tämä alennus jollain tavalla näkyisi. Kuten täällä edustaja Räsänen totesi, niin jos vaikka niinkin hyvin kävisi, että se sitten menisikin hintoihin, niin se olisi todellakin se 0,44 prosenttia, ja tietenkin kaikki ymmärtävät, että se ei vielä hirveästi sitä ostovoimaa kohenna. Todellakin, puhemies, moni asiantuntija sanoi, että tällainen veronkevennysvara, 140 miljoonaa, tässä mittaluokassa, olisi hyödyllisempää suunnata esimerkiksi työn verottamiseen tai sinne yritysten verotuksen puolelle. Mehän olemme sosiaalidemokraatteina nyt tässä esittämässä, että käytettäisiin tätä veronkevennysvaraa siihen yrittäjien tukemiseen eli verovapaiden arvonlisäverokantojen rajan nostoon. Tai sitten samalla tavalla tuolla tuloveron puolella me olemme esittäneet niin, että käytettäisiin siellä se veronkevennysvara pieni- ja keskituloisille, ei niinkään niille miljonääreille, joita hallitus omalla esityksellään suosii, tai niille kaikkein suurituloisimmille. Kyllähän tämä on aina arvovalintojen tekemistä, puhemies, tämä veropolitiikkakin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-11-20T19:35:50,2025-11-20T19:37:30,Hyväksytty,1.1 2025_113_126,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_127,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuuntelin huoneestani tätä vilkasta keskustelua tärkeästä aiheesta ja pidän sitä arvokkaana, että monipuolisesti tätä asiaa, arvonlisäveroa, nyt käsitellään vähän laveamminkin. Edustaja Bergbom käytti lennokkaan puheenvuoron ja jossain määrin myöskin käytti vahvoja ilmaisuja, mutta yritin kuunnella sitä sillä tavalla, että siinä voisi olla positiivisia asetelmia, ja kyllä siinä ainakin se positiivinen asetelma oli, että myöskin hän suhtautuu kriittisesti tähän poukkoilevaan arvonlisäpolitiikkaan, mitä hallitus on tässä harrastanut, niin että se voisi olla vähän johdonmukaisempaa. Sitten hän totesi myöskin, että miksi ei suhtauduta positiivisesti veronalennukseen, että pää punaisena — käytitte tätä termiä — olemme oppositiossa arvostelleet. En ota sitä kriittisenä huomiona siinä mielessä, että me olisimme aggressiivisia, vaan se punaisuus kuvaa meidän aatteellista ajattelutapaamme tässä yhteydessä. Luin sen sillä tavalla teidän tarkoittavankin. Eli alennukset, kyllä, varmasti ovat hyödyllisiä, jos me pystymme tietämään niiden vaikutuksia ja sen, mihin ne kohdistuvat. Se on kai se ykköskysymys, mihin ne kohdistuvat, ja täällä useat ovat antaneet jo laskelmia siitä, että jos tämmöinen 0,4 prosentin lasku tulee vaikka elintarvikkeiden hintoihin, niin sillä ei ole mitään merkitystä, olennaista merkitystä, kuluttajien ostoskäyttäytymiseen ja kuluttajien tulojenkaan muodostumiseen ostovoiman kasvussa, mutta sillä on aito merkitys, että 140 miljoonaa euroa menetetään verotuloja. Sillä on suora vaikutus. Kun te olette koko ajan tuskailleet sitä valtion velkaantumista ja alijäämien syvyyttä ja niin edelleen, niin minkä takia nyt tässä kohdassa kelpaa tähän keskusteluun sitten tällainenkin summa, mikä ei ole kelvannut? Se, mistä minä pää punaisena — nimenomaan aatteellisessa mielessä pää punaisena — olen ollut huolissani ja mitä pitänyt erittäin huonona, kun katsotaan nyt näitä arvonlisäverokantojen muutoksia, on tämä kulttuurin ja kirjojen arvonlisäverokannan nostaminen 10 prosentista 14:ään. Me sosiaalidemokraatit olemme vastustaneet sitä ja olisimme halunneet sen pitää siinä kymmenessä vähintään. Täällä on tänään esitetty sitä, että kirjojen osalta pitäisi mennä nollaankin. Minulla olisi taipumusta tunnistaa tuon esityksen merkitys ilman muuta keskeisenä osana vahvistamassa kirjallisuutemme tilaa tällä hetkellä, kulttuurimme tilaa. Tässä suhteessa tämä on todella onnetonta, että te olette ottaneet tosissaan sen, että kulttuuri on kuulemma luksusta ja se ei ole kovin tärkeätä tälle yhteiskunnalle ja jotkut muut osa-alueet ovat tärkeämpiä. Kyllä se sielun sivistys on tämän valtakunnan menestystarina Snellmanista alkaen. Sillä tämä kansakunta on kohonnut, ja siksi yrittäisin avittaa teitä ymmärtämään, miksi me pää punaisena, siis aatteellisessa mielessä, näistä asioista puhumme.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-11-20T19:37:30,2025-11-20T19:40:14,Hyväksytty,1.1 2025_113_128,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vigelius, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_129,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Kiljusta tästä selvennyksestä. — Koetan vastata joihinkin näihin kysymyksiin ja syytöksiin, joita on esitetty: Edustaja Räsänen, kuten tässä kollega vieressä totesikin, en puhunut pelkästään siitä, että nämä alennukset menisivät hintoihin. Kysyin enemmänkin koskien tätä edustaja Hyrkön kommenttia, vai oliko edustaja Mikkosen kommentti, jossa todettiin, että 100 miljoonaa häviää verotuloja, mutta kukaan ei hyödy mitään. Se on yhtälönä vaikea, että ikään kuin raha vain häviäisi johonkin, kun sitä ei veroteta pois. Se kuulostaa itse asiassa aika sosialistiselta ajatukselta, että rahaa ei ole, ellei sitä veroteta. [Kimmo Kiljunen: Se oli kuvaannollinen ilmaisu varmaan!] Se voi mennä hintoihin, se voi mennä yrityksille. On siis täysin perusteltua käydä sitä keskustelua, kohdentuuko veronalennus oikein. Siitä on täysin perusteltua käydä keskustelua, mutta on täysin absurdi väite se, että jos valtio ei verota jotakin yhtä paljon ensi vuonna kuin tänä vuonna, niin ne rahat häviävät ja kukaan ei nauti ja hyödy niistä lainkaan. Se on se, mihin kiinnitin oman huomioni. Varmuutta ei voi olla siitä, että veronalennukset menisivät hintoihin. Se on aika totta. Siis meillä ei valtio määritä elintarvikkeiden hintoja, ja hyvä niin [Lauri Lyly: Onneksi!] — hyvä niin. Onneksi emme elä missään suunnitelmataloudessa tai Neuvostoliitossa. Onneksi meillä markkinat määrittelevät näitä hintoja. Onneksi meillä on kilpailua, joka puskee niitä hintoja alaspäin tai ainakin ehkäisee sitä, että ne eivät korotu liikaa, kasva liikaa, vaan kilpailu pitää sitä aisoissa. Onneksi näin. Emme voi olla varmoja, mutta hyvä, että emme voi olla varmoja. Näen kuitenkin perusteltuna sen, että pyrimme alentamaan verotusta, vaikka se sitten kilpailun kautta lopulta määräytyisikin, millä suhteella ja kelle se raha sitten palautuu. Ylipäätään hieman ihmettelen sitä, että kun veronalennuksia tehdään, se keskustelu viedään aina sille tasolle, montako senttiä ja montako kymmentä euroa vuoden mittaan säästyy. Se keskustelu ikään kuin minimalisoidaan ja marginalisoidaan aina veronalennuksista puhuttaessa. Aivan sama asia polttoaineveron kanssa. Aina jätetään mainitsematta se, kuinka monta miljoonaa ihmistä hyötyy siitä veronalennuksesta, joka voi yksilöllä olla lopulta kovin vähäinen. Jos kerrotaan se senttien ja kymmenien eurojen hyöty kolmella, neljällä tai viidellä miljoonalla suomalaisella, niin se hyödyttää niin montaa miljoonaa suomalaista. Joskus näitä suuruuslukuja olisi hyvä tuoda esille tässäkin suhteessa, eikä aina vähätellä veronalennuksista puhuttaessa. Ja sitten valtiontaloudesta puhuttaessa puhutaan aina niistä sadoista miljoonista ja miljoonaluokasta, mitä valtio menettää, kun se ei verota ihmisiä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-20T19:40:14,2025-11-20T19:43:26,Hyväksytty,1.1 2025_113_130,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_131,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on ollut jälleen poikkeuksellisen antoisaa keskustelua, tällä kertaa tästä arvonlisäverotuksen kokonaisuudesta. Ainakin omalta kohdaltani totean sen, miksi tämä asia kiinnostaa: ihan siksikin, että kun katson todella tätä keltaista kirjaa ja sitä täydentävää talousarvioehdotusta, jonka maan hallitus tänään antoi, niin se paljastaa sen, ja siitä, kun tämä keltainen kirja on meille tullut, ensi vuoden alijäämää on jouduttu tarkistamaan puolitoista miljardia alaspäin. Siis siitä, kun tämä keltainen kirja on tänne tullut, verrattuna nyt tänä päivänä tulleeseen täydentävään talousarvioon, valtion alijäämää on tarkastettu puolitoista miljardia alaspäin. Elikkä julkisen talouden tilanne on entisestään pahentunut. Ja kun elämme todella tilanteessa, jossa meillä julkisen talouden alijäämät ovat pysyvästi jähmettyneet tähän miinus kymmeneen miljardiin, siis vuosittain, niin silloin minusta on kyllä erittäin tärkeää, että sitten jos me omin toimin teemme ratkaisuja, jotka heikentävät tätä valtiontalouden tasapainoa, niin ne edes kohdentuisivat siten, että siitä saadaan se maksimaalinen hyöty, jota me varmasti kaikki tässä nyt haluamme. Ymmärrän oikein hyvin, että hallituksella on varmasti ihan todellinen ja oikea tarkoitus tämänkin veronalennuksen takana: että tämä todella helpottaisi suomalaisia kuluttajia ja sitä kautta vahvistaisi ostovoimaa. Mutta hieman vaan epäilen näiden aikaisempien esimerkkien mukaisesti, saavutetaanko tällä veronalennuksella se haluttu hyöty. Jos haluamme tukea suomalaisten ostovoimaa, lisätä kuluttajien luottamusta, niin kyllä tämä veronalennus kannattaa mieluummin kohdentaa sinne tuloverotuksen puolelle tai sitten esimerkiksi tukea aloittelevia yrittäjiä tämän arvonlisäverovelvollisuuden alarajan noston myötä. Ja kun ihan oikein kysytään, että jos nyt valtio 140 miljoonaa euroa vähemmän kerää tätä alempaa arvonlisäverotuottoa, niin missä se näkyy? No, tähänkin on vastattu siellä hallituksen esityksessä. Tästä 140 miljoonasta, mikä on siis tämä nettosumma, jolla tämä pienentää verotuloja, noin puolet ovat siis se osuus, mikä kohdistuu nyt niihin elintarvikkeisiin. Ja jos nyt ajatellaan, mihin se reilu 70 miljoonaa nyt sitten jää, niin kyllähän se todennäköisyys siihen, mihin se jää, on niiden meidän kahden keskusliikkeen taseet, jotka pärjäävät tällä hetkellä jo erittäin hyvin. En usko, että kumpikaan, Kesko tai S-ryhmä, olisi sitä mieltä, että tässä nyt pitäisi veronmaksajien piikkiin vielä heidän tuloskuntoaan parantaa, koska he pärjäävät aivan valtavan hyvin jo tälläkin hetkellä. — Anteeksi, arvoisa puhemies, jatkan hetken aikaa pöntöstä. [Puhemies: Olkaa hyvä! — Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] Arvoisa puhemies! Sitten vielä kun pohdiskellaan sitä, olisiko meillä ollut käytössä sitten jotakin vertailukohtaa näistä viime vuosina tapahtuneista arvonlisäveromuutoksista, että olisi voinut vähän arvioida, miten tämä alennus mahdollisesti käyttäytyy, niin itse asiassa meillähän olisi ollut sellainen. Vuoden alusta, siis tämän vuoden alusta — vaikka paljon on keskusteltu enemmänkin niistä arvonlisäverokannoista, mitä hallitus siis nosti — tapahtui muutaman tuoteryhmän osalta merkittävä alennus siellä arvonlisäverokannoissa, esimerkiksi erilaiset intiimituotteet ja sitten esimerkiksi lastenvaipat, jotka siirrettiin yleisestä arvonlisäverokannasta tähän alempaan. Näiden tuoteryhmienhän osalta alennus oli siis 25,5:sta, jossa ne olivat vielä silloin viime vuosi takaperin syksyllä, siihen 14:ään. No miten näissä tuoteryhmissä olevien tuotteiden hinnat ovat kehittyneet? Tilastokeskuksen mukaan ei tämä yli 10 prosenttiyksikön arvonlisäverokannan alentaminenkaan, eli 11,5 prosenttiyksikköä, kokonaisuudessaan näy hinnoissa, jolloin voidaan varmaan vetää johtopäätös, että jos tästä alennuksesta esimerkiksi niiden vaippojen osalta Tilastokeskuksen aineistojen pohjalta on ollut nähtävissä, että noin puolet on mennyt siihen hintaan, elikkä kun 11,5 prosenttiyksiköllä on alennettu jonkun tuotteen veroa, niin puolet siitä on näkynyt sitten siellä hinnassa, jonka kuluttaja on maksanut. Senkin takia on kyllä syytä vahvasti epäillä, että tämä puolen prosenttiyksikön alennus tuskin siellä hinnassa näkyy. Senpä takia, kun tämä vaikutus on niin epävarma, enpä usko, että suomalainen kuluttaja tästä juurikaan hyötyy. Jos todella haluamme — niin kuin olen ymmärtänyt, että kaikki haluamme — tukea suomalaisten kuluttajien ostovoimaa, lisätä heidän luottamustaan, kohdentaa veronkevennykset nimenomaan sinne tavallisille suomalaisille, niin sitten tämä veronalennus kannattaa mieluummin tehdä sinne tuloverotuksen puolelle pieni- ja keskituloisille ja nostaa tätä pienten yritysten arvonlisäverovelvollisen toiminnan alarajaa nykyisestä 20 000:sta 30 000 euroon. Sillä olisi huomattavasti suurempi vaikutus sitten siinä ihmisten arjessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-11-20T19:43:26,2025-11-20T19:49:09,Hyväksytty,1.1 2025_113_132,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_133,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensiksi edustaja Kiljuselle korjattakoon, että tämä ”päät punaisina huutaminen”, sekö se nyt oli, oli tällainen kielikuva. En ajatellut teidän poliittista aatettanne siinä. [Kimmo Kiljunen: Mutta siinä oli se poliittinen aate!] — Joo, se oli ihan hyvä ajatus kyllä kieltämättä. Jatkossa otan huomioon tämän kielikuviani viljellessäni. No, lähdetään nyt liikkeelle vaikka edustaja Räsäsen äskeisestä puheenvuorosta. Erittäin mielenkiintoinen havainto Tilastokeskukselta, mitä tulee näihin tiettyihin tuoteryhmiin, jotka laskivat sieltä yleisestä alempaan alvikantaan. Tämä esittämäsi huomiohan pistää pohtimaan, onko teidänkin veropolitiikassanne puolueena ehkä pohdinnan paikka, koska muistaakseni olette esittäneet, että näitä alennettuja alvikantoja laskettaisiin takaisin sinne kymppiin, jolloin voidaan tietenkin... [Joona Räsänen: Ei me olla esitetty sitä!] — Ette ole vaihtoehtobudjeteissanne esittäneet näitä, selvä. Palataanpa niihin asioihin sitten hetken päästä, kun tarkistan teidän vaihtoehtobudjettinne. — Joka tapauksessa sehän sitten on ihan hyvä kysymys, kuinka hyödyllistä on laskea näitä arvonlisäveroja, mutta se jääköön nähtäväksi. Joka tapauksessa positiivisena voidaan nähdä se, että nyt kansantalouden kierrossa, pois valtion kylmistä käsistä on yli 140 miljoonaa euroa ensi vuonna, mikä sitten, jos menee yrityksille, se menee yrityksille, mutta toivottavasti myös osa kuluttajille. Voidaanhan me tietysti toivoa ja rukoilla, että myöskin siellä duopolissa — on siellä tietysti Lidl mukana — mikäli sinne syntyy lisää pääomia, se kannustaisi investoimaan, kannustaisi yrityksiä kehittämään omaa kilpailuaan ja luomaan tehokkuutta, mikä teoriassa — teoriassa — laskisi hintoja pitkällä aikavälillä ja näiden kahden välillä vähintäänkin aiheuttaisi lisää kilpailua. Se jääköön nähtäväksi. Se on ihan aito, hyvä perustelu pohtia ja myöskin kritisoida tätä esitystä, että olisiko voinut kohdentaa johonkin toisin. Nämähän ovat poliittisia valintoja. Tietysti joku voisi kysyä, että kun nyt hallitus tekee ennätyssuuret veronalennukset pieni‑ ja keskituloisille hallituskauden aikana ja te olette huutamassa, että olisi pitänyt tehdä ehkä vähän vielä lisääkin, niin missä ne ennätysisot veronalennukset työn verotukseen olivat viime kaudella. No, ei niitä näkynyt No, ei siellä näkynyt kyllä säästöjäkään. Ei siellä näkynyt oikeastaan mitään muuta kuin menojen lisäyksiä. Tämä on vähän tällaista. Hallitushan hakee tasapainoa siinä. Jos ajatellaan nyt vaikka sitä, että sopeutuskokonaisuus on luokkaa kymmenen miljardia, mikäli siihen lasketaan mukaan esimerkiksi nämä rakenteelliset toimet — jos ne pois, niin vähemmän mutta kuitenkin merkittävä, ennätyssuuri pitkään aikaan, se tapahtuu — ja siitä huolimatta kokonaisveroaste ei nouse tämän hallituskauden aikana, niin kyllä sitäkin voidaan pitää jonkunasteisena saavutuksena. Tietysti tunnistan, että varsinkin salin vasemmalla laidalla tätä veropolitiikkaa oltaisiin haluttu käyttää sopeutuksessa vielä isommassa roolissa keinona kerätä valtiolle lisää verotuloja sen sijaan, että oltaisiin vähennetty menoja. Tämä hallitus on valinnut tien toisin, eli on veronalennuksia nyt tähän alviin, sitten työn verotukseen ja tietenkin myös liikkumiseen. — Jatketaanpa tästä vielä tarvittaessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-11-20T19:49:12,2025-11-20T19:52:21,Hyväksytty,1.1 2025_113_134,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_135,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On ollut mielenkiintoista seurata tätä arvonlisäverokeskustelua, ja vaikken sitä nyt ihan alusta asti ole päässytkään seuraamaan, niin mielestäni ollaan kyllä hyvin, hyvin tärkeän, voisi sanoa, talouden välineen ja erityisesti kasvuvälineen kanssa tekemisissä. Eli selkeästi yksi sellainen toimi ja veropäätös, jolla voimme vaikuttaa siihen, miten tässä maassa kuluttaminen kehittyy ja miten myöskin sitten tämä sisäinen kysyntä ja sisäiset markkinat toimivat. Kyllä minun täytyy tässä yhtyä näihin oman puolueeni kollegoiden puheenvuoroihin siinä, että kyllä minä näen kanssa, että kyllä tämä puolen prosenttiyksikön vaikutus ikään kuin aika lailla suoraan valuu sinne näiden kahden suuren toimijan taskuihin ja sinänsä se hyöty saattaa jäädä varsin vähäiseksi kuluttajalle. Sinänsä tietysti kaikki hyöty aina on kotiinpäin, eihän sitäkään käy kieltäminen, mutta kyllä tämä valtion taloudellinen tilanne on sellainen, että kyllä itse katson ja mekin ryhmänä katsomme, että tämä, 140 miljoonaako se nyt oli, aika pitkälti tarvittaisiin kyllä ihan tämän valtiontalouden paikkaamiseksi. No, nyt kun arvonlisäverosta keskustellaan, niin ehkä lavennan ja laajennan. Minun mielestäni tätä keskusteluakin olisi hyvä käydä enemmän näin parlamentaarisesti ja pohtia, mitkä olisivat ne tehokkaimmat välineet vaikuttavaan arvonlisäveron käyttämiseen työkaluna. Tässä just hiljattain sain siskoltani, joka toimii kauneudenhoitoalan yrittäjänä, heidän etujärjestönsä vetoomuksen, joka toimitettiin valtiovarainministeriölle. Kyllä siinä aika karua kertomaa kerrottiin palvelualan yrittäjistä, just näistä pienistä yrityksistä, joita ovat kampaamot, kosmetologit ja muut, jotka omilla käsillään sitä elinkeinoa ansaitsevat. He ovat kärsineet ehkä kaikista eniten tavallaan näitten erilaisten kustannusten kasvujen myötä ja myöskin siitä edellisestä arvonlisäverojen korotuksesta. Heidän esityksensä olikin, että heille annettaisiin selkeämpää huojennusta siihen. No, ehkä tässä taloudellisessa tilanteessa tietysti täytyy pohtia, mitä sitä pystyy kukin sitten omalla vahtivuorollaan tarjoamaan, mutta kyllä minä näkisin, että tämä on sellainen ryhmä, nämä pienyrittäjät, yksinyrittäjät näillä naisvaltaisilla aloilla, joilla ei pysty sitä omaa tuotantoa kasvattamaan. — Puheenjohtaja, näyttää aika menevän, niin menenkin jatkamaan tuonne pönttöön. [Puhemies: Tervetuloa! — Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] Arvoisa puhemies! Nämä pienet palvelualan yrittäjät, jotka tosiaan omaa tuotantoaan ja tuotantokapasiteettiaan pystyvät hyvin rajallisessa määrin lisäämään, kun he käsillään käytännössä sen tuotantonsa hoitavat ja palvelunsa tarjoavat. He eivät pysty kuitenkaan sitä tuotantopuolta lisäämään kuin rajallisen määrän, ja nyt he ovat kohdanneet nämä suuret inflaatiovaikutukset, energian hinta, nyt arvonlisäveron korotusta ja muuta. Kun he myöskin puhuvat siitä, että rahoitusta ja lainoja on entistä vaikeampi saada, niin tavallaan ehkä kannattaisi miettiä, voisiko katsoa yrittäjiäkin hieman eri kategorioissa. Tässähän yksi ratkaisu, mitä me olemme tarjonneet, mikä on mielestäni erittäin hyvä evästys, on juuri tämä, mitä edustaja Räsänenkin nosti ja Viitanenkin taisi nostaa puheenvuorossaan, eli tämä arvonlisäveron alarajan nostaminen, mutta sen lisäksi myöskin sitten tämä tiettyjen alojen arvonlisäverokannan mahdollinen alentaminen. Minun mielestäni meidän pitäisi olla ehkä vähän rohkeampia myöskin tekemään eräänlaisia kokeiluja erilaisten arvonlisäverojen kanssa konkurssienkin välttämiseksi, sillä kyllä ehkä kuitenkin meidän etu on enemmän se, että nämä yritykset eivät menisi konkurssiin, koska alalla ei kuitenkaan työpaikkoja verrattain liikaa vapaana ole. Myöskin tänään aamulla aamu-tv:ssä aika paljon nostettiin esille, että nimenomaan nämä pienet naisvaltaiset yritykset ovat nyt joutuneet konkurssien runtelemaksi. Heidänkin eteensä olisi syytä löytää ratkaisuja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-11-20T19:52:21,2025-11-20T19:57:29,Hyväksytty,1.1 2025_113_136,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_137,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan tähän aihekokonaisuuteen vielä siltä osin, kun edustaja Bergbomhan oikein kysyi, että jos epäilen tämän alennuksen menemistä hintoihin, niin olisiko silloin sitten samanaikaisesti loogista esittää joidenkin muiden kantojen alentamista. Juuri näistä syistä sosiaalidemokraatit ensi vuoden osalta eivät ole esittämässä arvonlisäveroihin toiseen suuntaan tapahtuvia muutoksia, juuri tästä syystä, että siinäkin tilanteessa olisi aika lailla epätodennäköistä, että niistä kuluttaja hyötyisi. Tässähän on tehty useampia muutoksia, niin tämä yleisen kannan nostaminen 25,5:een kuin nyt sitten vanhan kymppikannan nostaminen tähän 14:ään. Ymmärrän hyvin, että monissa niissä tuoteryhmissä tai niitä tuoteryhmiä myyvissä yrityksissä olisi haluja siihen, että palattaisiin arvonlisäverokohtelussa vanhaan. Olen taipuvainen ajattelemaan vaikkapa niin kuin täällä on moni esittänyt, että olisiko kirjojen osalta nyt sitten mahdollisuus tehdä isompiakin liikkeitä, ja ymmärrän nämä toiveet oikein hyvin. Mutta todella tämä tutkimuskirjallisuus niin meiltä kuin maailmalta on kohtuullisen selkeä siinä, että näillä alennuksilla vaan tuppaa olemaan myös sellainen vaikutus, että ne myös entistä enemmän sitten jäävät katteisiin ja kokonaisuudessaan eivät mene hintoihin. Niinpä tällaisessa tilanteessa, jossa todella valtiontalous on näinkin raskaasti alijäämäinen kuin se on, en pidä sitä kovinkaan perusteltuna finanssipolitiikkana, että tässä vaiheessa pyrittäisiin kuluttajien ostovoimaa sitten tukemaan arvonlisäverossa tehdyillä muutoksilla, vaan jos sitä halutaan jollakin tavalla tukea, niin se kannattaa sitten tehdä muiden verolajien kautta, joiden vaikutus siellä yksilön lompakossa tulee olemaan kuitenkin suurempi kuin sitten tällä välillisellä verotuksella. Siksi emme ensi vuoden osalta esitä, että näissä muissakaan alvikannoissa palattaisiin niihin vanhoihin tasoihin, koska ensinnäkin valtiontaloudellisesti se verotulomenetys on erittäin merkittävä ja vaikutus sitten mahdollisesti kuluttajahintoihin on erittäin epävarma. Senpä takia olemme tehneet nyt sen valinnan, että kun kuluttajien luottamusta tässä kaikin keinoin pitäisi pystyä vahvistamaan, niin se on syytä tehdä muilla toimenpiteillä, ja siinä nimenomaisesti keskiössä on tämä tuloverotuksen kokonaisuus. Ensi tiistaina, kun oman vaihtoehtobudjettimme julkaisemme, tulette huomaamaan, että sinne pieni- ja keskituloisille on hyvinkin mittavampi veronalennus kuin mitä nyt hallitus esittää. Näinhän me esitimme jo tälle vuodelle, koska silloin voimme olla todella varmoja, että se myös siellä ihmisten kukkaroissa oikeasti näkyy ja sitä kautta antaa näille ihmisille mahdollisuuden pohtia, minkälaisia kulutustottumuksia jokaisella sitten on.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-11-20T19:57:31,2025-11-20T20:00:43,Hyväksytty,1.1 2025_113_138,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_139,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän vielä yhden puheenvuoron tästä aiheesta kysyäkseni nimenomaan SDP:n edustaja Räsäseltä: Onko siis niin, että SDP vastusti tätä korotusta yleisen alv-kannan osalta 25,5:een, vastustitte sitä haluten nostaa sen vain 25:een, mutta nyt kun se on siellä 25,5:ssä, niin ette halua tiputtaa sitä kuitenkaan siihen aiemmin esittämäänne 25:een? Ja onko niin, että kun olette vastustaneet myös näitä alempien arvonlisäverokantojen korotuksia — sen hintalappu oli teidän aiemmassa vaihtoehtobudjetissanne 281 miljoonaa, siis arvonlisäverokannan korotuksen perumisen — niin nyt uudessa vaihtoehtobudjetissanne ja jatkossa te sosiaalidemokraatit ette esitä, että nämä korotetut alv-kannat palautettaisiin sinne aiemmalle, alemmalle tasolle? Jos on näin, niin kiitän teitä, edustaja Räsänen, johdonmukaisesta ajattelusta, koska olen havainnut teidän ryhmässänne myös erilaista ajattelua sen suhteen, että populistisesti ratsastellaan edelleen niillä vaikeilla, siis monille meistä tällä puolellakin epämieluisilla veronkorotuspäätöksillä ja niiden perumisella, mutta sitten ei oltaisi kuitenkaan valmiita perumaan niitä, jos valtaan päästäisiin. Eli onko niin, että SDP tai ehkä yksittäiset SDP:n edustajat ennemminkin ottavat nyt sen poliittisen hyödyn irti siitä, että hallitus on korottanut veroja, ja jättävät kuitenkin mainitsematta, että jos me saisimme päättää nyt uudelleen tai jos me saisimme päättää nyt, niin seuraavalle vuodelle niitä ei alennettaisi takaisin samalle vanhalle tasolle, vaan mentäisiin sillä korotuksella kuin se on hyväksytty jo tämän eduskunnan toimesta. Minusta tämä on todella tärkeä asia tuoda kansalaisten tietoon, että vaikka on vastustettu jossakin kohtaa hallituksen päätöksiä, itse asiassa liki jokaista hallituksen päätöstä tällä kaudella, niin te ette olisi kuitenkaan valmiit perumaan niitä, koska tässähän oli epäselvyyksiä, kun ensimmäisessä vaihtoehtobudjetissanne vastustitte pitkälti kaikkia säästöjä, työmarkkinauudistuksia ja sosiaaliturvaan kohdistuvia toimia ja sitten seuraavassa vaihtoehtobudjetissanne olittekin omaksuneet ne kaikki säästöt, leikkaukset, työmarkkinauudistukset osaksi omaa vaihtoehtobudjettianne, mutta siitä te ette hirveästi pitäneet ääntä. Sen takia haluan itselleni selventää ja ehkä niille, jotka lähetystä seuraavat, peruuko SDP näitä korotuksia, säästöjä, leikkauksia juuri siinä määrin kuin hallitus on niitä tehnyt vai tuleeko ehkä almun verran, pinnan kaksi, takaisin siitä kokonaisuudesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-20T20:00:43,2025-11-20T20:03:55,Hyväksytty,1.1 2025_113_140,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_141,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ollaan perimmäisten kysymysten äärellä. On todella aina täällä illan viimeisinä hetkinä hyvä keskustella näistä verotuskysymyksistä. Voi kai sanoa, että semmoinen veropoliittinen yksimielisyys täällä salissakin on siitä, että hyvä olisi, jos meillä olisi verotuksessa semmoinen yleisperiaate, että meillä olisi matalat verokannat mutta laaja veropohja, siis semmoisesta isosta kuvasta oltaisiin yhtä mieltä. Sitten siitä ollaan varmasti kanssa aika lailla yhtä mieltä, että ehkä enempi kulutuksen ja haittaverojen suuntaan kuin työn verotuksen suuntaan näitä veroja pitäisi viedä. Tämäntyyppisistä isoista linjoista täällä uskoakseni ovat samaa mieltä. Sitten varmaan kolmantena siitä, että verotus on myöskin ennakoitavaa, että semmoista poukkoilua ei tule. Nämä ovat varmaan semmoisia isoja linjauksia, joista me kaikki ollaan yhtä mieltä ja sillä tavalla. Koska yhteiskunta tarvitsee verovaroja, niin meidän pitää se oikeudenmukaisesti katsoa. Mutta sitten varmasti tulee näkemyseroja siitä, keneltä verotetaan ja mitä verotetaan ja onko verotuksessa progressiota kuinka paljon vai onko se jakoveron tyyppinen ja niin poispäin. Nämä ovat sellaisia asioita, jotka täällä salissa kyllä rupeavat jo jakamaan mielipiteitä. Ja se, mitä painotuksia on ja mitä kulloinkin on viisasta tehdä missäkin suhdannetilanteessa ja missä kohtaa niitä ollaan tehty. Sen takia on ollut todella mukava seurata tätä keskustelua, kun on arvotettu niitä asioita, mitkä tässä ovat nousseet pöytään ja mitä on tässä esityksessäkin. Tämä verotuksesta käytävä keskustelu siitä, meneekö tämä hintoihin vai ei ja onko tämä ennakoitavaa vai ei ja niin poispäin, on hyödyllistä. Minä luulen, että me jatkamme tätä keskustelua, kun vaihtoehtobudjetit tulevat esiin ja muissakin yhteyksissä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-20T20:03:55,2025-11-20T20:06:04,Hyväksytty,1.1 2025_113_142,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_143,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Lylylle asiallisesta puheenvuorosta. Sinänsä lämpimästi kuuntelin sitä, kun mainitsitte, että työn verotus pidettäisiin matalalla ja sitten enemmän haittoja verotettaisiin, mutta sitten rupesin miettimään, että itse asiassa meillähän ovat nyt marginaaliverot tällä hetkellä pahimmillaan siellä tasoilla 58—59, ja nyt kun se lasketaan 52:een, siis yli puolet lisätuloista viedään veroina, pahimmillaan, niin se on teille niin kuin järjettömän suuri veronalennus rikkaille, vaikka heiltä verotetaan jatkossakin lisätuloista yli puolet pois. Tietysti on paikallaan käydä myös semmoista ihan periaatteellista keskustelua, että missä on se kohtuus, kuinka paljon valtio voi viedä yksittäiseltä ihmiseltä. Nämä ovat näitä arvovalintoja, niin kuin totesitte. Jonkun verran kritiikkiä tässä keskustelussa nousi myös yhteisöveron alennusta kohtaan, etenkin keskustasta. Ymmärrän, että jotain kritisoitavaa pitää keksiä, kun omia ajatuksia ei ole. Mitä yhteisöveron alennukseen tulee, niin kyllä sille nähdään ihan positiivisia vaikutuksia, vaikka te ehkä sen haluattekin nytten kieltää. Tässä maassahan on aiemminkin yhteisöveroa alennettu, muun muassa silloin, kun demarit oli valtiovarainministeripuolueena, ja kiitos siitä, se oli varmasti ihan fiksu päätös. Sen seurauksenahan pitkällä aikavälillä sitten yhteisöverotuototkin kasvoivat. Sitten voidaan tietysti kyseenalaistaa, olisiko pitänyt alentaa yhteisöveroa vielä enemmän. Katsotaan nyt vaikka Irlantiin, niin kyllähän sinne jostain syystä aika moni suuryhtiö haluaa hakeutua. Kyllä sillä veropolitiikalla on myös merkitystä sen osalta, mihinkä yritykset haluavat sijoittautua, missä ne verot sitten lopulta maksetaan. Mitä tulee pieniin yrityksiin, niin kyllä siellä pk-yrityskentässäkin maksetaan yhteisöveroa — ihan noin niin kuin tiedoksi vaan keskustalle. Kyllä se yhteisöveron alentaminen tavalla tai toisella auttaa yrityskenttää. Mutta on toki totta, että ei se ole ainoa toimi hallitukselta, mitä tulee yrityksiin. Sittenhän pk-yrityksissä yrittäjät maksavat myös tuloveroa, jota tämä hallitus alentaa. Sekin on syytä ottaa huomioon. Toisaalta on tehty myös näitä ihan rakenteellisia uudistuksia, mitä tulee vaikka paikalliseen sopimiseen, jonka muutosta keskusta kyllä tuki, ja kiitos siitä. Sittenhän voidaan mennä nyt vaikka tähän henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamiseen, joka nimenomaan koskettaa pk-sektorikenttää. Sekin vaikuttaa sinne. Eihän nyt puhuta vain yksittäisistä toimista ja voida ajatella, että siinä ovat kaikki hallituksen toimet, mitä tulee pk-yrittäjille, vaan kyllä se on se kokonaisuus edelleen, mikä ratkaisee. Sen verran piti vielä mainita tästä poukkoilevasta veropolitiikasta, että kyllä, se tietysti yrityksille voi olla semmoinen harmillinen, mutta sanoisin, että yrityksiä tässä maassa ehkä harmittaa lähtökohtaisesti enemmänkin jo se verotuksen taso, ei niinkään se, aleneeko nyt ensi vuonna alennetussa alvikannassa 0,5 prosenttiyksikköä alaspäin. Se tuskin on heidän suurin murheensa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-11-20T20:06:04,2025-11-20T20:09:06,Hyväksytty,1.1 2025_113_144,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_145,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa kun nyt vielä lähdettiin muistelemaan vanhoja, niin sekä tähän yleisen kannan nostoon 24:stä 25:een ja puoleen kuin myös sitten tähän silloisen kymppikannan nostamiseen 14:ään liittyen olemme esittäneet, millä tavoin tämä sama fiskaalinen vaikutus olisi ollut saavutettavissa toisenlaisilla verotoimilla — siis sama fiskaalinen vaikutus kuin mikä näistä kahdesta eri alvimuutoksesta tuli, joka on noin puolitoista miljardia euroa: millä tavalla sen olisi muuten voinut ihan siellä verotuksen puolella kerätä ja siten pitää nämä alvikannat toisenlaisina? No, hallitus enemmistöllään nämä alvikannat sääti, ja ne ovat nyt voimassa. Niin kuin olen tässä todennut, niin näissä kantojen muutoksissa varsinkin alaspäin on se riski, että ne todellakaan eivät kokonaisuudessaan näy sillä ihmisellä, joka niitä eri tuotteita joutuu ostamaan, joita ne alvit sitten koskevat. Sen takia tässä valiokunnan mietinnössäkin ihan yksituumaisesti yli hallitus—oppositio-rajojen totesimme, että tulisi välttää poukkoilevaa veropolitiikkaa. Toivon, että tämä viesti nyt todella yhteisesti täällä ymmärretään, ja senpä takia ainakin tästä linjauksesta me täällä pidämme kiinni. Senpä takia olemme esittäneet, että nyt olisi järkevää paitsi valtiontalouden näkökulmasta myös ylipäätänsä veropolitiikan näkökulmasta pitää tämä 14 prosenttiyksikön arvonlisäverokanta ennallaan, mihin se on nyt sitten säädetty tämän vuoden alusta, ja mikäli haluamme, niin kuin ainakin me täällä sosiaalidemokraateissa haluamme, tukea kuluttajien ostovoimaa, tuoda ihmisille toivoa paremmasta, niin tehdään se sitten siellä tuloverotuksen puolella, jossa voidaan varmistaa, että tämäkin summa kohdistuisi huomattavasti järkevämmin. Samalla todella voitaisiin nostaa sitä arvonlisäverovelvollisen myynnin alarajaa sieltä 20 000:sta sinne 30 000:een, mikä nimenomaan sitten näkyisi kaikista pienimmillä yrittäjillä ja varsinkin sitten heillä, jotka mahdollisesti harkitsevat yrittäjäksi lähtemistä, jolloin sitten sen oman toiminnan saisi käyntiin ennen kuin mahdollisesti arvonlisäverovelvollisuus alkaa puremaan. Tämän takia, siis johdonmukaisen veropolitiikan takia ja sen takia, että tämä positiivinen vaikutus siellä kuluttajan lompakossa on kyllä saavutettavissa paljon järkevämmin muilla veropoliittisilla toimenpiteillä, tätä linjaa kannattaisi kyllä hallituksenkin pohtia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-11-20T20:09:06,2025-11-20T20:12:06,Hyväksytty,1.1 2025_113_146,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_147,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia edustaja Räsäselle puheenvuorosta. — Edustaja Vigelius nosti aiemmin esiin juuri sen, että te olette tavallaan vähän keränneet rusinoita pullasta jatkuvasti tämän kauden aikana: ensin te kritisoitte kaikkia hallituksen päätöksiä, sitten osan niiden kumoamisesta te viette vaihtoehtobudjettiin ensin vuodelle 2024, mutta sitten ne häviävätkin vaihtoehtobudjetista vuodelle 2025. Nyt luoja tietää, mitä tällä kertaa tapahtuu eli mitkä päätökset, joita te olette aiemmin kritisoineet, nyt tällä kertaa eivät löydykään sitten kumottavina sieltä ensi vuoden vaihtoehtobudjetista. Tietysti se, minkä selityksen annoitte juuri aikaisemmassa puheenvuorossanne, on semmoinen, että jos ajatellaan lempeästi, niin näin varmaan kyllä, mutta sitten joku voisi ajatella kyllä ilkeämielisestikin, että edustaja Räsäsen Excelissäkin alkaisi olla hieman haasteita, että kun te olette tavallaan vastustaneet kaikkia hallituksen päätöksiä, niin jos joutuisitte joka vuosi etsimään näille kaikille korvaavat säästöt siellä vaihtoehtobudjetissanne, niin aikamoinen työmaa olisi, kun siellä olisi noin 1,2 miljardia yleisen alvikannan löytämiseen, sitten olisi noin 300 näihin alennettuihin, sitten puhumattakaan näistä sosiaaliturvaleikkauksista, joita monia ette tälle vuodelle enää esittäneet peruttaviksi. Jos nekin kaikki pitäisi löytää ja sitten nämä kaikki muut toimijat, mitä te olette kritisoineet, niin aika kova työmaa siinä olisi. Joku voisi ajatella, että tosiaan olette tämmöistä osaoptimointia vähän harjoittaneet siinä, että ensin kritisoidaan, mutta sitten kun tulee paikka esittää oma vaihtoehto, niin sitä ei sieltä löydykään, koska ymmärrätte, että se on aika haastavaa. Kun joutuisi ne sadat miljoonat ja jopa miljardit eurot sinne löytämään vuodesta toiseen, niin haasteita alkaisi esiintymään. Mutta se on päivänpolitiikkaa, ja tietysti sitten, jos joskus valtaan nousette, joudutte näyttämään, miten te tekisitte paremmin ja miten etsisitte, sanotaan, kymmenen miljardin euron säästökokonaisuuden ilman, että siinä olisi mitään kritiikin aihetta oppositiolla. Tämmöistä tämä on. Tsemppiä vaan teille vaihtoehtobudjetin laatimiseen, ja odotan kyllä erittäin innolla, kun se sieltä tulee. Toivottavasti siellä ei ole kaikkia kaameuksia, mitä aikaisemmilla kerroilla on ollut.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-11-20T20:12:06,2025-11-20T20:14:21,Hyväksytty,1.1 2025_113_148,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_149,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Te taisitte, edustaja Bergbom, tuossa puheenvuorossanne kuvata juuri sen, miksei tämä hallitus ole perunut niitä kaikkia asioita, joita edellinen oppositio vastusti. Miksei tämä hallitus ole todella kaikkia niitä asioita, joita edellisellä kaudella täällä oppositiossa ollessaan puolueet vastustivat, perunut valtaan päästyään? No, jospa nyt otamme useamman esimerkin, niin taitaapi olla niin, että suurin osa lainsäädännöstä on edelleen sen mukaisesti voimassa, mikä aikaisemmin on säädetty. Tai jos me katsomme tätä valtion talousarviotakin, niin nyt kun ollaan näistä menoista oltu huolissaan, niin aika lailla ne menot ovat sillä tavalla edelleen, miten ne on aikaisemmin säädetty. Jos on oltu huolissaan esimerkiksi näistä lyhytaikaisista, kertaluontoisiksi tarkoitetuista menoista, että ne jäävätkin pysyviksi, niin taitaapi olla niin, että ne ovat edelleenkin pysyviä. Oletteko te niitä kaikkia muuttaneet? No, ette ole. Näinhän tämä aina menee. Ainahan jokainen seuraava hallitus rakentaa sen päälle, mihin edellinen hallitus on lopettanut. Eikä se poista sitä, ettettekö te olisi saaneet erilaisia asioita kritikoida. Tässähän piilee tämä politiikan tekemisen taito. Aina kun ratkaisuja ollaan tekemässä, niin siinä kohdassa on oikeutettuakin vaatia oppositiolta vaihtoehtoa, ja joka kokonaisuuteen, mistä täällä olemme hallitusta kritikoineet, olemme tarjonneet teille vaihtoehdon, miten tämän asian pystyisi tekemään reilummin. Hallitus ei tietenkään näitä vaihtoehtoja ole ottanut kuuleviin korviinsa, eikä se mitään, teillä on kaikki oikeus siihen. Sen jälkeen kun asiat on ratkaistu, niin sitten keskitymme seuraavaan kokonaisuuteen, miten voisimme tarjota teille paremman vaihtoehdon, jotta tilanne ei olisi niin huono kuin se nyt joiltain osin menee. Kaiken tämän jälkeen, kun ynnäilen kaikki nämä muutokset, joita jälleen tähän ensikin vuoden talousarviokirjaan tulemme esittämään — ja todella tämän kokonaisuuden ensi viikon tiistaina julkistamme — kaikkien heidän osalta, joiden arkea tämän hallituksen päätökset ovat vaikeuttaneet, kaikkien heidän osalta tilanne paranee. Emme me ole missään vaiheessa todenneet, että yhdessä yössä kaiken käännämme takaisin siihen, mitä se ennen tämän hallituksen tekemisiä oli. Ei tietenkään. Sellainen ei ole mitenkään poliittisesti realistista tai mahdollista, mutta kaikkien näiden ihmisten tilannetta voidaan parantaa. Senpä takia uskallan nyt jo sanoa, että kun katson niitä kokonaisuuksia, niitä arvovalintoja, joita olemme tehneet, niin 95 prosenttia suomalaisista niillä valinnoilla, jotka SDP tulee esittämään, voittaisi enemmän kuin tällä hallituksen esityksellä. Siitä voin mennä takuuseen, että ne muutokset tähän ensikin vuoden talousarviokirjaan voidaan tehdä, jos niin halutaan. Tiedän, että hallitus omalla enemmistöllä oman esityksensä vie eteenpäin, mutta joka kerta niillekin valinnoille pystytään tarjoamaan vaihtoehto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-11-20T20:14:21,2025-11-20T20:17:39,Hyväksytty,1.1 2025_113_150,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_151,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Räsäseltä ihan hieno väistö, ei voi muuta sanoa. — Otetaan nyt kantaa siihen, että tosiaan kaikkea tehtyä ei saa tekemättömäksi, se on kyllä myönnettävä. Otetaan nyt esimerkkinä vaikka surullisenkuuluisa elpymisväline, minkä keskusta ja SDP osin oppositionkin tuella mutta ei perussuomalaisten tuella tässä salissa läpi vei, Etelä-Euroopan elvytyspaketti italialaisten ikkunaremontteihin, jolla Etelä-Euroopan taloutta elvytetään vielä tänäkin päivänä suomalaisten veronmaksajien rahoilla. Sitä emme saa tekemättömäksi. Se on taivaan tosi, että vaikka me mitä tehtäisiin täällä, seistäisiin päällämme ja kirjoiteltaisiin vaikka minkälaisia hallituksen esityksiä, niin elpymisvälinettä ei voi enää peruuttaa. Sellaista se on. Joitain päätöksiä ei voida perua. Mutta jos katsoo perussuomalaisten vaihtoehtobudjetteja viime kaudella, niin esimerkiksi siellähän oli tiettyjä menosopeutuksia, joita on kyllä tuotu ja viety tähän hallitusohjelmaan ja viedään tälläkin hetkellä eteenpäin. Kohta päästään keskustelemaankin eräästä maahanmuuttopolitiikan uudistuksesta, mikä liittyy juuri näihin, miten me muutamme politiikkaa ja mitä me silloin vaadimme oppositiossa. Kehitysapua vaadimme leikattavaksi. Sitä leikataan tällä hallituskaudella ennätysmäärä. Pakolaiskiintiöt: Me perussuomalaiset ollaan vaadittu, että pakolaiskiintiöjärjestelmä lakkautetaan, koska se ei ole mitenkään yleiseurooppalainen malli tai muutenkaan kovin tehokas tapa auttaa. No, se kompromissin seurauksena puolitettiin, mutta yli puolet lähti pakolaiskiintiöstä, eli sekin on saavutus sinänsä. Sitten on kotoutumistuen leikkauksia. Sitten on tietysti maahanmuuttopolitiikan täydellinen reformi perussuomalaisten myötävaikutuksesta syntynyt tähän hallitusohjelmaan. On kriminaalipolitiikan uudistukset. Yleisradio on lähtenyt kulukuurille. Ja työn verotuksen alennukset kritiikistä huolimatta ovat aika massiiviset ottaen huomioon edeltävät hallitukset. Tai no, jos ajatellaan vaikka polttoaineveron alennuksia, niin viime hallituksella tosiaan ei paljon veronkorotuksia ollut, ei siellä ollut menoleikkauksia, ei siellä ollut kyllä hirveän paljon veronalennuksiakaan, mutta siellä oli polttoaineveron korotus tosiaan ja sitten tietysti säädetty jakeluvelvoitelaki. Tämä hallitushan ensi töikseen alensi polttoaineveroa noin 170 miljoonalla eurolla, ja justiinsa eilen oli täällä 100 miljoonan euron veroalennus lisää. Plus sitten tämä jakeluvelvoitelain uudistus, jossa jakeluvelvoitteen nousu-uraa kevennettiin. Plus ajoneuvoveron perusveron alennus ja sitten tietysti tieliikenteeseen kohdistetut hankkeet. Eli kyllä, muutoksia on tehty ja näin, mutta itse kritisoin enemmänkin sitä, että teillä on vaihe vaiheelta tippunut siellä vaihtoehtobudjetissa asioita pois. Niitä, mitä 2024 rakensitte sisään vaihtoehtobudjettiin, mitä tulee vaikka näihin sosiaaliturvan muutoksiin, ei kaikilta osin löytynyt enää vuoden 2025 vaihtoehtobudjetista, eli ne tippuvat asteittain pois sieltä. Ymmärrän sen, koska se vaikeuttaisi teidän työtänne, kun joutuisitte löytämään kompensoivat säästöt jostain muualta, mikä tekisi edustaja Räsäsen työstä erittäin hankalaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-11-20T20:17:39,2025-11-20T20:20:38,Hyväksytty,1.1 2025_113_152,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_153,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa, kun tiedän, että ei tarvitse puhemiehen huomautella, niin todella kun käsittelemme täällä tätä alemman arvonlisäverokannan puolen prosenttiyksikön alennusta mutta se kun tietenkin vaikuttaa tähän kokonaisuuteen ja myös siihen vaihtoehtoon, jonka olemme tarjoamassa, on syytä ehkä hieman laajentaa keskustelua koskemaan myös monia muita tärkeitä asioita, jotka tähän samaan kokonaisuuteen liittyvät. Edustaja Bergbom, käsittääkseni meidän tehtävämme on aina esittää ne vaihtoehdot tähän kirjaseen, joka on siis valtion talousarvio. Siksihän sitä kutsutaan nimellä vaihtoehtobudjetti. Ja kun hallituksen pohjaesitystä täällä käsittelemme, niin mehän teemme muutosehdotukset juuri tähän pohjaesitykseen niiltä osin, mihin olemme sitten halunneet aina siinä hetkessä kohdentaa. Kaikilla niillä muutoksilla, joita me olemme esittäneet, kaikkien heidän tilannetta, joiden arkea hallituksen päätökset ovat nyt eniten vaikeuttaneet, niillä meidän muutosesityksillä pystyttäisiin parantamaan. Mutta emmehän me ole missään vaiheessa sanoneet, että me yhdessä yössä kaiken sen korjaisimme, mitä tämä hallitus on aiheuttanut, tai että me sanoisimme, että käännämme nyt kellon huhtikuuhun 23 takaisin. Jokainen, joka politiikkaa vähänkään on tehnyt, ymmärtää, että eihän se ole realismia. Ainahan me rakennamme niiden päätösten päälle, mitä edeltävät toimijat tekevät, ja näin se politiikassa aina menee. Senpä takia edelleen uskaltaisin sanoa, että kun ensi tiistai tulee — ja toivon, että todella tutustutte sitten siihen vaihtoehtoon, jonka jälleen sosiaalidemokraatit hallituksen budjettiin tarjoavat — niin niiden muutosesitysten mukaisesti todella yli 95 prosenttia suomalaisista voittaisi enemmän kuin tässä hallituksen esityksessä. Arvoisa puhemies! Mitä tulee sitten vielä näihin aikaisempiin toimiin, niin todella, jos nyt sitten lähtisimme käymään läpi kaikkia niitä asioita, joita teidän edustamanne eduskuntaryhmä on sanonut, vastustanut tai ehdottanut siellä viime vaalikauden puolella, niin varmaan kohtuullisen nopeasti päätyisimme arvioissamme siihen, että aivan kaikilta osin ei varmaan ole mennyt niin sanotusti putkeen tai että ne kaikki olisivat toteutuneet tai että te olisitte kokonaisuudessaan johdonmukaisia olleet sille linjalle, jota te viime kaudella edustitte. Tämä on ihan ymmärrettävää, koska näin se koalitiohallituksessa sitten tuppaa käymään, että siellä jokainen hallituspuolue joutuu omaa linjaansa siihen aikaisempaan joiltain osin aina tarkentamaan. Tätä on politiikka. Arvoisa puhemies! Vielä tähän loppuun itse tästä esityksestä, jota käsittelemme: Todella kaikkien asiantuntijakuulemistenkin jälkeen minusta johtopäätös on selvä, elikkä tämä 140 miljoonaa euroa, jolla tässä nyt sitten kevennetään verotusta tämän alemman arvonlisäverokannan laskemisella puoli prosenttiyksikköä, tämä veronkevennys [Puhemies koputtaa] kannattaisi ennemminkin käyttää sinne työn verotuksen keventämiseen, jolloin se helpottaisi [Puhemies koputtaa] nimenomaan enemmän sitä tavallista suomalaista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-11-20T20:20:38,2025-11-20T20:23:57,Hyväksytty,1.1 2025_113_154,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen — hurraa!, ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_155,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Ei ole hurraa-puheenvuoro, vaan toivomus, että päästäisiin eteenpäin tässä asiassa. — Nyt tämä meni hyvin periaatteelliseen keskusteluun siitä, mitä eri hallituskausilla tapahtuu suhteessa aikaisempiin päätöksiin. Osaamme tietysti lukea sen, että valmistaudumme vähintään myöskin tässä puolentoista vuoden päästä oleviin vaaleihin, jolloin sitten ollaan uudessa tilanteessa. Tässä tietysti nämä puheenvuorot heijastavat myöskin sitä asetelmaa, kun hallitusohjelmia ruvetaan rakentamaan. Soisin nyt tällä puheenvuorolla sen, että siirryttäisiin tuohon seuraavaan aiheeseen. Sen takia ainakin minä tänne saliin olen jäänyt istumaan. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-11-20T20:24:00,2025-11-20T20:24:34,Hyväksytty,1.1 2025_113_156,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Siellä on ensimmäinen puheenvuoro edustaja Hännisellä. Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_113_157,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Suomen tulee olla maa, johon halutaan tulla rakentamaan elämää eli tekemään töitä, opiskelemaan ja oppimaan kieltä. Samalla Suomen tulee olla maa, jossa turvallisuus ja osallisuus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Tällä hallituksen esityksellä tiukennetaan pysyvän oleskeluluvan saamisen ehtoja. Esitys perustuu selkeään periaatteeseen: pysyvän luvan voi saada vain se, joka sitoutuu yhteiskuntaamme eli työskentelee, opiskelee, oppii kieltä ja elää nuhteettomasti. Arvoisa puhemies! Nykyisin pysyvän oleskeluluvan voi saada neljän vuoden yhtäjaksoisen asumisen jälkeen. Jatkossa pääsääntö olisi kuusi vuotta, ja edellytyksenä olisi myös kahden vuoden työhistoria sekä tyydyttävä kielitaito. Tärkeä muutos on se, että ehdoton vankeusrangaistus katkaisisi asumisajan kertymisen, mikä on aivan oikein. Suomalaisen yhteiskunnan pysyvää jäsenyyttä ei voi rakentaa rikosten varaan. Tämä esitys korostaa erityisesti sitä, että kielen oppiminen ja työhistoria ovat osoituksia aidosta kotoutumisesta eivätkä pelkistä muodollisuuksista. Samalla on tärkeää ottaa huomioon järjestelmän säilyminen oikeudenmukaisena esimerkiksi silloin, kun kotoutumisen esteet johtuvat sairaudesta tai vammasta. Nämä muutokset eivät ole torjuvia vaan kannustavia. Ne palkitsevat niitä, jotka haluavat juurtua Suomeen ja noudattaa yhteisiä pelisääntöjä. Tämän esityksen tärkein tehtävä on kannustaa. Pysyvän luvan voi saada nopeammin, esimerkiksi jos henkilö suorittaa Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon, työskentelee yli 40 000 euron vuosituloilla tai osoittaa erityisen hyvää kielitaitoa. Kyse ei ole siis porttien sulkemisesta vaan oikeiden ovien avaamisesta niille, jotka haluavat osallistua, kuulua yhteisöömme ja sitoutua yhteiskuntamme arvoihin. Arvoisa puhemies! Tämä esitys tukee turvallisuutta kahdella tavalla: Ensinnäkin se kannustaa tulemaan osaksi yhteiskuntaamme, panostamaan työhön, opiskeluun ja kielen opetteluun. Toiseksi se selkeyttää viestiä siitä, että pysyvä oleskelu Suomessa edellyttää vastuun kantamista sekä yhteisten pelisääntöjen noudattamista. Meidän tulee pystyä turvaamaan yhteiskunnan eheys ja sisäinen turvallisuus. Tämä ei ole vastakkainasettelua vaan yhteisten pelisääntöjen vahvistamista. Kyse ei ole siitä, että pysyvän oleskeluluvan saamisen ehtoja kohtuuttomalla tavalla tiukennettaisiin. Kyse on siitä, että kannustamme jokaista olemaan osa yhteiskuntaamme. Arvoisa puhemies! Pysyvän oleskeluluvan tulisi olla osoitus molemminpuolisesta sitoutumisesta. Tällä esityksellä hallitus rakentaa järjestelmää, jossa vastuullinen maahanmuutto ja kansallinen turvallisuus eivät ole ristiriidassa vaan kulkevat rinta rinnan. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-20T20:24:53,2025-11-20T20:29:39,Hyväksytty,1.1 2025_113_158,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Keto-Huovinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_159,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitusohjelman mukaan pysyvän oleskeluluvan saamisen edellytykset muutetaan kotoutumiseen kannustaviksi. Muutoksella Suomeen muuttavia kannustetaan opiskeluun, työskentelyyn, kielen opiskeluun ja nuhteettomaan elämään sekä edelleen tällä tavoin integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Muutoksen ytimessä on pysyvän oleskeluluvan asumisaikaedellytyksen pidentäminen neljästä vuodesta kuuteen vuoteen, mutta samalla luodaan selkeitä väyliä pysyvän luvan nopeampaan saamiseen opiskeluun, tulotasoon ja kielen oppimiseen liittyvillä poikkeuksilla, joiden perusteella pysyvän oleskeluluvan voisi saada nopeamminkin. Arvoisa rouva puhemies! Ehdotus sisältää lukuisia kannustimia, jotka palkitsevat työssäkäynnistä, kielitaidosta sekä Suomessa suoritetuista tutkinnoista. Näitä ovat muun muassa 40 000 euron vuositulot, Suomessa tunnustettu korkeakoulututkinto yhdessä työhistorian kanssa sekä poikkeuksellisen hyvä kielitaito. On tärkeää huomata se, että 40 000 euron vuositulot tarkoittavat noin 3 200 euron kuukausipalkkaa, ja näin ollen tuloperuste ei koske vain pientä erityisryhmää, vaan käytettävissä olevan tilaston mukaan rajan ylittävissä palkkaluokissa työskentelee laaja kirjo eri alojen ammattilaisia, kuten sairaanhoitajia, peruskoulun opettajia, prosessi- ja kuljetustyöntekijöitä, rakennusalan ammattilaisia ja monia muita. Korkeakoulutettujen osalta muutos on erityisen merkittävä. Suomessa suoritetun yliopistotutkinnon jälkeen pysyvän oleskeluluvan voisi saada ilman asumisaikaedellytystä, ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voisivat saada luvan normaalisti kaksi vuotta aiemmin. Tällä lisätään todennäköisyyttä, että jo Suomeen opiskelemaan tulleet myös jäävät tänne työelämään ja vahvistamaan osaamispohjaamme. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa on laajasti myös esitetty, että Suomessa suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot tulee lisätä säännöksessä edellytettyihin tutkintoihin. Erityisesti lausunnoissa pidetään epäyhdenvertaisena sitä, että ammattikorkeakoulututkintoja ei ehdoteta hyväksyttäviin tutkintoihin, kun taas alemmat yliopistotutkinnot niihin ehdotuksen mukaan kuuluvat. Lausunnoissa on todettu, ettei ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden poissulkemiselle ole perusteita, koska Suomen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksessä tutkinnot on sijoitettu kahdeksalle tasolle niiden vaatiman osaamisen perusteella ja yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa suoritettavat alemmat korkeakoulututkinnot on sijoitettu tässä viitekehyksessä samalle tasolle. Lausunnoissa todetaan myös se, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita ovat muun muassa sairaanhoitajat, insinöörit, poliisit ja varhaiskasvatuksen sosionomit, eli ne ryhmät, jotka työllistyvät Suomeen erittäin hyvin ja erityisesti aloille, joilla on työvoimapulaa. Pidän itse näitä asiantuntijakuulemisessa nostettuja kriittisiä huomioita hyvinkin perusteltuina. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta on mietinnössään yhtynyt hallituksen esityksen perusteluihin tutkintojen erilaisesta luonteesta, ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden pääsystä työmarkkinoille ja tarpeesta kannustaa maisteriopiskelijoita sitoutumaan Suomeen jo ennen tutkinnon suorittamista ja hakeutumaan Suomen työmarkkinoille valmistumisen jälkeen. Hallintovaliokunta ei kuitenkaan pidä tätä ratkaisua täysin ongelmattomana. Siksi valiokunta pitääkin tärkeänä, että muutoksen vaikutuksia ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnon suorittaneiden välillä seurataan. Arvoisa puhemies! Ehdotus vahvistaa myös viestiä siitä, että nuhteettomuudella on merkitystä. Jatkossa ehdoton vankeusrangaistus katkaisisi asumisajan kertymisen pysyvää oleskelulupaa varten. Tämä on linjassa sen kanssa, että pysyvä oleskelu on merkittävä oikeus, joka tuo vakautta ja pysyvyyttä henkilön asemaan Suomessa. Pysyvä lupa poikkeaa määräaikaisesta siten, että jatkolupia ei enää tarvita ja oleskelun perusteessa tapahtuvat muutokset eivät vaikuta luvan voimassaoloon. Haluan vielä nostaa esiin myös tämän kielikoulutusasian. Valiokunta on korostanut mietinnössään sitä, että kotoutumiseen keskeisesti kuuluvaa kielikoulutusta on jatkossa kehitettävä. Tämä on välttämätöntä, jotta lainsäädännön kannustimet toimivat käytännössä eikä kukaan jää palveluiden puutteen vuoksi niiden ulkopuolelle. Arvoisa puhemies! Tavoitteena on kuitenkin kannustaa kotoutumiseen ja antaa näkymä tulevaisuudesta myöskin suomalaisessa yhteiskunnassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+4.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2025-11-20T20:29:45,2025-11-20T20:34:52,Hyväksytty,1.1 2025_113_160,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_161,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pysyvä oleskelu Suomessa ei saa olla automaattinen etuus, se on ansaittava. Suomi ei saa olla mikään pysyvän oleskelun jakopiste niille, jotka eivät halua tehdä täällä töitä tai sitoutua tähän maahamme. Esityksen ydin on selkeä. Pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä tiukennetaan, ja järjestelmä vihdoin laitetaan siihen asentoon, että se palkitsee aidosta kotoutumisesta, ei minimisuorituksista tai suorittamatta jättämisestä. Yhtäjaksoinen oleskelu nostetaan pääsääntöisesti kuuteen vuoteen. Sen jälkeen pysyvän oleskeluluvan saa se, joka osaa suomea tai ruotsia tyydyttävästi, jolla on kahden vuoden työhistoria ja joka ei ole roikkunut liian kauan sosiaaliturvan varassa eikä ole tehnyt vakavia rikoksia. Näin sen on oltavakin. Arvoisa puhemies! Tämä muutos kohdistuu erityisesti niihin maahanmuuttajaryhmiin, jotka ovat työelämän ulkopuolella ja vailla kielitaitoa, eli siihen ryhmään, josta ei ole hyötyä Suomelle. Näin se vain valitettavasti on, ja toivon, että vasemmistopuolueet ymmärtäisivät myös sen, että Suomen taloudellinen tilanne on siinä pisteessä, ettei meillä ole enää tähän varaa. Nyt hallituksen viesti on oikeanlainen: kun opit kielen, käyt töissä, juurrut Suomeen, niin sitten voit saada pysyvän oleskeluluvan, ja näin on oikein. Esitys on myös tarkasti kohdennettu houkuttelemaan niitä henkilöitä, joita me oikeasti tarvitsemme. Mahdollisuus pysyvään oleskeluun jo neljän vuoden jälkeen säilyy, mutta vain niille, joilla on vahva näyttö eli vähintään 40 000 euron vuositulot tai Suomessa tunnustettu ylempi korkeakoulututkinto, tai jatkotutkinto ja kahden vuoden työhistoria, tai erityisen hyvä kielitaito ja kolmen vuoden työhistoria. Arvoisa rouva puhemies! Vielä keskeisempää on nuhteettomuuden kiristäminen. Ehdoton vankeusrangaistus katkaisee jatkossa asumisajan kertymisen. Se on täysin oikein. Jos ulkomaalainen syyllistyy rikoksiin, niin silloin ei voi myöskään ansaita suorinta tietä pysyvää oleskelua Suomessa. Kotoutumista ei mitata vain kielikokeella, se mitataan myös sillä, kunnioittaako ihminen Suomen lakeja. Arvoisa rouva puhemies! Oppositio ei tietenkään tätä kannata. Demarit haluavat löyhentää työhistoriaedellytystä ja venyttää turvautumista työttömyysturvaan ja toimeentulotukeen milloin milläkin poikkeusperusteella. Vasemmisto haluaa koko esityksen romukoppaan. Se on linjakasta heiltä sinällään. He eivät näe mitään ongelmaa siinä, että pysyvän oleskeluluvan voi saada ilman kielitaitoa, ilman työtä ja ilman todellista kotoutumista. Käytännössä vasemmistopuolueet haluavat Suomen olevan jatkossakin koko maailman sosiaalitoimisto, vaan kun rahat ovat loppu — yrittäkää jo ymmärtää tämä. Mutta ehkä paljastavin on juuri keskustan linja. Keskusta esittää, että myös ammattikorkeakoulututkinto ja ammatillinenkin tutkinto pitäisi liittää pysyvän oleskeluluvan tutkintopohjaiseen pikakaistaan ja että lomautusjaksot ja osa-aikatyö erityisesti huomioitaisiin työhistoriaa laskettaessa. Toisin sanoen keskusta haluaa avata ovea entistä avoimemmaksi pysyvälle oleskelulle ja pehmentää vaatimuksia juuri siellä, missä meidän pitäisi pitää kiinni tiukasta linjasta. Keskusta siis liputtaa helpompaa reittiä Suomeen jäämiselle. Tämä on juuri sitä keskustalaista selkärangattomuutta. Arvoisa rouva puhemies! Tutkintoperusteinen nopeampi polku pysyvään oleskeluun on tarkoitettu rajatulle joukolle, niille, jotka ovat yliopistotutkinnon kautta sitoutuneet Suomeen ja joiden kohdalla haluamme vahvistaa Suomen asemaa globaalissa osaajakilpailussa. Ammattikorkeakoulu ja ammatilliset tutkinnot ovat arvokkaita, eikä niitä sivuuteta millään tavalla. Niitä tutkintoja suorittaneet henkilöt voivat edelleen saada pysyvän oleskelun kuten muutkin: kielen, työn ja riittävän oleskeluajan kautta. Keskustan vaatimus sekoittaisi jälleen rajaa tilapäisen oleskelun ja pysyvän aseman välillä, ja juuri tuon rajan hämärtyminen on ollut vuosia suomalaisen maahanmuuttopolitiikan ongelma. Samoin kuin keskusta haluaa erikseen painottaa lomautuksia ja osa-aikatyötä työhistoriaedellytyksessä, se käytännössä yrittää pehmentää järjestelmän ydintä. Tämän esityksen idea ei ole laskea jokaista lain sallimaa teknistä tuntia vaan varmistaa, että pysyvää oleskelua hakevalla on aidosti vakiintunut asema työelämässä. Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaisten linja on selkeä. Pysyvä oleskelu on tarkoitettu niille, jotka oppivat kielen, tekevät töitä tai opiskelevat tavoitteellisesti ja kunnioittavat Suomen lakeja ja arvoja. Esitys on taloudellisesti varsin vastuullinen. Se tukee turvallisuutta ja tekee Suomesta houkuttelevamman niille, joista Suomella on todellista hyötyä, ei niille, jotka etsivät helppoa oleskelua ilman velvoitteita. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+4.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-11-20T20:34:58,2025-11-20T20:41:06,Hyväksytty,1.1 2025_113_162,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_163,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään sekä hallituksen esitystä että hallintovaliokunnan mietintöä, jotka koskevat ulkomaalaislain muutoksia. Kyse ei ole mistään vähäpätöisestä asiasta vaan Suomen maahanmuuttopolitiikan suunnasta ja siitä, millaisia edellytyksiä asetamme pysyvälle oleskelulle. Hallitus esittää, että pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä tiukennetaan. Yhtäjaksoinen oleskeluaika nostetaan neljästä vuodesta kuuteen vuoteen ja lisäksi vaaditaan tyydyttävä suomen tai ruotsin kielen taito sekä kahden vuoden työhistoria. Tämä on täysin perusteltua. Meidän on varmistettava, että Suomeen jäävät henkilöt todella kotoutuvat, oppivat kielen ja osallistuvat yhteiskuntaan. Ei ole mitään järkeä siinä, että pysyvän luvan saa lähes automaattisesti muutaman vuoden jälkeen ilman todellista sitoutumista tähän maahan. Oppositiolta on kuultu kritiikkiä, että nämä tiukennukset karkottavat osaajia ja heikentävät Suomen houkuttelevuutta. Kysyn: kumpi on houkuttelevampaa, maa, jossa pysyvän luvan saa automaattisesti ilman kotoutumista, vai maa, jossa vaaditaan työtä, kielitaitoa ja yhteiskuntaan kiinnittymistä? Meidän on oltava rehellisiä: liian löysä linja on johtanut siihen, että Suomeen on jäänyt ihmisiä, jotka eivät työllisty, eivät opi kieltä ja jäävät sosiaaliturvan varaan. Tämä ei ole kestävää. Arvoisa puhemies! Itselleni sattui työssäni tapaus, missä kutsuin kuultavaksi miehen, joka asui Pohjanmaan rannikolla, missä satsataan kasvihuoneviljelyyn laajasti. Näin väestötietojärjestelmästä, että miehen tietoihin oli laitettu asioidenhoitokieleksi ruotsi, mutta arvelin pärjääväni Kauhavan ruotsilla hyvin kuulustelussa. Sain puhelun, jossa miehen sukulainen ilmoitti minulle, että kuulusteluun on saatava paikan päälle tulkki. Kun tuli kuulustelupäivä ja ensimmäisten kysymysten joukossa selvitin, kauanko mies oli asunut Suomessa, vastaus oli 35 vuotta — siis 35 vuotta, ja ainoa, mitä hän osasi ruotsiksi sanoa, oli ”tack och adjö”, suomeksi ei sitäkään. Meidän yhteiskuntamme on liberaaliudella ja yltiösuvaitsevaisuudella sallinut tähän saakka, ettei yksilön tarvitse maahan tultuaan ponnistella ollenkaan kielen oppimiseksi, joka on ensimmäinen ja tärkein tapa integroitua yhteiskuntaamme. Onneksi tämän hallituksen agendana on muuttaa tämä asia. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä on myös tärkeä rikosesteiden tiukennus. Jos henkilö saa ehdottoman vankeusrangaistuksen, oleskeluaika alkaa alusta. Tämä on selvä viesti: rikollisuus ei ole hyväksyttävää, ja pysyvää lupaa ei myönnetä rikosten varjossa. Hallintovaliokunnan mietintö tukee hallituksen linjaa ja korostaa kotoutumisen merkitystä. Valiokunta on kuullut laajasti asiantuntijoita, ja vaikka osa elinkeinoelämän edustajista pelkää vaikutuksia työvoiman saatavuuteen, on todettava, että Suomen maahanmuuttopolitiikan ensisijainen tehtävä ei ole halvan työvoiman tuonti vaan turvallinen ja toimiva yhteiskunta. Oppositiolle haluan sanoa: teidän vaihtoehtonne on jatkaa vanhaa linjaa, jossa pysyvä lupa on lähes automaatio. Katsotaanpa hieman vastalauseita. Sosiaalidemokraatit tahtovat siis työhistoriaedellytyksiin löysennyksiä ja sitä, että pysyvän oleskeluluvan korkeakoulututkinnon perusteella koskevaa ehdotusta tulisi muuttaa siten, että myös ammattikorkeakouluissa suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot sisällytetään pykälään. Keskustalaiset sen sijaan tahtovat vieläkin kovempia löysennyksiä työhistoriaedellytyksiin, kuten osa-aikaisen työn laskemista mukaan, ja myös ammattikorkeakoulututkinto ja ammatillinen tutkinto tulisi sisällyttää heidän näkemyksensä mukaan lain soveltamisalaan. Siis ihan tosissaanko tarjotaan pysyvää oleskelulupaa vastineeksi pelkästä parin kolmen vuoden ammatillisesta koulutuksesta? [Sanna Antikainen: No näin keskusta haluaa!] Tämähän olisi merkittävä maahanmuuttopolitiikan löysennys. Se ei käy. Tämähän on kuin maahanmuuttopoliittinen huutokauppa: SDP haluaa löysentää politiikkaa vähän, keskustalaiset vähän enemmän ja vihervasemmistolaiset sitten aika paljonkin. Onneksi tämä hallitus ei piirun vertaa. Arvoisa puhemies! Opposition viitoittama tie johtaa kasvaviin kustannuksiin, segregaation lisääntymiseen ja kotoutumisen epäonnistumiseen. Ilmiöt ovat tunnistettavissa helposti esimerkiksi Englannissa ja Ruotsissa. Me perussuomalaiset emme hyväksy tällaista. Me haluamme, että Suomi on maa, jossa maahanmuutto on hallittua ja jossa pysyvän oleskeluluvan saa vain aidosti yhteiskuntaan integroitunut ja nuhteeton henkilö. Hallituksen esitys on askel kohti vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa. Meillä on vielä mahdollisuus korjata tilanne. On pysyttävä hereillä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+4.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-11-20T20:41:11,2025-11-20T20:46:44,Hyväksytty,1.1 2025_113_164,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_165,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys ja hallintovaliokunnan mietintö pysyvien oleskelulupien ehtojen tiukentamiseksi. Nyt on pakko todeta, että vihdoin mennään oikeaan suuntaan. Vuosikausia ovat perussuomalaiset puhuneet siitä, että maahanmuuttopolitiikka on ollut aivan liian löysää ja pysyviä oleskelulupia on jaettu liian kevyin perustein. Suomi on ollut liian sinisilmäinen. Pysyvä oleskelulupa on iso asia. Se ei saa olla mikään läpihuutojuttu, ei mikään automaattinen tänne vain ja lupa käteen, vaan se pitää ansaita. Nyt vaaditaan kuuden vuoden oleskelua, työtä, kielitaitoa ja ennen kaikkea vastuunkantoa omasta elämästä. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kuuden vuoden jälkeenkin pysyvän oleskeluluvan saadakseen pitää osoittaa, että osaa puhua suomea tai ruotsia ja on ollut töissä kaksi vuotta niin, että enintään kolme kuukautta on saanut työttömyysturvaa tai toimeentulotukea tai on muuten ollut poissa töistä. Ihan poikkeuksellisissa tapauksissa pysyvän oleskeluluvan voi saada neljässä vuodessa, mutta se vaatii sitä, että on vähintään 40 000 euron vuositulot, Suomessa tunnustettu ylempi korkeakoulututkinto yhdessä vähintään kahden vuoden työhistorian kanssa tai vaihtoehtoisesti poikkeuksellinen suomen tai ruotsin kielen taito vähintään kolmen vuoden työhistorian kanssa. Arvoisa puhemies! On itsestään selvää, että jos tänne haluaa jäädä pysyvästi, pitää osata maan kieli. Ei Suomi voi olla maa, jossa pysyvän luvan saa ilman kykyä puhua suomea tai ruotsia. Ilman kieltä ei synny kotoutumista, ja ilman kotoutumista syntyy ongelmia, joita olemme nähneet jo aivan tarpeeksi. Kotoutumisen täytyy lähteä maahanmuuttajan omasta tahdosta ja halusta. Arvoisa puhemies! On täysin oikeudenmukaista, että jos tänne Suomeen tullaan ja täällä rikotaan Suomen lakia, niin se vaikuttaa oleskelulupiin. Suomi ei ole mikään rikollisten suojapaikka. Tästä perussuomalaiset ovat puhuneet jo vuosia. Nyt linja tiukkenee, ja hyvä niin. Olen sitä mieltä, että lähtökohtaisesti Suomeen muualta tulevat rikolliset tulee palauttaa lähtömaihinsa, ja maastakarkotukset ovatkin kiihtyneet. Maassa maan tavalla, ja nuhteettomuus kunniaan. Arvoisa puhemies! Lakiesityksen mietintöön oli tullut keskustalta hämmentävä vastalause. Vastalauseessaan keskusta esittää, että ylempien korkeakoulututkintojen lisäksi myös Suomessa suoritettu ammatillinen perustutkinto oikeuttaisi pysyvään oleskelulupaan. Käytännössä tämä avaisi tien halpatyövoimalle, jonka myötä yhä enemmän suomalaiset ammatillisen koulun käyneet korvautuisivat ulkomaalaisilla. Suomalainen ammattiosaaminen on arvostettua, ja sitä sen tulee olla jatkossakin. Jo nykyisin Suomessa ammatillisessa koulutuksessa on todella paljon ulkomaalaisia opiskelijoita. Jos tämän tutkinnon suorittaminen olisi pysyvään oleskelulupaan oikeuttava, meillä ei olisi mitään takeita siitä, että he työllistyisivät ja olisivat aidosti hyödyksi suomalaiselle yhteiskunnalle. Lisäksi keskustan ehdotus lisäisi aivan uudella tavalla Suomeen ulkomaalaista halpatyövoimaa. Odotankin mielenkiinnolla, miten keskustalaiset edustajat perustelevat tätä kantaansa. Arvoisa puhemies! Loppuun haluan kiittää hallitusta siitä, että viimein suomalaisen veronmaksajan näkökulma on laitettu etusijalle. Vihdoin ymmärretään, että pysyvä oleskelulupa pitää ansaita työllä, kielitaidolla ja aidolla näytöllä siitä, että haluaa olla osa tätä maata eikä vain hyötyä siitä. Erityinen kiitos vielä sisäministeri Mari Rantaselle, joka tekee hyvää työtä Suomen ja suomalaisten eteen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+4.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-11-20T20:46:53,2025-11-20T20:51:12,Hyväksytty,1.1 2025_113_166,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_167,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensi alkuun totean, että tässä hallituksen esityksessä on paljon hyvää, mutta siihen on myös keskustalla muutama muutosesitys. Keskusta haluaa uudistaa suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa osaamiseen ja työhön perustuvaksi. Näin se olisi hallitumpaa ja suomalaisen yhteiskunnan kulloisiinkin tarpeisiin paremmin vastaavaa. Oleskeluluvissa olisi perustellumpaa siirtyä osaamisperusteiseen pisteytysmalliin, jossa huomioitaisiin esimerkiksi maahanmuuttajien koulutustaso, kielitaito, työkokemus, työtarjous ja myös puolison osaaminen. Malli pohjautuisi hyvin tuloksia tuottaneeseen Kanadan esimerkkiin, joka on varmaan monellekin täällä tuttu. Tätä mukautettaisiin Suomen tarpeisiin. Keskustan valiokuntaryhmä jakaa hallituksen näkemyksen siitä, että Suomen maahanmuuttopolitiikan on oltava aiempaa velvoittavampaa. Lähtökohtaisesti ahkeruudesta, kouluttautumisesta, itsensä ja myös perheensä elättämisestä työtä tekemällä ja ennen kaikkea halusta kotoutua pitää palkita. Uudistukset pitäisi tehdä niin, että Suomi pärjäisi kovassa kansainvälisessä kilpailussa osaavasta työvoimasta. Puheena olevassa hallituksen esityksessä hyvänä voidaan pitää sitä, että Suomessa suoritetun alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon taikka jatkotutkinnon perusteella voidaan jatkossa myöntää pysyvä oleskelulupa ilman pitkää oleskeluaikaa. Tämä edistäisi Suomen niin sanottua pitovoimaa sekä kannustaisi kansainvälisiä opiskelijoita jäämään valmistumisen jälkeen Suomeen töitä tekemään. Ei ole mitään järkeä siinä, että me koulutamme täällä työntekijöitä muualle maailmaan. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että pysyvä oleskelulupa kannustaisi valmistuneita hakeutumaan työmarkkinoille, vaikka työllistyminen olisi hidasta. Tämän perustelun pitäisi soveltua yhtä lailla ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneisiin, joilla koulutus on nimenomaan suunniteltu työelämään kiinnittymistä varten. Esityksessä myös todetaan yliopistotutkinnon suorittaneiden työllistyvän heikommin kuin ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden. Silti pysyvän oleskeluluvan mahdollisuus rajataan vain yliopistotutkintoihin. Edellä mainitun perusteella pidämme outona, että Suomessa suoritettujen tutkintojen luetteloon ei ole sisällytetty ammattikorkeakoulututkintoa eikä ammatillista tutkintoa. Pidämme sitä koulutuspoliittisesti ja myös työmarkkinoiden näkökulmasta epäjohdonmukaisena. Keskustan valiokuntaryhmä tähdentää ennen kaikkea elinkeinoelämää edustavien lausunnonantajien tavoin, että ammattikorkeakoulututkinto on Suomessa korkeakoulututkinto, joka on vahvasti työelämälähtöinen ja sisältää laajoja työharjoittelujaksoja. Kyseisen tutkinnon suorittaneet siirtyisivät pääsääntöisesti suoraan työmarkkinoille, usein vielä niille aloille, joilla Suomessa on merkittävä työvoimapula. Ammattikorkeakoulututkinnoissa esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla sairaanhoitajat, fysioterapeutit ja bioanalyytikot työllistyvät nopeasti valmistumisen jälkeen. Tekniikan aloilla insinöörit sijoittuvat teollisuuden, rakennusalan ja energia-alan tehtäviin. Kaupan ja liiketalouden alalla tradenomit työllistyvät taloushallinnon, markkinoinnin ja myynnin tehtäviin. Ic-alalla ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita ovat esimerkiksi ohjelmistotyöntekijät, tietojärjestelmäasiantuntijat ja kyberturvallisuuden osaajat. Nämä ovat erittäin kysyttyjä. Näillä aloilla ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistymisaste on erittäin korkea ja monet jäävät Suomeen töihin tai jatkavat opintojaan korkeakoulussa. Mielestämme hallituksen olisi pitänyt huomioida myös ammatillisen tutkinnon osalta, että erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ja rakennusalan tehtäviin työllistytään ammatillisen koulutuksen kautta. Esimerkiksi lähihoitajat, lastenhoitajat ja hoiva-avustajat ovat keskeisiä työntekijöitä vanhuspalveluissa, kotihoidossa ja päiväkodeissa. Pidämme myös tärkeänä, että lomautusjaksot huomioidaan oleskeluaikaa ja työhistoriaa laskettaessa pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä arvioitaessa. Tämä siksi, että lomautus ei tarkoita irtautumista työmarkkinoilta. Se ei ole työntekijän valinta, vaan työnantajan päätöksellä tehty väliaikainen toimenpide, jonka aikana työsuhde pysyy voimassa. Arvoisa puhemies! Näillä perusteilla katsomme, että tulemme jättämään vastalauseen 2 mukaiset muutosesitykset lain 56 a § sekä 56 c §:iin, elikkä sen meidän koko vastalauseen 2 mukaisesti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+4.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-11-20T20:51:16,2025-11-20T20:56:27,Hyväksytty,1.1 2025_113_168,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Honkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_169,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihan aluksi kannatan näitä edustaja Räsäsen edellä tekemiä keskustan vastalauseen mukaisia pykälämuutosehdotuksia. Tässä on kuultu ihan mielenkiintoista keskustelua liittyen tähän hallituksen esitykseen, joka tässä nyt on käsillä, ja myöskin sitten väitteitä keskustan maahanmuuttopoliittisesta linjasta. Haluan niitä tässä nyt hiukan oikoa ja kirkastaa läsnä oleville ja miksei sinne linjoillekin, jos siellä vielä tähän aikaan illasta joku malttaa tätä keskustelua kuunnella. Ensinnäkin tästä hallituksen esityksestä: Niin kuin tässä edellä edustaja Räsänen totesi, pääpiirteittäin kannatamme näitä tämän hallituksen esityksen tavoitteita. Keskustan mielestä nuhteettomuuden pitää olla edellytyksenä, jotta voi Suomessa saada pysyvän oleskeluluvan, ja samalla tavalla, kun kansalaisuuslakia käsiteltiin, tuimme sitä siltä osin. Jos Suomessa rötöstelee ja tekee rikoksia, siitä pitää olla seurauksia tähän yhteiskuntaan asettumisessa. Samaten nämä tulorajat ynnä muut edellytykset ovat hyvinkin kannatettavia. Meillähän on nyt tässä Suomessa meneillään korkean työttömyyden kausi. Valitettavasti Orpon ja Purran hallituksen talouspolitiikka on ollut sen verran epäonnistunutta, että meillä on Suomessa työttömyyskehitys ollut Euroopan toiseksi huonointa — en tiedä, onko tällä hetkellä kaikista huonointa. Meillä ehkä tässä kohtaa vähän hämärtyy se tosiasia, että suomalaisten työikäisten määrä vähenee vuosi vuodelta. Ja kun tässä oltiin tämän edellisen taloudellisen korkeasuhdanteen olosuhteissa, niin meillähän oli useilla aloilla ja useilla alueilla erittäin kova työvoimapula. Esimerkiksi rakennusala on sellainen, joka ei ilman vierasperäistä työvoimaa olisi enää ollenkaan tullut toimeen. Nostan tässä muutamia esimerkkejä esille: Tässä on ehkä se väestöpoliittinen tosiasia, joka ei kosketa pelkästään Suomea, vaan se koskettaa kaikkia muitakin Euroopan maita. Meillä väestön määrä pienenee, syntyvyys on laskenut. Meillä syntyi Suomessa viime vuonna 43 000 vauvaa, ja meillä on tämän vuoden kevään korkeakoulujen yhteishaussa 55 000 aloituspaikkaa. Siis meillä ei pystytä edes korkeakouluja reilun 20 vuoden päästä, sitten kun nämä nyt viime vuonna syntyneet ovat korkeakoulutusiässä, täyttämään Suomessa syntyneellä yhdellä suomalaisella ikäluokalla. No, tällä on tietenkin sitten monenlaisia seurauksia meidän yhteiskuntaan. Ensimmäisenä tietysti tulevat mieleen taloudelliset seuraukset. Meidän talouskasvuhan on menneinä vuosikymmeninä perustunut ennen kaikkea siihen, että työvoiman määrä kasvaa, osaamisen määrä kasvaa, mutta myös siihen, että työvoiman määrä kasvaa. Ja mitä me voimme tästä sitten päätellä? Meidän pitää joko jättää ne työt tekemättä, meillä pitää jättää se yritystoiminta aloittamatta tai investoinnit tekemättä, kun meillä ei yksinkertaisesti ole työvoimaa siihen. Näihin edellä esitettyihin väitteisiin, että halpatyövoima korvaisi suomalaiset työntekijät: [Joakim Vigelius: Näin käy!] mitkään väestöpoliittiset faktat, varsinkaan nämä, kun katsotaan meidän syntyvyyttä, eivät tue sitä, mikään tosiasia ei tue sitä, että meillä halpatyövoima korvaisi suomalaiset. [Miko Bergbom: Raksalle!] Eri asia on sitten se, jos ei jostakin syystä työllistyminen ole Suomessa kannattavampaa kuin työttömyys. Nämä seikat ovat tietenkin oma asiansa, mutta hallitushan on tähän tehnyt minun mielestäni ihan hyviä toimenpiteitä, kun on näitä työnteon kannustinloukkuja purettu sieltä sosiaaliturvajärjestelmästä, ja oletan, että tähän ovat myös täällä läsnä olevat hallituspuolueiden kansanedustajat omalta osaltaan tähdänneet. Siis väestö laskee, jopa Kiinassa väestö alkaa laskemaan, kun siellä syntyvyys on romahtanut. Näin on muissakin Euroopan maissa, länsimaissa, ja tästä johtopäätös on se, että jos me meinataan pitää yllä tämä talouskasvu, hyvinvointivaltio, riittävät verotulot sen rahoittamiseksi, niin me väistämättä tarvitaan ihmisiä töihin tämän maan ulkopuolelta. Näin lausui muuten valtaosa lausunnonantajistakin, kun tätä hallintovaliokunnassa käsittelimmekin. Sitten se toinen vaihtoehto, jos ei tämä kelpaa, on sitten minun mielestäni kyllä paljon huonompi. No, sitten oma asiansa ovat nämä hallituksen esitykseen sisältyvät puutteet täällä. Huomaan, että kokoomusta hiukan nolottaa. He eivät jääneet tänne edes näitä puolustelemaan, jättivät tämän nyt sitten perussuomalaisten huoleksi. Nostan esimerkin nyt näistä ammattikorkeakoulututkinnoista, joiden perusteella nyt sitten hallituksen mukaan ei saisi sitä pysyvää oleskelulupaa. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on noin 10 000 tutkinto-opiskelijaa. Siellä heistä 1 400 on ulkolaisia tutkinto-opiskelijoita. He kaikki maksavat muuten lukukausimaksun. Se on voitollista toimintaa Jyväskylän ammattikorkeakoululle. Ja mitkä ovat suurimmat sieltä valmistuvat ryhmät? Sairaanhoitajat ja insinöörit eli juuri ne osaajat, joita me täällä eniten tarvitaan. Me tarvitaan sairaanhoitajia, itse asiassa me tarvitaan hoitajia vuoteen 2040 mennessä 45 000 lisää suhteessa nykytasoon, 45 000 hoitajaa lisää nykytasoon. Tämä tarkoittaisi sitä, että meidän pitäisi siitä Suomessa syntyneestä ikäluokasta, 43 000:sta, jos ei se nyt kauheasti nouse eikä laske lähivuosina, kouluttaa yhä isompi osuus hoitajiksi. No, mistä ne ovat pois? Koulutetaanko me vähemmän poliiseja sitten, kun kaikki pitää kouluttaa hoitajiksi, jotta vanhukset saadaan hoidettua, tai koulutetaanko me vähemmän rakennusmiehiä? [Sanna Antikainen: Pysyvä oleskelulupa ei ole ainoa vaihtoehto!] Mikä me jätetään tekemättä, jos kerran eivät kelpaa nämä osaajat, jotka tulevat ja ammattikorkeakoulujen osalta vielä omalla rahalla maksavat sen oman koulutuksensa? [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] No niin, sitten mitä tulee tähän ammatilliseen koulutukseen, niin minä ihmettelen — minä en ole suorittanut ammatillista koulutusta, täällä saattaa olla ehkä sellaisiakin joukossa — sitä epäluottamusta suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Jos läpäisee ja suorittaa Suomessa ammatillisen tutkinnon suomen kielellä, niin minä uskon, [Sanna Antikainen: Höpö höpö!] että jos sen laadussa on ongelmia, niin varmaan siihen voi hallitus puuttua muullakin kuin leikkaamalla ammatillisen koulutuksen rahoitusta. Suomalaisen ammatillisen tutkinnon suorittaminen, kun sen läpäisee, on kyllä aika vahva signaali siitä, että pystyy Suomeen kotoutumaan ja on suomen kielen taitoinen ja pystyy täällä myös työmarkkinoille sitten etabloitumaan. No niin, tämä on minun mielestäni ihan selvä asia. Jos siinä joitakin ongelmia on, niin varmaan siihen voi sitten politiikalla kulloinenkin hallitus puuttua ja parantaa meillä koulutuksen tasoa. Mutta sanon vielä sen, että mitä tulee tähän pysyvään oleskelulupaan ja sen ehtoihin, niin summa summarum, meidän ei pidä luoda mitään sellaisia esteitä tai mitään sellaisia poliittisia toimenpiteitä, joilla me vähennetään kannusteita tulla suomalaisen korkeatasoisen koulutusjärjestelmän kautta suomalaisille työmarkkinoille, kun me tämän alhaisen syntyvyyden ja meidän kansantalouden johdosta — niin kuin yrityksetkin ja elinkeinoelämä lausuivat hallintovaliokunnalle — tarvitsemme entistä enemmän tänne työntekijöitä. Ja aivan oikein, olen sitä mieltä, että heidän pitää olla suomen kielen taitoisia, heidän pitää olla hyvin kotoutuneita, sitoutua tämän yhteiskunnan arvoihin ja moraaliin, siitä ei ole kahta sanaa, mutta tällaisia esteitä minun mielestäni ei ole perusteltuja luoda. Sen takia kannatan edustaja Räsäsen tekemiä hyviä ehdotuksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+4.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-11-20T20:56:30,2025-11-20T21:04:55,Hyväksytty,1.1 2025_113_170,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_171,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia siten, että pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä tiukennetaan. [Sanna Antikainen: Eikö olekin hienoa!] Pysyvän oleskeluluvan hakemiseen vaadittava maassa oleskeluaika nostettaisiin nykyisestä neljästä vuodesta kuuteen vuoteen ja pysyvän oleskeluluvan edellytykseksi lisättäisiin suomen tai ruotsin kielen taito sekä kahden vuoden työhistoria. [Sanna Antikainen: Onpa mahtava esitys!] Pidämme tätä hallituksen esityksen päälinjaa kannatettavana siltä osin kuin pysyvän oleskeluluvan saamista kytketään vahvemmin Suomeen kotouttamiseen ja yhteiskuntaan osallistumiseen. Arvoisa rouva puhemies! Työhistoriaedellytyksestä jaamme näkemyksen, että työllistymisen edellyttäminen pysyvän oleskeluluvan ehtona on sinänsä kannatettava lähtökohta. Ehdotamme kuitenkin, että lakiehdotusta muutetaan niin, että työhistoriaedellytys voidaan katsoa täyttyneeksi, vaikka hakija olisi turvautunut työttömyysetuuteen tai toimeentulotukeen taikka ollut muutoin poissa työstä kahden vuoden aikana yli kolmen kuukauden ajan, jos tukiin ei kuitenkaan ole turvauduttu tai työstä oltu pois yli kuuden kuukauden ajan ja tukiin turvautuminen tai muu poissaolo työstä on johtunut poikkeuksellisista olosuhteista tai muista tilapäisistä syistä, joihin hakija ei ole kohtuudella voinut vaikuttaa. Tällaisen vastalauseemme mukaisen jouston lisääminen vastaisi paremmin todellisen elämän muuttuvia tilanteita vaarantamatta kuitenkaan työhistoriaedellytyksen tarkoitusta. Tämä vahvistui myös viime perjantaina, kun olin Helsingin kaupungin pormestarin vieraana osana eduskunnan startup-yhteisön vierailua ja startup-yrittäjien yhteistä tapaamista Helsingin kaupungintalolla, jossa useissa yrittäjien puheenvuoroissa todettiin, että kolmen kuukauden aikaraja on todella tiukka. Valitettavasti tässä tilaisuudessa ei ollut yhtään esimerkiksi nyt voimakkaasti kantaa ottavien perussuomalaisten edustajaa. Kannustaisinkin kovasti osallistumaan esimerkiksi startup-ryhmän toimintaan, sillä tällä hetkellä startup-yrittäjien osuus viennistä on jo ylittänyt kymmenen miljardin rajan. Se on kyllä hieno asia, ja heitä todellakin kannattaa kuunnella. Hehän ovat jo isompi kuin metsäteollisuus. Arvoisa rouva puhemies! Korkeakoulututkinnon perusteella saatavasta pysyvästä oleskeluluvasta: Hallituksen esityksessä erottelun perusteeksi esitetään, että alemmat korkeakoulututkinnot ovat yliopistoissa yleensä välietappi, jolla tähdätään ylempään tutkintoon, kun taas ammattikorkeakouluopiskelijat pääasiassa suorittavat vain alemman korkeakoulututkinnon. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen alemmissa korkeakoulututkinnoissa on eroja, mutta näin jyrkkää jaottelua ei voida pitää perusteltuna. Tämän takia katsomme, että tätä ehdotusta tulisi muuttaa siten, että myös ammattikorkeakouluissa suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot sisällytetään pykälään vastalauseemme mukaisesti. Arvoisa rouva puhemies! Edellä toteamani perusteella teen vastalauseen 1 mukaiset muutosehdotukset.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+4.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-11-20T21:04:59,2025-11-20T21:08:47,Hyväksytty,1.1 2025_113_172,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_173,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kannatan edustaja Nikkasen tekemiä ehdotuksia tässä heti aluksi. Muutama peruste näitten osalta: Tässä tämä peruslinja esityksessä on ihan kunnossa, ja nämä vaatimukset kuuden vuoden oleskelusta täällä ja sitten työhistoriavaatimukset ja kielitaitovaatimukset ovat ihan asiallisia. Sitten ne poikkeussäännöt ovat aika kovia. Siellä on 40 000:n vuosiansio, joka tarkoittaa noin 3 200 euron kuukausipalkkaa, ja sitten näitä korkeakoulututkintoja ja parempaa kielitaitoa, eli siellä toistakin polkua päästään kyllä sisään ja nopeamminkin päästään pysyvän oleskeluluvan piiriin. Siihen liittyy tämä kysymys, kun puhutaan kielitaidosta. Sen osalta voi sanoa, että me aika paljon kotouttamisen velvoitteita koko ajan laitetaan yhteiskunnalle. Voi kysyäkin, että kun työperäistä maahanmuuttoa tänne halutaan ja sen perusteella tänne väkeä työskentelemään, niin voisiko ajatella, että yrityksilläkin on joku vastuu kielikoulutuksesta, kun he tänne työvoimaa haluavat. Minusta siinä voisi olla semmoinen asia, että siitä pitäisi tehdä selvityksiä, ja mielestäni sitä voisi edesauttaa. Esimerkiksi suomalaiset kun menivät Ruotsiin, niin siellä ruotsin kieltä opetettiin niille ihmisille yrityksien sisällä. Tavallaan tätä näkökulmaa meillä ei ole oikein missään. Kaikkialla vain puhutaan, että yhteiskunnan pitää tämä kielikoulutus hoitaa, ja minä sanoisin, että myös yrityksillä pitäisi olla tässä kielikoulutuksessa vastuu. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!] Se olisi semmoinen ulottuvuus, joka tässä ehkä olisi pitänyt huomioida tämän mietinnön osalta. Toinen asia, josta edustaja Nikkanenkin tuossa hyvin puhui: Todellisesti työelämässä, jos tulee kolmen kuukauden katko, työllistyminen tänä päivänä ei tapahdu kolmessa kuukaudessa. Työnhakuprosessi haastatteluineen vie useammin pitemmän aikaa, ja sen takia tässä sen jouston, mitä SDP on esittänyt, pitäisi olla mukana. Se on tässä semmoinen liian tiukka sääntö, tuo kolme kuukautta. Siinä pitäisi olla tällaisten poikkeustilanteitten varalle joustoa. Sitten vielä lopuksi toteaisin, että kyllä ammattikorkeakoulu olisi tässä ihan yhtä rinnasteinen. Aika monet ammattikorkeakoululaiset — sairaanhoitajat, poliisit, insinöörit — ovat tekemässä sen ammatin ja sillä työskentelevät. Mielestäni sen olisi tässä listassa pitänyt olla. Muuten tätä esitystä voi viedä eteenpäin, mutta nämä korjaukset siihen pitäisi tehdä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-20T21:08:47,2025-11-20T21:11:57,Hyväksytty,1.1 2025_113_174,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_175,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tarkoituksenani oli käydä ensin läpi tämän lakimuutoksen sisältö pysyviin oleskelulupiin, joka pitää siis sisällään kiristyksiä kielitaitovaatimuksiin, toisaalta vaatimuksen siitä, ettei ole nojattu sosiaaliturvaan, ja toisaalta nuhteettomuusvaatimuksiin, mutta käyn nyt ensin läpi oman reaktioni näihin keskustan puheenvuoroihin. Ensinnäkin pidin todella ihmeellisenä, että valiokunnassa keskusta toi nimenomaan tämän ammatillisen puolen tutkintojen ohituskaistan ihan tuosta noin vain. Edes SDP, joka esitti loivennuksia tähän hallituksen esitykseen pysyvien oleskelulupien kiristämisestä, edes SDP ei esittänyt, että ammatillisen tutkinnon suorittanut ulkomaalainen tarvitsisi ohituskaistan pysyviin oleskelulupiin. Kiitos siitä SDP:lle. Vaikka en yhdy ajatukseenne siitä, että tätä lakia pitäisi millään tavalla loiventaa, mutta jos pitäisi valita näiden kahden loivennuksen väliltä, niin valitsisin ehdottomasti teidän loivennuksenne, koska ajatus siitä, että ammatillisen tutkinnon suorittanut ulkomaalainen pääsisi suoraan pysyviin oleskelulupiin kiinni tutkinnon täällä suoritettuaan ja suhteellisen alhaisen kielitason omaksuttuaan, muuttaisi aivan järisyttävästi meidän maahanmuuttopolitiikkaamme ja ylipäätään meidän työmarkkinoitamme myös pidemmällä aikavälillä. Tämä helpotus, mikä tähän on tehty, on tarkoitettu nimenomaan korkeakoulututkinnon suorittaneille ihmisille, siis ihmisille, joista voidaan olettaa, että he pääsevät nimenomaan kiinni siihen korkeampaan tulotasoon, että heillä on parempi työllisyystilanne, ja jotta me houkutellaan niitä osaajia, joista paljon puhutaan. Mutta sitten meillä on isona riskinä se, että jos toimittaisiin keskustan tavalla, yhtään ammatillista koulutusta väheksymättä tosiasia on se, että meille synnytettäisiin tänne Suomeen ulkomaalaisten — siis pitkälti teidän kannattamienne ulkomaalaisten, jotka on tuotu meidän kouluihimme opiskelemaan — ohituskaista päästä kiinni pysyviin oleskelulupiin, ja sen jälkeen, kun he saisivat pysyvän oleskeluluvan täällä tutkinnon suoritettuaan, heiltä ei vaadittaisi enää sen jälkeen työllistymistä ja he voisivat jäädä myös meidän tukiverkostojen varaan. Pysyvät oleskeluluvat ovat luonteeltaan pysyväluonteisia. Niiden peruuttaminen jälkikäteen myöntämisen jälkeen on itse asiassa hyvin vaikeaa. Se vaatii käytännössä rikoksiin syyllistymistä tai sitä, että on tapahtunut väärinkäytös tai virhe jo sitä lupaa myönnettäessä. Esimerkiksi meillä on tällä hetkellä kymmeniätuhansia ihmisiä, ulkomaalaisia ihmisiä, meidän ammatillisessa koulutuksessa, sen parissa, piirissä. Mitä tapahtuisi, jos yhtäkkiä näistä suuri osa saisi pysyvän oleskeluluvan ehkä kolmen vuoden tutkinnon suoritettuaan? Meillä saattaisivat pysyvien oleskelulupien määrät vuositasolla kasvaa hyvin merkittävästi, ja meiltä lähtisi samalla maahanmuuttopolitiikassa se kontrolli siitä, päätyvätkö ihmiset sinne työmarkkinoille. Omassa puheenvuorossanne te puhuitte siitä, että meidän väestöpoliittinen tilanteemme on sellainen, että me tarvitsemme työvoimaa. No, minkä ihmeen takia me sitten koulutamme ihmisiä ensin täällä ja sitten tarjoamme heille ikään kuin ohituskaistan sinne, että heidän ei tarvitsekaan oikeastaan työllistyä? Asiahan on niin, että jos täällä suorittaa opinnot, niin täällä voi hakea työlupaa sen jälkeen ja mennä töihin, mutta se on ehdollista sille työnteolle ja toimeentulolle. Ajatus siitä, että annetaan suoraan pysyvä oleskelulupa ja toivotaan parasta, on ongelma, ja se johtaisi meillä aika isoihin ongelmiin. Kyse ei ole epäluottamuksesta ammatillista koulutusta kohtaan, vaan kyse on enemmänkin siitä, että kun tämä hallitus koettaa viedä maahanmuuttopolitiikkaa Suomessa työperäisellä, humanitäärisellä, opiskeluperäisellä, kaikilla näillä sektoreilla parempaan, järkevämpään, vaativampaan, ehdollisempaan suuntaan, niin esimerkiksi pysyvien oleskelulupien helpompi myöntäminen ja Suomen kansalaisuuksien helpompi myöntäminen ovat nimenomaan päinvastaisia tavoitteita tämän hallituksen politiikalle ja sille politiikalle, joka on tällä hetkellä yleispohjoismaista ja yleiseurooppalaista. Jos me annamme kevyin, löyhin, ei-vaativin ehdoin kansalaisuuksia tai vaikka pysyviä oleskelulupia, sen lopputuloksena on se, että meiltä pettää kontrolli, meiltä pettää valvonta. Me emme pysty enää tarkastelemaan, työllistyvätkö ne ihmiset, joille näitä pysyväluonteisia lupia tai kansalaisuuksia on myönnetty, ovatko he työssä enää vuoden päästä luvan myöntämisestä. Se valvonta pettää. Enää se ei ole ehdollista työnteolle, omillaan toimeentulolle. Luojan kiitos rikoksettomuudelle se on pysyvien oleskelulupien kohdalla. Rikoksesta me voimme poistaa pysyvän oleskeluluvan. Se onnistuu. Sitten taas jos oltaisiin menty esimerkiksi SDP:n linjan mukaisesti ja kaadettu täällä meidän jo tekemät kiristykset kansalaisuuslain ensimmäiseen kiristyssarjaan ja toiseen kiristyssarjaan, niin meillä ei olisi samanlaisia työkaluja käytössä kansalaisuuksien poistamisen tai ennakkovalvonnan osalta. Sen takia pitää olla sitä kontrollia jo lupia myönnettäessä, koska näissä pysyväluonteisemmissa luvissa, pysyvissä oleskeluluvissa, kansalaisuuksissa, meillä ei ole sitä samaa välinettä käytössä. Jos te haluaisitte työllistää nimenomaan näitä pitkälti teidän kannattamina tänne tulleita lukioihin ohjattuja ulkomaalaisia opiskelijoita, te voisitte luoda kaistan heille helpompiin työlupiin, mutta te esititte suoraan pysyviä oleskelulupia. Se on ongelma, ja se on aika merkittävä ongelma. Ymmärrän hyvin, minkä takia edes SDP ei lähtenyt siihen mukaan, koska se olisi järisyttävä muutos suomalaisessa yhteiskunnassa, ohituskaista pysyville oleskeluluville ammatillisen perustutkinnon suorittamisen jälkeen, kolmessa vuodessa toisen asteen tutkinto. Yhtään ammatillista koulutusta Suomessa väheksymättä maahanmuuttopolitiikkaa ei voi hoitaa tältä pohjalta. Siinä on isoja riskejä, ja Suomella ei ole siihen varaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+4.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-20T21:12:06,2025-11-20T21:19:16,Hyväksytty,1.1 2025_113_176,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_177,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hämmentäviä puheenvuoroja täällä tänään on kyllä kuultu. Välillä mietin, tiedetäänkö täällä opposition puolella, mistä aidosti puhutaan. Nimittäin ensin pitäisi ymmärtää se, mitä pysyvä lupa tarkoittaa. Se tarkoittaa sitä, että sitä lupaa ei peruta, sitä ei haeta uudelleen. Se tarkoittaa käytännössä elinikäistä oikeutta olla Suomessa. Jos tähän ei mitenkään sidota sitä, että pitäisi olla toimeentulo tai osoittaa, että tekee Suomessa töitä, ollaan kyllä melkoisessa hukassa. Eli pitää ymmärtää se, että tämä on se polku, mistä seuraava polku on sitten kansalaisuus. Ja nyt siitä me ollaan päättämässä. Tämä on se ensimmäinen toimi. No, sitten jos mietitään näitä vaihtoehtoja: SDP haluaa tähän niin, että ei voida vaatia — että on ihan kohtuutonta vaatia — että pitäisi olla kaksi vuotta töissä ennen kuin saa pysyvän luvan Suomeen, siis jäädä loppuelämäkseen Suomeen. Että sen kahden vuoden aikana pitää vähintään saada kuusi kuukautta olla toimeentulotuella. Kolme kuukautta on liian lyhyt aika, kyllä kuusi kuukautta pitää saada olla. En voi ymmärtää. Ei voi nojata sellaiseen maahanmuuttoon ja pysyviin lupiin Suomeen, joissa edellytyksenä on se, että pitää olla suurempi oikeus olla toimeentulotuella. En ymmärrä. No, keskusta haluaisi tuoda sen 50 000 ammattikouluopiskelijaa suoraan pysyville luville, siis ikuiseksi oleskelijaksi Suomessa, ilman, että mitenkään täytyy osoittaa sitä, että hakeutuu työelämään tai haluaa hakeutua työelämään, kunhan täällä opiskelee kolme vuotta, jotenkin rämpii sen ammattikoulun läpi — 50 000. No, tietysti siellä taustalla on se, että keskustan mielestä jokainen koulu pitää täyttää ulkomaalaisilla, jos suomalaisia ei sinne löydy. Se on aivan sama, mikä sen hinta on yhteiskunnalle, kunhan ne koulut saadaan täyteen. Millään muulla ei ole merkitystä. Sitten vielä se, että jos pysyvä lupa evätään, niin se ei tarkoita maasta poistamista, mikä on tässä jäänyt täysin huomioimatta. Se tarkoittaa, että se lupa vain jatkuu tai se menee vuoden eteenpäin. Ikään kuin tässä olisi vaihtoehtona se, että jos ammattikoulusta valmistuu ja jos ei saa pysyvää lupaa, niin pitäisi lähteä pois maasta. Ei tarvitse lähteä pois maasta. Tämä pitää ymmärtää. No, sitten tämä keskustan näkemys näistä vuosikymmenten päästä olevista tarpeista, että tänne pitäisi 50 000 maahanmuuttajaa tuoda reserviin odottamaan, jos sitten kymmenen vuoden tai 20 vuoden päästä on tarve näille työntekijöille. [Miko Bergbom: Kepu tarvii plantaaseille nyt!] Sehän tarkoittaa sitä, että me vaihdetaan tämä oma kansa täältä kokonaan pois. Meillä on enemmistö jotain muuta täällä 20 vuoden päästä kuin suomalaisia. [Kimmo Kiljunen: Ne on suomalaisia!] — Kantasuomalaisia. Ja riippuen tietysti siitä, saavatko he kansalaisuuden aikanaan. Sitten he ovat suomalaisia. [Petri Honkonen: Kukas ne työt oikeasti tekee?] No, olihan tämä Kiina-esimerkki tietysti kyllä hyvä. Eli jos Kiinan väestöluku laskee, niin onko kepun mielestä niin, että kiinalaiset hankkivat sitten lisää maahanmuuttajia? Kun otitte esimerkkinä, että Kiinassakin väestö laskee, niin ottavatko he lisää maahanmuuttajia? Tuskin, en usko. Tästä olen SDP:n kanssa samaa mieltä, että yritysten kielen opettaminen olisi hyvä ottaa mukaan, mutta se tarkoittaisi ehkä sitä, että työkielenä pitäisi useammin olla suomi, mikä olisi äärimmäisen kannatettavaa, ei välttämättä aina englanti, ainakin rinnalla suomi, että korostettaisiin sitä suomen kielen merkitystä kaikessa. Eihän tämä esitys itse asiassa edellytä sitä, että yhteiskunnan pitää se kielitaito opettaa. Se vain pitää osoittaa kielikokeella, että on oppinut sen suomen kielen, mutta ei se ota kantaa siihen, kuka sen opettaa. Sekin tässä on tärkeä muistaa. No, sitten tähän ammattikorkeakouluopiskelijapohjaan. Nyt useammassa puheenvuorossa on tuotu esiin sitä, että ammattikorkeakoulupohjalta toimivat muun muassa poliisit. Kun poliisiopiskelijalta vaaditaan Suomen kansalaisuutta, niin minun on vaikea ymmärtää, että jos valmistuu poliisiksi, miksi tarvitsee pysyvää oleskelulupaa. Kuten sanottua, ei oikein ole ajatus mukana näissä opposition esityksissä näiden osalta ollut, ja pistää hymyilyttämään, vaikka ei pitäisi, kun on niin vakava asia kyseessä. Mutta jäädäänpä odottamaan lisää kommentoitavia puheenvuoroja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+4.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-11-20T21:19:19,2025-11-20T21:24:07,Hyväksytty,1.1 2025_113_178,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_179,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kenellä pitäisi olla oikeus pysyvään oleskeluun Suomessa? Meille perussuomalaisille tämä on ollut hyvin selvää. Suomen on oltava sellainen maa, jossa pysyvän oleskeluluvan saa vain silloin, kun ihminen todella haluaa olla osa suomalaista yhteiskuntaa, kantaa vastuuta ja noudattaa lakejamme. Aikaisemmin näin ei ole ollut. Me perussuomalaiset olemme luvanneet kiristää Suomen liian löysiä maahanmuuttolakeja. Maahanmuuton tulisi aina perustua siihen, että se on Suomelle taloudellisesti kestävää ja turvallista ja kannustaa tulijoita aidosti kotoutumaan tähän maahan. Tämä hallituksen esitys onkin osa perussuomalaisten lupausta paremmasta maahanmuuttopolitiikasta. Arvoisa puhemies! Suomalainen maahanmuuttopolitiikka on ollut jo vuosia suoraan sanottuna välinpitämätöntä. Pysyviä oleskelulupia on jaeltu ihmisille ilman todellista vaatimusta kotoutumisesta. On ollut suorastaan hämmästyttävää, että tähän asti pysyvän oleskeluluvan on voinut saada sellainen henkilö, joka ei ole tehnyt päivääkään töitä Suomessa, ei osaa puhua suomea eikä aina edes elätä itseään. Moni varmasti ihmetteleekin, miten tämä on voinut olla mahdollista. Onneksi tälle toiminnalle laitetaan nyt loppu. Meidän linjamme on hyvin yksinkertainen: pysyvä oleskelu kuuluu niille, jotka ovat osoittaneet halunsa ja ennen kaikkea kykynsä kotoutua Suomeen ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Eli kun ihminen oleskelee Suomessa laillisesti ja yhtäjaksoisesti ainakin kuusi vuotta, hän osaa kielen, on tehnyt töitä eikä ole pitkäaikaisesti turvautunut sosiaaliturvaan, hänellä on mahdollisuus pysyvään oleskelulupaan. Silloin hän on osaltaan osoittanut sitoutumisensa tähän maahan, ja juuri tällaiset ihmiset ovat tervetulleita Suomeen. Me perussuomalaiset pidämme tärkeänä myös sitä, että järjestelmä palkitsee ihmisen hänen omasta aktiivisuudestaan. Hallitus mahdollistaa edelleen pysyvän oleskeluluvan jo neljässä vuodessa, jos hakija täyttää lisävaatimukset. Niitä ovat 40 000 euron vuositulot, Suomessa suoritettu korkeakoulututkinto tai poikkeuksellisen hyvä kielitaito yhdistettynä vahvaan työhistoriaan. Eli pysyvä oleskelulupa olisi mahdollista saavuttaa aikaisemmin, jos sille on hyvät perusteet. Pysyvä oleskelulupa ei siis olisi enää mahdollista heille, jotka etsivät helppoa oleskelua Suomessa ilman mitään velvoitteita. Arvoisa puhemies! Tärkeä muutos on myös rikostaustan arvioinnin tiukentaminen. Jos ulkomaalainen syyllistyy rikokseen ja saa siitä tuomioksi ehdottoman vankeusrangaistuksen, oleskeluaika pysyvää lupaa varten alkaa jatkossa alusta. Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys. Jos ihminen ei noudata Suomen lakeja, hänen ei tulisi saada myöskään pysyvää paikkaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä on turvallisuutta lisäävä muutos. Tämä hallituksen esitys järkevöittää maahanmuuttopolitiikkaa. Se kannustaa kotoutumaan, se palkitsee työnteosta ja kielitaidosta, houkuttelee Suomeen todellisia työelämän osaajia ja torjuu vääränlaista maahanmuuttoa. Tämä esitys on askel kohti tervettä ja vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa, joka on suomalaisen yhteiskunnan etu mutta myös jokaisen maahanmuuttajan etu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+4.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-11-20T21:24:10,2025-11-20T21:27:37,Hyväksytty,1.1 2025_113_180,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_181,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minä olen seurannut tätä keskustelua huolella, yrittänyt kuunnella näitä argumentteja, ja tässä tietysti tämän hallintokäytännön kautta arvioidaan nyt ihmisten liikkuvuutta yli rajojen. Haluaisin hieman periaatteellisemmin pohtia tätä asiaa kuin puhtaasti tämmöisen hallintokäytännön kautta. Tässä nyt viimeisessä puheenvuorossa sanottiin, että jos ihminen ei noudata Suomen lakeja, niin hänellä ei ole oikeutta saada pysyvää paikkaa Suomessa. Juuri näin pitää ollakin, mutta tämä koskee kaikkia ihmisiä. Tämä koskee myöskin suomalaisia ihmisiä. Jos ihminen ei noudata suomalaisia lakeja, hänellä ei ole pysyvää paikkaa Suomessa, pahimmillaan hän on vankilassa. Eli ei tässä sen kummemmin tarvitse ihmistä kohdella, kun ihmisistä on kysymys. Minä itse pohdiskelen tätä maahanmuuttoproblematiikkaa hieman historiasta ja kauempaa katsoen ja ymmärrän tämän maahanmuuton ylipäätään siitä lähtökohdasta, että liikkumisvapaus on yksi keskeisimmistä ihmisoikeuksista. Meillä on se lähtökohta, että ihmisellä täytyy olla oikeus poistua maasta. Meillä on ollut näitä kansojen vankiloita, joista ei päässyt pois, aikanaan tuossa idässäkin oli semmoinen maa, ja silloin on puhuttu siitä, että ihmisillä täytyy olla vapaa liikkumisen oikeus. Sen käänteispuoli on muuttaa johonkin toisaalle eli maahanmuutto. Nyt tämä on sitten sanktioitu järjestelmä, monella tavalla tehty hankalaksi. Tässä globaaliyhteisössä, maailmassa, joka on jakaantunut tämmöisiin kansallisvaltioihin, joita on 193 kappaletta tällä hetkellä, on tietyt hallinnolliset rajat, jotka ikään kuin rajoittavat sitä, miten ihmiset liikkuvat vapaasti, paitsi Euroopassa, jossa me olemme integraation kautta edenneet siihen, että meillä on liikkumisvapaus taattu tällä alueella, eli täällä asuvat 450 miljoonaa ihmistä voivat siirtyä maasta toiseen ja noudattaa niitä lakeja, yrittää oppia sen maan kieltä, mihin on siirtynyt asumaan, yrittää tehdä työtä, niin kuin pitääkin yrittää, ja yrittää opiskella — ne kriteerit, jotka te tässä asetitte. Mutta jos te katsotte suomalaista maahanmuuttoa ihan aidosti, niin eiväthän nämä ole ne keskeisimmät tekijät, jotka maahanmuuttoa aiheuttavat. Keskeisin syy ihmisen liikkumiseen rajojen ylitse, myöskin Suomeen, on — minä otan nyt emotionaalisesti tämän — rakastuminen, perheet, perheiden yhdistyminen. Tämä on se keskeisin syy, minkä takia ihmiset liikkuvat. Arvostakaa ja arvioikaa ihmisyyttä. Minä tiedän liian monta kammottavaa tarinaa Suomessa siitä, miten ihmiset kärsivät, siis ihminen kärsii siitä, että täällä tiukennetaan, tehdään turvakoneistoa, valvotaan yhä tiukemmin, tiukemmin, tiukemmin, rajoitetaan sitä oikeutta, että ihminen haluaisi elää toisen ihmisen kanssa, haluaisi, että hänen perheensä olisi läsnä oleva, haluaisi, että hän saisi iäkkäät vanhempansa ehkä siihen lähelleen keskinäiseen kanssakäymiseen. Tätä kaikkea inhimillisesti katsoen tämä keskustelu tuntuu täysin kreisiltä ja kummalliselta. Sen takia kyllä vähän häkeltyneenä katson, kun maailma menee taaksepäin, ikään kuin kutistuu, koska maailma tulee pienenemään. Tulee olemaan aika, että tätä maahanmuuttopoliittista keskustelua käsitellään ja katsotaan niin, kuinka on mahdollista, että 2000-luvun alussa vielä tuolla tavalla kohdeltiin ihmistä. Vähän samalla tavalla kuin noitavainot ovat olleet aikoinaan tai orjakauppa on ollut aikoinaan, ihminen on ollut kauppatavaraa, ihmisiä on kaupattu. Ihmiskaupasta puhutaan tänäkin päivänä kyllä — ihan hyvä, että puhutaan. Mutta puhukaa ja katsokaa ihmisyyden sisälle, kun käytätte näitä puheenvuoroja. Niin monta kärsimystarinaa tälläkin prosessilla olette aikaansaamassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+4.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-11-20T21:27:37,2025-11-20T21:31:13,Hyväksytty,1.1 2025_113_182,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Bergbom., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_183,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kiljunen, kehotitte katsomaan ihmisyyden sisälle. Katsotaan suomalaisen maahanmuuttopolitiikan sisälle, minkälaista suomalainen maahanmuuttopolitiikka on tähän mennessä ollut: Aloitetaan vaikka näistä pysyvistä oleskeluluvista. Suomeen on siis tähän mennessä voinut saada pysyvän oleskeluluvan, vaikka ei olisi osannut suomen tai ruotsin kieltä. Suomeen on myös voinut saada pysyvän oleskeluluvan elämällä sosiaaliturvan varassa, ei siis käymällä töissä. Tällainen järjestelmä meillä on ollut pysyvien oleskelulupien osalta. Se on ollut järjestelmä, joka loukkaa ja pilkkaa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, jota veronmaksajat rahoittavat. Maahanmuuttopolitiikka Suomessa laajemminkin on ollut aika löperöä. Tänne on voinut tulla hyvin kevyin ehdoin, ja täältä on suomalaisen yhteiskunnan ollut hyvin vaikea saada ulos sellaisia ihmisiä, jotka rikkovat suomalaisen yhteiskunnan perusarvoja. Tämä on se perusongelma, jota perussuomalaiset ovat lähteneet ratkaisemaan. Niin pysyvien oleskelulupien osalta, työperäisten lupien osalta kuin kansalaisuuden saamisen ehtojen osalta hallitus kiristää sääntelyä, ja sille on perusteltu syy. Näin tehdään kaikkialla Euroopassa. Kysytte: minkä takia? Kysymys ei ole siitä, että emme pystyisi katsomaan ihmisyyden sisälle, vaan katsomme, mitä vaikutuksia suomalaisille ihmisille ja jopa eurooppalaisille ihmisille on ollut harjoitetusta maahanmuuttopolitiikasta: korkea riippuvuus sosiaaliturvassa — suomalainen veronmaksaja maksaa. Te katsotte ihmisyyden sisälle, me katsomme veronmaksajan lompakon sisälle: se ei ole ehtymätön. Euroopassa maahanmuuttopolitiikka on aiheuttanut merkittävää segregoitumista eli eriytymistä asuinalueiden välillä, mikä on johtanut siihen, että tavalliset eurooppalaiset muuttavat alueelta pois, koska siellä ei pysty enää asumaan, koska siellä ei ole turvallista. Suomessa on nähty väkivaltarikosten osalta, myös seksuaalirikosten osalta, merkittävää yliedustusta maahanmuuttajien osalta. Katsokaa ihmisyyden sisälle, me katsomme tilastojen sisälle, ja niissä nähdään, että suomalainen maahanmuuttopolitiikka on täysin epäonnistunutta. Sinisilmäisyys ei ole vaihtoehto maahanmuuttopolitiikassa, eikä sinisilmäisyys ole vaihtoehto tälle hallitukselle, mikäli se teille on vaihtoehto. Me katsotaan sitä, mikä vaikuttaa suomalaisten ihmisten elämään ei vain tänään vaan myös kymmenen vuoden päästä, ja tällä maahanmuuttopolitiikalla, jota tänä päivänä harjoitetaan, on iso merkitys sille, miltä Suomi näyttää tulevaisuudessa ja kestävätkö veronmaksajien kärsivällisyys ja hermot sitä, mitä heidän rahoillaan rahoitetaan. Maahanmuuttopolitiikasta vielä mainittava: Jos katsotaan tilastojen sisälle, mitä tulee kustannuksiin, niin yli kaksi miljardia euroa menee tällä hetkellä erilaisiin etuuksiin maahanmuuttajille. Kuten sanoin, veronmaksajien lompakko ei ole ehtymätön. Mitä tulee keskustaan, joka haluaisi eritoten keventää paitsi pysyvien oleskelulupien ehtoja myös poistaa itse asiassa saatavuusharkinnan: Se johtaisi tilanteeseen, jossa koko maailman ovet olisivat auki Suomeen — tervetuloa tänne tekemään. Ei tarvitse suomalaisen työnantajan enää kysyä, onko Seppo työttömänä, onko Timo työttömänä, olisiko töille tarvetta, vaan haetaan suoraan sieltä Lähi-idästä, haetaan Kaukoidästä, haetaan Afrikasta ja Aasiasta, tänne tullaan töihin, ja sitten ihmetellään, mistähän johtuu, että tuottavuuskehitys ja palkat eivät nouse vaikka rakennusalalla. No, onko sille joku syy? Ehkä vaikka se, että työvoiman saatavuus maailmalta on ehtymätön. Toisaalta toinen ongelma on se, että tällä hetkellä syntyvyys laskee lähes kaikkialla maailmassa, ja se johtaa tilanteeseen, jossa kaikkialla tullaan kamppailemaan työvoiman saatavuudesta. Se ei siis voi olla ratkaisu, että kevennetään vaan ehtoja, jotta kaikki saavat tulla tänne millä tahansa ehdoilla mistä tahansa päin maailmaa, vaan ratkaisu on se, että kehitetään ratkaisuja, teknologisia ratkaisuja, joilla mahdollistetaan se, että pärjätään pienemmällä määrällä väkeä. Tuo on oravanpyörä, jota te yritätte rakentaa, ja jossain kohtaa siinä ollaan tilanteessa, että se pyramidihuijaus kyllä tulee tuhoutumaan, valitettavasti. Mutta mitä maahanmuuttopolitiikkaan tulee, niin uskallan olla jyrkästi eri mieltä edustaja Kiljusen kanssa. Tässä ei ole kysymys pelkästään ihmisyydestä, vaan tässä on kysymys myös siitä, minkälaista politiikkaa suomalaisten kannalta tässä talossa harjoitetaan, ja sinisilmäisyys siinä on erittäin vaarallista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+4.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-11-20T21:31:26,2025-11-20T21:35:29,Hyväksytty,1.1 2025_113_184,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Honkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_185,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käytän tässä nyt vielä yhden puheenvuoron. Näin iltaunisena nämä istunnot kovin myöhään eivät varmaan ole sellaisia, että ainakaan minun osaltani ne tuovat mitään uutta lisäarvoa Suomen kansalle, mutta nyt ajattelin muutaman sanan vielä tätä keskustelua kommentoida. Jos minä kertaan, mikä on keskustan maahanmuuttopoliittinen linja: Me haluamme ensinnäkin painaa turvapaikanhakijoiden määrän nollaan. Se on meidän tavoitteemme Euroopan tasolla kehittää tätä järjestelmää, että tämä toimimaton turvapaikkajärjestelmä uudistettaisiin Euroopassa siten, että olisi oikeasti hallittavia, laillisia reittejä luoda ja suoda turvaa niille, jotka sitä sitten oikeasti tarvitsevat. Tämä nykyinen järjestelmähän ei toimi, ja emme usko, että tästä olemme kauheasti eri mieltä hallituspuolueiden kanssa. No, mitä tulee tähän työperäiseen maahanmuuttoon, niin kyllä haluamme sen esteitä purkaa, mutta haluaisimme siihen tämän Kanadan mallin, ja toivon, että hallituskin voisi sitä harkita, että voisimme ikään kuin laittaa sitten järjestykseen sitä työvoimaa, ketä me tänne otamme vastaan omien tarpeidemme mukaisesti, ja siinä keskusta kyllä luottaa yrittäjiin. Meillä on vahva luotto suomalaiseen yrittäjään, suomalaiseen työnantajaan, että he tietävät oman yrityksensä tarpeet kasvuun, tuntevat sen oman alueen työmarkkinan. Jos ei yksinkertaisesti saada työvoimaa, niin onko parempi sitten, että se yritys lähtee Suomesta pois kuin rekrytoi ulkomailta? Nämä ovat ihan isoja kysymyksiä nyt, kun tämä meidän syntyvyys putoaa, ja niihin pitäisi olla vastauksia. Sitten mitä tulee tähän, kun tässä oli siitä, että ei ole ratkaisu esimerkiksi tämä pysyvän oleskeluluvan ehtojen keventäminen siltä osin, kuin ihminen on suorittanut suomalaisessa tutkintojärjestelmässä suomen kielellä tutkinnon ja sen hyväksytysti läpäissyt, niin mikä on sitten se vaihtoehto? Nyt julkisuudessa ekonomistit ovat esittäneet vaihtoehtoja, että eläkeikää nostettaisiin 70 vuoteen tämän ongelman ratkaisemiseksi. Jotkut ekonomistit ovat esittäneet, että vanhuksia ruvettaisiin hoitamaan taas kotona. Hoidammeko me omat vanhempamme kotona, kun ei ole niitä hoitajia? Toistan: valtiovarainministeriön — sosiaali- ja terveysministeriössä muuten on perussuomalaiset ministerit — arvioiden mukaan 45 000 hoitajaa tarvitaan vuoteen 2040 mennessä, ja meillä syntyi 43 000 lasta viime vuonna. Eli nämä meidän haasteemme — ellei nyt sitten tule niitä edustaja Harkimon robotteja, jotka työntävät lusikalla ruokaa vanhuksille ja kääntävät — ovat kyllä todella vaikeita ratkoa ilman, että me luodaan hallittuja, laillisia väyliä saada tänne työvoimaa Suomen ulkopuolelta tekemään näitä töitä, joihinka meillä ei enää oma työvoima riitä, varsinkaan sitten, kun talouskasvu toivon mukaan nyt pian alkaa, tekemään näitä töitä tähän yhteiskuntaan. Arvoisa rouva puhemies! Vielä lopuksi: Keskustan mielestä se, että pysyvän oleskeluluvan voi saada helpommin, kun on suorittanut suomalaisessa koulutusjärjestelmässä suomen kielellä hyväksytyn tutkinnon, ei ole kohtuuton eikä hallitsematon maahanmuuttopolitiikan kevennys, vaan se, jos mikä, on järkevä tapa saada nykyjärjestelmän puitteissa osaavaa työvoimaa Suomen työmarkkinoille täyttämään tätä alenevan syntyvyyden aiheuttamaa työvoimapulaa, joka varmasti realisoituu sitten, kun taas suhdanne hellittää ja kasvu alkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+4.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-11-20T21:35:32,2025-11-20T21:39:27,Hyväksytty,1.1 2025_113_186,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_187,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Honkonen, te olette luomassa työttömien ulkomaalaisten reserviä Suomeen. Se on se, mitä keskustan maahanmuuttopolitiikka tällä hetkellä tekee. 50 000 tulijaa joka vuosi, ja nyt ilmeisesti täysin uutena linjauksena, mitä ei siinä teidän maahanmuuttopaperissanne käsittääkseni edes ollut, te olisitte tarjoamassa vielä kaikille niille, joita te erityisesti haluatte syrjäseutujen toiselle asteelle tai korkeakouluihin tuoda opiskelijoiksi, pysyvät oleskeluluvat mahdollisimman löyhin ehdoin, löyhemmin kuin mitä esittää nykyinen hallitus — perussuomalaiset, kokoomus, KD, RKP — tai mitä esittää esimerkiksi SDP vasemmalla. Teidän kannallanne tässä kysymyksessä, että tarjotaan esimerkiksi ammattikoulun käyneille pysyvä oleskelulupa, on vihreät — eivät hallituspuolueet, ei SDP, vaan vihreät, varmaan vasemmistoliittokin — he eivät olleet paikalla jättämässä vastalausetta, mutta varmasti yhtyvät tähän vihreiden linjaan. Teidän linjanne on punavihreä linja, joka ei pidä sisällään edes sosiaalidemokraatteja, koska uskon, että sosiaalidemokraateissa edes ymmärretään se, että tällä voisi olla hyvin suuria merkityksiä ja vaikutuksia meidän työmarkkinoille, jos meillä yhtäkkiä sen reservin rinnalle, joka meillä täällä on omia, suomalaisia ammattikoulun käyneitä, tuotaisiin vielä ulkomaalaisten, pysyvällä oleskeluluvalla olevien ammattikoulun käyneiden reservi, vaikka välttämättä töitä ei edes ole, eikä sitä työn tarvetta edes kysytä, koska he pääsevät pysyville oleskeluluville. Ja vaikka se työ alkuun olisi, niin sitä ei myöhemmin enää selvitettäisi, koska kyseessä on pysyvä oleskelulupa, onko sitä työtä vai onko jääty esimerkiksi vuoden työllisyysjakson jälkeen työttä tai omaehtoisesti tukien varaan. Ei se ole mikään harvinainen ilmiö Suomessa, että näin toimitaan, erityisesti sellaisissa yhteisöissä, joissa kielitaito on heikko ja joilta ei ole edellytetty suomen kieltä, joilla ei ole korkeampaa koulutustaustaa Suomessa, joilla on muutenkin vaikeuksia integroitua suomalaisille työmarkkinoille. Ei ole mitenkään epätodennäköistä, että ammatillisen koulutuksen Suomessa saanut ulkomaalainen, joka on päässyt pysyvälle oleskeluluvalle, jäisi työttömäksi. Ja koska kyseessä on pysyvä lupa, niin hän saattaa olla pysyvästi työttömänä täällä, ja se ei ole kenenkään etu, käsittääkseni. No, sitten edustaja Kiljusen puheenvuoroon. Olen kuullut näitä edustaja Kiljusen puheenvuoroja täällä aiemminkin, mutta kyllä ihmettelen. Jos joku tässä maassa tulee ihmettelemään tulevaisuudessa, millaista maahanmuuttopolitiikkaa täällä on harjoitettu 2000-luvun alussa, niin luulen, että he todennäköisimmin ihmettelevät sitä, mitä politiikkaa te, edustaja Kiljunen, ja teidän joukkueenne olette olleet täällä ajamassa 2000-luvun alussa, kun kaikkia ehtoja löysennettiin. Kaikkia ehtoja löyhennettiin työperäisen puolella, opiskeluperäisen puolella, perheenyhdistämisen puolella, humanitäärisellä puolella ja turvapaikanhaunkin puolella. Kaikki ehdot alas, vaatimustasot alas kielitaidon suhteen, nuhteettomuuden suhteen, työnteon suhteen, toimeentulon suhteen. Sitten meillä on käsissä sellaisia ilmiöitä, että työmarkkinoilla halpamaahanmuutto polkee palkkoja, siellä on hyväksikäyttöä, orjamaisia olosuhteita. Opiskeluperäisen puolella meille saapuu tällä hetkellä opiskelijoita, jotka eivät pysty elättämään itseään. Kolmannes suurten kaupunkien leipäjonoista muodostuu tällä hetkellä ulkomaalaisista opiskelijoista — kolmannes. Perheenyhdistämisten puolella meille saapuu niin ikään ihmisiä, joiden perheiden toimeentulo ei ole turvattu. Perheenyhdistäjä ei pysty sitä toimeentuloa turvaamaan perheelleen, jolloin sekä lapset että vaimot, parhaimmillaan monet, kärsivät siitä tilanteesta köyhinä Suomessa. Ulkomaiden, kehitysmaiden köyhät tulevat Suomeen kärsimään köyhyydestä. Se on ikään kuin vastaus tähän meidän väestöpyramidin heikkouteen, ikääntyvän väestön ongelmaan: ulkomaiden köyhät ja työttömät Suomeen köyhiksi ja työttömiksi. Sitten humanitäärisen puolen ongelmia, joita tässä on luotu 2000-luvun ja 1990-luvun lopun politiikalla, voisin luetella täällä kyllä loppuillan: segregaatiota, jengiytymistä, voimakasta tukiriippuvuutta, kunniaväkivaltaa — aivan uudenlaisia rikosmuotoja, joita ei Suomessa juuri tunnettu ennen tätä kansainvälistynyttä maailmaa — puskaraiskaukset, joukkoraiskaukset, terrori-iskut. Monia kansainvälisiä ongelmia on tuotu, enkä sano tätä sillä, että maahanmuuttoa ei olisi pitänyt lainkaan harjoittaa. Siten monesti tämä kritiikki, mitä perussuomalaisista annetaan, halutaan tulkita, yleensä tarkoitushakuisesti. Minä puhun näistä epäkohdista sen takia, että jotkut eivät havaitse niitä lainkaan. Silmät ovat ikään kuin suljettuina niille. Mietitään vain koko ajan sitä, mikä olisi mahdollisimman helppo ja matala rima, jotta mahdollisimman moni pääsisi tänne. Minä ajattelen, että se riman taso, asetettiin se sitten matalalle tai korkealle, määrittyy sen kautta, mitä me halutaan tänne maahan, millaisia tulijoita me tahdotaan. Jos me tahdotaan ihmisiä töihin, niin vaaditaan heiltä töitä. Jos me halutaan ihmisiä nimenomaan korkeapalkkaisiin töihin, niin vaaditaan heiltä korkeapalkkaista työtä. Jos me ei haluta rikollisia tähän maahan, vaaditaan, että he eivät tee rikoksia. Jos me halutaan, että ihminen on kotoutunut ennen kuin hän voi pysyvästi jäädä tähän maahan, vaaditaan, että hän on kotoutunut, että hän on oppinut kielen, että hän ei ole syyllistynyt rikoksiin. Näiden vaatimusten asettaminen ei ole vaikeaa muuten kuin poliittisesti. Lainsäädännöllisesti se on niinkin helppoa kuin tällä hallituskaudella on nähty. Kiristyksiä pystytään tekemään. Niitä pystyttäisiin tekemään vieläkin enemmän, jos poliittista tahtoa löytyisi, mutta valitettavasti sitä puuttuu tässä salissa edelleen, kun nämä perusasiat ovat edelleen täällä minun toistamiani. Uskon, että kollegat joutuvat niitä vielä pitkään toistelemaan senkin jälkeen, kun minusta aika jättää, valitettavasti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+4.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-20T21:39:27,2025-11-20T21:46:56,Hyväksytty,1.1 2025_113_188,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_189,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Harmi, että edustaja Kiljunen lähti pois. — Sinänsä ymmärrän hänen puheenvuoronsa kyllä varsin hyvin. Nimittäin nykyiselläänhän se tilanne on niin, että esimerkiksi perhesiteen kautta jos Suomeen tulet, olet ollut sen neljän vuoden jälkeen oikeutettu siihen pysyvään oleskelulupaan ja käytännössä elinikäiseen oleskeluun Suomessa ilman, että on ollut edellytyksiä siitä, että osaisi suomen kieltä tai haluaisi kantaa kortensa kekoon vaikka työllistymällä tässä yhteiskunnassa. Mutta se, että ei saa pysyvää lupaa, ei tarkoita toki sitä, että pitäisi sitten poistua, mikäli se perheside jatkuu. Poistuminen tulisi eteen siinä kohtaa, kun se rakkaus loppuu, mikäli ei sitten muita edellytyksiä maassa olemiseen enää olisi. Eli sinänsä en jaa kyllä sitä huolta siitä, että Suomesta poistettaisiin, mikäli on sitten parisuhteessa ja maassaolon edellytykset sitä myöden täyttyvät. Tässä pitää ymmärtää myöskin se, että on muitakin lupia, niin kuin sanoin aikaisemminkin. Jatkuvan luvan kautta voi olla Suomessa pidempään, mutta se pitää vain hakea määräajoin uudelleen. Yhtä lailla voi hakea EU:n lupaa eli pitkään asuneen lupaa, jota voi hakea viiden vuoden asumisen jälkeen, mikäli kielitaitoa löytyy ja mikäli sitten pystyy osoittamaan toimeentulon — mikä ei taas sitten perustu työntekoon, vaan pitää muuten osoittaa toimeentulonsa. Eli erilaisia väyliä olla maassa ja saada tänne lupaa on kyllä varsin paljon. Kysyisinkin, että jos ajattelee, että tulee tähän maahan perhesiteen kautta, niin onko se täysin kohtuutonta kaikkia niitä palveluita vastaan, joita tästä maasta saa, jotka ovat äärimmäisen hienot, että tulisi opiskella tämän maan kieltä ja tulisi jotenkin pyrkiä kantamaan kortensa kekoon tässä yhteiskunnassa. Mielestäni se ei ole kohtuuton vaatimus. Mitä tulee tähän keskustan esittämään malliin tästä Kanadan pisteytyksestä, niin se on juuri näin, että jos maahantulijoita voitaisiin ottaa pelkästään pisteytysmallin perusteella, niin se olisi toki ehkä se paras malli, mutta on vaikea nähdä, että se, että se tuodaan kaiken muun rinnalle ikään kuin lisäväyläksi, olisi tässä ratkaisu. Muutenkin ajatusmalli siitä, että väestön määrä ei ikään kuin koskaan voisi laskea ilman, että siitä selvitään, on kyllä minun mielestäni varsin outo ajatusmaailma. Tämä maapallo ei nimittäin kestä sitä, että joka vuosi kaikkien maiden väestöluku kasvaisi, vaan aika nopeasti tullaan siihen tilanteeseen, että siitä ei enää selvitä. On harmillista, että tämä sali on tyhjentynyt. Ilmeisesti tämä on niin vähäpätöinen asia, ettei tästä pidempään haluta keskustella, vaikka Suomen tulevaisuuden kannalta tässä on erittäin iso kysymys. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+4.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-11-20T21:46:56,2025-11-20T21:49:58,Hyväksytty,1.1 2025_113_190,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_113_191,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Muistutan vielä tämän keskustelun loppuun, että pysyvä oleskelulupa ei ole ainoa tapa jäädä Suomeen. Suurin osa ihmisistä, jotka tulevat tänne maahanmuuttajina, ulkomaalaisina, ei tule suoraan pysyville oleskeluluville. Heillä on määräaikaisia oleskelulupia perustuen esimerkiksi työhön, suojeluasemaan tai niin edelleen. Jotta ihminen saadaan jäämään Suomeen, hänen täällä olemistaan, tänne jäämistään, ei tarvitse vakinaistaa löyhin ehdoin. Se voidaan vakinaistaa, jos tietyt edellytykset täyttyvät, mutta minusta ei ole kohtuutonta vaatia esimerkiksi kielitaitoa ja nuhteettomuutta, sitä, että ei ole nojattu yhteiskunnallisiin tukiin. Nimenomaan tästä näkökulmasta haluaisin vielä palata tähän edustaja Kiljusen puheenvuoroon. Edustaja Kiljunen totesi sen suuntaisesti, että meidän pitäisi omalla sydämellämme ajatella hieman tätä kysymystä, ikään kuin empatian ja sympatian ja vastaavanlaisen kautta, tunnetason kautta. Minä ymmärrän hyvin niitä tunneperäisiä syitä, minkä takia on hienoa, jos olet löytänyt jostakin maailmalta itsellesi vaimon tai miehen. Olisi hienoa tuoda hänet Suomeen. Mutta siinä kohtaa tulee maahanmuuttopolitiikan näkökulmasta kysymys, millä perusteella tänne tullaan ja kuka sen viulut maksaa. Minusta se on perusteltu kysymys. Voi ehkä tuntua, jos asia lähestyy pelkästään tunnenäkökulmasta, ikävältä puhua kustannuksista, mutta kun meillä on Suomessa asumisperusteinen sosiaaliturva, niin se johtaa tilanteeseen, että jos tänne on tultu, niin täällä on oikeutettu tukiin. Jos tänne on tultu ilman, että perhe elättää tai esimerkiksi perheenpää pystyy elättämään sitä omaa puolisoaan, niin minusta on ihan reilua muiden veronmaksajien ja täällä olevien ihmisten näkökulmasta kysyä, että no kuka sen sitten maksaa. Onko se meidän tehtävämme maksaa kaikki ne palvelut ja kaikki se, mitä tämä ihminen itse tai vaikka se puoliso ei täällä pysty maksamaan? Suomeen voi tulla tekemään töitä, Suomeen voi tulla elättämään itsensä, Suomeen voi tulla oppimaan sen yhteydessä kieltä, elämään nuhteetonta elämää. Kaikki tämä on mahdollista. Kaikki tämä on myös jatkossa mahdollista, mutta vaatimustasoa nostetaan juuri siksi, että tulijat pystyisivät elättämään itsensä, työllistymään, sopeutumaan tähän yhteiskuntaan. Moni asia itse asiassa ratkeaisi maahanmuuton saralla sillä, että yhä useampi puolue tässä salissa kannattaisi asumisperusteisen sosiaaliturvan siirtämistä nimenomaan kansalaisuusperusteiseksi. Sillä päästäisiin monista näistä kysymyksistä eroon, koska silloin aidosti nämä etuudet ja palvelut olisi rajattu Suomen kansalaisille, ja sen jälkeen me voitaisiin pohtia sitä, millä ehdoilla maahanmuuttopolitiikkaa harjoitettaisiin, jos kustannukset lankeaisivat tulijalle ja eivätkä täällä jo olijoille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+4.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-20T21:49:58,2025-11-20T21:53:32,Hyväksytty,1.1 2025_113_192,113/2025,2025-11-20,16.00,21.53,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Seuraava täysistunto,Tämä täysistunto on päättynyt. Kiitos kaikille. Hyvää yötä ja näkemiin!, ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_114_1,114/2025,2025-11-21,13.00,13.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 101/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 23/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 19.11.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Juha Viitala on edustaja Paula Werningin kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_114_2,114/2025,2025-11-21,13.00,13.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 20.11.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Saku Nikkanen on edustaja Lauri Lylyn kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena. Yleiskeskustelussa edustaja Hanna Räsänen on edustaja Petri Honkosen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hyväksytään vastalauseen 2 mukaisena.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_114_3,114/2025,2025-11-21,13.00,13.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,Ensin äänestetään edustaja Saku Nikkasen ehdotuksesta edustaja Hanna Räsäsen ehdotusta vastaan ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_114_4,114/2025,2025-11-21,13.00,13.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,Ensin äänestetään edustaja Hanna Räsäsen ehdotuksesta edustaja Saku Nikkasen ehdotusta vastaan ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_114_5,114/2025,2025-11-21,13.00,13.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 20.11.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Joona Räsänen on edustaja Pia Viitasen kannattamana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen 1 sisältyvät lakiehdotukset, edustaja Saara Hyrkkö on edustaja Krista Mikkosen kannattamana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen 2 sisältyvät lakiehdotukset, ja edustaja Aino-Kaisa Pekonen on edustaja Pia Lohikosken kannattamana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen 3 sisältyvät lakiehdotukset.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_114_6,114/2025,2025-11-21,13.00,13.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Ensin äänestetään edustaja Aino-Kaisa Pekosen ehdotuksesta edustaja Saara Hyrkön ehdotusta vastaan, sitten voittaneesta edustaja Joona Räsäsen ehdotusta vastaan, ja lopuksi äänestetään voittaneesta mietintöä vastaan.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_114_7,114/2025,2025-11-21,13.00,13.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 119/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 21/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu. Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_114_8,114/2025,2025-11-21,13.00,13.27,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 119/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyesti tämän vakuutusmaksun nousun taustasta ja merkityksestä. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Tällä työttömyysvakuutusmaksulla hoidetaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitus, käytännössä sen 37,21 euron peruspäivärahan yläpuolella oleva rahoitus. Tämä korkea työttömyys näkyy tällä hetkellä nyt tässä vakuutusmaksun nousussa niin palkansaaja- kuin työnantajapuolelle. Se nousee noin 0,3 prosenttiyksikköä, ja kun meillä ei ole kasvua, niin tämä näkyy sitten vakuutusmaksun nousuna. Sinänsä on ihan perusteltua, että sitä nostetaan, koska tätä maksua pitää nostaa sen takia, että Työllisyysrahastossa pysyisi suhdannepuskuri sellaisella tasolla, että se vastaa sitten jatkossakin tästä vakuutusmaksusta hyvin. Arvoisa puhemies! Juuri siihen halusin tässä kiinnittää huomiota, että meillä on nykysääntöjen mukaan suhdannepuskurin koko noin 1 300 miljoonaa euroa ja nyt tämä puskuri menee sinne noin 500 miljoonaan euroon näillä vakuutusmaksuilla. Tänä vuonna Työllisyysrahasto tekee aika ison alijäämän. Olisi hyvä, että jatkossa nostaisimme tämän Työllisyysrahaston puskurin kokoa ylöspäin ja alaspäin, eli sitä vaihteluväliä, jotta voisimme paremmin vastata työllisyyden muutoksiin. Kun työttömyys kasvaa juuri samaan aikaan aina, kun talous on heikossa hapessa, niin silloin ei tarvitsisi nostaa heti sitä vakuutusmaksua, jolloin me autettaisiin sitä talouden kehittymistä myös sitä kautta. Eli tätä vastasyklistä politiikkaa pystyttäisiin tekemään paremmin, jos meidän puskuri olisi vähän isompi. Hyvänä aikana kerättäisiin ja huonona aikana voitaisiin purkaa. Tämä olisi erittäin tärkeä asia, joka tässä pitäisi jatkossa pystyä tekemään. Sillä tavalla saisimme tälle sitä vastasyklisyyttä, mitä julkisessa taloudessa pitäisi olla nykyistä enemmän. Sen halusin tässä nyt nostaa erityisesti esiin, että jatkossa työskentelisimme sen eteen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2025+7.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-21T13:14:26,2025-11-21T13:16:57,Käsitelty,1.1 2025_114_9,114/2025,2025-11-21,13.00,13.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 119/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 21/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_114_10,114/2025,2025-11-21,13.00,13.27,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 119/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 21/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edellisen oikeistohallituksen aikaan vuonna 2016 tehtiin niin sanottu kilpailukykysopimus, joka oli monelta osaa epäoikeudenmukainen. Esimerkiksi julkiselle sektorille suunnatut lomarahojen leikkaukset olivat työntekijöille kova viesti silloisen hallituksen arvomaailmasta. Kiky-sopimus ei ole kuitenkaan siirtynyt kokonaan historiaan. Silloin nimittäin myös muutettiin työttömyysvakuutusmaksujen, työeläkemaksujen ja sosiaaliturvamaksujen jakautumista tavalla, joka on tarkoittanut lähes parin miljardin euron tulonsiirtoa työntekijöiltä työnantajalle. Nyt käsittelyssä oleva esitys työttömyysvakuutusmaksujen tasosta ei edelleenkään tue muutosta sosiaaliturvamaksujen jakautumiseen työntekijöiden ja työnantajien välillä, minkä johdosta kilpailukykysopimuksessa tehdyt muutokset tulevat edelleen vuonna 2026 syömään palkansaajien reaaliansioita. Siksi ehdotan, että eduskunta hyväksyy monisteena jätetyn lausuman, joka kuuluu näin: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti lainvalmisteluun kilpailukykysopimuksessa työntekijöille siirrettyjen sosiaaliturvamaksujen palauttamiseksi työnantajien maksettavaksi.”", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2025+7.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-11-21T13:16:57,2025-11-21T13:18:20,Käsitelty,1.1 2025_114_11,114/2025,2025-11-21,13.00,13.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 119/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 21/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_114_12,114/2025,2025-11-21,13.00,13.27,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 119/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 21/2025 vp,Arvoisa puhemies! Juuri näin kuten edustaja Pekonen kertoi: on aika korjata kiky-sopimukseen jäänyt sosiaaliturvamaksujen jakautumisen vinouma. Kannatan edustaja Pekosen tekemää lausumaehdotusta., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2025+7.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-11-21T13:18:20,2025-11-21T13:18:40,Käsitelty,1.1 2025_114_13,114/2025,2025-11-21,13.00,13.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 119/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 21/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_114_14,114/2025,2025-11-21,13.00,13.27,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 119/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kolme näkökulmaa, mitä keskustelusta nousee, ja itse tästä asiasta. Ensinnäkin itse tätä asiaa pidän järkevänä tässä tilanteessa, jossa ollaan. Tämä maksujen korotus on tietysti ikävää, se, että näitä joudutaan korottamaan, mutta suhteessa tilanteeseen, mikä on työttömyysvakuutusmaksurahaston maksukyky, ja toisaalta mikä on työllisyyden tilanne ja talouden tilanne, tässä on järkevä taso haettu, ja se minun mielestäni aina ansaitsee sinänsä kiitoksen parttien puolelle, että tässä on järkevällä tavalla toimittu. Sitten näihin kahteen puheenvuoroon, jotka tässä edelsivät: Ensinnäkin täytyy sanoa tuohon edustaja Lylyn puheenvuoroon, että periaatteessa ajattelen aika lailla samalla tavalla kuin edustaja Lyly siinä mielessä, että se olisi tietysti hyvä, jos meillä olisi ikään kuin hyvänä aikana kerrytetty puskuria, jota sitten huonona aikana voitaisiin käyttää, mutta käytännössä tässä ei kyllä olla onnistuttu. Eli itse asiassa pikemminkin on käynyt niin päin, että aina kun valtio on koettanut näin toimia, niin se on mennyt vähän niin kuin päinvastoin. Tämä johtuu vain siitä yleisestä ongelmasta, että hyvänäkin aikana koetaan, että on paljon sellaisia menotarpeita, joihin halutaan rahaa käyttää, ja niitä sitten on sinne käytetty. Nyt puhun siis laajemmin valtiontaloudesta, en pelkästään tästä yksittäisestä asiasta. Tämä on todella vaikeaa. Kyllä minäkin olen lukenut Keynesistä ja tiedän, että teoriassa tämä vastasyklisyys olisi ihan järkevää toimintaa, mutta käytännössä aika harva maa on kyennyt sitä järkevällä tavalla ylipäätään tekemään, mutta kuten sanoin, en vastusta ideaa. Sen sijaan vasemmistoliiton edustajille, jotka jo ehtivät poistua tästä salista, olisi kyllä hyvä todeta se, että heidän kannattaisi tutustua tähän kilpailukykysopimukseen vähän tarkemmin — olen varma, että edustaja Lyly on siihen tutustunut. Siinähän ei tosiasiassa käynyt ollenkaan niin kuin vasemmistoliittolaiset täällä esittivät. He ovat toki siinä oikeassa, että siinä siirrettiin työnantajamaksuja työnantajilta työntekijöille, mutta he unohtivat mainita kokonaan sen, että silloinen hallitus ja eduskunta kompensoivat tämän alentamalla työntekijöiden verotusta. Eli tosiasiassa se oli siis järjestelmä, jossa veronmaksajien rahalla kevennettiin työnantajien maksua ja palkansaajat jäivät suurin piirtein omilleen. Se toinenkaan juttu, mitä siellä puhuttiin, että lomarahoja hallituksen päätöksellä ikään kuin olisi julkiselta sektorilta viety, ei pidä paikkaansa. Siellä oli tietynlaista painetta kyllä hallituksen suunnalta, sen muistan, mutta siis tämän päätöksenhän tekivät neuvotteluissa itse nämä julkisen alan liitot. Tämäkin on hyvä pöytäkirjoihin todeta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2025+7.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-11-21T13:18:40,2025-11-21T13:21:48,Käsitelty,1.1 2025_114_15,114/2025,2025-11-21,13.00,13.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 119/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 21/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_114_16,114/2025,2025-11-21,13.00,13.27,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 119/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Satosen puheeseen toteaisin vain sen, että nimenomaan tarkoitin nyt tällä tätä Työllisyysrahastoa, ja niin tässä on nyt käynyt, että kun meillä oli Työllisyysrahastossa puskuri aika lailla täynnä, niin laskettiin aika voimakkaasti siinä yhteydessä vakuutusmaksuja, ja ei olisi heti pitänyt tehdä niin voimakasta laskua. Tällä tavalla me purettiin sitä puskuria. Meillä olisi pitänyt olla vähän korkeampi sinne ylöspäin ja myös sinne alaspäin. Se oli aikoinaan vähän isompi, ja sitä on pienennetty tässä matkan aikana, ja sen takia kannan itse huolta. Kikystä en nyt tässä käy sen enempää sanomaan. Kymmenen kuukautta olin sitä neuvottelemassa, että tiedän kohtalaisen hyvin sen sisällön, ja voin sitten joskus paremmalla ajalla sitä avata. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2025+7.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-21T13:21:48,2025-11-21T13:22:39,Käsitelty,1.1 2025_114_17,114/2025,2025-11-21,13.00,13.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 15/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu. Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_114_18,114/2025,2025-11-21,13.00,13.27,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 15/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys koskee valtion tutkimus‑ ja kehittämistoiminnan rahoituksesta annetun lain tarkistusta. Suomen kunnianhimoinen tavoite tutkimus‑ ja kehittämismenojen nostamisesta 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä on ja pysyy, mutta kyse on siitä, että rahoituksen mitoituksessa otetaan jatkossa entistä paremmin huomioon ajantasainen talouskehitys. Arvoisa puhemies! Esityksessä tarkistuspisteitä tiivistetään neljän vuoden välein tehtävästä tarkastelusta kahden vuoden välein tapahtuviin ennusteisiin. Tämä parantaa julkisen rahoituksen läpinäkyvyyttä ja taloudellista vastuullisuutta. Valtiovarainministeriön tuoreimman ennusteen mukaan bruttokansantuotteen kasvu on jäänyt aiemmin arvioitua heikommaksi. Tästä syystä myös valtion tki-rahoituksen vuosittaisia korotuksia on perusteltua tarkistaa niin, että tavoite säilyy mutta rahoituskehitys vastaa paremmin taloudellista tilannetta. Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on puoltanut esityksen hyväksymistä muuttamattomana. Valiokunta on korostanut pitkäjänteisyyden ja ennakoitavuuden merkitystä tutkimus‑ ja kehittämistoiminnassa. Tämä viesti on tärkeä myös yksityiselle sektorille. Suomi seisoo edelleen tutkimuksen, osaamisen, innovaatioiden ja tulevaisuuden kasvun puolella. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-21T13:23:00,2025-11-21T13:25:15,Käsitelty,1.1 2025_114_19,114/2025,2025-11-21,13.00,13.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 15/2025 vp,"Edustaja Koponen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_114_20,114/2025,2025-11-21,13.00,13.27,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 138/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 15/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ehdotettu muutos tarkistaa tki-rahoituksen mitoitusta jatkossa kahden, ei neljän vuoden välein. Tämä parantaa rahoituksen osuvuutta suhteessa talousennusteisiin ja vuoden 2030 bkt-tavoitteeseen. Haluan kuitenkin korostaa, että määrää tärkeämpää on, mihin raha käytetään. Tutkimus‑ ja kehitysrahoituksessa on kanavoiduttava aidosti vaikuttaviin hankkeisiin, sellaisiin, jotka luovat kasvua, kilpailukykyä ja uusia työpaikkoja. Näin tki-panostukset muuttuvat innovaatioiksi, investoinneiksi ja suomalaiseksi menestykseksi. ", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2025+8.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-11-21T13:25:18,2025-11-21T13:26:00,Käsitelty,1.1 2025_114_21,114/2025,2025-11-21,13.00,13.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonimistä suoritettavasta verosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 136/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 17/2025 vp,Pian alkavan suuren valiokunnan kokouksen asettamien aikataulurajoituksien vuoksi asiakohta 10 poistetaan listalta., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_114_22,114/2025,2025-11-21,13.00,13.27,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Seuraava täysistunto,Tämä täysistunto on päättynyt. — Hyvää viikonloppua!, ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2025+19.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_115_1,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_115_2,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun vuodesta toiseen tarvomme kituliaan kasvun korpivaellusta ja velkaannumme ulkomaille yli kymmenen miljardia vuodessa, on tilanne vakava. Emme ole kuitenkaan akuutissa kriisissä, ja valituksen ja panikoinnin sijaan on vain jatkettava työtä, seuraavalla hallituskaudella ja todennäköisesti sitäkin seuraavalla. Ennusteet julkisen talouden tilanteesta tai kasvusta ovat osoittautuneet kerta toisensa jälkeen liian optimistisiksi. Hallitus jatkaa yhtäältä tiukkaa valtion käyttötalouden menoleikkauskuuria, mutta toisaalta samalla suhdannepoliittisista syistä teemme investointitalouden puolella merkittäviä panostuksia kasvuun, esimerkiksi käynnistämällä merkittäviä väylähankkeita. Geopoliittisen tilanteen vuoksi joudumme myös tukemaan lisää Ukrainaa satsaamalla sata miljoonaa PURL-aloitteeseen, jolla Ukraina saa lisää puolustustarvikkeita. Näitä meistä riippumattomia menoeriä on tullut muillakin sektoreilla. Hallitus täydentää talousarvioehdotustaan vuodelle 2026, esimerkiksi liikennehankkeiden osalta. Tuloarvio laskee 189 miljoonaa, mistä suuri osa johtuu päästökauppatulojen pienentymisestä. Määrärahoja ehdotetaan lisättäväksi 455 miljoonaa euroa yhteensä noin 90,8 miljardiin euroon. Määrärahojen ja tuloarvioiden muutokset huomioiden ehdotus kasvattaa valtion nettolainanottoa 644 miljoonaa. Kokonaisuudessaan valtion budjettitalouden alijäämäksi vuonna 2026 arvioidaan noin 9,3 miljardia euroa. Alijäämää pienentää kertaluonteisesti noin 2,3 miljardia Valtion asuntorahaston jäljellä olevan kassan tulouttaminen valtion budjettiin rahaston lakkautuksen yhteydessä. Tuloutus ei vähennä valtion ja julkisen talouden velkaantumista. Ilman tätä tuloutusta budjettitalouden alijäämä olisi noin 11,6 miljardia euroa, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Arvoisa puhemies! Hallituksen investointiohjelman ohella teemme myös täysin uusia panostuksia kasvuun ja infraan. Valtatie 9 saa vuosikymmeniä kaivatun rahoituksen vaarallisen tieosuuden korjaamiseen ja tasokorotukseen. Ehdotamme 22 miljoonaa määrärahaa ja 109 miljoonaa valtuutta. Rahalla saadaan paljon aikaan Tampereen ja Oriveden välillä. Pirkanmaa on yksi Suomen kasvualueista, ja hallitus rakentaa turvallisia teitä. Muista väylähankkeista haluan nostaa Liminka—Oulu-kaksoisraiteen: 199 miljoonaa valtuutta ja kymmenen miljoonaa määrärahaa. Myös esimerkiksi valtatie 4:n parantamiseen Vestonmäen kohdalla ehdotetaan myönnettävän 18 miljoonan valtuus ja kahden miljoonan määräraha. Lisäksi on paljon muita tiehankkeita. Henkilöjunaliikenteen käynnistämiseen Tornion ja Haaparannan välillä ehdotetaan 1,9 miljoonaa ja henkilöjunaliikenteeseen Helsingin ja Hangon välillä 0,8 miljoonaa. Hallituksen määräaikaiseen investointiohjelmaan ehdotetaan yhteensä noin 303 miljoonaa uusina valtuuksina ja määrärahoina. Tästä ensi vuodelle kohdentuvat uudet määrärahat ovat noin 98 miljoonaa. Investointiohjelman valtuudet ja määrärahat nousevat talousarvion täydennysesityksen myötä yhteensä 4,2 miljardiin euroon. Arvoisa puhemies! Investointiohjelmaan on päätetty sisällyttää julkisen hallinnon tuottavuutta parantavia tekoäly- ja digitalisaatioinvestointeja. Yhteensä nämä hankkeet lisäävät määrärahatarvetta 150 miljoonalla, ja tämä katetaan valtion omaisuutta hyödyntämällä siten, etteivät ne lisää velanottoa. Toimet kohdentuvat tarkemmin seuraavasti: Korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään kertaluonteisesti vuonna 2026. Aloituspaikkoihin ja näihin liittyviin opintotukimenoihin ehdotetaan 11 miljoonaa ensi vuonna ja noin 44 miljoonaa vuosina 26—28. Uudet aloituspaikat kohdennetaan talouskasvua tukeviin tutkintoihin, kuten ydin- ja energiatekniikan aloille. Toiselta asteelta valmistuneille ja ilman korkeakoulupaikkaa jääneille toteutetaan maksuton 30 opintopisteen opintoseteli avoimeen yliopistoon tai avoimeen ammattikorkeakouluun. Tähän ehdotetaan ensi vuonna 18,6 miljoonaa ja yhteensä noin 56 miljoonaa vuosina 26—28. Hallitus haluaa kehittää omalääkärimallia koko maassa. Omalääkäri-, omatiimi- ja ammatinharjoittajamallien kehittämishankkeisiin ehdotetaan 40 miljoonaa. Vähintään puolet kyseisestä määrärahasta käytettäisiin uusiin ammatinharjoittajamalliin perustuviin kehittämishankkeisiin. Mallin edistyminen tarkoittaa parhaimmillaan parempaa hoitoa, paremmalla tuottavuudella ja vähemmällä rahalla. Kaikki voittavat. Tekoälyinvestointeihin ehdotetaan kymmenen miljoonan lisäystä valtiovarainministeriön toimintatapojen ja digitalisaation kehittämismenoihin. Hallitus ehdottaa myös Suomen Teollisuussijoituksen pääomittamista 50 miljoonalla. Sitrassa tehdään myös päätöksiä kasvuyritysten rahoittamisesta siten, että valtiokonsernin kokonaispanostukset nousevat 300 miljoonaan euroon kasvuyritysrahoituksen osalta. Tämä on valtavan hieno uutinen yrittämisen ja kasvun kannalta. Arvoisa puhemies! Joitakin yksittäisiä poimintoja vielä loppuun: Valtioneuvoston viestinnän tehtävät ehdotetaan koottavaksi ministeriöistä valtioneuvoston kansliaan heinäkuusta alkaen. Ministeriöiden toimintamenoista ehdotetaan siirrettävän valtioneuvoston kanslian toimintamenoihin yhteensä 5,3 miljoonaa, mikä vastaa puolta siirron kohteena olevasta vuotuisesta määrärahasta. Haemme uudistuksella tuottavuuskasvua ja synergiaa. Geologian tutkimuskeskukselle ehdotetaan 37 miljoonaa valtuutta Mintecin koetehdaskokonaisuuden tutkimusinfrastruktuurin toteutukseen. Outokummun kaupungille siis erinomaisia uutisia. Rikastustekniikan kehitystyö luo meille kilpailuetua, koska kaivosteollisuus on strateginen voimavara Suomelle voimistuvassa geotaloudellisessa kilpailussa. Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle ehdotetaan 0,8 miljoonaa sotilaallisia valmiuksia palvelevaan koulutukseen määrärahasiirtona puolustusmateriaalihankinnoista. Lupa- ja valvontavirastolle ehdotetaan 3,9 miljoonaa puhtaan siirtymän investointihankkeiden lupakäsittelyn kansalliseen etusijamenettelyyn sekä eräiden EU:n strategisten hankkeiden lupakäsittelyn etusijamenettelyyn ja yhteispisteviranomaisena toimimiseen. Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi: uuden jäänmurtajan hankintaan ehdotetaan 10,6 miljoonan määrärahaa, sillä valtuus sen hankkimiseksi sisältyy vuoden 2025 kolmanteen lisätalousarvioon.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-11-25T14:00:46,2025-11-25T14:08:38,Käsitelty,1.1 2025_115_3,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Edustajat voivat niin halutessaan pyytää vastauspuheenvuoroa painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_4,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä täydentävässä talousarviossa on toki paljon hyvää ja tarpeellisia elementtejä mukana, eikä vähiten Pirkanmaan kannalta tämä vt 9 — siitä lämmin kiitos kyllä ministerille ja hallitukselle. Mutta noin yleisesti, puhemies, tässä on varsin huolestuttavaa se, että kaiken kaikkiaan nämä luvut tässä täydentävässä talousarviossa menevät entistä huonompaan suuntaan. Tässä nyt esitetään lainanottotarpeeksi lisää vielä yli 640 miljoonaa, ja sitä summaa ei voi kyllä vähätellä. Se on todella iso summa, puhemies. Olen miettinyt, että tällä hallituksen politiikalla, tällä talouspolitiikalla, Suomea viedään kyllä nyt vararikkoon: velka kasvaa, työttömyys kasvaa, konkurssit kasvavat, köyhyys kasvaa. Tämä saksipolitiikka, kuten sanottu, ei ole tuonut kasvua eikä työpaikkoja, vaan päinvastoin olemme menneet erittäin huolestuttavaan suuntaan. Puhemies! Haluan kysyä, ministeri, teiltä, kun olemme tässä tilanteessa, että tarkkailuluokkakin uhkaa, että onko meillä mahdollista vielä kerran pohtia tätä ensi vuodelle tarkoitettua [Puhemies koputtaa] yhteisöveron kevennyspäätöstä. Onko se todella tarpeen, [Puhemies koputtaa] ja voisiko vielä perua sen, että se on tulossa ensi vuonna päätettäväksi?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-11-25T14:09:05,2025-11-25T14:10:25,Käsitelty,1.1 2025_115_5,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_6,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan aloittaa kiitoksilla. Tuo 40 miljoonan euron määräraha omalääkärimallin kehittämiseen on erittäin tervetullut — keskustakin on pari vuotta siitä puhunut. Sillä ei ihan vielä saada kaikille suomalaisille omalääkäriä, mutta se on erittäin hyvä alku, ja sillä on pitkällä aikavälillä kustannuksia alentava vaikutus, kun me saadaan perustasolla parannettua palveluita. Mutta kun ajatellaan Suomen talouden tilannetta ja tätä täydentävää esitystä, niin onhan se huolestuttavaa, että meidän velkaantuminen jälleen kasvaa, 644 miljoonaa. Meillä on kaikilla tiedossa, että saattaapi käydä niin, että tänään tulee päätöksiä siitä, että Suomi on joutumassa, jos kansankielellä sanon, EU:n holhoukseen talouden suhteen. Voi sanoa, että Suomen tämän hetken resepti talouden kuntoon laittamiseksi ei toimi — ei toimi, ja sen takia kysyn, että vaikka kaikki nuo isot väylähankkeet ovat hirveän mukavan kuuloisia, niin olisiko niitä syytä katsoa vähän kriittisemmin tässä velkaantumistilanteessa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-11-25T14:10:25,2025-11-25T14:11:38,Käsitelty,1.1 2025_115_7,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_8,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että hallitus tuli järkiinsä eikä aloittanut elokuva-alan alasajoa. Se, että tämä leikkaus siirretään koulutusleikkauksiin eikä esimerkiksi ympäristölle haitallisiin tukiin, on kuitenkin äärimmäisen lyhytnäköistä. Tätä opintoseteliä vaille jatko-opintopaikkaa jääneille nuorille itse ehdotin viime kaudella koronatoimena, ja luonnollisesti iloitsen, että se nyt etenee. Päivän iso kysymys koskee kuitenkin tätä hallituksen talouspolitiikan isoa kuvaa. Täydentävän esityksen myötä velkaantuminen lisääntyy entisestään, ja hallitus todella näyttää siis epäonnistuvan kaikissa keskeisissä taloustavoitteissaan. Me olemme varoittaneet lukuisia kertoja tämän vaalikauden aikana, että tämä hallituksen lyhytnäköinen leikkauspolitiikka on omiaan syventämään tätä Suomen talouden ahdinkoa, ja näyttää siltä, että näin todella tapahtuu. Lääke ei saisi, ministeri Purra, olla pahempi kuin tauti. Vaihtoehtoja tälle politiikalle on, me olemme niitä esittäneet. Viime viikolla julkaistiin vihreiden vaihtoehtobudjetti, josta löytäisitte lukemattomia eri keinoja, joilla näitä teidän tekemiänne päätöksiä [Puhemies koputtaa] voitaisiin reivata parempaan suuntaan. Oletteko valmis harkitsemaan näitä vaihtoehtoja?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-11-25T14:11:38,2025-11-25T14:12:54,Käsitelty,1.1 2025_115_9,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_10,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Velkaantuminen lisääntyy tällä esityksellä jälleen, nyt 644 miljoonaa euroa, ja tämä on jälleen uusi osoitus hallituksen talouspolitiikan epäonnistumisesta. Velkaantuminen sen kuin kasvaa, vaikka aivan muuta tuli luvattua. Haluan kuitenkin kiittää hallitusta joistain panosten kohdentamisista. Kiitän rahoituksesta Oulu—Liminka-kaksoisraiteelle sekä henkilöjunaliikenteelle Ruotsiin. Nämä ovat kauan odotettuja päätöksiä Oulun seudulla ja laajemminkin Pohjois-Suomessa. Lisäksi panos omalääkärimallin kehittämiseen on tervetullut. Kuitenkin on muistettava, että aiemmin hallitus leikkasi yli sata miljoonaa euroa terveyskeskusten hoitoon pääsemisestä, joten tämä on väliaikainen ja liian pieni laastari perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn ongelmiin. Uudet koulutusleikkaukset puolestaan ovat sellainen asia, mistä hallitusta ei voi kiittää, sillä koulutuksessa, tutkimuksessa, siellä on Suomen tulevaisuus ja kasvupotentiaali.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-11-25T14:12:54,2025-11-25T14:14:00,Käsitelty,1.1 2025_115_11,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_12,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aamupäivällä valtiovarainvaliokunta kuuli Suomen Pankkia ja talouspolitiikan arviointineuvostoa ja Valtion tarkastusvirastoa, ja kyllähän se viesti oli aika samansuuntainen ja synkkä. Kaikki hallituksen talouspoliittiset tavoitteet karkaavat edelleen eteenpäin. Todennäköisesti myös suhdanteen aallonpohja siirtyy. Hallituksen alijäämätavoite vuonna 27 yhteen prosenttiin on hyvin etäällä — ennuste 3,5 prosenttia, ja nyt taidetaan olla yli neljässä prosentissa — saati sitten työllisyystavoite satatuhatta uutta työpaikkaa, kun taitaa olla miinus 150 000 tällä hetkellä, ja sen fiskaalinen vaikutus on kumminkin yli kaksi miljardia. Kun näitä madonlukuja kuuli, niin yritin etsiä tuosta täydentävästä niitä kasvutoimia. No, jotain sieltä löytyi liikenteen puolelta ja tki-rahoituksen lisäämistä RRF:n kautta. Liikennehankkeissa ei kyllä edelleenkään se tikka Itä-Suomeen osu. Karjalan rata on liikenne- ja välityskykykriisissä. [Puhemies koputtaa] Vaikka miten huudetaan, niin ei minkäännäköistä näkymää.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-11-25T14:14:00,2025-11-25T14:15:16,Käsitelty,1.1 2025_115_13,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_14,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hyrkkö, viime viikolla julkaistiin myös VTV:n arvio teidän ja Marinin hallituksen viime kauden rahankäytöstä. Se oli pysäyttävä. Rahaa oli, nyt on perintönä velkaa ja velan korkoja. Miten te, valtiovarainministeri Purra, arvioitte tätä VTV:n asiantuntija-arviota ja viime hallituskauden perintöä? Suunnanmuutos on haastava. Yritysbarometrit ja kuluttajien barometrit näyttävät nyt jo vähän myönteistä, ja samaan aikaan, kun nämä ovat pehmeitä mittareita, myös kova mittari, bkt syksyltä, oli hyvää enteilevä. Kysyisin teiltä, valtiovarainministeri Purra: millä tavalla te näette, onko tämä ihan niin synkkää kuin tuolta salin vasemmalta näyttää, ja ratkeaako tämä yhteisellä synkistelyllä, vai voisiko avain löytyä siitä, että me yhdessä lähdemme kääntämään [Puhemies koputtaa] ja näemme tässä enempikin toivoa kuin tuon vihervasemmiston synkkyyttä? [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-11-25T14:15:16,2025-11-25T14:16:32,Käsitelty,1.1 2025_115_15,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_16,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin taloustilanne on kammottavan huono, mutta kannattaa katsoa vähän syvemmälle, miksi tähän on jouduttu. Tämän meidän älyttömän politiikan takia, jolla puuta poltetaan ja metsäteollisuutta ajetaan tässä maassa alas. Tiedättekö, rakkaat ystävät, mitä se tarkoittaa tässä maassa? Ihmettelen, kun ainakin demarit ovat olleet tästä hiljaa. Jos satuitte katsomaan vaikka Björn Wahlroosin haastattelun lauantaina Ykkösaamussa, niin olihan se tekstiä, ja joka sana totta. Suosittelen kaikille vihervasemmistolaisille istumaan sohvatuoliin omassa kodissaan ja katsomaan sen vaikka kymmenen kertaa uudestaan. [Naurua oikealta] Professori Wahlroosin viesti oli sataprosenttisen oikea. Ja nyt jos vielä taivastellaan tätä ilmastopolitiikkaa, niin näiden Luken väärien lukujen perusteella juoksemme koko ajan siihen rotkoon, minne ollaan nyt menossa. Minkä takia näitä ilmastolukuja ei kukaan oikaise eikä kukaan valtakunnan media halua niistä edes puhua? Se maksaa meille 5—10 miljardia joka vuosi, ja vauhti ei kun kiihtyy. Kohta olemme siinä tilanteessa, että kun Euroopan unioni keksii vielä jotakin muuta hullua, niin senkin me hyväksymme. Ja mitä sitten tehdään? Sitten voidaan pudottaa rukkaset ja porukalla ruveta ihmettelemään, kuka meille maksaisi työttömyyskorvauksia. Kannattaako tätä aikaa [Puhemies koputtaa] odottaa? Hieman epäilen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-11-25T14:16:32,2025-11-25T14:17:44,Käsitelty,1.1 2025_115_17,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jari Koskela, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_18,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Täydentävässä talousarvioesityksessä jatketaan sitä työtä, jolla hallitus korjaa soteuudistuksen mittavia ongelmia. Tällä hetkellä liian moni suomalainen jonottaa viikkoja tai jopa kuukausia saadakseen lääkäriajan. Vastuu hajoaa, potilasta pompotellaan, ja lopputuloksena ongelmat pahenevat ja kallistuvat. Omalääkärimallissa jokaisella on oma nimetty lääkäri ja tiimi, joka tuntee potilaan ja hänen taustansa. Se tarkoittaa jatkuvuutta, ennakointia ja inhimillisempää hoitoa. Kun sama lääkäri seuraa esimerkiksi monisairasta ikäihmistä tai nuorta mielenterveyspotilasta, hoito on laadukkaampaa ja kustannukset laskevat. Perussuomalaiset haluavat ohjata rahaa pois sotehallinnosta ja konsulteilta ihmisten arjen terveyspalveluihin. Omalääkärimalli on konkreettinen tapa palauttaa järki ja vastuu suomalaisen terveydenhuollon ytimeen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-11-25T14:17:44,2025-11-25T14:18:47,Käsitelty,1.1 2025_115_19,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_20,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Miten siinä nyt taas kävi näin? Kun hallitus on jo leikannut satoja ja taas satoja miljoonia euroja ammatillisesta koulutuksesta, aikuiskoulutuksesta, kunnilta, joitten rahoista iso osa menee juurikin koulutuksen järjestämiseen, yliopistoilta, ammattikorkeakouluilta, vapaasta sivistystyöstä ja opiskelijoiden toimeentulotuesta, niin kun piti hakea niitä korvaavia säästöjä elokuva-alan leikkausten tilalle, keksittiin taas koulutuksesta leikkaaminen. Hyvä, että ne kotimaista elokuva-alaa näivettävät kohtuuttomat leikkaukset saatiin peruttua. Huonoa, että taas lähdettiin raapimaan sieltä koulutuksen laarin pohjilta rahaa. On myös hyvä, että hallituksella on tässä esityksessä kertaluontoisia satsauksia koulutukseen, mutta kun tehdään pysyväisluontoisia leikkauksia koulutuksen rahoitukseen ja niitä paikkaillaan kertaluontoisilla satsauksilla, niin lyhyellä matematiikallakin aika nopeasti voi päätellä, mitä siitä koulutukselle seuraa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-11-25T14:18:47,2025-11-25T14:19:50,Käsitelty,1.1 2025_115_21,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Andersson, varsågod.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_22,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Otto,Andersson,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Yksi täydentävän esityksen tärkeimpiä panostuksia on omalääkärimallin valtakunnallinen edistäminen, ja hallitus panostaa tähän 40 miljoonan euron verran. Kiitos siitä. Tämä on tärkeä askel hoidon jatkuvuuden parantamiseksi. Tuttu lääkäri tuo turvaa, ja on selvää, että myös hoidon ja hoivan laatu paranee, kun asiakassuhde on pitkä. Nyt on varmistettava, että hyvinvointialueet saavat tarvitsemansa tuen parhaiden käytäntöjen rakentamiseen ja mallin käyttöönottoon.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Otto Andersson,1189,2025-11-25T14:19:50,2025-11-25T14:20:34,Käsitelty,1.1 2025_115_23,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Alkaa tuntua hieman hupaisalta tämä retoriikka, mitä salin oikealta laidalta kuuluu tästä synkistelystä, että vasemmisto harjoittaisi synkistelyä. Synkistely on helppoa, kun siihen riittää se, että avaa teidän budjettikirjan ja lukee sitä ääneen. Elikkä tässä on kyse siitä tavasta, millä te käytätte tai ette käytä rahaa. Nyt yksi kysymys, mikä tästä lisätalousarviosta nousee itselleni hyvin keskeisenä, on se, että nämä elokuva-alan leikkaukset, jotka olikin syytä perua, on nyt kompensoitu koulutusleikkauksilla. Elikkä te käytännössä laitatte siinä ajassa, jossa te annatte kaikkein hyväosaisimmille veronkevennyksiä, koulutuksen ja kulttuurin vastakkain. Tämä on täysin järjetöntä, koska käsitykseni on, että myös hallituspuolueissa on halua nostaa korkeakoulutusaste 50 prosenttiin väestöstä. Näillä keinoilla se ei tule toteutumaan. Ja täytyy sanoa, valtiovarainministeri Purra, että kun te äsken täällä puhuitte kituliaan kasvun korpivaelluksesta, te varmasti tiedätte, että koulutusleikkaukset eivät auta tätä korpivaellusta taittamaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-11-25T14:21:05,2025-11-25T14:22:16,Käsitelty,1.1 2025_115_24,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_25,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on joutunut tekemään menosopeutuksia sellaisessa mittaluokassa, mitä yksikään hallitus ei ole kyennyt tekemään Lipposen hallituksen jälkeen. No, nyt kun kuunnellaan oppositiota, niin synkistellään, että tästä ei tule mitään ja kaikki mittarit näyttävät sitä, että me ollaan täysin epäonnistuttu, mutta en ole kuullut myöskään lääkkeitä siihen, millä tavalla me saisimme talouskasvua aikaiseksi. [Välihuutoja] Kaikki tiedämme, että se talouskasvu lähtee siitä, kun yrittäjät haluavat investoida ja kun työmarkkinat toimivat. Suurin osa näistä hallituksen tehdyistä päätöksistä toteutuu nyt ensi vuoden aikana, kun tulee yhteisöveron alennus ja ansiotuloverokin kevenee, ja tämän kautta toivon mukaan ja on orastavia merkkejä siitä, että talouskasvu on tulossa. Se on kestänyt pitempään, ja jokainen edustaja tässä talossa tietää, minkä takia talouskasvu ei ole lähtenyt liikkeelle vielä tässä vaiheessa. Se johtuu meidän maantieteellisestä sijainnista, ja me tiedetään, mitä tapahtuu itärajan takana, [Puhemies koputtaa] ja sekin vaikuttaa tähän Suomen tilanteeseen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-11-25T14:22:16,2025-11-25T14:23:32,Käsitelty,1.1 2025_115_26,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_27,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Spolander valtiovarainministeriöstä ihmetteli, että mikä jarru meillä on tässä olemassa, kun ei talous lähde liikkeelle. Se oli hyvä kysymys, kun katsoo sitten näitä lukuja, joissa talous mataa nollan pinnassa, työttömyys kasvaa ja velkaantuminen kasvaa. Kun kuluttajien luottamusta ei ole, niin sieltä varmasti niitä syitäkin sitten löytyy. Tämä kuluttajien luottamus minua huolettaa erityisen paljon, että sitä ei saada aikaiseksi. Tässä esityksessä on myös hyvää, josta kiitän. Valtatie 9:n Tampere—Orivesi-välille tehdyt investointipäätökset ovat vuosikymmenien odotuksen jälkeen hyvä asia, ja sitten tietenkin nämä ratahankkeet Tampere—Jyväskylä- ja Helsinki—Tampere-välille ovat positiivisia asioita. Kyllähän tässä yhteydessä, kun työttömyystilanne on tämmöinen ja rakentaminen mataa, investointeja pitää myös tehdä tämäntyyppisiin asioihin. Sitten kysyisin: kun tämä rahoitetaan omaisuutta myymällä, niin onko tätä ajoitusta ja vaikuttavuutta mietitty, missä kohtaa niitä myydään? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-25T14:23:32,2025-11-25T14:24:44,Käsitelty,1.1 2025_115_28,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkomaa, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_29,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Taloustilanne on haastava, mutta työtä on jatkettava. Olemassa, näkyvillä on viriävää kasvua. Sitä on kaikin tavoin vauhditettava, ja tässä täydentävässä budjettiesityksessä on mainioita kasvun vauhdittajia. Nostan erityisesti tämän vahvan perustuksen perusterveydenhuoltoon: 40 miljoonaa euroa, jolla halutaan varmistaa se, että jokaisella hyvinvointialueella tehdään työtä sen eteen, että ihmiset pääsevät jonosta hoitoon, että käyttöön otetaan omalääkäri-, omahoitaja- ja omatiimimalli ja myöskin pilotoidaan ammatinharjoittajamallia. Ammatinharjoittajat ovat muualla Pohjoismaissa ihan arkikäytäntöä julkisessa terveydenhuollossa. Tätä ammattilaiset ovat odottaneet, ihmiset ovat odottaneet, että perusterveydenhuoltoa vihdoin laitetaan kuntoon. Kun tuossa ministeri Juuso oli tavannut eri hyvinvointialueiden edustajia, niin näyttää siltä, että tämä malli on lähtenyt todella hyvin liikkeelle ja tämä rahoitus tulee juuri oikeaan aikaan. Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeää myöskin sen takia, ketkä tekevät Suomen kasvun. Sen tekevät suomalaiset ihmiset, ja tällä rahalla me myöskin panostamme siihen, että meillä on työkykyisiä ja toimintakykyisiä, terveitä ihmisiä, [Puhemies koputtaa] jotka todellakin voivat luottaa siihen, että jatkossa sinne hoitoon pääsee paremmin. Vahva tuki tälle panostukselle.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2025-11-25T14:24:45,2025-11-25T14:26:06,Käsitelty,1.1 2025_115_30,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_31,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministerin mainitsemia merkittäviä liikennehankkeita ovat tosiaan: Liminka—Oulu, valtatie 4, Kupittaa, joka on siis Turun kaupunginosa, Hämeenlinnan väylä, Tuusulan väylä, kantatie 51 Länsi-Uudellamaalla, valtatie ysi Tampere—Orivesi. Itäisessä Suomessa ei tullut nolla vaan tuli miinus 60, kun jo menossa ollut Pieksämäki—Jyväskylä-rataväli keskeytettiin. Arvoisa puhemies! Nettovelanotto kasvaa 644 miljoonaa. Itäisen Suomen ohjelmaan ehdotetaan Etelä-Karjalaan, Kymenlaaksoon 700 000 euroa. Kiitos siitä, että me emme ole nyt sitä velkaa aiheuttamassa tällä 0,1 prosentin osuudella. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-25T14:26:06,2025-11-25T14:26:54,Käsitelty,1.1 2025_115_32,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_33,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On mielenkiintoista seurata tätä keskustelua, kun edellä keskustan edustaja Lohi sanoi täällä, että pitäisi miettiä, jätettäisiinkö näistä väylähankkeista jotain tekemättä, ja toisaalta toiset keskustan edustajat antavat ymmärtää, että ei ole tullut tarpeeksi hankkeita. No, pääasia, että tässä täydentävässä on nyt mukana valtatie 9, jota on kauan odotettu, ja suuri kiitos siitä hallitukselle. [Tuomas Kettusen välihuuto] Sieltä löytyy myös omalääkärimalli, josta on paljon puhuttu tässä maassa, ja tämä hallitus toteuttaa sen vihdosta viimein. Eli jos soteuudistuksen tarkoituksena oli nimenomaan parantaa perusterveydenhuollon palveluita, niin jokainen voi kysyä itseltään, onko näin käynyt. Nyt omalääkärimallilla mahdollistetaan, että saadaan tosiasiassa käyntiin siellä perusterveydenhuollossa se potilaiden hoitaminen, ja se on erittäin hieno asia hallitukselta. [Hanna Sarkkisen välihuuto] Nämä muutkin väylähankkeet, mitkä löytyvät tästä budjetista, ovat tietenkin todella tärkeitä. Oulu—Liminka- ja Tornio—Haaparanta-välit ovat erinomaisia uudistuksia — siitä kiitos hallitukselle. Rohkenen kuitenkin epäillä, että jos tämän hallituksen politiikalla ei saada tänään vielä velkaantumista taittumaan, niin tuskinpa sitä saadaan opposition veronkorotusohjelmillakaan. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-11-25T14:26:54,2025-11-25T14:28:11,Käsitelty,1.1 2025_115_34,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Mikkonen. Mikkonen taitaakin olla poissa. [Markus Lohi: Vastauspuheenvuoro, nimi mainittu!] — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_35,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä muun muassa edustaja Östman pohdiskeli sitä, mistä niitä lääkkeitä siihen talouden kasvuun löytyisi, ja voin sen verran paljastaa, että talous ei kyllä kasva ainakaan koulutuksesta leikkaamalla, ja se ei kasva lapsiperheköyhyyttä lisäämällä. Sen sijaan talous voi lähteä piristymään, jos ihmisten luottamus tulevaan vahvistuu ja jos osaamiseen panostetaan niin, että me pitkäjänteisesti vahvistamme niitä edellytyksiä löytää täällä uusia innovaatioita ja työtä. Silläkin on väliä, uskalletaanko Suomeen investoida, löytyykö täältä osaamista ja osaajia, poukkoileeko politiikka. Siinä mielessä silmiinpistävää niin tässä talousarvioesityksessä kuin täydentävässäkin on se, mitä sieltä puuttuu. Ilmasto- ja luontokriisien edessä hallitus edelleen työntää päätään pensaaseen. Tämä on tietysti meidän ympäristömme näkökulmasta ja turvallisuutemme näkökulmasta erittäin huolestuttavaa, mutta on se huolestuttavaa myös talouden näkökulmasta, koska ne kustannusriskit kasvavat kyllä päivä päivältä, kun emme hoida näitä kriisejä, jotka vääjäämättä etenevät, ja se vaikuttaa myös siihen, miten esimerkiksi vihreän siirtymän investointeja [Puhemies koputtaa] harkitsevat tahot näkevät Suomen investointiympäristönä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-11-25T14:28:11,2025-11-25T14:29:27,Käsitelty,1.1 2025_115_36,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Wickström, varsågod.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_37,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Tässä on jo monta kertaa nostettu esiin tämä omalääkärimallin kehittäminen. Haluan itsekin puhua siitä, koska tämä on todella kauan kaivattu ja toivottu panostus, jonka hallitus tekee. Tässä jo alkuvuodesta lähtien monessa puheenvuorossa, myöskin tässä salissa, on puhuttu siitä, että voi, kunpa panostettaisiin omalääkärimallin kehittämiseen. Nyt se myöskin tehdään. Se, mihin olen todella tyytyväinen myöskin, on se, että tässä on haluttu lähteä aika laajaa kokeilua edistämään, mahdollistetaan omatiimimalli ja mahdollistetaan myöskin yrittäjäpohjainen ammatinharjoittajamalli. Tästä mallista voi ennen kaikkea löytyä myöskin ratkaisu sille, millä me voidaan huolehtia siitä, että meillä löytyy myöskin lääkäreitä harvaan asutuilla alueilla, koska meillä on tällä hetkellä todella isot haasteet siinä, että lääkäreitä ei saada rekrytoitua myöskään harvaan asutuille alueille, joten siitä tosi iso kiitos. Lopuksi haluan myöskin nostaa esiin, kun tässä puhuttiin juuri ilmastoasioista, että kyllä sieltä löytyy myöskin pari hyvää ympäristötekoa, esimerkiksi Helsinki—Hanko-lähijunan liikenteen käynnistäminen. Se mahdollistaa ja vahvistaa myöskin Uudenmaan liikennepalveluita ja edistää myöskin joukkoliikenteen käyttöä täällä Uudellamaalla.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-11-25T14:29:28,2025-11-25T14:30:38,Käsitelty,1.1 2025_115_38,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_39,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on tiputtanut pallon täysin, se ei usko enää itse omiin tavoitteisiinsa. Mikä on hallituksen visio Suomelle? Ei ainakaan osaamisen ja sitä kautta investointien lisääminen. [Miko Bergbomin välihuuto] Elokuva-alan leikkaukset perutaan, mikä oli hyvä, mutta te siirrättekin leikkaukset korkeakouluihin ja koko koulutusketjuun. Te leikkaatte yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta sekä perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteisistä menoista jo aiempien koulutusleikkauksien päälle. Koulutuksen erityissuojelu on murentunut kerta toisensa jälkeen. Suomi laahaa jo neljänneksen muuta Pohjolaa perässä korkeakoulujen rahoituksessa, ja jopa IMF kehottaa ryhtiliikkeeseen koulutuksessa. Näillä päätöksillä hallitus leikkaa omat koulutustavoitteensa kuoliaaksi ja vaarantaa kaikki mahdollisuudet nousta talouden taantumasta. Olisi aiheellista katsoa työttömyyslukuja ja miettiä näitä koulutusleikkauksia uudelleen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-11-25T14:30:38,2025-11-25T14:31:45,Käsitelty,1.1 2025_115_40,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_41,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä todella kysyttiin, millä saisi sitä talouskasvua. No, me sosiaalidemokraatit olemme esittäneet yrittäjyyden tukemista esimerkiksi niin, että yrittäjyyden arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa nostettaisiin, ja tukisimme naisvaltaisia yrityksiä esimerkiksi parantamalla kotitalousvähennystä. Olemme esittäneet, että tätä investointikannustinta suunnattaisiin myös keskisuurille yrityksille, ei vain kaikkein suurimmille. Olemme myös esittäneet kasvuyrittäjyydelle tukitoimia. Sanon nämä siksi, puhemies, että, valtiovarainministeri, tämä yhteisöveron kevennys, mistä pitäisi ensi vuonna tehdä päätöksiä, kerittäisiin vielä perumaan ja siirtämään näitä isoja rahoja, mitä sinne on nyt menossa, näihin edellä mainittuihin toimiin, joilla saisimme uutta yrittäjyyttä, pientä yrittäjyyttä, tuettua. Nimittäin todella moni asiantuntija on sanonut, että tämä yhteisöveron iso kevennys — sehän maksaa yli 800 miljoonaa — on varsin tehoton eikä sen kautta synny välttämättä niitä uusia työpaikkoja. Siksi toivon, ministeri, että ottaisitte koppia näistä SDP:n esityksistä yrittäjyyden tukemiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-11-25T14:31:45,2025-11-25T14:32:57,Käsitelty,1.1 2025_115_42,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Valkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_43,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Talous on koko yhteiskunnan edellytys, ja Suomen tilanne on kyllä todella vakava. Tänään arviolta puoli neljän aikaan kuulemme komission tämän hetken tuomion, mutta ilman mitään EU:nkaan arviota meidän kaikkien tulisi herätä siihen, kuinka suurien haasteiden edessä ollaan. No, on äärettömän hienoa, että nyt meillä on yhteinen näkemys siitä, että tämä velkaantumiskehitys taitetaan seuraavan noin kymmenen vuoden aikana, mutta tämä työ olisi tietenkin pitänyt aloittaa jo vuosikausia sitten. Tämä hallitus on tehnyt Suomen talouden eteen enemmän kuin mikään sitten 90-luvun. Ja erityinen kiitos kuuluu, valtiovarainministeri Purra, teille. Te olette vetänyt valtavaa kivirekeä perässänne, mutta se on ollut aivan välttämätöntä isänmaan pelastamiseksi. Kehotan meitä kaikkia miettimään — ja ehkä mielellään kuulisi myös ministerin näkemyksiä siitä — mitä ne seuraavat askeleet ovat. Tämä hallitus ei enää hirvittävästi ehdi tekemään mutta ehtii valmistelemaan tiettyjä isoja reformeja. Varmasti tarvitaan aika paljon sisua ja luovuuttakin, jotta tästä urakasta selvitään.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2025-11-25T14:32:57,2025-11-25T14:34:13,Hyväksytty,1.1 2025_115_44,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_115_45,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen tilanne on tosiaan vaikea, ja kuten olemme kuulleet, tänään olemme valitettavasti saaneet lisää synkkiä uutisia. Työttömyystilanne on historiallisen korkealla, ja todellakin tänään saatamme kuulla vakavia uutisia myös EU:n suunnasta. Nyt pitäisikin olla niin sanotusti yhdestoista hetki ymmärtää, että tämä resepti, jolla politiikkaa Suomessa nyt tehdään, ei toimi. Se ei saa luottamusta palautettua, sillä täällä on kuultu hyviä puheenvuoroja tänäänkin siihen liittyen, että suunnanmuutos edellyttää, että tavalliset suomalaiset ihmiset ja yrittäjät ja yritykset luottavat huomiseen ja toimivat sen mukaisesti. Tätä vasten sopiikin ihmetellä sitä, että vaikka hallitus käyttää merkittävän määrän yhteisiä verovaroja veronkevennyksiin, niin ne on kohdistettu tavalla, joka ei juuri näy tavallisen keskituloisen suomalaisen lompakossa. Kannattaisiko tätä vielä harkita uudelleen niin, että tavallinen keskituloinen suomalainen hyötyisi enemmän?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-11-25T14:34:13,2025-11-25T14:35:28,Käsitelty,1.1 2025_115_46,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_47,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä täydentävässä talousarvioesityksessä kohdennetaan resursseja tie- ja väylähankkeisiin. Ne ovat perussuomalaisille erittäin tärkeitä. Arvoisa puhemies! Toimin jo 90-luvulla hoitotyössä muun muassa tuossa Laakson sairaalassa, ja silloin meillä oli omalääkärit ja meillä oli omahoitajat, ja se oli malli, joka oli äärettömän hyvä. Nyt tämä 40 miljoonan euron kohdennus omalääkärimalliin on paluuta juuri niiden perusasioiden pariin, joita me Suomessa kaipaamme. Edellinen hallitus epäonnistui soteuudistuksessa: lääkärit katosivat, ja ihmiset eivät päässeetkään hoitoon. On siis tärkeää, että omalääkärimallia kehitetään. Toimin itse Länsi-Uudenmaan aluevaltuustossa, ja meillä on juurikin tämä ammatinharjoittajamalli käytössä. Se aloitti vuonna 24, ja siitä on erittäin hyviä kokemuksia. Olemme tyytyväisiä, ja teemme edelleen kaikkemme, että ihmiset pääsevät hoitoon. Lääkärille pääsy on tärkeää, ja tämä omalääkärimalli edistää suomalaisten yhdenvertaista lääkärille pääsyä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2025-11-25T14:35:28,2025-11-25T14:36:38,Käsitelty,1.1 2025_115_48,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kumpula-Natri, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_49,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suuressa kuvassa politiikka on arvovalintoja siinä, minne rahat laitetaan, ja kriittisessä taloustilanteessa se vielä entisestään korostuu. Edustaja Viitanen toi moneen kertaan esille, että onko aivan pakko käyttää yhteisöveroon lähes miljardi, noin 800 miljoonaa, euroa, kun taloustieteilijät eivät — eivätkä kaikki yrityksetkään — näe sillä olevan kasvun kannalta merkitystä. Kasvua me, koko sali, toivomme ja haemme, ja on ikävää, että olemme aallonpohjalla vieläkin pidempään kuin välillä toivotaan. Yksittäisenä kysymyksenä kiinnostaa kyllä myös se, mitä tapahtui Yrityksen digitalous ‑hankkeelle. Viime vuonna se puuttui jossain vaiheessa esityksistä, mutta se saatiin jatkoon, koska tällaisia keinoja me tarvitsemme, niin että yritysten byrokratia vähenee myös digitalisaation tullessa esiin ja mahdollistaen paremman toiminnan viranomaisten kanssa. Ja haluan erikseen kiittää siitä, että edes väliaikaisena toimena saadaan lisäpaikkoja nuorille, joilla työttömyys on korkealla. Mutta pitäisi myös rakenteellisesti turvata koulutuksella suomalaisten tulevaisuus ja näitten nuorten tulevaisuususko.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Miapetra Kumpula-Natri,807,2025-11-25T14:36:38,2025-11-25T14:37:45,Käsitelty,1.1 2025_115_50,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vuornos, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_51,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Henrik,Vuornos,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Alkuun on hyvä todeta näistä korkeakoulujen säästöistä, että 2,9 miljoonaa euroa säästetään korkeakouluista [Keskeltä: Lisää! — Pia Lohikoski: Jo aiempien päälle!] tämän elokuva-alan leikkauksen paikkaamiseksi, mutta samaan aikaan hallitus panostaa siis sata miljoonaa euroa korkeakouluille seuraavien vuosien aikana. [Pia Lohikoski: Eri asia!] Rahat menevät korkeakoulujen aloituspaikkoihin ja maksuttomaan opintoseteliin, jolla ne nuoret, jotka eivät ole saaneet opiskelupaikkaa, voivat opiskella avoimessa korkeakoulussa, ‑yliopistossa tai ‑ammattikorkeakoulussa maksutta. Nämä ovat erittäin tärkeitä keinoja siinä, että me saadaan meidän koulutusastetta nostettua ja siten merkittäviä panostuksia myös yliopistoille ja ammattikorkeakouluille. Mitä tulee sitten julkisen talouden tilaan, niin varmasti koko salissa jaetaan se huoli siitä, että eihän tämä hyvältä näytä, ja meidän on yhdessä syytä varautua siihen, että tarvitaan lisätoimia. Ehkä olisin ministeri Purralta kysynyt: Voitko vähän avata sitä mittaluokkaa? Minkä verran lisäsäästöjä ja verotoimia meidän pitäisi tehdä, jotta me saataisiin tämä kestävälle pohjalle?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Henrik Vuornos,911828,2025-11-25T14:37:45,2025-11-25T14:39:01,Käsitelty,1.1 2025_115_52,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja vielä valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Lohi, ja sitten ministeri Purralla vastauspuheenvuoro.— Olkaa hyvä, edustaja Lohi.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_53,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on arvosteltu sitä, että Itä-Suomen edustajat nostavat esille sen ahdingon, mikä Itä-Suomessa on. Silloin kun on rahasta tiukkaa, pitää katsoa, mihin ne investoinnit menevät. Pitää myös muistaa se, että sen kuitenkin pitäisi olla meidän yhteinen sydämen asia, että tämä turvallisuuspoliittinen tilanne on dramaattisesti muuttanut Itä-Suomen tilannetta. Sen nostan tässä esille. Toinen, minkä haluan nostaa esille: Täällä edustaja Heinonen nosti esille VATTin tutkimuksen, että edellinen hallitus olisi nostanut peräti 11 miljardia pysyviä menoja, ja siitä monet ministerit ovat tuossa sosiaalisessa mediassa jotenkin ilakoineet, että näin on tapahtunut. Jos tämä luku pitää paikkansa, niin eikö tässä nyt olisi helppo palata sinne vuoteen 2019 ja sopeuttaa niin, että leikataan vaikka kaksi kolmasosaa niistä pysyvistä? Se sopeutushan olisi hoidettu ensi kaudelle sillä. No, jokainen tietää, ettei se luku tietenkään pidä paikkaansa. Eihän se näin mene. Eihän se näin mene, että siellä on paljon tulkinnanvaraa. Sen takia nyt kannattaa yhdessä katsoa, [Puhemies koputtaa] mitä me voimme tehdä niin, että me alamme panemaan suuta säkkiä myöten.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-11-25T14:39:01,2025-11-25T14:40:16,Käsitelty,1.1 2025_115_54,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja valtiovarainministeri Purra, viisi minuuttia.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_55,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pidin tästä, mihin edustaja Lohi päätti: suu säkkiä myöten. Valitettavasti tämä ei yleisesti kyllä tullut taas näistä opposition puheenvuoroista esille. Te samaan aikaan aloitatte päivittelemällä tätä tilannetta ja sitä, että velka- ja alijäämäluvut edelleen kasvavat, ja samaan aikaan te totta kai kiitätte niistä hyvistä panostuksista, joita hallitus on tähän pohjaan voinut tuoda, mutta samaan aikaan te ette kiitä yhdestäkään säästöstä, päinvastoin te arvostelette niitä, kuten te olette tehneet koko kauden tähän saakka. Tämä on se lähtökohta. Te ette yksinkertaisesti pysty pysymään loogisina samaan aikaan päivittelemällä, kuinka pitäisi tehdä enemmän ja kuinka velka- ja alijäämäluvut ovat edelleen tällaiset, ja samaan aikaan vastustamalla kaikkia niitä toimia, niin hankalia kuin ehkä vähemmänkin hankalia, joita tämä hallitus on tehnyt. Epäilystä ei ole siitä, etteikö meidän yli kymmenen miljardin kokonaisuudessa olisi paljonkin sellaisia toimia, joilla ei varmasti saa poliittista kannatusta. Mutta valitettavasti me teemme tätä talous-, fiskaalipolitiikkaa siksi, että niin täytyy tehdä. Tässä salissa jokainen puolue, vasemmistoliittoa lukuun ottamatta, on sitoutunut finanssipoliittisiin sääntöihin ja nimenomaan velkajarruun. Se tarkoittaa sitä — erityisesti mikäli ja kun tänään hyvin todennäköisesti kuulemme, että olemme liiallisessa alijäämämenettelyssä — että seuraavalla vaalikaudella sopeutustarve on arvioni mukaan vähintään sama kuin tälläkin hetkellä. Siitä huolimatta, että velkaturvalauseke ei ole voimassa vaan meillä on puolustuksen poikkeuslauseke, mikäli meidän velkamme ylittää juuri tuon 90 prosenttia, tämä tulee lisäämään sitä sopeutuspainetta, kuten olen hyvin pitkään kuvannut. Se, että me voimme kiistellä ja varmasti tulevaisuudessakin hallitus ja oppositio keskenään kiistelevät yksityiskohdista, on yksi asia. Mutta toinen on se, että mikäli te haluatte olla johdonmukaisia teidän kritiikissä, olkaa hyvä ja esittäkää myös kiitoksia edes joistakin säästöistä — sen sijaan en ole sellaisia tässä salissa, aivan muutamaa yksityiskohtaa lukuun ottamatta, koskaan nähnyt. [Välihuuto] — Kyllä, nytkin te kiititte väylähankkeista, harvemminpa niistä mitään ikävää sieltä opposition suunnalta sanotaan, paitsi tässä tapauksessa tietenkin, että niitä kohdistetaan jopa väärin. [Tuomas Kettusen välihuuto] Vastaavasti sieltä kerrottiin, että joitakin väylähankkeita voitaisiin jopa peruuttaa — en tiedä, tarkoitettiinko, että tästä täydentävästä vai koko ensi vuoden budjetista — mutta tietenkin voi sitten kertoa, mitä nämä ensi vuoden budjetista peruutettavat väylähankkeet nimenomaan olisivat. [Tuomas Kettusen välihuuto] Samaan aikaan te peräänkuulutatte kasvutoimia, ja tämä on juuri se kaiken a ja o. Samaan aikaan, kun tämä hallitus ja tulevat hallitukset joutuvat välttämättä sopeuttamaan julkista taloutta — eli tekemään käyttötalousmenoihin leikkauksia ja mahdollisesti myös kiristämään joitakin veroja — on välttämättä tehtävä kasvutoimia, jotta me sen 18 vuoden kituliaan korpivaelluksen saisimme päättymään, ja tämä hallitus on niitä toimia tehnyt. Me olemme tehneet isoja uudistuksia, joilla pyritään helpottamaan sitä, että kannattava liiketoiminta olisi tässä maassa tulevina vuosina mahdollista ja työllisyys kasvaisi sitä kautta. Vastaavasti esimerkiksi tässä täydentävässä me teemme ihan niitä virallisia kasvutoimia, joita yleensä vasemmistopuolue kasvutoimilla tarkoittaa, eli elvyttävää politiikkaa. Juuri infrahankkeet, investoinnit ympäri maan, ovat sellaisia tässä ja nyt. Arvoisa puhemies! Kysyttiin, mitä lisätoimia tämä tulee edellyttämään ja milloin. Liiallisen alijäämän menettely on yksi vaihe, ja ehkä palataan siihen sitten tarkemmin huomisessa keskustelussa. En itse otaksu, että tälle hallitukselle tulee enää merkittäviä lisätoimia. Juuri siitä syystä, että komission mielestä tämä hallitus on niitä niin paljon tehnyt, [Saara Hyrkkö: Yhteisövero!] nämä todennäköisesti tulevat kohdistumaan vasta seuraavalle hallituskaudelle, ainakin suuressa määrin. Arvoisa puhemies! Yritän harakanvarpaistani kaivaa, mitä vielä pitäisi sanoa. — Kyllä, siitä kiitoksia, että omalääkärimalli sai paljon kannatusta täällä, ja siitä varmasti voimme olla kaikki samaa mieltä, että on syytä saada tätä etenemään. Monella hyvinvointialueellahan asian eteen on jo toimia tehty, ja näillä hallituksen panostuksilla varmistetaan, että asia etenee sitten koko maassa. Arvoisa puhemies! Ihan loppuun: Se, mitä tämä hallitus ymmärtää kasvulla, on nimenomaan se, että me parannamme toimintaedellytyksiä nimenomaan yksityiselle sektorille niin, että sitten kun meidän talous ja työllisyys lähtevät parempaan jamaan, meillä olisi mahdollisuus saada investointeja, meidän yrityksillä olisi mahdollisuus kasvaa, työllistää, tässä maassa olisi yksityisellä puolella mahdollista tehdä kannattavaa liiketoimintaa, mitä kautta se hyvinvointi syntyy. Tätä me tavoittelemme. Sen sijaan sellaisilla yksittäisillä ”miksi te ette lisää kasvua?” ‑huudoilla, joita valitettavasti salin vasemmalta laidalta kuuluu, yleensä viitataan siihen, että meillä olisi jonkinlaisia rahatukkoja vietäväksi eri sektoreille tai eri puolille maata. Valitettavasti tällä hallituksella ei sellaista luksusta ole, että ”rahaa on”. [Pia Lohikosken välihuuto — Miapetra Kumpula-Natrin välihuuto] Sitä ei ole, ja tämä tilanne tulee jatkumaan myös tulevien hallitusten osalta. Tämä on se kokonaisuus, jonka parissa me toimimme. Mitä tästä eteenpäin? Me jatkamme juuri tätä työtä. Me emme panikoidu emmekä myöskään liikaa synkistele. Ja kyllä, mielestäni ihan kansantalouden ja yhteiskunnan kannaltakin positiivista on se, että me pyrimme kiinnittämään huomiota myös niihin hyviin asioihin, tulivat ne sitten yksityisen kulutuksen puolelta, investoinneista, yrityksistä, vaikkapa Ukrainan rauhansuunnitelmasta tai mistä hyvänsä. Nostan tähän loppuun vaikkapa yhden: luin juuri uutisista, että ensimmäistä kertaa vuoden 21 jälkeen suomalaisten joululahjakulutuksen määrä on nousussa. ", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-11-25T14:40:18,2025-11-25T14:46:40,Käsitelty,1.1 2025_115_56,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_115_57,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Maa- ja metsätalousministeri Essayah, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_115_58,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Hallitus todellakin esittää muutettavaksi metsästyslakia. Tällä muutosesityksellä toimeenpannaan kansallisesti suden liitesiirto ja mahdollistetaan kannanhoidollinen metsästys. Tavoitteena on saada laki ja siihen liittyvät asetukset voimaan siten, että suden kiintiömetsästys pääsisi käyntiin 1.1.2026, tietenkin eduskunnan työrytmiä kunnioittaen. Sudet liikkuvat yhä useammin asutuksen läheisyydessä tai lähellä tuotantoeläimiä, pelkäävät yhä vähemmän ihmistä ja aiheuttavat paitsi koettua uhkaa myöskin kipeitä menetyksiä kotieläintiloille ja myös metsästyskoirien menetyksiä. Kaikkien suurpetojen kannat ovat kasvaneet huomattavasti viime vuosina, näin myös suden. Hallitus ottaa vakavasti kansalaisten kasvaneet huolet, jotka liittyvät susiin ja muihin suurpetoihin. Tämä esitys on keskeinen osa hallitusohjelman linjauksen mukaista suurpetopolitiikkaa, jossa hallitusohjelman mukaan suurpetopolitiikkaa on hoidettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen kestokyvyn. Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä, ja jo aloitettua työtä kannanhoidollisen sudenmetsästyksen mahdollistamiseksi jatketaan eduskunnan päätöksen mukaisesti. Tavoitteena on saada aikaan suden kannanhoitoon uudenlainen ja pitkäaikainen ratkaisu, jossa suden kestävällä metsästyksellä voidaan hallita sudesta aiheutuvia ongelmia ja haittoja pitkäjänteisesti sekä välttää aiempien kannanhoidollisten metsästysten kokeilujen ongelmat. Ratkaisulla varmistetaan, että susikanta pysyy suotuisalla suojelutasolla, elinvoimaisena ja osana Suomen luontoa, sekä vahvistetaan luottamusta järjestelmään. Saimme aktiivisella vaikuttamistyöllä aikaan suden liitesiirron ensin EU-pöydissä Bernin sopimuksen muuttamiseksi ja siinä aikaansaadun muutoksen jälkeen vaikuttamisen EU-elimissä. EU:n luontodirektiivin liitesiirto suden suojeluaseman alentamiseksi vahvistettiin toukokuun alussa. Suden kanta-arviota on täsmennetty, ja uusi kanta-arvio saatiin Luonnonvarakeskukselta 30.9. Suomessa oli kokonaisuudessaan maaliskuussa 430 susiyksilöä, joista 394 poronhoitoalueen ulkopuolella. Kantaennuste marraskuulle, eli nyt elämällemme marraskuulle, on arviolta 557 sutta, eli tämä on susikannan tämänhetkinen tilanne. Suomi on raportoinut EU:lle suden olevan suotuisalla suojelutasolla Luonnonvarakeskuksen raportin mukaisesti. Esityksellä siis mahdollistetaan kiintiömetsästyksenä tapahtuva kannanhoidollinen metsästys. Muutama pykälä: Elikkä metsästyslain 37 §:ssä kumotaan suden ympärivuotinen rauhoitus. Se edellyttää, että samaan aikaan saatetaan voimaan metsästysasetuksen muutos, jossa sudelle säädetään rauhoitusaika, jonka ulkopuolinen aika on metsästysaikaa. Metsästyslain 10 §:ssä suden metsästyksen salliminen edellyttää rauhoitus- tai metsästysaikaa tarkempaa sääntelyä, ja metsästyslain 10 §:ssä on säännökset pyyntiluvan varaisesta metsästyksestä ja alueelliseen kiintiöön perustuvasta metsästyksestä. Pykälään lisättäisiin nimenomaan sudenmetsästykseen liittyviä erityisiä toimivaltuuksia antaa metsästysasetuksella tarkempia säännöksiä kiintiömetsästyksen sääntelyyn, jota ei ole esimerkiksi hylkeiden metsästyksessä tarvittu. Pyyntiluvan varaiseen metsästykseen, sen tarkempaan sääntelyyn, on jo nykyisessä lainsäädännössä riittävät toimivaltuudet. Lisäksi säädettäisiin velvoite dna-näytteitten toimittamisesta tutkimukselle. Asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset dna-näytteistä, ja dna-näyte on hyvin tärkeä sekä suden kanta-arvion täsmentämiseksi että esimerkiksi mahdollisten koirasusien ottamiseksi huomioon, ja on tärkeää huomata, että koirasusia ei lasketa kiintiöön, koska koirasusi on vieraslaji Suomen luonnossa. Metsästyslain 30 §:ää muutettaisiin siten, että sekä suden pyyntiluvan varaisessa metsästyksessä että kiintiömetsästyksessä edellytettäisiin metsästyksen johtajaa sekä riittävää määrää varajohtajia. Suurpetopolitiikassa on keskeistä turvata mahdollisuudet hallita ja hoitaa suurpetokantoja, säilyttää suurpetojen ihmisarkuus ja torjua suurpetojen vaikutuksia ihmisiin. Suden liitesiirto — liitteestä IV, tiukasti suojellut lajit, liitteeseen V, lajit, joiden hyödyntäminen voi vaatia sääntelyä — viedään tällä esityksellä kansalliseen lainsäädäntöön. On hyvä muistaa, että tällä hetkellä hyvin toimiva vahinko- ja turvallisuusperusteinen poikkeuslupapyynti säilyy edelleen rinnalla, kun kannanhoidollinen kiintiömetsästys alkaa. Metsästyslain muutoksen lisäksi sudenmetsästyksen salliminen edellyttää uutta sääntelyä valtioneuvoston asetuksen tasolla sekä maa- ja metsätalousministeriön asetusta. Tästä siis annetaan kaikkiaan kolme asetusta, joista kaksi on valtioneuvoston asetuksia ja yksi ministeriön asetus. Nämä valtioneuvoston asetukset ovat tänään lähteneet lausunnoille, ja tuo maa- ja metsätalousministeriön asetus on odottanut tätä Riistakeskuksen esitystä, joka myös tänään saatiin. Olemme käynnistäneet ministeriössä työryhmätyön suden kannanhoitosuunnitelman päivittämiseksi, joka valmistuu kevään aikana. Ministeriö on 10.10. asettanut työryhmän työn tueksi sidosryhmistä koostuvan suurpetoasioiden seurantaryhmän, ja kannanhoitosuunnitelman päivitystyön yhteydessä kehitetään myöskin kannanseurantaa. Samoin käsitellään susikannan geneettistä monimuotoisuutta turvaten yksi elinvoimainen susipopulaatio Suomessa. Ministeriö on jo päättänyt poistaa koirasusien lopettamiseen Suomen riistakeskukselta haettujen poikkeuslupien käsittelymaksun vuoden 2026 alusta alkaen. Vielä lyhyesti näistä asetuksista: Elikkä metsästysasetuksessa säädetään rauhoitusajasta sekä metsästyksen käytännön toteutuksesta, kuten metsästyksen johtajasta, varajohtajasta sekä näiden vastuista, ja myöskin valtioneuvoston asetuksella sudenmetsästyksestä säädetään saalisilmoituksesta sekä alueellisen metsästyksen lopettamisesta kiintiön tultua täyteen. Lisäksi on tämä ministeriön asetus sudenmetsästyksen sallimisesta, ja siinä vahvistetaan vuosittain Riistakeskuksen esitykset, joissa metsästys sallitaan, sekä aluekohtaiset kiintiöt. Tosiaan siis ensi vuonna annetaan uusi ministeriön asetus, jossa hyödynnetään sekä alkuvuoden metsästyskaudesta saatuja oppeja että uudistetun suden kannanhoitosuunnitelman linjauksia, eli tietenkin tämä on aina vuosittain toistuva operaatio. Näillä todellakin nyt haluamme saada tämän suden kannanhoidollisen metsästyksen alkuun vuoden alusta lähtien. Aiempia muutoksia, mitkä vaikuttavat myös tähän tilanteeseen Suomessa: Ennen nyt esitettävää muutosta muutettiin valtioneuvoston asetusta metsästyslaista säädetyistä poikkeusluvista vuoden 24 heinäkuussa, ja asetusmuutos astui voimaan 12.7.2024. Muutosten tavoitteena oli lisätä joustavuutta erityisesti suurpetojen niin sanottujen vahinko- ja turvallisuusperusteisten poikkeuslupien myöntämisessä, ja maa- ja metsätalousministeriö seuraa valtioneuvoston asetuksen vaikutuksia. Uudistettu asetus on toiminut hyvin. Asetuksen perusteella myönnetyillä vahinko- ja turvallisuusperusteilla sekä luonnonvaraisen eläimistön säilyttämisen perusteella myönnetyillä poikkeusluvilla on voimaantulon eli 12.7.24 jälkeen ja nyt ihan viime viikolle laskettuna poistettu Riistakeskuksen poikkeusluvilla yhteensä 24 sutta poronhoitoalueen ulkopuolella. Näistä vahinkoperusteisesti on poistettu 4 ja turvallisuusperusteisesti 13. Lisäksi 7:n saaliiksi saadun susiyksilön poikkeusperusteena on ollut luonnonvaraisen eläimistön säilyttäminen. Ja vielä tällä aikajaksolla on saaliiksi saatu yhteensä 10 dna-määrityksissä koirasudeksi varmistunutta yksilöä, ja ajanjaksolla on poistettu poronhoitoalueelta 52 sutta vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla. Asetusta edeltäneinä kolmena metsästysvuotena on vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla saatu poistettua vuosittain vain muutama susi poronhoitoalueen ulkopuolella, joten tätä asetusmuutosta voidaan myös pitää merkittävänä sosioekonomisia haittoja vähentävänä toimenpiteenä. Ihan lyhyesti palaan viitearvokeskusteluun, jota Suomessakin on käyty, verrattuna Ruotsiin. Julkisuudessa on esitetty tieto, että EU-komissio ei hyväksynyt Ruotsin raportoimaa suden viitearvoa 170 vaan katsoo sen olevan liian alhainen eikä luontodirektiivin velvoitteitten mukainen. Komission mukaan Ruotsin raportoima viitearvo ei täytä tieteellisiä vaatimuksia. Maa- ja metsätalousministeriön tietojen mukaan kyse on DG-ENV:n elikkä ympäristöpääosaston pääjohtajan kirjeestä, eli sen status on merkittävä. Yllättävintä tässä ehkä oli se, miten nopealla aikataululla komissio kirjeen lähetti, sen sisältö ei niinkään yllättänyt. Kirjeessä komissio edellyttää Ruotsia täydentämään sutta koskevaa raportointia nimenomaan populaatiota koskevan viitearvon osalta. Suomessa on luettu huolellisesti komission antamat ohjeet viitearvoraportoinnista, ja Suomen raportoima viitearvo on luontodirektiivin artiklan 17 ja komission antamien ohjeitten mukainen. Viitearvo on nyt siis raportoitu tieteellisesti vahvalla pohjalla, aivan kuten eduskunta omassa lausumassaan viime keväänä edellytti, ja voimme keskittyä hallituksen esityksen viimeistelyyn siten, että sudenmetsästys voi alkaa vuodenvaihteessa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-11-25T14:47:10,2025-11-25T14:57:07,Käsitelty,1.1 2025_115_59,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri Essayah. — Edustajat voivat nyt pyytää minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Kinnari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_60,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Teemu,Kinnari,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos ministerille hyvästä esityksestä. Kuten hallitusohjelmassa on kirjattu, yksi keskeinen tavoite on varmistaa suurpetojen metsästys tarvittavalla lainsäädäntötyöllä, ja tämä tänään esitettävä esitys on keskeinen osa siihen liittyen. Eli tavoite on tuoda maalais- tai arkijärki takaisin petopolitiikkaan. Susi ja muutkin suurpedot kuuluvat Suomen luontoon, siitä ei ole kysymystäkään, mutta kantojen kokoa on voitava säädellä metsästyksellä. Ja kuten esityksessä tuli, suurpetokannat ovat merkittävästi kasvaneet, ja metsästyksen ollessa estynyttä käytännössä jo useamman vuoden meillä nämä ongelmat ja konfliktit ovat lisääntyneet merkittävästi. Oikein toteutettu kannanhoidollinen metsästys pitää susikannan elinvoimaisena ja samalla vähentää konflikteja ja lisää susien ihmisarkuutta, ja esitys on hyvä. Ja tämä kiintiömetsästys, mikä on karhulla osoittautunut toimivaksi poronhoitoalueella, on mainio asia. Mutta vielä kysymys: miten varmistetaan riittävät määrärahat sitten näihin petokiintiöiden kanta-arvioihin? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Teemu Kinnari,1510,2025-11-25T14:57:16,2025-11-25T14:58:33,Käsitelty,1.1 2025_115_61,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Simula, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_62,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sutta on suojeltu Suomessa niin kiilusilmäisesti, että siitä on tullut jopa vihattu. Tämä kiivas suojelu on lähellä tuhota koko lajin tulevaisuuden, koska siitä on tullut peloton, se on menettänyt ihmisarkuutensa, se hakeutuu pihoihin, karjasuojiin, jopa koulutielle, paikkoihin, mihin susi ei kuulu. Suojelun pitää aina olla yleisesti hyväksyttyä, ja nyt se ei ole sitä enää ollut, kun susiongelmien on suorastaan annettu rehottaa. Vaarassa ovat olleet niin eri elinkeinot kuin perinteinen koirametsästys, ja se on ollut osassa maata jopa kokonaan estynyt sen vuoksi, että susia on niin paljon ja ne jopa tietoisesti metsästävät niitä koiria eri alueilla. Ympärivuotinen rauhoitus tulee purkaa, kuten esitetään, ja aloittaa kiintiömetsästys — siis kiintiömetsästys, ei valitusoikeutta. Huomionarvoista on myös se, että kiintiömetsästyksen jälkeen voidaan edelleen poikkeusluvilla [Puhemies koputtaa] metsästää vahinkoperusteisesti.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2025-11-25T14:58:33,2025-11-25T14:59:49,Käsitelty,1.1 2025_115_63,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_64,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Harvoin tässä salissa pääsee kiittämään hallitusta hyvästä hallitusohjelmaluonnoksesta ja hyviin päätöksiin liittyen. Tässä vaiheessa haluan kiittää ministeriä hyvästä asiaesittelystä ja tärkeästä asiasta yleensäkin. Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminenhan on tärkeä askel eteenpäin siinä, että me saadaan hoidettua tätä asiaa parempaan suuntaan. Tiedossa on, että esimerkiksi Itä-Suomessa, Keski-Savossakin viikonloppuna havaittiin useita susia ihmisasutusten liepeillä ja lähettyvillä, ja tämähän ei tietenkään ole se oikea toimintatapa. Kannanhoidollinen metsästys ei ole suurpetovastaisuutta, vaan osa vastuullista luontopolitiikkaa, jossa otetaan huomioon niin luonnon monimuotoisuus kuin ihmisten arki, turvallisuus ja elinkeinot, joten tätä esitystä kyllä tuen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-11-25T14:59:49,2025-11-25T15:00:38,Käsitelty,1.1 2025_115_65,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_66,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me kaikki saamme olla kiitollisia Ursula von der Leyenille ja hänen ponilleen, joka uhrautui meidän kaikkien puolesta. Olen myös kiitollinen siitä, että ministeri vei tämän mahdollisuuden maaliin. Hallitusohjelma oli poikkeuksellisen hyvä suurpetojen metsästyksen osalta. Olen siitä hieman pettynyt, että hallitusohjelmakirjaus muiden suurpetojen osalta ei nyt toteutunut, vaikka tiedän, että täällä salissa kollegat olisivat varmasti sen siunanneet. Kysynkin ministeriltä: miksi ei hallitusohjelmaa noudatettu nyt, kun siihen olisi ollut näin hyvä mahdollisuus? Mutta kiitos tästä pienestä palasta. Toivon, että me valiokunnassa pystymme hoitamaan sitten ne loput hallitusohjelman askeleet kaikki yhdessä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-11-25T15:00:38,2025-11-25T15:01:45,Käsitelty,1.1 2025_115_67,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_68,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Susi on uhanalainen laji ja tärkeä osa suomalaista luontoa ja ekosysteemejä. Suden kiintiömetsästykselle ei ole perusteita, eikä sitä pidä sallia. Susia on Suomessa Luonnonvarakeskuksen viimeisimmän arvion mukaan reilu 400. Vertailun vuoksi: Suomessa on noin 2 300 karhua, 2 600 ilvestä ja 530 saimaannorppaa. Norppiakin on siis Suomessa enemmän kuin susia. Hallituksen esitys metsästyksen aloittamisesta asiantuntija-arvioista välittämättä osoittaa piittaamattomuutta tutkitusta tiedosta ja uhanalaisten lajien suojelemisesta. Tämän esityksen valmistelussa on korostunut hallitusohjelman kirjaus suden metsästyksen aloittamisesta. On kestämätöntä, että susikeskustelussa korostuvat vaatimukset metsästämisestä eikä muita haittoja vähentäviä toimia haluta nostaa esiin, vaikka niistä on hyviä kokemuksia. Ihmisten huolet on otettava vakavasti, mutta tärkeintä on löytää kestävät ratkaisut ihmisen ja suden rinnakkaiseloon. Kysynkin ministeriltä: Miten aiotte edistää SusiLIFE-hankkeessa [Puhemies koputtaa] kehitettyjä keinoja susivahinkojen torjuntaan?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-11-25T15:01:45,2025-11-25T15:02:59,Käsitelty,1.1 2025_115_69,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_70,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun eduskunnan susikeskustelua ja siihen liittyvää päätöksentekoa on tällä hallituskaudella seurannut sekä täällä salissa että valiokunnassa, niin on yhä ilmeisempää, ettei kyse ole aidosti itse asiassa sudesta eläimenä ja siihen liittyvästä uhasta, vaan sudesta ennen kaikkea poliittisena eläimenä. [Välihuutoja oikealta] Susipelkoa liioitellaan tarkoituksellisesti metsästäjien intressejä edistäen. Samaan aikaan tuoreen kyselytutkimuksen mukaan selvä enemmistö suomalaisista vastustaa susien kiintiömetsästystä nykytilanteessa myös haja-asutusalueilla ja kansalaiset ymmärtävät, ettei erittäin uhanalaiseksi luokiteltua sutta tule tappaa. Vastuullista luontopolitiikkaa ei ole eläinten tappaminen. Meillä on nytkin jo olemassa keinoja, niin kuin edustaja Elo täällä luetteli, ja meillä on olemassa myös poikkeuslupia sitä varten, että ihmisille vaarallisia yksilöitä voidaan poistaa. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-11-25T15:02:59,2025-11-25T15:04:08,Käsitelty,1.1 2025_115_71,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Norrback, varsågod.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_72,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Tack, ärade talman! Kiitos ministerille ja hallitukselle tästä esityksestä. Tätä on monella seudulla, varsinkin siellä, missä susia on tiheästi, odotettu pitkään. Siellä sosiaalinen hyväksyttävyys on laskenut aika dramaattisesti, ja myös usko meidän poliitikkoihin ja meidän yhteiskuntaan on horjunut tässä asiassa. Minun mielestäni meillä on nyt oivallinen tilaisuus korjata tämä epäkohta, mikä meillä on ollut.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Anders Norrback,1440,2025-11-25T15:04:08,2025-11-25T15:04:42,Hyväksytty,1.1 2025_115_73,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Se on kyllä todella sääli, että tämä hyvä hallituksen esityskin kääntää katseet metsästykseen, kun tosiasiassa kyse on siitä, että suurpetojen aiheuttamia ongelmia pyritään hoitamaan lainsäädännöllä. Siitähän tässä loppupelissä on kysymys eikä metsästyksestä, vaikka se sellaisena halutaan nähdä. Edustaja Kalmari, opposition kansanedustaja, on täysin oikeassa, että kyllä tähän käytettiin hallitusohjelmaneuvotteluissa paljon aikaa. Ja se hallitusohjelman kirjaus, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä: nythän se suden kohdalla toteutuu, ja siitä suuri kiitos ministerille ja ministeriön virkamiehelle, että tämä hallituksen esitys on tänne tuotu. Mutta miten eduskunta arvioi sitten ilvestä ja karhua, niin sitä me varmaan yhdessä ministerin kanssa katsotaan. Mutta yksi seikka, arvoisa ministeri: Täällä on tämä ympäristöoikeuspykälä tuotu hallituksen esitykseen. Täältä puuttuu omaisuudensuoja ja yksilön oikeus harjoittaa ammattiaan, ja se on nyt häiriintynyt pahasti sekä suurpetojen kohdalla että valkoposkihanhien kohdalla.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-11-25T15:05:24,2025-11-25T15:06:39,Käsitelty,1.1 2025_115_74,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jari Koskela, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_75,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitokset ministerille erittäin hyvästä työstä, mitä olette tehnyt tämän asian eteen. Esitys suden ympärivuotisen rauhoituksen poistamisesta on odotettu uudistus usealla alueella ympäri Suomea. Kotimaakuntani Satakunta kuuluu niihin alueisiin, missä susien määrä ja laumat ovat kasvaneet huolestuttavasti viime vuosina. Lampaita, koiria ja karjaa on joutunut susien suuhun enenevässä määrin, jopa niin paljon, että omassa kotikylässäni on viime kuukausina jouduttu jo poikkeusluvalla eliminoimaan eli lopettamaan kaksi sutta, joista toinen oli tunkeutunut karjasuojaan ja toinen oli seurannut pientä koululaista kotitiellä. Elikkä sillä alueella meillä ongelma on aivan todellinen. Tuossa kun katselin Riistakeskuksen aluekarttaa, niin siellä ei ollut tätä pohjoista kuntaa huomioitu ollenkaan, mutta siellä on useita laumoja, mitkä pitää huomioida. Tämä EU:n luontodirektiivin muutos, jossa susi siirretään tiukasti suojeltavista lajeista kestävästi hyödynnettäviin lajeihin, on oikea ja odotettu muutos ja uudistus. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-11-25T15:06:39,2025-11-25T15:07:56,Käsitelty,1.1 2025_115_76,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_77,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä susi Suomen luontoon kuuluu, niin kuin muutkin tutut suurpetomme: karhu, ilves ja ahma. Mutta kyllä se on niin, että esimerkiksi kotimaakunnassani Varsinais-Suomessa, joka on siinä Satakunnan alapuolella, niin kuin tiedetään, on susien läsnäolo kasvanut suorastaan sietämättömäksi ja hyökkäykset lammastiloille ovat jatkuvasti kasvaneet. Petokyyditysten, koulukyyditysten, lisääntyminen rasittaa kuntia ja myöskin perheitä. Sudet luovat ihan aiheellista pelkoa alueella, ja siksi haluan myös osallistua kiitokseen siitä, että nyt hallitus mahdollistaa tämän kiintiöpohjaisen metsästyksen, mikä estää sen valituskierteen, mikä on tässä susien kannanhoidollisessa metsästyksessä ollut se yksi isoin, voiko sanoa tässä kohtaa, sudenkuoppa. Itse toivoisin, että vielä voitaisiin harkita sitä, että tästä lauman poistamisesta voitaisiin siirtyä siihen yksilökohtaiseen poistoon, minkä Metsästäjäliittokin on nostanut esiin. [Puhemies koputtaa] Eli kysyisin tästä laumojen poistosta ministeriltä: miksi juuri tähän on päädytty? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-11-25T15:07:56,2025-11-25T15:09:17,Käsitelty,1.1 2025_115_78,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_79,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Herra puhemies! Esitetty metsästyslain muutos on oikeudellisesti ja käytännöllisesti välttämätön muutos, joka tuo nyt Suomen lainsäädännön vastaamaan EU:n luontodirektiivin muutosta. Esityksen välitön taustasyyhän on tämä EU:n luontodirektiivin muutos, jossa susi siirretään tiukasti suojeltujen lajien liitteestä IV vähemmän tiukasti suojeltujen lajien liitteeseen V, ja jäsenvaltioiden on päivitettävä lainsäädäntönsä vastaamaan uutta direktiiviä vuoden 27 alkuun mennessä. Olen todella tyytyväinen, että eduskunnan tahtotilaa ja hallitusohjelmakirjauksia kunnioitetaan sen mukaisesti, että tämä tuodaan jo nyt tänne päätettäväksi. Täytyy kiitosta antaa ministerille hyvästä työstä. Toivon nytten, kun tämä lakiesitys menee valiokuntaan, että valiokunnassa käytäisiin lävitse myös se lausuntopalaute. Tämä lakiesityshän sai lausuntoja 127 kappaletta, ja kun siellä tuli myös hieman kritiikkiä, niin toivoisin, että valiokunta asianmukaisesti käsittelee tämän lakiesityksen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-11-25T15:09:17,2025-11-25T15:10:27,Käsitelty,1.1 2025_115_80,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_81,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Luontodirektiivin liitesiirto ei muuta tilannetta siltä osin, että Suomen on jatkossakin varmistettava, että suden suotuisa suojelutaso säilyy. Ministeri on nyt päättänyt, että kanta onkin vähän yllättäen tällä suotuisalla suojelutasolla. Tämä onnistui näppärästi, kun ministeri päätti itse suden suojelutason määrittämisestä piittaamatta suomalaisesta pitkän aikavälin tutkimuksesta. Sitä, täyttääkö tämä uusi päätös EU:n vaatimukset tieteellisestä pohjasta, tulee EU:n komissio onneksi seuraamaan. Itse epäilen sitä vahvasti. Hallitus haluaa sallia sudenmetsästyksen ja on siis valmis sivuuttamaan ekologiset ja tieteelliset reunaehdot. Suden metsästäminen tässä tilanteessa uhkaa kannan säilymistä, ja viitaten aikaisempiin kokemuksiin kiintiömetsästyksestä, se voi myös lisätä pihasusia. Eilen julkistetun kyselytutkimuksen perusteella valtaosa suomalaisista ei kannata suden metsästämistä nykyisessä tilanteessa. Suomalaiset tietävät, että susi kuuluu Suomen luontoon ja on tärkeä osa luonnon ekosysteemiä. Sudella on onneksi suomalaisten tuki.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-11-25T15:10:28,2025-11-25T15:11:42,Käsitelty,1.1 2025_115_82,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kontula, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_83,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pelkoreaktio on todella hyvä, jos pitää toimia nopeasti ja vajain tiedoin, mutta se on tosi huono silloin, kun pitäisi säätää lakeja. Me tiedetään edelleen tutkimusten valossa, että susi on uhanalainen, ja me tiedetään, että susien yleinen metsästys on tehoton keino susivahinkojen ehkäisyyn — siis, edustaja Eestilä, tehoton keino susivahinkojen ehkäisyyn, joita te ja moni muu täällä peräänkuulutitte. Sen sijaan meillä myös tutkitun tiedon valossa on paljon tietoa siitä, mitkä keinot toimivat, ja esimerkiksi SusiLIFE on Suomessa menestyksellisesti näitä keinoja myös lanseerannut käyttöön. Täällä on jo todettukin, että suomalaisten enemmistö ei kannata esitystä edes haja-asutusalueilla ja että susi oli täällä ennen meitä ja on elimellinen osa luontoa, toisin kuin ihminen. Miksi sudella ei olisi oikeutta ja tilaa olla täällä siinä kuin muillakin?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-11-25T15:11:42,2025-11-25T15:12:52,Käsitelty,1.1 2025_115_84,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Ollikainen, varsågod.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_85,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Susi kuuluu Suomen luontoon, mutta viimeksi tänään 500 metrin päässä omasta kodistani susi on liikkunut lähellä kunnan asutusaluetta. Maakunnan edustajat lähtevät aikaisin, joten olin jo ehtinyt lähteä Helsingin suuntaan, mutta lapseni pyöräili siitä ohi noin puolitoista tuntia sen jälkeen. Yksi lauma, jossa oli seitsemän sutta, liikkui 3,5 kilometrin päässä meiltä tässä puolitoista kuukautta sitten. Haluan nostaa esille tämän turvallisuudentunteen tai turvattomuuden tunteen, joka vallitsee meidän alueella. Sen takia olen kiitollinen, että tämä kannanhoidollinen susimetsästys on nyt tuotu tänne käsittelyyn. Toivon, että tämä käsitellään ripeästi, jotta se tulee voimaan tässä vuodenvaihteessa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Mikko Ollikainen,1441,2025-11-25T15:12:52,2025-11-25T15:13:57,Käsitelty,1.1 2025_115_86,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_87,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille lain esittelystä ja työstä EU:n suuntaan. Nyt Orpon hallitus palauttaa järjen suurpetopolitiikkaan mahdollistamalla suden kannanhoidollisen metsästyksen vuoden alusta 2026. Tämä on vastuullinen, kiintiöihin perustuva malli, jossa sekä suden elinvoimaisuus että ihmisen turvallisuus otetaan vakavasti huomioon. Tilanne erityisesti Varsinais-Suomessa on vaikea. Susimäärät ovat kasvaneet. Ne liikkuvat päivittäin, lähes tunneittain, ihmisen pihoilla, koulujen lähettyvillä. Ne aiheuttavat vahinkoja kotieläimille ja lammastilallisille. Ne rajoittavat erityisesti lasten ja ikäihmisten liikkumista sekä lisäävät turvattomuutta. Tämän arjen todellisuuden sivuuttaminen ei ole vaihtoehto. Kannanhoidollinen metsästys on välttämätöntä, jotta ihminen ja susi voivat elää rinnakkain. Tämä esitys palauttaa tasapainon, jota maaseudulla on kaivattu jo pitkään. Toivon, että näitä alueellisia kiintiöitä päätettäessä huomioidaan erityisesti Varsinais-Suomen susikanta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-11-25T15:13:57,2025-11-25T15:15:09,Käsitelty,1.1 2025_115_88,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Immonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_89,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on aika lopettaa valituskierteet ihmisille tarkoitetuissa oikeusistuimissa ja käyttää niiden työaika älykkäämpiin asioihin ja aloittaa järkevä, suunnitelmallinen sudenmetsästys. Sudenmetsästys ei ole susien hävittämistä. Se on hallittua, kestävää kannanhoitoa, joka turvaa sekä lajin että ihmisen arjen. Siitä samasta on jo hirvenmetsästyksessä vuosikymmenien kokemus, ja sillä on vähennetty liikennekuolemia ja metsätuhoja taimikoissa. Kiitos teille kaikille metsästäjille, jotka sinnikkäästi keräsitte susinäytteitä, ja kaikille maaseudun ihmisille, jotka jaksoitte kirjata havaintoja suurpedoista. Pahoittelut niistä kymmenistä perheenjäsenistä, metsästyskoirista, jotka edellisen hallituksen saamattomuuden vuosina on menetetty. Vuoden alussa metsästys on tämän lakiehdotuksen myötä alkamassa, ja samalla kertyy tietoa suurpetojen todellisesta lukumäärästä, jotta myöskin tulevien vuosien metsästyskiintiöiden lukumäärä tarkentuu.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2025-11-25T15:15:09,2025-11-25T15:16:16,Käsitelty,1.1 2025_115_90,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_91,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hallitukselle esityksestä ja erityisesti ministerille sitkeydestä asian edistämisessä. Arvokasta työtä. Vuosia pyöritelty asia on nyt sitten menossa eteenpäin. Petoeläinten osalta laajemminkin meillä yli kymmenen miljoonaa maksetaan jo tällä hetkellä petoeläinkorvauksia, ja susikanta on kasvanut varmaan sinne yli 500:aan, niin kuin ministeri totesi. Vuosia metsästämättä ollut susikanta on tullut joka päivä lähemmäksi ihmisten arkea, ja näitä turvallisuustilanteita on ollut ympäri maakuntia. Samoin myös hyvä hirvikoirametsästysharrastus ja haukkuharrastus on hiipunut, kun kaikilla alueilla koiraa ei pysty laittamaan metsään. Ja monella alueella joudutaan hirvenmetsästyksen aloittamista odottamaan siihen asti, kun lumi tulee maahan. Eli Pohjois-Karjalassakin monessa paikassa vasta nyt on päästy metsään. Hienoa, että asia etenee. [Puhemies koputtaa] Toivottavasti myös sitten karhun ja muiden osalta saadaan asiat järjestykseen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-11-25T15:16:16,2025-11-25T15:17:35,Käsitelty,1.1 2025_115_92,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_93,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille hyvästä esityksestä. Todellakin tätä on kaivattu jo pitkään. Suden kannanhoidollinen metsästys tuo meidät sille samalle tasolle, missä meidän tärkeät kumppanimme Euroopan unionissa ovat. Suttahan on metsästetty ympäri Euroopan laillisesti, ja laillisesti se pitää tehdäkin, ja tämä laki on juuri sitä. Kun nyt on semmoinen mieliala levitetty, että metsästäjät olisivat joitakin verenhimoisia saalistajia, jotka haluavat tämän tehdä, niin ei, kyse on siitä, että hoidetaan tämä susikanta oikean kokoiseksi. Tällä hetkellähän maastossa on semmoinen tilanne, että kun siihen yhdistetään vielä karhun tekemät vahingot ja ilveksen tekemät vahingot, niin esimerkiksi kotiseudultani metsäjänis on lähes kadonnut. Yhden metsäjäniksen olen tässä tämän vuoden aikana nähnyt, yhden, ja ennen niitä oli ihan pihalla asti. Kun oli ruokintapaikka linnuille, niin nämä metsäjänikset kävivät aina tarkastamassa, olisiko vielä heillekin jotakin. Nyt ne ovat hävinneet. Nimenomaan tämä kannanhoidollinen metsästys on juuri sitä, että liiat kannat poistetaan. Ja jälleen Luonnonvarakeskukselle terveisiä: minkä takia te ette anna laskea rehellisesti susikantaa? Se on lähemmäksi tuhannen sutta, mitä Suomessa on, [Puhemies koputtaa] ja taas menivät yhdet laskelmat teiltä silmän pitkäksi. Ei liene enää vahinko, vaan kysymys on tietoisesta toiminnasta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-11-25T15:17:35,2025-11-25T15:18:54,Käsitelty,1.1 2025_115_94,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jukkola, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_95,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Vihdoinkin Suomessa on hallitus, joka ymmärtää tavallisten ihmisten arjen huolia ja kykenee mahdollistamaan suden kannanhoidollisen metsästyksen. On korkea aika palauttaa uskottavuus Suomen petopolitiikkaan ja näin varmistaa, että suden kannanhoidollinen ja kiintiömetsästys voidaan aloittaa. Kannanhoidollinen metsästys tarkoittaa säädeltyä ja tarkasti kiintiöityä metsästystä, jonka tavoitteena on pitää susikanta elinvoimaisena, ei liian suurena mutta ei myöskään liian pienenä. Näin vähennämme vahinkoja ja lisätään ihmisten turvallisuutta. Hallituksen määrätietoinen EU-vaikuttaminen on mahdollistanut tämän. Susi ei ole enää direktiivin tiukimman suojelun piirissä. Siksi metsästys voidaan toteuttaa kestävällä tavalla, kunhan suotuisa suojelutaso turvataan. Kannanhoidollinen metsästys turvaa [Puhemies koputtaa] sekä luonnon tasapainon että maaseudun ihmisten arjen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-11-25T15:18:54,2025-11-25T15:20:10,Käsitelty,1.1 2025_115_96,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_97,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suurpetopolitiikan tulee olla tasapainossa Suomen luonnon kanssa. Suden ympärivuotinen rauhoitus poistetaan ja metsästys siirretään normaalin pyyntilupa- ja kiintiöjärjestelmän piiriin. Tämä on ensimmäinen todellinen mahdollisuus aloittaa kannanhoidollinen sudenmetsästys vuoden 2015 jälkeen, eli nyt palaamme kohti tasapainoa. Nykyinen poikkeuslupamalli on ollut epäonnistunut. Valituskierteet ovat estäneet metsästyksen ja lisänneet jännitteitä maaseudulla ja kaupungeissa. Uusi kiintiömalli on oikeudellisesti kestävä, ennakoitava ja kansainvälisesti toimivaksi todettu. Se turvaa suden suojelutason mutta ottaa huomioon myös ihmisten arjen, elinkeinot ja turvallisuuden. Lammas-, poro- ja karjatalous sekä metsästyskoiraharrastus ovat osa suomalaista kulttuuria. Nyt päätöksenteko palautetaan avoimelle ja sosiaalisesti kestävälle pohjalle. Perussuomalaiset sanovatkin, että tämä on vastuullinen ratkaisu, joka vähentää vastakkainasettelua ja palauttaa järjen suurpetopolitiikkaan. [Puhemies koputtaa] Se on myös suden, upean eläimen, kannalta parempi, että ihmisarkuus palautetaan. [Puhemies koputtaa] Kiitos, ministeri ja koko hallitus.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-11-25T15:20:10,2025-11-25T15:21:33,Käsitelty,1.1 2025_115_98,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_99,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Susi elää siellä, missä ihminenkin, sillä me olemme ihmisinä levittäytyneet maantieteellisesti lähes koko maahan. Siitäkin huolimatta, että susikanta on kasvanut ja susista tehdyt havainnot ovat lisääntyneet — niistä olemme kuulleet tässäkin salissa — ei susi kuitenkaan ole hyökännyt ihmisten kimppuun. Tämä olisi varmaan hyvä muistaa tässäkin salissa, [Sanna Antikainen: Sitäkö te odotatte?] kun lasten kouluteistä ja ihmisten turvallisuudesta puhutaan. Susi väistää ihmistä, se kuuluu suden luonteeseen. Susi aiheuttaa kyllä aika ajoin haittaa kotieläintiloilla. Siksi meillä on korvausjärjestelmä ja muitakin tapoja, muun muassa karkottimia ja aitauksia, millä valtio on tukenut näitä tiloja. Täytyy muistaa, että edellisellä kerralla, kun kiintiömetsästys aloitettiin, kävikin juuri niin, että pihasusien määrä kasvoi, kun laumoja hajosi ja susiyksilöitä lähti vaeltelemaan yksinään. Eli tämä julkilausuttu tavoite turvallisuudentunteen lisääntymisestä ei välttämättä [Puhemies koputtaa] parane tämän esityksen myötä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-11-25T15:21:33,2025-11-25T15:22:48,Käsitelty,1.1 2025_115_100,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vornanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_101,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Timo,Vornanen,Kansanedustaja,TV,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ja kiitos ministerille tästä esityksestä. Tämä historiallinen esitys tuo vihdoin tolkkua suurpetopolitiikkaan. Nykyinen aiheettomien valitusten tukkima poikkeuslupajärjestelmä on antanut susien rellestää ja aiheuttaa sietämättömiä ongelmia aivan liian pitkään. Nyt poistamalla ympärivuotisen rauhoituksen siirrymme reaktiivisesta vahinkojen torjunnasta aitoon, suunnitelmalliseen ja etupainotteiseen kannanhoitoon kiintiöillä. Tämä palauttaa luottamuksen riistahallintoon ja turvaa sosiaalisen kestokyvyn. Ensi vuoden alusta tavoitteena on heti 65 suden metsästys. Uusi velvoite DNA-näytteen lähettämisestä Luonnonvarakeskukselle kaadetuista susista lisää jo ennestään valtavaa byrokratiaa mutta parantaa myös kanta-arvioiden luotettavuutta. Tämä on tietenkin metsästäjienkin etu. Kiitokseni hallitukselle [Puhemies koputtaa] tästä koko Suomen turvallisuutta parantavasta lakiesityksestä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Timo Vornanen,1522,2025-11-25T15:22:48,2025-11-25T15:24:11,Käsitelty,1.1 2025_115_102,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_103,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sudet tappavat vuosittain noin 500 lammasta — vuodesta 2022 on ollut tämmöinen tilasto. Kyse ei kuitenkaan ole vain lampaista ja muista laiduntavista eläimistä, vaan nämä vahingot ja vahinkojen kasvanut riski heijastuvat myös perinnebiotooppien hoitoon ja sitä kautta luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon. Joku voi ajatella, että tämä on pieni asia, mutta nämä perinnebiotooppikohteet ovat pitkälti riippuvaisia laiduntamisesta, ja Suomihan on tehnyt CAP-sopimuksen, missä on sitouduttu näihin hehtaarimääriin. Nyt jo näyttää varsin selvältä — tässä on tietysti muitakin ongelmia — että näihin tavoitteisiin ei päästä. Nämä ovat usein semmoisilla alueilla, joilla on aika vaikea suojella näitä laiduntavia eläimiä petoaidoilla tai laumanvartijakoirilla. Merenrannoilla tähän vaikuttavat sitten myös merenpinnan vaihtelut. Sen takia tämäkin osaltaan puolustaa sitä, että metsästys tulee mahdollistaa pikaisella aikataululla, jatkossa mahdollisimman pian myös muiden suurpetojen osalta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-25T15:24:11,2025-11-25T15:25:20,Käsitelty,1.1 2025_115_104,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Polvinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_105,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän ministeri Essayahia tämän lain tuomisesta meille käsittelyyn tänne eduskuntaan, ja kiitän ministeriä siitä työstä, mitä olette tehnyt ministeriönne kanssa vaikuttamisessa EU:hun yhdessä hallituksen kanssa. Kansalaisten luottamus Suomen eduskuntaa kohtaan kasvaa siinä, kun me näemme, että vaikutetaan myöskin täällä eduskunnan päätöksin ja sellaisia asetuksia ja sellaisia direktiivejä, mitkä ovat olleet meille kansalaisille haitaksi, voidaan myös korjata. Mikään ei ole jäänyt koskematta myöskään siellä Brysselin pimeässä ytimessä. Sadan suden kaatolupaehdotus Riistakeskukselta tänään, metsästykselle 1. tammikuuta 2026 kuulostaa reilulta, kuulostaa oikealta. Se kuulostaa oikealta maaseudun porotalouden, karjanhoitajien, metsästäjien ja metsästyskoiraharrastajien kannalta ja varsinkin niitten pienten koulutien kulkijoiden kannalta, jotka tuolla maaseudun bussipysäkeillä taksejaan ja bussejaan odottavat. Tämä esitys on kaivattu, ja tätä on odotettu. Tuntuu jopa eränkävijöitten mielestä siltä, että miten uskomatonta on, että tämä voi muuttua. [Puhemies koputtaa] Tämä on ollut niin hankala asia käsiteltäväksi. Kiitos tästä lain esityksen tuomisesta tänne eduskuntaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-11-25T15:25:20,2025-11-25T15:26:38,Hyväksytty,1.1 2025_115_106,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kontula, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_115_107,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on kahdenlaisia toimia: sellaisia, joista me tiedetään, että ne toimivat, ja sellaisia, joista me tiedetään, että ne eivät toimi tai pahimmassa tapauksessa jopa hankaloittavat tilannetta. No, kun tavoitteena on susivahinkojen ehkäiseminen, niin kuin monet täällä ovat esittäneet, niin pitäisikö meidän valita niitä toimia, jotka toimivat, vai niitä, jotka eivät toimi tai jopa lisäävät susivahinkoja? Nyt päätetään valita niitä, jotka eivät tutkitusti toimi ja jotka saattavat jopa lisätä susivahinkoja. Kuinka kukaan voi puhua, että tässä olisi muka järki voittanut? Eihän tällä ole järjen kanssa yhtään mitään tekemistä. Sen lisäksi vetoaminen näihin koiriin on sinänsä harhaanjohtavaa, että meillähän Suomessa ihminen on huomattavasti suurempi koiravahinkojen aiheuttaja kuin susi. Merkittävä osa metsästyskoirista nimenomaan päättää päivänsä ennen vanhuutta tai sairautta omistajansa toimien seurauksena, mikä on minusta hirvittävän ikävää ja surullista. [Perussuomalaisten ryhmästä: Törkeää mustamaalausta!] — Tilastojen mukaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-11-25T15:26:38,2025-11-25T15:27:51,Hyväksytty,1.1 2025_115_108,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja ministeri Essayah, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_115_109,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitoksia kiitoksista. On mukavaa, että yli hallitus—oppositio-rajojen näkyy olevan kannatusta tämän lain eteenpäinviemiseksi. Ehkä vielä edustajille Elo, Honkasalo, Pitko ja Kontula, jotka tähän hallituksen esitykseen suhtautuvat kriittisesti: Kyllä, tällä kiintiömetsästyksellä tavoitellaan vahinkojen ennalta ehkäisemistä, mutta tässä on myöskin luonnonsuojelullinen näkökulma. Ajatelkaapa meillä metsäpeurakantaa. Suomi on ainut maa, joka tällä hetkellä aktiivisesti suojelee metsäpeuraa — erittäin uhanalainen eläin. Elikkä tällä pyritään myöskin näitten toisten uhanalaisten eläinten suojeluun. Ja jos ajatellaan suden geneettistä monimuotoisuutta, sen parantaminen on myöskin tärkeää. Meillä on tällä hetkellä Varsinais-Suomessa erittäin sisäsiittoinen kanta. On tärkeää, että me huolehdimme siitä, että todellakin häiriökäyttäytyvät sudet... Juuri populaation sisäsiittoisuus sillä alueella voi olla hyvinkin syynä siihen käyttäytymiseen sillä alueella. Elikkä tässä on myöskin vastausta edustajalle, muistaakseni Nikkanen, joka kysyi tästä, miksi tässä Riistakeskuksen esityksessä on näitä laumakohtaisia poistoja. Minun käsitykseni on se, että nimenomaisesti pyritään ehkäisemään näitten häiriintyneitten laumojen lisääntymistä. Siinä mielessä on myöskin tärkeää huomioida se, että me pyrimme tällä esityksellä myöskin koirasusien poistamiseen. Nythän tuossa Riistakeskuksen esityksessä muistaakseni 25 prosenttia niistä luvista on kohdistettu koirasusiin. Meiltä on yllättävän paljon löytynyt koko ajan koirasusia. Elikkä koirasudet eivät kuulu Suomen luontoon. Niiltä puuttuu luontaisesti ihmisarkuus, ja ne ovat vieraslaji. Eli kaikkia näitä asioita tällä esityksellä myöskin pyritään hoitamaan, ei pelkästään sitä vahinkojen ennalta ehkäisemistä. Ajattelen, että nämä näkökulmat tulevat varmasti painottumaan näissä kohdennuksissa myöskin jatkossa ja suden kannanhoitosuunnitelmasta saadaan tukea kiintiöitten kohdentamisen periaatteisiin myös jatkossa. Erityisesti täällä edustaja Immonen nosti hyvän asian esille, elikkä jatkossakin luonnossa liikkujien tulee kerätä näytteitä, ja me tarvitsemme jatkossakin Tassu-merkintöjä. Nämä asiat eivät ole loppuneet, eli nyt on pidettävä huolta, että jotta me saamme parempaa tietoa kantojen arvioon, jatkossakin kaikkia luonnossa liikkujia kannattaa kannustaa siihen, että näytteitä kerätään ja lähetetään ja myöskin Tassuun merkintöjä tehdään. Toisaalta sitten täällä kysyi edustaja Kinnari siitä, miten pidetään huolta, että meillä on sitten riittävästi määrärahoja. No, esimerkiksi Luonnonvarakeskukselle on osoitettu juuri tähän näytteitten analysointiin lisämäärärahoja, ja ymmärtääkseni myöskin sitten metsästäjät ovat kannustaneet näitten näytteitten lähettämiseen. Elikkä kyllä me yhdessä pystymme vaikuttamaan myöskin siihen, että jatkossakin meillä on hyvää tietoa siitä, missä meillä Suomessa susilaumat liikkuvat ja missä niitä on, ja tähän tiedonkeruuseen meitä kaikkia tarvitaan. Vielä ihan nopeasti totean, että täällä edustajat Polvinen ja Kettunen nostivat esille sen, että tämä liitesiirto on ollut ihan ratkaiseva, ja näin on. Sen eteen tehtiin todella paljon töitä. Kiitoksia siitä, että se on myöskin huomioitu. Edustaja Kallio vielä nosti esille tämän perinnebiotooppiasian, [Puhemies koputtaa] ja siitä totean vain sen, että on hyvä muistaa, että tässä on, vähän niin kuin viitearvoasiassa, kovasti puhuttu näitten perinnebiotooppien hehtaarimääristä [Puhemies koputtaa] ja tällä hetkellä Ruotsissa peritään noin 13 miljoonaa väärin myönnettyjä tukia takaisin. Tämä vähän sivuaa tätä asiaa, mutta ei ihan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-11-25T15:27:52,2025-11-25T15:31:48,Käsitelty,1.1 2025_115_110,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa muiden asiakohtien jälkeen.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_115_111,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Edustaja Haatainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_115_112,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnan puheenjohtajana esittelen mietinnön perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Eli tässä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi perusopetuksessa järjestettävän valmistavan opetuksen lisäopetuksesta sekä aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävien enimmäismaksujen määrän korottamisesta sekä näiden maksujen sitomisesta indeksiin. Sivistysvaliokunta kannattaa hallituksen esitykseen sisältyviä lakiehdotuksia ja ehdottaa niiden hyväksymistä siten, että 1. ja 2. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomina ja 3. ja 4. lakiehdotus hyväksytään teknisluonteisilla korjauksilla muutettuna. Tähän mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi perusopetuksessa järjestettävän valmistavan opetuksen lisäopetuksesta, jota kunta voi järjestää perusopetuksen valmistavan opetuksen jälkeen. Valmistavan opetuksen lisäopetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan tarvitsemia valmiuksia suomen tai ruotsin kielessä ja siten osaltaan edistää oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Ehdotuksen mukaan perusopetukseen valmistavaa opetusta ja valmistavan opetuksen lisäopetusta järjestetään muualla kuin Suomessa syntyneelle ulkomaalaistaustaiselle oppilaalle. Valiokunnan mietinnössä todetaan, että nykyisessä laissa valmistavan opetuksen termi on ”maahanmuuttajille järjestettävä perusopetukseen valmistava opetus”. Maahanmuuttajilla tarkoitetaan lähtökohtaisesti henkilöitä, jotka ovat muuttaneet maahan. Perusopetukseen valmistavan opetuksen voidaan siten jo voimassa olevan lainsäädännön nojalla katsoa kohdistuvan Suomeen muuttaneille lapsille. Hallituksen esityksen mukaan vuonna 23 noin 10 prosenttia valmistavan opetuksen oppilaista on kuitenkin ollut Suomessa syntyneitä. Asiantuntijalausunnoissa on esitetty vastakkaisia näkemyksiä ehdotuksesta, jonka mukaan tämä valmistava opetus ja valmistavan opetuksen lisäopetus järjestetään jatkossa vain ulkomailla syntyneille ulkomaalaistaustaisille oppilaille. Sivistysvaliokunnan mietinnön mukaan erillisjärjestelyt, kuten tämä valmistava opetus ja sen lisäopetus ja niiden myötä opetuksen järjestäjien saamat merkittävät panostukset, on tarkoituksenmukaisinta suunnata tukea eniten tarvitseviin oppilaisiin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan erityisesti alakoulun loppupuolella ja yläkouluiässä maahan tulevilla oppilailla on tarvetta kielen ja oppimisvalmiuksien tukeen. Suomessa syntyneiden oppilaiden osalta tuen painopiste on jatkossa ratkaisuissa, joissa maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret ovat mukana samassa opetuksessa kuin muutkin oppilaat. Suomessa syntyneet maahanmuuttajataustaiset lapset voivat osallistua varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen ja sitä kautta kehittää kielitaitoa ennen perusopetuksen alkamista. Oppilailla, joilla on perusopetuksessa vaikeuksia osallistua opetukseen tai suoriutua opinnoistaan, on perusopetuslain mukaisesti oikeus saada oppimisen ja koulunkäynnin tukena ryhmäkohtaisia tukimuotoja ja oppilaskohtaisia tukitoimia. Kielen oppimista tuetaan ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin kuuluvan opetuskielen tukiopetuksen avulla. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että Suomessa syntyneet maahanmuuttotaustaiset lapset osallistuvat esiopetuksen yhteydessä suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien oppilaiden kanssa, sillä kontaktit ruotsia ja suomea puhuviin edistävät kielen oppimista. Esiopetuksen järjestäjän tulee tarjota opetuskielen opetusta oppilaille, jotka sitä tarvitsevat. Näillä esille tuoduilla perusteilla sivistysvaliokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvää lakiehdotusta. Sitten näistä aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuista toinen kokonaisuus. Tässä esitetään näiden perittävien maksujen enimmäismäärän korottamista. Se kompensoisi kunnille aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuteen tehtävää valtion rahoituksen leikkausta, eli sieltä leikataan valtionosuuksia, ja sitten maksuilla kunnat voivat kompensoida. Samalla nämä maksut ehdotetaan sidottaviksi kuntien peruspalveluiden hintaindeksiin. Sivistysvaliokunta kannattaa näitä ehdotuksia. Valiokunnan mietinnössä tuodaan esille, että useat lausunnonantajat ovat esittäneet huolensa aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korottamisen vaikutuksista, ja lausunnoissa on pidetty tärkeänä varmistaa, ettei maksujen korottaminen vähennä toimintaan osallistumista sellaisten lasten osalta, joilla ei ole muita mahdollisuuksia harrastaa. Valiokunta toteaa, että tämä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen on vapaaehtoista kunnille ja että aamu- ja iltapäivätoiminnassa perittävien maksujen enimmäismäärää ei ole korotettu vuoden 2016 jälkeen. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan kunnan on jätettävä aamu- ja iltapäivätoiminnan maksu perimättä tai sitä on alennettava, jos huoltajan elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huolelliset näkökohdat perustelevat sitä. Säännöksen tarkoituksena on huolehtia siitä, että perheen pienituloisuus ei muodostuisi esteeksi osallistumiselle. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että kunnat tiedottavat aktiivisesti mahdollisuudesta hakea asiakasmaksun alentamista tai perimättä jättämistä. Tällä hetkellä nämä maksut eivät ole sidottuna indeksiin, toisin kuin esimerkiksi varhaiskasvatuksen enimmäismaksut, ja koska enimmäismaksujen määrät ovat jääneet merkittävästi jälkeen yleisestä hintakehityksestä, maksujen korottamista ja sitomista indeksiin voidaan pitää perusteltuna. Sitomisella indeksiin tavoitellaan sitä, että kuntien aamu- ja iltapäivätoiminnan laatu ja laajuus säilyvät nykyisellään. Hallinnollisen työn minimoimiseksi indeksitarkistukset ehdotetaan tehtäväksi samassa rytmissä muiden varhaiskasvatusmaksujen kanssa. Kuten alussa totesin, valiokunnan mietintö ei ole yksimielinen, vaan siihen sisältyy kaksi vastalausetta.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+6.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-11-25T15:32:18,2025-11-25T15:39:02,Hyväksytty,1.1 2025_115_113,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_115_114,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen kieli on avain kotoutumiseen ja Suomen kulttuuriin ja tähän yhteiskuntaan asettumiseen. Kielen opettamisessa vastuu on, totta kai, varhaiskasvatuksella ja perusopetuksella, mutta on aivan keskeistä ymmärtää myös kotien rooli kielen oppimisen näkökulmasta. Me emme voi väheksyä kotien ja vapaa-ajan merkitystä, sillä mikäli kieleen ei tule tarpeeksi syötettä, niin kieltä ei yleensä silloin myöskään opita. Hallitus siis esittää mallia, jossa Suomessa syntyneet maahanmuuttajataustaiset lapset jätetään tämän valmistavan opetuksen ulkopuolelle. Meidän ei pidä olettaa, että suomalainen yhteiskunta kantaa kaiken vastuun kielen oppimisesta. Perheillä on ensisijainen vastuu varmistaa, että lapset oppivat sen kielen, jota tässä maassa tarvitaan. Kotoutuminen ei ole pelkkä koulun tehtävä. Jos perhe ei tue lapsen kielitaitoa, mikään lisäopetus ei ratkaise ongelmaa. Meidän on lopetettava järjestelmä, jossa veronmaksajat maksavat yhä enemmän mutta tulokset eivät parane. Perussuomalaiset katsovat, että vastuu kuuluu siis myös perheille, ei vain valtiolle.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+6.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-11-25T15:39:07,2025-11-25T15:40:34,Käsitelty,1.1 2025_115_115,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_116,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme tehneet tähän vastalauseen, vastalause 1, jonka esitän. Tähän on kaksi syytä kokonaisuudessaan. Toinen on valmistavan lisäopetuksen rajaus. Katsomme niin, että tälläkin hetkellä Suomessa syntyneistä maahanmuuttajataustaisista lapsista ja nuorista 10 prosenttia on valmistavan opetuksen piirissä. Suomen kielen taitojen vahvistamiseksi ja heidän suomalaisen koulutuspolkunsa turvaamiseksi tämä 10 prosenttia ei tule tällä lakimuutoksella mihinkään muuttumaan, vaan edelleen he tarvitsevat sitä lisätukea ja heille tulisi sitä antaa tämän valmistavan opetuksen muodossa. Toinen asiakohta, mihin tämä meidän vastalauseemme perustuu, on aamu- ja iltapäivätoiminnan kuukausimaksujen korottaminen. Tämähän tulee korottumaan 20 prosenttia, ja tämä ei ole mitenkään tulosidonnaista, niin kuin varhaiskasvatusmaksut, vaan nämä ihan kaikilta korottuvat. Useat lausunnonantajat, useat asiantuntijat ilmaisivat tästä asiasta huolensa, että kun nämä aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut korottuvat, niin silloin tämä vaikuttaa erityisesti matalamman tulotason perheisiin ja erityisesti nämä lapset tulevat olemaan jatkossa kotona yksin pidempiä aikoja. Siellä voi myös olla semmoisia turvattomia tilanteita, että olisi parempi olla aamu- tai iltapäivätoiminnassa. Kyseessä on yleensä nämä nuorimmat, 7- tai 8-vuotiaat lapset, ja heillä olisi kyllä hyvä olla seuraa vielä iltapäivisin. Tämä myös asettaa kunnat ja kuntien asukkaat hyvin eriarvoiseen asemaan. Tietyissä kunnissahan näitä maksuhelpotuksia on käytössä jo paljon enemmän tai jopa ei välttämättä peritä ollenkaan näitä aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja, ja sitten toisissa kunnissa taas tämän taloustilanteen takia niitä joudutaan perimään kaikilta. Eli kunnat ja niitten asukkaat joutuvat hyvin epätasa-arvoiseen asemaan. Sen takia me olemme tästä tämän vastalauseen 1 esittäneet, ja siihen sisältyy myös pykälämuutoksia.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+6.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-11-25T15:40:34,2025-11-25T15:43:29,Käsitelty,1.1 2025_115_117,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_118,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esityksen keskeinen lähtökohta on selkeyttää valmistavan opetuksen kokonaisuutta ja kohdentaa tuki niihin oppilaisiin, joilla tarve on kaikkein suurin. Perusopetukseen valmistava opetus ja sen lisäopetus suunnataan jatkossa ulkomailla syntyneille oppilaille. Tämä linjaus vahvistaa järjestelmän johdonmukaisuutta ja varmistaa, että erillisjärjestelyt ja niihin sidotut resurssit ohjautuvat erityisesti niille lapsille ja nuorille, jotka saapuvat maahan yläkouluikäisinä tai alakoulun loppupuolella ja joilla on eniten tuen tarvetta kieli- ja opiskelutaitojen vahvistamisessa. Suomessa syntyneiden maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osalta sivistysvaliokunnassakin totesimme, että kielen oppiminen ja koulutuksellinen tuki toteutuvat tarkoituksenmukaisemmin varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksen yleisissä tukimuodoissa. Näin edistetään yhdenvertaisuutta ja vältetään tarpeetonta rinnakkaisjärjestelmää. Esitykseen sisältyvä aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen enimmäismäärän korotus ja maksujen sitominen hintaindeksiin ovat perusteltuja. Maksuja ei ole tarkistettu lähes kymmeneen vuoteen, ja indeksisidonnaisuus turvaa toiminnan jatkuvuuden tilanteissa, joissa kustannukset nousevat. On samalla tärkeää todeta, että kunnilla on velvollisuus jättää maksu perimättä tai alentaa sitä perheen taloudellisen tilanteen perusteella. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+6.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-11-25T15:43:29,2025-11-25T15:44:59,Käsitelty,1.1 2025_115_119,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eloranta, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_120,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys aamu- ja iltapäivätoiminnan enimmäismaksujen korottamisesta on sellainen suunta, joka ei vie lasten ja perheiden yhdenvertaisuutta eteenpäin vaan taaksepäin. Hallitusohjelmassa kuitenkin luvattiin, että vahvistettaisiin lasten sivistyksellisiä perusoikeuksia ja helpotettaisiin vanhempien työn ja perheen yhteensovittamista, mutta kyllä tämä esitys tekee nyt ihan päinvastoin maksujen noustessa. Eli tämä esitys on sellainen, että pahimmillaan se jättää osan lapsista yksin kotiin aamupäivisin ja koulun jälkeen iltapäivisin, kun vanhemmat ovat töissä, ja tämä on hyvin surullinen asia. Aikanaan kun iltapäiväkerhotoimintaa Suomeen tuotiin, nimenomaan puhuttiin siitä — meillä ei ollut tätä systeemiä — että lapset joutuivat olemaan yksin, mutta nyt todellakin mennään taaksepäin, koska maksujen takia monet sitten eivät voi lapsilleen tätä toimintaa enää maksaa. Eli tosiaankin aamu- ja iltapäivätoiminta on monelle lapselle turvallinen arjen ankkuri, paikka, jossa voidaan välttää yksinäisyyttä, yksinäisyyden tunnetta, saadaan tukea koulupäivään ja on myöskin mahdollisuus harrastaa. Tämä maksujen 23 prosentin korotus on todella raju, maksut nousevat lähes neljänneksen, ja hallitus itsekin on myöntänyt, että tämä heikentää erityisesti pienituloisten ja monilapsisten perheiden mahdollisuuksia osallistua tähän aamu- ja iltapäivätoimintaan. Toisaalta sitten taas nämä maksuvapautusten erilaiset kirjavat käytännöt eivät riitä turvaverkoiksi silloin, kun perheellä ei ole tietoa niistä tai kun köyhyys kasvaa: kun on hankala tilanne, niin on aika vaikea lähteä silloin selvittämään näitä käytäntöjä, voimavarat eivät välttämättä yksinkertaisesti siinä kohtaa riitä. Tosiaankin tämä päätös tulee hallituksen kaudella, jonka toimien myötä 31 000 lasta on putoamassa köyhyysrajan alle, ja samalla useiden etuuksien indeksit on jäädytetty, mikä tekee tästä maksujen indeksisidonnaisuudesta pienituloisille käytännössä lisäkorotuksen. Arvoisa puhemies! Lasten yhdenvertaisuus ja perheiden hyvinvointi eivät voi olla säästökohde. Tämä esitys ei edistä hallitusohjelman tavoitteita, se päinvastoin romuttaa niitä. Kyllä hallituksen tulisi nyt perua tämä linja, joka sysää heikommassa asemassa olevat entistä kauemmaksi niistä palveluista, jotka juuri heidän arjessaan ovat ratkaisevan tärkeitä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+6.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2025-11-25T15:44:59,2025-11-25T15:47:29,Käsitelty,1.1 2025_115_121,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_122,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on perusopetuslain muutos, jolla säädetään valmistavaan opetukseen lisäopetuksesta. Sitä järjestetään perusopetuksen valmistavan opetuksen jälkeen, jos se nähdään tarpeelliseksi esimerkiksi kielellisten valmiuksien varmistamiseksi. Tämä on tärkeä uudistus. Valmistava opetus edistää lapsen kotoutumista, hyvinvointia ja tukee oppimisvaikeuksien varhaista havaitsemista. Lisäopetus vahvistaa lapsen oikeuksia. Ongelmana kuitenkin on, että samalla hallituksen esitys rajaa Suomessa syntyneet maahanmuuttajataustaiset oppilaat valmistavan opetuksen ulkopuolelle. Peruste valmistavaan opetukseen osallistumiselle on oltava oppilaan yksilöllinen tarve, ei syntymäpaikka. Jos opettajat arvioivat lapsen tarvitsevan valmistavaa opetusta, on lapsella oltava oikeus siihen. Tällä hetkellä noin 10 prosenttia valmistavan opetuksen oppilaista on Suomessa syntyneitä. Vaikka varhaiskasvatus ja sen osallistumisasteen nostaminen ovat tärkeitä keinoja kielen oppimisen tukemisessa, kaikki lapset eivät kuitenkaan syystä tai toisesta osallistu varhaiskasvatukseen. Siksi myös näille lapsille on taattava oikeus valmistavaan opetukseen ja sen lisäopetukseen ilman rajoituksia. Hallituksen esitys heikentää lasten yhdenvertaisuutta ja loukkaa oikeutta opetukseen. Esitetty rajaus ei tuo merkittäviä säästöjä, päinvastoin se voi tuottaa lisäkustannuksia myöhemmin. Kalleinta on se, jos lapsi ei puutteellisen kielitaidon vuoksi saa riittäviä valmiuksia oppimiseen eikä pääse osaksi kouluyhteisöä. Se voi vaikuttaa koko koulutuspolkuun ja tulevaan työuraan. Arvoisa puhemies! Toinen ongelmallinen asia lakiesityksessä on koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korotus. Aamu- ja iltapäivätoiminta on lapsiperheille tärkeä palvelu, sillä pienten koululaisten koulupäivät ovat lyhyitä. Toiminta helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista, ehkäisee lasten yksinäisyyttä ja tukee aktiivista elämäntapaa. Hallituksen esityksessä aamu- ja iltapäivätoiminnan enimmäismaksuja korotetaan noin 23 prosentilla. Esityksen omissa perusteluissa todetaan, että korotukset voivat vaikuttaa perheiden päätökseen hakeutua toimintaan erityisesti pienituloisten ja monilapsisten perheiden kohdalla. Vaikka kunnilla on velvollisuus myöntää maksualennuksia tai -vapautuksia, käytännöt vaihtelevat, ja monilla perheillä ei ole niistä tietoa. Maksujen korottaminen ei ole kestävää aikana, jolloin lapsiperheiden taloudellista asemaa on heikennetty monilla muillakin päätöksillä. Hallituksen päätösten yhteisvaikutuksesta 31 000 lasta putoaa köyhyysrajan alle, ja myös työssäkäyvien köyhyys kasvaa. On sinänsä perusteltua sitoa maksut indeksiin, mutta hallitus on samaan aikaan jäädyttänyt useiden Kelan etuuksien indeksit, kuten työttömyystuen, lastenhoidon tuen ja yleisen asumistuen. Tämä epäsuhta tarkoittaa käytännössä sitä, että indeksitarkistetut maksut voivat pienituloiselle perheelle olla todellisia korotuksia. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee olla saavutettavaa kaikille lapsille taustasta riippumatta. Se edistää lasten yhdenvertaisuutta ja perheiden hyvinvointia. Hallitus on omassa ohjelmassaan luvannut parantaa lasten sivistyksellisiä perusoikeuksia ja helpottaa myös työn ja perheen yhteensovittamista. Tämä esitys, jossa maksuja tuntuvasti korotetaan, ei valitettavasti vie meitä kohti näitä tavoitteita. Ehdotan, että hyväksytään monisteena toimitetut pykälämuutokset.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+6.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-11-25T15:47:31,2025-11-25T15:51:34,Käsitelty,1.1 2025_115_123,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_124,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Kososen tässä keskustelussa aiemmin esittämiä vastalauseita., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+6.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-11-25T15:51:38,2025-11-25T15:51:50,Käsitelty,1.1 2025_115_125,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_126,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan enimmäismaksuihin olisi tulossa korotuksia. Sivistysvaliokunnan mietintöön on jätetty vastalause, jossa on tärkeitä huomioita. Aamu- ja iltapäivätoiminta on tärkeä palvelu lapsiperheille, koska pienten koululaisten koulupäivät ovat lyhyitä. Toiminta mahdollistaa perheen ja työn sujuvamman yhteensovittamisen, ehkäisee lasten yksinäisyyttä sekä tukee lasten aktiivista ja liikunnallista elämäntapaa. Monille lapsille aamu- ja iltapäivätoiminta on ainoa mahdollisuus harrastaa. Hallituksen esityksessä aamu- ja iltapäivätoiminnan enimmäismaksuja korotettaisiin noin 23 prosenttia. Enimmäismaksujen korottaminen ei ole kestävää, sillä lapsiperheiden taloudellista tilannetta on hallituskauden aikana heikennetty monella muullakin tavalla ja lasten ja perheiden hyvinvointi eriytyy. Leikkausten yhteisvaikutuksia esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointiin, syrjäytymiseen ja osallisuuteen on seurattava. Hallituksen päätösten vuoksi 31 000 lasta lisää tippuu köyhyysrajan alle. Myös työssäkäyvien köyhyys lisääntyy, kun tulot eivät riitä elämiseen ja sosiaaliturvaa leikataan. Eri taustoista oleville lapsille saavutettava aamu- ja iltapäivätoiminta on tärkeää sekä lasten yhdenvertaisuuden että perheiden hyvinvoinnin kannalta. Hallitus on luvannut hallitusohjelmassaan parantaa lasten sivistyksellisiä perusoikeuksia sekä helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista. Hallituksen esitys aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen tuntuvasta korottamisesta ei näitä tavoitteita edistä. Eli ainakin tältä osin tätä lakiesitystä olisi kyllä muutettava ja tämä korotus olisi peruttava. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-11-25T15:51:50,2025-11-25T15:53:28,Käsitelty,1.1 2025_115_127,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hamari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_128,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on hyvin merkittävä asia tämä aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korotus. Tässähän käy nyt samalla tavalla kuin asiakasmaksujen kohdalla hyvinvointialueilla, eli jos näitä valtionosuuksia nyt sitten päätetään leikata kunnilta, niin sittenhän kunnilla ei tavallaan ole muuta mahdollisuutta kuin nostaa niitä maksuja, ja sitten syytellään taas, että kenen vika tämä on. Mutta tämä on iso kysymys, ja erityisesti yhden vanhemman perheet ovat tällä hallituskaudella itse asiassa kärsineet taloudellisesti eniten, ja se tilanne on jo nyt hankala. Kuten tässä on jo edelläkin todettu, hallitusohjelmassa on kuitenkin ajateltu perheen ja työn yhteensovittamista, että sitä jollakin tavalla helpotettaisiin, mutta tämä esitys ei nyt sellainen kyllä ole, ja vaikka täällä sanotaan, että asiakasmaksujen alentamista ja perimättä jättämistä voidaan toteuttaa, niin näistä ei perheissä aina tiedetä ja se on joskus myöskin melkoinen byrokraattinen viidakko näitä hakea. Sosiaaliturvaministeri on esittänyt, että lapsiperheköyhyyden ehkäisemiseksi paras tapa olisi, että äidit ja isät menevät töihin. Niin — äidit ja isät kyllä menevät töihin, mutta sitten nämä pikkukoululaiset, ekaluokkalaiset ja tokaluokkalaiset, jotka ovat aika pieniä, joutuvat olemaan siellä yksinään aika pitkän ajan, jos ei tämmöistä taloudellista mahdollisuutta ole siihen iltapäivätoimintaan. Olen kuullut myös, että nämä pikkuiset sitten saattavat hengailla vaikkapa kirjastossa tai siellä koulun pihassa, mutta sekin on kiellettyä. Kirjastosta ajetaan pois ja koulun pihaan ei saa mennä ennen kuin se varsinainen iltapäivätoiminta tai vanhempien koululaisten koulupäivä on ohi, joten nämä pienet koululaiset sitten ajetaan sinne kotiin. Siellä tosiaankin se yksinäisyys varmasti kasvaa, ja joitakin varmasti myös pelottaa siellä yksin olla, joten näen, että tämä on erittäin haitallinen esitys.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+6.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-11-25T15:53:29,2025-11-25T15:55:29,Käsitelty,1.1 2025_115_129,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Valtola, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_130,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valiokunnan käsittelyssä on nyt ollut esitys, jolla vahvistetaan valmistavan opetuksen rakennetta ja turvataan aamu- ja iltapäivätoiminnan jatkuvuus. Haluan nostaa tästä kolme keskeistä asiaa esille. Ensinnäkin valmistavan opetuksen lisäopetuksen kohdentaminen ulkomailla syntyneille oppilaille on perusteltua. Heillä on usein suurin tarve kielitaidon ja oppimisvalmiuksien tukemiselle, erityisesti silloin, kun he ovat muuttaneet Suomeen vasta kouluikäisinä. Toiseksi Suomessa syntyneet maahanmuuttajataustaiset lapset hyötyvät parhaiten yhteisestä esiopetuksesta ja perusopetuksen tukitoimista. Tämä lisää yhdenvertaisuutta ja vahvistaa kotoutumista luontevalla tavalla ja lisää myös täällä näitä arjen yhteisiä kohtaamisia. Sitten kolmanneksi tästä aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korottamisesta ja indeksisidonnaisuudesta. Nämähän ovat keinoja pitää palvelut laadukkaina ja tukea niitten saavutettavuutta myös tulevina vuosina. Nämä maksut tulivat käyttöön vuonna 2003, ja niitä on sitten aina aika ajoin nostettu ja nyt viimeksi noin 10 vuotta sitten. Valiokunta on mietinnössään korostanut, että kuntien tulee huolehtia tiedottamisesta näitten kevennysten suhteen ja on myös otettava huomioon perheiden taloudellinen tilanne, että se ei muodostu esteeksi lasten osallistumiselle tähän aamu- ja iltapäivätoimintaan. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+6.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-11-25T15:55:29,2025-11-25T15:57:28,Käsitelty,1.1 2025_115_131,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Haatainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_132,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sain olla opetusministerinä säätämässä tätä lakia 2000-luvun alussa, 2004 muistaakseni tämä laki tuli, ja silloin oli vakava keskustelu käynnissä Suomessa lasten yksinäisyydestä. Lapset olivat avainkaulalapsia, heillä ei ollut lyhyen koulupäivän jälkeen paikkaa minne mennä, ja he sitten ilman ruokaa odottelivat vanhempiaan töistä kotiin. Silloin päätettiin, että lähdetään säätämään lainsäädäntö, joka ei ole velvoittava mutta jossa joka tapauksessa lain perusteella määritellään sitten sen palvelun sisältö ja kokonaisuus ja laatu. Tätä oli jo kaupungeissa, esimerkiksi Helsingin kaupunki oli lähtenyt tätä toteuttamaan ja tavallaan toimi pilottina. Nyt nämä isot maksukorotukset, jotka nyt perheille tulevat, kyllä vaarantavat sen, että kaikki lapset laajasti osallistuisivat tähän toimintaan. Se on kyllä sääli, jos vanhemmat alkavat sitten tehdä päätöksiä, että ei lapselle koulupäivän jälkeen iltapäivätoimintapaikkaa otetakaan. Tämä toiminta ei ole mitä tahansa harrastekerhoa, joka on semmoista satunnaista, joinakin päivinä olevaa, vaan tämä on koulupäivän jälkeen tapahtuvaa järjestelmällistä, opetussuunnitelmiin perustuvaa toimintaa, jossa kaikki lapset ovat mukana. Tuossa laissa on myös pykälä, joka määrittelee, että siellä iltapäivätoiminnan aikana on tarjottava lapselle välipala. Nyt tämmöisenä aikana, kun kotitaloudet ovat tiukilla ja perheillä on vähän rahaa, näillä maksuilla ei pidä näivettää ja heikentää sitä, että lapset tähän palveluun osallistuvat. Moni ei myöskään tiedä sitä, että saa näitä maksualennuksia ja -vapautuksia. Siinä on aina vähän se leima, ja jotta osaa hakea, pitää myös tietää, että se on mahdollista. Joten tällaisena aikana maksujen korotuksista pitäisi pitäytyä ja huolehtia siitä, että kaikki mahdollisimman laajasti pysyvät tämän palvelun piirissä ja muutkin tulevat tämän palvelun piiriin.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+6.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-11-25T15:57:28,2025-11-25T16:00:00,Käsitelty,1.1 2025_115_133,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eloranta., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_134,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esityksen toinen kokonaisuus tästä valmistavan opetuksen rajaamisesta vain ulkomailla syntyneisiin oppilaisiin on erittäin ongelmallinen. Valmistavan opetuksen tarkoitus on vahvistaa lapsen kielellisiä taitoja ja oppimisvalmiuksia silloin kun siihen on yksilöllinen tarve, ei silloin kun lapsen syntymäpaikka täyttää jonkin hallinnollisen ehdon. Tosiasia on, että noin kymmenen prosenttia valmistavan opetuksen oppilaista on Suomessa syntyneitä. He ovat sellaisia lapsia, joiden kielitaitoa tai koulunkäynnin valmiuksia tulee vahvistaa ennen siirtymistä perusopetukseen. Näiden lasten sulkeminen tuen ulkopuolelle vaarantaa sekä heidän yhdenvertaisuutensa että oikeutensa opetukseen. Se myös asettaa opettajat mahdottomaan tilanteeseen. He voivat arvioida tuen tarpeen, mutta lapsella ei enää olisikaan oikeutta sitä saada. On myös todettava, ettei tämä esitetty rajaus tuo kuitenkaan merkittäviä säästöjä. Sen sijaan se voi lisätä myöhempiä kustannuksia, jos lapset eivät saa riittäviä valmiuksia oppimiseen ja integroitumiseen. Varhaiskasvatukseen osallistumisasteen nostaminen on tärkeää ja on tietenkin hyväksi maahanmuuttajataustaisten perheiden lapsille, mutta sen varaan ei voida rakentaa koko järjestelmää, sillä kaikki lapset eivät siihen kuitenkaan osallistu. Arvoisa puhemies! Meidän koulutusjärjestelmämme vahvuus on ollut siinä, että tuki perustuu tarpeeseen, mutta nyt esitetty rajaus murentaa tämän hyvän periaatteen. Lapsen oikeutta oppia ja saada tarvitsemansa tuki ei tule määritellä syntymämaan perusteella, ja näin ollen kannatan edustaja Lohikosken pykälämuutosehdotuksia tähän asiaan.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+6.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2025-11-25T16:00:00,2025-11-25T16:01:46,Käsitelty,1.1 2025_115_135,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hamari., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_136,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä tästä aamu- ja iltapäivätoiminnasta, että tässähän nyt jos perheet päättävät tämän maksukorotuksen takia, että lapsi ei sinne iltapäivätoimintaan menisi, he sitten menevät yksin kotiin, ja siellä myös todennäköisesti mahdollisesti se kännykkä tai jokin muu laite on sitten kädessä ja pelataan niitä ja ollaan siellä sosiaalisessa mediassa — joskin nythän on tullut juuri pääministeriltä ja sosiaaliturvaministeriltä tämmöinen ehdotus, että selvitetään tätä alle 15-vuotiaiden somen käyttöä. Mehän olemme tulevaisuusvaliokunnan lasten, nuorten ja perheiden ohjausryhmässä jo tehneet selvityksen tästä, ja toivottavasti tätä hyödynnetään siinä jatkotyössä. Tosiaan juuri tämä laitteiden käyttö on siis laajempi ongelma nyt jos näitä maksuja korotetaan, ja siellä digimaailmassa sitten myös vaarat näille lapsille ovat suuret. Halusin myös sanoa tästä valmistavasta opetuksesta, että tässähän nyt rajataan se lisäopetus vain ulkomailla syntyneille oppilaille, ja tämä on hyvin ongelmallista myöskin. Kielen oppimisen ja oppimisvalmiuksien vahvistamisen tarve ei synny passin tai syntymämaan perusteella, vaan lapsen yksilöllisestä tilanteesta. Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia on valmistavassa opetuksessa noin kymmenesosa, ja heille tämä tuki on ollut yhtä lailla välttämätöntä, joten näen kyllä tässä esityksessä paljon riskejä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+6.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-11-25T16:01:50,2025-11-25T16:03:19,Käsitelty,1.1 2025_115_137,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Haatainen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_138,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun en ollut tuota edellistä puhettani etukäteen kirjoittanut, niin siinä vahingossa tulin sanoneeksi, että näissä aamu- ja iltapäivätoiminnan maksun korotuksissa pitäisi pitäytyä. Piti sanoa, että pitäisi pidättäytyä niistä, eli ei missään nimessä näitä aamu- ja iltapäivätoimintamaksuja pitäisi korottaa tällaisessa tilanteessa. Kun se puheen konteksti otetaan huomioon, niin varmaan siinä edellisessäkin käy selväksi, että tässä oli kyseessä lapsus. Kiitos vinkistä henkilölle, joka tämän minulle vihjaisi. — Kiitos. ", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+6.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-11-25T16:03:22,2025-11-25T16:04:03,Käsitelty,1.1 2025_115_139,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Siellä on ensimmäisenä puheenvuoron pitäjänä edustaja Valkonen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_115_140,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esittelen valtiovarainvaliokunnan mietinnön. Mietinnössä on neljä keskeistä muutosta perintö- ja lahjaverotukseen: Ensinnäkin, perintö- ja lahjaverotusta kevennetään tällä esityksellä. Alarajaa nostetaan 20 000:sta 30 000 euroon perintöjen osalta, ja lahjan alarajaa nostetaan 5 000:sta 7 500 euroon. Nämä muutokset toteutetaan muuttamalla perintö- ja lahjaveroasteikkojen progressioportaiden euromääriä sekä laissa säädettyjä pienempiä verotettavia määriä. Toisekseen, tavanomaisen koti-irtaimiston verovapaata määrää korotetaan 4 000:sta 7 500 euroon. Kolmanneksi, sukupolvenvaihdoshuojennus laajenee alaikäisiin perillisiin tietyin reunaehdoin. Neljänneksi, maksamattomalle perintöverolle laskettavaa viivästyskorkoa alennetaan nykyisestä, ja tämän lisäksi perintö- ja lahjaverolakiin sekä kiinteistöverolakiin tehdään tietyt tekniset täydennykset oikaisuvaatimusten osalta. Valtiovarainvaliokunta näkee nämä muutokset erittäin tervetulleina. Käytännössä perintö- ja lahjaveron alarajoja ei ole vuosikausiin korotettu, eli kyseessä on myöskin tietynlainen indeksikorotus. Tämä helpottaa perillisten likviditeettiongelmia tietyissä tilanteissa, jos perii vaikka omaisuutta, jota on vaikea realisoida. Ja, totta kai, verotuksen keventäminen parantaa ostovoimaa. Kokonaisuudessaan verotus kevenee noin 81 miljoonalla eurolla vuositasolla, mikä on verotuottovaikutus valtiolle. Näillä sanoilla, arvoisa rouva puhemies, valtiovarainvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyisi lakiehdotukset muuttamattomina. Mietintöön sisältyy neljä vastalausetta.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2025-11-25T16:04:25,2025-11-25T16:06:56,Käsitelty,1.1 2025_115_141,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Elomaa., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_142,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä oleva lakiesitys ja valtiovarainvaliokunnan mietintö koskevat lakimuutoksia perintö- ja lahjaverotuksen sekä kiinteistöverotuksen osalta. On hyvä, että verolainsäädäntö uudistuu niin, että se vastaa muuttuvaan yhteiskunnalliseen todellisuuteen ja säilyttää samalla oikeudenmukaisuuden ja ennakoitavuuden periaatteet. Perintö- ja lahjaveron alarajoja nostetaan ja veroprosentteja kevennetään. Tämä helpottaa byrokratiaa etenkin pienempien perintöjen osalta. Perintö- ja lahjaveroa ehdotetaan kevennettäväksi kotitalouksien ostovoiman kohentamiseksi. Perintöverotuksessa pienin verotettava määrä ehdotetaan korotettavaksi 20 000 eurosta 30 000 euroon ja lahjaverotuksessa 5 000 eurosta 7 500 euroon. Muutos toteutetaan muuttamalla perintö- ja lahjaveroasteikkoja sekä korottamalla pienimpiä verotettavia euromääriä. Arvoisa puhemies! Haluan kiittää siitä, että mietinnössä nostetaan esiin verotuksen läpinäkyvyys ja yhdenvertaisuus, erityisesti kun puhutaan perinnön ja lahjan vastaanottamisesta sekä kiinteistöjen verotuksesta. Näiden osalta selkeä sääntely ja tasapuolinen kohtelu ovat tärkeitä, kun tavoitteena on turvata kaikkien osapuolten oikeudet ja edistää verojärjestelmän hyväksyttävyyttä. Lopuksi: Tämä esitys ja mietintö yhdessä muodostavat vankan kokonaisuuden. Uskon, että voimme hyväksyä tämän lainmuutoksen myönteisellä asenteella, sillä se vahvistaa verojärjestelmämme kestävyyttä, oikeudenmukaisuutta ja sopeutumiskykyä. — Ja kiitos valiokunnan puheenjohtajalle esittelystä. Aivan lopuksi: Sitä miettii helposti, että tässä eletään vielä pitkään, mutta totuushan on, että elämä voi loppua yhtäkkiä. Sanoisin näin, että testamentti kannattaa tehdä, ettei jälkipuintia syntyisi, vaikka jaettavaa ei paljoa olisikaan. Mutta katsotaan valoisasti kuitenkin eteenpäin ja yritetään elää terveesti ja pitkään. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-11-25T16:07:03,2025-11-25T16:09:37,Käsitelty,1.1 2025_115_143,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitanen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_144,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys nostaa perintöveron alarajaa ja verottoman lahjan alarajaa. Nämä esitykset ovat aivan oikeansuuntaisia ja perusteltuja. Näihin rajoihinhan ei ole tehty pitkään aikaan mitään muutoksia, joten tätä voidaan pitää eräänlaisena inflaatio- tai indeksitarkistuksena. Mutta, puhemies, kuitenkin, vaikka tämä on ihan oikeansuuntainen, meillä on tässä oma esitys, joka hieman parantaa tätä esitystä, eli esitämme muutoksia, jotka lisäävät hieman oikeudenmukaisuutta. Me esitämme, että tätä perintöveron alarajaa nostetaan hallitusta enemmän. Hallitus esittää, että se nostetaan 30 000:een. Me esitämme, että se nostetaan 40 000:een, jolloin se keventää pienten ja keskikokoisten jäämistöjen verotusta ja keventää tavallisen suomalaisen verotusta sitten tätä kautta. Se vähentää hallinnollista taakkaa ja lisäisi myös tämän järjestelmän hyväksyttävyyttä. Puhemies! Sitten toisaalta, kun teemme tämän muutoksen, esitämme, että samalla kaikkein suurimpien perintöjen verotusta voidaan hieman maltillisesti kiristää, eli esitämme korotusta yli miljoonan euron miljoonaperinnöille. Niitä voisi korottaa tämän esityksemme mukaan kolme prosenttiyksikköä, ja tämähän sitten kohdistuisi ainoastaan kaikkein varakkaimman kymmenyksen murto-osaan. Tämä sitten osaltaan kompensoisi tuota verotulomenetystä, minkä tekisimme sitten pienten ja keskisuurten perintöjen saajien hyväksi. Eli näillä puheilla, arvoisa puhemies, minä esitän, että valiokunnan mietintö hyväksytään muutettuna vastalauseen 1 mukaisesti.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-11-25T16:09:37,2025-11-25T16:11:22,Käsitelty,1.1 2025_115_145,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Koskela., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_146,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia verojaoston puheenjohtajalle hyvästä esittelystä. Hän jo kiteytti siinä hyvin oleellisen, mutta kertaus on opintojen äiti. Eli käsittelemme nyt valtiovarainvaliokunnan mietintöä perintö- ja lahjaverotuksen muutoksista. Esitys keventää verotusta nimenomaan arjen tilanteissa. Verotettavan perintöosuuden alaraja nousee 20 000 eurosta 30 000 euroon ja verotettavan lahjan alaraja 5 000 eurosta 7 500 euroon. Tämä on järkevä, pitkään odotettu tarkistus, koska hinnat ja omaisuuserät ovat nousseet mutta rajat ovat laahanneet perässä. Samalla tavanomaisen koti-irtaimiston verovapaata määrää nostetaan 4 000 eurosta 7 500 euroon. Kun perhe tyhjentää kotia ja jakaa käytettyä tavaraa, emme tarvitse verottajaa selvittämään jokaisen tuolin, astian tai lampun arvoa. Arvoisa rouva puhemies! Esitys helpottaa myös tilanteita, joissa perintö on epälikvidiä. Maksamattomalle perintöverolle laskettava viivästyskorko alenee. Viitekorkoon lisätään jatkossa 2 prosenttiyksikköä nykyisen 3,5:n sijasta. Kun perintövero voi tulla maksettavaksi ennen kuin varoja on mahdollista realisoida järkevästi, korkojen kohtuullistaminen on reilua. Se vähentää pakkomyyntejä ja tukee kotimaista omistajuutta esimerkiksi maatiloilla ja perheyrityksissä. Erityisen tärkeä on muutos alaikäisen perillisen sukupolvenvaihdoshuojennukseen. Jos yrittäjä kuolee yllättäen ja perillinen on alaikäinen, huojennus voi jatkossa toteutua, kun edunvalvoja jatkaa yritystoimintaa yhtiössä. Näin turvataan työpaikkoja ja annetaan yritykselle mahdollisuus selvitä vaikean hetken yli. Samalla on pidettävä huoli siitä, että sääntelyä ei kierretä keinotekoisilla järjestelyillä. Lisäksi oikaisuvaatimusten käsittelyyn tuodaan selkeyttä, kun menettelyyn sovelletaan täydentävästi verotusmenettelylakia. Se on juuri sitä järkevää sääntelyä, joka vähentää turhaa pompottelua. Arvoisa rouva puhemies! On esitetty huolia verotuoton laskusta. Valiokunnan arvion mukaan kokonaisvaikutus on noin 81 miljoonaa euroa vuodessa, mutta samalla vahvistamme verojärjestelmän hyväksyttävyyttä, vähennämme hallinnollista työtä ja tuemme kasvua, yrittäjyyttä ja perheiden ostovoimaa. Tästä syystä tätä esitystä on helppo kannattaa. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-11-25T16:11:25,2025-11-25T16:14:37,Käsitelty,1.1 2025_115_147,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_148,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta sekä siihen liittyvää valtiovarainvaliokunnan mietintöä. Tämä uudistus on merkittävä askel eteenpäin erityisesti pienyrittäjien ja perheyritysten kannalta. Hallituksen linja on selvä: helpotetaan sukupolvenvaihdoksia ja kevennetään verotusta. Edellisen hallituksen aikana perintö- ja lahjaverotusta ei juuri kevennetty, vaikka ongelmat olivat tiedossa. Nyt hallitus tekee konkreettisia parannuksia, jotka tukevat kotimaista omistajuutta ja työpaikkojen säilymistä Suomessa. Ensimmäinen keskeinen muutos on sukupolvenvaihdoshuojennuksen laajentaminen alaikäisiin perillisiin. Tämä estää kohtuuttomat tilanteet, joissa yritys olisi jouduttu myymään vain veron takia. Hallitus turvaa perheyritysten jatkuvuuden. Tämä on todellinen yrittäjämyönteinen teko. Toinen muutos on perintö- ja lahjaveron alarajojen korotus. Vaikka vaikutus suurimpiin perintöihin on rajallinen, pienemmille yrityksille ja perheille tämä tuo helpotusta. Lisäksi viivästyskoron alennus tekee veronmaksun lykkäämisestä kohtuullisempaa, mikä on tärkeää, kun yrityksen varat ovat kiinni tuotannossa. Arvoisa puhemies! Nämä uudistukset osoittavat, että hallitus ymmärtää yrittäjyyden merkityksen. Se tekee päätöksiä, jotka vahvistavat kotimaista omistajuutta ja vähentävät verotuksen aiheuttamaa painetta. Tämä on selkeä ero aiempaan vasemmistohallituksen linjaan, jossa painopiste oli verotuksen kiristämisessä, ei sen keventämisessä. Pidän tätä lakia kannatettavana, koska se tukee suomalaisia pienyrittäjiä ja perheyrityksiä, niitä, jotka luovat työtä ja hyvinvointia koko maahan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-11-25T16:14:41,2025-11-25T16:16:45,Käsitelty,1.1 2025_115_149,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona, poissa. — Edustaja Sillanpää.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_150,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Perintövero ja sen suuruus nousevat tasaisin väliajoin keskusteluun. Osa suomalaisista on perintöveron kannalla, kun taas toinen puoli näkee perintöveron hyvin epäoikeudenmukaisena verona. Minä kuulun näihin jälkimmäisiin. Hallitus haluaakin tällä esityksellä keventää perintö- ja lahjaverotusta, ja voin todeta, että tätä muutosta on odotettu hyvin pitkään. Arvoisa puhemies! Perintövero on mielestäni hyvin käsittämätön vero. Suomalainen tekee ensin koko elämänsä töitä ja maksaa jokaisesta palkastaan verot. Sitten hän säästää osan näistä rahoista ja samalla pyrkii pitämään huolta perheestään. Kun hän lopulta haluaa jättää työnsä tulokset, omaisuuden ja eurot lapsilleen tai lapsenlapsilleen, valtio tulee siihen väliin ja verottaa saman varallisuuden uudelleen. Raha on siis verotettu kahteen kertaan. Missä kohtaa tämä kuulostaa oikeudenmukaiselta ja järkevältä? Enkä suinkaan vastusta verojen maksamista. Verorahoilla katamme paljon hyvää lähtien lastemme koulutuksesta ja laadukkaasta terveydenhuollosta. Kyse on siitä, ettei mielestäni ole reilua verottaa omaisuutta moneen kertaan. Silloin säästäminen, yrittäminen ja omistaminen tehdään vaikeaksi, kun joutuu miettimään, miten jälkipolvi pärjää perinnöstä aiheutuvien verojen ja maksujen kanssa. Arvoisa puhemies! Tämä esitys ei korjaa kaikkia perintöverotuksen haasteita, mutta suunta on oikea. Tässä esityksessä olennaisia muutoksia on, että perintöveron alaraja nousee 20 000 eurosta 30 000 euroon, lahjaveron alaraja nousee 5 000 eurosta 7 500 euroon, tavanomaisen koti-irtaimiston verovapaa määrä kasvaa 4 000 eurosta 7 500 euroon, perintöveron viivästyskorkoa lasketaan kohtuulliselle tasolle ja lisäksi sukupolvenvaihdoksia helpotetaan, jotta yritysten jatkuvuus ei kaadu alaikäisen perillisen muodollisiin esteisiin. Valtiovarainvaliokunta on yksimielisesti todennut, että nämä muutokset parantavat kotitalouksien ostovoimaa, kannustavat työntekoon ja yrittäjyyteen sekä tukevat kotimaista omistajuutta. Tämän esityksen muutokset ovat sellaisia, mitä suomalaiset ovat jo pitkään toivoneet. Esimerkiksi perintöveron alaraja ei ole liikkunut vuosikausiin, ja siksi on jo korkea aika päivittää veroasteikkoa. Tämän esityksen myötä pienet perinnöt ja lahjat eivät joudu kohtuuttoman verotaakan alle. Tämä on erityisen tärkeää niille tavallisille perheille ja tavallisille suomalaisille, jotka eivät peri miljoonia vaan ehkä mökin, pienen säästön tai kuolinpesän osuuden. Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä myös sitä, että hallitus tarttuu yritystoiminnan sukupolvenvaihdoksiin liittyviin epäkohtiin. On ollut suorastaan kohtuutonta, että alaikäinen perillinen ei ole voinut saada perintöveron huojennusta, vaikka hänen edunvalvojansa jatkaisi yritystoimintaa täysipainoisesti. Tämä on vaarantanut yritysten jatkuvuuden ja työpaikat. Tavoitteena on mahdollistaa veronhuojennus niissä tilanteissa, kun perinnönjättäjä menehtyy yllättäen ja perinnönsaajana oleva henkilö on alaikäinen eikä yrityksen sukupolvenvaihdosta pystytä toteuttamaan saajan alaikäisyyden vuoksi. Nyt tämä epäkohta korjataan, aivan kuten pitääkin. Arvoisa puhemies! On totta, että tämän esityksen myötä valtion kassaan kertyy vähemmän rahaa. Me emme voi kuitenkaan nojata verotuksessa siihen, että jatkamme omaisuuden verottamista kahteen kertaan. Ihmisillä täytyy olla mahdollisuus jättää hankkimansa omaisuus eteenpäin ilman kohtuutonta verotaakkaa. Tällä päätöksellä voimme vahvistaa tavallisten suomalaisten taloudellista asemaa ja antaa heille enemmän vapautta päättää omasta omaisuudestaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-11-25T16:17:01,2025-11-25T16:20:52,Käsitelty,1.1 2025_115_151,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_152,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kannatan edustaja Viitasen tekemää ehdotusta heti aluksi. Toteaisin tässä, että Viitasen tekemä ehdotus tarkoittaa sitä, että tämä alaraja nousee 30 000:sta vielä hallituksen esittämää suuremmaksi eli 40 000:een, ja sitä rahoitetaan sillä, että yli miljoonan euron perinnöstä peritään kolme prosenttiyksikköä korkeampi vero, ja sillä tavalla tämä on kustannusneutraali. Tällä tuodaan esiin ne tilanteet, mitä täällä on tullut hallinnollisesta taakasta, ja vahvistetaan verojärjestelmän hyväksyttävyyttä. Muuten tämä esitys perintöveron, koti-irtaimiston ja muun osalta on paikallaan, mutta tämä yksi kohta on meillä ehdotuksena ja muutoksena. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-25T16:20:54,2025-11-25T16:21:54,Käsitelty,1.1 2025_115_153,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Seppänen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_154,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Perintövero on yksi suomalaisten eniten inhoamista veroista ja ihan syystäkin. Ei ole oikein, että perilliset joutuvat myymään omaisuuttaan, jopa perintöään, maksaakseen verot. Hallituksen esitys on siis nyt askel kohti oikeaa suuntaa. Perintöveron alaraja nouseekin 30 000 euroon, lahjaveron 7 500 euroon ja koti-irtaimiston verovapaus 7 500 euroon. Tämä helpottaa erityisesti pienissä perinnöissä ja vähentää turhaa byrokratiaa. Viivästyskorkojen lasku on konkreettinen apu niille, jotka perivät esimerkiksi maatilan, yrityksen tai asunnon. Lisäksi sukupolvenvaihdosten helpottaminen turvaa perheyritysten ja maatilojen jatkuvuuden. Tämä on elinkeinojen ja maaseudun elinvoiman kannalta aivan ratkaisevaa. Vaikka verotuotto pienenee 81 miljoonaa euroa, kyse on kohtuullisuudesta ja siitä, että suomalaiset voivat säilyttää sen, minkä heidän läheisensä ovat rakentaneet. Perussuomalaiset tukevat tätä esitystä, koska se on reilu ja järkevä. Tulevaisuuden tavoitteena tulee olla, että mietimme kaikkien perintöjen osalta, kevennämmekö verotusta vai voisimmeko Ruotsin tapaan jopa poistaa koko perintöveron.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-11-25T16:21:54,2025-11-25T16:23:24,Käsitelty,1.1 2025_115_155,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Wickström., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_156,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Värderade talman, arvoisa rouva puhemies! Me RKP:ssä kannatetaan tätä esitystä monestakin eri syystä. Ollaan puolueessa jo useita vuosia puhuttu siitä, että tämä perintövero on todella ongelmallinen vero kaiken kaikkiaan, koska jos katsotaan vaikkapa talouskasvua, niin monesta maasta ei löydy tällaista vastaavaa verotyyppiä kuin Suomessa, kuten tämä perintövero tällä hetkellä on. Myöskin moni taloustieteilijä näkee tässä verotyypissä haasteita juuri kasvun näkökulmasta. Nyt tässä lakiesityksessä tehdään muutamia hyviä täsmennyksiä. Tässä ovat jo keskustelussa nousseet useaan otteeseen esiin sukupolvenvaihdokset. On todella tärkeää, että me saadaan hyvät ja toimivat yritykset jatkamaan sukupolvelta toiselle, jottei näitä turhaan laiteta säppiin ja sitä kautta sitten heikennetä myöskään koko kansantaloutta. Toinen, mikä nousi tässä keskustelussa aiemmin esiin, on perintöveron alarajan nosto 20 000:sta 30 000 euroon. Osittain tätä voidaan pitää tällaisena teknisenä tarkistuksena huomioiden inflaatio- ja kustannuskehitys, mutta ennen kaikkea tämä on vahva suunta ja signaali eteenpäin. Uskon myöskin vahvasti siihen, että tämä tulee myöskin kannustamaan pitkällä aikavälillä kulutukseen positiivisesta näkökulmasta. Mutta kuten tässä totesin, itse toivon, että tämä keskustelu perintöverosta ei jää tähän. Me tiedetään, että tästä löytyy näitä ongelmallisuuksia, ja parasta olisi mennä kohti Ruotsin mallia, että tästä luovuttaisiin, tai sitten tulisi käytännössä vero sen jälkeen, kun tämä itse perintö vasta realisoituu.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-11-25T16:23:24,2025-11-25T16:25:07,Käsitelty,1.1 2025_115_157,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen edustaja Wickströmin kanssa täysin samaa mieltä, että perintöverosta voitaisiin päästä eroon jossain vaiheessa, mutta nämä nyt tehdyt perintö- ja lahjaveron täsmäkorjaukset ovat tervetullutta järkeä verotukseen. Alarajat nousevat, pienet perinnöt ja lahjat vapautuvat jatkossa kokonaan verosta, ja koti-irtaimiston verotusvapaus päivitetään vihdoin nykyaikaan. Tämä keventää taakkaa nimenomaan tavallisilla perheillä. Maksuajan koron laskeminen helpottaa tilanteita, joissa perintö on maata, metsää tai yritys. Lisäksi sukupolvenvaihdoshuojennuksen laajentaminen alaikäiselle turvaa perheyritysten jatkuvuuden ja työpaikat vaikeissakin tilanteissa. Liikkumavara näissä oli rajallinen, mutta nämä muutokset ovat askelia kohti oikeudenmukaisempaa verotusta, vahvempaa kotimaista omistajuutta ja sujuvampia sukupolvenvaihdoksia. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-11-25T16:25:45,2025-11-25T16:26:43,Käsitelty,1.1 2025_115_158,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kontula., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_159,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan alkuun haluan hiukan tasapainottaa tätä keskustelua mystisestä tavallisesta suomalaisesta, joka vihaa perintöveroja, koska siitä on paljon haittaa. Itsehän tulen sellaisesta ympäristöstä, jossa perinnöt ovat sen verran pieniä, että perintöveroa joko ei nykyiselläänkään makseta tai sitten sitä maksetaan niin vähän, että se ei murehduta varsinaisesti ketään. Tämäntapaisia suomalaisia on jopa enemmistö suomalaisista. Eli suhtaudun vähän kriittisesti siihen tavalliseen suomalaiseen, joka olisi suuri kärsijä perintöveron osalta. Arvoisa puhemies! Varallisuudella on tapana kasaantua, mikä puolestaan johtaa eriarvoistuvaan yhteiskuntaan. Erityisen ongelmallista tämä on tietysti silloin, kun puhutaan sukupolvia jatkuvasta kasautumisesta. Siksi useimmat modernit yhteiskunnat verottavatkin ainakin niitä suuria perintöjä. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perintö- ja lahjaverolakia, veronlisäyksestä ja viivekorosta annettua lakia ja kiinteistöverolakia. Esityksen mukaan perintö- ja lahjaverotusta kevennettäisiin. Verotettavan perintöosuuden, lahjojen ja koti-irtaimiston verotuksen alarajoja korotettaisiin. Vaikka nämä hallituksen esittämät perintöveron kevennykset kohdistuvat perintöverotuksen alarajoihin, hyötyvät muutoksesta euromääräisesti selvästi eniten korkeimmat tulokymmenykset. Nykyisessä julkisen talouden tilanteessa tällaiseen, hyvätuloisia suosivaan verolahjaan ei ole varaa. Meidän pitäisi ajatella sitä julkisen talouden tasapainoa ja miettiä tarkkaan, mihin niitä julkisia varoja laitetaan, kun on se velkajarrukin tulossa. Aikana, jolloinka kaikkein köyhimmille perustarpeita varten suunnatuista tuloista leikataan, tällaiseen tulojen uudelleensijoittamiseen niille, joilla muutenkin on riittävästi, ei yksinkertaisesti ole varaa. Sen sijaan perusteltuna voi pitää esitystä, että maksamattomalle perintöverolle laskettavaa viivästyskorkoa alennettaisiin nykyisestä. Tämä helpottaa perimistilanteita, joissa omaisuuden saanti viivästyy tai sen realisointi ei ole mielekästä. Useimmat verotuksen asiantuntijat pitävät perintöveroa hyvänä verona, joka edistää talouden tehokasta toimintaa ja yhteiskunnallista tasa-arvoa sekä vahvistaa julkista taloutta ilman merkittäviä kielteisiä kannusteita. Perintöjen verotuksella lievennämme sukupolvesta toiseen siirtyvää ja kasaantuvaa epätasa-arvoa. Vasemmistoliiton vaihtoehdossa perintöveron ehdot palautetaan sen mukaisiksi kuin ne olivat ennen Juha Sipilän hallituksen vuoden 2017 alusta voimaan astuneita, varakkaita suosivia kevennyksiä. Lisäksi käynnistäisimme laajemman perintö- ja lahjaverouudistuksen valmistelun, jossa kiristettäisiin suurten lahjojen ja perintöjen verotusta. Arvoisa puhemies! Ehdotan, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen 4 sisältyvät lakiehdotukset.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-11-25T16:26:45,2025-11-25T16:30:18,Käsitelty,1.1 2025_115_160,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Päivärinta., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_161,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hallituksen kasvuriihessä tehtiin jämäkkä ryhtiliike, kun ensi vuoden alusta ei tarvitse maksaa perintöveroa alle 30 000 euron perinnöstä ja lahjan verovapaus nousi 7 500:aan. Orpon hallitus pidensi jo aiemmin perintöveron maksuaikaa kymmeneen vuoteen ja laski maksuajalta perittävää koron marginaalia 3,5 prosentista 2 prosenttiin, minkä lisäksi on toki maksettava viitekorkoa. Korkoseuraamukset välttääkseen perintövero toki kannattaa maksaa heti pois. Mutta sanon tämän nyt: Perintöveromalli on yhä epäoikeudenmukainen. Todellinen verotuksen oikeudenmukaisuus edellyttäisi sitä, että verotus kohdistuu kykyyn maksaa, ei siihen, että joku kuolee. Ongelmia syntyy, kun perintövero määrätään maksuun, vaikka et saa perintöä haltuusi, et pysty sitä käyttämään etkä pysty sitä realisoimaan. Aivan tavallisille suomalaisille tulee tyypillisesti ongelmia silloin, kun perii huoneiston, talon, mökin tai tilan, joiden kaupaksi saaminen on hankalaa tai itse asiassa mahdotonta. Jos pesässä ei ole likvidejä varoja eikä itsellä ole säästöä, maksuvaikeudet ovat edessä — jollei sitten pankkilaina ole vaihtoehto. Vastaava tilanne syntyy myös siitä, kun leski jää asumaan yhteiseen kotiin eivätkä perilliset voi yhteistä kotia realisoida. Perintövero on silloinkin maksettava. Perinnöksi saatavat perheyhtiön osakkeet voivat olla hyvinkin arvokkaita, mutta niitä on käytännössä hankala myydä. Ongelmia syntyy myös, kun kuolinpesä on riitainen eikä varoja päästä jakamaan osakkaille. Jako voi kestää vuosia. Perintövero pannaan tuolloinkin maksuun. Edelleen sanon: perintövero pannaan tuolloinkin maksuun, vaikka kukaan ei ole saanut haltuunsa yhtään mitään. Arvoisa puhemies! Kerrotaanpa ihan elävästä elämästä esimerkki: Kolme sisarusta peri elinvoimaisesta Oulusta 50-luvun omakotitalon ihan muutama vuosi sitten. Perintövero pasahti maksuun. Talo ei mennyt kaupaksi, eikä vuokralaisia löytynyt. Perilliset asuivat kaukana Oulusta. Rahaa upposi koko ajan kiinteistöveroihin, jätemaksuihin, sähkölaskuihin, nuohoukseen, lumenluontiin, vakuutusmaksuihin, siivouksiin ja lähes 10 000 euroa öljylämmitykseen. Maksettavaa kertyi vielä rutkasti lisää, kun talon putket räjähtivät ja tuli vesivahinko. Vakuutus ei korvannut vahinkoja, koska yhtiö katsoi, etteivät kaukana asuneet perilliset olisi saaneet jättää taloa valvomatta. Yllä mainitut kulut eivät alentaneet perintöveron määrää, niitä ei voinut vähentää. Edes kiinteistövälittäjän palkkioita ei voi vähentää perintöverosta. Ja kun tuo talo meni lopulta kaupaksi, painajaisten jälkeen, niin lopputulos oli katastrofaalinen. Tämäkö on oikeudenmukaista? Arvoisa puhemies! Meille on pitkään vakuuteltu, että suurin osa perinnöistä on niin pieniä, ettei niistä tarvitse maksaa veroja. Samalla on kyllä jätetty kertomatta, että aivan tavallisten suomalaisten perintöveroja päätyi ulosottoon noin 12 miljoonaa euroa vuonna 2022. Uusimpia lukuja ei ole vielä valmistunut. Eli perintöveron kohtuullistaminen ei riitä. Itse toimisin kuten Ruotsin demarihallitus vuonna 2005: poistaisin perintöveron kokonaan. Työnteolla, yrittämisellä ja säästämisellä kartutetusta omaisuudesta on verot maksettu kuulkaa jo moneen kertaan. Suomessa on varsin maltilliset tuloerot. Perintövero ei nykyisellään juuri estä varallisuuden kasaantumista vaan ainoastaan vaikeuttaa varallisuuden siirtymistä niillä, joilla ei ole mahdollisuutta verosuunnitteluun, säätiöihin tai Suomesta pois muuttamiseen. Arvoisa puhemies! Perintöveron poisto tukisi yrittäjyyttä, pitäisi työpaikat ja omaisuuden kotimaassa, ja näin koko Suomi vaurastuisi. Monet maat ovat todenneet, että perintöveron tuotto on suhteellisen pieni verrattuna sen aiheuttamiin taloudellisiin ja sosiaalisiin haittoihin. Suomessa perintö- ja lahjaveron tuotto on ollut viime vuosina noin yksi prosentti valtion kokonaisbudjetista. Ruotsin kokemus osoittaa, ettei valtiontalous romahtanut. Päinvastoin, sukupolvenvaihdokset helpottuivat, perheyritykset säilyivät kotimaisessa omistuksessa, ja hallinnollinen taakka väheni merkittävästi. On siis aika kysyä: onko se oikein, että perintövero pasahtaa maksuun, vaikka sinä et saa itsellesi mitään? Vastaus on selvä: se ei ole oikein, se pitää korjata. — Kiitos. [Ritva Elomaa: Olipas väkevä puhe!]", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-11-25T16:30:21,2025-11-25T16:35:09,Käsitelty,1.1 2025_115_162,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_163,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Harva varmaankaan rakastaa perintöveroa, mutta talouden ja yhteiskunnan näkökulmasta se on aivan kelpo vero. Suomessa jo nyt lähes kaksi kolmasosaa perinnöistä on niin pieniä, että ne ovat valmiiksi verovapaita. Nämä kaksi kolmasosaa suomalaisista perinnönsaajista ovat niitä aivan tavallisia suomalaisia. Valtaosa perinnöistä ja lahjoista keskittyy jo valmiiksi varakkaille. Me emme näe, että nykyisessä heikossa julkisen talouden tilanteessa on varaa heikentää perintöveron tuottoa. Kuten edustaja Kontula edellä kertoi, useimmat verotuksen asiantuntijat pitävät perintöveroa hyvänä verona, joka edistää talouden tehokasta toimintaa ja yhteiskunnallista tasa-arvoa sekä vahvistaa julkista taloutta. Näillä perusteilla kannatan edustaja Kontulan tekemää esitystä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-11-25T16:35:13,2025-11-25T16:36:17,Käsitelty,1.1 2025_115_164,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_165,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys, jonka myötä perintö‑ ja lahjaveroa kevennetään erityisesti pienten perintöjen osalta. Perintövero on suomalaisille yksi kaikkein epäreiluimmista veroista. Siksi pidän hyvänä, että hallitus keventää erityisesti pienten perintöjen verotusta. Perintöveron alaraja nousee 20 000 eurosta 30 000 euroon ja lahjaveron alaraja 5 000 eurosta 7 500 euroon. Näin yhä useampi pieni perintö jää kokonaan verottamatta, aivan kuten pitääkin. On reilua, että esimerkiksi isovanhemman pienestä perinnöstä jää jotain jälkipolvillekin. Tavanomaisen koti-irtaimiston verovapaus nousee 4 000 eurosta 7 500 euroon, mikä keventää sekä perijöiden että viranomaisten työtä. Ei ole järkeä, että satojen eurojen arvoisia huonekaluja arvioidaan perunkirjoituksessa. Arvoisa puhemies! Haluan tuoda esiin käytännön esimerkin. Otetaan esimerkkinä nuori perhe, jossa isä menehtyy yllättäen. Perintönä on maatila ja alaikäinen lapsi. Aiemmin perintöveron maksaminen olisi voinut pakottaa myymään peltoa tai metsää, jotta vero saadaan maksettua. Nyt alaikäisen sukupolvenvaihdoshuojennusta laajennetaan ja edunvalvoja voi jatkaa yritystoimintaa lapsen puolesta. Lisäksi viivästyskorko kevenee, joten veroa ei tarvitse maksaa kovalla kiireellä ja kohtuuttomilla lisäkuluilla. Tämä on kohtuullisuutta ja suomalaisen omistamisen puolustamista. Arvoisa puhemies! Esitys vähentää verotuloja noin 81 miljoonaa euroa vuodessa, mutta se parantaa pienituloisten ja perheyritysten asemaa. Se helpottaa maatilojen ja yritysten sukupolvenvaihdoksia ja keventää pienten perintöjen verotaakkaa tavalla, jota suomalaiset ovat toivoneet jo pitkään. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-11-25T16:36:26,2025-11-25T16:38:39,Käsitelty,1.1 2025_115_166,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_167,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt tehtävällä lakimuutoksella hallitus alentaa perintöveroa. Perintöveron alaraja nostetaan 30 000 euroon, eikä tätä pienempiä perintöjä veroteta enää lainkaan. Asian merkitystä korostaa se, että selvästi yli puolet suomalaisista perii tätä vähemmän, siis saa tätä vähemmän perintöä itselleen. Muutoksen myötä yhä useampi suomalainen vapautuu perintöverosta kokonaan ja lopuillakin veron määrä alenee useilla sadoilla euroilla ja maksuunkin tulee helpotuksia. Perintöveroa käsitellessämme olemme monien valtiontaloudellisten kysymysten lisäksi myös monien perimmäisten ja periaatteellisten kysymysten äärellä. Ensinnäkin, kuinka kovaa ja kuinka moneen kertaan valtion on oikein verottaa ihmisen tienaamaa, yrittämää, ostamaa ja omistamaa? Toisaalta, kannustammeko perheitä kartuttamaan vaurautta ja säästämään taloudellista vapautta myös jälkipolvilleen vaiko kuluttamaan kaiken ja kerryttämään itse omaisuutensa sukupolvesta toiseen? Ja kolmantena, jatkammeko periaatteesta sellaistenkin verojen karhuamista, joista muut verrokkimaat ovat jo luopuneet ja jotka saattavat ajaa ne vauraat, omistavat, yrittävät ja verojaan maksavat veronmaksajat pois Suomesta? Entä jos perimme veroa, joka ei tuotakaan yhtä paljon veroa kuin mitä menetämme verotuloja tällä verolla? Vertailun vuoksi: Ruotsi luopui perintöverosta jo 2000-luvun alussa, Norjakin kymmenisen vuotta sitten. Suomessakin kansalaiset vastustavat perintöveroa suuresti, ja ehkä keskeisin syy, minkä takia siitä meillä ei ole luovuttu, on se, että valtiontalous on ollut kuralla jo pitkään. Veron poistaminen jättäisi noin miljardin euron loven valtiontalouteen, ja jos tällainen poisto tehtäisiin, se luonnollisesti helpottaisi erityisesti suurimpia perinnönsaajia. Ennen tällaista muutosta, jota muissa Pohjoismaissa on jo tehty, ennen kun voimme mennä sen suuntaan, niin näen, että tämä hallituksen esitys perintöveron keventämisestä ja alentamisesta on kelpo kompromissi. Yhtäältä yhä harvempi suomalainen joutuu maksamaan perinnöistään veroa, toisaalta suuretkin perinnönsaajat hyötyvät tästä euromääräisesti, ja toisaalta maksuun tulee helpotuksia. Näen, että tämä meidän verojärjestelmämme kaipaisi kyllä suurempaakin remonttia tässä maassa. Monesti on käynyt niin, että kun erilaisia veroja on kehitetty, niitä on kasattu toinen toistensa päälle, ja senkin jälkeen kun päätös on tehty, niistä tulee itsestäänselvä osa sitä valtiontalouden kokonaisuutta. Siitä huolimatta, että vero kerätään joka vuosi erikseen ihan siitä ihmisten omasta työstä, yrittämisestä, kulutuksesta tai sitten jopa heidän omaisuudestaan, kun heistä on aika jättänyt, siitä tulee itsestäänselvä osa sitä valtiontalouden kokonaisuutta, josta on hyvin vaikea tinkiä, luopua, alentaa, keventää. Se on tässä salissa monesti nähty. Se on itsestäänselvää, että valtio kerää nyt miljardi euroa perintö‑ ja lahjaveroina joka ainoa vuosi. Jopa alennuksen esittäminen siihen — siis sen alentaminen, kuinka paljon kerätään veroa suomalaisten perinnöistä — herättää tässä salissa vastustusta. Siksi verojärjestelmä kaipaisi muutosta, ja tämä on pieni askel sen muutoksen suuntaan. Toivon, että tulevaisuudessa Suomen taloudellinen tilanne saadaan paremmalle jalalle ja yhä useampi suomalainen saisi pitää yhä suuremman osan oman työnsä, yrittämisensä ja omistamansa hedelmistä kiinni eikä valtio tulisi väliin eivätkä tämän salin päättäjät päättäisi, mitä näillä rahoilla tehdään, ihmisen itsensä sijasta.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-25T16:38:53,2025-11-25T16:43:11,Käsitelty,1.1 2025_115_168,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_169,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Olen aistinut, että täältä oikealta reunalta on halua sanoa asia vielä selkeämmin ja suoremmin. Sanon sen nyt. Tunnistan tietenkin, että tämä asia on hallitusohjelmassa kirjattu tällä viisiin, mutta perintö‑ ja lahjavero olisi syytä poistaa mahdollisimman pian. Tuosta omaisuudesta on verot jo maksettu. Tällainen verotus ajaa ihmisiä maastamme ulos, eikä ole ainakaan Suomen etu, että varakkaita, vauraita ihmisiä lähtee maastamme pois maksamasta veroja. Eli päinvastoin meidän pitäisi saada varakkaita ja vauraita ihmisiä tähän maahan lisää, mutta korkea verotuksemme ei kannusta varakkaita ihmisiä tulemaan maahamme. Se iso sanoma ja viesti on, että varmasti Suomen kansa kaipaa, että perintö‑ ja lahjavero olisi syytä poistaa mahdollisimman pian. Kannatan kuitenkin tätä hallituksen esitystä, joka on oikeansuuntainen mutta riittämätön.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-25T16:43:13,2025-11-25T16:44:20,Käsitelty,1.1 2025_115_170,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_171,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Nyt siis käsittelemme perintö‑ ja lahjaverotuksen keventämistä niiden alarajoja korottamalla. Verotettavan perintöosuuden alaraja korotettaisiin 20 000 eurosta 30 000 euroon ja verotettavan lahjan alaraja korotettaisiin 5 000 eurosta 7 500 euroon. Kuten tiedämme, valiokunnassa sosiaalidemokraattinen ryhmä on jättänyt vastalauseen, jossa he toteavat muun muassa: ”Nostamalla verotettavan perintöosuuden alaraja 40 000 euroon kevennetään verotusta erityisesti pienten ja keskikokoisten jäämistöjen osalta, vähennetään hallinnollista työtä sekä vahvistetaan verojärjestelmän hyväksyttävyyttä.” Siellä todetaan myös näin: ”Suurimpien jäämistöjen verotusta on perusteltua kiristää maltillisesti.” Esitämme, että yli miljoonan euron ylittävältä osalta veroprosenttia korotettaisiin kolme prosenttiyksikköä kaikissa veroluokissa. Tämä kuulostaa varsin maltilliselta ja järkevältä. Sitten kun kävin katsomassa tähän pykälään liittyviä asiantuntijalausuntoja, niin Kalevi Sorsa ‑säätiö on aika ronskistikin esittänyt siellä näin: ”Perintö‑ ja lahjaveron alarajojen korottamisen yhteydessä tulisi samalla korottaa suurimpien miljoonaperintöjen veroprosenttia. Näin uudistus vahvistaisi samalla julkista taloutta jopa yli sadalla miljoonalla eurolla. Esimerkiksi kymmenen prosenttiyksikön veronkorotus miljoonaomaisuuksiin kasvattaisi verotuloja vuositasolla vähintään 200 miljoonalla eurolla. Perintö‑ ja lahjaveron korottamista voidaan pitää perusteltuna, sillä se on talouden toiminnan, kasvun ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta verraten hyvä vero.” Tämä Kalevi Sorsa ‑säätiö aika ronskia esitti, mutta kuten tiedämme, niin mietinnössä on sosiaalidemokraattinen vastalause. Tämä on kyllä varsin kannatettava esitys. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-11-25T16:44:20,2025-11-25T16:46:04,Käsitelty,1.1 2025_115_172,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_173,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan hämäännyin tuosta Suhosen puheesta. En tiedä nyt ihan varmasti, käsitinkö minä oikein, mutta jos puhutaan perintö‑ ja lahjaveron keventämisestä ja siinä puhutaan Kalevi Sorsa ‑säätiöstä, niin kyllä täytyy sanoa, että kyllä maailma on sekaisin, ei voi muuta sanoa. [Timo Suhonen: Ymmärsit väärin!] Arvoisa puhemies! Kaikki eduskunnassa tehtävät päätökset eivät aina ole kaikkien kansalaisten mieleen, vaikka moni niiden tarpeellisuuden ymmärtäisikin. Nyt meillä on kuitenkin käsittelyssä esitys, joka on varmasti mieluisa valtaosalle suomalaisia. Hallitus nimittäin esittää perintö‑ ja lahjaverotuksen keventämistä. Tämä on siis oikeansuuntainen, vaikka itse koenkin, että kyllä tämä hallitus on mielestäni epäonnistunut siinä, että emme ole kyenneet poistamaan kokonaan tätä perintöveroa. Miksi emme ole kyenneet siihen? No, se on tietenkin se, että maamme taloudellinen tilanne on niin heikko, että se yhden vuoden budjetissa näyttäisi katastrofilta, kun se poistuisi, vaikka itse uskon siihen, että olisi oikein ja kannattavaa Suomen julkiselle taloudelle poistaa tämä vero. Minä uskon, että siitä olisi pitkässä juoksussa hyötyä ja se olisi tämän kansamme etu. Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan vuoden 24 arvo‑ ja asennetutkimuksen mukaan perintöveron alentaminen saa tukea sekä hallitus‑ että oppositiopuolueiden äänestäjiltä. Hallituspuolueiden äänestäjistä kaksi kolmesta kannattaa perintöveron keventämistä, ja oppositiopuolueiden äänestäjistä useampi keventäisi perintöveroa kuin kiristäisi sitä lukuun ottamatta vasemmistoliiton äänestäjiä. Perintövero vaikuttaa siis olevan suomalaisten inhokkiveroja. Kun edustaja Kontula äsken puhui siitä, että hän tulee semmoisesta ryhmästä, jossa tätä veroa ei makseta, [Anna Kontula: Kaksi kolmasosaa suomalaisista!] niin siinä mielessä ymmärrän sen, että niille ihmisille, jotka eivät tätä veroa maksa, se on yhdentekevää, [Anna Kontula: Kaksi kolmasosaa suomalaisista!] poistetaanko tätä. Orpon—Purran hallituksen esityksessä verotettavan perintöosuuden alaraja korotettaisiin 20 000 eurosta 30 000 euroon. Verotettavan lahjan alaraja korotettaisiin 5 000 eurosta 7 500 euroon. Lisäksi korotettaisiin tavanomaisen koti-irtaimiston verovapaata määrää 4 000 eurosta 7 500 euroon. Veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain säännöksen mukaan maksamattomalle perintöverolle laskettavaa viivästyskorkoa alennettaisiin nykyisestä. Ehdotuksen mukaan viivästyskorko olisi Suomen Pankin korkolain nojalla vahvistama viitekorko lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä nykyisen kolmen ja puolen prosenttiyksikön lisäyksen sijasta. Koska perintöveron maksaminen aiheuttaa usein käytännön ongelmia, kokevat kansalaiset sen monesti epäreiluksi. Tämä tapahtuu erityisesti silloin, kun peritty omaisuus on esimerkiksi kiinteistöjä tai osakkeita eikä rahaa. Pahimmassa tapauksessa peritty omaisuus täytyy myydä perintö‑ ja lahjaveron maksamiseksi. Kyseessä on todellinen ongelma. Hallituksen päätökset ovat oikeansuuntaisia, ja luonnollisesti kannatan esitystä. Itse olisin kuitenkin ollut valmis menemään vielä pitemmälle. Meidän pitäisi aloittaa keskustelu, ja meidän pitäisi oikeasti poistaa perintövero kokonaan. Kutsuin kevättalvella tänne erään pitkään toimineen yrittäjän, jota voidaan ehkä tituleerata liikemieheksi, keskustelemaan juuri perintöverosta ja Suomen talouden tilasta ylipäätänsä. Hänellä oli paljon painavaa sanottavaa. Liikemies kannatti perintö‑ ja lahjaveron poistamista kokonaan. Hänen mukaansa ei voida elää vain lyhyttä budjettiajattelua, vaan pitäisi nähdä kokonaisvaikutus perintö‑ ja lahjaveron poiston suhteen. Hän korosti myös verotuksen psykologisia vaikutuksia — ja nämä usein kyllä jätetään huomiotta. Suomen keskeinen ongelma on liikemiehen mukaan se, että olemme pääomaköyhä valtio, ja hän arvioikin, että mikäli Suomesta poistettaisiin perintö‑ ja lahjavero, ulkomaille siirrettyjä varoja, pääomia, palaisi maahan takaisin, ja ne sitten auttaisivat hyödyttämään meidän talouttamme. Olen täysin samalla linjalla asiasta tämän liikemiehen kanssa. Se, mikä tässä on ongelma, on se, että jos perintö‑ ja lahjavero poistettaisiin, näyttäisi se tilastollisesti äkilliseltä veronpudotukselta. Uskon kuitenkin, että tämä muutos olisi pitkässä juoksussa hyödyksi. Tulkintani mukaan keskeisenä ongelmana maassamme on tietynlainen muutoshaluttomuus. Vaikka usein juhlapuheissa puhutaan rohkeudesta, käytännön päätöksistä se puuttuu tai sitä ei ole riittävästi. Arvoisa puhemies! Olen kuitenkin tyytyväinen siitä, että hallitus ottaa esityksellään askeleen oikeaan suuntaan. Esityksen lausuntopalautteessa tuotiin ansiokkaasti esiin se huomio, että alarajoihin ei useimpina vuosina ole tehty indeksitarkistusta. Perintö‑ ja lahjaveroasteikkojen keventämistä pidettiin näin ollen useissa lausunnoissa perusteltuna. Lakimuutos on selkeä parannus nykytilanteeseen. Nykyinen perintövero on mielestäni osasyy sille, että toimivia yrityksiä myydään tai joudutaan myymään. Tietenkin osa niistä sitten myydään ulkomaille, ja pahimmassa tapauksessa tuotanto ja työpaikat siirtyvät ulkomaille. Tämän takia mielestäni perintövero pitää poistaa, eikä kuunnella tässä nyt mitään Kalevi Sorsa ‑säätiötä, vaan käytetään ihan maalaisjärkeä ja näitten Suomen varakkaiden sanomaa. Niitä me tarvitaan tänne maahan lisää. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-11-25T16:46:06,2025-11-25T16:53:14,Käsitelty,1.1 2025_115_174,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Löfström., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_175,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Ärade fru talman! De flesta människor skatteplanerar inte och flyttar inte utomlands för att undgå arvs- och gåvoskatt, något som flera ägare till större finländska familjeföretag gjort. Men de allra flesta människor ärver något. För många av dem känns det orättvist och orimligt att mitt under pågående sorgearbete fundera på om man måste sälja släktgården eller familjens sommarstuga, som förvärvats med hårt arbete och redan beskattade pengar, eller behöva ta banklån för att kunna ta över huset som föräldrarna byggt för att man inte annars har råd att betala arvsskatten. En ännu större tragedi är det för arvingar vars föräldrar eller förälder går bort alltför tidigt i exempelvis en dödlig sjukdom eller olycka. Döden kan komma plötsligt, utan att man tänkt eller planerat för det. Av just dessa anledningar skrev vi in en skrivning i regeringsprogrammet om att utreda slopandet av arvs- och gåvoskatten enligt svensk modell, där det var den socialdemokratiska regeringen under Göran Perssons ledning som fattade det beslutet. Arvs- och gåvoskatten försvårar generationsväxlingar av företag och gör att också större finska familjeföretag säljs ut i stället för att man genomför en generationsväxling, som kan vara utmanande även utan skatten. Familjer som sålt ut sina familjeföretag har sedan kunnat flytta utomlands till exempelvis Monaco, Portugal, Schweiz, Spanien, Storbritannien eller Sverige. Det finns andra exempel på andra personer som flyttat bort för att undvika arvsskatten också utan familjeföretag. Vissa har varit helt öppna med besluten att exempelvis flytta till Sverige för att undvika arvs- och gåvoskatten, samtidigt som man har fortsatt verka i Finland. Många tror att de här pengarna skulle återvända till Finland om arvs- och gåvoskatten slopades, samtidigt som det skulle underlätta kommande generationsväxlingar, så klart också på Åland — något som borde stärka ekonomin, tillväxten samt kapitalbasen i ett förhållandevis kapitalfattigt land som Finland. Finland borde därför ha avskaffat arvs- och gåvoskatten för länge sedan. Som sagt gjorde Göran Perssons regering det i Sverige år 2004. Norge följde efter år 2014, och det här borde också Finland göra. Ärade talman! Vi diskuterar nu inte ett slopande av arvs- och gåvoskatten här i kväll. Det vi nu diskuterar är ändå ett steg i rätt riktning. Det höjer den nedre gränsen för när man måste betala arvsskatt från 20 000 euro till 30 000 euro. Det höjer också gränsen för gåvoskatten från 5 000 till 7 500 euro, eftersom arvs- och gåvoskatten sitter ihop. Här finns också saker som kommer att underlätta för företags generationsväxlingar, något som är livsviktigt i Finland och på Åland. Finland har inte haft tillväxt på 15 år och vi har inte råd att mista ett enda livskraftigt företag bara på grund av att arvs- och gåvoskatten blir för komplicerad och byråkratisk och för dyr i det skedet. Därför är det här ett bra beslut. Men målsättningen måste fortsättningsvis vara att slopa arvs- och gåvoskatten helt enligt svensk modell, där man slopat den och ersatt den med en överlåtelseskatt, där man betalar skatt först då arvet någon gång realiseras, alltså om man säljer något av arvet. Det underlättar för generationsväxlingar. Det gör också att ingen tvingas sälja sin släktgård, familjens sommarstuga eller huset som ens föräldrar byggt med blod, svett, tårar och beskattade pengar bara för att man inte har råd att betala arvsskatten, något som kan kännas djupt orättvist och orimligt. Arbetet för att slopa arvs- och gåvoskatten helt fortsätter, men detta är ett steg i rätt riktning. — Tack. [Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko: Ja sitten käännös, kiitos. ] ", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2025-11-25T16:53:23,2025-11-25T16:57:45,Hyväksytty,1.1 2025_115_176,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_115_177,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pienten perintöjen ja lahjojen verotusta kevennetään. Tämä on oikeudenmukainen linjaus ja esitys maahamme. Esitys helpottaa erityisesti maatilojen sukupolvenvaihdoksia, jotka ovat tärkeitä tässä ajassa jo huoltovarmuuden ja ruuantuotannon jatkumiseksi. Perintöveroa ei enää makseta alle 30 000 euron perinnöstä, ja verotettavan lahjaveron alaraja nostetaan 7 500 euroon. Myös koti-irtaimiston verovapaan määrä nostetaan 7 500 euroon. Tämä parantaa erityisesti pienempien perintöjen ja lahjojen asemaa. Nämä perintöveron lakimuutokset ovat perustellut, sillä suomalaiset maksavat jo työstään ja yrittämisestään veroa, ja kun he hankkivat ansioillaan omaisuutta, niin siitä ei tarvitsisi enää maksaa veroa. Tämä parantaa pienituloisten asemaa ja keventää pienten perintöjen verotaakkaa, jota suomalaiset ovat toivoneet jo pitkään. Perintö- ja lahjaveron kokonaan poistaminen tulee ottaa seuraavaksi tarkasteluun ja pohtia poistamista kokonaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-11-25T17:01:23,2025-11-25T17:02:54,Käsitelty,1.1 2025_115_178,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitanen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_179,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on käytetty kyllä ihan hyviä puheenvuoroja näistä tietyistä ongelmatilanteista, mitä tulee esimerkiksi perintöveron suhteen silloin, kun omaisuutta ei saada realisoitua. Tietenkin on inhimillistä ja kohtuullista, että silloin kun muutenkin suruajat ovat, että tällaisia ikäviä ja vaikeita tilanteita ei tavallisille ihmisille niinkään tulisi. Kuten totesin, puhemies, tuossa alussa, mielestäni nämä alarajojen korotukset perintöveron ja lahjaveron osalta ovat varsin perusteltuja. Kuitenkin SDP hieman tässä vielä tekisi näitä muutoksia. Mietin juuri sitä, että kun elämme vaikeita aikoja valtiontalouden kanssa ja tässä kovin isoja muutoksia ei voida tehdä, niin me teimme sitten melko lailla kustannusneutraalityyppisesti tämän muutoksen, että näitä pieniä ja keskikokoisia jäämistöjä verotettaisiin kevyemmin eli että tämä alaraja tulisi 40 000:een ehdotetun 30 000:n sijaan. Se voisi osaltaan kuitenkin auttaa monia, ketkä saavat vähän pienempiä tai keskisuuria perintöjä. Toivon, että esimerkiksi tälle esitykselle löytyisi kannatusta, sillä kun me toisaalle — sinne, jos miljoonan, yli miljoonan, perii — tekisimme hyvin maltillisen, pienen korotuksen, niin tällä tavalla voisimme sitten tätä meidän pienten ja keskikokoisten perintöjen alennusesitystä neutralisoida kustannuksiltaan. Puhemies! Tässä vielä toistan, että SDP:llä on tässä hyvä vastalause, hyvä esitys, ja toivon, että hallituspuolueet harkitsisivat esimerkiksi omassa kannanotossaan, voisiko vielä harkita, että otettaisiin tästä koppia ja toimittaisiin esittämällämme tavalla. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-11-25T17:02:54,2025-11-25T17:04:44,Käsitelty,1.1 2025_115_180,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_181,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Puhumme täällä perintöverotuksesta, ja on ollut ilo huomata, että kun maan hallituksessa on salin keskeltä ja oikealta olevia puolueita, niin tällaisena hallituskautena jopa SDP:stä aletaan suhtautua verojen alentamiseen hieman myönteisemmin, eli hallitus tekee latua, jota sitten SDP:kin voi seurata perässä. Se on hienoa, ja toivotaan, että ensi kaudella näemme perintöveron kevennyksiä, esimerkiksi tämän alarajan korotuksen, esimerkiksi teidän toimestanne, sinne 40 000 euroon. [Pia Viitanen: Jos löytyy kumppaneita!] Pidän sitä hyvin kannatettavana esityksenä. Sitten taas tämä teidän esittämänne lisävero nimenomaan sinne miljoonaperintöihin on aika haastava yhtälö. Ymmärrän periaatteellisesti kyllä sen, että pyritään osallistamaan kaikenlaisia tahoja tässä yhteiskunnassa tulotasosta riippumatta tähän valtiontalouden tasapainotukseen, mutta en tiedä, oletteko vastalauseessanne miettineet sitä, millaisia vaikutuksia sillä on, että me olemme Ruotsista ja Norjasta poiketen se maa, jossa perintövero on voimassa, mikä jo tällä hetkellä ajaa meiltä niitä suuria perinnönsaajia pois ja vaikuttaa myös ehkä heidän arvioonsa siitä, mihin maahan he muuttavat, mihin he siirtävät omaa liike- ja yritystoimintaansa. Näettekö, että tällaisella uudella miljonääriverolla, mitä te esitätte, te voisitte tulla pahentaneeksi tätä tilannetta, mikä meillä on näiden suurien perijien ja suurten veronmaksajien osalta? Kyllä nuo meidän vierusmaat näyttävät tällä hetkellä houkuttelevammilta jo nyt, ja erityisesti tällaisen lisäveron myötä varmasti näyttäisivät entistä houkuttelevammilta vaihtoehdoilta, minne pääomien tai sijoittajien tai suurituloisten kannattaisi asettua, paitsi he itse, myös perheineen. Meidän suuri ongelmahan täällä on — mitä on monesti erilaisissa talouskeskusteluissa käyty — se pääomien vähäisyys, sijoittajien vähäisyys, se, että meillä ei ole sitä yritystoimintaa ja monesti meidän yritykset sitten myydään pois, ulkomaiseen omistukseen. Näettekö, että tällä teidän veromallillanne voisi olla myös negatiivisia vaikutuksia siihen, miten näihin ongelmiin löydettäisiin ratkaisuja?", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-25T17:04:44,2025-11-25T17:07:13,Käsitelty,1.1 2025_115_182,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Edustaja Viitanen, vastauspuheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_183,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on varmasti ihan hyvä kysymys, mutta itse ajattelen sitä asiaa lähinnä siten, että kun me joudumme tekemään näissä veropäätöksissä monenlaista harkintaa — me joudumme harkitsemaan sitä, että verotulot riittävät, että me voimme kustantaa näitä meidän hyvinvointivaltiomme tärkeitä palveluja, ja samalla joudumme myös miettimään hieman sitä verotuksen oikeudenmukaisuutta — niin minä kyllä näen niin, että tavallaan, jos me muutamme perintöverotusta, olisi varsin oikeudenmukaista, että niiden pienten ja keskikokoisten perintöjen verotusta hieman kevennettäisiin. Enkä minä, puhemies, oikeastaan sitäkään usko, että jos sille miljoonaperinnölle nyt hieman veronkorotusta tulisi, niin se karkottaisi sitten ihmisiä täältä tai näin. Minä uskon tähän oikeudenmukaisuuteen ja siihen, että varmasti nämäkin ihmiset ihan näkisivät, että Suomessa on hyvä asua ja olla, meillä on hyvä koulutustaso, meillä on hyvät palvelut ja sitä kautta hyvä, turvallinen yhteiskunta. Uskoisin kyllä, että tällä menolla voisimme hyvin mennä eteenpäin. Mutta, puhemies, minä korostan sitä, että oikeudenmukaisuutta tässä hakisin nimenomaan sillä, että sillä tavallisella perinnönsaajalla, tavallisella suomalaisella olisi sitten hieman keveämpi se verotus.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-11-25T17:07:13,2025-11-25T17:08:35,Käsitelty,1.1 2025_115_184,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Bergbom., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_185,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme tosiaan perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamista, mutta, arvoisa puhemies, kyseessä on siis perintöveron kevennys, siis sellaisen veron kevennys, jota suomalaiset vihaavat jopa joissakin kyselytutkimuksissa eniten tässä maassa. Se on ihan ymmärrettävää, koska me tiedetään, että kun ihminen saa perintöä ja kun se perintö on aikoinaan ansaittu työllä ja yrittämisellä, niin se on jo moneen kertaan verotettu, ja sitten siinä perintövaiheessa valtio tulee vielä ja verottaa uudestaan. Totta kai tällainen on epäoikeudenmukaista suomalaisten mielestä, ja tästä syystä sitä myös vastustetaan. Jos katsotaan meidän verrokkimaita, muun muassa Ruotsia ja Norjaa, niin siellähän päätöksentekijät ovat tulleet päätökseen, että perintövero on poistettu. Siellä ei ihan vielä Suomessa olla, mutta sen sijaan tämän hallituksen aikaansaannoksena perintöveron alarajaa nostetaan. Eli kun se nyt on ollut 20 000 euroa, niin nyt se nousee 30 000 euroon, eli 50 prosentin korotus. Erittäin hyvä uudistus, eikä siinä vielä kaikki. Se koskee myös lahjaveroa, jossa viisi tonnia on ollut raja, se nousee 7 500 euroon. Nämä ovat positiivisia uudistuksia. Totta kai olisi hienoa, jos pystyttäisiin poistamaan koko perintövero, mutta ajat ovat vaikeat ja tämä on nyt ensimmäinen vaihe. Joka tapauksessa tämä auttaa nimenomaan niitä pienten perintöjen saajia omassa arjessaan ja tuo sinne sitä oikeudenmukaisuutta mutta myöskin taloudellista helpotusta. Erittäin hyvä uudistus. Sitten tämä problematiikka, mikä liittyy SDP:n vastalauseeseen ja siellä olevaan kolmen prosenttiyksikön lisäveroon miljoonaperintöihin, niin totean vain, että meidän pitää vertailla, mitä meidän verrokkimaissa tapahtuu. Kun tässä äsken totesin, että Ruotsissa ja Norjassa se vero on poistettu, niin juuri siellä miljoonaperintöluokassa on mahdollisuus tehdä erilaisia järjestelyitä, missä se perintö sitten lopulta suoritetaan. Me ollaan nähty, että Suomesta muuttaa myöskin erittäin rikkaita ihmisiä pois, ja se on erittäin valitettavaa. Eli vaikka teoriassa jotain veroa korottamalla paperilla näyttäisi siltä, että saadaan lisää verotuloja, niin voikin käydä niin, kuten kaikki tässä salissa tietävät, että käyttäytymisvaikutukset johtavat siihen, että ne, joilla varaa ja mahdollisuutta on, muuttavat pois maasta ja vievät sen perintönsä vaikka sinne Ruotsiin, ja tämä on tietenkin valitettavaa. Samaan aikaan kun me Suomessa ollaan pääomaköyhä maa, me tarvittaisiin lisää pääomia tänne, joilla voitaisiin investoida ja kehittää suomalaista liiketoimintaa. Se olisi se, mihin meidän pitäisi pyrkiä, eikä siihen, että jos joku on kovalla työllä ja yrittämisellä ansainnut yli miljoonan euron perinnön, niin sitten ensimmäisenä täällä etsitään keinoja, miten sitäkin voitaisiin verottaa vielä entisestään kireämmin, kun sitä jo nyt verotetaan aika huolella. Tämän takia en pysty yhtymään SDP:n vastalauseessa esitettyyn miljoonaperintöjen veronkorotuksiin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-11-25T17:08:36,2025-11-25T17:11:34,Käsitelty,1.1 2025_115_186,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Elomaa., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_187,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun puhuu kansalaisten kanssa perintöverosta, niin kyllä se yleinen mielipide on se, että miksi jostain kiinteistöstä tai rahasta, jonka saa perinnöksi, pitää taas maksaa veroja, kun siitä on monta kertaa maksettu jo, aivan kuten edustaja Bergbom totesi. Se on se yleinen mielipide. Perintö- ja lahjaveroasioissa ajaudutaan myös tilanteisiin, jotka aiheuttavat hämmennystä. Peritään jotain, mutta lopputulema voi olla, että joutuu jopa maksamaan siitä. Siihen tavaraan tai kiinteistöön voi olla tunnesiteitä, niin että haluaisi todella sen pitää, mutta se voi tulla hyvin kalliiksi. Sitten sellainen asia myös, että jos ei ole rintaperillinen, jos on hieman kaukaisempi sukulainen, niin se vero on todella kova. Tämä hallituksen esitys kuitenkin on oikeansuuntainen, niin kuin on monen puheessa todettu. Omassakin puheessani aiemmin sen totesin, että se on valtavan hyvä suunta. Katsotaan, mihin se sitten johtaa tulevaisuudessa. Ruotsin malli voisi olla ihan hyvä, mutta talouden pitää tietysti parantua. Maataloudessa meillä on valtavat kannattavuusongelmat tällä hetkellä. Sukupolvenvaihdos pitää saada nyt joustavammaksi monin tavoin, ja siihen ei ole juurikaan aiemmin puututtu. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-11-25T17:11:34,2025-11-25T17:13:16,Käsitelty,1.1 2025_115_188,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eerola., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_189,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aikomukseni ei ollut tähän asiaan alun perin kantaa ottaa. Mielestäni esitys on oikein hyvä, ja kannatan tosiaan tätä hallituksen esitystä täysin rinnoin. Minua ei haittaisi ollenkaan, vaikka mentäisiin vieläkin pidemmälle. Se, miksi kuitenkin tulin puhumaan aikomuksistani huolimatta, oli se, kun työhuoneessani kesken Teams-istunnon toisella korvallani kuuntelin tätä salikeskustelua, ja sitten juuri siihen toiseen korvaani stereoiden vasemmasta kaiuttimesta kuului ääntä, ja se särähti. Siellä perusteltiin, että tämä perintövero pitää olla ja pitää olla mielellään mahdollisimman kovakin perintövero, koska nämä perinnöt kuulemma kasautuvat sukupolvelta toiselle ja lisäävät jotain sukupolvista eriarvoisuutta vai miten se oli. Minä näen itse tämän asian täysin toisinpäin. Monia yrityksiä on rakennettu useitten sukupolvien ajan. On vaari saattanut perustaa ja sitten poika hiki hatussa jatkanut ja ehkä nyt vasta pojanpojan kohdalla alkaa kantaa hedelmää. Se ei minusta ole mitenkään epäoikeudenmukaista, eriarvoisuutta tai muutakaan epäreiluutta. Kun nämä samat ominaisuudet — sitkeys, ahkeruus, yritteliäisyys — periytyvät sukupolvelta toiselle, niin on pikemminkin oikeudenmukaista, että jos mahdollisesti tulee jotain rahallistakin perintöä, niin sitten se tulee niille samoille suvuille, keillä näitä ominaisuuksia kenties on. En näe mitään eriarvoistavaa tässä. Sitten kyseenalaistettiin sekin täällä salissa hallituspuolueitten riveistä usein kuultu perustelu, että tämä on semmoinen asia, mitä tavalliset suomalaiset reilusti kannattavat. No minunkin kokemukseni on, että tavalliset suomalaiset reilusti tätä kannattavat ja usein, mutta sitäkin epäiltiin. En usko, ellei sitten jotenkin suomalaisuuden käsite ole kummallisesti laajentunut. Tosiaan itse kannatan lämpimin tuntein tätä hallituksen esitystä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-11-25T17:13:16,2025-11-25T17:15:40,Käsitelty,1.1 2025_115_190,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kalmari., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_191,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vaikka esitys on oikeansuuntainen, niin tietysti aina toivoisi lisää. Ymmärrän kyllä tämän taloudellisen tilanteen meillä ja ymmärrän myös sen, että jos veroa kiristetään oikein suurten perintöjen saajilta, niin he keinot löytävät, ovat itse asiassa löytäneet nykyäänkin jo, mutta mielestäni on hyvä kuitenkin, että tässä asiassa on pystytty etenemään. Sinänsä keskustalla on tässä vastalause, ja me olemme esittäneet, että lahjaverolle annetaan vastaava maksuaika kuin perintöverolle alentaen samalla perintö- ja lahjaveron viivästyskorkoa Suomen Pankin viitekoron suuruiseksi. Tämä liittyy esimerkiksi niihin tilanteisiin, joista edustaja Elomaa puhui. On erittäin vaikeita tilanteita tämän veron maksamisen kannalta.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-11-25T17:15:40,2025-11-25T17:17:05,Käsitelty,1.1 2025_115_192,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kontula., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_193,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Päätin vielä suhteessa tähän sanoa muutaman sanan jo maksetuista veroista tai kaksinkertaisesta verotuksesta, joka on toistunut tässä keskustelussa yleisesti. Perintöverohan kohdistuu perinnönsaajaan. Perinnönsaaja ei ole maksanut siitä perinnöstä vielä mitään veroa siinä vaiheessa, kun hän sen perinnön saa. Kysymys ei siis ole moninkertaisesta verottamisesta, vaan kysymys on uudesta tapahtumasta, jota verotetaan. Tämä on vähän rinnakkainen kysymys sen kanssa, kun yrittäjät valittavat, että heihin kohdistuu moninkertainen verotus, kun he laskevat oman verotuksensa, myös sen oikeushenkilöyrityksen verotuksen ja parhaassa tapauksessa vielä sen yrityksen asiakkaisiinkin kohdistuvan verotuksen. Rahan ominaisuus on, että se kiertää. Se siirtyy kädestä käteen erilaisten tapahtumien kautta, ja näitä tapahtumia meidän verojärjestelmä sitten verottaa. Ja jos plussataan yhteen riittävän monta tapahtumaa, niin lopulta päästään 100 prosentin verotukseen ja sitten päästään 1 000 prosentin verotukseen, ja kun riittävän kauan seurataan, niin vaikka kuinka isoihin prosentteihin. Mutta se on harhainen tapa tulkita meidän verojärjestelmää, meidän verotuksessa ne rahat eivät ikään kuin kanna mukanaan niistä maksettuja veroja tilanteesta ja omistajasta toiseen. Sitten erikseen edustaja Eerolalle, jossa ilmeisesti hämmennystä oli herättänyt lähinnä allekirjoittaneen käyttämä puheenvuoro: historiallisesti kaikkein suurin yksittäinen tunnistettu tekijä, joka tuottaa valtavia varallisuuseroja, on omaisuuksien periytyminen. Eli ihmiset harvoin yhden sukupolven aikana ehtivät kasaamaan aivan valtavia omaisuuksia, mutta sitten kun sitä tapahtuu sukupolvesta toiseen, niin tulo- ja ennen muuta varallisuuserot voivat kasvaa huomattavan suuriksi. Tällöinhän kysymys ei näiden seuraavien sukupolvien osalta ole suinkaan siitä, että se olisi jollakin lailla itse ansaittua, vaan siitä, että he ovat vain saaneet taloudellisesti kymmenkertaisesti, satakertaisesti, tuhatkertaisesti vauraammat lähtökohdat kuin joku sellainen, jolla vastaavaa perintöä ei ole ollut käytettävissään. Ja miksi se on yhteiskunnallisesti ongelmallista? Sen takia, että valta yleensä seuraa rahaa. Sellaisissa yhteiskunnissa, joissa varallisuus keskittyy kovasti tietyille henkilöille tai suvuille, keskittyy yleensä myös yhteiskunnallinen valta, syntyy niin sanottuja dollaridemokratioita, joissa ne, joilla on paljon rahaa, käyttävät myös paljon valtaa, ja totta kai vasemmisto vastustaa tällaista kehitystä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-11-25T17:17:05,2025-11-25T17:20:21,Käsitelty,1.1 2025_115_194,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lindén., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_195,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mietin hetken aikaa, käytänkö tätä puheenvuoroa, mutta kun olen aika avomielinen ihminen, niin ajattelin sen käyttää. Tässä kävi niin, että viime viikolla täällä eduskunnassa Helsingissä oltuani sitten kun perjantaina palasin Turkuun, sinne oli tullut kirjekuori, jossa olivat nyt sitten nämä perintöverolaput. En tietenkään avaa tässä yksityiselämäni piiriin kuuluvia asioita, mutta kun korkeassa iässä, lähes 94-vuotiaana, ja pitkään leskenä ollut äitini tuossa keväällä 23 kuoli, niin sitten siitä veljeni kanssa semmoisen ihan pienehkön, maltillisen perinnön saimme, ja nyt ne perintöverolaput sitten tulivat. Ymmärrän hyvin sitä retoriikkaa, että kun ihminen saa sitten tällaisen maksulapun, hän ajattelee, että tuo nyt on jollakin tavalla niin, että minulta otetaan nyt sitten pois, mutta näinhän kaikkien verojen laita on. Kyllähän me nyt kaikki tiedämme, että Suomen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa niin puolustusasioiden kuin terveydenhuollon kuin koulutuksenkin takia me tarvitsemme veroja, ja perintövero on näistä yksi. No, sen takia vähän tässä oudoksuin niitä puheenvuoroja, joissa puhuttiin siihen sävyyn, että se pitäisi kokonaan poistaa. Ymmärrän toki, niin kuin täällä on kerrottu, että on Pohjoismaita, joissa se on kokonaan poistettu, mutta niiden taloudellinen tilanne on nyt kuitenkin ihan erilainen kuin Suomen tällä hetkellä on. Ymmärrän sen, että tässä nyt jollakin tavalla ollaan ainakin lievästi ärsyynnytty siitä, että sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä teki vähän erilaisen ehdotuksen, eli me nostimme sitä alarajaa 10 000 euroa korkeammalle ja sitten laitoimme sen kolme prosenttiyksikköä lisää sinne yli miljoonan perintöihin. Nyt kun katson näitä nyt voimassa olevia taulukoita, jotka minulla tuossa on — eli yli 20 000:n kohdalta 40 000:een asti 7 prosenttia, 40 000:stä 60 000:een 10 prosenttia, 60 000:stä 200 000:een 13 prosenttia, 200 000:sta miljoonaan 16 prosenttia ja yli miljoonasta 19 prosenttia — niin siinä meidän mallissa on sitten 3 prosenttia korkeampi siellä yli miljoonan osalta. En minä nyt itse näe, että se, onko se esimerkiksi 19 vai 22, on nyt ratkaisevaa siinä, muutetaanko Suomesta pois tai jotain muuta. Yhtä hyvin voisi sanoa, että tuo 19 on niin korkea, että joku lähtee sen takia pois. Tässä nyt loppujen lopuksi meidän esityksen ja hallituksen esityksen välillä ei ole suurtakaan eroa, paitsi se ero, että me nostamme 10 000 euroa korkeammalle sen alarajan ja pistämme pikkuisen prosentteja lisää sinne korkeimpaan. Ei siitä nyt kannata kovasti kiihtyä. Minä maksan ilolla ensi keväänä ne perintöverot, koska tiedän, että Suomessa tarvitaan moniin hyviin tarkoituksiin veroja.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-25T17:20:21,2025-11-25T17:23:19,Käsitelty,1.1 2025_115_196,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_197,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Palaan tähän edustaja Lindénin puheenvuoroon, [Aki Lindén: Kuten yleensä!] kuten monesti tässä salissa aiemminkin. On totta, että jos tätä korotetaan teidän esittämänne mukaisesti, näitä suurimpia perintöjä siitä 19:stä 22 prosenttiin, niin voi olla, että nimenomaan se korotus ei välttämättä tuo suurta vaikutusta. Mutta kun siinä pohjalla on jo se, että se on 19 ja viereisessä maassa samainen vero on nolla prosenttia. Välttämättä tämä kolmen prosenttiyksikön korotus ei ole vielä se, mikä katkaisee kamelin selän, mutta kun siellä on jo pohjalla 19, se ei ole korotus nollasta prosentista kolmeen prosenttiin, se on korotus 19 prosentista sinne 22—23:een, mitä esititte. Ja sillä on varmasti vaikutusta, kun ihmiset miettivät omaa sijoittumistaan. Meillä on kuitenkin hyvin vastaavanlaisia Pohjoismaita tässä monta vieretysten, ja ihmiset ja pääomat ja sijoittajat voivat miettiä, mihin he sijoittuvat. He voivat miettiä, mihin he perheensä vievät, tuovat, ja toki siinä vaikuttavat monenlaiset tekijät, mutta valitettavasti Suomella, meillä, ei täällä ole kovin monia asioita, joissa pärjäämme tällä hetkellä paremmin kuin esimerkiksi Ruotsi. Turvallisuuden saralla taidamme pärjätä. Meillä eivät vielä katujengit ole samalla tasolla tai pommi-iskut tai kranaatti-iskut kuin Ruotsissa, mutta kyllä esimerkiksi, jos haluaa turvallisuutta ja toisaalta kilpailukykyisempää verotusta, niin sitä voi hakea tällä hetkellä esimerkiksi Norjasta mieluummin kuin Suomesta, tai vaihtoehtoisesti Tanskasta, jossa on vielä kevyempi perintöverotus, vaikka siellä perintövero on voimassa. Palaan myös tähän Kontulan puheenvuoroon. Vasemmiston argumenteissa monesti korostuvat nimenomaan tämä oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus ja toisaalta tällaisen ylisukupolvisen varallisuuden kritisointi tai jopa vastustaminen. Halusinkin mainita siitä, että kun mainitsitte sen dollaridemokratian, jossa rahan keskittyessä myös valta alkaa keskittyä, ja sen, että sen takia pitää vastustaa perintöjen kerääntymistä ja toisaalta varallisuuserojen syntyä, niin huomaan kyllä, että te kuitenkin valiokunnassa vastustitte ilmeisesti myös sitä, että näitä pienimpiä perintöjä verotettaisiin tai niistä maksettavia veroja alennettaisiin. Teillähän lukee täällä ihan suoraan, että me emme näe, että nykyisessä heikossa julkisen talouden tilanteessa on varaa heikentää perintöveron tuottoa nostamalla perintöverotuksen alarajoja. Mutta tämä alarajan korotushan koskettaa ihan tavallisia suomalaisia perinnönsaajia. Siitä hyötyvät erityisesti ne, jotka nyt vapautuvat kokonaan siitä perintöveron maksusta, ja monien sellaisten perinnönsaajien asemaa, joiden perintö on siinä sadantuhannen euron pinnassa, nimenomaan tällä esityksellä parannetaan. En usko, että he tässä yhteiskunnassa omaavat niin kovin merkittävää poliittista valtaa, jota olisi syytä pelätä ja siksi verottaa lisää.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-25T17:23:19,2025-11-25T17:26:32,Käsitelty,1.1 2025_115_198,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Bergbom., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_199,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin edustaja Lindénille osanotto teidän läheisenne poismenon johdosta. Edustaja Vigelius vei kyllä jalat suusta ja sanat suusta niin sanotusti tässä jo, mutta jatkan tästä. Itsekin uskon, että tämä sosiaalidemokraattien esitys ei välttämättä vielä katkaise kamelin selkää, mutta se, mikä siellä on pohjalla, on oleellista, ja siitähän se julkinen keskustelu pitkälti tässä maassa on ollut käynnissä viimeisten vuosien aikana, onko meidän nykyinen perintöveropolitiikka sellainen, joka aikaansaa sen, että tästä maasta karkaa pääomia pois. Joku voi argumentoida, että näin on. Sitten on tietysti argumentteja, että näin ei ole. Mutta tosiasiahan on se, että Suomi on aika pääomaköyhä maa. Ja toinen tosiasia on myöskin se, että täällä Suomessa on aika korkea verotus. Ja kolmas tosiasia on se, että täällä ei ole, jos nyt verrataan esimerkiksi vaikka Ruotsiin, semmoisia suuria teollisuussukuja samassa mittaluokassa kuin on Ruotsissa. Ja joku voi sitten ajatella, että se on hyvä asia, että meillä ei ole tämmöistä massiivista varallisuuden kertymää eri suvuille, mutta joku voisi tietysti argumentoida, että se aiheuttaa sitten sen, että meidän teollisuus ei ole ehkä niin pitkälle kehittynyt kuin se Ruotsissa on. Missä ne pääomat ovat? Ne on kerätty valtiolle niin sanotusti parempaan käyttöön, kun on uskottu siihen, että valtio, poliitikot tietävät paremmin, mitä niillä rahoilla, joita tässä kansantaloudessa käytetään, pitää tehdä, eivätkä sen sijaan markkinat ja suomalaiset kotitaloudet. Tässähän tullaankin sitten tähän vasemmistoliiton vaihtoehtoon. No, siellähän ei siis haluta keventää edes pienten perinnönsaajien veroja, ja sitä pidän hyvin ongelmallisena. Olen aina kuvitellut, että vasemmisto on pienituloisten ihmisten asialla ja pienten perinnönsaajien asialla, mutta tästä tuli nyt uutinen, että näin ei ole. Mutta ehkä se, mikä vasemmiston vaihtoehdossa itseäni on aina kummastuttanut eniten — ehkä edustaja Kontula osaa sitä avata: kun siellä ajatellaan, että voidaan tehdä miljonääriveroja ja voidaan korottaa miljoonaperintöjen veroja ja voidaan laittaa yrityksille lisää veroja, niin tulee sellainen olo, että ajatteletteko te, että me elämme jossain tyhjiössä, jossa nämä yhtiöt ja nämä erittäin rikkaat ihmiset eivät pysty muuttamaan pääomineen pois Suomesta johonkin toiseen maahan, jossa heidän verokohtelunsa on parempaa. Ymmärtäisin sen, jos tämä olisi joku suljettu järjestelmä, josta kerta kaikkiaan ei pääse pois, mutta käsittääkseni tekään ette kannata sellaista, vaan olette vapaan liikkuvuuden kannalla. Sen seurauksena, kun meillä on erilaisia maita, joissa on erilainen verokohtelu, niin totta kai pääomat hakeutuvat sellaisiin valtioihin ja sellaisiin maihin, joissa niitä pääomia pääsevät markkinat hyödyntämään. Tässä on se teidän politiikkanne keskeisin ongelma, ainakin omasta mielestäni, jota ette ehkä omissa ulostuloissanne hirveän usein halua kuvata. Sen sijaan kuvaatte kyllä sitä, kuinka korottamalla veroja voitaisiin saada lisää rahaa hyvinvointiyhteiskunnan pyörittämiseen verotuloilla, mutta ette sitä, mitä tosiasiallisesti tapahtuisi niille pääomille, joita Suomessa olisi. Lähtisivätkö ne karkuun teidän politiikkanne seurauksena? Itse uskon, että lähtisivät. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-11-25T17:26:32,2025-11-25T17:29:42,Käsitelty,1.1 2025_115_200,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kiuru Krista., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_201,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tässä tietysti, kun vaikeina aikoina tehdään päätöksiä, on arvioitava ihan kaikkia mahdollisia juttuja. Ja tätä perintöveroasiaa ei tulisi arvioida tosiasiassa vain siitä näkökulmasta, syntyykö kilpailukykyä vai kasvua tai mieluummin molempia, vaan tätä pitäisi arvioida myös siitä näkökulmasta, kokevatko kaikki suomalaiset, että ihan kaikki meistä ovat mukana. Tämä on se iso asia. Sen takia myöskin sosiaalidemokraattien vaihtoehdossa on tunnistettu se, että ihmiset haluavat tällaisina aikoina, että sitä oikeudenmukaisuutta on, että myöskin yhteiskunnan kaikkein suurituloisimmat osallistuisivat jatkossa näihin yhteisiin talkoisiin. Tämähän ei jää pelkästään sosiaalidemokraattien toiveeksi, vaan kuultiin esimerkiksi merkittävä tutkijapuheenvuoro jo reilu viikko sitten, kun Kristiina Patja otti kantaa siihen, että yhteiskunnassa pitäisi myöskin nyt suurituloisten alkaa osallistua talkoisiin. [Miko Bergbom: Eivätkö he osallistu?] Minusta se oli tärkeä avaus, että hän koki, että nyt on jo aika paljon leikattu erityisen pienituloisilta ja niiltä, jotka ovat sairaita tai heikompia. Ja siinä puheenvuorossa, minkä Patja käytti, hän nimenomaan pyysi, että voitaisiin jatkossa kohdistaa näitä toimia suhteellisesti näihin muihinkin henkilöihin, jotka täällä toimivat. Siinä suhteessa kyllä nämä SDP:n avaukset perintöveron osalta ovat juuri tähän oikeansuuntainen lääke. Ei me voida ajatella, että kilpailukykyä ja kasvua tuetaan vain sillä, että tehdään asiat niin kuin ennenkin. Minun on pakko muistuttaa teitä siitä, miten minä olen aina ajatellut: että esimerkiksi koulutuspolitiikalla ja osaamisella on saatu isoja asioita aikaan, kun käytännössä muutettiin 2010-luvun alussa tämä ajattelu kulkemaan niin, että se on itse asiassa kasvutoimi, kun koulutukseen ja osaamiseen satsataan. Minä toivoisin, että kun osaamista jo aika laajastikin pidetään isona kasvutoimena ja kilpailukyvyn edistäjänä, niin kyllä meidän pitäisi myöskin ajatella, että hyvinvointiin satsaaminen on kasvutoimi ja erityisen suuri kasvutoimi on se, että ihmiset olisivat koulutuksessa ja työssä ja sitä kautta mahdottomat ja mahdottoman suuret leikkaukset, jotka vain jatkuvat sosiaaliturvan ja sosiaali- ja terveydenhuollon osalta, eivät ole kansantaloudelle ainoa lääke ajaa kasvun politiikkaa. Siksi myös meidän vaihtoehtobudjetissamme on lähdetty siitä, että myös merkittävät perintöjen nauttijat saavat olla mukana tässä talkoossa nyt tällä tavalla.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-11-25T17:29:42,2025-11-25T17:32:55,Käsitelty,1.1 2025_115_202,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kalmari., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_203,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Halusin vielä nostaa tähän keskusteluun sen, kun tuossa verrattiin Ruotsiin, jossa on perintöverovapaus, että siellähän on sinänsä sitten luovutusvoittovero, mutta tämä luovutusvoittovero tietysti on siinä mielessä oikeudenmukaisempi, että silloin myydystä hinnasta vähennetään se maksettu hinta ja siitä vasta maksetaan vero. Esimerkiksi jos perii sellaisen kiinteistön, jolla loppupelissä ei ole arvoa, niin tämä on paljon oikeudenmukaisempi. Mutta täytyy muistaa, että ei yhteiskunta pärjää ilman jossain kohtaa jonkunlaista veron keräämistä. Olisi mielenkiintoista, jos voisi tehdä sellaisen kokeilun, että tietäisi, miten suurituloisten kohdalla käy. Onhan tämä kansainvälisesti ajateltuna aika väärin, että ihmiset, joilla on iso varallisuus, pakenevat veroja myös yrityselämässä. Me tiedämme kaikki veroparatiisimaita, jonne yhtiön voittoja siirretään erilaisilla järjestelyillä, velkajärjestelyillä tai ostetaan konsulttipalveluita valtavilla summilla tai tehdään muita toimenpiteitä. Niitäkin on koetettu suitsia, osin onnistuttu, mutta kyllä aina toimijat edellä menevät. Mutta ihan samoin se on tässä yksityiselläkin puolella. Vaikka en todellakaan kannata kaikessa yhtenäistä verojärjestelmää tai yhtenäistä sosiaaliturvaa, niin kyllähän nämä ovat sellaisia asioita, että olisi hyvä, jos globaalistikin pystyttäisiin näihin jotenkin puuttumaan, koska tällä hetkellähän yhteiskuntien rahoittamiseen eivät osallistu siinä määrin juuri ne, joilla rahaa siihen olisi, koska he löytävät aina kiertotiet.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-11-25T17:32:55,2025-11-25T17:35:15,Käsitelty,1.1 2025_115_204,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kontula., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_205,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan suoraan minulle osoitettuihin kysymyksiin. Ensin edustaja Vigeliukselle alarajojen noston perusteista, joita kovasti hämmästelitte: Niin kuin jo tuossa puheenvuorossani tuolta pöntöstä aikaisemmin sanoin, syy sille, miksi näitä alarajojen nostoja nyt vastustetaan Vasemmistoliitossa, johtuu siitä, että niistä koituva hyöty kohdistuu euromääräisesti kuitenkin selvästi eniten suurituloisille — siis euroilla mitattuna selvästi eniten suurituloisille. Toinen syy on sitten se huono ajoitus. Sellaisessa maailmassa, jossa väitetään, että meillä on niin heikko taloudellinen tilanne, että ihmiset joutuvat perustarpeistaan, ruuasta, katosta pään päällä, niistämään, ei ole hyvä viesti, että meillä on varaa investoida tällainen verolahja kaikkein hyvätuloisimpiin varallisuusryhmiin. Sitten Bergbomille: mistä pääomat silloin, jos ei kannusteta kasaamaan pääomia yksille henkilöille tai suvuille? Myös hajautettu pääoma on pääomaa. Eli perinteisestihän, kun tarvitaan suuria pääomamääriä, suurempia kuin mitä on saatavilla yhdeltä tasolta, sitä haetaan silloin useasta eri tasosta. Tätä on Suomessa käytetty paljon erilaisissa kansanvelkakirjoissa, kun on täytynyt kerätä rahaa kansalaisilta, ja sitä on haettu pieniä summia isolta joukolta eikä isoja summia pieneltä joukolta. Sen lisäksi Suomessa hyvin traditionaalisesti käytännössä koko meidän teollisuus pitkälti perustuu sille, että meillä on julkinen sektori pääomittanut teollisuutta. Meidän paperiteollisuus, raskasmetalliteollisuus pitkälti on syntynyt tätä kautta, ja en minä näe, miksi se olisi huono asia tänäkään päivänä silloin, jos se on kannattavaa ja yleishyödyllistä ja muulla lailla yhteiskunnan etu. Pääomapako on tietysti relevantti kysymys, mutta sen kohdistaminen nimenomaan varsin marginaalisiin perintöveron korotuksiin on hätävarjelun liioittelua. Ei ole näyttöä siitä, että tällaiset synnyttäisivät merkittäviä muutoksia. Silloin kun kysymys on erittäin varakkaista ihmisistä, niin heidän varallisuutensa sijoitteluun vaikuttaa tietysti kokonaisveroprosentti eivätkä yksittäiset veroerät. Ja kun me lähdetään verokilpailuun, me hävitään se viime kädessä aina, sillä aina löytyy maita, jotka verottavat vähemmän.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-11-25T17:35:15,2025-11-25T17:38:05,Käsitelty,1.1 2025_115_206,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_207,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan edustaja Kontulalle: On totta, että Suomi ei todennäköisesti tässä globaalissa verokilpailussa tule voittamaan ihan kaikkia maita, mutta aika relevanttia on se, mille sijoitukselle me pääsemme esimerkiksi lännessä tai Euroopassa tai edes meihin vertailukelpoisissa Pohjoismaissa, koska meidän on ehkä vaikea kilpailla koko maailman kanssa, mutta niillekin, jotka haluavat sijoittautua esimerkiksi melko vakaaseen ja vapaaseen länteen tai esimerkiksi eurooppalaiseen demokratiaan tai esimerkiksi tällaiseen varallisuuseroiltaan pieneen, turvalliseen, keskinäiseen luottamukseen perustuvaan pohjoismaiseen yhteiskuntaan, on valinnanvaraa useiden maiden joukosta. Valitettavasti me emme ole voittamassa tätä kilpailua, emme perintöveron suhteen, emme monilta osin myöskään meidän ansiotuloverotuksen suhteen, pääomatulojen verotuksen suhteen tai itse asiassa monien kulutusverojenkaan suhteen. Meillä ikään kuin askel askeleelta tässä huonontuvassa talouden tilanteessa ja työllisyystilanteessa ja palveluiden tilanteessa kaikilla sektoreilla vedetään ruuvia kireämmälle. Tämä on yleinen trendi, ei koske pelkästään tätä hallitusta, vaan kaikilla sektoreilla: yrittämisessä, ansiotyössä, kuluttamisessa, ihan peruselintarvikkeissa, hienommassakin kuluttamisessa, kiinteistöjen omistuksessa, kiinteistöjen hankinnassa. Kaikkeen kohdistuu koko ajan enemmän verotusta, erilaisia maksuja, joita tulee valtion tasolta ja voi tulla hyvinvointialueiden tasolta ja kuntien tasolta, ja kun nämä kaikki ynnää yhteen, syntyy ongelma. Jos jokaisen kohdalla käydään yksitellen keskustelu, on se sitten perintöverosta tai on se arvonlisäverosta tai on se alemmista alv-kannoista tai on se parkkimaksuista tai mistä tahansa, oma erillinen keskustelunsa eri vuosina, eri aikoina, eri paikoissa, ja jos jokaisessa keskustelussa käytetään argumenttia, että no, eihän tämä korotus vielä kamelin selkää katkaise, niin mitä tapahtuu, kun se kertautuu 300 kerralla eri paikoissa, eri vuosina, eri päättäjien toimesta. Sitten ollaan kokonaisveroasteessa maailman kärkeä, niin kuin Suomi nyt on. Sitten ollaan julkisen sektorin koossa koko maailman kärkeä, niin kuin Suomi nyt on. Sillä on sitten vaikutusta jo niihin, jotka miettivät, minne oman perheensä ja omistuksensa ja pääomansa sijoittavat, ja sitten me voidaan täällä Suomessa miettiä, että me ollaan nyt oikeudenmukaisesti verotettu, kun me ollaan verotettu ihmiset pois täältä. Työssäkäyvät ihmiset aivovuotavat, ihan suomalaisetkin, täältä pois, ja sitten heille, jotka voisivat aivovuotaa tuolta maailmalta tänne ja tuoda omaisuutensa ja perheensä perässä, me ei kauhean houkuttelevaksi paikaksi tätä maata tehdä. Eli ollaan tasaisen köyhiä ja pääomattomia sitten koko yhteiskunta täällä. Ollaan tasaisesti jaettu tämä köyhyys täällä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-25T17:38:05,2025-11-25T17:41:15,Käsitelty,1.1 2025_115_208,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Wickström., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_209,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies, värderade fru talman! Pidin puheenvuoron, kun tämä itse debattikeskustelu alkoi, ja silloin puhuttiin suoraan tästä esityksestä. Nyt tämä on enemmän mennyt tämmöiseksi filosofisemmaksi keskusteluksi, mutta halusin sanoa tähän muutaman näkökulman vielä, koska pidän tätä keskustelua tärkeänä. Jos otetaan esimerkiksi vaikkapa Ruotsi, joka on nyt ollut moneen otteeseen esillä tässä keskustelussa, niin Ruotsissa aika tismalleen tasan 20 vuotta sitten poistettiin perintövero, ja sitä edelsi aika tällainen pitkä keskustelu siitä, että millä tavalla voidaan kehittää markkinoita sillä tavalla, että ennen kaikkea perheyritykset voisivat jatkaa sukupolvelta toiselle paremmin. Silloin tehtiin monia erilaisia malleja tämän edistämiseksi, mutta lopulta päädyttiin kuitenkin siihen, että helpointa on poistaa perintövero ja korvata se nimenomaan tällaisella luovutusverolla siinä kohtaa, kun tämä perintö realisoidaan. Tähän ollaan oltu todella tyytyväisiä Ruotsissa, kun katsoo itse tuloksia. Se, mikä ehkä oli erikoisinta tässä päätöksessä, joka tehtiin silloin 2004, oli se, että se tehtiin yksimielisesti Ruotsin eduskunnassa. Silloin taisi olla myöskin niin, että silloin hallitusta johti SDP. Tämä on ehkä osoitus siitä, millä tavalla haluttiin saada yhteinen näkymä ennen kaikkea yrityksille siitä, että kannattaa tehdä sukupolvenvaihdos ja kannattaa sitten tehdä sellaisia toimintamalleja, joilla se pääoma myöskin pysyy omassa maassa. Norja teki vastaavan muutoksen vuonna 2014, ja ikävä kyllä me ollaan ajautumassa siihen tilanteeseen, että muissa vähän vastaavissa maissa ei enää ole tällaista verolajia kuin perintövero Suomen mallin mukaan, ja sen takia se on hyvin problemaattinen meidän kilpailukyvyn näkökulmasta. Arvoisa rouva puhemies! Me RKP:ssä nähdään, että meidän pitäisi pystyä puhumaan enemmän meidän koko verotusjärjestelmästä ja sen kehittämisestä, koska tämän debatin aikana tuli myöskin se ikävä tieto siitä, että Suomi on joutumassa EU:n tarkkailuluokalle, mikä on osoitus siitä, että meidän täytyy läpikotaisesti keskustella siitä, millä tavalla me kehitetään meidän talousjärjestelmää täällä Suomessa sillä tavalla, että meidän kilpailukyky kasvaa. Yksi haaste on juuri se, että me ollaan todella pääomaköyhä maa tällä hetkellä, ja varsinkin — pakko sanoa itse, kun tulen rannikkoseudulta, missä on hyvin paljon kytköksiä varsinkin yrityksillä mutta myöskin perheillä Ruotsiin — hyvin helposti siirretään papereita Ruotsiin tai muihin maihin, missä verotus on kevyempää. Tämä on ikävä trendi, koska se myöskin sitten on pois ennen kaikkea meidän hyvinvointiyhteiskunnasta, koska on kuitenkin tärkeää, että yhteiskunta antaa sen viestin, että kannattaa tehdä töitä, kannattaa yrittää ja kannattaa menestyä, koska sillä tavalla me saadaan kuitenkin loppupeleissä myöskin taloutta vahvemmaksi, mikä on ennen kaikkea tärkeää meidän hyvinvointipalveluiden näkökulmasta, koska on tärkeää muistaa se, että me tarvitaan ensin nämä taloudelliset voimavarat ja lihakset, ennen kuin me voidaan sitten jakaa myöskin hyvinvointia eteenpäin.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-11-25T17:41:15,2025-11-25T17:44:23,Käsitelty,1.1 2025_115_210,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kontula., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_211,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Näen todella vaikeaksi vertailla OECD-maiden perintöverojärjestelmiä keskenään, mutta noin yleisesti ottaen kahdeksassa maassa ei ole perintöverotusta tai siihen rinnastuvaa järjestelmää, ja nämä ovat pääsääntöisesti itäeurooppalaisia maita. Siellä on käytännössä Ruotsi, Norja, joukko itäeurooppalaisia maita, Malta, ja tällaisia poikkeuksia. Pääsääntö OECD-maissa on perintöverotus. Ja jos nyt verrataan tähän Ruotsiin, kun minä puhuin äsken siitä, että on hyvä ymmärtää, että kysymys on kokonaisverotuksesta eikä yksittäisistä veroeristä, niin tuloverotus on Ruotsissa ilmeisesti hivenen korkeampi kuin Suomessa, kun otetaan huomioon myös kunnallisverotus eikä vain valtion verotusta. Samaten alvi taitaa olla pikkasen korkeampi kuin Suomessa. Eli yksittäisen veroerän kohdalla ajatus siitä, että me voitaisiin jotenkin hallita sillä verokilpailua, ei yksinkertaisesti ole toimiva lähtökohta, tai tällaista vertailua ei ole juurikaan mahdollista tehdä. Ajatus sitten siitä, onko verotus Suomessa kiristynyt vai eikö se ole. Minä en nyt äkkiseltään ehtinyt katsoa tilastoja, mutta muistelisin, että ansiotuloverotus on 90-luvun jälkeen Suomessa pikemminkin pudonnut merkittävästi. Osittain tähän syynä on ollut eläkemaksujen kasvu, joka on johtanut siihen, että tilaa muille veroluonteisille maksuille tai erille ei sitten enää oikeastaan ole. Tämän muutoksen keskeinen ongelma on se, että eläkemaksut ovat tasasuuruisia, kun taas ansiotuloverotus on meidän ainoa kunnolla progressiivinen vero, jolloinka käytännössä on päädytty siihen, että vaikka kokonaisveroprosentti pysyisi sinällään samana, niin pienituloiset maksavat siitä suuremman osuuden ja suurituloiset pienemmän osuuden kuin aikaisemmin. Samaan suuntaan on vaikuttanut myös 90-luvun alusta alkaen, että pääomaverotuksessa siirryttiin progressiivisesta verotuksesta tasaverotukseen yhdellä portaalla, jos näin saa sanoa. Tämä on myös osaltaan merkittävästi jouduttanut varallisuuden kasvua, kuten on myös varallisuuden tutkimisessa haitannut merkittävästi, kun tilastot eivät enää samalla lailla kerro. Yleisesti ottaen kansallisella tasolla kokonaisveroaste on hirveän huono mittari. Lasketin joskus eduskunnan tietopalvelulla, että jos meillä sosiaalietuudet olisivat verottomia, niin kuin useissa meidän verrokkimaissa on, niin siinä tilanteessa meidän kokonaisveroaste putoaisi prosentin pelkästään tällä ilman, että mitään muuta tapahtuisi kuin että tilikirjoilla numerot kirjoitettaisiin vähän eri tavalla. Se on hyvin altis tällaiselle tilastolliselle kikkailulle.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-11-25T17:44:23,2025-11-25T17:47:42,Käsitelty,1.1 2025_115_212,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Bergbom., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_213,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kontulalle heti tuohon viimeiseen nostoon: Jos sieltä se prosentti otetaan pois, ei se nyt vielä maalta merelle vie. Se pitää edelleen Suomen kokonaisveroasteen ihan maailman kärkilukemissa. Mutta mistäköhän sitä nyt aloittaisi? Niin, tuloverotuksesta Ruotsin osalta: Edustaja Kontula nosti sen esiin ja totesi, että se on Ruotsissa kireämpää kuin Suomessa, jos huomioidaan kuntaverotus. Itse asiassa ansiotuloverotuksen osalta, kun Ruotsia katsoo, se on siinä mielessä Suomeen verrattuna mielenkiintoinen, että siellä pienituloiset työssäkäyvät ihmiset maksavat itse asiassa vähän enemmän veroa kuin Suomessa, mutta vastaavasti keskiluokalla on alhaisempi tuloverotus Ruotsissa kuin Suomessa, kun Suomessahan tavallaan sinä et hyvin pitkään maksa juuri yhtään mitään veroa, mutta sitten se nousee aika nopeasti, räjähdysmäisesti, kun Ruotsissa se käyrä siinä ansiotuloverotuksessa on vähän semmoinen tasaisesti ylöspäin nouseva. No, edustaja Kiuru nosti esiin rikkaiden osallistamisen valtion säästötalkoisiin, ja se on sinänsä ihan aiheellinen huomio, ja käydään siitä keskustelua nimenomaan siitä näkökulmasta... [Krista Kiuru: Ei tarvitse minun takiani käydä!] No, mutta haluan käydä, niin ei hätää, ja kun Suomen kansa haluaa varmasti kuulla tätä käytävää keskustelua, niin käydään. — Nimittäin se, osallistuvatko rikkaat talkoisiin, on erittäin hyvä kysymys. No, jos me nyt katsotaan vaikka marginaaliveroja — no lähdetään liikkeelle siitä, että niitähän nyt alennetaan tässä budjettiesityksessä. Eli siis jatkossakin marginaaliverotuksessa kaikista suurituloisimmilta yli puolet viedään. Eli sen suhteen ei pitäisi olla ihan suurta hätää. Yli puolet verotetaan vieläkin marginaaliverojen osalta pois kaikista rikkaimmilta ihmisiltä. No, perintöveron osalta: Kuten käytiin tässä keskustelua, niin Ruotsissa ja Norjassa, jotka ovat meidän tämmöisiä verrokkimaitamme tietenkin, se on poistettu, ja siellä kaikkein rikkaimmat maksavat vähemmän perintöveroa, kun Suomessa taas kaikkein rikkaimmat maksavat enemmän perintöveroa kuin Ruotsissa ja Norjassa. Eli voidaan tältä osin ajatella, että kyllä he osallistuvat. No sitten: Vierailtiin Lontoossa valiokunnan kanssa, ja siellä kävi ilmi, että itse asiassa yhtiöt keskittävät toimintojaan Lontooseen sen takia, että osinkoja ei juuri veroteta siellä. Vaikka siellä yhteisövero on suurin piirtein, en muista ihan prosenttiyksikön tarkkuudella, samoilla tasoilla kuin Suomessa, niin osinkojen verotus on siellä keveämpää, mistä johtuen Lontooseen sijoittuu paljon yhtiöiden pääkonttoreita ja muita toimintoja. Elikkä kun Suomessa verotetaan pääomia, niin kyllä me toki verotuloja sillä saadaan, mutta sitten herää se iso kysymys, mitä tässä on yritetty nytten hakea ja ratkaista, että siirtyvätkö ne pääomat tästä maasta jonnekin muualle, ja aikaansaako se sen, että vaikka meillä noin näennäisesti paperilla kaikkein rikkaimpia osallistetaan hyvin paljon, ja jotkut haluavat, että osallistettaisiin vielä enemmän, niin aikaansaako se sen, että meillä itse asiassa on niitä kaikkein rikkaimpia vähän vähemmän, minkä seurauksena meidän tosiasialliset verokertymät ovat matalampia kuin ne voisivat olla joillain toisilla veroasteilla. Tämä on, totta kai, pohdinnan paikka. Sen takia suhtaudun hyvin varauksella siihen, että lähdettäisiin korottamaan vain halusta osallistaa joitakin ihmisryhmiä ja heidän verojaan vielä entistä enemmän. Johtaisiko se tosiasiallisesti verokertymän kasvuun? Epäilen.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-11-25T17:47:42,2025-11-25T17:50:59,Käsitelty,1.1 2025_115_214,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lindén., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_215,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minusta tämä keskustelu on ollut mielenkiintoista ja itse asiassa aika rakentavaakin. Ymmärsin, että tämä pitkälti lähti siitä, että tässä lähdettiin vertaamaan tätä sosiaalidemokraattien vaihtoehtoa, joka eräin osin lievästi poikkeaa nyt siitä, mitä hallituksen esitys oli, mutta tämä keskustelu on laajentunut nyt sitten, ja tässä on ollut näitä argumentteja, että onko riski, että ne rikkaimmat ihmiset muuttavat maasta pois ja sitten ei saada ollenkaan sitä veroa heiltä. Palautin nyt mieleen nämä perustiedot, ja nämähän löytyvät nykypäivänä helposti: Kun puhutaan bruttoveroasteesta, joka on se kaikkien verojen ja sosiaaliturvamaksujen yhteissumma suhteutettuna kansantuloon, niin nyt viimeisimmässä tilastossa, joka on vuodelta 2023, Suomihan on siinä kuudennella sijalla. Kärjessähän on Ranska, sitten tulee Tanska, Italia, Itävalta, Belgia, sitten on Suomi, sitten tulee Norja, Ruotsi ja Luxemburg. Nämä kaikki, jotka luettelin, ovat yli 40 prosentissa, Suomi on tässä 42,4, ja sitten OECD:n keskiarvo on 39,1. Nämä olivat nyt nämä luvut, mutta tämähän on kokonaisuus, joka koostuu monista eri summista. Se, mihin olen kiinnittänyt nyt itse viime aikoina huomiota, menee pikkuisen tämän asian sivuun, mutta nyt tässä on verotuksesta yleisestikin puhuttu: Meillä ollaan siirtymässä enemmän sinne sosiaaliturvamaksujen korottamisen puolelle. Tämähän on näkynyt monissa näissä kanavointiratkaisuissa, jotta saadaan valtiontalouteen nyt tiettyä kevennystä, joka voidaan tietysti ilmaista niinkin, että sitten ei ole tarvetta nostaa niitä valtion keräämiä veroja niin paljon, niin vastaavasti siirretään rahoitusta sosiaaliturvamaksujen puolelle. Tämä on esimerkiksi ihan tässä apteekkitaloudessa pieneltä osin, ja sitten meidän eri sosiaaliturvauudistuksissa. Sen takia minusta eduskunnassa täytyisi käydä jossain vaiheessa kunnollinen keskustelu siitä, mikä meillä tuossa keltaisessa budjettikirjassa ihan oikeasti on sitä valtion keräämää tuloa, mikä on sitten sosiaaliturvamaksuilla eli vakuutetuilta kerättyä rahaa ja miten nämä vaikuttavat toinen toisiinsa. Tämä on hyvin tarpeellista ja tärkeää keskustelua.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-25T17:50:59,2025-11-25T17:53:22,Käsitelty,1.1 2025_115_216,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kontula., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_217,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kertaan vielä vähän tätä meidän verotusjärjestelmän filosofista perustaa: Kirkkoisä Augustinus aikanaan lähti liikkeelle siitä, että on olemassa kahdenlaista omaisuutta. On kohtuullinen varallisuus, jonka tarkoituksena on huolehtia siitä, että ihminen tulee toimeen, saa syötävää syödäkseen ja saa katon päänsä päälle ja pystyy myös jossakin mittakaavassa varautumaan ainakin keskeisimpiin riskeihin, kuten vanhuuteen. Se omaisuus, mikä on tätä suurempaa, katsotaan luonteeltaan erilaiseksi. Se on sellaista omaisuutta, jonka suhteen on suurempi velvollisuus antaa almuja — puhutaan siis 300—400-lukujen vaihteesta — tai muulla tavoin osallistua yhteisölliseen toimintaan ja antaa omastaan pois. Tämä on aika pitkälti se perusta, mihinkä meidän verojärjestelmä tänä päivänä perustuu, myös meidän perintövero. Ne kaikkein pienimmät perinnöthän ovat olleet verottomia jo pitkään, erityisesti silloin jos ne kohdistuvat rintaperillisiin, mutta sitten mitä suuremmasta ylijäämästä on kysymys, niin sitä ankarammin siihen kohdistetaan velvoitetta kerätä näitä varoja myös muiden hyödyksi ja osaksi sitä yhteiskunnan ylläpitämistä. Eli tulee hyvin kaukaa tämä pohjavire, joka on paitsi Suomessa myös aika pitkälle muualla länsimaissa ollut se verotuksen perusta.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-11-25T17:53:22,2025-11-25T17:55:09,Käsitelty,1.1 2025_115_218,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_219,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme päässeet tässä perintövero- ja ylipäätään verokeskustelussa, filosofisessakin tällaisessa, niinkin pitkälle kuin kirkkoisä Augustinukseen sinne 400-luvulle. Se on ihan hyvä, että mennään perin juuria myöten tämä verokeskustelu läpi. [Krista Kiuru: Voidaan mennä eteenkinpäin!] — Menemme varmasti tämän puheenvuoron jälkeen, edustaja Kiuru, eteenpäin. — Tämä oli sikäli hyvä nosto, että uskoisin, että Augustinuksella oli samalla tavalla ehkä enemmän tällainen moralistinen näkökulma ja tällainen uskonnollinen näkökulma tähän kysymykseen kuin realistinen näkökulma 2000-luvun globaalissa maailmassa, juuri siitä näkökulmasta, että minä en haluaisi, että Suomen eduskunnassa käydään pelkästään oikeudenmukaisuusnäkökulmasta tätä verotuskeskustelua, koska ongelma voi olla siinä, että jos me oikeudenmukaisuuslähtökohdasta ikään kuin tunneperustaisesti vedämme omat veromme tappiin, niin saattaa olla, että me olemme kovinkin oikeudenmukaisia mutta se johtaa lopulta itse asiassa meidän verokertymän pienenemiseen, pääomien pienenemiseen ja yritystoiminnan pienenemiseen Suomessa. Koska me elämme globaalissa maailmassa, jossa pääomat liikkuvat ja ihmiset liikkuvat melko vapaasti silloin kun heillä on paljon varallisuutta, he voivat valita, että he eivät tule verolle pantavaksi Suomeen. Heillä on mahdollisuus tehdä sellaisia valintoja. Sen takia meidän ei pitäisi käydä pelkästään tällaista moraalista keskustelua siitä, onko oikein, että suurista omaisuuksista maksetaan enemmän veroja. On, ja suuremmista omaisuuksista maksetaan enemmän veroja absoluuttisesti. Se, maksetaanko myös suhteellisesti enemmän, on sitten valtioiden itsensä päätettävissä, mutta monet tällaista äärimmäistä sosialismia kokeneet valtiot ovat sen jälkeen... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu — Anna Kontula: Anteeksi, painoin väärää nappia!] — Saatte anteeksi, edustaja Kontula. — Monet maat, jotka ovat sosialismista päässeet ja sen kahleista päässeet, ovat tulleet toisenlaiseen lopputulokseen ja päättäneet itse asiassa siirtyä tasaisempaa verotusta kohti, jossa edelleen suurituloiset maksavat enemmän veroja mutta he eivät maksa äärimmäisen korkeita progressioita, joissa lisätulosta esimerkiksi puolet verotetaan heiltä pois. Se antaa meille jotain osviittaa siitä, että tätä moraalikäsitystäkin voi muuttaa ajan saatossa, ja toivoisin ainakin itse, että myös Suomessa käytäisiin laajempaa veropoliittista keskustelua siitä, kuinka paljon on kohtuullista ihmisen itse tienaamasta ja yrittämästä verottaa kokonaisuutena ja erityisesti sitten myös sieltä lisätulon puolelta, eli jos otan lisätyötä vastaan tai jos saan palkankorotuksen, kuinka paljon tästä korotuksesta valtio vie välistä, ja sitten tämän salin päättäjät päättävät minun puolestani, mihin ne eurot laitetaan. Siitä sopisi käydä Suomessa paljon nykyistä enemmän keskustelua, ja tältä osin kiitän tästä keskustelusta.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-25T17:55:09,2025-11-25T17:58:03,Käsitelty,1.1 2025_115_220,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kontula., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_221,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olin niin innokas kommentoimaan, kun kerran päästiin reaalisosialistisiin järjestelmiin, että tulin jo puhuneeksi vähän edellisen puhujan päälle. Pahoittelut siitä. — Niin, nimenomaan reaalisosialistisessa järjestelmässä siinä nimessä on se ”reaali” sen takia, että siellä käytettiin juurikin samanlaista argumentaatiota, jota tässä edellinen puhuja käytti, että ei pidä keskittyä niin paljon siihen, mikä on oikein, vaan siihen, mikä on realistista. Yleensä se on se argumentti, mitä poliitikot käyttävät silloin kun se, mikä heistä tuntuu miellyttävimmältä tai pakolliselta ratkaisulta, ei ole heidän omantuntonsa mukaan oikein. Siitä tulee myös sanonta ”reaalipolitiikka”. Minusta se on aina hirveän vaarallinen tie, kuten esimerkiksi reaalisosialismista näemme, koska se johtaa monenlaiseen moraalikatoon ja sen tyyppisiin järjestelmiin, joidenka legitimiteetti hiljalleen murenee, ja sen suhteen pitäisi olla erittäin valveilla ja varovainen. Minusta on tärkeätä ymmärtää, että se legitimiteetti, miksi ylipäätään on mahdollista kerätä niin paljon veroja Suomen kaltaisessa maassa ja miksi ihmiset hyväksyvät sen ja ovat valmiit taipumaan siihen, ei johdu suinkaan siitä, että ihmiset olisivat täällä jotenkin kykenemättömämpiä osallistumaan päätöksentekoon tai innokkaampia verojen suhteen noin yleensä, vaan yksinkertaisesti siitä, että ihmiset ymmärtävät, että täällä niillä veroilla myös saa aika isoja asioita. Ajatellaan esimerkiksi semmoisia asioita kuin korkeakoulututkinto, joka monella tässäkin salissa on ja jota monet alempaa veroprosenttia maksavat ihmiset muissa maissa sitten maksavat sen veroprosenttinsa päälle, tai terveydenhuolto, joka kuitenkin meillä vakuutetaan yhteisesti, kun monissa muissa maissa terveysvakuutukset ovat merkittävä kuluerä niiden verojen päälle. Ja tämä tekee entisestään hankalammaksi sen arvioimisen, missä maassa on jollakin tavalla miellyttävin tai helpoin tai kannustavin järjestelmä. Jos ei ymmärrä sitä, että suurin osa suomalaisista, lähes kaikki, johtuen rahan arvon muutoksista, on kuitenkin saamapuolella — vaikka maksaisi paljonkin niitä veroja, niin todennäköisesti saa kuitenkin enemmän kuin antaa — niin silloin ei kyllä ymmärrä meidän verojärjestelmästä yhtään mitään, koska nettomaksaja on myytti, kun katsotaan ihmisiä koko heidän elinkaarensa ajalta.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-11-25T17:58:13,2025-11-25T18:01:23,Käsitelty,1.1 2025_115_222,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Edustaja Vigelius, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_223,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oli pakko ottaa vielä yksi puheenvuoro, koska sain huomiota edustaja Kontulalta, joten on pakko käyttää tilaisuus hyväksi. — Niin, onko politiikka realistista, vai onko se oikein? Joku kyynikko voisi ajatella, että se on vain jompaakumpaa näistä. Itse ajattelen, että vaikka ajateltaisiin, että on moraalisesti ylevää nostaa jotakin veroa, jotta varallisuuserot pienenisivät ja jotta valtio saisi tuloja, niin en voi itse pitää sitä oikeana ratkaisuna, vaikka siinä on hyvä tarkoitus, jos se kuitenkin tosiasiallisesti johtaa siihen, että tämä korotettu vero vähentää verotuottoa. Silloin vaikka se on moraalisesti ylevä teko, jolla on hyvä tarkoitus, se johtaa kaikkien kannalta epämieluisaan lopputulokseen. Ellei sitten vain katsota, että on toimittu moraalisesti ylevästi, koska paperilla se miljonääri, joka jätti tulematta, olisi maksanut enemmän veroa tässä maassa, ja että se tekee tästä ratkaisusta oikean. Mutta kuten monissa maissa on huomattu, kun on lähdetty nostamaan perintöveroja tai vastaavanlaisia pääomiin kohdistuvia veroja ylemmäs, niin se on johtanut lopputuloksiin, joissa nämä ihmiset harkitsevat uudelleen sitä, mihin maahan sijoittuvat ja missä maassa tulevat sitten perintöineen verotettavaksi. Se voi tällaisissa maissa, kuten Suomi, jotka vetävät omat veroasteensa tappiin monellakin sektorilla, eivät pelkästään perintöverojen tasolla, johtaa tilanteeseen, jossa kokonaisverokertymä ei itse asiassa veroasteen noustessa kasva. Sehän on juuri se kaikista ikävin mahdollinen kierre, johon valtio voi joutua. Eli kun verotulot eivät riitä, mistä haetaan lisää verotuloja? Veronkorotuksista, ja kun veronkorotuksia tehdään, tänne ei haluta tulla ja täällä olevatkaan eivät pysty maksamaan enempää veroja, ja verokertymät ehtyvät. Siinä ollaan sitten kurjistumisen tiellä, jossa palveluiden asiakasmaksut korottuvat, palvelutaso heikkenee, ansiotulojen ja yrittäjätulojen verotus kasvaa ja lopulta ollaan tilanteessa, että oikeastaan ainoa ratkaisu päästä pois tästä kierteestä on tehdä jotakin niin radikaalia, että siinä sitten varsinkin se rapa roiskuu ja hyvin valitettavallakin tavalla. Tällaisia uudelleen käynnistettyjä valtioita ja valtiokokeiluita on tehty, ja monet niistä ovat päättyneet lopulta hyvin, mutta erityisesti lyhyellä aikajänteellä tällaiset massiiviset verouudistukset ja talouden uudistukset ovat aiheuttaneet aika rumaa jälkeä näissä maissa. Valitettavasti, vaikka se on johtanut pitkällä aikavälillä hyviin lopputuloksiin, lyhyellä aikavälillä tällaisten lopputulosten aikaansaaminen ei onnistu, ja ne voivat olla vaikeita saada demokratioissa läpi, kun pinna ei kestä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+7.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-25T18:01:23,2025-11-25T18:04:33,Käsitelty,1.1 2025_115_224,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 ja 52 f §:n ja varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä tuloverolain 33 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 125/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 11/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 19/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteesta.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_115_225,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_115_226,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen tavoitteet ovat kannatettavia. Hallituksen esitys ei kuitenkaan pysty ohjaamaan metsänomistajia tavoiteltuihin toimenpiteisiin. Se ei huomioi eri alueiden ja kasvupaikkojen eroja eikä mahdollista monimuotoisuustavoitteiden ja taloudellisesti kannattavan metsätalouden mielekästä yhteensovittamista. Tämän seurauksena hallituksen esitys on tehoton ja byrokraattinen. Esitys kasvattaa hallinnollisia kustannuksia, mikä vie merkittävän osan tukivaroista itse toimenpiteiltä. Näin raskas ja kallis malli on erityisen ongelmallinen lyhytaikaisessa kokeilussa, eikä se ohjaa varoja tehokkaasti metsänomistajille tai luonnonhoitoon. Arvoisa puhemies! Keskusta tunnistaa tarpeen kehittää uusia rahoitusmalleja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi. Siksi hallituksen esityksessä asetettuja tavoitteita voi sinänsä pitää kannatettavina. Esityksen toteuttamisessa on kuitenkin vakavia puutteita, joita ei valiokuntakäsittelyssä ikävä kyllä saatu korjattua. Ehdotettu lakiesitys ei tule toteuttamaan niitä tavoitteita, joita sille on asetettu. Valiokunnan kuulemisissa ja esityksen perusteluista ilmenee, että lehtipuuosuuden kasvattamista taimikon ja nuoren metsän hoitovaiheessa pidetään yleisesti tavoittelemisen arvoisena toimenpiteenä. Lehtipuuston lisäämisellä on monimuotoisuushyötyjä, ja tämä tavoite onkin oikeansuuntainen. Esitys ei kuitenkaan todellakaan ota huomioon eri alueiden ja kasvupaikkojen metsänomistajien erilaisia edellytyksiä lisätä lehtipuuosuutta omistamissaan metsissä. Eri puulajit menestyvät erilaisissa kasvuolosuhteissa, eikä sitä voi hallituksen hallinnollisilla päätöksillä muuttaa. Lisäksi esitys ei sisällä toimivaa neuvontaa tai ohjeistusta, jolla monimuotoisuushyötyjen tavoittelu voitaisiin sovittaa yhteen metsätalouden kannattavuuden kanssa. Tässä muodossa hallituksen esitys on epärealistinen ja johtaa toimenpiteiden heikkoon vaikuttavuuteen. Arvoisa puhemies! Esityksen myötä nykyistä laajalti hyödynnettyä taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea alennetaan samalla, kun lehtipuuosuudesta maksettava lisä on vain noin 20 euroa hehtaarilta. Nykyiseen tukeen käytettiin vuonna 2024 noin 33 miljoonaa euroa, ja se muodosti 87 prosenttia käytettävissä olleista määrärahoista. Tuottava ja ajallaan tehty taimikonhoito on koko metsätalouden arvoketjussa kriittinen toimenpide. Oikea-aikaisen taimikonhoidon laiminlyönti aiheuttaa pitkäaikaisia vaikutuksia metsien kasvukuntoon ja tuottavuuteen, sen myötä myös niiden kykyyn sitoa hiiltä. Onkin erikoista, että hallituksen esityksessä lehtipuuosuuden lisäämistä edistetään taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea heikentämällä. Tuen alentaminen tilanteessa, jossa kustannustaso on noussut ja hoitovelkaa on monilla alueilla kertynyt runsaasti, heikentää metsänomistajien kannustimia ja riskeeraa nuorten metsien hoidon. Keskustan näkemyksen mukaan tämä on selvästi vastoin hallitusohjelman tavoitetta turvata metsien kasvu ja hiilinielut. Myöskään esityksen vaikutusarviossa ei ole kattavasti arvioitu heikentyneen tukitason vaikutuksia pitkän aikavälin metsän kasvuun. Arvoisa puhemies! Esityksen mukaan kokeilun toimeenpano edellyttää myös Suomen metsäkeskuksen tietojärjestelmien muutoksia, joiden kustannuksien on arvioitu olevan jopa 600 000 euroa. Lisäksi vuosittaiset hallinnointikustannukset tulisivat olemaan noin 150 000 euroa. Yhteensä hallinnolliset kustannukset nousevat noin 1,3 miljoonaan euroon, kun nelivuotisen kokeilun tukien kokonaismääräksi arvellaan noin 8,5:stä lähes 13 miljoonaan euroa. Tämä tarkoittaa, että hallinnointiin kuluu jopa yli kymmenen prosenttia tukien kokonaistasosta, mikä on poikkeuksellisen korkea osuus. Esitetty tukimalli onkin erittäin byrokraattinen ja hallinnollisesti raskas. Korkea hallinnollinen kustannusrakenne on erityisen ongelmallinen, varsinkin kun kyse ei ole pysyvästä järjestelmästä vaan lyhytkestoisesta kokeilusta. Keskusta ei pidä hyväksyttävänä mallia, jossa tukivarat kohdentuvat heikosti maanomistajille ja luonnonhoitotoimiin mutta raskaasti hallintoon. Kaiken tämän pohjalta hallituksen esitys tulee hylätä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+9.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-25T18:05:58,2025-11-25T18:10:04,Käsitelty,1.1 2025_115_227,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Olisiko valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Elomaa, halunnut pitää esittelypuheenvuoron? — Olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_228,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen seuraavaksi maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta. Esityksen ytimessä on uudenlaisten tukimenetelmien kokeilu, tulosperusteiset tuet ja ympäristölliset tarjouskilpailut. Muutos perustuu pääministeri Orpon hallitusohjelman linjauksiin, joissa korostetaan tarvetta kehittää vaikuttavia ja kustannustehokkaita keinoja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi. Valiokunta on kuullut laajaa asiantuntijajoukkoa ministeriöstä tutkimuslaitoksiin ja elinkeino-, ympäristö- ja metsänomistajatahoihin. Saadun selvityksen perusteella muutosesitystä voidaan pitää tarkoituksenmukaisena ja tarpeellisena. Tässä esityksessä ehdotetaan lakiin lisättäväksi kokonaan uusi 4 a luku, joka mahdollistaa neljän toimenpiteen tukemisen uusilla menettelyillä: lehtipuuosuuden kasvattamisen taimikon ja nuoren metsän hoidossa, suojavyöhykkeen jättämisen, suon ennallistamisen, lehdon luonnonhoidon. Näistä kolme viimeistä toteutettaisiin tarjouskilpailun kautta, jossa rahoitettaviksi valitaan kustannusten ja luontoarvojen suhteen parhaat hankkeet. Kokeilu alkaa vuonna 2026, ja koko nelivuotisen kauden aikana tukea arvioidaan myönnettävän yhteensä 8,6—12,8 miljoonaa euroa. Tämän uudistuksen taustalla on pyrkimys löytää aiempaa vaikuttavampia ja joustavampia tapoja ohjata tukea sinne, missä luonnon monimuotoisuuden kannalta saavutetaan suurin hyöty. Tulosperusteisuuden tarkoituksena on, että korvaus sidotaan saavutettuun vaikutukseen, ei pelkästään toteutettuihin toimenpiteisiin. Tämä on merkittävä askel kohti tuloksellisempaa ympäristöpolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Uutta on erityisesti se, että kaikki hakijat eivät automaattisesti saa tukea, vaan rahoitus suunnataan vertailuluvultaan parhaisiin kohteisiin. Vertailuluku muodostuu haetun tuen määrästä suhteessa hankkeen pisteisiin, jotka tulevat esimerkiksi luontoarvoista, rakenteellisista ominaisuuksista ja toimenpiteen vaikuttavuudesta. Valiokunta on tarkentanut tämän säännöksen lain tasolle oikeusministeriön lausunnon pohjalta. Tulosperusteisuus näkyy etenkin suon ennallistamisessa ja lehdon luonnonhoidossa. Niissä 80 prosenttia tuesta maksetaan toimenpiteen toteuttamisen jälkeen ja 20 prosenttia vasta, kun tulos on arvioitu noin kahdeksan vuoden kuluttua. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että vaikka tämä aikataulu on pitkä, se vastaa todellisia luonnontilan muutoksia. Laajaa keskustelua on herättänyt lehtipuuosuuden lisääminen taimikon ja nuoren metsän hoidossa. Toimenpiteellä voidaan monipuolistaa metsien rakennetta ja parantaa eläinten ja kasvien elinolosuhteita. Myönteisen vastaanoton ohella on kuitenkin noussut esiin huoli siitä, että nykyisen tuen tasoa alennetaan ja korotus lehtipuuosuudesta on varsin maltillinen suhteessa metsänomistajalle aiheutuviin tulonmenetyksiin. Valiokunta toteaa, että käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa tämä on realistisin ratkaisu kokeilun mahdollistamiseksi. Arvoisa puhemies! Suojavyöhykkeiden osalta tuki kohdentuu kolmeen maakuntaan: Varsinais-Suomeen, Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen. Kohdentamisen perusteluna on sekä alueellinen tarve että resurssien rajallisuus. Suojavyöhykkeen leveydeksi ehdotetaan 30—50:tä metriä, mikä on asiantuntijoiden mukaan riittävä turvaamaan vesiensuojelua ja monimuotoisuutta. Suon ennallistamisessa ja lehdon luonnonhoidossa haasteena on kohteiden tunnistaminen ja tilannearviointi. Asiantuntija-arvioiden perusteella arviointimenetelmät, kuten kuolleen puun määrä, vesitalouden paraneminen tai lehtokasvillisuuden elpyminen, ovat toimivia ja riittävän konkreettisia. Kokeilu aiheuttaa valtionhallinnolle uusia kustannuksia, joiden on arvioitu olevan noin 1,3 miljoonaa euroa järjestelmän kehittämiseen ja hallinnointiin. Valiokunnan näkemyksen mukaan kustannuksia on pidettävä hyväksyttävinä, kun kyse on pitkäaikaisesta investoinnista tehokkaampiin ympäristötoimiin. On myös huomattava, että merkittävä osa kustannuksista painottuu kokeilun alkuvaiheeseen, kun taas hyödyt kertyvät pidemmällä aikavälillä. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että uudenlaisia tukimalleja kokeillaan, jotta tulevaisuudessa voidaan rakentaa vaikuttavampi ja kustannustehokkaampi kannustinjärjestelmä. Erityisen tärkeää on, että ratkaisut ovat metsänomistajalähtöisiä ja että ne aidosti kannustavat luonnon tilaa parantaviin toimiin. Kokeilu antaa arvokasta tietoa siitä, millä tasolla tuki koetaan riittäväksi, minkälaiset kohteet tuottavat parhaat ympäristövaikutukset ja miten uusiin toimintamalleihin sopeudutaan käytännössä. Valiokunta korostaa tarvetta selkeälle viestinnälle ja koulutukselle, jotta hakijat voivat aidosti hyödyntää tukimuotoja. Arvoisa puhemies! Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä esitetyin muutoksin. Valiokunta ei ollut kuitenkaan yksimielinen. Vastalauseita esitettiin kolme, ja ne sisältävät myös lausumaehdotuksia. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+9.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-11-25T18:10:11,2025-11-25T18:15:52,Käsitelty,1.1 2025_115_229,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_230,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä käsittelyssämme oleva hallituksen esitys metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä on erinomainen esimerkki siitä, miten hallitus toteuttaa hallitusohjelman tavoitteita käytännön toimilla: tukemalla metsänomistajia, vahvistamalla luonnon monimuotoisuutta ja edistämällä ilmastotavoitteita kustannustehokkaasti. Suomi on metsäinen, ja metsätalouden merkitys ulottuu taloudesta työllisyyteen ja hiilinieluihin. Hallitus ymmärtää tämän ja tuo nyt käyttöön tulosperusteisia tukia ja ympäristöllisiä tarjouskilpailuja. Metsänomistaja saa kannusteen, jos hoitotyössä jätetään keskimääräistä suurempi lehtipuuosuus. Lisäksi kilpailutetaan toimenpiteitä, kuten suojavyöhykkeiden jättäminen virtavesien varrelle, soiden ennallistaminen ja lehtojen luonnonhoito. Tämä on moderni ja markkinaehtoinen tapa ohjata metsänhoitoa: ei pelkästään sääntelyä vaan kannustimia, jotka palkitsevat vaikuttavista toimista. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa linjattiin, että metsätalouden tukijärjestelmä uudistetaan siten, että se tukee sekä taloudellista että ekologista kestävyyttä. Nyt tämä linja toteutuu. Uudistus tuo metsänomistajille uusia mahdollisuuksia ansaita ja samalla vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Se on myös kustannustehokas ratkaisu, sillä julkinen rahoitus kohdentuu sinne, missä vaikutukset ovat suurimmat. Maa- ja metsätalousvaliokunta on mietinnössään korostanut rahoituksen riittävyyttä ja Metka-järjestelmän eli metsätalouden kannustejärjestelmän kehittämistä. Hallitus on tarttunut tähän haasteeseen ja osoittanut, että se kuuntelee asiantuntijoita ja toimii pitkäjänteisesti. Tämä on selkeä ero aiempaan politiikkaan, jossa metsätalouden tukijärjestelmä jäi jälkeen tavoitteista ja rahoitusvajetta ei korjattu ajoissa. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on hallitusohjelman mukainen, yrittäjämyönteinen ja ympäristövastuullinen. Se tukee metsänomistajia, vahvistaa kotimaista metsätaloutta ja edistää ilmastotavoitteita. Kannatan tätä esitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+9.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-11-25T18:15:52,2025-11-25T18:18:11,Käsitelty,1.1 2025_115_231,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_232,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys vahvistaa metsätalouden kannusteita tavalla, joka on sekä taloudellisesti järkevä että luonnon kannalta vaikuttava. Hallitus päivittää tukijärjestelmää vastaamaan nykypäivän tarpeita. Oikea-aikainen metsänhoito palkitaan ja samalla tarjotaan uusia vapaaehtoisia keinoja parantaa metsien monimuotoisuutta. Kyse on välttämättömästä jatkosta metsätalouden määräaikaiselle kannustejärjestelmälle, jotta metsänomistajille ja toimijoille ei synny katkosta keskeisiin metsänhoidon tukiin. Metsätalous tarvitsee ennakoitavuutta, ja tämä esitys varmistaa sen. Esitys jatkaa tukimuotoja, joilla on tutkitusti suurin merkitys metsien kasvulle ja elinvoimalle: varhaista hoitoa, taimikonhoitoa, nuoren metsän hoitoa, suometsien hoitoa sekä metsäluonnon ja vesiensuojelun toimenpiteitä. Nämä toimet vahvistavat puuntuotantoa, kasvua ja hiilensidontaa mutta myös luonnonhoidon vaikuttavuutta. Maa- ja metsätalousvaliokunta korostaa erityisesti suometsien hoidon ja vesiensuojelun tärkeyttä. Tuilla tulee varmistaa, että hoitotyöt tehdään oikein ja vesistövaikutukset pysyvät hallinnassa. Kokonaisuus on tasapainoinen ja tukee sekä taloudellista hyötyä että ympäristötavoitteita. Tämän esityksen keskeinen merkitys on metsätalouden jatkuvuuden turvaaminen. Kun järjestelmä jatkuu ilman katkosta, metsänomistajat voivat tehdä tarvittavat hoitotoimet ajallaan ja koko ala saa kaivattua vakautta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+9.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-11-25T18:18:12,2025-11-25T18:19:45,Käsitelty,1.1 2025_115_233,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_234,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä on tarkoitus mahdollistaa tulosperusteisten tukien ja ympäristöllisten tarjouskilpailujen kokeilu metsätalouden luonnonhoitoon maksettavien tukien tehokkaammaksi kohdentamiseksi. Valiokunnan puheenjohtaja Elomaa esitteli täällä tarkemmin, mistä esityksessä on kyse, joten en käy sitä toistamaan, mutta muutama huomio. Vihreät pitävät kannatettavana hallituksen esityksen lähtökohtaa, että metsänomistajia ohjataan tulosperusteisten tukien avulla valitsemaan kustannusvaikuttavia ja innovatiivisia keinoja luonnon tilan parantamiseen. Oikein kohdennettuna valtion rajallisilla tukieuroilla voidaan saada paljon nykyistä enemmän positiivisia luontohyötyjä aikaan. On totta, että esitykseen liittyy luonnon monimuotoisuuden edistämisen kannalta huolia ja kysymyksiä. Maa- ja metsätalousvaliokunnassa, kun olin tätä käsittelemässä, päädyin asiantuntijoita kuultuamme kuitenkin siihen, että kun on kyse kokeilusta, jolle on selkeä tarve, ja kun esitystä on valmisteltu laajalla joukolla ja valmistelun kuluessa palautteen pohjalta on myös sitä parannettu, niin voin sitä kannattaa jatkovalmistelua ohjaavien lausumien kera. Nostan tässä kuitenkin nyt muutaman huolenaiheen esiin. Asiantuntijalausunnoissa on esitetty huolta positiivisten luontovaikutusten pysyvyydestä. Lisäksi on kritisoitu muun muassa sitä, että tukimuodot eivät kannusta varttuneiden lehtipuiden säästämiseen, sekä sitä, että keskeiset hiilinielua vahvistavat toimet puuttuvat näiden pilotoitavien toimenpiteiden joukosta. Lisäksi huolta on herättänyt luonnonhoitotoimiin osoitettujen resurssien riittävyys tai paremminkin riittämättömyys. Usea lausunnonantaja on pitänyt tulosperusteisia tukia tervetulleina askeleina mutta samaan aikaan todennut, että ekologisten hyötyjen kannalta tuettujen toimenpiteiden pysyvyys on syytä varmistaa. Huoli myönteisten luontovaikutusten pysyvyydestä liittyy siihen, että nämä hoito- ja kunnossapitovelvoitteiden määräajat ovat 5—11 vuotta toimesta riippuen. On totta, että nykyisen lakiesityksen pohjalta varmuutta riittävistä luontohyödyistä ei saada, ja tähän onkin tärkeätä kiinnittää huomiota, kun nyt on kyse pilotista ja kun näitä tulosperusteisia tukia sitten tämän pohjalta kehitetään. Tämä esitys ei ole täydellinen, mutta valmistelussa on aidosti pyritty löytämään uusia kustannusvaikuttavia kannustimia luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen talousmetsissä, ja tämän esityksen myötä niitä päästään nyt rajatuissa toimenpiteissä ja kohteissa kokeilemaan. Me ollaan vihreissä puhuttu pitkään siitä, että metsänomistajille on tarjottava ansaintakeinoja luonnon monimuotoisuuden vahvistamisessa, ettei se ainoa keino ansaita metsällään ole se, että se hakataan. Jotta tulosperustaisten tukien vaikuttavuus voidaan varmistaa, tarvitaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin seurantaa. Lisäksi kokeilun rinnalla on tärkeätä edistää lainvalmistelua, jolla pyritään suojaamaan uhanalaista luontoa ja arvokkaita luontokohteita talousmetsissä nykyistä paremmin. Esimerkiksi suojelun pysyvyyttä voidaan lisätä oikeudenmukaisella tavalla vahvistamalla Metso- ja Helmi-ohjelmien rahoitusta, ja suojavyöhykkeiden osalta selkein keino olisi suojavyöhykkeistä säätäminen ihan lainsäädännöllä. Se on nyt yksi näistä määräaikaisista tukimuodoista. Näistä asioista tosiaan vihreät tulevat seuraavassa käsittelyssä tekemään lausumaesityksiä, joilla sitten osaltaan halutaan sitä jatkovalmistelua ohjata, kun nyt sitten tämän kokeilun kanssa olemme valmiita etenemään.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+9.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-11-25T18:19:47,2025-11-25T18:23:50,Käsitelty,1.1 2025_115_235,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_236,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Herra puhemies! Kyllä tämä on oikein malliesimerkki siitä, että tehdään erittäin nopealla aikataululla lainsäädäntöä, jolla halutaan näyttää jotain tehtävän, mutta sitten ei kuitenkaan oikeasti tehdä oikein mitään. Tässä hallituspuolueiden edustajat sanoivat, että tämä lisää nimenomaan sitä ennakoitavuutta ja vakautta metsiin, ja täytyy kyllä nyt olla tästä hyvin eri mieltä. Tämän metsätalouden kannustejärjestelmän on tarkoitus olla voimassa vuoden 29 loppuun asti, ja tällä halutaan siis kerätä tietoa siitä, kuinka maanomistajat kiinnostuvat tällaisesta rahoituksen kannustavuudesta. Nimenomaan täällä mainittiin esimerkiksi yhtenä toimena tämä lehtipuuston lisääminen. Viideksi vuodeksi voit sitoutua siihen, että lisäät lehtipuustoa, mutta viiden vuoden päästä voitkin sen jo kaataa. Tässä puhuttiin tästä ennakoitavuudesta ja vakaudesta, ja itse jotenkin olen ymmärtänyt, että metsätaloudessa puhutaan kovin paljon pidemmistä aikaväleistä kuin vaikka viisi vuotta. Tämä on esimerkki siitä, että tehdään nopeasti päätös, halutaan saada näyttämään, että toimia tehdään. Ja niin kuin täällä jo aiemmin tuli, tämän esityksen hallinnolliset kustannukset ovat aivan käsittämättömän korkeat suhteessa siihen, miten paljon rahaa muuten käytetään. Juuri niin kuin täällä on jo aiemminkin sanottu, nämä hallinnolliset kustannukset nousevat yli miljoonaan samaan aikaan, kun tämän kahden kolmen vuoden aikana jaetaan 8—13 miljoonaa euroa. Pelkästään tietojärjestelmien kustannuksien on arvioitu nousevan 600 000:lla. [Eduskunnasta: Tuhannella!] — Kyllä, juuri näin. Tässä on erityisen mielenkiintoinen piirre se, että viime hallituskaudella aloitettiin joutomaiden metsitystuki. Tämä hallitus lakkautti sen, ei halunnut enää jatkaa sitä, ja sieltä meillä on jo hallinnollista taakkaa vuoteen 2038 saakka. Nyt me järjestämme uuden, hieman erilaisen mallin, jota me sitten hallinnollisesti seuraamme vuoteen 2032 saakka. Nämä ovat minun mielestäni esimerkkejä siitä, että meidän pitää pystyä ihan yhdessä parempaan. Meidän pitää löytää järjestelmät, jotka siirtyvät hallituskausilta toisiin, erityisesti tällaisissa asioissa kuin metsissä, joissa kvartaali ei ole viisi vuotta, vaan se on ennemminkin 25 vuotta. Tämä hallituksen esitys on erittäin puutteellisesti valmisteltu ja rajattu niin, että kokeilulle asetetut tavoitteet eivät todennäköisesti toteudu, mutta mikä vielä vaarallisempaa, niin se, jos me teemme tämän tutkimuksen pohjalta aivan vääriä johtopäätöksiä tulevaisuuden hankkeiden kannalta. Nyt me saamme tässä kahden kolmen vuoden ajanjaksossa tutkimustuloksia siitä, kuinka metsänomistajat tällaiseen tukeen sitten reagoivat, mutta taisi olla niin, että valiokunnassakin joku metsänomistaja tuumasi, että nämä ovat niitä toimia, jotka teen siellä omassa metsässäni ilman tätä tukeakin — siis teen nämä toimet siellä metsässä ilman tätä tukeakin. Jos käy niin, että me sitten taas ne uudet ja seuraavat hankkeet teemmekin näihin tutkimustuloksiin pohjautuen, se voi mennä kyllä todella metsään. Toivon todella, että tässä asiassa vielä jonkinlainen järki löytyisi ja tämä hylättäisiin ja tehtäisiin yhdessä uusi ja parempi esitys. Ymmärrän, että meidän täytyy pilotoida ja tutkia asioita, mutta nyt tämä ei ole kyllä osunut lankulle.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+9.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-11-25T18:23:54,2025-11-25T18:28:08,Käsitelty,1.1 2025_115_237,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_238,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Valitettavasti hallituksen esitys laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustinjärjestelmästä on puutteellisesti valmisteltu ja rajattu niin, että kokeilulle asetetut tavoitteet eivät todennäköisesti toteudu. Hallinnolliset kustannukset ovat merkittävät, ja kokeiluun varatut määrärahat menevät näin hukkaan. Kannusteisiin käytettävissä olevat varat ovat rajalliset, joten on tärkeää, että ne ovat taloudellisesti tehokkaita ja vaikuttavia. Kannustimen tulisi synnyttää toimintaa, joka ei toteutuisi ilman tukea. Julkisen talouden kasvava kestävyysvaje korostaa julkisen rahoituksen vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamista. Byrokratia ja hallinnolliset kustannukset ovat kestämättömän suuret ja aikajänne lyhyt. Pilottien toimet on suunniteltu lähtökohtaisesti määräaikaisiksi, mikä voi romuttaa niiden vaikuttavuuden. Pilotoinnin aikataulu on epärealistinen vaikutusten seurannan näkökulmasta. Suunnitellussa ajassa ei ole mahdollista saada tietoa esimerkiksi suojavyöhykkeiden toimivuudesta ja niistä saaduista ekologisista hyödyistä. Kokeilun tulisi olla kestoltaan pidempi, koska muutokset luonnossa ovat hitaita. Myös hallinnolliset ja tietojärjestelmien kustannukset nousevat etenkin määräaikaiseksi tarkoitetussa kokeilussa kohtuuttoman korkeiksi. Arvoisa herra puhemies! Edellä mainittujen puutteitten vuoksi tästä lakiesityksestä teemme toisessa käsittelyssä esityksen hylkäämistä ja yhden lausumaehdotuksen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+9.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-11-25T18:28:08,2025-11-25T18:29:30,Käsitelty,1.1 2025_115_239,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_240,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On harmillista, että joutuu jättämään vastalauseen lakiesitykseen, jonka tarkoitus on hyvä. On hyvä, että haetaan tällaista kilpailutusmekanismia, jolla saataisiin metsässä tapahtuvia luonnon kannalta hyviä asioita eteenpäin: suojavyöhykkeitä, lehtojen tai soitten hoitotoimenpiteitä tai lisättyä sekapuustoisuutta. Tässä lainsäädännössä on kuitenkin liikaa puutteita ja se on liian kiireessä valmisteltu, että sitä voisi tällaisenaan viedä eteenpäin. Ensinnäkin on kohtuutonta, että jos minimissään tämän nelivuotisen kokeilun kokonaismääräksi arvioidaan 8,6 miljoonaa, niin hallinnolliset kustannukset voivat nousta jopa 1,35 miljoonaan. Eli me keräämme rahaa metsänomistajilta vähentämällä taimikonhoidon tukea 20 eurolla hehtaarilta, että saamme paisutettua hallintoa, sellaista hallintoa, kuten edustaja Rantanen ja edustaja Suhonen kertoivat, joka jatkuu tämän kokeilun jälkeenkin. Kymmenen vuotta tämä hallinto pysyy yllä ja nämä tietojärjestelmät pitää pitää yllä. Mielestäni ihan näin ei kannattaisi tehdä sinänsä hyvää tarkoittavia toimia. On todella väärin, että tämä rahoitus haetaan nimenomaan nuorten metsien hoidosta, kun meillä on uhka siitä, että kun metsiä ei hoideta nykyäänkään kaikkialla vielä tarpeeksi hyvin, sillä on negatiivinen vaikutus ilmastolle ja sillä on negatiivinen vaikutus meidän kansantalouteen, kun kiertoajat heikkenevät ja kasvu hidastuu. Juuri sieltä otetaan pois, mikä on tärkeää yhteiskunnan kannalta, ja tavallaan rankaistaan niitä metsänomistajia, jotka eivät voi sitä sekapuustoisuutta lisätä. Nimittäin kuivilla kankailla, erilaisilla harjuselänteillä ei voi olettaa, että sekapuustoisuus olisi mahdollisuus, tai korkealla Lapissa, ei myöskään niillä alueilla, joilla hirvituhot ovat niin merkittäviä, että sen takia puulajivalinta on tehtävä muilla perusteilla. Tämä sekapuustoisuus olisi senkin takia kannattanut jättää pois, että me ollaan saatu paljon mielipidevaikuttamista tehtyä tässä talossa jo muutoinkin. Eli luulen, että valtaosa metsänomistajista istuttaa sekapuumetsiä, jos se vain on käytännössä mahdollista, mutta nyt sen sijaan leikataan niiltä metsänomistajilta, jotka eivät voi näin tehdä, ja rahoitetaan sillä sitten tämmöistä virkamiesarmeijaa ja erilaisia konsulttipalveluita, joilla tämä homma voidaan pyörittää. Vielä kun tämä on näin byrokraattista, niin on aika todennäköistä, että tähän lähtevät nimenomaan isot toimijat, joitten kuuluisi ilman muuta muutenkin toimia näitten asioitten puolesta ilman yhteiskunnan antamia erityisiä kädenojennuksia. Sen sijaan voi olla, että kun tämä kustannus tulee niin korkeaksi, pienet metsänomistajat eivät tähän rumbaan pysty lähtemään. Ja siinä on vielä sekin riski, jos tämä budjettirajoite täyttyy. Kun tavallaan tässä on hyvä tarkoitus harmaata suojelua vähentää ja antaa todellinen mahdollisuus lähteä tällaisiin hyviin tekoihin tarjousmenettelyn kautta, niin voihan olla, että jos budjetti ei riitäkään, niin sitten nämä alueet kuitenkin tulevat ympäristöviranomaisten rekisteröimiksi ja ovat julkisessa tiedossa. Ja sitten jos et saa sitä tukea ja tämä alue on yleisessä tiedossa, niin sinä et kuitenkaan voi sitten sieltä metsiä hyödyntää normaalitavalla, ja pahimmillaan tämä lisää harmaata suojelua edelleenkin. Näillä perusteilla teemme sitten kakkoskäsittelyssä tästä vastalauseen.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+9.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-11-25T18:29:35,2025-11-25T18:34:37,Käsitelty,1.1 2025_115_241,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_242,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Herra puhemies! Sen verran vielä täytyy jatkaa tuota edellistä puheenvuoroa ja SDP:n linjaa, että emme tietenkään missään tapauksessa vastusta näitä tavoitteita, jotka tässä esityksessä ovat, allekirjoitamme ne täysin. Esimerkiksi tämä metsätalouden tukien kannustavuuden lisääminen on totta kai tavoiteltavaa. Samoin näitä tulosperusteisia tukia ja näitä tarjouskilpailujen pilotteja ympäristöllisen vaikuttavuuden parantamiseksi totta kai tulee lisätä myös suomalaiseen maa- ja metsätalouteen. Samoin ilmaston sekä monimuotoisuuden turvaamiseen ja luonnonhoitoon ihan yleisestikin täytyy löytää uusia tapoja. Mutta juuri senkin vuoksi tämä on erittäin vahingollinen esitys siitä syystä, että jos me, hallitus toisensa jälkeen, teemme tällaisia muutaman vuoden pituisia pilottijaksoja, niin uskonpa vain, että ne tutkimusten tulokset voivat johtaa meitä erittäin pahasti harhaan, ja sen vuoksi näissä tarvittaisiin nimenomaan sitä pitkäjänteisyyttä ja sitä ennakoitavuutta paljon enemmän. Meillä on myös tulossa kansallinen ennallistamissuunnitelma, ja toivoisin todella, että nämä tehtävät toimet olisivat sitten synkronissa niitten tulevien ennallistamissuunnitelmien kanssa, ettei käy vielä niin, että jos nämä eivät kaikki osukaan toimenpiteiksi siihen ennallistamissuunnitelmaan, niin meillä menee niitäkin rahoja sitten hukkaan. Toivon tässä nimenomaan sitä pidempiaikaisuutta ja laaja-alaisuutta. Nämä lakiesityksessä olevat tavoitteet ehdottomasti myös SDP allekirjoittaa.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+9.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-11-25T18:34:37,2025-11-25T18:36:19,Käsitelty,1.1 2025_115_243,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_244,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan myös nostaa vielä esille sitä asiaa, mitä edustaja Elo tuossa nosti, että tästä sinänsä puuttuvat nämä ilmastopuolen tavoitteet aika suurilta osin. Toki osa näistä on synkronissa sen asian kanssa. Mutta nyt kun näyttää, että hallitus tämän tällaisena vie läpi ja kerää tähän rahoituksen metsänomistajilta, niin haluaisin, että sitten asetustasolla tehdään kuitenkin kaikki voitava, että tämä nyt on mahdollisimman joustava ja järkevä. Jos saisimme edes pienen osan tästä byrokratian kustannuksesta alaspäin, niin sekin koituisi sitten metsäsektorin hyväksi.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+9.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-11-25T18:36:19,2025-11-25T18:37:21,Käsitelty,1.1 2025_115_245,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 23/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_115_246,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelin tämän yksimielisen mietinnön... — Anteeksi, ei yksimielisen mietinnön. Heti siellä olivat jo ihmiset, että ei, ei, ei. [Aki Lindén: Hermostuin jo!] — Niin, juuri näin. Eli, arvoisa puhemies, tämä ei ollutkaan yksimielinen. Tässä on paljon yksimielistä tavaraa tulossa, mutta todellakin näin. Tässä on kysymys siis terveydenhuoltolain muuttamisesta, ja tämä koskee nyt neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa ja käytännössä lasten ja nuorten suun terveydenhuoltoa. Ensimmäinen muutos lähtee siitä, että enää näistä tarkastuksista ei säädettäisi laissa vaan valtioneuvoston asetuksessa. Tätä on kyllä laajasti kannatettu ja pidetty sitä tänä aikana järkevänä toimintatapana — myöskin siksi, että asetuspuolella on sisällöllisesti helpompi terveystarkastuksia uudistaa vastaamaan aina kyseisen ajan vaatimaa henkeä. Tätä kautta on selvää, että tässä on ollut paljon kannatusta sille, että tämä muutos tehdään. Lisäksi tämän muutoksen ehkä kritiikkinä valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on todettu se, että vaikka sääntely nyt siirtyisi asetustasolle, niin toisaalta osa valiokunnan kuulemista asiantuntijoista kuitenkin oli huolissaan siitä, että sääntelyn siirtämisellä asetustasolle voidaan sitten mahdollisesti helpottaa hyvinvointialueiden velvoitteiden väljentämistä myöhemmässä vaiheessa pelkkää asetusta muuttamalla ilman, että sitä enää tehtäisiin lainsäädännöllä. Toinen muutos, mikä tässä ehdotuksessa tehdään, on se, että oppivelvollisuusikäisten opiskelijaterveydenhuoltoon kuuluisi jatkossa Puolustusvoimien ennakkoterveystarkastus hyvinvointialueen järjestämänä sinä vuonna, kun henkilö täyttää 18 vuotta. Näin siis ensinnäkin yhdistettäisiin nykyinen Puolustusvoimien ennakkokutsunta ja samoin sitten toisen asteen opiskelijaterveydenhuollon pakollinen tarkastus. Tämä on ensimmäinen näistä muutoksista toisen asteen opiskelijoille. Lisäksi yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden niin sanottu lisäterveystarkastus muutettaisiin jatkossa tarpeen mukaan tehtäväksi, ei siis enää niin, että kaikki sen saisivat. Tätä kautta tarvitaan sähköistä terveyskyselyä siitä, kenelle tämä olisi parhaiten tarpeen mukaan kohdennettavissa. Näin sitten myöskin säädetään uudesta sähköisestä terveyskyselystä, joka otettaisiin käyttöön näiden tarpeiden arvioimiseksi. Arvoisa puhemies! Joitakin näistä on hyvä käydä hiukan tarkemmin läpi. Ensinnäkin perustuslakivaliokunta toteaa, että nämä lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunnalla on kuitenkin useita kohtia, joissa he lausunnossaan esittävät monenlaista täsmennystä, ja niitä täsmennyksiä olemme sitten tähän esitykseen tehneet riippuen siitä, mistä asiasta milloinkin on ollut kysymys. Lähdetään liikkeelle siitä, että näitä esityksiä, mitä perustuslakivaliokunta teki, on myöskin pidetty tärkeinä täsmennysten kannalta useiden muidenkin kuultavien näkökulmasta. Puolustusvoimat on ensinnäkin arvioinut esitystä kutsuntojen ennakkotarkastusta koskevilta osilta ja pitänyt tätä esitystä hyvänä ja tarpeellisena ja katsonut sen myöskin parantavan käytännön toteuttamista. Puolustusvoimat on kuitenkin nostanut esiin joitakin yksityiskohtia, joissa on tarvetta onnistua jatkossa vielä paremmin. Totean niistä vielä tuolla jäljempänä. No niin, lähdetään käsittelemään sitten näitä PeVin esittämiä muutoksia. Ensinnäkin yksi perustuslakivaliokunnan huomio liittyi siihen, että lapsen näkemyksen huomiotta jättäminen ei olisi valtiosääntöoikeudellisesti täysin ongelmatonta. Tästä syystä olemme sitten kiinnittäneet huomiota siihen, että tässä säännöksessä tulisi jatkossa ilmetä lapsen suostumukselle annettava mahdollisuus, kun lapsi kykenee ikänsä ja kehitystasonsa puolesta päättämään asiasta. Tämän täsmennyksen valiokunta tässä tekeekin. Myöskin näissä terveystarkastuksissa on pohdittu tätä siitä näkökulmasta, että näitä muutoksia olisi mahdollisuus myöskin arvioida ennakkoterveystarkastusten osalta. Tässä tapauksessa valiokunta on pitänyt tärkeänä myöskin perustuslakivaliokunnan lausunnossa esitettyä seuraavaa huolta. Nimittäin terveystarkastuksissa olisi tarkoituksenmukaista tehdä palveluskelpoisuuden arviointi kaikille naisille, jotta voidaan edistää tavoitetta vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuvien naisten määrän lisäämiseksi. Totta kai tämän kuitenkin pitää olla tästä tavoitteesta huolimatta aina naisen suostumusta vaativaa. Myöskin tätä kautta tässä on hyvä tätä puolta korostaa. Valiokunta on myöskin Puolustusvoimien lausunnossa sekä tässä asiantuntijakuulemisessa täsmentänyt sitä, että tämä hyvinvointialueille tuleva uusi tehtävä järjestää nyt myöskin tämä esikutsunta, ennakkotarkastus, osana toisen asteen terveydenhuollon järjestämistä tarkoitettaisiin alueella asuville henkilöille, jottei kävisi niin, että jää sitten epäselvyyden vuoksi vastuunjako ennakkoterveystarkastusten osalta epäselväksi. Tämä täsmennetään. Arvoisa puhemies! Sitten sähköiseen terveyskyselyyn. Siihen liittyy, kuten arvata saatatte, myöskin hankalia asioita liittyen EU:n tietosuoja-asetukseen ja ylipäätään siihen, miten tämä on tarkoituksenmukaisinta järjestää. Perustuslakivaliokunta toteaa, että terveyskyselyn tietosisällölle ei ole mitään rajoja. Sitä ei ole rajoitettu välttämättömään. Ja kyllä tässä nyt sitten valiokunnan lausuntopalautteessa on selvinnyt, että meidän täytyy varmistaa myöskin se, että tämän sähköisen terveyskyselyn toteuttaminen ja jatkokehittäminen rajataan niin, että se kohdistuu vain välttämättömään. Tässä tapauksessa nämä muutokset, jotka tehdään, rajoitetaan tämän perustuslakivaliokunnan huomion näkökulmasta esitetyllä tavalla. Tietosuoja-asetuksen 22 artiklan mukaan toimittaessa rekisteröidyllä olisi olla oikeus joutumatta sellaisen päätöksen kohteeksi, joka perustuisi vain automaattiseen käsittelyyn, esimerkiksi profilointiin. Näin sitten näitä oikeusvaikutuksia ja sellaisia vaikutuksia, jotka heihin kohdistuisivat merkittävällä tavalla, pitää tässä välttää. No, sitten tietenkin keskeinen kysymys on se, että tarvittaisiin pohjatietoa siitä, ketkä kuuluvat sellaiseen riskiryhmään, että heidän terveystarkastuksensa on tarpeen järjestää mahdollisimman pian. Nyt tässä sitten kuitenkin tämä rajataan tosiasiassa siihen, että tehdään toimet niin, etteivät ne aiheuta merkittäviä oikeusvaikutuksia yksilölle eivätkä vaikuta yksilön oikeuksiin saada näitä palveluita tai hoidon tarvearviointia. Lisäksi perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan myös sen, että tämän pitäisi olla yhteensopiva EU:n tietosuoja-asetuksen kanssa myös niin, että tässä ei lähdetä sitten myöskään tekemään uusia rekisterinpitäjiä. Tässä on sen takia terveyskyselyn osalta todettu, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ei käsiteltäisi henkilötietoja ja myöskään Puolustusvoimilla näin ei tehtäisi. Nämä muutokset on tähän täsmennetty. Lisäksi tässä on todettu, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on kuultava jatkossa Puolustusvoimia tietosisällön määrittelyssä yhteistyövelvoitteen sijaan, mikä sitten ei enää edellytä henkilötietojen käsittelijän roolia. Taloudellisista vaikutuksista, arvoisa puhemies, vielä ihan lyhyesti: Näissä taloudellisissa vaikutuksissa on tarkoitus vahvistaa tällä esityksellä valtiontaloutta näiden palveluiden yhteensovittamisella 2,55 miljoonaa euroa vuodelle 26, ja tässä kaiken kaikkiaan vuodesta 27 on tarkoitus säästää 9,42 miljoonaa euroa. Tämä säästösuunnitelma on monimutkainen, ja varmaan tuossa kohta alkavassa ensimmäisessä käsittelyssä päästään näihin yksityiskohtiin, mutta totean sen, että tässä on Puolustusvoimien taholta esitetty tärkeä kysymys siitä, ovatko nämä laskelmat sellaisia, joiden mukaan hyvinvointialueet tulevat jatkossa saamaan riittävän rahoituksen näihin palveluihin. Eli käytännössä tässä on esitetty arvio näiden terveystarkastuksien uudistamisen ja ennakkoterveystarkastusten kustannussäästöstä, siis 9,8 miljoonasta, ja sitten tietysti [Puhemies koputtaa] tämä toinen erä, 0,22 miljoonaa, tulee siitä, että siirretään koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon tarkastuksia kolmesta vuodesta neljän vuoden väliin. [Puhemies koputtaa] Tässä kokonaisuudessa ollaan nyt eri mieltä siitä, onko nämä rahat laskettu oikein. Täten esitys lähteekin siitä, [Puhemies koputtaa] että on vielä arvioitava erikseen yksityiskohtaisemmin, että tätä rahaa tullaan siirtämään oikea määrä. Valiokunta kiinnittääkin tähän samaan Puolustusvoimien kanssa huomiota [Puhemies koputtaa] ja toteaa tästä painavasti tässä mietinnössä. Kuten totesin, tässä on myös yksi vastalause.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+10.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-11-25T18:37:53,2025-11-25T18:48:58,Käsitelty,1.1 2025_115_247,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_248,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus haluaa selkeyttää, tehostaa ja järkevöittää neuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä Puolustusvoimien ennakkoterveystarkastusten järjestämistä. Käytännössä tässä esityksessä on kyse siitä, miten suomalaiset lapset, nuoret ja kutsuntaikäiset saavat palveluita oikea-aikaisesti, yhdenvertaisesti ja järkevällä tavalla. Arvoisa puhemies! Tarkoitus on siirtää terveystarkastusten sääntely lain tasolta asetuksen tasolle. Oppositiosta on yritetty maalata tätä muutosta leikkauslaiksi, vaikka todellisuudessa kyse on siitä, että hyvinvointialueille annetaan joustoa ja mahdollisuus kohdentaa olemassa olevat resurssit niille lapsille ja nuorille, jotka niitä todella tarvitsevat. Hallitus katsoo, että asetuksella säädettävä tarkkuus riittää, ja kuten sosiaali- ja terveysministeriökin on muistuttanut, terveydenhuoltolaissa ei muiltakaan osin säädetä yksittäisten palvelujen sisällöstä tällä tasolla. Muutos ei siis heikennä palveluita vaan antaa niille paremmat toimintamahdollisuudet. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen myötä kutsuntaikäisten ennakkoterveystarkastus siirretään osaksi opiskeluterveydenhuollon prosessia. Se tarkoittaa sitä, että koko ikäluokka, myös naiset, saa lääkärin arvion ja samalla Puolustusvoimat saa ajantasaisen tiedon henkilön palveluskelpoisuutta varten. Tässä on suuria etuja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ja maanpuolustuksen näkökulmasta. Samalla hyvinvointialueet välttyvät turhalta päällekkäiseltä työltä ja voivat yhdistää prosesseja järkevästi. Tämä on mielestäni täsmälleen sitä, mitä julkinen hallinto ja erityisesti terveydenhuolto tarvitsevat: enemmän yhteensovitusta ja yksinkertaisia toimintatapoja, vähemmän byrokratiaa ja päällekkäisyyttä. Arvoisa puhemies! Digitalisaation myötä meillä on mahdollisuus hyödyntää sähköisiä järjestelmiä. Tämä esitys tuo käyttöön uuden sähköisen terveyskyselyn. Sen avulla arvioidaan, kuka tarvitsee terveystarkastuksen ja milloin. Vaikka vastalauseessa tätä on kauhisteltu, on selvää, että terveyskyselyllä ei tehdä automaattisia päätöksiä terveyteen tai palveluihin liittyen. Sen arvioi aina terveydenhuollon ammattilainen erikseen. THL vastaa lomakkeen tietosisällöstä, ohjeistuksista ja teknisestä toteutuksesta. Kysely parantaa yhdenvertaisuutta ja kohdentaa palvelut niille, jotka myös hyötyvät niistä eniten. Kiteytettynä tämän esityksen voisi tiivistää siten, että koko ikäluokka, miehet ja naiset, saa terveystarkastuksen. Puolustusvoimat saa paremman ja ajantasaisemman tiedon käyttöönsä. Hyvinvointialueet saavat joustoa ja voivat kohdentaa resurssit sinne, missä on suurin tarve. Päällekkäisyyksiä karsitaan, ja terveystarkastusten määrä pysyy nykyisellä tasolla, mutta aikatauluista ei enää säädetä tarpeettoman kankeasti laissa. Valiokunta on myös ollut yksimielinen siinä, että jos tulevaisuudessa asetuksella muutetaan terveystarkastusten määrää tai niiden laajuutta, vaikutukset on arvioitava perustuslain edellyttämällä tavalla. Tämä on selvä ohjaus tulevaisuutta varten. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä järkevöitämme palveluita ja vahvistamme nuorten yhdenvertaisuutta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+10.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-11-25T18:49:03,2025-11-25T18:52:21,Käsitelty,1.1 2025_115_249,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_250,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Esityksen tavoitteena on säätää ennakkoterveystarkastuksen järjestäminen opiskeluterveydenhuollossa oppivelvollisuusikäisenä. Prosessien tehostamiseksi ehdotetaan säädettäväksi uudesta sähköisestä terveyskyselystä. Myös neuvolaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ja lasten sekä nuorten suun terveydenhuoltoa koskevia terveydenhuoltolain säännöksiä muutettaisiin siten, että laissa ei enää säädettäisi tarkoista ajankohdista, jolloin terveystarkastukset olisi toteutettava. Terveystarkastusten ajankohdista ja sisällöistä säädettäisiin sen sijaan jatkossa asetuksessa. Luopumalla tarkan ajankohdan ja sisällön säätämisestä voidaan joustavammin ohjata tuotettavien palveluiden sisältöä, toteuttamistapaa sekä ammattilaisten rooleja. Opiskeluterveydenhuoltoon sisältyisi jatkossa Puolustusvoimien ennakkoterveystarkastus hyvinvointialueen järjestämänä sinä vuonna, kun opiskelija täyttää 18 vuotta. Näen esityksessä erityisen tärkeänä sen, että esimerkiksi Puolustusvoimat saa reaaliaikaisen tiedon koko ikäluokasta. Tämä koskee sekä miehiä että naisia. Palveluita voidaan kohdentaa niille, jotka niitä eniten tarvitsevat, hyvinvointialueet saavat joustoa, ja resurssit kohdentuvat oikein. Arvoisa puhemies! Oppositio on jättänyt vastalauseen ja hylkäysesityksen tästä esityksestä. Kuten arvata saattaa, asennoituminen esitykseen on sellainen, että sana ”leikkaus” on pitänyt mainita lyhyessä vastalauseessa peräti kolme kertaa. Oppositio tietää kuitenkin itse sotelait sorvanneena varsin hyvin, että hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien laajuuden tai laadun muutos on huomioitava valtionrahoituksen määrässä. Hyvinvointialueiden velvoitteiden väheneminen alentaa täysimääräisesti hyvinvointialueiden rahoituksen tasoa hallituksen esityksessä olevan laskelman mukaisesti, ja Puolustusvoimilta saatavien toimintatulojen väheneminen kasvattaa taas hyvinvointialueiden rahoitusta vuosina 24 ja 25 toteutuneiden korvausten mukaisesti. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+10.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-11-25T18:52:21,2025-11-25T18:54:40,Käsitelty,1.1 2025_115_251,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_252,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomalaisten lasten ja nuorten terveystarkastuksissa on aivan varmasti kehittämisen ja myös rationoinnin varaa. Siitä on toki pitkä aika, kun itse toimin terveyskeskuksen johtajana, mutta jo silloin oli havaittavissa, että esimerkiksi yksilöllistä variaatiota olisi tarvittu enemmän. Eli eivät kaikki tarvitse samaa 70:tä minuuttia tai 30:tä tai 45:tä minuuttia. Meillä on perheitä, joissa lapset voivat hyvin ja joissa riittäisi periaatteessa vanhempien kanssa lyhyempi aika käytävään keskusteluun. Tietysti itse sen lapsen tutkimiseen varmasti käytettäisiin sama aika, mutta ennen kaikkea tämä vuorovaikutuksen tarve olisi hyvin enemmän yksilöllistettävä perheiden tarpeiden ja vaikkapa myös koulutustason ja terveystietämyksen mukaan. Ennen kouluikää suomalainen lapsi tarkastetaan niin sanotusti 15 kertaa. Siitä neljä on lääkärintarkastusta, ja muut ovat terveydenhoitajien tarkastuksia. Siinä yhteydessä myös rokotetaan. Sitten, kun lapsi menee kouluun, hänellä on kerran vuodessa vuositarkastus. Lääkäri tekee sen ensimmäisellä, viidennellä ja yhdeksännellä luokalla, muina vuosina terveydenhoitaja, ja nyt käytännössä tässä esimerkissä puhumme enemmän toisen asteen opiskelijoiden eli ammattikouluissa tai lukioissa olevien opiskeluikäisten terveystarkastuksista. Eli tässä on rationoinnin varaa. Mutta, aivan niin kuin tässä jo vähän ennakoitiin hallituspuolueiden taholta, me kritisoimme sitä, että tämä johtaa käytännössä hyvinvointialueiden yleiskatteellisen rahoituksen leikkaamiseen: ensi vuonna kaksi ja puoli miljoonaa, 7,5 miljoonaa lisää vuonna 2027, niin että yhteensä tämä leikkaus on pyöristettynä kymmenen miljoonaa. No nyt, kun sanottiin, että eikö meidän pitäisi tietää tämän rahoituslain viime kaudella säätäneinä tahoina, että toiminnan muutokset johtavat joko lisärahoitukseen tai rahoituksen vähentämiseen, niin tämän voisi tehdä myös sillä tavalla, että emme vähentäisi hyvinvointialueiden rahoitusta. Tekisimme yleistä väljennystä niin, että hyvinvointialueet voisivat väljentää jossain määrin tarpeen mukaan, ilman, että me nyt laki- tai sitten edes asetustasolla säädämme yksityiskohtaisesti, hyvin tarkasti, näistä, ja laskemme siitä sitten ulos tulevaksi tietyn määrän miljoonia, jotka käytännössä ovat näitä säästöjä. Varsinkin tämän lakiesityksen taloudellisissa vaikutuksissa oli viiden minuutin tarkkuudella tehty kertolaskuja, jotka sitten päätyvät juuri näihin lukuihin, joita täällä on esitetty. Eli meidän vastalause on pitkälti rakennettu sen pohjalta, että emme hyväksy tätä leikkausta hyvinvointialueiden yleiskatteelliseen rahoitukseen.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+10.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-25T18:54:40,2025-11-25T18:57:44,Käsitelty,1.1 2025_115_253,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Väyrynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_254,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Meillä on ehkä edustaja Lindénin kanssa erilainen suhtautuminen hyvinvointialueitten kapasiteettiin ja selviämiskykyyn. Te puhutte ehkä siitä, että hyvinvointialueiden suoriutuminen on kiinni siitä, kuinka paljon sinne laitetaan rahaa. Minä itse näkisin enemmän, mitä sillä rahalla tehdään. Minä olen hyvin samaa mieltä edustaja Lindénin kanssa siitä, että meillä on varmasti lasten ja nuorten terveystarkastuksissa tehostamisen varaa, tarkastamisen varaa, ja tässä itse asiassa pyritään juuri siihen. Minä tervehdin oikein ilolla kaikkia niitä esityksiä, millä me pyritään meidän resurssit kohdistamaan mahdollisimman hyvin sinne, missä niitä tarvitaan, mahdollisimman oikea-aikaisesti, mahdollisimman vaikuttavasti. Tässä esityksessä on nimenomaan tehty sitä näillä tietyillä toimilla, missä yhdistetään terveystarkastuksia, annetaan liikkumavaraa alueelle ja siirretään sinne asetukseen enemmän lainsäädännöstä tätä joustovaraa. Tässä on tietty yhtymäkohta. Tänään puhuttiin lähetekeskustelussa talousarviosta, jossa viitattiin omalääkärimalliin, missä on itse asiassa täysin sama efekti nähtävissä. Me pyritään nyt viimeinkin pureutumaan sinne terveydenhuollon sisältöihin ja miettimään, mitä me tehdään siellä rakenteitten, hallinnon sisällä, mitä nyt on tässä muutama vuosi aivan oikein hinkattu, mutta ne rupeavat olemaan valmiita. Minä todella olen iloinen siitä, että me hiljalleen ruvetaan siirtymään sinne sisältöjen pariin ja pyritään siihen, että ne rahat, mitä me ikinä sinne hyvinvointialueille laitetaankin, pystyttäisiin käyttämään mahdollisimman tehokkaasti, ne riittäisivät mahdollisimman pitkään ja mahdollisimman hyvään hoitoon ja vaikuttavaan hoitoon. Tämä esitys on yksi siinä työssä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+10.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-11-25T18:57:44,2025-11-25T18:59:24,Käsitelty,1.1 2025_115_255,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_256,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama näkemys tässä vielä tähän asiakohtaan nimenomaan siksi, miksi me emme olleet kovin innostuneita tästä esityksestä loppumetreillä. Ensinnäkin tässähän on taustalla se, että hallituspuolueet ovat, aivan oikein, katsoneet yhteiskunnassa tehtäviä, jotka ovat osoittautuneet ajan myötä tarpeettomiksi, ja pohtineet, onko tehtäviä, joista voitaisiin vähentää julkista rahoitusta ja täten sitten ikään kuin tätä tehtävää leikata pois keinovalikoimasta. On selvää, että varmasti tällaisia tehtäviä on, ja on aika ajoin hyvä käydä läpi näitä. Tässä tapauksessa on esitetty sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle myöskin näitä tehtävien vähennyksiä. Alun perinhän tämä tehtävienvähennyspaketti oli siis kyllä niin hirvittävä, että täytyy onnitella hallituspuolueita siitä, että tähän on tultu. Tämähän oli todella kovanlainen esitys. Alun perin oli monenlaisia esityksiä siitä, miten terveystarkastuksia esimerkiksi koululaisten, neuvolassa käyvien lasten ja myöskin toisen asteen opiskelijoiden osalta muutettaisiin. Ainakin hoitoala on pitänyt suurena saavutuksena sitä, että tässä nyt tosiasiassa pidettäisiin kuitenkin siitä kiinni, että jatkossakin me laitettaisiin painoarvoa siihen, että lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus käydä terveystarkastuksessa, saada siis edes jonkinlainen kosketuspinta sellaiseen aikuiseen, jolla olisi mahdollisuus auttaa. Miksi tämä on niin tärkeää? Siksi, että kun me katsotaan tilastojen valossa sitä, missä kunnossa meidän lapset ja nuoret ovat, niin joka viidenneksellä on jo diagnoosi, mielenterveyteen liittyviä haasteita, ja jopa neljänneksellä alkaa olemaan haasteita tässä asiassa. On äärettömän iso kysymys se, että me annamme uskottavasti mahdollisuuden siihen, että lapsilla ja nuorilla on edes tämä yksittäinen käynti silloin tällöin mahdollista saada toteutumaan. Haasteeksi on koitunut viime vuosien aikana se, että meillä ei ole riittävästi resursseja näitä lapsia ja nuoria auttaa. Me tiedämme jo nyt, että esimerkiksi näiden mielenterveysongelmien hoitamisessa meillä on liian vähän resursseja kouluterveydenhuollossa tähän puuttua. Viime kaudella tehtiin todella hyvää sisältöuudistusta siinä, millä tavalla lasten ja nuorten auttamiseksi voitaisiin paljon kattavammin tätä palvelua järjestää. Nyt tässä kuitenkin meitä tosiasiassa kismittää se, että lähtökohdaksi otettiin se, että säästöjä pitää löytää, ja on erikoista se, että täällä ei voi edes puhua asioista oikeilla nimillä. Tässä nimenomaan jopa valiokunnan mietinnössä lukee, mitä tässä ollaan tekemässä. Tässä siis käytännössä tätä tarkasteluväliä lykätään, ja sen takia tätä säästöä on tulossa. No, säästö on toki minimaalinen suhteessa sosiaali- ja terveydenhuollon pääluokan kokoon, mutta on sanottava, että sen lisäksi on pohdittava myös sitä, toteutuuko toisen asteen osalta riittävä mahdollisuus tällaiseen palveluun jatkossa. Tähän liittyy sitten se, että jo pidempäänkin on käyty keskustelua siitä, olisiko järkevää näiden kahden eri kutsuntasatsin sijasta yhdistää toinen näistä kutsuntakerroista toisen asteen terveystarkastusten kanssa yhteen. Me emme vastusta tätä toiminnallista muutosta. Aikoinaanhan hyvin paljon hoidettiin yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollossa Puolustusvoimille kuuluvia tehtäviä. Kukaan ei siis vastusta sitäkään, että Puolustusvoimilla ei tarvitsisi olla kuin yhdet kutsunnat, ja tässä siinäkin halutaan kuitenkin resurssi säilyttää. Meidän ryhmän näkökulmasta oli tärkeätä, että tällainen toiminnallisuus tässä on järkevää, mutta haasteeksi tulee se, mikä on hirvittävän hyvin kuvattu tässä mietinnössä, että meillä ei tosiasiassa enää jää tarpeeksi aikaa näiden lasten ja nuorten palveluihin. Eli tässä tapauksessa tämä laskelma, josta nyt puhutaan — kun opiskelijaterveydenhuollon terveystarkastusten kustannuksia käydään kaiken kaikkiaan läpi — sisältyy siis sillä tavalla tähän olettamuksena, että käytettäisiin sähköiseen terveyskyselyyn hallinnollisesti viisi minuuttia terveydenhuoltajan aikaa. No, varmasti sellaisissa tapauksissa, kun ei ole yhtään rastia väärässä kohtaa, homma käykin viidessä minuutissa, mutta asiantuntijakuulemisissa on ihmetelty, että jos tästä yritetään saada seulottua niitä ihmisiä, jotka tarvitsisivat enemmän apua siihen tarveharkintaiseen — toisen asteen viimeinen terveystarkastushan muuttuu tarveharkintaiseksi yli 18-vuotiaille — niin miten ihmeessä viidessä minuutissa pystyy käymään sen monimutkaisen kyselyn läpi niin, että se tarveharkinta ja sitten tämän ihmisen kutsuminen terveystarkastukseen onnistuvat tuossa ajassa. Lisäksi tässä oletetaan, että kaikista opiskelijoista 30 prosenttia tarvitsisi 75 minuuttia ensimmäisenä opiskeluvuotenaan ja kymmenen prosenttia vielä 20 minuutin lisäkäynnin lääkärillä. Tässä ajateltaisiin, että tämä laajennettu terveystarkastus oppivelvollisille tarkoittaisi sitä, että toisena opiskeluvuotena 45 minuuttia tarvittaisiin tarkastukseen terveydenhoitajalle ja muilla oppivelvollisuusikäisillä 75 minuuttia. Tässä ajatellaan, että kaikki oppivelvollisuusikäiset kävisivät toisena opiskeluvuotenaan 30 minuutin laajennetussa terveystarkastuksessa, johon sisältyisi — siis huom., johon sisältyisi — jo palveluskelpoisuuden arviointi. Eli käytännössä 15 minuuttia jäisi näin lääkärin kanssa tätä tarkastusaikaa. On siis jo harvinaista, että se lääkärijohtoisesti tehdään. Siksi moni asiantuntija epäileekin sitä, että tämä tarkoittaa käytännössä leikkausta lasten ja nuorten terveystarkastuksiin ja kohtaamisiin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kyllä tätä nyt sillä nimellä joudutaan kutsumaan, koska nimenomaan valiokunnassa tätä käsiteltiin myös siitä näkökulmasta, että tätä palvelua enää ei saa saman verran kuin on ennen saanut. No, mitä tulee sitten Puolustusvoimien tehtäväsiirtoon, niin Puolustusvoimathan on ollut tämmöinen maksaja tässä käytännössä ja tätä kautta nyt sitten Puolustusvoimien toimintamenoista siirtyisi pois laskennallinen määrällinen rahoitus, 4,99 miljoonaa. Nyt on sitten käyty sitä keskustelua, onko tämä uusi raha riittävä, joka sitten hyvinvointialueille siirretään. Tässä tapauksessa, toisin kuin äsken täällä edustaja Rintamäki mainitsi, tässä käy niin, että se raha ei ole riittävä. Sen takia valiokunta toteaa itsekin [Puhemies koputtaa] yhtyen puolustusvaliokunnan näkemykseen, että tämä raha on jäämässä nyt liian pieneksi, ja sitä kautta epäilemme, että on vaikea perua tätä leikkausta enää sitten, kun ollaan vuosien päässä. Siksi tässä vaiheessa olemme jättäneet tästä vastalauseen.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+10.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-11-25T18:59:29,2025-11-25T19:07:25,Käsitelty,1.1 2025_115_257,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_258,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minusta on mielekästä tässä yhteydessä käydä keskustelua koko rahoituksen periaatteesta, koska tässä nyt kajotaan rahoitukseen sillä logiikalla, joka kieltämättä on nyt siellä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituslaissa. Otan nyt ihan muutaman käytännön esimerkin. Olen laskenut ja esitinkin sen eräällä kyselytunnilla tässä taannoin, että meillä on nyt tehty sellaiset 18 kappaletta tämmöisiä toimintojen muutoksia, joiden seurauksena yhteensä on noin 650 miljoonalla vähennetty tehtäväkohtaisesti tätä hyvinvointialueiden yleiskatteellista rahoitusta. Siellä on muutamia isompia eriä, mutta tietynlaista, voisiko sanoa, komiikkaa — ehkä se ei ole oikea sana, mutta käytän sitä nyt tässä — tulee kyllä, kun tehdään tällaisia hyvin pieniä leikkauksia. Yksihän oli esimerkiksi se, että kun siirrettiin velvoite tehdä ajokorttiterveystarkastuksia pois hyvinvointialueilta yksityiselle sektorille, niin siitä laskennallisesti katsottiin, että kertyy kolmen miljoonan euron säästö — siis siitä 30 miljardista, mikä hyvinvointialueilla on yhteensä käytettävissä — ja se kolme miljoonaa jyvitettiin eri hyvinvointialueille. Ja vielä pienempi oli tämä aika tuore asia, kun käyttämättä jääneitä sakkomaksuja, joista ei ilmoitettu etukäteen, korotettiin ja sillä verukkeella sitten 1,5 miljoonaa otettiin yhteensä kaikilta hyvinvointialueilta. Tämä on kieltämättä seurausta siitä, että rahoituslaissa on sidottu tehtävät ja rahat yhteen. Mutta nyt ihan kysyn, vaikka meillä ei ole suurta joukkoa täällä paikalla: Tämä on sillä tavalla mielenkiintoinen asia, että kun me teemme muutoksia, lisäyksiä tai vähennyksiä, me toimimme tällä tavalla, mutta ei missään ole kirjoitettu ylös, mitä siitä 31 miljardista sillä 30 miljardilla tehdään. Ei sitä ole lueteltu kattavasti, että siitä nyt käytetään syövän hoitoon 1,5 miljardia, siitä käytetään psykiatriaan tämän verran ja synnytystoimintaan tämän verran. Eli tämä koskee nyt vain ikään kuin sitä muutososuutta tässä. Silloin me säätelemme tätä rahoitusta tällä tavalla. Se, että puhun tällaisista luvuista kuin 30 miljardia ja 31 miljardia, johtuu siitä, että tämä valtionrahoitus sillä tietyllä momentilla — 28.89 on sen momentin numero — on se 27 miljardia. Mutta hyvinvointialueillahan on tämän lisäksi noin neljän miljardin edestä muita tuloja: asiakasmaksutuloja ja palvelumyyntituloja ja muita tuloja. Ja siitä tulee se, että niiden menot yhteensä ovat 31 miljardia. Me säädämme niitä muutostilanteessa yhden tai viiden tai 150 miljoonan euron tarkkuudella, mutta todellisuudessa ei ole olemassa luetteloa siitä, mitä 31 miljardilla tehdään. Tämä on semmoinen asia, mikä kieltämättä minua itseäni askarruttaa. Myönnän sen suoraan. Usein on puhuttu siitä, että pitäisi jollakin tavalla eksaktimmin määritellä se palvelulupaus, mihin suomalaiset ovat oikeutetut, kun me käytämme tällaisen määrän rahaa julkiseen terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin, ja sitten meillä olisi jonkunnäköinen yksityiskohtainen käsitys tästä. Kun olen verrannut budjetin eri pääluokkia, niin meillä esimerkiksi opetushallinnossa on hyvinkin tarkkaa, siellä on momentteja paljon, paljon enemmän, ja sitten meillä on paljon suurempi luku, niin kuin tunnettua on, että meillä on se yksi valtavan suuri momentti, se 27 miljardia, joka on melko tasan 30 prosenttia koko valtion budjetista. Sitten kerran laskin sieltä nämä momentit läpi, että meillä on yli 30 momenttia — yhteensä niitä on noin 500 — jotka ovat alle miljoonan euron suuruisia tuolla valtion budjetissa. Tätä sisäistä logiikkaa tässä itse asiassa pyöritän mielessäni. Nyt tämä liittyy kuitenkin sillä tavalla tähän hyvinvointialueiden kokonaisrahoitustilanteeseen, että kyllähän me tiedämme, että kun sitä yleiskatteellista rahoitusta vähennetään, niin eihän se välttämättä jokaisella hyvinvointialueella tarkoita sitä, että ne tekevät jonkun muutoksen. No, tässä nyt käsiteltävässä tapauksessa näin on, koska hyvin tarkkaan määritellään laki- ja asetustasolla tämä asia, mutta esimerkiksi siinä vaiheessa, kun me leikkasimme 30 miljoonaa euroa pois kaikilta hyvinvointialueilta sillä perusteella, että seitsemällä hyvinvointialueella tehtiin muutoksia sairaaloiden päivystysjärjestelyihin, niin mehän otimme rahaa pois myös niiltä 15 alueelta, joilla ei tehty niitä vastaavia muutoksia. Joku voi sanoa, että ne olivat tehneet niitä itse aikaisemmin tai niitä ei ollut tarve tehdä, koska siellä ei ollutkaan muita sairaaloita kuin yksi keskussairaala. Eli tämän yleiskatteellisen rahoituksen ja tehtäväkohtaisen rahoituksen välinen suhde on tässä semmoinen, jota vakavasti ottaen kehotan miettimään, koska tämä tuntuu vähän hassulta. Minä väitän, että tämä johtaa ajattelemaan niin, että kun halutaan nyt säästöjä kohdentaa siellä hyvinvointialueilla, niin sitten lähdetään hakemalla hakemaan hyvinkin pieniä, juuri tätä suuruusluokkaa kuin jotkut ajokorttitarkastukset, ja sitten lasketaan niille se kustannusvaikutus ja sitten tehdään tällaisia laskelmia, niin kuin tässäkin yhteydessä on, että viiden minuutin tarkkuudella lasketaan terveydenhoitajan työajan käyttämistä vaikkapa siinä, kun hän katsoo läpi sen sähköisen terveyskyselyn tuloksia — tällaisia. Tämä oli enemmän minun nostoni tässä. Me haluaisimme kyllä, että tätä kokonaisuutta kehitettäisiin tässä. Nyt tietysti hyvinvointialueiden rahoitustilanne on muutenkin vaikea, mutta en laajenna keskustelua nyt tällä erää siihen.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+10.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-25T19:07:32,2025-11-25T19:13:56,Käsitelty,1.1 2025_115_259,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_260,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä aikaisemmin edustaja Rintamäki viittasikin jo siihen, että tässä sitten jyvitetään nämä muutokset, mutta tosiasiassa näinhän ei tapahdu. Tässä valiokunnan mietinnössähän todetaan, että sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaa puolustusvaliokunnan tavoin sitä, että kaikki muutoksista aiheutuvat kustannukset on korvattava hyvinvointialueille täysimääräisesti hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain mukaisesti. Myös Puolustusvoimilta hyvinvointialueiden rahoitukseen siirtyvän määrärahan oikeellisuutta vuosien 24 ja 25 toteutuman perusteella tulee tarkastella huolellisesti. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että valtioneuvosto seuraa ja arvioi jatkossa hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyyttä ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin riittävän rahoituksen turvaamiseksi. Me olemme siis kaikki yksimielisiä tästä asiasta, ja tämä huoli tulee siis nyt siitä, että kun Puolustusvoimat luopuu sen tehtävän pyörittämisestä, että heillä on tämä ennakkotarkastusten järjestäminen kutsunnan osalta, niin tämä on käytännössä arvioitu nyt vuosien 24 ja 25 perusteella niin, että Puolustusvoimat olisi käyttänyt tähän 4,99 miljoonaa euroa. Koska kuitenkin tässä siirretään todelliset menot, ei siis laskennallisia vaan todelliset menot, niin tässä samassa yhteydessä Puolustusvoimat on epäillyt, että tässä ei siirretä riittävästi rahaa tämän palvelun suorittamiseen siinä laajuudessa kuin me olemme tässä tarkoittaneet. Sen takia tätä ruvettiin sitten selvittämään valiokunnassa, pitääkö tämä huoli siis paikkansa vai ei. Tämä johtaa nyt sitten siihen, että Puolustusvoimilta saadun selvityksen mukaan vuonna 24 se toteutuma oli 2,9 miljoonaa euroa. No, jokainen miettii sitten, että siinä on kahden miljoonan heitto ja että voidaanko mennä tällä. No, toteutumasta vain pitää maksaa. Se on aivan selvää, että meillä täytyy rahoituksen olla tarveperustaista ja myöskin varmistetaan, että se rahoitus menee nimenomaan sitten juuri niihin, mistä laskujakin on syntynyt. Tässä tapauksessa haasteeksi tuli se, että koko ikäluokka ei osallistu tietenkään, naisten osalta, kutsuntoihin, koska se on vapaaehtoista. Tässä esityksessä, mikä nyt meni läpi, kaikki naiset lähtökohtaisesti osallistuisivat, elleivät he sano, että he eivät tule mukaan. Se oli siis ajatuksena, että kaikki menisivät, ja tätä ei ole laskettu näihin hintoihin lainkaan mukaan. Tämä on meidän huolemme täällä. Yksimielisesti tällaisella lausunnolla oltiin liikkeellä. Sen takia tässä esityksessä myöskin on nyt luvattu, että nämä rahat käydään läpi, ja siitä me ollaan laitettu tänne oma maininta. Eli kun asiantuntijat ovat olleet huolissaan siitä, että nämä kustannussäästöt eivät hyvity hyvinvointialueille riittävällä tavalla, niin että nämä säästöt voivat olla ylimitoitettuja, niin tässä tapauksessa me todetaan, [Puhemies koputtaa] kuten tässäkin todetaan, että puolustusvaliokunta toteaa, että ennakkotarkastus koskee koko ikäluokkaa mutta rahaa tulee vain niiden vuonna 24 tarkastettujen kulujen osalta. [Puhemies koputtaa] Näin on sitten päädytty siihen, että ne rahat käydään läpi ja tarkastetaan jatkossa tulevissa kehyksissä, että ne riittävät, mutta me annetaan tässä nyt sitoumus asiaan, josta ei ole varmuutta. — Tulen sinne sitten. [Puhemies: Olkaa hyvä. — Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] Arvoisa puhemies! Jotta me voidaan varmistaa, että tämä rahoituspohja on saletissa... Tässä tuntuu nyt käyvän epäselväksi se, miten se rahoituspohja varmistetaan. Tässä on nyt luvattu, että esityksen mukaan nämä taloudelliset vaikutukset täsmentyvät vuosien 24 ja 25 toteuman perusteella, ja tämän myötä se arvio hyvinvointialueille Puolustusvoimilta siirtyvän määrärahan tason suuruudesta tulee todennäköisesti tarkentumaan alaspäin. Tähän kuitenkin tulee liittymään epävarmuuksia. Puolustusministeriö tulee esittämään määrärahan siirtoon liittyvät ehdotukset vuosien 2027—2030 kehysehdotuksen ja vuoden 27 talousarvioehdotuksen yhteydessä. Eli he arvioivat jatkossa 13 vuotta eteenpäin vuodesta 27 ja päätyvät esittämään jotain määrärahaa, ja sillä mennään. Kyllähän se nyt on selvä, että täältä puuttuu jatkossa rahaa, ja sen takiahan valiokunta laittoi tämän klausuulin tähän perään yksimielisesti, että näitä rahoja ei vohkittaisi, niin että sitä rahoitusta olisi riittävästi tämä terveystarkastus järjestää. Toinen huolemme, arvoisa puhemies, on nyt se, että tässähän yhdistetään sekä kutsuntojen ykköstarkastus että toisen asteen melkein ainokaiseksi jäävä tarkastus, ja ongelmaksi tuli se, että molemmille olisi nyt niin sanotusti laskennallisesti 15 minuuttia lääkärinaikaa. Puolustusvoimien osalta 15 minuuttia näyttää asiantuntijalausuntojen perusteella siltä, että se on ollut suurin piirtein sitä luokkaa tälläkin hetkellä, mutta täältä lääkärintarkastuksen määrästä on tippunut valtava määrä minuutteja pois, ja nyt se on tässä esityksessä 15 minuuttia. Se haaste on se, että kun siinä kutsunnoissa tarkastetaan tiettyjä asioita ja siihen kuluu se 15 minuuttia, jota he ovat tehneet siellä jo nyt, niin mitä sitten voidaan uhrata monista muista asioista, jotta käy niin, että se lääkäri ehtii tarkastaa myös muita kuin kutsuntoja varten tarkastettavia asioita? Me epäilemme, että tämä valiokunnan saama kritiikki ei ole täysin perusteetonta, ja pelkona tässä nyt on se, että me leikkaamme lapsilta ja nuorilta tosi pienen miljoonamäärän tilanteessa, jossa nämä voivat niin hyvin huonosti. Sen takia on olennaista, että täällä voidaan käydä myös keskustelua siitä, mitä tuli niin sanotusti tehtyä. Tämä esitys olisi siis kannatettava sen osalta, että nämä kutsunnat ja toisen asteen terveystarkastus yhdistetään, vaikka se voi jäädä jollakin nuorella ainokaiseksi, mutta me haluamme, että sitten myöskin ne minuuttimäärät pysyvät. Sellainen lapsilta leikkaaminen ikään kuin tehtävien tarkistuksena on tosi tyhmää, kun nämä lapset ja nuoret ovat toisella asteella semmoisessa kunnossa, että he varmaan tarvitsisivat sen ajan, joka heille on koko kouluaikana määrätty, eikä sekään kovin kummoinen ole. Tässä oli alun perin iso riski, että tulee valtavasti terveystarkastuksien poisjääntiä, ja niistä kun ala riiteli aika vahvasti, loppuviimeksi nyt on pystytty pitämään kuitenkin se palvelulupaus, että tätä aikaa on. Siinä, miten se rationaalisimmin järjestetään, olemme samassa veneessä mukana, että on järkevää käydä keskustelua siitä, että myöskin uudistuksia pitää tehdä lasten tarpeisiin nähden, ja se on tässä mukana. [Puhemies koputtaa] Ja viimeisenä on tämä raha-asia, jonka jo kävin tuossa alussa tätä puheenvuoroa läpi, [Puhemies koputtaa] että rahaa pitää siirtää se määrä, mikä oli todellisia kuluja, eikä laskennallinen, ja nyt voi käydä päinvastoin.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+10.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-11-25T19:13:59,2025-11-25T19:21:42,Käsitelty,1.1 2025_115_261,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Väyrynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_262,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ehkä ihan aavistuksen menee otsikon ohi, mutta jos sallitte, niin sinänsä ansiokasta edustaja Lindénin puheenvuoroa haluaisin hieman kommentoida: Ensinnäkin olen täysin samaa mieltä kuin edustaja, että on tietynlainen ongelma kyllä, jos me tehdään pistemäisiä toimia, jotka vaikuttavat vain tietyille hyvinvointialueille, ja tämä rahoitusjärjestelmä kohtelee sitten kaikkia ikään kuin yhtenä kokonaisuutena. Se on semmoinen ongelma, mikä varmaan jollakin aikajänteellä pitää pystyä korjaamaan liittyen tähän rahoituslakiin. Sitten ainakin rivien välistä ymmärsin, että te jollakin lailla vähän ehkä kritisoitte tätä tapaa, että ykkösmiljoonia tai kymmeniä miljoonia siirrellään tavallaan liittyen tämmöisiin tehtävän siirtoihin tai vaihdoksiin, mitkä ovat hyvin pieniä, mutta se on todellakin se, mikä nyt on tällä hetkellä kirjoitettu sinne rahoituslakiin. Te itse asiassa aivan oikein sanoitte, että laki ei määritä niille 30—31 miljardille kohdetta, ei terveyskeskuksia, ei syövänhoitoa eikä muuta, mutta toivoisin silloin, että se ymmärrettäisiin tässä salikeskustelussa, koska te olette itse kyselytunnilla kysyneet kysymyksen, että minkä takia hallitus leikkasi terveyskeskuksilta 125 miljoonaa euroa. Sellaista hallitus ei voi tehdä, vaikka haluaisi tehdä, koska se menee nimenomaan sieltä yleiskatteisesta rahoituksesta. Ymmärrän tämän poliittisen klangin tässä keskustelussa, mutta se ei tätä sisältökeskustelua johda mihinkään, koska me kaikki tiedetään, että 125 miljoonaa euroa ei mene terveyskeskuksilta, koska sinne terveyskeskuksille ei ole osoitettu mitään, vaan se menee sieltä yleiskatteisesta rahoituksesta. Sen takia mekin haluamme puhua siitä, että viime vuonna 26 miljardia, tänä vuonna 27,1 miljardia, ja sitten siirtyä aidosti keskustelemaan siitä, mitä niillä rahoilla tehdään siellä järjestelmän sisällä. Olen samaa mieltä teidän kanssa, että on turhauttavaa laskea niitä 5,2-miljoonaisia johonkin tiettyyn tehtävään liittyen, mutta kun ne eivät liity varsinaisesti siihen tehtävään, vaan ne liittyvät siihen rahoituslakiin, niin yritettäisiin nyt porukalla keksiä, miten tämä järjestelmä saadaan toimimaan niin, että niitä sisältöjä pystytään mahdollisimman paljon tuottamaan sillä yleiskatteisella rahalla, mikä se ikinä minäkin vuonna on. Mutta puhutaan silloin oikeista asioista, kun me kaikki tiedetään kuitenkin, miten tämä menee. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+10.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-11-25T19:21:48,2025-11-25T19:24:17,Käsitelty,1.1 2025_115_263,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_264,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä sitä toivoisi, että niin puhuttaisiin, mutta itsekin kun tässä olen katsonut tätä elämää 19. vuotta, en ole ihan varma, tietääkö edes osa, mistä puhutaan, puhumattakaan siitä, puhuvatko he sitten yksityiskohtaisesti oikein. Pitää muistaa, että sama esimerkki, joka ihan oivallisesti tässä nostettiin esiin tästä, että nyt leikataan terveyskeskuksilta tai nyt leikataan yöpäivystyksistä, on vice versa. Siis siinä leikataan yöpäivystyksistä, mutta se on se yleiskatteellinen laskennallinen osuus, mistä puhutaan. Siinä missä edustaja Väyrynen toivoi, että oppositio lakkaisi mainitsemasta, että leikataan juuri siitä, niin kaikki nämä hallituksen esitykset lähtevät siitä, että juuri siitä leikataan. Ja kaikkein hulluinta tässä on vielä se, että niin kuin edustaja Lindén tässä ansiokkaasti kävi läpi hallituksen leikkauslakeja, siis lähes parikymmentä leikkauslakia, niin niissä on erittäin huolellisesti tutkittu euromääräisesti, kuinka paljon se muutos on. Äsken kun tuolla kävin esittelemässä tätä ensimmäisessä puheenvuorossa, totesin, että tämä lasten terveystarkastusten muuttaminen kolmen vuoden sijasta neljään vuoteen maksaa siis 0,22 miljoonaa säästöä. Hei, ihan oikeasti, aivan oikeaa kritiikkiä on teillä molemmilla siitä, missä tämä fokus on, mutta kyllä me puhumme myöskin näissä hallituksen esityksissä kertomalla, kuinka monta henkilötyövuotta on vähennetty. Kun siinäkin sanotaan, että ei täällä hallitus ole vähentänyt mitään henkilötyövuosia, niin minun pitäisi samalla tavalla sanoa teille, että olettehan te: joka ainoassa esityksessä lukee, kuinka monta ihmistä vähennetään. Ne ovat kaikki henkilökunnan vähennyslakeja. Jokaisessa vaikutukset on arvioitu, onko se, kuulkaa, kaksi ihmistä, kymmenen vai onko se 50 vai 500. Ne kaikki lukevat siellä. Tämä on minusta se meidän hankaluus. Mitä tulee tähän toiseen pointtiin, mikä minusta edustaja Lindénillä oli se kaikkein arvokkain pointti, että me käsitellään nyt tätä hyvinvointialueiden rahoitusta niin, että se on yleiskatteellista ja se ei tietenkään ole sitä vanhaa korvamerkittyä, jota me aina silloin tällöin haikailemme takaisin: Minä elän oikeastaan kahden maailman puristuksessa. Olisi hienoa elää menneessä, mutta kyllä tämä elo vaatii sitä, että on pakko olla liikkeellä 2020-luvulla, vaikkei millään mieli tekisi. Se johtuu siis siitä, että jos nämä olisivat korvamerkittyjä, niin olisi aina hienoa valvoa, että kuulkaas, nyt ne 200 000 menivät oikeaan paikkaan. Mutta kun koulutoimen tai jonkun työllisyyden hoidonkin osalta kaikki on yleiskatteellista, niin mehän täällä sitten nillitetään, että on se kamalaa, että tämä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus on yleiskatteellista. Sellaista kuulkaa, kansanedustajatoverit, se on ollut miesmuistiin. Semmoiset ajat ovat ohi, että kaikki oli korvamerkittyä, ja siihen ei varmaan koskaan ole enää paluuta. Se on ongelmallista, että se kustannuksenjaon tarkastus, mikä me tehdään, ei ole samanlaista kuin kuntapuolella, että se tulee kuin manulle illallinen. Täällähän riidellään nyt siitä, onko se kustannuksenjaon tarkastus rehti ja reilu peli, että laskennallinen rahoitus hyvitetään sitten myöhemmin niin, että katsotaan, miten meni kustannuksissa, ja ne hyvitetään eurolleen. Nythän on niin, että hallitus ensi töikseen muutti rahoituslakia niin, että 80 prosenttia vain hyvitetään. Niin että kyllä tämä meno on niin hullua ollut, ja me ollaan niin kaukana noista aivan erinomaisista puheista, joita Väyrynen ja Lindén käyttivät. [Puhemies koputtaa] — Tässä nyt vain joitakin arvioita.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+10.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-11-25T19:24:19,2025-11-25T19:27:48,Käsitelty,1.1 2025_115_265,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_266,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on ihan tärkeätä ja mielenkiintoista keskustelua, ja jaan pitkälti näitä näkemyksiä, mitä täällä on esitetty, mutta sanon nyt sillä tavalla tässä edustaja Väyryselle, että mehän teemme molemmat tätä samaa. Eli kun nykyinen hallitus laittaa 15 miljoonaa euroa nuorten terapiatakuuseen, niin hallitus ilmoittaa, että nyt me laitoimme terapiatakuuseen 15 miljoonaa, tai niin kuin tänään on listalla omaishoito, laitetaan 15 miljoonaa omaishoitoon. Sekin raha menee sinne yleiskatteelliseen rahoitukseen. Pirkanmaan hyvinvointialue suurena saa siitä 1,5 miljoonaa, Satakunnan hyvinvointialue saa siitä 750 000 euroa, ja sitten käyttävät sen omaishoitoon, jos käyttävät. Mutta onhan meillä keino ohjata sitä sinne, ja siinäkin laissa on se, että nostetaan sitä vähimmäisrahaa, joka on lakisääteinen, niin että siellä, missä se vielä on alhaisempi, on silloin pakko laittaa sinne rahaa. Sanoinkin valiokunnassa, että entäs semmoisilla alueilla, joilla se alaraja on jo saavutettu. Siellä ei välttämättä tästä alueen saamasta vaikkapa yhdestä miljoonasta eurosta tarvitse yhtään euroa laittaa siihen omaishoidon tukeen, koska ainoa, mitä se sama laki säätelee omaishoidosta, on se vähimmäissumma. Ihan samalla tavalla edelleenkin puolustan sitä, että me voimme myös näin keskustella, koska silloin kun hoitotakuusta leikattiin se 126 miljoonaa, muutettiin sitä lainkohtaa, jolla hyvinvointialueet oli ikään kuin pakotettu ohjaamaan sinne annettu yleiskatteellinen raha terveyskeskustoimintaan. Kun oli säädetty, että viikossa pitää päästä terveyskeskuslääkärille, ja oli laskettu, että se vaatii 550 lääkäriä ja 550 hoitajaa lisää, niin silloin ikään kuin sillä tavalla ohjattiin. Se ei ollut korvamerkittyä, mutta lain velvoitteella ohjattiin. Näinhän tämä toimii, ja käytämme sitä molemmat tässä kieltämättä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+10.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-25T19:27:48,2025-11-25T19:30:14,Käsitelty,1.1 2025_115_267,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_268,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä meni niin mielenkiintoiselle alueelle, kun puhuttiin hyvinvointialueitten rahoituksesta ja muusta, että on pakko vähän osallistua tähän keskusteluun sen vuoksi, että koko ajan kuulee täällä, kuinka pielessä se on, mutta jos katsotaan oikeasti isossa kuvassa tämä hyvinvointialueitten rahoitus, jossa tarveperustaisesti jaetaan eri puolille Suomea näitä rahoja, niin noin 80 prosenttia menee sillä pohjalla ja eroja syntyy siitä. Kun joku pääkaupunkiseutu tai Helsinki saa 4 000 euroa per asukas ja Kainuu tai Lappi saa 6 000 euroa per asukas, se vain kertoo siitä, että kyllä siellä aika paljon otetaan tätä alueellista tilannetta huomioon, minkä ikäistä porukka on, mitkä ovat sosioekonomiset asemat ja kaikkea muuta. Kyllähän tämä perusviritys tässä isossa jaossa on ihan kohdallaan, ja sitten on tämä jälkikäteisrahoitus, jolla sitten paikataan niitä, jos ei ole pystytty arvioimaan kunnolla. Mutta tarvitseehan tämä järjestelmä totta kai viilaamista. Tämä ei ole valmis. Tämä on se lähtökohta, että meidän pitää niin opposition kuin hallituksenkin ymmärtää, että tätä vain pitää viilata ja valmis järjestelmä se ei ollut. Sitten tähän vielä tulee kaikki se osa, millä katetaan siellä hyvinvointialueilla asiakasmaksujen kautta tai muille myytävillä palveluilla niitä asioita. Eli tämä koko paketti pitää puhua auki, ja siinä mielessä, miten niitä tehdään. Sitten kun katsotaan tätä, että kun se on järjestämisvastuussa, niin se ostaa aika paljon palveluja ulkopuolelta, eli melkein puolet näistä, mitä hyvinvointialueille rahaa menee, menee siihen, että ostetaan eri tahoilta palveluja. Siinä mielessä se vaikuttaa myöskin kansantaloudellisesti aika isosti, kuinka koko terveyssektorilla ja sosiaalisektorilla asiat etenevät. Eli me ollaan kyllä ison juurisyyn äärellä tässä, kun 30 prosenttia budjetista on tämän ympärillä ja valtavasti myöskin työvoimaa, ja me heilutellaan tavallaan yhtä osaa tästä suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta. Toivoisin, että me päästäisiin tällaiseen keskusteluun myös muuna aikana, kun me heitellään, tuliko viisi miljoonaa sinne tai kymmenen miljoonaa tuonne, kun luku on 30 000 miljoonaa. Sitten ymmärtää nämä suuruusluokat, mistä aina välillä puhutaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+10.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-25T19:30:14,2025-11-25T19:32:50,Käsitelty,1.1 2025_115_269,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_270,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu viriää tietenkin siitä, annetaanko tämän esityksen mukaisesti ensin se laskennallinen osuus oikein, että se on uskottava, ja sitten varmistetaan, että tosiasiallisesti ne rahat ovat käytettävissä. Siitä minusta käytiin hyvää keskustelua, miksi tämä on ylipäätään tällainen laskennallinen järjestelmä. No, ikävä pettää teidän odotukset: ei ole ollut sellaista sotetuotantokautta, etteikö juuri näin se ole ollut. Jotkut menevät pöydän alle piiloon, mutta on mahdotonta mennä, koska voin todistaa, että jokaisella tuotantokaudella nykyiset eduskuntapuolueet ovat olleet mukana tällaista yleiskatteellista rahoitusmallia edistämässä. Nämä haasteet ovat kaikki tiedossa. Esimerkiksi kun lisätään joku uusi tehtävä, niin me annamme juuri siihen tehtävään sen rahoituksen, kuten tässä varmistamme, että tämän esityksen uudet terveystarkastukset tulisivat täysimääräisesti rahoitettua. Mutta samaan aikaan, jos me vähennämme täältä yhdenkin terveystarkastuksen, se on sitten se 0,22 miljoonaa euroa, joka otetaan tästä potista pois. Ja annas ollakaan, jos joku ei käytännössä tällaista palvelua annakaan, niin he ihmettelevät, miksi heiltäkin otetaan pois se siitä yleiskatteellisesta rahoituksesta. Tämä oli näkyvissä käytännössä meidän aikaisemmissakin työn tuloksissa täällä salissa. Moni on kysynyt, että jos joltakin loppuu yöpäivystys, miksi kaikki maksavat siitä, ja joku kysyy, että jos minulta loppuu yöpäivystys, niin miksi minä maksan siitä enemmän kuin mikä sen todellinen vaikutus on, tai joku kysyy, miksi ne, keillä on yöpäivystyksiä, eivät maksa sitä todellista vaikutusta. Juuri tässä esityksessä meidän huolemme oli se, että tällaisessa järjestelmässä, johon me ollaan poliittisista syistä tultu näitten vuosien aikana — eikä innovatiivisuutta ole ollut tämän enempää; en ole kuullut yhtään muuta rahoitusmallia esitettävän tosissaan tämän korvamerkityn tai tämän meidän nykyisen mallin tilalle, en missään pöydissä, 19 vuoden aikana — nyt oli tärkeätä varmistaa tässä keskustelussa, että me ymmärretään, että tästä palasesta jäi nyt iso osa auki, kun me emme tiedä, tuleeko hyvinvointialueilla jyvitettyä tähän riittävät resurssit. Kun Puolustusvoimilta otettiin se raha pois, jolla he ovat näitä ennakkokutsuntoja aikaisemmin järjestäneet ja jonka he ovat saaneet tässä yleisessä valtion rahanjaossa, kun heillä ei enää sitä vastuuta ole, niin nyt tässä on tietysti huoli, että se Puolustusvoimilta todellisista kustannuksista mennyt summa jyvitetään kuitenkin niin, että siihen jää se harkinnanvarainen liikkumapinta, kun eri vuosina tämä käyttö on selvästi ollut erilaista, niin että sinne jyvitettäisiin riittävä rahoitus. Minusta on kyllä hienoa sanoa Puolustusvoimien kunniaksi, että he halusivat olla varmistamassa, että tämä rahoitus siirrettäisiin riittävällä tavalla, ja sen takia nyt tässä esitetäänkin, että tämä rahoitus käydään vielä vuonna 27 uudelleen läpi. Täytyy toivoa, että silloinkin on valvovia koiria ja kissoja ja kaikenlaisia yhteiskunnallisia aktivisteja, jotka varmistavat, että se rahoitus siirtyy oikealla tavalla. Nyt me annettiin tähän vapaan kädet, ja sitä me pelkäsimme tässä, ja tässä on sen takia jätetty vastalause. ", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+10.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-11-25T19:32:54,2025-11-25T19:36:10,Käsitelty,1.1 2025_115_271,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 24/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Haluaako valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Krista Kiuru esitellä? — Olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_115_272,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2025 vp,"Kiitoksia, puhemies! Todella tässä esityksessä tehdään valiokunnan yksimieliselläkin toteamuksella hyviä asioita. Me olemme erittäin iloisia siitä, että saamme esitellä tämän lakiesityksen. Nimittäin tässä ehdotetaan sitä, että muutetaan ensinnäkin tuon yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöstä niin, että yrittäjän eläkelain mukaisen työtulon eli tämän YELin työtulon tarkistamisen 4 000 euron enimmäisraja nostetaan nyt sitten koskemaan myös 1.1.23 jälkeen aloittaneita yrittäjiä. Tällä hetkellähän tuo voimaantulosäännös koskee vain näitä aikaisempia työtuloja, jotka on vahvistettu ennen tuota rajapyykkiä. Näin sitten eri aikoina aloittaneet yrittäjät voisivat olla keskenään vähän tasavertaisemmassa asemassa. Tämän muutoksen osalta on tavoitteena kohtuullistaa ja jaksottaa myöskin näitä vaikutuksia vähän pidemmälle välille tässä tarkastamisessa, ja yrittäjillä olisi mahdollisuus myöskin sitten omalta osaltaan sopeuttaa toimintaansa niin, että heillä on kyky maksaa korkeampia vakuutusmaksuja. Eli muutoksilla pyritään vähentämään myöskin alivakuuttamista eli sitä, että se työtulon taso ei vastaa työpanoksen arvoa. Tässä esityksessä tavoitellaan myös sitä, että nykyisessä taloustilanteessa kaikilla yrittäjillä olisi vähemmän haasteita kustannustason kohoamisen ja muun tulevaisuuteen liittyvän epävarmuuden vuoksi. Siksi tämä muutos on ollut erittäin kannatettava yhdenvertaisuuden, kilpailuasetelman ja toimeentulon varmistamisen kannalta. Valiokunta katsookin, että tätä esitystä voidaan tukea. Kyse on siis väliaikaisesti vuosina 26—28 toteutettavasta huojennuksesta. Sitten toinen esitys on tässä se, että kriisinhallintatehtävissä palvelevien henkilöiden tukijärjestelmää ja tapaturma- ja palvelusairauden korvaamista tullaan nyt tässä kehittämään niin, että kriisinhallintatehtävissä palvelukseen osallistuneella on oikeus psyykkiseen tukeen ja oikeus saada myöskin korvausta hoidon aiheuttamiin kustannuksiin kuntoutuksen muodossa. Nykypohjalla psyykkisen tuen ja hoidon kustannuksia korvataan enintään yhden vuoden ajalta tuen tarpeen ilmenemisestä. Tässä esityksessä tuo vuoden enimmäisaika muutettaisiin nyt sitten pidemmäksi niin, että sopivan terapeutin etsiminen olisi mahdollista ja sitten myöskin tuen saaminen olisi riittävän pitkää, jotta se tuki saadaan onnistumaan kuntoutuksen muodossa. Nyt valiokunta toteaa siis, että näistä syistä johtuen nykyinen vuoden enimmäisaika on ollut kovin lyhyt, ja se muutetaan jatkossa kahteen vuoteen. Näin sitten tätä kahden vuoden siirtymäaikaa voidaan hyvin puolustaa. Kuitenkin valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on käynyt selville, että osalle myöskin tämä ehdotettu kahden vuoden enimmäisaika tuntuu riittämättömältä terapeutin löytämiseen ja luottamuksellisen suhteen luomiseen niin, että tuo kuntoutus saavuttaa sitten tuloksia. Kun valiokunnan osalta tätä sitten pohdittiin ja selvitettiin, niin kyllä tässä oli sellaista vahvaa tahtoa valiokunnassa myöskin siihen, että tätä enimmäisaikaa voitaisiin vielä tuosta kahdesta esitetystäkin vuodesta venyttää kolmeen vuoteen. Tämä mahdollistui siksi, että myöskin kansallisen sotilaallisen kriisinhallinnan veteraaniohjelmassa vuosille 25—27 ehdotettiin jo tätä enimmäisajan pidentämistä kolmeen vuoteen. Ja kun sitten kustannusvaikutuksista selvisi, että tuo määräajan pidentäminen kolmeen vuoteen lisäisi kustannuksia enintään 60 000 euroa verrattuna esityksessä arvioituun 60 000 euroon, niin silloin näiden muutosten vaikutus olisi tosiasiassa korkeintaan yhteenlasketusti 120 000 euroa. Tämä oli tärkeää, että tähän pystyttiin yhdessä lähtemään. Toinen iso haaste sitten on ollut se, mitä on selvitetty, että mistä ajankohdasta tuon hoidon alkamisen enimmäisaika pitäisi laskea ja missä hoidon tarpeen arviointi pitäisi tehdä: yhdellä alueella, siis HUSissa, kuten nykyinen laki esittää, vai miten. Toisaalta keskusteltiin myös siitä, miten on tarve arvioida kriisinhallintatehtävissä palvelleiden psyykkisiä oireita ja niiden korvattavuutta kokonaisuutena ja tämän henkisen järkytysreaktion osalta. Tässä on tietenkin taustalla myös tuo traumaperäinen stressireaktio, ja se tietenkin edellyttää, että vahingoittuneella on todettu traumaperäiseen stressireaktioon sopiva oireisto kuuden kuukauden kuluessa tapahtumasta tai palveluksen päättymisestä. Tässä yhteydessä kuulemisessa nostettiin esille, että pykälän sääntely perustuu vanhentuneeseen tautiluokitukseen ja tätä kautta kuuden kuukauden määräaika voi rajata korvauksen ulkopuolelle ne henkilöt, joiden vamma tai häiriö ilmenee vasta kuuden kuukauden jälkeen — tämä voi tapahtua myös tosiasiallisesti viiveellä. Näin valiokunta näitäkin asioita tässä jo huomioi mietinnössään, mutta tuo muutos tosiaan edellä kuvatusti on nyt tehty yksimielisesti, ja se on kyllä erittäin toivottu ja hyvä muutos. Arvoisa puhemies! Tässä on myöskin muita hallitusohjelmakirjauksia uudistusten näkökulmasta tehtävissä täällä kriisinhallinnassa vammautuneiden tai sairastuneiden aseman parantamiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että myöskin tätä kiirehditään ja myöskin kriisinhallintaveteraanien tukijärjestelmää koskevan sääntelyn toimivuutta ja koko järjestelmää voitaisiin kehittää edelleen. Niin kuin totesin, niin olemme sitten muuttaneet tämän yhden kohdan tästä. Ja tämä oli yksimielinen. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+12.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-11-25T19:37:29,2025-11-25T19:44:07,Hyväksytty,1.1 2025_115_273,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää, poissa. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_115_274,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssämme olevan esityksen tarkoituksena on muuttaa yrittäjän YEL-työtulon ylöspäin tarkistamisen 4 000 euron yläraja koskemaan kaikkia säännönmukaiseen tarkistukseen tulevia YEL-työtuloja Lisäksi niin sanotun kriisinhallintatapaturmalain säännöstä psyykkisen tuen tai hoidon korvaamisesta muutetaan siten, että määräaika pidennetään yhdestä vuodesta kahteen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta korottaa tämän enintään kolmeen vuoteen, mikä on sama kuin Kelan kuntoutuspsykoterapian enimmäisaika. Lakiesityksen tavoitteena on varmistaa, että vaikeassa taloustilanteessa yrittäjiä kohdellaan tasavertaisesti ja että kriisinhallintatehtävissä palvelleet saavat riittävän pitkän ja joustavan tuen paluun jälkeen. Vuoden 2023 YEL-uudistuksen siirtymäsäännöstä laajennetaan koskemaan myös vuonna 23 tai sen jälkeen aloittaneita yrittäjiä vuosina 26—28. Ajatuksena on, että uudet yrittäjät eivät joudu kerralla isompaan maksurasitteeseen kuin jo aiemmin yrittäneet. Kyseessä on siis väliaikainen huojennus, jonka jälkeen siirrytään hallitusohjelman mukaiseen uuteen malliin. Uudessa mallissa maksut tulevat sitten perustumaan selkeämmin todellisiin tuloihin. Tätä uudistusta jäämme sitten odottamaan ja sille on todella kysyntää. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+12.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-11-25T19:44:15,2025-11-25T19:45:46,Hyväksytty,1.1 2025_115_275,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_115_276,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2025 vp,"hyvä. Arvoisa puhemies! Tässä YEL-tulon osalta yritetään hakea sellaista tilannetta, että vähennettäisiin tätä alivakuuttamisen määrää, mikä on niin kuin hyvä asia. Sitten tässä joustavoitetaan ja kohtuullistetaan jaksottamalla näitä asioita niin, että voidaan sopeuttaa toimintaa niin, että olisi mahdollisuus maksaa korkeampia maksuja sellaisessa tilanteessa, jossa näin on. Mutta sitten kuitenkin tämän huojennuksen osalta, mitä täällä maksuhuojennuksen osalta tehdään, täällä laskee 40—60 miljoonalla eurolla tämä yrittäjän työtulosumma käytännöllisesti katsoen. Tämähän tarkoittaa sitä, että se myöskin pienentää yrittäjän eläketasoa, koska tämä tulomäärä pienenee, ja sitten samalla valtionosuutta vähentävä vaikutus jää noin 10—15 miljoonaa euroa pienemmäksi. Valtionosuuden suuruusluokka tänä päivänä on noin 560 miljoonaa vuositasolla, eli sitä summaa tullaan pienentämään. Tämä on noin seitsemänkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana 82 miljoonasta tänne noin 560 miljoonaan euroon. Voi tietenkin sanoa, että tämä seitsenkertaistuminen on ollut todella iso kasvu, ja kun me ollaan niukkojen resurssien varassa, niin kyllä tämä tilanne on sellainen, että valtiolla ei varmaan suurempiin osallistumisiin yrittäjien eläkemaksuihin ole mahdollisuutta jatkossa. Sen vuoksi olisi erittäin tärkeätä, että yrittäjien eläkevakuuttaminen menisi lähemmäs sitä, että maksettaisiin niistä todellisista verotettavista työtuloista ne maksut suoraan, ja sillä tavalla tästä alivakuuttamisongelmasta päästäisiin pois. Odotankin erittäin mielenkiinnolla sitä Jukka Rantalan työtä, jonka pitäisi ihan näinä päivinä tulla ulos ja katson, mitä hän tulee esittämään. Tämä on sellainen epäkohta eläkejärjestelmässä, joka meidän pitää ratkaista. Tässähän nyt on tämmöinen väliaikainen ratkaisu muutamaksi vuodeksi ja sitten olisi tarkoitus synnyttää semmoinen järjestelmä, jossa nämä alivakuuttamisen ongelmat tulisivat hoidettua ja sitten tulisi myöskin niin, että yrittäjät saisivat asianmukaisen eläkkeen ja jatkossa päästäisiin vähän tasavertaisempaan tilanteeseen palkansaajien kanssa. Siinä mielessä on hyvä, että tässä on yksimielinen tämä siirtotilanne, mutta toivoisin, että me päästäisiin parempaan ja isompaan uudistukseen tässä lähitulevaisuudessa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+12.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-25T19:45:46,2025-11-25T19:48:41,Hyväksytty,1.1 2025_115_277,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_115_278,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy kiittää kaikkia sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäseniä. Tuntuu itse asiassa tosi hienolta, että me voidaan joskus myöskin valiokunnan asiantuntijakuulemisten perusteella reagoida oikein ja yhdessä kuultuihin asioihin. Tässä tapauksessa on tärkeää muistaa, että me puhumme oikeasti ihmisistä, jotka ovat tätä maata auttaneet ja puolustaneet, ja sitä kautta myöskin näissä kriisinhallintatehtävissä vammautuneiden ja sairastuneiden ihmisten osalta pitäisi pystyä näyttämään, että me välitämme. Tätä kautta tämän psyykkisen tuen ja hoidon parempi lopputulos kyllä hivelee varmasti kaikkien meidän sydäntä sen takia, että tässä nyt se ehdotettu kahden vuoden enimmäisaika osoittautui valiokunnan kuulemisissa varsin riittämättömäksi ja tämän johdosta sitten alettiin selvittämään sitä, olisiko kuitenkin lupa haaveilla siitä, että saataisiin tämä asia kerralla kuntoon. Ja näin tuo kolmen vuoden enimmäisaika tähän tulee. Se on siksi kyllä tärkeätä, että se on osa — juuri kuten tässä edustaja Rintamäkikin totesi — tätä pitkää haavaa, eli käytännössä myöskin Kansaneläkelaitoksen lakisääteisten kuntoutuspsykoterapioiden enimmäisaika on tämä. Siten voisi ajatella, että tällaisessa tilanteessa, jossa ihmiset ovat vammautuneet, heillä pitäisi olla oikeus myöskin saada ihan samanlaista kuntoutuspsykoterapiaa kuin täällä kuka tahansa, ja nyt tämä laitetaan samaan rintamaan. Toinen iso juttu, mistä varmaan on syytä jatkossa keskustella, on se, että useat veteraanit pohtivat sitä, onko vain HUSissa ammattitaito tehdä päätöstä siitä, onko tämä ihminen mahdollinen saamaan psyykkistä tukea ja hoitoa. Tässä tapauksessa Valtiokonttorihan korvaa tämän hoidon itsessään, mutta tämä hoidon tarve määritellään sitten tällä hetkellä vain HUSissa. Ja kun hoidon tarvetta määritellään vain HUSissa, niin moni kysyy, että eikö myöskin monissa muissa, vähintäänkin yliopistosairaaloissa, osattaisi tätä hoidon tarvetta määritellä. Tämä keskustelu tietysti on tärkeä jatkon kannalta, kun tässä on tarkoituksena vielä kehittää lainsäädäntöä. Normaalistihan tämä menee niin päin, että ajatellaan, että hoidon tarvetta voi arvioida laajempikin porukka, mutta itse hoitoa voivat antaa sitten vain ne, jotka ovat erityisen spesiaalisti vihkiytyneitä tähän asiaan. Mutta tässä tapauksessa on tärkeää todeta, että tämmöisen traumaperäisen stressireaktion hoitoon näyttää olevan myöskin ammattilaisia vähän tässä maassa, hyvin eri puolilla Suomea kuitenkin, ja heille on pitkät ajat päästä hoitoon. Kaiken kaikkiaan näyttäisi siltä, että heitä on kuitenkin laajasti tässä maassa, mutta tämä palvelun tarve arvioidaan vain yhdessä paikassa, ja se on tietenkin mielenkiintoinen kysymys, että voidaanko tähän jatkossa tehdä muutoksia.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+12.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-11-25T19:48:41,2025-11-25T19:52:08,Hyväksytty,1.1 2025_115_279,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_115_280,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on kaksi tärkeää kokonaisuutta. Siihen liittyy yrittäjien YEL-työtulon tarkistus, sääntöjen kohtuullistaminen sekä kriisinhallintatehtävistä palaavien henkilöiden psyykkisen tuen vahvistaminen. Hallitus esittää, että aiemman uudistuksen 4 000 euron enimmäiskorotusta sovellettaisiin jatkossa kaikkiin yrittäjiin. Se varmistaa sen, että uusien yrittäjien alkuvaihe ei romahda kohtuuttoman suuren maksutaakan alle ja että yrittäjiä kohdellaan yhdenvertaisesti riippumatta siitä, milloin yritystoiminta on alkanut. Tässä on kyse kolmen vuoden määräaikaisesta ratkaisusta, jonka jälkeen on tarkoitus siirtyä hallitusohjelman mukaiseen malliin, joka on kokonaisuudessaan selkeämpi ja perustuu yrittäjän todellisiin tuloihin. Samalla torjumme yrittäjän alivakuuttamista pitkällä aikavälillä. Julkiseen talouteen nämä muutokset vaikuttavat hyvin vähän, mutta yrittäjille tämä muutos on suuri. Arvoisa puhemies! Toinen esityksen kokonaisuus koskee kriisinhallintatehtävissä palvelleita suomalaisia. He ovat toimineet vastuullisissa ja usein henkisesti raskaissa tehtävissä Suomen rajojen ulkopuolella. Kun ihminen palaa työkomennukselta takaisin Suomeen, kokemukset voivat vaikuttaa hyvin pitkäänkin henkilön arkeen ja toimintakykyyn. Siksi on välttämätöntä, että psyykkisen tuen korvausaikaa pidennetään. Hallituksen esitys nostaa tämän tuen kahteen vuoteen, ja sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää tätä jatkettavaksi enintään kolmeen vuoteen, mikä vastaa Kelan kuntoutuspsykoterapian enimmäisaikaa. Kustannukset ovat pieniä, mutta vaikutus yksittäisen kriisinhallintaveteraanin hyvinvointiin ja jaksamiseen voi olla ratkaiseva.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+12.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-11-25T19:52:08,2025-11-25T19:53:47,Hyväksytty,1.1 2025_115_281,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_115_282,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on tärkeä ja hyvä uudistus. Tässä keskustelussa on sivuttu jo tätä koko yrittäjäeläkejärjestelmää esimerkiksi edustaja Lylyn puheenvuorossa. Meillä monella on tämä keltainen budjettikirja täällä pöydällä, ja kun avaan sen sivulta 665, niin siellä on momentti, jonka nimi on valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista: ensi vuodelle varataan 593 miljoonaa euroa, kasvua edelliseen vuoteen 71,6 miljoonaa euroa. Hieman sen yläpuolella on valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista, 846 miljoonaa euroa, ja siitä kun mennään alaspäin, niin löydämme kansaneläkkeisiin varatun valtionrahoituksen 3,9 miljardia, ja edelliseltä sivulta löydämme sitten merimieseläkekassaan tuloutettavan 66 miljoonaa. Ja kun käännämme esille valtiovarainministeriön pääluokan, niin löydämme siellä kohdan valtion eläkkeet 5,6 miljardia. Summa summarum, näistä tulee yhteensä 11 miljardia. Eli siis itse asiassa suurin valtion budjetin menoerä ovat eläkkeet, yhteensä 11 miljardia. Luettelin äsken ne keskeiset. Tätä olen tarkoittanut, kun olen käyttänyt viime aikoina muutamia puheenvuoroja siitä, että meidän tulisi tarkastella meidän sosiaaliturvarahastojen ja sitten valtion budjetin välisiä suhteita. Mehän nyt teimme täällä joku aika sitten toki äänestämällä tämän pikavipin sieltä Valtion Eläkerahastosta sen miljardin ja sitten pienen summan vielä siihen päälle. Eli meillä nämä suuret rahoitukset liikkuvat näiden eläkejärjestelmien, työttömyysturvan, sairausvakuutuksen ja valtion budjetin välillä, ja tässä äsken luettelin nämä valtionosuudet näistä tunnetuista eläkeasioista.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+12.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-25T19:53:50,2025-11-25T19:56:04,Hyväksytty,1.1 2025_115_283,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Merinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_115_284,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä laki näistä rauhanturvapalveluksessa olevien terapioista: Olin ilahtunut, että saatiin valiokunnassa tähän muutosta ja tämä aika piteni tämän terapian keston kanssa. Jotenkin tuntuu, että nämä ihmiset tekevät kuitenkin niin arvokasta työtä, ja kun vaikka siihen rauhanturvaajana toimimiseen liittyy kuitenkin henkistä stressiä ja varmasti tosi kovia paikkoja, niin tosi ilahtunut olin tästä yhteistyöstä, että saatiin vähän parempi versio tästä laista. — Ei oikeastaan muuta tähän tällä kertaa. Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+12.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-11-25T19:56:04,2025-11-25T19:56:53,Hyväksytty,1.1 2025_115_285,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_115_286,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olikin hyvä, kun tässä otettiin näitä parannuksia keskusteluun. Tässähän nimittäin hallitusohjelmassa on aika laajoja ja kunnianhimoisia ja hienoja asioita tulossa. Suomessa on jo verrattu kriisinhallintaveteraanien tukitoimia myöskin Pohjoismaihin, ja käytännössä hallitus on luvannut ohjelmassaan näitä tukitoimia saattaa vastaamaan Pohjoismaiden järjestelyjä, käytännössä sellaisia tukijärjestelyitä, jotka toimisivat yhden luukun periaatteella. Tämä kriisinhallintaveteraanikeskus on yksi näistä ajatuksista, joiden toivomme todella tapahtuvan. Lisäksi hallitusohjelmassahan on otettu kantoja myöskin tapaturma- ja palvelussairauden korvaamista koskevien lakimuutosten tekemiseen. Tässä on siis tärkeä kysymys se, että hoidon saanti turvattaisiin myöskin traumaperäisissä stressireaktioissa ja laista otettaisiin pois se kuuden kuukauden aikaraja. Koska tämä koskee nyt sitä jo aikaisemmin mainitsemaani tautiluokitusta, niin onhan se tosiasiassa surku, että osa ihmisistä jää sen diagnoosin ulkopuolelle, koska tämä traumaperäinen stressireaktio voi esiintyä viiveellä, jolloin se kuuden kuukauden aika ei enää pädekään. Tätä ei kerta kaikkiaan ole saatu vieläkään muutettua ja tässä mennään jo kolmatta vuotta, joten olisi hienoa, että saataisiin tämä mahdollisimman kiireesti tehtyä. Valiokunta kiirehtiikin hallitusohjelmakirjausten mukaisten uudistusten toteuttamista.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+12.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-11-25T19:56:53,2025-11-25T19:59:01,Hyväksytty,1.1 2025_115_287,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 25/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu. Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_115_288,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tarkoitukseni on esitellä tätä hallituksen esitystä, ja onkin todettava heti alkuun, että tämä on hyvin yksinkertainen ja hyvä esitys, jota koko valiokunta kannattaa yksimielisesti. Hallitus esittää siis nyt muutettavaksi omaishoidon tuen vähimmäispalkkiota, ja samassa yhteydessä parannetaan perhehoitajan taloudellista tilannetta irtisanomisajalta maksettavan korvauksen parantamisena tietyissä tilanteissa. Mennäänkin sitten, arvoisa puhemies, yksityiskohtiin. Tässä siis esitetään sitä, että omaishoidon tuen vähimmäispalkkio nousisi vuoden 26 alusta 472,15 eurosta 530:een. Tähän vähimmäispalkkioon tulisi siis 58 euroa kuukausittainen korotus, mutta siitä todellisen korotuksen osuus on 46 euroa ja loput vuosittain palkkakertoimella tehtävän korotuksen vaikutusta. Myöskin raskaan siirtymävaiheen vähimmäispalkkioksi ehdotetaan säädettäväksi 968 euroa kuukaudessa alkuvuodesta 26 lähtien. Tässä myöskin ehdotetaan, että tämä omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä vastaisi nykyistä paremmin omaishoitotehtävän sitovuutta ja vaativuutta, ja tätä kautta muutos on erittäin kannatettava. Tämän on arvioitu lisäävän hyvinvointialueiden omaishoidon tuen menoja 15 miljoonalla eurolla ja perhehoitajille maksettavia korvauksia 0,8 miljoonan euron verran. Sosiaali- ja terveysvaliokunta tukee tätä ratkaisua ja pitää tätä perusteltuna ja kannattaa myöskin tätä lakiehdotusta jäljempänä esitetyin tarkennuksin ja huomioin. Tässä yhteydessä omaishoito on arvostettu korkealle ja on katsottu, että myös perhehoidon kehittämistarpeet ovat ilmeiset. Arvoisa puhemies! Ensinnäkin hyvinvointialueiden välisiä eroja pienennetään ja myöskin omaishoitajien taloudellista asemaa vahvistetaan nyt tällä vähimmäispalkkion korottamisella. On muistettava, että esityksen mukaan vain viisi hyvinvointialuetta maksaa vähimmäispalkkiota suurempaa palkkiota, joten tämä vähimmäismäärän korotus tietenkin vaikuttaa suureen osaan omaishoitajista. Esityksen mukaan omaishoidon tuen palkkion korottaminen kohdistuu valtiovarainministeriön tekemän selvityksen perusteella omaishoidon tuen mahdollista verovapautta oikeudenmukaisemmin pienituloisille omaishoitajille. Tässä esityksessä raskaan siirtymävaiheen vähimmäispalkkiota koskeva rahamäärä muutetaan vastaamaan vuonna 26 palkkakertoimella tarkistettua hoitopalkkion määrää, ja sen määräksi ehdotetaan tuo jo mainittu 968 euroa. Esityksen pohjalta on myöskin sitten tarkasteltu vielä sitä, että tämä vähimmäispalkkio vastaisi vuoden 26 palkkakertoimella vahvistettua määrää. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota erityisesti siihen, että hyvinvointialueille kohdennettava 15 miljoonan euron lisärahoitus alimman palkkion korottamiseksi ei välttämättä johda omaishoidon parempiin resursseihin kaikilla hyvinvointialueilla, koska lisärahoitusta ei ole korvamerkitty omaishoidon tukeen. Asiantuntijakuulemisessa on myöskin tuotu esiin, että tuen myöntäminen on voitu myös määrärahojen loppuessa lakkauttaa kokonaan ja alimman palkkioluokan korottamisen katsottiin voivan pahimmillaan johtaa omaishoidon tuen saamiskriteerien tiukentamiseen. Tässä yhteydessä valiokunta toistaa vuoden 26 talousarvion käsittelyn yhteydessä esittämänsä näkemyksen siitä, että omaishoidon tukeen osoitettavan rahoituksen lisäyksen kohdentamisen hyvinvointialueilla on välttämätöntä olla seurannan piirissä, jotta voidaan arvioida, kohdentuuko lisärahoitus tosiasiallisesti omaishoidon tuen palkkioihin. Tästä valiokunta teki lausumaehdotuksen. Lisäksi valiokunta on pitänyt myös tärkeänä, että valtioneuvosto selvittää, miten omaishoidon yhdenvertainen saatavuus toteutuu koko maassa ja miten omaishoidon resurssit vastaavat alueellisia tarpeita, ja tästä on tehty toinen lausuma. Tämän lausuman taustalla on se, että valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin, että pelkkä palkkion tarkastus ei vielä riitä, vaan tarvitaan myöskin näitä muita jaksamiseen liittyviä toimia. Valiokunta onkin kiinnittänyt erityistä huomiota omaishoitajien lakisääteisten vapaiden toteutumiseen. Haastetta on siinä, että omaishoitolain perusteella omaishoitajalle kuuluu vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti ja omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohti, jos hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Näin sitten koko tätä lystiä vaikeuttaa se, että sopivan hoitopaikan löytäminen ei ole helppoa, ja näistä vapaista asiakkaalle koituvat maksut voivat olla sellaisia, että ne rasittavat liikaakin omaishoitajan ja omaishoidettavan taloutta. Valiokunta toteaa, että omaishoidon myöntämisperusteista säädetään omaishoitolaissa ja hyvinvointialueet voivat tarkentaa myöntämisperusteita lain asettamissa rajoissa. Valiokunta kuitenkin korostaa, että hyvinvointialueiden tulee varata riittävät määrärahat lakisääteisiin tehtäviinsä ja määrärahat on varattava tiedossa olevan palvelun ja tukitoimen tarvetta vastaavalla tavalla. Eli omaishoitajan terveyden ja toimintakyvyn tulee vastata omaishoidon asettamia vaatimuksia ja tuen myöntämisen on oltava hoidettavan edun mukaista. No sitten, arvoisa puhemies, tässä samassa yhteydessä on käyty myöskin keskustelua siitä, että olemme saaneet selvityksen, jonka mukaan 16 hyvinvointialueella on käytössä palveluseteli omaishoitajan vapaan korvaamiseksi ja muita hyvinvointialueilla toistuvia omaishoitajan lakisääteisten vapaiden aikaisen hoidon järjestämisen vaihtoehtoja ovat tietenkin kotiin annettava palvelu ja päivätoiminta. Tämän palvelusetelin arvo ei näytä enää riittävän kattamaan omaishoidon vapaan aikaisen palvelun kustannuksia valiokunnan asiantuntijakuulemisessa kuullun pohjalta. Tämän seurauksena omaishoidon vapaan järjestämiseksi tarvittavista ympärivuorokautisen hoivan paikoista on merkittävä puute erityisesti muistisairaiden osalta, ja lakisääteiset vapaat eivät aina toteudu. Esimerkiksi Helsingissä palvelusetelin arvoa ei ole korotettu, vaikka kustannukset ovat muuttaneet merkittävästi muotoaan. Tätä kautta valiokunta korostaa, että hyvinvointialueen tulee määrätä palvelusetelin arvo niin, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen. Valiokunta pitää myös myönteisenä, että omaishoidon tuen myöntämisperusteiden ja käytänteiden kehittämiseksi on käynnissä selvityshankkeita. Olemme kuitenkin halunneet ottaa vahvat kirjaukset tähän mietintöön siitä, että jatkovalmistelussa on selvitettävä myös omaishoidon tuen lakisääteisten myöntämiskriteerien ja omaishoitajien vapaita koskevan sääntelyn tarkentamista niin, että hyvinvointialueiden väliset omaishoidon tuen myöntämisen erot kaventuvat ja omaishoitajat sekä omaishoidettavat ovat yhdenvertaisemmassa asemassa koko maassa. Siksi valiokunta on ottanut käyttöön myöskin lausuman numero 3, jonka mukaan valiokunta pitää tärkeänä, että jatkotyössä selvitetään, miten omaishoitoa koskevaa lainsäädäntöä ja siihen kytkeytyvää palvelu- ja etuusjärjestelmää tulee kehittää niin, että ne tukevat nykyistä paremmin niin ikääntyneiden kuin työikäisten omaishoitajien jaksamista ja hyvinvointia sekä lisäävät omaishoidon kannustettavuutta. Arvoisa puhemies! Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa nostettiin esille myös se, että omaishoidon tuen hoitopalkkion vaikutus omaishoitajan muuhun sosiaaliturvaan on kyllä käytävä vielä erikseen läpi. Sitten, arvoisa puhemies, aivan lyhyesti totean vielä perhehoitajien irtisanomissuojan parantamisesta, joka tässä yhteydessä tehdään. Ensinnäkin tässä olisi tarkoitus muuttaa lakia niin, että jos toimeksiantosopimus, joka koskee perhehoitajan kotona annettavaa ympärivuorokautista tai osavuorokautista pitkäaikaista perhehoitoa, päättyy ennakoimattomasti perhehoitajasta riippumattomista syistä, perhehoitajalla on oikeus saada irtisanomisajalta maksettavan palkkion lisäksi yhden kuukauden hoitopalkkion määrää vastaava korvaus. Yhteensä perhehoitaja saa siten ennakoimattomissa päättymistilanteissa pääsääntöisesti kolmen kuukauden palkkion. Ehdotettu muutos ei koske lyhytaikaista ja niin sanottua kiertävää perhehoitoa, joissa hoitosuhde tai siitä riippuvat tulot voivat olla helpommin korvattavissa kuin perhehoitajan kotiin sijoitetut pitkäaikaiset hoitosuhteet. Tässä tapauksessa esityksen säännöskohtaisten perusteluiden mukaan ennakoimattomana päättymisenä voidaan esimerkiksi pitää tilannetta, jossa sopimus päättyy äkillisesti hoidettavan henkilön palvelutarpeen muutoksen tai hyvinvointialueen päätösten takia. Perustelujen mukaan äkillisenä ei kuitenkaan voida pitää tilannetta, jossa perhehoitopaikan päättymistä suunnitellaan useita kuukausia. Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, tässä on myöskin hyväksytty yksimielisesti kolme lausumaa, jotka antavat viitettä siitä, mihin suuntaan omaishoitoa ja perhehoitoa tulee jatkossa kehittää. Ja niin kuin totesin, tässä ei ole vastalauseita, vaan tämä on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-11-25T19:59:19,2025-11-25T20:09:45,Käsitelty,1.1 2025_115_289,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_290,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan puheenjohtajalle esittelypuheenvuorosta. Omaishoitajat ovat kultaa. Olisimme suurissa vaikeuksissa, jos heitä ei olisi tässä yhteiskunnassa. Valiokunta on nostanut mietinnössään esiin omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärän nostamisen. Tämä on tärkeää, sillä omaishoitajat tekevät korvaamatonta työtä. He kantavat vastuuta läheisistään usein vaativassa tilanteessa. Kun tukeminen ja palkkio ovat ajan tasalla, se tunnustaa heidän panoksensa ja vahvistaa koko järjestelmämme kestävyyttä. Mietinnössä korostetaan tarpeita palvelu‑ ja tukijärjestelmien toimivuuden varmistamiseksi, jotta ne vastaavat nopeasti ja joustavasti ihmisten tarpeisiin. Tämä on meidän yhteinen tavoitteemme, että kukaan ei jää vaille apua silloin, kun sitä tarvitsee. Arvostan sitä, että mietinnössä otetaan huomioon eri väestöryhmien erilaiset tilanteet, kuten ikääntyneet, vammaiset ja omaishoitoperheet. Tämä osoittaa, että ratkaisuja haetaan kokonaisvaltaisesta ja inhimillisestä näkökulmasta. Arvoisa puhemies! Meidän velvollisuutemme on nyt kääntää nämä merkittävät päälinjaukset käytännön toimiksi, lainsäädännöksi, jolla vahvistamme hyvinvointivaltiomme ydintä. Hyväksymällä tämän mietinnön linjaukset viestimme selkeästi, että pidämme huolta heikoimmassa asemassa olevista. Me varmistamme, että omaishoito on arvostettua, että tukiverkko on vahva ja että yhteiskuntamme toimii ihmisille, eivät ihmiset järjestelmälle. Lopuksi haluan kiittää valiokuntaa perusteellisesta työstä ja asiantuntevista kuulemisista sekä kaikkia niitä järjestöjä ja kansalaisia, jotka ovat osallistuneet valmisteluun. Yhdessä voimme tehdä tästä tärkeän askeleen kohti entistä oikeudenmukaisempaa ja inhimillisempää sosiaali‑ ja terveyspolitiikkaa. On tärkeää, että pidämme huolta omaisistamme. Se on sydämen asia, haastavaa silloin, kun läheinen ja läheisen asuinpaikka ovat kaukana. Meillä on myös omaisistamme huolta pitäviä, jotka haasteista huolimatta tekevät sen rakkaudesta — pelkästä rakkaudesta. Välittäminen ei saa hiipua tässä maailman myllerryksessä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-11-25T20:09:49,2025-11-25T20:12:45,Käsitelty,1.1 2025_115_291,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman poissa. — Edustaja Rintamäki., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_292,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä käsittelyssämme oleva omaishoidon uudistus on tärkeä askel kohti vahvempaa ja välittävämpää Suomea, jossa pidämme huolta niistä, jotka pitävät huolta toisista. Omaishoitajuus on enemmän kuin hoivatyötä. Se on läheisyyden, rakkauden ja vastuun kantamista silloin, kun toinen ei siihen yksin pysty. Se on päätös olla läsnä myös silloin, kun voimat ovat koetuksella. Omaishoito on yksi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan hiljaisista tukipilareista. Se on inhimillisesti korvaamatonta ja taloudellisesti merkittävää. Ilman omaishoitajien panosta julkisen talouden kustannukset olisivat moninkertaiset. Tiedämme, että monessa kodissa omaishoitaja on se henkilö, joka mahdollistaa läheisen kotona asumisen, turvallisen arjen ja inhimillisen elämänlaadun. Ilman omaishoitajia Suomen palvelujärjestelmä olisi huomattavasti raskaammassa tilanteessa, mutta ennen kaikkea ilman heitä moni ihminen olisi ilman sitä lämpöä ja huolenpitoa, jonka vain läheinen voi antaa. Hallitus tunnistaa tämän ja tekee nyt konkreettisia parannuksia omaishoitajien asemaan. Omaishoidon tuen vähimmäispalkkio nousee ensi vuoden alusta 472 eurosta 530 euroon kuukaudessa. Tämä korotus ei ratkaise kaikkia ongelmia, mutta se on selkeä viesti: omaishoitajien työtä arvostetaan ja heidän taloudellista asemaansa halutaan parantaa. Arvoisa puhemies! Samalla hallitus vahvistaa perhehoitajien turvaa. Jos perhehoito päättyy ennakoimattomasti perhehoitajasta riippumattomasta syystä, perhehoitajalle maksetaan irtisanomisajan palkkion lisäksi yhden kuukauden hoitopalkkion suuruinen korvaus. Tämä tuo turvaa tilanteisiin, joissa perhehoitaja menettää toimeksiannon äkillisesti. Hallitus ymmärtää, että perhehoito on tärkeä osa ikääntyvien ja erityistä tukea tarvitsevien ihmisten hoivaa, ja siksi sen jatkuvuus ja perhehoitajien jaksaminen on turvattava. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa linjattiin, että omaishoitoa kehitetään ja omaishoitajien asemaa vahvistetaan. Nyt tämä linja toteutuu. Tämä esitys ei ole vain taloudellinen uudistus vaan arvovalinta. Se kertoo, että Suomessa arvostetaan välittämistä ja vastuuta. Omaishoitajat tekevät työtä, joka on usein ympärivuorokautista ja sitovaa, ja he ansaitsevat sen tuen ja arvostuksen, jonka tämä laki tuo. Tämän uudistuksen myötä haluamme siirtyä yhä lähemmäs Suomea, [Puhemies koputtaa] jossa yksikään omaishoitaja ei jää yksin — ei taloudellisesti, ei henkisesti eikä yhteiskunnallisesti. Omaishoitajan rooli ei ole vain yksityiskysymys. Se on yhteinen asia, joka ansaitsee julkisen tunnustuksen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-11-25T20:12:51,2025-11-25T20:16:10,Käsitelty,1.1 2025_115_293,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen poissa. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_294,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän mietinnön lausumaehdotusten keskeinen sisältö on tänään jo tuotu esille, mutta ne ovat niin tärkeitä, että on ehkä syytä vielä ne toistaa. Ensimmäinen kuuluu näin: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa omaishoidon tukeen osoitettavan lisärahoituksen kohdentamista hyvinvointialueilla sen arvioimiseksi, kohdentuuko lisärahoitus tosiasiallisesti omaishoidon tuen palkkioihin.” Toinen lausuma: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää, miten omaishoidon yhdenvertainen saatavuus toteutuu koko maassa ja miten omaishoidon resursointi vastaa alueellisia tarpeita.” Kolmantena: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää, miten omaishoitoa koskevaa lainsäädäntöä ja siihen kytkeytyvää palvelu‑ ja etuusjärjestelmää tulee kehittää niin, että ne tukevat nykyistä paremmin niin ikääntyneiden kuin työikäisten omaishoitajien jaksamista ja hyvinvointia sekä lisäävät omaishoidon kannustavuutta.” Arvoisa rouva puhemies! Kiitos todellakin valiokunnalle näistä yksimielisistä lausumista ja yksimielisestä mietinnöstä ja hyvästä yhteistyöstä asian käsittelyssä. Se korostaa omaishoidon ja omaishoitajien suurta merkitystä osana suomalaista sosiaali‑ ja terveydenhuollon järjestelmää. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-25T20:16:18,2025-11-25T20:17:38,Käsitelty,1.1 2025_115_295,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_296,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ilman omaishoitajia suomalainen hyvinvointiyhteiskunta yksinkertaisesti romahtaisi. Omaishoitajat ovat se näkymätön selkäranka, jonka varassa tuhannet ikäihmiset, vammaiset ja pitkäaikaissairaat voivat elää omassa kodissaan. Omaishoitajat tekevät työn, jonka arvoa ei voi mitata pelkästään euroissa, mutta mikäli omaishoitajia ei olisi, se näkyisi ja tuntuisi hyvin nopeasti myös julkisessa taloudessa. Siksi on oikein ja välttämätöntä, että omaishoitajat saavat työstään kohtuullisen korvauksen ja järjestelmä toimii niin kuin sen pitäisi. Omaishoito säästää yhteiskunnalta vuosittain kymmeniätuhansia euroja jokaista hoitosuhdetta kohden, eikä omaishoitajaksi ryhdytä ansiomielessä vaan rakkaudesta läheiseen. Juuri siksi järjestelmän on kannettava oma osuutensa ja tuettava heitä, jotka kantavat kaikkein raskaimman arjen vastuun. Arvoisa puhemies! Lakiesityksessä esitetään, että vuoden 2026 alusta omaishoidon tuen vähimmäishoitopalkkio nostetaan 472 eurosta 530 euroon kuukaudessa ja raskaan siirtymävaiheen palkkio 966 euroon. Samalla perhehoitajien turvaa parannetaan. Jos pitkäaikainen perhehoito päättyy ennakoimattomasti ja perhehoitajasta riippumattomasta syystä, hänelle maksetaan irtisanomisajan korvauksen lisäksi yhden kuukauden palkkion suuruinen lisäkorvaus. Käytännössä tämä tarkoittaa pääsääntöisesti kolmen kuukauden turvaa. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset tukevat kaikkia toimenpiteitä, joilla omais- ja perhehoitajien asemaa parannetaan. Nämä tekevät korvaamatonta työtä, jonka vaikutukset ulottuvat jokaiseen hyvinvointialueeseen. On kaikkien etu, että omaishoitajien jaksamisesta ja toimeentulosta huolehditaan ja että järjestelmä on toimiva, kannustava ja yhdenvertainen koko maassa. Arvoisa puhemies! Valiokunta on nostanut esille omaishoidon kehittämistarpeita, joihin on syytä suhtautua vakavasti. Erityisesti omaishoitajien lakisääteisten vapaiden toteutuminen on ongelmallista. Palvelusetelin arvo ei monin paikoin riitä kattamaan vapaan aikaisen hoidon kustannuksia, ja tämä aiheuttaa sen, että paikkoja ympärivuorokautiseen hoivaan ei ole riittävästi. Jos lakisääteiset vapaat eivät toteudu, järjestelmä ei toimi eikä omaishoitajan jaksaminen riitä loputtomiin. Hyvä asia on, että omaishoidon käytäntöjen yhtenäistämiseen on käynnissä hankkeita ja ohjausta, mutta työ ei saa jäädä kesken. Valiokunnan jättämät lausumat muistuttavat tästä selvästi. Eduskunta edellyttääkin valtioneuvoston varmistavan, että omaishoidon tukeen osoitettu lisärahoitus menee oikeasti omaishoitajien palkkioihin, ja selvittävän omaishoidon yhdenvertaisen saatavuuden ja resurssien vastaavuuden alueellisiin tarpeisiin koko maassa. Lisäksi lainsäädäntöä ja palvelu- ja etuusjärjestelmiä tulee kehittää siten, että ne tukevat paremmin sekä ikääntyneiden että työikäisten omaishoitajien jaksamista ja hyvinvointia sekä tekevät omaishoidosta houkuttelevampaa. ´ Arvoisa puhemies! Omaishoitajat kaipaavat toimivaa arkea. Tämä lakiesitys on askel oikeaan suuntaan, mutta työ ei pääty vielä tähän. Meidän on varmistettava valiokunnan lausumien mukaisesti, että hyvinvointialueilla omaishoitoon suunnattu lisärahoitus ei katoa hallinnon syöväreihin vaan menee sinne, minne sen pitääkin mennä, eli omaishoitajille ja heidän läheisilleen tähän tärkeään työhön. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-11-25T20:17:41,2025-11-25T20:21:48,Käsitelty,1.1 2025_115_297,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_298,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä. Siksi esitämme nyt korotusta omaishoidon tuen vähimmäispalkkioihin. Omaishoitajan työllä on arvoa sekä omaishoidettavalle, hoitajalle itselleen että laajemminkin yhteiskunnalle. Omaishoitajia on Suomessa yli 50 000, ja heistä enemmistö on itsekin 65 vuotta täyttäneitä. Omaishoidettavia on niin ikään yli 50 000. Kolmanneksella heistä syynä on muistisairaus, neljänneksellä fyysinen sairaus tai vamma, kymmenesosalla kehitysvamma. Näiden monenlaisten vaikeuksien ja tilanteiden keskellä heitä arjessa auttaa läheinen, ja sillä on erityistä arvoa, jota ei yksin veroeuroilla tai henkilöstöä kouluttamalla voida tuottaa. Vaikka omaishoitajan arki voi olla raskasta, on useimmille työnä myös palkitsevaa pitää huolta läheisestään ja toisaalta olla huollettavana läheisensä toimesta. Yhtään muuta hoitotyötä väheksymättä juuri tälle on tarvetta yhtäältä maassa, jossa väestö ikääntyy vauhdilla, ja toisaalta tässä kulttuurissamme, jossa hoitovastuu on siirtymässä alati enemmän yksilöltä, perheiltä, suvuilta, yhteisöiltä valtion hoidettavaksi. Omaishoidon tuki on tämän kaiken keskellä hieno välimalli. Valtio tukee ja mahdollistaa läheisen hoidon läheiselle. Tällä hallituksen esittämällä lakimuutoksella omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärää korotetaan. Näin palkkiotaso vastaisi nykyistä paremmin omaishoitotehtävän vaativuutta ja sitovuutta. Aiempaa korkeampi omaishoidon tuen vähimmäispalkkio voisi madaltaa omaishoitajaksi ryhtymisen kynnystä työikäisillä, kun rahallinen korvaus on nykyistä suurempi ja kompensoi siis entistä paremmin niitä menetettyjä ansioita. Tuellaan omaishoidolle valtio myös tietysti osoittaa arvostustaan arvostamilleen asioille. On tietenkin selvää, että tämä hallituksen esitys ja nyt tehtävä korotus ei ratkaise kaikkia omaishoidon ongelmia, haasteita, taloudellisia ja omaishoidon järjestämiseen liittyviä ongelmia, mutta näiden vaikeiden taloudellisten aikojen keskelläkin pidän päätöstä omaishoidon tukemisesta hienona ja oikeana arvovalintana.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-25T20:21:53,2025-11-25T20:24:37,Käsitelty,1.1 2025_115_299,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lindén, ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_300,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä edustajakollegat ovat käyttäneet hienoja puheenvuoroja, joihin voi täysin yhtyä. Meidän täytyy tietenkin katsoa tätä asiaa nimenomaan sieltä arjen ja ruohonjuuritasolta, sieltä yksilön kannalta, ja ihan niin kuin täällä on jo sanottu, omaishoito perustuu käytännössä huolenpitoon ja lähimmäisenrakkauteen. Suomessa on todella paljon omaishoitajia, ja sitten heistä noin 50 000 on näitä virallisia omaishoitajia, joille tulee tämä rahallinen korvaus ja joilla on tietty virallinen asema tässä järjestelmässä. Sen lisäksi on itse asiassa moninkertainen määrä omaisia, jotka huolehtivat muulla tavalla sitten läheisistään erilaisissa tilanteissa, mikä myös on arvokasta. Itseäni näissäkin asioissa usein kiinnostavat nämä taloudelliset vaikutukset, joihin täällä myös on viitattu. Nythän me olemme siis lakisääteisesti nostamassa sitä vähimmäispalkkiota 46 eurolla kuukaudessa. Sen lisäksi tulee indeksikorotus, joka on 12 euroa kuukaudessa, eli yhteensä nousee tämä vähimmäispalkkio 58 euroa kuukaudessa. Kun näin tapahtuu ja tämän esityksen kustannusvaikutus on näiltä osin 15 miljoonaa — sitten se 800 000:han tulee tähän perhehoitajien osuuteen — niin tämä 15 miljoonaa käytännössä tarkoittaa sitä, että tämä kohdentuu noin 26 000 omaishoitajalle eli noin puolelle heistä. Muut saavat myös sitten korotuksia riippuen hyvinvointialueiden päätöksistä ja tällaisista asioista, mutta puolet joka tapauksessa ihan tämän laskelman perusteella näyttäisi olevan sen vähimmäiskorvauksen piirissä, ja sitä nyt tässä nostetaan. Tämä on erittäin tärkeä asia. Kun olen virkamiehenä ja sittemmin näissä poliittisissa tehtävissä ja myös sitten aivan yksilöllisellä tasolla ollut tekemisissä omaishoidon kanssa, itselleni on syntynyt käsitys, että on kolme asiaa, jotka tässä ovat erittäin tärkeitä. Nyt me käsittelemme niistä tätä palkkiota, se on tärkeä. Sitten ovat nämä vapaat eli lomat tai muut vapaat. Usein kysymys ei ole mistään lomista, mutta kun edes kahdeksi tunniksi päivässä voisi omaishoitaja saada vapaata omien asioiden hoitoa tai sitten ihan lepoa ja virkistäytymistä varten, se olisi tärkeää. Ja kolmantena on se tuki, mitä meidän virallinen julkinen järjestelmä antaa vaikkapa omahoitajan, sosiaalityöntekijän tai omalääkärin toimesta sille omaishoitajalle. Eräässä keskustelussa, jonka kävin näitä asioita hyvin tuntevan henkilön kanssa, tämä jälkimmäinen korostui erittäin paljon. Hän sanoi, että tämä kaikki olisi helpompaa ja sitä jaksaisi enemmän, kun se tuki olisi oikein hyvin ja sillä tavalla organisoitua, että se olisi joustavaa ja nopeasti saatavissa. Mutta teemme tässä hyvän lain, jolla parannamme tätä perustoimeentuloa omaishoitajilla.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-25T20:24:40,2025-11-25T20:27:53,Käsitelty,1.1 2025_115_301,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Laine-Nousimaa., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_302,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Omaishoitajat tekevät erittäin merkittävää työtä läheistensä hyväksi pienellä korvauksella. Käsittelyssä oleva lakimuutos on kannatettava, koska se sisältää 58 euron korotuksen alimpaan omaishoidon palkkioon ja parantaa perhehoitajan tilannetta hänestä riippumattomassa, ennakoimattomassa tilanteessa. Hyvinvointialueiden yleiskatteelliseen rahoitukseen lisätään tässä esityksessä 15 miljoonaa omaishoidon tuen korotukseen ja 0,8 miljoonaa euroa perhehoitajien korvauksiin. Hyvinvointialueiden rahoitukseen on tehty useita rahoitusta vähentäviä esityksiä. Kysynkin: miten voidaan varmistaa, että tällä lisärahalla omaishoidon tukea pystytään maksamaan kaikille kriteerit täyttäville omaishoitajille? Vaarana on, että alueet talousvaikeuksissaan tiukentavat kriteereitä ja/tai asettavat vuosittaiset omaishoidon määrärahat tasolle, joka on käytetty jo paljon ennen vuodenvaihdetta. Arvoisa rouva puhemies! Moni omaishoitaja pitää taloudellisen tuen ohella erittäin tärkeinä myös omaishoitajan vapaita. Ne auttavat jaksamaan ja antavat hetken omaa aikaa hoitotyöstä. Tällä hetkellä alueilla on isoja vaikeuksia järjestää omaishoitajien vapaat heille kuuluvalla tavalla. Omaishoito tarvitsee kokonaisuudessaan remontin, jossa yhtenäistetään kriteerit ja tuet sekä mahdollistetaan vapaat kaikille omaishoitajille tasapuolisesti koko Suomessa. Toivottavasti valiokunnan viesti näistä huolista menee eteenpäin ja saadaan näihinkin korjausta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-11-25T20:27:56,2025-11-25T20:29:46,Käsitelty,1.1 2025_115_303,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Väyrynen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_304,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Omaishoitajuuden inhimillistä arvoa ei varmaan kiistä kukaan, ja tässä on tullut moneen kertaan hyvissä puheenvuoroissa todettuakin, että parhaimmillaan toimiva omaishoitajuus tukee kahden henkilön jaksamista ja toimintakykyä. Siinä mielessä on erittäin arvokasta ja hienoa, että on saatu tämä esitys, jossa näitä minimipalkkioita korotetaan. Ja niin kuin tässä myös on tullut monta kertaa sanottua, niin tämä ei ole pelkästään omaishoitajien jaksamisen palkkiotasosta kiinni vaan nimenomaan palveluista ja toimivista vapaista, lomista. Niin kuin edustaja Lindén osuvasti sanoi, se ei aina edes ole vapaata päivistä vaan jopa ihan oikein ajoitetuista tunneista, ja toivon, että jatkossa myös tähän asiaan onnistutaan kiinnittämään huomiota. Tämä on erittäin hyvä, tärkeä askel omaishoitajuuden tukemisessa tästä eteenkinpäin. Siinä mielessä tässä oikeastaan pari asiakohtaa taaksepäin puhuttiin tästä yleiskatteisesta rahoituksesta, miten tämä kohdistuu, ja kun näitä minimipalkkioita korotettiin ja tiedetään, että niitä taitaa olla nytten viisi aluetta, mitkä ovat minimipalkkioiden yläpuolella, niin tämä korotus todellakin isoon osaan omaishoitajista konkreettisesti kohdistuu, ja tämä on hieno asia. Ja se, mitä tässä on moneen kertaan korostettu, ovat nämä lausumaehdotukset, mitkä liittyvät osittain näihin yleiskatteisenkin rahoituksen ongelmiin. Eli tämä ensimmäinen lausumaehdotus, missä ”eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa omaishoidon tukeen osoitettavan lisärahoituksen kohdentumista hyvinvointialueilla sen arvioimiseksi, kohdentuuko lisärahoitus tosiasiallisesti omaishoidon tuen palkkioihin”, on minun mielestäni erittäin hyvä lausumaehdotus, ja hyvä, että sinne saatiin myös nämä kakkonen ja kolmonen yhtä lailla. Olen todella tyytyväinen tähän esitykseen, ja on hienoa, että saatiin se yksimielisenä läpi. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-11-25T20:29:48,2025-11-25T20:31:42,Käsitelty,1.1 2025_115_305,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää, poissa. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_306,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On todella hienoa, että näitä omaishoidon alimpia palkkioita korotetaan sillä 58 eurolla, vaikka tiedän, että ei kukaan palkkioiden takia tätä lähimmäisenrakkautta ja välittämistä osoita, mutta se auttaa ihmisiä selviytymään arjesta ja jaksamaan paremmin, ja kuten edustaja Väyrynen sanoi, auttaa parhaimmillaan kahta ihmistä. Allekirjoitan myöskin sen asian, mikä tässä keskustelussa on noussut, että vapaapäivät tai -hetket ovat aivan yhtä tärkeitä kuin se palkkio. Tiedän, että todella useilla omaishoitajilla siitä huolimatta, että se on lakisääteistä, tämä ei asiallisella tavalla toteudu. Erilaisia järjestöjä kannattaa ottaa mukaan pohtimaan, miten tämä malli voisi kohtuullisen huokealla ja joustavasti toimia. Myöskin se, että perhehoitajien äkillisessä hoitosuhteen katkeamisessa tullaan vähän vastaan, on merkittävä asia. Se on merkittävää juuri näinä aikoina, jolloin eri hyvinvointialueet joutuvat tekemään säästöjä, ja voi olla, että epätarkoituksenmukaistakin esimerkiksi sijoitus- tai vanhushoivan katkeamista tapahtuu. Haluaisinkin nostaa sen, että tässä tulisi olla sillä lailla huolellinen, että esimerkiksi sijoitetun lapsen kohdalla ei tehtäisi tällaisia virhepäätöksiä, jotka saattavat koko elämänuskoa romuttaa, kun voi olla, että sitä luottamusta vanhempiin ihmisiin ei siellä kotona oikein ole pystynyt syntymään, ja sitten kun viimein on saanut jonkun kiintymyssuhteen ja turvallisen alun elämään, ja jos sitten yhtäkkiä tämä hoivasuhde katkeaa, niin siinä voi mennä pahimmillaan koko elämä sekaisin. Mutta kaiken kaikkiaan erittäin hyvä mietintö, hyvä lakiesitys ja erittäin tärkeät lausumat. On tärkeää, että eri hyvinvointialueilla katsotaan, että tämä tasapuolisesti toteutuu.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-11-25T20:31:48,2025-11-25T20:34:42,Käsitelty,1.1 2025_115_307,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Wickström., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_308,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies, värderade fru talman! Mielestäni tämä on todella hyvä esitys, ja on hienoa, että tämän takana koko valiokunta seisoo yksimielisesti. Omaishoitajat tekevät todella arvokasta työtä, ja kun meidän väestö ikääntyy, tulee omaishoitajan rooli yhteiskunnassa edelleen kasvamaan, ja sen takia on tosi hienoa, että tämä palkkion alarajan korotus saadaan toteutettua. Pidän myöskin tärkeänä sitä, ihan niin kuin mietinnössä lukee, että ministeriön täytyy seurata sitä, että hyvinvointialueet huolehtivat siitä, että tämä palkkioiden korotus oikeasti tapahtuu. Samalla tässä valiokunnan käsittelyssä tuli ja myöskin mietinnössä tulee esiin se seikka, mikä tuli vahvasti kuulemisissa esille, että omaishoitajien tilanne on hyvin erilainen riippuen siitä, missä päin Suomea asuu, koska hyvinvointialueet näiden palveluiden suhteen ovat vahvasti eriytyneet. Siksi on todella tärkeää, että omaishoitajien palveluiden kokonaisuudistuksen kanssa edetään. Se lukee hallitusohjelmassa, ja on tosi tärkeää, että tämä ei jää tekemättä, koska me tiedetään, että tarvitaan valtakunnallista normitusta, jotta me päästään siihen tilanteeseen, että omaishoitajalla on samat oikeudet riippumatta siitä, missä päin Suomea toimii omaishoitajana.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-11-25T20:34:42,2025-11-25T20:36:03,Käsitelty,1.1 2025_115_309,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_310,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa kymmenettuhannet omaishoitajat kantavat harteillaan suurta vastuuta, jota ilman meidän palvelujärjestelmämme ei yksinkertaisesti toimisi. He hoitavat puolisoitaan, lapsiaan, vanhempiaan ja läheisiään. He tekevät työtä, joka on yhtä aikaa fyysisesti raskasta, henkisesti kuormittavaa ja usein ympärivuorokautista. He tekevät työtä, jonka arvoa ei voi mitata vain euroissa, vaan jonka merkitys näkyy jokaisen hyvinvointialueen talousluvuissa säästettyinä hoivapaikkoina ja kevyempinä kustannuksina. Onkin perusteltua, että omaishoidon tuen vähimmäispalkkiota nostetaan. Vähimmäispalkkio nousee 472 eurosta 530 euroon kuukaudessa. Lisäksi niin kutsutun raskaan siirtymävaiheen vähimmäispalkkio nousee 966 euroon. Tämä parantaa omaishoitajien toimeentuloa ja kaventaa hyvinvointialueiden välisiä eroja. Arvoisa puhemies! Haluan kuitenkin painottaa sitä, että vaikka vähimmäispalkkion korotus on hyvä muutos, 530 euroa kuukaudessa on silti suhteellisen matala korvaus ympärivuorokautisesta vastuusta. Omaishoitaja antaa yleensä oman työnsä, vapaa-aikaansa ja usein myös terveytensä läheisensä hoitamiseen. Siksi vähimmäispalkkion suuruutta pitäisi mahdollisuuksien mukaan arvioida tulevaisuudessa ja etsiä keinoja sen nostamiseen. Haasteita on nähty myös erityisesti niiden perhehoitajien tilanteessa, jossa toimitaan toimeksiantosuhteella. Kun perhehoito päättyy yllättäen, esimerkiksi silloin, kun hoidettavalle tehdään palvelutarpeen muutos tai kun hyvinvointialue tekee päätöksen perhehoidon päättymisestä, perhehoitajan tulot voivat romahtaa yhdessä yössä. Tämä on mielestäni kohtuutonta. Siksi hallitus ehdottaa, että tällaisessa tilanteessa perhehoitajalle maksettaisiin irtisanomisajan lisäksi yhden kuukauden hoitopalkkion suuruinen korvaus. Tämä on hyvin kohtuullinen muutos, joka lisää perhehoitajien turvaa ja madaltaa kynnystä ryhtyä perhehoitajaksi — perhehoitajia nimittäin tarvittaisiin kipeästi lisää. Arvoisa puhemies! Valiokunta on nostanut esille ongelmia, joita tämä esitys ei vielä ratkaise ja joihin meidän pitää tarttua seuraavaksi. Esimerkiksi hyvinvointialueiden väliset erot ovat hyvin suuria. Toiset alueet tukevat omaishoitoa paremmin, kun samaan aikaan toiset karsivat sitä. Joillakin alueilla omaishoidon tuki loppuu kesken vuoden, koska rahat loppuvat. Vaikka valtio nyt lisää rahoitusta 15 miljoonalla eurolla, tätä rahaa ei ole nykyisestä rahoituslaista johtuen voitu korvamerkitä suoraan omaishoidon palkkioihin. Pahimmillaan se voi siis kadota muihin menoihin. Siksi valiokunta edellyttää, että rahojen kohdentumista seurataan. Ei nimittäin voi olla niin, että valtio nostaa palkkioita mutta hyvinvointialue kiristää myöntämiskriteereitä. Olen myös hyvin huolissani siitä, että omaishoitajien lakisääteiset vapaat eivät toteudu tällä hetkellä siten, miten ne on tarkoitettu. Omaishoitajalla on lakisääteinen oikeus kahteen tai kolmeen vapaapäivään kuukaudessa. Todellisuudessa kuitenkin sopivia hoitopaikkoja puuttuu, palvelusetelin arvo ei riitä kattamaan kustannuksia, ja vapaat jäävät usein pitämättä. Arvioiden mukaan vain noin puolet omaishoitajista käyttää vapaitaan. Sen ei missään nimessä pitäisi olla näin, ja se kertoo siitä, että järjestelmä ei toimi siten, miten sen kuuluisi. Kun omaishoitaja ei pääse lepäämään, hän ei jaksa, ja kun hän ei jaksa, myös hoidettavana oleva kärsii. Omaishoito pitäisi nähdä enemmän osana hyvinvointialuetta. Alueen täytyy huolehtia työntekijöiden jaksamisesta ja palveluiden toimivuudesta, ja näin sen pitäisi olla myös omaishoidonkin kanssa. Arvoisa puhemies! Toivon jokaisen ymmärtävän, että omaishoidon palvelut ja tuet eivät kata sitä todellista tarvetta, jota ikääntyvässä Suomessa on. Meillä on tulevaisuudessa yhä useampi ikäihminen, yhä enemmän muistisairautta, tarve yhä raskaammalle hoivalle ja yhä vähemmän resursseja laitoshoitoon. Me siis todella tarvitsemme omaishoitoa. Siksi tämä hallituksen esitys on äärimmäisen tärkeä ja tarpeellinen. Se korjaa epäkohtia ja vahvistaa omaishoitajien ja perhehoitajien taloudellista asemaa. Tämän uudistuksen myötä meidän täytyy kuitenkin muistaa, että tämä ei vielä riitä. Tarvitsemme suuremman kokonaisuudistuksen, jossa on selkeä valtakunnallinen ja yhtenäinen linja siitä, kenelle tukea myönnetään, millä perusteilla, ja ennen kaikkea millaisilla palveluilla tuemme omaishoitajia. Tämä esitys antaa sille suuntaviivoja. Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille tästä esityksestä. — Samalla toivon, että omaishoidon laajempi uudistus etenee mahdollisimman nopeasti eteenpäin, sillä ilman omaishoitajia Suomi ei tule selviämään. Aivan lopuksi haluan vielä kiittää jokaista omaishoitajaa tässä maassa. Te teette todella arvokasta työtä niin läheistenne kuin koko tämän yhteiskunnan eteen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-11-25T20:36:07,2025-11-25T20:41:23,Käsitelty,1.1 2025_115_311,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_312,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä jokaisella on varmasti sukulaisia ja ystäviä taikka perheenjäseniä, jotka toimivat omaishoitajina, ja me tiedämme, kuinka tärkeästä työstä on kysymys, ja hyvin raskaasta sellaisesta. Haluankin kiittää omalta osaltani hallituksen esitystä siltä osin, että tämä nyt on pieni mutta tärkeä askel alan vaikean tilanteen helpottamiseksi. Hienoahan tässä hallituksen esityksessä on juuri tämä lisärahoituksen saaminen näihin vähimmäispalkkioihin, ja tämä on hieno uutinen. Itse erityisesti olen huolissani siitä, miten hyvinvointialueet nyt tätä lisärahoitusta mahtavat käyttää. Niin kuin näissä aikaisemmissa puheenvuoroissa on nostettu esille, meidän rahoituslaissa on sellainen kokonaisuus, että tätä määrärahaa ei ole sidottu tähän kyseiseen kokonaisuuteen, ja ajattelenkin, että tätä tulevaisuudessa pitäisi korjata. Tämä tarkoittaa siis sitä, että vaikka rahoitusta lisätään, niin hyvinvointialueilla ei teknisesti ole välttämättömyyttä käyttää sitä lisärahoitusta juuri kyseiseen palveluun. Tämähän on totta kai huono tilanne, koska totta kai lisärahoitus pitää käyttää juuri omaishoitajien tilan parantamiseen ja juuri niiden palkkakustannuksien nousuun. Me tiedetään aika monestakin hyvinvointialueesta, että kun määrärahat ovat loppuneet, niin alue on saattanut kokonaan lopettaa omaishoidon tuen antamisen. Tämähän kertoo siitä, että alueilla on aika erilaisia toimintatapoja ja aika monet omaishoitajat riippuen siitä, missä kaupungissa ja missä alueella toimivat ja asuvat, saattavat olla hyvin erilaisessa asemassa. Alueellinen tasa-arvo ja ihmisten välinen tasa-arvo eivät tällä hetkellä toteudu. Täällä on hyvin nostettu myös esille, että muutkaan omaishoidon palvelut eivät valitettavasti tällä hetkellä ole ihan priimaa. Sen takia ajattelenkin, että kun valiokunta yksimielisesti tämän hallituksen esityksen hyväksyi, niin nämä seurantalausumat ovat erittäin tärkeitä. Siellä oli kolme lausumaa, missä monella eri tavalla pyritään seuraamaan hallituksen esityksen vaikutuksia erityisesti tähän rahoitukseen, mutta me lausuimme myös siitä, että tätä omaishoidon kokonaisuutta pitää kehittää ja luoda tulevia hallituksen esityksiä, jotta sitten tämä omaishoitajien tilanne paranisi, koska sitä se kyllä tarvitsee. Omalta osaltani haluan myös kiittää tärkeästä työstä ja raskaasta työstä. Se on myös yhteiskunnallisesti hyvin merkittävää.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-11-25T20:41:23,2025-11-25T20:44:04,Käsitelty,1.1 2025_115_313,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lindén., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_314,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pyysin vielä toisen puheenvuoron tähän tärkeään asiaan siksi, että haluan valottaa vähän tämän asian juridista puolta. Meillähän on tuossa mietinnössä suoraan tällainen lause: ”Valiokunta toteaa, että omaishoidon tuki on lakisääteinen hyvinvointialueen järjestämisvelvollisuuteen kuuluva määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu.” Ja mitä sanoo tästä samasta asiasta tekoäly, josta sinänsä en pidä yhtään ja ollenkaan? Kun laitoin tämän kysymyksen, onko omaishoidon tuki määrärahasidonnainen, niin vastaus oli näin: ”Kyllä, omaishoidon tuki on lakisääteinen mutta samalla myös määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, joka myönnetään hyvinvointialueen harkinnan ja talousarvion puitteissa.” Tässä tulen nyt siihen tärkeään asiaan, että se oli vuosi 1995, kun nykyinen emeritusprofessori, silloinen professori Kaarlo Tuori julkaisi ensimmäisen painoksen erittäin merkittävästä kirjasta nimeltä Sosiaalioikeus. Meillä oli viisi vuotta aikaisemmin uudistettu perusoikeudet. Silloin keskeisellä sijalla siinä oli myöhempi tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka oikeusministerinä ja pitkään sitä ennen perustuslakivaliokunnan puheenjohtajanakin oli myötävaikuttanut siihen asiaan. Tässä kirjassa professori Tuori minulle ensimmäisen kerran järkevällä, ymmärrettävällä tavalla eritteli nämä silloin kuntien järjestämisvelvollisuuteen kuuluvat asiat niin, että meillä on subjektiivisia oikeuksia, siis kansalaisilla, ja niitä vastaa sitten siellä kunnan puolella erityinen järjestämisvelvollisuus ja sitten meillä on harkinnanvaraisia asioita, jotka ovat määrärahasidonnaisia. Tämä jako on äärimmäisen tärkeä havaita. Se suuri huoli minulla liittyy nyt juuri tähän, että tämä ei ole subjektiivinen oikeus, tämä ei ole erityisen järjestämisvelvollisuuden piirissä, vaan tämä on määrärahasidonnainen. Kuten äsken esimerkiksi edustaja Forsgrén kertoi, on ollut tapauksia, että määrärahat ovat loppuneet kesken, ja myös siinä yksilökohtaisessa harkinnassa, ketkä ovat eri hyvinvointialueilla oikeutettuja omaishoidon tukeen, on suurta eroa. Siinä mielessä meidän pitäisi pystyä viemään eteenpäin koko tätä asiaa, niin kuin lausumatkin antavat velvoitetta siihen, niin että me saisimme tämän lakipohjaa vahvistettua niin, että se olisi turvallisempi ja yhdenvertaisempi.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-25T20:44:04,2025-11-25T20:46:50,Käsitelty,1.1 2025_115_315,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Holopainen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_316,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä on jo monessa puheenvuorossa todettu, omaishoitajat todellakin tekevät äärimmäisen arvokasta työtä. Nyt haluan kiittää hallitusta siitä, että he ovat tehneet tämän esityksen, jossa omaishoidon tuen vähimmäispalkkiota nyt nostetaan. Tämä parantaa omaishoitajan taloudellista asemaa, ja sitten samalla tässä myöskin kavennetaan alueiden välisiä eroja, kuten täällä puheenvuoroissa on jo kerrottu, kun pystytään yhdenmukaistamaan sitä, kuinka eri tilanteissa jatkossa eri alueilla ihmiset tätä omaishoitajan tärkeää tehtävää voisivat suorittaa. On kuitenkin selvää, kuten täällä on valiokuntakin mietinnössään todennut, että pelkkä palkkion korotus ei riitä. Omaishoitajien jaksaminen edellyttää myös riittäviä tukipalveluja ja lakisääteisten vapaiden todellista toteutumista. On myös helppo yhtyä siihen valiokunnan kantaan, että lisärahoituksen kohdentumista omaishoidon palkkioihin on seurattava jatkossa erittäin tarkasti ja arvioitava omaishoidon yhdenvertaista saatavuutta koko maassa näiden muutosten jälkeen. Tässä samassa yhteydessä tämän palkkion korottamisen lisäksi parannetaan myös perhehoitajien irtisanomissuojaa, mikä on myöskin erittäin kannatettava asia. Mikäli pitkäaikainen perhehoito päättyy ennakoimattomasti perhehoitajasta riippumattomasta syystä, tullaan jatkossa maksamaan irtisanomisajan palkkion lisäksi yhden kuukauden ylimääräinen korvaus. Tämä turvaa tärkeällä tavalla perhehoitajan taloutta äkillisissä tilanteissa ja toivottavasti myös sitä kautta madaltaa kynnystä ryhtyä perhehoitajaksi. Perhehoito on todella tärkeä palvelumuoto, ja se on tärkeä myös omaishoitajan lakisääteisten vapaiden toteuttamisen kannalta. Arvoisa puhemies! Haluan todeta, että nämä muutokset, joita tässä nyt ollaan toteuttamassa, ovat askel oikeaan suuntaan mutta myöskin laajempaa kehittämistä tarvitaan sekä omaishoidon että perhehoidon osalta. Erityisesti tarvitaan yhtenäisiä myöntämisperusteita, joustavia palveluja ja ratkaisuja, jotka tukevat omaishoitajien hyvinvointia ja työssäjaksamista. Omaishoito todellakin on arvokas osa suomalaista hyvinvointipalvelujärjestelmää, ja sen tukeminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti välttämätöntä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-11-25T20:46:50,2025-11-25T20:49:14,Käsitelty,1.1 2025_115_317,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_318,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä muutama edustaja nosti esille sen, niin kuin itsekin, että osalta hyvinvointialueista loppuvat nämä omaishoitajille tarkoitetut rahat jo hyvin aikaisessa vaiheessa vuotta. Valiokunnan kuulemisissa todettiinkin, että on hyvinvointialueita, joissa nämä määrärahat ovat loppuneet jo heinäkuussa. Tämä johtuu tästä yleiskatteellisesta rahoituksesta, kun näitä rahoja ei voida korvamerkitä omaishoitajille. Hiukan ihmetytti eilen, kun uutisista kuulimme, kuinka esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueella osa aluehallituksen edustajista oli ehdottanut, että johtajien palkkoja nostetaan reilusti, elikkä aluehallituksen ja aluevaltuuston puheenjohtajien palkkioita. Siellähän olivat asialla demarit ja kokoomus. Tällainen toiminta kyllä ihmetyttää. En nyt muista, mikä Pirkanmaan tilanne on omaishoitajien palkkioiden maksun suhteen, ovatko siellä riittäneet rahat koko vuodeksi omaishoitajille, mutta käytännössä sellainen tilanne, että omaishoitajilta loppuisivat nämä määrärahat jo ennen kuin ollaan joulukuussa ja kuitenkin nostettaisiin poliitikkojen palkkioita, on täysin käsittämätön ajatus. Erityisesti tämä ihmetyttää SDP:n osalta, joka lähti aluevaaleihin ajatuksella, että kaiken voi tehdä reilummin. En kyllä ymmärrä, mitä reilua on siinä, että johtajien palkkioita nostetaan yli sadalla prosentilla.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-11-25T20:49:14,2025-11-25T20:51:20,Käsitelty,1.1 2025_115_319,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_320,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Sillanpää toi hyvän näkökulman keskusteluun. Eli on hieman irvokasta, että vaikka on omalta osaltaan arvokasta se, että hyvinvointialueilla on sitä omaa päätösvaltaa ja autonomiaa sen toimintansa järjestämiseen ja toisaalta varojensa kohdentamiseen, niin toisaalta me myös olemme ulkoistaneet eduskunnassa sitten valtamme suitsia hyvinvointialueita oikeaan suuntaan, mitä tulee esimerkiksi juuri säästöjen toteuttamiseen ja siihen, mihin sitä rahaa pitäisi oikeastaan jäädä ja mihin sitä pitäisi aivan erityisesti kohdentaa. Se tulee näkymään myös hyvinvointialueilla tällaisissa edustaja Sillanpään kuvailemissa esimerkeissä. Eli kun alijäämiä on määrä kattaa, alueilla on isoja säästöpaineita ja tehostamispaineita, niin tullaan tällaisten perimmäisten kysymysten äärelle, mitkä asiat ovat tärkeämpiä kuin toiset. Valitettavasti monilla alueilla on jo nyt huomattu, että kun esimerkiksi näistä ryhmärahoista, niin sanotuista demokratiarahoista eli puolueryhmittymille maksettavista, käytännössä puoluetuista, on valtion toimesta leikattu tai ollaan leikkaamassa, niin siitä huolimatta hyvinvointialueet tekevät itsenäisesti päätöksiä, että tätä leikattua rahaa ei oteta pois näistä ryhmärahoista tai demokratiarahoista, puolueille myönnettävistä etuuksista, vaan se otetaan jostakin muualta. Sama näkyy kaikessa muussakin. Ihmisiltä löytyy hyvin vähän ymmärrystä sille, että johtajien palkkiotasot ovat hyvin korkeita. Ihmisillä ei riitä ymmärrystä sille, että henkilöstön etuisuuksia, heidän taukotilojaan tai siellä tarjottavia kahveja, aletaan kyttäämään, montako kymmentätuhatta euroa niihin menee, ja sitten säästöjä tehdään näihin eikä sinne, mihin valtio tai eduskunta on määrännyt niitä tehtäviksi. Erityisesti tässä omaishoitaja-asiassa, juuri näissä ongelmakohdissa, joita edustaja Lindénkin ja toisaalta edustaja Sillanpää toivat esille, toivoisin, että kun moni meistä tämän salin päättäjistä toimii yhtä aikaa aluevaltuustojen tasolla, niin sinne vietäisiin voimakkaasti se viesti, mikä täältä eduskunnasta yritetään lähettää: käytetään rahoja vastuullisesti siihen, mihin niitä on määrä käyttää, mihin niitä halutaan käyttää ja millä on valtava kansalaisten hyväksyntä. Mutta valitettavasti kun sinne valtuustoon on päästy, monesti se omasta luottamustehtävästä maksettava palkkio tai johtajien korkeat palkkiotasot tai vastaavat leikkauskohteet ovat prioriteettijärjestyksessä viimeisimmät. Harvoin ne ovat siellä ensimmäisten säästölistojen keskellä, vaan ensin säästetään sieltä, missä rahaa on paljon, eikä suinkaan sieltä, missä se raha olisi löysässä, valitettavasti.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-25T20:51:20,2025-11-25T20:54:28,Käsitelty,1.1 2025_115_321,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lindén., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_322,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oli nyt surullista, että tässä jouduttiin tähän keskusteluun. Ei sen takia, että tässä nyt olisi itsellä mitään puolusteltavaa tai pelättävää, sillä Varsinais-Suomen hyvinvointialueella teimme täysin päinvastaisen ratkaisun. Meillä oli edellisellä kaudella puheenjohtaja, hallituksen puheenjohtaja, kokopäiväinen, nyt on puolipäiväinen. Varapuheenjohtajat olivat puolipäiväisiä, ja nyt eivät saa sellaista palkkiota enää ollenkaan vaan pelkät kokouspalkkiot, eli toimimme tässä toisinpäin. Ja en tietenkään mene minkäänlaiseen vastuuseen tai selittelyyn nyt sitten Pirkanmaan hyvinvointialueen kohdalta. Tämä oli itse asiassa minulle uusi tieto. Katsoin äkkiä tuosta, mitkä ne korotukset olivat, ja ymmärsin, että se aluehallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on nyt 4 000 euroa kuukaudessa, kun aikaisemmin oli vuosipalkkio sellainen, että siitä tuli 1 500 euroa kuukautta kohti. Se on kieltämättä prosentuaalisesti korkea korotus. Toisaalta sillä tavalla ymmärrän tätä asiaa, että kun 2,5 miljardin firman hallituksen puheenjohtajasta on kysymys, niin ei 4 000:n kuukausipalkkio tunnu kohtuuttomalta, jos vertaamme mihin tahansa vastaavan kokoiseen organisaatioon muualla. Kerran kun täällä teidän puolueenne eli perussuomalaisten kanssa vähän näistä asioista puhuttiin ja silloin eräs edustaja, joka sattui olemaan Kuopion kaupunginhallituksen jäsen, arvosteli, niin katsoinpa, mitä Kuopion kaupunginhallitus maksoi vuosipalkkiota tavalliselle kaupunginhallituksen jäsenelle. Kyllä niitä sielläkin löytyi. Mutta toivon, ettei nyt tähän mutapainiosuuteen sen pidemmälle tässä lähdetä. Nämä ovat aina sellaisia hankalia asioita, pitäisikö se työ tehdä siellä sitten kokonaan ilmaiseksi tai mikä on kohtuullista palkkiota tämänkokoisissa organisaatioissa. Sama keskusteluhan on käyty niistä johtajien, varsinaisten virkajohtajien, palkoista. Tämmöinen keskustelu nyt tässä syntyi, ja halusin tuoda näitäkin näkökulmia esille, joita tässä äsken kerroin.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-25T20:54:28,2025-11-25T20:56:39,Käsitelty,1.1 2025_115_323,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,"No niin, kiitoksia, ja pysytään näissä omaishoitajien palkkioissa. — Vigelius. [Aki Lindén: Oikein hyvä ehdotus, että pysytään!]", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_324,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti: Omaishoitajat varmasti ovat palkkionsa ansainneet, ja olisi hienoa, että yhä useammalla alueella niihin palkkioihin riittäisi rahoitusta. Hallitus tietysti pyrkii täällä omalla päätökselläänkin siihen, että palkitsemistasoa pystyttäisiin nostamaan ja että toisaalta alueet pystyvät tekemään sitten omia ratkaisujaan sen suhteen. Valitettavaa on, että todennäköisesti osalla alueista tämäkään eduskunnan tekemä päätös ja määrittämä rahasumma ei täysimääräisesti kohdennu siihen, mihin se on tarkoitettu, vaan alueilla voidaan tehdä toisenlaisiakin johtopäätöksiä ja osoittaa rahaa sellaisiin käyttökohteisiin, joita täällä eduskunnassa ei ole edes tajuttu ajatella ja joihin me emme pysty omalta osaltamme edes tällä hetkellä vaikuttamaan. Haluan kuitenkin nostaa vielä esille tähän edustaja Lindénin puheenvuoroon viitaten: Olin silloin käynnistämisvaiheessa mukana Pirkanmaan hyvinvointialueella, ja valitettavasti muistan hyvin eläväisesti sieltä ne keskustelut, mitä käytiin, kun määriteltiin erilaisia palkitsemistasoja ja sitä rahankäyttöä alueella. Näitä periaatteellisia asioita käytiin paljon läpi, ja valitettavan yleinen argumentti ainakin meillä Pirkanmaalla oli, että koska me olemme hyvinvointialueista suurin väestöpohjaltaan ja myös budjetiltaan silloin alkuvaiheessa, niin se perustelee sen, että meillä palkkiotasot pitää viedä kaikista korkeimmalle tasolle. Se oikeutti erityisen korkeat palkitsemistasot johtoportaalle aluevaltuustoihin hyvinvointialueilla laajemminkin siitäkin huolimatta, että perussuomalaiset korostivat hyvin voimakkaasti siinä vaiheessa, että on iso ongelma, jos suurin toimija määrittää korkean palkkiotason, koska sen myötä kaikki muut alueet alkavat seuraamaan perässä. Kuulin jälkikäteen, että monilla hyvinvointialueilla seurattiinkin juuri Pirkanmaan esimerkkiä, eli Pirkanmaasta tuli riman asettaja, ja kaikki muut sitten asettivat omaa rimaansa vähän Pirkanmaata seuraten, omaa kokoaan Pirkanmaahan suhteuttaen No, näin varmasti käy laajemminkin kuin hyvinvointialueilla, laajemminkin meillä julkisella sektorilla. Sitä, joka määrittää, miten rahaa käytetään, muut seuraavat perässä, ja omanlaistaan moraalikatoa syntyy siinä ohessa.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+13.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-25T20:56:39,2025-11-25T20:59:00,Käsitelty,1.1 2025_115_325,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu. Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_115_326,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Entisenä energia-alan ammattilaisena kiinnostavat nämä tuulivoimakysymykset, ja tässä on kuitenkin merkittävästä muutoksesta kysymys: saataisiin merituulivoimaloita tuonne talousvyöhykkeelle. Se on tässä tärkeä asia. Pieni tämmöinen yhteenveto: Tuulivoimalla tuotetaan Suomen energiasta tällä hetkellä 25 prosenttia — ydinvoima on se, jolla tuotetaan pikkasen vajaa 40 prosenttia. Tuulivoimaloita on noin 1 900 kappaletta tällä hetkellä. Tuotantoteho niillä on 9 400 megawattia tällä hetkellä. Tuulivoimaa tarvittaisiin lisää, se on puhdasta energiaa, ja siinä mielessä on erittäin hyvä, että merituulivoimaloita edesautetaan niin, että niitä saadaan tuonne talousvyöhykkeelle. Tässäkin poistetaan tiettyjä rajoitteita siihen liittyen, kuinka konserneista voidaan osallistua kilpailuun, ja sitten näitten osallistumismaksujen osalta tehdään muutoksia. Sinänsä ne ovat hyviä muutoksia, jotta me saataisiin niitä merituulivoimaloita liikkeelle. Niitä ei ole meillä oikein vielä lähtenyt, ja muualla ne ovat aika hyvin lähteneet liikkeelle ja niitä on aika paljon. Se, mikä siinä on hyvä puoli, on se, että merellä on semmoinen tilanne, että siellä tuulee yleensä enemmän kuin maalla, ja ne ovat myöskin tuotantoteholtaan sitten parempia yksiköitä tässä mielessä. Ja sitten kun katsotaan näitä meidän puhtaan siirtymän tarpeita, vihreän siirtymän tarpeita, niin tämä tuulivoimaloiden tuotanto on tässä todella merkittävässä roolissa. Niin kuin tuossa nyt sanoin, sähköntuotannosta meillä noin neljäsosa tulee jo nytten tuulivoiman kautta, ja siinä mielessä tämä mietintö on hyvä lisä siihen, sillä se mahdollistaa merituulivoimaloitten syntymistä tänne Suomeen ja rakentamista. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+14.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-25T20:59:27,2025-11-25T21:01:46,Käsitelty,1.1 2025_115_327,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Heinonen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_328,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jäin kuuntelemaan edustaja Lylyn puhetta, ja on mukava kuulla, kun hän kehuu pääministeri Petteri Orpon hallituksen esityksiä näin avoimesti. Tämä on kyllä aihe, mistä ne ehdottomasti ansaitsevat kiitosta. Tuulivoimakysymys on erittäin tärkeä, ja niin kuin tässä esityksessä on, minunkin mielestäni tuulivoimaa viedään paikkaan, missä se on aika lailla tervetullutta. Pitää tunnistaa kuitenkin tuulivoiman ja säätövoiman tasapainoja, ja siihen myös edustaja Lyly edellä viittasi puhuessaan esimerkiksi ydinvoimasta. Tuulta ei joka päivä riitä, varsinkaan meidän sääolosuhteissa ja vuodenaikojen myötä. Mutta tämä merialue on tietysti siinä mielessä tehokas. Mutta halusin itse nostaa esille myös sen näissä tuulivoimakysymyksissä, että tässä sitä viedään merialueelle — kyllä, sielläkin sillä saattaa olla ympäristövaikutuksia — mutta näillä tuulivoimahankkeilla on aika usein myös vaikutuksia ihmisten arkeen. Olen itse törmännyt tilanteisiin, joissa tuulivoimaa yleisesti kannatetaan mutta sitten, jos se tulee lähelle itseä, sitä ryhdytäänkin vastustamaan. Sen takia on äärimmäisen tärkeää etsiä sellaisia paikkoja tuulivoimalle, missä se tuottaa tätä tärkeää puhdasta energiaa meille mutta sen ympäristövaikutukset eivät ole rajusti negatiivisia ja toisaalta vaikutukset ihmisten arkeen eivät ole kohtuuttomia.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+14.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-11-25T21:01:46,2025-11-25T21:03:29,Käsitelty,1.1 2025_115_329,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_330,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on mielenkiintoinen aihe, ja tästä mielelläni jatkan keskustelua. Tuulivoiman osalta voi sanoa sen, että tätä tuotantokapasiteettia on tällä hetkellä se noin 9 400 megawattia ja se tuotanto vastaa noin 25:tä prosenttia Suomen energiasta eli vajaata 20:tä terawattituntia. Ydinvoimakapasiteetti on 4 200 megawattia, ja kun niitä on vain viisi voimalaitosta, niin se kertoo sen, että kun ne vastaavat 40 prosentista energiantuotannosta, niin se vaihteluväli tuulivoimalla on todella iso. Kaikki ymmärtävät sen, että aina ei tuule. Sen vuoksi tulee Suomen sähköenergian hallitsemisessa erittäin tärkeäksi osaksi se, että me pystymme rakentamaan tänne säätövoimaa. Meillä on tämän osalta onneksi vesivoimaa jonkin verran, mutta me tarvitaan sitten myöskin tuulivoiman ja aurinkovoiman lisäksi ainakin vedyllä tehtävää varastointia ja vedyn hyödyntämistä tämän energiapaletin osalta ja sitten erilaisia muita ratkaisuja. Biopolttoaineitten osalta on tilanne se, että puun polttaminen ei ole enää kauhean järkevää, se hintataso on niin korkea. Nyt me alamme olla sillä puolella semmoisella hintatasolla, että se ei ole meidän paletissa mukana kovin voimakkaasti, ja se vaihtoehto on ehkä enempi lämmitysenergian osalta, kaukolämmön osalta. Mutta toivoisin, että näitä pienydinvoimalaitoksia jossain kohtaa tänne Suomeen tehdään ja ehkä isompiakin yksiköitä, kun siihen päästään. Meillä on Loviisassa vielä ydinvoimayksikölle paikka, ja taitaa Olkiluodossakin olla vielä yhdelle yksikölle paikka. Mielestäni niitä kannattaisi hyödyntää, eikä olisi pitänyt sinne Pyhäjoelle lähteä ollenkaan, koska se hanke sitten kaatui — olisi pitänyt tehdä näille nykyisille paikkakunnille, joilla ne ovat. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+14.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-25T21:03:29,2025-11-25T21:05:42,Käsitelty,1.1 2025_115_331,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Holopainen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_332,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen tuossa sanoi, että nyt on aika kiittää Petteri Orpon hallitusta, kun se edistää tuulivoiman lisärakentamista tämän hallituksen esityksen myötä. Toki tässä hallituksen esityksessä nyt on ikään kuin tehty muutoksia, jotka sitten edistävät merituulivoiman rakentamista joiltain osin, mutta sitten ikävä kyllä tämä nykyinen hallitus on myös vaikeuttamassa tuulivoiman lisärakentamista, ja tämä sääntely, jota on esitetty, on jo tällä hetkellä pistänyt jäihin näitä tuulivoimainvestointeja. Toivoisin, että hallitus tältä osin muuttaisi ja tarkistaisi omaa linjaansa, koska nämä etäisyysrajoitukset kyllä asiantuntijoitten arvion mukaan vaarantavat sen, että Suomeen saataisiin uusiutuvaa sähköntuotantoa tuulivoiman muodossa lisää. Nostaisin esiin myös sen haasteen, joka meillä on alueellisesta näkökulmasta, kun tuonne idän ja kaakon suuntaan ei tällä hetkellä pystytä tuulivoimaa käytännössä ollenkaan rakentamaan, koska meillä ei ole Suomessa pystytty sovittamaan yhteen alueen tutkavalvontaa ja sitten tuulivoimaa. Tämä on semmoinen asia, joka pitäisi kipeästi ratkaista. Ainakin edustaja Heinonen tuossa viittasi siihen, että aina ei tuule, mutta itse asiassa itä ja kaakko kuuluvat eri tuulivoimavyöhykkeeseen kuin muu Suomi. Eli nyt kun länteen on paljon rakentunut tuulivoimaa, niin tämä just auttaisi ratkaisemaan sitä ongelmaa. Kun on eri alueita, niin silloin todennäköisemmin sitten toisella alueella tuulee, kun toisella ei tuule, jolloin pystyttäisiin tätä tuotantovarmuutta sitten lisäämään. Kyllä toivoisin, että nyt tässä tämän hallituksen loppukaudella vielä tulisi ratkaisuja ja edistymistä tähän tutkavalvonnan ja tuulivoiman rakentamisen haasteiden ratkaisemiseen.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+14.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-11-25T21:05:42,2025-11-25T21:07:47,Käsitelty,1.1 2025_115_333,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Heinonen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_334,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Holopainen nosti esille tämän tuulivoiman tilanteen ja ne pohdinnat, mitä nyt on käyty tuulivoiman etäisyyksistä. Kyllä ne tietysti kumpuavat aika paljon ihan sieltä ihmisten arjesta, jossa koetaan, että se tuulivoima, kun se tulee aivan siihen oman pihapiirin läheisyyteen, voi olla sellaista energiaa, jota sinne ei välttämättä haluta. Samaan problematiikkaan tällä hetkellä törmäämme aika usein myös aurinkovoiman kohdalla, ja siinä on samat ongelmat: haluammeko me esimerkiksi perunanviljelyssä tai ruuantuotannossa olevia peltoja valjastaa aurinkovoimaloille tai sitä, kun aika monille suoalueille suunnitellaan aurinkovoimaloita. Ainakin itse lähestyn näitä vähän myös siitä ympäristönäkökulmasta ja pohdin sitä, mikä vaikutus niillä on siihen lähiympäristöön mutta myös ympäristöön ihmistenkin näkökulmasta. Silloin aika monessa paikassa voidaan kokea myös niin, että tuulivoima aivan siinä oman kodin lähellä ei ole sellaista energiavoimaa, jota sinne halutaan. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin jopa, edustaja Holopainen, teidänkin puolueesta on löytynyt sitä kritiikkiä tietyillä alueilla, kun tuulivoimaa on ollut tulossa. Jos oikein muistan, olikohan Oulun alueella vai missä, niin suhtauduttiin kriittisesti sitten siihen, kun se tulikin lähelle itseä. Olen edustaja Holopaisen kanssa samaa mieltä — olemme molemmat pitkään olleet puolustusvaliokunnassa, ja tämä tutkakysymys meidän itärajan osalta on aivan keskeinen. Toivon, että siihen löydetään ratkaisu niin, että meidän turvallisuus ei siinä vaarannu ja voisimme avata näitä alueita myös tuulivoiman rakentamiseen. Uskon, että myös sieltä niitä kohteita kyllä löytyy, ja toivottavasti tekniikka ja ratkaisut löytävät niitä myös näille alueille niin, että myös tutkavalvonta pystytään tulevaisuudessa hoitamaan. Tämä on tietysti jossain määrin tällainen oikeudenmukaisuuskysymyskin. Meillä tietyt alueet hyötyvät tuulivoimasta eri tavalla kuin toiset, ja jos jostain alueesta valtio kategorisesti sanoo, että vaikka teillä tuulee ja vaikka teillä olisi hyviä paikkoja tuulivoimalle, niin tehän ette niitä saa tehdä, niin silloin voi tietysti miettiä myös sitä, jakautuvatko tuulivoimasta tulevat hyödyt sitten oikeudenmukaisesti. Mutta tämä on monipuolinen kysymys, ja niin kuin edustaja Lyly edellä toi esille, koko energiapaletti on iso kokonaisuus, ja itse uskon, että hajautettu ratkaisu, mikä nojaa uusiutuvaan mutta myös vahvaan perusvoimaan, on kaikista järkevin meidän kannalta tulevaisuudessa.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+14.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-11-25T21:07:47,2025-11-25T21:10:52,Käsitelty,1.1 2025_115_335,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kettunen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_336,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Mielenkiintoista keskustelua. Talousvaliokunnan yksimielisen mietinnön pohjalta energiapolitiikkaan liittyen puhumme siis merituulivoimasta ja merituulivoimalahankkeista, ja nyt täällä keskustelussa mainittiin jo perunapellotkin edustaja Heinosen toimesta elikkä mentiin sieltä mereltä takaisin maalle. Nyt mennään takaisin sieltä maalta merelle. Mitä tulee näihin merituulivoimahankkeisiin, niin edustaja Heinonen nosti ansiokkaasti... Tiedostan, että olette ympäristöystävällinen kansanedustaja ja pidätte ympäristöarvoja isosti esillä, mutta haluan kuitenkin muistuttaa, että näissä merituulivoimahankkeissa ympäristövaikutukset vaihtelevat hyvin merkittävästi. Ne vaihtelevat hyvin merkittävästi alueesta riippuen, ja nyt kyllä kannattaa kalamiestenkin — edustaja Heinonen on metsästäjä, en tiedä, miten paljon käytte kalalla — ja kalatalouden näkökulmastakin katsoa näitä merituulivoimahankkeita. Nimittäin siellä on positiivisia vaikutuksia mutta myös negatiivisia vaikutuksia. [Timo Heinonen: Tästähän me juuri puhuimme!] Rakentaminen muuttaa aina ympäristöä, myös siellä merellä. Se voi kyllä luoda esimerkiksi otollisia olosuhteita — näen, että kaloille tulee hyviä lepo- ja ruokailupaikkoja — mutta sitten kun nämä virtaukset muuttuvat, niin minkälaisia ympäristöllisiä vaikutuksia näillä merituulivoimahankkeilla on? Aina kun keskustelemme erinäköisistä hankkeista, niin kannattaa ottaa aika laajasti huomioon ympäristövaikutuksien arvioinnit.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+14.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-11-25T21:10:52,2025-11-25T21:12:36,Käsitelty,1.1 2025_115_337,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_338,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämähän meni energiakeskusteluksi, mutta tämä koko paketti tässä liittyy siihen, että energiaa ja puhdasta energiaa saadaan Suomessa. Siinä mielessä täällä on hyvin tullut esiin se, että tuulivoimaa pitäisi sijoittaa niin merelle kuin ympäri Suomea ja myös Itä-Suomeen ja ne hankkeet pitäisi sinne pystyä toteuttamaan. Totta kai sitten myöskin nämä etäisyysvaatimukset ja niihin liittyvät sääntelyt määrittävät, kuinka paljon niitä voi tehdä ja minkälaiseen ympäristöön niitä laitetaan. Jos me näin katsotaan, niin eiväthän ne tuulivoimalat kauniita ole maisemassaan. Jokainen sen myöntää, että komeita ne ovat rakenteina mutta eivät ne mitään kauniita ole. Varmasti tässä mielessä aika monella on vastustusta niitten sijoittamiseen eri paikkoihin. Mutta kaikki me ollaan yhtä mieltä, että me tarvitaan tätä energiaa, ja jos tätä maata halutaan kehittää, niin sähkö on yksi ydinkysymyksiä tämän osalta. Me pystytään parhaimmin siinä menestymään, jos meillä on erittäin monipuolinen energiantuotantokapasiteetti ja sitä on ympäri Suomea. Sitten kun se on monipuolinen, se vastaa myöskin näihin häiriöihin ja se vastaa vähän säätötarpeisiin ja niin poispäin. Sitten tarvitsee muistaa vielä tämä energiaverkko eli kantaverkko ja jakeluverkko. Siihen pitää tehdä aika paljon investointeja. Niin nämä voimalaitokset kuin sitten tämä verkko ovat erittäin pääomaintensiivisiä hankkeita, ja niillä pitää olla näkymä myöskin kulutuksen osalta. Tässä mielessä nämä hankkeet eivät noin vain nouse pystyyn ja lähde etenemään. Tämä mietintö tässä käsittelee yhtä estettä siinä, miten niitä saataisiin tuonne merelle ehkä helpommin laitettua. Siinä mielessä tämä keskustelu on ollut hyvää mutta laveni vähän laveammalle alueelle. Eli viedään näitä hankkeita eteenpäin. Hallituksen talouspolitiikasta, josta edustaja Heinonen tuossa sanoi, ehkä energiapolitiikassa on ollut vähiten arvosteltavaa. Tässä on ollut ehkä tämä etäisyysasia ja nämä kysymykset, ja vihreän siirtymän hankkeet eivät ole ihan menneet sitä vauhtia kuin on kuviteltu, mutta tämä iso linja siitä, että puhtaaseen energiaan ollaan suuntaamassa, on ihan oikea. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+14.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-25T21:12:36,2025-11-25T21:15:19,Käsitelty,1.1 2025_115_339,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,Kiitoksia. — Pysytään tosiaan tässä aiheessa mahdollisimman pitkälle. — Edustaja Holopainen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_340,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä nämä kaikki toimet, millä vähäpäästöistä sähköä saadaan lisää, ovat tosiaan äärimmäisen merkittäviä. Nyt tämä yksittäinen asia on pienehkö, mutta on tärkeää, että tämä menee eteenpäin. Haluan vielä kiittää edustaja Heinosta tästä äskeisestä puheenvuorosta, jossa hän nosti tämän alueellisen yhdenvertaisuuden. Eli sillä on todellakin merkitystä, mihin esimerkiksi tätä tuulivoimaa nyt rakennetaan, koska näitten investointien myötä sitten syntyy niitä mahdollisuuksia vaikkapa sen vedyn ja muun osalta. Nyt sitten alueellisesti, esimerkiksi omalla alueellani, on laskettu, että sen kautta voivat muodostua jopa miljardien investoinnit ikään kuin sivuvaikutuksena, jos saataisiin tätä vähäpäästöistä sähköntuotantokapasiteettia. Ja haluan kiittää edustaja Heinosta, joka äskeisessä puheenvuorossaan mainitsi myös tarpeen sovittaa nämä energiahankkeet tietenkin sitten myös ympäristövaikutusten huomiointiin ja niin, että se rakentaminen sovitetaan sitten sillä tavalla, että myöskin luonnon monimuotoisuus huomioidaan. Tämä on todella tärkeä näkökulma, ja sen pitää olla koko ajan tässä ohessa mukana, niin että sillä on merkitystä, missä sitten niitä luontoarvoja on sillä tavalla paljon ja se vaikutus on sitten haitallinen. Kaikkiin paikkoihin eivät nämä tuulivoimalat, aurinkovoimalat eivätkä tietenkään muutkaan teolliset laitokset sovi, ja se ympäristövaikutusten arviointi on todella tärkeätä ja pitää huolella miettiä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+14.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-11-25T21:15:23,2025-11-25T21:17:03,Käsitelty,1.1 2025_115_341,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_342,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tämä ilta on opettanut sen, että yksimielisistäkin mietinnöistä saadaan aikaiseksi pitkä keskustelu, josta ei välttämättä oikein tiedä, ollaanko me nyt kuitenkaan oltu ihan yksimielisiä. Mutta se virallinen mietintö on se todellinen osviitta tässä. Mutta koetan päästä myös aiheeseen. Tuulivoimatoimijoiden piirissä tämä merituulivoimasta puhuminen on hieman yllättänyt, se, miten vähäistä se on, eli enempi se painottuu sinne maatuulivoimaan. Kyllähän merituulivoimassa omat selkeät etunsa varmasti on, ja ehkä se keskustelu ei sitten ole niin tunteella käypää. Joka tapauksessa on selvää, että tarvitaan hajautettua tuotantoa, monenlaista tuotantoa joka puolelle Suomea. Tässä on tietysti keskeisessä roolissa silloin myös Fingridin asema, ja Fingrid ainakin meillä itäisessä Suomessa on hieman nihkeän oloinen, ainakin näiden voimalinjojen osalta. — Kiitos, en pitkitä tätä pidempään.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+14.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-25T21:17:03,2025-11-25T21:17:55,Käsitelty,1.1 2025_115_343,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_344,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Holopainen oli huolissaan siitä, että etäisyysvaatimukset karsivat tuulivoiman rakentamista. Mielestäni hallituksen kaavailemat etäisyydet ovat hyvät mutta mielestäni kuitenkin hieman liian lyhyet, sillä ainakin tuolla Pohjois-Pohjanmaalla asukkaat ovat kriittisiä ja huolissaan siitä, että heidän asuinympäristönsä ja heidän kiinteistönsä ovat suurin piirtein saarrettuja, kiinteistöjen arvot laskevat ja kukaan ei edes osta niitä heidän asuntojaan siksi, että siellä on niin paljon tuulivoimaa. Tämä jakaa mielipiteitä ihan varmasti muuallakin maassa, mutta joku kohtuus siinäkin. Samalla myös ympäristökysymykset tulevat asukkaiden mielestä suureen rooliin. Siellä kaadetaan metsää ja tehdään leveitä teitä, ja niin kuin tuossa aiemmissa puheenvuoroissa todettiin, eivät ne mitään kaunistuksiakaan ole. Mielestäni keskustelu on aiheellista, ja minun mielestäni siinä pitää myös asukkaitten kriittisyys huomioida, niin että ei tungeta niitä yhteen paikkaan. Olen samaa mieltä kuin edustaja Lyly, joka kannatti pienydinvoimaloita. Näitä tarvittaisiin, ja ne olisivat tehokkaampia, koska mielestäni tuulivoiman elinkaarikin on kohtalaisen lyhyt. Jos se on 30 vuottakin, niin se on kohtalaisen lyhyt aika minun mielestäni, ja juuri se on Suomen oloissa, että milloin tuulee, milloin ei. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+14.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-11-25T21:17:55,2025-11-25T21:19:23,Käsitelty,1.1 2025_115_345,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lindén., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_346,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lähdin itsekin tähän keskusteluun mukaan varmaan pitkälti siltä pohjalta, että olen tässä viime vuodet ollut Turku Energian hallituksen varapuheenjohtaja ja sitten toisaalta entisenä Porin kaupungin asukkaana ja virkamiehenä olen seurannut sitä Reposaaren ja Meri-Porin seudulla käytyä keskustelua, mikä tähän liittyy. Kannatan voimakkaasti tätä merituulivoimaa, mutta tällä hetkellä huoli on se, että nämä investoinnit ovat sillä tavalla jumissa, että suunnitelmia on mutta käytännössä ei tehdä. Esimerkiksi Selkämereenhän, juuri siitä Reposaaresta länteen päin, on ollut suunnitteilla tämmöinen, ehkä ilmeisesti Suomen laajin merituulivoimapuisto, ja ne yksiköt siinä olisivat peräti 300 metriä korkeita, mutta ei sitä investointia tällä hetkellä juuri edistetä. Ilmeisesti perussyy on se, että sähkö on tällä hetkellä Suomessa niin halpaa, että investointilaskelmat eivät tuota sitten riittävästi katetta sille investoinnille. On tärkeää, että meillä on nyt tämä laki tässä — sehän nyt on se syy, miksi me tästä keskustelemme. Mutta sinänsä tämä on laaja ja tärkeä asia, eivätkä ne merenpohjaan rakennettavat yksiköt ihan vailla ympäristövaikutuksia tietenkään ole. Jos sattuu lentämään kirkkaana päivänä päivälennolla Keski-Euroopan yli, niin huomaa ikkunapaikalta kyllä sitten sen, missä niitä on. Tanska erityisesti, Etelä-Ruotsi, Pohjois-Saksa, sitten Yhdistynyt kuningaskunta — siellähän niitä, sinne mereen laitettuja, on erittäin runsaasti. Mutta varmasti tämä on Suomessakin, vaikka meillä olosuhteet ovat vähän haastavammat esimerkiksi pitkän talven ja jääolosuhteiden takia, tulevaisuutta. Mutta syynä huoleeni ja puheenvuorotarpeeseeni oli se, että tällä hetkellä näyttää siltä, että ei tapahdu näitä investointeja. ", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+14.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-25T21:19:23,2025-11-25T21:21:23,Käsitelty,1.1 2025_115_347,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu käynnistyy edustaja Forsgrénin ansiokkaalla puheenvuorolla. [Bella Forsgrén: Kyllä!]", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_115_348,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kollegat! Ajattelen, että hallituksen kaikista esityksistä tämä on kyllä rajuin viestinnällisesti. Nyt on kyse tosiaan siitä, että hallitus rajoittaa paperittomien terveydenhoitoa tai oikeutta siihen. Hallitus perustelee lakiesitystä tarpeella vähentää laittomasti maassa oleskelua, mutta esityksessä ei esitetä mitään näyttöä siitä, että nykyinen sääntely olisi johtanut ongelmiin. Päinvastoin asiantuntijalausunnoissa on korostettu, että oikeus ajoissa saatuun hoitoon on vähentänyt päivystysten kuormitusta ja säästänyt resursseja. Esityksellä voi olla vaikutuksia koko yhteiskuntaan. Jos ihmiset, joilla on esimerkiksi tartuntatauti, pelkäävät hakeutua hoitoon viranomaiskontaktien tai kustannuksien vuoksi, se altistaa meidät kaikki. Kyse ei ole vain yksilön oikeudesta vaan väestön terveydestä ja julkisen vallan vastuusta sen suojelemisessa. Hyvä kollegajoukko, hallituksen alkuperäinen esitys oli vielä katalampi ja hirveämpi omasta mielestäni, mutta siihen tuli merkittäviä kavennuksia ulkomaalaislaissa tarkoitetusti laittomasti maassa olevien kolmansien maiden kansalaisten oikeutta välttämättömään hoitoon. Lausuntokierroksen ja valiokuntakäsittelyn jälkeen esitystä on tosiaan muutettu ja siis hyvään suuntaan. Raskaana olevien oikeus laajennettiin kattamaan paitsi raskauden aikainen hoito ja synnytys myös synnytyksen jälkihoito. Ja sitten tässä seuraavassa vaiheessa perustuslakivaliokunnan vaatimuksesta vammaisten henkilöiden oikeus välttämättömään ja kiireettömään hoitoon vammaisuuden vuoksi lisättiin lakiin. Nämä ovat hyviä asioita, mutta tämä kokonaisuus on hyvin epäselvä. Kokonaisuudesta on tosiaan tullut asiantuntijoittenkin mielestä niin epäselvä, että edes sosiaali- ja terveysvaliokunta ei saanut ministeriöstä vastausta siihen, ketkä jäisivät hoidon ulkopuolelle aikaisempaan lainsäädäntöön verrattuna. Käytännössä esityksen toimeenpano jää kentän vastuulle, ja esimerkiksi osa suurista kaupungeista on jo ilmoittanut, että ei aio rajoittaa palveluita hallituksen toivomalla tavalla. Tämähän on siis hyvä uutinen mutta samalla nostaa kysymyksen siitä, että esityksen arvioidut säästöt supistuivat merkittävästi alkuperäisestä 560 000 eurosta. Hallituksen esitys sai laajasti kritiikkiä valiokunnan asiantuntijoilta perus- ja ihmisoikeuksien osalta. Perustusvaliokunta ei pitänyt tosiaan esitystä ongelmallisena perustuslain näkökulmasta mutta vaati vammaisten ihmisten oikeuksien osalta lainsäädäntöön täsmentämistä. Tämän lisäksi kansainväliset ihmisoikeussopimukset, erityisesti taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen sopimus ja sen artiklat 2 ja 12, edellyttävät oikeutta terveyteen ilman syrjintää. Suomea on jo aiemmin kritisoitu siitä, että se ei ole taannut ulkomaalaislain vastaisesti Suomessa oleskeleville riittävää oikeutta hoitoon. Nyt hallitus vie sääntelyä suuntaan, josta olemme aiemmin saaneet kansainvälistä moitetta. Asiantuntijalausunnoissa nousi myös kaksi eri kokonaisuutta, mitä itsekään en osannut vielä etukäteen arvioida, elikkä asiantuntijakuulemisissa on käynyt ilmi, että lakiehdotuksella voi olla kielteisiä vaikutuksia myös ihmiskaupan sekä työperäisen hyväksikäytön ehkäisyn osalta, esimerkiksi henkilöiden toteamisessa ja ongelmien tunnistamisessa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunnossa nousi esille, että myös naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaisen Istanbulin sopimuksen mukaan uhreilla tulisi olla saatavilla terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluita osana väkivallan uhreille tarjottavia yleisiä tukipalveluita. Hallituksen esityksessä ei olla huomioitu Istanbulin sopimuksesta johtuvia velvoitteita tai arvioitu esityksen vaikutuksia tästä näkökulmasta ollenkaan. No, mitä tulee sitten tähän toimeenpanoon, asiantuntijalausunnoissa nousi laajaa kritiikkiä siitä, että hallituksen esitys asettaa terveydenhuollon ja sairaanhoidon henkilöstön erittäin vaikeiden ammattieettisten ratkaisujen eteen ja henkilöstö joutuu arvioimaan ulkomaalaisoikeudellisia kysymyksiä henkilön maassa oleskelun kestoa koskien arvioidessaan välttämättömän kiireettömän hoidon tarjoamista. Käytännössä ehdotetulla lain muutoksella siirrettäisiin paperittomien osalta hoidon tarvearvion tekeminen pääsääntöisesti lääkäreiden tehtäväksi, ei ”viime kädessä lääkäreille”, kuten esityksessä todetaan. Terveydenhuollon ammattihenkilöille ehdotuksessa säilytettäisiin paperittomien oikeuksien uudenlainen selvittäminen, josta ei valtaosassa terveydenhuollon toimintayksiköistä ole kokemusta. Tähän valvontatehtävään kulutettaisiin henkilöstön aikaa, joka olisi pois kyseisen tai muiden potilaiden hoitamisesta, ja tämä on myös resurssikysymys. No, sitten mennäänkin siihen kysymykseen, että on tämä epäselvä kohtuuttomuuden arviointi ja taloudellisten vaikutusten ristiriita. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pyysi sosiaali- ja terveysministeriöstä selvitystä siitä, miten terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi yksittäistapauksessa, milloin hoidon epääminen olisi ”ilmeisen kohtuutonta”, ja miten tämä eroaa tilanteesta, jossa hoidon epääminen olisi vain ”kohtuutonta”. Ministeriön vastauksessa ei kuitenkaan annettu yksiselitteistä määritelmää näille käsitteille. Näin ollen arviointiperusteet jäävät epäselviksi sekä lain soveltajien että potilaiden näkökulmasta. Tämä lisää epävarmuutta, joka voi heikentää oikeusturvaa ja johtaa epäyhdenvertaiseen kohteluun hoidon saavutettavuudessa. Epäselvyys arviointikriteereissä kytkeytyy myös lakiesityksen taloudellisiin vaikutuksiin. Hallituksen esityksessä arvioidaan vuodesta 2026 alkaen vähennettävän hyvinvointialueille maksettavia valtionkorvauksia noin 560 000 euroa verrattuna valtion vuoden 2023 talousarvioon, jossa tämä arvio on ollut noin miljoona euroa, eli noin puolet leikataan pois. Samalla kuitenkin arvioidaan, että suurin osa ulkomaalaislain vastaisesti Suomessa olevista henkilöistä säilyy edelleen hoito-oikeuden piirissä, esimerkiksi alaikäiset, raskaana olevat ja vammaiset. Jos suurin osa paperittomista säilyy palvelujen piirissä, mikä siis poliittisesti on omasta mielestäni kannatettavaa, niin kuitenkin herää se kysymys, keneltä hoito tarkalleen ottaen jatkossa evätään ja millä tavoin esityksessä esitetyt säästöt toteutuvat. Varsinkin kun ottaa huomioon, että isot kaupungit, kuten Helsinki, Tampere ja Turku, ovat jo ottaneet kantaa sen osalta, että eivät aio näitä palveluita rajoittaa, niin kuitenkin tämä rahoitusosuus ollaan hyvinvointialueilta viemässä. Näistä edellä olevista perustelluista syistä ehdotan, että lakiehdotus hylätään.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+15.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-11-25T21:21:48,2025-11-25T21:29:01,Käsitelty,1.1 2025_115_349,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Merinen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_350,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ensimmäisenä, että en vaan unohda, kannatan edustaja Forsgrénin tekemää ehdotusta hylkäämisestä. Tämän lain käsittely on ollut tosi mielenkiintoinen prosessi, ja tälleen ensimmäisen kauden ihmisenä olen yrittänyt opetella näitä taustoja tähän. Tämä on siitä mielenkiintoinen laki, että ensinnäkin tässä käsittelyprosessissa on huomannut, mitenkä on yritetty kehittää vähän niin kuin uusia sanoja tälle hoidolle, ja se on ollut tosi monimutkaisen kuuloista ja herättänyt paljon kritiikkiä, on esimerkiksi tosi ongelmallisia termejä. Osa alueista on jo ilmoittanut, että ei aio toteuttaa tätä lakia. Siis tässä oli esimerkiksi semmoinen yksityiskohta, että — nyt kun tämä laki tulee, jos eduskunta tämän hyväksyy — paperiton voi hakeutua sitten kuitenkin hoitoon näihin paikkoihin, mitkä ovat jo ilmoittaneet, että he eivät tätä noudata. Elikkä jos vaikka tuolla vähänkin pohjoisemmassa joku ei saa hoitoa, niin sitten voi tulla Helsinkiin ja todennäköisesti saa hoitoa. Tämä ei olekaan ehkä niinkään semmoinen taloudellisen puolen laki. Tietysti ymmärrän, että tähän liittyy tämmöisiä maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä ja tässä laissa on enemmän ehkä tämmöistä ideologiaa taustalla. Mutta silti tämän lain käsittelyprosessi on ollut tosi outo, ja olen tosi iloinen, että moni alue on jo ilmoittanut, että he aikovat silti hoitaa näitä paperittomia ihmisiä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+15.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-11-25T21:29:03,2025-11-25T21:30:48,Käsitelty,1.1 2025_115_351,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kontula., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_352,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jokainen ymmärtää, että on parempi hoitaa ihmisten vaivat oikea-aikaisesti, ei akuuttipäivystyksenä. On parempi hoitaa halvemmalla kuin kalliimmalla, jos halvempi on myös kivuttomampi ja vähemmän kärsimystä aiheuttava. On parempi suunnitella säädöksiä alan asiantuntijoita ja tutkimusta hyödyntäen, ei liskoälyllä. Ja on parempi säädellä terveydenhuoltoa sellaisella säätelyperusteella, joka mieluummin vähentää kuin kasvattaa varjoyhteiskuntaa. Silti meillä on täällä esitys, joka lisää akuuttihoitoa, maksaa, kannustaa pimeään hoitoon ja tuottaa eettistä stressiä hoitoalan henkilökunnalle. Tämä on nyt tänään jo toinen esitys, jossa irrationaalisen pelon vuoksi lähdetään tekemään sellaista lainsäädäntöä, joka ei ole rationaalisesti millään tavalla perusteltavissa, eikä sitä oikein edes siellä hallituksen esityksessä yritetä perustella. Kyllä kovasti hämmästelen, että asiasta toiseen jotenkin annetaan periksi semmoisille vahvoille emotionaalisille oletuksille, jotka hautaavat alleen sen tutkimustiedon ja viranomaistiedon, jota meillä nyt tästäkin asiasta on kertynyt melkoisesti, vaikka kaikki osapuolet pääsevät siihen tietoon käsiksi. Kaikilla osapuolilla kuitenkin luulisi olevan yhtäläinen ymmärrys siitä, mikä on yhteiskunnan parhaaksi.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+15.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-11-25T21:30:48,2025-11-25T21:32:47,Käsitelty,1.1 2025_115_353,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen. — Tänään meillä on aikaraja kello 22, mutta ehdimme tässä vielä paljon puhua. [Juha Hänninen: En aio puhua sinne saakka!]", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_354,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kontula kaipasi perusteita, ja koetetaan niitä nyt antaa. Tänään käsittelemme hallituksen esitystä, jolla muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä. Esityksellä halutaan selkeyttää ja tarkentaa, kenelle Suomessa julkisia terveyspalveluita järjestetään ja millä perustein. Arjessa tämä koskee erityisesti tilannetta, jossa henkilö oleskelee Suomessa ilman laillista lupaa eli on luvatta maassa. On tärkeää sanoa ääneen: meidän turvallisuutemme edellyttää, että tiedämme, keitä maassa on, ja että täällä oleskelee vain luvallisesti ihmisiä. Esitys ei siksi ole vain hallinnollinen tai taloudellinen, vaan se on ennen kaikkea teko turvallisuudellemme. Arvoisa puhemies! Toisin kuin on väitetty, emme ole kääntämässä selkäämme avuntarvitsijoille. Kiireellinen hoito on ja pysyy saatavilla, ja sen lisäksi esitys varmistaa, että yksilöllisen lääketieteellisen arvion perusteella voidaan edelleen antaa välttämätöntä hoitoa, jos hoidon epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai vaarantaisi esimerkiksi lapsen hyvinvointia. Lapsille tarjotaan jatkossakin hoitoa, samoin kuin hyvinvointialueen asukkaille, ja raskauteen liittyvät palvelut turvataan. Valiokunta on myös kiinnittänyt tähän huomiota käsittelyssään ja nostanut lain kirjauksiin toimenpiteitä synnyttämiseen ja vammaisuudesta johtuviin akuutteihin hoitoihin. Tämä muutos tekee laista entistä kokonaisemman. Tässäkin näkyy hallituksen linja: jokainen ihminen on arvokas, mutta laittomaan oleskeluun se ei kannusta. Arvoisa puhemies! Kokoomuksessa uskomme oikeusvaltioon ja yhteisiin pelisääntöihin. Tavoitteena on selkeä viesti: Suomeen ei tule jäädä laittomasti. Jos maassa oleskelee ilman lupaa, ei ole perusteltua, että käytössä ovat samat julkiset palvelut kuin niillä, jotka ovat täällä laillisesti. Tämä esitys palaa suurelta osin aiempaan oikeustilaan. Suomen linjan ei tule poiketa eurooppalaisesta yleislinjasta. Myös muissa Pohjoismaissa on käytössä vastaavanlaisia ja jopa tiukempia rajoituksia. On meidän tehtävämme varmistaa, että maassamme halutaan olla vain laillisesti ja turvallisesti. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä tärkeintä on periaate, että meillä on selkeät, oikeudenmukaiset ja turvallisuutta tukevat pelisäännöt. Meidän on pidettävä huolta siitä, että yhteiskunta pysyy luottamuksen arvoisena. Tämä alkaa siitä, että lainsäädäntö on johdonmukaista ja että julkiset palvelut ovat turvattuja niille, joilla on niihin oikeus, sekä niille, jotka palveluja tarvitsevat. On meidän tehtävämme taata kansalaisillemme turvallisuus ja terveys. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+15.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-25T21:32:54,2025-11-25T21:37:16,Käsitelty,1.1 2025_115_355,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lindén., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_356,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Me keskustelimme tästä ykköskäsittelyn yhteydessä varsin perusteellisesti. Minäkin tässä kannatan edustaja Forsgrénin tekemää hylkäysehdotusta, jota on jo kannatettu, mutta muutaman ajatuksen sen taustaksi kuitenkin vielä tässä paikalta puhuen sanon. Korostaisin sitä, että tässä laissahan ei oikeasti säädellä sitä, ketä saa hoitaa ja miten hoidetaan, vaan tässä säädetään siitä, saako hyvinvointialue Kelan kautta valtion korvausta tiettyjen potilaiden hoidosta, jos nämä potilaat ovat sellaisia, jotka tämä laki on rajannut hoidon ulkopuolelle. Eli hyvinvointialueiden itsehallinnon puitteissa aivan viitaten vaikkapa aiemmin käytyyn muuhun keskusteluun täällä tänään on mahdollista hoitaa, mutta ei ole mahdollista saada korvausta. No, nyt sitten se, minkä tässä edustaja Forsgrén erinomaisesti totesi: perusteellisen käsittelyn aikana sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ei kerta kaikkiaan lukuisten asiantuntijoiden ja varsin asiantuntevan valiokunnan toimesta saatu selvyyttä siihen, mikä olisi esimerkiksi edes esimerkin valossa sellainen potilastapaus, joka nyt voimassa olevan, vuoden 23 alussa voimaan tulleen lain mukaan hoidetaan mutta tämän lainmuutoksen jälkeen ei hoidettaisi. Se kaikki kätkeytyy semmoisen mystisen sanamuotoilun taakse, jolle ei tunnu löytyvän todellisesta elämästä vastinetta, eli se on tämä ”jotka ilmeisen” ja niin edelleen — en nyt siteeraa tässä kokonaisuutena tätä asiaa. Siinä ykköskäsittelyn yhteydessä siteerasin syksyllä 22 annetun lakiesityksen yleisperustelua siitä tärkeimmästä pykälästä, ja siellä luki ihan selkeästi, että silloinkin, siis nyt voimassa olevan lain mukaan, hoito annetaan yksilöllisen harkinnan perusteella. Eli ei tämäkään, tämä yksilöllisen harkinnan mukaan tuominen tähän lakipykälään, nyt tuo oikeasti mitään uutta tähän. Eli tämä on käytännössä, varsinkin sitten niiden lausuntokierroksen aikana tehtyjen muutosten ja sitten vielä valiokunnassa tehtyjen laajennusten jälkeen, niin lähellä nyt voimassa olevaa lainsäädäntöä, että tämä koko asia näyttäytyy enemmän semmoiselta retoriikalta, eli meillä on ikään kuin maassa paperittomina, tai kuinka vain sanotaan, laittomasti oleskelevien terveydenhuollon puolustajat ja vastustajat, mutta itse asiassa se lainsäädäntö, mikä on tehty sitten rajoittamaan, ei käytännössä muuta nykyistä käytäntöä yhtään millään tavalla. Se on täällä tuotu selkeästi esille, ja vielä kerran varmuuden vuoksi kannatus tälle hylkäysesitykselle.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+15.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-25T21:37:16,2025-11-25T21:40:23,Käsitelty,1.1 2025_115_357,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_358,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä poistetaan hyvinvointialueiden velvollisuus tuottaa laittomasti maassa oleville kiireettömät terveyspalvelut. Tietenkään ketään ei jätetä hoitamatta äkillisen hengenvaaran, raskauden tai muutoin akuutin tilanteen tullessa, mutta muutoin kiireettömät palvelut eivät kuulu laittomasti maassa oleville. [Aki Lindén: Ei pidä paikkaansa!] Pidän epäoikeudenmukaisena suomalaisia kohtaan sitä, että laittomasti maassa oleville tarjotaan kiireetöntä hoitoa, kun meillä nuoret voivat huonosti, ikääntyneiden hoiva vaatii resursseja ja hoitojonot ovat pitkät. Arvoisa puhemies! Haluammeko kannustaa siihen, että Suomeen kohdistuu laitonta maahanmuuttoa, terveysturismia? Laittomassa maahanmuutossa Suomeen tulleiden joukossa on ihmisiä, joiden ikää, henkilöllisyyttä tai muita taustoja emme voi tietää. Pahimmillaan tarjoamalla palveluita näille henkilöille tuemme ihmiskauppaa tai jopa terrorismia veronmaksajien rahalla. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+15.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-11-25T21:40:23,2025-11-25T21:41:33,Käsitelty,1.1 2025_115_359,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_360,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä puheenvuoro oli esimerkki siitä, että puhutaan viestinnästä eikä tosiasioista. Valiokunnassa kävi ilmeisen selväksi se, että asiantuntijat näkivät tämän lakiesityksen erityisen ongelmallisena resurssien näkökulmasta, kun täällä nyt nostettiin puheenvuoroja siitä, että pitäisi resurssit käyttää kansalaisten palveluihin eikä paperittomien. Täällä on nostettu juuri esille, että ammattihenkilöstön aikaa tulee nyt menemään huomattavasti aikaisempaa enemmän lainsäädännön epäselvyyksien takia siihen, että arvioidaan yksittäisessä tapauksessa, kuuluuko hän tämän palvelun piiriin vai ei, ja aika isossa osassa tapauksista kuuluu, vaikka hallitus nyt jotain muuta täällä viestii. Tämä tulee tarkoittamaan sitä, että ammattihenkilökunnalla on vähemmän aikaa juuri niiden hyvinvointialueiden palveluiden järjestämiseen ja asiakkaitten palvelemiseen. Sitten täällä on nostettu hyvin esille, että myös resurssien näkökulmasta on todella lyhytnäköistä hoitaa niin, että ei palvella saman tien, kun se ongelma tulee, vaan annetaan sen kyteä, kuin että hoidettaisiin se saman tien, kun se ongelma esiintyy. Tämä on ihan perusmatematiikkaa, mitä me muutenkin tiedetään. Eli tämä tulee myös lisäämään resurssitarvetta niitten osalta, ketkä sitten tämän lain piiriin eivät tulisi pääsemään. No, sitten haluan nostaa esille sen kysymyksen, niin kuin aikaisemmassa, pidemmässä puheenvuorossa nostin esille, että kun tämä hallituksen esitys on niin epäselvä, niin milloin hoidon epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta ja miten tämä eroaa tilanteesta, jossa hoidon epääminen olisi vain kohtuutonta. Tämä oli se asian ydin valiokunnassa, ja kun me ministeriöltä tätä kysyttiin, me ei saatu yhden ainuttakaan selvää vastausta, mikä näiden kahden määritelmän ero on. Eli nyt kun täällä kovasti julistetaan, että tämä hallituksen esitys johtaa tiettyihin lopputuloksiin, niin minä en tiedä, mihin tämä hallituksen esitys johtaa, eivätkä nyt tienneet myöskään ministeriön edustajat, kun sitä heiltä kysyttiin. Eli nyt täällä perussuomalaisten taholta aika paljon kansalaisille luvataan asioita, mitkä eivät pidä paikkaansa. Haluan myös korjata tämän puheenvuoron siltä osin, että me kysyttiin erikseen THL:ltä siitä, onko tällaisia vetovoimatekijöitä liittyen paperittomien terveydenhoitoon ja liittyen myös siihen maahanmuuton näkökulmaan, ja he kyllä nostivat esille, että ei ole mitään tutkimustietoa, joka tällaista tukisi. Elikkä vähän vastuullisempia puheenvuoroja, kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+15.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-11-25T21:41:33,2025-11-25T21:44:31,Käsitelty,1.1 2025_115_361,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kontula., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_362,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kävin edustaja Hännisen esittämät perustelut, kun hän lupasi perusteluita, ja kirjoitin oikein ylös kaikki puheenvuorossa esiin nostetut perustelut tälle lainsäädännölle, joka ikisen. Eli Hänninen esittää, että laki selkeyttää ja tarkentaa. Sehän nimenomaan ei selkeytä, juuri niin kuin edustaja Forsgrén tässä toi esille, vaan se tekee tästä entistä monimutkaisempaa, ja erityisesti tästä ovat valittaneet ne terveydenhuollon ammattilaiset, jotka joutuvat siellä kentällä sitten tämän mössön perusteella tekemään jonkinnäköisiä päätöksiä. Väitetään, että on turvallista tietää, keitä maassa on, ja se lisää sitten kansalaisten turvallisuutta. Mutta tässähän nimenomaan meillä on jatkossa vähemmän tietoa siitä, keitä maassa on, koska palaamme takaisin sellaiseen järjestelmään, jossa osa henkilöistä joutuu hankkimaan terveyspalvelunsa anonyymisti. Se tapahtuu joko niin, että he vierailevat meidän julkisessa terveydenhuollossamme anonyymisti niin, että siitä ei jätetä kirjauksia, tai niin, että syntyy tämmöisiä pimeitä klinikoita, jotka aikanaan vastasivat tähän meidän paperittomien kysymykseen. Eli meidän julkisen hallintomme kontaktipinta tähän paperittomien kenttään heikkenee, ei suinkaan vahvistu. Me tiedämme vähemmän, mitä siellä tapahtuu. No, kolmas Hännisen väite oli, että ei kannusteta laittomaan oleskeluun. Tästäkin Forsgrén jo muistutti, että ei ole olemassa mitään näyttöä siitä, että terveydenhuolto olisi vetovoimatekijä. Tätä keskustelua on käyty paljon myös kansainvälisesti. Tätä on tutkittu paljon myös kansainvälisesti. Ei ole olemassa näyttöä. Jos sitä näyttöä olisi olemassa, niin hyvänen aika, olisihan tänne nyt tämän lain voimassa ollessa tullut melkoinen määrä ihmisiä, jos se vetovoimatekijä nyt sitten olisi. Näin ei ole tapahtunut eikä myöskään muissa maissa. Tästä päästäänkin Hännisen seuraavaan väitteeseen, että nyt otettaisiin jotain yleiseurooppalaista linjaa. No, mitään yleiseurooppalaista linjaa ei ole olemassakaan, vaan tässä on tosi paljon erilaista varianssia eri maissa. Huomattavaa on, että monissa maissa terveysoikeudet ovat huomattavasti laajemmat kuin mitä ne ovat tällä hetkellä Suomessa ennen tätä lainsäädäntöä ja varmasti toki laajemmat kuin mitä ne tulevat jatkossa olemaan. Tämän lisäksi monissa maissa sekä yksityinen terveyssektori että kolmannen sektorin järjestämät terveyspalvelut ovat huomattavasti keskeisemmässä roolissa ja takaavat pääsyä terveyspalveluihin sen julkisen sektorin rinnalla. Viimeiseksi Hänninen esittää, että nyt palataan oikeustilaan. Sekään ei pidä paikkaansa, koska mehän me emme palaa nyt tämän lain viime muutoksen takaiseen tilaan. Vaikka sitä muutosta niin paljon vastustettiin muun muassa sieltä suunnasta, niin siitä huolimatta se lainsäädäntö monilta osin jää nyt voimaan sen takia, että ei kestä edes perussuomalaisilla vaalimenestys sitä, että lähdetään lapsilta ja raskaana olevilta viemään terveyspalvelut kokonaan pois. Eli ainoaksi perusteluksi, jota en pysty kaatamaan, jäi, että lainsäädännön pitää olla johdonmukaista. Näin edustaja Hänninen esitti, ja se on niin paljon katsojan silmässä, että siihen en esitä yksiselitteistä faktaa vastaväitteeksi.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+15.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-11-25T21:44:31,2025-11-25T21:48:15,Käsitelty,1.1 2025_115_363,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_364,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Kiitos, kunnioitettu puhemies! Olihan siellä jotakin oikeinkin, eli en lähde vastailemaan noihin kaikkiin. Ne ovat minun henkilökohtaisia mielipiteitäni, ja minulla ilmeisesti on sellainenkin kuin mielipiteen vapaus tässä maassa ja tässä salissa ja jopa sananvapauskin. Todellakin tämä selkeyttää kenelle selkeyttää, ja ainakin minulle on turvallista tietää, minkälaisia ihmisiä ja minkälaisella koulutuksella, sotilaskoulutuksella tai jollakin muulla koulutuksella varustettuja ihmisiä on tässä maassa. Minulle se luo turvallisuutta, että minä tiedän, että täällä on sellaisia ihmisiä, jotka aidosti tarvitsevat turvapaikkaa. Aika paljon mennään noilla mielikuvilla näissä hetkissä myös. Se kuuluu tietysti tähän asiaan, sehän on politiikkaa, nimenomaan mielikuvia, vähemmän faktoja ehkä. Mutta tämä yksi sana, mikä minua on häirinnyt tässä jo pitemmän aikaa — tunnistan vain, että ainakin se vasen reuna haluaa käyttää sitä edelleenkin — on sana paperiton. Niillä ihmisillä on paperi, jossa kerrotaan, että heillä ei ole oikeutta olla Suomessa ja heidän pitää poistua maasta. Eli paperi on. Minä ymmärrän, että ihmiset, jotka eivät ole perillä aiheesta, saattavat kovastikin tuolla ihmetellä, että no, jos paperi nyt puuttuu, että Hänniselläkin on pari paperia tässä kädessä, että mitenhän ei ole paperia. Mutta todellakin niitä papereita on, ja toivoisin, että näin virallisissa keskusteluissa käytettäisiin oikeita nimityksiä, eli ”laittomasti” tai ”luvatta maassa” olisivat semmoisia sopivia, eli ne kertoisivat juuri niin kuin asia on oikein. Paperi on. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+15.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-25T21:48:16,2025-11-25T21:50:01,Käsitelty,1.1 2025_115_365,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lindén., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_366,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pyysin tähän vielä toisen puheenvuoron vastatakseni edustaja Rasinkankaalle. Minä uskallan väittää, että te ette varmaan ole lukenut tätä lakia, tai jos te olette lukenut, niin te ette ole ymmärtänyt sitä lakia, koska te sanoitte, että nyt tulee voimaan tämän lainmuutoksen jälkeen laki, jonka mukaan meillä maassa ei enää hoideta näitä laittomasti maassa olevia kiireettömiä potilastapauksia. Niinhän ei ole. Ei niin ole, että raja kulkisi nyt kiireelliset versus kiireettömät. Me hoidamme suuren joukon niitä kiireettömiä myös. Me hoidamme lapset, me hoidamme naiset, me hoidamme vammaiset, ja me hoidamme kaikki ne kiireettömät, joiden yksilöllisen harkinnan perusteella katsotaan tarvitsevan hoitoa, tai jos se hoito jätettäisiin antamatta, siitä olisi ilmeisen vaarallisia seurauksia niille potilaille. Eli tämä ei muuta käytännössä kuin mielikuvituksessa tilannetta, joka nykyisin vallitsee. Mutta sellaisen tunnustamisestahan nyt ei saa tietenkään perussuomalaisten poliittista käyttövoimaa, ja sen takia tästä nyt on tullut tämmöinen, että me sanailemme tässä. Olen kiinnittänyt myös huomiota siihen, että kokoomuslaiset eivät ole ollenkaan olleet ykkös- eivätkä kakkoskäsittelyn aikana täällä paikan päällä tätä asiaa käsittelemässä. Tiedän, että Hänninen kuuluu kokoomuspuolueeseen, ja onko tällä hetkellä eduskuntaryhmän jäsen, mutta ketkään muut eivät ole olleet. Se johtuu varmaan siitä, että he tiedostavat, niin kuin valiokuntakeskustelussakin kävi ilmi, mikä ongelma tällä hetkellä tähän lainsäädäntöön liittyy. Mutta tämä nyt on tullut jo moneen kertaan sanottua, että en nyt enää toista. Halusin vain korjata tämän väitteen, että tämä ei muuta tätä nykyistä tilannetta kiireettömien potilaiden hoidon osalta kuin vain sanallisesti ja mielikuvituksessa.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+15.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-25T21:50:01,2025-11-25T21:52:00,Käsitelty,1.1 2025_115_367,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,Edustaja Hänniselle vastauspuheenvuoro., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_368,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Kiitos, kunnioitettu puhemies! Vastaan edustaja Lindénille, että kyllä, olen Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja kuulun Kansallisen Kokoomuksen ryhmään. Kaikille tiedoksi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+15.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-25T21:52:00,2025-11-25T21:52:14,Käsitelty,1.1 2025_115_369,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_370,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puheenjohtaja! No niin, en tiedä, kuka on sitten ymmärtänyt väärin. Minä totesin tuossa puheessani kuitenkin sen, että hoitoa tarvitsevat hoidetaan ja vakavat ja akuutit ja niin edespäin hoidetaan, kyllä. Mutta edelleen olen sitä mieltä, että omastakin mielestäni paperittomienhan, jotka täällä ovat laittomasti, tulee poistua tai heidät pitää poistaa. Ei kai se ole ykköskriteeri, että hoidatetaan ensin heiltä kaikki kiireettömät tarpeet, mitä on hoidettavana, palkitaan heidät sillä, ja sen jälkeen poistetaan ja pahimmassa tapauksessa vielä valtio kustantaa sen poistamisen? Tässähän nyt ymmärretään tämä asia väärin näköjään toiseltakin puolen. Tämän esityksen perusteella hyvinvointialue voi pääosin itse päättää, mitä he hoitavat, mutta kiireelliset ja akuutit, hätää kärsivät, totta kai hoidetaan. Silti minä haluan sanoa, että meidän turvallisuus, koko suomalaisten turvallisuus, on oikeasti tärkeä, ja minä en ainakaan henkilökohtaisesti salli sitä, että täällä on maahanmuuttajataustaisia, joilla ei ole passeja, viisumeita, papereita, ei tiedetä, keitä he ovat ja mitä he täällä tekevät. Sillä me voidaan tukea silloin ihmiskauppaa ja jopa terrorismia. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+15.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-11-25T21:52:14,2025-11-25T21:53:57,Käsitelty,1.1 2025_115_371,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kontula., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_372,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Niin, edustaja Rasinkangas, tämä menee nyt vähän ensimmäisen käsittelyn toistoksi, mutta siis se ero nyt sen välttämättömän ja akuutin hoidon välillä on siinä, että kun henkilöllä on diabetes, niin annetaanko siihen diabetekseen siellä terveyskeskuksessa tarvittava lääkitys tai muu hoito vai odotetaanko, että hän tulee keskellä yötä sitten yöpäivystykseen jonkun kohtauksen saaneena ja sitten mietitään, täytyykö varvas amputoida vai ei. Arvatkaapas, kumpi on halvempaa. Ja mitä tulee tähän kysymykseen paperittomuudesta — joka kyllä sekin jo ensimmäisessä käsittelyssä aika hyvin käsiteltiin — niin paperittomuushan on käännös sanasta ”undocumented” eli ’dokumenttien puuttuminen’, ja sillä viitataan siihen, että henkilöltä puuttuu johonkin tiettyyn oikeuteen edellytetty dokumentti. Sen ei tarvitse olla maassaoloasiakirja. Esimerkiksi ennen kuin tämä meidän nyt voimassa oleva lainsäädäntö tuli, terveyspalvelujen ulkopuolelle jääviin ryhmiin kuului muun muassa Suomen kansalaisia sellaisessa tilanteessa, että olet tulossa ulkomailta, muuttamassa takaisin Suomeen, sinulla ei ole vielä kotikuntaoikeutta, eli kuuluit tähän ryhmään. Siihen kuului EU-kansalaisia, joilla ei oman maansa puolesta ollut terveysvakuutusta ja jotka siten eivät olleet terveysvakuutettuja myöskään Suomessa. Siihen saattoi kuulua esimerkiksi opiskelija, kolmansista maista tullut opiskelija, jolla hänelläkin on oleskelulupa Suomessa, mutta hänen terveysvakuutuksensa ei käsitä raskauteen liittyviä hoitoja sen takia, että raskaus ei ole sairaus, ja niin edespäin, niin edespäin. Kysymys ei millään muotoa ole niin yksinkertaisesta asiasta kuin laittomasti maassa oleskelevista ihmisistä — jos tällaista pejoratiivista käsitettä haluaa käyttää. Ja sen takia, juuri ollakseen eksakti, niin monet tässäkin salissa puhuvat mieluummin paperittomuudesta kuin laittomasta maassa oleskelusta.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+15.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-11-25T21:53:57,2025-11-25T21:56:19,Käsitelty,1.1 2025_115_373,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_115_374,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä keskustelu tässä salissa on kyllä osoittanut sen, että salin oikealla puolella olevat edustajat eivät kaikki eivät tiedä, mistä tässä hallituksen esityksessä on tosiasiallisesti kyse. Tämä näkyy ihan selvästi siinä, että väitetään asioita ihan muuksi kuin mitä ne ovat. Itselleni jotenkin kaikkein surullisinta tässä kokonaisuudessa on se, että on jotenkin tarve saada viestiä vihamielisesti joitain ihmisryhmiä kohtaan, vaikka lakiesityksen tosiasialliset vaikutukset ovat aika mitättömät. No, itsehän olen totta kai onnellinen siitä, että ymmärtääkseni RKP on tätä lakiesitystä käsittelyn aikana saanut parempaan suuntaan, mutta ihmettelen samaan aikaan sitä, miksi RKP ylipäätänsä missään vaiheessa mahdollisti tämän kyseisen lakiehdotuksen. Mitä tulee näihin rahasummiin, mitä täällä nyt on nostettu esille: Täällä on sanottu isoeleisesti, että paperittomille ei pitäisi antaa terveydenhuoltopalveluita ja pitäisi suomalaisten palveluita parantaa. No, mitä hallitus on tehnyt? Hallitus on leikannut mittavasti rahoitusta hyvinvointialueilta. Jos miettii sitä, minkälaisessa kriisissä todella monet hyvinvointialueet ovat, niin pidän tätä puhetta todella härskinä, kun tässä kyseisessä lakiesityksessä on kysymys alle miljoonasta eurosta ja tässä leikkauksia oltaisiin tekemässä sitten se puoli miljoonaa. Ja tämä puoli miljoonaa ei hyvinvointialueilla tulisi tosiasiallisesti toteutumaan, koska kuten täällä on aikaisemmin nostettu esille, suurin osa isoista kaupungeista on jo kertonut, että eivät tätä epäeettistä lakia aio tulla noudattamaan. Tämä on hyvä esimerkki siitä, minkä takia joillakin puolueilla niitten aitojen asioitten edistämisen sijaan on tarvetta viestiä vihamielisesti.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+15.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-11-25T21:56:19,2025-11-25T21:58:12,Käsitelty,1.1 2025_115_375,115/2025,2025-11-25,14.00,21.58,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Seuraava täysistunto,Kiitos tästä illasta ja tästä päivästä. Näkemiin!, ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2025+21.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_116_1,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Nimenhuuto>>>Nimenhuutoraportti,"Tiedoksi edustajille, että äänestysten jälkeen istunnossa edetään siten, että vaihtoehtobudjeteista keskustellaan alkuvaiheessa kello 18:aan asti. Tämän jälkeen käsitellään asiakohdat 11—14, ja niiden tultua käsitellyiksi palataan käsittelemään vaihtoehtobudjetteja. Lopuksi käsitellään päiväjärjestyksen mukaisesti 15. ja 16. asia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_116_2,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 25.11.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Hanna Kosonen on edustaja Hanna-Leena Mattilan kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena. Lisäksi keskustelussa edustaja Pia Lohikoski on edustaja Eeva-Johanna Elorannan kannattamana tehnyt muutosehdotuksen, joka on edustajille toimitettu. (Pöytäkirjan liite 2A)", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_116_3,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite,Ensin äänestetään edustaja Lohikosken ehdotuksesta edustaja Kososen ehdotusta vastaan ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_116_4,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Koska edustaja Kososen ja edustaja Lohikosken ehdotukset ovat samansisältöiset, niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_116_5,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 25.11.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Pia Viitanen on edustaja Lauri Lylyn kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hyväksytään vastalauseen 1 mukaisina. Lisäksi yleiskeskustelussa edustaja Anna Kontula on edustaja Pia Lohikosken kannattamana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen 4 sisältyvät lakiehdotukset.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_116_6,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 50/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 22/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 25.11.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Bella Forsgrén on edustaja Ville Merisen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_116_7,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 119/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 21/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Keskustelu asiasta päättyi 21.11.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Aino-Kaisa Pekonen on edustaja Mai Kivelän kannattamana tehnyt lausumaehdotuksen, joka on edustajille toimitettu. (Pöytäkirjan liite 5A)", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_116_8,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 119/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 21/2025 vp>>>Pöytäkirjan liite,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdystä lausumaehdotuksesta., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_116_9,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Päiväjärjestyksen 6. asiana on keskustelu sosialidemokraattisen, keskustan, vihreän, vasemmistoliiton ja Liike Nyt ‑eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjeteista. Vaihtoehtobudjettien esittelypuheenvuorojen jälkeen puheenvuoron käyttää valtiovarainministeri Riikka Purra. Debatin jälkeen keskustelu jatkuu nopeatahtisena siten, että etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Vaihtoehtobudjeteista käydään yhteinen keskustelu ensimmäisen keskustelualoitteen asiakohdassa. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_116_10,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Luottamus on talouden parasta valuuttaa. Ilman luottamusta yritykset eivät uskalla investoida. Ilman luottamusta kotitaloudet eivät uskalla kuluttaa. Ilman luottamusta työpaikoilla eletään epävarmuudessa. Ilman luottamusta toisiin ihmisiin Suomi käpertyy. Suomen talous ei tule kasvamaan, jos emme saa palautettua suomalaisten luottamusta. Siksi SDP:n vaihtoehdon sanoma on luottamuksen palauttaminen ja siten kasvun kierteen käynnistäminen.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-11-26T14:14:01,2025-11-26T14:14:56,Käsitelty,1.1 2025_116_11,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! ”Viel’ uusi päivä kaikki muuttaa voi.” Vänrikin tervehdys muistuttaa meitä siitä, että toivoa on aina — silloinkin, kun toivo tuntuu menneen. J.L. Runebergin runon sanat ovat tänään ajankohtaisia eilisten synkkien uutisten jälkeen. Eilen oli musta päivä. Saimme varmistuksen siitä, että Suomi siirretään Euroopan unionin liiallisen alijäämän menettelyyn. Eli kansankielisesti olemme nyt EU:n talouden tarkkailuluokalla. Myös työttömyyden lisääntymisestä tuli tieto eilen. [Arto Satonen: Entä työllisyyden?] Mutta, arvoisa puhemies, Suomen uusi päivä kyllä tulee. Keskustalla nimittäin on parempi vaihtoehto. Meille kaikki kaikessa on pitää Suomi turvassa. Suomen linja pitää päättää yhdessä, ja Suomi on pidettävä yhtenäisenä. Ukrainaa emme unohda. Ukrainalaiset ansaitsevat oikeutta ja rauhaa. Turvallinen Kaikkonen pitää tästäkin huolen. [Naurua — Antti Kaikkonen: Hyvä puhe!] Herra puhemies! Suomi nousee, kun tavallinen ihminen pärjää. Nyt aika monessa kodissa arki on selviytymistä. Se, mikä palkkapäivänä tulee — se menee saman tien. Rahat eivät tunnu riittävän, vaikka olisi perinteisesti vakaaksi ja varmaksi koetussa ammatissa: eivät meinaa riittää asumiseen, eivät meinaa riittää ruokaan, liikkumiseen, laskuihin tai isompiin lainanlyhennyksiin — ylipäänsä elämiseen. Jos töitä ylipäänsä on. Työttömien ihmisten tilanne on tänään äärimmäisen tukala. Keskustan mielestä nyt pitää laittaa tavalliset ihmiset etusijalle, ja sen vuoksi alentaisimme keskituloisten, noin 2 500—6 000 euroa kuussa tienaavien verotusta. Me jättäisimme vaihtoehdossamme keskituloiselle vähintään 500 euroa käteen enemmän, jopa 1 000 euroa käteen enemmän palkasta. Vanhempainpäivärahoista ja muista perhe-etuuksista tekisimme asteittain verottomia. Parantaisimme myöskin kotitalousvähennystä. Antaisimme tuntuvan veronalennuksen myös töissä jatkaville jo eläkeiän saavuttaneille. Keskustan paremmalla vaihtoehdolla rahat riittäisivät paremmin. Luottamus tulevaisuuteen vahvistuisi, ja maamme talouteen tulisi vauhtia. Puhemies! Nyt liian monella ei ole töitä. Keskustan mielestä työttömyys murskaa suomalaisten unelmia. Se on Suomen ongelmista yksi vakavimpia. Tässä eivät nyt auta temput eivätkä pamput, vaan pitää saada oikeita työpaikkoja. [Juha Mäenpää: Ei auta tyhjä paperikaan!] Ne syntyvät eniten pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, edustaja Mäenpää, joka puolella Suomessa. [Juha Mäenpää: Jaha!] Sen vuoksi keskusta parantaisi yrittäjyyden edellytyksiä. Haluamme keventää byrokratiaa. Sen vuoksi ottaisimme yrityksiä koskevassa sääntelyssä käyttöön ”yksi normi sisään, kaksi ulos” -periaatteen. Verottaisimme yrityksen sisään jätettäviä voittoja vähemmän. Parantaisimme yrittäjävähennystä. Toteuttaisimme investointihyvityksen myös pienemmille yrityksille. Keskusta tarjoaa paremman vaihtoehdon yritysten rahoituksen ongelmiin. Valjastaisimme eläkeyhtiöiden varallisuutta, Finnveran ja muut julkisyhteisöt tarjoamaan paremmin vakuuksia pk-yritysten kasvulle. Suomalaisten pitkäjänteisen vaurastumisen kiihdyttämiseksi laajentaisimme osakesäästötilin laajemmaksi sijoitustiliksi, ja tämä uusi, laajempi sijoitustili avattaisiin automaattisesti jokaiselle syntyvälle vauvalle. Yksi suurimpia syitä Suomen lamalle ovat rakennusalan romahdus ja rakennusalan anemia. Siksi keskustan paremmassa vaihtoehdossa vivuttaisimme rakennusalaa kasvuun noin 570 miljoonalla. [Välihuutoja oikealta] Keskustan rakennusalan paketti pitää sisällään muun muassa taloyhtiöiden korjausavustuksia, homekoulujen ja muiden julkisten rakennusten korjausohjelman, liikenneinfran uusimista koko Suomessa tasapuolisesti ja laajakaistan rakentamista ja internetyhteyksien parantamista junissa. [Arto Satonen: Ja millä tämä joulupukin lista rahoitetaan?] Toteuttaisimme voimakkaan asuntopolitiikan uudistuksen, joka lisää omistusasumista. Tämä toteutetaan rakentamalla pankkien kanssa malli, joka mahdollistaa oman kodin rakentamisen tai ostamisen. Valtion kannusteita ohjaisimme nykyistä enemmän omakoti- ja pientalojen rakentamiseen ja niiden peruskorjaamiseen. Rakentamisen elvyttämiseksi poistaisimme väliaikaisesti varainsiirtoveron kokonaan asunto- ja kiinteistökaupoista. Poistaisimme varainsiirtoveron asunto- ja kiinteistökaupoista kokonaan väliaikaisesti. Tämä olisi noin kuuden kuukauden mittainen lyhyt elvytyspiikki asunto- ja rakennusalalle. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Oli järjetön päätös poistaa työttömyysturvan suojaosuus. [Vasemmalta: Kyllä!] Keskustan vaihtoehto palauttaisi suojaosan, jotta työnteko olisi aina kannattavaa. Suomen talous pitää saada kasvuun. Meidän tavoitteemme on vähintään kaksinkertaistaa talouden kasvu aikaisemmista ennusteista. Tämä on myös tärkein ratkaisu velkaan ja alijäämään ja se kestävin tapa päästä pois Brysselin tarkkikselta. Herra puhemies! Tavalliset ihmiset tekevät töitä ja maksavat veroja saadakseen hoitoa ja hoivaa niitä tarvitessaan. Nämäkään eivät tällä hetkellä toimi. Terveysasemia, sairaaloita ja muita lähipalveluita alasajetaan, ja tämä täytyy pysäyttää. Sari Sairaanhoitaja ansaitsee parempaa kuin pakkoloman tai potkut. Siksi Keskusta antaisi hyvinvointialueille paremmin aikaa saada taloutensa kuntoon. [Juho Eerola: Ja enemmän ryhmärahoja!] Ihmisten pitää saada nopeammin hoitoa, ja tämän vuoksi keskustan paremmassa vaihtoehdossa taataan omalääkäri jokaiselle. [Välihuutoja] Arvoisa herra puhemies! Suomen uusi päivä tulee uudella johtajuudella ja uudella yhteistyöllä — sillä, että palautamme tähän maahan luottamuksen. Suomen pitää jatkossakin olla sellainen maa, jossa jokaisesta pidetään huolta. Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen. Tarvitsemme kasvua, rohkeutta ja tulevaisuudenuskoa. Herra puhemies! Keskustalla on parempi vaihtoehto.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-11-26T14:21:30,2025-11-26T14:28:46,Käsitelty,1.1 2025_116_12,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_13,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen talous on vakavassa paikassa, mutta kieltämättä hymähdin kuullessani, että valtiovarainministeriössä ihmetellään, mikä kumma on se jokin jarru, joka hidastaa talouden elpymistä ja horjuttaa uskoa tulevaisuuteen. Arvoitukseen löytyy vastaus lähempää kuin uskottekaan — ei tarvitse kuin kurkistaa sisään EU:n tarkkailuluokan ikkunasta. Suomen taloutta jarruttaa tämän kokoomusjohtoisen hallituksen lyhytnäköinen leikkauspolitiikka. Vaikuttavia tekijöitä on toki muitakin, mutta tämä on se, johon meillä Suomessa olisi mahdollisuus vaikuttaa. Lapsiperheköyhyyden syventäminen, suomalaisten ostovoiman syöminen, epäluottamuksen kylväminen, toimettomuus työllisyys- ja ympäristökriisien edessä — ei ihme, jos tulevaisuus tuntuu epävarmalta. Eikä ihme, jos moni sellainenkin säästää sukanvarteen, jonka ei välttämättä juuri nyt sitä tarvitsisi tehdä. Pääministerikin tuntuu tänä syksynä havahtuneen siihen, että silkka synkistely ei sittenkään toimi. Puheenparsi on vaihtunut vuosikausien velkapaniikin lietsomisesta mainoslauseisiin toivosta. Älkää ymmärtäkö väärin, minä jos joku olen perusluonteeltani optimisti. Ajattelen, että toivo on politiikan ja elämänkin tärkeintä käyttövoimaa. Ja uskon, että asiat voivat mennä myös hyvin. Mutta ei toivo synny mainoslauseilla. Se tarvitsee jalkojensa alle tukevaa maata, raatorehellistä analyysiä Suomen tilanteesta, ymmärrystä ihmisten arjen haasteista, empatiaa ja rohkeutta katsoa kohti sitä epätoivoa, mitä moni tänä päivänä kokee, ja tietenkin uskottavaa polkua kohti sitä valoisampaa tulevaisuutta. Siitä puheen ollen, arvoisa puhemies, vihreiden vaihtoehtobudjetissa osoitamme jälleen kerran, että Orpon hallituksen politiikalle on olemassa taloudellisesti kestävä ja inhimillinen vaihtoehto, [Miko Bergbomin välihuuto] että itse asiassa julkista taloutta olisi mahdollista vahvistaa aivan samassa mitassa kuin Orpon hallitus ilman leikkauksia koulutuksesta ja syventämättä lapsiperheköyhyyttä. Se vaatii rohkeita uudistuksia, ja se vaatii luottamuksen palauttamista. Arvoisa puhemies! Siinä missä Orpon hallitus kerta toisensa jälkeen lakoaa lobbareiden paineen alla, vihreillä on rohkeutta karsia haitallisia yritystukia ja asettaa ympäristöhaitoille hintalappu. Tämä olisi keino vahvistaa julkista taloutta, vauhdittaa reilua kilpailua ja torjua ympäristöuhkia samalla kertaa. En väitä, että nämäkään päätökset olisivat kivuttomia, mutta tekemättä jättäminen se vasta kipeää tekeekin — niin taloudelle kuin turvallisuudellekin. Me emme siis suostu antamaan periksi ilmastokriisin ja luontokadon edessä. Päinvastoin, tartumme härkää sarvista ja uudistaisimme talouden rakenteita ympäristön ehdoilla. Vaihtoehtobudjetissa toteutamme vihreän verouudistuksen, jossa haitoille asetetaan hinta, kampeamme Suomea krääsätaloudesta kiertotalouteen, yli kolminkertaistamme luonnonsuojelun rahoituksen, pelastamme hiilinielut. Arvoisa puhemies! Siinä missä Orpon hallitus leikkaa koulutuksesta ja kulttuurista, vihreät panostavat niihin. Vihreiden vaihtoehdossa vahvistamme koulutuspolkua taaperoista tohtoreihin ja teemme koulutuksesta ja kulttuurista kantoraketin kestävälle kasvulle. Suomi on pieni maa, eikä meillä ole varaa päästää yhtään lasta putoamaan kelkasta. Siksi säilyttäisimme lapsimäärän pienenemisestä säästyvät rahat osana koulutuksen rahoitusta. Jos suomalaisia tarinoita ei kerrota Suomessa, ei niitä kerrota missään. Siksi taistelimme elokuva-alan leikkauksia vastaan ja esitämme, että kirjojen arvonlisävero lasketaan nollaan. Arvoisa puhemies! Siinä missä Orpon hallitus korottaa soten asiakasmaksuja, leikkaa sotejärjestöiltä ja ohjaa rahaa terveysjättien taskuihin, vihreät vahvistavat peruspalveluita ja ennaltaehkäisyä. Haluamme rakentaa Suomea, joka kannattelee jokaista, ei vain hyväosaisia. Vaihtoehtobudjetissa palautamme työttömyysturvan suojaosat ja lapsikorotukset ja kahden viikon hoitotakuun, käynnistämme perustulokokeilun ja uudistamme työllisyyspalveluita. Haluamme tehdä Suomesta myös maan, jossa yhä useamman lapsitoiveet toteutuvat ja jossa yhä useampi uskaltaa toivoa lapsia. Siksi esitämme hedelmöityshoitojen saatavuuden ja keskenmenojen hoidon parantamista. Lapsiperheiden tueksi toisimme Ruotsista Suomeen pienten koululaisten kesähoidon ja laajennetun aamu- ja iltapäivätoiminnan. Arvoisa puhemies! Vahva talous on hyvinvointivaltion ystävä. Se puolestaan edellyttää osaamista, innovaatioita, työtä ja tuottavuuden parantamista. Vierailin viime viikolla kasvuyritystapahtuma Slushissa, ja oli harvinaisen virkistävää kuulla kaikesta siitä kekseliäisyydestä ja sinnikkyydestä, jolla Suomea viedään eteenpäin. Ei kuulunut kuulkaa valitusta verotuksesta tai siitä, miten kaikki on pilalla, kuului sellaista innostunutta draivia, jota Suomen talous todellakin tarvitsee. [Miko Bergbom: Miettikääpä sitä!] Muun muassa tätä kaikkea buustataksemme vaihtoehtobudjetissa vauhditamme työhön johtavaa maahanmuuttoa, parannamme pienyrittäjien asemaa ja raivaamme reilua pelikenttää kaikille yrityksille. ",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-11-26T14:28:48,2025-11-26T14:34:09,Käsitelty,1.1 2025_116_14,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hallituskaudella olemme nähneet, miltä näyttää Suomi silloin, kun oikeisto saa päättää. Eriarvoisuus on kasvanut, köyhien määrä lisääntynyt, asunnottomuus on lähtenyt kasvuun, ja nälkä on palannut Suomeen. Köyhissä perheissä joudutaan valitsemaan lääkkeiden ja lämpimän aterian välillä, ja köyhiä perheitä on koko ajan enemmän. Professori Maijaliisa Erkkola ja työryhmä ovat tutkineet suomalaista aamiaiskulttuuria ja sitä, miten eriarvoisuus näkyy lasten lautasilla. Hankkeessa on käynyt ilmi, että Suomessa elää ilmiö nimeltä ruokaturvattomuus. Se tarkoittaa, että joutuu rahan puutteen vuoksi jättämään ruokailun välistä tai olemaan itse syömättä, jotta lapsi saa aterian. Pääministeri Orpo on viime aikoina puhunut paljon toivosta, mutta mitä te, pääministeri, sanotte näille ihmisille, joilta hallituksen politiikka on vienyt kirjaimellisesti leivän aamiaispöydästä ja katon pään päältä? Ontto puhe toivosta ei lohduta silloin, kun ihmisellä on nälkä. Arvoisa puhemies! Tältä näyttää Suomi oikeistovallan aikana. Te, pääministeri Orpo ja valtiovarainministeri Purra, olette perustelleet kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin kohdistettuja leikkauksia valtiontalouden tasapainottamisella ja hyvinvointivaltion pelastamisella. Oikeistohallituksen keskeisin vaalilupaus perustui siihen, että nyt on oikea aika lopettaa velaksi eläminen. Velan selättämisen sijaan te olette vastoin kaikkia talousoppeja leikanneet rajusti matalasuhdanteessa ja aiheuttaneet siten talouteen noidankehän, jossa pelastajaksi toivottua talouskasvua ei tule, koska ihmiset eivät uskalla kuluttaa. Oikeistohallituksen toinen vaalilupaus oli satatuhatta uutta työpaikkaa. Uusien työpaikkojen sijaan Suomeen on luotu työttömyyskriisi. Tilastokeskuksen mukaan työttömien määrä on jatkanut kasvua edelleen ja työttömiä oli lokakuussa 48 000 enemmän kuin vuosi sitten. [Arto Satonen: Paljonko työllisiä?] Tässä vaiheessa pitäisi olla kaikille selvää, että työttömien kurittaminen, sosiaaliturvan leikkaaminen tai työntekijöiden oikeuksien polkeminen ei johda parempaan työllisyyskehitykseen. Oikeistohallitus on kirjannut paperille tavoitteet, joihin se ei tosielämässä yllä. Nyt on oikea aika myöntää, että teidän reseptinne ei toimi. Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton resepti on toinen. Se ei perustu ajatukselle laiskoista työttömistä, jotka saa potkittua liikkeelle sosiaaliturvaa leikkaamalla. Meidän ihmiskäsityksemme perustuu siihen, että jokaisella ihmisellä on oikeus työhön, sillä me uskomme, että jokainen ihminen haluaa olla hyödyksi omalle yhteisölleen ja myös tälle yhteiskunnalle. Siksi meidän vaihtoehdossamme palautettaisiin työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat, jotta ihmisillä olisi jatkossakin helpompaa tehdä osa-aikatöitä silloin, kun kokoaikatöitä ei ole tarjolla tai niitä ei syystä tai toisesta pysty tekemään. [Välihuutoja oikealta] Meidän vaihtoehdossamme säädettäisiin myös työtakuu pitkäaikaistyöttömille, jotta jokaisen oikeus työhön toteutuisi myös oikeassa elämässä. Me resursoisimme työvoima‑ ja yrityspalveluihin, vahvistaisimme ammattiyhdistysliikkeen asemaa ja käynnistäisimme lyhyemmän työajan kokeilun. Näin varmistaisimme, että jokainen ihminen pysyy mukana ja työelämässä voidaan hyvin. Arvoisa puhemies! Oikeistohallituksen täydentävässä talousarviossa elokuva-alan leikkaukset peruttiin ja niitä kompensoitiin koulutusleikkauksilla. Tämä on pienoiskuva hallituksen politiikasta, eli ihmisten työllisyyttä, hyvinvointia ja talouden elpymistä tukevat alat laitetaan vastakkain samaan aikaan, kun rikkaimmille suomalaisille jaetaan tehottomia ja valtion tuloja heikentäviä veroaleja. Vasemmistoliiton vaihtoehdossa koulutus ja kulttuuri nähdään välttämättöminä työllisyyden, demokratian ja sivistyksen näkökulmista. Siksi siirtäisimme kulttuuripalvelut takaisin kymmenen prosentin arvonlisäverokantaan ja vapauttaisimme kirjat arvonlisäverosta. Pilotoisimme taiteen perusopetukseen tasa-arvorahaa ja kasvattaisimme korkeakoulujen perusrahoitusta. Panostaisimme kulttuuriin ja koulutukseen kaikilla asteilla, sillä emme näe aloja kuluerinä vaan välttämättöminä osaamisen, työllisyyden, innovaation ja hyvinvoinnin näkökulmasta. [Jenna Simula: Kuka sen maksaa?] Arvoisa puhemies! Nyt on myös oikea aika korjata sote. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ai, teidän sote?] Hallitus ei ole tähän mennessä tuonut eduskunnalle yhtä ainoaa esitystä, joka parantaisi hyvinvointialueiden tilannetta. [Arto Satonen: Kuka tämän loi?] Sen sijaan te olette leikanneet muun muassa sairaalaverkosta, vammaisilta ja vanhuksilta ja antaneet satoja miljoonia euroja yksityisen hoidon Kela-korvauksiin. Ne rahat eivät ole nopeuttaneet hoitoonpääsyä vaan valuneet pitkälti yksityisten firmojen toimistomaksuihin. Meidän vaihtoehdossamme hoitotakuu laskettaisiin seitsemään vuorokauteen eli kiireettömään hoitoon terveyskeskuksessa pääsisi yhdessä viikossa. Antaisimme hyvinvointialueille kertaluontoisen 200 miljoonan määrärahan palveluiden turvaamiseksi ja pidentäisimme alijäämän kattamisvelvoitteen kahdesta vuodesta neljään vuoteen. Näin varmistaisimme, että ihmisten luottamus elintärkeisiin palveluihin säilyy. Arvoisa puhemies! Oikeistohallitus on ottanut köyhiltä ja antanut rikkaille. Se on ottanut työntekijöiltä ja antanut työnantajille. Hallitus on leikannut luonnonsuojelusta ja ilmastotyöstä, vaikka ilman hyvinvoivaa planeettaa meille ei jää taloutta, mitä ylläpitää. Meidän vaihtoehdossamme tämä asetelma käännetään ympäri. Hyvinvointivaltiossa ne osallistuvat enemmän, joilla on enemmän, ja niitä autetaan enemmän, jotka kaipaavat tukea enemmän. Tämän periaatteen mukaan on aikanaan rakennettu Suomi, joka on ollut globaalissa mittakaavassa verraten tasa-arvoinen ja jossa kouluttautuminen ei ole riippunut vanhempien varallisuudesta. Orpon—Purran hallituksen jäljiltä meillä on edessä hyvinvointivaltion jälleenrakennus. Me aloittaisimme työn säätämällä miljonääriveron, poistamalla listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen, edistämällä työntekijöiden oikeuksia ja varmistamalla, että jokaisella ihmisellä on oikeus työhön. Vasemmistoliiton vaihtoehdossa pieni‑ ja keskituloisten ostovoima vahvistuu suhteessa hallituksen esitykseen. Siirtämällä palkan sivukuluja takaisin työntekijöiltä työnantajille eli perumalla Sipilän hallituskaudella tehdyt niin sanotut kiky-maksumuutokset voisimme vahvistaa ostovoimaa ilman suuria tulonmenetyksiä. [Arto Satonen: Mitkä ovat työllisyysvaikutukset?] Me myös vahvistaisimme talouden ympäristökestävyyttä suojelemalla suomalaista luontoa, korjaamalla hiilinieluja ja vauhdittamalla vihreää siirtymää. Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti osoittaa, että on mahdollista pitää huolta ihmisistä, luonnosta ja hyvinvointivaltiosta ja silti velkaantua vähemmän kuin oikeistohallitus. Vaihtoehtoja hallituksen hyvinvointivaltiota tuhoavalle leikkauspolitiikalle todellakin on.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-11-26T14:35:40,2025-11-26T14:42:49,Käsitelty,1.1 2025_116_15,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä. [Hälinää — Puhemies koputtaa]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_16,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Kun vanha ei toimi, kannattaa kokeilla jotain uutta. On odotettu, on toivottu, mutta odottamalla ja toivomalla tämä ei muutu. Nyt vaaditaan tekoja ja rohkeita päätöksiä. Nyt ei ole kysymys suhdanteesta, ongelmat ovat paljon syvemmällä. Suomen talous on rikki. Suomi tarvitsee uskottavan pitkän tähtäimen suunnitelman ja kasvuohjelman. Vain talouden kasvu pelastaa Suomen. Eilen oli talouden synkkä päivä. Kun tilanne on synkkä, voisi Orpon ja Purran hallitus perua yhteisöveron alennuksen ja suurtuloisten veroalennuksen ja parantaa julkista taloutta yli miljardilla. Yhteisöveron alennus on liian kaavamainen ja valuu vain suurten pörssiyhtiöiden osinkoihin eikä tuo kasvua. Suurtuloisten veroale on tarpeellinen, mutta ajoitus on väärä eikä tuo kasvua. Eivät suurtuloiset kuluta enemmän, vaikka rahaa jäisi nykyistä enemmän käteen. Sen sijaan pieni- ja keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten kaikki lisäraha menee kulutukseen, mikä verojen jälkeen jää käteen. Nyt hoetaan koko ajan tätä: tämä on edellisen hallituksen vika, ja seuraava hallitus korjaa virheet. Tätä hokemalla mikään ei parane. Kerran vielä: Kyse ei ole suhdanteesta. Ongelmat ovat syvemmällä rakenteissa, ja ne pitää korjata. Pelkästään leikkaamalla ja säästämällä emme nouse. Syyllisiä on turha etsiä. Nyt on mentävä eteenpäin ja tehtävä vaikuttavia päätöksiä. Annan nyt muutaman ehdotuksen näistä. Arvoisa puhemies! Eläkeyhtiöiden varoja pitää sijoittaa enemmän kotimaisiin kasvuyrityksiin. Varat sijoittavat erikseen nimettävät eri toimialojen sijoittamisen ammattilaiset. Kasvuyritysten julkinen tuki pitää nostaa moninkertaiseksi. Tämän vuosikymmenen lopussa tavoitteen on oltava vähintään viisi miljardia euroa vuodessa, jolloin myös kotimaiset ja kansainväliset sijoittajat tulevat mukaan ja skaalaavat sijoitukset ovat 20 miljardia euroa vuodessa. Panostuksia pitää saada myös merkittäviin yritysten verohuojennuksiin, kun yritys investoi kasvuun. Kasvuyritysten omistajat ja toimiva johto tietävät yrityksensä kilpailukyvyn ja potentiaalin parhaiten, koska he tekevät panostuksia omalla riskillään, ja tätä pitää tukea veroratkaisuilla. Hallituksen nykyinen suunnitelma yhteisöveron kahden prosentin alentamisesta on liian kaavamainen ja on tulossa liian myöhään. Se kohdistuu vain suuriin ja kypsiin yrityksiin, jotka eivät ole kasvuhaluisia vaan jakavat voitot osinkoina. Yhteisöveroa olisi pitänyt alentaa 15 prosenttiin, kun yritys kertoo, mihin se investoi. Uusi perustettu yritys saisi toimia kolme vuotta ilman yhteisöveroa, ja pieniin yrityksiin annettaisiin alv-alennusta 40 000 euron liikevaihtoon asti ja siitä liukuen 80 000 euroon asti. Arvoisa puhemies, ärade talman! Kasvuyrityksiä varten Suomeen pitää perustaa erityistalousalue. Mallia tähän voi ottaa Turkin teknologiapuistoista. Suomen malli on valtakunnallinen. Erityistalousalueelle mukaan pääsevät kasvuyritykset valitsee ammattilaisten raati. Erityistalousalueelle mukaan tulevat kasvuyritykset pääsevät ohituskaistalle luvitukseen, investointien rahoitukseen ja verotukseen. Erityinen huomio erityistalousalueella on tuottavuudessa ja tekoälyn sekä digitaalisuuden hyödyntämisessä. Kasvuyrityksiä voi löytyä eri sektoreilta, kuten digitaaliset palvelut, tekoäly, terveysteknologia, avaruusteknologia, sekä puolustusteollisuudesta, kaivosteollisuudesta, lääketeollisuudesta, uudesta metsäteollisuudesta ja vihreästä siirtymästä. Suomen on löydettävä ja valittava vahvuutensa. Niissä ainoa tavoite on olla maailman paras. Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomen pitää rakentaa massiivinen tekoälyohjelma ja saada tuottavuus kasvuun. Jos työtunnit pysyvät samana ja tuottavuus kasvaa kymmenen prosenttia, nousee bkt 30 miljardilla eurolla. Suomen veroasteella siitä jäisi yhteiskunnalle 12 miljardia euroa, eli julkinen talous olisi tasapainossa. Miten sitten kymmenen prosentin tuottavuus saadaan aikaiseksi? Se saadaan aikaiseksi niin, että panostamme massiivisesti tekoälyn käyttöön ja hyödynnämme sitä julkisella ja yksityisellä puolella. Kummallakaan puolella ei kymmenen prosentin tuottavuuden kasvu ole mahdoton tavoite. Nopeimmat tulokset tuottavuuden kasvussa saadaan sotealueilta. Arvoisa puhemies, ärade talman! Kansankapitalismi kunniaan ja suomalaiset säästöt kasvuun. [Pauli Kiuru: Hyvä!] Piensijoittajille, jotka sijoittavat listaamattomiin kotimaisiin yrityksiin, pitää rakentaa erityinen verokannustin. Suomalaisten pankkitileillä makaa 115 miljardia euroa. Yhteensä kotitalouksien säästöt ovat 200 miljardia, kun mukaan lasketaan rahastosijoitukset ja osakeomistukset. Edes osa näistä varoista pitää saada tukemaan kotimaisten kasvuyrityksien kasvua. Luottamus pitää palauttaa. Suomalaisten on uskallettava sijoittaa kotimaisiin kasvuyrityksiin ja vaurastua sitä kautta. Se on tervettä kansankapitalismia. Yksityiset yritykset ja uudet kasvuyritykset ovat taloutemme selkäranka. Kotimaiset yritykset pitää saada uskomaan ja luottamaan tulevaan. Yritykset pitää verotuksella kannustaa investoimaan ja kasvamaan. Vain sitä kautta Suomen talous lähtee kasvuun, suomalaisille riittää töitä ja he tienaavat ja tulevat palkallaan toimeen. Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomi tarvitsee pitkän aikavälin suunnitelman, mihin tätä maata halutaan viedä kymmenen vuoden aikana. Ihmisille tulee turvallinen olo, ja he luottavat Suomeen, kun he tietävät, mihin tätä maata viedään. Haluamme rakentaa Suomen, jossa kaikilla on varaa elää. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-11-26T14:42:51,2025-11-26T14:49:58,Käsitelty,1.1 2025_116_17,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten valtiovarainministeri Purra, seitsemän minuuttia, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_18,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia oppositiolle vaihtoehtojen esittelystä. Tältä suunnalta katsoen loppuvuosi on toiveiden ja lupausten kulta-aikaa. Esitätte vaihtoehtonne, joissa liian usein kuitenkin käy niin, että unohdatte siinä sen, mitä olette koko kauden ajan ja sen edellisen vuoden vastustaneet. Mistä te olette peruuttaneet, ne eivät valitettavasti näy näissä teidän vaihtoehdoissanne. Aloitetaan täältä: Keskusta rahoittaa omaa vaihtoehtoaan perumalla ensin yhteisöveron kevennyksen 20 prosentista 18:aan ja sitten laskemalla sen 15:een. Vero kiristyy ja kevenee samanaikaisesti. [Antti Kurvinen: Uusi malli!] Parasta tässä kuitenkin on se, että hallitus ei kevennä yhteisöveroa ensi vuonna vaan vuonna 2027. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Kasvutoimista listataan tuettu sähköpolkupyöräily ja julkista taloutta vahvistava massamaahanmuutto. Mistähän sellaista saataisiin? [Antti Kurvinen: Teillä on pakkomielle mamuihin!] Muutenkin tuntuu täällä salissa, että keskustan maahanmuuttolinja on alkanut mennä SDP:stäkin ohi. Tätäkö maakunnissa todella halutaan? Minusta se kuulostaa aivan punavihreältä. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Asumistuen lisäsäästöt keskustalla 240 miljoonaa euroa. Mikä on saanut mielenne muuttumaan? Mutta siitä kiitos, että pari hankalaakin säästöä teidän vaihtoehdostanne löytyy. Valitettavasti toisesta päästä olette peruutelleet niin paljon, että lisää tarvittaisiin aika tavalla. Länsiradan peruminen auttaa ilmeisesti keskustan universumissa ongelmaan kuin ongelmaan, olette niin monta kertaa käyttäneet jo siitä säästyneet rahat johonkin muualle, vaikka hallitus ei ole vielä käyttänyt siihen mitään. Ihan perusasia: mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta vastauksena tuohon hallituksen keltaiseen kirjaan, joka löytyy teidän pöydiltänne, mutta tämä ei koske, tämä ei ole vaihtoehtobudjetti. [Antti Kurvinen: Ei olekaan, se on laajempi!] Te ette saaneet sinne edes taulukkoa. Miten eduskunta voisi edes äänestää tästä vaihtoehdosta? Arvoisa puhemies! Keskustan rakentama soteuudistus on sen mielestä niin huonosti tehty, että puolue vaatii jo nyt kokonaisremonttia, vaikka nimenomaan vaalien alla korosti, että tälle pitää antaa aikaa. Ehkä olisi kannattanut alun perinkin miettiä enemmän terveydenhoitoa kuin esimerkiksi aluepoliittisen rälssin maksimointia. Kuulin muuten juuri, että edes hallituksen päättämiä sotevaltuustorahojen leikkauksia ei alueilla olla toteuttamassa, vaan poliitikkojen palkkioita ollaan jopa nostamassa. Tämä on käsittämätön uutinen. Mutta kiitän kuitenkin keskustaa siitä, että annatte tuen ministeri Juuson edistämälle omalääkärimallille. Kiinnitän huomiota myös keskustan tyytyväisyyteen arvonlisäverotusta koskien. Vielä viikko, vai oliko kaksi sitten, se kutsui omaa ehdotustaan 0,5 prosenttiyksikköä kovemmin verottavaa hallitusta veromoukaroijaksi. Nyt se on ymmärtänyt, että kulutusverot ovat pienempi paha verrattuna työn verotuksen kiristämiseen. Oletteko kenties tähyämässä hallitukseen tällä pragmatismilla? Hienoa. [Mika Lintilä: Totta kai!] Kiitän keskustaa ajatuksista koskien Viron veromallia. Ensi kaudella meidän tulisi pohtia sitä, miten saisimme verojärjestelmäämme selvästi investointeja kannustavampaan suuntaan. Tässä meillä on varmasti sama suunta. Hallitushan päätti keväällä mittavista verouudistuksista kasvun ja investointien tukemiseksi. Arvoisa puhemies! SDP:lle eivät menoleikkaukset maistu, mutta luottamus sosialismiin on SDP:n valuuttaa. Veropolitiikan kärki koostuu yrittäjien ja yrittäjyyden rankaisemisesta. Kasvusta puhutaan, mutta kun se puhe ei riitä. Kasvu ei synny hakkaamalla yrityksiä, se vähänkin katoaa sillä. SDP esittää uutta, melkein 300 miljoonan osinkosolidaarisuusveroa. Ahkera pienyrittäjä ja työnantajayritykset on saatava luhistumaan, ja sitä kutsutaan solidaarisuudeksi. Tämä on kyllä loogista, mikäli epärehellistä puhettakin kutsutaan empatiaksi. SDP:n veroasiantuntijat ovat esittäneet myös progression laajentamista pääomaverotukseen. Sanna Marin ehdotti muuten aiemmin jyrkkää progressiota kuntaverotukseen. Myös perintöverotukseen halutaan merkittävä kiristys — tuhkatkin pesästä. [Pia Viitanen: Kevennämme perintöverotusta!] Sinun lapsesi eivät ole sinun, eivätkä sinun rahasi selvästikään ole sinun. No, SDP ei ole myöskään autoilijan ystävä. Se peruisi hallituksen veronkevennykset polttoaineisiin, jakeluvelvoitetta kiristettäisiin — bensan hinnan nousua siis luvassa. SDP:n ymmärrys ja empatia eivät riitä näkemään maaseudulle, jossa etäisyydet ovat pitkiä eikä vantaalaisia ratikoita ole auttamassa ihmisiä töihin. Myös maataloudesta, metsänomistuksesta ja turpeen poltosta tulisi lisäpenalttia. Kiitän kuitenkin myös SDP:tä omalääkärimallille osoittamastanne tuesta. Toinen kehu tulee juustohöylämallista yritystukien suhteen. [Sinuhe Wallinheimo: Se on aika hyvä!] Jos nimittäin on niin, että mikään hallitus ei näistä kunnolla kykene leikkaamaan, niin on mentävä juustohöylään. Olen sitä itsekin ehdottanut. Mutta ne veronkiristykset, ne pois. SDP:n veropolitiikka perustuu ajatukseen siitä, [Joona Räsänen: Tavallinen suomalainen hyötyy!] että solidaarisuusvero eli korkeat työn marginaaliverot tuottavat meille uusia innovaatioita, investointeja ja talouskasvua. Sen sijaan IMF:n ekonomistit ja tutkimusnäyttö ovat SDP:n mukaan väärässä ja Kalevi Sorsa -säätiön entiset erityisavustajat oikeassa. Kotitalousvähennyksen osalta on valitettavasti sama tarina. Tutkimusnäyttö ei pidä sitä tehokkaana verokannustimena. Sama kommentti keskustalle. Tulonsiirto varakkaille se kyllä on. Myös ruuan alvia SDP kiristäisi suhteessa hallituksen linjaan. [Välihuutoja] SDP:n verolinja edustaa tulipunaista sosialismia, mutta olemme kuulleet myös järkeviä ajatuksia sosiaalidemokraateilta velkajarruun liittyen. On pakko kysyä: Kuka SDP:n talouspoliittista linjaa johtaa? Onko kyseessä edustaja Mäkysen — taustalla ehkä velkajarrua vastustavan entisen pääministerin Marinin — vai siis edustaja Räsäsen linja? Rahateoriaa ja alkemiaa vai perinteistä rautakourasosialismia? Oletteko te aivan kaikki siellä todella sitoutuneet velkajarruun ja ymmärrätte, mitä se tarkoittaa? Arvoisa puhemies! Vaihtoehtobudjetit ovat vaihtoehtotodellisuudesta. Keskusta rahoittaa menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei tule ensi vuodelle. Vihreiden vaihtoehdossa poltellaan pilveä ja haaveillaan paremmasta maailmasta samalla, kun perutaan säästöjä ja korvataan niitä valtavilla miljardiluokan veronkiristyksillä. Vasemmistoliiton ratkaisu — no, kuten viime vuonnakin, se on aito. Se on varmasti aito: perutaan säästöt, jaetaan rahaa, tehdään yli kuuden miljardin veronkiristykset ja tienataan pakolaisilla. Olen sanaton. Ja nämä puolueet olivat siis edellisessä hallituksessa. Ei tarvitse ihmetellä VTV:n arviota. [Naurua oikealta] Arvoisa puhemies! Hallituksen esittämien säästöjen peruminen, sen esittäminen, on vastuutonta. Me olemme joutumassa liiallisen alijäämän menettelyyn, ja seuraavan kauden säästötarve on jopa yli kymmenen miljardia euroa. Mistä te kuvittelisitte esimerkiksi löytävänne lihakset vuonna 2027 tämän maan luottokelpoisuuden turvaamiseen? [Puhemies koputtaa] Aivan loppuun vielä, arvoisa puhemies: Liike Nyt ehdottaa YELin korjaamista oikeisiin tuloihin perustuvaksi. Onneksi hallitus on päättänyt jo tämän hoitaa. Esittämiinne veronalennuksiin, edustaja Harkimo, ette olleet etsineet lainkaan rahaa. Mutta pisteet kuntauudistuksesta, edes paperilla. Se oli hyvin rohkeaa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-11-26T14:50:02,2025-11-26T14:58:12,Hyväksytty,1.1 2025_116_19,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustajat voivat nyt niin halutessaan pyytää minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_116_20,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Purra taitaa nauttia tästä, kun pääsee riepottelemaan opposition vaihtoehtoja, [Välihuutoja oikealta] mutta kannattaisi olla ehkä hieman nöyrempi, koska te olette kuitenkin se maamme valtiovarainministeri, joka vie Suomen EU-komission tarkkailuluokalle. Teidän vahtivuorollanne ja teidän politiikkanne seurauksena käynnistyy liiallisen alijäämän menettely. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Mika Lintilä: Kyllä, sitä on turha kiistää!] Kun tässä tilanteessa SDP on rakentanut vaihtoehtonsa sellaiseksi, että me otamme 400 miljoonaa euroa vähemmän velkaa kuin te, niin kannattaisi tutkia sitä. Aivan erityisesti SDP:n veropolitiikassa me kohdistaisimme pieni- ja keskituloisille puoli miljardia enemmän veronkevennyksiä kuin teidän vaihtoehdossanne, [Juha Mäenpää: Verottaisitte yrittäjiä!] ja tosiasiassa yrittäjistäkin valtaosa hyötyy SDP:n veropolitiikasta. Me nostaisimme arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa, laajentaisimme kotitalousvähennystä, tukisimme tki-toimintaa ja tekisimme kannustimen vihreän siirtymän investoinneille. Voin kyllä kysyä teiltä: eikö teille maistuisi tämä verovapaiden yhteisöjen lähdevero? [Puhemies koputtaa] Tällä tavalla me saisimme hieman lisää verotuloja. Miltä se tämä kuulostaisi?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-11-26T14:58:24,2025-11-26T14:59:41,Käsitelty,1.1 2025_116_21,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_22,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy kiittää valtiovarainministeriä siitä, että olette perehtynyt keskustan vaihtoehtoon. Tämä edistää parlamentarismia ja dialogia täällä meillä eduskunnassa. Valitettavasti, arvoisa varapääministeri Purra, pikkuisen nöyrempää ja hillitympää asennetta olisin odottanut tilanteessa, [Välihuutoja] jossa teidän vahtivuorollanne Suomi on päätynyt EU:n alijäämämenettelyyn. Te ja teidän kumppaninne kokoomus lupasitte vaaleissa, että laitatte talouden kuntoon ja velan hallintaan, ja lupasitte laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Seurauksena on ollut talouden syöksykierre ja ihmisten palvelujen leikkaaminen. Ei tämä tilanne nyt kovin häävisti ole mennyt, arvoisa valtiovarainministeri. Herra puhemies! Minäkin haluan tarttua veropolitiikkaan: Olen täysin samaa mieltä kuin ulkoministeri Valtonen siitä, että Suomessa keskituloisten verotus on sietämättömän kovaa, ja siksi keskustan vaihtoehdossa me alentaisimme opettajan palkan verotusta 735 euroa vuodessa, sairaanhoitajan verotusta alentaisimme 700 euroa vuodessa, koodarin tuhannella eurolla vuodessa ja tehdastyöntekijän 1 045 eurolla vuodessa. [Puhemies koputtaa] Oletteko te valmiita tarttumaan tähän keskituloisten verotuksen keventämiseen?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-11-26T14:59:41,2025-11-26T15:01:06,Käsitelty,1.1 2025_116_23,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Minuutti. — Yritetään pysyä minuutissa, vaikka paljon onkin asiaa. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_24,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Purra, minä odotin teiltä kyllä enemmän. Teidän talouspolitiikkanne tulostaulu näyttää sen verran synkältä, että aivan alkeellista olisi, jos voisitte edes avata sen vihreiden vaihtoehtobudjetin, arvioida ennakkoluulottomasti niitä ehdotuksia, joita olemme tehneet, sen sijaan, että heiluttelette täällä joitakin onnettomia leimakirveitä. No, sen verran sain kiinni, että kritisoitte meitä verojen käytöstä. Niin, meille verotus ei ole mikään mörkö. Se on työkalu muiden joukossa, keino varmistaa hyvinvointivaltion rahoitus — se, että lapset eivät joudu näkemään nälkää tai elämään ilman kotia — ja toisaalta keino ohjata ihmisten, yritysten ja yhteiskunnan toimintaa ympäristön kannalta kestävään suuntaan. Tämän hallituksen arvovalinnoista kertoo kaiken tarvittavan se, että teillä ei ole ilmekään värähtänyt siitä, että lapsiperheköyhyys on teidän päätöstenne myötä lisääntynyt, mutta ympäristölle haitallisen toiminnan tukien karsiminen tai ympäristöverotuksen käyttäminen työkaluna on aivan ylitsepääsemättömän vaikeaa. Päinvastoin, olette käyttäneet sitä talouden niukkaa liikkumavaraa päästöjen lisäämiseen. Minusta se kertoo kaiken tarvittavan teidän politiikastanne.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-11-26T15:01:06,2025-11-26T15:02:16,Käsitelty,1.1 2025_116_25,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Koskela., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_26,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minä seison ylpeästi sen vaihtoehdon takana, että vasemmistoliitto on valmis verottamaan niitä, joilla on enemmän, mutta kun täällä nyt julkisuudessa on esitetty väitteitä 6 miljardin euron veronkiristyksistä ja äsken niin teki myös valtiovarainministeri, niin voitte laskea uudestaan. Luku verovaikutuksista on noin 3,4 miljardia euroa. Olen kyllä muutenkin seurannut tätä keskustelua vaihtoehtobudjettien ympärillä hieman epäuskoisena. Olen aidosti hämmentynyt siitä, että miljonääriveron ja riittävän sosiaaliturvan kaltaiset ehdotukset koetaan jotenkin ympäri puoluekenttää radikaaleina ehdotuksina. [Bergbom: Miettikää!] Nämä ovat aivan perusasioita silloin, kun me puhutaan hyvinvointivaltiosta. [Naurua perussuomalaisten ryhmästä] Miljonääriverosta kun keskustellaan, niin kyse on paljon loivemmasta versiosta kuin vuonna 2006 lakkautetusta varallisuusverosta, ja Suomi on saanut riittämättömästä sosiaaliturvan tasosta vaikka kuinka paljon huomautuksia. Minusta siinä ei ole mitään hauskaa. Minusta tämä on asia, joka tulee korjata, ja minä olen ylpeä siitä, että me emme pidä näitä ehdotuksia mitenkään radikaaleina vaan hyvinvointivaltion jälleenrakentamisen peruspilareina. [Puhemies koputtaa]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-11-26T15:02:17,2025-11-26T15:03:29,Käsitelty,1.1 2025_116_27,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Harkimo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_28,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Valtiovarainministeri Purralle voi sanoa vain sen verran, että eivät teidänkään esitykset kovin hääppöisiä ole, jos katsoo Suomen talouskasvua. Te olette tehneet 500 eri toimenpidettä ja ette ole saaneet kuin miinustalouskasvua, niin että olisin kyllä vähän nöyrempi siellä laatikossa. Se pitää sanoa, että yksi asia, joka on mielestäni ihan uskomaton, minkä te olette tehneet, on yhteisöveron alennus kahdella prosentilla. Olen istunut pörssiyhtiöiden hallituksissa ja kasvuyritysten hallituksissa, ja takaan teille, että se ei tuo investointeja lisää tähän maahan, ja se maksaa melkein miljardin. Eikö se kannattaisi nyt perua, koska se ei tule teidän vahtivuorolla edes vaikuttamaan? Se on ajoitettu parin vuoden kuluttua. Miksi parin vuoden kuluttua? Mitä järkeä on tehdä tällaisia päätöksiä, kun tarvitaan kasvua nyt, ja ajoittaa nämä veronalennukset johonkin kahden vuoden kuluttua? — Kiitos. [Tuomas Kettunen: Liikettä nyt!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-11-26T15:03:29,2025-11-26T15:04:41,Käsitelty,1.1 2025_116_29,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Kopra., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_30,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! SDP myy palkansaajille veronalennuksia, mutta todellisuus on tietenkin aivan toinen. Kun paketin avaa, sisältä paljastuu sama vanha vasemmistolinja: verojen korottamista verojen perään. Ei paljoa eroa vasemmistoliiton vaihtoehdosta. [Välihuutoja vasemmistoliiton ryhmästä] Totuus nimittäin on se, että toisella kädellä SDP antaa ja toisella kädellä se vie tuplana pois. Pidättekö te suomalaisia aivan hölmöinä? Kyllä jokainen tajuaa, että nämä hienoilla nimillä maskeeratut veronne ovat loppujen lopuksi jokaiselta työtä tekevältä ihmiseltä pois ja niillä murjotaan työnteon ja yrittämisen kannattavuus ja kannustavuus pohjalukemiin. Lindtman löysi pk-yrityksille ja yrittämiselle noin 600 miljoonan euron veronkiristykset. Tulee maastapoistumisveroa, ahkeruuden haittaveroa, sijoitusvakuutusten veroa, perintöveron kiristystä, osinkoveron kiristystä. Lisää veroa, veroa ja veroa. [Miapetra Kumpula-Natri: Montako työpaikkaa menee maastapoistumisveroon?] Siinäkö on se Suomen kasvuohjelma, SDP? Jonkun on tässä maassa leivottava kakku. Lindtmanin reseptillä verotettaisiin hengiltä juuri ne ihmiset ja yritykset, jotka sitä kakkua leipovat, jotka rahoittavat koulut, hoivan ja turvallisuuden. Sitäkö te, SDP, todella haluatte? [Välihuutoja vasemmalta]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2025-11-26T15:04:41,2025-11-26T15:05:57,Käsitelty,1.1 2025_116_31,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Lindtman., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_32,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suosittelen edustaja Kopralle ja ehkä myöskin valtiovarainministeri Purralle pientä kertauskurssia tästä SDP:n vaihtoehdosta. [Jenna Simula: Anna tulla!] Mitä tulee esimerkiksi perintöveroon, niin mehän huojentaisimme siellä tavallisten perintöjen verotusta, nostaisimme alarajan 40 000 euroon. Edustaja Kopra: Mitä tulee tähän ahkeruuteen, te olette kovasti puhuneet näistä marginaaliveroista. Minkä takia Veronmaksajien mukaan hallituksen esityksessä 5 000—6 000 euroa, jopa 7 000 euroa kuussa tienaavien marginaaliverotus ensi vuodelle kiristyy? Alkaako se hallituksen ahkeruus vasta siitä 8 000 eurosta ylöspäin? Miten se nyt on — opettajat, insinöörit, lääkärit ja kaikki muut — onko heidän ahkeruutensa vähemmän ahkeruutta? Missä se nyt on se työnteon ylistys? [Antti Kurvinen: On se vähemmän tärkeää!] Arvoisa puhemies! SDP on osoittanut omassa vaihtoehdossaan, että samaan aikaan on mahdollista olla inhimillinen ja vastuullinen. Lähes puoli miljardia pienempi alijäämä [Puhemies koputtaa] ja veronalennukset, jotka todella tuntuvat siellä tavallisissa suomalaisissa. [Puhemies: Aika!] Suurituloiset voivat nyt hetken odottaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-11-26T15:05:57,2025-11-26T15:07:17,Käsitelty,1.1 2025_116_33,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Mäkelä., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_34,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On melkoista parodiaa kuunnella opposition puhuvan tässä salissa nyt luottamuksesta ja nöyryydestä, kun olette kaksi ja puoli vuotta yrittäneet röyhkeästi nakertaa luottamusta. Mutta jos puhutaan tosiasioista eikä mielikuvista, niin teillä olisi nyt ollut tilaisuus näyttää. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Paraskin puhuja!] Teillä olisi ollut vapaus esittää aivan mitä haluatte, ja silti te ette pysty edes suurissa linjoissa vastaamaan omiin puheisiinne. SDP on huutanut pää punaisena sotesta täällä koko kauden. Te ette silti esitä sinne mitään rakenteellista suurta lisäystä, ette mitään miljardeja, ette mitään, mikä muuttaisi kokonaisuutta suurestikaan. Keskusta on vaahdonnut arvonlisäveron nostamisesta — jonka te itse muuten suurimmalta osin hyväksyitte — ettekä esitä mitään sen keventämiseksi. Ei tämä voi näin mennä. Molemmat teistä ovat puhuneet Itä-Suomen paketeista, suurista rahoista Itä-Suomeen. Sinnekään ei ole tulossa yhtään mitään tai ainakaan kovin paljoa enempää kuin hallitus tuo. Ei minkäänlaista vaihtoehtoa. Hyvät pääoppositiopuolueet, tunnustatteko te nyt sen, että teillä ei ole edes keskeisiin kritiikkinne kohteisiin minkäänlaisia konkreettisia korjausehdotuksia?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2025-11-26T15:07:17,2025-11-26T15:08:25,Käsitelty,1.1 2025_116_35,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Kaikkonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_36,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suosittelen nyt muitakin tutustumaan siihen kokonaisuuteen. Kyllä sieltä niitä vaihtoehtoja löytyy. Arvoisa valtiovarainministeri, teitä monesta on syytetty, mutta se täytyy kyllä sanoa, että ei teitä liiasta nöyryydestä voi syyttää. [Eduskunnasta: Ei!] Varsin pontevasti te veljinenne haukutte ne, jotka koettavat rakentaa maalle parempia vaihtoehtoja, nostaa Suomea tästä suosta. Kysymys kuuluu, onkohan teillä todella varaa tuolla tavalla haukkua muut, kun näytöt ovat, mitä ovat. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tyhjä paperi!] Maa on lähellä nollakasvua, työttömyys on tapissa, velkaantuminen jatkuu, ja maahan on syntynyt ankeuden ilmapiiri, jossa ei ole luottamusta talouteen, [Jenna Simula: Mitäs ankeutatte!] ei uskalleta kuluttaa. Todistukset tästä kaikesta todellakin jaettiin eilen: työttömyyden ja talouden hoidosta ehdot ja siirto EU:n tarkkailuluokalle. En ihmettele, että suomalaiset alkavat kaivata vaihtoehtoja tälle menolle.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2025-11-26T15:08:25,2025-11-26T15:09:28,Käsitelty,1.1 2025_116_37,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_38,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vihreiden vaihtoehdossa kahdeksan kymmenestä suomalaisesta saa enemmän käteen kuin hallituksen linjalla. 44 000 suomalaista nostetaan köyhyydestä. Koulutukseen satsaisimme 700 miljoonaa euroa enemmän, luonnonsuojeluun 300 miljoonaa euroa enemmän, ja tästä huolimatta valtiontaloutta tasapainottaisimme ihan yhtä paljon kuin hallitus. Valtiovarainministeri Purra, mitään näistä te ette kommentoinut. Sen sijaan te puhuitte pilven polttelemisesta. [Jenna Simula: No ettekö haluaisi?] Kuvittelen tuntevani tämän vihreiden vaihtoehtobudjetin aika hyvin, mutta ei täältä sitä pilven polttelemista löydy. Kysyn teiltä, valtiovarainministeri Purra: onko teiltä liikaa vaadittu, että te täällä eduskunnassa kommentoisitte oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjetteja ettekä itse päästänne keksimiä asioita?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-11-26T15:09:28,2025-11-26T15:10:22,Käsitelty,1.1 2025_116_39,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Sarkkinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_40,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On se kumma, että pienituloisilta leikkaaminen, vanhuspalveluista leikkaaminen, terveyskeskusten hoitoonpääsystä leikkaaminen on oikeistopuolueille aivan helppoa, mutta kun vasemmisto ehdottaa, että ehkä suurituloiset voisivat osallistua vähän enemmän, ehkä yritysten verotukia voisi vähän karsia, ettei pienituloisilta ja vanhuspalveluista tarvitsisi leikata, niin alkavat hirvittävä älämölö ja hirvittävä syyttely. [Sheikki Laakso: Mitenkäs viime kaudella?] Te syytätte meitä vastuuttomuudesta, kun haluamme, että näihin talkoisiin osallistutaan voimien ja resurssien mukaan. Minun mielestäni vastuuttomuutta sen sijaan on se hallituksen politiikka, joka lisää köyhyyttä, joka lisää eriarvoisuutta, joka murentaa hyvinvointivaltion perustuksia. Ja vaikka hallitus kuinka leikkaa, niin velkaantuminen sen kun kasvaa. Vasemmiston vaihtoehdossa me ottaisimme vähemmän velkaa kuin hallitus ja köyhyys vähenisi Suomessa 88 000:lla. [Timo Heinonen: Työttömyys lisääntyy!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-11-26T15:10:22,2025-11-26T15:11:32,Käsitelty,1.1 2025_116_41,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Andersson., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_42,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Otto,Andersson,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Ensiksi on todettava, että kaikilla oppositioryhmillä on vaihtoehdoissaan myös hyviä esityksiä, eli kiitos siitä, mutta sitten on myös vähemmän hyviä esityksiä. Mielestäni vasemmistoliiton vaihtoehdon suurin ongelma tässä kasvu‑ ja työllisyystilanteessa on se, että teidän miljardiluokan veronkorotukset kohdistuvat juuri sinne, missä uudet työpaikat luodaan, eli yrityksiin. Eduskunnan tietopalvelun arvion mukaan — siis ei minun oman arvioni mukaan — vasemmiston vaihtoehto heikentää työllisyyttä noin 64 000 työllisen verran verrattuna hallituksen esitykseen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oijoijoi!] Löytyy sivulta 28. Vihreiden vaihtoehdossa taas sitten huolestuttavat leikkaukset, joilla on iso vaikutus kotimaiseen maatalouteen. Meillä Suomessa keskimäärin yksi maatila päivässä lopettaa toimintansa huonon kannattavuuden takia. Ajatelkaa: yksi per päivä. Miten te vihreissä ajattelette, että maatalouden kannattavuus paranee, jos samalla leikkaatte sieltä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Otto Andersson,1189,2025-11-26T15:11:32,2025-11-26T15:12:42,Käsitelty,1.1 2025_116_43,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Östman., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_44,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Orpon hallitus on kauden aikana sopeuttanut julkista taloutta useaan otteeseen yhteensä yli kymmenellä miljardilla. Aina silmiemme edessä on ollut ja on edelleen tarve vähentää niitä pysyviä menoja, jotka ovat syntyneet aiempien hallitusten aikana. Silti oppositio on huutanut, että hallitus leikkaa liikaa, [Miapetra Kumpula-Natri: Väärin!] samalla kun te olette valittaneet valtionvelan kasvavan liikaa. [Antti Lindtman: Kyllä!] Tämä ei sovi yhteen teidän budjettiesitystenne kanssa, puhumattakaan tulevasta velkajarrusta. Olin odottanut lisää miljardiluokan sopeutuksia, jotka olisivat perustuneet realistisiin lukuihin. Kun lukee sosiaalidemokraattien esitystä solidaarisuusosinkoverosta ja muista veronkorotuksista, tulee lähinnä mieleen Uniper. [Naurua] Keskustalla on budjetissaan lähes miljardin aukko, kun he ovat huomioineet yhteisöveron alennuksen, vaikka se astuu voimaan vasta vuonna 27. Se on siltä osin susi — ja siitä tulee muuten mieleen susijahti. Se ei toteutunut silloin, [Puhemies koputtaa] kun olitte vahtivuorossa. [Puhemies koputtaa] Onneksi Sari Sudenhoitaja on nyt vahtivuorossa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-11-26T15:12:42,2025-11-26T15:14:03,Käsitelty,1.1 2025_116_45,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Aika. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_46,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä valtiovarainministeri, tuossa kuuntelin, kun te syytitte oppositiopuolueita, että elämme täällä mielikuvitusmaailmassa, ja kun tuota teidän puhettanne kuuntelin, jäin kyllä epäilemään, että taisitte olla kyllä te nyt siellä mikä-mikä-maassa. Tällaisessa tilanteessa, missä Suomen talouskasvu on tällä hetkellä Euroopan heikointa, meidän työllisyyskehitys on ollut Euroopan heikointa, työttömyys on toiseksi heikointa koko Euroopassa, samalla Suomi velkaantuu nopeiten kaikista Euroopan maista — ja itse asiassa tällä kaudella niin velkaantuminen on kiihtynyt kuin alijäämät ovat syventyneet — en kyllä uskoisi, että Suomen valtiovarainministerillä on pätkän vertaa varaa ylimielisyyteen, vaan silloin luulisi, että kaikki vaihtoehdot, mitä esitetään, käytäisiin läpi ja yritettäisiin etsiä sieltä keinoja, voitaisiinko tätä surkeaa tilannetta muuttaa, johon teidän johdollanne me olemme joutuneet.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-11-26T15:14:03,2025-11-26T15:15:16,Käsitelty,1.1 2025_116_47,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Lohi ja sen jälkeen ministeri Purra., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_48,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on nyt erittäin vaikeassa paikassa. Olemme joutumassa EU:n tarkkailuluokalle, ja tällaisessa tilanteessa tarvittaisiin nyt johtajuutta, jossa kootaan suomalaisia päättäjiä tämän yhteisen ongelman ratkomisen eteen. Siksi toivoisin hieman avoimempaa mieltä tarkkailla näitä opposition ehdotuksia ja arvioida niitä, ei vääristellä niitä. Komissio kiinnitti aivan erityistä huomiota siihen, että Suomen kotitalouksien tilanne on hankala: niissä ei luoteta talouden tulevaisuuteen, ja sen takia meillä kulutus on niin alhaalla. Siksi keskusta suuntaisi nämä veronalennukset nimenomaan tavalliselle työtä tekevälle keskiluokalle. Otan esimerkin: Sari Sairaanhoitaja — entinen kokoomuksen äänestäjä muuten — Tehyn jäsen, palkka 3 360 euroa: keskustan vaihtoehdossa käteen jäisi 700 euroa enemmän vuodessa kuin hallituksen vaihtoehdossa. [Arto Satonen: Mites se rahoitetaan?] Tällä me saisimme Suomen talouden pyörät pyörimään.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-11-26T15:15:16,2025-11-26T15:16:23,Käsitelty,1.1 2025_116_49,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Ministeri Purra, kaksi minuuttia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_50,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Se, että Suomi joutuu liiallisen alijäämän menettelyyn, josta olen itse aika pitkään jo varoittanut, on selvää tämän heikon kehityksen jatkuessa, mitä meillä on viimeisinä vuosina ollut. [Antti Kurvinen: Mikä on teidän vastuunne!] Se ei todellakaan ole mikään kunniamerkki. Se ei ole kunniamerkki tälle hallitukselle, mutta te, hyvä oppositio, voitte katsoa myös, onko se kunniamerkki teille. Opposition puhe ylimielisyydestä on vähintäänkin huvittavaa, kun te samaan aikaan syytätte tätä hallitusta siitä, että me olemme menossa liiallisen alijäämän menettelyyn. Se on surullista, se on jopa traagista. [Mika Lintilä: Sama linja jatkuu! — Mikko Savola: Kaksi ja puoli vuotta vastuuta!] Edustajat Räsänen ja Kaikkonen, pystyisittekö te sanomaan suoraan sen, millä te yritätte vihjailla, mitä te yritätte kansalaisille ja kuulijoille vihjailla, että alijäämämenettely on muka tämän hallituksen syy? [Välihuutoja] Pystyisittekö te sanomaan sen suoraan, koska minä olen varma, että te tiedätte itsekin, että se ei ole totta, mutta väitätte muuta. Ja hyvä oppositio, se, että te siitä huolimatta väitätte niin, on ylimielistä. Se kertoo siitä, että teillä ei ole itsellänne minkäänlaista nöyryyttä eikä kykyä itsereflektioon tässä julkisen talouden tilanteessa, jossa tämä maa on, jossa meillä ei ole 18 vuoteen ollut aitoa reaalista talouskasvua, jossa hallitus toisensa perään, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, pääministeri Sipilän kaudella ja pääministeri Orpon kaudella pyrkii tekemään asialle jotakin. Se on nöyryyden puutetta, ja se on ylimielistä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-11-26T15:16:25,2025-11-26T15:18:05,Hyväksytty,1.1 2025_116_51,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Tuppurainen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_116_52,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vastuunkanto tuntuu olevan vaikea laji. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mites se Uniper?] Nimittäin tämä istuva hallitus, joka jo yli kaksi vuotta, kaksi ja puoli vuotta, on hoitanut isänmaamme asioita, on kuluttanut valtaosan tähän mennessä kuluneesta ajasta edellisen hallituksen moittimiseen ja tuntuu nyt siirtävän palloa jo tulevalle hallitukselle. [Laura Huhtasaaren välihuuto] On hyvä kysyä: milloin te, valtiovarainministeri Purra, otatte vastuun talouspolitiikasta, jota tämä hallitus noudattaa ja jonka seurauksena Suomi joutuu EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn? SDP on rakentanut vastuullisen vaihtoehdon, jossa tehdään yli kahden miljardin edestä menomuutoksia, menomuutoksia, joiden seurauksena itse asiassa menoja on sata miljoonaa vähemmän. Me teemme miljardiluokassa veromuutoksia, joiden seurauksena kaikkinensa alijäämä meidän vaihtoehtobudjetissa on puoli miljardia vähemmän kuin tämän oikeistohallituksen budjetissa. [Mauri Peltokangas: Laitetaan nauha talteen!] Kannattaisi todella pohtia, olisiko nöyryyden paikka, koska tilanne todella on Suomessa vaikea.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-11-26T15:18:05,2025-11-26T15:19:13,Käsitelty,1.1 2025_116_53,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Kurvinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_54,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Me olemme koko tämän vaalikauden toivoneet sitä, että talouskasvun edellytyksiä haettaisiin. [Mauri Peltokangas: Heti alusta saakka tyhjä paperi! — Jenna Simula: Tyhjästä on paha nyhjästä!] Valtiovarainministeri Purra, kun te teitte budjettiesitystä vuodelle 2026, niin te ilmoititte, että tässä on Riikan leikkauslista, missä ovat muiden leikkauslistat. Minkä takia te ette esittänyt, että tässä on valtiovarainministerin kasvulista, näillä kymmenellä toimenpiteellä me saamme Suomen talouden liikkeelle? Keskustan mielestä tarvitaan säästöjä, tarvitaan joitakin pistemäisiä veronkorotuksiakin, mutta tätä tarkkailuluokalle joutumista ja vaikeaa taloustilannetta ei pysty ratkaisemaan sillä, että me vain leikkaamme ja synkistelemme ja saamme ihmiset pelokkaiksi. [Jani Mäkelä: Miksi te teette niin sitten?] Meillä on pankkitileillä enemmän rahaa kuin ilmeisesti koskaan aikaisemmin, koska ihmiset pelkäävät tulevaisuutta pitkälti teidän takianne. [Jani Mäkelä: Kenen syy?] Kysyn toisen kysymyksen, rouva puhemies. Kysyn valtiovarainministeriltä: eikö ole oppositiolta vastuunkantoa, että me tulimme velkajarruun mukaan, me teimme parlamentaarista yhteistyötä, rajoitimme itse asiassa omaa valtaamme, ja keskusta ehdotti sitä? Te voisitte edes kiittää tästä yhteistyöstä, edes pikkuisen — jos siihen taipuisitte vähän.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-11-26T15:19:13,2025-11-26T15:20:28,Käsitelty,1.1 2025_116_55,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Wallinheimo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_56,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En oikein pidä siitä, että edustaja Tuppurainen sanoo, että valtiovarainministeri ei ole kantanut vastuuta. [Mauri Peltokangas: Käsittämätöntä kyllä!] Valtiovarainministeri on todennäköisesti tehnyt tässä suoria leikkauksia enemmän kuin kukaan tässä muutamaan kymmeneen vuoteen, [Välihuutoja vasemmalta] niin että kyllä sitä vastuuta varmasti kannetaan. [Antti Kaikkonen: Mites sen kasvun aikaansaaminen?] Mutta, arvoisa puhemies, kyllä tässä nyt, kun katsoo näitä vaihtoehtobudjetteja, piirun verran on taas menneet kaikki vasemmalle, ja tämä tietenkin erottaa meidät heistä. Heidän mielestään kasvu syntyy siitä, että yrityksiä verotetaan enemmän, yrittäjiä verotetaan enemmän, ja tätä kautta se kasvu tuntuisi. Arvoisa puhemies! Meillä on tällä hetkellä jo yksi maailman korkeimmista kokonaisveroasteista, toki tällä kaudella se vähän tippuu, mutta se lääke ei ole se, että me verotetaan yrittäjiä ja yrityksiä vielä enemmän, päinvastoin. [Pia Lohikoski: Te leikkaatte Suomen kuoliaaksi!] Tämä on ero vasemmisto-opposition ja oikeiston välillä. Me uskomme yrityksiin, me uskomme yrittäjiin, ja heidän verojaan alentamalla me saamme tähän maahan investointeja.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-11-26T15:20:28,2025-11-26T15:21:37,Käsitelty,1.1 2025_116_57,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Eerola., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_58,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä päivä eduskunnassa aina kerran vuoteen on tosiaan siitä erikoinen päivä, että jokainen oppositiopuolue saa ihan itse kertoa, miten he ensi vuonna hoitaisivat tämän maan asiat, jos olisivat vallassa yksin, itse, ilman muita, eli ei hallituskumppaneita, ei parlamentaarisia työryhmiä eikä huonoja kompromisseja eikä etenkään mitään petettyjä lupauksia. [Petri Honkonen: Kuulostaa ihan Orpon hallituksen ohjelmalta!] Tätä taustaa vasten hämmästelen sitä, kuinka köyhiä nämä teidän esityksenne lopulta ovat. [Laura Huhtasaari: Hirvee pettymys!] Ei nyt sentään ihan niin kuin se tyhjä paperi, joka hallitusneuvotteluihin tarjottiin, mutta ei paljon enempääkään. Koko tämän vuoden ja oikeastaan tämän kaksi ja puoli vuotta olette haukkuneet hallituksen päätöksiä, kertoneet, mitä pitäisi tehdä ja mitä perua. No, nyt kun lukee näitä teidän vaihtoehtobudjettejanne — ja oli tilaisuus tehdä se vaihtoehtobudjetti ensi vuodelle ilman mitään muita puolueita — niin suurin osa näistä teidän aiemmin tässä salissa esittämistä vaateista, toiveista ja lupauksista kuitenkin täältä puuttuu.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-11-26T15:21:37,2025-11-26T15:22:48,Käsitelty,1.1 2025_116_59,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_60,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin Suomi on joutumassa EU:n tarkkailuluokalle, ja kun kuunteli valtiovarainministerin ensimmäistä puheenvuoroa, niin käytöstavat olivat kyllä ministerillä valitettavasti jo ihan sen mukaiset, että tarkkailuluokalla ollaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Me kaikki oppositiopuolueet olemme tehneet valtavasti työtä näiden vaihtoehtobudjettien eteen, ja toivoisin, että tässä salissa voisimme keskustella niistä. Uskon, että jokaisesta niistä löytyy myös semmoisia hyviä vinkkejä, mistä hallituksen kannattaa ja se voi ottaa vaarin. Sen takia näen itse tämän hyvin arvokkaana perinteenä, jonka käytännön itse asiassa vihreä puolue toi aikoinaan tähän saliin. No, mitä erityisesti toivoisin, että meidän vaihtoehtobudjetissamme katsottaisiin, olisivat nämä haitalliset tuet yrityksille. Valitettavasti tämä hallitus ei ole kyennyt niitä leikkaamaan, ja täällä aina salissa huudetaan, että mitäs viime hallitus. No, viime hallitus leikkasi niitä yli 600 miljoonaa, ja me myös muutimme niitä tukia niin, että niillä kannustettiin esimerkiksi hiilineutraalisuutta kohti, ja teimme osasta tuista määräaikaisia. Ajattelen, että tämä on käytäntö, jolla yritystukia kannattaa hyödyntää, jotta me voimme uudistaa meidän yrityskenttäämme.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-11-26T15:22:48,2025-11-26T15:24:07,Käsitelty,1.1 2025_116_61,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Aika. — Edustaja Honkasalo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_62,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä se nyt vain niin on, ministeri Purra, että te olette vastuussa tämän maan ja tämän hallituksen talouspolitiikasta, te olette vastuussa heikosta työllisyystilanteesta, te olette vastuussa siitä, että eriarvoisuus syvenee, ja te olette vastuussa siitä, että lapsiperheköyhyys syvenee, mutta te käyttäydytte kuin perinteinen oikeistopoliitikko: te tulette sinne pönttöön, haukutte täällä opposition täysin matalaksi, [Laura Huhtasaari: Aiheesta!] ja kun täältä esitetään kritiikkiä, niin te ette pysty ottamaan sitä vastaan. Täysin käsittämätöntä. [Mauri Peltokangas: Te olette vastuussa vaihtoehtobudjetistanne!] Ylimielisyydellä todellakaan ei näytä olevan mitään rajaa. Teillä on pokkaa täällä esittää täysin perätöntä kritiikkiä, kun Suomen talous on täysin katastrofaalisessa tilanteessa tällä hetkellä ja työttömyys on räjähtänyt käsiin. Luulisi, että tässä maassa olisi tällä hetkellä kriisipalaveri, [Puhemies koputtaa] melko iso sellainen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-11-26T15:24:07,2025-11-26T15:25:21,Käsitelty,1.1 2025_116_63,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Ministeri Purra, pyysitte äsken kaksi minuuttia. [Riikka Purra: Valitettavasti jos voisi saada vähän pidemmän.] — No, tehdään niin, että otetaan nyt pidempi ja sitten taas otetaan enemmän edustajien puheenvuoroja, ja sen jälkeen. Elikkä viisi minuuttia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_64,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Itselläni oli myös seitsemän minuutin alkupuhe, ja te kaikki ryhmät saitte käsitellä omissanne myös seitsemän minuuttia. Valitettavasti joudun keskittymään suurimpiin puolueisiin, mutta kun täällä useampi tunti menee, varmasti pääsen myös pienten puolueiden vaihtoehtoihin tarkemmin tutustumaan. Yritin kuitenkin löytää kaikilta myös jotakin positiivista. Muun muassa, edustaja Honkasalo, minähän kehuin teidän vaihtoehtoanne siitä, että se oli aito ja autenttinen, toisin kuin esimerkiksi sosiaalidemokraattien, jotka eivät ole peruuttaneet niitä hallituksen tekemiä säästöjä, joita he kuitenkin ovat koko ajan kritisoineet. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Tämä, mihin nyt haluan puuttua, on tietenkin tämä, minkä oliko edustaja Kaikkonen vai Kurvinen nosti esille, että hallitus ei ole tehnyt kasvutoimia ja että hallitus on tehnyt ainoastaan leikkauksia. Tämähän ei missään määrin pidä paikkaansa. Me olemme tehneet kasan sellaisia uudistuksia vaikkapa työmarkkinoille, joita tässä maassa on odotettu vuosikymmeniä, joilla juuri pyritään siihen, että esimerkiksi liiketoimintaedellytykset, firmojen mahdollisuudet toimia, olisivat paremmat, jotta ne pystyisivät työllistämään, koska sitä hyvinvointia ei synny mistään muualta. Me olemme tehneet myös suhdanteeseen sopivaa elvytyspolitiikkaa, esimerkiksi investoinneilla ja infrahankkeilla, ja samaan aikaan käyttötalouden menoja on sopeutettu. Hyvä oppositio, se on juuri se, mitä tulee tulevillakin kausilla tehdä. Luottamus, josta täällä puhuttiin, säilyy, kunhan me jatkamme tätä työtä emmekä vapise siinä edes suuren kritiikin edessä. Tämä maa tarvitsee jatkossakin sopeutustoimia, sillä meidän täytyy saada käyttötalouden menoja pienemmiksi vastaamaan meidän tulopohjaa, ja vastaavasti meidän pitää huolehtia siitä, että meillä tulevaisuudessa olisi tässä maassa aitoa talouskasvua ja meille syntyisi vahvempaa työllisyyttä, ja tätä kautta me voimme ylläpitää meidän hyvinvointiyhteiskuntaa. Valitettavasti keskustelua kuunnellessa, ja vaikka oppositiolla on täysi oikeus tähän voimakkaaseen kritiikkiin, valitettavasti en näe, että luottamus varsinkaan näillä vasemmisto-opposition vaihtoehdoilla paranisi. Esimerkiksi mitä tulee liiallisen alijäämän menettelyyn, niin näillä toimilla ei syntyisi ainoastaan mainehaittaa, vaan kotitalouksien ja valtion lainanottoon, korkoihin, ilmestyisi Suomi-lisä, ja sitä me emme halua. Hyvä SDP, sekä luottoluokittajat, IMF että se EU:n komissio, joka meitä nyt sinne tarkkailuluokalle on laittamassa, kertovat meille ja ovat kertoneet vuosia, että Suomella on rakenteellinen, krooninen epätasapaino tulojen ja menojen välillä. [Miapetra Kumpula-Natri: Miksi niitä tuloja sitten romutetaan?] Kun edustajat Lindtman, Tuppurainen, Kurvinen, Räsänen ja kumppanit sanovat, että hallituksen linjan pitäisi muuttua, niin he ovat väärässä. Nimittäin nämä mainitut ulkopuoliset tarkkailijat haluavat lisää — siis enemmän — hallituksen tekemiä toimia, [Arto Satonen: Kyllä, juuri näin on!] siis niitä teidän vastustamianne leikkauksia, niitä teidän vastustamianne työmarkkinatoimia, niitä teidän vastustamianne vaikeita uudistuksia, [Antti Kurvinen: Enemmän kasvutoimia!] joita tämä hieman jumiutunut yhteiskuntamme tarvitsee. Se on juuri näin. Se on näiden vaihtoehtotodellisuuksienne sijaan edessä myös seuraavalla kaudella. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-11-26T15:25:21,2025-11-26T15:29:12,Käsitelty,1.1 2025_116_65,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Räsänen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_66,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Puutun nyt vain yhteen asiaan, kun ministeri mainitsi vaikkapa nämä IMF:n suositukset. IMF:hän tuossa totesi muutama viikko sitten, että Suomen julkista taloutta pitäisi vahvistaa noin puolellatoista miljardilla vuodessa tästä eteenpäin, ja kun katson tätä teidän talousarvioesitystänne, niin eihän täällä ole mitään puolentoista miljardin vahvistamista. Siksipä SDP tähän reilumpaan vaihtoehtoon on vienyt sisälle puolellatoista miljardilla julkista taloutta vahvistavia toimenpiteitä. [Oikealta: Ei ole!] Kumpikos meistä nyt noudatti niitä suosituksia? Mitä tulee sitten tähän verotukseen, niin kyllähän tilanteessa, jossa meillä on yli kymmenen miljardin alijäämä, sitten kun veronkevennyksiä tehdään, pitää todella tarkkaan katsoa, mihin ne kohdennetaan, ja siinä on totta vieköön ero tämän hallituksen ja sosiaalidemokraattien välillä. Sosiaalidemokraattien mielestä nyt on tavallisten suomalaisten vuoro veronkevennyksissä, hallituksen linja on toinen, ja tästä voin mielelläni debatoida täällä vaikka koko illan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-11-26T15:29:13,2025-11-26T15:30:28,Käsitelty,1.1 2025_116_67,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Lohi., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_68,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri, kyllä, te olette tehnyt ja hallitus on tehnyt aika paljon toimenpiteitä, [Perussuomalaisten ryhmästä: No niin!] ja keskustahan on tukenut merkittävää osaa työelämäuudistuksista. Me olemme tässäkin vaihtoehdossa aivan merkittävän osan hallituksen säästötoimista hyväksymässä. [Jenna Simula: Kiitos, keskusta! Kiitos, edustaja Lohi, olemme tyytyväisiä!] Miksi me olemme tehneet sitten vaihtoehdon? Sen takia, että kun katsotaan näitä tuloksia, missä Suomen talous nyt on, että me olemme joutumassa sinne tarkkailuluokalle, niin joutuu sanomaan, että ei tämä resepti toimi — ei tämä resepti toimi. Suomessa ei ole talouskasvua, Suomessa on huipputyöttömyys, Suomessa ovat huippukorkealla konkurssit yrityksissä. Ja sen takia — kun täällä on sanottu, että me emme yrityksiä huomioi — me olemme yrittäjävähennystä nostamassa viidestä prosentista seitsemään prosenttiin. Myös puhtaan siirtymän investointien raja yhteen miljoonaan, eli hyvitys koskemaan myös pienempiä kuin 50 miljoonan hankkeita. Ei tämä ole mitään vasemmistolaista politiikkaa. Nyt kannattaisi avoimesti katsoa myös keskustan vaihtoehtoa. [Puhemies koputtaa] Aletaan yhdessä analysoimaan, voisiko olla järkevää toteuttaa tämä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-11-26T15:30:28,2025-11-26T15:31:43,Hyväksytty,1.1 2025_116_69,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Heinonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_116_70,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Luin SDP:n vaihtoehdon, ja kyllä se on umpivasemmistolainen. Se on kova veromoukari suomalaisille ahkerille työntekijöille, suomalaisille yrittäjille ja pääomille. [Miapetra Kumpula-Natrin välihuuto] Arvon demarit, ei työntekoa kuulu verottaa kuin se olisi haitallista. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: No, miksi te sitten verotatte?] Eli verota vähemmän sitä, mitä haluatte enemmän. SDP kiristäisi perintöveroa, energiaveroa, vielä uusi maastapoistumisvero, maankäytön muutosmaksuvero. Tässä te kyllä olette reilumpia, ja reilumpi tarkoittaa enemmän. Toivon, että te, edustaja Tuppurainen, ette vaan matkusta Mikkeliin. Keksitte sieltä vielä repertuaariinne varmaan kenkäveronkin. Mutta, puheenjohtaja Lindtman, jos korkeat verot olisivat ratkaisu tämän maan ongelmiin, niin ei tälle maalle, puheenjohtaja Lindtman, olisi koskaan tullut ongelmia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-11-26T15:31:43,2025-11-26T15:32:50,Käsitelty,1.1 2025_116_71,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Lindtman., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_72,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa edustaja Heinonen, miksi tämä hallitus sitten kiristää OAJ:hin kuuluvan opettajan verotusta ensi vuodelle? Miksi te sitten kiristätte 2 000 euroa ansaitsevan myyjän verotusta ensi vuonna? Miksi te sitten kiristätte 6 000 euroa ansaitsevan insinöörin, joka kuuluu liittoon, verotusta ensi vuonna? [Juha Mäenpää: Mistä sä saat päähäsi noita?] Miksi te kiristätte 5 000, 6 000 ja 7 000 euroa ansaitsevien marginaaliveroa, nostatte sitä ensi vuodelle? [Hälinää] Missä se työnteon ylistys nyt on? [Marko Kilpi: Mielikuvitusmaailmasta!] Arvoisa puhemies! Onko se nyt niin, että kokoomuksen työnteon ja ahkeruuden eetos ulottuu ainoastaan siitä 9 000 eurosta ylöspäin? [Keskustan ryhmästä: Kyllä se on näin!] Arvoisa puhemies! Suomen talous vahvistuu, kun luottamus palautuu ennen kaikkea sinne keskiluokalle. Siksi nyt on tavallisten ihmisten vuoro. Riikka Purra, olisiko nyt kuitenkin niin, [Puhemies koputtaa] että kelpaisiko matalampi verotus tavallisille suomalaisille ja voisivatko ne miljonäärit, hyväosaiset, nyt hiukan odottaa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-11-26T15:32:50,2025-11-26T15:34:10,Käsitelty,1.1 2025_116_73,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Simula., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_74,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskusta on siirtynyt tyhjästä paperista tyhjien lupausten aikaan. [Sinuhe Wallinheimo: Ja vähän vasemmalle valitettavasti!] Ensin oli terveysasema joka kunnassa, ja kun omalla sotella, omilla toimillanne lakkautitte niitä läjäpäin, [Antti Kurvinen: Kaisa Juuso lakkauttaa!] nyt lupaatte, että terveysasema on lähellä — lähellä. Montako kilometriä se tämä teidän ”lähellä” on, ja montako euroa niihin olette tässä vaihtoehdossanne laittaneet? Niinpä, tyhjä lupaus, pelkkä mainos sosiaalisessa mediassa, yhtä tyhjä lupaus kuin alvin alentaminen. Ette pysty pitämään teidän lupauksianne edes oppositiossa. Mitenkäs tuleva suuri johtaja, pääministerin salkusta haaveileva edustaja Kaikkonen tätä kommentoi? [Perussuomalaisten ryhmästä: Turvallinen!] Te ette ole uskottava. Vai miltä kuulostaa se, että aiemmin, ennen teidän soteuudistustanne, oli neljä kuntaa, missä ei ollut terveyskeskusta? Nyt niitä tulee olemaan teidän päätöksillänne 42, [Välihuutoja keskustan ryhmästä — Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] jopa 82.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2025-11-26T15:34:10,2025-11-26T15:35:25,Käsitelty,1.1 2025_116_75,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Honkonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_76,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä, mitä edustaja Simula tässä edellä sanoi, kuulostaa kyllä aika erikoiselta, aivan kuin te ette olisi huomannut, että tuolla ministeriaitiossa istuvat teidän omat ministerit. Näitä päätöksiä, mihinkä hyvinvointialueet on ajettu teidän vastuuaikananne, yritätte vierittää muiden syyksi, ja tämähän tuntuu olevan muutenkin koko hallituksen linja. Kerrataanpas muutama tosiasia, jotka olivat hallitusohjelman aivan keskeisimmät tavoitteet. Velkasuhde vakautetaan tällä vaalikaudella, alijäämätavoite yksi prosentti ja 100 000 uutta työllistä. Nämä olivat hallitusohjelman keskeisimmät tavoitteet. [Välihuutoja] Voin ne toistaakin, jos olette ne kenties unohtaneet. Ja miten on käynyt? [Juha Mäenpää: Onko Marinia ikävä?] Kaikista näistä hallitus tulee lipeämään, nämä eivät tule toteutumaan. Sen lisäksi suomalaiset on ajettu epätoivon tilaan: talous ei kasva, kotitaloudet eivät uskalla kuluttaa, ihmiset eivät luota talouteen ja tähän teidän asianhoitoonne. Tälle me tarjoamme vaihtoehtoa. Keskiluokan, joka rahoittaa koko hyvinvointiyhteiskunnan, on saatava enemmän, ja me haluamme, että luottamus palautuu nimenomaan keskiluokan ostovoiman kasvun kautta Suomen talouteen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-11-26T15:35:26,2025-11-26T15:36:42,Käsitelty,1.1 2025_116_77,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Lohikoski., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_78,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eilen kuultiin, että hallitus on huonolla suhdannepolitiikallaan vienyt Suomen EU:n tarkkailuluokalle. Myös työttömyysaste kohosi synkimmäksi 15 vuoteen eli 10,3 prosenttiin. [Sheikki Laakso: Onko liian vähän työttömiä?] Lisäksi koulutuksen entinen kärkimaa Suomi romahti. Entinen OECD-maiden koulutustason ykkönen on vajonnut sijalle 31. [Timo Heinonen: Eli hän viittaa Anderssonin aikaan!] Vasemmistoliitto haluaa nostaa Suomen osaamistasoa. Me laajensimme oppivelvollisuutta ja teimme toisesta asteesta maksuttoman. Oikeiston käsissä koulutuksen erityissuojelu on tarkoittanut leikkaamista jokaiselta koulutusasteelta, myös korkeakouluilta. Meidän vaihtoehtomme takaisi oppimisen tuen uudistukselle riittävät resurssit, ja peruisimme kuntien valtionosuusleikkaukset, jotka uhkaavat nyt kouluja läpi Suomen. Lisäksi hallitus on sivuuttanut luovien alojen valtavan kasvupotentiaalin. Me vahvistaisimme kulttuurikenttää ja rakentaisimme kestävää pohjaa luovien alojen kasvulle ja siten talouden uudistumiselle.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-11-26T15:36:42,2025-11-26T15:37:56,Käsitelty,1.1 2025_116_79,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Viitanen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_80,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Siinä, missä hallitus suosii kaikkein varakkaimpia, SDP on sen tavallisen suomalaisen puolella. [Jenna Simula: Kuka on epätavallinen?] Meidän verovaihtoehdossamme pieni‑ ja keskituloiset hyötyvät. Meidän verovaihtoehdossamme kaupanmyyjille, opettajille, insinööreille ja sairaanhoitajille jää enemmän käteen kukkaroon kuin mitä hallituksen veropolitiikalla. [Laura Huhtasaari: Entä yrittäjät? — Jenna Simula: Entä pienituloiset?] Me olemme tavallisen suomalaisen puolella. Hallitus suosii miljonäärejä. [Jenna Simula: Ne onkin epätavallisia, kun ei montaa löydy!] Ja mitä tulee tähän yritysten verottamiseen, puhemies, meidän vaihtoehdossamme suurin osa yrittäjistä voittaa. Me tukisimme pieniä yrittäjiä, me nostaisimme arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa, me parantaisimme kotitalousvähennystä, [Jenna Simula: Rahaa on!] me tukisimme ensimmäisen työntekijän palkkausta, me satsaisimme pienten yrittäjien tukemiseen. Joskus, ministeri, mietin, oletteko te tai hallituspuolueet edes lukeneet meidän vaihtoehtoamme. Äsken esimerkiksi muuten äänestimme perintöverotuksesta, jossa SDP esitti perintöveron alarajan keventämistä. En huomannut, että hallituspuolueet olisivat tukeneet sitä SDP:n esitystä, [Puhemies koputtaa] mistä juuri äsken äänestimme, puhemies, tavallisen suomalaisen asialla.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-11-26T15:37:56,2025-11-26T15:39:11,Käsitelty,1.1 2025_116_81,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Lintilä., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_82,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Mika,Lintilä,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän tätä päivää varten varmasti kaikki oppositiopuolueet tekivät ihan aidosti vaihtoehtobudjetteja. [Timo Heinonen: Kyllä!] Niin teki keskustakin. Me kevennetään keskituloisten verotusta 500:sta 1 000 euroon. Tuodaan uskottavuutta ja toivoa. Mutta kyllä tämä tyylilaji tuli hyvin selville valtiovarainministerin puheenvuorossa: ei täällä rakentavaan debattiin tänään päästä. [Timo Heinonen: No, yrittäkää edes! — Juho Eerola: Koittakaa edes!] Koko ajan valtiovarainministeri ja täältä hallituksesta sanovat, että on sopeutettu kymmenen miljardia. Minun käsitykseni mukaan ei ole sopeutettu kymmentä miljardia, koska samaan aikaan on lisätty menoja, samaan aikaan on laskettu veroja. Mielenkiintoista olisi nähdä VM:n laskelma siitä, mikä on todellinen sopeutuksen määrä. Eiväthän viime kevään riihen veroratkaisut olleet mitään kasvua luovaa, fiskaalisesti järkeviä. Ne olivat jakoja teidän eturyhmillenne. Sillä ei tuotu mitään uutta tänne. [Juho Eerola: Mielenkiintoista olisi nähdä tietopalvelun laskelmat teidän vaihtoehtobudjetista!] Se, että luottamus on mennyt, uskottavuus on mennyt, korjaantuu yhdellä asialla, ja ne ovat seuraavat vaalit. Siihen ajankohtaan te voitte vaikuttaa, [Puhemies koputtaa] tai ainakin pääministeri.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2025-11-26T15:39:11,2025-11-26T15:40:31,Käsitelty,1.1 2025_116_83,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Satonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_84,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tätä keskustelua on tänään kuunnellut, niin ei kyllä tunnu siltä, että ollaan semmoisessa parlamentissa, joka on juuri joutunut alijäämämenettelyyn. Kun näitä opposition vaihtoehtobudjetteja kuunteli, niin ei siellä kyllä juuri mitään ryhmää jäänyt mainitsematta, jolle ei jotain hyvää olisi luvattu, mutta sen sijaan ainoastaan valtiovarainministerin puheenvuorossa kerrottiin niistä, millä näitä sitten oli yritetty ikään kuin rahoittaa. Eli kyllähän nämä valitettavasti höttöjen päällä ovat. [Pia Lohikoski: Koulutusta leikkaamalla Suomi nousuun!] Täällä puhuttiin siitä, mitä IMF totesi. IMF nimenomaan totesi, että ne työmarkkinauudistukset, joita Suomi on tehnyt, ovat olleet välttämättömiä. Ja toisin kuin täällä on väitetty, tai ei ole puhuttu siitä asiasta lainkaan, työllisyyshän on noussut 25 000 näissä uusimmissa luvuissa. Se, että meillä samaan aikaan nousee myös työttömyys, johtuu siitä, että työvoiman ulkopuolella olevien määrä on muistaakseni vähentynyt 60 000:lla. [Joona Räsäsen välihuuto] Eli on erinomaista, että työllisyys on nyt lähtenyt nousuun.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-11-26T15:40:31,2025-11-26T15:41:39,Käsitelty,1.1 2025_116_85,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Hyrkkö., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_86,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä kuultiin hetken aikaa sitten edustaja Wallinheimon puheenvuoro, joka oli minusta varsin osuva kuvaus kokoomuksen talouspolitiikan yksisilmäisyydestä. Kun peräänkuulutettiin vastuunkantoa, niin edustaja Wallinheimo alkoi puhua leikkaamisesta. Sanotaan, että jos kädessä on vasara, niin kaikki ongelmat näyttävät yhtäkkiä nauloilta. Ja sama taitaa päteä myös saksiin: jos kädessä on sakset, niin kaikki näyttää leikattavalta. Sen politiikan seurauksena tässä maassa yli 30 000 lasta on sysätty köyhyyteen ilmekään värähtämättä. Mutta kun teidän politiikkanne tulokset ovat näin synkkiä, niin eikö kannattaisi vaihtaa työkalupakkia? Olisiko aika myöntää, että tämä teidän reseptinne ei tosiaan toimi? Etenkin kun on niin, että vaikka talous nyt lähtisikin käyntiin, niin kuin me kaikki tietysti toivomme, niin hintalappua näistä köyhyyteen sysätyistä lapsista, niistä päätöksistä, maksetaan vielä todella kauan tämänkin päivän jälkeen. Kiitän edustaja Anderssonia vaihtoehtobudjettimme lukemisesta. Me todella ajattelemme, että maataloutta on syytä uudistaa. Kestävyysmurros on myös maatalouden saralla välttämätöntä tehdä, koska ilmaston kuumeneminen ja luontokato, esimerkiksi pölyttäjien väheneminen, uhkaa maatalouden huoltovarmuutta todella vahvasti.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-11-26T15:41:39,2025-11-26T15:42:58,Käsitelty,1.1 2025_116_87,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Furuholm., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_88,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jättityöttömyys, olematon kasvu, syventynyt lapsiperheköyhyys, koulutusleikkauksia, nurkkaan ahdistetut hyvinvointialueet ja sitten veronalennukset suurituloisille — oikeudenmukaisemman ja kestävämmän vaihtoehdon tekeminen tässä tilanteessa ei ole tosiaan vaatinut mitään taikatemppuja. Arvoisa rouva puhemies! Vasemmiston vaihtoehto takaa työtä, työstä palkan. Me vahvistaisimme koulutusta ja vähentäisimme köyhyyttä. Puolustaisimme suomalaisten peruspalveluita, hyvinvointivaltion ydintä. Palauttaisimme luottamuksen tähän maahan. Ja kaiken päälle vielä ottaisimme vähemmän velkaa kuin istuva hallitus. Hyvä hallitus, ei ole kyse tuntemattomasta jarrusta vaan hallituksen epäonnistuneesta politiikasta, ja siksi oppositio tarjoaa täällä vaihtoehtoja. Ottakaa edustaja Anderssonista mallia ja lukekaa nämä vaihtoehdot. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-11-26T15:42:58,2025-11-26T15:43:58,Käsitelty,1.1 2025_116_89,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Rantanen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_90,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Rouva puhemies! Kyllä se on niin, että hallitus on pettänyt kaikki keskeiset lupauksensa. Se on pettänyt lupauksen velan pienentämisestä, se on pettänyt lupauksensa työllisyyden suhteen, ja Orpon—Purran hallitus vie meidät nyt tänne EU:n tarkkailuluokalle. [Joona Räsänen: Etupulpettiin!] Kyllä me tarvitaan aidosti reilumpi linja. SDP on esittänyt omassa vaihtoehtobudjetissaan esimerkiksi suhdanteisiin reagoivaa työttömyysturvaa ja siihen suojaosaa, uutta aikuiskoulutustukimallia. Olemme esittäneet ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottamista mikroyrityksiin. Kyllä meillä on olemassa vaihtoehtoja tälle politiikalle, jota tämä hallitus tällä hetkellä tekee. Minäkin kiinnitän erityisesti huomiota suhtautumiseen näitten vaihtoehtojen edes pohtimiseen. Ja kyllähän se on niin, kun julkisuudessa on nyt paljon puhuttu tästä tuntemattomasta tekijästä, että se tuntematon tekijä on tässä ihan nähtävillä. Tämä hallitus on vienyt luottamuksen ihmisiltä, ja toivottavasti te osaatte katsoa sitä tuntematonta tekijää suoraan silmiin ja tehdä oikeita päätöksiä sen suhteen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-11-26T15:43:58,2025-11-26T15:45:13,Käsitelty,1.1 2025_116_91,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Kemppi., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_92,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meitä vaivaa veroilla näivetetty keskiluokka, jonka Orpon hallitus on unohtanut. Siksi keskusta esittää verouudistusta, jossa opettajalle, duunarille, koodaajalle voidaan saada käteen jopa tuhat euroa lisää palkkaa. [Juha Mäenpää: Missä ajassa?] Siksi, koska talouden kasvu lähtee loppujen lopuksi ihmisistä. Kasvu onnistuu vain, jos onnistumme keskiluokan kanssa. Työ, yrittäjyys, perheen kasvattaminen, riskinotto ja vaurastuminen ovat ykköstavoitteita keskustalle. Siksi keskusta esittää keskiluokan veronkevennystä. Me esitämme perintö- ja lahjaveron korotonta maksuaikaa, varainsiirtoveron helpotusta, perhepakettia, yhteisöverouudistusta. Tämä hallitus tekee päinvastaista. Velkasuhde on vain piirua vaille 90 prosenttia, ja olemme joutumassa EU:n tarkkailuluokalle. Arvostetaan keskiluokan ahkeruutta, arvoisa hallitus. [Puhemies: Aika!] Tehdään muutos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-11-26T15:45:13,2025-11-26T15:46:32,Käsitelty,1.1 2025_116_93,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Kaarisalo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_94,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ei vain se, että kaiken voi tehdä reilummin, vaan se, että kaiken voi tehdä vastuullisemmin, [Jenna Simula: Te annatte potkuja reilummin!] ja sen SDP nimenomaan osoittaa. Suomalaisten luottamuksen puute, ministeri Purra — se on se kasvun lukko, tuntematon jarru, jota hallitus on viime päivinä niin kovasti ihmetellyt. Puheet yritysten kurittamisesta ovat täysin höpöpuhetta. SDP:n vaihtoehdossa valtaosa yrityksistä voittaa, siis valtaosa. Tavallisten suomalaisten verotus kevenee. SDP esittää keinoja, jotka vahvistavat luottamusta, luovat edellytyksiä kasvulle, edellytyksiä yrityksille työllistää ja ihmisille työllistyä — ja kaikki tämä reilusti pienemmällä alijäämällä. Se on vastuullisuutta. Mutta täällä te, arvoisa hallitus, huudatte jälleen kerran tätä kulunutta mantraanne. Se vain osoittaa sen, että teidän omat keinonne ovat lopussa. Eikö nyt olisi vaihtoehdon, kestävän vaihtoehdon, vuoro?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-11-26T15:46:32,2025-11-26T15:47:44,Käsitelty,1.1 2025_116_95,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Eestilä., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_96,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Siitä varmaan olemme samaa mieltä, että keskeinen haaste meille kaikille puolueille riippumatta meidän asemasta hallituksessa tai oppositiossa on luottamuksen parantaminen. Siitä olemme samaa mieltä. [Antti Kurvinen: Tämä on viisasta!] Se on erikoinen juttu: Eihän talous toimi eikä sen dynamiikka pääse toimimaan, jos ihmiset eivät kuluta eivätkä yritykset investoi. Tällä hetkellä kotitalouksilla on yli 115 miljardia talletuksia, mihin edustaja Lohi viittasi. Se on kaikkien aikojen korkein lukema, ja se kertoo sen, että palkankorotusten ja matalan inflaation ansiosta periaatteessa ostovoima on kunnossa [Antti Lindtman: Kyllä, naulan kantaan!] mutta siellä on joku psykologinen jarru, joka sitten estää ihmisiä kuluttamasta. Se, miten me sen palautetaan, ei ole täysin yksiselitteinen eikä yksinkertainen juttu. Sosiaalidemokraateilta kysyn rakentavasti ja tietenkin nöyrästi: kun olette hyvin pitäneet Itä-Suomen asiaa esillä ja edustaja Eskelinen nimenomaan vaatinut Karjalan radalle rahoitusta, mikä kylläkin on hallitusohjelmassa, niin miksi teidän vaihtoehtobudjetissanne on täysi nolla?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-11-26T15:47:44,2025-11-26T15:48:59,Käsitelty,1.1 2025_116_97,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Eskelinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_98,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sieltähän se tuli. Olisinkin valmistautunut kysymään Mäkelältä sitä hallituksen Itä-Suomi-listaa, mitä hän tuossa kovasti kuulutti meidän suuntaan. Se kyllä on tällä hetkellä tyhjä. Hyvä, että siellä tällä hetkellä ohjelmatyö on käynnissä. Voin kertoa, kun liikennehankkeista on niin kovasti puhuttu, että Itä-Suomeen on tullut valtavasti rahaa. Tässä ovat luvut: Marinin hallitus 416 miljoonaa euroa, ja se valtava raha Itä-Suomen liikennehankkeisiin on tältä hallitukselta 351 miljoonaa hallituksen päätöksiä. Tämä on se totuus. [Oikealta: Väärät luvut!] Karjalan rataa on huudettu tältä puolelta jo pidemmän aikaa, mutta oudosti vain sitten Karjalan radankin rahat menivät Savon radalle. [Perussuomalaisten ryhmästä: Missä se teidän vaihtoehdossa sitten on?] Se oli poliittinen päätös. Yhteisesti oli sovittu, että vt 5:n jälkeen tulee Karjalan rata rahoitettavaksi, mutta eipä tullut. Se oli hallituksen päätös.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-11-26T15:48:59,2025-11-26T15:50:07,Käsitelty,1.1 2025_116_99,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Partanen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_100,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Karoliina,Partanen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä synkistelyn määrä täällä salissa on kyllä pysäyttävää. Ei mitään muuta kuin synkistelyä synkistelyn perään, ja eräs vanha viisas edustaja joskus sanoikin, että jos Suomi joskus lähtisi tosissaan nousuun sillä, että synkistellään, niin synkistellään toki yhdessä. Uutiset kuitenkin kertovat siitä, että talouskasvu on jo täällä. Työllisten määrä on lähtenyt kasvuun, meille tulee ennätysmäärä investointeja, olemme kotiuttaneet ulkomailta erilaisia hankkeita tänne Suomeen ja niin edespäin, ja silti me vain synkistellään ja synkistellään. [Antti Kurvinen: Purra synkistelee eniten!] No, mitä sitten tässä tarjotaan vaihtoehdoksi tälle synkistelylle ja synkistelyn lisäksi opposition toimesta, se on verotuksen kiristämistä, [Pia Viitanen: Ei!] lisää veroja pienille yrittäjille, lisää veroja keskisuurille yrittäjille, lisää veroja suurille yrittäjille. [Joona Räsänen: Älkää synkistelkö!] Jos tällä linjalla olisi talous saatu kasvuun, niin olisihan se kasvanut jo edellisen hallituksen aikana, mutta niin ei vain käynyt. [Joona Räsänen: Taas meni synkistelyn puolelle!] Tämä on se ainoa vaihtoehto, mitä oppositio tarjoaa, mutta ei sillä Suomi lähde kasvuun.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Karoliina Partanen,1520,2025-11-26T15:50:07,2025-11-26T15:51:23,Käsitelty,1.1 2025_116_101,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Aika. — Edustaja Tuppurainen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_102,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään on kyllä tullut synkkiä uutisia. Juuri tulleen tiedon mukaan Etelä-Karjalan hyvinvointialue irtisanoo lähes 400 henkilöä, joissa on varmasti mukana myös hoitohenkilökuntaa, hoitajia. [Petri Honkonen: Sitäkään hallitus ei aio korjata!] Tämä on seurausta hallituksen kovakorvaisuudesta sotekriisin hoidossa, jossa oppositio on tarjonnut yhteistyön kättä. Ylimielisesti se torjuttiin. [Jenna Simula: Mites Ilmari Julma Tampereella?] Tämän hallituksen tulostaulu kertoo karua kieltään: Euroopan surkein talouskasvu, Euroopan ennätystyöttömyys, lähes satatuhatta uutta työtöntä Orpon—Purran vahtivuorolla, myös hoitohenkilökuntaa hyvinvointialueilta. Tällä hetkellä keskeisin talouden jarru on luottamuksen puute. Työttömyyden pelko jäytää suomalaisia ihmisiä, ja siitä tämän hallituksen kyllä pitäisi kantaa vastuu. Sen vuoksi SDP haluaa palauttaa luottamuksen nimenomaan tavallisille suomalaisille, pieni- ja keskituloisille ihmisille [Mauri Peltokangas: Tampereen malli, tai Uniper!] kohdentamalla heille veronkevennyksiä yli puoli miljardia enemmän kuin hallitus. Mutta te olette valinneet keventää varakkaitten verotusta velaksi. Tämä ei lisää luottamusta. Otatteko te tästä vastuun, ministeri Purra?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-11-26T15:51:23,2025-11-26T15:52:36,Käsitelty,1.1 2025_116_103,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Koskela., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_104,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Nyt SDP kyllä tarjoaa kylmää kyytiä. Nyt on joku kaalimaan vartijana, [Joona Räsänen: Tuplapukki!] koska maaseutua teidän vaihtoehtobudjetissa kyllä kohdellaan aika kovalla kädellä. Maataloustuista pois miljoona, autoilun kustannuksia ylös, maatalouden energiatukia leikataan, hevosilta poistetaan, ja vieläpä turvetuotannostakin 30 miljoonaa. Onko SDP:n tarkoitus tyhjentää maaseutu lopullisesti ja keskittää väestö suuriin kaupunkeihin? Ymmärtääkö SDP, että maaseudun elinvoima hyödyttää koko Suomea ja vientiteollisuuttamme, joka lepää paljolti maaseutumaisten alueiden harteilla? [Sanna Antikainen: Ei ymmärrä!] Turvetuotannosta vielä: Siitä leikkaaminen osuu myöskin meidän huoltovarmuuteen. [Mikko Savola: Missäs se veroale on?] Energiaturve on ainoa kotimainen ja vakaa energialähde, joka tarjoaa lämpöä kovimmilla pakkasilla. Turvetuotannon alasajon myötä menettäisimme myös kasvu- ja kuiviketurpeen sekä monet uudet turveinnovaatiot, joilla myöskin tulisi vientituloja, millä tämä maa tullaan pelastamaan jatkossa. [Puhemies koputtaa] SDP:n vaihtoehto olisi toteutuessaan turmiollista koko Suomelle.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-11-26T15:52:36,2025-11-26T15:53:53,Käsitelty,1.1 2025_116_105,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Aika. — Edustaja Malm., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_106,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän tässä tätä synkistelyä tänään on aihetta mietiskellä. Alijäämämenettely ja tarkkisluokka kutsuu, ennätystyöttömyys, ennätysvelka, ennätyskonkurssit. [Sanna Antikainen: Mites VTV:n raportti?] Olen kyllä sitä mieltä, että tässä valossa kokoomus on ainakin selvästi sitä mieltä, että kaikki on tehty oikein. Tällä tulostaululla kokoomus ei ole valmis muuttamaan piiruakaan politiikkaa siihen suuntaan, että se olisi reilumpaa. Siinä missä kokoomus haluaa helpottaa irtisanomista, SDP vaihtoehdossaan haluaa helpottaa palkkaamista. Tässä on aika merkittävä ero. Luottamuksesta on puhuttu paljon, ja täällä on puhuttu psykologisesta jarrusta. Minä kerron, että se psykologinen jarru on se työttömyyden pelko. Pienikin määrä rahaa laitetaan sukanvarteen, jos sinne on laitettavaa, mutta valitettavasti tässä maassa on ihan liian monta ihmistä, joilla sukat pyörivät jalassa pelkästä luottamuksen puutteesta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-11-26T15:53:53,2025-11-26T15:55:13,Käsitelty,1.1 2025_116_107,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Savola., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_108,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskusta haluaa, että tehdystä työstä jää enemmän rahaa käteen. Tavallisen duunarin, luokanopettajan, poliisin, insinöörin jopa tuhat euroa enemmän vuodessa ovat tämän työntekijän omia rahoja, jotka hän käyttää kulutukseen ja kasvuun, ja luo uskoa tähän maahan. Me tarvitaan yrityksille uskoa. Erityisesti pienet yritykset ovat ongelmissa siinä, että te leikkasitte kotitalousvähennystä. Keskusta palauttaisi kotitalousvähennyksen. Me myös vauhdittaisimme rakennusalaa, niin että tähän maahan tulisi euroja, kasvua, työtä ja investointeja ympäri Suomen maakuntia tätä kautta. Työtä, taloutta ja uskoa parempaan tulevaisuuteen — se on nimenomaan keskustan vaihtoehto, joka tulee siitä, että keskiluokka voi tässä maassa paremmin. [Jenna Simula: Entäs teidän mamulinja?]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2025-11-26T15:55:13,2025-11-26T15:56:11,Käsitelty,1.1 2025_116_109,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Huhtasaari., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_110,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Se on totta, että Suomen tilanne on todella huono, mutta opposition mielestä ei ilmeisesti riittävän huono: Te haluatte lisää veroja, koska teidän mielestä meillä on vieläkin liikaa menestyviä yrityksiä ja menestyviä ihmisiä, jotka pitäisi ajaa verotuksella pois ja näin estää uusia tulemasta. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetissa meidän työttömien määrä lisääntyisi 64 000 ihmistä. Eli ilmeisesti meillä ei ole vielä riittävästi työttömiä. Myöskin vihervasemmiston mielestä Suomessa on vielä liian turvallista, eikä meillä ole vielä niin huono tilanne humanitaarisen maahanmuuton suhteen kuin esimerkiksi Ruotsissa, joten te haluatte lisätä sitä. Ja kun te koko ajan puhutte niistä tavallisista suomalaisista, niin minä haluan tietää, keitä he ovat. Ovatko he yrittäjiä? Onko menestynyt ihminen myös tavallinen, ja ajaako tavallinen ihminen autolla? Minä en koskaan halua sellaista hallitusta Suomeen, että bensan hinta on kallista. [Eduskunnasta: Keskituloinen on tavallinen!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2025-11-26T15:56:11,2025-11-26T15:57:22,Käsitelty,1.1 2025_116_111,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_112,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Satonen valitteli sitä, että näissä vaihtoehtobudjettien esittelyissä lähinnä vain luvataan kaikkea hyvää eri suuntiin, mutta kun vaihtoehtobudjettien kauneus on juuri siinä, että niissä pitää esittää paitsi se, mihin rahaa laitetaan, myös se, mistä se raha saadaan. [Oikealta: Missä teidän laskelmat?] Jokainen voi vapaasti lukea sen näistä vaihtoehtobudjeteista, arvioida sitä ja muodostaa oman näkemyksensä. Myös vihreiden vaihtoehtobudjetissa näin on tietysti tehty: Me ottaisimme rahaa tehottomista yritystuista, me ottaisimme rahaa haitallisten veronalennusten perumisesta. Tässä taloustilanteessa ei ole mitään järkeä keventää fossiilisten tuontipolttoaineiden tai suurituloisten verotusta sillä tavalla kuin hallitus nyt tekee. Me hyödyntäisimme enemmän haittaveroja, vaikkapa sitä terveysperusteista veroa, joka muun muassa edustaja Heinoselle kelpasi vielä ennen vaaleja mutta ei enää vaalien jälkeen. Nämä päätökset eivät ole helppoja, eivätkä ne ole aina erityisen suosittujakaan, mutta me avoimesti esitämme myös vaikeita ratkaisuja tässä meidän vaihtoehtobudjetissa, ja me olemme niihin valmiita.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-11-26T15:57:22,2025-11-26T15:58:28,Käsitelty,1.1 2025_116_113,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Haatainen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_114,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä luottamuspula on huutava tässä maassa. Edustaja Eestilä puhui siitä. Ihmiset eivät luota tulevaisuuteen, eivät uskalla investoida asuntoihin, kaikki säästävät sukanvarteen, ja sama pätee yrityksiin. Yritykset eivät näe pitkälle tulevaisuuteen eivätkä näe luottamusta. [Laura Huhtasaari: Siksi niitä kannattaa verottaa lisää!] Ja varsinkin pienyrittäjät ovat todella tiukilla. Monet naisyrittäjät kertovat, että konkursseja tulee, ja niitä on tullut. Siitä syystä SDP haluaa rakentaa luottamusta ihmisiin, yrityksiin, yhteiskuntaan, ja erityisesti haluamme luoda kasvua ja edellytyksiä sille, että työpaikkoja syntyy. [Tere Sammallahden välihuuto] SDP:n vaihtoehto on selvästi parempi työllisyysvaikutuksiltaan kuin hallituksen teot, ja sen kyllä tulostaulu näyttää: Työttömyys on historiallisen korkealla, Euroopan korkeimpia. Samoin kasvuluvut ovat heikot, ja siitä syystä nyt tässäkin keskustelussa, mikä täällä käydään, nokitellaan. Mutta kuuntelisitte, hallitus, mitä meillä on esitettävänä, ja ottaisitte vakavasti nämä ehdotukset, koska aika tikittää. Meillä ei ole loputtomiin aikaa [Puhemies koputtaa] tehdä näitä ratkaisuja.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-11-26T15:58:28,2025-11-26T15:59:48,Käsitelty,1.1 2025_116_115,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Bergbom., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_116,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen nyt tutustunut näihin opposition laatimiin vaihtoehtobudjetteihin, ja jokainen niistä sisältää veronkorotuksia, veronkorotuksia, veronkorotuksia ja veronkorotuksia. Silläkö tämä maa nousee? Mitä tulee keskustaan, teidän vaihtoehdossanne veronalennukset rahoitetaan ensi vuonna sellaisilla toimilla, joita tämä hallitus ei ole tekemässä. Otatteko te itse omaa ohjelmaanne tosissanne? Mitä tulee SDP:hen, niin mistä johtuu vuodesta toiseen tarve verottaa lisää niitä yrityksiä, jotka tuovat Suomeen talouskasvua? [Mauri Peltokangas: Ja jopa lakkauttaa elinkeinoja!] Ihmettelen kummasti. Ja koko opposition osalta, pois lukien keskusta, tarve verottaa suomalaista tavallista autoilijaa korostuu ohjelmissa, niin vihreillä, vasemmistoliitolla kuin SDP:ssä. Tätäkin ihmettelen. [Laura Huhtasaari: Kauheeta! — Antti Kurvinen: Työttömällä ei ole varaa autoilla!] Sitten ihmettelen sitä, kun te sanotte, että on tavallisen suomalaisen vuoro. Oliko se tavallisen suomalaisen vuoro silloin, kun te olitte vallassa? Miten kävi suomalaisille? Ostovoima laski Marinin hallituskaudella tavallisilla suomalaisilla. Se erottaa meidät teistä. Tämän hallituskauden aikana tavallisten suomalaisten ostovoima kasvaa, ja tämän hallituksen veropäätöksillä niin käy myös ensi vuonna.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-11-26T15:59:48,2025-11-26T16:00:58,Käsitelty,1.1 2025_116_117,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Lindtman., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_118,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Bergbom kysyi, eikö meidän pitäisi tukea tai vähemmän verottaa niitä yrityksiä, jotka luovat sitä kasvua. No minkälaiset yritykset luovat sitä kasvua? Ennen kaikkea ne, jotka investoivat — eikö niin? —, ne, jotka panostavat tutkimus-, kehitys-, innovaatiotoimintaan. Juuri näille yrityksille SDP on esittänyt tuntuvampaa ja laajempaa verokannustinta. Eivätkös ne ole juuri ne pienet yritykset, jotka ahkeroivat siinä alkuvaiheessa? [Tere Sammallahden välihuuto] Eivätkö ne ole juuri ne ahkerat yrittäjät, jotka muun muassa tuovat kotitaloustyötä, hoivatyötä koteihin? [Jenna Simula: Onko laiskoja yrittäjiä? Näytä mulle laiska yrittäjä!] Ne ovat juuri niitä, joiden verotusta me laskettaisiin. Itse asiassa, arvoisat edustajat, SDP:n vaihtoehdossa suurin osa, siis suurin osa, yrittäjistä hyötyy, koska me tarjoamme myös ansiotuloverokevennyksiä. Harva yrittäjä lukumääräisesti on huipputuloinen, joita te täällä puolustatte. Arvoisa valtiovarainministeri, kysyn vielä kerran: otatteko [Puhemies: Aika!] vastuun Suomen joutumisesta alijäämämenettelyyn?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-11-26T16:01:00,2025-11-26T16:02:20,Käsitelty,1.1 2025_116_119,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Edustaja Kaikkonen, sen jälkeen ministeri Marttinen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_120,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on kyllä jonkun verran painotuseroja. Hallitus kaavailee todella verokevennyksiä yrityksille, jotka lähinnä tulevat hyödyttämään suuryrityksiä, jos kovasti niitäkään. Me katsomme, että kyllä kasvun avaimet enemmän ovat siellä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, ja sinne esitämme merkittävää yritysverouudistusta Viron veromallin hengessä. Se kannustaisi yrityksiä kasvuun ja investointeihin, työllistämiseen. Ja sitten näissä tuloverokevennyksissäkin on eroja. Hallitus kohdistaa suurimmat verokevennyksensä kaikista suurituloisimmille. Yli 10 000 euroa kuussa ansaitsevat saavat kaikista eniten. Yli 10 000 euroa kuussa ansaitsevat saavat kaikista eniten teidän mallissanne. [Juha Mäenpää: Tuo on kateellisen johtajan puhetta!] Me keventäisimme suurituloisten verotusta vähemmän ja painottaisimme keskituloisia, tavallisia suomalaisia: Ossi Opettaja, plus 735 euroa vuodessa lisää; Sari Sairaanhoitaja, plus 700 euroa vuodessa lisää; Katja Koodari, tonni; Teemu Tehdastyöntekijä, reilu tonni — siis tavalliset työtä tekevät suomalaiset. Siellä se menee suoraan kulutukseen, laskuihin, kotimaiseen kysyntään, ja sillä vahvistettaisiin luottamusta [Puhemies koputtaa] tässä maassa. [Antti Kurvinen: Turvallinen Kaikkonen! — Juha Mäenpää: Kateellinen Kaikkonen! — Jenna Simula: Ja Linjaton Lindtman!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2025-11-26T16:02:20,2025-11-26T16:03:33,Käsitelty,1.1 2025_116_121,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Ministeri Marttinen, kaksi minuuttia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_122,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Matias,Marttinen,Työministeri,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun eilen saimme uusimmat työttömyys‑ ja työllisyysluvut, niin niistä voidaan vetää kahdentyyppisiä johtopäätöksiä. Ensinnäkin työttömyys on liian korkealla tasolla, [Antti Kurvinen: Mitä te teette sille?] mutta onneksi, hyvät kansanedustajat, toista kuukautta peräjälkeen työllisten määrä kasvaa — 25 000 työllistä enemmän verrattuna vuoden takaiseen ajankohtaan nähden — mikä tarkoittaa siis sitä, että meidän työmarkkinat ovat virkiämässä. Rouva puhemies! Tässä tilanteessa siis meidän täytyy keskittyä täysimääräisesti toimeenpanemaan näitä uudistuksia, joilla luodaan taas suomalaisille yrittäjille tilaa palkata lisää. Tätä taustaa vasten on aika erikoista lukea näitä vasemmiston vaihtoehtoja, kun siis vasemmistoliiton vaihtoehto heikentää työllisyyttä lähes 65 000 hengellä — 65 000 hengellä — ja vihreiden 12 500 hengellä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Entäs ne lapset? Ajatte lapsia köyhyyteen!] Rouva puhemies! Verotuksesta kun täällä käydään keskustelua, niin nythän meidän täytyy nimenomaan kannustaa ahkeria, rehellisiä suomalaisia pk-yrittäjiä — eikö niin, edustaja Lindtman — investoimaan, palkkaamaan lisää. Se, että te käytätte heitä kohti 500 miljoonan euron veromoukaria, [Oikealta: Hävytöntä!] ei tule millään tapaa kyllä kannustamaan heitä palkkaamaan tai työllistämään lisää taas vastaavasti tulevaisuudessa. Samaan aikaan SDP vielä vastustaa hyvin systemaattisesti joka ainoaa meidän tekemää työmarkkinauudistusta, joiden tavoitteena on nimenomaan kannustaa näitä pk-yrittäjiä työllistämään, kasvamaan lisää. Rouva puhemies! Kun tuloverotuksesta täällä keskustellaan, hallituksen koko kauden tuloveronkevennykset, 1,6 miljardia euroa, painottuvat pieni‑ ja keskituloisille palkansaajille. [Välihuutoja] Hyvät SDP:n ja keskustan edustajat, paljonko te kevensitte viime kaudella, kun olitte hallitusvastuussa, tuloverotusta? Hyvät kansanedustajat, ette sentilläkään. Jääköön tämä nyt myös pöytäkirjoihin, miten uskottavaa on [Puhemies koputtaa] SDP:n kansanedustajilta esittää tuloveronkevennyksiä, [Puhemies: Kaksi minuuttia!] kun te ette vallassa ollessanne tehneet siis yhtä senttiäkään.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-11-26T16:03:35,2025-11-26T16:06:02,Käsitelty,1.1 2025_116_123,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_124,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun puhumme budjeteista tai vaihtoehtobudjeteista, ei niistä voi puhua ilman lukuja. Nyt voidaan tietenkin sanoa, että 90 miljardin kokonaisuudessa meidän muutokset ovat yhteensä kaksi miljardia. Onko se paljon, onko se vähän? Sen jätän itse kunkin harkittavaksi. Meillä on siellä 85 eri kohtaa. Olen tiivistänyt ne viideksi, ja silloin voidaan esittää seuraavaa: Me teemme menojen säästöjä, siis leikkauksia, 912 miljoonalla eurolla. Me teemme menojen lisäyksiä palveluihin 829 miljoonan edestä, siis hieman vähemmän kuin niitä leikkauksia. Me alennamme veroja 921 miljoonalla. Me korotamme painottaen ylimpiin tuloluokkiin veroja 1 365 miljoonalla, josta tulee alijäämää 460 miljoonaa vähemmän kuin valtion budjetissa. Se voidaan käyttää sitten esimerkiksi velanlyhennykseen tai investointeihin. Tässä pähkinänkuoressa meidän vaihtoehto. [Joona Räsänen: Se oli hyvä tiivistys!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-11-26T16:06:02,2025-11-26T16:07:14,Käsitelty,1.1 2025_116_125,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Kosonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_126,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä salissa kaikkien meidän tavoitteena ja vaihtoehtona pitäisi olla kasvu ja Suomen toivoon saattaminen ja herättäminen. Maailma on tosi suuressa murroksessa, eivätkä nämä muutokset ja kriisit tule loppumaan, vaan niitä tulee vain lisää. Olisikin olennaista, että me suomalaiset olisimme muutoskyvykkäitä, ja siihen meillä on kyllä lääkkeenä oppiminen ja kouluttautuminen. Ja meidän pitäisi todella myös saada luottamusta tulevaan. Erityisesti nuorten luottamus tulisi saada nousuun. Suomessa keskinäisen luottamuksen rakentajana on toiminut erityisesti peruskoulu, ja kunnille pitäisi antaa resurssit siihen, että peruskoulu voisi olla kunnossa. Me keskustassa uskomme osaamiseen ja kouluttautumiseen, suomalaisiin. Jos ajatellaan OECD-maiden 25—65-vuotiaita, niin suomalaiset ovat kaikkein osaavimpia tässä joukossa, ja sille joukolle meidän pitää myös aikuiskoulutustuki [Puhemies koputtaa] laittaa kuntoon, jotta jatkossakin [Puhemies: Aika!] meidän osaaminen olisi se, mille me voidaan perustaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-11-26T16:07:16,2025-11-26T16:08:36,Käsitelty,1.1 2025_116_127,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Eloranta., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_128,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen kasvu ei synny sattumalta. Se rakennetaan osaamisella, koulutuksella ja vakaalla luottamuksella tulevaisuuteen. Tämän vuoksi SDP:n vaihtoehto korostaa investointeja ihmiseen. Kun koulutusjärjestelmä on vahva ja jokaisella on mahdollisuus kehittää osaamistaan, niin syntyy sitä tuottavuutta, innovaatioita ja työpaikkoja. SDP esittää koulutukseen pysyviä lisäresursseja varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Ammatilliseen koulutukseen tuomme erillisen rahoituksen lähiopetuksen lisäämiseksi, jotta ne nuoret saavat sitä tarvitsemaansa tukea opinnoissa. Lisäksi haluamme vahvistaa tki-toimintaa muuttamalla t&k-huojennuksen laajemmaksi tki-huojennukseksi ja varmistaa, että aikuisilla on todellinen mahdollisuus päivittää osaamistaan uuden aikuiskoulutustuki 2.0 -mallin kautta. Arvoisa puhemies! Kun panostamme koulutukseen ja osaamiseen, ihmiset uskaltavat silloin investoida elämäänsä ja yritykset tulevaisuuteen. Näin palautetaan se luottamus Suomeen ja voidaan käynnistää kasvun kierre. SDP:n linjalla Suomi voi kasvaa reilummin ja vahvemmin juuri osaamisen kautta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2025-11-26T16:08:36,2025-11-26T16:09:45,Käsitelty,1.1 2025_116_129,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Hyrkkö., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_130,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten ministeri Marttinen hyvin tietää, aivan kaikkien uudistusten työllisyysvaikutuksia eduskunnan tietopalvelu ei pysty laskemaan. Mutta itse aihe on todella tärkeä. Työllisyystilanne on vakava, ja se koskettaa suomalaisia ympäri maan ja eri aloilla, ja tämän hallituksen aikana työttömyys on todella räjähtänyt käsiin. Siksi vihreiden vaihtoehtobudjetissa esitämme muun muassa Työ ensin -pilottia, mittavia koulutuspanostuksia vahvistamaan työllisyyttä myös pitkäjänteisesti, suojaosien palauttamista ja pieni- ja keskituloisille hallitusta kevyempää ansiotuloverotusta. Työ ensin -pilotti on keskeinen uusi avaus, johon toivoisin itse asiassa kuulevani ministerin kommentin. Suomessahan on pitkään ajateltu, että työllistyminen on tämmöinen kuntoutumisen viimeinen etappi. Tutkimus ja käytäntö kuitenkin osoittavat, että mielekäs työ voi itse asiassa olla kuntoutumiselle vahva moottori, ja tässä mallissa tarvittavat tukipalvelut räätälöitäisiin sinne työn rinnalle, ei siis sen eteen muuriksi. Toivoisin, että Suomessa voitaisiin käynnistää tämmöinen Työ ensin -pilotti, joka on ajattelutavaltaan vähän sukua asunto ensin -periaatteelle, [Puhemies: Aika!] joka on ollut menestystarina Suomessa asunnottomuuden torjunnassa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-11-26T16:09:45,2025-11-26T16:10:59,Käsitelty,1.1 2025_116_131,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Sarkkinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_132,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus perustaa työllisyyspolitiikkansa lähes täysin sosiaaliturvaleikkausten varaan. Me näemme, että tämä resepti ei kuitenkaan tosielämässä toimi. Orpon hallituksen aikana sosiaaliturvaa on leikattu, ja Suomessa on ennätystyöttömyys. [Sanna Antikainen: Entäs teidän vaihtoehto?] Marinin hallituksen aikana sosiaaliturvaa ei leikattu, ja silti työllisyys oli ennätyslukemissa. Tämä osoittaa, että tosimaailmassa työllisyys ei määrity vain sosiaaliturvaleikkausten kautta, niin kuin te vaikutatte ajattelevan. Työpaikat eivät tosiasiassa synny köyhiltä leikkaamalla. Te sanotte SISU-malliin vedoten, että vasemmiston vaihtoehto kasvattaa työttömyyttä, koska me perumme sosiaaliturvaleikkaukset. Näin tuskin tosielämässä on, sillä suomalaiset eivät ole vapaaehtoisesti työttöminä. He ovat työttöminä, koska töitä ei ole, ja he eivät leikkaamalla työllisty. Vasemmistoliitto haluaa vähentää työttömyyttä tosielämässä, emme vain laskennallisesti. Me vahvistaisimme pieni‑ keskituloisten ostovoimaa ja kulutuskysyntää, siten myös kasvua ja työllisyyttä. Me palauttaisimme suojaosat, me säätäisimme työtakuun ja me satsaisimme koulutukseen, joka lopulta on työllisyyden ja kasvun kannalta [Puhemies koputtaa] yksi keskeisimmistä asioista.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-11-26T16:10:59,2025-11-26T16:12:10,Käsitelty,1.1 2025_116_133,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Väyrynen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_134,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Noissa kaikissa vaihtoehtobudjeteissa keskustaa lukuun ottamatta oltiin palaamassa hoitotakuussa kahteen viikkoon, vasemmisto jopa yhteen viikkoon. Tätähän kokeiltiin hallituskauden alussa, ja silloin kun tästä lähdettiin luopumaan kohti kolmea kuukautta, pelättiin nimenomaan sitä, että nytten potilaat riutuvat jonoissa ja odottavat kolme kuukautta hoitoa. Me ollaan nyt nähty, että käytännössä pääsee edelleen 60 prosenttia kahdessa viikossa ja kuukaudessa pääsee yli 80 prosenttia hoitoon, ja on kutakuinkin sama tilanne kuin edellisellä vuosikymmenellä. Se, mikä minua itseäni ihmetyttää, on se, että nousee tärkeäksi tämä kahden viikon hoitotakuu vasta siinä vaiheessa, kun ollaan oppositiossa. Koko viime kausi mentiin kolmen kuukauden hoitotakuulla eikä ollut sinänsä yhtään mitään ongelmaa, [Antti Lindtman: Ei, mehän tehtiin se!] ja nyt siitä on tullut ongelma. Minä toivoisin, että sinne tulisi sisällöllisiä ratkaisuja, joilla me oikeasti pystytään tukemaan hyvinvointialueita siinä, että päästään tavoitteisiin, eikä niin, että me luodaan normit, joihin mennään sitten muun muassa vuokralääkäreillä, ja kustannukset nousevat 600 miljoonaan. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-11-26T16:12:12,2025-11-26T16:13:22,Käsitelty,1.1 2025_116_135,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Antikainen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_136,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kun tätä keskustelua on kuunnellut, niin täällä on toistunut kolme sanaa: vastuunkanto, nöyryys ja luottamus. Tästä tulikin mieleeni, että Valtiontalouden tarkastusvirasto tutki SDP:n hallituksen toimia viime kaudella — tulos: demarit, te käskitte muuttamaan tätä raporttia, te haukuitte VTV:n poliittiseksi. [Pia Lohikoski: Se oli valtiovarainministeriö!] Mihinkä jäi se teidän paasaama asiantuntijoiden vapaus ynnä muu? Tämä on ennenkuulumatonta. Missä on vastuunkanto, missä on nöyryys? Luotatteko te VTV:hen? Ja yksi tärkeä asia täytyy ottaa esille, että voidaan keskustella näistä vaihtoehdoista, ja se on se, että siellä täytyy olla mukana eduskunnan tietopalvelun laskelmat. Missä ovat keskustan ja vihreiden laskelmat? Mitä te piilottelette? [Saara Hyrkkö: Ne on julkisesti jaossa!] Ja lopuksi vielä vasemmistoliiton työllisyyslinjasta: [Puhemies koputtaa] teidän vaihtoehtonne nostaisi työttömien määrää 65 000 verrattuna [Puhemies: Aika!] hallituksen linjaan. [Pia Lohikoski: Paperilla, niin kuin nämä teidänkin luomanne työpaikat!] — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-11-26T16:13:22,2025-11-26T16:14:38,Käsitelty,1.1 2025_116_137,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Räsänen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_138,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun nyt tässä tuli tämä VTV:n raportti puheeksi, [Sanna Antikainen: Luotatteko VTV:hen riippumattomana asiantuntijana? — Vasemmalta: Hys, kuunnelkaa!] niin taisi olla ministeri Purran oma ministeriö, kun totesi, että jos samalla metodilla arvioidaan siis tätä hallitusta, jota te, edustaja Antikainen, edustatte, niin tämä hallitus on lisännyt pysyviä menoja, ei suinkaan pienentänyt niitä. [Sanna Antikainen: Puolustusmenoja! Ettekö kannata puolustusmenoja?] — Taitaa olla niin, että ne puolustusmenot, joita tässä budjettikirjassakin näkyy, itse asiassa ovat niitä puolustusmenoja, joista se edellinen hallitus on tänne esityksen tuonut, ja edellinen eduskunta on ne päättänyt. Ne puolustusmenothan, [Sanna Antikainen: Vastatkaa kysymykseen, luotatteko VTV:hen?] joista nyt sitten te puhutte, tulevat vasta seuraavina vuosina. Elikkä, arvoisa puhemies, totean tähän, kun kuuntelen tätä hallituksen argumentaatiota oppositiota vastaan, että tarvittaisiin varmaan jonkunnäköinen tarkkailuluokka myös tälle hallituksen argumentaatiolle, koska tämä ei nyt oikein näytä toimivan. [Naurua vasemmalta]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-11-26T16:14:41,2025-11-26T16:15:54,Käsitelty,1.1 2025_116_139,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Kurvinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_140,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuuntelin tarkasti työministeri Marttisen puheenvuoroa, ja kyllä vähän ihmetytti. Tuli Väinö Linnan klassikot mieleen: Tuntemattomassa sotilassa kun vetistä velliä lusikoitiin, niin silloin tuli tietoon, että herrat ovat laskeneet, että ei voi olla nälkä. Siltä se vähän kuulosti, arvoisa ministeri Marttinen, että työttömyystilanne ei voi olla paha. Teillä oli siihen hyvät teoreettiset arviot, mutta ne eivät näitä lähes 300 000:ta suomalaista työtöntä paljoakaan lämmitä. Olemme Euroopan kakkosia, valitettavasti, työttömyydessä. Todella karmea tilanne. Toivoisin kyllä jotakin aktiivista työllistämistä ja aktiivisia keinoja, nopeita keinoja tämän työllisyystilanteen helpottamiseen. Uskon, että olemme, Marttinen ja hallitus ja keskusta, siitä samaa mieltä, että pk-yrittäjyyden ruokkiminen on se keino, millä me kestävimmin taitamme tätä kauheaa työttömyyskriisiä, mikä Suomessa tällä hetkellä on. Mutta me saamme koko ajan palautetta keskustaan siitä, että pk-yritykset eivät saa rahoitusta, pankit ovat vetäytyneet rahoituksesta pienten yritysten kohdalla, ja siksi esitimme tällaista uutta vakuusrakennetta, uusia takauksia, julkisen vallan apua yrityksille kasvuun, ja myös asunnon ostoon uusia vakuusjärjestelmiä, vähän niin kuin uutta aravalainaa. Olisi mukava kuulla, sopisiko se hallitukselle, voisiko se olla nopea toimi luoda sitä kasvua.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-11-26T16:15:55,2025-11-26T16:17:21,Käsitelty,1.1 2025_116_141,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Aittakumpu., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_142,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! SDP:n vaihtoehdon nimi on Reilummin kohti kasvua. Kun kuitenkin tarkemmin katsoo tätä vaihtoehtopaperia, niin sieltä paljastuu suomalaisille varsin karuja asioita, joita tässä keskustelussa on jo esille nostettukin. Arjen kustannukset nousisivat. SDP ehdottaa vanhemman autokannan ajoneuvoveron kiristämistä, bensan ja dieselin verotuksen nostamista, jakeluvelvoitteen korottamista ja turpeen verotuen poistamista. Kaiken tämän hirveyden päälle SDP ehdottaa maataloustuista leikkaamista ja jopa kotihoidon tuen rajaamista. Arvoisa puhemies! Tämän SDP:n vaihtoehdon luettua ei voi muuta kuin huokaista helpotuksesta. Onneksi tämä on vain vaihtoehto, joka tuskin koskaan tulee toteutumaan. Suomalaiset eivät tarvitse tällaista punaista moukaria, joka nujertaisi maaseutua ja tavallista työssäkäyvää suomalaista. Arvoisa rouva puhemies! Jos SDP patistelee hallitusta tarkkailuluokalle, niin se itse taitaa kuulua apukouluun.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-11-26T16:17:21,2025-11-26T16:18:26,Käsitelty,1.1 2025_116_143,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Kilpi., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_144,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Opposition vaihtoehtobudjetit ovat vähän niin kuin vaihtoehtoyhteiskuntia, ja niistä saadaan vähän maistiaisia ja onneksi ei yhtään sen enempää. Mikä nimittäin muuttuisi? Mikä muuttuisi tästä? Mikä muuttuisi siitä, mitä edellisellä kaudella tehtiin ja mikä maan talouden karille ajoi? Ja todisteitahan tästä alkaa tulla VTV:stä lähtien ja Hesari viimeisimpänä, ettekä tätä pääse mihinkään karkuun. Se on tosiasia. [Antti Kurvinen: Kilpi, tutustukaa tähän paperiin!] Edelleenkin näyttää olevan ruori irti ja kaasu hirttänyt pohjaan, vaikka kivillä ollaan jo. Ja ainoana lääkkeenä siellä on vero, vero, vero [Antti Kurvinen: Veron alennus on keskustan lääkkeenä!] ja vielä maastapoistumisvero, ja kun lasketaan yhteen, niin siitä tulee kasvunvero. Tätäkö ihan oikeasti halutaan? Jos joku nyt tarvitsee sitä tarkkailuluokkaa, niin kyllä se edustaja Eskelinen on. Sen verran pahasti olivat luvut pielessä, että matematiikasta tuli kyllä nyt ihan pyöreä hylsy.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-11-26T16:18:26,2025-11-26T16:19:34,Käsitelty,1.1 2025_116_145,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Kalli., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_146,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Me kaikki tunnemme vanhan viisauden, joka kuuluu: ”Kerro totuus, mutta rohkaise.” Tähän vanhaan viisauteen kannattaisi kyllä myös nyt turvautua, kun Suomen tilanne on äärimmäisen vaikea. Totuushan on se, että hallituksen resepti, hallituksen politiikka, — se ei toimi. Tämä ei ole mielipide, vaan tämä on fakta. Siitä kertovat muun muassa historiallisen murheelliset työttömyysluvut ja Suomen ajautuminen EU:n tarkkailuluokalle. Rohkaisevaa kuitenkin on, että tätä suuntaa voidaan muuttaa, jos tahtoa on, ja tätä uutta suuntaa linjaa myös tämä keskustan vaihtoehto, ”Parempi vaihtoehto. Uusi suunta Suomelle.” ‑paperi. Ja kun edustaja Kilpi äsken kysyi, mikä muuttuisi, jos joku näistä vaihtoehdoista toteutuisi, niin annan konkreettisia esimerkkejä. Esimerkiksi Ossi Opettaja saisi 735 euroa enemmän käteen omasta palkastaan vuodessa. Sari Sairaanhoitajalle tämä tarkoittaisi 700 euroa vuodessa enemmän, Katja Koodarille jopa tonnin ja Teemu Tehdastyöntekijälle yli tonnin. [Puhemies koputtaa] Eikö tämä kuulosta hyvältä? [Puhemies koputtaa] Eikö tähän kannattaisi tarttua?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-11-26T16:19:34,2025-11-26T16:20:49,Käsitelty,1.1 2025_116_147,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_148,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on paljon puhuttu luottamuksesta. Minä sanon, että talous on psykologiaa. Kun tätä keskustelua on tänään kuunnellut, niin en tiedä, kuinka paljon tämä on lisännyt sitä psykologista tilannetta, että kulutus kasvaa. Se on se ydinkysymys, kun meidän kasvuluvut ovat kuitenkin enimmäkseen kuluttajien luottamuksen varassa ja kuluttajien varassa. Meidän bkt kasvaa tänä vuonna 0,1 prosenttia EU:n ennusteen mukaan — 0,1 prosenttia. Siitä voisi kysyä, kun viime vuonna oli 0,4. Ne ovat viimeisen 15 vuoden aikana pienimpiä lukuja, ja voi kysyä, onko hallituksen politiikalla ollut joku merkitys näissä luvuissa. Varmasti on ollut, ja minusta niitä pitäisi katsoa. Sitten toisekseen me olemme täällä työttömyysluvussa 313 000 työtöntä tällä hetkellä, ei avoimia työpaikkoja. Verolukuja on tuotu alaspäin koko ajan, kun kulutus ei kasva. Nämä luvut ovat tosiasioita. Nämä eivät ole mitään feikkilukuja. Nämä ovat niitä lukuja, joita tuolla tilastokeskukset ja muut antavat. [Puhemies koputtaa] Minä kysyn hallituksen politiikan perään: ovatko [Puhemies: Aika!] nämä onnistuneen politiikan lukuja?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-26T16:20:49,2025-11-26T16:22:09,Käsitelty,1.1 2025_116_149,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Päivärinta., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_150,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun SDP:n vaihtoehtoa katsoo ja kun kuuntelee näitä puheita, niin ei voi valitettavasti sanoa mitään muuta kuin sen, että SDP elää edelleen siinä harhassa, että mitä kireämmin työtä verotetaan, sitä suurempi on verotuotto valtiolle. Yhä vain SDP:n vaihtoehto on, että palataan vanhaan, että kiristetään ylimmät marginaaliverot takaisin lähes 60 prosenttiin, kun ne ensi vuoden alusta on laskettu hallituksen toimesta 52 prosenttiin, ja se on, kuulkaa, todellinen kasvutoimi. Ja jos te ette usko hallitusta, uskokaa taloustieteilijöitä, uskokaa Kansainvälistä valuuttarahastoa, IMF:ää, jonka mukaan ylimpien marginaalien tason tulisi olla enintään 44 prosenttia. Ja jollette te välitä faktoista, niin katsokaa, mitä Ruotsissa tapahtui. No, ei tämä sinänsä ihme ole, kun SDP:n riveistähän on jo aiemmin väitetty, että veronkevennykset johtaisivat työnteon vähentymiseen. Se toki kertoo enemmän SDP:n arvoista kuin ahkerista suomalaisista.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-11-26T16:22:09,2025-11-26T16:23:18,Käsitelty,1.1 2025_116_151,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Edustaja Räsänen, Hanna.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_152,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kilpi kysyi tuossa äsken, mikä muuttuisi yleisesti ottaen, jos opposition vaihtoehdot otettaisiin huomioon. Voin kyllä kertoa, että mikään ei todellakaan muutu, jos asiat tehdään aina samalla tavalla. Valitettavasti hallitus on ollut tosi nihkeä tämmöisille laajemmille uudistuksille, ja meillä keskustassa uskotaan, että alueiden erityispiirteet on otettava huomioon aivan erityisellä tavalla. Tässä meidän, keskustan, vaihtoehdossa on pitkä luettelo asioista, mitä me tekisimme eri tavalla. Olemme ajaneet pitkän aikaa itäisen Suomen erityistalousaluetta. Lisäksi uskomme, että jos olisi aluetalousmalli, jossa voitaisiin alueen ihmisiä ja yrityksiä kuunnella paremmin, niin elinvoiman lähteet olisivat sieltä alueelta lähtöisin, eivät ylhäältä annettuna hallitukselta siitä, kuinka tulee tehdä, vaan alueitten ihmisiä ja yrityksiä kuunnellen. Sen lisäksi toteuttaisimme alueellisen opintolainahyvityksen, ja keskusta ei todellakaan hyväksy myöskään kuljetustuen leikkausta. Uskomme näin, että mikäli keskustalla olisi valta päättää hallituspuolueena, kuinka asioita tehtäisiin, niin ymmärtäisimme sen, että mitä vahvemmat alueet, sen vahvempi on koko Suomi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-11-26T16:23:20,2025-11-26T16:24:34,Käsitelty,1.1 2025_116_153,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Vähämäki., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_154,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kunnioitettu puhemies! Vaihtoehtobudjettien keskeinen tehtävä on luonnollisesti tuoda oma poliittinen vaihtoehto keskusteluun ja puhutella omia äänestäjiä, ja vasemmistoliitto tässä onnistunee aidoimmin. Katselin näitä vaihtoehtobudjetteja siltä kannalta, löytyisikö niistä sellaisia kasvuideoita, jotka maksaisivat aika vähäsen. Keskustalta löytyy toki tämä yhden luukun malli ja takuuajat investoinneille. Se pohjautuu kai siihen ideaan, niin kuin edustaja Eestilä tässä jo aikaisemmin totesi, että meidän täytyisi saada lisää käytettävissä olevia pääomia ja investointeja Suomeen, jotta me saadaan talouskasvua aikaan. Hallitus on tehnyt voimakkaasti toimia, jotta tuottavuus kasvaisi, eli tki-panostuksia, lisätään osaamista yhteiskunnassa ja yhteiskuntaan sitten myöskin tehtyjä työtunteja näitten uudistusten kautta, mutta meidän pitäisi vielä saada lisää toimenpiteitä, jotta me saadaan investointeja liikkeelle ja pääomia ja pääomatuloja. Tuotannollisten investointien vapaa poisto-oikeus, vaikka väliaikaisena, lisäisi huomattavasti talouskasvua mutta maksaisi huomattavan paljon.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2025-11-26T16:24:35,2025-11-26T16:25:52,Käsitelty,1.1 2025_116_155,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Pyrin antamaan vielä puheenvuorot niille edustajille, jotka eivät ole saaneet tässä debatissa puheenvuoroa, ja sen jälkeen ministereiden vastaukset. Jos täältä nyt jää joku niistä, jotka eivät ole saaneet puheenvuoroa, niin nouskaa sitten seisomaan sen jälkeen, kun on käyty tämä lista läpi. Sitten sen jälkeen puheenvuorot heille, jotka pitivät ryhmäpuheenvuorot, mutta sitten alkaa väki vähetä ja on varmaan syytä mennä eteenpäin. — Edustaja Viitala.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_156,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Luottamus on todellakin talouden parasta kasvualustaa, ja pitää sanoa, että tässä kun on kuunnellut tätä keskustelua, varsinkin ministeri Purran vastaukset kyllä olivat sen sorttisia, että mielestäni ne eivät luottamusta herätä tähän yhteiskunnan rakentamiseen. Mitä tulee kokoomusedustajan puheisiin karikoista, niin sanoisin, että kyllä pääministeri Orpon velkalaiva on vetänyt sen verran kovaa karikkoon, että sitä ei ihan pienellä hinaajalla saada pois. On alijäämämenettelyyn joutumiset. Se ei luo luottamusta. Ja mitä ministeri Marttinen, että saa tulevaisuudessa helpommin potkut, niin uskon, että tämäkään ei tuo luottamusta sinne työelämään. Se, mitä tarvitaan, on luottamusta myös investointeihin, ja tämmöinen poukkoileva politiikka ei sitä tee. Ennen kaikkea me tarvitaan luottamusta ihmisille, sitä uskoa tulevaisuuteen. Täällä meidän Reilummin kohti kasvua ‑paketissa olisi paljon sellaisia hyviä elementtejä, ja toivoisin, että voitaisiin yhdessä lähteä niitä katsomaan. Sieltä löytyy hyviä ratkaisuita.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-11-26T16:26:21,2025-11-26T16:27:33,Käsitelty,1.1 2025_116_157,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Siponen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_158,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä äsken käytiin keskustelua siitä, että sekä hallitus että demarit ovat unohtaneet Itä-Suomen, mutta keskusta ei ole unohtanut. Keskustan vaihtoehdosta löytyy jytäkkä paketti Itä-Suomeen infraan, nettiyhteyksiin, saavutettavuuteen, ja se on äärimmäisen tärkeä asia. Arvoisa rouva puhemies! Kokoomuksesta käytettiin täällä puheenvuoro, että vain leikkaaminen on vastuullista. Keskustassa näemme sen niin, että leikkaaminen on vastuullista silloin, kun teemme samalla myöskin kasvutoimia. Tämä on ollut se hallituksen ongelma, mikä nähdään myös esimerkiksi näissä työttömyysluvuissa. Arvoisa rouva puhemies! Muutama sana koulutuksesta. Erityisen huolissani olen näistä leikkauksista ammatilliseen koulutukseen ja aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta. Tässä keskustan vaihtoehdossa löytyy korvaava malli aikuiskoulutustuelle, jolla, hyvä hallitus, on jo kiire. Ja ennen kaikkea, arvoisa rouva puhemies, keskusta suuntaa nämä veronkevennykset keskituloisille, [Puhemies koputtaa] esimerkiksi Ossi Opettajalle jopa [Puhemies: Aika!] yli 700 euroa vuodessa käteen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-11-26T16:27:33,2025-11-26T16:28:51,Käsitelty,1.1 2025_116_159,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Paasi., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_160,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Martin,Paasi,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Voisimmeko nyt täällä salissa hieman aikuistua? Hallituksen kuin hallituksen päätöksistä osa jalkautuu nopeammin, osa hitaammin. Istuvan hallituksen vaikutus talouteen kestää tyypillisesti vuosia. Sanon tämän tällaisen kouluttautuneen talousjantterin ominaisuudessa. Taloudesta puhuttaessa korjaamme nyt, siis ihan aikuisten oikeesti, Marinin hallituksen jälkiä. Sitä ei kiistä kukaan, ei VTV eikä valtiovarainministeriö. Tämä ei miksikään muutu, vaikka kuinka kiukuttaisi. Yhtä lailla Orpon hallituksen päätöksiä kritisoidessa on viisasta pitää mielessä, ettei yksikään taloudesta jotain ymmärtävä ole hallituksen toimenpiteistä eri mieltä. Orpon hallitus on tehnyt talouden kannalta juuri oikeita asioita oikeassa järjestyksessä. Tätä mieltä ovat niin luottoluokittajat, markkinat kuin Kansainvälinen valuuttarahasto. Se, ettei tulosta vielä näy, ei tarkoita, [Puhemies koputtaa] että kannattaisi palata siihen talouspolitiikkaan, [Puhemies: Aika!] jolla aikaansaatiin nykytilanne, jota niin kiivaasti täällä kritisoitiin. [Markus Lohi: Hyvä puhe, mutta ei pidä paikkaansa!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Martin Paasi,911825,2025-11-26T16:28:53,2025-11-26T16:30:13,Käsitelty,1.1 2025_116_161,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_162,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vaihtoehtobudjeteissa veroja korotetaan reilummin ja harmaan talouden taikaseinästä nostetaan miljoonia ja taas miljoonia euroja. Keskustan toimet harmaan talouden kitkemiseen ovat jopa niin hyvät, että mitään lisäpanostuksia ei tarvita ja sata miljoonaa euroa löytyy kuin tyhjästä. Sosiaalidemokraateilta tulee kylmää kyytiä maataloudelle ja syrjäisemmillä seuduilla asuville: maataloudesta pois yli sata miljoonaa euroa, ja bensaveroa kiristetään. Sama homma vihreillä. Vasemmistoliitto lisäisi toimillaan työttömien määrää yli 60 000:lla ja verottaisi kaikkea, mikä liikkuu ja tuo kasvua. Samaan aikaan vasemmistoliitto olisi laillistamassa kannabista, eli vasemmiston politiikka johtaisi siihen, että meillä olisi entistä enemmän työttömiä huumeidenkäyttäjiä. Sitten ollaan huolissaan lapsiperheköyhyydestä, ilmastosta ja ihmisoikeuksista, kun samalla halutaan Suomeen lisää ongelmia, rikoksia ja terveydenhuollon tarvetta. Lapset ja nuoret jätetään heitteille, ja se on vasemmiston linja. Lopuksi on todettava, että mielenkiintoista kyllä, monet hallituksen toimista kelpaavat oppositiollekin, vaikka niitä kovasti on kritisoitu täällä salissa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-11-26T16:30:13,2025-11-26T16:31:30,Käsitelty,1.1 2025_116_163,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Jukkola., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_164,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! SDP:n vaihtoehtobudjetti ei nyt oikein vakuuta reiluudesta ainakaan yrittäjiä kohtaan. Se on ohjelma, joka verottaa pääomaa ulos maasta, tukahduttaa investoinnit ja heikentää työnteon kannustimia. Jos halutaan pysäyttää suomalainen kasvu, tämä paketti on hyvä esimerkki siitä. Arvonnousuvero, pk-yritysten veronkiristys, marginaaliverojen kiristäminen, perintöverojen nosto — näillä toimilla yksityinen pääoma nostaa kytkintä, ja SDP haluaa vielä verottaa sitäkin. Tässä on selkeä kontrasti hallituksen linjaan: Orpon hallitus pyrkii houkuttelemaan investointeja Suomeen. Hallitus keventää työn ja riskinoton verotusta, SDP kiristää sitä. Hallitus nojaa yrittäjyyteen ja yksityisiin investointeihin, SDP valtion keskitettyyn rahankäyttöön.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-11-26T16:31:30,2025-11-26T16:32:42,Käsitelty,1.1 2025_116_165,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Yrttiaho., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_166,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Puhemies! Eittämättä törkein hallituksen leikkauksista on toimeentulotuen leikkaaminen. Perusosan tasosta leikataan melkein 20 euroa, terveysmenojen ja asumismenojen huomioimista heikennetään, 150 euron suojaosa poistetaan. Törkeintä on esitykseen sisältyvä 50 prosentin sanktio: Etuuskäsittelijä voi jatkossa jopa puolittaa perusosan. Yksin asuvalla se putoaisi alle 290 euron. [Joakim Vigelius: Puolittaa mistä syystä?] Toimeentulotuki on ihmisarvoisen elämän viimesijainen turva. Nyt se viedään samalla kun suuryrityksille ja suurituloisille jaellaan etuja sadoilla miljoonilla tai jopa miljardeilla. Nämä toimeentulotuen leikkaukset ovat perustuslakivaliokunnan käsittelyssä. Vasemmistoliitto ei tietenkään hyväksy niitä, koska esitys on perustuslain vastainen. Vasemmiston vaihtoehtobudjetissa toimeentulotuen leikkaukset myöskin halutaan estää. Pelkästään näiden leikkausten seurauksena köyhien määrä kasvaa Suomessa 30 000:lla, ja heistä lapsia on 10 000.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-11-26T16:32:42,2025-11-26T16:33:58,Käsitelty,1.1 2025_116_167,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_168,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Synkistellään ihan pikkuisen lisää: Opposition vaihtoehtobudjeteissa turvallisuus jää sivulauseiksi. Vihreät hukuttavat sen ilmastopolitiikan alle, SDP sosiaalipolitiikan varjoon ja vasemmistoliitto ideologisiin tavoitteisiin, joissa kansallinen varautuminen ja puolustus jäävät taka-alalle. Keskusta korostaa aluetta, mutta ilman valtakunnallista näkökulmaa huoltovarmuus ja kokonaisturvallisuus eivät kanna. Turvallisuus ei ole mielipidekysymys. Se on perusta, jolle kaikki muu rakentuu. Jos turvallisuus ei ole budjetin ytimessä, kaikki muut lupaukset lepäävät hiekalla. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-26T16:33:58,2025-11-26T16:34:47,Käsitelty,1.1 2025_116_169,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Vigelius., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_170,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Te olette SDP:ssä hyvin kiitettävästi vastustaneet kaikkea, mitä hallitus tekee. Te olette vastustaneet täällä kiivaasti säästöjä, te olette vastustaneet työmarkkinatoimia, te olette vastustaneet veronalennuksia, ja te olette vastustaneet veronkiristyksiä. Jos hallituksen vaihtoehto ja sen harjoittama politiikka ja sen tekemät päätökset tässä salissa ovat todella olleet niin surkeita kuin SDP:n vastustuksesta voisi päätellä, niin minkä ihmeen takia tässä teidän vaihtoehdossanne on nyt hyväksytty suurin osa tämän hallituksen tekemistä säästöistä sosiaaliturvaan ja etuuksiin ja toisaalta ne työmarkkinauudistukset ja ‑toimet, joita te olette haukkuneet? Te olette nekin tänne hyväksyneet pohjiin suurilta osin. Ainoa asia, mitä te täällä peruuttelette, on, että kosmeettiset, pienet almut annatte ihmisille takaisin niistä suurten säästöjen ja työmarkkinauudistusten kokonaisuuksista. Pieniä myönnytyksiä takaisin ihmisille, ja ennen sitä te olette populistisesti ratsastaneet kaiken vastustamisella. Minua kiinnostaa, mikä on se Lindtmanin linja. Oletteko te vasemmistopopulistisia, [Puhemies koputtaa] kuten Marinin aikana, kun mistään ei leikattu, [Puhemies: Aika!] vai onko niin, että hallituksen linja vähän kiinnostaakin Lindtmanin riveissä? [Miko Bergbom: Hiljaista tuli!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-26T16:34:47,2025-11-26T16:36:06,Käsitelty,1.1 2025_116_171,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Valtola., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_172,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä keskustelu vaihtoehtobudjeteista on hyvin opettavaista, ja ne erottavat puolueita selkeästi, jos katsoo näiden kokonaisuuksien taakse. Keskustan vaihtoehtobudjetissa ovat jääneet menosäästöt vähän höttöisiksi. Itä-Suomeen puheissa luvataan kyllä paljon toimenpiteitä, mutta euroakaan näihin ei esimerkiksi tässä vaihtoehtobudjetissa ole varattu. SDP rankaisee yrittämistä ja työtä todella kovilla veronkorotuksilla, ja olisi mielenkiintoista kuulla, miksi esimerkiksi yli 8 000 euroa kuukaudessa tienaavia ei tulevaisuudessa lasketa tavallisiksi suomalaisiksi. Vihreät toisivat alueita eriarvoistavan hyvinvointialueiden verotusoikeuden käyttöön hyvinvointialueille ja myös tuovat esille hyvinvointialueiden alijäämien kattamisoikeuden, [Puhemies koputtaa] mutta sillekään ei ole laitettu yhtään euroa rahoitusta. [Puhemies: Aika!] Vasemmistoliitto veromoukaroisi työpaikat.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-11-26T16:36:06,2025-11-26T16:37:26,Käsitelty,1.1 2025_116_173,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Lohi., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_174,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin tuohon edellä kuultuun puheenvuoroon todeta, kun sanoitte, että keskustan vaihtoehdossa säästöt jäävät höttöisiksi: Me siis käytännössä hyväksytään kaikki muut hallituksen säästöt paitsi hyvinvointialuesäästöt ja lapsiperheisiin kohdistuvat. Sehän tarkoittaa silloin sitä, että myös hallituksen säästöt ovat teidän mielestä höttöisiä, jos me kerta ne hyväksytään. Myös edustaja Paasille haluan todeta, kun sanoitte, että kaikki talousihmiset pitävät hallituksen linjaa hyvänä: Kyllä minun täytyy sanoa, että valtiovarainvaliokunnassa, jonka puheenjohtaja olen, meillä on ollut tosi hankala löytää sellaista ekonomistia, joka näkisi, että kaavamainen yhteisöveron alennus olisi kasvutoimi tai sitten että kaikista suurimpien marginaaliverojen alentaminen olisi kasvutoimi. Se itserahoitusaste on korkea, mutta siitä on vielä pitkä matka siihen, että se toisi kasvua, mutta se rahoittaa itse itsensä kohtuuhyvin. Nyt haluan vielä loppuun todeta, että kun tapasin Oulussa naisyrittäjän, hoiva-alan yrittäjän, joka joutui kotitalousvähennyksen leikkauksen takia irtisanomaan työntekijöitä, niin eihän se oikein hyvältä linjalta tunnu. Eivät ne tilastotyöpaikat ole niin hyviä kuin ne, jotka syntyvät käytännössä. [Pia Lohikoski: Juuri näin!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-11-26T16:37:27,2025-11-26T16:38:47,Käsitelty,1.1 2025_116_175,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Räsänen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_176,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä jo alkaa hieman huvittamaan, kun tätä keskustelua kuuntelee: kun ministeriaitiosta argumentoidaan, että tämä on aivan höttöä, ja sitten salin puolelta samasta puolueesta, että onpa kyllä kauheita säästöjä, niin jään tässä toteamaan, että se on varmaan silloin aika lailla tasapainoinen linja — jos toinen on sitä mieltä, että on hirveätä, ettei ole mitään säästöjä, ja toiset ovat sitä mieltä, että siellä on liikaa. [Miko Bergbom: Silmänkääntötemppu!] Ja sama verotoimenpiteistä: toiset ovat sitä mieltä, että kiristetään liikaa, ja toiset ovat sitä mieltä, että kiristetään liian vähän. Totean, että siinäkin on varmaan aika lailla kestävä linja, ja itse asiassa tällaista linjaa varmaan Suomi tässä tilanteessa tarvitsisi. Se on totta, että siitä ollaan yhtä mieltä tässä salissa, että tässä veropolitiikassa menee kyllä ero hallituksen ja sosiaalidemokraattien välillä: hallitus haluaa kohdentaa veronkevennykset vain henkilöille, jotka tienaavat yli 9 000 euroa kuukaudessa, [Oikealta: Ei pidä paikkaansa!] ja SDP on sitä mieltä, että kohdennetaan ne nyt tavallisille suomalaisille. [Puhemies koputtaa] Ja mitä tähän ahkeruuteen tulee, niin minä ihmettelen, miten voi olla, [Puhemies: Aika!] että siellä ministeritason tuloilla se ahkeruus olisi jotenkin tärkeämpää kuin tavallisilla ihmisillä. SDP on linjansa valinnut, puolensa valinnut. [Puhemies: Edustaja Räsänen, minuutti on kulunut!] Te saatte olla sillä puolella kuin olette.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-11-26T16:38:47,2025-11-26T16:40:14,Käsitelty,1.1 2025_116_177,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Nyt puheenvuoro on edustaja Seppäsellä., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_178,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvä oppositio, kun teillä argumentointitaito loppuu, te ette pysty vastaamaan valtiovarainministeri Purran teidän vaihtoehtobudjeteistanne esittämiin puutteisiin. Tällä hetkellä teidän edellisen hallituksen tekemä YEL-uudistus kaataa pieniä yrityksiä kuin kypsää viljaa. Vähän nöyryyttä nyt. Te peräänkuulutatte sitä täällä, kun argumentointitaidon puutteessa ette pysty vastaamaan, toistuvasti puheenjohtaja Purralta, mutta te ette itse osaa vastata näihin kysymyksiin. Sotekeisari keskusta, teillä oli valtiovarainministerin salkku viime kaudella. VTT:n raportin mukaan lisäsitte 23 miljardia euroa lisää pysyviä menoja. Olisitte edes jostain säästäneet. [Pia Lohikoski: Nyt meni kyllä luvut vähän sekaisin!] Nyt te esitätte kasvun moottoreiksi sähköpyöriä ja massamaahanmuuttoa. Maakunnissa tämä kuulostaa kovin punavihreältä. SDP:n tulipunainen sosialismi puolestaan rankaisee yrittäjiä: [Puhemies koputtaa] osinkosolidaarisuusvero, pääomatulojen progressio, [Puhemies: Edustaja Seppänen, minuutti on kulunut!] perintöveron kiristys ja niin edelleen. Veroja, veroja, veroja — ei mitään linjaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-11-26T16:40:14,2025-11-26T16:41:35,Käsitelty,1.1 2025_116_179,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Elolla on puheenvuoro., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_180,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ympäristön ja kestävän tulevaisuuden ääni ei valitettavasti tässä salissa juuri kuulu. Vihreiden vaihtoehtobudjetti osoittaa, että taloutta voidaan vahvistaa leikkaamatta lapsilta, luonnolta ja hyvän elämän edellytyksistä. Me tarvitsemme teollisuuden kestävyysmurroksen, ja sitä vauhdittaisimme siirtämällä verotuksen painopistettä ympäristö- ja haittaveroihin sekä karsimalla ympäristölle haitallisista yritystuista. Meidän on siirryttävä krääsätaloudesta kiertotalouteen, niinpä säätäisimme krääsäveron ja laskisimme korjauspalveluiden arvonlisäveroa. Maataloudesta on täällä puhuttu, me edistäisimme maatalouden kestävyysmurrosta kasvipohjaista ruuantuotantoa vauhdittamalla investointipaketin muodossa. Nämä ovat uudistuksia, joilla me voimme samaan aikaan vahvistaa taloutta ja olla etujoukoissa ratkomassa ilmastokriisiä ja luontokatoa. On Suomen kannalta kohtalokasta, että hallitusta ei näiden ihmiskunnan kohtalonkysymysten ratkominen näytä kiinnostavan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-11-26T16:41:35,2025-11-26T16:42:40,Käsitelty,1.1 2025_116_181,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_182,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! SDP tarjoaa vaihtoehtoa, jonka luulisi kelpaavan hallitukselle. Meidän vaihtoehtobudjetissamme otetaan vähemmän velkaa kuin hallitus. Meidän vaihtoehdossamme on myös paremmat työllisyysvaikutukset vuoden 2026 osalta kuin hallituksen esityksessä. Voisi todeta, että meidän esityksemme on kuin toisesta maailmasta verrattuna hallituksen työllisyyspolitiikkaan, jossa keskeistä on työttömiltä leikkaaminen, työsuhdeturvan heikentäminen ja työntekijöiden koulutusmahdollisuuksien vähentäminen. Arvoisa työministeri, olisiko aika muuttaa suuntaa tekemänne työllisyyspolitiikan osalta ja ottaa käyttöön SDP:n vaihtoehto, jossa työllisyysvaikutus verrattuna hallituksen esitykseen paranee noin 11 000 työllisellä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-11-26T16:42:40,2025-11-26T16:43:29,Käsitelty,1.1 2025_116_183,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Strandman., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_184,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt on sanottava suoraan, että SDP:n vaihtoehtobudjetti näyttää sosialismilta. Se nojaa veronkiristyksiin, jotka osuvat omistamiseen, varallisuuteen ja arjen kustannuksiin. Pienituloiset ja maaseudun asukkaat maksavat hinnan polttoaineverojen, ajoneuvoveron ja turvetuen leikkausten kautta. Yrityksille kohdistuvat veronkorotukset ja tukileikkaukset heikentävät kilpailukykyä ja työllistämismahdollisuuksia. Tämä on myrkkyä suomalaisille, suomalaiselle pääomalle ja investoinneille. Lisäksi SDP leikkaisi maataloustuesta jopa 100 miljoonaa niin sanotuilta tuottamattomilta tiloilta. Todellisuudessa tämä on leikkaus maataloudesta. Näillä toimilla SDP vaarantaa kotimaisen tuotannon ja huoltovarmuuden. Tätä emme voi hyväksyä. SDP:n linja on näpertelyä. Suomi tarvitsee kasvua, työtä ja kilpailukykyä, ei veronkiristyksiä ja lisää velkaa. Tuon terveiset juuri päättyneeltä maanpuolustuskurssilta, jonka keskeinen sanoma oli: Suomi tarvitsee tekijöitä, ei selittelijöitä. [Puhemies koputtaa] Selittelyltä nämä vaihtoehdot nyt valitettavasti näyttävät.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-11-26T16:43:29,2025-11-26T16:44:45,Käsitelty,1.1 2025_116_185,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Edustaja, aika on päättynyt. — Edustaja Laine—Nousimaa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_186,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Me kaikki mutta erityisesti nuoret tarvitsemme luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen. Eilen tiistaina Suomi nousi julkisuuteen paitsi heikon talouden myös sosiaalisen eriarvoisuuden kasvun riskin vuoksi. EU:n raportin mukaan Suomi on vajonnut EU-maiden keskiarvon alle muun muassa koulutuksen kesken jättäneiden nuorten osuudessa sekä nuorisotyöttömyyden osuudessa. Osaava ja nuoria palveleva ammatillinen opetus on avainasemassa nuorten tulevaisuususkon vahvistamisessa, opiskelun mielekkyydessä ja työelämään siirtymisessä. Tähän SDP on panostamassa vahvasti. Esityksessämme voidaan palkata esimerkiksi 250 opettajaa lisää ammatilliseen koulutukseen. Yritykset tarvitsevat ammattilaisia töihin, kun talouskasvu joskus käynnistyy. Vaihtoehtobudjettimme sisältää myös hyviä, kannustavia toimia yrityksille, esimerkiksi rakennusalan ahdinkoa helpotetaan ja talouskasvua vauhditetaan. Kaikki tämä ja monta muuta asiaa toteutetaan ottamalla vähemmän velkaa kuin tämä hallitus. Kaiken voi tehdä reilummin ja tuoda aidosti uskoa tulevaisuuteen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-11-26T16:44:45,2025-11-26T16:46:00,Käsitelty,1.1 2025_116_187,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Kauma., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_188,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä vaihtoehtobudjettien käsittely on tavallaan mielenkiintoista myöskin hallituspuolueille siinä mielessä, että Suomi on niin vaikeassa tilanteessa, että mielellään otetaan myöskin niitä hyviä ideoita vastaan. Mutta nyt kun tässä on näitä eri vaihtoehtoja käynyt läpi, niin kyllä näyttää siltä, että kaikki puolueet ovat liukuneet yhä enemmän vasemmalle ja yhä enemmän sinne velanoton suuntaan. [Pia Lohikoski: Vähemmän velanottoa kuin teillä! — Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Esimerkiksi vasemmistoliiton esityksessä työllisten määrä olisi lähes 65 000 henkilöä vähemmän verrattuna ensi vuoden talousarvioon, jonka hallitus on tehnyt. Vihreiden vaihtoehdossa työttömyys kasvaisi 12 500 henkilöä. [Joona Räsänen: Käytkö vielä läpi sen SDP:n vaihtoehdon? Ei kuulu nyt SDP:n työllisyysvaikutuksia!] Keskustan vaihtoehtobudjetti on kaikin puolin täynnä ilmaa ja johtaisi myöskin rajuun lisävelkaantumiseen. Arvoisa puhemies! Tämä SDP:n vaihtoehtobudjetti on umpivasemmistolainen vaihtoehto. Se siis pitää sisällään muun muassa runsaasti lisää veroja pk-yrityksille, pääomille sekä kasvuyrityksille. Tässä yhteydessä haluaisin kysyä, arvoisa valtiovarainministeri Purra: [Puhemies koputtaa] miltä teidän mielestänne tämä kokonaisuus vaikuttaa [Puhemies: Aika!] Suomen velkaantumisen kannalta?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2025-11-26T16:46:00,2025-11-26T16:47:15,Käsitelty,1.1 2025_116_189,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Hyrkkö., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_190,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikuttaa siltä, että edustaja Kaumalla on jäänyt vanha levy päälle, kun minun käsitykseni on se, että yksikään oppositiopuolue ei ottaisi enempää velkaa kuin tämä hallitus. [Pia Lohikoski: Vaan vähemmän! — Pia Sillanpää: Lisää veroja!] Ministeri Purra, te ette ehkä halua sitä myöntää, eikä siitä varmaan minullekaan pisteitä ropise, mutta minä vähän luulen, että teillä ja vihreillä on enemmän yhteistä kuin uskottekaan. Kuulin, kun te täällä kritisoitte suurimpia oppositiopuolueita kotitalousvähennyksen paisuttamisesta, koska tutkimusnäyttö ei todella sitä puolla. Minä olen samaa mieltä. Meidän kannattaisi selvittää, voisivatko ne harmaan talouden kannalta myönteiset vaikutukset olla saatavissa pienemmillä veromenetyksillä. Te olette puolustanut kaivosveron korotusta, jotta meidän arvokkaita suomalaisia luonnonvaroja ei annettaisi aivan liian halvalla. Älkää antako periksi tässäkään asiassa. Mutta tätä samaa tutkimusnäyttöön nojaavaa linjaa, sinnikkyyttä toivoisin tietysti teidän ajavan myöskin vaikkapa liikenteen päästöjen vähentämisen saralla sen bensapopulismin sijaan. [Miko Bergbom: Puhutaanpa siitä! — Miko Bergbom pyytää vastauspuheenvuoroa] Se toki vaatisi rohkeutta valita toisin, eli ehkä meilläkin niitä eroja vielä löytyy. Talouspolitiikassa on mitä suurimmassa määrin kyse arvovalinnoista, ja vihreiden valinta on leikata esimerkiksi ympäristölle haitallisesta toiminnasta sen sijaan, [Puhemies: Aika!] että leikattaisiin koulutuksesta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-11-26T16:47:16,2025-11-26T16:48:30,Käsitelty,1.1 2025_116_191,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_192,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeistohallituksen talouspolitiikka on epäonnistunut surullisesti. Teidän työllisyyspolitiikkanne keskittyy sosiaaliturvaleikkauksiin ja työpaikkojen luomiseen Excelissä ja paperilla, mutta käytännössä niitä ei näy. Työttömyys on kasvanut jo 10,3 prosenttiin. Valtiovarainministeriö ihmettelee tuntematonta jarrua. Tiedetään kyllä, että liian alhainen kulutuskysyntä on taloustieteen mukaan keskeisin talouskasvun este. Pienituloisiin kohdistuvilla veronkevennyksillä, kiky-maksujen siirrolla, ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden palauttamisella vasemmistoliitto parantaisi pieni- ja keskituloisten asemaa. Kasvua ja työllisyyttä vauhdittaaksemme tekisimme arvonlisäveroremontin: yleinen alv-kanta alennettaisiin takaisin 24 prosenttiin ja kulttuuripalvelut 10 prosentin verokantaan. Veropohjaa vahvistaisimme miljonääriverolla, peruisimme amis-leikkaukset, aikuiskoulutustuen leikkaukset ja tukisimme rakennusalan elpymistä ja työllisyyttä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-11-26T16:48:32,2025-11-26T16:49:48,Käsitelty,1.1 2025_116_193,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Edustaja Tuppurainen, ja sen jälkeen ministereiden vastaukset.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_194,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yhteenvetona tästä keskustelusta: kyllä totisesti erot näkyvät. Se on lähes korvia huumaavaa, miten etenkin kokoomus puolustaa yhteiskuntamme kaikkein rikkaimpia ja hyvätuloisia, ja ihmeellistä, että perussuomalaiset eivät tunnu tietävän, keitä ne tavalliset suomalaiset ovat. [Miko Bergbom: No, ette tekään!] Siinä missä SDP kohdentaisi veronkevennykset ennen kaikkea pieni- ja keskituloisille — myyjille, opettajille, insinööreille, joille hallituksen politiikalla itse asiassa verotus kiristyy ensi vuodelle — niin hallitus ohjaa veronkevennykset yli 9 000 kuukaudessa tienaaville. [Miko Bergbom: Ei pidä paikkansa! Mistä te revitte näitä juttuja?] Kumpikohan on suomalaisista reilumpaa? Ja mitä yrittäjiin tulee, niin siinä missä SDP huolehtii kovaa työtä tekevien pienyrittäjien ja itsensä työllistäjien pärjäämisestä nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa ja laajentamalla kotitalousvähennystä, niin tämä hallitus suosii varakkaita omistajia. Kumpihan kuulostaa suomalaisilta reilummalta? [Miko Bergbom: Mitä nämä varakkaat omistajat ovat?] Suomalaiset ovat jo selvästi suunnanmuutosta odottaneet, ja sen me vaihtoehtobudjetissa lupaamme. Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Purra, nyt teillä on tilaisuus lopulta kertoa suomalaisille, [Puhemies koputtaa] kannatteko te vastuunne siitä, että Etelä-Karjalan hyvinvointialue irtisanoo 400 henkilöä, [Puhemies: Aika!] ja kannatteko te vastuunne siitä, että Suomi ajautuu liiallisen alijäämän menettelyyn.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-11-26T16:49:48,2025-11-26T16:51:07,Käsitelty,1.1 2025_116_195,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Ministeri Juuso. — Pyritään pysymään ministereiden puheenvuoroissa kahdessa minuutissa. Minä tiedän, että kysymyksiä on tullut paljon, mutta edustajatkin ovat pyrkineet pysymään minuutissa. Mutta sitten valtiovarainministerille annan lopuksi hieman pidemmän puheenvuoron. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_196,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihan lyhyesti kommentoin näitä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä ehdotuksia näissä vaihtoehtobudjeteissa. Yhteistä kaikille oli toivomus alijäämän kattamiskauden pidentämisestä kaikille hyvinvointialueille. Hieman hämmästytti, miksi ihmeessä kaikille hyvinvointialueille, koska noin puolet pääsee siihen tavoitteeseen jo nyt ja osan kanssa meillä on lisärahoitusmenettelyitä, arviointimenettelyitä menossa, niin että ei suinkaan tarvitse kaikille antaa alijäämän kattamisvelvoitteiden pidennystä. Oli, miten oli. Toinen asia, mihin kiinnititte kaikki huomiota, oli hoitotakuun palauttaminen kahteen viikkoon. No, THL:n lokakuun puolivälissä, 15.10., julkaistun tutkimuksen mukaan tällä hetkellä 76 prosenttia suomalaisista pääsi perusterveydenhuollossa hoitoon seitsemän vuorokauden sisällä ja 83 prosenttia 14 vuorokauden sisällä, joten katson, että tämän rahan laittaminen hyvinvointialueille on sinänsä ihan turhaa, koska tilanne on nyt jo parantunut: vuokralääkäreiden kustannukset ovat pienentyneet, omalääkärimalli on hyvässä vauhdissa, yli 65-vuotiaat pääsevät yksityiselle hoitoon julkisen terveydenhuollon hinnalla. Me edistymme ilman mitään muutoksia tässä asiassa. Se, mikä eniten ihmetyttää, on keskustan linja. Keskusta ihan ilmiselvästi ei pysty ottamaan vastuuta siitä itsehallinnosta, minkä he ovat soteuudistuksessa varmistaneet hyvinvointialueille. Itsehallinto tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueiden valtuutetuilla on sekä valta että vastuu. Ja se vastuu tarkoittaa sitä, että pitää pystyä tekemään myöskin niitä säästöpäätöksiä siellä hyvinvointialueilla, mutta tämä näyttää olevan erityisesti keskustalle erittäin, erittäin vaikeaa. Edustaja Kurvinen tässä reteästi heitti ennen poistumistaan, kuinka terveysasemia ministeri Juuso sulkee. No eihän se nyt ihan näin mene, että ministeri Juuso niitä sulkee. Kyllä niitä sulkevat ne itsehallinnolliset hyvinvointialueet siellä alueella. [Pia Viitanen: Ministeri Juuso vaan leikkaa!] Olisin mielelläni pitänyt vähän pitemmän puheenvuoron.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-11-26T16:51:09,2025-11-26T16:53:41,Käsitelty,1.1 2025_116_197,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Uskon sen, mutta nämä meidän ajat ovat aina niin rajallisia, ja on paljon halukkaita puhujia. — Ministeri Grahn-Laasonen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_198,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lyly pohdiskeli, kuinka paljon tämä keskustelu on lisännyt luottamusta Suomen talouteen. Valitettavasti pelkään, ettei juurikaan. Nimittäin tässä kävi hyvin ilmi se, että oppositiopuolue SDP lätkäisisi yli puolen miljardin veromoukarin yrittäjille ja suomalaisille omistajille [Välihuutoja] ja karkottaisi näin pääomaa Suomesta ja tekisi yrittäjyydestä vähemmän kannattavaa. Se ei ole se kestävä vaihtoehto, millä rakennetaan hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta. Nimittäin te unohdatte sen — vaikka te sanotte hellivänne ajatusta hyvinvointivaltion ylläpitämisestä näillä veroilla — kuka niitä veroja maksaa. Niitä maksavat ahkerat, työtä tekevät suomalaiset [Joona Räsänen: No se ollaan huomattu, kun te olette kiristäneet niitä!] ja yritykset, jotka näitä työpaikkoja tarjoavat suomalaisille, jotka maksavat veroja tuloksesta ja niin edelleen. Eli ei voi tehdä niin, että ikään kuin rankaisee niitä, jotka veroja maksavat, tai niitä, jotka sitä kasvua rakentavat. Ei se turvaa hyvinvointivaltion tulevaisuutta. Hyvinvointivaltion tulevaisuutta turvaa hallituksen linja, missä pyritään kasvutoimilla vauhdittamaan Suomen talouden kehitystä, missä tehdään aitoja työllisyystoimia, missä tehdään myöskin niitä kipeitä sopeutustoimia. SDP peruisi talouskasvun kannalta kaikista parhaat uudistukset, joita ekonomistit ovat esittäneet muun muassa näihin ylimpiin marginaaliveroihin, ja esittäisi tilalle kasvun kannalta kaikkein huonoimpia keinoja elikkä yrittäjyyttä rankaisevia lisäveroja. [Pia Viitanen: Valtiovarainministeriön työryhmän suosittelemia muutoksia!] Täällä kysyttiin, kantaako valtiovarainministeri Purra ja kantaako hallitus vastuuta. Kyllä kannetaan vastuuta ja tehdään erittäin rankkojakin päätöksiä Suomen talouden turvaamiseksi ja velkaantumisen pysäyttämiseksi. Mutta haluaisin kysyä: minkälaisen vastuun te kannatte siitä, että meillä on Valtiontalouden tarkastusviraston tuore raportti, joka kertoo karua kieltä siitä, kuinka viime hallitus, Marinin hallitus, holtittomasti velkaannutti Suomea ja lisäsi pysyviä menoja, joilla ei ollut mitään tekemistä koronakriisin kanssa? [Pia Sillanpää: Hyvä kysymys! — Välihuutoja vasemmalta] Tämä on se syy, minkä takia Suomi on liiallisen alijäämän menettelyssä. Se syy on se, että ei ole kannettu vastuuta silloin, kun sitä vastuuta olisi pitänyt kantaa. [Joona Räsänen: Miksi se velkaantuminen nyt on kiihtynyt?] Tämä hallitus tekee ennätyksellisen määrän taloutta sopeuttavia toimia, eikä sekään riitä. [Puhemies koputtaa] Työtä jää myöskin seuraavalle hallitukselle. Ja vielä... [Toinen varapuhemies Tarja Filatov: Ministeri Ranne.] — No, kiitos, arvoisa puhemies, tämä varmaan riitti tältä erää.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-11-26T16:53:48,2025-11-26T16:56:05,Hyväksytty,1.1 2025_116_199,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Ministeri Ranne, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_116_200,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskityn nyt tähän liikennesektoriin. On aivan selvää, että opposition vaihtoehdot ovat sellaisia, että ne kurittavat autoilijoita, nimenomaan niitä tavallisia suomalaisia. [Joona Räsänen: Hui hirveää!] Eli niin SDP:n, vasemmiston kuin vihreitten osalta kuritus on selkeätä. Keskusta yrittää leikkiä, että vähän niin kuin jotain tulisikin, mutta ei itse asiassa ole tulossa mitään, koska hehän haluavat rahoittaa teitä länsiratarahoilla, joita ei ole edes käytetty. No sitten, jos palataan tähän kokonaisuuteen, tosiasia on kuitenkin, että 90 prosenttia suomalaisista, henkilöistä ja tonneista, kulkee teillä, ja tiet ovat myöskin keino, jolla me saamme elinvoimaa, taloutta ja turvallisuutta kasvamaan. Tätähän tämä hallitus nimenomaan on tehnyt, eli kolme miljardia infraan, josta kaksi miljardia suoraan teihin. [Mauri Peltokangas: Mahtavaa!] Tämä on valtavan iso muutos, ja tämä on myöskin se, joka tuo Suomeen kasvua. 30 000 — eli 30 000 — suomalaista on työllistynyt näillä meidän infrarahoilla. [Joona Räsänen: Se nyt vielä puuttuisikin, jos olisi työttömyystilanne 30 000 huonompi!] Tämä on iso kasvutoimi, turvallisuustoimi. Sitten jos mietitään sitä kokonaisuutta, niin kansalaisethan ovat tällä hetkellä teiden kuntoon tyytyväisempiä kuin aikoihin. Se nousu on ollut huomattava. Ja Itä-Suomesta täytyy mainita myös, kun katselin näitä läpi, että tosiaan keskusta aikoo rahoittaa sen länsiratarahoilla, jotain pistää sinne — eli niitä rahoja ei siis ole — ja demareilla näytti olevan itäiseen Suomeen 15 miljoonaa. Eli en minä nyt uskoisi, että näillä hirveän isoja muutoksia saisi aikaiseksi. Meillä satsauksia on tehty infran osalta ympäri Suomea, myöskin itäiseen Suomeen. Se on puolen miljardin potti, joka sinne kohdistuu kaiken kaikkiaan. Loppuun voi todeta, että me olemme myös tilaamassa uusia jäänmurtajia Suomelle, ihan meidän omia jäänmurtajiamme, jotka myöskin työllistävät ja vahvistavat turvallisuutta, meidän huoltovarmuutta, ja nämä ovat niitä suomalaisia tekoja.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-11-26T16:56:08,2025-11-26T16:58:13,Käsitelty,1.1 2025_116_201,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Ministeri Meri, kaksi minuuttia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_202,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Leena,Meri,Oikeusministeri,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Nostan muutamia asioita, mitä huomasin vaihtoehtobudjeteissa, oikeusministeriön hallinnonalalta, ja haluan tuoda esille, että näihin moniin asioihin on jo puututtu, mikäli ette ole huomanneet. Esimerkiksi vihreät tuovat vahvasti esiin tämän naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn. Meillähän on useita uudistuksia jo voimassa: perheväkivallan sovittelun rajoitukset, tappo ei rikoksena vanhene — naisiin kohdistuvia tappojahan on EU:n mukaan hyvin paljon Euroopassa —, tyttöjen silpominen ja sen valmistelu kriminalisoitiin. Sitä toivottiin jo viime kaudella, mutta toin sen esityksen, ja tuli siihen laajennuksiakin. Lisäksi meillä on avustuksia ensi vuodelle rikosten uhrien auttamiseksi. Siellä on kunniaväkivallan uhrien auttaminen yhtenä kohteena, ja työperäinen hyväksikäyttö ja ihmiskaupan uhrit — 260 000 tulee ensi vuonna avustuksia. SDP:n vaihtoehdossa puhutaan rikosten uhrien rahoituksen turvaamisesta. Mikäli ette huomanneet, niin tämä hallitus korotti rikosuhrimaksuja. Sille tulee ensi vuodelle 700 000 euroa, elikkä rikoksentekijät maksavat tämän. Ne kohdistetaan Rikosuhripäivystyksen toimintaan ja Nollalinjan toimintaan ja noihin äsken mainitsemiini toimintoihin. Rikosuhripäivystyksen avustus on ensi vuonna sen kokoinen kuin mitä he ovat pyytäneet toimintaansa, se, mikä on heidän toimintamenonsa. He ovat saaneet sen täysimääräisenä. Sitten minä ihmettelen kyllä: Suurin piirtein kymmenen vuotta halusimme kohtuullistaa sitä, kun ihmisiltä pakkolunastetaan maita. Se on koettu todella rasittavaksi. Kun tämä hallitus sai vihdoinkin tämän epäoikeudenmukaisen omaisuudensuojaa ja perusoikeuksia loukkaavan uudistuksen tehtyä, niin SDP ehdottaa, että tätäkin korvausta pitäisi nyt kohtuullistaa, elikkä ihminen ei saisikaan niin hyvää korvausta, kun pakkolunastetaan maat siitä tontin edestä. Tämmöisiä yksityiskohtia löytyy täältä teidän esityksestä. Vielä totean, että olin aivan järkyttynyt, että lomituskorvauksia poistetaan eläintenhoitajilta — huh huh, pelkkä hevostalous työllistää 15 000 työllistää, ja ihmiset uupuvat sinne, niin että kyllä nyt... Täällä on pieniä knoppia, mitä ette ole muistaneet sanoa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-11-26T16:58:13,2025-11-26T17:00:37,Käsitelty,1.1 2025_116_203,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi ministeri Purra, viisi minuuttia. Ja sitten muistanette sen, että kello 18 me siirrymme sitten tuonne asiakohtaan 11 ja käsittelemme asiakohdat 11—14, ja sen jälkeen takaisin näihin. — Olkaa hyvä, ministeri Purra.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_204,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vastaan nyt erityisesti veroihin ja velkaan, joista on tullut useita kysymyksiä. Palautetaan ensin mieliin, mitä hallitus tekee työn verotuksen puolelle. Alennamme verotusta tällä kaudella 1,8 miljardia euroa, josta valtaosa kohdistuu pieni- ja keskituloisille. Myös lapsiperheet on erityisesti huomioitu. Päätöksiemme mukaisesti verotus laskee kaikissa tuloryhmissä, paitsi siinä alimmassa, jossa ei pääasiassa makseta tuloveroja. Sen lisäksi alennamme esimerkiksi liikennepolttoaineita, tässä budjetissa ruuan arvonlisäveroa ja niin edelleen. Nämä ovat kaikki oikeita asioita. Niille on rahoitus, ne löytyvät tuolta keltaisesta kirjasta. Toisin sanoen, kuten totesin, keskustallakin on hyviä asioita veropuolelle siinä listassa, mutta valitettavasti te ette ole niille löytäneet rahaa. Mutta se, mistä erityisesti halusin puhua, on marginaaliverotus eli käytännössä ne viimeiset eurot, jotka saat, kun teet hieman lisää töitä, ylenet, otat toisen työn vastaan, olet ahkerampi. Sosiaalidemokraatit puhuu kuukaudesta toiseen miljonääreistä, vuorineuvoksista ja niin edelleen. Kuitenkin tosiasia marginaaliverotuksen suhteen on se, että jo 5 000 euroa kuukaudessa tienaava maksaa yli 52 prosenttia marginaaliveroa, ja hallitushan haluaa tämän 52:een laskea. Ylimmät ovat siellä lähempänä 60:tä prosenttia. Eli 5 000 euroa kuussa tienaavallekin jää käteen vain 47,8 prosenttia siitä itse saadusta palkasta — siis 5 000 euroa tienaavalle, tässä ei ole kysymys mistään miljonääreistä eikä vuorineuvoksista. Toisaalta, eiväthän tässä maassa ongelmana ole miljonäärit. Oikeastaan toisinpäin voisi sanoa, että niitä on niin julmetun vähän, paljon vähemmän kuin vaikkapa Ruotsissa, [Välihuutoja] eikä se ole meiltä pois, vaikka miljonäärejä vähän enemmänkin olisi. [Pia Viitanen: Tarvitsevatko he veronkevennykset, kun pienituloisilta leikataan?] Oletteko te miettineet, että sillä kasvun puutteella ja vaurastuneiden ihmisten ja isojen yritysten puutteella saattaa olla tekemistä esimerkiksi sosiaalidemokraattisen verotuksen kanssa? Kuten asiantuntijat ja IMF ovat todenneet, marginaaliverojen laskeminen on voimakas kasvutoimi, ja se on ollut sitä myös Ruotsissa. Kuvaan asiaa hyvin kansanomaisesti tuolta länsinaapurista: Joskus tarvitaan lapsi sanomaan, että keisarilla ei ole vaatteita, tai tässä tapauksessa lastenkirjailija. Ruotsissa yhteiskunta alkoi tulla järkiinsä 70-luvulla. Sikäläisten sosiaalidemokraattien valtakausi oli kestänyt yhtämittaisesti noin 40 vuotta, kun lastenkirjailija Astrid Lindgren — hän oli muuten demari — kirjoitti satiirisen kirjoituksen siitä, kuinka paljon hän maksaa marginaaliveroja. Tästä lähti sitten käyntiin voimakas verokeskustelu Ruotsissa. Siitä seurasi myös se, että sosiaalidemokraatit hävisivät vaaleissa ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin, ja tällöin ruotsalainen yhteiskunta lähti etenemään kohti vaurastumista, kohti huomattavan vahvaa julkista taloutta ja myös sitä, että siellä on isoja yrityksiä, hyvin monipuolinen elinkeinosektori. Tällaisella šokkikeskustelulla, jota Ruotsissa käytiin 70-luvulla, tämä asia meni eteenpäin. Sen takia hallituskin on monet kerrat täällä kehunut niitä ruotsalaisia demareita, koska nekin tulivat järkiinsä. Sitä minä en tiedä, minkälainen šokki tässä salissa tai tässä maassa pitäisi olla, että myös vasen laita ymmärtäisi, että ne teesit, jotka ovat tehneet Ruotsista vauraan ja jotka ovat ajaneet siihen, että siellä on monipuolista yritystoimintaa, siellä on myös miljonäärejä huomattavasti enemmän ja siellä on vahva julkinen talous, saattaisivat tehdä samaa jossain muuallakin. Näitä toimia on helppo luetella niin kauan kuin se todellisuus ei sido. Se, minkä edustajat Bergbom ja Vigelius täällä muun muassa nostivat esille, on se, että ongelmallisinta esimerkiksi sosiaalidemokraattien vaihtoehtobudjetissa on se, että te käytännössä kuittaatte suurimman osan hallituksen säästöistä, työllisyystoimista ynnä muista, mutta te ette vaan kerro sitä laajemmin kansalaisille, omille äänestäjillenne, ja luotatte siihen, että myöskään suomalainen media ei sitä kerro. Näinhän se on, mutta te olette kuitanneet ne, [Joakim Vigelius: Tismalleen!] ette vain säästöjä vaan kaikki muutkin toimet. Kaksi esimerkkiä tästä keskustelusta: Esimerkki 1. Oliko se teidän puoluevaltuustonne kokous, jossa te julistitte medialle, kaikille, että te vastustatte arvonlisäveron sekä yleisen kannan että kymppikannan korotuksia? [Pia Viitanen: Niin vastustimme!] No, mitä nyt on tapahtunut? Nyt te olette kuitanneet ne. Enää te ette niitä vastusta. Ne ovat tuolla teidän pohjissanne. [Pia Viitasen välihuuto] Esimerkki 2. Edustaja Haatainen, edustaja Suhonen ja edustaja Räsänen, mainitsitte, että teidän vaihtoehtobudjettinne työllisyystoimet ovat parempia kuin hallituksella. [Pia Viitasen välihuuto] Jäiköhän teiltä jotakin kertomatta? Juuri se, että te olette kuitanneet sinne pohjiin hallituksen aiemmin tekemät työllisyystoimet. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Te ette vaan nyt kerro sitä. Ne ovat siellä teidän pohjissanne, [Joona Räsäsen välihuuto] mikäli te ette ole erikseen niitä vastustaneet, ja sen takia te saatte luvut näyttämään tässä paremmilta. [Joakim Vigelius: Niin se mieli muuttuu! — Pia Sillanpää: Hienoa, että kannatatte!] Muistelen, että edustaja Suhonen on tässä salissa paiskonut hallitusta monta kertaa juuri näistä työllisyystoimista. Ymmärrättehän te nyt varmasti, että te olette nyt kuitanneet ne tuonne teidän pohjiinne? [Pia Viitanen: Höpöpuhetta!] Mutta sosiaalidemokraateille: Se, mikä tässä vaihtoehtobudjetissa on todellista, on se, että yritykset ovat lypsylehmiä ja tämä on suorastaan veronhimoista verottamista. Veroja voidaan korottaa massiivisesti ja ikään kuin kuvitella, että niillä ei ole mitään dynaamisia vaikutuksia — totta kai niillä on vaikutuksia, mikäli näin paljon veroja korotetaan. Ei varsinaista kasvureseptiä, ei talouskasvua, ei oikeasti mitään kasvun reseptiä. Meidän mielestämme taas pieni- ja keskituloisille parasta on se, että olisi niitä työllistäviä yrityksiä. Arvoisa puhemies! Olen laittanut tänne vielä muutaman edustajan, jotka ovat esittäneet minulle suoran kysymyksen, jos voin näihin vastata. [Puhemies: Kyllä, olkaa hyvä!] — Kiitos. Edustaja Harkimo, joka on nyt poistunut salista, kritisoi hallitusta siitä, että me laskemme yhteisöveroa kahdella prosenttiyksiköllä. Teidän omassa ehdotuksessanne sitä lasketaan viidellä prosenttiyksiköllä. [Mauri Peltokangas: Onpa oppositio taitava!] Vihreille ja edustaja Hyrkölle: Olen tismalleen samaa mieltä teidän ajatuksenne kanssa, että meillä voi olla paljonkin yhteisiä asioita. Muun muassa veropolitiikassa kyllä on sellaisia toimia, joissa perussuomalaiset ja vihreät ja erityisesti hallituksen kanssa voimme olla samaa mieltä. Mutta se, mitä täällä puhuttiin aiemmin — oliko edustaja Tynkkynen, joka käytti puheenvuoron, että en riittävän syvälle mennyt teidän vaihtoehtoonne? Edelleenkin minun on mahdotonta kehua lentoveroa tai isoa osaa monista muista ehdotuksista tai pakolaiskiintiön nostamista tai kehitysavun lisäämistä, mutta esimerkiksi nämä, joita mainitsitte, ja sitten nämä niin sanotut terveysverot ovat varmasti sellaisia, joita mielelläni kannattaisin vielä, kun niitä saataisiin säädettyä. Se ei ole aivan yksinkertaista. Puhemies! Tästä velasta ja siitä, kuka kantaa vastuuta: Todellakin näistä on varoitettu huomattavan pitkään. Monille hallituksille ne ovat kaikuneet kuuroille korville. Itse asiassa kesällä 2015 komissio harkitsi Suomen laittamista liiallisen alijäämän menettelyyn. Sipilän hallitus teki säästöjä, tämä vältettiin. Ennen vuotta 2019 sosiaalidemokraatit lupasivat vappusatasia ja moittivat virkamiehiä, jotka puhuivat leikkaamistarpeista. Hallitusneuvotteluissa kirjoitettiin fläppitaululle ”rahaa on”. Pääministeri Rinne ilmoitti: ”Tuleva hallitus ei tee leikkauksia. Menolisäyksiin on merkittävästi rahaa.” Lokakuussa 2019 komissio varoitti Antti Rinteen hallitusta tuhlailusta. Suomelta haluttiin selvitys siitä, miksi Suomi tuhlaa enemmän kuin tienaa. STT kirjoitti tammikuussa 2020: ”Suomea uhkaa tarkkailuluokalle joutuminen — IMF ja EU-komissio puuttuvat valtion velkaantumiseen. Ja tässä sanotaan: ”Suomi on vaarassa joutua EU:n tarkkailuluokalle vuonna 2024, ellei valtio saa velkaantumista taittumaan.” Viime vuonna me emme siihen joutuneet, koska puolustusmäärärahoihin liittyvä poikkeuslauseke meidät siitä pelasti, ja nyt 2025 me olemme siihen menossa. Tämä, hyvä oppositio, kerrottiin tammikuussa 2020.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-11-26T17:00:39,2025-11-26T17:09:25,Käsitelty,1.1 2025_116_205,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"No niin, kiitoksia. — Ja sitten mennään puhujalistalle. Edustaja Lyly. [Hälinää] — No niin, kuunnellaanpas nyt, mitä edustaja Lylyllä on meille asiaa. [Lauri Lyly: Nämähän ovat viiden minuutin puheenvuoroja, eikös niin?] — Kyllä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_206,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään on kuultu taas monia väittämiä siitä, miten asioita oiotaan aika paljon. Voi kysyä, että kun VM arvioi Marinin hallituksen kauden pysyvät päätökset kolmeksi miljardiksi ja kuitenkin tämän hallituksen alijäämä on siellä 10—11 miljardia, niin mistä tulevat ne seitsemän—kahdeksan miljardia sitten, jos ne pysyvät menot olivat tuo kolme. Tulee tällaisia kysymyksiä väistämättä mieleen, koska nyt alijäämät ovat niin paljon. Tässäkin kannattaa näitä kokoluokkia pitää mielessä, kun niitä heitellään. [Joakim Vigelius: Korkomenot!] Arvoisa rouva puhemies! Tässä ydin on siinä, että meidän talouskasvu on ollut viime vuonna plus 0,4 ja tälle vuodelle ennustetaan plus 0,1:tä. Ne ovat todella karmean alhaisia lukuja. Tässä kokonaisuudessa on selkeästi se, että kyllä kuluttajien luottamus on tässä keskeisessä asemassa, ja kuluttajat ovat niitä, jotka määrittävät, kuinka bkt käytännössä kasvaa tästä eteenpäin. Bkt:stä puolet on nimenomaan kuluttajien tekemää käytännössä. Eli aika paljon tässä pitää laskea siihen luottamuksen palauttamiseen, ja siihen liittyy se, että talous on psykologiaa ja meidän pitää saada semmoinen mieliala, että tässä maassa voidaan pärjätä. Siihen tämän päivän keskustelu syyttelyineen aika vähän toi villoja. Työttömyysluvut ovat erittäin korkeat, 313 000 työtöntä työnhakijaa, ja avoimia työpaikkoja on noin 30 000, eli jokaista avointa työpaikkaa kohti noin kymmenen hakijaa. Tämä on se lähtötilanne, missä ollaan tällä hetkellä. Työllisyys on kasvanut hiukan, hyvä juttu, mutta kuoppa on melkoinen, kun työllisyysaste on yli kaksi prosenttiyksikköä alempana kuin silloin kun hallitus on aloittanut. Se on noin 70 000—80 000. Siinä on aika iso kuoppa kurottavaksi kiinni, ja siinä mielessä kyllä töitä riittää. Satatuhatta uutta työpaikkaa luvattiin. Niitä ei nyt ole näkynyt. Velkaantumisesta täällä on puhuttu todella paljon. 185 miljardia meni rikki, ja yli 30 miljardia tällä hallituskaudella on otettu velkaa. Alijäämämenettelystä tuli uutinen eilen, ja voidaan sanoa, että se oli niin kuin viimeinen piste tässä, miten tämä politiikka on onnistunut. Eli kyllä talouspolitiikassa tälläkin hallituksella on aika iso vastuu, ja he eivät pääse siitä mihinkään. Tämän politiikan ydin on, että on tehty sellaisia työmarkkinauudistuksia, joissa osaamisen päivittäminen on viety semmoiseen tilanteeseen, että sitä ei pystytä oikein tekemään. Aikuiskoulutustuki on lopetettu, koulutusvähennys ja koulutuskorvaus on lopetettu, käytännössä silloin kun koulutusta tarvittaisiin eniten. Nämä vain esimerkkeinä. Työmarkkinauudistuksissa työttömyysturvaa on uudistettu, hallituksen mielestä, juuri silloin kun sitä tarvitaan eniten. 20 prosentilla on leikattu, lapsikorotukset on poistettu, suojaosuudet on poistettu, ja niin poispäin — kaikkia tällaisia asioita, jotka vaikuttavat siihen kuluttajien tilanteeseen. Sitten jos katsotaan muita työmarkkinauudistuksia, niin kyllä yksilönsuojaa heikennetään ja myös työmarkkinaneuvotteluja on heikennetty, juuri silloin kun tarvittaisiin sellaisia asioita kuin yhteistyötä ja ennustettavuuden rakentamista. Nämä ovat niitä näkökulmia, jotka tässä vääjäämättä ovat edessä, ja niihin asioihin on tässä mietittävä ratkaisuja. Ensimmäisenä on tietenkin kuluttajien luottamuksen palauttaminen — se on ihan keskiössä — ja siihen sen näkymän rakentaminen. Se syntyy sillä, että laajasti tehdään yhdessä ratkaisuja. Tässäkin salissa soisi enempi hallitus—oppositio-ratkaisuja, joissa yhdessä katsotaan asioita. Tki oli hyvä ratkaisu aikoinaan, ja nyt tämä velkajarru, ja varmaan muitakin asioita olisi, joita pitäisi tehdä yhdessä. Pieni- ja keskituloisten verotuksessa SDP:n vaihtoehto on kevyemmällä verotuksella kuin hallituksen vaihtoehto. Osaamiseen panostamiseen on keinoja esimerkiksi työuran aikana aikuiskoulutustuki, työttömyysturvalla työvoimapula-ammatteihin opiskelu ja ammatilliseen koulutukseen opettajapaikkoja lisää, suojaosan palauttaminen, niin että osa-aikatyötä voitaisiin vastaanottaa, ja niin poispäin. Monia tällaisia asioita on, joilla nimenomaan osaamiseen panostetaan, koska osaaminen on suurin työllistämisen este. — Arvoisa rouva puhemies! Tässä tällä kertaa, ja otan seuraavan puheenvuoron. Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-26T17:09:34,2025-11-26T17:15:06,Käsitelty,1.1 2025_116_207,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_208,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Julkinen velkaantuminen karkaa käsistä. Hallituksen lupaamia työpaikkoja ei näy missään. Eilen viimeksi saimme jälleen uutta tietoa edelleen pahenevasta työttömyystilanteesta. Monia huolettaa oma tai läheisen työllisyys. Avoimien työpaikkojen määrä on romahtanut ja konkurssit nousseet ennätystasolle. SDP on esittänyt oman vaihtoehtobudjetin, joka lähtee edelleen siitä, että taloutta hoidetaan vastuullisesti. Realiteetit ja haasteet ovat tiedossa. Talouden suunnan on muututtava, mutta reilummalla tavalla kuin vallassa olevan hallituksen esittämillä ja toteuttamilla toimilla. Hoidamme taloutta tavalla, joka rakentaa luottamusta. Maamme taloutta jäytää ja jähmettää luottamuspula. Tähän tarvitaan muutos. SDP:n yhdeksän kohdan kasvukäänne koostuu yksilön työllistymistä helpottavista keinoista, eri toimialojen kasvua vauhdittavista toimista, investointiympäristön parantamisesta, reilun verkkokauppatoiminnan mahdollistamisesta, pk-sektorin kasvun vauhdittamisesta, osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisesta sekä luottamuksen ja ennakoitavuuden tuomisesta työmarkkinoille. SDP palauttaa työttömyysturvan suojaosan. Opiskelu työttömyysturvalla mahdollistetaan. Palautamme uudistetun aikuiskoulutustuen. Rakennusalaa tuetaan esimerkiksi toteuttamalla erityisryhmien investointiavustus sekä lisäämällä korjausrakentamisen valtuuksia vuodelle 2026. Ensiasunnon ostajille säädämme määräaikaisen varainsiirtoverovapauden ja asuntolainan korkovähennysoikeuden. Nostamme arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa 30 000 euroon, mikä helpottaa pienyritysten toimintaa. Mikroyrityksille säädetään määräaikainen verohyvitys, joka on 25 prosenttia ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kuluista. SDP esittää ansiotuloverotukseen 400 miljoonan kevennyksiä ja verotuksen painopisteen siirtoa tuloverotuksesta haittaveroihin sekä veropohjan aukkojen tukkimiseen. SDP:n mallissa kaikki alle 8 000 euroa kuukaudessa ansaitsevat maksavat palkastaan vähemmän tuloveroa. Meidän vaihtoehdossamme on nyt pieni- ja keskituloisten vuoro. Kohdennamme niukan veronalennusvaran pieni- ja keskituloisille, koska vähäinenkin kevennysvara on syytä jakaa reilummin. Näin saadaan myös kotimaiseen kysyntään vauhtia. Arvoisa rouva puhemies! Me myös säilytämme erityisesti keskituloisille tärkeän ammattiliiton jäsenmaksun verovähennysoikeuden — siis säilytämme ammattiliiton jäsenmaksun verovähennysoikeuden. Tuemme työllisyyttä, asuntokauppaa sekä kotipalveluiden saatavuutta. SDP:n verokokonaisuus hyödyttää keskituloisten lisäksi varsinkin kotipalvelualalla toimivia pienyrittäjiä ja heidän asiakkaitaan. Arvoisa rouva puhemies! Valitettavasti meidän vaihtoehtomme eivät hallitukselle kelpaa. Meidän vaihtoehdossamme Suomen kansaa ei kuriteta eikä köyhyyttä lisätä, vaikka taloutta sopeutetaan ja taloudenhoitoon suhtaudutaan vakavasti. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-11-26T17:15:09,2025-11-26T17:18:33,Käsitelty,1.1 2025_116_209,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Sarkkinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_210,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pohjoismainen hyvinvointivaltio perustuu ajatukselle, että kaikille luodaan samat mahdollisuudet, työmarkkinoilla turvataan heikoimpien oikeudet, sairaat hoidetaan, vähimmäistoimeentulo turvataan, eriarvoisuutta vähennetään ja tulo‑ ja varallisuuseroja tasataan verotuksella. Tätä taustaa vasten vasemmistoliiton linja ei ole erityisen radikaali, vaikka sitä näin joskus halutaan kuvata. Vaihtoehtobudjetissa me peruisimme pienituloisiin, koulutukseen ja sosiaali‑ ja terveyspalveluihin kohdistuvat leikkaukset. Me sopeuttaisimme valtiontaloutta korottamalla suurten tulojen ja suurten varallisuuksien verotusta. Merkittävimmät veroehdotuksemme ovat miljonäärivero eli maltillinen suurten varallisuuksien vero, jonkatyyppinen oli voimassa Suomessa aiemmin, listaamattomien yhtiöiden omistajien osinkoverohuojennuksen poisto, yhteisöveron pieni korotus ja suurituloisten veronkevennysten peruminen. Me leikkaisimme ympäristöhaitallisia tukia, mutta me tekisimme myös veronalennuksia, alentaisimme arvonlisäveroja. Lisäksi me palauttaisimme ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Lopputuloksena vaihtoehdossamme otetaan hallitusta vähemmän velkaa. Arvoisa puhemies! Vaihtoehtomme vähentää köyhyyttä noin 88 000 ihmisellä. Me vahvistaisimme palkansaajien ostovoimaa veromuutoksilla ja perumalla Sipilän hallituskaudella tehdyn niin sanotun kiky-sopimuksen maksumuutoksia. Pieni‑ ja keskituloisten palkansaajien tuloilla — noin 4 000 euroa tai alle — käteen jäisi enemmän kuin hallituksen esityksessä, ja vielä 6 000 euron kuukausituloilla käteen jäisi hieman enemmän kuin tänä vuonna. Kansanedustajien tuloluokassa — noin 8 000 euroa kuukaudessa ja siitä ylöspäin — hyvätuloiset maksaisivat nykyistä enemmän veroja. Kyllä me hyvätuloiset voimme maksaa vähän nykyistä enemmän, jotta pienituloisilta ja vanhuksilta ei tarvitse leikata. Näin minä sen näen. Arvoisa puhemies! Kun köyhälle antaa rahaa, hän kuluttaa sen. Kun rikkaalle antaa vastaavan summan, hän laittaa sen todennäköisesti säästöön. Köyhä tarvitsee sen rahan enemmän kuin rikas, ja köyhän saama raha lähtee kiertoon ja hyödyttää koko taloutta. Tätä kutsutaan rajakulutusalttiudeksi. Arvoisa puhemies! Pikemminkin radikaali on itse asiassa hallituksen linja, jossa pienituloisilta leikataan, suurituloisille jaellaan veronkevennyksiä, terveyskeskuksista ja vanhuspalveluista leikataan, koulutuksen rahoitusta vähennetään ja työntekijöiden oikeuksia heikennetään. Hallitus väittää toimillansa pelastavansa hyvinvointivaltion, vaikka leikkaukset tuhoavat hyvinvointivaltion perustuksia. Hyvinvointivaltio perustuu korkealle työllisyydelle. Valitettavasti Suomessa rikotaan parhaillaan työttömyysennätyksiä. Hallitus perustaa työllisyyspolitiikkansa pitkälti sosiaaliturvaleikkausten varaan, ja me näemme nyt vallitsevasta todellisuudesta, että tämä resepti ei ole toiminut. Silti hallituksen edustajat syyttelevät meitä siitä, että vaihtoehtomme vähentäisi työllisyyttä, sillä he uskovat, että sosiaaliturvaleikkausten peruminen vähentää työpaikkoja. Tämä logiikka on todellisuudelle vieras. Se olettaa, että ihmiset ovat työttöminä huvikseen ja että ihmiset yksinkertaisesti vain menevät töihin, kun heiltä leikataan. Oikeasti työllisyys ei määrity vain sosiaaliturvaleikkausten kautta eivätkä työpaikat synny köyhiltä leikkaamalla. Töihin ei noin vain mennä. Tämän osoittaa sekin, että Marinin hallituksen aikana sosiaaliturvaa ei leikattu ja silti työllisyys nousi ennätystasolle. Työllisyyden tasoon vaikuttaakin olennaisesti työn kysyntä. Me vahvistaisimme pieni‑ keskituloisten ostovoimaa, joka tukee kulutuskysyntää ja siten työllisyyttä. Sen lisäksi me palauttaisimme suojaosat, säätäisimme pitkäaikaistyöttömille työtakuun, vauhdittaisimme rakennusalan työllisyyden elpymistä ja satsaisimme koulutukseen ja palauttaisimme aikuiskoulutustuen. Arvoisa puhemies! Olennainen osa vaihtoehtoamme on myös sosiaali‑ ja terveyssektorin korjaussarja. Me antaisimme 200 miljoonan rahoituksen vaikeimmassa asemassa oleville hyvinvointialueille palveluiden turvaamiseksi. Me pidentäisimme alijäämien kattamisvelvoiteaikaa, korjaisimme kustannusindeksejä ja antaisimme alueille verotusoikeuden. Hallitus on suunnannut isot leikkaukset vanhuspalveluihin ja leikannut terveyskeskusten hoitoonpääsystä. Me peruisimme nämä leikkaukset ja vahvistaisimme vanhuspalveluiden rahoitusta. Lisäksi me kasvattaisimme omaishoidon tukea. Myös koulutukseen ja kulttuuriin suuntaisimme lisäresurssit, sillä laadukas koulutus on olennainen osa toimivaa ja menestyvää hyvinvointivaltiota ja kulttuuri on suomalaisuuden ydin. Arvoisa puhemies! Hyvinvointivaltiomme on oltava myös ympäristökestävä. Siksi leikkaisimme ympäristöhaitallisia verotukia, kannustaisimme maan‑ ja metsänomistajia hiilinielujen vahvistamiseen ja suojelisimme Suomen luontoa. Vaihtoehdossamme osoitamme, että verosopeutus on vaihtoehto pienituloisilta leikkaamiselle, ja vaihtoehdossamme otetaan hallitusta vähemmän velkaa. Vaihtoehtobudjettimme on kokonaisuus, jossa olemme johdonmukaisesti huomioineet koko vaalikaudella esittämämme asiat. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-11-26T17:18:37,2025-11-26T17:24:13,Käsitelty,1.1 2025_116_211,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Päivärinta., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_212,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Keskitytäänpä nyt hetkeksi pääoppositiopuolue SDP:n vaihtoehtoon: Tänään me olemme kuulleet monta tuntia: veroja, veroja, veroja. Aivan kuin Suomessa ahkeruus ja rikastuminen olisi jonkinlainen rangaistava teko. Sen verran alentavasti on puhuttu täällä jälleen kerran miljonääreistä ja vuorineuvoksista. Kysyn teiltä: vaikka kaikki Suomen miljonäärit verotettaisiin hengiltä, luuletteko te, että niillä tuloilla Suomen menot kustannettaisiin? Ei kyllä kustannettaisi. Ihan tämmöinen perusfakta teille, jos ette ole vielä tietoisia: Suomessa yli 50 000 euroa vuodessa tienaavia on vain viidennes palkansaajista, mutta he maksavat 60 prosenttia — 60 prosenttia — kaikista tuloveroista. Ja heitä te haluaisitte kyykyttää lisää. Arvoisa puhemies! En haluaisi sanoa tätä, mutta tämä on nyt vain pakko todeta uudestaan, että SDP todella elää harhassa, sellaisessa harhassa, että mitä kireämmin työtä verotetaan, sitä suurempi on verotuotto valtiolle. Aivan väärin. Jos ylikireällä verotuksella hoidettaisiin tämän maan ongelmat, niin nehän olisi jo hoidettu ajat sitten ja eihän meillä olisi mitään ongelmia. Mutta me olemme vaarallisesti velkaantuneet jo viimeiset 20 vuotta, eli älkää nyt enää haikailko näihin vanhoihin vaihtoehtoihin. Mutta ei, kuten tänään me olemme jälleen saaneet kuulla, ja kun SDP:n vaihtoehtoa lukee, niin siellä se on: paluu vanhaan, [Aki Lindén: Vähemmän velkaa!] niin että kiristetään ylimmät marginaaliverot takaisin lähes 60 prosenttiin, kun ne ensi vuoden alusta on laskettu hallituksen toimesta 52 prosenttiin. Se on kuulkaa todellinen kasvutoimi. Yhteiskunnan ei pitäisi koskaan ottaa yli puolta ihmisen omalla työllä tekemistään ansioista. Mutta ei, SDP ei halua Suomeen kasvua. Kuten jo tuossa aikaisemmin sanoin, jos te ette usko hallitusta, niin uskokaa nyt hyvänen aika taloustieteilijöitä. Tästä löytyy ihan taloustieteellistä, laadukasta ja tuorettakin tutkimusta. Uskokaa Kansainvälistä valuuttarahastoa IMF:ää, jonka mukaan ylimpien marginaalien tason tulisi olla enintään 44 prosenttia. Ja jollette te välitä näistä faktoista, niin katsokaa nyt edes, miten kävi Ruotsissa, kun siellä sosiaalidemokraattisen hallituksen tekemä marginaaliveron alennus rahoitti itse itsensä. Jälleen kerran, taloustieteellinen tutkimus ja Ruotsin käytännön esimerkki osoittavat, että ylimpien marginaaliveroasteiden laskeminen nimenomaan lisää työnteon kannusteita ylemmissä tuloluokissa. Ikävähän tätäkin on nyt toistaa, mutta SDP:n riveistähän tämä on jo aiemmin kuultu, että te väitätte, että veronkevennykset johtaisivat työnteon vähentymiseen. Toki se kertoo enemmän SDP:n arvoista kuin meistä ahkerista suomalaisista. Se on ihan selvää, että paremmat ansaintamahdollisuudet kannustavat tietenkin tekemään enemmän töitä, kannustavat kouluttautumaan ja kannustavat uralla etenemiseen. Arvoisa puhemies! Minun on kyllä todella vaikea ymmärtää, miksi Lindtmanin SDP haluaa rangaista suomalaisia ahkeruudesta ja haluaa kyykyttää talouskasvua, tuottavuutta ja työntekoa, joilla nämä hyvinvointiyhteiskunnan palvelut rahoitetaan, meidän turvallisuus rahoitetaan ja koulutus rahoitetaan. SDP haluaa leikata tulevaisuuden kasvun, sen kasvun, joka ei ole vielä edes alkanut. Todellisuudessa ylikireän verotuksen takia työtä on jäänyt Suomessa paljon tekemättä ja me olemme hävinneet kansainvälisessä kilpailussa korkean osaamisen tekijöistä, pohjoismaisista pääkonttoreista ja työpaikoista. Eikä tässä kaikki. SDP iskee nyt veromoukarilla, totta kai, jälleen yrittäjiin. SDP:n julkaisemassa vaihtoehtobudjetissa yrittäjien kukkarosta viedään yli tuhat euroa vuodessa. Eduskunnan tietopalvelun mukaan SDP:n vaihtoehtobudjetti kahmaisee yrittäjiltä 1 099 euroa vuodessa enemmän kuin Orpon hallitus. On aivan selvä, että tämä SDP:n vaihtoehto ei ole meidän vaihtoehtomme. Se ei ole meidän kasvuresepti. Uskotteko te todella itsekään SDP:ssä, että yrittäjiä ja työntekijöitä rankaisemalla Suomi lähtee nousuun? Yrittäjiä, jotka ottavat riskiä, yrittäjiä, jotka luovat tähän maahan työpaikkoja — heitäkö te haluatte rangaista? Hallituksen linja on taatusti toinen, ja me totta kai tuemme yrittäjiä emmekä rankaise heitä. Tämä on se resepti, minkä me teemme, ja toivon teiltä kyllä vähän parempia vaihtoehtoja jatkossa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-11-26T17:24:16,2025-11-26T17:29:25,Käsitelty,1.1 2025_116_213,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_214,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraattien vaihtoehtobudjettia kuunnellessa voisi luulla, että elämme vakaassa ja hyvin ennustettavassa maailmassa, jossa turvallisuus on itsestäänselvyys ja talous kestää loputtoman velkaantumisen. Valitettavasti totuus on toisenlainen. SDP puhuu kauniisti oikeudenmukaisuudesta ja palveluista. Ihan varmasti jokainen meistä pitää näitä asioita ja arvoja tärkeinä, mutta turvallisuus on se perusta, jonka varaan kaikki hyvinvointi rakentuu. Jos turvallisuus pettää, pettää myös hyvinvointivaltio. Arvoisa puhemies! SDP:n budjetissa turvallisuus on sivuosassa. Puolustuksesta, huoltovarmuudesta, kyberturvallisuudesta ja sisäisestä turvallisuudesta puhutaan kyllä mutta ilman pitkäjänteistä panostusta, jota tämän ajan turvallisuustilanne vaatii. SDP:n vaihtoehdossa menot kasvavat, mutta kohdentaminen välttelee vaikeita prioriteetteja. Turvallisuus ei ole kuluerä, jota voi paikata hyvillä aikomuksilla tai juhlapuheilla. Se edellyttää investointeja puolustukseen, varautumiseen, kriittisiin rakenteisiin ja huoltovarmuuteen. Viimeistään nyt tällaisessa Euroopan turvallisuustilanteessa tulisi jokaiselle olla selvää, ettemme voi sivuuttaa turvallisuutta. Arvoisa puhemies! Kasvava velka tarkoittaa myös kasvavaa haavoittuvuutta. Kun julkinen talous horjuu, meistä tulee riippuvaisempia muista. Taloudellinen itsenäisyys on turvallisuuskysymys. SDP:n budjetti ei anna uskottavaa vastausta siihen, miten Suomi vastaa kasvaviin turvallisuusuhkiin samalla, kun velka kasvaa ja liikkumavara kaventuu. Turvallisuutta ei voi rakentaa pelkästään jakamalla rahaa. Sen täytyy rakentua vahvalle talouspohjalle, vastuulliselle velanpidolle ja selkeälle varautumiselle. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-26T17:29:28,2025-11-26T17:32:47,Käsitelty,1.1 2025_116_215,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Paasi., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_216,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Martin,Paasi,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! SDP esittää lähes miljardin euron säästöpakettia. Tavoite on toki hyvä, mutta ehdotus ei kestä merivettä. Aineiston mukaan vähintään 400 miljoonaa euroa näistä säästöistä on joko kertaluonteisia tukia, joilla rahoitettaisiin pysyviä menoja, arvioita ilman konkreettisia toimenpiteitä tai eroja, jotka on kirjattu budjetissa kahteen kertaan. Lisäksi mukana on toimenpiteitä, jotka eivät edes ole säästöjä vaan veroluonteisia uusia maksuja. Esimerkiksi teollisuuden sähköistämisen tuen lakkautusta väitetään säästöksi, vaikka kyseessä on kertaluonteinen tuki, jota ei voi käyttää pysyvien menojen rahoittamiseen. Osasairauspäivärahan käytön edistäminen on listattu 60 miljoonan euron säästöksi ilman, että toimenpidettä on määritelty. Datakeskusten sähköverotukea käytetään sekä säästönä että veromuutoksen perusteluna, sama erä kahteen kertaan. Kun lähes puolet säästöistä on tällaista aineistoa, säästöpaketin uskottavuus murenee. Samanaikaisesti SDP lisää menoja noin 200 miljoonalla eurolla. Mukana on useita esityksiä, joiden kustannusarvio on selvästi alakanttiin tai puuttuu kokonaan. Esimerkiksi työttömyysturvalla opiskelun laajennukselle ei ole esitetty minkäänlaista kustannusarviota. Hyvinvointialueisiin kohdistuvat muutokset ovat käytännössä avoimia menositoumuksia ilman vaikutusarvioita. Käytännössä SDP:n menolisäykset ovat suurempia kuin mitä paperi kertoo. Arvoisa rouva puhemies! Veropolitiikan osalta SDP:n vaihtoehto sisältää mittavan kokonaisuuden työn, yrittämisen ja investointien veronkiristyksistä. Pk-yrityksille esitetään noin 600 miljoonan euron lisäverotusta. Muut kiristykset kohdistuvat listaamattomien yritysten osinkoverotukseen, sijoitusvakuutuksiin, yleishyödyllisiin yhteisöihin ja konsernien korkovähennysoikeuksiin. Suomi on kansainvälisesti pääomaköyhä maa, ja tässä tilanteessa kasvupääomaan kohdistuvat veronkiristykset ovat erityisen haitallisia. Arvonnousuvero, jota SDP esittää, toimisi käytännössä kasvupääoman karkotusverona. Se heikentäisi startup- ja kasvuyritysten rahoitusmahdollisuuksia ja ohjaisi ulkomaiset sijoitukset Suomen ulkopuolelle. Arvoisa rouva puhemies! SDP peruu myös hallituksen päätökset marginaaliverojen alentamisesta. Marginaaliverojen keventäminen on kuitenkin tutkimusten mukaan yksi kustannustehokkaimmista tavoista lisätä työn tarjontaa ja talouskasvua, ja Suomessa marginaaliverotus on edelleen OECD:n kireimpiä. Huolestuttavaa on myös se, että SDP esittää Tesin pääomittamista 200 miljoonalla eurolla vuodessa aina vuoteen 2030 asti samalla, kun se kiristää kasvupääoman verotusta niin, että yksityisen pääoman liikkumatila supistuu. Lopputulos olisi markkinoiden kannalta kaksinkertainen ongelma. Yksityinen pääoma väistyisi kiristyvän verotuksen seurauksena, ja tilalle tulisi valtion pääomaa, joka syrjäyttäisi markkinalähtöistä rahoitusta. Tämä olisi poikkeuksellinen askel kohti valtiokapitalismia. Arvoisa rouva puhemies! SDP väittää, että heidän vaihtoehtonsa vähentäisi velkaantumista 400 miljoonalla eurolla suhteessa hallitusohjelmaan. Kun säästöjen epäuskottavuus, menolisäysten aliarviointi ja veromuutosten kielteiset kasvuvaikutukset otetaan huomioon, väite ei kestä tarkastelua. Eduskunnan tietopalvelun arviot eivät tue näkemystä siitä, että SDP:n vaihtoehto vähentäisi velkaantumista hallituksen linjaan verrattuna. Todennäköinen lopputulos olisi päinvastainen. Arvoisa rouva puhemies! On Suomen talouden ja hyvinvointivaltion kannalta tärkeää, että talouspolitiikka perustuu todennettaviin vaikutuksiin, ei toiveisiin tai näennäisiin säästöihin. SDP:n vaihtoehtobudjetti on kokonaisuus, jossa verotusta kiristetään laajasti, menoja lisätään ilman kattavaa rahoitusta ja yksityisen pääoman roolia kavennetaan samaan aikaan, kun valtion roolia kasvatetaan. Tämä ei vahvistaisi Suomen julkista taloutta eikä talouskasvua. Se heikentäisi molempia. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Martin Paasi,911825,2025-11-26T17:32:50,2025-11-26T17:37:51,Käsitelty,1.1 2025_116_217,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_218,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! SDP on tänään osoittanut, että kaiken voi tehdä paitsi reilummin myös vastuullisemmin. Luottamus on talouden parasta valuuttaa. Niin hallitus kuin pääministerikin on kovasti ihmetellyt, mikä tämä kasvun lukko tai kasvun jarru, tuntematon jarru, oikein on. Kyllä väittäisin, että valtaosalle suomalaisista se ei ole tullut yllätyksenä. Se lukko on nimittäin suomalaisten luottamuksen puute. Me hoidamme taloutta tavalla, mikä vahvistaa luottamusta, luo kasvulle edellytyksiä, edellytyksiä yrityksille työllistää ja ihmisille työllistyä, ja kaikki tämä pienemmällä alijäämällä kuin hallitus — ensi vuonna vähemmän velkaa, 10 000 työllistä enemmän. SDP:n vaihtoehdossa otetaan vakavasti Suomen julkisen talouden tilanne, mutta silti suurin osa suomalaisista voittaa. Me kohdennamme kaikki veronalennukset tavallisille suomalaisille, tavallisille yrittäjille, emme yhteiskunnan varakkaimmille ihmisille. Me vahvistamme valtion tulopohjaa, jonka Orpon hallitus on romuttanut, tavoilla, jotka eivät heikennä kasvun edellytyksiä. Toisin kuin hallitus, teemme sen, mitä asiantuntijat ovat suosittaneet. Ei voi kuin ihmetellä, miten kokoomus ja perussuomalaiset näin sitkeästi vastustavat ajatusta siitä, että verotus olisi ennakoitavaa, oikeudenmukaista ja vastuullista. Te vastustatte rikkaimpien ihmisten ja yritysten aggressiivisen verokikkailun vähentämistä, listaamattomien osinkoverotuksen korjaamista, vastustatte esimerkiksi kansainvälisten konsernien korkokikkailun suitsimista rehdin ja reilun yrittäjyyden kustannuksella, pienemmät yrittäjät unohtaen. Miksi ihmeessä näin? Arvoisa puhemies! SDP:n vaihtoehdossa tuloverotusta kevennetään viisaammin ja oikeudenmukaisemmin tukemaan pieni‑ ja keskituloisten ostovoimaa. Tällä me vahvistamme tavallisten suomalaisten luottamusta ja tuemme kotimaista kysyntää ja kasvua. SDP:n vaihtoehdossa työllisyysastetta ei pyritä nostamaan työntekijöiden oikeuksia heikentämällä vaan panostamalla koulutukseen ja osaamiseen sekä parantamalla työnteon kannusteita. Siksi ehdotamme työttömyysturvaan ja asumistukeen uutta suojaosaa, alentaisimme varhaiskasvatusmaksuja, ottaisimme käyttöön uuden, aikaisempaa joustavamman aikuiskoulutustuen ja mahdollistaisimme työttömyysturvalla opiskelun myös ammatillisessa koulutuksessa. Sen lisäksi esitämme mittavan määrän todellisia ja vaikuttavia kasvupanostuksia esimerkiksi pk-yritysten tukeen investointien jouduttamiseksi ja rakennusalan erittäin vaikean tilanteen helpottamiseksi. Arvoisa puhemies! Orpon—Purran hallituskaudella olemme joutuneet todistamaan lukuisia suuria epäonnistumisia. Kasvumme on tällä kaudella Euroopan heikointa, työttömien määrä on ennennäkemättömän korkea, ja pitkäaikaistyöttömyys hipoo jo 90-luvun laman lukuja. Velkaannumme nopeammin kuin yksikään muu Euroopan maa, ja konkurssien määrä takoo uusia ennätyksiä. Tieto valtionosuusuudistuksen kaatumisesta järkyttää kuntakentällä. Se oli yksi hallitusohjelman tärkeimmistä rakenteellisista uudistuksista. Ja nyt viimein, kaiken huipuksi, Suomi on asetettu EU-komission liiallisen alijäämän menettelyyn. Tästä SDP varoitteli jo hyvän aikaa sitten, mutta kuunteliko hallitus? Ei kuunnellut. Oli suorastaan noloa, kuinka niin kokoomuksella kuin perussuomalaisillakin lähti mopo keulimaan, sometus täysin laukalle tämän VTV:n raportin kanssa, ja VM:hän ehti jo korjata niin lukuja kuin niistä tehtyä tulkintaakin. Hallituspuolueiden reagointi viimeistään osoitti, miten heikot omat eväänne ovat. Vika kaikkiin käsillä oleviin kriiseihin on aina jossain muualla. Hallitus puhuu edellisestä ja tulevasta hallituksesta, kaikesta muusta sen sijaan, että kykenisi arvioimaan kriittisesti omaa toimintaansa. Arvoisa puhemies! Suomi ja suomalaiset ansaitsevat parempaa. SDP:n vaihtoehto on laadittu asiantuntijoiden suosituksia kunnioittaen, eli talouden sopeuttamisessa tulee olla mukana kaikki työkalut: menot, tulot ja kasvutoimet. Nyt on muutoksen aika, nyt on luottamuksen aika, nyt on reilumman ja vastuullisemman vaihtoehdon aika.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-11-26T17:37:53,2025-11-26T17:42:52,Käsitelty,1.1 2025_116_219,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen poissa, edustaja Strandman poissa. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_220,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään käsittelemme oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjetteja. Joulu lähestyy, ja täällä salissa on kuultu kuin luettaisiin joulupukin toivelistaa lupausten muodossa. Kyllähän tässä salissa on ennenkin kuultu luovia ratkaisuja, mutta nyt mennään jo sellaisten taloustaikatemppujen puolelle, että niille pitäisi olla oma kategoriansa Jussi-gaalassa. Arvoisa puhemies! Lähes jokainen vaihtoehtobudjetti rakentuu saman reseptin varaan: veroja korotetaan reippaasti, valtio paisutetaan entistä suuremmaksi ja loput rahoitetaan harmaan talouden taikaseinästä, josta nostetaan rahaa ilman, että kukaan kertoo, mistä se konkreettisesti tulee, tai kuka sitä seinää rakentaa. Keskustan vaihtoehto on tästä malliesimerkki. Harmaan talouden torjunnasta luvataan sata miljoonaa euroa ilman lisäpanostuksia. Jos sata miljoonaa löytyisi ihan vain näppäilemällä, olisihan se jo löytynyt. Samaan aikaan keskustan budjetti koostuu vuosien päähän menevistä kirjauksista, kuten yhteisöveron alennuksen perumisesta vuodelta 2027. Voikin kysyä, onko kyse edes vuoden 26 budjetista vai pitkän tähtäimen mielikuvitusohjelmasta. Vihreät ja Vasemmistoliitto lupaavat omilla pienillä panostuksillaan saman sadan miljoonan harmaan talouden ihmesäästön. Ongelma on sinänsä todellinen, ja harmaan talouden torjumiseksi onkin jo hallituskauden aikana tehty toimenpiteitä, mutta tämmöisiä rahasummia ei yhtäkkiä kyllä saada. Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraatit ovat vaihtoehdollaan ajamassa alas yrityksiä ja kokonaisia elinkeinoja, kuten turkisalan, joka viime vuonnakin toi verotuloja Suomeen yli 32 miljoonaa euroa. Muutoinkin maatalouden ja alueellisen yhdenvertaisuuden kannalta SDP:n ja myös vihreiden vaihtoehdot ovat kylmäävää luettavaa. SDP leikkaa maataloudesta yli sata miljoonaa euroa ja samaan aikaan kiristää polttoaineveroa eli iskee suoraan suomalaiseen ruokatuotantoon, huoltovarmuuteen ja niihin ihmisiin, jotka eivät asu ratikkapysäkin varrella. Tämä sama linja jatkuu vihreillä, joille suomalainen ruoka on aina ollut enemmän kuluerä kuin huoltovarmuus- ja turvallisuustekijä. Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto tarjoaa vaihtoehdossaan lisää työttömyyttä. Eduskunnan tietopalvelun mukaan heidän vaihtoehtonsa lisäisi työttömien määrää yli 60 000 hengellä. Se on jäätävä luku. Samalla vasemmistoliitto kiristäisi verotusta miljardeilla euroilla ja verottaisi käytännössä kaikkea, mikä liikkuu, kasvaa, työllistää tai investoi. Tämä ei ole järkevää talouspolitiikkaa, vaan vasemmistoliiton vaihtoehto on kasvun torjuntapaketti. Arvoisa puhemies! Vasemmisto olisi laillistamassa kannabista, eli vasemmiston politiikka johtaisi siihen, että meillä olisi entistä enemmän työttömiä huumeidenkäyttäjiä. Sitten ollaan huolissaan lapsiperheköyhyydestä, ilmastosta ja ihmisoikeuksista, kun samalla halutaan Suomeen lisää ongelmia, rikoksia ja terveydenhuollon tarvetta. Lapset ja nuoret jätetään heitteille. Se on vasemmiston linja. Vasemmistoliitto myös peruisi hallituksen tekemät maahanmuuttopoliittiset kiristykset, jotka syventäisivät sitä konkurssia, mihin vasemmiston ajama politiikka johtaisi. Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueilla palvelut on pystytty pääosin turvaamaan ja niitä on jopa pystytty parantamaan verrattuna kuntapohjaiseen järjestelmään. Silti oppositio purkaisi hallituksen ohjaustoimia mutta ei kerro, mistä he löytävät henkilöstön tai miten kustannuskehitys saataisiin kuriin. Samalla SDP, vihreät ja vasemmisto esittävät hyvinvointialueiden alijäämien kattamiskauden pidentämistä, mutta yksikään ei kerro, paljonko se maksaa valtion kassalle — todellista ”ensin päätetään, sitten katsotaan, mitä se maksaa” -politiikkaa. Se on sanottava, että töitä on edelleen tehtävä sotemallissa. Sitä työtä on tällä kaudella tehtykin. Arvoisa puhemies! On huomionarvoista, että useissa oppositiopuolueiden esityksissä hyväksytään kuitenkin suuri määrä hallituksen toimia. Toisin sanoen he myöntävät, että hallitus tekee oikeita, vaikuttavia päätöksiä, mutta eivät halua sanoa sitä ääneen. Suomi ei tarvitse lisää veronkorotuksia, ei vastuutonta talouspolitiikkaa eikä kannabiksen laillistamista, joka lisää ongelmia. Suomi tarvitsee vastuullista taloudenpitoa, työllisyyttä vahvistavia toimia ja rehellistä budjetointia. Mitä enemmän näitä opposition vaihtoehtoja lukee, sitä selvemmäksi käy, miksi juuri tämä hallitus tekee juuri niitä päätöksiä, joita edelliset eivät uskaltaneet tehdä. Iso kiitos valtiovarainministeri Purralle arvokkaasta ja tulevaisuuteen toivoa tuovasta työstä, josta ei aina kiitosta saa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-11-26T17:43:01,2025-11-26T17:48:25,Käsitelty,1.1 2025_116_221,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Partanen poissa. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_222,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! SDP:n vaihtoehtobudjettia kuvaavat erityisesti kaksi sanaa, ja ne ovat ”reiluus” ja ”luottamus”. SDP:n vaihtoehtobudjetti tarjoaa hallituksen politiikkaa reilumman vaihtoehdon valtiontalouden tasapainottamiseen. Se on osoitus siitä, että valtiontalouden tasapainoa voidaan edistää myös ilman jatkuvia leikkauksia kaikista pienituloisimpien toimeentuloon, sotepalveluihin ja koulutukseen. SDP:n vaihtoehto osoittaa myös, että talouskasvua ja työllisyyttä voidaan edistää reilusti ilman jatkuvaa työntekijöiden polkemista. Toinen SDP:n vaihtoehdon keskeinen tavoite on luottamuksen palauttaminen. Suuri osa suomalaisista on menettänyt uskonsa parempaan tulevaisuuteen, ja luottamus talouden ja työllisyyden paranemiseen on tällä hetkellä heikkoa, mistä kärsii erityisesti kotimainen kulutus. Hallituksen jatkuvat leikkaukset puolestaan ovat heikentäneet kansalaisten luottamusta sotepalveluihin ja siihen, että hyvinvointivaltio pitää varmasti jokaisesta huolta. Samalla erityisesti nuorten luottamus parempaan tulevaisuuteen on suorastaan romahtanut. Tämä on erittäin huolestuttava kehitys mutta ei suinkaan yllätä tässä talouden ja työllisyyden tilanteessa sekä hallituksen kurjistamispolitiikan jälkeen. Arvoisa puhemies! Tosiasia on, että hallitus on epäonnistunut talouskasvun luomisessa. Hallituksen aidot kasvutoimet ovat jääneet vähäisiksi. SDP tukisi kasvua ja työllisyyttä muun muassa nostamalla yrittäjien alv-velvollisuuden alarajaa, laajentamalla investointihyvityksen myös pienemmille yrityksille, tukemalla ensimmäisen työntekijän ja nuorten palkkaamista sekä korottamalla kotitalousvähennystä. Veronalennusten keskittäminen pieni‑ ja keskituloisille vahvistaisi kotimaista kysyntää, tukee talouskasvua ja nimenomaan vahvistaa sisämarkkinaa. Ihmisten on myös saatava hoitoa silloin, kun terveys pettää. Perusterveydenhuollon jonot eivät saa venyä yli kahden viikon. Tilanne paranisi, jos yksityiselle terveysbisnekselle ohjatut miljoonat suunnattaisiin hyvinvointialueille. SDP ei myöskään entisestään heikentäisi julkisia sotepalveluita, ja näin alueet saisivat aikaa tasapainottaa talouttaan harkitusti. Arvoisa puhemies! Koulutus puolestaan on yksi menestyksen kulmakivi, ja tulevaisuuden osaajille on taattava riittävät tiedot ja taidot. Juhlapuheiden sijaan on panostettava hyvinvoiviin opettajiin ja opiskelijoihin. Ryhmäkoot on pidettävä kohtuullisina, ja lähiopetusta on tarjottava riittävästi myös ammatillisessa koulutuksessa. Korkeakoulutuksesta leikkaaminen on sen sijaan lyhytnäköistä politiikkaa, joka haittaa kasvua, joten SDP ei niiltä leikkaisi. Työelämän muuttuessa kiihtyvällä vauhdilla tarvitsemme uuden aikuiskoulutustuen, joka auttaa palkansaajia pysymään työmarkkinoiden käytettävissä. Työsuhdepyöräetu on palautettava, jotta työmatkat ovat ekologisempia ja terveyttä edistäviä. Arvoisa puhemies! Ensimmäisen työntekijän palkkaamista on helpotettava veroeduin. Haitallisista, ylläpitävistä yritystuista on siirryttävä uusien liiketoimintojen luomiseen. Työelämässä luottamus pitää palauttaa sopimalla ja tasapainottamalla työmarkkinoita. Myös työmarkkinarikollisuuteen pitää puuttua kovalla kädellä. Palkansaajille on taattava vaikutusmahdollisuuksia ja oikeudenmukainen osuus yritysten menestyksestä. Meidän on myös hyvä kysyä itseltämme, miten voisimme tehdä mahdolliseksi sen, että seuraava eurooppalainen sadan miljardin yritys syntyisi juuri Suomessa. Harva uskoi vielä muutama vuosi sitten, että suomalaiset startupit tuottaisivat kymmenen miljardin viennin, mutta sekin on nyt nähty, joten meidän on helpotettava lisäkasvurahoituksien saamista, jotta nämä lupaavat ideat eivät karkaa maailmalle liian aikaisin. Kasvuyrityksillä on oltava mahdollisuudet kasvaa Suomessa. Meidän tulee luoda ilmapiiri, jotta huippuosaajat haluavat tulla perheineen Suomeen ja osaamisellaan luoda menestystä yhteiskunnallemme. Se luottamus on kokonaisuudessaan talouskasvun parasta maaperää. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-11-26T17:48:31,2025-11-26T17:53:34,Käsitelty,1.1 2025_116_223,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Otetaan paikalla olevia nyt tässä kolme kappaletta ja sen jälkeen siirrytään kohtaan 11. Elo, Perholehto ja Peltokangas, ja sitten siirrytään tosiaan kohtaan 11. — Elo.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_224,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen uusinta budjettiesitystä lukiessa on jälleen käynyt selväksi, missä tämän hallituksen prioriteetit ovat. Bensa-autoilua halutaan tukea ja kaikista rikkaimmille halutaan antaa veroaleja, mutta kunnianhimoiset ilmastoteot loistavat poissaolollaan. Luontokatoa ei edelleenkään yritetä uskottavasti pysäyttää, ja kaikista heikoimmat jätetään oman onnensa nojaan. Näin ei ole pakko toimia. Me voimme selvitä vaikeista vuosista ilman, että hyvinvointivaltion perusrakenteita romutetaan ja yhteiskuntamme koossa pitävää luottamusta murretaan. Nyt ei ole aika antaa periksi ilmastokriisin ja luontokadon edessä vaan olla etujoukoissa ratkomassa näitä ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä. Nyt ei ole aika leikata koulutuksesta ja kulttuurista vaan rakentaa niistä sivistykselle ja taloudelle vankka kivijalka. Nyt ei ole aika työntää ihmisiä köyhyyteen ja osattomuuteen vaan osoittaa, että olemme edelleen se hyvinvointivaltio, joka pitää huolta myös kaikkein heikoimmista. Arvoisa puhemies! Vihreiden vaihtoehtobudjetissa tasapainotamme taloutta yhtä paljon kuin Orpon hallitus, mutta teemme sen kestävämmin ja reilummin. Me toteuttaisimme vihreää verouudistusta ja vauhdittaisimme teollisuuden kestävyysmurrosta painottamalla ympäristö- ja haittaveroja työn verottamisen sijaan sekä karsimalla ympäristölle haitallisia yritystukia lähes miljardilla eurolla. Ottaisimme käyttöön kaivannaisjätteen veron ja maankäytön muutosmaksun ja alkaisimme verottaa teollisen mittakaavan puunpolttoa. Nämä kaikki ohjaisivat käyttämään rajallisia luonnonvarojamme kestävästi. Me vähentäisimme hakkuita ja vahvistaisimme hiilinieluja sekä satsaisimme luonnonsuojeluun 300 miljoonaa euroa hallitusta enemmän. Maankäyttösektorin päästöjen vähentäminen on välttämätöntä, jotta pystymme saavuttamaan 2035 hiilineutraaliustavoitteen. Konkreettisina keinoina tukisimme turvemaiden vettämistä ja joutomaiden metsitystä. Me vauhdittaisimme siirtymää krääsätaloudesta kiertotalouteen muun muassa jäteverotusta kiristämällä, säätämällä krääsäveron ja laskemalla korjauspalveluiden arvonlisäveroa. Me vähentäisimme liikenteen päästöjä toteuttamalla liikenteen veroremontin, joka paitsi vähentäisi päästöjä toisi verotuloja. Kestävää liikkumista tukisimme laskemalla joukkoliikenteen arvonlisäveroa, tukemalla kävelyä ja pyöräilyä sekä palauttamalla työsuhdepyörien veroedun. Me edistäisimme maatalouden kestävyysmurrosta ja parantaisimme eläinten oikeuksia kasvipohjaisen ruuan investointipaketilla ja lopettamalla turkistarhauksen luopumistukea tarjoten, perustamalla uudelleen eläinsuojeluvaltuutetun viran sekä turvaamalla eläinsuojelupoliisin toimintaa. Me peruuttaisimme hallituksen koulutus- ja kulttuurileikkaukset ja satsaisimme koulutukseen yhteensä 700 miljoonaa euroa enemmän kuin hallitus esimerkiksi lisäämällä ammatillisen koulutuksen lähiopetusta ja kasvattamalla korkeakoulujen aloituspaikkamäärää. Arvoisa puhemies! Me vihreät olemme kerta toisensa jälkeen osoittaneet tässä salissa, että hallituksen kylmälle leikkauspolitiikalle on olemassa vaihtoehto. Se edellyttää rohkeutta katsoa peräpeilin sijaan tulevaisuuteen. Se edellyttää rohkeutta valita toisin.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-11-26T17:53:55,2025-11-26T17:58:04,Käsitelty,1.1 2025_116_225,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Perholehto., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_226,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Pohja on pettänyt niiltä lupauksilta, joilla oikeistopuolueet marssivat valtaan. Bluffiksi ovat paljastuneet diibadaabatyöllisyys, ”reformit”, koulutuksen erityissuojelus, luontokadon torjuminen, asunnottomuuden vähentäminen ja niin edelleen. Te olette puhuneet ihan valtavan paljon, puhuneet valtavan kovaan ääneen, antaneet tuhat ja yksi kaunista sanaa, mutta yhtäkään niistä te ette ole pitäneet. Siksi, arvoisat hallituspuolueiden kollegat, joudun väistämättä sanomaan, että on tuntunut tänään siltä, että täytyy pienellä huumorilla suhtautua siihen vimmaan, jolla te olette jakaneet jälleen moitteita oppositiolle, sillä omat näyttönne ovat täydellisesti nollatasoa. EU:n tarkkailuluokan uhka kelpasi hallitukselle tasan siihen asti, kun sillä pystyi perustelemaan ylimitoitetut, täydellisessä ristiriidassa tavallisten ihmisten oikeustajun kanssa olevat leikkaukset esimerkiksi heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentuloon, leikkaukset ammatilliseen koulutukseen ja sairaalaverkkoon, leikkaukset jopa ikääntyvien ja vammaisten palveluihin. Mutta niin vakavasti te ette kuitenkaan tätä tarkkiksen uhkaa ottaneet, että olisitte jättäneet tekemättä esimerkiksi suurituloisten veronkevennykset, olisitte jättäneet tekemättä tehottoman yhteisöveron alennuksen, olisitte jättäneet olutveron keventämättä, yksityisille sote-jäteille rahaa kaatamatta. Ja nyt, kun näiden teidän kestämättömien arvovalintojenne jälkeen tulostaululta ei löydy oikeastaan yhtäkään, siis yhtäkään, onnistumista — ei talouden tasapainottamisessa, ei työllisyydessä, ei eriarvoisuuden vähentämisessä — te olette siirtyneet välttelemään vastuuta ihan maajoukkuetasolla. Hallituksen mukaan tarkkailuluokalle joutuminen on edellisen hallituksen vika, ja siivousurakan aiotte jättää seuraavan hallituksen hoidettavaksi. Ajatustakaan ette siis uhraa sille, että juuri nyt tällä hetkellä vallassa on kuitenkin Petteri Orpon valitettavasti täydellisen epäonnistunut hallitus. Puhemies! Tähän peilaten ei tunnu kovinkaan yllättävältä se, että suomalaisilta on loppunut luotto. Erityisen huolissani olen kuitenkin siitä, että luottamus on murenemassa myös nuorten keskuudessa. Aika moni nuori miettii, onko opiskelu turhaa, voiko opiskelupaikkaa ylipäätään saada, saako töitä, voiko koskaan ostaa omaa kotia, riittävätkö rahat ja — pahimmillaan — mitä järkeä on yhtään missään. Tulevaisuususkon mureneminen ei johdu vain globaaleista suurista kysymyksistä, vaan nuoret kertovat hyvin usein arkisista huolista: ahdistuksesta, yksinäisyydestä, toimeentulon epävarmuudesta tai esimerkiksi vaikeudesta työllistyä. Monet heistä haaveilevat ihan tuiki tavallisista arkisista asioista — samanlaisista, joita me kaikki olemme joskus toivoneet. Ongelma vain on, että moni heistä kokee tällä hetkellä, että nämä aivan perustavanlaatuiset asiat ovat liian kaukana. Siksi Pidän äärettömän tärkeänä, että me sosiaalidemokraatit emme hyväksy tätä vaan tarjoamme sellaisen vaihtoehdon, joka ei jää pelkiksi puheiksi. Teen neljä konkreettista nostoa asioista, jotka tekisimme toisin jo heti ensi vuonna. Ensinnäkin työ — se ei ole koskaan vain palkkaa vaan jalansija elämään. SDP esittää 30 miljoonan euron lisäpanostuksen nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen, ja tällä mallilla työhön pääsisi kiinni puolet enemmän nuoria kuin hallituksen mallilla. Toiseksi koulutus, Suomen supervoima: Me lisäisimme esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen 20 miljoonaa euroa. Sillä palkkaisi esimerkiksi 250 opettajaa, voitaisiin vahvistaa lähiopetusta. Panostaisimme myös korkeakoulutukseen 80 miljoonaa, toisin kuin tämä hallitus, joka leikkaa sieltä. Kolmanneksi asuminen: Oma koti ei saisi olla vain utopia. Me palauttaisimme ensiasunnon ostajille varainsiirtoverovapauden, tarjoaisimme korkovähennysoikeutta ensi vuonna tehtäville kaupoille, ja me satsaisimme esimerkiksi 30 miljoonaa euroa erityisryhmien investointiavustukseen, jolla nimenomaisesti rakennetaan esimerkiksi opiskelija-asuntoja, rakennetaan vammaisille asumisyksiköitä, rakennetaan ikääntyville ihmisille asumisyksiköitä. Neljäntenä ja silti kaikista tärkeimpänä on luottamus. Me pitäisimme nimittäin sanamme. Emme veivaisi veroratkaisuja. Emme hidastaisi vihreän siirtymän investointeja. Emme kriisiyttäisi työelämää. Kaiken tämän me tekisimme reilummin, ihmiset edellä. Nimittäin toivo ja realismi eivät ole toistensa vastakohtia, vaan niiden ainakin pitäisi olla liittolaisia. Ja tämä SDP:n vaihtoehto on juuri sellainen vaihtoehto, joka paitsi tekisi Suomen valtiolle vähemmän velkaa kuin Orpon hallitus myös ennen muuta rakentaisi, vahvistaisi ihmisten luottamusta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-11-26T17:58:12,2025-11-26T18:03:32,Käsitelty,1.1 2025_116_227,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Peltokangas vielä. Sitten siirrytään seuraavaan asiaan välillä., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_228,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! SDP jatkaa vaihtoehtobudjetissaan jo hyvin tuttua, maaseutuvihamielistä politiikkaansa. Autoilun kustannuksia ollaan nostamassa esimerkiksi nostamalla sekä jakeluvelvoitetta että polttoaineverotusta. Voisivatko sosiaalidemokraatit kertoa kansalle nyt ihan ääneen, kuinka monta kymmentä senttiä vai tempaistaanko lähelle euroa, kun heidän vaihtoehtonsa nostaisi pumppuhintoja nyt? Vai onko jäänyt laskematta, eikö kiinnosta, vai jäikö komeroon, kuten teillä vaikutusarviot hyvin usein todistettavasti jäävät? No, ei tämä suinkaan tähän jää. Maaseutua hakataan lisää. Otan yhden selkeän esimerkin, koska siellä aina väitetään, että me teemme näin hyvin ja kaikki saavat paremmin. Otetaan yksi elinkeino, esimerkiksi vaikka turkistarhaajat. Sosiaalidemokraatit hyökkäävät tarhaajien kimppuun vaihtoehtobudjetissaan suoraan. SDP ehdottaa yli 32 miljoonaa euroa verotuloja tuovan toimialan lakkauttamista kokonaan. Turkisala tuo Suomeen satoja työpaikkoja niin alkutuotantoon kuin kauppaankin. Käytännössä siis koko tuotanto menee vientiin. Meneekö oikeasti sosiaalidemokraattien mielestä Suomen taloudella todella niin lujaa, että me voimme lakkauttaa kokonaisen elinkeinon ja kaikki nämä työpaikat? No, ei kyllä ainakaan minusta siltä näytä, että menisi, mutta SDP:n mielestä näyttää, ja vaikutuksia ei heidän vaihtoehdossaan huomioida tietenkään, niin kuin yleensäkään. Komeroon jäivät nekin. Aina tasaisin väliajoin, kun eri puolueet esittävät turkistarhaamisen kieltämistä, esitetään, että yrittäjille annettaisiin joitain luopumistukia tai vastaavia. Nyt niihin ei sosiaalidemokraattien mielestä kuitenkaan tarvitsisi varata penninpyörylää, ja koko asia kuitataan hyvin kevyesti. Kuinka huolellisesti laadittu budjetti tämä tällainen on, jos tällaista aivan perusasiaa ei sieltä löydy? Puhuisin tästä ja puhunkin vielä myöhemmin lisää hyvinkin paljon. Mutta koska silmääni tökkäsi erityisesti myös keskustapuolueen vaihtoehtobudjetti, [Antti Kurvinen: Oliko hyvä?] niin kysynpä heti kärkeen: Missä on keskustan viime jaksossa esiin tuotu 40 000 uutta maahanmuuttajaa joka vuosi? Onko mieli muuttunut, vai onko määrää nostettu tai laskettu johonkin suuntaan? [Antti Kurvinen: Oijoijoi, maahanmuuttajat vain mielessä!] Keskusta puhuu nyt mielellään pisteytysmallista. Hienoa. Sehän voisi minunkin mielestäni parhaimmassa tapauksessa toimiakin, mikäli sen kriteerit ovat kunnossa. Pelkkä malli ei siis yksin takaa laadukasta maahanmuuttoa, jos sitä ei käytetä oikein. Se, millaisin kriteerein siis keskusta loisi pisteytysjärjestelmän, kiinnostaa minua aivan aidosti. No, keskustan varsinainen kuningasidea onkin niin sanottu työnhakuviisumi. Keskusta siis tarjoaa väylän täällä oleskeluun ilman mitään varmuutta työllistymisestä. Ei hyvää päivää, arvoisat kollegat. Tänne siis vain porukkaa pyörimään puoleksi vuodeksi tai vaikka vuodeksikin vailla mitään varmuutta töistä. Tosiasiassa siis moni näistä jäisi maahan, vaikka töitä ei määräajassa löytyisikään. Seurauksena olisi uusi pysyvä joukko ulkomaalaisia ilman töitä mutta suomalaisten julkisten palveluiden piirissä, totta kai. Arvoisa puhemies! Keskustan logiikka sosiaaliturvasta on yleisesti ristiriitainen. He sanovat, ettei työnhakuviisumin saaneille ulkomaalaisille annettaisi sosiaaliturvaa, mutta samanaikaisesti vastustavat perussuomalaisten esitystä kansalaisuusperusteisesta sosiaaliturvasta, jolla tämä voitaisiin siis ihan aidosti varmistaa. Pitäisikö arvon keskustan kollegojen nyt pikkasen tarkistaa tätä linjaustaan? Toinen asia, mikä mietityttää keskustan vaihtoehdossa, ulostulot: tuplataan talouskasvu. Kiva juttu, mutta miten tämä käytännössä tehdään? [Antti Kurvinen: Tämä on täynnä vaihtoehtoja!] Montako vuotta keskusta on istunut hallituksessa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, ja kuinka monta kertaa keskusta on tuplannut talouskasvun? Ei ainuttakaan kertaa eikä tule nytkään lupauksissaan pysymään. Talouspoliittisesti on myös hyvin erikoista, että keskusta sitoutuu velkajarruun, mutta tästä vaihtoehdosta puuttuvat oikeat sopeutuslistat täysin. Toiveiden tynnyri kumisee tyhjyyttään, tyhjästä paperista ei juuri ääntä saada, ja realistista vaihtoehtoakaan ei löydy. Edes paljon huudeltuja arvonlisäveron alennuksia ei näy keskustan vaihtoehdossa. Miten tämä on, hei, mahdollista? Unohditteko itse, mitä olette täällä vaatineet? Minä muistan näköjään sen paremmin. Voitte pyytää jeesiä seuraavassa jaksossa. Nopeasti, arvoisa puhemies — itse asiassa aikani menee täyteen. Kunnioitan puhemiehen viiden minuutin puheaikaa, joten jatkan seuraavassa puheenvuorossani. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-11-26T18:03:37,2025-11-26T18:08:51,Käsitelty,1.1 2025_116_229,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitoksia. — 6. asian käsittely keskeytetään, ja siirrytään käsittelemään 11. asiaa. Vaihtoehtobudjettien käsittelyä jatketaan asiakohtien 11—14 tultua käsitellyiksi.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_116_230,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Nyt jatketaan asiakohdan 6 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Berg poissa, edustaja Tynkkynen poissa, edustaja Lohi poissa. — Edustaja Hiltunen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_116_231,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Pia,Hiltunen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kasvua ei ole syntynyt lähes 20 vuoteen, eikä tulevaisuuskaan liian valoisalta näytä. Juuri tuli tieto, että Suomi joutui EU:n alijäämämenettelyyn, työttömyys on tämän hallituskauden aikana ennätyskorkealla, yrityksiä menee konkurssiin ennätysvauhtia, koulutustason uutisoitiin juuri romahtaneen, ja peruspalveluiden sekä ihmisten toimeentulon turvaaminen on ollut arvovalinnoissa niitä, joille ei ole arvoa juuri annettu. Suomi on aina pärjännyt osaamisella, työllä ja hyvinvoivilla, sinnikkäillä ihmisillä, yhtenäisellä kansalla, joka haluaa tehdä ja menestyä yhdessä, kansalla, joka uskoo tulevaan ja on valmis jopa hyväksymään hieman epämiellyttäviäkin toimia, mikäli ne on voitu kokea oikeudenmukaisiksi ja yhteisen edun kannalta välttämättömiksi. Arvoisa puhemies! Nyt niin ei enää ole. Kansa ei koe kyselyiden mukaan enää tyytyväisyyttä ja yhtenäisyyttä entiseen tapaan, eikä sinänsä ihme, koska alussa luettelemani toimet ovat jakaneet kansalaisia toimeentulon mukaan menestyjiin ja selviytyjiin. Kaikki lähtee luottamuksesta, uskalluksesta palkata työntekijöitä, uskalluksesta investoida, uskalluksesta kuluttaa ja uskalluksesta ottaa riskejä. Tällaista ilmapiiriä me tarvitsisimme sen sijaan, että joka tuutista saamme ainoastaan negatiivista. Vakaus ja oikeudenmukaisuus luovat uskon tulevaan, ja sen me vaihtoehdossamme osoitamme. Me vauhditamme työllistymistä tekemällä osa-aikatyön jälleen mahdolliseksi, sallimalla opiskelun laajemmin työttömyysturvalla ja panostamalla muun muassa nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen työmarkkinoilla. Kasvun edistämiseksi huolehdimme rakennusalasta, kasvurahoituksesta ja viennin vahvistamisesta, vihreiden investointien vakaasta toimintaympäristöstä, pienten yritysten kasvun edistämisestä, puolustusteollisuuden kotimaisuustavoitteesta ja EU:n ulkopuolisen verkkokauppakulttuurin vastuullistamisesta. Puhemies! Aina on lukujen sijaan kyse ihmisistä. Hyvinvoivat ihmiset haluavat menestyä ja tehdä yhteisen eteen. Me luotamme suomalaisiin ja luomme puitteet toimivaan arkeen huolehtimalla peruspalveluista, kuten riittävästä osaamisesta ja työvoimasta, panostamalla koulutukseen enemmän kuin nykyhallitus. Huolehdimme jatkuvasta oppimisesta aikuiskoulutustuen palauttamisella, alennamme varhaiskasvatusmaksuja, uudistamme ammatillista koulutusta, lisäämme perusrahoitusta korkeakouluille ja valtionosuuksia kunnille sekä vahvistamme suomalaista kulttuuria toimipaikka-avustuksin. Palautamme myös liikuntapaikkarakentamisen tuen, sillä haluamme kannustaa kuntia investoimaan ihmisten toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Kaiken tämän lisäksi turvaamme muun muassa hoitoonpääsyn palauttamalla hoitotakuun 14 vuorokauteen hallituksen kolmen kuukauden sijaan ja ohjaamme yksityisille menevät Kela-korvaukset hyvinvointialueiden toiminnan vahvistamiseen. Ihmisten on saatava hoivaa, hoitoa ja apua oikea-aikaisesti asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Kaiken kaikkiaan, vaikka huolehdimme kokonaisuutena ihmisten turvallisesta ja toimivasta arjesta, kasvusta ja työn kannattavuudesta, ilmastosta sekä hyvinvoinnista ja osaamisesta, ottaisimme 460 miljoonaa euroa vähemmän velkaa kuin Orpon hallitus. On siis turha sanoa, että rahaa ei vain ole, koska kyse on tiukassakin tilanteessa aina arvoista. Me uskomme tulevaisuuteen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Pia Hiltunen,1534,2025-11-26T19:22:57,2025-11-26T19:26:38,Käsitelty,1.1 2025_116_232,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Asell., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_233,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen. Enemmistö suomalaisista kokee, että hallitus vie maata väärään suuntaan. Me SDP:ssä esitämme vaihtoehdon, joka on oikeudenmukainen ja taloudellisesti kestävä ja katsoo eteenpäin. SDP:n vaihtoehdossa yhdeksän kymmenestä suomalaisesta hyötyy enemmän kuin hallituksen esityksessä. Orpon hallituksen aikana Suomen työllisyyskehitys on valunut Euroopan häntäpäähän ja talouskasvu maailman heikoimpien joukkoon. Suomessa kasvavat tällä hetkellä lähinnä velka, työttömyys ja köyhyys. Hallituksen toimet kasvun vahvistamiseksi ovat jääneet pintapuolisiksi, ja todellisten työllisyystoimien sijaan se on keskittynyt sosiaaliturvan leikkauksiin ja työehtojen heikennyksiin. Hallituksen kolmas budjettiesitys jatkaa samaa epäoikeudenmukaista linjaa. Leikkaukset osuvat ihmisiin ja palveluihin, mutta velkaantuminen jatkuu EU:n nopeinta vauhtia. Hallitus tekee politiikkaa, joka syventää eriarvoisuutta ja horjuttaa luottamusta tulevaisuuteen. Suomalaiset ansaitsevat kuitenkin muuta. Suomalaiset kaipaavat toivoa ja näkymää paremmasta huomisesta. Me esitämmekin työn verotuksen selkeää keventämistä pieni- ja keskituloisille. Se on oikeudenmukaista, mutta myös taloudellisesti viisasta. Kotimainen kysyntä on edelleen Suomen kasvun kivijalka. Näemme myös erityistä kasvupotentiaalia pienissä yrityksissä. Valitettavasti ne ovat hallituksen politiikassa jääneet varjoon. Siksi me haluamme parantaa niiden toimintaedellytyksiä nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa ja tukemalla ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Tämänkaltaiset teot ovat uskottava tapa vahvistaa kasvua ja työllisyyttä. On tärkeää korjata julkista taloutta tasapainoisesti: vähemmän velkaa ja vähemmän köyhyyttä, ja helpotusta niille, joiden arki on kaikkein tiukinta. Arvoisa puhemies! Hallituksen esittämät heikennykset julkisiin palveluihin ovat väärä suunta. Me emme hyväksy hoitotakuun romuttamista tai sitä, että hoitoonpääsy venyy kohtuuttoman pitkäksi. On välttämätöntä, että hoitojonoja puretaan ja ihmisarvoinen vanhuus turvataan kaikille. Emme myöskään hyväksy ilmastotavoitteiden löystämistä. Hallitus on viemässä Suomen tilanteeseen, jossa joudumme ostamaan päästöyksiköitä kalliilla hinnalla. Siinä ei yksinkertaisesti ole järkeä. Sen sijaan meidän tulee investoida vihreään siirtymään, tuottavuuteen ja työvoiman saatavuuteen. Nämä luovat tulevaisuuden työpaikat ja vientitulot. Kasvua on rakennettava koko Suomeen, ja työmarkkinoita on kehitettävä sopimisen kautta eikä sanelulla. Se on suomalainen tapa menestyä yhdessä. Arvoisa puhemies! Eduskunnan tietopalvelun laskelmat ovat selkeitä: Esittämämme kokonaisuus loisi yli 10 800 uutta työpaikkaa, ja tulonjakovaikutuksiltaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta hyötyisi verrattuna hallituksen politiikkaan. Me säästämme lähes miljardin, mutta oikeista paikoista, ja valtio velkaantuisi yli 400 miljoonaa vähemmän kuin hallituksen budjetilla. Meidän vaihtoehto on selkeä, mutta hallituksen veropolitiikka on sekavaa ja horjuttaa luottamusta. Se puhuu veronkevennyksistä, mutta on käytännössä rajannut alle 9 000 euroa kuussa ansaitsevat niiden ulkopuolelle. Osalla verotus on jopa noussut. Samaan aikaan tavallisen palkansaajan verotus on korkeimmillaan kymmeneen vuoteen. Näin ei rakenneta oikeudenmukaista talouspolitiikkaa. Me SDP:ssä haluamme keventää pieni- ja keskituloisten verotusta ja varmistaa, että myös pääomatulot ja suurituloiset osallistuvat kohtuullisesti julkisen talouden vahvistamiseen. Verotuksen korjaaminen esimerkiksi listaamattomien yritysten osinkoverotuksen osalta on sekä reilua että taloudellisesti perusteltua. Haluan korostaa, että kukaan ei ole verottamassa yrittäjiä hengiltä. Päinvastoin pienet ja keskisuuret yritykset hyötyvät selkeästä mallista, jossa alarajahuojennukset paranevat ja kotitalousvähennys tukee kotipalveluiden kysyntää. Suomi tarvitsee vakautta, luottamusta ja reiluutta. On tärkeää, että rakennamme taloutta, joka perustuu työhön, osaamiseen ja yhteiseen vastuuseen. Nyt on aika kääntää suunta ja rakentaa valoisampi tulevaisuus yhdessä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Marko Asell,970,2025-11-26T19:26:51,2025-11-26T19:31:58,Käsitelty,1.1 2025_116_234,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Werning., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_235,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun katsoo tämän päivän Suomea, moni asia huolestuttaa tavallisia ihmisiä. Kaupassa kaikki maksaa enemmän, palkka ei veny yhtä pitkälle kuin ennen, ja uutiset taloudesta ovat viikosta toiseen äärettömän huolestuttavia. Yhä useampi miettii arjessaan, miten siitä selviää ja mitä tapahtuu, jos työpaikka katoaa tai perheen lapsi joutuu jonottamaan hoitoon kuukausia. Näiden ihmisten ääntä ei saa tämän salin seinien sisällä hukata. Siksi SDP on tehnyt vaihtoehtobudjetin, joka lähtee tavallisen suomalaisen arjesta. Me emme usko, että heikentämällä pienituloisten toimeentuloa tai leikkaamalla koulutuksesta Suomi nousisi. Me uskomme siihen, että Suomi nousee, kun ihmisillä on luottamus siihen, että pärjää; kun yrityksillä on luottamus siihen, että kysyntää ja vakautta riittää. Rouva puhemies! Meidän vaihtoehtomme on tasapainottaa valtiontaloutta yli 460 miljoonalla eurolla, ja se tehdään tavalla, joka on reilu ja joka on harkittu. Me emme leikkaa opetuksesta, me emme heikennä hoitoonpääsyä emmekä heitä lisää laskuja pienituloisten maksettaviksi. Sen sijaan karsimme tehottomia tukia, puutumme veronkierron porsaanreikiin ja kohdennamme verotuksen niin, että suurituloiset kantavat jatkossa hieman enemmän vastuuta kuin ne, jotka nyt elävät kädestä suuhun. Ei tämä ole radikaalia, tämä on oikeudenmukaisuutta. Arvoisa puhemies! Monelle suomalaiselle juuri nyt kaikkein tärkein asia on ostovoima, se, että palkasta jää käteen edes sen verran, että elämä ei ole joka kuun lopussa taistelua. Me kevennämme pieni‑ ja keskituloisten työn verotusta, koska se on taloudellisesti järkevää ja sosiaalisesti oikein. Jokainen euro, joka menee tavallisen ihmisen tilille, menee takaisin kauppoihin, palveluihin ja yrityksille, ja sitä kautta talouden rattaat alkavat pyörimään. Hallituksen linja on toisenlainen. Kevennykset osuvat pääosin niille, joille ne eivät ole välttämättömyys, ja leikkaukset taas niille, joiden arki on jo valmiiksi tiukalla. Tämä ei lisää luottamusta eikä myöskään kasvua. Arvoisa puhemies! Me puhumme paljon tulevaisuudesta, mutta tulevaisuutta ei synny ilman koulutusta. SDP ei hyväksy leikkauksia koulutukseen. Me tiedämme, mitä siitä seuraa. Se näkyy työvoimapulana, heikompana kilpailukykynä ja nuorten kaventuneina mahdollisuuksina. Me panostamme koulutukseen, osaamiseen ja tutkimukseen — niihin asioihin, jotka tuottavat kasvua ja tuottavat sitä pitkäjänteisesti. Me panostamme myös Itä-Suomeen, sinne, missä kriisi on ollut syvin ja missä ihmiset ovat jääneet liian usein yksin. Itä-Suomi ei kaipaa myötätuntoa vaan konkreettisia toimia, parempaa saavutettavuutta, investointeja, työpaikkoja ja alueen turvallisuuden vahvistamista. Nämä vaihtoehdot löytyvät SDP:ltä. Ja kun puhutaan turvallisuudesta, puhutaan siitä arjen turvallisuudesta: siitä, että poliisi ehtii paikalle; siitä, että Tulli pystyy valvomaan rajat ylittävää liikennettä; siitä, että rajaturvallisuus toimii. Turvallisuus ei synny siis säästöillä. Se syntyy siitä, että viranomaisilla on resurssit tehdä työnsä kunnolla. Arvoisa puhemies! Koko SDP:n vaihtoehtobudjetin ydin on luottamus: luottamus siihen, että Suomi voi kääntää suunnan; luottamus siihen, että talous voi kasvaa, mutta kasvun täytyy tuntua ihmisten arjessa, ei vain tilastoissa; luottamus siihen, että Suomi voi olla maa, jossa jokainen pärjää ja jossa huolehditaan heistä, jotka eivät ääneen huuda. Tämä vaihtoehto ei lupaa ihmeitä. Se lupaa reiluutta, järkeä ja tulevaisuudenuskoa. Se lupaa suunnan, jossa Suomi ei taannu vaan Suomi nousee.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-11-26T19:32:11,2025-11-26T19:36:43,Käsitelty,1.1 2025_116_236,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Edustaja Wickström poissa, edustaja Seppänen poissa, edustaja Harjanne poissa. — Edustaja Hamari.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_237,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on yrittänyt vakuuttaa, että vaihtoehtoja ei olisi. Onneksi Suomessa kuitenkin aina on vaihtoehtoja, hallitus on vain valinnut ne, jotka osuvat kipeimmin pienituloisiin, lapsiperheisiin ja niihin, joiden toimeentulo on jo valmiiksi äärirajoilla. Vaihtoehdottomuuspuhe on tuttua 90-luvun laman ajoilta, ja se on vain tekosyy päätöksille, jotka kaatavat taakan heikoimmille ja murentavat suomalaisten luottamusta tulevaan. Siksi meidän on löydettävä parempi suunta, ja sehän löytyy tietenkin SDP:n vaihtoehtobudjetista. Olemme jälleen tänäkin syksynä tuoneet pöytään oikeudenmukaisemman ja aidosti uskottavan vaihtoehdon, joka voitaisiin ottaa käyttöön vaikka ihan heti. Olemme kuulleet tässä salissa monia hyviä puheenvuoroja, ja haluan jatkaa linjaa, joka palauttaa luottamuksen tulevaisuuteen sekä vauhdittaa kestävää kasvua. Ensinnäkin, tki-investoinnit ovat tällä hetkellä pitkälti alihyödynnetty mahdollisuus. Nykyinen yritysverotus ei riittävästi tunnista eikä kannusta innovaatioita. Myös kulttuurin ja luovien alojen merkitys innovaatiotoiminnassa on tunnistettava paremmin sekä tki-politiikassa että rahoitusjärjestelmissä. Parlamentaarisen tki-sovun minimistä on pidettävä kiinni. Me muuttaisimme t&k-huojennuksen koskemaan laajemmin tutkimusta, kehitystä ja innovaatiotoimintaa, joka aidosti kannustaa yrityksiä uudistumaan. Kasvun kannalta osaaminen on avainasemassa. Koulutukseen panostaminen on kansantaloudellisestikin järkevää ja välttämätöntä Suomen tulevaisuudelle, jonka menestys lepää osaamistason kasvun varassa. SDP:n vaihtoehtobudjetissa turvaamme koulutukselle paremmat resurssit kaikilla koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Hallituksen päätös heikentää yliopistojen rahoitusta vie meitä todellakin väärään suuntaan, ja se koituu lopulta kalliiksi. Me puolestamme panostamme osaavan työvoiman saatavuuteen ja uudistaisimme myös aikuiskoulutustuen. Alentaisimme myös varhaiskasvatusmaksuja. Myöskään ilmastotavoitteesta ei saa tinkiä. Tässä kulkee selkeä linjaero meidän ja hallituksen välillä. Vaihtoehtobudjettimme sisältää kattavan konkreettisen ilmastopaketin, jonka tarkoituksena on olla rohkea ja kunnianhimoinen. Kun Suomi on ilmastotyön edelläkävijä, hyötyvät myös ne yritykset, jotka innovoivat uutta vihreää kasvua. Vihreä siirtymä on nimittäin meille mahdollisuus, myös tki-politiikan näkökulmasta. Esitämme, että hallituksen vihreän siirtymän investointituen ehtoja muutetaan lausunnoissa esitetyn palautteen pohjalta niin, että investointivaatimusta alennetaan 50 miljoonasta 25 miljoonaan euroon. Näin tuki edistäisi huomattavasti useampia energia-alan hankkeita ilman kustannuksia vuodelle 26. Arvoisa rouva puhemies! Hyvinvointivaltion ytimessä on oikeus yhdenvertaisiin ja laadukkaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Me peruisimme hoitotakuun pidentämisen ja puolustaisimme päivystyksiä, sillä hoitoon on todellakin päästävä ajoissa. Hallitus sen sijaan leikkaa näistä palveluista pala palalta, budjettilaki kerrallaan, vaikka asiantuntijoiden arviot kertovat, että leikkaukset osuvat samoihin ihmisiin kerta toisensa jälkeen. Erityisen rajusti leikkauksenne osuvat jo valmiiksi heikoimmassa asemassa oleviin. Yhden vanhemman perheet ovat tästä yksi esimerkki, ja valtaosa heistä on naisia, joten kyse on myös tasa-arvosta. Myös muiden lapsiperheiden tilanne on vaikea. Lapsiperheköyhyys on kasvanut koko hallituskauden ajan, eikä tätä tosiaankaan olisi pitänyt tapahtua 2020-luvun suomalaisessa hyvinvointivaltiossa. Tuntuu, että 90-luvun virheet toistetaan. Yhä useampi työssäkäyvä elää köyhyysrajalla. Suunta on väärä. Meidän vaihtoehtobudjettimme huomioi perheet ja heikoimmassa asemassa olevat tavalla, joka osoittaa, että toinenkin tie on mahdollinen, oikeudenmukaisempi tie. Politiikassahan on aina kyse arvovalinnoista. SDP:n mielestä hyvinvointivaltiossa jokaisesta on huolehdittava, ei vain siksi, että se on oikein, vaan koska se hyödyttää lopulta koko yhteiskuntaa. Juuri äsken tapasimme veteraanikansanedustajia, ja sieltä tuli vahva viesti siitä, että eriarvoisuutta yhteiskunnassa on torjuttava. Se on lopulta myös maanpuolustuksen kannalta oleellista. Meillä pitää olla yhtenäinen kansakunta, ja kenenkään ei pitäisi pudota kyydistä. Pelkkä kovaan puolustukseen panostaminen ei riitä, vaan kansalaisten resilienssi on otettava vakavasti. Silloin puhumme viime kädessä eriarvoisuuden vähentämisestä ja vaikkapa kaikille tasavertaisista ja laadukkaista sotepalveluista. Olen ylpeä siitä, että tarjoamme reilumman ja tulevaisuuteen katsovan vaihtoehdon. Toivon, että hallitus tutustuu siihen vielä ajatuksella. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-11-26T19:37:00,2025-11-26T19:41:57,Käsitelty,1.1 2025_116_238,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Edustaja Lindén poissa, edustaja Honkonen poissa, edustaja Kalli poissa, edustaja Huhtasaari poissa, edustaja Kilpi poissa, edustaja Antikainen poissa. — Edustaja Malm.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_239,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään tässä keskustelussa minäkin olen laittanut vaihtoehdoista puhuttaessa merkille sen, kuinka suureen rooliin luottamus on puheenaiheena noussut, ja se ei ole ollenkaan turha asia. Luottamus on talouden parasta polttoainetta, ja valitettavasti tätä luottamusta hallitus on yli kaksi vuotta murentanut. Työllisyystoimina myydyt leikkaukset työmarkkinoilla ovat itsessään heikentäneet uskoa tulevaisuuteen ja näin ollen kansalaisten luottamusta. Yt-ilmoituksia ja irtisanomisia on tullut valitettavasti tänä syksynä hirvittävä määrä. On luonnollista, että siinä vaiheessa se psykologinen jarru iskee päälle, pelko huomisesta ja omasta toimeentulosta. Orpon hallitus on omilla päätöksillään lisännyt myöskin työntekijöiden riiston mahdollisuuksia paikallista sopimista laajentamalla. Samalla hallituksen toimet työperäisen hyväksikäytön estämisessä ovat riittämättömiä. Tehokas puuttuminen hyväksikäyttöön on uhrien lisäksi rehellisesti toimivien yritysten ja koko yhteiskunnan etu. Jälleen yksi toimi, jota hallitus on omilla toimillaan tehnyt ja näin ollen murentanut luottamusta. Myöskään tasa-arvo ei tämän hallituksen aikana ole suureen rooliin päässyt. Orpon hallituksen työmarkkinatoimilla eli työntekijöiden aseman heikennyksillä on vakavia vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Irtisanomissuojan heikentäminen ja määräaikaisten työsuhteiden helpottaminen uhkaavat tällä hetkellä kaikista eniten nuoria ja naisia. Ja kun siihen jälleen laitetaan lisäksi se pelko tulevaisuudesta, se pelko siitä, että irtisanomiset tulevat omalle kohdalle, niin ei ole ihme, että luottamus horjuu. Ihmiset, joilla on mahdollisuus, varastoivat sinne omaan sukanvarteen sen, minkä voivat, mutta valitettavan monella pelkästä tulevaisuuden pelosta sukat pyörivät tyhjinä jaloissa. Puhemies! Tänään on myös peräänkuulutettu itäisen Suomen asiaa. Etelä-Karjalalle tämäkin päivä oli synkkääkin synkempi. Tällä hetkellä oma hiha-arvio on, että meillä Etelä-Karjalassa on 2 000 ihmistä irtisanomisuhan alla. Viimeksi tänään hyvinvointialue joutui ilmoittamaan lähes 400 ihmisen irtisanomisista yt-neuvottelujen yhteydessä. Tavalla tai toisella hallitus ei kyllä tee mitään sen eteen, että itäisessä Suomessa tilanne helpottaisi. SDP omassa vaihtoehdossaan ehdottaa seitsemän keinoa itäisen Suomen elinvoiman lisäämiseksi. Me haluamme tukea investointien kotiutumiseen. Me haluamme laajentaa hallituksen vihreän siirtymän verokannustinta ja pidentää sen olemassaoloa investointien kotiuttamiseksi myös itäiseen Suomeen. Me haluamme aluekehitysrahoituksesta ja EU-tuesta kasvua elinvoimaan, AKKE- ja CBC-rahoitukset, mutta jotta näin voi tapahtua, Suomen on oltava aktiivinen myös Euroopan unionin aluekehitystä suunniteltaessa ja vaikutettava siihen, että EU:ssa perustetaan tuki-instrumentti Venäjän hyökkäyssodassa kärsivälle itäiselle raja-alueelle, samaan tapaan kuin olemme jo useasti puhuneet, että tarvitsemme samanlaisen mallin kuin brexitin tapahtuessa Britanniassa. Me tarvitsemme myös paremmat liikenneyhteydet. Itäisessä Suomessa liikkuminen, oli se sitten henkilöitä, tavaroita tai tietoa — kaiken täytyy liikkua. Me tarvitsemme lisää digitaalista ja sähköistä infraa. Itäinen Suomi voi olla tulevaisuudessa merkittävä energiantuottaja, ja alueille on oltava mahdollista rakentua energiaa käyttävää teollisuutta. Koulutettu työvoima ja sen saatavuus — niitäkin itäinen Suomi tarvitsee. Tuulivoimarakentamisen edistäminen: Itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen keskeisimpänä esteenä ovat olleet Puolustusvoimien aluevalvontajärjestelmän asettamat rajoitteet. Valitettavasti hallitus ei ole tehnyt yhtään mitään selvitysmiehen jo toissa vuonna luovuttaman raportin esityksen eteenpäinviemiseksi, ja itäisen Suomen tuulivoimarakentaminen pysyy edelleen pysähdyksissä. Lisäksi seitsemäntenä vaihtoehtona me esitämme matkailusta työllisyyden vahvistajaa. Arvoisa rouva puhemies! Tulen varmaan jatkamaan, kun kaikkea ei kerennyt vielä sanomaan.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-11-26T19:42:24,2025-11-26T19:47:33,Käsitelty,1.1 2025_116_240,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Edustaja Wallinheimo, vastauspuheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_241,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Malm kyllä puhui kauniisti, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kyllä!] mutta jos tästä luottamuksestakin puhutaan, niin jos annatte Suomeen veroraipan yrittäjille, yrityksille, niin en tiedä, miten kasvu lähtisi liikkeelle sen jälkeen — satojen miljoonien veroraipan sinne. Eli luottamuksesta en lähtisi kyllä niin paljoa puhumaan tässä vaiheessa. Toiseksi näistä teidän mainitsemista työelämäheikennyksistä, me kutsumme niitä uudistuksiksi: te olette kuitanneet lähes kaikki. Kauniisti taas puhuitte tuolla, mutta en minä ainakaan nähnyt vaihtoehtobudjetissa niitten perumisia. Kolmanneksi itäisestä Suomesta: puhuitte muuten kauniisti, ei siinä mitään, mutta kun katsoo sitä teidän vaihtoehtobudjettia, niin eipä siellä ollut kuin kauniita sanoja ja lämmintä kättä. Sitten vielä neljänneksi, arvoisa puhemies, koulutuksesta: tämä hallitus laittaa opetus- ja kulttuuriministerin hallinnonalaan yli miljardi euroa enemmän kuin edellinen. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä sosiaalidemokraattien ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-11-26T19:47:38,2025-11-26T19:48:39,Käsitelty,1.1 2025_116_242,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Edustaja Malm, vastauspuheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_243,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! No, tämä sama laulu jatkuu, mikä päivällä jo aloitettiin. Koulutuksesta, vaikka ammatillisesta koulutuksesta, te, hyvä hallitus, olette leikanneet 120 miljoonaa — ammatillisesta koulutuksesta, [Sinuhe Wallinheimo: Se on totta!] heistä, jotka tulevaisuudessa sitä työtä käsillään tekevät. Meillä on tässä vaihtoehtobudjetissa sisällä myöskin viisi toimenpidettä ammatillisen koulutuksen pelastamiseksi. Toivon todella, että edustaja Wallinheimo on ne lukenut ja niihin tutustunut, [Sinuhe Wallinheimo: Kyllä!] koska osaava työvoima, jos mikä, on meille tulevaisuudessa ennen kaikkea todella tärkeää. Itäisessä Suomessa olisi myös tähän mahdollisuuksia. Meillä on osaavia opettajia, meillä on nuorilla halukkuutta säilyä alueella, meillä on teollisuutta, ja teidän toimenne tähän viennin edistämiseen on tähän mennessä ollut neljä jäänmurtajaa. Näilläkö sitten ammatillisessa koulutuksessa meillä tulevaisuudessa töitä tehdään, kun mitään muuta tukea alueille ei ole tulossa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-11-26T19:48:40,2025-11-26T19:49:36,Käsitelty,1.1 2025_116_244,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_245,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Wallinheimo puhui luottamuksesta. En tiedä, kuinka suhtautuisin teidän puheenvuoroon ja luottamukseen. Totesitte, että vaihtoehtobudjetissa meillä ei ole mitään, millä peruisimme näitä työelämän heikennyksiä. Siellä ihan selvästi on, että SDP palauttaa työttömyysturvan suojaosan, opiskelutyöttömyysturvaa mahdollistetaan, [Sinuhe Wallinheimo: Kyllä, yksi!] palautamme uudistetun aikuiskoulutustuen, ja me myös säilytämme erityisesti keskituloisille tärkeän ammattiliiton jäsenmaksun verovähennysoikeuden. Mitä te oikein äsken kysyitte? Nyt ei ole oikein luottamusta, edustaja Wallinheimo.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-11-26T19:49:36,2025-11-26T19:50:10,Käsitelty,1.1 2025_116_246,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Edustaja Lyly, vastauspuheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_247,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sitten jos katsotaan tätä pieni- ja keskituloisten verotusta, niin täällä on matalampi verotus kuin hallituksen vaihtoehdossa, ja se on tärkeä juttu. Sitten jos katsotaan näitä työmatkoihin liittyviä vähennyksiä, niin täällä on isommat työmatkavähennykset, eli työntekoa vähän pitemmälle tuetaan tällaisilla toimenpiteillä. Kyllä täällä koko ajan rakennetaan sitä, että työtä kannattaa ottaa vastaan. Sitten tämä suojaosuuksien poistaminen: myös se osa-aikatyö on sellainen, jota kannattaa tämän vaihtoehdon perusteella ottaa paremmin vastaan kuin muuten. Koko ajan kun mietitään sitä, mitkä ovat Suomessa työllistämisen suurimmat esteet, jos työpaikkoja olisi, niin ne ovat osaamisen puute ja terveysasiat. Näihin molempiin on tässä vaihtoehdossa puututtu ja myöskin sitten puututtu siihen, että hyvinvointialueet tekisivät näitä terveystarkastuksia näille ihmisille, näille työttömille, jotka ovat hyvinvointialueitten palveluissa, [Puhemies koputtaa] jotta me saataisiin näitä kahta asiaa hoidettua kuntoon.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-26T19:50:10,2025-11-26T19:51:26,Käsitelty,1.1 2025_116_248,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Vielä edustajat Wallinheimo, Valtola ja Väyrynen ja sen jälkeen puhujalistaan. [Olga Oinas-Panuma pyytää vastauspuheenvuoroa] Näiden jälkeen yhdelle edustajalle vastauspuheenvuoro. — Olkaa hyvä, edustaja Wallinheimo.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_249,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kovin kauniisti kyllä väistitte esimerkiksi tämän yrittäjäasian, siitä ei kuulunut yhtään mitään. Kuitenkin satojen miljoonien kiristys sinne. Toisekseen kovin kauniisti myös väistitte tämän itäisen Suomen. Kuinka paljon siellä on nyt rahaa sinne Itä-Suomeen, haluaisin kuulla euromäärän. Sitten lisäksi, kun puhutaan tästä työelämän heikennyksestä — niin kuin te puhutte, me puhutaan uudistuksesta — mainitsitte kourallisen, ja niitähän on kymmeniä, [Niina Malm: Valitettavasti!] eli kuittaatteko te kaikki ne muut, loput, ansioturvasidonnaisen leikkauksen ja näin pois päin. Haluaisin kuulla tietenkin, kuittaatteko ne.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-11-26T19:51:26,2025-11-26T19:52:08,Käsitelty,1.1 2025_116_250,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Valtola., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_251,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Työpaikkoja ja talouskasvua ei synny kiristämällä ennestäänkin maailman tiukinta työn verotusta. Erityisesti tämä ylimpien marginaaliveroasteiden nosto verrattuna hallituksen ensi vuoden suunnitelmiin: en ymmärrä, minkä takia peruisitte tämän selkeän kasvutoimenpiteen, ellei se ole siis tämmöinen ideologinen linjaus, että emme halua talouskasvussa käyttää tätä keinoa hyväksemme. Monet taloustieteilijät ovat sanoneet, että tämän marginaaliverojen laskun vastustamiseen ei ole muita perusteita kuin ideologiset syyt.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-11-26T19:52:08,2025-11-26T19:52:59,Käsitelty,1.1 2025_116_252,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Väyrynen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_253,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Mitä tulee suojaosien poiston ja osa-aikatyön yhteyteen, niin siihen on hyviä uutisia. Muistan, kun tästä aikanaan puhuttiin ja just pelkäsitte kovasti sitä, että tulee romahtamaan osa-aikatyön määrä, mutta nytten tässä taannoin jokunen viikko sitten tuli VATTilta tutkimus, että se on aivan marginaalisesti vain tippunut ja huomattavasti korkeammalla osuudella edelleen kuin ennen suojaosien käyttöönottoa. Siinä mielessä voimme onneksi todeta, että pessimisti tässä asiassa pettyi. [Sinuhe Wallinheimo: Hyvä!] Tämä on erittäin hyvä asia, että osa-aikatyötä tehdään edelleen. Edelleen saadaan jokaisesta eurosta itselle käteen riippuen siitä, puhutaanko asumislisän suojaosasta vai työttömyysturvan suojaosasta, mutta jokaisesta eurosta jää ihmisille lisää palkkaa käteen, niin kuin kuuluukin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-11-26T19:52:59,2025-11-26T19:53:54,Käsitelty,1.1 2025_116_254,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Vielä edustaja Oinas-Panuma ja sen jälkeen edustaja Malm, jonka puheenvuorosta keskustelu lähti liikkeelle, ja sitten mennään puhujalistaan. — Edustaja Oinas-Panuma.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_255,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan mahtavaa, että tässä salissa puhutaan vihdoin Itä-Suomesta, sillä tilanne on hankala. Nyt kun minä kuuntelin tätä keskustelua ja olen noita vaihtoehtobudjettejakin plarannut, niin se, mikä yhdistää kokoomusta ja demareita, on ehdottomasti se, että kauniita sanoja on itäisellekin Suomelle, mutta sitten se konkretia puuttuu ja ne eurot puuttuvat. Keskustalla on aivan mainio ”Parempi vaihtoehto”, jossa Itä-Suomi otetaan esille useamman kerran ja jossa sinne myös tulee rahaa, muun muassa 100 miljoonaa euroa pohjoisen ja itäisen Suomen ohjelmaan. Lähtökohtaisesti koko tässä meidän vaihtoehdossa kaikki tarkasteluhan lähtee alueellisesti liikenteeseen. Täällä on tki-panostuksia, täällä on alueellista kuljetustukea, täällä on alueellista opintolainahyvitystä. Täällä on valtavan paljon hyvää asiaa sille, jos me halutaan koko Suomi saada kasvamaan ja menestymään. Toivon kyllä, että myöskin sekä kokoomuksessa että SDP:ssä perehdytään tähän ja imaistaan täältä niitä ideoita ja sitten ensi kerralla mielellään keskusteluissa laitetaan myös ne eurot sinne perään, ettei sitten ihan vain puhuta lämpimikseen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-11-26T19:53:54,2025-11-26T19:54:54,Käsitelty,1.1 2025_116_256,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Malm., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_257,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Niin, se luottamuksen murentaminen: lakkosakko, aikuiskoulutustuki, vuorotteluvapaan peruminen, paikallisen sopimisen laajentaminen, jolloin tämä työperäinen hyväksikäyttökin on helpompaa, yleissitovuuden murennus, vientivetoinen palkkamalli, leipomolaki, työmatkavähennys, yt-laki, neuvotteluaikojen lyhentäminen, puolittaminen, irtisanomisen helpottaminen ja määräaikaisuuksien ketjuttaminen. Siinä sitä luottamuksen murentamista nyt on oikein koko rahalla, siinä ovat hallituksen krediitit. Ja tulostaululla näkyvät sitten ne lopputulokset siitä, minkä takia sinne sukanvarteen tällä hetkellä sitä rahaa varastoidaan, jos sitä on, kun pelottaa se irtisanominen. No, sitten täällä meidän vaihtoehtobudjetissa on kyllä tämä yritysverotuksen kokonaisuus, ja toivon nyt, kun nämä sekunnit käyvät, että Wallinheimo tähän sivuun 17 tutustuu.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-11-26T19:54:54,2025-11-26T19:55:59,Käsitelty,1.1 2025_116_258,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Sitten mennään puhujalistaan. — Edustaja Kurvinen poissa. — Edustaja Löfström., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_259,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Ärade fru talman! I de grönas alternativa budgetförslag hittar man en nedskärning med 35 miljoner euro i sjöfartens så kallade bemanningsstöd. Skulle förslaget genomföras, skulle det vara dödsstöten för Finland som sjöfartsnation och den finländska flaggan på fartyg. 96 procent av Finlands utrikeshandel går med fartyg. Finland har 170 fartygsanlöp varje dag. Majoriteten av dem är redan i dag med fartyg som inte har finländsk flagg. Att ha fartyg med finländsk flagg och med finländsk besättning är oerhört centralt för Finlands försörjningsberedskap. Om en allvarlig störning, kris eller krig skulle uppstå i Östersjön, vad skulle hända? Jo, alla fartyg med utländsk flagg skulle sluta trafikera Finland på grund av riskerna. Sjömän från våra grannländer skulle också behöva återvända till sina hemländer för att uppta de uppgifter de har för att kunna försvara och hjälpa sina egna länder. I en sådan situation skulle Finland sannolikt helt förlita sig på finländska fartyg med finländska sjömän som är en del av Försörjningsberedskapscentralens transportpool. De transporterar livsmedel, mediciner och förnödenheter, men också militärt materiel, och för det krävs många fartyg. Den här flottan är i själva verket redan i dag i minsta laget, och i synnerhet gäller det antalet utbildade finländska sjöfarare som kan framföra fartygen i farliga vatten, och dem har vi inte för många av i dag. Ärade talman! Nu kanske man säger att det ju inte är meningen att det här ska äventyra lastfartygen och innebära utflaggningar, men det gör det i praktiken. Låt mig förklara: Om vi skär ner i vårt system, ett system som i praktiken alla andra EU-länder använder för att trygga sin egen flagg, så betyder det att våra fartyg måste byta flagg till de länderna eftersom den finska flaggan tappar konkurrenskraft i en marknad som är global. Estland sade tidigare i år att de kommer att fyrdubbla sina egna sjöfartsstöd. Sverige har sagt att de önskar dubblera sin egen handelsflotta. De använder precis samma system som vi i Finland, även om det bokförs på ett sådant sätt att det aldrig går via statsbudgeten i Sverige. Ärade talman! De grönas förslag om att skära 35 miljoner skulle innebära att samtliga passagerarfärjor med finländsk flagg skulle flaggas ut. Då flaggar man inte bara ut ekonomipersonalen, utan också navigations- och teknisk besättning. Det betyder att Finland över en natt förlorar två tredjedelar av våra samtliga sjöarbetsplatser. Det är viktigt att minnas att en stor del av Finlands styckegodshandel går på bilfärjornas bildäck. På en färjas bildäck ryms ofta mellan 50 och 70 långtradare. Då man förlorar en så stor del av branschen, då passagerarfärjorna skulle tvingas flaggas ut, kommer det i praktiken inte att finnas tillräckligt med arbetsplatser och praktikmöjligheter för att motivera sjöfartsutbildningarna i Kotka, Raumo, Åbo och Mariehamn. Att stänga skolorna skulle så klart betyda en ytterligare inbesparing, men det skulle också betyda att vi inte längre har förmågan att utbilda sjöfarare på samma sätt som i dag för ett land som brukar kalla sig för en ö i Europa. Det äventyrar som följd hela lastfartygsflottan och Sjömanspensionskassan. Därför skulle det vara så otroligt dumt. Det skulle stänga sjöfartsutbildningarna, hala den finländska flaggan på Finlands handelsflotta, utlokalisera Finlands försörjningsberedskap till andra länder samt också göra att tusentals sjöfarare blev arbetslösa. Vissa av de kring 4 000 sjöfarare som finns ombord på passagerarfärjorna skulle säkert finna nya arbeten under svensk flagg eller på kryssare runt om i världen. Då skulle de få nya arbetsplatser och kunna bo kvar i Finland och på Åland, men exempelvis en finländsk sjöfarare under svensk flagg skulle betala en stor del av sin skatt till Sverige i stället. För finländska och åländska kommuner med många sjöfarare skulle förslaget bli en rejäl smäll. Sjöfartens så kallade bemanningssystem brukar ofta i debatten framställas som ett stöd till rederierna. I själva verket är det ett stöd till besättningen. Utan det skulle trafiken kunna fortsätta med samma fartyg, men inte under finländsk flagg, och fartygen skulle inte vara förpliktigade att hjälpa Finland i en krissituation. Ärade talman! Jag tycker att hela debatten om bemanningsstödet är obehaglig. Det handlar om tusentals människor som har bostadslån och familjer att försörja, precis som alla vi andra. Det är deras arbetsplatser vi talar om. De gör ett otroligt fint arbete ombord med att upprätthålla trafik till och från Åland 365 dagar per år på ett säkert och tryggt sätt, vilket är en förutsättning för att människor och varor ska kunna röra sig från ösamhällen som Finland och Åland. Deras professionalism är i yttersta världsklass och de gör ett viktigt arbete i våra samhällen. Ärade talman! Det skulle vara dumt att försätta vårt land i en situation där vi halar finländska handelsflottans finländska flagga i aktern och dessutom äventyrar tusentals arbetsplatser och utbildningen av nya finländska sjöfarare. Därför är de grönas förslag till nedskärning med 35 miljoner euro i sjöfartens så kallade bemanningsstöd ogenomtänkt och farligt. — Tack. [Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko: Kiitoksia. — Sitten käännös.] ", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2025-11-26T19:56:10,2025-11-26T20:01:35,Hyväksytty,1.1 2025_116_260,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Jatketaan puhujalistaa. Edustaja Bergbom poissa. — Edustaja Väyrynen, olkaapa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_116_261,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on demokratian juhlapäivä aina, kun opposition vaihtoehtobudjetit julkaistaan. Vaikka tämä nyt välillä on hyvin kärkevääkin ja värikästä keskustelua, niin minun mielestäni on hirveän mukava ja antoisa seurata ja olla osa tämmöistä prosessia. Kiitos oppositiolle huolella laadituista varjobudjeteista. [Antti Kurvinen: Kiitos kiitoksista!] Tämä on minun mielestäni todella tärkeää, että tällaista meillä on. Kyllä minultakin kritiikkiä tulee, mutta ei kauhean raskasta. [Naurua] Me tiedetään kaikki nämä meidän kasvun realiteetit tällä hetkellä. Sitä ei ole ollut kohta kahteenkymmeneen vuoteen, ja velkataakka kasvaa. Me tiedetään, että ollaan käytännössä universaalisti hyväksytty, että puolustusmenot tulevat kasvamaan, ja korkomenot tulevat olemaan kohta sen viisi miljardia vuodessa, joudutaan ottamaan velkaa. Ja minä tiedän, että me näistä hyvinvointialueista ollaan debatoitu kaksi vuotta, kohta kolme vuotta putkeen, mutta faktisesti kuitenkin meillä valtion budjetista menee hyvinvointialueille semmoinen miljardi, kaksi lisää joka vuosi. Siinä mielessä ehkä aavistuksen yllättävää näitten vaihtoehtobudjettien suhteen oli se, että semmoinen yleisratkaisu nimenomaan hyvinvointialueitten tilanteitten suhteen on aika kategorisesti lisätä rahaa sinne. Me ollaan kuitenkin aikanaan täysin tilauksesta, tai te olette, tämän soten rakentaneet, mistä minä olen erittäin tyytyväinen, että se tuli loppujen lopuksi tehtyä. Siinä on paljon korjattavaa, niin kuin kaikki on tiedetty, eikä sekään kenellekään yllätys ole. Mutta oikeastaan on kaksi asiaa, minkä takia sitä lähdettiin tekemään. Toinen oli se, että meillä oli hallitsemattomasti kasvavat terveydenhuollon kustannukset. Haluttiin lähteä niitten kasvua taittamaan tekemällä asioita uudella tavalla. Siinä mielessä ehkä nytten, kun ollaan rakenteita ja hallintoa veivattu tässä vuositolkulla, toivoisi, että päästäisiin niihin toimintatapoihin hiljalleen. Ehkä keskustalle tässä on pikkuisen positiivista, että sieltä löytyy asiaa liittyen omalääkärimalliin, ja sitten se, mikä minua miellytti oikein kovasti, on tämmöinen tietynlainen hukan ja vähähyötyisen toiminnan poistaminen. Se, että löytyy rohkeutta laittaa se vaihtoehtobudjettiin, kertoo sitä, että me ollaan hiljalleen siirtymässä oikeisiin asioihin terveydenhuollon suhteen. Sitten siellä oli semmoinen vanha lempiaihe, mikä on pyörinyt koko ajan, taisi olla kolmessa neljästä: hoitotakuun kiristys. Vasemmistolla taisi olla seitsemän päivää ja kahdella muulla sitten neljätoista vuorokautta. Tämä on semmoinen keskustelu, mikä minua on jonkun verran häirinnyt tässä vuosien mittaan. Jollakin lailla nykyhallitusta tituleerataan epäinhimilliseksi ja sanotaan, että jätetään potilaat jonoihin odottamaan kolme kuukautta hoitoa, etenkin silloin aikanaan, kun hallituksen esitystä käsiteltiin, mutta siinä ehkä unohdetaan se, että hoitotakuu ja hoitoonpääsy ovat kaksi eri asiaa, ja sen varmaan edellinen hallituskin tietää, koska koko edellinen neljä vuotta mentiin kolmen kuukauden hoitotakuulla ilman mitään aivan inhimillisiä katastrofeja. Ihmiset pääsivät hoitoon, itse asiassa suurin osa silloinkin kahdessa viikossa, aivan valtaosa kuukaudessa, ja sinänsä hoitotakuu ja hoitoonpääsy ovat kaksi eri asiaa. Tästäkin hyviä uutisia, sama kuin suojaosuuksien poiston suhteen, että vaikka se nytten pidennettiin aikuispotilaitten osalta kolmeen kuukauteen, niin edelleen suurin osa potilaista tulee hoidettua kahdessa viikossa ja yli 80 prosenttia kuukaudessa. Ja semmoinen huomio täytyy sanoa, että alle 23-vuotiailla potilailla edelleen hoitotakuu on kaksi viikkoa, mitä ei koskaan aikaisemmin tässä maassa ole ollut, eli periaatteessa tällä hallituksella on tiukempi hoitotakuu kuin on yhdelläkään aikaisemmalla ollut, ja siinä mielessä se on aina hyvä muistaa. Tärkeintä olisi, että me annetaan hyvinvointialueille mahdollisuus, aikaa organisoida oma toimintansa, jotta ei jouduta esimerkiksi kalliisiin vuokralääkärijärjestelyihin. Minä olen sitä mieltä, että sitäkin vaikutusta on liioiteltu. 600 miljoonaa vuokrapalveluihin ei johdu pelkästään hoitotakuusta, siellä on paljon muutakin, mutta joka tapauksessa nytten, kun väljyyttä on annettu, tarve vuokrapalveluille on laskenut 200 miljoonaa euroa. Joku vaikutus silläkin on. Ja etenkin silloin, kun on tiukkaa hyvinvointialueilla, heillä on hyvä olla myös puskurikapasiteettia, ettei pakoteta heitä tiettyyn muottiin. Toinen, mikä on sitten linkitetty hallituksen politiikkaan — itse asiassa taisi löytyä kaikista vaihtoehtobudjeteista — on Kela-korvauksien korottamisen peruminen. Tämä on semmoinen asia, mitä minä en ymmärrä. Siellä on yksi kierros käyty. Nostettiin 30 euroon korvaukset ja huomattiin, että se ei toiminut. Ne palautettiin kahdeksaan euroon, niin kuin pitikin. Sen jälkeen tulivat gynekologien korvaukset, fysioterapeuttien, suuhygienistien, mitkä keskusta ja sosiaalidemokraatit hyväksyivät yksimielisesti, joten minä oletan, että se kritiikki tällä hetkellä koskee Kela 65 -systeemiä, josta on tullut alusta asti aika hyviä tuloksia. Se maksaa 28 euroa käyttäjälle. Verikokeet on neuvoteltu murto-osaan listahinnoista, ja ennen kaikkea se hoitoonpääsy on keskimäärin neljä vuorokautta. Minä ihmettelen, miksi se ei nyt sitten yhtäkkiä kelpaa, jos tällä tavoitellaan korkeimmillaan sitä viikon hoitoonpääsyä. Olisi minulla ollut muutakin, mutta viisi minuuttia tuli täyteen. — Kiitos. [Puheenvuoropyyntöjä keskustan ryhmästä]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-11-26T20:07:06,2025-11-26T20:12:31,Käsitelty,1.1 2025_116_262,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Mennään hetken aikaa listaa ja sitten katsotaan debattia mahdollisesti. — Mutta nyt edustaja Haatainen, poissa. — Edustaja Lyly.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_263,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Piti puhua työllisyydestä, mutta taidankin vaihtaa aihetta. Kun tämä meni tähän hyvinvointialuekeskusteluun ja kunta- ja aluekeskusteluun, niin minä vaihdan puheenvuoron aihetta tässä sen perusteella, että pystytään pitämään vähän aiheita täällä keskustelussa mukavammin. Ensinnäkin näiden hyvinvointialueitten osalta kyllähän tämä tosiasia on, että nämä indeksit joka tapauksessa jo tuovat hyvinvointialueille, vähän yli kolmen prosentin indeksi noin 30 miljardista tuo sinne sen 900 miljoonaa, jo pelkästään se indeksi eli se hintojen nousu ja sen kompensoiminen. Sitten palvelutarve tuo sinne varmaan sen toisen, ehkä sata miljoonaa suuruusluokaltaan, vähän ylitse, vuodessa, niin että sieltä tulee se yksi miljardi pelkästään ihan jo näillä menetelmillä, jotka tässä on. Mutta hyvinvointialueitten osalta ehkä tärkein tämän päivän tilanne on se, että nyt kun kuultiin tuolta Itä-Suomesta hirveitä uutisia noista irtisanomisista ja muista, niin aika paljon mietityttää se, että nyt kun meillä on hyvinvointialue semmoisessa tilanteessa ja siellä on lakiesitys tulossa, että sitä alijäämän kattamisaikaa ollaan pidentämässä sellaisten hyvinvointialueitten osalta, jotka päätyvät tänä vuonna nollaan tai plustulokseen, niin muille alueille jää mahdottomaksi saada tätä kautta helpotusta. Ja kun näitä on nyt sitten noin kymmenen hyvinvointialuetta vähän reilusta 20:stä, niin se kertoo vaan siitä, että tämä muutos auttaa vain alle puolta näistä hyvinvointialueista. Olisi ainakin nyt ensi hätään mietittävä hallituksen puolella se, että nyt kun on tämä vuoden 25 loppu, niin pidennettäisiin se aika edes yhdellä vuodella eteenpäin, vuoteen 26 asti, jolloin siihen pääsisi ehkä useampi hyvinvointialue ja todennäköisesti pääsisikin, jolloin me oltaisiin vähän normaalimmassa tilanteessa. Se ei ole normaali tilanne, että meillä on yli puolet hyvinvointialueista arviointimenettelyssä, ja se ei ole tämän koko lainsäädännön tarkoituskaan. Mielestäni pitäisi tässä nyt miettiä erittäin paljon sitä, miten se pystyttäisiin tekemään fiksulla tavalla. Ja nyt kun siinä on lainsäädäntökeskustelu meneillään, niin toivoisin, että tätä mietitään, ja silloin se opposition tavoite, mitä me ollaan yhdessäkin esitetty, on, että tehtäisiin tästä vähän ennustettavampaa monelle hyvinvointialueelle. Arvoisa rouva puhemies! Kunnista sen verran, että kuntien osalta meidän budjetissa on täällä 100 miljoonaa VOSiin, ja nyt tämä VOS-uudistus viime perjantaina illalla taisi kaatua — tai silloin tuli ilmoitus siitä, että VOS-uudistus ei ole menossa eteenpäin — ja kunnat ovat tätä asiaa odottaneet todella pitkään. Nyt kun tämä työ tässä kaatui hallituksen sisällä, niin se tarkoittaa, että se uudistus menee seuraavalle hallituskaudelle, vuoden 2029 alkuun, eli monta vuotta siirtyy tämä VOS-uudistus. Sen vuoksi olisi tosi tärkeätä, että me parlamentaarisesti yli hallitus—oppositio-rajojen käynnistettäisiin se työ ja haettaisiin siihen ratkaisuja, koska kuntia ei voi pitää epävarmuudessa niin kauan. Ja kun tämä VOS paljasti oikeastaan sen ongelman, kun sotemenot otettiin siitä VOSin päältä pois, niin sitten se loppuosa näyttää sen, kuinka huonosti se on tähän tilanteeseen sopiva. Osa kunnista joutuu maksamaan, että voi palveluja järjestää, ja osalle tulee aika paljon VOSia, ja ne eivät ole helposti luopumassa siitä, mutta kyllä kun samaa rahaa jaetaan, niin parlamentaarisesti voisi löytyä se ratkaisu, että yksi puolue ei jarruta tätä koko paketin tekemistä. Se pitäisi saada oikeudenmukaisemmaksi. Tämä olisi senkin takia erittäin tärkeää, että nyt kunnilla on sellaisia menoja, että esimerkiksi työttömyysturvan osalta on arvioitu, että tänä vuonna niitä menoja olisi semmoinen 785 miljoonaa, ja siirrossa 700 miljoonaa vain hyödynnettiin, ja se jäi 85 miljoonaa alimittaiseksi. Ja sitten kuntien työttömyysturvamenoista 80 prosenttia on yli 400 päivää työttöminä olleista, ja siihen liittyvät taas sitten hyvinvointialueitten palveluiden saatavuus ja muut. Mutta jatkan seuraavassa puheenvuorossa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-26T20:12:41,2025-11-26T20:17:57,Käsitelty,1.1 2025_116_264,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_265,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! SDP:n vaihtoehtobudjetti palauttaa vakautta ja luottamusta suomalaisille työmarkkinoille aikana, jolloin hallitus ajaa päätöksiä, jotka siirtävät valtaa yksinomaan työnantajapuolelle työntekijöiden kustannuksella. Keskeinen ratkaisu on ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden säilyttäminen, joka tukee järjestäytymistä, turvaa neuvottelujärjestelmän ja vahvistaa sekä työntekijöiden että yritysten toimintaympäristöä. Hallituksen linja on selvä: se haluaa purkaa työntekijöiden turvaa ja vahvistaa työnantajan asemaa. SDP:n linja on yhtä selvä: me vahvistamme järjestäytymistä ja palautamme työmarkkinoille tasapainon. Jäsenmaksujen verovähennysoikeuden turvaaminen on investointi vakauteen, ennakoitavuuteen ja tuottavuuteen sekä toimiviin työmarkkinoihin. Siitä hyötyvät sekä työntekijät että työnantajat. SDP:n vaihtoehto rakentuu tasapuolisille työmarkkinaosapuolille ja yhteiselle sopimiselle. Vahvat, tasapuoliset työmarkkinaosapuolet, korkea järjestäytymisaste ja yhteinen sopiminen ovat suomalaisen työelämän selkäranka. Kun verovähennys poistetaan, isketään suoraan työntekijöiden neuvotteluvoimaan ja koko suomalaisen sopimusjärjestelmän peruskiveen. Samalla yrityksille jää edelleen mahdollisuus hyödyntää veroetuja. Tämä on räikeä epätasapaino työnantajan eduksi. Kun työntekijäpuolta heikennetään yksipuolisesti, työriidat lisääntyvät ja vastakkainasettelu pahimmillaan kasvaa. Verovähennysoikeus on suomalaisessa työmarkkinamallissa keskeinen, koska se tukee korkeaa järjestäytymisastetta, työehtosopimusten kattavuutta ja työmarkkinoiden ennustettavuutta. Erityisen tärkeää se on pienipalkkaisilla aloilla. Se varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus kuulua liittoon ja saada tukea työmarkkinoilla. Kyse on reilusta kohtelusta ja siitä, ettei yksittäinen työntekijä jää suurta työnantajaa vastaan yksin. SDP:n vaihtoehto asettaa tavoitteeksi työmarkkinoiden vakauttamisen. Vakaat työmarkkinat syntyvät vahvoista ja vastuullisista työmarkkinaosapuolista. Kun järjestäytymisaste laskee ja edunvalvonta heikkenee, kasvaa sirpaloitumisen ja vastakkainasettelun riski. SDP ehdottaa myös uuden työmarkkinakompassin perustamista valtakunnansovittelijan johdolla. Tarvitsemme yhteisen tilannekuvan ja luotettavat palkkatilastot. Työmarkkinakompassi loisi pohjan ratkaisuille ja helpottaisi sopimuskierroksia. Tästä hyötyvät kaikki: työntekijät, työnantajat ja koko suomalainen talous. SDP:n vaihtoehto palauttaa työmarkkinoille vakautta ilman turhaa vastakkainasettelua. Meidän vaihtoehtomme rakentaa, ei riko. Vahva neuvottelujärjestelmä houkuttelee investointeja, luo työpaikkoja ja antaa yrityksille ennustettavuutta samalla, kun se turvaa työntekijöiden oikeudet. Se on tervettä ja vastuullista talouspolitiikkaa. Sitä SDP:n vaihtoehto tarjoaa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-11-26T20:17:59,2025-11-26T20:21:03,Käsitelty,1.1 2025_116_266,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitala. [Antti Kurvinen pyytää vastauspuheenvuoroa] — No, otetaan tähän yksi vastauspuheenvuoro. — Kurvinen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_267,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kommentoin näitä hyviä sote-puheenvuoroja, mitä tuli sekä sosiaalidemokraateilta että kokoomukselta. Varmasti meidän kaikkien yhteinen tavoite on se, että saataisiin ihmisille yhdenvertaisesti oikeassa paikassa oikeaan aikaan hoitoa, mutta kyllä keskustalla on meidän vaihtoehdossamme sivulla 20 — tätä vaihtoehtobudjettia saa minulta tai kollegoilta hyvin — useita toiminnallisia keinoja, muutakin kuin ikään kuin rahan lisääminen hyvinvointialueille, muun muassa se, että Kela-kyydit siirrettäisiin Kelalta hyvinvointialueille, jolloin ei ruveta osaoptimoimaan, ei lopeteta toimipisteitä ja ihmiset, hyvinkin sairaat ja iäkkäät, eivät liiku ristiin rastiin pitkin maakuntia. Lastensuojelun Imatran malli: Tiedetään, että muuttamalla lastensuojelun toimintatapoja voidaan säästää erittäin paljon. Teknologiaan suhtaudutaan myönteisesti. Omalääkärimallia ajetaan, niin kuin tietysti täällä moni muukin salissa. Puhemies! Hämmästelen jälleen kerran sitä, että hallitus ei ole valmis velkajarrun kaltaiseen parlamentaariseen toimintaan yhdessä opposition kanssa hyvinvointialueilla. Koko oppositio on tarjonnut tätä. Sitten, puhemies, sanon sen, että sosiaalidemokraateilla on hyviä ehdotuksia, mutta sitä karsastan ja hämmästelen, että haluatte leikata perheiltä ja haluatte leikata maataloudelta. Aika pöyristyttävää. Keskusta ei sitä hyväksy, ei kotihoidon tuen leikkausta eikä maatalouden leikkauksia, mitä teidän vaihtoehdossa on.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-11-26T20:21:11,2025-11-26T20:22:36,Käsitelty,1.1 2025_116_268,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Ja sitten vielä edustajat Siponen, Lyly ja Väyrynen, mutta sitten mennään Viitalaan.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_269,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Väyrynen nosti nämä Kela-korvaukset. Tietenkin keskustahan on näitä kokeiluja vastustanut, koska ne ovat olleet kalliita. Väyrynen itse nosti tämän ensimmäisen kokeilun, mihinkä upotettiin kymmeniä miljoonia euroja ilman tuloksia. Se on totta, että ei varmaan sitä huonommin voi enää onnistua tämä nykyinen kokeilu, mikä lähti liikkeelle. On totta, että keskustakin omassa vaihtoehdossaan haluaa kohdentaa niitä suun terveyteen, naistentauteihin ja hedelmöityshoitoihin. Niissä me ollaan tuettu. Mitä tulee yli 65-vuotiaisiin, kyllä minä olen saanut tuolta Ylä-Savosta, kotiseudulta, monta viestiä, että ei siellä ole tähän kokeiluun kuuluvia lääkäreitä. Iisalmessa on ilmeisesti yksi lääkäri, jolta saa ensi vuoden puolelle ajan, ja muut Ylä-Savon kunnat ovat pieniä kuntia, joissa on muutenkin vaikea päästä lääkärille. Siellä, missä todella tarvittaisiin näitä, ei ole. Eivät tässä kovin rohkaisevia vielä ainakaan tuolla omalla kotiseudullani nämä kokeilun tulokset ole, mutta odotetaan. Ja vielä viimeisenä: Nyt tuli täältä Etelä-Karjalasta tieto, että 400 ihmistä aiotaan potkia pois hyvinvointialueilta. Kysyn edustaja Väyryseltä, kun oma maakuntani on tässä arviointimenettelyssä: Missä menee teillä kipuraja Keski-Suomessa? Kuinka paljon hyväksyt sieltä irtisanomisia nyt, kun sinne ovat nämä valtion arviointiryhmät tulleet?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-11-26T20:22:37,2025-11-26T20:24:03,Käsitelty,1.1 2025_116_270,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Kiitoksia. — Sitten edustajat Lyly ja Väyrynen. Muita vastauspuheenvuoroja ei tässä vaiheessa oteta., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_271,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kurvinen puhui Kela-kyytien siirtämisestä hyvinvointialueille. Olemme samaa mieltä siitä, että varmaan oikeampi paikka olisi hoitaa se siellä, koska siellä on sitä optimointia sen verkon ja sitten palvelujen kannalta, mitä siirretään autoilla ja muilla eri paikkoihin. Se on ihan oikea linjaus. Korostaisin vielä, että meillä on myös omalääkäri- ja omahoitajamalli täällä, ja sitten se on käytännössä tilanne esimerkiksi meillä Pirhassa, tuolla Pirkanmaalla, että meillä on 100 000:lle siellä jo omalääkärimalli. Niille, jotka eniten tarvitsevat palveluja, omalääkäri- ja hoitajamalli on siellä käytössä. Me yritämme levittää sitä siellä. Ja myös, kun täällä korostetaan tätä hoitotakuuta, meillä on 14 vuorokaudessa siellä hyvinvointialuevaltuusto pitänyt tämän päätöksellä tavoitteena, ja se tulee olemaan myös ensi vuonna. Sen takia nämä ajat pysyvät tällaisina aika lyhyinä, kun niistä pidetään kiinni. Eli kyllä sitä pystytään paikallisesti tekemään, mutta ihmettelen kauheasti, että nyt mainostetaan tuolta ministeripöntöstä. Hyvinvointialueet ovat niistä pitäneet kiinni.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-26T20:24:03,2025-11-26T20:25:30,Käsitelty,1.1 2025_116_272,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Kiitoksia. — EdustajaVäyrynen vielä., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_273,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Nopeasti ensin edustaja Kurviselle: Olen toki lukenut sen teidän listanne, mutta en viitsinyt koko viittä minuuttia käyttää vain siihen, että kaivan hyviä puolia keskustan vaihtoehtobudjetista. [Naurua keskustan ryhmästä] Siellä oli paljon hyvää, ja sen takia mainitsin nimenomaan keskustan. [Antti Kurvinen: Siinä menee tunti!] Mutta on luettu. Sitten edustaja Siposelle: Meillä itse asiassa 500 hengen yt:t, justiin ilmoitettiin tuossa viime vai toissa viikolla, eikä se missään nimessä ole hyvä asia, mutta oikeastaan minä kääntäisin keskittymisen sitä suuremmalla syyllä siihen, että meidän on oikeasti ruvettava miettimään, mitä me tehdään niillä meidän rahoilla. Sinne menee tällä hetkellä kohta se 30 miljardia euroa. Minä en tarkoita sitä, että on oikea tapa, että me joudutaan menemään yt:hin henkilöstön kanssa, mutta se korostaa sitä, että meillä on oikeasti tosi kova kiire miettiä, mitä me tehdään näitten meidän terveydenhuollon sisältöjen kanssa, koska vanhalla tavalla me ei voida jatkaa ja se johtaa lopulta tähän, että me ollaan jonkunnäköisessä hallitsemattomassa kierteessä, ja sitten meille ei enää löydy jarrupoljinta, ja en tiedä, mihin päädytään. Sen takia on äärettömän tärkeätä, että me ruvetaan nyt miettimään, mitä jokaisella eurolla tehdään. Silloin todennäköisesti jatkossa selvitään myös yt:iltä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-11-26T20:25:30,2025-11-26T20:26:44,Käsitelty,1.1 2025_116_274,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"No niin, sitten edustaja Viitala puhujalistalta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_275,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tästä äsken käydystä sotedebatista onkin hyvä siirtyä kuntakentälle. Ja vielä tuohon äskeiseen debattiin: Se oli kyllä kivaa kuultavaa täällä illan hämyssä. Oli aika lailla asiallista keskustelua, mutta toki vähän pettynyt olen siitä, että keskustasta kyllä vähän meidänkin puolta sivallettiin siinä, [Antti Kurvinen: Asiasta!] mutta asiallinen keskustelu oli. Se, mistä ajattelin vielä tässä puhua, on nämä kuntakentän ongelmat ja se, että soteuudistuksen jälkeen kuntien rooli on muuttunut historiallisen paljon. Kunnat ovat menettäneet puolet tehtävistään ja puolet rahoituksestaan, mutta niiden vastuulla on edelleen lakisääteisiä palveluja, jotka turvaavat ihmisten arjen. Tässä tilanteessa hallituksen esitys leikata kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 75 miljoonalla eurolla on kestämätön. SDP:n vaihtoehtobudjetissa nämä leikkaukset perutaan ja lisäksi esitetään 25 miljoonan euron lisäystä kuntien tehtävien tukemiseksi. Meidän linjamme on selvä: kuntien rahoitus tulee turvata, jotta palvelut ja investoinnit voidaan hoitaa. Viime viikolla saimme kuulla, että hallitus ei ole päässyt yhteisymmärrykseen valtionosuusjärjestelmän uudistuksesta, eli hallitus nostaa kädet pystyyn ja jättää kunnat elämään epävarmuudessa. Tämä tarkoittaa, että kunnilla ei ole mahdollisuutta suunnitella talouttaan pitkäjänteisesti. Kun hallitus ei ole saanut uudistusta aikaan, sen pitäisi ainakin välttää pahentamasta tilannetta lisäleikkauksilla. Jos valtionosuuksia nyt leikataan, monessa kunnassa vaihtoehdot ovat karut: veronkorotukset tai leikkaukset perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen. Herää väkisinkin kysymys, ulkoistaako hallitus veronkorotukset kunnille. Arvoisa puhemies! SDP:n vaihtoehtobudjetti ei ole pelkkä kritiikki hallituksen linjaa kohtaan, vaan meidän vaihtoehtomme rakentaa luottamusta, luottamusta siihen, että peruspalvelut turvataan, koulutukselle tehdään kunnianpalautus ja hoitoon pääsee ajoissa, ennen kuin ongelmat pahenevat. Luottamus on talouden parasta valuuttaa, ja se syntyy teoista, ei juhlapuheista. Hallituksen linja lisää epävarmuutta. SDP:n linja tuo vakautta ja näkymiä tulevaisuuteen. Arvoisa puhemies! Kuntien kurjistaminen ei ole talouden tasapainon oikea tie. Se on tie kohti palveluiden heikentymistä ja veronkorotuksia. SDP tarjoaa vaihtoehdon, joka turvaa kuntien aseman, vahvistaa työllisyyttä ja rakentaa luottamusta, ja tätä Suomi nyt tarvitsee. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-11-26T20:26:45,2025-11-26T20:29:37,Käsitelty,1.1 2025_116_276,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Elo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_277,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on tänään puhuttu useampi tunti taloudesta ja oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteista. Suomen talous on huonossa tilassa. Olemme juuri saaneet kuulla, että Suomi on joutunut EU:n tarkkailuluokalle, ja työttömyys jatkaa kasvuaan. Varmasti kaikki tässä salissa toivomme, että talous kääntyy kasvuun ja työllisyys nousuun. Samaan aikaan on tärkeää, että se tapahtuu ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Vihreiden vaihtoehtobudjetti on tehty huolella, ja olemme rakentaneet kestävän kokonaisuuden, jossa valtiontaloutta sopeutetaan yhtä paljon kuin hallituksen budjetissa, mutta teemme sen leikkaamatta lapsilta, nuorilta, luonnolta tai tasa-arvoisista mahdollisuuksista hyvään elämään. Vihreiden vaihtoehtobudjetin keskiössä on vihreä verouudistus. Jotta saamme elämäntapamme sovitettua maapallon ekologisiin rajoihin, on ympäristöhaitoille ja päästöille asetettava oikea hinta. Ympäristön kuormittamisen pitää maksaa, ja työn tekemisen on oltava aina kannattavaa. Verotuksella voidaan vauhdittaa vihreää siirtymää, joka on Suomen taloudelle mahdollisuus ja kestävästi toteutettuna myös elinehto. Talous voi olla kestävällä pohjalla vain, kun vähennämme määrätietoisesti päästöjä ja vahvistamme luonnon monimuotoisuutta. Jotta ilmasto- ja luontotavoitteet voidaan saavuttaa, on metsien hakkuut rajoitettava kestävälle tasolle. Se tarkoittaa, että puuta on ohjattava pois poltosta ja että metsätaloudessa on päästävä korkeampaan jalostusasteeseen. Konkreettisena keinona esitämme teollisen mittakaavan puunpolton verotuen leikkaamista. Tämä tarkoittaisi 250 miljoonan euron tuloa valtion kassaan. Arvoisa puhemies! Suomalaisen luonnon tila on hälyttävä. Joka yhdeksäs laji on uhanalainen, luontotyypeistä jopa puolet. Suomalaisen luonnon vaaliminen on yksi Orpon hallituksen suurimmista epäonnistumisista. Räikein epäonnistuminen on kyvyttömyys suojella vielä jäljellä olevat vanhat, arvokkaat metsät. Vihreiden vaihtoehtobudjetissa esitämme merkittäviä lisäsatsauksia muun muassa Metso- ja Helmi-ohjelmiin sekä maankäytön muutosmaksun käyttöönottoa. Valtion vanhoja metsiä suojelisimme moninkertaisesti hallitukseen verrattuna. Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana kulttuurista, jolla on valtavan suuri merkitys niin hyvinvoinnille kuin kestävälle taloudelle. Kulttuuri rakentaa yhteisöllisyyttä, se tuo elämään merkitystä ja toimii kansantalouden moottorina. Taidetta ja kulttuuria ei synny ilman tekijöitä. Hallituksen leikkaukset ovat osaltaan pahentaneet kulttuurintekijöiden tilannetta, ja tällä hetkellä toimeentulon epävarmuus ajaa tekijöitä pois alalta. Vihreiden vaihtoehdossa perumme kaikki Orpon hallituksen leikkaukset taiteesta ja kulttuurista. Kulttuurialalla tulot syntyvät usein pienistä puroista. Siksi valtiontalouden kannalta mitättömiltä tuntuvat summat tekevät kokoaan suurempaa vahinkoa. Vahvistamme myös ajastaan jälkeen jääneitä tekijöiden korvauksia. Perumme yksityisen kopioinnin hyvityksen leikkauksen ja korotamme hyvityksen tasoa. Lisäksi korotamme lainauskorvauksia ja varmistamme tekijänoikeuskorvaukset myös Saavutettavuuskirjasto Celian lainoista. Arvoisa puhemies! Taide ja kulttuuri kuuluvat kaikille. Ne tarjoavat ihmisille eväitä oman maailmankuvan laajentamiseen ja voivat myös havahduttaa ihmisiä osaltaan luonnon ihmeellisyyteen ja toisaalta ympäristökriisien vakavuuteen. Vihreiden vaihtoehdossa varmistamme, että nuoret pääsevät kokeilemaan taidetta ja kulttuuria ja museokohteet säilyvät avoinna suurelle yleisölle. Lisäksi esitämme, että kirjojen arvonlisävero lasketaan nollaan kirjallisuuden saavutettavuuden, kirjailijoiden elinkeinon turvaamisen sekä lukutaidon parantamisen edistämiseksi. Vihreiden pitkän aikavälin tavoitteena on kasvattaa kulttuurin rahoitus pysyvästi yli prosenttiin valtion budjetista. Taiteen ja kulttuurin myönteinen vaikutus ihmisten hyvinvointiin on merkittävä, samoin sen vientipotentiaali. Kulttuuri ja taide ovat aivan keskeisiä kestävän elämäntavan rakennuspalikoita. Arvoisa puhemies! Vihreät haluaa rakentaa Suomea, joka kantaa vastuuta paitsi nykyisten myös tulevien sukupolvien mahdollisuuksista elää hyvää elämää. Aivan keskeistä on, että pystymme pitämään kaikki ihmiset mukana. Se ei onnistu leikkaamalla kaikista köyhimmiltä. Perustulo on yksi vihreiden pitkäaikaisimmista tavoitteista. Se vähentäisi köyhyyttä, torjuisi syrjäytymistä sekä muuttaisi sosiaaliturvajärjestelmän nykyistä yksinkertaisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Siksi esitämme vaihtoehtobudjetissa myös perustulokokeilua.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-11-26T20:29:40,2025-11-26T20:35:00,Käsitelty,1.1 2025_116_278,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Valtola., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_279,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänään on keskusteltu opposition vaihtoehtobudjettien lisäksi myös Suomen joutumisesta EU:n alijäämämenettelyyn. Tästä on syytetty opposition toimesta Orpon hallitusta. Syy löytyy kuitenkin Suomen demografisesta tilanteesta, pitkäaikaisesta reaalisen talouskasvun puutteesta, pitkään lykätyistä työmarkkinauudistuksista, Ukrainan sodasta ja myös tästä VTV:n raportista, [Markku Siponen: Eli ei yhtään syytä hallituksesta itsestään?] niistä pysyvistä menolisäyksistä, jotka edellinen vasemmistohallitus teki koronan varjolla, eikä ollut huolissaan valtion menotason kasvusta, jonka vuoksi nyt osittain ollaan tässä pulassa. Tämän vuoksi Orpon hallitus on joutunut tekemään kymmenen miljardin sopeutukset, mutta samalla joutunut etsimään kasvun keinoja vaikeassa taloustilanteessa. Suomi on käytännössä kuin saari Euroopan reunalla, tai oikeastaan olemme tällä hetkellä huonommassa tilanteessa kuin saari. Saaresta pääsee monesti rannoilta joka suuntaan, mutta itärajan ollessa täysin kiinni on tämä vaikuttanut meidän taloudelliseen tilanteeseemme pahiten koko Euroopassa. Talouskasvun puute on vaivannut Suomea lähes parin vuosikymmenen ajan. Opposition vaihtoehtobudjetit eivät Suomen perusongelmaan tarjoa minkäänlaisia ratkaisuja. Arvoisa vasemmisto-oppositio, työpaikkoja ja talouskasvua ei synny edelleen kiristämällä jo yhtä maailman tiukinta työn verotusta. Ja toisin kuin olette väittäneet, Orpon hallitus on laskemassa työn verotusta kaikissa tuloluokissa. Hallituskaudella työn verotus kevenee yhteensä 1,6 miljardilla eurolla. Jokaiselle palkansaajalle jää palkasta enemmän käteen, myös 2 000—6 000 euroa kuukaudessa tienaaville, joihin suurin osa suomalaisista kuuluu. Rinteen—Marinin vasemmistohallituksen kaudella työn verotus kiristyi noin miljardilla eurolla. Se oli sitä ”rahaa on” ‑politiikkaa. Ylimmissä tuloluokissa marginaaliverojen lasku on selkeä kasvutoimenpide taloustieteen kirjallisuuden ja Ruotsin esimerkin pohjalta, ja asiantuntijat toteavat, että tätä vastustavat ovat ideologisilla ajatuksilla liikkeellä. Sitten se kova tosiasia, joka vasemmisto-opposition vaihtoehtobudjeteista on unohtunut: Työpaikat syntyvät yrityksiin Suomessakin. Tarvitsemme lisää yrityksiä, jotka haluavat investoida, panostaa kasvuun ja palkata tätä myöten lisää työntekijöitä. Niitä ei synny yritysten ja omistamisen verotusta kiristämällä. Vasemmisto-opposition esityksissä yrityksiin kohdistuu joka puolelta veromoukarointia, joka vertautuu ensimmäisen suomalaisen nyrkkeilyn olympiavoittajan Sten Suvion upeaan lyöntiralliin Berliinin olympialaisten finaalissa vuonna 1936. Jos lyömme yritykset verotuksella kanveesiin, kuten Suvio teki vastustajalleen Saksan Michael Murachille, eivät ne työllistä tai luo talouskasvua. Valitettavasti vaihtoehtobudjeteista paljastuu myös päätöksiä, jotka heikentävät laskennallisesti työllisyyttä, siis heikentävät tulevaisuudessa Suomen työllisyyttä. Tämä, jos mikä, on vastuutonta toimintaa. Lisäksi vaihtoehtobudjeteista löytyy myös sellaisia alueiden eriarvoisuutta lisääviä myrkkypillereitä kuten hyvinvointialueiden verotusoikeus. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-11-26T20:35:03,2025-11-26T20:39:17,Käsitelty,1.1 2025_116_280,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_281,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olin ajatellut olla rakentava, mutta kun tätäkin edellisen puheenvuoron vastuunpakoilua kuunteli, niin kyllä haluttaisi olla jotain muuta kuin rakentava. Hallituksen talouspolitiikaltahan on siis pudonnut pohja. Yhdeksän miljardin sopeutuksesta kaksi miljardia piti tulla sosiaali- ja terveyspalveluista. No, mitä sieltä tuli? Hoitojonoja, viivästynyttä hoitoonpääsyä ja karanneita sosiaali- ja terveyspalveluita. No, sitten kaksi miljardia piti tulla näistä lisätyöllisistä, siis 100 000 uudesta työllisestä ihmisestä. No, mitä on tullut? Ainakin miinus 80 000 lisätyöllistä, ja yhteensähän työttömiä on tällä hetkellä joku 313 000 ja risat. Sitten tämän päälle kesällä luottoluokitus laskettiin, ja nyt ollaan EU:n arviointimenettelyyn menossa. Kyllä tässä vaiheessa minun mielestäni pitäisi ehkä pikkuisen nöyremmin suhtautua ja myös ottaa tosissaan ne vaihtoehdot, mitä oppositiosta tarjotaan. Näillä näytöillä nimittäin minun mielestäni ei ole varaa kauheasti pullikoida. Keskusta on tehnyt niin sanotusti paremman vaihtoehdon, ”Parempi vaihtoehto” on se otsikkokin. Se on parempi vaihtoehto paitsi hallituksen politiikalle myös muitten oppositiopuolueitten politiikalle. Kun kuikistin niitä kavereitten esityksiä vasemmalta, niin siellä vihreät muun muassa leikkaisivat teistä ja maataloudesta eli suoraan siitä, miten meillä koko Suomi pidetään asuttuna, ja demarit niin ikään tekisivät maataloustukileikkauksia. Kauniita sanoja. Itä-Suomeen ei yhtään euroa, eli aivan sama linja kuin tällä hallituksella. Kotihoidon tukikin siellä olisi sitten liipaisimella. Onneksi keskustalla on tähän parempi vaihtoehto, semmoinen vaihtoehto, jossa velkaannutaan hallitusta vähemmän mutta tehdään paremmat arvovalinnat. Tuo ohjelma nimittäin näkee aivan koko Suomen, myös sen Itä- ja Pohjois-Suomen, ja ymmärtää sen, että kun lähdetään kasvua hakemaan, niin se kasvuhan lähtee koko Suomesta, koska jos me ei hoksata katsoa ihan laitoja myöten, niin lopputulos on aika surullinen. Mikä keskustan vaihtoehdossa on mielestäni ehdottomasti parasta, on tämä meidän keskituloisten veroale. Eli siellähän kohdistettaisiin veronkevennykset keskituloisille, toisin kuin tämä hallitus tekee. Meillä käytännössä 2 400—6 000 euroa kuussa tienaava ihminen saisi käteen ainakin 500—1 000 euroa enempi vuodessa, ja se on muuten jo ihan tuntuva määrä. Se on siis semmoinen määrä, joka näkyy myös siinä ihmisen ostokäyttäytymisessä, ja me tiedetään, että kun keskituloinen, jolla nytkin menee kaikki kulutukseen, esimerkiksi perheellinen ihminen, saisi pikkuisen enempi rahaa, niin se todennäköisesti myös sitten voisi ostaa vähän enemmän esimerkiksi kotimaista ruokaa, voisi ostaa vähän parempia joululahjoja lapsille ynnä muuta sen semmoista. Eli ostovoima kokonaisuutena tuolla nousisi, ja se minua kyllä ajatuksen tasolla lämmittää. Hyvin tienaavat ihmiset pärjäävät kyllä ihan tälläkin hetkellä. Yksi asia, mikä hallituksen politiikassa minua on häirinnyt pitkään, on ympäristöpolitiikan, no, anhittomuus. Meillä puhutaan anhittomuudesta silloin, kun oikein mitään ei tapahdu ja se on vähän semmoista tuhnuttelua se homma. Meillä on tuolla meidän vaihtoehtobudjetissamme tähän ympäristöön yksi semmoinen mainio ratkaisu, joka huomioi talouden, ihmisen ja ympäristön. Nimittäin jos meillä onnistuttaisiin saamaan rakennusala sillä tavalla käyntiin, että meille valmistuisi 10 000 hirsitaloa, että ihmiset saisivat rakentaa sen oman kodin puusta tai hirrestä, niin sillä voitaisiin saada jopa kahden miljardin euron tulo valtion kassaan, verotulo, kun se työllistää ihmisiä, se tuo yrityksiin lisää työtä. Ja sitten, mikä on se ympäristöpuoli tässä, on se, että yksi hirsitalohan sitoo siis saman verran hiiltä kuin keskimääräinen suomalainen työmatka-autoilee 15 vuodessa. Eli, hoksatkaa, samaan aikaan saadaan työtä, ihmisille koteja ja ympäristön hyvinvointia. Minun mielestäni se on mainio ajatus, ja suosittelen kyllä hallitusta myöskin tähän tarttumaan. Toinen ympäristöpolitiikalle ja muulle hyödyllinen asia, mitä mekin esitetään, on tämä temuvero, josta ollaan puhuttu jo pitemmän aikaa ja avaus tehty aikoja sitten, mutta myös tästä mallista se löytyy, eli ultrapikamoodin ja halpatavarakrääsän verotus ja mainonnan rajoitukset. Se olisi ehdottomasti semmoinen asia, mikä me tarvittaisiin, koska me tiedetään, että tällä hetkellä meille tulee valtavasti aivan turhaa tavaraa ulkomailta, ja olisi huomattavan paljon parempaa, että suomalaiset sitten kuluttaisivat myös täällä kotimaassa. Minä en myöskään usko tässä siihen linjaan, että jotenkin olisi kyse vain siitä, kuinka paljon ihminen tienaa, että jotenkin niin vähän on rahaa, että on pakko tilata Temusta. Silloin kun minä opiskelin ja elelin köyhyysrajalla, niin minun ei tarvinnut tilata Temusta, aivan hyvin pärjäilin. Kokonaisuutena keskustan vaihtoehto huomioi muun muassa lapsiperheet, opiskelijat, yritykset ja alueet. Se on kerta kaikkiaan parempi vaihtoehto, ja suosittelen kyllä kaikkia kollegoita siihen perehtymään. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-11-26T20:39:19,2025-11-26T20:44:15,Käsitelty,1.1 2025_116_282,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Seppänen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_283,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun katsoo SDP:n vaihtoehtobudjettia, siitä paistaa yksi asia läpi: vasemmistolainen veronkorotusvimma ja näpertely ilman todellista suuntaa. SDP väittää tasapainottavansa taloutta, mutta todellisuudessa velkaantuminen jatkuu lähes samaa tahtia kuin hallituksen linjassa. Ero syntyy lähinnä siitä, että demarit kiristävät veroja lähes 400 miljoonalla eurolla ja vieläpä kohteista, jotka ovat Suomen kilpailukyvyn ja omistajuuden kannalta kriittisiä. Listaamattomien yhtiöiden osinkohuojennuksen poisto, sijoituskuorien verotus, lähdeverot ja arvonnousuverot — nämä ovat myrkkyä suomalaiselle pääomalle. SDP on jälleen yrittäjien kukkarolla ja on valmis ottamaan sieltä jopa 1 099 euroa vuodessa nykyiseen hallitukseen verrattuna. Tämäkö on sitä teidän reiluutta? Yrittäjä ottaa riskin, työllistää ihmisiä vapaaehtoisesti ja maksaa omasta taskustaan palkat ja muut kulut. No, mitä tapahtuu? Pääomat siirtyvät ulkomaille, investoinnit vähenevät ja työpaikat katoavat. SDP:n linja on selvä: suomalainen ei saa vaurastua, proletariaatti pysyköön proletariaattina ja äänestäköön vasemmistoa. Samaan aikaan SDP nostaa arjen kustannuksia. Polttoaineveron kiristys, turpeen verotuen leikkaus, maatalouden energiaveron palautuksen poisto — nämä iskevät suoraan pienituloisiin ja maaseudun ihmisiin. Ja mitä demarit tarjoavat tilalle? Matkakuluvähennyksen korotusta, joka hyödyttää vain työssäkäyviä ja tulee jälkikäteen — ei ole kestävää politiikkaa. Työllisyydessä SDP yrittää ottaa kunniaa 5 800 lisätyöllisestä, mutta totuus on, että hallituksen työllisyystoimet tuovat yli 90 000 uutta työllistä keskipitkällä aikavälillä ja SDP on vastustanut niistä kaikkia. Tämä vaihtoehtobudjetti on silmänkääntötemppu, ei työllisyyspolitiikkaa. Ja vielä maahanmuutosta: SDP puhuu työperäisestä maahanmuutosta, mutta sama naiivius jatkuu. Tavoitteet ovat massiivisia, keinot löysiä. Kun hallitus kiristää lupakäytäntöjä, SDP haluaa palauttaa palvelut laittomasti maassa oleville. Onko tämä vastuullista politiikkaa? Arvoisa puhemies! SDP:n vaihtoehto ei ratkaise rakenteellisia ongelmia. Se pitkittää kriisiä, nostaa veroja, heikentää kilpailukykyä ja lisää kustannuksia tavallisille suomalaisille. Outoa on, että mikäli SDP olisi yhtä aidosti huolissaan tarkkailuluokasta kuin mitä puhuvat, niin sen pitäisi näkyä tässä vaihtoehtobudjetissa tai edes pikapäivityksenä ryhmäpuheissa. [Niina Malm: Meidän vaihtoehdossa otetaan vähemmän velkaa kuin hallitus ottaa!] IMF on nimittäin toivonut enemmän säästöjä. Jos on huoli, niin tuokaa reippaasti leikkauslistoja pöytään taivastelun sijaan. SDP:llä on kaksi aivan erilaista talouslinjaa. Ei herätä luottamusta johtajuuden suhteen, kun varapuheenjohtajanne Mäkynen ja entinen puheenjohtaja Marin haluavat jarrun painamisen sijaan jatkaa velkakaasun painamista. No, sotekeisari keskustan vaihtoehtoa en kommentoi muuta kuin että te jätitte tyhjän paperin hallitusneuvotteluissa [Vastauspuheenvuoropyyntöjä keskustan ryhmästä] ja viime kaudella Katri Kulmunin ja Annika Saarikon johdolla kasvatitte pysyviä menoja 23 miljardia. Olisitte säästäneet edes jostain, edes jostain.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-11-26T20:44:18,2025-11-26T20:48:22,Käsitelty,1.1 2025_116_284,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Annan nyt vuoron henkilölle, joka ei vielä ole saanut minun kauttani vastauspuheenvuoroa. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_285,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitos tästä puheenvuorosta. — Kiitos myös edustaja Seppäselle. On kyllä valitettavaa, että ette nyt lähtenyt käymään keskustelua tästä keskustan vaihtoehdosta, sillä tässä nimenomaan on todella uusi suunta Suomelle. Sen voi todella kolmeen pointtiin tiivistää: Ensinnäkin me asettaisimme tavalliset suomalaiset ihmiset etusijalle. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että antaisimme tuntuvat veronalennukset tavallisille suomalaisille, keskituloisille palkansaajille ja yrittäjille. Toinen pointti meidän vaihtoehdossamme on, että me todella esitämme pitkän listan kasvutoimia, joilla suomalaisille saisimme töitä. Nämä työttömyyslukemat, jotka Suomessa tällä hetkellä ovat, ovat murheelliset. Nyt pitäisi olla yhdestoista hetki herätä tähän todellisuuteen. Ja kolmanneksi me pelastaisimme palvelut, sillä valitettavasti liian moni hyvinvointialue on käytännössä aivan mahdottoman tehtävän edessä tällä hetkellä. Heidät on asetettu selkä seinää vasten. Tänään kuulimme murheellisen uutisen Etelä-Karjalasta: jopa 400 työntekijää on irtisanomisuhan alla. Eikö, edustaja Seppänen, tähän parempaan vaihtoehtoon nyt todella kannattaisi tarttua?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-11-26T20:48:29,2025-11-26T20:49:51,Käsitelty,1.1 2025_116_286,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Kiitoksia. — Ja nyt jatketaan puhujalistaa. — Edustaja Malm., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_287,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on nyt monta kertaa mainittu tämä Etelä-Karjalan hyvinvointialue ja tänään ilmoitetut järkyttävät lukemat yt-neuvottelujen tuloksena, ja täällä on myös tänään kuultu puheenvuoroja siitä, kuinka hyvinvointialueiden täytyisi tehostaa omaa toimintaansa. No, siitä ovat puhuneet kokoomuksen edustajat, ja keskustasta olemme kuulleet myös Imatran mallista. Tähän tematiikkaan on nyt pakko tarttua. Ennen Etelä-Karjalan hyvinvointialuetta alueella toimi Eksote, ja Eksote nimenomaan teki valtavat rakenteelliset muutokset, joilla säästettiin rahaa, ja tässä yhteydessä myös tämä Imatran malli otettiin käyttöön. No, on harmillista, että nyt kun Eksote jo ennen soteuudistusta trimmasi itsensä kuntoon ja tarjosi eteläkarjalaisille hyviä palveluita nopeasti ja tehokkaasti, niin nyt me olemme tilanteessa, jossa lähes 400 työntekijää joudutaan irtisanomaan. Kyse on ihmisistä, ei pelkistä henkilötyövuosista, rautaisista ammattilaisista hyvinvointialueella, onpa kyse sitten lääkäristä, hoitajasta, kotihoivasta, vammaispalveluista, sosiaalipalveluista, päihdepalveluista, nuorten palveluista, kouluterveydenhuollosta. Meillä on Imatralla jo nyt tilanne, jossa kaikkia lapsia ei ikäluokittain pystytä tarkastamaan lääkärin toimesta. Ne siirtyvät aina vain eteenpäin. Ja nyt me kuulemme täällä, että vielä pitäisi tehdä enemmän, vielä pitäisi pystyä parempaan. En kyllä tiedä, millä keinolla enää voidaan pystyä parempaan, kun se lähtökohta jo oli, että me valmistauduimme soteuudistukseen ja me teimme alueella ne toimet, osittain kivuliaatkin, ja saimme hommat toimimaan. Ja nyt olemme tässä tilanteessa, että 400 ihmisen perheen joulu on mustaakin mustempi. No, toisena kokonaisuutena on puhuttu paljon koulutuksesta ja on puhuttu siitä, kuinka koulutuksesta on tämän hallituksen toimesta leikattu. SDP omassa vaihtoehdossaan esittää muun muassa ammatilliseen koulutukseen viittä toimea, joilla ammatillista koulutusta voidaan parantaa. Se tarkoittaa 20 miljoonan euron panostusta, ja opettajina se on noin 250 opettajaa. Me esitämme, että oppivelvollisille tulisi 1+2-malli ammatilliseen perustutkintokoulutukseen. Se pitää sisällään muun muassa työelämätaidot. Tässäkin salissa niin usein puhutaan siitä, että oppilaat työharjoitteluun mennessään eivät ole työelämätaitoisia, ja tälle täytyy varata aikaa. On todella hyvä, että meillä on yrityskasvatusta, mutta me tarvitsemme myös kasvatusta siihen, miten työelämässä toimitaan, mitkä ovat työntekijän vastuut ja myöskin oikeudet. Se ei ole pelkkää vastuuta ja velvollisuutta. Toisena me esitämme oppivelvollisten erottamista aikuisten ja nuorten osalta, jotta me voisimme näin myös sitten rahoitusta katsoa. Kun hallitus näitä leikkauksiaan tekee ja sanoo, että ei, tämä ei vaikuta nuoriin, niin tämähän ei pidä paikkaansa: nyt kun rahoitus on yhdessä, se nimenomaan syö myös nuorten mahdollisuuksia opiskella. Meillä on paljon puhuttu myös nuorten ongelmista ja siitä, kuinka tukea tarvitaan. Me haluaisimme ottaa käyttöön kuntouttavan opetuksen lukio- ja ammatillisen koulutuksen rinnalle, niin ettei meillä olisi niitä nuoria tässä TUVA-lingossa. Tähän myös totta kai tämä 1+2-malli auttaisi, kun ensimmäisen vuoden aikana voisi tehdä sen varsinaisen valinnan, että kun valitsee rakennusalan, meneekö sitten talonrakennukselle, lvi- eli putkipuolelle, tai mikä ikinä se onkin, niin että myös alanvaihdot vähenisivät. Me haluaisimme myös taitotakuun, taitotakuun siitä, että kun oppilas valmistuu, niin hän todella osaa ammatissa vaadittavat taidot. Tämänhän pitäisi olla jo itsestään selvää, mutta valitettavasti tällä hetkellä näin ei ole. Ja me haluaisimme vahvistaa yhteisten tutkinnon osien laaja-alaisuutta ja tietopohjaa. Nyt ammatillisessa opistossa opiskeleva nuori opiskelee 180 opintoviikkoa. Viimeksi tänään Imatralla amiksella vierailleena, siellä oli oppilaita, jotka olisivat halunneet ottaa lisätunteja. He olisivat halunneet vaikka matematiikan lisäkurssin, jonkin ammatillisen aineen tai jonkin yleissivistävän, vaikka toisen kielen. Se ei tällä hetkellä ole mahdollista. Tämän me haluaisimme muuttaa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-11-26T20:49:53,2025-11-26T20:55:18,Käsitelty,1.1 2025_116_288,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kalli., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_289,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käymme keskustelua opposition vaihtoehdoista varsin vakavissa olosuhteissa. Tälläkin viikolla olemme kuulleet monia synkkiä uutisia. Eilen saimme kuulla, että Suomi joutuu niin sanotulle EU:n tarkkailuluokalle. Eikä siinä kaikki, sillä samalle päivälle osui myös toinen vähintäänkin yhtä sysimusta uutinen: työttömyysaste on nimittäin virallisten tilastojen mukaan noussut Suomessa korkeimmalle tasolle 15 vuoteen. On selvää, että Suomen talous on nyt vakavammassa paikassa kuin pitkään aikaan. Taloutemme perusta horjuu, eikä käännettä, valitettavasti ainakaan kovin nopeaa sellaista, ole tällä reseptillä näköpiirissä. Arvoisa puhemies! Mainituissa synkissä talousuutisissa vakavinta ei ole kuitenkaan se, mitä eurooppalaiset instituutiot meistä nyt ajattelevat. Vakavinta on se, mitä nuo uutiset kertovat suomalaisten arjesta: epävarmuutta, huolta ja ennen kaikkea luottamuksen murenemista, luottamuksen, joka on talouden moottorin polttoainetta. Näyttääkin valitettavasti siltä, että maan hallitus on pyrkimyksissään talouden kuntoon laittamiseksi unohtanut kuitenkin sen kaikkein tärkeimmän eli tavalliset työssäkäyvät keskituloiset suomalaiset, jotka pitävät talouden rattaat pyörimässä. Samoin liian vähälle huomiolle ovat jääneet pienet ja keskisuuret yritykset, yritykset, joihin työpaikat suurimmalta osin syntyvät. Itse asiassa, arvoisa rouva puhemies, tässä onkin se suurin ero hallituksen politiikan ja keskustan vaihtoehdon välillä, ja tämän vuoksi keskustan vaihtoehto on rakennettu juuri tavallisten keskituloisten työntekijöiden ja yrittäjien ja pk-yritysten luottamuksen palauttamiseen. On nimittäin niin, että ihmiset tekevät talouden. Kun tavallisen suomalaisen arki toimii, silloin myös Suomen talous toimii, ja siksi keskusta esittää merkittävää keskituloisten veronkevennystä. Keskustan vaihtoehdossa tavallisille työssäkäyville suomalaisille, esimerkiksi Teemu Tehdastyöntekijälle tai Katja Koodarille, jääkin vuodessa yli tuhat euroa enemmän käteen, ja tämä ei ole aivan pieni asia. Se on itse asiassa suurin keskituloisille kohdistettu veronalennus vuosikausiin. Miksi? Koska me haluamme, että työnteko kannattaa ja että suomalaiset voivat luottaa siihen, että oma talous kantaa ja että sen myötä myös talouden pyörät viimein lähtevät käyntiin ja kasvu liikkeelle. Arvoisa puhemies! Kasvu, toden totta sitä Suomi tarvitsee. Kaivattu kasvu syntyy ennen kaikkea pienistä ja keskisuurista yrityksistä, niistä, jotka työllistävät eri puolilla maata kaupungeissa ja kylissä. Siksi keskusta esittää kasvutoimia, joilla talouskasvu voidaan vähintään tuplata. Me toteuttaisimme yhteisöveron uudistuksen — siis reformin, ei mekaanista laskua — ja lisäksi yrittäjävähennyksen parannuksen. Nämä olisivat yrityksille konkreettisia toimia ja antaisivat mahdollisuuksia kasvaa ja investoida. Me myös vauhdittaisimme rakentamista voimakkaasti koko maassa. Rakennusalahan on suoranaisessa lamassa, ja sen seuraukset näkyvät monin tavoin valtiontaloudessa ja ihmisten arjessa. Keskustan ehdottamalla kasvupaketilla voidaankin synnyttää jopa 40 000 uutta työpaikkaa. Arvoisa puhemies! Kasvua tarvitaan, mutta niin tarvitaan palveluitakin. Ne ovat osa luottamuksen rakentumista. Tällä hetkellä lähipalveluja ajetaan alas valitettavasti monin paikoin eri puolilla Suomea. Liian moni ei pääse ajoissa hoitoon, liian moni ei saa apua ajoissa. Näin ei voi jatkua. Hyvinvointialueet ovat talouden sopeuttamisen kanssa mahdottoman tilanteen edessä. Äsken viittasin tänään Etelä-Karjalasta kuultuihin uutisiin. Ne ovat hälyttäviä. Suunnan on muututtava, ja siksi keskustan vaihtoehdossa palvelut halutaan pelastaa. Esitämme hyvinvointialueille lisää aikaa talouden tasapainottamiseen. On sanomattakin selvää, että sotesta ei tullut kerralla täydellistä, vaan sitä pitää kehittää ja parantaa, ei rikkoa ja hajottaa. Ehdotamme omalääkäriä jokaiselle suomalaiselle, jotta hoitoon pääsee ei kuukausien, vaan korkeintaan päivien viiveellä. Samalla vahvistaisimme ikäihmisten palveluita muun muassa seniorineuvoloiden käyttöönotolla ja uudistaisimme lastensuojelua niin sanotun Imatran mallin käyttöönotolla. — Arvoisa rouva puhemies! Huomaan, että aika loppuu tässä vaiheessa, joten päätän tähän ja jatkan seuraavassa puheenvuorossa erikseen. Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-11-26T20:55:22,2025-11-26T21:00:56,Käsitelty,1.1 2025_116_290,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Selvä, kiitoksia. — Edustaja Kurvinen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_291,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aina kun käydään tätä poliittista vääntöä hallituksen ja opposition välillä, niin siinä joutuu tasapainoilemaan varsinkin oppositiopoliitikkona sen kanssa, kuinka paljon esittää kritiikkiä harjoitettuun politiikkaan ja sitten kuinka paljon tuo niitä omia ideoita, ja molemmat lienevät välttämättömiä politiikassa. Tämä on todella hieno instituutio, tämä vaihtoehtobudjetti-instituutio, niin kuin täällä edustaja Väyrynen sanoi minusta tosi hienosti. Tämä on hyvä, koska tämä antaa oppositiolle mahdollisuuden aidosti haastaa hallitusta talouspolitiikan perusteista. Ja onhan tämä meille oppositiollekin aika velvoittavaa: jos ei näitä vakavalla mielellä ja huolella tehdä, niin kyllähän meidät sitten nokitaan täällä ihan välittömästi täysin. Sehän olisi ministereille helppo sanoa, että no, eivät ne tehneet edes minkäänlaista vaihtoehtoa. Arvoisa puhemies! Päätän nyt valita keskustan vihreän, paremman vaihtoehdon esittelyn enemmän, mutta totean sen, minkä täällä on todennut muun muassa meidän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kalli äsken ja moni muukin keskustalainen, että kyllähän hallituksen perusongelma on se, että kun valitaan, kenelle annetaan porkkanaa, varsinkin veronkevennyksiä, niin valitaan aina ne kaikista suurikenkäisimmät, valitaan suurikenkäisimmät palkansaajat, valitaan kaikista isokenkäisimmät yritykset. Tämä näkyy veropolitiikassa yrityksissä: huomioidaan yhteisöveron mekaanisella kevennyksellä ennen kaikkea näitä kaikista suurimpia pörssin ykkösyhtiöitä, isoja firmoja, ja sitten palkkaverotuksen kevennyksissä huomioidaan näitä 10 000 euroa kuussa tienaavia. Keskustan valinnat olisivat sellaisia, että me kohdistaisimme pk-yrityksiin veronkevennyksiä. Yrittäjävähennystä, joka henkilöyhtiöitten kautta yrittäville on tärkeä — Sipilän hallitus muuten sen aikanaan toteutti — parantaisimme ja tekisimme siinä houkuttelua. Ja tämän yhteisöveron alennuksen tekisimme sillä Viron mallilla sillä tavalla, että jos jättää yhtiön taseeseen varoja, niin sitä sitten verotetaan kevyemmin, ja sitten jos nostetaan osinkoja, niin tulee kovempi yhteisövero. Sellainen asia, mistä täällä vähän vähemmän on puhuttu — edustaja Oinas-Panuma sen mainitsi, mutta toistan — on, että kyllä tähän temutukseen pitäisi nyt laittaa tämä krääsävero. Meidän on mahdollista EU-lainsäädännön mukaan asettaa käsittelymaksu näille kaikille pikkupaketeille, joita tilataan näistä Euroopan ulkopuolisista verkkokaupoista. Ranska on käsittääkseni tällaisen jo tehnyt, ja keskusta on laskenut, että me voisimme 150 miljoonaa saada tällaisella käsittelymaksulla, ja sehän parantaisi myös meidän kauppojemme ja elinkeinonharjoittajiemme ja teollisuutemme kilpailukykyä. Arvoisa puhemies! Me keventäisimme keskituloisten, noin 2 500—6 000 euroa kuussa tienaavien suomalaisten verotusta. Meidän verotaulukossamme saisi tällainen keskituloinen 500—1 000 euroa enemmän vuodessa käteen. Mihinkä tämä perustuu? Tätähän on vähän niin kuin lällätettykin ehkä tänään, että mihinkä tuo keskustan malli nyt perustuu. Se perustuu esimerkiksi siihen, että me emme poista useimpien suomalaisten palkansaajien käyttämiä vähennyksiä. Elikkä nythän hallitus on poistamassa työhuonevähennyksen, jota erittäin laajasti on käytetty eri ammateissa. Sitten työsuhdepyörävähennyksen poistaminen on monella tapaa hyvin negatiivinen asia, koska tällä on saatu ihmisiä arkiliikkumaan enemmän. Se on ollut myös kansanterveydellinen hyvinvointiteko, ja sen me säilyttäisimme, työsuhdepyörävähennyksen, ja kyllä me säilyttäisimme ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeuden monestakin syystä. Ensinnäkin tämäkin kiristää monen keskituloisen verotusta, mutta kyllä meidän mielestämme ammattiliitot ovat hyviä ja tärkeitä ja ei meillä ole mitään syytä vähentää tällaisia kunniallisia, hyviä järjestöjä, niihin kuulumista Suomessa. Mutta, arvoisa puhemies, hyvin iso asia meidän kasvuajattelussa on se, että me saisimme yritysten rahoitusta parannettua ja me saisimme rakentamista liikkeelle. Rakennusalan ja asuntokaupan hyytyminen on yksi merkittävimpiä syitä siihen, että me olemme näin syvään lamaan ajautuneet. Kohdistaisimmekin 570 miljoonan euron paketin rakentamisen vauhdittamiseen eri tavalla, korjausavustuksia taloyhtiöille, infrarakentamista tasapuolisesti pitkin Suomea. Lisäksi tämä on todella iso kysymys, että yritykset eivät tahdo saada riittävästi rahoitusta, ja siksi me hankkisimme enemmän vakuuksia julkisen sektorin eri toimijoitten, Finnveran, työeläkeyhtiöitten, mahdollisten muiden julkisyhteisöjen kanssa, uusia vakuusjärjestelyjä pk-yritysten kasvuun. Lisäksi parantaisimme kansankapitalismia niin, että osakesäästötilistä tulisi sijoitussäästötili.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-11-26T21:01:01,2025-11-26T21:06:13,Käsitelty,1.1 2025_116_292,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Siponen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_293,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan tässä aivan aluksi kommentoida tuota edustaja Valtolan aiemmin käyttämää puheenvuoroa, kun en siihen debattipuheenvuoroa saanut. Valtola ehti jo tuossa poistua, mutta kyllä se oli varsin kuvaavaa kokoomuksen politiikkaa, kokoomuksen linjaa, kokoomuksen näkemystä tällä hetkellä tästä maan velkaantumisesta. Jos oikein sain tuossa kirjattua, niin hänellä oli neljä syytä, miksi Suomi on nyt joutunut tälle EU:n tarkkailuluokalle. Yksi oli tämä maan demografinen kehitys. Toinen oli Ukrainan sota. Kolmas oli sitten tämä VTV:n tutkimus, jota hän täällä heilutteli, eli se käytännössä tarkoittaa ilmeisesti edellistä hallitusta, ja neljäs oli sitten kasvun puute. Aivan niin kuin tuossa heti kommentoin, niin käytännössähän hän ei löytänyt yhtään syytä tästä Orpon nyt istuvasta hallituksesta tähän maan velkaantumiseen. Ja kun mietin sitä — en itse täällä eduskunnassa viime kaudella ollut, mutta olen kuullut ja nähnyt — että hänen edustamansa kerho, kokoomuksen edustajat, täällä suunnilleen päät punaisena huusivat useamman vuoden sitä, että maa velkaantuu ja velkaantuminen pitää pysäyttää, ja heidän suurin lupauksensa oli se, että velkaantuminen lopetetaan, niin nämä Valtolan selittämät syythän olivat kaikki tiedossa jo tämän hallituksen aloittaessa. Mikään ei näistä tullut yllätyksenä, ja siitä huolimatta ollaan tilanteessa, että Suomi velkaantuu enemmän kuin koskaan aiemmin. No, se siitä kommenttipuheenvuorona. Mutta sitten, arvoisa rouva puhemies, tähän keskustan vaihtoehtoon: Kyllähän voi sanoa, että tänäkin vuonna tästä keskustan vaihtoehdosta kertoo paljon se, että esimerkiksi perussuomalaiset näissä edellisissä puheenvuoroissaan eivät löytäneet mitään kritisoitavaa tästä keskustan vaihtoehdosta. Se kertoo siitä, että jälleen on pystytty tekemään todellinen vaihtoehto, josta on hankala löytää niitä heikkoja kohtia. Tosiaan tarjoamme vaihtoehdossa paremman tulevaisuuden, paremman vaihtoehdon tavallisille työtä tekeville suomalaisille. He ansaitsevat alemman työn verotuksen. Keskituloisille jäisi tällä keskustan vaihtoehdon linjalla vähintään 500 euroa vuodessa enemmän käteen tähän hallituksen linjaan verrattuna. Käteen voi jäädä jopa noin 1 000 euroa enemmän vuodessa, jos ihminen — työntekijä, yrittäjä — on hyödyntänyt näitä erilaisia vähennyksiä. Rahat riittäisivät silloin paremmin arjessa, ja luottamus tulevaisuuteen vahvistuisi, ja samalla saataisiin myöskin talouden kasvuun vauhtia, koska kyllä se niin on, että Suomi nousee laittamalla nämä tavalliset työtä tekevät suomalaiset etusijalle. Keskusta myös parantaisi hallituksen leikkaamaa kotitalousvähennystä, sitä kotitalousvähennystä, jota kokoomus vielä ennen viime vaaleja lupasi parantaa ja jonka he nyt ovat romuttaneet. Keskusta parantaisi kotitalousvähennystä. Arvoisa rouva puhemies! Keskusta uudistaisi yhteisöverotusta niin, että yrityksen sisään jätettäviä voittoja verotetaan vähemmän. Näin luotaisiin yrityksille kasvu-, investointi- ja työllistämismahdollisuuksia. Parantaisimme myös yrittäjävähennystä sekä toteuttaisimme investointien verohyvityksen myös pienemmille yrityksille. — Tämä muuten taisi olla myöskin siellä SDP:n vaihtoehdossa, ja siitä kiitosta myöskin naapurin vaihtoehdolle. — Työpaikat syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kautta Suomen. Siksi nimenomaan niiden pärjäämistä pitää tukea. Talouden kasvu ja työpaikat ovat tärkein ratkaisu myös velkaantumiseen. Arvoisa rouva puhemies! Viimeisenä haluan vielä palata tähän, voisiko sanoa, veret seisauttavaan kasvupakettiin, joka tässä keskustan vaihtoehdossa on rakentamiseen ja infraan. Toteutetaan tämä asuntopolitiikan uudistus suuntaamalla kannusteet nimenomaan omakotitalojen rakentamiseen. Käynnistetään tämä homekoulujen ja muiden julkisten rakennusten korjausohjelma. Toteutetaan perusväylänpidon — siltojen, raiteiden, kävely-, pyöräteiden, yksityisteiden — korjausohjelma. Ja todellakin meiltä löytyy myöskin Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmien toteuttamiseen eurot. Ja tärkeä asia: nettiyhteyksien pitää olla kunnossa koko maassa, myöskin siellä junissa. Arvoisa rouva puhemies! Tällä paketilla — kun siihen otetaan tämä vivutus mukaan, yksityinen raha, kunnat — saadaan jopa kolmella miljardilla eurolla rakentamista ja noin 30 000 henkilötyövuotta. Tämä rahoituskokonaisuus rahoitetaan perumalla Turun tunnin juna ja Vantaan ratikka. Ne voivat olla ihan hyviä hankkeita vähän parempana aikana valtiontalouden kannalta, mutta tässä tilanteessa ne joutavat jäämään odottamaan. Satsataan nämä eurot koko Suomeen ja saadaan sillä kasvu vauhtiin. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-11-26T21:06:20,2025-11-26T21:12:31,Käsitelty,1.1 2025_116_294,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_295,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minulla sattuu olemaan tämä keskustan vaihtoehto tässä nytten käsissä. Täällä yleensä ei oppositio varmaan keskenään kauheasti viisastele näistä vaihtoehdoista, [Juha Hänninen: Ei me kerrota!] mutta haluaisin nyt kuitenkin, kun täällä on ikääntyneitten veroporkkana ja maksuja keventävät sosiaaliturvamaksut, siihen kohtaan ainakin mietittävää, koska jo siellä nykyisessä järjestelmässä on aika lailla hyviä porkkanoita. Esimerkiksi nyt, kun täällä annetaan veroporkkanaa sellaiselle henkilölle, joka työskentelee yli alimman eläkeiän, sanon tässä teille tämänhetkisen tilanteen, miten se toimii. Tällä hetkellä jokainen, joka työskentelee yli alimman eläkeiän, ansaitsee 0,4 prosenttia omaa eläkettään joka kuukausi lisää. Jos on 2 000:n eläke, niin 96 euroa vuodessa, ja totta kai, kun hän työskentelee, myöskin siitä työstä tulee sitten eläkettä lisää. Vuoden työskentely nostaa kuukausieläkettä noin 140 euroa tällaisella henkilöllä. Jos sitten ajatellaan, että tämä henkilö on 20 vuotta työelämässä ja hän tienaa siitä 140 euroa 20 vuotta, niin se on noin 34 000 euroa kaiken kaikkiaan tästä yhden vuoden työskentelystä. Sitten siitä menee vero ja käteen jää noin 23 000 euroa. Ja minä sanon, että kun 23 000 euroa jää tästä näin, niin tämmöiset veroporkkanat, mitkä tässä esitetään, eivät oikein ole samassa mittaluokassakaan. Tämä nykyinen järjestelmä, mikä meillä on, on paljon tehokkaampi. Toivoisin, että laskette tämän uudestaan. [Antti Kurvinen: Hyvä palaute, merkitään tiedoksi!] Toinen asia, joka tässä minua vaivaa, on tämä 4 000:n raja näihin eläkkeisiin ja sitten työttömyysturvaan. No, ensinnä työttömyysturvassa meillä on jo taittopiste 3 535 euroa siinä kohtaa, eli työttömyysturvaa ansaitaan sen yläpuolella vain 20 prosenttia. Eli jos palkka on yli 3 500, 1 000 euroa yli, niin vain 200 euroa tulee sinne työttömyysturvaan. Eli meillä on jo järjestelmä, joka leikkaa näitä työttömyysturvia. Ja sama meillä on myöskin eläkkeissä tilanne, että kun eläkkeet vaihtelevat kuukausittain ja meillä jokaisesta eurosta menee sama eläkeprosentti, niin se tarkoittaa, että jos joku tekisi urakan, niin sitten neljän tonnin yläpuolelta ei kertyisi eläkemaksuja ollenkaan eikä myöskään eläkettä kertyisi siitä — tavallaan niin kuin kansanedustajaltakin neljästä tonnista katkaistaisiin pois ja yläpuolelta ei kertyisi eläkettä. Tämä olisi sama asia. Minä en näe sille hyvää tarkoitusta. Ja sitten tämä toisi semmoisen mukanaan, että siihen neljään tonniin asti kaikki olisi vakuutettu julkisesti. Kaikki sen yläpuolella olevat rupeaisivat hoitamaan yksityisen vakuutusyhtiön kautta näitä juttuja ja samalla murtaisivat tässä näin tätä yhteistä eläkepohjaa ja tavallaan tämän yhteisen järjestelmän legitimiteettiä kaikille. Kun täällä ovat hyvätuloiset ja pienituloiset samassa järjestelmässä, kaikilla on intressi pitää se järjestelmä kunnossa. Sen takia minä toivoisin, että nämä kaksi kohtaa mietitte vielä uudestaan. Niissä on semmoinen kohta, jota minä en ymmärrä. Ja sitten kun täällä laskennat ovat vielä niin, että työttömyysvakuutusmaksu on 0,9 prosenttia palkansaajilla, niin täällä on kuitenkin 1,2 prosenttia laskettu. Mistä se otetaan? Se menee jo alle sen maksun, ja sitten eläkemaksu on seitsemän prosenttia, ja täällä esitetään jotain 1,7:ää prosenttia. Jotenkin nämä laskutkin ovat tässä pielessä. Minä toivoisin, että näihin asioihin vielä puututte. Tämä lähti liikkeelle siitä, kun edustaja Kurvinen vähän otti meidän vaihtoehdosta joitain asioita esille. Ajattelin purkaa tämän, koska tämä on mielestäni semmoinen asia, jotta ei lähde väärillä tiedoilla liikkeelle. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-26T21:12:33,2025-11-26T21:17:10,Käsitelty,1.1 2025_116_296,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_297,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä minäkin otan vähän tämmöisen vastauspuheenvuorotyyppisen puheenvuoron, aivan kuten edustaja Siponen tässä aiemmin, kun en sillä tavalla päässyt sitä silloin aiemmin toteuttamaan. Täällä salissa tänään, näitä vaihtoehtobudjetteja kun on arvioitu, valtiovarainministeri Purra aika tiukasti tuolta puhujapöntöstä totesi — SDP kun on esittänyt nyt oman vaihtoehtobudjettinsa ja sillä laskennallisia vaikutuksia on sen verran, että noin 11 000 työllistä tulisi näillä meidän vaihtoehtobudjettiratkaisuilla — että SDP tekee kummallista politiikkaa, että me olisimme hyväksyneet tai kuitanneet kaikki työelämäheikennykset ja tässä vaihtoehtobudjetissa ei niitä olisi kumottu. Nyt on pakko kyllä korjata se. Samaa myös edustaja Wallinheimo totesi täällä, että mitään emme olisi vaihtoehtobudjetissa kumonneet. Pitää nyt todeta se, että kyllä täällä meillä on seuraavat: SDP palauttaa työttömyysturvan suojaosan, opiskelu työttömyysturvalla mahdollistetaan, palautamme uudistetun aikuiskoulutustuen, ja me myös säilytämme erityisesti keskituloisille tärkeän ammattiliiton jäsenmaksun verovähennysoikeuden — elikkä nimenomaan tässä vaihtoehtobudjetissa. Samalla tietysti, kun täällä nytten valtiovarainministerikin ehkä aavistuksen ylimielisesti toteaa heidän tekemänsä politiikan vaikutukset, mitkä toki näyttäytyvät meille aika karmeina, on todettava se, että kun puhutaan näistä työelämäheikennyksistä ja niiden tuomista työllisyysvaikutuksista, niin on hyvä kysyä, mitkä niistä hallituksen työelämäheikennyksistä olivat budjettilakeja, joille on pystytty laskemaan julkista taloutta parantava vaikutus, ja miksi ei ole työllisyys parantunut ja verokertymä noussut. Tämä on ehkä se, voisi sanoa, tärkeämpi kysymys kuin se, miksi me emme tee sitä tai miksi emme peru heidän esityksiään. Itse asiassa me olemme kaikkia työelämäheikennyksiä vastustaneet silloin, kun on päätöksenteon hetki niistä tässä salissa ollut.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-11-26T21:17:12,2025-11-26T21:19:04,Käsitelty,1.1 2025_116_298,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitala., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_299,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen työelämäpolitiikan keskittyessä työntekijöiden oikeuksien ja ammattiliittojen polkemiseen on aito työllisyyden hoito jäänyt hallitukselta sivualalle. Työttömyys on jo noin kymmenen prosenttia, ja hallituksen oma 100 000 uuden työllisen tavoite lipuu yhä kauemmaksi. Nyt tarvitaan toimia erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi sekä pienten yritysten tukemiseksi. Tähän SDP esittää muun muassa ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tukemista hallitusta enemmän, tukea myös nuorten työllistämiseen. Nostaisimme alv-velvollisuuden rajaa ja parantaisimme työllisyyspalveluita. Lisäksi hallituksen poistamat suojaosat tulisi palauttaa. Tämä varmistaisi, että osa-aikainen ja lyhytkestoinenkin työ olisi taas kannattavaa. Lisäksi oman osaamisen kehittämisen tulee olla kaikille mahdollista, ja tarvitsemme uuden tuen korvaamaan aikuiskoulutustuen jättämää merkittävää aukkoa. Eli kaikki työ on arvokasta, ne vähäisetkin työtunnit. Niitä me tässä maassa tarvitsemme. Arvoisa puhemies! SDP:n vaihtoehtobudjetin keskeinen tavoite on luottamuksen palauttaminen. Luottamuksen palauttamista tarvitaan erityisesti työelämässä, koska työelämän pelisääntöjä on niin paljon täällä muutettu ja palkansaajan asemaa heikennetty. Hallituksen yksipuolinen, työnantajia suosiva politiikka ja toimimattomuus työperäisen hyväksikäytön estämisessä ovat heikentäneet erityisesti työntekijäpuolen luottamusta hallitukseen sekä työmarkkinoihin. Tarvitsemmekin siis lisää tasapainoa työmarkkinoille. SDP ei rankaisisi liittoon kuuluvia työntekijöitä vaan pitäisi kiinni liittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeudesta. Vahvistaisimme työsuojelun valvontaa ja puuttuisimme työperäiseen hyväksikäyttöön. Lisäksi varmistaisimme, että myös työntekijöillä ja työttömillä on aidot mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen tai tarvittaessa uudelleenkouluttautumiseen. Tämä on monille paras keino vahvistaa omaa asemaansa työmarkkinoilla ja varmistaa oma työllistyminen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-11-26T21:19:06,2025-11-26T21:21:47,Käsitelty,1.1 2025_116_300,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Holopainen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_301,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme täällä opposition vaihtoehtoja tilanteessa, jossa Suomen työllisyys on äärimmäisen heikossa jamassa ja talouskasvu on vain toive tulevaisuudessa. Hallitus on tehnyt todella rajuja säästöjä, jotka vaikuttavat suomalaisten arkeen. On todella tärkeää, että pystytään myös osoittamaan, että vaihtoehtoja tälle hallituksen politiikalle löytyy. Myöskin vihreät ovat tehneet oman vaihtoehtobudjetin, jossa pyritään paljon valoisampaan tulevaisuuteen ja pystytään rohkaisemaan ihmisiä myöskin siinä omassa arjessa. Vihreitten vaihtoehtobudjetissa sopeutetaan valtiontaloutta yhtä paljon kuin hallituksen budjetissa, mutta vihreät tekevät sen uhraamatta kaikkein arvokkaimpia asioita. Vihreitten budjetissa ei anneta periksi ilmastokriisin ja luontokadon edessä, vaan niihin pystytään panostamaan. Vihreät rakentavat koulutuksesta ja kulttuurista sivistykselle ja taloudelle vankan kivijalan. Vihreät tavoittelevat Suomea, jossa hoitoon pääsee ajoissa ja lapsitoiveet toteutuvat. Me ajattelemme, että yhteiskunnan vahvuuden mitta on se, kuinka kohtelemme heikommassa asemassa olevia. Vahva talous edellyttää osaamista, innovaatioita ja työtä. Näihin kannattaa investoida. Haluamme rakentaa Suomea, jossa yhä useampi uskaltaa luottaa tulevaan. Aika monta nostoa tästä meidän vaihtoehtobudjetista on tämän päivän keskusteluissa jo käyty, mutta haluaisin nostaa täältä vielä esiin muutaman asian, joita ei ole mielestäni ehkä vielä riittävästi käsitelty. Koulutuksesta: Vihreitten vaihtoehtobudjetissa satsataan 700 miljoonaa euroa hallitusta enemmän koulutukseen. Tämä on siis mahdollista tehdä samalla, kun myös valtiontaloutta tasapainotamme, mutta meillä on valinta tehdä nämä panostukset koulutukseen, koska näemme, että hyvinvointi rakentuu koulutuksen ja sivistyksen varaan, ja kasvatus ja koulutus ovat avainasemassa, kun Suomea nostetaan taantumasta kohti kestävää tulevaisuutta. Koulutus on paitsi taloudellisen menestyksen ehto myös yksilöiden vapauden, mahdollisuuksien ja osallisuuden tae. Orpon hallitus on kauniista sanoistaan huolimatta osoittanut päätöksillään, ettei se ymmärrä koulutuksen todellista arvoa. Koulutuksen piti olla erityissuojeluksessa, mutta toisin on käynyt. Leikkauksia on kohdistettu ammatilliseen koulutukseen, vapaaseen sivistystyöhön ja korkeakouluihin. Kuntien valtionosuusleikkaukset puolestaan heikentävät varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen edellytyksiä kaikkialla Suomessa. Vihreiden vaihtoehdossa koulutukseen panostaminen on ratkaisu, ei kuluerä. Me haluamme varmistaa, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus oppia ja onnistua taustastaan riippumatta. Siksi me perumme tässä vaihtoehtobudjetissamme kaikki hallituksen koulutusleikkaukset, lisäämme lähiopetusta ammatillisessa koulutuksessa, panostamme painettuihin oppimateriaaleihin opettajien ja oppilaiden toiveiden mukaisesti. Me puolustamme maksutonta koulutusta emmekä ota käyttöön uusia tai laajenna nykyisiä lukukausimaksuja. Me nostamme nuorten koulutusastetta lisäämällä systemaattisesti korkeakoulujen aloituspaikkoja, ja me tarjoamme avoimen korkeakoulun opintosetelin ilman opiskelupaikkaa jääneille. Me vihreät näemme, että opiskelijoiden toimeentuloa on parannettava, jotta nuoret jaksavat opiskella ja rakentaa tulevaisuuttaan. Vihreiden vaihtoehdossa korotetaan opintorahaa, sidotaan opintotuki indeksiin ja palautetaan opiskelijat yleisen asumistuen piiriin. Meillä ei ole varaa uuvuttaa nuoria jo ennen työuran ja aikuisuuden alkua. Nyt, kun Suomen väestörakenne muuttuu ja ikäluokat pienenevät, vihreiden vaihtoehdossa hyödynnetään tästä syntyvät säästöt koulutuksen laadun parantamiseen ja akuuttien ongelmien ratkaisemiseen, kuten erityisopetuksen vahvistamiseen. Näin Suomi voi saavuttaa pohjoismaiset vertailumaat koulutuksen rahoituksessa myös näinä vaikeina taloudellisina aikoina. Täällä on monessa puheenvuorossa nostettu tänään esille hyvinvointialueitten vaikea tilanne. Hallitus on aika jääräpäisesti tänä syksynä kieltäytynyt kuulemasta sitä viestiä, jota oppositio on täällä yrittänyt tuoda siitä, että hyvinvointialueet on ajettu todella mahdottomaan tilanteeseen. Täällä salissa on useita kertoja toistettu sitä, kuinka aika monella hyvinvointialueella ovat olleet käynnissä yt-neuvottelut. Hallitus on kieltäytynyt tekemästä mitään toimia, ja kuten täällä on todettu, esimerkiksi Etelä-Karjalassa on tänään päätetty vähentää lähes 400 henkilöä. Se tarkoittaa siis seitsemän prosentin vähennystä hyvinvointialueen henkilöstöstä. Tällä hetkellä eteläkarjalaiset tietenkin ovat todella huolissaan siitä, kuinka palveluiden käy, sen lisäksi, että tämä on tietysti suuri tragedia näissä perheissä, joissa sitten työt päättyvät. Kuitenkin vaihtoehtoja on, ja on tärkeää, että ihmiset sen tietävät, jotta sitten jatkossa voivat valita paremmin.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-11-26T21:21:50,2025-11-26T21:27:14,Käsitelty,1.1 2025_116_302,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Koskinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_303,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä vaihtoehtobudjettikeskustelussa luonnollisesti painottuvat talouspolitiikan, työllisyyden, finanssipolitiikan kysymykset, mutta on hyvä muistuttaa, että meillä on myös kansainvälistä politiikkaa: talous- ja kauppapolitiikkaa, kehitysyhteistyötä, turvallisuuden varmistamista. Kun täällä moititaan hallituksen politiikkaa solidaarisuuden puutteesta kansallisessa politiikan kentässä, niin samaa moitetta voidaan tietysti kansainvälisellä puolella osoittaa hallitukseen, kun kehitysyhteistyön ja kansainvälisen yhteistyön leikkaukset ovat olleet niin perin rajuja tällä vaalikaudella. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisiä periaatteita ovat oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja demokratia. Juuri nyt ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja meitä haastavat monet globaalit ilmiöt sodista ja konflikteista epävakauteen, köyhyyteen ja eriarvoisuuteen. Myös kyber- ja hybridiuhat sekä pandemiat on otettava lukuun politiikkatoimissamme. Perustavanlaatuisia ihmiskunnan yhteisiä haasteita ovat ilmastonmuutos, luontokato sekä taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestämätön kehitys. Tämän hetken maailmassa monenvälistä ja sääntöpohjaista järjestelmää kyseenalaistetaan. Kansainvälistä oikeutta rikotaan sotilaallisella voimankäytöllä ihan meidän lähialueillakin, ja protektionistinen kauppapolitiikka on osa suurvaltakilpailua. Tulleja käytetään sekä kavereille rankaisuna että vihollisille sanktioina tai joskus jopa niin päin, että vastustajia palkitaan ja kavereita rangaistaan. Tämä siis osoittaa, että tämä epävarma tilanne maailmantaloudessa herkästi jatkuu juuri sen takia, että luodaan uusia konflikteja, uusia epävakauttavia toimia. Monimuotoisen ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisiin globaaleihin haasteisiin voidaan vastata parhaiten kansainvälisellä yhteistyöllä. Siksi on erityisen tärkeää tukea sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää ja monenvälistä yhteistyötä. Kehitysyhteistyö on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Sen tärkeimpinä tavoitteina tulee olla köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen ja ilmastotoimien, koulutuksen, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen sekä kestävän kehityksen edistäminen. Kehitysyhteistyö on osaltaan myös ulkopoliittinen vaikutuskanava, jonka avulla voidaan rakentaa kaupallistaloudellisia suhteita globaaleihin etelän maihin ja avata vienti- ja investointimarkkinoita suomalaisille yrityksille. Viittasin jo näihin isoihin leikkauksiin tällä kaudella. Vuodelle 26 hallitus esittää edelleen vähennettäväksi 77 miljoonaa euroa varsinaisesta kehitysyhteistyöstä tämän vuoden tasosta. Leikkaukset kohdistuvat monenkeskiseen sekä maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön. Leikkaukset ovat pois työstä, jota tarvitaan globaaleihin haasteisiin vastaamiseen, ja heikentävät myös Suomen ulkopoliittista vaikuttavuutta, erityisesti näinä aikoina, kun tähdätään myös YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyyteen. Sosiaalidemokraatit esittävät säästöjen kohtuullistamista ja varsinaiseen kehitysyhteistyöhön kymmenen miljoonaa euroa enemmän kuin hallitus. Se on tietysti vain pieni korjaus mutta oikeaan suuntaan. Arvion mukaan ensi vuonna Suomen julkinen kehitysyhteistyö olisi kokonaisuudessaan noin 0,35 prosenttia bruttokansantuotteesta ja vähiten kehittyneiden maiden, LDC-maiden, osuus vain noin 0,1 prosenttia bkt:stä. Huomioiden kuluvalla kaudella kehitysyhteistyöhön kohdistuneet leikkaukset pidämme tärkeänä, että eduskunnalle toimitetaan ulkoasiainvaliokunnan edellyttämä raportti kehitysyhteistyörahoituksen vähennysten vaikutuksista. Kehitysyhteistyön tuloksellisuuden ja suunnitelmallisuuden kannalta on pyrittävä pitkäaikaisiin linjauksiin ja myöskin yhteyteen Euroopan unionin varojen käyttöön tällä saralla. Suomen panoksilla myös kansainvälisten kehityspankkien puolelle on haettava positiivisia kehitysvaikutuksia. Sosiaalidemokraatit kiinnittävät huomiota myös siihen, että Suomen edustustoverkko tulee pitää ajan tasalla. Kohtuullistaisimme siis säästöjä ja lisäisimme euroja varsinaiseen kehitysyhteistyöhön. Palauttaisimme vähiten kehittyneiden maiden rahoituksen seurannan talousarvioon ja kehittäisimme Suomen edustustoverkostoa vastaamaan muuttuvaan geopoliittiseen toimintaympäristöön ja tukemaan kaupallistaloudellisten suhteiden rakentamista ja viennin edistämistä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-11-26T21:27:18,2025-11-26T21:32:36,Käsitelty,1.1 2025_116_304,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Siponen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_305,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuossa aiemmin illalla käytiin keskustelua sosiaali- ja terveyspalveluista, ja hallituspuolueiden puolelta käytettiin puheenvuoro, että oppositiossa sotepalveluja aiotaan korjata pelkästään rahalla, mutta sehän ei pidä ollenkaan paikkaansa. Jos katsotaan tätä keskustan 12 kohdan toimenpidelistaa, niin kyllä täällä on sellaisiakin ehdotuksia, jotka eivät maksa, voi sanoa, euroakaan. Ensimmäinen kohta: ”Parlamentaarinen yhteistyö käyntiin suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien hyvinvointialueiden toimintaedellytysten turvaamiseksi.” Ei ole kallis toimenpide tämän yhteistyön aloittaminen, käynnistäminen, tekeminen, ainakaan itsessään. Kehotan tarttumaan tähän yhteistyötarjoukseen. Toinen kohta: ”Tasa-arvoinen hoito ja hoiva varmistettava koko Suomessa. Annetaan tämän osana lisäaikaa alueille talouden tasapainottamiseen.” Tällä on jokin hintalappu. Minulla ei ole tarkkaa tietoa, en usko, että hallituspuolueillakaan on tälle tarkkaa hintalappua. Se maksaa varmasti jotakin, mutta ei suhteessa siihen, miten paljon se tällä hetkellä tuottaa haittaa ja ikäviä ratkaisuja hyvinvointialueille, esimerkkinä vaikka tänään tullut tieto 400 ihmisen potkuista Etelä-Karjalan hyvinvointialueella. Kolmas kohta: ”Oma lääkäri jokaiselle.” Hallitus on tähän tarttunut — hienoa. Toki ne panostukset ovat liian vähäiset. Keskusta rahoittaisi niitä vielä muilla toimenpiteillä, joista tässä kohta vielä lisää. ”Ikäihmisten palvelut kuntoon, seniorineuvolat käyttöön koko Suomessa.” Varmasti jokin hintalappu on olemassa, mutta rohkenen epäillä, että ei tämäkään kovin kallis toimenpide ole. ”Lastensuojelun kokonaisuudistus ’Imatran mallilla’. Investoidaan kaikkien lapsiperheiden matalan kynnyksen palveluihin, kuten kotiapuun.” Käynnistettäessä varmasti maksaa mutta tuottaa varmasti jo hyvin nopeasti panostukset takaisin. ”Vähennetään sairauksien ylidiagnosointia käynnistämällä sairauksien kriteerien arviointityö. Tavoitteena on hoidon vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen tähtäävä valtakunnallinen toimintaohjelma.” Ei helppo toimenpide, mutta sinällään hintalappu ei kovin kova. ”Vahvistetaan sosiaali- ja terveyspuolen tuottavuutta teknologiaa hyödyntämällä ja vapautetaan resursseja ihmisten kohtaamiseen ja peruspalveluihin.” Sitten tämä, mistä puhuttiin: ”Luovutaan yksityislääkäreiden Kela-korvauksiin tehdyistä lisäyksistä ja käytetään lisäsatsaukset sen sijaan omalääkärijärjestelmän käyttöönottoon koko maassa. Kela-korvaukset kohdistetaan suunterveyteen, naistentauteihin ja hedelmöityshoitoihin.” ”Siirretään Kela-kyytien rahoitus alueille osaoptimoinnin välttämiseksi.” Tätä ollaan peräänkuulutettu jo pidemmän aikaa. On täällä toki joitakin, joihinka ollaan selkeästi varattu rahoitusta, kuten esimerkiksi tähän: ”Turvataan kattava apteekkiverkosto.” Sinälläänhän on kyse nimenomaan siitä, että ei tehdä niitä leikkauksia täysimääräisesti, mitä hallitus on tekemässä, mutta tietysti keskustalle on äärimmäisen tärkeä tavoite se, että maanlaajuinen apteekkiverkosto pystytään turvaamaan. Siitä halutaan pitää kiinni.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-11-26T21:32:43,2025-11-26T21:36:22,Käsitelty,1.1 2025_116_306,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_307,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Palataan taas vähän työmarkkinoihin, kun täällä on näistä työmarkkinauudistuksista puhuttu aika paljon tänäkin iltana. Kyllä täytyy sanoa, että nämä hallituksen työmarkkinauudistukset ovat olleet uudistuksina, ”uudistuksina”, todella kylmää kyytiä palkansaajapuolelle. Ensinnäkin voisi sanoa, että kun työttömyysturvasta on leikattu 20 prosenttia, lapsikorotuksista suojaosuudet on poistettu, niin nämä muutokset ovat niin valtavia kaiken kaikkiaan, että niitten korjaaminen nopeasti vie aikaa. Se vaatii varmasti koko työttömyysturvajärjestelmän uudistamisen ja sitä kautta tekemisen tähän uuteen työelämään, ja se meillä on tuolla tekeillä, ja semmoinen ehdotus meiltä tässä tulee aikanaan kokonaisuutena. Mutta nämä pikakorjaukset, jotka liittyvät suojaosuuksiin ja muihin tällaisiin, pitää nyt tehdä, ja ne ovat meillä tuolla vaihtoehtobudjetissa. Sitten aikuiskoulutustuesta: Meillä on olemassa valmis malli, jossa työn ohella 320 päivää voidaan opiskella joko päivä viikossa tai viikko kuukaudessa tai miten kulloinkin se on järjestetty. Sen saisivat matalamman koulutuksen omaavat ja työvoimapula-ammatteihin ja -aloille opiskelevat. Sitten 120 päivää olisi kaikilla oikeus vahvistaa omaa ammattiaan. Tämä lyhyesti on se aikuiskoulutustuen ydin. Sitten työmarkkinauudistuksia: Edustaja Suhonen tässä puhui työmarkkinakompassista. Se liittyy tavallaan siihen, että palautetaan luottamusta työmarkkinoilla siihen, että siellä tehdään neuvotellen ratkaisuja. Niitten osalta täytyy sanoa, että nämä muutokset työmarkkinapuolella ovat vieneet väärään suuntaan. Yt-lain piiristä on pudotettu 200 000 palkansaajaa pois juuri silloin, kun eniten tarvittaisiin neuvottelua ja yhteistä sopimista, ja sitten neuvotteluajat on puolitettu ja niin poispäin näissä muutostilanteissa. Eli siellä on paljon sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat vieneet väärään suuntaan. Erityisen kummallinen on tämä, että lakisääteisesti tehtiin vientivetoinen palkkamalli, ja nyt viime kierros osoitti, että siitä tuli tupojakin tiukempi kierros, eli palkankorotuksen yläraja sovittiin viennin perusteella ja sitten ammattiliittojen toimesta kaikkien palkankorotukset asetettiin siihen samaan 7,8 prosenttiin. Muistaakseni se oli se luku. Meillä on paljon tiukempi kuin tupoissa oleva työmarkkinaratkaisu. Me ollaan tehty todella jäykkä järjestelmä, ja kun ajattelee sitä, että meidän pitäisi vastata tuleviin työelämähaasteisiin, niin tämä jäykkyys on täällä se ongelma. Samalla sovittelijan rooli on riisuttu niin, että sillä on hyvin tiukat katot, mitä hän pystyy tekemään työmarkkinakierroksella. Eli meidän pitää palauttaa tämä työmarkkinamalli sellaiseksi, että se jatkossa toimii sopien ja luodaan ennakoitavuutta. Ehkä kaikkein tärkeintä tähän talouskeskusteluun liittyen on se, että aikaisemmin työmarkkinakierroksilla keskitetyillä ratkaisuilla ja vastaavilla on luotu ennustettavuutta hyvin paljon. Viimeisimpänä isompana ratkaisuna kilpailukykysopimus eli kiky tehtiin, ja siinä palkansaajapuoli otti aika paljon vastuuta kilpailukyvyn rakentamisesta. Siirrettiin työnantajamaksuja palkansaajapuolelle ja niin poispäin kahden miljardin euron edestä vuositasolla. Eli kyllä, kun vaikeita aikoja on, tätä välinettä on käytetty myöskin niitten yli menemiseen. Nyt näitä on tehty sanellen, ja se ei ole suomalaisen työmarkkinamallin mukaista, eikä se ole pohjoismaista mallia nähnytkään, jos näin yksipuolisesti näitä tehdään. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-26T21:36:23,2025-11-26T21:41:08,Käsitelty,1.1 2025_116_308,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_309,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Täytyy alkuun kyllä todeta, että on hienoa kuulla edustaja Lylyn puheita näistä työmarkkina-asioista. Siinä kyllä selvästi kuuluu asiantuntevuus ja osaaminen. Voi, kunpa hallituksellakin olisi vastaavanlaista osaamista näissä asioissa. Arvoisa rouva puhemies! Sen verran vielä, kun olemme näitä vaihtoehtobudjetteja käsitelleet ja ilta on pitkällä, voin todeta tässä vaiheessa, että kun olemme saaneet sen hätkähdyttävän tiedon tähän taustalle eilen siitä, että hallitus on ajanut tämän maan EU:n talouden tarkkailuluokalle ihan pikavauhtia, niin totta kai siihen liittyy taustaksi myös se, että tämä maa, Suomi, on myös työttömyyden tarkkailuluokalla. Elikkä työttömyys on ennätyslukemissa, ja se tietysti heijastuu negatiivisesti kaikkiin näihin talousasioihin, mistä tänäänkin olemme puhuneet. Eilen saimme hätkähdyttävän tiedon myös työttömyystilanteesta tuolla Pohjois-Savossa. Pohjois-Savossa oli lokakuussa 13 304 työtöntä. Luku on 1 462 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuosi sitten, [Tuomas Kettunen: Ohhoh!] siis 1 462 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Savossa. Pitkäaikaistyöttömyys on Pohjois-Savossa korkeimmalla tasolla 20 vuoteen. [Tuomas Kettunen: Oijoi!] Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli Pohjois-Savossa lokakuun lopussa 5 597, mikä on 36 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Siis nämä ovat järkyttäviä lukuja. Ja mitä hallitus tekee? On ylimielinen ja naureskelee näille meidän vakaville tiedoillemme. Edelliseen kuukauteen verrattuna pitkäaikaistyöttömyys kasvoi 124 työttömällä, ja jos nyt tänään ministeri olisi aitiossa näitä vakavia viestejä kuulemassa, niin olisin kysynyt työministeriltä: ovatko nämä nyt esiin tuomani alueelliset ja massiiviset työttömyysluvut Pohjois-Savossa sellaisia, että niitten valossa olisi aika tehdä johtopäätös, että työllisyyspolitiikka on hallituksen osalta kyllä mitä pahinta työttömyyspolitiikkaa? Lähinnä olisin mielelläni kyllä kuullut työministeriltä esimerkiksi sen, miten hän kuvailee tätä tilannetta nyt ja mitenkä hän näkee, että se tilanne tulee muuttumaan. Toki olemmehan me useamman ministerin suusta kuulleet, että siellä nurkan takana odottaa parempi työllisyys, siellä saattaa olla piilotyöpaikkoja ja vastaavia olemassa, näin olemme kuulleet. Mutta tilanne on todella vakava, elikkä kun olemme EU:n talouden tarkkailuluokalla, niin olemme myös työttömyyden tarkkailuluokalla tällä hetkellä, valitettavasti.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-11-26T21:41:08,2025-11-26T21:43:41,Käsitelty,1.1 2025_116_310,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Väyrynen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_311,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Työttömyys on tosiaan lisääntynyt vuoden 22 kesästä lähtien ihan suoraviivaisesti. Niin kuin taidettiin SDP:n suulla — oliko eilen vai toissa päivänä — jossain tiedotustilaisuudessa sanoakin, suhdanteetkin aiheuttavat ongelmia näissä työllisyysluvuissa. Odotellaan yhdessä nytten sitä, että suhdanteet kääntyvät. Rakenteellisia toimia on tehty, ja luotetaan siihen, että suunta kääntyy. Omia merkkejänsä senkin suhteen on. Mutta sitten oikeastaan myös pari kommenttia: Ensin SDP:lle, sekä edustaja Suhoselle että sitten Viitalalle, näistä suojaosista: Viitala tietenkin käytti just puheenvuoron, että te haluatte palauttaa suojaosat, jotta osa-aikatyön tekeminen ei romahtaisi ja jotta jokaisesta eurosta saisi tuloa käteen ja työn tekeminen kannattaisi aina. Miksi ihmeessä te olette tekemässä sitä tässä tilanteessa? Muistan, kun tästä keskusteltiin ja olitte silloin, kun tätä esitystä tehtiin, hyvin skeptisiä suomalaisten työmoraalista ja meinasitte, että kun tuet pienenevät, niin työnteko vähenee. Mutta nyt on saatu selkeästi näyttöä VATTin tutkimuksessa siitä, että ainoastaan marginaalisesti on vähentynyt osa-aikatyön teko ja se on edelleenkin huomattavasti korkeammalla tasolla kuin silloin, kun nämä suojaosat otettiin käyttöön. Ja lisäksi jokaisesta tienatusta eurosta jää käteen. Työmarkkinatuki vähenee yhdestä eurosta 50 senttiä ja asumistuki 35 senttiä. Alusta asti jokaisesta tehdystä eurosta jää työntekijälle rahaa käteen. Miksi haluatte sen nyt poistaa tässä tilanteessa, kun kuitenkin näyttöä on? Toinen asia sitten vihreille: Tuossa mainitsitte, että te haluatte nopeampaa hoitoonpääsyä ja ajatte sitä. Ymmärtääkseni te olitte neljä vuotta hallituksessa, kevääseen 23 asti. Miksi teitä rupesi kiinnostamaan se nopeampi hoitoonpääsy vasta syyskuun 1:senä 2023? Te menitte neljä vuotta kolmen kuukauden hoitotakuulla sekä aikuisille että alle 23-vuotiaille. Nyt olemme tilanteessa, jossa meillä on aikuisille kolmen kuukauden hoitotakuu, alle 23-vuotiaille kahden viikon hoitotakuu. Tämmöistä tilannetta ei ole yhdenkään hallituksen aikana aikaisemmin ollut. Minä sanoin sen tuolla jo aikaisemminkin, ja se tuli koko oppositiolle, että minua on vähän harmittanut tässä hoitotakuukeskustelussa se, että se on muuttunut nyt yhtäkkiä epäinhimilliseksi, se kolmen kuukauden odotusaika — joka on ainoastaan potentiaalinen — vaikka se ei ollut silloin edellisellä kaudella ollenkaan epäinhimillinen. Teitä kyllä nyt oppositiosta hirveän paljon kiinnostaa se nopea hoitoonpääsy, mutta viime kaudella sillä ei ollut niin paljon merkitystä kuitenkaan, ja ainakaan se ihmisten roikottaminen siellä kolmen kuukauden jonoissa ei silloin ollut niin paha asia kuin se on nytten. Ja edelleenkin: hoitotakuu ei ole sama kuin hoitoonpääsy. Se on se hoitoonpääsy, mitä meidän pitäisi seurata. — Kiitos. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-11-26T21:43:41,2025-11-26T21:46:41,Käsitelty,1.1 2025_116_312,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Tässä vaiheessa ei debattia, koska kaikilla debatin pyytäjillä on puheenvuoro tuolla tulossa. — Edustaja Kettunen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_313,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! On mahdoton paikka! Minäkin odotin, että täällä olisi debatoitu näistä oppositiopuolueitten vaihtoehtobudjeteista, mutta täällähän eivät ole hallituspuolueitten edustajista paikalla kuin edustajat Hänninen ja Väyrynen. Teille minä kiitoksen annan ja syvään kumarran, kun olette täällä kuuntelemassa näitä vaihtoehtobudjetteja. Rouva puhemies! Minä odotin, että täällä olisi perussuomalaisten kansanedustajia valtiovarainministeripuolueen suunnalta kommentoimassa näitä puheenvuoroja. Itse olisin halunnut keskustella esimerkiksi siitä, että kyllä meillä tuolla Itä-Suomessa syrjäseutulisää tällä hetkellä maksetaan polttoainepumpuilla, koska euro 80 senttiä oli dieselin hinta äsken Kymenlaaksossa, ja sain omalta kotipaikkakunnaltani Kainuusta, Kuhmosta, viestin, että siellä dieselin hinta, rouva puhemies, maksaa euro 90 senttiä litralta. Ihan mahdoton syrjäseutulisä meille itäsuomalaisille polttoaineitten osalta. Samaan aikaan meille on kyllä todettu hallituspuolueitten suunnalta, että nyt se polttoaineen hinta laskee ja ihmiset pääsevät kulkemaan paljon edullisemmin tuolla itäisessä Suomessa ja koko Suomessa. Mutta meille itäsuomalaisille syrjäseutulisä kyllä siellä polttoainepumpulla hinnassa näkyy. Rouva puhemies! Haluaisin puhua puurakentamisesta ja puurakentamisen edistämisestä. Sitä ei tässä hallitusohjelmassa ole millään tavalla mainittu. Ainoastaan siellä on mainittu, että puunkäytön monipuolistamista edistetään, mutta ei puurakentamisesta, puunkäyttöä puurakentamisessa millään tavalla mainita. Edellisessä hallituksessa puunkäytön osalta rakentamisessa oli ihan tavoite, että se kaksinkertaistetaan puurakentamisen osalta. Rouva puhemies! Se, että minä tämän asian nostin tässä vaihtoehtobudjettien keskustelussa esille, johtuu siitä, että me olemme tässä keskustan vaihtoehdossa esittäneet, että jos tähän maahan rakennettaisiin 10 000 omakotitaloa puusta, niin sillä olisi veronkantoon liittyvät positiiviset vaikutukset valtion kassaan jopa kaksi miljardia euroa — kaksi miljardia euroa. Mihin tämä perustuu? Tämä perustuu siihen, että kun omakotitalorakentaja maksaa yhteiskunnallisia tontti-, palvelu- ja veroluonteisia maksuja noin 46 prosenttia koko hankkeen kustannuksista, niin se on keskimäärin noin 200 000 euroa, ja samaan aikaan se työllistää, kun tämmöinen omakotitalo rakennetaan, 5,2 henkilöä vuodeksi. Tällä laskuopilla jos 10 000 omakotitaloa rakennetaan puusta, se tarkoittaa sitä, että se toisi yhteiskunnalle lisätuloa kaksi miljardia euroa ja työllistäisi 50 000 henkeä. [Timo Suhonen: Ja ympäristö kiittää!] — Ja ympäristö kiittää. Kiitoksia, edustaja Suhonen, nostitte tärkeän asian. Nimittäin jos tämä 10 000 taloa rakennetaan, niin tiesittekö sen, että se puumäärä kasvaa Suomessa yhden viikon aikana takaisin? Yhden viikon!", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-11-26T21:46:47,2025-11-26T21:50:23,Käsitelty,1.1 2025_116_314,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Siponen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_315,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kettuselta tässä loistava puheenvuoro, ja en malta olla siihen jatkamatta. Sieltä Kuhmostahan löytyy muun muassa puusta tehty koulu, johon oma kotikuntani on käynyt tutustumassa. Siinä esimerkki siitä, että puurakentaminen ei ole pelkästään omakotitalorakentamiseen vaan myöskin suurempiin kohteisiin hyvä vaihtoehto. Arvoisa rouva puhemies! Tässä edustaja Väyrynen puhui hoitotakuusta. Meillähän keskustassa linjana on ollut hoitotakuun ja hoitajamitoitusten suhteen se, että me olemme valmiita niistä tiukoista normeista luopumaan, mutta emme puolestaan ole hyväksyneet sitä, että samalla se rahoitus sieltä alueilta vähenee. Tiedän kyllä sen, että nämä perustuvat näihin rahoituslakeihin, mutta hallituksellahan on täysi valta muuttaa näitä rahoituslakeja. Ne eivät ole sidoksissa sitä kautta, eikä niitä ole pakko toteuttaa niin kuin ne on aikaisemmin suunniteltu, vaan nimenomaan meillä on tavoitteena tämän soten suhteen se, että parannetaan, korjataan sitä rahoitusmallia ja tehdään niistä palveluista sitä kautta paremmin toimivia. Arvoisa rouva puhemies! Koulutukseen, lapsiin ja nuoriin liittyen haluan nostaa tästä keskustan vaihtoehdosta kaksi asiaa. Toinen, hyvin ajankohtainen, täällä salissa käsittelyssä tällä viikolla ja tuolla valiokunnassa aiemmin ollut aamu- ja iltapäiväkerhojen maksujen, voisi sanoa, pakkokorotukset kunnille, eli valtionosuuksia pienennetään ja käytännössä kunnat, kaupungit joko pakotetaan nostamaan näitä maksuja, tai sitten toinen vaihtoehto on se, että kunnat, ja sitä kautta lapset ja perheet, laitetaan hyvin eriarvoiseen asemaan. Kyllä tämä on keskustan mielestä väärä arvovalinta — väärä arvovalinta. Kyllä me toivomme, että mahdollisimman monella lapsella, ekaluokkalaisella, tokaluokkalaisella, on mahdollisuus mennä meillä Suomessa kuitenkin varsin lyhyen koulupäivän jälkeen sinne iltapäiväkerhoon tai aamupäiväkerhoon ennen koulua. Kyllä tämä valiokuntakuulemisessa tuli selväksi, että nyt kun näitä maksuja korotetaan, niin siinä tulee monella se kipuraja vastaan, että mieluummin sitten pidetään se lapsi jopa yksin siellä kotona. Ja mitä se tietää? No, ainakin se tietää sitä, että ruutuaika todennäköisesti tulee lisääntymään. Toinen asia, mitä me emme hyväksy, on lukukausimaksut toiselle asteelle. Me tietysti olemme erityisen huolissamme lukioverkosta. Noin 60 lukiota Suomessa varmasti joutuu enemmän tai vähemmän ongelmiin tämän kanssa, ja jos sitten lukiosta oppilasmäärä kovasti pienenee, ehkä jopa loppuu, niin se tarkoittaa ongelmia myöskin perusopetuksen puolella pätevien aineenopettajien saamiseksi. Arvoisa rouva puhemies! Vielä loppuun haluan nostaa keskustan perhepaketin, josta ei ole vielä tänä iltana juurikaan puhuttu. Siellä esitetään vanhempainvapaata osittain verovapaaksi, opintotuen huoltajakorotusta jokaisesta lapsesta ja korotettua opintolainahyvitystä perheille. Keskusta haluaa olla perheitten puolella. [Ville Väyrynen pyytää vastauspuheenvuoroa]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-11-26T21:50:24,2025-11-26T21:54:12,Käsitelty,1.1 2025_116_316,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Kiitoksia. — Mennään puhujalistaan. Edustaja Holopainen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_317,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin tästä edustaja Väyrysen kommentista hoitotakuusta. [Ville Väyrynen pyytää vastauspuheenvuoroa] Täytyy muistaa, että kyseessähän, kun hallitus pidensi sitä hoitotakuuta, oli siis säästötoimi, jolla leikattiin 95 miljoonaa, muistaakseni, sieltä hyvinvointialueitten kokonaispotista. Sinänsähän on vain järkevää, että jokaisella hyvinvointialueella pyritään siihen, että perusterveydenhuoltoon pääsee mahdollisimman pian, koska ongelmat yleisesti lähtökohtaisesti pitkittyvät ja vaikeutuvat ja tulevat kalliimmiksi hoitaa, mikäli ihmisiä sitten odotutetaan siellä liikaa, ja ne hyvinvointialueet, jotka pystyvät, tietenkin priorisoivat sitä, että sinne perusterveydenhuoltoon joka tapauksessa pääsee, on se sitten siinä laissa tai ei. Mutta tämä hallituksen toiminta on siinä mielessä epäoikeudenmukaista, että nämä tosiaan ovat siis säästöjä, jotka vähennetään siitä hyvinvointialueitten kokonaisbudjetista, ja sitten kun vielä kaiken kaikkiaan se kokonaisbudjetti jaetaan tällä hetkellä hyvin sattumanvaraisella ja epäoikeudenmukaisella mallilla, niin se itse asiassa johtaa siihen, että se raha ei ole siellä, missä palveluitten tarve on. Nyt sitten nämä korjauksethan vievät sitä vielä enemmän huonompaan suuntaan, koska niitä, jotka tämän sattumanvaraisen mallin kautta ovat saaneet enemmän rahaa, nyt sitten jatkossa palkitaan, ja niitä, jotka aikaisemminkin jaossa ovat kärsineet, sitten edelleenkin kuritetaan. Ja sillähän ei ole mitään tekemistä sen kustannustehokkaan toiminnan kanssa, koska Etelä-Karjala on esimerkki hyvinvointialueesta, jossa kaikkien vertailuitten mukaan kustannusten kasvu on ollut hyvin paljon alle sen keskiarvon ja sieltä maltillisimmasta päästä, ja Sitran vertailun mukaan se on hyvinvointialue, jolla hallinto on ollut kaikkein kustannustehokkaimmin hoidettu, ja siellä on tosiaan tehty näitä integraatiopalvelupolkutoimia jo ennen tätä soteuudistusta, ja nyt sitten tällä epäoikeudenmukaisella rahoitusjaolla Etelä-Karjalaa kuritetaan niin, että lähes 400 henkilöä eli seitsemän prosenttia henkilöstöstä leikataan. Jatkossa ihan varmasti tulee olemaan vaikeuksia todennäköisesti näissä lakisääteisissä palvelutasoissa pysyä, mikä tietenkin vaikeuttaa myös sitä hoitoonpääsyä. Mutta se nyt tästä hyvinvointialueesta. Nostan vielä esiin tästä vihreitten vaihtoehtobudjetista, kun äsken en siihen ehtinyt päästä, että vihreät ovat panostamassa myös itäisen Suomen elinvoimaan. Kaikki tietävät, että Venäjän laajamittaisen hyökkäyksen jälkeen itäisen Suomen toimintaympäristö on muuttunut todella voimakkaasti, ja nyt sitten vihreät kokevat tärkeäksi, että pystytään vauhdittamaan muun muassa itäiseen Suomeen suuntautuvia investointeja kokeilemalla esimerkiksi paikallisesti ja ajallisesti rajattuja erityistalousalueita ja vahvistetaan itäisen Suomen fyysistä ja digitaalista saavutettavuutta, edistetään Saimaan matkailua ja monia muita toimia, joita nyt kovasti on hallitukselta odotettu, mitä hallitus tekee itäisen Suomen vahvistamiseksi. Toivottavasti se sitten tarttuu näihin oppositiosta tulleisiin ehdotuksiin.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-11-26T21:54:12,2025-11-26T21:57:24,Käsitelty,1.1 2025_116_318,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_319,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minulla on tässä tällainen tilastosetti, jossa minulla on kuvina nämä työllisyysalueitten kehitykset. Minä olen kantanut tätä joka kuukausi mukana täällä salissa, ja tämä kuvastaa sitä, miten työllisyysaste on muuttunut, miten työttömyysaste on muuttunut ja miten se on ollut verrattuna edellisiin kuukausiin. Minun täytyy sanoa, että kun olen tätä tilastoa nyt tässä katsonut tämän hallituskauden ajan, niin jokainen kuukausi, kun verrataan vuoden takaiseen tilanteeseen hallituskauden alusta lähtien, on ollut aina huonompi kuin... [Ville Väyrynen: Vuodesta 22 lähtien!] — 22 on vielä ollut hyvä työllisyystilanne. [Timo Heinonen: Sipilän hallitus säteili sinne!] Työllisyysaste on muuttunut 23 kesällä, oikeasti lähtenyt, ja silloin kesällä 23 käy niin, että silloin on menty niin, että edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna on ruvennut menemään miinukselle tämä työllisyysaste. Siihen asti se on ollut aina vähän plussalla. Se on totta, että vuoden 22 puolella se taso rupesi tulemaan alas, mutta vuoden 23 kesällä se meni miinuksen puolelle, ja siitä tuli nyt se kuoppa, joka meillä on tässä käsillä. Meillä on nyt tällä hetkellä 313 000 työtöntä työnhakijaa. Sitten tässä on todella mielenkiintoista, että työttömyys on tosi korkealla tasolla. Pitkäaikaistyöttömyys on ensi vuonna 140 000:ssa. Se on 90-luvun laman tasolla, ja sen sulattaminen vie kymmenen vuotta. Sen vuoksi siihen pitäisi olla erityistoimia tuossa hallituksen paketissa. Sitten kun katsotaan näitä hyviä uutisia Suomen työllisyysasteesta, niin hyviä uutisia työllisyysasteesta on ollut se, että 2000-luvulla 60—64-vuotiaitten työllisyysaste on noussut. Kun se oli 2000-luvun alussa 25 prosenttia, niin nyt se on 65 prosenttia, 60—64-vuotiaitten työllisyysaste. Eli meidän eläkejärjestelmät ja muut toimivat todella hyvin, ja se on ruvennut kantamaan. Ja sitten on mielenkiintoista, että 65—69-vuotiaiden työllisyysasteet ovat nousseet jo 20 prosenttiin. Me työskennellään pitempään nytten, ja se on ihan luonnollinen kehitys, ja meidän eläkejärjestelmässä ne kannusteet ovat sellaiset, että tämä tulee sitä kautta. Mutta olen erittäin huolissani tästä työllisyysasteen muutoksesta. Meillä on tässä nytten 70 000:n kuoppa, joka tämän hallituskauden aikana on tullut näistä miinusmerkkisistä kuukausista, ja sen kurominen on tässä. Ja mielelläni ottaisin sen 100 000 työpaikkaa, jotka hallitus on luvannut. Niitä ei vain ole näkynyt näillä työmarkkinauudistuksilla. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-26T21:57:24,2025-11-26T22:00:30,Käsitelty,1.1 2025_116_320,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Elo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_321,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Viitala täällä puhui aiemmin kuntien tilanteesta, ja ajattelin siitä vielä sanoa myös vihreiden vaihtoehtobudjetin näkökulmasta muutaman sanan. Hallitus tosiaan leikkaa kuntien peruspalvelujen valtionosuuksista 75 miljoonaa euroa, ja tämän lisäksi toki moni muukin hallituksen toimi osuu kuntiin. Työllisyyspalvelut siirrettiin kunnille aliresursoituina, ja nyt vaikea työllisyystilanne osuu sekin kuntien talouteen. Tämä valtionosuuksien leikkaaminen osuu suoraan peruspalveluihin, joista kunnat vastaavat, ja siellä erityisesti koulutus ja varhaiskasvatus ja perusopetus ovat ne, jotka vievät tällä hetkellä suurimman osan kuntien budjeteista, eli sinne sitten leikkauksetkin osuvat. Vihreät ovat omassa vaihtoehtobudjetissaan esittäneet kuntien valtionosuuksiin kohdistuvien leikkausten perumista 106,5 miljoonan euron edestä, eli halutaan kuntien resurssit turvata. Sitten, kun täällä ei niin kovin usein puhuta kaupunkien tilanteesta, ajattelin nostaa vielä myös sen, että vihreiden vaihtoehtobudjetin osana on se Itä-Suomi-paketti, mistä edustaja Holopainen täällä puhui, mutta siellä on myös koottuna kaupunkien elinvoimaa mahdollistavia toimia. Kaupungit luovat tällä hetkellä puitteet yhä useamman ihmisen arjelle ja hyvinvoinnille — joka toinen suomalainen asuu tällä hetkellä suurissa kaupungeissa. Kun usein täällä myös ympäristöasioista puhun, niin kaupungit kulkevat myös ympäristökriisien ratkomisessa eturintamassa. Suuret kaupungit ovat tehneet tässä paljon edelläkävijämäisiä toimia, mikä kompensoi osaltaan sitä, että hallitus ei näitä ilmasto- ja luontotoimia saa aikaan eikä halua edistää. Myös ilmastopäästöistä toki iso osa syntyy kaupungeissa, mutta toisaalta kaupungeissa voidaan sitten tehdä näitä liikkumista ja asumista ja luonnonvaroja koskevia päätöksiä, joilla on suuri vaikutus Suomen ilmastopäästöjen ja luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseen. Ympäristökriisien lisäksi kaupungeissa ratkotaan monia sosiaalisia haasteita, kuten köyhyyttä, asunnottomuutta ja segregaatiota, ja lisäksi kasvavilla kaupungeilla on kasvava vastuu lasten ja nuorten koulutuksesta, hyvinvoinnista, maahanmuuttajien kotoutumisesta ja työllisyydestä. Näihin liittyen tosiaan vahvistetaan joukkoliikennettä avustuksilla ja keventämällä sitä arvonlisäveroa. Vihreiden vaihtoehtobudjetissa edistettäisiin kävelyä ja pyöräilyä, mahdollistetaan ruuhkamaksut niille kaupunkiseuduille, jotka niitä haluaisivat ottaa käyttöön, panostetaan varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, vahvistetaan etsivää nuorisotyötä ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyä, panostetaan kotoutumiseen ja kotoutumiskoulutukseen ja lisätään kohtuuhintaista asumista ja torjutaan asunnottomuutta asumisneuvonnan avulla. Se on kyllä hallitukselle häpeäksi, että asunnottomuus on lisääntynyt ja esimerkiksi asumisneuvonnasta on leikattu.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-11-26T22:00:32,2025-11-26T22:03:37,Käsitelty,1.1 2025_116_322,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_323,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä aiemmin olisin vastauspuheenvuoron ottanut ja vastannut edustaja Väyryselle, kun hän on täällä salissa tänään pariinkin otteeseen ottanut esiin tämän suojaosan elikkä työttömyysturvan suojaosan poiston ja sen vaikutukset. Hän on todennut, niin kuin äskenkin aiemmassa puheenvuorossaan, että kun me pelottelimme sen vaikutuksista, niin nyt hänen mielestään siinä ei ole mitään kummallista tapahtunutkaan. Voisi kyllä muistuttaa myös siitä perusteesta, mitä moni hallituksen edustaja totesi siinä vaiheessa, kun suojaosaa olitte poistamassa. Se yksi peruste oli monen edustajan puheenvuorossa se, että te haluatte auttaa osa-aikatyötä tekeviä siirtymään kokoaikatyöhön. Elikkä halusitte auttaa osa-aikatyötä tekeviä työntekijöitä siirtymään sen suojaosan poiston myötä kokoaikatyöhön. Kysyisin edustaja Väyryseltä: kuinka paljon nyt sen vaikutuksen on osoitettu olevan, että näitä työntekijöitä on siirtynyt tämän suojaosan poiston vuoksi tekemään kokoaikatyötä? Mielelläni odotan niitä tietoja, mutta taustaksi vielä totean sen, että on tiedossa, että Suomessa on yli satatuhatta työntekijää, jotka tekevät osa-aikatyötä mutta haluaisivat tehdä kokoaikatyötä, mutta kun niitä lisätunteja eikä kokoaikatyötä työnantaja ei syystä tai toisesta tarjoa. Tämä on fakta. Minä silloin hieman pöyristyin niistä hallituksen edustajien väitteistä, että tällä suojaosan poistolla ikään kuin autettaisiin osa-aikatyötä tekeviä siirtymään kokoaikatyöhön, koska ei se ihan niin kuitenkaan mielestäni toteudu. No, arvoisa rouva puhemies, hallitus on ollut jääräpäinen toteuttaessaan tuhoisaa hallitusohjelmaansa. Jääräpäisyys on johtanut siihen, että olemme surkeassa tilanteessa maassamme: olemme pudonneet tarkkailuluokalle taloudessa, ja kansalaiset kärsivät hallituksen leikkausten takia köyhyydestä. SDP tarjoaa omassa vaihtoehdossaan vähemmän velkaa valtiolle, ja kansalaisia ei ajeta köyhyyteen, kuten hallitus tekee. Ja nyt, arvoisa rouva puhemies, olisin kysynyt pääministeriltä, jos hän olisi ollut täällä salissa näitä tärkeitä puheita kuuntelemassa: Pääministeri on aiemmin kyselytunnilla todennut, että he eivät peräänny tavoitteistaan — elikkä siis eivät peräänny tavoitteistaan vaan toteuttavat kaikki työelämäheikennykset, kaikki leikkaukset, ja tämä on heille se tavoite, ja he eivät siitä peräänny. Nyt me nähdään, mitä tulostaulu kertoo siitä, mihinkä tämä on johtanut tässä meidän maassa. Olisiko nyt aika perääntyä järkevästi ja kuunnella SDP:n vaihtoehtoja? Esimerkiksi työllisyyteen liittyen meidän vaihtoehtobudjetin on osoitettu laskennallisesti tuovan jopa liki 11 000 työllistä lisää tähän maahan. Mielelläni olisin kyllä ministereitä kuullut tässä illan aikana näistä tärkeistä asioista, mutta eihän tuolla aitiossa ensimmäistäkään valitettavasti näy.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-11-26T22:03:37,2025-11-26T22:06:26,Käsitelty,1.1 2025_116_324,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Kettunen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_325,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Täällä on käytetty erinomaisia puheenvuoroja. Onpa ilo nähdä, että edustaja Heinonen, kokoomuksen kansanedustaja, on myös liittynyt kuuntelemaan tätä vaihtoehtobudjettikeskustelua. Edustaja Heinonen, kiitän siitä, että olette tullut paikalle. Te olette tämän Petteri Orpon hallituksen vahva puolustaja, suorastaan tämän hallituksen soturi, joka puolustaa hallitusohjelmaa. [Timo Heinonen: Vielä vähän lisää!] Siitä annan kiitoksen, että olette tullut kuuntelemaan tätä. Mutta kyllä edustaja Lyly on ihan oikeassa, että tämmöinen sanelupolitiikka työmarkkinoilla ei johda koskaan hyvään. Me olemme nyt nähneet tämän kahden ja puolen vuoden aikana, mihin ollaan ajettu tätä maata työmarkkinoitten osalta. Rouva puhemies! Haluan vielä kerran muistuttaa — kun edustaja Heinonenkin tuli kuulolle [Timo Heinonen: Olen ollut kuulolla koko ajan!] ja tiedän, että te olette ekologisuuden ja luonnon ystävä ja ennen kaikkea puurakentamisen edistäjä — ja vielä peräänkuulutan sitä, että teidän hallitusohjelmassanne puurakentamisen edistämiseen ei ole vahvoja kirjauksia. Haluan muistuttaa, että jos tähän maahan tehtäisiin kymmenentuhatta omakotitaloa puurakentamisen mallilla, puurakennuksia, niin se toisi julkiseen talouteen jopa kahden miljardin euron verotuoton. Te voitte, edustaja Heinonen, tarkistaa aivan varmasti tämän, että luku pitää paikkansa. Minä haluan vielä muistuttaa siitä, että kun tämän hallituksen toimintaa olemme sen kaksi ja puoli vuotta katsoneet, niin ihmettelen kummasti, ihmettelen kummasti sitä, että kun tähän maahan pitää luoda kasvua ottaen huomioon koko Suomi, niin te olette leikanneet alueellisesta kuljetustuesta. Miksi? Koska me olemme pitkien etäisyyksien maa, vientiteollisuutta on ympäri Suomen, niin toivoisimme, että näitä toimintaedellytyksiä tällä kuljetustuella vietäisiin eteenpäin. Mutta te olette leikanneet kuljetustuesta, ja se on kyllä omituinen linjaus teidän hallitukselta. Sitten kun puhutaan liikenteestä ja ennen kaikkea nyt siitä raskaasta liikenteestä, niin tulevaisuutta on ja tätä päivää on jo, että biokaasulla ajetaan raskaan liikenteen eri kuljetuksia. Keskusta on esittänyt omassa vaihtoehtobudjetissaan, että tätä biokaasutuotantoa vauhditettaisiin ja varmistettaisiin, että biokaasua tuotettaisiin entistä enemmän tässä maassa. Mutta mitkä ovat Orpon hallituksen linjaukset biokaasun edistämisestä? [Markku Siponen: Ei niitä ole!] Niitä ei ole.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-11-26T22:06:26,2025-11-26T22:09:27,Käsitelty,1.1 2025_116_326,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Väyrynen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_327,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitos! Tässä on varmaan kertynyt vastauksia kolmelle tai neljälle edustajalle, mutta yritetään. Edustaja Suhonen, te ette vastannut minun kysymykseeni — minä vastaan teille. Kokoaikaisen työn tekeminen ei ole juurikaan lisääntynyt, se on ihan totta, mutta tänään keskustellaan teidän vaihtoehtobudjetistanne, ja puhuitte suojaosien palauttamisesta sillä ajatuksella, että te haluatte, että työnteko kannattaa aina ja osa-aikatyön tekeminen ei romahda. Minun kysymykseni oli se, että nyt kun on näytetty, että se osa-aikatyön tekeminen ei ole romahtanut sen jälkeen, kun suojaosat poistettiin, ja myös, kuten sanoin, työnteko kannattaa aina ja jokaista eurosta jää käteen enemmän, niin minkä takia te haluatte edelleen sen siinä tilanteessa poistaa. Se oli se minun kysymykseni. No, sitten siihen, mitä palautetta tuli vihreiltä tästä hoitotakuuasiasta. Itse asiassa vähän sama myös edustaja Siposelle. Kyllä, te olette moneen kertaan sen sanoneet, että te ette haluaisi sitä rahaa sieltä ottaa pois. Minä olen ymmärtänytkin sen, ja se on minun mielestäni periaatteessa aivan validi perustelu, mutta kuten edustaja Siponen sanoi, rahoituslaki on tällä hetkellä semmoinen, että on kytketty näihin velvoitteisiin sekä rahoituksen lisäykset että vähennykset. Oikeastaan olennainen kysymys on se, mihin viittasin aiemmin pidemmässä puheenvuorossani. Tämä soteuudistus tehtiin sillä ajatuksella, että meidän terveydenhuollon kustannukset olivat karkaamassa raketin lailla, ja silloin kun minä olin vielä ammattielämässä, kuulin ihan selkeästi perustelun, että ei tässä toki säästämään voida ruveta, mutta voidaan taittaa pahasti kasvavia kustannuksia. No, kun me lähdettiin tälle vaalikaudelle, valtiovarainministeriön ennuste oli neljälle vuodelle kasvua 6,1 miljardia, mikä oli suunnilleen sen aikaisen puolustusbudjetin verta. No, nyt ollaan pääsemässä siihen tilanteeseen, että tämän hallituskauden aikana lisätään 4—5 miljardia, ja saa nähdä, miten se seuraava vuosi menee. Eli tässä on tehty juuri sitä, että taitetaan niitä kustannuksia, ja se liittyy nimenomaan näihin velvoitteiden lisäämisiin ja vähentämisiin, mistä tekin puhutte. Silloin kun me höllennetään hoitotakuuta ja siitä lähtee se 100 miljoonaa, vähän yli, pois, niin sehän ei suinkaan lähde terveyskeskuksilta tai hoitoonpääsystä, niin kuin täällä on monesti puhuttu, vaan se lähtee nimenomaan siitä yleiskatteellisesta rahoituksesta, ja sitten hyvinvointialueet tekevät sillä, mitä he haluavat. Sen takia me puhutaankin täällä nimenomaan siitä, että näin ja näin paljon lisätään joka vuosi rahoitusta, koska se on se faktinen tilanne, millä pelataan, ja nämä velvoitteet on pakko kytkeä sinne joihinkin rahoituslisäyksiin ja rahoitusvähennyksiin, ja sen takia niistä puhutaan. Mutta hoitotakuu sinänsä on tällä hetkellä tiukemmalla tasolla kuin se oli edellisellä hallituskaudella. On aivan totta, että sieltä lähti se 100 miljoonaa pois, mutta se ei suinkaan lähtenyt hoitoonpääsystä, vaan se lähti yleiskatteisesta rahoituksesta, joka on noussut vuosi vuoden jälkeen, enkä väitä, että se on meidän ansiota tai me ollaan lisätty sinne. Se on ihan sama, kenen ansiota se on, mutta fakta se on joka tapauksessa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-11-26T22:09:27,2025-11-26T22:12:32,Käsitelty,1.1 2025_116_328,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Heinonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_329,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! En halua uskoa sitä, että edustaja Lyly ymmärtäisi niin vähän työllisyystoimien vaikuttavuudesta kuin edellisessä puheenvuorossa annoitte ymmärtää. Työllisyystilannehan lähti laskuun, niin kuin tässä salissa kuulimme, 2022. Miksi silloin sosiaalidemokraattinen työministeri ei tehnyt työllisyystoimia, joilla tilannetta olisi lähdetty korjaamaan? Kyllä, hän teki Työkanavan. Kaikki voivat katsoa, minkälainen menestystarina Työkanava oli. Siinä kavereille hommattiin työpaikkoja. He olivat ainoat, jotka työllistyivät, ja aika suurilla palkoilla. [Lauri Lyly pyytää vastauspuheenvuoroa] Montako ihmistä Työkanava työllisti, edustaja Suhonen, kun siellä nauroitte? Kertokaa: oliko se menestystarina? [Timo Suhonen: Kavereille? Mitä ihmettä?] — Kyllä se siltä näytti tämä teidän Työkanava-sekoilunne. — Ainoa työllisyystoimi, jonka Marinin hallitus teki, oli eläkeputken poisto. Mitään muuta työllisyystoimea ei Marinin hallitus tehnyt. Olen varma, että, edustaja Lyly, te pitkän työuranne puolesta tällä saralla tiedätte, millä tavalla työllisyystoimet toimivat. Harvoin jos koskaan vallassa oleva hallitus pääsee nauttimaan tekemistään työllisyystoimista. Tämä on fakta, ja näin se tapahtuu. Jos ette minua usko, niin kuunnelkaa eilinen sosiaalidemokraattien vaihtoehtobudjetin tiedotustilaisuus. Siinä edustaja Räsänen kertoi, miten suhdanteet toimivat. Itse asiassa hän kertoi tässä sosiaalidemokraattien vaihtoehtobudjetin tiedotustilaisuudessa työllisyystilanteesta sen saman viestin, jonka tässä salissa ovat hallituspuolueiden edustajat ja myös ministerit lukuisia kertoja tuoneet esille. Meidän suhdanne on poikkeuksellisen vaikea, mutta kun se korjaantuu, niin nämä toimet, joita esimerkiksi ministeri Satosen johdolla on työllisyyteen tehty, tulevat satamaan seuraavien hallitusten laariin. Ja uskallan sanoa, että te ette niitä tule poistamaan, esimerkiksi paikallista sopimista, jos vaaleissa satutte suurimmaksi nousemaan ja vihervasemmistolaisen hallituksen tähän maahan palauttamaan. Olen huolestunut siitä, että sosiaalidemokraattien vaihtoehtobudjetissa työnteon kannustimia laitetaan romukoppaan. Tehokkaimmat kasvutoimet itse asiassa perutaan. SDP peruisi marginaaliveron alentamisen, vaikka kyse on tutkitusti yhdestä parhaimmasta kasvukeinosta talouskasvun vauhdittamiseksi. Kyse taitaa olla pelkästä ideologiasta ja kateudesta niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat omalla työllään ensin ottaneet riskiä ja sen kautta sitten päässeet paremmille ansiotasoille. SDP:n vaihtoehtobudjetissa sanotaan: ”Meidän mallissamme jokainen osallistuu yhteisiin talkoisiin. Kun hyväosaisimmat maksavat vähän enemmän, se näkyy turvana ja vakautena meille kaikille.” SDP unohtaa tyystin sen, että suurituloisimmat kannattelevat jo nyt koko hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitusta. Suurituloisin viidennes, eli yli 50 000 euroa vuodessa ansaitsevat, maksaa yli 60 prosenttia kaikista tuloveroista, ja yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevat yksinään kattavat noin neljänneksen koko tuloverokertymästä. Vaihtoehtobudjetissaan SDP haluaa verottaa työtä kuin se olisi jonkinlainen haitake. Rangaistaan kouluttautumisesta, uralla etenemisestä, yrittämisestä ja lisätyön vastaanottamisesta. Näyttää siltä, että SDP:n mielestä siis ei ole riittävän ankaraa, että tienatusta lisäeurosta yli puolet otetaan veroksi. Pitäisi näköjään ottaa 60 prosenttia. Te ette siis ainoastaan vaihtoehtobudjetissa ole perumassa meidän tekemää marginaaliveron kevennystä, vaan te olette kiristämässä marginaaliverotusta. Onko se teidän mielestänne oikein, että tienatusta eurosta 60 senttiä menee veroon? — Arvoisa puhemies! Aika näyttää olevan lopussa. Jatketaan seuraavassa puheenvuorossa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-11-26T22:12:40,2025-11-26T22:18:05,Käsitelty,1.1 2025_116_330,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Siponen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_331,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jaksan edelleen hämmästellä näitä hallituksen ratkaisuja koulutuspolitiikassa. Olen joskus kuullut mainittavan, että on olemassa sellaisia sivistysporvareita, jotka huolehtivat koulutuksesta, mutta näyttää, että ne ovat kyllä loppuneet sukupuuttoon, kun katsoo näitä hallituksen ratkaisuja, esimerkiksi tätä aikuiskoulutustuen lakkautusta, joka vaatisi pikaisesti korjaavan mallin. Se on tässä keskustan vaihtoehdossa tarjolla, ja toivon, että siihen tartutte. Tietenkin toinen asia ovat olleet nämä ammatillisen koulutuksen jättileikkaukset, jotka sotivat kyllä todella kovasti vastaan sitä maan saamista kasvuun, sitä inhimillisen pääoman lisäämistä ja sitä, että jokainen pystyy kouluttautumaan ja etenemään sitten jopa korkeakouluun sieltä ammatillisen väylän kautta. Arvoisa rouva puhemies! Toinen asia, minkä haluan tässä nostaa vielä erityisesti keskusteluun, on tämä kotitalousvähennyksen romuttaminen. Siis täällä salissa istuu nytkin edustajia, jotka lupasivat ennen vaaleja parantaa kotitalousvähennystä — siis parantaa kotitalousvähennystä — [Tuomas Kettunen: Oijoijoi! Miten kävi?] ja nyt sitä on romutettu järjestelmällisesti tämän hallituksen toimesta. Keskustan vaihtoehdossa kotitalousvähennykseen palautetaan vuoden 2024 ehdot, ja lisäksi tuplataan yksin asuvien ja yksinhuoltajien vähennysoikeuden enimmäismäärät. Arvoisa rouva puhemies! Tästä keskustan vaihtoehdosta löytyvät tarkat laskelmat. Kyllä tämä kotitalousvähennys on se asia, mitä moni suomalainen yksinyrittäjä ja pienyrittäjä tällä hetkellä tarvitsee, ja tämä jos mikä olisi se kasvun vauhdittaja. Arvoisa rouva puhemies! Olivatko ne sitten niitä kuuluisia juhlapuheita, kun luvattiin ennen vaaleja parantaa kotitalousvähennystä mutta päinvastoin se lyötiin suorastaan maan rakoon? — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-11-26T22:18:05,2025-11-26T22:20:34,Käsitelty,1.1 2025_116_332,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_333,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Heinonen sanoi, etten ymmärrä näitä asioita. [Timo Heinonen: Ei kun ihmettelen!] Eduskunnan tietopalvelu on toimittanut nämä tilastot, jotka ovat suoraan Tilastokeskuksen, KEHA-keskuksen [Timo Heinonen: En niitä epäillytkään!] — ennen TEMin — ja tässä näkyy trendinomaisesti työllisyysaste: silloin, kun tämä hallitus aloitti, 20—64-vuotiailla noin 78 prosenttia. Ja onko se teidän mielestänne tänä päivänä 76,3 prosenttia? Näin se tilasto tällä hetkellä kertoo, eli kaksi prosenttiyksikköä alemmalla tasolla. Ja työttömyys on käytännössä niin, että se on siellä vajaassa kymmenessä prosentissa KEHA-keskuksen tietojen perusteella ja noin pari prosenttia korkeammalla kuin hallitus aloitti. Nämä ovat ne luvut, mistä on lähdetty liikkeelle. Sitä ei ole täällä kukaan enkä minä sanonut, etteivätkö suhdanteet vaikuttaisi näihin tuloksiin ja kehitykseen. Mutta jos meillä on suhdanne, joka on sama aika monessa Euroopan maassa — meillä on ollut edellytykset saada talouskasvua aikaiseksi, meillä ovat palkankorotukset olleet sellaisia, korot ovat tulleet alas, inflaatio on tullut alas — niin edellytykset olisi saada talouskasvua aikaiseksi, mutta meidän talouskasvu tulee tänä vuonna olemaan 0,1 prosenttia. Työttöminä on tällä hetkellä 313 000 työnhakijaa ja avoimia työpaikkoja on 30 000 viimeisten tilastojen perusteella. Nämä ovat niitä, jotka ovat ne faktaluvut. Sitten voi kysyä tietenkin, voiko tähän suhdanteeseen kotimarkkinassa vaikuttaa. Siinä on kuluttajien luottamus varmaan ihan avaintekijä. Puolet bkt:stä on suurin piirtein kuluttajien varassa, ja kuluttajat määrittelevät tämän kasvun tästä eteenpäin aika isossa roolissa. Siinä mielessä, kun meillä on nämä edellytykset olemassa, voi kysyä, miksi tämä jarru on ollut näin kauan päällä, ettei kasvu ole lähtenyt liikkeelle. Täällä on esitetty rakentamispakettia, täällä on jo esitetty erilaisia ratkaisuja. Erityisryhmien asumisen rakentamista, opiskelijoitten, ikäihmisten, koulujen, päiväkotien, tämäntyyppisten asioitten rakentamista olisi voinut tällä hetkellä laittaa liikkeelle, kun rakentaminen on lamassa, esimerkiksi näitä asioita. Minusta tuntuu, että nyt me saamme tältä hallitukselta seuraavalle kaudelle aika ison perinnön, joka on erittäin... Meillä talouskasvu pitäisi saada aikaiseksi, meillä jää korkea työttömyys — noin 320 000 viimeisten TEMin tilastojen mukaan, 140 000 pitkäaikaistyötöntä — kuluttajien luottamus pitäisi palauttaa, velan taittaminen ja sitten EU:n tarkkailuluokalta pois pääsy. Hyvinvointialueitten palvelujen ja rahoituksen kuntoon saattaminen. Kuntien taloustilanne on huono, siellä on prosenttiyksikön veronkorotuspaine. VOS-uudistus kaatui tässä ihan viime metreillä. Kuntaverot ovat 4,7—10,9 prosentin välillä, ja siihen me oltaisiin tarvittu VOSia. Meillä on asioita, jotka jäävät käteen. Sen takia esitin tässä jo viikonloppuna, että aloitetaan parlamentaarinen työ, että saadaan se nopeammin voimaan, kun se nyt näyttää tulevan vasta vuonna 2029. Eli kyllä tässä pitää kaikkien katsoa peiliin näitten asioitten osalta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-26T22:20:37,2025-11-26T22:24:38,Käsitelty,1.1 2025_116_334,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_335,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ensin vastaan edustaja Väyryselle tähän suojaosakysymykseen. Voi olla niin, että ehkä tulevat kuitenkin sitten viiveellä ne vaikutukset sen suojaosan poiston osalta, ja ehkä voi olla myös niin, kun arvelen tässä sen vaikutuksia, että varmaan nyt sitten tämä pienemmillä työtunneilla tekevä henkilö haluaa nyt tehdä niitä, kun ei muutakaan ole, ja tarttuu ikään kuin hukkuvana pelastusrenkaaseen, varsinkin kun, hallitus, te olette leikanneet jo pienestä työttömyysturvasta lisää elikkä se on vieläkin pienempi. Tämmöisiä vaikutuksia kenties voi olla, ja toki se viive siinä varmaan vaikuttaa. Mutta totta kai SDP lähtee siitä, että tämä suojaosan palauttaminen tuo nimenomaan sitä toimeentuloa paremmaksi, mikä vaikuttaa kulutukseen, mikä vaikuttaa niin, että tuo parempaa elämää, ja vaikuttaa niin, että sitä köyhyyttä olisi vähemmän. Sitähän me kaikki varmasti tässä toivomme kuitenkin yhtäläisesti. En halua uskoa, että hallitus poisti suojaosan sen takia, että haluaisi lisätä köyhyyttä. En tohdi edes uskoa, että tämä on tarkoitus teillä ollut. Mutta sitten, edustaja Heinonen, en tiedä kyllä, olenko — en ole ihan äskettäin — noin asiatonta puheenvuoroa tässä salissa kuullut, kun te puhuitte, että edellinen hallitus teki jotakin siksi, että olisi kavereille tullut työpaikkoja. En ole kyllä ihan äskettäin näin asiatonta puheenvuoroa kuullut. Että kokenut edustaja Heinonen... En tiedä, joko pimenevä yö rupeaa vaikuttamaan teidän puheenvuoroihinne vai mikä siellä edustaja Heinosella on. Ja myös jatkan edustaja Heinoselle: Kun kehuitte tuossa teidän työmarkkinauudistuksia eli ‑heikennyksiä mahtipontisesti jälleen kerran, niin mitkäs olivatkaan niitten työelämäuudistusten elikkä ‑heikennysten työllisyysvaikutukset, tarkat työllisyysvaikutukset? Voisitteko kertoa ne? Valtiovarainministeriökään ei ole voinut laskea niitä, ja tuosta aitiosta valtiovarainministeri Purra on todennut monta kertaa, että ei ole olemassa tarkkoja työllisyysvaikutuksia, [Timo Heinonen: Ei tietenkään!] koska niitä ei pystytä tekemään, mutta arkijärjellä voimme olettaa, että niitä on. Miten te voitte tuolla sitten rinta rottingilla kehua ja arvostella meidän vaihtoehtoja? Tämähän on ihan käsittämätöntä toimintaa, käsittämätön puheenvuoro. Pikkuisen vastuullisuutta ja nöyryyttä siinä, mikä meidän tilanne tällä hetkellä tässä yhteiskunnassa on — nöyryyttä pikkuisen. [Timo Heinonen: Huh huh, enpä ole tuollaista kuullut!]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-11-26T22:24:38,2025-11-26T22:26:44,Käsitelty,1.1 2025_116_336,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Kettunen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_337,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Rouva puhemies! Nyt käydään keskustelua, hyvää keskustelua, suhdannepolitiikasta. Jos suhdanteet ovat heikot, niin silloin pitää kyllä hallituksen tarttua tiukasti sarvista kiinni ja etsiä ratkaisuja, kuinka tähän maahan saadaan lisää talouskasvua, kuinka saadaan rahaa liikenteeseen, kuinka saadaan luotua lisää työpaikkoja. Edustaja Heinonen, ottakaa tämä puurakentamisen toimintamalli nytten käyttöön. Miettikää: jos 10 000 omakotitaloa rakennetaan puusta, saadaan kaksi miljardia euroa verotuloja valtion kassaan, 50 000 työpaikkaa, 50 000 ihmistä töihin rakentamaan näitä puuomakotitaloja. Mielellään kyllä, kun täällä vihreät ovat puhuneet myös kaupunkipolitiikkaa, ei muuta kuin myös niitä puukerrostaloja tänne kaupunkeihin. Ja luonto kiittää, maailma pelastuu. Edustaja Heinonen, suhdannepolitiikkaa. Edustaja Suhonen on käyttänyt erinomaisia puheenvuoroja. Tämä äskeinen oli hyvä puheenvuoro, ja myös sitä edellinen oli hyvä puheenvuoro, ja siihen nyt tartun itsekin, elikkä tähän työttömyysturvan suojaosan poistamiseen. Edustaja Väyrynen, hallitus perusteli tämän työttömyysturvan suojaosan poistamisen sillä perusteella, että tämä on kannustinloukku ottaa kokoaikaista työtä. [Timo Suhonen: Juuri näin!] Mielestäni se on huono peruste, koska minun mielestäni tässä maassa kaiken työn pitää olla arvokasta ja meidän pitää kannustaa myös niihin osa-aikaisiin töitten ottamisiin. [Markku Siponen: Työttömyys kasvaa koko ajan!] — Työttömyys tosiaankin kasvaa tällä hetkellä, ja edustaja Lylylle täytyy kyllä kiitokset antaa, koska tilastot eivät petä eivätkä valehtele, ja ne tulivat kyllä äsken tuossa edustaja Lylyn puheenvuorossa hyvin esille.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-11-26T22:26:44,2025-11-26T22:28:44,Käsitelty,1.1 2025_116_338,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Holopainen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_339,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt nimenomaan puhutaan tästä työllisyyskehityksestä, joka on ollut Suomessa nyt tosi heikkoa. Nämä hallituksen toimethan ovat hyvin pitkälti keskittyneet työttömien kyykyttämiseen, ja se on nyt nähty, että sillä tiellä niitä uusia työpaikkoja ei synny, ja samalla on luotu ihan todella paljon epävarmuutta suomalaisten keskuuteen. Täällä on aika monta kertaa nostettu esiin, että erityisen kurjalta tuntuu se, että näillä hallituksen toimilla on syösty lapsiperheitä köyhyyteen, koska tiedämme, kuinka pitkävaikutteiset seuraukset sillä on, että köyhyyttä koetaan lapsuudessa. Lapsi jää sitten osattomaksi monista asioista, ja perheessä saattaa sen myötä, kun on taloudellisia vaikeuksia, kerrannaisena tulla monenlaisia muutakin ongelmia ja haasteita, joita sitten on vaikeampi ratkoa. Hallitus on aiemmin leikannut asumistuesta ja sosiaaliturvasta, ja ihmisiltä on tullut paljon hätääntyneitä viestejä siitä pitkin tätä matkaa, varmaan kaikille meille oppositioedustajillekin, ja nyt tällä hetkellähän Orpon hallitus on tuonut esityksen, jossa leikataan myös toimeentulotuesta, joka on siis tämä viimesijainen etuus. Nyt nämä leikkaukset osuvat erityisesti yksinhuoltajiin ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin, ja se tuntuu jotenkin todella epäoikeudenmukaiselta tässä ajassa, jossa ollaan todellakin sellaisessa taantumassa, että niitä työpaikkoja on todella vaikea saada. Varsinkin kun tämmöisten erilaisten erityisryhmien osalta niitä työpaikkoja on varmasti vielä vaikeampi saada, niin on todella aivan epäoikeudenmukaista, että näitten ihmisten perustoimeentuloa lähdetään sitten leikkaamaan ja heitä rangaistaan siitä, että he eivät ole kyenneet työllistymään. Pelkäänpä, että erityisesti näillä toimeentulotuen leikkauksilla tulee olemaan todella pitkäaikaiset vaikutukset ja näemme kyllä varmasti monenlaisen kurjuuden lisääntymistä Suomessa, asunnottomuuden ja muitten ongelmien lisääntymistä. Toivoisin vielä, että hallitus harkitsisi näitä uudelleen, koska täällä on nyt opposition vaihtoehtobudjeteissa tuotu lukemattomia erilaisia vaihtoehtoja tälle talouden sopeuttamiselle. Jos edes tämä kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin kohdistunut leikkaus voitaisiin perua, kun täältä näitä vaihtoehtoja löytyy, niin sitä todellakin toivon.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-11-26T22:28:44,2025-11-26T22:31:19,Käsitelty,1.1 2025_116_340,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Bergbom., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_341,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lyly taisi sanoa puheensa lopuksi, että on syytä kaikkien katsoa peiliin, jotenkin näin, jos referoin oikein. Juuri näin, tästä olen täysin samaa mieltä, ja se tässä keskustelussa läpi tämän kauden on oikeastaan vaivannut. Opposition retoriikassa hallitus on tehnyt kaiken väärin. Veronkorotukset, mitä on tehty, ovat olleet vääriä, veronalennukset, jotka on tehty, ovat olleet vääriä, menosopeutukset, jotka ollaan tehty, ovat olleet vääriä. Eli teillä on hyvin ristiriitainen viesti. Te olette sanoneet, että hallitus leikkaa liikaa, hallitus sopeuttaa liikaa. Nyt uusin tarina on se, että hallitus on epäonnistunut, kun se joutuu EU:n alijäämämenettelyyn. Mutta se, mikä siellä ärsyttää, on nimenomaan tämä peiliin katsominen. Sitä te ette ole tehneet kertaakaan. Te ette voi vakavalla naamalla väistää vastuutanne siitä, että Suomi on joutumassa alijäämämenettelyyn, koska jos katsotaan viime hallitusta, jonka tekemät toimet vaikuttavat tällä hetkellä Suomeen — sitä ei käy kukaan kiistämään — on aivan selvää, että jonkunnäköinen vastuu sielläkin on. Eli Sipilän kauden lopussa valtiontalous oli lähes tasapainossa, päättyen Marinin hallituskauden loppuun valtiontalous oli merkittävästi alijäämäinen, kroonisesti alijäämäinen, ja jos mitään ei tehtäisi, niin velkaantumisen vuositahti taitaisi hipoa tällä hetkellä luokkaa 19—20 miljardia euroa. Eli ei voi. Jos ajatellaan korkomenoja, ne olivat alle miljardin Marinin hallituskauden aikana noin suurin piirtein, tällä hetkellä ne ovat yli kolme miljardia euroa, siis enemmän kuin poliisin, Rajavartiolaitoksen ja meidän koko oikeudenhoidon resurssit yhteensä, siis pelkkiin korkomenoihin tällä hetkellä. Ajatelkaa, mitä niillä rahoilla saisi aikaan tässä yhteiskunnassa. Elpymisväline, joka päätettiin viime kaudella — edustaja Lylykin hyvin tietää sen vaikutukset tällä hetkellä Etelä-Euroopan talouteen. Se generoi sinne talouskasvua. Mitä se tuo Suomeen? Laskun, kiitos siitä. Se ei hyödytä Suomen taloutta, valitettavasti. Eli silloin tehdyillä päätöksillä on vaikutettu siihen, että tämän hallituksen lähtötilanne on yksinkertaisesti ollut haastavampi. No, nyt sitten, kun on tehty näitä toimia, riittävätkö ne? Eivät ne riitä. Kuten hallituskauden alussa sanottiin ja vaalitenteissäkin itse asiassa Purra ja pääministeri Orpo toistelivat useampaan kertaan, tämä on vähintään kahden hallituskauden urakka, ja niin uskalletaan sanoa tälläkin hetkellä, ja voisin epäillä, että jopa kolmen hallituskauden urakka. [Timo Suhonen: Kolmen! — Tuomas Kettunen: Kolmen!] Hyvin todennäköistä. Sitten kun me mennään siihen, että ensi kaudella pitää tehdä suurin piirtein, karkeasti 10 miljardin ohjelma ja katsoa teidän vaihtoehtojanne, jotka te voitte tällä hetkellä toteuttaa täysin yksin, omalla porukalla, tekemättä yhtäkään kompromissia, yhden yhtäkään kompromissia, saatte itse valita, niin lopputuloksena on SDP:ltä vaihtoehto, jonka tasapaino suhteessa hallitukseen on muutama 100 miljoonaa euroa parempi täysin omilla tempuilla, hatusta revityillä esityksillä, joita te ette saisi kompromissihallituksessa lävitse. Tämä on se ongelma. Kysyn vain: Miltä näyttää SDP:n ”Kaiken voi tehdä reilummin”, 10 miljardin euron sopeutusohjelma? Sisältääkö se 5—6 miljardia vai 7 miljardia veronkorotuksia, 3 miljardia menoleikkauksia, ja kuinka monta näistä hallituksen päätöksistä, joita olette kritisoineet, siis käytännössä kaikkia, tulette perumaan? Nythän me ollaan nähty, että vaihtoehto vaihtoehdolta sieltä alkaa tippumaan pois toimenpiteitä, joita te peruisitte. Ensin te vastustitte työttömyysturvaleikkauksia, ja nyt te yhtäkkiä kuittaattekin niistä suurimman osan. Enää vain muutama häntä on mukana niissä. Alvin korotuksia vastustitte, nyt ei ole enää vaihtoehdossa niitten perumista. Eli teillä on nyt se mahdollisuus kritisoida hallitusta ja esittää olevanne parempi vaihtoehto, mutta tosiasiallisesti vaihtoehtoa vilkaisemalla sieltä löytyy kuittaus suurimmalle osalle hallituksen toimista. No, jotain positiivista teidän vaihtoehdostanne on sanottava: Siellä oli tämä säätiöille ja ay-liikkeille säädetty lähdevero, erittäin hyvä uudistus. Se on sääli, että tämä hallitus ei ole saanut sitä aikaan, sen myönnän, ja se harmittaa, mutta ehkä ensi kaudella. Sitten on tämä yritystukiin niin sanotusti juustohöylällä tehtävä 100 miljoonan euron tasoleikkaus, sekin on hyvä uudistus. Tämä hallitus on muuten leikannut yritystuista enemmän kuin Marinin hallitus. Sekin on saavutus itsessään, koska niistähän kaikki aina haluavat leikata, mutta kukaan ei ikinä onnistu leikkaamaan sitten, kun ruvetaan oikein käymään rivi riviltä läpi, että mitäs ne yritystuet nyt sitten ovatkaan. Mutta tämmöinen juustohöylämalli, jos ei kerta kaikkiaan muu onnistu, on parempi kuin ei mitään, ja siitä pisteet teille. Se on varmaan se, mihin meidän pitää mennä: yritystukia pois ja verokantoja alaspäin. Harmikseni teidän ohjelmanne veronkorotuspuoli muodostuu yrityksille asetettavista lisäveroista, muun muassa osinkotuloihin listaamattomille yrityksille eli käytännössä tämmöisille pienemmille yhtiöille. Se on sääli, se kiristää tosiasiallisesti yrittäjien verotusta. Heille te ette anna mitään vastineeksi, mutta nämä yrittäjät kuitenkin ovat ihan tavallisia suomalaisia, jotka rakentavat tämän maan kasvua tulevaisuuteen, jolla hyvinvointiyhteiskunta rahoitetaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-11-26T22:31:35,2025-11-26T22:36:48,Käsitelty,1.1 2025_116_342,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Edustaja Suhonen, vastauspuheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_343,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Bergbom, ette ollut paikalla, kun vastasin jo kahteen otteeseen tuohon samaan kysymykseen, minkä valtiovarainministeri Purra tänään kysyi ja sitten edustaja Wallinheimo täällä aiemmin: miksi te ette ole peruneet vaihtoehtobudjetissa mitään työelämän heikennyksiä. Väärin: olemmehan me. Tässä vaihtoehtobudjetissa SDP palauttaa työttömyysturvan suojaosan, opiskelu- ja työttömyysturva mahdollistetaan, palautamme uudistetun aikuiskoulutustuen. Me myös säilytämme erityisesti keskituloisille tärkeän ammattiliiton jäsenmaksun verovähennysoikeuden. Ei tämä nyt ihan pitänyt paikkaansa, ettemme me peru niitä. Kyllä me niitä perumme. Ja samalla voisin kysyä, edustaja Bergbom: mitkä niistä teidän työelämän heikennyksistänne oli budjettilakeja, joilla on pystytty laskemaan julkista taloutta parantavia vaikutuksia? Ja sitten, miksi työllisyys ei ole parantunut ja verokertymä noussut? Sama kysymys sinne suuntaan. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-11-26T22:36:48,2025-11-26T22:37:41,Käsitelty,1.1 2025_116_344,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Heinonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_345,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä niitä työpaikkoja Rinteen—Marinin hallitukselta aika paljon lähipiirille löytyi. Katsoin tuossa, kuinka Marinin hallituksessa oli 13 valtiosihteeriä ja 69 erityisavustajaa — siitä käytiin muuten täällä salissa aika paljon keskustelua. Se oli historiallisen suuri avustaja-armeija, joka silloin marssitettiin. Marinin hallitus vielä rikkoi Rinteen hallituksen ennätykset, eli kyllä siellä kavereille kovapalkkaisia töitä löytyi, [Timo Suhonen: Puhuitte Työkanavasta!] ja näytti löytyvän myös muutamista muista paikoista, kun tuossa vähän katsoin. [Timo Suhonen: Puhuitte Työkanavasta!] — Täällä Suhonen huutaa kovaa ja korkealta, mutta ajattelin nyt keskittyä vasemmistoliiton vaihtoehtobudjettiin, kun kerran on hyvä, että käymme vähän läpi näitä eri puolueiden vaihtoehtobudjetteja. Vasemmistoliiton vaihtoehto itse asiassa olisi julkiselle taloudelle, työllisyydelle, verotukselle ja talouskasvulle oikeastaan kaikista eri vinkkeleista katsottuna aika lailla karmeaa. Ne vaikutukset, kun yritin tuossa niitä läpikäydä tämän julkistamisen jälkeen, olisivat kyllä monessa kohdassa hyvin kohtalokkaita suomalaiselle yhteiskunnalle. Vasemmistoliitto kertoo toki avoimesti toimiensa hinnan, joka sekin olisi kansantaloudelle aika lailla hirvittävä. Tätä kokonaisuutta kun läpikahlasin, niin ehkä yllättävintä oli se, että näin vaikeassa työttömyystilanteessa vasemmistoliitto esittää toimia, jotka lisäisivät työttömyyttä vielä tästäkin jo kaikkien tässä salissa tunnustamasta kovasta ja vaikeasta tilanteesta lähes 65 000 työttömällä. Vasemmistoliitto siis lisää budjetillaan työttömyyttä. Arvio perustuu eduskunnan riippumattoman tietopalvelun arvioon, jonka mukaan vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti lisäisi työttömyyttä 64 700 henkilöä suhteessa pääministeri Petteri Orpon hallituksen toimiin. Vasemmistoliiton budjetissa esitetään yhteensä 6,4 miljardia veronkiristyksiä. Tämä aiheuttaisi maahamme kiihtyvää pääomapakoa ja osaajien maastamuuttoa, sitä toki demarit olisivat estämässä maastapoistumisveron käyttöönotolla. Vasemmistoliiton veronkiristykset alkaisivat jo 4 500 euroa kuukaudessa tienaavista, ja siitä sitten nuo tiukennukset kasvaisivat. No, mitä sitten on vihreiden vaihtoehtobudjetissa? Ehkä siitäkin päällimmäisenä nousevat esille veronkorotukset. Politiikalla on eroja. Vihreiden vaihtoehtobudjetin maksajia olisivat työntekijät, yrittäjät ja eläkeläiset. Rahaa he toki jonkin verran ohjaisivat lisää opiskelijoille ja pitkäaikaistyöttömille, mutta toki näistä voi miettiä, kumpi resepti niin sanotusti paremmin toimisi tämäntyyppisessä tilanteessa. Vaihtoehtobudjetissa vihreät esittävät veromuutoksia yhteensä 1,7 miljardilla, ja vihreät eivät ole itse asiassa laskeneet, kuinka uudistus vaikuttaisi Suomen veroasteeseen. Lopputulemana ehkä voisi todeta, että vihreät siis ajavat jopa vielä hullumpia ajatuksia verotukseen progression kiristämisessä kuin vasemmistoliitto. Arvoisa puhemies! Vihreiden vaihtoehdossa työttömyys kasvaisi näistä jo nyt korkeista työttömyysluvuista 12 500 henkilöllä, eli työttömiä Suomeen tulisi lisää, jos vihreiden vaihtoehto otettaisiin käyttöön. Vihreiden vaihtoehto olisi myrkkyä suomalaisille pk-yrityksille. Vihreät korottaisivat yritysten verotusta liki puolella miljardilla, ja eduskunnan tietopalvelun mukaan yrittäjien ja myös maatalousyrittäjien käteen jäävät tulot vähenisivät yli 1 000 eurolla vuodessa. Vihreät leikkaisivat työntekijöiltä, eläkeläisiltä ja yrittäjiltä. Se on ehkä se keskeisin viesti, mikä tästä tulee, ja niin kuin totesin, vihreät näyttävät menevän vasemmistoliitostakin vasemmalta ohi.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-11-26T22:37:45,2025-11-26T22:43:01,Käsitelty,1.1 2025_116_346,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Siponen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_347,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tähän edustaja Heinosen puheenvuoroon jatkan näistä huomioista lähinnä esimerkiksi tähän maatalouteen liittyen, että todellakin opposition vaihtoehtobudjeteissa on eroja — on eroja — esimerkiksi tähän maatalouteen, ehkä vähän laajemminkin maaseudun asumiseen, infraan liittyen. Kyllä keskustalla on erityinen huomio siinä, että maataloutta täytyy pystyä harjoittamaan kannattavasti ja myöskin maaseudulla asumaan, elämään ja yrittämään. Arvoisa rouva puhemies! Eräs tärkeä teema, josta haluan vielä näin omalta osaltani illan viimeisessä puheenvuorossa puhua, liittyy tähän polttavaan ongelmaan nimeltä yritysten rahoitus. Tässä on asia, joka valitettavasti on jäänyt täällä salissa puheen asteelle. Ollaan kuultu tuolta ministeriaitiosta paljon myötätuntoa, ymmärrystä yrityksille, maatiloille siihen liittyen, miksi pankkien, rahoituslaitosten rahahanat ovat kiinni. Tämä on myöskin se asia, johonka tarvittaisiin pikaisesti konkreettisia toimenpiteitä. Ei se auta, ei se lämmitä, jos tuolta aitiosta vakuutellaan, että huoli on vastaanotettu, ja mietitään, mitä voidaan tehdä. Nyt on tässä mietitty. Tämä ongelma on ollut koko tämän vuoden nähtävissä, ja tilanne ei ole mennyt ainakaan parempaan suuntaan. Mutta kun käydään näitä vaihtoehtoja läpi, niin poimitaan muutama konkreettinen toimi tähän ongelmaan täältä keskustan vaihtoehdosta: Lisätään Finnveran tappiovarauksia, jotta se voi lisätä riskinottoaan rahoituksen antamisessa. Kasvatetaan Finnveran enimmäistakauksien prosenttimäärää ja otetaan käyttöön 100 prosentin lainatuote Finnveralla ja perintö- ja lahjaveron 10 vuoden aito maksuaika. Ja tärkeä asia: käydään läpi pankkien sääntely-ympäristö tarkastellen, onko siinä jotain kansallisia rajoitteita yritysrahoituksen saatavuudelle ja hinnalle. Arvoisa rouva puhemies! Pankit menevät mielellään EU:n selän taakse, sääntelyn selän taakse. Vähintä, mitä voidaan tehdä, on se, että katsotaan tämä kansallinen lainsäädäntö siltä osin, löytyykö sieltä asioita, joilla pystytään tätä rahoitustilannetta parantamaan. Ja vielä, arvoisa rouva puhemies, viimeisenä: startupeihin, kasvuyrityksiin liittyen keskustan vaihtoehdossa esitetään, että valjastetaan tätä eläkevarallisuutta kiihdyttämään Suomen kasvua kanavoimalla pääomaa kasvuyrityksiin.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-11-26T22:43:01,2025-11-26T22:46:12,Käsitelty,1.1 2025_116_348,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_349,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä vielä ehkä todennäköisesti viimeinen puheenvuoro nyt tältä illalta, saa nähdä. Mutta lähinnä sen vielä tässä haluan tuoda esiin, että kun tänään salissa myös hallituspuolueitten kansanedustajien suusta on tullut muutaman kerran kehuminen siitä, että ostovoima on parantunut, niin totta vieköön, ostovoima on parantunut. Ehkä haluan tässä sanoa, mistähän tämä ostovoima nyt keskeisiltä osin on parantunut, mitkä siihen ovat syynä. No, varmasti yksi keskeisin peruste ostovoiman parantumiselle on se, että ammattiliitot ovat neuvotelleet noin kahdeksan prosentin palkankorotuksia eri aloille. Elikkä totta kai tämä on parantanut ostovoimaa. Ja ammattiliitot ovat olleet neuvottelemassa ja sopimassa, siitä heille kiitos. Nyt siteeraankin tässä yhden ammattiliiton puheenjohtajaa tästä tilanteesta, mikä tällä hetkellä meillä yhteiskunnassa on. Elikkä tänään myös Teollisuusliiton puheenjohtaja otti kantaa hallituksen politiikkaan seuraavasti: ”Näillä miljonäärien ja elinkeinoelämän historiallisilla veronkevennyksillä on muuten kova hinta. Eilen saimme tietää, että Suomi on joutunut EU:n tarkkailuluokalle huonon taloudenpidon takia. Palkansaajien etuuksista ja toimeentulosta leikattiin yli miljardi euroa tämän hallituksen toimesta. Sen seurauksena Suomeen syntyi 100 000 köyhää ihmistä, joista 31 000 on lapsia. Leikkauksia perusteltiin meille sillä, että näin vältetään juuri tämä EU:n tarkkailuluokka.” Arvoisa rouva puhemies! Edellä kuultu lainaus oli todella osuva hallituksen linjasta: EU:n tarkkailuluokka, jonka varjolla hallitus leikkasi duunareilta ja työttömiltä. Samaan aikaan todella hyvätuloisille hallitus antoi merkittävät veronkevennykset, ja silti ajaudumme hallituksen politiikan vuoksi EU:n tarkkailuluokalle. On tämä surullista politiikkaa ollut hallitukselta, mutta SDP:llä on vaihtoehto, jolla päästään varmasti kohti reilumpaa elämää. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-11-26T22:46:12,2025-11-26T22:48:14,Käsitelty,1.1 2025_116_350,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Holopainen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_351,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Bergbom täällä aikaisemmin luetteli julkista taloutta heikentäviä valintoja, joita on opposition vaihtoehtobudjeteissa, ikään kuin hallitus ei tekisi tällaisia julkista taloutta heikentäviä toimia lainkaan. Näinhän ei itse asiassa ole, koska kyllähän hallituksella on hyvin paljon merkittäviä toimia, joita ei voi pitää järkevinä tässä tilanteessa, jossa julkista taloutta pitäisi reilulla ja oikeudenmukaisella ja järkevällä tavalla pystyä myöskin sopeuttamaan. Hallitus on esimerkiksi tehnyt tämmöisen yhteisöverotulon alennuksen, joka on kaikkien asiantuntijoitten mielestä hyvin tehoton tapa yrittää saada talouskasvua aikaan, ja kyllä silläkin rahalla voitaisiin tehdä paljon järkevämpiä toimia. Sitten täällä on aika moneen otteeseen puhuttu bensaveron alennuksesta, johon menee kaikkineen aika iso summa rahaa, joka siis heikentää julkista taloutta. Täällä on perusteltu sitä sillä, että sillä parannettaisiin ihmisten arjen mahdollisuuksia. Oikeasti laskennallisesti esimerkiksi tämä viimeisinkin muutos muistaakseni vaikuttaa keskimäärin noin 30 euroa yhden yksittäisen autoilijan käteenjäävää tuloa kasvattavalla tavalla, kun siis samalla hallitus tekee todella paljon mittavia leikkauksia, jotka vievät ihmisiä köyhyyteen. Jotenkin tämä valikoiva tapa poimia näitä asioita tuntuu todella epäreilulta. Sitten täällä edustaja Heinonen äsken kritisoi vihreittenkin vaihtoehtobudjettia. Hänkään ei tuntunut ollenkaan muistavan sitä, että aika moni suomalainen on kokenut epäoikeudenmukaisena sen, että hallitus on suunnannut veronalennuksia kaikkein rikkaimmille ja nimenomaan tässä vihreitten vaihtoehtobudjetissa me olemme perumassa nämä rikkaille suunnatut veronalennukset ja sen sijaan kevennämme pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotusta. Kun meillä tässä vaihtoehtobudjetissa on myös laskelma, jossa on eri tuloluokkien, väestöryhmien osalta tehty tarkastelu siitä, kuinka tämä vihreitten vaihtoehto vaikuttaa, niin nimenomaan vihreitten toimilla käytettävissä olevat tulot lisääntyvät kahdeksalla alimmalla tulodesiilillä ja sitten näillä kahdella ylimmällä tulodesiilillä käytettävissä olevat tulot pienenevät siitä, mitä hallitus toimillaan tekee. Mielestämme tämä on yksi osoitus siitä, että vihreitten toimilla päästään kohti oikeudenmukaisempaa tapaa tehdä talouspolitiikkaa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-11-26T22:48:14,2025-11-26T22:51:01,Käsitelty,1.1 2025_116_352,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,Edustaja Kettunen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_353,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 9/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Keskustelu on ollut laajaa, osiltaan hyvää. Iltapäivän keskustelussa, kun tämä keskustelu alkoi, olisi voinut hieman olla rakentavampi tyyli varsinkin tuolla hallitusaition suunnalla. Sinne hallitusaition suuntaan haluankin tämän viimeisen puheenvuoroni käyttää. Nimittäin ulkoministeri Elina Valtonen kertoi Kauppalehden haastattelussa alkuviikosta olevansa huolissaan suomalaisen keskiluokan näivettymisestä, ja ratkaisuksi hän väläytti muun muassa tuloverotuksen keventämistä. No, hallitus on nostanut keskituloisten verotuksen kireimmäksi kymmeneen vuoteen, ja ministeri Valtonen on itse siellä valtioneuvoston jäsenenä toiminut päivittäin tulppana keskiluokan verojen alentamiselle. Nytten, kun me oppositiopuolueet olemme esittäneet vaihtoehtobudjettimme ja useammassa vaihtoehtobudjetissa on esitetty veronalennuksia ja sen painottamista juurikin sinne keskituloisten työn verotukseen, niin kysyisinkin ministeri Valtoselta ja muilta ministereiltä, varsinkin sieltä kokoomuksen suunnasta, että kun olette esittämässä tätä tuloverotuksen keventämistä keskituloisten suuntaan, niin kävisivätkö nämä vaihtoehtobudjetit nyt teille, arvon ministeri. Mutta, rouva puhemies, pitkä keskustelu on ollut. Kiitän kaikkia, ja eritoten kiitän oppositiopuolueita, että olemme ja olette käyttäneet aikaa näitten vaihtoehtobudjettien laatimiseen, mutta olisin kyllä toivonut hieman rakentavampaa keskustelua varsinkin iltapäivän osalta näitten vaihtoehtobudjettien käsittelemiseen. Minulle tuli sellainen tunne, että hallitus on toimintakyvytön. Hallitus on toimintakyvytön käymään rakentavaa keskustelua todellisten vaihtoehtojen osalta. Mutta, rouva puhemies, kello alkaa olemaan paljon. Omalta osaltani kiitän tästä hyvästä keskustelusta, joka on minun mielestäni ollut tässä varsinkin illan viimeisinä tunteina kohtuullisen rakentava. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+6.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-11-26T22:51:01,2025-11-26T22:53:34,Hyväksytty,1.1 2025_116_354,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite keskustan eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 12/2025 vp,Päiväjärjestyksen 7. asiana on keskustelu keskustan eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista. — Keskustelu alkaa. Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_116_355,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite keskustan eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 12/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos myös siitä pitkämielisyydestä, että tässä nyt päättyi tuo sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetin 2026 käsittely. Eli siinä käsiteltiin kyllä hyvin laaja-alaisesti kaikki liikkeet ja kaikki asiat, ja tilannekuvaus on kerta kaikkiaan minullakin erityisen kirkkaana mielessä. Ja nyt sitten otsikon aiheena on Suomen Keskustan vaihtoehtobudjetti vuodelle 2026. En halua kertoa sitä teille — varmaan tähänkin kuuluvat kaikki muutkin kommervenkit ja kaikki hyvät ja huonot asiat ja tilannekuvaukset, mutta valtavan hienoa, että olen saanut olla nauttimassa tästä hetkestä. Nyt joka tapauksessa Suomen Keskustan vaihtoehtobudjetin olen lukenut, en sano, että huolella, mutta kuitenkin turvallisuusnäkökulmasta tarkastelen tätä Suomen Keskustan vaihtoehtoa. Arvoisa puhemies! Suomen Keskustan vaihtoehtobudjetti rakentuu vahvasti aluepolitiikan ja maaseudun puolustamisen ympärille. Asia ei sinänsä ole moitittava, ja on selvää, että koko Suomi on tärkeä ja koko Suomea puolustetaan, mutta turvallisuutemme kannalta emme voi kääntää katsettamme vain maaseudulle ja alueisiin. Huoltovarmuus, valmius, varautuminen ja kokonaisturvallisuus eivät synny pelkästään sillä, että rahaa jaetaan tasaisesti kartalle. Ne edellyttävät harkittuja ratkaisuja, investointeja sinne, missä niillä on suurin vaikuttavuus, ja se vaatii myös tarkkaa suunnitelmallisuutta, joka katsoo yli vaalikausien. Arvoisa puhemies! Suomen Keskustan mallissa turvallisuutta lähestytään hajauttamisen kautta. Ilman riittävää resursointia ja selkeää valtakunnallista koordinaatiota hajauttaminen voisi myös heikentää maanpuolustuksen valmiutta ja reagointikykyä. Turvallisuudessa tarvitaan jämäkkää johtamista, selkeitä rakenteita ja keskitettyä varautumista. Samalla Suomen Keskustan budjettiesitys lisää menoja ilman kestävää rahoituspohjaa. Velka tulee aina tulevien sukupolvien maksettavaksi. Silloin eivät lastenlapsemme kyllä varmasti kiitä. Se myös heikentää valtion kykyä vastata tuleviin kriiseihin riippumatta siitä, ovatko ne sotilaallisia, taloudellisia tai ympäristöön liittyviä tilanteita. Arvoisa puhemies! Koko Suomi ansaitsee olla turvattu, mutta turvallisuutta ei rakenneta karttakirjan avulla vaan realistisella, kestävällä, valtakunnallisesti johdetulla politiikalla. Tässä Suomen Keskustan vaihtoehdossa hyvä tarkoitus hukkuu hajanaisuuteen ja taloudelliseen kestämättömyyteen. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-26T22:53:49,2025-11-26T22:57:18,Käsitelty,1.1 2025_116_356,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite keskustan eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 12/2025 vp,"Edustaja Siponen poissa, edustaja Strandman poissa, edustaja Partanen poissa, edustaja Mehtälä poissa, edustaja Lohi poissa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_357,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite vihreän eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 11/2025 vp,Päiväjärjestyksen 8. asiana on keskustelu vihreän eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista. — Keskustelu alkaa. Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_116_358,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite vihreän eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 11/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tein lyhyen analyysin vihreän liikkeen vaihtoehdostanne. Vihreiden vaihtoehtobudjetissa on nähtävissä, että painopiste on voimakkaasti ympäristö- ja ilmastokysymyksissä. Tämä ei varmastikaan ketään paikalla ollutta yllätä, mutta turvallisuus jää siinä toissijaiseksi. Vaikka ilmastoturvallisuus on tärkeä asia pitkällä aikavälillä, Suomen tämänhetkinen turvallisuusympäristö vaatii panostuksia myös maanpuolustuskykyyn, rajaturvallisuuteen ja kriisinsietokykyyn. Budjetista puuttuu selkeä vastaus siihen, miten Suomi varautuu nopeasti muuttuviin turvallisuusuhkiin ja hybridivaikuttamiseen. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-26T22:57:43,2025-11-26T22:58:52,Käsitelty,1.1 2025_116_359,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite vasemmistoliiton eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 8/2025 vp,Päiväjärjestyksen 9. asiana on keskustelu vasemmistoliiton eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista. — Keskustelu alkaa. Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_116_360,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite vasemmistoliiton eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 8/2025 vp,"Kiitos, kunnioitettu puhemies! Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti lähestyy turvallisuutta ensisijaisesti tasa-arvon ja eriarvoisuuden vähentämisen näkökulmasta. Nämä ovat tärkeitä tavoitteita, mutta ne eivät yksin riitä vastaamaan uuden ajan turvallisuusuhkiin, kuten hybridisodankäyntiin, kyberhyökkäyksiin, geopoliittiseen epävakauteen tai puolustuksellisiin tarpeisiin. Turvallisuus tarvitsee myös strategista, sotilaallista ja viranomaisiin liittyvää varautumista, joka jää esitetyssä budjetissa riittämättömäksi. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+9.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-26T22:59:18,2025-11-26T23:00:16,Käsitelty,1.1 2025_116_361,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite vasemmistoliiton eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2026>>>Keskustelualoite KA 8/2025 vp,Edustaja Partanen poissa., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_362,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 101/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Siellä on ensimmäinen puheenvuoro edustaja Hännisellä. Olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_116_363,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 101/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko ovat vuosisatojen ajan olleet tämän maan kantavia rakenteita, eivät vain hengellisen elämän vaan myös yhteiskunnallisen palvelun näkökulmasta. Kirkot hoitavat edelleen tehtäviä, jotka kuuluvat kaikille suomalaisille: hautaustoimen, väestökirjanpitoa, ja kulttuurihistoriallisesti tärkeän rakennusperinnön ylläpitoa. On selvää, että kun annetaan tehtäviä, on annettava yhteisölle siihen myös riittävät resurssit. Myös päinvastoin, kun annettuja resursseja vähennetään, vähennetään myös tehtäviä. Eli annettujen tehtävien ja annettujen resurssien tulee kohdata. Näillä tärkeillä tehtävillä on merkitystä ihmisen koko elämänkaaressa syntymästä aina viimeiseen lepoon asti. Nyt käsiteltävänä oleva esitys perustuu siihen, että kaikkia tehtäviä tarkastellaan myös osana valtiontalouden kokonaisuutta vastuullisesti ja tulevaisuuteen katsoen. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta on antanut esityksestä tasapainoisen mietinnön. Uskon siihen, että nykypäivänä on paljon asioita, joita voimme tehdä tehokkaammin. Tärkeä on myös valiokunnan painotus siitä, että kriisitilanteissa, kuten sodissa, luonnonkatastrofeissa ja onnettomuuksissa, hautaustoimen on toimittava. Se on osa huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta. Kirkkojen rooli henkisen kriisinkestävyyden ja yhteisöllisen tuen tarjoajana on tällöin korvaamaton. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen tarkoitus ei ole pienentää kirkon arvoa suomalaisessa yhteiskunnassa. Päinvastoin, hallituksen linja lähtee siitä, että vakaata taloutta rakennetaan yhdessä niin, että jokainen kantaa vastuuta omien tehtäviensä mukaan. Kirkko tekee tänäkin päivänä hiljaista mutta tärkeää työtä: diakoniatyötä, apua yksinäisille, tukea perheille, lohtua vaikeuksien keskellä. Se on työtä, jolla on syvät juuret kristillisessä lähimmäisenrakkaudessa ja joka vahvistaa koko yhteiskuntamme kestävyyttä. Samalla on oikein, että valtiontalouden raamit kestävät myös tulevien sukupolvien näkökulmasta. Siksi vastuullisuutta ja sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta on pidettävä ohjenuorana. Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee sekä vahvan talouden että vahvan henkisen perustan. Tämä esitys kantaa molempia tavoitteita. Meidän on tehtävä töitä turvallisemman tulevaisuuden varmistamiseksi. Se työ tehdään yhdessä perustuen luottamukseen ja toinen toistemme arvostamiseen ja kunnioittamiseen. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+11.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-26T18:09:22,2025-11-26T18:13:27,Käsitelty,1.1 2025_116_364,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 101/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2025 vp,"Edustaja Kontula poissa, edustaja Kallio poissa. — Edustaja Sarkkinen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_365,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 101/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtion kirkoille kohdistaman rahoituksen perusteena on kompensoida julkisen vallan tehtäviä, joita kirkot historiallisista syistä hoitavat. Näistä taloudellisesti merkittävin tehtävä on hautaustoimi. Rahoitusta leikattiin tuntuvasti vuosi sitten. Jo tätä ennen rahoituksen indeksikorotuksia on rajoitettu yhdellä prosenttiyksiköllä vuosina 2024—2027. Nyt rahoitusta esitetään jälleen leikattavaksi. Leikkausten seurauksena syntyy tilanne, jossa seurakunnat joutuvat joko rahoittamaan muiden kuin kirkkoon kuuluvien hautauksen jäsentensä kirkollisverotuotoilla tai vaihtoehtoisesti korottamaan hautausmaksuja merkittävästi. Kirkkojen rahoituksesta ja yhteiskunnallisista tehtävistä on jo viimevuotisen hallituksen esityksen yhteydessä luvattu laatia selvitys, joka ei ilmeisesti ole vieläkään käynnistynyt. Mahdolliset muutokset rahoituksessa tai julkisten tehtävien hoidon vastuissa tulisi toteuttaa vasta tämän selvityksen valmistuessa. Edellä olevan perusteella ehdotankin, että lakiehdotukset hylätään.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+11.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-11-26T18:13:40,2025-11-26T18:14:54,Käsitelty,1.1 2025_116_366,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 101/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2025 vp,Edustaja Elo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_367,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 101/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä hallitus on tosiaan leikkaamassa kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin myönnettävää valtionrahoitusta 9,8 miljoonalla eurolla vuosina 2026 ja 2027. Kyseessä on puhdas säästölaki valtiontalouden tasapainottamiseksi. En tätä leikkausta voi kannattaa, koska se johtaisi siihen, että seurakunnat joutuvat kattamaan yhteiskunnallisten tehtävien hoitamisesta kertyvää alijäämää kirkollisverotuotoilla tai korottamalla tehtävistä perittäviä maksuja. Keskeisin yhteiskunnallinen tehtävä on hautaustoimi, eli näiden maksujen korotukset näkyisivät sitten omaisten kukkarossa. Pidän esitystä huonosti valmisteltuna ja kirkkojen kannalta kohtuuttomana. Hallitus on jo aiemmin hallituksen esityksen yhteydessä tosiaan luvannut laatia kirkkojen rahoituksesta ja yhteiskunnallisista tehtävistä selvityksen, mutta tällaista selvitystä ei ole saatu. Edustaja Hänninen täällä puhui kauniisti kirkon merkityksestä ja totesi jotakuinkin, että tällä esityksellä ei ole tarkoitus vähentää kirkon arvoa. Ajattelen, että niin tämä leikkaus kuitenkin käytännössä tekee. Pidän tärkeänä, että mahdolliset muutokset kirkon rahoitukseen ja vastuisiin koskien julkisten tehtävien hoitoa tehdään riittävien selvitysten pohjalta ja ennen kaikkea hyvässä yhteistyössä kirkon kanssa. Hallintovaliokunnassa nousi esiin se, että kun yhä suurempi osa ihmisistä ei kuulu kirkkoon ja kuitenkin kirkko niistä hautaustoimista vastaa — pidän sitä tärkeänä ja arvokkaana, että näin voi olla myös tulevaisuudessa — niin on toki välttämätöntä käydä sitä keskustelua ja tehdä ne selvitykset sen pohjalle, miten jatkossa rahoitus hoidetaan. Mutta tämä, että leikataan ensin ja selvitetään vasta sen jälkeen, ei mielestäni ole kestävää eikä kohtuullista. Eli kannatan edustaja Sarkkisen tekemää hylkäysehdotusta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+11.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-11-26T18:14:56,2025-11-26T18:17:09,Käsitelty,1.1 2025_116_368,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 101/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2025 vp,Edustaja Lehtinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_369,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 101/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edellisiin puheenvuoroihin viitaten halusin käyttää tässä myöskin oman puheenvuoroni lähinnä sen suhteen, ettei ole ikään kuin automaattisesti todettua, että hautauskulut merkittävästi kasvaisivat lähivuosina. Se johtuu pitkälle siitä, että uurnahautausten määrät ovat merkittävästi lisääntyneet ja yli puolet nykyisellään haudataan tuhkauksen kautta. Näissä tapauksissa kustannukset ovat merkittävästi pienemmät. Valitettavasti valiokuntakäsittelyssä emme tarkkaa tietoa saaneet siitä, mikä on kirkolla näkymä siitä, mitkä hautausten kustannukset tulevat tulevaisuudessa olemaan, ja siksi on vaikea sanoa sitä, mikä sen vaikutus on vaikkapa yksittäisen haudattavan kustannuksiin tai omaiselle tuleviin kuluihin. Eli tässä täytyy ehkä muutama vuosi vielä tarkastella ja odottaa, ennen kuin päästään oikeiden kulujen äärelle ja tiedetään, mikä on se oikean suuruinen rahoitus, jolla valtion tulee seurakuntia tukea. Joka tapauksessa selvää on se, että myöskin seurakuntien pitää kantaa taloudellista vastuuta tästä valtiontalouden tilanteesta, koska suuri osa rahoituksesta tulee valtion kautta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+11.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-11-26T18:17:09,2025-11-26T18:18:18,Käsitelty,1.1 2025_116_370,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Vornanen poissa, edustaja Kontula poissa. — Edustaja Vigelius.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_116_371,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Millä ehdoilla maahanmuuttaja saa luvan jäädä pysyvästi Suomeen? Tästä on kyse, kun puhumme pysyvistä oleskeluluvista ja niiden tuntuvista kiristyksistä, joita olemme nyt täällä eduskunnassa säätämässä. Pysyvän luvan saatuaanhan ulkomaalaisella ei enää ole samanlaista velvollisuutta tehdä täällä Suomessa työtä tai tulla omillaan toimeen. Siksi niitä ei tulisi kevyin perustein myöntää. Aiemmin pysyvän oleskeluluvan ehdot ovat olleet poikkeuksellisen kevyet Suomessa, kunhan aiemman oleskeluluvan ehdot on yhä täytetty ja maassa on vietetty neljä vuotta. Kovin ovat kevyet ehdot olleet: ei vaatimusta kielitaidosta, monissa tapauksissa ei edes työstä tai turvatusta toimeentulosta, siitä, että olisi kontribuoinut tälle yhteiskunnalle jotakin olonsa aikana. Nyt tämä muuttuu. Tiukennamme pysyvän oleskeluluvan saamisen ehtoja. Korotamme ulkomaalaisilta vaaditun asumisajan pääsääntönä neljästä kuuteen vuoteen, lisäksi edellytämme jatkossa, ettei luvansaaja nojaa suomalaiseen sosiaaliturvaan, vaadimme jatkossa hakijoilta myös suomen tai ruotsin kielen taitoa, ja korotamme rikosten tekemisestä seuraavia sanktioita pysyvän oleskeluluvan hakijalle. Tiukennusten ohella kuitenkin korkean lisäarvon tulijoille tarjotaan joitain kevennyksiä ehtoihin korkeakoulututkinnon, työhistorian tai kielitaidon omaamisen kautta, siis kannustimia juuri niille erilaisille maahanmuuttajaryhmille, jotka pystyvät kontribuoimaan tähän yhteiskuntaan ja jotka ovat jo osoittaneet, että haluavat kotoutua ja että heillä on myös edellytyksiä jäädä tänne. Kaikkinensa pysyvien oleskelulupien ehtoja kiristetään, jotta virheiltä voitaisiin välttyä ja varmistua, että tänne pysyvästi jäävät ulkomaalaiset ovat Suomelle hyödyksi, eivät haitaksi, ja että he osallistuvat Suomen rakentamiseen, eivät sen rasittamiseen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+12.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-26T18:18:58,2025-11-26T18:21:13,Käsitelty,1.1 2025_116_372,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_373,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen tulee olla maa, johon halutaan tulla rakentamaan elämää eli tekemään työtä, opiskelemaan ja oppimaan kieltä. Samalla Suomen tulee olla maa, jossa turvallisuus, osallisuus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Tällä hallituksen esityksellä tiukennetaan pysyvän oleskeluluvan saamisen ehtoja. Esitys perustuu selkeään periaatteeseen: pysyvän luvan voi saada se, joka sitoutuu yhteiskuntaan, työskentelee, opiskelee, oppii kieltä ja elää nuhteettomasti. Arvoisa puhemies! Nykyisin pysyvän oleskeluluvan voi saada neljän vuoden yhtäjaksoisen asumisen jälkeen. Jatkossa pääsääntö olisi kuusi vuotta, ja edellytyksenä olisi myös kahden vuoden työhistoria sekä tyydyttävä kielitaito. Tärkeä muutos on se, että ehdoton vankeusrangaistus katkaisisi asumisajan kertymisen. Suomalaisen yhteiskunnan pysyvää jäsenyyttä ei voi rakentaa rikosten varaan. Tämän esityksen tärkein tehtävä on kannustaa. Pysyvän luvan voi saada nopeammin esimerkiksi silloin, jos henkilö suorittaa Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon, työskentelee yli 40 000 euron vuositulolla tai osoittaa erityisen hyvää kielitaitoa. Kyse ei siis ole porttien sulkemisesta vaan oikeiden ovien avaamisesta heille, jotka haluavat osallistua, kuulua yhteisöömme ja sitoutua yhteiskuntamme arvoihin. Arvoisa puhemies! Tämä esitys tukee turvallisuutta kahdella tavalla. Ensinnäkin se kannustaa tulemaan osaksi yhteiskuntaamme, työhön, opiskeluun ja kielen opiskeluun. Toiseksi se selkeyttää viestiä siitä, että Suomessa pysyvä oleskelu edellyttää vastuun kantamista sekä yhteisten pelisääntöjen noudattamista. Meidän tulee pystyä turvaamaan yhteiskunnan eheys ja sisäinen turvallisuus. Tämä ei ole vastakkainasettelua vaan yhteisten pelisääntöjen vahvistamista. Kyse ei ole siitä, että pysyvän oleskeluluvan saamisen ehtoja kohtuuttomalla tavalla tiukennettaisiin. Kyse on siitä, että kannustamme jokaista olemaan osa yhteiskuntaamme. Arvoisa puhemies! Pysyvän oleskeluluvan tulisi olla osoitus molemminpuolisesta sitoutumisesta. Tällä esityksellä hallitus rakentaa järjestelmää, jossa vastuullinen maahanmuutto ja kansallinen turvallisuus eivät ole ristiriidassa vaan kulkevat rinta rinnan. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+12.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-26T18:21:27,2025-11-26T18:25:16,Käsitelty,1.1 2025_116_374,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_375,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Toisessa käsittelyssä on hallituksen esitys ja hallintovaliokunnan mietintö pysyvien oleskelulupien ehtojen tiukentamiseksi, ja vihdoin mennään oikeaan suuntaan. Maahanmuuttopolitiikka on ollut aivan liian löysää, ja pysyviä oleskelulupia on jaettu liian kevyin perustein. Suomi on ollut sinisilmäinen aivan liian pitkään. Pysyvä oleskelulupa on arvokas asia, ja se pitää ansaita. Tällä esityksellä vaaditaan kuuden vuoden oleskelua, työtä, kielitaitoa ja ennen kaikkea vastuunkantoa omasta elämästä. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kuuden vuoden jälkeenkin pysyvän oleskeluluvan saadakseen pitää osoittaa, että osaa puhua suomea tai ruotsia ja on ollut töissä kaksi vuotta niin, että enintään kolme kuukautta on saanut työttömyysturvaa tai toimeentulotukea tai muuten on ollut poissa töistä. Arvoisa puhemies! On itsestäänselvää, että jos tänne haluaa jäädä pysyvästi, pitää osata maan kieli. Suomi ei voi olla maa, jossa pysyvän luvan saa ilman kykyä puhua suomea tai ruotsia. Ilman kieltä ei synny kotoutumista, ja ilman kotoutumista syntyy ongelmia, joita olemme nähneet jo aivan tarpeeksi. Kielitaidottomana on vaikea myöskin omaksua Suomen lainsäädäntöä ja toimintakulttuuria. Kotoutumisen täytyy lähteä maahanmuuttajan omasta tahdosta ja halusta. Meillä voi olla tilanteita, että pahimmillaan kymmeniä vuosia Suomessa olleet tarvitsevat tulkkeja, kun asioivat vaikkapa poliisin kanssa. On täysin oikeudenmukaista, että jos Suomeen tullaan ja täällä rikotaan Suomen lakia, se vaikuttaa oleskelulupiin. Suomi ei ole mikään rikollisten suojapaikka, vaan nuhteettomuuden täytyy olla vaatimus tänne tulevalta. Suomeen muualta tulevat rikolliset tulee palauttaa lähtömaihinsa, ja maastakarkotukset ovatkin lisääntyneet. Arvoisa puhemies! Palaan vielä puheessani keskustan jättämään vastalauseeseen, joka toden totta oli hämmentävä. Vastalauseessaan keskusta esittää, että ylempien korkeakoulututkintojen lisäksi myös Suomessa suoritettu ammatillinen perustutkinto oikeuttaisi pysyvään oleskelulupaan. Käytännössä keskusta siis avaisi tien halpatyövoimalle, jonka myötä yhä enemmän suomalaiset ammatillisen koulun käyneet korvautuisivat ulkomaalaisilla. Suomalainen ammattiosaaminen on arvostettua, ja sitä sen tulee olla jatkossakin. Jo nyt vetovoimaa tietyille aloille ei ole suomalaisilla, kun alan työt tekevät pääasiassa ulkomaalaiset halpatyöntekijät. Tämä on myös yhteiskunnan yhtenäisyyden kannalta iso ongelma, jos meille muodostuu matalapalkkaisia maahanmuuttajatyöpaikkoja entisestään. Tämä on myös näille ulkomaalaisille työntekijöille epäoikeudenmukaista. Jo nykyisin Suomessa ammatillisessa koulutuksessa on todella paljon ulkomaalaisia opiskelijoita. Jos tämän tutkinnon suorittaminen olisi pysyvään oleskelulupaan oikeuttava, meillä ei olisi mitään takeita siitä, että he työllistyisivät, sitoutuisivat ja olisivat aidosti hyödyksi suomalaiselle yhteiskunnalle. Vastalauseen mukainen ehdotus, johon eivät muun muassa edes sosiaalidemokraatit lähteneet mukaan, lisäisi aivan uudella tavalla Suomessa ulkomaalaista halpatyövoimaa ja heikentäisi työehtoja. Arvoisa puhemies! Vihdoin ymmärretään, että pysyvä oleskelulupa pitää ansaita työllä, kielitaidolla, nuhteettomuudella ja aidolla näytöllä siitä, että haluaa kunnioittaa suomalaista kulttuuria ja olla rakentava osa tätä maata. Erityinen kiitos vielä sisäministeri Mari Rantaselle, joka tekee hyvää työtä Suomen ja suomalaisten turvallisuuden eteen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+12.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-11-26T18:25:24,2025-11-26T18:29:31,Käsitelty,1.1 2025_116_376,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,Edustaja Sarkkinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_377,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Orpon hallitus on tiukentanut ulkomaalaislakia lukuisilla erilaisilla muutoksilla. Yhteinen nimittäjä esityksille näyttää olevan Suomen muuttaminen, vähemmän houkuttelevaksi maaksi tekeminen, ja viesti siitä, ettei maahanmuuttajia kaivata Suomeen. [Miko Bergbom: Ei! — Joakim Vigelius: Ei!] Nyt esitetyt muutokset, samoin kuin aiemmat oleskelulupiin ja kansalaisuuden edellytyksiin tehdyt muutokset, pyrkivät myös vahvasti lisäämään Suomen maahanmuuttopolitiikan sosioekonomista valikoivuutta. Esityksen julkilausuttuna tavoitteena on kannustaa kotoutumiseen ja antaa näkymä tulevaisuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämähän on hyvä tavoite, mutta vaatimuksia siis lisätään ja samaan aikaan kotoutumispalveluista on leikattu ja leikataan, mikä siis heikentää kotoutumisen edellytyksiä. Arvoisa puhemies! Esitys ei kestä tarkempaa tarkastelua. Suomessa on työvoimapulaa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tehtävissä, joihin työllistytään usein ammatillisen tutkinnon myötä. Siitä huolimatta hallitus haluaa rajata alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ilman oleskeluaikaedellytystä saatavan pysyvän oleskeluluvan ulkopuolelle, vaikka tälle rajaukselle ei ole esitetty kestäviä perusteluja. Erityisen huolestuttavaa on lisäksi se, että lapsen pysyvä oleskelulupa sidotaan huoltajan lupaan lapsen edun vastaisesti. Lisäksi vastikään täysi-ikäistyneiden kohdalla työhistoriavaatimus on käytännössä kohtuuton. Käsittelyssä olevalla esityksellä ja hallituksen aiemmin toteuttamilla tiukennuksilla vaikeutetaan erityisesti pakolaisten sopeutumista yhteiskuntaan. Kansainvälistä suojelua saaneet ovat lähtökohtaisesti ihmisiä, joiden kohdalla maahanmuutto on pysyväisluonteista, koska kotiinpaluu on usein lähtökohtaisesti poissuljettu vaihtoehto. Ei ole yksilön eikä yhteiskunnan edun mukaista vaikeuttaa näiden ihmisten kotoutumista. Esityksen ongelmat ja haittavaikutukset on valitettavasti käsittelyssä pitkälti sivuutettu, ja edellä olevalla perusteella ehdotan, että lakiehdotus hylätään.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+12.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-11-26T18:29:33,2025-11-26T18:31:47,Käsitelty,1.1 2025_116_378,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,Edustaja Huhtasaari., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_379,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Sarkkiselle: Se on ihan totta, että me haluamme vähemmän sellaista maahanmuuttoa, joka nostaa meidän rikostilastoja, joka aiheuttaa turvattomuutta, yhteiskunnan koheesion hajottamista, nostaa rikostilastoja ja aiheuttaa runsaasti kustannuksia. Tällaista maahanmuuttoa me totisesti haluamme vähemmän. Me haluamme tänne ihmisiä, jotka arvostavat tätä meidän yhteiskuntaa, arvostavat meidän perinteitä, kuten joulua. Nyt on tulossa joulu, meillä on joulutori tuolla, mutta monissa Euroopan maissa joulutorit on peruttu, ja tämä johtuu ihan siitä, että kaikilla kunnilla ei ole rahaa niihin vaadittuihin turvatoimiin, koska terrori-iskujen uhka on noussut niin korkeaksi nimenomaan tämän vastuuttoman maahanmuuttopolitiikan vuoksi. En ymmärrä, missä vaiheessa täällä lännessä, täällä Euroopassa, iso osa poliitikoista aivopestiin siihen, että tehdään vastuutonta maahanmuuttopolitiikkaa. Vaikka hedelmät olivat nähtävissä, hedelmät ovat edelleen nähtävissä, niin silti poliitikot suorastaan pakotettiin siihen, että rajat pitää olla auki, kaikki ovat tervetulleita. Ja sitten tänne tulee — tietenkin tänne tulee, kun meillä on korkea sosiaaliturva — paljon sellaisista maista ihmisiä, jotka eivät halua edes sopeutua, jotka eivät kunnioita meidän kulttuuria. Heillä on oma kulttuurinsa, ja esimerkiksi UK:ssa monessa paikassa jo noudatetaan šaria-lakia. Tällä hetkellä Euroopassa on hieman herätty — perussuomalaiset ovat tehneet sitä Suomessa. Monet muut puolueet, meidän sisar- ja veljespuolueet, ovat tehneet sitä muualla Euroopassa. Ja me ollaan aloitettu todellakin tuntuvat kiristykset. Tämä pysyvä oleskelulupa on yksi niistä tuntuvista kiristyksistä. Suomessa tämä kelkka on mahdollista kääntää esimerkiksi Ruotsia paremmin, koska Ruotsi on ottanut niin paljon enemmän sitä humanitaarista maahanmuuttoa, joten Ruotsin kelkan kääntäminen on erittäin vaikeata. Voi olla, että 2050-luvulla enemmistöuskonto Ruotsissa on islam. Mutta kiitos perussuomalaisille, kiitos meidän sisäministerille, joka lakkaamatta ja väsymättä ajaa Suomeen perussuomalaista maahanmuuttopolitiikkaa. Jos jotain perussuomalaiset ovat tässä hallituksessa saaneet aikaan, ne ovat maahanmuuttopolitiikan tuntuvat kiristykset: tämä neljästä kuuteen vuoteen, ja tässä on paljon erilaisia ehtoja, kuten kotoutuksia — semmoisia itsestäänselvyyksiä, aivan täysin itsestäänselvyyksiä, jos muuttaa johonkin maahan. Mutta näitä nyt vasta tuodaan tänne, koska perussuomalaiset ovat nyt ensimmäistä kertaa hallituksessa — todelliset perussuomalaiset, jotka ajavat maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+12.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2025-11-26T18:31:51,2025-11-26T18:35:09,Käsitelty,1.1 2025_116_380,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,Edustaja Elo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_381,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Orpon hallitus on tosiaan kiristänyt ulkomaalaislakeja useilla erillisillä muutoksilla, jotka ovat vaikeuttaneet ennen kaikkea kansainvälistä suojelua hakevien ja saavien asemaa mutta hankaloittaneet myös muilla perusteilla Suomeen tulleiden asettumista osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Ongelmallista on, että lukuisat erilliset kiristykset muodostavat vaikeasti hallittavan kokonaisuuden ja tekevät jo ennestään monimutkaisesta ja vaikeaselkoisesta ulkomaalaislaista yhä sekavamman ja vaikeammin sovellettavan. Ei ole hyvää lainsäädäntöä, että eri hankkeiden yhteisvaikutuksia ei ole asianmukaisesti arvioitu perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta, eikä tällaista arviota sisälly myöskään nyt päätettävänä olevaan esitykseen. Erityisen paljon kritiikkiä hallituksen esitys on saanut siitä, että ehdotuksen mukaan Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon, jatkotutkinnon tai yliopistossa alemman korkeakoulututkinnon suorittanut saisi pysyvän oleskeluluvan ilman oleskeluaikaedellytystä mutta alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneella ei tätä samaa oikeutta ole. Tälle ei ole esitetty mitään kunnollisia perusteluita. Arvoisa puhemies! Hallitus on ottanut missiokseen Suomen tekemisen vähemmän houkuttelevaksi tänne haluaville ja täällä oleville. Tämä ei ole kestävää suomalaisen yhteiskunnan eikä tänne elämäänsä rakentamaan tulleiden maahanmuuttajien kannalta, eikä tämä ole vihreiden linja. Kannatan edustaja Sarkkisen tekemää hylkäysesitystä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+12.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-11-26T18:35:09,2025-11-26T18:36:44,Käsitelty,1.1 2025_116_382,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,Edustaja Bergbom., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_383,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Edustaja Sarkkinen käytti puheenvuoron, jossa arvosteli hallituksen esitystä pysyvien oleskelulupien kiristämiseksi. Hän perusteli vastustusta muun muassa sillä, että tuntuu siltä, että hallituksen maahanmuuttopolitiikka on sen kaltaista, että tänne ei haluta ihmisiä ja että ei olisi tervetullut Suomeen. Samaan aikaan hän perusteli myöskin vastustusta sillä, että sotessa on työvoimapula. Ihmettelen tätä siltä osin, koska vasemmistoliiton puheenjohtaja juuri vähän aikaa sitten totesi, että Suomessa on vakava työttömyyskriisi, eli meillä on niin paljon työttömiä ihmisiä. Eli hetkonen, onko nyt sotessa työvoimapula, vai olisiko niin, että Suomesta löytyisi tällä hetkellä yli 300 000 työttömän ihmisen joukosta ihmisiä töihin myös sosiaali- ja terveysalalle, vai onko niin, että vasemmistoliitto haluaa, että sosiaali- ja terveysalan työntekijät tuodaan ulkomailta? No, sitten tähän itse esitykseen, joka nyt on niin rasistinen ja kamala, niin kuin vasemmisto ja vihervasemmisto laajemminkin väittää: Mietitäänpä nyt hetki. Onko se siis liikaa pyydetty, että saadakseen pysyvän oikeuden oleskella suomalaisessa yhteiskunnassa — huom. pysyvän — pitää osata suomen tai ruotsin kieltä tai että saadakseen pysyvän oikeuden oleskella Suomessa pitää käydä töissä? Siis nämä ovat ihan perusvaatimuksia. Eiväthän nämä ole millään tavalla jotenkin ongelmallisia. Siis eihän me nyt voida jakaa ihmisille pysyviä oleskeluoikeuksia tähän maahan, jos he eivät ole millään tavalla osoittaneet integroituneensa suomalaiseen yhteiskuntaan. Siis sellainen maahanmuuttopolitiikkahan johtaa kansakunnan tuhoon väistämättä. Eihän sellaista voi yhdistää meidän kaltaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan, joka perustuu siihen, että veronmaksajien rahoilla rahoitetaan ne sosiaali- ja terveyspalvelut, joita tässä maassa ihmiset tarvitsevat. Mutta auta armias, jos me avataan maailman ovet ja portit kaikille maailmasta tulla tänne oleskelemaan oppimatta kieltä ja käymättä töissä, niin on päivänselvä asia, että se johtaa tuhoon ja se johtaa siihen, että me joudutaan tekemään huomattavasti isompia sopeutustoimia. Vähän niin kuin kun Yleisradiolta juuri luin uutisen, että suurin osa työttömyyden kasvusta selittyy itse asiassa maahanmuutolla. Sen takia sitä maahanmuuttopolitiikkaa on syytä kiristää, ja tämän hallituksen aikana kiristetään ehtoja, millä tähän maahan saa tulla ja kuinka kauan täällä maassa saa olla, koska ei voi olla niin, että on joku rajaton oikeus tulla Suomeen ja olla osallistumatta suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen samaan aikaan kun meillä on asumisperusteinen sosiaaliturva, kun sitä ei valitettavasti tässä maassa ole rajattu Suomen kansalaisille, vielä. Se päivä onneksi tulee jossain kohtaa, kun kaikki siihen heräävät. Sitten kun on olemassa tilastoja siitä, että erilaisiin sosiaalietuuksiin maahanmuuttajille menee tällä hetkellä yli kaksi miljardia euroa, niin kysynpä vain, missä menee se raja. Sitä ihmettelen. Kannattaisi vähän miettiä siellä vasemmallakin, minkälaista maahanmuuttopolitiikkaa sitä on sitten halukas edistämään. Ja kyllä, perussuomalaiset ovat sitä mieltä, että kaikki eivät tähän maahan ole tervetulleita. Tänne eivät ole tervetulleita rikolliset ihmiset, ja tänne eivät ole tervetulleita sellaiset ihmiset, jotka eivät halua osallistua suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseen. Jos se on rasismia sanoa ääneen, että me halutaan Suomeen sellaisia ihmisiä, jotka osallistuvat suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseen ja rakentamiseen tulevaisuudessa, niin sitten se on. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+12.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-11-26T18:36:50,2025-11-26T18:40:12,Käsitelty,1.1 2025_116_384,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,Edustaja Lehtinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_385,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pitää ymmärtää, mitä pysyvä lupa tarkoittaa. Se todellakin tarkoittaa rajatonta oikeutta olla Suomessa kymmeniä vuosia tai jopa kuolemaan asti. Eli käytännössä ei tarvitse hakea enää koskaan uudelleen lupaa Suomeen, mikäli muuten pysyvän luvan ehdot täyttää eikä syyllisty vakaviin rikoksiin, esimerkiksi. Ensimmäisellä kierroksella käytiin paljon keskustelua siitä, että tämä pysyvien lupien tiukennus estää rakkauden kautta Suomeen tulleiden oleskelun täällä Suomessa. Haluan vielä siihen palata, se ei nimittäin lainkaan pidä paikkaansa. Ensinnäkin: voidaanko pitää kohtuuttomana sitä, että Suomeen pysyvästi puolisoksi tulevalta vaadittaisiin suomen kieltä, sen opiskelua, jos aikoo yhteiskunnan jäsen olla? Sitten jos ei jostakin syystä kykene tai halua hakeutua työelämään mukaan, niin vaihtoehtona on myöskin pitkään oleskelleen EU-lupa, joka tulee EU-lainsäädännöstä ja jossa vaatimuksena on viiden vuoden asumisaika. Toki sielläkin on toimeentuloedellytystä ja kielitaitoedellytystä mutta ei ole varsinaista työssäoloehtoedellytystä, joka tähän tuotiin mukaan. Kuvastaa hyvin sitä, että tämä suomalainen löperö lainsäädäntö maahanmuutossa johti siihen, että tämä meidän kansallinen pysyvä lupa on ollut huomattavasti suositumpi kuin pitkään oleskelleen EU-lupa, joka taas sitten muissa maissa on monesti se ainut vaihtoehto pysyvään oleskeluun. Sitten tästä viestistä ulos: Täällä kerrottiin, että se olisi muka se, että me emme halua tänne ulkomaalaisia. Se viesti ei ole lainkaan se, vaan me haluamme tänne ulkomaalaisia, jotka haluavat integroitua tähän yhteiskuntaan. Ainoastaan siksi näitä muutoksia tehdään. On aina ikävää, kun vääristellään sitä tarkoitusta, joka näillä laeilla on. Hämmästelen myöskin itse tuota työvoimapulaa hoitajien suhteen. Kyselytunnilla täällä huudetaan jatkuvasti, että nyt irtisanotaan kymmenittäin hoitajia hyvinvointialueilta. Sitten tulee tämän asian käsittely, ja meillä onkin yhtäkkiä työvoimapula hoitajista. Kumpi, arvon oppositio, teillä nyt sitten on? Ja siitä, ettei olisi vaihtoehtoja korkeakouluopiskelijoille: Ammattikorkeakoulusta valmistuneilla on muun muassa se hyvä vaihtoehto, että tienaamalla 40 000 euroa vuodessa pääsee ilman kielitaitovaatimustakin pysyville oleskeluluville. Myöskin siellä tulee ikään kuin uusi väylä, mutta se vaatii sitä, että sinulla pitää olla omaa tahtoa integroitua tähän yhteiskuntaan joko työn tai kielen kautta tai molempien kautta. Ei voi ikään kuin tulla niin, että kaikki tulee ilmaiseksi. Mitä tulee vielä tähän sekavaan lakiin, niin yllättävän monet viranomaiset ovat sanoneet, että näitten muutosten jälkeen laki on selkeämpi, sitä on helpompi soveltaa ja pystytään tekemään huomattavasti enemmän toimia kuin aikaisemmin. Vielä viimeisimpänä: tämä keskustan ehdotus siitä, että kaikkien ammattikoulun käyneiden pitäisi saada pysyvä oleskelulupa, johtaisi siihen, että meidän työmarkkinoille tulisi 50 000 ammattikoulusta valmistunutta ilman, että on mitään tietoa siitä, onko heillä halua tai kykyä tehdä Suomessa töitä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+12.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-11-26T18:40:13,2025-11-26T18:43:18,Käsitelty,1.1 2025_116_386,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,Edustaja Vigelius., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_387,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan ensimmäisessä käsittelyssä käytyihin keskusteluihin tämän lakipykälän osalta koskien pysyviä oleskelulupia. Siinä keskustelussa edustaja Kiljunen käytti seuraavanlaisen puheenvuoron: ”Tätä kaikkea inhimillisesti katsoen tämä keskustelu tuntuu täysin kreisiltä ja kummalliselta. Sen takia kyllä vähän häkeltyneenä katson, kun maailma menee taaksepäin, ikään kuin kutistuu, koska maailma tulee pienenemään. Tulee olemaan aika, että tätä maahanmuuttopoliittista keskustelua käsitellään ja katsotaan niin, kuinka on mahdollista, että 2000-luvun alussa vielä tuolla tavalla kohdeltiin ihmistä. Vähän samalla tavalla kuin noitavainot ovat olleet aikoinaan tai orjakauppa on ollut aikoinaan, ihminen on ollut kauppatavaraa, ihmisiä on kaupattu. Mutta puhukaa ja katsokaa ihmisyyden sisälle, kun käytätte näitä puheenvuoroja. Niin monta kärsimystarinaa tälläkin prosessilla olette aikaansaamassa.” Tällaisen väkevän puheenvuoron osan edustaja Kiljunen käytti täällä puhuessaan kanssamme, ja palaan siihen nyt jälkikäteen. Kertokaa, edustaja Kiljunen, kuka kaltoinkohtelee ja ketä. Jos tänne on saapunut ulkomaalainen, maahanmuuttaja, ja hän ei täällä pitkään oleskeltuaankaan, pysyvää oleskelulupaa tänne Suomeen hakiessaankaan ole esimerkiksi töissä, tullut omillaan toimeen, oppinut kieltä tai muultakaan osin integroitunut suomalaiseen yhteiskuntaan siitä huolimatta, että nauttii tämän maan palveluista, tämän maan etuuksista, kaikesta siitä hienosta, mitä tämä maa tarjoaa jokaiselle meistä täällä asuvalle varallisuustasoon, koulutukseen, alkuperään katsomatta, niin kuka kaltoinkohtelee ja ketä tällaisessa tilanteessa? Itse ajattelen, että jos me laitamme joitakin rajoja sille, kuka pääsee nauttimaan Suomesta, sen palveluista, sen etuuksista, sen tuista, siitä rauhallisesta ja turvallisesta yhteiskunnasta, joka on aika ainutlaatuinen tällä pallolla, niin se ei ole kaltoinkohtelua. Se on päinvastoin, se on päinvastoin, nimenomaan Suomen hyvänä pitämistä. [Juha Hänninen: Lähimmäisenrakkautta!] — Se on lähimmäisenrakkautta. Kyllä, edustaja siellä tiesi oikein, se on lähimmäisenrakkautta. — Se on juuri sitä, että me pidämme ensisijaisesti omista huolta ja me koitamme pitää huolen siitä, että omilla on asiat hyvin. Jos me otamme tänne ihmisiä muualta maailmasta, jos he haluavat tulla tänne, niin me teemme myös arvostelun ja arvion siitä, haluammeko me heitä tänne hoidettavaksemme, vai voivatko he hoitaa myös itsensä täällä ilman, että meidän tarvitsee heitä hoivata. Mutta jos on tilanteita, että ihminen ei työllisty, hän ei tule omillaan toimeen, hän ei opi kieltä, hän ei kotoudu, hän ei integroidu osaksi suomalaista yhteiskuntaa, niin ehkä hänen paikkansa ei sitten ole suomalaisessa yhteiskunnassa. Kyllä tällainenkin mahdollisuus on pidettävä mielessä, kun maahanmuuttopolitiikkaa harjoitetaan. Ei lähtökohta voi olla aina se, että rima mahdollisimman alhaalle, kaikki sisään, ja jos ei onnistu, yritä uudelleen, yritä uudelleen, yritä uudelleen, ja että missään kohtaa ei sanota, että nyt yritykset riittävät, nyt näyttää siltä, että tämä yrittäminen ei johda mihinkään, niin että haepa vauhtia sieltä kotimaasta. Maahanmuuttopolitiikkaa ei voi harjoittaa ilman velvollisuuksia ja vaatimustasoja. Muuten ei tarvita maahanmuuttopolitiikkaa. Muuten tarvitaan vain virkailijat rajalle osoittamaan, että tuonne päin, sisälle vaan kaikki. Ei me tarvita Maahanmuuttovirastoa, ei me tarvita viranomaisia valvomaan, keitä tänne tulee, kaikki vaan sisään. Ei valvota sitä, kuka täältä poistuu ja millä ehdoilla. Ei vahdita sitä, täyttyvätkö ne ehdot sen jälkeen, kun tänne on päästy. Juuri tällaisten ongelmien estämiseksi — ettei työllistytä, ettei tulla omillaan toimeen, ettei opita kieltä, ettei kotouduta suomalaiseen yhteiskuntaan —, näiden ongelmien torjumiseksi tämä hallitus tekee nyt näitä kiristyksiä, mukaan lukien nyt pysyviin oleskelulupiin. Siinä ei ole mitään väärää, eikä se ole millään tavalla kenenkään kaltoinkohtelua, noitavainoja tai yhtään mitään muutakaan, mitä edustaja Kiljusen aivan uskomattomassa puheenvuorossa täällä kuultiin. Itse uskon, että tulee olemaan aika, hieman Kiljusta mukaillen, että tätä 2000-luvun liberaalia, kaikissa huonoissa merkityksissään liberaalia, maahanmuuttopolitiikkaa, avoimien rajojen politiikkaa, aivan uskomatonta naiiviutta ja sinisilmäisyyttä tullaan katsomaan kyllä pahalla, hyvin pahalla ja mietitään, miten on voitu laiminlyödä omia ja omaa kansakuntaa näin pahalla tavalla.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+12.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-26T18:43:25,2025-11-26T18:49:06,Käsitelty,1.1 2025_116_388,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,Edustaja Bergbom., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_389,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä muutama puheenvuoro tähän aiheeseen liittyen. Siis suomalainen hyvinvointiyhteiskunta, joka on vaivalla ja kovalla työllä rakennettu, ei ole yhteensovitettavissa avoimien rajojen ja löperön maahanmuuttopolitiikan kanssa, jota vihervasemmisto laajasti edistää — vihreät, vasemmistoliitto, SDP, nykyään jopa keskusta. Miksi ei? Se johtuu yksinkertaisesti siitä syystä, että kun meillä on tulonsiirtoja tässä yhteiskunnassa, joilla rahoitetaan niiden ihmisten elämää, jotka eivät muuten pärjäisi, niin mikäli me avaamme kaikille rajat — ja kun näin on jo käynytkin — me nähdään, että nämä ihmiset siirtyvät tulonsiirtojen varaan. Tämän seurauksena meillä on töissä ihmisiä, joiden tehtävä on rahoittaa ihmisistä yhä isomman osan elämää. Se johtaa verotuksen nousuun, ja se johtaa yhteiskunnassa semmoiseen koheesion ja luottamuksen rapautumiseen. Sellaista politiikkaa vihervasemmisto mukaan lukien vihreät on ollut edistämässä. He ovat siis suomalaisvihamielinen puolue, joka kannattaa sitä, että Suomeen saa tulla hyvin löperöin ehdoin oleskelemaan ja voi saada jopa pysyvän oleskeluluvan riippumatta siitä, mitä tapahtuu. Edustaja Kiljunen käytti erittäin värikkään puheenvuoron, mutta varoisin syyttämästä edustaja Kiljusta asiasta, koska edustaja Kiljunen oikeastaan vain puki sanoiksi sen saman politiikan, mitä kaikki oppositiopuolueet tällä hetkellä ajavat: erittäin löperöä maahanmuuttopolitiikkaa vailla vastuuta. He kannattavat sitä, että tänne saa tulla Lähi-idästä kymmeniätuhansia. Muun muassa vihreät, vasemmistoliitto ja osa sosiaalidemokraateista kannattivat rajan poikkeuslain äänestyksessä sitä, että Venäjä saisi välineellistää maahanmuuttajat ja itärajalta voitaisiin siirtää tuhansia, kymmeniätuhansia, jopa satojatuhansia. Tämä oli vihervasemmiston linja — vihreiden, vasemmistoliiton ja osan sosiaalidemokraattien linja: tervetuloa Suomeen vaikka Venäjän valtion painostamana. Ei mitään vastuuta siitä, mitä sen jälkeen tapahtuu, kuka siitä Suomessa kärsii, miten viranomaisten toimintaedellytykset turvataan — ei minkäännäköistä vastuuta. Kirkas ajatus humanismista edellä ja pää edellä puuhun. Aivan sekopäistä politiikkaa. Onneksi nyt aika on sen ohittanut. Hallitus on tosiaan tehnyt merkittäviä kiristyksiä näiden pysyvien oleskelulupien osalta, Suomen kansalaisuuden kiristämisen osalta. Turvapaikkapolitiikkaa on kiristetty merkittävästi, sitten työperäisen maahanmuuton puolella tulorajoja ollaan korotettu, sitä aikaa siitä, jos työt loppuvat, kuinka kauan Suomessa saa etsiä, on kiristetty. Ja käytännössä katsoen näitä kaikkia vihervasemmisto on vastustanut. Sitten ne tulevat tänne ja pilkkaavat hallitusta siitä, että täällä velkaannutaan ja joudutaan alijäämämenettelyyn, kun samaan aikaan näistä vaihtoehdoista niin vasemmistoliiton kuin vihreidenkin osalta löytyy pakolaiskiintiön nosto. Otetaan tänne muutama tuhat hätää kärsivistä sadoista miljoonista ihmisistä ja korotetaan sillä omaa kilpeämme ja parannetaan omaa egoamme. Uskomatonta. Ja vielä veronmaksajien rahoilla.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+12.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-11-26T18:49:07,2025-11-26T18:52:16,Käsitelty,1.1 2025_116_390,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,Edustaja Lehtinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_391,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin kysyä: tiedättekö, mikä on monelle täällä työtä tekevälle tai työtä tekemään tulevalle tärkein vetovoimatekijä tässä meidän yhteiskunnassa? Se ei ole sosiaaliturva, vaan se on monelle turvallisuus. Tiedättekö samalla, mikä on suurin uhka tämän maan sisäiselle turvallisuudelle? Se on hallitsematon maahanmuutto. Jos ette usko meitä, kysykää ranskalaisilta, kysykää saksalaisilta, kysykää Belgiasta, kysykää Ruotsista, mikä vaikuttaa haitallisimmin sisäiseen turvallisuuteen. Mitkä ovat ne taustatekijät, miksi kadulla on turvatonta? Tämä on se seikka, mitä me voidaan vielä pelastaa, mihin me voidaan vielä vaikuttaa, kun me tehdään meidän maahanmuuttolakeihin näitä välttämättömiä korjauksia sen suhteen, että meidän turvallisuustilanne ei mene samanlaiseksi kuin näissä muissa verrokkimaissa. Toivon, että tähän voisi saada tukea myöskin oppositiosta — edes jossakin vaiheessa, edes vähän. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+12.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-11-26T18:52:16,2025-11-26T18:53:21,Käsitelty,1.1 2025_116_392,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,Edustaja Vigelius., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_393,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan vielä aiempiin puheenvuoroihin. Tässä aiemmin vahvan periaatteellisessa puheenvuorossaan edustaja Kiljunen pyysi arvostamaan ja arvioimaan ihmisyyttä, kun käytetään puheenvuoroja maahanmuuttopolitiikasta ja pysyvien oleskelulupien ehtojen tiukentamisesta. Kun katsotaan ihmisyyden sisälle, niin kautta historianhan ihmiset ovat muodostaneet rajattuja yhteisöjä. Ihmiset ovat järjestäytyneet yhteisen kielen, kulttuurin, historian, poliittisen itsehallinnon ympärillä. Nykyajan kontekstissa tätä voisi kutsua vaikkapa kansallisvaltioksi, ja se on paitsi käytännöllisesti myös inhimillisesti katsottuna varsin perusteltu tapa järjestää toimiva yhteiskunta. Kun puhutaan periaatteellisella tasolla, niin katsoisin, että toimivan yhteiskunnan perusedellytyksiin lukeutuu muun muassa se, että valtio on vastuussa omille kansalaisilleen, kansalaiset rahoittavat oman valtionsa, kansalaiset noudattavat sen oman valtionsa yhteisiä pelisääntöjä ja valtiolla on selkeät rajat niin maantieteellisesti kuin kansalaisuuksien ja oleskelunkin suhteen omalla alueellaan. Jos näitä perustavanlaatuisia yhteiskunnan järjestäytymiseen liittyviä kysymyksiä lähdetään kyseenalaistamaan, siis käytännössä maahanmuuttopolitiikkaa lähdetään kyseenalaistamaan esimerkiksi rakkauden ja liikkumisvapauden rajoittamisena, kärsimystarinoilla, kansojen vankiloilla, ihmisoikeusloukkauksilla, ihmiskaupalla, orjakaupalla tai noitavainolla, sorrutaan aika yksipuoliseen, tunnelatautuneeseen ja älyllisesti epärehelliseen, utopistisen humanistiseen ajatteluun. Voi politiikan asiakysymyksissä toki näistäkin keskustella, mutta sillä ei välttämättä enää ole kovin paljon sitä yhtymäpintaa realismin ja käytännöllisyyden kanssa, jos asioita lähestytään vain ja ainoastaan tunne ja oma subjektiivinen kokemus edellä. Toisin kuin edustaja Kiljunen puheessaan esittää, itse katson, että valtio ei ole pelkkä hallintorakenne eivätkä sen lait ja säännöt pelkkiä hallintokäytäntöjä, ne ovat paljon enemmän. Valtion ja yhteiskunnan muodostaa kansa, ne ihmiset ja ihmisyys, joka täältä kumpuaa, johon te, edustaja Kiljunen, pyysitte katsomaan. Se kumpuaa meistä, ja myös te edustatte sitä valtiota, näitä ihmisiä täällä Suomessa, meitä päättäjiä, meitä ihmisiä tämän salin ulkopuolella ja sitä ihmisyyttä. Käsittääkseni sosiaalidemokraatitkin ovat perinteisesti olleet hyvinvointivaltion, sosiaaliturvan ja laajojen palveluiden puolustajia. Kysyisinkin: Miten näette tällaisen yhtälön toimivan tässä edustaja Kiljusen visioimassa rajattomassa maailmassa, jota lähestytään pelkästään tunne edellä, jossa ihmisyyteen katsominen edellyttää sitä, että ovi jätetään raolleen, toisinaan sepposen selälleen, ja jälkikäteen ei katsota, ketä on edes päästetty sisään? Mitä kävisi, jos kaikille universaali oikeus tulla ja jäädä suomalaiseen valtioon olisi todella siis universaali oikeus, pysyvä lupa kaikille, pysyvä lupa nauttia sen sosiaaliturvaa, tulla sen palveluiden palveltavaksi, jäädä, vaikkei jäämiselle järkisyitä välttämättä täällä jo ennestään olleiden näkökulmasta enää olisi? Mitä kävisi, kun tähän kaikkeen olisi oikeus mutta ei velvollisuuksia? Onko demareiden paljon korostaman hyvinvoinnin, hoivan, takuiden, sitoumusten ja palveluiden vastineeksi liikaa velvoittaa myös maahanmuuttajalta työtä ja omillaan toimeentuloa? Ei minusta. Ovatko oikeuksien vastineeksi esitetyt velvoitteetkin niitä ikäviä hallintorakenteita, jotka rajoittavat ihmisyyteen katsomista ja vertautuvat noitavainoihin? Suomeen tuloa rajoittava ja velvoittava maahanmuuttopolitiikka on sitä aivan samaa ihmisyyttä ja välittämistä. Se on politiikkaa, jossa se hoiva vain kohdentuu hieman eri tavalla, ei globaalisti kaikkia kohtaan vaan sitä lähimmäistä kohtaan, sitä ihmistä, josta me oikeasti pystymme pitämään aivan ensisijaisesti huolta ja josta meillä on myös ensisijaisesti vastuu kantaa huolta, siis suomalaisiin. Sehän on lähtökohtaisesti tämän valtion päättäjien tehtävä, ei kenenkään muun. Toisaalta mitä rakkautta tai ihmisyyttä se on, että suomalainen päättäjä esimerkiksi löperöllä maahanmuuttopolitiikalla aiheuttaa inhimillisesti katsoen hyvin vaikuttavia ja laajoja ongelmia, esimerkiksi työperäisen maahanmuuton puolella käytännössä juuri sitä orjakauppaa muistuttavia olosuhteita? Entä jos me maahanmuuttopolitiikallamme aiheutamme sen, että syntyy niin sanottu ankkurilapsi-ilmiö, lume- ja pakkoavioliittoja? Tai kuinka paljon ihmisyyttä katsoo silmiin päättäjä, joka sysää sivuun tiedon puskaraiskauksesta tai tilastolliset yliedustukset todeten, että no, kyllähän suomalainenkin? Sepä on inhimillinen vastaus. Kun katsotaan ihmisyyteen, rajaton maailma pelkillä vapauksilla tuottaa melko epäinhimillisen lopputuloksen, ei ihmisyyteen katsovaa vaan epäinhimillisen. Toimivaa yhteiskuntaa ei voi järjestää pelkästään ja yksin rajattomuuden, globaalin yhteisön tai pelkkien vapauksien varaan, vaan se edellyttää myös velvollisuuksia. Se, että valtio pystyy toimimaan näin, että se edistää ja suojelee omien jäsentensä, kansalaistensa etua, on juuri sitä ihmisyyden sisälle katsomista, jota Kiljunenkin korosti. Pidän hyvin mahdollisena, että kun edustaja Kiljunen puhui tästä, niin tulee mahdollisesti olemaan aika, jolloin katsotaan taaksepäin ja kysytään, miten oli mahdollista 2000-luvun alussa suhtautua kansallisvaltioihin ja sen rajojen puolustamiseen niin kevytmielisesti kuin tässä ajassa on suhtauduttu, että oli aika, jolloin koettiin ja podettiin eettistä stressiä eduskunnassa siitä, että omat asetettiin edelle, omista rajoista pidettiin huolta ja tulijoilta uskallettiin velvoittaa hieman aiempaa enemmän. ", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+12.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-11-26T18:53:24,2025-11-26T19:00:27,Käsitelty,1.1 2025_116_394,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain ja alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta sekä virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 123/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 18/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Hänninen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_116_395,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain ja alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta sekä virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 123/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 18/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Kaikki me tiedämme, että arjen valinnat vaikuttavat terveyteemme, usein juuri ne pienet valinnat, kuten valitsemmeko hissin sijaan portaat ja mitä juomme janoon. Nyt käsiteltävä virvoitusjuomaveron uudistus on harkittu tätä silmällä pitäen. Tässä esityksessä virvoitusjuomavero porrastetaan kuuteen luokkaan juoman sokeripitoisuuden mukaan. Mitä enemmän sokeria, sitä enemmän veroa. Tämä on selvä viesti. Me Suomessa tarvitsemme terveellisten elämäntapojen kunnianpalautuksen. Suomen kansa on tällä hetkellä huonommassa kunnossa kuin koskaan aikaisemmin sotien jälkeen. Se on uhka, se on riski, kansakunnalle ja turvallisuudelle. Arvoisa puhemies! Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi makeimmat virvoitusjuomat maksavat jatkossa enemmän, kun taas vähemmän sokeria sisältävät tuotteet nousevat hinnaltaan maltillisemmin. Mutta esitys sisältää muitakin yksityiskohtia. Jatkossa vero ulottuisi myös yli viiden litran myyntipakkauksiin ja kiinteisiin juoma-aineksiin, jotta porsaanreiät saadaan tukittua. Samoin kasvispohjaisissa juomissa rajattaisiin verovapaus vain niihin, joissa on riittävästi kalsiumia, jotta terveyttä tukevat vaihtoehdot säilyvät edullisimpina. Tämä ei ole siis pelkkää verotekniikkaa vaan keino ohjata kulutusta terveellisempiin valintoihin ja varmistaa, että verotus kohtelee kaikkia tuotteita reilusti. Arvoisa puhemies! Kyseessä on selkeä arvovalinta. Tämä esitys on konkreettinen esimerkki hallituksen kestävästä verotuksen linjasta, jossa verotuksen painopistettä siirretään työn verotuksesta haittaveroihin. Näin lopputulos on selvä ja välttämätön. Verotus toimii kahdella rintamalla: se turvaa julkista taloutta ja tukee kansanterveyttä. Hallitus haluaa näyttää, että vastuullinen veropolitiikka voi olla sekä taloudellisesti että inhimillisesti kestävää. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+13.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-26T19:00:54,2025-11-26T19:04:13,Käsitelty,1.1 2025_116_396,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain ja alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta sekä virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 123/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 18/2025 vp,Edustaja Löfström., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_397,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain ja alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta sekä virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 123/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 18/2025 vp,"Ärade fru talman! På Åland har vi flera små producenter inom dryckesproduktion baserad på lokala naturliga råvaror, såsom äpplen, men också av läskedrycker. Ålands äppelodlingar och den produktion av äppeljuice och andra drycker som sker i mindre skala är en viktig del av vår kultur, vår ekonomi, utvecklingen av det åländska näringslivet och en levande landsbygd. I dag är de små producenterna befriade från den här punktskatten ifall deras produktion är mindre än 70 000 liter per år, och så ska det också förbli när den här lagändringen godkänns. Det är bra, eftersom det tryggar små producenter som inte har storskalighet och annars har samma konkurrenskraft som globala läsk- och juicemärken. Problemet är att om man går över 70 000-litersgränsen med så lite som bara en liter, så tvingas man betala skatten för hela produktionen, också för den del som understiger gränsen. Det här skapar en tröskel för små producenter att vilja expandera över gränsen på 70 000 liter. Det hämmar företagandet och tillväxten. Det skapar också en orättvisa små producenter emellan. En producent som tillverkar 60 000 liter betalar ingen punktskatt, men en producent som tillverkar 85 000 liter, alltså bara 25 000 liter mer, betalar punktskatt på hela produktionen om 85 000 liter, inte enbart på de 15 000 liter som överstiger gränsen. Det här är en orättvisa och den hämmar utvecklingen, för det är inte frågan om någon speciellt liten punktskatt, utan den är väldigt betydande för slutpriset på försäljningen. Därför, ärade talman, borde man göra om lagen så att producenterna behövde betala punktskatt först för den produktion som överstiger 70 000 liter. Det är det här som uttalandet i utskottets betänkande syftar till och att statsrådet därför ska följa upp det här beslutet. Ärade talman! Även om tjänstemännen på finansministeriet bedömt det som mycket svårt eller till och med omöjligt — även om ingenting borde vara omöjligt — att införa en reglering som skiljer mellan drycker med och utan tillsatt socker, vore detta i en ideal värld den mest rättvisa lösningen. På så vis skulle finländska och åländska frukt- och bärjuiceproducenter som gör sina produkter på naturliga råvaror, som innehåller naturligt socker, inte drabbas av den extra punktskatten på samma vis som exempelvis energi- och coladrycker som har mycket tillsatt socker. Frukt- och bärjuicer innehåller tyvärr ganska mycket socker, även om det är naturligt. Därför drabbas man då man skärper den här punktskatten, vilket är beklagligt, eftersom punktskatten redan varit på en hög nivå. De här ändringarna i punktskatten motiveras med att de ska korrelera med nivån av socker i dryckerna. Samtidigt är det viktigt att påpeka att också drycker såsom vatten, som inte innehåller något socker alls, drabbas av den här punktskatten, eftersom dess huvudsakliga syfte är att hämta in pengar till statskassan som behövs för att balansera den offentliga ekonomin. — Tack.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+13.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2025-11-26T19:04:24,2025-11-26T19:08:01,Hyväksytty,1.1 2025_116_398,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain ja alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta sekä virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 123/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 18/2025 vp,"Edustaja Kallio poissa, edustaja Kettunen poissa, edustaja Lohi poissa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_116_399,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. — Edustaja Holopainen poissa. — Edustaja Löfström.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_116_400,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Ärade fru talman! Regeringens proposition om ändringar i mervärdesskattelagen och i lagen om undantag för landskapet Åland innebär i huvudsak en lindring av den reducerade mervärdesskattesatsen från 14 till 13,5 procent. Det är en positiv förändring och den har flera konkreta och gynnsamma effekter för många företag i Finland och på Åland. För det första innebär sänkningen att en rad tjänster blir något billigare, såsom att äta ute på restaurang och övernatta på hotell, vilket stärker restauranger och turism, vilka är branscher som genererar många arbetsplatser i Finland men framför allt på Åland. Samma gäller kultur- och idrottstjänster, områden som båda har stor betydelse för människors välmående. Dessutom sänks skatten för inrikesresor och transporter. Åland är ett besöksmål med en stark service- och upplevelsebransch, och varje justering som stärker konkurrenskraften och sänker kostnaderna är betydelsefull, eftersom Åland också konkurrerar internationellt med att locka utländska turister till Åland, vilket också ger hela Finland ett tillskott av utländskt kapital. Ärade talman! Det här är frågan om en ändring som stärker köpkraften, stöder företagens verksamhetsvillkor och lindrar kostnadsnivån något. Det är mycket välkommet. — Tack.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+14.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2025-11-26T19:09:13,2025-11-26T19:10:43,Hyväksytty,1.1 2025_116_401,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_116_402,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä talousarvion osa heijastaa hallituksen johdonmukaista linjaa. Haluamme vahvistaa talouden kestävyyttä, tukea työn ja yrittämisen edellytyksiä sekä pitää kiinni veropolitiikan suunnasta, jonka tavoitteena on kasvu- ja ostovoiman parantaminen. Nyt käsittelyssä olevassa esityksessä alennettu 14 prosentin arvonlisäverokanta esitetään laskettavaksi 13,5 prosenttiin. Muutos koskee laajaa joukkoa arjen hyödykkeitä aina elintarvikkeista kulttuuriin ja henkilöliikenteeseen. Esitys on konkreettinen osa suurempaa kokonaisuutta. Haluamme edistää työnteon kannustimien vahvistamista, inflaation hillitsemistä ja kohtuuhintaista arkea kaikille suomalaisille. Arvoisa puhemies! Tahdon kiittää valtiovarainvaliokuntaa työstä tämän esityksen eteen. Se on tarkastellut hallituksen esitystä huolellisesti ja päätynyt siihen, että se on tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen. Valiokunta kiinnittää samalla aivan oikein huomiota veropolitiikan ennakoitavuuteen. Tästä meidän tulee jatkossakin kantaa vastuuta. Samalla valiokunta korostaa tarvetta jatkotutkimukselle siitä, miten arvonlisäveron muutokset siirtyvät kuluttajahintoihin. Päätöksiä tulee seurata, vaikutukset varmistaa ja politiikka rakentaa tietoon. Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on kaikin tavoin vahvistaa taloutta, lisätä työllisyyttä ja tukea kotimaista kulutusta. Tämä alv-kevennys on yksi palanen siinä kokonaisuudessa, joka on jo nähtävissä: työllisyys on noussut, investoinnit vahvistuneet ja talous on kääntynyt kasvuun. Pienempi arvonlisäverokanta tukee ostovoimaa ja vähentää hintapaineita juuri niillä aloilla, jotka ovat monelle suomalaiselle arkipäivää. Samalla se keventää yrittäjien toimintaympäristöä ja tukee palvelualojen elinvoimaa. Arvoisa puhemies! Tämä on oikea suunta Suomelle, sen taloudelle ja suomalaisille perheille. Tästä on hyvä jatkaa määrätietoista linjaa kohti vahvempaa, vakaampaa ja kilpailukykyisempää Suomea. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+14.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-26T19:10:59,2025-11-26T19:14:23,Käsitelty,1.1 2025_116_403,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,Edustaja Lohi poissa. — Edustaja Hyrkkö., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_404,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvonlisäverotuksella kerätään merkittävä määrä verotuloja valtiolle, ja on sikäli ihan ymmärrettävää, että hallituskin on talouden tasapainotustoimissaan arvonlisäverotukseen joutunut puuttumaan. Kieltämättä tämä nyt tehtävä poukkoilu arvonlisäverotuksen kohdalla on kyllä aika merkillistä. Tutkimusten mukaan arvonlisäveron ohjausvaikutus hintoihin ja kulutuskäyttäytymiseen on itse asiassa verrattain heikko. Varsinkaan tällaiset puolen prosenttiyksikön hyvin kosmeettiset alennukset eivät tule näkymään ihmisten kauppakasseissa juurikaan, jos ensinkään. Yleisesti ottaen kulutuksen ohjaamiseen olisi ensisijaisesti pyrittävä käyttämään muita keinoja, mutta silloin kun parempia keinoja ei syystä tai toisesta ole saatavilla tai käytettävissä, niin totta kai myös arvonlisäverotusta kannattaa ja on voitava käyttää kulutuksen ohjaamiseen. Ajattelen, että arvonlisäverotuksen uudistaminen voisi myös toimia eräänlaisena siltaratkaisuna kohti ihanteellisempia ratkaisuja. Vihreät ovat ehdottaneet nykyisen neliportaisen mallin sijaan ympäristöä arvostavan arvonlisäverotuksen mallia. Se koostuisi kolmesta portaasta: nollakannasta, kestävän kulutuksen kannasta ja yleisestä kannasta. Tämä olisi parannus arvonlisäverotuksen nykytilaan. Toki pitkällä aikavälillä tehokkaampaa olisi varmastikin karsia alennettuja kantoja, huolehtia pienituloisten ja tiettyjen toimialojen tukemisesta tulonsiirroilla ja yritystuilla ja hinnoitella toisaalta haittoja täsmällisemmillä haittaveroilla. Mutta ajattelen kuitenkin niin, että kun meillä tällainen ohjausmekanismi on käytettävissä, niin vaikka se olisikin epätäydellinen, sitä kannattaisi käyttää sillä tavalla, että se toimisi ympäristön ja terveydenkin kannalta kestäviin valintoihin ohjaavasti. Tässä meidän kestävän kulutuksen tai ympäristöä arvostavan arvonlisäverotuksen mallissa joukkoliikenne sekä kirjallisuus ja sanoma- ja aikakauslehdet kuuluisivat nollakantaan. Alennetusta kannasta tekisimme kestävän kulutuksen kannan, johon kuuluisivat kuluttajille suunnatut palvelut, kuten korjauspalvelut, kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä esimerkiksi kampaamot, kuvataide, kierrätetyt tavarat, kestävää liikkumista ja energiantuotantoa edistävät tavarat, kuten vaikkapa polkupyörät, sähköpyörät ja aurinkopaneelit. Ja tämän alennetun kannan piirissä olisivat myöskin välttämättömät terveystuotteet, kuten lääkkeet, kuukautis- ja inkontinenssituotteet sekä vaipat. Sitten vastaavasti yleisen alv-kannan mukaisesti verotettaisiin tässä mallissa esimerkiksi tavaroita yleisestikin ja lentoliikennettä. Ensimmäisessä käsittelyssä esitimme muun muassa hallituksen aiemmin tekemien kulttuuriin kohdistuvien arvonlisäverokorotusten perumista ja kirjojen arvonlisäveron laskemista nollaan. Korjauspalveluiden ja lentoliikenteen osalta, joihin myös haluaisimme alvissa tehdä muutoksia, vaadittaisiin hiukan tarkempaa valmistelua ja vaikuttamista, joten näitä esityksiä emme voineet viedä vielä pykälätasolle asti, mutta tähän liittyen teen vihreiden vastalauseen mukaiset lausumaehdotukset koskien korjauspalveluiden arvonlisäverotuksen laskemista ja lentoliikenteen arvonlisäverotuksen korottamista. Ehkä tässä yhteydessä totean vielä, että arvonlisäverohan on teknisesti tehokas ja verotuottojen kannalta merkittävä vero. Se on kuitenkin tasavero. Se painottuu suhteellisesti enemmän pienituloisille, jotka käyttävät suuremman osan tuloistaan tällaisten perushyödykkeiden ostamiseen, ja tätä puutetta on pyritty korjaamaan erityisesti ruoan alennetulla arvonlisäverokannalla. Tästä muodostuu eräänlainen verotuki, joka kuitenkin kohdistuu varsin huonosti, jos ajatellaan, että sen tehtävänä on varmistaa ja turvata pienituloisten ostovoimaa. Osin se sitä toki tekee, mutta suurimmaksi osaksi tämä verotuki, joka siitä alennetusta kannasta syntyy, päätyy itse asiassa hyvätuloisten taskuun, koska todella hyvätuloiset kuluttavat euromääräisesti enemmän myöskin ruokaa. Vihreät ovat ehdottaneet ostovoiman tukemiseksi ja eriarvoisuuden kaventamiseksi ruoan alennetun arvonlisäverokannan tilalle tällaista arvonlisäveron palautusta, joka maksettaisiin kuukausittain samansuuruisena kaikille Suomessa asuville, myös alaikäisille. Se summa määräytyisi arvonlisäveron arvioidun verokertymän mukaan automaattisesti niin, että kiinteä prosentti kertymästä, joka olisi siis suurempi kuin mitä nykyisellä mallilla olisi, jaettaisiin takaisin ihmisille tällaisena alv-palautuksena. Ja koska se summa olisi kaikille sama, niin se auttaisi kaikkein pienituloisimpia enemmän kuin nämä alennetut kannat ja niistä muodostuva verotuki. Vastaavasti sitten taas hyvin toimeentulevien saama tuki pienenisi nykyisestä. Arvonlisäverosta, joka on siis tasavero sellaisenaan, yhdistettynä tähän palautukseen muodostuisi eräänlainen progressiivinen kulutusvero, joka olisi tietenkin oikeudenmukaisempi kuin tämä nykyinen malli ja pienituloisten ostovoimaa paremmin turvaava. Tämmöisenä universaalina ja vastikkeettomana tulonsiirtona se on myös pieni askel kohti perustuloa. Arvoisa puhemies! En tässä yhteydessä vielä ole mallin pykäliä kirjoittanut, eikä niitä tässä toisessa käsittelyssä voisi esittääkään, niin että palaamme siihen myöhemmin. Mutta aihe on tärkeä, ja toivottavasti päästään arvonlisäverotusta ehkä uudistamaan pitkäjänteisesti ja hyödyntämään sitä, niin kauan kun meillä sellainen järjestelmä on, paremmin kestävään kulutukseen kannustavaksi.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+14.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-11-26T19:14:36,2025-11-26T19:20:30,Käsitelty,1.1 2025_116_405,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,Edustaja Elo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_406,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Orpon hallitus on muuttanut hallituskauden aikana arvonlisäveroa useaan otteeseen. Kuten edustaja Hyrkkö hyvin kuvasi, vihreät ei pidä tätä näin poukkoilevaa veropolitiikkaa perusteltuna. Nopeatahtiset muutokset aiheuttavat yrityksille hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Tämän alvin laskun merkittävin vaikutus on verotulojen lasku, ja siihen meillä ei tässä taloustilanteessa olisi varaa. Arvoisa puhemies! Verotus on tärkeä keino ohjata ympäristön kannalta kestäviin valintoihin, ja siksi vihreät on esittänyt tähän omaa malliaan, jota edustaja Hyrkkö tässä edellä hyvin kuvasi. Nyt tässä kohtaa tätä koko mallia emme täällä voi esittää, mutta tosiaan nämä lausumat, jotka koskevat lentoliikennettä, joka nykyisellään on aivan liian halpaa suhteessa sen aiheuttamiin päästöihin, ja toisaalta korjauspalveluiden arvonlisäveron alentaminen, joka puolestaan kannustaisi ihmisiä huoltamaan ja korjauttamaan vaatteitaan ja tavaroitaan uuden ostamisen sijaan, ovat sellaisia asioita, joita toivoisi eduskunnan nyt tässä yksittäisinä esityksinä vievän eteenpäin, ja sillä tavalla saataisiin verotuloja lisää ja ennen kaikkea ohjattua ihmisten toimintaa kestävämpään suuntaan. Kannatan näitä edustaja Hyrkön tekemiä lausumaesityksiä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+14.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-11-26T19:20:30,2025-11-26T19:21:57,Käsitelty,1.1 2025_116_407,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,Edustaja Perholehto., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_408,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Teen vastalauseen 1 mukaisen ehdotuksen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+14.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-11-26T19:21:57,2025-11-26T19:22:07,Hyväksytty,1.1 2025_116_409,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_116_410,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kannatan edustaja Perholehdon tekemää esitystä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+14.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-11-26T19:22:07,2025-11-26T19:22:14,Käsitelty,1.1 2025_116_411,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi eläinsuojeluvaltuutetusta>>>Lakialoite LA 26/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. — Keskustelu alkaa. Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_116_412,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi eläinsuojeluvaltuutetusta>>>Lakialoite LA 26/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään on käyty liki yhdeksän tuntia keskustelua opposition vaihtoehtobudjeteista, ja nyt tässä kello 11:n maissa illalla päästiin listan viimeiseen asiaan, joka on tekemäni lakialoite eläinsuojeluvaltuutetun viran perustamiseksi. Halusin odottaa keskustelun ajan, koska ajattelen, että tämä asia, eläinten hyvinvoinnin ja eläinten oikeuksien puolustaminen, on tärkeä ja ansaitsee tulla puheenvuoron muodossa myös kirjatuksi historiankirjoihin. Tällä lakialoitteellani ehdotan, että eläinten aseman ja oikeuksien vahvistamiseksi säädetään laki eläinsuojeluvaltuutetusta. Eläimet eivät voi osallistua itse suoraan niiden hyvinvointiin vaikuttavien päätösten tekemiseen ja siitä käytävään keskusteluun, eli eläinten ääni ei kuulu, vaikka päätökset, joita tässäkin salissa tehdään, vaikuttavat niiden elinolosuhteisiin ja hyvinvointiin todella merkittävällä tavalla. Siksi tarvitsemme eläinsuojeluvaltuutettua, joka tarkastelee yhteiskuntaa eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta ja myös ottaa siihen tästä näkökulmasta kantaa. Suomessa eläinsuojeluasiamiehen virka on perustettu kahteen kertaan määräaikaisena hallitusohjelmakirjauksen perusteella, viimeksi Rinteen—Marinin hallituksen aikana. Valitettavasti Orpon hallitus tämän viran lakkautti. Eläinsuojeluvaltuutetun tehtävä on eläinten oikeuksien vahvistamisen kannalta aivan olennainen. Valtuutetun tehtävänä olisi edistää ja parantaa eläinten hyvinvointia seurannan, aloitteiden, ehdotusten, lausuntojen ja muun vaikuttamisen keinoin. Tehtävään kuuluisi myös tukea ja edistää eläinten hyvinvointiin liittyvien eri toimijoiden välistä yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi sekä osallistua tehtävään liittyvien eri neuvottelukuntien ja työryhmien työskentelyyn. Eläinsuojeluvaltuutetun viran sijoituspaikka olisi Ruokavirasto maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla, mutta työssään eläinsuojeluvaltuutettu olisi itsenäinen ja riippumaton toimija. Eläinsuojeluvaltuutettu edistäisi eläinten hyvinvointia yleisellä yhteiskunnallisella tasolla eikä ottaisi kantaa yksittäistapauksiin eikä tekisi eläinsuojeluvalvontaa. Arvoisa puhemies! Eläinten hyvinvointilain käsittelyn yhteydessä viime kaudella useat tahot ilmaisivat tarpeen vakinaistaa eläinsuojeluasiamiehen virka nimikkeellä eläinsuojeluvaltuutettu. Esimerkiksi eläinsuojeluasiamies totesi silloin lausunnossaan maa- ja metsätalousvaliokunnalle eläinten hyvinvointilaista, että eläinten hyvinvointilaissa tulisi säätää eläinasiavaltuutetun virasta, ja on todella harmillista, että tätä ei silloin sinne lakiin saatu. Kiitos edelliselle eläinsuojeluasiamiehelle arvokkaasta, tärkeästä työstä viime kaudella. Toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä tukisi eläinsuojeluasiamiehen mukaan se, että eläinsuojeluvaltuutetun asemasta ja tehtävästä säädettäisiin laissa, kuten on tehty muiden valtuutettujen, esimerkiksi tasa-arvovaltuutetun, yhdenvertaisuusvaltuutetun, lapsiasiavaltuutetun ja elintarvikemarkkinavaltuutetun, kohdalla. Arvoisa puhemies! Ymmärryksemme eläinten oikeuksista ja eläinten hyvinvointiongelmista yhteiskunnassamme kasvaa jatkuvasti uuden tutkimustiedon myötä. Tutkimustieto osoittaa, että esimerkiksi turkiseläinten häkkikasvatus tuottaa kärsimystä eikä mahdollista eläinten lajityypillistä käyttäytymistä. Tutkittua tietoa on myös siitä, että pienten porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa kipua, ja se tulee pitää kiellettynä, toisin kuin Orpon hallitus on nyt ministeri Essayahin johdolla esittämässä. Kolmantena esimerkkinä nostan broilerintuotannon. Tutkittua tietoa on siitäkin, että broilerintuotanto, joka on teollistunein ja kenties epäinhimillisin tehotuotannon muoto, aiheuttaa suomalaisten ruokavaliossa eniten maailmanlaajuista lajikatoa, mutta ennen kaikkea on käsittämätöntä, että nykymuotoisen broilerin kasvatuksen, tämän teollisen toiminnan, jossa miljoonia yksilöitä kuolee joka vuosi jo ennen teurastusta tai hylätään ihmisravinnoksi kelpaamattomina erilaisten sairauksien takia, puhumattakaan niistä broilereista, jotka muutaman kuukauden kasvavat hirvittävää vauhtia päätyäkseen sitten meidän lautasille, katsotaan olevan eläinten hyvinvointilain mukaista. Nämä kaikki esimerkit osoittavat, että kun sitä tutkimustietoa tulee, niin olisi tosi tärkeätä, että meillä olisi eläinsuojeluvaltuutettu, joka pystyisi sitten näitä asioita seuraamaan ja tuomaan systemaattisesti ja aktiivisesti mukaan päätöksentekoon ja esittämään parannustoimia. Arvoisa puhemies! Tosiaan edellä nostamani esimerkit osoittavat, että eläinsuojeluvaltuutettua tarvitaan yhteiskunnassamme viemään eläinten hyvinvointityötä määrätietoisesti eteenpäin. Kokemukset aiemmilta olivat Kataisen ja Stubbin hallituskaudella ja nyt Rinteen ja Marinin hallituskaudella. Kun meillä on ollut eläinsuojeluasiamiehen virka, ovat kokemukset siitä olleet hyviä, ja siitä työstä on ollut eläinten hyvinvoinnin parantamisen kannalta hyötyä. Tämä virka olisikin syytä nyt kirjata lakiin pysyvänä, jotta asiasta ei tarvitsisi jokaisen hallituksen päättää aina erikseen. Siksi toivon tälle lakialoitteelle eduskunnassa laajaa kannatusta.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+15.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-11-26T23:00:51,2025-11-26T23:06:40,Käsitelty,1.1 2025_116_413,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi eläinsuojeluvaltuutetusta>>>Lakialoite LA 26/2025 vp,Edustaja Holopainen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_116_414,116/2025,2025-11-26,14.00,23.10,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi eläinsuojeluvaltuutetusta>>>Lakialoite LA 26/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on ollut tänään pitkä päivä täällä vaihtoehtobudjettien parissa, ja kello tosiaan on jo yli 11, mutta halusin vielä pitää puheenvuoron kannattaakseni tätä edustaja Elon edellä esittelemää lakialoitetta. Tähän kellonaikaan varmaan kuulijoita linjoilla ei ole niin kovin paljon, eikä täällä salissakaan meitä nyt ole kuin kaksi edustajaa, mutta aihe on mitä tärkein. Edustaja Elo on esittänyt eläinsuojeluvaltuutetun viran perustamista. Ikävä kyllä, että näin myöhään nyt keskustelemme, ja olisi ollut kiva, että useampikin tähän olisi osallistunut, mutta kuitenkin on tärkeää käyttää puheenvuoro tämän tärkeän teeman hyväksi. Kuten edustaja Elo edellä totesi, eläimet eivät voi itse osallistua päätöksentekoon, joka koskee niiden hyvinvointia, ja siksi yhteiskunnassa tarvitaan taho, joka tuo eläinten äänen kuuluviin ja varmistaa, että niiden oikeudet ja hyvinvointi otetaan vakavasti. Meillä on melko uusi laki eläinten hyvinvoinnista. Se on ollut askel eteenpäin, mutta tämä laki ei toteudu itsestään. Se vaatii seurantaa, asiantuntijuutta ja jatkuvaa kehittämistä. Tässä kohtaa eläinsuojeluvaltuutetun virka on ratkaisevan tärkeä. Tämän eläinten hyvinvointilain valmistelu oli varsin pitkä. Muistaakseni sitä valmisteltiin ainakin yli 10 vuotta, ja se osoitti, että meillä on yhteiskunnassa niin paljon eri tahoja, joilla on eri intressejä, ja tämä eläinten ääni usein jää sitten toissijaiseksi. Siksi on todellakin riski siitä, että joko laki ei toteudu sellaisenaan, tai sitten voi olla riski sille, että siihen tuodaan sitten vesityksiä jatkossa. Nytkin Orpon hallitus on muun muassa päättänyt olla jatkamatta nykyistä eläinsuojeluasiamiehen virkaa, joka siis perustettiin viime hallituskaudella. Tämä on huolestuttavaa, sillä ilman pysyvää ja riittävästi resursoitua toimijaa eläinten hyvinvoinnin edistäminen jää hajanaiseksi ja altistuu poliittisille suhdanteille, mikä on erittäin ikävää. Eläinten asema ei saa olla kiinni hallituskausien vaihteluista. Tässä lakialoitteessa, jonka edustaja Elo on tehnyt, ehdotetaan pysyvän eläinsuojeluvaltuutetun viran perustamista. Valtuutetun tehtävä olisi tosiaan seurata eläinten hyvinvoinnin toteutumista, tehdä aloitteita ja lausuntoja sekä koordinoida yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tämä ei ole byrokratian lisäämistä, tämä on eläinten puolustamista. Arvoisa puhemies! Eläimellä on itseisarvo, joka on riippumaton siitä, tuottaako se ihmiselle hyötyä tai huvia. Eläinten hyvinvointi on osa kestävää ja eettistä yhteiskuntaa. Siksi meidän on turvattava pysyvä puolestapuhuja eläimille valtionhallinnossa. Kannatan sitä, että perustetaan tosiaan eläinsuojeluvaltuutetun virka, ja haluan kiittää edustaja Eloa tästä arvokkaasta aloitteesta ja muustakin työstäsi eläinten puolustamisessa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2025+15.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-11-26T23:06:42,2025-11-26T23:09:47,Käsitelty,1.1 2025_117_1,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää paikalla olevalle ministerille kysymyksen, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. On toivottavaa, että kukin kysymys on osoitettu yhdelle paikalla olevalle ministerille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_117_2,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Riitta Kaarisalo sd)>>>Suullinen kysymys SKT 186/2025 vp,"Edustaja Kaarisalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_117_3,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Riitta Kaarisalo sd)>>>Suullinen kysymys SKT 186/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Purra, vielä keväällä te vannoitte, että teidän vahtivuorollanne Suomi ei päädy EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. No niin vain kävi, että siellä me nyt olemme ihan etupulpetissa asti, vaikka SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman teitä keväällä kehysriihen jälkeen tästä varoitti. Koko hallituskauden olette toistaneet, että on pakko leikata. Silti viime kevään puoliväliriihessä te päätitte yhtäkkiä romuttaa valtion tulopohjaa miljardien veronkevennyksillä, jotka hyödyttävät vain kaikkein varakkaimpia. Oman ministeriönne arvion mukaan nämä päätökset syventävät julkisen talouden alijäämää miljardikaupalla. Arvoisa valtiovarainministeri Purra, otatteko nyt vastuun politiikkanne tuloksista, ja kannatteko vastuunne siitä, että Suomi joutuu EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.1.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-11-27T16:01:16,2025-11-27T16:02:17,Hyväksytty,1.1 2025_117_4,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Riitta Kaarisalo sd)>>>Suullinen kysymys SKT 186/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_5,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Riitta Kaarisalo sd)>>>Suullinen kysymys SKT 186/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Koko sen ajan, kun valtiovarainministerinä olen toiminut, olen tuonut esille hyvin voimakkaasti — monien mielestä liikaa, liian kielteisesti — meidän julkisen talouden ja valtiontalouden heikkoa tilaa. Se liittyy siihen, että meidän tulot ja menot ovat kroonisesti ja rakenteellisesti epätasapainossa. Sen lisäksi meillä ei ole tässä maassa ollut aitoa, reaalista talouskasvua todella pitkään aikaan, 17—18 vuoteen, mutta samaan aikaan meidän menot on edelleen rakennettu paljon paremman talouskasvun varaan. Tämä on se perusongelma. Se, mitä tämä hallitus on pyrkinyt tekemään — paitsi säästämään niistä menoista, ja tässä me olemme kyllä onnistuneet — on, että me olemme pyrkineet tekemään sellaisia kasvutoimia, jotka vaikuttavat rakenteellisesti. Mutta kyllä, tilanne on ollut hyvin vaikea meidän vientimarkkinoilla, kauppapolitiikassa, Ukrainassa käytävässä sodassa ja niin edelleen. Tällä kaikella on vaikutuksensa Suomeen. Meidän uudistukset eivät mene hukkaan. Käyttötalouden menoja täytyy leikata tulevillakin kausilla. [Puhemies koputtaa] Tämä on päivänselvää. Tämä hallitus tekee parhaansa, ja minä ministerinä kannan vastuun tämän hallituksen talous- ja finanssipolitiikasta, [Puhemies koputtaa] ja hallitus kantaa kaikista päätöksistään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-11-27T16:02:19,2025-11-27T16:03:45,Hyväksytty,1.1 2025_117_6,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Riitta Kaarisalo sd)>>>Suullinen kysymys SKT 186/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri Purra. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Kaarisalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_7,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Riitta Kaarisalo sd)>>>Suullinen kysymys SKT 186/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Purra, tämä oli ensimmäinen kerta, kun kuulimme tässä salissa teiltä, että te kannatte osaltanne vastuuta tästä tilanteesta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei ollut! — Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Teidän talouspolitiikkanne jäljiltä työttömiä on ennätysmäärä, konkurssit ovat 2000-luvun tapissa ja niin ihmisten kuin yritystenkin luottamus on pohjamudissa. Jo kautenne alkaessa viittasitte kintaalla asiantuntijoiden kehotuksille, että leikkausten lisäksi pitää myös vahvistaa kasvun edellytyksiä ja huolehtia tulopohjan vakaudesta. Leikkaukset ilman kasvuvaikutusta heikensivät kotimarkkinoita, nostivat työttömyyttä ja supistivat taloutta, siis lisäsivät sitä alijäämää, jota nyt Brysselissä selitellään. Hallitus on syyttänyt kaikkia muita, vaikka menettely käynnistyi juuri teidän omien budjettiratkaisujen ja kasvua heikentävien toimien seurauksena. Arvoisa ministeri Purra, eikö nyt olisi järkevää vahvistaa julkista taloutta ja perua kallis ja hyödytön yhteisöveron alennus?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.1.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-11-27T16:03:57,2025-11-27T16:05:05,Hyväksytty,1.1 2025_117_8,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Riitta Kaarisalo sd)>>>Suullinen kysymys SKT 186/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_9,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Riitta Kaarisalo sd)>>>Suullinen kysymys SKT 186/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin tämä hallitus kantaa vastuun omista päätöksistään ja siitä, mitä se tekee, mutta minä tai tämä hallitus ei voi kantaa vastuuta edellisten hallitusten tekemistä päätöksistä. Tässä maassa hallitus toisensa perään, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, on vähät välittänyt julkisesta velasta ja on vähät välittänyt tuolla vaalikentillä siitä, mitä on luvannut äänestäjille. Ja valitettavasti katseeni tässä kääntyy erityisesti sinne vasemmalle. Se on nimenomaan sosiaalidemokraattista politiikkaa, [Timo Harakka: Katsokaa peiliin!] ja se nähdään tälläkin hetkellä teidän omasta vaihtoehtobudjetistanne, jonka te esittelitte. Käytännössä se nojaa ilmalle. Te olette hyväksyneet hallituksen tekemät säästöt suurimmalta osin, vaikka te olette niistä jokaista täällä vastustaneet, käytännössä kaikki meidän työelämäuudistukset ja monta muuta, ja tällä ilmalla te pelaatte siellä ja esitätte, että te muka ottaisitte vähemmän velkaa. Valitettavasti tämä ei ole uskottavaa, mutta oppositiolla on erivapauksia ja te olette siitä itse vastuussa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-11-27T16:05:06,2025-11-27T16:06:13,Hyväksytty,1.1 2025_117_10,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Tuomas Kettunen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 187/2025 vp,"Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_117_11,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Tuomas Kettunen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 187/2025 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Eilen keskusteltiin opposition vaihtoehtobudjeteista, ja näköjään tänään tämä keskustelu jatkuu. Kun näistä puhutaan, niin kyllä tälle suunnanmuutokselle on kiire. Suomi ei mene eteenpäin, Suomi menee päin seinää, mutta vieläkään hallitukselta ei ole löytynyt nöyryyttä tosiasioiden tunnustamiseen. Etenkin valtiovarainministerin ylimielisyyskäyrä menee katosta läpi tänäänkin. Silmiinpistävintä kuitenkin oli eilen pääministerin poissaolo, mutta ei näytä häntä täällä tänäänkään näkyvän. [Eduskunnasta: Missähän se on?] Tiedetään, että pääministeri on eteläisessä Afrikassa. Puhemies! Kaukomatkailu meni nyt Orpolla Suomen tulevaisuuden edelle. Pitäisi laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Keskustalle tärkeintä on muuttaa suunta, saada Suomi nousuun. [Oikealta: Ensimmäinen kerta, kun kepu ei pettänyt!] Suomi nousee tavallisten työtä tekevien suomalaisten varassa. [Puhemies koputtaa] Keskusta esittää keskituloisille vähintään 500 euron, jopa 1 000 euron veroalea. Ministeri Purra, sopiiko hallitukselle, että alennetaan suurituloisimpien sijaan keskituloisten verotusta, kuten keskusta esittää? [Jani Mäkelä: Sitä on alennettu jo!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.2.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-11-27T16:06:15,2025-11-27T16:07:30,Hyväksytty,1.1 2025_117_12,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Tuomas Kettunen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 187/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_13,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Tuomas Kettunen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 187/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kettunen on erinomainen retorikko, mutta muistutettakoon nyt tälle salille ja kaikille katselijoille, että keskusta ei tässä vaihtoehtobudjetissaan näille uusille menoilleen ja veronalennuksilleen löytänyt lainkaan rahoitusta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Teidän vaihtoehtobudjettinne on vielä enemmän ilmassa kuin sosiaalidemokraattien vaihtoehtobudjetti. Tämä hallitus alentaa kaudellaan työn verotusta jopa 1,8 miljardia euroa. Se tarkoittaa sitä, että suurin osa, ylivoimaisesti suurin osa siitä kohdistuu pieni- ja keskituloisille työntekijöille, myös lapsiperheet saavat tässä erityistä parempaa veronalennusta. [Miapetra Kumpula-Natri: Kympin!] Sen sijaan siitä, mihin te jatkuvasti viittaatte mutta ette siihenkään suoraan, eli ylimpien marginaalien laskeminen 52 prosenttiin, asiantuntijat, IMF ja vaikkapa Ruotsin esimerkki kertovat, että se on aito kasvutoimi. Ja ymmärsin, edustaja Kettunen, että myös keskusta kantaa huolta siitä, että tässä maassa ei ole kasvua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-11-27T16:07:30,2025-11-27T16:08:38,Hyväksytty,1.1 2025_117_14,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Tuomas Kettunen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 187/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, olkaa hyvä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Nyt tulee virallinen linja!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_15,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Tuomas Kettunen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 187/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikka on ollut huonosti ajoitettua, ja näyttää siltä, että myös kasvutoimet tulevat epäonnistumaan. Aloititte kauden, kun työllisyys lähti heikkenemään, sillä, että kiihdytitte laskusuhdannetta leikkauksilla, ette reagoineet rakennusalan kriisiin, ja nyt se kriisi on laajentunut myös muille sektoreille, ja työllisyystilanne on historiallisen heikko. Peritte Marinin hallitukselta ennätystyöllisyyden, ja nyt olette saaneet aikaan ennätystyöttömyyden. Se on jo melkoinen saavutus. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Puhemies koputtaa] Nyt yritätte vastata tähän tilanteeseen niin sanotuilla kasvutoimilla, joille ei löydy tukea, ei tutkimuksista, ei löytynyt aikaisemmin myöskään valtiovarainministeriöstä, kunnes jokin käänsi virkamiesten kannan. Voisitteko vastata aikaisemmin esitettyyn kysymykseen: oletteko valmiita perumaan tämän yhteisöveron alennuksen, kun sille ei ole onnistuttu uskottavia kasvuvaikutuksia toteamaan ja se tulee heikentämään Suomen julkista taloutta tulevina vuosina sadoilla miljoonilla euroilla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.2.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2025-11-27T16:08:41,2025-11-27T16:09:48,Hyväksytty,1.1 2025_117_16,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Tuomas Kettunen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 187/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_17,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Tuomas Kettunen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 187/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Viime viikolla te kyseenalaistitte VTV:n asiantuntijoiden arvovallan ja osaamisen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Tällä viikolla, jälleen kerran, te kyseenalaistatte valtiovarainministeriön virkamiesten osaamisen ja ammattitaidon. Teidän ryhmästänne jatkuvasti esitetään, että valtiovarainministeriössä virkamiehet tekevät jotenkin puolueellisia tai poliittisia päätöksiä. [Vasemmalta: Ihmeellistä!] Minä seison minun virkamiesteni takana ja luotan kyllä heihin. Poliittiset päätökset tehdään tietenkin poliittisesti hallituksessa. Mitä tulee sitten siihen, että te sanotte, että me olemme tehneet myötäsyklisiä päätöksiä, niin voi kuinka monta kertaa olen tällä paikalla toivonut, että edellinen hallitus silloin, kun talous lähti nousuun, että se edes silloin olisi onnistunut tekemään muutaman pienen säästön, mutta ei, se peruutti jokaisesta, ja siihenkin VTV kiinnittää huomiota. Ja se on tämän hallituksen edessä. Me olemme joutuneet tekemään niitä toimia teidänkin edestänne.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-11-27T16:09:48,2025-11-27T16:10:49,Hyväksytty,1.1 2025_117_18,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen tekemien leikkausten kohdentamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 188/2025 vp,"Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_117_19,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys hallituksen tekemien leikkausten kohdentamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 188/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Taloudessa on lopulta kyse arvovalinnoista, ja vihreiden valinnat ovat erilaisia kuin Orpon hallituksen. Meidän valintamme on leikata ympäristölle haitallisesta toiminnasta ennemmin kuin koulutuksesta, varmistaa, että varakkaimmat osallistuvat oikeudenmukaisesti eikä esimerkiksi työntää lapsia köyhyyteen ja tehdä ilmasto‑ ja luontotoimia tänään sen sijaan, että lasku jää tuleville sukupolville. Vihreiden vaihtoehtobudjetissa olemme jälleen kerran osoittaneet, että julkista taloutta olisi mahdollista vahvistaa aivan samassa mitassa kuin Orpon hallitus mutta ilman leikkauksia koulutuksesta ja lapsiperheköyhyyttä syventämättä. Ministerit puhuvat usein vaikeista päätöksistä. Kuvaavaa on minusta se, että tälle hallitukselle on ollut helpompaa tehdä päätöksiä, joilla yli 30 000 lasta työnnetään köyhyyteen, kuin leikata ympäristölle haitallisen toiminnan tukia. Kysyn teiltä, ministeri Purra: millaisia taloudellisia vaikutuksia tällä arvovalinnalla voi olla pidemmällä aikavälillä, kun otetaan huomioon, että lapsena koetulla köyhyydellä voi olla erittäin kielteisiä vaikutuksia koko elinkaaren ajan, ja kun otetaan huomioon, [Puhemies koputtaa] että luonto‑ ja ilmastotavoitteissa epäonnistumiseen liittyy merkittäviä kustannusriskejä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-11-27T16:10:52,2025-11-27T16:12:10,Hyväksytty,1.1 2025_117_20,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen tekemien leikkausten kohdentamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 188/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_21,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen tekemien leikkausten kohdentamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 188/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen itsekin täällä monet kerrat sanonut, että olemme tehneet myös vaikeita päätöksiä. On ihan luonnollista ja inhimillistä, että tässäkin salissa eniten puhutaan niistä vaikeista päätöksistä, mutta samaan aikaan haluan korjata sen, että me olemme tehneet päätökset yli kymmenen miljardin kokonaisuudesta, jossa suoraa sopeuttamista on tällä hetkellä noin kuusi miljardia. Me olemme kohdistaneet niitä käytännössä kaikkialle. Alueet, joihin ei ole kohdistunut minkäänlaisia toimia, liittyvät puolustukseen ja turvallisuuteen, [Vasemmalta: Vuorineuvoksille!] pääasiassa nimenomaan näihin, ja onneksi tämä sali ymmärtää, miksi. Samaan aikaan sosiaali‑ ja terveydenhuollon menot ovat kasvaneet voimakkaasti. Tämä hallitus on lisännyt hyvinvointialueille yli neljä miljardia jo tähän mennessä. Itse asiassa pelkästään nämä kulut — puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvät, sosiaali‑ ja terveydenhuoltoon ja sitten sen uskomattoman suuren valtionvelan korkomenoihin menevät kulut — selittävät sen, että me olemme vielä näin kovasti takamatkalla. Mikäli näihin laitettavat menot olisivat vuoden 2015 tasolla, niin meidän julkisyhteisöjen rahoitusasema lähestyisi jo tasapainoa tulevina vuosina. Mutta kyllä, [Puhemies koputtaa] vaikeillakin päätöksillä on seurauksensa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-11-27T16:12:10,2025-11-27T16:13:24,Hyväksytty,1.1 2025_117_22,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen tekemien leikkausten kohdentamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 188/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_23,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen tekemien leikkausten kohdentamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 188/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta oli positiivista, että ensimmäisen kerran nyt te selvästi totesitte, että otatte vastuun tästä Suomen joutumisesta EU:n alijäämämenettelyyn, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa — Perussuomalaisten ryhmästä: Mikä niitä vaivaa?] koska tähän mennessä olette syyttäneet aiempia päättäjiä ja aiempia päätöksiä. Ja jos asia olisi ollut niin, niin ettehän te esimerkiksi viime vuonna tässä salissa olisi perustelleet arvonlisäveron korotusta kesken vuotta sillä, että Suomen pitää välttää alijäämämenettely, te nimenomaan perustelitte sen sillä. No, nyt olemme tässä. Olette vieneet Suomen sinne EU:n tarkkailuluokan etupulpettiin. Olette vieneet suoraan Suomen sinne. Kaikki nämä leikkaukset ja päätökset perustelitte sillä, että tämä pitää välttää. Ja nyt kysymys on se, kun otitte selvästi vastuun: Johtaako se johtopäätöksiin siitä, pitääkö jokin muuttaa, koska se kaikista suurin syy ja ongelma on se, että me olemme nähneet Suomessa heikoimmasta päästä olevan kasvun, heikoimman työllisyyskehityksen, heikoimmasta päästä olevan työttömyyskehityksen, uhkaamme tulla EU:n korkeimman työttömyyden maaksi? [Puhemies koputtaa] Mitä johtopäätöksiä nyt aiotte tehdä, kun Suomi joutui EU:n alijäämämenettelyyn vastoin teidän lupauksia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-11-27T16:13:29,2025-11-27T16:14:46,Hyväksytty,1.1 2025_117_24,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen tekemien leikkausten kohdentamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 188/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_25,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen tekemien leikkausten kohdentamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 188/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Toisin kuin puheenjohtaja Lindtman väittää, olen tuonut esille, että tässä maassa ei tehdä sopeuttamista ja julkisen talouden korjaamista Euroopan unionin takia vaan tämän meidän oman isänmaamme takia, sen takia, että me kykenemme tulevina vuosina huolehtimaan meidän hyvinvointiyhteiskunnasta, huolehtimaan niistä lukuisista menoista, joita hyvinvointiyhteiskunta Suomelle kuuluu tilanteessa, [Perussuomalaisten ryhmästä: Demarit tekee politiikkaa tukipaketeilla!] jossa työikäisen väestön määrä vähenee koko ajan ja jossa samaan aikaan meidän demografinen kehitys viittaa siihen, että ikääntyminen tulee lisäämään esimerkiksi niitä sotekuluja. Tämä on syy, miksi tämä hallitus tekee näitä toimia. [Timo Harakka: Miksi siis työttömyys nousee?] Edustaja Lindtman, minä tiedän, että te olette varmasti rehellisempi mies kuin te täällä kyselytunnilla annatte osoittaa. [Naurua] Minä tiedän, että te tiedätte, että minä kannan vastuuta tästä talous- ja finanssipolitiikasta mutta minä en voi kantaa vastuuta edellisten hallitusten toimista, en myöskään pääministeri Marinin hallituksen toimista. Meidän urakkamme olisi paljon pienempi, itse asiassa me emme olisi siellä alijäämämenettelyssä, mikäli teidän hallituksenne olisi tehnyt enemmän toimia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Erinomainen vastaus, ministeri!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-11-27T16:14:46,2025-11-27T16:16:02,Hyväksytty,1.1 2025_117_26,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen tekemien leikkausten kohdentamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 188/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_27,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys hallituksen tekemien leikkausten kohdentamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 188/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri, sanoitte, että kannatte vastuuta. Nyt jos kerrataan ne teidän hallitusohjelmanne keskeiset tavoitteet julkiselle taloudelle: Velkasuhde piti vakauttaa tämän vaalikauden aikana — ei toteudu. Alijäämän piti olla korkeintaan yksi prosentti — ei toteudu. Piti saada 100 000 uutta työllistä — ei toteudu. Orpon—Purran hallituksen keskeisimmät talouspoliittiset tavoitteet eivät tule toteutumaan. Se tarkoittaa sitä, että hallituksen ohjelmalta ja työltä, siis siltä keskeiseltä sisällöltä, joka oli hallituksenne suuri projekti, on valitettavasti pudonnut pohja pois. Olisimme toivoneet, että olisitte tässä onnistuneet, koska tämä olisi ollut koko isänmaan etu. Valitettavasti näin ei ole käynyt. Kansalaisten luottamus talouteen on erittäin alhaalla, ja työttömyys on kasvanut. Arvoisa valtiovarainministeri, kun tämä kerran on lopputulema työstänne ja hallituksenne työstä, niin mikä on johtopäätöksenne? Olisiko nyt johtopäätösten aika, [Antti Lindtman: Juuri näin!] ja jos on, niin minkälaisia johtopäätöksiä mielestänne hallituksen nyt tulisi tehdä tästä merkittävästä talouspolitiikan epäonnistumisesta, joka on Suomelle vakava paikka?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-11-27T16:16:12,2025-11-27T16:17:31,Hyväksytty,1.1 2025_117_28,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen tekemien leikkausten kohdentamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 188/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_29,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen tekemien leikkausten kohdentamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 188/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Honkonenhan ehdotti pääministerin eroa tuossa muutama päivä sitten, [Mikko Savola: Ei ole näkynyt pääministeriä!] mutta nyt ette ollut ihan niin suorasanainen. Kyllä, teidän luettelemanne tämän hetken tulokset ovat juuri niin huonoja. Kerta kerran jälkeen valtiovarainministeriössä ja muuallakin Suomessa on jouduttu todistamaan sitä, että meidän lukumme ovat entisestään heikentyneet. Näin on tapahtunut monessa muussakin maassa. [Antti Lindtman: Mutta pahimmin Suomessa!] Esimerkiksi Saksassa ja jopa Ruotsissa tällä hetkellä kärvistellään esimerkiksi työllisyyden kanssa, ja tämä on juurikin totta. Toinen asia on sitten se, mikä on hallituksen rooli näissä asioissa, että meidän vientimarkkinoilla on ongelmia, että Ukrainassa käydään sotaa, että meidän raja on ollut kiinni jo hyvin pitkään, että on ylipäätänsä rakenteellisia ongelmia, joita me pyrimme korjaamaan ja jotka ovat voimassa tässä maassa. Kuten eilenkin, te vihjailette jokaisessa puheenvuorossanne, että nämä ikävät asiat, joita meidän ympärillämme on ja tapahtuu, ovat hallituksen yksinomainen syy. Minä toivoisin, että mikäli tämä on teidän syytöksenne, [Puhemies koputtaa] niin tehkää se hieman suoremmin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kepu pettää aina!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-11-27T16:17:34,2025-11-27T16:18:46,Hyväksytty,1.1 2025_117_30,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys koulutukseen kohdistuvista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 189/2025 vp,"Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_117_31,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys koulutukseen kohdistuvista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 189/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikki täällä salissa tunnistavat talouden heikon tilanteen, ja silti täällä käydään kummallista kilvoittelua siitä, kuka alentaa veroja eniten. Verotus ei ole mikään itseisarvo, mutta olen kyllä suoraan sanottuna ihmeissäni tästä tulopuolen sivuuttamisesta, kun se on talouden tasapainottamisen kannalta aivan keskeisessä asemassa. On syytä varmaan muistuttaa, mitä niillä veroilla tehdään. Niillä rahoitetaan esimerkiksi koulutusta. Oikeistohallitus on jälleen pettänyt koulutuslupauksen ja leikannut koulutuksesta useita kertoja. 120 miljoonan euron leikkaus ammatilliseen koulutukseen on kenties hävyttömin, ja myös SDP jättäisi omassa vaihtoehdossaan leikkauksesta voimaan jopa 100 miljoonaa euroa. [Sinuhe Wallinheimo: Ohhoh!] Me katsomme vasemmistossa, että koulutukseen panostaminen on välttämättömyys, joka maksaa itsensä takaisin. Kysynkin valtiovarainministeriltä: kun hallitus kerran jatkuvasti väittää tavoittelevansa kasvua ja kun koulutus on tutkitusti kasvun ajuri, niin miksi te leikkaatte koulutuksesta ja samalla talouden elpymisestä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.4.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-11-27T16:18:52,2025-11-27T16:19:59,Hyväksytty,1.1 2025_117_32,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys koulutukseen kohdistuvista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 189/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_33,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys koulutukseen kohdistuvista leikkauksista (Minja Koskela vas)>>>Suullinen kysymys SKT 189/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! En tiedä, kuka täällä salissa niitä veroja nyt sitten alentaa eniten, mutta te niitä ainakin nostatte eniten. [Naurua perussuomalaisten ryhmästä] Vaihtoehtobudjetissanne se oli noin kuusi miljardia euroa. En uskalla edes ajatella, minkälaisia dynaamisia vaikutuksia sillä olisi yhteiskuntaan, työllisyyteen, yrittämiseen, tavallisiin ihmisiin, mikäli verotusta kiristettäisiin kuusi miljardia euroa. No, mitä tulee sitten vasemmiston ajatteluun siitä, mihin tehdään minkäänlaisia säästöjä, ikään kuin koko tilanne tällä hetkellä yhteiskunnassa olisi aina täysin optimaalinen — esimerkiksi niin, että koulutuspolitiikassa kaikki on kunnossa, kunhan ei vain kosketa mihinkään — [Petri Huru: Rahaa tulee seinästä, eikä tartte maksaa takaisin!] niin välttämättä tämä ei ole aivan todellisuutta. Hallitus on juuri tehnyt uusia päätöksiä esimerkiksi aloituspaikkojen lisäämisestä tietyille korkeakoulualoille. Meillä on mielessä juuri sellaisia aloja esimerkiksi tekniikan puolella, joilla varmaankin on vaikutusta talouden kasvuun ja yhteiskunnan kehittymiseen. Sen sijaan välttämättä ihan kaikki alat eivät ole sellaisia. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.4.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-11-27T16:19:59,2025-11-27T16:21:05,Hyväksytty,1.1 2025_117_34,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys valtionosuusjärjestelmästä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 190/2025 vp,"Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_117_35,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys valtionosuusjärjestelmästä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 190/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Valtionosuusjärjestelmä kunnille on soten jäljiltä tällä hetkellä täysin epäoikeudenmukainen. Minä annan teille esimerkin: Hanko ja Hamina maksavat valtiolle puolitoista miljoonaa ja heidän veroprosenttinsa on yli yhdeksän prosenttia. Kauniainen saa valtiolta 22 miljoonaa ja heidän veroprosenttinsa on 4,7 prosenttia. Tämähän on täysin epäoikeudenmukaista, että joutuu riippuen kunnasta maksamaan tuhansia euroja enemmän. [Perussuomalaisten ryhmästä: Viime kaudella!] Nyt te yrititte saada jo korjattua tämän systeemin. Se ei onnistunut. Miksi se ei onnistunut? Nyt te olette tänään ilmoittaneet, että jollain leikkaa ja liimaa -systeemillä te yritätte saada jotain tehtyä. Tämä on täysin väärin. Tämä pitää saada korjattua. Kertokaa minulle: miten te meinaatte korjata tämän? [Vasemmalta: Hyvä kysymys!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.5.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-11-27T16:21:07,2025-11-27T16:22:11,Hyväksytty,1.1 2025_117_36,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys valtionosuusjärjestelmästä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 190/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_37,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys valtionosuusjärjestelmästä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 190/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja kuvasi hyvin sitä, miten rikki tämä meidän valtionosuusjärjestelmämme todellakin on. Siitä on kymmenen vuotta, kun se on edellisen kerran uudistettu, ja se meni rikki oikeastaan vielä pahemmin edellisen hallituksen aikana, kun tehtiin sote-uudistus ja nämä erot kuntien välillä kasvoivat aivan suunnattoman suuriksi. Meidän olisi tässä uudistuksessa ollut mahdollista sitä maltillisesti korjata, ja haimme ja teimme pohjaesityksen. Meillä oli suurimmasta osasta kokonaisuutta yhteinen näkemys, mutta sitten se kulminoituu juuri siihen, että kun teemme kustannusneutraalisti uudistusta, jossa on voittajia ja häviäjiä, niin juuri nämä sote-erät, jotka mainitsitte, jotka selittävät myöskin näitä eroja, jotka kuvasitte, muodostuvat siksi vaikeaksi kysymykseksi. Niistä ei löytynyt tällä erää sopua. Mutta tulemme ensi viikolla julkaisemaan kaikki laskelmat ja toivon, että niistä on hyötyä sitten tulevissa uudistuksissa. Tämä uudistus tullaan tarvitsemaan pitkällä aikavälillä ja nyt me haemme sitä, josko pystymme pienemmillä askelilla tekemään ainakin jotain korjausliikkeitä. Lisäksi olen tänään kutsunut koolle myöskin parlamentaarisen yhteistyön ihan laajempaankin kuntien tulevaisuuteen liittyvään keskusteluun. Meillä on haasteita sekä kuntien taloudessa että demografiassa ja on tärkeää, että keskustelemme yhdessä kuntien tulevaisuudesta laajemminkin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.5.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-11-27T16:22:11,2025-11-27T16:23:25,Hyväksytty,1.1 2025_117_38,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys valtionosuusjärjestelmästä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 190/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_39,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys valtionosuusjärjestelmästä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 190/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pienen ohikiitävän hetken verran vaikutti siltä, että valtiovarainministeri Purra ottaa vastuun tämän vaalikauden politiikasta ja Suomen ajautumisesta EU:n talouspolitiikan tarkkailuluokalle. [Naurua — Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Mutta ei — jo seuraavassa hetkessä vastuu sysättiin taas edelliselle hallitukselle. [Sanna Antikainen: Uniper!] Ei ihme, vastuunkanto on vaikea laji, ja kun tulostaulu on niin armoton, tekee varmasti mieli väistää vastuuta: [Perussuomalaisten ryhmästä: Mites meni Uniper?] Euroopan heikoin kasvu, ennätyksellinen valtionvelka, ja teidän vahtivuorollanne lähes 100 000 uutta työtöntä. Se on todella karu tulos tämän vaalikauden politiikasta. [Jani Mäkelä: Elvytyspaketti oli karu!] Itse asiassa tämä työttömyys on keskeisin syy sille, että Suomessa talous ei lähde kasvuun. Luottamuspula kalvaa meidän taloutta, ja ihmisten mielissä on työttömyyden pelko. SDP haluaa palauttaa luottamuksen Suomen talouteen. Sen vuoksi me haluamme mieluummin helpottaa työllistymistä kuin irtisanomista. Me haluamme suunnata veronkevennykset ennen kaikkea pieni- ja keskituloisille. Meidän veropolitiikallamme suurin osa yrittäjistä hyötyy. Valtiovarainministeri Purra, milloin koittaa se hetki, [Puhemies koputtaa] jolloin te kuuntelette myös opposition esityksiä? [Sanna Antikainen: Kuunteletteko te VTV:tä?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.5.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-11-27T16:23:29,2025-11-27T16:24:45,Hyväksytty,1.1 2025_117_40,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys valtionosuusjärjestelmästä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 190/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_41,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys valtionosuusjärjestelmästä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 190/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun olin Valtioneuvostonlinnassa kävelemässä istuntoon — siellä on televisioruutu, jossa on aina muutama teksti-tv:n otsikko — niin siellä tänään luki, että kuluttajien luottamus oli vahvistunut. En ole ehtinyt uutisia lukea tässä päivän mittaan, mutta otsikko ainakin mielestäni oli positiivinen. Vastaavasti eilenkö kerrottiin, että ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2021 suomalaiset aikovat käyttää jouluun hieman enemmän rahaa kuin aiemmin. Minusta nämä ovat ihan hyviä pieniä uutisia. [Suna Kymäläinen: Kodittomat ja lapsiperheet käyttävät kyllä varmastikin!] Minulla ei ole mitään tarvetta vähätellä tätä vaikeaa tilannetta, ja mielestäni — puhun nyt ihan rehellisesti itsestäni — minä kyllä kannan tästä tilanteesta aika tavalla vastuuta ja olen tehnyt finanssipoliittisia päätöksiä, jotka eivät välttämättä poliittisesti ole pelkästään positiivisia. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ja sakset heiluu!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-11-27T16:24:47,2025-11-27T16:25:39,Hyväksytty,1.1 2025_117_42,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys valtionosuusjärjestelmästä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 190/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_43,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys valtionosuusjärjestelmästä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 190/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Mekin mielellämme kuulisimme lisää pieniä ja suurempiakin positiivisia uutisia. Vanha viisaus kuuluu, että kerro totuus mutta rohkaise, ja sitä vanhaa viisautta kannattaisi kyllä tässäkin tilanteessa hyödyntää. Suomen tilanne on hyvin vaikea. Työttömiä on ennätyksellisen paljon, palveluita ajetaan alas, ja Suomi on todellakin nyt ajautumassa EU:n tarkkailuluokalle. Eli kyllä sitä suuntaa pitää muuttaa, ja suunnan muuttaminen edellyttää, että tavalliset suomalaiset ihmiset laitetaan keskiöön ja että pk-yrityksille luodaan paremmat toimintaedellytykset. Edustaja Kettunen kuvasi täällä jo aiemmin keskustan ajatusta kohdistaa veronkevennykset reilummin nimenomaan sinne tavallisille keskituloisille suomalaisille, mutta kysyn vielä yritysverotuksen uudistamisesta. Eilen kommentoitte, arvoisa valtiovarainministeri, varsin positiivisesti keskustan esitystä uudistaa yritysverotusta siten, [Puhemies koputtaa] että sisään jätettäviä voittoja verotettaisiin kevyemmin. Eikö tätä kannattaisi nyt yhdessä viedä eteenpäin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.5.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-11-27T16:25:43,2025-11-27T16:27:00,Hyväksytty,1.1 2025_117_44,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys valtionosuusjärjestelmästä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 190/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_45,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys valtionosuusjärjestelmästä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 190/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edustaja alkuun kuvasi, niin kyllä näen itse myös, että meidän yhteiskunnassa ja ehkä poliittisessa järjestelmässä tietynlainen ongelma on myopia eli likinäköisyys siitä, että välttämättä sinne kauas eivät poliitikot aina jaksa katsoa — ehkä lähemmäksi seuraavia vaaleja, ehkä vaihtoehtobudjettia tai jotain muuta. Juuri siitä syystä me olemme tässä tilanteessa, että tämä hallitus joutuu näitä toimia tekemään ja niitä ei ole riittävästi aiemmin tehty. Mitä tulee sitten tähän alijäämämenettelyyn, joka monessa puheenvuorossa on esiin nostettu, haluan huomauttaa sen, että komissio todellakin kaipaa sitä, että alijäämä saataisiin pienemmäksi. Tässä tilanteessa komissio todennäköisesti ei tule esittämään ainakaan suuria lisäsopeutuksia tälle hallitukselle. Ja mistä se johtuu? Siitä, että me teemme niitä jo muutenkin, joten tämän alijäämämenettelyn suurimmat vaikutukset todennäköisesti tulevat kohdistumaan seuraavalle hallituskaudelle. Siksi minä olen kuvannut, että se kymmenen miljardia sopeutustarpeeksi seuraavalle hallituskaudelle ei ole lainkaan liiallinen. Mitä tulee sitten tähän keskustankin esiin nostamaan Viron veromallin tyyppiseen verotusratkaisuun, [Puhemies koputtaa] niin kyllä, sikäli kuin se kannustaisi investointeja, se on varsin hyvä suunta. Tällaisenkin valmisteluhan kestää pidempään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-11-27T16:27:03,2025-11-27T16:28:21,Hyväksytty,1.1 2025_117_46,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen tekemistä talousuudistuksista (Saara-Sofia Sirén kok)>>>Suullinen kysymys SKT 191/2025 vp,"Edustaja Sirén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_117_47,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen tekemistä talousuudistuksista (Saara-Sofia Sirén kok)>>>Suullinen kysymys SKT 191/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme tehneet uudistuksia, joita aikaisemmin ei ole uskallettu tehdä tai saatu aikaiseksi. Ne ovat päätöksiä, jotka eivät miellytä kaikkia eturyhmiä. Niillä ei saada nopeasti suosiota, mutta ne ovat välttämättömiä, jotta suomalaisten palvelut voidaan turvata myös tulevaisuudessa. On rehellistä todeta, että yksikään ulkoinen seikka ei tällä hetkellä pelaa Suomen pussiin. Meillä on paljon ulkoisia haasteita ja niiden päälle vielä harteilla painavat vuosikausien tekemättömät rakenneuudistukset, ja niitä nyt tehdään. Oppositio tarjoaa vanhaa reseptiä. Sillä reseptillä ei ole saatu kasvua 18 vuoteen. Samalla oppositio syyllistää, vaikka osa juurisyytä on juurikin näissä tekemättömissä rakenneuudistuksissa. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Kysynkin valtiovarainministeri Purralta: voisitteko kerrata, miksi on aivan välttämätöntä, että Orpon hallitus on käynnistänyt tämän suunnanmuutoksen, ja mitä merkitsisi Suomelle ja suomalaisten tulevaisuudelle, mikäli palaisimme opposition ehdotusten mukaisesti vanhaan?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.6.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2025-11-27T16:28:24,2025-11-27T16:29:36,Hyväksytty,1.1 2025_117_48,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen tekemistä talousuudistuksista (Saara-Sofia Sirén kok)>>>Suullinen kysymys SKT 191/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_49,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen tekemistä talousuudistuksista (Saara-Sofia Sirén kok)>>>Suullinen kysymys SKT 191/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Kun tuntuu, että vähän menee toistamiseksi, niin yhdistän tässä edustajan kysymyksen ja sitten tämän, mistä täällä oppositio moneen kertaan on puhunut eli tästä marginaaliverotuksesta ja siitä, miten se vaikuttaa. Täällä eilen puheenvuoroissa kuvasin sitä, milloin Ruotsissa on näitä vastaavia uudistuksia tehty: 70-luvulla. Vuoden 76 vaalien jälkeen esimerkiksi lähti järkevä verokeskustelu Ruotsissa liikkeelle. Se vaikutti toki niin, että sosiaalidemokraatit hävisivät vaalit, mutta samalla tapahtui niin, että sosiaalidemokraatitkin Ruotsissa tulivat järkiinsä ja ovat kyenneet tekemään tällaisia uudistuksia siellä. Ei se ole sattumaa, että Ruotsi on vauras maa. [Mauri Peltokangas: Suomessa vähän jäljessä!] Se ei ole sattumaa, että minun ruotsalaisella kollegallani on julkinen talous, jossa velkasuhde on nelisenkymmentä. Se ei ole sattumaa, että siellä on hyvin monenlaisia yrityksiä, yhteiskunta on monella tapaa kannustava ja hyvinvointiyhteiskunta samaan aikaan. [Timo Harakka: Siis Ruotsin tielle!] Mutta monet asiat tässä Suomen mallissa... [Puhemies koputtaa] Meillä edelleen sosiaaliturva ja hyvinvointipalvelut kyllä ovat pohjoismaisella tasolla, mutta kun tulot eivät riitä, niin silloin meidän pitää juuri niitä edustajan peräänkuuluttamia uudistuksia tehdä. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.6.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-11-27T16:29:39,2025-11-27T16:30:56,Hyväksytty,1.1 2025_117_50,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen tekemistä talousuudistuksista (Saara-Sofia Sirén kok)>>>Suullinen kysymys SKT 191/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_51,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys hallituksen tekemistä talousuudistuksista (Saara-Sofia Sirén kok)>>>Suullinen kysymys SKT 191/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ruotsista sen verran, että se on melkoinen kirsikkapuu. Kannattaa sitten katsoa, mitä muuta sieltä löytyy, vaikkapa maahanmuuttopolitiikasta tai muualta, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Puhemies koputtaa] kun haetaan syitä Ruotsin menestykseen. [Välihuutoja] [Puhemies Jussi Halla-aho: Hyvät edustajat, nyt edustaja Harjanteella on puheenvuoro.] Suomen talouden tilanne on vaikea, ja syyllisiä varmasti löytyy koko salista, ja niitä löytyy sen ulkopuolelta, mutta tällä hetkellä tämän yhteisen velkalaivan kapteeni on pääministeri Orpo ja perämies olette te, valtiovarainministeri Purra. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä perämies onkin!] Sen takia täällä puhutaan tänään teistä ja teidän politiikasta. Teidän näkemyksenne siitä, miten tätä tilannetta korjataan, lienee hallitusohjelma. Tässä tilanteessa tulostaulu tosiaan näyttää siltä, että se ei toimi. Puolitoista vuotta aikaa teillä näillä näkymin olisi korjata tilanne. Nyt kysymys kaiken kaikkiaan on: Onko teillä rohkeutta valita toisin, katsoa näitä opposition budjetteja, miettiä niitä jo haitallisiksi osoittautuneita, tekemiänne päätöksiä, kuten vaikka bensaveron alennus, ja uudelleen harkita sellaisia, joilla ei ole näkyvissä mitään hyödyllisiä kasvuvaikutuksia ja jotka tulevat tosi kalliiksi, niin kuin vaikka yhteisöveron alennus? [Puhemies koputtaa] Onko teillä rohkeutta miettiä vielä uudestaan [Puhemies koputtaa] ja tehdä parempaa jälkeä loppukauden ajan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.6.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-11-27T16:30:58,2025-11-27T16:32:21,Hyväksytty,1.1 2025_117_52,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen tekemistä talousuudistuksista (Saara-Sofia Sirén kok)>>>Suullinen kysymys SKT 191/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_53,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen tekemistä talousuudistuksista (Saara-Sofia Sirén kok)>>>Suullinen kysymys SKT 191/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eilen vaihtoehtobudjetissa itse asiassa kehuinkin tiettyjä vihreiden ehdotuksia, mutta samaan aikaan en ole ihan varma, otanko hirvittävästi ohjeita vastaan henkilöltä, jonka mielestä ruotsalainen maahanmuuttopolitiikka on äärettömän onnistunutta. [Naurua — Timo Harakka: Valikoivaa on!] Kyllä, hallitusohjelma on se, jota me tässä erityisesti noudatamme, mutta haluan huomauttaa, että tuolla finanssipolitiikan puolella me olemme sen jälkeen joutuneet tekemään kolme kertaa lisää toimia. Tämä kertoo aika tavalla siitä hallituksen toimintakyvystä hyvin vaikeissa oloissa. Me olemme kolme kertaa neljän puolueen koalition hallituksessa kyenneet avaamaan ohjelman ja tekemään lisää toimia, kun niitä on vaadittu. Ja haluan huomauttaa, että edelleenkin komissio, IMF ja luottoluokittajat haluavat tätä samaa lisää, eivät tätä vähemmän, ja samaan aikaan teemme uudistuksia, jotka mahdollistavat kasvua. [Timo Harakka: Eli ei mitään muutoksia!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.6.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-11-27T16:32:24,2025-11-27T16:33:21,Hyväksytty,1.1 2025_117_54,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkorotuksista (Miko Bergbom ps)>>>Suullinen kysymys SKT 192/2025 vp,"Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_117_55,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys veronkorotuksista (Miko Bergbom ps)>>>Suullinen kysymys SKT 192/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oppositiopuheenjohtaja Koskela kertoi maassa olevan työttömyyskriisi. Me perussuomalaiset emme kuitenkaan ymmärrä, miten tämä vasemmiston esittämä veronkorotuspommi olisi minkäänlainen ratkaisu työttömyystilanteeseen. Riippumattomien asiantuntijoiden erittäin varovaisen arvion mukaan vasemmistoliiton vaihtoehto ajaisi jopa 65 000 uutta — uutta — suomalaista työttömyyteen — lisää köyhyyttä ja kurjuutta. Miksi te haluatte sellaisen tulevaisuuden suomalaisille? Emme myöskään ymmärrä, miten SDP:n vimmalla ajamat kostoveron korotusesitykset rehellisille suomalaisille yrittäjille auttaisivat Suomea saavuttamaan kestävää talouskasvua. Hyvä oppositio, ei tästä sosialismilla selvitä. Me perussuomalaiset emme hyväksy teidän veropommejanne, ne eivät meille käy. [Suna Kymäläinen: Tehkää jotain, että työpaikkoja syntyisi!] Siispä kysyn: ymmärrättekö te, työministeri Marttinen, näitä opposition esittämiä vaihtoehtoja? [Naurua]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.7.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-11-27T16:33:24,2025-11-27T16:34:27,Hyväksytty,1.1 2025_117_56,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkorotuksista (Miko Bergbom ps)>>>Suullinen kysymys SKT 192/2025 vp,"Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_57,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys veronkorotuksista (Miko Bergbom ps)>>>Suullinen kysymys SKT 192/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! En kyllä ymmärrä, arvoisa edustaja. [Naurua] On totta kai hienoa, että me käymme keskustelua tässä salissa eri puolueiden vaihtoehdoista [Tytti Tuppuraisen välihuuto] — edustaja Tuppurainen, on hienoa, että me käymme keskustelua tässä salissa eri puolueiden vaihtoehdoista — mutta samaan aikaan teillä on myös todella vahva vastuu siitä, että pystytte esittämään uskottavia vaihtoehtoja ja ratkaisuita, joilla tässä hetkessä kasvunäkymää voitaisiin vahvistaa. Samaan aikaan tiedämme myös sen, että nimenomaan suomalaiset ahkerat yrittäjäthän nostavat tämän maan tästä suosta, ja ennen kaikkea te SDP:ssä lyötte heitä veromoukarilla. Millä tapaa suomalaista pk-yrittäjää rohkaisee työllistämään lisää ja palkkaamaan lisää työntekijöitä, jos te niin merkittävästi kiristätte heidän verotustaan? Mikä se kannustinvaikutus siinä on, että kyllä, nimenomaan se suomalainen pk-yrittäjä maksaa tässä SDP:n vaihtoehdossa koko laskun, ja juuri heidän varassaan meidän talouskasvu on. Me teemme uudistuksia laajalla rintamalla, [Puhemies koputtaa] jotta nimenomaan suomalaiset pk-yrittäjät voivat tässä maassa menestyä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.7.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-11-27T16:34:27,2025-11-27T16:35:47,Hyväksytty,1.1 2025_117_58,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkorotuksista (Miko Bergbom ps)>>>Suullinen kysymys SKT 192/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_59,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys veronkorotuksista (Miko Bergbom ps)>>>Suullinen kysymys SKT 192/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Äsken kyllä ministeri taisi puhua hieman puuta heinää, nimittäin SDP:n vaihtoehdossa suurin osa yrittäjistä hyötyy. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Ministeri Purra, tämä tarkkailuluokalle joutuminenhan kertoo juuri siitä, että teidän saksipolitiikkanne ei toimi. Se, mikä kasvaa, on työttömyys, velka, pahoinvointi, köyhyys, konkurssit. Te olette leikanneet kaikkein pienituloisimmilta, ja te olette nostaneet tavallisen suomalaisen verotuksen korkeimmilleen kymmeneen vuoteen. Nyt kun te teette veronkevennyksiä, yllätys yllätys, te suuntaatte ne kaikkein rikkaimmille ja kaikkein varakkaimmille. Tosiasiassa teidän veronkevennyksistänne hyötyvät eniten vain ja ainoastaan 9 000 euroa kuussa tienaavat, kun taas samaan aikaan tavallisille opettajille, insinööreille, kaupan myyjille ja hoitajille jää vain murusia sinne lompakkoon. SDP on esittänyt vaihtoehdon. Se on oikeudenmukaisempi ja reilumpi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Paitsi Tampereella!] Me keventäisimme pieni- ja keskituloisten verotusta, ja siinä, missä hallitus suosii varakkaimpia, olemme tavallisen suomalaisen puolella. Puhemies! Kysyn nyt, ministeri: Minä kyllä kuulin, että te kovasti puolustelitte tätä kaikkein suurituloisimpien veronkevennystä, [Puhemies koputtaa] ja se on hieman hämmentävää. Miksi teille on niin tärkeää puolustella suurituloisimpien veronkevennyksiä? [Puhemies koputtaa] Miksette suuntaa sitä pieni- ja keskituloisille?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-11-27T16:35:52,2025-11-27T16:37:12,Hyväksytty,1.1 2025_117_60,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkorotuksista (Miko Bergbom ps)>>>Suullinen kysymys SKT 192/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_61,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys veronkorotuksista (Miko Bergbom ps)>>>Suullinen kysymys SKT 192/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus alentaa työn verotusta noin 1,8 miljardia koko kaudellaan [Perussuomalaisten ryhmästä: Kuulitteko?] työtulovähennyksen kautta ja erilaisilla muilla instrumenteilla, ja nämä pääsääntöisesti kohdistuvat pieni- ja keskituloisille. Sen sijaan varsinainen kasvutoimi on niiden ylimpien marginaalien laskeminen 52 prosenttiin. Teidän puheenvuorossanne ikään kuin annetaan ymmärtää, että sen jälkeen nämä ihmiset eivät maksaisi tässä maassa enää veroa. 52 prosenttia lisäveroa tarkoittaa sitä, että nämä ihmiset edelleen maksavat kaikista lisäeuroistaan, esimerkiksi kun he tekevät lisää työtunteja tai ottavat toisen paikan vastaan ja ylenevät, yli puolet, 52 prosenttia, veroa valtiolle, kun samaan aikaan esimerkiksi IMF suosittelee, että nämä ylimmät marginaalit kannattaisi pitää korkeintaan 44 prosentissa. Mikäli ne ovat sitä ylempänä, niin sillä on vaikutuksia siihen talouden dynamiikkaan, työmarkkinoihin, kasvuun. Ja siellä Ruotsissa, johon mielelläni tässä asiassa taas palaan, nämä päätökset on tosiaan tehty jo aiemmin, [Puhemies koputtaa] ja siellä se oli aito kasvutoimi. Se arvioiden mukaan 80—120-prosenttisesti rahoitti itse itsensä. [Puhemies koputtaa] Sen sijaan pieni- ja keskituloisten veronalennukset, vaikka ne ovat tärkeitä, eivät rahoita itse itseään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.7.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-11-27T16:37:12,2025-11-27T16:38:36,Hyväksytty,1.1 2025_117_62,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys veronkorotuksista (Miko Bergbom ps)>>>Suullinen kysymys SKT 192/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. Nyt aika on käytetty.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_63,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouskasvusta ja työllisyydestä (Anders Norrback r)>>>Suullinen kysymys SKT 193/2025 vp,"Ledamot Norrback, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.8.aspx,sv,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_117_64,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys talouskasvusta ja työllisyydestä (Anders Norrback r)>>>Suullinen kysymys SKT 193/2025 vp,"Tack, ärade talman! Läget på arbetsmarknaderna och läget inom statsfinanserna gör att det är viktigare än någonsin att vi fortsätter att leta fram åtgärder för att stödja tillväxten.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.8.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2025-11-27T16:38:37,2025-11-27T16:38:48,Hyväksytty,1.1 2025_117_65,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys talouskasvusta ja työllisyydestä (Anders Norrback r)>>>Suullinen kysymys SKT 193/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle oikein hyvästä kysymyksestä. — Tämähän on siinä mielessä myös hyvin tärkeä aihe, mistä toivoisin, että eduskuntakävisi myös laajempaa keskustelua. Kyllä se uudistuva talous ja se, että meillä syntyy uusia innovaatioita meidän yrityksiin, vahvistavat taas vastaavasti Suomessa meidän tuottavuuskehitystä, joka on ollut valitettavasti liian heikkoa vuosien mittaan, ja vain vahva tuottavuuskehitys turvaa muun muassa sen, että meillä on tulevaisuudessa Suomessa teollisia työpaikkoja. Ilman vahvaa tuottavuuden kasvua käytännössä tämä kilpailukyvyn säilyttäminen ja sen vahvistaminen on hyvin haastavaa. Tämän vuoksi, herra puhemies, hallitus panostaa kautensa aikana erittäin merkittävästi julkisiin tutkimus- ja tuotekehitysmenoihin, ja tämän lisäksi vielä meidän verotuksessa on käytössä erittäin hyvät ja houkuttelevat verokannustimet nimenomaan näiden yritysten omien tutkimus- ja tuotekehitysmenojen kasvattamiseen. Me teemme myös aktiivista teollisuuspolitiikkaa, ja tuemme myös suoraan sitä, että uusia teollisia investointeja saadaan liikkeelle joka puolella Suomea.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.8.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-11-27T16:39:38,2025-11-27T16:40:50,Hyväksytty,1.1 2025_117_66,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouskasvusta ja työllisyydestä (Anders Norrback r)>>>Suullinen kysymys SKT 193/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_67,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys talouskasvusta ja työllisyydestä (Anders Norrback r)>>>Suullinen kysymys SKT 193/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen vahtivuorolla Suomen työttömyys on ennätystasolla. Silti hallituksen edustajat syyttelevät täällä vasemmistoa siitä, että vaihtoehtomme vähentäisi työllisyyttä, sillä te uskotte, että sosiaaliturvaleikkausten peruminen vähentää työpaikkoja. Tämä logiikka on todellisuudelle täysin vieras. Se olettaa, että suomalaiset ovat vapaaehtoisesti työttöminä, että töihin noin vaan mennään. Oikeassa elämässä työllisyys ei määrity vain sosiaaliturvaleikkausten kautta, vaikka te niin vahvasti uskotte, eivätkä työpaikat synny köyhiltä leikkaamalla. Töihin ei noin vaan mennä, sen tietävät sadatuhannet suomalaiset työttömät. Työllisyyden tasoon vaikuttaa olennaisesti myös työn kysyntä. Vasemmisto vahvistaisi pieni- ja keskituloisten ostovoimaa, mikä tukee kulutuskysyntää ja työllisyyttä. Me palauttaisimme suojaosat, säätäisimme pitkäaikaistyöttömille työtakuun, vauhdittaisimme rakennusalan työllisyyden elpymistä ja satsaisimme koulutukseen. Arvoisa ministeri Marttinen, uskotteko te todella, että sadattuhannet suomalaiset ovat vapaaehtoisesti työttöminä [Puhemies koputtaa] ja että heiltä leikkaamalla he työllistyvät? [Välihuutoja — Vasemmalta: Entäs 400 hoitajaa Etelä-Karjalassa?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.8.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-11-27T16:40:51,2025-11-27T16:42:06,Hyväksytty,1.1 2025_117_68,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouskasvusta ja työllisyydestä (Anders Norrback r)>>>Suullinen kysymys SKT 193/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_69,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys talouskasvusta ja työllisyydestä (Anders Norrback r)>>>Suullinen kysymys SKT 193/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! En ole koskaan tässä salissa väittänyt, että yksikään suomalainen olisi vapaaehtoisesti työttömänä. Kukaan ei varmasti näin myöskään usko. Samaan aikaan, hyvät kansanedustajat, on myös hyvä muistaa se, että kuitenkin tässä salissa teemme päätöksiä tutkittuun tietoon nojautuen. Se on, kuulkaa, vähän niin, että vasemmisto-oppositio tuntuu valitsevan aina niitä papereita, joihin uskotaan, ja toisia taas vastaavasti ei, koska nämä ovat kuitenkin taas vastaavasti näitä ekonomistien tekemiä arviointeja ja laskelmia. [Välihuutoja vasemmalta] Herra puhemies! Nyt on hyvä myös muistaa, hyvät kansanedustajat, että meillä on tapahtunut työllisyyden kasvussa käänne. Kaksi kuukautta peräjälkeen työllisten lukumäärä on lähtenyt kasvuun. [Arto Satonen: Aivan!] Vuoden takaiseen nähden työllisten määrä on kasvanut 25 000 hengellä, eli me näemme nyt ensimmäistä kertaa myönteistä kehitystä tässä markkinassa. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] On myös todettava SDP:n kansanedustajille, että työllisyyskehitys lähti heikkenemään vuoden 2022 lopulla, jolloin siis Marinin hallitus vielä piti valtaa. [Timo Harakka: Tämä ei ole totta ollenkaan!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.8.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-11-27T16:42:10,2025-11-27T16:43:20,Hyväksytty,1.1 2025_117_70,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouskasvusta ja työllisyydestä (Anders Norrback r)>>>Suullinen kysymys SKT 193/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_71,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys talouskasvusta ja työllisyydestä (Anders Norrback r)>>>Suullinen kysymys SKT 193/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meitä vaivaa veroilla näivetetty keskiluokka, jonka Orpon hallitus on unohtanut. [Perussuomalaisten ryhmästä: Eihän ole! — Oho!] Siksi keskusta esittää verouudistusta, [Perussuomalaisten ryhmästä: Tyhjää paperia!] jossa esimerkiksi opettajalle, tehdasduunarille tai erilaisille työtä ahkerasti tekeville suomalaisille voisi jäädä jopa tuhat euroa lisää käteen, koska talouden kasvu lähtee ihmisistä. Työ, yrittäjyys, vanhemmuus, vaurastuminen ovat keskustalle tärkeitä asioita. Suomalaisille jää keskiverroin vähemmän käteen, ja se näkyy kotien varallisuudessa tällä hetkellä. Keskusta esittää täällä esimerkiksi perintö- ja lahjaveron korotonta maksuaikaa, varainsiirtoveron helpotusta, perhepakettia ja yhteisöverouudistusta, jopa yrittäjävähennyksen nostoa. Miksi hallitus tekee toisin? Arvoisa rouva varapääministeri, miksi hallitus ei ota keskustan ehdotuksia tosissaan? Miksi te suhtaudutte jo toista päivää ylimielisesti näihin ehdotuksiin salissa? [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.8.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-11-27T16:43:23,2025-11-27T16:44:41,Hyväksytty,1.1 2025_117_72,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys talouskasvusta ja työllisyydestä (Anders Norrback r)>>>Suullinen kysymys SKT 193/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_73,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys talouskasvusta ja työllisyydestä (Anders Norrback r)>>>Suullinen kysymys SKT 193/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mielestäni juuri hetki sitten kehuinkin monia keskustan ehdotuksia. Ongelma vain on se, että teidän vaihtoehtobudjetissanne niille ei ole löydetty rahoitusta. Te olette tehneet erilaisia veroveivauksia ja vähentäneet ja peruuttaneet sellaisia toimia, joita tuossa keltaisessa kirjassa ei edes ole ensi vuoden budjettiin. Hyvä keskusta ja edustaja Kemppi, tämä ei ole uskottavaa. Ja voi, kuinka mielelläni itsekin olisin ollut näkemässä keskustan vaihtoehtopaperia silloin, kun hallitusta laitettiin kasaan, mutta ainoa, mitä te kykenitte tuomaan, oli tyhjä paperi. Teillä ei ollut pienintäkään halua tulla korjaamaan esimerkiksi sitä keskituloisen verotaakkaa. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.8.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-11-27T16:44:44,2025-11-27T16:45:31,Hyväksytty,1.1 2025_117_74,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspäätöksistä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 194/2025 vp,"Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_117_75,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys hallituksen talouspäätöksistä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 194/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka hallitus tekisi kaiken oikein, niin jos suhdanne on heikko, niin vaikutus kasvuun, työllisyyteen ja verotuloihin on alkuun hidasta. Tämä osittain myös siksi, että sopeutustoimien onnistuminen on samaan aikaan riippuvaista myös ulkoisista, hallitsemattomista tekijöistä. Vaikeiden sopeutustoimien rinnalla hallitusohjelmaan sisältyy myös arkea kohentavia ratkaisuja: omaishoidon tuen alarajaa ja perhehoidon palkkioita korotetaan, lapsiperheiden verotusta kevennetään, työtulovähennyksen lapsikorotus nousee selvästi, [Timo Harakka: Paitsi työttömillä!] ja ruuan sekä lääkkeiden arvonlisäveron alennus tukee erityisesti pienituloisia. Arvoisa valtiovarainministeri: eikös ole kuitenkin niin, että velkaantuneisuus ja alijäämät tarkoittavat juuri sitä, että hallituksen täytyy samanaikaisesti tehdä leikkauksia, verotusmuutoksia ja kasvuhakuista politiikkaa — niin kuin hallitus tekee — vaikka se polarisoisi mielipiteitä ja olisi poliittisesti haastavaa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.9.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-11-27T16:45:33,2025-11-27T16:46:43,Hyväksytty,1.1 2025_117_76,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspäätöksistä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 194/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_77,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen talouspäätöksistä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 194/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä, ja juuri se tästä tekeekin niin monimutkaista. Sellainen tilanne, jossa me voisimme keskittyä ainoastaan johonkin näistä edustajan luettelemista toimista, olisi paljon helpompi. Mutta samaan aikaan kun käyttötalouden menoja on välttämättä leikattava — ihan suoria menoleikkauksia, joita me emme tehneet jokaiseen budjettiin, joita me olemme päättäneet uusilla säästökierroksilla — niin samaan aikaan me olemme tehneet uudistuksia, jotka katsovat eteenpäin. Me olemme tehneet esimerkiksi vaikeassa suhdannetilanteessa myös elvyttävää politiikkaa investointien ja infrahankkeiden välityksellä. Me samaan aikaan lisäämme merkittävästi puolustukseen, turvallisuuteen, hyvinvointialueille rahoitusta. Maksamme joka vuosi yhä suurempaa määrää valtionlainan korkomenoja. Tämä on se kokonaisuus, ja siinä mielessä olen kyllä tästä hallituksesta hyvinkin ylpeä, että meillä on ollut toimintakykyä reagoida myös uusiin tilanteisiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.9.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-11-27T16:46:43,2025-11-27T16:47:46,Hyväksytty,1.1 2025_117_78,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspäätöksistä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 194/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_79,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen talouspäätöksistä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 194/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä alkuperäisestä kysymyksestä keskustelu meni tähän alijäämämenettelyyn ja tähän tarkkailuluokkaan, jonne todella nyt sitten Suomi päätyy. Aikaisemmin tällä kaudellahan hallitus miltei kaikki päätökset on perustellut sillä, että tämä tarkkailuluokka pitää välttää. Ymmärrän sen, että se on pirun noloa nyt, kun te joudutte sinne tukiopetukseen, mutta nyt kun sinne ollaan sitten joutumassa, niin nyt siitä onkin tehty vähän tämmöinen, että olkia kohauttamalla mennään vain eteenpäin ja todetaan, että eihän tässä ollutkaan mitään ihmeempiä. Ja kun kuuntelee tätä keskustelua, niin kaikki on siis edellisen hallituksen vika, [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä, mutta kun se on!] ja niin kuin ministeri Purra totesi, ratkaisut tekee seuraava hallitus, niin että mitä tämä hallitus tässä tekee? Arvoisa puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri, voisitteko nyt ainakin vastata siihen kysymykseen, voitaisiinko nyt yhdessä sopia, että ei ainakaan pahenneta tätä julkisen talouden tilannetta ja jätetään se yhteisövero ennalleen? [Puhemies koputtaa] Itse asiassa te saattaisitte päästä jopa siihen omaan tavoitteeseenne vuonna 27.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.9.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-11-27T16:47:50,2025-11-27T16:49:09,Hyväksytty,1.1 2025_117_80,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspäätöksistä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 194/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_81,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen talouspäätöksistä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 194/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Räsäsen puheenvuoro taisi olla taas valmiiksi kirjoitettu, sillä se ei lainkaan kertonut tästä keskustelusta. [Joona Räsänen: Voin kuule myöntää, ettei ole ollut koskaan!] Päinvastoin täällä on kerrottu, miten vaikea tilanne on; miten tämä hallitus kantaa vastuuta omasta politiikastaan, ei edellisten hallitusten toimista; kuinka me olemme näissä ongelmissa juuri siksi, että tässä maassa on vuosikaudet tehty leväperäistä, holtitonta politiikkaa ja on lisätty menoja, vaikka tuloja ei ole ollut. Velka on kasvanut, krooniset epätasapainot ovat kehittyneet koko ajan. [Timo Harakka: Kokoomus!] Minä en suhtaudu komission alijäämämenettelyyn olkia kohauttamalla, mutta olen kuvannut sen vaikutukset, sen, mitä se tulee tarkoittamaan. Me emme vielä tiedä tarkkoja nettomenopolkuja ja sitä sopeutustarvetta, mutta ne tulevat tässä piakkoin täsmentymään. Arvioni on se, että tälle kaudelle ei tule enää merkittävästi lisää vaatimuksia, koska me teemme niitä ilman komission vaatimuksia juuri siksi, kuten olen korostanut, että me emme tee Euroopan unionin takia näitä päätöksiä. Samaan aikaan, totta kai, me haluamme noudattaa finanssipoliittisia sääntöjä. [Puhemies koputtaa] En tiedä, haluttiinko niitä noudattaa vuonna 2020, kun edellisen kerran uhattiin komissiosta, että EDP eli alijäämämenettely on edessä, mutta tämä hallitus kyllä toimii. [Timo Harakka: Entä se veroale?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.9.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-11-27T16:49:09,2025-11-27T16:50:29,Hyväksytty,1.1 2025_117_82,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspäätöksistä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 194/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_83,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Mika,Lintilä,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys hallituksen talouspäätöksistä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 194/2025 vp,"Puhemies! Talous on oikeastaan henkimaailman asioita, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei nyt sentäs!] ja tähän ilmapiiriin vaikuttaa valtavasti se, mitä niin sanotusti keskituloisten henki tällä hetkellä kertoo. Jos me ajatellaan, niin keskituloiset, 30 000—60 000 vuodessa tienaavat, ovat suurimpia veronmaksajia, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] jos me otetaan ne kaikkinensa huomioon: välilliset verot, tuloverot ja niin edelleen. Toisaalta he ovat perustellusti lähteneet siitä, että on tietty kokonaispaketti: siellä on terveyspalvelut, koulutus et cetera. Ne kaikki pienenevät tällä hetkellä. He joutuvat ostamaan niitä yksityisiltä markkinoilta. He maksavat kahteen kertaan: he maksavat veroja, he maksavat yksityisiä. Nämä työssäkäyvät ovat aina uskoneet siihen, että tämä järjestelmä toimii, mutta nyt heidän uskonsa tähän järjestelmään horjuu. Millä te palautatte näitten ihmisten uskon suomalaiseen yhteiskuntaan ja siihen, että he tunnollisina veronmaksajina saavat ne palvelut? Te siirrätte veronkevennykset sinne suurituloisiin. [Puhemies koputtaa] Täällä on puhuttu aina pienituloisista ja suurituloisista, mutta nämä keskituloiset ovat jääneet väliin. Valtiovarainministeri, millä te palautatte [Puhemies koputtaa] näitten keskituloisten uskon Suomeen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.9.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2025-11-27T16:50:33,2025-11-27T16:52:01,Hyväksytty,1.1 2025_117_84,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspäätöksistä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 194/2025 vp,"Kiitoksia, nyt aika on käytetty korkojen kera.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_85,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen talouspäätöksistä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 194/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me palautamme uskoa ja luottamusta sillä, että me jatkamme tätä työtä. Me emme väitä, että näitä asioita ja edustajan aivan oikeutetusti kuvaamia ongelmia pystytään ratkaisemaan yhdellä hallituskaudella. Olen itse pyrkinyt olemaan tässä hyvin rehellinen, mihin suuntaan Suomessa pitää mennä. Ylipäätänsä se verotaakka suomalaisella työntekijällä on korkea. Se on korkea vielä tämän hallituksen merkittävien veronalennusten jälkeenkin. Toisaalta kun esimerkiksi on Suomessa keskituloinen versus sitten, jos verrataan ensimmäisen tuloluokan tai vaikka kymmenennen tuloluokan ihmisten käteenjäävää osuutta, niin huomataan, että me eroamme myös tässä esimerkiksi Pohjoismaista, monista Keski-Euroopan maista. Meillä jo varsin alhaisilla tuloilla lasketaan keskituloiseksi, puhumattakaan siitä, että meillä myös korkeimpaan tuloluokkaan päästään suhteellisen alhaisilla tuloilla. Tämä on tietenkin koko kansantalouden ja yhteiskunnankin kannalta merkittävä ongelma. Mutta ei niitä veroja ja pystytä millään muulla tavalla alentamaan kuin huolehtimalla siitä, että meillä tulevaisuudessa olisi talouskasvua, ja toisaalta, että meidän menot ovat vastaavat kuin tulot, koska niin, [Puhemies koputtaa] että me velaksi jatkaisimme toimintaa koko ajan enemmän ja enemmän eikä olisi edes mitään näkymää paremmasta, me emme voi jatkaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.9.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-11-27T16:52:03,2025-11-27T16:53:21,Tarkistettu,1.1 2025_117_86,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspäätöksistä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 194/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Tarkistettu,1.1 2025_117_87,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys hallituksen talouspäätöksistä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 194/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri, sanoitte muutama puheenvuoro sitten, että joskus poliitikoiden on vaikea nähdä kauas tulevaisuuteen. Siltä minustakin tuntuu, kun kuuntelen tätä hallituksen talouspolitiikkaa, joka sivuuttaa täysin ilmastokriisin ja luontokadon uhkat ihmisille, luonnolle ja myös meidän taloudellemme. Meille vihreille talous on väline rakentaa parempaa tulevaisuutta. Me käyttäisimme myös verotusta vähentämään yhteiskunnalle aiheutuvaa haitallista toimintaa ja samalla toki vahvistaisimme julkista taloutta. Ehdotamme vaihtoehtobudjetissa, että asettaisimme veron ympäristölle ja terveydelle haitalliselle ulkomaalaiselle krääsätaloudelle ja samalla alentaisimme kotimaisten korjauspalveluiden arvonlisäveroa. Kiertotalous ja suomalainen työ kiittäisivät. Vaihtoehtobudjetissamme on myös muita esimerkkejä, miten parannamme julkista taloutta ja vauhditamme vihreää siirtymää. Arvoisa valtiovarainministeri, aiotteko te vihdoin tarttua tähän ehdotukseemme vihreästä verouudistuksesta, jolla vahvistamme todella julkista taloutta ja vauhditamme myönteistä kehitystä ihmisille, ympäristölle ja taloudelle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.9.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-11-27T16:53:24,2025-11-27T16:54:36,Hyväksytty,1.1 2025_117_88,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspäätöksistä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 194/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_89,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen talouspäätöksistä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 194/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen veropolitiikka ja verouudistukset ovat sinivalkoisia. En nimittäisi niitä vihreiksi. Mutta samaan aikaan tietenkin on tämä todellisuus, jossa näiden krääsäpakettien määrä merkittävästi lisääntyy — lukemathan ovat aivan huikeita. Totta kai tämä ongelma on havaittu esimerkiksi Euroopan unionin tasolla, jossa omassa neuvostossanikin tähän pyritään löytämään ratkaisuja. Samaan aikaan itse mielelläni vältän sellaista moralisointia myöskin tämän kysymyksen kohdalla. Se, että suomalainen ihminen tilaa Aasiasta jonkin tuotteen halvalla versus, että hän kävisi ostamassa sen käytännössä samanlaisen tuotteen vähän kalliimmalla jostakin marketista, tai se, mikäli hänellä ei ole varaa käyttää niin merkittävästi kalliimpiin tuotteisiin, että oikeasti voisi tukea suomalaista tuotantoa, ei ole ihan niin yksinkertainen asia, mikä tietenkin viittaa siihen, että meidän pitäisi pystyä tekemään systeemitason isompia ratkaisuja, ei vain niin, että ne kohdistuisivat esimerkiksi yhteen maahan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.9.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-11-27T16:54:40,2025-11-27T16:55:44,Hyväksytty,1.1 2025_117_90,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspäätöksistä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 194/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_91,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys hallituksen talouspäätöksistä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 194/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Purra, te täällä viikosta toiseen esitätte, että teitä kiinnostaisi valtion velkaantuminen, mutta kyllä teidän bluffinne tässä on paljastunut. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho! — Käsittämätöntä!] Oikeistohallitus nimittäin jakaa velkarahaa huolettomasti, kun omat intressiryhmät sitä pyytävät, ja vieläpä miljardikaupalla. Tässä on nyt jo useampi edustaja tänäänkin puuttunut tähän yhteisöveroon. Tosiaan vuodelle 27 hallitus on päättänyt alentaa yhteisöveroa lähes miljardilla eurolla, vaikka tämänkaltaisilla toimilla ei ole aiemminkaan saatu kasvua aikaiseksi. Aiemmat hallitukset ovat alentaneet yhteisöveroa ja työnantajamaksuja useilla miljardeilla euroilla, mutta luvattuja investointeja ja kasvua ei ole tullut. Ainoastaan osingot ovat kasvaneet ja rikkaat rikastuneet. Miksi te, ministeri Purra, uskotte, että tällä kertaa nyt kävisi jotenkin toisin? Minä kysyn teiltä, arvoisa valtiovarainministeri: onko Suomella teidän mielestänne varaa ottaa lisää velkaa vain siksi, että miljonäärien osinkotulot kasvaisivat?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.9.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-11-27T16:55:49,2025-11-27T16:56:57,Hyväksytty,1.1 2025_117_92,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspäätöksistä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 194/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_93,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen talouspäätöksistä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 194/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen huomattavan huolestunut ja kannan huolta tämän maan velkaantumisesta. Mitä tulee sitten yhteisöveron alennukseen, niin tietenkin poliittisesti me olemme varmasti hallituksessa eri mieltä teidän kanssanne. Muistuttaisin, että teidän vaihtoehtobudjetissanne kiristettiin veroja kuusi miljardia. [Aino-Kaisa Pekonen: Ei kiristetty! Se ei pidä paikkaansa!] Voin lyödä vaikka pääni pantiksi siitä, että mikä tahansa yhteisöveron alennus, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] oli se sitten 18:aan tai 15:een, jota muun muassa edustaja Harkimo ehdotti ja ymmärtääkseni keskustakin, on kuitenkin parempi kuin se kuusi miljardia kiristyksiä. [Vasemmalta: Onko teidän mielestänne varaa?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.9.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-11-27T16:56:57,2025-11-27T16:57:37,Hyväksytty,1.1 2025_117_94,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspäätöksistä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 194/2025 vp,"Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Nikkanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_95,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen talouspäätöksistä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 194/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministeri Purra, te kovasti tuossa yhdessä puheenvuorossa kaipailitte sitä, että voi kunpa olisikin joku hallitus katsonut riittävän pitkälle eteenpäin. Nyt täytyy sanoa, että te olette ehkä syyllistyneet siihen pahimpaan virheeseen, mitä tällainen pitkälle katseleva talousajattelu saattaa tuottaa, nimittäin te ette ole huomanneet katsoa siihen eteenne ja olette ikään kuin pudonneet siihen ensimmäiseen kaivoon. Nyt ollaan siinä ensimmäisessä kaivossa ja istutaan siellä pohjalla ja olemme siellä talouden alijäämämenettelyssä, mutta olemme myös toisessa alijäämämenettelyssä,: nimittäin sosiaalisen eriarvoisuuden kasvu on tuonut meidät EU-komission mukaan jo myös toiselle tarkkailuluokalle. Tämä sosiaalisen eriarvoisuuden kasvu johtuu erityisesti työttömyyden lisääntymisestä, ja haluaisinkin kysyä: mitä te aiotte tehdä nyt edelleen kasvaneelle työttömyydelle ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyydelle? Se jos mikä on ratkaiseva kysymys siinä, [Puhemies koputtaa] miten siihen seuraavaan kasvuun päästään. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.9.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-11-27T16:57:43,2025-11-27T16:58:59,Hyväksytty,1.1 2025_117_96,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspäätöksistä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 194/2025 vp,"Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_97,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys hallituksen talouspäätöksistä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 194/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustaja Nikkaselle tärkeän aiheen esille nostamisesta. — Täällä aikaisemmin kerroin siitä, miten työllisyydessä nähdään nyt ensimmäistä kertaa, onneksi, myös valoisia merkkejä. Mutta samaan aikaan on todettava, että en väheksy yhtään yli 300 000 työttömänä olevan suomalaisen tilannetta. Se on aivan selvä asia. Sen takia me teemme laajasti uudistuksia suomalaiseen yhteiskuntaan, jotta me nimenomaan saamme lisää tilaa kasvulle ja lisää tilaa suomalaisille yrityksille palkata uusia työntekijöitä — kymmeniä ja kymmeniä päätöksiä, on sitten kyse verotuksesta, työmarkkinauudistuksesta, sääntelyn purkamisesta, luvituksen uudistamisesta tai vaikka siitä, että huolehditaan, että osaavan työvoiman saatavuudesta saadaan pidettyä huolta. Käyn hyvin tiiviisti keskustelua työllisyysalueiden kanssa ja olen hyvin voimakkaasti myös kannustanut kuntia ja kaupunkeja tarttumaan tässä hetkessä pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen, mutta selvää on se, että me teemme kaiken voitavan, jotta heitä voidaan auttaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.9.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-11-27T16:59:03,2025-11-27T17:00:11,Hyväksytty,1.1 2025_117_98,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Itä-Suomen elinvoiman vahvistamisesta (Timo Vornanen tv)>>>Suullinen kysymys SKT 195/2025 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Vornanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_117_99,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Timo,Vornanen,Kansanedustaja,TV,Suullinen kysymys Itä-Suomen elinvoiman vahvistamisesta (Timo Vornanen tv)>>>Suullinen kysymys SKT 195/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Suomen talous on kriisissä, se on meille kaikille selvää. Sekin on selvää, että tämä tilanne ei ole tämän nykyisen hallituksen aiheuttama. Tämä on seurausta pidemmältä aikaväliltä. Suomi ei nouse koskaan tästä talouskurjuudesta, jos me emme saa rajamaakuntia mukaan tähän taloutemme nostoon. Kysymykseni menee sinne, mistä olen tullutkin, elikkä Pohjois-Karjalaan. Pohjois-Karjalan elinkeinoelämä, yrityselämä ja teollisuus ovat syvässä kyykyssä. Tämä on seurausta Venäjän nykyisestä tilanteesta. Idän alueelle tarvitaan pikaisia ja vaikuttavia tukitoimia, jotta muun muassa elinkeinoelämää saadaan elvytettyä. Kysyn: mitä tukitoimia hallitus aikoo tehdä itäisen alueen elinkeinoelämän, bisneksen ja elinvoimaisuuden tukemiseksi?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.10.aspx,fi,Timo Vornanen,1522,2025-11-27T17:00:18,2025-11-27T17:01:22,Hyväksytty,1.1 2025_117_100,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Itä-Suomen elinvoiman vahvistamisesta (Timo Vornanen tv)>>>Suullinen kysymys SKT 195/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_101,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys Itä-Suomen elinvoiman vahvistamisesta (Timo Vornanen tv)>>>Suullinen kysymys SKT 195/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja kuvaa erittäin osuvasti Itä-Suomen tilannetta. Toki lähtökohdat ovat erilaiset kuin monessa muussa osassa Suomea, mutta erityisesti nämä akuutit ja turvallisuuspolitiikkaan ja geopolitiikkaan liittyvät toimet ovat iskeneet sinne kovaa, ja myös rajan sulku, kuten kuvasin. Jos kuvaan, mitä hallitus itäisen Suomen osalta on tehnyt, niin siellä on lukematon määrä erilaisia toimia. Jos katsotaan ensin investointeja ja infrahankkeita — niitä lähes 500 miljoonalla sinne itäiseen Suomeen on tuotu: Meillä on erilaisia tuki-instrumentteja, jotka on suunnattu paitsi Pohjois-Karjalan myös Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan suunnalle. Me olemme lisänneet aloituspaikkoja korkeakoulutukseen, yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Me olemme pääomittamassa Fingridiä, joka huolehtii kantaverkosta. Tämä mahdollistaa suuria investointeja sinne itäiselle puolelle. Me olemme panostaneet vaikkapa Outokummun seudulla mineraalialaan ja geotechiin. [Puhemies koputtaa] Meillä on erilaisia instrumentteja, jotka... [Puhemies koputtaa] — Nyt minulla loppuu aika, kun luettelen näitä, mutta tässä muutamia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+2.10.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-11-27T17:01:22,2025-11-27T17:02:42,Tarkistettu,1.1 2025_117_102,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Päiväjärjestyksen 5. asiana on ajankohtaiskeskustelu yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä. Ajankohtaiskeskustelun avaa keskustelualoitteen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Markku Eestilä. Tämän jälkeen myönnän harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Vastauspuheenvuorot varataan täysistunnossa V-painikkeella. Keskusteluun varataan aikaa yksi tunti. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_117_103,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies, arvoisat kollegat! Suomessa pk-yritysten rahoitus on parin viime vuoden aikana kriisiytynyt enemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Viralliset tutkimukset eivät välttämättä tunnista tätä kehitystä keskimäärin, mutta yrittäjien alueelliset viestit kertovat toista. Erityisesti mikroyritysten lainansaanti on selvästi vaikeutunut ja laina-anomusten käsittelyajat pidentyneet. Suomalaiset pankit ovat hyvässä kunnossa ja vakavaraisia, mikä onkin koko EU-sääntelyn tarkoitus. Pankkien ja koko pankkijärjestelmän on oltava kriisinkestäviä, mutta se ei saa johtaa siihen, että talouselämän ja maatalouden rahoitus kärsii liiallisesta riskinottokyvyn puutteesta. Onko niin, että pankkien alueellinen riskinottokyky on heikentynyt sen myötä, kun pankit ovat tiivistäneet palveluverkkoaan, jolloin rahoituksen kannalta tärkeä paikallistuntemus on heikentynyt? Ainakin yrittäjiltä tällaista viestiä tulee. Tässä yhteydessä on myös kysyttävä, onko peruspalveluluonteinen pankkipalvelu mennyt jo liian mittavassa määrin verkkoon, sillä Suomessa on paljon ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta kykene asioimaan sähköisesti. Arvoisa puhemies! Vaikka kaikki lainanotto ei tarvitse vakuuksia, on niiden merkitys rahoituksen saamisessa kiistaton. Tässä salissa me kaikki tiedämme, että asuntojen ja kiinteistöjen arvojen kehitys Suomen eri alueilla poikkeaa vahvasti toisistaan, toisin sanoen vakuuksiin nojautuva pankkirahoitus on aika pitkälle postinumerosta kiinni. Jotta tätä ongelmaa voidaan lievittää, tarvitaan Finnveraa ja pankkien riskinottokyvyn lisäämistä. Suomen talouden kehitys on tällä hetkellä valitettavan paljon erilaisten epävarmuuksien aiheuttamassa jarrutilassa, mikä on haitallista investointien ja kasvun näkökulmasta. Luonnollisesti tämä epävarmuus näkyy myös pankkien luotonannossa sekä ohjaa mahdollisesti pankkien rahaa vähäriskisiin sijoituksiin. Onko tämä kehityssuunta oikea, ja edistääkö se Suomen talouskasvua? Kansalaisten säästämisaste on tällä hetkellä harvinaisen korkealla, ja hyvällä syyllä voi sanoa, että rahaa on. Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli syyskuun lopussa 115 miljardia euroa ja talletusten keskikorko 0,80 prosenttia. Talletuskannasta oli yön yli talletuksia 70 miljardia euroa ja määräaikaistalletuksia 15,5 miljardia. Arvoisa puhemies! Pankkitileillä on siis rahaa, eikä kansalaisten ostovoimassa pitäisi olla ongelmia palkankorotusten ja matalan inflaation ansiosta. Kyse on psykologiasta. Mitä tässä tilanteessa voidaan tehdä? Finnvera on jo ryhtynyt toimenpiteisiin yritysten pankkirahoituksen saatavuuden parantamiseksi. Pk-yritysten takausrajaa on nostettu 200 000 euroon, ja sen käyttötarkoitusta on laajennettu liiketoimintakauppoihin ja esimerkiksi ajoneuvoihin. Yrittäjälainan 100 000 euron yläraja on poistettu, ja senkin käyttötarkoitusta on laajennettu joustavasti sukupolven‑ ja omistajanvaihdoksiin. Myös takausyhteistyötä on lisätty uusien rahoituskumppaneiden kanssa. Onko Finnveran suorien lainojen myöntövaltuutta kuitenkin edelleen lisättävä? Jos pankkitileillä olevia kansalaisten varoja halutaan entistä enemmän ohjata yrityselämän ja ehkäpä maatalouden tukemiseen, niin tulisiko valtion olla aloitteellinen sellaisen hybridirahaston perustamisessa, joka keskittyisi rahoittamaan ennen kaikkea mikro‑ ja pk-yrityksiä? Näin myös yritysrahoituksen liiallinen pankkiriippuvuus vähenisi. Arvoisa puhemies! Yrittäjien mukaan suurin haaste tällä hetkellä on se, että mikro‑ ja pk-yritykset tarvitsevat pankkirahoitusta noin 50 000 euron molemmin puolin mutta juuri tämän kokoluokan lainahanat ovat olleet kiinni. Suomen kasvun ja investointien näkökulmasta ongelma on mittava, sillä jos Suomen mikroyritykset muodostaisivat yhden konsernin, olisi työntekijöiden määrä noin 300 000 ja liikevaihto lähes 100 miljardia. Jos näiden mikroyritysten rahoitus ei Suomessa nopeasti ja riittävässä määrin järjesty, niin uusia keskikokoisia ja suuria yrityksiä ei synny eikä tule. Viime kädessä yritysten, maatalousyrittäjien ja asunnonostajien kannalta kyse on siitä, onko suomalainen pankkijärjestelmä säädetty oikealle tasolle. Liian tiukat rahoituskriteerit eivät tue talouden dynamiikkaa ja investointeja. Arvoisa puhemies! Juuri luin viestin, kun ajattelin tätä puhetta, että Finnvera jatkaa mikroyrityksien lainaa ja avaa lainahaun myös aloitteleville yrityksille helmikuussa 2026. — Arvoisa puhemies! Tästä on hyvä jatkaa.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-11-27T17:04:06,2025-11-27T17:09:15,Hyväksytty,1.1 2025_117_104,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_105,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää edustaja Eestilää ja eduskunnan puhemiesneuvostoa siitä, että tämä keskustelu on tänään saatu aikaan. — Meillä suomalaisilla on valtavasti osaamista. Meillä on pitkä ja hieno maa, jonka erilaisista mahdollisuuksista pystymme kyllä saamaan kestävästi työtä ja toimeentuloa, ja sitä kautta hyvinvoinnin pohjaa. Mutta ratkaisevan tärkeää tässä kaikessa on yrittäjyys, se, että meillä on niitä suomalaisia, jotka uskaltavat tarttua toimeen ja ottavat hieman enemmän riskiä ja tekevät hieman enemmän kuin mitä yhteiskunta ehkä keskimäärin edellyttää. Tällaiset henkilöt pystyvät sitten työllistämään myös muita, pystyvät tekemään maamme mahdollisuuksista sellaisia tuotteita, jotka maailmalla käyvät kaupaksi, ja jotta yrittäjyyttä syntyy, tarvitaan toimivat rahoitusmarkkinat, jotta investoinnit ovat mahdollisia ja päästään ne maailman markkinat valloittamaan. Eli on todella tärkeää, että pääsemme tänään tätä keskustelua käymään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-11-27T17:09:19,2025-11-27T17:10:27,Hyväksytty,1.1 2025_117_106,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_107,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Sara,Seppänen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää edustaja Eestilää tämän tärkeän keskustelualoitteen tekemisestä. — Pk-yritykset ovat Suomen talouden selkäranka. Ne ovat myös meidän huoltovarmuuden perusta. Ne luovat ne työpaikat, investoivat ja pitävät yllä elinvoimaa ympäri tämän maan. Silti tällä hetkellä rahoitusmarkkinat eivät tue näitä, myöskään hallituksen tavoitteita talouskasvun lisäämisestä, ja tämä ongelma on tietysti ollut havaittavissa jo hyvin pitkään. Tuoreiden barometrien mukaan rahoituksen saatavuus on heikentynyt vuodesta toiseen, ja yhä useampi yritys jättää hakematta rahoitusta, vaikka tämä tarve olisi ilmeinen. Syyt siihen ovat myöskin selvillä, eli kiristyneet vakuusvaatimukset, korkeat kustannukset ja oman pääoman puute. Erityisen vaikea tilanne on Itä-Suomessa. No, jos emme saa tätä rahoitusongelmaa ratkaistua, niin on aivan selvää, että myös talouskasvu jää meillä saavuttamatta. Yhteisiä ratkaisuja kaivataan, ja hallitus onkin perustanut tämän peruspankkipalvelutyöryhmän. [Puhemies koputtaa] Se on hyvä alku asian jatkokäsittelyn kannalta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Sara Seppänen,1538,2025-11-27T17:10:29,2025-11-27T17:11:48,Hyväksytty,1.1 2025_117_108,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_109,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan myös yhtyä ajankohtaiskeskustelualoitteen jättäjälle, edustaja Eestilälle osoitettuihin kiitoksiin. Lämmin kiitos tästä. — Tämä aihe keskusteluttaa paljon tällä hetkellä, ja itsekin olen saanut todella paljon yhteydenottoja erilaisilta yrittäjiltä: kasvuyrittäjiltä, pienyrittäjiltä, rakennusalan yrittäjiltä. Esimerkkinä rakennusalan yrityksestä on juurikin käymäni yksi keskustelu, jossa yrittäjä totesi, että pankeilta lainan saaminen tänä päivänä on äärimmäisen vaikeaa. Hänkin on ihan menestynyt yrittäjä, ja pankista saatu vastaus oli, että annettiin sijoitusvinkkejä. Hän vähän tuhahti siinä hieman näreästikin sitten, että ei hän tänne tullut sijoitusvinkkejä hakemaan vaan rahoitusta yritykselleen, ja sitä kautta kasvua hakemaan. Kyllä nämä ovat sellaisia viestejä, joita tuolta kentältä kuuluu, että kyllä meidän kaikkien tähän pitää tarttua. Siitä iloitsenkin, että tämä taitaa olla turvallisuuden lisäksi sellainen toinen asia, joka yhdistää varmasti tässä salissa meitä kaikkia, eli me kaikki tätä rahoitusta haluamme vauhdittaa ja parantaa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-11-27T17:11:48,2025-11-27T17:13:05,Hyväksytty,1.1 2025_117_110,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_111,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Toimin keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajana, ja täytyy sanoa, että tänä vuonna me ollaan käytetty ryhmäkokouksissa yhteensä tuntikausia tästä asiasta puhumiseen. Meidän edustajat saavat niin valtavasti palautetta siitä, kun on todella vaikeutunut rahoituksen saanti. Itsekin yhdyn ja koko meidän ryhmä yhtyy siihen kiitokseen edustaja Eestilälle ja puhemiesneuvostolle, että tätä keskustelua käydään, ja toivottavasti tämä nyt johtaa myös toimenpiteisiin. Tämähän on hyvin vaikea maasto, koska kun juttelee pankkien edustajien kanssa, niin he sanovat, että kyllä kaikille hyville, asiallisille hankkeille rahoitusta tulee järkevästi, ja emmehän me tietenkään voi määrätä vapaassa maassa pankkeja markkinataloudessa antamaan jollekin taholle lainaa, vaan meidän täytyy miettiä niitä instrumentteja, joita julkisella vallalla on. Keskustan paremmassa vaihtoehdossa, meidän vaihtoehtoasiakirjassamme, me ollaan hahmoteltu joitain keinoja: eläkevarallisuuden valjastamista, Finnveran tappiovarausten parantamista, osakesäästötilin muuttamista laajemmaksi sijoitussäästötiliksi, ja myöskin sitä, että pankkien toimintaympäristöä tarkasteltaisiin niin, että onko meillä Suomi-lisää, jotakin kansallista ylimääräistä, joka vaikeuttaa tätä rahoituksen antamista. [Puhemies koputtaa] Mutta kyllä, puhemies, tämä vakuuksien järjestäminen ja Finnveran uudistaminen olisi ajankohtaista meidän mielestämme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-11-27T17:13:05,2025-11-27T17:14:25,Hyväksytty,1.1 2025_117_112,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_113,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdyn kiitoksiin edustaja Eestilän keskustelualoitteesta. Täydennän siltä osin, että oma kokemukseni on, että tämä ei ole vain alueellinen ongelma, tämä tulee vastaan myös Uudellamaalla ja kasvukaupungeissakin. Tämä on selvästi tämmöinen vähän niin kuin piilokustannus, ja itse asiassa on aika vaikea arvioida sen koko mittakaavaa, kun tavallaan asiat, jotka eivät tapahdu, eivät näy. Tervehdin ilolla näitä erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisumalleja, joita on kyllä tärkeää etsiä ja löytääkin. Varmaan meillä on paikka myös miettiä meidän pankkisääntelyäkin — se on tietysti eurooppalaista paljolti — ovatko siinä ikään kuin tasapainossa riskienhallinta ja vaihtoehtoiskustannukset. Meillähän on muitakin rahoitushaasteita Suomessa. Tämä scaleup-vaihe tällaisilla startupeilla on hankala paikka, ja sitten tämä riskiaversiivisuus näkyy meissä. Ehkä se vika on meissä omistajissa, mutta Helsingin pörssihän tunnetusti jakaa mieluummin osinkoja kuin investoi kasvuun. Tässä on tekemisen paikka, ja se on selvää, että ollaan siinä kuopassa, mitä edustaja Nikkanen tuossa kyselytunnilla kommentoi. Jotta sieltä päästään ylös, niin lainaan suosikkihiphop-yhtyettäni MC Taakibörstaa ja sanon, että ”riskei on otettava”.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-11-27T17:14:25,2025-11-27T17:15:39,Hyväksytty,1.1 2025_117_114,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_115,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin kiitän tästä keskustelusta, sillä yritysrahoituksen saatavuus on tärkeää tietysti yritysten itsensä kannalta, mutta se on tärkeää myös koko kansantalouden kannalta. Tämä maa todella tarvitsee investointeja, ja ne ovat talouden yksi keskeisin ajuri. Suomen kansantalouden investointiaste on ja on jo vähän pidempäänkin ollut liian matala, ja se on yksi tahmean kasvun keskeinen syy. Investoinnit edellyttävät aina rahoitusta, joko omaa rahoitusta, lainarahoitusta tai sitten ulkoisia sijoituksia. Verojärjestelmän tulisi kannustaa investoimaan osinkojen maksimoimisen sijaan. Lainarahoituksen saatavuuden tulisi olla riittävällä tasolla, ja sijoitusmarkkinoiden tulisi tarjota sujuvia väyliä sijoittaa kotimaisiin yrityksiin. Yritysten viestien pohjalta vaikuttaa todellakin siltä, että lainarahan saatavuudessa on merkittäviä haasteita, ja olen kuullut myös, että kaikki pienet yritykset eivät välttämättä saa edes peruspankkipalveluita, koska pankeilla ei ole lakisääteistä velvoitetta niitä yrityksille tarjota. Muutosta pankkien toimintaan siis tarvitaan, mutta miten? Siinäpäs meille iso haaste. [Puhemies koputtaa] Ja kyllä, tarvitsemme myös täydentäviä instrumentteja, kuten Finnveraa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-11-27T17:15:39,2025-11-27T17:16:55,Hyväksytty,1.1 2025_117_116,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Ollikainen, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_117,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Ärade talman! På det andra inhemska vill jag nu tacka ledamot Eestilä och också talmanskonferensen för det här debattinitiativet. Få saker, liksom det har kommit fram här, får vi så mycket kontakter kring som just finansieringen för företagarnas investeringar, men också privathushållens möjligheter att få finansiering till exempel för att bygga ett egnahemshus eller för en bostad. Här är det vår uppgift att också för vår del försöka hitta olika lösningar som kan skapa tillväxt.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2025-11-27T17:16:55,2025-11-27T17:17:31,Tarkistettu,1.1 2025_117_118,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Nyt käymässämme keskustelussa yritysten rahoituksen saatavuudesta ei kyse ole vain talouspolitiikasta, se on myös alue- ja turvallisuuspoliittinen kysymys. Tämä korostuu erityisesti katsoessani asiaa Pohjois-Suomen näkökulmasta. Pohjois-Suomessa sijaitsevat monet Suomen tulevaisuuden kannalta kriittiset toiminnot: kaivokset, akkumateriaaliketjut, energiaratkaisut, satamat, puolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta tärkeät rakenteet sekä kasvava teknologia- ja vientiteollisuus. Ilman toimivaa ja ennakoitavaa rahoitusta nämä investoinnit eivät synny. Se tarkoittaa, että myös Suomen kokonaisturvallisuus heikkenee. Vaikka rahoitus olisi periaatteessa tarjolla, se ei kohdennu sinne, missä kasvun ja kestävyyden kannalta olisi eniten tarvetta. Erityisesti kasvuyritykset ja pääomavaltaiset hankkeet kärsivät sääntelyn ja riskimallin jäykkyydestä. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-27T17:18:08,2025-11-27T17:19:21,Hyväksytty,1.1 2025_117_119,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_120,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Antti,Kangas,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää edustaja Eestilää äärimmäisen tärkeästä keskustelusta. — Olen törmännyt tähän asiaan omankin yrittäjäurani aikana, viime aikoina useita kertoja. Meidän pitää yhteiskunnassa muistaa se tosiasia, että kauniit pääkonttorit Katajanokalla eivät tuo itsessään sitä kasvua ja elämää tähän maahan. Kasvu ja tuotteet, niiden raaka-aineet, tulevat maakunnista, ja maakunnan yrittäjät tarvitsevat rahoituksen, jotta ne voivat tehdä sitä tulosta kaikkien meidän hyväksi. Mikroyritykset, pk-yritykset, ne tarvitsevat rahoitusta. Pankkien yhteiskuntavastuu on tähän asti keskustelussa kohdistunut vain siihen, että pankkien vakavaraisuus säilyy, mutta pankit tekevät nyt karkeaa aluepolitiikkaa sillä, että pankit eivät enää ota riskiä millään lailla maakunnissa. [Antti Kurvinen: Kaima puhuu järkeä!] Tarvitsee tehdä linjamuutos tähän asiaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Antti Kangas,1535,2025-11-27T17:19:21,2025-11-27T17:20:29,Hyväksytty,1.1 2025_117_121,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Skinnari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_122,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Puhemies! Finnvera ja tietysti muutkin erityisrahoitusyhtiöt ovat olleet keskeisessä roolissa. Jos mennään vähän sinne 90-luvulle, niin kyllähän silloin Kera ja muut yhdessä nostivat Suomen, tekivät juuri sitä, mistä kollegat puhuvat eli täydensivät markkinakapeikkoja. Mutta miksi Finnvera nykyisin käyttäytyy kuin liikepankki? Se odottaa liikepankin päätöstä ja seuraa sitten vasta, jos liikepankki etenee. Ei se näin ennen ollut. Tosin Teollisuussijoitus on aivan samanlainen toimija. Ja sitten me täällä ihmettelemme, miksi maakunnat seisovat, kyntävät ja ovat syvällä suossa. Joten, arvoisa puhemies, kyllä tämä ongelma tiedetään, mutta olen ihmetellyt jo pitkään, miksi toiminta ei muutu — valitettavasti vastuuministeri ei ole paikalla — mutta se on aika yksinkertaista muuttaa. [Puhemies koputtaa] Oman pääoman ehtoinen juniorilainatuote tehtiin jo Sipilän hallituskaudella talousvaliokunnan myötävaikutuksella. Keinoja kyllä on.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2025-11-27T17:20:29,2025-11-27T17:21:49,Hyväksytty,1.1 2025_117_123,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_124,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustaja Eestilälle aivan erinomaisesta keskustelualoitteesta. — Kaksi ongelmaa on: Ensimmäinen on tämä pankkien rahoitus. Todellakin maaseutukunnissa tuolla itärajalla Pohjois-Karjalassa rahan saanti on todella kiven alla. Hyvä ystäväni luonnehti tilannetta, että hän ei meinaa omia rahojansa saada pankista ulos muuten kuin tekemällä pankkiryöstön. [Naurua] No tämä rajumpi huumori kuvaa sitä tilannetta. Käytännössähän se on niin, että kun on investoimassa omaan yritykseensä tai perustaa uutta yritystä, niin ellei rahoitusta tule, homma on siinä. Mutta sitten on vielä isompi ongelma, ja se iso ongelma tulee siitä, että kun tähän yritykseen monesti tarvitaan erilaisia lupia, niin niiden lupien saaminen viranomaisilta on tänä päivänä itäiseen Suomeen täysin mahdotonta. Ajatelkaa nyt vaikka, yksi konkreettinen esimerkki, navetan rakentaminen: Aivan mieletöntä byrokratiaa. Eräskin yrittäjä sanoi minulle, että kun hänellä oli yksi kohde — hänellä oli toimiva yritys ja laajentamisidea — niin erääseen yksityiskohtaan piti tulla viisi tarkastusta. [Puhemies koputtaa] Siellä kuule ihmisiä, viranomaisia lappoi joka päivä sinne tontille, että mitä täällä tapahtuu. Eihän tässä ole enää mitään järkeä. Tässä ovat ne ongelmat. Näihin pitää eduskunnan puuttua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-11-27T17:21:49,2025-11-27T17:23:06,Hyväksytty,1.1 2025_117_125,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Wickström, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_126,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Haluan omasta puolestani myöskin kiittää edustaja Eestilää tästä todella tärkeästä keskustelualoitteesta. — Tässä on monta kertaa todettu jo tämä rahoitusongelma, ja ennen kaikkea kannan huolta pk-yritysten tilanteesta. Jos me katsotaan kasvunäkymiä, niin tällä hetkellä ne kuitenkin ovat parhaimmat juuri pk-sektorilla, ja kun heistä yli 40 prosenttia kokee, että suurin este kasvulle on nimenomaan rahoitusongelmat, niin tilanne on todella hälyttävä. Meidän pitäisi kaikin keinoin katsoa läpi meidän rahoitussääntelyämme, sitä, onko meillä jotain rahoitusehtoja, jotka ovat vaikeampia kuin vaikkapa muissa EU-maissa. Samalla haluan kuitenkin nostaa esiin myöskin pankkien yhteiskuntavastuun tässä tilanteessa. Me ollaan poikkeuksellisen haastavassa tilanteessa, ja varsinkin Suomessa on se haaste, että pk-yritykset eivät lähde kasvamaan. Jos se ensimmäinen kasvuaskel on todella haastava ja koetaan haastavaksi, niin ei me saada myöskään sitten keskisuuria yrityksiä tänne Suomeen. Toinen asia liittyy myöskin sijoituksiin, ja tässä otetaan vaikkapa esimerkiksi nuoret. Ruotsissa 78 prosenttia nuorista sijoittaa myöskin yrityksiin ja heillä on rahastosäästöjä, mutta Suomessa vastaava luku on vain 37 prosenttia. [Puhemies koputtaa] Eli tämäkin kulttuuri pitäisi saada paremmalle tasolle Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-11-27T17:23:06,2025-11-27T17:24:22,Hyväksytty,1.1 2025_117_127,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Fagerström, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_128,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Noora,Fagerström,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos keskustelualoitteesta edustaja Eestilälle, ja kiitos hyvistä puheenvuoroista, mitä täällä on ollut. — Kyllähän tämä rahoitus ja sen saaminen on todellinen este, todellinen kasvun este, ja itsekin yrittäjänä ja startup-sijoittajana tämä on hyvinkin lähellä. Ja oikeastaan asiat, jotka siihen vaikuttavat: Kyllähän meillä on hyvin vahva pankkisääntely. Hallitus on luvannut käydä kansallista pankkisääntelyä läpi, ja toivottavasti sieltä löytyy jotain purettavaa. Sitten täällä on noussut esille tämä Finnvera. Itselläni taas on sellaisia kokemuksia, että Finnvera on nimenomaan ollut tässä tilanteessa avuksi yrityksille, koska pankeista on erittäin vaikea saada rahoitusta, mutta toki siellä on varmasti parannettavaa. Toivottavasti sieltä sitten apuja muutkin saisivat. Mutta kyllä jotenkin ajattelen niin, että meidän täytyisi saada yksityistä pääomaa, yksityistä rahaa myöskin liikkeelle. Meillä on valtavasti rahaa pankkitileillä, käyttöpankkitileillä. Voitaisiinko siihen rakentaa jonkinlaista mallia? Esimerkiksi joku rahastotyyppinen ratkaisu voisi olla hyvä. Sitten haluan nostaa myös sen esille, että jos ajatellaan, miten Ruotsissa yritykset [Puhemies koputtaa] saavat yksityistä pääomaa, niin kyllä meidän tulisi luopua lahja- ja perintöverosta, että saataisiin aika paljonkin kasvua liikkeelle. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Noora Fagerström,1490,2025-11-27T17:24:22,2025-11-27T17:25:41,Hyväksytty,1.1 2025_117_129,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_130,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä rahoitusjärjestelmästä ja lainansaannista on kyllä hirveän tärkeää puhua, ja hyvä, että eduskunnassa nyt puhutaan tästä. Sen olen kuullut ja nähnyt, että yrittäjien on aika vaikea saada sitä lainaa ja se yrittäjä katsotaan monasti ihan niin kuin riskiksi. Jos sitä lainaa ollaan myöntämässä, niin se yrittäjyys katsotaan riskiksi, mikä on todella oikeasti aika harmi. Tuolla maaseudulla vakuuksien arvot lainoille — kun on näitä vakuuksia, niin ne talojen ja muiden arvot — ovat olleet laskemaan päin, että ei ole enää se kiinteistökään välttämättä niin arvokas kuin ennen on ollut. Jos ajattelee tätä maataloutta, niin tuntuu, että maatalousyrittäjät varsinkin ovat aika tiukoilla. Jotenkin voisi ehkä sanoa, että semmoinen rahoitushätätila on tuolla maatiloilla ja yrittäjillä. On todella tärkeää tätä nostaa esille, ja ihmeellisiä asioita kuulee. Joskus jopa on kerrottu näin, että helpommin on lainaa saanut autoon kuin esimerkiksi asuntoon. Jotenkin tämmöisiä ihmeellisiä asioita on. Todella tärkeä keskustelu on ja toivon, että tämä asia etenee myönteiseen suuntaan. Tärkeä asia on.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-11-27T17:25:42,2025-11-27T17:26:47,Hyväksytty,1.1 2025_117_131,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_132,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Eestilää erittäin hyvästä aloitteesta, ja allekirjoittaneita myös. — Tämä on todella tärkeä kysymys senkin vuoksi, että kun katsotaan tätä meidän yrityskenttää, joka on pieniä ja keskisuuria yrityksiä täynnä, niin tämä on kuitenkin se polku, jolla niistä joskus voi tulla suuria yrityksiä tai suurempia yrityksiä. Ei mistään tyhjästä synny niitä suuria yrityksiä, vaan ne tulevat jonkun polun kautta, ja se on tässä tärkeää. Sitten vielä tässä työttömyystilanteessa ja työllisyystilanteessa jokainen työpaikka, mitä sinne syntyy ja saadaan synnytettyä, on tärkeä. Nämä taustat ovat tässä niin kuin erittäin isoja tekijöitä, minkä takia tähän on kiinnitettävä huomiota. Itse näen, että kun nyt pankkisääntely on niin tiukkaa kuin se on, niin jos sinne jotain voi tehdä, niin on hyvä, mutta hakisin uusia malleja tähän, miten tätä voitaisiin rahoittaa. Me ollaan liian pankkiriippuvaisia tässä sektorissa, ja meidän pitäisi löytää niitä uusia malleja. Edustaja Skinnari toi tuossa muutamia esimerkkejä esiin, mutta minä toivoisin, että löydettäisiin täältä kuluttajien puolelta esimerkiksi säästöistä ja muista polkuja, [Puhemies koputtaa] millä saadaan rahoitettua näitä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-27T17:26:47,2025-11-27T17:28:12,Hyväksytty,1.1 2025_117_133,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen on poistunut. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_134,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Kiitokset minunkin puolestani edustaja Eestilälle. Haluan esittää kiitoksen myöskin tuonne Savon Yrittäjille. Tiedän, että he ovat olleet myöskin puskemassa tätä aloitetta eteenpäin tänne eduskuntaan. Todellakin rahoitusongelmat ovat yritysten kasvun ja myöskin alueiden elinvoiman este. Yrittäjät, pk-yritykset, maatilat eivät pysty investoimaan, ja tavalliset ihmiset eivät pysty rakentamaan omaa kotia. Paljon tietysti liittyy myöskin näihin vakuuksiin, joista olen kuullut sieltä omalta alueeltakin tosi hälyttäviä tietoja, että pankit näillä vakuuksilla tänä päivänä jo ohjaavat asuntojen rakentamista, yrittäjien investointeja, ja kyllä ne suuntautuvat tällä politiikalla sinne kasvukeskuksiin, mikä sitten entisestään myöskin näivettää näitä pieniä maaseutukuntia. Pankkisääntely on tärkeä käydä läpi. Hyvä, että siihen on jo lähdetty. Keskusta on tässä omassa vaihtoehdossaan tuonut esille myöskin tämän Finnveran ja nämä tappiovarausten nostot ja myöskin tämän eläkevarallisuuden käytön näihin kasvuyrityksiin. Ehkä kuitenkin itse näkisin nyt tärkeänä sen, [Puhemies koputtaa] että kun vuoden ajan on käyty keskustelua ja paljon on ollut puhetta, niin nyt täytyy päästä konkreettisesti eteenpäin ja tuoda esityksiä tähän saliin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-11-27T17:28:12,2025-11-27T17:29:33,Hyväksytty,1.1 2025_117_135,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_136,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdyn myös kiitoksiin edustaja Eestilälle tämän tärkeän asian nostamisesta. — Tässä on jo hyvin käynyt ilmi se, kuinka merkittävää tämä rahoituksen saatavuus on pk-yrityksille, niitten kehittymiselle ja työllistymisen mahdollisuuksille, mutta minä ottaisin sitten vielä tässä esille myöskin tämän asuntokaupan. Kun täällä on puhuttu siitä, että meillä on asuntokauppa ollut varsin nihkeää viime aikoina, niin siinä aivan keskeinen asia on se, minkä edustaja Eestilä mainitsi puheenvuorossaan, eli että miltä postinumerolta meinaa sen asunnon ostaa. Eli maaseutukunnissa ja myöskin monissa seutukaupungeissa, varsinkin kun ollaan siellä seutukaupunkien reuna-alueilla, ei lasketa enää sille asunnolle minkäänlaista vakuusarvoa. Saattaa olla, että jopa henkilöt, vaikka pariskunta, joista molemmat ovat työsuhteessa, eivät välttämättä saa rahoitusta siihen. Tämä on kyllä todella iso ongelma. Se on tärkeä asia, että meidän pankkijärjestelmä kestää, mutta nyt tällä hetkellä meidän pankkijärjestelmä voisi kyllä aidosti ottaa enemmän riskiä kuin ottavat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-11-27T17:29:33,2025-11-27T17:30:45,Hyväksytty,1.1 2025_117_137,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_138,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän myös Eestilää tästä tärkeästä keskustelualoitteesta. — Itsekin olen yrittäjäperheestä sieltä Savosta, niin että aihe on erittäin tuttu. On tärkeää, että yritysten rahoituksesta puhutaan ja myös yrittäjyyden ja yrittäjien jatkuvuudesta. Nuorten into ostaa yrityksiä ja aloittaa yrittäjyys on korkealla. Se todettiin Nuorten yrittäjyys ja talous NYT -järjestön tekemässä tutkimuksessa. Suomen Yrittäjät on arvioinut, että Suomessa on noin 40 000 myyntiä odottavaa yritystä, ja myynnissä olevat yritykset ja yrittämisestä innostuneet pitäisikin saada kohtaamaan, eli meillä on paljon työtä Suomessa tehtävänä. Toki rahoitusta puuttuu, eli rahoituskuvio on laitettava kuntoon, mutta kaivataan myös kuntarahoitteista neuvontaa, yritysvälittäjäpalveluja ja sitä, että asiasta, kuten esimerkiksi yritysten myynnistä, puhuttaisiin enemmän. Toivotaan myös, että kouluissa opetettaisiin enemmän näitä asioita, toki siellä opetetaan jo yrittämisen perusteita, mutta opetettaisiin myös sitä, että yrityksen voi myös ostaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2025-11-27T17:30:45,2025-11-27T17:31:56,Hyväksytty,1.1 2025_117_139,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_140,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustaja Eestilälle. Tämä on avain Suomen kasvuun, tämä on avain työpaikkoihin, jos me saamme tätä yritysten rahoitusasiaa etenemään. Olen sitä mieltä, että Suomen Basel-säännöstön, vakavaraisuussäännöstön, tulkinta on Euroopan tiukimpia ja pitää kääntää kivet ja kannot, että sitä voidaan eurooppalaiselle tasolle normittaa, kaikki Suomi-lisät pois. Sinänsä jo kun tästä aloitettiin keskustelu ja se meni ministeritasolle, olen huomannut, että eräs pankkiryhmä on jo ruvennut tulkintaa hieman muuttamaan. Eli meidän on tärkeää myös laittaa painetta, sen lisäksi, että toivon, että tähän tulee lainsäädäntöä. Mitä tulee sitten Finnveraan, niin Finnvera on nimenomaan poistanut tämän mikrolainan, jolla maksuvalmiutta pystyttäisiin kohottamaan vaikeissa tapauksissa ja menemään yli tai tekemään pieniä investointeja. Jos kuulin oikein edustaja Eestilältä, niin on aivan mahtavaa, jos se nyt palautetaan. [Puhemies koputtaa] Mutta kaikki muutkin instrumentit, mitä on, [Puhemies koputtaa] pitää ottaa käyttöön, esimerkiksi poistaa keinotekoiset vakuuden alentamiset esimerkiksi metsien osalta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-11-27T17:31:56,2025-11-27T17:33:21,Hyväksytty,1.1 2025_117_141,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Valkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_142,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Rahoitusmarkkinat on talouden verenkierto, ja tällä hetkellä valitettavasti näyttää siltä, että paineet uhkaavat laskea niin paljon, että Suomi on vaarassa pyörtyä. Suomessa on jonkinlainen häiriötilanne rahoitusmarkkinoilla lievässä muodossa. Osittain sitä varmasti selittää regulaatio, osittain meidän kansantalouden yleinen jähmeys, mutta osittain myöskin pankkien oma riskien karttaminen, ja kaikkiin näihin pitää löytää ratkaisuja vieraan pääoman puolella. No yhtä tärkeätä on, että me saataisiin elävämpi oma pääomaehtoinen rahoitus, niin julkinen mutta ennen kaikkea yksityinen. Myöskin meidän pörssi on jäänyt pitkälle takamatkalle muista pohjoismaisista pörsseistä. Nyt onneksi on uusi listautuminen meneillään, mutta niitä tarvittaisiin paljon enemmän. Täytyy myöskin uskaltaa puhua siitä, että Suomessa pitäisi yksityishenkilöiden antaa vaurastua ja sitä kautta osallistua rahoitusmarkkinoille. Haluaisin myöskin kiittää edustaja Eestilää tämän tärkeän aiheen esille nostamisesta. Tämä on meidän talouden kohtalonkysymyksiä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2025-11-27T17:33:26,2025-11-27T17:34:37,Hyväksytty,1.1 2025_117_143,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_144,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustajalle ja puhemiesneuvostolle tästä keskustelualoitteesta. Rahoituksen saatavuuden ongelmat eivät ole vain kasvueste vaan myös riski huoltovarmuudelle. Kun yritykset eivät saa rahoitusta, sukupolvenvaihdokset ja yrityskaupat jäävät toteutumatta, erityisesti kriittisillä aloilla, kuten maataloudessa. Omistajien eläköityessä tämä on vakava uhka, sillä hajautettu pk-yrityskenttä on kriittinen poikkeustilanteessa, eritoten Itä-Suomessa. Yrityksillä on lisäksi vaikeuksia avata tilejä pankkeihin. Tämä perusedellytys liiketoiminnalle ei saa muodostua esteeksi. Pankkien riskien välttely, kiristyneet vakuusehdot ja alueelliset arvonvaihtelut ohjaavat investointeja pois maakunnista, mikä heikentää alueiden elinvoimaa. Tarvitsemme ratkaisuja, jotka vahvistavat pankkikilpailua, tarkastelevat sääntelyä ja edistävät vaihtoehtoisia rahoituskanavia ja turvaavat pankkipalvelut kaikkialla Suomessa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-11-27T17:34:37,2025-11-27T17:35:45,Hyväksytty,1.1 2025_117_145,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Skinnari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_146,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Eestilälle. Tämä on ollut todella hyvää keskustelua. Tietysti pitää muistaa, että pankit ovat liikelaitoksia, totta kai miettivät riskejä, ja niinhän valtiollistenkin toimijoiden pitää tehdä, mutta kuitenkin siinä huomata se heidän erityistehtävänsä. Vähän ehkä oudoksun sitä, jos tähän tuodaan yksityinen sektori ja markkinakapeikot samaan keskusteluun. Silloin tietysti pitää viisaasti katsoa, millaisia rahastoja tehdään. Kysymykseni kuuluukin ehkä laajemmin tähän suomalaiseen yritysrahoitukseen. Oma huomioni maailmaltakin on ollut se, että suomalaisen yrityksen on vaikea saada vientirahoitusta Finnveralta, toisin kuin vaikka saksalaisen, brittiläisen tai ranskalaisen. Tässä on usein kyse kymmenen vuoden, jopa 20 vuoden miljardikaupoista, ja silloin puhutaan kriittisistä mineraaleista, kriittisistä teknologioista. Miksi tämä on meillä niin vaikeaa? Vastaus on usein ollut, että: ”No kun siellä maailmalla on riskejä.” [Puhemies koputtaa] Kyllä, maailmalla on riskejä, mutta meidän tehtävä on hallita niitä riskejä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2025-11-27T17:35:48,2025-11-27T17:37:11,Hyväksytty,1.1 2025_117_147,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Riipi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_148,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Todella tärkeä aloite edustaja Eestilältä, ja erinomaista keskustelua. — Tilannehan on todella niin kuin tässä puhuttiin, että meillä on suuressa osassa maata todella isoja ongelmia nimenomaan pankkien kanssa. Ja edelleen sitten tätä tilannetta, sen ehkä jopa irvokkuutta korostaa se, että samaan aikaan pankit takovat jopa miljarditulosta tällä hetkellä. No, nyt tietenkin voi kysyä — hallitushan tuossa päätti yhteisöveron alennuksesta, eli ne pankitkin maksavat jatkossakin vähemmän veroja — ja me voimme penätä sitä yhteiskuntavastuuta, mutta pankit tekevät, mitä tekevät. Ehkä tässä salissa voisimme pohtia, olisiko sitä yhteisöveroa voinut vaikkapa porrastaa niin, että tämä meidän finanssisektori oltaisiinkin pistetty maksamaan vähän enemmän veroja ja sitä kautta pääomitettu sitten muun muassa sitä Finnveraa ja niin edelleen, jotta se voisi toimia vahvemmin siellä markkinassa. Eli kyllä meillä tässä salissakin on työkaluja ja poliittista voimaa, jos halutaan sitä kääntää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-11-27T17:37:11,2025-11-27T17:38:19,Hyväksytty,1.1 2025_117_149,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jukkola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_150,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Omatkin kiitokseni edustaja Eestilälle tästä, ja muille hyvästä keskustelusta. — Tuore Suomen Yrittäjien kysely kertoo karun luvun: rahoitusvaikeuksista kärsivistä yrityksistä 45 prosenttia on joutunut jättämään hankkeita kokonaan tai osittain toteuttamatta ei siksi, ettei olisi ideoita tai kysyntää, vaan siksi, ettei tätä rahoitusta löydy. Tilanne on erityisen huolestuttava teollisuudessa, jossa 37 prosenttia yrityksistä kertoo kasvua tukevien hankkeiden tyssäävän rahoituspulaan. Ei siis ole yllätys, että joka viides yritys sanoo kasvunsa hidastuneen tämän rahoituspuutteen vuoksi. Yhdeksi ratkaisuksi nostan kohdennetut rahoitusinstrumentit yrityksille. Pilotit osoittavat, että ne toimivat ja vapauttavat markkinaa, jossa liian moni tarvitsee julkisen takaajan. Finnvera ei halua korvata pankkeja vaan jakaa riskiä, ja siksi juuri nämä välineet vahvistavat rahoituksen saatavuutta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-11-27T17:38:19,2025-11-27T17:39:34,Hyväksytty,1.1 2025_117_151,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_152,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos myös minun puolestani Eestilälle. Oli tarkoitus itsellänikin kyseistä keskustelualoitetta tehdä. — Tänä päivänä tilanne on oikeasti se, että yrittäjät saavat jopa huumekauppiailta helpommin rahaa kuin pankeista. On harmittavaa, jos tuntuu siltä, että pankkien ei millään tavalla tarvitsisi kantaa yhteiskuntavastuuta. Pankit on kuitenkin Suomessa 90-luvun alussa pelastettu, ja pankit ovat kuitenkin aina saaneet nauttia suomalaisesta rauhallisesta yhteiskunnasta. On käsittämätöntä, että pankit eivät osallistu tällä hetkellä millään tavalla meidän suosta nousemiseen vaan päinvastoin yrittävät melkein tehdä kaikkensa, että tämä maa ei lähtisi nousuun. Tällä hetkellä on jopa sellaisia tilanteita, että kun yrittäjä haluaa avata tilin pankkiin — ei velkaa, ei lainaa, ei mitään, vaan ainoastaan tili pankkiin — hän ei saa sitä. Se on käsittämätön homma. Tai jos pankissa on tili, [Puhemies koputtaa] niin pankki vaatii saada tietää liikesalaisuuksia. Jos et niitä kerro, niin tilit menevät kiinni.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2025-11-27T17:39:34,2025-11-27T17:40:52,Hyväksytty,1.1 2025_117_153,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_154,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on aika kattavasti jo käyty keskustelua läpi, mutta vielä joitain suoraan yrittäjiltä tulleita kommentteja, siteeraan niitä: ”Pankeilla ei ole riittävää tuotetarjontaa kasvuhakuisten yritysten rahoitustarpeeseen. Lainojen takaisinmaksuajat ovat muuttuneet kohtuuttoman lyhyiksi, mikä rasittaa yritysten taloutta ja jarruttaa investointeja. Vakuusarvoja lasketaan aiempaa merkittävästi tiukemmin, nyt tarvitaan usein myös kassasta rahaa, mikä voi olla mahdoton tilanne. Yhteistyö- ja keskusteluyhteys eri rahoittajien välillä näyttää vähentyneen. Pankeilla puuttuu valmiutta tukea omistajanvaihdokseen valmistautuvia yrityksiä niin, että ne olisivat rahoituskelpoisia.” Tällaisia viestejä on tullut. Arvoisa puhemies! Kaikki me tiedetään, että mikäli yritykset eivät saa rahoitusta, mikäli ei kotien hankintaan saa rahoitusta, niin suurin osa Suomesta näivettyy. Ja mikä erityisesti ihmetyttää, niin tämä finanssialan aktiivinen kampanjointi sen puolesta, että mitään ongelmia ei ole. Tämä on ihan käsittämätöntä. Ongelma on suuri, ja siihen eivät kyllä riitä näiden taskunliinamiesten selittelyt. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-11-27T17:40:57,2025-11-27T17:42:02,Hyväksytty,1.1 2025_117_155,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Norrback, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_156,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos, edustaja Eestilä. Tämä on erittäin ajankohtainen ja tärkeä kysymys, mistä nyt keskustellaan. Edustaja Skinnari nosti ja avarsi tätä keskustelua minun mielestäni oivallisella tavalla. Tämä tilanne nyt on minun mielestäni merkki siitä, missä Suomessa ollaan: me katsotaan liian paljon taaksepäin emmekä tulevaisuuteen. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Anders Norrback,1440,2025-11-27T17:42:02,2025-11-27T17:42:30,Hyväksytty,1.1 2025_117_157,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvokas keskustelu, ja toivoisin, että tämänkaltainen rakentava sävy välittyisi meidän eduskuntatyöstä ehkä enemmänkin suomalaisille. Se olisi arvo jo itsessään. Suomi nousee tai ei nouse pk-yritysten menestysmahdollisuuksien mukaan, ja sen takia olemme aivan keskeisen kysymyksen äärellä. Itse näen ylisääntelyn yhtenä suurena ongelmana, ja siinä on monta tasoa. Euroopan unioni on totta kai se lähtötaso, mikä johtaa siihen ylisääntelyn määrään, ja siitä on jo raportteja niin Mario Draghilta kuin tänään nobelisti Ben Holmström nosti tämän haasteen. Jos me ylisääntelemme itsemme kaikkialta kilpailusta, niin siinä me sitten ollaan. Siihen vielä pistetään tämä suomalainen helposti ylisääntely eli Suomi-lisä ja lisätään vielä pankkien varovaisuus, niin on kokonaisuus sellainen, että me pelätään menestyä, ja se ei kyllä ole oikea resepti kovassa kilpailussa maailmassa. Eli rohkeutta peliin ja pelisilmää käyttöön.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2025-11-27T17:43:15,2025-11-27T17:44:24,Hyväksytty,1.1 2025_117_158,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_159,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalainen yrittäjyys, erityisesti pk- ja perheyritykset, on hyvinvointimme ja alueellisen elinvoimamme selkäranka. Viime vuosien korkeat kustannukset, talouden epävarmuus ja rahoitusmarkkinoiden kiristyminen ovat tehneet yritysten arjesta hankalampaa. Kun neljä kymmenestä teollisuuden pk-yrityksestä kertoo, että rahoituksen puute on estänyt kasvua, kyse ei ole yksittäisestä ongelmasta. Meillä on rahoitusmarkkina, joka ei toimi. Pankkien riskienhallinta on kiristynyt, kilpailu vähentynyt, ja pankit välttelevät riskiä sen sijaan, että hallitsisivat sitä. Lopputuloksena kasvuhaluiset ja -kykyiset yritykset jäävät ilman rahoitusta. Tämä on talouskasvun tulppa, joka uhkaa työpaikkoja ja investointeja. — Tämä keskustelu on todellakin tarpeellinen. Kiitos siitä edustaja Eestilälle. Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-11-27T17:44:24,2025-11-27T17:45:27,Hyväksytty,1.1 2025_117_160,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_161,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on ollut monia hyviä kysymyksiä ja monia näkökulmia nostettu esiin, Eestilä omassa puheenvuorossaan ensin ja sitten täällä sitä on täydennetty monelta eri näkökulmalta. Nähdään, kuinka tärkeä kysymys tämä on esimerkiksi eri puolilla maata. Jos sieltä yritystoiminta vähenee jostain maaseudultakin, niin sehän tarkoittaa näivettymistä myös muulla tavalla sillä alueella, ja taas se kierre on siellä huonompaan suuntaan. Tämä on tärkeä kysymys monella tavalla. Kun itse olen tämmöinen pragmaattinen ja yritän lähestyä näitä asioita niin, että miten näitä ratkaistaan, niin nyt miettisin tässä koko ajan sitä, että kun täällä on kysymykset nyt heitetty ilmaan, niin mitkä ovat ne meidän ratkaisukeinot tästä eteenpäin, mitä asioita nyt hallitus ottaa työkseen ja niin poispäin. Kun täällä osataan nyt kysyä, niin viedään tätä nyt eteenpäin ja saadaan tähän ratkaisuja. Se olisi minusta tässä keskustelussa iso asia, jos me saadaan tästä joku semmoinen viesti aikaiseksi ja jokin liikahtaa ja sitten me saadaan niitä asioita eteenpäin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-27T17:45:27,2025-11-27T17:46:39,Hyväksytty,1.1 2025_117_162,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_163,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on mies- ja naismuistiin yksi parhaimpia keskusteluja, mitä täällä salissa on käyty. Loistavia ideoita, vähän laatikon ulkopuolisiakin, on tullut jokaisesta ryhmästä. Täytyy sanoa, että montakin komppaan. Ehkä sellainen asia, mitä täällä nyt ei hirveästi ole vielä mainittu, on se, että kyllähän tähän niin sanottuun pääomaköyhyyteen ja pääomien määrään Suomessa varmasti liittyy myös tämä perintö- ja lahjavero. Se on herkkä aihe ja herättää monia intohimoja moneen suuntaan, mutta kyllä me keskustassa oltaisiin valmiita tarkastelemaan, mitä siinä voitaisiin vielä tehdä, niin että meillä olisi pääomia, joita sitten voisi valjastaa myös sinne rahoitukseen. Nyt on hyvä, että perintöverolle tulee maksuaikaa, mutta myös lahjaverolle pitäisi meidän mielestä tulla maksuaikaa, koska sillä on merkitystä sukupolvenvaihdoksissa. Allekirjoitan edustaja Skinnarin havaintoja Finnveran vientiluototuksesta. Olen kuullut ihan samaa asiaa. Mainitsen edustaja Satosen esiin ottaman asuntojen rakentamisen ja ostamisen, myymisen. Siis meillähän on pientalojen tuotanto aivan romahtanut Suomessa tällä hetkellä, ja omakotitalo on edelleen monen suomalaisen unelma. Siksi me keskustassa mietittäisiin, miten rakennettaisiin pankkien kanssa uusi tapa saada vakuuksia oman asunnon ostamiseen ja ennen kaikkea pientalojen rakentamiseen. Tarttukaa hallituspuolueitten väki nyt tähän.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-11-27T17:46:39,2025-11-27T17:48:02,Hyväksytty,1.1 2025_117_164,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_165,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tilannekuva on hallussa, niin kuin kollega siellä vasemmalla kertoikin. Erityinen kiitos edustaja Eestilälle tämän tärkeän asian esille nostamisesta. Tämä ongelma korostuu meillä pohjoisessa, jossa etäisyydet ovat pitkiä, investointien mittakaava suuri ja toimintaympäristö vaativampi kuin kasvukeskuksissa täällä etelässä. Kyseessä ei ole vain yritysten ongelma, tämä on koko yhteiskunnan ongelma. Kun rahoitus ei kulje sinne, missä Suomi voi kasvaa ja vahvistua, menetämme työpaikkoja, huoltovarmuutta ja itsenäisen päätöksenteon mahdollisuuksia. Samalla avaamme liikaa tilaa ulkopuoliselle omistukselle ja vaikutusvallalle aloilla, joilla kontrollin tulisi olla mahdollisimman paljon suomalaisissa käsissä. Erityisesti turvallisuuden näkökulmasta on kestämätöntä, jos Euroopan unionin ja kansainvälisen sääntelyn yhteisvaikutus johtaa siihen, [Puhemies koputtaa] että strategisesti tärkeät hankkeet energian, logistiikan, datan ja kaivosmineraalien suhteen jäävät toteutumatta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-27T17:48:02,2025-11-27T17:49:20,Hyväksytty,1.1 2025_117_166,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_167,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vierustoverilleni, edustaja Eestilälle, erittäin paljon kiitoksia. Tämä keskustelualoite on hyvä, tärkeä ja ajankohtainen. — Kiinteistöjen arvo, tuolla maaseudulla varsinkin, on romahtanut, ja se aiheuttaa vaikeuksia, valtavia vaikeuksia perheille. Lainan saaminen on mennyt osittain mahdottomaksi, koska vaatimukset vakuuksista ovat todella kovat tällä hetkellä. Pankit ovat tiukkoja lainan myöntämisessä, ja tietenkin pitää olla tarkkana, mutta esimerkiksi maatiloilla ollaan menty jo niin pitkälle, että pienestäkin maksuviiveestä lainanmaksussa ollaan niin ehdottomia, että annetaan tilan mennä jopa konkurssiin, ja Suomella ei ole kyllä tähän varaa. Pienien ja keskisuurten yritysten kohdalla on myös vaikeuksia saada lainaa. Kansalaisten mahdollisuutta perustaa yrityksiä ja ennen kaikkea pitää yritystä pystyssä kohtuullisilla vaateilla pankin taholta pitää vaatia, siis pankeilta pitää vaatia. Nostan myös musiikin monitoimiyritykset, varsinkin nämä monikansalliset. Hehän saavat valtiolta rahaa, [Puhemies koputtaa] mutta meidän kotimaiset toimijat eivät niinkään. Siinä on iso epäkohta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-11-27T17:49:20,2025-11-27T17:50:43,Hyväksytty,1.1 2025_117_168,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Skinnari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_169,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun täällä kysyttiin ratkaisuja ja ideoita, niin tässä nyt kolme sellaista: Taustaksi se, että jos katsoo eurooppalaista pankkijärjestelmää, Yhdysvaltoja, Kiinaa ja koko maailmaa, niin kyllähän meidän pankkijärjestelmä on jäänyt vähän sinne viime vuosisadalle, ja muualla tehdään joukkovelkakirja-, bond-tyyppisiä, ratkaisuja aivan eri tavalla. Dynamiikka on aivan erilaista. Mekin voimme sen tehdä. Talousvaliokunta voisi vaikka pyytää OECD:n asiantuntijat kertomaan, miten se tehdään. Arvoisa puhemies! Toinen asia on tietysti oma pääoma. Miten saadaan se oma pääoma ja vieras pääoma sillä tavalla kasaan? Silloin tietysti pitäisi olla Finnveralla niitä työkaluja, jos ja kun halutaan tehdä lainakelpoisia päätöksiä, ja sitten sitä ammattiapua niille maatalousyrittäjille, ja kaikille yrittäjille, jotta on sellainen kestävä rahoitussuunnitelma, joka kelpaa. Ja kolmanneksi tietysti kilpailu: halutaan tänne norjalaisia, ruotsalaisia, tanskalaisia. Kyllä pankkialallekin pitää saada kilpailua. [Puhemies koputtaa] Kyllä tässä nyt on finanssialakin mennyt samoilla sävelillä sieltä 90-luvulta saakka.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2025-11-27T17:50:43,2025-11-27T17:52:00,Hyväksytty,1.1 2025_117_170,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_171,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin näin. Me tässä suuressa salissa olemme keskustelleet väsymiseen asti siitä, että tästä lamasta ja kamalasta taloustilanteesta ylösnouseminen tarkoittaa sitä, että avoimen sektorin eli yksityisten yritysten pitää toimia paljon, paljon paremmin kuin nyt. Otetaan kaksi esimerkkiä. Ensimmäinen on esimerkiksi tämä kaivosala, joka elpyy Suomessa aika hyvää vauhtia, mutta semmoista hallintoa ollaan luomassa sen ympärille, että käytännössä tänä päivänä yksikään suomalainen yritys ei lähde sille tielle lupia hakemaan. Vain suuret kansainväliset kaivosjätit pystyvät sen tekemään. Niillehän on herttaisen yhdentekevää, vaikka se maksaisi kymmenen miljardia ja vaikka viisi tai kymmenen vuotta odottaisi sitä lupaa, koska taseet riittävät siihen, mutta suomalaisilla yrityksillä eivät riitä. Toinen esimerkki on sitten tietenkin nämä paikalliset pienet yrittäjät. He ovat joutuneet tähän hallintokurimukseen niin, että moni yrittäjä mielellään laajentaisi, jos saisi vaikka rahaa sattumalta, mikä on tänäkin päivänä epävarmaa, mutta toimintalupien, ympäristölupien, saanti on aivan mahdotonta. Meidän pitää säätää tässä salissa laki, jolla luvat on tultava tiettyinä aikoina, rakennusluvat alle vuodessa ja niin edelleen. Meidän käsissähän tämä on. [Puhemies koputtaa] Halutaanko se tehdä? En tiedä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-11-27T17:52:00,2025-11-27T17:53:16,Hyväksytty,1.1 2025_117_172,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaunisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_173,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä ovat edustajat Lyly ja Kurvinen kysyneet esimerkiksi niistä teoista, ja se on aivan oikein. Muistelen, että edustaja Paasi taisi käydä hallituksen kasvuteot omassa podcastissaan läpi yksitellen, ja siihen meni useampi tunti. Eli on syytä myös muistuttaa, että pääomien kasvamiseen, vaurastumiseen, siihen kasvuun on tehty valtavasti työtä, mutta se ei missään nimessä tarkoita, että se on riittävästi, mutta kyllä sen pitäisi myös olla suomalaisille pankeille signaali, että me tässä maassa haluamme kasvua ja toimia. Samaan aikaan on myös ymmärrettävä, että kyllähän meillä on yksityisen pääoman kannalta haastava maa tämä Suomi. Siis jos me katsotaan sijoitustoimintaa, niin julkisten tietojen mukaan jo hyvätuloisista kansanedustajista aika harva täällä sijoitustoimintaa harrastaa. Eli kyllähän tämä on kansakunnan yksi suuri haaste. Siinä itse näen, että osakesäästötilin merkittävä laajentaminen ja toisaalta perintö- ja lahjaverosta luopuminen olisivat niitä avaimia, millä me yksityistä pääomaa pystyttäisiin tässä maassa kasvattamaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2025-11-27T17:53:16,2025-11-27T17:54:28,Hyväksytty,1.1 2025_117_174,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_175,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pankit ovat tosiaan lopettaneet kilpailun lähes kokonaan. Ne ovat ottaneet taktiikaksi sen, että kun ei anneta mikroyritykselle rahaa, niin markkinan hoitaa joku pk-sektorin yritys tai sitä korkeampi, jos se pk-sektorin yrittäjäkään ei saa sitä rahaa. Eli on huomattu, että se markkina hoituu ja se rahan tarve tulee olemaan samanlainen, mutta he päättävät, ketkä sitä saavat. No, tämä taas aiheuttaa täysin kilpailun katoamisen. Porukka ei pääse tarjoamaan, ja esimerkiksi yhteiskunnan kilpailutuksien loppusumma, se, mitä ne yhteiskunnalle tulevat maksamaan, nämä kaikki kulut tulevat kasvamaan. Nytkin on todella paljon yksittäisiä tapauksia, joissa kilpailutuksen jälkeen on tarjoajia yksi tai kaksi kappaletta. Se tietää ihan tasan tarkkaan sitä, että kun kilpailu loppuu, niin kaikissa julkisen sektorin hankinnoissa kustannukset tulevat nousemaan. Tämä on senkin takia meille todella kohtalonkysymys saada tämä asia kuntoon. Jos emme mitään muuta, niin meidän tulee laittaa tältä salilta pankeille painetta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2025-11-27T17:54:28,2025-11-27T17:55:44,Hyväksytty,1.1 2025_117_176,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_177,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tietenkin tähän vaikuttaa moni asia. Tämä vakuusasia, joka on täällä tullut esiin, on erittäin merkittävä asia, miten sitä pystytään ratkomaan, ja sitten se, mistä alvin alaraja lähtee liikkeelle, ja niin poispäin — tällaiset asiat, kun pienistä yrityksistä ja mikroyrityksistä puhutaan. Arvoisa puhemies! Pyysin sen takia vielä puheenvuoron, kun mietin tässä, kun täällä on eläkeyhtiöistä puhuttu myös, että siellä varallisuutta on kohtuullisen paljon sijoitettu ja valtaosa siitä eläkevarallisuudesta on maailmalla, rajojen ulkopuolella. Nyt varmaan pitäisikin miettiä, miten eläkeyhtiöitten varallisuutta jonkinlaisilla instrumenteilla pystyttäisiin enempi sijoittamaan tänne Suomeen, koska myöskin siellä eläkeyhtiöissä, kun ne sijoittavat niitä isoja rahamääriä, se on tämmöinen työkysymys sitten, ottavatko ne 50 000 tai 100 000 pienyrityksen lainan sinne hoidettavakseen vai hoitavatko ne sata miljoonaa jonnekin muualle. Tämä on niin kuin se periaate, jota meidän pitää tässä yrittää hakea, mitä välineitä meidän pitää tähän väliin rakentaa, [Puhemies koputtaa] ja Finnvera ja muut toimijat voisivat olla siinä hyvänä esimerkkinä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-27T17:55:44,2025-11-27T17:57:01,Hyväksytty,1.1 2025_117_178,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Norrback, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_179,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Joo, Suomi on pääomaköyhä maa, ja tämä on yksi syy, miksi meillä on niin suppea valikoima rahoituksessa. Ruotsissahan eläkesäästöistä osa meni silleen, että työntekijä voi valita, sijoittaako hän itse osan näistä eläkesäästöistä. Tämä ei ollut täysin onnistunut, mitä olen ymmärtänyt, mutta siellä oli yksi hyöty, ja se oli se kansankapitalismi, että kansa sijoittaa ja ymmärtää, millä tavalla tätä, että sijoittaa omat rahat, voidaan hyödyntää eri tavalla. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Anders Norrback,1440,2025-11-27T17:57:01,2025-11-27T17:57:45,Hyväksytty,1.1 2025_117_180,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Erittäin loistavaa keskustelua. Toivotaan, että nämä asiat myös etenevät, mitä täällä ollaan tänään nostettu esille. Kun yritys tarvitsee tiettyjä tuotteita, kone menee rikki tai tarvitsee laajentaa, ja jos ei saa lainaa, se on kuitenkin aika kekseliäs sitten hakemaan sen, jos se on pakko saada. Siellä toiset yritykset toimivat tällä hetkellä pankkeina, koska meidän oma pankkisysteemi ei siihen pysty, ja se on minun mielestäni aika vinoutunut systeemi. Mutta semmoinen nopea asia, mikä on tullut ihan yrittäjiltä terveisenä tänne meille, olisi tuo vakuuksien vapauttaminen. Eli kun lainaa lyhennetään, se vakuus vapautuisi siinä samassa tahdissa, jolloin voisi sitten pienempiin tai semmoisiin äkillisiin tarpeisiin sitä uutta lainaa tai rahoitusta saada. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-11-27T17:58:13,2025-11-27T17:59:26,Hyväksytty,1.1 2025_117_181,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Kiitoksia. — Nyt tälle keskustelulle varattu aika lähestyy loppuaan. Viimeinen puheenvuoro keskustelualoitteen ensimmäiselle allekirjoittajalle, edustaja Markku Eestilälle. Kaksi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_182,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite yritysten rahoituksen saamiseen liittyvistä haasteista ja suomalaisen rahoitusjärjestelmän roolista kasvun ja investointien edistämisessä >>>Keskustelualoite KA 2/2025 vp,"Erittäin paljon kiitoksia, arvoisa puhemies! Se oleellinen kysymys oli, mikä viesti tästä salista tämän keskustelun jälkeen lähtee. Kaikki me tiedämme, että nämä ongelmat ovat erittäin monimutkaisia, ne liittyvät Suomen hankalaan taloustilanteeseen ja vaikuttavat pankkeihin. Jos tästä keskustelusta nyt lähtisi vähän yhteenvetoa vetämään, mikä viesti täältä lähtee, niin kyllähän täällä Finnveran rooli on erittäin merkittävä. Valitettavasti ministeri Puisto ei tänä iltana pystynyt aikataulujen vuoksi tähän tilaisuuteen osallistumaan, kun hän olisi voinut paremmin vastata näistä Finnverassa meneillään olevista suunnitelmista, mutta joka tapauksessa voisi sanoa, että Finnveran takauskomponentit, takaustoiminta ja suorat lainat ovat erittäin arvokkaita ja niitä tulee varmasti kehittää. Toinen, mikä täällä nousi esille, on se, että mikro- ja pk-yrityksillä ja yhdistyksillä on joskus vaikea avata pankkitiliä, eli peruspankkipalvelut. Tämä työryhmä, mikä valtiovarainministeriössä on, tällä hetkellä käsitykseni mukaan juuri tutkii, millä tavalla jopa lailla — he esityksen tekevät ilmeisesti lain muotoon — jollakin tapaa velvoitetaan pankit tarjoamaan nykyistä paremmin mikroyrityksille, pk-yrityksille ja yhdistyksille tilejä ja peruspankkipalveluja. Nämä ovat ehkä niitä asioita, mihin tämä sali pystyy sitten sekä omilla päätöksillään että poliittisilla keskusteluillaan vaikuttamaan. Sitten tulee esimerkiksi pankkien toiminta, ja kai se nyt täytyy todeta, että kyllä pankit pikkuisen liian paljon välttelevät riskiä, ja tästä salista tänä iltana tämä viesti minun mielestäni selvästi on lähtenyt. Pankit ovat vakavaraisia, ja ne pärjäävät hyvin. Niitten täytyy ottaa enemmän riskiä nimenomaan myös kasvukeskusten ulkopuolella ja huolehtia yritysinfrasta kauttaaltaan. Se on jo yhdenvertaisuuskysymys, jos ikään kuin pankkipalveluja hoidetaan vain kovin suppeasti tässä maassa. Sitten, arvoisa puhemies, vielä viimeisenä: Nostin tämän keskustelun aikana tämmöisen vähän uuden, ikään kuin innovatiivisen aloitteen, ja tämä kuuluu näin, niin kuin äsken luin pöntöstä: Jos pankkitileillä olevia kansalaisten varoja halutaan entistä enemmän ohjata yrityselämän ja ehkäpä maatalouden tukemiseen, niin tulisiko valtion olla aloitteellinen sellaisen hybridirahaston perustamisessa, joka keskittyisi rahoittamaan ennen kaikkea mikro- ja pk-yrityksiä? Näin myös yritysrahoituksen liiallinen pankkiriippuvuus vähenisi. Eli jos kilpailua tulee markkinoille, niin silloin notkeuskin lisääntyy. Arvoisa puhemies! Kiitän puhemiesneuvostoa tästä mahdollisuudesta käydä tämä arvokas keskustelu eduskunnan täysistunnossa. Minulla on semmoinen usko, että nämä keskustelut kuitenkin jollakin tavalla vaikuttavat, ja kyllähän Finnveraltakin tuli heti jo tälle päivälle ikään kuin tilattu tiedote — vaikka sitä ei ole tilattu — että tietyt lainat jatkuvat. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+5.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-11-27T17:59:37,2025-11-27T18:02:35,Hyväksytty,1.1 2025_117_183,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tullin hallinnosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 172/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. — Keskustelu alkaa. Edustaja Hänninen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_117_184,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tullin hallinnosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 172/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä kollega Hannu! Turvallisuus ei synny itsestään. Se syntyy ennakoinnista, selkeistä pelisäännöistä ja toimivasta viranomaistyöstä. Hallituksen esitys laiksi Tullin hallinnosta annetun lain muuttamisesta on juuri tällainen ennakoiva ja vastuullinen toimi, jonka ytimessä on yksi keskeinen tavoite: vahvistaa Suomen turvallisuutta nykyisessä muuttuvassa toimintaympäristössä. Tulli ei ole vain tavaroiden liikettä valvova viranomainen. Se on tärkeä osa kansallisen kokonaisturvallisuuden perustaa. Se on etulinjassa torjumassa salakuljetusta, huumausainekauppaa, laittomia aseita, pakotteiden kiertämistä ja harmaata taloutta. Kansainvälisen tilanteen kiristyessä ja rikollisuuden muuttuessa yhä järjestäytyneemmäksi Tullin rooli sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden takaajana on entistä tärkeämpi. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä Tullin hallinto tuodaan tähän päivään ja sen tehtäviä sekä toimivaltuuksia selkeytetään. Tämä on turvallisuusteko. Esityksessä vahvistetaan Tullin johtamisen rakenteita ja selkeytetään toimivaltuuksia niin, että viranomaisen kyky tehdä johdonmukaisia, oikea-aikaisia ja turvallisuutta varmistavia päätöksiä paranee. Selkeämmät rakenteet myös parantavat Tullin kykyä toimia nopeasti, tehokkaasti ja yhteistyössä muiden viranomaisten, kuten poliisin, Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien, kanssa. Juuri viranomaisten saumaton yhteistoiminta on yksi suomalaisen kokonaisturvallisuuden suurimmista vahvuuksista. Uudistus vahvistaa myös varautumista poikkeusoloihin. Meidän on kyettävä pitämään kiinni huoltovarmuudesta kaikissa tilanteissa, niin tänään kuin kriiseissä ja häiriötilanteissa. Tulli on keskeisessä asemassa varmistamassa, että yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömät tavarat, lääkkeet, polttoaineet ja elintarvikkeet kulkevat turvallisesti myös silloin, kun muu maailma horjuu. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on selkeä viesti myös rikollisille. Suomi ei ole heikko lenkki. Me emme salli sitä, että rajoja käytetään hyväksi laittoman toiminnan lisäämiseksi. Sen sijaan vahvistamme valvontaa, ennakoimme uhkia ja rakennamme järjestelmää, joka kestää myös tulevaisuuden haasteet. Turvallisuus on perusoikeus, ja valtion tehtävä on suojella sitä määrätietoisesti. Tämä esitys vahvistaa Tullin toimintaedellytyksiä, lisää suomalaisten turvallisuutta ja tukee koko yhteiskuntamme kriisinkestävyyttä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-11-27T18:02:57,2025-11-27T18:07:09,Hyväksytty,1.1 2025_117_185,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tullin hallinnosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 172/2025 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_186,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tullin hallinnosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 172/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys on hyvä malliesimerkki siitä, miten hallintoa tulisi virtaviivaistaa, elikkä joustavoitetaan organisaatiota sen organisaation sisältä, jolloin se reagoi tarvittavan, riittävän nopeasti siihen tilanteeseen, mikä yllättäen syntyy. Kuten tiedetään, niin Tullilla on äärimmäisen tärkeä tehtävä valvoessaan suomalaisten turvallisuutta omissa virkatehtävissään. Samaa työtä tietenkin tekevät sekä poliisiviranomainen että Rajavartiolaitos. Heilläkin on varmasti tätä samaa asiaa pohdittu, miten nopeasti reagoidaan esimerkiksi rajalla tapahtuviin muutoksiin tai miten poliisiviranomainen reagoi uhkaan. Jos vaikka esimerkiksi teillämme tai jossakin muualla, vaikka tässä kaupungissa, tapahtuu jotakin, miten nopeasti poliisi pystyy reagoimaan. On aivan erinomaista, että tällainen lakiesitys on tullut, ja toivon, arvoisa rouva puhemies, sitä, että me lähtisimme Suomen hallinnossa, yleensäkin valtionhallinnossa, joustavoittamaan, nopeuttamaan toimintaa, koska juuri äsken käydyssä ajankohtaiskeskustelussa koskien pankkien rahoitusta ja yleensä sitä, miten tässä maassa yritykset toimivat, edustaja Eestilän tekemästä erinomaisesta keskustelualoitteesta, nimenomaan toivottiin sitä, että joustavoitettaisiin rahoitusmarkkinaa, ja siinä nousi esille myös viranomaistoiminta esimerkiksi lupien myöntämisen muodossa. Tällaiset lakiesitykset kun menevät läpi, ne auttavat meidän yrityksiä eteenpäin, ja se on se ainoa tie, millä Suomen velat maksetaan. Mitään muuta keinoa meillä ei ole käytössä. Kun tulee työtä, työpaikkoja, tulee verotuloja ja pystymme hoitamaan yhteiskuntamme välttämättömät tapahtumat hyvin plus maksamaan ne velat, mitkä meillä on otettu. Velanotollehan tunnetusti pitäisi panna nyt sulku tämän vaalikauden aikana, muuten tässä meillä käypi huonosti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-11-27T18:07:10,2025-11-27T18:09:03,Hyväksytty,1.1 2025_117_187,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tullin hallinnosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 172/2025 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_117_188,117/2025,2025-11-27,16.00,18.11,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tullin hallinnosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 172/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tulli on valtavan pitkät perinteet omaava keskeinen viranomainen, joka kuuluu valtiovarainministeriön hallinnonalaan tietysti luonteensa vuoksi, kun se kerää tullimaksuja, mutta se on myös aivan keskeisesti sisäisen turvallisuuden viranomainen. Suomellahan on EU:n jäsenmaista eniten EU:n ulkorajaa, ellei Ranskan merten takaisia alueita lasketa mukaan. Tässä mielessä Tullilla on toki nämä molemmat tärkeät roolit: toimia toisaalta kaupan osalta tullimaksujen kerääjänä ja tavaroiden turvallisen kulun varmistajana mutta myös sitten EU:n ulkorajojen valvojana niin, että rikolliset ja rikollisten tänne tai täältä pois kuljettamat esineet eivät pääse rajoja ylittämään. Viime aikoina Suomessa on erityisen paljon kannettu huolta esimerkiksi huumausaineongelmasta, ja tässä mielessä on tärkeää, että Tullilla on paitsi riittävät toimivaltuudet myös riittävät resurssit hoitaa omaa tehtäväänsä myös tämänkaltaisten rikosten torjunnan osalta. Tässä mielessä on todella tärkeää, ja haluan siitä valtiovarainministeriä kiittää, että Tullin hallintoa ollaan tällä lakiuudistuksella uudistamassa ja virtaviivaistamassa niin, että hallinto on mahdollisimman joustavaa ja se tukee mahdollisimman hyvin sitten sitä Tullin varsinaista tärkeää työtä meidän jokaisen kannalta. Kannatan puhemiesneuvoston esitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2025+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-11-27T18:09:03,2025-11-27T18:11:11,Hyväksytty,1.1 2025_118_1,118/2025,2025-11-28,13.03,13.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 101/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 23/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 26.11.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Hanna Sarkkinen on edustaja Tiina Elon kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_118_2,118/2025,2025-11-28,13.03,13.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 62/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 24/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 26.11.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Hanna Sarkkinen on edustaja Tiina Elon kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_118_3,118/2025,2025-11-28,13.03,13.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Keskustelu asiasta päättyi 26.11.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Pinja Perholehto on edustaja Timo Suhosen kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaisen lausumaehdotuksen. Keskustelussa edustaja Saara Hyrkkö on edustaja Tiina Elon kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaiset kaksi lausumaehdotusta., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_118_4,118/2025,2025-11-28,13.03,13.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 93/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 20/2025 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_118_5,118/2025,2025-11-28,13.03,13.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu. Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_118_6,118/2025,2025-11-28,13.03,13.32,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me kävimme tästä esityksestä varsin hyvän ja laajan keskustelun edustajakollega Lylyn ja muutamien muiden kanssa ensimmäisessä käsittelyssä. Tämä siis koskee merituulivoimaa talousvyöhykkeellä. Jäin miettimään tuon meidän edelliskerran keskustelun jälkeen muutamia asioita ja ajattelin, että niihin hivenen palaan vielä, kun asiat toisen kerran täysistunnon käsittelyyn tulevat. Meillähän Suomessa suurin osa tuulivoimasta on Pohjois-Pohjanmaalta, lähes 40 prosenttia koko tuulivoimakapasiteetista tulee sieltä, ja keskustelimme muun muassa siitä, miten voisimme tuulivoimaa vastuullisesti lisätä tässä maassa mutta sitten samaan etsiä ratkaisuja myös perusvoiman vahvistamiseksi, sillä tuulta ei meidänkään maassa kaikkina aikoina niin paljoa ole. Toki keskustelussa hyvin tulivat esille myös meidän maan erilaiset tuuliolosuhteet vuodenaikoihin liittyen mutta myös alueellisesti. Suomessahan tuulivoimaa on noin 1 835 tuulivoimakokonaisuutta ja kokonaiskapasiteetti lähes 8 500 megawattia. Tuotantoa niistä tulee noin 20 000 terawattia. Tämä, miksi halusin vielä palata tähän keskusteluun, oli se, että me kävimme aika paljon keskustelua kahdesta isommasta kysymyksestä. Toinen oli ympäristövaikutukset, miten niihin pystytään vastaamaan. Meillä aika moni ajattelee niin, että tuulivoima on aina hyvää, mutta sitten lähes kaikki ajattelevat, ettei se olekaan ihan niin hyvää, jos se tulee siihen oman kodin tai mökin lähelle. Tästähän on paljon käyty ihan lainsäädännössäkin keskustelua, ja päättäjien kesken, minkälaisilla suoja-alueilla tuulivoimaa voidaan rakentaa. Toinen hyvä keskustelu oli itse asiassa keskustalaisten kollegojen esille nostama Itä-Suomen tilanne ja se, että Itä-Suomessa ei tuulivoimaa tällä hetkellä voida tehdä. Vaikka tuuliolosuhteet olisivat hyvät, kunnista ja alueilta löytyisi myötäymmärrystä sille ja jopa tahtoa, niin rajoittava tekijä siellä on meidän tutkavalvonta. Tähän toivottavasti löytyy ratkaisuja, ja jos ei löydy, niin meillä täytyy olla jokin keino miettiä myös sitä, että jos valtion turvallisuus rajoittaa esimerkiksi tämäntyyppisiä investointeja Itä-Suomeen tai jollekin muulle alueelle, niin miten voimme niihin yhdessä vastata. Tämä on hyvä uudistus merituulivoiman laajentamisesta talousvyöhykkeelle, ja pidän tätä erittäin tervetulleena.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2025+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-11-28T13:10:18,2025-11-28T13:13:29,Käsitelty,1.1 2025_118_7,118/2025,2025-11-28,13.03,13.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_118_8,118/2025,2025-11-28,13.03,13.32,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin edustaja Heinonen juuri äsken totesi, meillä oli tässä erittäin hyvä, lavea energiapoliittinen keskustelu, ja voi sanoa, että tuulivoima on meillä ihan yksi olennaisimpia sähköenergian tuotannon muotoja. 25 prosenttia meidän tuotannosta tulee jo tuulivoimalla, ainoastaan ydinvoima on korkeammalla, se on siellä noin 40 prosentissa. Se kertoo siitä suuruusluokasta, mikä tuulivoiman osalta tällä hetkellä meillä on. Sen vuoksi tämä lakiesitys, joka pienellä tavalla myöskin auttaa sijoittamaan tuulivoimaa tuonne talousvyöhykkeelle, merelle, tekee siitä vähän helpompaa ja vähän lisää sinne sitä kilpailua. Näin me myöskin viedään tuulivoimaa semmoisille olosuhteille, joissa todennäköisesti tuulee aina paremmin kuin ehkä maalla. Kun meillä on eri puolilla maata tuulivoimaa ja tuuliolosuhteetkin vaihtelevat maan sisällä, se vähän tasoittaa tälläkin tavalla tätä erittäin voimakkaasti heilahtelevaa energiamuotoa, joka vaatii säätövoimaa aika paljon. Tässä mielessä tämä on hyvä suunta, ja toivoisikin, että nämä merituulivoimahankkeet etenisivät, niin kuin ne kansainvälisesti ovat aika paljon edenneet, ja se on hyvä asia. Siinä mielessä tämä on myöskin tämän meidän vihreän siirtymän kannalta olennainen muoto, ja me ollaan kohta sähköenergiassa käytännössä siinä tilanteessa, että meillä on puhdasta energiaa tämä koko sähköenergia. Tässä ollaan hyvässä tilanteessa, mutta meidän pitää kasvattaa tätä osuutta, ja tämä on pieneltä osalta yksi lakiesitys, joka auttaa siinä. Näin viedään tätä siirtymää tuonne vihreään suuntaan koko ajan. Eli tässä on järkeviä muutoksia. Sitten tämä ympäristökysymys, joka on näissä kaikissa ongelmallinen. Taisin todeta, että tuulivoimalat ovat komeita, kun ne ovat semmoisia 300 metriä korkeita rakennelmia, mutta eivät ne mitään kauniita ole. Niitä eivät varmaan ihmiset halua pitää kovin lähellä. Sitten ne pitävät vähän ääntä, ja niillä on muitakin vaikutuksia. Nämä etäisyyskysymykset varmaan tulevat sijoittamismielessä tärkeiksi, ja toivoisin, että niistä hallitus tekisi nopeita ratkaisuja, että myöskin sitten Itä-Suomeen saataisiin tuulivoimaloita. Meidän pitäisi levittää tätä tuulivoimaa ympäri Suomea. Tämäntyyppisiä asioita. Tämä on semmoinen asia, josta me ollaan täällä ainakin meikäläisittäin oltu aika lailla hallituksen kanssa aika samoilla linjoilla, tästä energiapolitiikan perusvirityksestä, missä tässä nyt mennään. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2025+8.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-11-28T13:13:30,2025-11-28T13:16:19,Käsitelty,1.1 2025_118_9,118/2025,2025-11-28,13.03,13.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_118_10,118/2025,2025-11-28,13.03,13.32,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikki muistamme kouluajoilta, että suureena energia tarkoittaa kykyä tehdä työtä, ja työllähän se on kansakunnan menestys tulevaisuudessakin rakennettava, joten oikeastaan emme voi olla sen tärkeämmän asian äärellä kuin energiapoliittinen keskustelu. Tässä mielessä haluan kiittää edellä puhuneita edustaja Lylyä ja edustaja Heinosta sekä keskustelun virittämisestä tänään että hyvästä keskustelusta jo tuossa ensimmäisessä käsittelyssä, jossa päätettiin tästä talousvaliokunnan laatimasta mainiosta mietinnöstä ja sen sisällöstä. Todella sähkö on sillä tavoin veikeä ilmiö, että jotta sähköverkko ja voimajärjestelmä pysyvät tasapainossa, niin toisaalta meillä täytyy olla tämä riittävä energiakomponentti, eli niitä megawattitunteja, mutta myös riittävä tehokomponentti eli niitä megawatteja. Tässä mielessä on todella tärkeää kaikki se, mitä jo edelläkin on puhuttu siitä, että tuulivoiman ohella tarvitaan myös sitten energiajärjestelmää, sähköjärjestelmää, säätämään kykeneviä tuotantomuotoja, kuten vaikkapa vesivoimaa, joka kykenee antamaan sitä nopeaa säätöä. Mutta jatkossakin sitten sähköjärjestelmästä ison osan tulee olla vakaata perusvoimaa, kuten ydinvoimaa, jolloin sitten pystytään takaamaan se, että tällaisella laajalla erilaisten kotimaisten ja päästöttömien energiantuotantomuotojen paletilla Suomella on aina kaikissa tilanteissa sekä riittävä sähköenergian saanti että sähkötehon saanti omissa käsissään — ja ennen kaikkea siis päästöttömästi, minkä uskon olevan merkittävä kilpailuvaltti elinkeinoillemme tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! Tuulivoiman rakentamisen osalta uskon, että suunta on juuri se, että merituulivoiman osuus kasvaa tulevaisuudessa, ja siksi tämä hallituksen esitys on tärkeä. Tässähän talousvaliokunta mietinnössä ja jo ensimmäisessä käsittelyssä muodoltaan päätetyssä mietinnössä esittää, että 7 §:ssä, jossa siis säännellään kilpailutukseen osallistumisesta, muoto kuuluisi oheisella tavalla: ”Oikeus osallistua kilpailutukseen on yrityksellä, yhteisöllä ja niiden ryhmittymällä. Osallistujalla on oltava riittävä osaaminen, kokemus, luotettavuus ja taloudelliset valmiudet merituulivoimahankkeen edistämiseen”. Ja vastaavasti 11 §:ssä olisi poissulkemisperusteet muodossa ”Energiaviraston tulee sulkea osallistuja kilpailutuksen ulkopuolelle, jos sen omistus muuttuu kilpailutuksen aikana siten, ettei se enää täytä kilpailutukseen osallistumisen edellytyksiä.” Mielestäni nämä talousvaliokunnassa tehdyt muotoilut ovat perusteltuja, ja voimme tässä toisessa käsittelyssä tämän lain hyvillä mielin hyväksyä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2025+8.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-11-28T13:16:20,2025-11-28T13:19:28,Käsitelty,1.1 2025_118_11,118/2025,2025-11-28,13.03,13.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_118_12,118/2025,2025-11-28,13.03,13.32,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suhtaudun erittäin positiivisesti uusiutuvaan energiaan ja sen kehittämiseen. Se on välttämätöntä ilmaston ja ympäristön kannalta. Mutta aivan varaukseton en toki ole. Tämä on hyvä esitys, tämä edistää merituulivoimaa, siihen tehtäviä investointeja, mutta haluan kiinnittää tässä yhteydessä huomiota siihen, että kun puhumme tuulivoimasta, kun puhumme aurinkovoimasta, niin näitä voimaloita pitää hyvin harkiten rakentaa alueilla, joissa on metsää. Ajatus siitä, että rakennamme uusiutuvan energian tuotantoyksiköitä niin, että samalla vähennämme metsäpinta-alaa, ei ole kerta kaikkiaan kestävä yhtälö. Metsäkato on todellinen asia, ja pidetään siitä metsästä, mikä meillä on käytössä, kiinni. Merituulivoima ei ole ympäristön kannalta luonnollisesti sekään ongelmaton, mutta pidän sitä kyllä huomattavasti paljon parempana kuin sitä, että voimaloita rakennetaan neitseelliseen talousmetsään.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2025+8.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-11-28T13:19:29,2025-11-28T13:20:47,Käsitelty,1.1 2025_118_13,118/2025,2025-11-28,13.03,13.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Löfström, varsågod.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_118_14,118/2025,2025-11-28,13.03,13.32,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,"Ärade talman! Havsbaserad vindkraft har stor potential i synnerhet i framtiden, och statsrådet och näringsministeriet har just för några veckor sedan utlyst fyra områden för samråd gällande havsbaserad vindkraft i den ekonomiska zonen i Bottenhavet och Bottenviken. När det gäller havsbaserad vindkraft i den ekonomiska zonen nära Åland är det viktigt att man nu också ser över lagstiftningen så att man tryggar samarbetet med landskapet Åland och Ålands landskapsregering, i synnerhet för de projekt som potentiellt kan komma i Ålands närhet och som eventuellt också påverkar potentiella projekt på åländskt vatten, och att man dessutom säkerställer att samma regler gäller till exempel beskattningen och fördelningen av framtida intäkter från de här projekten och att också åländska kommuner och landskapet Åland får samma proportionella andel som kommuner i fasta Finland från de projekt som är nära Åland.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2025+8.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2025-11-28T13:20:47,2025-11-28T13:22:06,Hyväksytty,1.1 2025_118_15,118/2025,2025-11-28,13.03,13.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_118_16,118/2025,2025-11-28,13.03,13.32,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos kollegoille hyvistä huomioista. Ehkä nostaisin tämmöisen tietyn dilemman, joka meillä tällä hetkellä energiapolitiikassa on: On selvää, että meidän energiatalouden irtaantuminen fossiilienergiasta ja tämmöinen täysi dekarbonisaatio on välttämätöntä. Se on tietysti luonnon ja ilmaston takia sitä, mutta se on myös meidän turvallisuuden, huoltovarmuuden ja vaihtotaseen kannalta oikein hyvä asia. No, tällä hetkellä nyt kuitenkin on tilanne, että sähkö on todella halpaa Suomessa eurooppalaisessa vertailussa ja sitten markkinoilla on epävarmuutta, kun ei olla varmoja, miten tämä politiikka tässä tuulivoiman sääntelyssä, energiamarkkinoissa ja muussa on muuttumassa. Mahdollisesti hallitus on tässä antanut vähän monenlaista signaalia, ja moni asia roikkuu ilmassa. Tilanne on se, että meidän pitäisi toisaalta huolehtia, että on hyvät edellytykset investoida tähän päästöttömään energiaan, oli se tuuli-, aurinko- tai ydinvoimaa, mutta myös sille kysyntäpuolelle saada selvä signaali ja edellytykset siellä tapahtumiselle. Liikenteen sähköistäminen, puhtaan vedyn jalosteet siinä, esimerkiksi huoltovarmuushankinnat, joita olen itse esittänyt, voisivat olla tapa sitä käynnistellä. Mutta tässä pitää kokonaisvaltaisesti huolehtia, että tämä meidän fossiilienergiasta irtautuminen ja talouden kestäväksi tekeminen etenee sekä siellä sähkön kysyntäpuolella että siellä tuotantopuolella. Merituulivoiman edellytysten parantaminen on tässä hyvä asia, mutta on ihan selvää, että jotta näitä investointeja tulee, niiden pitää olla jollekin taholle kannattaviakin, ja se liittyy tähän, mitä edellä sanoin. Kaikilla energiantuotantomuodoilla on hyötyjä ja haittoja, se on hyvä aina tiedostaa. Se pitää tapauskohtaisesti aina sitten miettiä, milloin ne hyödyt ylittävät haitat, ja sitten huolehtia, että kannustimet ohjaavat sellaista rakentamaan. Tuulivoiman haasteena toki on se, että sen energiatiheys on verrattain heikko ja se vaatii laajoja alueita, ja toinen on sitten kysymys tästä volatiliteetista, vaihtelusta sään mukaan. Ne on hyvä huomata osana energiapolitiikkaa, että nämä ovat tuulivoiman ominaisuuksia. Sinänsä tuulivoima on oikein hyvä tapa tuottaa sähköä meille yhteiskuntaan. Odotellaan tässä ilmasto- ja energiastrategian tulemista. Toivoisin, että siinä olisi tämmöistä kokoavaa otetta tähän liittyen. Olen itse miettinyt, onko meillä Suomessa ollut varsinaisesti energiastrategiaa moneen kauteen, jos ne tehdään aina kauden loppupuolella ja lähinnä kuvaavat tilannetta, eikä ehkä semmoista yhteistä visiota siitä, miten me energiajärjestelmää kehitetään, vahvasti ole tehty. Sellainen varmaan olisi tarpeen sekä tuotannon, kulutuksen että siirron osalta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2025+8.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-11-28T13:23:08,2025-11-28T13:26:01,Käsitelty,1.1 2025_118_17,118/2025,2025-11-28,13.03,13.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_118_18,118/2025,2025-11-28,13.03,13.32,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on käyty erinomaista keskustelua, ja esitys merituulivoimasta on perusteltu. Haluan kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että tuuli- ja aurinkovoimaloiden rakentamisessa maamme eri alueiden ominaispiirteet huomioitaisiin, kuten täällä on jo tuotu esille, esimerkiksi metsä ja myös tuo vapaa-ajan asutus. Myöskin etäisyydet tulee huomioida ja käydä keskustelua alueen asukkaiden kanssa, jotta ymmärrys hyödyistä ja haitoista löytyy. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2025+8.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-11-28T13:26:01,2025-11-28T13:26:49,Käsitelty,1.1 2025_118_19,118/2025,2025-11-28,13.03,13.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_118_20,118/2025,2025-11-28,13.03,13.32,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 148/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 17/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annettua lakia. Haluan omassa puheenvuorossani nostaa esille seikat, jotka vaikuttavat ihmisten ajatuksiin liittyen tuulivoimaan. Täällä keskustelussa nostettiin esille se, mitä se olisi, jos tuulivoimala tulee lähelle omaa kotia, ja puhuttiin metsistä, ja edustaja Strandmankin mainitsi nämä ympäristövaikutukset ja vaikutukset ihmisiin. Se on todella sääli — kannatan itsekin uusiutuvaa energiaa ja myös tuulivoimaa — että se, että ihmiset kääntyvät kielteisiksi tälle asialle, johtuu juurikin siitä, että heitä ei kuunnella. Tuulivoimaloita ja tuulivoimapuistoja suunnitellaan lähelle ihmisten asutusta, suojeltuja alueita, laajoja metsäalueita, vapaa-ajan asuntoja, ja se vaikuttaa siihen, että syntyy vastustusta. Esimerkiksi Ruovedellä ihmiset keräsivät hyvin suuren adressin, koska sinne alueelle kaavoitettiin ja suunniteltiin tuulivoimapuistoa. Eli ihmisiä on kuultava ja heidän mielipiteensä otettava huomioon. Ei kukaan halua tuulivoimalaa talonsa taakse.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2025+8.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2025-11-28T13:26:59,2025-11-28T13:28:09,Käsitelty,1.1 2025_118_21,118/2025,2025-11-28,13.03,13.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Seuraava täysistunto,Tämä täysistunto on päättynyt. Hyvää viikonloppua!, ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2025+23.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_119_1,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_119_2,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä on tarkoitus mahdollistaa tulosperusteisten tukien ja ympäristöllisten tarjouskilpailujen kokeilu metsätalouden luonnonhoitoon maksettavien tukien tehokkaammaksi kohdentamiseksi. Vihreät pitää kannatettavana hallituksen esityksen lähtökohtaa, että metsänomistajia ohjataan tulosperusteisten tukien avulla valitsemaan kustannusvaikuttavia ja innovatiivisia keinoja luonnontilan parantamiseen. Valiokunnan käsittelyssä nousi esiin, että esitykseen liittyy luonnon monimuotoisuuden edistämisen kannalta huolia ja kysymyksiä. Usea lausunnonantaja pitää tulosperusteisia tukia tervetulleina askeleina mutta on samaan aikaan todennut, että luontohyötyjen kannalta tuettujen toimenpiteiden pysyvyys olisi syytä varmistaa. Tämä huoli pysyvyydestä liittyy hoito- ja kunnossapitovelvoitteiden määräaikoihin, jotka ovat 5—11 vuotta. Tämä esitys ei ole täydellinen, mutta tällä pyritään aidosti löytämään uusia kustannusvaikuttavia kannustimia luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen talousmetsissä, ja tämän esityksen myötä niitä nimenomaan on tarkoitus kokeilla, jotta löydetään sitten ne parhaat ja vaikuttavimmat keinot. Me vihreissä ollaan pitkään puhuttu siitä, että metsänomistajille on tarjottava ansaintakeinoja luonnon monimuotoisuuden ja hiilinielujen vahvistamiseksi, mutta jotta tulosperusteisten tukien vaikuttavuus voidaan varmistaa, tarvitaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin seurantaa. Lisäksi tämän kokeilun rinnalla on edistettävä lainvalmistelua, jossa pyritään suojaamaan uhanalaista luontoa ja arvokkaita luontokohteita talousmetsissä nykyistä paremmin. Siksi teen vastalauseen 3 mukaiset lausumaesitykset, jotka tässä vielä luen: ”1. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa uusien ekologisten, kasvua edistävien sekä metsien biologiseen monimuotoisuuteen ja metsäluonnon hoitoon myönnettävien tukien vaikutuksia niin meneillään olevan Metka-kauden aikana kuin sen jälkeen. Erityistä huomiota pidemmän aikavälin seurannassa on kiinnitettävä luonnonhoitotoimenpiteiden luonnon tilaa parantavien tulosten pysyvyyteen tukien takaisinperinnän määräaikojen jälkeen. 2. Eduskunta edellyttää, että luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden pienvesien ja puronvarsien suojaamiseksi valtioneuvosto ryhtyy lainvalmisteluun, jolla asetetaan minimileveysvaatimus suojavyöhykkeille tällaisten puronvarsien ja pienvesistöjen läheisyyteen. 3. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto turvaa hallituksen esityksen mukaisten uusien tulosperusteisten tukien kokeilun rahoituksen sekä ryhtyy valmisteluun Metso- ja Helmi-ohjelmien rahoituksen lisäämiseksi tasolle, joka täyttää Suomen tavoitteen luontokadon pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä.”", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-12-02T14:00:35,2025-12-02T14:03:20,Käsitelty,1.1 2025_119_3,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_4,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen lähtökohta metsänomistajien ohjaamiseksi tulosperusteisten tukien avulla valitsemaan kustannustehokkaimpia keinoja metsäluonnon tilan parantamiseksi on hyvä. Valtion rajalliset tukieurot on kohdennettava nykyistä paremmin metsäluonnon tilan parantamiseksi. Esityksessä ehdotettuun järjestelmään ja valittuihin tukikohteisiin liittyy kuitenkin monia huolia. Keskeiset hiilinielua vahvistavat toimet ovat jääneet kokonaan uupumaan näiden pilotoitavien toimenpiteiden joukosta. Huolta herättää myös luonnonhoitotoimiin osoitettujen resurssien riittävyys sekä tavoiteltujen luontohyötyjen pysyvyys erittäin lyhyen hoito- ja kunnossapitovelvoitteen seurauksena. Hallituksen esitys ei siis tällaisenaan täytä sille asetettuja tavoitteita eikä varmista ekologisten hyötyjen pysyvyyttä, ja siksi kannatan edustaja Elon tekemää esitystä eli näitä lausumia. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-12-02T14:03:20,2025-12-02T14:04:31,Käsitelty,1.1 2025_119_5,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_6,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Nyt on käsittelyssä hallituksen esitys laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustinjärjestelmästä annetun lain muuttamisesta. Valitettavasti hallituksen esitys on puutteellisesti valmisteltu ja rajattu niin, että kokeilulle asetetut tavoitteet eivät todennäköisesti toteudu. Hallinnolliset kustannukset ovat merkittävät, ja kokeiluun varatut määrärahat menevät näin hukkaan. Kannusteisiin käytettävissä olevat varat ovat rajalliset, joten on tärkeää, että ne ovat taloudellisesti tehokkaita ja vaikuttavia. Kannustimen tulisi synnyttää toimintaa, joka ei toteutuisi ilman tukea. Julkisen talouden kasvava kestävyysvaje korostaa julkisen rahoituksen vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamista. Viime kaudella aloitetun metsittämistuen istuva hallitus lakkautti juuri, kun tuen myöntäminen on päässyt vauhtiin. SDP vaatii järkeistämistä verorahojen jakamiseen niukkenevien talousarvioiden todellisuudessa, ja kahdeksi vuodeksi tarkoitettu kokeiluluontoinen tuki hallinnollisine kustannuksineen on verorahojen epätarkoituksenmukaista käyttöä. Arvoisa herra puhemies! Teen vastalauseen 1 mukaisen esityksen, että lakiehdotus hylätään ja että hyväksytään yksi lausumaehdotus.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+3.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-02T14:04:32,2025-12-02T14:05:38,Käsitelty,1.1 2025_119_7,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_8,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on kyse hyvin konkreettisesti siitä, että metsänomistajille tarjotaan uusia, vapaaehtoisia ja tuloksiin sidottuja työkaluja metsänhoitoon — ei pakkoa vaan kannustimia. Pääministeri Orpon hallitusohjelma linjaa laatua ja vaikuttavuutta. Tämä näkyy esityksessä, eli tukea saa silloin, kun metsänomistaja tekee toimia, joilla parannetaan luonnon tilaa ja vesiensuojelua. Ympäristölliset tarjouskilpailut ja tulosperusteiset tuet kohdentavat eurot sinne, missä niillä saadaan eniten aikaan. Metsänomistaja pääsee itse tarjoamaan kohteensa ja määrittelemään, millä tuella on valmis toimimaan. Se on reilua, markkinaehtoista ja huomioi sen, että Suomessa on noin 620 000 erilaista metsänomistajaa. Kokeilu on määräaikainen ja rajattu, mutta suunta on oikea: kohti järjestelmää, jossa metsien taloudellinen käyttö ja luonnon monimuotoisuus eivät ole vastakkain vaan samassa paketissa. Tämän takia pidän esitystä perusteltuna ja kannatan valiokunnan mietintöä sekä lakiesityksen hyväksymistä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+3.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-12-02T14:05:40,2025-12-02T14:06:59,Käsitelty,1.1 2025_119_9,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_10,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Toisin kuin edustaja Lahdenperä sanoi, tämä esitys ei ole siinä mielessä vaikuttava, että hyvin suuri osa tämän esityksen rahoista menee hallintoon ja byrokratiaan. Se on aivan kestämätöntä, sillä tämän kokeilun jälkeenkin aina kymmenen vuoden ajan tätä tietojärjestelmää pitää pitää yllä ja kustannukset siitä jatkuvat, vaikka kokeilu päättyisi. On myös täysin kestämätöntä, että tätä markkinoidaan ikään kuin uutena kannustimena metsänomistajille, kun metsänomistajilta itseltään leikataan tämä raha Metka-tuista. Taimikonhoitoa tehdään ylipäätäänkin Suomessa liian vähän, ja nyt nuoren metsän hoidon tukea alennetaan 200 eurosta 180 euroon hehtaarilta, ja tällä leikkauksella sitten ollaan tekemässä tätä sinänsä hyvää järjestelmää. On hyvä, että löydetään vapaaehtoisia uusia keinoja tukea luonnonhoitoa metsässä, mutta tämä toteutettu malli ei ole järkevä. Lisäksi kun varatut määrärahat tulevat todennäköisesti olemaan riittämättömiä ja kohdentuvat niille isoille toimijoille, joilla on varaa tämä byrokratia paremmin hoitaa, niin on aika todennäköistä, että sinne varantoon ja kaikkien järjestöjen ja muitten tietoon jää alueita, jotka eivät saaneet rahoitusta, mutta ne ovat sitten seuraavan harmaan suojelun kohde silloin, kun metsäkauppoja tehdään. Todennäköisesti niitä yksikään yhtiö ei uskalla ostaa, vaikka tähän rahoitukseen pääsyä sitten ei olisi. Näillä perusteilla esitän vastalauseen 2 mukaista muotoilua ja hylkäystä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-12-02T14:07:05,2025-12-02T14:09:13,Käsitelty,1.1 2025_119_11,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_12,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kannatan lämpimästi edustaja Kalmarin tekemää hylkäämisesitystä. Perustelu, minkä edustaja Kalmari äsken esitteli, oli todella hyvä. Nyt ollaan tekemässä yksityismetsäomaisuuden siirtämistä erilaisille suojelujärjestöille ja byrokratialle. Elikkä nythän, kuten me kaikki tiedämme, Euroopan unioni tällä hetkellä tekee kaikkensa Ursula von der Leyenin johdolla, että yksityinen omaisuus siirretään yhteisölliseen omistukseen. Tämä on eurososialismin suurinta viisautta tällä hetkellä tässä maanosassa eli Euroopassa. Mitä tekee muu maailma? Siellä investoidaan tulevaan, rakennetaan tulevaa, luodaan yrityksille toimintaedellytyksiä. Euroopan unioni luo maihin valtavaa byrokratiaa ja sääntöjä, jotka kajoavat nimenomaan yksityiseen omaisuuteen. Metsäomaisuus on Suomen kannalta henki ja elämä. Siellä on töitä, siellä on toimeentuloa, ja meidän metsiämme ei uhkaa mikään muu kuin tämä vihervasemmiston halu päästä sinne hämmentämään omia ideologioitaan, joilla suo-ojat tukitaan, luodaan valtava metaanituotantolaitos sinne suolle sadoiksi vuosiksi. Ettekö te lukeneet Brasilian ilmastokokouksen julkilausumaa? Siellähän sanotaan nimenomaan, että metaani on erittäin vaarallinen kasvihuonekaasu, ja nyt te esitätte, että luotte byrokratiaa, lisää suojelua. Kuten edustaja Kalmari kuvasi aivan oikein, jos näitä harmaan suojelun kohteita tulee sinne metsiin paljon, niin puunostajat, jotka ostaisivat sieltä leimikon, eivät tule enää sille alueelle, kun he tietävät, että ympäristöjärjestöt hoitavat sinne 50 kameraa. Ylehän tuo sinne koko tulostusyksikkönsä, ja siellä on varmaan enemmän porukkaa kuin Talikkalan markkinoilla kuvaamassa, että yksi kanto on kaatunut väärään suuntaan. Eihän tällä keinoin Suomen talous nouse. Nyt me luomme koko ajan lisää sellaisia asioita, että oikeasta metsänhoidosta raha vähenee, kuten edustaja Kalmari kuvasi. Taimikonhoidon rahat vähennetään, pannaan hömppään rahaa. Byrokratia kasvaa, ja metsien kunto heikkenee. Olkaa kiitollisia, rakkaat suomalaiset, että metsiä on hoidettu ja uudistettu. Se on pitänyt ne elinvoimaisina, ja se kestää myös ilmastonmuutoksen ja tarjoaa suomalaisille töitä. Sitä älkää hukatko.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-12-02T14:09:13,2025-12-02T14:11:28,Käsitelty,1.1 2025_119_13,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_14,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys, jolla ehdotetaan muutettavaksi metsätalouden määräaikaista kannustejärjestelmää, siitä annettua lakia, on mielestäni varsin hyvä ja perusteltu. Meillä Suomessa on todellakin laaja joukko yksityisiä metsänomistajia ja monet heistä haluavat tehdä työtä paremman ympäristön eteen, metsäluonnon monimuotoisuuden, vesistöjen puhtauden eteen, mutta usein he toivoisivat, että he saisivat tähän joitakin tukia ja kannusteita. Nyt tällä lakimuutoksella nimenomaisesti halutaan tarjota metsänomistajille tukea ensi alkuun ainakin neljään eri toimenpiteeseen: siis lehtipuuosuuden lisäämiseen taimikossa ja nuoren metsän hoitoon, suojavyöhykkeen jättämiseen vesistöjen äärelle, lehtojen luonnonhoitoon sekä soiden ennallistamiseen. Tällä esityksellä myös halutaan nimenomaan parantaa tulosperusteisuutta näiden tukien osalta ja otetaan käyttöön myös tämmöinen tarjouskilpailumenetelmä, joka tietysti parantaa sitä, että sitten voidaan pienemmällä rahalla saada ehkä enempi aikaiseksi. Tämä tukien uudistaminen ja vaikuttavuuden lisääminen ovat molemmat tosi hyviä tavoitteita. VTV:hän on aiemmin kiinnittänyt huomiota omassa tarkastusraportissaan, että meidän metsänhoitoomme liittyvät tuet ovat osittain ristiriitaisia ja niiden vaikuttavuus ei ole ollut niin hyvää kuin olisi pitänyt olla, ja siltäkin osalta tämä lakiesitys toivottavasti vie tätä asiaa eteenpäin. No, ihan ymmärrettävästi tässä lakiesityksessä on myös tullut eteen sellaisia huolia ja muutamia nostoja, että miten tämä toimii. Yksi varmasti on se, että nämä resurssit, mitä tähän osoitetaan, ovat varsin vähäisiä. Jos mietitään sitä suhdetta, mitä meidän puuntuotannolliseen kasvuun osoitettavia tukia on ensi vuonna, niin ne ovat 36 miljoonaa, kun tähän metsäluonnon hoitoon osoitettavia tukia on vain yli 11 miljoonaa, ja tästä 11 miljoonasta vain 0,8 miljoonaa nyt koskee näitä tässä esitettyjä uudentyyppisiä tukia. Kun samanaikaisesti me tiedetään, että meidän täytyisi todellakin parantaa metsäluonnon monimuotoisuutta, parantaa metsien ilmastohyötyjä ja myös huolehtia vesistöjen puhtaudesta, niin tietysti tämän suhteen pitäisi olla varsin toisenlainen. Toinen ongelma, mikä nousi tässä esiin, on se, että kun tätä tukea on niin vähän, niin hallinnollisten kulujen osuus on tästä aika suuri. Tämä vaatii Metsäkeskukseen uusia tietojärjestelmiä, tämä vaatii tietysti henkilökuntaa myös käsittelemään näitä tukia, mutta itse ajattelen, että tämä on hyvä päänavaus, ja tämä toivottavasti sitten jatkaa ja kannustaa näiden tämäntyyppisten tukien käyttöön tämän kokeilun jälkeenkin. Ja tietysti myös se, että tämä tuki olisi pidempi, olisi tarpeen myös sen takia, että ne muutokset metsäluonnossa kuitenkin ottavat aikansa ennen kuin ne tapahtuvat, ja siinäkin mielessä se, että tämä tuki olisi pidempi, olisi parempi niiden vaikutusten näkökulmasta. No, sitten todella, jos katsotaan näitä neljää tukimuotoa, mitä tämä koskee, niin nämähän ovat ennen kaikkea luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjen suojelua koskevia asioita ja tietysti myös jo ilmastokriisiin sopeutumista, koska jos lehtipuiden määrä kasvaa, niin se myös auttaa metsiä sopeutumaan paremmin esimerkiksi ilmaston kuumenemisen myötä tuleviin erilaisiin tuholaisiin. Mutta tässä lausuntopalautteessa ihan asiallisesti on kiinnitetty huomiota siihen, että tällä ei juurikaan yritetä parantaa metsien ilmastohyötyjä. Se on varsin valitettavaa, koska me tiedetään, että nimenomaan siellä maankäyttösektorilla meidän pitäisi tehdä enemmän, ja siellä me pystymme myös edullisesti tekemään. Sen takia esimerkiksi kiertoajan pidennys, säästöpuiden suurempi määrä ja jatkuvapeitteisen kasvatuksen lisääminen erityisesti turvemailla olisivat sellaisia, mitä toivoisin, että jatkossa otettaisiin näihin tukiin. Sitten se iso ongelma näissä tuissa on se, että tässä toimenpiteiden vaikutusten pysyvyys jää aika lyhyeksi. Lehtipuuosuuden lisäyksen osalta vaatimus on vain viisi vuotta, suojavyöhykkeen osalta kymmenen vuotta, ja jos mietitään, että suojavyöhykkeen osalta se pysyvä suojelu olisi tärkeää ja jos hakataan se suojavyöhyke kymmenen vuoden jälkeen, niin siitä ei valitettavasti ole merkittävää lisähyötyä nykytilanteeseen, mutta toivotaan tietysti, että tämä nyt kannustaisi ensin suojelemaan sen kymmenen vuotta ja sitten mahdollisesti myös pidempään. Sitten ehkä se kaikkein hankalin kohta näissä määräajoissa on tämän ennallistamisen tuen osalta, koska tässä vaaditaan vain yhdentoista vuoden ennallistamistukea ja me tiedämme, että ne ennallistamisen hyödyt tulevat ajan kuluessa. Ja itse asiassa siinä ihan alussa, kun tehdään ennallistamistyötä, saattaa jopa tulla haittoja, niin vesistöihinkin tämmöinen ravinnekuormasysäys kuin esimerkiksi ilmaston osalta, mutta pidemmällä aikavälillä ne hyödyt ovat kuitenkin merkittävästi suuremmat, ja sen takia olisi tärkeää, että tämä tuen vaatimus olisi pidempi kuin se yksitoista vuotta. Ruotsissahan on esimerkiksi laki, joka vaatii, että näissä ennallistetuissa kohteissa se velvoite on voimassa 50 vuotta, ja jos se metsäpalsta tai ennallistettu suopalsta myydään jollekin toiselle, niin se velvoite edelleen säilyy. Tämäntyyppinen laki pitäisi olla meilläkin, koska meillähän on tapaus, että Metsähallitus on vuonna 2017 ennallistanut ojitetun suon valtion rahoilla, sen jälkeen se on myynyt tämän palstan yksityiselle toimijalle ja sitten tämä yksityinen on ojittanut sen saman kohteen uudestaan vuonna 2021. Tässähän ei ole järjen hiventäkään, ja sen takia tämän ennallistamisen osalta olisi syytä velvoittaa, että todellakin sen vaikutuksen pitää olla pysyvämpi kuin vain tuo yksitoista vuotta, ja ottaa vaikka mallia siitä Ruotsin laista. Mutta kaiken kaikkiaan näen, että tämä lakiesitys, vaikka tässä on näitä haasteita ja ongelmia, on kohti parempaa metsätalouden tukijärjestelmää, jossa paremmin haetaan sitä vaikuttavuutta ja tulosperusteisuutta. Toivon, että tämä jatkuu tässä tukipolitiikassa laajemminkin ja myös maataloustukien osalta, mutta myös pidän perusteltuna edustaja Elon esittelemiä lausumaesityksiä tämän lain parantamisen jatkokäsittelyä ajatellen.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-12-02T14:11:31,2025-12-02T14:18:41,Käsitelty,1.1 2025_119_15,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_16,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Ihan aluksi haluan tuoda esille sen huolen tuolta metsänomistajilta ja kentältä, että tämän vuoden osaltahan nämä Metka-rahat taimikon hoitoon, nuoren metsän hoitoon ovat jo aikaa sitten loppuneet, ja taitaa olla niin, että jopa 40 prosenttia seuraavan vuoden rahoistakin on jo tässä vaiheessa käytetty. Tietysti se on ristiriidassa sen kanssa, että meillä on satojatuhansia hehtaareja, jopa 600 000 hehtaaria, tällä hetkellä näitä hoitorästejä, ja tämä tilanne on tietysti erittäin huolestuttava. Arvoisa puhemies! Mitä tulee tähän nyt käsittelyssä olevaan esitykseen liittyen, niin vaikka tässä on osin ihan kannatettavia tavoitteita, on keskusta jättänyt vastalauseen, ja se kohdistuu siihen, että meidän mielestämme tämä esitys ei huomioi näitä eri alueiden ja kasvupaikkojen eroja eikä monimuotoisuustavoitteita kyetä mielekkäällä tavalla sovittamaan yhteen tämän metsätalouden taloudellisen kannattavuuden kanssa, ja sen vuoksi tämä esitys on käytännössä jäämässä tehottomaksi. Se, mikä tietysti meitä tässä huolestuttaa ja oikeastaan ihmetyttää, on, että tässä ollaan nostamassa näitä hallinnollisia kustannuksia aika voimakkaasti. Hallinnollisten kustannusten määrä voi nousta jopa yli 10 prosenttiin ja syödä itse näille varsinaisille toimenpiteille tarkoitettuja tukivaroja, ja kyllä meidän näkemyksen mukaan nämä eurot pitäisi nimenomaan käyttää sinne metsänomistajille tehokkaammin ja itse näihin toimenpiteisiin eikä siihen byrokratiaan ja hallinnolliseen pyörittelyyn.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+3.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-12-02T14:18:48,2025-12-02T14:20:38,Käsitelty,1.1 2025_119_17,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_18,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"herra puhemies! Joo, kyllä se niin on, että SDP:kin kannattaa ehdottomasti tämän lain hengen tavoitetta. Siis ehdottomasti meidän täytyy pitää meidän monimuotoisuudesta ja metsien ilmastonkestävyydestä huolta. Mutta kyllä se niin on, että tämä vaan siis on erittäin huonosti tehty ja suunniteltu laki ja pilotti. Niin kuin tässä on jo tullut moneen kertaan, tämä lisää hallinnollisia kustannuksia yli miljoonalla, vaikka jaettava tukipotti voi parhaimmillaan ylittää kymmenen miljoonaa tänä koko aikana, kun tämä on voimassa, nimenomaan niin, että me joudumme taas keksimään pyörän uudelleen tietojärjestelmissä. Tämä hallitus lakkautti edellisen hallituksen tekemän joutomaitten metsitystuen, jonka hallinnollista taakkaa kannamme vuoteen 38 saakka. Kun nyt meillä tulee uusi järjestelmä, jota taas ylläpidetään monia vuosia, niin meillä on kohta niin monta tietojärjestelmää, että meillä menevät kaikki nämä jaettavat eurot jo pelkästään näitten tietojärjestelmien ylläpitoon. Kaikkein suurin huoli kyllä minullakin liittyy nimenomaan siihen, että me teemme nyt erittäin lyhyeksi ajanjaksoksi, kolmeksi vuodeksi, tällaisen pilotin. Metsätaloudessa se yksi kvartaali voisi olla vaikka 30 vuotta, mutta teemme tämän nyt siis kolmeksi vuodeksi ja aiomme sitten tulevaisuudessa hyödyntää tästä tulleita tuloksia ja johtopäätöksiä, jotka voivat johtaa meitä aivan harhaan. Nämä voivat johtaa meitä aivan vääränlaiseen politiikkaan myös tulevaisuudessa. Niin kuin täällä kuultiin, tällä on siis tarkoitus esimerkiksi tätä lehtipuuston määrää lisätä. Tavoitehan on erinomainen. Juuri näin meidän pitää toimia. Mutta kysynpä vain, kuinka tämä edistää tätä meidän polarisoitunutta metsäkeskustelua, että nyt kun sinä jätät sinne metsääsi viideksi vuodeksi lehtipuustoa, sinä saat siihen tuen, ja sen jälkeen saatkin kaataa ne lehtipuut — viideksi vuodeksi kun lupaat jättää ne sinne, sinä saat tämän tuen. En usko, että tämä tätä meidän yleistä metsäkeskustelua mitenkään edistää, vaan kyllä tässä on isona vaarana, että käy juuri toisinpäin eli niin, että taas tulee se mahdollisuus kritisoida niin, että kyllä, metsänomistajat saavat tällaisia tukia, vaikka mitään vaikuttavuutta niillä ei ole. Siitä syystä ehdottomasti kannatan aiemmin tässä keskustelussa edustaja Suhosen tekemää vastalause-esitystä ja tämän lain hylkäämistä. Se on kyllä ainoa oikea tapa, tehdä sitten joku uusi, parempi, näitä tavoitteita pitkäjänteisemmin tavoitteleva esitys. Toivon, että hallitus vielä tulee tässä järkiinsä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+3.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-12-02T14:20:39,2025-12-02T14:23:35,Käsitelty,1.1 2025_119_19,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piisinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_20,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomi on metsien maa. Metsätalous on meille valtavan tärkeä. Se luo työpaikkoja, taloudellista hyvinvointia ja pitää metsät hiilinieluina. Hallitus tuo nyt käyttöön uuden tavan ohjata metsänhoitoa. Tämä tapa on nykyaikaisempi ja vastuullisempi. Metsätalouden tukijärjestelmää uusitaan niin, että siirryttäisiin jopa tuloksiin perustuviin tukiin ja ympäristöön liittyviin kilpailutuksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että metsänomistaja saa kannustimen muun muassa lehtimetsien suosimisesta. Esityksessä kannustetaan kilpailuttamaan toimenpiteitä, jotka auttavat luontoa, kuten suojakaistaleiden jättämistä jokien ja purojen varsille, soiden kunnostamista ja lehtometsien hoitamista. Tämä on kustannustehokas tapa ohjata metsänhoidon suuntaa. Hallitus ei määräile säännöillä vaan luo kannustimia, jotka palkitsevat metsänomistajia siitä, että he tekevät hyvää työtä luonnon ja ympäristön eteen. Julkiset rahat ohjataan sinne, missä ne tekevät metsien eteen eniten hyvää. Tämän esityksen tärkeä anti on myös se, että se tuo varmuutta metsäalalle. Kun tukijärjestelmä Metka jatkuu katkotta, metsänomistajat voivat suunnitella hoitotyöt etukäteen ja tehdä ne oikeaan aikaan. Koko metsäala saa kaipaamaansa rauhaa ja ennustettavuutta. Maa- ja metsätalousvaliokunta on nostanut esiin myös nuoret metsät. Riskinä on, että jos metsiä ei hoideta riittävän hyvin, niin puun kasvu hidastuu, kiertoajat pitenevät ja hiilinielun kertymä pienenee. Valiokunta painotti myös suometsien hoidon ja vesiensuojelun tärkeyttä. Tukien pitää taata, että hoitotyöt tehdään siten, että vesistöt pysyvät puhtaina. Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunta korostaa mietinnössään myös resurssien riittävyyttä ja Metka-järjestelmän kehittämistä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+3.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-12-02T14:23:38,2025-12-02T14:25:45,Käsitelty,1.1 2025_119_21,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_22,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Luonnon monimuotoisuus ja sen lisäämiseen kannustaminen on totta kai hyvä asia, ja ajatuksen tasolla myös tämä lehtipuun lisääminen on hyvä, eli tämä tavoite on varmasti monessa suhteessa jaettu. Mutta tämä itse hallituksen esitys sen sijaan on kyllä jossain määrin minun mielestäni vaillinainen. Tämä esitys ei huomioi eri kasvupaikkojen eroa vaan käytännössä rajaa osan Suomesta, osan metsänomistajista pois. Esityksen myötä nykyisellään laajasti hyödynnetty taimikon ja nuoren metsän hoidon tuki alennetaan 200 eurosta 180 euroon hehtaarilta. Käytännössä Metka-tukia leikataan, jotta niitä rahoja voidaan osoittaa sitten vain osalle metsänomistajista, ja se ei minun mielestäni oikeastaan ole reilua, koska tämä on myöskin alueellinen kysymys. Huolestuttavaa on tämä hallinnollisten kulujen kasvu, joka täällä on jo aiemmin noussut esille, eli jopa kymmenen prosenttia tästä nyt tänne ohjattavasta rahasta menee näihin hallinnollisiin kustannuksiin. Ei se kuulosta välttämättä kauhean tehokkaalta, jos 1,28—1,35 miljoonaa euroa menee ihan vain sinne hallinnollisiin kustannuksiin. Luulen, että tämän voisi tehdä järkevämmin, jos haluaisi. Haluaisin kannustaa hallitusta muutenkin näissä metsäasioissa kiinnittämään huomiota myös semmoisiin isoihin, laajempiin ongelmiin, joita tuolla meidän metsäpuolella on, esimerkiksi siihen, millä tavalla metsäala saadaan uudelleen houkuttelevaksi, koska Suomi on ollut aina monessa suhteessa metsäalalla edelläkävijä, mutta viime vuosien erinäisten tapahtumien seurauksena metsäalan houkuttavuus ja luonnonvara-alan houkuttavuus ovat laskeneet. Eli miten ne saataisiin houkuttavammiksi? Miten me pystyttäisiin panostamaan korkeampaan jalostusasteeseen, jotta me myös saataisiin sitä tuloa enemmän pienemmällä määrällä? Ja sitten yksi tämmöinen omasta mielestäni etenkin Pohjois-Suomen kannalta hyvin tärkeä asia on ulkomaille myytävä metsämaa. Eli milloin hallitus alkaa tekemään toimia sen eteen, että ulkomaille ei valuisi meidän metsäomaisuutta maapohjineen? Mutta mikäli aiemmin ei ole vielä kannatusta tullut, niin kannatan myöskin edustaja Kalmarin tekemää esitystä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+3.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-12-02T14:25:48,2025-12-02T14:27:57,Käsitelty,1.1 2025_119_23,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_24,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Teemu,Kinnari,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tänään käydään laajaa keskustelua metsistä ja metsien hoidosta. No, ensin itse tähän esitykseen: Kyllä, kyse on kokeiluluonteisesta järjestelystä, joka tehdään nyt sitten tähän tukijärjestelmän ympärille. Siihen on valittu nämä neljä metsänhoitomuotoa, jotka tähän on valittu. Mitä tulee nimenomaan tähän nuorten metsien hoitoon, niin selvää on, että se on se tärkein asia, millä pidetään jatkossakin huoli siitä, että tässä maassa on metsiä, joista puuta voidaan korjata, ja on hiilinielut, jotka myös toimivat, eli aivan keskeinen osa tässä kokonaisuudessa on tietysti tämä nuorten metsien hoito. Nyt tämä lehtipuusekoituksen lisääminen, tai sen osalta sen tuominen tähän tuettuna muotona, on mielestäni ihan hyvä kokeilu, ja kukaan ei estä viiden vuoden jälkeen myös jatkamasta sitä toteutusta, mihin minä itsekin kannustan. Kyllä, mitä tulee tähän kokeiluun, näitten hallinnollisten kulujen kustannusten osuus tästä kokonaisuudesta on valitettavan suuri, se on sanottava ihan suoraan. Mielelläni näkisin, että se olisi pienempi, mutta jos ja kun meillä on oltava tämä järjestelmä, jonka kautta tätä tehdään, niin se valitettavasti vaatii nämä investoinnit, mutta kaiken kaikkiaan näen, että tämä on ihan hyvä tapa lähteä kokeilemaan tämäntyyppistä järjestelmää, mikä semminkin tuo meille myös sitä faktapohjaa. Jos ja kun meillä lienee jossain vaiheessa edessä myös tämän ennallistamisasetuksen jalkauttaminen, niin tämä antaa meille myös vähän pohjatietoa ja osaamista siihen käytäntöön, minkälaisia asioita meillä on siinä edessä. Siihen, mitä tässä nyt edustajien suulla on tullut sanottua: Kyllä hallitus ymmärtää sen metsätalouden ja metsäklusterin merkityksen, ja edelleen kun puhutaan metsätoimialasta, — toimialasta, jonka suhteellinen osuus meidän tavaraviennin arvosta on siinä 17 ja 20 prosentin paikkeilla — niin kyllä me ymmärretään, kuinka merkittävästä asiasta puhutaan silloin, kun puhutaan suomalaisesta metsäklusterista. Tämä on hyvä tässä salissa myös aina määräajoin nostaa esille, ja vielä niin, että se on myös toimiala, joka uusiutuu ja luo jatkossakin meille hyvinvointia ja mahdollisuuksia. Metsät ovat päinvastoin nimenomaan ratkaisu eikä ongelma, ja näin se on jatkossakin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+3.aspx,fi,Teemu Kinnari,1510,2025-12-02T14:27:57,2025-12-02T14:30:33,Käsitelty,1.1 2025_119_25,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_26,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Joo, toden totta, varmaan on aina hyvä muistuttaa aika ajoin tässä salissa, että todellakin me kaikki näemme, että metsätaloudella on todella merkittävä rooli meidän maassamme. Se on ollut pitkään meidän hyvinvoinnin lähde ja on varmasti sitä tulevaisuudessakin. Meidän täytyy tietysti varmistaa, että metsänkäyttö on kestävää myös ympäristöllisesti niin monimuotoisuuden ja vesistöpuhtauden osalta kuin ilmaston osalta. Sen takia minusta on hyvä, että tässä hallitus nyt kokeilee tavallaan näitä metsäluonnon hoidon tukia ja koettaa vielä lisätä niiden vaikuttavuutta. Näiden hallinnollisten kulujen suurta osuuttahan voi pienentää ihan vain sillä, että laitetaan Metka-tukien potista suurempi osuus metsäluonnon hoitoon. Silloinhan hallinnollisten kustannusten osuus pienenee. Mutta kaiken kaikkiaan siis on ihan totta, että toivottavaa on, että tämä jatkuu tulevaisuudessakin, jolloin ne nyt tehtävät, esimerkiksi tietojärjestelmään tarvittavat muutokset ovat sitten jatkossakin käytössä. Pidän itsekin valitettavana sitä, mitä täällä nousi esille, että esimerkiksi joutoalueiden metsitystukea — viime kaudella sitä tehtiin, se vaati omat muutoksensa tietojärjestelmiin — nyt sitten tämä hallitus ei ole jatkanut. Siinä mielessä ikään kuin on hallinnollisia kuluja mennyt hukkaan. Ajattelin, että nostan tässä vielä pari asiaa. Tosiaan lehtipuuosuuden lisääntyminenhän on luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävää. Se parantaa riistan elinympäristöä, ja se on myös metsäluonnon ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta merkittävää. Kun ajattelee, että tämä tukihan on nyt rakennettu nimenomaan niin, että jatkossa taimikonhoitoon saatavan tukisumman saa, jos siinä lisää lehtipuuta, ja jos ei lisää, niin saa vähemmän kuin nyt, niin en ajattele, että tämä nyt olisi tässä siinä mielessä rahallisesti ongelma. Minä toivon, että se nimenomaan kannustaa metsänomistajia lisäämään sitä lehtipuustoa. En siis näe sitä riskiä siinä kauheasti, että sitten mentäisiin se lehtipuisto sieltä viiden vuoden jälkeen kaatamaan. Toivottavasti näin on, että näin ei todellakaan tehdä. Tämän suojavyöhykkeen osalta haluaisin vielä nostaa sen, että mielestäni se on ihan perusteltua, että tämähän on rajattu alueellisesti nimenomaan Varsinais-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakuntiin. Siinä mielessä se on minusta hyvä ajatus, koska tietysti Varsinais-Suomessa meidän pitää sitä Saaristomeren valuma-aluetta parantaa ja huolehtia, että sieltä ei tule päästöjä. Pohjois-Karjalassa, Kainuussa meillä on paljon turvemaita, ja sieltä tulee helposti päästöjä. Haluan vielä nostaa esiin sen, että nythän me metsien osalta ollaan kriittisissä hetkissä siltä osin, että 60—70-luvuilla kun paljon ojitettiin soita, jotta saatiin metsää kasvamaan, niin nyt nämä metsäthän ovat tulossa hakkuukypsiksi. [Puhemies koputtaa] Me tarvittaisiin itse asiassa niitä tukimuotoja siihen, että me estettäisiin se, että avohakataan ja uudisojitetaan näitä alueita, jolloin tulee valtavat niin ilmastopäästöt kuin vesistöpäästöt. [Puhemies koputtaa] Toivon, että myös tähän mietittäisiin uusia tukielementtejä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-12-02T14:30:33,2025-12-02T14:34:06,Käsitelty,1.1 2025_119_27,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_28,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan jatkaa vielä tuosta, mitä edustaja Oinas-Panuma ansiokkaasti nosti. Kun tämä sekametsien suosiminen tehdään nimenomaan metsänomistajien rahoilla leikkaamalla nuoren metsän hoidosta se 20 euroa, niin sitä jakopottia ei voi saada kuka tahansa metsänomistaja, koska kaikilla alueilla ei ole mahdollista tehdä sekapuustoa. Meillä on paljon tämmöisiä salpausselkä-, suomenselkä-, harjualueita ja hiekkaharjuja, joissa yksinkertaisesti ei pysty tällaista metsää kasvattamaan, tai koko pohjoinen Suomi, joka on boreaalista havumetsävyöhykettä eikä siellä lehtipuu menesty, eikä myöskään se menesty porojenkaan vuoksi, jolloin tämä tuki on epäoikeudenmukainen. Kaikilta viedään, mutta se annetaan ikään kuin valikoidusti. Sama asia vielä voidaan todeta hirvikantatihentymäalueilla. Sielläkin on erittäin vaikeaa sekapuustoisuutta lisätä, vaikka tämä ajatus on erittäin hyvä ja valiokunta on monissa yhteyksissä ja myös allekirjoittanut kannustanut siihen sekapuustoisuuden lisääntymiseen. Kannattaa myös huomioida se edustaja Siposen puheenvuoro, jossa kerrottiin, että tänäkin vuonna Metka-rahat loppuvat kesken ja maksatuksia siirtyy seuraavalle vuodelle. Kun tämä on se tilanne, niin kuinka voimme olla varmoja, että tähän kyseiseen toimenpiteeseen riittää rahoitus, ettei käy pelkästään niin, että tänne ilmoitetaan näitä tuettavia kohteita, jotka jäävät sitten kirjattuina sinne, mutta rahaa ei tule, ja ne harmaalla suojelulla suojellaan myöhemmin?", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-12-02T14:34:06,2025-12-02T14:36:22,Käsitelty,1.1 2025_119_29,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_30,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Herra puhemies! On harmillista, että tästä jo pari hallituspuolueen edustajaa, joittenka puheenvuoroihin olisin halunnutkin vastata, kerkesi poistumaan. Kun tässä sanottiin, että tämä tuo sitä ennustettavuutta, niin juuri päinvastoinhan tässä käy. Eli nyt tämä on just semmoinen, että jokainen hallitus keksii vähän jonkun oman kannustejärjestelmänsä ja seuraava muuttaa sitä. Tämä nimenomaan ei tuo sitä ennustettavuutta, vaan tämä vaatii taas uutta koulutusta ja infoamista niin sinne, jotka kouluttavat ja infoavat niitä metsänomistajia, kuin myös nimenomaan sinne metsänomistajille. Meillähän on tämä hallitus aloittanut jo niin, että Metsähallituksessa ja Metsäkeskuksessa isot yt:t pidettiin ja henkilöstöä merkittävästi vähennettiin. Ja taas me itse luomme byrokratiaa, vaikka itse olin ymmärtänyt, että tämä hallitus puhuu kaikesta muusta kuin byrokratian lisäämisestä. Taisi olla niin, että byrokratiaa piti pystyä vähentämään. Mutta vielä tähän nuoren metsän hoitoon: Niin kuin tässä edustaja Mikkonenkin sanoi, että tuskinpa kukaan metsänomistaja viiden vuoden päästä niitä lehtipuita kaataa, niin siinähän tämä koko ydin onkin. Jos yhtään on sellaisilla alueilla oma metsä, niin jokainen metsänomistaja kyllä huolehtii siitä, että se lehtipuusto kasvaa siellä ilman tätä tukeakin. Siitähän tässä on tosiasiallisesti kyse, että jokainen vastuullinen metsänomistaja tekee nämä temput jo ilman tätä tukea. Siitä tässä on kyse. Mutta toivon todella, että me jatkossa — kun tässä näihin hallinnollisiin kustannuksiin viitattiin — löytäisimme tästä salista sellaisen yhteisen tekemisen meiningin, että erityisesti näissä metsiin liittyvissä asioissa, kun se kvartaali on niin pitkä, tekisimme yhteistyössä sellaisia kannustavia malleja, joihin voisimme sitoutua useammaksi hallituskaudeksi. Se on varmasti tämän kansan, metsätalouden ja metsänomistajien kaikkein suurin etu, että me tekisimme niitä pitkäjänteisesti eikä näin, joka hallituskaudella omalla versiolla.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+3.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-12-02T14:36:22,2025-12-02T14:38:38,Käsitelty,1.1 2025_119_31,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_32,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeastaan juuri sitä yritin sanoa tuossa aiemmassa puheenvuorossani, mistä edustaja Rantanen tässä oli huolissaan, että miksi nyt niille lehtipuille siellä taimikonhoidossa ja nuorissa metsissä maksetaan tukea, kun sitä tehdään muutenkin. Siis nythän tämä tukisumma ei sinänsä muutu, jos te sitä lehtipuuta sinne lisäätte, ja se kannustaa sillä tavalla siihen, että jos et tee sitä, niin se vähän vähenee tästä nykyisestä. Siinä mielessä juuri tämän osalta en nyt pitäisi suurta huolta siitä, miksi tuetaan sellaista, mitä ehkä tehtäisiin muutenkin, koska sitä taimikonhoitoa nyt joka tapauksessa tuetaan. Nyt siihen tulee tämä elementti, että sen nykyisen määrän tukea saa, jos sitä lehtipuuta sinne lisää, ja kun tiedämme, että sillä on sekä monimuotoisuuden, riistan elinympäristön kuin ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta hyviä asioita, niin sehän on hyvä vaan. Mutta ehkä sen takia itse asiassa tätä puheenvuoroa pyysin, kun tuli esille se, että onko niin, että tässä nyt jokainen hallitus poukkoilee näiden tukien suhteen. Kyllähän se iso kuva kuitenkin on ihan selvä, että meidän täytyy varmistaa se, että meidän metsänhoitomme on jatkossakin monimuotoisempaa, metsät ovat monimuotoisempia, elikkä niitä elementtejä, joilla pystytään ylläpitämään ja lisäämään metsien monimuotoisuutta, tulee kannustaa. Samalla tavalla meidän pitää huolehtia siitä, että emme aiheuta vesistöhaittoja, elikkä niitä toimia, joilla me vähennämme valumia. Siihen pitää osoittaa lisää kannusteita. Sitten toisaalta meidän täytyy varmistaa se, että meidän maankäyttösektorimme toimii hiilinieluna ja ylläpitää pitkäaikaisia varastoja. Siihen pitää osoittaa tukea. Nämäkin tukielementit, mitä tässä nyt esitetään, ovat aika lailla sen suuntaisia, että siinä mielessä, jos ajattelen metsänomistajana, että mikä on se suunta ja mikä on se iso näkymä, niin se on tietysti tämäntyyppiset toimet, ja vaikka jotkut yksittäiset toimet saattavat sitten ehkä vähän muuttua, niin se on selvää, että se iso kuva kuitenkin menee kohti sitä entistä kestävämpää metsänhoitoa myös luonnon monimuotoisuuden, ilmaston kuin vesistöjen puhtauden kannalta.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-12-02T14:38:38,2025-12-02T14:41:08,Käsitelty,1.1 2025_119_33,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_34,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan vielä tähän loppuun lisätä, että nyt kun tämä byrokratia-automaatti tähän tuli — siis sinänsä hyville tavoitteille — niin on tärkeää, että kun varmaan Metsäkeskuksellakaan ei siihen neuvontaan riittäviä resursseja ole, niin esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset sitten palvelevat metsänomistajia niin, että myös tällaisten pienimuotoisten tai perhemetsäviljelmien kohdalla näitten tukien hakeminen olisi sitten helpompaa, niin että ei tarvitse akateemista loppututkintoa, että pystyy tällaisia toimia hoitamaan. Ja vielä, kun hakee näitä, niin myös itselle jäisi jotakin, eikä se kaikki jää siihen välille. Pyytäisin vielä hallitukselta, joka toimeenpanee tätä, että yritetään asetuksilla vielä karsia sieltä se, mikä karsittavissa tässä mallissa nyt on, ja sitten pyytäisin metsänhoitoyhdistyksiltä ja muilta, jotka metsänhoitotoimissa auttavat, esimerkiksi metsäintegraatit, että tekisivät mahdollisimman helpoksi tätä pienmetsänomistajan kannalta.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-12-02T14:41:09,2025-12-02T14:42:31,Hyväksytty,1.1 2025_119_35,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Edustaja Castrén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_119_36,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Maaret,Castrén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ennaltaehkäisevä, sujuva terveydenhoito on potilaan etu. Avun tarpeet tunnistetaan jo alkuvaiheessa. Osa tätä kokonaisuutta on nyt keskustelussa oleva laki, jonka tavoitteena on nimenomaan päivittää neuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten suun terveydenhuollon sääntelyä vastaamaan paremmin nykyisiä tarpeita. Vaikuttavuutta parannetaan ja joustavuutta lisätään, kun laista poistetaan tarkat ajankohdat terveystarkastuksille ja tarkastusten ajankohdat ja sisältö määritellään jatkossa asetuksella. Toinen lain keskeinen muutos kohdistuu opiskeluterveydenhuoltoon. Jatkossa terveystarkastus sisältää Puolustusvoimien ennakkoterveystarkastuksen, jonka hyvinvointialue järjestää opiskelijan täyttäessä 18 vuotta, edelleen naisille tietysti vapaaehtoinen, palveluskelpoisuuden osalta. Näin kaksi erillistä tarkastusta yhdistetään ja päällekkäisyydet vähenevät. Resurssit käytetään siis järkevämmin. Lisäksi kaikkien yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden terveystarkastukset toteutetaan jatkossa tarveperusteisesti, kuten korkeakouluopiskelijoilla on jo nyt käytäntönä. Laki tuo mukanaan myös sähköisen terveyskyselyn osaksi näitä terveystarkastuksia. Tämä kysely tuottaa pohjatietoa terveystarkastuksen kohdentamisen ja ajankohdan määrittämiseksi ammattihenkilön arvioinnin tueksi. Valiokunnassa tehtiin erittäin hyvä lisäys: pidimme tärkeänä, että kun on mahdollisuus lisätä koulun opettajan arvio, joka on nytten tarkoitus mahdollistaa, niin vanhempien suostumuksen sijaan pyydetään nuoren suostumus silloin, kun nuori on siihen kykenevä. Arvoisa puhemies! Neuvola ja kouluterveydenhuolto ovat niitä kaikkein keskeisimpiä lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukipilareita. Meidän tehtävämme on varmistaa, että ne pysyvät joustavina ja tarkoituksenmukaisina. Esitetyt muutokset tukevat Orpon hallituksen tavoitetta vahvistaa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja parantaa palvelujen vaikuttavuutta. Esityksellä vahvistetaan myös valtiontaloutta ensi vuonna 2,55 miljoonaa ja vuonna 27 yhteensä 9,4 miljoonaa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ja myös puolustusvaliokunta korostavat kuitenkin, että hyvinvointialueiden kustannukset korvataan täysimääräisesti ja että valtioneuvosto myös seuraa rahoituksen riittävyyttä. Tämä lakiesitys on tarpeellinen, vähentää turhaa sääntelyä unohtamatta sen tuomia säästöjä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+4.aspx,fi,Maaret Castrén,911822,2025-12-02T14:42:49,2025-12-02T14:45:34,Hyväksytty,1.1 2025_119_37,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Merinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_119_38,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatamme SDP:ssä periaatteessa hallituksen esitystä. Esityksen tavoitteena on vähentää päällekkäistä työtä ja mahdollistaa resurssien tarpeenmukainen kohdentaminen. Asiantuntijakuulemisten mukaan opiskeluterveydenhuollon ja kutsuntojen tarkastuksen yhdistäminen on hyödyllistä myös tarkastusten laadun ja kattavuuden parantamiseksi sekä nuorten yhdenvertaisuuden sekä miesten ja naisten välisen tasa-arvon lisäämiseksi, kun koko ikäluokalle tarjotaan samansisältöiset terveystarkastukset. On myös tärkeää, että tarkastusten sisältö ja toteutus vastaavat nykyisiä lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteita. Itse toivon, että erityisesti mielen hyvinvointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Yhdymme kuitenkin valiokunnan asiantuntijakuulemisessa esitettyyn huoleen siitä, että hallituksen esityksessä ei ole riittävästi huomioitu resursseja ja rahoituksen riittävyyttä. Kun esitykseen sisältyy vuodesta 27 alkaen kymmenen miljoonan euron leikkaus hyvinvointialueiden rahoitukseen, vaarana on, että lasten ja nuorten palvelut itse asiassa heikkenevät ja niiden tarpeenmukainen saatavuus vaarantuu. Pidämme hallituksen säästölaskelmaa ylimitoitettuna. Uudistusta ei tule rakentaa epävarmojen laskelmien varaan eikä rahoitusleikkaus edellä. Arvoisa puhemies! Jotta palveluita voidaan hyvinvointialueilla kehittää vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti, rahoitus on turvattava. Sääntelyä voidaan keventää, mutta ei lasten ja nuorten terveyden ja kehityksen kustannuksella. Meidän tulee varmistaa, että jatkossa lasta odottavien ja heidän perheidensä sekä alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin seuranta ja edistäminen toteutuvat yhdenvertaisesti koko maassa. Arvoisa puhemies! Näillä perusteilla esitän, että lakiehdotukset hylätään. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+4.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-12-02T14:45:38,2025-12-02T14:47:33,Käsitelty,1.1 2025_119_39,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_40,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan hallituksen esitystä, koska se tuo terveystarkastuksiin järkevää joustoa ilman, että lasten ja nuorten oikeus palveluihin heikkenee. Kun tarkkoja ajankohtia ei enää naulata lakiin vaan säädetään asetuksella, voidaan palveluja päivittää nopeammin muuttuvan toimintaympäristön ja tutkimustiedon mukaisesti. Esitys yhdistää Puolustusvoimien ennakkoterveystarkastuksen luontevaksi osaksi toisen asteen opiskeluterveydenhuoltoa. Tämä parantaa tarkastusten laatua ja kattavuutta, vähentää päällekkäistä työtä ja vahvistaa nuorten yhdenvertaisuutta, kun koko ikäluokka tavoitetaan saman järjestelmän kautta. Sähköinen terveyskysely auttaa kohdentamaan tarkastuksia niille, jotka tarvitsevat tukea eniten, ja samalla keventää hallinnollista työtä. Pidän esitystä varsin perusteltuna. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+4.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-12-02T14:47:33,2025-12-02T14:48:27,Käsitelty,1.1 2025_119_41,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_42,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä olevan esityksen tarkoituksena on hallituksen mukaan keventää sääntelyä, selkeyttää säädöspohjaa ja antaa hyvinvointialueille järjestämisen vapautta. Harva varmaan enää tässä vaiheessa yllättyy siitä, että nämä kaikki ovat kiertoilmaisuja rahoituksen leikkaamiselle. Tämä on jälleen yksi leikkauslaki, jolla leikataan 9,4 miljoonaa euroa koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta vuoden 27 tasossa. Tämä lähes 10 miljoonan euron leikkaus hyvinvointialueiden rahoitukseen johtaa siihen, että lasten ja nuorten palveluita käytännössä heikennetään ja niiden tarpeenmukainen saatavuus vaarantuu entisestään. Esityksen mukaan suurin osa rahoitusleikkauksista toteutuu toisen asteen opiskeluterveydenhuollon terveystarkastuksien vähentämisellä, eli jälleen etenkin nuoret maksavat leikkauspolitiikan hintaa. Tämä ei ole oikeudenmukainen eikä järkevä suunta, sillä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on todella keskeinen ennalta ehkäisevä palvelu, jolla lapset ja nuoret voivat saada ongelmiinsa tukea ajoissa. Siksi näiden palveluiden rahoitusta on syytä vahvistaa, ei leikata. Kannatan edustaja Merisen tekemää vastalauseen mukaista hylkäysesitystä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+4.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-12-02T14:48:27,2025-12-02T14:49:54,Käsitelty,1.1 2025_119_43,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_44,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin tällä lakiesityksellä halutaan yhdistää näitä erilaisia terveystarkastuksia. Se on periaatteessa ihan järkevääkin, tai ainakin usein voi olla ihan järkevää ja perusteltua, ja siinä mielessä ajatellaan, että erilaisia kustannussäästöjä voidaan siitä saada. Mutta valitettavasti tämä laki aika paljon näyttäytyy nimenomaan tämmöisenä säästölakina, ja mielestämme tässä ei ole nyt huomioitu lasten ja nuorten etua. Katsomme, että jotta näitä palveluita voidaan hyvinvointialueilla vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti kehittää, myös niitten rahoitus pitäisi varmistaa. Jos me mietitään näitä terveystarkastuksia ja niiden merkitystä ja sitä, miten me voidaan varmistaa, että me ennalta ja hyvissä ajoin, varhaisesti voidaan puuttua erilaisiin ongelmiin ja haasteisiin, niin silloin juuri meidän täytyy varmistaa se, että näitä tarkastuksia tehdään riittävästi. Siinä mielessä tässä esityksessä ajateltu yhdistäminen ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista, vaan pitäisi paremmin huomioida ne lasten ja nuorten tarpeet ja yksilöllisyyskin. Sen takia me vihreät myös kannatamme tätä esitettyä vastalausetta ja näemme, että sitä tarkastusten tärkeintä funktiota, mikä niillä on, sitä, että päästään ennalta puuttumaan ja varhaisessa vaiheessa puuttumaan, ei tule vaarantaa vaan pitää huolehtia riittävistä resursseista.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-12-02T14:49:54,2025-12-02T14:51:42,Käsitelty,1.1 2025_119_45,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_119_46,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä lakiesityksessä on siis kyse aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korotuksesta kouluissa sekä valmistavan opetuksen rajaamisesta niin, etteivät ne maahanmuuttajataustaiset, jotka ovat täällä Suomessa syntyneet, enää pääsisi siihen valmistavaan opetukseen. Edellisessä istunnossa me keskustana olemme jättäneet tästä vastalauseen ja siihen liittyvät pykälämuutokset, mutta meillä on myös kaksi lausumaehdotusta tähän aiheeseen, ja ne esitän tässä nyt: Eli on paljon mahdollista, että tämä kuitenkin menee läpi, joten edellyttäisimme, että valtioneuvosto seuraa ja arvioi vaikutuksia perusopetuksen valmistavan opetuksen ja lisäopetuksen rajaamisesta vain Suomen ulkopuolella syntyneille ja tuo tarvittaessa eduskuntaan esityksen rajauksen poistamiseksi. Tässähän on se vaara, että näiden kymmenen prosentin, jotka nykyään siinä valmistavan opetuksen piirissä vielä ovat ja jotka ovat täällä Suomessa syntyneet, suomen kielen taso ja muutenkin kouluttautuminen jää aivan puolitiehen, emmekä me kyllä sen tyyppistä haluaisi. Kaikille pitää antaa mahdollisuus suomen kielen oppimiseen ja Suomeen sopeutumiseen. Sitten toinen lausuma koskee näitä aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksuja ja niitä korotuksia. Niitä vaikutuksia on seurattava ja arvioitava, jotta voidaan katsoa, toteutuvatko eri kunnissa asuvien lasten oikeudet yhdenvertaisesti ja sitten toteutuvatko kunnissa yleensä asiakasmaksuhelpotusten myöntämiset ja perimättä jättämiset hyvällä tavalla, koska nämä asiakasmaksut jo nyt ja sitten vielä tämän tulevan korotuksen kanssa voivat kyllä aiheuttaa tosi isoja esteitä toimintaan osallistumiselle. Kysymyshän aamu- ja iltapäivätoiminnassa mukana olevien lasten osalta on yleensä näistä aivan pienistä, 7—9-vuotiaista lapsista, joiden ei kyllä pitäisi olla yksin kotona iltapäiviä ja pitkiä aikoja muutenkaan.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+5.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-12-02T14:52:00,2025-12-02T14:54:52,Käsitelty,1.1 2025_119_47,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_48,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valmistavan opetuksen lisäopetus kohdistetaan jatkossa niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat, elikkä Suomeen myöhemmin muuttaneille oppilaille, joilla kielitaito ei ole vielä riittävä. Samalla Suomessa syntyneet maahanmuuttajataustaiset lapset saavat tukea siellä, missä kuuluukin, eli varhaiskasvatuksessa ja eskarissa muiden lasten kanssa. Mielestäni tämä on hyvin arkijärkistä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja korotetaan indeksiin sitoen, ja on hyvä muistaa, että maksua voidaan edelleen alentaa tai jättää perimättä, jos perheen tilanne sitä vaatii. Kannatan esitystä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+5.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-12-02T14:54:52,2025-12-02T14:55:38,Käsitelty,1.1 2025_119_49,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_50,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin kannatan näitä edustaja Kososen tekemiä lausumaesityksiä. Se on varmasti vähintä, mitä tässä tilanteessa, jos tämä huono esitys menee läpi, voidaan tehdä. Jatkan tästä edustaja Lahdenperän puheenvuorosta, kun oli tästä valmistavasta opetuksesta kyse, siitä, että se on kohdennettu niille, jotka sitä todella tarvitsevat: tulee tämän aamu- ja iltapäivätoiminnan osalta mieleen jatkaa tästä, onko aamu- ja iltapäivätoiminta sitten tarkoitettu jatkossa niille, joilla on varaa siitä maksaa? Kyllä tämä, mikä nyt näihin aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuihin tehdään, on aika roima korotus. Todellakin kyse on ykkösluokkalaisista, kakkosluokkalaisista lapsista. Tälläkin hetkellä jo tulee siitä kuitenkin viestiä, että kaikki eivät pysty sinne lapsia viemään, kun katsovat, että ne maksut ovat nyt jo sen verran korkeat. Ja nyt kun käytännössä tulee tämä korotus sitten kun valtionosuuksia leikataan, niin kyllä meillä keskustassa on suuri huoli siitä, kuinka moni perhe, kuinka moni lapsi sitten jää jatkossa tämän aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnan ulkopuolelle näiden maksujen korotusten takia. Voi vain kysyä, mitä nämä lapset sitten jatkossa siellä kotona tekevät, kun eivät sinne aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaan mene. No, varmaan aika monella valitettavasti se vastaus on, että ovat siellä kännykällä, lisää ruutuaikaa. [Milla Lahdenperän välihuuto] — No, edustaja Lahdenperälle: on todella hienoa, jos siellä on isovanhemmat, mutta tiedän, että aika monta perhettä on sellaista, joilla niitä isovanhempia ei siellä kotona ole. Täytyy ottaa huomioon perheiden erilaiset tilanteet. Silloin kun itse olin pieni lapsi ja tässä iässä, niin minulla oli kyllä mummo ja ukki kotona, mutta väitän, että tänä päivänä tämä ei ole kovin yleistä, ja sen varaan ei voida laskea.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+5.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-12-02T14:55:38,2025-12-02T14:57:46,Käsitelty,1.1 2025_119_51,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_52,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Keskusta on aina kannattanut sitä, että lapsille mahdollistettaisiin toimintaa niin, että he liikkuisivat, tekisivät harrasteita yhdessä ja muodostuisi yhteisöjä, jotka kantavat sitten esimerkiksi mielenterveysongelmien yli tai ehkäisevät mielenterveysongelmia myöhäisemmässä vaiheessa. Keskusta on luonut mallin, jolla jokainen suomalainen on ollut mahdollisuudessa lähteä saamaan omaa harrastustoimintaa. Meistä on todella surullista se, että nyt tämän aamu- ja iltapäivätoiminnan taksat nousevat niin, että vähävaraisilla perheillä ei siihen ole mahdollisuuksia. Te kaikki tiedätte sen, että se reitti, että haetaan sitten vapautuksia näistä maksuista, on aika haastava ja ei kosketa kaikkia niitä, joilla taloudellisesti on tiukkaa. Uskon, että tämä — aivan samoin kuin se hallituksen hyvä teko, kännykkäkielto koulussa — harrastamiseen kannustaminen olisi Suomen tulevaisuuden kannalta merkityksellinen asia, sillä jokainen tunti pois sieltä ruudulla notkumisesta on erittäin positiivinen asia. Meillä on jopa nuoria, jotka eivät enää juurikaan uskalla kommunikoida toisen ihmisen kanssa, kun se kaikki on tapahtunut siellä somessa tai erilaisissa tekstillisissä kanavissa. Myöskin meidän kannattaisi kaikkien miettiä, että silläkin, mitä paremmin kaikki ulkomaalaistaustaiset ihmiset kotoutuvat tänne Suomeen, oppivat kielen, mihin hallitus on muissa yhteyksissä kannustanutkin, on merkitystä siihen, miten yhteiskuntamme tulevaisuudessa pärjää.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+5.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-12-02T14:57:47,2025-12-02T15:00:00,Käsitelty,1.1 2025_119_53,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Krista Mikkonen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_54,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on todellakin menossa jo tämän lakiesityksen toinen käsittely, ja siinä ensimmäisessä käsittelyssä oli näitä pykälämuutosesityksiä, joita myös vihreät kannattivat ja joissa nimenomaan oltaisiin haluttu muuttaa tätä lakia niin, että tätä valmistavaa opetusta ei rajata ja näiden aamu- ja iltapäivätoiminnassa perittävien enimmäismaksujen korotuksia ei tällä tavalla tehtäisi kuin tässä esityksessä on. Tässä on tullut minun mielestäni hyviä puheenvuoroja edellä siitä, miten merkittävä esimerkiksi tämä aamu- ja iltapäivätoiminta on, ja miten pitäisi varmistaa, että se on aidosti mahdollista kaikille lapsille. Itse asiassa monille lapsille aamu- ja iltapäivätoiminta on ainoa mahdollisuus harrastaa, ja jos näitä maksuja korottamalla me rajaamme osan lapsista pois, niin se on todella huolestuttavaa. Sinänsä kyllä hallituksen perustelu siitä, että nämä maksut sidotaan indeksiin, on ihan ymmärrettävä, mutta tietysti on hyvä huomata, että samanaikaisesti hallitus on jäädyttänyt tällä hetkellä useiden etuuksien indeksejä, kuten esimerkiksi työttömyystuen, lastenhoidon tuen ja yleisen asumistuen kohdalla. Tämä eriparisuushan nyt johtaa siihen, että maksujen indeksitarkistukset muodostuvat aidosti todellisiksi korotuksiksi pienituloisille, ja se todellakin saattaa rajata sitten paljon lapsia pois tästä toiminnasta. Tässä nostettiin esille myös se, että no sitten voidaan hakea vapautusta ja niin edelleen, mutta me tiedämme kuitenkin todellisuudessa elämästä, että kaikki perheet eivät näin tee, vaikka siihen mahdollisuus olisikin. No sitten tämä toinen asia, valmistavan opetuksen rajaaminen ulkomailla syntyneisiin, on todella typerää politiikkaa. Täällä edustaja Lahdenperä totesi, että tämä rajataan nyt vain niille, jotka sitä tarvitsevat, mutta me tiedämme, että tällä hetkellä noin kymmenen prosenttia valmistavan opetuksen oppilaista ovat sellaisia, jotka ovat Suomessa syntyneitä. Ja vaikka me nostettaisiin varhaiskasvatusta ja sen osallistumisastetta, jotka ovat hyviä keinoja tukea maahanmuuttajataustaisten lasten kielen oppimista, niin kaikki lapset eivät kuitenkaan syystä tai toisesta tule siihen osallistumaan. Näiden lasten kohdalla tämä valmistava opetus on todellakin tärkeä, ja se tulisi varmistaa ilman rajoituksia. Niin kuin edustaja Kalmari tuossa edellä hyvin totesi, on meidän kaikkien etu, että täällä asuvat lapset mahdollisimman hyvin integroituvat ja kotoutuvat tänne, ja sen takia pidän todella typeränä ja varsin vastuuttomana tätä hallituksen rajausta niin, että tämä nyt sitten rajataan pois sellaisilta lapsilta, jotka ovat syntyneet Suomessa mutta kuitenkin sitä valmistavaa opetusta ehdottomasti tarvitsisivat.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-12-02T15:00:00,2025-12-02T15:03:05,Käsitelty,1.1 2025_119_55,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_56,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä tästä eriarvoisuudesta, mitä tämä lakiesitys tulee lisäämään: Kun aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut nousevat, niin tämähän on suoraan yhteydessä sitten siihen, millä tavalla pärjää se kunta, jossa tämä lapsi asuu. Ja kun tämä hallitus ei saanut aikaiseksi kuntien valtionosuusuudistusta, jota todella esimerkiksi me tuolla itäisessä Suomessa odotimme, niin tämä tulee palvelemaan niitä kuntia, joissa on mahdollisuus maksuhelpotuksia ja -kevennyksiä antaa, eli varakkaita kuntia. Tämä valtionosuusuudistus: Yleensä yhteensä näillä kuntaveroilla ja valtionosuuksilla katetaan koulut, varhaiskasvatus ja myös aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut. Ne ovat se suurin kululuokka. Tällä hetkellä, koska niin sanotut sote-erät vaikuttavat vielä valtionosuuksissa, siellä on häviäjiä niin pienissä kunnissa kuin isoissa kunnissa, hyvin monenlaisissa kunnissa, mutta karkeasti voi sanoa, että niissä kunnissa, joissa ei sairastettu niin paljon vuonna 22, kuntien valtionosuudet ovat ihan kohdallaan, mutta esimerkiksi siellä itäisessä Suomessa, jossa nyt sairastetaan aina aika paljon, kun on ikääntynyttä väestöä, ne sote-erät ovat olleet sen verran isommat, että esimerkiksi me Savonlinnassa joka vuosi yhdeksän miljoonaa euroa maksamme valtiolle. Se on kyllä erikoinen suunta, jos miettii meidän tyyppistä kaupunkia. Siksi on tosi edesvastuutonta hallitukselta, että se tuo jatkuvasti tänne eduskuntaan tällaisia esityksiä, jotka vain entisestään vievät näitä perheiden ja lasten välisiä eroja suuremmiksi. Tiedämme jo aikaisemmista tutkimuksista, että tähän mennessä jo 31 000 lasta on viety hallituksen päätöksillä köyhyyteen. Tämä esitys on yksi sillä listalla, että olot kyllä eivät ole yhdenvertaiset eri puolilla Suomea. Se saa kyllä turhautuneeksi.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+5.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-12-02T15:03:05,2025-12-02T15:05:48,Käsitelty,1.1 2025_119_57,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_58,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jatkan vielä hetken näistä aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuista. Täältä valiokunnalle annetusta lausunnosta löytyy paljonkin materiaalia ja perusteluja sille, miksi tämä korotus ei ole järkevä, mutta poimin nyt tästä yhden, joka varmasti meille kaikille merkitsee kuitenkin painavaa sanaa. Se on lapsiasiavaltuutetun lausunto. Täällä todetaan muun muassa näin, että aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee olla tosiasiallisesti kaikkien perusopetuksessa olevien nuorempien lasten saatavilla riippumatta lapsen ja perheen sosioekonomisesta asemasta. Lapsiasiavaltuutettu pitää erittäin kyseenalaisena, että jälleen kerran ehdotetaan muutosta, joka todennäköisimmin kohdistuu voimakkaimmin jo valmiiksi heikommassa asemassa oleviin lapsiperheisiin, mikä vielä selkeästi todetaan hallituksen esityksen vaikutusten arvioinneissa. Tämän maksujen enimmäismäärän korotuksen seurauksena osa perheistä todennäköisesti luopuu aamu- ja iltapäivätoiminnan paikasta, ja useimmiten näin toimitaan perheissä, joissa jo muutenkin toimeentulo on heikkoa. Arvoisa puhemies, tämä suoraan lapsiasiavaltuutetun lausunnosta. Niin kuin on tässä aikaisemmissa puheenvuoroissa jo tullut esille, myöskin edustaja Kososen ja Kalmarin taholta, että keskusta esitteli viime viikolla oman, paremman vaihtoehdon, jossa on huomioitu tämä aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut. Me emme olisi lähteneet näitä tässä tilanteessa korottamaan. Vaihtoehtojakin olisi tarjolla.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+5.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-12-02T15:05:48,2025-12-02T15:07:39,Käsitelty,1.1 2025_119_59,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_119_60,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä täällä käsittelyssä olevat perintö- ja lahjaveromuutokset ovat sikäli hyvä kokonaisuus isolta osin, mutta siinä on eräitä kohtia, jotka olisi pitänyt tehdä toisella tavalla. Tämä olisi pitänyt painottaa erityisen paljon pieni- ja keskikokoisten jäämistöjen suuntaan ja sitä kautta parantaa tätä nykyistä tilannetta, jossa kaikella on merkitystä siinä, kun täällä ei kuluteta eikä kuluttajat uskalla tehdä toimenpiteitä. Tällaisessa tilanteessa se vain tuo sen kysymyksen myöskin esiin. Sitten on tietenkin hyvä, kun tässä on tietyllä tavalla myös tämmöinen indeksitarkastusluonne, jolla nostetaan näitä rajoja, ja sekin on paikallaan. Mutta tämä alarajan nosto 20 000:sta 30 000:een olisi pitänyt tehdä niin, että se olisi nostettu 20 000:sta 40 000:een, ja sitten ihan sitä ylintä miljoonan euron perintöä olisi verotettu kolmella prosenttiyksiköllä enempi, niin että se painopiste olisi mennyt vähän paremmin. Sillä tavalla oltaisiin tätäkin huomiota tässä tehty, koska meidän pitää myös katsoa, kenellä on veronmaksukykyä enemmän. No sitten tässä kokonaisuudessa on myöskin lahjaveron vapautuksen osalta rajan nosto 5 000:sta 7 500:een. Se on hyvä myös tässä yhteydessä tehdä. Sitten irtaimiston vapautus siitä 4 000:sta 7 500:een. Se on hyvä. Ja kun tässä on sama 7 500, niin molemmissa ne ovat järkeviä uudistuksia. Sitten nämä viivästyskorot ja muut helpottavat näitä tilanteita. Sitten ehkä semmoinen mielenkiintoisin asia on alaikäisten sukupolvenvaihtoon liittyvä huojennus, joka tässä nyt tekee sen jossain tilanteessa myöskin helpommaksi. Rajakysymys olisi pitänyt tehdä tässä vähän toisella lailla, ja sitten me oltaisiin päästy hyvään lopputulokseen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-02T15:07:57,2025-12-02T15:10:19,Käsitelty,1.1 2025_119_61,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_62,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssämme olevan hallituksen esityksen tavoitteena on keventää perintö- ja lahjaverotusta ja helpottaa yritysten sukupolvenvaihdoksia. Konkreettisesti tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että perintöveron alaraja nousee 20 000 eurosta 30 000:een ja lahjaveron alaraja 5 000:sta 7 500 euroon. Lisäksi koti-irtaimiston verovapaa määrä kasvaa 4 000 eurosta 7 500 euroon. Sukupolvenvaihdoshuojennusta laajennetaan niin, että se koskee myös alaikäisiä perillisiä, jos edunvalvoja jatkaa yritystoimintaa. Myös viivästyskorkoa alennetaan, mikä helpottaa maksujärjestelyjä. Valiokunta puoltaa esitystä ja näkee sen tukevan yritystoiminnan jatkuvuutta ja vähentävän hallinnollista taakkaa. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisesta näkökulmasta tämä on askel oikeaan suuntaan mutta ei vielä riittävä. Perintö- ja lahjaverotus on monelle suomalaiselle kohtuuton rasite. Kun omaisuudesta on jo maksettu verot, sen hankintahetkellä on vaikea hyväksyä, että sama omaisuus verotetaan uudelleen perinnön yhteydessä. Tämä osuu erityisesti tavallisiin perheisiin ja pienyrittäjiin, jotka joutuvat joskus myymään perheyrityksen tai maatilan vain siksi, että verot saadaan maksettua. Arvoisa puhemies! Vastalauseissa toistuu sama kaava: pelottelu eriarvoisuudesta ja veropohjan rapautumisesta. Tämä on ideologista kritiikkiä, joka sivuuttaa sen tosiasian, että suomalaiset perheyritykset tarvitsevat helpotuksia. Hallitus ei ole tekemässä lahjaa rikkaille vaan korjaamassa epäoikeudenmukaisuuksia ja vahvistamassa kotimaista omistajuutta. Mielestäni perintö- ja lahjaveron poistaminen kokonaan olisi oikeudenmukaisin ratkaisu. Se tukisi kotimaista omistajuutta, helpottaisi sukupolvenvaihdoksia ja vahvistaisi suomalaisen työn ja yrittäjyyden edellytyksiä. Nyt tehtävät kevennykset ovat hyvä alku, mutta ne eivät poista ongelmaa. Lisäksi on syytä varmistaa, että nämä rajat eivät jää kosmeettisiksi. Inflaatio syö alarajoja nopeasti, joten niitä on tarkistettava säännöllisesti. Arvoisa puhemies! Kannatan hallituksen esitystä ja valiokunnan mietintöä, mutta perussuomalaiset tulevat jatkossakin ajamaan perintö- ja lahjaveron merkittävää keventämistä ja lopulta jopa sen poistamista. Tämä on suomalaisen työn, yrittäjyyden ja omistajuuden puolustamista. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-12-02T15:10:21,2025-12-02T15:13:10,Käsitelty,1.1 2025_119_63,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä. Edustaja Kivelä taitaa olla poissa. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_64,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Puhemies! Nykyisessä heikossa julkisen talouden tilanteessa ei vasemmistoliiton näkemyksen mukaan ole varaa heikentää perintöveron ja lahjaveron tuottoa, kuten hallitus on esittänyt. Tilanteessa, jossa pienituloisilta leikataan ja köyhyys lisääntyy, ei ole perusteltua julkisten varojen käyttöä keventää tällä tavalla verotusta. Näistä muutoksista hyötyvät selvästi eniten kaikista hyvätuloisimmat ja kaikista varakkaimmat suomalaiset. Useimmat verotuksen asiantuntijat pitävät perintöveroa verona, joka edistää talouden tehokasta toimintaa ja yhteiskunnallista tasa-arvoa sekä tietenkin vahvistaa julkista taloutta. Perintöjen verotuksella lievennetään sukupolvesta toiseen siirtyvää epätasa-arvoa ja tarjotaan ihmisille tasavertaisemmat lähtökohdat menestyä elämässä. Kasvavien varallisuuserojen aikana nimenomaan suurten perintöjen ja lahjojen verotusta olisikin perustellumpaa kiristää. Vasemmistoliiton vaihtoehdossa perintöveron ehdot palautettaisiin sen mukaisiksi kuin ne olivat ennen Sipilän hallituksen vuoden 17 alusta voimaan astuneita varakkaita suosivia kevennyksiä. Samalla käynnistettäisiin laajempi perintö- ja lahjaverotuksen uudistuksen valmistelu, jossa kiristettäisiin suurten lahjojen ja perintöjen verotusta ja helpotettaisiin pienituloisten tilannetta. Arvoisa puhemies! Ehdotan, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 4 mukaisen lausuman.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-12-02T15:13:17,2025-12-02T15:15:06,Käsitelty,1.1 2025_119_65,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_66,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelu perintö- ja lahjaverosta on vähän kuin vanha lautapeli, jossa kaikki tietävät sääntöjen olevan huonot, mutta silti kukaan ei uskalla vaihtaa peliä. Mutta meidän pitäisi uskaltaa. Perintö- ja lahjavero on veromuoto, joka osuu eniten kaikkiin tavallisiin perheisiin, ei niihin, joilla on varaa siirtää omaisuutta kiertoteitse ja konsultein. Perintö- ja lahjavero vaikeuttaa yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksia ja lukitsee varallisuutta sinne, missä ei synny kasvua. Kokoomus haluaa päinvastaista: yrittämistä, omistamista ja investointeja. Jos haluamme Suomen kasvuun, meillä on oltava verotus, joka ei rankaise säästämisestä ja pitkäjänteisestä työstä. Nykyinen perintövero tekee juuri näin. Se vie rahaa pois tilanteessa, jossa omaisuus on jo kerran verotettu, ja iskee rajusti niihin, jotka yrittävät jatkaa perheyritystä tai maatilaa. Parempi vaihtoehto on malli, jossa verotus kohdistuu vasta silloin, kun omaisuus myydään tai tulo realisoituu. Se on selkeämpi, oikeudenmukaisempi ja helpottaa sukupolvenvaihdoksia. Se tukee työntekoa ja yrittäjyyttä eikä rankaise perheiden normaalia taloudenpitoa. Jos haluamme Suomeen omistajuutta ja kasvua, meidän on uskallettava uudistaa perintö- ja lahjaverotusta. Nykyinen järjestelmä on aikansa elänyt. Suunta on selvä: kohti kevyempää ja järkevämpää mallia, joka tukee suomalaisen työn ja yrittämisen jatkumista sukupolvelta toiselle. Siksi kokoomus kannattaa uudistusta. Tämä on talouden, perheiden ja yritysten puolella olemista, ei ketään vastaan. Tämä hallituksen esitys menee tuohon suuntaan, ja kannatan sitä, mutta aina ei kannattaisi olla niin maltillinen. Mutta kannatan esitystä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-12-02T15:15:08,2025-12-02T15:17:12,Käsitelty,1.1 2025_119_67,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, taitaa olla poissa. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_68,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pääsääntöisesti tämä hallituksen esitys lahjaveron ja perintöveron alarajojen korottamisesta on hyvä ja kannatettava, ja pidämme sitä ihan tähän tilanteeseen sopivana. Tässähän on paljon myös sitä, että näitä rajoja ei ole pitkään aikaan tarkastettu, ja nyt sitten on aika myös tästä syystä näitä hieman tarkastaa ja myös pikkuisen sitten helpottaa ihmisten taakkaa näiden verojen osalta. Puhemies! Tuossa ykköskäsittelyssähän SDP esitti oman vaihtoehtonsa, jossa olisimme helpottaneet sen tavallisen perinnönsaajan tilannetta. Hallitushan nostaa tässä perintöveron alarajaa 20 000:sta 30 000:een — me olisimme esittäneet sitä 40 000:een, eli tällaisten pienten ja keskisuurten jäämistöjen osalta olisi tullut keveämpi verotus. Oli harmi, että hallituspuolueista ei tätä askelta tuettu, kun täällä ihan hyviä puheenvuoroja on käytetty asian puolesta. Tämä asiahan tosiaan täällä eduskunnassa jo äänestettiinkin. Me sosiaalidemokraatit emme saaneet hallituspuolueilta valitettavasti tässä alarajan nostossa tukea. Vastapainoksi me olemme esittämässä tässä miljoonaperinnöille maltillisen korotuksen, ja tämähän tukee tietenkin sitä oikeudenmukaisuusnäkökulmaa, verot maksukyvyn mukaan, ja myös sitä, että tässä valtiontaloudellisessa tilanteessa tietenkin meidän tarvitsee aina myös muistaa huolehtia näistä verotuotoista. Kaiken kaikkiaan, puhemies, tämä on mielestäni sinänsä hyvä esitys. Olisin toivonut tukea tälle sosiaalidemokraattien esitykselle, mutta nyt kun tässä sitten on toinen käsittely, niin emme me tähän enää voi muutoksia esittää. Mutta pidetään mielessä tämä SDP:n hyvä esitys tästä perintöveron alarajan nostosta toivottavasti myös, puhemies, jatkossa, kun keskustelemme tässä salissa näistä veroesityksistä. Nimittäin olin kuulevinani näissä tietyissä vaihtoehtobudjettikeskusteluissa, että SDP:tä syytettiin siitäkin, että nyt oltaisiin kiristämässä veroa, mutta kukaan hallituspuolueiden puhujista ei sattunut muistamaan, että itse asiassa me esitimme kevennystä sen tavallisen suomalaisen perintöveroon. — Kiitos, puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-12-02T15:17:20,2025-12-02T15:19:42,Käsitelty,1.1 2025_119_69,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_70,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on kyllä hyvää se, että perintöveron alaraja nostetaan 20 000:sta 30 000 euroon ja myös lahjaverotuksessa 5 000 eurosta 7 500 euroon. Mutta kun täällä on käytetty puheenvuoroja siitä, kuinka tämä helpottaisi sukupolvenvaihdoksia, niin täytyy sanoa, että kyllä yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdokset yleensä suunnitellaan niin, että ne tehdään elinaikana. Silloin ei perintövero tule kysymykseen vaan tulee kysymykseen lahjaverotus. Silloin ollaan myöhässä suunnittelusta pahasti, jos se sukupolvenvaihdos tapahtuu kuoleman jälkeen, siinä ei ole pystytty silloin varautumaan riittävästi. Sen takia tämä muutos ei kauhean paljon kyllä auta sukupolvenvaihdostilanteita yrityksissä. Jos nostetaan 5 000:sta 7 500:een tuo lahjaveron alaraja, niin täytyy sanoa, että jos joku yritys on 7 500 euron arvoinen, niin kyllä suosittelisin, että kannattaa hakeutua palkkatöihin — semmoinen yritys ei kovin kannattava ole, jonka arvo jää niin matalaksi. Eihän tällä merkitystä ole sukupolvenvaihdostilanteisiin. Se, mistä keskusta on toista mieltä, on tämä maksuaikakysymys. Me ymmärrämme sen, että useat yritykset, yrittäjät, myös tavalliset suomalaiset ajattelevat, että perintövero on jotenkin kaikista epämiellyttävin vero. Mutta useimmiten se ongelma tulee siitä, että kun peritään omaisuutta, yritystä tai vaikkapa kotitalo tai loma-asunto, jota ei haluta realisoida tai ei voida realisoida, niin perintöveron maksamisessa on ongelmia. Sen takia näkisimme, että olisi järkevää laittaa perintö- ja myös lahjaverolle, kummallekin, aito maksuaika niin, että perittäisiin vain Suomen Pankin viitekoron mukainen korko. Vaikka sitä alennetaan tässä kahteen prosenttiyksikköön plus viitekorko, niin se todellinen korko on 4,5 prosenttia, ja jokainen, jolla on vakuuksia, saa kyllä pankista edullisemmin lainaa. Tämä ei ole siinä mielessä todellinen maksuaika, ei ainakaan, koska sitä ei sovelleta lahjaveroihin ollenkaan, mikä tarkoittaa, että tämä ei sovellu sukupolvenvaihdostilanteisiin, ja siellä juuri tulee näitä pullonkauloja. Eli sen takia keskusta on tehnyt tässä vastalauseen, jossa esitämme lausumaa, jossa tulisi aito maksuaika niin lahjaverotilanteisiin kuin perintöverotilanteisiin, jolloin meidän ei tarvitsisi luopua välttämättä ensi tilassa niistä verotuotoista — saisimme ne pikkuisen viiveellä — eikä ihmisen tarvitsisi myydä omaisuutta, jonka hän haluaisi mielellään pitää veronmaksua varten. Arvoisa puhemies! Tältä pohjalta teen vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-12-02T15:19:42,2025-12-02T15:22:35,Käsitelty,1.1 2025_119_71,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_72,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka nyt tässä hallituksen esittämät perintöveron kevennykset kohdistuvat perintöverotuksen alarajoihin, niin tästä muutoksesta kyllä hyötyvät euromääräisesti selvästi eniten korkeimmat tulokymmenykset elikkä kaikista hyvätuloisimmat suomalaiset. Me katsomme kyllä, että nykyisessä heikossa julkisen talouden tilanteessa ei ole perusteltua heikentää perintöveron tuottoa nostamalla tätä perintöverotuksen alarajaa. Vihreiden näkemyksen mukaan suurempien perintöjen verotuksen kiristäminen sen sijaan olisi perusteltua. Meidän mielestämme hyvin toteutettu perintövero on järkevä tapa hillitä varallisuuden keskittymistä ja vahvistaa julkista taloutta. Perintövero kohdistuu ylisukupolviseen varallisuuteen, joka on eriarvoisuuden kannalta olennaista. Perintövero ei juurikaan heikennä työnteon ja säästämisen kannustimia, ja se on verona tehokkaampi kuin esimerkiksi ansiotulovero, joka kohdistuu omalla toimeliaisuudella hankittuihin tuloihin. Ja kuten edustaja Lohi tässä edellä myös sanoi, tämä ajatus yritysten sukupolvenvaihdoksesta ei ole oikeastaan perintöverokysymys, vaan siihen on muita työkaluja. Näemme myös kyllä sen, että perintöveron oikeudenmukaisuuden ja hyväksyttävyyden varmistamiseksi on huolehdittava, ettei perintövero johda kohtuuttomiin tilanteisiin. Verojärjestelmässä tuleekin olla riittävästi kykyä vastata esimerkiksi sellaisiin tilanteisiin, joissa perinnön osan verotusarvo osoittautuu myyntihintaa korkeammaksi. Se ei ole kenellekään kohtuullista.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-12-02T15:22:35,2025-12-02T15:24:32,Käsitelty,1.1 2025_119_73,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_74,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lohi piti tässä hyvän puheenvuoron perheyritysten, metsätilojen ja maatilojen siirtymisestä sukupolvelta toiselle, ja kuten hän sanoi, tämähän on siinä mielessä hyvään suuntaan ehdotus perintöveron ja lahjaveron alarajan nostosta. Tuota kymmenen vuoden maksuaikahelpotusta, joka on tuolla keskustan vastalauseessa, on helppo kannattaa, ja tässä teenkin edustaja Lohen lausumien ja vastalauseen kannatuksen samalla. Mutta tavallaan tämä nykytilanne, mikä on, on sellainen, että kyllä tämä keskustan kymmenen vuoden maksuaikahelpotus olisi todella syytä ottaa käyttöön, koska tässä voi tulla todella äkkisiä tilanteita eri perheille. Tietenkin perheyritysten suhteen voi olla aivan mahdotonta pitää se omistus täällä Suomessa, vaikka sitä me juuri kovasti toivomme. Sitten juurikin tässä salissa äsken puhuttiin myös metsänhoidosta. Aika moni metsätilallinen, joka sen perintönä tai lahjana saa, joutuu sieltä sitten saman tien hakkaamaan puita, jotta pystyy nämä verot maksamaan pois saman tien, vaikka se ei olisi välttämättä edes kauhean viisasta juuri siinä hetkessä. Ja sama on näiden maatilojen siirtojen osalta, että kuinka todellisia ovat ne arvot, joista sitten ne verot maksetaan. Sitä voi aina kysyä näissä epävakaissa ajoissa ja sitten tavallaan siinä tilanteessa, kun se maatilan pyörittäminen muutenkin tällä hetkellä on välillä hyvin kustannuksia vaativaa ja yleensä aika usein näissä vaihdoksissa tarvitaan myös investointeja, jos halutaan siinä jatkaa, eli nämä yrittäjät ovat todella haastavissa tilanteissa. Tätä poistamaan olisi syytä kyllä miettiä tätä kymmenen vuoden maksuaikakysymystä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-12-02T15:24:32,2025-12-02T15:27:01,Käsitelty,1.1 2025_119_75,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_76,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tunnistan, että tätä otsikkoa voi aina laajentaa sopivasti tässä salissa, joten tämä ensimmäinen lauseeni sisältää sen, mitä aion sanoa, eli pidemmällä tähtäimellä meidän pitää luopuaperintö- ja lahjaverosta, poistaa se. Minä ymmärrän, että puhutaan merkittävästä rahamäärästä, verotuksesta, mutta uskon, että se kiihdyttää kovastikin ostovoimaa ja saadaan tätä taloutta parempaan asentoon siinä suhteessa. Samasta omaisuudesta on jo moneen kertaan maksettu verot. Työn tekemistä, yrittäjyyttä, investointeja, ahkeruutta ja omistamista on tuettava. Ja uskon, että se seuraava hallitus poistaa tästä maasta perintö- ja lahjaveron. Suunta on tässä esityksessä kuitenkin oikea, joten en tule tekemään esitystä tämän enempään, eli kannatan hallituksen esitystä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-02T15:27:01,2025-12-02T15:28:14,Käsitelty,1.1 2025_119_77,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_78,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Talouden ja yhteiskunnan näkökulmasta perintövero on tosiaan varsin hyvä vero. Varallisuuden kasaantuminen vaatii tasoitustoimia, muuten me ajaudumme yhä syvemmästi eriarvoistuneeseen yhteiskuntaan kaikkine ongelmineen, ja tämä ei ole kenenkään etu. Valtaosa näistä perinnöistä ja lahjoista keskittyy jo valmiiksi varakkaille, ja tämä esitys tosiaan, niin kuin täällä on tuotu esille, hyödyttäisi eniten kaikista korkeimpia tulokymmenyksiä. Voi myös ihmetellä, niin kuin täällä on ihmetelty, onko tämä juuri se taloustilanne, jossa tällaiselle lahjalle rikkaille on varaa ja vieläpä tällaiselle lisälahjalle. Vasemmistoliiton vaihtoehdossa perintöveron ehdot palautettaisiin sen mukaisiksi kuin ne olivat ennen Sipilän hallituksen vuoden 2017 alusta voimaan astuneita varakkaita suosivia kevennyksiä. Samalla käynnistettäisiin laajempi perintö- ja lahjaverouudistuksen valmistelu, jossa kiristettäisiin suurten lahjojen ja perintöjen verotusta. Eli näistä mainituista syistä johtuen kannatan edustaja Yrttiahon tekemää lausumaehdotusta.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-12-02T15:28:14,2025-12-02T15:29:44,Käsitelty,1.1 2025_119_79,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_80,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä perintö- ja lahjaverotuksen kokonaisuushan on monesti sellainen, että se paljon puhuttaa niin tässä salissa kuin salin ulkopuolellakin, ja senhän takia tästä monesti sanotaan, että samanaikaisesti voi olla ihana ja kamala vero. Niin kuin täällä on tuotu esille, monet taloustieteilijäthän pitävät perintöverotuksen kokonaisuutta siinä mielessä myönteisenä, että se nyt vähiten työnteon kannusteisiin vaikuttaa. Mutta toisaalta me tiedämme taas erilaisista kyselytutkimuksista, että kun kansalta kysytään, niin tämä yleensä nousee kaikista vihatuimpana tai ainakin yhtenä vihatuimpana verona esille. Siinäkin mielessä on ehkä hieman yllättävää, että jos me nyt katsomme kuitenkin kaikkia suomalaisia perinnönsaajia ja heidän maksamiaan perintöveroja, niin tosiasiallisestihan enemmistö perintöjen saajista ei tälläkään hetkellä maksa perintöveroa, koska se jää tämän alarajan alle, ja sitä tässä esityksessähän edelleen nostetaan siihen 30 000 euroon. Mutta kun tässä on käsitelty näitä muutoksia, jotka jo ratkaistiin tuossa ensimmäisessä käsittelyssä, niin viittaan vain siihen asiaan, että olisi kuitenkin ollut ehkä perustellumpaa tehdä niin, että kun sosiaalidemokraatithan esittivät omassa vastalauseessaan, että siellä korkeimpien perintöjen osalta olisi tehty kiristyksiä, joilla olisi ollut myös fiskaalinen vaikutus valtiontaloutta vahvistavasti, niin samanaikaisesti oltaisiin itse asiassa täällä alarajan puolella voitu edelleenkin tehdä toimenpiteitä ja edelleen nostaa sitä 40 000 euroon, mikä varsinkin helpottaa sitten siinä tilanteessa, kun voisi kuvitella, että tässä tulevina vuosikymmeninä myös sitten yhtä lailla perintöjen summat varmasti tulevat kasvamaan. Sillä tavalla oltaisiin pystytty nimenomaan helpottamaan nyt tavallisten ihmisten arkea. Mutta eduskunta sääti tämän lain kokonaisuuden tai sisällön tuossa ensimmäisessä käsittelyssä. En enää siihen enempää puutu. Mutta, arvoisa puhemies, ajattelin tässä toisessa käsittelyssä vielä muutaman huomion nostaa esille. Kun me mietitään varsinkin perintöveron tulevaisuuden kehittämiskohteita, niin ehkä kaksi epäkohtaa nousee esille. Ensimmäinen on se, että perintöverohan määrätään maksettavaksi tällä hetkellä jo ennen kuin saat välttämättä omaisuuden hallintaoikeuden. Tämähän on monelle sitten haaste, joka on varmasti kysymys, jota itse asiassa lainsäädännöllisillä muutoksilla pystyttäisiin muuttamaan. Toinen liittyy siihen, että kun omaisuuden arvostushan tapahtuu perinnönjaossa ja tämä arvostus saattaa aika paljon poiketa siitä tulevasta myyntihinnasta, kuitenkin, kun verotus määräytyy tämän arvostuksen mukaisesti. Tämä on varmaan sellainen toinen kokonaisuus, johon voitaisiin lainsäädännöllä puuttua. Mutta sinänsä, arvoisa puhemies, pidän niitä puheita aika lailla tässä julkisen talouden tilanteessa vastuuttomina, että kokonaisuudessaan tästä perintö- ja lahjaverosta voitaisiin luopua.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-12-02T15:29:44,2025-12-02T15:32:56,Käsitelty,1.1 2025_119_81,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_82,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä muutama näkökulma. Ensimmäinen on se, että suomalaisten keskimääräiset ja myös mediaaniperinnöt ovat kooltaan sen suuruisia, että merkittävä osa suomalaisista, todennäköisesti yli puolet, ei maksa tämän uudistuksen jälkeen perintöveroa saamastaan perinnöstä laisinkaan. Sitten toinen näkökulma, joka liittyy tähän meidänkin vastalauseeseen, on se, antaako hallitus maksuaikaa perintöverolle. Itse asiassa kun juridisesti ollaan tarkkoja, niin ei anna. Kysymys on lainsäädännöstä, jossa vain pidättäydytään konkurssi- ja ulosottotoimista kymmeneksi vuodeksi ja määrätään sitten erikseen sille normaalia viivekorkoa alhaisempi korkokanta, joka tällä hetkellä johtaa neljän ja puolen prosentin korkoon. Mutta tosiasiassa ei anneta mitään maksuaikaa. Verovelvollinen voi jättää siis maksamatta kymmeneksi vuodeksi, maksaa sen kymmenen vuoden päästä kokonaisuudessaan tai sitten lyhentää sitä välillä, mutta ei tule mitään maksuohjelmaa, koska ei anneta mitään maksuaikaa. Sen takia keskusta näkee, että olisi fiksumpaa antaa paitsi perinnöille myös lahjoille, joita tämä äskeinen hallituksen esityksessä ei koske, kymmenen vuoden maksuaika, niin kuin se on meillä esimerkiksi perintö- ja lahjaverolaissa sukupolvenvaihdoshuojennustilanteissa, eli maksetaan tasasuuruisina vuotuisina erinä, jolloin se lyhenee koko ajan. Varmistetaan myös, että verottaja saa sen summan, kun sitä pitää lyhentää. Jos se annettaisiin kymmenen vuoden aikana tasasuuruisina vuotuisina erinä, niin koko ajan verokertymää tulisi valtiolle, ja silloin voitaisiin maltillisempaa korkoa periä, jolloin se olisi todellinen maksuaika. Eli perittäisiin vain suurin piirtein samaa korkoa kuin mitä valtio maksaa tällä hetkellä lainastaan korkoa, kun se olisi tuo Suomen Pankin viitekorko, joka on tällä hetkellä kaksi ja puoli, jos oikein muistan. Mutta paljon suurempi ongelmahan tässä on nimenomaan tämä, että konkurssi- ja ulosottotoimenpiteistä pidättäytyminen koskee nyt nykyisessä laissa ja tässäkin esityksessä vain perintötilanteita, ei siis lahjoitustilanteita, joissa itse asiassa asteikko on vielä paljon tiukempi — alkaa jatkossakin sieltä 7 500 eurosta ylöspäin, kun perinnöissä se on 30 000 euroa. Mutta miksi se on oleellista, että sen pitäisi koskea myös lahjoja? No sen takia, että sukupolvenvaihdoksethan, kun niitä tehdään, tehdään pääsääntöisesti suunnitelmallisesti niin, että ne tapahtuvat elinaikana, ja jos sinne sisältyy lahjoja tai lahjan luontoisia luovutuksia, niin silloin olisi hyvä, että saataisiin näihin tilanteisiinkin, joihin ei saada perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennusten kautta maksuaikaa, asialliset säännöt ja maksuajat, jolloin meille ei ainakaan kävisi niin, että yritystoiminta Suomessa loppuu sen takia, että verotus jotenkin toisi sen jatkamisen mahdottomaksi taloudellisesti.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-12-02T15:32:56,2025-12-02T15:36:17,Käsitelty,1.1 2025_119_83,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_84,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sen verran, mitä alkukeskustelua olen kuullut, niin viime viikolla keskustelu taisi karata vähän reaalisosialismin puolelle, mitä oli sinänsä mielenkiintoista täällä salissa seurata. Semmoinen näkökulma tähän, että kun tulen tuolta itäisestä Suomesta, niin on tietysti verotuksessa se, että verotetaanko, millaisella prosentilla verotetaan ja mikä sen kohteen arvo on. Meillä päin Suomea, niin kuin varmaan moni on huomannut, erilaisten kiinteistöjen tai omaisuuden arvot ovat menneet aika rajusti alaspäin. Tämä on ehkä tällä hetkellä se suurempi huolenaihe. Jos perit jotakin, vaikka metsämaata tai jonkun kiinteistön, niin se ei esimerkiksi tänä päivänä kelpaa vakuutena pankeille. Elikkä tässäkin kohtaa nyt käsitellään yhtä yksittäistä asiaa, mutta tällä on vähän laajempi konteksti. Jos nyt käyttää sitä kliseistä ja kulunutta termiä ”isossa kuvassa”, niin tässä on monia muitakin tekijöitä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-02T15:36:17,2025-12-02T15:37:15,Käsitelty,1.1 2025_119_85,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_86,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On aivan oikein, että perintö- ja lahjaveroasiaa tarkastellaan nimenomaan siitä näkökulmasta, että perinnön kautta tulevasta omaisuudesta voidaan kohtuudella sanoa, että jonkun verran veroa vielä pitää maksaa, ja se on selvä asia, mutta nämä pienet perheperinnöt ovat ihan oikeita. Suurin osa niistä vapautuu käytännössä kokonaan perintö- ja lahjaverosta. Sitten mitä tulee näihin yrityksiin, niin yritysten kannalta tämän sukupolvenvaihdoksen saaminen hallintaan Suomessa paljon, paljon paremmin, kuin mitä se nyt on, olisi erittäin hyvä asia, koska jos esimerkiksi perheen isä ja äiti ovat luoneet yrityksen ja ovat pitkään sitä hoitaneet ja sitten työ siirtyy nuoremmille perillisille, ja jos vielä otetaan se melkein kuoliaana oleva yritys, jonka kannattavuus ei aina joka päivä ole varsinkaan maaseutuolosuhteissa paras mahdollinen, niin siinä tilanteessa on se vaara, että se yritys joko ajetaan alas tai pahimmillaan myydään sitten jonnekin ulkomaille, jos se on semmoinen yritys, joka kiinnostaa. Kaikkia yrityksiähän ei varmasti koskaan myydä ulkomaille, vaan on paljon semmoisia tapauksia, joissa erittäin arvokkaita yrityksiä on nimenomaan tämän veropelon takia myyty kokonaan pois, ja näin ollen perhe luopuu yrityksestä. Tämän takia perintö- ja lahjaveron uudistaminen on tärkeää. Tämä on pieni askel oikeaan suuntaan, se on totta, ja hyvin lämpimästi kannatan tätä keskustan tekemää esitystä tähän lakiin liittyen. Oikein erittäin hyvä esitys ja nimenomaan se veron porrastaminen. Se maksu 10 vuoden kuluttua on sekin sinällään hyvä esitys, mutta se voitaisiin porrastaa vaikka vuosi vuodelta maksettavaksi. Se ei koskaan tulisi tälle hyödynsaajalle yllätyksenä, vaan hän voisi tasaisesti maksaa sitä perintö- ja lahjaveroa pois koko ajan ja saisi näin ollen sitten mielenrauhan sille, että 10 vuoden päästä ei sitten kolahda hirmuista laskua postilaatikosta. Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen politiikkaan ei voi enää vaikuttaa, mutta toivon, että tulevissa hallitusneuvotteluissa huomioidaan tämä perintö- ja lahjaveron uudistaminen nimenomaan sukupolvenvaihdosten kannalta, koska ne pienet ja keskisuuret yritykset, jotka ovat Suomen kannalta kaikkein tärkeimpiä, saisivat tämän mahdollisuuden tehdä sukupolvenvaihdokset sujuvasti ja ennen kaikkea niin, että yritys jatkaa toimintaansa ja maksaa sekä palkkoja että veroja, jolloin tämä velanmaksukin tässä maassa onnistuisi paljon nykyistä paremmin.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-12-02T15:37:15,2025-12-02T15:39:42,Käsitelty,1.1 2025_119_87,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_88,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Herra puhemies! Vaikka kyse on vakavasta asiasta, aloitan vähän tämmöisellä pienellä mustalla huumorilla. Semmoinenkin vanhan kansan filosofinen sanonta on, että mikään ei ole elämässä varmaa paitsi kuolema ja verot. Tämä teema on nyt tässä tällä hetkellä esillä. En tiedä, pitävätkö ihmiset mistään veroista, mutta perintöverohan on sellainen erityisen ei-pidetty vero monien suomalaisten keskuudessa. Siinä on sellainen kokemus, että koetaan, että omaisuudesta on maksettu monet, monet verot aiemmin, arvonlisäverot ja luovutusvoittoverot ja palkkaverot ynnä muuta, ja sitten siitä tulee vero vielä siinä kohtaa, kun siirrytään ajasta iäisyyteen, ja siksi perintöveroa moni kritisoi. Varmasti jos eläisimme sellaisessa hattaramaailmassa ja helpossa maailmassa, voisi ajatella, että koko perintöverosta luovuttaisiin, mutta realiteetti on kuitenkin se, että erittäin vaikeassa taloustilanteessa olevan valtion — taitaa olla miljardin luokkaa vai jo enemmän, mitä perintövero tuottaa fiskaalisesti meidän valtion kassaan — täytyy vastuullisesti tätä asiaa miettiä. Puhemies! Ihan oikeaan suuntaan hallitus vie perintö- ja lahjaverotusta tällä esityksellä, mutta kuten täällä asiantuntevat kollegat Lohi ja Hoskonen ovat jo aiemmin tuoneet esille, me keskustassa uudistaisimme lisää perintö- ja lahjaverotusta sillä tavalla, että saisi aina automaattisesti kymmenen vuoden korottoman maksuajan ajan perintöveron suorittamiselle, ja sitten voisi esim. yhden kymmenesosan osissa maksaa vuosittain tätä perintöveroa, ja valtion viitekorko olisi siinä viitekorkona, ei muita viivästyskorkoja. Jos me katsotaan elinkeinoelämää ja yrityselämää, niin sellaisissa tilanteissa, joissa on vähän laajemman suvun hallussa ja laajemman perhepiirin hallussa jotakin yritystoimintaa, ei pysty käyttämään samalla tavalla noita sukupolvenvaihdoshuojennuksia, mitä nyt verolainsäädännössä on. Mutta keskusteltuani veroasiantuntijoiden kanssa olen ymmärtänyt, että tällä muutoksella, kymmenen vuoden maksuajalla, käytännössä ratkaistaisiin viimeisetkin sukupolvenvaihdoksiin liittyvät perintöveron ongelmat. Ei tulisi mitään pakkomyyntejä, ei olisi vääriä kannusteita luopua siitä ylisukupolvisesta yritystoiminnasta. Lisäksi, herra puhemies, tuon esille myös tämän edustaja Lohen esille nostaman seikan, että myös lahjaverotus on tärkeä sukupolvenvaihdosten kannalta, ja myös siihen tulisi ulottaa samat huojennukset, mitä nyt perintöverotukseen ollaan tuomassa.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-12-02T15:39:42,2025-12-02T15:42:32,Käsitelty,1.1 2025_119_89,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_90,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kaivoin tuossa Tilastokeskuksen juuri ilmestyneitä tilastoja, jotka kertovat, miten 2022 näitä perintöveroja maksettiin. 162 000 suomalaista sai perintöveroja, noin kolme prosenttia, eli se on kuitenkin aika iso määrä yhtenä vuonna, kun niitä perintöveroja maksetaan. Mielenkiintoista tässä perintöveroasiassa on, että puolet perintöverosta on alle 15 300. Iso osa on tällä tavalla painottunut, eli aika pieniä ne perinnöt ovat, ja kun verottomien tätä rajaa nyt nostetaan, niin se vielä ehkä tätäkin osiota muuttaa. Sitten semmoinen kokonaisuus, joka tässä myös näkyy: näistä perintöjen saajista yli 60 prosenttia, 61 prosenttia, oli sinä vuonna alle 30 000 tienaavia. Eli perinnöt kuitenkin kohdistuvat aika pienituloiseen porukkaan, ja sinänsä tämä verohuojennus tässä on tärkeä ottaa mukaan. Sitten jos katsotaan vielä, miten ne sitten ikäluokittain menevät, niin silloin kun perintöjä jaetaan eri ikäluokille, ne menevät suurin piirtein samankokoisina mutta se painopiste on kuitenkin siellä 45—64:n välissä näitten perintöjen saajien joukossa. Siihen ikäluokkaan se suurin massa sitten menee tässä mielessä näitten osalta. Sitten jonkin verran selkeästi näkyy, että ne isommat perinnöt menevät siihen kokoluokkaan, jolla on korkeammat tulot, yli 50 000 tuloja. Tällainen tausta täällä on näitten osalta, ja siinä mielessä on se SDP:nkin ehdotus, että näitä painopisteitä voisi vähän muuttaa ja hyväosaiset voisivat maksaa vähän enempi tätä ja pienituloiset sitten pääsisivät vähän helpommalla. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-02T15:42:32,2025-12-02T15:44:31,Käsitelty,1.1 2025_119_91,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_92,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan vielä tätä perintö- ja lahjaverokeskustelua siltä osin, että kun täälläkin keskustelussa on viitattu nyt niihin esityksiin, että kokonaisuudessaan perintö- ja lahjaverosta siis luovuttaisiin ja sitten pyrittäisiin mahdollisesti fiskaalinen aukko, joka valtiontalouteen syntyy, tällä luovutusvoittoverolla korvaamaan, niin tästä on hyvä nyt kaikkien huomata todella se, että kun tuota keltaistakin kirjaa katsoo, niin ensi vuodenkin osalta puhutaan siis yli miljardista eurosta, ja kun katsoo sitten sitä viimeistä saraketta tässä keltaisessa kirjassa, joka kertoo sen, että kuinkas paljon tämä meidän valtiontalous on alijäämäinen, ja kun me nyt olemme kroonisesti kymmenisen miljardia euroa alijäämäisiä, niin jokainen varmaan ymmärtää, että uuden aukon tekeminen valtion tulopohjaan tuskin helpottaisi sitä tavoitetta, että tämä julkinen talous saataisiin tulevaisuudessa vahvistumaan. Sitten kun on monesti todettu, että tätä aukkoa voisi todella tällä luovutusvoittoverolla paikata, niin siitäkin on hyvä huomata se, että sehän ei mene mitenkään yksi yhteen, että jos tänä vuonna toisesta verosta luovutaan ja siirrytään enemmänkin hyödyntämään sitä luovutusvoittoveroa, niin tietenkään se yhden vuoden osalta ei sitä syntynyttä verotulomenetystä kata, ja tältä osin pysyvämmäksikin tasoksi jäisi matalampi verokertymä, jolta osin sitten välys pitäisi joillakin muilla toimenpiteillä paikata. Valitettavasti ne toimijat, jotka monesti esittävät tätä koko verosta luopumista ja sitten korvaamista luovutusvoittoverolla, eivät kuitenkaan kysymyksistä huolimatta suostu ottamaan kantaa siihen, että mitenkäs tämä verotulomenetys, joka valtiolle todella syntyy, sitten täällä julkisen talouden kokonaisuudessa saataisiin muuten paikattua. Tästä luovutusvoittoverokokonaisuudesta on hyvä huomata myös se, että jos nyt vertaamme vaikkapa niihin maihin, joissa tämä järjestelmä on käytössä — monestihan meilläkin otetaan Ruotsi esimerkiksi — niin sehän tarkoittaisi, jos menisimme tähän malliin suoraan, että suurimmat veronkiristykset tapahtuisivat nimenomaan kaikista pienimmissä perintö- ja lahjaveroissa. Siellähän se kiristys tapahtuisi tosiasiallisesti tässä luovutusvoittoverossa, koska jos verotulokertymä halutaan saada suurin piirtein samanlaiseksi, niin vastaavan kaltaisten poikkeuksien säätäminen siinä tilanteessa, mikä meillä nykyään on, ei luultavasti olisi mahdollista. Ja sitten kun luovutusvoittoveroa tietenkin... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu — Hannu Hoskonen: Anteeksi, pyydän anteeksi!] — Tämä Hoskoselle anteeksi annettakoon. Minut saa tyhmemmistäkin puheista keskeyttää. Mutta, arvoisa puhemies, todella mikäli nyt sitten luovutusvoittoveroon siirryttäisiin, se todella tarkoittaisi sitä, että itse asiassa kaikista matalimmissa perinnöissä ja lahjoissa verotus tosiasiallisesti nykytilanteeseen nähden kiristyisi, koska luovutusvoittoveroa maksettaisiin kokonaisuudessaan sitten samalla tavalla kaikista saaduista perinnöistä tai lahjoista. En ole aivan varma, haluammeko sitten siirtyä siihen käytäntöön, että nimenomaan entisestään tavallisten suomalaisten verotus kiristyisi ja hyödyt sitten kohdistuisivat heille, jotka nyt tälläkin hetkellä käsittääkseni yhteiskunnassa tulevat jo ihan hyvin toimeen.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-12-02T15:44:31,2025-12-02T15:48:08,Käsitelty,1.1 2025_119_93,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_94,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti totean, että kannatan hallituksen esitystä. Tässä on hyvää tämä alarajan nosto, ja tämä on hyvää jatkoa sille, mitä aikoinaan Sipilän hallituksen aikana tehtiin, jolloin pyrittiin näitä yritysten sukupolvenvaihdostilanteita helpottamaan. Totta kai ymmärrän sen, että tässä on kunnianhimoisempiakin tavoitteita olemassa, mutta se on sitten toinen keskustelu, jos keskustellaan tämän perintö- ja lahjaveron poistamisesta kokonaan. Mutta tämä on kuitenkin askel oikeaan suuntaan.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-12-02T15:48:08,2025-12-02T15:48:46,Käsitelty,1.1 2025_119_95,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_96,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tuli vielä sellainen ajatus mieleen, että kun katsoo suomalaisten yritysten kokoa, niin pienet ja keskisuuret yritykset ovat lähemmäs 90 prosenttia kaikista yrityksistä, kun kappalemäärillä lasketaan. Siellähän on se potentiaali, jonka mukaan pitäisi sitten pystyä näitä veroasioita suuntaamaan niin, että yritykset voivat hyvin ja tuottavat voittoa. Siitä aina keskustellaan sitten, onko se paha asia, jos yritykset tuottavat voittoa ja joku saattaisi vaikka rikastua: totta kai niiden yrittäjien pitää rikastua. Eiväthän he muuten pysty kehittämään yritystä eivätkä maksamaan palkkaa, saatikka palkkaamaan uutta työvoimaa. Totta kai heidän pitää rikastua. Minä lämpimästi kannatan sitäkin. Äsken soitin tuosta työhuoneestani eräälle yrittäjälle. Hänellä oli ongelma, joka toivon mukaan tänäpänä saadaan ratkaistua siinä yrityksessä. Joka tapauksessa näiden yritysten hyvinvointihan takaa tälle Suomelle menestyksen. Meillä on edessä semmoiset vuodet, että toivon, arvoisat kollegat, että tähän pienten ja keskisuurten yritysten hyvinvointiin kiinnitämme entistä enemmän huomiota. Edustaja Satonen varmaan omassa puheenvuorossaan seuraavassa asiakohdassa valaisee tätä asiaa tarkemmin. ", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-12-02T15:48:46,2025-12-02T15:49:56,Käsitelty,1.1 2025_119_97,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Satonen esittelee. Olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_119_98,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen lyhyesti valiokunnan asiasta tekemän mietinnön. Kysehän on siis siitä, että hallitus on esittänyt koulutuskorvausta lakkautettavaksi. Tämähän on käytännössä yksityiseltä sektorilta poistunut, mutta julkisella sektorilla vuonna 2024 tätä on käytännössä maksettu noin 12 miljoonaa euroa, josta kunnille on kohdistunut 4,4 miljoonaa, hyvinvointialueille 4,1 miljoonaa, yliopistoille, seurakunnille, yhdistyksille ja säätiöille noin 3 miljoonaa euroa, ja näitä koulutuspäiviä on yhteensä ollut 510 000. Tässä on käynyt kuitenkin ilmi se, että tämä vuonna 2014 tullut uudistus ei vaikuta kasvattaneen työntekijöiden osallistumista täydennyskoulutukseen sillä tavalla, että tämä erottuisi aikasarjatarkastelussa. Eli näyttää siltä, että koulutuskorvausta on käytetty pitkälti sellaiseen koulutukseen, joka olisi muutenkin toteutettu, joten tämä on julkisen sektorin säästötoimena — kun tässä edellisessäkin kohdassa juuri keskusteltiin tästä valtiontalouden tilasta — perusteltu toimi. Tässä tulee myös muistaa se, että koulutuskorvauksen lakkauttaminen ei muuta esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain mukaista hyvinvointialueiden velvollisuutta seurata ja huolehtia sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta, eli siis nämä lakisääteiset täydennyskoulutukset tulee toteuttaa. Arvoisa puhemies! Lopuksi luen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan johtopäätökset: ”Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa hallituksen esitykseen viitaten, ettei koulutuskorvauksen poistuminen todennäköisesti tarkoita työntekijöiden kouluttamisen merkittävää vähenemistä. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työntekijöillä on lakisääteisiä koulutusvelvollisuuksia, jotka on toteutettava joka tapauksessa. Lisäksi valiokunta toteaa, ettei koulutuskorvaus kata kaikkea työn ohessa tapahtuvaa oppimista, koska koulutuskorvaus on vain kymmenen prosenttia sen perusteena käytettävästä palkkakustannuksesta ja sitä voidaan hakea vain tietyt edellytykset täyttävään ohjattuun koulutukseen. Valiokunta haluaa kuitenkin painottaa työurien aikaisen oppimisen tärkeyttä, vaikka valtiontalouden tilanteen vuoksi yhteiskunnan tukea kouluttautumiseen joudutaankin vähentämään.” Tähän on valiokunnassa jätetty vastalause, joka varmaan sitten erikseen esitellään.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+7.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-12-02T15:50:20,2025-12-02T15:53:19,Käsitelty,1.1 2025_119_99,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_100,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä valiokunnassa oli käsittelyssä tämä koulutuskorvauksen lakkaaminen, ja voi todeta, että tämä on sitä samaa koulutusleikkauslinjaa, mitä tässä on tehty työuran aikaisen osaamisen päivittämisen vaikeuttamiseksi. Tämä koulutuskorvaus, aikuiskoulutustuen lopetus ja sitten työnantajapuolella, yksityisellä puolella tämä koulutusvähennyksen poisto ovat kaikki sitä samaa sarjaa. Me tarvitaan yhä enenevässä määrin osaamista työelämässä, ja nyt nämä kaikki heijastuvat siihen. Arvoisa puhemies! Täällä oli mielenkiintoinen asia, että niin työnantajapuoli kuin palkansaajapuoli vastustivat tätä hallituksen esitystä. He näkivät, että tämä on tärkeä väline julkisen puolen koulutuksen järjestämisessä ja työntekijöiden kouluttamisessa, ja he olivat samaa mieltä tämän koulutuskorvauksen osalta, että se on väärä toimenpide ja sitä ei olisi pitänyt tehdä ja se pysäyttää tämän tarvittavan lisä- ja täydennyskoulutuksen. Totta kai siellä tehdään tämä pakollinen koulutus, siihen se ei puutu, koska se siellä joka tapauksessa pitää tehdä. Tämä kokonaisuus on sillä tavalla kertautuva, että se menee siihen samaan ryhmään. Se on myöskin erityisen iso asia, koska tämä koskee erittäin paljon naisvaltaisia aloja ja tämä heikentää erityisesti opetus- ja sotealan työntekijöiden koulutusmahdollisuuksia. Tämä on tukenut nimenomaan heidän mahdollisuuksiaan kouluttautua. Sitten kun katsotaan tätä järjestöpuolen koulutusta, joka tässä on osana, niin tämä menee noin kolmeen osaan: vähän yli neljä miljoonaa hyvinvointialueille, kunnille vähän yli neljä miljoonaa, ja kolme miljoonaa menee sitten seurakunnille, yhdistyksille ja säätiöille. Se on sellainen tilanne, että siellä taloudellinen tilanne on vaikea. Jokainen kymmenen prosenttia on ollut tosi tärkeä asia. Sitten kun katsotaan tämän asian mittaluokkaa, niin edustaja Satonen hyvin tuossa kuvasi sitä, että tässä on noin 500 000 koulutuspäivää. Se haarukka on aika iso. Se on ollut korona-ajan 350 000:n ja nyt viimeisimpien lukujen 580 000:n välillä. Siihen haarukkaan sitä on mennyt tässä viimeisinä vuosina. Jos tämä muutetaan koulutuspäiviksi, kun tässä kolmen päivän perusteellakin tätä hoidetaan, niin se olisi tarkoittanut noin 150 000—170 000 työntekijän koulutusta. Eli vuositasolla puhutaan merkittävästä koulutusmäärästä, mitä tämän asian osalta on tehty. Siinä mielessä tämä on ollut merkittävä tuki tähän, että koulutusta tapahtuu. Erityisen huolissani olen tästä lisä- ja täydennyskoulutuksesta, joka tässä nyt menee, ja erityisesti terveysteknologian lisääntyminen ja kaikki muut tuovat siihen erityisvaatimuksia vielä. No sitten, jos katsotaan tätä kokonaisuutta, tätä 12:ta miljoonaa, niin nyt kun se 12 miljoonaa on hyvinvointialueille ja kunnille tarjottua koulutusta, niin tämä tulee näkymään erityisesti hyvinvointialueitten taloudessa. Kun jostain pitää rahoittaa sitten se vähän reilu neljä miljoonaa siellä, niin tämä säästö, jota tässä esitellään, ei ole 12:ta miljoonaa, vaan se on ihan jotain muuta, paljon pienempi luku. Me tulemme esittämään toisessa käsittelyssä, että tämä lakiesitys hylätään. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+7.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-02T15:53:25,2025-12-02T15:57:29,Käsitelty,1.1 2025_119_101,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_102,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä koulutuskorvauksen lakkauttamiseksi todetaan, että lausuntokierroksella ollutta lakiluonnosta koulutuskorvauksen lakkauttamisesta vastustettiin laajasti hyvinvointialueiden, kuntien, yliopistojen sekä palkansaaja- ja muiden järjestöjen toimesta. Tästäkin huolimatta Orpon hallitus toi esityksen eduskuntaan. Koulutuskorvaus lakkautettaisiin vuoden 2026 alusta lähtien. Arvoisa herra puhemies! Kun tarkastellaan hallituksen koulutuspolitiikkaa, voimme havaita, että aikuiskoulutustuen poisto, koulutusvähennyksen poisto yksityisiltä työnantajilta ja koulutuskorvauksen poisto julkisen sektorin työnantajilta eivät poista tarvetta kehittää henkilöstön osaamista. Tähän kun lisätään ammatillisen koulutuksen massiivinen leikkaus, on hämmentävää, miten vähän hallitus arvostaa työntekijöiden ja työelämään tulevien koulutusta, valitettavasti. Arvoisa herra puhemies! SDP ei edelleenkään hyväksy hallituksen linjaa leikata koulutuksesta. Tämän lakiesityksen toisessa käsittelyssä tulemmekin tekemään lakiesityksen hylkäysesityksen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+7.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-02T15:57:31,2025-12-02T15:58:44,Käsitelty,1.1 2025_119_103,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_104,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen valitsema säästölinja työntekijöiden koulutuksesta tulee näkymään osaamisvajeen nopeana kasvuna työpaikoilla. Aikuiskoulutustuen poisto, koulutusvähennyksen poisto yksityisiltä työnantajilta ja koulutuskorvauksen poisto julkisen sektorin työnantajilta eivät poista tarvetta kehittää henkilöstön osaamista. Kaikkien poistotoimien vaikutukset osuvat erityisesti naisvaltaisille aloille heikentäen niillä tarvittavan yhdenvertaisen koulutuksen määrää. Koulutuskorvaus on ollut työnantajalähtöinen ja kustannustehokas tapa varmistaa henkilöstön osaamista ja työkykyä. Koulutuskorvausta on käytetty tärkeänä osana julkisen sektorin työnantajien lisä- ja täydennyskoulutusta. Asiantuntijakuulemisissa tuotiin esiin yksimielisesti, että koulutuskorvauksen poisto tulee heikentämään työnantajien järjestämää koulutusta. Työnantajat järjestäisivät koulutuskorvauksen poiston jälkeen edelleen niin sanottua pakollista koulutusta, kuten täällä on tuotu esille. On kuitenkin selvää, että 12 miljoonan euron koulutuskorvauksen poistolla tulee olemaan heikentävät vaikutukset työnantajien järjestämiin lisä- ja täydennyskoulutuksiin, joita tarvitaan esimerkiksi sote-alalla terveysteknologian lisääntyvän käytön myötä. Koulutuskorvauksen poistaminen myös heikentää yleisesti täydennyskoulutuksen järjestämistä. Myös esityksen vaikutusten arvioinnit on tehty aliarvioiden hallituksen esityksen vaikutuksia. Arvoisa puhemies! Koulutuskorvauksen poistaminen heikentää kuntien ja hyvinvointialueiden taloudellisia edellytyksiä toteuttaa lisä- ja täydennyskoulutusvelvoitteet tilanteessa, jossa talouden tasapainottamisvaatimukset kiristyvät merkittävästi. Järjestösektorille jo aiemmin tehdyt säästötoimet ovat heikentäneet järjestöjen toimintaedellytyksiä. Nyt koulutuskorvauksen lakkauttaminen heikentää edelleen järjestötyönantajien mahdollisuuksia ylläpitää henkilöstönsä osaamista. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+7.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-02T15:58:48,2025-12-02T16:00:51,Käsitelty,1.1 2025_119_105,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,Edustaja Viitala., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_106,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys koulutuskorvauksen lakkauttamisesta on jatkoa hallituksen samalle politiikalle, mitä tässä salissa on paljon nähty, eli sille politiikalle, joka vaikeuttaa työelämässä olevien opiskelua. On aika vaikea ymmärtää hallituksen suhtautumista oman osaamisen kehittämiseen ja uudelleenkouluttautumiseen. Jatkuvasti muuttuvassa työelämässä ja taloudessa oman osaamisen kehittäminen on monelle keskeinen keino pysyä työelämässä mukana ja päästä pois sieltä työttömyydestä. Hallitus on koko kautensa aikana heikentänyt mahdollisuuksia tähän muun muassa aikuiskoulutustuen lakkauttamisella, vapaan sivistystyön leikkauksilla, avointen korkeakoulujen maksujen nostamisella ja ammatillisesta koulutuksesta leikkaamalla, ja tämä on siis jatkumoa tähän suoraan. Lausuntokierroksella ja valiokuntakäsittelyssä koulutuskorvauksen lakkauttamista vastustettiin aika lailla laajasti. Sitä vastustavat muun muassa monet hyvinvointialueet, kunnat ja yliopistot. Myös palkansaaja- ja työnantajajärjestöt olivat valiokunnalle antamissaan lausunnoissa samaa mieltä siitä, että koulutuskorvaus on ollut keskeinen väline osaamisen kehittämisessä. Koulutuskorvauksen poisto on väärä toimenpide erityisesti nyt, kun osaamisvaatimukset kasvavat ja työelämä muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Vuonna 2024 koulutuskorvauksen avulla järjestettiin yli 500 000 koulutuspäivää, ja sillä kouluttautui arviolta 150 000—170 000 työntekijää. Tämä on ollut merkittävä investointi näiden ihmisten työkykyyn, tuottavuuteen ja julkisten palveluiden laatuun. Korvauksen avulla on pystytty pidentämään työuria, vahvistamaan työmarkkinoiden tasa-arvoa ja parantamaan veto- ja pitovoimaa kriittisillä aloilla, kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa, joten olen sitä mieltä, että tätä ei pitäisi lakkauttaa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+7.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-12-02T16:00:52,2025-12-02T16:03:00,Käsitelty,1.1 2025_119_107,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_108,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Aluksi kiitän valiokuntaa erinomaisesta työstä tämän asian valmistelussa. Tänään käsittelemme hallituksen esitystä, jolla koulutuskorvaus esitetään lakkautettavaksi osana valtionhallinnon säästötoimia. Koulutuskorvaus on ollut rahallinen tuki, jota julkisen ja kolmannen sektorin työnantajat ovat voineet hakea jälkikäteen kattamaan työntekijöiden kouluttamisesta aiheutuvia kustannuksia. Sen käyttö kuitenkin on jäänyt vähäiseksi ja hallinnollisesti raskaaksi, mikä ei ole yhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta positiivista. Yksittäisen tukimuodon tekohengittämisen sijaan nyt ehdotetulla muutoksella julkisia menoja vähennetään noin 200 miljoonalla eurolla vuosittain. Samalla on tärkeää todeta, että koulutuskorvauksen poistaminen ei tarkoita koulutuksen tai osaamisen kehittämisen väheksymistä. Arvoisa puhemies! Jatkuva oppiminen on edelleen yksi suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista ja tulevaisuuden kilpailukyvyn perusta. Hallitus on ohjelmansa mukaisesti tuonut myös uusia keinoja osaamisen kehittämisen tukemiseen ilman kallista tukijärjestelmää. Esimerkiksi Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus pilotoi joustavia koulutus- ja urapolkuja sosiaali- ja terveysalalla sekä kasvatusalalla, jossa työvoimapula on suurin. Samoin varhaiskasvatuksen henkilöstön kehittämisohjelmassa panostetaan työn ohessa tapahtuviin opintoihin. Digitalisaation myötä on panostettu myös siihen, että koulutustarjonta on entistä helpommin saatavilla erilaajuisina kokonaisuuksina. Näillä toimilla varmistetaan, että työntekijöiden osaamisen päivittäminen ei pysähdy, vaikka koulutuskorvaus päättyy. Arvoisa puhemies! Kyse ei siis ole koulutuksen arvon heikentämisestä vaan sen vaikuttavuuden vahvistamisesta. Hallitus haluaa suunnata yhteiskunnan rajalliset koulutusresurssit tehokkaammin heille, jotka nostavat koulutustasoaan, sekä niihin koulutuksiin, jotka tukevat työllistymistä. Yksilön kannalta koulutuksen merkittävin tehtävä on sivistyksen ja osaamisen kartuttaminen, mutta yhteiskunnallisesti yhtä tärkeää on myös, että koulutusjärjestelmä tukee yhteiskuntamme kehittymistä ajassa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-02T16:03:00,2025-12-02T16:06:10,Käsitelty,1.1 2025_119_109,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,"Edustaja Mikkonen, Krista poissa. — Edustaja Oinas-Panuma.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_110,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kyllä hieman tuo edellinen puheenvuoro siinä mielessä hämmensi, että sanotaan, että ei tarkoita osaamisen ja kouluttautumisen väheksymistä, mutta mitä muuta se on kuin osaamisen ja uudelleenkouluttautumisen väheksymistä, kun jatkuvalla syötöllä hallituksen taholta leikataan mahdollisuutta uudelleenkouluttautua, täydennyskouluttautua. Tämä käsittelyssä oleva lakiesitys on taas oikein mainio esimerkki siitä, minkälaisia arvovalintoja Orpon hallitus tekee. Tämä on säästölaki koulutuksesta, tämä on säästölaki hyvinvointialueille ja kunnille. Ensin lähti aikuiskoulutustuki, tuli ammattikoululeikkaukset, sitten lähti koulutusvähennys, ja nyt lähtee tämä. Mitä muuta se on kuin väheksymistä? Mitä muuta se on kuin sen kouluttautumisen vähentämistä? Ei mitään muuta. Kyllä minua hämmästyttää, mikä tälle hallitukselle siinä uudelleenkouluttautumisessa on niin kertakaikkisen vastenmielistä, että sitä pitää koko aika sorkkia ja ronkkia ja vähentää. Tämä on siis suora leikkaus kunnille ja hyvinvointialueille eli käytännössä esimerkiksi opettajien, sairaanhoitajien, lähihoitajien, palomiesten uudelleen-, täydennyskouluttautumiseen, ja on täysin huruilua väittää, että tämä laki ei muuttaisi tai vähentäisi tätä kouluttautumista. Se tulee vähentämään sitä, ja se meille on myös asiantuntijalausunnoissa sanottu. Esimerkiksi teknologia lisääntyy jatkuvasti. Se vaatii jatkuvasti uutta täydennyskouluttautumista ja osaamisen lisäämistä, mutta sitä tämä hallitus ei halua helpottaa. Oman huomionsa ansaitsevat tämän esityksen tasa-arvovaikutukset. Tämähän tulee kohdistumaan nimenomaan samoille aloille, minne muun muassa aikuiskoulutustuen poisto tuli, eli meidän naisvaltaisille aloille, koska meillä on hyvin eriytyneet työmarkkinat. Se on surullista, koska se on jälleen kerran niille samoille ammattiryhmille leikkaus. Tätä esitystähän vastustivat muun muassa kunnat, hyvinvointialueet, monet järjestöt, ammattiyhdistysliike. Voisin sanoa, että tällä säästöllä on surkeat vaikutukset tulevaisuuteen. Tästä ei ole mitään iloa. Kyllä minä toivoisin, hyvänen aika, että Orpon hallitus jo vihdoin toisi tänne joitain positiivisiakin uutisia sinne työmarkkinoille, lisää ja enemmän, että olisi myös sitä vastaantulemista niille työntekijöille, ja esimerkiksi se osaamisen täydentäminen on semmoinen asia, mitä kyllä monessa työpaikassa tosiaan haluttaisiin enemmän tehdä. Joten mieluummin, kiitos, semmoisia positiivisia esityksiä välillä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+7.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-12-02T16:06:11,2025-12-02T16:08:41,Käsitelty,1.1 2025_119_111,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_112,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkan vähän edellistä puheenvuoroani. Toteaisin vain, että yleisessä tilanteessa, kun me puhutaan täällä kasvun aikaansaamisesta, meillä on siellä taustalla se, että meidän tuottavuuskehitys on aika heikkoa ja sen tuottavuuskehityksen taustalla on osaamisen puute. Osaamista pitää saada vahvennettua, ja kaikki toimenpiteet, joilla vahvistetaan osaamista niin ennen työuraa kuin työuran sisällä, ovat kannatettavia. Ne tuottavat jatkossa sitten hyviä tuloksia myöskin tässä mielessä. Toinen asia on se, että työpaikoilla tulee usein työnvaihdoksia, tulee uutta tekniikkaa, tulee uusia menetelmiä ja muuta, ja se vaatii kouluttautumista ja koko ajan oman osaamisen päivittämistä ja niitten viemistä uudelle tasolle. Ja kolmas asia, joka näissä yhteiskunnallisissa keskusteluissa jää aina vähän taka-alalle, on varmasti se, että sellainen henkilö, joka on pystynyt osaamistaan päivittämään työuran aikana, työllistyy paremmin, jos työttömyys kohtaa. Senkin vuoksi olisi erittäin tärkeää, että me huolehdimme koko ajan osaamisen päivittämisestä. Tämä on yksi väline. Tämä ei tietenkään ratkaise kaikkea. Tässä on lueteltu tämä aikuiskoulutustuki ja koulutusvähennys, sitten toisen asteen koulutuksessa vähennys ammatillisesta koulutuksesta ja niin poispäin, mutta kuitenkin tätä ammattityövoiman kykyä tehdä uudella tavalla ja päivittää koko ajan leikataan. Olen samaa mieltä kuin tässä aikaisemmin Oinas-Panuma, joka toi tässä hyvin esiin sen tilanteen. Sekin tässä on mielenkiintoista, että oppositiopuolueet ovat laittaneet tämän aikuiskoulutustuen myöskin vaihtoehtobudjetteihin ja että näitä asioita halutaan hoitaa toisella tavalla. Ja sitten se, että tämä näkyy myöskin, että koko oppositio on tässä vastalauseessa, kun tämä menee toiseen käsittelyyn. Me kaikki — keskusta ja sosiaalidemokraatit ja vihreät ja vasemmistoliitto — ollaan tätä mieltä, että nyt tehdään väärää politiikkaa. Sitten tähän liittyy, arvoisa rouva puhemies, myös semmoinen asia, että on alalle tärkeätä, kuinka siellä pystytään osaamista päivittämään. Se on semmoista veto- ja pitovoimaa, joka pitää myöskin tässä ympärillä huomioida. Ja sitten hallitushan korostaa tätä kriisiaikojen kouluttamista aika paljon. Kysymys on kuitenkin siitä, että sitä ei voi erottaa normaaliaikojen koulutuksesta. Niitä tarvitaan molempia, ja tämäkin ulottuvuus tässä on jäänyt vähän taka-alalle. Erittäin huono esitys liitettynä näihin aikaisempiin leikkauksiin. Me leikkaamme väärästä päästä, kun me leikkaamme osaamisesta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+7.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-02T16:08:41,2025-12-02T16:11:42,Käsitelty,1.1 2025_119_113,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_114,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Oinas-Panuman mainion puheenvuoron jälkeen on pakko kehua häntä tässä, että hän pystyy negatiiviseen lauseeseen yhdistämään mainio-sanan, mikä on varsin taitava tapa. Arvoisa puhemies! Tosiaankin lausuntokierroksella ollutta lakiluonnosta koulutuskorvauksen lakkauttamisesta vastustettiin laajasti hyvinvointialueiden, kuntien, yliopistojen sekä palkansaaja- ja muiden järjestöjen toimesta. Valtiovarainministeriön valiokunnalle antamassa vastineessa kerrottiin, että vuoden 2024 maksetut koulutuskorvaukset kohdistuivat tosiaankin, niin kuin edustaja Lyly toi täällä esille, kunnille, reilu 4 miljoonaa, hyvinvointialueille, noin 4 miljoonaa, ja muille työnantajille, esimerkiksi yliopistoille, seurakunnille, yhdistyksille ja säätiöille, noin 3 miljoonaa euroa. Lisäksi vastineessa toistettiin jo aiemmin valtiovarainministeriön esille tuoma näkemys, että lakkautuksesta aiheutuva säästövaikutus jää kokonaisuutena kuntien ja hyvinvointialueiden osalta tavoiteltua pienemmäksi. Lausuntokierrokselta alkanut koulutuskorvauksen lakkauttamisen vastustus jatkui myös valiokunnan asiantuntijakuulemisissa. Sekä työnantaja että työntekijä — siis sekä työnantajat että työntekijäpuoli — vastustivat hallituksen esitystä. Asiantuntijalausunnoissa ja kuulemisissa tuotiin selkeästi esiin, että koulutuskorvaus on erittäin tärkeä väline julkisen sektorin työntekijöiden kouluttamisessa ja osaamisen kehittämisessä, kun osaamisvaatimukset alati kasvavat. Sekä työnantajat että työntekijät olivat yhtä mieltä siitä, että ehdotettu koulutuskorvauksen poisto on väärä toimenpide, varsinkin nyt, kun osaamista tarvitaan yhä enemmän. Poisto pysäyttää edelleen tarvittavan lisä- ja täydennyskoulutuksen. Arvoisa puhemies! Suomessa puhutaan paljon tasa-arvosta ja varmasti aivan syystä. Tämän koulutuskorvauksen poistaminen kohdentuu juuri niille samoille naisvaltaisille aloille, jotka hyödynsivät myös lakkautettua aikuiskoulutustukea. Myös tämä on tuotu täällä jo tänään esille. Tämän korvauksen poisto tulee heikentämään erityisesti opetusalan ja sote-alan työntekijöiden kouluttautumismahdollisuuksia. Varsinkin työnantajat toivat asiantuntijalausunnoissaan esiin, että koulutuskorvausjärjestelmä on ollut toimiva, koska se on tukenut julkisten palvelujen laadun, turvallisuuden ja saatavuuden edellyttämää osaamista. Lisäksi sillä on pystytty edistämään työurien pidentymistä, työllisyyttä ja työn tuottavuutta, ja se on vahvistanut työmarkkinoiden tasa-arvoa sekä parantanut julkisen sektorin veto- ja pitovoimaa kriittisissä työtehtävissä, kuten myös täällä on tuotu esille aiemmin. Varsinkin sosiaali- ja terveysalan veto- ja pitovoiman vahvistamiselle työuran aikaisen jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien turvaaminen on keskeinen edellytys. Eli tämä esitys koulutuskorvauksen lakkauttamisesta on kaikkien näiden mainittujen tavoitteiden vastainen, ja sillä on pidemmällä aikavälillä negatiivisia vaikutuksia julkiseen talouteen ja palvelujärjestelmän toimivuuteen. Arvoisa puhemies! Asiantuntijalausunnoissa kiinnitettiin huomiota valtiovallan ristiriitaiseen suhtautumiseen sote-henkilöstön kouluttautumisesta ja osaamisesta huolehtimiseen siitä riippuen, onko kyse normaaliolojen rahoitus- ja talouskysymyksistä vai poikkeusolojen valmistautumisesta. Nämä eivät kuitenkaan ole erillisiä kysymyksiä, sillä Suomessa julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja niiden henkilöstön osaamistason takaaminen riittävällä koulutuksella ovat normaaliolojen sote-palveluista huolehtimisen lisäksi myös varautumista poikkeusolojen terveydenhuollon järjestämiseen. Ne eivät ole toisistaan irrallisia asioita. Koulutuskorvauksen lakkauttaminen vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan kuin muut lakiesitykset, joissa on haluttu eri tavoin mahdollistaa hyvinvointialueiden varautumista poikkeusoloihin muun muassa henkilöstöä kouluttamalla. Olisi toivottavaa, että hallituksella olisi jonkinlaista johdonmukaisuutta ja yhteensovittamista sen tehdessä hajanaisia esityksiä milloin mistäkin yksittäisestä asiasta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+7.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-02T16:11:44,2025-12-02T16:15:52,Käsitelty,1.1 2025_119_115,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,Edustaja Viitala., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_116,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä muutama näkökulma ja vähän ääneen ihmettelyä tästä asiasta, kun hallitus toteaa, ettei esityksellä ole vaikutuksia työnantajien järjestämään koulutukseen. Pahoin pelkään, että todellisuus on kyllä toisenlainen. Kun koulutuskorvaus poistetaan, niin on odotettavissa, että suurin osa työnantajista järjestää vain aivan pakollista koulutusta. Lisä- ja täydennyskoulutus, jota tarvitaan esimerkiksi sote-alalla terveysteknologian lisääntyvän käytön vuoksi, tulee jäämään monilla työpaikoilla varmasti toteutumatta. Tämä kasvattaa osaamisvajetta nopeasti, ja tämä osaamisvaje tulee myöhemmässä vaiheessa kalliimmaksi. Haluaisin kiinnittää huomiota myös tämän esityksen tasa-arvovaikutuksiin. Koulutuskorvauksen poisto osuu hyvin vahvasti samoille naisvaltaisille aloille, joilta on jo viety aikuiskoulutustuki ja -koulutusvähennys. Tämä heikentää opetus- ja sote-alan työntekijöiden mahdollisuuksia kehittää osaamistaan, ja uhkaa siltä osin myös palvelujen laatua. Arvoisa puhemies! Koulutuskorvaus on ollut kustannustehokas tapa varmistaa henkilöstön osaaminen ja työkyky. Sen poistaminen on ristiriidassa myös hallituksen omien tavoitteiden kanssa, jotka liittyvät työllisyyden vahvistamiseen, työurien pidentämiseen ja julkisen sektorin pitovoiman turvaamiseen. Pidemmällä aikavälillä tämä päätös ei säästä vaan tulee kyllä kalliimmaksi heikentyneenä palvelujärjestelmän toimivuutena ja kasvavana osaamisvajeena. Työelämä muuttuu koko ajan kiihtyvällä vauhdilla, ja nytkin on ihmisillä vaikea pysyä työelämässä mukana kasvavien osaamisvaatimuksien vuoksi. Hyvin harva enää eläköityy samalta alalta, millä koulun jälkeen tai valmistuessaan aloittaa työuransa, ja harva enää pystyy eläköitymään samalla osaamistasolla tai samoilla osaamisvaatimuksilla, millä on työuralle tullut, joten tämä on sillä tavalla aika käsittämättömän hölmö esitys, kun kaikki meistä sen tietävät, että samalla osaamisella sinä et enää pysty koko työuralle antamaan työpanosta työmarkkinoiden käyttöön. Jos vielä miettii sitä inhimillistä pääomaa, mikä on itse asiassa tosi suuri siinä vaiheessa, kun ruvetaan miettimään, kuinka paljon motivoitunut ihminen tuottaa lisäarvoa työnantajalleen, niin tällä on sellaisiakin välillisiä vaikutuksia. Sellainen motivoitunut työntekijä on kaikin puolin parempi luomaan myös innovaatioita. Tästä itse asiassa löytyy tutkimuksiakin, joita tähän hätään en pysty löytämään, mutta muistaisin, että Lapin yliopiston apulaisprofessori Marko Kesti on näitä taloudellisia, inhimillisen työkyvyn ja työhyvinvoinnin laskelmia tehnyt. Turvallisuuskoulutuksiin ja kokonaisturvallisuuteenkin tässä vielä päästäisiin, mutta nyt valitettavasti loppuu aika. Otan sen nyt vielä esille, että myös kokonaisturvallisuuteen tällä esityksellä on vaikutuksia nimenomaan sen osaamisvajeen kautta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+7.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-12-02T16:15:55,2025-12-02T16:19:09,Käsitelty,1.1 2025_119_117,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,Edustaja Oinas-Panuma., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_118,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Silloin joku aika sitten, kun tänne taloon töihin tultiin ja Orpon hallitus aloitti, niin puhuttiin jatkuvalla syötöllä tämmöisestä pohjoismaisesta työelämästä ja siitä, että nyt mennään tämmöiseen pohjoismaiseen työelämämalliin. No, mistä se sitten koostuu? Ensimmäinen juttu oli se jousto, ja sitähän tämä hallitus on tehnyt, ja keskustakin on monia niitä esityksiä tukenut, eli se, että olisi helpompaa rekrytoida ihminen, ja se, että yritykset sitten myös tarvittaessa pääsisivät eroon huonosta työntekijästä tai semmoisesta, joka ei sinne ole sopiva. On tullut paikallista sopimista ja muuta, ja tämähän on nimenomaan sitä joustoa. No, mitä ne muut sitten ovat? Se, että riittävä toimeentulo on turvattu silloin, kun ihminen tippuu pois työelämästä. No, sitä tämä hallitus ei ole tosiaankaan edistänyt vaan ennemmin leikannut sitä toimeentuloa. Sitten kolmas ja myöskin tärkeimpiä on tämä uudelleenkouluttautuminen kaikessa siinä mallissa, eli se, että ihminen pystyy mahdollisimman joustavasti kouluttautumaan uudelleen ja päivittämään omaa osaamistansa sinne omalle alalle tai mahdollisesti jollekin uudelle alalle. Nyt kyllä, jos täällä joku hallituksesta on minua viisaampi, kiinnostaisi, jos joku pystyisi kertomaan, millä tavalla esimerkiksi tämä lakiesitys nyt auttaa tämmöiseen malliin menemisessä, kun tässä nyt nimenomaan taas leikellään sitä uudelleen- ja täydennyskouluttautumista tai nimenomaan sitä osaamista, mitä päivitetään siellä työelämässä, jotta siellä jaksaa olla motivoitunut myös tulevaisuudessa. Me kaikki myös tiedetään — tai ainakin toivon, että tiedetään — että kunnilla ja hyvinvointialueilla on taloudellisesti keskimäärin erityisen vaikea tilanne. Kun tämä leikkaus nyt osuu nimenomaan sinne kunnille ja hyvinvointialueille, niin kyllä silloin kannattaa myös tiedostaa, että sillä tulee olemaan vaikutuksia. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näistä erinäisistä koulutuksista 20 prosenttia on katettu tämän avulla, ja nyt se 20 prosenttia lähtee pois. Se, että sanotaan, että tällä ei olisi vaikutuksia, ei minun mielestäni kertakaikkisesti pysty olemaan totta.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+7.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-12-02T16:19:09,2025-12-02T16:21:04,Käsitelty,1.1 2025_119_119,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,Edustaja Rintamäki., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_120,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys on osa hallituksen laajempaa kokonaisuutta, jolla vahvistetaan julkista taloutta ja kohdennetaan rajalliset resurssit vaikuttavimpiin toimiin. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö tukee hallituksen linjaa. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan koulutuskorvauksen käyttö on keskittynyt kapealle joukolle suuria työnantajia ja sen vaikutuksia työllisyyteen tai työurien pidentämiseen ei ole voitu osoittaa merkittäviksi. Säästövaikutus sen sijaan on selkeä, noin 12 miljoonaa euroa vuosittain. Nämäkin varat tarvitaan nyt valtiontalouden tasapainottamiseen ja työelämän uudistuksiin, jotka tuottavat enemmän vaikuttavuutta. Arvoisa puhemies! On esitetty, että koulutuskorvauksien poistaminen heikentää henkilöstön osaamisen kehittämistä erityisesti sote- ja opetusalalla. On totta, että osaamisen kehittäminen on välttämätöntä, mutta hallitus ei ole jättänyt tätä asiaa huomiotta. Hallitus panostaa jatkuvan oppimisen rakenteisiin ja työelämän kehittämiseen muilla keinoin, kuten digitaalisilla oppimisratkaisuilla ja kohdennetuilla ohjelmilla, jotka palvelevat laajemmin ja tehokkaammin kuin nykyinen korvausjärjestelmä. Lisäksi työnantajilla säilyy lakisääteinen velvoite huolehtia henkilöstön osaamisesta, tämä ei muutu. On myös väitetty, että säästö jää näennäiseksi, koska hyvinvointialueita ja kuntia tuetaan joka tapauksessa. Hallitus katsoo, että nykyinen järjestelmä ei ole kustannustehokas tapa toteuttaa lakisääteisiä velvoitteita. Säästötoimet ovat välttämättömiä, ja ne kohdistetaan hallinnon rakenteisiin, ei palvelujen laatuun. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on osa hallituksen vastuullista talouspolitiikkaa. Meidän on tehtävä valintoja, jotka turvaavat hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan. Koulutuskorvauksen lakkauttaminen on perusteltu toimi, joka vähentää hallinnollista byrokratiaa ja ohjaa resursseja sinne, missä niillä on suurin vaikutus. Työelämän muutos edellyttää joustavia ja tehokkaita ratkaisuja, ei vanhentuneita tukimuotoja, joiden vaikuttavuus on kyseenalainen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+7.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-12-02T16:21:04,2025-12-02T16:23:24,Käsitelty,1.1 2025_119_121,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_122,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tuosta edustaja Viitalan puheenvuorosta tuli mieleen asiantuntijalausunto tähän asiaan liittyen, elikkä ammattiliitto Tehyhän lausui seuraavaa: ”Tehy pyytää kiinnitettävän huomiota myös valtiovallan ristiriitaiseen suhtautumiseen sotehenkilöstön kouluttautumisesta ja osaamisesta huolehtimisessa siitä riippuen, onko kyse normaaliolojen rahoitus- ja talouskysymyksistä vai poikkeusoloihin valmistautumisesta. Tehy ei näe näitä erillisinä kysymyksinä, koska Suomessa julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja sen henkilöstön osaamistason takaaminen riittävällä koulutuksella ovat normaaliolojen sotepalveluista huolehtimisen lisäksi myös varautumista poikkeusolojen terveydenhuollon järjestämiseen. Koulutuskorvauksen lakkauttaminen vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan kuin muut lakiesitykset, joissa on haluttu eri tavoin mahdollistaa hyvinvointialueiden varautumista poikkeusoloihin muun muassa henkilöstöä kouluttamalla.” Onhan tämä todellakin ristiriitaista, nimenomaan, kun ajatellaan poikkeusoloihin varautumista. Monessa päätöksessä olemme niitä tietysti parantaneet ja halunneetkin niihin kiinnittää huomiota, ja tässä esityksessä ja tällä päätöksellä me tulemme niitä valitettavasti heikentämään.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+7.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-02T16:23:25,2025-12-02T16:24:37,Käsitelty,1.1 2025_119_123,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_124,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on niin henkilökohtainen asia sillä tavalla, että minä olen ollut tätä aikoinaan sopimassa silloin raamisopimuksessa, kun tätä koulutusasiaa on käsitelty. Silloin tuli koulutusvähennys ja koulutuskorvaus ja näin poispäin. Ajatus oli koko ajan siellä, että suunnitelmallista koulutusta työpaikoilla tuetaan ja ajetaan semmoista pitkäjänteisyyttä näillä toimilla. Siihen tässä on tähdätty, ja tämä on ollut semmoinen johtava periaate siellä. Sitten kun katsotaan, miten tätä käytetään, niin nimenomaan on tehty sitä koulutustarvekartoitusta siellä ja katsottu, mitä osaamista tarvitaan, ja sitten siihen pitkäjänteisesti tehdään tätä työtä ja valitaan niitä koulutuksia. Pakolliset koulutukset varmasti työpaikoilla hoituvat, ja on eräitä pakollisia koulutuksia näillä aloilla, mitkä tässäkin tulevat, jotka on pakko hoitaa. No, sitten tämä on mielenkiintoinen tilanne, kun tässä salissa meillä on ollut todella paljon sellaisia lakiesityksiä, joissa työnantajapuoli ja palkansaajapuoli ovat olleet täysin eri mieltä sen lakiesityksen sisällöstä ja sen tarpeellisuudesta. Tässä lakiesityksessä työnantajapuoli ja palkansaajapuoli ovat käsi kädessä sanoneet, että tätä tarvitaan ja tämä on semmoinen tärkeä kokonaisuus, jota me tarvitaan tuolla työpaikoilla, ja kuka muu paremmin kuin työnantaja- ja palkansaajapuoli pystyy paremmin arvioimaan sen, minkälaista koulutusta siellä tarvitaan? Sen vuoksi tämä kokonaisuus tässä on. Ja kun katsotaan, niin tämä on aikoinaan sopien tullut, ja nyt tämä yksipuolisesti poistetaan. Ja sitten kun täällä viitattiin yhteiskunnan rahoituspohjan rakentamiseen, niin eikö tarvita osaamista, vai luullaanko, että osaamattomuudella sitä yhteiskunnan rahoituspohjaa pystytään rakentamaan? Kyllä minä luulen, että se osaaminen on siellä keskiössä, että me pystytään kasvattamaan yhteiskunnan rahoituspohjaa eli sitä työn tuottavuutta ja sitä kautta parempaa tulosta ja myöskin verotettavaa kansallisvarallisuutta, bkt:tä ja niin poispäin. Eli tämä on edelleen mielestäni todella huono suunta, mihin ollaan menossa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+7.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-02T16:24:37,2025-12-02T16:27:03,Käsitelty,1.1 2025_119_125,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,Edustaja Viitala., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_126,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä edellinen puhuja, edustaja Lyly, kertoi, että tämä on sillä tavalla henkilökohtainen asia, että hän on ollut näitä sopimassa aikanaan. Jos muistelen tuossa viime ja sitä edellisen viikon keskusteluita, niin muutaman kerran tuolta salin toiselta laidalta on kyseenalaistettu tämän puolen työmarkkina- ja työelämäosaamista, ja muistelen sitä kummastuneena ihmetelleeni, kun täällä on kuitenkin ihmisiä, jotka ovat näitä olleet aikanaan tähän yhteiskuntaan luomassa. Mutta asia, mitä ajattelin tässä vielä ottaa esille, on myös itselleni sillä tavalla henkilökohtainen, että olen ollut pitämässä edellisessä työpaikassani aika paljon henkilöstökoulutuksia varsinkin työturvallisuuteen liittyen. Nämä olivat sellaisia koulutuksia, mitkä luotiin yhdessä työnantajan ja työntekijöiden kanssa. Me luotiin itse asiassa ihan oma koulutusverkosto. Me ei kehitetty pelkästään pakollisia työturvallisuuskorttikoulutuksia vaan ihan omaa yrityksen turvallisuutta ja saatiin aivan mahtavia tuloksia aikaan: työtapaturmataajuudet, TRIF-tapaturmataajuudet, tippuivat merkittävästi kymmenen vuoden aikana. Todella yksi iso tekijä oli siinä, että me lähdettiin yhdessä kouluttamaan omaa henkilöstöä, ja nimenomaan siinä olivat työnantajapuoli ja palkansaajapuoli mukana. Eli minä pelkään, että tämäntyyppiset koulutusrakenteet meillä työelämässä häipyvät tämän poiston myötä. Minä uskon tuollaiseen koulutustapaan hyvin vahvasti, koska minä olen itse nähnyt niitä tuloksia, mitä niillä on saavutettu, mutta myös uskon sillä tavalla, että eihän kukaan pysty tavallaan toisen työpaikkaan tulemaan kertomaan, minkätyyppistä koulutusta teille kuuluu antaa ja millä tavalla, vaan se on aina kaikkein parasta, jos itse siellä yhdessä tavallaan ymmärretään, mitkä ovat meidän tarpeet, mitä aihealueita meidän tarvitsee kouluttaa, ja miten missäkin työpaikkakulttuurissa se koulutus parhaiten tuottaa tuloksia. Tällainen oli vielä ihan pakko tähän sanoa, että minä pelkään, että tämäntyyppinen koulutuskulttuuri työpaikoilla menetetään. Sitä ei ole saavutettu ihan helpolla, sitä ei ole saavutettu ihan sormia napauttamalla. Esimerkiksi metsäteollisuudessa, joka muuten on edelleen Suomessa äärimmäisen iso teollisuudenala, on viety näitä yrityskohtaisia sisäisiä koulutuksia todella pitkälle. Olen itse sitä ollut myös siellä luomassa, ja se on ollut oikeasti rakentavaa ja hyvää toimintaa. Tällainen oli nyt vielä pakko tuoda esille. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+7.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-12-02T16:27:03,2025-12-02T16:30:01,Hyväksytty,1.1 2025_119_127,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Mietinnön esittelypuheenvuoro, puheenjohtaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_119_128,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esittelen ympäristövaliokunnan mietinnön liittyen hallituksen esitykseen valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että Valtion asuntorahaston toiminta lakkautetaan ja rahasto sulautetaan osaksi valtion talousarviota. Asuntorahaston jäljellä olevat varat tuloutetaan valtion talousarvioon. Talousarvion uusilta menomomenteilta maksetaan ehdotuksen mukaan nykyisin rahastosta maksettavat korkotukimenot ja erilaiset avustukset sekä myönnetään lainojen hyväksymis- ja muut valtuudet. Esitys perustuu osaltaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmakirjaukseen, jonka mukaan yhteiskunnan tukemaa asuntotuotantoa vähennetään hallitusti ja lähtökohtaisesti laadukasta ja kohtuullisen hintaista asumista edistetään vapaarahoitteisella asuntorakentamisella. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana seuraavin huomioin: Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa hallituksen esitykseen on suhtauduttu laajasti kielteisesti pitäen sitä suurena periaatteellisena muutoksena. Valiokunta tosin korostaa, että hallituksen esityksen mukaan keskeistä on mitoittaa tukien ja avustusten taso siten, että valtuuksien ja tukien perustaso on riittävä ja asuntotuotannon tuilla pystytään vastaamaan ensisijaisesti asuntopoliittisiin tarpeisiin ja talouden ja rakennusalan suhdanteiden muutoksiin myös jatkossa. Esityksen perusteluissa myös tunnistetaan, että jos talousarvioon siirtäminen toteutetaan niin, että korkotukilainavaltuus tai avustusmäärärahat jäävät pysyvästi alhaiselle tasolle, voivat vaikutukset olla merkittävät. Valiokunta korostaa hallituksen esityksen lähtökohtaa siitä, että asuntorahaston lakkautuksen vaikutukset ovat välillisiä ja asuntotuotannon pitkäjänteinen tukeminen voidaan toteuttaa budjettirahoitteisesti. Rakennushankkeiden pitkän keston vuoksi ennakoitavuus ja joustavuus ovat kuitenkin tärkeitä reunaehtoja, ja rahoituksen joustavuutta pyritään jatkossa ratkomaan valtion talousarvion joustoa luovilla perusperiaatteilla. Valiokunta haluaa korostaa, että korkotukivaltuuksia voidaan käyttää entiseen tapaan suhdanneluonteisesti. Tältä kannalta olennaista on, että valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelman mukaan aiemmin asuntorahastosta maksetut valtion tukeman asuntotuotannon korkotukimenot ja takauskorvaukset luetaan kehyksen ulkopuolisiksi menoiksi vuodesta 2026 alkaen. Suhdanneluonteisen reagoinnin mahdollistamiseksi korkotukilainavaltuuksia tulisi voida joustavasti muuttaa suhdanneluonteisesti eikä kiinnittää tiettyyn tasoon. Valtion tukemalla kohtuuhintaisella asuntotuotannolla on merkittävä rooli myös segregaation ehkäisyssä ja sen vastaisessa työssä, sosiaalisen tasapainon edistämisessä ja vähävaraisten asumisvaihtoehtojen lisäämisessä. Valiokunta korostaa, että hallituksen esityksen vaikutukset segregaatioon ovat välilliset, sillä rahoitusjärjestelmän muutoksella ei vaikuteta suoraan korkotuki- tai avustusvaltuuksiin. Lainsäädännössä ei ole kuitenkaan säädetty minimitasoa valtion tukemalle asuntotuotannolle. Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös, että valtion tukeman asuntorakentamisen korkotukilainoihin otetaan käyttöön takausmaksut. Takausmaksujen käyttöönoton tarkoitus on se, että lainansaajat arvioivat nykyistä tarkemmin uusia investointeja valtion tukemaan asuntorakentamiseen. Pitkissä ja lyhyissä korkotukilainoissa otetaan käyttöön 0,5 prosentin suuruinen takausmaksu. Lopuksi valiokunta pitää hyvänä, että hallituksen esitykseen sisältyy kattava vaikutusten arviointi, jonka mukaan esityksen riskit kohdistuvat rakennettavien asuntojen määrään, vuokratasoon ja asuntojen tarjontaan sekä segregaation, asunnottomuuden ja huono-osaisuuden lisääntymiseen. Tähän mietintöön sisältyy SDP:n, keskustan ja vihreiden yhteinen vastalause, jossa keskeinen kritiikki liittyy pitkäjänteisen, kohtuuhintaisen asuntotuotannon rahoittamisen ja rahoituksen pienenemisen vaikutuksesta työvoiman liikkuvuuteen sekä alueiden elinvoimaan ja segregaatioon, erityisryhmiin ja huono-osaisuuden kasaantumiseen. — Kiitos, puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+8.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-12-02T16:30:15,2025-12-02T16:34:40,Käsitelty,1.1 2025_119_129,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,Kiitokset esittelystä. — Sitten edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_130,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Aluksi kiitän valiokuntaa erinomaisesta työstä tämän asian valmistelussa. Tämä hallituksen esitys tuo asuntotuet osaksi valtion talousarviota. Se on vastuullinen ja rehellinen ratkaisu, joka vahvistaa valtiontalouden tasapainoa ja parantaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Kun asuntotuet käsitellään avoimesti budjetin kautta, niiden suuruutta ja vaikuttavuutta voidaan verrata muihin valtion menoihin. Tämä on oikeudenmukaista, läpinäkyvää itse veronmaksajia kohtaan sekä antaa meille päättäjille paremman kokonaiskuvan siitä, miten julkisia varoja käytetään asumisen tukemiseen. Siksi tämä esitys on hyvä ja tarpeellinen. Suomi ei elä enää ajassa, jolloin kaikille ja kaikkialle voidaan harkitsematta kaataa lisää rahaa. On oikein, että rahojen kohdentumista valtion kokonaistaloudessa voidaan hallita selkeämmin. Arvoisa puhemies! Esityksessä otetaan käyttöön takausmaksu valtion takaamille asuntotuotantohankkeille. Maksu toimii harkintaa lisäävänä välineenä. Sen avulla siis varmistetaan, että hankkeet ovat taloudellisesti kestäviä ja että julkista tukea haetaan vastuullisesti ja vankoin perustein. Tämä esitys ottaa myös huomioon kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevat. On tärkeää korostaa, että takausmaksua ei sovelleta erityisasuntohankkeisiin. Näitä ovat muun muassa vanhusten, vammaisten, opiskelijoiden asumiseen kohdistuvat hankkeet. On selvää, että erityisasuntohankkeiden yhteiskunnallinen merkitys on poikkeuksellisen suuri. Arvoisa puhemies! On myös syytä todeta selvästi: Asuntotukia ei olla lopettamassa. Päinvastoin, esityksen tarkoituksena on, että niiden hallinta ja rahoitus siirtyvät suoraan valtion budjettiin. Tämä tekee tukijärjestelmästä entistä avoimemman ja johdonmukaisemman. Siksi tämä hallituksen esitys edustaa vastuullista ja kestävää asumispolitiikkaa. Se turvaa tuen jatkuvuuden ja vahvistaa kansalaisten luottamusta siihen, että valtio kantaa vastuunsa myös tulevaisuudessa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-02T16:34:42,2025-12-02T16:37:37,Käsitelty,1.1 2025_119_131,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_132,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän Valtion asuntorahaston lakkauttaminen tällaisessa tilanteessa, jossa me tarvitaan tämmöistä vastasyklistä politiikkaa, on täysin väärä toimenpide. Se on sellainen toimenpide, joka tuo semmoisia tilanteita, että siitä kärsivät erityisesti kaikkein pienituloisimmat henkilöt ihan sen takia, että kun tällä on pystytty kohtuuhintaisen asumisen edellytyksiä parantamaan, ja myös erityisryhmien osalta, niin tämä on ollut yksi työkalu. Se tilanne, että tämä 2,3 miljardia nyt kokonaan sulautetaan valtion taseeseen ja myöskin sillä tavalla tuloutetaan, vain kertoo sen — kun katsotaan, miten valtio jatkossa lamatilanteessa tai tämmöisessä taantumatilanteessa, missä nyt tällä hetkellä ollaan, panostaa näihin toimenpiteisiin — että viedään yksi työkalu, joka on voinut tehdä tätä vastasyklistä politiikkaa, ja siinä mielessä tämä on väärä ratkaisu. Juuri nyt olisi tarvinnut tehdä niitä toimenpiteitä, joilla kohtuuhintaista asumista tehdään. Meidän asuntotuotannon määrä on pudonnut sieltä 30 000—35 000:sta vuositasolla. Nyt tällä hetkellä ollaan noin 20 000 asunnossa. Ja kun täällä on ministeri esitellyt tätä, että kyllä markkinat hoitavat tämän tilanteen, niin kyllä ne vapaarahoitteisen alueen hoitavatkin, mutta kun tämä asuntotarve ei ole pieni- ja keskituloisilla hävinnyt yhtään mihinkään, niin kohtuuhintaista asumista tarvitaan. Arvoisa rouva puhemies! Hyvä esimerkki on nyt tässä juuri tämä erityisryhmien asumisen määrärahojen pudotus. Se on ollut noin 120 miljoonaa vuodessa, jolloin on tuettu opiskeluasumista, erityisryhmien asumista ja ikäihmisten asumista, mutta nyt se taso on 15 miljoonaa euroa. Se kertoo suoraan sen, kuinka käy tässä huonossa taloudellisessa tilanteessa silloin, kun tilanne on tämä näin. Eli me otamme yhden välineen, jolla asuntopolitiikkaa Suomessa on hoidettu, tässä nytten pois ja ajetaan se alas, vaikka me tarvitsemme tällaista. Arvoisa rouva puhemies! Ja sitten kun tämä menee niin, että tämä on periaatteellinen ratkaisu, tämä on tämmöinen lyhytnäköinen ratkaisu, ja kyse on enemmänkin tämmöisestä periaatteellisesta ratkaisusta kuin asuntopolitiikan ratkaisusta, niin kyse taitaa olla käytännössä siitä, että valtion tukemaa asuntotuotantoa yritetään viedä alaspäin, ja kärsijöinä ovat kaikki suomalaiset. Näillä markkinoilla, esimerkiksi Tampereella, kun olen siellä toiminut, voin sanoa, että siellä on kolme neljä sellaista keskeistä asiaa, mitkä vaikuttavat asuntojen hintatasoon ja vuokrauksen hintatasoon siellä kaupungissa. Yksi on, että tonttitarjontaa pitää olla ja sitten kohtuuhintaista asuntotuotantoa pitää olla riittävästi. Kun se markkina kilpailee siinä samassa tilanteessa, niin siitä tulee tietynlainen jarru. Ja sitten kun havaitaan, neljäntenä kohtana, että kun menee niin, että tulee niukkuutta, niin aina hinta nousee. Sen takia tarvitaan tällaisia elementtejä, joihin valtio voi myöskin sellaisessa tilanteessa laittaa panoksia, ja erityisesti nyt pitäisi laittaa rakentamiseen panoksia. Nyt pitäisi rakentaa niille ikäihmisille, opiskelija-asumista ja muitten erityisryhmien asumista, koska niitä tarvitaan. Nyt olisi oikea aika. Nyt meillä olisi rakentamisessa kapasiteettia vapaana, ja nyt olisi se hetki, jolloin tätä pitäisi tehdä, mutta me viemme itseltämme välineet nyt tällä päätöksellä. Tämä on huono juttu. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+8.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-02T16:37:39,2025-12-02T16:42:08,Hyväksytty,1.1 2025_119_133,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_119_134,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän hallituksen esityksen valiokuntakäsittelyssä ympäristövaliokunnassa nousi esille se, että voidaanko valiokunnassa tehdä asuntopolitiikkaa. Mitä asuntopolitiikka on? Asuntopoliittisen kehittämisohjelman mukaan asuntopolitiikka koskettaa koko yhteiskuntaa ja vaikuttaa merkittävästi sen kehitykseen. Asuntopolitiikkaa kehitetään pitkäjänteisesti yli vaalikausien ja eri hallinnonaloilla. Lähtökohtana on, että jokaisella on oikeus asuntoon ja hyvinvointia tukeva asuinympäristö. Meillä on Suomessa asuntopoliittinen kehittämisohjelma, joka ulottuu vuoteen 2028 saakka, ja siinä on määritelty asuntopolitiikan tavoitteet seitsemään kohtaan seuraavalla tavalla: 1) Jokaisella on oikeus hyvään ja kohtuuhintaiseen asumiseen. 2) Asuntotarjonta vastaa eri väestöryhmien tarpeisiin, ja asuinalueet ovat sosiaalisesti kestäviä. 3) Asuntotarjonta edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja tukee alueiden elinvoimaisuutta. 4) Asuntomarkkinoiden hinta- ja vuokrakehitys on vakaata. 5) Rakentamisen ja asumisen ilmastopäästöt ovat kestävällä tasolla. 6) Asumisen tuilla edistetään asuntopoliittisten tavoitteiden toteutumista ja tuki kohdennetaan sitä eniten tarvitseville. 7) Asuntopolitiikalla tasataan suhdanteita ja vastataan asuntomarkkinoiden riskeihin. Keinoja asuntopolitiikan tavoitteiden saavuttamiseen ovat muun muassa maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimukset ja valtion tukema asuntotuotanto. Keinot edistävät niin uusien asuntojen syntymistä kuin parantavat asumisen laatua. Osa niistä on räätälöity erityisryhmille tai -alueille, kuten esteettömyyttä tai opiskelijoiden asumista edistävät, asunnottomuuden vähentämiseen tähtäävät tai harvemmin asuttujen alueiden asuntokannan ylläpitoa tukevat toimet. Voidaan perustellusti kysyä, miten tämä hallituksen esitys edistää yhtäkään näistä tavoitteista. Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen valiokuntakäsittelyssä asuntopolitiikasta jäi asunto-osio pois. Asumisella eli ihmisten kodeilla alettiin tehdä pelkkää politiikkaa, ja siksi keskusta ei voinut tätä esitystä hyväksyä. Meitä kiinnostaa ihmisten mahdollisuus hyvään asumiseen, jossa ihminen on keskiössä. Suomessa on muutenkin ollut jo pidemmän aikaa käynnissä kummallinen keskustelu, josta kodit ovat kadonneet ja tilalle on tullut kodeilla rahastamisen oikeuttaminen. Kodista on tehty erityisesti marginaalipankki Hypon hokemilla pelkkiä sijoituskohteita, joilla ei sen mukaan ole mitään arvoa, ellei se ole hankkijalleen hyvä sijoitus, tai siis Hypolle keino tehdä rahaa. Tämän hypottamisen keskeinen viesti on, ettei suurimmassa osassa Suomea kannata asua, koska suurimmasta osaa Suomea kodin hankkiminen on Hypon mukaan huono sijoitus. Näiltä tyhjänhypottajilta on unohtunut, että asunnolla saattaa olla jokin hinta, mutta kodilla on aina arvo, arvo, joka suuressa osassa Suomea on tällä hetkellä moninkertainen verrattuna sen euroilla mitattavaan hintaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+8.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-02T16:42:12,2025-12-02T16:45:57,Käsitelty,1.1 2025_119_135,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,Edustaja Kivelä., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_136,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on kyseessä tosiaan periaatteellisesti merkittävä muutos Suomen asuntopolitiikassa. Itse näen tämän ideologisena, oikeistolaisena muutoksena, jota hallitus haluaa nyt ajaa suomalaiseen asuntopolitiikkaan. Tämä muutos tarkoittaa sitä, että enää ei ole selvää, miten jatkossa varmistetaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon pitkäjänteinen rahoitus, miten varmistetaan valtion asuntopoliittisten tavoitteiden toteutuminen ja miten varmistetaan vastasyklisyys yli hallituskausien. Tämä tarkoittaa myös sitä, että jatkossa asuntorahoituksen tuet ovat nykyistä vahvemmin poliittisen harkinnan kohteena, ja kyllä, tämä siis heikentää asuntorahoituksen ja siten asuntotuotannon pitkäjänteisyyttä. Minusta näyttää siltä, että hallitus ei tosiaan tunnista tämän kohtuuhintaisen asumisen turvaamisen merkitystä yhteiskunnassa yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta. Hallituksella tuntuu olevan tällainen absurdi luotto markkinoihin ja vieläpä tällaisessa perusoikeusasiassa. Vasemmiston mielestä tämä on kyllä vastuutonta. Perusoikeuksien toteutumisen varmistamisen lisäksi Valtion asuntorahasto on ollut merkittävä suhdannepoliittinen työkalu, niin kuin täällä on tuotu esille, ja nyt vielä ollaan tilanteessa, jossa rakennusala on ollut jo pitkään syvässä ahdingossa. Eli tämä kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta vetäytyminen on myös yksi hallituksen tällaisista isoista talouden kasvua ja uudistumista hidastavista ja myös työttömyyttä lisäävistä teoista eli räikeä virhe suorastaan. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa me emme pysty harjoittamaan samalla tavalla pitkäjänteistä asuntopolitiikkaa ja tällainen ennustavuus katoaa. Me tiedetään, että vaihtoehtojakin olisi ollut. Niitä käsiteltiin valiokunnassa, ja itse asiassa tässä hallituksen esityksessäkin tuodaan esille, että rahastoa olisi ollut mahdollista pääomittaa, olisi ollut mahdollista etsiä näitä uusia tulonlähteitä, mutta tähän ei kuitenkaan ollut halua hallituspuolueilla. Asuntopolitiikka on meille erittäin tärkeä työkalu varmistaa segregaation ehkäisyä, kohtuuhintaista asumista, ihan työvoiman liikkuvuutta ja vastasyklisyyttä. Eli tämä on erityisen surullista, että sellaista politiikan sektoria, jossa Suomea on pidetty pitkään onnistuneena asuntopolitiikan toteuttajana, hallitus lähtee nyt tietoisesti murentamaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+8.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-12-02T16:46:03,2025-12-02T16:49:24,Käsitelty,1.1 2025_119_137,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,Edustaja Kosonen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_138,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on tulossa nyt tosi periaatteellisesti merkittävä muutos Suomen asuntopolitiikassa, ja tämä lakiesitys on yksi niistä ison muutoksen yksityiskohdista. Tässä salissa on ennenkin keskusteltu tästä isosta muutoksesta, mutta aika harmillista on, että julkisuudessa tästä muutoksesta keskustellaan todella vähän, eli siitä, minkälaiset mahdollisuudet näiden alasajojen jälkeen on yleensä rakentaa eri puolille Suomea tämmöisiä kohtuuhintaisia asuntoja, niin opiskelija-asuntoja kuin erityisryhmille ja myös muuten kohtuuhintaisia asuntoja heille, jotka näitä tarvitsevat. Tässä hallituksella ilmeisesti taustalla on se ajatus, että markkinat tulevat hoitamaan tämänkin kysymyksen eli että tulisi rakennusyhtiöiden kautta markkinoille semmoisia kohtuuhintaisia asuntoja, mutta näin tuskin tulee käymään. Ja kuten tässä edelläkin edustaja Kivelä totesi, niin me ollaan oltu esimerkkimaa. Meillä ei juuri asunnottomia ole ollut, mutta asumistuen leikkausten kautta ja myös näitten asuntorakentamisen muutosten kautta tämä tilanne, ikävä kyllä, voi olla muutoksessa ja onkin jo muutoksessa. Iso, konkreettinen asia on tietysti se, että asuntorahaston lakkauttamisen jälkeen nämä tuet ovat vertailtavissa muun budjettitalouden menojen kanssa, mutta jos mietitään sitä, että tämä on ollut tavallaan semmoinen suojattu kokonaisuus aikaisemmin, tämä asuntorakentaminen, kohtuuhintainen asuntorakentaminen, joka on eri taloussuhdanteista huolimatta ollut mahdollisuus ja juuri myös mahdollisuus vakauttaa tavallaan sitä taloussuhdannetta, että silloin, kun on mennyt huonosti, ollaan pystytty vähän niin kuin elvyttämään sillä rakennuspolitiikalla, että on pistetty käyntiin näitä rakennushankkeita, nyt tätä mahdollisuutta ei kohta enää ole. Tässä viedään monta, monta mahdollisuutta suomalaisen hyvinvoinnin turvaamiseksi niin näiltä vähempivaraisilta henkilöiltä, ihmisiltä, perheiltä kuin myös ihan koko yhteiskunnan talousnäkymiltä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+8.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-12-02T16:49:24,2025-12-02T16:52:27,Käsitelty,1.1 2025_119_139,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_140,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi Valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi. Kyseessä on periaatteellisesti merkittävä muutos Suomen asuntopolitiikassa. Tällä hetkellä ei ole selvää, miten jatkossa varmistetaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon pitkäjänteinen rahoitus ja valtion asuntopoliittisten tavoitteiden toteutuminen. Tuen väheneminen siirtäisi asumisen tukien painopistettä asumisen tarjontatuista entistä enemmän sosiaaliturvaan eli etuisuuksiin ja palvelujärjestelmään. Kasvukeskusten ulkopuolella tuen määrän lasku vaikuttaisi tarpeellisten erityisryhmien kohteiden toteutumiseen. Asuntojen tarjonnan vähenemisellä voi olla vaikutuksia esimerkiksi työvoiman liikkuvuuteen ja siten alueiden elinvoimaan. Valtion asuntorahaston lakkauttaminen ja valtion tukeman asuntotuotannon rahoituksen supistaminen aiheuttavat merkittäviä riskejä kohtuuhintaisen asumisen toteutumiselle erityisesti kasvavilla alueilla mutta myös väestöltään vähenevillä alueilla, joilla markkinaehtoinen tuotanto ei toteudu ollenkaan. Arvoisa rouva puhemies! Vuokralaiset ry totesi julkisessa lausunnossaan, että asumisen kulut ovat tulevaisuudessa yhä korkeammat vuokralaisille, kun valtion tuella tuotetaan kohtuuhintaisia asuntoja entistä vähemmän. Myös yleishyödyllisten rakennuttajien toimintamahdollisuudet kapenevat tiukentuvassa ympäristössä. Vuokralaiset ry perää valtiolta näkemyksellisempää asuntopolitiikkaa, jotta eriarvoisuus ei lisäänny entisestään. Arvoisa rouva puhemies! Asumisen kulut vuokralaisille suurentuessaan tuovat lisää haasteita asukkaille ja heidän toimeentuloonsa, mikä ei tietenkään ole hyvä asia, ja tämän vuoksi tämäkin esitys tulisi perua. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+8.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-02T16:52:29,2025-12-02T16:54:30,Käsitelty,1.1 2025_119_141,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,Edustaja Viitanen poissa. — Edustaja Pitko., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_142,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä asuntorahaston lakkauttaminen on osa hallituksen suurempaa asuntopolitiikan totaalista suunnanmuutosta aikaisempaan. Aikaisemmin olemme jo käsitelleet täällä asumistuen merkittävää heikentämistä. Me tiedämme, että korkotukivaltuudet ovat laskemassa ja erityisryhmien investointi lähes kokonaan jo leikattu. Nyt vielä asuntorahaston alasajo. Selvästi hallituksen halu on ollut romuttaa ja muuttaa suuntaa asuntopolitiikalla. Tässä hallituksen esityksessä on tosiaan kattavasti vaikutuksia arvioitu, ja hallitus ei itsekään kiistä sitä, etteivätkö nämä vaikutukset kohdistuisi juuri niihin samoihin ihmisiin, keihin nämä hallituksen leikkaukset ovat jo aikaisemmin kohdistuneet: heikommassa asemassa oleviin pienituloisiin ihmisiin ja niihin, keillä on erityistarpeita. Pidän surullisena, että olemme Suomessa tämmöisessä tilanteessa, jossa todellakin niiltä, keillä on ennestään jo vähän, leikataan vielä enemmän. Toisaalta asuntopolitiikalla vaikutetaan myös työvoiman liikkuvuuteen, kaupunkien elinvoimaan ja myös kaupunkien ulkopuolisten alueiden elinvoimaan — onko mahdollista löytää omalta kotiseudulta kohtuuhintaista asumista ja onko mahdollista muuttaa työpaikan perässä toiseen kaupunkiin, onko pienituloisille ihmisille olemassa koteja? Sillä vapailta markkinoilta kodin löytäminen, aivan erityisesti, jos puhutaan pääkaupunkiseudusta, ei ole mahdollista kaikille. Vapaita asuntoja kyllä on, se on totta. Tässä taloussuhdanteen tiimellyksessä rakennusalan kehitys ja suhdannemuutokset ovat johtaneet siihen, että on paljon myymättömiä ja vuokralla olevia tyhjiä asuntoja, mutta kun katsoo niiden hintatasoa, voidaan nopeasti todeta, että ne eivät ole kaikille vaihtoehto. Olemme valiokunnassa saaneetkin itse asiassa selvityksen näiden valtion tukemien kohtuuhintaisten asuntojen vuokratasosta verrattuna vapaarahoitteiseen vuokratasoon, ja erityisesti pääkaupunkiseudulla mutta myös koko Suomen osalta hintaero on tuntuva. Täytyy myös huomioida tämä pitkäjänteisyyden vaatimus, mistä asiantuntijat meitä erityisesti huomauttivat valiokunnassa. Kun asuntorahasto lakkautetaan, näkymä siitä, minkälaista rahaa on tulevilla hallituskausilla käytettävissä kohtuuhintaisen asuntotuotannon tukemiseen, poistuu, ja kun hankkeet kestävät lähtökohtaisesti viidestä seitsemään vuotta, niin niiden käynnistyminen saattaa jäädä toteutumatta, koska näkymää ei ole. No, kaiken kaikkiaan oma mielipiteeni on, että asuntorahastoa ei kannattaisi lakkauttaa vaan pikemminkin kehittää sitä niin, että varmistetaan pitkäjänteinen rahoitus ja erityisryhmien olosuhteet ja varmistetaan se tarvetta mukaileva kohtuuhintaisten asuntojen määrä myös tulevaisuudessa.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+8.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-12-02T16:54:34,2025-12-02T16:57:56,Käsitelty,1.1 2025_119_143,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_144,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ympäristöministeriön asiantuntijalausunnossa tähän hallituksen esitykseen lukee seuraavaa: ”Valtion asuntorahaston lakkauttamisen tavoitteena on huolehtia valtion asuntotuotannon tuista talousarvion varoin sekä se, että asuntorahoituksen tuet ovat vertailtavia muiden budjettitalouden menojen kanssa. Tuen määrä riippuu aiempaa enemmän politiikasta ja hallituksesta.” Oleellinen koko tämän esityksen osalta on tuo jälkimmäinen lause: tuen määrä riippuu aiempaa enemmän politiikasta ja hallituksesta. Itse olen ollut naiivi ja ajatellut, että meidän tehtävämme täällä eduskunnassa olisi huolehtia siitä, että yhteiskunta huolehtii kansalaisten perustarpeiden toteutumisesta, asumisesta yhtenä niistä. Asumista tarkastelee asuntopolitiikan kautta erityisesti ympäristövaliokunta, jonka vastuualueelle asuntopolitiikka kuuluu. Kuten totesin, olen ollut naiivi. Lukuisat eri kansalaisryhmiä koskettavat asiat, joita täällä käsittelemme, ovat enemmän politiikan tekemisen välineitä kuin politiikan tekemisen kohteita. Tämä käy ilmi tuossa ympäristöministeriön lausunnon yhdessä lauseessa: ”Tuen määrä riippuu aiempaa enemmän politiikasta ja hallituksesta.” Arvoisa puhemies! Valiokunnan kuulemista 14 asiantuntijasta vain kaksi oli selkeästi hallituksen esityksen puoltajia, ja heilläkin oli hyvin vahva taloudellinen intressi tässä. Asiantuntijalausunnot kuitenkin sivuutettiin, mikä ei sinänsä täällä ole mitenkään poikkeuksellista eikä uutta, mutta edelleen se jaksaa ensimmäisen kauden edustajaa ihmetyttää, että miksi me kuullaan asiantuntijoita, jos niillä lausunnoilla ei ole merkitystä. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Juuri näin! — Mai Kivelä: Niinpä!] Tämän hallituksen esityksen myötä on enemmän kuin todennäköistä, että paine vähentää asuntotuotantoa tukevia määrärahoja kasvaa, millä on heikentävä vaikutus asuntotuotantoon. Tuen väheneminen siirtää asumisen tukien painopistettä asumisen tarjontatuista entistä enemmän sosiaaliturvaan eli etuisuuksiin ja palvelujärjestelmään. Erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella tuen määrän lasku vaikuttaisi tarpeellisesti erityisryhmien kohteiden toteutumiseen, vanhuksia erityisesti tässä. Asuntojen tarjonnan vähenemisellä voi olla vaikutuksia esimerkiksi työvoiman liikkuvuuteen ja alueiden elinvoimaan. Eli vaikutukset, joita edellisessä puheenvuorossa kävin läpi, ovat suurelta osin ympäristöministeriön asuntopoliittisen kehittämisohjelman vastaisia. Arvoisa puhemies! Kirjoitin jokunen vuosi sitten kirjoituksen otsikolla ”Asutko sinäkin väärässä paikassa?”. Siihen oli innoittajana tämä aiemmin mainitsemani Hypo, ja kysymys on edelleen ajankohtainen. Väitän edelleen, että mikäli ihminen tuntee olevansa jossain kotonaan, on hän aina oikeassa paikassa, oltiinpa pankeissa tai hallituksessa siitä mitä mieltä tahansa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+8.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-02T16:57:56,2025-12-02T17:00:39,Käsitelty,1.1 2025_119_145,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_146,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Asuntorahasto on aikanaan perustettu sen takia, että on saatu pitkäjänteistä asuntopolitiikkaa tehdä. Sen perustamisen tarkoituksena on ollut tehostaa sosiaalisen asuntotuotannon rahoitusjärjestelmää, kun aiempi oli sidottu talousarviovuosiin. Se oli havaittu joustamattomaksi järjestelmäksi. Nyt me palaamme tavallaan takaisin semmoiseen järjestelmään. Tämä rahasto on nimenomaan perustettu sen takia, että tämä oli niin jäykkä järjestelmä aikaisemmin, se, että hallinnoitiin kuluja, joiden realisoituminen ei seurannut budjettivuosia. Esimerkiksi asuntorakentaminen kestää Helsingissäkin kaavoituksesta helposti useita vuosia, ja tässäkin mielessä se realisoituminen tapahtuu myöhemmin. Tämä on ollut yksi asuntorahaston tarkoitus myös aikoinaan ja siinä mielessä tärkeä havainto. No jos tässä olisi ollut joku ongelma, niin miksi sitä ei ole kuvattu tässä tilanteessa ja avattu sitten sitä ongelmakohtaa ja korjattu sitä? Mutta siihen ei puututtu, haluttiin lopettaa koko rahasto. Sitten jos katsotaan tätä vielä myöskin työvoiman liikkumisen kannalta, niin työvoiman liikkumisen kannalta tärkeintä on, että on tarjolla niitä kohtuuhintaisia asuntoja, joihin voi tulla sitten, jos tulee toiselle paikkakunnalle töihin. Tällainen toiminta on tämänkin vuoksi tärkeätä. Sitten meillä on, arvoisa rouva puhemies, asunnottomuus lisääntynyt myöskin viime aikoina kohtuullisen paljon, ja siinä on sekin, että jos me viedään näitä välineitä, niin tällaiset välineet ovat olleet yksi keino vastata näihin. Voi olla, että isoin ponnin tässä on ollut se, että tällä on haluttu parantaa yhden budjettivuoden valtion tulosta 2,3 miljardia ja näyttää, että se alijäämä on tämän verran pienempi. Se olisi ollut muuten suuruusluokaltaan 11 miljardia ensi vuonna, ja se on nyt tämän verran pienempi, kun tämä asuntorahasto sulautetaan valtion budjettiin. Tämä voi olla se perimmäinen syy. Toinen syy on se, että halutaan valtion asuntotuotannon tukemisvälineitä poistaa ja ajatellaan, että markkinat hoitavat tämän asuntotuotannon. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+8.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-02T17:00:40,2025-12-02T17:03:12,Käsitelty,1.1 2025_119_147,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,Edustaja Eskelinen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_148,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puheenjohtaja! Jälleen kerran hallitukselta tulee lainsäädäntöä, jossa ei asiantuntijoita haluta kuunnella. Tämä alkaa olla jo kertaus monesta aiemmasta asiasta. Toinen asia: kun on tämmöisiä hätäisiä päätöksiä, niin näitä vaikutusten arviointeja tässäkään hankkeessa ei ollenkaan ole selvitetty. Jos katsoo vielä samaan aikaan budjettikirjaa — kun nyt sitten tänne korkotukipuolelle siirretään — niin siellähän on vuosina 26 ja 27, molempina vuosina, satojen miljoonien leikkaukset täällä korkotukilainoituksen puolella. Eilen Joensuun kaupunginhallituksessa ja konserniohjauksessa katsottiin, kun meillä oli asuntopoliittinen strategia, että kyllä se menee aivan uusiksi, totaalisesti, meillä. Meillä häviää yksi tärkeä työkalu siihen, että me pystytään asunnot pitämään kunnossa ja myös rakentamaan uustuotantoa. Meillä oli tavoitteena 4—6 rakennusta vuoteen saneerata, mutta nyt tämä menee aivan uuteen uskoon. Kasvukaupungeillehan tämä on hirmu hankala tilanne. Kyllä maaseudulta tyhjiä asuntoja löytyy, mutta pienet kunnat ovat sitten vaikeuksissa niitten tyhjien kiinteistöjen kanssa, joihin ne ovat ARAlta saaneet purkuavustuksia. En tiedä, mikä tässä olisi polku, mutta ei tätä julkista asuntorakentamista markkinat pysty hoitamaan. Kyllä tämä työkalu — ARA-rahoituksen mallinen työkalu, olkoon sitten mikä tahansa — tarvitaan. Tiedetään, että kun meidän asuntokanta on sellainen, että suurin osa julkisesta asuntokannasta on 80- ja 90-luvuilla rakennettu, niin nyt siellä on valtavat peruskorjaustarpeet, valtavat peruskorjaustarpeet, ja kun tiedetään varmaan jokaisen kunnan ja kaupungin vuokrataloyhtiöt, niin ei siellä hirmusti ole limiittiä näille investoinneille, ja ne joutuvat tukeutumaan pitkälti ARA- ja lainarahoitukseen. Me ollaan Suomen suurin opiskelijakaupunki, ja meillä olisi välttämätön tarve rakentaa taas muutama sata uutta opiskelija-asuntoa. No, nyt meidät heivattiin sinne korkotukilainajonoon, ja odotetaan, miten käy. Meillä on kolme vai neljä hanketta siellä putkessa, ja ennakkoarvio on, että yhteen saadaan rahoitus. Millä sitten hoidetaan se pula, miten opiskelijakaupunki pystyy vastaamaan tähän asuntotuotantoon? Mutta kyllähän näitä asioita pitäisi katsoa vaikutuksen arvioiden ja kasvun näkökulmasta ja myös elinkeinopolitiikan ja teollisuuden näkökulmasta ja työvoiman liikkuvuuden näkökulmasta eikä tehdä tämmöisiä hätiköityjä päätöksiä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+8.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-12-02T17:03:12,2025-12-02T17:06:22,Käsitelty,1.1 2025_119_149,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,Edustaja Asell., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_150,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus esittää Valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamista ja siirtymistä malliin, jossa valtion tukema asuntotuotanto rahoitetaan jatkossa suoraan talousarviosta. Kyse ei ole teknisestä muutoksesta, kyse on periaatteellisesti merkittävästä linjauksesta, joka murtaa vuosikymmenten ajan rakennetun suomalaisen asuntopolitiikan perustan. Valtion asuntorahasto on ollut väline, jonka avulla on voitu taata kohtuuhintaisen asumisen pitkäjänteinen ja ennustettava rahoitus. Nyt tämä järjestelmä ollaan purkamassa tilanteessa, jossa kohtuuhintainen asuminen on noussut keskeiseksi kysymykseksi paitsi Suomessa myös EU-tasolla. Samalla hallitus ei kykene kertomaan, millä tavalla jatkossa varmistetaan pitkäjänteinen rahoitus, asuntopoliittisten tavoitteiden toteutuminen tai vastasyklisyys yli hallituskausien. Hallitus perustelee asuntorahaston lakkauttamista sillä, että tuet halutaan vertailukelpoisiksi muiden budjettimenojen kanssa. Todellisuudessa valtion budjettikytkentä on ollut vahva jo vuosikymmeniä. Eduskunta päättää vuosittain avustusten ja valtuuksien tasosta talousarviossa. Nyt tehtävä muutos ei lisää avoimuutta, se lisää poliittista harkintaa. Se altistaa kohtuuhintaisen asuntotuotannon entistä vahvemmin lyhytnäköisille päätöksille. Riskit ovat ilmeisiä. Asuntotuotannon tukia voidaan jatkossa leikata entistä helpommin. Se tarkoittaa vähemmän rakennettavia asuntoja, nousevia asumiskustannuksia ja kasvavaa painetta sosiaaliturvaan, kun tarjontatuista siirrytään entistä enemmän etuusperusteisiin tukimuotoihin. Pahiten kärsivät kasvukeskukset, joissa asumisen hinta on jo nyt monelle este työn vastaanottamiselle ja arjen sujumiselle. Asuntorahasto on ollut myös väline vastata suhdanteisiin. Kun markkinoilla on ollut hiljaista, valtion tukemia hankkeita on voitu lisätä. Rakennushankkeiden aikajänne on pitkä, Helsingissä keskimäärin viisi—kuusi vuotta. Jos rahoituksen ennakoitavuus murennetaan ja vuosittainen budjettikehys alkaa ohjata monivuotisia projekteja, hankkeiden suunnittelu ja toteutus vaarantuvat. Tämä on paitsi taloudellisesti lyhytnäköistä myös suoraan vastoin perinteistä vastasyklistä talouspolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Muutos ei koske pelkästään kasvukeskuksia. Monilla väestöltään vähenevillä alueilla ei synny markkinaehtoista tuotantoa lainkaan. Valtion tukema rakentaminen on ollut edellytys esimerkiksi erityisryhmien, ikääntyneiden, vammaisten ja muiden paljon tukea tarvitsevien asumisen järjestämiselle. Nyt näihin tarkoituksiin osoitettu avustustaso, 15 miljoonaa euroa, on täysin riittämätön hyvinvointialueiden tarpeisiin. Erityisryhmille sopivia asuntoja tarvitaan lisää pelkästään siksi, että laitoshoitoa on purettu ja puretaan edelleen. Jos tukitaso jää matalaksi, syntyy vakavia pullonkauloja. Ikääntyneiden asuminen, vammaisten palvelut ja hyvinvointialueiden talous joutuvat entistä kovempaan puristukseen. On myös tunnistettava yhteisvaikutukset. Sosiaaliturvaleikkaukset ovat kohdistuneet erityisesti pienituloisiin, opiskelijoihin, työttömiin ja yksinhuoltajiin. Nämä samat ihmiset ovat myös valtion tukeman asuntokannan asukkaita ja asunnonhakijoita. Kun sosiaaliturvaa on heikennetty ja edullisten asuntojen tarjontaa samaan aikaan vähennetään, syntyy ongelmakierre, jonka päässä on kasvanut asunnottomuus ja lisääntyvät häätötilanteet. Arvoisa puhemies! Valtion asuntorahaston lakkauttaminen ei ole neutraali hallinnollinen uudistus. Se on lyhytnäköinen poliittinen valinta, joka heikentää asuntopolitiikan pitkäjänteisyyttä, lisää asumiskustannuksia, syventää segregaatioriskejä ja vaikeuttaa erityisryhmien asumisen järjestämistä. Se lisää alueellista eriarvoisuutta ja heikentää koko Suomen elinvoimaa. Kenen etu on, että kohtuuhintaisen asumisen edellytykset murennetaan ja että asuntopolitiikan jänne lyhennetään hallituskauden mittaiseksi? Ei suomalaisten, ei alueiden, ei kasvukeskusten, ei hyvinvointialueiden, ei yhdenkään perheen, joka etsii kotia. Siksi vastustamme tätä esitystä ja vaadimme, että Valtion asuntorahaston pitkäjänteinen, vakaa ja vastasyklinen rahoitusmalli säilytetään. Kyse on Suomen asuntopolitiikan selkärangasta ja suomalaisten kotien tulevaisuudesta. ", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+8.aspx,fi,Marko Asell,970,2025-12-02T17:06:24,2025-12-02T17:10:53,Käsitelty,1.1 2025_119_151,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 25/2025 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 25/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Edustaja Rintamäki., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_119_152,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 25/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssämme olevan hallituksen esityksen keskeinen sisältö on teknisluonteinen, mutta merkityksellinen kotoutumisen edistämisen kannalta. Lakiin ehdotetaan muutoksia, jotka selkeyttävät viranomaisten rooleja ja päivittävät vanhentuneita lakiviittauksia. Erityisesti Opetushallituksen tehtävät kotoutumiskoulutuksen kielitaidon päättötestauksessa määritellään tarkemmin ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvät säännökset täsmennetään. Tämä parantaa tietosuojaa ja varmistaa, että kotoutumiskoulutuksen arviointi on yhdenmukaista ja luotettavaa. Lisäksi esityksessä vahvistetaan viranomaisten tiedonsaantioikeuksia. Tämä on tärkeää kotoutumisen seurantaa ja tiedolla johtamista varten, jotta päätöksenteko perustuu ajantasaiseen tietoon. Muutokset tukevat myös kuntien ohjausta ja palveluiden järjestämistä. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisesta näkökulmasta on syytä korostaa, että kotouttamisen painopiste ei saa olla pelkästään palveluiden lisäämisessä, vaan maahan muuttaneiden oman vastuun on oltava keskiössä. Kotoutumisen tulee olla tavoitteellista ja sidottua siihen, että henkilö sitoutuu suomalaiseen yhteiskuntaan, sen kieleen ja arvoihin. Emme voi hyväksyä mallia, jossa kotouttamistoimet venyvät vuosikausiksi ilman tuloksia. On myös tärkeää, että kotouttamisen kustannukset pysyvät kohtuullisina eivätkä kasva hallitsemattomasti kuntien ja veronmaksajien rasitteeksi. Hallintovaliokunta on mietinnössään puoltanut esitystä ja todennut, että muutokset ovat pääosin säädöshuollollisia ja teknisiä. Ne eivät muuta kotoutumisen perusperiaatteita mutta varmistavat lain toimivuuden ja viranomaisten yhteistyön. Arvoisa puhemies! Kotoutumisen edistäminen on yhteiskuntamme kannalta keskeistä, mutta sen on tapahduttava niin, että suomalainen kieli, kulttuuri ja arvot säilyvät vahvoina. Tästä on hyvä jatkaa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+9.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-12-02T17:11:27,2025-12-02T17:13:42,Käsitelty,1.1 2025_119_153,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 25/2025 vp,Edustaja Strandman., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_154,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 25/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutoksia kotoutumisen edistämisestä annettuun lakiin. Muutokset ovat pääosin teknisiä ja säädöshuollollisia, mutta niiden merkitys viranomaisten toiminnan sujuvuudelle ja kotoutumisen edistämiselle on huomattava. Lakiviittauksia päivitetään vastaamaan perusopetuslain muutoksia, jotta kunnille maksettavat korvaukset erityisen tuen kustannuksista säilyvät ennallaan. Tämä on tärkeää, sillä kyse on lasten ja nuorten koulutuksesta ja siitä, että kunnat voivat hoitaa lakisääteiset tehtävänsä ilman ylimääräistä hallinnollista kuormaa. Keskeinen osa esitystä liittyy tiedonsaantioikeuksiin. Hallituksen ehdotuksen mukaan viranomaisille annetaan nykyistä selkeämmät oikeudet saada tietoja kotoutumisen seurantaa, tiedolla johtamista ja kunnan ohjaamista varten. Tämä parantaa viranomaisten välistä yhteistyötä, vähentää päällekkäistä työtä ja keventää hallinnollista taakkaa. Kun tieto kulkee sujuvasti, palvelut voidaan kohdentaa oikein ja nopeasti. Tiedonvaihdon kehittäminen ei ole hallinnollinen kysymys. Se tukee myös kotoutumista ja nopeuttaa palveluiden järjestämistä, mikä on sekä yksilön että yhteiskunnan etu. Arvoisa puhemies! Opetushallituksen roolia kotoutumiskoulutuksen kielitaidon päättötestauksessa täsmennetään ja nostetaan lain tasolle. Tämä selkeyttää vastuita ja varmistaa, että henkilötietojen käsittely tapahtuu asianmukaisesti ja turvallisesti. Selkeä sääntely lisää luottamusta ja varmistaa, että kotoutumiskoulutus tukee aidosti työllistymistä ja yhteiskuntaan integroitumista. On tärkeää, että viranomaisten toiminta on tehokasta ja selkeää. Päällekkäisen työn ja hallinnollisen taakan vähentäminen on välttämätöntä, jotta resurssit voidaan kohdentaa oikein. Kun viranomaiset voivat toimia joustavasti ja tietoon perustuen, kotoutumisen onnistumisen edellytykset paranevat merkittävästi. Tämä on investointi tulevaisuuteen. Toimiva kotoutuminen vahvistaa yhteiskunnan turvallisuutta ja vakautta. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta pitää muutoksia perusteltuina ja ehdottaa lakiehdotuksen hyväksymistä vähäisin muutoksin. Näillä toimilla varmistamme, että kotoutumislaki vastaa muuttunutta lainsäädäntöä ja käytännön tarpeita. Arvoisa puhemies! Kotoutumisestaan tulee vastata jokaisen maahantulijan: hankkia kielitaito, sopeutua maamme kulttuuriin, tapoihin, lakeihin, asetuksiin ja sitä kautta työllistyä. Kotoutumisen on oltava tuloksellista ja vastuullista. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+9.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-12-02T17:13:49,2025-12-02T17:17:07,Käsitelty,1.1 2025_119_155,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 25/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_156,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 25/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän aluksi valiokuntaa erinomaisesta esityksen valmistelusta. Kannatan hallituksen esitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies!", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+9.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-02T17:17:07,2025-12-02T17:17:51,Käsitelty,1.1 2025_119_157,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 146/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 25/2025 vp,"Selvä. Oletin, että olette tulossa tänne puhujapönttöön, mutta se puheenvuoro taisi jo loppua. [Juha Hänninen: Se tais mennä jo!]", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_158,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 46/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 18/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 18/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_119_159,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 46/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 18/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tekoäly on tullut jäädäkseen. Se auttaa meitä kirjoittamaan, laskemaan, kääntämään, suunnittelemaan, arvioimaan, ja tekee sen usein nopeammin ja tehokkaammin kuin ihminen. Samalla sen käyttö tuo mukanaan kysymyksiä, joihin lainsäätäjän on vastattava ajoissa. Siksi on hyvä, että hallitus tuo eduskuntaan esityksen, jolla säädetään tekoälyn käytöstä ja valvonnasta Suomessa osana EU:n yhteistä asetusta. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen taustalla on Euroopan unionin tekoälyasetus, joka tuli voimaan viime vuonna. Sen tarkoituksena on suojella ihmisten terveyttä, turvallisuutta ja perusoikeuksia. Asetus kieltää haitallisimmat tekoälyn käyttötavat, kuten järjestelmät, jotka voisivat seurata, manipuloida tai syrjiä ihmistä. Lisäksi niin sanotuille korkean riskin järjestelmille, esimerkiksi viranomaistoiminnassa tai turvallisuudessa käytettävälle tekoälylle, asetetaan tiukemmat vaatimukset. On meidän tehtävämme varmistaa, että nämä säännöt toimivat myös Suomessa. Arvoisa puhemies! Suomessa valvonta on hajautettu eri viranomaisten kesken. Traficom toimii koordinoivana viranomaisena, mutta kukin toimialaviranomainen, kuten poliisi, Tulli tai Rajavartiolaitos, vastaa omasta alastaan. Tämä on järkevä ratkaisu siksi, että tekoäly ei ole yksi asia, vaan sillä on erilaisia käyttötarkoituksia aina terveydenhuollosta rikostutkintaan ja rajavalvontaan. Siksi on tärkeää, että myös toimialaviranomaisia koskeviin lakeihin lisätään säännökset, joiden avulla viranomaiset voivat käyttää sallittuja tekoälyratkaisuja esimerkiksi rikosten ennaltaehkäisyyn tai riskien arviointiin. Yhtä tärkeää on, että tekoälyn käyttöä valvotaan ja sen rajat ovat selvät. Arvoisa puhemies! Kun tekoälyä käytetään viranomaistyössä, se pitää tehdä avoimesti ja vastuullisesti. Tämän lain tarkoitus on auttaa rakentamaan luottamusta. Kyse ei ole tekoälyn vastustamisesta vaan laista, joka mahdollistaa tekoälyn käytön yhteiskuntamme ehdoilla ja meille sopivalla tavalla. Tekoälyn hyötyjä ei saavuteta, jos sen käyttö tuntuu kansalaisista epävarmalta tai pelottavalta. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on osa sitä työtä, jolla rakennamme turvallista ja toimivaa digitalisaatiota. Se ei rajoita innovaatioita vaan ohjaa ne vastuulliseen suuntaan. Me tarvitsemme tekoälyä, mutta vielä enemmän tarvitsemme selkeitä sääntöjä, jotka suojaavat niin yksilöä kuin yhteiskuntaamme. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+10.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-02T17:18:07,2025-12-02T17:22:17,Käsitelty,1.1 2025_119_160,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 46/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 18/2025 vp,Edustaja Strandman., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_161,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 46/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 18/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! EU:n tekoälyasetus on ensimmäinen laatuaan maailmassa, ja sen tavoitteena on varmistaa, että tekoälyä käytetään turvallisesti ja perusoikeuksia kunnioittaen. Asetus luokittelee järjestelmät riskin mukaan. Korkean riskin sovellukset, esimerkiksi terveydenhuollossa, edellyttävät tiukkaa valvontaa ja dokumentointia. Suomessa asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta, mutta tarvitsemme myös kansallisia täydennyksiä: viranomaiset, seuraamusmaksut ja innovaatioita tukevat testiympäristöt. Hallituksen esitys on annettu, ja meidän on varmistettava, että lainsäädäntö valmistuu ajoissa ja että valvonta toimii ja on vastuullista. Tämä ei ole pelkkä rajoitus, vaan tällä on myös mahdollisuuksia monin tavoin. Selkeät pelisäännöt lisäävät luottamusta ja tukevat suomalaisia innovaatioita. Näin Suomi voi olla tekoälyn vastuullisen kehityksen edelläkävijä Euroopassa. — Kiitos. ", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+10.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-12-02T17:22:18,2025-12-02T17:23:32,Käsitelty,1.1 2025_119_162,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 166/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 12/2025 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 12/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. — Edustaja Pitko poissa. — Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_119_163,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 166/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen ytimessä on yksinkertainen asia mutta tärkeä periaate: jokaisen on kannettava vastuunsa siitä, mitä markkinoille saattaa ja mitä ympäristöön päätyy. Nikotiinipussit ovat valitettavasti viime vuosina yleistyneet nopeasti. Samalla niiden aiheuttama roskaantuminen on kasvanut näkyväksi ongelmaksi, jota emme voi sivusta seuraten katsoa sormiemme lävitse. Nuo pussit ovat pieniä muovia sisältäviä tuotteita, jotka eivät katoa luonnossa vaan päätyvät kaduille, puistoihin ja rannoille. Tähän ongelmaan hallitus on tarttunut. Arvoisa puhemies! On oikein ja kohtuullista, että tuotteiden valmistajat ja maahantuojat kantavat vastuun myös tuotteidensa ympäristövaikutuksista. Tämä esitys laajentaa jätelain mukaista tuottajavastuuta koskemaan myös nikotiinipusseja. Käytännössä se tarkoittaa, että nikotiinipussien valmistajat ja maahantuojat tulevat jatkossa vastuuseen tuotteidensa aiheuttamista jäte- ja siivouskustannuksista. Tämä on hyvä ja terve tapa. Jokainen kantaa kustannukset omasta toiminnastaan. Kuntien ja veronmaksajien ei pidä vastata yksin kaduille, puistoihin ja rannoille päätyvien nikotiinipussien siivoamisesta. Nyt kustannusvastuu jaetaan oikeudenmukaisesti niiden kesken, jotka tuotteista hyötyvät. Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, miten saastuttaja maksaa -periaate toimii käytännössä. Arvoisa puhemies! Tahdon korostaa, että tämä uudistus on ensi askel kohti puhtaampaa elinympäristöä. Kunnille maksettavat korvaukset auttavat rahoittamaan roskaantumisen ehkäisyä, siivousta ja valistusta. Tämä työ näkyy suoraan meidän kaikkien arjessa siistimpinä rantoina, puhtaina kaupunkikatuina ja terveempänä ympäristönä. Samalla esitys vahvistaa myös terveellisten elämäntapojen edistämistä. Emme voi hyväksyä sitä, että terveydelle haitalliset tuotteet aiheuttavat myös ympäristöhaittoja, joiden lasku kaatuu muiden maksettavaksi. Tehtyjen arvioiden mukaan muutoksen vaikutus nikotiinipussien hintoihin on hyvin maltillinen ja oikeudenmukainen. Se on pieni hinta vastuullisuudesta mutta merkittävä askel kohti ympäristövastuullisempaa yhteiskuntaa. Samalla tämä uusi laki kannustaa yrityksiä etsimään ympäristöystävällisempiä ratkaisuja. Arvoisa puhemies! Tämä muutos jätelaissamme on esimerkki siitä, miten vastuullinen sääntely ja terveet elämäntavat voivat kulkea rinnakkain, käsi kädessä. Kun haitallisten tuotteiden aiheuttamista haitoista vastataan suoraan, yhteiskunta voi suunnata voimavaroja sinne, missä niistä on eniten hyötyä, kuten koulutukseen, terveyteen ja turvallisuuteen. Näin rakennamme yhdessä turvallisempaa ja terveellisempää yhteiskuntaa tulevaisuudessa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+12.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-02T17:24:53,2025-12-02T17:29:10,Käsitelty,1.1 2025_119_164,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 166/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 12/2025 vp,Edustaja Rintamäki., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_165,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 166/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään hallituksen esitystä, jonka keskeinen tavoite on yksinkertaistaa ja selkeyttää järjestelmää, jolla eräiden kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajat korvaavat kunnille roskaantumisen ehkäisemisestä ja siivoamisesta aiheutuvat kustannukset. Nykyinen malli perustuu kuntien ilmoittamiin todellisiin kustannuksiin, mikä on osoittautunut hallinnollisesti raskaaksi ja jopa aiheuttanut pitkiä oikeusprosesseja. Hallitus ehdottaa, että korvaukset määräytyisivät jatkossa kiinteämääräisen asukaskohtaisen vuosikustannuksen perusteella. Tämä muutos vähentää byrokratiaa, nopeuttaa korvausten maksua ja tekee järjestelmästä ennakoitavamman sekä kunnille että tuottajille. Esityksessä on myös tärkeä kansallinen laajennus: tuottajan kustannusvastuu ulotetaan nikotiinipusseista aiheutuvan roskaantumisen ehkäisemiseen ja siivoamiseen. Tämä vastaa kasvavaan ongelmaan, jonka monet kunnat ovat tuoneet esiin. Ympäristövaliokunta puoltaa esitystä ja korostaa, että muutos tukee SUP-direktiivin tavoitteita vähentää kertakäyttöisten muovituotteiden ympäristöhaittoja. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisesta näkökulmasta on syytä korostaa, että kustannusten kohtuullisuus ja kotimaisen elinkeinoelämän kilpailukyky on turvattava. Emme voi hyväksyä mallia, jossa suomalaiset yritykset maksavat suhteettoman suuria maksuja, kun samaan aikaan ulkomailta tuodut tuotteet aiheuttavat roskaa ilman vastaavaa vastuuta. On varmistettava, että järjestelmä ei lisää kustannuksia suomalaisille kuluttajille eikä heikennä kotimaista tuotantoa. Lisäksi on syytä kysyä, miksi Euroopan unionin direktiivit ohjaavat näin yksityiskohtaisesti kansallista lainsäädäntöä. Meidän tulee pitää kiinni siitä, että päätöksenteko säilyy Suomessa ja että kustannustaso määritellään realistisesti, ei Brysselin sanelemana. Arvoisa puhemies! Kannatan hallituksen esitystä ja valiokunnan mietintöä, mutta pidän tärkeänä, että kustannusten määräytymisessä huomioidaan kotimaisen kilpailukyvyn turvaaminen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+12.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-12-02T17:29:13,2025-12-02T17:31:34,Käsitelty,1.1 2025_119_166,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 166/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 12/2025 vp,"Edustaja Kallio, poissa.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_167,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 14/2025 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 14/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Edustaja Kaunistola., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_119_168,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 14/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan useita keskeisiä muutoksia vankeus- ja tutkintavankeuslakeihin. Keskiössä on tärkeä tavoite parantaa vankilaturvallisuutta ja helpottaa esimerkiksi puuttumista järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan vankiloissa. On sanomattakin selvää, että rikosten laatu ja vangin vaarallisuus vaikuttavat siihen, mihin hänet on turvallista sijoittaa. Henkilöitä, jotka voivat todennäköisesti olla vaaraksi muiden terveydelle tai hengelle tai joilla on korkea riski jatkaa rikollista toimintaa, painostaa muita vankeja rikoksiin tai karata, ei tule sijoittaa avolaitokseen. Esityksen yksi keskeinen tavoite onkin varmistaa, ettei avolaitokseen sijoiteta vankeja, joiden voidaan arvioida jatkavan rikollista toimintaa tai vaarantavan laitoksen turvallisuutta. Tällaisia vankeja ovat monesti esimerkiksi juuri järjestäytyneeseen rikollisuuteen kiinnittyneet henkilöt. Huomautan kuitenkin, että miltään ryhmältä ei olla kategorisesti tai ennakkoon sulkemassa avolaitossijoituksen mahdollisuutta. Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on tärkeää, että päätökset tehdään aina yksilöllisesti arvioiden. Arvoisa puhemies! Esityksen toinen keskeinen tavoite on täsmentää varmuusosastolle eli toisin sanoen eristyksiin muista vangeista sijoittumisen edellytyksiä. Varmuusosastolle sijoittaminen on ennen kaikkea turvaamistoimenpide, jonka tarkoitus on estää rikollista toimintaa vankilaympäristössä. Keskeinen muutos lakiin tältä osin olisikin se, että jatkossa ei edellytettäisi epäilyä tiettyjen rikostunnusmerkistöjen täyttymisestä ehtona varmuusosastolle sijoittamiseksi. Ehdotetut muutokset tarkoittavat siis, että varmuusosastolle sijoittamisen lähtökohdaksi asetetaan sijoittamisen välttämättömyys säännöksessä tarkoitetun eli vankilassa jatkuvan rikollisen toiminnan estämiseksi. Lisäksi tutkintavankeuslakiin ehdotetaan mahdollisuutta sijoittaa tutkintavanki varmuusosastolle. Tämä on tärkeä lisäys, joka parantaisi Rikosseuraamuslaitoksen mahdollisuuksia puuttua rikolliseen toimintaan vankilaympäristössä. Tutkintavanki voi yhtä lailla tavoitella rikollisen toiminnan jatkamista tai vaarantaa vankilan turvallisuutta. Arvoisa rouva puhemies! Lainmuutosten avulla pyritään puuttumaan vankilassa tapahtuvaan rikollisuuteen ja ehkäisemään esimerkiksi vankilassa tapahtuvaa päihteiden käyttöä ja salakuljetusta. Huumeita kuljetetaan vankilaan monin tavoin, vain mielikuvitus on usein rajana. Huumeiden käytön ja välittämisen estäminen on vankilassa lähes päivittäistä työtä, johon on keskeistä löytää tehokkaampia keinoja. Huumeita voidaan salakuljettaa kehon sisällä esimerkiksi vankien palatessa lomilta, tai niitä voidaan yrittää lähettää erilaisten lähetysten muodoissa. Avolaitoksissa voi olla myös erittäin hankalaa havaita esimerkiksi vankien välistä uhkailua tai painostamista, ellei joku osallinen kerro asiasta suoraan. Samoin esimerkiksi vakavien väkivaltarikosten kohdalla vahinko ehtii jo tapahtua ennen kuin tilanteeseen voidaan millään tapaa reagoida. On keskeistä paitsi tietenkin henkilökunnan myös muiden vankien kannalta, että vankilan olosuhteiden turvallisuus voidaan taata parhaalla mahdollisella tavalla. Henkilöstöllä ja vangeilla on oikeus turvallisiin oloihin ilman pelkoa väkivallasta, uhkailusta tai painostuksesta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+13.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-12-02T17:32:08,2025-12-02T17:36:02,Käsitelty,1.1 2025_119_169,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 14/2025 vp",Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_170,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 14/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kun puhumme vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain muutoksista, puhumme pohjimmiltaan Suomen sisäisestä turvallisuudesta, siitä, että tässä maassa valta ei ole rikollisilla vaan oikeusvaltiolla. Tällä esityksellä halutaan vahvistaa rakenteita, joilla estämme rikollisten vaikutusvallan ulottumisen vankiloista yhteiskuntaan ja varmistamme, että vankilat ovat paikkoja, joissa rikollisuus ei jatku vaan joissa sen katkaiseminen mahdollistuu. Arvoisa puhemies! Avolaitokseen sijoittamisen perusteiden täsmentäminen on välttämätöntä, sillä avolaitos on luottamuksen varaan rakennettu osa järjestelmää. Jotta avolaitos pysyy turvallisena paikkana, on oikein arvioida entistä tarkemmin vangin rikollisuuden laatu, vaarallisuus ja riski jatkaa rikollista toimintaa. Tämä ei ole ketään syrjivää, kategorista, sillä valiokunta on aivan oikein korostanut tapauskohtaista harkintaa. Se on vastuullista turvallisuuspolitiikkaa. Myös varmuusosastoihin liittyvän säätelyn päivittäminen vastaamaan nykypäivän rikollisuuden muotoja, kuten jengien johtamista, painostusta ja huumekauppaa vankilan sisältä, on tärkeä linjaus. Varmuusosasto on turvaamistoimi, ei rangaistus. Arvoisa puhemies! Yksi tärkeimmistä muutoksista liittyy tapaamisiin lasten kanssa. Lapsissa ja nuorissa on yhteiskuntamme tulevaisuus, ja meidän on kyettävä suojaamaan heitä jengirikollisuuden vaaroilta. Varmuusosastolle sijoitetun vangin keskustelut lapsensa kanssa voitaisiin jatkossa kuunnella ja tallentaa. Tämä ei ole kevyesti tai harkitsemattomasti tehty päätös, ja juuri siksi valiokunnan korostus lapsen edun ensisijaisuudesta on tärkeä. Lapsi ei saa joutua välineeksi rikolliselle toiminnalle, mutta yhtä tärkeää on se, että tapaaminen voi toteutua turvallisesti ja lapsen näkökulmasta oikein. Valiokunnan esittämä velvoite Rikosseuraamuslaitokselle kouluttaa henkilöstöään on siksi perusteltu ja tervetullut. Arvoisa puhemies! Esitys tuo myös vankilaan ottamisen rajoitukset osaksi yhteiskunnan varautumista. Tämä on olennainen lisä Suomen kokonaisturvallisuuteen. Häiriötilanteiden ja poikkeusolojen aikana on pystyttävä säilyttämään järjestys, resurssit ja toimintakyky. Tämä esitys ei ole pieni tekninen päivitys. Se on selkeä viesti Suomessa: rikollisuudelle ei anneta tilaa, ei kaduilla, ei verkossa eikä vankilan muurien sisällä. Se vahvistaa turvallisuutta, selkeyttää käytäntöjä ja kunnioittaa sekä oikeusvaltiota että niitä viranomaisia, jotka tätä työtä tekevät. Tämä muutos on oikeansuuntainen, selkeä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+13.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-02T17:36:14,2025-12-02T17:40:52,Käsitelty,1.1 2025_119_171,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 14/2025 vp",Edustaja Rintamäki., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_172,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 14/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen keskeinen tavoite on vahvistaa vankilaturvallisuutta ja selkeyttää sääntelyä, joka koskee avolaitoksiin ja varmuusosastoihin sijoittamista. Avolaitokseen sijoittamisen edellytyksiä täsmennetään niin, että päätöksenteossa kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota tuomion perusteena olevan rikoksen laatuun ja vangin vaarallisuuteen. Tällä pyritään varmistamaan, ettei avolaitokseen sijoiteta henkilöitä, joiden arvioidaan jatkavan rikollista toimintaa tai vaarantavan laitoksen turvallisuutta. Toinen merkittävä muutos koskee varmuusosastoja. Niiden luonne turvaamistoimenpiteenä korostuu ja sijoittamisen edellytyksiä tarkennetaan. Varmuusosastosijoituksen tavoitteena on estää tulevaa rikollisuutta ja vakavaa, vankilaturvallisuutta vaarantavaa toimintaa. Tämä on erityisen tärkeää järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Lisäksi tutkintavangin sijoittaminen varmuusosastolle mahdollistetaan, mikä parantaa viranomaisten kykyä puuttua riskeihin jo tutkintavaiheessa. Arvoisa puhemies! Esityksellä on myös muita turvallisuutta vahvistavia elementtejä, kuten mahdollisuus kuunnella ja tallentaa varmuusosastolle sijoitetun vangin keskustelut lapsen tapaamisessa sekä määräaikaiset päätökset puheluiden kuunteluista. Näillä toimilla pyritään ehkäisemään päihteiden käyttöä ja salakuljetusta vankiloissa. Lakivaliokunta on mietinnössään puoltanut esitystä ja todennut, että muutokset ovat tarpeellisia vankilaturvallisuuden ja rikollisuuden torjunnan näkökulmasta. Lisäksi puolustustilalain muutos on teknisluontoinen, ja sen tarkoituksena on varmistaa sääntelyn ajantasaisuus yhteiskunnallisissa häiriötilanteissa. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisesta näkökulmasta on kuitenkin syytä todeta, että pelkkä sijoittamisen tiukentaminen ei riitä. Tarvitsemme kovempia rangaistuksia vakavista rikoksista, erityisesti väkivaltarikoksista ja järjestäytyneestä rikollisuudesta. Vankilassa ei pidä olla etuoikeuksia, jotka mahdollistavat rikollisen toiminnan jatkumisen. Rangaistusten on oltava tuntuvia, ja niiden on aidosti estettävä uusintarikollisuus. Meidän on myös harkittava, pitäisikö avolaitosmahdollisuus poistaa kokonaan kaikkein vakavimmista rikoksista tuomituilta. Suomalaisen yhteiskunnan turvallisuus on etusijalla, ei rikollisten kaikenlainen hyysääminen. Arvoisa puhemies! Nämä muutokset ovat askel oikeaan suuntaan, mutta mielestäni meidän on edelleenkin kiristettävä lainsäädäntöä, jolla annetaan viesti kaikenlaiselle kälttäritoiminnalle: teoilla on seuraukset, jotka todellakin tuntuvat. Kannatan hallituksen esitystä ja lakivaliokunnan mietintöä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+13.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-12-02T17:40:54,2025-12-02T17:44:15,Käsitelty,1.1 2025_119_173,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 14/2025 vp",Edustaja Strandman., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_174,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 14/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Lakiesityksessä ehdotetaan merkittäviä uudistuksia vankeuslakiin ja siihen liittyviin käytäntöihin, joiden tavoitteena on parantaa vankilaturvallisuutta ja torjua järjestäytynyttä rikollisuutta. Uudistukset koskevat avolaitokseen sijoittamista, varmuusosastoja sekä viestinnän valvontaa. Sijoituspäätöstä tehtäessä kiinnitetään jatkossa nykyistä enemmän huomiota vangin rikollisuuden laatuun ja vaarallisuuteen. Tavoitteena on varmistaa, ettei avolaitokseen sijoiteta vankeja, joiden arvioidaan jatkavan rikollista toimintaa tai vaarantavan avolaitoksen turvallisuutta. Tämä selventää nykyistä käytäntöä, jonka mukaan esimerkiksi järjestäytyneeseen rikollisuuteen kiinnittyneitä henkilöitä ei lähtökohtaisesti sijoiteta avolaitokseen. Päätökset tehdään edelleen tapauskohtaisesti, mutta harkinnassa arvioidaan muun muassa, voiko vanki noudattaa avolaitoksen järjestystä olla jatkamatta rikollista toimintaa, olla vaarantamatta muiden turvallisuutta ja olla poistumatta laitoksesta luvatta. Määräaikaisista avolaitossijoituksista luovutaan. Jos vanki täyttää sijoittumisen edellytykset, ne ovat lähtökohtaisesti olemassa toistaiseksi. Tämä muutos selkeyttää käytäntöä ja vähentää hallinnollista työtä sekä mahdollistaa tehokkaamman puuttumisen erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan vankilassa. Varmuusosastot perustetaan jatkossa vankiloiden järjestyssäännöissä, ei erillisillä päätöksillä, ja sijoittamisen edellytyksiä muutetaan vastaamaan sen luonnetta turvaamistoimenpiteenä. Tutkintavangin sijoittaminen varmuusosastolle mahdollistetaan. Näillä toimilla pyritään estämään tulevaa rikollisuutta ja vakavasti vankilaturvallisuutta vaarantavaa toimintaa. Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan myös toimia päihteiden salakuljetuksen ja käytön ehkäisemiseksi. Puhelun kuuntelemista koskeva päätös voitaisiin jatkossa tehdä kahden viikon määräajaksi, mikä vastaa kirjeen lukemista koskevaa sääntelyä ja parantaa mahdollisuuksia valvoa erityisesti rikolliseen toimintaan liittyvää viestintää. Varmuusosastolle sijoitetun vangin keskustelu lapsen tapaamisessa voitaisiin kuunnella ja tallentaa, mikä lisää turvallisuutta. Nämä uudistukset ovat välttämättömiä toimia, joilla vahvistetaan vankilaturvallisuutta, torjutaan järjestäytynyttä rikollisuutta ja ehkäistään päihteiden salakuljetusta. Vaaralliset vangit kuuluvat kiven sisään, eivät avovankiloihin vapaasti liikkumaan. Lakiesitys toteuttaa hallitusohjelman kirjaukset ja vie vankeinhoitoa kohti selkeämpää, turvallisempaa ja tehokkaampaa järjestelmää — erinomaista työtä oikeusministeri Mereltä. Rikollisuudelle ei anneta sijaa maassamme. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+13.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-12-02T17:44:19,2025-12-02T17:47:39,Käsitelty,1.1 2025_119_175,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 14/2025 vp",Edustaja Lehtinen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_176,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 14/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Vankiloissa on nykyään ahdasta, ja vankilaturvallisuus on heikentynyt. Siksi tarvitaan uusia lainsäädäntötoimia, jotta voimme nykyresursseilla turvata vankiloiden turvallisuuden ja estää rikollisen toiminnan jatkamisen. Kaikkein tärkein seikka tässä lainsäädännössä on se, että tutkintavangit voidaan jatkossa sijoittaa varmuusosastoille. Tutkintavankeusajat ovat monesti pitkiä, ja tutkintavankeja on entistä enemmän nuorisojengeistä, järjestäytyneestä rikollisuudesta ja monesta muusta ryhmittymästä, jotka haluavat jatkaa toimintaa siellä vankilaympäristössä. Tähän asti siihen ei olla oikein voitu puuttua, mutta jatkossa pystytään puuttumaan. Tämä on todella tärkeä seikka. Toinen on se, että varmuusosastolle sijoittamisessa voidaan käyttää tämän lain myötä kokonaisarviointeja eikä enää yksittäistä tunnusmerkistöä, ja se on myöskin todella hyvä seikka. Vankiloissa liikkuu paljon huumeita, ja siksi tämä varmuusosastosijoittelu on hyvä tehdä matalammalla kynnyksellä, että siihen pystytään ne toimet tekemään ajoissa. No sitten tämä puhelinkuuntelu määräajaksi on toinen seikka, mikä erityisesti on ollut hankala varsinkin tutkintavangeilla ja monella muullakin. Nykyisellä toimintamallilla ennen jokaista puhelua on pitänyt tehdä päätös siitä, kuunnellaanko vai eikö kuunnella. Nyt se voidaan tehdä kahdeksi viikoksi kerrallaan, ja vähentää merkittävästi byrokratiaa, koska kuitenkin edellytykset ovat olemassa varmasti pidemmäksi ajaksi kuin yhden puhelun ajaksi, jos tarvetta kuuntelulle on. Sitten on tämä lapsen tapaamisen tallentaminen, jonka itse näen niin, että siinä pitää ajatella myöskin lapsen etua. Valitettavasti meillä on niin häikäilemättömiä rikollisia, että he myöskin omia lapsiaan tarvittaessa käyttävät hyväkseen rikollisen toiminnan jatkamisessa, ja tässä kyse minun mielestäni on myöskin lapsen edusta. Vielä hyvää on sekin, että näitä kovimpia vankeja ei enää sijoiteta avolaitoksiin. Siellä on merkittävä turvallisuusriski henkilökunnalle ja myöskin riski siitä, että järjestäytynyt rikollisuus rekrytoi avovankiloissa olevia muita vankeja. Kokonaisuutena oikein hyvä uudistus, kun vielä muistaa sen, että vankiloiden turvatekniikkaan tälle vuodelle annettiin yli kuusi miljoonaa euroa lisää rahoitusta, ja nyt sitä tekniikkaa pystytään sitten käyttämään hyväksi tässä uudessa valvonnassa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+13.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-12-02T17:47:42,2025-12-02T17:50:11,Käsitelty,1.1 2025_119_177,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 7/2025 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Käsittelyn pohjana on puolustusvaliokunnan mietintö PuVM 7/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Edustaja Kaunistola., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_119_178,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 7/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä oleva lakimuutos, jonka myötä asevelvollisuus jatkuisi sen vuoden loppuun, kun asevelvollinen täyttää 65 vuotta, on merkittävä uudistus Suomen turvallisuuden kannalta. Tämä on jälleen askel kohti vahvempaa Suomea nostaen kokonaisturvallisuutemme tasoa. Laaja reservi on koko Suomen maanpuolustuksen perusta. Meillä on korkea maanpuolustustahto, ja meidän on myös hyödynnettävä sitä täysimittaisesti. Reservin ikärajan nosto on myös noussut toiveena nimenomaan itse reserviläisten joukosta, ja tällä muutoksella vastataan samalla siis reserviläisten omiin toiveisiin. Reservimme koko kasvaa tämän uudistuksen myötä merkittävästi. Reservissä säilyisi vuosittain 25 000 henkilöä enemmän kuin nykyisin. Viiden vuoden siirtymäkauden jälkeen reserviin kuuluisi siis 125 000 henkilöä enemmän kuin tällä hetkellä. Tämä tarkoittaa, että vuonna 2031 Suomen reservin koko olisi noin miljoona henkilöä. Voidaan olettaa, että esityksen vaikutukset maanpuolustustahtoon ovat myönteisiä, kun aktiiviset ja palveluskelpoiset reserviläiset pystyvät toimimaan maanpuolustustehtävien parissa nykyistä kauemmin. Arvoisa rouva puhemies! Kyse on myös tasa-arvoistavasta lakimuutoksesta, sillä esitykseen sisältyy samalla hyvin merkittävä ja monelle varmasti henkilökohtaisesti tärkeä muutos. Esityksen myötä vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan olisi nimittäin jatkossa mahdollista osallistua ilman laissa säädettyä yläikärajaa. On mielestäni ongelmallista, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen osalta 60 vuotta täyttäneille ei olisi nykyisellään mahdollisuutta osallistua Puolustusvoimien vapaaehtoisten harjoitusten erityistehtäviin tai antaa sitoumusta Puolustusvoimien koulutukseen ja tehtäviin osallistumisesta. Elinajanodotteemme on vuosikymmenten saatossa kohonnut tasaisesti, ja nykyisin hyvin moni 60-vuotias viettää aktiivista elämää esimerkiksi urheillen ja harrastaen täysin tavalliseen tapaan. Lailla säädetty yläikäraja on rajannut näin ollen motivoituneita ja osaavia henkilöitä tehtävien ulkopuolelle. Tämä esitys mahdollistaa myös näiden yli 60-vuotiaiden kansalaisten laajemman osallistumisen Puolustusvoimien vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan lisäten samalla heidän yhdenvertaisuuttaan, kun tällä hetkellä heidät on suljettu toiminnan ulkopuolelle ikänsä perusteella. Kaiken kaikkiaan uudistus on siis tervetullut ja kaivattu. Olen itsekin saanut monia yhteydenottoja ja kyselyitä siitä, missä tämän suhteen mennään. Nyt mennään hyvässä vauhdissa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+14.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-12-02T17:50:45,2025-12-02T17:53:48,Käsitelty,1.1 2025_119_179,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 7/2025 vp",Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_180,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 7/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tavoitteena on vahvistaa Suomen puolustusjärjestelmää ja varmistaa, että osaavaa ja koulutettua reserviä on käytettävissä nopeasti muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Esitys vastaa siihen tosiasiaan, että suomalaisten toimintakyky ja terveydentila ovat vuosikymmenten aikana parantuneet. Esityksen ytimessä on ymmärrys siitä, että ikä ei enää kerro toimintakykyä. Nykypäivänä ymmärrämme myös, kuinka suuri merkitys liikunnalla ja liikkumisella on turvallisuudessa. Liikunta ja terveelliset elämäntavat tukevat paitsi arkielämäämme myös sitä, että reservissä olevien koulutettu osaaminen säilyy hyödynnettävissä myös myöhemmällä iällä. Kun reservin ikärajaa nostetaan, vahvistetaan samalla kulttuuria, jossa toimintakyvyn ylläpitäminen on osa kansallista puolustuskykyä. Arvoisa puhemies! Puolustusvaliokunta on mietinnössään puoltanut esitystä ja todennut, että muutoksella on selkeä peruste turvallisuuden kannalta. Valiokunta painottaa, että yksilön terveydentila ja toimintakyky tulee arvioida asianmukaisesti. Ikärajan nosto ei tarkoita automaatiota vaan harkittua sijoittamista sellaisiin tehtäviin, joissa henkilön osaaminen, kokemus ja fyysinen kunto kohtaavat. Valiokunta korostaa myös, että esityksen toimeenpanossa tarvitaan selkeä ohjeistus, jotta reserviläisten yhdenvertaisuus ja oikeusturva toteutuvat. Valiokunta pitää tärkeänä, että Puolustusvoimilla on käytettävissään riittävästi sijoituskelpoisia reserviläisiä myös erityisosaamista vaativiin tehtäviin. Juuri näissä tehtävissä kokemus, koulutus ja pitkäjänteinen toimintakyvyn ylläpito ovat erityisen arvokkaita. Tässäkin liikunta ja fyysisen kunnon ylläpitäminen ovat keskeinen osa reserviläisen kykyä toimia tehokkaasti ja turvallisesti. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen periaate on yksinkertainen: hyödynnetään sitä osaamista ja toimintakykyä, jota suomalaisilta löytyy entistä pidempään ja paremmin turvallisuutemme takaamiseksi. Muutos vahvistaa kokonaisturvallisuutta, laajentaa käytettävissä olevaa reserviä ja tunnistaa paremmin sen, että toimintakyky säilyy pidempään kuin ennen. Samalla se kannustaa reserviläisiä pitämään huolta kunnostaan, sillä aktiivinen ja liikkuva elämäntapa on suoraan yhteydessä maanpuolustuskyvyn ylläpitämiseen. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+14.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-02T17:53:59,2025-12-02T17:57:53,Käsitelty,1.1 2025_119_181,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 7/2025 vp",Edustaja Ronkainen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_182,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 7/2025 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelemme puolustusvaliokunnan mietintöä koskien hallituksen esitystä, jolla asevelvollisuuden ja reservissä olemisen ikäraja nostetaan 65 vuoteen. Mietinnön mukaan esitys koskee kaikkia vuonna 1966 tai sen jälkeen syntyneitä ja toteuttaa hallitusohjelman linjausta siitä, että reserviläisten osaamista ja palveluskykyä voidaan hyödyntää nykyistä pidempään. Samalla vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettuun lakiin tehtävät muutokset poistavat tarpeettomat yläikärajat ja siviilipalveluslakiin tehdään vastaavat tarkistukset. Puolustusvaliokunta toteaa mietinnössään selvästi, että esitys on erittäin tarpeellinen ja parantaa viranomaisten valmiuksia sekä normaali- että poikkeusoloissa. Arvoisa puhemies! Asevelvollisuuden yläikärajan noston historia ulottuu edelliseen vaalikauteen, jolloin parlamentaarinen asevelvollisuuskomitea Ilkka Kanervan johdolla perehtyi tähän perusteellisesti. Olin itse mukana asevelvollisuuskomitean työssä ja aloitteellinen juurikin reservin yläikärajan nostamisen suhteen. On erittäin myönteistä nähdä, että tämä vuosia valmisteltu muutos on nyt eduskunnan käsissä ja että puolustusvaliokunta yksimielisesti esitystä puoltaa. Nykyinen reservin yläikäraja ei enää vastaa sitä tosiasiaa, että suomalaiset ovat paremmassa kunnossa ja toimintakykyisempiä kuin vuosikymmeniä sitten. Puolustusvaliokunnan mukaan uudistus laajentaakin reservin kokonaismäärän viiden vuoden siirtymäkauden jälkeen noin miljoonaan henkilöön, mikä merkitsee merkittävää vahvistusta koko maanpuolustusjärjestelmälle. Samalla poistuu vanhakantainen ero miehistön ja päällystön välillä. Mietinnön mukaan jatkossa kaikki kuuluvat reserviin 65-vuotiaaksi sotilasarvosta riippumatta. Ylemmät upseerit ovat edelleenkin asevelvollisia ilman yläikärajaa niin kauan kuin palveluskelpoisuus säilyy. Tämä on yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden kannalta perusteltu muutos. Hallituksen esitys ja puolustusvaliokunnan mietintö korostavat reserviläisten osaamista, kokemusta ja motivaatiota. Ikä ei yksin kerro toimintakyvystä, tositilanteessa tarvitaan kaikkia. Muutokset eivät lisää reserviläisten käyttövelvoitetta mutta antavat viranomaisille joustavammat mahdollisuudet hyödyntää reserviläisiä juuri siellä ja silloin, kun heidän osaamistaan tarvitaan. Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esiin myös kentältä paljon tulleen kysymyksen esitykseen liittyvästä siirtymäajasta. Monet reserviläiset ovat toivoneet, että muutos voisi koskea vapaaehtoisesti myös vuonna 65 ja sitä ennen syntyneitä esimerkiksi siten, että 64-vuotias olisi voinut halutessaan jatkaa vielä vuoden vapaaehtoisena reservissä 65 ikävuoteen asti. Ajatus on ymmärrettävä, ja siihen olisi ollut paljon tahtotilaa, mutta tällainen erillinen vapaaehtoinen siirtymäjärjestelmä olisi vaatinut merkittävästi laajemman, teknisesti ja oikeudellisesti raskaan muutoksen. Se olisi viivästyttänyt koko uudistusta tavalla, joka ei ollut yhteensopiva hallituksen esityksen aikataulun kanssa. Tämän vuoksi siirtymäjärjestelyä ei voitu toteuttaa, ja täten muutos kohdennettiin selkeästi vuonna 66 ja sitä myöhemmin syntyneisiin. Arvoisa puhemies! Tämä uudistus siis vahvistaa koko maanpuolustusjärjestelmää, lisää reservin kokoa ja ennen kaikkea hyödyntää paremmin sitä valtavaa osaamisvarantoa, joka suomalaisilla reserviläisillä on. Samalla toteutetaan vuosia valmisteltu muutos, jolla asevelvollisuusjärjestelmä saatetaan vastaamaan nykyistä turvallisuusympäristöä. — Kiitos. [Janne Jukkola: Hyvä puhe!]", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+14.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-12-02T17:58:01,2025-12-02T18:02:42,Käsitelty,1.1 2025_119_183,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 7/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+14.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_184,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 7/2025 vp","Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan merkittävää muutosta asevelvollisuuslakiin ja siviilipalveluslakiin. Asevelvollisuuden yläikärajaa nostettaisiin nykyisestä 60 vuodesta 65 vuoteen. Tämä tarkoittaa, että asevelvollinen kuuluisi reserviin sotilasarvostaan riippumatta sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta. Upseerit, joilla on everstin tai kommodorin tai niitä ylempi sotilasarvo, olisivat jatkossakin asevelvollisia ilman yläikärajaa niin kauan kuin he ovat palveluskelpoisia. Lisäksi vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan olisi mahdollista osallistua ilman laissa säädettyä yläikärajaa. Esityksen taustalla on parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean vuonna 2021 antama mietintö, jossa suositeltiin reservin yläikärajan tarkistamista. Mietinnössä todettiin, että reservissä on entistä enemmän henkilöitä, joiden toimintakyky on erinomainen ikärajan täyttyessä. Keväällä 2022 Puolustusvoimien pääesikunta esitti puolustusministeriölle ikärajan nostamista. Arvoisa puhemies! Muutos vastaa konkreettiseen tarpeeseen. Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos eivät nykyisin voi hyödyntää yli 60-vuotiaiden osaamista esimerkiksi koulutus-, esikunta- ja tukitehtävissä, vaikka erityisosaamista vaativissa tehtävissä tällainen osaaminen on korvaamatonta. Turvallisuusympäristön muutos, Suomen Nato-jäsenyys ja viranomaisten lisääntynyt tarve erityisosaajille korostavat uudistuksen merkitystä. Ikärajan nostaminen mahdollistaa toimintakykyisten ja erityistaitoja omaavien reserviläisten hyödyntämisen nykyistä pidempään normaali- ja poikkeusolojen tehtävissä. Esitys pidentäisi asevelvollisten käytettävyyttä miehistön osalta 15 vuodella sekä aliupseereiden ja upseereiden osalta viidellä vuodella. Tämä antaa Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle lisää mahdollisuuksia sijoittaa osaavia henkilöitä avaintehtäviin sotilasarvosta riippumatta. Arvoisa puhemies! Maassamme on vahva maanpuolustustahto. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen osalta laissa säädetyn yläikärajan poistaminen mahdollistaa reserviläisten laajemman osallistumisen koulutustapahtumiin, kuten kertausharjoituksiin, vapaaehtoisiin harjoituksiin ja maanpuolustuskoulutuksen koulutuksiin. Muutos koskee kaikkia vuonna 1966 tai sen jälkeen syntyneitä. Uudistuksen myötä reservin koko kasvaa arviolta 125 000 hengellä viiden vuoden siirtymäkauden jälkeen noin miljoonaan reserviläiseen. Nykyinen reservi on noin 870 000 sotilasta, joten kyse on merkittävästä lisäyksestä. Arvoisa puhemies! Tämä esitys vahvistaa Suomen puolustuskykyä, hyödyntää osaamista ja vastaa muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen. Reserviläiset ovat maamme puolustuksen ja turvallisuuden takaajia. Kyse on siis investoinnista maanpuolustukseen ja koko yhteiskunnan turvallisuuteen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+14.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-12-02T18:02:46,2025-12-02T18:06:23,Hyväksytty,1.1 2025_119_185,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 7/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Jukkola, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+14.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_119_186,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 7/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään hallituksen esitystä, joka koskee asevelvollisuuslain, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain ja siviilipalveluslain muutoksia. Kyseessä on keskeinen uudistus, joka vahvistaa Suomen puolustuskykyä sekä normaali- että poikkeusoloissa. Uudistuksen ydin on asevelvollisuuden ja reservissä olemisen yläikärajan nosto 60 vuodesta 65 vuoteen. Muutos koskee kaikkia vuonna 66 ja sen jälkeen syntyneitä. Samalla vapaaehtoisen maanpuolustuksen yläikäraja poistetaan, mikä mahdollistaa kokeneiden henkilöiden osallistumisen tehtäviin myös 60 ikävuoden jälkeen. Kyse ei ole muodollisesta tarkistuksesta vaan aidosta puolustuskyvyn vahvistamisesta. Reservimme koko kasvaa arviolta 125 000 henkilöllä, ja siirtymäajan jälkeen reserviin kuuluu noin miljoona suomalaista. Tämä on merkittävä lisä erityisesti aikana, jolloin Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut perusteellisesti ja Nato-jäsenyys tuo meille sekä velvoitteita että uusia mahdollisuuksia. Haluan todeta, että tämä uudistus otetaan erittäin myönteisesti vastaan reserviläispiireissä. Edustaja Ronkainen tässä juuri kertoi sen halun, mikä vuonna 65 syntyneillä tai siitä vähän alle, on siitä, että he olisivat halunneet mukaan tähän uudistukseen. Siellä on iso harmistus, mutta siinä tuli Ronkaiselta hyvä vastaus siihen, miksi näin on toimittu. Arvoisa puhemies! On tärkeää huomata, että sama ikärajan nosto koskee myös siviilipalveluksen suorittaneita. Myös heidän täydennyspalvelusvelvollisuutensa ulottuu jatkossa 65 vuoteen saakka. Valiokunta on lausunnossaan painottanut, että siviilipalvelusjärjestelmää tulee kehittää hallitusohjelman mukaisesti parlamentaarisen työryhmän suositusten pohjalta ja tämä on välttämätöntä. Olen itsekin kantanut huolta siviilipalveluksen käyneiden hyödyntämisestä ja olen tehnyt puolustusministerille kirjallisen kysymyksen siitä, miten hallitus aikoo varmistaa, että siviilipalveluksen suorittaneiden osaaminen ja koulutus hyödynnetään tehokkaasti poikkeusoloissa. Pienellä maalla ei ole varaa jättää yhtäkään ryhmää sivuun aatteesta tai uskonnosta riippumatta. Maanpuolustus kuuluu kaikille, ja myös siviilipalvelus on olennainen osa tätä kokonaisuutta. Arvoisa puhemies! Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan muutos vastaa todelliseen tarpeeseen. Yli 60-vuotiaat reserviläiset ovat aiempaa terveempiä ja hyväkuntoisempia, ja heidän kokemuksensa on korvaamatonta erityisesti vaativissa tehtävissä. Uudistus ei lisää kenenkään käyttövelvoitteita mutta antaa viranomaisille mahdollisuuden hyödyntää osaamista silloin, kun siihen on tarvetta. Hallituksen esitys on tasapainoinen ja hyvin valmisteltu kokonaisuus, joka vahvistaa Suomen kokonaisturvallisuutta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+14.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-12-02T18:06:30,2025-12-02T18:10:25,Käsitelty,1.1 2025_119_187,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 7/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+14.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_188,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain 2 ja 49 §:n, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 19 ja 28 §:n sekä siviilipalveluslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 75/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö PuVM 7/2025 vp","Arvoisa puhemies! Olemme täällä käsittelemässä hallituksen esitystä, jossa ehdotetaan muutoksia asevelvollisuuslakiin, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettuun lakiin sekä siviilipalveluslakiin. Tällä esityksellä nostetaan ikärajaa, minkä jälkeen, tämän uudistuksen myötä, reservin koko kasvaa 125 000 hengellä viiden vuoden siirtymäkauden jälkeen noin miljoonaan reserviläiseen. Tämä on erittäin tarpeellinen muutos ja lisää meidän turvallisuuttamme sekä vahvistaa mahdollisuutta osallistua maanpuolustusvelvollisuuden täyttämiseen. Puolustusvaliokunnan mietinnössä todetaan myöskin se, että tämä nyt käsittelyssä oleva esitys perustuu näihin parlamentaarisen komitean viime kaudella esittelemiin suosituksiin ja esityksiin, ja on todella tärkeää, että tämä esitys nyt etenee. Minulla oli viime kaudella kunnia olla mukana tässä Ilkka Kanervan johtamassa työryhmässä, josta edustaja Ronkainenkin puhui tuolla äsken, ja korostaisin sitä, että täällä puolustusvaliokunnan mietinnössä todetaan, että olisi tärkeää saada toteutettua niitä muita suosituksia myös, joita parlamentaarinen komitea on ehdottanut. Valiokunnan kuulemisten pohjalta näyttää siltä, että valmistelussa on näitä esityksiä, muun muassa kutsuntojen laajeneminen koskemaan koko ikäluokkaa, siviilipalvelusjärjestelmän kehittäminen enemmän kokonaisturvallisuutta tukevaan suuntaan ja niin edelleen. Tämä komitean työ on ollut tosi tärkeää, mutta toisaalta toivoisin myös, että tällainen parlamentaarinen komiteatyö jatkuisi edelleenkin ja voitaisiin yhdessä miettiä, mitä muita tapoja vahvistaa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta meillä tarvittaisiin. Kun täällä valiokunnan mietinnössä tämän esityksen kohdalta todetaan, että tämä on merkittävä askel kohti järjestelmää, jossa kyvykkyys ja osaaminen ratkaisevat enemmän kuin ikä, niin toivoisin, että meillä pystyttäisiin miettimään myös laaja-alaisesti sitä, kuinka myös jatkossa meillä olisi järjestelmä, jossa myöskään sukupuoli ei olisi niin määrittävä tekijä siinä, miten maanpuolustusvelvollisuutta voidaan toteuttaa. Meillä on tosiaan tällainen ristiriitainen tilanne, että perustuslain mukaan maanpuolustusvelvollisuus koskee kaikkia suomalaisia, mutta kuitenkin annamme koulutusta sen velvollisuuden toteuttamiseen vain osalle nuorten ikäluokasta. Tällä hetkellä tästä koulutuksesta siis pois jäävät valtaosa nuorten naisten ikäluokasta sekä myöskin ne nuoret miehet, joilla esimerkiksi palveluskelpoisuusluokitus ei mahdollista varusmiespalvelukseen osallistumista. Tällä joukolla nuoria ei ole mahdollisuutta oikeastaan saada minkäänlaista koulutusta, jotta he voisivat tuottaa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Hyvin rajatusti on sitten näitä vapaaehtoisia yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä kursseja, mutta ne ovat kuitenkin hyvin rajattuja. Itse kannattaisin sellaista mallia, jossa meillä olisi varusmiespalvelus osalle ikäluokasta ja sitten loput suorittaisivat jonkun tyyppisen varautumiskoulutukseen liittyvän, tällaisen vaikkapa opintojakson tai muun tavan toteuttaa sitä, jotta saataisiin varmistettua se, että kaikkien osaaminen ja motivaatio saataisiin hyödynnettyä yhteiskunnan turvallisuuden vahvistamiseksi. Nostaisin vielä täältä valiokunnan mietinnöstä sen, että täällä on korostettu, että komitean suositusten pohjalta edistettäisiin myös tämän kokonaisturvallisuusrekisterin toteuttamista. Viranomaiset ovat pitäneet sitä erittäin tärkeänä. Sen avulla viranomaiset voivat tunnistaa osaajat, paikantaa heidät ja arvioida heidän valmiutensa tällaisissa kriisi- ja poikkeusoloissa, jotta kaikkien osaaminen voidaan hyödyntää, ja lämpimästi hallitukselle suosittelen, että näitä komitean esityksiä viedään nyt reippaasti eteenpäin.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+14.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-12-02T18:10:28,2025-12-02T18:14:50,Käsitelty,1.1 2025_119_189,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys laeiksi kunnan kiinteistöinsinööristä annetun lain 2 §:n ja kaupanvahvistajista annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 162/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 6/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Käsittelyn pohjana on maa‑ ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 6/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Haluaako valiokunnan puheenjohtaja käyttää esittelypuheenvuoron? Olkaa hyvä, edustaja Elomaa.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+15.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_119_190,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys laeiksi kunnan kiinteistöinsinööristä annetun lain 2 §:n ja kaupanvahvistajista annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 162/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 6/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys laeiksi kunnan kiinteistöinsinööristä annetun lain 2 §:n ja kaupanvahvistajista annetun lain 2 §:n muuttamisesta: Maa- ja metsätalousvaliokunta on käsitellyt hallituksen esityksen, joka koskee kahta lainsäädäntökokonaisuutta: lakia kunnan kiinteistöinsinööristä sekä lakia kaupanvahvistajista. Esityksen tavoitteena on ajantasaistaa viran kelpoisuusehtoja ja varmistaa kiinteistökaupan sujuvuus sekä kunnissa että valtakunnallisesti. Ensinnäkin hallitus ehdottaa, että kunnan kiinteistöinsinöörin kelpoisuusehtoja joustavoitetaan. Nykyinen sääntely on osin vanhentunutta eikä vastaa tämän päivän koulutusrakennetta eikä työmarkkinatilannetta. Jatkossa kelpoisuudeksi riittäisi soveltuva maanmittausalan diplomi-insinöörin tutkinto tai ammattikorkeakoulussa tai teknillisessä oppilaitoksessa suoritettu alan insinöörin tai teknikon tutkinto. Tavoitteena on turvata erityisesti kuntien mahdollisuudet jatkaa kiinteistörekisterinpitoa myös silloin, kun diplomi-insinöörejä ei ole saatavilla. Valiokunta pitää muutosta perusteltuna. Kelpoisuusehto vastaa paremmin kiinteistöinsinöörin työn käytännön vaativuutta ja linjaa sääntelyn yhdenmukaiseksi muun kiinteistömuodostusta koskevan lainsäädännön kanssa. Kunnille jää edelleen mahdollisuus asettaa korkeampia osaamisvaatimuksia tai edellyttää riittävää työkokemusta. Toiseksi esityksessä ehdotetaan, että Maanmittauslaitoksen määräämän kaupanvahvistajan enimmäisikä nostetaan 68 vuodesta 70 vuoteen. Tavoitteena on yhdenmukaistaa sääntely valtion virkamieslain kanssa ja turvata palveluiden saatavuus koko maassa. Valiokunta pitää muutosta asiallisena mutta toteaa samalla, että sähköisen kiinteistökaupan yleistyminen vähentää asteittain kaupanvahvistajien tarvetta. Sähköisessä järjestelmässä vahvistajaa ei tarvita lainkaan, ja noin kolmannes kiinteistökaupoista tehdään jo tätä kautta. Arvoisa puhemies! Saatujen selvitysten perusteella valiokunta katsoa, että hallituksen esitys on tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen. Valiokunta ehdottaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina ja niiden voimaantuloa vuoden 2026 alusta, ja valiokunta oli yksimielinen asiassa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+15.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-12-02T18:15:38,2025-12-02T18:18:40,Käsitelty,1.1 2025_119_191,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys laeiksi kunnan kiinteistöinsinööristä annetun lain 2 §:n ja kaupanvahvistajista annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 162/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 6/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+15.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_192,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys laeiksi kunnan kiinteistöinsinööristä annetun lain 2 §:n ja kaupanvahvistajista annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 162/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 6/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tänään käsittelemme hallituksen esitystä, jolla ajantasaistetaan kunnan kiinteistöinsinöörin kelpoisuusehtoja ja nostetaan Maanmittauslaitoksen määräämän kaupanvahvistajan enimmäisikä 70 vuoteen. Kyse on lakiteknisesti pienistä mutta käytännössä merkittävistä muutoksista, joilla parannetaan kuntien rekrytointimahdollisuuksia ja turvataan kiinteistöasioiden sujuva hoitaminen kaikkialla Suomessa. Arvoisa puhemies! On syytä muistaa, että kiinteistötietojärjestelmä turvaa kansalaistemme omistusoikeuksia, toimii lainojen myöntämisen ja rahoitusjärjestelmän perustana sekä varmistaa kansalaisten oikeusturvan. Se ei ole vähäistä, siksi myös meidän on elettävä ajassa. Kun kelpoisuusehtoja päivitetään vastaamaan nykyistä koulutusrakennetta, varmistamme samalla, että järjestelmän ylläpito pysyy korkeatasoisena ja luotettavana. Selkeät ja nykypäivän mukaiset pelisäännöt myös helpottavat kuntia. Tämä on osa laajempaa kokonaisturvallisuutta. Se, että voimme luotettavasti tietää kiinteistöjen omistuksesta, on yksi yhteiskunnan vakauden peruspilareita. Samalla kun hallitus huolehtii lainsäädännön nykyaikaistamisesta, se myös vahvistaa järjestelmän jatkuvuutta ja osaamisen siirtoa. Kaupanvahvistajien ikärajan korottaminen on käytännöllinen ja vastuullinen ratkaisu. Kokeneiden ammattilaisten osaaminen säilyy käytössä pidempään, ja kansalaisille taataan palveluiden saatavuus myös haja-asutusalueilla. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on esimerkki hallituksen kuntia helpottavasta ja turvallisuutta vahvistavasta työstä. Sääntelyä nykypäiväistetään, mutta samalla huolehditaan siitä, että kansallinen turvallisuus ja luottamus omistusoikeuteen säilyvät vahvoina. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+15.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-02T18:18:43,2025-12-02T18:21:23,Käsitelty,1.1 2025_119_193,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta vuosina 2026–2028>>>Hallituksen esitys HE 82/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 7/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 18. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu. Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+18.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_119_194,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta vuosina 2026–2028>>>Hallituksen esitys HE 82/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus ja luottamus ovat toimivan demokratian edellytys. Meillä on velvollisuus tunnistaa historian vääryydet ja kantaa vastuuta niiden käsittelystä. Hallituksen esityksellä kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessista tavoitellaan juuri tätä. Tavoite on rakentaa reilumpaa ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa yhdenvertaisesti. Kyse on halusta parantaa kuurojen ja viittomakielisten asemaa, vahvistaa heidän oikeuksiaan ja ennen kaikkea rakentaa luottamusta, luottamusta siihen, että suomalaisessa yhteiskunnassa jokainen tulee kuulluksi myös silloin, kun puhumme hiljaisuudessa. Arvoisa puhemies! Totuus- ja sovintoprosessi perustuu avoimuuteen ja vapaaehtoisuuteen. Nyt tälle prosessille halutaan selkeämmät sävelet. Esityksessä tunnistetaan tarve itsenäiselle ja riippumattomalle sihteeristölle, jonka tehtävänä on kerätä ja käsitellä tietoa kuuroihin ja viittomakielisiin kohdistuneista oikeudenloukkauksista ja syrjinnästä. Tiedon keruulle ja sen käsittelylle luodaan laissa selkeät rajat ja yhteiset pelisäännöt, jotta tietoa voidaan kerätä turvallisesti. On tärkeää, että kuulluksi tulemisen mahdollisuus on turvattu luottamuksellisesti ja ihmisarvoa kunnioittaen. Nämä säännökset on rakennettu niin, että yksilön yksityisyys ja tietosuoja ovat keskiössä, mikä on ensiarvoisen tärkeää. Tiedon kerääminen ja dokumentointi, kuulemiset, ehdotukset sovinnon rakentamiseksi, kaikki nämä, luovat pohjaa sille, että kuurojen ja viittomakielisten kokemaa epäoikeudenmukaisuutta voidaan aidosti ymmärtää ja korjata. Arvoisa puhemies! Tämän prosessin onnistuminen ei ole vain hallinnollinen kysymys, se on myös arvovalinta. Näytämme tällä esityksellä, että suomalainen yhteiskunta ei käännä selkäänsä menneille virheille vaan on valmis kohtaamaan ne avoimesti ja kunnioittavasti. Esityksessä on kyse myös luottamuksen palauttamisesta instituutioihin. Yhdenvertaisuuden varmistaminen on tärkeä osa kansallista kokonaisturvallisuuttamme. Kun kaikki kansalaiset voivat kokea osallisuutta, luottamusta ja reiluutta, yhteiskuntamme on vahvempi ja kestävämpi. Toivon, että eduskunta suhtautuu tähän tärkeään esitykseen vakavasti ja arvokkaasti. Meillä on mahdollisuus osoittaa, että oikeudenmukaisuuteen ja yhdenvertaisuuteen tähtäävät toimet eivät jää puheen tasolle vaan muuttuvat konkreettisiksi teoiksi. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+18.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-02T18:23:12,2025-12-02T18:27:35,Käsitelty,1.1 2025_119_195,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta vuosina 2026–2028>>>Hallituksen esitys HE 82/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+18.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_196,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta vuosina 2026–2028>>>Hallituksen esitys HE 82/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä oli meillä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, ja tämän mietinnön käsittely siellä oli erittäin yksituumaista ja kaiken kaikkiaan erittäin hyvä kokemus lainvalmistelusta. Tällähän nyt tarkoitetaan säädettäväksi määräaikainen laki kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta, joka lähti liikkeelle viime kaudella. Edustaja Harakka oli tässä aloitteellinen, ja tämä lähti sieltä liikkeelle, ja olemme nyt tässä vaiheessa. Edustaja Harakkaa ja tämän lain valmistelua täytyy kiittää, että tässä kohtaa pääsemme nyt sitä jo käsittelemään. Tässä on tarkoitus luoda puitteet tälle prosessille ja sitten määritellä tietojen keräämisestä, käsittelystä, arkistoinnista ja sihteeristön asemasta ja niin poispäin, eli luodaan se puite, jolla tämä totuus- ja sovintoprosessi saadaan vietyä maaliin. Sitten kun tässä on tapahtunut näille ryhmille oikeudenloukkauksia ja syrjimistä, niin nyt ne tiedot kerätään ja käsitellään, ja sitten määritellään se kokonaisuus, kuka niihin tietoihin pääsee käsiksi ja kuinka ne sitten arkistoidaan niin, että ne pystytään anonyymisti käsittelemään myöskin sitten myöhemmin, eli tämä kokonaisuus on nytten tässä meillä käsittelyssä. Tämä on valiokunnassa saanut erittäin paljon kiitosta tähän prosessiin osallistuneilta. Tässä on huomioitu suomalaisten kuurojen ja viittomakielisten neljä eri kieltä, eli suomalainen viittomakieli, suomenruotsalainen viittomakieli, suomi ja ruotsi, ja sillä tavalla tätä on viety eteenpäin. Se, mikä tässä on huomionarvoista, on se, että tämä on ollut koko ajan yksimielinen prosessi. Kiitosta tuli valmistelun osalta siitä, että he ovat saaneet itse osallistua tämän lain sisällön kokoamiseen ja tekemiseen. Voi sanoakin, arvoisa puhemies, että jos tulee jatkossa tällaisia vastaavia tapauksia, joita pitää selvittää, niin tästä saadaan oiva esimerkki siihen, miten tämmöisiä tilanteita pystytään myöhemmin käsittelemään ja laittamaan ne sellaiseen tilanteeseen, että ne tulevat asianmukaisesti sitten jatkokäsiteltyä. Tämä oli erinomainen työ, ja sitten voin sanoa sen, että niin hallitus- kuin oppositiopuolueita täytyy kiittää, että tässä on päästy yksimieliseen tulokseen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+18.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-02T18:27:35,2025-12-02T18:30:35,Käsitelty,1.1 2025_119_197,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta vuosina 2026–2028>>>Hallituksen esitys HE 82/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+18.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_198,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta vuosina 2026–2028>>>Hallituksen esitys HE 82/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 7/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys, jossa ehdotetaan säädettäväksi määräaikainen laki kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta. Tässä laissa säädetään kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin sihteeristöstä ja sen tehtävistä, tietojen keräämisestä, käsittelystä, sihteeristön tiedonsaantioikeuksista, rekisterinpitäjyydestä, arkistoinnista ja toiminnan päättymisestä. Tämä hallituksen esitys perustuu Petteri Orpon hallituksen antamaan tiedonantoon yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tässä tiedonannossa linjataan kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta. Tämä totuus- ja sovintoprosessi on Suomen valtion ja kuurojen ja viittomakielisten yhteisön yhteinen prosessi. On tärkeää, että oikeudenloukkausten ja syrjinnän ennaltaehkäisemiseksi tehdään kaikki Suomessa, ja tämä hallitus on myös siihen sitoutunut. On tärkeä kuulla ja nähdä jokainen hiljainenkin, ja tämän lakiesityksen tarkoituksena on juurikin se. Tämä laki on erittäin kannatettava, ja kuten edelliset puhujat ovat puheenvuoroissaan todenneet, työ- ja tasa-arvovaliokunta on yksimielisenä antanut tästä mietintönsä, ja muun muassa asiantuntijoiden esitykset ovat olleet sillä tavalla kiitollisia, että tämä lakiesitys on saanut myönteistä palautetta ja myös kiitosta. Eli on hienoa, että tämä esitys on nyt tällä hallituskaudella viety eteenpäin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+18.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2025-12-02T18:30:35,2025-12-02T18:32:21,Käsitelty,1.1 2025_119_199,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta vuosina 2026–2028>>>Hallituksen esitys HE 82/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+18.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_200,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta vuosina 2026–2028>>>Hallituksen esitys HE 82/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme käsittelemässä täällä hallituksen esitystä, joka luo perustan kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessille. Menneisyydessä kuuroihin on kohdistunut vakavia loukkauksia niin Suomessa kuin maailmallakin. Nämä toimet ovat olleet räikeässä ristiriidassa perusoikeuksien kanssa. Nyt tässä käsittelyssä oleva totuus- ja sovintoprosessi on askel kohti oikeudenmukaisuutta ja luottamuksen palauttamista. Kuten tässä esityksessä ja mietinnössä todetaan, prosessi toteutetaan neljällä kielellä ja siihen sisältyy psykososiaalinen tuki, jotta osallistuminen on aidosti mahdollista. Arvoisa puhemies! Meillä on velvollisuus varmistaa, että menneisyyden virheet eivät toistu ja että Suomessa jokaisella on aidosti mahdollisuus elää täysivaltaisena yhteiskunnan jäsenenä ilman pelkoa syrjinnästä. Haluan lämpimästi kiittää hallitusta tämän esityksen tuomisesta eduskuntaan sekä myöskin valiokuntaa siitä, että tämä mietintö on hyväksytty yksimielisesti.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+18.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-12-02T18:32:22,2025-12-02T18:33:26,Käsitelty,1.1 2025_119_201,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 19. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu. Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+19.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_119_202,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yrittäjyys on Suomen kasvun selkäranka. Hallitus on antanut eduskunnalle käsiteltäväksi esityksen yrittäjän eläkelain voimaantulosäännöstä sekä kriisinhallintatehtävissä palvelleiden henkilöiden psyykkisen tuen korvattavuudesta. Tämä on vastuullista ja yrittäjämyönteistä talouspolitiikkaa, jota hallitus toteuttaa myös vuoden 2026 talousarvion yhteydessä. YEL-työtulojen tarkistukseen liittyvä 4 000 euron korotuskatto ulotetaan koskemaan myös niitä yrittäjiä, jotka ovat aloittaneet toimintansa vuosina 2023—2025. Tällä muutoksella parannetaan yrittäjien yhdenvertaisuutta ja kohtuullistetaan äkillisiä kustannusnousuja. Yrittäjyyteen liittyy aina riskejä, mutta yhteiskunnan tehtävä ei ole lisätä niitä omalla byrokratialla tai kohtuuttomilla hyppäyksillä. Meidän on turvattava, ennakoitava ja kannustettava toimintaympäristöä suomalaisille yrittäjille. Tämä esitys tukee mahdollisuutta kasvaa, investoida ja työllistää ilman, että sosiaaliturvamaksujen äkillinen nousu murskaa kehityksen alkuvaiheessa. Arvoisa puhemies! Esitys sisältää myös tärkeän parannuksen kriisinhallintatehtävissä palvelleiden henkilöiden tukemiseen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on viisaasti esittänyt, että psyykkisen tuen ja hoidon korvausaikaa pidennetään kahden vuoden sijasta kolmeen vuoteen. Tämä on inhimillinen, perusteltu ja kohtuullinen tarkennus, joka tunnistaa palveluksen todelliset vaikutukset vasta myöhemmin ilmentyvine oireineen. Kriisinhallintatehtävissä toimineet ovat kantaneet harteillaan raskasta vastuuta Suomen ja kansainvälisen turvallisuuden puolesta, usein vaikeissa ja vaarallisissa olosuhteissa. On oikein ja velvollisuutemme, että suomalainen yhteiskunta seisoo heidän rinnallaan myös palveluksen jälkeen ja huolehtii tukemisesta silloin, kun avun tarve ilmenee. Tämä osoittaa, että Suomi kantaa vastuunsa heistä, jotka ovat toimineet turvallisuutemme hyväksi myös rajojemme ulkopuolella. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on hyvä esimerkki hallituksen selkeästä linjasta: yrittäjyyttä tuetaan, vastuuta kannetaan ja oikeudenmukaisuutta vahvistetaan. Kun rakennamme tulevaa kasvua ja vakaata taloutta, yrittäjien aseman parantaminen ei ole vain talouskysymys. Se on tulevaisuuskysymys koko Suomelle. Ennakoitavat kustannukset, oikeudenmukainen kohtelu ja selkeä näkymä tulevaan ovat edellytyksiä sille, että uutta syntyy ja olemassa oleva kasvaa. Tässä mielessä tämä lakimuutos on tärkeä viesti suomalaisille yrittäjille. Teidän työpanoksenne ja riskinottonne ovat tärkeitä, ja me seisomme rinnallanne. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+19.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-02T18:34:06,2025-12-02T18:38:33,Käsitelty,1.1 2025_119_203,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+19.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_204,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat, käsittelyssä on laki yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain 11 §:n muuttamisesta. Haluan puheenvuorossani keskittyä kriisinhallintatehtävässä annetun lain 11 §:n muuttamiseen. Tässä laissa esitetään, että psyykkisen tuen tai hoidon korvausaikaa pidennetään yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen. Lakiesityksessä aika oli ensin kaksi vuotta, mutta valiokunta on päättänyt pitkällisen pohdinnan jälkeen, että se voi olla myös kolme vuotta. Tämä on silloin sama kuin Kelan kuntoutusterapian enimmäisaika. Kustannuksia tällä esityksellä todetaan olevan noin 60 000 euroa per vuosi. Arvoisa puhemies! Vuonna 2024 uutisoitiin Ylen toimesta, että kymmeniä rauhanturvaajia hakeutuu psykiatriseen hoitoon ja sen tarpeeseen palveluun liittyvien syiden vuoksi. Rauhanturvaajaliitto on kertonut, että vertaistukipuhelimeen soittaa yhä useammin vaikeiden asioiden kanssa painiva henkilö. On asioita, jotka liittyvät operaatioaikaan, ja niistä täytyy päästä keskustelemaan tai päästä psyykkisen tuen piiriin. Suomessa on noin 50 000 kriisinhallintaveteraania, ja suurin osa heistä selviää kokemuksistaan hyvin ja pärjää elämässään. Näin kerrottiin Ylen uutisessa. Mutta on myös tapahtumia, tapaturmia, vahinkoja, joihin tarvitsee apua, ja henkisen tuen tarve on tärkeää. On tärkeää myös, että näissä tilanteissa on alan kokemuksen omaavia terapeutteja tarjolla eli psykoterapeutteja ja psykologeja. Heitä tarvitaan, ja on hyvin tärkeää, että heitä koulutetaan ja palkataan myös näihin tärkeisiin tehtäviin. Arvoisa puhemies! Vuonna 2017 rauhanturvaajat saivat lain, jolla kriisinhallinnassa toimivat saivat korvauksia mahdollisista tapaturmista, vammautumisesta, jopa kuolemantapauksesta lähiomainen oli saava korvausta. Vastaavaa lakia ei silloin asevelvollisuutta suorittaville henkilöille ollut, ja haluan mainita muutaman sanan suomalaisten asevelvollisten ja varusmiesten tilanteesta. Tein tuolloin lakialoitteen, joka käsiteltiin vuonna 2017 eduskunnassa ja jossa esitin, että nämä samat korvaukset kuuluisivat myös asevelvollisuutta suorittaville tai heidän läheisilleen, jos siellä asevelvollisuutta suorittaessa tapahtuu joku tapaturma, vammautuminen tai jopa kuolemantapaus. Olikin ilo, että tämä lakialoite sai suuren kannatuksen ja se eteni lakiin saakka. Vuonna 2019 tuotiin laki, jossa myös suomalaiset asevelvollisuutta suorittavat varusmiehet ja vapaaehtoista asevelvollisuutta suorittavat henkilöt saivat samanlaisen lain suojan. Sinne kuuluu myös tämä henkisen järkytyksen reaktio, eli tämä psykiatrinen ja psykologinen tuki myös heille. Arvoisa puhemies! Haluan myös kantaa huolta ja nostaa esiin huoleni siitä, mitä suomalaisissa varuskunnissa tapahtuu. Olen äärettömän järkyttynyt niistä lukuisista ja monista tapaturmista, vahingoista, jopa kuolemantapauksista, joita asevelvolliset kohtaavat siellä lakisääteistä asevelvollisuuttaan suorittaessaan. Minusta on jotenkin järkyttävää, että kun rauhan aikana nuori ihminen menee armeijaan ja suorittaa sitä lakisääteistä velvollisuuttaan, niin hänelle tapahtuu siellä vakava tapaturma tai vammautuminen. Me muistamme, että Säkylässä on varusmies jäänyt kuorma-auton alle, Kuhmossa juurikin varusmies on menehtynyt, Puolustusvoimien kuorma-auto ajoi ojaan juurikin viikonloppuna Raaseporissa. Muistamme myös Raaseporin tasoristeysonnettomuuden, jossa menehtyi nuoria ihmisiä. Meidän tulee tehdä kaikkemme täällä eduskunnassa, että asevelvollisten, niin lakisääteisessä kuin myös näissä kriisinhallintatehtävissä toimivien, turvallisuus on turvattu, ja hallituksena myös toimia sen eteen, että korvauskäytännöt ovat kohdallaan, ja henkilöiden, jotka näissä tilanteissa mahdollisesti loukkaantuvat, vammautuvat tai jopa menehtyvät, läheisiä ei unohdeta eikä jätetä, vaan he saavat sen tuen, mitä he tarvitsevat. Asevelvollisuuden ja kriisinhallinnan tehtävissä on paljon tehtävää, ja toivon, että pidämme huolen heistä kaikista. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+19.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2025-12-02T18:38:37,2025-12-02T18:43:44,Käsitelty,1.1 2025_119_205,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+19.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_206,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on kysymys pienestä yrittäjäeläkelain tarkennuksesta siinä, että voidaan kohtuullistuttaa näitä eläkemaksuja ja voidaan varautua siihen 1.1.23 jälkeen alkaneitten yrittäjien osalta. Tämän vaikutus on merkittävä. Se, minkä takia pyysin puheenvuoron, liittyy siihen, että tänä päivänä juuri julkaistiin Eläketurvakeskuksen tekemänä tilasto, jossa yrittäjäeläketulo vuonna 2022 oli 22 500 euroa ja sitten yrittäjätoimen ansiotulo on 36 500. Siinä on noin 14 000:n ero, ja tämä kertoo siitä, että YEL-vakuutusmaksu ja -tulo eivät vastaa sitä, mitä todellisesti tulee tuloja. Ja sitten tässä on vielä semmoinen huomattava piirre, että tämä ero kasvaa, mitä suuremmaksi yrittäjätulo kasvaa, eli YEL-vakuutusmaksu ei seuraa YEL-työtuloa. Mutta se ongelma on toisessakin päässä, eli siellä tulokymmenyksen kahdella alimmalla luokalla tämä YEL-tulo on korkeampi kuin ne todelliset tulot. Eli näiltä pienituloisilta yrittäjiltä peritään vakuutusmaksua tietyllä tavalla enemmän kuin todellisuudessa pitäisi tehdä. Nyt on hyvä, että Jukka Rantalalta tulee tämän viikon perjantaina esitys. Ministeriö on ilmeisesti käynnistänyt jo pienituloisten yrittäjien osalta tämän uudistuksen. Toivoisinkin, että aika nopeasti päästäisiin siihen tilanteeseen, että yrittäjien todelliset työtulot vaikuttavat siihen YEL-tasoon suoraan, ja sitten niin, että tätä alivakuuttamista ei tule, koska sen alivakuuttamisen maksaa valtio, ja meillä on nyt sellainen tilanne, että näiden YEL-vakuutuksien valtionosuus on kasvanut 82 miljoonasta 560 miljoonaan kymmenessä vuodessa eli seitsemänkertaiseksi. Valtiolla ei yksinkertaisesti ole varmasti varaa tällaiseen kasvukulmaan, ja muutenkin tämä vakuuttaminen pitäisi tehdä asianomaisten yrittäjien omasta toimesta. Tämä on yksi huojennus nyt tässä vaiheessa, mutta pitää tehdä iso uudistus, jossa päästään todellisiin tuloihin, ja sitten tämän YEL-tulon pitää olla yhdenmukainen. Silloin me ollaan oikealla vakuuttamisen tiellä. Siinä mielessä viedään näitä eteenpäin ja odotetaan nopeita ratkaisuja tämän asian osalta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+19.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-02T18:43:44,2025-12-02T18:46:50,Käsitelty,1.1 2025_119_207,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+19.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_208,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen ensimmäinen osa koskee yrittäjän eläkelain voimaantulosäännöksen muutosta. Hallituksen esitys tuo tarkennuksen, jolla varmistetaan, että eri ajankohtina aloittaneet yrittäjät ovat yhdenvertaisessa asemassa. Tämä muutos sinänsä on varsin perusteltu, sillä se korjaa näitä aiempia puutteita. Mutta varsinaisesti pyysin puheenvuoron puhuakseni hallituksen esityksen toisesta osiosta, joka koskee kriisinhallintatehtävissä palvelevien psyykkisen tuen korvausaikaa. Tässä ehdotuksessa pidennetään tätä korvausaikaa, ja kuten täällä kuultiin, valiokunnassa on pidetty tarpeellisena muuttaa korvausaikaa jopa pidemmäksi kuin hallituksen esityksessä, joka on kaksi vuotta. Puolustusvaliokunta on tälläkin kaudella aika monessa kohtaa käsitellyt tätä epäkohtaa. Koska kriisinhallintatehtävät voivat aiheuttaa pitkäkestoisia psyykkisiä oireita, jotka eivät aina ilmene heti palveluksen päätettyä, niin valiokunta on ollut huolissaan siitä, kuinka pystytään pitämään huolta siitä, että nämä oireet tulevat hoidetuiksi myös sitten, vaikka ne ilmenevätkin pidemmän ajan kuluttua kotiutumisesta. Nyt tämä hallituksen esitys todellakin vastaa tähän valiokunnan huoleen siltä osin. Meidän pitää pitää huolta niistä henkilöistä, jotka ovat meidän lähettäminä kansainvälisissä operaatioissa. Nostaisin esiin myös sen, että myöskin Suomen Rauhanturvaajaliitto on ollut todella huolissaan kriisinhallintaveteraanien kuntoutustoiminnasta. Myöskin puolustusvaliokunnassa tätä asiaa on käsitelty paljon. Olemme pyrkineet kiirehtimään sitä, että Suomeen perustettaisiin kriisinhallintaveteraanien keskus, jossa tätä vertaistukitoimintaa voitaisiin aiempaa paremmin toteuttaa. Nostan nyt tässä yhteydessä myöskin sen esiin, että tämä olisi erittäin tarpeellista, nyt vielä kun muistetaan, että kun Suomi on osa liittokuntaa, niin on täysin mahdollista, että jatkossa meillä on myös laajemmin henkilöitä osallistumassa erilaisiin operaatioihin, ja siltäkin osilta meidän pitää varmistaa, että kaikki nämä tukitoimet ovat kunnossa.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+19.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-12-02T18:46:50,2025-12-02T18:49:15,Käsitelty,1.1 2025_119_209,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+19.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_210,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sotiemme veteraaneja on enää alle 1 200 elossa ja sotainvalideja alle 200. Olemme ikuisesti kiitollisia joka päivä, myös muulloin kuin itsenäisyyspäivän aattona, veteraaniemme ja kotijoukkojen uhrauksista, Suomen itsenäisyyden saavuttamisesta ja säilyttämisestä. Meillä on myös tänä päivänä kriisinhallintaveteraaneja. Heidän tukemisensa tulevaisuudessa on myös turvattava. Tämä hallituksen esitys edistää tätä asiaa. Niin ikään hallituksen esityksessä on yrittäjän eläkelaki esillä. Se kaipaa parannusta kipeästi, ja tämä esitys on pieni mutta tärkeä askel parempaan.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+19.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-12-02T18:49:15,2025-12-02T18:50:20,Käsitelty,1.1 2025_119_211,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+19.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_212,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 130/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 24/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on sillä tavalla mielenkiintoinen ristiriita olemassa, että vakuutusturva määrittelee ja vakuutusmaksut määrittelevät ja myöskin se YEL-tulo määrittelee sen myöhemmän eläkkeen yrittäjälle. Toisaalta nyt kun maksetaan liian pientä vakuutusmaksua, niin sitten oma eläke on eläkeiässä todella pieni. Nyt näitten tulojen, jotka ovat todellisia ansiotuloja, ja YEL-tulojen pitäisi olla käsi kädessä, ja siinä mielessä tämä kokonaisuus pitäisi saada ratkaistua. Sitten kun katsotaan, mitä ne ehdotukset aikanaan tulevat olemaan Jukka Rantalan esityksessä, niin varmasti siinä mennään niihin todellisiin tuloihin. Ja nyt kun STM:stä kuulin — tänään uutisten mukaan — että siellä myös mietitään kahden alimman tulokymmenyksen ratkaisua, jotain ratkaisua siihen, että se vastaisi todellisia tuloja, niin se varmaan pitää koko ketjussa tehdä. Mutta sitten kun tässä kuuntelee yrittäjien toiveita, niin yrittäjät toivovat nimenomaan pienempiä vakuutusmaksuja. Pienemmillä vakuutusmaksuilla ei saa parempaa eläketurvaa, koska se vakuutusperiaate pitää myöskin pystyä tässä todentamaan. Ja sitten tässä vakuutusjärjestelmässä on vielä se iso ongelma, että tätä ei ole rahastoitu alun perinkään. Siinä mielessä sitä vakuutusmaksua ei ole silloin kerätty, että saataisiin rahastoitua, niin että täällä on paljon tehtävää tämän YEL-vakuuttamisen osalta. Sitten yhteiskunta ei voi pelkästään kantaa yrittäjän puolesta tätä vakuuttamista. Tämä tulee olemaan varmasti lähiaikoina meillä iso keskustelunaihe Suomessa, se, kuinka yrittäjän vakuutusturva tehdään eläketurvan varalle. — Kiitos. ", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+19.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-02T18:50:20,2025-12-02T18:52:20,Käsitelty,1.1 2025_119_213,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 20. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu. Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+20.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_119_214,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään lakiesitystä, joka parantaa omaishoitajien ja perhehoitajien asemaa. Tämä esitys on erittäin tärkeä. Myöskin moni hyvinvointialue käsittelee parhaillaan talousarviossaan omaishoitoa. Vuoden 2026 alusta omaishoidon tuen vähimmäishoitopalkkio nousee 530 euroon kuukaudessa ja raskaan siirtymävaiheen palkkio 966 euroon. Lisäksi toimeksiantosuhteisten perhehoitajien turvaa vahvistetaan. Jos pitkäaikainen perhehoito päättyy ennakoimattomasti perhehoitajasta riippumattomasta syystä, maksetaan irtisanomisajan korvauksen lisäksi yhden kuukauden hoitopalkkion suuruinen lisäkorvaus, yhteensä pääsääntöisesti kolmen kuukauden palkkio. Arvoisa puhemies! Omaishoitajat tekevät korvaamatonta työtä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Heidän panoksensa säästää yhteiskunnalta kymmeniätuhansia euroja per hoitosuhde ja jopa miljardeja euroja vuodessa. Ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveyshuolto ei yksinkertaisesti kestäisi. Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitajaa, ja heidän työnsä mahdollistaa sen, että iäkkäät ja pitkäaikaissairaat voivat asua kotona pidempään. Tämä vähentää muiden palvelujen kuormitusta ja hillitsee sotekustannuksia. Vaikka korotus on maltillinen, se osoittaa, että omaishoito ja perhehoito nähdään arvokkaana osana suomalaista hyvinvointia. Samalla on muistettava, että pelkkä palkkio ei riitä. Lakisääteisten vapaiden toteutuminen on turvattava ja palvelusetelien arvo on saatava riittäväksi, jotta omaishoitajat voivat todella pitää ansaitut vapaansa. Hyvinvointialueiden on huolehdittava terveystarkastuksista, valmennuksesta ja sijaispalveluista. Työssäkäyvien omaishoitajien erityistarpeet on tunnistettava, ja vertaistuen merkitys on suuri. Omaishoidon kokonaisuudistus tulee toteuttaa ja hyvinvointialueiden käytänteet saattaa tasavertaisiksi omaishoidon kriteerien suhteen. Arvoisa puhemies! Omaishoito vahvistaa perheiden hyvinvointia ja koko yhteiskunnan kestävyyttä. Meidän on pidettävä omaishoitajien arki jatkuvasti esillä ja varmistettava, että he jaksavat. Tämä lakiesitys vie kehitystä oikeaan suuntaan, mutta työtä on vielä jatkettava, jotta omaishoito säilyy hoitomuotona ja inhimillisenä vaihtoehtona. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+20.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-12-02T18:52:57,2025-12-02T18:56:02,Käsitelty,1.1 2025_119_215,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+20.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_216,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kunnioitetut omaishoitajat! Omaishoito ei ole sivurooli hyvinvointiyhteiskunnassamme. Tällä hallituksen esityksellä tuolle tärkeälle työlle annetaan nyt selkeämpi ja oikeudenmukaisempi perusta, kun omaishoidon raskaan siirtymävaiheen vähimmäiskorvaus tarkennetaan valiokunnan esityksen mukaisesti tasolle 966 euroa kuukaudessa. Kyse ei ole vain euroista vaan viestistä. Yhteiskunta arvostaa vastuuta, jota omaishoitajat kantavat joka ainoa päivä. Tämä esitys on tärkeä osa vuoden 2026 talousarviota, jossa on tehty selvä ja tärkeä linjaus: omaishoitajien työ nähdään, tunnistetaan ja sitä arvostetaan. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta on suhtautunut esitykseen vakavasti ja vastuullisesti. Se on edellyttänyt valtioneuvostolta tarkkaa seurantaa siitä, kohdistuuko omaishoitoon osoitettu lisärahoitus myös todellisuudessa omaishoitajien palkkioihin niin, että se ei katoa hyvinvointialueiden muihin menoihin. Valiokunta on painottanut, että omaishoidon yhdenvertaisuutta koko maassa on arvioitava. Ei ole oikein, että omaishoitajan asema vaihtelee paikkakunnan mukaan. Lisäksi on edellytetty omaishoitoa koskevan lainsäädännön ja palvelujen kehittämistä niin, että se tukee entistä paremmin niin ikääntyviä kuin työikäisiäkin omaishoitajia ja parantaa omaishoidon houkuttelevuutta tulevaisuudessa. Nämä ovat tärkeitä huomioita, joiden eteen voimme jatkossa tehdä töitä. Arvoisa puhemies! Tämä kokonaisuus merkitsee ennen kaikkea selkeyttä: selkeyttä omaishoitajan asemalle, selkeyttä oikeuksiin ja selkeyttä siihen, miten yhteiskuntamme suhtautuu niihin, jotka kantavat vastuuta lähimmäisestään. Omaishoitajat tekevät lähimmäisenrakkauden työtä, jota mikään järjestelmä ei voisi kokonaan korvata. On oikein, että tulevan vuoden talousarviossa tämä työ tunnustetaan entistä vahvemmin ja että me tässä salissa seisomme heidän rinnallaan myös tekojen emmekä vain sanojen tasolla. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+20.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-02T18:56:14,2025-12-02T18:59:42,Käsitelty,1.1 2025_119_217,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,"Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+20.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_218,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Käsittelyssä on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta. Tässä lakiesityksessä esitetään nostettavaksi ensi vuoden eli vuoden 2026 alusta omaishoidon tuen vähimmäishoitopalkkio 472 eurosta 530 euroon kuukaudessa ja raskaan siirtymävaiheen palkkio 966 euroon. Samalla myös perhehoitajien turvaa parannetaan. Jos pitkäaikainen perhehoito päättyy ennakoimattomasti perhehoitajasta riippumattomasta syystä, hänelle maksetaan irtisanomisajan korvauksen lisäksi yhden kuukauden hoitopalkkion suuruinen lisäkorvaus, yhteensä siis pääsääntöisesti kolmen kuukauden palkkio. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset lunastavat nyt hallituksessa niitä lupauksia, joita ihmisille olemme antaneet. Tuemme omaishoitajia kaikissa tilanteissa, niin omais- kuin perhehoitajia, ja teemme kaikkemme, jotta heidän tilanteensa paranevat ja edellytykset toimia omaishoitajana tai perhehoitajana paranevat. Omaishoito säästää yhteiskunnalta kymmeniätuhansia euroja vuodessa per hoitosuhde. Sitä ei kuitenkaan tehdä ansaintatarkoituksessa, sitä tehdään sydämellä oman läheisen hyvinvoinnin ja hoitamisen eteen, ja omaishoitajat ansaitsevatkin toimivan järjestelmän. Arvoisa puhemies! Lisäksi, että tämä valiokunnan mietintö on yksimielinen ja asia on äärettömän tärkeä ja hyvä, valiokunta vielä korostaa omaishoitajien tilanteen parantamista kolmella erillisellä lausumalla, joissa pyydetään, että eduskunta edellyttää, että seurataan omaishoidon tukeen osoitettavan lisärahoituksen kohdentamista hyvinvointialueilla sen arvioimiseksi, kohdentuuko lisärahoitus tosiasiallisesti omaishoidon tuen palkkioihin. Lisäksi pyydetään selvitettäväksi, miten omaishoidon yhdenvertainen saatavuus toteutuu koko maassa. Ja vielä kolmantena on se, että omaishoitoa koskevaa lainsäädäntöä ja siihen kytkeytyvää palvelu- ja etuusjärjestelmää tulee kehittää niin, että ne tukevat nykyistä paremmin niin ikääntyneiden kuin työikäisten omaishoitajien jaksamista ja hyvinvointia sekä lisäävät omaishoidon kannustettavuutta. Arvoisa puhemies! Tein vuonna 2019 eduskunnassa lakialoitteen työsopimuslain muuttamisesta, ja siihen sisältyi se ehdotus, että työssäkäyvät henkilöt voisivat helpommin jäädä hoitamaan läheistään tai omaistaan, mikäli tällainen tilanne tulisi. Se voi olla esimerkiksi saattohoitotilanne, äkillinen sairastuminen tai muu vastaava tilanne. Esitykseni sisältö oli se, että työntekijällä olisi oikeus vapaaseen, ei ainoastaan työnantajalla pyrkimys järjestää tällainen vapaa työntekijöille. On erittäin tärkeää, että myös työssäkäyvät omaishoitajat voivat osallistua läheisensä hoitamiseen. Se on eettisesti oikein, sillä kukapa meistä ei tuntisi niitä tilanteita, että töissä pitää olla ja töihin pitää lähteä mutta läheinen on siellä omassa kodissaan vaativankin tuen ja avun tarvetta vailla ja itse ei voi mennä häntä auttamaan. On hyvä, että nykylaissa on viiden vuorokauden oikeus työntekijällä olla vapaalla hoitamassa sitä läheistään. Se on sinne jossakin vaiheessa saatu, mutta sitä, onko se riittävä, on hyvä meidän jokaisen pohtia. Erityisesti haluan nostaa esille saattohoitotilanteet, joissa läheisen apu, tuki ja turva on kaiken a ja o sen sairastuneen ihmisen rinnalla siellä kotona. Toivonkin, että niin työnantajat kuin me päättäjät täällä eduskunnassa teemme kaikkemme sen eteen, että nämä asiat toteutuisivat. Pidän tärkeänä sitä, että saattohoitolainsäädäntö etenee. Olen siitäkin tehnyt lakialoitteen ja pidän sitä yhtenä tärkeimpänä asiana, mitä sosiaali- ja terveyspolitiikassa myös tällä loppukaudella tulee edistää. Subjektiivinen oikeus saattohoitoon tulee kirjata lainsäädäntöön, ja siihen tulee antaa kaikki mahdollisuudet myös läheiselle osallistua henkilön tukemiseen. Olemme ihmisiä ja tarvitsemme myös sydämellä tehtyä lainsäädäntöä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+20.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2025-12-02T18:59:46,2025-12-02T19:04:53,Käsitelty,1.1 2025_119_219,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+20.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_220,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Omaishoitajat tekevät äärimmäisen arvokasta työtä paitsi inhimillisestä näkökulmasta myös julkisen talouden kustannusten kasvun näkökulmasta, ja on todella tärkeää, että täällä on nyt käsittelyssä tämä esitys omaishoitajien taloudellisen tilanteen parantamisesta ja omaishoidon kehittämisestä. Tässä esityksessä ollaan siis pienentämässä hyvinvointialueiden välisiä eroja ja vahvistamassa omaishoitajan taloudellista asemaa vahvistamalla omaishoidon tuelle vähimmäispalkkion korotus. Tämän eduskuntakäsittelyn aikana itsellenikin on tullut paljon yhteydenottoja, joissa on nostettu esiin aika lailla niitä ajatuksia, joita myös sosiaali- ja terveysvaliokunta mietinnössään nostaa. Poimin täältä nyt yhden, josta on viime päivinä eniten tullut palautetta, ja täällä mietinnössäkin on todettu, että tämä asia on tullut esiin myös kuulemisissa. Tämä liittyy tähän omaishoidon tuen hoitopalkkion vaikutukseen omaishoitajan muuhun sosiaaliturvaan. Eli kun tässä on nyt tällä hallituskaudella tehty paljon muutoksia tähän sosiaaliturvajärjestelmään, niin ne ovat jo osaltaan vaikuttaneet monen omaishoitajan taloudelliseen tilanteeseen, koska tämä on semmoinen väestöryhmä, jonka on tämän hoitovastuun vuoksi mahdollisesti hyvin vaikea ottaa vastaan sitten kokoaikaista työtä. Olen myöskin samaa mieltä siitä, kun valiokunta on nostanut täällä erikseen esiin, että pidetään tärkeänä sitä, että tämä nyt tuleva palkkion korotus ei pienentäisi toimeentulotuen määrää, koska se voisi johtaa siihen, että tällainen omaishoitaja, joka on toimeentulotuella, ei hyödy tästä vähimmäispalkkion korotuksesta. Valiokunta on tosiaan täällä mietinnössään todennut, että pitäisi selvittää mahdollisuutta, että omaishoitajien palkkio tulisi etuoikeutetuksi tuloksi muissa sosiaaliturvaetuuksissa, ja he ehdottavat, että tätä selvitettäisiin osana parlamentaarista sosiaaliturvan uudistamistyötä. Sitten on ollut tosiaan paljon huolta siitä, kuinka lakisääteiset vapaat tosiasiassa toteutuvat. Täällä on mietinnössäkin todettu, että vain noin puolet sopimuksen tehneistä omaishoitajista pystyy hyödyntämään näitä vapaita, ja jatkossa sitten, jotta omaishoidon kuormittavuus voitaisiin pitää kohtuullisella tasolla, pitää velvoittaa hyvinvointialueita tosiasiallisesti tarjoamaan näitä mahdollisuuksia. On todella tärkeää, että valiokunnan mietinnössä on myöskin näitä lausumia, ja täältä todellakin kolme lausumaa löytyy, ja nyt kun tiedämme, että hyvinvointialueilla on hyvin paljon näitä taloudellisia sopeutuspaineita, on todella tärkeää, että eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää, miten omaishoidon yhdenvertainen saatavuus toteutuu koko maassa ja miten omaishoidon resursointi vastaa alueellisia tarpeita. Erittäin tärkeä lausuma.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+20.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-12-02T19:04:57,2025-12-02T19:08:05,Käsitelty,1.1 2025_119_221,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+20.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_222,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n ja perhehoitolain 12 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 110/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 25/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä omaishoitajan työstä: on erittäin tärkeätä, että kaikki ymmärrämme, kuinka hienosta ja upeasta jutusta on kysymys, koska läheisiä hoidetaan ja yleensä se on aina vaikea tilanne monelta kannalta. Siinä mielessä on hyvä, että tähän luodaan nytten näitä minimimäärittelyjä ja minimihintoja eri tilanteisiin. Kiinnittäisin tässä sellaiseen asiaan huomiota, että eri hyvinvointialueilla ja aikaisemmin kunnissa nämä olivat määrärahasidonnaisia, ja kun ne olivat määrärahasidonnaisia, niin loppuvuonna kaikki eivät saaneet sitä, vaikka olisivat muuten oikeutettuja tähän omaishoidon tukeen. Tavallaan tämä subjektiivinen oikeus — jos on ne edellytykset ja he ovat oikeutettuja saamaan sitä — pitäisi kaikille pystyä sellaisessa tilanteessa turvaamaan, ja tämä määrärahasidonnaisuus on aina rajoittanut sitä. Meillä Pirkanmaalla tämä on sellainen, että kaikki ne, keillä nämä edellytykset täyttyvät, saavat omaishoidon tuen sen tasoisena kuin kulloinkin on kyseessä. Tämä korvaus on yksi osa tätä omaishoitajien tukea, mutta kyllä aika tärkeä osa on se, että omaishoitaja itse myöskin pystyy elpymään siitä tilanteesta ja saa vapaata sillä tavalla, että pystyy vähän palautumaan ja sitten pystyy jatkamaan paremmin. Sen takia nämä sijaisjärjestelyt ja muut vastaavat ovat siinä tosi tärkeitä. Kolmas kysymys on se, minkälaiset muut palvelut tässä on, kuinka on saatavissa niitä terveystarkastuksia tai muita vastaavia tai sitten opastusta ja tukea eri tilanteisiin, kun tämä on kolmiosainen: on se korvaus, sitten oma jaksaminen ja sitten tämä tuki, palvelut, siinä ympärillä. Silloin me ollaan ratkaistu aika monta asiaa, jos nämä kaikki kolme on kunnossa ja sitten meillä olisi kaikille niille henkilöille, jotka täyttävät nämä edellytykset, saatavissa tämä omaishoitajatuki sillä tasolla, mitä siinä tilanteessa kulloinkin niillä edellytyksillä on saatavilla. — Kiitos. ", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+20.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-02T19:08:05,2025-12-02T19:11:11,Käsitelty,1.1 2025_119_223,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 21. asia. Asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Keskustelu ja asian käsittely keskeytettiin tiistaina 25.11.2025 pidetyssä täysistunnossa. — Jatketaan keskustelua. — Edustaja Sarkomaa poissa. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+21.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_119_224,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on siis vuoden 2026 talousarvioesityksen täydentäminen. Hallitus panostaa muun muassa liikenneinfraan, uusiin investointeihin, puolustukseen ja kauan toivottuun, odotettuun omalääkärimalliin, se nyt toteutetaan. Mutta haluan puhua muutaman sanan julkisuudessakin paljon esillä olleesta asiasta. Haluan kiittää hallitusta siitä, että on nähtävissä vahvaa vastuunkantoa luovaa taloutta ja kulttuuria ja erityisesti elokuva-alaa kohtaan. Haluan korostaa yhtä keskeistä muutosta. Hallitus on päätöksessään perunut aiemmat suunnitellut leikkaukset elokuva-alan tuotantotukiin, vaikka taloustilanne on vaikea. Tämä on arvokas päätös, koska elokuva-ala on paljon enemmän kuin viihdettä. Se on merkittävä työllistäjä, osaamis- ja vientiala ja kulttuurinen vaikuttaja. Aiemmin esitetyt suunnitelmat jopa noin 7,8 miljoonan euron leikkauksesta olisivat merkinneet alan tuotantomäärien lähes puolittumista ja 200—300 henkilötyövuoden menetystä. Kun hallitus nyt on löytänyt vaihtoehtoisia säästökohteita ja siten estänyt nämä leikkaukset, se on tehnyt merkitsevästi oikean valinnan luovan talouden, kotimaisen elokuvatuotannon ja lähiliiketoiminnan näkökulmasta. Lisätalousarvioesityksessä hallitus tekee vuoden 2026 tuloslaskelmaan ja menoarvioihin tarkennuksia, jotka vastaavat muuttuneita talous- ja toimintaympäristöjä. Tällainen joustava reagointi on perusteltua ja osoittaa, että hallitus kuuntelee elinkeinoelämää ja kulttuurialaa ja on valmis tekemään korjausliikkeitä. Arvoisa puhemies! Erityiskiitos siitä, että leikkauslinjaa ei ajettu läpi sellaisenaan. Hallitus kuunteli kriittistä palautetta ja muutti suunnitelmia. Tämä on vastuullista päätöksentekoa. Se, että kulttuuri- ja elokuva-ala turvataan tukien kautta, antaa signaalin: Suomi arvostaa luovaa osaamista ja suomalaista tarinankerrontaa. Lisäksi tämä päätös auttaa säilyttämään kulttuurialan työllisyyttä ja alueellista elinvoimaa. Esimerkiksi pienissä teattereissa kotimainen elokuva on merkittävä veturi. Vaikka tämä päätös on erinomainen, alan tulevaisuus edellyttää, että tuet pysyvät riittävinä ja rahoitusmallit pitkäjänteisinä. Pelkästään tilapäinen leikkausten peruuttaminen ei riitä, jos alusta- ja tuotantokustannukset jatkavat nousuaan. On tärkeää sekä kulttuurisesti että taloudellisesti, että kotimainen elokuva-ala pysyy kilpailukykyisenä ja että sen työntekijöille tarjoutuu jatkuvia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja tuotantoihin osallistumiseen. Tämä lisätalousarvio on osoitus siitä, että myös kulttuurinäkökulma on otettu vakavasti osana talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa. Se, että leikkausuhka elokuva-alan tuotantotuista on hylätty, on tärkeä merkki: suomalainen elokuva-ala nähdään investointina, ei pelkkänä kulueränä. Tällä päätöksellä turvaamme paitsi kulttuurista monimuotoisuutta myös uusia työpaikkoja ja kotimaista tuotantoketjua. Totta kai aika moni meistä tietää Sisun, elokuvan Sisu ykkönen. Nyt on tullut Sisu kakkonen. Kyllä me kaikki haluamme varmaan olla ylpeitä ja voimme olla ylpeitä siitä, että Sisu kakkonen niittää mainetta nyt jo Amerikoissa ihan täysillä. Lopuksi vielä toive: Kotimaiset toimijat musiikin saralla — alleviivaan: kotimaiset toimijat —, minä toivoisin, että heidät nähtäisiin voimavarana. He ovat veronmaksajia, ja nämä veroeurot kotimaisilta toimijoilta jäävät kotimaahan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+21.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-12-02T19:11:33,2025-12-02T19:16:11,Käsitelty,1.1 2025_119_225,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+21.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_226,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Talousarvion täydentäminen on toivottu ja odotettu. Se on valinta suunnasta, valinta siitä, mihin Suomi panostaa, mitä se pitää tärkeänä ja miten se varautuu tulevaan. Tässä täydentävässä talousarvioesityksessä katse on käännetty oikeaan suuntaan, pohjoiseen. Oulu ja Pohjois-Pohjanmaa eivät ole Suomen laidalla. Ne ovat yksi maamme tärkeimmistä kasvun ja turvallisuuden keskuksista. Pohjoisen reitit eivät palvele vain alueen ihmisiä vaan koko Suomea ja sen elinkeinoelämää, vientiä, huoltovarmuutta ja turvallisuutta. Juuri siksi panostukset Limingan ja Oulun väliseen kaksoisraiteeseen sekä Oulun ja Haaparannan väliseen raideliikenteeseen ovat sekä liikennepoliittisesti että turvallisuuspoliittisesti merkittäviä. Arvoisa puhemies! Raide- ja tieverkko eivät ole vain liikkumista varten. Ne ovat myös osa kriittistä huoltovarmuutta. Ne varmistavat, että tavarat, polttoaineet, ruoka, lääkkeet ja ihmiset liikkuvat myös silloin, kun tilanne on poikkeuksellinen. Pohjoisen satamien, raideyhteyksien, teollisuuden ja logistiikan toimivuus on osa koko maan kestävyyttä kriiseissä. Samalla täydentävässä talousarviossa esitetyt panostukset jäänmurtokalustoon tukevat arktisten meriväylien toimintakykyä. Ne turvaavat sen, että merikuljetukset pysyvät käynnissä ympäri vuoden. Tämä on ratkaisevan tärkeää Suomen ulkomaankaupalle ja erityisesti Pohjois-Suomelle, jonka elinkeinoelämä nojaa pitkälti kuljetusketjujen sujuvuuteen. Arvoisa puhemies! Kun puhumme huoltovarmuudesta ja turvallisuudesta, emme puhu vain puolustuksesta. Puhumme kokonaisuudesta, jossa yhteiskunnan rakenteet, logistiikka, energiahuolto ja toimivat yhteydet ovat keskiössä. Tässä esityksessä nämä elementit liittyvät toisiinsa selkeästi ja johdonmukaisesti. On tärkeää nähdä, että nämä investoinnit eivät ole vain menoeriä tämän päivän budjetissa. Ne ovat sijoituksia Suomen tulevaisuuteen, sen kilpailukykyyn, kriisinkestävyyteen ja alueelliseen elinvoimaan. Kun vahvistamme Oulun asemaa pohjoisen liikenteen solmukohtana, vahvistamme koko Suomen selkärankaa. Arvoisa puhemies! Haluan lopuksi todeta, että täydentävä talousarvio osoittaa, että pohjoinen Suomi ja sen reitit ymmärretään nyt strategisesti tärkeiksi. Tämä suunta on oikea ja tärkeä myös tulevina vuosina. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+21.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-02T19:16:16,2025-12-02T19:20:31,Käsitelty,1.1 2025_119_227,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaunistola, poissa, edustaja Jari Koskela, poissa, edustaja Kalmari, poissa, edustaja Honkonen, poissa. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+21.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_228,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä täydentävästä esityksestä talousarvioon voin tässä todeta, että tämähän johtuu aika paljon siitä, että kasvua ei ole. Viime viikkojen uutiset kertovat, että olemme taantumassa, ja se kertoo siitä tämänhetkisestä tilanteesta, missä ollaan. OECD taisi tänään arvioida, että meidän kasvu on nolla tälle vuodelle, ja kaikki näyttää siltä, että se aika lailla toteutuu. Työttömyys meillä on korkealla tasolla ja pitkäaikaistyöttömyys erityisen korkealla tasolla. Nämä kaikki näkyvät nytten tässä tilanteessa käänteisesti myös siten, että kun täälläkin 644 miljoonaa otetaan enempi velkaa kuin oli aikaisemmin tarkoitus, ja siinä mielessä ilman tuota asuntorahastoa — 2,3 miljardia — tämä alijäämä on 11,6 miljardia euroa, ja se katetaan ottamalla lisää velkaa. Meillä on aika huono tilanne koko ajan. Mennään huonompiin lukuihin, ja velanotto vain kasvaa ja konkurssit kasvavat. Tässä mielessä toivoisi, että nyt kun tässäkin esitetään, että tehdään näitä tiettyjä investointeja, lisäinvestointeja, joilla sitten saataisiin kasvua aikaan, tekoälyä ja muuta, niin se toimisi sitten myös niin, että me saadaan kasvua aikaiseksi. Me rahoitetaan tätä 4,2 miljardin investointiohjelmaa myymällä omaisuutta. Siihen liittyykin tässä se kysymys, mitä omaisuutta nyt myydään, koska tämä investointipotti kasvaa eri syistä, ja millä tavalla niitä tehdään, milloin niitä tehdään ja mitä omaisuutta myydään, ja sitten tulee katsoa vastineeksi, että jos omaisuutta myydään, niin onko se uusi sijoituskohde sitten sen verran parempi, että se tuottaa paremmin. Eli tämä kysymys täällä on myöskin semmoinen, joka tähän liittyy. Arvoisa puhemies! Täällä on myös hyviä asioita. Esimerkiksi valtatie 9 tuolla välillä Tampere—Orivesi, aika pitkään hankkeena ollut asia, nyt etenee tässä, mikä on hyvä asia. Sitten omalääkärimalli: sitä vauhditetaan. Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueella noin neljäsosa on jo omalääkäri- ja omahoitajamallissa. Tämä tukee sitä kehitystä, ja toivottavasti muilla alueilla päästään kanssa tekemään siellä alueilla. Täällä on myös hyviä asioita, mutta tämä valitettavin piirre on tässä, että velanotto kasvaa aika isolla määrällä tässäkin täydentävässä esityksessä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+21.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-02T19:20:49,2025-12-02T19:24:05,Käsitelty,1.1 2025_119_229,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Wickström poissa. — Edustaja Lahdenperä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+21.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_230,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täydentävä talousarvioesitys on tänä vuonna poikkeuksellisen selkeä osoitus siitä, että vaikeassakin taloustilanteessa pystytään tekemään täsmätoimia, jotka nostavat koko maan selvästi paremmalle kasvu-uralle. Hallitus on linjannut, että tarvitaan vaikuttavia toimia, jotka puretaan sinne, missä kasvua syntyy, osaamiseen, infraan, investointeihin, turvallisuuteen ja toimivaan perusterveydenhuoltoon. Suomen talouskasvu on vihdoin käynnistymässä, ja tätä hetkeä emme voi hukata. Vuoden 2026 budjetissa kevennetäänkin työn verotusta yli miljardilla. Perintö- ja lahjaveroa kevennetään, t&k-panostukset jatkuvat voimakkaina, työnteon kannustimien vahvistaminen on ollut pitkä tavoite, ja hallitus tekee sen. Samalla hallitus on tehnyt yli 10 miljardin euron sopeutukset kahden vuoden aikana. Se on vastuunkantoa, jota ei voi kiertää, jos velkaantuminen halutaan pysäyttää. Julkisen talouden tasapainottaminen on vähintäänkin kahden vaalikauden työ. Arvoisa puhemies! Kasvun edellytykset eivät synny pelkällä veropolitiikalla. Tarvitaan väyliä, jotka toimivat, lupia, jotka etenevät, ja osaajia, joita on saatavilla. Täydentävä talousarvio vie kaikkia näitä eteenpäin. Korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään 800 paikalla erityisesti kasvualoille, kuten ydin- ja energiatekniikkaan. Nuorille annetaan maksuton 30 opintopisteen väylä avoimen kautta. Tämä on todellinen reitti niille kymmenilletuhansille, jotka eivät ole saaneet opiskelupaikkaa. Samalla laitetaan kuriin se ongelma, että neljännes paikoista meni aiemmin jo tutkinnon omaaville. Opiskeluoikeusuudistus korjaa tätä loppuvuodesta. Suurille puhtaan siirtymän hankkeille annetaan vihdoin lupa käsittelyyn etusijalla. Tämä on kriittistä, sillä Suomessa on miljardiluokan investointeja vireillä, sähkövarastoja, datakeskuksia, teollisuuden vihreää tuotantoa, ja yritykset eivät voi odottaa iki-ikuisia prosesseja. Infrasta on puhuttu paljon, mutta nyt sitä myös rakennetaan. Tässä esityksessä käynnistetään jälleen uusia hankkeita eri puolille Suomea, Liminka—Oulu-kaksoisraide, vt 9:n parantaminen Tampereella, tärkeät väyläsuunnittelut, jäänmurtajahankinta, yöjunarunko ja Kupittaan kansi, joka on tärkeä osa Taito-kampusta Tiedepuistossa. Tie- ja ratahankkeiden kautta syntyy työpaikkoja, sujuvaa arkea ja ennen kaikkea kilpailukykyä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa ei enää kaivata uusia hallintomalleja, vaan vaikuttavia tekoja hoitoonpääsyn parantamiseksi. Siksi hoidon jatkuvuuden vahvistaminen on yksi hallituksen viisaimpia sotepäätöksiä. Tässä esityksessä siihen osoitetaan 40 miljoonaa euroa. Omalääkäri-, omatiimi- ja ammatinharjoittajamalli ovat tutkitusti toimivia. Kun potilaalla on omalääkäri, jonot lyhenevät, kustannukset pienenevät ja laatu paranee. Ammatinharjoittajamalli tuo lääkäreitä takaisin julkiseen perusterveydenhuoltoon. Itsenäisyys ja kannustavuus lisäävät halukkuutta, ja tämä on potilaan etu. Turvallisuus ei myöskään jää sivuun. Ukrainaa tuetaan entistä vahvemmin, 100 miljoonaa euroa Naton yhteiseen tukialoitteeseen ja lisää siviilimateriaalia. Samalla vahvistetaan omaa kriisinsietokykyämme, maanpuolustuskoulutusta, hätäkeskuspäivystäjien koulutusta ja muuta, mikä pitää yhteiskunnan toimintakykyisenä. Arvoisa puhemies! Lisätalousarvio sisältää myös käytännönläheisiä toimia, jotka vaikuttavat arkeen: tekoälyyn ja digitalisaatioon panostaminen julkisen hallinnon tuottavuuden parantamiseksi, äkillisten rakennemuutosten tuki alueille, afrikkalaisen sikaruton torjunta ja Paimion parantolan kehittämisen 10 miljoonan euron valtuus, joka on kulttuuriperintöä, matkailua ja aluekehitystä samassa paketissa. Vaikka tilanne on vaikea, suunta on oikea. Kasvu käynnistyy, velkasuhde taittuu tällä vaalikaudella, ja julkinen talous kääntyy vakaammalle pohjalle. Hallitus tekee sen, mikä on välttämätöntä, myös silloin, kun se ei ole helppoa. Tämä lisätalousarvio on selkeä osoitus siitä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+21.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-12-02T19:24:10,2025-12-02T19:28:50,Käsitelty,1.1 2025_119_231,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, poissa. Edustaja Viitala, poissa. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+21.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_232,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä käsittelyssä olevassa täydentävässä talousarviossa on todella hyviä panostuksia äärimmäisen tärkeisiin asioihin. Tässä vain muutamia mainitakseni: omalääkärimallin kehittämiseen alueille 40 miljoonaa euroa, ja Pohjois-Pohjanmaalta tulevana edustajana iloitsen myös liki 200 miljoonan euron rahoituksesta Oulu—Liminka-väliselle kaksoisraiteelle sekä sille, että Oulusta pääsee jo ensi vuonna myös Tornio-Haaparantaan junalla. Arvoisa puhemies! Omalääkärimalli tuo potilaille tutun lääkärin, sujuvampaa hoitoa, parempaa laatua ja pitkällä aikavälillä säästöjä koko terveydenhuollolle. Se on iso mutta välttämätön askel kohti toimivampaa perusterveydenhuoltoa Suomessa. Omalääkärimallien kautta tulevat tulevaisuuden säästöt ovat äärimmäisen tärkeitä, koska järjestelmämme ei yksinkertaisesti kestä kustannuskehityksen jatkumista tämänkaltaisena. Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua tuleekin hillitä juuri tämänkaltaisilla ennakoivilla malleilla, mitä omalääkärimalli on. Se on myös potilaan kannalta paras vaihtoehto. Iso kiitos ministeri Kaisa Juusolle asian aktiivisesta edistämisestä. Arvoisa puhemies! Sitten tähän Pohjois-Pohjanmaan tulevaan ilouutiseen. Vihdoin Oulu—Liminka-välinen kaksoisraide etenee. Ratahanke saa rahaa 199 miljoonaa euroa tällä täydentävällä talousarviolla. Tällä investoinnilla saadaan toimintavarmuutta junien aikatauluihin, lisättyä kapasiteettia, ja samalla saadaan urakoitsijoille töitä — todellinen alueellisen elinvoiman ja työllisyyden piristysruiske. Tämä on pitkään odotettu investointi. Kiitos siitä. Liikenneministeri Lulu Ranteen aikana on muutoinkin panostettu tiestöön ja raiteisiin ennätyksellisen paljon. Tässä esityksessä on Oulun alueen kannalta myös toinen merkittävä asia. Nimittäin ensi vuonna Oulusta pääsee junalla aina Ruotsiin saakka. Liikenteen sujuvuus ja teiden perusteellinen kunnostaminen lisäävät merkittävästi myös liikenneturvallisuutta ja edistävät huoltovarmuutta. Arvoisa puhemies! Tämä täydentävä talousarvioesitys on erinomainen. Kiitos siitä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+21.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-12-02T19:28:51,2025-12-02T19:31:19,Käsitelty,1.1 2025_119_233,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, poissa. Edustaja Skinnari, poissa. Edustaja Eskelinen, poissa. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+21.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_234,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään käsittelemme täydentävää talousarviota, johon sisältyy monia tärkeitä hankkeita. Perussuomalaisten kannalta yksi keskeisimmistä on 40 miljoonan euron rahoitus omalääkärimallille, ja tästä erityiskiitos sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusolle. Omalääkärimalli tarkoittaa, että jokaisella on oma lääkäri, joka tuntee potilaan ja hoitaa asiat alusta loppuun. Kun hoito on jatkuvaa ja tuttu lääkäri vastaa, jonot lyhenevät, turhat päivystyskäynnit vähenevät ja ihmiset saavat apua ajoissa. Tutkimukset osoittavat, että tämä tapa parantaa tyytyväisyyttä, säästää rahaa ja käyttää resurssit järkevämmin. Nykyinen sote-uudistus on jättänyt liian monet ilman hoitoa. Omalääkärimalli tuo järjestelmään selkeyttä ja luottamusta. Kun ihminen tietää, kuka häntä hoitaa, se lisää turvallisuutta ja vähentää pompottelua luukulta toiselle. Omalääkärimalli on satsaus ihmisten terveyteen ja koko sote-järjestelmän kestävyyteen. Jokainen suomalainen hyötyy siitä, että hoito toimii ja kustannukset pysyvät kurissa. Tuon tänään esimerkin Etelä-Savon hyvinvointialueen Eloisan omalääkärimallista, joka on palkittu valtakunnallisessa kilpailussa. Eloisan ikääntyneiden palvelussa omalääkärimalli otettiin käyttöön vuoden 2024 aikana. Mallin avulla siirryttiin ostopalvelulääkäreistä virkalääkäreihin. Tämä on tuonut hoidon jatkuvuutta ja selkeyttänyt hoitotyötä. Myös kustannukset on saatu kuriin, kun kalliit ostopalvelut on saatu purettua. Omalääkärimalli on helpottanut hoitajien työtä, tuonut turvallisuutta, kun hoitoketjussa on potilaan tunteva lääkäri, joka on hyvin saavutettavissa. Merkittävää on ollut myös se, että sairaalasta kotiutumiset ovat olleet sujuvia ja onnistuneita. Eloisa jatkaa omalääkärimallin kehittämistyötä ulottaen sen omaishoidossa oleville asiakkaille löytäen tätä kautta moniammatillisesti asiakkaita hyödyntäviä käytänteitä. Esimerkillistä työtään jälleen kotimaakunnastani Etelä-Savosta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+21.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-12-02T19:31:36,2025-12-02T19:34:18,Käsitelty,1.1 2025_119_235,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen, poissa. — Edustaja Holopainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+21.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_236,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan muutaman huomion nostaa tästä hallituksen täydentävästä talousarvioesityksestä. Täällä olisi monta kohtaa, mitä voisi kommentoida, mutta muutaman tähän nostin. Ensin haluaisin antaa kiitoksia siitä, että täällä on lisäesitys puolustusministeriön hallinnonalalle. Tämä koskee siis sitä, että Suomi osallistuu Ukrainaa tukevaan Naton PURL-aloitteeseen, ja siihen ehdotetaan 100 miljoonan euron määrärahaa. Pidän tätä erittäin tärkeänä. Tiedämme todella hyvin, kuinka kriittisiä aikoja Ukrainan urheassa puolustustaistelussa eletään. On todella tärkeää, että Suomi osoittaa vahvasti ja määrätietoisesti tukea Ukrainalle, joka taistelee siis koko Euroopan vapauden puolesta. Sitten haluan myös kiittää siitä, että ennakkotiedoista poiketen hallitus on nyt perumassa elokuva-alalle aiemmin osoitetut säästöt. Tämä on tosi hieno asia, koska on tullut paljon palautetta, että tässä aiemmassa säästöesityksessä ei oltu huomioitu sitä merkitystä, joka elokuva-alalla sekä muillakin luovilla aloilla on myöskin Suomen elinvoimaisuuden näkökulmasta. Sitten muutama negatiivisempi huomio. Erityisen surullinen olen siitä, kun nyt täällä on esitetty vaihtoehto elokuva-alan säästöille, että tämä vastaava säästö toteutetaan sitten tuolta koulutuksen puolelta, eli yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusta vähennetään sekä perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteisiä menoja vähennetään. Tämä on todella valitettavaa. Nyt tässä on kyseessä melko pienet summat verrattuna näihin aiempiin isoihin säästöihin, joita koulutuksen puoleen on tehty, mutta yhtä kaikki pidän niitä todella valitettavina ja lyhytnäköisinä. Tiedämme, että iso osa tätä julkisen talouden kriisiä muodostuu siitä, että tuottavuuskehitys on Suomessa ollut vertailumaita heikompaa, ja tiedämme myöskin, että olemme aika paljon jäljessä siitä tavoitteesta, joka meillä on ollut tämän koulutusasteen nostamisen osalta, ja tietenkin säästöt koulutukseen vievät asioita väärään suuntaan. Sitten jäin kaipaamaan muutamaakin asiaa, joita taas olisin toivonut, että täältä olisi löytynyt. Eli paljon tässä viime aikoina on puhuttu hyvinvointialueitten tilanteesta, ja on hyvin tiedossa, että hyvin moni hyvinvointialue on hakenut esimerkiksi lisärahoitusta mutta ei ole sitten lisärahoitusta saanut, ja nyt kun ensi vuodelle aika vähän on budjetoitu myöskin lisärahoitukseen, niin näyttää siis siltä, että hallitus ei ole parantamassa tätä hyvinvointialueitten tilannetta merkittävästi, ja nyt jo tiedämme, että moni hyvinvointialue on irtisanomassa henkilökuntaansa. Sitten olen tosiaan surullinen myös siitä itäisen Suomen unohtamisesta. Täältä ei löytynyt investointipuoleltakaan esimerkiksi Karjalan radan kaksoisraiteistamista eikä oikeastaan muitakaan panostuksia itäiseen Suomeen. Pitäisin niitten huomioimista tärkeinä, koska elinvoimainen itäraja on myös tärkeä osa Suomen kokonaisturvallisuutta.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+21.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-12-02T19:34:23,2025-12-02T19:37:38,Käsitelty,1.1 2025_119_237,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+21.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_238,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Talousarvioesityksen täydentämisen osalta täällä todetaan näin: ”Osana Itäisen Suomen ohjelman toimeenpanoa ehdotetaan 0,7 miljoonan euron määrärahaa pk-yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueella.” Ja sitten: ”Äkillisen rakennemuutoksen tukitoimiin ehdotetaan 2 miljoonaa euroa.” Voin todeta, että siellä tarve olisi kyllä suurempaan ja vahvempaan tukeen ihan aiheellisestikin. Samaten kuulin hetki sitten tässä keskustelussa sen, että pohjoiseen, sinne Oulun seudulle ja muualle, tulee aika railakkaitakin tukia satojen miljoonien osalta raideliikenteeseen ja muuhun, mikä on tietysti hienoa heille, ja hyvä niin. Varmasti niille on tarpeensa ja paikkansa, en sitä kiistä, mutta olisi hyvä, jos sieltä liikenisi sitten tuonne itäiseen Suomeenkin vähän enemmänkin sitä tukea kuin nämä, mitä äsken luettelin, 0,7 miljoonaa euroa ja niin poispäin. Ja kuten on todettu, niin siellä Itä-Suomessa esimerkkinä voi mainita sen, että Pieksämäki—Varkaus—Joensuu-ratayhteyden sähköistämisen suunnittelun aloittaminen olisi äärimmäisen tärkeätä. Tästä muun muassa on lausunut kolme eri maakuntaa, viisi eri kuntaa, elikkä se on todella tärkeää. Siinä puhutaan huoltovarmuudesta, elinkeinoelämästä ja kaikista muista tärkeistä asioista. Tästä olen erittäin harmissani, että Itä-Suomi ei enempää saanut.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+21.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-02T19:37:38,2025-12-02T19:38:56,Käsitelty,1.1 2025_119_239,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+21.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_240,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jatkan oikeastaan edustaja Holopaisen ja edustaja Suhosen kommenteista. Tosiaankaan Nelostien itäpuolelle ei näitä hankkeita tässä täydentävässä talousarvioesityksessä ollut, ja sitten Pieksämäki—Jyväskylä-hanke, joka oli siis jo menossa, keskeytettiin, ja sieltä lähti 60 miljoonaa. Elikkä nämä liikennehankkeet olivat meille itäisen Suomen osalta miinus 60. Ja tämä tuli esille, että 700 000 euroa tuli näihin pk-yritysten hankkeisiin, mikä on tietysti hyvä juttu, mutta jos 644 miljoonaa otetaan samaan aikaan velkaa, niin se on 0,1 prosenttia siitä. Mutta onhan siinä se positiivinen puoli, että me emme aiheuta lisävelanottoa sitten tähän haastavaan taloudelliseen tilanteeseen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+21.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-02T19:38:56,2025-12-02T19:39:42,Käsitelty,1.1 2025_119_241,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+21.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_242,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 talousarvioesityksen (HE 99/2025 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä näihin edellisten puheenvuorojen huoleen, että Itä-Suomi nyt tässäkin täydentävässä esityksessä jää kyllä unholaan. Minusta se on tosi valitettavaa, kun kuitenkin aina puheen tasolla me tässä salissa yhteisesti kannetaan huolta Itä-Suomen elinvoimasta, mutta sitten se ei kuitenkaan konkretisoidu koskaan näihin päätöksiin. Todellakin minusta tämä tilanne on siinä mielessä erikoinen, koska se tarve on ihan selkeä — sitä ei kai kukaan kuitenkaan kiistä. No kaiken kaikkiaan tässä täydentävässä esityksessä valitettavasti nyt taas kohdistetaan leikkauksia koulutukseen, vaikka hallitus on luvannut, että koulutuksesta ei leikata. Eihän tämä toinenkaan hallituksen lupaus siitä, että velkaantuminen taittuisi, pidä paikkaansa. Kyllähän hallituksen talouspolitiikka valitettavasti nyt menee aivan toiseen suuntaan kuin mitä he itse puhuvat ja mitkä ikään kuin tavoitteet ovat olleet. Sinänsä olen iloinen kyllä siitä, niin kuin varmasti moni muukin tänään on ollut tyytyväinen, että tämä av-tuen leikkausten peruutus on tehty, mutta olisin toivonut tietysti, että ne leikkaukset olisi haettu ympäristölle haitallisista yritystuista, kun kuitenkin tätä av-tukileikkausta alun perin kohdeltiin ikään kuin tämmöisenä yritystukileikkauksena, ja nyt sitten käytännössä ne säästöt haetaan OKM:n puolelta ja koulutuksesta. No, kehuja voi antaa tästä omalääkärimallikokeilusta. Se on ihan hyvä suunta, ja varmasti sinänsä, jos tämmöinen omalääkärimalli yleistyy ja saadaan niitä pitkiä hoitosuhteita, se tuo myös ihan eri tavalla tehokkuutta. Mutta kyllähän kokonaisuutena tämä hyvinvointialueiden tilanne on varsin vaikea, ja koko ajan nyt uutisoidaan siitä, miten eri hyvinvointialueet irtisanovat ihmisiä. Kyllä tässä hallituksen pitäisi pystyä nyt varmistamaan se, että meidän hyvinvointialueilla on riittävä rahoitus niin, että ne palvelut todellakin ovat siellä ihmisten saatavilla. Sitten tietysti huomio kiinnittyy myös siihen, mitä tästä täydentävästä puuttuu. Tässä ei ole, jälleen kerran, riittävästi resursseja laitettu ilmastokriisin torjuntaan, ei luontokadon pysäyttämiseen, vaan näitä päätöksiä hallitus on koko ajan vain lykännyt ja lykännyt, vaikka me kaikki tiedämme, että ne tulevat sitä kalliimmiksi, mitä enemmän niitä päätöksiä lykätään. Mutta ei tässäkään esityksessä nyt mitään todellisia uusia panostuksia näihin asioihin valitettavasti ole. ", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+21.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-12-02T19:39:42,2025-12-02T19:42:35,Käsitelty,1.1 2025_119_243,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 22. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Keskustelu ja asian käsittely keskeytettiin tiistaina 25.11.2025 pidetyssä täysistunnossa. — Nyt jatkamme keskustelua. Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_119_244,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kaiken politiikan, myös suurpetopolitiikan, tulisi perustua tutkittuun tietoon. Nyt hallitus yrittää runnoa läpi erittäin uhanalaisen suden kiintiömetsästyksen sallivan lain kovalla kiireellä ja hyvästä lainvalmistelusta piittaamatta. Hallituksen esitystä ei ole edes vielä ehditty lähettää täältä suuresta salista maa- ja metsätalousvaliokuntaan, kun valiokunnassa on jo kiirehditty asian käsittelyä. Viime perjantaina kesken valiokunnan asiantuntijakuulemisen tuli tieto, että lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausuntonsa, joka on todella tyrmäävä. Hallituksen esityksestä puuttuvat kaikki vaikutusarviot, ja arviointineuvosto sanoo suoraan puutteiden olevan niin merkittäviä, että esitys ei täytä lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeen vaatimuksia. Asian runnomisesta kiireellä kertoo se, että arviointineuvosto on joutunut poikkeuksellisesti antamaan lausuntonsa valiokunnalle, koska hallitus ei ole katsonut tarpeelliseksi sitä odottaa. Tämä on osoitus piittaamattomuudesta hyvää lainvalmistelua kohtaan. Hallituksen esityksestä puuttuvat siis tyystin arviot esitetyn kiintiömetsästyksen vaikutuksista uhanalaiseen susikantaan. Hallitus on esittänyt peräti sadan suden kiintiötä. Tämän päälle tulisivat vielä vahinko- ja turvallisuusperusteiset poikkeusluvat sekä poliisin päätökset, joilla ei ole ylärajaa. Näiden kaikkien yhteisvaikutuksena susikanta voi romahtaa samalla tavalla kuin kävi vuonna 2016. Silloin sudenmetsästys keskeytettiin kannan rajun romahduksen takia. On käsittämätöntä, että hallitus tätä ajaa asiantuntijatiedosta piittaamatta. Arvoisa puhemies! Susi on Suomessa erittäin uhanalainen laji. Vaikka susi kuuluisi EU:n luontodirektiivin liitteeseen V, meillä on edelleen velvollisuus huolehtia siitä, että lajin suotuisan suojelun taso ei vaarannu. Epäilenkin lain olevan ristiriidassa EU:n luontodirektiivin kanssa. EU:n tuomioistuimen mukaan jäsenvaltioiden on perusteltava metsästykseen liittyvät päätökset myös monimuotoisuuden säilyttämisen näkökulmasta, ja nyt näin ei ole tehty. Merkittävä puute on myös se, että hallituksen esityksessä ei ole avattu lakimuutoksen vaikutuksia perusoikeuksiin, vaikka kansalaisten ympäristöoikeuksiin kuuluvaa valitusoikeutta ei kiintiöpyynnissä olisi. Silti esitystä ei olla lähettämässä perustuslakivaliokuntaan. Näin ala-arvoisesti valmisteltua esitystä ei pidä hyväksyä, vaan hallituksen on vedettävä suden metsästyskiintiötä koskeva esityksensä takaisin valmisteluun. Jos esitystä haluttaisiin korjata eduskunnassa, se vaatisi runsaasti aikaa ja laajoja asiantuntijakuulemisia. Tämä esitys on periaatteellisesti ja vaikutuksiltaan niin merkittävä, että sitä tulisi tarkastella perusoikeudellisista ja luonnonsuojelullisista näkökulmista myös muissa valiokunnissa. Valmista ei mitenkään voi tulla ensi vuoden alkuun mennessä. Se olisi demokratian ja tietoon perustuvan päätöksenteon ylenkatsomista. Arvoisa puhemies! Kannanhoidollista metsästystä eli kiintiömetsästystä perustellaan suden aiheuttamien vahinkojen vähentämisellä sekä sillä, että metsästys parantaisi suden sosiaalista hyväksyttävyyttä. Kumpikaan perustelu ei ole kestävä. Kun kiintiömetsästystä edellisen kerran kokeiltiin, susilaumoja hajosi metsästyksen seurauksena ja hajonneiden laumojen susiyksilöt hakeutuivat lähemmäs ihmisasutusta. Kiintiömetsästys saattaa siis jopa lisätä suden hakeutumista ihmisen lähelle, jolloin suden tilanne heikkenee mutta haittoja ei saada vähennettyä. Jo nyt vaaraa tai häiriötä aiheuttavien susien tappaminen on tarpeen vaatiessa mahdollista poikkeusluvalla. Tämä on perusteltua, ja lupaprosessien on oltava sujuvia, jotta reagointi onnistuu tarvittaessa viivytyksettä. Suden kiintiömetsästystä perustellaan myös suden sosiaalisen hyväksyttävyyden lisäämisellä. Esimerkiksi Luontopaneeli on kuitenkin todennut, ettei tästä ole näyttöä. Sen sijaan on olemassa näyttöä siitä, että uhanalaisten eläinten metsästyksen salliminen toimii poliittisena viestinä siitä, että uhanalaisen lajin metsästäminen, myös salametsästys, on hyväksyttävää. Arvoisa puhemies! Susikeskustelussa korostuu voimakkaasti metsästys, eikä muita haittoja vähentäviä toimia haluta ottaa huomioon. Suden aiheuttamia haittoja kotieläimille voidaan torjua muun muassa petoaidoilla, karkottimilla ja laumanvartijakoirilla. Näitä keinoja on suunniteltu ja pilotoitu Luonnonvarakeskuksen johtamassa SusiLIFE-hankkeessa, jonka tulokset ovat olleet hyviä. SusiLIFE-hankkeessa on etsitty muitakin keinoja ihmisen ja suden rauhanomaisen rinnakkaiselon parantamiseen. Yksi kokonaisuus on keskittynyt susipelkojen lieventämiseen. Keinoina ovat olleet esimerkiksi petoyhdyshenkilöiden koulutus ja tiedon lisääminen. Nyt olisi tärkeintä keskittyä siihen, että löydämme kestävät ratkaisut ihmisen ja suden rinnakkaiseloon. Sitä varten tarvitsemme tutkimusta ja tutkittuun tietoon perustuvaa viestintää sekä tiivistä ja avointa vuorovaikutusta tutkijoiden, eri sidosryhmien ja susista huolestuneiden kansalaisten välillä. On tärkeää, että ihmisten huolet otetaan vakavasti. Niihin ei kuitenkaan pidä reagoida pelkoa lietsomalla vaan ennen kaikkea muilla kuin metsästykseen perustuvilla keinoilla sekä vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla. Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan nostaa esiin tuoreen kyselytutkimuksen, jonka mukaan yli 60 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että suden kannanhoidollista metsästystä ei tulisi nykytilanteessa aloittaa. Tämä osoittaa, että hallituksen esitykselle ei ole laajaa kansalaisten tukea. Ensisijaisesti toivon ja edellytän, että hallitus ymmärtää kantaa vastuunsa huolellisesta lainsäädännöstä ja vetää suden kiintiömetsästystä koskevan esityksensä pois eduskunnan käsittelystä uudelleen valmisteltavaksi. Siltä varalta, että näin ei tapahdu, esitän, että eduskunta lähettää tämän hallituksen esityksen lausunnolle ympäristövaliokuntaan, jotta vaikutukset uhanalaisen lajin suojeluun tulevat huolella arvioiduiksi.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-12-02T19:43:01,2025-12-02T19:49:55,Käsitelty,1.1 2025_119_245,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitoksia. [Hiljaista keskustelua puhemiehen korokkeella] — Edustaja Immonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_246,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suden metsästykseen on palaamassa vihdoinkin järki kymmenien metsästyskoirien ja satojen tapettujen lampaiden jälkeen. Vihervasemmistolainen ja suomalaisille vahingollinen suurpetojen suojelupolitiikka on väistymässä järjen valon edestä, ja terve maalaisjärki on vihdoinkin voittamassa. Viime hallituskaudella keskustapuolue ei luonnollisesti kyennyt vihreiden puolueen puristuksessa edistämään maaseudun turvallisuutta mutta sai toki puolueen kylkeen vuosikausiksi vasemmiston ideologian punaisen lihaleiman. Tämän esityksen myötä keskustapuolueellakin on tilaisuus hengittää vapaasti erämaaseutujen havuntuoksuista ilmaa perussuomalaisten metsästäjien mukana ja äänestää maaseudun elinkeinojen ja turvallisuuden puolesta. Tämä hallitus toteuttaa niitä asioita, jotka edellisellä kaudella keskustapuolueelle jäivät etäisiksi päiväuniksi ja kielletyiksi puheenaiheiksi. Silloin ei tullut maaseudulle suurpetojen metsästystä, vaan tuli paljon tuulivoimaa, ja silloisen hallituksen kärkipoliitikkojen sidosryhmille miljoonia euroja tuulivoimaloiden rakentamistukea verorahoista. Tämän lakiesityksen myötä palautuu järki suurpetopolitiikkaan. Esitys poistaa suden ympärivuotisen rauhoituksen ja siirtää sen normaalin pyyntilupa- ja kiintiöjärjestelmän piiriin. Miksi tämä on välttämätöntä? Koska nykyinen poikkeuslupamalli on täysin epäonnistunut. Luontojärjestöjen valituskierre on tehnyt suden määrän hallinnasta täysin mahdotonta. Ihmiset maaseudulla elävät kohtuuttoman paineen alla. Lammas-, poro- ja karjatalous kärsivät, metsästyskoirat ovat vaarassa, ja turvallisuudentunne on murentunut. Tämä ei ole enää vain maaseudun ongelma. Susien käyttäytymisen muutos näkyy jo, ei pelkästään kaupunkien laitamilla vaan myös asutuksen keskellä. Pari viikkoa sitten lapsuuteni kotipaikkakunnalla, Jyväskylän Vaajakoskella, tehtiin susihavainto kahdesta aikuisesta sudesta vain kilometrin etäisyydellä yleiseltä urheilukentältä, vain satojen metrien päässä asutuksesta, ja tämä ei ole edes mikään uutinen nykyään vaan epäonnistuneen suurpetopolitiikan seurausta. Naiivia, kaupunkilaisten näkökulmasta tehtyä tutkimustietoa vääristellään poliittisin syin, ja sitä on tehty jo vuosien ajan. Luonnonvarakeskus vaatii, että suden lukumäärän arviot tehdään aina keväisin ennen susipentueiden syntymistä, jotta lukumäärät näyttäisivät mahdollisimman pieniltä. Metsästäjien havaintoja vähäteltiin, ja niitä kumottiin kaikenlaisilla tilastokäppyröillä, joita rakenneltiin kaupungeissa, neonvalojen ja katuvalojen turvallisessa ympäristössä kaukana aidosta erämaasta. Vihervasemmiston suurpetopolitiikka on ollut tunteisiin vetoavaa mielikuvasatua, johon on sekoitettu vain ne osat tieteellisestä tutkimustyöstä, jotka ovat sitä tarua tukeneet. He ovat pitäneet kiinni politiikasta, joka ei toimi, mallista, joka on jättänyt ihmiset yksin ongelmien kanssa ja lisännyt turvattomuutta. Vihervasemmisto puhuu luonnon monimuotoisuudesta mutta sivuuttaa lasten turvallisuuden kouluteillä, vahingot elinkeinoille ja elävältä revityt metsästyskoirat. Eläinten kärsimyksillä ei ole merkitystä, jos susilama repii kappaleiksi elävältä lammasta, koska se on sitä parempaa politiikkaa, vihreää ideologiaa, sen sijaan, että susikantaa rajoitetaan metsästämällä, vähentämällä kärsimyksiä kokonaisvaltaisemmin ja vastuullisemmin. Arvoisa puhemies! Nyt on aika lopettaa valituskierteet ihmisille tarkoitetuissa oikeusistuimissa ja käyttää niiden työaika älykkäämpiin asioihin sekä aloittaa järkevä, suunnitelmallinen sudenmetsästys. Sudenmetsästys ei ole susien hävittämistä. Se on hallittua, kestävää kannanhoitoa, joka turvaa sekä lajin että ihmisen arjen. Siitä samasta on jo vuosikymmenien kokemus hirvenmetsästyksessä, jolla on vähennetty liikennekuolemia ja metsätuhoja taimikoissa. Kiitos kaikille suomalaisille metsästäjille, jotka sinnikkäästi keräsitte susinäytteitä, ja kaikille maaseudun ihmisille, jotka jaksoitte kirjata havaintoja suurpedoista. Pahoittelut niistä kymmenistä perheenjäsenistä, metsästyskoirista, jotka edellisen hallituksen saamattomuuden vuoksi on viime vuosina menetetty. Vuoden alussa metsästys on tämän lakiehdotuksen myötä alkamassa, toivottavasti, ja samalla kertyy tietoa suurpetojen todellisesta lukumäärästä, jotta tulevien vuosien metsästyskiintiöiden lukumääräkin tarkentuu. Arvoisa puhemies! Nyt on aika lopettaa perusteettomat valituskierteet oikeusasteissa, käyttää niiden aika johonkin järkevämpään ja aloittaa järkiperäinen, suunnitelmallinen sudenmetsästys.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2025-12-02T19:51:19,2025-12-02T19:56:54,Hyväksytty,1.1 2025_119_247,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko on poissa, edustaja Antikainen poissa. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_119_248,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kunnioitettu puhemies! Hallituksen esitys metsästyslain muuttamisesta koskien suden kannanhoidollisen metsästyksen palauttamista on tärkeä, ajankohtainen ja pitkään odotettu askel kohti turvallisempaa, vastuullisempaa ja realistisempaa suurpetopolitiikkaa. Tällä muutoksella ei olla heikentämässä luonnon monimuotoisuutta vaan nimenomaan vahvistamassa tasapainoa luonnon, ihmisyhteisöjen ja elinkeinojen välillä. Kyse on ennakoitavasta, tutkittuun tietoon pohjautuvasta ja tarkasti ja huolellisesti säännellystä toiminnasta. Esityksen keskeinen muutos on suden ympärivuotisen rauhoituksen poistaminen ja kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistaminen kiintiöperusteisesti jo vuoden 2026 alusta lähtien. Kiintiön suuruus, joka on alustavasti noin 65 sutta, määritellään Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion ja suotuisan suojelun viitearvon pohjalta. Lupasääntely ja alueelliset kiintiöt mahdollistavat sen, että metsästys toteutetaan hallitusti luonnon kestokykyä kunnioittaen ja erityispiirteet huomioiden. Samalla esitys ottaa huomioon geneettisen monimuotoisuuden, metsäpeuran suojelun ja aluekohtaiset erityistilanteet, joissa susien aiheuttamat haitat ovat olleet hyvin merkittäviä. Arvoisa puhemies! Vastuullisuus on tämän esityksen ytimessä. Suden kannanhoidollinen metsästys ei ole päämäärä sinänsä vaan väline suden ja ihmisen rinnakkaiselon mahdollistamiseksi. Viime vuosina susien lisääntynyt liikkuminen hyvin lähellä asutusta on heikentänyt monien turvallisuudentunnetta ja aiheuttanut suuria vahinkoja kotieläimille ja porotaloudelle. Kunnat ovat joutuneet järjestämään koulukuljetuksia pelon vuoksi, ja monilla alueilla arki ja liikkuminen luonnossa ovat muuttuneet. Täällä eduskunnassa meidän on toimittava ihmisten turvallisen arjen puolesta. Arvoisa puhemies! Tämä esitys ei vastusta luontoa. Se puolustaa tasapainoa. Se vahvistaa luottamusta siihen, että suurpetopolitiikassa kuunnellaan huolella nyt myös maaseudun ääntä, paikallistietoa ja arjen todellisuutta. Pidän tätä esitystä välttämättömänä, harkittuna ja vastuullisena. Siksi kannatan sitä lämpimästi. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-02T19:57:04,2025-12-02T20:00:50,Käsitelty,1.1 2025_119_249,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Edustaja Kaunistola poissa, edustaja Koskela poissa, edustaja Vornanen poissa. — Edustaja Kallio.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_250,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitykseen tuli yli 120 lausuntoa. On välttämätöntä, että valiokuntakäsittelyssä kiinnitetään huomiota lausuntopalautteessa esiin nostettuihin epäkohtiin. Ehdotuksen suurin puute on, että kannanhoidollinen metsästys kohdistuu ainoastaan suteen. On selvää, että sama järjestelmä on otettava käyttöön myös karhun ja ilveksen osalta sekä soveltuvin osin myös ahman osalta. Tämä mahdollistaisi metsästyksen paremman ja järjestelmällisemmän suunnittelun. Suomessa suden viitearvo on määritetty Luonnonvarakeskuksen tekemällä susikannan elinkykyanalyysiin perustuvalla viitearvolaskurilla. Luonnonvarakeskuksen elinkykyanalyysin pohjalta laskettu pieni elinvoimainen susikanta Suomessa olisi 248 sutta. Komission tulkintaohjeen mukaisesti tähän on lisätty kymmenen prosentin niin sanottu turvamarginaali, jolloin susikannan suotuisan suojelutason viitearvoksi tuli 273 yksilöä. Tämä viitearvo on yksiselitteisesti liian korkea. Viitearvoa tulee arvioida uudelleen, ja se on alennettava tasolle, joka vastaa tieteellisesti kestäviä ja eurooppalaisesti vertailukelpoisia kriteerejä. Lähempänä oikeaa suotuisan suojelutason viitearvoa olisi 165 yksilöä, mikä olisi linjassa EU:n viitearvo-ohjeistuksen kanssa ja huomioisi susikannan viimeaikaisen kasvun sekä myös geenivirran Venäjältä. Tämä viitearvo olisi myös lähempänä verrokkimaa Ruotsin arvoa. Myös hallituksen esittämä enimmäiskaatomäärä on alimitoitettu. Näin pieni kaatomäärä ei riitä muuttamaan Suomessa asuvien susien käyttäytymistä ihmisasutuksen läheisyydessä. Tarvittava pyyntilupamäärä susien kannanhoidolliseen metsästykseen olisi 160 ja 200 kaatoluvan välillä. Myös suden metsästysaika tulisi asetuksessa määrittää elokuun alusta helmikuun loppuun, jotta metsästystä olisi metsästyskauden alussa helpompaa kohdistaa nuoriin yksilöihin. Arvoisa puhemies! Myös valitusoikeuteen tulisi tehdä muutoksia niin, että yhdistys, jolla ei ole konkreettista toimintaa alueella, ei pystyisi tekemään valituksia alueen kaatoluvista. Samalla Luonnonvarakeskuksen resurssit petokantojen arviointiin tulee varmistaa, kun siltä on edellytettävä läpinäkyvyyttä arvioiden tuottamisessa. Arvoisa puhemies! Susikanta ja myös muu suurpetokanta ovat Suomessa erityisesti lammastalouden näkökulmasta kestämättömällä tasolla. Ongelma on kasvava myös kaikkien muiden laiduntavien kotieläinten osalta. Tilastojen mukaan sudet tappavat vuosittain satoja lampaita. Vuodesta 2022 tähän vuoteen vuotuinen susien tappamien lampaiden määrä on vaihdellut viidensadan yksilön molemmin puolin. Moni lammastila on jo lopettanut tämän vuoksi toimintansa, ja tilanne uhkaa koko elinkeinon tulevaisuutta. Kyse ei ole vain taloudellisista menetyksistä, vaan uhkana on menettää Suomessa pitkään tehty jalostustyö sekä vaalittu lampaiden geeniperintä. Lampaiden lisäksi sudet käyvät entistä useammin myös laiduntavien nautojen kimppuun ja aiheuttavat vaaraa erityisesti pihvikarjalle, koska keväällä syntyneet vasikat ovat koko kesän laitumilla emojensa kanssa. Sudet tappavat myös täysikasvuisia nautoja joko välittömästi tai raatelun aiheuttamien vammojen seurauksena. Länsi-Suomessa susikanta on kasvanut viisinkertaiseksi kymmenessä vuodessa alueella, missä on eniten lampaita ja lammastiloja Suomessa. Ongelma koskettaa kuitenkin koko maata, myös itäistä Suomea. Meillä on lukumääräisesti vähemmän lammastiloja, mutta ne ovat yrittäjille heidän toimeentulonsa lähde alueella, missä vaihtoehtoisia toimeentulomahdollisuuksia on muuta maata vähemmän. Arvoisa puhemies! Kyse ei ole vain lampaista ja muista laiduntavista eläimistä, sillä susikannan aiheuttamat vahingot ja vahinkojen kasvanut riski suuressa osassa Suomea alkavat olla keskeinen este perinnebiotooppien hoidolle ja sitä kautta luonnon monimuotoisuuden ylläpidolle. Suomi on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon ja turvaamiseen CAP-sopimuksensa kautta. Näyttää jo varsin selvältä, että Suomi ei tule saavuttamaan itse asettamiaan hehtaarimääräisiä tavoitteita luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä. Yhtenä keskeisenä tekijänä on, että perinnebiotooppi- ja monimuotoisuusalueet sijaitsevat usein alueilla, joilla laiduntavien eläinten suojaaminen esimerkiksi petoaitojen tai laumanvartijakoirien avulla on käytännössä mahdotonta. Merenrannalla sijaitseville biotoopeille ei myöskään ole mahdollista rakentaa petoaitaa merenpinnan vaihteluiden takia. Myös nämä tekijät puoltavat susien metsästyksen mahdollistamista mahdollisimman pikaisella aikataululla. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-02T20:01:11,2025-12-02T20:05:49,Käsitelty,1.1 2025_119_251,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Edustaja Polvinen poissa, edustaja Kalmari poissa. — Edustaja Suhonen.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_252,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Petopolitiikassa niin käsittelyssä olevan sudenmetsästyksen kuin jatkossa toivottavasti myös karhunmetsästyksen osalta tulee löytää tasapaino ja toimivat ratkaisut, jotta ihmisten, kotieläinten ja Suomen luontoon kuuluvien petojen yhteiselo voi toimia. Kannanhoidollinen metsästys ja joustava vahinko- ja turvallisuusperusteinen lupakäytäntö sekä laittoman salametsästyksen kitkeminen ovat kaikki tarvittavia keinoja. Ennen kaikkea tarvitaan luottamuksen palauttamista alueille metsästäjien ja viranomaisten välille. Kenenkään ei kuulu pelätä koulumatkallaan lemmikkinsä tai elinkeinonsa puolesta. Lakimuutos, joka mahdollistaa suden kannanhoidollisen metsästyksen, antaa viranomaisille ja kansalaisille keinot hallita tilannetta ennen kuin ongelmat eskaloituvat enemmän vakaviksi turvallisuusriskeiksi. Tiedossa on valitettavasti se, että esimerkiksi suurriistavirka-apu itäisessä Suomessa oli lähes lakannut johtuen suurpetotilanteesta, tilanteesta, jossa metsästyskäytössä olleita koiria on menetetty suden suuhun. Samoin hirvenmetsästys on kärsinyt, koska metsästyskäytössä olleita koiria ei ymmärrettävästä syystä uskalleta päästää metsään. Tilanne alkaa onneksi korjaantumaan suurriistavirka-avun osalta, ja tämä lakiesitys kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta suden osalta parantaa sitä varmasti entisestään. Arvoisa rouva puhemies! Kannanhoidollinen metsästys ei ole suurpetovastaisuutta vaan osa vastuullista luontopolitiikkaa, jossa otetaan huomioon niin luonnon monimuotoisuus kuin ihmisten arki, turvallisuus ja elinkeinot. Esitetty lakimuutos ei poista suojelua vaan tuo hallintaan joustavuutta ja ennakoitavuutta. Kannatan lämpimästi lakimuutosta ja uskon, että se palauttaa tasapainon ihmisten ja suurpetojen rinnakkaiseloon erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen kaltaisilla alueilla, missä ongelmat ovat konkreettisia ja kasvavia. Suden kannanhoidollinen kiintiömetsästys tulee aloittaa metsästyskaudella 2025—2026. Tämä on henkilökohtainen mielipide, joka perustuu todellisiin alueellisiin tietoihin esimerkiksi Keski-Savon seudun asukkailta. Tiedossa on lukuisia kohtaamisia suden kanssa pihapiirissä sekä asutusten läheisyydessä ihan tänäkin päivänä. Tilanne on siis oikeasti se, että alueella on niin maatalousyrittäjien kuin alueella asuvien perheiden osalta jo pelkoa lisääntyneitten petokohtaamisten takia. Susi on mahtava ja arvostettava eläin. Susikannan tulee kuitenkin perustua hallittuun ja ennakoivaan järjestelmään, jossa suden ja ihmisen yhteiselo jatkuu turvallisesti molempien osapuolten edun mukaisesti. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-02T20:06:06,2025-12-02T20:08:53,Käsitelty,1.1 2025_119_253,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,Edustaja Rintamäki poissa. — Edustaja Strandman., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_254,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa metsästys on ensimmäistä kertaa mainittuna. Metsästys tunnustetaan osaksi suomalaista elämäntapaa ja kulttuuria. Käsittelemme tänään hallituksen esitystä, joka muuttaa metsästyslakia poistamalla suden ympärivuotisen rauhoituksen ja siirtämällä suden metsästyksen normaaliin pyyntilupa- ja kiintiöjärjestelmän piiriin metsästysaikana. Nykyinen poikkeuslupamalli ei ole toiminut. Valituskierteet ovat estäneet metsästyksen ja jättäneet erityisesti maaseudun ihmiset susiongelmien kanssa yksin. Monilla alueilla vanhemmat kuljettavat lapsia kouluun susipelon takia. Suurpedot kuuluvat Suomen luontoon, mutta niitä ei saa olla liikaa eikä niiden pidä rajoittaa ihmisten, kotieläinten ja metsästyskoirien elämää. Esityksen ydin on, että metsästys tapahtuu jatkossa asetuksella säädettävien kiintiöiden kautta. Kiintiö on 65—100 sutta. Tutkimukset osoittavat, että kannanhoidollinen metsästys lisää suden ihmisarkuutta ja vähentää konflikteja. Tämä malli on oikeudellisesti vakaampi ja ennakoitavampi kuin poikkeuslupajärjestelmä, joka on vuosia johtanut oikeusprosesseihin. Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys vastaa pitkäaikaiseen tarpeeseen selkeyttää suurpetopolitiikan sääntelyä ja palauttaa päätöksenteko avoimemmalle ja tieteellisesti perustellulle pohjalle. Se huomioi ihmiset, joiden arki, elinkeinot ja harrastukset ovat kohtuuttoman paineen alla. Lammas-, poro- ja karjatalous sekä metsästyskoiraharrastus ovat useilla alueilla keskeisiä elinkeinoja ja osa kulttuuriperintöämme. Niiden turvaaminen on välttämätöntä. Esitys vahvistaa myös susikannan seurantaa. Jokaisesta kaadetusta sudesta toimitetaan DNA-näyte Luonnonvarakeskukselle. Näin varmistetaan luotettavat kanta-arviot ja kestävän metsästyksen mitoitus. Arvoisa rouva puhemies! Susien määrä kasvaa koko ajan, vaikka sitä eivät kaikki halua uskoa. Samalla susiyksilöiden käyttäytyminen on muuttunut ja ihmisarkuus on kadonnut. Tämän takia tähän on puututtava nyt, jotta ongelmat eivät pahene. Kannanhoidollinen metsästys on keino, joka toimii esimerkiksi Ruotsissa ja Baltiassa, ja nyt on aika ottaa se käyttöön myös meillä Suomessa. Kevään 2026 aikana tulee myös karhun ja ilveksen kannanhoidollinen metsästys saada lain tasolle ja metsästykseen. Arvoisa puhemies! Erityisesti metsästäjille ja koiraharrastajille tämä tuo uskon, luottamuksen harrastuksen jatkuvuuteen. Toimenpiteitä tehdään, jotta myös luontomme pysyy lajien suhteen tasapainoisena ja lukumäärä luonnon paikallisen sietokyvyn mukaisena. Vastuullinen ja kestävästi toteutettu metsästys on riistakannan hoitoa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-12-02T20:09:05,2025-12-02T20:12:27,Käsitelty,1.1 2025_119_255,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,Edustaja Ollikainen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_256,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies, ärade fru talman! Under de sex och ett halvt år jag varit här i riksdagen har jag många gånger pratat om vargen och stamvårdande jakt. Det gläder mig att vi nu har det här förslaget om att inleda stamvårdande jakt i riksdagen, och jag hoppas att det blir en snabb behandling av den här propositionen. För en vecka sedan hittade vi i vårt bostadsområde olika vargspår hundra meter från det hem där jag lever och bor. Det här är kanske symptomatiskt eller ett kvitto på att vargen rör sig mycket nära befolkningen i dag. I min värld är vargen skygg, men allt tyder på att den nu på sistone har kommit närmare och närmare olika bostadsområden och ställen där folk bor. Vi kontaktas ofta kring att vargen har rört sig nära daghem, nära skolan, på skolvägen, och av den orsaken har det också varit många skolskjutsar, så kallade vargskjutsar, under årens lopp. Det handlar om trygghetskänslan och också delvis om att folk behöver våga gå ut och röra på sig i naturen, men vargen gör att många inte vågar röra på sig. Med andra ord: Vi har vargen i mina hemtrakter i Malax. ", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2025-12-02T20:12:35,2025-12-02T20:14:20,Hyväksytty,1.1 2025_119_257,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys koskee siis metsästyslain muutosta, jonka myötä suden kannanhoidollinen kiintiömetsästys mahdollistettaisiin vuoden 2026 alusta. Esityksen keskeinen sisältö on suden ympärivuorokautisen rauhoituksen poistaminen metsästyslaista. Meidän pitää politiikkakeinoin löytää tasapaino ja toimivat ratkaisut, jotta ihmisten, kotieläinten ja Suomen luontoon kuuluvien petojen yhteiselo voi toimia. Kannanhoidollinen metsästys, joustava vahinko- ja turvallisuusperusteinen lupakäytäntö sekä laittomien salametsästysten kitkeminen ovat kaikki tarpeellisia keinoja tässä kokonaisuudessa. Tarvitaan kuitenkin lisäksi myös luottamuksen palauttamista niille alueille sekä niille metsästäjille ja viranomaisille, jotka näitä susivahinkoja ovat joutuneet kokemaan viime vuosina. Kenenkään lapsen ei tulisi joutua pelkäämään koulumatkallaan, eikä kenenkään tulisi joutua pelkäämään lemmikkinsä hengen tai elinkeinonsa puolesta. Pidin tämän puheenvuoron, koska myös omassa maakunnassani Satakunnassa susireviirit ovat laajentuneet ja yhä enenevissä määrin tehdään havaintoja pihapiireissä ja myös petovahinkoja on ollut niin Etelä-Satakunnassa kuin myös Pohjois-Satakunnassa. Näitä myös omankin lähipiirin riistakameroihin ja muualle on tallentunut, ja hyvin lähellä pihapiiriä ovat viihtyneet. Mielestäni tässä tasapaino on löydettävissä sillä tavalla, että tehdään tämäntyyppisiä lainsäädäntötoimia, jolloin pystytään kuitenkin elämään täällä rinta rinnan suurpetojen kanssa niin, että kaikki voivat kokea olevansa turvassa ja näitä vahinkoja sattuisi vähemmän ihmisten elinkeinolle ja lemmikeille. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-12-02T20:16:17,2025-12-02T20:18:23,Käsitelty,1.1 2025_119_258,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,Edustaja Lahdenperä., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_259,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lakia, joka kohdistuu susikannan vähentämiseen alueella, jolla susikanta on hallitsemattoman suuri, on odotettu. Itse olen odottanut tätä nyt kaksi vuotta. Vihdoinkin laki saadaan eduskuntaan ja Petteri Orpon hallituksen lakiesitys mahdollistaa suden kannanhoidollisen metsästyksen. Tämä on vastuullinen, kiintiöihin perustuva malli, jossa sekä suden elinvoimaisuus että ihmisen turvallisuus otetaan vakavasti. Alustava metsästyskiintiö 65 sudesta 100:aan perustuu Luonnonvarakeskuksen kanta-arvioon ja ministeriön arvioon suotuisan suojelun tasosta. Virossa metsästyskaudella 2024—2025 tämä luku vastaavasti oli 134 sutta, Latviassa 300 ja Liettuassa 341, ja Ruotsissahan on metsästetty vakiintuneesti jo kymmenen vuotta. Suomen susipolitiikka on vuosia ollut tilassa, jossa päätökset ovat jääneet oikeusprosessien, epäselvien tulkintojen ja varovaisuusperiaatteen panttivangeiksi. Samaan aikaan naapuri Ruotsi ja Baltian maat ovat jo pitkään tehneet sitä, mitä kannanhoidollinen metsästys oikeasti tarkoittaa. Ne ovat pitäneet susikannan elinvoimaisena, mutta ihmisten turvallisuuden ja kotieläinten suojelun kannalta hallittuna. Latviassa, Liettuassa ja Virossa sudenmetsästys ei ole pattitilanne vaan osa normaalia riistanhoitoa. Kun susikanta kasvaa, kiintiöitä säädetään; kun haitat lisääntyvät, reagoidaan. Niissä maissa on ymmärretty, ettei kannanhoito ole vastakkainasettelu luonnon ja ihmisen välillä vaan väline tasapainon säilyttämiseen. Suomessa tilanne on toinen. Poliittinen tahto kannanhoidolliseen metsästykseen on kirjattu hallitusohjelmaan, mutta viranomaisten ja oikeuslaitoksen erilaiset tulkinnat ovat tehneet toteutuksesta huomattavasti hankalampaa kuin naapurimaissa. Lopputulos on ollut susipolitiikka, jossa äänekkäät mielipiteet ovat ohittaneet käytännön järjen ja suden aiheuttamat haitat ovat kasautuneet maaseudulle ilman riittäviä työkaluja niiden hallintaan. Jos Suomi haluaa päästä eroon näistä vuosia jatkuneista päättämättömyyksistä, meidän täytyy siirtyä samaan linjaan kuin Baltian maat: selkeät kiintiöt, selkeä vastuunjako ja päätöksenteko, joka ei kaadu joka kerta valitusten aiheuttamaan sumaan. Kestävän susikannan ja maaseudun elämän yhdistäminen on täysin mahdollista, kunhan uskalletaan tehdä päätöksiä, jotka kestävät sekä arjen että oikeuden. Ei tämä rakettitiedettä ole. Se on vain rohkeutta, jota muut jo käyttävät. Tilanne meillä Varsinais-Suomessa on vaikea, kuten olen täällä monesti jo teille kertonut. Myös Luonnonvarakeskuksen susiesiintymäkartat tämän todentavat. Susien määrät ovat kasvaneet ja aiheuttaneet kielteisiä vaikutuksia ihmisten arkeen. Sudet liikkuvat päivittäin taajama-alueella, ihmisten pihoissa ja porraspielissä. Esimerkiksi viime viikolla kello 14 oli susi ollut viiden metrin päässä ulko-ovesta. Ne kulkevat koulujen lähettyvillä, koulureittien varsilla. Taloudellinen kuluerä myös kunnille, jotka joutuvat järjestämään lisäkuljetuksia turvatakseen koulutien järjestelemällä näitä susikyytejä, on merkittävä. Samalla tehdään isoja panostuksia valtakunnan tasolla kaiken liikunnan lisäämiseen yhteiskunnassa. Maaseudulla meillä olisi tilaa liikkua kyläteillä ja metsissä, ja nyt tämä on selkeästi rajoittunutta, etenkin kun valoisaa aikaakaan päivässä ei ole kovin paljon. Sudet aiheuttavat vahinkoja koti‑ ja tuotantoeläimille ja aiheuttavat yrittäjille taloudellista menetystä, sekä jaksaminen on heillä koetuksella ylimääräisen työn vuoksi. Ja kyllä näillä tietämilläni vahinkotiloilla on ollut petoaidat. Tällainen susien ehdoilla eläminen ei oikein ole minusta mistään kotoisin. Ja kyllä, minä olen kokemusasiantuntija. EU:n suojelutulkinnat ovat aiemmin estäneet järkevän kannanhoidon. Nyt hallituksen onnistuneen EU-vaikuttamisen jälkeen susi ei ole enää direktiivin tiukemman liitteen lajina, mikä mahdollistaa kiintiömetsästyksen selkeästi ja oikeudellisesti kestävämmin kuin aiemmat mallit. Susikannan vahvistuminen on tieteellisesti tunnustettu vahvistuminen. Luonnonvarakeskus on ilmoittanut varovaiset 557 sutta. Tosin itse henkilökohtaisesti kyseenalaistan tämän arvion vahvasti. Määrä saattaa olla aika paljon suurempikin. Havaintoaineistot eivät aina kata kaikkia laumoja tai alueita, ja esimerkiksi DNA-keruuta ja näytteiden analysointia on vähitellen lisätty, mutta onko edelleenkään riittävästi? Kannanhoidollinen metsästys on välttämätöntä, jotta ihminen ja susi voivat elää rinnakkain. Se lisää susien ihmisarkuutta, vähentää vahinkoja ja ennen kaikkea lisää sosiaalista hyväksyttävyyttä. Kun politiikka koetaan oikeudenmukaisena, mahdollinen salametsästyskin vähenee ja suojelu paranee. Poistamalla suden rauhoitus ja asettamalla lajille metsästysaika voidaan susikannan kannanhoitoa jatkossa mahdollistaa metsästysaikana metsästyslain 10 §:n mukaisessa menettelyssä. Ja kuten esityksessä kirjoitetaan, luontodirektiivin 16 artiklan edellyttämät tiukat poikkeuskriteerit eivät liity tähän. Nämähän viime vuosina johtivat kannanhoidollisen metsästyksen estymiseen. Arvoisa puhemies! Ihan mielenkiintoista olisi tietää, miten paljon valtiolta on kokonaisuudessaan mennyt rahaa viimeisen kymmenen vuoden aikana tämän susipaletin pyörittämiseen. Joka tapauksessa tämä esitys palauttaa tasapainon, jota maaseudulla on kaivattu jo pitkään. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-12-02T20:18:28,2025-12-02T20:24:57,Käsitelty,1.1 2025_119_260,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,Edustaja Kangas., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_261,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Antti,Kangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Viime kesänä lähdin seitsemänvuotiaan poikani kanssa katsomaan naapurikylän puolella oleville pelloille, miten työntekijöitten peltotyöt edistyvät. Jarrutin aika voimakkaasti kyllä erään talon kohdalla ja totesin, että laitumella on lampaita revittynä valtava määrä. Samasta kohdasta, missä näin nämä revityt lampaat, tämän talon lapset nousevat koulutaksiin. Isäntä oli varsin järkyttynyt, pienet lapset pyörivät ympärillä, miettii, miten lapset uskaltaa aamulla laittaa koulutaksiin. Lupia ei ollut luvassa. Tämä näky on aika tuttu meille monelle maaseudun edustajalle, eikä asiaan ole tullut muutosta viime vuosina. On haettu vahinko‑ ja turvallisuusperusteisia lupia, mutta ne on käytetty yleensä loppuun hyvin jo alkuvuodesta, sillä ongelmia on kasaantunut niin valtavasti. Tämä hallituksen esitys metsästyslain muuttamisesta nyt viimeinkin näyttäisi ratkaisevan tämän keskeisen ongelman, että luvat kaatuvat. Naapurimaissamme on hyviä esimerkkejä siitä, miten suden kannanhoidollista metsästystä on harjoitettu pitkään ja hartaasti, eivätkä susikannat sillä ole suinkaan vaarantuneet, vaan niin Ruotsin kuin Baltian maidenkin susikannat elävät ja voivat hyvin. Ei ole minkäänlaista ongelmaa asian suhteen. Sen sijaan tämä jatkuva suojelu on johtanut siihen, että suden luontainen ihmisarkuus on poistunut, pihavierailuja on päivittäin. Niitä on niin paljon, että tietyillä alueilla pihavierailuista ei enää raportoida kellekään eikä suurpetoyhdyshenkilöitten kapasiteetti riitä toteamaan pihavierailuja. Arvoisa puhemies! On aika erilaista puhua suden metsästyksestä täällä, missä kivitalot reunustavat katuja, kuin tuolla, mistä itsekin tulen, keskellä peltoja ja metsiä, missä eläimillä on tilaa olla. Me emme ole petovihaajia. Susi kuuluu Suomen luontoon niin kuin kaikki muutkin petoeläimet, mutta suden ja ihmisen herkkä tasapaino on järkkynyt sillä, että petokannan kovin peto eli ihminen on lopettanut suden metsästyksen. Susi on viisas eläin. Se oppii siihen, että sillä ei ole enää luontaista vihollista, jota pelätä. Hallituksen esityksellä on tarkoitus opettaa sudelle jälleen se ihmisarkuus, minkä se vaatii, että elo ihmisen kanssa voisi olla rauhaisaa ja turvallista. Susi herättää hyvin paljon tunteita. Argumentit puolesta ja vastaan ovat hyvin tunteikkaita. Totta kai itsekin, kun näen susivahingot siellä maaseudulla, vetoan siihen, mitä riskejä se aiheuttaa lapsiperheille ja millaista kuolemaa se aiheuttaa kotieläintiloilla. Susi kun käy navetan ruokintapöydällä ja eläimessä on se tilan elinkeino, niin totta kai se herättää tunteita. Taas toisaalla täällä, missä luonto ei niinkään ole lähellä, susi vaikuttaa hyvinkin sympaattiselta, koiramaiselta eläimeltä, mikä vaatii hoitoa ja huolenpitoa. Mutta meidän pitää muistaa, että totuus yleensä löytyy täältä välimaastosta, ja siihen tämä esitys pyrkii: kohtuulliseen metsästysmäärään ja eläinten ihmisarkuuden kasvattamiseen. Toivon mukaan tämä esitys saadaan ripeästi etenemään valiokunnassa tähän saliin lopulliseen käsittelyyn ja pääsemme tammikuun alussa metsästämään sutta.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Antti Kangas,1535,2025-12-02T20:25:03,2025-12-02T20:29:21,Käsitelty,1.1 2025_119_262,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,Edustaja Lundén., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_263,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tätä metsästyslain muutosta on odotettu monta vuotta. Tämä uudistus palauttaa maalaisjärjen ja tasapainon Suomen suurpetopolitiikkaan. Se on uudistus, joka mahdollistaa suden ja kananhoidon metsästyksen siten, kuin sen kuuluu toimia, eli avoimesti, ennakoitavasti ja paikalliset ihmiset ja yrittäjät huomioiden. Arvoisa puhemies! Lähtökohdat tälle esitykselle ovat selvät. Euroopan unionin luontodirektiivin muutos siirsi suden tiukasti suojeltavista lajeista luokkaan, jossa sudet eivät ole yhtä tiukasti suojeltuja kuin aikaisemmin. Se tarkoittaa sitä, että susi on nyt kestävästi hyödynnettävä laji, aivan kuten muut riistalajit, joiden metsästystä voidaan säädellä. Toisin sanoen: Suomella ei ole enää mitään perusteita jatkossa nojata yksinomaan poikkeuslupiin, jotka EU-lainsäädäntö on tehnyt vuosikaudet lähes mahdottomiksi. Meillä on nyt sekä oikeus että velvollisuus rakentaa suden osalta toimiva kansallinen metsästysjärjestelmä. Arvoisa rouva puhemies! Me kaikki tiedämme, että poikkeusjärjestelmä ei ole toiminut. Vuosi toisensa jälkeen lupia on kumottu. Sillä välin susikanta on kasvanut, susien käyttäytyminen on muuttunut ja jännitteet ovat voimistuneet erityisesti maaseudulla. Jatkuvat luontojärjestöjen valituskierteet veivät päätöksenteon oikeusasteisiin sen sijaan, että paikallisia olisi kuultu ja ongelmia ratkaistu ennakolta. Nyt tilanne vihdoin muuttuu. Uudessa mallissa suden metsästys siirretään asetuksella säädettäviin kiintiöihin. Se on vakaa ja toimivaksi todistettu ratkaisu esimerkiksi Ruotsissa ja Baltian maissa. Suomen riistakeskus myöntää jatkossakin pyyntiluvat, mutta valituskierre ei enää muodosta koko järjestelmään estettä, koska perusta on vahvempi, selkeämpi ja ennakoivampi. Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää ymmärtää, ettemme ole tekemässä sudesta vihollista, vaan teemme suden kannanhoidosta järkevää. Mielestäni on täysin kohtuutonta, että ihmiset joutuvat elämään jatkuvan pelon, turvattomuuden ja vahinkoriskin kanssa samalla, kun sääntely ei ole pystynyt vastaamaan tilanteeseen. Suden metsästyskiintiöiden kautta on keino palauttaa tasapaino luonnon ja ihmisten arjen välille. Minä en ainakaan haluaisi, että oma lapseni joutuisi kulkemaan susien pelossa talven pimeinä aamuina odottamaan koulukyytiä, tai kuinka moni yrittäjä on joutunut heräämään aamulla näkyyn, jossa sudet ovat raadelleet lampaita hengiltä tai lemmikkikoirat on syöty pihasta. Siksi meidän täytyy saada susien osalta ratkaisuja, sillä nykytilanne ei voi jatkua näin. Tämän esityksen myötä siirrymme kohti ennakoitavaa kannanhoitoa, mikä on kaikkien etu. Onkin tärkeää korostaa, että poikkeusluvat eivät katoa mihinkään. Ne säilyvät edelleen niihin tilanteisiin, joissa tietty susiyksilö aiheuttaa merkittävää vahinkoa tai välitöntä turvallisuusuhkaa, mutta nyt poikkeuslupien ei enää tarvitse kantaa koko kannanhoidon taakkaa. Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiesitys toteuttaa EU:n muutokset, eduskunnan lausumat, hallitusohjelman mukaiset toimet, ja ennen kaikkea toteuttaa sen, mitä suomalaiset ovat odottaneet: mahdollisuuden suden kannanhoidolliseen metsästykseen. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2025-12-02T20:29:27,2025-12-02T20:32:19,Käsitelty,1.1 2025_119_264,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Edustaja Vigelius, poissa. Edustaja Kettunen, poissa. — Edustaja Ingo.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_265,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Christoffer,Ingo,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Värderade fru talman! Ändringarna i jaktlagen som vi nu behandlar motsvarar det som riksdagen slog fast i somras. Mot den bakgrunden är det förvånande att det från vissa håll hörs kritik mot införandet av stamvårdande jakt, eller i klarspråk licensbaserad jakt, jakt på varg. Regeringsprogrammets linje i rovdjurspolitiken är tydlig: Rovdjurspolitiken ska skötas på ett sätt som också beaktar social hållbarhet. Här i riksdagen finns en bred majoritet som vill värna om de betande djuren, jakthundarna och människorna på glesbygden, som i dag lever med en påtaglig oro när vargflockar rör sig alldeles intill hem och gårdar. Tack till alla kollegor som står bakom det här. Värderade talman! Att motsätta sig en kontrollerad stamvårdad jakt har ingenting med djurskydd eller genetisk hållbarhet att göra. Tvärtom leder en okontrollerad fortplantning, som vi nu ser, till ökad inavel i stammen. Det är svårt att tala om välfärd inför dem som tvingats avliva sönderrivna eller öppna får eller alternativt bära hem sina jakthundar i delar. Modellen som vi nu fokuserar på i förordningen, som bereds här parallellt, bygger på att vi kan ta ut ett område i taget där problemflockar har väckt problem. Många skulle kanske ha velat se att licenserna skulle ha fördelats bredare, men det finns goda skäl för varför förordningen föreslås just så här. Erfarenheter från andra länder som infört stamvårdande jakt visar att man når de bästa resultaten då man tar sig an en flock och ett område åt gången i stället för enstaka individer här och där. Målsättningen är att säkerställa en vargstam som är genetiskt stark och som håller sig på avstånd från bebyggelse och produktionsdjur.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,sv,Christoffer Ingo,911821,2025-12-02T20:32:32,2025-12-02T20:34:40,Hyväksytty,1.1 2025_119_266,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Arvoisa puhemies! ”Essayahin susijahtilaki on täysi susi — luokatonta valmistelua ei voi hyväksyä”, näin kirjoitti eilen Suomenmaassa toimittaja Pekka Pohjolainen. Se, minkä takia hän kirjoitti näin, johtuu tietysti siitä, että tämä lakiesityshän, joka täällä on käsittelyssä, ei kerro meille yhtään mitään, ja sen takia... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu] [Toinen varapuhemies Tarja Filatov: Pieni hetki, mikrofoni katosi.] — Minä en koskenut mielestäni mihinkään. No niin. [Puhemies: Nyt kuuluu!] — Elikkä tosiaan se, minkä takia tämä toimittaja kirjoitti näin, johtuu siitä, että lainsäädännön arviointineuvosto antoi tälle laille ihan murskaavan arvion, heikoimman arvion, mitä tällä kaudella hallituksen esityksiä on tullut, koska tämä ei kerro meille yhtään mitään. Minä ymmärrän sen halun, mikä täällä nousee, että sutta pitää päästä metsästämään, mutta kyllä minä edellyttäisin, että kun tänne tuodaan lakeja, niin niissä laeissa kerrottaisiin, mitkä ovat sen lain vaikutukset. Tässä laissa ei kerrota, kuinka paljon meillä on susia, tässä ei kerrota, missä niitä on, tässä ei kerrota, minkälaisia vaikutuksia niillä on, minkälaisia vahinkoja ne aiheuttavat, miten mahdollinen metsästys sitten vaikuttaa susikantaan. Tästä puuttuu kaikki oleellinen tieto, mikä lainsäädännössä pitäisi olla silloin, kun arvioidaan vaikutuksia. Tämä Ehdotukset ja niiden vaikutukset ‑otsikko on siis semmoinen puolen sivun mittainen teksti, joka ei todellakaan sisällä yhtään mitään, ja sen takia on helppo yhtyä tuohon arviointineuvoston suorastaan pöyristykseen siitä, miten tällaista lainsäädäntöä voidaan tuoda tähän saliin. Se, mitä sitten ajattelee itse lainsäädännön sisällöstä, on vielä oma asiansa. Itse kyllä näen, että jos me mietitään sutta, joka on siis erittäin uhanalainen laji, ja sen kantaa, joka nyt viimeisen kantaseurannan mukaan on 430, ja vaikka se arvio nyt olisi siinä 500:nkin hujakoilla, niin sen lajin populaatiomäärä on edelleen niin pieni, että se ei kestä metsästystä. Jos me verrataan vaikka saimaannorppaan, jota on 530 yksilöä — ja me kaikki tiedämme, että se on aivan liian vähän, jotta se laji pystyisi selviämään — niin siinä mielessä pidän erikoisena sitä, että ajatellaan, että näin pieni kanta kestää metsästystä, varsinkin nyt, kun MMM on vielä laittanut asetusluonnoksen, jossa puhutaan sadan suden kiintiöstä metsästykseen poronhoitoalueen ulkopuolelle. No, samaan aikaan minä ymmärrän oikein hyvin ja tiedän oikein hyvin sen, että susi aiheuttaa vahinkoja. Se aiheuttaa vahinkoja lampureille, se aiheuttaa vahinkoja metsästyskoirille, se aiheuttaa myös joillekin maatiloille vahinkoja, kun susi tulee pihaan ja voi käydä vaikka siellä navetassa syömässä vasikan, mutta meillä on keinoja näitten vahinkojen ennaltaehkäisemiseen ja meillä on onneksi myös hyvä järjestelmä siinä, että näitä vahinko- ja turvallisuusperusteisia lupia saa näitten yksittäisten susien tappamiseen. Näissä luvissahan ei ole ylärajaa, vaikka joku täällä toisin väitti, vaan niitä voi saada tarpeen mukaan, ja onkin tärkeätä, että nämä poikkeusluvat saa sujuvasti ja nopeasti. Sen lisäksi meidän pitäisi miettiä niitä keinoja, miten me varmistetaan ihmisen ja suden rinnakkaiselo. Meidän täytyy korvata petoaidat, ei vain ainoastaan ne tarvikkeet vaan myös niitten pystytys, ja meidän pitää huolehtia, että ne petoaidat ovat riittävän järeät. Meidän täytyy huolehtia, että petokorvaukset ovat ajan tasalla. Meidän täytyy kehittää myös metsästyskoirien suojausta, esimerkiksi näitten liivien kehittämistä. Minä uskon, että on mahdollista, että susi ja ihminen elävät rinnakkain, mutta se vaatii toisaalta juuri näitten keinojen kehittämistä, ja se vaatii myös sitä, että sillä sudella on sitä erämaista luontoa, missä se liikkuu. Nythän meillä on haaste siinä, että meillä on valtavilla alueilla laajoja avohakkuita, ojituksia ja metsäteitä, jotka pirstaloivat näitä alueita, ja sekin ajaa susia entistä enemmän pihapiireihin. Tässä vaiheessa voisin todeta sen, että todellakin kannatan tuota edustaja Elon tekemää esitystä siitä, että ympäristövaliokunnan tulisi antaa tästä laista lausunto mietintövaliokunnalle, koska todellakin me ollaan puhumassa nyt erittäin uhanalaisen lajin metsästämisestä. Ympäristövaliokunta on tietysti tässä talossa se valiokunta, jolla on vastuu huolehtia luonnon monimuotoisuuden edellytyksistä. Sitten minä vielä itse ehdottaisin sitä, että myös perustuslakivaliokunta antaisi tästä lausunnon, sillä tästä esityksestä puuttuvat nyt oikeusturvakeinot eli mahdollisuus valvoa metsästyksen laillisuutta tuomioistuimissa. Täten esitystä tulisi arvioida sen suhteen, onko tämä esitys perustuslain ympäristöperusoikeuden 20 §:n vastainen, ja tämä arvio tulisi saada perustuslakivaliokunnalta. Minä vielä tähän loppuun siteeraan tätä samaa artikkelia, jolla aloitin: ”Olipa koko susikysymyksestä mitä mieltä tahansa, luokatonta lainvalmistelua ei voi hyväksyä eikä perustella millään. Sellainen kun voi johtaa erilaisiin juridisiin sotkuihin, julkisten resurssien tuhlaamiseen ja kansalaisten oikeusturvan heikentymiseen. Luottamus hallintoon ja lainsäätäjiinkään ei ainakaan kohene. Niinkin voi käydä, että kehno sääntely vain pahentaa ongelmaa, jonka taltuttamiseen se on tarkoitettu. Edellisellä kerralla poliittisissa susijahdeissa ammuttiin liuta laumoja koossa pitäviä alfanaaraita. Seurauksena ihmisten pihoille alkoi jolkotella entistä enemmän yksinäisiä nälkäisiä susia etsimään kissoja ja mäyräkoiria ja ties mitä lintulaudan läskinpaloja syödäkseen.”", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-12-02T20:35:41,2025-12-02T20:42:35,Käsitelty,1.1 2025_119_267,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Holopainen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_268,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aluksi totean, että kannatan edustaja Elon tekemää esitystä sekä edustaja Mikkosen tekemää esitystä tässä edellä. Tässä todellakin on mielestäni tilanne, että olemme avaamassa uuden synkän luvun suomalaisen luonnonsuojelun historiassa. Tässä hallituksen esityksessä ollaan poistamassa suden ympärivuotinen rauhoitus, ja jatkossa olisi sitten suden kannanhoidollinen metsästys mahdollista. Susien kannanhoidollinen metsästys tarkoittaa sitä, että susia saisi jatkossa vapaasti ampua tietyn yksilömäärän vuodessa, kun tähän mennessä on noudatettu poikkeuslupakäytäntöjä eli metsästys on kohdistettu vain vahinkoa aiheuttaneisiin yksilöihin. Tässä edellä edustaja Mikkonen kuvasi, kuinka asiantuntijat ovat arvioineet, että tämän lakiesityksen taso on varsin heikko. Toisaalta, kun täällä nyt tänään on kuunnellut tätä keskustelua, niin siihen, että tästä taustamateriaalista ikään kuin puuttuu paljon tätä tietoa ja tutkimusta, jota susikannoista on tehty, ehkä yksi selitys on, että se johtuu siitä, kun täälläkin on aika monessa puheenvuorossa edellä ikään kuin asetettu kiistanalaiseksi se tutkimustieto, joka meillä on susien kannan koosta ja muista yksityiskohdista. Ehkä se sitten on osaltaan selityksenä siinä, että tässä hallituksen esityksessä on ikään kuin jätetty sitten huomioimatta tätä tutkittua tietoa. En tiedä, mutta tämä voisi olla yksi selitys. Joka tapauksessa se ei ole mitenkään mahdollista, että lainvalmistelussa ei näitä asioita huomioida. Todellakin viimeisimmän kanta-arvion mukaan Suomessa olisi noin 430 susiyksilöä. Tämä taso on joka tapauksessa varsin matala, ja susi edelleenkin tarvitsisi suojelua. Täällä on todella monessa puheenvuorossa tänään kannatettu tätä metsästyksen vapauttamista, ja on tietenkin aika surullista, että salissa on ilmeisesti vain kolme edustajaa, jotka ovat nyt sitten käyttäneet kriittisiä puheenvuoroja tästä lakimuutoksesta. Kolme edustajaa haluaisi , että susien rauhoitus edelleenkin säilytettäisiin. Tutkimusten mukaan suomalaisten mielipiteet jakautuvat niin, että enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että suden kiintiömetsästystä ei tulisi aloittaa nykytilanteessa, joten tämä suhde ainakin tämän keskustelun perusteella täällä eduskunnassa on varsin erilainen kuin sitten suomalaisten keskuudessa noin muutoin. Täällä on edustaja Elon ja edustaja Mikkosen puheenvuoroissa nostettu esiin näitä erilaisia keinoja, joita voisi ottaa käyttöön, jotta suden ja ihmisen rinnakkaiselo onnistuisi paremmin. On ihan totta ja ymmärrän hyvin nämä huolet, joita täällä on nostettu esimerkiksi lemmikkien ja kotieläinten suhteen, mutta näitä todellakin voitaisiin ratkaista sitten erilaisin keinoin, jos näin haluttaisiin ensisijaisesti tehdä eikä lähdettäisi tähän rauhoituksen purkamiseen. [Jaana Strandman: Ne keinot ei toimi!] — Niitä ei ole todellakaan resursoitu riittävästi, jotta voisimme todeta, että ne eivät toimi. Tähän mennessä näin ei ole tehty, koska on haluttu sitten aika kiivaasti viime vuosina ajaa tätä metsästyksen sallimisen raidetta. Se on tullut aika selväksi, että poliittisesti sille on ollut nyt tilausta. Mutta tosiaan suomalaiset voivat todeta, että puolueissa on eroja sen suhteen, minkälaisia keinoja ensisijaisesti otettaisiin käyttöön. Tämän susien tappamisen ei mielestäni pitäisi olla tämä ensisijainen keino tässä tilanteessa. Tämä ei ole tietysti uusi asia. Susia on aiemminkin, aiempina vuosisatoina, tietysti Suomessa ajettu aika ahtaalle, kun metsästys on ollut rajoittamatonta. Toisaalta juuri näitten aiempien huonojen esimerkkien perusteella pitäisi suhtautua varsin kriittisesti siihen, että nyt tätä metsästystä vapautettaisiin. On tehty aikamoinen työ siinä, että Suomen luonnossa on saatu susi edelleenkin säilytettyä näitten menneiden vuosisatojen virheiden jälkeen. Toisaalta tuntuu siltä, että susi on muodostunut myös symboliksi sille, että kun aika moni, ihan ymmärrettävästi, maaseudulla tuntee epävarmuutta tulevaisuudesta, kun maatalouden ja maaseudun näkymät ovat tietenkin tässä vähenevän väestökehityksen Suomessa todella hankalat ja haastavat, ja sen ymmärrän, niin sitten tämmöinen kaupunki—maaseutu-vastakkainasettelu on ikävä kyllä voimistunut. Ehkä tämä susikysymys on noussut myöskin eräänlaiseksi symboliksi sille, ja siksi tietenkin erilaisia näkökulmia pitää tarkalla korvalla kuulla ja näitä asioita pyrkiä ratkaisemaan. Mutta toistan, että mielestäni tämä susien rauhoituksen lopettaminen ei ole se oikea keino ratkaista näitä maaseudun haasteita. Kuten täällä on aiemmissa puheenvuoroissa kuultu, niin tämä suden metsästyksen vapauttaminen tuntuu olevan vain ensimmäinen askel. Aika monessa puheenvuorossa puhuttiin muidenkin suurpetojen osalta vastaavista toimista, ja sikälikin mielestäni nyt tähän lakiesitykseen pitää suhtautua erittäin kriittisesti ja vakavasti. Toivon, että sitä käsitellään täällä eduskunnassa perusteellisesti ja toivon, että myös maa- ja metsätalousvaliokunnan lisäksi myös ympäristövaliokunta ja perustuslakivaliokunta tätä kysymystä käsittelisivät.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-12-02T20:42:38,2025-12-02T20:48:37,Hyväksytty,1.1 2025_119_269,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,Edustaja Elo., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_119_270,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on pidetty hallituksen esitystä suden kiintiömetsästyksestä vastuullisena. Minusta näin ei voi sanoa esityksestä, jonka lainsäädännön arviointineuvosto on todennut luokattoman huonosti valmistelluksi ja josta ei löydy ensimmäistäkään vaikutusten arviointia. Kuvaavaa on, että yksikään hallituspuolueen edustaja ei ole ottanut tähän arviointineuvoston lausuntoon täällä mitään kantaa. Haluan nyt kysyä, että minkä arvioidaan olevan jäljelle jäävän susipopulaation koko ja suojelun taso, jos ensin ammuttaisiin 100 sutta kiintiömetsästyksellä ja siihen päälle mahdollisesti jopa toiset 100 yksilöä poikkeusluvilla ja vielä poliisin luvilla ammutut, liikennekuolleisuus ja luonnollinen poistuma otettaisiin mukaan laskuihin. Onko tosiasiallinen julkilausumaton tavoite hävittää susikanta Suomesta? Missä susi saisi mielestänne elää, jos 400—500 sutta on laajassa Suomenmaassa liikaa? Täällä puhutaan kestävästä susikannasta, mutta sivuutetaan tutkimukseen perustuva tieto suotuisasta suojelun tasosta. Nyt suotuisan suojelutason viitearvoksi on ministerin toimesta päätetty 273, joka on vain 10 prosenttia suurempi kuin pienin elinvoimainen kanta. Riittävällä varovaisuudella määritetyn suotuisan suojelutason viitearvon tulisi olla noin kaksinkertainen pienimpään elinvoimaiseen kantaan verrattuna, eli noin 500 sutta. Ministerin päätös osoittaa, että lähtökohta on ollut, että sutta on päästävä metsästämään. Vähintä, mitä hallituksen olisi pitänyt tehdä, on kattavien perusteluiden ja vaikutusarvioiden sisällyttäminen hallituksen esitykseen. Nyt joudumme täällä keskustelemaan vailla näitä perusteluita, ja perusteluksi lainsäädännölle ei riitä, että asia on kirjattu hallituksen ohjelmaan. Arvoisa puhemies! Tärkeää on myös Suomen luonnonsuojeluliiton esiin nostama näkemys, että metsästyslain muutos suden kiintiömetsästyksen aloittamiseksi on perustuslain vastainen. Syynä tälle on se, että metsästysluvista ei pystyisi valittamaan. Kansalaisilta siis viedään oikeus muutoksenhakuun. Tämän asian selvittämiseksi pidän perusteltuna, että perustuslakivaliokunta käsittelee tämän asian. Kannatan siis edustaja Krista Mikkosen tekemää esitystä, että laki lähetetään perustuslakivaliokuntaan lausunnon antamista varten. On ilmeinen riski, että lain muuttaminen käynnistää erittäin uhanalaisen sudenmetsästyksen tavalla, joka romahduttaa susikannan. Nostan tässä vielä esiin senkin, että Suomen luonnonsuojeluliiton tekemän selvityksen mukaan merkittävä osa poikkeusluvista on tänä vuonna myönnetty ilman lainmukaisia perusteita. Kannatan sinänsä vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntämistä, jotta haittaa aiheuttavat yksilöt voidaan poistaa. Lupien myöntäminen on jo nyt sujuvaa, mutta luvilla pitää olla kestävät perusteet, jotta järjestelmään voidaan luottaa. Arvoisa puhemies! Haluan myös muistuttaa, että sudesta on hyötyä. Susi, kuten ilveskin, säätelee hirvieläinkantoja, joiden kasvu, erityisesti valkohäntäkauriiden ja metsäkauriiden valtava runsastuminen, on lisännyt liikennevahinkoja, edistänyt punkkien leviämistä ja aiheuttanut merkittäviä metsätalouden tuhoja, joista on kannettu huolta myös täällä eduskunnassa. Täällä on oltu huolissaan Lounais-Suomen kasvaneesta susikannasta. On tärkeää huomata, että se kannan kasvu on seurausta ihmisen aiheuttamasta luonnon epätasapainosta. Susia on kertynyt sinne runsaan saaliseläinkannan vuoksi, ennen muuta valkohäntä- ja metsäkauriin perässä. Valkohäntäkauris on Suomeen Pohjois-Amerikasta tuotu vieraslaji. Näitä ruokitaan metsästäjien toimesta ihmisasutuksen läheisyydessä ja sitten kauhistellaan, kun sinne kertyy susia. On todella surullista, että tätä susikysymystä tarkastellaan täällä puhtaasti ihmisen näkökulmasta ja ennen kaikkea pelkoa ja susivihaankin lietsoen. Susikeskustelussa ohitetaan usein se tärkein. Sudella tosiaan on tärkeä rooli Suomen luonnossa ja ekosysteemeissä. On arvokasta ja hienoa, että meillä on Suomessa edelleen susia ja että susikanta on jopa elpymässä. Nyt juuri se tilanne on se, että sen pitäisi antaa elpyä sinne suotuisalle suojelun tasolle, jotta voitaisiin varmistaa, että susi säilyy elinvoimaisena Suomen luonnossa. Meidän tehtävämme myös tässä salissa, ja ennen kaikkea tässä salissa, on pitää huolta siitä, että susikanta säilyy elinvoimaisena myös tulevaisuudessa. Se on meidän tehtävämme. Me olemme sitoutuneet luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen ja vahvistamiseen ja ilman suurpetoja se ei Suomen luonnossa onnistu. Sen takia pidän huolestuttavana myös sitä, että täällä on viitattu myös laajemmin muiden suurpetojen, erityisesti ilveksen, metsästyksen aloittamiseen. Sille nyt ei myöskään ole perusteita. Todellakin lähden siitä, että tämän esityksen myötä ei pidä sentyyppisiä linjauksia lainkaan lähteä tekemään.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-12-02T20:48:41,2025-12-02T20:54:12,Käsitelty,1.1 2025_119_271,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,Edustaja Mäenpää., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_272,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käymme susista keskustelua täällä salissa, ja minä olen erittäin tyytyväinen, että pitkän harkinnan jälkeen tämä kannanhoidollinen metsästys etenee. Nyt sitä on hieman säädetty vielä niin, että niitä lupia myönnettäisiin sadalle sudelle. Tämä on mielestäni ainakin hyvä alku ja oikeansuuntainen ratkaisu. Itse muistan, kun tuolla Etelä-Pohjanmaalla noin 10—15 vuotta sitten tulin yöllä moottoripyörällä, hiekkatiellä ajelin, niin näin siellä aivan valtavan kokoisen suden, ja täytyy kyllä sanoa, että siinä meinasi tulla pissu housuihin, oli se niin uskomattoman suuri eläin. Siinä oli sitten koiria muistaakseni. En muista, raateliko susi, mutta ainakin se pelotti niin, että semmoisesta entisestä räyhäkoirasta tuli kiltti kuin lammas, kun tämä iso susi siinä hetken pyöri. Siinä samalla seudulla olen käynyt katsomassa metsästyskoiria, joita on raadeltu. Osa on kuollut, ja osa on jäänyt henkiin. Tämä on hyvä asia nyt, että tämä etenee. Minun mielestäni on hienoa, että Riistakeskus hakee Etelä-Pohjanmaalle lupaa 12 suden metsästämiseen. Etelä-Pohjanmaalla metsästys kohdistetaan laumoihin Peurainnevalla ja Lauhavuorella. Tämä Peurainneva liippaa omaa kotikuntaani. Minun mielestäni on tosi tärkeätä, että näitä laumoja rauhoitetaan. Tästä Peurainnevan alueesta: olisiko ollut noin neljä viisi vuotta sitten, kun todettiin, että Suomessa on 200 sutta ja niitä ei ole yhtään enempää, niin olihan se aika omituinen juttu, että sitten Jalasjärvellä tasan yksi prosentti Suomen susista jäi auton alle ihan muutaman viikon sisällä, elikkä 200:sta Suomessa olevasta sudesta kaksi jäi auton alle Jalasjärvellä. Sehän kertoo mielestäni siitä, että nämä luvut on arvioitu reilusti alakanttiin, ja minun mielestäni se vahvistaa sitä, että tämä on hyvä, että tämä kannanhoidollinen metsästys käynnistetään. Luotan tässä myös erään vanhan sotaveteraanin sanoihin, kun hän minulle sanoi, että meidän pitäisi eduskunnassa tätä asiaa edistää. Hän kertoi, että aikaisemmin, kun susia joskus päätettiin vähentää, periaate oli se, että kaikki, jotka ihmisten ilmoille tulevat, vähennetään. Hän pyysi minua tätä asiaa edistämään, ja omalta osaltani olen näin tehnyt. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-12-02T20:54:18,2025-12-02T20:58:15,Käsitelty,1.1 2025_119_273,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,Edustaja Polvinen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_274,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Onpa hienoa tänään seistä täällä eduskunnassa puhujapöntössä, kun esityksessä on hallituksen esitys metsästyslain muuttamisesta, jossa susien metsästys mahdollistetaan. Ja vielä hienompaa on se, että tätä asiaa ollaan käsittelemässä niin, että tänä vuonna päästäisiin päätökseen, että tämä asia lyötäisiin myös Suomen lakikirjaan ja sudenmetsälle pääsisi sitten ensi vuoden alusta. Tämä on oikein. Tätä maaseutu on halunnut, tätä maaseutu on vaatinut, ja tämä on maalaisjärkinen päätös, minkä hallitus on meille esittänyt. Täytyy sanoa, että kun suojeluporukka sai aikanaan suden sinne EU:n syvimpään ytimeen, niin se on kaivettu nyt Suomen eduskunnan lehtereiltä meille ihan tänne penkeille saakka arvioitavaksi. En tiedä, onko siinä lusikkahaarukkayhdistelmää käytetty, mutta hyvin se sieltä kaivettu kuitenkin on. EU-vaikuttaminen on ollut vahvaa, ja tämä antaa myös uskoa siihen, että eduskunnalla on voimaa, kun tarve vaatii myöskin muuttaa asioita EU:n suunnassa. Olen itse käynyt Kuhmossa, kun olen siellä syntynyt, metsästyskorttini saanut aikanaan ja asunut siellä myöskin luonnon keskellä ja paljon viettänyt aikaa myöskin metsällä. On hienoa, että se kulttuuripohja, mikä on Suomen vanhinta, elikkä metsästys, kalastus ja keräily, saa myös tällaista hengennostatusta tämän lain myötä ja myöskin hyväksyttävämmän aseman suomalaisessa harrastuskentässä. Olen ollut metsästysmajoilla, missä miehet ja naiset puhuvat asioistaan ja purkavat myöskin mieltään. Se on myöskin mielenterveysparantola, meidän metsästysmaja, siinä missä myöskin ilon lähde. On hienoa, että tätä koiraharrastusta, metsästysharrastusta koirilla, voidaan myöskin edistää tämän lain myötä. Olen saanut paljon viestiä karjankasvattajilta, lampureilta siitä, että eivät nämä petoaidat, joita ehdotetaan nyt tässä korjaustoimeksi, ole toimineet. Ei kukaan viitsi eikä voi tehdä eikä ole varaa tehdä sellaisia työmaita, joilla susien estäminen karjaa kohtaan olisi mahdollista, koska se susien määrä ja niitten vahinkojen määrä on niin suuri. On hienoa, että lakisääteisesti ollaan poistamassa susia tuolta Suomen metsistä, niin että pystytään myöskin karjataloutta ja lampaan kasvattamista harrastamaan. Porotaloudesta muutama sananen. Sain tuolta yhdestä paliskunnasta viestin, että pelkästään tänä vuonna on mennyt 230 poroa susien suuhun. Poronhoitajat kertovat, että heidän elinkeinonsa vaikuttaa siltä, että he kasvattavat susille ruokaa, eivät tee sitä alkuperäistä työtä, että ihmiset saavat poroa pöytäänsä, vaan nämä menevät susien suuhun. Onko tämä järkevää? Ei ole, ja hallitus siihen on kiinnittänyt huomiota ja muuttaa tätä lakia. Kuulin tuossa vihreitten viestiä siitä, että susi on uhanalainen eläin. Mennäänpäs hieman sinne WWF:n sivuille takaisin ja käydään katsomassa metsäpeuraa. Metsäpeura elää Suomessa hieman tuossa Karjalan puolella, ja metsäpeuroja on vähemmän kuin intiansarvikuonoja, mutta metsäpeura lajina ei tässä susikeskustelussa meinaa nousta esille. Samoin edustaja Elo otti puheeksi sen, että mitäs jos tässä nyt sata sutta ammutaan ja sitten tulee vahinkoperusteisia lupia. Jos ajatellaan näin, että kun Luke on arvioinut, että nyt marraskuussa susia on 557 kappaletta, niin jos niitä poistetaan 157 kappaletta, susia jäisi 400 kappaletta, ja me näemme nyt Luken ennusteessa, että tämä susimäärä palautuisi takaisin sinne 400 suden paikkeille näillä luvuilla verrattuna siihen, mitä Luke ilmoitti näitten susien lisääntymisestä ja tästä arviosta nyt marraskuussa. Ei tässä siis olla mitään susien parturointia metsästä tekemässä niin, että se laji sukupuuttoon kuolisi. Niitä on myöskin Venäjällä kymmeniätuhansia. Lukesta muutama sana: Ei me Lukeen kovin paljoa maaseudulla luoteta. Lukella on tällä hetkellä Keski-Suomessa ja Kaakkois-Suomessa lähes tyhjiä aukkoja, että susia ei siellä olisi, ei laumoja olisi siellä. Onhan se nyt selvä asia, että niitä siellä on, mutta Luke on vaatinut näitä näytteitä, jotta he voisivat arvioida siellä olevan edes muutamia susia. Tämä on erikoista tutkimusta, että arvio tehdään sen perusteella, mitä näytteitä lähetetään kenttätyöstä. Jos sieltä ei tule mitään, niin tulee lähes kosto — ei susia sillä alueella — vaikka jokainen tietää, että sillä alueella oikeasti niitä susia on. Minä haluaisin kiinnittää tähän asiaan huomiota ja toivon, että eduskunta kiinnittää huomiota jatkossa tähän Luken arviointimenetelmään, kuinka he todella näitä susia osaavat laskea ja varsinkin osaavat arvioida. Toivon, että tämän lain myötä tarkastellaan täällä eduskuntakäsittelyssä myöskin kaikki muut suurpedot tämän saman lain yhteydessä tämän suden lisäksi. Tässä voisi olla yksi ratkaisu, minkä esimerkiksi Metsästäjäliitto on tänne esittänyt. ", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-12-02T20:58:19,2025-12-02T21:03:38,Käsitelty,1.1 2025_119_275,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Susi on osa Suomen luontoa ja tulee aina olemaan ja on kyllä nyt tänäkin päivänä. Lähetekeskustelussa joskus tuntuu siltä, että se hävitettäisiin kokonaan Suomen luonnosta, mutta näinhän se ei ole. Näen, että on ensisijaisen tärkeää, että se ei liiku ihmisten parissa ja asutetuilla alueilla, koska siinä on kuitenkin tämä turvallisuudentunne. Tässä nyt on ollut jonkun verran viittauksia myös tähän tutkimukseen, että suomalaiset eivät tue kannanhoidollista metsästystä. Voin kyllä kertoa, että ainakin meidän kotikonnuilla se on ihan totaalisesti päinvastoin — tulee niin paljon yhteydenottoja, että nyt pitäisi aloittaa. Ehkä sekin tunne tässä on ollut, että ei pysty tekemään mitään. Tästä on puhuttu jo vuosikymmeniä, ja nyt tämä sitten etenee. Yleensä näissä tutkimuksissa on niin, että jos elää siinä suden lähettyvillä, tai susi elää lähellä ihmisiä, niin sitten kyllä todella tarkasti ja selkeästi vastustetaan susia ja tuetaan kannanhoidollista metsästystä. Tämä pätee varmaan monessakin eri suhteessa.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Mikko Ollikainen,1441,2025-12-02T21:03:38,2025-12-02T21:05:13,Hyväksytty,1.1 2025_119_276,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuntuu hyvältä, että olemme nyt tässä. Se kertoo siitä, että tämä talo pystyy vaikuttamaan asioihin ja luo uskoa maaseudun ihmisille, jotka ovat kymmenkunta vuotta pitäneet ääntä siitä, että he eivät voi jatkaa eloa maaseudulla, kun sudet tulevat pihoihin, tulevat jopa rakennuksiin sisään, estävät itsenäisen koirilla tapahtuvan metsästyksen mahdollisuuden, aiheuttavat tuhoja, estävät lasten normaalin kouluun menon niin, että joudutaan järjestämään koulukyytejä, ja on monenlaista pelkoa ja harmia. Kiitän hallitusta siitä, että tämä esitys on tehty. Sille tietysti pohjan antoi se, että susi siirrettiin EU:ssa valiokunnan edellisen kauden lausuman mukaisesti liitteestä IV liitteeseen V. No, tämä olisi varmasti ollut vaikea saada tapahtumaan, ellei Ursula von der Leyenin poni olisi ollut suden hyökkäyksen kohteena, mutta summa summarum, kuitenkin Suomi oli myös aktiivisesti vaikuttamassa tähän, ja annan myös siitä kiitoksen. Nyt kun valiokuntakäsittelyssä tämän suden kiintiömetsästyksen tulemme hoitamaan, kiintiömetsästyksen, jolla on tarkoitus hoitaa kantaa niin, että se pysyy Suomessa elinvoimaisena mutta sillä pystytään ehkäisemään vahinkoja, niin samalla kun hoidamme tämän, pitäisi hoitaa myös se eduskunnan edellisen kauden vaade, että kannanhoidollista metsästystä pitää pystyä tekemään muittenkin suurpetojen kohdalla, ja tämä on hienosti kirjoitettu hallitusohjelmaan. Toivon, että tämäkin asia ainakin askeleen eteenpäin loksahtaa. Mehän pystymme jo nyt esimerkiksi poronhoitoalueella tätä toimintaa paljon järkevämmin toteuttamaan. Kyse ei ole siitä, että halutaan suurpetoja saada sukupuuttoon. Kyse on siitä, että ihmisarkuus säilyy ja maaseudun rinnakkaiselo pystyy asiallisesti jatkumaan. Meillä on myös lausumia näistä kansalaisaloitteista valkoposkihanhen kohdalta, ja toivon, että nekin menevät maaliin, sillä silläkin puolella on erittäin hyviä kirjauksia. Toivon, että tästä ei tulisi kovin suurta vastakkainasettelua ja turhaa pelon lietsontaa tämän susipopulaation kannalta, sillä meille Suomen johtava susiasiantuntija on todennut, että vaikka Suomesta joka ainut susi poistuisi, me saamme Venäjältä täydennystä niin, että kymmenen vuoden päästä tuo populaatio olisi jälleen elinvoimainen. Tämä lausunto on annettu edellisen koko valiokunnan läsnä ollessa, ja luotan hyvin paljon tähän sanontaan. Sen takia toisin on sitten se, miten luotan välttämättä Luonnonvarakeskuksen tutkimuksiin. On mielenkiintoista, että he eivät halua esimerkiksi lumijälkilaskentaa, mitä ovat vapaaehtoisesti esimerkiksi metsästysjärjestöt luvanneet tehdä, osallistua siihen, että resursseja ei kuluisi niin paljon, vaan tämä susipopulaatio ja sen elinvoimaisuus pohjautuvat tällaisiin mallinnuksiin, aivan samoin kuin se tutkimus, jonka perusteella takavuosina Luke väitti, että Suomessa ei koirasusia ole, ja sitten kun niitä on ilmentynyt, niin tästä on jouduttu pakittamaan, aivan samoin kuin siitä, että se populaatio ei lisääntyisi sieltä Venäjän puolelta, ja nyt viimeisin väite, että susipopulaatiot ovat kaksi täysin erillistä populaatiota itäisessä Suomessa ja läntisessä Suomessa ja niiden susien, jotka siitä faktisesti liikkuvat meidän maakuntiemme, keskisen Suomen yli, liikehdintää ei tapahtuisi. Toivottavasti tämäkin totuus joskus tulee oikeaksi. Mutta kiitoksia ministerille, kiitoksia hallitukselle hyvästä työstä. Keskusta on tässä yhteistyössä mukana.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-12-02T21:05:58,2025-12-02T21:11:26,Käsitelty,1.1 2025_119_277,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,Edustaja Mikkonen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_278,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Todellakin susi kuuluu Suomen luontoon, mutta koirahan ei sinänsä kuulu Suomen luontoon, eikä vastuullinen koiranomistaja tieten tahtoen vie koiraansa juoksentelemaan susireviirille, koska suden luontaiseen käyttäytymiseen kuuluu se, että totta kai se poistaa sitten koiraeläimet oman laumansa reviiriltä. Siinä mielessä minä ymmärrän oikein hyvin sen, että metsästyskoirat ovat rakkaita perheenjäseniä ja niihin on vielä satsattu paljon ja niitä on koulutettu paljon, mutta minä ajattelen, että meidän täytyy varmistaa, että keksitään ja kehitetään keinoja niitten metsästyskoirien suojaamiseksi silloin, jos se koira täytyy ottaa sinne metsälle mukaan, vaikka ollaan susireviirillä. Todellakin täytyy muistaa se, että kun puhutaan nyt luonnonvaraisesta eläimestä, sudesta, se kuuluu Suomen lajistoon ja on täällä todellakin erittäin uhanalainen. Sen takia tietysti se kova hinku, mikä täällä on sen metsästykseen — ja kyllä tässä osassa puheenvuoroista puhutaan nimenomaan ja on annettu kyllä ymmärtää niinkin, että ei haittaa, vaikka kaikki hävitettäisiin — tässä hieman ihmetyttää. Sitten tässä otettiin esille metsäpeura ja ihmeteltiin, miksi metsäpeuran suojelusta ei olla huolissaan. Metsäpeura todellakin on myös Suomen kotoperäinen laji. Noin sata vuotta sitten se hävitettiin Suomen luonnosta, mutta se on tänne palannut. Metsäpeuran kanta on noin 2 800. Se on silmällä pidettävä laji. Se ei ole erittäin uhanalainen, kuten susi on. Sinänsä on tärkeätä, että me myös metsäpeuran kannasta huolehdimme. Siinä tietysti kaikkein tärkeintä olisi se, että me varmistaisimme, että näitä laajoja metsä‑ ja suomaisemia olisi jatkossakin jäljellä, koska se on juuri tämä metsätalous, tämä pirstoutuminen, joka on metsäpeuralle kaikkein suurin uhka. Toki myös pedot voivat kantaa jonkin verran verottaa, mutta jos mietitään, niin kyllähän susi ja metsäpeura ovat luontaisesti yhdessä eläneet täällä aikoinaan ja hyvin ovat pärjänneet. Siinä mielessä minusta on tosi kiva kuulla, että metsäpeurasta ollaan täällä myös huolissaan, ja toivon, että sitten kun mietitään esimerkiksi niitä keinoja, miten me kehitetään meidän metsätaloutta yhä kestävämmäksi, niin tämä metsäpeurankin näkökulma olisi siinä keskustelussa mukana ja me kannustettaisiin mieluumminkin jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen ja toisaalta varmistettaisiin myös niitä laajoja suojelualueita, jotta nämä meidän metsäpeurat ja myös sudet voisivat siellä luontaisessa ympäristössä elää eikä tulisi myöskään painetta sitten tulla asutuksen piiriin.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-12-02T21:11:26,2025-12-02T21:14:37,Käsitelty,1.1 2025_119_279,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,Edustaja Kalmari., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_280,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan tähän edelliseen puheenvuoroon viitaten kertoa kokemuksista, mitä petovahinkojen ehkäisy tarkoittaa ja miten haasteellista niitä on ehkäistä. Meillä on petoaitaa ehkä noin 15 hehtaarille, ja se on aikamoinen työmäärä. Se ei silti ole estänyt viisaiden petojen aitaukseen pääsyä. Samoin kokemukset esimerkiksi turvaliiveistä metsästyskoirilla eivät ole tuottaneet sillä tavalla hedelmää, että ne olisivat turvallisia. Se antaa varmasti lisäaikaa omistajalle saapua koiran luokse, jos tutka näyttää, että tilanne on siellä päällä ja uikutus kuuluu, ja voi olla, että koiran saattaa ehtiä pelastaa, mutta ei se sillä tavalla suojaa näiltä vahingoilta, minkä vuoksi tällä kiintiömetsästyksellä on erittäin tärkeä merkitys siinä, että saadaan näitä ongelmalaumoja poistettua. Haluan kuitenkin nostaa esille sen, mistä Metsästäjäliitto on puhunut, että olisi järkevää ajoittaa tätä metsästystä syksylle, jolloin pystytään tunnistamaan sieltä laumasta nuoria yksilöitä, ja näin kohdistaa sitä muihinkin kuin pelkkään laumaan ja saada sitä ihmispelkoa laajemmalle alueelle. Nyt aika isoja susikeskittymäalueita jää ilman tätä kiintiömetsästystä, vaikkapa niin Pohjois-Savossa kuin koko itäisessä Suomessa, eli vetoomus myös tästä asiasta, mutta siihen varmaan voidaan sitten myöhemmin palata ja seuraavilla asetuksilla tätä muuttaa. Hyvä, että saadaan kuitenkin homma käyntiin.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-12-02T21:14:37,2025-12-02T21:17:04,Käsitelty,1.1 2025_119_281,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,Edustaja Mikkonen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_119_282,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä koska edustaja Kalmari ei ollut tässä keskustelussa aiemmin mukana, niin haluan todellakin kertoa, että nostin aiemmissa puheenvuoroissani myös sen tarpeen, että näitä ennalta ehkäiseviä keinoja tulee kehittää ja lisätä. Esimerkiksi petoaitojen suhteen pitää miettiä, miten niistä saadaan toimivampia. Toisaalta ne kustannukset, ei vain siitä rakennusmateriaalista vaan myös siitä pystyttämisestä tulisi korvata, ja näitä erilaisia keinoja muutenkin kehittää. Se on ihan selvä. Samalla tavalla näiden koirien suojauksen osalta. Sitten yhtä lailla on tärkeätä, että nämä vahinko- ja turvallisuusperusteiset luvat ovat sujuvia ja ne saa silloin, kun on tarvetta. Niissähän ei mitään ylärajaa ole, että sinänsä niitä voi tarpeen mukaan saada. Minusta tämä on tärkeätä, että meillä on nämä eri välineet käytössä. Valitettavasti ne kokemukset siitä aiemmasta kannanhoidollisesta metsästyksestä vuosina 2015—2016 olivat sellaiset, että ne kyllä enemmin aiheuttivat ongelmia kuin ratkaisuja toivat siihen tilanteeseen, kun silloin nämä laumat hajosivat ja todellakin sitten nämä yksittäiset sudet lähtivät etsimään saalista pihoista. Tämä on tietysti se riski, mikä tässäkin nyt mahdollisesti on. Toisekseen haluan vielä nostaa sen, mikä tässä tuli tuli aiemmissa puheenvuoroissa: nyt kun meillä ollaan asettamassa nämä kiintiöt, paljonko susia saa metsästää tämän kannanhoidollisen metsästyksen kautta, niin pitäisi samanaikaisesti varmistaa, että kun niitä on ja sitten näitä poikkeuslupia annetaan tai esimerkiksi liikenteessä lopetetaan vahingotettuja susia, niin me tiedetään se kokonaismäärä eikä tavallaan jouduta tilanteeseen, jossa näitä susia ammutaan nyt huomattavasti enemmän kuin on tässä kiintiössä ajateltu. Se pitäisi laskea tähän kiintiöön mukaan, jotta me varmistamme sen, että metsästyspaine ei ole liian raju, koska nyt jo tiedämme, että kannan koko on sellainen, että on hyvin vaikea uskoa, että se välttämättä tätä metsästystä kestää, varsinkaan kun meillä ei ole tässä lakiesityksessäkään minkäänlaisia arvioita siitä, mitä tämä metsästys tulisi tälle kannalle tekemään. Tästähän todellakin puuttuvat kaikki vaikutusarviot, niin kuin tässä on ollut keskustelua, ja lainsäädännön arviointineuvosto on siitä huomauttanut. Todellakaan nyt kukaan hallituspuolueista tai muista puolueista, jotka tätä lakia kannattavat, ei ole ottanut mitään kantaa tähän, miten tässä nyt on näin päässyt käymään ja miten me voimme sallia, että tästä eduskunnasta lähtee niin heikkoa lainsäädäntöä, että minkääntyyppisiä vaikutusarvioita ei ole tehty ja josta lainsäädännön arviointineuvosto on antanut moitteet. Se on joutunut nyt tuomaan nämä moitteet tänne eduskuntaan, koska yleensähän ne annetaan ministeriölle ja ministeriö korjaa sitten sitä esitystään, ennen kuin se antaa sen eduskunnalle, mutta nyt kun ministeriöllä on ollut niin kova kiire tämän esityksen kanssa, niin se ei sitä ehtinyt korjaamaan, vaan se on tuotu nyt tänne meille eduskuntaan. Sen takia tässä tänä iltana on nyt tehty näitä esityksiä, että ympäristövaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan pitäisi tässä talossa se käsitellä, jotta saisimme edes sitä kautta enempi vaikutusarvioita tänne, tai sitten että maa- ja metsätalousvaliokunta sen lähettäisi takaisin ja vaatisi ministeriöltä siihen lisäyksiä niin, että tämä olisi asianmukainen laki teknisesti sillä tavalla niin kuin tässä talossa lainsäädäntöä tehdään, että vaikutusarviot ovat todellakin siinä lakiesityksessä mukana. Tästä ne puuttuvat tyystin.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-12-02T21:17:06,2025-12-02T21:20:55,Hyväksytty,1.1 2025_119_283,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,Edustaja Kalmari., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_119_284,119/2025,2025-12-02,14.00,21.23,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Otan vielä kantaa poikkeuslupaperusteiseen sudenmetsästykseen. Meillähän on ollut käytäntö, että käännösvirheen takia se on myönnetty yksilöitynä, mikä tarkoittaa sitä, että se on ollut erittäin haasteellista. Aika harvoin siellä enää verta suupielissä on, kun vaikka lampolaan on susi mennyt ja siellä tihutöitä tehnyt, ja on erittäin vaikeaa ollut saada se yksilöity susi poistettua. Sen lisäksihän aina näihin aikoihin asti Tapiolan luonnonsuojeluyhdistyksen etäispesäkkeet ovat pöytälaatikkoyhdistyksinä valittaneet näistä luvista, ja ne ovat säännönmukaisesti sitten estyneet. Eli se käytäntöhän ei ole toiminut, vaan siellä asianomaiset, kärsijät, ovat sitten toimettomana ja neuvottomana joutuneet seuraamaan sivusta, miten nämä asiat eivät etene, kun toimeenpanokielto on tullut päälle. Siksikin tämä lainsäädäntö on hyvä ja tärkeä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2025+22.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-12-02T21:21:02,2025-12-02T21:22:24,Käsitelty,1.1 2025_120_1,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 2.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Timo Suhonen on edustaja Anne Kalmarin kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään. Keskustelussa edustaja Timo Suhonen on edustaja Piritta Rantasen kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaisen lausumaehdotuksen. Lisäksi keskustelussa edustaja Tiina Elo on edustaja Mai Kivelän kannattamana tehnyt vastalauseen 3 mukaiset kolme lausumaehdotusta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_120_2,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätalouden määräaikaisesta kannustejärjestelmästä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 104/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 5/2025 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_120_3,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 118/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 23/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 2.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Ville Merinen on edustaja Johannes Yrttiahon kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_120_4,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Keskustelu asiasta päättyi 2.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Hanna Kosonen on edustaja Markku Siposen kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaiset kaksi lausumaehdotusta., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_120_5,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 103/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 10/2025 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_120_6,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Keskustelu asiasta päättyi 2.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Markus Lohi on edustaja Hanna Kososen kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen. Lisäksi keskustelussa edustaja Johannes Yrttiaho on edustaja Mai Kivelän kannattamana tehnyt vastalauseen 4 mukaisen lausumaehdotuksen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_120_7,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 94/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 21/2025 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_120_8,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto on ehdottanut, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Keskustelu asiasta päättyi 2.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Tiina Elo on edustaja Krista Mikkosen kannattamana vastoin puhemiesneuvoston ehdotusta ehdottanut, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan, jolle ympäristövaliokunnan on annettava lausunto. Lisäksi keskustelussa edustaja Krista Mikkonen on edustaja Hanna Holopaisen kannattamana vastoin puhemiesneuvoston ehdotusta ehdottanut, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_120_9,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp,"Ehdotuksista on äänestettävä. Ensin äänestetään edustaja Tiina Elon ehdotuksesta puhemiesneuvoston ehdotusta vastaan, ja sitten äänestetään edustaja Krista Mikkosen ehdotuksesta puhemiesneuvoston ehdotusta vastaan.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_120_10,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_120_11,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettua lakia ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettua lakia. Esityksen pääasiallinen tavoite on mahdollistaa säännellyn terveydenhuollon ammatin harjoittaminen kansainvälisen avun yhteydessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädäntöä uudistetaan kokonaisuudessaan, ja tämä valmiutta ja varautumista tukeva esitys on tarkoitus toteuttaa ensimmäisten muutosten joukossa. Lisäksi samassa yhteydessä tehtäisiin eräitä luonteeltaan teknisiä muutoksia. Esityksellä on tarkoitus mahdollistaa kansainvälisen avun viivytyksetön vastaanottaminen poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa. Laillistetun terveydenhuollon ammatin harjoittaminen edellyttää lähtökohtaisesti toimivaltaisen viranomaisen myöntämää ammatinharjoittamisoikeutta. Jotta Suomi voisi yhteiskunnan kriisitilanteissa vastaanottaa kansainvälisenä apuna annettavaa terveydenhuoltoa, tulee kansainvälisenä apuna annettava terveydenhuollon ammatinharjoittaminen rajata ammattihenkilösääntelyn ulkopuolelle. Tämä toteutettaisiin lisäämällä terveydenhuollon ammattihenkilölakiin uusi säännös, jonka mukaan lakia ei sovellettaisi henkilöön, joka harjoittaa Suomessa säänneltyä terveydenhuollon ammattia osana kansainvälistä apua. Esityksessä ehdotettu ratkaisu mahdollistaisi sen, että kansainvälisen avun tehtävissä Suomeen lähetetyt terveydenhuollon ammattilaiset, kuten lääkärit ja sairaanhoitajat, voisivat harjoittaa ammattiaan Suomessa ilman, että heidän olisi ensin haettava ammatinharjoittamisoikeutta toimivaltaiselta viranomaiselta. He eivät myöskään olisi viranomaisvalvonnan piirissä. Näin he voisivat nopeasti ja tehokkaasti tukea hyvinvointialueita ja suomalaisia terveydenhuollon ammattihenkilöitä erilaisissa kriisitilanteissa. Suomeen lähetetyt ammattilaiset toimisivat hyvinvointialueiden olemassa olevissa rakenteissa hyvinvointialueen henkilöstön rinnalla. Ehdotettu muutos turvaisi ihmisten oikeutta elämään ja terveyteen tilanteessa, jossa paikallisen terveydenhuollon toimintakyky on uhattuna. Ilman ehdotettua muutosta Suomi ei voisi vastaanottaa kansainvälisenä apuna annettavaa terveydenhuoltoa läheisiltä kumppaneiltaan tai kansainvälisiltä järjestöiltä ilman, että Suomeen saapuva terveydenhuollon ammattilainen ensin hakee ammatinharjoittamisoikeutta valvontaviranomaiselta. Tämä tarkoittaisi kuukausista jopa vuosiin kestävää hakemuskäsittelyä sekä esimerkiksi kielitaidon todistamiseen ja käytännön harjoitteluun liittyviä vaatimuksia, jotka käytännössä voivat merkittävästi viivästyttää tai täysin estää kansainvälisen avun vastaanottamisen. Lisäksi esityksessä ehdotetaan eräitä luonteeltaan teknisiä muutoksia ammattihenkilölakeihin. Kyse on valtion aluehallintouudistuksen edellyttämistä muutoksista, joilla ammattihenkilölaki päivitettäisiin vastaamaan 1.1.2026 muuttuvaa virastorakennetta. Lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilölaissa olevaa asetuksenantovaltuutta muuttamalla mahdollistettaisiin asetustasoiset muutokset ammattihenkilölainsäädännön uudistuksen yhteydessä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.3.2026.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+7.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-12-03T14:15:48,2025-12-03T14:20:17,Käsitelty,1.1 2025_120_12,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_13,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys vahvistaa Suomen kykyä toimia nopeasti ja tehokkaasti tilanteissa, joissa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon voimavarat joutuvat äkillisesti koetukselle. Esityksessä muutetaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattihenkilölakeja siten, että kansainvälisen avun vastaanottaminen mahdollistuu selkeästi ja ilman viivettä silloin, kun Suomi sitä eniten tarvitsee. Muutoksen myötä sääntelyssä terveydenhuollon tehtävissä toimivat ulkomaiset ammattilaiset voisivat työskennellä Suomessa kansainvälisen avun osana ilman erillisiä suomalaisia lupamenettelyjä niissä tilanteissa, joissa apua on pyydetty valtioneuvoston tai tasavallan presidentin toimesta. Samalla tehdään myös tekniset muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölakeihin, jotta ne vastaavat uudistuvaa valtion aluehallintorakennetta ja uuden lupa- ja valvontaviraston perustamista. Arvoisa puhemies! Näillä muutoksilla on yksi selkeä tavoite: varmistaa, että Suomi pystyy saamaan ja antamaan kansainvälistä apua silloin, kun kyse on kiireellisestä, ihmishenkiä koskevasta tilanteesta. Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista riittävän nopeaa reagointia. Lupaprosessit tai hallinnolliset esteet eivät saa olla syynä avun viivästymiseen suuronnettomuudessa, pandemiatilanteessa tai kriittisissä tilanteissa, joissa terveydenhuollon kotimainen kantokyky on koetuksella ja vaarantuu. Arvoisa puhemies! Tämä esitys liittyy suoraan Suomen kokonaisturvallisuuteen. Sote-järjestelmä on tärkeä osa yhteiskunnan kriittisiä palveluita. Kun avun vastaanottamista helpotetaan, vahvistamme koko järjestelmäämme ja sen iskunkestävyyttä. Tämä on tärkeä osa suurempaa kokonaisuutta, jossa Suomi rakentaa varautumistaan yhdessä kumppanimaiden kanssa. On tärkeää, ettei meidän tarvitse poikkeusoloissa keksiä hätäisiä väliaikaisia ratkaisuja, vaan valmiudet ovat kunnossa jo hyvissä ajoin ennakolta. Huoltovarmuus, varautuminen ja valmius on syytä rakentaa jo syvän rauhantilan aikana. Tämä vahvistaa myös kansalaistemme luottamusta ja sitoutumista yhteistoimintaan, kun keskeiset ratkaisut ja toimintamallit ovat tiedossa hyvissä ajoin etukäteen. Esityksessä ei rakenneta rinnakkaista järjestelmää eikä luovuta suomalaisen sääntelyn korkeista vaatimuksista. Kyse on hallitusta, tarkkaan rajatusta toimivallasta, joka tulee käyttöön vain kansainvälisen avun yhteydessä silloin, kun Suomi sitä eniten tarvitsee. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä vahvistetaan Suomen kykyä huolehtia omasta väestöstään ja turvata sotepalvelut myös poikkeusolojen keskellä. Se on vastuullinen ja realistinen askel kohti vahvempaa kansallista varautumista. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-03T14:20:28,2025-12-03T14:24:55,Käsitelty,1.1 2025_120_14,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_15,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssämme olevan hallituksen esityksen tarkoituksena on toteuttaa hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan osana valmiutta ja varautumista luodaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon lainsäädäntö ja toimintamallit kansainvälisen avun vastaanoton ja antamisen mahdollistamiseksi. Tämä hallitus tiedostaa, missä Euroopassa ja koko maailmassa mennään. Sota Ukrainassa jatkuu, ja erilaisten kansainvälistenkin levottomuuksien riski on aivan ilmeinen ties kuinka pitkälle tulevaisuuteen. Pienen Suomen paras turva on ennakoiminen. Toki poikkeusoloja ja häiriötilanteita on myös toisenlaisia. Ne voivat liittyä esimerkiksi terrorismiin, suuronnettomuuksiin, luonnonkatastrofeihin ja niin edelleen. Ikävä kyllä osa näistäkin riskeistä on kasvusuhdanteessa myös meillä koto-Suomessa. Tilanteet saattavat edellyttää kansainvälisen avun vastaanottamista, ja silloin avun pitää olla nopeaa ja tehokasta. Se säästää ihmishenkiä. Arvoisa puhemies! Jotta pääsisimme hallitusohjelmakirjauksen tavoitteeseen, on kansainvälisen avun vastaanottaminen huomioitava myös terveydenhuollon ammattihenkilöstösääntelyssä. Esitys toisi mukanaan uuden säännöksen, jolla rajoitettaisiin lain soveltamista kansainvälisen avun vastaanottamiseen liittyvään säännellyn terveydenhuollon ammatin harjoittamiseen. Soveltamisalarajaus olisi sidottu kansainvälisestä avusta tehtyyn päätökseen ja siinä määriteltyyn avun laatuun, laajuuteen ja kestoon. Tätä laajemmassa harjoittamisessa sovellettaisiin normaalisti terveydenhuollon ammattihenkilölakia. Esityksellä mahdollistettaisiin myös terveydenhuollon ammattilaisten työskentely Suomessa humanitäärisen avun tehtävissä ilman toimivaltaisen viranomaisen lupa- ja rekisteröintivaatimuksia. Hätätilanne ei kaipaa yhtään byrokratioita hidasteeksi. Kansainväliseen apuun kuuluva ammatinharjoittaminen ei olisi esityksen mukaisesti kansallisten valvontaviranomaisten valvonnan piirissä. Lakikirjaan tulisi myös valtion aluehallinnon uudistuksen edellyttämät välttämättömät tekniset muutokset sekä asetuksenantovaltuutta koskeva tarkennus. Täysin kannatettava kokonaisuus siis kyseessä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+7.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-12-03T14:24:57,2025-12-03T14:27:25,Käsitelty,1.1 2025_120_16,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_17,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän esityksen tavoitteena on vahvistaa maamme valmiutta ja varautumista tässä maailmantilanteessa, jossa meidän täytyy huomioida turvallisuus entistä paremmin ja monipuolisemmin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut sen, että turvallisuustilanne voi muuttua hyvinkin nopeasti ja ilman ennakkovaroitusta. Tämän seurauksena myös Suomen täytyy pystyä reagoimaan niin poikkeusoloihin kuin myös vakaviin häiriötilanteisiin entistä tehokkaammin. Yksi keskeinen osa tätä varautumista on mahdollisuus vastaanottaa kansainvälistä apua silloin, kun oma kapasiteettimme ei siihen riitä. Arvoisa puhemies! Nykyinen terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädäntö ei tunne erityisjärjestelyä sellaisille tilanteille, joissa kansainväliset terveydenhuollon ammattilaiset saapuvat Suomeen auttamaan kriisitilanteen keskellä. Tällä hetkellä tilanne on sellainen, että heidän tulisi hakea suomalainen ammatinharjoittamisoikeus, täyttää lupavaatimukset, kielitaitovaatimukset sekä muut edellytykset, vaikka tilanne ja avuntarve olisivat kiireellisiä ja akuutteja. Se ei ole toimiva järjestely silloin, jos meitä kohtaa vakava häiriö tai kriisitilanne, jolloin jokainen tunti voi olla ratkaiseva avunsaannin kannalta. Tässä esityksessä keskeinen muutos koskee uuden säännöksen lisäämistä terveydenhuollon ammattihenkilölakiin. Sen myötä lain soveltamisalaa voisi rajata niissä tilanteissa, joissa Suomi vastaanottaa kansainvälistä humanitääristä apua. Tämä mahdollistaa ulkomaisten terveydenhuollon ammattilaisten työskentelyn Suomessa ilman normaaleja lupa- ja rekisteröintivaatimuksia silloin, kun kyse on kiireellisestä avusta. Heidän toimintansa ei myöskään kuuluisi Suomen valvontaviranomaisten piiriin, vaan he toimisivat lähtövaltionsa valvontajärjestelmien mukaisesti. Lähtökohta ja toive tämän muutoksen osalta on siinä, ettei tätä lakia tarvitsisi koskaan hyödyntää. Emme kuitenkaan voi ennustaa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, minkä vuoksi meidän pitää varautua erilaisiin tilanteisiin, myös niihin ikäviin. Tämä muutos on välttämätön siksi, että Suomi voi hyödyntää kansainvälistä tukea nopeasti sellaisissa tilanteissa, jos ja kun terveydenhuoltojärjestelmämme joutuu äärirajoille. Arvoisa puhemies! Lisäksi tässä esityksessä tehdään myös useita teknisiä muutoksia terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattihenkilölakeihin. Ne liittyvät valmisteilla olevaan valtion aluehallinnon uudistukseen, jossa Valvira ja aluehallintovirastojen lupa- ja valvontatehtävät kootaan uuteen Lupa- ja valvontavirastoon. Näillä muutoksilla varmistamme sen, että ammattihenkilölainsäädäntö vastaa uudistuvan viranomaisrakenteen tarpeita vuoden alusta alkaen. Tämä muutos on myös ensimmäinen vaihe laajemmassa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädännön uudistuksessa. Hallitusohjelman mukaisesti tämä työ jatkuu Hyvän työn ohjelman puitteissa. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä varmistamme sen, että Suomi pystyy toimimaan tehokkaasti ja turvallisesti sellaisissa tilanteissa, joissa tarvitsemme kansainvälistä apua. Olivatpa ne kriisit luonnonkatastrofeja, suuronnettomuuksia, terveyttä uhkaavia vaaratilanteita tai laaja-alaisia turvallisuuskriisejä, meidän täytyy huolehtia siitä, että olemme varautuneita. Se liittyy myös laajempaan kokonaisuuteen, kun mietimme yhteisesti, miten kehitämme Suomen ja suomalaisten varautumista poikkeustilanteisiin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+7.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-12-03T14:27:30,2025-12-03T14:30:41,Käsitelty,1.1 2025_120_18,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_19,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Elämme aikaa, jolloin meidän on vahvistettava varautumistamme mahdollisiin poikkeusoloihin ja kriiseihin hyvin laajasti yhteiskunnan eri osa-alueilla. Olemme jo aikaisemmin käsitelleet lainsäädäntöä, jolla suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän valmiutta, varautumista ja kykyä vastata kansainvälisiin, kansallisiin ja alueellisiin riskeihin sekä normaali- että poikkeusoloissa parannetaan. Tämä työ on tärkeää. Suomessa voi syntyä tarve vastaanottaa kansainvälistä apua valmiuslaissa tarkoitetuissa poikkeusoloissa mutta myös sellaisissa vakavissa yhteiskunnan häiriötilanteissa, joissa poikkeusoloja ei ole todettu. Tällä lainsäädännöllä pyritään varmistamaan, että niin lainsäädäntö kuin toimintamallimme mahdollistavat joustavan ja käytännössä mutkattoman kansainvälisen avun vastaanoton ja antamisen tilanteissa, joissa sitä tarvittaisiin. Esityksen mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin lisättäisiin uusi säännös, jolla rajoitettaisiin lain soveltamista kansainvälisen avun vastaanottamiseen liittyvän säännellyn terveydenhuollon ammatin harjoittamiseen. Esityksellä mahdollistettaisiin siis terveydenhuollon ammattilaisten työskentely Suomessa humanitäärisen avun tehtävissä ilman toimivaltaisen viranomaisen lupa- ja rekisteröintivaatimuksia. Kansainväliseen apuun kuuluva ammatinharjoittaminen ei olisi kansallisten valvontaviranomaisten valvonnan piirissä. Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä on kuitenkin ihan aiheellista sanoa muutama sana potilasturvallisuudesta. Tilanteessa, jossa apuun osallistuvilta ammattilaisilta ei tosiasiallisesti edellytettäisi ammatinharjoittamisoikeutta tai lupaa eivätkä he olisi terveydenhuollon ammattihenkilölain mukaisen viranomaisohjauksen tai -valvonnan tai -velvollisuuksien piirissä, ei ole täysin mahdollista varmistua siitä, että heillä olisi ammattitoiminnan edellyttämä koulutus. On kuitenkin huomattava, että sekä valtioiden välinen että kansainvälisten järjestöjen tarjoama humanitaarinen apu on organisoitua ja ammattimaista, ja lähtökohtaisesti luottamus siihen, että avunantajat ovat tehtäviensä tasalla ja osaavat asiansa, on vahva. Lisäksi on huomioitava, että kansainväliseen apuun turvautumista vaativa kriisitilanne on niin merkittävä uhka ihmisten hengelle ja terveydelle, että poikkeaminen terveydenhuollon ammattihenkilölain vaatimuksista esimerkiksi koulutuksen ja kielitaidon osalta muodostaisi huomattavasti pienemmän riskin kuin kansainvälisen avun viivästyminen tai jopa estyminen kokonaan. Potilasturvallisuutta ja potilaiden asemaa vahvistaa edelleen hyvinvointialueiden velvollisuus huolehtia lakisääteisten palvelujen toteutumisesta myös kriisin keskellä. Arvoisa puhemies! Mitä soveltamisalarajaukseen liittyviin riskeihin tulee, niitä vähentää se, että kansainvälinen apu on aina kestoltaan ja laajuudeltaan rajattu kansainvälisen avun pyytämistä koskevaan päätökseen. Ammatin harjoittaminen olisi siis väliaikaista, ja siihen kuuluvat tehtävät liittyisivät käsillä olevaan kriisitilanteeseen. Pidän tätä lakiesitystä perusteltuna ja jään odottamaan substanssivaliokunnan mietintöä siihen liittyen. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+7.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-12-03T14:30:48,2025-12-03T14:34:29,Käsitelty,1.1 2025_120_20,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Savola, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_21,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä poikkeusoloihin varautuminen kaikin eri tavoin on äärimmäisen keskeistä. Ja kun puhutaan terveydenhuollosta, niin Ukrainan esimerkit osoittavat, että meillä on täysin piittaamaton rajanaapuri, joka on Ukrainassa pommittanut terveydenhuoltojärjestelmiä, siviilejä, kriittistä infrastruktuuria, sairaaloita ja niin edelleen, ja se tarkoittaa siis sitä, että meilläkin pitää varautua kaikin eri tavoin pahimpaan siinä tilanteessa, jos konfliktiin jouduttaisiin. No, tämä lakiesitys häiriötilanteisiin valmistautumisesta sisältää sekä sotilaallisen konfliktin, terrori-iskut, luonnonkatastrofit että suuronnettomuudet siltä kantilta, että tarvittaisiin täydentämään meidän henkilökuntaa, meidän terveydenhuollon osaajia tähän maahan kriisiaikana joidenkin näiden edellä mainittujen asioitten sisällä. Mutta ongelmahan meillä on nyt tällä hetkellä se, että meillä terveydenhuoltojärjestelmää, meidän sairaalaverkostoa, keskitetään hyvin raa’alla tavalla tuolla maakunnissa. Ja samaan aikaan meidän pitäisi varautua, meillä pitäisi katsoa niitä esimerkkejä Ukrainasta, meillä pitäisi huolehtia siitä, että meillä olisi hajautettu terveydenhuoltojärjestelmä, niitä toimipaikkoja ympäri Suomea, että me pystytään huolehtimaan koko ketjusta siinä tapauksessa, että kriisi tässä maassa olisi. Tätä katson kyllä äärettömän huolestuneena, mikä tilanne tällä hetkellä on. Tilanne on nimittäin se, että meillä on aluesairaaloita, joita on joko laitettu kiinni tai niitä menee nyt kiinni, ja jollei näillä tiloilla, kiinteistöillä ole käyttöä tuolla maakunnissa, jollei niillä ole käyttöä tänä rauhanaikana ja tässä meidän perusterveydenhuollon järjestelmässä, niin niitä ruvetaan purkamaan. Niitä eivät yksinkertaisesti pysty kunnat ylläpitämään siellä, vaan tähän tarvitaan nimenomaan sitä ohjausta, mitä pystytään täältä antamaan, etteivät hyvinvointialueet niitä kiinni laittaisi. Se tarvitsee tietysti resursseja, mutta se vaatii ennen kaikkea käyttöä siihen. Jos tämä kehitys jatkuu, niin meillä tulee olemaan hyvin supistettu terveydenhuoltoverkko ja meidän sairaalaverkosto seuraavan 5—10 vuoden sisällä, ja se ei muuten ole kriisinkestävyyden kannalta paras mahdollinen asia. Sen takia kyllä vetoan kovasti ministeriin, että näitten henkilöstöjärjestelyjen lisäksi — tämä on hyvä esitys — kannettaisiin vastuu myös siitä, että kriisiaikana meillä terveydenhuoltoverkko tässä maassa on paremmassa kunnossa ja hajautettu, niin että pystymme kaikista ihmisistä myös siinä tilanteessa huolehtimaan ympäri Suomen, ettei me olla haavoittuvaisia niille vihollisen aikomille teoille.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+7.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2025-12-03T14:34:31,2025-12-03T14:37:41,Käsitelty,1.1 2025_120_22,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2025 vp,"Kiitoksia. — Keskustelu on... — Pahoittelut. Haluaako ministeri kommentoida käytyä keskustelua? — Kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_23,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aika harvoin tuon tällaista esitystä, mikä on näin yksimielisesti hyvä. Odotan tietysti itsekin valiokunnan mietintöä, mutta odotusarvo on, että tämä on kaikkien hyväksyttävissä. Meidän on valmistauduttava tilanteisiin, joita vielä muutama vuosi sitten emme osanneet edes kuvitella. Tämä on osa sitä varautumisen ja valmiuden parantamista, mitä tehdään usealla eri sektorilla. Sairaalat on kyllä huomioitu tässä valmistelussa, ja painotan edustaja Savolan puheeseen viitaten, että tämä hallitus ei ole yhtäkään sairaalaa sulkenut. Kaikki ovat toiminnassa, ja ainoastaan tehdään työnjakoa sairaalaverkkoesitys ykkösen mukaan. Tavoitteena tietysti on, että sikäli mikäli kriisi jossakin tilanteessa eskaloituu, niin kaikki sairaalat ovat siinä kunnossa, että ne voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön, kunhan me saadaan sinne siirrettyä henkilöstöä. On selvää, että esimerkit Ukrainasta ovat varoitussignaali meille. Me olemme nähneet, mitä siellä tapahtuu, ja voimme todeta, että valitettavasti nimenomaan sairaalat ovat se prioriteetti ja ensimmäisiä kohteita, mihin siellä isketään, ja kyllä me tähän Suomessa varaudumme kaikin tavoin, ja olemme varautumassa. Tämä esitys, mikä koskee nyt kansainvälisen avun vastaanottamista, on osa sitä tärkeää varautumisen suunnittelua, mitä me valtioneuvostossa teemme. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+7.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-12-03T14:37:52,2025-12-03T14:39:30,Käsitelty,1.1 2025_120_24,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Savola, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_25,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2025 vp,"Herra puhemies! Arvoisa ministeri, annan nyt vain esimerkiksi omalta kotiseudultani entisen aluesairaalan, Ähtärin sairaalan. Hyvinvointialue ei näe sille käyttötarkoitusta. Ainoastaan pieni osa tuosta kiinteistöstä olisi sotepisteenä. Samaan aikaan hyvinvointialueen johdosta sanotaan, että tätä voitaisiin tarvita kenties kriisiajan valmiuteen liittyen. Kiinteistöyhtiötä ylläpitää kunta. Millä ihmeellä kunta rahoittaa tuommoisen kiinteistön sitä kriisiaikaa varten, jos ei sille osoiteta ihan selkeää käyttöä? Ja kun hyvinvointialueille ei osoiteta riittäviä resursseja, niin se tarkoittaa sitä, että siellä supistetaan näitä toimipisteitä entisestään eikä osoiteta sitä käyttöä näin rauhanaikana. Tämä on ongelma. Te sanoitte, että sitten voidaan osoittaa henkilöstöä näihin kiinteistöihin. Eivät ne kiinteistöt siellä pysy itsestään, jos ne eivät ole koko ajan järkevässä käytössä, ja tämä on se ongelma. Vai lupaatteko te, rouva ministeri, että valtionhallinnolta tulee rahaa, että voidaan ylläpitää näitä kiinteistöjä, vaikka siellä ei käyttöä olisikaan?", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+7.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2025-12-03T14:39:32,2025-12-03T14:40:50,Hyväksytty,1.1 2025_120_26,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2025 vp,"Ja ministeri Juuso, olkaa hyvä, kaksi minuuttia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_120_27,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 174/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Savola ihan varmasti tietää, niin rahoitusasia on toisen ministerin vastuualueella. Rahoitus sinänsä hyvinvointialueilla on kasvanut erittäinkin voimakkaasti tämän hallituskauden aikana. Näköjään se pulma näyttää olevan se, että se kohdistuu hieman eri tavalla eri alueisiin. Tästähän ministeri Ikonen on tiedottanut viime viikolla, että alijäämänkattamiskausia pidennetään, ja muiltakin osin rahoituslakia tarkastellaan. Varmasti tulemme tähän vielä palaamaan. Kyllä se on tiedossa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+7.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-12-03T14:40:51,2025-12-03T14:41:26,Käsitelty,1.1 2025_120_28,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Koponen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_120_29,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtajan ollessa estynyt esittelen tämän sivistysvaliokunnan mietinnön 11/2025 varapuheenjohtajan ominaisuudessa. Puhemies! Sivistysvaliokunta puoltaa hallituksen esitystä muuttaa ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia, lukiolakia, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia, oppivelvollisuuslakia sekä niin sanottua opiskelija- ja tutkijalakia. Valiokunta ehdottaa, että ammatillista koulutusta koskevaan lakiehdotukseen tehdään kaksi teknisluonteista muutosta. Valiokunta kannattaa hallituksen esityksen ehdotusta säätää ammatillisen koulutuksen järjestäjille mahdollisuus myydä tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta myös niin, että koulutettavina ovat EU- ja Eta-valtioiden kansalaiset vastaavalla tavalla kuin korkeakouluissa. Ehdotettu muutos mahdollistaa koulutuksen järjestäjälle nykyistä laajemmat mahdollisuudet järjestää tilauskoulutusta yritysten ja muiden tahojen tarpeisiin osaavan työvoiman saatavuutta parantaen. Valiokunta puoltaa myös säännösehdotuksia, joiden tarkoituksena on puuttua tilauskoulutuksen ongelmiin. Niitä on havaittu esiintyneen tilauskoulutussopimusten sisällöissä ja tilauskoulutusopiskelijoiden oikeuksien toteutumisen varmistamisessa. Ongelmia on syntynyt erityisesti sellaisten koulutusviennin alueella toimivien yritysten kohdalla, joiden ainoana tarkoituksena on välittää opiskelijoita koulutukseen. Suomen ulkopuolella toimivien välittäjäorganisaatioiden toimintaan on voinut liittyä kynnysrahan perimisen kaltaista toimintaa. Muutosesityksen mukaan tilauskoulutuksen järjestäjinä voivat jatkossa olla vain tahot, joilla on intressi koulutuksen järjestämiseen ja jotka rahoittavat tilatun koulutuksen. Siten koulutuksen järjestäjä ei voi toimia tilaajana, jonka keskeisenä tarkoituksena on voitontavoitteluun tähtäävä opiskelijoiden välittäminen. Valiokunta tarkasteli myös tutkintovientinä tapahtuvaa tilauskoulutusta ja tuo lausunnossa esille, että ammatillisen koulutuksen tilauskoulutusta, koulutuksen hankintaa ja maksullista palvelutoimintaa koskeva lainsäädäntö on juridisesti erittäin vaativa kokonaisuus. Niissä on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain lisäksi huomioitava muun muassa kuntalain säännökset ja EU:n valtiontukisääntöjen vaatimukset. Asia liittyy ammatillisen koulutuksen järjestäjiä koskevan yhtiöittämispoikkeamisen mahdollisuuden selvittämiseen, mitä koskeva selvitystyö jatkuu työ- ja elinkeinoministeriön johdolla. Puhemies! Valiokunta kannattaa myös hallituksen esitystä säätää lukuvuosimaksujen perimistä ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen kolmansista maista tulevilta opiskelijoilta. Maksuilla katetaan heidän koulutuksensa järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. Lukuvuosimaksujen käyttöönotolla tavoitellaan julkisten varojen käytön hallintaa sekä kuntien maksutaakan keventämistä hallituksen puoliväliriihessä keväällä 25 päätetyn mukaisesti. Valiokunta tuo mietinnössään esille, että ulkomailta ilman perhettään tulleet alaikäiset opiskelijat ovat haavoittuvassa asemassa eikä heidän rekrytointinsa Suomeen oppilaitosverkoston ylläpitämiseksi ja väestökehitykseen vastaamiseksi ole kestävä ratkaisu. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2026. Valiokunta hyväksyi mietintöön kaksi lausumaehdotusta, joissa edellytetään ensinnäkin, että ”valtioneuvosto seuraa tilauskoulutusmarkkinoita sekä ehkäisee ja puuttuu määrätietoisesti ilmenneisiin epäterveisiin ilmiöihin, kuten ihmiskauppaan ja kynnysrahojen perimiseen”, ja toiseksi, että ”valtioneuvosto antaa sivistysvaliokunnalle selvityksen tilauskoulutusta ja lukuvuosimaksuja koskevien muutosten vaikutuksista koulutuksen järjestämiseen kolme vuotta lainsäädännön voimaantulon jälkeen”. Arvoisa puhemies! Päätän mietinnön esittelyn toteamalla, että mietintö sisältää yhden vastalauseen eikä täten ollut yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+8.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-12-03T14:41:54,2025-12-03T14:45:54,Käsitelty,1.1 2025_120_30,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Savola. Yksi minuutti, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_31,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy kyllä sanoa, että tämä on yksi surkeimmista esityksistä, mitä hallitus on tällä vaalikaudella eduskuntaan tuonut. Tällä on nimittäin valtavan iso merkitys tuonne alueelle, ihan suomalaisiin opiskelijoihin. Sen lisäksi nämä ovat juuri niitä nuoria, jotka jo etukäteisesti ovat motivoituneita opiskelemaan kielen, tulemaan maahan ja työllistymään maassa ja alueella. Esimerkkinä on Järviseudun ammatti-instituutti Etelä-Pohjanmaalla: 70 prosenttia on näitä EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevia opiskelijoita, ja yli 70 prosenttia jää suoraan alueelle töihin — turkistarhoihin, maatiloille, puutarhatalouteen, metallityöntekijöiksi ja niin edelleen — eli he ovat juuri sitä, mitä yritykset sinne kaipaavat. Tämä riskeeraa todella vakavalla tavalla sekä tuon koulun olemassaolon, koska suomalaisia syntyy vähemmän ja sinne tarvitaan oppilaitos, jotta suomalaiset voivat käydä lähellä koulua, että myöskin työvoiman saannin, koska näitä ulkomaalaisia opiskelijoita ei jatkossa tule.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+8.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2025-12-03T14:45:57,2025-12-03T14:47:06,Käsitelty,1.1 2025_120_32,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_33,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on monelta kannalta todella huono esitys, ja tästä on myös elinkeinoelämästä oltu sitä mieltä asiantuntijoiden toimesta, että tämä saattaa olla jopa hallituksen koko kauden huonoin esitys, mikä on tietysti aika paljon sanottu, mutta tässä on juuri näitä näkökohtia, jotka tätä sinne huonommuuteen vetävät. Eli tällä tyhjennetään aika paljon meidän alueita. Useassa lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa on keskittäminen luvassa, kun nämä oppilaat sieltä lähtevät pois. Siinä vaarannetaan samalla myös sen alueen yläkoulujen toiminta, koska usein toisella asteella ja yläkoulussa on samat opettajat käytössä. Sitten tietysti on tämä Suomen houkuttelevuus. Tietysti hyvin ymmärrän perussuomalaisten toiveen siitä, että tänne ei paljoa maahanmuuttajia eikä ulkomaalaisia osaajia tulisikaan, mutta minä ihmettelen, minkä takia kokoomuskin on lähtenyt tähän samaan kelkkaan. Me tarvitaan todellakin tänne osaajia, ja tämä on ollut todella hyvä keino saada niitä osaajia, kun nämä nuoret [Puhemies koputtaa] oppivat suomen kielen ja sen jälkeen siirtyvät opiskelemaan korkea-asteelle ja töihin Suomeen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+8.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-12-03T14:47:10,2025-12-03T14:48:31,Käsitelty,1.1 2025_120_34,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hanna Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_35,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan oikeastaan samaa ihmettelyä kuin edelliset puhujat siitä, mitenkä huonoiksi hallituksen esitykset pystyvätkään menemään. Tämä on varmaan yksi aivan pohjanoteeraus. Minä sain juuri viestiä tuolta Pohjois-Karjalasta ja Itä-Suomesta, koska Itä-Suomen ammatillinen koulutusjärjestelmä nojaa vahvasti näihin kansainvälisiin opiskelijoihin. Ihan jos katsotaan lukuja, niin näissä kolmessa elikkä Sakkyssä, Riveriassa ja YSAOssa opiskelee 2 323 ulkolaista opiskelijaa ja näistä 1 850 on kolmansista maista. Tämä on aivan kuin sokki näille oppilaitoksille. Esimerkiksi Riveriassa, mikä on omalla alueellani, mistä tulen, 75 prosenttia ulkolaisista opiskelijoista on kolmansien maiden oppilaita. Nyt jo se hätähuuto sanoo, että jos tämä laki nyt menee tällaisenaan läpi, niin voiko saada jonkun poikkeuksen, koska tämä on isku koko meidän ammatilliselle oppilaitosjärjestelmälle itäisessä Suomessa. Mitä vielä Itä-Suomi saa iskua tältä hallitukselta?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+8.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-12-03T14:48:31,2025-12-03T14:49:42,Käsitelty,1.1 2025_120_36,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_37,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän esityksen myötä Suomesta on todellakin tulossa ainoa Euroopan maa, jossa jatkossa kansalliskielellä, siis suomeksi tai ruotsiksi, tehdystä toisen asteen opetuksesta peritään lukukausimaksut. Kyllä itsekin hämmästelen, että erityisesti kokoomuksessa ollaan tälle linjalle lähdetty. Maakunnista jopa 60 lukiolla on tämän esityksen myötä nyt jatkossa, voi sanoa, tulevaisuus hyvin epävarma. Ja jos ette tätä usko, niin kannattaa kysyä näiltä opetuksen järjestäjiltä. Minä olen nimittäin kysynyt henkilökohtaisesti, ja kyllä se viesti on sieltä ollut selvä, että todella monen lukion tulevaisuus tämän myötä näyttää huonolta. Ja todellakin tässä on nämä alueelliset näkökulmat, mitä ei ole huomioitu. Vaikkapa Ylä-Savossa, jossa on vahvoja vientiyrityksiä, on ammattiopiston kautta saatu auki väylää ulkomaisiin opiskelijoihin. Nyt tämä menee suurelta osin kiinni, ja kyllä tämä on todella suuri harmi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+8.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-12-03T14:49:42,2025-12-03T14:51:02,Käsitelty,1.1 2025_120_38,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_39,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Me emme myöskään kannata lukuvuosimaksujen käyttöönottoa toisen asteen koulutuksessa. Koulutuksen maksullisuus murentaa tasa-arvoa, kuormittaa koulutuksenjärjestäjiä ja vie Suomea väärään suuntaan kohti eriarvoistuvaa koulutusjärjestelmää. Maksut eivät myöskään ratkaise niitä ongelmia, joita alaikäisten yksin Suomeen saapuvien opiskelijoiden kohdalla ilmenee. Ei ole todistettu millään tavalla, että tämä näitä nuoria auttaisi, mutta sen sijaan monella alueella — niin kuin tässä edellä kuultiin — voi olla kyseenalaista, miten koulutuksenjärjestäjät tästä selviävät. Lukuvuosimaksut eivät myöskään Euroopassa ole yleisesti käytössä toisen asteen koulutuksessa, joten tämäkin ihmetyttää, miksi Suomi ryhtyisi sitten tällaisia toisen asteen koulutusmaksuja tänne tekemään. Me emme kannata näitä tässä, emmekä me kannata muutenkaan koulutuksen maksulliseksi tekemistä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+8.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-12-03T14:51:02,2025-12-03T14:52:11,Käsitelty,1.1 2025_120_40,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_41,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ei tämä esitys kyllä sulje ovea kansainvälisyydeltä, eikä se kiellä opiskelijoitten tuloa Suomeen, ei myöskään heikennä koulutuksen laatua. Päinvastoin se kirkastaa pelisäännöt, vahvistaa koulutuksenjärjestäjien toimintaedellytyksiä, puuttuu väärinkäytöksiin ja varmistaa, että kansainvälinen koulutus on taloudellisesti kestävällä ja juridisesti selkeällä pohjalla. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+8.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-12-03T14:52:13,2025-12-03T14:52:44,Käsitelty,1.1 2025_120_42,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten palaamme puhujalistalle. Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_43,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on merkittävä uudistus suomalaisen... [Mikko Savola: Ainakin heikennys!] — Haluaako Savola jatkaa, vai jatkanko minä? — ...ammatillisen koulutuksen kehittämisessä. Esityksellä avataan ammatillisen koulutuksen järjestäjille mahdollisuus myydä tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta EU- ja Eta-maiden kansalaisille. Kyse on joustavuudesta ja reagoinnista ajan tarpeisiin. Emme voi sulkea silmiämme Suomen osaajapulalta, elinkeinoelämän muuttuvilta vaatimuksilta tai kansainvälistymiseltä. Siksi on tärkeää, että toimimme tilanteen ratkaisemiseksi. Tämän keskeisen muutoksen yhteydessä lakiin tuodaan myös täsmennyksiä, joilla vahvistetaan opiskelijoiden oikeuksia ja velvollisuuksia. Tämä lisää koulutuksen järjestämisen vastuullisuutta ja parantaa opiskelijoiden oikeusturvaa. Samalla se vahvistaa koulutuksemme sopimuksellisuutta ja avoimuutta. Arvoisa puhemies! Esitys selkeyttää koulutuksen rahoitusta, mikä tukee julkisen talouden kestävyyttä. Kolmansista maista tulevat opiskelijat velvoitetaan jatkossa maksamaan lukuvuosimaksuja, jolloin he eivät enää kuulu valtionosuusrahoituksen piiriin. Tämä on oikeudenmukainen ja harkittu ratkaisu, joka varmistaa, että julkiset varat kohdentuvat tasapainoisesti ja kuntien rahoitusvastuu kevenee. Samalla koulutuksenjärjestäjien tiedonsaantioikeuksia täsmennetään, jotta väärinkäytöksiin voidaan puuttua ja opiskelijoiden oleskelulupatiedot pysyvät ajan tasalla. Muutokset tukevat hallituksen tavoitetta rakentaa hallittua, vastuullista ja selkeää koulutuspolitiikkaa. Valiokunta nosti käsittelyssään esiin, että meidän on edellytettävä valtioneuvostoa seuraamaan tilauskoulutusmarkkinointia ja puuttumaan määrätietoisesti epäterveisiin ilmiöihin, kuten ihmiskauppaan, sekä antamaan sivistysvaliokunnalle kolmen vuoden kuluttua lainsäädännön voimaantulosta selvityksen tilauskoulutusta ja lukuvuosimaksuja koskevien muutosten vaikutuksista koulutuksen järjestämiseen. Tämä on järkevää hallintoa. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen tavoitteet ovat selkeät. Siinä halutaan ennen kaikkea vahvistaa osaamista, vastata työvoimapulaan ja turvata julkisen talouden kantokyky. Koulutuksen avaaminen tilauskoulutuksen muodossa laajemmalle yleisölle lisää Suomen houkuttelevuutta ja mahdollistaa uudenlaiset yhteistyömuodot työelämän ja koulutuksen välillä. Kyse ei ole koulutuksen kaupallistamisesta vaan sen kehittämisestä niin, että ammatillinen koulutus pysyy ajassa kiinni ja palvelee sekä nuoria että yhteiskunnan tarpeita. Samalla koulutusjärjestelmän mahdollisuudet suomalaisena korkean tason innovaationa paranevat. Tämä on vastuullinen ja tulevaisuuteen katsova esitys, joka vahvistaa Suomen osaamisperustaa ja työllisyyttä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-03T14:52:51,2025-12-03T14:57:30,Käsitelty,1.1 2025_120_44,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koponen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_45,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on siis päättänyt ulottaa lukuvuosimaksut EU- ja Eta-alueiden ulkopuolisille opiskelijoille myös ammatilliseen koulutukseen ja lukioihin. Tämä on johdonmukainen jatko aiemmin tällä vaalikaudella tehdylle päätökselle, jolla korkeakoulujen lukukausimaksut tehtiin täyskatteellisiksi kyseisellä opiskelijaryhmällä. Jatkossa suomalaisten veronmaksajien ei siis tarvitse rahoittaa näiden opiskelijoiden toisen asteen opintoja, niin kuin he tällä hetkellä tekevät. [Mikko Savolan välihuuto] Tämä on oikeudenmukainen ja välttämätön korjaus — korostan: tämä on oikeudenmukainen ja välttämätön korjaus. [Mikko Savola: Suomalaiset kärsii!] Puhemies! Kesällä saimme lukea vakavista epäkohdista tähän liittyen. Muun muassa kiinalaisten lukio-opiskelijoiden Suomeen tuomisessa toimiva yritys on antanut vanhemmille katteettomia lupauksia koulutuksen tasosta ja oleskeluedellytyksistä. Tällainen toiminta vahingoittaa Suomen mainetta kansainvälisesti, harhauttaa alaikäisiä opiskelijoita ja heidän perheitään sekä hyväksikäyttää suomalaista koulutusjärjestelmää ja veronmaksajien rahoja. [Hanna Kosonen: Tämä esitys ei niitä lopeta!] Nämä sumutetuiksi joutuneet opiskelijathan eivät suinkaan ole tulleet Suomeen ilmaiseksi opiskelemaan, vaan he ovat maksaneet itsensä kipeiksi suomen kielen kursseista, joita yritys on tarjonnut, ja sitten opiskelleet verovaroin Suomessa. [Välihuuto — Puhemies koputtaa] Puhemies! Yritystoiminnan idea siis pohjautuu Suomen koulutusjärjestelmän hyväksikäyttöön, ja tälle hyväksikäytölle laitamme nyt lopun, kun jatkossa lukiot ja amikset eivät saa kolmansista maista tulleista rahaa suomalaisten tapaan, vaan toisen asteen toimijat perivät ne rahat lukukausimaksujen kautta. Puhemies! Kolmansista maista opiskelemaan tulevien opiskelijoiden siirtyminen valtionosuusrahoituksen ulkopuolelle hillitsisi näistä maista johtuvaa opiskelijamäärän lisääntymistä. Kun katsoo, mitä haasteita jo nykyisellä toisella asteella on, ei varmasti ole hyvä, että puutteellisella äidinkielellä opiskelemaan tulevien määrä lisääntyy kouluissa. On totta, että suomalaisten syntyvyys on laskenut ja erityisesti syrjäisemmillä alueilla nuorempi väki vähenee, mutta ratkaisu tähän ongelmaan ei voi olla se, että raahaamme maailman ääristä ihmisiä opiskelemaan suomalaisilla verovaroilla. Ennemminkin pitäisi entistä enemmän kiinnittää huomiota syntyvyyteen ja kunnissa veto- ja pitovoiman kasvattamiseen. Tämä ehdotushan ei epää kunnilta esimerkiksi stipendien antomahdollisuutta, eli jos nämä kunnat näkevät suuren potentiaalin, niin he voivat itse myös toimia tässä asiassa. Puhemies! Ongelmat eivät ratkea sillä, että luomme uuden ongelman aiemman tilalle, vähenevien veronmaksajien rahalla tietenkin.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+8.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-12-03T14:57:39,2025-12-03T15:00:15,Käsitelty,1.1 2025_120_46,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_47,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä käsittelyssä oleva uudistus on tarpeellinen siksi, että kansainvälisten opiskelijoiden hakeutuminen suomalaiseen lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen on lisääntynyt rajusti. Ei ole suomalaisen veronmaksajan tehtävä kustantaa julkisrahoitteisia toisen asteen koulutuksia ulkomaalaisille, vaan koulupaikat on tarkoitettu ensisijaisesti suomalaisille ja Suomessa jo asuville. Nyt meillä on kuitenkin tilanne, jossa suomalaista koulutusta markkinoidaan ulkomailla voimakkaasti ja usein Suomen mahdollisuuksia jopa valheellisesti. Pettyneiden ulkomaalaisten tilityksiä olemme saaneet lukea lehdistäkin viime aikoina. Jotkut tahot ovat tehneet tästä tuottavan bisneksen itselleen pyrkien hyödyntämään avokätistä koulutusjärjestelmäämme välillä myös äärimmäisen huonoin lopputuloksin. Suomen ja suomalaisten maine on tässä kokenut kolausta, mutta nyt on tulossa muutos. Ymmärrämme toki, että pienemmillä paikkakunnilla voi olla aito kiusaus haalia ulkomaalaisia opiskelijoita, jotta koulut ylipäätään säilyisivät. Huoli palveluiden säilymisestä näkyy myös opposition vastalauseissa. Vaikka ymmärränkin tämän huolen, ei tämä kuitenkaan ole oikea ja kestävä ratkaisu julkisten palveluiden säilyttämiseksi. Ammatillisen koulutuksen opettajat ja ohjaajat ovat jo pitkään kertoneet, että työ on venynyt äärirajoille, ryhmäkoot ovat kasvaneet ja tuen tarve lisääntynyt. On hyvä, että koulutuksenjärjestäjät joutuvat kattamaan jatkossa ulkomaisista opiskelijoista syntyvät kustannukset opiskelijoilta perittävillä lukuvuosimaksuilla. Arvoisa puhemies! Julkinen rahoitus tullaan kohdentamaan nykyistä selkeämmin kotimarkkinoilla pysyvästi asuvien kouluttamiseen. Tiedämme, että meillä on työvoimapula tai sittenkin kova työttömyys. Tämä ristiriitainen viesti kertoo meille kohtaanto-ongelmasta: työikäisiä kyllä riittää omastakin takaa, kunhan heillä olisi sellaista osaamista, jota työmarkkinat tarvitsevat. Heidän kouluttamisensa työelämän muuttuviin tarpeisiin on ensisijaisen tärkeää, ei uusien tulokkaiden haaliminen. Perussuomalaisille suomalaisen työn arvostus ja osaamisen vahvistaminen ovat keskeisiä tavoitteita. Ammatillinen koulutus on tässä aivan ratkaisevassa roolissa. Tämä hallituksen esitys ja sivistysvaliokunnan mietintö vievät ammatillista koulutusta kohti vahvempaa ohjausta, parempaa työelämäyhteyttä ja selkeämpiä vastuita. Lopuksi on kyllä pakko huolestua siitä, että keskusta haluaa täyttää maaseudun koulut ja sitä mukaa maaseudun ulkomaalaistaustaisilla oppilailla. Ettekö te ymmärrä, että nämä oppilaat eivät muutu suomalaisiksi sillä, että he saavat muutaman vuoden lukio- tai ammattikoulutuksen? Nämä tulevat pääsääntöisesti kolmansista maista, joiden kulttuuri ja tavat ovat täysin poikkeavia suomalaisesta elämäntavasta. Katsokaa videoita Saksasta ja Englannista, mitä siellä on tapahtunut, kun kolmansista maista tulleet ovat korvanneet alkuperäisväestön. Kannattaa seurata muitakin uutisia kuin Yle ja MTV-kolmonen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+8.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-12-03T15:00:16,2025-12-03T15:03:30,Käsitelty,1.1 2025_120_48,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_49,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Ensiksi muutama kommentti. Aloitan tästä edustaja Rintamäen puheenvuorosta, kun hän pyysi katsomaan videoita Saksasta ja Englannista. Olemme tuolla valiokunnassa katsoneet videoita suomalaisista kunnista — Rautavaaralta, Sallasta, monesta muusta kunnasta — niistä oppilaista, jotka ovat erittäin hienosti tänne kotoutuneet. Niistä valiokunnan pöytäkirjoista löytyy muuten myöskin lisää tietoa. Ja tähän kotoutumiseen liittyen sieltä löytyy muistaakseni myöskin sellainen tieto, että esimerkiksi Sallassa viimeisen 10—15 vuoden aikana, kun heillä on ollut ulkomaalaisia opiskelijoita, jokainen heistä on jäänyt Suomeen jatko-opintoihin — jokainen heistä. Eikö tämä, edustaja Rintamäki, kerro jotakin, että tämä kotoutuminen on monelta osin onnistunut hyvin? Arvoisa puhemies! Keskusta ei halua kouluja täyttää näillä oppilailla, mutta meidän mielestämme se on yksi erittäin hyvä keino myöskin turvata se toisen asteen oppilaitoksen jatko. Niin kuin tuotiin esille, monilla alueilla myös tarvitaan työvoimaa, esimerkkinä vaikkapa oma kotiseutuni Ylä-Savo. Siellä on vientivetureita, isoja yrityksiä, joihin tarvitaan työvoimaa, ja tilanne on tällä hetkellä se, että vaikka tulevina vuosina koko ikäluokka, joka sinne syntyy, koulutettaisiin, he eivät riittäisi edes sosiaali- ja terveysalan työpaikkoihin, ja sen päälle tulevat kaikki muut alat. Se kertoo siitä, että työvoimaa jatkossa tarvitaan, ja tämä on yksi keino siihen. Arvoisa puhemies! Vielä pari kommenttipuheenvuoroa. Täällä kokoomusedustajan puheenvuorossa kehuttiin tätä lakiesitystä, että tämä vastaa työvoimapulaan ja lisää osaamisperustaa Suomessa. Itse näen kyllä tämän nimenomaan päinvastoin, esimerkiksi monilla niillä alueilla, monissa niissä kunnissa, mistä edustaja itse sieltä Pohjois-Pohjanmaalta tulee. Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Rintamäen puheenvuoroon vielä jatkan sen verran, että kun hän toi esille ammatillisen koulutuksen arvostuksen perussuomalaisten osalta, niin kertooko siitä arvostuksesta se, että perussuomalaisten johdolla ollaan leikattu 130 miljoonaa ammatillisesta koulutuksesta tällä kaudella, siis leikattu ammatillisesta koulutuksesta? Onko se ollut silloin erityissuojeluksessa? Onko tämä hallitus ollut duunarin asialla? Mielestäni ei, jos katsoo näitä lukuja. [Pia Lohikoski: Ei ole!] Todellakin Orpon hallitus lupasi ennen eduskuntavaaleja, että he eivät kohdista säästöjä koulutukseen, mutta lupauksista huolimatta koulutus on ollut useiden leikkausten kohteena. Ja kuten tässä hallituksen esityksessäkin todetaan, toisen asteen koulutuksen järjestämiseen on rajalliset resurssit ja valtiontalouden tilanteesta johtuen toisen asteen koulutukseen on kohdistettu merkittäviä säästötoimenpiteitä, joista merkittävimpinä nämä 130 miljoonan euron säästöt. Myöskin nyt käsittelyssä olevien toisen asteen lukukausimaksujen taustalla ovat valtiontalouden tasapainottamiseen liittyvät säästötavoitteet. Valiokunnalle annetussa lausunnossa on myös huomautettu, että tähän lakimuutokseen sisältyy leikkaus ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen valtionosuusrahoitukseen, ja myöskin valiokunnalle on huomautettu siitä, että on ilmeistä, että rahoitusleikkaukset heikentävät koulutuksen järjestäjien edellytyksiä järjestää laadukasta koulutusta. Arvoisa puhemies! Kuten on täällä jo todettu, syntyvyys on Suomessa tällä hetkellä historiallisen alhaisella tasolla, ja nuorten ikäluokkien pienentyessä Suomi menettää tulevaisuuden työntekijöitä, veronmaksajia ja palveluiden turvaajia. Työvoiman tarve kasvaa jatkossa, jolloin muualta maailmasta tulevien ihmisten sujuva integroituminen Suomeen on entistä tärkeämpää. EU- ja Eta-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden saaminen opiskelemaan Suomeen lukioon ja ammatilliseen koulutukseen voi pieneltä osaltaan ehkäistä huoltosuhteen heikkenemistä ja olla myös yksi ratkaisu työvoimapulan ratkaisemisessa. Lukio ja ammatillinen koulutus ovat juuri se vaihe, jossa nuoret voivat kiinnittyä sujuvasti suomalaiseen yhteiskuntaan ja oppia sujuvan suomen tai ruotsin kielen, joka on edellytyksenä kansalliskielisten korkeakouluopintojen suorittamiseen. Arvoisa puhemies! Kuten aiemmin jo totesin, Suomesta on, jos tämä lakiesitys menee läpi, tulossa ainoa Euroopan maa, jossa jatkossa peritään lukukausimaksut kansalliskielellä järjestettävästä opetuksesta. Ulkomaille opiskelemaan hakeutuvat nuoret ja heidän perheensä varmasti seuraavat tarkasti, millaista viestiä me päätöksillämme myöskin täällä eduskunnassa annamme. Lähivuosina nuorten ikäluokkien pieneneminen tuottaa haasteita toisen asteen koulutuksen järjestämiselle. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että Suomi näyttäytyy maana, joka on kansainvälisesti kiinnostava ja johon halutaan hakeutua opiskelemaan, töihin ja asumaan pysyvästi. Suomeen jatkossa tulevien toisen asteen opiskelijoiden integroitumiseen Suomeen ja tänne jäämiseen myös korkeakouluopintojen ajaksi ja sen jälkeen töihin olisi luotava kannusteita. Arvoisa puhemies! Nämä lukukausimaksut syventävät alueellista epätasa-arvoisuutta, ja tämä lakimuutos vaikuttaa toteutuessaan hyvin eri tavoin eri koulutuksen järjestäjiin. Vaikutukset noin 60 lukion toimintaedellytyksiin eri puolilla Suomea tulevat olemaan hyvin merkittäviä. Esitys vaikuttaa erityisesti itäisessä ja Pohjois-Suomessa olevien pienten kuntien edellytyksiin järjestää lukiokoulutusta, jos kansainvälisten opiskelijoiden määrä vähenee merkittävästi. Lukukausimaksut voivat heikentää myös useiden paikkakuntien perusopetuksen yläluokkien opetuksen järjestämisen edellytyksiä vaikuttaessaan pätevien aineenopettajien rekrytointiin, koska erityisesti pienillä paikkakunnilla sijaitsevissa pienemmissä peruskouluissa ja lukioissa on yleensä yhteiset aineenopettajat molemmilla kouluasteilla ja myös yhteiskäytössä olevia tiloja. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen vaikutusarviot ovat monelta osin puutteellisia. Erityisesti arviot yritys- ja seutunäkökulmasta puuttuvat. Arvoisa puhemies! Jatkan vielä toisessa puheenvuorossani, mutta haluan tässä kohtaa jo ehdottaa, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen sisältyvät lakiehdotukset. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+8.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-12-03T15:03:35,2025-12-03T15:10:55,Hyväksytty,1.1 2025_120_50,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_120_51,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva esitys koskee ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen, rahoitusjärjestelmän, oppivelvollisuuslain sekä opiskelija- ja tutkijalain muutoksia tavoitteena kohdentaa rajallisia julkisia rahoja oikein ja rehellisesti. Ensinnäkin ammatillisen koulutuksen tilauskoulutusta koskevat muutokset ovat tarpeellisia ja perusteltuja. Esityksellä avataan lainmukainen ja selkeä mahdollisuus myydä tutkintoon johtavaa koulutusta myös EU- ja Eta-maiden kansalaisille samoilla periaatteilla kuin korkeakoulusektorilla. Tämä vahvistaa koulutusviennin ja yritysten osaajatarpeiden välistä yhteyttä ja helpottaa osaavan työvoiman saatavuutta. Samalla puututaan tilauskoulutuksessa esiin nousseisiin epäkohtiin. Välittäjäyritysten kynnysrahakäytännöt ja opiskelijoiden oikeuksien heikko toteutuminen eivät ole hyväksyttäviä. Nyt lakiin kirjataan selkeä linjaus: tilaajana voi toimia vain taho, jolla on aito mielenkiinto koulutuksen järjestämiseen ja joka myös rahoittaa sen. Voittoa tavoittelevat opiskelijavälittäjät eivät voi toimia tilauskoulutuksen tilaajina. Lisäksi varmistetaan, että opiskelijoiden oikeudet ja velvollisuudet määritellään sopimuksissa selkeästi ja heitä niistä myös informoidaan. Toiseksi esityksen lukuvuosimaksuja koskeva kokonaisuus on sekä taloudellisesti että periaatteellisesti linjakas. Kolmansista maista tulevat opiskelijat eivät jatkossa ole toisen asteen osalta valtionosuusrahoituksen piirissä, vaan heidän koulutuksestaan peritään lukuvuosimaksu, joka kattaa koulutuksen kustannukset. Lukiossa maksu sidotaan yksikköhintaan, ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen todellisiin kustannuksiin. Julkinen talous on tiukilla, ja on rehellistä todeta, että emme voi rajattomasti laajentaa maksutonta koulutusta henkilöille, jotka eivät ole pysyvästi tai pysyvämmin sidoksissa Suomeen. On johdonmukaista, että suomalaisella verorahoituksella turvataan ensisijaisesti Suomessa vakituisesti asuvien ja tänne juurtuvien koulutusmahdollisuudet. Meillä on kasvava määrä oppivelvollisuusikäisiä, joiden koulu- ja työpolku vaatii ehkä uudenlaista toteutusta. Minusta tuohon täytyy keskittyä jatkossa entistä vahvemmin. Hallituksen esitys työvoimapolitiikan näkökulmasta on fiksu. Oppisopimuskoulutukseen työperusteisella oleskeluluvalla tulevat eivät ole lukukausimaksuvelvollisia. Näin kannustetaan juuri siihen, mitä työmarkkinamme tarvitsevat: työvoimapula-aloille tuleviin työhön kiinnittyviin opiskelijoihin, joille koulutus ja työ kytkeytyvät tiiviisti yhteen. Kolmanneksi oppivelvollisuuslain täsmennys on tarpeellinen. Kolmansista maista opiskelutarkoituksessa Suomeen tulevat eivät jatkossa ole oppivelvollisia. Tämä selkeyttää järjestelmää, vähentää ristiriitoja muun lainsäädännön kanssa ja vastaa tosiasiallista tilannetta. Samalla se korostaa sitä periaatetta, että oppivelvollisuus liittyy pysyvämpään asumiseen. Esityksessä kiinnitetään aiheellisesti huomiota myös alaikäisten opiskelijoiden asemaan. On nähty tilanteita, joissa alaikäiset nuoret ovat olleet Suomessa ilman riittävää tukea, epäselvyyttä vastuutahosta ja jopa lastensuojelutoimenpiteisiin johtaneita tilanteita. Tämä ei ole kestävää enempää nuorten kuin kuntienkaan kannalta. On tärkeää, että lainsäädäntö, ohjaus ja viranomaistoiminta tunnistavat nämä riskit ja että alaikäisten rekrytointi ei muodostu keinoksi paikata paikallista opiskelijapulaa. Pidän myös erittäin perusteltuna, että lakiin lisätään koulutuksen järjestäjien tiedonsaantioikeus opiskelulupatietoihin sekä mahdollisuus oma-aloitteisesti luovuttaa tietoja Maahanmuuttovirastolle väärinkäytösepäilyjen yhteydessä. Jos säädetään lukuvuosimaksuista ja sidotaan maksuvelvollisuus opiskeluluvan perusteeseen, koulutuksen järjestäjällä on käytännössä pakko olla oikeus tarkistaa näitä tietoja, muuten sääntely jäisi käytännön tasolla ontoksi. Tiedonvaihdon sujuvuus on myös osa hallinnollisen taakan hallintaa. Taloudellisesta näkökulmasta esitys on looginen. Lukuvuosimaksulliset opiskelijat rajataan ulos lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtionosuuslaskennasta. Emme siis rahoita samoja opintoja kahteen kertaan, ensin maksulla ja sitten yksikköhinnan kautta. Tämä on reilua sekä valtiolle että koulutuksen järjestäjille ja tukee julkisen rahan kurinalaista käyttöä. On myös tärkeää, että esitykseen liittyy selkeä vaikutusten seurantavelvoite. Valiokunnan lausuma siitä, että tilauskoulutusta ja lukuvuosimaksuja koskevien muutosten vaikutuksista annetaan selvitys kolme vuotta voimaantulon jälkeen, on hyvä ja vastuullinen linja. Näin varmistetaan, että sääntelyn toimivuutta arvioidaan aidosti eikä lakia jätetä elämään omalla painollaan. Lopuksi, arvoisa puhemies: Tämä esitys ei sulje ovea kansainvälisyydeltä. Se ei kiellä opiskelijoitten tuloa Suomeen, eikä se heikennä koulutuksen laatua. Se kirkastaa pelisääntöjä, vahvistaa koulutuksen järjestäjien toimintaedellytyksiä, puuttuu väärinkäytöksiin ja varmistaa, että kansainvälinen koulutus on taloudellisesti kestävällä ja juridisesti selkeällä pohjalla. Sivistysvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena, ja hallituspuolueen näkökulmasta kyse on vastuullisesta, johdonmukaisesta ja tulevaisuuteen katsovasta kokonaisuudesta, joka tukee sekä taloutta, oikeudenmukaisuutta että koulutusjärjestelmämme uskottavuutta. Tämän vuoksi kannatan esityksen hyväksymistä valiokunnan ehdottamin täsmennyksin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+8.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-12-03T15:10:57,2025-12-03T15:17:03,Käsitelty,1.1 2025_120_52,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_53,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä lakiesityksellä on kaksi tarkoitusta. Ensinnäkin tällä halutaan leikata toisen asteen koulutuksesta. Toisekseen sitten hallituspuolueet ovat esittäneet tästä niitä syitä, että tässä halutaan puuttua väärinkäytöksiin, joita tosiasiassa onkin näillä opiskelijavälitysyrityksillä. Mutta tämä ei tule muuttamaan tilannetta. Ne yritykset, jotka toimivat väärin, jotka haluavat edelleen tuoda alaikäisiä opiskelijoita Suomeen eivätkä huolehdi heistä sen jälkeen, tulevat jatkamaan tätä toimintaansa. Ne ovat aivan eri lait, joilla väärinkäytöksiin ja laiminlyönteihin Suomessa voidaan puuttua ja puututaan. Todellakin väärinkäytöksiin pitääkin puuttua, ja siitä meillä onkin tässä lausuma. Väärinkäytöksiin pitää puuttua kuitenkin eri keinoin kuin tämän lain kautta. Tämä ei ole se vastaus, vaikka niin täällä esitetään. Tämä on leikkauslaki. Kun äsken tuossa debatissa ihmettelin, miten kokoomus ei halua osaajia Suomeen, niin sitten ihmettelen tässä vielä perussuomalaisia: he haluavat tyhjentää nämä pienemmät lukiot ja pienemmät ammatilliset oppilaitokset tämänkin esityksen saatteena. Tämä on tosi lyhytnäköistä, ja me olemmekin tehneet keskustassa ja vasemmistoliitossa vastalauseen, ja ehdotan, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen sisältyvät lakiehdotukset. Vielä loppuun sanon sen, että jos opiskelijat ovat motivoituneita suomen kielellä tai ruotsin kielellä täällä toisen asteen käymään ja sen jälkeen haluavat jatkaa opinnoissa tai työelämässä, niin kyllä me niitä osaajia Suomessa tarvitaan. Pidän hyvin ristiriitaisina näitä kommentteja, mitä edustaja Rintamäki tässä puhui siitä, miten Suomea täytetään erimaalaisilla ihmisillä. Pidän sitä rikkautena, että meillä on eri kulttuurista tulleita ihmisiä täällä Suomessa. Tosiasiahan on se, että me tarvitsemme monentaustaisia osaajia Suomeen, jotta me voisimme kasvaa, jotta alkaisi todella Suomessa se kasvu, jota me kaikki varmasti odotamme. Mutta tämän hallituksen keinot siihen kasvun saamiseen on nähty. Sitä kasvua ei näy. Onneksi on enää reilu vuosi jäljellä hallituksen tekosia. [Puhemies Jussi Halla-aho: Kiitoksia. — Totean, että edustaja Siponen on jo tehnyt vastaavan sisältöiset ehdotukset, ja varmistaisin: onko edustaja Kososen tarkoitus kannattaa näitä esityksiä?] Arvoisa herra puhemies! Erinomaista seuraamista siellä, ja teenkin sitten tämän vinkin perusteella nimenomaan kannatuksen tähän Siposen ehdotukseen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+8.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-12-03T15:17:03,2025-12-03T15:20:05,Käsitelty,1.1 2025_120_54,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio näyttää olevan poissa. — Edustaja Riipi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_55,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän nyt tässä esityksessä lukukausimaksuista EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville toisen asteen opiskelijoille on käytännössä kaksi tavoitetta, ja ne kummatkaan eivät ole kyllä ollenkaan koulutuspoliittisia. Ensimmäinen tavoite on tietenkin hyvin rakas perussuomalaisille, jotka haluavat, että tähän maahan ei tule yhtään ihmistä ulkomailta. Ja kun kokoomusta on ihmetelty, niin minusta tuntuu, että se tavoite on se, että saadaan nyt keskitettyä tätä meidän koulutuksen järjestäjäverkkoa oikein raa’alla kädellä, koska sitähän tämä tarkoittaa. Ainoana maana koko Euroopan unionissa otamme käyttöön nyt lukukausimaksut toiselle asteelle. Se tarkoittaa harvaan asutun alueen lukioverkolle tulevaisuudessa aika lailla, voin sanoa, kuolinkelloja. Ja se tulee tarkoittamaan myös harvaan asutun alueen perusopetuksen verkolle todella isoja haasteita. Siellä tulevat olemaan ihan ne kantasuomalaiset oppilaat todella isoissa vaikeuksissa: miten ja kuinka kaukaa saada sitä perusopetusta. Nämä ovat todella valitettavia ja surullisia seurauksia tästä hallituspuolueiden ikään kuin yhteenkoplauksesta tässä esityksessä. Olen ollut itse mukana yli kymmenen vuoden ajan tuolla pohjoisessa ja erityisesti Sallassa tämän mallin lanseeraamisessa, ja se on tosiaan totta, että sata prosenttia niistä nuorista, jotka sinne ovat tulleet opiskelemaan, on oppinut suomen kielen, on jäänyt Suomeen joko töihin, mennyt jatko-opintoihin tai perustanut yrityksen. Tällä hetkelläkin tässä maassa on näiden ihmisten, näiden nuorten perustamina yrityksiä, jotka työllistävät kymmeniä ja kymmeniä ihmisiä. Se on parasta kotoutumista, jonka minä olen itse nähnyt, koska ne nuoret oppivat siellä kielen ja se kieli on avain kotoutumiseen. Tällaisia malleja minun mielestäni meidän ei missään nimessä pitäisi tässä maassa romuttaa, kun meidän syntyvyys on, mitä on. Minä kyllä itse näen ja toivon, nyt kun tässä salissa lopulta äänestetään tästä esityksestä, että aidosti ihmiset erityisesti tuolla harvaan asutulla alueella, ne lapsiperheet, ne lukioiden opettajat, perusopetuksen opettajat, katsovat, mitä nämä puolueet tässä salissa äänestävät, koska kyllä se kertoo aika paljon siitä politiikasta, mitä ne tekevät.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+8.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-12-03T15:20:50,2025-12-03T15:23:38,Käsitelty,1.1 2025_120_56,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_57,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Emme kannata lukuvuosimaksujen käyttöönottoa toisen asteen koulutuksessa. Maksullisuus murentaa koulutuksellista tasa-arvoa, se kuormittaa koulutuksen järjestäjiä ja vie Suomea aivan väärään suuntaan: kohti eriarvoistuvaa koulutusjärjestelmää. Maksut eivät myöskään ratkaise niitä ongelmia, joita alaikäisten yksin Suomeen saapuvien opiskelijoiden kohdalla voi ilmetä. On ensiarvoisen tärkeää, että vahvistamme opiskelijoiden oikeusturvaa ja ehkäisemme niitä riskejä, joihin nuoret voivat joutua hakeutuessaan koulutukseen vieraisiin olosuhteisiin. Siksi on kannatettavaa, että vastuita selkeytetään. Selkeä vastuunjako vähentää hyväksikäytön mahdollisuuksia ja auttaa varmistamaan, että jokainen opiskelija saa turvallisen ja oikeudenmukaisen kohtelun. On myös erittäin tervetullutta, että koulutuksen järjestäjille säädetään velvollisuus tiedottaa opiskelijoille heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Tieto lisää suojaa, ja varsinkin kansainvälisille opiskelijoille tämä on välttämätöntä. Lakiesityksessä puututaan ilmiöön, jossa ulkomaisia nuoria houkutellaan suomalaisen lukiokoulutuksen piiriin yksityisten välittäjäorganisaatioiden kautta. Nämä yritykset ovat perineet suuria maksuja kieli- ja kulttuurikoulutuksesta jo ennen Suomeen saapumista, usein ilman, että opiskelijalla tai hänen perheellään olisi todellista käsitystä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä tai oikeuksista. Tämä asetelma on asettanut kiistatta nuoria alttiiksi epäasialliselle kohtelulle, mutta ei aina, eikä kaikkialla. On hyvä, että näihin esiin tulleisiin tapauksiin puututaan, ja samalla lain vaikutuksia on seurattava tarkasti. Ihmiskauppakoordinaattorin lausunto muistuttaa meitä vakavasta todellisuudesta. Nuoret ovat yksin, ilman huoltajia, usein vailla perustaitoja arjesta selviytymiseen ja ilman riittävää tukea, mutta osassa kuntia heitä kuitenkin on myös tuettu ja he ovat työllistyneet vapaa-ajallaan ja heillä on entuudestaan kielitaito, joten osa näistä nuorista on pärjännyt aivan kiitettävästi. Lukuvuosimaksut eivät kuitenkaan poista niitä riskejä, mitä esille on nostettu. Lukuvuosimaksut voivat jopa lisätä velkaantumista ja vahvistaa välittäjäorganisaatioiden roolia. Tarvitsemme toisenlaisia keinoja suojella nuoria. Lisäksi meidän on varmistettava, että oppilaitosten toimintaedellytykset ja alueellinen saavutettavuus säilyvät. Tämä on meidän yhteinen vastuumme. Toisen asteen koulutus ei kaipaa lainkaan lisää tämän hallituksen kurjistavaa leikkauspolitiikkaa. Lopuksi totean, että emme kannata lukuvuosimaksujen käyttöönottoa toisen asteen koulutuksessa, koska vastustamme koulutuksen maksullisuutta kaikkinensa. Lukuvuosimaksut eivät myöskään ole Euroopassa yleisesti käytössä toisen asteen koulutuksessa. Myöskin kannatan, kuten valiokunnassakin vasemmistoliitto kannatti, keskustan esitystä, ja kun tässä Siponen teki esityksen käsittelyn pohjasta, niin tälle kannatus. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+8.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-12-03T15:23:39,2025-12-03T15:27:21,Käsitelty,1.1 2025_120_58,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_59,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Taas säästetään kouluista, taas säästetään toiselta asteelta. Eihän tämä sillä tavalla millään lailla yllättävä asia ole, kun on katsonut tätä Orpon hallituksen puuhastelua tässä viimeisen pari vuotta. Tämähän jatkaa sitä samaa kaavaa. Tällä laillahan käytännössä siis lakkautetaan pieniä lukioita Itä- ja Pohjois-Suomesta tai vähintäänkin vaikeutetaan niitten toimintaedellytyksiä tosi paljon. Meillä monissa pienemmissä kunnissa on samat aineenopettajat sekä siellä peruskoulun puolella että siellä lukion puolella. Ja kyllähän tämän lain seurauksena, kun lukioita menee kiinni ja opiskelijat vähenevät sieltä, myös pätevien opettajien saaminen ja heille täysien tuntien saaminen tulee olemaan todella vaikeaa. Hallitukselle ei siis riittänyt kaikki se muu keskittäminen, mitä täällä on tehty, kun leikkausten seurauksena esimerkiksi terveyskeskuksia menee kiinni, luontokeskuksia menee kiinni, aluehallintoa keskitetään. Nyt sitten keskitetään myös lukioverkkoa. Se ei kyllä minun mielestäni ole järkevä ratkaisu. Se on kertakaikkisesti minun mielestäni tyhmää. Ei tätä voi keskustalaisena kyllä hyvällä katsoa. Voisi sanoa, että täällä tämän hallituksen hommissa haisee keskittäminen. Kansainväliset opiskelijat, jotka tulevat lukioon Suomeen, oppivat kielen ja tunnetusti ja todistetusti myös jäävät mielellään Suomeen sen jälkeen. Eli he kotoutuvat erityisen hyvin tänne, koska he jo nuorena tulevat. Minä en oikein ymmärrä, mikä siinä on huonoa, kun joku ihminen tänne tulee ja oppii suomen kielen ja oppii meidän kulttuurin ja saa paljon täältä ystäviä ja kokee tämän omaksi kotimaakseen — sitten tämmöistä pitää alkaa estämään asiasta tehden. On höpsöä väittää, että nämä ihmiset eivät jotenkin sitoutuisi suomalaisuuteen tai Suomeen, koska nimenomaan sitoutuvat. Sitten viimeisenä ja huolestuttavana asiana on kyllä pakko mainita nämä lukukausimaksut. Se on semmoinen pandoran lipas nyt kyllä minun mielestäni: kun jollekin säädetään lukukausimaksut, niin kuin tässä tapauksessa säädetään, niin minne ne sitten seuraavaksi säädetään? [Pia Lohikoski: Tämä juuri!]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+8.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-12-03T15:27:21,2025-12-03T15:29:27,Käsitelty,1.1 2025_120_60,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_61,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Täällä on aivan oikein nostettu esille opiskelijoiden maahantuloon ja tietyllä tavalla opiskelijavientiin liittyviä epäkohtia, jopa rikollisia piirteitä, ja se on aivan oikein — se oli myöskin tuossa mietinnössä ja myöskin keskustan vastalauseessa nostettu esille. Mutta ydinkohta tässä on se, että ei tämä lakimuutos sitä estä tai poista. On aivan eri lait, millä siihen puututaan. Se, tuleeko jatkossa opiskelijoita, jotka maksavat lukukausimaksut tai eivät — maksut tai maksujen poistaminen eivät poista niitä epäterveitä piirteitä, joita siihen liittyy. Se on totta, että ne on otettava vakavasti, mutta siihen täytyy miettiä eri keinot. Arvoisa puhemies! Täällä aikaisemmassa puheenvuorossa nostettiin esille sitä, että kokoomuksella on toiveita keskittää lukioverkkoa, ja se on tässä taustalla, ja ihmeteltiin hieman hallituspuolueitten toimintaa. Mutta kyllä minä rohkenen hieman ihmetellä myöskin tätä SDP:n siipeä, demarisiipeä, joka nyt istuu hiljaa, kun ollaan tekemässä lakiesitystä, joka tulee todennäköisesti vaikuttamaan monen, monen lukion toimintaan Suomessa. Arvoisa puhemies! Valiokunnan tietoon on tuotu noin 60 lukiota Suomessa, joissa on näitä kansainvälisiä opiskelijoita, joiden tulevaisuus on hämärän peitossa. Haluan tuoda nämä lukiot nyt tässä esiin, luetella ne, että jää pöytäkirjaan ja että on tieto, ketkä ovat täällä eduskunnassa olleet päättämässä näiden lukioiden tulevaisuudesta ja hyvin todennäköisesti myöskin monen lukion lopettamisesta ja siihen liittyen myöskin yläkoulujen ongelmista. Nämä lukiot ovat Forssan lukio, Haapaveden lukio, Hankoniemen lukio, Harjavallan lukio, Honkajoen lukio, Janakkalan lukio, Joroisten lukio, Juvan lukio, Kangasniemen lukio, Kankaanpään lukio, Kauhajoen lukio, Kemijärven lukio, Keuruun lukio. Arvoisa puhemies! Nämä eivät todellakaan ole kaikki Itä-Suomesta, vaan näitä löytyy ympäri Suomea: Kinnulan lukio, Kiteen lukio, Kokemäen lukio, Kristinestads gymnasium, Kuhmoisten yhtenäiskoulun lukio, Kuhmon yhteislukio, Kurikan lukio, Laitilan lukio, Lappajärven lukio, Lauttakylän lukio, Lovisa Gymnasium, Merikarvian lukio, Muhoksen lukio, Muonion lukio, Mäntän lukio, Nurmeksen lukio, Oriveden lukio, Paltamon lukio, Parkanon lukio, Pellon lukio, Petäjäveden lukio, Porin lukio, Portaanpään kristillinen opisto, Posion lukio, Punkalaitumen lukio, Puolangan lukio, Pyhäjoen lukio, Rantasalmen lukio, Raudaskylän lukio, Rautalammin lukio, Rautavaaran lukio — pari esimerkkiä Pohjois-Savosta, omalta kotiseudulta, josta löytyy useita näitä lukioita. Lisäksi Rautjärven lukio, Sallan lukio — josta kuulimme paljon myöskin valiokunnassa esimerkkejä —, Salon lukio, Savitaipaleen lukio, Savukosken lukio, Sievin lukio, Sonkajärven lukio, Sulkavan lukio, Suonenjoen lukio, Svenska samskolan i Tammerfors, Sysmän lukio, Taavetin lukio, Taivalkosken lukio, Teuvan lukio, Vaalan lukio, Vesannon lukio, Vetelin lukio, Vimpelin lukio, Väinö Linnan lukio, Virolahden lukio ja Ylitornion lukio. Arvoisa puhemies! Keskusta haluaa näitä lukioita myöskin puolustaa jatkossa. — Kiitos. [Pia Lohikoski: Mainio puhe!] ", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+8.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-12-03T15:29:29,2025-12-03T15:33:27,Käsitelty,1.1 2025_120_62,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_120_63,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyse on siis hallituksen esityksestä työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalvelujen kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi, ja esittelen tässä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintöä. Tämähän ei ole varsinaisesti työllisyystoimenpide, koska tässä on sekä työllisyyttä vahvistavia että heikentäviä kohtia, mutta kokonaisarvio on, että työllisyysvaikutus on positiivinen 100:sta 700:aan. Sen sijaan tässä kyllä julkiselle taloudelle aiheutuvia kustannuksia vähenee 16 miljoonaa euroa ja työvoimaviranomaisten lakisääteisiä tehtäviä vähenee arviolta 572 henkilötyövuoden verran, mikä vastaa 34,3:a miljoonaa euroa. Työvoimaviranomaisten valtionosuusrahoitusta vähennetään palveluprosessiin ehdotettujen muutosten takia vain 1,08 miljoonaa euroa, koska selvityksessä on havaittu työvoimapalvelujen henkilöasiakaspalvelun resurssivaje, joka kunnilla on. Otan tässä muutamia yksittäisiä kohtia: Tässähän yhtenä ideana on tuoda vähän joustavuutta tähän palveluprosessijärjestelmään, ja yksi sellainen asia esimerkiksi on se, että alkuhaastattelun järjestämisen määräaikaa pidennetään nykyisestä viidestä arkipäivästä kymmeneen arkipäivään. Se myös tarkoittaa, että useimmiten siihen tavoitteeseen päästään, koska tämä viisi arkipäivää on ollut selvästi tavoite, johon ei aina ole päästy. Täydentävien työnhakukeskustelujen järjestämiseen tulee enemmän harkintaa. Tämähän on ollut pitkäaikainen toive, että nimenomaan näille virkailijoille annetaan harkintavaltaa enemmän siinä, millä tavalla he edistävät tätä työttömien työnhakua. Silloin siellä tosiaan tulee mahdollisuus vaikuttaa siihen, kuinka paljon näitä työnhakukeskusteluja tullaan järjestämään. Tässä on toki tietyt rajoitteet, mutta joka tapauksessa tämä tuo sinne harkintavaltaa. Työnhakuvelvollisuudesta on myöskin käyty keskustelua ja ennen kaikkea siitä, että tämä jatkossa tarkoittaa myös sitä, että osa-aikatyötä tekevien tulee hakea neljää työmahdollisuutta kuukauden aikana, kun tähän asti on riittänyt se, että he hakevat yhtä. Mutta tässäkin on huomioitava keskeisesti se, että kun tähän työmahdollisuuksien hakuun sitten velvoitetaan, niin siinä otetaan huomioon työnhakijan työkokemus, koulutus ja muu osaaminen. Tarkoitus ei ole, että osa-aikatyötä tekevät joutuisivat hakemaan esimerkiksi toista sellaista osa-aikatyötä, jota heillä ei tosiasiallisesti ole mahdollista yhteensovittaa olemassa olevan osa-aikatyön kanssa. Työvoimaviranomainen asettaa työnhakuvelvollisuuden sen hetkisten tietojen mukaan, eli se tapahtuu yksilöllisesti. Täällä on puhetta ollut myöskin työnhakijalle osoitettujen työpaikkojen hausta ja sen velvoittavuudesta. Se tullaan tässä nyt muuttamaan niin, että näitä osoittamisia voidaan antaa heti työttömyyden alussa, mikä on ihan järkevää, koska se nopeuttaa henkilöiden työllistymistä. Sitten on tämä työnhakuprofiilikysymys, josta valiokunnassa varsin paljonkin käytiin keskustelua. Nythän työnhakuprofiileita on laadittu ja julkaistu ihan riittämättömän vähän. Sitten käytiin keskustelua siitä, että kun ensisijaisesti työnhakuprofiilin laatiminen on työnhakijalla itsellään mutta tämän ehdotuksen mukaan sen tekevät sitten viranomaiset, jos työnhakuprofiilia ei henkilö itse laadi, niin pitäisikö tässä olla joku sanktiotyyppinen menettely, jolla sitten lähdetään siitä, että henkilö itse sen laatii. Siihen ei kuitenkaan päädytty, vaan asiantuntijaselvityksen jälkeen tultiin siihen tulokseen, että tämä ei kuitenkaan ole mikään kohtuuton tehtävä myöskään työvoimaviranomaisille: arvion mukaan se lisää vain viisi henkilötyövuotta. Arvoisa puhemies! Sitten vielä tästä tekstiviestimuistutuksesta. Eli tässä on tarkoituksena ollut, että tekstiviestimuistutus on käytössä 1.1.2026, mutta se saadaan vasta 1.3.2026. Sen takia valiokunta esittääkin tähän asiaan liittyvien kohtien voimaantulosäännösten muuttamista niin, että voimaantulo siirretään maaliskuun 26 alkuun. Tämä lykkääminen kahdella kuukaudella vähentää hallituksen esitykseen verrattuna sosiaaliturvamenojen arvioitua säästöä noin kahdella ja puolella miljoonalla eurolla, mutta nämä muutokset on jo huomioitu vuoden 26 täydentävässä talousarviossa. Tässä siis ajatuksena on se, että koska henkilön sanktiot kiristyvät silloin, jos hän ei esimerkiksi tule vaikka sovittuun haastatteluun, niin on kohtuullista, että hän saa siitä tekstiviestimuistutuksen, ja sen takia haluttiin näin tämä asia tehdä. Tässä jonkin verran nämä rangaistukset kiristyvät, mutta ne nimenomaan kiristyvät niitten kohdalla, jotka eivät siis noudata niitä ohjeita, jotka he ovat työvoimaviranomaisilta saaneet, eivätkä myöskään sitä tekstiviestimuistutusta, joka heille vielä tulee. Perustuslakivaliokunta kiinnitti myös tähän asiaan huomiota ja totesi, että erityisesti heikossa asemassa olevien työnhakijoiden osalta huomioidaan yksilöllisen harkinnan ja tätä harkintaa suorittavien riittävän koulutuksen merkitys sen varmistamiseksi, etteivät säädettäväksi ehdotetut velvoitteet muodostu kohtuuttomiksi tai liian ehdottomiksi. Tähän näkemykseen työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yhtyy, eli sen tulee olla kohtuullista, mitä työnhakijoilta vaaditaan. Ihan lopuksi vielä, arvoisa puhemies: Valiokunta kiinnitti huomiota siihen, että monien pitkäaikaistyöttömien tosiasialliset työllistymisen esteet liittyvät sosiaali- ja terveydenhoidon palveluihin. Valiokunta pitääkin tärkeänä sitä, että työllisyysalueiden ja hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä tiivistetään ja se toimii saumattomammin kuin tällä hetkellä. Aivan viimeisenä asiana oli se, että valiokunta yksimielisesti päätti lausumaehdotuksesta, jolla sekä toimeentulotukea ja kuntouttavaa työtoimintaa että tämän lakiesityksen yhteisvaikutuksia työttömille sekä palveluprosessin toimivuutta arvioidaan, ja tämä selvitys tulee antaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2027 loppuun mennessä. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös vastalauseita, ja ne varmaan tässä kohta esitellään erikseen. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+9.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-12-03T15:33:52,2025-12-03T15:41:31,Käsitelty,1.1 2025_120_64,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_65,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyseisessä lakiesityksessä ollaan palveluprosessien kehittämisen kannalta ja työnhakijan kannalta menossa parempaan suuntaan. Tässä tehdään viranomaisten harkintavallan lisäämistä työnhakuprosessissa, ja se on kannatettava asia. Tämä harkintavallan lisääminen olisi asiantuntijakuulemisissa voinut mennä vielä pidemmällekin, mutta nyt on otettu tämä askel. Mutta erityisen ongelmallinen kohta tässä liittyy sanktioiden lisäämiseen, joka tämän lakiesityksen mukana tulee. Arvoisa puhemies! Tässä on myös sellainen tilanne, että meillä palveluprosessi on sellainen, että kaikki työpaikat eivät tule julkiselle puolelle avoimeksi. Joku tässä meidän palveluprosessissa on vialla, että me ei saada kaikkia työpaikkoja julkiseen hakuun — ehkä tämä hakutulva on yrityksissä se syy, minkä takia he eivät sitä halua tehdä. Mutta tämä lakiesitys ei tuo siihen helpotusta tai parannusta. Sitten tämä johtaa myös siihen, että työllisyysalueiden toiminta menee liikaa sosiaalipalvelujen suuntaan ja varsinaiseen työnvälitystyöhön ei jää riittävästi aikaa ja resursseja. Tämä on tässä isona linjana sanottava heti alussa. Erittäin tärkeää yksittäisen työntekijän kannalta on, että pääsee palveluihin ja nopeasti uuteen työhön. Sitten tämmöinen syyllistäminen työttömyydestä on julkisuudessa vähän liian paljon esillä, ja tässä mielessä pitäisi päästä parempaan tilanteeseen. Sitten nämä työllistymisen mahdollisuudet ovat pienempiä tällä hetkellä. Kun meillä on aika vähän välityömarkkinoita — palkkatukityöpaikkoja on vähentynyt, ja suojaosuudet on osa-aikaisesta työstä poistettu — niin työllistyminen on vaikeata. Ja avoimia työpaikkoja on todella vähän. Meillä on yli 300 000 työtöntä ja noin 30 000 avointa työpaikkaa, niin että vaikka olisi kuinka hyvä työnvälitys, niin se ei sitä hirveästi auta. Sen takia kaikki työpaikat pitäisi saada työnvälitykseen. Palveluprosessin kehittäminen on tietenkin tärkeätä yksittäisen ihmisen kannalta, ja siinä pitää olla riittävästi aikaa, jotta työnhakijalla olisi mahdollisuus kertoa kaikki osaamisensa ja myöskin viedä sitä prosessia eteenpäin, ja myös virkailijoilla pitää olla aikaa. Uutena tässä tulee tämä työnhakuprofiili, joka on sillä tavalla hyvä asia, että se näkyy siellä nimettömänä. No, toivottavasti se sitten myöskin palvelee tätä työnhakua, niin että siitä tulisi työnantajille ja sitten esimerkiksi kassoille, jotka ovat olleet halukkaita lisäämään työnvälitykseen liittyvää palvelua, semmoinen työkalu, jolla tästä päästäisiin eteenpäin. Arvoisa puhemies! Nämä ongelmalliset kohdat liittyvät siihen, että täällä heti ensimmäisestä tämmöisestä käyttäytymisestä, velvoitteen noudattamisen puutteesta, tulee sanktioita. Me ollaan täällä selvitetty myöskin asiantuntijakuulemisissa, että noin 60 prosenttia korjaa jo ensimmäisestä huomautuksesta virheensä ja laiminlyönti tulee hoidettua tällaisella huomautuksella. Nyt tässä lakiesityksessä lähdetään siitä, että mennään heti sanktioihin työttömyysturvan puolella ja sitten siitä ketjuna vielä toimeentulotukeen. Tämä on semmoista sanktioiden lisäämistä täällä, joka on erittäin ongelmallista, ja kaikilla ei ole mahdollisuuksia siihen vastata. Sitten tämä painopisteen siirtyminen työnvälityksestä sosiaalitoimen suuntaan on sellainen asia. Siellä on 25—30 prosenttia sellaisia henkilöitä, jotka tarvitsisivat muita palveluja kuin työllisyyspalveluja. Arvoisa puhemies! Me ollaan näistä ja monista muista syistä jättämässä tähän vastalause, ja edellä olevan perusteella esitän — ja vastalause on yhdenmukainen — että lakiesitykset hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 5. lakiesityksen 2 a luvun 9 ja 10 § muutettuina. Sitten voin todeta sen, että tämä yhteinen lausuma, mikä tehtiin, tuli sosiaalidemokraattien aloitteesta, ja olen tosi tyytyväinen, että tämä lausuma tässä on. Se selvittää, mitä näitten neljän lakiesityksen yhteisvaikutuksesta tulee, ja saadaan nopeasti tietää, miten tämä prosessi toimii. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+9.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-03T15:41:33,2025-12-03T15:46:58,Käsitelty,1.1 2025_120_66,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_67,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kaikkein tärkeintä yksittäiselle työnhakijalle on nopea pääsy työhön. Työttömyyteen liittyvä henkinen paine, syyllistäminen ja epävarmuus ovat todellisia ja kasvavia ongelmia. Ne näkyvät lisääntyvinä mielenterveyden haasteina ja suurina kustannuksina myös julkiselle taloudelle. Siksi meidän olisi huolellisesti harkittava, millaisia velvoitteita ja sanktioita työnhakijoille asetamme. Työnhakijan palveluprosessien parhaimman toimivuuden kannalta olisi erittäin tärkeää, että julkisten työllisyyspalveluiden tulisi saada tietoonsa kaikki avoimet työpaikat, myös ne tässäkin salissa paljon puhutut piilotyöpaikat. Tämä tiedon puute on suuri ongelma tällä hetkellä. Julkisessa keskustelussa on tullut myös esille, että työnantajat eivät halua nykyisen kaltaista työhakemustulvaa hoidettavakseen. Tämä lakiesitys ei tuo mainittavaa muutosta tähän tilanteeseen vaan päinvastoin voi lisätä työhakemusten määrää yrityksille. On myös todettava, että työllisyyspalvelujen resurssipula syö niiden ydintehtävää, elikkä työnvälitystä. Liian moni työnhakija ohjautuu sosiaalipalveluihin, koska palvelujärjestelmä ei toimi kokonaisuutena. Heikoimmin toimivat nimenomaan työllisyyttä tukevat palvelut, eli hyvinvointialueiden terveystarkastukset ja sosiaalinen tuki, joiden pitäisi auttaa, mutta ne eivät tällä hetkellä kannattele työnhakijaa takaisin työelämään. Esityksen ongelmallisin osa liittyy siis sanktioiden kiristämiseen. Ensimmäisestä laiminlyönnistä annettava suora seitsemän päivän karenssi ja toistuvissa tilanteissa jopa etuuden menettäminen kuudeksi viikoksi ovat kohtuuttomia, etenkin kun tiedämme, että valtaosa työnhakijoista korjaa toimintansa jo nykyisen huomautuksen jälkeen. Rankaiseminen ei kohtele ihmisiä tasapuolisesti, eikä se ratkaise työnhaun perimmäisiä ongelmia. Lisäksi on huomattava, että esityksen työllisyysvaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi. Säästöt tulevat pääosin sanktioista, eivät työllistämistä parantavista toimista. Tämä ei ole kestävää politiikkaa, mutta se on sitä tuttua hallituksen työllisyyspolitiikkaa, joka vie meitä täysin väärään suuntaan. Hallitus on antanut tämän lakiesityksen lisäksi eduskunnalle tehtäväksi yhteensovittaa yleistukea, kuntouttavaa työtoimintaa sekä toimeentulotukea ja kuntouttavan työtoiminnan lakiesitykset. Käsittelyssä on suuri kokonaisuus, jonka yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu käytännössä lainkaan. Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Lylyn tekemiä vastalauseen mukaisia muutosehdotuksia. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+9.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-03T15:47:01,2025-12-03T15:49:36,Käsitelty,1.1 2025_120_68,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_69,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,"Herra puhemies! Nythän me käsittelemme täällä taas yhtä hallituksen leikkauslakia. Tällä oli siis edustaja Satosenkin mukaan tavoitteena saada uusia työllisiä 100—700 kappaletta, ja samaan aikaan leikataan 16 miljoonaa työttömien palveluista tilanteessa, kun Suomessa on ennätystyöttömyys. Jotenkinhan tämä olisi hyväksyttävissä, jos nimenomaan... Emme vastusta siis tätä harkintavallan lisäämistä. Se on aivan paikallaan. On oikein, että siellä työnvälityspalveluissa voidaan palveluita suunnata niille, jotka sitä enemmän tarvitsevat, ja ehkä sitten niin, että ei tarjota niille, jotka eivät välttämättä niin paljon tarvitse. Mutta pitää huomioida, että sekin vaatii kouluttamista, että osataan tunnistaa ne ihmiset, jotka sitä palvelua sitten tarvitsevat enemmän, ja ne, jotka vähän vähemmän. Kyllähän tässä vaarana on, jos lattiasta tuleekin katto, että tarjotaan vain ne minimipalvelut kaikille. On niin, että esitys itsessään on maltillinen, jos ajatellaan vain tätä harkintavallan lisäämistä, mutta pitää kyllä muistaa, mitä kaikkia muita esityksiä täällä on jo pohjalla ja mitkä kaikki muutokset on jo aiemmin tehty, ja pitäisi pyrkiä arvioimaan tätä kokonaisuutta. Asiantuntijakuulemisissa saimme kuulla, että tämän jälkeen noin miljoona hakemusta risteilee ympäri maan, nimenomaan siksi, että tässä jatkossa myös osa-aikatyöntekijöille tulee velvoite hakea näitä neljää työpaikkaa kuukaudessa. Katsoinkin tässä odotellessa omalta paikkakunnaltani, että kyllä meillä siellä Jämsässäkin on tällä hetkellä 31 työpaikkaa auki, ja kun katsoin myös, mikä tuo työttömien tilanne oli, niin oli niin, että 1 146 työtöntä on tällä hetkellä, siis 31 avonaista työpaikkaa ja 1 146 työtöntä. Sitten kun katsoo vielä, minkälaisista työpaikoista on siis kyse — ja nämä työpaikat eivät siis todellakaan kaikki sijaitse vain siinä Jämsässä, vaan nimenomaan myös Jyväskylässä ja muualla — niin on ”Muuttosiivouskeikkoja kalenterisi täytteeksi — aikataulujesi mukaan”, ”Myyntikentän tähtikokoonpano — Liity tiimiin! Asiakashankkija”, ”Muuttosiivouskeikkoja kalenterisi täytteeksi”, no sitten ”Henkilökohtainen avustaja/Lähihoitaja”, ”Avustajia/opiskelijoille töitä”, on ”CNC-koneistaja jyrsimelle Pirkanmaalle”. Saadaan ehkä vähän kuvaa siitä, minkälaisia työpaikkoja sitten todellisuudessa nekin auki olevat paikat ovat. Olen aiemmin keskustellut ystäväni kanssa, joka toimii yrittäjänä vielä pienemmällä paikkakunnalla kuin Jämsä, ja täytyy kyllä todeta, että eivät yrittäjätkään ole siitä aina kovin innoissaan, että hakemuksia tulee, niin kuin tämän ystävänikin kanssa keskustelin, satoja yhdelle yrittäjälle, kun hän hakee yhtä työntekijää. Että pystyt poimimaan sieltä ne ihmiset, jotka ovat aidosti tulossa siihen työpaikkaan ja aidosti haluavat työllistyä juuri siihen työhön, ja saat selattua pois ne, jotka hakevat vain sen vuoksi, että on pakko, niin jonkinlainen tasapaino tämänkin asian tiimoilta olisi hyvä löytää. On erinomaisen hienoa, että tässä esityksessä tulee lisänä tämä muistutus määräajoista tekstiviestillä. Se on erinomaisen hyvä, juuri näin ihmisiä pitääkin palvella. Mutta on esitys ristiriitainen siitäkin näkökulmasta, että kun pitkäaikaistyöttömyys nyt kasvaa kohisten ja on jo korkea ja kyllä, kun juuri ne ihmiset sitä palvelua sitten tarvitsevat, niin täytyy todella toivoa, että siellä työvoimatoimistoissa on osaaminen juuri siihen tunnistamiseen. Ei voi ohittaa sitä seikkaa, että vaikutusarvioinnin mukaan tämä tulee lisäämään toimeentulotuen saajien määrää. Mitä näille ihmisille ihan aidosti tapahtuu? Hallituksella on nytkin sisällä esitys, jonka mukaan toimeentulotukea, siis sitä viimesijaista tukea, voitaisiin leikata tietyissä tilanteissa jopa 50 prosenttia. On kyllä ihan järkyttävää, mikä on se kohtalo, mitä näille ihmisille sitten aidosti tapahtuu. Edustaja Lyly tässä jo aiemmin viittasi, että nämä tulevat sanktiot, jotka moninkertaistuvat, ovat kyllä järkyttäviä. Kyllä se on niin, kuten osa näistä ihmisistä, joita nämä leikkaukset sitten koskevat, on jo kommentoinutkin, että ihan sama, leikatkaa vaan, kun ei meillä ole enää mitään jäljelläkään.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+9.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-12-03T15:49:40,2025-12-03T15:54:54,Käsitelty,1.1 2025_120_70,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_71,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Keskustan mielestä tässä esityksessä on myös järkeviä asioita. Täytyy ihan aluksi sanoa, että jos nyt meidän työvoimaviranomaiset pystyvät paremmin räätälöimään palvelua sitä hakeville työntekijöille, niin se on totta kai hyvä tavoite. Ei enää tämän jälkeen samalla tavalla ehkä ihan niin tarkasti ohjata, mitä kuuluu tarjota, vaan voidaan ehkä katsoa sen mukaan, mitä työnhakija tarvitsee. Voisi siis sanoa, että palveluprosessi jonkun verran kevenee. Ja tästä tekstiviestimuistutuksesta, josta jo aiemmissakin puheenvuoroissa on annettu kiitosta, myös kyllä kiitokset jaetaan. Meidän mielestämme on hyvä, että työntekijät lähtökohtaisesti tekevät sen profiilin, jolla he työtä hakevat, mutta meidän mielestämme se on ylimääräistä byrokratiaa, että työvoimaviranomaiset laitetaan nyt laatimaan profiileita niille työnhakijoille, jotka eivät niitä jostain syystä itse halua tehdä. Sen kirjaaminen sinne tarkasti on meidän mielestämme oikeastaan turhaa, koska se, että joku ulkopuolinen tekee sinulle työnhakuprofiilin, varmasti on täysin eri asia kuin se, että sinä itse motivoituneena teet sen työnhakuprofiilin, käsittääkseni, joten ehkäpä voisi sanoa, että se on turhaa resurssien käyttöä. Seuraavassa käsittelyssä me tullaan nimenomaan tähän työnhakuprofiiliin liittyen tekemään pykälämuutosesityksiä, mutta muuta isompaa kritisoitavaa en nyt tähän hätää ala listailemaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+9.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-12-03T15:54:54,2025-12-03T15:56:23,Käsitelty,1.1 2025_120_72,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_73,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On niin paljon asiaa, että pitää tulla käymään täällä uudestaan. — Ensinnäkin tästä vastalauseesta, jonka tuossa esitin aiemmin, toteaisin, että siinä meidän lisäksi ovat vasemmistoliitto ja vihreät mukana, että tämä on kolmen puolueen yhteinen vastalause. Mikä on oleellista ja ydin tässä meidän vastalauseessa, on se, että hallituksen esityksestä poiketen pidettäisiin työttömyysturvalain työvoimapoliittisesti moitittavien menettelyiden sanktioiden laukeamiskynnys nykyisellään, eli käytännössä pidettäisiin se tilanne ennallaan. Nämä muut esitykset, jotka tähän liittyvät, ovat ihan oikeansuuntaisia, ja siinä mielessä tämä sanktiopuoli on täällä tehty. Voi sanoa, voiko olla koko ajan niin, että tällaisessa tilanteessa, jossa työttömyys on näin korkealla tasolla, sitten pakotetaan niitä ihmisiä vielä lisäsanktioilla tekemään töitä, kun todellinen mahdollisuus työllistyä on aika pieni, jos meillä on 300 000 työtöntä ja 30 000 avointa työpaikkaa. Arvoisa puhemies! Tässä on vielä se, että nyt kun nämä työllisyyspalvelut on siirretty käytännössä kuntien vastuulle, näille työllisyysalueille, niin kuntien taloustilanteet haastavat tietenkin suuressa määrin työllisyyspalveluiden tehokkaan ja taloudellisesti riittävän järjestämisen, koska työllisyyspalveluihin käytettävät rahat ovat nykyisin kuntien budjetissa yleiskatteellisissa varoissa, ja saman tien ne taistelevat samoista rahoitusosuuksista kuntien muiden tärkeiden peruspalveluiden, muun muassa opetuksen, järjestämisen kanssa. Eli tässä on sellainen kokonaisuus, joka heijastuu tähän näin. Me tiedetään kuntien tilanne, jossa on keskimäärin noin prosenttiyksikön veronkorotuspaine, ja vähän ylikin, ja sitten kun työllisyyspalveluitten osalta tehtiin tämä siirto kunnille, niin palveluiden eli kotouttamisen ja muitten puolesta tuli noin sadan miljoonan vaje, eli on käytetty vähemmän rahaa kuin aiemmin, ja sitten se, mitä siirrettiin rahaa valtiolta näihin työttömyysturvamenoihin, on kunnilla arviolta 85 miljoonaa miinuksella tänä vuonna. Eli siitä tulee aika iso gäppi kuntien osalle, ja se heijastuu sitten näihin työllisyyspalveluihin kaiken kaikkiaan, mikä on tässä tärkeä kokonaisuus. Sitten kun mietitään näitten työpaikkojen osalta, mitä tässä pitäisi tehdä, kun meillä on 132 000 pitkäaikaistyötöntä, niin nyt on pieniä toimia hallitus tehnyt nuorisotyöttömyyden osalle. Meillä on nuorisotyöttömiä 67 000, ja noin 3 300—4 400:lle on tämä palkkatukiseteli, joka heidän osaltaan mahdollistaa palkkatuettuun työhön pääsyn, mutta 94 prosenttia jää ilman tätä mahdollisuutta — niin että kuudelle prosentille vain. Eli nämä toimenpiteet, miten hallitus on tähän työttömyystilanteeseen vastannut, ovat olleet aika pieniä, ja toivoisi, että olisi aktiivista työvoimapolitiikkaa entistä enemmän. Sitten kun katsotaan tätä työnhakijoitten tilannetta, niin joka ikinen ymmärtää, kun ruvetaan luettelemaan, että on vähän hankala pysyä perässä tässä hallinnollisessa termistössä, jossa edellytetään mitäkin palvelua tuen saamiseksi. Prosessin tuloksena käytetään muun muassa työllistymissuunnitelmaa, monialaista työllistymissuunnitelmaa, aktivointisuunnitelmaa, työvoimapoliittisia lausuntoja, työnhakuprofiilia ja niin poispäin. Kaikkia näitä tässä ympärillä tuodaan sen työnhakijan osalta, ja meillä on hyvin monimutkainen tämä prosessi. Siinä mielessä näitten sanktioiden lisääminen tämmöisten menettelytapojen osalta on väärä suunta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+9.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-03T15:56:25,2025-12-03T16:01:17,Käsitelty,1.1 2025_120_74,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_75,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä pykälässä tietysti kun nyt käsitellään työllisyyspalveluita ja työnhakijoita mitä suurimmassa määrin ja tiedetään jo se, että nämä sanktiot kovenevat, niin on hyvä tarkastella sitä kokonaiskuvaa, mikä meillä valtakunnassa on tilanne. Mehän tiedämme siis, että meillä on ennätystyöttömyys, valitettavasti. Sitten kun vähän tarkennetaan sitä katsetta vielä alueisiin, niin esimerkiksi Pohjois-Savossa oli lokakuun lopussa 13 304 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 462 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuosi sitten. Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli lokakuun lopussa Pohjois-Savossa 1 864, mikä on 373 enemmän kuin vuosi sitten. Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli Pohjois-Savossa lokakuun lopussa 5 597, mikä on 1 483 enemmän kuin vuosi sitten. Pitkäaikaistyöttömistä alle 25-vuotiaita oli lokakuussa 409, mikä on 206 pitkäaikaistyötöntä nuorta enemmän kuin vuosi sitten. Nämä ovat kuitenkin niin kovia, järkyttäviä tunnuslukuja, että onhan se, mitä me täällä nyt tehdään politiikkaa hallituksen toimesta, työllisyyspolitiikkaa, mikä tosiasiassa on työttömyyspolitiikkaa, järkyttävää suorastaan. En usko, että nämä tunnusluvut, mitä teille äsken luettelin, yhtään paranevat sen paremmaksi sillä, että heitä kepitetään ja heikennetään työttömyysturvaa sen toivossa, että sillä he työllistyisivät. Tämä on todella surullinen tilanne, valitettavasti.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+9.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-03T16:01:17,2025-12-03T16:02:49,Käsitelty,1.1 2025_120_76,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Piisinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_77,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämän hallituksen esityksen tavoitteena on parantaa työvoimapalveluiden tehokkuutta ja tehdä niistä entistä asiakaslähtöisempiä. Taustalla on selkeä tarve muutokselle. Työnhaun tukea pyritään kohdentamaan sinne, missä sitä eniten tarvitaan, ja samalla sujuvoittamaan koko työnhakuprosessia. Palveluprosessissa lisätään työvoimaviranomaisten harkintavaltaa tarjota yksilöllisempää tukea. Samalla tehostetaan digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia. Valtiontalouden tarkastusvirasto on jo aiemmin kiinnittänyt huomion siihen, että nykyinen malli on ollut liian kaavamainen. Se on johtanut siihen, että omatoimisia työnhakijoita on saatettu ylipalvella, kun taas ne, joilla on ollut vaikeuksia työllistyä, ovat saaneet liian vähän tukea, eli heitä on ikään kuin alipalveltu. Nyt nämä tehtävät muutokset ovat askel oikeaan suuntaan tämän epätasapainon korjaamiseksi. Valtiontalouden tarkastusvirasto toteaa myöskin, että asiakastapaamisten toteuma on jäänyt selvästi tavoitteista. Tilastoanalyysien mukaan tapaamisia on järjestetty vain noin 44 prosenttia uudistuksen edellyttämästä tasosta. Tämä puolestaan osoittaa, että tätä palveluprosessia on sekä kevennettävä että tehostettava, jotta saadaan noita tapaamisia järjestettyä tarpeellinen määrä. Jatkossa työnhakukeskusteluja järjestetään työnhakijan tarpeen mukaisesti ja viranomaisen on järjestettävä niitä siten, että työnhakija saa aidosti tarvitsemansa tuen. Työnhaun voimassaolo päättyy jatkossa, jos työnhakija jättää asioimatta viranomaisen kanssa sovitulla tavalla, eikä tähän enää tarvita menettelyn toistuvuutta. Työnhaun voi sitten jatkossa kuitenkin käynnistää uudelleen nykyistä vastaavasti. Lisäksi työnantajien ja yksityisten työnvälitysyritysten pääsy työnhakuprofiileihin laajenee. Tavoitteena on tehostaa työnantajien ja työnhakijoiden kohtaantoa. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön mukaan tämä on tehokkain tapa varmistaa, että yksityinen työnvälitys saa tarvitsemansa tiedot ja voi edistää työllistymistä. Työnhakuprofiilin laatimisen ja julkaisemisen tulisi useiden tahojen mielestä olla työnhakijan velvollisuus. Arvoisa rouva puhemies! On selvää, että työnhakijalle ei tule asettaa sellaisia velvoitteita, jotka eivät vastaa hänen työkykyään tai edellytyksiään esimerkiksi digitaalisten palveluiden käytössä, ja tämä periaate on ohjaamassa tätä toimeenpanoa. Uudistus on kokonaisuus, jonka avulla TE-palvelut pyrkivät parempaan palveluun ja nopeampaan työllistymiseen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+9.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-12-03T16:02:51,2025-12-03T16:06:01,Käsitelty,1.1 2025_120_78,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_79,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä tästä tilanteesta, että minkälaisia toimenpiteitä pitäisi oikeasti tehdä työttömien osalta, että me pystyttäisiin heidän tilannettaan parantamaan. Yksi sellainen toimenpide: kun ajatellaan, että meillä on 300 000 ihmistä nyt työttömänä, niin nyt olisi aika lisätä sellaista, että heidän työkykyisyytensä ja työelämään pääsynsä helpottuisi. Sen vuoksi olisi erittäin tärkeätä, että nyt muutettaisiin lainsäädäntöä niin, että työttömyysturvalla olisi mahdollista entistä paremmin ja laajemmin opiskella muun muassa työvoimapula-ammatteihin ja ‑aloille. Näin pystyttäisiin tekemään sellaisia asioita, joilla madallettaisiin työllistämiskynnystä, koska osaaminen on erittäin isossa roolissa silloin, kun haetaan työtä, ja se on myöskin yrittäjien mielestä suurin työllistämisen este, se osaamisen puute, ja tässä mielessä meidän pitäisi siihen panostaa. Toinen asia, joka liittyy työnhakuun, on tämä terveydentila ja terveydentilan osalta se tilanne, että kun ollaan pitkään työttömänä, niin olisi erittäin tärkeätä, että tehtäisiin säännönmukaisia terveystarkastuksia. Sitten tässä tulee vastaan se, että hyvinvointialueitten ja työllisyysalueitten yhteistyö ei ole niin tiivistä ja niin hyvää kuin sen pitäisi olla ja hyvinvointialueilla ei ole resursseja aina tehdä niitä terveystarkastuksia siinä laajuudessa kuin tarvittaisiin. Tavallaan tämä terveyden ylläpito silloin, kun ollaan työttömänä, olisi tärkeätä ja ne säännönmukaiset terveystarkastukset. Sitten, niin kuin tuossa aiemmin mainitsin, meillä on 25—30 prosenttia työnhakijoista sellaisia, joille ehkä toinen sosiaalipalvelu olisi parempi kuin työn hakeminen. Pitäisi olla niitä tukevia palveluja. Sitten on jokin osa niitä, jotka eivät kerta kaikkiaan enää terveystilanteen perusteella kykene töihin. Silloin pitäisi tehdä toimenpiteitä, esimerkiksi semmoisia Lex Taipaleen ja Lex Lindströmin tyyppisiä asioita. Näin me helpotettaisiin tätä tilannetta ja saataisiin myöskin palveluprosessissa niitä ihmisiä hakemaan työtä ja virkailijoita tekemään sitä, että he löytäisivät uutta työtä, ja sitten resursseja vapautettaisiin siihen, ja nämä henkilöt saisivat sitten sellaisen sosiaaliturvan, joka paremmin vastaisi heidän senhetkistä tilannettaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+9.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-03T16:06:01,2025-12-03T16:08:49,Käsitelty,1.1 2025_120_80,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_81,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä tietysti, kun nyt puhutaan työllisyydestä, työttömyydestä ja työnvälityspalveluista ja siitä isosta kokonaisuudesta, on hyvä huomioida myös se, että Orpon hallituksen toimet välityömarkkinoiden heikentämisessä näkyvät nyt työnhakijoiden palveluissa, minkä seurauksena muun muassa palkkatuetun työn käyttö on vähentynyt tai osin loppunut kokonaan. Tämä heikentää ennen kaikkea vaikeimmin työllistyvien työnhakijoiden mahdollisuutta löytää palkkatukityöpaikkaa, kun aiemmin kunnilla oli mahdollisuus työllistää heidät toimintoihinsa. Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosuuksien poistot ovat vähentäneet myös osa-aikatyön tekemistä ja sen tekemisen kannattavuutta. Suojaosuudet tulisikin palauttaa. Myös järjestöjen taloustilanne Orpon hallituksen leikkausten takia on sellainen, ettei niilläkään ole tarjota työpaikkoja, joten ei tarvitse kummoisesti hämmästellä sitä, miksi meillä valtakunnassa tilanne on tämä, mikä on. Me olemme työttömyyden huippumaa, valitettavasti.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+9.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-03T16:08:49,2025-12-03T16:09:48,Käsitelty,1.1 2025_120_82,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Piisinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_83,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jatkaisin hieman vielä tuosta aiheesta nyt siirtymällä sitten konkreettisiin vaikutuksiin sekä erityisesti työttömyysturvan seuraamusjärjestelmään ehdotettuihin muutoksiin, jotka ovat herättäneet kyllä paljon keskustelua. Aloitetaan talousvaikutuksista. Esityksen mukaan ehdotetut muutokset ovat kokonaistyöllisyysvaikutuksiltaan positiiviset, vaikka palveluprosessiin tehtävät muutokset yksinään ovatkin negatiivisia. Tuo arvioitu työllisten määrän lisäys on hyvin maltillinen, se on noin 100:sta 700:ään henkilöön. Julkisen talouden kannalta nämä vaikutukset ovat kuitenkin merkittävämmät, nimittäin ehdotuksessa arvioidaan sen vähentävän kustannuksia noin 16 miljoonalla eurolla vuodessa, koostuen pääosin juuri työttömyysturvan seuraamuksiin tehtävistä muutoksista. Työvoimaviranomaisten lakisääteiset tehtävät vähenevät arviolta 572 henkilötyövuodella, mikä vastaisi 34,3 miljoonan euron säästöä. On tärkeätä huomioida myöskin se, että valtionosuusrahoitusta vähennetään vain noin yhdellä miljoonalla eurolla. Sillä pyritään paikkaamaan tämä havaittu resurssivaje ja varmistamaan, että kunnilla on tosiasiallinen kyky suoriutua heille säädetyistä tehtävistä. Seuraamusjärjestelmän muutosasiat ovat myöskin aiheuttaneet eriäviä näkemyksiä. Tässä nykyjärjestelmässään työnhakijan velvollisuus hakea viranomaisen osoittamaa työtä alkaa vasta kuuden kuukauden kuluttua työttömyyden alkamisesta, mutta nyt ehdotetaan, että työpaikan hakeminen on velvoittavaa heti työttömyyden alkamisesta lähtien. Tämä perustuu tutkimustietoon, jonka mukaan tämmöiset osoitukset lyhentävät avoimen työpaikan täyttämisaikaa ja työttömyysjaksoja. Laadukkaat osoitukset edellyttävät toki, että viranomaisilla on ajantasaiset tiedot työnhakijan osaamisesta. Seuraamuskokonaisuus muutetaan kaksiportaiseksi, eli ensimmäisessä vaiheessa esimerkiksi työnhakuun ja palveluihin liittyvästä laiminlyönnistä seuraa seitsemän kalenteripäivän korvaukseton määräaika, ja jos työnhakija jatkaa moitittavaa menettelyä, niin toisesta laiminlyönnistä asetetaan sitten kuuden kalenteriviikon työssäolovelvoite. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että etuusoikeus menetetään nykyistä nopeammin, mutta samalla etuusoikeuden voi palaa nykyistä helpommin, sillä työssäolovelvoitteen kestoa lyhennetään puoleen nykyisestä. Tämä porrastettu malli on saanut kritiikkiä. Erityisesti on pelätty sitä, että tahaton unohdus tai erehdys voisi johtaa etuuden menettämiseen, mutta työelämä- ja tasa-arvovaliokunta painottaa kuitenkin sitä, että toimeenpanossa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että työnhakija ymmärtää, mitä häneltä edellytetään, ja tässä otetaan käyttöön nämä täällä jo aiemmin kehutut tekstiviestimuistutukset, ettei tämmöistä tahatonta unohtamista pääsisi syntymään. Perustuslakivaliokuntakin on katsonut, että tämä ehdotettu kokonaisuus ei ole ongelmallinen sosiaaliturvan oikeutta koskevan perustuslain pykälän kannalta. VM:n budjettiosaston rakenneyksikön kantakin on se, että työttömyysetuuden saaminen edellyttää yleistä velvollisuutta hakea aktiivisesti työtä ja järjestämislain tehtävä on toimeenpanna nämä velvoitteet käytännössä. Nämä uudistuksen arviot ovat VM:n mielestä huolellisesti tehtyjä — he toteavat tämän muistiossaan. Arvoisa rouva puhemies! Yhteenvetona voisi todeta, että hallituksen esitys sekä tiukentaa velvoitteita että samalla tehostaa palveluita, ja tällä haetaan parempaa työllisyysvaikutusta, josta seuraa sitten myöskin säästöjä julkiseen talouteen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+9.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-12-03T16:09:56,2025-12-03T16:14:09,Käsitelty,1.1 2025_120_84,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_85,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on niin ydintä työllisyyspalvelujen osalta, mistä nyt puhutaan. Voisin tässä todeta, että me pyydettiin 2025 annetuista työttömyysturvan seuraamuksista tämmöinen yhteenveto. Ensimmäisestä portaasta, jossa ei tule vielä seuraamuksia, 57 645 oli muuttanut toimintaansa sen kautta eikä tullut seuraamuksia, toisesta portaasta, josta tuli jo seuraamuksia, 24 000, seuraavasta kolmannesta portaasta noin 10 000 ja neljännestä portaasta, josta seurasi työssäolovelvoite, 4 000. Eli valtaosa toteuttaa heti ne toimenpiteet, mitä vaaditaan. Tässä mielessä tämä sanktioiden lisääminen heti ensimmäisestä on todella kova, ja sitten kun se heijastuu ketjuun vielä pitkään, tämä ei ole hyvä suunta. Sitten kun katsotaan vielä sitä, että... Kun täällä edustaja Piisinen toi esiin, että näillä sanktioilla, mitä tulee, tulisi säästöjä sitä kautta, niin on tämäkin aika hankalaa tässä tilanteessa ja vaikea ymmärtää, että sitä kautta sitten mainostetaan, että tällä tulee säästöjä, kun näitä sanktioita tulee. 60 prosenttia hoitaa heti, mutta nekin saavat nyt sitten sanktioita tämän perusteella. Ei ole oikea suunta. No sitten, kun katsotaan vielä tätä kokonaisuutta, niin meillä on myöskin työttömyysturvan puolella semmoisia asioita, joiden ei pitäisi olla näin kuin ne nykyään ovat. Työllistyminen: Kun työttömyydestä lähtee työllistymään, niin työnhaku kaikkine haastatteluineen ja kaikkine hakemuksineen, koko se prosessi, vie useimmiten kuukausia, 3—4 kuukautta, ennen kuin siitä työllistytään, ja sitten meillä on työttömyysturvassa jo 40 päivän kohdalla 20 prosentin leikkaus. Jokainen ymmärtää, että kun saa leikkauksen työttömyysturvaan, jonka pitäisi olla se turva, ettei heti talous romahda, siihen tulee jo vähän liian äkkiä tämä porras. Se 40 päivää on noin parin kuukauden sisällä. Tällaisia asioita on. Mutta sitten tärkeä asia, joka tässä pitää muistaa: meillä on tässä neljä lakia, jotka vaikuttavat kaikki, ja niistä me tiedetään, kun nämä selvitykset tehdään. Yleistuki, tämä laki, kuntouttava työtoiminta sekä toimeentulotukea ja kuntouttavaa työtoimintaa koskevat lakiesitykset, niistä tehdään nyt selvitys vuoden 27 loppuun mennessä, ja silloin me tiedetään, kuinka nämä sanktioiden lisäämiset, tämä palveluprosessin muuttaminen ovat toimineet, ja siihen päästään sitten nopeasti käsiksi. Meillä on niistä yli puolentoista vuoden kokemus sitten, kun se selvitys tulee valmiiksi. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+9.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-03T16:14:09,2025-12-03T16:17:15,Käsitelty,1.1 2025_120_86,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Perholehto., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_87,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kuuntelin tätä keskustelua ja pohdin, jahka tulen pitämään puheenvuoron, ja ajattelin, että tulen nyt sitten kuitenkin. Nimittäin tässä kiteytyy ajatus siitä, että tässä esityksessähän on niin kuin kolme varsinaista, erityistä ongelmaa: ensimmäinen piilotyöpaikat, toinen sanktiot ja kolmas varmaan tämä kokonaiskuvan puute, koska kyllähän me voimme täällä eduskunnassa ihan loputtomiin puhua prosessien parantamisesta ihan niin paljon kuin sielu sietää, mutta ei sillä ole juurikaan mitään merkitystä, jos työnhakijoilla ja niillä työllisyyspalveluilla ei ole tietoa avoimista työpaikoista. Tällä hetkellähän isoa osaa ei ilmoiteta julkisesti siksi, että moni työnantaja pelkää sellaista hakemusvyöryä, ja tämä hallituksen esitys ei ole korjaamassa asiaa, vaan itse asiassa päinvastoin uhkaa pahentaa sitä. No, sitten toisena nämä sanktiot. Varmaan me kaikki olemme samaa mieltä siitä, että ihmisiä pitää kannustaa, pitää tukea etsimään ja hakemaan työtä, mutta ei tällaisella mallilla, joka on täysin kohtuuton. Tässä kiristetään sanktioita, mutta samalla luodaan myös aika tehoton keppi sille henkilölle työllistyä. Jos nykyisellään 60 prosenttia taisi olla niiden ihmisten määrä, jotka korjaavat ensimmäisestä huomautuksesta omaa toimintaansa, eli työnhakuvelvoitteen laiminlyöntiä, niin jatkossa sitten saisi saman tien tämän seitsemän päivän karenssin ja toisella kerralla menisi koko etuus. No, miksi tämä on ongelma? Se on ongelma siksi, että usein nämä samat ihmiset ovat erityisesti heitä, jotka kaikista eniten kaipaisivat apua arjesta selviytymiseen, tarvitsisivat apua ihan perustavanlaatuisiin asioihin, ja silloin, kun on arjen ja terveyden haasteita, keppi ei siinä kovinkaan paljon auta. Puhemies! Kolmantena on tämä kokonaiskuva, jota ei hallituksella ole. Täällä on todettukin aiemmin, että samanaikaisesti käsitellään eduskunnassa esimerkiksi yleistukea, toimeentulotukea, kuntouttavaa työtoimintaa ja niin edelleen ja jälleen kerran on jätetty tekemättä kattava yhteisvaikutusten arviointi, vaikka nämä kohdistuvat vähintäänkin osin samoihin ihmisiin. Esimerkiksi perustuslakivaliokunta oli ihan ansiokkaasti nostanut esiin riskin siitä, että myös tässä tapauksessa nämä velvoitteet ja leikkaukset voivat muodostua kohtuuttomiksi ja vaarantaa myös jopa ihmisarvoisen toimeentulon. Etenkin tässä tilanteessa, kun hallitus on täydellisen epäonnistunut omassa työllisyyspolitiikassaan, kun työpaikkoja on vähän, välityömarkkinat on romutettu ja resurssit työllisyyspalveluissa ovat hyvin, hyvin ohuet, niin tuntuu erityisen kamalalta se, että ajatellaan, että tällaisilla sanktioilla ja ihmisten velvoitteiden lisäämisellä jotenkin luodaan mystisesti näitä työpaikkoja, joten toivon kyllä, että kaikki energia täällä käytettäisiin aitoihin työllisyystoimiin, käytettäisiin niihin palveluihin, ihmisten työllistymisen edistämiseen eikä siihen, että luodaan esteitä ja sitten kepitetään vain niitä, joilla on jo valmiiksi kaikista hankalinta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+9.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-12-03T16:17:15,2025-12-03T16:20:23,Käsitelty,1.1 2025_120_88,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_89,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä havahduin itse siihen, että aiemmat puheenvuoroni koskettivat lähinnä sitä arvostelua siitä, minkälaista työllisyys- tai työttömyyspolitiikkaa hallitus on tehnyt. Toki sille oli tarpeensa ja paikkansa, ja ne olivat tietysti ihan faktoja, mitä kertoilin tuossa. Mutta haluan kuitenkin tässä vielä tuoda omassa puheenvuorossa esiin sen, että totta kai työnvälityspalveluitten kehittämiselle ja parantamiselle on paikkansa ja tarpeensa, sitä en kiistä. Ja totta kai haluan myös henkilökohtaisesti sitä, että nyt kun työllisyysalueet ovat ottaneet haltuunsa työllisyyspalvelut, niin on toivottavaa, että siinä tapahtuisi oikeasti kehittymistä ja parantumista sen suhteen, että aidosti nämä työnvälityspalvelut kohtaisivat niitä työnhakijoita siten, että se auttaa myös heidän työllistymistään paremmin. Omakohtaiset kokemukseni valitettavasti, kun 1992 valmistuin ammattikoulusta laman keskellä, ja silloinen ensikohtaaminen silloisten työvoimapalvelutoimijoitten osalta olivat kyllä sellaisia, että en kokenut, että siellä työllistymistä olisi parannettu niillä toiminnoilla, enkä nyt tiedä, onko se kehittynyt minkä verran sieltä vuodesta 92 tähän päivään. Ehkä kehittämistä olisi pitänyt paremmin tapahtua. Mutta sitten sen haluan vielä tässä todeta nimenomaan, että tällä lakiesityksellä toivottavasti on paikkansa sille, että nämä työnvälityspalvelut ja ‑prosessit siltä osin oikeasti paranevat niin, että aidosti ne, ketkä tarvitsevat apua ja tukea, sitä saavat ja paremmin työllistyvät. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+9.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-03T16:20:23,2025-12-03T16:21:43,Käsitelty,1.1 2025_120_90,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Meille mietinnön esittelee valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Peltokangas.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_120_91,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä on kyse vuotuisesta kunnan peruspalvelujen valtionosuuslain muutoksesta, jolla säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentista sekä valtionosuuteen tehtävistä määräaikaisista vähennyksistä ja lisäyksistä seuraavalle talousarviovuodelle. Esitys liittyy vuoden 2026 valtion talousarvioesitykseen. Hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä pienin täsmennyksin. Valtionosuusprosentti on vuonna 2026 hallituksen esityksestä poiketen 25,72 prosenttia ja kuntien omarahoitusosuus 74,28 prosenttia. Valtionosuusprosentin muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon valtionosuustehtävien muutokset sekä valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus. Vähennyksenä on otettu huomioon hallitusohjelman mukainen peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotuksen yhden prosenttiyksikön korotusta vastaava säästö. Valtionosuuteen tehdään vuonna 2026 myös eräitä määräaikaisia vähennyksiä. Arvoisa puhemies! Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuu kevään 2025 kehysriihessä päätetty 75 miljoonan euron pysyvä vähennys. Vähennys ehdotetaan toteutettavaksi vuonna 2026 vakiintuneesta käytännöstä poiketen prosentuaalisena vähennyksenä kunkin kunnan saamasta valtionosuudesta. Vähennys on suhteellisesti yhtä suuri kaikissa kunnissa mutta vaihtelee euromääräisesti kunnittain. Valiokunta pitää perusteltuna, ettei mainittua valtionosuuden vähennystä kohdenneta negatiivisen valtionosuuden kuntiin. Valiokunta painottaa, että hallitusohjelman mukaan valtio sitoutuu kompensoimaan kunnille asetettavat uudet tehtävät ja velvoitteet sekä mahdolliset tehtävien laajennukset rahoittamalla ne täysimääräisesti tai purkamalla muita velvoitteita. Hallintovaliokunta pitää edelleen tärkeänä, että kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuus uudistetaan vastaamaan kuntien uutta roolia ja soteuudistuksen voimaantulon sekä TE-uudistuksen jälkeistä tilannetta. Myös normien purkua on vietävä määrätietoisesti eteenpäin. Arvoisa rouva puhemies! Mietintöön jätettiin kolme vastalausetta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-12-03T16:22:10,2025-12-03T16:25:02,Käsitelty,1.1 2025_120_92,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_93,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jälleen yksi lempiaiheistani: kuntapolitiikka ja kuntien valtionosuusjärjestelmä. Arvoisa rouva puhemies! Täällä joka tapauksessa taas leikataan 75 miljoonalla kuntien valtionosuuksia. Kun katsotaan tätä kokonaisuutta, missä kunnat tällä hetkellä ovat valtionosuuden osalta, niin voi sanoa, että kun sotejärjestelmä irrotettiin vuoden 23 alussa, jäljelle jäi rikki oleva valtionosuusjärjestelmä, ja se on tässä se isoin ongelma, kun katsotaan tätä kokonaisuutta. Tässä on sellainen ongelma, että meillä osa kunnista maksaa siitä, että saa järjestää palveluja, osa kunnista saa aika ison valtionosuuden, ja sitten kun meidän valtionosuusjärjestelmän pitäisi tasata vähän kuntien välisiä eroja, niin tosiasiassa meillä käy niin, että meillä kuntaverot ovat 4,7—10,9 prosentin välillä. Yli kuusi prosenttiyksikköä on tämä kuntaverojen ero, joka on todella iso, kun katsotaan maan eri osia ja eri kuntien tilanteita. Sitten kaiken huipuksi tässä on se, että yhden prosenttiyksikön tuotto kunnassa pienimmillään on noin 135 euroa per asukas ja suurimmillaan 450 euroa per asukas. Nämä ovat niitten kuntien isot taustaluvut, joiden takia tämä valtionosuusjärjestelmäuudistus olisi pitänyt tehdä muulla tavalla kuin tällaisilla leikkaustavoilla, mitä tässä nyt ollaan tehty. Hallitusohjelmassa itsessään oli sanottu, että vuoden 26 alusta tehdään valtionosuusuudistus. Ei tullut valtionosuusuudistusta: ei tullut vuoden 27 alussa, vaan kaatui koko valtionosuusjärjestelmän uudistuksen tekeminen, ja sen vuoksi kunnat ovat nyt erittäin epävarmassa tilanteessa ja kuntalaiset kärsivät tästä tilanteesta osaltaan. Nyt näyttää siltä, että valtionosuusuudistus siirtyy tuonne vuoteen 2029, jos se menee seuraavalle hallituskaudelle. Sen vuoksi olisi tärkeätä, että hallitus laittaisi nopeasti liikkeelle parlamentaarisen työn, jolla valtionosuusjärjestelmä uudistettaisiin. Tämä olisi vielä nopeasti tehtävissä, jotta me saataisiin valtionosuusjärjestelmä parhaimmillaan ja nopeimmillaan aikaiseksi vuoden 27 alusta. Tämä tilanne, missä nyt ollaan, on kestämätön, ja tässä mielessä pitäisi tehdä toimenpiteitä. Kuntia rasittavat tällä hetkellä myöskin muut asiat meidän työllisyyspalveluissa. Siirto tehtiin alimittaisena, käytännössä niin, että palvelujen siirto oli noin 100 miljoonaa alimittainen, ja sitten työttömyysturvamenot ovat nyt kasvaneet enemmän kuin siirrossa rahaa siirtyi. Sieltä tulee vielä noin 85 miljoonaa, eli melkein 200 miljoonaa tästä siirrosta on tullut myöskin tappioita. Nämä 75 miljoonan lisäleikkaukset tuovat kuntiin taas lisäpaineita, ja kunnat järjestävät perusopetusta, varhaiskasvatusta, se on niitten päämeno. Kaksi kolmasosaa kuntien menoista liittyy sille alueelle, ja tässä mielessä tämä on uhka myöskin näitten peruspalvelujen toteuttamiselle. Arvoisa rouva puhemies! Teen tässä vastalauseen 1 mukaisen ehdotuksen, eli esitän, että lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 32 a § poistetaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-03T16:25:12,2025-12-03T16:29:36,Käsitelty,1.1 2025_120_94,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_95,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä yhteydessä on tosiaan hyvä mahdollisuus nostaa joitain samoja asioita, mitä edustaja Lyly toi tässä esille, tästä valtionosuusjärjestelmästä, koska se on ollut esillä koko hallituskauden, ja varmaan siitä keskustellaan vielä tästä eteenpäinkin. Tosiaankin hallitusohjelmassa on kaksi erityisen tärkeää kirjausta: ”Kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuus uudistetaan vastaamaan kuntien uutta roolia ja soteuudistuksen voimaantulon sekä TE-uudistuksen jälkeistä tilannetta.” Ja toisena on: ”Arvioidaan mahdollisuutta tehdä valtionosuusjärjestelmään määräaikainen korjaus niin, että minkään kunnan valtionosuuksien maksatus ei ole negatiivinen.” No, kuten me tiedämme, ministeri Ikonen ilmoitti perjantaina 21. päivä, että tätä uudistusta ei tule. Sen sijaan joitain päiviä tämän jälkeen tuli tieto, että taksilain ja alueidenkäyttölain osalta löytyi ratkaisuja. Jos näistä kolmesta nyt joku olisi pitänyt saada maaliin, niin kyllähän se olisi erityisesti ollut tämä valtionosuusuudistus, varsinkin näin itäisen Suomen näkökulmasta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-03T16:29:38,2025-12-03T16:30:48,Käsitelty,1.1 2025_120_96,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Hanna.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_97,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lähdin itse mukaan politiikkaan täysin politiikan ulkopuolelta edellisen sinipunahallituksen, Kataisen hallituksen, aikana. Silloin oli se tilanne, että oli suuri jättikuntahanke, ja tässä jättikuntahankkeessahan Suomeen olisi jäänyt vain noin 70 kuntaa. Tämän hankkeen toimesta oma kotikuntani Outokumpu olisi käytännössä hävinnyt maailmankartalta. Pohjois-Karjalassa oli silloin hanke, missä olisi yhdistetty Outokumpu, Polvijärvi, Kontiolahti, Liperi ja Joensuu yhdeksi valtavaksi suuralueeksi. Tätä vastaan lähdimme silloin taistelemaan, ja onneksi sitten nämä jättikuntahankkeet kaatuivat. Tämä hallitushan on sanonut silloin alkutaipaleellaan, että pakkokuntaliitoksia ei ole tulossa. Mutta toinen keino ajaa kuntia yhteen on se, että kuntien taloudellista tilannetta heikennetään niin paljon, että kunnilla ei ole enää elämisen mahdollisuuksia. Eli käytännössä näillä hallituksen toimilla kuitenkin pakotetaan pieniä kuntia ahdingon kautta yhteen ja liittymään mahdollisesti suurempiin alueisiin. Kuten täällä salissakin on jo todettu, soteuudistuksen jälkeenhän tilanne oli se, että seuraavana kakkosvaiheena piti välittömästi tehdä korjaus kuntien valtionosuusuudistuksiin ja mahdollistaa kuntien olemassaolo. Tämänhän myös hallituspuolueet ovat Säätytalolla todenneetkin, koska sinne oltiin kirjattu ohjelmatavoite: ”Kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuus uudistetaan vastaamaan kuntien uutta roolia ja soteuudistuksen voimaantulon sekä TE-uudistuksen jälkeistä tilannetta. Uudistuksen lähtökohdaksi otetaan tavoite varmistaa erikokoisten kuntien edellytykset järjestää lakisääteiset peruspalvelut kaikkialla Suomessa, ottaa huomioon muuttotappiokuntien tarpeet ja eri alueiden demografisen kehityksen sekä vahvistaa kasvavien kuntien ja kaupunkien edellytykset investoida kasvuun ja hoitaa sosiaalisia ongelmia.” Eli hallituspuolueet kyllä itse totesivat, että tämmöinen on tilanne, mutta kaikesta huolimatta tämä elintärkeä valtionosuusuudistus sitten kaatui. Ja vielä se tapa ja tyyli, miten se kaatui: elikkä vähän ennen viikonloppua kuntaministeri ilmoitti X-palvelussa ihan muutamalla lauseella vain, että valtionosuusuudistus on nyt sitten kaatunut. Tämä tyylikin oli kyllä sentyyppinen, että joko ei ymmärretty, miten suuri merkitys sillä on kaikkien kuntalaisten peruspalveluihin, tai sitten haluttiin, että se menee vähän niin kuin sukkana siinä viikonlopun tuiskeessa ohi ja sitä ei huomata. Siis suurimpana epäkohtana, mikä on jopa perustuslain vastainen, on se, että tällä hetkellä on Suomessa kuntia, jotka joutuvat maksamaan valtion suuntaan siitä hyvästä, että tuottavat kuntalaisille lakisääteiset palvelut. Itse tulen Savo-Karjalasta, ja Outokummun naapurikuntana on Tuusniemi ja Kaavi. Tuusniemi ja Kaavi ovat molemmat näitä kuntia, mitkä maksavat valtiolle siitä hyvästä, että tuottavat palvelut. Sainkin puhelun tuolta Tuusniemelta vähän aikaa sitten, että kerro terveisiä maan hallitukselle, että tämä ei vain käy, tämä on aivan epäoikeudenmukainen tilanne, ja tämä on myös perustuslain vastainen tilanne, millä kunnat ajetaan ahdinkoon. Sen lisäksi voisi sanoa vielä, että ei tässä vielä kaikki, vaan sen lisäksihän nyt ollaan odotettu kunnissa vähän leuat vapisten, että onkohan tulossa myös tämä hankintalain uudistus, koska jos se hankintalain uudistus tulee vielä tähän samaan rytäkkään päälle, niin myös sehän kohtelee kuntia erittäin epäoikeudenmukaisesti ja sieltä tulee sitten lisää kuluja kunnille. Eli ensin laitetaan kunnat kyykkyyn valtionosuusuudistuksen kaatumisella ja sitten vielä viimeistellään niitti tällä hankintalailla. Jos tämä ei ole kuntien pakkoliitosten valmistelua, niin mikä sitten? Me keskustan ryhmänä ajammekin parlamentarismia ja peräämme parlamentaarista valmistelua. Me esitimme siellä valiokunnassa, että tulisi perustaa parlamentaarinen työryhmä, ja esitimme myös lausumaa. Nythän kuntaministeri Ikonen on ilmeisesti hiukan jo ymmärtänyt, mitä tuli tehtyä ja mikä tuli kaadettua, ja hänkin on ruvennut puhumaan nyt sitten tämän työryhmän perään, ja nyt odotammekin todella, että tämä työryhmä syntyisi. Tulemme jättämään sitten kakkoskäsittelyssä oman vastalauseemme, missä edellytämme tätä parlamentaarista työtä ja sen aloittamista.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-12-03T16:30:52,2025-12-03T16:35:36,Käsitelty,1.1 2025_120_98,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen poissa. — Edustaja Nikkanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_99,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä keskustelussa on nostettu esille — ja liittyy aika oleellisesti tietysti tähän käsiteltävään aiheeseenkin — tämä kuntien valtionosuusuudistuksen ikään kuin karilleajo. Kyllä tässä väistämättä tulee mieleen muuan suomalaisartisti Jore Marjarannan laulu Haaveet kaatuu. Kyllä tässä tämän valtionosuusuudistuksen kaaduttua voi kyllä ihan aidosti todeta, että aika monessa kunnassa haaveet kaatuvat, nimittäin aika moni kunta joutuu tämän rahoituksensa kanssa sitten kärvistelemään aika pitkäänkin vielä ennen kuin mahdollinen uudistus joskus saadaan aikaiseksi. Siinä ajassa, kun kärvistellään, siellä on aika monen lapsen koulutie ja aika monen työllisyyspalvelun työllisyystoimet ja muut kuntien tehtävät tavallaan vaakalaudalla. Veroja joudutaan korottamaan, ja siinäkin varmaan tappi tulee vastaan jossain kohtaa. Eli sinänsä on kyllä todella valitettava asia, että tämä uudistus peruuntui. Mutta nyt sitten tähän varsinaiseen käsillä olevaan esitykseen. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia. Hallituksen esitykseen sisältyvä uusi 32 a § lisäisi kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuvia määräaikaisia vähennyksiä siten, että kunnilta leikattaisiin vuonna 2026 noin kaksi prosenttia valtionosuuksista eli yhteensä se 75 miljoonaa euroa. Vähennys toteutettaisiin prosenttiperusteisesti suhteessa kuntien saamien valtionosuuksien määrään. Lisäksi pykälä nivoutuu muihin määräaikaisiin vähennyksiin, jotka kohdistuvat asukaskohtaisesti vuosina 2025—2027. Sosiaalidemokraattien vaihtoehtobudjetissa esitämme kunnille palautettavaksi tämän 75 miljoonaa euroa, jotka hallituksen budjettiesitys siis leikkaisi ensi vuodelta kuntien valtionosuuksista. Arvoisa rouva puhemies! Kunnat ovat jo nyt poikkeuksellisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa muun muassa soteuudistuksen epätarkkojen siirtolaskelmien, yleisen kustannustason nousun ja hallituksen muualle kohdistamien sääntöjen vuoksi. Vaikka 32 a § on esitetty määräaikaiseksi, se jatkaa kehitystä, jossa peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistetaan toistuvia määräaikaisia leikkauksia. Tämä käytäntö hämärtää rahoitusjärjestelmän ennakoitavuutta ja luotettavuutta. Kuntien suunnitteluhorisontti ulottuu vuosiksi eteenpäin. Toistuvat määräaikaiset vähennykset muodostavat tosiasiallisesti pysyvää rahoitusvajetta, joka pakottaa kunnat leikkaamaan palveluja ja/tai kiristämään verotusta. Edellä kuvatun perusteella me SDP:n eduskuntaryhmässä katsomme, että esitettyä 75 miljoonan euron leikkausta ei siis pitäisi tässä muodossa tehdä. Edellä toteamani perusteella myös kannatan edustaja Lylyn tekemää esitystä vastalauseen 1 mukaisesti.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-12-03T16:35:43,2025-12-03T16:39:23,Hyväksytty,1.1 2025_120_100,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_120_101,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus vakuuttelee turvaavansa kuntien lakisääteiset palvelut, mutta käytännössä päätökset kertovat aivan toista. Kuntien valtionosuusuudistusta odotettiin kunnissa kovasti, niin myös kotikunnassani Keravalla. Kuntien velvoitteita on laajennettu tällä hallituskaudella ilman, että lisääntyneisiin velvoitteisiin olisi osoitettu asianmukaiset resurssit. Kun esimerkiksi työllisyyspalvelut siirrettiin kunnille, tärkeänä alun perin pidettiin lupausta, että myös rahat siirtyvät, mutta valitettavasti tämä hallitus leikkasi niitä rahoja, ja nyt kunnat ovat ongelmissa, kun työttömyys kasvaa mutta asianmukaisia resursseja työttömyyden hoitoon ei annettu. Päinvastoin, kuntien peruspalveluiden rahoituspohjaa on tällä kaudella murennettu ja murennetaan systemaattisesti. Valtionosuusleikkaukset, valtionosuuksien indeksijarru ja esimerkiksi kotoutumiskorvausten heikennykset muodostavat kokonaisuuden, joka iskee suoraan kuntien sivistyspalveluihin. Tämä tarkoittaa käytännössä opetushenkilöstöä ja -materiaaleja, varhaiskasvatusta, amiksia, lukioita, liikunta- ja kulttuuritointa sekä nuorisotyön palveluita. Näissä palveluissa ei ole piilossa mitään löysää höttöä, jonka varaan hallitus näyttää luottavan. Peruspalveluiden valtionosuuksien leikkauksiin ei tarvitse eduskunnan päässä lisätä listaa, mihin leikkaus kohdistuu, mutta me, jotka toimimme kotikunnissamme myös kuntapäättäjinä, kyllä tiedämme, mihin ne tulevat iskemään. Kuntien budjeteista yli 60 prosenttia kohdistuu koulutukseen. Hallitus laittaa kuntapäättäjät erittäin vaikeaan asemaan ja tekemään oman likaisen työnsä. Kunnat ovat jo valmistelleet ensi vuoden budjetteja, moni kunta on ne jo hyväksynytkin, mutta nyt hallitus iskee 75 miljoonan euron lisäleikkauksella. Kyseenalaista on, että näiden leikkausten päälle hallitus on kaavaillut myös hankintalain uudistusta, josta Kuntaliiton tuore arvio on todella pysäyttävä: yli 600 miljoonan euron muutoskustannukset kunnille. Toivon todella, ettei tämä lakihanke hankintalain uudistuksesta etene, mutta on kysyttävä hallituspuolueiden edustajilta, joita salissa onkin varsin runsaasti: pyhällä hengelläkö hallitus ajattelee kuntapäättäjien huolehtivan laadukkaista ja saavutettavista sivistystoimen palveluista, edustaja Eerola, joka nyt ainoana olet täällä kuulemassa? Tämä hallituksen linja on johdonmukainen vain yhdessä asiassa: kunnille jätetään vastuu mutta viedään keinot toteuttaa lakisääteisiä velvoitteita. Kun resursseja kavennetaan ja samalla velvoitteita kasvatetaan, leikkaukset eivät jää vain paperille, vaan ne näkyvät oppimisen tuen rapautumisena, ryhmäkokojen kasvuna ja palvelujen heikkenemisenä kaikkialla Suomessa. Kuntien rahoituksen kokonaisuutta olisi aika katsoa koulutuksen tulevaisuuden kannalta. Millainen Suomi me haluamme olla omille lapsillemme ja nuorillemme? Heidän ainutkertainen lapsuutensa on nyt, he käyvät koulupolkujaan nyt. Näin tärkeä asia ei voi eikä saa jäädä vain kuntapäättäjien päänsäryksi. Edellä olevan perusteella teen vastalauseen 3 mukaiset muutosesitykset.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-12-03T16:39:32,2025-12-03T16:43:45,Käsitelty,1.1 2025_120_102,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitala., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_103,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ei voi tosiaan käyttää tässä tilanteessa monikkoa siinä, kun määrittelee, kuinka paljon tässä salissa tällä hetkellä on hallituspuolueiden edustajia. Nyt pitää käyttää sitä yksikköä. [Juho Eerola: Laatu korvaa määrän!] — Näin varmasti on. Tässä käsiteltävänä olevassa esityksessä tosiaan tuo 32 a § lisäisi kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuvia määräaikaisia vähennyksiä sillä tavalla, että kunnilta leikattaisiin ensi vuonna yhteensä 75 miljoonaa euroa. Kunnilla on jo nyt haasteita järjestää peruspalveluitaan, ja vallitsevassa tilanteessa tämä lisävähennys heikentäisi kuntien mahdollisuuksia järjestää lakisääteisiä peruspalveluita vaan entisestään. Tämä tuo lisähaastetta nyt erityisesti varhaiskasvatuksen järjestämiseen, perusopetukseen ja työllisyyspalveluihin. Nämä asiat ovat soteuudistuksen jälkeen aivan keskeisiä palveluita, mitä kunnat järjestävät hyvinvoinnin luomisessa. Työllisyyspalveluiden toiminta uudenlaisessa toimintaympäristössä nyt, kun ne ovat kuntien vastuulla, onkin yksi erittäin tärkeä seikka tässä työllisyysasteen kääntämisessä, ja tämä asia on mainittava tässä yhteydessä. Valtionosuusjärjestelmän keskeinen tavoite on turvata kunnille yhdenvertaiset edellytykset järjestää peruspalveluita kohtuullisella kuntaverorasituksella, mutta hallituksen esityksessä nimenomaan 32 a § toimii tätä tarkoitusta vastaan. Valtionosuusuudistuksen kanssa hallitus tosiaan heitti valitettavasti hanskat tiskiin. Se olisi ollut yksi tärkeimpiä uudistuksia, mitä tällä hallituskaudella oltaisiin tehty, mutta valitettavasti voimavarat ovat selkeästi menneet muihin uudistuksiin tai, sanoisinko, palkansaajien aseman heikennyksiin ynnä muihin tällaisiin, missä yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevien elämää hankaloitetaan entisestään. Mutta otan vielä esiin nämä negatiiviset valtionosuudet. Omassa kotimaakunnassanikin on kaksi kuntaa, Eurajoki ja Harjavalta, jotka tosiaan maksavat siitä, että saavat järjestää peruspalveluita. Näiden kuntien asukkaille onkin tosi vaikea selittää tätä tilannetta, miksi näin on päässyt käymään. Varmasti kaikki sielläkin, näissä edellä mainituissa kunnissa, olisivat odottaneet, että tämä valtionosuusuudistus olisi saatu maaliin tai edes aloitettua tällä hallituskaudella. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-12-03T16:43:47,2025-12-03T16:46:28,Käsitelty,1.1 2025_120_104,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jokelainen, olkaa hyvä. Tervetuloa takaisin!", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_105,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jessi,Jokelainen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen ja tämän mietinnöllä olleen esityksen julkilausuttuna tavoitteena on turvata kuntien edellytykset järjestää niiden vastuulla olevat lakisääteiset palvelut, kuten varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus sekä työllisyyspalvelut, näitä koskevien tehtävien muuttuessa. Hallituksen holtiton leikkauspolitiikka uhkaa kuitenkin kuntien edellytyksiä järjestää peruspalveluita laadukkaasti ja kaikille saavutettavasti. Samaan aikaan, kun kuntien tehtäviä lisätään, yleiskatteelliseen valtionosuusrahoitukseen ohjataan useita leikkauksia indeksijarrun, normien keventämisen ja kotoutumiskorvausten tehostamisen nimissä. Tämän esityksen myötä sekä leikkaukset että indeksijarru heikentävät kuntataloutta vuonna 2026. Tästä meidän jokaisen kuntapäättäjän on syytä olla huolissaan. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia pienentää muun muassa hallituksen kevään 2025 kehysriihessä päättämä pysyvä 75 miljoonan euron leikkaus. Lisäksi valtionosuuksia vähennetään hallitusohjelman mukaisesti indeksikorotusta vastaavalla yhdellä prosenttiyksiköllä, ja tämän vaikutus on ensi vuonna jo noin 32 miljoonaa euroa. Vähennys on käytännössä leikkaus kuntien sivistyspalveluista, sillä ne muodostavat valtaosan kuntien menoista. Indeksileikkaus siis heikentää esimerkiksi varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen sekä liikunta-, kulttuuri- ja nuorisopalveluiden rahoitusedellytyksiä. Hallitus jatkaa puliveivauslinjaa, jossa yhdellä kädellä otetaan ja toisella annetaan. Arvoisa rouva puhemies! Erityisen huolestuttavaa on, että hallitus ei ole huomioinut leikkausten vaikutuksia varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluiden resursseihin ja laatuun. Lausunnoissa on tuotu esiin, että leikkaus vaarantaa oppimisen tuen uudistuksen ja voi johtaa siihen, että kunnilla ei ole riittäviä resursseja tuottaa lakisääteisiä velvoitteitaan lasten ja nuorten palveluissa. Kun tähän päälle laitetaan vielä hallituksen lapsiperheköyhyyttä roimasti lisäävät päätökset, voidaan sanoa, että lapset ja nuoret ovat yksi tämän hallituksen pahimmista kärsijöistä. Millä te sen perustelette? Kuntaliitto on lisäksi arvioinut, että samaan aikaan tehtävät leikkaukset kotoutumispalveluihin saattavat kunnissa kohdistua sivistyspalveluihin niiden priorisoidessa työikäisten asukasmäärän kasvua. Koko hallituskauden aikana indeksijarrun kumulatiivinen vaikutus on hallitusohjelmapapereiden mukaan noin 120 miljoonaa euroa. Valtionosuusleikkausten yhteissumma nousee hallituskaudella noin 200 miljoonaan euroon. Se vastaa perusopetukseen tehtyjä panostuksia, mukaan lukien oppimisen tukeen tarkoitettuja lisäyksiä. Nyt ne leikataan toisaalla pois. On valitettavasti kuulunut myös huolestuttavia viestejä siitä, että tärkeää oppimisen tuen uudistusta käytetään joissain kunnissa säästötoimena, vaikka tarkoituksena on vahvistaa lapsen oikeutta tukeen. Hallitus vaikuttaakin toimillaan sysäävän leikkausten tosiasiallisen kohdentumisen kuntapäättäjien syliin. Kuntataloutta horjuttaa myös hallituksen lohduttomalla taloudenpidollaan aiheuttama työttömyyden raju kasvu, minkä myötä työllisyysalueiden asiakasmäärät ja kuntien rahoittamat työttömyysturvamenot ovat lisääntyneet odotettua voimakkaammin. Lisäksi hallituksen sosiaaliturvaan kohdistamat päätökset, kuten asumistuen ja työttömyysetuuksien leikkaukset, ovat lisänneet toimeentulotuen tarvetta eli kuntien ja valtion puoliksi rahoittaman toimeentulotuen kustannuksia. Kuntien toimintakyvylle on välttämätöntä, että valtionosuuksista ei leikata. Valtionosuusleikkaukset on peruttava ja valtionosuuksia korotettava täysimääräisesti. Näin ollen kannatan Pia Lohikosken edellä tekemää esitystä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Jessi Jokelainen,911824,2025-12-03T16:46:33,2025-12-03T16:50:14,Käsitelty,1.1 2025_120_106,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Perholehto., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_107,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On aivan välttämätöntä itsekin sanoa muutama sana tästä kummallisesta saagasta, jonka lopputuloksena kuntien valtionosuusuudistus kaatui. Nimittäin senhän nimenomaisesti piti olla yksi koko tämän hallituskauden tärkeimmistä tehtävistä. Piti päivittää rahoitusjärjestelmä vastaamaan tätä sote- ja TE-uudistusten jälkeistä aikaa, mutta mitä kävi? Kävi se, että hallitus riiteli keskenään ja sen jälkeen todettiin, että hanskat heitetään maahan ja ei tehdä yhtään mitään vaan jätetään kunnat sitten itsekseen pohtimaan, millähän tavalla tulevaisuuteen pitäisi mennä. Kuntien talous, kuten tässä aika hyvin on jo todettu, on entisestään vaikeutumassa. Se on ollut jo pitkään hankalassa tilanteessa. Soten siirtolaskelmat, hallituksen aiemmat päätökset erinäisistä leikkauksista ja yleisesti kustannustason nousu, kaikki ovat kuormittaneet oikeastaan melkein jokaista suomalaista kuntaa. Sen takia erityisesti tässä tilanteessa on ongelmallista, että hallitus paitsi on toimeton ja kyvytön edistämään tämänkaltaista merkittävää, suurta uudistusta myös tuo tänne kuitenkin saliin käsiteltäväksi sellaisia esityksiä, joilla kunnilta viedään rahaa, kuten tässä on todettu, 75 miljoonaa euroa pelkästään ensi vuonna. Se kuulostaa aivan varmasti ihmisistä hyvin kaukaiselta, etäiseltä hallinnolta, että joistain valtionosuuksista nyt vähennetään rahaa, mutta toden totta se tarkoittaa käytännössä sitä, että meillä kouluja suljetaan, siellä pohditaan, mitkä liikuntapaikat voivat olla auki, pidetäänkö kirjastoja enää yllä vai muutetaanko nekin jatkossa joiksikin omatoimipisteiksi. Sen takia SDP on kyllä ajatellut, että me emme ainakaan tämän suuntaista politiikkaa halua edistää. Meillä vaihtoehtobudjetissa ei tehtäisi 75 miljoonan euron leikkauksia näihin valtionosuuksiin. Siellä turvattaisiin kuntien peruspalvelut. Ei siis myöskään pakotettaisi kuntia tähän valintaan sen suhteen, korotetaanko verotusta, pistetäänkö kuntalaiset siis maksamaan verojen kautta, vai leikataanko niistä palveluista. Kyllä minusta aivan selvää on, että hallituksen pitäisi toimia tämän esityksensä suhteen samalla tavalla kuin se toimi tämän valtionosuusjärjestelmäuudistuksen suhteen, eli kun ei saada mitään hyvää aikaiseksi, niin sitten todetaan, että ei tehdä mitään, että voi tämänkin esityksen vetää pois, varmasti ihan samalla tavalla kuin se on ajatellut, että tämän VOS-uudistuksen voi vetää pois. Tässä tilanteessa se olisi varmasti ainoa oikea, hyvä tapa toimia, nimittäin ei sieltä kunnilta ole varaa leikata enää pennin jeniä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-12-03T16:50:17,2025-12-03T16:53:09,Käsitelty,1.1 2025_120_108,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Piritta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_109,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä alun perin valiokunnan puheenjohtaja esitteli, että on kyse tällaisesta vuotuisesta päätöksestä — voisiko tässä jo käyttää sellaista sanaa, että vuotuisesta leikkausesityksestä. Tässähän on siis kyse siitä, että kuntien valtionosuudesta 75 miljoonaa euroa nyt vähennetään, ja niin kuin täällä esiteltiin, se tehdään nyt tällaisella prosentuaalisella juustohöylämallilla kaikille kunnille tasaisesti samanlaisella osuudella. Ehkä tässä sarkastisesti voi todeta, että onhan se hyvä, että sieltä on nyt poistettu edes ne negatiiviset, elikkä ne kunnat, jotka joutuvat maksamaan valtiolle siitä, että järjestävät palveluitaan, että onneksi heidän tämä prosentuaalinen osuutensa ei vielä kasva. Kyllä minäkin tartun nyt nimenomaan tähän valtionosuusuudistukseen, joka tältä hallitukselta jäi tekemättä. Tämä hallitushan on kyllä osannut, voi sanoa, aivan joka kohdassa haukkua edellistä hallitusta soteuudistuksesta ja siitä, kuinka huonosti se on tehty, mutta nyt kun olisi ollut mahdollisuus tehdä itse aivan omakätisesti omanlaisensa valtionosuusuudistus kuntiin, niin jääpä sekin sitten tekemättä kokonaan ja siirtyy sekin vastuu sitten tulevalle hallitukselle. Tilanne on kyllä aidosti kunnissa se, että kaikki kunnat eivät tätä siirtoa tule kestämään. Niin kuin tässä on kerrottu, kunnat ovat niitä, jotka järjestävät meidän perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen, ja on kyllä aivan kestämätön tilanne monille kunnille se, että tätä uudistusta ei saatu tehtyä. Täällä on jo aiemmin viitattu siihen, kuinka kuntien veroprosentit jo tällä hetkellä eriytyvät erittäin voimakkaasti. Meillä on niitä kuntia, joissa veroprosentti alkaa nelosella, ja meillä on niitä kuntia, joissa se alkaa kympillä, niin kyllähän tämä on aivan jäätävä tilanne ja tulee vain pahentamaan tätä eriytymistä kuntien välillä. Niin kuin täällä jo aiemmin edustaja Nikkanen totesi, että haaveet kaatuu, niin täytyy todella toivoa, että monet kunnat tästäkin tilanteesta selviäisivät eivätkä kunnat kaatuisi. Mutta kyllä se niin on, että se kuorma ei tule vain tästä tekemättömästä valtionosuusuudistuksesta, vaan ihan äskettäin puhuimme myös TE-palveluihin tehtävästä leikkauksesta, joka myös vaikuttaa suoraan kuntiin, ja tämä tehtävä hallituksen hankintalakiesitys vaikuttaa myös sinne kasvaviin kustannuksiin kunnille, niin että kyllä se paine kunnilla kasvaa erittäin paljon, ja en tiedä, kuinka selviävät. SDP olisi tämänkin tehnyt toisella lailla. Meidän vaihtoehtobudjetissamme tätä kuntiin tehtävää 75 miljoonan euron leikkausta ei olisi tehty.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-12-03T16:53:09,2025-12-03T16:56:11,Käsitelty,1.1 2025_120_110,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_111,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täytyy muistaa, että vuodesta 2023 asti tämä valtionosuusjärjestelmä on nyt näkynyt. Se on kohta melkein kolme vuotta ollut. Tässä olisi ollut aikaa korjata tämä järjestelmä, joka soten jälkeen syntyi, siinäkin mielessä, kun oli vielä hallitusohjelmaankin laitettu, että sitä korjataan ja uudistetaan, mutta ei syntynyt ratkaisua. Kukaan ei väitä, että tämä on olisi helppo ratkaisu. Kun sama raha jaetaan uudella tavalla, niin siellä tulee olemaan voittajakuntia ja siellä tulee olemaan häviäjäkuntia. Mutta tämänhetkinen tilanne ei ole oikeudenmukainen, ja sen takia se olisi vaatinut sen korjaamisen. Olisi hyvä, että nämä laskelmat, jotka tässä nyt ovat olleet, ja eri vaihtoehdot, jotka ovat olleet, hallituksen pöydällä, tulisivat esiin, se, kuinka suuria muutoksia tässä oli, mitkä olivat ne rajat, kuinka suuria muutoksia tehdään vuositasolla, ja sitten se, kuinka monta vuotta olisi se sopeutusaika, jolloin uusi valtionosuusjärjestelmä olisi otettu voimaan. Olisi ollut tässä hyvä nyt saada aika nopeasti ne näkyviin ja pystyä niitä sitten arvioimaan, sitä, miten tätä pitäisi jatkossa tehdä. Sen vuoksi olen esittänyt heti silloin kun kuulin tästä tätä parlamentaarista työtä — liittyen siihen, että nyt nähtiin, että yksi puolue, pienehkö puolue, kaatoi ilmeisesti tämän valtionosuusjärjestelmäuudistuksen, ja silloin kun se tehtäisiin parlamentaarisesti, yhdellä puolueella ei olisi tällaista veto-asemaa, ja siihen, kun tällä on poliittisia näkökulmia eri puolilla: Kokoomus tuolla päin Suomea voi sen saada ja tuolla päin Suomea jossain kunnassa voi menettää. Sama on sosiaalidemokraateilla, sama on keskustalla, ja niin poispäin. Tässä on tässä mielessä aina muistettava, että tämä ei ole helppo harjoitus, kun tätä jaetaan. Mutta nyt toivoisin, että parlamentaarinen työ laitettaisiin nopeasti liikkeelle ja päästäisiin menemään eteenpäin. Sitten tämän osalta kun katsotaan, että kuntien tilanne on hyvin monenlainen — jotkut kunnat kasvavat ja joidenkin kuntien asukasluku vähenee niin, ettei ole oppilaita edes luokan verran — niin se kertoo siitä, että nämä kunnat eriytyvät todella paljon. Meidän pitäisi tähän uuteen tilanteeseen tehdä tämä valtionosuusjärjestelmä, joka ottaa huomioon niin kasvavan kunnan tarpeet kuin vähenevän kunnan tarpeet niin että sopeutettaisiin sitä järjestelmää jonkun aikaa, ja sitten pystyttäisiin sitä kautta sopeutumaan. Myöskin tämä meidän pitää huomioida. Ja sitten kun katsotaan, että kunnilla on oikeasti se hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, niin kuntien valtionosuusjärjestelmässä pitäisi tämän osuuden olla mukana, koska asuminen, koulutuspalvelut, työelämä, liikkuminen ja vapaa-ajanvietto, kaikki ovat siellä kuntien vastuulla käytännössä. Ne ovat sitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, ja sen pitäisi olla kannustavana elementtinä tuolla valtionosuusjärjestelmässä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-03T16:56:11,2025-12-03T16:59:20,Hyväksytty,1.1 2025_120_112,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_120_113,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä otettiin esiin tämä Jore Marjaranta ja Haaveet kaatuu, niin itselleni tulee aika usein täällä mieleen eri yhteyksissä Neon 2 ja heidän laulunsa Polku. En nyt ala laulamaan, koska jos minä laulan, niin sali varmaan tyhjenee vieläkin tyhjemmäksi. [Jouni Ovaskan välihuuto] — Ovaskointi nyt loppuu siinä edessä, niin minä voin keskittyä tähän. Ja sitten tämä juustohöylävertaus. Tästä tulee semmoinen tilanne, kun puhutaan reikäjuustosta, että osalle kunnista jää nyt se reiän paikka, elikkä siellä ei paljon ole sitten tarjolla. Mutta tämä eriarvoisuus tosiaan säilyy, kun tämä valtionosuusuudistus kaadettiin, ja se näkyy tosiaan konkreettisena palvelujen eriarvoistumisena riippuen siitä, missä kunnassa satut sitten asumaan. Myös nämä kunnallisveroerot, kai tästäkin voisi jonkun vertauksen hakea, kun on sanottu, että maataloudessa pärjää, kun on uskonnossa kymppi ja laskennossa nelonen, niin tässä on vähän samoja elkeitä joiltain osin. Parikymmentä kuntaa on niitä, jotka joutuvat maksamaan valtiolle, jotta ne kunnat toteuttavat näitä lakisääteisiä palveluja. Jos ottaa vielä, olisiko neljäs vai viides vertaus, niin se on vähän sama kuin että kunnan työntekijä, kun hänet on velvoitettu aamulla menemään töihin, maksaisi siitä kunnalle sitten, että tulen nyt sinne opettamaan lapsia tai joihinkin muihin töihin. Nämä erot ovat suuria, mikä on hyvin tullut esille. Tämä Kauniainen, joka on tämmöinen veroparatiisi ja jolla menee loistavasti muutenkin, saa yli kaksituhatta euroa, ja sitten joku Eurajoki joutuu maksamaan yli neljä ja puoli sataa euroa. Eli tietysti jää miettimään motiiveja. Monesti mietin eri yhteyksissä, miksi joku asia jotenkin käy päinsä. RKP on nostettu tässä esille, mutta en nyt ihan jaksa uskoa, että se pelkästään oli siitä kiinni. Vai onko tässä ollut ajatuskin, että tämä on yksi keino ajaa näitä kuntia, hyvinvointialueita ja maakuntia tietynlaiseen rakenteeseen? Kyllähän tämä tietysti varmaan arvovalinnoista kertoo — siitä, mikä on tärkeämpää: saavatko lapset hyvää koulutusta, varhaiskasvatusta, vai se, minkä väriset kilvet takseissa jatkossa sitten mahdollisesti on? Minulla ei ole kantaa kilpien väriin, minkäänlaista. — Kiitos, ei muuta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-03T16:59:20,2025-12-03T17:01:43,Käsitelty,1.1 2025_120_114,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hopsu., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_115,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtionosuusuudistuksen kaatuminen oli varmaan tilapäinen helpotus noin sadalle kunnalle, jotka olisivat olleet siinä hallituksen esityksessä niitä häviäjiä, mutta uudistuksen tarve jaetaan kyllä ympäri Suomen. Hallituksen oma esitys ei täyttänyt niitä hallitusohjelmaan kirjattuja, sinänsä ihan hyviä kirjauksia uudistukselle, että sen olisi tuettava harvenevien kuntien palveluita mutta toisaalta samaan aikaan tuettava myös kasvavien kuntien investointitarpeita ja niiden mahdollisuutta. Soten tasauserien poisto oli mielestäni tämän hallituksen esityksen yksi hankalin kohta. Niillä tasauserillä kompensoitiin niiden kuntien soteuudistuksessa tullutta menetystä, joilla sotekuluihin ei mennyt puolta kunnan rahoituksesta vaan rahoitusta kului enemmän koulutukseen. Eli ne olivat sinänsä kompensointeja koulutusleikkauksista, joita soteuudistus vaati. On ihan hyvä, että nyt käydään parlamentaariseen pöytään. Tämän uudistuksen tekeminen ei ole mitenkään helppoa, niin kuin tässä on käynyt ilmi. Ajattelen, että voisi ottaa pohdintaan ja selvitykseen myös sen mallin, mikä monessa maassa on otettu käyttöön, että suurilla kaupungeilla on lakisääteisesti erilaisia velvoitteita kuin pienillä kunnilla, ja tehdä tästä ihan kunnollisen tarkastelun. Se saattaisi tätä asiaa helpottaa. Mutta sitten lyhyesti vielä tästä esityksestä. Tällä esityksellä hallitus on leikkaamassa 75 miljoonaa euroa kuntien peruspalvelujen valtionosuuksista. Kuntien saamaa rahamäärää vähentää myös indeksikorotusten leikkaus. Kuntien taloustilanne on jo ennestään tukala kaikenkokoisissa kunnissa. Sitä vaikeuttaa osaltaan se, että työllisyyspalvelut siirrettiin kunnille aliresursoituina, ja nyt sitten vielä päälle tulee tämä työttömyyskriisi, jonka kustannukset osuvat kunnille kaikista eniten. Valtionosuuksiin tehtävät leikkaukset osuvat suoraan kuntien peruspalveluihin, käytännössä siis opetukseen ja varhaiskasvatukseen, jotka vievät nykyään suurimman osan kuntien budjetista. Orpon hallitus toistelee, ettei leikkaa perusopetuksesta, mutta kunnilta leikkaamalla näin käytännössä käy, koska ei kunnilla niitä vaihtoehtoja ole juuri jäljellä, minne sitä leikkausta kohdistaa. Tuntuu tosiaan, niin kuin täällä aiemmassa puheenvuorossa todettiin, että nämä oppimisen tukeen suunnatut rahat monessa kunnassa päätyvät leikkausten torppaamiseen eikä niitä niinkään pystytä kohdentamaan — tai on väännön takana, että ne saadaan kohdistumaan — sinne oppimisen tukeen. Valiokunnassa ja täällä olemme tehneet vasemmiston kanssa yhteisen esityksen, jota voin kannattaa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-12-03T17:01:43,2025-12-03T17:04:52,Hyväksytty,1.1 2025_120_116,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Ovaska., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_120_117,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valitettavasti en ole samanlainen, yhtä taitava, sanankäyttäjä kuin edustaja Kallio. Minulle ei nyt tullut lauluja mieleen kuin lähinnä ”Murheellisten laulujen maa”, kun tätäkin kokonaisuutta arvioi. Tämä on totaalinen epäonnistuminen hallitukselta näin isossa asiassa, että valtionosuusuudistusta ei saada tehtyä. Sanon tämän en vain pelkästään sen takia, että me tamperelaiset odotimme erittäin paljon tämän varaan — jopa sosiaalidemokraattinen pormestarimme Nurminen totesi, että kyllä tämä varmaankin toteutuu, koska uudistusta tekee oma ministeri. No, eipä tämä toteutunut, ja on helppo näin espoolaisen jälkeen puhua, kun erityisesti kokoomuksen sisällä Espoon ja Tampereen välillä on ollut erittäin kova vääntö siitä, kuka rahat saa, kun tänäkin vuonna Espoo saa yli 400 miljoonaa ja Tampere saa 12 miljoonaa, eli onhan tämä järjestelmä vääristynyt. No, nyt olisi ollut aika se korjata, mutta ei, tämäkin siirretään tuleville hallituksille. Se on vähän sama asia... Kun näitä alkaa nyt joka sektorilla paljastua valiokuntien työskentelystä, että asioita siirretään tuleville hallituksille, mutta se asia ei siitä parane ja asiat helpotu, kun niitä siirrellään, vaan ne muuttuvat vain entistä monimutkaisemmiksi. Todella toivon, että tämän osalta ei olisi jouduttu laulamaan ”Murheellisten laulujen maata” tai ”Polkua” tai ”Haaveet kaatuu”. Odotan, että tähän sitten palataan muodossa tai toisessa, mutta toivon, että kyse ei ole siitä, mitä täällä on monessa puheenvuorossa ollut esillä, että meidän koko kunta- ja hyvinvointialueen rakennetta pistetään aivan uuteen uskoon nyt vain pidempien toiveiden ja tavoitteiden varassa, mitkä eivät näy sitten tässä kokonaisuudessa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-12-03T17:04:52,2025-12-03T17:06:49,Käsitelty,1.1 2025_120_118,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_119,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Oman osani tähän lauluja sekoittavaan soppaan isken minäkin. Ensinnäkin tämä peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttaminen toki tulee erittäin tarpeellisena, ja on todella ihmeellistä, että tätä ei ole laitettu kuntoon. Onhan selvä asia, että eihän valtionosuus ole kuntiin päin mikään lahja eikä almu, vaan se on se summa, jolla valtio rahoittaa kuntien tekemät sille kuuluvat tehtävät, ja sitten valtionosuusjärjestelmän oikeudenmukaisuus taas antaa sen mahdollisuuden, tehdäänkö ne työt hyvin vai vähän huonommalla tasolla. Suomi on tässä tapauksessa jaettu aivan karmeasti ja kylmästi kahteen osaan. Nyt ajetaan kaikkia pieniä maaseutukuntia alas kolinalla. Kerronpa teille yhden esimerkin, ja tämä on äsken kahteen kertaan, kahdelta eri asiantuntijalta tarkastettu luku ja pitää siis paikkansa: Otetaan esimerkiksi vuosiaikaväli 2023—2029. Kemi maksaa näinä vuosina yhteensä 15 miljoonaa euroa valtiolle päin valtionosuutta, siis maksaa valtiolle päin valtionosuutta 15 miljoonaa euroa. Sen kuntaveroprosentti on 9,6, ja alijäämää tulee tänä aikana 20 miljoonaa euroa, ja Kemin sairaala on ajettu alas. Ja verrokkikunnaksi otetaan tietenkin Kauniainen. Kauniainen saa valtiolta valtionosuutta vuosina 23—29 yli 130 miljoonaa euroa, veroprosentti on 4,7, ja sotepalvelut säilyvät ennallaan. Siis Kemin kaupunki rahoittaa Kauniaisten kaupunkia. Sanokaa minulle, hyvät kansanedustajakollegat, vaikka vähälukuisina, mutta sitäkin laadukkaampina olette paikalla — suorastaan eduskunnan kermaa on silmieni edessä — miten tämä on oikeudenmukaista. [Piritta Rantanen: Ei mitenkään!] Ei mistään Suomesta löydy semmoista asiantuntijaa, joka sanoisi teille tai kellekään Suomessa, että tämä on oikeudenmukaista. Tämä kuvaa tämän järjestelmän mielettömyyttä. Tähän kun lisään vielä, arvoisa rouva puhemies, faktan, jonka tiedän kotikunnastani, kun meillä on muutamia elinkeinohankkeita vireillä, erittäin merkittäviä: Vaikka Pampalon kultakaivos, joka ei ole pelkästään kultakaivos, vaan siellä on myös semmoisia harvinaisia metalleja, joiden kysyntä maailmanmarkkinoilla on erittäin suurta ja saanti äärimmäisen vaikeaa, elikkä se on huoltovarmuutemme kannalta aivan äärimmäisen tärkeä paikka. Samoin olisi Neovan eli Novactorin omistama aktiivihiilitehdas, jossa turpeesta tehdään aktiivihiiltä, koska sillä aktiivihiilellä pystytään puhdistamaan erittäin myrkyllisiä vesiä ja ilmaa siellä, missä sen puhdistustehon todella pitää olla erittäin hyvä. Tämä on tällä keinoin valmistettuna ainoa aktiivihiili, joka sen työn tekee sataprosenttisen hyvin. Mutta ei millään saa lupia. Siis, arvoisa rouva puhemies, näiden hankkeiden todellinen este ja valtava jarru on se, että meidän hallinto haraa vastaan kaikin käytettävissä olevin keinoin. No, mitä se aiheuttaa meidän rakkaalle kotikunnalle Ilomantsille? Kun lupia ei tule, uusia työpaikkoja ei synny, ja sitten ollaan siellä menossa alamäkeen niin että kolina käy. Nuoret kun eivät saa työpaikkoja, he lähtevät pois. Tässä on meidän Suomen tämänhetkinen kuva. Sitten jos nyt halutaan koko kuvaa katsoa — sehän pitää uskaltaa meidän edustajien katsoa, kansanedustajien tehtäviinhän se kuuluu katsoa koko kuvaa, mitä tämä homma on — niin Euroopan unioni työntää jatkuvasti kättään suomalaisten veronmaksajien taskulle. Uudella rahastokaudella tulee uusia veroja. Sinne tulee päästökaupasta lisääntyviä maksuja Euroopan unionin kassaan, tupakasta tulee, muovista on jo, ja monesta muusta asiasta Euroopan unionissa. Sitten on tämä kuuluisa yhteinen eurooppalainen yhteisövero, joka muuten silloin elvytyspaketin aikaan näkyi jo niissä papereissa. Silloin se oli nimellä CCTB, common corporate tax base eli yhteinen eurooppalainen yhteisövero, ja nyt se CORE-nimellä tulee. Mitä se tarkoittaakaan, en tiedä, mutta se on yhteisövero, jossa... [Miapetra Kumpula-Natri: Sitä, että kaikkein suurimmat yritykset osallistuvat!] — Arvoisa edustajakollega, kiitos erinomaisesta kommentistanne. Kumarruksen kanssa teitä kiitän. Te nimittäin tuotte sen osuvasti esille. Aivan, näinhän se tehdään. Esittelitte kiitettävän hyvin tämän asian. — Se raja pannaan tällä hetkellä 500 miljoonaan, ja kas, hups, kun se on hyväksytty, niin komissio kokoontuu seuraavana päivänä ja toteaa, että sori, siinä oli painovirhe, ja se on viisi miljoonaa. Sinisilmäisyys on ihmiselle erinomainen ominaisuus, kun katsoo kauniita naisen sinisiä silmiä, se on hieno juttu, mutta henkisenä ominaisuutena en pidä sitä kovin hyvänä, että uskoo kaikkiin höpöpuheisiin. Tämä nimenomaan, mitä Euroopan unioni tekee Suomelle ja Suomen kunnille tällä hetkellä, on erittäin myrkyllistä politiikkaa. Suomesta tehdään nyt Euroopan unionin liittovaltion osa, ja tämä valtionosuusuudistus taas sitten rökittää kuntia täällä Suomessa. Äsken mainitsemani esimerkki Kemistä ja Kauniaisista on jotain niin järkyttävää. Kun ensimmäisen kerran näin nämä luvut silmieni edessä, minun piti soittaa kahdelle kunta-asiantuntijalle, arvoisa puhemies, että voiko tämä olla totta, ja noin tunnin kuluttua tuli molemmilta huippuasiantuntijoilta vahvistus, että totta joka sana. Siis Kemi maksaa Kauniaisille siitä, että Kauniainen saa valtiolta rahaa niin että oikein ranteita pakottaa, ja Kemin kaupunki köyhtyy, ja kemiläiset menettävät palvelunsa. Voisin tehdä sen klassisen kysymyksen puheeni lopuksi, että miten meni niin kuin noin omasta mielestä, jos kansanedustaja kysyy. Kyllähän tämä meni aivan päin seiniä koko homma. Toivottavasti järki löytyy, niin että tämmöiset vääryydet oikaistaan ja valtionosuusjärjestelmä uusitaan järkevällä tavalla.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-12-03T17:06:55,2025-12-03T17:12:52,Käsitelty,1.1 2025_120_120,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Malm., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_121,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tähän edustaja Hoskosen puheenvuoron päätteeksi ei voi sanoa muuta kuin että ”ei polku tää vie mihinkään” — se oli Neon kakkosta. [Naurua] Vaikea tilannehan tämä on kunnille. Koulutus on tällä hetkellä monen kunnan suurin menoerä. Hallitus on ennen vaaleja koulutuslupauksia antanut, ja nytten näilläkin lupauksilla taas niitä leikkauksia tehdään. Tällä kertaa se on sitten se 70 miljoonaa. Surullista on se, että kun hallitus on kehunut tässä hyvää hallitusohjelmaansa koko kauden ajan, niin nytten tämä valtionosuusuudistus kaatui sitten kokonaan ja nämäkin uudistukset jäävät tekemättä. Heikennyksiä sitä vastoin on kyllä tällä kaudella saatu aikaiseksi roimastikin. Koulutus, perusopetus, kasvatus mutta myös infra on yksi suuri kuntalaisia aina puhuttava asia. Ei ole varmasti kovin montaa kuntaa, missä ei käytäisi jokavuotista keskustelua siitä, missä kunnossa auraus on tai missä kunnossa ovat tiet tai missä kunnossa vesihuolto on, varsinkin vanhemmissa kunnissa, joissa muuttovoitto alkaa olla valitettavaa arkipäivää. Koulutukseen liittyy vahvasti myös ammatillinen koulutus. 120 miljoonaa on jo leikattu, ja niin usein Suomessa ammatillinen koulutuskin toteutetaan kuntayhtymien kautta. On todella harmillista, että tässä kohtaa, kun työvoima ei liiku — meillä ei ole ihmisiä, jotka pystyisivät liikkumaan työvoiman perässä, asunnot eivät mene syrjäseuduilla kaupaksi — niin nyt myös tätä kautta sitten hallitus kurittaa kuntalaisia ja estää myöskin koulutuksen saamisen. Tai jos on nuoren osalta niin, että omalla paikkakunnalla ei ole sitä koulutusta, jota haluaisi itselleen hankkia, niin pois on lähdettävä, ja todennäköistä on, että ihan heti ei takaisin tulla. Hallituksen meriittilistalle kuuluu myös hankintalaki, joka on kokenut todella kovaa vastustusta tähänkin esitykseen liittyen, mutta ei, pää ei hallituksella käänny. Ja kun nämä työttömyysluvut ovat niin karmaisevat kuin ne nyt ovat — viimeisimpien tietojen mukaan ollaan ihan siinä Espanjan kannassa kiinni Euroopan suurimmalla työttömyyslukemalla — niin kyllä toivoisi, että hallitus antaisi kunnille mahdollisuuden myös työttömien palvelujen järjestämiseen. Tässähän on selvä ero hallituksen ja SDP:n välillä, nimittäin hallitus leikkaa palveluita ja helpottaa irtisanomista, kun taas SDP muun muassa oman vaihtoehtonsa kautta esittää, että voisimme helpottaa ja tukea paluuta työmarkkinoille, ja haluaisimme myös helpottaa palkkaamista.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-12-03T17:12:52,2025-12-03T17:15:51,Hyväksytty,1.1 2025_120_122,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kumpula-Natri., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_120_123,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme valitettavasti jälleen yhden leikkauslain kanssa tekemisissä, kun peruspalvelujen valtionosuuksista annettua lakia muutetaan lisäämällä siihen määräaikainen pykälä. Se tarkoittaa 75 miljoonan leikkausta kunnille juuri tässä ajassa, jossa me näemme, että kaipaisimme julkisia investointeja ja ihmisistä huolenpitoa, epävarmassa ajassa. Valtionosuusuudistus oli hallituksen suuri lupaus, mutta salissa ei näy yhtään puolustajaa siinä, että hyvin meni niin kuin aikuisten oikeesti, että emme saaneet aikaiseksi mitään. Laskelmat ovat vanhentuneita, ja tämä kohtelee kuntia väärin. Tietenkin uudelleenjaossa on voittajia ja häviäjiä, mutta nyt erot ovat liian räikeitä. Osa kunnista ei pysty vastaamaan kasvun haasteisiin, ja osalla taas väen väheneminen aiheuttaa ihmisten palveluiden ylläpidossa suuria hankaluuksia. Erinomaisena yllätyksenä tuli suurillekin kaupungeille — esimerkiksi Helsingille, jossa itse toimin nyt kuntapäättäjänä — myös työllisyyden romahtaminen ja kunnan vastuu työttömyyden hoitamisesta. Luulen, että kaivan tämän puheenvuoron esille siinä vaiheessa, kun täällä on hallituspuolueista jäseniä, jotka moittivat, että kunnissa, jotka saattavat olla vaikka demarijohtoisia tai keskustajohtoisia, leikataan palveluista tai huononnetaan palveluja. Silloin muistutetaan tästä, että kunnat menettävät meidän eduskuntasalin päätöksillä myös varoja, joilla näitä päätöksiä joudutaan kuntatasolla tekemään. Siinä ei ole vastuunkannon häivääkään, että ojennetaan saksia kunnille ja siellä joudutaan tekemään kipeitä päätöksiä kunnan peruspalvelujen tasoon. Julkinen talous on kokonaisuus, ja siksi SDP näkee, ettei se omassa vaihtoehtobudjetissaan tekisi tällaista 75 miljoonan lovea kuntien talouteen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Miapetra Kumpula-Natri,807,2025-12-03T17:15:51,2025-12-03T17:17:57,Käsitelty,1.1 2025_120_124,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Honkonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_125,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässähän todellakin ollaan tekemässä juustohöyläleikkausta kuntien peruspalvelujen valtionosuuden momentille. Ja niin kuin tässä aikaisemminkin jo on keskusteltu, se isompi ongelma on tämä kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus, josta nyt kuulimme tovi sitten, että hallitus tulee hautaamaan sen siinä laajuudessa kuin se olisi välttämätöntä ollut tehdä, ja tämä on todellakin vakava asia. Tässä edellä ovat kollegat, edustaja Hoskonen ja muut, hyvin todistaneet sen, mitenkä vakava paikka tämä on todella monelle kunnalle ja mitä se tarkoittaa. Jos tätä katsoo lukujen valossa, niin sinänsähän tämä kuntien peruspalvelujen valtionosuus muodostaa noin kolmen miljardin potin, jonka valtio sitten vuosittain kunnille jakaa, ja siinä on sitten tätä verotulojen tasausta mukana. Sehän muodostaa nykyisellään kuntien rahoituksesta 13 prosenttia, niin että sinänsä se 13 prosenttia kuulostaa vähäiseltä, mutta kun nyt se ongelman ydin ja syy siihen, miksi tämä uudistus olisi kiireesti pitänyt jo tehdä — alun perinhän hallitusohjelman mukainen aikataulu oli, että se olisi tullut 1.1.2026 voimaan — on se, että tämä nykytilanne kohtelee kuntia aivan mielivaltaisesti. Esimerkiksi Keski-Suomessa on erikokoisia kuntia — Jämsä, Laukaa ja Jyväskylä — minkä johdosta Keski-Suomen maakunta on yksi pahiten tästä tämänhetkisestä tilanteesta kärsivä, koska nämä, jotka tästä tilanteesta tällä hetkellä kärsivät, ovat meillä ison väestön kuntia. Tämä on aivan totta, mitä tässä edellä sanottiin, että tässä on kyse koulutusleikkauksesta. Näissä kyseisissä kunnissa on leikattu lapsilta, siellä on leikattu lapsien oikeuksista opetukseen, varhaiskasvatuksesta siellä on niistetty aivan äärimmilleen voimavarat. Esimerkiksi kuulin juuri, että Laukaan kunnassa on ensi vuoden talousarviossa budjetoitu oppimateriaalirahaa per lapsi perusopetuksessa 80 euroa. Kaikki me varmasti sen ymmärrämme, että ei 80 eurolla kyllä paljoa oppimateriaaleja hankita. Eli nämä kunnat ovat aivan katastrofin partaalla, ja niissä on jo tälläkin hetkellä kunnallisvero jopa lähes puolet enemmän, jopa kaksinkertainen, suhteessa Kauniaisiin, joka nyt lappaa tätä hunajaa tässä sen, minkä ehtii. Haluan vielä tähän loppuun ihmetellä sitä — enkä halua tässä nyt syyttää yksin kuntaministeri Ikosta, hän on varmasti tässä ollut haastavan paikan edessä johtuen näistä hallituksen sisäisistä poliittisista väännöistä ja alueiden välisistä väännöistä — että ollaanhan me suomalaisessa järjestelmässä pystytty isompiakin uudistuksia tekemään, jopa nopeammin. Tämä oli isoin, oikeastaan hallituksen ainoa, kuntia koskeva uudistus, joka jäi niin sanotusti piippuun ja jossa nostettiin kädet pystyyn, vaikka vaalikautta on vielä pitkästi yli vuosi jäljellä. Pahinta siinä nyt on sitten se, että siitä kärsivät ennen kaikkea ne kuntapalvelujen tyypillisimmät käyttäjät elikkä lapset ja lapsiperheet ja myöskin heidän muut läheisensä ja ne, jotka kunnissa työskentelevät. Elikkä minä toivoisin, että tässä vielä otettaisiin omstart tälle peruspalveluiden valtionosuuden uudistukselle ja tartuttaisiin siihen ja sovittaisiin poliittisesti. Oppositio on siinä kyllä valmis olemaan mukana, kunhan tämä vaan saadaan eteenpäin. Se on meidän kaikkien yhteinen tahto.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-12-03T17:17:57,2025-12-03T17:21:44,Käsitelty,1.1 2025_120_126,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eerola., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_120_127,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitän kaikkia, ketkä tässä keskustelussa olivat mukana. Tarkalla korvalla kuuntelin tätä ryöpytystä, ja sitten sanottiin, että täällä ei kukaan hallituspuolueiden edustaja ole puolustamassa. No, ei ole puolustamassa, enkä itsekään puolusta omasta mielestäni. Tosiaan tämä oli hallitusohjelmassa kirjattu ja tämä valtionosuusuudistus olisi mielestäni tullut tehdä, mutta kuten kaikki puolueet tietävät, niin jos hallituspuolueissa ei yksimielisyyttä asiaan löydy, niin silloin ne asiat junttaantuvat. Sääli, ettei aikaisemmin kukaan muukaan hallitus ole tätä valtionosuusuudistusta tehnyt sellaiseksi, että se tänä päivänä kaikille kunnille toimisi. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+10.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-12-03T17:21:44,2025-12-03T17:22:31,Käsitelty,1.1 2025_120_128,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain ja holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 15/2025 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 15/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelua. Edustaja Eerola., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_120_129,120/2025,2025-12-03,14.00,17.32,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain ja holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 69/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 15/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuossa hetki sitten, kun hallintovaliokunnan mietintöä esiteltiin, moni oppositiopuolueen edustaja valitteli, että ei ole hallituspuolueiden edustajia täällä kuulemassa keskustelua muuta kuin yksi kappale. No, nyt ei ole sen enempää hallitus- kuin oppositiopuolueidenkaan edustajia kuulemassa, mutta ei se haittaa. Esittelen silti tämän edunvalvontavaltuutusmietinnön. Tässä hallituksen esityksessä on nyt kyse edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain ja holhoustoimilain muuttamisesta sääntelyn ajantasaistamiseksi ja selkeyttämiseksi käytännön soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella. Tarkoituksena on muun muassa helpottaa tavanomaisten lahjojen antamista ja kiinteistöä koskevien oikeustoimien tekemistä sekä sitten supistaa vielä valtuutetun ja edunvalvojan esteellisyysperusteita. Myös holhousviranomaisen lupavaatimuksia koskevaa sääntelyä ajantasaistetaan. Lakivaliokunta kannattaa esityksen tavoitteita edistää edunvalvontavaltuutuksen antaneen henkilön itsemääräämisoikeuden toteutumista, keventää edunvalvojan valvontaa sekä edelleen vähentää valtuutettujen, edunvalvojien ja myöskin holhousviranomaisen hallinnollista taakkaa. Samalla tulee ottaa huomioon edunvalvontalainsäädännön tavoite suojata haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä ja huolehtia siitä, ettei edunvalvonnassa olevien oikeusturva nykyisestä mitenkään heikkene. Valiokunnan mielestä edellä mainitut tavoitteet on otettu esityksessä aika tasapainoisesti huomioon, ja valiokunta puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä mietinnöstä tarkemmin ilmenevin huomioin sekä muutamin sääntelyä selkeyttävin muutosehdotuksin. Sitten mitä tulee näihin kiinteistöjä koskeviin oikeustoimiin, niin edunvalvontavaltuutuksesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi sillä tavoin, että valtuutettu voi määrätä valtuuttajan kiinteistöstä suoraan edunvalvontavaltuutuksen nojalla elikkä siis ilman tätä nykyisin edellytettävää nimenomaista määräystä kiinteistöjä koskevista oikeustoimista. Lakivaliokunta tässä mietinnössään toteaa ehdotetun muutoksen olevan periaatteellisesti ja käytännön kannalta erittäinkin merkityksellinen, koska kiinteistöjä on perinteisesti pidetty erityisasemassa muuhun omaisuuteen verrattuna, minkä vuoksi kiinteistöjä koskeviin oikeustoimiin on lainsäädännössä useastikin liitetty erityisiä vaatimuksia. Erityistä tarvetta pitää kiinteistöjä tässä yhteydessä näinkin erityisessä asemassa verrattuna tämän valtuuttajan muuhun omaisuuteen ei kuitenkaan valiokunnan saaman selvityksen valossa ole. Soveltamiskokemusten perusteella tämä nykysääntely on osoittautunut aika vaikeasti ymmärrettäväksi ja on voinut johtaa valtuuttajan tahtoa vastaamattomiin tilanteisiin, kun valtakirjassa ei ole ollut erityistä mainintaa tästä kiinteistöstä. No, tällöin valtuuttajan edustajaksi kiinteistöä koskevaan oikeustoimeen on tullut hakea edunvalvoja, ja oikeustoimeen tarvitaan tällöin myös jopa holhousviranomaisen lupa. Nimenomaisen kiinteistöä koskevan määräyksen sisällyttämistä tähän edunvalvontavaltuutukseen voidaan pitää vähän ongelmallisena myös siksi, ettei kiinteistöön liittyvien oikeustoimien tarve aina ole tiedossa tai ennakoitavissa tätä valtuutusta laadittaessa. Valiokunnan näkemyksen mukaan tämä ehdotettu muutos ei yhdenvertaisuusnäkökulmasta heikennä valtakirjan tehneen henkilön asemaa kiinteistöä koskevissa oikeustoimissa suhteessa muihin ihmisiin ottaen huomioon, että edunvalvontavaltuutus on tehtävä silloin, kun valtuuttaja ymmärtää valtakirjan merkityksen. Lisäksi valtuuttaja voi jatkossakin rajoittaa valtakirjassa valtuutetun oikeutta ryhtyä kiinteistöä koskeviin oikeustoimiin. Saamaansa selvitystä kokonaisuutena arvioituaan valiokunta on päätynyt puoltamaan esityksessä ehdotettua muutosta. Koska siis on kyse merkittävästä muutoksesta, siitä tulee tiedottaakin sitten myös aktiivisesti hyvissä ajoin ennen kuin tämä uudistus tulee voimaan. Muutoksen vaikutuksia ja toimivuutta tulee jatkossa myöskin seurata. No sitten, arvoisa rouva puhemies, mitä tulee alaikäisen edunvalvonnan rekisteröintiin, niin sen verran, että holhoustoimilakiin sisältyviä varallisuusrajoja, joittenka nojalla alaikäisen edunvalvonta merkitään holhousasioitten rekisteriin, ehdotetaan nostettavaksi rahan arvon muutoksen huomioon ottamiseksi. Alaikäisen edunvalvonta on kuitenkin edelleen mahdollista rekisteröidä erityisestä syystä, vaikka varallisuuden määrä on kenties vähäisempikin. Alaikäisen rekisteröinti synnyttää edunvalvojana toimivalle vanhemmalle tilivelvollisuuden. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan käytännön tilinvalvonnan yhteydessä ei ole tullut ilmi erityisiä ongelmia lasten edunvalvonnan toteutumisessa, ja valiokunta puoltaa varallisuusrajojen korottamista katsoen kuitenkin, että näitten ehdotettujen muutosten vaikutuksia on tärkeää jatkossa tässäkin yhteydessä seurata. Sitten hyvin lyhyesti vielä, arvoisa rouva puhemies, edunvalvontalainsäädännön kehittämistarpeista. Näissä asiantuntijakuulemisissa, joita valiokunta runsaasti suoritti, on tuotu esiin tähän edunvalvontalainsäädäntöön liittyviä kehittämistarpeita. Muun muassa edunvalvontavaltuutetun esteellisyyssäännöksiä tulisi edelleenkin vielä väljentää ja sähköisten palvelujen hyödyntämistä edistää. Tämän selvityksen valossa valiokunta pitää tärkeänä, että edunvalvontalainsäädännön ajantasaistamistarpeiden arviointia jatketaan. Valiokunnan päätösehdotus on siis, että eduskunta hyväksyy muutettuina hallituksen esitykseen 69/2025 sisältyvät 1. ja 2. lakiehdotuksen. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies ja muut kuulijat.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2025+14.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-12-03T17:24:18,2025-12-03T17:31:35,Käsitelty,1.1 2025_121_1,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää paikalla olevalle ministerille kysymyksen, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. On toivottavaa, että kukin kysymys on osoitettu yhdelle paikalla olevista ministereistä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_121_2,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Edustaja Väätäinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_121_3,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Tuula,Väätäinen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä pääministeri, tänään ajattelin puhua vain teille. Syksyn mittaan olemme saaneet huonoja uutisia toisensa perään. Aika moneen perheeseen on tulossa musta joulu. Tästä kertovat pienituloisten perheiden joululahjatoiveet, joissa lahjaksi toivotaan ruokaa tai välttämättömyystarvikkeita, esimerkiksi lämpimiä kenkiä lapsille. Konkurssien määrä on ennätyskorkealla, työttömyys on kasvanut kuukausi toisensa jälkeen, talousennusteita tarkistetaan vain alaspäin, ja Suomi on käytännössä jo määrätty tarkkailuluokalle. OECD:n tuoreen ennusteen mukaan Suomi on ainoa kehittynyt maa, jonka talous ei kasva tänä vuonna. Hyvä pääministeri, tämä kehitys tapahtuu teidän vahtivuorollanne. Arvoisa pääministeri, tämäkö oli se joululahja, jonka halusitte suomalaisille tänä vuonna antaa?", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Tuula Väätäinen,794,2025-12-04T16:01:32,2025-12-04T16:02:38,Käsitelty,1.1 2025_121_4,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_5,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. — Onhan Suomen tilanne eittämättä vaikea. Tilanne on vaikea, ja kun me mietitään, mistä se ennen kaikkea johtuu, niin me elämme sellaisessa ympäristössä, jossa Euroopassa käydään sotaa, joka vaikuttaa merkittävällä tavalla meidän keskeisiin markkina-alueisiin, Keski-Eurooppaan, ja se vaikuttaa merkittävällä tavalla siihen tunnelmaan, mikä Suomessa on. Ihmiset eivät kuluta, vaan varautuvat, ja yritykset ovat varovaisia investointiensa kanssa. Tämä johtaa siihen, että työpaikkoja ei synny toivotulla tavalla eikä talouskasvu ole lähtenyt liikkeelle. Tämä on erittäin ikävä ja vakava asia, ja se heijastuu tietenkin suomalaisiin koteihin. Kun meidän pitää vastata tähän tilanteeseen samaan aikaan jarruttamalla velan kasvua ja julkisten menojen kasvua sekä painamalla kaasua talouden kasvulle, työllisyydelle, uusille työpaikoille ja toivolle, se ei ole helppo yhtälö. Siihen ei ole olemassa mitään yksittäistä hopealuotia, mutta minä voin vakuuttaa, että me otamme tämän vakavasti, niin kuin me olemme alusta lähtien ottaneet. [Puhemies koputtaa] Me teemme kaikkemme joka päivä, jotta isänmaa selviää tästä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-12-04T16:02:40,2025-12-04T16:03:58,Käsitelty,1.1 2025_121_6,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Väätäinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_7,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Tuula,Väätäinen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kerron vielä, miten tämä vaikuttaa suomalaisiin. Työttömyysjaksot ovat pidentyneet. Työttömät voivat joutua perheineen pakosta muuttamaan ja karsimaan välttämättömiä menojaan. Pitkän työttömyyden jälkeen on vaikea kammeta itsensä takaisin työelämään, kun pian ainoa tarjolla oleva työllisyyspalvelu on työhakemusten täyttäminen työpaikkoihin, joihin on satoja muita hakijoita. Hienoinen työllisyyden kasvu ei anna vielä juhlan aihetta, koska sen rinnalla pitkäaikaistyöttömyys jatkaa koko ajan kasvuaan. Tämä työttömyyskehitys muistuttaa minua 90-luvun lamasta ja sen seurauksista, kun osa ihmisistä putosi pysyvästi kyydistä. Olin tuolloin työssä Kuopion mielenterveyskeskuksessa. Arvoisa pääministeri Orpo, miten varmistatte, ettei sama 90-luvun kehityskulku toistu, kun ilmassa on kaikki merkit, että näin on jo käymässä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Tuula Väätäinen,794,2025-12-04T16:04:09,2025-12-04T16:05:16,Käsitelty,1.1 2025_121_8,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_9,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan aloittaa sanomalla sen, että ei tämä tilanne ole toivoton. Tosiaan työllisyys on lähtenyt varovaiseen kasvuun, mutta kuitenkin työllisten määrä Suomessa on pysynyt tämän vaikeankin taantuma-ajan aika vakaalla tasolla. On selvä, että meillä on aivan liikaa työttömiä — jokainen työtön on liikaa — mutta kaikki ne uudistukset, joita me olemme tehneet, tulevat vaikuttamaan erityisesti sillä hetkellä, kun kasvu lähtee liikkeelle. Meidän yritysten toimintaympäristö on aivan eri tasolla, meidän kilpailukyky on aivan eri tasolla kuin se oli silloin, kun me aloitettiin, ja meillä on toivoa. Tänäänkin taas positiivinen uutinen, ja haluan kertoa niitä suomalaisille. Me saimme tiedon, että Patria aloittaa yhdessä Valmet Automotiven kanssa panssariajoneuvojen valmistuksen Uudessakaupungissa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Se oli hyvä uutinen!] Yksi kerrallaan näitä asioita väännämme, yksi kerrallaan. Sinne on mahdollista saada merkittävä puolustusteollinen kokonaisuus. Näiden parissa me tehdään töitä eri puolille Suomea, jotta me annetaan toivoa, jotta emme koe sitä 90-luvun lamaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-12-04T16:05:16,2025-12-04T16:06:33,Käsitelty,1.1 2025_121_10,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_11,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Itsenäinen Suomi täyttää ylihuomenna 108 vuotta. Elämme aikaa, jolloin korostuu sotilaallinen turvallisuus ja maamme rajojen koskemattomuus, mutta itsenäisyyteemme kuuluu myös taloudellinen itsenäisyys. Tämä on nyt uhattuna. Koska velkaantuminen ei ole nyt hallinnassa, Suomi joutuu EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Kesällä maamme luottoluokitusta laskettiin. Työttömyys ja konkurssit ovat nyt huippulukemissa. Olemme vaarassa ajautua tilanteeseen, jossa Suomen ulkopuolelta tullaan sanomaan, minkälaista talouspolitiikkaa täällä pitää jatkossa harjoittaa. Arvoisa puhemies! Tällainen kehitys meidän pitää nyt yhdessä estää. Meidän tulee yhdessä herätä puolustamaan myös isänmaamme taloudellista menestymistä. Siksi kysyn arvoisalta pääministeriltä: kuinka tärkeänä näette, että tämä nykyinen kehitys saadaan käännettyä ja Suomi saadaan säilyttämään jatkossakin myös taloudellinen itsenäisyys?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-12-04T16:06:33,2025-12-04T16:07:46,Käsitelty,1.1 2025_121_12,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_13,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tärkeästä kysymyksestä. Voi, kunpa keskusta olisi muistanut tämän viime kaudella, kun menoja lisättiin kaikkeen muuhunkin [Hälinää — Puhemies koputtaa] kuin niihin kuuluisiin koronamenoihin tai Ukrainaan, mutta tämä on tosiasia. Tämä on tosiasia. [Keskeltä: Te vaaditte enemmän!] Mutta mitä meidän pitää tehdä? Pidetään tiukasti kiinni siitä 10 miljardin sopeutuspaketista, jonka hallitus on tehnyt, joka on historiallisen suuri, jonka on arvioitu riittävän. Sen arvioitiin riittävän silloin, kun me olemme ne tehneet. [Välihuuto keskeltä] Me pidämme edelleenkin tiukasti siitä tavoitteesta, että velkaantuminen saadaan pysäytettyä, sen kasvu kiinni. Me tehdään kaikkemme, että Suomi ei ajaudu hallitsemattoman velkaantumisen uralle. Sen me olemme jo pystyneet tekemään. Ja yksi korjaus: ei vielä komission kanssa tehtävä työ ja tämä niin sanottu tarkkailuluokka tarkoita sitä, että joku tulee tänne tekemään jotain. Komissio on tyytyväinen siihen, mitä hallitus on tehnyt. Me teemme heidän kanssaan yhdessä suunnitelmat, [Puhemies koputtaa] ja se on meidän omissa käsissämme. Tämä on vielä meidän omissa käsissämme, ja me pidämme huolta, [Puhemies koputtaa] että se myös pysyy.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-12-04T16:07:46,2025-12-04T16:09:07,Käsitelty,1.1 2025_121_14,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_15,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tuleva itsenäisyyspäivä on kansakuntamme eheyden juhla, kansakuntamme lujuuden juhla, mutta merkitsee myös sitä, että suomalaiset voivat kokea olevansa turvassa. Ja siihen liittyy arjen turva, kokemus siitä, että rahat riittävät ruokaan, vaatteisiin ja asumiseen. Tämä itsenäisyys nyt monelta suomalaiselta puuttuu. Köyhyys on lisääntynyt, ja tuoreen Lapsen ääni -kyselyn mukaan jopa 54 prosenttia pienituloisten perheitten lapsista kantaa huolta perheen toimeentulosta. [Juha Mäenpää: Ei saa pelotella niitä!] Tämä on seurausta huonosti hoidetusta talouspolitiikasta ja työttömyyden kasvusta ja ennen kaikkea siitä, että pitkäaikaistyöttömyys on ennätyslukemissa, jopa 130 000. Tilannetta heikentää entisestään se, että nyt te olette leikkaamassa vielä toimeentulotukea. Tämä tulee pahentamaan köyhyyttä. SDP ei tässä tilanteessa leikkaisi toimeentulotukea, ja me palauttaisimme suojaosat työttömyysturvaan ja asumistukeen, jotta edes osa-aikaisen työn vastaanottaminen olisi mahdollista. [Puhemies: Ja kysymys!] Pääministeri Orpo, mikä on teidän vastuunne tästä lisääntyneestä köyhyydestä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-12-04T16:09:07,2025-12-04T16:10:25,Käsitelty,1.1 2025_121_16,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_17,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Me kannamme vastuuta joka päivä Suomen tilanteesta ja joka päivä etsimme ratkaisuja, joilla suomalaisille saadaan työtä. Kun teitä kuuntelee, niin mieleen tulee se, että teillä on varmasti joku näkemys, mitä olisi pitänyt tehdä toisin tai mitä te tekisitte toisin, ja olen yrittänyt löytää sitä teidän vaihtoehtobudjetistanne. Ensinnäkin te kuittaatte lähes kaikki hallituksen tekemät uudistukset työmarkkinoille tai säästöt sosiaaliturvajärjestelmään, sen uudistamiset. Teette kohtuullisen pieniä muutosesityksiä. Sen lisäksi te nostatte veroja merkittävällä tavalla Suomen yrittäjille, yrityksille, pääomalle, millä te lyötte samaan aikaan moukarilla päähän talouden kasvua, uusien työpaikkojen syntymistä. Laskelmien mukaan — kiitos, kun tänä vuonna ne teitte — teidän vaihtoehtonne toisi 5 600, jos oikein muistan, lisätyöpaikkaa. Onko se suuri ero nyt sitten tässä? Tämäkö on se, millä te pelastatte Suomea? [Timo Harakan välihuuto] Te käytännössä ette pysty esittämään vaihtoehtoa, kritiikkiä kyllä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-12-04T16:10:27,2025-12-04T16:11:40,Käsitelty,1.1 2025_121_18,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_19,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä helposti syytellään puolin ja toisin toisia. Luulen, että meidän ehkä samalla tarmolla kannattaisi etsiä mieluummin ratkaisuja siihen, miten tästä päästään eteenpäin. Syyllisiä tässä varmaan on sali täynnä. Keskitytään ratkaisujen etsimiseen. Yksi ala, mikä on tällä hetkellä vaikeassa tilanteessa, on rakennusala. Mielestäni kannattaisi katsoa, miten saataisiin siihen vauhtia, sillä usein on niin, että kun rakennusala lähtee vauhtiin, niin se heijastuu monelle muullekin toimialalle. Eikö tässä kannattaisi rakentaa jonkinlainen rakennusalan vauhdittamisohjelma — taloyhtiöille korjausavustuksia, homekouluja kuntoon, perusväylänpitoa, siltoja, pyöräteitä, yksityisteitä — eli kunnon korjausohjelma ja sitä kautta Suomen pyöriä pyörimään ja vasaroita paukkumaan? Tai laitettaisiin asuntokauppaa liikkeelle vaikkapa varainsiirtoveron lyhytaikaisellakin poistolla — kuudeksi kuukaudeksi pois, niin saataisiin vipinää myös sinne. Rakennusalan liikkeelle saaminen voisi saada koko Suomea liikkeelle. Miten hallitus suhtautuu tähän ajatukseen? [Antti Kurvinen: Kelpaako keskustan idea?]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2025-12-04T16:11:40,2025-12-04T16:12:54,Käsitelty,1.1 2025_121_20,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_21,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Rakennusalalla ja erityisesti asuntorakentamisen puolella kysymys on tosiaankin myös tästä samasta haasteesta, mikä on muutenkin yhteiskunnassa. Ihmiset ovat kovin varovaisia ostamaan uusia asuntoja ja tekemään uusia isoja hankintoja, ja siihen hallitus on reagoinut. Olemme muun muassa päättäneet puoliväliriihessä toimista, joilla tätä asuntorahoituksen puolta voitaisiin helpottaa, pidentää laina-aikoja ja myös mahdollistaa se pienempi omavastuuosuus siellä, ja tämä työ on nyt käynnissä. Voi olla, että toki pitää vielä miettiä, onko jotakin tehtävissä, ja meillä on tässä työryhmätyö käynnissä yhdessä valtiovarainministeriön kanssa etsiäksemme vielä lisää mahdollisia pullonkauloja. Meillä on valmistelussa myös tämä suhdanneluontoinen työkalu asunto-osakeyhtiöille, jolla voitaisiin myöskin sitä puolta rahoituksesta helpottaa. Valitettavasti tähän liittyy kuitenkin myös sama haaste, mikä muutenkin meillä yrityksiin liittyy, eli rahoituksen saatavuus on heikentynyt. Tämä on kyllä sellainen keskeinen pullonkaula, johon meidän on aivan pakko nyt pyrkiä kokonaisuudessaan hallituksessa tietysti löytämään keinoja niiltä osin kuin se meidän käsissämme on. Mutta kyllä me teemme paljon. Meillä on valtava investointiohjelma. Meillä on kuitenkin myös erittäin vaikea julkisen talouden tilanne, ja en usko, että lisää julkista rahaa sinne laittamalla tämä sinällään kääntyy. Meidän pitää luoda uskoa, että kyllä kannattaa jatkossakin siihen omaan asuntoon laittaa rahaa kiinni. Se on hyvä sijoitus pitkälle tulevaisuuteen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-12-04T16:13:00,2025-12-04T16:14:22,Käsitelty,1.1 2025_121_22,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Furuholma, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_23,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Joulu tosiaan lähestyy kovaa vauhtia, ja myös maamme hallitus on päättänyt jakaa omat ”joululahjansa”. Pääministerin johdolla on huolehdittu siitä, että kaikkein suurituloisimpien suomalaisten kuusen alta löytyy muhkeat veronalennukset. Samaan aikaan pienituloisissa kotitalouksissa ollaan äärirajoilla, kun heihin on kohdistettu valtavia leikkauksia, ja lisää on tulossa. Hallitus on tuonut eduskuntaan vielä ennen joulua paketoitavaksi 70 miljoonan euron leikkauksen toimeentulotukeen. Kyseessä on historiallisen julma toimi, joka osuu yhteiskunnan kaikista heikoimpien viimesijaiseen turvaan. Tuki voisi jatkossa pahimmillaan jopa puolittua. Pääministeri Orpo, Suomi on jo aiemmin saanut huomautuksia vähimmäisturvan riittämättömyydestä, ja nyt te romutatte sitä tietoisesti lisää. Kysynkin: eikö teitä hävetä yhtään?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-12-04T16:14:22,2025-12-04T16:15:27,Käsitelty,1.1 2025_121_24,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kysymys kuuluu nyt kyllä selkeästi ministeri Grahn-Laasosen tontille. — Olkaa hyvä, ministeri.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_25,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos tästä kysymyksestä. — Hallitus on joutunut välttämättömästi tilanteessa, missä meillä Suomi velkaantuu, tekemään säästöjä sosiaaliturvaan. Samaan aikaan tavoitteena on kyllä luoda kannusteita ja mahdollistaa työllistymistä ja tehdä myöskin meidän sosiaaliturvasta pohjoismainen työhön kannustava sosiaaliturva. Tähän toimeentulotukiuudistukseen liittyy myöskin se, että eduskunta on velvoittanut hallitusta uudistamaan toimeentulotuen rakennetta, tekemään siitä kannustavampi ja vähentämään pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Näin ollen tämän uudistuksen ihan keskeinen ydin on siinä, että pyritään ohjaamaan ihmisiä ensisijaisille etuuksille, esimerkiksi työttömyysturvan piiriin, jolloin ihmiset ovat myöskin palvelujen — heitä tukevien, auttavien, työllistymistä edistävien palvelujen — piirissä, ja tämä on tämän uudistuksen ytimessä. Suomen hankala taloudellinen tilanne johtuu tästä hankalasta, epävarmasta turvallisuusympäristöstä ja siitä, että meillä on ollut pitkä hitaan kasvun aika. [Timo Harakan välihuuto] Meidän on välttämätöntä tehdä julkiseen talouteen säästötoimia, mutta samaan aikaan meidän täytyy pystyä saamaan Suomen talous kasvuun, koska se kestävin tapa [Puhemies koputtaa] vähentää esimerkiksi lapsiperheköyhyyttä on edistää vanhempien työllistymistä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-12-04T16:15:27,2025-12-04T16:16:46,Käsitelty,1.1 2025_121_26,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_27,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa kuuntelin, arvoisa pääministeri, teitä aluksi, ja yllätän ehkä sillä, että olin aivan täysin samaa mieltä kanssanne. Totesitte jotenkin niin, että samanaikaisesti pitää painaa jarrua täällä velkaantumisen hillinnässä ja sitten kaasua täällä talouskasvussa ja työllisyydessä, ja olen tästä aivan samaa mieltä. [Juha Mäenpään välihuuto] Mutta kun sitten tuota tulostaulua katselen, niin mieleeni juolahtaa, onkohan teillä mennyt polkimet sekaisin. Valitettavastihan on käynyt niin, että täällä velkaantumisen puolella te olette enemmänkin painaneet kaasua, koska siis tällä kaudellahan velkaantuminen on kiihtynyt vaikkapa siihen edelliseen vaalikauteen nähden. Velkaantuminen on Suomessa tällä hetkellä nopeinta koko Euroopassa. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Sitten vastaavasti täällä kaasun puolella, kun pitäisi saada talous kasvamaan, te olette painanut jarrua, koska meidän talouskasvu on kaikista OECD-maista heikointa. Arvoisa pääministeri, kysyn nyt teiltä: ovatko teillä menneet nämä polkimet sekaisin, ja onkohan siellä kaasupolkimen edessä nyt se [Puhemies koputtaa] kuuluisa näkymätön jarru?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-12-04T16:16:46,2025-12-04T16:18:02,Käsitelty,1.1 2025_121_28,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_29,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyselytunnin ehdottomasti viihdyttävin osuus on edustaja Räsäsen loistavat kielikuvat. [Joona Räsänen: Otan tämän kehuna vastaan!] — Kyllä, kannattaa ottaa. — Kun olen kaksi ja puoli vuotta kuunnellut haukkuja joka ainoasta säästöstä, jonka hallitus on tehnyt, joka ainoasta, niin kyllä se on ollut juuri sitä työtä, millä sitä jarrua painetaan. Se on ollut välttämätöntä, jotta se velkaantuminen on saatu pysymään edes hallinnassa, ettei se ole ollut hallitsemattomalla uralla, ja siinä me olemme onnistuneet. Se on ollut täysin välttämätöntä. Ja ne lukemattomat kasvutoimet, joita olemme tehneet: esimerkiksi vuosi sitten tähän aikaan me valmistauduimme kasvuriiheen, jossa päätettiin noin 40 uutta konkreettista kasvutoimea, joita on kiitelty runsaasti. Me ollaan tehty paljon. Mutta nyt, hyvät edustajat, se on niin, että ei tässä tilanteessa ole, jossa Suomi on, mitään hopealuotia. Ei sitä löytynyt teidän vaihtoehdoistanne, ei sinnepäinkään. [Timo Harakka: Entäs ne vaalilupaukset?] Ei ole yhtään hopealuotia. Nyt tarvitaan uskoa tulevaan, tarvitaan sinnikästä työtä sen eteen, että investointeja Suomeen saadaan, että niitä syntyy, [Puhemies koputtaa] että saadaan suomalaisille töitä. Meidän täytyy pystyä pitämään myöskin päätämme kylmänä [Puhemies koputtaa] tässä vaikeassa turvallisuustilanteessa, jossa me ollaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-12-04T16:18:04,2025-12-04T16:19:25,Käsitelty,1.1 2025_121_30,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_31,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Etla julkaisi kesällä tutkimuksen, jonka mukaan 90-luvun laman vaikutukset näkyvät vielä tänäkin päivänä, ja millä tavalla? No, sillä karmeimmalla mahdollisella tavalla: niiden ihmisten, jotka joutuivat työttömäksi 90-luvun laman aikana, kuolleisuus on korkeampi vielä vuosikymmeniä myöhemmin. Sen takia ajattelen, että Suomella ei ole varaa työttömyyskriisin pahenemiseen. Meillä ei ole varaa työttömyyskriisin pitkittymiseen. Edustaja Kaikkonen peräänkuulutti ratkaisuja. Vihreät esittivät vähän aikaa sitten, että Suomessa tulisi pyrkiä helpottamaan ensimmäisen työntekijän palkkaamista yritykseen. Voitaisiin Ruotsin mallin mukaan antaa määräaikainen vapautus työnantajamaksuista vuodeksi tai kahdeksi. Kysyisin hallitukselta: voisitteko harkita tämänkaltaisia toimia, niin että tähän akuuttiin työttömyyskriisiin ja hätään voitaisiin löytää ratkaisuja?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-12-04T16:19:25,2025-12-04T16:20:27,Käsitelty,1.1 2025_121_32,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_33,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle rakentavasta puheenvuorosta, mitä tietysti olemme kyllä teiltä tässä tottuneet kuulemaankin, ja hyvin ratkaisuhakuisesta tavasta kaikkinensa. On täysin totta, että työttömyys on aivan liian korkealla tasolla. Huolta ja pelkoa on suomalaisissa liian paljon tällä hetkellä. Sen takia, niin kuin myös pääministeri totesi aikaisemmin, olemme tehneet kymmeniä erilaisia toimenpiteitä, joilla nimenomaan luodaan tilaa yrityksille taas työllistää tulevaisuudessa enemmän. Olemme myös tekemässä työmarkkinoille uudistuksia, joilla nimenomaan pienempien suomalaisten yritysten kynnystä palkata uusia työntekijöitä voidaan vastaavasti laskea. [Antti Kurvinen: Missä tulokset? Miksi työttömyys pahenee?] On tässä tilanteessa tärkeää vain jatkaa uudistusten läpivientiä. Me emme voi ulkoisille tekijöille, hyvät kollegat, yhtään mitään. Mutta tämä aika korostaa vain sitä, että kaikki ne uudistukset, jotka on jätetty tekemättä tässä maassa jopa kymmenien vuosien aikana, [Antti Kurvinen: Taas on muiden vika!] on tärkeää toimeenpanna tässä hetkessä [Puhemies koputtaa] ja viedä niitä eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-12-04T16:20:27,2025-12-04T16:21:46,Käsitelty,1.1 2025_121_34,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_35,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä väitetään pääministerin ja muiden ministerien suulla, että ei ole mitään muita vaihtoehtoja. Täältä keskustan paremmasta vaihtoehdosta löytyy kymmeniä vaihtoehtoja talouspolitiikkaan, työllisyyspolitiikkaan. Kun nämä talouden uutiset ovat näin vakavia ja synkkiä, niin minä toivoisin, arvoisa pääministeri, että te ottaisitte nyt vakavasti nämä keskustan ehdotukset ettekä suhtautuisi niihin niin ylimielisesti ja vähän niin kuin olkapäitä heilutellen, koska, arvoisa puhemies, joudun ensimmäisenä kysymään pääministeriltä: Kun tilanne on tämä, että meillä on Euroopan toiseksi pahin työttömyys, me ollaan EU:n tarkkailuluokalla, meidän yksityinen kulutus laskee, niin eivätkö nyt olisi vinkit tarpeen? Eikö nyt olisi vähän tarvetta muuttaa politiikan suuntaa? Puhemies! Teen nyt ihan käytännön ehdotuksen, kun ympäristöministeri minua tähän innoitti. Ympäristöministeri puhui rahoituksesta. Meillä on rahoitusongelma. Meidän vaihtoehdossamme esitetään, että eläkeyhtiöitten rahaa, Finnveran ja muitten julkisyhteisöjen rahaa käytettäisiin pk-yritysten ja maatilojen investointien takaamiseen, saataisiin rahoitusta liikkeelle, kun itse kuulin viimeksi tällä viikolla maanantaina junassa, [Puhemies: Ja kysymys!] että enää pankeista eivät saa lainaa yrittäjät. Kelpaisiko edes tämä keskustan idea? [Perussuomalaisten ryhmästä: Se juna meni jo!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-12-04T16:21:46,2025-12-04T16:23:05,Luonnos,1.1 2025_121_36,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Puisto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Luonnos,1.1 2025_121_37,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Rahoituksen saatavuus on hyvin keskeinen asia, rahoituksen kanavoituminen esimerkiksi kasvuyrityksille, ja tässä jos joitakin konkreettisia esimerkkejä mainitsen, niin esimerkiksi Finnveran uusi mikrolainaohjelma jatkuu nyt. Ajattelen, että se paikkaa sitä markkinakapeikkoa, joka siellä on havaittavissa. Se ei ole ainoa asia suinkaan. [Antti Kurvinen: Entä meidän ideamme?] Näkisin, että me ollaan tehty merkittäviä kasvupaketteja. Nyt viime perjantaina tuotiin uusi kasvupaketti, missä esimerkiksi elinvoimakeskukset osallistuvat tähän rahoitukseen. Tähän ongelmatiikkaan liittyy monta muutakin asiaa, kuten sääntely ja sen tulkinta, mutta myös se, että rahoitussektorilla myös vältetään tällaisia hankalampia rahoituskohteita esimerkiksi haja-asutusalueilla, tai sellaisia, mistä näkee, että on helpompiakin kohteita, eli tällainen niin kutsuttu riskien välttely tai de-risking-ilmiö, ja tämä on yksi asia, mihin täytyy puuttua. Onneksi osa pankeista on alkanut näkemään tämän myös liiketoimintamahdollisuutena.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-12-04T16:23:05,2025-12-04T16:24:21,Luonnos,1.1 2025_121_38,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Luonnos,1.1 2025_121_39,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, teidän vahtivuorollanne työttömyys on noussut noin seitsemästä prosentista yli kymmeneen prosenttiin. Suomessa on nyt enemmän työttömiä kuin kertaakaan 2000-luvulla. Ekonomistien mukaan tämä tilanne on todella huolestuttava, ja asiantuntijoiden mukaan yksi työttömyyskriisin syistä on hallituksen tekemät leikkaukset sotesektorille. Viimeisimpänä hallituksen saksista saivat osansa Lapin sairaanhoitopiiri ja sen työntekijät, niin hoitohenkilöstö kuin tukipalveluiden työntekijät. Kenkää saavat niin lääkärit kuin hoitajat, laitoshuoltajat ja osastosihteerit, ja työtaakka töihin jäävillä kasvaa entisestään, aikana jona suomalaisten hoidon tarve kasvaa ja taloussuhdanne on heikko. Tämähän oltaisiin voitu välttää, jos hallitus olisi tullut opposition linjalle aiemmin ja antanut suosiolla hyvinvointialueille enemmän aikaa. Pääministeri Orpo, te puhutte paljon toivosta. Miten luulette, että toivo resonoi hoitohenkilökunnassa, joka on politiikkanne vuoksi saanut kenkää?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-12-04T16:24:21,2025-12-04T16:25:29,Käsitelty,1.1 2025_121_40,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_41,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä mainittiin Lapin hyvinvointialue, ja vastaan siltä osalta kysymykseen: Lapin hyvinvointialue on arviointimenettelyssä. Arviointimenettely tarkoittaa sitä, että valtiovarainministeriön nimittämä arviointiryhmä katsoo toimintoja ja pyrkii sellaisiin neuvoihin, millä päästäisiin pitkällä aikavälillä talouden tasapainoon. Se ei tarkoita sitä, että lakisääteisistä palveluista tingittäisiin, vaan se tarkoittaa ennen kaikkea rakenteellisia muutoksia. Arviointiryhmässä on STM:n jäsen myöskin seuraamassa sitä, että lakisääteiset palvelut aina suoritetaan. Tässä on myöskin kysymys jonkin verran siitä, että tiettyjä palveluita, mitkä ovat yksityisellä, ehkä suositellaan järjestettäväksi omana toimintana, kun taas tiettyjä palveluita sitten siirretään yksityiselle puolelle. Elikkä tässä tehdään rakenteellista uudistusta, ja vaikka sieltä hyvinvointialueelta jonkin verran vähenee paikkoja, niin uskon, että niitä tulee vastaavasti sinne yksityiselle puolelle. Katsomme tämän lopputuloksen, ja kyllä suhtaudun hyvin vakavasti näihin uutisiin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-12-04T16:25:34,2025-12-04T16:26:45,Käsitelty,1.1 2025_121_42,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_43,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, teidän kaudellanne Suomi on eriytynyt muusta Euroopasta. Kun vielä viime kaudella Suomen työllisyys kehittyi muun Euroopan tahdissa, tällä kaudella ero muihin Euroopan maihin on revennyt ja Suomesta on tullut korkeimman työttömyyden ja matalimman kasvun maa. Teidän kaudellanne myös tästä tilanteesta kärsivät erityisesti lapsiperheet. Olette aloittaneet kautenne erityisesti lapsiperheiden etuuksien heikentämisellä. Nyt kun työttömyys pitkittyy, köyhyys syvenee, nämä lapsiperheet kärsivät siitä, että huoltajakorotukset on poistettu kokonaan, ja olette erityisesti kohdistaneet leikkauksianne lapsiperheisiin. Kaikista vaikein tilanne on yksinhuoltajaperheissä. Yksinhuoltajat ovat jo valmiiksi isossa köyhyysriskissä. Nyt te kannustatte heitä leikkaamalla heidän etuuksiaan erittäin rajusti. Onko tämä kannustaminen toiminut? Nyt olemme yli puolitoista vuotta nähneet, miten heitä kannustetaan leikkaamalla, ja nyt tuloksena on se, että tänä jouluna ei ole enää lahjoihin varaa. [Puhemies koputtaa] Lapset jäävät mustaan jouluun tai kokonaan ilman joulua. Onko tämä toiminut? [Puhemies koputtaa] Voisitteko muuttaa suuntaa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2025-12-04T16:26:46,2025-12-04T16:28:07,Käsitelty,1.1 2025_121_44,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_45,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Toisin kuin edustajan puheenvuorosta voisi päätellä, hallituksen sosiaaliturvaa koskevissa leikkauksissa — joita tehdään siksi, että Suomi velkaantuu rajusti — on kuitenkin pyritty joka vaiheessa tekemään sellaisia kohdennuksia, joissa pystyttäisiin mahdollisimman hyvin suojelemaan lapsia näiltä leikkauksilta. [Vasemmalta: Uskomatonta! — Hälinää — Puhemies koputtaa] Se ei tietenkään tällä talouden tasapainottamisen kokonaisuudella, yli kymmenen miljardin euron sopeutuksella, ole täysin mahdollista, mutta pyrkimys on koko ajan siihen. Näitä on kohdennettu eniten niin sanotusti aktiiviväestöön ja enemmän myöskin yksin asuviin kuin lapsiperheellisiin johtuen juuri siitä, että me haluamme, että Suomi on vahva hyvinvointivaltio tulevaisuudessa ja että lapsia suojellaan ja pyritään auttamaan parhaan mukaan. Tämä on näkynyt esimerkiksi siinä, että kun asumistukeen kohdennettiin leikkauksia, niin siinä pyrittiin lapsien osuutta tasapainottamaan, pehmentämään. Sama oli toimeentulotukea koskevassa leikkauksessa: perusosaa koskevaan leikkaukseen lasten osuudet jätettiin ennalleen tai ne jopa hivenen nousivat. Tiedän, että tämä on erittäin vaativaa, ja tiedän, että tilanne on erittäin vaikea, [Puhemies koputtaa] mutta meidän tavoite on se, että yhä useampi vanhempi voisi työllistyä ja sitä kautta saisimme [Puhemies koputtaa] lapsiperheköyhyyttä kestävästi torjuttua tässä maassa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-12-04T16:28:07,2025-12-04T16:29:34,Käsitelty,1.1 2025_121_46,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia, ministeri, nyt aika on käytetty. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_47,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun Suomessa suljetaan tehdas tai yritykset joutuvat irtisanomaan väkeä, se on tragedia, ja silloin ministerit pitävät ääntä, matkaavat ehkä sinne alueelle, rakentavat tukipaketteja — perustellusti. Mutta mistä johtuu korvia huumaava hiljaisuus nyt, kun hoitajapula, pääministeri Orpo, teidän kaudellanne vaihtui sotealan tuhansiin irtisanomisiin? Se ei johdu siitä, etteikö meillä olisi ikääntyvää väestöä, siitä, että suomalaiset sairastaisivat vähemmän tai olisi vähemmän huonosti voivia nuoria. Se johtuu siitä, että kaksi ja puoli vuotta te hukkasitte aikaa, ettekä antaneet alueille sitä lisäaikaa silloin, kun sitä peräänkuuluttivat asiantuntijat ja oppositio. Näin itsenäisyyspäivän viikolla en malta olla sanomatta, että ei ole isänmaallista antaa potkuja vaikka niille hoitajille, jotka korona-aikana tätä maata kannattelivat. Ei ole isänmaallista antaa potkuja niille lastensuojelutyöntekijöille tai muille ammattilaisille, jotka ovat venyneet ja venyneet ja venyneet tämän isänmaan puolesta. Se ei ole isänmaallista heidän näkökulmastaan, jotka jäävät sinne tekemään työtä vähemmin voimavaroin jatkossa. Kysynkin, pääministeri Orpo: Onko hallituksenne ottanut opikseen? Tulemmeko seuraavat puolitoista vuotta näkemään, [Puhemies koputtaa] että te kuuntelette asiantuntijoita, toimitte ajoissa ja tartutte opposition tarjouksiin [Puhemies koputtaa] vähän varhaisemmassa vaiheessa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-12-04T16:29:36,2025-12-04T16:30:55,Käsitelty,1.1 2025_121_48,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_49,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on koko kautensa ajan tehnyt töitä yhdessä hyvinvointialueiden kanssa sen eteen, että me saamme tämän uuden sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän toimimaan. [Antti Kurvinen: Juuso syyttää päättäjiä siellä!] Mutta me saadaan se toimimaan, ja nyt isossa kuvassa THL:n asiantuntijoiden mukaan voidaan sanoa, että tämä on kääntynyt parempaan suuntaan [Sofia Virran välihuuto] ja että suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole kriisissä. Mutta kyllä, meillä on hyvinvointialueita, joilla on suuria ongelmia saada talous ja toiminta kuntoon. Heidän kanssaan me teemme töitä, kuten täällä ministeri aikaisemmin kuvasi. Nyt me annamme niille kymmenelle alueelle, jotka ovat saaneet tämän kurssin oikenemaan, lisäaikaa, ja niiden kanssa, jotka ovat huonossa tilanteessa, tehdään yksilöllistä työtä. Otetaan esimerkki. [Antti Kurvisen välihuuto] Tämä kaikki maksaa. Te puhutte kauniisti tai vaikuttavasti, mutta se kaikki maksaa. Jos me ottaisimme opposition tavalla kaikille alueille kaksi vuotta lisäaikaa, niin se tarkoittaisi 1,2—1,3 miljardin lisärahaa, ja kun niitä rahoja ei ole, [Välihuutoja vasemmalta] kun tämä sama väki täällä moittii meitä velkaantumisesta. Meidän on tässäkin asiassa [Krista Kiurun välihuuto — Puhemies koputtaa] suunnattava jokainen veronmaksajaeuro järkevällä tavalla, ja kyllä Suomi [Puhemies koputtaa] tarvitsee nämä hoitajat. Meillä ei häviä tarve hoitajista, osaavista ihmisistä, mihinkään, [Puhemies koputtaa] mutta samaan aikaan talous on saatava kuntoon.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-12-04T16:30:55,2025-12-04T16:32:23,Käsitelty,1.1 2025_121_50,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia, pääministeri Orpo. — Edustaja Jari Koskela, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_51,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Arvoisa oppositio, se on totta, että OECD toteaa tuoreessa raportissaan Suomen talouden osoittaneen sitkeyttä vakavien kansainvälisen politiikan luomien haasteiden edessä. [Vasemmalta: Taantuma on sitkeä!] — Nimenomaan. — Suomea piinaavat siis kauppapolitiikka tulleineen, Saksan heikko talouskehitys ja Venäjän toimet. Me tiedämme täällä talosta tämän. Arvoisa oppositio, OECD kannustaa Suomea jatkamaan hallituksen aloittamaa talouden uudistamista ja sopeuttamista. [Eduskunnasta: Nimenomaan!] Tähän hallitus on sitoutunut. Olemme sitoutuneet siihen, että Suomelta siis vaaditaan lisää toimia, ei vähemmän, arvoisa oppositio. Opposition viime viikkoina esittämät vaihtoehtobudjetit ja lukuisat lausunnot herättävät kysymyksiä siitä, ymmärtääkö oppositio Suomen julkisen talouden haastavan tilanteen. [Antti Kurvisen välihuuto] Kysymyksiä herättää etenkin pääoppositiopuolue SDP:n sitoutuminen vastuulliseen talouspolitiikkaan. Arvoisa pääministeri, miten te tulkitsette [Puhemies koputtaa] OECD:n raporttia, ja mitä näette tapahtuvan, jos Suomessa viime kaudelta tuttu [Puhemies koputtaa] holtiton taloudenpito jatkuisi? Voisitteko tämän kertoa ihan rautalankamallina, että oppositiokin ymmärtää? [Välihuutoja vasemmalta — Eduskunnasta: Kauhea älämölö! — Puhemies koputtaa]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-12-04T16:32:23,2025-12-04T16:33:45,Käsitelty,1.1 2025_121_52,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_53,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oli erinomaista, että edustaja toi esille tämän OECD:n raportin, myöskin nämä neuvot, ohjeet ja linjaukset siitä, miten Suomessa on tehty oikeita asioita talouspolitiikassa, miten Suomi on osoittanut sitkoa. Sitkoa ja kestävyyttä tarvitaan. Me olemme erittäin vaikeassa tilanteessa, erittäin vaikeassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa, joka vaikuttaa Suomeen, sen kauppaan, kasvuun, suomalaisten mielialaan. Ei ole yhtä yksittäistä hopealuotia, jolla tämä ratkeaisi. Sitä ei ollut teidän vaihtoehdoissanne. [Timo Harakan välihuuto] Mutta se, mitä me teemme, on se oikea malli, ja sille on tullut OECD:stä kannustusta. Jos me emme olisi tarttuneet tähän viime kaudella aloitettuun holtittomaan velanottoon ja menojen lisäämiseen — edustaja Harakka, menojen lisäämiseen — muihin tarkoituksiin, niin tämä velkaantuminen olisi lähtenyt käsistä. Korkomenot ovat [Hälinää — Puhemies koputtaa] tänä päivänä jo lähes neljän miljardin luokkaa. Jos me olisimme jatkaneet samaa menoa, niin hukka olisi perinyt. [Laura Huhtasaaren välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-12-04T16:33:47,2025-12-04T16:34:56,Käsitelty,1.1 2025_121_54,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hiltunen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_55,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Pia,Hiltunen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä SDP on valmis kantamaan vastuuta ja huolehtimaan oikeudenmukaisuudesta. Suomi on rakennettu yhdessä työllä, yhtenäisyydellä ja vahvalla uskolla tulevaan. Tänä jouluna kuitenkin yhä useammassa kodissa paketoidaan lahjojen sijaan huolia. [Juho Eerola: Oliko sovittu, että joka puheenvuorossa tulee joulu?] Työttömyyden lisääntymisen myötä lapsiperheköyhyys on kasvanut tällä hallituskaudella tavalla, jonka vaikutukset tulevat heijastumaan negatiivisena yhteiskuntaan vielä pitkälle tulevaisuudessakin. Kun perhe joutuu puntaroimaan, ostetaanko ruokaa, talvikenkiä lapsille vai maksetaanko sähkölasku, niin silloin ei ole kyse enää valinnoista vaan välttämättömyyksistä ja selviytymisestä. Itse näen, että meidän pitäisi täällä yhdessä pystyä kyllä paljon parempaan. Ihmisten pitäisi saada apua silloin, kun on vaikea elämänvaihe, osuu kohdalle, ja työhön kannattaisi kyllä kannustaa edes osa-aikaisesti, mitä te ette nyt valitettavasti suojaosien poiston myötä tee. [Oikealta: Ei pidä paikkaansa!] Lähtökohtaisesti jokainen suomalainen haluaa pärjätä elämässään. Arvoisa pääministeri, joulu on toivon ja yhteyden aikaa, mutta se on myös peili siitä, miten me kohtelemme toisiamme. Mikä on teidän viestinne näille perheille, jotka koettavat selviytyä nyt joulun yli?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Pia Hiltunen,1534,2025-12-04T16:34:56,2025-12-04T16:36:09,Käsitelty,1.1 2025_121_56,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_57,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Viestin ensimmäinen osa on se, että hallitus ottaa itse hyvin vakavasti joka päivä ne haasteet, joita suomalaiset kohtaavat tässä vaikeassa tilanteessa, joka päivä. Murehdimme, mietimme näitä ongelmia ja haemme niihin ratkaisuja. Me kannamme vastuuta, ja tavoitteena on vain ja ainoastaan, että jokaisessa Suomen kodissa olisi toivoa jouluna. Ja se toinen osuus onkin se, että vaikka meillä on näitä mustia pilviä ja vaikeita ihmiskohtaloita, tilanteita, niin tässä maassa on toivoa. [Välihuuto vasemmalta] Suomessa on niin monet asiat, jonka päälle rakentaa, niin hyvin. Nyt me tarvitsemme myöskin yhteistä henkeä siinä, että käännetään tämä maa kasvuun, [Antti Kurvisen välihuuto] kannustetaan ihmisiä, annetaan toivoa ja uskoa paremmasta. Suomi on hieno maa, täällä on hienoja ihmisiä, upeita yrityksiä, hyvää osaamista, infra toimii, täällä on turvallista. Tämän päälle on hyvä rakentaa. Mitä jos kokeiltaisiin joulun kunniaksi yhdessä? [Vasemmalta: Hyvää joulua! — Perussuomalaisten ryhmästä: Erinomainen vastaus! — Yleisölehterillä taputetaan]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-12-04T16:36:09,2025-12-04T16:37:20,Käsitelty,1.1 2025_121_58,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Muistutan istuntoa lehteriltä seuraavaa yleisöä, että minkäänlaisia suosionosoituksia ei salissa suvaita. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_59,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Erittäin vakava aihe ja teema, ja pääministeri syyttää edellisiä hallituksia. Ministeri Grahn-Laasonen sanoi, että turvallisuustilanteesta johtuen Suomi on nyt tässä tilanteessa. No, kun luetaan sitä OECD:n paperia, niin miten Virossa, Latviassa, Liettuassa tai Puolassa talous kasvaa? Myös heihin tämä turvallisuustilanne vaikuttaa. Täällä puhuttiin myös sotesta, joka on nyt erittäin suuressa kriisissä. Varmasti näyttäisi hyvältä hyvinvointialueiden talouden kannalta, jos kaikki ihmiset irtisanottaisiin, mutta kun se ei ole se tarkoitus, vaan tarkoitus on tarjota ihmisille palveluita, ja nyt te olette vieneet ne rahat, mitä hyvinvointialueet kipeästi tarvitsisivat. Työministeri kiertää yrityksiä, jotka irtisanovat, mutta ei kierrä hyvinvointialueita, jotka kaipaisivat sitä apua. Arvoisa pääministeri, luulen, että suurin ongelma hallituksenne kanssa on se, että ihmiset eivät luota teihin, he kokevat, että te ette enää kykene antamaan sitä toivoa tulevaisuudesta. Arvoisa pääministeri, miksi nämä toimenne eivät pure?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-12-04T16:37:30,2025-12-04T16:38:48,Käsitelty,1.1 2025_121_60,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_61,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jos aidosti olisin nähnyt todellisen vaihtoehdon sille politiikalle, mitä on harjoitettu — paitsi veronkorotukset ja leikkauksien peruminen — niin ottaisin tämän puheen paljon vakavammin. Esimerkiksi tuossa vihreässä kirjassa, jota edustaja Kurvinen esittelee, [Antti Kurvinen: Tässä näin!] on kyllä hyviä esityksiä, mutta kun ne rahat puuttuvat. Helppo on esittää kaikenlaisia uusia asioita, joilla saadaan työllisyyttä ja kasvua, mutta jos rahat puuttuvat, se ei ole mahdollista. Me joudumme elämään tämän niukkuuden keskellä, [Hälinää — Puhemies koputtaa] jossa ei voi enää käyttää ylimääräistä velanottoa, ja samaan aikaan tekemään kaikkemme, jotta talous lähtee liikkeelle. Viestini on edelleen sama: Suomi pärjää kyllä, mutta meidän täytyy olla nyt sitkeitä, jatkaa työtä, pitää tiukka talouslinja julkisen sektorin osalta, tehdä kaikkemme, että yksityinen sektori kasvaa, ja antaa ihmisille toivoa paremmasta. Ja se tulee sieltä varmasti. Mutta valitettavasti tämä turvallisuusympäristö, kauppapolitiikan haasteet, [Puhemies koputtaa] tämä kaikki vaikuttaa siihen, että tämä on nyt valitettavan jumissa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-12-04T16:38:51,2025-12-04T16:40:09,Käsitelty,1.1 2025_121_62,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laine-Nousimaa, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_63,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Monella perheellä, kuten myös yksinäisellä pienituloisella, on edessään musta joulu. Tämä siitä huolimatta, että pääministeri Orpo on luvannut, että keneltäkään ei vaadita kohtuuttomia talouden tasapainotustalkoissa. Työttömyys on kestämättömissä lukemissa, ja vain Espanja on näissä luvuissa meitä heikommassa tilanteessa. Työttömyysturvaan kohdistuvien, jo tapahtuneiden heikennysten lisäksi käsittelyssä on esitys viimesijaisen tuen eli toimeentulotuen leikkaamisesta jopa 50 prosentilla tietyissä tilanteissa, jos ihminen ei osaa tai pysty hakea ensisijaista etuutta. Jäljelle jää pahimmillaan noin 300 euroa kuukaudessa. Tiedämme kaikki, ettei sillä Suomessa pysty elämään. Luvassa on siis jälleen pelkkää keppiä tilanteessa, jossa toimeentulotukeen turvautuva ihminen on jo valmiiksi äärimmäisen heikossa asemassa. Tämän lisäksi jo nyt tuhansia lapsia on ajettu köyhyyteen. Eikö se ole kohtuutonta? Arvoisa puhemies! Kysynkin pääministeri Orpolta: miten aiotte korjata näiden heikommassa asemassa olevien ihmisten, erityisesti lasten, tilanteen, [Puhemies koputtaa] niin että pidätte lupauksenne siitä, ettei kukaan joudu kohtuuttomaan tilanteeseen?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-12-04T16:40:09,2025-12-04T16:41:30,Käsitelty,1.1 2025_121_64,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_65,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tie ulos köyhyydestä ja lapsiperheköyhyyden lisääntymisestä on se, että saamme Suomen talouden ja työllisyyden kasvuun, ja sen puolesta tämä hallitus on tehnyt enemmän kuin varmasti mikään muu hallitus lähihistoriassamme. Me olemme tehneet työmarkkinauudistuksia, sosiaaliturvaa koskevia uudistuksia, kasvu-uudistuksia ja verouudistuksia, jotka pikkuhiljaa astuvat voimaan, ja uskomme, että saamme talouden kääntymään. Se, mihin viittasin, kun sanoin, että turvallisuustilanne haastaa Suomea, näkyy aivan selvästi: meillä on yksityinen kulutus pysähdyksissä, ja meillä on investointiaikeita yrityksillä enemmän kuin pitkään aikaan, mutta investoinnit eivät lähde liikkeelle, koska on niin paljon epävarmuutta meidän turvallisuusympäristössä. Sitten Suomella on lisäksi tämä massiivinen velkaongelma, jota naapurimailla ei ole, ja vaikka esimerkkinä viime kauden asioista tämä Valtiontalouden tarkastusviraston raportti hyvin osoittaa, että lisättiin pysyviä menoja, joilla ei ollut kriisien kanssa mitään tekemistä, tilanteessa, jossa olisi ollut paras hetki alkaa sopeuttaa taloutta ja korjata ja uudistaa meidän rakenteita, ja ne jäivät tekemättä. Tämä hallitus tekee. [Vasemmalta: Ennätystyöllisyys!] Haluan myös puolustaa Suomea: [Puhemies koputtaa] Kyllä meillä on erittäin vahvat turvaverkot myös näiden toimien jälkeen. Meillä on erittäin vahva sosiaaliturva, ja meillä on hyvät lapsiperheiden palvelut. Kaikista pidetään huolta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-12-04T16:41:34,2025-12-04T16:42:51,Käsitelty,1.1 2025_121_66,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Ollikainen, varsågod.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_67,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Ärade talman! Vi lever i synnerligen utmanande tider, vilket egentligen på alla nivåer har kommit tydligt fram här under dagens frågetimme. Men det är kanske viktigare än någonsin, helt centralt, att vi målmedvetet fortsätter att jobba kring att få åtgärder för att få tillväxten i gång, och det här är någonting som SFP har jobbat för. Vi behöver ekonomins hjul i rullning, så att vi på sikt kan trygga välfärden.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2025-12-04T16:42:51,2025-12-04T16:43:21,Käsitelty,1.1 2025_121_68,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle hyvästä kysymyksestä. Täällä taisi olla erään keskustan kansanedustajan puheenvuoro, jossa todettiin, että työministerinä kävisin vain niissä yrityksissä, joissa irtisanotaan väkeä. Tämähän ei pidä paikkaansa, vaan tälläkin viikolla olen saanut vierailla muun muassa Pohjois-Pohjanmaalla Oulussa, Oulaisissa, Ylivieskassa ja Kalajoella hienoissa suomalaisissa yrityksissä, jotka kehittävät toimintaansa ja palkkaavat kymmeniä ja kymmeniä uusia työntekijöitä. Monta kertaa näiden investointien taustalla on myös jonkinlainen pieni julkinen avustus, ja nämä, sanotaan, julkisen vallan ja meidän ministeriön myöntämät investointiavustukset ovat erittäin vaikuttavia työkaluja, joilla saadaan liikkeelle isoja investointeja meidän pk-yrityksissä, saadaan tuettua näiden yritysten kasvua ja kestävästi kymmenien ja kymmenien uusien työpaikkojen luontia joka puolelle Suomea. Meidän arviomme on se, että nimenomaan näillä panostuksilla, mitä tässä juuri tehdyssä uudessa kasvupaketissa on tehty, voidaan vaikuttavasti ja kestävällä tavalla tukea yritysten kasvua ja kehitystä joka puolella Suomea ja sitä kautta myös vahvempaa työllisyyttä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-12-04T16:44:04,2025-12-04T16:45:20,Käsitelty,1.1 2025_121_69,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_70,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä kuluneet vuodet ovat olleet todella poikkeuksellisia Suomen kasvun kannalta, ja on täysin selvä, että jonakin päivänä kyllä se kasvu sieltä tulee, mutta kysymys on siitä, kuinka pitkään sitä täällä Suomessa onnistutaan lykkäämään. [Perussuomalaisten ryhmästä: Sekö teidän tavoite on ollut?] Muu Eurooppa kasvaa jo. Suomi on OECD:n mukaan ainoa kehittynyt maa, joka tänä vuonna ei kasva ollenkaan — ainoa maa. [Eduskunnasta: Ainoa Venäjän naapurissa!] Tämä on täysin poikkeuksellinen tilanne. Vaikka epävarmuus koskettaa kaikkia, totta kai enemmän täällä rajan tuntumassa, niin silti Suomi on ainoa maa, ja tämän laskun maksavat karvaimmin ne suomalaiset, jotka ovat ilman työtä, joita on nytkin tänä jouluna 50 000 enemmän. Pitkäaikaistyöttömiä on 30 000 enemmän tänä jouluna. Arvoisa pääministeri, tässä peräänkuulutettiin yhteistyön henkeä. Onko todella niin, että kun katsotte näitä tuloksia, teidän viesti näihin perheisiin ja koteihin on se, [Puhemies koputtaa] että mitään ette olisi voineet tehdä toisin paremman kehityksen aikaansaamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-12-04T16:45:20,2025-12-04T16:46:40,Käsitelty,1.1 2025_121_71,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_72,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Se on täysin totta, niin kuin tekin toteatte, että tilanne on vaikea, mutta se, että Suomi ei olisi erityisen huonossa asemassa, ei pidä paikkaansa. OECD:nkin arvion mukaan Ukrainassa käytävä sota, kauppapolitiikka ja meidän vientimarkkinoitten heikko tilanne vaikuttavat Suomeen, ja toisaalla on sanottu, että eniten koko Euroopasta. Te istutte ulkoasiainvaliokunnassa ja pääsette kuulemaan joka päivä valiokunnan kokouksissa ja muita reittejä, millainen tilanne Euroopassa on Ukrainan tilanteen vuoksi. Oletteko oikeasti sitä mieltä, että se ei vaikuta Suomeen erityisellä tavalla, jos meillä on 1 300 kilometriä rajaa kiinni ja jos meillä usko horjuu Itä-Suomessa siihen, kannattaako tänne investoida? Ja mikä teidän vastauksenne on sitten sen vaihtoehtobudjetin kautta? Te kuittaatte ne haukkumanne hallituksen työllisyystoimet ja saatte hivutettua sen oman vaihtoehtonne 5 600 työllistä korkeammalle tasolle. Te ette ole esittäneet mitään erityisiä kasvutoimia, joilla tulisi joku suuri muutos. Edelleen se vaihtoehto puuttuu. Ollaan yhdessä sitä mieltä, että tilanne on vakava, [Puhemies koputtaa] mutta ei kuitenkaan vääristellä asioita.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-12-04T16:46:41,2025-12-04T16:48:00,Käsitelty,1.1 2025_121_73,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lintilä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_74,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Mika,Lintilä,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tuolta hallituksen puolelta aina välillä sanotaan, että opposition puheet ovat synkkiä ja maalailevat pimeää kuvaa. No, näillä talousluvuilla se on kai aika normaalia, että näin tehdään. Mikäli ei näin tehtäisi, emme olisi kyllä ihan ajan tasalla. Tämä taloustilanne pitää yrittää kääntää. Edustaja Kaikkonen toi tärkeän asian esille, rakennuspuolen tilanteen, koska se heijastuu hirvittävän paljon joka puolelle. Aikoinaan meni Lehman Brothers nurin, jolloinka Suomen talous sukelsi. Silloin Vanhasen kakkosen aikana tehtiin hyvin nopea paketti rakennuspuolen ylös nostamiseen, [Perussuomalaisten ryhmästä: Lautakasa!] jolloinka miinus kahdeksan prosentin bkt:n tipahtaminen käännettiin ylöspäin. Me tiedetään tällä hetkellä, että meillä on asuntokaupassa totaalinen lukko päällä. Olisiko nyt syytä pohtia sitä, että tehtäisiin esimerkiksi asunnon myyntitappion alijäämähyvitys tähän tilanteeseen ja rahoitettaisiin se esimerkiksi pidentämällä aikaa oman asunnon asumisessa, joka tällä hetkellä on kaksi vuotta, vaikka kolmeen, [Puhemies koputtaa] ja sitä kautta asuntokauppa saataisiin liikkeelle?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2025-12-04T16:48:00,2025-12-04T16:49:16,Käsitelty,1.1 2025_121_75,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_76,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvostan sitä, että täällä heitetään ennakkoluulottomasti erilaisia ratkaisuehdotuksia. Se on aina parempi kuin pelkkä arvostelu. [Mikko Savola: Niitä keskustalla riittää!] Olemme pitkään seuranneet asuntomarkkinatilannetta, ja se on, totta kai, huolestuttava. Sen suurin syy on se, että ihmiset eivät todellakaan tällä hetkellä uskalla ostaa niitä asuntoja ja myöskään vanhat eivät siitä samasta syystä mene kaupaksi. [Antti Kurvinen: Mitä te teette niille? Tehkää!] Sen vuoksi kerroin jo edellisessä puheenvuorossani niistä toimista, joita olemme tehneet, ja myöskin jatkuvasti arvioimme, tarvitaanko vielä muita toimia, joita olisi mahdollista tehdä, ilman että ne merkittävästi lisäisivät joko valtion riskejä tai valtion vastuita rahoitusmielessä. Tiedätte varmasti itsekin, kun olemme tässä juuri keskustelleet tästä valtavan vakavasta taloustilanteesta, jossa olemme, että meillä ei ole mahdollisuutta ikään kuin valtion rahoituksella nyt käynnistää. Mutta se kaikki, mitä me voimme tehdä rahoituspuolen saatavuuden parantamiseksi, on sitä työtä, mitä meidän pitää jatkaa tästäkin eteenpäin. [Antti Kurvisen välihuuto] Ja totta kai yritämme vielä tutkia kaikki muutkin mahdolliset keinot, ja totta kai voimme myös tarkastella tätä edustaja Lintilän esiin nostamaa keinoa, vaikka noin äkkiseltään se kuulostaa kyllä siltä, että siinä puututaan näiden markkinoiden tilanteeseen aika vakavalla tavalla. Täytyy harkita vakavasti sitä, mitä keinoja otamme käyttöön.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-12-04T16:49:26,2025-12-04T16:50:38,Käsitelty,1.1 2025_121_77,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_78,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Talouskasvu on tänä vuonna nolla. Pääministeri, sanoitte monta kertaa niin, että kasvu ei tule siksi, että ihmiset eivät uskalla kuluttaa. Mutta voisiko olla kuitenkin niin, että ihmisillä ei ole oikeastaan niin paljon rahaa kuluttaa? Kuntavero nousee: Tuusula, Järvenpää, Valkeakoski ja Lahti nostavat kuntaveroa. Kiinteistövero nousee, työeläkevero nousee, arvonlisävero nousee. Ehkä ihmisillä ei olekaan rahaa kuluttaa. Kannattaisiko miettiä, että suurtuloisten vero, joka sinänsä on hyvä, siirrettäisiin korkeasuhdanteen aikaan? Ja sitten esimerkiksi yhteisöveron lasku, kaksi prosenttia: OP-Pohjola, K-kauppa, S-ryhmä, Lähi-Tapiola, Nordea, nämä maksavat miljoonan yhteisöveroa. Kuvitteletteko te, että tämä kahden prosentin lasku panee ne investoimaan? Tuonne ne suurimmat rahat menevät. Tässä on kaksi kohdetta, joihin voisi sijoittaa: [Puhemies koputtaa] pientuloisiin eläkeläisiin ja pientuloisiin, jotta me saataisiin [Puhemies koputtaa] kasvua ja kulutusta aikaiseksi. [Vasemmalta: Olipa viisasta puhetta!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-12-04T16:50:38,2025-12-04T16:51:56,Käsitelty,1.1 2025_121_79,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_80,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Muistanko nyt aivan väärin, että edustaja Harkimon omassa vaihtoehtobudjetissa yhteisöveroa laskettaisiin viisi prosenttiyksikköä? Hallitus todella vuonna 2027 on alentamassa tätä kahdella prosenttiyksiköllä. Sen sijaan, mitä tulee siihen ihmisten käytettävissä olevaan rahaan, ostovoima tällä hetkellä paranee. Se on parantunut merkittävästi. Siihen vaikuttavat esimerkiksi sellaiset tekijät kuin huomattavasti heikentynyt inflaatio, vastaavasti korot ovat laskeneet, asuntolainaa pois maksavilla kotitalouksilla on sitä myötä jäänyt selvästi enemmän rahaa, vastaavasti palkat ovat nousseet huomattavankin paljon, ja vielä tähän päälle tulevat hallituksen veronalennukset. Eli pieni- ja keskituloisiin keskittyen ensi vuonna jälleen valtionverotus kevenee. Ja mitä tulee siihen kokonaisveroasteeseen tällä hallituskaudella, niin sekin kevenee siitä huolimatta, että meillä on 10 miljardin korjauspakettikokonaisuus.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-12-04T16:51:58,2025-12-04T16:53:06,Käsitelty,1.1 2025_121_81,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Väätäinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_82,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Tuula,Väätäinen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Joulu on aikaa, jolloin hyväntekeväisyysjärjestöt tekevät työtä, sellaista työtä, joka itse asiassa kuuluisi valtiolle. Pienituloisille lapsille järjestetään joululahjakeräyksiä ja jaetaan ruokakasseja. Nämä eivät pelasta läheskään kaikkia ja kaikkien joulua, koska avuntarvitsijoita on niin paljon ja te olette leikanneet myös järjestöiltä. Mutta mitä tapahtuu joulun jälkeen, kun edessä on arki ja lahjoitukset on käytetty, ruokakassit ovat tyhjentyneet? Hallituksen on mielestäni viimein aika ottaa vastuuta kaikkien suomalaisten selviytymisestä. Arvoisa pääministeri, olen huomannut, että toivo on teille mieluinen sana. Niinpä minä toivon teiltä uuden vuoden lahjaa, vain yhtä, jolla te lupaatte parantaa pienituloisten elämää joulun jälkeen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Tuula Väätäinen,794,2025-12-04T16:53:06,2025-12-04T16:54:12,Käsitelty,1.1 2025_121_83,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_84,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Suomen taloustilanteesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 196/2025 vp," Arvoisa puhemies! Jos jotain toivon, se on se, että joulun jälkeen, uudenvuoden jälkeen mahdollisimman monessa perheessä on uusi työpaikka — että niillä isillä ja äideillä on töitä, että he saavat mahdollisuuden elättää perhettään, itseään, tulla toimeen ja että heillä on tulevaisuudenuskoa. Se on se kaikkein tärkein asia tällä hetkellä, että me saadaan ihmisille työpaikkoja tähän maahan. Se on se kestävä tapa, ja sen eteen me tehdään töitä, ja sen terveisen haluan sinne koteihin lähettää.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-12-04T16:54:15,2025-12-04T16:54:53,Hyväksytty,1.1 2025_121_85,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys suden metsästyksestä (Hanna Holopainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 197/2025 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Holopainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_121_86,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys suden metsästyksestä (Hanna Holopainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 197/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Susi on erittäin uhanalainen laji. Susia on Suomessa vähemmän kuin saimaannorppia. Nyt hallitus haluaa sallia suden kiintiömetsästyksen niin kiireellä, [Oikealta: Vihdoin!] että hyvän lainsäädännön periaatteet ja vaikutusten arviointi on sivuutettu aivan täysin. Esitys metsästyslain muuttamiseksi on saanut [Hälinää — Puhemies koputtaa] poikkeuksellisen raskaat moitteet lainsäädännön arviointineuvostolta. Lakiesityksen vaikutuksia suden suojeluun kuten myöskään suden aiheuttamiin haittoihin ei ole arvioitu. Vaikuttaa siltä, että vaikutusarviot on tahallaan sivuutettu, jotta ei paljastuisi, että susiesitys todellakin on susi. Susipelko ja suoranainen susiviha ovat johtaneet lainsäädännön perusperiaatteiden ohittamiseen. Kysynkin pääministeri Orpolta: aikooko hallituksenne vetää tämän huonosti valmistellun esityksen takaisin, [Laura Huhtasaari: Ei, me tuplataan se!] ja mikäli ei, aiotteko vastaisuudessakin tuoda eduskunnalle esityksiä, jotka eivät lainkaan täytä hyvän lainvalmistelun kriteerejä?", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.2.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-12-04T16:55:00,2025-12-04T16:56:10,Käsitelty,1.1 2025_121_87,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys suden metsästyksestä (Hanna Holopainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 197/2025 vp,"Kiitoksia. — Maa‑ ja metsätalousministeri Essayah, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_88,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys suden metsästyksestä (Hanna Holopainen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 197/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Eduskunnalla on täällä käsiteltävänä tämä metsästyslain muutos, jolla todellakin tuodaan sitten tämä luontodirektiivin liitteen muutos kansalliseen lainsäädäntöön. [Oikealta: Juuri näin!] Tämä on myöskin Orpon hallituksen hallitusohjelman mukainen, ja sillä me tulemme harjoittamaan sellaista suurpetopolitiikkaa, joka ottaa huomioon sosiaalisen kestokyvyn mutta myöskin sen, että meillä susikanta pysyy Suomessa suotuisalla tasolla. Mehän olemme jo tässä syksyllä raportoineet EU-komissiolle sen, että meillä on todellakin suden suojelutaso suotuisalla tasolla. Meillä on tällä hetkellä kolme erillistä asetusta, jotka ovat lausunnoilla, ja näitten asetusten kautta itse asiassa sitten toteutetaan tämä lainmuutos ja se metsästys. Siellä on asetuksissa Riistakeskuksen esityksen mukaisesti muun muassa nämä alueelliset kiintiöt, joilla todellakin annetaan alueittain nämä susien poistamisluvat, ja siellä on huomioitu muun muassa tämä vieraslaji elikkä koirasusi, joka ei kuulu Suomen luontoon, ja myöskin tähän ongelmaan puuttuminen. Tämä lakiesitys on eduskunnan käsissä tällä hetkellä. [Oikealta: Hyvä esitys!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-12-04T16:56:10,2025-12-04T16:57:22,Käsitelty,1.1 2025_121_89,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys terveyspalveluiden yhtenäistämisestä (Ville Väyrynen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 198/2025 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Väyrynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_121_90,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys terveyspalveluiden yhtenäistämisestä (Ville Väyrynen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 198/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa hallituskauden aikana joka vuosi jopa miljardiluokassa. Siitä huolimatta kaikki alueet eivät meinaa selvitä tehtävistään. Samalla terveydenhuoltomme sisällöistä jopa 30 prosenttia on asiantuntijoiden mukaan potilaalle hyödytöntä tai pahimmillaan haitallista. Alueiden välillä on myös suuria eroja diagnostiikassa ja jopa hoidon kriteereissä. Esimerkiksi ADHD-diagnoosien määrät vaihtelevat alueittain ilman selkeää lääketieteellistä syytä. Tämä ei ole kenenkään etu. Kyse on rakenteellisesta ongelmasta, joka ei ratkea pelkällä rahalla. Hallitusta kiinnostaakin, miten eurot kohdennetaan. Arvoisa ministeri Juuso, miten hallitus aikoo seuraavaksi yhtenäistää hoidon sisältöjä, parantaa terveydenhuollon tehokkuutta ja poistaa hukkaa, jotta hoito olisi yhdenvertaista ja veroeurolla saataisiin entistä vaikuttavammin hyvinvointia?", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.3.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-12-04T16:57:25,2025-12-04T16:58:25,Käsitelty,1.1 2025_121_91,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys terveyspalveluiden yhtenäistämisestä (Ville Väyrynen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 198/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_92,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys terveyspalveluiden yhtenäistämisestä (Ville Väyrynen kok)>>>Suullinen kysymys SKT 198/2025 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Väyrynen esittää hyvän kysymyksen, ja hallitus on alkanut tätä asiaa jo työstämään tuomalla eduskuntaan esityksen palveluvalikoiman periaatteista. Meillä on käynnissä myöskin selvitys siitä, millä tavalla pystymme tarjoamaan vaikuttavaa hoitoa. Siihen liittyy sekä lääkehoito että eri hoitomenetelmät. Me teemme yhtenäistämistä myöskin ohjauksella, mutta kaikista tärkein on tämä vaikuttavuuden mittari ja sen mittarin kehittäminen. Se on meillä tällä hetkellä tekeillä, ja tullaan varmasti jatkossa siihen panostamaan entistä enemmän. ",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-12-04T16:58:28,2025-12-04T16:59:11,Käsitelty,1.1 2025_121_93,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys omaishoidosta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 199/2025 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Päivi Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_121_94,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys omaishoidosta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 199/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kunniatehtävämme on pitää huolta ikääntyneistä, jotka ovat tätä isänmaatamme rakentaneet. Julkiset ja yksityiset palvelut ovat tärkeitä, mutta Suomessa valtaosa hoivatyöstä on käytännössä omaisten ja läheisten vastuulla, ja varsinaisia sopimusomaishoitajia meillä on noin 50 000. Tutkimukset osoittavat, että omaishoitajat tuettuinakin säästävät yhteiskunnalle vuositasolla jopa miljardeja euroja. Esimerkiksi ympärivuorokautinen palveluasuminen on yli viisi kertaa kalliimpaa kuin tuettu omaishoito. Hallitusohjelmaan sisältyy omaishoitoa vahvistavia kirjauksia: vuoden alusta omaishoidon alinta palkkiota korotetaan ja vahvistetaan myös perhehoitajien taloudellista turvaa. Pyydän nyt ministeriä kertomaan, millä muilla tavoin hallitus tämän hallitusohjelman mukaisesti edistää omaishoitajaksi ryhtymistä ja omaishoitajien jaksamista.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-12-04T16:59:16,2025-12-04T17:00:24,Käsitelty,1.1 2025_121_95,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys omaishoidosta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 199/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_96,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys omaishoidosta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys SKT 199/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Omaishoito siirtyi yli 300 kunnalta 21 hyvinvointialueelle. THL:ssä on tehty selvitys siitä, millä kriteereillä, millä palkkioperusteilla omaishoitoa eri hyvinvointialueilla myönnetään, minkä seurauksena on myöskin annettu ohjeistusta hyvinvointialueille, millä tavalla voidaan yhtenäistää kriteereitä, ja näistä on ensi vuoden aikana tulossa myöskin opas hyvinvointialueille. Samalla selvitämme myöskin perhehoidon tilannetta, koska perhehoito on myöskin hyvin tärkeä yhdessä omaishoidon kanssa. Perhehoitajat pystyvät huolehtimaan siitä, että omaishoitajien vapaat toteutuvat joustavalla tavalla. Myöskin selvityksessä vielä tällä hallituskaudella on se, mitä tarkoittaisi, jos omaishoidon tuki siirrettäisiin Kelalle ja ne myöntämisperiaatteet tuotaisiin lakiin. Tämä pyritään tekemään tämän hallituskauden aikana, ja varmaan seuraavissa hallitusneuvotteluissa sitten katsotaan, voidaanko sillä edetä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+2.4.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-12-04T17:00:24,2025-12-04T17:01:33,Käsitelty,1.1 2025_121_97,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei tässä ajassa ehditä käydä loppuun, asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_121_98,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys koskee pääasiassa valtion tukea opiskelija-asuntojen rakentamiseen, hankintaan ja perusparantamiseen. Lisäksi esitykseen sisältyy korkotukilainojen hyväksymisedellytyksiin liittyvä säädöstason tarkistus, joka vahvistaa valtion riskinhallintaa. Valtio tukee opiskelija-asuntojen rakentamista, hankintaa ja perusparannuksia pitkäaikaisilla korkotukilainoilla. Korkotukilainaan liittyy lainansaajan omarahoitusosuus, joka on vähintään viisi prosenttia, eli korkotukilaina voi kattaa 95 prosenttia hankkeen kustannuksista. Opiskelija-asuntoja rakennuttavat yhteisöt ovat suurimmaksi osaksi säätiötaustaisia, yleishyödyllisiksi nimettyjä yhteisöjä. Näillä yhteisöillä ei pääsääntöisesti ole eivätkä ne pysty kerryttämään omarahoitusosuuteen tarvittavia omia pääomia. Vuoteen 2024 asti valtio pystyi myöntämään erityisryhmien investointiavustuksia opiskelija-asuntohankkeiden omarahoitusosuuden kattamiseen. Avustuksen osuus oli enintään 15 prosenttia kustannuksista, jolloin korkotukilainan osuus näissä hankkeissa oli 85 prosenttia kustannuksista. Tällä hetkellä kuitenkin valtiontalouden vaikean tilanteen vuoksi investointiavustuksia voidaan myöntää vain vammaisten henkilöiden ja pitkäaikaisasunnottomien asuntohankkeisiin. Opiskelija-asuntohankkeista pääosa on tämän vuoksi seisahtunut, eikä uusia korkotukilainahakemuksia ole tullut. Hallitus siis esittääkin, että opiskelija-asuntojen osalta korkotukilaina voisi jatkossa kattaa 100 prosenttia rakentamisen, hankinnan tai perusparannuksen kustannuksista. Hallitus näkee tämän nykytilanteessa välttämättömänä keinona tukea tarpeellisia hankkeita, jotta opiskelija-asuntojen rakentaminen ja korjaaminen jatkuu. Arvoisa puhemies! Sataprosenttinen korkotukilainoitus on poikkeus yleisistä lainoitus- ja riskienhallintaperiaatteista. Korkotukilainojen hyväksyminen sataprosenttisena ei olisi automaatio, vaan jokainen hanke arvioidaan edelleenkin tapauskohtaisesti. Hankkeen tulee täyttää yleiset korkotukilainan hyväksymisen edellytykset. Lisäksi hallituksen esityksen mukaan opiskelija-asuntojen korkotukilainan hyväksymisessä edellytettäisiin, että paikkakunnalla on opiskelijoiden pitkäaikaista asunnontarvetta ja että kyseessä olevat asunnot soveltuvat opiskelijoiden käyttöön. Nämä edellytykset ovat samoja, joita aiemmin investointiavustuslainsäädännön mukaan on edellytetty. Myös eduskunnan talousarviopäätös ja valtioneuvoston hyväksymät käyttöperusteet ohjaavat vuosittain valtion tuen kohdistamista. Lisäksi opiskelija-asuntojen korkotukilainat olisi rajoitettu kunnille ja muille julkisyhteisöille, yleishyödyllisiksi nimetyille yhteisöille tai näiden määräysvallassa oleville yhtiöille. Tämäkin sääntely vastaa aiempaan investointitukiavustuslakiin perustuvaa sääntelyä. Valtion tuella asunnoksi rakennettua tai peruskorjattua asuntoa tulee pääsääntöisesti käyttää 20 vuotta opiskelija-asuntona. Tämä periaate säilyisi hallituksen esityksen mukaan jatkossakin. Arvoisa puhemies! Opiskelijamäärät korkeakouluissa ovat viime vuosina kasvaneet. Koulutusmäärien lisäystä tavoitellaan myös jatkossa. Valtion tukemia opiskelija-asuntoja on tällä hetkellä reilut 40 000 valtakunnallisesti. Niistä 85 prosenttia on yliopistokaupungeissa. Valtion tukemia opiskelija-asuntoja riittää reilulle viidesosalle opiskelijoista. Valtion tukema opiskelija-asuntokanta on tärkeä lisä asuntojen saatavuuteen opiskelijapaikkakunnilla. Lainoitusasteen nousu tarkoittaa lainoituskustannusten nousua. Valtion tukemat vuokra-asunnot toimivat omakustannusperiaatteella, joten kustannukset vaikuttavat vuokriin. Hallituksen esityksessä on arvioitu, että korkotukilainan kattavuuden nosto 95 prosentista 100 prosenttiin vaikuttaisi alkuvuokriin noin 3 prosenttia. Jos taas verrataan aiempiin opiskelija-asunnoissa käytettyyn 85 prosentin korkotukilainatasoon, vaikutus alkuvuokriin olisi noin 10 prosenttia. Hallituksen esityksen mukaisesti saman omistajan omistamien opiskelija-asuntojen vuokrat voisi tasata riippumatta käytetystä valtiontuen mallista. Tämä on tärkeää vuokratason muutosten hillitsemiseksi ja tasapuolisuuden kannalta. Arvoisa puhemies! Hallitus esittää myös, että korkotukilainan yleisten edellytysten säädöstasoa tarkistetaan. Korkotukilakiin lisättäisiin Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen velvollisuus arvioida korkotukilainan hakijan taloudellista asemaa ja maksukykyä. Tätä koskeva sääntely on aiemmin ollut valtioneuvoston asetuksessa. Kun samalla asetuksenantovaltuutta täsmennettäisiin, lain ja asetuksen säännökset olisivat keskenään johdonmukaisemmat. Ehdotettu muutos koskee kaikkia pitkäaikaisia korkotukilainoja, ei pelkästään opiskelija-asuntojen korkotukilainoja. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-12-04T17:02:11,2025-12-04T17:07:13,Käsitelty,1.1 2025_121_99,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Pauli Kiuru, yksi minuutti, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_100,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Tämähän on aivan poikkeuksellista nopeutta. Juuri päättyneellä kyselytunnilla edustajat Kaikkonen ja Lintilä edellyttivät hallitukselta toimia rakennusteollisuuden kiihdyttämiseksi, ja ei mennyt kuin parikymmentä minuuttia, kun niitä tuli sieltä ministerin pöntöstä. Tämä on nyt semmoinen vastaus, että toivoisin, että siellä keskustassa edustajat Lintilä ja Kaikkonen olisivat paikalla ja kuulisivat tämän vastauksen — no, viesti menee kyllä perille. Tämänsuuntaisia toimia tällaisessa taloudellisessa tilanteessa tarvitaan. Itse asiassa rakennusyhtiöitten pörssikurssit ovat alkaneet jo nousta. Se ei tietenkään ole lupaus tulevasta, mutta hyvin usein se indikoi tulevaa kehitystä. He, joilla rahaa on, kyllä tietävät, mistä sitä voi tulla lisää, ja ennusteet ovat siihen suuntaan, että kyllä se nousu sieltä lähtee. Nyt tarvitaan vielä uskoa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-12-04T17:07:13,2025-12-04T17:08:17,Käsitelty,1.1 2025_121_101,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Perholehto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_102,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kyllä nyt hieman kummeksun näitä edustajan edellä antamia kiitoksia, sillä kuten ministerikin esittelypuheenvuorossa totesi, tämä hallituksen esitys on itsessään toki ihan kannatettava, mutta se johtuu siitä, että se on nykytilassa välttämätön toimi siksi, että Orpon hallitus on itse leikannut kolmeen otteeseen erityisryhmien investointiavustusta, mikä on johtanut siihen, että ei ole mahdollisuuksia käynnistää opiskelija-asuntohankkeita, nuorisoasuntohankkeita, senioriasuntohankkeita. Siellä on 15 miljoonaa jäämässä jäljelle ensi vuodelle, ja sillä ei juurikaan mitään laiteta liikkeelle. Ehkä kehottaisin myös teitä tarttumaan nimenomaan laajemmin näihin opposition esityksiin ja myös esimerkiksi korottamaan sitä erityisryhmien investointiavustuksen tasoa, kuten aika moni oppositiopuolue esittää.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+3.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-12-04T17:08:17,2025-12-04T17:09:13,Luonnos,1.1 2025_121_103,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Luonnos,1.1 2025_121_104,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllähän se on nyt sanottava, että tämä asuntomarkkinoiden huono tilanne — edelleenkin tulee konkursseja, tänään viimeksi luin uutisen siitä — on seurausta isommasta ilmiöstä, joka oli siis se, että matalan koron aikana sijoitusvarallisuutta ja myöskin sitten ihan velkarahaa meni aika paljon tähän asuntorakentamiseen, ja tällä sijoittajavivulla tämä asuntotuotanto pysyi todella korkealla, ja nyt se törmäys oli aika nopea. Haastehan tässä nyt on se, että hallitus on samaan aikaan purkanut näitä tiettyjä asuntopolitiikan välineitä. Keskustan mielestä tätä asuntopolitiikkaa pitääkin uudistaa. Siinä me ollaan kyllä hallituksen kanssa ihan samoilla linjoilla. Meidän mielestämme esimerkiksi tätä perinteistä tavanomaisen vuokra-asumisen tukea ei enää tarvittaisi pysyvästi vaan ehkä suhdanneluontoisesti, ja sen sijaan pitäisi pyrkiä elvyttämään sitä asuntotuotantoa, mikä on lähes kokonaan loppunut, eli omakotitalot ja pientalot, joista tutkimusten mukaan kuitenkin valtaosa suomalaisista edelleen haaveilee. Nyt tarvitaan uudistuksia, ei pysyttäytymistä vanhassa, mutta jotain pitää myös tulla sen tilalle, jos puretaan. Sinänsä tämä esitys [Puhemies koputtaa] on ihan kannatettava.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-12-04T17:09:13,2025-12-04T17:10:32,Luonnos,1.1 2025_121_105,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp,"Kiitoksia. — Vielä edustaja Pitko, vastauspuheenvuoro, ja sitten palaamme listalle. — Olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Luonnos,1.1 2025_121_106,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Kiuru kehui hallitusta nopeudesta. Itse ajattelin niin, että hallitus oli kyllä nopea, kun se leikkasi nämä investointituet heti hallituskauden alkumetreillä pois. Tämä leikkaushan tuli aivan järkyttävän väärään aikaan. Juuri silloin, kun rakentaminen sakkasi muutenkin, ne hankkeet, jotka olisivat lähteneet, mitkä olivat toteutumisvalmiudessa, lähtemässä rakentumaan, menivät jäihin sen vuoksi, että hallitus leikkasi tämän opiskelijoiden investointiavustuksen käytännössä nollaan. Nämä hankkeet ovat seisoneet. Siis juuri näinä vuosina, kun meillä on rakennusalan työttömyys ollut ennätyskorkealla, meillä oli jäissä hankkeita. No, tämä on nyt paikkaratkaisu siihen. Se on minun mielestäni hyväksyttävä mutta ei tietenkään vie sitä tarvetta tälle investointiavustukselle, koska jos me tällä hallituksen nyt valitsemalla linjalla pitkällä tähtäimellä jatkaisimme, se johtaisi siihen, että opiskelija-asuntojen vuokrien hinnat tulisivat nousemaan kymmenen prosenttia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+3.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-12-04T17:10:32,2025-12-04T17:11:46,Käsitelty,1.1 2025_121_107,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten palaamme puhujalistalle. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_108,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on esimerkki siitä, mitä vastuullinen ja ratkaisukeskeinen asuntopolitiikka on käytännössä. Kun investointiavustuksia on jouduttu kohdentamaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ryhmien asumiseen, hallitus ei ole jäänyt seuraamaan vierestä opiskelija-asuntomarkkinoiden tilannetta, vaan se on tarttunut toimeen. Tässä esityksessä ehdotetaan opiskelija-asuntohankkeiden korkotukilainan rahoitusosuuden nostamista sataan prosenttiin. Tämä on täsmällinen ja tarkoituksenmukainen ratkaisu, joka vastaa ajankohtaiseen tarpeeseen. Arvoisa puhemies! Opposition puhe kodittomista opiskelijoista on ollut äänekästä, mutta ei aina tosiasioihin pohjautuvaa. Hallitus ei ole jättänyt opiskelijoita heitteille, päinvastoin se on mahdollistanut nyt juuri ne hankkeet, jotka muuten olisivat jääneet kokonaan toteutumatta, ja kohdistaa asuntorakentamisen tukia sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Yleishyödylliset opiskelija-asuntosäätiöt eivät voi kerätä omarahoitusosuuksia markkinatoimijoiden tavoin. Juuri siksi sadan prosentin korkotuki on heille välttämätön edellytys tuotannon käynnistämiselle. Tällä muutoksella varmistetaan, että hankkeet, jotka ovat jo edenneet suunnittelussa tai saaneet varauksia, voivat nyt edetä rakentamiseen ilman viivettä. Arvoisa puhemies! Esitys myös selkeyttää omakustannusvuokrajärjestelmää. Vuokrien tasauksen laajennus vähentää painetta vuokrannousuihin ja turvaa opiskelijoille kohtuuhintaisen asumisen riippumatta siitä, millä rahoitusmallilla yksityinen kohde on rakennettu. Kyse on arkijärjestä ja yhdenvertaisesta kohtelusta. Jatkossa saman omistajan opiskelija-asunnoilla tulee olla samat mahdollisuudet tasata kustannuksia markkinatilanteessa, joka vaihtelee nopeasti. Arvoisa puhemies! Oppositiolta on kuultu puheenvuoroja siitä, että hallitus jättäisi opiskelijat yksin. Todellisuudessa tämä esitys osoittaa päinvastaista. Hallitus ei rakenna uhkakuvia vaan ratkaisuja, ei pelottelupolitiikkaa vaan vakaita toimenpiteitä, ei tyhjää retoriikkaa vaan konkreettisia keinoja varmistaa, että opiskelija-asumista voidaan rakentaa myös jatkossa. Siksi tämä esitys on välttämätön, oikea-aikainen ja vastuullinen. Hallitus turvaa opiskelijoiden asumisen, kuten jo nyt aiemmin sanoi sen tekevän, ja nyt se tehdään. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-04T17:11:53,2025-12-04T17:16:01,Käsitelty,1.1 2025_121_109,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_110,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on nyt vähän epäreilu tilanne meille valiokunnan jäsenille, koska me olemme asiantuntijakuulemiset jo käyneet ja käyneet tänään aamupäivällä valmistavan keskustelun tästä. Nämä edustaja Kiurun ja edustaja Hännisen puheet ovat siinä valossa nyt. Mutta tämä oli epäreilu tilanne, niin kuin sanoin, kun te ette voineet tietää, että meiltä on nyt näillä näkymin varmaan todennäköisesti tulossa yksimielinen — toki se nähdään sitten kun nähdään — mietintöluonnos. Mutta nämä olivat kyllä, varsinkin tämä edustaja Kiurun puheenvuoro... No mutta, jospa kuitenkin menen asiaan. Alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden määrä on kasvanut lähes 20 prosenttia, elikkä tässä on monia muita näkökulmia niin kuin yleensäkin lakiesityksissä, ja välillä ne jäävät vähän huonolle huomiolle. Opiskelijoiden määrä on kasvanut. Samaan aikaan esimerkiksi Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:n asuntojen tarjonta on kasvanut huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi Lappeenrannassa, itäisessä Suomessa, opiskelijoiden määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa 36 prosenttia mutta opiskelija-asuntopaikkoja on tullut lisää vain 3 prosenttia. Edelleen odotetaan, että opiskelijamäärät kasvavat, koska Suomessa on linjattu koulutuspolitiikassa, mihinkä hallituskin on sitoutunut, että puolet koulutetaan korkeakoulututkintoon vuonna 2030. Opiskelija-asuntotarpeeseen vaikuttaa myös opiskelijoiden ikärakenne, kun korkeakoulutusta suunnataan aiempaa enemmän ensimmäistä tutkintoa suorittaville. Nämä ensimmäistä tutkintoa suorittavat ovat yleensä nuoria, ja opiskelija-asunto on heille monasti — käytännössä lähestulkoon aina — ensimmäinen itsenäinen koti näissä tapauksissa. Mikäli ja kun aloituspaikat kohdistuvat aiempaa enemmän näihin opiskelijanuoriin, niin opiskelija-asuntojen kysyntä kasvaa aloituspaikkamäärää enemmän. Tilastojen mukaan 2015—2025 alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan vastaanottaneiden alle 25-vuotiaiden määrä on kasvanut 39 prosenttia. Arvoisa puhemies! Joitain semmoisia huomioon otettavia seikkoja tässä kuitenkin on, vaikka tämä esitys on ehdottomasti kannatettava ja täältä hyvin tuotiin ne taustat, miksi tämmöinen on ollut välttämätöntä tehdä. Valiokuntakuulemisessa nousi esille, että jatkossa tuettavien kohteiden valinnassa sijainnin merkitys kasvaa. Käytännössä tämä tarkoittaa helposti niitä kasvukeskusten ulkopuolella olevia pienempiä paikkakuntia, joissa opiskelija-asuntojen käyttöasteessa voi olla suurempia vaihteluja. Näillä paikkakunnilla on myös vaikeampi ennustaa oppilasmäärien kehitystä, koska tämä hallituksen politiikka painottaa selkeästi kasvukeskuksia ja toisaalta estää aikuisten uudelleen- ja täydennyskouluttautumista eli sitä koulutusta, mitä esimerkiksi meillä päin itäisessä Suomessa erityisesti tarvittaisiin. Asiantuntijakuulemisissa todettiin näihin kysymyksiin, että missä opetusta tarjotaan, siellä myös on rakennushankkeita. Toivottavaa on, että tämä on myös käytännössä totta. Toinen huomioitava tekijä on se, että tämä muutos opiskelija-asuntojen rahoituksessa tulee nostamaan vuokria. Vapailla markkinoilla olevat vuokrat vaihtelevat merkittävästi erityyppisillä paikkakunnilla, ja myös asuntotarjonnassa on eroja. Uusien kohteiden rakentaminen johtaa sitten hyvin erilaiseen tilanteeseen eri paikkakunnilla tuetun rakentamisen ja vapaiden markkinoiden välillä. Tämä ei saa muodostua esteeksi uusien opiskelija-asuntojen rakentamiselle myös pienemmillä paikkakunnilla. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-04T17:16:05,2025-12-04T17:19:49,Hyväksytty,1.1 2025_121_111,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_121_112,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille hyvästä esittelystä ja hyvästä esityksestä. Näkisin mielelläni sellaisen tilanteen syntyvän Suomeen, että tällaista asuntorakentamista, mitä tuetaan, mistä ministeri äsken kertoi ja mitä tämä lakiesitys tarkoittaa käytännössä, tuettaisiin matalasuhdanteen aikana paljon terhakkaammin. Nythän oli tilanne tässä ja tämä nykyinen rakentamislamahan pitkälti johtui siitä, että silloin kuumimpana rakennusaikana rakennettiin aivan älyttömän paljon tavattoman kalliilla ja pankista sai lähes nollakorolla rahaa. Nyt olemme taas siinä toisessa tilanteessa, että kaikki se on jo mennyttä ja ei rahaa saa rakentamiseen pankista millään. Esimerkiksi maaseutukunnissa ei ole mitään toivoa saada esimerkiksi talojen rakentamiseen rahaa, peruskorjaukseen ei saa rahaa isommissa kaupungeissakaan. Esimerkiksi Joensuun kokoisessa kaupungissa siinä ihan ydinkeskustan lähellä ehkä kerrostaloonkin saisi peruskorjauslainan, mutta kun mennään kymmeniä kilometrejä laitakaupungille, reuna-alueille, niin eipä tule enää lainaa. Maaseutu‑ ja pikkukunnat voi unohtaa: pankit eivät edes ota puheeksi koko asiaa, paremminkin ne heittävät pihalle sellaisen lainan kysyjän. Mutta tässä on keino, jolla voitaisiin tätä opiskelija-asuntorakentamista kohdentaa matalasuhdanteen aikana. Silloinhan on kaksi hyötyä: silloin on työvoimaa paljon tarjolla, eikä rakennusyritysten kilpailu näistä kohteista ole hyvin vahvaa, jolloin rakentamisen hinta laskee. Nythän, kun on korkeasuhdanteen aikana rakennettu, ne ovat sitten niin valtavan kalliita, että niissä ei kukaan pysty edes asumaan, saatikka ottamaan lainaa. Jos asuu vuokralla, niin vuokrat nousevat. Opiskelijat eivät tietenkään omaa asuntoa osta, mutta yleensä omistuspohjaisissa taloissa ne hinnat nousevat niin korkealle, että sitten taas lainansaanti myöhemmin on lähes mahdotonta. Elikkä tässä on pelin paikka. Sitten toinen asia on se, että meidän pitäisi pitää huoli siitä, että näitä asuntoja rakennetaan muuannekin kuin kasvukeskuksiin, koska meillähän on semmoinen tilanne tässä maassa, että tällä menolla meillä Suomessa ei rakenneta enää kuin muutamassa kaupungissa ja muualla ei ole mitään. Tämä on erittäin eriarvoistavaa kehitystä, mitä parhaillaan Suomessa tehdään ja on tehty muutaman vuoden ajan. Toivottavasti tässä löytyisi nyt jonkunnäköinen järki, että saataisiin Suomeen tasaista kehitystä, koska ne tuottavat työpaikat harvemmin ovat sillä keinoin, että ne ovat näissä suurissa kaupungeissa. Täällähän ei ole kaivostoimintaa, ei metsäteollisuutta, ei metalliteollisuutta, isompaa ei ollenkaan. Kyllä ne tuolla muualla Suomessa ovat. Sen näkee vaikka, jos haluaa tutustua, tehdä ekskursion, kun pistäytyy vientisatamissa, katsoo, mitä tavaraa sieltä maailmalle lähtee. Äsken mainitut kohteet — metsäteollisuus, metalliteollisuus, kemianteollisuus — sieltähän ne tuotteet tulevat, jotka Suomesta viedään pois. Totta kai laivateollisuutta on suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissäkin — kiitos, että on — mutta tässä pitäisi ottaa järki käteen, että keskitymme olennaiseen. Kun teemme asuntorakentamisen, mihin yhteiskunta rahaa sijoittaa, halvimpaan mahdolliseen aikaan, siinä saavutetaan suurin saatavissa oleva hyöty.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-12-04T17:19:50,2025-12-04T17:22:59,Käsitelty,1.1 2025_121_113,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_114,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esityshän on todellakin paikkaratkaisu tälle investointituen puuttumiselle ja sinänsä tarpeellinen sellainen. Eli kyllä tätä kannattaa edistää, vaikka se ei tietenkään sitä alkuperäistä ratkaisua korvaa pitkällä tähtäimellä, niin kuin tuossa äsken yritin debatissa kuvailla. Tosiaan tässä suhdannetilanteessa oli erittäin huono aika leikata tämä investointituki. Siitä kenties voimme varsinkin näin jälkeenpäin olla samaa mieltä, tai en tiedä olemmeko, mutta ehkä joillakin oli sellainen kuva, että rakennusalan suhdanne voisi lähteä nopeammin nousuun. Tähän toki moni meistä halusikin uskoa, mutta tilannekuva on aina viivästynyt, vuosi kerrallaan, ja olemme vieläkin matalasuhdanteessa. Toki toivomme, että se nousu tulisi ensi vuonna. Tarvitsemme tosiaan opiskelija-asumiselle edelleenkin rakentamista. Hallitus itsekin lisää aloituspaikkoja. On meidän kansallinen tahtotilamme lisätä suomalaisten osaamistasoa ja koulutustasoa, joten se tarkoittaa yhä enemmän tarvetta myös opiskelija-asumiselle. Siksi emme voi jäädä vain laakereille makaamaan, vaan niitä todellakin täytyy laittaa liikkeelle. Ehkä ministeriltä kysyisin, että miten te näette tämän pitkän ratkaisun. Näettekö te, että olisi hyvä palata jossain vaiheessa tähän investointituen piiriin, vai näettekö, että tässä yhteiskunnassa tämmöinen vuokria nostava paikkaratkaisu, joka sinänsä saattaa laittaa liikkeelle, mikä hyvä onkin, tätä rakentamista, mutta silti kuitenkin, kun siitä puuttuu se investointiavustus, se tulee lisäämään pikkuhiljaa vuokria? Niissä kohteissa se ei heti tule näkymään, mitkä tämän perusteella rakennetaan, koska niitä pystytään jyvittämään näihin muihin kohteisiin, mutta pitkällä tähtäimellä tulee näkymään. Vielä valiokunnan puheenjohtajana, kun tässä edustaja Kallio vähän jo paljasti valiokunnan käsittelystä: Olemme toki halunneet tätä kiirehtiä, koska näemme, että tälle on tarve, ja toimijat odottavat pääsevänsä liikkeelle. Olemme aloittaneet jo asian käsittelyn, ja yhteinen tarkoituksemme on päästä asian suhteen liikkeelle niin, että rakentaminen mahdollisimman pian näissä opiskelijakohteissa lähtisi liikkeelle.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+3.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-12-04T17:22:59,2025-12-04T17:25:49,Käsitelty,1.1 2025_121_115,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Perholehto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_116,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Kiitos ministerille vielä esittelystä. — Kuten edustaja Pitko päättikin, niin kiire on sinällään tässä ymmärrettävä ja toivottavasti saadaan hallituksen esitys etenemään rivakasti. Kyllähän sitä aika huolella on katsonut, että esimerkiksi Hoas ja muut toimijat eivät ole kyenneet edistämään rakennushankkeita sen vuoksi, että tätä erityisryhmien investointiavustusta on leikattu niin rankalla kädellä. Käsitin näin aiemmin, kun joidenkin opiskelija-asuntoihmisten kanssa kävin keskustelua, jotka aktiivisesti myös tietenkin ovat halunneet sitä huoltaan tänne meille tuoda, että esimerkiksi Hoasin puolella yksin kaksi hanketta, jotka jäissä ovat, vastaavat yli 400:aa asuntoa. Sinällään kyse on itse asiassa aika suurista volyymeistakin, jotka on tarpeen tässä saada liikkeelle. No, itse tästä esityksestä: Paljon asioita on nostettu esiin, mutta ehkä korostaisin itse vielä sitä, että kun tämä on aika poikkeuksellinen, että sadan prosentin takaus on, ja samaan aikaan on hankala arvioida kokonaiskuluja, kun riski jakautuu pitkälle ajalle, verrattuna siihen, minkälainen instrumentti tämä investointiavustus on ollut, niin kiinnostavaa toki sitten myöhemmin, mikäli tämä hallituksen esitys tulee voimaan, on seurata sitä, minkälaisiksi vaikutukset sekä valtiolle että toisaalta myös näille hankkeille muodostuvat. Ehkä summaan yhteen, että kiitämme varmasti aika kollektiivisesti tästä esityksestä, ja etenkin nyt, kun tiedetään jo, että opiskelija-asuntojen kysyntä ylittää selkeästi tarjonnan, tämä on tärkeää saada eteenpäin. Ministeriltä kysyisin vielä: Kun tämän esityksen ei ole tarkoitus koskea esimerkiksi nuoriso‑ ja senioriasuntoja mutta niitä sinällään koskettavat samat haasteet sen vuoksi, että tätä investointiavustusta on erityisryhmiltä leikattu, niin minkälaista keskustelua tai valmistelua näiden ryhmien osalta on ehkä käyty? Onko jotakin tähän liittyen vielä tulossa?", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+3.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-12-04T17:25:49,2025-12-04T17:28:16,Käsitelty,1.1 2025_121_117,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp,"Kiitoksia. — Keskustelulle tässä vaiheessa varattu aika alkaa nyt lähestyä loppuaan. Annan vastauspuheenvuoron ministeri Multalalle. Kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_118,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos keskustelusta ja kiitos tosiaan valiokunnalle, jos olette jo näin hienosti päässeet tätä asiaa käsittelemään. Kun kohta lähestytään jo loppua ja jopa yksimielistä sellaista, niin tässähän vaikuttaa, että tältä osin ollaan hyvinkin yksimielisiä, että tämä on tarpeellinen esitys, ja tällä tosiaan saadaan nyt käyntiin sitten näitä opiskelija-asuntohankkeita. Se on ehkä hyvä vielä kerrata tähän, kun tässä tuli näitä toiveita siitä, että käytettäisiin esimerkiksi suhdanneluontoisesti. Näinhän juuri hallitus on nyt tehnyt, jos katsotaan tätä kokonaiskorkotukilainavaltuutta. Me olemme kasvattaneet sitä hallituksen ensimmäisinä vuosina ihan merkittävästi hyvin korkealle tasolle, ja nyt sitten tässä toki se laskee ensi vuodelle, mutta ei vielä kovinkaan paljon, ja sitten seuraavana vuonna laskee enemmänkin. Siinä vaiheessa täytyy toivoa, että tietenkin yksityinen puoli käynnistyy, jolloin nimenomaan täällä erityisesti keskustan riveistä nousseet toiveet tästä suhdanneluontoisuudesta nimenomaan toteutuisivat. Samaan aikaan pitää tietysti siellä vapaarahoitteisella puolella pyrkiä sitä kauppaa saada vauhdittumaan. En siellä nyt ylenkatsoisi myöskään kerrostaloasuntoja, vaikka pientalot ovat, totta kai, myös tärkeitä, mutta siellä se omistusasumisen vauhdittaminen tai asuntojen ostamisen vauhdittaminen on se keskeinen keino saada rakentamista ylöspäin. Täysin tietoisia olemme kyllä näistä rahoituksen haasteista, mitä liittyy erityisesti haja-asutusalueisiin ja niihin takausarvoihin, mitä siellä esimerkiksi vaaditaan, ja se on kyllä suuri haaste tässä eriytyvässä maassa väestökehitykseltään. Mutta muutama kysymys tuli myös suoraan: Ensinnäkin täytyy sen verran sanoa, että kyllä näitä hankkeita on myös vähän pienemmillä paikkakunnilla, tai ainakaan ne eivät vain suurille paikkakunnille keskity, eli esimerkiksi Lappeenrannassa ja Joensuussa on käynnistyviä hankkeita, että siltä osin huolta pois. Sitten samaan aikaan tässä tosiaan tuli esille myös se, että pidemmällä aikavälillä tällä toki voi olla hienoista vuokria nostavaa vaikutusta, mutta kuitenkin nyt samanaikaisesti, kun tämä esitys tehdään, tämä vuokria nostava vaikutushan voidaan tasata näiden yhtiöiden välillä, ja silloin ei ikään kuin tule juurikaan siitä sitä vaikutusta, mikä on totta kai tärkeää opiskelijoiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Samaan aikaan haluan myös mainita sen, että jo nyt tällä hetkellä vain vähän yli viidennes saa opiskelija-asunnon näistä valtion tukemista opiskelija-asunnoista, eli valtaosa opiskelijoista asuu siis joko vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa, kotona tai jossakin muualla, mutta tällä instrumentilla ei nyt eikä jatkossakaan täysin ratkaista sitä opiskelijan asumisen tarvetta, ja siinäkin suhteessa tärkeää olisi, että se vapaarahoitteinen markkinakin sieltä käynnistyy. Me tarvitsemme myös sitä vapaarahoitteista asuntotuotantoa niin opiskelijoiden kuin muidenkin asumiseen. Meillä oli tämän tuetun tuotannon kehittämisestä työryhmätyö käynnissä. Tämä oli nyt se ensimmäinen palanen, joka siitä toteutettiin, ja niitä muita palasia katsomme vielä tämän jälkeen, onko siellä vielä sellaista, jota voidaan toteuttaa, jotta saadaan myös muita hankkeita erityisesti näille erityisryhmille liikkeelle ja samaan aikaan vastattua siihen asuntotarpeeseen, jota myös näissä muissa erityisryhmissä on. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-12-04T17:28:16,2025-12-04T17:31:23,Käsitelty,1.1 2025_121_119,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp,Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä täysistunnossa muiden asiakohtien jälkeen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_121_120,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. — Sieltä ensimmäisenä puheenvuoron käyttää edustaja Lyly. Olkaa hyvä., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_121_121,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeuslainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta on ihan perusteltu ja hyvä. Voi miettiä sitä, että koko ajan opiskelijamäärät kasvavat korkeakouluissa ja pitäisi pyrkiä koko ajan rakentamaan kohtuuhintaista asumista opiskelijoille olletikin sen vuoksi, että nyt kun opiskelijat siirrettiin yleiseltä asumistuelta opiskelijoitten asumistuelle, samassa yhteydessä myöskin tätä kautta asumisen tuki väheni. Näin ollen erittäin iso merkitys on, millä hinnalla niitä opiskelija-asuntoja sitten pystyy vuokraamaan. Kaikki toimenpiteet, joilla vaikutetaan vuokratasoon, ovat hyvä asia. Toinen asia, joka tätä kiirehdittää, on se, että erityisryhmien investointiavustukset ovat tippuneet tässä viime vuosina 120 miljoonasta, joka se oli vuonna 2023, 15 miljoonaan, ja siellä opiskelija-asumisella on ollut yli 30 miljoonaa parhaimmillaan. Eli tämä on tuonut tarpeen tehdä tätä nopeasti. Ja sitten kun mietitään tätä asumistuen muutosta, niin tämän lakiesityksen olisi pitänyt olla jo aiemmin liikkeellä, koska rakentaminen vie varmasti pari vuotta siitä, kun on saatu liikkeelle. Tämä vähän tulee myöhässä, mutta hyvä, että tulee nyt. Tämä on myös sellainen toimenpide, että nyt kun meillä on rakentaminen lamassa, niin nyt olisi kaikin keinoin erityisryhmien rakentamista vauhditettava. Asuntoja on valmistunut normaalisti 30 000—35 000:n luokkaa, nyt vain 20 000, ja nyt olisi rakentamisen alueella volyymia ja työvoimaa tarjolla. Nyt pitäisi tälle alueelle tehdä toimenpiteitä, ja senkin vuoksi tämä hanke ja tämä lainsäädäntö ovat tarpeellisia. Kuulimme tuossa jo iltapäivällä keskusteluissa, että tämä on ollut valmistelussa ja tuolla valiokunnassa hyvin yksituumainen, joten tätä kannattaa viedä eteenpäin. Myös se, että me saamme tätä kautta myös tätä vastasyklisyyttä tähän asuntotuotantoon, sopii hyvin tähän aika aneemiseen tilanteeseen. Eli kannatettava esitys, vähän myöhässä, mutta tulee monesta eri syystä tarpeelliseksi. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-04T22:05:39,2025-12-04T22:08:29,Käsitelty,1.1 2025_121_122,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio poissa, edustaja Lohi poissa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_123,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Lohi esittelee. Olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_121_124,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen valtiovarainvaliokunnan mietinnön, joka koskee hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi. Euroopan unionin uudet finanssipoliittiset säännöt tulivat voimaan 30. huhtikuuta 2024, ja ne edellyttävät sekä kansallista täytäntöönpanoa että täydentävää sääntelyä. Valiokunta on käsitellyt EU:n finanssipoliittisten sääntöjen uudistamista aiemmin valtioneuvoston kirjelmän yhteydessä. Uudistettujen sääntöjen tavoitteena on jäsenvaltioiden velkakestävyyden vahvistaminen sekä kestävän ja osallistuvan talouskasvun edistäminen uudistusten ja investointien avulla. EU:n uuden sääntökehikon edellyttämiä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön arvioitiin ja valmisteltiin virkamiestyöryhmässä. Työ jatkui syyskuun 5. päivään 2025 asetetussa parlamentaarisessa työryhmässä, joka käsitteli sääntökehikon keskeisiä kansallisessa päätäntävallassa olevia kysymyksiä. Hallituksen esitykseen on tehty parlamentaarisesti linjatut muutokset. Valiokunta toteaa, että esityksen keskeinen tavoite on turvata finanssipolitiikan kestävyys ja uskottavuus sekä kääntää velkaantuminen laskuun. Tätä kuvastaa myös esitetyn julkisen talouden hoitamista koskevan lain 1 §, jonka mukaan julkisen talouden hoidon tavoitteena on, että julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on enintään 60 prosenttia ja pitkällä aikavälillä 40 prosenttia. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki julkisen talouden hoitamisesta. Laki korvaa voimassa olevan finanssipoliittisen lain. Myös uudesta itsenäisestä finanssipolitiikan valvojasta, talouspolitiikan arviointineuvostosta, ehdotetaan säädettäväksi uusi laki ja lakia valtiontalouden tarkastusvirastosta muutetaan. Valiokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyvien 1. ja 3. lakiesityksen hyväksymistä muutettuna ja muutoin esityksen hyväksymistä muuttamattomana. Arvoisa puhemies! Nostan tästä pitkähköstä ja perusteellisesta mietinnöstä muutamia näkökulmia vielä esille. Ensinnäkin keskipitkän aikavälin suunnitelmasta. Lakiesityksen 2 §:n mukaan valtioneuvosto laatii EU-lainsäädäntöön perustuvan keskipitkän aikavälin suunnitelman viipymättä nimittämisensä jälkeen ja luonnos suunnitelmasta sisällytetään hallitusohjelmaan. Suunnitelma laaditaan vaalikauden mittaiseksi, ja sen keskiössä on nettomenopolku, joka on keskeisin suomalaiseen talouspolitiikkaan vaikuttava EU-sääntö. Nettomenoilla tarkoitetaan julkisia menoja ilman korkomenoja, EU:n ohjelmista aiheutuvia menoja, suhdanneluonteisia työttömyysetuusmenoja sekä kertaluontoisia ja väliaikaisia toimenpiteitä. Lisäksi nettomenoissa huomioidaan päätösperäiset tulopuolen toimet siten, että veronkorotukset lisäävät nettomenopolun puitteiden liikkumatilaa menojen kasvulle, kun taas veronkevennykset vähentävät niitä. Valiokunta pitää perusteltuna sitä, että luonnos keskipitkän aikavälin suunnitelmasta on osa hallitusohjelmaa. Tällöin muun muassa nettomenouran kokonaisuus, finanssipoliittiset tavoitteet ja niiden toimeenpanemisessa tarvittavat toimenpiteet ovat keskusteltavana hallitusneuvotteluissa. Myös eduskunta saa sen arvioitavakseen osana hallitusohjelmasta annettavaa pääministerin tiedonantoa. Lakiesityksen 3 §:n mukaan julkisen talouden hoitoa ohjataan valtioneuvoston asettamilla tavoitteilla: on vaalikauden tavoite, ja sitten on ylivaalikautinen tavoite kahdeksan vuoden ajanjaksolle. Erityisesti uutena elementtinä on parlamentaarinen valmistelu. Valtioneuvosto asettaa ilman viivettä hallituksen muodostamisen jälkeen parlamentaarisen työryhmän valmistelemaan samalla vaalikaudella asetettavaa ylivaalikautista tavoitetta ja seuraavalla vaalikaudella asetettavaa vaalikauden tavoitetta. Ensimmäinen työryhmä on asetettu jo nyt lokakuussa 2025. Valiokunta, kuten myös sen kuulemat asiantuntijat, pitää kansallisen säännöstön keskeisenä vahvuutena parlamentaarista työskentelyä, joka tukee pitkäjänteistä ylivaalikautista työtä julkisen talouden hoidossa ja velkasuhteen hallinnassa. Asetettavien tavoitteiden parlamentaarinen valmistelu vahvistaa puoluerajat ylittävää sitoutumista finanssipoliittisiin sääntöihin ja luo yhteistä tilannekuvaa Suomen julkisen talouden näkymistä. Yhteisymmärrys tasapainottamistoimenpiteiden tarpeesta ja suuruusluokasta luo talouspolitiikkaan jatkuvuutta ja vahvistaa luottamusta. Valiokunta nostaa lisäksi esiin, että vaalikauden alussa asetettavan parlamentaarisen työryhmän tehtävä on laajempi kuin julkisen talouden hoitamista koskevan lain 3 §:n säätämät tehtävät. Arvoisa puhemies! Tässä muutetaan myös lakia talouspolitiikan arviointineuvostosta. Hallitus esittää, että EU-lainsäädännön edellyttämänä itsenäisenä finanssipolitiikan valvojana toimii Valtiontalouden tarkastusviraston sijasta jatkossa asiantuntijoista muodostuva talouspolitiikan arviointineuvosto. Valiokunta nostaa esiin, että valiokunnan asiantuntijakuulemisessa esitystä valvojan tehtävien siirrosta pidettiin osin ongelmallisena ja tehtävää tarkastusvirastolle sopivana. Esiin tuotiin niin ikään virastossa jo oleva asiantuntemus. Asiaa on käsitelty myös hallituksen esityksessä. Valtiontalouden tarkastusviraston todetaan muun muassa täyttävän budjettikehysdirektiivin finanssipolitiikan valvojalle asettamat institutionaaliset vaatimukset, vaikka tarkastusvirasto ei sinänsä toimi mainitun direktiivin 8 a artiklan 3 kohdan sanamuodon mukaisella kollegiaalisuusperiaatteella vaan päällikkövirastoperiaatteella. Saadun selvityksen perusteella tehtävien järjestämistä on tarkasteltu hallituksen esityksessä uutena kokonaisuutena, koska riippumaton talous- ja finanssipolitiikan valvonta- ja arviointitehtävä muuttui EU-lainsäädännön uudistuttua merkittävästi. Valmistelussa on katsottu, että etenkin kansallisen finanssipolitiikan säännön noudattamisesta laadittavan kokonaisarvion tekemiseen soveltuu nykyistä järjestelyä paremmin korkeatasoista ja laaja-alaista osaamista omaava useampijäseninen neuvosto ottaen huomioon tehtävän yhteiskunnallisen merkittävyyden ja laajan julkisen huomion. Myös valvojan uusi ja merkittävä tehtävä korjausmekanismin käynnistäjänä puoltaa valittua järjestelyä ja tehtävien keskittämistä yhdelle taholle. Arviointineuvoston laaja mandaatti mahdollistaa sellaistenkin aiheiden arvioimisen, jotka ovat luonteeltaan poliittisia tai lähellä päivänpoliittisen keskustelun teemoja. Valiokunta on saanut selvitystä siitä, että tehtävien siirrossa ei ole eduskunnan työjärjestyksen 38 §:n 2 momentin mukaista epäselvyyttä. Tässä viitataan siis siihen, että nykyisestä Valtiontalouden tarkastusvirastosta säädetään myös perustuslaissa, ja tämä tehtävien muutos ei ole perustuslain vastainen. Arvoisa puhemies! Tässä mietinnössä otetaan myös hyvin yksityiskohtaisesti kantaa tämän arviointineuvoston tehtäviin ja tiedonsaantioikeuteen, kokoonpanoon ja jäsenten kelpoisuuteen, jäsenten asettamiseen ja toimikauteen, arviointineuvoston sihteeristöön, mutta en lähde niitä tässä esittelyssä tarkemmin tuomaan esille. Haluan vain lopuksi todeta, että hallituksen esitys laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi on valiokunnan mukaan parannus nykyiseen finanssipolitiikan ohjausjärjestelmään. Kansallisten sääntöjen suhde EU:n ohjauskehikkoon ja sen käytäntöihin ei kuitenkaan ole vielä kaikilta osin selkeä, ja säännöstön vaiheittainen toimeenpano tuo kokonaisuuden ymmärrettävyyteen haasteita. Näin ollen finanssipoliittisen sääntökehikon toimivuutta on seurattava ja mahdolliset muutostarpeet arvioitava. Keskeistä on, että muutostarpeet käsitellään parlamentaarisessa työryhmässä. Valiokunta yhtyy kuulemiensa asiantuntijoiden näkemykseen siitä, että jos EU-sääntöjen valvontaan havaitaan liittyvän sellaista tulkinnanvaraisuutta ja joustavuutta, joka muovaisi niistä käytännössä vähemmän velvoittavia, niin on hyvä, että kansallinen sääntely, seuranta ja valvonta tarjoavat tällöin tärkeän varmistusmekanismin hyvän julkisen taloudenpidon turvaamiseen. Toisaalta valiokunta pitää aiheellisena, että EU-sääntöjen mahdolliset muutokset voivat johtaa myös kansallisten sääntöjen muutostarpeiden arviointiin. Valiokunta painottaa, että parlamentaarinen yli vaalikauden ulottuvan tavoitteenasettelu on tärkeä uusi elementti, joka lisää luottamusta pitkäjänteiseen ja hyvään julkisen talouden hoitamiseen. Kukin hallitus linjaa jatkossa sopeutustoimien sisällöstä, mutta niiden mittakaava valmistellaan parlamentaarisesti etukäteen. Ylivaalikautinen parlamentaarinen sopimus vähentää myös riskiä finanssipolitiikan poukkoilevuudelle. Valiokunta pitää saamansa selvityksen perusteella hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta esittää, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen sisältyvät 2. ja 4. lakiehdotuksen, eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen sisältyvät 1. ja 3. lakiehdotuksen — yksityiskohtaiset muutokset ja niiden perustelut ilmenevät tästä mietinnöstä — ja että eduskunta hyväksyy vielä yhden lausuman. Tämä lausumaehdotus kuuluu tässä seuraavasti... — Yritetään, arvoisa puhemies, löytää se täältä. Kyllä se löytyi. Valiokunnan lausumaehdotus on seuraava: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa talouspolitiikan arviointineuvoston riippumattomuuden toteutumista ja arvioi tarvetta tehtävän uudelleenjärjestelylle viimeistään sen jälkeen, kun on tehty talouspoliittisesta arviointineuvostosta annetun lain 9 §:n mukainen ensimmäinen ulkoinen arviointi.”",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-12-04T17:31:53,2025-12-04T17:43:23,Käsitelty,1.1 2025_121_125,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_126,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään käsittelyssä oleva hallituksen esitys talouden kehikosta, niin kutsutusta velkajarrulaista, on yksi tärkeimmistä päätöksistä suomalaisen julkisen talouden tulevaisuuden kannalta. Suomi ei voi enää jatkaa velkaantumista, jonka korkomenot syövät joka vuosi yhä suuremman osan hyvinvointiyhteiskunnan resursseista. Meidän on tulevaisuudessa päästävä tasapainoon, jossa keräämämme verot päätyvät meille itsellemme, meidän hoivaamme, koulutukseemme ja turvaamme, eivätkä lainanmyöntäjän taskuun. Velkajarru ei ole kahle vaan turvavyö. Se on mekanismi, joka suojaa maatamme kriiseiltä ja varmistaa, että pystymme hoitamaan perustehtävämme myös tulevina vuosikymmeninä. Arvoisa puhemies! Tämä esitys tuo julkiseen talouteen kaksi uutta tavoitetasoa. Ensinnäkin jokaiselle vaalikaudelle asetetaan parlamentaarisesti valmisteltu rahoitusasematavoite, joka ohjaa taloudenpitoa realistisesti ja ennustettavasti. Toiseksi asetamme kahdeksan vuoden ylivaalikautisen tavoitteen, jonka mukaan velkasuhteen on keskimäärin pienennyttävä 0,7 prosenttiyksikköä vuosittain. Tämä pitkän aikavälin ohjaus on välttämätöntä tilanteessa, jossa velkaantuminen on jatkunut jo yli 15 vuotta ja korkomenot ovat nousemassa reilusti yli kolmen miljardin euron tasolle. Valtiovarainvaliokunta on käsitellyt esityksen huolellisesti. Valiokunta tukee hallituksen linjaa ja on omilla tarkennuksillaan parantanut esityksen toimivuutta. Merkittävä uudistus on valiokunnan lisäämä säännös valtiovarainministeriön riippumattoman ennustetoiminnan turvaamisesta. Tämä vahvistaa talouspolitiikan läpinäkyvyyttä ja uskottavuutta. Lisäksi valiokunta on täsmentänyt rahoitusasematavoitteiden arviointia koskevaa sääntelyä, jotta kokonaiskuva talouden tilasta voidaan muodostaa luotettavasti. Arvoisa puhemies! On historiallista, että suurimmat eduskuntapuolueet ovat yhdessä sitoutuneet talouden tasapainottamiseen. Kiitos siitä, arvoisat sisaret ja veljet, kollegat. Tämä on esitys, jonka sisällöstä meidän kaikkien tulisi olla ylpeitä. Tämä yhteinen linja parantaa Suomen asemaa, vahvistaa luottoluokitusta ja suojaa Suomea tilanteessa, jossa geopoliittinen epävarmuus on pysyvä osa toimintaympäristöämme. Hyvin hoidettu julkinen talous on myös kokonaisturvallisuutta. Ilman uskottavaa velkajarrua meillä ei ole edellytyksiä rahoittaa puolustusta, varautumista eikä viranomaisketjujen toimintakykyjä. Siksi tämä laki ei ole vain talouspolitiikkaa, se on ennen kaikkea suunnitelmallista turvallisuuspolitiikkaa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-04T17:43:31,2025-12-04T17:47:57,Käsitelty,1.1 2025_121_127,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_128,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Velkaantumisen taittaminen on välttämätöntä Suomen ja suomalaisten tulevaisuuden turvaamiseksi. Valtio ei voi elää pysyvästi velaksi. Menot on sovitettava kantokykyyn. Velkajarru suojelee hyvinvointivaltiota ja tulevia sukupolvia siltä, ettei velkataakka jää heidän maksettavakseen. Velkajarru rajaa talouspoliittisia mahdollisuuksia, mutta jättää puolueille keinovalikoiman: menojen leikkaukset, verot tai kasvu. Totuus on, että veronkorotusten tie on Suomessa kuljettu loppuun. Veroaste on jo ennätyskorkea, eikä lisäverotus saa tappaa työn ja yrittämisen edellytyksiä. Riippumaton arviointineuvosto varmistaa, ettei julkisen talouden hoito perustu hallituksen optimismiin. Poikkeamat ovat mahdollisia vain vakavissa kriiseissä, esimerkiksi sodassa tai pandemiassa. Normaalioloissa velkajarru on pidettävä tiukasti voimassa yli vaalikausien ja myös tavoitteellisena. Velkajarrun ohella on suunnattava toimet kasvukaasuun, jotta saamme maahamme kasvua, jota ei ole ollut 17 vuoteen, ja tähän toivotaan kaikkien puolueiden yhteistä tahtotilaa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+4.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-12-04T17:47:57,2025-12-04T17:49:27,Käsitelty,1.1 2025_121_129,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_130,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että näitä velkajarrumaisia lakiesityksiä tulee eduskuntaan ja niitä hyväksytään ja luodaan uusia mahdollisuuksia velasta selviämiseen, mutta se nyt on ainakin ihan sataprosenttisen varma, että luomalla lisää hallintoa ja luomalla lisää byrokratiaa mikään velka ei vähene — päinvastoin se kasvaa. Suomi on tällä hetkellä euromaista toiseksi korkeimmalla paikalla, ikävä kyllä, julkisen talouden menoissa bkt:hen suhteutettuna. Ranska on ykkönen, Suomi on 0,1 prosentilla kakkonen. Jossakin ollaan ylhäällä, mutta ikävä kyllä siinä tilastossa, missä kannattaisi olla viimeisenä. Ensinnäkin, mitä tapahtui lähivuosina, kun katsotaan, minkä takia Suomen talous tällä hetkellä sakkaa? No totta kai se sakkaa sen takia, kun tietysti maailmantilanne on tuolla markkinoilla, mikä on, Ukrainan sodan takia, ja monta muuta murhetta on siihen lisäksi. Mutta kuitenkin se Euroopan unionin mittapuussa tarkoittaa, kun samaa talousaluetta olemme, että Euroopan unioni luo koko ajan lisää byrokratiaa koko yhteiselle euroalueelle, yhteiselle EU:lle. Elikkä koko ajan tulee uusia direktiivejä, uusia delegoituja asetuksia ja lisää hallintoa. Esimerkiksi vaikka nyt joku biokaasuhomma, minkä piti Suomessa lähteä liikenteeseen paljon reippaammin ja luoda uutta työtä Suomeen — mitä tapahtui? Valtavaa byrokratiaa luotiin sen ympärille, ja homma on siinä, elikkä sekään ei etene. Euroopan unioni itsessään on erinomainen talousesimerkki siitä, miten taloutta ei pidä hoitaa. Rahankäyttö on leväperäistä, esimerkkinä elvytyspaketti: lähes tuhannen miljardia euroa pistettiin rahaa menemään. Kukaan ei tunnu tänäkään päivänä tietävän, missä ne rahat ovat. Ei ollut minkäännäköistä suunnitelmaa, ja nyt varmaan Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuin siellä parhaillaan selvittelee, minne ne rahat ovat menneet ja missä ne ovat ja kuka on vastuullinen. Ja lisää ollaan tekemässä byrokratiaa nimenomaan tuleville vuosille. Kun katsoo Euroopan unionin rahoituskehystä vuosille 2028—2034, niin eihän siinä voi tulla mitään muuta kuin murheelliseksi. Euroopan unioni hakee Euroopan jäsenmaihin päin verotusoikeutta, joka on siis itsenäisen Suomen kannalta äärimmäisen vaarallinen hanke. Se näkyi elvytyspaketti ykkösen aikana silloin toukokuussa 21, kun se hyväksyttiin tässä salissa, ja se näkyi jo silloin niissä papereissa, mitä Euroopan komissio valtiolle Suomeen toimitti. Siellä oli silloinen yhteinen eurooppalainen yhteisövero, CCTB, karmea kirjainyhdistelmä. Nyt se on muutettu COREksi — yhteinen eurooppalainen yhteisövero, joka on kuulemma 500 miljoonan euron ylityksiä varten vain ja ainoastaan. Kuka siihen uskoo? Eipä juuri kukaan, koska se rajahan voidaan laskea vaikka seuraavalla viikolla kymmeneen miljoonaan. Sitten siellä tulee monia muita maksuja Euroopan unionille: lisää byrokratiaa, lisää hallintoa, lisää jäykkyyttä koko Euroopan unioniin. Eikö sen pitänyt alun perin olla nimenomaan vapaan kilpailun ja vapaan markkinatalouden oikein loistotapaus, jolla hoidetaan eurooppalaista taloutta ja ennen kaikkea jäsenmaiden taloutta ja jäsenmaiden kansalaisten hyvinvointia yhä paremmalle tasolle? Tässä tapauksessa on ihan varma, että niin ei tule käymään. Jos me emme itse ala purkaa Suomessa tätä byrokratiaa, niin silloin meidän käy huonosti. Ei ole mitään järkeä siinä, että vuosikausia joutuvat yritykset lupia odottamaan. Tunnen henkilökohtaisesti monta yritystä, monta yrittäjää, jotka ovat niin valtavassa pulassa, kun heillä on loistavia liikeideoita mutta lupien saanti näille yrityksille on käytännöllisesti katsoen mahdotonta. Moni on Suomesta lähtenyt pois, ja mikä ikävintä, arvoisa herra puhemies, on se, että nämä yritykset lähtevät täältä pois — elikkä omistaja myy koko firman jonnekin ja lähtee viettämään eläkepäiviä, ehkä varhaisessakin iässä, jos hyvän potin sattuu saamaan — mutta pahinta siinä on se, että suomalainen omaisuus menee ulkoiseen omistukseen ja sen jälkeen ne yhtiön tuottamat hyvät, eli liikevoitto ja moni muu hyvä asia, siirtyvät ulkomaille, kokonaan Suomen käsistä pois eikä ole sen jälkeen Suomen kansantaloutta rikastuttamassa, ei yhtään. Jos me jatkamme näitä tällaisia, sanotaanko itseämme varten tehtyjä sanahelinöitä täällä, kuten tämä velkajarru on... — ajatuksena erittäin kaunis, mutta tässä ympäristössä, missä sitä toteutamme, se ei ikinä tule toteutumaan. Me tarvitsemme byrokratian purkua, yrittäjyyden tukemista ja ennen kaikkea sitä, että koko Suomea kehitetään. Tämä on äärimmäisen keskittävää politiikkaa, mitä on harjoitettu, eikä se tunnu ketään huolestuttavan. Jos jonnekin itärajan pintaan joku kaivos on syntymässä tai jotain muuta hauskaa, kuten esimerkiksi kotikuntaani on hyvin vahvasti kasvanut tämä aktiivihiilitehdas, niin mihin se kaatuu? Jos se kaatuu, niin se kaatuu siihen, että lupia niille hankkeille ei mistään saa. Ei mistään saa lupia, elikkä raaka-aineen saanti on mahdotonta. Ja kun katsoo Euroopan unionin toimintaa vaikka metsätaloutemme kannalta, niin siellä haetaan koko ajan lisää keinoja päästä hallinnoimaan Suomen metsiä, ja tässä salissa siitä juurikaan ei ole puhuttu. Olen parhaani osaltani yrittänyt. Toivon, että ne 198 muuta saataisiin tähän mukaan. Jos me emme havahdu tähän asiaan, niin sen jälkeen joka ainoa metsäteollisuuden tehdas on uhanalainen tässä maassa. Olen sosiaalidemokraattien kantaa vähän ihmetellyt. Tähän saakka olen pitänyt demareita suurimpana työpaikkojen puolustajana nimenomaan metsäteollisuuden puolella, [Johannes Koskinen: Kyllä!] mutta olen pettynyt, kun en ole tätä porukkaa mukaan saanut. Toivon, että korkeasti arvostamani edustaja Johannes Koskinen tähän puuttuu ja hyvällä osaamisellaan johdattaa puolueensa oikealle polulle. Tätä jään odottamaan. Mutta tällä tavalla ei Euroopan talous eikä varsinkaan Suomen talous tule ikinä toipumaan.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-12-04T17:49:32,2025-12-04T17:55:37,Hyväksytty,1.1 2025_121_131,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_121_132,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Voin tässä sanoa, että sosiaalidemokraattinen puolue on ihan oikealla polulla. Kyllä me pystymme näihin työllisyysasioihin varmasti löytämään ratkaisuja yhdessä, ja katsotaan, että suomalainen teollisuus pärjää. Se on meille tärkeä kysymys jatkossakin. Arvoisa puhemies! Tätä niin sanottua velkajarrukokonaisuutta on valmisteltu työryhmässä tuossa syksyn alussa, ja nyt tämä on ensimmäisessä isossa testissä, kun tämä työryhmä helmikuun loppuun mennessä hakee ensimmäisiä raamituksia tässä, ja on mielenkiintoista nähdä, miten tässä sitten tullaan onnistumaan. Tämä salillinen väkeä — täällä näyttävät olevan vain oppositiopuolueet paikalla — näyttää sen, kuinka paljon tämä velkajarrukysymys eduskuntaa kiihdyttää tai kuinka suuri suksee tämä on täällä salissa. Ehkä se kertoo myös tämän lakikokonaisuuden hankaluudesta ja vaikeudestakin, kun sitä tehdään tässä tilanteessa. Arvoisa puhemies! Tilanne on kuitenkin sellainen, että vaikka meillä ei olisi minkäänlaisia tällaisia EU:n antamia rajoituksia velkaantumisesta ja sopeuttamisvaateista, mitä meille sieltä päin tehdään, niin me joka tapauksessa olisimme joutuneet tekemään näitä toimia ja hakemaan velkaantumiselle jarrua ja sen kääntämistä toiseen suuntaan. Se on ensimmäisenä muistettava. Sitten tässä kuitenkin tämänhetkiset laskelmat osoittavat, että ensi vaalikaudelle, jos seitsemän vuoden sopeutuskaudella mennään, 6,4 miljardin euron sopeutus olisi edessä ja seuraavallekin, 2031—2035, 4,8 miljardia euroa, eli suurista sopeutustarpeista puhutaan, ja ainut asia on, mikä täälläkin nyt on hyvin tullut esiin, että jos ja kun meille tulee kasvua, niin sillä voidaan vaikuttaa tämän sopeutuksen suuruuteen. Mutta täytyy muistaa, että kun tämä pohjalaskelma on tehty noin puolentoista prosentin kasvulle, niin se kertoo aika paljon siitä sitten kun tämänhetkistä tilannetta katsotaan, että vuonna 2023 oli kasvu miinus 0,9, viime vuonna taisi olla plus 0,4 ja tälle vuodelle OECD taisi luvata juuri nollan pintaan. Eli kyllä me ollaan kaukana niistä kasvuluvuista, jotka tässä pitäisi saada aikaiseksi, ja se tekee tästä sitten myöskin vaikeamman toteuttamisen osalta. Mitä parempi kasvu on, me saadaan vähän pienennettyä näitä lukuja, ja jos me saadaan huonompi kasvu aikaiseksi, niin sopeuttamistoimia tulee lisää. Mikä tässä on nyt uutta, on se, kun yhdessä katsotaan tämä raamitus, mihin kohtaan politiikan keinovalikoimalla voidaan mennä, ja nyt tämä keinovalikoima on varmasti eri puolueilla erilainen — on sopeutustoimia, tulojen nostamista, veronkorotuskysymyksiä ja sitten kasvun aikaansaamista. Näistä kolmesta pääelementistä varmaan ne keinot sitten jatkossa tulevat, joita tässä tehdään. Onneksi on myöskin niin, että politiikalla on tilaa sitten katsoa, miten näitä ratkaisuja tehdään, niin että velkaantuminen saadaan taitettua. Arvoisa puhemies! Velkaantuminen on meille sen takia tärkeää saada taittumaan, että kun katsotaan tätä nykyistä tasoa, jossa on lähes 90 prosenttia julkinen velka suhteessa bkt:hen, niin se kertoo jo osaltaan, että se vaatii toimenpiteitä. Nyt sitten kun tämä velkaantuminen on näin korkealla tasolla, niin nämä EU:sta tulevat säännöt määrittelevät aika pitkälle, mikä on meidän sopeutustarve, niin että me pystytään tämä velkaantuminen taittamaan. Nämä kansalliset, omat säännöt tulevat vasta aikanaan esille, mikäli me saamme velkasuhteen taittumaan. — Arvoisa puhemies, jatkan seuraavassa puheenvuorossa. Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-04T17:55:41,2025-12-04T18:00:38,Käsitelty,1.1 2025_121_133,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Kiitoksia. Edustaja Lylylle tiedoksi, että nythän on seitsemän minuutin puheet, niin että olisi voinut vielä jatkaa toki. — Edustaja Koskela.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_134,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto on ainoana puolueena jättänyt tähän vastalauseen ja jäänyt ulos tästä velkajarrusopimuksesta, ja koen, että puolueen puheenjohtajana haluan avata niitä näkökulmia, miksi näin toimimme: Lähden liikkeelle siitä, että huoli velasta on jaettu, yhteinen huoli koko tässä salissa. Myös vasemmistoliitto tunnistaa ja tunnustaa sen, että Suomen alijäämä on kasvanut merkittäviin lukemiin ja tätä velkaa pitää saada taitettua. On kuitenkin niin, että tämä velkajarru mekanismina pahimmillaan edesauttaa nimenomaan sitä velkaantumisen kasvamista, koska se pahimmillaan aiheuttaa mekanismin, jossa sitten matalasuhdanteessa leikataan vielä rajummin kuin nämä EU-säännöt edellyttäisivät. Tämä perustuu siihen, että kun tätä velkajarrua ryhdyttiin laittamaan liikkeelle ja nämä neuvottelut aloitettiin, niin sehän perustui siihen, että EU:n finanssipoliittiset säännöt täytyi tuoda osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tämä on asia, mikä täytyy tehdä, olipa niistä EU:n finanssipoliittisista säännöistä mitä mieltä hyvänsä, ja mehän jätimme suuressa valiokunnassa niihin aikanaan vastalauseen, koska pidimme niitäkin ylikireinä. Mutta sitten on minusta erikoista, että siihen päälle haluttiin vielä kansallista, entistä kireämpää lisäsääntelyä, joka menee niitäkin joustoja, joita näissä EU:n finanssipoliittisissa säännöissä on, kireämmäksi ja juuri aiheuttaa sen, että matalasuhdanteessa sitten voi aktivoitua sellainen malli, jossa leikataan vielä rajummin. Tämähän perustuu näihin lukuihin, joita oli kolme: alijäämäsääntö, joka EU:n fipo-säännöissä on kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ja velkajarrussa kaksi ja puoli, velkasuhde, joka fipo-säännöissä on 60 ja velkajarrussa ensin 60 ja sitten myöhemmin 40, ja sitten tämä velan laskutahti, joka on velkajarrussa 0,75, kun fipo-säännöissä se on 0,5 silloin kun velkasuhde on 60 ja 90 prosentin välillä. Eli tämä on kaikilla näillä luvuilla kireämpi kuin ne EU:n finanssipoliittiset säännöt ovat, ja sitten lisäksi tähän tulee vielä semmoinen kehikko kuin tämä parlamentaarinen työryhmä, josta puhun muutaman sanan seuraavaksi. Me ollaan duubioitu tätä parlamentaariselle työryhmälle annettua valtaa, jota muilta osin on kovasti kiitelty, mutta ehkä on jäänyt vähän vähemmälle julkiselle keskustelulle se, että tämä parlamentaariselle työryhmälle annettu valta tulee meidän olemassa olevan budjettiprosessin päälle. Se on edelleen minusta meille kaikille jossain määrin epäselvää, missä määrin se sitten tulee ohjaamaan finanssipolitiikan toteuttamista, jonka pitäisi kuulua vaaleilla valitulle hallitukselle. Se, että me tehdään parlamentaarista yhteistyötä, on minusta aina hyvä asia. Tässä talossa se on yksi parhaista asioista, mitä voidaan tehdä, että voidaan parlamentaarisesti sopia yhdessä asioista. Sitä minä en vastusta, ja me istumme siellä parlamentaarisessa työryhmässä, jota kokoomuksen kansanedustaja Ville Valkonen on puheenjohtanut minusta oikein mallikkaasti. Siitä huolimatta tämä mekanismi, joka tähän luodaan, että parlamentaarisessa työryhmässä asetetaan jatkossa tällaiset rahoitusasematavoitteet, on minusta vieras tälle meidän nykyiselle demokraattiselle systeemille ja meidän budjettiprosessille, joka täällä eduskunnassa on. Itse duubioin sitä, onko tämä nyt sitten tätä meidän järjestelmää jollain tavalla siten uudistava, että tästä olisi pitänyt käydä hieman enemmän keskustelua. Tähän velkajarruunhan otettiin mallia Ruotsista, missä tämä koko sopimus oli paljon laajempi ja niitä neuvotteluita käytiin paljon pidempään. Minä olen kyllä huolissani siitä piirteestä, mikä tähän on tullut ja mikä liittyy tähän parlamentaarisen työryhmän valtaan, että tässä on ruvettu duubioimaan sitä, onko esimerkiksi vasemmistoliitto hallituskelpoinen. Tämä kysymys on minusta absurdi, koska hallitukseen menosta päätetään hallitustunnusteluissa ja sittemmin hallitusneuvotteluissa, ei parlamentaarisissa työryhmissä. Perussuomalaiset, jotka istuvat tällä hetkellä hallituksessa, jäivät ulos parlamentaarisesta ilmastosovusta Sipilän hallituskaudella, ja se ei ole heitä estänyt istumasta hallituksessa, koska siitä ei päätetä parlamentaarisissa työryhmissä, joskin ilmaston kuumeneminen on vähintään yhtä suuri eksistentiaalinen kriisi kuin velkaantuminen, ja itse asiassa se on vielä eksistentiaalisempi, koska jos eivät meillä ole ilmasto ja luonto kunnossa, niin sitten ei jää mitään talouttakaan, mitä ylläpitää. Yksi kysymys tässä on myös se, että tämä velkajarrusopimus kasvattaa valtiovarainministeriön valtaa, joka on jo tälläkin hetkellä varsin huomattava ja tällä hallituskaudella myös kasvanut. Jos katsotaan esimerkiksi sotealueita ja niiden päätäntävaltaa, niin valtiovarainministeriölle on annettu myös tässä suhteessa hyvin paljon enemmän valtaa kuin tähän mennessä. Tämä huolestuttaa minua muun muassa siksi, että tämä valtiovarainministeriön käyttämä finanssipoliittinen kerroin vähättelee sitä hallaa, jota tehdään silloin kun leikataan pienituloisilta ihmisiltä, ja tämä on nähty monta kertaa. Myös nämä työttömyysvaikutukset ja työllisyysvaikutukset ovat hyvin mekaanisia ja joissain tapauksissa tosielämälle vieraita, kuten on käynyt nyt ilmi esimerkiksi suojaosien poistosta käydyssä keskustelussa. Siksi minusta on hyvä, että tässä velkajarrusopimuksessa kuitenkin sovittiin siitä, että kehitetään näitä valtiovarainministeriön laskentamalleja ja niitä tapoja, joilla taloutta arvioidaan. Todella toivon ja vetoan, että tätä asiaa nyt myös parlamentaarisesti sitten kehitetään, esimerkiksi pohtimalla jotain hyvinvointitalouden kaltaisia malleja tai sitten vaikka bkt:tä mittarina suhteessa muihin olemassa oleviin mittareihin, vaikkapa GPI:hin eli Genuine Progress Indicatoriin, joka ottaa paremmin huomioon myös hyvinvointivaikutukset. Tässä taisivat olla nyt minun huomioni tällä erää tähän. Haluan ehkä lopuksi vielä korostaa sitä, että huoli velasta on yhteinen ja sen vuoksi meidän kaikkien täytyy tehdä töitä. Minä en vain usko siihen, että tämä velkajarru on siihen oikea tapa. Nyt jatketaan töitä sitten siinä parlamentaarisessa työryhmässä. Arvoisa puhemies! Teen lopuksi vielä seuraavan esityksen: ehdotan, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen sisältyvät lakiehdotukset.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+4.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-12-04T18:00:45,2025-12-04T18:07:37,Käsitelty,1.1 2025_121_135,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohi., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_136,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan tähän alkuun todeta tuosta parlamentaarisesta sopimuksesta ja työryhmästä sen, että pidän sitä tärkeänä, että joka tapauksessa — siitä huolimatta että vasemmistoliitto, kuten edellä kuulimme, jäi pois tästä sopimuksesta silloin, kun parlamentaarinen työ tämänkin lain nojalla käynnistyi ja valittiin ne henkilöt — kaikki puolueet ovat siinä aina mukana ja jokaisen vaalin jälkeen nimetään parlamentaarinen työryhmä. On totta kai selvää, että ei muodollista valtaa eikä tosiasiallistakaan valtaa ole sillä parlamentaarisella työryhmällä. Se on valmistelevaa työtä, ja tämä sali tässä perustuslainkin mukaan on se, joka lopulta asiat ratkaisee, ja näin pitääkin olla. Myös näen niin, että eihän tätä politiikan liikkumavaraa tässä viedä pois esimerkiksi sen suhteen, mihin ne sopeutustoimet kohdistetaan — vaikka menosopeutukset tai verosopeutukset — vaan se jää kunkin hallituksen päätettäväksi. Mittakaava, kuten tässä todettiin, päätetään tai valmistellaan parlamentaarisesti, ja sitten sen mukaan mennään. Tämähän on hyvin pitkälle, voi sanoa, modifikaatio siitä Ruotsin mallista, joka on käytännössä osoittautunut toimivaksi. Ne argumentit, mitä tässä vasemmistoliiton Koskela edellä toi siitä, että tämä on paljon tiukempaa kuin mitä EU-säännökset — näin ei ole itse asiassa meidän valiokunnan asiantuntijakuulemisessa kukaan todennut, vaan itse asiassa päinvastoin. On todettu, että ainakin seuraavat pari vaalikautta tulevat käytännössä nämä EU:n asettamat henkselit ensinnä vastaan eivätkä nämä kansalliset. Toki nämähän eivät vielä astu voimaankaan samassa mittakaavassa, mutta näen, että kyllä myöhemminkin näyttää tämä meidän tilanne olevan niin hankala, että kyllä nämä EU-säännöt ovat ne, jotka meillä tulevat sanelemaan hyvin pitkälle tämän julkisen talouden tervehdyttämisen. Keskusta on kaksi vuotta puhunut siitä, että on syytä asettaa parlamentaarinen työryhmä yhdessä valmistelemaan kestävää polkua terveen talouden tielle. Siitähän mainitsi aikoinaan Suomen Pankin pääjohtaja Rehn, ja myös avatessaan viimeiset valtiopäivät tasavallan presidenttinä presidentti Niinistö nosti sen puheessaan esille. Siksi olemme tyytyväisiä siihen, että nyt tämmöinen lainsäädäntö on meillä tässä edessä ja itse asiassa tämä työ jo eduskunnassa käynnistynyt. Näemme arvokkaana sen, että yhdessä lähdetään sitoutumaan tälle polulle. Vielähän meillä ei ole siitä näyttöä, miten tässä onnistutaan, mutta onhan se tärkeää, että ensimmäiset askeleet on otettu. Myös valtiovarainvaliokunta omassa mietinnössään toteaa, että finanssipoliittinen säännöstö ja makrotason tavoitteiden asettaminen eivät itsessään vielä tasapainota julkista taloutta tai alenna velkasuhdetta. Haaste tulee olemaan siinä, kuinka tavoitteet kullakin vaalikaudella kääntyvät varsinaisiksi sopeuttaviksi toimenpiteiksi. Kun me täällä nyt sitten kyselytunnilla kuulimme jälleen ministereiden vastauksissa, että tämä hallitus on tehnyt 10 miljardin sopeutustoimen, niin haluan nyt tässä ihan avoimesti todeta, että paperilla on tehty mutta ei käytännössä. Nämä sopeutusvaatimukset, jotka tulevat nyt tämän mietinnönkin mukaan tulevalle vaalikaudelle olemaan tämän hetken arvion mukaan 9,9 miljardia euroa, tai jos valitsemme seitsemän vuoden sopeutusjakson, 6,4 miljardia euroa, lasketaan aivan eri periaatteella kuin tämä hallitus laskee nyt omia toimiaan. Näillä laskukaavoilla nykyisen hallituksen sopeutustoimet eivät kovin monta miljardia olisi. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän haaste julkisen talouden tasapainottamisessa on paljon suurempi kuin mitä tällä hetkellä tämä hallitus on nähnyt omissa toimenpiteissään vaikutuksia. Otetaan esimerkiksi tämä, että on 10 miljardiin laskettu 2 miljardin työllisyyden parantuminen, 100 000 työpaikkaa. No, jokainen tietää, onko syntynyt 100 000 työpaikkaa. Ei ole syntynyt, vaan on tullut työttömiä, on menty toiseen suuntaan. Tai 2,1 miljardin sopeutukseen laskettava osuus hyvinvointialueille: No, jokainen näkee, että hyvinvointialueet tekivät ensimmäisen kahden vuoden aikana kaksi ja puoli miljardia tappiota, ja sieltä tuli jälkikäteistarkistus, joka oli suuruudeltaan tätä luokkaa kahtena ensimmäisenä vuonna, kun ne jälkikäteistarkistukset tulevat. Ei niitä oltu arvioitu sillä summalla tietenkään, kun hallitus aloitti, siihen julkisen talouden suunnitelmaan, eli nekään eivät toteudu ja tästä lähtee heti pohja pois. Ja kun puhutaan sopeutuksesta tämän hallituksen esityksen ja valiokunnan mietinnön mukaan, niin se tarkoittaa tosiasiassa rahoitusaseman parantamista. Onko tämän hallituskauden aikana valtiontalouden tulojen ja menojen tasapaino juurikaan parantunut? Ei ole. On mennyt heikompaan suuntaan, mikä osoittaa sen — en mene niihin syihin, niitähän on monia, eikä tässä ole tarkoitus sinänsä arvostella, mutta totean vain — että jos samaan aikaan tehdään menosopeutusta mutta vedetään löysää veropolitiikkaa, annetaan veronalennuksia sinne sun tänne, sinne sun tänne miljarditolkulla — on arvonlisäveron, ruuan puolen prosentin arvonlisäalennuksia, ollaan tekemässä yhteisöveron parin prosentin kaavamaisia leikkauksia yli 800 miljoonaa — niin nämähän tulevat murentamaan tätä. Olen tästä sen takia surullinen, että kun meillä on yhteinen iso haaste nyt edessä, niin nykyinen hallitus, samalla kun me ollaan ensimmäisiä askeleita tälle polulle ottamassa yhdessä, vaikeuttaa valtavasti tätä työtä tasapainottaa tätä taloutta — vaikeuttaa valtavasti työtä tasapainottaa tätä taloutta murentamalla tätä veropohjaa erilaisilla pienillä veronalennuksilla, jotka yhteensä valtiontalouteen ovat erittäin merkittäviä ja osittain hankalasti palautettavia. Siitä huolimatta tulevaisuuteen on katsottava valoisasti ja uskottava siihen, että kun teemme kovasti töitä, me saamme pelastettua Suomen talouden ja säilytettyä myös taloudellisen itsenäisyyden, joka kyselytunnilla oli esillä. Siinä ei auta edellisen hallituksen eikä nykyisen hallituksen syyttely, varsinkaan tulevan hallituksen, vaan siinä on pakko alkaa yhdessä tekemään vaikeitakin ratkaisuja.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-12-04T18:07:42,2025-12-04T18:15:01,Käsitelty,1.1 2025_121_137,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_138,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto on huolissaan Suomen velkaantumisesta. Me olemme valmiita vahvistamaan julkista taloutta kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla, mutta kansallisen velkajarrun ongelma ei ole tavoite vaan keinot, jotka ovat sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti vahingollisia. Me emme voi hyväksyä mallia, joka heikentää talouskasvua, lisää eriarvoisuutta, heikentää demokratiaa ja lukitsee Suomen lähelle pysähtyneisyyttä vuosikymmeniksi. Vasemmistoliitto haluaa vahvan talouden mutta myös vahvan hyvinvointivaltion. Se syntyy investoinneista, työllisyydestä, koulutuksesta, osaamisesta ja oikeudenmukaisesta verotuksesta, ei automaattisesta leikkauskierteestä. Arvoisa puhemies! EU:n uudet finanssipoliittiset säännöt ovat jo itsessään erittäin tiukat. Ne velvoittavat kaikki jäsenmaat merkittäviin sopeutuksiin tulevina vuosina, mutta emme tänään keskustele vain EU-sääntöjen toimeenpanosta. Hallitus on päättänyt rakentaa EU-sääntöjen päälle kansallisen lisäsääntelyn, joka tekee talouspolitiikan sääntökokonaisuudesta raskaamman, jäykemmän ja ankaramman kuin mitä EU edes edellyttää. Hallitus esittää velkasuhteelle 0,75 prosenttiyksikön vuosittaista alentamistavoitetta. Tämä on tiukempi kuin EU:n vaatimus Suomen nykyisellä velkatasolla. Tämä voi tarkoittaa miljardeja, jopa kymmeniä miljardeja, enemmän leikkauksia kuin mitä EU meiltä vaatii. Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton arvio on selkeä: tämä esitys ei vahvista velkakestävyyttä, se uhkaa sitä. Myötäsyklinen leikkaaminen taantumassa syventää matalasuhdannetta, heikentää kysyntää, jarruttaa investointeja ja voi johtaa työttömyyden pysyvään nousuun. Tällöin velkasuhde ei laske vaan se nousee. On siis merkittävä riski, että velkajarru kääntyy itseään vastaan ja tulee kasvattamaan Suomen velkasuhdetta. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitykseen sisältyy myös vakavia demokratiaongelmia. Parlamentaariselle työryhmälle annetaan valtaa, joka kaventaa vaalien kautta muodostetun hallituksen toimivaltuuksia. Tulevien hallitusten kädet sidotaan jo ennen kuin ne ovat aloittaneet työnsä. Lisäksi valtiovarainministeriölle annetaan vahva saneluvalta. Sen makroennusteet ja vaikutusarviot, jotka nekin ovat usein kiistanalaisia, määrittelisivät koko maan finanssipolitiikan liikkumavaran. Se ei ole tervettä demokratian eikä hyvän talouspolitiikan kannalta Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto esittää vastalauseessaan rakentavan vaihtoehdon. Me tunnistamme, että EU:n edellyttämä sääntely on vietävä kansalliseen lainsäädäntöön, mutta hylkäämme kansallisen lisäkiristyksen, joka ei perustu tutkimukseen, taloudelliseen realismiin eikä Suomen yhteiskunnallisiin tarpeisiin. Me ehdotamme, että Suomen talouden ohjausjärjestelmä pidetään johdonmukaisena, selkeänä ja kriiseihin reagoimiskykyisenä. Esitämme myös, että julkisen talouden suunnitelma kohtelee tuloja ja menoja symmetrisesti, kuten EU:n nettomenotarkastelu edellyttää. Näin poistetaan kannustin kiertää kehyksiä veronalennuksilla, ja tuodaan talouspolitiikkaan uusiin olosuhteisiin sopivaa joustavuutta. Haluan nostaa esiin myös sen, mitä tämä esitys tarkoittaa käytännössä suomalaisille. Mitä tapahtuu, jos hallituksen jo käynnistämä ankara leikkauslinja yhdistetään tähän esitettyyn velkajarruun, joka sitoisi tulevienkin hallitusten kädet. Todellisuudessa kyse on päätöksestä, joka määrittää Suomen mahdollisuuksia rakentaa hyvinvointia vielä vuosikymmenten päästä. Ensinnäkin koulutus: Suomi ei nouse ilman osaamista. Osaamiseen sijoitettu euro on paras mahdollinen kasvupanostus, mutta jos velkajarru tekee talouskurista pysyvän olotilan, se merkitsee toisen asteen opetuksen supistuksia, korkeakoulujen rahoituksen heikkenemistä ja tutkimuspanostusten kutistumista. Miten tällainen maa ajattelisi säilyttävän kilpailukykynsä? Arvoisa puhemies! Leikkauskierteessä koulutus on aina ensimmäisiä kärsijöitä, vaikka juuri sen varaan talouskasvu ja hyvinvointi rakentuvat. Toiseksi, sosiaali- ja terveyspalvelut: Jo nyt hyvinvointialueet kamppailevat kroonisen alirahoituksen kanssa. Hoitojonot kasvavat, henkilöstö väsyy, ja palveluiden saatavuus heikkenee. Jos velkajarru pakottaa entistä suurempiin sopeutuksiin taantumankin aikana, se tarkoittaa aitoja, suoria leikkauksia peruspalveluihin lapsilta, vanhuksilta, mielenterveyspalveluista, perusterveydenhuollosta. Kysyn arvoisilta edustajilta: kuinka paljon enemmän näitä palveluja voidaan enää leikata ilman, että koko järjestelmä alkaa pettää? Kolmanneksi, ilmasto- ja luontotoimet: Me emme elä taloudessa, jossa ilmastotoimista voisi leikata sitten joskus, kun on paremmat ajat. Me elämme taloudessa, jossa jokainen viivästys maksaa enemmän ja jossa kustannukset kasvavat, mitä kauemmin odotamme. Ilmastotoimet ja luontokadon torjunta eivät ole kulueriä. Ne ovat riskienhallintaa, turvallisuuspolitiikkaa ja tulevien kustannusten minimoimista. Velkajarru, joka pakottaa leikkaamaan vaalikaudesta toiseen, tekee pitkäjänteisestä ilmasto- ja ympäristöpolitiikasta käytännössä mahdotonta. Ei ole olemassa tilannetta, jossa ilmastokriisi pysähtyisi odottamaan parempia budjettivuosia. Arvoisa puhemies! Tällainen politiikka ei kerta kaikkiaan taita velkaa. Se sementoi pysähtyneisyyden, ja lopulta kyse ei ole vain numeroista vaan suunnasta, jonka tämä maa valitsee. Velkajarru tarkoittaa sitä, että valinta suunnasta ei ole enää meidän. Leikkaukset jatkuvat automaattisesti, palvelut heikkenevät automaattisesti, investoinnit supistuvat automaattisesti, ja Suomi ajautuu syvemmälle pysähtyneisyyteen ja velkakuoppaan juuri siksi, ettei päätöksiä saa enää tehdä demokraattisesti, harkiten ja olosuhteita arvioiden. Arvoisa puhemies! Tämä ei ole vastuullista taloudenpitoa. Tämä on automaattinen leikkauskoneisto, joka ei tunnista ihmistä, ei tiedosta ilmastokriisiä, ei ymmärrä suhdanteita eikä rakenna tulevaisuutta. Lopuksi kannatan edustaja Koskelan tekemää käsittelyn pohjaa koskevaa ehdotusta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+4.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-12-04T18:15:09,2025-12-04T18:22:43,Käsitelty,1.1 2025_121_139,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Lohi, ja sen jälkeen Räsänen, Joona.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_140,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan tuohon edelliseen puheenvuoroon todeta, että olen hirveän tyytyväinen siitä, että kuitenkin yli 90 prosenttia puolueista näillä eduskuntapaikoilla mitattuna oli tämän yhteisen linjan takana. Jotenkin, kun kuulostin tuota, kuinka huono sopimus me ollaan parlamentaarisesti tehty, niin tulee mieleen, että olisikohan se kuitenkaan näin, että kaikki ekonomistit, joita valtiovarainvaliokunta tai tuo parlamentaarista sopimusta valmisteleva työryhmä kuuli, ja kaikki muut, yli 90 prosenttia, olisivat jotenkin väärässä ja vasemmistoliitto oikeassa. Eihän sitä koskaan tiedä, vaikka näin olisi, mutta jotenkin luotan siihen, että kun maan parhaat talouden asiantuntijat kannustivat tämmöiseen parlamentaariseen sopimukseen ja näkivät tällä suuren arvon, niin heidän lausunnoillaan on arvo. Olen itse kyllä tyytyväinen, että me kykenemme sen tekemään. Käytännössä tietenkin näkee, miten tämä toimii, mutta eihän se voi olla niin, että jatketaan niin kuin entiseen malliin vaan ja sanotaan, että velkaantuminen taittuu, kun se ei taitu.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-12-04T18:22:47,2025-12-04T18:24:04,Käsitelty,1.1 2025_121_141,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Edustaja Honkasalo, vastauspuheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_142,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittääkseni olisi todella tervetullutta, että myös talouspolitiikasta voitaisiin käydä kriittistä ja moninaista keskustelua. Meillä on Suomessa myös taloustieteilijöitä, jotka ovat suhtautuneet tähän velkajarruun erittäin kriittisesti. Ongelmahan tässä on juuri se, että se sementoi tämän talouskuripolitiikan. Me nähdään jo tällä Orpon hallituskaudella, että talouskuripolitiikka ei kerta kaikkiaan toimi. Se on syventänyt Suomen pysähtyneisyyttä, kasvattanut työttömyyttä, lisännyt eriarvoisuutta, ja velkajarrussa ongelma on nimenomaan se, niin kuin äsken totesin, että se lyö vielä kovemman talouskuripolitiikan tuleviksi vuosikymmeniksi eteenpäin. Sen sijaan meidän pitäisi uskaltaa rohkeasti investoida, sen sijaan meillä on valtava ilmastokriisi päällä koko ajan, mikä edellyttää meiltä sitä, että me tekisimme myös rohkeita ilmastotoimia. Eli tässä kontekstissa tämä velkajarru ei vain kerta kaikkiaan sovi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+4.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-12-04T18:24:04,2025-12-04T18:25:14,Käsitelty,1.1 2025_121_143,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten mennään puhujalistalle. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_144,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä on pakko aloittaa siitä, että korjataan näitä edustaja Koskelan ja edustaja Honkasalon vääriä väitteitä. Ihan ensinnäkin tämä argumentti tästä talouskuripolitiikan jatkamisesta. Edustaja Koskelan ja edustaja Honkasalon argumenttihan oli se, että nyt mietinnön mukaan jatkuu talouskuripolitiikka ja se olisi jotenkin erilaista sitten heidän vastalauseensa mukaan. Mutta heidän vastalauseensahan lähtee siitä, että hekin sellaisenaan hyväksyvät kansalliseen lainsäädäntöön tuotavaksi nämä Euroopan unionin uudet finanssipoliittiset säännöt. Kun me katsomme nyt ensi vaalikautta ja vielä sitä seuraavaakin vaalikautta, niin sehän tarkoittaa täysin sitä samaa asiaa, mitä tässä mietinnössäkin esitetään. Eli onko siis niin, että heidän mielestään tätä talouskuripolitiikkaa, jos siis tämä siihen todella johtaa, on syytä jatkaa kyllä vielä kaksi vaalikautta, mutta sitten vuodesta 35 eteenpäin tämä jotenkin muuttuisi? Arvoisa puhemies! Tiedän, että tämä on monimutkaista keskustelua, mutta kun todella sen vastalauseen lukee, niin siinähän tosiasiallisesti esitetään, että mennään vuoteen 35 ihan samalla tavalla kuin tämä mietintökin toteaa. Mikään ei siis erota tätä mietintöä ja vastalausetta, kun puhutaan kahdesta seuraavasta vaalikaudesta. Se on ehkä syytä kansallekin ja äänestäjille ja mahdollisille politiikan kommentaattoreillekin korostaa, että todella tämä edustajien Koskela ja Honkasalo esittämä vastalause toteaa, että seuraavat kaksi vaalikautta noudatetaan prikulleen sitä samaa linjaa, mitä edustaja Lohen esittelemässä mietinnössäkin todetaan. Arvoisa puhemies! Ehkä on syytä todeta juuri se, mistä tässä keskustellaan, kun keskustellaan näistä kansallisista säännöistä ja siitä, miten ne tulevat voimaan. Tosiasia todella on se, että kaksi seuraavaa vaalikautta meitä tulee kaikkien ennustettavissa olevien toimintaympäristön muutosten ja muidenkin tekijöiden johdosta tosiasiassa sitomaan enemmän nämä Euroopan unionin uudet finanssipoliittiset säännöt, ja sitten vuodesta 35 eteenpäin — riippuen, miten nämä kaksi seuraavaa vaalikautta menevät — luultavasti myös tämä kansallinen sääntely alkaa vaikuttaa ja toivon mukaan silloin varmistaa sen, että jatkamme sillä tiellä, jolla toivottavasti olemme jo kaksi seuraavaa vaalikautta edenneet. Sitten, arvoisa puhemies, väite siitä, että tällä parlamentaarisella sovulla tämän finanssipolitiikan ohjauskehyksen osalta jotenkin estettäisiin tarpeelliset panostukset esimerkiksi julkisiin palveluihin, olivat ne sitten sosiaali- ja terveyspalveluihin tai koulutukseen tai muihin tarpeellisiksi katsottaviin asioihin, ei sekään pidä paikkaansa. Eihän tämä miltään osin tule rajaamaan sitä keinovalikoimaa, mitä kulloinenkin vallassa oleva hallitus, jos nauttii eduskunnan enemmistön luottamusta, haluaa tehdä, mutta se tulee toivon mukaan rajoittamaan sitä, että ihan pelkästään vain kauttaaltaan menoja kasvattamalla tai veroja keventämällä politiikkaa ei voida tehdä. Tämä on tärkeä muistaa: tällä sovullahan pyritään nimenomaisesti siihen, että talouttakin hoidetaan vastuullisesti siten, että tämä hyvinvointiyhteiskunta voidaan turvata myös tuleville polville. Sehän on tämän koko esityksen ydin niin näissä Euroopan unioninkin finanssipoliittisissa säännöissä kuin sitten tässä kansallisessa lisässä, elikkä turvataan hyvinvointiyhteiskunnan taloudellinenkin kestävyys ja sitä kautta ylipäätänsä yhteiskunnan säilyminen myös tuleville polville. Kyllähän ilman mitään sääntöjäkään EU:sta tai kansallisesti tämä Suomen suunta on vaan välttämätöntä muuttaa. Tällä hetkellä meidän velkaantumiskehitys on todella Euroopan nopeinta. Se alkaa jo rasittaa ylipäätänsä meidän yhteiskunnan kantokykyä ja varsinkin kriisinkestävyyskykyä. Tuossakin keltaisessa kirjassa, joka tänne on jokaisen eteen tuotu, todetaan se karu tosiasia, että tämänkin vuoden osalta pelkästään velanhoidon kustannukset ovat siellä kolmen miljardin tietämillä. Seuraavan neljän vuoden aikana ne nousevat jo viiteen miljardiin euroon. Voisin kuvitella, että nämä kasvaneet korkomenot moni meistä haluaisi käyttää mieluummin joihinkin muihin asioihin. Sitten kun tiedetään, että jokaisessa kriisissä keskimäärin aina kymmenellä prosenttiyksiköllä on velkasuhde tullut ylöspäin, niin tämä tasohan, kun me olemme jo kohta siellä 90:ssä, estää myös yhteiskuntaa reagoimasta tuleviin kriiseihin. Niin koronakriisin kuin myös Venäjän aloittaman hyökkäyssodan johdosta aiheutuvan kriisin keskeinen vastaushan oli se, että yhteiskunta vastasi. Yhteiskunta otti iskun vastaan kotitalouksien ja yritysten puolesta, ja aivan oikein. Mikäli me emme tätä velkaantumiskehitystä saa käännettyä, niin tämä kriisinkestävyyskyky meiltä heikkenee, ja sitten tulee olemaan kyllä todella kovat ajat tilanteessa, missä kohtaamme jälleen vastaavan kriisin. Arvoisa puhemies! Ehkä sekin on syytä tuoda tässä esille, että on kuulunut myös niitä argumentteja, että tämä nyt kaventaa demokratiaa, että se, että yhdessä kykenisimme sopimaan tavoitteista tuleville vuosille, kaventaa demokratiaa. Yleensä tämän kommentin vielä käyttävät he, jotka ovat toisaalta ensimmäisenä yleensä vaatimassa, että meidän pitäisi asettaa yhteisiä tavoitteita tuleville vuosille. Mutta ei kai se niin voi olla, että yhteisiä tavoitteita voidaan asettaa ainoastaan silloin, kun kysymys on menojen kasvattamisesta, vaan kai me nyt pystymme asettamaan yhteisiä tavoitteita myös silloin, kun kysymys on siitä, että turvaamme julkisen talouden kestävyyden. Ja kun olen ymmärtänyt, että ylipäätänsä täällä on halua laajaan parlamentaariseen yhteistyöhön, niin tältä osin kyllä ihmettelen näitä edustajien Honkasalo ja Koskela käyttämiä puheenvuoroja, mutta heillä on tietenkin kaikki oikeus niihin. Kuitenkin on hienoa, että he ovat tässä parlamentaarisessa työryhmässä mukana, ja kun hekin tässä vastalauseessaan toteavat, että he ovat valmiita toimimaan näiden EU:n uusien finanssipoliittisten sääntöjen mukaisesti, niin tästä voi kyllä vetää sen johtopäätöksen, että itse asiassa siitä ensi kauden ja sitä seuraavankin kauden rahoitusasematavoitteesta ei luulisi olevan hirveätä epäselvyyttä, koska se määräytyy nimenomaan näiden EU-sääntöjen puitteissa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-12-04T18:25:15,2025-12-04T18:32:23,Käsitelty,1.1 2025_121_145,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_146,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvä huomautus teiltä tuossa äsken aikarajasta. Olen niin tottunut noihin viiden minuutin puheenvuoroihin, että sitä noudatin siinä sitten ja en muistanut tätä seitsemää minuuttia. Kiitos siitä huomautuksesta. — Arvoisa rouva puhemies! Tässä edustaja Räsänen totesi myös saman, minkä aioin tässä alussa sanoa, että vasemmistoliitto ilmoitti, että nämä EU:n säännökset käyvät heille, ja nyt nämä lähivuodet ovat näitä EU-säännöksiä: 6,4 miljardia ja seuraavalle kaudelle 4,8 miljardia, jos seitsemän vuoden sopeutuksella mennään, tämän hetkisen arvion mukaan. Siinä mielessä on hyvä, että poliittisesti tämä sopeutustaso on aika lailla kahdelle kaudelle selvä ja varmasti myös vähän pitemmälle kaudelle, koska itse uskon, että velka on niin korkealla tasolla vielä sitten kahden vaalikaudenkin jälkeen, että nämä EU-säännökset ohjaavat meitä vielä ja sieltä tulevat ne isommat rajat kuin nämä meidän omat rajat. Arvoisa rouva puhemies! Tässä on kuitenkin sitten se kokonaisuus, että kun tässä on tämä julkinen velka, niin siinä puhutaan silloin valtionvelasta, joka on yli 185 miljardia tällä hetkellä, ja kuntien ja hyvinvointialueitten velasta. Tämä koko julkinen sektori on tässä nyt tarkastelussa, ja siinä mielessä on erittäin tärkeää, että tässä on laaja poliittinen sitoutuminen yli hallitus—oppositio-rajojen, koska näitä ratkaisuja tehdään myöskin siellä kunnissa ja hyvinvointialueilla ja kun tämä raamitus on siinä mukana, niin se vaikuttaa myös siellä tehtäviin päätöksiin. Kun kunnissakin on tällä hetkellä taloudellisia haasteita ja velkaantumista ja investointitarpeita, myöskin tämä tulee varmasti olemaan siellä keskustelussa mukana. Onkin semmoinen kysymys, miten tätä ohjausvaikutusta siellä sitten alueellisella tasolla pystytään huomioimaan hyvin. Arvoisa rouva puhemies! Vielä semmoinen tärkeä asia, joka liittyy akateemiseen tutkimukseen, mitä tämän ympärillä on: Toivoisin, että se akateeminen tutkimus lisääntyisi sillä tavalla, että niitä toimenpiteitä, mitä tässä tehdään, minkälaisia vaikutuksia niillä on kasvuun ja minkälaisia vaikutuksia on pitkässä juoksussa, tutkittaisiin tosi paljon tämän ympärillä ja tehtäisiin vähän uusia arviointeja, koska nykyiset vaikutukset... Esimerkiksi tämä SISU-malli on meillä ollut täällä salissa monta kertaa keskustelussa, ja tuntuu, että se ei oikein huomioi tätä kokonaisuutta. Se on hyvin kaavamainen ja näin poispäin, ja meidän pitäisi sillekin alueelle löytää vähän uusia mittareita. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-04T18:32:24,2025-12-04T18:35:31,Käsitelty,1.1 2025_121_147,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lindén., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_148,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Päätin vielä osallistua tähän keskusteluun sen vuoksi, että jäsennän itse monia asioita numeroiden ja matematiikan kautta, ja tämä tietenkin pätee erityisesti talousasioihin. Meidän bruttokansantuotteemme on tällä hetkellä arvoltaan 280 miljardia euroa. Nyt teen tällaisen olettaman, että jos se kasvaa tästä eteenpäin yhden prosentin vuodessa vuoteen 2035 saakka, niin silloin se on 309 miljardia euroa. Sitten teen toisen olettaman: jos meidän julkisen talouden velka silloin vuonna 2035 — jolloin, kuten äsken totesin, tämä bkt on 309 miljardia euroa — on 90 prosenttia tästä, niin se on itse asiassa silloin 278 miljardia euroa. Tiedän, että numeroita on vaikea seurata näin suullisessa keskustelussa ilman mitään tauluja, joissa niitä esittäisi. Mutta jos nyt tästä eteenpäin sitten viisi vuotta, vuodesta 2035 vuoteen 2040, talouden kasvu jatkuu yhdellä prosentilla vuodessa ja silloin saman viiden vuoden aikana meidän pitää tämä 90 prosentin velkasuhde saada pudotettua 0,75 prosentilla joka vuosi, niin meillä saa — käytän tämmöistä sanaa — olla vuonna 2040 velkaa 86,25 prosenttia. Ja kun katson, mitä se 86,25 prosenttia tekee silloisesta bkt:stä, niin se on itse asiassa 280 miljoonaa euroa eli kaksi miljoonaa enemmän kuin lähtövuonna oli velkaa. Eli meillä valtionvelka voisi siis kasvaa kahdella miljoonalla, mikä on tietysti tavattoman vähän, ja silti meillä velkasuhde pienenisi. Jos teen tästä sitten toisen kalkyylin, jossa käytän 1,5 prosentin vuotuista kasvua — itse asiassa en toista niitä numeroita, mutta ne ovat tietenkin vähän suuremmat kuin äsken käytetyt — niin silloin ollaan tilanteessa, jossa valtionvelka voisi vuodesta 2035 vuoteen 2040 kasvaa yhdeksällä miljoonalla eurolla [Lauri Lyly: Miljardilla!] — miljardeilla euroilla tietenkin, koko ajan — niin sitten tapahtuisi niin, että tämä velkasuhde alenisi vastaavasti 0,75 prosenttiyksikköä jokaisena vuonna. Eli tällä laskelmalla, joka on aika lailla yksinkertaistettu, en ole itse asiassa ollenkaan sitä mieltä, että tämä on jotain talouskuripolitiikkaa tai tämä on jotain hirveän vaikeaa tai haastavaa, vaan tavallaan tämä osoittaa sen, että tämä yhtälö toteutuu aina sitä paremmin, mitä voimakkaampaa meidän talouskasvu on. Tämä prosenttilasku on kuitenkin jakolaskua. Kysymys on siitä, että kun siinä on se velan määrä ja se bkt:n määrä, niin mitä paremman talouskasvun me saamme aikaiseksi, sitä varmemmin meidän velkasuhteemme pienenee, vaikka itse asiassa velka voi samana aikana jonkun verran kasvaa. Tämän halusin tässä todeta. — Pyydän anteeksi nyt sitten, eivät ne miljardit ja miljoonat minulla sekaisin mene, mutta kuitenkin puhuessani tässä vapaasti käytin väärää suuretta näiltä osin. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-12-04T18:35:33,2025-12-04T18:39:28,Käsitelty,1.1 2025_121_149,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_150,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sen verran vielä jatkan tätä keskustelua, että tämähän on, niin kuin tuossa mietinnössäkin todetaan, ensimmäinen ja totta kai erittäin tärkeä askel sillä yhteisellä matkalla, että saamme tämän julkisen talouden tilanteen Suomessa kääntymään. Tämän osaltahan keskiöön muodostuvat seuraavat kaksi vaalikautta, jotka tulevat tämän osalta olemaan kaikista vaikeimmat johtuen siitä, että meillä valitettavasti tällä hetkellä velkasuhde on noussut erityisen nopeasti. Ensisijaisesti se nousu on ensin saatava tasaantumaan, jotta velkasuhde ei siis enää nousisi, ja sen jälkeen painettua laskuun. Ja kun näitä erilaisia ennusteita katsoo, mitä tuotetaan niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, niin tämä on se seuraavan kahden vaalikauden keskeisin työn sarka. Sen osalta on hienoa, että olemme nyt yhdessä ottaneet ne ensimmäiset askeleet sen suhteen, että tämä työ tullaan hoitamaan, ja seuraava askel on sitten se, että pystymme yhdessä myös asettamaan ne konkreettiset tavoitteet sille rahoitusasemalle niin pidemmälle aikavälille mutta myös koskemaan sitä tulevaa vaalikautta. Arvoisa puhemies! Tässä myös moni on viitannut siihen, mikä on itse asiassa tämän taloudellisen kestävyyden kannalta kaikista tärkein asia, ja kyllähän se tulee tähän talouskasvun ja työllisyyden vahvistumiseen. Tästä on hyvä ottaa se esimerkki, kun tämä on Suomessa kyetty tekemään. Vuonna 95 Suomen julkinen alijäämä oli kaikista EU-maista siellä suurimpien joukossa. Olimme siis pahnanpohjimmaisia 90-luvun puolivälissä. Siitä kun katsomme 12 vuotta eteenpäin vuoteen 2007, niin sinä aikana, siis 12 vuodessa vuonna 2007 Suomen julkisen talouden ylijäämä oli puolestaan kaikista suurin kaikista EU-maista. Tämä kertoo sen, että tämä käännös on mahdollinen. Ja mitä se vaatii ennen kaikkea? Totta kai se vaatii myös tiukkaa finanssipolitiikkaa, vaatii päätöksentekijöiltä paljon, mutta ennen kaikkea se vaatii, että talous saadaan kasvuun, koska se 90-luvunkin jälkipuoliskolla ja 2000-luvun alussa tapahtunut käänne siinä meidän velkasuhteessa lähti juuri siitä, että meillä myös noina vuosina talous kasvoi kaikista eniten, ja moni täällä salissa tietää, mitkä tekijät siellä ovat tietenkin olleet taustalla. Tästä me tulemme siihen, mitä meidän pitäisi myös yhdessä entistä enemmän pohtia, että millä toimenpiteillä me pitkällä aikavälillä kaikista parhaiten vahvistamme Suomessa talouskasvun ja työllisyyden kasvun edellytyksiä, koska niiden myötä myös tämä julkisen talouden kestävyys tullaan turvaamaan pidemmällä aikavälillä, ja velkasuhde saadaan tosiasiallisesti laskuun.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-12-04T18:39:29,2025-12-04T18:42:41,Käsitelty,1.1 2025_121_151,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohi., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_152,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tuo edustaja Lindénin edellä kuvaama malli, jossa käytettiin lukujakin ja kerrottiin siitä, että jos meille syntyy kohtuullista talouskasvua, niin me kyllä pystymme sitten tästä urakasta selviämään, pitää täysin paikkansa, mutta sillä ehdolla, että meidän pitää ensinnä saavuttaa tässä parissa vaalikaudessa se tilanne, että me lopetamme tämän velkaantumisen noin kohtuullisesti. Ja jos me sen jälkeen saamme vaikka puolentoista prosentin talouskasvun, niin sittenhän meillä ei tarvitse sen alijäämän olla välttämättä nolla, puhumattakaan ylijäämästä. Se kärsii olla puoli prosenttiyksikköä ihan hyvin, ja se velka alkaa taittumaan tämän tavoitteen mukaisesti. Mutta tämä kaikista haastavin matka on nyt se pari vaalikautta saada tämä rahoitusasema parannettua siihen tilanteeseen, että se on lähellä nollaa. Sitten me kyllä onnistumme siinä. Siis edessä oleva urakka on kova mutta ei mahdoton sen jälkeen, kun tämä taitoskohta on saatu tehtyä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-12-04T18:42:41,2025-12-04T18:43:56,Käsitelty,1.1 2025_121_153,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_154,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Helppoa ei tule olemaan millään hallituksella kahden kolmen vaalikauden aikana, se on selvä asia, kun julkiseen talouteen kohdistuu todella kovia paineita muun muassa kasvavien sotemenojen, ikärakenteemme, koulutustarpeiden, kasvavien korkomenojen ja puolustusmenojen osalta — tässä vain muutamia mainitakseni. Aika varmaa on, että seuraavia vaaleja käydään edellä kuvatuista asioista, eli miten näihin sopeutustavoitteisiin päästään, mitä keinoja siinä käytetään ja miten puolueet niihin vastaavat. Se on hyvä, koska silloin se pelkistää sen vaaliasetelmankin myöskin hyvin voimallisesti, kun ollaan raamitettu yhdessä ja kun täällä nyt on tullut esiin se, että me kaikki puolueet tässä salissa olemme sitoutuneet näihin EU:n fipo-säännöistä tuleviin lukuihin, ollaan tässä sopimuksessa sitten mukana tai ei. Tämä on se kokonaisuus, joka tekee tästä tosi mielenkiintoisen, ja varmasti se, että kaikki ovat huolissaan tästä julkisesta velasta, on hyvä asia. Nyt keskustelu siirtyy sisältöihin, ja sillä tavalla ollaan politiikan ytimessä. No, hyvää tässä on — tässä keskustelussa ei ole tullut se esiin — että kyllähän näihin ulkopuolisiin, ei omissa käsissä oleviin poikkeusjuttuihin tässäkin voidaan hakea joustoja. Siinä on koronan tapaisia juttuja, selkkauksia ja muita, että tämä ei ole niin naulittu kuin täällä on ehkä annettu ymmärtää, ja siinä mielessä tämä joustomekanismikin täällä on. Aika näyttää, miten tässä onnistutaan. Joka tapauksessa voi sanoa, että megaluokan juttu on, että yli hallitus—oppositio-rajojen määritellään parlamentaarisesti ennakolta vaalikausien liikkumatila ja velan hoitaminen. Se on iso asia. Ainakin Ruotsi on näissä onnistunut, kun tätä on tehty vähän pitemmän aikaa. Sielläkään kaikki puolueet eivät ole siinä mukana, mutta pääpuolueet siellä ovat kaikki mukana, ja näin Ruotsi on pystynyt yhteistyöllä rakentamaan tämän tilanteen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-04T18:43:56,2025-12-04T18:46:28,Käsitelty,1.1 2025_121_155,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_156,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Lopuksi tämän asian kohdalta vielä lyhyesti: On aivan selvää, että meidän julkisen talouden kunto pitää saada ihan eri tasolle kuin mitä se nyt on. Olemme aivan mutasarjaa Euroopan mittapuussa, ja Suomen historian ehkä vaikeimmassa taloustilanteessa, pois lukien sotavuodet tietenkin ja sotien jälkeinen tilanne. Tällaisen rauhallisemman talousajan aikana olemme pahimmassa mahdollisessa paikassa. Mutta se ei parane sillä, että me hallintoa muka täällä viilaamme ja laitamme sitä kuntoon. Ainoa ongelma meillä on, että meillä ei tuotantotalous pelaa. Me olemme rakentaneet omilla byrokratioilla ja omilla älyttömillä päätöksillä semmoisen tilanteen, jossa metsäteollisuutta ajetaan alas ja energian hinta on hyppyytetty valtavan ylös. Kotimaisen turpeen hukkaamalla olemme menettäneet sen halvan energian, jonka varassa Suomen kaikki teollisuus on. Suomi tuottaa maailmanmarkkinoille tuotteita, jotka vaativat paljon massaa ja paljon energiaa: metalliteollisuutta, kemianteollisuutta, puuta ja konerakentamista ja kaikkea tällaista. Ajatelkaa joku iso laivatelakka, miten valtavan paljon se energiaa vaatii, jotta se toimisi. Sama koskee metsäteollisuutta ja vaikka mitä tahansa suomalaista teollisuutta, millä me vientitulomme ansaitsemme. Jos tätä emme laita kuntoon, niin nämä velkajarrut ja monet muut hallinnolliset päätökset kaikuvat tyhjille seinille. Niillä ei ole mitään väliä, koska tulopuolta pitää kasvattaa ja menopuolta pienentää. Menopuolen pienentäminen tapahtuu byrokratiaa purkamalla, esimerkiksi luvitukset kuntoon, niin että ne tulevat nopeasti. Ei voi olla niin, että vuosisotalla luvat seisovat tuolla virastoissa ja yrittäjät lähtevät tästä maasta pois. Pahimmillaan myyvät yrityksensä pois ja itse lähtevät ulkomaille auringonottoon, ja ulkomaiset firmat korjaavat sen hyödyn, mitä yritys on Suomessa omana toiminta-aikanaan tehnyt. Katsokaapa nyt vaikka esimerkiksi, mitä pahimmillaan tapahtui Suomessa, kun näitä energiapäätöksiä tehtiin: Fortumin homma, kun myytiin sähköverkot Carunalle, miten kävi? Teille helsinkiläisille ei tarvinne kurssia täällä pitää, ketkä tässä kaupungissa asuvat, niin kuin allekirjoittanut tällä hetkellä. Hinnat nousivat älyttömästi. Kun Vapo piti ajaa alas, niin miten kävi, kun myytiin Nevel ranskalaiselle pääomasijoitusyhtiölle? Niillä paikkakunnilla, missä Nevelillä on voimalaitoksia, hinnat nousivat pilviin hyvin äkkiä. Tällä keinoin kun toimimme, niin menetämme kaiken. Ihan turha kuvitella, että ulkomaiset pääomasijoittajat tuntevat suomalaisia veronmaksajia kohtaan sääliä, kun he laskujaan lähettävät. Ei tarvinne Carunan hallitsemassa kaupungissa juurikaan mitään muuta puhua. Katsokaa vaikka viimeisten vuosien sähkölaskuja, niin tiedätte, mitä se on. Elikkä meidän pitää saada tämä suomalainen tuotantotalous pyörimään ja yritykset voimaan hyvin. Vain voittoa tuottavat yritykset maksavat kunnolla veroja, investoivat ja palkkaavat uutta työvoimaa. Euroopan unioni tähtää valtavaan byrokratian kasvattamiseen, joka tuo tälle mantereelle vain pahaa oloa ja yhä kauheampaa taloustilannetta, joka johtuu toki Ukrainan sodasta, mutta on tässä itse tuotettua virhettäkin hyvin paljon. ", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-12-04T18:46:28,2025-12-04T18:49:42,Käsitelty,1.1 2025_121_157,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Meille mietinnön esittelee valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Lohi. Olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_121_158,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen nyt valtiovarainvaliokunnan mietinnön, joka koskee hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on toteuttaa pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmassaan sekä vuosien 2025—2028 ja 2026—2029 julkisen talouden suunnitelmista käymissään neuvotteluissa sopimat yhteensä 70 miljoonan euron korotukset kaivosmineraaliveroon julkisen talouden vahvistamiseksi. Lisäksi tavoitteena on kaivosmineraaliveron veroperusteita tarkentamalla vähentää kaivosmineraaliverosta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Metallimalmien arvorojaltia ehdotetaan korotettavaksi nykyisestä 0,6 prosentista 2,5 prosenttiin malmin sisältämän metallin verotusarvosta. Teollisuusmineraalien määrärojaltia ehdotetaan korotettavaksi 0,20 eurosta 0,60 euroon tonnilta malmia tai hyötykiveä. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että kaivosten niin sanotuista sivuvirroista, eli sellaisista louhitun malmin sisältämistä kaivosmineraaleista, joita ei oteta talteen tai tuoteta kaivoksesta lainkaan, ei jatkossa pääsääntöisesti tarvitsisi suorittaa veroa. Veron suorittamisvelvollisuus tällaisista kaivosmineraaleista syntyisi jatkossa ainoastaan siinä tapauksessa, että niitä ryhdyttäisiin myöhemmin ottamaan talteen tai tuottamaan rikastushiekasta. Koska sivuvirtojen veron ulkopuolelle rajaaminen hyödyttää metallikaivoksia, siitä aiheutuva verotuottomenetys on otettu huomioon metallimalmien arvorojaltin verotustason korotuksessa 0,8 prosenttiyksikön suuruisella korotuksella. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että veron suorittamisvelvollisuus teollisuusmineraaleista syntyisi jatkossa malmin tai hyötykiven nostoajankohtana nykyisen louhinnan ajankohdan sijaan. Kaivosyhtiöt ovat maksaneet kaivosmineraaliveroa ensimmäisen kerran maaliskuussa 2025. Kaivosmineraaliveron tuotto verokaudelta 24 on ollut yhteensä noin 31 miljoonaa euroa. Esitettyjen veronkorotusten myötä kaivosmineraaliveron taso suurin piirtein kolminkertaistui nykyisestä. Esityksessä on arvioitu, että kaivosyritysten mahdollisuudet siirtää vero kaivostuotteiden hintoihin riippuu siitä, kuinka altista tuotanto on kansainväliselle kilpailulle, ja että valtaosa kaivosmineraaliverorasituksesta jäisi kaivostoimialan maksettavaksi. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa useat tahot ovat suhtautuneet ehdotettuun veronkorotukseen kriittisesti. Korotuksen on nähty muun muassa lyhentävän kaivosten elinkaarta, heikentävän kaivosteollisuuden kilpailukykyä ja vaarantavan investointeja. Kuulemisessa on kritisoitu myös kaivosmineraaliveron nykyistä rojaltiperusteista mallia ja esitetty tilalle niin sanottua hybridimallia, jossa vero muodostuisi osaksi rojaltiperusteisesti ja osaksi voittoverona. Hybridimallin etuna on pidetty muun muassa sitä, että voittovero-osuus huomioisi myös toiminnan kannattavuuden. Eräät kuultavista ovat pitäneet esityksessä ehdotettua veronkorotusta perusteltuna. Asiantuntijakuulemisessa on kritisoitu myös sääntelyn ennakoimattomuutta ja tuotu esille myös samaan aikaan vireillä olevan kaivosten sähköveron korotuksen yhteisvaikutus kaivostoimialalle. Valiokunta korostaakin verotuksen ennakoitavuuden merkitystä ja sitä, että useiden samaan toimialaan kohdistuvien veromuutosten yhteisvaikutus tulisi ottaa huomioon muutoksia harkittaessa. Valtion vuoden 2026 talousarviota koskevaan budjettiriihen pöytäkirjamerkintöihin sisältyy merkintä kaivosmineraaliveron jatkovalmistelusta, jossa todetaan muun muassa, että osana selvitystä hallitus selvittää toteutusmallin kaivosmineraaliveron rakenteellisesta kehittämisestä hybridimalliksi, jossa vero koostuisi arvorojaltista ja nettotuoton verosta. Valiokunta pitää tärkeänä, että valtiovarainministeriö valmistelee hallituksen arvioitavaksi mallin kaivosmineraaliveron rakenteellisesta kehittämisestä hybridimalliksi, jossa vero koostuisi arvorojaltista ja nettotuoton verosta siten, että malli olisi mahdollista saattaa voimaan jo vuoden 2027 alusta. Valiokunta ehdottaa tätä koskevaa lausumaa, johon palaan hieman myöhemmin. Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunnan esittämän valtiosääntöoikeudellisen huomautuksen johdosta valiokunta ehdottaa arvon perusteella verotettavien kaivosmineraalien, eli metallimalmien, verotusarvojen perusteena sovellettavien hintatietoja koskevan sääntelyn lisättäväksi lain liitteeseen. Lisäksi valiokunta ehdottaa lain 4 §:n 2 momenttia muutettavaksi siten, että siinä viitataan asetuksenantovaltuuden sijasta lain liitteeseen. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa kaivoskunnat ja muut alueelliset toimijat ovat vastustaneet esityksessä ehdotettua jakosuhteen muutosta. Verotuoton ohjaamista kaivoskunnille on pidetty tärkeänä kaivosten sosiaalisen hyväksyttävyyden vuoksi ja tuotu esille myös se, että kaivoskuntien vastuu ympäristöstä ja infrastruktuurista tulee ottaa kokonaisuudessa huomioon. Valiokunta korostaa ehdotetun kaivosmineraaliveron korotuksen julkista taloutta vahvistavaa tavoitetta ja pitää sinällään perusteltuna sitä, että voimassa olevassa laissa määriteltyä jakosuhdetta muutetaan. Valiokunta katsoo kuitenkin, että paikallisen hyväksyttävyyden varmistamiseksi korotuksen jälkeisestä kaivosmineraaliveron tuotosta 30 prosenttia on perusteltua ohjata kaivosten sijaintikunnille ja 70 prosenttia valtiolle, ja ehdottaa tätä koskevaa muutosta hallituksen esityksen mukaiseen ehdotukseen. Saadun selvityksen mukaan valiokunnan ehdottama muutos lisäisi kaivoskunnille ohjautuvia kaivosmineraaliverotuottoja yhteensä noin 10 miljoonalla eurolla vuodessa, jolloin kaivoskuntien saamat kaivosmineraaliverotuotot olisivat yhteensä noin 30 miljoonaa euroa vuodessa hallituksen esityksessä todetun 20 miljoonan euron sijaan. Vastaavasti ehdotetusta veronkorotuksesta kohdistuisi valtiolle 60 miljoonaa euroa hallituksen esityksessä todetun 70 miljoonan euron sijaan. Kokonaisuudessaan valtiolle ohjautuva vuotuinen kaivosmineraaliverotuotto olisi arviolta noin 75 miljoonaa euroa. Muutos verotuotoissa näkyy ensimmäisen kerran vuonna 2027, jolloin maksetaan veroa niistä kaivosmineraaleista, joita koskevan veron suorittamisvelvollisuus syntyy vuoden 2026 aikana. Arvoisa puhemies! Haluan tähän loppuun vielä todeta, että valiokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen, ja eduskunta hylkää toimenpidealoitteen, ja eduskunta hyväksyisi yhden lausuman, johon edellä viittasin, ja se lausuma kuuluisi seuraavasti: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee mallin kaivosmineraaliveron rakenteellisesta kehittämisestä hybridimalliksi, jossa vero koostuisi arvorojaltista ja tuottoon perustuvasta verosta siten, että mallin käyttöönotto voisi olla mahdollista jo vuoden 2027 alusta.”",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-12-04T18:50:00,2025-12-04T18:58:07,Käsitelty,1.1 2025_121_159,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_160,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Rakas isänmaamme on täynnä rikkauksia. Nyt keskustelemme siitä, mihin hintaan niitä voidaan kaivaa maastamme. Kyse on isänmaamme kallisarvoisimmista luonnonvaroista, uusiutumattomista rikkauksista, jotka kerran louhittuina katoavat lopullisesti. On oikein ja kohtuullista, että niiden hyödyntämisestä koituu oikeudenmukainen korvaus meille kaikille suomalaisille. Siksi hallitus esittää kaivosmineraaliveron korottamista sekä metallisten kaivosmineraalien että teollisuusmineraalien veron osalta. Näin varmistetaan, että kaivostoiminnan tuottama hyöty ei valu yksin yhtiöiden tileille vaan on myös hyväksi meille jokaiselle. Arvoisa puhemies! Tämä ei ole vain taloudellinen ratkaisu vaan myös tärkeä arvovalinta. Se kertoo siitä, että hallitus arvostaa meidän omaa maaperäämme ja sen rikkauksia. Emme myy palaakaan isänmaatamme alihintaan. On totta, että tämä arvovalinta voi vaikuttaa ja vaikeuttaa suunniteltuja kaivosinvestointeja, mutta pitkällä aikavälillä Suomi ei häviä siitä. Vaikka tämä veronkorotus voi johtaa joidenkin investointien lykkääntymiseen, voidaan arvokkaat maamme mineraalit ottaa käyttöön myöhemminkin. Valiokunnassa on meille luonnosteltu oivallinen lausumaehdotus, jonka perusteella meidän tulisi edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee mallin kaivosmineraalien veron rakenteellisesta kehittämisestä hybridimalliksi, jossa vero koostuisi arvorojaltista ja tuottoon perustuvasta verosta siten, että malmin käyttöönotto voisi olla mahdollista jo vuoden 2027 alusta. Tämä on oikea suunta, ja voin lämpimästi kannattaa sitä. Arvoisa puhemies! Isänmaallisuus ei ole vain kauniita sanoja. Se on tekoja, jotka varmistavat, että meidän yhteisiä rikkauksiamme käytetään oikeudenmukaisesti. Tämä veronkorotus on osa hallituksen kasvuriihen linjaa, jolla varmistetaan, että Suomen talous kestää ja että jokainen suomalainen hyötyy siitä, mitä kallioperämme voi antaa. Tällä päätöksellä me osoitamme, että kansainvälisten kaivosyhtiöiden etu ei mene kansalaistemme edun edelle. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-04T18:58:08,2025-12-04T19:02:00,Käsitelty,1.1 2025_121_161,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_162,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On hyvä muistaa, että kaivosten toiminta Suomessa on Suomen kansan kannalta aivan keskeinen asia. Suomen käyttämistä metalleista pystymme tuottamaan oman kallioperän aarteilla noin puolet, ja sen toisen puolen joudumme tuomaan Suomeen rajojemme ulkopuolelta — valitettavasti on monia kriittisiä metalleja, joita ei tässä maassa kerta kaikkiaan ole. Niiden suhteen meidän pitää turvautua aina maahantuontiin, eli käytetään rahaa ja viedään rahaa Suomenmaasta pois. Tämä kaivosvero aikanaan säädettiin, ja muistan sen puheen, että silloin kun sitä säädettiin ensimmäistä kertaa, niin yksi perustehan tämän kaivosveron laatimiselle oli nimenomaan se, että tämä vero, joka menee pääosin kunnille, on kunnille sellainen pieni lohtu ja pieni korvaus siitä, mitä ympäristölle aiheutuu niiden kuntien alueella. Ja sittenhän kun kaivos tulee alueelle, se yleensä tarkoittaa muutakin kulua kuin pelkkää ympäristöön liittyvää haittaa. Se tarkoittaa myös sitä, että monessa kunnassa joudutaan rakentamaan uusia rakenteita: asuntoja, palveluita, päiväkoteja, monta muuta palvelua, jotka vaativat kunnalta rahaa. Tällä keinoin se olisi sitten hyvitetty. Nyt sitten oli kyllä todella järkytys, että kun tämä hallituksen esitys tuli eduskuntaan ja julki, niin jakosuhde olikin 80—20. Erään laulun sanoja lainatakseni ”on valtio kylään tullut”. Se on tullut taas aika vahvasti kuntiin [Markus Lohi: Ja on jäänyt sinne asumaan!] — ja suurin piirtein jäänyt jopa asumaan, kiitoksia edustaja Lohelle hyvästä vinkistä. Joka tapauksessa tämä 80—20-jakosuhde valtion eduksi oli kyllä mielestäni järkytys. Se osoittaa, miten valtio suhtautuu kuntiin, miten keskushallinto suhtautuu kuntiin. Tuolla Itä-Suomessa me olemme tämän erittäin karusti viime aikoina kokeneet, todella karusti. Itä-Suomeen ei ole tullut mitään muuta kuin puutetta, ja nekin vähät investointituet, mitä meillä ennen oli, on otettu pois. Nyt tämä kaivosvero, kun kotikunnassani toimii Pampalon kultakaivos, antoi pientä toivoa, että olisiko jotakin tulolähdettä tulossa. No, vähän tulee, mutta nyt se onneksi nousi tässä lopullisessa käsittelyssä: 30 prosenttia menee kunnille ja 70 valtiolle. On se pieni lohtu, mutta olisin toivonut reilumpaa menettelyä. Pienissä kunnissahan nämä kaivokset yleensä ovat muualla kuin täällä eteläisessä Suomessa, pääasiassa Lapissa, Kainuussa ja jonkun verran Pohjois-Karjalassa. Arvoisa rouva puhemies! Olkoon tämä lakiesitys, mitä nyt käsittelemme tässä eduskunnan suuressa salissa, esimerkkinä siitä, miten näitä reuna-alueita tässä maassa kohdellaan. Antakaa nyt tälle maalle mahdollisuus. Jos me haluamme tämän maan talouden nostaa kuntoon, niin se tarkoittaa sitä, että joka ainoa kunta tässä maassa on arvokas ja jokaisessa kunnassa oleva työ ja sieltä tulevat raaka-aineet tai valmiit tuotteet ovat Suomen kannalta äärimmäisen tärkeitä. Tällä menolla jos jatkamme, Suomen tulevaisuus ei näytä kovin lupaavalta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-12-04T19:02:01,2025-12-04T19:05:12,Käsitelty,1.1 2025_121_163,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohi., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_164,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelin äsken tämän kaivosmineraaliveromietinnön, ja nyt haluan kertoa oman näkemykseni tähän hallituksen esitykseen, joka meillä on täällä käsittelyssä. Panin tähän neljä avainsanaa: 1) kuntien osuus kaivosverosta, 2) kokonaistuotto yhteiskunnalle kaivosliiketoiminnasta, 3) talouskasvu ja 4) vakaa toimintaympäristö. Näiden kaikkien osalta tämä esitys sisältää ongelmia. Jos aloitan tuosta kuntien osuudesta, josta edustaja Hoskonen hyvin puhui edellä, niin olen täysin samaa mieltä siitä. On täysin perusteeton argumentti, jota on käytetty tässä, että jos kunnat saisivat vielä enemmän, niin osa kunnista voisi luopua tuloverosta kokonaan. Otetaan yksi esimerkki, otetaan Sotkamo ja otetaan Kauniainen: Ne ovat käytännössä aivan samankokoisia kuntia asukasluvultaan. Sotkamo on yksi suurimmista saajista, niin kuin pitääkin olla, mutta kaivosveron tuotonkin jälkeen Kauniaisen verotuotot ovat suuremmat kuin mitä Sotkamon verotuotot. Ja sitten sanotaan, että voisi luopua kokonaan. Ei tietenkään voisi Sotkamo luopua tämän perusteella kokonaan. Nämä paikalliset haitat jäävät sinne. Riskit kantavat kunnat. He joutuvat investoimaan infraan ja palveluihin, ja koskaan ei tiedä, mikä on elinkaaren pituus kaivoksilla. Voi yhtäkkiä maailmanmarkkinoilla tapahtua joku muutos, jossa kaivosliiketoiminta, joka on suunniteltu vaikkapa 30 vuodeksi, loppuukin 15 vuoden päästä ja kunnalle jäävät velat niistä investoinneista. Sen takia sen kuntien osuuden pitää olla siinä. No, sitten sanotaan, että ei kunnalle, vaan pitää tulla valtiolle, ja että pitää ympäristövaikutuksia tällä verolla korvata. Ei pidä sekoittaa ympäristölupia ja vakuuksia mahdollisista ympäristövahingoista tähän kaivosveroon, kun niillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Ympäristölupalainsäädännön pitää olla niin tiukkaa, että me ei pilata meidän vesiä eikä sotketa meidän luontoa, mutta kun nämä täyttyvät, niin meillä kestävälle kaivostoiminnalle pitää olla mahdollisuus. Katsotaanpa, mitä kaivostoiminta on muualla maailmassa versus täällä Suomessa: aivan erilaiset ympäristönormit ovat muualla. Ja niitten, jotka sanovat, että pannaanpa vielä tuplavero tälle kaivokselle — niin kuin täällä vastalauseessa ovat eräät puolueet esittäneet — kannattaisi tuohon eduskunnan eteiseen jättää itse kaikki kännykät ja iPadit ja tietokoneet, koska niissä on niitä maametalleja, joita tarvitsee kaivaa. Eihän se ole eettisesti kestävää, että ajatellaan, että me kyllä käytetään niitä elektronisia laitteita ja me ajetaan sähköautoilla, joissa on akku, joka tarvitsee näitä kaivosmineraaleja, mutta eihän täällä Suomessa saa olla kestävää kaivosteollisuutta, kun mieluummin annetaan lasten kaivaa Kongossa käsin kobolttia. Eihän tämä ole eettisesti oikeaa, että ajatellaan, että ei minun takapihalleni kuitenkaan, vaan viedään ongelmat muualle, missä tiedetään, että on sosiaaliset ongelmat, on ympäristöongelmat ja on kaikenlaisia ongelmia. Eikö ole fiksumpaa, että otetaan kaivostoimialasta yksi kasvun veturi Suomelle, kestävästä kaivostoiminnasta, ei semmoisesta, joka pilaa luontoa? Meillä on erinomaisia esimerkkejä: Outokummun kaivos siellä Keminmaassa Elijärvellä, Kittilän Agnico Eaglen kaivos, Sodankylässä toimiva kaivos, ja Terrafamekin on onneksi onnistunut nyt saamaan toiminnan ja sen prosessin siellä erittäin hyvin pelaavaksi. Hyvä esimerkki, verovaikutukset vuositasolla yli 200 miljoonaa yhteiskuntaan, mutta näitä kokonaisvaikutuksia ei oteta huomioon, kun näistä puhutaan. Kaivostoimialasta julkinen keskustelu on sen tyyppistä, että faktat pilaisivat kivan tarinan. Nyt kannattaisi se tarina kertoa oikeasti faktoilla. Sehän on tunnettu se amerikkalaisen senaattorin sanonta, että jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiin mutta ei omiin faktoihin. Nyt kannattaisi katsoa oikeasti, mitä tämä kaivostoimiala parhaimmillaan, kun se saadaan toimimaan Suomessa, voi tuottaa meille ja mitä se tuottaa tällä hetkellä yhteiskuntaan. Katsotaanpa niitä kaivoskuntia, esimerkiksi Sodankylä Lapista: lähes täystyöllisyys. Uudellamaalla on tuplatyöttömyysprosentti Sodankylään verrattuna. Entä Sotkamo? Sama tilanne. Paljonko Kittilään tulee kaivoksen toiminnasta kaiken kaikkiaan verojalanjälkeä kuntaan? Lähes kymmenen miljoonaa vuosittain, 6 000 asukkaan kuntaan. Verrataanpa Helsinkiin: suhteessa väkilukuun se tarkoittaisi, että miljarditulot tulisivat tänne. Ei meidän kannata olla sillä tavalla sinisilmäisiä, että tässä taloudellisessa tilanteessa, kun Suomella on valtavat haasteet, aivan valtavat taloudelliset haasteet, pannaan mahdottomia esteitä, kun meillä on joku toimiala, joka voi kestävällä tavalla kasvaa ja tuoda työpaikkoja ja verotuloja. Arvoisa puhemies! Tässä valiokunnan mietinnössä on lausuma, joka edellyttää, että hallitus valmistelee hybridiveromallin. Miksi tämä lausuma on tärkeä? Siinä on kaksi tärkeää kohtaa: siinä on kerrottu malli, ja siinä on kerrottu aikataulu. Aikataulu on se, että se pitää tehdä niin, että se on mahdollisuus ottaa voimaan vuoden 27 alusta. Nyt meidän tehtävä on yhdessä katsoa, että hallitus noudattaa eduskunnan tahtoa, jos eduskunta tämän lausuman hyväksyy. Nimittäin miksi on järkevää rakentaa erilainen malli kuin mitä hallitus nyt on tässä esittänyt ja mietintö sisältää? Sen takia, että tällä mallilla osa kaivoksista menee kannattamattomaksi ja ennen kaikkea toimivienkin kaivosten elinkaari lyhenee neljä—kahdeksan vuotta. Ympäristön näkökulmasta on vahingollista, jos kerta meillä on kaivos, jossa on tullut totaaliset ympäristövaikutukset juuri siihen kaivosalueelle, että me lyhennetään sitä elinkaarta ja sanotaan, että siirrypä tuohon viereiselle alueelle jatkamaan, missä on taas vähän rikkaampi esiintymä, että älkäähän kaivako loppuun sillä paikalla vaan pannaanpa tuokin paikka tuosta siliäksi. Eihän siinä ole mitään järkeä. Nyt pitää toimia järkevästi ja luonnon kannalta kestävästi niin, että elinkaari olisi mahdollisimman pitkä kaivoksilla. Silloin verojalanjälki Suomeen on mahdollisimman laaja ja me suomalaiset hyödymme siitä maksimaalisella tavalla. Ei lypsävää lehmää kannata tappaa, vaan kannustetaan tekemään enemmän investointeja, työllistämään enemmän Suomessa, jättämään laaja verojalanjälki sitä kautta, tekemään voittoa ja maksamaan yhteisöveroa ja kohtuullista kaivosveroa ja rakennetaan semmoinen malli, joka kannustaa toimialaa kasvamaan täällä. Ja samalla me tulemme tekemään suuren palveluksen koko Euroopalle, kun meidän kriittisissä maametalleissa ei olla enää yhtä riippuvaisia Kiinan tuonnista täällä, vaan Suomi pystyy olemaan tuottamassa näitä metalleja. Tällä tavalla saamme Suomen kasvuun, ja sitä kasvua todella nyt kaivataan.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-12-04T19:05:17,2025-12-04T19:13:02,Käsitelty,1.1 2025_121_165,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_166,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edellä epäiltiin sitä, että on joitakin tahoja, joiden mielestä kaivostoimintaa ei saisi lainkaan Suomessa harjoittaa. En tiedä, missä tällaisia tahoja on. Ainakaan me vihreät emme ajattele näin. [Markus Lohi: Siltähän se vaikuttaa!] Me ajattelemme niin, että kaivostoimintaa voidaan Suomessa harjoittaa, mutta se pitää tehdä kestävästi. Meillä on edelleen kaivoslainsäädännön kanssa siinä myös tiukentamisen varaa, koska meillä valitettavasti on aika paljonkin kokemuksia siitä, miten kaivostoiminta ei ole ollut kestävää. Meidän mielestämme myös Suomen valtion pitää saada korvaus siitä mineraalista, mitä meidän maaperästämme kaivetaan, ja sen takia mielestämme tämä esitys siitä, että kaivosveroa nostetaan, on hyvin perusteltu. Ja kun edustaja Lohi tuossa vertasi joitain muita maita, miten kaivostoiminta siellä on, niin jos katsotaan tämän rojaltiveron osalta, niin itse asiassa vaikka Australiassa se on 2,5—7 prosenttia, Kiinassa 2—12, Kongossakin se on 3—10 prosenttia, Venäjällä 4,8—8 prosenttia, USA:ssa 4—8, Kanadassa osavaltiosta riippuen korkeimmillaan jopa 10 tai 15 prosenttia ja Filippiineillä 5 prosenttia. Kyllä muutkin maat ovat ymmärtäneet, että mineraalia ei voi kuin kerran sieltä kaivaa, ja kyllähän valtion pitää saada siitä korvaus. Silloin kun tämä esitys tuli tähän saliin, olin todella iloinen, koska viime kaudella, kun kaivosvero luotiin, se jäi varsin alhaiselle tasolle, mutta ajatus nimenomaan oli, että kun se työkalu on olemassa, niin sitä voidaan myöhemmin kiristää, ja niinhän tässä ollaan nyt tekemässä. Tosin tämä esityshän nyt tuli sen erikoisen farssin jälkeen, jossa hallitus ei kyennytkään nostamaan makeisten arvonlisäveroa, joka olisi ollut täysin perusteltua myös terveyden näkökulmasta, vaan perui tämän veronkorotuksen Fazerin painostuksen vuoksi ja sitten keksi, että no sitten kiristetään kaivosveroa lisää. Nyt näyttää siltä, että tämän keskustelun aikana, joka sen jälkeen on käyty, hallitus meinasi uudestaan taas langeta polvilleen näiden etujärjestöjen edessä ja meinasi jo ruveta peruuttelemaan tästä kaivosveron korotuksesta, mutta on hyvä, että se tässä on. Meidän vihreiden mielestä todellakin kaivosvero voisi olla vielä korkeampi. Nythän tässä siis esitetään 0,6:ta prosenttia malmille tai hyötykiville, muille kuin näille erikseen luetelluille kaivosmineraaleille, ja sitten 2,5:tä prosenttia näille kaivosmineraaleille, mitä tässä on lueteltu. Ja niin kuin äsken kerroin esimerkkiä maailmalta, niin todella tämäkin on vielä varsin kohtuullinen ja varsin matalakin taso. Sen lisäksi tässä esityksessä on se ongelma, että tässä ollaan rajaamassa kaivosten sivuvirrat kaivosveron ulkopuolelle. Ja miksi se on huono? Se on huono asia siksi, että se nostaa kynnystä hyödyntää kaikkia louhittavia mineraaleja. Me ollaan tehty paljon työtä sen eteen, varsinkin puheissa, että meillä saataisiin kiertotalous täällä Suomessa vauhtiin. Se, että tälle jätteelle tulee jonkunlainen hinta tai näille sivuvirroille tulee hinta, totta kai kannustaisi hyödyntämään niitä, ja nyt, kun tämä sivuvirtojen vero poistuu, se valitettavasti vie kiertotaloudenkin näkökulmasta väärään suuntaan. Sen takia meidän mielestämme pitäisi myös kaivosjätteille asettaa jätevero, sillä Suomen jätteistä peräti 76 prosenttia syntyy kaivosteollisuudesta ja 90 prosenttia vaarallisista jätteistä tulee kaivoksista, mutta kaivosjätteistä ei makseta jäteveroa, vaikka me esimerkiksi kotitaloudessa meidän kotitalousjätteistämme maksamme veroa. Sen takia pidämme erikoisena, että tästä ei jäteveroa tällä hetkellä makseta. No sitten mitä tulee tähän tuoton jako-osuuteen, niin mielestämme se nykyinen jako-osuus on ihan perusteltu. Se olisi tullut säilyttää... Anteeksi, tämä esitys, mikä tässä laissa oli alun perin, se jako-osuus oli ihan perusteltu, ja mielestämme se olisi pitänyt säilyttää siinä. No, miksikö sitten? Tässä kuitenkin tämän kaivosveron nousun myötä näille kaivoskunnille olisi pysynyt se sama tuotto kuin tälläkin hetkellä, kun me nyt tiedämme, että valtio joutuu maksamaan aika lailla lisää veronmaksajien rahoja näihin vanhoihin kaivoksiin, jotka eivät ole hoitaneet asianmukaisesti omaa toimintaansa, esimerkiksi Nivalan Hituran kaivos, mikä meni konkurssiin vuonna 2015. Valtio on laittanut nyt jo 26 miljoonaa veronmaksajien rahoja niitten jälkien siivoamiseen. Meillä on kaiken kaikkiaan 31 tämmöistä kohdetta, vanhoja kaivoksia, joita ei ole asianmukaisesti suljettu ja joissa ei ole enää ketään vastuuhenkilöä, niin että ne kaatuvat veronmaksajien niskaan. Siksi on ihan perusteltua, että tästä kaivosverosta nykyistä suurempi osuus tulee valtiolle, koska nämä laskut ovat melkoisia. Valiokunnan mietinnössä on lausumaehdotus, jonka mukaan tulisi siirtyä tästä rojaltiverosta tämmöiseen hybridimalliin. No, me emme kannata sitä. Miksikö? Oikeastaan aika montakin syytä. Tämän kaivosteollisuuden itse esittämän mallin verokertymähän on paljon pienempi kuin tässä hallituksen esityksessä. Tällä kaivosveron korotuksellahan pyritään saamaan noin 70 miljoonaa lisää rahaa, ja tämän kaivosteollisuuden oman mallin tuotto-odotus on noin 28 miljoonaa. Elikkä huomattavasti pienempi summa. Sen lisäksi verotuotto on epävarmempi ja epätasaisempi, ja se on paljon byrokraattisempi kuin tämä rojaltimalli. Nyt kun hallitus puhuu kovasti siitä, että byrokratiaa pitäisi purkaa, niin ihmettelen kyllä, että halutaan nyt sitten luoda vielä byrokraattisempi malli. Kaikkein ongelmallisin tietysti tässä tämmöisessä yhdistelmämallissa on se, että se mahdollistaa aggressiivisen verosuunnittelun. Tämä on todellakin VM:n omassa selvityksessä kaivosveromalleista tuotu esiin, samoin kuin TEAS-hankkeessa, jossa näitä kaivosverotuksen erilaisia malleja selvitetään. Sen takia ihmettelen kovasti, että hallitus haluaa nyt tällaisen mallin, jonka verotuotto on pienempi, epävarmempi ja mahdollistaa aggressiivisen verosuunnittelun. Arvoisa puheenjohtaja! Tässä kohtaa teen siis vastalauseen 1 mukaisen esityksen, joka sisältää pykälämuutosesityksiä 3, 5 ja 9 §:iin sekä lausumaehdotuksen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-12-04T19:13:06,2025-12-04T19:20:45,Käsitelty,1.1 2025_121_167,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kettunen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_168,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Kiitoksia, kunnioitettu rouva puhemies! Hyvät kollegat ja muutkin tätä täysistuntoa seuraavat! Mehän käsittelemme tällä hetkellä valtiovarainvaliokunnan mietintöä hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta. Edustaja Lohi ja edustaja Hoskonen käyttivät ansiokkaat puheenvuorot. Edustaja Hoskonen antoi kehotuksen, että antakaa tälle maalle mahdollisuus vaurastua, mutta kun kuuntelin tätä äskeistä puheenvuoroa, minkä edustaja Mikkonen toi esille vihreitten näkökulmaksi tähän keskusteluun — hän puhui siitä, että pitää tehdä kestävää kaivostoimintaa — niin kyllä tästä esityksestä taloudellinen kestävyys on kaukana. Tälle maalle pitäisi antaa mahdollisuus vaurastua myös kaivostoiminnan osalta. Meillä on, rouva puhemies, tällä hetkellä Euroopan rajuin velkaantumisvauhti, Euroopan surkein talouskasvu, Euroopan toiseksi ankarin työttömyys, ja nyt Suomi jo siirretään tänne EU:n tarkkailuluokalle. Pitäisikö nyt vihdoin ja viimein avata silmät ja laittaa valot päälle, että mihin me olemme tällä esityksellä menossa? Me luemme tällä hetkellä jo uutisia sieltä omasta kotimaakunnastani Kainuusta — siellä on 2 000 ihmistä työllistävä kaivos nimeltä Terrafame, Euroopan suurimpia nikkelikaivoksia — kaksi päivää sitten oli uutinen, että kyseinen kaivosyhtiö on haasteissa. Mitäpä veikkaatte, arvon kollegat, kuinka käy, kun nyt lähdetään kaivosmineraaliveroa nostamaan? Miten tälle kaivokselle tulee käymään? Onko näin, että kyseinen kaivosyhtiö kaatuu sitten kohta meidän kaikkien syliin? Onko se kestävää kaivostoimintaa? Onko se taloudellisesti kestävää, onko se sosiaalisesti kestävää kaivospolitiikkaa, kaivostoimintaa? Rouva puhemies! Tämän vuoden alussa, 9.1., uutisoitiin: ”Teräsyhtiö Outokumpu kertoo löytäneensä Kemin kaivoksen maanalaisista kairauksista merkittävästi lisää kromimalmia. Kaivoksen malmivarat ovat aiempaan tietoon verrattuna lähes kaksinkertaiset.” Kun malmivaroja aikaisemmin arveltiin olevan 32 miljoonaa tonnia, niin nyt arvio on 62 miljoonaa tonnia, rahallinen arvio 15 miljardia euroa. Tämmöiset hallituksen esitykset, mitkä nyt tänne täysistuntosaliin valtiovarainvaliokunnan mietinnön pohjalta tuodaan, johtavat siihen, että esimerkiksi Outokumpu on ilmoittanut, että tätä malmivarantoa ei käytetä hyödyksi, vaan kromia tuodaan tulevaisuudessa Turkista ja jopa Kazakstanista. Minäpä kysyn vain: tällä laillako me tähän maahan talouskasvua tehdään?", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-12-04T19:20:47,2025-12-04T19:24:04,Käsitelty,1.1 2025_121_169,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Savio., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_170,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hallitukselle tästä esityksestä kaivosmineraaliveron korottamiseksi. Tällä esityksellä varmistetaan yhteiskunnallemme aiempaa kohtuullisempi korvaus maaperässämme olevien luonnonrikkauksien käytöstä. Esityksen myötä kaivoksesta saatavien verotulojen arvioidaan kasvavan noin kolminkertaiseksi nykytasoon verrattuna. Metallisten kaivosmineraalien arvoperusteinen vero nostetaan 2,5 prosenttiin, ja muiden mineraalien määräperusteinen vero kolminkertaistuu. Samalla kaivosverotusta täsmennetään ja verotuksen ennakoitavuutta parannetaan muun muassa lisäämällä mineraalien hintalähteet lain liitteeseen. Verotulojen noin 70 miljoonan euron kasvu alkaa näkyä vuodesta 2027 alkaen. Arvoisa puhemies! Hallituksen alkuperäinen esitys olisi turvannut keskimääräiselle kaivoksen sijaintikunnalle vähintään saman verotuoton kuin nykyisin, ja valtion saama verotulo olisi kasvanut erittäin merkittävästi, siis noin 70 miljoonalla eurolla vuodessa. Valtiovarainvaliokunta päätyi kuitenkin asiaa käsitellessään ja laajan asiantuntijakuulemisen jälkeen korottamaan kuntien osuutta verotuotosta noin 10 miljoonalla eurolla ja pienentämään valtion osuutta vastaavasti. Tämä toteutetaan nostamalla sijaintikunnan osuus kaivosveron tuotosta 30 prosenttiin hallituksen esityksessä alun perin olleen 20 prosentin sijaan. Arvoisa puhemies! Tämä edellä mainittu on tärkeä täsmennys hallituksen jo valmiiksi hyvään esitykseen, muodostuuhan kaivosten sijaintikunnille merkittäviä kuluja kaivosten tarvitseman infrastruktuurin rakentamisesta ja joissakin tapauksissa myös ympäristön ennallistamisesta kaivoksen elinkaaren päätyttyä. Kaivosten paikallisen hyväksyttävyyden kannalta valiokunnassa tehty muutos onkin täysin aiheellinen. Arvoisa puhemies! Tämä valiokunnan mietinnön mukainen lakiesitys on hyvin tasapainoinen, ja sen myötä yhteiskunta saa aiempaa paremman korvauksen maaperämme arvokkaiden uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä. Tämä kaivosveron korotus on yksi niistä harvoista veronkorotuksista, joiden kiristystä on helppo kannattaa, ja se onkin saanut tässä eduskuntakeskustelussa kiitoksia. Toki myös kritiikkiä on esitetty. Muun muassa edellä edustaja Kettunen hyvin voimakkaasti kritisoi tätä hallituksen esitystä. Ihmettelen toki hieman sitä, että keskusta ei jättänyt tästä esityksestä valtiovarainvaliokunnassa vastalausetta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Sami Savio,1314,2025-12-04T19:24:04,2025-12-04T19:27:18,Käsitelty,1.1 2025_121_171,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Holopainen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_172,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aluksi totean, että kannatan edustaja Mikkosen tekemää esitystä tässä edellä. Sitten tästä aiheesta: Täällä on nyt käyty aika paljon keskustelua, jossa on epäilty, että vihreät haluaisivat karkottaa kaivostoiminnan Suomesta. Näin ei siis ole, mutta aika moni suomalainen on kyllästynyt siihen, että kaivosteollisuus ja kaivostoiminta on eräänlainen vapaamatkustaja, jolla on täysin erilaiset pelisäännöt kuin kaikella muulla teollisella toiminnalla Suomessa. Myös teollisuustoimijat ovat nostaneet tätä esiin. Eli meillä on pitkä tausta siinä, että meillä on kehitetty ympäristöregulaatiota niin, että esimerkiksi paperi- ja selluntuotannon ympäristöhaittoja on pystytty vähentämään. Sen huomaa missä tahansa näillä paikkakunnilla, joilla historian myötä esimerkiksi vesistöpäästöt ovat ihan merkittävästi parantuneet ja vesistön tila on parantunut menneistä vuosikymmenistä. Samalla tämä regulaatio on tuottanut taloudellisesti kannattavampaa toimintaa, se on tuottanut laadukkaampaa toimintaa, se on vienyt teknologista kehitystä eteenpäin niin, että se on myös tuottanut uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille teknologiayhtiöille, koska Suomessa on kykyä myös kehittää uutta teknologiaa. Kaivostoiminnan osalta kannattaa tutustua nyt viime viikolla LUT-yliopiston julkaisemaan uuteen väitöskirjatutkimukseen, jossa väitöskirjatutkija on nostanut esiin näitä keinoja kaivosteollisuuden kestävyyden parantamiseksi. Tämä chileläinen tutkija ehdottaa uusia ratkaisuja energian, veden ja jätteiden tehokkaampaan hallintaan, joten on täysin mahdollista kirittää kaivostoimintaa niin, että se kestävyys paranee. [Tuomas Kettunen: Sitähän tehdään jo nyt!] Samalla tässä olisi Suomelle liiketoimintamahdollisuuksia, koska me voimme kehittää myös sitä teknologiaa, jota hyödynnetään paitsi täällä Suomessa meidän ympäristömme hyväksi mutta sitä voidaan myydä myös muualle. Tämä koko asetelma pitäisi kääntää toisinpäin. Nyt siis maamme aarteet on viety varsin matalalla hinnalla hyödynnettäväksi muualle, ja näitä haittoja on muodostunut hyvin laajalti. Ympäri Suomen kannattaa käydä tutustumassa esimerkiksi niihin pitkäaikaisiin haittoihin, joita löytyy. On aika monia paikkoja, missä tämä kaivostoiminta on lakannut jo ehkä vuosikymmen tai vuosikymmeniä sitten, ja edelleenkin siellä vaikka vesistöissä on isoja ongelmia. Näitten ongelmien ratkaiseminen on sellaista, että ensinnäkin on mahdotonta löytää niille maksajaa, mutta on myös erittäin vaikeata erityisesti vesistöjen osalta, jos nämä päästöt ovat levinneet hyvin laajalti ja vaikkapa ne rakenteet, joita näissä kaivoksissa on käytetty, eivät millään lailla pidättele näitä päästöjä. Meillä on hyvin paljon osoitteita siltäkin osin, että vaikka meillä on näitä teknisiä vaatimuksia kaivosten rakenteille, niin ei ole myöskään riittävästi huolehdittu, että ne käytännössä sitten ovat sen tasoisia, mitä esimerkiksi niissä ympäristöluvissa on edellytetty, vaan asiantuntijat ovat nostaneet esiin paljon esimerkkejä siitä, että käytännössä sitten ne rakenteet eivät edes ole sellaisia kuin mitä ympäristöluvassa on edellytetty, vaan ikään kuin viranomaiset ovat olleet täysin siinä tilanteessa, että ei ole pystytty sitten seuraamaan näitä. Ja kaivostoimijat käytännössä, voi sanoa, ihan tietoisesti ovat myöskin pyrkineet, vaikka rima on muutenkin matalalla, vielä alittamaan sen niitten vaatimusten noudattamisen osalta. Kyllä nyt on viimeinen hetki siinä, että Suomen pitää pystyä laatimaan semmoinen regulaatio, joka tuottaa toisaalta ennustettavuuttakin sille toiminnalle. Se on myös näitten yritysten kannalta hyvä, että meillä olisi sitä ennakoitavuutta, jotta hekin tietävät, mikä on se vaatimustaso, jota Suomessa vaaditaan. Semmoista vaatimustasoa on tietenkin, että ne haitat suomalaiselle luonnolle ovat mahdollisimman vähäiset, [Tuomas Kettunen: Ja lisää työttömiä!] ja sitten siltä osin, missä näitä vahinkoja aiheutuu, niitä korjataan. — Ja jos puhutaan tästä työllisyydestä, niin kaivostoiminnan työllisyysvaikutukset ovat varsin maltilliset, mutta sitten esimerkiksi tämän teknologian kehittämisen kautta, jos pystytään toisaalta hinnoittelemaan nämä haitat siihen kaivosten tuotteiden hintoihin, sehän luo myös mahdollisuuksia ja potentiaalia, vaikkapa nyt jos miettii näitä vihreän siirtymän tarvitsemia teknologisia ratkaisuja niille vaihtoehtoisille teknologioille, joissa sitten vähemmän joudutaan näitä mineraaleja kaivamaan sieltä maaperästä. Tässäkin Suomessa on tehty hyvin paljon uudenlaisia innovaatioita, joitten tavallaan markkinoiden valloittaminen edellyttäisi sitä, että myös tässä pystyttäisiin asettamaan ne ikään kuin lähtökohtaisesti kestävyyden kannalta parempaan asetelmaan näitten ikään kuin enemmän ympäristöhaittoja aiheuttavien teknologioitten kanssa. Todellakin lämpimästi totean, että kannatan tätä kaivosveron korottamista, mistä edustaja Mikkonenkin tässä puhui, ja myöskin vihreitten ajatusta siitä, että myöskin kaivosjätteille tulisi asettaa jätevero, koska jätteistä peräti 76 prosenttia Suomessa syntyy kaivosteollisuudesta, mutta sitten kaivosjätteestä ei makseta jäteveroa. Tämänkin edistäminen olisi äärimmäisen tärkeätä, jotta pystytään ohjaamaan sitä toimintaa sellaiseen suuntaan, jossa sitten ne haitat olisivat mahdollisimman pienet. Edustaja Mikkonen tässä hyvin kuvasi, että muissa maissa tämä kaivosveron osuus on paljon suurempi, joten mielestäni se, että nyt sitten pienetkin korotukset tähän heikentäisivät Suomen ikään kuin houkuttelevuutta näitten kaivostoimijoitten suhteen, ei pidä paikkaansa, mutta pystyttäisiin huolehtimaan siitä, että ne toimijat, jotka tänne tulevat, noudattavat alusta alkaen semmoisia pelisääntöjä, joista sitten haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi, ja sitten aidosti Suomi hyötyy paljon suuremmalti kuin tällä hetkellä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-12-04T19:27:19,2025-12-04T19:33:27,Käsitelty,1.1 2025_121_173,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_174,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuossa luin 23. marraskuulta uutista, jossa Mainos-tv:llä oli kanadalaisen Fraser-instituutin tutkimuskysely kaivosalan yrityksille, kerran vuodessa tehtävä tutkimus. Suomi oli siinä tutkimuksessa houkuttelevin alue, ja se on aika iso asia. Siellä perusteena oli, että meillä on lupaavat mineraalivarannot, toimiva yhteiskunta ja selkeä sääntely. Tavallaan tämä iso kuva oli siinä piirretty. Kysely oli tehty ennen kaivosveron korotusta vuonna 2024, eli lähtökohta on meillä hyvä. Aiemmin tänä vuonna oli delegaatio täällä kaivosalan yritysten henkilökunnasta, ja he olivat erittäin huolissaan kaivosveron vaikutuksista tuleviin työpaikkoihin ja investointeihin, ja he kantavat siitä huolta. Eli kaksi näkökulmaa: tutkimus kertoo tämän kokonaisuuden, ja sitten siellä työskentelevät kantavat huolta kaivostoiminnan tulevaisuudesta. Arvoisa rouva puhemies! Ilmeisesti täällä kuitenkin ollaan sitä mieltä, että nykyistä korkeampi kaivosvero on ok. Se on se lähtötilanne, mutta sitten tulee se, miten se korkeampi kaivosvero sitten asetetaan, miten se taso määritellään jatkossa. Tässä on nyt ehdotus sen tasoksi. Nyt tulee kysymyksiä, miten kaivostoiminta on jatkossa mahdollista ja kannattavaa: onko tämä sen tasoinen vero, että tämä vielä mahdollistaa sen, ja toimiiko tämä kaivosvero sellaisella tavalla, että pienetkin pitoisuudet malmivarannoista pystytään kaivamaan, jolloin se vaikuttaa siihen kaivoksen ikään, elinkaareen, joka pitäisi saada mahdollisimman pitkäksi? Meidän pitäisi rakentaa tässä vakaa toimintaympäristö myös investoijille, koska tämä on myöskin pääomavaltaista toimintaa. Sitten se on myöskin kunnille aika iso kysymys. Tässä esityksessä aikaisemmin oli se 80—20-jako, ja nyt se on 70—30. Varmasti tämä on kuntien kannalta nytten hyvä, ja edustaja Lohi täällä hyvin avasi sitä tilannetta. Tämä on nyt kuitenkin tämmöinen vähän niin kuin väliaikainen ratkaisu. Tässä tehdään ratkaisu tällä lausumalla sellaiseksi, että me nähdään, että tämä vero asetetaan nyt tähän tasoon. Se varmasti kohtelee yrityksiä nyt eri tavalla, ja on mielenkiintoista nähdä, miten tämä toimii tuolla yrityskentässä. Myöskin on se, että kaivosalalta on tullut huolta tämän veron toimivuudesta ja tasosta erityisesti. Siksi valiokunnassa tuli ehdotus tästä lausumasta: ”Valtioneuvosto valmistelee mallin kaivosmineraaliveron rakenteellisesta kehittämisestä hybridimalliksi, jossa vero koostuisi arvorojaltista ja tuottoon perustuvasta verosta siten, että mallin käyttöönotto voisi olla mahdollista jo vuonna 2027.” Siinä mielessä tätä kehitystyötä, jossa varmasti kuunnellaan toimijoita ja sitten haetaan tästä ratkaisua, pitää verrata tähän verotasoon, mikä nyt on, ja sen toimivuuteen. Toivottavasti sitten ensi vuonna ollaan viisaampia. Tässä vaiheessa tämän veron kannattaa tähän tasoon mennä, koska meidän pitää saada kaivostoiminnasta myös tuottoja ja maametallit kaivettua esille, ja varmistamme samalla Euroopalle ja meille huoltovarmuusasioita. Me tarvitsemme näitä maametalleja kehittyäksemme, ja tämä on myöskin työllistämistä ja yhteiskunnalle verotuottojen saamista tästä toiminnasta, mutta tämä toiminta pitäisi saada pitkäjänteiseksi ja ennustettavaksi. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-04T19:33:29,2025-12-04T19:38:26,Hyväksytty,1.1 2025_121_175,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_121_176,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on tunteita herättävä aihe, niin kuin täällä salissa on tietysti paljon muitakin, mutta tässä tulee isäni vanha sanonta mieleen: ettei nyt menisi keneltäkään hyvä hermostuminen hukkaan. Eli me tiedetään, että EU:n kriittisistä mineraaleista merkittävä osa, taitaa olla noin puolet, löytyy Suomesta, myös näistä strategisista mineraaleista. Me kaikki tiedetään se, että meidän on päästävä irtaantumaan tuontimineraaleista: erityisesti tämä Kiina-riippuvuus mutta moni muu maa myös. Samaan aikaan me tiedetään, että maailmanmarkkinoilla on toimijoita, jotka pystyvät hyvin edullisesti tuottamaan mineraaleja, mikä tekee entistä haastavammaksi tämän yhtälön. Kun me ollaan näin houkutteleva maa, niin meidän täytyy myös kyetä ottamaan kaikki hyöty tästä irti samalla huolehtien kaivostoiminnan kestävyydestä ja hyväksyttävyydestä niin luonnon, ympäristön, vesistöjen kuin myös erityisesti ihmisten kannalta. Tämä maa on hyvin erilainen eri puolilla. Eri maat ovat hyvin erilaisia. Jos ajatellaan jotain Australiaa, niin siellä esimerkiksi vesistökysymykset eivät ole ollenkaan samantyyppisiä kuin meillä Suomessa. Meidän luonto on monin paikoin paljon herkempi. Mutta en yhtään epäile, etteivätkö nämä erilaiset tavoitteet ole yhteensovitettavissa tässä. Ja kun meillä on näin hyvä asema, että me olemme erittäin houkutteleva maa näiden monien kriittisten mineraalien osalta, niin meidän täytyy ottaa siitä tilanteesta myös hyöty irti. Eduskunnassa on samaan aikaan käsittelyssä jätelain uudistus, joka on varsin hyvä tai mainio, jos käyttää sitä adjektiivia mainio kuten edustaja Oinas-Panuma, joka nyt ei ole enää paikalla. — Hän on erittäin taitava tämän mainio-sanan käytössä. Hän pystyy negatiivisenkin asian saamaan kuulostamaan sillä positiiviselta. — Kyse on siitä, että jos on jätteeksi määritelty, miten voidaan tehdä päätös, että se on ei-jätettä. Tämä liittyy myös kaivoksiin, ja tämä on taas yksi semmoinen huomioon otettava seikka tässä monimutkaisessa yhtälössä. En epäile tosiaankaan — olen tainnut sanoa jo pari kertaa — etteikö saada nämä eri näkökulmat yhdistettyä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-04T19:38:28,2025-12-04T19:40:57,Käsitelty,1.1 2025_121_177,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Valtola., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_178,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Metallien tarve kasvaa jatkuvasti autoissa, teknologiassa, erilaisissa laitteissa. Muun muassa puhelimessa on 50—60:tä eri metallia, joita niiden toimintaan tarvitaan. Lisäksi vihreä siirtymä kasvattaa metallien tarvetta huomattavasti. Me olemme Suomessa siinä mielessä onnellisessa ja tärkeässä asemassa, että meiltä monia näitä mineraaleja löytyy, muun muassa kobolttia, kuparia, nikkeliä, litiumia isommissa määrin. Kaivosmineraalit ovat myös isossa roolissa, kun kansakunnat käyvät taistelua globaalista taloudellisesta, teknologisesta ja sotilaallisesta vallasta. Olemme sen nähneet jo siinä, miten Kiina on käyttänyt vipuvartena harvinaisia maamineraaleja keskustellessaan Yhdysvaltojen kanssa. Lisäksi Kiina on hankkinut haltuunsa muun muassa nikkelivarantoja siinä määrin, että pystyy vaikuttamaan maailman markkinahintoihin näin halutessaan. Emme voi tässä globaalissa turvallisuusympäristössä ja taloudellisessa ympäristössä sahata omaa jalkaamme ja ajaa kaivosteollisuutta alas. Siksi onkin äärettömän tärkeää, että kaivosveron hybridimalli valmistellaan ja otetaan käyttöön sitten vuoden 2027 alussa. Kaivosteollisuus työllistää Suomessa huomattavasti, ja pitää huomioida, että nämä työpaikat ovat alueilla, joilla muuten työpaikkoja on varsin vähän. Sillä on tärkeä rooli. Lisäksi kaivosteollisuus vaatii selkeää regulaatiota ja sujuvaa luvitusta, mihin suuntaan onneksi ollaan menossa. On totta, että rojaltit ovat jossain päin maailmaa korkeampia kuin Suomessa, mutta tässä nyt pitää ottaa kuitenkin huomioon, että esiintymät Australiassa, Kongossa, osassa Yhdysvaltoja, Kanadaa, ovat esimerkiksi mineraalipitoisuudeltaan aivan toista luokkaa kuin Suomessa olevat esiintymät. Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että tämä nykyinen kaivosveromalli on täysin toimimaton suomalaisessa toimintaympäristössä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-12-04T19:40:57,2025-12-04T19:43:45,Käsitelty,1.1 2025_121_179,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen Krista., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_180,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä oli edellä hyviä puheenvuoroja erityisesti edustaja Holopaiselta ja edustaja Kalliolta. Oikeastaan olen vähän ihmetellyt tässä, kuinka muut keskustan edustajat ovat hyvin vahvasti olleet sitä mieltä, että kaivosteollisuutta ei pitäisi tällä tavalla verottaa kuin mitä tässä nyt ehdotetaan eikä missään tapauksessa sitä enempää, kun me kuitenkin tiedämme, että ne haitat, mitä kaivostoiminnasta aiheutuu, todellakin kaatuvat veronmaksajien niskaan. Niin kuin tuossa edellisessä puheenvuorossani kerroin, tälläkin hetkellä on 31 tämmöistä vanhaa kaivoshanketta, joissa kaivokset ovat menneet konkurssiin, ja ne ovat kaatuneet valtion niskaan, ja valtio on sinne joutunut varmaan jo satoja miljoonia kaiken kaikkiaan laittamaan, että ne ympäristöhaitat saadaan korjattua. Itse tuonne Hituran kaivoksiinkin se on jo 26 miljoonaa. Sen takia ajattelen kyllä, että on ihan kohtuullista, että valtio verottaa tätä mineraalia, meidän maaperässämme olevaa mineraalia, jonka voi vain kerran sieltä kaivaa ylös. Ja niin kuin tässä tuli esille, Suomihan on houkutteleva maa kaivoksille. Kun me laitamme nyt sitten veron niihin mineraaleihin, niin en usko, että se sitä asemaa juurikaan muuttaa, sillä meillä on tietysti muutakin. Meillä on vakaa yhteiskunta, meillä on GTK:n julkisilla varoilla tuottamat tietovarannot kaivosyhtiöiden käytössä, ja meillä tämmöinen varaus‑ ja valtauskäytäntö on hyvin näitä yhtiöitä suosiva. Siinä mielessä ajattelen, että kyllä todellakin meillä kaivoksia varmasti jatkossakin on ja kaivosteollisuus on Suomesta kiinnostunut. Mutta se on sitten samaan aikaan totta, että meillä on paljon niitä esiintymiä, jotka ovat heikkoja, ja sitten meillä on paljon esiintymiä, jotka ovat veden äärellä, ja tämähän on tosi huolestuttava yhtälö, jos niitä heikkoja esiintymiä kaivetaan ja ei huolehdita näistä ympäristöasioista. Valitettavasti näin on. Meillä on ollut lukuisia esimerkkejä siitä, että yhtiöt ovat jättäneet ne hoitamatta, ja sen takia se huoli on ihan aito. Sitten jos mietitään tätä verotusta, niin olen kyllä sitä mieltä, että tätä sähköveroluokan nostoa sinänsä en pitäisi niinkään perusteltuna kuin sitten itse tätä rojaltiveroa, koska se, että se olisi alemmassa sähköverossa, kannustaisi tietysti näitä kaivosyhtiöitäkin sitten sähköistämään toimintaansa, ja se olisi siinä mielessä päästöjen näkökulmasta hyvä. Jos tätä verotusta mietitään, niin mieluummin luopuisin siitä ja nostaisin tätä rojaltiveroa entistä korkeammalle. Sitten täällä kerrottiin, että kun kaivosteollisuus itse sanoo, että nyt mistään ei tule enää sen jälkeen mitään, kun veroa nostetaan, niin totta kai kaivosteollisuus lobbaa. Sehän on etujärjestöjen tehtävä, lobata se, että oma asema ei millään tavalla heikentyisi eikä tule mitään maksuja. Varsinkin kun tässä on taustalla se, että Fazer onnistui erinomaisesti lobbaamaan ja poistamaan hallituksen esittämän makeisveron alvin noston, niin nythän kaivosteollisuus käytti nimenomaan samaa lakifirmaa siinä, että nyt tämäkin vero olisi sitten unohdettu. Siitä kiitos hallitukselle, että tässä sinänsä pidettiin pää ja tämä kaivosveroesitys on meillä täällä käsittelyssä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-12-04T19:43:45,2025-12-04T19:47:21,Käsitelty,1.1 2025_121_181,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen. [Tuomas Kettunen: Puhemies, minä tulen pönttöön!] — Olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_182,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Täällä on käyty mielenkiintoista keskustelua. Tässä on myös tuotu esille edustaja Mikkosen toimesta, että täällä kaivosteollisuus lobbaa, mutta me olemme Suomen kansan edustajia ja meidän pitää katsoa myös kansantalouden kokonaisetua. Itse tulen sieltä Oulun vaalipiiristä ja oma kotipaikkakuntani on Kuhmo siellä itärajan pinnassa, ja naapuripitäjässä Sotkamossa on Euroopan suurin nikkelikaivos. Se työllistää 2 000 suomalaista — 2 000 suomalaista. Kyseisen kaivoksen tilanne on tällä hetkellä hyvin haasteellinen, mutta jos tässä nyt käsittelyssä olevassa lainsäädännössä kaivosmineraalivero nostetaan sieltä 0,6 prosentista kahteen ja puoleen prosenttiin, niin kyllä sillä tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia kyseiselle kaivokselle. Minua huolettaa aidosti Kainuun kansan edustajana, kuinka sitten käy, jos tilanne on kestämätön, niin että kyseinen kaivosyhtiö ei pysty enää toimintaansa jatkamaan. Mitä näille 2 000 suomalaiselle tapahtuu sen jälkeen? Kun tässä keskustelussa on käyty kestävän kehityksen periaatteitten mukaista keskustelua siitä, kuinka näiden kaivosten tulisi kestävän kehityksen mukaisesti toimia, niin kyllä se taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys tulee myös ottaa huomioon. Sen pohjalta olen kyllä suunnattoman huolissani. Ja kun puhumme valtionvelasta ja puhumme, kuinka saisimme tähän maahan talouskasvua, niin meidän täytyy huomioida, että meillä on tällä hetkellä Euroopan rajuin velkaantumisvauhti, meillä on Euroopan surkein talouskasvu ja Euroopan toiseksi ankarin työttömyys. Jos me omilla toimillamme tulemme tekemään sellaisia asioita, että työttömyys kasvaa ja talouden kasvu heikkenee, niin minun mielestäni se on vääränlaista politiikkaa. Rouva puhemies! Minä aikaisemmassa puheenvuorossa toin esille tämän 9.1.2025 tulleen uutisen sieltä Meri-Lapin suunnalta, kuinka teräsyhtiö Outokumpu kertoi löytäneensä Kemin kaivoksen maanalaisista kairauksista merkittävästi lisää kromimalmia. Outokumpuhan jalostaa tätä kromimalmia ferrokromiksi, joka on siis ruostumattoman teräksen raaka-aine. Yhtiö arvioi siinä uutisessa, että nykyisten malmivarojen arvo ferrokromina myytäessä vastaisi 15 miljardin euron liikevaihtoa vuoden 2024 ensimmäisen puolikkaan keskihinnoilla laskettuna — 15 miljardin euron potti. Kun tämä uutinen oli silloin tammikuussa tehty, niin seuraava uutinen oli 16.4.: ”Outokumpu suunnittelee Kemin kaivoksen toiminnan laajentamista varmistaakseen vähäpäästöisen” — rouva puhemies, vähäpäästöisen — ”kromin tuotannon tuleviksi vuosikymmeniksi”. Tämähän oli iloinen uutinen, mutta nyt kun tämä hallituksen esitys tänne eduskuntaan on tullut, niin viimeisin uutinen oli, että Outokumpu nyt selvittää Kemin kaivoksen kromirikasteen korvaamista osittain ulkomaantuonnilla. Kysyn: onko tämä kestävän kehityksen mukaista, että jos meillä on olemassa oleva kromikaivos, josta on tämän vuoden alussa ilmennyt, että siellä on kaksinkertaisesti enemmän sitä kromia louhittavaksi ja otettavaksi käyttöön, niin nytten tästä uutisesta kun tullaan tähän päivään, seuraavaksi ollaan sitä kromia tuomassa ulkomailta? Ja mikä vaikutus tällä on? Se, että nämä investoinnit, mitä 16.4. Outokumpu esitti, ovat menneet jäihin siellä Meri-Lapissa. Investointeja menee jäihin. Kysynpähän vain, rouva puhemies, tässä keskustelussa, mitä käydään tämän valtiovarainvaliokunnan mietinnön pohjalta: onko tämä mielestänne järkevää veropolitiikkaa? Minun mielestäni ei, koska kuten edustaja Hoskonen tuossa jo aikaisemmin omassa puheenvuorossaan totesi, tälle maalle pitäisi antaa mahdollisuus vaurastua, niin kaivosteollisuuden osalta — edustaja Holopainen — kuin metsäteollisuuden osalta, koska vain teollisuus luo työpaikkoja ja pienet yritykset luovat työpaikkoja, joittenka kautta tulee niitä verotuloja, jota kautta me pystymme maksamaan takaisin näitä velkoja, mitä on syntynyt viime vuosien ja vuosikymmenten eri hallituksien toimesta. Ja niitä työpaikkoja me tarvitaan ympäri Suomen. Totta kai kun puhumme pohjoisesta Suomesta, Lapista, itäisestä Suomesta ja Kainuusta, matkailunkin myötä niitä työpaikkoja ja kasvua tulee, eikä se ole mielestäni poissulkenut kaivostoimintaa esimerkiksi siellä Sotkamossa. Aivan yhtä lailla Vuokatti siellä toimii, ja tälläkin hetkellä ulkomaanmatkailijoita on tulossa myös Kainuuseen, kuten myös siellä Lapissa. Niin että nämä kyllä ovat yhteensovitettavissa, jos näin halutaan. Edustaja Hänninen, kokoomuksen edustaja, käytti puheenvuoron, jossa hän totesi, että hallituksella on linja, että talous kestää. Toivoisin tämän veropolitiikan myötä, että ei olisi näin poukkoilevaa veropolitiikkaa ja luotaisiin niitä kestäviä ratkaisuja, kuinka taloutta laitetaan tässä maassa kuntoon.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-12-04T19:47:24,2025-12-04T19:53:59,Käsitelty,1.1 2025_121_183,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Koskinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_184,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta joutui lausunnossaan ottamaan aika lailla uudelle maaperälle kantaa, ja sen takia ehkä on pari sanaa syytä sanoa siitä. Ensinnäkinhän siinä oli tämä verosta säätämisen delegointi. Siinä perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota siihen, että hintatietojen lähteet säädetään lain 4 §:n 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella. Tähän hintatietojen lähteisiin liittyy tosiasiallisesti veron määrään vaikuttavia valinnanvaraisia elementtejä. Ne jättäisivät harkintavaltaa valtioneuvostolle kaivosmineraaliveron verotusarvon määrittelyssä käytettävien viitehintojen valinnan suhteen. Kun tällainen tilanne on, niin perustuslakivaliokunta katsoo, että on välttämätöntä muuttaa lakiehdotusta niin, että verotusarvon määräytymisestä säädetään ehdotettua merkittävästi täsmällisemmin laissa, ei kuitenkaan itse lain pykälissä, vaan se pystytään liitteen kautta hoitamaan, ja tätä pidettiin sitten säätämisjärjestyskysymyksenä. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan muutos oli toteutettavissa esimerkiksi lisäämällä lain liitteeseen nykyisen kaivosmineraaliveron verotusarvojen perusteena sovellettavista hintatiedoista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:n kaltaista sääntelyä verotusarvon perusteena sovellettavasta hintatiedosta. Ja näin sitten valtiovarainvaliokunta on tehnyt, että tältä osalta tuo on täyttynyt huomautus. Sitten tämä kysymys siitä, minkälainen verotus on perusteltua ja mikä taas saattaisi lähestyä konfiskatorista verotusta tällaisen kaivostuotannon osalta, oli se, mitä tämmöisellä hetteisellä maaperällä perustuslakivaliokunta joutui arvioimaan. Samaan aikaanhan on ollut käsittelyssä apteekkimaksuja ja lääketaksoja koskeva verotusuudistus, ja siellähän perustuslakivaliokunta otti tavallaan uraauurtavankin kannan, että voitaisiin katsoa, että jos tietyissä olosuhteissa apteekkitoiminta muodostuu kannattamattomaksi vero- ja taksamuutosten vuoksi, niin sitten tullaan jo tilanteeseen, että perusoikeuksien turvaamiseksi voitaisiin edellyttää lakia muutettavaksi. No, tämä on edelleen tuolla sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsiteltävänä, mutta tässä on periaatteessa sama kysymys mutta toisenlaisessa yhteydessä. Apteekkien osalta meillä oli harvinainen tilanne, että on erinomaisen tarkkaa tietoa apteekkien tuloista ja menoista, kun sitä on seurattu julkisen vallan toimesta juuri tämän luvanvaraisen elinkeinon muodossa, ja sen takia oli mahdollista arvioida hyvinkin tarkasti, kuinka montaa apteekkia sitten tällainen liiketoiminnan kannattavuuden vaarantaminen tai suorastaan menettäminen koskisi. Kaivosten osalta tilanne on kokonaan toisenlainen. Siellähän maailmanmarkkinahinnat vaihtelevat, malmin louhinnan ja sen rikastamisen teknologiat vaihtuvat ja muuttuvat, ja sitten tietysti esiintymien rikkaus vaihtelee suuresti, ja siinäkin tieto kasvaa, kun tehdään pidemmälle maaperätutkimuksia. No, tässä tilanteessa perustuslakivaliokunta korosti sitä, että verotusta koskevissa lainsäädännöissä on katsottu, että verotusta koskevaa lainsäädäntöä ei voida pitää valtiosääntöoikeudellisesti sellaisena erityisenä julkisen vallan käytön muotona, jonka alueella perusoikeudet eivät tulisi sovellettaviksi. Elikkä täälläkin täytyy katsoa sitten elinkeinovapauden toteutumista perustuslain 18 §:n mukaisesti ja sitten omaisuudensuojan perustuslain 15 §:n mukaista toteutumista. Kun jo hallituksen esityksen perusteluissa oli kaivettu näitä todennäköisyyksiin pohjautuvia arvioita siitä, kuinka iso osa kaivostoiminnasta saattaisi muodostua kannattamattomaksi, niin tätä sitten piti arvioida juuri sen kannalta, onko siellä tämmöisiä kohtuuttomia tilanteita. Jo perustuslain esitöiden mukaan perustuslain omaisuudensuojasäännöksistä voidaan johtaa konfiskatorisen verotuksen kielto. Tässä perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan lainsäädäntö, jonka perusteella laillisella elinkeino- tai ammatinharjoittamisella ansaittuun tuloon kohdistuva veron määrä voisi yksittäistapauksessa muodostua suuremmaksi kuin siitä tosiasiassa saatu tulo, olisi konfiskatorisen verotuksen kiellon vastainen ja siten ongelmallinen omaisuudensuojan sekä elinkeinovapauden kannalta. Sen sijaan nettotulojen verotukseen nojautuvien ratkaisujen voidaan katsoa yleisellä tasolla arvioituna täyttävän usein valiokunnan käytännössä verolainsäädännölle asetetut vaatimukset edellyttäen, että veron määrä muutoin täyttää oikeasuhtaisuuden vaatimukset. Oikeastaan tästä tasapainosta on kysymys, kun siellä nyt sitten valtiovarainvaliokunta on hakenut tulevaisuuteen päin tämmöistä hybridimallia, jossa korostuisi se todellisten markkinahintojen mukaan saatujen tuottojen määrä ja sitten taas tällainen muiden kriteerien perusteella kiinteämmin määräytyvä verotus suhteessa vähenisi. Olisi varmasti helpompi katsoa, että se toteuttaa paremmin nämä kriteerit, joita verotukselle asetetaan myös näistä perusoikeuksien suojelusyistä. Mutta tässä tilanteessa kuitenkin perustuslakivaliokunta katsoi, että tämä liikkumavara, jota lainsäätäjällä on omaisuudensuojan näkökulmasta, on lähtökohtaisesti suurempi tilanteessa, jossa omaisuudensuojaa rajoittava sääntely kohdistuu pörssiyhtiöihin tai muihin varallisuusmassaltaan huomattaviin oikeushenkilöihin verrattuna sitten tilanteeseen, jossa olisi pienyrityksiä tai oikeushenkilöiden sijasta luonnollisia henkilöitä, jotka yritystoimintaa pyörittävät. Ja sitten kun on kysymys myös elinkeinoalasta, jossa on todella isot investoinnit ja isot yritykset pääasiallisesti niitä pyörittämässä, niin näiden olosuhteiden vallitessa ehdotettavaa sääntelyä ei katsottu olemassa olevaan elinkeinotoimintaan kohdistuvaksi veronkorotukseksi tai siis tämän konfiskatorisen verotuksen kaltaiseksi kielletyksi tavaksi kiristää verotusta. Mutta tosiaan tuo evästys, jonka valtiovarainvaliokunta esitti, varmasti auttaisi jatkossa löytämään sellaisen verotusmallin, jossa myös tällaiset vähäiset riskit tämän suhteen poistuisivat. Sinänsä kun on miljardien esiintymisestä kysymys, niin kuin tuossa edellä edustaja Kettunen viittasi, niin tässähän on kuitenkin kysymys sen elinkaaren aikana kymmenien miljoonien verotuksesta, eli on vain promilleluokan asioista kysymys, että sillä ei sen perustoiminnan, kaivostoiminnan kannattavuuden kannalta kuitenkaan niin dramaattisia vaikutuksia ole kuin keskustelusta olisi voitu päätellä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-12-04T19:54:03,2025-12-04T20:01:43,Käsitelty,1.1 2025_121_185,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,Edustaja Holopainen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_186,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tulin vielä pitämään puheenvuoron käydäkseni edelleen keskustelua esimerkiksi edustaja Kettusen kanssa, joka täällä mielestäni tulkitsi vain osittain sitä, mitä täällä aikaisemmin puhuin. Edustaja Kettunen viittasi tässä siihen, että näillä veromuutoksilla ja muilla kaivostoimintaan kohdistuvilla ikään kuin lisävaatimuksilla on negatiiviset elinkeinovaikutukset. No, nythän on myös niin, että monessa paikassa, esimerkiksi jos ajatellaan vaikka herkkää järvialuetta, Saimaata, on todettu, että kaivostoiminnalla ja oikeastaan jo niillä lukuisilla kaivosvarauksilla, jotka sinne on tehty, on ollut huomattavia negatiivisia vaikutuksia muulle elinkeinotoiminnalle. Esimerkiksi maakunnat ja kunnat näillä alueilla ovat todella vahvasti ottaneet kantaa siihen, että nämä kaivosvarauksetkin aiheuttavat epävarmuutta muussa liiketoiminnassa, mitä siellä on, siis sen lisäksi, että ne haittaavat tietysti alueen asukkaitten virkistäytymis- ja muita mahdollisuuksia. Esimerkiksi matkailuedellytyksiä heikentää se, että siellä on kaivostoimintaa, varsinkin kun tähän mennessä sillä kaivostoiminnalla, mikä on ollut, on ollut negatiivisia ympäristövaikutuksia. Nämä maakunnat ja kunnat ovat vahvasti sanoneet, että kaivostoiminnan sinne sijoittuminen on ristiriidassa alueen elinkeinopoliittisen strategian kanssa. Siksi mielestäni ei voida tarkastella pelkästään kaivostoimijoiden ikään kuin etua tässä tapauksessa, niin kuin edustaja Mikkonen tässä sanoi, että tuntuu siltä, että kaivostoimijoitten lobbausvoima on ollut aika suurta, jotenkin täälläkin osassa puheenvuoroja siltä kuulostaa. On todella hankalaa, jos ei katsota sitä kokonaisuutta, mikä on todellinen elinkeinovapaus muitten toimijoitten osalta silloin, jos kaivostoiminnan ikään kuin haitat ovat sellaisia, että ne estävät sitä muuta elinkeinotoimintaa tai haittaavat sitä. Tai sitten omaisuudensuojaa siltä osin, että aika monessa tapauksessa nimenomaan maanomistajille on tullut epävarmuutta ja näitä haittoja tämän mahdollisesti suunnitellun kaivostoiminnan osalta. Jos nyt ajattelee vaikka Saimaan alueen tulevaisuuden tavoitteita siitä, että alueesta tulisi erittäin merkittävä ja houkutteleva matkailualue vaikkapa nyt keskieurooppalaisille turisteille, niin kyllä se on tunnistettu ihan todella isoksi riskiksi toimintaympäristön kannalta, jos kaivostoimintaa sijoittautuu sinne sillä tavalla kuin nämä kaivosvaraukset antavat ymmärtää. Siitä on paljonkin tietoa, että esimerkiksi yrittäjät, jotka suunnittelevat investointeja tai liiketoiminnan aloittamista matkailun suhteen, suhtautuvat nimenomaan tähän hyvin epäluuloisesti, ja se on tuonut epävarmuutta alueelle. Siksihän myöskin on syntynyt isoja kansalaisliikkeitä, ja täällä eduskunnassakin on käsitelty useita kansalaisaloitteita viime kausina liittyen siihen tarpeeseen, että kaivostoimintaa pitäisi saada ikään kuin säädeltyä paremmin. Olisi kyllä todella ongelmallista, jos sitten kaikesta tästä palautteesta huolimatta täällä päättäjät nostavat ikään kuin ainoastaan kaivostoimijoitten huolen ja tarkastelevat elinkeinopoliittisesta näkökulmasta ainoastaan heidän intressejään.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-12-04T20:01:45,2025-12-04T20:05:31,Käsitelty,1.1 2025_121_187,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_188,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Holopainen edellä piti taas erinomaisen puheenvuoron. Haluan kiittää myös edustaja Koskista, joka perustuslakivaliokunnan jäsenenä toi esille myös sen suhteellisuuden, että jos nyt mietitään tätä kaivosveron korotusta, niin kun me puhutaan näistä kaivosyhtiöistä, niin se on todellakin hyvin pieni osuus heidän tuotostaan tai tavallaan heidän liikevaihdostaan tai siitä, minkä verran he pääomia sijoittavat. Jos mietitään vaikka Keliberin kaivosta, joka on jo 800 miljoonaa satsannut siihen, että suunnittelee kaivoksen avaamista, niin jos tässä neljä miljoonaa sen verotulot nousevat, niin kyllä täytyy sanoa, että aika huteralla pohjalla ovat olleet sitten suunnitelmat, jos ne tällaiseen summaan kaatuvat. Tosiaan minusta on tärkeätä huomioida se, että on jotenkin itsestäänselvyys, että me huolehdimme, että niistä meidän mineraalivaroistamme, jotka sieltä kerran voi vain louhia ylös, myös valtio saa kohtuullisen korvauksen. Siinä mielessä todellakin tämä kaivosveron nosto on täysin perusteltua, ja tätä vihreiden mielestä olisi voinut vielä enemmänkin nostaa. Jos todellakin kansainvälisesti sitä vertailemme, niin se jää hyvin alhaiseksi tasoksi edelleen. Tässä edustaja Holopaisen puheessa tuli esille tavallaan myös alueen muiden toimijoiden näkökulmat ja se, millaisia vaikutuksia alueen muihin elinkeinoihin kaivostoiminnalla on. Ei ole mikään ihme, että ympäri Suomea on paljon noussut tällaisia kaivostoimintaan kriittisesti suhtautuvia kansanliikkeitä, koska huoli on todellakin siellä aito: miten se vaikuttaa matkailuun, miten se vaikuttaa yrityksiin? Esimerkiksi itse olen vieraillut marjatilalla, joka on huolissaan siitä, miten lähelle sijoittuvan kaivoksen pölyhaitat vaikuttavat heidän marjoihinsa tai todellakin myös omaisuuden arvoon. Kyllä siellä Kainuussakin ovat mökkiläiset hakeneet miljoonakorvauksia tältä kaivosyhtiöltä, Talvivaaralta, Terrafamelta, siitä, että heidän omaisuutensa arvo on merkittävästi pienentynyt. Ja kun tässä nyt sitten nostettiin edustaja Kettusen puheessa tämä Terrafame, Talvivaara, niin valtio on sinne jo miljardin verran rahaa laittanut. Siinä mielessä se kaivostoiminta ei siellä kyllä kestävällä pohjalla ole todellakaan ollut. [Tuomas Kettunen: 2 000 työtöntä!] Kyllähän maailmanmarkkinahinnat ovat se suuri kysymys, ja sen vaihteluhan on se, joka vaikuttaa kaivosten kannattavuuteen. Se on ihan selvä asia. Sen takia minä itse ajattelen, että kun meillä on niitä harvinaisiakin maamineraaleja, joista me tiedämme, että niistä on tarvetta ja pulaa, niin meidän ei todellakaan kannata niitä halvalla myydä, ja meidän ei kannata missään tapauksessa sallia [Puhemies koputtaa] niiden louhimista sellaisella tavalla, joka aiheuttaa kohtuutonta ympäristöhaittaa. Meidän kannattaa tässä olla tiukkana, koska ne aarteet säilyvät kyllä siellä ja odottavat sitä hetkeä, kun hinta on sellainen, että [Puhemies koputtaa] se voidaan turvallisesti tehdä niin, että valtio saa siitä verotuloja riittävästi, ja toisaalta niin, että [Puhemies: Aika! Pyydän edustajaa siirtymään puhujakorokkeelle!] näiltä yhtiöiltä voidaan vaatia tiukat ympäristöehdot.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-12-04T20:05:31,2025-12-04T20:09:01,Hyväksytty,1.1 2025_121_189,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,Edustaja Lohi., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_121_190,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä kaivosverosta ja kaivostoimialastahan voi olla vapaasti ihan mitä mieltä haluaa olla. En sen takia ota tässä esille edellä vihreiden edustajien pitämiä puheenvuoroja, vaan otan esille sen takia, että minusta se viesti ei jotenkin valitettavasti tunnu oikein vilpittömältä, kun sanotaan, että kyllä Suomessa voidaan harjoittaa kaivostoimintaa, mutta sitten samaan aikaan ollaan vastalauseessa esittämässä niin kovaa veroa, että kaivostoiminta menee kannattamattomaksi. Kuvitellaanko siis, että joku investoisi Suomeen satoja miljoonia tai miljardin kaivokseen, joka on kannattamatonta toimintaa? Kyllä minulla väistämättä tulee mieleen, että on Jaakobin ääni mutta Eesaun on kädet. Puhutaan toista, mutta tehdään toista. Sitten kun sanotaan, että pitää nostaa sen takia veroa, kun niistä on ympäristöhaittoja ja marjatilat pelkäävät, että marjat pölyttyvät, niin mitä se vero auttaa marjojen pölyttymiseen tai matkailun tai muitten toimialojen ongelmiin? Auttaako se, että me nostetaan veroja ja tehdään kannattamattomaksi joku toimiva kaivos? Marjatko eivät pölyty sen jälkeen, ja joku toinen toimiala, matkailutoimiala, alkaa sen jälkeen menestyä paremmin? Ei tietenkään. Eihän se ole ratkaisu, vaan ratkaisu on se, että me katsotaan, mihin meillä ympäristön kestävyyden kannalta voivat kaivokset yleensäkään sijoittua, ja otetaan huomioon ne muut toimialat ja tietenkin siinä sosiaalinen kestävyys, taloudellinen kestävyys, ympäristöllinen kestävyys. Eihän tämän veron tehtävä ole estää joitakin ympäristöongelmia. Jos me ajatellaan vaikkapa vesistöjen saastumista ja pilaantumista, niin ei sitä rahalla korvata. Sehän pitää hoitaa ympäristölainsäädännöllä ja panna semmoiset lupaehdot, ettei niitä pilata. Se, että me pannaan lisää veroa, ei puhdista yhtään järveä, ei yhden yhtäkään järveä. Tässä sekoittuvat puurot ja vellit erittäin pahalla konstilla. Mitä tulee sitten taas kansainväliseen vertailuun kaivosmineraaliverosta, kiistän jyrkästi ne luvut, mitä täällä on esitetty. Ne eivät ole vertailukelpoisia. Me kysyimme valtiovarainvaliokunnan verojaostossa meidän valtiovarainministeriöltä, me kysyimme meidän asiantuntijoilta — siellä oli myös muita kuin elinkeinoelämän edustajia — voisitteko esittää vertailukelpoiset luvut, jos tämä Suomessa sijaitseva kaivos laitettaisiin Ruotsiin tai Australiaan tai muualle, Puolaan. Ei semmoisia vertailuja ole, sillä he sanoivat, että nämä olosuhteet ja nämä verorakenteet ovat niin erilaiset. Ei näitä voi vertailla tällä lailla. [Krista Mikkosen välihuuto] Mutta pitää ottaa kokonaisverovaikutus huomioon. Jos siellä ei makseta yhteisöveroa tai rojaltia aletaan maksamaan siten, että siihen saa ekana vaikka kymmenen miljoonan euron helpotuksen ja aletaan vasta sitten maksamaan, niin nämä luvut, mitä te esititte täällä, eivät ole vertailukelpoisia. Näin ovat meille asiantuntijat sanoneet valiokunnassa. Tämä on juuri se, mitä sanoin toisessa puheenvuorossani, jossa sanoin, että faktat pilaavat hyvän tarinan. Olen pahoillani siitä. Faktat pilaavat hyvän tarinan tässä. On paljon parempi keskustella täällä lainsäädännön sisällöstä ja olla senkin jälkeen eri mieltä eri arvonäkökulmista, jos kuitenkin jaetaan ne samat faktat, eikä niin, että yritetään kansalaisille kertoa tarinaa, joka ei ole totta. Mitä sitten tulee niihin muitten elinkeinojen huomioimiseen, niin haluan senkin todeta, että meillähän on Lapissa Kittilässä erinomainen näyttö. Meillä on ainoa toimiva eurooppalainen kultakaivos — erittäin kannattava, tuottaa valtiolle myös rojalteja, tuottaa kaivosveron kautta rojalteja, 90 prosenttia työntekijöistä on Lapista, taitaa olla lähes 1 000 henkeä kaiken kaikkiaan työvoimavaikutus, alihankinta- ja suorat työpaikat — ja samalla meillä on nopeiten kasvava matkailutoimiala siellä. Onko Lapin matkailun kehitystä jarruttanut meidän kolme toimivaa isoa kaivosta? Ei ole. Missä maakunnassa kasvaa nopeiten matkailu tällä hetkellä? Kasvaako se siellä Saimaalla? Ei kasva. Kasvaako se siellä, missä on kaivokset? Kasvaa. [Krista Mikkosen välihuuto] Eli ei se riipu siitä, ovatko siellä ne kaivokset, mutta sehän osoittaa, että niiden kaivoksien olemassaolo ei estä matkailutoimialan kasvua siellä alueilla, niissä seutukunnissa, millään tavalla. Pystymme yhteensovittamaan näitä eri intressejä, kun otamme ne riittävästi huomioon. Lappiin ei kaivata yhtään kaivosta, joka pilaa esimerkiksi vaikkapa Tornion—Muonionjoen vesistön, ei tietenkään. Tiukat lupaehdot, mutta ei tätä toimialaa, joka on meille mahdollisuus, kannata, voi sanoa, tappaa semmoisella verolla, joka tekee siitä kannattamattoman. Tai että Terrafamelle, joka on päässyt hyvin liiketoiminnassa eteenpäin, ympäristöongelmat saatu haltuun, työllistää parituhatta henkeä, verojalanjälki parisataa miljoonaa vuodessa, ollaan nyt tekemässä verolainsäädäntöä, jossa rahoitusasema menee erittäin hankalaksi, ja sitten se on pahimmassa tapauksessa tulossa valtion syliin. Siinähän ei ole mitään järkeä. Siksi annan tässä kyllä kritiikkiä nyt maan hallituksellekin, vaikkei täällä ole yhtään hallituspuolueen edustajaa enää kuulemassa. Siitä huolimatta sanon, että tämähän oli kyllä iso virhe, että vaikka tiedettiin, mihin tämä tulee johtamaan, niin ei oltu valmiita ottamaan tässä vuoden aikalisää ja tuomaan sitten uutta hybridimallia, jolla haetaan järkevää tuottoa. Tämä oli iso virhe. Minkä takia? Kahden asian takia. Ensinnäkin se, että siellä joutuu vaikeuksiin osa tämän takia. Me ollaan nähty, että investointeja on pantu jäihin. Puhtaan siirtymän investointeja Outokummussa, jossa olisi siirrytty enemmän puhtaaseen tuotantoon, on pantu jäihin tämän takia. Ne on pantu jäihin tämän takia. Toinen on se iso juttu, että kun ulkoapäin katsotaan Suomea, niin meillähän alkaa olla tilanne, että sen lisäksi, että meillä maantieteellinen sijainti alkaa olla riski jollakin mittarilla, nyt tämä regulaatioriski alkaa olla todella suuri. Kun meillä on sotia ja kauppasotia, niin ei pitäisi luoda enää lainsäädännöllä riskiä, että meillä on näin poukkoilevaa. Tästähän on monta muutakin esimerkkiä hallituksen politiikasta, esimerkiksi tämä datakeskusvero. Tuotiin se ja samaan aikaan ilmoitettiin, että samansuuruinen tukipaketti. Kukaan ei tiedä, mikä on tukipaketin sisältö, milloin se tulee voimaan, kuinka pitkään se on voimassa. Kuka uskaltaa tehdä kymmenien vuosien investoinnit? Nyt on kaivosalalle tehty aivan sama. Pitäisi olla vakaa toimintaympäristö, jotta yritykset uskaltavat investoida tänne Suomeen, työllistää, tuoda lisäarvoa, lisätä kriittisissä mineraaleissa eurooppalaista strategista omavaraisuutta. Mutta mitä tekee Suomi? Päinvastoin. Niin kuin meillä olisi tässä taloudellisessa tilanteessa jotenkin varaa siihen. [Tuomas Kettunen: Ei ole!] Niin kuin meillä olisi varaa täällä sanoa, että ei työpaikkoja, ei kasvua, aletaan vain pesemään toisten selkiä, niin kyllä se siitä Suomi nousee. Ei nouse, jos emme tee teollista toimintaa täällä. Ja missä se on kestävää tehdä? Siellä, missä ympäristövaikutukset otetaan huomioon ja kriteerit ovat tiukkoja, eikä siellä, missä ei minkäänlaista ympäristövastuuta kanneta. [Puhemies koputtaa] Kongossakin, joka tuottaa merkittävän osan maailman koboltista — sieltä tuodaan muuten Suomeenkin kobolttia — taitaa olla niin, että kiinalaiset omistavat 80—90 prosenttia niistä kaivoksista. [Eduskunnasta: Kyllä!] Tämä on hirveä tilanne, kun ajatellaan Euroopan kannalta. Suomella on mahdollisuus. Ei hukata tätä mahdollisuutta, vaan toimitaan järkevästi. Hallituksenkin pitäisi toimia oikein, nyt se toimii väärin.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-12-04T20:09:03,2025-12-04T20:17:21,Käsitelty,1.1 2025_121_191,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,Edustaja Kettunen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_192,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Edustaja Lohelta ansiokas puheenvuoro, ja olen täysin samaa mieltä, että nykyinen hallitus toimii väärin. Olen todellakin huolissani siitä, miten käy esimerkiksi valtionomisteisen — ei nyt täysin sataprosenttisesti omisteisen, mutta omisteisen — kaivoksen nimeltä Terrafame siellä Kainuussa. Mutta ihan ensimmäiseksi täytyy muistaa se, minkä edustaja Lohi Lapin kansanedustajana toi tässä esille, että eivät kaivokset ja matkailu toisiaan poissulje. Lappi on tällä hetkellä Suomen kasvun vetureita, mikä tulee sekä kaivannaisteollisuudesta että myös sieltä matkailun suunnalta. Mutta samalla lailla on omassa kotimaakunnassani Kainuussa: Sotkamossa on kolme kaivosta, mutta siellä Sotkamossa on myös Kainuun kasvun veturi matkailun osalta — eivät poissulje toisiaan. Mutta, rouva puhemies, Terrafamen kaivosalueella on 2 000 työpaikkaa — ja tämmöistä lainsäädäntöä joulun alla. Onko tämä nyt joululahja niille kaivostyöntekijöille, jotka tekevät pitkää päivää ja tuovat leivän kotiin, moneen kainuulaiseen kotiin, ja ennen kaikkea tuovat kansantalouteen lisää tuloa? Puhemies! Tästähän oli tosiaan kaksi päivää sitten ihan Iltalehdessä juttu, ja minä nyt sitten tästä iltapäivälehden jutusta teille luen: ”Terrafame on merkittävissä vaikeuksissa. Se on tehnyt tänä vuonna tammikuun alusta syyskuun loppuun mennessä jo yli 40 miljoonaa euroa tappiota, vaikka yhtiö on vähentänyt vuosittaisia kustannuksiaan 50 miljoonalla eurolla.” He ovat tehneet toimenpiteitä, että he ovat saaneet toimintaansa tehokkaammaksi, kustannuksia on vähennetty 50 miljoonalla eurolla. ”Terrafame on toimintahistoriansa aikana tehnyt tappiota yhteensä 200 miljoonalla eurolla, ja tappioiden määrä kasvaa koko ajan lisää.” Kuvitellaanko nyt näin, että tämmöisellä verolainsäädännöllä nämä tappiot tulevat helpottumaan? Päinvastoin. Ja minkä takia nyt täällä edustaja Mikkonen omassa puheenvuorossaan toi esille, että maailmanmarkkinahinnat vaikuttavat muun muassa nikkelin hintaan? Siis nikkelikaivoksesta on kyse tuossa Terrafamessa. Se on juuri näin: ”Suurin syy” — tämä on myös tässä lehden jutussa — ”Terrafamen ongelmiin on Indonesia, jolla on maailman suurimmat nikkelivarannot. Indonesian aggressiivinen kaivospolitiikka on romahduttanut nikkelin hinnan ja pakottanut nikkelikaivoksia ja ‑jalostamoita lopettamaan toimintansa ympäri maailmaa. Indonesian nikkelikaivoksilla on suurten varantojen lisäksi etuna maan löysä ympäristönsuojelusääntely sekä halvalla, ilmastonmuutosta kiihdyttävällä hiilellä tuotettu energia, jota näissä Indonesian kaivoksissa tarvitaan.” Minä vain kysyn sitä, onko tämä sitten viherpesua, että kannattaa sitä nikkeliä tuottaa siellä Indonesiassa hyvin löysällä ympäristönsuojelusääntelyllä ja ennen kaikkea sillä, että siellä hiilellä tuotetaan energiaa ja tuprutetaan savuja sitten maailman tuuliin ja ilmastoon ja sitä kautta maailma saastuu. Kumpi on oikein: se, että tuotetaan täällä kestävän kehityksen mukaisesti, vai se, että tuotetaan siellä Indonesiassa aivan omituisilla tavoilla?", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-12-04T20:17:21,2025-12-04T20:20:47,Käsitelty,1.1 2025_121_193,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,Edustaja Holopainen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_194,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Koska on niin tärkeä asia, niin vielä tätä debattia jatkan. Edustaja Lohi edellä kuvasi sitä, että toisaalta hän ja ilmeisesti aika laajasti keskustan eduskuntaryhmä ainakin täällä vaikuttavat vastustavan tätä rojaltiveroa lähtökohtaisesti, tai he pelkäävät, että se estää kaivostoimintaa, ja kuitenkin hän tässä sanoi, että se ei vaikuta niin, että ympäristövaikutukset sillä saataisiin kuriin. Kun esimerkiksi vihreät on aikaisemmin ehdottanut nimenomaan myöskin tällaista jäteveroa, joka sen sijaan nimenomaan kohdistuisi niin, että se kannustaisi ottamaan kaivannaisista tehokkaammin nämä arvomineraalit talteen ja käytettäisiin säästävämpiä louhintamenetelmiä ja sitten näitä sivuvirtoja hyödynnettäisiin tehokkaammin ja sitten tätä kaivosten kestävyyttä sitä kautta ohjattaisiin, niin minulla on semmoinen muistikuva, että keskusta on vastustanut tämäntyyppistä veroa, mutta ehkä vaikkapa edustaja Kettunen voi kommentoida, kannattaisitteko sitten sitä nimenomaan myöskin ohjaavana elementtinä. Sitten edustaja Lohi täällä sanoi jotenkin, en nyt sanatarkasti muista, mutta suunnilleen niin, että tietenkään kaivokset eivät sovi kaikkialle, että on niin herkkiä alueita, joilla sitten ne ongelmat ovat liian suuria. Mutta itse ainakin toivoisin, ja vihreät on tätäkin esittänyt, että sinne lainsäädäntöön olisi tehty tiukennuksia siinä, että kun tämmöisiä niin sanottuja no-go-alueita ovat nämä toimijatkin ehdottaneet, määriteltäisiin se, että tulisi varmuus siitä, että tietyille alueille ei sitten kaivoksia tulisi, jotta esimerkiksi vaikkapa siellä herkän vesistön äärellä Saimaalla sekä asukkaat että yritystoimijat voisivat sitten hengähtää helpotuksesta, kun tietäisivät, että tämmöistä pelkoa ei siihen ole. Kysyisin myöskin tästä vaikkapa keskustan eduskuntaryhmänkin mielipidettä: olisitteko sitten myöntyväisiä siihen, että tätä varmuutta saataisiin sillä, että tämmöisiä rajoitteita tarkemmin määriteltäisiin? Sitten edelleenkin sanon, että kyllä sillä on merkityksensä, minkälaisia toimijoita Suomeen houkutellaan. Silloin kun on toimija, joka on taloudellisesti jo lähtökohtaisesti vakaalla pohjalla ja sitoutunut noudattamaan erilaisia säädöksiä, niin kyllä he silloin todennäköisesti ovat valmiita myös sitten tiukempaan säätelyyn, koska he tietävät silloin, että myöskin he hyötyvät tästä Suomen ennustettavasta toimintaympäristöstä. Ja kun nämä kriittiset mineraalit todellakin ovat arvoltaan yhä suurempia tämän vihreän siirtymän vuoksi, niin sikälikin se kannustaa meitä ymmärtämään näitten mineraalien arvon ja pystymme myöskin pitämään vaatimustasoa korkeammalla. Tosiaan muusta teollisuustoiminnasta on huomattu, että totta kai ne teollisuustoimijat ennakolta ikään kuin lobbaavat sitä vastaan, että ympäristöregulaatiota kiristettäisiin, mutta sitten kyllä Suomessa erityisesti on sitä osaamista pystyä kehittämään uusia teknologioita, ja Suomen kannattaa tietenkin myös kansainvälistä ympäristösäätelyä pyrkiä kiristämään. Kuten tässä totesin, niin esimerkiksi LUT-yliopistossa on tehty tätä tutkimusta. Kannattaa lukea tämä väitöskirja, koska siellä on todella mielenkiintoisia teknologisia esityksiä siitä, kuinka se kaivostoiminta voidaan toteuttaa niin, että se itse asiassa myöskin ohella tuottaa energiaa ja muuta. Mutta tässä nyt tällä kertaa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-12-04T20:20:47,2025-12-04T20:24:16,Käsitelty,1.1 2025_121_195,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_196,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä muutama huomio ja kommentti vielä tähän kaivosverokeskusteluun. Ensinnäkin ehkä kuulijat ovat voineet saada väärän käsityksen, mutta keskustahan siis tukee tätä esitystä, mikä meillä on nyt tässä käsissä, vaikka täällä kovasti sitä kritisoidaan. Tämä on hyvä huomata. [Aki Lindén: Aijaa!] Toisekseen haluaisin myös huomauttaa sen, että kun tässä keskustan puheenvuorossa sanottiin, että ympäristöasioiden näkökulmasta kaivosverolla ei ole merkitystä vaan merkitystä on sillä, että on tiukkaa ympäristönsuojelua, ja esimerkiksi vesiensuojelun täytyy olla tiukkaa, niin haluan tässä nyt muistuttaa, että keskustahan on tällä kaudella kannattanut vesiensuojelun löystyttämistä niin, että nimenomaan nämä kaivoshankkeet voidaan sijoittaa niin, että erinomainen vesien tila saa laskea alempaan luokkaan, jos sinne perustetaan kaivos. Sitten tietysti toivoisi, että myös edistäisitte tätä asiaa käytännössäkin, eikä vain tässä nyt vedetä sellaista korttia esiin. Mutta sitten tässä epäiltiin, että onko niin, että vihreät oikeasti eivät sallisi yhtään kaivosta tänne, vaikka me edustaja Holopaisen kanssa ollaan tässä monta kertaa sanottu, että me näemme kyllä, että kaivoksillakin on tilaa Suomessa silloin, kun se tehdään vastuullisesti. Minusta edustaja Hanna Holopainen tässä hyvin nosti esiin myös sen, että meillähän voisi olla annettavaa muualle maailmaan sillä meidän omalla teknologialla. Se, että meillä on tiukka ympäristölainsäädäntö, on itse asiassa muillakin teollisuudenaloilla johtanut siihen, että me ollaan sitten täällä tehty ja vaadittu käytettäväksi sellaista teknologiaa, joka on riittävän tiukkaa ympäristönäkökulmasta, ja sitten me ollaan voitu myydä sitä muualle. Sitten tietysti on kysymys siitä, onko kaivosvero siinä se keino. No, tämä kaivosvero onkin ennemmin kysymys siitä, annetaanko me ilmaiseksi meidän maamme rikkaudet — ne mineraalit, joita voidaan vain kerran louhia maaperästä, saako ensimmäiseksi paikalle ehtinyt ne ilmaiseksi. Tämähän on ollut Suomessa näin, mutta viime kaudella todella tämä kaivosvero säädettiin, ja nyt sitä on tiukennettu, ja hyvä niin, koska edelleenkin se on kansainvälisesti verrattuna varsin matalalla tasolla. No, kun kerroin näistä eri rojaltiveroista eri maissa, niin edustaja Lohi tässä kyseenalaisti sen, että nämä veroprosentit eivät ole luotettavia, mutta kyllähän näissä kaikissa maissa on myös muutakin veroa kuin vain sitä rojaltiveroa, tai useammassa näistä. Se on ihan totta, että niitä on sinänsä vaikea vertailla, mutta kyllä kokonaiskuvassa silti tämä Suomen veronkanto on vielä varsin maltillista. Sen ei pitäisi todellakaan olla este tulla tänne, jos täällä on sellaisia esiintymiä, joita kannattaa louhia. On ihan selvää, että tämä vero voi tulla esteeksi siinä kohtaa, jos on hyvin heikko esiintymä, että sitä ei kannata louhia, mutta eihän sellaista kannatakaan louhia, jos tiedetään, että siitä tulee sitten kuitenkin isoja ympäristöhaittoja ja mineraalituotto jää vähäiseksi. Sellaista kaivosta ei kannata avata. Ne mineraalit jäävät sinne olemaan. Jos myöhemmin meillä on teknologiaa, jota voidaan hyödyntää, ja voidaan kaivaa tämmöiset heikommatkin esiintymät ympäristöystävällisesti, niin silloin voimme käyttää niitä. No, sitten kun täällä nostettiin esiin näitä Indonesia- ja Kiina-kortteja, mitä usein ympäristökeskustelussa heilautellaan, niin tietysti me tässä talossa teemme lainsäädäntöä Suomeen. Me haluamme, että meillä Suomessa huolehditaan ympäristöstä, koska ne ympäristöhaitatkin jäävät tänne Suomeen, ja nimenomaan ne vesistökysymykset ovat tietysti valtavan oleellisia silloin, kun puhutaan Suomen luonnosta. Itse näen, että on tärkeätä, että me katsomme, että meidän tonttimme on täällä kunnossa. Samanaikaisesti kyllähän Suomi on EU:ssa ajanut esimerkiksi tätä CBAM-lainsäädäntöä elikkä sitä, että jos EU:n ulkopuolelta tuodaan vaikka nyt sitten terästä tai joitakin muita tällaisia tuontitavaroita, niin niiden ympäristöehdot on pitänyt tuottaa yhtä kireillä ehdoilla, ilmastoehdoilla, kuin mitä EU:n sisällä vaaditaan, tai jos ei, niin sitten pitää maksaa siitä maksu. Nämä ovat hyviä elementtejä siihen, että me voimme varmistaa, ettei tämmöisiä vapaamatkustajia sitten globaalisti ole. Mutta toden totta ja kaiken kaikkiaan olen iloinen siitä, että tämä lainsäädäntö on etenemässä. Ehkä vielä nostan sen, että mielestäni nimenomaan tämä esitetty veromalli on varsin perusteltu. Tähän lausumaan nyt siitä, että haluttaisiin selvittää tällaista hybridimallia, mitä kaivosteollisuus ajaa, ja ottaa se myöhemmin käyttöön: Haluan vielä kerran muistuttaa, että näistä veromalleistahan on todellakin tehty selvitykset. On ollut niin VN TEAS -hanketta kuin valtiovarainministeriön oma selvitystä kaivosveromalleista. Nämä on tehty siis vuosina 21—22, hyvin tuoreita, ja näissä ihan suoraan todetaan, että tämmöisen hybridimallin verotuotto on epävarmempi, se on epätasaisempaa, se lisää byrokratiaa ja se mahdollistaa aggressiivisen verosuunnittelun. Todellakin ajattelen, että kun tämä nykyinen malli on yksinkertainen, niin kannattaisi pidättäytyä lähtemästä muuttamaan mallia byrokraattisemmaksi, enemmän hallinnollista taakkaa aiheuttavaksi, epävarmemmaksi ja vielä tällaiseksi, joka mahdollistaa aggressiivista verosuunnittelua.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-12-04T20:24:20,2025-12-04T20:30:21,Käsitelty,1.1 2025_121_197,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 26/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Edustaja Kiuru, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_121_198,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Oikein paljon kiitoksia, arvoisa puhemies! Esittelen sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta: Tällä ehdotuksella on pitkä historia, mutta aloitan siitä, että tässä esityksessä ehdotetaan siis lisättäväksi vammaispalvelulain 2 §:ään uusi soveltamisalaa rajaava säännös. Tämän säännöksen mukaan vammaispalveluja järjestettäisiin niille vammaisille henkilöille, joiden toimintarajoitteesta johtuva välttämätön avun ja tuen tarve poikkeaa kyseessä olevaan elämänvaiheeseen tavanomaisesti kuuluvasta avun ja tuen tarpeesta. Taustalla on se, että eduskunta hyväksyi maaliskuun 1. päivänä 23 viime eduskunnan työn lopuksi uuden vammaispalvelulain, jonka voimaantuloajaksi vahvistettiin 1.10.23. Käsiteltäessä tätä kyseistä lakia eduskunnassa lakiesityksestä poistettiin perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta niin sanottu ikääntymisrajaus. Kun uusi hallitus aloitti, se ensi töikseen lykkäsi uuden vammaispalvelulain voimaantuloa lailla vuoden 25 alkuun — se ei ollut vielä tullut voimaan, mutta oli jo säädetty. Voimaantulon siirron taustalla oli hallitusohjelman uusi kirjaus, jonka mukaan hyväksytyn vammaispalvelulain soveltamisalaa tulee täsmentää niin, että varmistetaan vammaispalvelulain säilyminen erityislakina sekä vammaisten henkilöiden asianmukaiset palvelut ja niiden kestävä rahoitus. Hyväksytyn vammaispalvelulain soveltamisalaa esitettiin täsmennettäväksi vuonna 24 eduskunnalle annetussa vammaispalvelulain ja muiden lakien esityksessä. Eduskunta hyväksyi lakiehdotukset muutoksin, mutta eduskuntakäsittelyn aikana vammaispalvelulain muuttamista koskevasta lakiehdotuksesta poistettiin perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta se, että näitä vammaispalvelulain mukaisia palveluja järjestettäisiin vammaiselle henkilölle vain, jos hänen välttämättömän avun ja tuen tarpeensa poikkeaa siitä, mikä on henkilön elämänvaiheessa tavanomainen tarve. Ottaen huomioon lain suunniteltu voimaantulo vuoden 25 alusta ja talousarvioesitykseen liittyville esityksille asetettu määräaika, perustuslakivaliokunnan esittämiä täsmennyksiä säännökseen ei ollut kuitenkaan mahdollista tehdä eduskuntakäsittelyn aikana. Vammaispalvelulain 2 §:n muutoksiin ehdotettiin sitten sääntelyn muutosta niin, että eduskunta antoi lausuman, jossa edellytti, että tätä asiaa hoidettaisiin ja korjattaisiin ja tehtäisiin esityksiä tästä. Näin sitten ollaankin tilanteessa, jossa nyt esitetään muutosta vammaispalvelulain 2 §:ään uudeksi soveltamisalaa rajaavaksi säännökseksi. Tätä olemme käsitelleet valiokunnassa, ja toteamme, että sitä voidaan kannattaa ehdotetuin tarkennuksin, joista kohta lisää. Ensinnäkin todetaan, että vammaispalvelulain soveltamisalan täsmentämistä on käsitelty valiokunnassa useiden lausuntojen pohjalta, ja tämä muutos on sellainen, että ehdotetaan lisättäväksi siis uusi lain soveltamisalaa rajaava elämänvaiheita koskeva säännös, joka auttaa esityksen mukaan arvioimaan yhdessä muiden soveltamisalasäännösten kanssa, kenellä on oikeus saada vammaispalveluja. Lisäksi tulee muita teknisiä muutoksia lainsäädäntöön. Esityksen mukaan esityksellä ei ole tarkoitus olennaisesti muuttaa vammaispalveluja saavien henkilöiden kohderyhmää. Edelleen on tarkoitus, että aiemmat väliinputoajaryhmät, kuten autismi- ja neurokirjon henkilöt, pääsisivät paremmin lain piiriin. Tässä ehdotettava elämänvaiheita koskeva säännös saattaisi vaikuttaa erityisesti niiden yksittäisten iäkkäiden henkilöiden asemaan, jotka ovat ennen säännöksen tarkentamista saattaneet saada yleispalvelujen sijaan vammaispalveluja. Ehdotetussa vammaispalvelulain 2 §:n 4 momentissa ehdotetaan säädettäväksi elämänvaiheen määritelmä ja luettelo elämänvaiheista. Edellä todetussa arvioinnissa täytyy sitten henkilökohtaisesti arvioida kunkin kohdalla näiden palveluiden jatkuvuus myös siirryttäessä elämänvaiheesta toiseen. Tätä esitystä on myöskin perustuslakivaliokunnassa arvioitu, ja perustuslakivaliokunta toteaa nyt, että ehdotettu säännös elämänvaiheen huomioon ottamisesta on täsmentynyt suhteessa valiokunnan aikaisempiin kannanottoihin, ja täten tämä arvioitu säännös edelleen jossakin määrissä on avoin siinä mielessä, että se ei ole niin tarkkarajainen ja täsmällinen, mutta kuitenkin se täyttää jo tässä muodossaan perustuslain 80 §:n edellytykset lain täsmällisyydestä ja tarkkarajaisuudesta. Perustuslakivaliokunnan mielestä elämänvaiheisiin kiinnittyvä arviointi tehdään aina osana yksilöllistä palvelutarpeen arviointiprosessia, ja valiokunnan mielestä tämä ehdotettu sääntely korostaa arvioinnin yksilöllistä luonnetta ja sitä, että pelkästään henkilön ikä ei voi johtaa lain soveltamisalan ulkopuolelle rajautumiseen. Perustuslakivaliokunnan mielestä yksilöllistä arviointia koskeva sääntely on vielä sellaista, että valiokunta voisi tätä yksilöllistä arviointia ja sen perusteita selkeämmin vielä säätää ja täsmentää valiokunnassa tältä osin. Arvoisa puhemies! Me olemme sitten tehneet työtä käskettyä ja vähän täsmentäneet, eli olemme omalta osaltamme korostaneet samoja seikkoja kuin perustuslakivaliokunta ja laittaneet myöskin sitten täsmennystä tänne nimenomaan siitä näkökulmasta, että tätä arviointia tulee tehdä yksilöllisesti osana palvelutarpeen arviointia. Siten sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa, että lakiehdotuksen 2 §:n 4 momentin viimeistä virkettä täsmennetään siten, että arviointi oikeudesta saada vammaispalveluita eri elämänvaiheissa tulee tehdä yksilöllisesti osana 4 §:ssä ja sosiaalihuoltolain 36 ja 37 §:ssä tarkoitettua palvelutarpeen arviointia. Ehdotetuilla säännöksillä korostetaan sitä, että arviointi oikeudesta saada vammaispalveluja eri elämänvaiheissa on tehtävä yksilöllisesti. Lisäksi informatiivisuuden vuoksi lisätään viittaukset palvelutarpeen arviointia koskeviin vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain säännöksiin. Lisäksi valiokunta ehdottaa täydennettäväksi lakiehdotuksen 4 §:ää uudella 2 momentilla. Tällöin edellytetään yksilöllisyyttä siinä, milloin on kyse vammaisen henkilön elämänvaiheeseen tavanomaisesti kuuluvasta avun ja tuen tarpeesta ja milloin siitä poikkeavasta tarpeesta. Lisäksi vammaisen henkilön yksilölliseen palvelutarpeen arviointiin on sisällytettävä ehdotetun 2 momentin mukaan arvio siitä, voidaanko hänen tarpeisiinsa vastata 2 §:n 3 momentissa tarkoitetun lain mukaisilla palveluilla vai ei. Tässä nyt tietenkin tarkoitetaan arvioinnin yksilöllistä luonnetta siinä, että tämä oikeus vammaispalveluiden saantiin ei voi johtua kategorisesti eri elämänvaiheista, vaan sen pitää perustua nimenomaan tämän yksittäisen henkilön elämänvaiheeseen eikä pelkästään ikään, jos rajautuu lain soveltamisalan ulkopuolelle. Arvoisa puhemies! Isoa keskustelua on käyty sitten myöskin tämän lain monenlaisista vaikutuksista. Vaikutusarvioinnit ovat olleet valiokunnassa erilaisia. Useampi valiokunnan asiantuntijakuulemisessa kuultu taho toi esille, että esitys olisi ristiriidassa sekä YK:n vammaisyleissopimuksen kanssa että myös yleissopimusta valvovan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean Suomea koskevan kannanoton ja ratkaisun kanssa. Komitea katsoi syyskuussa 25 Suomea koskevissa loppupäätelmissään, että elämänvaiherajauksen lisääminen vammaispalvelulakiin merkitsisi ikään perustuvaa syrjintää ja olisi ristiriidassa yleissopimuksen 1 artiklaan sisältyvän vammaisuuden määritelmän kanssa. Komitea oli huolissaan siitä, että ehdotetut säännökset saattaisivat sulkea monet vammaiset henkilöt pois vammaisyleissopimuksen edellyttämistä palveluista. Perustuslakivaliokuntakin on asiaa tarkastellut, ja perustuslakivaliokunnan mielestä se, että lain soveltamisalaa ja eri palveluiden myöntämistä koskevia säännöksiä sovelletaan lain tarkoituksen mukaisesti perus- ja ihmisoikeusmyönteisesti, on omiaan lieventämään kyseisiä ongelmia ja ehkäisemään esimerkiksi juuri iän perusteella syrjivien käytäntöjen muodostumista. Arvoisa puhemies! Sitten tästä laista on oltu montaa mieltä. Kriittisinä huomioina asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin, että ehdotettu säännös ei ole edelleenkään riittävän täsmällinen ja että käsite ”elämänvaihe” on lainsäädännössä ongelmallinen, sillä se luo helposti epätarkoituksenmukaista soveltamista ja väliinputoamista. On myöskin korostettu tarvetta konkretisoida tarkemmin, mitkä olisivat ne toimintarajoitteet, jotka vaikuttavat ihmisen toimintakykyyn yksilöllisesti. Osa kuultavista piti ehdotettua sääntelyä tarpeettomana. Osa kuultavista ehdotti puolestaan sääntelyn täsmentämistä yksilöllisen elämäntilanteen huomioimisella paremmin. Useissa asiantuntijalausunnoissa katsottiin, että lakiin esitettävässä elämänvaiherajauksessa on tosiasiassa kyse ikääntymisrajoituksesta, joka asettaa ikääntyneet vammaisiksi katsottavat henkilöt ikänsä vuoksi muita vammaisiksi katsottavia henkilöitä epäedullisempaan asemaan. On monenlaista arviota saatu. Valiokunta toteaa kuitenkin, että valiokunta pitää vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentamista näin ollen perusteltuna vammaispalvelulain säilyttämiseksi vammaisille henkilöille tarkoitettuna erityislakina, vaikka asiantuntijakuulemisessa tuotiin esille toisaalta myös se, että asiakkaan elämänvaihe ja elämäntilanne huomioidaan jo tälläkin hetkellä palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman laatimisen yhteydessä. Arvoisa puhemies! Tässä on myöskin paljon taloudellisia vaikutuksia ja seurantaa, josta valiokunta kirjoittaa pitkästi, mutta tässä aikataulussa emme enää valitettavasti voi näitä asioita esitellä. Totean lopuksi, että tästä vammaispalvelulaista ei olla valiokunnassa yksimielisiä vaan asiasta on jouduttu ottamaan kantaa äänestämisellä. Näin ollen täällä on vastalauseita kahdelta eri valiokuntaryhmältä. Tämä tässä lopuksi vielä tiedoksi.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+6.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-12-04T20:30:49,2025-12-04T20:42:51,Käsitelty,1.1 2025_121_199,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,Edustaja Kemppi., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_200,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vaikka olisi millainen aika, niin vammaisilta ihmisiltä ei voi leikata. Hallituksen tavoitteena on leikata hyvinvointialueiden rahoituksesta yli 20 miljoonaa euroa tämän lain myötä. Keskustan mielestä säästöjen kohdentaminen heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin ei ole kertakaikkisesti oikein. Vammaisilla henkilöillä on oikeus yhdenvertaiseen elämään. Heidän tulee saada tarpeen mukaiset palvelut tilanteessa kuin tilanteessa. Vammaisten ihmisten palveluiden rajaamista ja yhdenvertaisuuden heikentämistä ei voi perustella kustannusten hillitsemisen tarpeella, sillä heillä on yhdenvertainen oikeus olla mukana yhteiskunnassa. Tämä laki ei ole salissa myöskään ensimmäistä kertaa tällä vaalikaudella. Laki on ollut täällä ennenkin, ja sitä on jouduttu korjaamaan useamman kerran hallituksen aiempien leikkausten seurauksena. Edelleen tähän tulee jäämään merkittäviä puutteita. Jos muutoksia ei tehdä, niin autismi- ja nepsy-kirjoon kuuluvien henkilöiden pois rajaaminen tulee jatkumaan, siis se muutos, jonka hallitus lupasi korjata myöhemmin tällä hallituskaudella. Siksi keskusta esittää myös lausumaa, jossa todetaan, että valtioneuvosto varmistaisi, että autismi- ja nepsy-kirjon henkilöt pääsevät lain soveltamisalan piiriin ja saavat tarpeidensa mukaiset vammaispalvelulain palvelut. Tämän hallituksen esityksen tarkoituksena on ollut hallituksen sanojen mukaan varmistaa, että vammaispalveluiden saatavuus ja rahoitus voidaan turvata vammaisten henkilöiden oikeuksia edistävällä tavalla, mutta eihän se kertakaikkisesti onnistu, jos rahaa vain leikataan ja rahat loppuvat. Palveluiden riittävä rahoitus tuleekin turvata. Olemme kuulleet alueilta huolestuttavia viestejä siitä, että rahaa vammaispalveluiden toteuttamiseen ei käytännössä ole. Hyvinvointialueet ovat kamppailleet koko vaalikauden ajan palveluiden riittämättömän rahoituksen kanssa. Tämä koskee yhtä lailla vammaispalveluiden rahoitusta. Rahoituksen riittämättömyyden ohella lainsäädännön nopeat muutokset ja lain voimaantulon ennakoimaton siirtyminen erittäin lyhyellä aikataululla alkuvaalikaudesta ovat vaikeuttaneet vammaispalveluiden suunnittelua ja järjestämistä kaikilla alueilla. Siis tämä laki peruttiin edellisenä viikonloppuna. Se olisi tullut voimaan maanantaina, ja se peruttiin viikonloppuna tasavallan presidentin istunnossa. Mielestäni se oli luokatonta lainsäätämistä, eikä tilanne tule korjattua nyt edes korjaussarjan myötä. Riittämätön rahoitus lisää riskiä siihen, että vammaiset henkilöt ohjataan yleislakien mukaisiin palveluihin, jotka eivät vastaa heidän yksilöllisiä palvelutarpeitaan, ja tällöin ihmiset eivät voi yhdenvertaisesti osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin. Lisäksi laissa on tämä elämänvaihesääntely, jonka osalta keskusta toivoo ja edellyttää, että sitä seurataan erittäin tiiviisti. Lain soveltamisalaan liitettävä täydennys elämänvaiheita koskevasta säännöksestä on herättänyt eri lainsäädännön vaiheissa runsaasti kritiikkiä. Sitä olemme kuulleet myös valiokunnassa. Pelkästään henkilön ikä ei voi johtaa lain soveltamisalan ulkopuolelle rajautumiseen, se on selvää, ja nähdäkseni siihen myös valiokunnan jäsenten yhteinen näkemys on löytynyt. Sosiaali- ja terveysvaliokunta teki myös muutoksia, hyvää työtä ja täsmensi lakia tältä osin. Palvelutarpeen arviointi tulee tehdä yksilöllisesti jokaisen vammaisen henkilön kohdalla erikseen. Loppujen lopuksi on kuitenkin kyse siitä, miten lainsäädäntöä sovelletaan käytännössä — riittävätkö rahat, vai oiotaanko pahasti. Tätä ei voi heittää yksin hyvinvointialueiden päättäjien niskaan, sillä kyse on tietenkin kansallisesta rahoituksen riittävyydestä, joka meidän, arvoisat kollegat, tulee eduskunnassa varmistaa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+6.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-12-04T20:43:04,2025-12-04T20:47:34,Käsitelty,1.1 2025_121_201,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_202,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vammaisilla henkilöillä on perustuslaillinen oikeus yhdenvertaiseen osallistumiseen ja mahdollisimman yhdenvertaiseen elämään. Tämä tarkoittaa, että heillä on oikeus saada tarpeenmukaiset palvelut. Vammaisten ihmisten palveluiden rajaamista ja yhdenvertaisuuden heikentämistä ei voi perustella kustannusten kasvulla ja niiden hillitsemisen tarpeella. Kyse on ihmisyydestä ja inhimillisyydestä sekä niiden toteutumisesta ja toteuttamisesta. Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueiden rahoituksen heikennykset ja lainsäädännön nopeat muutokset sekä lain voimaantulon ennakoimaton siirtyminen erittäin lyhyellä aikataululla alkuvaalikaudesta ovat vaikeuttaneet vammaispalveluiden suunnittelua ja järjestämistä hyvinvointialueilla. Useat sosiaali- ja terveysvaliokunnalle lausuntoja antaneet tahot totesivat lausunnoissaan, että tämän vuoden alussa voimaan tulleen vammaispalvelulain soveltamisesta ei ole vielä riittävästi seurantatietoa. Sen vuoksi asiantuntijat pitävät nyt tehtävää säädösmuutosta aikataulullisesti ongelmallisena. Eduskunta edellytti lakimuutoksen hyväksyessään useissa lausumissa, että valtioneuvosto seuraa lain toimeenpanoa ja lakimuutosten vaikutuksia. Seurannasta vastaava Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL, totesikin valiokunnalle antamassaan lausunnossa, että seuranta jatkuu vuoden 2027 loppuun saakka. Koska lakimuutokset ovat olleet voimassa alle vuoden, niiden vaikutusten seurantakin on vielä alkutekijöissään. Nämä toistuvat ja lyhytjänteiset muutokset vaikeuttavat merkittävästi lakien toimeenpanoa. Kaikessa lainsäädännössä, erityisesti tässä vammaispalvelulain toimeenpanossa, keskeistä olisi pitkäjänteisyys, jatkuvuus ja ennen kaikkea rahoituksen riittävyys. Mikäli ne eivät toteudu, ei palveluja voida järjestää lainmukaisina ja yhdenvertaisesti koko Suomessa. Riittämätön rahoitus lisää riskiä siihen, että vammaiset henkilöt ohjataan yleislakien mukaisiin palveluihin, jotka eivät vastaa heidän yksilöllisiä palvelutarpeitaan. Arvoisa puhemies! Lain perusteluilla ja toimeenpanon ohjaamisella on tässä tapauksessa erityinen merkitys yhdenvertaisuuden toteutumiseksi riippumatta vammaisen henkilön asuinpaikasta ja elämänvaiheesta. Erittäin olennaista on, miten säännöksiä tullaan tulkitsemaan ja soveltamaan lain toimeenpanossa hyvinvointialueilla. Kuten valiokunnalle annetuissa lausunnoissa on todettu, elämänvaihetta koskeva täsmennys ei poista kokonaan soveltamisalasäännöksen tulkinnanvaraisuutta. Vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen kohtelun ja oikeusturvan toteutumisen kannalta keskeistä on, että säännöksen käytännön soveltamisesta annetaan selkeää ja konkreettista ohjeistusta esimerkiksi THL:n tuottamassa Vammaispalvelujen käsikirjassa, joka toimii vammaispalvelujen työntekijöiden työvälineenä. Ohjeistusten ohella on välttämätöntä varmistaa, että lakia toimeenpanevat työntekijät saavat palvelutarpeen arviointityön tueksi tarvitsemaansa koulutusta. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen perustelujen mukaan silloin, kun vammaisen henkilön itsemääräämisoikeuden osallisuuden ja itsenäisen elämän toteutuminen on kiinni palveluista, on välttämätöntä huolehtia siitä, että palvelut jatkuvat joustavasti elämänvaiheesta toiseen. Esityksen mukaan henkilön elämänvaiheiden tai elämäntilanteiden muuttuessa tulee tarvittaessa arvioida uudelleen, voidaanko myönnetyillä palveluilla vastata vammaisen henkilön palvelutarpeisiin. Myös lakimuutosten yhteydessä on välttämätöntä varmistaa, että palvelut jatkuvat keskeytyksettä ja palveluihin oikeutetut vammaiset ihmiset ja vammaisten lasten ja nuorten vanhemmat saavat oikeaa tietoa siitä, mihin palveluihin he ovat oikeutettuja. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+6.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-04T20:47:39,2025-12-04T20:51:43,Käsitelty,1.1 2025_121_203,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Edustaja Rintamäki, poissa. — Edustaja Berg.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_204,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vammaispalvelulakia on muutettu viimeisten vuosien aikana useamman kerran, vaikka itse lakikaan ei ole ehtinyt olla hyväksyttynä kovinkaan paljon kauemmin. Marinin hallituskaudella saimme juuri ennen vaaleja valmiiksi suuren uudistuksen vammaispalvelulakiin, joka oli sitä ennen auttamatta vanhentunut eikä vastannut Suomen hyväksymää YK:n vammaispalvelusopimusta. Uudistuksen myötä palveluja myönnetään yksilölliseen tarpeen, ei diagnoosin pohjalta. Kuitenkin vain reilut puoli vuotta sen jälkeen, kun vammaispalvelulaki oli saatu hyväksyttyä nykyisten hallituspuolueiden tuella syksyllä 2023, Orpon hallitus toi eduskuntaan esityksen uuden vammaispalvelulain voimaantulon siirtämisestä. Tällöin perustuslakiin kytkeytyvät syyt olisivat puoltaneet vammaispalvelulain voimaantuloa alkuperäisen aikataulun mukaisesti myös perustuslakivaliokunnan mielestä. Silti hallituspuolueet jyräsivät siirtoesityksen voimaan. Arvoisa puhemies! Kun vammaispalvelulain voimaantulon siirtoa käsiteltiin syksyllä 2023, arvelin pitämässäni puheenvuorossa, että Orpon hallituksen tosiasiallinen tavoite on tuoda ikääntymisrajaus myöhemmin takaisin lakiin. Ja näin on käynytkin, sillä nyt käsiteltävässä mietinnössä ikääntymisrajaus, tosin laajennettuna elämänvaiherajauksena, on mukana. Elämänvaiherajauksen tarkoituksena on erottaa eri elämänvaiheisiin, kuten ikääntymiseen, tavanomaisesti kuuluva avun ja tuen tarve vamman tai sairauden aiheuttamasta avun ja tuen tarpeesta, johon vammaispalvelulain mukaisilla palveluilla on tarkoitus vastata. Vammaispalveluiden on tarkoitus olla erityispalveluita, jotka otetaan käyttöön silloin, kun muut palvelut eivät vastaa tarpeeseen. Valitettavasti elämäntaparajauksen tuoma lisäarvo jää epäselväksi ja koko käsite epämääräiseksi, kuten nostamme esille vastalauseessamme. Esitys voi jopa hämärtää entisestään rajanvetoa sen välillä, mikä kuuluu tavanomaisesti eri elämänvaiheisiin ja mikä taas on vammasta aiheutuvaa tuen tarvetta. Epäselvyys voi vaarantaa vammaisten oikeuden heille kuuluviin palveluihin ja johtaa siihen, että oikeus palveluihin vaihtelee hyvinvointialueelta toiselle. Riski on olemassa kaikenikäisten vammaisten kohdalla, mutta erityisesti se koskee ikääntyneitä vammaisia. Myös lapsuus ja nuoruus on ehdotettu omiksi elämänvaiheikseen lakiesityksessä. Lapsuudessa ja nuoruudessa rakennetaan pohjaa aikuisuudelle, jolloin on erityisen tärkeää, että palvelulla pystytään vastaamaan vammaisten lasten ja nuorten tarpeisiin. Erityispalveluilla mahdollistetaan yhdenvertaisuus ikätovereiden kanssa. Hallituksen esittämä tapa uhkaa kuitenkin kääntyä lasten ja nuorten osallisuutta ja itsenäistymistä vastaan. Arvoisa puhemies! Kaikista huolestunein olen siitä, että tämä laki on myös leikkauslaki, jolla pyritään säästämään valtiontalouden menoista. Se, että esitykseen on yhdistetty 20 miljoonan euron vähennys ensi vuoden talousarviossa, herättää vakavia epäilyksiä siitä, että lakia on lähdetty muuttamaan nimenomaan säästötavoite edellä. Ei ole oikein eikä etenkään perus- ja ihmisoikeussopimusten mukaista, jos oikeutta vammaispalveluihin arvioidaan ensisijaisesti talouskulma edellä. Jos vammaispalvelulakia olisi tosiasiallisesti haluttu korjata järkevästi, olisi se pitänyt tehdä ilman säästötavoitetta. Suurissa uudistuksissa löytyy lähes aina jotain korjattavaa, ja sen takia niitä pitää seurata tarkalla silmällä ja kerryttää kokemusta siitä, mitkä ovat muutosten tosiasialliset vaikutukset. Näin pystytään erottamaan muutosvaiheesta ja uutuudesta johtuvat vaikeudet lain sisällöstä johtuvista epäselvyyksistä. Uusi vammaispalvelulaki astui voimaan vasta tämän vuoden alusta, joten olisi tarvittu enemmän aikaa nähdä, miten laki käytännössä vaikuttaa, ja lähteä korjaamaan lakia tarvittaessa vasta kertyneiden kokemusten pohjalta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+6.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-12-04T20:51:58,2025-12-04T20:57:16,Käsitelty,1.1 2025_121_205,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Edustaja Sillanpää, poissa. — Edustaja Laine-Nousimaa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_206,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä vammaispalvelulain muuttamiseksi. Lakiesityksessä esitetään lisättäväksi vammaispalvelulakiin elämänvaihetta koskeva säännös. Tällä muutoksella pyritään varmistamaan, että palvelut järjestetään yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Esityksessä korostetaan yleislakien mukaisten palveluiden ensisijaisuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että vammaispalvelulain mukaisia palveluita tulisi esityksen mukaan järjestää vammaiselle henkilölle vain, jos hänen välttämätön avun ja tuen tarpeensa poikkeaa siitä, mikä on henkilön elämänvaiheessa tavanomainen tarve. Vaikka esitys on valiokuntakäsittelyn aikana perustuslakivaliokunnan vaatimuksesta täsmentynyt, ei siitä edelleenkään käy riittävän selvästi ilmi, millä kriteereillä eri elämänvaiheissa erotettaisiin tavanomainen tai vammasta johtuva tuen tarve. Vammaisen henkilön oikeutta palveluihin ei pitäisi perustaa tulkinnanvaraisiin lain perusteluihin tai hyvinvointialueiden vaihteleviin käytäntöihin. Kokonaisuutena esitys sisältää merkittävän riskin palveluihin pääsyn heikentymisestä erityisesti iäkkäiden vammaisten ja iäkkäänä vammautuvien kohdalla, mutta myös muissa elämänvaiheissa. On mahdollista, että aiemmin henkilökohtaisen avustajan saanut ikääntyvä vammainen henkilö siirretään kotipalvelun piiriin, vaikka tosiasiassa avustajan tarve ei vähene vaan voi jopa kasvaa. Arvoisa puhemies! Useat lasten oikeuksia korostaneet lausunnonantajat ovat pitäneet ongelmallisena sitä, että elämänvaihesäätely rakentuu tavanomaisuuskriteerille. Tämä voi heikentää lasten ja nuorten pääsyä erityisesti itsenäistymistä ja osallisuutta turvaaviin palveluihin. Nuoruus on itsenäisen elämän, koulutus- ja työpolkujen sekä yhteiskunnallisen osallisuuden kannalta ratkaiseva elämänvaihe. Tällöin vammaispalvelulain erityispalvelut, kuten henkilökohtainen apu ja liikkumisen tuki, ovat usein välttämättömiä, jotta nuori voi yhdenvertaisesti tehdä samoja asioita kuin ikätoverinsa. Rajausmahdollisuuksien sijaan olisi ollut tarve kehittää vammaispalvelulakiin sellaisia erityispalveluja, jotka vastaisivat juuri vammaisten nuorten tarpeisiin. Hallituksen esityksessä hyvinvointialueiden rahoituksesta vähennetään 20,2 miljoonaa euroa, koska nähdään, että tämän lain myötä aiemmin varattua rahaa ei tarvita. Kyseessä on siis lähtökohtaisesti säästölaki, jonka tarkoitus on siirtää vammaisia henkilöitä vammaispalveluista sosiaalihuoltolain palveluiden piiriin. Merkittävä kustannusvaikutus tällä lainmuutoksella on vammaisille ihmisille itselleen. Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ovat pääsääntöisesti maksuttomia, kun taas sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut sisältävät pääsääntöisesti omavastuuosuuden, jonka suuruus vaihtelee alueittain. Hyvinvointialueilla on vaikea taloudellinen tilanne. Se kytkeytyy suoraan myös elämänvaihesäädöksen tulkintaan juuri henkilökohtaisen avun ja liikkumisen tuen alueella, etenkin ikääntyneiden kohdalla. Säästöpaineet ovat herättäneet laajaa huolta siitä, että säännöstä tullaan tulkitsemaan kategorisesti ja rajaavasti, mikä entisestään vaarantaa vammaisten henkilöiden tosiasiallisen yhdenvertaisuuden. Arvoisa rouva puhemies! Lakiesitys voi aiheuttaa isoja ongelmia vammaisille henkilöille eri elämänvaiheissa. Jokaisella vammaisella tulee olla oikeus hyvään elämään. Palveluiden sisällön äkillinen muuttuminen sekä palveluiden kustannusten ennakoimaton nousu voivat aiheuttaa kohtuuttomia tilanteita vammaisille ihmisille. Siksi tätä lakia ei voi hyväksyä vaan se tulisi hylätä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+6.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-12-04T20:57:35,2025-12-04T21:01:26,Käsitelty,1.1 2025_121_207,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,Edustaja Kaarisalo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_208,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vammaispalvelulain tarkoituksena on turvata vammaisille henkilöille välttämättömät erityispalvelut silloin, kun muut palvelut eivät riitä turvaamaan yksilöllisten tarpeiden toteutumista. Tosiasia on, että tämä nyt esitettävä lakimuutos on nimenomaan leikkauslaki. Hallitus on leikkaamassa vammaispalveluista 20 miljoonaa euroa — sen verranhan hallitus laskee tällä säästävänsä, sen verran hyvinvointialueiden rahoitusta ollaan vähentämässä. On selvää, että riittämätön rahoitus vaarantaa vakavalla tavalla vammaisten oikeudet saada yhdenvertaisia tarpeeseen perustuvia palveluja. Lain merkittävin muutos on nimenomaan elämänvaiheita koskevan säännöksen lisääminen vammaispalvelulain 2 §:ään. Elämänvaiheiksi määritellään esityksessä lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus. Elämänvaiheeseen tavanomaisesti kuuluva avun ja tuen tarve, johon ei siis jatkossa vastattaisi vammaispalvelulain mukaisilla erityispalveluilla, arvioitaisiin osana yksilöllistä palvelutarpeen arviointia. On jo nyt tiedossa, että hyvinvointialueilla on merkittäviä haasteita näiden velvoitteiden toteuttamisessa käytännössä. Kokonaisuutena tähän esitykseen sisältyy merkittävä riski siitä, että vammaispalvelujen soveltamisala kaventuu ja palveluihin pääsy heikkenee. Näin on erityisesti iäkkäiden vammaisten ja iäkkäänä vammautuvien kohdalla mutta myös muissa elämänvaiheissa. Riski voi konkretisoitua myös tietyissä vakavissa sairauksissa, joissa sairastuneiden odotettu elinikä on noussut hoitojen kehittymisen myötä. Arvoisa puhemies! Lasten ja nuorten osalta Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja muut lasten oikeuksia korostaneet lausunnonantajat ovat pitäneet ongelmallisena, että elämänvaihesääntely rakentuu nimenomaan tavanomaisuuskriteerin varaan. Tällöin vammaispalvelulain erityispalvelut, kuten henkilökohtainen apu ja liikkumisen tuki, ovat usein välttämättömiä, jotta nuori voi yhdenvertaisesti tehdä samoja asioita kuin ikätoverinsa, mutta riski siis on, että nimenomaan nämä palvelut jäävät nuorilta saamatta. Arvoisa puhemies! Valiokunnan käsittelyssä laaja asiantuntijajoukko jätti hyvin kriittisiä lausuntoja, ja kritiikki oli nimenomaan johdonmukaista. Kun se otetaan huomioon, mielestäni tätä esitystä ei tule hyväksyä, ja tästä syystä kannatan SDP:n sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tekemää vastalausetta lausumineen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+6.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-12-04T21:01:37,2025-12-04T21:04:29,Käsitelty,1.1 2025_121_209,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,Edustaja Valtola., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_210,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme tänään lakiesitystä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön pohjalta, jonka ydin on selkeä ja välttämätön. Vammaispalvelulain tulee säilyä vammaisille henkilöille tarkoitettuna erityislakina — lakina, joka turvaa juuri niiden ihmisten oikeudet, joiden tarpeet eivät täyty yleislainsäädännön puitteissa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnössään aivan oikein korostanut, että pelkkä ikä ei voi olla koskaan syy rajata ihmistä avun ja tuen ulkopuolelle. Jokaisen vammaisen henkilön oikeus palveluihin tulee arvioida yksilöllisesti osana palvelutarpeen arviointia. Tämä on vahva ja tärkeä linjaus, sillä se estää kategorisia rajauksia ja ohjaa kohti ihmisten todellisen tilanteen huomioimista. Arvoisa puhemies! Suomi ottaa tällä esityksellä tietoisesti erilaisen suunnan kuin useat naapurimaamme. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa ikärajat 65 tai 67 vuotta ovat voimassa. Hallituksen esityksen ja valiokunnan mietinnön mukaisesti ketään ei suljeta pois iän perusteella vaan elämänvaihe toimii nimenomaan työkaluna erottaa tavanomainen tuen tarve sellaisesta, joka johtuu vammasta ja jota varten erityislaki on olemassa. Juuri tämä on esityksen vahvuus. Se ei kavenna oikeuksia vaan tarkentaa lain tarkoitusta ja parantaa sen yhdenmukaista soveltamista. Asiantuntijakuulemisissa useat tahot ovatkin korostaneet, että esitys selkeyttää rajapintaa yleisten palvelujen ja vammaispalvelujen välillä, vahvistaa oikeusturvaa ja parantaa etenkin vammaisten lasten, nuorten ja ikäihmisten asemaa. On totta, että esitystä on myös kritisoitu. On esitetty huolia, että käsitteen ”elämänvaihe” voisi tulkita väljästi tai että muutoksia tehdään nopeassa tahdissa. Nämä huomiot on otettava vakavasti, mutta juuri siksi valiokunta on esittänyt selkeitä täsmennyksiä lakitekstiin. Ne varmistavat, että arviointi tehdään aina yksilöllisesti palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä ja että lain soveltamisen selkeys paranee aidosti, ei vain nimellisesti. Valiokunnan ehdottama 4 §:n uusi 2 momentti on tässä avainasemassa. Se velvoittaa arvioimaan, milloin tuen tarve on elämänvaiheeseen tavanomaisesti kuuluvaa ja milloin vammasta johtuvaa. Samalla se edellyttää, että arvioidaan mahdollisuus vastata tarpeisiin muulla lainsäädännöllä. Tämä ei heikennä oikeuksia vaan vahvistaa arvioinnin laatua ja yhdenvertaisuutta. Arvioinnissa tulee ehdotetun 2 §:n 4 momentin mukaan lisäksi ottaa huomioon myös palveluiden jatkuvuus siirryttäessä elämänvaiheesta toiseen. Perustelujen mukaan silloin, kun vammaisen henkilön itsemääräämisoikeuden, osallisuuden ja itsenäisen elämän toteutuminen on kiinni palveluista, on välttämätöntä huolehtia siitä, että palvelut jatkuvat joustavasti elämänvaiheesta toiseen. Arvoisa rouva puhemies! Perustuslakivaliokunta on arvioinut muutosten olevan perustuslain edellyttämällä tavalla täsmällisiä ja tarkkarajaisia. Keskeistä on se tapa, jolla lakia tullaan soveltamaan, perus- ja ihmisoikeusmyönteisesti, kuten perustuslakivaliokunta korostaa. Juuri siksi valiokunta edellyttää valtioneuvostolta aktiivista seurantaa ja ohjausta, jotta syrjiviä käytäntöjä ei muodostu ja jotta niihin voidaan tarvittaessa puuttua nopeasti. Tämä on vastuullista ja eteenpäin katsovaa lainsäädäntöä. Tällä esityksellä emme leikkaa vammaisilta, vaikka niin täällä on sanottu. Kyseessä on vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentaminen: se, että vammaispalvelulaki säilyy vammaisille tarkoitettuna erityislakina. Hyvinvointialueiden rahoitusta pienennetään, koska kyseessä on raha, joka varattiin edellisen käsittelyn yhteydessä soveltamisalan epäselvyyden takia. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+6.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-12-04T21:04:32,2025-12-04T21:09:22,Käsitelty,1.1 2025_121_211,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,Edustaja Wickström., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_212,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies, värderade fru talman! Me käsittelemme nyt jälleen muutosta vammaispalvelulakiin, ja pakko on todeta tähän alkuun, että olisi ollut hienoa, että tämä olisi saatu jo ensimmäisellä kerralla osumaan lankulle tämän eduskuntakauden aikana, mutta kuten me tiedetään, me puhutaan sellaisesta lakikokonaisuudesta, joka on hyvin kompleksinen ja sisältää hyvin paljon yksityiskohtia. Nyt myöskin tällä muutoksella pyritään vahvistamaan juuri sitä, että vammaispalvelut saadaan kohdennettua parhaimmalla tavalla juuri heille, joille ne myöskin kuuluvat. Arvoisa rouva puhemies! Elämänvaihekirjauksen lisäämisellä tähän lakiin halutaan huolehtia siitä, että ne rahat, mitkä hyvinvointialueille menevät, myöskin kohdentuvat oikein juuri heille, jotka tarvitsevat näitä palveluita. Kuten jo tässä keskustelussa olemme kuulleet, esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa mutta myöskin muissa Euroopan maissa on paljon tiukempia elämänvaiheeseen liittyviä kirjauksia itse vammaispalvelulaissa kuin mitä meillä tässä laissa tulee olemaan, mikäli eduskunta sen hyväksyy. Haluaisin tästä valiokunnan käsittelystä nostaa esiin muutaman näkökulman. Ensimmäinen, mikä itseäni on huolestuttanut ja joka ei nyt itse tässä muutoksessa ratkea, liittyy tämän lain soveltamiseen. On pakko todeta, että tämä uusi vammaispalvelulaki on ollut vain vähän aikaa voimassa, mutta selkeästi jo nyt hyvinvointialueilta kantautuu huolestuttavia viestejä siitä, että palveluita ei järjestetä samalla tapaa ja palveluista löytyy eroavaisuuksia. Nämä huolet eivät kuitenkaan suoraan liity tähän itse lakiin, mutta haluan sen takia juuri alleviivata niitä asioita, mitkä valiokunta on mietinnössään nostanut esiin liittyen juuri siihen, että sosiaali- ja terveysministeriön pitää edelleenkin vahvistaa tähän lakiin liittyvää ohjausta sinne hyvinvointialueille, jotta voidaan huolehtia siitä, ettei tule väliinputoajia, mutta toisaalta myöskin siitä, että ei tapahdu sitä, että nämä palvelut eriytyvät niin, että toinen henkilö voi saada paremmat palvelut toisella hyvinvointialueella ja toisella sitten toimitaan toisella tavalla.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+6.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-12-04T21:09:23,2025-12-04T21:11:35,Käsitelty,1.1 2025_121_213,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aivan ensimmäiseksi yhdyn tässä edustaja Wickströmin näkemykseen siitä, että soveltaminen on haastavaa ja siihen täytyy kiinnittää merkittävää huomiota. Meillä ei ole enää 300:aa kuntaa, mutta meillä on kuitenkin 22 aluetta plus HUS-yhtymä, jotka tulevat sitten omalla tavallaan tätä soveltamaan, ja ohjaus on varmasti siinä todella tärkeätä. Sisältö tällaisessa laissa on tietenkin kaikkein tärkein, mutta siitä on käytetty täällä jo hyviä puheenvuoroja, joten itse näen tarvetta käydä ihan lyhyesti läpi eräänlaisen rahoitustarinan tämän lain yhteydessä. Hyvin lyhyesti totean, että varsinainen ensimmäinen vammaispalvelulaki oli vuodelta 1987, siitäkin on itselläni muistikuva, koska samana vuonna tulin valituksi Porin kaupungin terveydenhuollon johtavaksi viranhaltijaksi ja se liittyi myös terveydenhuoltoon silloin. Miksi tämän mainitsin? Se johtuu siitä, että se oli diagnoosikorosteinen laki, ja juuri tästä diagnoosikeskeisyydestä on tässä pyritty eroon, kun tätä lainsäädäntöä on uudistettu. Mitä käytännössä tarkoitti se diagnoosikeskeisyys: se tarkoitti sitä, että asiakkaalla tai potilaalla — kuinka vaan — saattoi olla samanlainen haitta, esimerkiksi jonkun elimen puuttuminen, mutta riippuen taustasyystä, siitä sairaudesta tai tapahtumasarjasta, jonka seurausta tämä oli, hän joko sai tietyn edun, esimerkiksi apuvälineen, taikka ei. Tämähän oli ehdottomasti väärin, ja tämä oli pitkään sellainen asia, jota jouduttiin sitten valvontaviranomaisissa ja hallinto-oikeuksissa korjaamaan yksittäistapausten valossa. Tämä oli yksi taustasyy sille, että tätä lakia haluttiin saattaa yleisempään muotoon kuin sitten tämmöiseen diagnoosiin ja siihen liittyviin prosenttiajatteluihin liittyväksi. Sipilän hallitus sitten käynnisti tämän uudistuksen, mutta se jäi siltä hallitukselta kesken, ja sitten Rinteen—Marinin hallitus jatkoi tätä. Ministeri Kiurun johdolla tätä valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriössä, ja kun itse tulin ministeriksi helmikuussa 22, niin siitä oli hyvin laaja luonnos valmiina. Täytyy sanoa, että siinä oli niin paljon uutta terminologiaa ja muuta, että vaikka sain muutaman kerran tosi perusteellisen briifauksen, niin itse asiassa oli aika vaativaa oppia ajattelemaan uudella tavalla, kun olin ainakin aiemmissa tehtävissä tottunut toisenlaiseen lainsäädäntöön tässä. No, sitten syksyllä 22 tämä annettiin eduskunnalle, ja nyt tulen siihen talouteen. Silloin arvioitiin, että tämän aiheuttamat lisäkustannukset ovat 30 miljoonaa euroa. Tämä on keskiarvo: ensimmäisenä vuonna ne olisivat olleet 25 ja siitä asteittain nousseet sitten 35:een. Tämä täytyy nyt suhteuttaa sitten siihen, mitkä ovat nämä kokonaiskustannukset. Niistä on erilaisia arvioita riippuen siitä, kuinka laajasti otetaan vammaisten asumispalvelut huomioon, mutta jos otetaan asumispalvelut huomioon, niin se on yli kaksi miljardia. Jos ei oteta, niin kysymys on vähän yli miljardista. Eli tämmöinen 30 miljoonan lisäys ei ollut tietysti niin kuin mikään mittava laajennus siinä vaiheessa. No, eduskunta lähti innokkaasti käsittelemään tätä lakia, ja vaalit lähestyivät, ja tähän tehtiin sitten merkittäviä laajennuksia ihan yksituumaisesti sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, sekä etuuksiin että palveluihin, ja tässä suuressa salissa se yksimielisesti hyväksyttiin. Muistan, kuinka eri puolueiden — niin hallituspuolueiden kuin silloisen opposition — edustajat kävivät kilvan sitä kehumassa, että nyt tuli hyvä laki. Sitten vaalien 23 jälkeen hallitus vaihtui, ja tuli kuulopuheita siitä, että hallitusneuvotteluissa oli kerrottu, että ne muutokset, joita eduskunta teki, olisivat olleet kustannuksiltaan aivan valtavan mittavat. Kaikkein suurin tällainen rahasumma, jonka tässä yhteydessä kuulin ja joka on täällä salissakin pariin kertaan toistettu, oli se, että tuli miljardin euron edestä lisää velvoitteita. Tämän saman totesi kahdestaan ollessamme radiokeskustelussa silloinen kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Lasse Lehtonen, nykyinen Kelan pääjohtaja. Valtiovarainministeriö kuitenkin arvioi, että se olisi ollut noin 100 miljoonaa lisää siihen, eli 30 plus 100: silloin puhutaan 130:sta. Kun uusi eduskunta sitten käynnisti työnsä syksyllä 23, niin tästä käytiin heti aika kiivas ja napakka keskustelu, jossa väiteltiin siitä, onko hallitusohjelma leikkaava vai lisäävä, koska siellä lähdettiin siitä, että 100 miljoonaa voidaan käyttää. No, 100 miljoonaahan on vähemmän kuin 130, jonka arvioitiin siis olevan se VM:n arvio niistä eduskunnan tekemistä laajennuksista, mutta onhan se enemmän kuin se 30, mikä oli Marinin hallituksen alkuperäinen esitys. Tästä sitten kiisteltiin täällä, että kuka täällä leikkaa ja kuka lisää. Mutta sitten, kun sitä päästiin käytännössä toteuttamaan, niin aivan ensimmäiseksi tuli se lykkäyspäätös, että 14 kuukaudella lykättiin sen voimaantuloaikaa. Sitten tuli se vaihe, kun lähdettiin uudistamaan tätä lakia ja tehtiin se ensimmäinen soveltamisen rajaus siihen. Siinä yhteydessä arvioitiin, että säästetään noin 60 miljoonaa, ja nyt sitten viime keväänä puoliväliriihessä tuli se uusi leikkaus, eli miinus 20,2 miljoonaa euroa. Olen tässä monenkin muun lain yhteydessä ottanut kantaa siihen, että kun noin kahdesta miljardista leikataan 20,2 miljoonaa, niin ymmärrän, että ne perustuvat eräänlaisiin laskelmiin ja varmasti niin sanotusti suuruusluokka on oikea, mutta onko se aivan tarkkaa? Ja käytännön sovellutuksesta — jota tekevät yksittäiset sosiaalityöntekijät, niitä päätöksiä — aika tulee sitten näyttämään, mikä se todellisuus on. No, itse haluaisin tässä lopuksi korostaa, kun kävin läpi nämä eri vaiheet, että nyt sitten, kun tämä 20 miljoonan leikkaus tehdään, niin ollaan pikkuisen alle siinä summassa, mikä alun perin oli siinä syksyllä 22 annetussa lainsäädännössä eduskunnalle. Kyllä tämä on sillä tavalla tietysti säästölaki, joka nyt on kytketty hyvin monimutkaiseen laskelmaan siinä, millä tavalla tämä vaikuttaisi. Itse olen ollut tästä iän vaikutuksesta koko ajan sitä mieltä, että jos minun ikäiseni, eli yli 70-vuotias, vaikka herää aamulla sokeana, niin kyllä hän on vammainen, taikka jos hän on tullut vammaiseksi vaikkapa 40-vuotiaana, niin hän on vammainen vielä sitten 80-vuotiaanakin, mutta se on eri asia kuin normaali ikääntyminen, esimerkiksi rollaattorin käyttö tai tavanomaiset ikään liittyvät, raihnastumisen aiheuttamat vaivat. Loppujen lopuksi välillä on tuntunut aika akateemiselta tässä yhteydessä tämä keskustelu, että mitä vaikutuksia näillä rajauksilla sitten on, mutta eniten olen huolissani [Puhemies koputtaa] tästä 20 miljoonan leikkauksesta. Se on joka tapauksessa taas kerran hyvinvointialueiden yleiskatteisen rahoituksen leikkaus. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+6.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-12-04T21:12:34,2025-12-04T21:20:02,Käsitelty,1.1 2025_121_214,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,Edustaja Kiuru., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_215,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Muutamia sanoja SDP:n näkökulmasta: Kun tässä aikaisemmin sain esitellä tätä mietintöä, totesin, että tästä mietinnöstä on jätetty myöskin vastalauseita. SDP:n vastalauseessa me lähdemme siitä, että vammaispalvelulain tarkoituksena on turvata vammaisille henkilöille välttämättömät erityispalvelut silloin, kun muut palvelut eivät vastaa heidän yksilölliseen tarpeeseensa. Haastavaa on se, että tämän vuosien prosessien yhteydessä on kentällä pesiytynyt toimintaan vaaran merkkejä. Nimittäin jo nyt on näköpiirissä, että vammaiset henkilöt ovat joutuneet tilanteeseen, jossa hyvinvointialueet ovat joissakin tilanteissa alentaneet vammaispalvelulain mukaisten palveluiden aikaisempaa palvelutasoa, ja että vammaispalvelulaki näyttää muuttuneen säästölaiksi. Tämä ajatus ei ole omaa havaintoani vaan valiokunnan mietinnön tekstiä, joka pohjautuu saamiimme vaikutusarvioihin. Haasteeksi on tulossa se, että olemme nyt jatkamassa tätä ikiliikkumista sen osalta, että vammaispalveluissa halutaan hakea kustannustehokasta ratkaisua siihen, että nimenomaan vammaispalvelulain toteuttamisessa voitaisiin säästää. Tämä on haasteellinen kysymys siksi, että hyväksytyn vammaispalvelulain soveltamisalaa esitettiin täsmennettäväksi hallituksen esityksessä vuoden 24 syksyllä, ja tämä eduskunnan rupeama päättyi sitten siihen, että perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta aikataulu ei enää sallinut sitä, että olisi lähdetty jumppaamaan tätä kyseistä säännöstä sellaiseksi, että perustuslakivaliokunnan esittämät muutokset olisi saatu toteutettua. Vähän samanlaisessa tilanteessa on oltu joka syksy, kun hallituksen joitakin lakiesityksiä on arvioitu ja niiden perustuslailliset puutteet ovat tulleet selkeiksi. Tämän asian yhteydessä päädyttiin sitten siihen, että muutoin tuo vammaispalvelulaki laitettiin eteenpäin mutta silloisen hallituksen esityksen vammaispalvelulain kakkospykälä silloin jäi tekemättä. Nyt sitten tätä uutta lisättävää soveltamisalaa rajaavaa elämänvaihetta koskevaa säännöstä on käsitelty, ja niin kuin tässä aikaisemmin totesin, perustuslakivaliokunnan mielestä tätä yksilöllistä arviointia koskevaa sääntelyä täytyy vielä täsmentää, ja tätä täsmennystä me olemme nyt valiokunnassa tehneet. Valiokunta korostaakin tältä kannalta nimenomaan tämän yksilöllisen arvioinnin perusteiden ja noudatettavan menettelyn mahdollisimman selkeän sääntelemisen merkitystä ja toteaa, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan on syytä täsmentää sääntelyä tältä osin. Näin siis totesi perustuslakivaliokunta, ja olemme sitten omalta osaltamme näitä muutoksia tehneet. Nyt haasteeksi on muodostunut myös se, että samaan aikaan, kun vammaispalvelulakia on täsmennetty ja esitetty muutettavaksi näin, niin on esitetty tämän olevan ristiriidassa vammaisyleissopimuksen ja yleissopimusta valvovan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean erilaisten Suomea koskevien ratkaisujen kanssa. Tämä tarkoittaisi nyt sitä, että Suomen toimintamalli on kyseenalaistettu nimenomaan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean Suomea koskevien kannanottojen ja ratkaisujen loppupäätelmissä. Eli syksyllä, alle kolme kuukautta sitten, Suomea koskevissa loppupäätelmissään tuo komitea toteaa, että elämänvaiherajauksen lisääminen vammaispalvelulakiin merkitsisi ikään perustuvaa syrjintää ja olisi ristiriidassa yleissopimuksen 1 artiklaan sisältyvän vammaisuuden määritelmän kanssa. Komitea on huolissaan siitä, että ehdotetut muutokset saattavat sulkea monet vammaiset henkilöt pois vammaisyleissopimuksen edellyttämistä palveluista. Arvoisa puhemies! Me emme valitettavasti voi sanoa, että Suomen hallitus ja Suomen kansanedustajien enemmistö on niin viisas ja aina työssään lankulle osuva, että käy niin, että me tiedämme täällä paremmin. Koko perustuslaillinen valvonta perustuu nimenomaan siihen, että ihmisoikeuksien kansainväliset sopimukset ovat perustuslaillisen tulkinnan sitä yleistä kirjoa, ja siellä nimenomaan joudutaan ottamaan kantaa myös siihen, onko tämä kaikki tämän työn vastaista. Perustuslakivaliokunta on pohtinut asiaa ja todennut, että perustuslakivaliokunnan mielestä se, että lain soveltamisalaa ja eri palveluiden myöntämistä koskevia säännöksiä sovelletaan lain tarkoituksen mukaisesti perus- ja ihmisoikeusmyönteisesti, on omiaan lieventämään kyseisiä ongelmia ja ehkäisemään esimerkiksi juuri iän perusteella syrjivien käytäntöjen muodostumista. Olen ihan kiinnostuksesta välillä harrastanut perustuslakivaliokunnan kantojen tarkastelua, ja jälleen on kiinnostavaa huomata, että valtiosääntöoikeuden asiantuntijat ovat kyllä hämmästykselläkin tulkinneet tätä perustuslakivaliokunnan kantaa, joka koski nimenomaan tätä esitystä ja tätä kirjausta. Siis tässähän perustuslakivaliokunnan mielestä on hienoa se, että voitaisiin olla semmoisia ihmisoikeus- ja perusoikeusmyönteisiä tulkinnoissamme, mutta se ei vielä takaa kenellekään tuota elintärkeää palvelua, ja tästä se haaste sitten meille tuleekin. Arvoisa puhemies! Olin valiokunnan työssä aktiivisesti mukana, ja olisin tietenkin toivonut, että olisimme voineet toistaa valiokunnan mietinnössä nämä aikaisemmat valiokunnan kannat, joita tässä valiokunnan mietinnössäkin esitellään. Tänne valiokunnan kantoihin aikaisemmalta ajalta on otettu vahvoja lausumia, joissa edellytetään, että vammaispalvelun toimeenpanoa ohjataan niin, että varmistetaan lain valtakunnallinen yhtenäinen soveltaminen ja vammaisten henkilöiden palveluiden yhdenvertainen saatavuus eri alueilla. Haasteeksi onkin tulossa nimenomaan se, kuinka paljon tosiasiassa valiokunnan mietinnön kuvaamalla tavalla vammaispalveluissa käytössä ollutta rahaa jää tällä hetkellä tämän budjetin ulkopuolelle. Suosittelenkin kaikkia tutustumaan siihen valiokunnan mietinnön osuuteen, jossa otetaan kantaa siihen, miten nämä taloudelliset vaikutukset jakautuvat, ja tässä on sanottava, että valitettavasti sitä rahoitusta, joka tähän on aikoinaan suunniteltu, on selvästi pienennetty ja se kehysvaraus, joka tehtiin uudelle hallitukselle, ei valitettavasti koskaan sadan miljoonan laajuudessa toteutunut. Tässä nyt ajatellaan, että 20 miljoonalla leikataan hyvinvointialueilta tätä rahoitusta, ja silloin on kyllä ihmeellistä väittää, että vammaispalveluiden puolella olisi ollut semmoisia ihmisiä, jotka eivät ole vammaisia, ja nyt heidät siivottaisiin sieltä ulos. Kyllä tässä on kysymys siitä, että erityisesti autismi- ja neurokirjon ihmiset eivät välttämättä jatkossa pääse näiden palveluiden piiriin, koska hyvinvointialueilta nyt 20 miljoonaa vähennetään rahaa tämän takia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+6.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-12-04T21:20:15,2025-12-04T21:29:08,Hyväksytty,1.1 2025_121_216,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,Edustaja Siponen poissa. — Edustaja Väyrynen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_121_217,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Olen täällä ensimmäistä kautta, ja tuntuu, että olen jo toistuvasti, useampaan kertaan käsitellyt vammaispalvelulakia, mitä tosiaan olenkin, ja se kertoo varmasti kaiken siitä, kuinka haastava kokonaisuus tämä on ollut. Suurin osa keskustelusta on tietenkin tämän elämänvaihepohdinnan ympärille keskittynyt, ja ymmärrän sen ihan täysin. Siinä on perustuslakivaliokunnalla ollut töitä varmaan yhtä paljon kuin sote-valiokunnalla ja ihan syystäkin. Edellinen hallituskin taisi yrittää ansiokkaasti ikäkausirajausta lopulta tyssäten samaan ongelmaan, mihin tämä hallitus alkuvaiheessaan. Nytten tätä on täsmennetty, ja ollaan päästy tänne asti, mikä on erittäin hyvä. Jonkin verran on ollut puheita siitä, että pyrittäisiin jonkun ikäisiä yksilöitä rajaamaan lain ulkopuolelle. Se ei missään nimessä missään vaiheessa ole ollut lain tarkoitus, eikä sellainen käsitys ole tullut missään vaiheessa ainakaan minulle tämän käsittelyn aikana, vaan nimenomaan se, että me turvattaisiin vammaispalvelulain palvelut niille, ketkä oikeasti niitä tarvitsevat ja ketkä niihin ovat oikeutettuja, ja sillä lailla, että kukaan ei todellakaan jäisi ulos. Tässä oli oikeastaan parikin mainintaa naapurimaitten rajauksista, joissa ollaan itse asiassa huomattavasti spesifimmällä tasolla, ja siinä mielessä minä olen tyytyväinen, että meille on jätetty todellakin yksilölliselle harkinnalle tilaa, niin kuin sen kuuluu olla, ja siihen velvoitetaan. Missään nimessä ei laiteta spesifejä ikärajoja, koska tämmöisessä elämänvaiheajattelussa se ei oikein toimikaan käytännön maailmassa. Olen erittäin tyytyväinen, että mitään spesifejä ikärajoja ei ole. Siitä minä olen samaa mieltä, mistä edustajat Lindén ja Wickström ja itse asiassa taisi edustaja Kiurukin mainita, että on hirveän tärkeää, miten näitä lakeja sovelletaan. Edustaja Wickström erittäin hyvin totesikin, että se ei ole pelkästään lainsäädännön ongelma tällä hetkellä, vaan meidän täytyy laajemmassa kuvassa löytää ratkaisu, millä me saamme hyvinvointialueitten toiminnat yhteismitallisiksi, ja se liittyy myös siihen, miten lainsäädäntöä sovelletaan. Tällä hetkellä se on ongelma, mutta toivon, että sekin saadaan jatkossa nimenomaan laajemmin meidän palveluiden sisältöjen kautta ajettua yhteismitalliseksi, koska se on ollut erittäin hyvä ja tärkeä motiivi siinä, kun on hyvinvointialueita lähdetty rakentamaan, ja siinä mielessä meillä on ne työkalut olemassa siihen, kunhan me vain keksitään, mitä kautta tätä lähestytään. Kaiken kaikkiaan, mitä tähän lakiin tulee, olen tyytyväinen, että tämä vihdoin saadaan tänne ja on saatu tämä elämänvaiherajaus sellaiseksi, että me ollaan vihdoinkin päästy tässä salissa puhumaan ja toivottavasti päästään hyväksymään tämä laki.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+6.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-12-04T21:29:13,2025-12-04T21:31:54,Käsitelty,1.1 2025_121_218,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,Edustaja Holopainen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_219,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vihreille on ollut jo pitkään tärkeä tavoite se, että pystytään kehittämään suomalaista järjestelmää niin, että paremmin pystytään toteuttamaan YK:n vammaissopimuksen velvoitteita. No, nyt sitten olimme todella tyytyväisiä siihen, että viime hallituksessa saimme edistyksellistä lainsäädäntöä toteutettua tämän vammaispalvelulain suhteen ja hyvässä yhteistyössä silloisen hallituskokoonpanon kanssa. Onkin todella valitettavaa, että nyt tällä hallituskaudella, kuten edustaja Lindén tässä hyvin kuvasi, tätä tosiasiallista tasoa on heikennetty jo moneen kertaan. Mietin sitä, että kun tämä hallitus aloitti, niin jossain vaiheessa muistan pääministerinkin todenneen, että kun nyt tehdään tätä julkisen talouden sopeuttamista, niin pidetään huolta siitä, että se ei kohdistu näihin kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin, ja muistaakseni jossain lausunnossa mainitsi erityisesti sen, että Suomessa esimerkiksi vammaisista pidetään joka tapauksessa huolta. No, nyt sitten nämä vammaispalvelulain heikennykset ovat kuitenkin olleet selkeää takapakkia. Tässäkin lainmuutoksessa, mitä esitetään, on kysymys säästötoimesta ja heikennyksestä. Täällä on todellakin ansiokkaasti — tässä valiokunnan mietinnössä olevassa vastalauseessa, jonka SDP, vasemmistoliitto ja vihreät ovat yhdessä tehneet — todettu näitä haasteita. Esimerkiksi YK:n vammaisoikeuksien komitea on todellakin ollut huolestunut näistä rajauksista, mitä nyt tässä hallituksen esityksessä ollaan toteuttamassa. Tämä todellakin vie asioita huonompaan suuntaan. Muistuttaisin edelleenkin tästä YK:n vammaissopimuksen velvoitteesta, että meidän pitää turvata vammaisille henkilöille yhdenvertainen oikeus itsenäiseen elämään, osallisuuteen ja välttämättömiin tukipalveluihin koko elämänkaaren ajan. Se, että nyt Suomessa ollaan tekemässä tätä julkisen talouden sopeuttamista hyvin rajulla tavalla ja aika valikoivasti kohdistaen sen näihin haavoittuvassa asemassa oleviin, ei vapauta Suomea näistä velvoitteista, joita tämä vammaissopimus edellyttää. Eli näitä toimia ei pitäisi kohdistaa tähän. Nyt sitten todellakin jo tähän mennessä palaute tuolta hyvinvointialueitten käytännöistä on osoittanut sen, että näitä palveluja on heikennetty merkittävästi esimerkiksi kuljetuspalveluitten osalta. Kun kuljetuspalvelujen pitäisi tukea vammaisten ihmisten arkea, mahdollistaa kaupassakäynti, asiointi, työ, opiskelu, ystävien tapaaminen ja itsenäinen liikkuminen, niin sitten kuitenkin käytännön tasolla näitä palveluja on monella hyvinvointialueella heikennetty niin, että esimerkiksi henkilön työssäkäynti voi estyä siitä syystä, että ei ole näitä välttämättömiä kuljetuspalveluita käytössä. Tätä on todella vaikea ymmärtää, miten meillä on hallitus, jonka keskeinen viesti on koko ajan se, että halutaan edistää työllisyyttä, mutta sitten kuitenkin meillä on väestöryhmä, jonka osalta nimenomaan työllisyyden mahdollisuuksia heikennetään. Todellakaan ei ole hyväksyttävä tämä hallituksen esitys, jossa edelleenkin säästetään näistä kokonaisuuksista.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+6.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-12-04T21:31:54,2025-12-04T21:35:08,Käsitelty,1.1 2025_121_220,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,Edustaja Kiuru., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_221,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haasteena on tietenkin tässä kaikessa se, onko käytännössä järkeä käyttää kaikilla istuntokausilla syksyisin aikaa siihen, että etsitään keinoja, joilla vammaispalveluita voitaisiin rajata, ja kuinka hyvin tämä toimeenpano tosiasiassa tulee tapahtumaan kentän näkökulmasta, jos tätä tällaisissa olosuhteissa on loppuviimeksi tehty. Haasteeksi tulee, niin kuin tässä todetaan, myöskin se, että tämä on ollut ikiliikkuja ja loppuviimeksi ollaan päästy tulokseen, jossa varmaa on se, että vammaispalveluista rahoitus vähenee, mutta samaan aikaan tämä lain uusi, rajattu soveltamisala ei välttämättä johda siihen, että lopputulokset käytännössä näkyvät. Jo nyt hyvinvointialueet ovat lähteneet asiassa keulimaan, ja on jo kyseenalaisilla tavoilla saatettu tehdä päätöksiä. Tästä valiokunta myöskin omassa mietinnössään kirjelmöi. Se on minusta aika kova kannanotto siihen, minkälaiseen tilanteeseen vuosien varrella on päädytty, kun on uskottu vahvasti siihen valtiovarainministeriön näkemykseen, että vammaispalveluissa olisi vammaisia, jotka eivät tosiasiallisesti ole vammaisia. Näitä, tätä häntää, on nyt metsästetty tässä vuosien varrella, useita vuosia, ja loppuviimeksi ollaan siinä tilanteessa, jossa jonkinlainen ikärajaus saadaan aikaan, ja ollaan nyt sitten kansainvälisenä silmätikkuna siitä, mitä on tullut tehtyä. Tämä on aika vakava kysymys 20 miljoonan euron säästön hakemiseksi. Onko tämä sellaista politiikkaa, jossa Suomen pitäisi olla mukana, kun on kysymys vammaisista ihmisistä? Selvää on myöskin se, että nämä uudet ryhmät, jotka pääsivät vammaispalvelun piiriin, ovat jatkossa erittäin vaikeassa asemassa niin, että esimerkiksi neuro- tai autismikirjon ihmisten mahdollisuudet päästä näiden palveluiden piiriin eivät tosiasiallisesti heikkene. Siitä olen kyllä erityisen huolissani. — Kiitos. ", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+6.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-12-04T21:35:15,2025-12-04T21:37:36,Käsitelty,1.1 2025_121_222,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 22/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 22/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_121_223,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuus rakentuu kokonaisuudesta, jonka kivijalka on huoltovarmuus. Se on kykyämme varmistaa, että yhteiskunnan toiminta ei pysähdy, vaikka maailma ympärillämme muuttuisi. Tämä hallituksen esitys huoltovarmuuslain uudistamiseksi on vastaus muuttuneeseen turvallisuusympäristöön. Elämme ajassa, jossa meidän on oltava valppaina ja valmiina, ajassa, jossa huoltovarmuus ei ole enää vain varautumisen yksityiskohta vaan koko yhteiskuntamme selkäranka. Arvoisa puhemies! Huoltovarmuus on tärkeä osa kokonaisturvallisuuttamme. Suomen puolustuskyvyn kannalta on erittäin tärkeää, että huolehdimme kokonaisturvallisuuden kaikista näkökulmista, myös huoltovarmuudesta. Hallitus tekee nyt perusteellisen ja vastuullisen uudistuksen, jossa huoltovarmuuslaki päivitetään vastaamaan tätä aikaa. Huoltovarmuuskeskuksesta tehdään virasto, sen rahoitusmalli selkeytetään ja varautumista laajennetaan materiaalivarastoista myös suorituskykyihin. Tämä tarkoittaa, että yhteiskunta kykenee toimimaan myös kriisin keskellä. Me olemme valmiita alati muuttuvaan toimintaympäristöön riippumatta siitä, oliko kyse energiasta, ruuasta, tietoverkosta tai logistiikasta. Se tarkoittaa sitä, että suomalaiset voivat luottaa siihen, että kriisitilanteessakin valo syttyy, lääkkeet riittävät ja yhteiskunnan palvelut pelaavat. Arvoisa puhemies! Huoltovarmuus ei ole vain Helsingin tai Etelä-Suomen asia, ennen kaikkea se on koko Suomen yhteinen asia ja tehtävä. Erityisesti pohjoisen Suomen rooli huoltovarmuuden ja omavaraisuuden kannalta on korvaamaton. Pohjoisessa on kriittinen osa energiantuotantoamme, teollisuuttamme ja logistiikkaverkkojamme. Siksi myös huoltovarmuuden kehittämisessä on varmistettava, että investoinnit ja varautumistoimet ulottuvat koko maahan. Turvallinen Suomi on vahva silloin, kun jokainen osa maata on turvassa ja mukana. Niistä syistä seuraten tämä uudistus on vahva viesti meiltä maailmalle: niin nyt kuin jatkossakin Suomi varautuu, toimii ja kantaa vastuunsa. Huoltovarmuus on tärkeä osa arjen turvallisuutta, mutta se on myös merkittävä osa vahvaa kansallista tahtoamme, vahvaa tahtoa ja sisua puolustaa omaa maatamme ja turvata sen toiminta kaikissa mahdollisissa oloissa. Juuri tämä on oikea ja vastuullinen suunta Suomelle. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-04T21:38:09,2025-12-04T21:42:27,Käsitelty,1.1 2025_121_224,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 22/2025 vp,"Edustaja Kallio poissa, edustaja Rintamäki poissa. — Edustaja Mehtälä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_225,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Viime vuodet ovat opettaneet meille paljon. Pandemia, energiakriisi ja geopoliittiset jännitteet ovat osoittaneet, että huoltovarmuus ei ole vain tekninen termi, se on kansallisen turvallisuuden ja arjen jatkuvuuden perusta. Kun kriisi iskee, kysymys kuuluu, onko meillä riittävästi ruokaa, energiaa, lääkkeitä ja toimiva yhteiskunta. Tämä hallituksen esitys pyrkii vastaamaan juuri näihin kysymyksiin. Arvoisa puhemies! Mitä hyvää esitys tuo tullessaan? Ensinnäkin virastomuotoisen Huoltovarmuuskeskuksen perustaminen selkeyttää sen asemaa ja varmistaa, että toiminta täyttää perustuslain vaatimukset. Huoltovarmuuskeskus käyttää merkittävää julkista valtaa, joten viranomaisasema on perusteltu. Samalla työntekijöiden siirtyminen virkasuhteeseen lisää vastuullisuutta ja luo yhtenäisen hallintomallin. Toiseksi rahoitusmallin uudistaminen osin valtion talousarviosta, osin huoltovarmuusmaksusta turvaa riittävän rahoituksen. Tämä on kriittistä, jotta varautuminen ei jää rahasta kiinni. Talousvaliokunta kuitenkin muistuttaa, että huoltovarmuusmaksun tuotto on laskenut ja kustannukset vastaavasti kasvaneet. Siksi rahoituspohjan muutoskestävyys ja laajentaminen on välttämätöntä erityisesti siirtymässä fossiilisista puhtaisiin energialähteisiin, koska huoltovarmuusmaksu peritään fossiilisesta energiasta. Kolmanneksi esitys vahvistaa poikkihallinnollista yhteistyötä. Ministeriön ohjausryhmä ja huoltovarmuusneuvoston rooli varmistavat, että huoltovarmuus huomioidaan laajasti eri hallinnonaloilla. Lisäksi tunnistetaan alueellisen huoltovarmuuden merkitys, mikä on tärkeää kriisitilanteissa. Tämän me erityisesti valiokunnassa otimme esille. Arvoisa puhemies! Esityksessä on kuitenkin haasteita. Suuri huoli liittyy elinkeinoelämän rooliin. Tämä tuli asiantuntijakuulemisissa erityisesti esille. Suomen huoltovarmuusjärjestelmän, joka on lähtöisin vuodesta 1992, vahvuus on ollut viranomaisten ja elinkeinoelämän, siis yritysten, tiivis yhteistyö. Nyt pelätään, että virastomuotoisuus ja hallituksen lakkauttaminen kaventavat yritysten vaikutusmahdollisuuksia. Ohjausryhmässä on vain kaksi elinkeinoelämän edustajaa, mikä voi heikentää käytännön osaamisen hyödyntämistä. Toinen haaste on toimintamallin joustavuus. Kun rahoitus siirtyy talousarviomenettelyyn ja henkilöstö virkasuhteeseen, päätöksenteko voi hidastua. Tämä voi olla ongelma kriisitilanteissa, joissa nopea reagointi on välttämätöntä. Lisäksi tiedonkulku herättää kysymyksiä. Tämä nousi myös asiantuntijakuulemisessa esille. Uudistuksessa vain Huoltovarmuuskeskuksella olisi oikeus saada ja jakaa tietoa, kun aiemmin myös sektorit tai poolit saivat tiedot suoraan. Tämä voi heikentää yhteistyön sujuvuutta ja yritysten motivaatiota osallistua. Haluan nostaa esiin myös EU-ulottuvuuden. Kansallinen sääntely ja EU-vaatimukset on sovitettava yhteen, jotta varautuminen on johdonmukaista ja tehokasta. Arvoisa puhemies! Yhteenvetona voidaan todeta, että uudistus on tarpeellinen ja tuo selkeyttä, mutta sen toteutuksessa on varmistettava, ettei menetetä suomalaisen mallin vahvuuksia, jotka muuten on maailmanlaajuisesti tunnistettu, joustavuutta ja elinkeinoelämään sitoutumista. Huoltovarmuus on yhteinen asia, ja sen turvaaminen vaatii viranomaisten, yritysten ja järjestöjen tiivistä yhteistyötä myös jatkossa. Arvoisa puhemies! Kysyn lopuksi: kun seuraava kriisi tulee — ja se tulee — olemmeko valmiita? Tämä laki on askel oikeaan suuntaan, mutta sen onnistuminen riippuu siitä, säilytämmekö me suomalaisen vahvuuden eli yhteistyön ja nopean reagoinnin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+7.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-12-04T21:42:43,2025-12-04T21:47:36,Käsitelty,1.1 2025_121_226,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 22/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_227,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 22/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on sillä lailla mielenkiintoinen asia, että olen itse ollut tässä puolustustalouden suunnittelukunnassa 2000-luvun alussa ja sitten Huoltovarmuusneuvostossa, ja sillä lailla tutulla asialla. Siinä mielessä pyysin tämän puheenvuoron, että tämä on sellainen asia, että on hyvä, että tässä nyt päivitetään tätä toimintaa ja muodostetaan siitä virasto mutta silti yritetään säilyttää vielä erittäin hyvä julkisen ja yksityisen puolen yhteistyö näillä toiminnoilla. Kannattaa huomioida, että Suomi on aivan poikkeuksellinen maa tässä yhteydessä, miten tämä huoltovarmuus on tehty tämmöisellä kombinaatiolla, että siinä on viranomaisyhteistyö ja sitten on yksityisen puolen yhteistyötä, ja tätä tehdään erilaisissa pooleissa, ja pooleissa aika lailla elinkeinoelämällä on vetovastuu, ja ne tekevät niitä poolikohtaisesti. Sitten varastointi ja muut asiat on hoidettu myöskin ostopalveluilla erilaisista julkisista ja yksityisistä varastoista, ja niin poispäin. Tämä toimii hyvin verkostomaisesti ja poolimaisesti, ja se on tämän vahvuus, ja sitten se, että tässä on todella vahvasti sitouduttu näitten asioitten hoitamiseen niin siellä elinkeinoelämän puolella kuin sitten valtiovallan puolella, ja sopivasti näitä koordinoidaan niin, että tässä päästään eteenpäin. Tämä kuitenkin kattaa meidän yhteiskunnan taustalla energiahuollossa, ruokahuollossa ja kaikessa muussakin sellaisia toimintoja, joista ei normaalisti tiedetä, mitä kaikkea tuolla on jo valmiuden osalta tehty. Tämä on erittäin esimerkillistä toimintaa. Sen takia oikeasti pyysin puheenvuoron, että tämä rahoitushan käytännössä tehdään niin, että kerätään tämmöinen huoltovarmuusmaksu, joka on veronluonteinen maksu, joka kerätään sähkö- ja energiatuotteista osana kokonaisverotasoa, ja sillä tavalla tätä tehdään. Nyt tämä huoli, jota myöskin valiokunta on miettinyt ja nostanut esiin, liittyy siihen, että kun siirrytään fossiilisista puhtaisiin polttoaineisiin ja energialähteisiin, niin se rahoituspohja kapenee koko ajan. Nyt se huoli on, että pidetään kiinni siitä, että me lavennetaan sitten tätä veropohjaa jossain kohtaa, niin että me varmistetaan tämä rahoitus jatkossa. Tämä on ehkä tämän uudistuksen semmoinen huolestuttavin asia. Muuten tämä kokonaisuus menee tässä hyvin eteenpäin. Kannatan tätä ehdotusta tällaisessa muodossa, mutta pitää alleviivata, että tämä rahoitus pystytään jatkossa hoitamaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+7.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-04T21:47:40,2025-12-04T21:50:51,Käsitelty,1.1 2025_121_228,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 22/2025 vp,Edustaja Jukkola., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_229,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 22/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys on suomalaisen huoltovarmuuden kannalta poikkeuksellisen merkittävä. Me emme päivitä vain yksittäistä lakia, vaan me päivitämme koko toimintamallin siihen maailmaan, jossa Suomi nyt elää. Turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi, toimitusketjut ovat haavoittuvampia, hybridiuhat arkipäivää ja Nato-jäsenyys korostavat kansallisen suorituskyvyn merkitystä. Näissä oloissa paine tehdä asioita fiksummin ja selkeämmin on kasvanut tuntuvasti. Uudistuksen ydin on se, että Huoltovarmuuskeskuksesta tulee virasto. Se ei ole vain muotoseikka, se on vastaus siihen, että HVK käyttää merkittävää ja tärkeää julkista valtaa, ja täten tarvitsee selkeät, lain tasolla määritellyt toimivaltuudet. Tässä mennään oikeaan suuntaan, ja näin oikeusvaltiossa pitääkin toimia. Samalla haluan korostaa, kuten moni valiokunta ja asiantuntijataho on todennut, että suomalaisen huoltovarmuuden voima syntyy virastojen ulkopuolella viranomaisten ja yritysten yhteistyöstä. Suomen malli on vahva juuri siksi, että sektorit ja poolit tekevät tätä työtä yhdessä. Se on vuosikymmenten luottamuksen tulos, ei ylhäältä määrätty rakenne. Siksi on tärkeää katsoa, mitä tässä uudistuksessa ei saa horjuttaa. Talousvaliokunta tunnisti huolen, että malli voisi uudistuksen myötä kallistua liikaa viranomaiskeskeiseksi. Siksi valiokunta teki tärkeitä täsmennyksiä: elinkeinoelämän roolia ohjausryhmässä vahvistetaan, poolien ja sektorien asema ja vapaaehtoisuus turvataan, tiedonkulun ja luottamuksen merkitystä vahvistetaan. Arvoisa puhemies! Huoltovarmuus on koko yhteiskunnan suorituskykyä: energiaa, logistiikkaa, tietoliikennettä, ruokahuoltoa — kaikkea sitä, mikä mahdollistaa arjen myös silloin, kun olosuhteet ympärillä on muuttuvat nopeasti. Yritysten osaaminen ja kyky toimia häiriötilanteissa ovat Suomelle elintärkeitä. Meillä Pohjanmaan seudulla yritykset ovat olleet tässä työssä myös vahvasti mukana, ja tahto edistää yhteiskunnan selkärankaa on erittäin vahvaa. Siksi on tärkeää, että yritykset kokevat olevansa tässä kumppaneita, eivät sivustakatsojia. Valiokunnassa nostettiin esiin myös rahoituksen kestävyys. Huoltovarmuuskeskuksen rahaston tuotto ei voi perustua vain yhteen lähteeseen, ja energiasiirtymä korostaa tätä entisestään. Samalla on oltava rehellisiä. Tarvitsemme vielä pitkään myös fossiilisia polttoaineita uusien energiamuotojen rinnalle. Energiasiirtymä ei saa hetkeksikään horjuttaa kriisiajan suorituskykyä. Energiavarmuutemme pitää olla vakaalla ja kestävällä pohjalla. Tässä työssä on oltava hereillä, ettei yhteiskuntamme kriisinkestävyys ole haavoittuvaa. Arvoisa rouva puhemies! Kokonaisuutena esitys vie Suomea oikeaan suuntaan. Se nykyaikaistaa lainsäädäntöä, selkeyttää viranomaisten vastuita ja täyttää perustuslain vaatimukset. Yritykset, järjestöt ja viranomaiset ovat tämän mallin kivijalka. Ilman heitä ei rakenneta uutta eikä säilytetä vanhaa. Siksi tärkeintä on, että yhteistyö säilyy vahvana. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+7.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-12-04T21:50:57,2025-12-04T21:55:27,Käsitelty,1.1 2025_121_230,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 22/2025 vp,"Edustaja Kaarisalo, poissa. Edustaja Kettunen, poissa. — Edustaja Holopainen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_231,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 22/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä tosiaan käsitellään tätä hallituksen esitystä, joka liittyy Suomen huoltovarmuuden vahvistamiseen, ja tosiaan ollaan uudistamassa tätä lainsäädäntöä, mikä on täysin perusteltua, koska uhkaympäristökin tässä on muuttunut ja sen puoleen tämän lain päivittäminen on tosi tärkeää. Muutama nosto täältä, erityisesti kun olen ollut tätä myös käsittelemässä tuolla puolustusvaliokunnassa, joka on antanut lausunnon tästä lakiesityksestä, muutama huomio siitä näkökulmasta: Tosiaan hyvää tässä on esimerkiksi se, että tosiaan tätä käsitettä laajennetaan niin, että tämä määritelmä koskee myös normaaliolojen vakavia häiriötilanteita, mikä on äärimmäisen tärkeää. Sitten on todella tärkeää se, että tässä määritelmässä säilytetään maininta maanpuolustuksesta, mutta sen lisäksi määritelmään lisätään turvallisuus. Perusteena tälle on se, että maanpuolustuksen kannalta kriittisten toimintojen lisäksi on tärkeää turvata sisäisen turvallisuuden toimijoiden, kuten poliisin, Rajavartiolaitoksen, pelastustoimen, Liikenne- ja viestintäviraston sekä Maahanmuuttoviraston, kriittiset toiminnot. Tämä tosiaan heijastelee sitten tätä äärimmäisen tärkeätä suomalaista kokonaisturvallisuusajattelua aiempaa paremmin. Puolustusvaliokunta on lausunnossaan nostanut esiin myös sen, että osaamisen huoltovarmuus on oleellinen osa kokonaishuoltovarmuutta. Vastuut tietoyhteiskunnan toimivuuden varmistamisesta tulee määritellä sekä normaali- että poikkeusoloissa, ja tekoäly ja kvanttiteknologiat sekä niiden kasvava käyttö ovat tästä hyviä esimerkkejä. Tämä on syytä Suomessa huomioida, että ilman osaavaa työvoimaa ja tutkimuskapasiteettia materiaalinen ja tekninen varautuminen ei ole pitkällä aikavälillä kestävää. Tosiaan tärkeä näkökanta on se, että Suomen tulee rakentaa huoltovarmuuttaan kokonaisturvallisuuden periaatteella, jossa sotilaallinen ja siviilivarautuminen tukevat toisiaan. Keskeistä on ennakoiva suunnittelu, pitkäjänteinen rahoitus ja laaja yhteistyö viranomaisten, yritysten sekä kansainvälisten kumppanien välillä. Näin Suomi voi ylläpitää kaikissa olosuhteissa toimivan ja uskottavan puolustuksen ja yhteiskunnan elintärkeät toiminnot myös pitkäkestoisten kriisien aikana.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+7.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-12-04T21:55:39,2025-12-04T21:58:15,Käsitelty,1.1 2025_121_232,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain muuttamisesta ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 10 a §:n 3 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 122/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 27/2025 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 27/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_121_233,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain muuttamisesta ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 10 a §:n 3 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 122/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jokainen suomalainen on yhdenvertainen, arvokas ja yhteiskuntamme oikeutettu jäsen. Tavoitteemme on vahvistaa entisestään kansalaisten yhdenvertaisuutta ja turvata julkisten palvelujen saavutettavuus koko maassa. Erityisen merkittävä tämä uudistus on Pohjois-Suomessa, jossa pitkät välimatkat, harva asutus ja palveluiden keskittäminen ovat vuosien varrella tehneet asioinnista vaikeaa monelle. Yhteiset asiakaspalvelupisteet turvaavat sen, että myös pohjoisen kuntien asukkailla Oulusta Kuusamoon ja aina Lapin pienimpiin kyläkeskuksiin saakka on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada valtion palvelut ilman kohtuuttomia matkoja. Samalla kun Suomi etenee kohti digitaalisten palveluiden ensisijaisuutta, on välttämätöntä huolehtia siitä, ettei yksikään ihminen jää kehityksen ulkopuolelle. Tälläkin hetkellä meillä on etenkin iäkkäitä kansalaisia, joilla ei ole riittäviä digitaitoja. Siksi tarvitsemme lainsäädäntöä, joka takaa käyntiasioinnin vähimmäistason ja kokoaa valtion palveluja vahvaksi, kustannustehokkaaksi verkoksi. Arvoisa puhemies! Lakiesityksen ytimessä on valtion asiakaspalvelumalli, jossa palvelut saatetaan kansalaisten ulottuville yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin. Tämä uudistus on olennainen osa valtion palvelu- ja toimitilaverkon uudistamista, jolla tavoitellaan 50 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä ilman, että heikennämme palveluiden laatua tai saavutettavuutta. Uudelle Lupa- ja valvontavirastolle annettaisiin koordinaatiovastuu varmistaa, että uudistus toteutuu hallitusti ja että palveluverkko muodostuu toimivaksi. Hallintovaliokunnassa totesimme, että esitys vastaa hyvin erilaisten käyttäjäryhmien tarpeisiin ja tukee koko maan palvelutakuuta. Samalla on syytä korostaa, että Pohjois-Suomen merkitys koko maan huoltovarmuudelle ja turvallisuudelle kasvaa vuosi vuodelta. Toimivat asiakaspalvelupisteet ovat osa tätä kokonaisuutta. Ne vahvistavat ihmisten arjen turvallisuutta mutta myös viranomaisten kykyä toimia poikkeusoloissa. Kun väestö ikääntyy ja digipalvelut yleistyvät, juuri pohjoisen alueella tarvitaan vahvinta tukea asioinnin saavutettavuuteen. Tämä uudistus rakentaa luotettavan palveluverkon, joka kestää häiriötilanteet ja varmistaa, että yhteiskuntamme on läsnä kaikkialla Suomessa, siis myös siellä, missä välimatkat ovat pisimmät. Arvoisa puhemies! Tämä laki on tärkeä siksi, että se yhdistää kaksi asiaa, jotka eivät useinkaan kulje käsi kädessä: kustannustehokkuuden ja kansalaisten palveluiden yhdenvertaisen saavutettavuuden ja saatavuuden. Se on sosiaalisesti vastuullinen ja taloudellisesti viisas ratkaisu. Tämän esityksen myötä Suomi ottaa askeleen kohti aidosti koko maan kattavaa palvelulupausta. Pohjoisen asukkaiden näkökulmasta viesti on selvä: te ette ole yksin, saati unohdettuja. Hallitus tekee sitä, mitä tässä ajassa tarvitaan: turvaa ihmisten arkea, vahvistaa palveluita ja käyttää verovaroja järkevästi. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-04T21:58:29,2025-12-04T22:03:55,Käsitelty,1.1 2025_121_234,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain muuttamisesta ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 10 a §:n 3 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 122/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, poissa. Edustaja Jukkola, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_121_235,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain muuttamisesta ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 10 a §:n 3 momentin kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 122/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 27/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Haluan lähettää terveiset kaikille valtion virastoille ja toimijoille, joiden vastuulla on suomalaisen arjen sujuvuus. Asiakaspalvelu ei ole pelkkä osa toimintaa, sen tulisi olla yksi sen kulmakivistä. Kun kansalainen asioi virastossa, hänellä tulee olla mahdollisuus selkeään, ennakoitavaan ja joustavaan palveluun. Siksi on tärkeää, että virastoissa kehitetään ajanvarausmahdollisuuksia, vahvistetaan toimivia digipalveluja ja varmistetaan, että asiointi on helppoa riippumatta asiakkaan taustasta tai osaamisesta. On syytä muistaa, että jokaisen päätöksen, jokaisen prosessin ja jokaisen palvelun ytimessä on ihminen. Meidän tulee aina kysyä, ketä varten tätä työtä teemme. Toivon, että palveluiden kehittämisessä pidämme tämän ajatuksen keskiössä ja rakennamme yhdessä hallinnon, joka toimii kansalaisia varten selkeästi, joustavasti ja kunnioittavasti. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+8.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-12-04T22:03:55,2025-12-04T22:05:11,Käsitelty,1.1 2025_121_236,121/2025,2025-12-04,16.00,22.09,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Seuraava täysistunto,"Tämä täysistunto on päättynyt. — Kiitos kaikille, näkemiin!", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_122_1,122/2025,2025-12-05,13.00,13.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 3.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Markku Siponen on edustaja Hanna Kososen kannattamana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen sisältyvät lakiehdotukset.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_122_2,122/2025,2025-12-05,13.00,13.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 4.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Minja Koskela on edustaja Veronika Honkasalon kannattamana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen sisältyvät lakiehdotukset.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_122_3,122/2025,2025-12-05,13.00,13.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 4.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Krista Mikkonen on edustaja Hanna Holopaisen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_122_4,122/2025,2025-12-05,13.00,13.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 3.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Lauri Lyly on edustaja Timo Suhosen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hyväksytään vastalauseen 1 mukaisina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_122_5,122/2025,2025-12-05,13.00,13.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 3.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Lauri Lyly on edustaja Saku Nikkasen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena, ja edustaja Pia Lohikoski on edustaja Jessi Jokelaisen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hyväksytään vastalauseen 3 mukaisena.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_122_6,122/2025,2025-12-05,13.00,13.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,"Koska edustaja Lylyn ja edustaja Lohikosken ehdotukset ovat samansisältöiset, niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_122_7,122/2025,2025-12-05,13.00,13.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 27/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu. Haluaako valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kiuru esitellä mietinnön? [Krista Kiuru nyökkää] — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_122_8,122/2025,2025-12-05,13.00,13.28,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyseessä on hallituksen esitys kuntouttavaa työtoimintaa koskien. Esityksen tarkoituksena on keventää aktivointisuunnitteluun ja kuntouttavaan työtoimintaan ohjaamiseen liittyviä hallinnollisia velvoitteita. Aktivointisuunnitelmia laadittaisiin jatkossa enää työttömyyden johdosta toimeentulotukea pääasiallisena tulona saaville työttömille. Tämän esityksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden alusta. Arvoisa puhemies! Monialainen työllistymissuunnitelma laadittaisiin, jos työttömyysetuutta saavan työttömän henkilön työllistymisen esteenä ovat työ- ja toimintakyvyn rajoitteet tai elämänhallinnan ongelmat, jotka eivät ratkea yksinään viranomaisten välisellä konsultaatiolla. Kuntouttava työtoimintahan on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu, joka kuuluu hyvinvointialueen järjestämisvastuulle. Kuntouttava työtoiminta on viimesijainen sosiaalipalvelu, jota järjestetään silloin, kun työtön ei työ- tai toimintakykyään koskevien rajoitusten vuoksi voi osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen perustuu asiakkaan kanssa laadittavaan aktivointisuunnitelmaan tai monialaiseen työllistämissuunnitelmaan. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on kiinnitetty huomiota hallituksen esityksessäkin tunnustettuun huoleen siitä, että ehdotettujen muutosten myötä aktivointisuunnitelman piiristä poistuneet työvoimapalveluja ja sosiaalipalveluja yhtäaikaisesti tarvitsevat asiakkaat saattavat jäädä kuntouttavan työtoiminnan ulkopuolelle. Aktivointisuunnittelun rajaaminen vain toimeentulotukea saaviin voi sulkea ulkopuolelle henkilöitä, joilla on selkeä palvelutarve mutta joilla ei ole oikeutta toimeentulotukeen. Myös työttömyysetuutta saavat asiakkaat, joilla on kuntouttavan työtoiminnan tarve mutta ei monialaista palvelutarvetta, voivat jäädä kuntouttavan työtoiminnan ulkopuolelle. Asiantuntijakuulemisissa on toisaalta kiinnitetty huomiota siihen, että samalla kun oikeus aktivointisuunnitelmaan poistetaan muilta kuin toimeentulotukea saavilta työttömiltä, ehdotetaan muutettavaksi kuntouttavaan työtoimintaan liittyviä pykäliä niin, että oikeus kuntouttavan työtoiminnan palveluun laajenee koskemaan kaikkia työttömyysetuutta saavia heidän työttömyysajastaan riippumatta. Näin ollen kuntouttavaan työtoimintaan voi ohjautua työttömyyden kestosta riippumatta toimeentulotukea saavat ryhmät, joille on tehty aktivointisuunnitelma, tai työttömyysetuutta saavat työttömät, joille on tehty monialainen työllistymissuunnitelma. Näin ollen tämä laajentaa kuntouttavan työtoiminnan kohderyhmää muihinkin kuin pitkäaikaistyöttömiin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan pitkään kestäneen työttömyyden edellytyksen poistaminen lain tarkoituksesta ei laajenna hallitsemattomasti kuntouttavaan työtoimintaan ohjattavien työttömien joukkoa, koska kuntouttava työtoiminta on jatkossakin luonteeltaan viimesijainen palvelu, joka on tarkoitettu niille työttömille, jotka eivät työ- tai toimintakykynsä rajoitteiden vuoksi kykene osallistumaan työvoimaviranomaisen ensisijaisiin palveluihin tai työhön. Toisaalta kuntouttava työtoiminta ei myöskään selvityksen perusteella ole ainoa työttömän työnhakijan työ- ja toimintakykyä ja elämänhallintaa edistävä palvelu, vaan sitä voidaan edistää muillakin sosiaalihuollon palveluilla. Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää välttämättömänä, että ehdotettujen muutosten vaikutuksia kuntouttavan työtoiminnan piiriin ohjautuvien asiakkaiden määrään ja työttömien työnhakijoiden saamiin työkykyä edistäviin palveluihin seurataan. Parhaillaan on myös erilaisia selvityksiä käynnissä tähän liittyen. Valiokunta toteaa, että esityksen mukaan ehdotetut muutokset saattavat lisätä tarvetta vahvistaa työvoimaviranomaisessa ja Kansaneläkelaitoksessa työskentelevien osaamista asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn ongelmien tunnistamisessa, viranomaisten välistä yhteistyötä sekä konsultaatiokäyntejä. Saamamme selvityksen mukaan tämä ei kuitenkaan edellytä työvoimaviranomaisia arvioimaan jatkossa työnhakijan työ- ja toimintakykyä nykyistä laajemmin. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on kiinnitetty huomiota myös siihen, ettei esityksessä tunnisteta kolmannen sektorin asemaa eikä sen merkittävää roolia kuntouttavan työtoiminnan toteutuksessa, vaikka järjestöt vastaavat suurelta osin palvelun käytännön toteuttamista ja omaavat erityisosaamista juuri vaikeasti työllistyvien kuntoutuksessa ja tukemisessa. Valiokunta tunnistaa kolmannen sektorin merkittävän roolin kuntouttavan työtoiminnan toteutuksessa mutta korostaa sosiaali- ja terveysministeriöltä saadun selvityksen perusteella sitä, että ehdotetut muutokset eivät koske kuntouttavan työtoiminnan toteuttamista vaan kuntouttavan työtoiminnan aktivointisuunnitelmien viranomaistehtäviä. Arvoisa puhemies! Työelämävaliokunta, työ- ja tasa-arvovaliokunta, on antanut meille lausuntonsa. Valiokunta toteaa, että esityksellä ei arvioida olevan työvoimaviranomaisten kustannuksia merkittävästi vähentäviä tai lisääviä vaikutuksia eikä esityksessä ehdoteta uusia tehtäviä viranomaisille. Lisäksi valiokunnassa käsitellään eri näkökulmasta ja nimenomaan valiokunnan toiminäkökulmasta laajasti tätä ehdotusta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy mietinnössämme esitetyin osin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan näkemyksiin ja katsoo esitystä omasta näkökulmastaan. Tässä mietinnössä olemme arvioineet myöskin vaikutuksia hyvinvointialueisiin. Ja niin kuin tässä todettiin, esityksen vaikutusarviointien mukaan ehdotetut muutokset vähentävät hyvinvointialueen hallinnollista työtä niiden asiakkaiden osalta, joille on voimassa olevan lain mukaan laadittava aktivointisuunnitelma, vaikka tarvetta kuntouttavalle työtoiminnalle tai pitkäkestoisesti muille sosiaalipalveluille ei ole. Lisäksi aktivointisuunnitelmat laaditaan jatkossa vain toimeentulotukea saaville, mikä vähentää hyvinvointialueen hallinnollista työtä. Esityksen mukaan hyvinvointialueen resursseja voidaan muutosten johdosta kohdentaa paremmin niille asiakkaille, joilla on tuen tarpeet moninaisemmat. Toisaalta esityksessä ja sen perusteluissa tunnistetaan, että painopisteen siirtyminen aktivointisuunnittelusta kohti monialaisempaa työskentelyä voi lisätä henkilöstöresurssien tarvetta monialaisessa palvelutarpeen arvioinnissa ja monialaisen työllistymissuunnitelman laatimisessa. Arvoisa puhemies! Esityksessä arvioidaan, että jatkossa aktivointisuunnitelmia ja niiden päivityksiä tehdään noin 48 700 kappaletta vähemmän, siis lähes 50 000 vähemmän, kuin nykyisin. Jos 60 prosenttia vuosittain tehtävistä aktivointisuunnitelmista on uusia ja 40 prosenttia suunnitelmien päivityksiä, tehtäisiin lain voimaantulon jälkeen noin 29 210 uutta aktivointisuunnitelmaa vähemmän vuosittain. Lisäksi arvioidaan, että niistä henkilöistä, joille ei jatkossa enää tehdä aktivointisuunnitelmaa, noin 40 prosenttia ohjataan monialaiseen palvelutarvearvioon. Tämä tarkoittaa noin 11 700:aa uutta palvelutarvearviota ja noin 7 000:ta monialaista työllisyyssuunnitelmaa lisää vuosittain lain voimaantulon jälkeen. Tässä esityksessä on arvioitu, että näiden suunnitelmien väheneminen vähentää hyvinvointialueiden rahoituksen tarvetta yhteensä 1,6 miljoonaa euroa. Valtion rahoitusta hyvinvointialueille vähennetään hyvinvointialueiden tehtävän laajuutta koskevan muutoksen myötä hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain mukaisesti täysimääräisesti. Arvoisa puhemies! Myös vaikutusten seurantaan on kiinnitetty huomiota valiokunnassa. Todetaankin, että tähän esitykseen, mitä valiokunnassa on käsitelty, on tehty myöskin vastalauseita eli käytännössä kaksi vastalausetta. Siten onkin todettava tähän loppuun, että tämä esitys ja sitä koskeva mietintö ei ole yksimielinen. — Kiitos. ",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2025+8.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-12-05T13:13:53,2025-12-05T13:23:23,Hyväksytty,1.1 2025_122_9,122/2025,2025-12-05,13.00,13.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,Kiitoksia. — Pian alkavan suuren valiokunnan kokouksen vuoksi keskustelu ja asian käsittely keskeytetään., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_122_10,122/2025,2025-12-05,13.00,13.28,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Seuraava täysistunto,Tämä täysistunto on päättynyt. Hyvää viikonloppua ja hyvää itsenäisyyspäivää!, ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2025+23.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_124_1,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 27/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Keskustelu ja asian käsittely keskeytettiin perjantaina 5.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. — Jatkamme yleiskeskustelua. Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_124_2,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssämme olevan hallituksen esityksen tavoitteena on selkeyttää järjestelmää, vähentää turhaa byrokratiaa ja varmistaa, että viranomaiset voivat keskittyä siihen, mikä on tärkeintä: ihmisten toimintakyvyn ja työllistymisen tukemiseen. Nykyinen järjestelmä on monimutkainen. Aktivointisuunnitelmia ja monialaisia työllistymissuunnitelmia on laadittu rinnakkain, mikä on aiheuttanut päällekkäistä työtä ja kuormittanut sekä hyvinvointialueita että työvoimaviranomaisia. Tämä ei ole asiakkaan etu. Hallituksen esitys tuo tähän selkeyttä. Aktivointisuunnitelma laaditaan jatkossa vain niille työttömille, joiden pääasiallinen toimeentulo on toimeentulotuki. Työttömyysetuuteen oikeutetulle riittää monialainen työllistymissuunnitelma, joka on jo osa työllistymisen edistämistä koskevaa lainsäädäntöä. Näin poistamme päällekkäisyyksiä ja vapautamme ammattilaisten aikaa asiakastyöhön. Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintö tukee hallituksen esitystä ja korostaa, että muutos selkeyttää asiakkaan palvelupolkua ja vahvistaa monialaista yhteistyötä. Kuntouttava työtoiminta säilyy viimesijaisena palveluna niille, jotka eivät kykene osallistumaan työvoimaviranomaisen ensisijaisiin palveluihin. Tämä on tärkeä periaate: ketään ei jätetä yksin. Oppositiosta on esitetty kolme keskeistä kritiikkiä, joihin haluan vastata. Ensinnäkin on väitetty, että hallinnollisten velvoitteiden keventäminen heikentäisi asiakkaiden oikeusturvaa. Tämä väite ei pidä paikkaansa. Aktivointisuunnitelma ei ole itseisarvo vaan väline. Kun päällekkäisyydet poistetaan, asiakkaan palvelupolku selkeytyy ja vastuut ovat selvät. Monialainen työllistymissuunnitelma säilyy, ja se on laajempi ja kattavampi kuin aktivointisuunnitelma. Asiakkaan oikeudet eivät heikkene, päinvastoin, palveluista tulee johdonmukaisempia. Toiseksi on sanottu, että tämä on säästötoimi ihmisten kustannuksella. Tämäkin väite on virheellinen. Kyse ei ole palvelujen karsimisesta vaan hallinnollisen taakan vähentämisestä. Kun viranomaiset käyttävät vähemmän aikaa paperityöhön, he voivat käyttää enemmän aikaa asiakkaiden tukemiseen. Tämä on nimenomaan asiakaslähtöinen uudistus, joka parantaa palveluiden laatua. Kolmanneksi on nostettu esiin huoli siitä, että kuntouttava työtoiminta menettäisi merkityksensä. Tämä ei pidä paikkaansa. Kuntouttava työtoiminta säilyy viimesijaisena palveluna niille, jotka eivät kykene osallistumaan työvoimaviranomaisen ensisijaisiin palveluihin. Hallitus ei ole poistamassa tätä turvaverkkoa vaan varmistamassa, että se kohdentuu oikein. Arvoisa puhemies! Tämä uudistus tukee myös julkisen talouden kestävyyttä. Hallinnollisten velvoitteiden vähentäminen säästää resursseja, mutta ennen kaikkea se tukee ihmisiä: vähemmän byrokratiaa, enemmän aikaa kuntoutukselle ja työllistymiselle. Se on linjassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa: selkeämpi, tehokkaampi ja asiakaslähtöisempi järjestelmä. Hallituspuolueet katsovat, että tämä esitys on askel kohti parempaa palvelua ja vahvempaa työllisyyttä. Kannatan hallituksen esitystä ja valiokunnan mietintöä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-12-09T14:15:48,2025-12-09T14:19:33,Käsitelty,1.1 2025_124_3,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_4,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus uudistaa sosiaali- ja työllisyyspalveluita, mikä pitää sisällään lakiesityksen kuntouttavasta työtoiminnasta. Uudistuksen tavoitteena on päällekkäisen hallinnon purkaminen, palvelupolkujen yksinkertaistaminen sekä resurssien kohdentaminen sinne, missä on kaikista suurin tarve. Esityksen myötä aktivointisuunnitelmia laadittaisiin jatkossa vain niille, jotka saavat työttömyyden perusteella toimeentulotukea. Heille, jotka ovat työttömyysetuuden piirissä, laadittaisiin jatkossa monialainen työllistymissuunnitelma. Tämä muutos yksinkertaistaa ja selkeyttää palveluja, vähentää asiantuntijatason byrokratiaa ja poistaa aktivointisuunnitelman ja monialaisen työllistymissuunnitelman päällekkäisyydet. Asiakkaan näkökulmasta prosessi tulee huomattavasti ymmärrettävämmäksi, ja ammattilaisten työ puolestaan sujuvoituu huomattavasti. Arvoisa puhemies! Valiokunta jakaa hallituksen arvion siitä, että hallinnollisten rakenteiden keventäminen on perusteltua ja että olemassa olevat resurssit tulee kohdentaa niille, jotka tarvitsevat monialaista tukea kaikista eniten. Aktivointisuunnitelmien määrän arvioidaan laskevan vuodessa liki 49 000:lla, ja tämä purkaa hyvinvointialueiden työtaakkaa, mikä tarkoittaa myös kustannusten laskua. Asiantuntijakuulemisissa tuotiin esiin tärkeä huomio siitä, että nämä muutokset voivat lisätä tarvetta vahvistaa henkilöstön osaamista työvoimaviranomaisissa ja Kelassa. Valiokunta korostaakin sitä, että muutosten vaikutuksia tulee seurata hyvin tarkasti. Samalla valiokunta tunnistaa sen, miten merkittävä rooli kolmannella sektorilla on palveluiden toteuttajana käytännössä. On kuitenkin hyvä muistaa, että tämän esityksen muutokset koskevat kuitenkin vain viranomaisten tehtäviä eivätkä kolmannen sektorin toimintaa. Arvoisa puhemies! Oppositio on ollut huolissaan siitä, että aktivointisuunnitelman rajaaminen koskisi jatkossa vain toimeentulotukea saavia ja jättäisi muut työttömät täysin ilman tukea. Huoli on onneksi turha, sillä sosiaalihuollon palveluvalikoimassa pysyy edelleen sosiaalinen kuntoutus ja muut sellaiset palvelut, joita voidaan järjestää palvelutarpeen arvion ja päätöksen perusteella. Ketään ei jätetä palveluiden ulkopuolelle, mutta palveluja tarjotaan entistä kohdennetummin, jotta ne palvelevat ihmisiä parhaalla mahdollisella tavalla. On myös esitetty epäilyksiä siitä, että tämän esityksen myötä hyvinvointialueiden tehtävät vain lisääntyisivät entisestään eivätkä vähentyisi. Asiantuntijat ovat kuitenkin todenneet, että työnjako viranomaisten välillä selkeytyy ja nimenomaan hallinnollinen työ vähenee. Yhtenä hallitusohjelman tavoitteista oli vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten hallinnollista työtaakkaa, ja tämä esitys edistää juuri sitä. Arvoisa puhemies! On syytä korostaa, että vaikka kuntouttavan työtoiminnan nykymuoto ei jatku sellaisenaan, työttömien palvelut eivät katoa mihinkään vaan päinvastoin. Palveluita kehitetään parhaillaan kahden ministeriön yhteistyönä. Tarkoituksena on, että työvoimapalveluihin voisi osallistua mahdollisimman moni työtön ja sosiaalihuollon tuki tulisi niiden palveluiden rinnalle silloin, kun sitä tarvitaan lisäksi. Tällä esityksellä taataan tarkoituksenmukaiset palvelut, vähennetään byrokratiaa, selkeytetään palvelupolkuja ja kohdennetaan resursseja niille, jotka tarvitsevat eniten tukea. Se on sekä asiakkaan että jokaisen veronmaksajan etu. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-12-09T14:19:41,2025-12-09T14:23:14,Käsitelty,1.1 2025_124_5,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_6,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on kuntouttavan työtoiminnan muuttamista koskeva lainsäädäntö esillä, ja tässä täytyy muistaa, että hallitus on tämän lakiesityksen lisäksi antanut eduskunnalle yleistuen yhteensovittamista koskevan hallituksen esityksen 112, toimeentulotukea ja kuntouttavaa työtoimintaa koskevan lakiesityksen 116 sekä työnhakijan palveluprosessia ja työnvälityspalvelujen kehittämistä koskevat lakiesitykset. Tässä on neljän lain iso kokonaisuus, jonka yhteisvaikutuksia ei ole käytännössä arvioitu, mutta kaikki liittyvät toisiinsa. Katselen tätä ja puhun tästä nytten työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan näkökulmasta enimmäkseen. Asiantuntijalausunnossa on todettu, että kuntouttava työtoiminta olisi kohdennettava tarkasti oikealle kohderyhmälle ja sitä ei tule käyttää palkkatuetun työn tai muun työsuhteisen työn korvikkeena. Kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelu, johon henkilö voidaan ohjata osallistumaan joko aktivointisuunnitelmassa tai monialaisessa työllistymissuunnitelmassa. Esityksen perusteella noin 60 prosenttia nykyisen aktivointisuunnittelun piirissä olevista työttömyysetuutta saavista ihmisistä, työttömistä, ei tarvitse työvoimaviranomaisen, hyvinvointialueen tai Kansaneläkelaitoksen palvelujen yhteensovittamista — eli 40 prosenttia tarvitsee. Sillä on tässä erittäin iso osa, että kun kuntouttavaan työtoimintaan mennään, niin pitää näiden palveluiden olla saatavilla yli rajojen. Erityinen huomio tästä liittyy hyvinvointialueisiin, koska niitten palvelujen piirissä on tässä kuntouttavassa työtoiminnassa kohtuullisen paljon ihmisiä, ja nyt on tekeillä joitain työryhmiäkin, joissa katsotaan, miten kuntouttavaa työtoimintaa jatkossa tehdään. Valiokuntana me, työelämä- ja tasa-arvovaliokunta piti tärkeänä, että asiakkaiden palveluiden saatavuuden turvaamiseksi tarkasteltaisiin jatkossa mahdollisuutta asettaa hyvinvointialueille työllistymisen edistämiseen liittyviä kannusteita. Tämä tarkoittaisi sitä, että kun kuntouttava työtoiminta on tällä hetkellä kuntien vastuulla työttömyysetuuden kautta, niin myös hyvinvointialueilla pitäisi olla oma vastuu ja kannusteita hoitaa niitä palveluja niin, että palveluista päästäisiin eteenpäin ja kuntouttava työtoiminta johtaisi siihen tulokseen, että ihmiset palaisivat työmarkkinoille. Tämä on yksi tämän kokonaisuuden asioista, joka pitäisi jatkossa viedä eteenpäin. Ja sitten nämä neljä lakiesitystä, jotka tähän liittyvät, liippaa tästä kaikille. Arvoisa puhemies! Sitten tämä työllistymistä tukevien palvelujen väheneminen on olennainen huomio. Voi sanoa, että tässä heikentyneessä työllisyystilanteessa ja kasvaneessa pitkäaikaistyöttömyydessä kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärät ovat pudonneet koko maassa vuoden 24 alusta lukien. Esimerkiksi Turun työllisyysalueella asiakkaiden määrä on vähentynyt 50 prosenttia, eli palvelujen saatavuuden heikkeneminen ja lisäksi toimintavolyymin lasku on vienyt kuntouttavaa työtoimintaa tuottavien järjestöjen talouden kriisiin, joka uhkaa koko sektorin toimintakykyä välityömarkkinoilla. Meidän välityömarkkina on rapautunut, ja pitäisi kiinnittää huomiota siihen, että vaikka tarvitaan kuntouttavaa työtoimintaa, niin ei ole oikein markkinaa, missä sitä tehdään. Sitten tämän hallinnollisen taakan osalta tilanne on se, että nyt kun työllisyyspalveluissa näitä asioita tehdään ja sinne viedään henkilöitä, niin heidän arvionsa mukaan noin 25—30 prosenttia on sellaisia työnhakijoita, jotka tarvitsevat ensisijaisesti sosiaali- ja muita palveluja eivätkä ole työnvälityksen palvelujen piirissä ensisijaisesti. Tässä keskustelussa, mitä on käyty, mielestäni kehityssuunta näyttää olevan se, että työllisyyspalveluista, kuntien työllisyyspalveluista on entistä enempi tulossa sosiaalitoimisto, ja se ei ole hyvä suunta, koska niitten tärkein tehtävä on työllistämisen edistäminen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-09T14:23:19,2025-12-09T14:28:21,Hyväksytty,1.1 2025_124_7,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_124_8,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsittelemme esitystä, joka hallituksen mukaan keventää hallinnollista taakkaa ja tekee palveluista sujuvampia. Mutta kun tätä lakia tarkastelee tarkemmin, huomaa nopeasti, ettei kyse ole vain teknisestä muutoksesta. Kyse on arvovalinnasta, siitä, kenen puolella hallitus seisoo vaikeina aikoina. Valitettavasti tämä hallitus osoittaa jälleen kerran, että heikompiosaiset eivät kuulu sen prioriteetteihin. Orpon—Purran hallitus esittää lakimuutosta, jonka varjolla se leikkaa 1,6 miljoonaa euroa hyvinvointialueitten rahoituksesta. Samalla kun hyvinvointialueet jo nyt kamppailevat hallituksen tiukaksi vetämän alijäämien kattamisajan, massiivisten säästöjen ja toimipisteiden sulkemisten kanssa, hallitus paiskaa lisää kiviä jo valmiiksi uupuneiden hartioille Tähän päälle tulee vielä tavoite säästää sosiaalihuollon palveluista sata miljoonaa euroa kohdennettuna ihmisille, joilla ei yksinkertaisesti enää ole, mistä leikata. Keskusta kannattaa järkevää byrokratian purkua. Kannatamme päällekkäisten järjestelmien karsimista ja työn sujuvoittamista silloin, kun se parantaa palveluja. Mutta tällä kertaa ajoitus, kokonaisuus ja vaikutusarviot ovat yksinkertaisesti kestämättömiä. Työllisyyspalvelut ovat vasta siirtyneet kunnille, uudet tukimallit ovat eduskunnan käsittelyssä, ja useat toimeentuloon ja työllisyyteen liittyvät uudistukset ovat juuri nyt murroksessa. Silti hallitus kiirehtii muutoksia, joiden seurauksia kukaan ei kykene luotettavasti arvioimaan. Ja mistä lausunnot kertovat? Ne kertovat epävarmuudesta. Ne kertovat riskistä, että säästöjä ei synny lainkaan. Ne kertovat siitä, että Kelan hallinnollinen työ kasvaa, että viranomaisresurssien tarve lisääntyy ja että hyvinvointialueet joutuvat kantamaan entistä raskaamman vastuun. Tämä ei ole hallinnollisen taakan keventämistä. Tämä on sen siirtämistä ja pahentamista. Pahinta kuitenkin on, että esitys kasvattaa väliinputoajien joukkoa. Kun aktivointisuunnitelma rajataan vain toimeentulotukea saaviin, ulkopuolelle jää ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta saa toimeentulotukea mutta joilla on ilmeinen palvelutarve — ihmisiä, jotka ovat liian työkyvyttömiä avoimille työmarkkinoille mutta liian terveitä järjestelmän silmissä saadakseen tarvitsemansa tuen. Juuri näitä haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä keskusta haluaa puolustaa. Arvoisa puhemies! Me keskustassa sanomme selvästi: Jokaisella työttömällä työnhakijalla on oikeus tulla nähdyksi yksilönä, ei hallituksen säästölistojen rivinä. Palveluihin ohjaamisen pitää perustua todelliseen tarpeeseen, ei hallinnolliseen kikkaan tai valtiovarainministeriön taulukkoon. Meidän Suomen pitäisi olla sellainen, jossa ketään ei jätetä yksin — ei silloin, kun työttömyys pitkittyy, eikä silloin, kun elämä vaatii enemmän tukea ja ohjausta Siksi esitämme, että hallituksen esitys hylätään, ja siksi vaadimme, että eduskunta edellyttää hallitukselta lakimuutoksen vaikutusten tarkkaa seurantaa ja valmiutta palauttaa aktivointisuunnitelma laajempaan käyttöön, jos ihmiset alkavat pudota järjestelmän läpi.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-12-09T14:28:32,2025-12-09T14:32:16,Käsitelty,1.1 2025_124_9,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_10,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaankin tämän hallituksen esityksen tavoitteena on tehdä reilun puolentoista miljoonan euron leikkaus hyvinvointialueiden rahoitukseen. Esityksen tavoite byrokratian ja päällekkäisyyksien purkamiseksi kuten myös toimintojen sujuvoittaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen ovat lähtökohtaisesti myös keskustan mielestä kannatettavia. Näiden muutosten ajoitus ja yhteisvaikutus muiden hallituksen tekemien toimien kanssa ovat sen sijaan keränneet runsaasti ja perustellusti kritiikkiä. Hallituksen tekemät leikkaukset hyvinvointialueille ja epärealistisen tiukka alijäämien kattamiseen käytettävissä oleva aikataulu ovat pakottaneet useat hyvinvointialueet tekemään toiminnan uudelleenjärjestelyjä, sulkemaan toimipisteitä ja irtisanomaan työntekijöitä — kaikki tämä sen takia, jotta talous saadaan tasapainotettua hallituksen vaatimassa aikataulussa. Kaiken tämän päälle Orpon hallituksella on lisäksi tavoitteena säästää sosiaalihuollon palveluista se 100 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Työllisyyspalvelut ovat vasta siirtyneet tämän vuoden alussa kuntien vastuulle. Tämän vuoksi monet käytännöt ja yhteistyörakenteet ovat vielä muotoutumassa. Eduskunnalla on myös parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys yleistuesta, jossa työmarkkinatuki ja peruspäiväraha yhdistetään yhdeksi tueksi, hallituksen esitys toimeentulotuen uudistamisesta sekä hallituksen esitys työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalvelujen kehittämiseksi. Kaikki nämä esitykset ja jo tehdyt muutokset vaikuttavat suurelta osin samoihin ihmisiin ja samoihin palveluihin. On selvää, että palvelujen käyttäjien näkökulmasta tärkeintä on toimiva palveluohjaus, palvelutarpeiden arvion onnistuminen ja annettavien palveluiden tarpeen mukainen kohdentuminen. Tämä on tilanne myös kuntouttavan työtoiminnan osalta. Kuntouttava työtoiminta on lain mukaan tarkoitettu pitkään työttömänä olleille tai toimeentulotukea saaneille henkilöille, joiden edellytyksiä työllistyä avoimille työmarkkinoille tai osallistua koulutukseen tai julkiseen työvoimapalveluun kuntouttavalla työtoiminnalla pyritään edistämään. Kuntouttavaan työtoimintaan tulisi ohjata vain sellaisia työnhakijoita, joilla on siihen tarve ja jotka hyötyvät tästä palvelusta. Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Mattilakin totesi, sosiaali- ja terveysvaliokunnalle annetussa lausunnossa todetaan, että hallituksen esityksen vaikutustenarviointiin sisältyy suurta epävarmuutta eikä sen vuoksi voida varmuudella osoittaa, että lakimuutoksella tullaan saavuttamaan sille asetetut tavoitteet. Tämä on jo hieman tutuksi tullut kaava lukuisien hallituksen esitysten arvioinneissa, nyt myös tämän esityksen kohdalla. Hallituksen esityksen vaikutukset julkiseen talouteen ovat epävarmoja, ja kokonaistaloudelliset vaikutukset jäävät esityksessä epäselviksi. Kelan hallinnollisen työn arvioidaan kasvavan, ja yhdessä yleistukiesityksen kanssa esitys voi edellyttää Kelalle lisäresursseja ja lisätä myös eri toimijatahojen henkilöstön koulutustarpeita. Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle annetuissa lausunnoissa on todettu, että hyvinvointialueiden rahoitusta ei tulisi arvioitujen epävarmojen säästöjen perusteella vähentää — tämä yksinkertaisesti siitä syystä, että hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevat kuntouttavan työtoiminnan lainsäädännön ja työllistämisen monialaisesta edistämisestä annetun niin sanotun TYM-lain toimeenpanoon liittyvät tehtävät pikemminkin lisääntyvät kuin vähentyvät meneillään olevien muutosten seurauksena. Saatujen arvioiden perusteella esitys ei tuota todellisia säästöjä vaan pikemminkin lisää viranomaisten työmäärää ja palvelujärjestelmän kustannuksia. Kela on arvioinut, että sille aiheutuu lisääntyvän hallinnollisen työn vuoksi palvelutarvearvioinnista ja monenlaisista työllistämissuunnitelmista yhteensä yli 700 000 euron toimintamenolisäys vuosittain. Lausunnoissa on myös arvioitu, että muutos tulisi vaikeuttamaan TYM-lain mukaisen palvelumallin kehittämistä sekä uusien työvoimaviranomaisten ja hyvinvointialueiden välisen vasta käynnistyneen yhteistyön rakentamista. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-09T14:32:22,2025-12-09T14:36:30,Käsitelty,1.1 2025_124_11,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_12,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuntouttavan työtoiminnan peruste on tarjota pitkäaikaistyöttömille ja heikossa työmarkkina-asemassa oleville ihmisille matalan kynnyksen tukea, jonka tavoitteena on vahvistaa työ- ja toimintakykyä, ehkäistä syrjäytymistä, tarjota askel kohti työllistymistä, sisällyttää sosiaalipalvelun näkökulma työttömän tilanteeseen. Nämähän ovat siis kuntouttavan työtoiminnan tärkeitä periaatteita, ja tämä on varsin tärkeä prosessi noin kaiken kaikkiaan. Nyt hallitus esittää kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamista niin, että jatkossa aktivointisuunnitelma laadittaisiin vain toimeentulotukea työttömyyden perusteella saavalle henkilölle, kun taas työttömyysetuuteen oikeutetulle voidaan laatia työllistymissuunnitelma tai monialainen työllistymissuunnitelma. Hallituksen esityksen mukaan sen vaikutusten arviointiin ja arvioinnin perusteena oleviin oletuksiin liittyy merkittävää epävarmuutta, sillä tietopohja on ollut puutteellinen. Lisäksi vaikutusarvioiden laatimista vaikeuttavat työllisyysalueiden juuri alkanut toiminta muutoksineen, hyvinvointialueiden talouden tasapainottaminen ja hallituksen linjaukset tulevista sosiaalihuollon säästöistä. On tärkeää, että palveluprosesseja pyritään sujuvoittamaan ja pyritään tehostamaan palveluiden oikeaa kohdentumista. Asiantuntijakuulemisissa on esitetty kuitenkin huolia asiakkaiden ohjautumisesta oikeisiin palveluihin ja palveluihin pääsystä ylipäätään. Esitykseen sisältyy nyt riskejä siitä, että osa henkilöistä, joilla on työ- ja toimintakyvyn rajoitteita mutta ei toimeentulotukioikeutta, jää palvelujen ulkopuolelle. Mikäli palvelutarvetta ei tunnisteta, palvelun ulkopuolelle uhkaa jäädä siis paljon henkilöitä, jotka hyötyisivät kuntouttavasta työtoiminnasta. Ylipäätään työttömien asiakkaiden palvelupolku ei ole mutkaton ja on olemassa riski, ettei vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille palvelua ole saatavissa oikea-aikaisesti tai riittävän laadukkaasti. Palvelun saatavuuden ja laadun heikkeneminen taas johtaa palvelutarpeiden kasaantumiseen ja työllistymisen edellytysten heikkenemiseen, mikä lisää kustannuksia edelleen. Arvoisa herra puhemies! Tähän liittyvä vastalause on siis varsin perusteltu. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-09T14:36:35,2025-12-09T14:38:39,Käsitelty,1.1 2025_124_13,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen poissa — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_14,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus esittää, että kuntouttavan työtoiminnan aktivointisuunnitelma laadittaisiin jatkossa vain niille, jotka saavat toimeentulotukea työttömyyden perusteella. Työttömyysetuutta saaville ohjaus perustuisi monialaiseen työllistymissuunnitelmaan. Tavoitteet ovat sinänsä kannatettavia, eli palveluprosessien sujuvoittaminen, byrokratian keventäminen ja päällekkäisyyksien vähentäminen, mutta jo hallituksen oman esityksen vaikutusarvioissa ja valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on todettu, että nämä tavoitteet eivät todennäköisesti toteudu. Ennen kaikkea ei ole varmuutta, että työttömät ohjautuisivat oikea-aikaisesti heille soveltuviin palveluihin. Esitys ja erityisesti siihen liittyvä 1,6 miljoonan euron rahoitusleikkaus hyvinvointialueille ovat riittämättömästi perusteltuja. Jopa hallituksen oman esityksen perusteluissa myönnetään, että sen vaikutusten arviointi perustuu puutteelliseen tietoon. Työllisyysalueet ovat vasta aloittaneet, ja samalla hyvinvointialueet tasapainottavat talouttaan. Asiantuntijoiden viesti on varovainen: tarkoitus hyvä mutta vaikuttavuus epävarma. Muun muassa THL:n arvio on, että säästöjä ei todennäköisesti synny vaan kokonaiskustannukset voivat jopa kasvaa monialaisten palvelujen ja hallinnollisen työn lisääntyessä, mutta kuten aina, rahoitusalueilta leikataan joka tapauksessa. On kohtuutonta leikata rahoitusta näin epävarman kokonaisuuden keskellä. Esityksen logiikka siirtää työvoimaviranomaisille painetta tunnistaa työ‑ ja toimintakyvyn rajoitteita ja ohjata oikeiden palveluiden piiriin. Jos palvelutarpeen tunnistaminen ontuu, jää palvelujen ulkopuolelle juuri se ryhmä, joka hyötyisi kuntouttavasta työtoiminnasta, eli ne henkilöt, joilla on merkittäviä rajoitteita muttei toimeentulotukioikeutta. Työttömien palvelupolku on jo nyt monimutkainen, ja vaarana on, että vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville palveluja ei ole saatavilla oikea-aikaisesti tai riittävän laadukkaasti. Kun saatavuus ja laatu heikkenevät, tarpeet kasaantuvat, työllistymisen edellytykset heikkenevät ja kustannukset nousevat. Arvoisa puhemies! On kannatettavaa sujuvoittaa prosesseja ja karsia turhaa byrokratiaa, mutta se täytyy tehdä niin, että ihmisten palvelutarpeet tunnistetaan varmuudella ja oikea-aikainen tuki turvataan. Nyt ehdotettu lakimuutos lisää epävarmuutta, kasvattaa riskiä palvelukatkoihin ja saattaa heikentää kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten osallisuutta. Samanaikainen rahoituksen leikkaaminen hyvinvointialueilta kasvattaa riskejä entisestään. Meidän tehtävämme on varmistaa, että ihmiset eivät putoa palveluista vaan pääsevät niihin oikeaan aikaan ja oikealla tuella. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-12-09T14:38:42,2025-12-09T14:42:06,Käsitelty,1.1 2025_124_15,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Berg on poissa. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_16,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esityksessä todellakin ehdotetaan muutettavaksi kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia. Se liittyy ensi vuoden talousarvioesitykseen, ja tämän myötä hallitus toteuttaa 1,6 miljoonan euron leikkauksen hyvinvointialueiden rahoitukseen. Myös keskusta kannattaa lähtökohtaisesti byrokratian ja päällekkäisyyksien purkamista, toimintojen sujuvoittamista ja hallinnollisen taakan keventämistä. Tältä osin hallituksen esitystä on pidetty valiokunnalle annetuissa lausunnoissakin kannatettavana. Sen sijaan esitettävien muutosten ajoitus ja yhteisvaikutus muiden hallituksen tekemien toimien kanssa on herättänyt runsaasti kritiikkiä. Useimpien hyvinvointialueiden taloustilanne on, kuten tiedetään, erittäin tiukka hallituksen tekemien leikkausten ja liian tiukan alijäämien kattamisajan vuoksi, ja useilla hyvinvointialueilla joudutaan tekemään toiminnan uudelleenjärjestelyjä, sulkemaan toimipisteitä ja irtisanomaan työntekijöitä, jotta talous saadaan tasapainotettua maan hallituksen vaatimassa aikataulussa. Arvoisa herra puhemies! Tämän lakiesityksen vaikutusarviot ovat riittämättömiä. Sosiaali‑ ja terveysvaliokunnalle annetussa lausunnossa on todettu, että hallituksen esityksen vaikutusten arviointiin sisältyy merkittävää epävarmuutta eikä voida varmuudella osoittaa, että lakimuutoksella tullaan saavuttamaan sille asetetut tavoitteet. Hallituksen esityksen vaikutukset julkiseen talouteen ovat epävarmoja, ja kokonaistaloudelliset vaikutukset jäävät esityksessä epäselviksi. Arvioiden mukaan Kelan hallinnollinen työ voi kasvaa, ja yhdessä yleistukiesityksen kanssa esitys voi edellyttää Kelalta lisäresursseja ja lisätä eri toimitahojen henkilöstön koulutustarpeita. Sosiaali‑ ja terveysvaliokunnalle annetussa lausunnossa on todettu, että hyvinvointialueiden rahoitusta ei tulisi tässä esityksessä arvioitujen epävarmojen säästöjen perusteella vähentää, koska on yhtä todennäköistä, ellei todennäköisempääkin, että hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevat kuntouttavan työtoiminnan lainsäädännön ja lain toimeenpanoon liittyvät tehtävät pikemminkin lisääntyvät kuin vähentyvät meneillään olevien muutosten seurauksena. Arvoisa herra puhemies! Väliinputoamisen riski kasvaa. Valiokunnalle annetussa lausunnossa on nostettu esille huoli asiakasryhmistä, jotka voivat jäädä hallituksen esittämien muutosten vuoksi väliinputoajiksi. Hallituksen esityksessäkin todetaan, että lakimuutoksen seurauksena on myös mahdollista, että jotkin aktivointiehdon piiristä poistuneet työvoimapalveluja ja sosiaalipalveluja yhtäaikaisesti tarvitsevat asiakkaat saattavat jäädä kuntouttavan työtoiminnan ulkopuolelle. Tällaisia henkilöitä saattaisivat olla esimerkiksi työnhakijat, jotka eivät saa toimeentulotukea mutta eivät työkyvyttömyyden vuoksi kykene osallistumaan mihinkään työllistymistä edistävään palveluun. Lisäksi nämä aktivointiehdon piiristä poistuneet työttömät, joilla on tosiasiallinen sosiaalihuollon palvelutarve mutta ei TYM-lain mukaista kolmen organisaation palvelujen yhteensovittamisen tarvetta, saattavat jäädä kuntouttavan työtoiminnan ulkopuolelle. Aktivointisuunnitelman rajaaminen vain toimeentulotukea saaviin voi sulkea ulkopuolelle henkilöitä, joilla ei ole oikeutta toimeentulotukeen esimerkiksi perheen tulojen tai säästöjen vuoksi mutta joilla on silti selkeä palvelutarve. Riskinä on myös, että työttömän työnhakijan palvelutarvetta ei tunnisteta oikein ja hän jää vaille tarvitsemiaan palveluja. Arvoisa herra puhemies! Niin kuin edustaja Mattila aiemmin jo toi esille, keskusta on jättänyt tähän lakiesitykseen vastalauseen, jossa esitetään tämän lakiehdotuksen hylkäämistä. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-12-09T14:42:19,2025-12-09T14:46:19,Käsitelty,1.1 2025_124_17,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_18,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus esittää kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamista niin, että jatkossa aktivointisuunnitelma laadittaisiin vain toimeentulotukea työttömyyden perusteella saavalle henkilölle, kun taas työttömyysetuuteen oikeutetulle voidaan jatkossa laatia työllistymissuunnitelma. Hallituksen esityksen omienkin vaikutusarviointien ja asiantuntijalausuntojen perusteella tavoitteiden saavuttaminen ei vaikuta lainkaan todennäköiseltä. Emme kannata esitystä, emmekä pidä siihen sisältyvää 1,6 miljoonan euron rahoitusleikkausta hyvinvointialueilta perusteltuna. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on arvioinut, että lakimuutos ei todennäköisesti tuo esitettyjä säästöjä, vaan se kokonaisuudessaan lisää viranomaisten ja palvelujärjestelmän kustannuksia muun muassa hallinnollisen työn kasvun myötä. Pidämme kohtuuttomana rahoituksen leikkaamista hyvinvointialueilta näin epävarman esityksen pohjalta. Asiantuntijakuulemisissa oli esitetty huolia asiakkaiden ohjautumisesta oikeisiin palveluihin ja palveluihin pääsystä ylipäätään. Esitykseen sisältyy riski, että osa henkilöistä, joilla on työ- ja toimintakyvyn rajoitteita mutta ei toimeentulotukioikeutta, saattaisi jäädä kokonaan palveluiden ulkopuolelle. Mikäli palvelutarvetta ei tunnisteta, palvelun ulkopuolelle uhkaa jäädä henkilöitä, jotka hyötyisivät kuntouttavasta työtoiminnasta. Palvelun saatavuuden ja laadun heikkeneminen taas johtaa palvelutarpeiden kasaantumiseen ja työllistymisen edellytysten heikkenemiseen, mikä lisää tulevaisuuden kustannuksia edelleen. Arvoisa puhemies! Huolta aiheuttaa myös työllistymistä ja työ- ja toimintakykyä edistävien sosiaalipalveluiden kokonaisuuteen kohdistuva 12,5 miljoonan euron säästötavoite. Hallituksen omassa esityksessäkin tuodaan esille riski, että osa aktivointiehdon piiristä poistuneista, työvoimapalveluja ja sosiaalipalveluja yhtäaikaisesti tarvitsevista asiakkaista saattaa jäädä kuntouttavan työtoiminnan ja mahdollisesti muidenkin hänelle tarpeellisten palveluiden ulkopuolelle. Esimerkiksi Sininauhaliitto on todennut, että jo tällä hetkellä palvelun ohjautuvuus on heikentynyt, kun hyvinvointialueet ohjaavat kuntouttavan työtoiminnan palveluun aiempaa vähemmän asiakkaita ja ovat samalla säästösyistä rajanneet palvelun kestoa. Ihmiset ovat enenevästi jääneet syrjäytymistä ehkäisevien ja työelämään suuntaavien palveluiden ulkopuolelle, vaikka tämän tavoitteen tietenkin pitäisi päinvastoin olla se, että ehkäisisimme syrjäytymistä ja vahvistaisimme työelämään suuntautumista. Kyseessä ovat haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt, joiden osallisuudesta meidän yhteiskunnassa tulisi kantaa erityistä vastuuta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-12-09T14:46:25,2025-12-09T14:49:48,Käsitelty,1.1 2025_124_19,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laine-Nousimaa, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_20,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsiteltävä lakiesitys on esitetty keinona sujuvoittaa palveluprosesseja, vähentää päällekkäisyyksiä ja keventää byrokratiaa. Tavoitteet ovat sinänsä oikeita, kuitenkin asiantuntijoiden lausunnot ja puutteellinen tietopohja osoittavat, ettei esitys tosiasiassa vie näitä tavoitteita kohti. Päinvastoin, riskit ovat suuret ja vaikutukset epävarmat. Hallitus myöntää itsekin, että vaikutusarvioihin liittyy merkittävää epävarmuutta. Tietopohja on ollut heikko, työllisyysalueet ovat vasta käynnistyneet ja hyvinvointialueet kamppailevat raskaiden säästöpaineiden kanssa. Näissä olosuhteissa esitetään kuitenkin 1,6 miljoonan euron rahoitusleikkausta hyvinvointialueilta ilman, että voidaan osoittaa sen olevan perusteltua. Tämä on vastuutonta. Asiantuntijat ovat olleet poikkeuksellisen yksimielisiä: esityksen tavoitteet eivät todennäköisesti toteudu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi, että säästöjä ei synny, kustannukset pikemminkin kasvavat monialaisten palveluiden ja hallinnollisen työn lisääntyessä. Myös Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy on todennut, että hyvinvointialueiden tehtävät eivät ole vähenemässä, vaan päinvastoin lisääntymässä käynnissä olevien muutosten seurauksena. Arvoisa herra puhemies! Näiden arvioiden jälkeen rahoituksen leikkaaminen on kohtuutonta. On myös todellisia riskejä siitä, että kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä jää palveluiden ulkopuolelle. Jos työ- ja toimintakyvyn rajoitteita omaava henkilö ei saa toimeentulotukea, hän voi jäädä kokonaan kuntouttavan työtoiminnan ulkopuolelle. Työvoimaviranomaisten vastuuta palvelutarpeen tunnistamisesta lisätään merkittävästi ilman, että heille on annettu lisäresursseja. Jos palvelutarve jää tunnistamatta, seurauksena on syrjäytymisen syveneminen ja kustannusten kasvu. Meillä on jo nyt näyttöä siitä, että ohjautuvuus kuntouttavaan työtoimintaan on heikentynyt. Hyvinvointialueet ohjaavat palveluun vähemmän ihmisiä ja lyhentävät jaksoja, ja tämä näkyy suoraan siinä, että monet jäävät palveluiden ulkopuolelle. Nämä ihmiset eivät ole tilastoja, he ovat heikossa asemassa olevia, jotka menettävät mahdollisuuden tukeen ja kiinnittymiseen yhteiskuntaan. Samalla eduskunnassa on yhtä aikaa käsittelyssä useita toisiinsa kietoutuvia lakiesityksiä: yleistuki, toimeentulotuki, kuntouttava työtoiminta, työnhakijan palveluprosessi. Kokonaisvaikutuksia ei ole voitu arvioida, ja silti hallitus vie eteenpäin irrallisia, pistemäisiä muutoksia, jotka voivat pahimmillaan hajottaa palvelupolkuja entisestään. Arvoisa herra puhemies! Emme voi hyväksyä lakimuutosta, jonka riskit ovat näin suuret ja hyödyt niin epävarmat. Emme voi hyväksyä esitystä, joka uhkaa syrjäyttää ihmisiä lisää ja heikentää hyvinvointialueiden jo valmiiksi tiukkaa tilannetta. Tässä vaiheessa on vastuutonta edetä näin heikosti valmistellun kokonaisuuden pohjalta ja vain toivoa, että seuraukset eivät ole vahingollisia. Tämä lakiehdotus tulisi hylätä, kuten SDP:n jäsenet valiokunnassa ovat esittäneet. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-12-09T14:49:56,2025-12-09T14:53:20,Käsitelty,1.1 2025_124_21,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_22,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä kuntouttavaa työtoimintaa koskevassa esityksessä kannatettavia ovat sen tavoitteet tehostaa palveluprosesseja, keventää byrokratiaa ja vähentää päällekkäisyyksiä. Mutta minun on pakko sanoa, että olen hieman hämmentyneenä kuunnellut hallituspuolueiden edustajien puheenvuoroja, kun otetaan huomioon, että hallituksen esityksessä sen omien vaikutusarvioiden ja valiokunnan asiantuntijakuulemisten perusteella tavoitteiden saavuttaminen ei kuitenkaan vaikuta lainkaan todennäköiseltä. Hallituksen esityksen mukaan sen vaikutusten arviointiin ja arvioinnin perusteena oleviin oletuksiin liittyy merkittävää epävarmuutta, sillä käytettävissä oleva tietopohja on ollut puutteellinen. Lisäksi vaikutusarvioiden laatimista on vaikeuttanut työllisyysalueiden juuri alkanut toiminta muutoksineen, hyvinvointialueiden talouden tasapainottaminen ja hallituksen linjaukset tulevista sosiaalihuollon säästöistä. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemat asiantuntijat ovat suhtautuneet hyvin varauksella esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on päätynyt arvioon, että lakimuutos ei todennäköisesti tuota esitettyjä säästöjä, vaan se kokonaisuudessaan lisää viranomaisten ja palvelujärjestelmän kustannuksia muun muassa monialaisten palvelujen ja hallinnollisen työn kasvun myötä. Eli siis lopputulema on täysin päinvastainen asetettuihin tavoitteisiin nähden. Arvoisa puhemies! Kaiken tämän lisäksi hallituksen esitys vaarantaa työttömien ohjautumisen tarpeenmukaisesti ja oikea-aikaisesti palvelujen piiriin. On tärkeää, että palveluprosesseja pyritään sujuvoittamaan ja pyritään tehostamaan palveluiden oikeaa kohdentumista. Asiantuntijakuulemisissa kuitenkin todettiin, että jo tällä hetkellä palveluun ohjautuvuus on heikentynyt, kun hyvinvointialueet ohjaavat kuntouttavan työtoiminnan palveluun aiempaa vähemmän asiakkaita ja ovat samalla rajanneet palvelujen kestoa. Esitykseen sisältyy siis riski, että osa henkilöistä, joilla ei ole toimeentulotukea mutta joilla on todellisuudessa toiminta- ja työkyvyn rajoitteita, jää palvelujen ulkopuolelle. Kannatettavana ei myöskään voida pitää esitettyä leikkausta hyvinvointialueiden rahoituksesta. Arvoisa puhemies! Haluan tähän loppuun vielä todeta, että nyt olisi syytä pysähtyä miettimään ja huomioida myös se, että työllisyyspalvelut siirtyivät vasta kuluvan vuoden alussa kuntien vastuulle. Monin paikoin niin yhtenäiset käytänteet kuin yhteistyörakenteetkin hakevat vielä muotoaan. Eduskunnalla on käsittelyssään tällä hetkellä myös hallituksen esitykset yleistuesta, jossa työmarkkinatuki ja peruspäiväraha yhdistetään yhdeksi tueksi toimeentulotuen uudistamisesta, sekä hallituksen esitys työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalvelujen kehittämisestä. Näillä kaikilla esityksillä ja tehdyillä muutoksilla on vaikutuksia merkittävältä osin samoihin ihmisiin ja palveluihin. Käsittelyssä on siis jo suuri kokonaisuus, jonka yhteisvaikutuksia ei ole riittävästi voitu arvioida. Mielestäni ei ole perusteltua, että tässä vaiheessa muutettaisiin yksittäistä lakia sitä pistemäisesti uudistaen selkeästi keskeneräisen esityksen pohjalta, jota asiantuntijat ovat voimakkaasti kritisoineet. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-12-09T14:53:31,2025-12-09T14:57:20,Käsitelty,1.1 2025_124_23,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_24,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Opposition kansanedustajakollegat ovat tässä jo esittäneet perusteltua kritiikkiä, joka pohjautuu sitten näihin vastalause-esityksiin, joita olemme tehneet. Kokoan itse vielä omalla tavallani itse asiassa näitä samoja yhteen seuraavan nelijaon pohjalta. Ensimmäinen, joka täällä muun muassa äsken edustaja Kaarisalon puheenvuorossa ja aiemmin edustaja Lylyn puheenvuorossa tuli esille, on se, että meillä on oikeasti neljän lakipaketin kokonaisuus, josta voidaan sanoa, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ne ovat juuri nämä: yleistukilaki eli HE 112, laki toimeentulotuesta ja kuntouttavasta työtoiminnasta eli HE 116, sitten tämä työntekijän palveluprosessi ja työnvälityspalvelujen kehittämislaki eli HE 108 ja sitten nyt käsittelyssä oleva laki. Valtiovarainvaliokunnassa työelämäjaostossa ihan siinä virallisessa mietinnössämme korostimme sitä, että tällä hetkellä ei hyvinvointialueiden ja työllisyysalueiden yhteistyö varsinkaan vaikeasti työllistyvien osalta toimi riittävän hyvin. Sitten sosiaali‑ ja terveysvaliokunnassa olemme aivan viime päivinä kiinnittäneet huomiota siihen, että Kelan ja hyvinvointialueiden väliin näyttää syntyvän nyt aiempaa suurempi aukko tämän toimeentulotukiasian käsittelyssä, joka on tässä kahden asian päästä meillä listoilla. Toimeentulotukilain mainitsen sen takia nyt tässä yhteydessä, koska siinä käsitellään myös ihan nimeä myöten tätä kuntouttavaa työtoimintaa, ja siinä esitetään toimeenpanokustannusten olevan 18 miljoonaa euroa. Kelaan täytyy palkata 130 henkilöä lisää ja työllisyysalueille henkilöitä lisää. Siitä tulee yhteensä 18, eli luvut ovat 10 miljoonaa ja sitten 8 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan tämä neljän lain kokonaisuus tulee lisäämään byrokratiaa, monimutkaistamaan asioita, ja se näkyy sitten myös näissä byrokratiaa vaativissa rahavarauksissa, joten niin kuin täällä on korostettu, tällainen pistemäinen yhden asian tarkastelu ja siitä sitten laskennallisesti esitetty 1,6 miljoonan euron säästö hyvinvointialueille on hyvin näennäistä. Tämä toimeentulotukilakihan kaiken kaikkiaan on rakennettu niin, että siinä säästyisi 188 miljoonaa euroa toimeentulotukimenoja mutta sitten vastaavasti lisääntyisi 148 miljoonaa perustoimeentulon menoja ja siitä tulevat verokertymät olisivat 30 miljoonaa. Nämä ovat hyvin tällaisia toivelaskelmia, ja siihen sitten tietyllä tavalla pienenä palasena yritetään istuttaa tämä nyt käsittelyssä oleva laki. Eli on todella perusteltua, että tätä pistemäistä uudistusta tällä tavalla irrallaan muista ei nyt tehtäisi vaan tarkasteltaisiin tätä kokonaisuutta, josta tietyt osat puuttuvat vielä, kuten sosiaalipalvelujen karsimisen ehdotus sadalla miljoonalla eurolla.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-12-09T14:57:22,2025-12-09T15:00:36,Käsitelty,1.1 2025_124_25,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_26,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! On tosi hienoa, että täällä on kuitenkin porukkaa paikalla keskustelemassa näin tärkeästä asiasta ja teemme sen jopa päivänvalossa tai, sanotaanko, hämärtyvässä iltapäivähetkessä. Se tietenkin on hienoa, että saadaan käsitellä tällaista asiaa yön sijasta päiväsaikaan. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä esitetään nyt ihan vakavalla tavalla käytännössä 1,6 miljoonan euron säästöä. Lähtökohdaksi otettiin hallituksen sopeutustoimia etsittäessä viime keväänä se, että tehtäisiin nopea äkkijarrutus näiden taloudellisten säästöjen lisäämiseksi vielä niin, että saataisiin säästöjä myöskin kuntouttavasta työtoiminnasta. Juuri ennen vaaleja eduskunnassa käsiteltiin hyvin vakavalla mielellä, erityisesti kyselytunneilla, sitä, onko siinä mitään järkeä. Tässä siis on nyt tehty esitys, jossa yritetään säästää 1,6 miljoonaa euroa. No, hyvää on se, että enempää ei löytynyt säästettävää, mutta tässä yhä yritetään etsiä 1,6 miljoonan euron säästöjä. Tässä hallituksen esityksessä sivulla 11 kuvataan, että jatkossa aktivointisuunnitelmia ja niiden päivityksiä tehdään käytännössä lähes 50 000 suunnitelmaa — siis 48 700 kappaletta — vähemmän kuin nykyisin. Jos otetaan huomioon, että joitakin suunnitelmia päivitetään, niin silloin ikään kuin voidaan laskea, että kaiken kaikkiaan tämän lain voimaantulon jälkeen käytännössä uusia suunnitelmia tehtäisiin 29 210 suunnitelmaa vähemmän. Kysynkin nyt edustajilta ihan retorisesti, onko järkevää säästää kaiken kaikkiaan 1,6 miljoonaa euroa tämän esityksen vaikutusten yhteenlaskettavissa taloudellisissa lopputuloksissa niin, että me vähennetään lähes 50 000 aktivointisuunnitelman tekemistä. Onko tämä maa sellaisessa kunnossa, että tämä 1,6 miljoonan euron säästö on järkevämpi kuin se, että joku keskustelisi ihmisen kanssa, joka on työtön, ja antaisi mahdollisuuden myöskin nähdä vähän perspektiiviä ja valoa tulevaisuudessa? Nämä keskustelut, jotka tässä käydään, nimenomaan estävät sen, että näitä aktivointisuunnitelmia ei enää tehtäisi lähes 50 000 ihmiselle. Ja kohta kun tämä soteiltapäivä tässä etenee, niin edustajat, jotka eivät ole pystyneet kaikkiin yksityiskohtiin perehtymään, huomaavat, että yleisturvassa toimitaankin sitten jatkossa aivan toisin. Eli sitten siellä laki vaatisi tapaamaan kasvokkain joka ainoan, eikä käy muu kuin kasvokkainen tapaaminen. Eivät tässä samat viranomaiset, jotka näitä esittävät, ole kyllä miettineet, miltä tämä näyttää ulospäin. Minun täytyy sanoa, että tämä esityshän on valmisteltu tietenkin osana sosiaali- ja terveydenhuollon hallintoalaa, ja tämä koko esitys, joka liittyy työvoimapalveluiden prosesseihin ja kehittämiseen, on valmisteltu taas työ- ja elinkeinoministeriössä. Kun me katsotaan nyt näitä yhtenäisvaikutuksia, niin alkaa hirvittää se, oliko tämä järkevää säästää sosiaalisesta kuntoutuksesta näin. No, otetaanpa seuraavaksi, arvoisa puhemies, sitten se, mitä palvelua tällä pitäisi saada, kun 50 000 kertaa sitä saa nyt vähemmän. Silloin vaalien aikaan itsekin nostin esiin sen, voisiko hallitus kertoa, oletteko te oikeasti tosissanne. Ensimmäinen päätös, mikä tehtiin sitten näistä lisäsäästöistä juuri ennen kuntavaaleja, muotoiltiin niin, että kuntouttava työtoiminta tulee säästöjen kohteeksi. Summat olivat silloin isompia. Huomionarvoista on se, mitä on kuntouttava työtoiminta. Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain 14 §:n mukainen sosiaalipalvelu, joka kuuluu hyvinvointialueen järjestämisvastuulle. Eli tässä on siis nyt kysymys siitä, että kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään aivan viimesijaisena toimena, sosiaalipalveluna, niille ihmisille, kun he eivät työttöminä ole työ- tai toimintakyvyltään ja niitä koskevilta rajoituksiltaan mahdollisuuksissa osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Jotta me voidaan täältä 50 000 kertaa jättää homman hoitamatta, niin silloinhan meidän pitäisi olettaa, että juuri tässä ajassa myöskin työllisyys olisi sellaisella tolalla, että näin juuri voisi tehdä, mutta päinvastoin näitten työllisyyslukujen valossa me olemme 2000-luvulla vaikeammassa tilanteessa kuin kertaakaan aikaisemmin. Eli 25 vuoden aikana on käytetty sosiaaliseen kuntoutukseen enemmän resursseja tilanteessa, jossa ei ole ollut tämmöistä määrää työttömyyttä. Ja juuri tässä hetkessä hallitus ajattelee, että kaikki mahdolliset purot nyt pitää löytää säästötalkoisiin ja tässä tilanteessa olisi järkevää tämä 1,6 miljoonaa euroa laittaa ikään kuin tähän pottiin mukaan. Hyvät kuulijat, sitten siinä samassa yhteydessä, kun täällä ennen vaaleja käytiin keskustelua siitä, onko hallitus tosissaan, kysyin, mitä tarkoitti se, että kuntouttava työtoiminta siirrettäisiin pois, että kuntouttava työtoiminta siirrettäisiin kuntiin — se alkuperäinen päätös oli tällainen. Siis minä ihmettelin silloin jo sitä, ollaanko tässä tosissaan. No, se on selvää, että joku käytti siellä järkeä, Satonen tai joku muu, ja jälkikäteen tajuttiin, että eihän tällaista voi tehdä. Siis täällä oli sellainen uhka ilmassa, että sosiaalinen kuntoutus siirretään ikään kuin pois sosiaali- ja terveyspalveluiden pääluokan alta. Se oli tarkoitus siirtää kuntiin. Kyllä minä sen ymmärrän jollakin järjellä, mutta kun se on sosiaalityötä. Ei sosiaalista kuntoutusta voi muuttaa sellaiseksi kuntouttavaksi toiminnaksi, jota tekisi kuka tahansa mutta se olisi sosiaalityötä, ja tämä päätös oli tehty siinä pohjassa. Sitten kaikki menivät kuurupiiloa eikä löytynyt ketään, kuka olisi voinut sanoa, että ette kai te nyt sentään ole tosissanne. On se hyvä, että joku Satonen on löytynyt sanomaan, [Puhemies koputtaa] että ei tässä ole mitään järkeä. Ja nyt tässä sitten esitetäänkin, että sosiaalinen kuntoutus sentään jää sosiaali- ja terveydenhuollon hallintoalalle. [Puhemies koputtaa] Mutta niin kuin todettu, tässä siirretään siis kaikki ne, jotka tätä palvelua aikaisemmin ovat saaneet — muutkin työttömät, jotka eivät ole saaneet perustoimeentulotukea — nyt tilanteeseen, jossa tätä palvelua ei enää ole käytettävissä. Näiden ihmisten työkykyä tai kykyä nousta koulutusmarkkinoille ei enää katsota olevan tarpeen kohentaa [Puhemies koputtaa] sosiaalisella kuntoutuksella, ja sitä ihmettelen.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-12-09T15:00:38,2025-12-09T15:08:37,Käsitelty,1.1 2025_124_27,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_28,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edellistä puheenvuoroa on hyvä jatkaa. Kiitos vain siitä, että nimeni mainittiin. Ehkä ansiotontakin arvonnousua, mutta kiitos silti. Ensinnäkin tästä säästöstä. Minusta on aika erikoista, että tästä on nyt noussut niin iso keskustelu. Siinä olen Kiurun kanssa vähän samaa mieltä, että tämähän on tässä ihan sivuasia, tämä 1,6 miljoonan säästö. Juuri tarkistin tuosta luvun, ja minulla ainakin tekoäly kertoi, että 27,1 miljardia on hyvinvointialueiden rahoitus ensi vuonna. Tämä 1,6 miljoonaa on kulunut jo tällä välin, kun me ollaan tästä asiasta puolen tuntia keskusteltu. Se kuvaa, että eihän tällä ole hyvinvointialueiden rahoituksen kanssa mitään tekemistä, vaan tämä on vain sellainen laskennallinen summa, joka ikään kuin säästyy siitä, että niitä suunnitelmia ei tehdä, mutta sillä ei ole mitään tekemistä hyvinvointialueiden rahoituksen kanssa. Kyllä se on ihan oma päätöksentekonsa, paljonko sinne annetaan rahoitusta kokonaisuudessaan. Mitä sitten tulee tähän itse asiaan, niin tämähän on pieni tekninen muutos, mutta tämä asia on kyllä sinänsä paljon isompi. Jos oikein olen ymmärtänyt, niin tämä asia on menossa sillä tavalla eteenpäin, aivan kuten Kiuru sanoi, että tämä niin sanottu sosiaalinen kuntoutus jää sinne hyvinvointialueille, kuten pitääkin, mutta sitten taas tämä kuntouttava työtoiminta ei ole käytännössä saanut aikaan kuin pienessä mittakaavassa sitä, että ihmiset olisivat päässeet tämän kuntouttavan työtoiminnan kautta avoimille työmarkkinoille, ja silloin on tärkeätä, että on toinen palvelu, joka on samantyyppinen palvelu mutta sellaiselle kohderyhmälle, jotka voivat tämän palvelun kautta tähdätä avoimille työmarkkinoille tai tutkintoon johtavaan koulutukseen, ja tämä tulee sitten sinne TE-palveluihin yhtenä toimintamallina, ja tämän asian valmistelu on ymmärtääkseni käynnissä. Nämä kaksi asiaa on nyt hyvä erottaa toisistaan, koska niillä on täysin erilainen kohderyhmä. Tässä sosiaalipuolelle jäävässä kuntouttavassa työtoiminnassa kyse on ennen kaikkea ihmisten toimintakyvyn ja ylipäätään elämänhallinnan ylläpitämisestä, ja sillä on oma arvonsa. Mutta sitten on se toinen puoli asiassa, ja siinä tavoitellaan siis sitä, että tämän palvelun kautta ihmisillä olisi mahdollisuus päästä työmarkkinoille ja sitä kautta elämässä eteenpäin. Eli on tärkeää, että näitä molempia viedään eteenpäin ja nähdään tämä osana kokonaisuutta, ja tämä asia, mistä me juuri nyt keskustelemme, on vain hyvin pieni osa tästä kokonaisuudesta. Siitä olen edustaja Lylyn kanssa samaa mieltä, että meillä tulee kyllä ongelmaksi, ja sen sanoin jo silloin, kun olin vielä valtioneuvostossakin, että tämä välityömarkkinoiden asema tulee tässä olemaan haaste, ja se on nyt nähty. Meillä on paljon vähentynyt nyt jo aktivointi, kunnat aktivoivat huomattavasti vähemmän ihmisiä — jossain näin semmoisen luvun, että 30 000 vähemmän — kuin mitä valtio aikaisemmin aktivoi. Ja tämä tietysti näkyy meillä myös työttömyyden nousussa. Sen suhteen tämä on varmasti asia, jota joudutaan sitten miettimään pidemmässä juoksussa, että millä tavalla tämä välityömarkkina tullaan rakentamaan. Tämä on käynyt ilmi myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuulemisissa.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-12-09T15:08:40,2025-12-09T15:12:38,Käsitelty,1.1 2025_124_29,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Päivi Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_30,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän esityksen tarkoituksena on todellakin keventää aktivointisuunnitteluun ja kuntouttavaan työtoimintaan ohjaamiseen liittyviä hallinnollisia velvoitteita, ja siinä mielessä ajattelen, että kun ylipäänsä esimerkiksi hyvinvointialueilta haluamme olla hallintoa keventämässä, niin on tärkeää tällaisia edistää. Toki tässä on myös se oma säästövaikutuksensa, joka liittyy meidän valtiontalouden vaikeaan tilanteeseen. Valitettavasti näitäkin päätöksiä on pakko tehdä. Näitä aktivointisuunnitelmia laadittaisiin jatkossa enää työttömyydestä johtuen toimeentulotukea pääasiallisena tulonaan saaville työttömille, ja tämähän on se erittäin tärkeä ryhmä, johon on tärkeää kohdistaa myös näitä palveluja. Kuntouttava työtoiminta jatkossa kohdentuisi entistä tarkoituksenmukaisemmin asiakkaille, jotka hyötyvät eniten palveluista. Samalla korostettaisiin sitä, että työttömän palvelutarve tulisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tunnistaa. Samoin tarvitaan viranomaisten tiivistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa. Kuntouttava työtoiminta ei ole tokikaan ainoa työttömän työnhakijan työ- ja toimintakykyä sekä elämänhallintaa edistävä palvelu, vaan sitä voidaan edistää muillakin sosiaalihuollon palveluilla, kuten esimerkiksi sosiaalisella kuntoutuksella, jota voidaan järjestää sosiaalihuoltolain mukaisella palvelutarpeen arviolla. Sen selvityksen mukaan, minkä olemme saaneet, aktivointiehdon poistaminen muilta kuin toimeentulotukea saavilta työttömiltä ei johda tilanteeseen, jossa henkilöt jäisivät kokonaan ilman palveluita. Näitä ehdotettujen muutosten vaikutuksia kuntouttavan työtoiminnan piiriin ohjattavien asiakkaiden määrään ja työttömien työnhakijoiden saamiin työkykyä edistäviin palveluihin on tärkeää seurata, kuten tuossa seurantaponnessa ehdotetaan. Siinäkin mielessä tämä ponsi on tärkeä, että sosiaali- ja terveysministeriöhän valmistelee parhaillaan sosiaalihuollon työllistymistä ja työ- ja toimintakykyä edistävien palvelujen kokonaisuuden uudistamista, ja tämän valmistelun yhteydessä on mahdollista sitten tarkastella, millaisia vaikutuksia kuntouttavasta työtoiminnasta annettuun lakiin tehdyillä muutoksilla on ollut palveluihin ohjautumisessa. Asiantuntijakuulemisessa kiinnitettiin huomiota myös siihen, että tässä esityksessä ei nyt varsinaisesti tunnistettu kolmannen sektorin asemaa eikä sen merkittävää roolia kuntouttavan työtoiminnan toteutumisessa, vaikka järjestöt vastaavatkin suuresta osasta palvelun käytännön toteuttamisesta. On tärkeää toki, että myös nämä kolmannen sektorin toimijat huomioidaan myös jatkossa, kun näitä palveluja edelleen uudistetaan ja viedään eteenpäin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-12-09T15:12:48,2025-12-09T15:16:36,Käsitelty,1.1 2025_124_31,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_32,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ennätystyöttömyydessä oleva Suomi sekä ennätysluvut pitkäaikaistyöttömyydessä nostavat kuntouttavan työtoiminnan merkitystä entisestään. Työtoiminnan merkitys on ehkäistä ja parantaa pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakykyä sekä monesti kateissa olevaa elämänhallintaa tarjoamalla tuettua osallistumista ja sosiaalista aktivoitumista, jotta polku takaisin sinne työelämään ja koulutukseen madaltuisi. Se antaa rytmiä arkeen, vahvistaa itsetuntoa ja elämänhallintaa sekä lisää osallisuudentunnetta yhteiskuntaamme. Hallituksen esitys jättää todennäköisesti osan työ- ja toimintakykyrajoitteisista palvelujen ulkopuolelle. Erityisesti tässä ihmetyttää, miten kuntouttava työtoiminta irrotettiin valmistelussa olevasta sosiaalihuollon palveluvalikoiman uudistamisesta. Tämä on myös asiantuntijoiden näkemys. Lisäksi vaikutusarviot ja asiantuntijakuulemiset osoittavat, että lainsäädännön tavoitteet ovat aika huteralla pohjalla, taas kerran. Lisäksi säästötavoitteet ovat isossa ristiriidassa ennätystyöttömyyden hoitamisessa. 1,6 miljoonan leikkaus kohdistuu taas sinne hyvinvointialueille.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-12-09T15:16:38,2025-12-09T15:18:27,Käsitelty,1.1 2025_124_33,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_34,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensin hieman näistä euroista. Välillä hämmentää täällä se, kun suhteutetaan, että joku summa on pieni sen takia, kun se vertailuluku on niin suuri. Aina ne eurot, olivat ne sitten pieniä tai isoja summia, jonkun ihmisen kohdalle osuvat. Sille, kenen kohdalle ne osuvat, se on aina merkittävää. Toisaalta jos tässä 1,6 miljoonaa on pieni summa, niin toisessa yhteydessä itäiseen Suomeen pk-yrityksille tullut 700 000 euroa olikin hirmuisen suuri summa. Eli tämä aina välillä vähän näin ensikertalaista hämmentää täällä. Arvoisa puhemies! Valiokunnalle annetussa lausunnossa on nostettu esille huoli asiakasryhmistä, jotka voivat jäädä näiden muutosten vuoksi väliinputoajiksi. Täällä hallituksen esityksessäkin todetaan — luen suoran sitaatin: ”Lakimuutoksen seurauksena on myös mahdollista, että jotkin aktivointiehdon piiristä poistuneet työvoimapalveluja ja sosiaalipalveluja yhtäaikaisesti tarvitsevat asiakkaat saattavat jäädä kuntouttavan työtoiminnan ulkopuolelle. Tällaisia henkilöitä saattaisivat olla esimerkiksi työnhakijat, jotka eivät saa toimeentulotukea mutta eivät työkyvyttömyyden vuoksi kykene osallistumaan mihinkään työllistymistä edistävään palveluun. Lisäksi ne aktivointiehdon piiristä poistuneet työttömät, joilla on tosiasiallinen sosiaalihuollon palvelutarve mutta ei TYM-lain mukaista kolmen organisaation palvelujen yhteensovittamisen tarvetta, saattavat jäädä kuntouttavan työtoiminnan ulkopuolelle.” Itsekin saan tasaisesti yhteydenottoja tämäntyyppisiltä ihmisiltä, jotka putoavat kaikesta yhteiskunnan turvaverkosta läpi tai ohi eivätkä saa apua. Aktivointisuunnitelman rajaaminen vain toimeentulotukea saaviin voikin sulkea ulkopuolelle henkilöitä, joilla ei ole oikeutta toimeentulotukeen esimerkiksi perheen tulojen tai säästöjen vuoksi. Silti heillä voi olla selkeä palvelutarve. Riskinä on myös, että työttömän työnhakijan palvelutarvetta ei tunnisteta oikein ja hän jää vaille tarvitsemiaan palveluja. Hallituksen esityksessä todetaan myös, että työ- ja toimintakykyä sekä elämänhallintaa on mahdollista edistää muilla sosiaalihuollon palveluilla, kuten esimerkiksi sosiaalisella kuntoutuksella. Arvoisa puhemies! Keskusta pitää tärkeänä, että palveluihin ohjautumisen tulisi perustua aina yksilölliseen tarpeen arviointiin ja huolehditaan siitä, että yksikään palveluja tarvitseva työtön työnhakija ei putoa jatkossa kaikkien palvelujen ulkopuolelle, vaan jokainen ohjataan yksilöllisesti tarpeen mukaisiin palveluihin. Valiokunnalle annetuissa lausunnoissakin on todettu, että osalla työttömistä työnhakijoista palvelutarpeet ovat vähäisemmät, jolloin heillä ei ole tarvetta monialaisille palveluille ja tuelle eikä heidän tulisi ohjautua niiden piiriin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-09T15:18:27,2025-12-09T15:21:06,Käsitelty,1.1 2025_124_35,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_36,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Puheenvuoron pyysin Satosen puheen innoittamana. Täytyy muistaa, että silloin kun aikoinaan TE-uudistusta ja sitä siirtoa kunnille tehtiin, niin ajatus oli silloin ensimmäiseksi se, että kuntouttava työtoiminta ja työllistämisen edistämiskuviot jäisivät kunnille ja sosiaalinen kuntoutus olisi hyvinvointialueitten vastuulla selkeästi. Se jäi silloin vähän vaiheeseen, ja nyt siihen on palattu. Katsotaan, mitä sieltä sitten tulee. Toisaalta voi sanoa, että kun katsotaan näitä asioita, niin näillä molemmilla tavoilla ihmisillä on aika pitkä matka työmarkkinoille sieltä, kun opitaan sitä elämänhallintaa ja muuta ja sitten toiset opiskelevat ammattia tai kehittävät omaa osaamistaan kaiken kaikkiaan. Se polku on aika pitkä, ja jokainen euro, joka tässä on käytettävissä, niin... Esimerkiksi tämä 1 600 000 on pieni summa tässä isossa kokonaisuudessa, mutta sillä tuhat kuntoutettavaa saa 1 600 euron tuen. Sillä voidaan ostaa sen verran palveluja tuhannelle ihmiselle. Mutta se, miksi pyysin tämän puheenvuoron, liittyy siihen, että nyt kun hyvinvointialueet ja kunnat eli työllisyysalueet tekevät yhteistyötä, niin erityisen paljon ammattitaitoa ja osaamista vaaditaan niillä työllisyysalueilla, kun pitää miettiä, mihin näitä ihmisiä polutetaan siitä tilanteesta, missä he kulloinkin ovat. Sitten kun tässä on monta lakiesitystä yhdessä, niin tässä on myöskin sellaisia lakiesityksiä, että toissijaiselta etuudelta, toimeentulotuelta, siirretään hakemaan ensisijaista etuutta, työttömyysturvaa, ja se tuo sinne lisää asiakkaita. Tämä koko paketti pyörii nytten tässä erittäin paljon, ja sen vuoksi viittasin tuossa, että työllisyyspalveluista tulee näitten kaikkien toimien osalta sellainen kokonaisuus, että se työnvälitykseen liittyvä kokonaisuus jää vähän taka-alalle ja tulee entistä enempi sosiaalipalvelujen luonnetta sinne työnvälityksen osalle. Minä en tiedä, että onko tämä hyvä kehityssuunta, kun ajatellaan sitä, mitä tässä on tapahtumassa. Sosiaalipalveluja tarvitaan, ne ihmiset tarvitsevat palveluja, mutta onko se TE-palvelun kautta kierrättäminen oikea tapa tehdä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-09T15:21:06,2025-12-09T15:23:57,Hyväksytty,1.1 2025_124_37,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Piritta Rantanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_124_38,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Herra puhemies! Tässä on käyty hyvää keskustelua juuri siitä, että näillä työllisyysalueilla tarvitaan sitä ammattitaitoa, jotta joka ikinen löytää sen oikean paikan, jossa oikeanlaista palvelua saa. Ehkä tässä on hyvä myös muistuttaa siitä, että nämä työllisyysalueet ovat olleet käytännössä toiminnassa vasta alle vuoden, joten ihan suuria ihmeitä ei voi myöskään heiltä vaatia. Kuulostaa totta kai hyvältä juuri se, niin kuin tässä on, että esityksen tavoitteena on keventää näitä viranomaisten tehtäviä ja purkaa aktivointisuunnitelmien ja monialaisten työllisyyssuunnitelmien välistä päällekkäisyyttä. Hallituksenkin tavoitteena on ollut byrokratian vähentäminen. Jos verrataan sitä, että vuonna 2024 pelkästään työllistämissuunnitelmia on tehty yli 900 000 kappaletta, niin kyllähän me ymmärrämme, että jokainen tällainen suunnitelma tietysti tehdään tarpeeseen, mutta juuri se, että se sitten kohdentuu myös oikein, niin että se palvelupolku löytyy, on tässä kaikista oleellisinta. Niin kuin tässä aiemminkin jo esimerkiksi edustaja Satonen puhui näistä välityömarkkinoista, niin juuri niinhän tässä on nyt käynyt, että hallitus on monin eri keinoin heikentänyt ja, voi oikeastaan sanoa, murskannut nämä välityömarkkinat. Se tarkoittaa niille ihmisille käytännössä sitä, että kun heidän toimeentulotuestaan leikataan, vähän joka puolelta leikataan, niin meillä on muodostumassa entistä suuremmaksi sellainen ryhmä ihmisiä, joka jo sanoo valmiiksi, että ihan sama, leikatkaa vaan, tehkää ihan mitä haluatte. Heillä ei ole enää sitä näkymää eikä sitä tulevaisuudentoivoa, ja kaikki nämä esitykset yhteensä muodostavat nimenomaan sen toivottomuuden tunteen. Niin kuin tässäkin jo moneen kertaan todettiin, näitä olisi pitänyt osata katsoa laajempana kokonaisuutena eikä vain yksittäisinä lakeina. Nimenomaan se yhteisvaikutus muun muassa toimeentulotuen kautta lisää työttömien palveluntarvitsijoitten määrää. Kyllä nämä prosessit tarvitsevat selkeytystä, mutta se, onko tämä se oikea tapa, jääkin isoksi kysymykseksi, erityisesti vielä kun lausunnoissakin kuultiin, että nämä hallinnolliset kustannukset eivät siis vähene vaan ne vain siirtävät paikkaa yhdestä toiseen. Jotenkin on pystyttävä tässä yhteiskunnassa huolehtimaan siitä, että myös kaikista heikoimmassa asemassa olevilla olisi toivoa eikä asenne menisi sellaiseksi, että aivan sama, mitä teette.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-12-09T15:23:57,2025-12-09T15:26:48,Käsitelty,1.1 2025_124_39,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_40,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Puhemies! Ajattelin, että en kommentoi Satosen puheenvuoroa, kun hän tästä lähti, mutta siihen on nyt tässä lopussa otettu vielä kantaa. Minusta se on kyllä vakava kysymys yhteiskunnalle, jos me ajattelemme, että sosiaalisen kuntoutuksen tarpeessa olisivat jatkossa vain toimeentulotuen asiakkaat. Mikä fakta tai tosiasia sen taustalla on? Siis kuka antaa ymmärtää, että vain suomalaiset toimeentulotuen saajat ovat sosiaalisen kuntoutuksen tarpeessa? Tämä on minusta vakava tosiasia, että 1,6 miljoonan euron säästämiseksi tehdään käytännössä lainsäädäntö, jossa ei arvioida yksilökohtaisesti ihmisten tarvetta tulla saamaan tällaista sosiaalista kuntoutusta, jonka tarkoituksena on nostaa tämän ihmisen työ- ja toimintakyky tasolle, että hän voi hakea töitä, hän voi hakea koulutuspaikkaa. Nyt me katsotaan, että osalla porukasta kyvyn täytyy siis olla sellainen, että koska he eivät saa toimeentulotukea, niin siitä vedetään johtopäätös, että he ovat siis sellaisessa kunnossa, että he voivat hakeutua työmarkkinoille. Tämä ei ole outo ajattelu, koska se näkyy myöskin toimeentulotuen saajia koskevan esityksen toimintalinjassa. Siinähän nimenomaan myöskin oletetaan, että suomalainen toimeentulotuen saaja ei ole sellainen, joka ei voisi työllistyä. Samoin yleisturvassa ajatellaan, että nämä kaikki henkilöt, jotka ovat yleisturvan saajia, ovat ihmisiä, jotka pystyvät hakemaan kokopäivätyötä, heidän toimintakykynsä on sellainen, että he tähän pystyvät. Tämä on minusta merkittävä ristiriita, kun otetaan huomioon se, missä kunnossa meidän suomalaiset työttömät ovat, siis se työ- ja toimintakyky, ja sen väen määrä, joka on sellaisessa kunnossa, joka ei pysty hakemaan näitä. Meillä on varaa tässä tilanteessa päätyä siihen, että me otetaan 50 000 kertaa tämän suunnitelman laatiminen pois, tältä porukalta. Minusta tämä on vakavasti väärin ajateltu lakiesitys. Tässä siis ikään kuin voidaan ajatella, kun näitä tavoitteita tässä katsotaan, että me ei vastata millään tavalla, kuten edustaja Kaarisalo aikaisemmin totesi, tämän ehdotuksen tavoitteisiin. Tässähän halutaan vähentää byrokratiaa ja ylimääräistä työtä, mutta ei sillä ole mitään tekemistä tämän asian kanssa, miten nämä ihmiset saisivat työkykynsä ja toimintakykynsä takaisin. Minusta se on kyllä käsittämätöntä, että tämä arvovalinta tässä pysyy. Ja jatkuu muuten seuraavassa ja sitä seuraavassakin esityksessä tämä erikoinen arvovalinta.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-12-09T15:26:48,2025-12-09T15:29:42,Hyväksytty,1.1 2025_124_41,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Valtola, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_124_42,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä kun asiasta keskustelee, on ehkä hyvä katsoa sitä kokonaisuutta, että nythän tosiaan työtön, joka on toimeentulotuella, on edelleen aktivointisuunnittelun piirissä, ja sitä kautta siellä on mahdollisuus päästä kuntouttavan työtoiminnan piiriin. Jos me taas otamme työttömän, joka on työttömyysetuuden piirissä, niin hänellehän tehdään työllistymissuunnitelma, jos ei ole isompia ongelmia työ- ja toimintakyvyssä tai elämänhallinnassa. Sen sijaan, jos sitten tällä työttömällä, joka on työttömyysetuudella, on työ- ja toimintakyvyn rajoitteita tai elämänhallinnan puutteita, niin hänelle tehdään sitten monialainen työllistymissuunnitelma, jonka kautta voi yksi kuntoutustoimenpide olla tämä kuntouttava työtoiminta... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu] mikä on sitten kuitenkin yleisesti katsottuna tämmöinen viimesijainen palvelu, ja siellä on sitten kaikki muut palvelut olemassa ennen tätä. — Kiitoksia, puhemies.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-12-09T15:29:42,2025-12-09T15:30:50,Käsitelty,1.1 2025_124_43,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_44,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lainaan suoraan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnöstä tämän lain soveltamisalaa ja vaikutuksia koskevaa kappaletta. Tässä kappaleen puolivälin jälkeen valiokunta toteaa näin: ”Aktivointisuunnittelun rajaaminen vain toimeentulotukea saaviin voi sulkea ulkopuolelle henkilöitä, joilla on selkeä palvelutarve mutta joilla ei ole oikeutta toimeentulotukeen. Myös työttömyysetuutta saavat asiakkaat, joilla on kuntouttavan työtoiminnan tarve mutta ei monialaista palvelutarvetta, voivat jäädä kuntouttavan työtoiminnan ulkopuolelle.” ", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-12-09T15:31:14,2025-12-09T15:32:00,Käsitelty,1.1 2025_124_45,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 28/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu. Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_124_46,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on kysymyksessä hallituksen esitys yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi, ja tässä ehdotuksessa ehdotetaan säädettäväksi uusi yleistukilaki. Yleistukea maksetaan esityksen mukaan työttömälle työnhakijalle, jolla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan tai joka on jo saanut enimmäisajan ansiopäivärahaa. Lisäksi yleistuen saaminen edellyttää taloudellisen tuen tarvetta, eli yleistuki on tarveharkintainen. Yleistuki korvaa työttömyysturvalain mukaisen peruspäivärahan ja työmarkkinatuen, joita koskevaa lainsäädäntöä ehdotetaan kumottavaksi työttömyysturvalaista. Jatkossa työttömän toimeentuloa turvaavia etuuksia ovat siten yleistukilain mukainen yleistuki ja työttömyysturvalain mukainen ansiopäiväraha. Tätä yleistukea maksettaisiin työttömän työnhakijan työmarkkinoille hakeutumisen ja palautumisen edellytysten edistämiseksi ja parantamiseksi. Työttömyyden perusteella yleistukea saavaa henkilöä koskevat pääsääntöisin samat etuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset, työllistymisen edistämiseen liittyvät palvelut ja työttömyysturvalain mukaiset seuraamukset kuin ansiopäivärahan saajaa. Tästä toimeenpanosta vastaisi Kansaneläkelaitos, ja ehdotus tulisi voimaan 1.5.26. Esityksen taustalla on hallitusohjelman tavoite toteuttaa perusturvan uudistus, jolla pyritään parantamaan työnteon kannattavuutta, sujuvoittamaan sosiaaliturvaa ja yksinkertaistamaan etuuksia edellisellä vaalikaudella tehdyn parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean välimietinnön tekemät suositukset ja selvitykset huomioiden. Nyt ehdotetut muutokset ovat ensimmäinen vaihe laajemmasta sosiaaliturvauudistuksesta, jonka lopullisena tavoitteena on yksi yleistuki sisältäen perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää tärkeänä sosiaaliturvauudistuksen tavoitteita ja kannattaa lakiehdotuksen hyväksymistä tietyin muutoksin ja huomioin. Työ- ja tasa-arvovaliokuntakin on tarkastellut asiaa lausunnossaan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, ja se toteaa, että esityksen mukainen työttömyyden aikainen yleistuki on yksi askel sosiaaliturvan uudistamisessa, ja pitää tärkeänä, että sosiaaliturvan uudistamista jatketaan ehdotetun yleistuen pohjalta kohti yhtä perusturvaetuutta. Myös perustuslakivaliokunta on asiaa tarkastellut sosiaali- ja terveysvaliokunnalle ja toteaa, että ehdotetut säännökset vastaavat pääosin voimassa olevaa peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea koskevaa sääntelyä, joka on säädetty perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella, ja siten ei ole estettä käsitellä näitä asioita tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Arvoisa puhemies! Sitten mennäänkin yksityiskohtiin. Eli ensin tästä yleistuen tasosta ja tarveharkintaisuudesta: Todetaan alkuun, että yleistuen taso olisi työttömyysturvalaissa säädetyn ansiopäivärahan perusosan suuruinen eli samansuuruinen kuin voimassa olevan lain mukainen peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Vuonna 25 peruspäivärahan määrä oli 37,21 euroa päivässä, siitä tulee noin 800 euroa kuukaudessa. Tätä rahaa tarkasteltaisiin vuosittain kansaneläkeindeksillä, mutta valtiontalouden säästöpäätösten vuoksi kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia ei tarkisteta vuosina 24—27. Yleistuen saajan mahdolliset työtulot soviteltaisiin samalla tavalla kuin ansiopäivärahan saajan työtulot. Esityksen mukaan valtaosalla eli noin 526 100 etuudensaajalla yleistuki ei muuta etuuden määrää. Yleistuen tarveharkinta eli omaisuustulojen ja joidenkin muiden tulojen huomioon ottaminen poikkeaa kuitenkin nykyisen työmarkkinatuen tarveharkinnasta, ja tarveharkinta laajenee siten nykyisen mallin sijasta laajemmin myös peruspäivärahan saajiin. Samalla tarveharkinnan sääntöjen yksinkertaistaminen, kuten 55 vuoden ikärajan poistaminen, yhden tulorajan käyttö ja yhtenäinen vähenemisaste, laajentaa sen soveltamisalaa. Näin ollen nykyistä useamman työttömän oikeus perusturvaan määräytyy jatkossa tarveharkinnan perusteella. Nämä tarveharkintaa koskevat muutokset pienentäisivät sitten melkein 5 000 etuudensaajan saamaa etuutta, ja keskimääräinen muutos olisi 1 166 euroa vuodessa. Etuuden määrä nousisi reilulla 2 500 henkilöllä, ja keskimääräinen nousu olisi 617 euroa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää sinänsä tarkoituksenmukaisena, että yleistuen maksaminen edellyttää taloudellisen tuen tarvetta vastaavasti kuten nykyinenkin työmarkkinatuki ja tarveharkinnan myötä työttömyysetuuden pienentymiset kohdistuvat henkilöihin, joilla on muita tuloja. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että esityksen vaikutusarviointien mukaan muutokset kohdistuvat etenkin lapsiperheisiin ja 55 vuotta täyttäneisiin iäkkäisiin henkilöihin, koska näitä koskeva erityissääntely ehdotetaan poistettavaksi. Lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tarveharkinnan laajentaminen koskemaan myös nykyisiä ja peruspäivärahan saajia osaltaan monimutkaistaa järjestelmää niin etuudensaajan kuin toimeenpanonkin näkökulmasta. Valiokunta kuitenkin korostaa, että vaikutukset ovat maltillisia ja kohdistuvat varsin pieneen joukkoon etuudensaajia. Myös vaikutukset toimeenpanoon on arvioitu vähäisiksi. Siten tämä lisäisi toimintamenoja vuositasolla 500 000. Sitten tässä esityksessä on hyviäkin puolia. Valiokunta on jo aikaisemmin, käytännössä vuonna 24, kiinnittänyt huomiota työmarkkinatuen laskemisen yhteydessä käytössä oleviin tulorajoihin siten, että ne ovat liian matalia, ja nyt me pidämmekin myönteisenä, että tuen määrään vaikuttavien vanhempien tulojen tulorajaa ehdotetaan nyt nostettavaksi 1 781 eurosta 2 500 euroon. Samassa yhteydessä valiokunta on saanut selvityksen myös siitä, että perustoimeentuloa maksettiin vuonna 23 yhteensä 106 000:lle 16—29-vuotiaalle nuorelle eli 12 prosentille ikäryhmästä lähes 300 miljoonaa. Selvityksen mukaan valtaosa nuorista sai kuitenkin perustoimeentuloa vain lyhyen aikaa. Tässä uudistuksessa esitetään, että yleistukeen sisältyisi myös 21 viikon odotusaika ammatillista koulutusta vailla oleville työnhakijoille. Sitten, arvoisa puhemies, etuuden kestosta ja näistä aktiivitoimista, jotka tähän otetaan nyt mukaan: Tämä yleistuki olisi kestoltaan rajaton, vastaavasti kuten nykyinenkin työmarkkinatuki. Me pidämme sitä perusturvan ensisijaisuuden näkökulmasta perusteltuna. Valiokunta pitää myöskin tätä taustaa vasten myönteisenä, että pitkään työttömänä olleille yleistuen saajille ehdotetaan esityksessä aktivointijaksoa, joka toteutetaan työvoimaviranomaisen tiloissa järjestettävinä kasvokkain tapahtuvina työnhakukeskusteluina. Aktivointijakson tavoitteena on aktivoida työnhakijaa, selvittää työttömyyden syitä ja tukea henkilökohtaisemmin läpikäyden yleistuen saajien työllistymistä. Tämän henkilökohtaisen kontaktin kautta saataisiin ihmistä aktivoitua. Esityksen mukaan alle 25-vuotiailla aktivointijakso alkaa 180 maksupäivän jälkeen ja kestää noin 15 kuukautta. Vähintään 25-vuotiailla aktivointijakso alkaa 400 päivän kohdalla ja jatkuu noin puoli vuotta. Työvoimaviranomaisen on järjestettävä aktivointijakso aina vähintään kerran 24 kuukauden aikana, jos yleistuen saajan työttömyys pitkittyy. Työnhakukeskustelujen sisältöön lisätään työttömyyden pitkittymisen syiden arviointi, ja niissä pohditaan myöskin palveluohjausta. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on kiinnitetty huomiota siihen, että esityksessä ei osoiteta lisäresursseja henkilökohtaiseen kasvokkain tapahtuvaan palveluun. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnon mukaan kasvokkaisten tapaamisten lisääminen ei kuitenkaan lisää työvoimaviranomaisen työnhakija-asiakkaille järjestämien asiakastapaamisten määrää, vaan nykyistä prosessia muokataan vastaamaan tehokkaammin yleistuen saajien pitkittyneen työttömyyden tarpeisiin. Esityksen mukaan yhteisvaikutuksena työvoimaviranomaisten työmäärä [Puhemies koputtaa] väheneekin noin 450 henkilötyövuodella, vaikka osa näistä esityksessä ehdotetuista muutoksista sitä lisää. Arvoisa puhemies! Aika alkaa tulla täyteen, ja vaikka tässä on iso historiallinen uudistus, niin en valitettavasti pysty enää [Puhemies koputtaa] esittelemään omavastuuaikaa enkä näitä taloudellisia vaikutuksia enkä yhteisvaikutuksia, mutta todetaan, että tämä esitys on sellainen, että käytännössä tässä on jätettyvaliokunnassa [Puhemies koputtaa] myöskin eriäviä näkökulmia, eli vastalausettakin on täällä lopussa. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-12-09T15:32:40,2025-12-09T15:44:01,Käsitelty,1.1 2025_124_47,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_48,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään hallituksen esitystä yleistuesta. Hallituksen tavoitteena on yhdistää nykyiset työmarkkinatuki ja peruspäiväraha yhdeksi selkeäksi etuudeksi, joka mukautuu ihmisen elämäntilanteeseen. Yksi hakemus, yksi järjestelmä — tämä on muutos, joka helpottaa arkea ja vähentää turhaa byrokratiaa. Tämä uudistus on merkittävä askel kohti yksinkertaisempaa ja oikeudenmukaisempaa perusturvaa. Yleistuki on tarveharkintainen ja joustava. Se huomioi tulot niin, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa. Tämä on keskeinen periaate. Jokaisesta tehdystä työtunnista pitää jäädä hyötyä. Samalla uudistus tuo selkeyttä Kelan ja kuntien prosesseihin, mikä vähentää virheitä ja nopeuttaa päätöksentekoa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön sisältyy opposition hylkäysehdotus. Siinä väitetään, että uudistus lisää byrokratiaa ja vaikeuttaa etuuksien hakemista. Tosiasiassa tilanne on juuri päinvastainen. Nykyinen järjestelmä on monimutkainen, ja ihmiset joutuvat hakemaan useita etuuksia erikseen. Yleistuki yhdistää nämä yhdeksi selkeäksi kokonaisuudeksi, mikä vähentää virheitä ja nopeuttaa päätöksentekoa. Tämä on konkreettinen parannus, ei riski. Opposition kritiikki ei myöskään huomioi uudistuksen keskeistä tavoitetta, työnteon kannustavuutta. Nykyinen malli luo kannustinloukkuja, joissa lisätulo ei juuri paranna toimeentuloa. Yleistuki korjaa tämän. Jokaisesta tehdystä työtunnista jää hyötyä, ja se on paras keino vahvistaa työllisyyttä ja vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä. On myös väitetty, että aktivointijaksot olisivat liian tiukkoja. Oma näkemykseni on, että ne ovat välttämättömiä. Työttömyyteen pitää puuttua ajoissa, ja nuorille tarjottava kahdeksan kuukauden aktivointijakso on askel oikeaan suuntaan. Tämä ei ole rangaistus vaan tuettu polku takaisin työelämään. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys tuo selkeyttä, kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta. Opposition hylkäysehdotus ei tarjoa vaihtoehtoa vaan jättäisi meidät kiinni vanhaan, monimutkaiseen ja tehottomaan järjestelmään. Siksi hylkäysehdotuksella ei mielestäni ole katetta, ja kannatankin hallituksen esityksen hyväksymistä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-12-09T15:44:04,2025-12-09T15:46:55,Käsitelty,1.1 2025_124_49,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_50,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalainen sosiaaliturva on vuosikymmenien työn tulos, joka on historiassa kokenut muutoksia suuntaan jos toiseen. Siinä, missä erilaisia etuuksia on tullut vuosien aikana lisää tai niitä on muutettu, koko järjestelmä tuntuu menneen monimutkaisemmaksi tavallisen ihmisen näkökulmasta. Silloin kun sosiaaliturvalle on tarve ja ihmisellä on siihen oikeus, etuuksien hakemisen sekä hakemusten käsittelyn pitäisi olla mahdollisimman yksinkertaista ja selkeää. Tänään käsittelemmekin hallituksen esitystä yleistuesta, joka muodostaa ensimmäisen suuren kokonaisuuden ja perustuu sosiaaliturvan parlamentaarisen komitean työn pohjalle. Kyseessä on suuri uudistus, jota on valmisteltu pitkään ja joka vie suomalaista sosiaaliturvaa kohti selkeämpää, yhtenäisempää ja kannustavampaa kokonaisuutta. Arvoisa puhemies! Uuden yleistuen olisi tarkoitus korvata peruspäiväraha ja työmarkkinatuki toukokuusta 26 alkaen. Tätä yleistukea maksetaan niille työttömille, joilla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan tai jotka ovat saaneet sitä jo sen enimmäisajan. Yleistuki perustuu tarveharkintaan, eli sitä maksetaan silloin, kun taloudellisen tuen tarve on todellinen. Täysimääräinen tuki vastaa nykyisiä sosiaalietuuksia, eli euroissa se on noin 37 euroa päivässä ja noin 800 euroa kuukaudessa. Tukitaso pysyy siis valtaosalle ihmisistä ennallaan, ja monilla se myös paranee. Sosiaali‑ ja terveysvaliokunta haluaa tuoda esille uudistuksen myönteiset vaikutukset erityisesti nuorten asemaan. Esimerkiksi vanhempien tuloraja, joka vaikuttaa nuorten osittaiseen yleistukeen, nousee ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen 1 781 eurosta 2 500 euroon. Tämä helpottaa etenkin niiden nuorten tilannetta, jotka asuvat vielä kotona, ja se vähentää perusteetonta toimeentulotuen tarvetta. Valiokunta pitääkin tärkeänä sitä, että jatkamme työtä nuorten toimeentulotukiriippuvuuden vähentämiseksi. Tällä uudistuksella ei siis pelkästään selkeytetä järjestelmää vaan myös parannetaan konkreettisesti monen nuoren tavallista arkea. Arvoisa puhemies! Yksi tämän esityksen keskeinen osa on kasvokkain tapahtuva aktivointijakso, joka on suunnattu pitkään työttömänä olleille. Työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunnan lausunnon mukaan kasvokkaiset tapaamiset vahvistavat palvelun laatua, ja meistä jokainen voi varmasti allekirjoittaa tämän. On täysin eri asia hoitaa asioita etänä tai puhelimitse kuin kohdata ihminen kasvotusten. Tapaamisten tarkoitus on arvioida työttömyyden pitkittymisen syitä, tarjota palveluohjausta, tehostaa työnhakua ja vahvistaa ihmisen toimintakykyä. Tämä on juuri sellaista henkilökohtaista tukea, jota pitkäaikaistyöttömät ovat toivoneet ja jota ihmiset tarvitsevat muutenkin enemmän nykypäivän digiajassa. On myös selvää, että jokaisella työnhakijalla on oma yksilöllinen tilanteensa. Vaikka etuusjärjestelmä olisi kuinka selkeä, kannustava ja ennakoitava tahansa, se ei yksin riitä nostamaan työllisyyttä. Tarvitsemme riittäviä palveluja, jotka tukevat ihmisten toimintakykyä ja aitoja työelämävalmiuksia. Siksi sosiaali‑ ja työllisyyspalveluja uudistetaan parhaillaan rinnakkain tämän esityksen kanssa. Arvoisa puhemies! Mitä tulee opposition vastalauseeseen ja kritiikkiin yleistuen tasosta, se ei perustu mihinkään. On nimittäin muistettava, että Suomen perusturva on kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen kattava, jopa siinä määrin, että meidän nykyinen järjestelmämme sisältää päällekkäisyyksiä tukien suhteen. On siis todella tärkeää, että tätä meidän järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Yleistuki on askel juuri siihen suuntaan. Lisäksi täytyy muistaa, että parlamentaarisen komitean pitkän aikavälin tavoitteena on yhdistää useita eri sosiaalietuuksia, kuten työmarkkinatuki, peruspäiväraha, sairauspäiväraha, Kelan kuntoutusraha ja vanhempainpäivärahat, yhdeksi kokonaisuudeksi usean hallituskauden aikana. Tämä työ ei tule onnistumaan, jos jokaista yksittäistä uudistusta yritetään kaataa ennen kuin kokonaisuus on valmis. Arvoisa puhemies! Suomalaiset ovat toivoneet jo vuosia, että byrokratiaa puretaan, järjestelmää selkeytetään ja sosiaaliturva olisi entistä kannustavampi. On pyrittävä sellaiseen sosiaaliturvaan, joka on ymmärrettävä sekä kansalaisille että viranomaisille. Yleistuki on ensimmäinen iso askel tähän suuntaan, ja olen tyytyväinen, että järjestelmää tullaan tulevaisuudessa yksinkertaistamaan lisää. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-12-09T15:46:57,2025-12-09T15:51:50,Käsitelty,1.1 2025_124_51,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_52,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalainen tukijärjestelmä on jo kauan ollut kankea ja monimutkainen. Käsittelemme tänään hallituksen esitystä yleistuen käyttöönotosta eli uudistusta, joka tuo työttömän perusturvan vihdoin tähän päivään. Esityksen ydin on selkeä. Nykyiset peruspäiväraha ja työmarkkinatuki yhdistetään yhdeksi yhtenäiseksi tueksi, yleistueksi. Tämä yksinkertaistaa, selkeyttää ja tekee järjestelmästä oikeudenmukaisemman. Kun järjestelmä on ymmärrettävä ja ennakoitavissa, siihen on helpompi luottaa. Kansalaistemme luottamus on suomalaisen sosiaaliturvamme perusta. Arvoisa puhemies! Uudistuksen tarkoituksena ei ole vain korvata vanhaa tukimuotoa uudella nimellä. Tavoite on parantaa työn vastaanottamisen kannustimia ja varmistaa, että työnteko on aina kannattavaa. Yleistuki rakentuu tarveharkinnan varaan. Tukea saa silloin, kun tukea todella tarvitsee. Samalla työn ja etuuden yhteensovittaminen selkeytyy ja byrokratia kevenee. Tämä on osa hallituksen pitkäaikaista linjaa. Ei ole kauaa siitä, kun oppositiossa huudeltiin, että hallitus ajaa ihmisiä työttömyyteen leikkauksillaan. Päinvastoin, nyt teemme juuri niin kuin alusta asti olemme puhuneet. Sanon sen vielä uudelleen, mikäli joku teistä tässä salissa ei kuunnellut: tavoite on parantaa työn vastaanottamisen kannustimia ja varmistaa, että työnteko on aina kannattavaa. Arvoisa puhemies! Olen sosiaali- ja terveysvaliokunnan kanssa samaa mieltä siitä, että näin suuri muutos edellyttää tarkkaa seurantaa. Meidän tulee seurata yleistuen vaikutuksia kokonaisvaltaisesti niin toimeentulon etuuksien toimivuuteen kuin kannustavuuteen ja palveluiden saatavuuteen. Tämä on vastuullista ja välttämätöntä lainsäädäntötyötä, jossa varmistamme, että uudistus toimii käytännössä ja että se todella auttaa niitä ihmisiä, joille se on tarkoitettu. Tämä esitys on osa hallituksen laajempaa sosiaaliturvauudistusta, jonka tavoitteena on rakentaa yksi selkeä perusetuusmalli. Yleistuki on tämän mallin ensimmäinen iso askel. Se on askel kohti järjestelmää, joka on oikeudenmukainen, kannustava ja taloudellisesti kestävä. Esitys antaa työnteolle arvoa, selkeyttää työttömän arkea ja varmistaa, että järjestelmä tukee työllistymistä ilman, että byrokratia uuvuttaa kansalaisia. Arvoisa puhemies! On perusteltua ja vastuullista hyväksyä tämän esityksen sisältö ja edetä kohti sosiaaliturvaa, joka on selkeämpi ja toimivampi kuin nykyinen järjestelmä. Uudistus parantaa työnteon kannustimia, vahvistaa työllistymisen edellytyksiä ja kohtelee ihmisiä tasapuolisesti. Jokainen kansalainen on yhtä arvokas. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-09T15:51:56,2025-12-09T15:56:41,Käsitelty,1.1 2025_124_53,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_54,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä on kuultu monta kertaa täällä nyt tänäänkin puheissa, että kun työttömiltä leikataan ja heikennetään ehtoja, niin se kannustaa. Tämä on tämmöinen viesti, jolla tätä yritetään nyt markkinoida erittäin paljon. [Krista Kiuru: Tämän vuoden tulokset osoittavat, ettei toimi!] Arvoisa puhemies! Sosiaaliturvajärjestelmää on yksinkertaistettava ja rakennettava yhtenäistä perusturvaa. Se on hyvä tavoite lähtökohtaisesti, mutta nyt tässä Orpon hallituksen peruslinjana on ollut, että yhtenäistetään perusturvaa, mutta pienimmän yhteisen nimittäjän mukaan, eli suojaosat, lapsikorotukset ja korotusosat on poistettu. Nyt yhdistetään vain peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Hallitus on valjastanut sosiaaliturvauudistuksen säästämisen välineeksi ilman visiota, millaista sosiaaliturvaa tulevaisuudessa oikeasti halutaan. Hallituksen esityksessä on esitetty yleistuen muoto, joka tuo muun muassa tarveharkinnan nykyisen peruspäivärahan saajille, jota ei aiemmin ole ollut. Tämä on aika iso muutos, kun meillä peruspäivärahassa ei ole ollut tarveharkintaa ja työmarkkinatuessa on ollut tarveharkinta. Nyt nämä yhdistetään ja peruspäivärahaan tulee samanlainen tarveharkinta kuin näissä työmarkkinatuissa on aikaisemmin ollut. Arvoisa puhemies! Niin kuin tuossa aiemmin puhuttiin, tämä on sitä neljän lain kokonaisuutta, jossa yhteensovitetaan toimeentulo ja kuntouttava työtoiminta, 116 ja 109 laki, ja työnhakijan palveluprosessit, 108 laki, ja sitten tämä. Tämä on kokonaisuus, jonka yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu. Arvoisa puhemies! Tässä on myöskin tämmöinen periaatteellinen iso kysymys taustalla, joka tässä tapahtuu. Ansioturva ja peruspäiväraha on rahoitettu nykyisin työttömyysvakuutusmaksujen kautta, ja yleistuen rahoittaminen työttömyysvakuutusmaksulla on uusi ja arveluttava linjaus, koska nyt avataan tavallaan palkansaajien, työnantajien ja yritysten työttömyysvakuutusmaksulle uusi kohde eli yleistuki ja näin hämärretään sitä vakuutusmaksuluonnetta. Tämä ei ole järkevä suunta. Tässä tehdään nyt semmoinen polku, joka jatkossa sitten on yleistuen rahoittamisessa vakuutuspohjaista. Aikaisemmin ne ovat olleet veropohjaisia. Arvoisa puhemies! Tässä tapahtuu myös etuustason heikentymistä aika monella ihmisellä. Vaikutusarvioiden mukaan noin 12 000 henkilöä asuu kotitalouksissa, joiden käytettävissä olevat rahatulot pienentyvät yleistuen vuoksi, ja arviolta noin 5 000 henkilön etuus pienenee keskimäärin 1 166 euroa vuositasolla eli lähes 100 euroa kuukausittain, eli leikkaus on todella suuri, kun muistetaan, että peruspäiväraha on kuukaudessa noin 800 euroa — 37,21 euroa päivässä — eli siitä 100 euroa on todella iso leikkaus. Tämän lisäksi vielä osittaisen etuuden tasoa on leikattu 50 prosentista 35 prosenttiin. Eli täällä on paljon tämmöisiä heikennyksiä. Sitten kun tarveharkintaa lisätään ja poikkeussääntöjä poistetaan, niin se kohdistuu erityisesti lapsiperheisiin ja iäkkäisiin työttömiin. Esityksen mukaan 55 vuotta täyttäneiden aiempi oikeus tarveharkinnattomaan työmarkkinatukeen poistuu, eli heillä ei ollut aikaisemmin tarveharkintaa työmarkkinatuessa. Se merkitsee, että 55 vuotta täyttäneet joutuvat jatkossa samaan tarveharkintaan kuin muutkin työnhakijat, ja se tarkoittaa, että puolison tulot ja muut kotitalouden resurssit pääomatuloineen voivat estää tuen saamisen ja pienentää sitä olennaisesti riippumatta henkilön omasta työmarkkinatilanteesta tai työkyvystä. Eli ikäsidonnaiset poistuvat, lapsiperheille tulee menetyksiä. Suunta on sinänsä oikea, että yhdistetään, mutta tämä pienimmän nimittäjän tie ei ole oikea. Sitten tämä polku, että etuuden piiriin pääsee odotusajan jälkeen ammatillisen koulutuksen puuttuessa vasta 21 viikon jälkeen, on kyllä aika pitkän ajan päässä. Arvoisa puhemies! Tässä tällä kertaa, jatkan seuraavalla. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-09T15:56:44,2025-12-09T16:02:08,Käsitelty,1.1 2025_124_55,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_56,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys yleistueksi esitetään sosiaaliturvan yksinkertaistamisena, mutta todellisuudessa se monimutkaistaa järjestelmää, heikentää turvaa ja lisää köyhyyttä. Uudistuksen perusongelma on ilmeinen. Tuki on tasoltaan liian matala, ja sen vaikutukset kohdistuvat juuri niihin ihmisiin, joilla ei ole enää varaa menettää mitään: työttömiin, lapsiperheisiin, nuoriin ja ikääntyneisiin. Yleistuen taso jää ansiopäivärahan perusosan varaan, mutta samaan aikaan hallitus on jäädyttänyt indeksit, poistanut lapsikorotukset ja leikannut kannustimia, joilla ihmiset voisivat aidosti parantaa asemaansa työn kautta. THL ja lukuisat asiantuntijat ovat varoittaneet, että nykyinen perusturva ei enää riitä kattamaan edes välttämättömiä menoja. Silti hallitus vie etuuksia alaspäin samaan aikaan, kun arjen kustannukset nousevat. Erityisen kylmäävää on se, että esitys kohtelee lapsiperheitä ja haavoittuvassa asemassa olevia kohtuuttomasti. Lapsiperheköyhyys on jo rajussa kasvussa. Jopa 31 000 lasta on vaarassa pudota köyhyysrajan alle hallituksen päätösten seurauksena. Samaan aikaan tarveharkinnan kevennykset perheille poistuvat ja sanktioita kiristetään ilman, että vaikutuksia lapsiin olisi arvioitu asianmukaisesti. Se ei ole sosiaalipolitiikkaa, se on arvovalinta, todella vaarallinen arvovalinta. Myös nuorten asemaa heikennetään tavalla, jota ei voi puolustaa. 21 viikon odotusaika niille, joilla ei ole tutkintoa, sysää nuoria suoraan toimeentulotuelle ja katkaisee tuen juuri silloin, kun pitäisi tukea koulutukseen ja työelämään kiinnittymistä. Tutkimusnäyttö on selvä: sanktiot eivät ohjaa, ne syrjäyttävät. Ikääntyneet työttömät taas jäävät tarveharkintaisen yleistuen varaan samalla, kun työmarkkinoiden ikäsyrjintä vaikeuttaa työllistymistä. Heikennykset osuvat siis suoraan ryhmiin, joilla ei ole realistista mahdollisuutta omin voimin paikata tulonmenetystä. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksen taloudelliset vaikutukset valtiolle ovat marginaaliset, muutamia miljoonia euroja. Sen sosiaaliset vaikutukset ihmisille ovat massiiviset. Tämä on huonoa politiikkaa sekä inhimillisesti että taloudellisesti: köyhyyden lisäämistä ja kurjuuden pahentamista. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-09T16:02:12,2025-12-09T16:04:46,Käsitelty,1.1 2025_124_57,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,Edustaja Viitala., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_58,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan korostaa tässä aluksi, että SDP on sitoutunut myös pitkäjänteiseen ja vastuulliseen parlamentaariseen sosiaaliturvan uudistustyöhön, jonka edellinen hallitus aloitti. Tavoitteenamme on rakentaa selkeä, yhdenvertainen ja kattava turva, joka kantaa läpi ihmisen elämän eri vaiheiden. SDP:n yleisturvamalli edustaa periaatetta, jossa eri etuudet yhdistetään yhden järjestelmän alle, turvan taso on ennakoitava ja tuen sekä työn yhteensovittaminen helppoa. Tässä esityksessään hallitus nyt siis esittää sosiaaliturvan osittaista uudistamista yhdistämällä työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen uudeksi niin sanotuksi yleistueksi. On hyvä, että hallitus edistää sosiaaliturvakomitean tavoitteita sosiaaliturvan yhtenäistämisestä, mutta tämä hallituksen esitys valitettavasti epäonnistuu perusturvan riittävyyden, yhdenvertaisuuden ja turvallisuuden turvaamisessa. Vaikka järjestelmän yksinkertaistaminen on lähtökohtaisesti hyvä tavoite, yksinkertaisuuden ei pidä tapahtua toimeentulon ja turvan kustannuksella. Sosiaaliturvan keskeinen tehtävä on taata ihmisille ihmisarvoinen toimeentulo ja turva. Me uskomme, että sosiaaliturvaa on uudistettava ja yleisturva tarjoaa kunnianhimoisen mutta vastuullisen vaihtoehdon, mutta sen uudistuksen täytyy tapahtua siten, että ihmisten oikeus ihmisarvoiseen toimeentuloon säilyy turvattuna. Pitäisi jatkaa yleisturvamallin periaatteiden pohjalta, jossa edettäisiin turva, ennakoitavuus ja oikeudenmukaisuus edellä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-12-09T16:04:49,2025-12-09T16:06:39,Käsitelty,1.1 2025_124_59,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Edustaja Kiuru, Krista.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_60,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Äsken esitellessäni tätä yleisturvaa koskevaa mietintöä en päässyt ihan kaikkia keskeisiä asioita käymään läpi, mutta valiokunnan kantoja on hyvä tarkastella myöskin sieltä valiokunnan mietinnöstä, jossa tämä kokonaisuus alkaa hahmottua. Tässä puheenvuorossani puhun nyt SDP:n näkökulmasta yleisturvaan. Me olemme valiokunnassa yrittäneet vaikuttaa siihen, että yleisturvassa kohtuullistettaisiin tiettyjä asioita, joista käytän toisen puheenvuoroni. Tässä ensimmäisessä puheenvuorossa haluan kiinnittää huomiota nyt muutamiin asioihin, jotka ovat nousseet tähänastisessa keskustelussa esiin. Niin kuin tuossa hyvin kollega Viitala totesi, SDP on hyvin sitoutunut siihen, että yleisturvaa kehitetään parlamentaarisessa yhteistyössä. Siksi meille onkin ollut hämmästys se, miten yleisturvasta tuli tosiasiassa hallituksen oma hanke. Aika tärkeää on todeta, että sosiaaliturvauudistuksen tavoitteet ovat hyvin laajasti jaettuja, ja tässä yhteydessä hallituksenkin esityksen taustalla siteerataan toteutettavaa perusturvan uudistusta. Tuon uudistuksen tavoitteiksi asetetaan juuri ne parlamentaarisesti hyväksytyt periaatteet, joista todetaan, että perusturvan uudistus parantaisi työnteon kannattavuutta, sujuvoittaisi sosiaaliturvaa ja yksinkertaistaisi etuuksia edellisellä vaalikaudella tehdyn parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean välimietinnön tekemien suositusten ja selvitysten pohjalta. Nyt onkin hyvä pysähtyä tähän, onko tämä yleisturvaa koskeva esitys, joka saliin tuotiin, näiden parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean välimietinnön tekemien suositusten ja selvitysten huomioilla tehty. Valiokunnan käsittelyssä oppositio esitti useita lausumia suoraan tämän komitean suosituksista ja selvityksistä, mutta niitä ei otettu tähän mietintöön mukaan. Minusta on aika vakava kysymys eduskunnalle, halutaanko parlamentaarisesti kehittää sosiaaliturvaa vai ei. Se on valintakysymys, joka joko on voimassa tai ei ole voimassa, mutta ikävä kyllä näitä tehtyjä esityksiä edes niiden lausuntojen osalta, jotka olivat suoraan sosiaaliturvakomiteassa yhdessä päätettyjä, ei otettu tähän mietintöön lausumina mukaan. Se näkyy tuosta opposition vastalauseesta. Arvoisa puhemies! Tässä salissa on paljon keskusteltu sitten siitä, mitä tässä oikeasti pitäisi tehdä. Itse asiassa sosiaali‑ ja terveysvaliokunta itse vastaa tähän yhdeksännellä sivulla viimeisessä kappaleessa. Koska asia on niin tärkeä, niin ajattelin siteerata sitä, vaikka tämä kuuluukin pikemminkin puheenjohtajan tehtäviin, mutta en tuossa äsken annetussa ajassa ehtinyt sitä käydä läpi. Minusta myöskin sosiaalidemokraatit ovat kiinnittäneet tähän asiaan huomiota ja hyvä, että tämä päätyi tähän pohjaehdotukseen. Ensinnäkin: ”Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että vaikka jo käsiteltävänä olevan esityksen tavoitteena on selkeyttää etuusjärjestelmää, lainsäädännön tasolla yleistuki muodostaa nyt ehdotetussa muodossa osin vaikeasti hahmottuvan ja hallittavan kokonaisuuden, koska sen sääntely perustuu olennaisilta osin viittauksiin työttömyysturvalaissa säädettyyn. Yleistuki ei myöskään ehdotetussa muodossaan kata muita sosiaalisia riskejä kuin työttömyyden. Valiokunta pitää välttämättömänä, että sosiaaliturvan uudistamista jatketaan ehdotetun työttömän yleistuen pohjalta kohti kattavampaa perusturvaetuutta, jotta järjestelmästä tulisi selkeä, ymmärrettävä ja hallittava kokonaisuus. Yleistuen kehittämisessä tulee hyödyntää laajasti tutkimustietoa ehdotetun työttömän yleistuen ja muiden etuuksien yhteisvaikutuksista, sosiaaliturvan rahoituksesta sekä perusturvan ja ansioturvan yhdistämisestä. Järjestelmän selkeyttämisen ja yksinkertaistamisen lisäksi yleistuen kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota perusturvan riittävään tasoon ja pienituloisuusasteen vähentämiseen taloustilanteen asettamat reunaehdot huomioon ottaen.” Tämähän oli minusta tosi tärkeä, kuvaus siitä, mitä tässä jatkossa pitäisi tehdä. Äsken kun käytettiin jo puheenvuoroja, niin olen syvässä hämmästyksessä siitä, että tässä on kaksi erikoista vinoutumaa. Tässä äsken esiteltiin perussuomalaisten kantana, että on hienoa, että tämä yksinkertaistaa asioita. Valiokunta itse toteaa, ei vain tässä vaan myöskin muissa yhteyksissä, että tässä on vaarana, että tämä esitetty monimutkaistaa yleistukiasioita. Toiseksi esitettiin tässä yleiskeskustelussa äsken perussuomalaisten kantana — ehkä kokoomuksenkin kannat vielä kuullaan tarkemmin — että yleistuki on riittävällä tasolla ja että sitä on turha moittia — näin tiivistetysti. Valiokunta itsekin huomioi tässä, että valiokunnan pitäisi kuitenkin kiinnittää kehittämisessä huomiota perusturvan riittävään tasoon ja pienituloisuusasteen vähentämiseen taloustilanteen asettamat reunaraamit huomioon ottaen. Ja otetaanpa talousasiat sitten, arvoisa puhemies, tästä alta pois: Tämän esityksen kokonaisvaikutuksethan ovat sellaiset, että käytännössä tässä tulisi yleistuen tarveharkinnan johdosta alennusta näihin etuusmenoihin 5,6 miljoonaa euroa ja osittaisen yleistuen vanhempien tulorajan nostamisen kautta lisäkuluja 1,4 miljoonaa euroa. Näin sitten yleistuen arvioidaan laskevan etuuskuluja 4,2 miljoonaa verrattuna nykyiseen työmarkkinatukeen ja peruspäivärahakuluihin. Siis tästä 3 miljoonaa kuuluu valtiolle ja 1,2 miljoonaa kuntien rahoitusosuuteen. Eikö ole mielenkiintoista, että kun tuossa äskeisessä tehtiin säästöä 1,6 miljoonaa euroa, tässä yleisturvassa, vaikka tämän pitäisi olla täysin kustannusneutraali esitys, tosiasiassa jää liiviin muutaman miljoonan mahdollisuus käyttää se johonkin tämän kokonaisuuden osia parantavaan toimeen, niin sitä ei valitettavasti tehty. Tämä lausuntopalaute on sillä tavalla murskaavaa, että kun Suomessa on kymmeniä vuosia yritetty saada aikaan sosiaaliturvaan parempi ja toimivampi malli, jossa näitä ensisijaisia etuuksia pystyttäisiin yhdistämään, niin nyt me ollaan menossa sellaista mallia kohti, että ensinnäkin, kun tähän otetaan tämä tarveharkinta mukaan, tämä tukitaso alkaa jäämään liian pieneksi hallituksen tekemien leikkausten johdosta. [Puhemies koputtaa] On hyvin vaikea miettiä, minkälaista se tulevaisuuden yleisturva ja sen kehittäminen voi parlamentaarisesti enää olla, koska tässä ei ole kannustimia, ja kannustimiin ei näytä löytyvän kaikilta ryhmiltä enää rahaa, jolloin myöskin ollaan hyvin vaikeassa tilanteessa yleisturvan kehittämisen kannalta. Tätä kautta en näekään kovin suurta hyötyä siitä, että saatiin ensimmäinen vaihe tehtyä tavalla, joka rikkoi kaiken sen parlamentaarisen työn. Siksi SDP lähtee siitä, että tämän turvan varassa me emme pysty sosiaaliturvaa kehittämään uskottavasti myöskään näiden ensisijaisten etuuksien yhdistämisen osalta. — Kiitos. Jatkan seuraavassa puheenvuorossa yksityiskohdilla.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-12-09T16:06:45,2025-12-09T16:15:41,Käsitelty,1.1 2025_124_61,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,Edustaja Lohikoski poissa. — Edustaja Laine-Nousimaa., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_62,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus perustelee uutta yleistukea sosiaaliturvan yksinkertaistamisella. Totuus on toinen. Tämä esitys ei selkeytä järjestelmää, eikä se ole uskottava pohja tuleville uudistuksille. Se yhdistää kaksi etuutta mutta ei ratkaise niihin liittyviä ongelmia. Sen sijaan se lisää tarveharkintaa, heikentää toimeentuloa ja kasvattaa hallinnollista kuormaa. Siksi sitä ei pitäisi hyväksyä. Täysimääräinen yleistuki jää ansiopäivärahan perusosan tasolle, joka ensi vuonna on noin 800 euroa kuukaudessa ilman indeksikorotuksia, jotka hallitus on jäädyttänyt vuoteen 2027 saakka. Tämä taso ei ole riittävä perustoimeentuloksi, koska samalla on viety lapsikorotukset, suojaosat ja muita elementtejä, jotka aiemmin suojasivat erityisesti lapsiperheiden tilannetta. Tämän seurauksena kaikkein pienituloisimpien arki on kriisiytynyt. Asiantuntijat vahvistavat tämän. THL:n arvioiden mukaan perusturvan taso ei enää kata edes välttämättömiä menoja. Erityisen kovaa leikkaukset iskevät lapsiperheisiin. Tulojen pudotukset ovat suuria, ja tutkimusten mukaan jopa 31 000 lasta uhkaa pudota köyhyyteen hallituksen toimien seurauksena. Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja muiden asiantuntijoiden viesti valiokunnalle oli yksiselitteinen: lapsiperheköyhyys syvenee. Arvoisa rouva puhemies! Esitys osuu myös nuoriin ja ikääntyneisiin työttömiin. Nuorilta vaaditaan viiden kuukauden odotusaikaa, myös niiltä, jotka ovat hakeneet koulutukseen mutta eivät ole tulleet valituiksi. Tämä ei ohjaa koulutukseen, se ohjaa toimeentulotukijonoon. Ikääntyneet työnhakijat puolestaan jäävät tarveharkintaisen yleistuen varaan, vaikka työmarkkinoilla esiintyy edelleen ikäsyrjintää ja uudelleentyöllistyminen on vaikeaa. Vaikutusarvioista puuttuu myös kokonaiskuva. Yleistukea käsitellään yhtä aikaa toimeentulotuen leikkausten ja seuraamusjärjestelmän kiristysten kanssa. Näiden kolmen esityksen yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu, vaikka niiden tiedetään kohdistuvan samoihin pienituloisiin ihmisiin. Tämä ei ole mielestäni vastuullista lainsäädäntöä. Arvoisa rouva puhemies! Sosiaaliturvauudistuksia on tehtävä, mutta niiden on perustuttava tietoon ja oltava oikeudenmukaisia. Tämä esitys ei täytä kumpaakaan kriteeriä. Se lisää köyhyyttä, kasvattaa toimeentulotuen tarvetta ja heikentää kaikkein haavoittuvimpien asemaa. Sen vaikutukset näkyvät pitkälle tulevaisuuteen, myös ylisukupolvisesti. Siksi tämä lakiesitys tulisi hylätä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-12-09T16:15:51,2025-12-09T16:18:46,Käsitelty,1.1 2025_124_63,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,Edustaja Kaarisalo., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_64,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus tavoittelee sosiaaliturvan yksinkertaistamista yhdistämällä työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen uudeksi yleistueksi. Minun on tässä vaiheessa pakko ilmaista syvä pettymykseni siitä, että hallituksen esityksen valmistelun taso on ollut niin heikkoa kuin se tässä yhteydessä on ollut. Positiivista on oikeastaan vain se, että osittaisen työmarkkinatuen, siis yleistuen, vanhempien tulorajaa nostettaisiin 2 500 euroon. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakuulemisten yhteydessä kävi kuitenkin selväksi, ettei esitys yksinkertaista sosiaaliturvaa eikä se luo toimivaa pohjaa sosiaaliturvan jatkokehittämiselle, mikä sekin olisi välttämätöntä tasapainoisen ja järkevän kokonaisuuden aikaansaamiseksi. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa useat lausunnonantajat ovat kritisoineet myös esitetyn yleistuen matalaa tasoa. THL:n keväällä 2025 julkaiseman perusturvan riittävyyden väliarvioinnin mukaan perusturvan taso on heikentynyt useimmissa elämäntilanteissa hallituksen toteuttamien sosiaaliturvaetuuksien leikkausten seurauksena. Arvoisa rouva puhemies! Sosiaaliturvaan kohdistuneiden leikkausten ja massatyöttömyyden johdosta tulot ovat pienentyneet kaikissa perusturvaa saavissa kotitalouksissa lukuun ottamatta eläkkeensaajia, eivätkä nykyiset tulot riitä kattamaan viitebudjettien mukaisia välttämättömiä menoja. Mielestäni on häpeällistä, että suurin tulonmenetys on kohdistunut työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa saaviin lapsiperheisiin. Kuten nyt on jo selvää, lapsiperheköyhyys on viimeisen kahden vuoden aikana kasvanut Suomessa merkittävästi, vaikka juuri tätä olisi tullut välttää viimeiseen saakka. Nyt esitetty yleistuki heikentää monien lapsiperheiden tilannetta entisestään, koska työmarkkinatuessa olleet lapsiperheisiin kohdistuneet tarveharkinnan kevennykset poistuvat. Kotitalouksien, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia, tulot pienenevät uudistuksessa huomattavasti useammin kuin ne kasvavat. Käsittelemme tänään vielä toista hallituksen esitystä, jolla haetaan 70 miljoonan euron leikkausta viimesijaiseen tukeen, toimeentuloturvaan. On irvokasta, ettei hallitukselle ole riittänyt ensisijaisten etuuksien leikkaus, vaan nyt käydään vielä kaikkein onnettomimmassa asemassa olevien kansalaisten kimppuun, vaikka alun alkaen ensisijaisiin etuisuuksiin tehtävien leikkauksien yhteydessä ministeri vetosi siihen, että jäähän onneksi viimesijainen toimeentulotuki. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on perustellut useita aiempia työttömyysturvaleikkauksiaan työllisyysvaikutuksilla, jotka ovat kuitenkin jääneet korkeintaan laskennallisiksi. Mielestäni on huomionarvoista, että nyt tehtävillä muutoksilla arvioidaan olevan mittaluokaltaan vähäisiä vaikutuksia työllisyyteen. Todennäköisesti tämäkin muutos jää vain laskennalliseksi ilman muita toimia, sillä esimerkiksi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus toteaa lausunnossaan, että yleistuen saajien joukossa on paljon pitkäaikaistyöttömiä, joiden työllistymisen ongelmat ovat moninaisia ja kannustinongelmat ovat toissijaisia. Myös vaikutukset valtion ja kuntien talouteen jäisivät esityksen mukaan vähäisiksi, eli odotettuja hyötyjä ei ole odotettavissa, mutta sen sijaan esitys vaikuttaa merkittävästi työttömyysturvaa saavien ihmisten toimeentuloon. Yleistuki olisi siis tasoltaan hyvin matala, ja yhdessä muiden sosiaaliturvaleikkausten ja kiristysten kanssa työttömien ihmisten tilanne vaikeutuisi entisestään. Arvoisa puhemies! En suoraan sanottuna ymmärrä, miksi hallitus toi eduskuntaan esityksen, jolla ei vastata komiteatyön aikana asetettuihin vaatimuksiin ja tavoitteisiin uudistustyötä koskien, jolla ei ole työllisyysvaikutuksia, joka ei säästä mutta lisää köyhyyttä ja syventää ihmisten ahdinkoa. Arvoisa rouva puhemies! En voi hyväksyä tätä esitystä, ja kannatan siksi tehtyä hylkäysesitystä ja sen mukaisia lausumia. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-12-09T16:19:00,2025-12-09T16:23:45,Käsitelty,1.1 2025_124_65,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Edustaja Lindén poissa, edustaja Forsgrén poissa. — Edustaja Räsänen, Päivi.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_66,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tähän esitykseen sisältyy hallitusohjelman aivan keskeinen tavoite uudistaa perusturvaa niin, että se parantaisi työnteon kannattavuutta, sujuvoittaisi sosiaaliturvaa ja myös yksinkertaistaisi etuuksia sosiaaliturvakomitean välimietinnön tekemien suositusten ja selvitysten pohjalta, joita on tehty parlamentaarisessa valmistelussa. Uudistuksen tavoitteenahan on todellakin saada aikaan yksi yleistuki, johon siirryttäisiin vaiheittain näitä tukien määräytymisperusteita yhdistämällä. Meillä lainsäädäntö on erittäin monimutkainen ja vaikeaselkoinenkin. Tästä lakipaketista jo nähdään, että tässä on valtavan suuri osa näitä sivuja pelkkiä pykälämuutoksia verrattuna tähän mietintötekstiin, mikä omalta osaltaan kertoo myös tästä monimutkaisuudesta. On totta, että tässä tehdään nyt samaan aikaan samoihin ryhmiin kohdistuvia muutoksia, ja juuri sen takia on tärkeää, että tässä on tämä lausumaehdotus, jossa edellytetään, että valtioneuvosto seuraa yleistuen, työvoimapalveluja koskevan uudistuksen, toimeentulotukiuudistuksen ja kuntouttavaa työtoimintaa koskevien muutosten yhteisvaikutuksia työttömien henkilöiden toimeentulon palveluihin ja työllistymiseen ja antaa vielä sitten vuoden 2027 loppuun mennessä valiokunnalle selvityksen tästä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-12-09T16:23:59,2025-12-09T16:25:48,Käsitelty,1.1 2025_124_67,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,Edustaja Honkonen poissa. — Edustaja Satonen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_68,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitan sillä, että tämä lausuma, jonka edustaja Räsänen luki, oli oikein hyvä ja tuli tuolta työelämä- ja tasa-arvovaliokunnasta yksimielisenä, sikäli kuin oikein muistan. Oma näkökulmani tähän asiaan on se, että tämä yleistuki, mitä me nyt käsitellään, on nyt ensimmäinen vaihe. Olin myöskin mukana siinä sosiaaliturvakomiteassa viime kaudella ja olen myös tällä kaudella, ja itse asiassa tänään viimeksi on sosiaaliturvakomitea kokoontunut, että kyllä tätä parlamentaarista työtä edelleen tehdään. Tämä peruspäivärahan ja työmarkkinatuen yhdistäminen oli ikään kuin helpoin osuus, vaikka siinäkin omat juttunsa on mutta kuitenkin. Sitten jos tätä lähdetään laajentamaan pidemmälle ja ottamaan muita etuisuuksia siihen samaan, niin ollaan huomattavasti haasteellisempien asioiden kanssa tekemisissä, ja ne ovat varmaan sitten tulevaisuudessa edessä. Kun näitä kansainvälisiä järjestelmiä verrataan, niin ehkä yksi näkökulma, joka tässä keskustelussa ei ole vielä noussut ollenkaan esille, on se, että meillä on ollut aikaisemmin järjestelmä, jossa ihmiset ovat saattaneet olla vuosikausia, ehkä joku jopa kymmenen vuottakin, työmarkkinatuella, ja siihen ei ole kukaan puuttunut eikä minkäänlaista apua ole annettu. Muistan, että tämä oli yksi asia, mikä nousi siellä sosiaaliturvakomiteassa esille, että se aika harvaa tekee onnelliseksi, että saa pienen rahasumman kuukausittain mutta ei pääse elämässään millään lailla eteenpäin ja kukaan ei edes kysy, että mitä sinulle kuuluu, puhumattakaan, että antaisi jonkinnäköisiä palveluita tai koulutusmahdollisuuksia tai muuta aktiivitoimintaa. Eli tämä on yksi semmoinen asia, mikä on syytä korjata. Sitten yksi juttu, joka ei suoraan liity tähän mutta itse asiassa jo seuraavaan asiaan ja on vähän sukua tällekin: Nyt kun näitä ensisijaisia etuisuuksia pitää lähteä hakemaan, niin tämähän tulee nostamaan myös työttömyyden tasoa, mikä on sitten täällä hyvä muistaa, kun työttömien luvusta täällä keskustellaan. Muistaakseni arvio oli, että 16 000 ihmistä tulee siirtymään työttömien joukkoon, koska heidän pitää hakea sitä ensisijaisia etuutta, ja tällä hetkellä nämä henkilöt ovat siis työvoiman ulkopuolella, eli he eivät ole edes työnhakijoita. On selvää, että tästä joukosta vain harva tulee työllistymään, mutta tärkeintä onkin, että heidän asiansa tullaan yksilöllisesti käsittelemään. Arvoisa rouva puhemies! Aivan lopuksi haluaisin sanoa, että kokonaisuutena toivon, että tätä meidän sosiaaliturvaa, samaten kuin näitä meidän aktiivitoimia, tullaan jatkossa kehittämään Tanskan mallin suuntaan.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-12-09T16:25:55,2025-12-09T16:29:01,Käsitelty,1.1 2025_124_69,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,Edustaja Sarkkinen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_70,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus tavoittelee sosiaaliturvan yksinkertaistamista yhdistämällä työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen uudeksi yleistueksi. Tavoite sosiaaliturvan yhtenäistämiseksi ja yksinkertaistamiseksi on sinänsä tervetullut, kuitenkaan hallituksen esitys ei ole onnistunut. On kyseenalaista, yksinkertaistaako esitys lopulta sosiaaliturvaa, eikä esitys ole toimiva pohja sosiaaliturvan jatkokehittämiselle. Myöskään tuen taso ei ole riittävä, etenkin kun hallitus on jo aiemmin karsinut työttömyysturvaa. Esityksen vaikutukset julkiseen talouteen ovat pienet. Yhteensä etuuskulut laskisivat 4,2 miljoonaa euroa vuoden 27 tasossa. Sen sijaan esitys vaikuttaa merkittävästikin joidenkin työttömyysturvaa saavien ihmisten toimeentuloon. Noin 12 200 henkilön arvioidaan asuvan kotitalouksissa, joiden käytettävissä olevat tulot pienentyvät yleistuen vuoksi. On huomattava, että köyhyyttä kokevat ihmiset kyllä pyrkivät lähtökohtaisesti kohentamaan omaa taloudellista tilannettaan, mutta heidän joukossaan on paljonkin henkilöitä, joiden toimintakyky sekä kyky hahmottaa palvelujärjestelmää on heikentynyt esimerkiksi vamman, sairauden, mielenterveysongelmien, korkean iän tai kuormittavan elämäntilanteen vuoksi. Tällöin yleistuen velvoitteet ja tiukennukset heikentävät ihmisten taloudellista turvaa. Tiukentuvat velvoitteet ja sanktiointi voivat lisätä toimeentulotuen tarvetta ja johtaa siihen, että kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat jäävät ilman riittävää viimesijaista sosiaaliturvaa. Arvoisa puhemies! Lapsiperheköyhyys on lisääntynyt ja syventynyt Suomessa viime aikoina, etenkin hallituksen tekemien sosiaaliturvamuutosten vuoksi. Leikkausten on arvioitu pudottavan jopa 31 000 lasta pienituloisuusrajan alapuolelle. Tämä esitys hankaloittaa tilannetta entisestään. Yleistuki heikentää monien lapsiperheiden tilannetta, koska työmarkkinatuessa olleet lapsiperheisiin kohdistuneet tarveharkinnan kevennykset poistuvat. Kotitalouksien, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia, tulot pienenevät uudistuksessa huomattavasti useammin kuin kasvavat. Siksi muutosten vaikutuksia olisi pitänyt arvioida lapsiperhenäkökulmasta perusteellisemmin. Arvoisa puhemies! Tavoite sosiaaliturvan kehittämisestä ja selkeyttämisestä on tärkeä ja jaettu, mutta on tunnistettava, että sosiaaliturvan rakenteellinen kehittäminen ja yksinkertaistaminen ei ole missään nimessä helppo harjoitus. Perusturvan kehittämistä ei pidä tehdä ensisijaisesti säästäminen edellä vaan osallisuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistamisen tavoitteen kautta. Yleistuen yhteydessä Kela on siirtymässä yhden hakemuksen malliin. Tämä on hyvä kehityskulku, sillä sosiaaliturvajärjestelmä on hakijalle monimutkainen ja sitä onkin syytä yksinkertaistaa hakijan näkökulmasta. Samalla Kelan tulisi kehittää järjestelmiä niin, että hakijalle annettaisiin hänen elämäntilanteeseensa sopiva etuusehdotus. Näin sosiaaliturvaa tarvitsevat ihmiset ohjautuisivat oikean tuen piiriin ilman järjestelmän erityisosaamista ja pallottelua eikä väliinputoamisia tapahtuisi niin usein. Nämä ovat esimerkkejä siitä, miten sosiaaliturvaa voitaisiin kehittää myös hakijan näkökulmasta oikeaan suuntaan. Arvoisa puhemies! Sosiaaliturvan uudistamista tarvitaan, mutta sitä ei pidä tehdä niin, että se lisää köyhyyttä ja heikentää ennestään heikossa asemassa olevien tilannetta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-12-09T16:29:08,2025-12-09T16:32:59,Käsitelty,1.1 2025_124_71,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_72,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on paljon puhuttu yleistuen tasosta. Kun katsotaan, että meillä on 800 euroa se yleistuen taso ja meillä on indeksit jäädytetty vuodesta 2024 vuoteen 2027, niin tämä jo yksistään kertoo sen, että meidän yleistuen taso ei nouse tässä, vaikka kuluttajahinnat ja muut nousevat. Tätä koko ajan leikataan tätä meidän turvan tasoa alaspäin, ja se on tässä erittäin huolestuttava piirre. Toinen tässä on se, että esityksen vaikutukset erityisesti lapsiperheisiin ja yksinhuoltajiin ovat tosi isoja. Tasa-arvovaltuutettu nosti ainakin TyVin kuulemisessa tämän asian esille voimakkaasti. Esityksessä todetaan, että huollettavat lapset ei vaikuttaisi yleistuen tarveharkinnan tulorajaan toisin kuin nykyisessä työmarkkinatuessa. Tämä muutos heikentää erityisesti niiden kotitalouksien asemaa, joissa on huollettavia lapsia. Me olemme täällä kuulleet, kuinka esimerkiksi työttömyysturvan lapsikorotukset on poistettu ja niin poispäin. Meillä on paljon tällaisia asioita ollut kaiken kaikkiaan tässä esillä. Sitten yleistuen rahoituksessa tämä uudistus: Työttömyysturvaa uudistettiin tämän vuoden alusta siten, että kunta osallistuu työttömyysturvan rahoitusosuuteen sillä tavalla, että maksetaan 100 ensimmäisestä päivästä 200 päivään 10 prosenttia ja sitten 20 prosenttia 201 päivästä eteenpäin ja sitten 30 prosenttia 301 päivästä eteenpäin ja 40 prosenttia sitten 401 päivästä eteenpäin ja niin poispäin. Tämä jako-osuus säilyy, ja nyt on selvinnyt, että kuntien rahoitusosuus on tullut 80 prosenttia näistä työttömyysturvamenoista, joissa työttömyys on kestänyt yli 400 päivää. Eli me ollaan sellaisen automaatin piirissä tässä, että kuntien rahoitusosuus kasvaa koko ajan, ja sen vuoksi, kun näitä leikkauksia tehdään, se tulee näkymään täällä ja sitten toimeentuloluukulla kaiken kaikkiaan. Eli kuntien mahdollisuudet tehdä tällä alueella töitä rajoittuvat, koska työttömyysmenot kasvavat koko ajan kuntien osalta voimakkaasti, niin sanotut sakkomaksut. Eli tämä rahoituspuolikin täältä on jäävä taka-alalle, ja sitten toinen se, että tähän yleistuen rahoitukseen myöskin työttömyysvakuutusmaksulla nytten osallistetaan, mikä ei ollut aikaisemmin mahdollista. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-09T16:33:02,2025-12-09T16:36:11,Käsitelty,1.1 2025_124_73,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Edustaja Kiuru, Krista.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_74,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä kokonaisuudesta ajattelin käydä vielä joitakin asioita tarkemmin esimerkkien muodossa läpi. Tässä edustaja Lyly otti hyvin esiin sen, onko tämä työttömyysturvan taso, josta sitten tulee tuleva yleisturva, nykyään riittävä, [Lauri Lyly: Ei ole!] ja vastasi siihen oikein: ei ole. Kun tässä salissa väitettiin myöskin, että tämä olisi erityisen riittävä, ja edustaja Sillanpää tässä jo perussuomalaisten puheenvuorossa totesikin valiokunnan ryhmyrinä, että on hienoa nyt, että tämä taso on riittävä, niin se kyllä kertoo oikeastaan kaiken. Tässä jää sanattomaksi siksi, että valiokunnan omassa mietinnössä, arvoisa puhemies, todistetaan tämä seuraavalla tavalla — kappaleessa Yhteisvaikutukset ja seuranta todetaan: ”Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että työttömyysturvaan on lyhyen aikavälin sisällä tehty useita muita samoihin etuudensaajiin vaikuttavia muutoksia, joiden yhteisvaikutus työttömyysetuuden tasoon on merkittävä. Työttömyysturvan omavastuuaikaa on pidennetty, poistettu lapsikorotukset ja suojaosat, pidennetty työssäoloehtoa ja omavastuuaikaa, porrastettu ansiopäivärahan tasoa työttömyyden pituuden perusteella sekä poistettu aktiiviajalta maksettavat korotusosat ja pienennetty osittaisen työmarkkinatuen vähimmäismäärää.” Nämä kaikki ovat siis sellaisia asioita, joita SDP on vastustanut, ja näillä kaikilla on pienennetty sitä työttömyysturva- ja eri etuuksien kakkua, joka tässä nyt siirtyy jatkossa niin sanotusti yleisturvaksi. Siksi näitten eri työttömyysturvaetuuksien pohjalta muodostettava yleisturva on pienempi kuin koskaan. Silloin, kun parlamentaarista yhteistyötä on tehty, ei kukaan ajatellut, että tätä nykyistä ensisijaisten etuuksien kokonaisuutta leikattaisiin näin hävyttömällä tavalla. Arvoisa puhemies! Tämä jatkuu vielä, ja haluankin lainata valiokunnan mietinnöstä vielä jatkon: ”Lisäksi asumistukeen ja toimeentulotukeen tehdyt muutokset sekä etuuksien indeksijäädytys vaikuttavat työttömän henkilön toimeentuloturvaan. Perusturvan riittävyyden väliarvioinnin — siis THL:n työpaperi 18/25 — mukaan sosiaaliturvaetuuksien sopeuttamistoimet ovat heikentäneet perusturvan riittävyyttä eivätkä perusturvaetuuksia saavien tulot riitä kattamaan viitebudjettien mukaisia menoja.” Tässä se nyt tuli. Siis tässä todistetaan, arvoisa puhemies, että meillä eivät riitä rahat edes niihin viitebudjettien mukaisiin menoihin. Siinä ei ole yhtään ylimääräistä. Minä en siksi tiedäkään, miksi annetaan ymmärtää, että näiden ensisijaisten etuuksien määrä nykyisin olisi riittävällä tasolla siihen, että me voidaan muodostaa uusi yleisturva. Tämä on se keskeinen pihvi. Tästä tasosta vielä todettiin valiokunnan mietinnön lopuksi, että tämän perusturvan riittävään tasoon pitäisi kiinnittää huomiota, ja tämä on ihan yksimielisesti valiokunnassa hyväksytty. Arvoisa puhemies! Sitten tässä kiinnitetään huomiota myöskin seuraavaan: Nimittäin valiokunnan mukaan ”sosiaaliturvaleikkaukset ovat kohdistuneet toimeentulotukea saaneisiin aiempaa arvioitua enemmän, ja valiokunta pitääkin huolestuttavana, että erityisesti lasten pienituloisuusaste kasvaa aikaisempaa arvioitua enemmän. Syksyllä 24 tehdyn arvion perusteella 24—25-lakimuutokset arvioitiin siten, että ne nostavat pienituloisuusastetta 1,3 prosenttiyksikköä, mutta tuoreen arvioinnin mukaan”, ministeriö toteaa, ”näiden vuosien 24— 25 lakimuutosten yhteisvaikutus lasten pienituloisuusasteeseen on jo 2,7 prosenttia” — ajatelkaa, että kolme kertaa enemmän kuin oli alun perin ajateltu ja jolla oikeutettiin nämä kaikki sosiaaliturvan leikkaukset — ja nyt, valiokunta jatkaa, ”vuonna 26 voimaan tulevan toimeentulotuen uudistuksen huomioon ottaen jo 3,3 prosenttia”. Kyllä tämä on aika kova juttu. ”Näin ollen köyhyysrajan alla elävien lasten lukumäärän on arvioitu kasvavan sopeutustoimien vuoksi 31 000 lapsella aikaisemmin arvioidun 11 000—13 000 lapsen sijaan.” Samaan aikaan Suomi on pienituloisuusasteen näkökulmasta sitoutunut siihen, että kansallinen tavoite ja strategian mukainen tavoite EU:n lasten oikeuksien strategian osana ja Suomen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin pohjalta on se, että köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden määrää tulisi vähentää 2030 mennessä 100 000 henkilöllä, joista vähintään kolmasosan tulisi olla alle 18-vuotiaita lapsia. Nyt kun tähän pysähdytään, niin: mahtaako onnistua? Nyt on tullut 100 000 uutta toimeentulotuen saajaa näiden leikkausten johdosta, ja 100 000 meidän piti saada vuoteen 2030 mennessä pois toimeentulotuen piiristä ja kolmasosan näistä pitäisi olla lapsia, mutta tässähän on lähes kolmasosa lisätty alle 18-vuotiaitten määrää köyhien lasten osalta. Ei tämä kyllä putkessa ole. Arvoisa puhemies! Sitten tästä toisesta mielenkiintoisesta asiasta, mistä tässä edustaja Satonen sanoi. Hän oli menossa kohti Tanskan mallia, ja kyllä tässä täytyy sanoa, että nyt en kyllä enää tiedä, onko näitä esityksiä edes luettu. Onko luettu, mitä hallitus esittää ja mikä on tämä valiokunnan mietintö? Haluan nyt vielä kerran korostaa, että hei, me emme ole matkalla kohti Tanskan mallia. Minä käsitin, että sinne me oltiin kaikki matkalla parlamentaarisessa komiteassa, mutta nyt me ei taideta olla ainakaan Tanskaan matkalla, koska sellainen ei ole näillä esityksillä kyllä toteutumassa. Minusta on hyvin vakavaa se, että tiedetäänkö edes, mitä puhutaan. — Mutta se tästä edustaja Satosen kommentista. Hän on nyt jossakin muualla, joten emme pääse tästä debatoimaan. Sitten, arvoisa puhemies, joitakin kiinnostavia yksityiskohtia haluan tuoda tähän pöytään. Aloitetaanpas tässä yhteydessä vaikka tuosta omavastuuajasta. Omavastuuajan osalta kritiikkiä on paljon herättänyt se, että tässä yleistuessa asetetaan työssäoloehdon täyttäneelle henkilölle omavastuuaika, ja kun tällaisen henkilön työttömyyskassan jäsenehto täyttyy, hänelle asetetaan siis omavastuuaika ansiopäivärahaan. Työssäoloehdon täyttäneelle henkilölle maksettuja yleistukipäiviä ei kuitenkaan vähennetä ansiopäivärahan enimmäisajasta, jolloin henkilö voi saada ansiopäivärahaa koko enimmäisajalta työttömyyden jatkuessa. Valiokunnan kuulemisessa on tuotu esille, että mahdolliset kaksinkertaiset omavastuuajat olisi voitu välttää, jos kassan jäsenyysehto kertyisi samalla tavalla kuin työssäoloehto. Kun valiokunta sitten selvitti ministeriöltä tätä, voitaisiinko tähän lähteä, niin ministeriö totesi, että se olisi nyt edellyttänyt vähän enemmän työtä ja se ei ehdi tähän mukaan. Eli miksi tätä ei tehty ajoissa? On hirveän noloa sanoa, että ei nyt vaan ehditty. Yleistukea tässä on tuunattu kuitenkin, ja tämä ei voi tulla sattumalta, että budjettiraamin pienessä seitsemän viikon määräajassa runnotaan eteenpäin esitystä, jossa tällaistakaan ei ole saatu pois päiväjärjestyksestä. Minä pidän sitä kyllä todella erikoisena. Arvoisa puhemies! Tästä samasta asiasta sitten on myöskin valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa huomautettu. Esimerkiksi Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö esitti, että kassan jäsenyysaika laskettaisiin samalla tavalla kuin työssäoloehto. Eli nythän jäsenyysehto kertyy tässä kuukausina ja työssäoloehto kalenterikuukausina, ja näin voi käydä sitten, että työssäoloehto on aikaisemmin täynnä. Tässä ongelmana on myös kassoista toiseen siirtyminen, jos se ei tapahdu katkotta, ja tätä väliaikaa ei nyt voi lukea jäsenyysajaksi, vaikka työssäoloehdon voidaan katsoa kertyvän sinäkin aikana. Jos kassan jäsenyysehto kertyisi samalla tavalla kuin työssäoloehto, vältettäisiin tietyissä tilanteissa nämä lyhyet jaksot Kelan yleistuella [Puhemies koputtaa] ja mahdolliset kaksinkertaiset omavastuuajat. Eli mielenkiintoista. Palaan vielä asiaan.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-12-09T16:36:16,2025-12-09T16:46:20,Käsitelty,1.1 2025_124_75,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,Edustaja Laine-Nousimaa., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_76,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valiokuntaryhmämme on käsitellyt tätä hallituksen esitystä perusteellisesti. Täällä on hallituspuolueiden toimesta kerrottu, että meillä on korkea sosiaaliturvan taso. Kuitenkin olemme saaneet Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta huomautuksia perusturvan riittämättömästä tasosta. Se ei ole ryhmämmekään mielestä riittävä. Saman näkemyksen ovat tuoneet esiin myös asiantuntijat kuulemisissa. Esitämme lakiesitystä hylättäväksi, sekä olemme laatineet 21 lausumaehdotusta, joista osa on suoraan sosiaaliturvakomitean välimietinnön tavoitteita. Esimerkkeinä kerron seuraavat erittäin tärkeät lausumaehdotukset. Kaikki 21 tullaan esittämään asian toisessa käsittelyssä. Ensimmäinen: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa uudistuksen vaikutuksia köyhyyteen ja lapsiköyhyyteen ja ryhtyy tarvittaessa toimiin, mikäli uudistuksen johdosta köyhyys lisääntyy.” Toinen esimerkki: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa yleistuen uudistamisen vaikutuksia ja ryhtyy tarvittaessa toimiin, jos uudistus mahdollistaa viimesijaisen turvan leikkaamisen tavalla, joka johtaa kohtuuttomiin seurauksiin.” Kolmas esimerkki: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa asumisen jatkuvuuden ja erityisesti lapsiperheiden elinolosuhteet, jotta pitkän aikavälin syrjäytymiskustannukset eivät kasva.” Seuraava: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa sosiaalikomitean välimietinnön 2023 mukaisesti, että perusturvaa edelleen kehitettäessä ja etuuksien yhtenäistämistä ja yhdistämistä valmistellaan säilyttäen nykyisen sosiaalivakuutuksen periaatteet syyperusteisuudesta ja tarveharkinnasta.” Seuraava: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa sosiaaliturvakomitean linjauksien mukaisesti, että komitean asettamispäätöksessä uudistukselle asetetut tavoitteet ovat jatkossa pohjana sosiaaliturvan uudistamiselle ja komitean toisen kauden työlle.” On erittäin tärkeää, että näitä asioita otetaan huomioon tämän lain säätämisessä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-12-09T16:46:31,2025-12-09T16:48:59,Käsitelty,1.1 2025_124_77,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,Edustaja Forsgrén., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_78,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan rehellisesti sanoa, että tämä hallituksen lakiesitys on minulle suuri pettymys — pettymys sen takia, koska itse istuin ja istun edelleen sosiaaliturvakomiteassa, joka tätä yleistukea aikanaan esitti parlamentaarisesti, mutta tämä hallituksen esitys on aika erilainen kuin mitä me siellä komiteassa pohdimme. Minusta onkin tosi tärkeää nyt tulla kertomaan, miksi tulen äänestämään tätä vastaan, vaikka teknisesti siis kannatan yleistukea. Hallitus on kauden alussa leikannut huomattavasti sosiaaliturvaa käyttäviltä ihmisiltä. On tehty asumistukileikkauksia, on leikattu suojaosia, on leikattu lapsikorotuksia tukijärjestelmistä, eli sosiaaliturvan taso on ihan eri tasolla kuin silloin komiteassa käsitellessä. Siinä vaiheessa kun sosiaaliturvakomitea käsitteli tätä yleistukea, me ajateltiin, että tämä on malli, joka yksinkertaistaa järjestelmää. Esityksenähän siellä tosiaan oli, että yhdistettäisiin työmarkkinatuki, peruspäiväraha, sairauspäiväraha, Kelan kuntoutusraha ja vanhempainraha tällaiseksi yleistukimalliksi, mutta nyt hallitus on esittämässä vain työmarkkinatuen ja peruspäivärahan yhdistämistä, mikä teknisesti tarkoittaa uutta työttömien tukimallia. Se ei ole se komitean ajatus uudesta yleisturvasta — on ehkä kyseenalaista, voiko tätä edes sanoa yleistueksi ylipäätänsä. Se ajatus lähti siis sieltä, että sosiaaliturvajärjestelmää yksinkertaistetaan, jotta ihmisille tulee ymmärrys siitä, mihin kaikkiin turviin heillä on ylipäätänsä mahdollisuus ja oikeus päästä. Nyt hallitus on tosiaan tehnyt aika merkittäviä sosiaaliturvan leikkauksia, ja nyt kun he yhdistävät nämä kaksi tukea, niin he myös lisäävät velvoittavuutta. Tämä on se suunta, mikä ei kyllä saa minulta kannatusta. Jos mietitään sitä, mikä on meidän järjestelmämme yksi keskeisimpiä ongelmia tällä hetkellä, niin se ei ole se, että ihmisiä olisi liian paljon turvan piirissä, vaan se, että aika monet ihmiset, ketkä ovat köyhyysrajan alapuolella, eivät tiedä nytkään, mihinkä tukiin heillä olisi mahdollisuus. Nyt hallitus on tällä yhdistelmällä yhdessä lisäämässä velvoittavuuksia, ja ajattelen, että se on väärä suunta. Pitää ottaa huomioon, että asiantuntijakuulemisessa valiokunnassa nousi tosi iso huoli tästä tuen tasosta. Eli ei voi ottaa sitä tukitasoa yhdistelemällä näitä kahta, kun ei olla otettu huomioon sitä, että samaan aikaan on tehty merkittäviä leikkauksia. THL:n keväällä 2025 julkaiseman perusturvan riittävyyden väliarvioinnin mukaan perusturvan taso onkin heikentynyt useimmissa elämäntilanteissa sosiaaliturvaetuuksien leikkausten seurauksena. Tuo kokonaisuus kannattaa kyllä hallituksen toimesta lukea, koska se on aika surullista kuultavaa. Ehkä ajattelisinkin, että hallituspuolueiden edustajien on hyvä päivittää oma tietotaso siitä, mitkä heidän omien lakiesityksiensä vaikutukset ovat tosiasiallisesti köyhille ihmisille tällä hetkellä olleet. Hallitus tosiaan lisää odotusaikaa, elikkä yleistukeen asetetaan 21 viikon odotusaika, mikäli hakijalla ei ole peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa tai ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta. Ajattelen, että tämä on kyllä väärä suunta. Tämän odotusajan tarkoituksena on ohjata nuoria koulutuksen piiriin, mikä on ollut aikanaan ihan järkevää. Kuitenkin nuorilla on nykyisin koulutukseen hakuvelvollisuus, joten työttömyysturvan ehtona tämä odotusaika siis ei tule enää vastaamaan sitä tarkoitustaan vaan on pelkkä tulonmenetys työttömiksi jääville henkilöille, kenellä ei ole vahvaa koulutustaustaa. Ajattelenkin, että tämä on vain kiusaamista. Sitten kun miettii tätä lapsiperheiden tilannetta, niin se, mistä minä olin kaikkein eniten huolissani siinä asiantuntijakuulemisessa, oli se, että siellä kerrottiin, että lapsiperheiden tilanne tulee huonontumaan ja lapsiperheköyhyys tulee lisääntymään johtuen juuri siitä, että nämä kiristykset johtavat siihen, että kahden perheen vanhemmat, jotka ovat kummatkin tuella, tulevat menettämään niitä tukimääriä. Nyt hallitus on sanonut, että tässä tulee toinen paketti ensi keväänä, ja ministerin suulla on sanottu, että uudistus ei tähän jää. Toivoisin kovasti, että lapsiperheköyhyys otettaisiin nyt seuraavassa vaiheessa oikeasti huomioon, koska tämä on sellainen asia, mistä minä toivoisin, että tässä salissa olisi yksimielisyyttä. Suomalaisessa yhteiskunnassa ainakin ennen on ollut jaettu arvo se, että me halutaan tukea sellaista ajattelua, että riippumatta siitä, mistä tulotasosta perhe tulee, lapsella olisi mahdollisuuksia tässä yhteiskunnassa. Mutta nyt tässä pitkän aikavälin suunnassa, mikä näyttäytyy, meillä lisääntyy lapsiperheköyhyys ja ne lapset, joilla on oikeasti aika näköalaton tilanne, ja meillä koulutus periytyy entistä enemmän. Nämä ovat ne syyt, minkä takia itse tulen äänestämään tätä esitystä vastaan, vaikka itse kannatankin isolla suunnalla tätä yleistukea, koska vihreät ovat ajatelleet, että kun järjestelmää yhdenmukaistetaan ja saadaan sitä tavallaan ymmärrettävämpään suuntaan, niin ihmisten oikeudet oikea-aikaisiin sosiaaliturvaetuuksiin paranevat. Kiitoksia hyvästä keskustelusta asian tiimoilta. Toivon vielä sitä, että hallitus tosiaan vähän kehittäisi omaa toimintaansa tässä kakkospaketissa, koska siinä olisi vielä mahdollisuus korjata kokonaisuuksia.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-12-09T16:49:00,2025-12-09T16:55:07,Käsitelty,1.1 2025_124_79,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_80,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Nyt täytyy kyllä todeta tähän alkuun, että olen hieman kyllästynyt. Kerron, mihin olen kyllästynyt: olen kyllästynyt siihen, että jotkut hallituksen edustajat täällä papukaijamaisesti toistelevat milloin pohjoismaista mallia, milloin Tanskan mallia ja sitä, että niitten mukaan pitäisi mennä niin työelämäkysymyksissä tai sitten kun puhutaan näistä tuista. Tässäkin tapauksessa, kun puhutaan yleistuesta, tämä Tanskan malli on tullut esiin. Tänäänkin edustaja Satonen ties kuinka monetta kertaa tässä salissa puhui Tanskan mallista ja siitä, että pitäisi mennä siihen suuntaan. Mitä ihmettä? Eikö edustaja Satonen tiedä sitä? Olisin kysynyt — valitettavasti hän ei ollut paikalla — että mitä ihmettä, koska tälläkään päätöksellä me emme mene siihen suuntaan, vaan ihan toiseen suuntaan. Kun edustaja Satonen oli vielä työelämä- ja tasa-arvoministerinä, niin silloin me kävimme valiokuntana Tanskassa tutustumassa nimenomaan näihin asioihin, niin työmarkkina-asioihin kuin näihin tukiasioihin. Siellä kyllä ihan selvästi tuli esiin se, että kun puhutaan työttömän tuesta, niin Tanskan malli on sellainen, että työttömän tuki määrällisesti, siis summana, on paljon suurempi kuin täällä Suomessa ja kestoltaan paljon pitempikestoisempi kuin täällä Suomessa. Se minua kyllä hämmentää, että jotkut edustajat puhuvat Tanskan mallista ja kuitenkin nämä päätökset vievät täysin päinvastaiseen suuntaan. Tähän pyytäisin kyllä nytten jo stoppia: ei kannata enää puhua pohjoismaisesta mallista eikä Tanskan mallista. Tätä pyydän vielä hallituspuolueitten edustajilta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-09T16:55:08,2025-12-09T16:56:40,Käsitelty,1.1 2025_124_81,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Edustaja Kiuru, Krista.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_82,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä otetaan myöskin käyttöön tulkinta siitä, että kaikille vailla tutkintoa oleville asetetaan yleisturvaan viiden kuukauden jonotusaika. Tämä on haastava siksi, että ensinnäkään tätä odotusaikaa ei ole sidottu ikään, mutta vaikka se olisi sidottu ikään, niin yhtä perusteeton se olisi silloinkin. Käytännössä tämä tarkoittaisi niitä nuoria, jotka ovat hakeneet opiskelemaan mutta eivät ole päässeet. Näille nuorille tilanne olisi nyt sellainen, että siitä huolimatta, että lainsäädännössä on jo asetettu velvoite nuorille hakeutua opiskelemaan, sosiaaliturva rankaisisi heitä vielä, jos he eivät opiskelemaan pääse. Tämä on osoittautunut valiokunnan kuulemisissa hyvin perusteettomaksi. Mihin se pohjautuu, kun tämän ehdotuksen perusteet ovat sanatarkasti hallituksen esityksessä sellaiset, että tällä halutaan varmistaa, että jokainen nuori hakisi opiskelemaan? Jos sosiaaliturvan leikkausta perustellaan sillä, että sillä ikään kuin saisi nuoret opiskelemaan, niin minkä ihmeen takia ei oteta huomioon, että tämä kyseinen vaatimus opiskelemaan hakemisesta on jo olemassa lainsäädännössä? Tämä on yksi erikoisimpia seikkoja, joka tähän esitykseen jää. Näin ollen Nuorisoala ja monet muut tahot ovat pitäneet tätä aivan käsittämättömänä, että Suomessa kun uudistetaan vuosikymmenten jälkeen sosiaaliturvaa, niin tämä sama lapsus tai ohjelmavirhe laitetaan seuraavaankin yleisturvaan mukaan. Miksi me rankaisemme näitä nuoria ihmisiä? Tässä esityksessä ehdotetaan sitten niille, jotka eivät ole hakeutuneet opiskelemaan, omaa hakuvelvoitteen laiminlyömisen jälkeen kohdistettavaa sanktiota, joka olisi siis viisi kuukautta odotusaikaa sen jälkeen, kun he ovat sen työssäoloehdon täyttäneet. Kyllä tässä rangaistusta on tarpeeksi tälle ikäluokalle. Haasteeksi tulee se, että koska tämä odotusaika ei ole sidottu millään tavalla ikään, niin myöskin nämä henkilöt, jotka poistuvat nyt yli 55-vuotiaille suunnattuihin erityyppisiin iäkkäämpien työttömien palveluihin pohjautuvista ohjelmista näiden loppuessa, joutuvat hyvin vaikeaan asemaan, koska myöskin tosiasiallisesti sekä tarveharkinta että tämä odotusaika voivat pahimmillaan johtaa niin irvokkaaseen tilanteeseen, että myöskin heidän osaltaan tästä tulee ongelma. Arvoisa puhemies! Sitten kiinnostavana kokonaisuutena tässä on, että eipä tässä kaikki. Nimittäin me emme ole keskustelleet tässä salissa vielä siitä, mistä kohta keskustellaan perustoimeentulotuen yhteydessä, ja se vaikuttaa yhtä lailla tähän esitykseen. Tässä ehdotuksessa esitetään, että yleisturvaa saadaksesi sinun on myöskin hakeuduttava työttömäksi työnhakijaksi tai sinun on haettava ensisijaisia etuuksia. Niin kuin Satonen tässä äsken totesi, 16 000 työtöntä sulautuu nyt joukkoon, kun he tulevat työmarkkinoiden ulkopuolelta hakemaan työttömille suunnattua yleisturvaa. Kun me yleensä valitamme julkisessa keskustelussa siitä, että sosiaaliturvan käyttö olisi ikään kuin isokin ongelma Suomessa — joka taitaa olla noin prosentin luokkaa — niin miettikää, jos tästä 16 000 ihmisen joukosta, sosiaaliturvan alikäytöstä ei käytetä lainkaan puheenvuoroja. Missä nämä ihmiset ovat olleet aikaisemmin, jos heille tosiasiassa kuuluisi yleistuki? Tästä tuleekin se haaste, että hallitus esittää nyt tässä yhteydessä, että työllisyysviranomaiset voisivat katsoa, että kun nämä ihmiset eivät ole hakeneet työttömiksi tai he eivät ole hakeneet ensisijaista turvaa, niin he eivät ole oikeutettuja tähän tukeen. Tämä aiheuttaa meille hyvin monimutkaisen ongelman. Ensinnäkin me joudumme myöntämään, että jo tällä hetkellä työmarkkinatuen saajissa saattaa olla asiantuntijakuulemisen perusteella jopa 23 000 sellaista henkilöä, jotka ovat vuosia olleet työmarkkinatuella, koska heillä ei ole ollut mitään muuta vaihtoehtoa. He eivät saa sairauspäivärahaa enää, vaiva on pitkittynyt, ja he eivät ole kuitenkaan päässeet työkyvyttömyyseläkkeelle. Ja nyt me eduskunnassa säädetään aivan pakasta vedetty laki. Ajatelkaa, me oltaisiin voitu tehdä tähän ihan täydellinen veto, mutta kun tässä ei toteudu edes viidenneksi paras vaihtoehto. Tässähän jää merkittävä osa porukasta, joka joutuu toimimaan toisin kuin tosiasiassa heidän toimintakykynsä edellyttää. Äskeisessä esityksessä kuntouttavasta työtoiminnasta paasattiin täällä, kuinka hienoa on se, että nyt kuntouttavan työtoiminnan osalta voidaan toimia niin, että ei tarvitse enää kohdentaa sitä muuta kuin toimeentulotuen varassa oleville, ja vielä paasattiin siitä täällä, että eikö ole hienoa, kun kaikki turhat rutiinit poistetaan. Nyt tässä yhteydessä niitä rutiineja lisätään niin, ettei Kuntaliitto, KT eikä mikään muukaan todellista työvoimahallintoa pyörittävistä organisaatioista tässä maassa meinaa kestää. Ja kun sitä ei rahoiteta millään tavalla, niin tässä otetaan nyt käyttöön sitten henkilökohtainen keskustelu, naama naamaa vasten käydään keskustelua nyt näidenkin ihmisten osalta. Jos sinä et täytä tätä mahdollisuutta hakea työttömäksi työnhakijaksi, niin käytännössä edes osatyökykyiseksi ei voi enää hakea, vaan tässä haetaan sitä, että täytyy päästä kokopäivätoimisesti työllistymään. Tässä työttömyystilanteessa minä pidän sitä kyllä käsittämättömänä arvovalintana. Silloin kun nämä työttömyysturvaa koskevat leikkaukset tehtiin, niin hallitus naiivisti ajatteli, että kun poistetaan osatyökykyisten kannustimet, niin se johtaisi siihen, että he eivät enää roikkuisi osatyökykyisinä vaan he kannustaisivat itsensä kokopäivätöihin. Tämä on naivismin huippu, että tässä esityksessä lähdetään siitä, että tämä koko porukka, kun he ovat vuosia olleet työttöminä ja heillä ei ole työkykyä, yhtäkkiä työllistyisi, tiedättekö, kokopäivätöihin, ja sitä sitten tässä esityksessä vaaditaan haettavaksi, jotta näitä etuja saisi. Tämä on minusta sellainen kannustin, joka tuntuu todella erikoiselta, että me pilataan jo tämä yleisturva tästä näkökulmasta aika pahasti. Arvoisa puhemies! Minä syvästi toivon, että edustajat kiinnittäisivät huomiota siihen, miltä tämä näyttää ulospäin. Me mahdollistetaan hyvin löysällä sidoksella tässä esityksessä se, [Puhemies koputtaa] että toimeentulotukea voidaan leikata sen jälkeen, kun lennät yleisturvasta ulos, niin, että 50 prosenttia on mahdollisuus leikata toimeentuloasi yleistukena, jos tosiasiassa et hae joko työttömäksi työnhakijaksi tai näitä ensisijaisia etuuksia, mitkä sinulle kuuluvat. Tässä tapauksessa Kelan yhden luukun malli ei vielä ole kaikki. Kelan pitäisi osoittaa näille ihmisille, minkälaista tukea ja apua he voisivat tarvita ja mistä he tätä tukea voisivat hakea. Tiedän, että olen ylittänyt aikani, varapuhemies, mutta on todettava, arvoisa puhemies, että tämä on myös käsittämätöntä, että sen jälkeen, kun näiltä ihmisiltä leikataan yleisturvaa puolikkaalla, niin heti kun he hakevat tarveharkintaisesti toimeentulotukea siltä leikatulta osuudelta, niin tässä seuraavaksi esiteltävässä asiassa on mahdollisuus, että toimeentulotukea voi leikata myöskin siltä puolikkaalta, ennen kuin on euroakaan toimeentulotukea edes saanut. Tämä yhtälö on minun mielestäni aivan käsittämätön. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-12-09T16:56:50,2025-12-09T17:05:39,Käsitelty,1.1 2025_124_83,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_84,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kiuru on asian ytimessä. Kun ajatellaan koko näitä lakipaketteja, joita neljä tässä meillä nyt on tänäänkin käsittelyssä — myöhemmin tulee vielä se neljäs — niin kaikissa näissä on se perusidea, että nyt sanktioita on kiristetty monella tapaa ja sillä tavalla yritetään ohjata ihmisiä, että he menevät oikealle palveluluukulle ja että he sitten käyttäytyvät oikein. Sitten kuitenkin tilanne on semmoinen, että he tarvitsisivat palveluja ja tukea siihen, että he käyttäytyisivät niin ja pääsisivät eteenpäin. Sitten kun katsotaan kaiken kaikkiaan sitä, miten nyt jossain työvoimahallinnossa, jonka palveluihin yritetään ohjata, puhutaan työllistymissuunnitelmasta, monialaisesta työllistymissuunnitelmasta, aktivointisuunnitelmasta, työnhakuprofiilista, työnhakuhaastatteluista — siellä on hirveän paljon erilaisia termistöjä ja muita, joissa varmaan se palvelun tarvitsija ei tiedä oikein, mihin tässä nyt pitää mennä ja mitä tässä oikeasti pitää tehdä — niin tämä tulee olemaan yksi hankaluus. Ja toinen hankaluus on, että siellä ei ole niitä palveluja tarjolla riittävästi, että pystyttäisiin aktivointia nostamaan. Työttömien aktivointiasteet ovat pudonneet noin 30:stä 20 prosenttiin tässä vuoden aikana, ja se johtuu tästä alimitoitetusta siirtymärahoituksesta ja sitten kuntien rahoitustilanteesta ja sitten korkeasta työttömyydestä, jossa kuntien osuus on kasvanut todella voimakkaasti. Kaikki nämä vaikuttavat siihen, että täällä pakotetaan tekemään jotain mutta niitä ei ole siellä käytännössä tarjolla. Eli me ollaan tämmöisessä ketjussa ja kierteessä. Ja sitten siellä työllisyyspalveluissa pitäisi olla sosiaaliammattilaisia, jotka sitten vielä näitä ihmisiä ohjaavat oikeasti. — Kiitos. ", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-09T17:05:41,2025-12-09T17:07:59,Käsitelty,1.1 2025_124_85,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 29/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Esittelypuheenvuoro, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kiuru.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_124_86,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Nyt esittelyssä ovat toimeentulotukea koskevat hallituksen esittämät muutokset ja sitä kautta myöskin eräisiin muihin lakeihin tulevat muutokset. Tämä kokonaisuus on todella merkittävä, laaja, ja tällä kertaa tässä esittelypuheenvuorossa en keskity niinkään näihin taloudellisiin vaikutuksiin vaan itse tähän, mitä tässä esitetään tehtäväksi, ja jatkan tämän valiokunnan mietinnön esittelyä niin pitkälle kuin pääsen tällä tavalla toimien. Totean yksityiskohdista nyt sen, että tässä on myöskin yksi lakialoite, jota valiokunta on käsitellyt mutta kuitenkin todennut tässä kokonaisuudessa, että tämä lakialoite ei sisälly tähän valiokunnan mietintöön tietyin perustein, jotka ovat sieltä luettavissa. On hyvä muistuttaa myös siitä, että tässä kokonaisuudessa on useita pykäliä, ja käytännössä me olemme myöskin valiokuntana tehneet tähän neljä lausumaehdotusta, joissa nimenomaan tarkastellaan sitä, miten tämä toimeentulotuesta annettava uusi esitys vaikuttaa moniin eri toimijoihin eri elämäntilanteissa, ja sen takia yleislausuman lisäksi on otettu tähän mukaan näitä lausumia, joissa yksittäisiin väestöryhmiin ja heidän toimeentuloonsa ja selviytymiseensä on haluttu erityisesti kiinnittää huomiota. On hyvä vielä todeta, että samassa yhteydessä tähän liittyy myöskin työvoimapalveluiden uudistaminen ja siellä tehtävät työttömyysturvaseuraamukset ja niiden kiristäminen, ja siihen kokonaisuuteen on tulossa myöskin vaikutuksia, jotka on syytä arvioida perustoimeentulotuen puolella. Näistä on tehty nämä lausumat. Arvoisa puhemies! Lähden nyt esittelemään näitä itse toimia. En ehkä niitäkään ehdi tässä ajassa esitellä, mutta lähdetään liikkeelle. Valiokunta ensinnäkin toteaa, että tässä on nyt tarkoituksena muuttaa toimeentulotukea niin, että toimeentulotuen perusosan tasoa leikataan, toimeentulotuen ansiotulovähennys poistetaan samoin kuin muiden vähäisiksi katsottavien tulojen ja avustusten etuoikeus. Muina perusmenoina huomioitavat terveydenhuoltomenot rajataan välttämättömiin terveydenhuoltokuluihin. Tässä on tarkoituksena se, että tällä toimeentulotuen perusosan tason leikkauksella haetaan sitä, että sillä vahvistetaan henkilön itsenäistä selviytymistä, vähennetään pitkäaikaista toimeentulotukiriippuvuutta ja selkiytetään toimeentulotuen roolia viimesijaisena harkintaa vaativana perusturvaan kuuluvana etuutena. Toimeentulotukea on myönnetty vuoden 24 osalta 256 000 kotitaloudelle ja 377 000 henkilölle eli 7 prosentille suomalaisista, mikä kertoo itse asiassa siitä, että viimesijaiseen tukeen on tässä maassa joutunut turvautumaan 7 prosenttia suomalaisista. Perustoimeentulotuen menoista puolet rahoitetaan valtion varoista ja puolet kuntien rahoitusosuudella. Nämä menot olivat siis 825 miljoonaa euroa, ja niiden arvioidaan olevan nyt vuonna 25 tämän täydentävän esityksen mukaan 1 088 miljoonaa euroa. Tässä vähennettäisiin perustoimeentulotuen menoja 188 miljoonalla eurolla ja lisättäisiin työmarkkinatuen menoja 148 miljoonalla eurolla ja verotuloja 30 miljoonalla eurolla vuodesta 27 alkaen. Nämä vaikutukset menoihin ovat siis pienemmät kuin vuonna 26. Ehdotukset tulevat voimaan 1.2. lukien, ja ne koskevat aikaisintaan maaliskuun 26 toimeentulotukea. Tässä aiotaan säästää julkisesta taloudesta 70 miljoonaa euroa etuuskuluja pienentäen ja verotuloja kasvattaen vuoden 27 tasossa. Kansaneläkelaitos tarvitsee toimeenpanoon, tähän kaikkeen työhön, 10 miljoonaa euroa, ja työvoimaviranomaisille tarvitaan noin 7 miljoonaa toimeenpanorahaa. Tässä tapauksessa uudistus lisää siis työllisyyttä 1 200 henkilöllä, mikä vahvistaisi taloutta 29 miljoonalla eurolla. Sitten toinen asia, mitä tehdään, on se, että tässä yhteydessä myöskin perusosan tason leikkausta voidaan toteuttaa tietyin toimin. Ensinnäkin perustoimeentulotuki koostuu siis perusosasta ja tämän päälle muina perusmenoina huomioon otettavista asumismenoista ja terveydenhuoltomenoista. Toimeentulotuen perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot ja henkilökohtainen puhtaus, paikallisliikenne, sanomalehti, puhelin ja tietoliikenteen käyttö sekä harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot ja vastaavat henkilöiden ja perheiden jokapäiväiseen toimeentuloon liittyvät kustannukset. Tässä nyt sitten ehdotettaisiin, että ensinnäkin tämä ensimmäinen alennus voitaisiin tehdä niin, että yksinasuvien ja vanhempien luona asuvien 18 vuotta täyttäneiden perusosaa leikattaisiin noin 3 prosenttia ja muiden 18 vuotta täyttäneiden perusosaa noin 2 prosenttia. Vuonna 25 yksinasuvan perusosa on 593,55 euroa ja yhteistaloudessa asuvan 18-vuotiaan 504,52 euroa ja vanhempien luona asuvan 18 vuotta täyttäneen 433,29 euroa ja yksinhuoltajan 676,65 euroa. Lapsen perusosa vaihtelee 415,49 euron summasta 314,58 euroon riippuen perheen lasten määrästä. Yksinasuvan osalta ehdotettu kolmen prosentin leikkaus siten tarkoittaisi 18:aa euroa kuukaudessa. Alle 18-vuotiaan lapsen yksinhuoltajan kohdalla leikkaus olisi 14 euroa kuukaudessa, ja kahden huoltajan perheessä leikkaus olisi noin 19 euroa kuukaudessa. Valiokunta korostaakin, että kaikki toimeentulotuen saajat ovat lähtökohtaisesti pienituloisuutensa vuoksi taloudellisesti haavoittuvassa asemassa eikä toimeentulotukeen oikeutetulla ole taloudessaan juurikaan jouston varaa. Perusosan leikkausten arvioidaan vähentävän siis myös sitä, millä tavalla tullaan toimeen. Ihmisarvoisen elämän viitebudjetilla viitataan THL:n kokoamiin viitteellisiin esimerkkilaskelmiin, joilla voidaan havainnollistaa, kuinka paljon rahaa on käytössä. Valiokunta toteaakin, että perusosalla katettavien menolajien sisältöä ja perusosien tasoa ei toimeentulotukilain voimaantulon jälkeen ole tarkastettu ja pitää välttämättömänä, että perusosan sisältöä ja tasoa tarkastellaan yhteiskunnassa vuosikymmenten aikana tapahtuneet muutokset huomioon ottaen osana sosiaaliturvan uudistamista. Eli tässäkin toiseen kertaan mainitaan, että tämä toimeentulotuki ei ole kovin riittävä, ja tämä on siis valiokunnan yksimielinen kanta. Arvoisa puhemies! Sitten tästä velvollisuudesta hakea kokoaikatyötä ja ensisijaisia etuuksia, ja jos ei hae, niin mahdollisuus perusosien tason leikkauksiin tapahtuisi. Tässä tapauksessa esityksessä ehdotetaan vahvistettavaksi se, että toimeentulotuen hakijalla olisi velvollisuus ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Tätä kokoaikatyön hakemisen velvoitetta ei esityksen mukaan olisi henkilöillä, joilla on säännöksessä mainittu syy olla vastaanottamatta työtä. Tähän ei kuitenkaan oteta huomioon sitä, että osatyökyvyttömyys... Palataan siihen vielä. Sitten, arvoisa puhemies, kokoaikatyön hakemisvelvoitteen arvioidaan vähentävän toimeentulotuen menoja 20 miljoonalla eurolla ja lisäävän työmarkkinatuen menoja 31 miljoonalla eurolla. Ensisijaisten etuuksien hakemisvelvoitteiden arvioidaan puolestaan vähentävän toimeentulotukimenoja 65 miljoonalla eurolla ja lisäävän työmarkkinatuen menoja 81 miljoonalla eurolla. Valiokunta pitää toimeentulotuen viimesijaisuuden vuoksi perusteltuna, että toimeentulotuen hakijalle asetetaan selkeä velvoite hakea kokoaikatyötä ja ensisijaisia etuuksia. Tässä valiokunta pitkästi perustelee tätä hakemisvelvoitetta ja siihen liittyvää alentamismahdollisuutta. Esityksen mukaan otetaan käyttöön myös Kansaneläkelaitoksen velvollisuus ohjata hakija ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi tai hakemaan ensisijaista etuutta. Valiokunta toteaa, että Kelalla on näiden muutosten jälkeen, jotka tähän esitykseen lopulta tehtiin perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen, selvästi myöskin info- ja ohjaustehtäviä näitä ihmisiä koskien. Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi totean, että jos perusosan alentamisen edellytykset täyttyvät toimeentulotukilain 10 §:n mukaisesti niin, että jos ihminen ei hae näitä tehtäviä, niin perusosan alentamisia voidaan tehdä arviolta 150 000 maksukuukauden ajalta ensi vuonna. Tämä vähentäisi toimeentulotukimenoja 46 miljoonaa euroa. Tässä ajatuksena olisi, että jos työn tai ensisijaisten etuuksien haku ei jostain syystä onnistu, niin tässä lisätään uusi säännös, jossa perustoimeentulotuen perusosan määrää voidaan alentaa 50 prosentilla. Lisäksi työvoimaviranomaiset voivat alentaa työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn tai kotouttamissuunnitelman laatimiseen tai siinä sovittuihin toimenpiteisiin osallistumatta jättämisen vuoksi toimeentulotukea joko 20 tai 40 prosentilla. Niitä erilaisia kategorioita on monta, niitä on tässä kuvattu. Myöskin itse perustoimeentulon alentamisen menettelystä on kirjallisesti tehty aika pitkä perustelu valiokunnan esitykseen. Lisäksi todetaan, että me ollaan jouduttu näitä pykäliä muuttamaan, koska alun perin tämä esitys oli perustuslain vastainen, ja kun näitä korjauksia on nyt tähän tehty perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla, niin myöskin pykälät ovat muuttuneet siltä pohjalta. Pahoittelut, että en pysty tätä kokonaan esittelemään, mutta totean tähän loppuun, että tämä sisältää myöskin kaksi vastalausetta, ja siten asia ei ole yksimielinen valiokunnassa.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-12-09T17:08:42,2025-12-09T17:21:10,Käsitelty,1.1 2025_124_87,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp",Edustaja Koskela., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_88,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Sen jälkeen, kun ministeri Purra keväällä 2023 lupasi, että pienituloisilta leikkaaminen ei perussuomalaisille käy, on nämä sanat syöty moneen kertaan ja takki käännetty yhtä moneen kertaan. Valtavia sosiaaliturvaleikkauksia on tähän asti perusteltu sillä, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevista pidetään huolta, kun toimeentulotukea ei leikata. No, nyt sitä kuitenkin leikataan 70 miljoonaa euroa. Toimeentulotuen tasoleikkaus iskee kaikkiin köyhimpiin suomalaisiin täysin riippumatta siitä, onko heillä terveyttä, työkykyä tai minkäänlaista mahdollisuutta parantaa omaa toimeentuloaan. Tällaista on jälki, kun julistetaan, että empatia ei kuulu politiikkaan. Kun toimeentulotuen perusosaa leikataan, sen taso jää yhä kauemmaksi THL:n arvioimasta ihmisarvoisen elämän edellytyksiä kuvaavasta viitebudjetista, siis ihmisarvoisen elämän edellyttämästä toimeentulosta. Tämä tarkoittaa sitä, että yhä useampi lapsiperhe joutuu kamppailemaan ravinnon ja asunnon kaltaisten perusasioiden kanssa, lasten harrastuksista puhumattakaan. Tämän uudistuksen tarkoitus on kuulemma ”kannustaa”, mutta sitä se ei tietenkään tee. Se ainoastaan lannistaa, ja se köyhdyttää. Kelan sosiaaliturvabyrokratia paisuu jopa 10 miljoonalla eurolla, kun toistasataa uutta työntekijää tarvitaan pienituloisten suomalaisten vahtimiseen ja sanktiointiin. Samalla työn tekemisen kannusteita jälleen romutetaan. Toimeentulotuen suojaosa poistetaan, jolloin jokainen työstä saatu euro leikataan suoraan tuesta. Myös vaikkapa joululahjaksi saatava vähäinenkin rahalahja vähennetään jatkossa täysimääräisesti perheen toimeentulotuesta. Tällainen on siis Orpon, Purran ja Grahn-Laasosen joulutervehdys suomalaisille työttömille, joita on oikeistohallituksen politiikan seurauksena nyt muutenkin ennätysmäärä. Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on saanut toistatuhatta viestiä tavallisilta pienituloisilta suomalaisilta ja heidän läheisiltään. Nämä viestit kertovat karua kieltä siitä, kuinka hallituksen tekemät historiallisen suuret sosiaaliturvaleikkaukset ovat jo vaikuttaneet ihmisten arkeen ja kuinka nyt käsiteltävät toimeentulotuen leikkaukset tulevat vaikuttamaan. Nämä viestit tuovat hyvin konkreettisesti esiin sen, mistä olemme nyt päättämässä ja minkälaisia käytännön vaikutuksia leikkauksilla on kansalaisten elämään. Koska näiden ihmisten ääni kuitenkin harvoin kuuluu mediassa, saatikka tässä salissa, aiomme tänään lukea saamiamme viestejä. Aloitan nyt luku-urakan. ”Tällä hetkellä olen itse työkyvyttömyyseläkkeellä, ja avopuolisoni saa vain toimeentulotukea. Jos toimeentulotuesta leikataan lisää, se veisi loputkin rippeet meidän toimeentulosta. Joudumme vammaisina ja sairaina kestämään muun muassa lääkäri-, lääke- ja matkakuluja, joiden takia elämme jo niin tiukoilla, ettei esimerkiksi ruokaan ole usein varaa.” ”Olen yhden teinin totaaliyksinhuoltaja. Käyn pienipalkkaisessa työssä korkeakoulututkinnostani huolimatta. Olen ajautunut ulosottoon. Näemme joka kuukausi nälkää. Arjen pakollisista menoista on vaikea selvitä. Emme pysty ostamaan mitään uutta. Arki on vain selviytymistaistelu, jossa olen vaarassa menettää lopullisesti terveyteni. Työnantaja ei anna lisätöitä tai lisätunteja, vaikka niitä kuinka kysyn. Riikka Purran torihuutelut: ’Menkää töihin!’ on oman elämäntilanteeni valossa irvokasta.” ”Olen osatyökykyinen. Tällä hetkellä työstä jää käteen juuri se 150 euroa, joka on nykyinen suojaosa. Minulla ei ole mahdollisuuksia ottaa töitä vastaan niin paljon, että pääsisin eroon toimeentulotuen tarpeesta, joka syntyi siitä, kun hallitus leikkasi työttömyysetuuden suojaosan. Edes tällä hetkellä töiden tekeminen ei siis ole kannattavaa. Jatkossa kaikesta työstä aiotaan siis rangaista. Hallituksen tarkoitus kaiketi on se, että osatyökykyiset alkavat maksaa oikeudesta käydä töissä. Toisin sanoen työmatkat maksetaan palkasta, jota ei käytännössä uudistuksen jälkeen ole. Tämä vaikuttaa muun muassa sillä tavalla, että on aika välttämätöntä alkaa etsiä pimeitä tuloja huolimatta siitä, että se on hyvin jyrkästi omaa arvomaailmaani vastaan.” Arvoisa puhemies! Jo näissä kolmessa sitaatissa kahdesta kerrottiin siitä, miten nälkä on palannut Suomeen tämän oikeistohallituksen kurjistusten keskellä. Tämä esitys on hyvä esimerkki siitä, tai itse asiassa huono esimerkki siitä, millä tavalla pienituloisia ihmisiä kuritetaan köyhyydestä ja työttömyydestä ja työkyvyttömyydestä myöskin. Ja todella me vasemmistoliiton kansanedustajat tulemme lukemaan näitä tavallisten ihmisten tarinoita tässä salissa tämän illan aikana. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-12-09T17:21:20,2025-12-09T17:26:56,Käsitelty,1.1 2025_124_89,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp",Edustaja Siponen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_90,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä todellakin ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta annettua lakia, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annettua lakia ja kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia. Näillä lakimuutoksilla hallitus tavoittelee hallitusohjelman mukaisesti säästöjä toimeentulotukimenoissa kiristämällä toimeentulotuen saamisen ehtoja ja lisäämällä tuenhakijoiden velvoitteita. Keskusta pitää tarkoituksenmukaisena sitä, että sosiaaliturvajärjestelmä kannustaa työntekoon ja ohjaa ihmisiä sopivien etuuksien ja niihin liittyvien palveluitten piiriin. Myös tavoite toimeentulotuen menojen hillitsemisestä, pitkäaikaisen toimeentulotuen käytön vähentämisestä ja sitä kautta julkisen talouden vahvistamisesta ovat kannatettavia. Mutta, arvoisa rouva puhemies, lakiehdotuksella on kuitenkin myös kielteisiä seurauksia. Suojaosien poisto heikentää vähäisen ja osa-aikaisen työn tekemisen kannusteita, leikkaukset heikentävät tukea käyttävien lapsiperheiden toimeentuloa, ja kuntien rahoitusosuuden kasvattaminen lisää kuntakentän epävarmuutta. Tiukat ja useimmissa tapauksissa tinkimättömät tuensaajille säädettävät vaatimukset ajavat työttömiksi työnhakijoiksi henkilöitä, joiden työkyky on terveydellisistä syistä heikko. Työvoimaviranomaisten työmäärä lisääntyy enemmän kuin mihin lakiehdotuksessa on varauduttu. Näiltä osin hallituksen esitys on ongelmallinen. Arvoisa rouva puhemies! Näistä syistä keskusta vastustaa tai suhtautuu varauksellisesti osaan ehdotetuista muutoksista. Toimeentulotuen suojaosaa ei tulisi poistaa, ja toimeentulotuen alentamiseen johtavissa tilanteissa tulisi sallia enemmän tapauskohtaista harkintaa, jotta tuensaajien vaikeita henkilökohtaisia tilanteita voitaisiin huomioida inhimillisemmin. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksen mukaan osa-aikatyöstä saatavia vähäisiä, enintään 150 euron suuruisia, työtuloja ei jatkossa voitaisi jättää huomioimatta toimeentulotuen laskelmassa. Keskusta näkee, että pienimuotoinenkin osa-aikatyö on aina pystyttävä vastaanottamaan kannattavasti. Siksi keskusta on vastustanut aiemmin hallituksen tekemää työttömyysturvan ja yleisen asumistuen suojaosien poistamista ja vastustaa myös toimeentulotuen suojaosien poistamista. Keskustan näkemys on, että vähäinenkin työssäkäynti tukee työelämätaitoja ja edistää arjen hallintaa. Suojaosan poistaminen voi tarkoittaa sitä, että tällainen vähäinenkin työssäkäynti lakkaa kokonaan ja heikentää näin entisestään tuensaajan työelämään kiinnittymistä. Jo nyt työttömyysturvan ja yleisen asumistuen suojaosien poistamisella on ollut kielteisiä vaikutuksia osa-aikatyön tekemisen kannusteisiin tilanteessa, jossa on myös aikaisempaa vähemmän tarjolla kokoaikatyötä. Arvoisa puhemies! Keskusta pitää erittäin tärkeänä, että ihmiset ohjataan ja heitä autetaan hakemaan heille kuuluvia ensisijaisia etuuksia ja pyritään eroon toimeentulotukiriippuvuudesta. Samalla katsomme, että toimeentulotuen alentamiselle kirjatut ehdot ja niiden määräajat ovat liian ehdottomat eivätkä ne salli riittävää tapauskohtaista kohtuullisuusharkintaa. Arvoisa rouva puhemies! Keskusta on erittäin huolissaan hallituksen toimista, jotka ovat johtaneet yhä useamman lapsiperheen tulotason merkittävään laskuun ja lisänneet köyhyydessä elävien lasten ja nuorten määrää merkittävästi. Köyhyys eriarvoistaa lapsia ja määrittää voimakkaasti ihmisen elämää. Se vaikuttaa laajasti ihmisen hyvinvointiin, sekä fyysiseen että henkiseen terveyteen. Lapsena koettu köyhyys voi vaikuttaa tutkimusten mukaan pitkälle ihmisen elämään ja mahdollisuuksiin aina aikuisuuteen asti. Keskusta vastustaa lapsiperheisiin kohdistuvia leikkauksia ja peruisi myös toimeentulotukeen tehtävät lapsiin kohdistuvat leikkaukset. Keskusta suojaisi lapsiperheet toimeentulotukileikkauksilta. Hallituksen sosiaaliturvaan ja sosiaali- ja terveyspalveluitten rahoitukseen tekemien leikkausten ohella epäonnistunut työllisyyspolitiikka ja kyvyttömyys edistää kasvua ovat heikentäneet myös lasten ja nuorten vanhempien edellytyksiä työllistyä, mikä mahdollistaisi perheiden taloudellisen tilanteen kohentumisen ja vähentäisi tarvetta turvautua toimeentulotukeen viimesijaisena etuutena. Arvoisa rouva puhemies! Keskustan mielestä on aivan välttämätöntä seurata lakimuutosten vaikutuksia. Seurannassa on arvioitava, toteutuvatko lakimuutoksessa tavoitellut muutokset ja miten lakimuutosten taloudellisten vaikutusten arviointi on onnistunut. Hallituksella on oltava valmius tuoda tarvittaessa eduskunnalle lakimuutokset ongelmien korjaamiseksi. Arvoisa rouva puhemies! Keskusta esittää näiden lakiehdotusten hylkäämistä ja myöskin lausumia. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-12-09T17:27:11,2025-12-09T17:33:12,Käsitelty,1.1 2025_124_91,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp",Edustaja Furuholm., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_92,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Meneillään olevan hallituskauden aikana tässä salissa on nähty monenlaisia esityksiä, mutta nyt käsittelyssä on yksi hallituksen julmimmista toimista. Käsittelyssä on leikkaus ja monenlaiset heikennykset toimeentulotukeen — tukeen, joka on yhteiskunnan viimesijainen keino turvata ihmisarvoinen elämä. Ei tarvitse olla kummoinen salapoliisi, että ymmärtää tämän leikkauksen kohdistuvan juuri niihin, jotka ovat jo valmiiksi yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa ja joiden tilannetta hallitus on menneellä kaudella entisestään heikentänyt. Valiokunnan asiantuntijalausuntoja lukiessa on vaikea käsittää, että tässä salissa istuu poliitikkoja, jotka aikovat viedä tämän leikkauksen oikeasti maaliin asti. Arvoisa rouva puhemies! Yksi suomalaisten vahvuuksista on ollut kyky mukautua muuttuviin olosuhteisiin. Sen taustalla on ollut luottamus siihen, että ympärillä on turvaverkkoja ja palveluita, jotka kannattelevat silloin, kun elämä sitä vaatii. Ajatus siitä, että heikoimmasta pidetään huolta, on ollut laajasti jaettu, ja sen varaan hyvinvointivaltiomme on aikoinaan rakentunut. Kenenkään ei ole haluttu joutuvan kohtuuttoman tilanteen eteen, ja silloinkin, kun sinne on jouduttu, polkuja pois on ollut tarjolla. Mutta nyt on kyllä saavutettu piste, jossa osalta väestöstämme vaaditaan liikaa. Maamme hallitus asettaa toimillaan kaikkein huono-osaisimmat täysin kohtuuttomaan asemaan, vastoin pääministerin kauniita lupauksia. Hallitus perustelee leikkauksiaan milloin säästöillä, milloin kannustamisella. Tämä esitys kohdistaa toimeentulotukeen sekä tasoleikkauksen että uusia sanktioita, jotka voivat jopa puolittaa tuen. Taloudellisen tilanteen heikentäminen ei tee toimeentulotuen varassa olevista entistä terveempiä, koulutetumpia eikä ratkaise sitä elämäntilannetta, jonka vuoksi tukea ylipäätään tarvitaan. Työmarkkinoille pääsy ja tuen tarpeen vähentäminen edellyttäisivät aivan toisenlaisia toimia kuin näitä rangaistuksia, joita oikeistopuolueet haluavat kutsua kannustimiksi. Ensin pitäisi olla työpaikkoja ja riittävät sekä monipuoliset palvelut niihin ohjaamiseen, ja jos hallitus todella haluaa kannustaa työntekoon, niin suojaosien, jotka aiemmin leikattiin työttömyysturvasta, asumistuesta ja nyt tämän esityksen myötä toimeentulotuesta, palauttaminen olisi sellainen väline, ja siksi sen poistaminen tästä viimesijaisestakin turvasta on hölmöläisen hommaa. Hyvä hallitus, ensin te leikkasitte sosiaaliturvaa niin, että ihmiset ajautuivat toimeentulotuen varaan, ja nyt te heikennätte myös sitä, ikään kuin ihmiset voitaisiin tällä tavoin ajaa pois tuen piiristä, johon he ovat teidän toimienne takia joutuneet. En tiedä, mihin te kuvittelette tai haluatte heidän päätyvän, mutta tämä teidän luomanne käsittely ei tuota varmasti kuin kasvavaa köyhyyttä ja sen mukana tulevia uusia lieveilmiöitä, joilla on sitten hintansa sekä inhimillisesti että kansantaloudellisesti. Kun hallitus toistelee usein, että taloustilanne pakottaa leikkaamaan, niin on pakko kysyä: Pakottiko se sama taloustilanne tekemään näiden leikkausten rinnalla veronalennuksia suurituloisille? Onko esimerkiksi yhteisöveron laskemisen edistäminen välttämätöntä samaan aikaan, kun sairaita lapsia ja yksinhuoltajia ajetaan kohti köyhyyttä? Arvoisa rouva puhemies! Lopulta tässäkin on kyse vain julmasta arvovalinnasta, joka jatkaa hallituksen linjaa eriarvoisuuden kasvattamiseksi. Tätä on vaikea hyväksyä ja vielä vaikeampi ymmärtää. Esitys ei ratkaise yhtäkään yhteiskunnallista ongelmaa, se vain luo uusia niiden jatkoksi, joita hallitus ei ole kyennyt tähänkään asti hoitamaan. Lopuksi haluan muistuttaa salin oikeaa reunaa siitä, ettei köyhyys, työttömyys tai huono terveydentila ole valinta vaan usein osa niitä rakenteita, joita tässä istuntosalissa päätöksillä luodaan tai korjataan. Toivonkin, että eduskunta hylkää tämän lakiesityksen. Arvoisa rouva puhemies! Kuten edustaja Koskela edellä totesi, eduskuntaryhmämme on saanut valtavan määrän arjen kertomuksia siitä, miten tämä toimeentulotuen leikkaus heidän elämäänsä vaikuttaa. Me aiomme niitä tänään täällä lukea, ja koska kellossa on vielä muutama minuutti aikaa, niin luen tästä muutaman kertomuksen — toivottavasti paikalla olevat hallituspuolueiden jäsenet nyt sitten kuuntelevat, kun tämän lakiesityksen hylkäämisestä muutaman päivän päästä äänestetään. ”Kokisin entistä suurempaa köyhyysstressiä ja joutuisin entisestään vähentämään kulutusta. Olen joutunut elämään yhä pahemmassa köyhyysstressissä, koska sosiaalituet eivät riitä edes minimitarpeisiin asti. Lapseni kärsivät joka päivä leikkausten aiheuttamasta köyhyyshäpeästä ja joutuvat murehtimaan, voivatko pyytää minua ostamaan esimerkiksi koulutarvikkeita vai onko meillä varaa siihenkään.” ”Kolme prosenttia voi olla jollekin vähän. Meille se on paljon. Se on heti pois ruokakaupasta, koska laskujakaan ei voi maksaa vähemmän, mitä lasku on, joten se on ostosta pois. Monivaivainen kuntouttavassa työtoiminnassa, mutta nyt sekin näyttää, ettei kauaa onnistu terveyden vuoksi. Miten siis voin tehdä kokoaikatyötä, jota ei meillä täällä ole terveillekään antaa? Lasten harrastukset lopetettiin. Kaikki on nettiä myöten katkaistu. Vain puhelinliittymät on, joista teini jakaa koneelle, että saa tehdä koulutehtävät.” Arvoisa rouva puhemies! Jatkan seuraavassa puheenvuorossa.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-12-09T17:33:23,2025-12-09T17:39:40,Käsitelty,1.1 2025_124_93,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp",Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_94,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tässä on kaksi lakipakettia ollut jo aiemmin, ja nyt tämä on kolmas. Me puhutaan saman asian eri puolista koko ajan tässä ja liikutaan eri kulmista tämän kokonaisuuden osalla. Sinänsä se on hyvä, että nämä ovat kaikki peräkkäin, mutta nämä olisivat voineet olla kaikki samassa lakikokonaisuudessa, ja sitä kautta olisi tullut se kokonaisarviointikin paremmin tehtyä. Hallituksen esitys 116/2025 tuo työllisyyspalveluiden ja ensisijaisen etuuden piiriin henkilöitä, joista kaikilla ei ole mahdollisuutta osallistua kokoaikaiseen työhön esimerkiksi henkilökohtaisen tilanteen vuoksi. On muistettava, että työttömyysetuus on vastikkeellinen etuus, jota saadakseen henkilön on oltava työmarkkinoiden käytettävissä. Hallituksen esitys sisältää useita kiristyksiä. Toimeentulotuen hakijan velvollisuutta ilmoittautua työttömäksi kokoaikaiseksi hakijaksi kiristetään sanktioilla. Jos perustoimeentulon hakija ei ilmoittautuisi työttömäksi kokoaikatyön hakijaksi tai hakisi ensisijaista etuutta, hänen perusosaansa voitaisiin alentaa 50 prosenttia — 50 prosenttia. Lisäksi mahdollistetaan toimeentulotuen perusosan 20:n tai 40 prosentin alentaminen useammin. Täällä tehdään sanktioilla todella kovaa politiikkaa. Sitten meillä tulee illalla myöhemmin vielä hallituksen esitys 108, jossa työttömän työnhakijan moitittava toiminta johtaa siihen, että ensimmäisestä tulee sanktio. Nyt tämän lakiesityksen yhteydessä on selvitetty, että vuonna 23 muistutuksia tehtiin lähes 200 000, ja 80 prosenttia niistä ensimmäisistä muistutuksista johti siihen, että muita toimenpiteitä ei enää tarvittu, asiat tulivat kuntoon sillä. Tämä kuvastaa tätä tilannetta, että sanktioilla yritetään ohjata kovasti toimenpiteitä. Tämä tuo nytten työttömien työnhakijoiden määrään keskimäärin kuukaudessa noin 16 000 henkilöä, ja vuositasolla uusien työnhakijoiden määrän arvioidaan olevan noin 44 000 henkilöä, eli isoja määriä henkilöitä tulee työllisyyspalveluiden piiriin. Arvoisa rouva puhemies! Työkyvyttömien pakottaminen työnhakijoiksi on tämän esityksen suurimpia epäkohtia. Työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijalausunnoissa pidettiin ongelmallisena ehdotusta, jossa velvoitetta ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi laajennetaan koskemaan myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole työkykyisiä heille annetun lääkärinlausunnon mukaan. Samoin työvoimapalveluiden perusperiaatteena on edistää työmarkkinoiden käytettävissä olevien henkilöiden työllistymistä. Henkilöiden ohjaaminen työttömyysturvan ja työvoimapalveluiden piiriin vain toimeentuloon liittyvien perusteluiden vuoksi on ristiriidassa koko palvelujärjestelmän tarkoituksen kanssa. Työllisyyspalveluissa on tarkoitus, että haetaan ja päästään työelämään ja työllistytään, ja nyt tätä viedään sinne ensisijaisen etuuden piiriin muista syistä. Tämä on todella iso asia. Sitten tässä on vielä tämmöinen systeemi, virhe mielestäni, että kun sinne työllisyyspalveluiden piiriin viedään ihmisiä, niin siellä sitten katsotaan, millä työkyvyllä hän on varustettu, ja jos ei ole työkykyä jäljellä, niin eläke‑ tai muita vastaavia tämänsuuntaisia ratkaisuja on mahdollista tehdä vain sitä kautta. Tässä on jännä ilmiö, että mennään sinne hakemaan töitä, ei ole työkykyä ja sitten pannaan eläkkeelle. Voi ajatella, pitääkö tämäkin kierros tehdä näitten toimenpiteitten kautta. Myös työllisyyspalvelujen resursseista olen tässä jo monta kertaa puhunut. Arvoisa rouva puhemies! Käytän seuraavan puheenvuoron, kun jää näin pahasti kesken. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-09T17:39:45,2025-12-09T17:44:40,Käsitelty,1.1 2025_124_95,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp",Edustaja Strandman., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_96,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Toimeentulotuki on korjattava. Se on menettänyt tarkoituksensa ja karannut hallinnasta. Vieraskielisten osuus tuensaajista on 30 prosenttia, ja esimerkiksi arabiankielisistä 54 prosenttia saa tukea. Tämän lakiesityksen tavoitteena on selkeyttää toimeentulotuen eli sosiaalijärjestelmän roolia nimenomaan viimesijaisena harkinnanvaraisena tukena, joka täydentää ensisijaisia etuuksia, muttei korvaa niitä. Tavoitteena on vähentää pitkäaikaista toimeentulotukiriippuvuutta ja kannustaa hakeutumaan kokoaikatyöhön tai ensisijaisten etuuksien piiriin. Tämä on tärkeää sekä yksilön oman taloudellisen pärjäämisen että julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta. Esitys mahdollistaa perusosan alentamisen 50 prosentilla, jos hakija ei kehotuksista huolimatta ilmoittaudu kokoaikatyön hakijaksi tai hae hänelle kuuluvaa ensisijaista etuutta. Valiokunta kuitenkin painottaa, että perusosaa ei saa alentaa, jos se vaarantaisi ihmisarvoisen toimeentulon tai olisi muutoin kohtuutonta. [Minja Koskela: Niin tässä käy!] Alennus ei myöskään koske asumis- ja terveydenhuoltomenoja, jotta ihmisten perusturva ei vaarantuisi. Arvoisa puhemies! Ansiotulovähennyksen poistaminen täysi-ikäisiltä yhtenäistää järjestelmää ja selkeyttää etuuksien määräytymistä. Vuokran maksaminen suoraan vuokranantajalle ehkäisee häätöjä ja asunnottomuutta, mikä on sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevää. Lisäksi Kela velvoitetaan tarvittaessa tekemään huoli-ilmoitus sosiaalihuoltolain mukaisesti, jotta haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset eivät jää ilman tukea. Työnhakuvelvollisuus kohdistuu kokoaikatyöhön, mutta siitä vapautetaan henkilöt, joilla on laissa määritelty peruste, kuten pienten lasten hoito, laitoksessa oleminen, ase- tai siviilipalvelus, omaishoito tai päätoiminen opiskelu opintotuella. Valiokunta korostaa, että työkyky on huomioitava yksilöllisesti eikä velvoitteita saa soveltaa mekaanisesti. Arvoisa puhemies! Valiokunta muistuttaa myös, että toimeentulotukilaki on yli 25 vuotta vanha ja monin osin vaikeaselkoiseksi muuttunut. Kokonaisuudistus on siis tarpeen, jotta Kela ja hyvinvointialueet voivat toimia saumattomasti yhdessä asiakkaiden parhaaksi. Arvoisa puhemies! Tämä esitys vahvistaa järjestelmän selkeyttä, tukee työllistymistä, vähentää riippuvuutta viimesijaisista etuuksista ja hillitsee menojen kasvua samalla, kun se turvaa heikommassa asemassa olevien välttämättömän toimeentulon. Muut Pohjoismaat ovat jo tehneet nämä korjaustoimenpiteet. Suomen sosiaalijärjestelmä tulee nyt uudistaa, sillä maamme työtä tekevien ja yrittäjien verotulot eivät yksinkertaisesti riitä tällaiseen tukitoimintaan. Suomen sosiaaliturvan tulee kuulua vain suomalaisille. Tämä vaatii jatkossa perustuslain muutoksen, ja ennen sitä tulee tehdä se, että tuki rajataan yli kymmenen vuotta Suomessa asuneille. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-12-09T17:44:50,2025-12-09T17:48:43,Käsitelty,1.1 2025_124_97,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Edustaja Kiuru ja edustaja Koskela, vastauspuheenvuorot, ja sen jälkeen edustaja Strandman, mikäli hän niin haluaa. Sitten jatketaan puhujalistaa. — Edustaja Kiuru.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_98,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä nyt näkee kyllä tämän retoriikan huipun. Siis Suomen minimisosiaaliturvasta, viimesijaisesta sosiaaliturvasta, esitetään ihan pokkana, että siitä voidaan vielä leikata. En tiedä, onko kukaan huolissaan köyhistä suomalaisista, mutta näyttää siltä, että perussuomalaisissa ei ole kukaan. Minusta tämä on käsittämätöntä, että me ajatellaan, että suomalainen perustuslaki voi jättää suojelematta näitä kaikkein köyhimpiä. Ajatellaan, että jos perussuomalaiset haluavat käydä keskustelua siitä, että myöskin joku ulkomaalaistaustainen on voinut saada toimeentulotukea, niin se ajaa siihen, että se on oikein, että kaikkien toimeentulotukea voi alentaa, siis 18 euroa, tässä tilanteessa, kun meillä on useita huomautuksia maailman eri instituutioista, että meillä on liian vähäinen toimeentulotuki. Meillä on itse asiassa huomautuksia sekä tässä että edeltävässä, juuri käsitellyssä esityksessä, jossa sosiaali- ja terveysvaliokunta tämän toteaa, [Puhemies koputtaa] ja silti täällä käytetään tällainen puheenvuoro — ja lopulta lähdetään myös pois.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-12-09T17:48:46,2025-12-09T17:50:06,Käsitelty,1.1 2025_124_99,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp",Edustaja Koskela., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_100,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset puhuvat maahanmuutosta siksi, että ihmiset eivät huomaisi, että he leikkaavat tässä pienituloisilta suomalaisilta ihmisiltä. Siitä tässä on kyse, ja siitä on kyse myös näissä esimerkeissä, joita edustaja Strandman äsken tässä esitti. On syytä huomioida, että suuri osa näistä toimeentulotuen saajista on ukrainalaisia sotapakolaisia. Eli onko nyt niin, että perussuomalaiset haluavat viedä näiltä ukrainalaisilta sotapakolaisilta tämän viimesijaisen turvan pois. Toivoisin, että ei olisi. Ajattelin, että se yksi asia, josta tässä salissa löytyy yhtenäisyyttä, on se, että ukrainalaisia ja Ukrainaa tulee tukea. Sitten toinen asia, mikä tässä oli erittäin epäjohdonmukaista, oli puhe tästä työhön kannustamisesta. Tämän esityksen tiimoilta syntyy velvoite hakea työtä silloinkin, ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi myös niissä tilanteissa, joissa lääkäri on todennut, että työkykyä ei ole. Miten, edustaja Strandman, työkyvytön ihminen voi saada töitä ilmoittautumalla työttömäksi työnhakijaksi? Ei tietenkään mitenkään, mutta tämä kertoo vain siitä, että tämän esityksen tarkoitus [Puhemies koputtaa] on kurittaa köyhiä ja kurittaa työkyvyttömiä. [Puhemies: Aika!] Tässä ei ole mitään muuta järkeä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-12-09T17:50:06,2025-12-09T17:51:27,Käsitelty,1.1 2025_124_101,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp",Haluaako edustaja Strandman kommentoida?, ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_102,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Nyt haluan sanoa sen, että Helsingissä perhe voi saada jopa 4 000—5 000 euroa kuukaudessa verottomana, lisäksi asumiskulut ja harrastusrahat. Lisäksi maksetaan vesi, sähkövakuutus, usein vuokravakuus, ja myös hyvinvointialueet voivat maksaa täydentävää tukea. [Vasemmalta: Mikä on lähde?] Meillä ei ole varaa tällaiseen toimintaan, ja kyse ei ole siitä, että perussuomalaiset haluaisivat köyhiltä leikata tai tämä heikentäisi... [Välihuutoja vasemmalta] — Anteeksi, puheenvuoro on minulla nytten, kiitos. — Vieraskielisten osuus tuensaajista on jo lähes 30 prosenttia. Muissa Pohjoismaissa nämä ehdot ovat tiukemmat ja tuet pienemmät. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-12-09T17:51:31,2025-12-09T17:52:28,Käsitelty,1.1 2025_124_103,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp",Edustaja Kivelä., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_104,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tämä on harvinaisen julma petos jopa hallituksen mittareilla. Tällä kaudella on kyllä tullut erittäin selväksi, ettei köyhyyden, syrjäytymisen, asunnottomuuden ja tuloerojen kasvulla ole oikeistolle mitään merkitystä. Vaikeassa tilanteessa olevien ihmisten elämän vaikeuttamisella entisestään ei ole mitään väliä. Edes lapsiperheköyhyyden lisääminen ei näköjään haittaa oikeistopuolueita yhtään. Turvallisuudesta kyllä puhutaan paljon, mutta ei nähdä edes sitä, kuinka ihmisten pahoinvoinnin ja eriarvoisuuden tietoisella kasvattamisella on kytkös myös turvallisuuteen. Me olemme kyllä jatkuvasti saaneet kuulla, kuinka hallitus on perustellut näitä aiempia sosiaaliturvaan tehtyjä leikkauksia sillä, että niiden vaikutuksia kompensoi toimeentulotuki. Ja vielä useammin hallitus on väittänyt, ettei kaikkein köyhimmiltä kuitenkaan leikata. Nyt te olette saaneet aikaan sen, että yhä useampi tarvitsee toimeentulotukea hallituksen päätösten takia, ja nyt senkin tasoa leikataan. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purran lupaukset siitä, että pienituloisilta ei leikata, tai hallitusohjelman nimi ”Vahva ja välittävä Suomi” tuntuvat tässä tilanteessa huonoilta vitseiltä. Arvoisa puhemies! Myös minä haluan, että niiden ihmisten ääni, joiden elämää te tahallaan haluatte vaikeuttaa, kuuluu tässä salissa, ja vain, koska teille miljonäärien veroalet on tärkeämpi arvovalinta kuin lasten pitäminen pois köyhyydestä, tärkeämpi kuin se, että ihmisillä riittäisi raha edes ruokaan. [Pia Sillanpää: Ei pidä paikkaansa!] Aloitan. Ensimmäinen sitaatti: ”Ennen leikkauksia tulin toimeen opintotuella ja asumistuella. Nykyisin huoli rahasta on läsnä joka päivä, mikä vaikuttaa huonontavasti mielenterveyteen ja aiheuttaa ylimääräistä stressiä. Haluan suorittaa opintoni tavoiteajassa, mutta en tiedä, kykenenkö siihen, koska taloudellinen tilanne on huono.” Uusi sitaatti: ”Jos en karsi pakollisista lääkkeistä, joudun jättämään vaatteiden ja kenkien oston sekä vähentämään terveellisten ruokien ostoa. Vyötä on kiristettävä, aterioita jätettävä väliin, käveltävä kirjaimellisesti puhki kuluneissa lenkkareissa sekä jätettävä hammaslääkärin laskut maksamatta, mikä lisää terveysmenoista ja hautajaisista johtuvia jo roikkuvia ulosottoja. Korkoja veloitetaan, pääoma ei pienene.” Uusi sitaatti: ”Olen vaikeasti työllistyvä mielenterveyskuntoutuja ja autismikirjon koululaisen yksinhuoltaja. Toimeentulotuki tuntuu yleensä riittävältä tammikuussa ja vuoden edetessä alkaa tuntua riittämättömältä. Joulut ovat vaikeaa aikaa. Kolmen prosentin leikkaus vastaa sitä, että tilanne on tammikuussa valmiiksi loppuvuoden kaltainen, mutta sitä en uskalla ajatellakaan, miltä se loppuvuodesta tuntuu. Teen myös satunnaisia keikkoja kokemusasiantuntijana. Ansiot yleensä mahtuvat toimeentulotuen ansiotulovähennykseen, vaikka Kela usein yrittääkin keksiä tekosyitä jättää sen huomioimatta. Ansiotulovähennyksen poistolla menisi se vähäkin järki tehdä tuollaisia hommia, joilla harva työllistyy kokopäiväisesti mutta jotka yhteiskunnallisesti ovat merkittäviä ja itselleni lisäävät osallisuuden kokemusta.” Seuraava sitaatti: ”Olen itse työkyvytön työtön ja olen elänyt jo seitsemän vuotta toimeentulotuella. Tiedän omakohtaisesti, että toimeentulotuki ei ole mikään helppo tie vaan viimesijainen turvaverkko, joka mahdollistaa selviytymisen arjessa. Kun hallitus leikkaa jo valmiiksi niukasta perusosasta ja poistaa suojaosan, se ei vähennä kenenkään köyhyyttä, se syventää sitä. Sanktioiden kiristäminen tuntuu erityisen kohtuuttomalta meille, jotka olemme täysin riippuvaisia tästä tuesta. Jo nyt jokainen euro menee asumiseen, lääkkeisiin ja ruokaan. Kun tästä viedään vielä lisää, ollaan tilanteessa, jossa ihmiset joutuvat valitsemaan, syövätkö vai maksavatko laskunsa. Toimeentulotuen pitäisi olla turva niille, jotka eivät syystä tai toisesta voi elättää itseään. Nyt siitä ollaan tekemässä rangaistusta. Köyhyys ei katoa sanktioimalla, se vain lisää epätoivoa ja syrjäytymistä. Uusi sitaatti: ”Aikaisemmin pystyin hengittämään ja osa-aikatyön tekeminen oli jonkinlainen kohennus elämänlaatuun ja taloudelliseen tilanteeseen. Minulle 50 prosentin työaika toimistotyössä on tosiaankin minun 100 prosenttia, enkä enempään pysty. Saan soviteltua peruspäivärahaa, palkalla ei tule yksin toimeen. Leikkauksien jälkeen olen menettänyt melkein 300 euroa kuussa erityisesti asumistuen ja työttömyysetuuksien suojaosan poiston takia. Orpon hallitus ei välitä meistä sairaista ja osatyökykyisistä tippaakaan.” Seuraava sitaatti: ”Köyhdyn entisestään. Nytkään eivät rahat riitä ruokaan. Ilta-alennuksista en ole saanut mitään, koska täällä on vain yksi kauppa ja kilpailu kovaa vähistä alennustuotteista. Yritän kolme lasta elättää itsekseni. Ollaan liian kalliin asunnon takia todella tiukilla. Edullisempaa asuntoa ei täällä pienellä paikkakunnalla ole. En voi kauemmas muuttaa sairaan isäni takia, on pysyttävä hänen lähellään. Enää ei ole edes varaa hygieniatuotteisiin, eikä sosiaalitoimistostakaan saa apua. Leipäjonossa olen käynyt vointini mukaan, mutta gluteenittomuuden takia usein tyhjin käsin lähden pois. Minulla on ihmispelko, joten ei ole helppoa leipäjonoon meno. Syön enää kerran päivässä, että lapsille riittää annostellusti ruokaa. Minulla on myös mielenterveysongelmia ja fyysisiä sairauksia, sen takia olen työtön työnhakija. Joka päivä kun miettii, että kuun puolessavälissä on rahat loppu, niin mielenterveys käy todella syvissä vesissä.”", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-12-09T17:52:36,2025-12-09T17:59:32,Hyväksytty,1.1 2025_124_105,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp",Edustaja Lohikoski., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_124_106,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Meillä on erittäin hyvin muistissa, mitä perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi haastattelussa kevään 2023 eduskuntavaalien alla. 16.3.2023 julkaistussa haastattelussa Riikka Purra sanoi: ”Kokoomus haluaa leikata pienituloisten etuuksista. Se ei meille käy.” Vaalien jälkeen perussuomalaiset pettivät tämän lupauksensa totaalisesti. Purran sakset ovat viuhuneet kaikkialla, myös pienituloisten etuuksien kimpussa. Perussuomalaisille todellakin on käynyt köyhien kyykyttäminen, työttömyysturvan ja asumistukien leikkaukset. Aiemmin hallituksen riveistä heidän tekemiään sosiaaliturvan leikkauksia perusteltiin sillä, että ihmiset voivat kuitenkin hakea toimeentulotukea, mutta kuinkas ollakaan, nyt tämä oikeistohallitus leikkaa myös toimeentulotukea. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta kokoontui itsenäisyyspäivän jälkeisenä sunnuntaina 7.12. ylimääräiseen kokoukseen. Näin siksi, että hallituspuolueilla oli kiire antaa kaikista köyhimmille suomalaisille surullinen joululahja, eli he halusivat viedä läpi nämä toimeentulotuen leikkaukset. Hallituspuolueet haluavat toteuttaa kiireellä toimeentulotuen leikkaukset, joita yksikään asiantuntijataho ei kannattanut, ei yksikään, ja jotka iskevät kovaa kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin: lapsiperheisiin, nuoriin ja vanhuksiin. Olin itse mukana tuossa sunnuntain kokouksessa, koska olen sosiaali- ja terveysvaliokunnan varajäsen. Tässä valiokuntakäsittelyssä teimme sunnuntain aikana yhdessä opposition muiden edustajien kanssa lukuisia muutosesityksiä ja äänestimme kymmeniä kertoja, mutta mitkään lievennykset eivät menneet läpi, eivät mitkään. Jätimme mietintöön vastalauseen, jossa mukana vasemmistoliiton lisäksi ovat myös demarit ja vihreät. Keskusta teki omansa. Arvoisa puhemies! Asiantuntijat olivat lausunnoissaan laajasti huolissaan äärimmäisen köyhyyden lisääntymisestä. Esimerkiksi Kelan lausunnon mukaan ei ole lainkaan selvää, miten ihmisten sairaudet, mielenterveyden ongelmat tai elämäntilanteen kriisit otetaan jatkossa huomioon. Ihmiset kamppailevat jo valmiiksi monimutkaisen järjestelmän kanssa, jonka tarkoituksena olisi turvata ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön viimesijainen toimeentulon tuki, ja nyt tätä tukea rajataan ja tasoa leikataan rajusti. Lakimuutos lisää sanktioita, se kiristää sosiaaliturvaa, mutta se ei vahvista palveluja, joita ihmiset eniten tarvitsisivat. Tämä leikkaus ei myöskään ole mikään säästö. Tämä leikkaus lisää köyhyyttä, terveyseroja, epätoivoa ja turvattomuutta. Tuloksena on inhimillistä kärsimystä ja yhteiskunnallisia ongelmia, jotka tulevat tulevaisuudessa erittäin kalliiksi. Ja me tiedämme, että köyhyys periytyy. Nyt oikeistohallitus on päättänyt tuottaa lisää ylisukupolvista köyhyyttä ja taloudellista ahdinkoa. En voi ymmärtää, miksi tämä oikeistohallitus on niin julma. Miksi lapsia ja nuoria rangaistaan perheiden köyhyydestä? Arvoisa puhemies! On tärkeää muistaa, että toimeentulotuki ei ole mikään automaattinen raha. Se on viimesijainen etuus. Jokaiselta lasketaan ensin perusosa, joka on tarkoitettu ruokaan ja välttämättömään arkeen. Kaikki muu on haettava erikseen. Asumismenot haetaan erikseen, lääkkeet haetaan erikseen, lasten harrastusmenot haetaan erikseen. Jokainen tuki vaatii oman hakemuksensa, omat liitteensä ja uuden päätöksen. Perheet ja yksin asuvat joutuvat todistamaan menonsa ja tulonsa kuukausi toisensa jälkeen. Lisäksi tärkeä asia unohtuu keskustelussa usein. Moni ei edes hae kaikkia etuuksia, joihin olisi oikeutettu, koska ei halua joutua loputtomaan hakemusbyrokratiaan, jossa tukiin liittyy eri lomakkeita, liitteitä ja määräaikoja. Kela on arvioinut, että jopa kymmeniä miljoonia euroja jää joka vuosi kokonaan hakematta. Arvoisa puhemies! Hallitus leikkaa nyt köyhimmistä köyhimpien ihmisten toimeentulotukea, vaikka nykyiselläänkään toimeentulotuen perusosa ei tutkimusten mukaan kata ihmisarvoisen elämän viitebudjetin tasoa kuin harvoissa tapauksissa. Suomihan on jäänyt myös sosiaalisen eriarvoisuuden tarkkailuluokalle talouden tarkkailuluokan lisäksi. Toimeentulotuen leikkaus koskee kaikkia tukea tarvitsevia. Tilanne kuitenkin pahenee, mikäli nämä ihmiset eivät hakeudu työttömiksi työnhakijoiksi tai ensisijaisen etuuden piiriin. Tällöin toimeentulotuen perusosa puolitetaan, minkä jälkeen näiden ihmisten on selviydyttävä alle 300 eurolla kuukaudessa. Tällä rahalla on hankittava ruoka, vaatteet, hygieniatarvikkeet, maksettava bussiliput, puhelin- ja tietoliikenneyhteydet, ja terveysmenot rajataan vain välttämättömiin lääkkeisiin. Harkintaa siitä, leikataanko perusosaa 50 prosentilla, tekevät Kelan virkailijat. Heillä ei ole sosiaalihuollon koulutusta. He eivät edes tapaa ihmisiä, vaan tekevät harkinnan papereiden perusteella, koska näin Kelan kuuluukin toimia. Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto pyysi ihmisiä kertomaan omista kokemuksistaan toimeentulotuen ja sosiaaliturvan heikennyksistä. Yli 1 200 ihmistä vastasi ja kertoi omista kokemuksistaan. Luen nyt lopuksi kaksi sitaattia: ”Esimerkiksi työmarkkinatuesta leikattu suojaosa vähensi omat työtuloni yli 300 eurosta kuukaudessa 0—50 euroon kuukaudessa, koska laskelmien mukaan minun ei kannattanut tehdä töitä, toisin kuin jos se olisi jätetty. Olisin voinut tehdä töitä eikä olisi tarvinnut hakea toimeentulotukea tuolloin.” ”Täytyy vaihtaa asunto halvempaan ja ostaa ruokaa, jos jää rahaa siihen. Jos ei, sitten mennään ruokajonoon.”", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-12-09T17:59:40,2025-12-09T18:06:51,Käsitelty,1.1 2025_124_107,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_108,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Niin sanotun kokonaisuudistuksen nimissä Orpon hallitus ehdottaa massatyöttömyyden keskellä toimeentulotukeen useita heikennyksiä. Näitä ovat perustoimeentulotuen perustason yleinen alentaminen, perustoimeentulotukeen vaikuttavien muiden kuin perusosaan sisältyvien terveydenhuoltomenojen rajoittaminen, perustoimeentulotuella korvattavien asumismenojen määrittelyn muuttaminen ja sanktioluonteisten leikkausten merkittävä kiristäminen sekä 150 euron suojaosan poisto 18 vuotta täyttäneiltä. Hallituksen esityksen mukaan nyt tehtävät muutokset vahvistaisivat henkilön itsenäistä selviytymistä ja vähentäisivät pitkäaikaista toimeentulotukiriippuvuutta. Tämä on erittäin kannatettava tavoite sinänsä, koska tiedämme kaikki, kuinka passivoiva toimeentulotuki on varsinkin, jos sen saanti pitkittyy. Tosiasiallisesti kyseessä on kuitenkin mekaaninen leikkauslaki, joka mahdollistaisi toimeentulotuen perusosan leikkaamisen jopa puolella. Tästä hallitus on laskenut saavansa 70 miljoonan euron säästöt. Esitys sisältää siis lukuisia heikennyksiä yhteiskunnan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten toimeentuloon, sillä toimeentulotuen saajat kuuluvat pienituloisimpien ja huono-osaisimpien väestöryhmien joukkoon. Arvoisa puhemies! Asiantuntijalausuntojen mukaan esitetyt muutokset lisäävät absoluuttista köyhyyttä, heikentävät edes pienimuotoisen työn tekemisen kannusteita sekä uhkaavat johtaa kohtuuttomiin seurauksiin esimerkiksi terveysongelmista kärsivien ja syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden kohdalla. Kun hallituksen tekemiä sosiaaliturvapäätöksiä tarkastellaan kokonaisuutena, ne edelleen kasvattavat toimeentulotuen tarvetta ja siten myös lisäävät pitkäaikaista toimeentulotukiriippuvuutta. On huomionarvoista, että nämä lakimuutokset johtavat käytännössä täysin päinvastaiseen lopputulemaan suhteessa esitettyihin tavoitteisiin. Arvoisa puhemies! Kokonaisuutta tarkastellen mielestäni kaikkein räikeintä on se, että Orpon hallitus on perustellut aikaisempia suomalaisten sosiaalietuisuuksiin, ensisijaisiin etuisuuksiin, tehtyjä leikkauksia sillä, että toimeentulotuki kompensoi tulonmenetyksiä kaikkein pienituloisimpien kohdalla. Nyt esityksessä kuitenkin leikataan mekaanisesti vähimmäisturvaa myös sellaisilta henkilöiltä, joilla ei ole tosiasiallisia edellytyksiä parantaa omaa toimeentuloaan esimerkiksi terveydellisistä syistä. Tämä on, hyvät kollegat, paitsi häpeällistä, myös epäinhimillistä. Yksi merkittävimmistä epäkohdista liittyy siis siihen, että esitys ei huomioi toimeentulotukea saavien ihmisten tosiasiallisia mahdollisuuksia täyttää heille asetettuja velvoitteita, eikä ihmisten yksilöllisiä elämäntilanteita oteta huomioon. Erityisen räikeästi tämä näkyy siinä, että jatkossa velvoite työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumiseen koskisi myös niitä hakijoita, jotka eivät lääkärin arvion perusteella pysty tekemään töitä, mutta jotka eivät saa sairauspäivärahaa tai ole työkyvyttömyyseläkkeellä. On myös täysin aiheellista kysyä, onko tässä tilanteessa työllisyyspalveluiden vaikuttavuuden ja resurssien kohdentumisen kannalta tarkoituksenmukaista, että työttömäksi työnhakijaksi ohjataan yhä enemmän asiakkaita, joiden toimintakyvyn kannalta palvelut eivät ole riittäviä? Mielestäni ei ole. Tällaisia asiakkaita on jo nykyään työllisyyspalveluissa arvioitu olevan 25—30 prosenttia, ja heille tulisi ensisijaisesti pyrkiä tarjoamaan soveltuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä kuntoutusta. Pidän hyvin ongelmallisena sitä, että samalla kun sosiaaliturvan velvoittavuutta lisätään, vaikeassa asemassa olevan kohderyhmän tarvitsemia palveluita ja työllisyyspalveluja ei vahvisteta. Päinvastoin tällä kuluneella hallituskaudella niistä on jo moneen kertaan leikattu. Tällaisen massatyöttömyyden aikana tämä yhtälö on kestämätön. Arvoisa puhemies! Perustuslain 19 §:n 1 momentin mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Esitetyt heikennykset vaarantavat kansainvälisten ihmisoikeussopimusten asettamat minimivaatimukset tilanteissa, joissa Suomi on jo nykyisessä oikeustilassa saanut sopimusten valvontaelimiltä toistuvia huomautuksia niin perusturvan kuin vähimmäisturvan tason riittämättömyydestä. Tästä syystä esityksessä todetaan: ”Perusosaa ei kuitenkaan alennettaisi, jos alentamisen arvioitaisiin vaarantavan toimeentulotukea saavan kotitalouden ihmisarvoisen elämän kannalta välttämättömän toimeentulon tai muuten olevan kohtuutonta.” Tämä niin sanottu perälautasäännös ei kuitenkaan riittävällä tavalla turvaa perustuslain edellyttämää välttämätöntä toimeentuloa. Kansaneläkelaitos painotti sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, että Kelan ratkaisu perustuu tänä päivänä kirjallisiin tietoihin ja sosiaalialan ammattilaisten rooli on vähäinen, mikä lisää riskiä kaavamaisista päätöksistä. On lähtökohtaisesti kohtuutonta, että tällaiset tarkoituksenmukaisuutta ja harkinnanvaraisuutta edellyttävät päätökset tehdään ilman apua tarvitsevan kohtaamista. Suomen järjestelmää, jossa viimesijaisen turvan alentamisharkinta tehdään ilman henkilökohtaista tapaamista, voidaan ylipäätään pitää poikkeuksena. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on puhdas leikkauslaki, jossa yhdistyy heikko valmistelu, piittaamattomuus kaikkein heikoimmassa asemassa olevista suomalaisista, lapsista ja nuorista. On hävytöntä, että hallitus toi tällaisen esityksen eduskuntaan samalla, kun se keventää kaikkein rikkaimpien verotusta. Tämä on anteeksiantamaton arvovalinta. Näin joulun lähestyessä esitän loppuun kysymyksen: onko todella tarpeen, että myös muut vähäiset tulot otettaisiin jatkossa huomioon täysimääräisesti, niin että kun vanhempiensa luona asuva 18-vuotias saa joululahjaksi pienen lahjarahan, vaikka vain parikymmentä euroa, se vähennetään täysimääräisenä perheen saamasta toimeentulosta? Valtion taloudellisen tasapainottamisen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Se on silkkaa ilkeyttä. Arvoisa puhemies! En voi hyväksyä tällaista lakiesitystä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-12-09T18:07:01,2025-12-09T18:14:04,Käsitelty,1.1 2025_124_109,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Vastauspuheenvuoro, edustaja Valtola, yksi minuutti, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_110,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Tässä puheenvuorossa, niin kuin monessa aiemmassakin, on kritisoitu tätä velvollisuutta hakeutua toimeentulotuelta työllisyysturvan piiriin, jos on lääkärintodistus työkyvyttömyydestä mutta ei siihen liittyvää etuutta. Tällä muutoksella pyritään siihen, että nämä ihmiset hakeutuisivat oikeiden palveluiden piiriin, koska jos heillä on työ- tai toimintakykyyn liittyvää rajoitetta ja elämänhallinnan haasteita, heille tehtäisiin sitten työvoimapalveluissa tämä monialainen työllistymissuunnitelma, ja sitä kautta heidät esimerkiksi ohjattaisiin kuntouttavaan työtoimintaan, mikä sitä kautta toisi paremmat mahdollisuudet työllistymiseen ja muihin palveluihin, työkyvyn ja terveydentilan parantamiseen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-12-09T18:14:12,2025-12-09T18:15:24,Käsitelty,1.1 2025_124_111,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Sitten palaamme listalle. Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_112,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ennen vaaleja valtiovarainministeri Riikka Purra totesi, että pienituloisilta leikkaaminen ei perussuomalaisille käy, mutta tässä sitä taas ollaan käsittelemässä hallituksen esitystä, jolla leikataan pienituloisilta. Perussuomalaiset haluavat julkisuudessa ja täällä salissakin kääntää tätä asiaa maahanmuuttoon, mutta suurin osa toimeentulotuen saajista on suomalaisia ja toisaalta ulkomaalaisten joukossa on paljon esimerkiksi ukrainalaisia. On toisaalta myös kestämätöntä, että perussuomalaisten mielestä köyhiltä saa leikata, jos köyhän kotikieli on jotain muuta kuin suomi, ja toisaalta köyhiltä suomalaisiltakin pitää leikata, etteivät muunkieliset vain saisi mitään. Arvoisa puhemies! Kuten hallituksen esityksessä on todettu, toimeentulotuen saajat kuuluvat pienituloisimpien ja huono-osaisimpien väestöryhmien joukkoon. Esitetyt muutokset lisäävät köyhyyttä, heikentävät pienituloisen työn tekemisen kannusteita ja uhkaavat johtaa kohtuuttomiin seurauksiin esimerkiksi terveysongelmista kärsivien ja syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden kohdalla. Esitys ei huomioi toimeentulotukea saavien ihmisten tosiasiallisia mahdollisuuksia täyttää asetettuja velvoitteita eikä ihmisten yksilöllisiä elämäntilanteita, eikä niitä heille sopivia palveluitakaan noin vain aina valitettavasti saa. Nyt esitettävät muutokset tulisivat todennäköisesti lisäämään sellaisten haitallisten sanktioiden määrää, jotka kohdistuvat esimerkiksi mielenterveysongelmista ja elämänhallinnan haasteista kärsiviin ihmisiin. Sanktiot voisivat olla myös aiempaa kovempia, mikä vahvistaisi niiden negatiivista vaikutusta. Negatiiviset vaikutukset kohdistuisivat laajalti myös lapsiperheiden ja lasten toimeentuloon, vaikka lapset eivät voi omalla toiminnallaan vaikuttaa heille haitallisiin etuuspäätöksiin. Samalla kun sosiaaliturvan velvoittavuutta lisätään, tämän vaikeassa asemassa olevan kohderyhmän tarvitsemia palveluita ei kuitenkaan vahvisteta. Sen sijaan niistä on nykyisen hallituskauden aikana moneen otteeseen leikattu. Orpon hallitukselle sosiaaliturvan kiristyvistä sanktioista vaikuttaa tulleen itsetarkoituksellinen köyhyydestä ja sosiaalisista ja terveydellisistä ongelmista kärsiviä ihmisiä rankaiseva mekanismi. Arvoisa puhemies! Toivon, että eduskunta harkitsisi vielä tätä asiaa ja miettisi, mitä tämä tarkoittaa köyhyydessä elävien ihmisten kannalta, ja siksi myös itse luen nyt muutaman sitaatin. ”Pelkään tulevaisuuttani. Olen sairas osatyökykyinen, enkä ilman ihmettä voi työskennellä kestävästi 50:tä prosenttia suuremmalla työajalla. Pelkään, että terveydentilani huononee ja että tulevaisuudessa ei ole enää edes pahimmassa tilanteessa toimeentulotukea, johon olen aikaisemmin joutunut tukeutumaan. Olen nuori ja koko aikuiselämäni joutunut laskemaan jokaisen euron. En usko, että pystyn elämään tässä jatkuvassa rahastressissä koko loppuelämäni, mutta ei taida paljoa muitakaan vaihtoehtoja olla kuin olla tuomittu köyhyyteen sen takia, koska olen ollut lapsesta asti sairas.” Seuraava sitaatti: ”Toimeentulotuen leikkaus vaikuttaisi valtavasti työssäni 16—29-vuotiaiden nuorten parissa kohtaamieni asiakkaiden elämään. Moni nuori on toimeentulotuella, koska ei pysty työskentelemään erilaisten psyykkisten tai fyysisten rajoitteiden vuoksi muttei myöskään ole syystä tai toisesta oikeutettu kuntoutuspalveluihin, joihin pääsemiseksi on taklattava monenlaisia byrokratian esteitä, oltava hyvä palveluverkosto ja niin edelleen. Lisäksi moni nuori tippuu pois työttömyyskorvauksen piiristä sanktioiden, aikarajojen, työttömyyden pitkittymisen ja niin edelleen vuoksi, ja toimeentulotuen menettämisen uhka on tällaisessa tilanteessa elävälle nuorelle passivoiva ja stressaava tilanne. Nuoret eivät myöskään enää suojaosan poistuttua voi tehdä toimeentulotilannettaan parantavia työkeikkoja, kerryttää ensimmäisiä työkokemuksia, ottaa vastaan sitä vähääkään työtä, johon alentuneesta työkyvystä huolimatta saattaa silloin tällöin pystyä. Toimeentulotukea saavat asiakkaat eivät todellakaan ole laiskoja yhteiskunnan siivellä eläjiä vaan aitoja, arvokkaita yksilöitä, jotka yrittävät saada elämänsä järjestykseen parhaansa mukaan. En käsitä, kuinka tällaisen ihmisryhmän alas painaminen millään tavalla parantaisi yhteiskuntaamme tai säästäisi rahaa tulevaisuudessa. Tällä tavalla toimimalla asetetaan ihmiset tilanteisiin, joissa he tulevaisuudessa tulevat tarvitsemaan entistä tehokkaampia ja intensiivisempiä palveluita.” — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-12-09T18:15:27,2025-12-09T18:20:48,Käsitelty,1.1 2025_124_113,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_114,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tosiaan kokoomus on täällä hallituskauden alussa todennut, että ”keneltäkään ei vaadita kohtuuttomia”, ja ministeri Purra totesi ennen eduskuntavaaleja, että ”kokoomus haluaa leikata pienituloisten etuuksista, se ei meille käy”. Ja nämä kaikki lupaukset on sen jälkeen petetty. Muistan elävästi syksyn 2023, kun käsittelimme ensimmäistä liutaa näitä Orpon hallituksen järkyttäviä sosiaaliturvaleikkauksia täällä salissa monta päivää yöhön asti ja kokoomuksen kansanedustajat käyttivät valtavasti energiaa siihen, että he toistivat ja toistivat, ettei Orpon hallitus kurita kaikkein pienituloisimpia ihmisiä. Kerta toisensa jälkeen tämmöisiä puheenvuoroja tässä salissa. Sittemmin me ollaan nähty, että tämä oli täysin pötypuhetta. Se, mikä on vakavinta Orpon hallituksen politiikassa, on se, että Orpon hallitus tekee valtavan systeemitason muutoksen suomalaiseen hyvinvointivaltioon, ja tällä menolla me menemme kohti köyhäinapuyhteiskuntaa. Orpon hallitus on ajanut päätöksillään ihmisiä viimesijaisen toimeentulotuen piiriin. Arvioiden mukaan toimeentulotuen saajien määrä kasvaa Orpon hallituksen päätösten seurauksena sadallatuhannella. Ja sen jälkeen: mitä tekee Orpon hallitus? Leikkaa toimeentulotuesta kokonaisuudistuksen nimissä. Tämän leikkauksen jälkeen yksikään toimeentulotuen varassa oleva perhetyyppi ei saavuta ihmisarvoisen elämän viitebudjettia, siis ei yksikään. Sellaista ihmisoikeuspolitiikkaa Orpon hallitukselta. Itse toivoisin myös, että ne poliitikot, jotka tällaisia päätöksiä tekevät, tutustuisivat niiden ihmisten arkeen, jotka elävät näiden päätösten seurausten kanssa. Itse osallistuin viime perjantaina Kontulan ostarilla hernekeiton jakamiseen, ja siellä ihmiset tulivat konkreettisesti kertomaan, mihin heidän elämässään on johtanut se, kun esimerkiksi suojaosat on poistettu kokonaan. Niin karuja kohtaloita ja todella köyhiä ihmisiä, jotka kärsivät konkreettisesti monista Orpon hallituksen leikkauksista. Nyt luen myös näitä kokemustarinoita, joita me vasemmistoliitossa ollaan saatu: ”Olen kehitysvammaisen poikani omaishoitaja, ainoa huoltaja ja edunvalvoja. Asumme omistusasunnossa kahdestaan, tuloinamme pojan nykyinen pieni eläke ja minun omaishoidon tuki. Meiltä on leikattu jo asumistuki pois, koska emme asu vuokralla, ja poikani tulot ovat liian suuret, eli hän ei saa toimeentulotukea lainkaan. Jos minun pieni osuuteni toimeentulotuesta viedään pois, tämä tarkoittaa sitä, että syömme kohta kaurapuuroa aamusta iltaan. Nämä päätökset ovat aivan kohtuuttomia, eikä näille ole mitään yksilöllisiä perusteita olemassa. Kaikki pienituloiset tunnutaan jaettavan samaan yhtenäiseen ryhmään, vaikka itse jo ympärivuorokautisella poikani hoitamisella säästän yhteiskunnalta sievoisen summan, samoin muut omaishoitajat, joiden työtä ei arvosteta eikä heidän ääntään kuulla. Jo nyt omaishoidon tuki on täysin ala-arvoinen työmäärään nähden. Toivon, että näitä säästöjä katsotaan tarkemmin perustuen ihmisten elämäntilanteisiin. Itse en ole valinnut osaani, saatikka sitä, että olen saanut kehitysvammaisen lapsen, ketä haluan toistaiseksi hoitaa itse.” ”Enää en osta mitään, en edes sitä tarpeellista aina. Tingin ruuasta, kävelen rikkinäisissä kengissä tulevan talven. Asumismenot ovat kasvaneet, ja uutta sopivaa asuntoa en saa. Kuntouttavaa työtoimintaa on huononnettu kuuntelematta työntekijöiden ja asiakkaiden tarpeita. Terveyspalvelut ja sosiaalipalvelut ovat ihan sekaisin. Hoitoa ei saa. Tämä lista on loputon. Ennenkin elämä oli vaikeaa, kun olin perustoimeentulotuen varassa elävä kroonisesti sairas, joka ei pääse eläkkeelle. Nyt se on lähes mahdotonta ja kovin saatanan lohdutonta.” ”Leikkaukset sosiaali- ja terveydenhoitoon aiheuttivat kohdallani täysiaikaisen työn vaihtumisen osa-aikatyöksi. Sen jälkeen olen joutunut lopettamaan osa-aikatyön, koska työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat poistettiin. Osa-aikatyöni oli vaihtelevaa eikä säännöllistä, enkä voinut suojaosien poiston jälkeen jatkaa työssä. Suojaosien poisto teki mahdottomaksi talouden suunnittelun ja ennakoinnin osa-aikatuloilla. Oli helpompaa ja taloudellisesti vakaampaa jäädä kokonaan työttömäksi. Olen kahden lapsen työtön ja pitkäaikaissairas lähivanhempi, joka yrittää elättää lapset ja itsensä noin tuhannen euron kuukausituloilla. Työttömyysturvan lapsikorotuksen ja suojaosien poiston jälkeen olen saanut häädön, menettänyt luottotietoni, ja minulla on tuhansia euroja ulosotossa.”", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-12-09T18:20:59,2025-12-09T18:27:35,Käsitelty,1.1 2025_124_115,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_116,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Suomen tehtävä on pitää huolta kaikista kansalaisistaan, ei vain niistä, jotka selviävät omin voimin, vaan myös niistä, jotka tarvitsevat tukea ja turvaa vaikeina aikoina. Juuri siksi keskusta ei voi hyväksyä Orpon—Purran hallituksen esitystä, joka kiristää toimeentulotuen ehtoja, heikentää pienituloisten ja lapsiperheitten asemaa, lisää kuntien taakkaa ja sysää yhä raskaampia velvoitteita niille, joiden elämän perusta on jo valmiiksi horjuva. Hallitus sanoo tavoittelevansa kannustavuutta ja julkisen talouden tasapainoa. Keskusta kannattaa näitä tavoitteita mutta ei tällaisilla keinoilla. Sosiaaliturvan on kannustettava työntekoon, kyllä, mutta sen on tehtävä se ihmistä kunnioittaen, ei murtamalla ihmisiä, joiden työkyky on jo heikko, arki täynnä huolia ja toimeentulo epävarmaa. Hallituksen esittämä suojaosien poisto on tästä räikeä esimerkki. Se tekee pienimuotoisen osa-aikatyön vastaanottamisesta kannattamatonta ja vie monilta sen pienenkin kiinnityksen työelämään, joka kantaa kohti parempaa tulevaisuutta. Keskusta uskoo, että jokainen tehty työtunti on arvokas ja jokaisen tulee olla kannattava. Hallituksen linja on julma ja lyhytnäköinen. Arvoisa puhemies! On myös kohtuutonta, että hallitus haluaa laskea toimeentulotukea jopa parinkympin lahjarahojen vuoksi. Tällaisten vähäisten tulojen huomioiminen lisää byrokratiaa, laskee yhteistä moraalitasoa ja rankaisee ihmisiä, joiden arki on muutenkin äärimmilleen venytettyä. Entä lapset? Hallituksen toimien seurauksena lapsiperheköyhyys on jo kasvanut, ja tämä esitys syventää sitä lisää. Köyhyys periytyy, satuttaa ja rajoittaa elämää tavalla, jota ei saa sivuuttaa valtiontalouden kirjanpidon rivinä. Erityisen epäoikeudenmukaista on se, mitä esitys tekee omaishoitajille, niille ihmisille, jotka kantavat läheisistään vastuun, jota yhteiskunta ei muuten pystyisi hoitamaan. Hallitus heikentää pienituloisten omaishoitajien asemaa, vaikka samaan aikaan puheissa ylistää omaishoidon merkitystä. Keskusta sanookin selkeästi, että omaishoitajien työtä pitää tukea, ei rangaista. Lisäksi hallitus sysää yhä suurempia kustannuksia kunnille ja vieläpä nojautuen arvioihin, joiden epävarmuus on tuotu valiokunnille annetuissa lausunnoissa hyvin selkeästi esille. Kuntien vastuu kasvaa, mutta niiden mahdollisuudet auttaa vähenevät. Tämä on tie palvelujen heikkenemiseen ja kansalaisten turvan murtumiseen. Arvoisa puhemies! Kaiken tämän seurauksena yhä useampi ihminen päätyy työttömäksi työnhakijaksi väärillä perusteilla. Monet heistä ovat sairaita, uupuneita tai muutoin heikossa työ- ja toimintakyvyssä. He eivät tarvitse sanktioita, he tarvitsevat hoitoa, tukea ja ymmärrettävää palveluohjausta, ja keskusta seisoo näitten ihmisten rinnalla.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-12-09T18:27:44,2025-12-09T18:31:12,Käsitelty,1.1 2025_124_117,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru — taitaa olla poissa. — Edustaja Bella Forsgrén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_118,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! On pakko sanoa, että en ole mistään hallituksen esityksestä ollut niin pettynyt ja surullinen kuin tästä kyseisestä esityksestä. On pakko tunnustaa, että en osannut odottaa tätä ja ehkä en osannut tunnistaa, millä ehdoilla hallitus on valmis Suomen taloutta tosiasiallisesti lyömään, tai halutaan sanoa näin, että kuka siitä maksaa, että Suomen taloutta tasapainotetaan. Minä jotenkin ajattelin niin, että tässä salissa olisi löytynyt sellainen tahtotila, niin kuin pääministeri Petteri Orpo kautensa alussa sanoi, että joku osa-alue ihmisryhmistä oltaisiin jätetty leikkauksien ulkopuolelle. Ja jos jonkun ihmisryhmän, jonkun sosiaaliturvaetuuden piirissä olevan ryhmän, sen olisi pitänyt olla, niin se on toimeentulotuella olevat ihmiset. Tämä on ihmisryhmä, joka voi tässä yhteiskunnassa usein kaikkein huonoiten. He ovat kaikkein pienituloisimpia, ihmisiä, joilla on monesti monisairauksia, ihmisiä, joilla on monenlaisia ongelmia yhtä aikaa. Onko niin tosiasiallisesti, että tältä ryhmältä hallitus haluaa leikata, tältä ryhmältä, joka on tässä meidän yhteiskunnassa kaikkein vaikeimmassa asemassa? Minua häiritsee huomattavasti, että kun hallitus tekee näin mittavat leikkaukset toimeentulotukeen, niin täällä on vain yksi hallituksen puolueiden edustaja salissa. Onnittelut hänelle, että on urhoollisesti paikalla. Mutta mitä tämä kertoo hallituksen selkärangasta? Jos mennään leikkaamaan kaikkein pienituloisimmilta ihmisiltä, niin pitäisi olla edes selkärankaa olla esittämässä ja puolustamassa sitä esitystä täällä. Olen tämän syksyn aikana käynyt useissa tilaisuuksissa, missä järjestöt ovat tuottaneet palveluita juuri näille ihmisille, keiltä nyt leikataan. Olen käynyt kahdessa eri ruokajonoa tarjoavassa järjestössä ja jututtanut näitä ihmisiä. Totta kai jokainen ihminen on yksilö, ja siellä on jokaisella ihmisellä oma tarinansa. Siellä on aika surullisia tarinoita siitä, että tosi moni on saattanut olla ihan normaalissa elämässä kiinni, ollut yrittäjä, on ollut perheyrityksiä, on ollut erilaisia elämäntilanteita, ja monien sattumuksien, surullisten tarinoitten johdosta on joutunut tai päätynyt käyttämään toimeentulotukea pitkäaikaisesti. Mutta kun katsoo niitä ruokajonossa olevia ihmisiä ja heidän tarinoitaan, mistä olen päässyt juttelemaan, niin se kertoo aika karua kieltä. Monet ihmiset ovat tulleet kertomaan, että he ovat ruokajonossa sen takia, että siitä perustoimeentulotuesta, joka on jo nykyisellään tosi pienellä tasolla, ei heillä riitä rahaa lääkkeisiin, ja sen takia he ovat täällä ruokajonossa, että tavallaan ne pienet rahat saisivat riittämään. Samaan aikaan meillä ruokajonojen ruokamäärät ovat vähentyneet. On monia tekijöitä, minkä takia ei ole enää samalla tavalla siellä sitä monipuolista ruokaa tarjolla. Ja kun itse katsoin niitä, niin olin kyllä huolissani myös siitä, minkälaista laatua nämä kaikkein köyhimmät ihmiset sieltä ruokajonoista saavat. Ei se ollut mikään lautasmallin mukainen kokonaisuus. Eduskunnan köyhyysryhmä järjesti tilaisuuden yhdessä muitten järjestöjen kanssa, että kuka kuuntelee köyhää, ja siellä oli tosi tärkeitä puheenvuoroja. Mutta yksi puheenvuoro jäi minulle tosi vahvasti mieleen, missä tällainen keski-ikäinen nainen nosti esille sen, että hänen kokemuksensa ei ole se, että hän on syrjäytynyt, vaan että yhteiskunta on syrjäyttänyt hänet. Tämä kertoo siitä, että meidän järjestelmä nykyiselläänkään ei toimi riittävän hyvin. Ihmiset hakevat apua mutta eivät saa sitä riittävän ajoissa. Ihmisten ongelmat moninkertaistuvat, ja heille saattaa tulla tilanne, missä he joutuvat pitkäaikaisesti toimeentulotuen piiriin, ja tätä vähäistä toimeentulotukea hallitus nyt siis aikoo leikata. Yksi, mistä olen itsekin hämmentynyt: Tämä samainen nainen siellä tilaisuudessa nosti esille, että hän oli ensimmäistä kertaa äänestänyt perussuomalaisia, koska perussuomalaiset olivat luvanneet, että köyhiltä ei leikata. Hän oli niin pettynyt, hän tuli sanomaan, että hän ei ole koskaan ollut niin pettynyt omasta äänestyksestään ja siitä, että se lupaus ei pitänyt paikkaansa, ja minä ajattelenkin, että perussuomalaiset puolueena on muuttunut. Kyllä minä ajattelen, että vielä 20, 10:kin vuotta sitten siellä oli sitä maalaisliiton vanhaa perää, missä puolustettiin myös sitä tavallista kansaa, mutta nykyään vaikuttaa kiinnostavan vain maahanmuuttajien syrjintä taikka kepillä mahdollistaminen. Siellä ovat unohtuneet aika monet muut heille ennen tärkeät arvot. Tässä hallitus tosiaan ehdottaa toimeentuloon useita heikennyksiä, ja näitä sanotaan tosiaan kokonaisuudistukseksi, ja sehän nyt tässä onkin aikamoista: perustoimeentulon perusosan tason yleinen alentaminen, perustoimeentulotukeen vaikuttavien muiden kuin perusosan sisältämien terveydenhuoltomenojen rajoittaminen välttämättömiin menoihin, perustoimeentulolla korvattavien asiakasmenojen määrittelyn muuttaminen ja sanktioluonteisten leikkausten merkittävä kiristys sekä 150 euron suojaosan poisto 18 vuotta täyttäneeltä. Ehkä kaikkein eniten minua häiritsee kaksi elementtiä tässä: 150 euron suojan poisto on meidän rahassa tosi pieni, mutta se on heille, ketkä ovat tässä toimeentulotuella, todella merkittävä rahasumma, ja edes sitä ei heidän anneta nyt tienata sen kokonaisuuden äärellä. Sitten toinen on se, että jos me katsotaan niitä ihmisjoukkoja, ketkä siellä toimeentulotuella ovat pitkäaikaisesti, niin suurin osa niistä, ketkä sitä käyttävät pitkäaikaisesti, ei ole kokoaikatyökykyisiä, ja silti heille tulee velvollisuus hakea kokoaikatyötä. Tämä kertoo siitä, että hallituksella ei ole edes pyrkimystä laittaa näitä ihmisiä oikea-aikaisiin palveluihin tai oikeaan suuntaan, vaan tässä on pyrkimys luoda järjestelmä, joka kyykyttää heitä entistä enemmän. Ehkä viimeisenä se, että jotenkin toivoisin, että sosiaaliturvaa tarkasteltaisiin samalla tavalla kuin muita, vaikka verotusjärjestelmiä. Jos vaikka miettii, miten meidän verotusjärjestelmä toimii, niin sehän perustuu luottamukseen. Mehän ilmoitetaan meidän tulot etukäteen, ja meillä on taipumus luottaa meidän esittämiin tuloihin, ja niitä jälkikäteen voi korjata. Ei kukaan epäile minun sanomistani etukäteen, mutta sitten jos sinä oletkin toimeentulotuella oleva ihminen, sinä et ole yhtäkkiä minkään järjestelmän luottamuksen arvoinen, ja se kertoo tästä yhteiskunnasta jotain todella karua. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-12-09T18:31:22,2025-12-09T18:38:40,Käsitelty,1.1 2025_124_119,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_120,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Edustajat Siponen ja Mattila toivat hyvin esille keskustan näkemyksiä, mutta otan vielä joitain huomioita tässä. THL:n tilastojen mukaan Suomessa toimii tällä hetkellä noin 62 000 henkilöä omaishoitajina. Heidän ohellaan vielä suurempi joukko ihmisiä toimii epävirallisena omaishoitajana läheiselleen. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että lain soveltamiskäytännössä voimassa oleva velvollisuus ilmoittautua kokoaikatyön hakijaksi kirjattaisiin lain tasolle koskemaan omaishoitajia ja perhehoitajia, joiden sitovuus hoitoon on alle neljä tuntia päivässä. Esityksestä ei käy kuitenkaan ilmi, mihin tämä neljän tunnin raja perustuu. Valiokunnalle annetussa lausunnossa on todettu, että toimeentulotukeen lisättävä velvoite hakeutua työnhakijaksi voi vähentää kannusteita toimia omaishoitajana ja on siten ristiriidassa hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden kanssa edistää omaishoitajien asemaa ja yhdenvertaisuutta. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys sisältää myös muita merkittäviä heikennyksiä tärkeää hoivatyötä tekevien pienituloisten omaishoitajien asemaan ja tuloihin. Esityksessä on todettu myös seuraavaa: ”Etuoikeutetusta tulosta luopuminen pienentää toimeentulotukea saavien omaishoitajien käteen jääviä tuloja 150 euroa kuukaudessa ja kahden omaishoitajan perheessä 300 euroa kuukaudessa. Toimeentulotukea saavia omaishoitajia oli vuoden 2024 marraskuun poikkileikkaustilaston perusteella yhteensä 680 henkilöä, mikä on puoli prosenttia sen kuun aikana toimeentulotukea saaneista. Ansiotulovähennyksen poisto saattaisi vähentää kannusteita toimia omaishoitajana ja sijaisomaishoitajana ja siten lisätä julkisia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia, kun hoito on järjestettävä muulla tavoin.” Keskustan mielestä omaishoidon tuki tulisi katsoa etuoikeutetuksi tuloksi. Hallituksen esityksessä ei myöskään huomioida millään tavalla niitä henkilöitä, jotka toimivat käytännössä omaishoitajina ilman virallista omaishoidon sopimusta. Nämä näkökulmat nousivat esille jo hallituksen esitysluonnoksen lausuntokierroksella annetuissa lausunnoissa, mutta hallitus ei siitä huolimatta tehnyt mitään muutoksia lakiehdotukseen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-09T18:38:47,2025-12-09T18:41:13,Käsitelty,1.1 2025_124_121,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Päivi Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_122,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Edustaja Vainiolla on ehkä jäänyt huomaamatta mietinnössä se, että valiokunta muutti tätä omaishoitajien asemaa ja teki ihan pykälämuutoksen ja vielä lausumankin tänne. Itsekin kiinnitän huomiota nyt tähän omaishoitajien asemaan. Nimittäin valiokunta ehdottaa, että omaishoitajien osalta tehtäisiin siirtymäsäännös kahdeksi vuodeksi vuoteen 2028 saakka juuri tämän ansiotulovähennyksen poiston osalta. Tämä hyväksyttiin aivan yksimielisesti valiokunnassa, myös keskustapuolue mukaan lukien. Ajattelen, että siirtymäaikana on mahdollista huolehtia siitä, että omaishoidon palkkion taso turvataan myös jatkossa tilanteissa, joissa omaishoitaja joutuu syystä tai toisesta turvautumaan toimeentulotukeen. Tämän selvittämistä edellytetään myös yhdessä yksimielisesti sovitulla lausumalla. Tämä siirtymäaika vähentää hallituksen esityksessä uudistuksesta arvioituja kokonaissäästöjä 1,6 miljoonaa euroa ensi vuonna ja 1,9 miljoonaa euroa vuonna 27, mikä on kyllä mielestäni aika lailla arvioitu yläkanttiin. En usko, että siitä näin suurta kuluerää tulee, koska hallituksen esityksessäkin kerrotaan, että toimeentulotukea saavia omaishoitajia oli viimeisen laskelman mukaan yhteensä 680 henkilöä, mikä on noin 0,5 prosenttia sen kuun aikana toimeentulotukea saaneista. Eli hallituksen esityksessähän siis toimeentulotuen 150 euron ansiotulovähennys poistettaisiin 18 vuotta täyttäneiltä henkilöiltä. Lisäksi heiltä poistettaisiin muiden vähäisiksi katsottavien tulojen ja avustusten etuoikeus. Omaishoitoperheillä tämä todella tarkoittaisi huomattavaa tulojen alenemaa ja jopa perustoimeentulotuen ulkopuolelle jäämistä. Hallituksen esityksessäkin todettiin, että ansiotulovähennyksen poisto saattaisi vähentää kannusteita toimia omaishoitajana ja sijaisomaishoitajana ja siten lisätä julkisia sosiaali‑ ja terveydenhuollon kustannuksia, kun hoito on järjestettävä muulla tavoin. Hyvinvointialueen kanssa sopimuksen tehneitä omaishoitajia ei ole minunkaan mielestäni tarkoituksenmukaista patistaa muun työn tekemiseen. He tekevät arvokasta työtä hoitaessaan läheisiään, rakkaitaan, omaisia. Omaishoitosopimukset tehdään omaishoitajan ja hyvinvointialueen välillä yleensä todellakin toistaiseksi voimassa olevina sopimuksina. On suuri vaara, että toimeentulotuen äkillisen aleneman vuoksi osa hoidettavista siirtyisi ympärivuorokautiseen palveluasumiseen, mikä toisi lisää kustannuksia. Siksi on ensinnäkin tärkeää, että omaishoitajat ja heidän hoidettavansa voivat sopeutua riittävällä siirtymäajalla tähän muutokseen, ja valiokunta harkitsi tässä kahden vuoden siirtymäaikaa. Omaishoidon tuen palkkio huomioidaan etuoikeutettuna tulona yleisen asumistuen kohdalla. Siinä etuuden hakijalle tai perheeseen maksettu omaishoidon palkkio ei siis pienennä tai vaikuta maksettavaan asumistukeen etuutta heikentävästi. Toimeentulotuessa omaishoidon tuen palkkio sitä vastoin tälläkin hetkellä lasketaan täysimääräiseksi tuloksi pois lukien tämä 150 euron etuoikeutetun tulon osuus, joka oli siis siinä hallituksen esityksessä, mutta nyt valiokunta päätti korjata sitä kahden vuoden siirtymäajalla. Omaishoitajaliitto totesi lausunnossaan, että omaishoitajien kohdalla olisi olemassa hyvät perusteet positiiviselle erityiskohtelulle, sillä muutoin omaishoitajat joutuisivat muuta väestöä huonompaan asemaan läheisensä terveydentilasta, vammasta tai muusta sitovan hoivan tarpeesta johtuen. Heidän heikko taloudellinen asemansa yleensä liittyy siihen, etteivät he pysty sitovan hoitovastuun vuoksi käymään ansiotyössä tämän hoivatyön ohella. Positiivista erityiskohtelua puoltaa myös se, että lukumääräisesti kysymys on hyvin pienestä joukosta ihmisiä, joiden tekemä hoivatyö hyödyttää ihan merkittävästi yhteiskuntaa. Omaishoitajat tekevät raskasta, sitovaa työtä rakkaudesta läheisiinsä ja samalla säästävät yhteiskunnalle laskelmien mukaan jopa miljardeja euroja vuositasolla. Esimerkiksi ympärivuorokautinen palveluasuminen on yli viisi kertaa kalliimpaa kuin tuettu ja vapaapäivät huomioiva omaishoidon palkkio. Hallitusohjelmaan sisältyy vahvoja kirjauksia, joilla pyritään edistämään omaishoitajaksi ryhtymistä. Siksi pidänkin erityisen tärkeänä tätä lausumaa, joka on liitetty mietintöön ja jossa ehdotetaan, että valtioneuvosto seuraa toimeentulotuesta annetun lain vaikutuksia pienituloisten omaishoitajien taloudelliseen tilanteeseen ja selvittää mahdollisuutta muuttaa omaishoidon tuen palkkio etuoikeutetuksi tuloksi sosiaaliturvaetuuksissa osana parlamentaarista sosiaaliturvan uudistamistyötä. Täällä salissa istuvista monet ovat tämän sosiaaliturvakomitean jäseniä ja kaikki puolueet siellä edustettuina, ja toivon, että tämä nostetaan vahvasti esiin myös siinä komiteatyöskentelyssä, että saisimme omaishoidon tuen etuoikeutetuksi tuloksi sosiaaliturvaa uudistettaessa.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-12-09T18:41:20,2025-12-09T18:47:37,Hyväksytty,1.1 2025_124_123,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Diarra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_124_124,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Fatim,Diarra,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Olen äärettömän vihainen tästä laista. Kun aloitimme tämän lain käsittelyn perustuslakivaliokunnassa, tuntui jotenkin mahdottomalta ja kamalalta, kun kuunteli asiantuntijalausuntoja. Tuntui siltä, että miten voidaan tosissaan tehdä tällainen esitys, joka heikentää perusturvaa, jonka taso on jo entisestään arvioitu aivan liian matalaksi. No, se meni sitten siitä eteenpäin, jätin itse eriävän, ja sitten tämä tuli työ- ja tasa-arvovaliokuntaan, ja siellä taas uudestaan käytiin samaa keskustelua ja tilanne oli jotenkin käsittämätön. Tämä laki ei ole mikään leikkauslaki tai työllisyyslaki, vaan tämä on lyötyjen lyömislaki, tämä on köyhien kyykytyslaki. Toimeentulotuen taso on jo nyt aivan liian matala, ja Suomi on siitä paljon saanutkin noottia. Nyt sen leikkaaminen tulee ajamaan yhä useamman perheen, yhä useamman yksin elävän, vielä syvempään köyhyysloukkuun. Tämä laki on julma ja täysin, täysin väärään suuntaan menevä. Silloin kun opiskelin Jyväskylän yliopistossa yhteiskuntapolitiikkaa, meille opetettiin, että toimeentulotuki on se viimesijainen tuen muoto ja toimeentulotuki sinänsä ei ole äärimmäisen toimiva muoto, sillä toimeentulotuella ihmiset ovat aivan liian pitkään ja sillä palveluita ei ole saatavilla. Ja mitä nyt sitten tapahtuu? Hallitus on lisännyt toimeentulotuen käyttäjiä sellaisen tuen muotoon, jossa säästäminen on mahdotonta, sellaisen tuen muotoon, jossa arjen suunnittelu eteenpäin on täysin mahdotonta, sellaiseen tilanteeseen, missä arjen pohtiminen, ehkä talvivaatteiden ostaminen, on täysin mahdotonta. Ensin lisättiin väkeä toimeentulotuelle ajatellen, että jollain hassulla tempulla yhtäkkiä nämä ihmiset työllistyvät. No, näinhän ei nyt tapahtunutkaan. Meillä on valtavan huono työllisyystilanne, ja työttömyys kasvaa kasvamistaan. Samaan aikaan leikataan niiltä, joilla kaikista vähiten on. Entä sitten suojaosien poisto, mihinkä se on johtanut? No siihen, ettei kannata ottaa vastaan sitä vähäistäkään työtä, mitä ehkä tarjotaan. Onko tämä järkevää työllisyyspolitiikkaa? Joissain keskusteluissa todetaan, että hyvä, ihminenhän voi ottaa sitten kaksi tai kolme työtä vastaan. Onko tosiaankin niin, että me ajatellaan, että Suomesta pitää tulla sellainen maa, jossa ihmiset tekevät kahta tai kolmea työtä voidakseen vain elättää perheensä, voidakseen elättää lapsensa? Onko tämä tosiaan se, minkälaisen Suomen me haluamme? Ei minusta Suomi ole ollut sellainen, eikä siihen suuntaan pidä myöskään mennä. Tuntuu siltä, että ainoa vaihtoehto hallituksen silmissä on täysipäiväinen työ, mutta kun täysipäiväistä työtä ei ole kaikille tarjolla ja kaikki eivät voi myöskään tehdä sitä johtuen erilaisista elämäntilanteista — perhetilanteesta, omasta terveydentilanteesta — tai ehkä vain siitä, että kaikilla aloilla ei ole tarjolla täysipäiväistä työtä. Ja vaikka sen työn saisi, niin sen menettäminen tehdään yhä helpommaksi ja helpommaksi. Yksi kerrallaan hallitus tekee toimenpiteitä, joilla lyödään niitä, joilla kaikista huonoiten menee. Tuntuu myös siltä, että hallituksen silmissä kaikki henkilöt, jotka ovat toimeentulotuella, ovat laiskoja ja haluavat vain istua kotona [Pia Sillanpää: Ei pidä paikkaansa!] sillä pienellä rahamäärällä, josta puhutaan. Se paistaa läpi niin monesta kommentista, niin monesta puheenvuorosta. Kyseenalaistan täysin sen, onko tämä tosiaan näin. Toimeentulotuki ei ole mikään massiivinen rahasumma, jolla grillataan herkkuja ulkona ja nautitaan ihanasta, leveästä elämästä. Eivät kaikki toimeentulotukea saavat perheet saa mitään 4 000:ta euroa, niin kuin täällä on riemukkaasti heitelty. Mielestäni nämä puheenvuorot eivät tunnista ihmisten todellisuutta eivätkä myöskään tunnista sitä, minkälaista on suomalaisten köyhien elämä tällä hetkellä. Elämä on vaikeaa, elämä on rankkaa, köyhyys periytyy, ja sitä halutaan tässä vielä lisätä. Vielä tähän päälle tulee se, että tämä esitys tulee lisäämään Kelan, kuntien sosiaalitoimen ja työllisyyspalveluiden työmäärää merkittävästi. Onko siellä niitä resursseja tehdä sitä työtä? No eihän siellä ole. Me jo nyt kuulemme sosiaalitoimesta, miten vaikeaa, miten hankalaa on näitä ihmisiä auttaa. Nyt ikään kuin lisätään tätä ihmismäärää sinne sosiaalitoimen pariin ja sitten ei kuitenkaan anneta työkaluja auttaa näitä ihmisiä. Tämä on julma laki, tämä on huono, ja tämä tekee Suomesta huonomman maan. Minua hävettää, että tällaisia esityksiä eduskunnassa tehdään. Tämä laki on täysi susi, ja toivoisinkin, että elävien susien sijaan hallitus lopettaisi tämän suden. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Fatim Diarra,1489,2025-12-09T18:47:47,2025-12-09T18:52:13,Käsitelty,1.1 2025_124_125,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_126,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Toimeentulotukea ja sen tarkoitusta on välttämätöntä tarkastella ja tehdä siihen tarvittavia muutoksia. Kyse on siitä, että hallitus haluaa vahvistaa ihmisten itsenäistä selviytymistä, vähentää pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta ja selkeyttää toimeentulotuen asemaa viimesijaisena harkinnanvaraisena tukimuotona. Arvoisa puhemies! Toimeentulotuki on suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän viimeinen turvaverkko. Vuonna 2024 sen piirissä oli 256 000 kotitaloutta ja yli 370 000 ihmistä, mikä on todella paljon. Tämä kertoo toisaalta järjestelmän merkityksestä mutta myös sen kuormittumisesta. Toimeentulotukimenot ovat kasvaneet nopeasti, ja tämän esityksen tavoitteena onkin se, että saisimme ohjattua ihmisiä heille kuuluvien ensisijaisten etuuksien sekä työllisyyspalvelujen piiriin. Sen ei pitäisi olla missään tilanteessa normaalia, että aikuinen, työkykyinen ihminen elää vuodesta toiseen toimeentulotuen varassa. Kun työkykyinen ihminen hakee toimeentulotukea, tämän esityksen myötä hänellä olisi velvollisuus hakea samalla kokoaikatyötä sekä ensisijaisia etuuksia. Mikäli henkilö ei kehotuksesta huolimatta ilmoittaudu kokoaikatyön hakijaksi tai jättää hakematta ensisijaisia etuuksia, voidaan näissä tilanteissa toimeentulotuen perusosaa alentaa 50 prosentilla. Kun asiaa katsotaan toimeentulotuen viimesijaisuuden näkökulmasta, valiokunta pitää näitä toimia perusteltuina. Samalla tulee kuitenkin korostaa, että velvoitteiden rinnalla on oltava toimiva ohjaus ja neuvonta. Kelan tehtävä on varmistaa, että hakija todella tietää, mitä hänen tulee tehdä ja mihin palveluihin hänen tulee hakeutua. On tärkeää, että yksikään hakija ei joudu sanktioiden piiriin vain siksi, ettei heillä ole ollut tarpeeksi tai oikeanlaista tietoa saatavilla. Arvoisa puhemies! Lisäksi tällä esityksellä on tarkoitus tarkentaa ja tiukentaa perusosan alentamista. Perusosaa voidaan alentaa 20, 40 tai jopa 50 prosenttia riippuen eri tilanteesta. Valiokunta korostaa kuitenkin sitä, että perusosan alentamista voidaan tehdä vain silloin, kun se ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämää välttämätöntä toimeentuloa eikä ole muutoin kohtuutonta. Perustuslakivaliokunta esimerkiksi nosti esille yksilöllisen kohtuusharkinnan, joka on tärkeä elementti ihmisten oikeusturvan kannalta. Lisäksi lakiin tulee sisällyttää velvollisuus tehdä tarvittaessa huoli-ilmoitus ja arvioida kiireellisen sosiaalihuollon tarve aina silloin, kun perusosaa alennetaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää esityksen taustalla olevia tavoitteita sinänsä kannatettavina eli toimeentulotuen selkeyttämistä viimesijaisena etuutena, ensisijaisten etuuksien hakemiseen ohjaamista ja työllistymisen edistämistä. Samalla valiokunta kuitenkin korostaa sitä, että näiden muutosten vaikutuksia täytyy seurata tarkoin, miten ne tulevat vaikuttamaan esimerkiksi päätoimisiin opiskelijoihin, pitkäaikaissairaisiin ja monialaista tukea tarvitseviin työttömiin. Tärkeintä on se, että toimeentulotuki ja siihen liittyvät resurssit saadaan ohjattua niille, jotka tosiasiallisesti niitä tarvitsevat. On myös hyvin olennaista, että Kela, työllisyyspalvelut ja hyvinvointialueet työskentelisivät jatkossa entistä tiiviimmin yhteistyössä. Toimeentulotuen hakijan tarve palveluille on harvoin mitenkään yksinkertainen. Työllisyyden tukeminen, terveydenhuollon palvelut, sosiaalipalvelut ja kuntoutus kytkeytyvät usein toisiinsa tavalla tai toisella. Vain toimiva yhteistyö viranomaisten välillä voi estää tilanteet, joissa ihminen putoaa järjestelmien väliin ja joutuu toistuvien sanktioiden kohteeksi. Arvoisa puhemies! Haluan myös todeta, että valiokunta piti tähän liittyvää lakialoitetta, jossa esitetään alaikäisen lapsen ansiotulojen sivuuttamista vanhemman toimeentulotukilaskelmassa, kannatettavana ja perusteltuna. Sen tavoitteena on kannustaa nuoria työntekoon ja poistaa sellaisia tilanteita, joissa nuoren ansiotulo pienentää perheen toimeentulotukea ja heikentää näin työnteon kannustavuutta. On nuorten etu, että he pääsevät työelämään kiinni mahdollisimman aikaisessa vaiheessa esimerkiksi kesätöiden kautta. Perheen saaman toimeentulotuen ei pitäisi olla sellainen tekijä, joka haittaa tai estää nuoren työntekoa. Arvoisa puhemies! Näiden muutosten kokonaisuus kiteytyy siihen, miten pystymme parhaalla mahdollisella tavalla tasapainoilemaan vaikeiden asioiden äärellä. Toisaalta me kaikki haluamme kannustaa ihmisiä työhön ja hakemaan ensisijaisia etuuksia toimeentulon sijaan, mutta meidän on samalla varmistettava, että he, joille toimeentulotuki oikeasti kuuluu, saavat sen. Perustuslakivaliokunnan huomautukset kohtuusharkinnan yksilöllisyydestä ja sosiaalihuollon velvoitteista on siksi tärkeä sisällyttää lainsäädäntöön. Koko sosiaalietuusjärjestelmä tarvitsee suurta muutosta, jotta meillä riittää yhteiset verorahat heille, jotka näitä sosiaalietuuksia aidosti tarvitsevat. Nykyinen vuosikymmenten aikana pirstaloitunut järjestelmä ei enää vastaa sosiaaliturvan tavoitteita eikä toisaalta sitä palvelujärjestelmää, joka meille on luotu. Siksi kokonaisuudistus on enemmän kuin tarpeen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-12-09T18:52:21,2025-12-09T18:58:11,Käsitelty,1.1 2025_124_127,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_128,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Orpon hallituksen esittämä toimeentulotukiuudistus on ristiriidassa niiden tavoitteiden kanssa, joihin sen väitetään pyrkivän. Uudistuksen nimissä toimeentulotuen perusosaa leikataan, asumis- ja terveydenhuoltomenoja rajataan ja sanktioita kiristetään huomattavasti. Sen sijaan, että muutokset vahvistaisivat ihmisten itsenäistä selviytymistä, ne lisäävät köyhyyttä, syventävät sosiaalisia ongelmia ja heikentävät erityisesti niiden asemaa, joilla ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia parantaa toimeentuloaan. Toimeentulotuki on viimesijainen sosiaaliturvan muoto, jonka olisi turvattava henkilön tai perheen välttämätön toimeentulo silloin, kun muut tulot ja varat eivät siihen riitä. Perustuslain takaama oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon ei ole myöskään mielipidekysymys vaan ehdoton velvoite. Nyt ehdotetut leikkaukset vievät perusosan yhä kauemmas ihmisarvoisen elämän vähimmäistasosta ja kohdistuvat kaikkein haavoittuvimpiin: mielenterveysongelmista kärsiviin, työkyvyttömiin mutta ei etuuksille mahtuviin ihmisiin sekä lapsiperheisiin. Sanktioluonteisten leikkausten kiristäminen voi johtaa tilanteisiin, joissa yhden virheen seurauksena ihminen menettää sekä työttömyysturvaa että puolet toimeentulotuen perusosasta — rangaistus, jota on vaikea pitää kohtuullisena tai tarkoituksenmukaisena. Myös työnteon kannustimet heikkenevät, kun suojaosa poistetaan ja jokainen ansaittu euro vähentää tuesta täysimääräisesti sen verran, minkä ansaitsee. Tämä on lyhytnäköistä politiikkaa, joka rankaisee pienimuotoisesta työnteosta ja vie pohjaa sen kaltaiselta työllistymiseltä, jonka pitäisi olla sosiaaliturvan keskeinen tavoite. Kun samaan aikaan palveluista ja tuesta leikataan, kokonaisvaikutus ei ole aktivoimista vaan köyhyyden syventämistä ja ongelmien lisäämistä. Tämä uudistus ei rakenna polkua pois toimeentulotukiriippuvuudesta vaan rakentaa sille uusia portaita. Arvoisa herra puhemies! Hallitus heikentää useilla päätöksillä niiden henkilöiden toimeentuloa, joilta ei pitäisi enää leikata. Kukaan ei työllisty kepillä ja leikkaamalla. Kenenkään elämä ei parane rankaisemalla ja kurjistamalla, mutta hallituksen linja pitää. Heikossa asemassa olevia viedään entistä heikompaan asemaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-09T18:58:19,2025-12-09T19:00:46,Käsitelty,1.1 2025_124_129,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, taitaa olla poissa. — Edustaja Laine-Nousimaa, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_130,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Hallitus esittää nyt uudistusta, joka nimellisesti kulkee kokonaisuudistuksen nimellä mutta jonka todellinen sisältö on sarja heikennyksiä kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. Kyse ei ole hienosäädöstä vaan leikkauksista, joilla louhitaan suoraan suomalaisen vähimmäisturvan perustaa. Hallitus leikkaa toimeentulotuen perusosaa, kiristää sanktioita, kaventaa terveydenhuoltomenojen korvaamista ja poistaa 150 euron suojaosan, sen viimeisen mekanismin, joka on tukenut pienimuotoisen työn tekemistä ja auttanut ihmisiä ottamaan edes pieniä askeleita kohti työtä ja parempaa arkea. Arvoisa puhemies! Nämä esitykset eivät lisää kenenkään toimintakykyä, ne lisäävät köyhyyttä. Eivät ne myöskään vahvista itsenäistä selviytymistä, ne tekevät siitä monelle mahdotonta. Hallitus itse myöntää, että toimeentulotuen saajat ovat pienituloisimpia ja moniongelmaisimpia ihmisiä tässä maassa. Silti hallitus leikkaa suoraan ihmisiltä, jotka harvoin pystyvät omin voimin parantamaan tilannettaan. Perustuslain 19 § on yksiselitteinen: ihmisellä on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Nyt esitettävät leikkaukset pudottavat perusosan tasoa niin alas, ettei se enää riitä kattamaan ihmisarvoisen elämän edellytyksiä. Hallitus rikkoo sekä perusoikeuksien että kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ydintä. Leikkaukset eivät myöskään ole järkevää työvoimapolitiikkaa. Hallitus vaatii siirrettäväksi työttömyyspalveluihin ihmisiä, jotka eivät edes kykene työskentelemään. Tätä ei esitetä siksi, että se auttaisi heitä, vaan siksi, että järjestelmä voisi sanktion varjolla leikata heidän toimeentuloaan. Tämä vie resursseja niiltä, jotka oikeasti hyötyisivät työllisyyspalveluista, ja sysää kaikkein haavoittuvimmat ihmiset yhä syvempään syrjäytymiseen. Arvoisa herra puhemies! Tästä kokonaisuudesta puuttuu kokonaan inhimillisyys. Sanktiot voivat olla jopa 50 prosenttia, puolen perusosan leikkaus ihmiseltä, joka ehkä jo nyt nukkuu ystävän sohvannurkassa, jonottaa velkaneuvontaan tai yrittää selvitä mielenterveyden ongelmien kanssa. Samaan aikaan lapset joutuvat kärsimään vanhempiensa toimeentulon heikennyksistä, vaikka he eivät voi vaikuttaa tukijärjestelmän päätöksiin. Erityisen kylmäävää on suojaosan poistaminen. Hallitus vaikeuttaa niiden ihmisten asemaa, jotka yrittävät tehdä edes vähän töitä. Jokainen tienattu euro vähennetään jatkossa täysimääräisesti toimeentulotuesta. Viesti on selvä: älä yritä, älä tee pieniä töitä, älä etene askel kerrallaan. Se on taloudellisesti järjetöntä ja inhimillisesti väärin. Arvoisa puhemies! Tämä esitys ei paranna kenenkään elämää, se ei luo yhteiskuntaan luottamusta vaan pelkoa. Siksi tämä lakiesitys pitää hylätä. Ihmisen arvo ei riipu siitä, mihin elämä kuljettaa. Meidän tehtävämme on varmistaa, että myös heikoin tulee nähdyksi, ei rangaistuksi. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-12-09T19:00:57,2025-12-09T19:04:21,Käsitelty,1.1 2025_124_131,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_132,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että tämä on todella surullinen esitys, ja tämä on myös todella ala-arvoinen esitys. En olisi uskonut tällaista esitystä näkeväni edes tältä hallitukselta. Politiikassa on minusta tärkeää kuulla niitä ihmisiä, joita päätöksenteko koskee, ja minusta vaikuttaa suoraan sanottuna siltä, että hallituksen edustajat eivät ole kuulleet niitä ihmisiä, joihin tämä toimeentulotuen leikkaus kohdistuu ja joita tämä siten erittäin kipeästi koskee. Suomessa on tällä hetkellä perheitä, joissa vanhemmat jättävät itse syömättä, jotta lapset saisivat ruokaa, joissa lapset eivät voi harrastaa sen takia, että vaikka harrastus sinänsä olisi maksuton, niin ei ole varaa bussilippuun, perheitä, joissa siis nähdään nälkää ja joissa on ei ainoastaan niukkuutta vaan myöskin puutetta. Tällä esityksellä tullaan nyt rankaisemaan niitä ihmisiä, jotka ovat jo lähtökohtaisesti tässä yhteiskunnassa kaikkein heikoimmassa asemassa, kaikkein pienituloisimpia ihmisiä, niitä, joiden on kaikista vaikeinta saada apua ja tukea. Ja myös tämä toimeentulotuki, joka on siis kaikkein passivoivin tuki siksi, että sieltä on vaikein työllistyä, kun se on niin tavattoman byrokraattinen: On hirvittävän nurinkurista, että hallitus on ensin ajanut satatuhatta uutta ihmistä toimeentulotuelle ja nyt sitten leikkaa myös toimeentulotukea. Epäjohdonmukaisin yksityiskohta tässä on se, että tästä leikataan jopa sitä ansiotulovähennystä eli niin sanottua suojaosaa yli 18-vuotiailta, se 150 euroa, jonka on aiemmin voinut tienata toimeentulotuen päälle, mikä siis on tarkoittanut sitä, että ihminen on voinut tehdä edes vähän töitä. Kaikkien muiden suojaosien leikkausten jälkeen, mitkä ovat tähän mennessä kohdistuneet asumislisään ja työttömyysturvaan, nyt tulee leikkaus myös tähän toimeentulotukeen. Eli tuelta, jolta on vaikea työllistyä, leikataan pois se edellytys, joka mahdollistaisi sen, että ihminen voisi työllistyä. Tämä on kaikin tavoin paitsi, kuten sanoin, epäjohdonmukaista, myös epäoikeudenmukaista ja erittäin vahingollista koko tälle yhteiskunnalle ja erityisesti niille ihmisille, jotka tämän leikkauksen seurauksista joutuvat kärsimään. Arvoisa puhemies! Me olemme täällä vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kanssa lukeneet nyt näitä ihmisten meille lähettämiä kokemuksia, jotka liittyvät toimeentulotuen asiakkuuteen ja siihen leikkaukseen, joka tähän tukeen kohdistuu. Tulen nyt jatkamaan näiden sitaattien lukemista. ”Työskentelen asunnottomuuden poistamisen parissa, ja valitettavasti aiemmat sosiaaliturvan leikkaukset näkyvät asunnottomuuden kasvuna. Asiakkaat voivat myös entistä huonommin.” ”Olen hakemassa sosionomiopintoihin, ja minulla on jo aiempi tutkinto, joka ei ole ollut hyvä työllistymisen kannalta. Sosionomina saisin varmasti töitä. Jos en saa enää opintojen aikaan tukea, opinnot jäävät varmasti suorittamatta ja minä jään kortistoon. Minulla on myös mielenterveyden kanssa ongelmia. Pelkään sitä, että sairastun ja joudun toimeentulotuelle. Huonovointisena on todella vaikea pystyä täyttämään kaikki uudet vaatimukset, ja ihmettelenkin, kuinka voi olla niin, että juuri sairaat ja köyhät ovat niitä, joilta kannattaa viedä viimesijainenkin toimeentulo. Siitä koituu varmasti paljon suuremmat kustannukset pitkällä aikavälillä, kun heikoista ei pidetä huolta tänään.” ”Meiltä hävisi 800 euroa. Olen opiskelija ja lasten pääasiallinen huoltaja. Lapsikorotukset poistuivat. Asumistukea leikattiin. 300 euron suojaosuus poistettiin. Päätin lopettaa osa-aikatyöt, koska käteen ei olisi jäänyt mitään. Tällä rahalla olisimme ostaneet parempaa ruokaa, emme olisi joutuneet toimeentulotuelle ja olisimme ehkä voineet tukea kotimaanmatkailua, kuten käydä kotieläintiloilla, kahvilassa tai koko perheen tapahtumissa. Nyt se raha jää menemättä kiertoon.” ”Olen kahden lapsen yksinhuoltaja, nuoremman lapseni omaishoitaja ja työtön työnhakija sekä toimeentulotuella. Leikkaukset vaikuttavat muun muassa toimeentulotukeen, jos ansiotulovähennys poistetaan, kun muutenkin on jo tiukkaa ja joutuu miettimään, mihin rahat riittävät. Tilanne on ihan hirveä ja pahenee vaan. Tulevaisuus ei näytä valoisalta, ja surettaa lasten puolesta. Ei kukaan tällaista tilannetta valitse tai halua.” ”Vaikuttaa jo nyt siihen, että elämä on masentavaa. Ei voi käydä missään, aina ei edes lähikaupasta ruokaa ostamassa. Jos leikkaukset jatkuvat, niin varmaan minä ja moni samanlaisessa köyhyydessä elävä sairastutaan vakavasti. Köyhyys vaikuttaa myös psykofyysiseen terveyteen.” ”Asun yksin, ja tuloni ovat huonot, ja olen jo nyt toimeentulotuella. Jos leikkaus toteutuu, joudun alkaa punnitsemaan, täytyykö minun jättää muun muassa mielialalääkkeet, migreenilääkkeet ynnä muut sellaiset pois, ja onko minulla enää varaa psykoterapioihin, jotta varaa jäisi vielä ruokaan. Tälläkin hetkellä joudun laskemaan joka sentin, ja ylimääräiseen ei ole varaa. Omat läheiset, jotka asuvat satojen kilometrien päässä, jäävät näkemättä, tai heitä näkee ehkä kerran vuoteen. Tämä on ihmisen kidutusta.” ”Asumistuki pieneni lähes 300 euroa, mutta tulot eivät ole samassa suhteessa kasvaneet. Jouduin ’tappelemaan’ Kelan kanssa, että saisin suuremman asumistuen, koska olen invalidi ja käytössäni on apuvälineitä, muun muassa rollaattori, työtuoli ja niin edespäin. Lisäksi asumistuen kuntaluokka tippui huonoimpaan eli kolmanteen. Täällä kaupungissa ei kerta kaikkiaan ole Kelan laskelmiin olevaa halvempaa asuntoa tarjolla. Ja minulla pitää olla esteetön asunto, ja minulla on 16-vuotias poika huolettavana. Yritin kertaalleen toimeentulotukea hakea, mutta Kela laski, että asuntoni vuokra on liian kallis, ja näin ollen tuloni ovat aina suuremmat, mitä todellisuudessa ovat. En tule koskaan saamaan toimeentulotukea.”", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-12-09T19:04:29,2025-12-09T19:11:06,Käsitelty,1.1 2025_124_133,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lindén on poissa. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_134,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Yksi väite, joka täällä salissa on usein kuultu, on se, että näiden hallituksen leikkausten kohdalla oltaisiin jotenkin suojattu lapsia, lapsiperheitä, erityisesti. Meillä on arviot siitä, että 31 000 uutta lasta tipahtaa hallituksen toimien myötä köyhyyteen, ja se tarkoittaisi sitten, että se kokonaisluku huitelisi jossain 150 000:ssa. Se ei tietenkään ole mikään suuri meriitti maailman onnellisimmalle kansalle. Lapsiin kohdistuvat toimet ovat tietenkin monella tapaa julmia, mutta yksi syy siinä on se, että ne kantavat hyvin pitkälle. Täälläkin salissa on joskus puhuttu juuri siitä lapsiköyhyyden aiheuttamasta toksisesta stressistä, jolla on ihan tutkimustenkin mukaan sitten havaittu yhteys myöhäisempään tulotasoon tai terveydentilaan. Me ollaan saatu myös lukea lehdistä siitä, miten ruoka-avun tarve tässä maassa on kasvanut. On nähty lapsia yksin jonottamassa ruoka-apua. Me ollaan luettu lehdistä, miten matalan kynnyksen avun tarve on kasvanut tässä. Pitää muistaa, että tämä hallitus on tehnyt myös valtavia leikkauksia meidän järjestökentällemme, joka tätä apua tarjoaa. Eli kyllä tässä on moninaisia toimia, jotka ajavat ihmiset hyvin tukalaan tilanteeseen. Arvoisa puhemies! Itsekin haluan jatkaa näitä arjen kertomuksia, joita meidän eduskuntaryhmämme, puolueemme, on saanut ihmisiltä siitä, miten nämä toimeentulotuen leikkaukset tulevat heidän arkeensa vaikuttamaan. ”Sairastuin vakaviin mielenterveydellisiin häiriöihin. Nyt en saa tarvittavaa apua ilman pitkää jonotusta. Jos tilanne jatkuu, niin toimeentulotuki saattaa olla viimeinen oljenkorsi, koska töihin en pysty. Julkista terveydenhuoltoa on kuritettu leikkauksilla, ja myös se aiheuttaa ruuhkautumista. Hoitoonpääsy pitenee, sairausloma pitenee, tulot lähtevät. Nyt jos vielä viimeisestä pelastusveneestäkin päästetään ilmaa ulos ja palkitaan 17 vuoden kova työskentely tällaisella huolenpidolla, niin mitä tässä muka voi edes sanoa?” ”Joka ikinen leikkaus kohdistui itseeni ja silloiseen työhöni, jonka ohessa tein opintojani. Menetin työni ja opintoni, ja samassa menivät viimeiset mielenterveyden rippeet. En ymmärrä, mitä nämä asiat tarkoittavat, mitä jatkossa pitäisi käytännössä tehdä. Pitkäaikainen köyhyys ja tukiviidakossa rimpuilu jo vuosia tuhonnut terveyttä.” ”Pankkitililtä rahat loppuvat kuun puolessavälissä, vaikka hankintoja muun muassa ruokakaupassa olen vähentänyt. Rahat menevät asumiseen, lääkkeisiin ja julkisen terveydenhuollon maksuihin sekä ruokaan.” ”Meiltä lähti lapsikorotus päivärahasta, asumistuki laski ja suojaosuus poistui, eli noin 500 euron leikkaus yksinhuoltajaperheeseen. On oma jaksaminen kyllä kortilla. Olen yh-äiti. Asun urheilua harrastavan teinipojan kanssa. Itselläni on monia sairauksia. Tarvitsen lääkkeitä aika paljon. Olen työttömänä, koska en kykene kuin osa-aikatyöhön, ja se taas ei kannata, kun vuosi sitten leikattiin tuista niin paljon, että nykyinen asuntomme muuttui liian kalliiksi. Uutta haetaan kyllä, mutta ulosoton vuoksi yksityiset eivät vuokraa, ja kaupunki ei anna uutta, koska rästejä. Rästejä, koska ei ole varaa maksaa vuokraa. Nyt jos jokainen lahjoitus tai almukin katsotaan tuloksi, niin ei enää valoa näy tunnelin päässä. Ystävät auttaneet esim. koripalloharrastusmaksujen kanssa, ja ainahan minä joudun lainaamaan. Joka kuukausi rahat loppuu.” ”Viimeistään tämän leikkauksen myötä joudun luopumaan välttämättömästä HSL:n matkalipusta. Nyt juuri ja juuri olen pystynyt ostamaan yli 70 euroa maksavan kuukausilipun. Tästä seuraa se, että yli 10 kilometrin päässä oleva päihdehoitokontaktini jää sitten käyttämättä. Olen ollut yli vuoden raittiina, ja tarvitsen hoitoa muun muassa masennukseen. Lisäksi eristäydyn entisestään sosiaalisesta elämästä.” ”Emme pysty maksamaan laskuja, jotka todennäköisesti menevät ulosottoon. Lapset ovat jo joutuneet lopettamaan harrastukset, koska ne eivät kuulu toimeentulotukeen. Lapset syrjäytyvät ja saavat huonot lähtökohdat elämälleen.” ”En pärjää suojaosan poiston jälkeen osa-aikatyöllä, ja joudun turvautumaan toimeentulotukeen. Aiemmin pystyin turvaamaan perusmenot osa-aikatyöllä ja kaikki projektiluontoinen työ sen päälle oli plussaa. En voisi ottaa enää minkäänlaista keikkatyötä vastaan, sillä työhön liittyvät kulut, bussikortti ja eväät, olisivat aivan liian suuret maksettavaksi toimeentulotuesta. Tällä hetkellä minulle tarjotaan kahden viikon kokoaikaista työtä, josta suojaosan ansiosta jää 150 euroa miinus matka- ja ruokakulut, noin 80 euroa. Rahallinen hyöty on nytkin vähäinen. Lisäksi 18 euron leikkaus perusosaan on suurin piirtein viikon ruokabudjetti.” ”Ruoka-apua on haettu mistä vain milloinkin on mahdollista saada. On karsittava: syökö vai ostaako lääkkeet.” ”Kyllä oma pärjäämiseni menisi niin äärirajoille, että lääkkeet jäisivät apteekkiin ja lääkärikäynneistä joutuisi tinkimään. Suojaosuuden poisto lopetti pienetkin lisätyöt, ja harkitsen vakavasti, jatkanko osa-aikatyön tekemistä, sillä se viivyttää rahojen saamista ja aiheuttaa epävarmuutta jatkosta.” — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-12-09T19:11:19,2025-12-09T19:18:18,Käsitelty,1.1 2025_124_135,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_136,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tuossa on puhuttu aika paljon toimeentulotuen tasosta. Tuossa kaivoin tilastoja, ja täytyy sanoa, että ne ovat siellä 500:n ja 1 000 euron välillä riippuen perhekoosta ja kotitalouksien koosta ja siitä, onko huollettavia kuinka monta. Aika pienistä rahoista puhutaan. Taisi olla 593 euroa se perustoimeentulotuen määrä, eli ei kovin suurista summista puhuta. Täällä on aiemmin ilmoitettu aika suuriakin lukuja, mutta nämä eivät ole kovin suuria. Arvoisa puhemies! Kiinnittäisin vielä huomiota siihen, että kun täällä on paljon puhuttu hyvin siitä, kuinka nämä leikkaukset ja muutokset kohtelevat ihmisiä, niin myös meillä työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunnassa kiinnitettiin yhteistuumin huomiota siihen, mikä asiantuntijakuulemisten kautta nousi esiin, että työttömien henkilöiden pääsyssä tarvitsemiensa sosiaali‑ ja terveyspalveluiden piiriin on ongelmia. Kun me annettiin tästä lausuntoa, niin kiinnitettiin huomiota siihen, että monen pitkäaikaistyöttömän tosiasialliset työllistymisen esteet liittyivät sosiaali‑ ja terveyshuollon palveluihin. Esteet voisivat olla esimerkiksi elämänhallintaan, päihteiden käyttöön, mielenterveyteen liittyviä ongelmia. Näiden asiakasryhmien ongelmia ei yleensä pystytä ratkaisemaan työllisyyspalveluissa vaan ensisijaisesti hyvinvointialueiden vastuulle kuuluvissa sosiaali‑ ja terveyspalveluissa. Tämä on yhdessä tuumattu. Samalla sitten, minkä aiemminkin täällä olen todennut, tilanteessa, jossa kunnalla on vastuu etuuksien rahoituksesta ja työllisyyden edistämisestä mutta asiakkaat eivät saa ensisijaisia palvelutarpeensa mukaisia sosiaali‑ ja terveyspalveluja hyvinvointialueilla, pitäisi hyvinvointialueilla olla niitä kannusteita näitä tarjota, ja se tarkoittaa, että ne osallistuisivat näitten etuuksien maksamiseen omalta osaltaan. Tässä sinänsä on erittäin iso asia, että nyt työllisyyspalveluissa on se 25—30 prosenttia sellaisia asiakkaita, joiden pitäisi olla näitten sosiaalipalveluiden piirissä, ja se vie tätä kuormitusta eri suuntaan. Myöskin kuntien osalta tässä on tilanne, että tämä toimeentulotuen osuus oli 2024 noin 825 miljoonaa ja 2023 noin 700 miljoonaa, ja nyt tälle vuodelle arvioidaan, että se on siellä 1 100 miljoonan luokkaa, eli isoista summista puhutaan. Ja sitten kun katsotaan tätä määrää, kuinka se on kasvanut, niin siihen liittyvät tietenkin muutamat muutokset kotouttamisen osalta ja muusta, mutta sitä kasvua on ollut koko ajan. Kunnat maksavat näistä puolet, ja nyt sitten tämän esityksen mukaan kuntien rahoitusosuutta vielä kasvatetaan perustoimeentulotuessa 100 prosenttiin 18—24-vuotiaitten osalta, eli tämä kokonaisuus siirtyy kuntien vastuulle. Tässä mielessä kuntien osalta nämä perustoimeentulotuen menot ovat todella isoja, ja ne tulevat koko ajan vaan kasvamaan. Tämä on nyt toinen kehityspolku, ja työttömyysturvan puolella on toinen kehityspolku, joka tässä näkyy erittäin selkeästi. Meillä on sillä puolella erittäin isoja haasteita, ja nyt tätä toimeentulotukea ja työttömyysturvan etuuksia, velvoittavuutta tulee kunnille lisää, ja kunnilla ei ole kaikkiin työkaluja. Senkin perusteella pitäisi olla hyvinvointialueilla vastuuta näitten osuuksien maksamisesta. Silloin se kannustaisi tekemään asioita siihen suuntaan, että ihmiset olisivat sinne työmarkkinakelpoisuuteen pääsemässä ja sitten aikanaan työllistymässä. Heillä on aika monella pitkä tie, mutta me ei voida tällaisessa tilanteessa luovuttaa yhdenkään osalta. Meidän pitää löytää heille semmoinen polku, jolla he pystyvät itse aikanaan hoitamaan elantonsa ja sitten viemään sitä eteenpäin. Tästä syystä nämä monet ongelmat kuntien päässä yhtäaikaisesti heijastuvat sitten myöskin alueiden osalta. Toivon tämän näkökulman tuomista tähän vielä mukaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-09T19:18:25,2025-12-09T19:23:39,Käsitelty,1.1 2025_124_137,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Perholehto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_138,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Yhdenkään lapsen ei pitäisi tässä maassa tai muualla maailmalla joutua toivomaan joululahjaksi ruokaa, ei yhdenkään, mutta silti myös Suomessa on lapsia, jotka tulevat koulusta kotiin voidellut näkkileivät taskussa, koska kotona ei ole yhtään mitään muuta odottamassa. Etenkin näin joulun lähestyessä tuntuu, että köyhyys ja luokkaerot nousevat erityisen räikeästi näkyviksi. Siinä, missä toisten pöydät notkuvat ja pukin säkki täyttyy, köyhissä perheissä mietitään, miten löytyisi varaa edes pieneen jouluateriaan tai yhteen pieneen lahjaan. Enkä varmasti ole ainoa, jonka mielestä on aika sydäntäsärkevää, että esimerkiksi näissä Joulupuu-keräyksissä koululaiset, meidän lapset ja nuoret, toivovat esimerkiksi nuudelia, toivovat deodoranttia tai toivovat suihkusaippua, sillä minun mielestäni sellainen ei oikein ole kovin toimiva hyvinvointivaltio, jossa lapset ja nuoret joutuvat pyytämään näin perustavanlaatuisia asioita, tarpeita peseytymiseen tai ruokaa lautaselleen. Pelkästään kotikaupungissani Hyvinkäällä Hope ry:n avustushakemukset olivat heidän tietojensa mukaan nousseet ainakin 20 prosenttia viime vuodesta. Tänä jouluna apua on hakenut 300 perhettä, joissa on yhteensä 650 alaikäistä lasta. Voin kertoa teille, että jos Hyvinkään kokoisessa kaupungissa, jossa ei ole edes 50 000:ta asukasta, on 650 alaikäistä lasta vailla jouluksi ruokaa, tuntuu aika hurjalta olla täällä käsittelemässä sellaista hallituksen esitystä, joka yhä entisestään heikentää näiden myös köyhiä lapsia olevien ihmisten asemaa. Nämä henkilöt ja heidän perheensä ovat täysin riippuvaisia muiden ihmisten lahjoituksista, koska heidän vanhempiensa toimeentulo ei syystä tai toisesta yksinkertaisesti riitä ruokkimaan ja elättämään. Enkä missään nimessä halua täällä sanoa, että ihmisten auttamisen halu näissä Joulupuu-keräyksissä olisi jotenkin huono asia. Päinvastoin on ihan valtavan arvostettavaa, että jokainen ihminen, joka voi tavalla tai toisella auttaa, osallistuu esimerkiksi lahjoittamalla keräyksiin tai organisoimalla itse niitä. Mutta ei hyväntekeväisyys voi olla näiden perheiden, se ei voi olla näiden köyhyydessä elävien lasten ainoa turvaverkko, eikä köyhyydessä elävien ihmisten ainoa turvasatama voi olla tämä. Siksi minusta ehkä asia, jota täällä kannattaisi jokaisen itsekseen pohtia, on se, halutaanko Suomesta aidosti, oikeasti tehdä tällaista hyväntekeväisyysyhteiskuntaa vai haluaisimmeko me sitten kuitenkin, että on edes tietty minimitaso, joka täällä valtion, julkisen tahon toimesta turvataan. Aiemmin on ajateltu, että se sellainen minimitaso on toimeentulon kautta hyvän elämän edellytykset, mutta enää täällä ei ilmeisesti ole edes mitään perälautoja, joista haluttaisiin tavalla tai toisella sitten pitää kiinni. Nimittäin se ongelma näissä ihmisten lahjoituksissa on se, että ne eivät poista rakenteellisia ongelmia, ne eivät poista täältä Suomesta köyhyysongelmaa, eivätkä ne itse asiassa myöskään poista sitä etovaa tosiasiaa, että Orpon—Purran hallitus itse esitys toisensa jälkeen pahentaa näiden köyhien perheiden ja ihan todella vaikeassa asemassa olevien ihmisten tilannetta ja nimenomaan sysää heidät yksityishenkilöiden vapaaehtoisen auttamisen halun varaan. Samaan aikaan tämä hallitus, kuten täällä tänäänkin on todettu, leikkaa esimerkiksi järjestöiltä, se leikkaa hyvinvointialueilta. Ja tiedättekö, mitä tapahtuu, kun sekä hyvinvointialueilta, järjestöiltä että kunnilta että näiltä ihmisiltä itseltään leikataan? Tapahtuu niin, että meillä menee niin sanotusti konkurssiin jopa niitä järjestöjä, jotka jakavat ruokakasseja näille köyhille ihmisille. Meillä ei ole kohta enää edes leipäjonoja tuolla, koska ihmisillä ei ole mitään paikkaa, mihin mennä hakemaan sitä, kun ei ole ketään, kenellä olisi varaa enää pyörittää tätä toimintaa. Jos ei tämä ketään teistä siellä kiinnosta, niin en tiedä, mitä täällä pitäisi vielä tapahtua, että herätään siihen tosiasiaan, että täällä on aidosti, oikeasti ihmisillä todella vaikeita tilanteita. Se ei eduskunnassa hätkäytä enää ilmeisesti ollenkaan, kun sekä perustuslakivaliokunnasta että sosiaali- ja terveysvaliokunnasta pusketaan läpi senkaltaisia esityksiä, joissa aidosti, oikeasti hyväksytään se, että Suomessa on ihmisiä, joilla ei ole minkäänlaista turvaa. Puhemies! Kaiken tämän jälkeen haluan sanoa vielä muutaman sanan siitä, minkälaisessa tilanteessa hallitus tätäkin esitystä toimeentulotuen heikentämisestä ”uudistamalla” tekee. Nimittäin tämä hallituksen leikkaus- ja työttömyyspolitiikka on jo tässä vaiheessa lisännyt toimeentulotuen tarvetta merkittävästi. Vuonna 24 toimeentulotukea sai viisi prosenttia väestöstä, ja tänä vuonna määrä on kasvanut. Menot ovat käsittääkseni nousseet yli 20 prosenttia, mikä tarkoittaa siis satojatuhansia ihmisiä. Ja mitä hallitus nyt sitten tekee? Nyt se haluaa leikata lisää sitä toimeentulotukea, jolle ensin nämä ihmiset on ajettu. Äärimmillään perusosa voi pudota alle 300 euroon kuukaudessa. Voi ihan harjoittaa semmoista sisälukuharjoitusta, kun lukee hallituksen esitystä, ja pohtia samalla, että jos saat 300 euroa kuukaudessa, niin monellako eurolla maksat vuokraa. No, mitään vuokraa et maksa. Monellako eurolla ostat ruokaa itsellesi? Siitä ei hirveän montaa euroa per päivä jää, taitaa olla 9,5 euroa — onnea siihen yritykseen. Tätä kaikkea jälleen kerran täällä myydään hirveän hienona, upeana uudistuksena, vaikka todellisuudessa tämä on perustoimeentulotuen heikennys, jossa perusosan tason yleinen alentaminen, terveydenhuoltomenojen korvaamisen rajaaminen, asumismenojen korvaamisen kiristäminen, sanktioluonteisten leikkausten merkittävä kiristäminen ja jopa suojaosan poistaminen 18 vuotta täyttäneeltä kaikki yhdessä iskevät niihin tismalleen samoihin ihmisiin, joihin teidän, Orpon ja Purran, hallituksen kaikki esitykset systemaattisesti viimeiset kaksi ja puoli vuotta ovat jo iskeneet.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-12-09T19:23:49,2025-12-09T19:30:42,Käsitelty,1.1 2025_124_139,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_140,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Herra puhemies! Kun lähdin ensimmäisen kerran eduskuntavaaleihin ehdokkaaksi, muistan erinomaisen hyvin tilanteen, jossa olin Jyväskylän kävelykadulla makkarateltalla, ja siihen tuli semmoinen keski-ikäinen pariskunta juttelemaan ja kertomaan tilanteesta, kun heidän 12-vuotias tyttärensä oli saanut rikosvahinkokorvauksia jouduttuaan seksuaalirikoksen uhriksi. Nämä vanhemmat tulivat kertomaan minulle siitä tilanteesta, että nämä 12-vuotiaan tytön saamat korvaukset oli vähennetty tämän perheen toimeentulotuesta. Ajattelin silloin, että maailma ei voi — siis ei kertakaikkisesti voi — olla tämänlaatuinen. Asia jäi minua kovin vaivaamaan, ja selvittelinkin silloin sitä, ja silloin selvisi se, että tässäkin tapauksessa harkintavaltaa olisi voinut käyttää se työntekijä, joka semmoisen päätöksen oli tehnyt, mutta jostakin syystä sitä harkintavaltaa ei silloin ollut käytetty. Tämän uuden esityksen jälkeen taitaa olla niin, että sitä harkintavaltaa ei tässäkään tapauksessa enää voisi edes käyttää. Se tuntuu jotenkin niin käsittämättömältä, että tässä salissa ei tosiasiallisesti ymmärretä niitä tilanteita, joissa ihmiset aivan aidosti ovat, ja sitä, kuinka moninaisia ovat ne tilanteet, joittenka kanssa he joutuvat kamppailemaan. Täällä kerrotaan hienosti siitä, että tällä on tarkoitus vahvistaa selviytymistä ja vähentää pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. [Pia Sillanpään välihuuto] — On kyllä aivan selvää, että te olette tekemässä tätä lakia, emme me. Me emme olisi kuuna päivänä tehneet tällaista lakia, jonka te olette nyt tähän tuoneet. Minähän sanoin, että silloin olisi voinut harkintavaltaa käyttää, mutta te estätte nyt tämän harkintavallan käyttämisen. Te estätte sen, että ne työntekijät eivät voi tätä harkintavaltaa käyttää. Siitä tässä on kysymys. [Pia Sillanpään välihuuto] [Puhemies Jussi Halla-aho: Jos te haluatte kommentoida edustaja Rantasen puhetta, niin te voitte pyytää vastauspuheenvuoroa. — Olkaa hyvä, edustaja Rantanen.] Kiitos, puhemies! — Niin, jotenkin toivoisi, että hallituspuolueenkin edustajilta löytyisi ymmärrys siihen, että tuensaannin ehtojen tiukentaminen ei todellakaan itsessään vähennä sitä etuuden tarvetta niiltä ihmisiltä. Se, että vaikka me kuinka tai vaikka te kuinka tiukennatte niitä ehtoja, ei muuta niitten ihmisten tarvetta sen etuuden saamiseen. Työttömien työnhakijoitten määrä, joka on jo ennätyksellinen tämän hallituksen jäljiltä, kasvaa arviolta 16 000 kappaleella. En tiedä, onko tämänkin tarkoitus se, että päästään ensimmäiseksi siinä työttömyystilastossa. Sellainen tunne tästä tulee. Tässä edellisen asiakohdan tiimoilta keskustelimme siitä, kuinka välityömarkkinat on romutettu, ja kyllä, sekin on yksi osa sitä, minkä vuoksi ihmiset joutuvat turvautumaan tähän viimesijaiseen toimeentulon turvaan, toimeentulotukeen. Tämän myötä osa-aikaisia työntekijöitä ja opiskelijoita myös siirtyy työttömiksi. Täytyy kyllä todeta siitäkin, että en oikein tiedä, että... Täällä jo aikaisemmin esimerkiksi edustaja Diarra kysyi siitä, kuinka monta työtä tässä maassa oikein täytyy tehdä, että voi pärjätä. Juuri näin, kuinka monta työtä tässä oikein pitää jokaisen tehdä, että täällä voi pärjätä? Tälle on kuitenkin laskettu olevan myös työllisyysvaikutuksia, ja on laskettu, että tämä vahvistaa julkista taloutta 29 miljoonaa euroa. On kuitenkin niin, että työvoimaviranomaisten määrä kasvaa, mutta sitäkään ei kompensoida kunnille. Harkintavallan tässä jo aiemmin mainitsin. Aiemmin on siis voinut tämmöisen vaikka 50 euron lahjan jättää huomioimatta, mutta nyt tämäkin harkinta poistuu tai ainakin vähenee. Joissain pienissä tapauksissa säilyy sellainen, että jos vaikka joku tavara on mennyt rikki tai jos on esimerkiksi tarve terapiaan, niin siinä tilanteessa voi harkita ja jättää tämän 50 euron huomioimatta. On aivan päivänselvää, että tämä entisestään vaarantaa sen, että ihmisillä on asunto ja ravintoa. Ja jotenkin kaikkein surullisinta tässä on nimenomaan se, että tälläkin hetkellä noin viidennes näistä perustoimeentulotuen saajista on lapsiperheitä — siis viidennes on lapsiperheitä. Ihmisarvoisen elämän edellytys turvaan, toimeentulotukeen ja huolenpitoon: käy niin, että yhä useammalla tämä perusosa ei jatkossa kata ihmisarvoisen elämän edellytyksiä. On laskettu, että neljän hengen perheessä, jossa on kaksi alle 18-vuotiasta lasta, tämä kattaa 83 prosenttia viitebudjetista — siis niin, että kun on kaksi alaikäistä lasta, kaksi aikuista, niin 83 prosenttia viitebudjetista toimeentulotuki tämän jälkeen kattaa. Jatkan seuraavassa.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-12-09T19:30:47,2025-12-09T19:36:53,Käsitelty,1.1 2025_124_141,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Werning, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_142,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! On pysäyttävää, että joulun alla me täällä salissa käymme keskustelua siitä, kuinka heikommassa asemassa olevilta suomalaisilta voidaan vielä ottaa vähän pois — ei lisätä tukea, ei vahvistaa turvaa, vaan viedä pois — ihan tavallisten ihmisten arjesta, niiltä, jotka jo nyt laskevat jokaisen sentin ja miettivät, riittääkö ruoka, riittävätkö lääkkeet, riittääkö voima. Hallituksen esitys ei ole uudistus. Se on kylmä ja mekaaninen leikkauslista. Lista, joka ei tunne ihmistä. Lista, joka ei tunne sairautta, uupumusta, yksinhuoltajan huolia, mielenterveyden haavoja tai nuoren epävarmuutta. Lista, joka katsoo vain numeroita, ei yhtäkään ihmistä niiden takana. Puhemies! Kun hallitus leikkaa toimeentulotuen perusosaa, se ei leikkaa kustannuksia. Se leikkaa ruokapöydistä, se leikkaa lääkkeistä, se leikkaa turvasta. Se vie sen viimeisen varmuuden, jonka varassa moni vielä pysyy pinnalla, ja se tekee sen ihmisille, joilla ei ole mitään mahdollisuutta välttää näitä leikkauksia — ei sairautensa vuoksi, ei elämäntilanteensa vuoksi, ei siksi, että he eivät jaksa tai he eivät pysty. On lohdutonta, että hallituksen mielestä 15 tai 18 euron leikkaus kuukaudessa on pieni muutos, mutta ei se ole pieni niille ihmisille, jotka valitsevat kuukaudessa vain toisen: maksaako sähkölaskun vai ostaako lapselle talvikengät. Ei se ole pieni muutos. Se on se hetki, jolloin kädet valahtavat alas syliin ja ihminen kokee, että ei tätä millään jaksa. Arvoisa puhemies! Hallituksen epäinhimillisin päätös on silti sanktioiden kiristäminen. Se, että sairasta ihmistä voidaan rangaista köyhyydellä, että uupunutta rangaistaan uupumuksen syventämisellä, että ihmistä, joka ei kykene työmarkkinoille, rangaistaan kuin hän olisi valinnut itse sairautensa. Ei tämä ole sosiaalipolitiikkaa. Tämä on järjestelmä, joka sanoo: ”Kato, jos et jaksa niin se on sun syy, tsemppiä.” Tämä on tosi häpeällistä. Ja kun hallitus tietoisesti rakentaa järjestelmän, jossa yksikin virhe voi tarkoittaa työttömyysturvan katkeamista ja samaan aikaan toimeentulotuen leikkausta, se sysää ihmisiä kohti epätoivoa. Moni ei uskalla enää mennä tapaamisiin, moni ei uskalla soittaa palveluihin, moni katoaa järjestelmästä kokonaan. Tämä ei ole kannustamista, tämä on ihmisten hylkäämistä. Arvoisa puhemies! Erityisen julma on esitys, jonka mukaan jopa pienet lahjarahat, vaikka mummon antama muutaman kympin joululahjaraha vähentäisi perheen toimeentulotukea. Tätä ei voi selittää taloudella. Tämän voi selittää vain sillä, että heikompien ihmisarvoa ei nähdä eikä sitä itse asiassa haluta edes nähdä. Hallituksen viesti on täysin selvä: sinun köyhyytesi on sinun ongelmasi, mutta sinun hyvinvointisi ei ole meidän asiamme. Arvoisa puhemies! Perustuslaki sanoo, että jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Tämä on ihmisarvon ydintä, mutta hallitus ei kyllä tätä ydintä arvosta. Se kohtelee köyhyyttä moraalisena epäonnistumisena, ei yhteiskunnallisena haasteena. Se kohtelee moniongelmaisuutta laiskuutena. Se kohtelee sairautta vapaaehtoisena valintana. Se on hyvin kaukana siitä inhimillisyydestä, jonka varaan suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu. Sen sijaan, että hallitus ojentaisi kätensä, hallitus kääntää selkänsä. Sen sijaan, että se vahvistaisi palveluita, se leikkaa niitä. Sen sijaan, että se rakentaisi luottamusta, se rakentaa pelkoa ja epätoivoa. Tässä esityksessä ei ole myötätuntoa, ei ymmärrystä eikä inhimillisyyttä. Siksi vastustan tätä hallituksen esitystä, en vain poliittisesti vaan ihan jo inhimillisistä syistä, koska tämän maan ei pidä olla sellainen, jossa kaikkein heikoimmassa asemassa olevat jätetään yksin, syyllistetään ja rangaistaan. Suomen kuuluu olla maa, jossa ihminen kohdataan ihmisenä, ei kulueränä, ja jossa heikoimmasta pidetään huolta eikä heikoimmassa asemassa olevaa lyödä. Lyötyä ei pidä lyödä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-12-09T19:37:07,2025-12-09T19:42:18,Käsitelty,1.1 2025_124_143,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_144,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Ensin kiitos edustaja Räsäselle. Hän ei täällä paikalla ole. Puhuessaan edustaja Vainiosta hän ilmeisesti viittasi minuun, mutta se oli inhimillistä eikä haittaa yhtään. Oli hyvä, että hän korjasi sitä hieman, kun puhuin näistä omaishoitajista. Sinne tosiaankin on tullut kahden vuoden siirtymä. Sehän ei itse ongelmaa poista, mutta siirtää sen ongelman alkamisajankohtaa. Arvoisa puhemies! Arviot kuntien rahoitusvastuun kustannusten noususta kunnille ovat tämän lainvalmistelun edetessä laskeneet. Samoin arviot asiakasmääristä ovat vaihdelleet merkittävästi. Nykyinen työllisyys- ja suhdannenäkymä huomioiden lakimuutoksen kustannukset lienee arvioitu alakanttiin ja myönteiset arviot yläkanttiin, mikä sekään ei meille ihmisinä tietysti kovin poikkeuksellista ole, mutta ehkä tämäntyyppisessä lakiesityksessä olisi voinut odottaa hieman toisentyyppistäkin arviointia. Arvoisa puhemies! Toimeentulotukea saavien henkilöiden siirtyminen voimistuvien velvoitteiden ja perustoimeentulotuen alentamisen uhkaamana toimeentulotuen piiristä työttömyysturvan piiriin voi olla haasteellista, jos henkilön terveydentila ja työkyky ovat heikkoja. Erilaiset terveysongelmat voivat estää työttömäksi ilmoittautuneen ihmisen edellytyksiä täyttää lainmukaisia työnhakuvelvoitteita ja osallistumista palveluihin. Resurssien käytön tai vaikuttavuuden kannalta ei ole mielekästä olla työnhakijana, jos henkilöllä on niin merkittäviä työ- ja toimintakyvyn puutteita, ettei hän ole työllisyyspalvelujen tai monialaisen työllistymistä edistävän yhteistyön keinoin tuettavissa töihin tai koulutukseen. Terveysongelmia omaavien toimeentulotuen saajien siirtyminen työvoimapalveluiden asiakkaaksi edellyttää tarkkaa yksilöllisten tarpeiden, toimintakyvyn ja jäljellä olevan työkyvyn selvittämistä. Tämä lisää painetta työllisyysalueiden monialaisiin palveluihin ja palvelutarjontaan. Arvoisa puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kirjoittaa lausunnossaan, että sille annetuissa asiantuntijakuulemisissa on tuotu esiin, että ”ehdotettujen lainsäädäntömuutosten seurauksena työnhakijaksi ilmoittautuu aiempaa enemmän henkilöitä, joilla on merkittäviä työ- ja toimintakyvyn puutteita”, ja tuo esiin toistuvan huolen työttömien henkilöiden pääsystä tarvitsemiensa sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta katsoo, että tilanne, jossa kunnilla on vastuu etuuksien rahoituksesta ja työllisyyden edistämisestä, mutta asiakkaat eivät saa ensisijaisen palvelutarpeensa mukaisia sosiaali- ja terveyspalveluita hyvinvointialueilta, ei ole kestävä. Keskusta yhtyy näihin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan esiin nostamiin huomioihin. Toimeentulotukeen säädettävät uudet velvoitteet ja sanktiot eivät todennäköisesti voimakkuudestaan ja ehdottomuudestaan huolimatta pysty ratkaisemaan heikosti työkykyisten toimeentulotuen saajien työllistymisen esteitä. Arvoisa puhemies! Yhteiskunnan turvaverkko ei ole niitä varten, jotka haluavat heittäytyä sen varaan, vaikkei siihen olisi mitään perusteltua syytä. Mutta meidän tehtävämme täällä eduskunnassa on pitää huolta yhteiskunnan heikoimmista. Yhteiskunnan turvaverkon tulee olla silmäkooltaan sellainen, että se poimii ne, jotka putoavat ilman omaa syytään. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-09T19:42:25,2025-12-09T19:45:52,Käsitelty,1.1 2025_124_145,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_146,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Yksi asia, johon on mielestäni kiinnitetty liian vähän huomiota tämän lakiesityksen yhteydessä, on se, että lakimuutoksen myötä Kela saa 10 miljoonaa euroa 130 lisähenkilön palkkaamiseksi ja muut viranomaiset saavat yhteensä 7 miljoonaa euroa lisää resursseja. Eli nyt siis hallitus käyttää 17 miljoonaa euroa lisäbyrokratiaan, jotta se voi leikata kaikkein köyhimmiltä, ja tämä on tätä oikeistolaisten normien purkamista oikein parhaimmillaan. Normeja lisätään nimenomaan kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ihmisille ja köyhille ihmisille, joille tarjotaan sitten esteratoja ja lisää sanktioita, ja siihenhän tämä lakiesitys nimenomaan pyrkii monin, monin eri tavoin. On tärkeää muistaa, että monilla toimeentulotuen saajilla ei ole voimia, ei resursseja, ei osaamista tai mahdollisuuksia taistella monimutkaisten järjestelmien ja byrokratian keskellä, mutta nyt hallitus tarjoaa nimenomaan tätä byrokratiaa lisää. Me tiedetään toimeentulotuen saajista jo se, että monesti taustalla on sairauksia, mielenterveysongelmia, elämänhallintaongelmia ja arjen kriisejä, ja se tekee tästä byrokratian viidakossa navigoinnista entistä raskaampaa. Me tiedetään myös tutkimuksista, että sosiaaliturvan alikäyttö on itse asiassa paljon pahempi ongelma kuin väitetty sosiaaliturvan hyväksikäyttö, ja Suomi on myös saanut lukuisia huomautuksia perusturvan täysin riittämättömästä tasosta kansainvälisiltä ihmisoikeuksia valvovilta elimiltä. Mutta tämä on nyt se, millä tavalla Orpon hallitus kannustaa. Siis hehän itse puhuvat, että he tällä tavalla nimenomaan kannustavat ihmisiä ja haluavat tämmöisen kokonaisuudistuksen tehdä ja sitä kautta myös tätä toimeentulotukiriippuvuutta vähentää, mutta eihän tämä kannustaminen ole mitään muuta käytännössä kuin rankaisua köyhyydestä ja siitä asemasta, missä ihminen on. Kyllähän Orpon hallituksen ministerit itsekin tietävät, että näiden leikkausten lopputulema ei ole työllistyminen kokoaikatyöhön vaan lisääntyvä nälkä ja pahoinvointi. Luen nyt, arvoisa puhemies, vielä näitä kokemustarinoita, joita vasemmistoliitto on saanut: ”Läheiseni on ollut pitkällä sairauslomalla ja nyt lomautettuna. Tulot ovat pudonneet, mitään ylimääräistä ei saa. Läheiseni elämä muuttuu vielä kurjemmaksi, nytkin elää toimeentulotuella eikä raha tahdo riittää ruokaan ja vuokraan.” ”Olen luultavasti totaalisesti kusessa. Olen nyt jo lähellä ulosottoa laskujen kanssa, joita en ole pystynyt maksamaan edes tämänhetkisen toimeentulon kanssa, eli varmasti ulosottoon. Ei varmaan sitten pysty tekemään niitä vähäisiäkään matkailuja ystävien luokse laisinkaan. Pitää tyytyä syömään puuroa ja niin edelleen, puhumattakaan henkisistä vaikeuksista, mitkä tulee, kun pitää koko ajan miettiä, onko rahaa laskuihin, ruokaan, lääkärikuluihin ja lääkkeisiin. Autan myös perheenjäseniä rahallisesti, koska heilläkin menee huonosti, niin en kyllä tiedä, mitä tässä sitten tekee. Pelottaa ja ahdistaa.” ”En tiedä, millä pärjään, kun olen opiskeleva totaaliyksinhuoltaja. Tarkoitus olisi valmistua, mutta ainoa vaihtoehto on pidentää opintoja, että voin nostaa opintolainan ja tulla sen avulla toimeen. Ei ole rahaa enää syödä niin hyvin kuin aiemmin. Rahaa ei ole oikein mihinkään, kaikki on kallista, ja tulevaisuus pelottaa. Läheiseni on joutunut lopettamaan osa-aikaisen työn, koska se ei kannata suojaosan poiston takia. Tunnen epätoivoa jatkuvasti tämän hallituksen takia, ja ajatukset ovat toisinaan hyvin synkkiä.” ”Sisareni on kulttuurialalle valmistunut, satunnaisia keikkatyötä tekevä työtön. Hän joutuu välillä turvautumaan toimeentulotukeen. Hän yrittää parantaa omaa tilannettaan ja pysyä aktiivisena ottamalla vastaan erilaisia hyvin lyhytaikaisia, pienipalkkioisia työtilaisuuksia, mutta jos suojaosakin poistuu, niistä ei tule olemaan mitään hyötyä vaan päinvastoin lisäkuluja, kuten matkakulut.” ”Pitäisi kiristää jo valmiiksi tiukkaa taloutta ja yrittää säästää ruokakuluissa enemmän. Tälläkään hetkellä ei ole melkein yhtään ekstrajuttua ostettu, että pärjätään. Olen pitkäaikaistyötön, ja olen huomannut leikkauksien vaikuttavan paljon myös työttömyyspalveluihin. Esimerkiksi pajatoimintaa tai muuta työkkärin kautta tulevaa toimintaa ei enää saa yhtä hyvin. Tuntuu, että työttömien tukipiiri pienenee paljon.” ”Itselleni ja pienelle lapselleni leikkaus olisi jo liian suuri, mikä tarkoittaisi kodittomuutta ja varattomuutta. Jo nyt yksinhuoltajana taloustilanne on heikko ja joutuu miettimään hankinnat todella tarkkaan. Oman taloustilanteen leikkaukset ovat ajaneet vähävaraiseksi. Käyn kyllä töissä, mutta saatu palkka ei riitä kovin pitkälle. Hallituksessa olisi oltava kyllä oikeasti sellaiset päättäjät, jotka ihan oikeasti ajattelevat Suomen kansaa, josta suuri osa on vähävaraisia ja pienituloisia.” ”Työttömänä menee jo valmiiksi pennin venyttämiseksi. En tiedä, mistä kohtaa henkilökohtaisia menoja saisi karsittua. Jos tulee jotain yllättävää, olen sanalla sanoen kusessa.”", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-12-09T19:46:02,2025-12-09T19:52:36,Käsitelty,1.1 2025_124_147,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_148,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Ehkä keskeisintä tässä lakiesityksessä ja sen kritiikissä ainakin minun osaltani on se, että vaaditaan ihmisiltä sellaisia asioita, mitä he eivät pysty täyttämään. Hallituksen esityksessä tosiaan ehdotetaan uutena säännöksenä perustoimeentulotuen perusosan määrän alentamista 50 prosentilla, jos toimeentulotuen hakija ei ole hänelle annetusta kehotuksesta huolimatta yhden kuukauden määräajassa hakenut kokoaikatyötä tai ensisijaista etuutta. Tässä valiokunnan mietinnössä vielä nostetaan esille, että perusosan alentaminen jatkuu esityksen mukaan näissä tilanteissa alentamisen edellytyksen täyttyessä niin kauan, kunnes hakija on tehnyt häneltä vaaditut toimet. Sitten kun puhutaan, minkälaisesta rahasummasta on kysymys, niin tässä mietinnössä nostetaan tosi selkeästi esille, että yksittäistapauksessa etuuskäsittelijän tulee siten arvioida, riittääkö esimerkiksi yksinasuvalle henkilölle 50 prosentin alentamistilanteissa 289,2 euroa kuukaudessa eli 9,5 euroa päivässä ruokaan, matkakuluihin, puhelin- ja tietoliikenneyhteyksiin ja muihin perusosalla katettaviin menoihin ilman, että hakijan ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukainen välttämätön toimeentulo vaarantuu. Se, missä me ollaan menty ihan pahasti vikaan, on se, että meillä on joku kysymys tässä tilanteessa. Onko hallitus oikeasti sitä mieltä, että Helsingissä pystyy elämään perusosan puolikkaalla, joka on 289,20 euroa? Tämä on se järjettömyyden huippu. Tässä ollaan jo tilanteessa, että tämä ei ole ihmisarvoista elämää. [Krista Kiuru: Ei ainakaan THL:n mukaan ole!] — Juuri näin, asiantuntijat nostivat tämän esille, että tämä on tämän hallituksen esityksen ihan peruslähtökohdan ongelma, eli ylipäätänsä tämä kokonaisuus. Sitten kun aletaan selvittämään sitä, millä keinoilla voi päästä tämän yksilöllisen harkinnan piiriin, jolla tätä 50 prosentin osaa ei leikattaisi, niin sielläkin oli aikamoisia varauksia, koska siellä oli kuitenkin ajatuksena juuri se, että pitäisi hakea sitä kokoaikatyötä, vaikka ihminen ei kykene kokoaikatyöhön. Eli tässä on monia sellaisia elementtejä, että vaaditaan ihmisryhmiltä sellaisia asioita, joita velvoitteita heillä ei ole mahdollisuutta täyttää. Valiokunnan mietinnössä nostetaan tämä asia esille sivulla 8: ”Valiokunta yhtyy työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan huoleen siitä, että monien pitkäaikaistyöttömien tosiasialliset työllistymisen esteet liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin eikä heidän työkykyongelmiansa pystytä ratkaisemaan yksin työllisyyspalveluissa.” Eli tämä hallituksen esitys pakottaa nämä ihmiset, keillä ei ole työkykyä, menemään työllisyyspalveluitten piiriin, vaikka tosiasiallisesti heidän pitäisi päästä sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin. Tässä mietinnössä nostetaan vielä esille, että vaikka tällä yksittäisellä ihmisellä olisi lääkärintodistus siitä, että hän ei ole työkykyinen, niin se ei riitä, vaan tämän ihmisen silti pitää mennä näiden työllisyyspalveluiden piiriin, jossa tehdään tämä palvelutarpeen arviointi, eli ihan väärässä palvelujärjestelmän piirissä. Ja mikä hämmentävintä, meille selvisi Kelan lausunnosta, että tämä velvoite hakea kokoaikatyötä koskee myös päätoimisia opiskelijoita, jotka eivät saa opintotukietuutta. Välttääkseen toimeentulotuen perusosan alentamisen opiskelijan tulee käytännössä keskeyttää opintonsa — keskeyttää tai hakeutua kokoaikatyötä hakevaksi työttömäksi työnhakijaksi — ja hakea työttömyysetuutta kuukauden määräajassa. Tässähän ei ole mitään järkeä, koska kyllähän meidän pitäisi miettiä, olisiko sen opiskelijan järkevämpää opiskella sitä kyseistä alaa, jotta hän voisi tulevaisuudessa työllistyä paremmin. Tässä oli muutamia keinoja, millä opiskelija voi tältä välttyä, mutta se osui hyvin pieneen ihmisryhmään. Ehkä tähän lopuksi haluan nostaa esille, että jos on niin, että hallitus olisi oikeasti halunnut luoda toimeentulotukeen sellaisia kannusteita, taikka enemmänkin tällaisia järjestelmiä, joilla voidaan tukea vaikka sen pitkäaikaistyöttömän palvelupolkua paremmaksi, niin hehän olisivat resursoineet paljon paremmin vaikka niitä sosiaali- ja terveyspalveluita, mihin näiden ihmisten pitäisi oikeasti siirtyä, mutta eihän näin tapahdu. Rahoitusta ei ole menossa hyvinvointialueille näitten ihmisten palveluiden parantamiseen. Tai sitten jos olisi haluttu luoda jonkinlaista parempaa palvelupolkua siitä näkökulmasta, että niitä ihmisiä ei ole siellä toimeentulotuella pitkäaikaisesti vuosia ja vuosia, niin heille olisi rakennettu parempi etuusjärjestelmän polku, jossa saisi vaikka tietyn lisäosan sillä, että tekee vaikka niitä haluttuja toimia palvelujärjestelmän näkökulmasta. Mutta näinkään ei toimittu, vaan tässä luodaan sellaisia vaatimuksia ja sellaisia menetelmiä, mitkä ovat rankaisu tilanteessa, missä ihminen ei tosiasiallisesti pysty niitä velvoitteita täyttämään. Tämä kertookin siitä suunnasta, mikä ei ole mielestäni oikea. Ihmisiltä ei pidä viedä perustoimeentuloa, jos he eivät voi tosiasiallisesti sillä elää ja myöskään nostaa riittävästi tukia oman elämänsä tueksi. Tässä karuinta oli totta kai tämä lapsiperheköyhyys, mikä meidän valiokunnassa nostettiin useasti esille. Minä en muista yhden ainuttakaan hallituksen esitykseen tullutta lausuntoa, joka olisi kannattanut tätä kyseistä esitystä. Minä en ole ikinä nähnyt näin murskaavaa kritiikkiä lakiesitykselle, ja pidän tätä todella, todella huolestuttavana suuntana.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-12-09T19:52:43,2025-12-09T19:59:01,Käsitelty,1.1 2025_124_149,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Furuholm., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_150,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tosissaan, jos muistellaan nyt hetki ajassa taaksepäin, niin hallitushan heti ensi töinään kävi toimeentulotuen kimppuun ja kiristi tätä asumismenojen asumisnormin tulkintaa. Sehän johti sitten siihen, että Kelalta taisi tulla yli 30 000 muuttokehotusta toimeentulotukea saaville. Jokainen voi tietenkin itse ajatella sitä, miltä se sitten tuntuu, kun on vaikka jälkikasvua, pohtia sitä, pitääkö tässä nyt muuttaa halvempaan asuntoon, joita usein ei ole, vai tarkoittaako se sitten sitä tuen leikkausta. Nämä asiat aina helposti paperilla näyttävät kovin yksinkertaisilta, kun nämä inhimilliset seikat, joita nämä muuttokehotuksia saavat ihmiset joutuvat pohtimaan, eivät tosissaan näissä hallituksen esityksissä näy. On tosiaan tultu pitkä tie sieltä, kun pääministeri Orpo lupasi, että ketään ei joudu kohtuuttomaan asemaan hallituksen leikkausten takia, tai kun valtiovarainministeri Purra ennen vaaleja lupasi, että pienituloisilta ei leikata, mutta nyt kun on käynyt selväksi, että pienituloisilta leikataan miljardikaupalla ja aika moni hyvin haavoittuvassa asemassa oleva yhteiskuntamme jäsen joutuu kohtuuttomaan asemaan, niin pidän hyvin tärkeänä, että myös heidän äänensä kuuluu täällä salissa, jossa näitä päätöksiä tehdään. Siksi aion lukea vielä muutaman minuutin näitä kertomuksia, joita olemme saaneet liittyen tähän toimeentulotuen leikkaukseen ja sen vaikutuksiin ihmisten arjessa. ”Toimeentulotukea on ollut pakko hakea ja toivoa, että ne eurot tulisivat sitä kautta sitten tilille. Olemme tällä hetkellä häätöuhan alla. Kaikkia vuokria emme millään ole pystyneet maksamaan, ja tähänkin on haettu nyt sitten apua sosiaalitoimen puolelta, josta ei rahallista apua ole tullut, vaan lähinnä velan selvitykseen apua. Joka ikinen euro on meidän kahden hengen taloudessa tärkeä. Tälläkin hetkellä tilillä on 15 euroa ja sillä on elettävä vielä kaksi viikkoa. Sitten tulee toimeentulotukena rahaa, josta ruokaan jää käyttöön 200 euroa, ja sillä eletään taas yli puolet kuukaudesta. Ja tästäkö pitää vielä leikata?” ”Olen ollut työttömänä vajaan vuoden, ja nyt jo venytetään penniä, jotta lapseni saa harrastaa sekä saamme laskujen jälkeen ruokaa pöytään. Ruokamenot kallistuvat koko ajan, ja jo kolme prosenttia kuukauden käyttörahasta on suunnaton. En tiedä, mistä nipistän vielä enemmän, jottei tarvitse lapsen harrastusta pistää tauolle.” ”Toimeentulotuen leikkaus tilanteessa, jossa köyhien suomalaisten selviytymismahdollisuuksia on jo kiristetty äärimmilleen, olisi yksinkertaisesti yhteiskunnallemme tuhoisaa. En edes viitsi viitata kaikkeen siihen inhimilliseen kärsimykseen, jota tämä uudistus syventäisi, koska se on vääränlaisten ihmisten kärsimystä eikä siksi kosketa tämänhetkisiä päättäjiä. Sen sijaan jopa näitä pitäisi koskettaa sen, että yhteiskuntarauha Suomessa menetetään näiden päätösten seurauksena. Mitä enemmän joukossamme on ihmisiä, jotka kokevat, ettei heillä ole enää mitään menetettävää, sen hauraampi on yhteiskuntarauha. Sitä hallituksen sosiaaliturvapolitiikka murentaa, pala palalta. Valitettavasti yhteiskuntarauha on luonteeltaan sellainen, että sen merkitykseen havahdutaan vasta, kun se on jo menetetty.” ”Kun muutenkin on leikattu tukia, tämä viimeinen oljenkorsi on ehkä voinut pelastaa katastrofilta. Ei voi olla totta, että tästäkin leikataan. Kaikki nämä hallituksen tekemät toimet tuovat turvattomuutta. Mitä vielä keksitään? Koska tämä loppuu? Nuoret ja lapset säälittävät eniten.” ”Leikkaus vaikuttaisi elämääni niin, että joudun valitsemaan esimerkiksi ruuan ja lääkkeiden välillä, kumpaa ostan. Sairauteni takia joudun olemaan välillä sairaalahoidossa, ja sairaalalaskujen takia en aina pysty ostamaan muita välttämättömyyksiä, kuten ruokaa tai vaatteita.” ”Muutenkin riittämättömät tukitoimet edistävät syrjäytymisen kehitystä, tuottavat turvattomuutta ja vihaa sekä vahvistavat toisarvoisen elämän kokemuksia. Vähentää mahdollisuuksia palata yhteiskuntaan ja kokea tämä maa puolustamisen arvoiseksi. Nuo tiukennukset karenssisanktioista tuovat epävarmuutta, kun työnhaun byrokratia on täynnä määräaikoja ja ansoja, joihin voi joutua tietämättään.” ”Jouduin maksamaan läheiseni takuuvuokrat, kun hänen käskettiin muuttaa pienempään asuntoon. Kela, joka käski tehdä niin, ei suostunut takuuvuokran maksuun. Tuen kahta läheistäni kuukausittain. Leikkaus lisää omaa osuuttani heidän tukemisessaan.” — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-12-09T19:59:04,2025-12-09T20:05:09,Käsitelty,1.1 2025_124_151,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_152,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tässä on kuultu edelläkin lukuisia sitaatteja, ja ajattelin, että itsekin aloitan yhdellä sitaatilla. Nimittäin pääministeri Orpon sitaatti tämän hallituskauden alusta kuului: ”Edessä on kovia päätöksiä, mutta keneltäkään ei vaadita kohtuuttomuuksia.” Näin siis pääministerimme totesi, ja siitä eteenpäin on todellakin sitten toteutettu kovia päätöksiä, kovia leikkauksia. Näitä on meille perusteltu ja, niin kuin tässäkin käsittelyssä olevassa esityksessä, perustellaan sillä, että ihmisiä kannustetaan työntekoon ja vaaditaan hakemaan töitä. No, tämäkin peruste on sinänsä ihan ymmärrettävä ja kannustettava. Mekin sosiaalidemokraatteina olemme työväenpuolue, joka uskoo siihen, että työ on kaiken hyvinvoinnin perusta, ja uskon, että se on varmaan semmoinen yhdessä jaettu arvo tässä salissa ihan kaikkien muidenkin puolueiden kesken. Mutta sitten kun alkaa peilaamaan tätä tilannetta, missä ympäristössä näitä leikkauksia ja tätä työhön kannustamista — käytän nyt tosi vahvoja lainausmerkkejä ”kannustamisessa” — tehdään, niin kyllä minun täytyy ihan vakavasti pohtia sitä, olemmeko siinä tilanteessa, että ikään kuin kohtuuttomuuden raja on ylitetty. Mielestäni on. Nimittäin kaikki me tässä salissa tiedämme, että jokaista avoinna olevaa työpaikkaa kohden meillä on kymmenen työnhakijaa. No, se on jo itsessään sellainen tilanne, että jokainen ymmärtää, että siinä tilanteessa se työllistymisen mahdollisuus ei vaan ole realistinen näille yhdeksälle, jotka tämän työpaikan ulkopuolelle jäävät. No, sitten me tiedetään sekin — tai tästä minä en ole enää ihan niin varma, tiedetäänkö tämä — minkä kuntoisia ihmisiä meillä on esimerkiksi pitkäaikaistyöttöminä. Täällä on pidetty ansiokkaita puheenvuoroja myöskin siitä, miten monet, monet pitkäaikaistyöttömät, nyt heitä on jo yli 130 000, työkyvyltään tarvitsisivat tukea enemmän sosiaali- ja terveyspalveluista kuin työvoimapalveluista. Tämäkin on sellainen asia, jota mielestäni tässä leikkauksessa, mitä nyt käsitellään, ei ole millään tavoin otettu huomioon. Tästä nykyisestä sosiaaliturvastammehan hiljattainkin uutisoitiin, että Euroopan unionin komissio on lähettänyt meille ikään kuin viestin, että me olemme joutumassa myös sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalle. Mehän olemme jo käytännössä talouden tarkkailuluokalla, niin olemme myös sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalla, ja kun sitäkin peilaa tähän esitykseen, niin siltäkään luokalta me emme ole ainakaan pääsemässä pois. Eli kyllä tässä nyt tarvittaisiin joitain muita keinoja kuin jatkuvaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kurittamista, ja tarvittaisiin oikeasti tukea, sillä tällä leikkauksella me ei kannusteta ketään. Me käytännössä vain syöstään ihmiset toivottomuuteen ja epätoivoon, ja siitä ei kyllä viime kädessä sitten hirveän hyvääkään seuraa. Tästä meillä on jo valitettavasti aika paljon merkkejä olemassa. Kyllä meidän hyvinvointivaltio on tässä kovaa vauhtia rapistumassa tällaisten päätösten myötä. Ja kyllä, edelleenkin olen sitä mieltä, että työ on se ensisijainen toimeentulomuoto ja siihen meidän kaikkien pitää kannustaa ja auttaa ja tukea, mutta nimenomaan auttaa ja kannustaa ja tukea ja antaa sitä apua, mitä he todellakin tarvitsevat. Kyllä tämä tapa työllistää ja kepillä usuttaa on tullut tiensä päähän. Nyt vaaditaan hallitukselta muunlaisia toimia.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-12-09T20:05:20,2025-12-09T20:10:07,Hyväksytty,1.1 2025_124_153,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Malm., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_124_154,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen leikkaus pienentäisi yhden hengen kotitalouden käteen jäävää tuloa noin 18 euroa kuukaudessa, ja yksinhuoltajilla vaikutus olisi noin 15 euroa kuukaudessa. Yhdenvertaisuusvaltuutettukin on tuonut lausunnossaan esiin, että toimeentulotuen perusosa ei jatkossa kattaisi ihmisarvoisen elämän edellytyksiä yhdessäkään hallituksen esityksessä arvioidussa perhetyypissä. Kun raskaana oleva nainen vetää esikoista pulkassa kauppaan ja miettii, mitä syödä viikon 20 eurolla, sen pitäisi herättää myös tässä salissa — onko se kohtuullista? Kertoo hallituksesta ja sen arvomaailmasta paljon, kun se ei huomioi toimeentulotukea saavien ihmisten tosiasiallisia mahdollisuuksia edes täyttää asetettuja ehtoja eikä ihmisten yksilöllisiä elämäntilanteita. Niitä tarinoita tänään tässä salissa on useita kuultu. Mutta erityisen räikeästi tämä näkyy siinä, että jatkossa velvoite työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumiseen koskisi myös niitä hakijoita, jotka eivät edes lääkärin arvion perusteella pysty tekemään töitä, mutta jotka eivät saa sairauspäivärahaa tai ole työkyvyttömyyseläkkeellä. Tilanne on uskomaton. Mikäli tällainen toimeentulotuen hakija ei jatkossa ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi ja siten hae itselleen ensisijaisesti kuuluvaa perusturvaetuutta, kuten työttömyysturvaetuuksia, leikattaisiin toimeentulotuen perusosaa 50 prosentilla — eli puolella. Esitys on siis erityisen kohtuuton sellaisten, tosiasiallisisesti työkyvyttömien ihmisten kannalta, joilla ei kuitenkaan ole oikeutta työkyvyttömyysetuuksiin, kun heillä ei ole edes tosiasiallisia mahdollisuuksia työllistyä. Tämä hallitus yrittää joulun alla paketoida kannustamiseksi tämänkin esityksen toivopuheellaan — sillä, että tämä kannustaa ihmisiä töihin, tulevaisuudessa on toivoa — vaikka kyse on ihmisten toivottomuudesta ja mahdollisuudesta elää säällistä elämää. Edustaja Rantanen tässä muisteli omia ensimmäisiä eduskuntavaalejaan ja sitä, millaisia kohtaamisia siellä oli, ja tuli mieleen minullekin yksi kohtaaminen. Nimipäivänäni lokakuussa tarjosin puuroa, aamupuuroa, ja seuraavan kerran joulupuuroa joulumarkkinoilla. Niissä tilaisuuksissa kävi yksi mies kiittämässä ensimmäisellä kerralla aamupuurosta ja seuraavalla kerralla toteamassa, että tämä oli hänen ainoa lämmin ateriansa sen edellisen jälkeen, minkä sinä tarjosit. Meillä on näitä ihmisiä tässä maassa vieläkin aivan liian monta. Hän kuuluu juuri tähän ryhmään, kenellä ei ole mahdollisuutta työllistyä, ja siksi tämä esitys tuntuu erityisen surulliselta ja kohtuuttomalta. Jos työllisyyspalveluiden vaikuttavuuden ja resurssien kohtaantuminen on tämän esityksen kannalta ongelmallista ja työttömäksi työnhakijaksi ohjataan yhä enemmän asiakkaita, joiden toimintakyvyn kannalta palvelut eivät ole tarkoituksenmukaisia, niin tuleeko meillä silloin myöskin työvoimapalveluista enemmän sosiaalipalveluita? Jos tällä hetkellä tällaisia asiakkaita työllisyyspalveluissa on jo nykytilanteessa arviolta 25—30 prosenttia, niin tilannehan tulee entisestään pahentumaan. Sen lisäksi tietenkin esityksen mukaan velvoite hakea kokoaikatyötä koskisi myös niitä toimeentulotuen saajia, jotka työskentelevät alle 30 viikkotuntia tai opiskelevat pääsääntöisesti saamatta opintoetuutta. Näin ollen opiskelija olisi velvollinen hakemaan töitä ja ottamaan työtä vastaan, vaikka se tarkoittaisi opintojen keskeytymistä. Tilanne on nurinkurinen. Toivon todella, että hallitus nyt vielä miettisi, mitä se tekee ja mitä se säätää.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-12-09T20:10:21,2025-12-09T20:14:55,Käsitelty,1.1 2025_124_155,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Piritta.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_156,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Ensin haluan kiittää vasemmistoliittoa näistä tarinoista, joita olette täällä tänään kertoneet. Ne kyllä tuovat tässä asiassa nimenomaan sitä syvyyttä siihen, mistä tässä aidosti ja oikeasti on kyse. Ehkä kerron tähän alkuun vielä yhden pienen oman esimerkkini: oma 9-vuotias tyttäreni harrastaa koripalloa, ja kun tänä syksynä muutaman kerran jälkeen sitten viesti tuli, että laskut on laitettu — 60 euroa maksaa koripalloharrastus omalla paikkakunnallani koko vuodeksi — niin niinpä vain kaksi tyttöä ilmoitti saman tien, että emme enää harjoituksiin tulekaan. Nämä ovat niitä aitoja tilanteita, joissa lapset ja nuoret joutuvat kamppailemaan. Lapsiperheköyhyyden ja toivottomuuden lisääntyminen johtaa väistämättä monenlaisiin kustannuksiin pitkällä tähtäimellä myös tästä eteenpäin, ja tuntuu, että niillä kustannuksilla ei sitten tälle hallitukselle mitään merkitystä olekaan. On kyllä merkillepantavaa myös se, että sosiaaliturvallahan joudutaan tukemaan entistä enemmän myös niitä, jotka käyvät töissä mutta joidenka palkkatulo ei vain yksinkertaisesti riitä niihin tarvittaviin menoihin. Muutaman poiminnan haluan ottaa myös Kuntaliiton lausunnosta siitä näkökulmasta, että kun Kuntaliittokin kertoi, että tämä toimeentulotuen uudistus on saatu näyttämään kuntien näkökulmasta nettopositiiviselta, niin näinhän se ei kyllä ole, juuri viitaten tuohon aiempaan, että kukaan ei ole huomioinut sitä, minkälaisia kustannuksia näistä jatkossa tulee. Onkin tässäkin kohtaa syytä nostaa se, että tarvitaan todellakin sitä seurantaa siitä, kuinka tämä esitys sitten todellisuudessa tulee vaikuttamaan. Ja toivottavasti tulevat hallitukset sitten korjaavat tätä. Tästä esityksestä puuttuvat täysin kannustimet hyvinvointialueille siihen, että ne tarjoaisivat niitä palveluita, joita nyt sitten siellä TE-palveluissa yritetään tarjota niille ihmisille, jotka eivät kuulu sinne työttömien joukkoon ollenkaan. Mutta kunnillahan ei ole olemassa minkäänlaisia eväitä tarjota palveluita esimerkiksi päihdekuntoutusta tarvitseville. Senkin takia tässä esityksessä on nurinkurista se, että nyt toimeentulotuki on se viimesijainen, kuitenkin niin, että pitää ilmoittautua työnhakijaksi, vaikka et sinä ole aidosti työkykyinen, ja kunta on se, joka siitä vastaa. Onhan tässä prosessissa jotain aidosti pahasti pielessä. Herääkin kysymys, miksi osa — esimerkiksi nyt, kun nuorten toimeentulotuki siirtyy sataprosenttisesti kuntien maksettavaksi — nuorista halutaan pitää tällä pelkällä toimeentulotuella. Täällä jo aiemmin joissakin puheenvuoroissa oli siitä, että juuri näistä edellä mainituista ongelmista johtuenhan kolmannen sektorin työpaine kasvaa aivan valtavasti, ja tällä hallituskaudella jo kolmannelta sektoriltakin on leikattu niin paljon, että niidenkään resurssit eivät millään riitä kattamaan näitä tehtyjä leikkauksia.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-12-09T20:14:55,2025-12-09T20:18:20,Käsitelty,1.1 2025_124_157,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Krista.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_158,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tänään olemme käsitelleet toimeentulotukea ja siihen kohdistuvia uudistuksia. Nämä uudistukset ovat jääneet pelkiksi leikkauksiksi. Tässä toimeentulokokonaisuudessa ei oikeastaan hyvällä tahdollakaan voi sanoa, että kysymys olisi uudistuksesta, mutta hallitusohjelmassa on luvattu toteuttaa toimeentulotuen uudistus ja pyrkiä vähentämään 100 000 henkilöllä viimesijaisen etuuden käyttäjien määrää. Kumpikaan ei toteudu tässä esityksessä. Tämä esitys on sillä tavalla oikeastaan järkyttävä esitys, että me joudumme kysymään itseltämme, onko tässä käynyt vahinko. Onko tämä tarkoituksella tehty, vai onko tässä niin, että joku sittenkin olisi erehtynyt? Minä sanoisin, että koko lain hankaluutena on se, että hallituskausi alkoi vakaasti salissa todistellen, ettei Petteri Orpon hallitus leikkaa kaikkein köyhimmiltä suomalaisilta. Me kuulimme vahvaa todistelua siitä myöskin pääministerin omien sanojen näkökulmasta, kun hän itse totesi, että vaikka on luvassa vaikeita päätöksiä, niin keneltäkään ei vaadita kohtuuttomuuksia. Nyt onkin, arvoisa puhemies, kysyttävä, miten tässä näin pääsi käymään. Tänään me täällä salissa ihmettelemme, kuinka 150 000 kertaa ensi vuonna voidaan laskea perustoimeentulon saajien käytettävissä olevia tuloja käytännössä noin 600 eurosta alle 300:kin euroon. Eikö tämä ole jo kohtuutonta? Arvoisa puhemies! Yksi päivän isoimmista kysymyksistä on, kun näitä puheenvuoroja on kuunneltu: onko tosiasiassa niin, että Suomessa voi Suomen hallituksen kansanedustajien mielestä elää 300 eurolla? Minä olen jäänyt miettimään sitä, ymmärtävätkö kaikki, mitä me oikein olemme tässä tekemässä. Kun sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on puhuttu paljon näiden ihmisten palvelutarpeesta, niin aikaisemminkin on saanut laskea perusosaa, mutta jos ihmisen perusosa on monenlaisen huolimattomuuden tai laiminlyönnin johdosta ollut riskissä, että sitä laskettaisiin, niin ihminen olisi voinut itse vaikuttaa siihen tällaisissa tilanteissa niin, että hän on nykylainsäädännön mukaan voinut hakeutua palveluiden piiriin. Mutta tämän hallituksen mestariteos ei ole se, että me leikataan kaikkein köyhimmiltä jopa 50 prosenttia enemmän, vaan erikoinen tilanne syntyy siitä, että hallitus tarkoituksellisesti tekee tässä vielä isomman tempun. Tässä nykymallissa ne ihmiset, jotka käytännössä joutuvat tilanteeseen, että he laiminlyövät esimerkiksi työttömyyden osalta heille asetettuja ehtoja ja siten joutuvat perustoimeentulotuen leikkauksen piiriin 40 prosentin maksimiosuudella, voivat kuitenkin tämän välttää hakeutumalla palveluihin. Tässä esityksessä, jota me nyt käsittelemme, on lähtökohdaksi otettu se, että ihminen ei voi hakeutua enää palveluihin ja siten välttää näitä hänelle koituvia sanktioita. Tässä esityksessä se ei jää edes siihen, vaan esitys lähtee siitä, että kaikkien näiden henkilöiden osalta poistetaan sosiaalihuollon yhteys tämän perusosan alentamiseen. Nykylainsäädännön näkökulmasta, kun perusosaa lasketaan, on laskettu, että se aiheuttaa myöskin työtä sosiaalihuollossa. Tässä esityksessä päädytään siihen, että hyvinvointialueilta otetaan tämä tehtävä pois. Minun täytyy kyllä sanoa, että minä en tiedä, miten me voidaan tällainen laiminlyönti päästää silmiemme edessä tapahtumaan. Jos ihmiseltä leikataan noin 600 euron tuloista puolet pois sen takia, että hän ei ole hakeutunut esimerkiksi työttömäksi työnhakijaksi — eli näitä on 16 000 Suomessa — niin jos kerran me ajatellaan, että he pakolla tulevat sitten ikään kuin järjestelmän piiriin, niin kysyttävä on, onko todella niin, että me uskomme, että perustoimeentulotuen alentaminen tällaisella puolikkaalla johtaisi siihen, että he pärjäisivät ilman sosiaalihuollon apua. Tässä esityksessä jätetään tämä nykyisille hyvinvointialueille kuuluva tehtävä pois, mutta toisin kuin tähän mennessä, näitä hyvinvointialueita ei rokoteta siitä, että otetaan tämä tehtävä ikään kuin myös taloudellisesti pois — rahat jäävät pohjaan, mutta tehtävä otetaan pois. Tämän lain käsittelyssä, kun sitten tätä esitystä käsiteltiin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, saimme perustuslakivaliokunnan lausunnon, joka osoitti, että tämä alkuperäinen esitys on perustuslain vastainen. Siis eduskuntaan tuotiin ministeri Grahn-Laasosen toimesta perustoimeentulotukea koskeva uudistus, joka osoittautui perustuslain vastaiseksi. Kun sitten lähdettiin suorittamaan tätä tehtävää, jossa tämä perustuslain vastainen esitys pyrittiin muuttamaan perustuslain mukaiseksi, niin silloin lähtökohdaksi tuli ensinnäkin se, että perustuslakivaliokunnan huomioiden pohjalta todettaisiin laissa, kuinka kauan tällaisen toimeentulotuen alenemisen johdosta ihminen voisi elää sillä noin 300 eurolla. Tässä tapauksessa perustuslakivaliokunta vaati, että tämä määrällinen aikaraja otetaan tähän yhteyteen. No, asiantuntijalausunnot vaihtelivat siitä, olisiko pitänyt tehdä enemmänkin kuin ottaa perusteluissa tuo ”vähintään yksi kuukausi kerrallaan” mukaan. Ja kun tätä sanamuotoa sitten pohdittiin, niin todettiin, että olisi järkevää laittaa tämä voimaan ”kuukaudeksi kerrallaan”. Isompi kysymys kuitenkin oli tosiasiassa taustalla perustuslakivaliokunnassakin käyty vakavaluonteinen arviointi siitä, voidaanko me ajatella, että tämän kymppipykälän tasolla voidaan tämä pykälä kirjoittaa tällä tavalla kuin oli ajateltu. Onko siis niin, että jos ihmisen perusosan alentaminen tehdään, niin Kelalla ei olisi minkäänlaista tämän mekaanisen toimen jälkeen suoritettavaa velvollisuutta tämän ihmisen asioiden hoitamiseksi paremmalle tolalle suhteessa sinne hyvinvointialueeseen? Tässä yhteydessä kovan väännön tuloksena sitten [Puhemies koputtaa] todettiin valiokunnassa, että tähän täytyy tehdä pykälämuutos, jossa sitten Kelaa velvoitettiin informaatio-ohjauksella auttamaan tätä ihmistä, jotta hän tietäisi, mitä tehdä. Lisäksi tähän pykälään tuotiin ne perustuslakivaliokunnan edellyttämät yhteydet tämän huoli-ilmoituksen näkökulmasta, ja tämä korjattiin niin, että korostetaan sitä sosiaalihuollon 35 §:ää. Tässä yhteydessä jäi vielä hiukan vajaaksi se tekeminen, nimittäin tuo velvollisuus on tarpeen pohjalta määräytyvä. Jatkan, puhemies, näistä kohta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-12-09T20:18:30,2025-12-09T20:27:25,Käsitelty,1.1 2025_124_159,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_160,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Minä tuolla työhuoneessani kuuntelin tätä keskustelua, ja minä tulin ihan valtavan surulliseksi. Minusta tämä esitys on todella surullinen osoitus siitä, että tässä maassa ei enää haluta pitää huolta heikoimmista. Tämän hallituksen aikana on tehty monenlaisia leikkauksia, ja mekin ollaan usein sitten sanottu siitä ja arvosteltu ja moitittu hallitusta, että miksi he leikkaavat heikoimmilta. Edustaja Zyskowicz on tullut minulle kertomaan, että ei, ei me leikattu heikoimmilta silloin, kun me ollaan leikattu opintotuesta tai jostakin muusta, että toimeentulotuki on se, joka on kaikkein heikoimpien turva. No, nyt hallitus leikkaa toimeentulotuesta. Hallitus todellakin leikkaa niiltä kaikkein heikoimmilta, ja tässä samassa hetkessä, kun viikko sitten EU-komissio esitti huolen siitä sosiaalisesta eriarvoisuuden kasvusta, mitä Suomessa tapahtuu, ja laittoi Suomen tältä osin tarkkailuluokalle. Haluan kiittää myös niistä hyvistä puheenvuoroista, mitä täällä on pidetty niistä arjen kokemuksista ja tämän lain avaamisesta, siitä, mitä ongelmia tämä sisältää. Mutta jotenkin on pakko miettiä, ymmärtääkö hallitus, mitä se on tekemässä, mitä tämä laki tarkoittaa. Vaikea sanoa, täällä on hyvin vähän kuultu hallituksen puheenvuoroja. Ehkä se johtuu siitä, että tätä lakia ei oikein kukaan kehtaa sitten kuitenkaan puolustaa, koska jokainen ymmärtää, mitä tässä tehdään. Todellakin tässä leikataan perusosan yleistä tasoa, tässä leikataan perusosaan sisältyviä terveydenhuoltomenoja, niitä rajoitetaan vain välttämättömiin menoihin, korvattavien asumismenojen määrittelyjä muutetaan, on sanktioluonteisten leikkausten merkittävä kiristäminen, ja jotenkin kaikkein kohtuuttomimmalta tuntuu myös se, että tämä 150 euron suojaosa poistetaan 18 vuotta täyttäneiltä. Jos sinä vaikka sitten saat jonkun lahjan tai jotain, niin ei voi ottaa vastaan. Valtiovarainministeri itse tuossa lehtihaastattelussa pari päivää sitten ihmetteli, miten tämä toimeentulotuki on niin ongelmallinen, kun se on todellakin kannustinloukku ja siinä on niin pieni suojaosa, vain 150 euroa. No, nyt sekin poistetaan. [Krista Kiurun välihuuto] Todellakin tuntuu siltä, että hallitus ei välttämättä tämänkään lain osalta oikein tiedä, mitä on tekemässä. No, se ei ole tietysti ensimmäinen kerta. Tässä on tullut hyvin esille niitä ongelmia, joita tähän lakiin tulee. Tämä laki lisää köyhyyttä, ja se heikentää todellakin pienimuotoisen työn tekemisen kannusteita ja uhkaa johtaa kohtuuttomiin seurauksiin esimerkiksi terveysongelmista kärsivien ja syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden kohdalla. ”Keneltäkään ei vaadita kohtuuttomia.” Tätä pääministerin sitaattia on täällä monessa puheenvuorossa muisteltu, mutta kyllä tässä nyt todellakin vaaditaan niiltä kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta aivan kohtuuttomia. Ja ei olekaan ihme, että esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutettu on tuonut esille sen, että tämä toimeentulotuen perusosa ei jatkossa kattaisi ihmisarvoisen elämän edellytyksiä yhdessäkään hallituksen esityksessä arvioidussa perhetyypissä. [Krista Kiuru: Ja silti se tehdään!] Todellakin täällä on myös kerrottu näitä esimerkkejä siitä, mitä aikuisten oikeasti ihmisten elämässä esimerkiksi erilaisten velvoitteiden ja sanktioiden kiristäminen tarkoittaa, kun siinä ei huomioida millään tavalla ihmisten tosiasiallisia mahdollisuuksia täyttää näitä asetettuja velvoitteita eikä ihmisten yksilöllisiä elämäntilanteita. Me tuolla valtiovarainvaliokunnassa on esimerkiksi kuultu jo nyt, miten työllisyyspalveluiden resurssit ovat tiukoilla, ja jatkossa, kun nyt sitten sinne työnhakijoiksi sysätään ihmisiä, joilla todellakaan ei ole edes toimintakyvyn kannalta mahdollisuutta ottaa työtä vastaan, niin tässä on niin monia sellaisia aivan äärimmäisen hämmästyttäviä ja jotenkin arkielämälle vieraita esityksiä, mitä tällä lailla nyt ajetaan, että ei todellakaan voi kuin ihmetellä. Hallitus ei varmaan tästä esityksestään peräänny. Näinhän tämä toimii, mutta silti jotenkin toivoisin, että kun täällä nyt kuitenkin todetaan, että tässä pitää sitten seurata näitä vaikutuksia, niin niitä korjausliikkeitä ryhdyttäisiin tekemään pikaisesti, koska on ihan selvä, että tällä lakiesityksellä me ajetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevat entistä ahtaammalle, ja todellakin se sosiaalinen eriarvoisuus, josta EU-komissiokin meitä nyt on huomauttanut, entisestään kasvaa. Minusta tätä lakiesitystä ei missään nimessä pitäisi hyväksyä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-12-09T20:27:32,2025-12-09T20:33:18,Käsitelty,1.1 2025_124_161,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_162,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Näistä tarinoista, joita vasemmistoliiton edustajat ovat tänään lukeneet ja joita ihmiset ovat meille lähettäneet, kuvastuu se, että ei toimeentulotuella nykyisinkään leveästi elellä, että jo nykyisellään toimeentulotukeen turvautuvat, ne jotka sitä joutuvat viimesijaisesti käyttämään, ovat tiukilla, ja nämä nyt esitettävät leikkaukset syventävät näiden pienituloisten suomalaisten ahdinkoa entisestään. Köyhien perheiden taloudessa ei ole nytkään liikkumavaraa ja kaikesta tingitään jo. Erityisen traagiselta tuntuu lapsiperheiden tilanne, kuinka tilanne menee entistä ahtaammalle näiden muutosten jälkeen. Entistä useammassa perheessä on valittava ruoka tai lääkkeet. Entistä useamman vanhemman on valittava, jättääkö itse syömättä, jotta lapsille riittää ruokaa. Näissä tarinoissa heijastuu myös se, kuinka tehdyt leikkaukset, joita on tehty aina pistemäisesti yksi kerrallaan, kumuloituvat usein samoille ihmisille ja samoille perheille ja kuinka näiltä ihmisiltä, keiltä on jo leikattu, nyt leikataan vielä toimeentulotuen kautta. Näissä tarinoissa kuvastuu myös se ahdistus ja näköalattomuus, jota ihmiset elämässään tuntevat ja jota nämä leikkaukset lisäävät. Näissä kuvastuu se, kuinka tämä suojaosien poisto työttömyysturvasta ja nyt myös toimeentulotuesta on omiaan syventämään näköalattomuutta. Hallitushan sanoo kannustavansa näillä leikkauksilla, mutta tosiasiassa se vie kannusteita satunnaiseen työntekoon, pieneen aktiivisuuteen tai vaikkapa, jos saa tukea joltain läheiseltä, kun kaikki jatkossa yksi yhteen vähentävät saatavaa tukea. Kuitenkin se tilanne useiden ihmisten kohdalla on se, että ei ole terveydellisiä tai elämäntilanteen puolelta edellytyksiä kokoaikatyöhön tai sitä kokoaikatyötä, vaikka olisi halua ja edellytyksiä, ei yksinkertaisesti vain ole pystynyt saamaan. Näistä tarinoista kuvastuu kyllä se, kuinka monet toimeentulotukea saavat ihmiset ovat vaikeassa tilanteessa ja toimeentulotukiriippuvuudessa erilaisten terveysongelmien takia. Minusta se on aika merkille pantavaa näissä tarinoissa. Siitä päästäänkin siihen, että kun me haluamme yhteiskuntana vähentää pitkäaikaista toimeentulotuen käyttöä, niin se on aivan legitiimi tavoite, se on jaettu tavoite, toimeentulotuen tukiriippuvuus pitkäaikaisena ei ole kenenkään näkökulmasta toivottava tilanne, mutta sitä ei tulisi hoitaa leikkaamalla, koska ihmiset eivät tervehdy sillä, että heidän toimeentulotukeaan leikataan, vaan sitä tulisi hoitaa hoitamalla niitä juurisyitä eli terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Mutta nythän sitä ei tehdä. Arvoisa puhemies! Tähän lakiesitykseen sisältyy noin 70 miljoonan euron säästötavoite. On asetettava kyseenalaiseksi se, toteutuuko tämä säästö ottaen huomioon, että kun leikataan kaikista pienituloisimmilta, joilla on monenlaisia ongelmia, niin lienee selvää, että asunnottomuus lisääntyy. Asunnottomuuden hoitaminen ei ole helppoa eikä halpaa. Mikä on se kustannus, kun terveysongelmat kärjistyvät, mielenterveysongelmat, jos ihmiset jättävät lääkkeitä hakematta ja hoitoon menemättä? Mikä sen kustannus on? Mikä on sen kustannus, jos jopa rikollisuus ja erilaiset sosiaaliset ongelmat lisääntyvät, kun ihmiset ajetaan entistä ahtaammalle yhteiskunnassa? On kysyttävä, miten me ollaan sellaisessa tilanteessa, että hallitus katsoo, että on ollut varaa tehdä suuria veronkevennyksiä hyvätuloisille, mutta on aivan pakko tehdä sitten tämä 70 miljoonan euron leikkaus kaikista köyhimmille. No, kyse ei olekaan tietenkään pakosta, vaan kyse on valinnasta. Tämä valinta on väärä, ja sitä ei voi hyväksyä. Siksi tämä laki tulee hylätä. Mutta, arvoisa puhemies, luen vielä muutaman tarinan: ”Lapsenlapseni pyristelee irti päihdekoukusta. Pitkään ollut eksyksissä, ja tukiasiat aina sekaisin. Usein evätty toimeentulotuki erilaisin päätöksin. Jos vielä toimeentulotuki pienenee, niin pelkään, että tie elämänhallinnan rakentamiseen epäonnistuu.” ”Kela lähettää joka kuukausi ilmoituksen, että asuntoni on liian kallis, 49 euroa liikaa, ja halvempia asuntoja ei löydy ja muuttoonkaan ei olisi varaa. Suurin osa harrastuksista on pitänyt lopettaa. Tuloni koostuvat vain asumistuesta ja toimeentulotuesta. Olen pitkäaikaissairas, joten leikkaukset iskisivät vahvasti siihen, pystynkö ostamaan ruokaa ja lääkkeitä vai vain toista.” ”Välillä on ollut päiviä, että jää vielä nälkä, mutta ei ole voinut syödä enemmän, koska haluaa, että kasvavassa iässä olevat lapset saavat syötyä kunnolla. Ei ole kiva mennä illalla nukkumaan nälkäisenä. Välillä on nukahtanut kyyneliin. Olen tällä hetkellä työtön ja lähetän 6—8 työhakemusta joka kuukausi, mutta koska työttömiä on niin paljon, niin uuden työpaikan saanti on todella hankalaa. Rahaa ruokaan ja muihin arjen menoihin itselleni ja lapsilleni jää tosi vähän.” ”Joka kuukausi rahat loppuvat kesken. En voi tarjota lapsilleni mitään erityistä, mitä normityössä käyvät perheet tekevät. Kyllä Suomessa halutaan tietoisesti luoda luokkaerot, että köyhät kärsivät. Töitä ei löydy, vaikka satoja hakemuksia olen laittanut.” ”Koska olen toimeentulotuen saaja, niin vaikutus olisi suoraan käytettävissä oleviin varoihin. Joutuisin entisestään tiukentamaan ostokäyttäytymistäni. Erityisesti suojaosuuden poisto sattuu, koska se vie sen pienenkin mahdollisuuden tiukassa paikassa vaikka myydä nettikirppiksillä jotain tai vastaanottaa pientä avustusta sukulaisilta.” Arvoisa puhemies! Haluan kiittää kaikkia ihmisiä, jotka ovat jakaneet meille tarinoitaan ja sitä kautta mahdollistaneet ihmisten äänen kuulumisen tässä keskustelussa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-12-09T20:33:21,2025-12-09T20:40:32,Käsitelty,1.1 2025_124_163,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Lindén., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_164,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tässä keskustelussa on nostettu esille se kaikkein tärkein: nämä inhimilliset vaikutukset. En ole kylmä niiden suhteen, mutta käyn vähän näitä numeroita eli taloudellisia vaikutuksia tässä läpi, koska mielestäni tämä on myös taloudellisesti erittäin heikosti perusteltu esitys. Tässä on itse asiassa mahdollisuus tukeutua aivan suoraan meidän mietintötekstiimme sivulta 4. Vuonna 2024 toimeentulotukea myönnettiin 256 000 kotitaloudelle ja 377 000 henkilölle eli seitsemälle prosentille koko väestöstä. Perustoimeentulotuen menoista puolet rahoitetaan valtion varoista ja puolet kuntien rahoitusosuudella. Perustoimeentulotuen menot olivat vuonna 2024 yhteensä 825 miljoonaa euroa, ja niiden arvioidaan olevan vuonna 2025 täydentävän talousarvion mukaan 1 088 miljoonaa euroa. Itse laskin tuohon viereen prosentuaalisen nousun, joka oli siis vuodessa 32 prosenttia. Esityksen arvioidaan vähentävän perustoimeentulotuen menoja yhteensä 188 miljoonalla eurolla, ja sehän on eritelty itse hallituksen esityksessä niin, että perusosan suuruudesta vähennetään yhteensä sen verran, että sen vaikutus on 28 miljoonaa, ansiotulovähennyksen poisto 18 miljoonaa, avustusten huomioiminen täysimääräisenä 6 miljoonaa, palkansaajana työssä, jossa työtuntimäärä on alle 30 tuntia viikossa, se on miinus 20 miljoonaa, opiskelu päätoimisesti saamassa opintoetuutta miinus 5 miljoonaa, ja sitten ne merkittävimmät tietenkin tästä, velvollisuus hakea ensisijaista etuutta miinus 65 miljoonaa ja alennettu perusosa miinus 46 miljoonaa, joka tarkoittaa sitä joukkoa ihmisiä, jotka sitten ihan oikeasti joutuvat tämän perusosan alennuksen kohteeksi, sen leikkauksen kohteeksi, vaikka siitä puheissa ollaan puhuttu, että se on vain sellainen pelote, että se johtaa sitten siihen parempaan etuuteen, mutta tässä on kuitenkin laskettu 46 miljoonaa saatavan säästöä sen vaikutuksesta. Kun teen laskelman, paljonko tämä tekee kappalemäärinä 300 euron kuukausikohtaisia alennuksia, niin saan yli 150 000, joka tarkoittaa esimerkiksi kuuden kuukauden toimeentulotukijaksoissa 25 000:ta eri henkilöä, siis järkyttävä määrä. Sitten tämä mietinnön teksti tässä jatkuu, äsken täydensin sitä näillä tarkemmilla luvuilla. 188 miljoonaa euroa siis vähenevät nämä toimeentulotukimenot, ja sitten on arvioitu, että työmarkkinatuen menot lisääntyvät 148 miljoonaa euroa ja verotulot kasvavat 30 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 lähtien, ja tästä saadaan sitten se yhteensä 70 miljoonan vaikutus julkiseen talouteen. Mutta kun otamme huomioon sen, minkä huomasin ainakin valiokuntakeskustelussakin jossain määrin olevan monelle yllätys, että tämän koko asian toimeenpano maksaa 18 miljoonaa euroa, josta 10 miljoonaa on Kelan osuutta ja 7,5 miljoonaa on sitten työvoimaviranomaisten osuutta, ja pelkästään Kelaan täytyy palkata yli 130 henkilöä lisää toteuttamaan tätä uudistusta, niin sehän vähentää tuosta 70 miljoonasta sitten heti sen 18 miljoonaa, eli jää jäljelle hyvin teoreettisen laskelman jälkeen, joka ei todennäköisesti tule edes toteutumaan, vain noin 50 miljoonaa euroa, ja sillä me saamme aikaiseksi sen inhimillisen hädän lisääntymisen, jota täällä on käsitelty. Entä sitten ne paljon puhutut työllisyysvaikutukset? Täällä todetaan, että niiden on arvioitu jäävän 1 200 henkilöön, eli sehän on tavattoman vähän. Tietysti tämäkin on täysin teoreettinen laskelma. Eli minun mielestäni tämä on inhimillisesti kauhea esitys, minkä täällä ovat monet ihan konkreettisten esimerkkien valossa kertoneet, mutta myös taloudellisilta vaikutuksiltaan hyvin heikosti perusteltu ja laskettu esitys. Hallituksella pitäisi olla rohkeutta vetää tällainen esitys kokonaan pois. On täällä eduskunnassa aikaisemminkin vedetty esityksiä pois, kun ollaan havaittu tarkemmin niihin perehdyttäessä, minkälaisia vaikutuksia niillä on. Ja niin kuin nytkin on nähty, esimerkiksi se 51 miljoonan euron leikkaaminen vanhustenhuollosta, mikä myös oli yksi budjettilaki, ei tule tässä meidän budjettiaikataulussamme toteutumaan, koska perustuslakivaliokunta itse siirsi sen asian ensi vuoden puolelle. Me sitten joskus helmikuussa sitä käsittelemme, ja se vaikutus tulee tietenkin olemaan vähäisempi. Eli kyllä sen verran pitäisi olla tämmöistä itsekriittisyyttä. Itse vielä lopuksi sanoisin, että me ymmärrämme maan taloudellisen tilanteen. Itse asiassa en varmasti riko mitään perussääntöä, jos sanon, että tänään valtiovarainvaliokunnassa saimme tietoa, jonka mukaan maan taloudellinen tilanne on vielä heikompi kuin mitä vielä tässä viime päivinä on luultu. En referoi niitä, koska sitten menisin tavallaan sisällön avaamiseen, mutta tällaista viestiä me saimme ministerin siellä läsnä ollessa. Kyllä me olemme todella valtavan remontin edessä tässä Suomessa, mutta meidän pitäisi olla ymmärtäväisiä, että niiden asemassa, jotka ovat kaikkein heikoimmilla, me olemme varovaisia tekemään näitä leikkauksia. Yhteiskunnassa on kuitenkin paljon ihmisiä, joilla on pelivaraa jonkun verran enemmän, ja meidän täytyy solidaarisemmin näitä katsoa. Hasse Karlsson, joka on nyt eläkkeellä oleva psykiatrian professori Turun yliopistosta, kirjoitti kolme vuotta sitten syksyllä, taisi olla 17. marraskuuta, Helsingin Sanomissa mielipidekirjoituksen, jossa hän puhui toksisesta stressistä, siitä, miten se stressi lapsuudessa, köyhyydessä vaikuttaa koko elämän mittaisesti niin, että se heikentää ihmisen asemaa ja näkyy jopa eliniänodotteessa ja myöhempinä sairauksina. Nämä ovat äärimmäisen vakavia asioita. Tehdään remonttia tähän Suomeen, mutta säälitään niitä kaikkein heikoimmassa asemassa olevia.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-12-09T20:40:33,2025-12-09T20:47:45,Käsitelty,1.1 2025_124_165,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Krista.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_166,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä illan kuluessa on esitelty tämän käsittelyssä olevan lain kaikkein nurinkurisimpia yksityiskohtia, ja niistä varmasti yksi merkillisin on tuo, minkä edustaja Lindén tässä taloudellisessa laskelmassa avasi. Siis me ollaan tilanteessa, jossa käytännössä näiden kokonaistaloudellisten vaikutusten osana me haemme tässä nyt 45 miljoonan säästöä toimeentulotukeen, ja kun nämä muutokset sitten ovat rajuja myöskin muiden etuuksien taloudellisissa vaikutuksissa, niin tämä 45 miljoonan euron ikään kuin osuus tässä, kuinka toimeentulotukea lasketaan, saa irvokkaan piirteen, kun kuuntelitte äsken edustaja Lindéniä. Siis edustaja Lindén kävi läpi sen, että me maksamme lähes 18 miljoonaa tässä esityksessä siitä, että tulee uutta työtä tehtäväksi, jotta 45 miljoonaa saadaan aikaan. Eli täytyy palkata Kelaan 130 uutta ihmistä, jotka ottavat tehtäväkseen rutiininomaisesti tehdä näitä päätöksiä ilman, että he tapaavat näitä ihmisiä. He tekevät tätä työtä erityyppisellä koulutuspohjalla, eikä heillä ole kaikkia tämän ihmisen yksilölliseen harkintaan liittyviä tietoja. Kela varoitti valiokuntaa siitä, että he eivät tietenkään pysty sen tyyppiseen inhimilliseen harkintaan, mitä joku muu yhteiskunnan toimija voi tehdä. Tämä tulee olemaan varsin mekaaninen, rutiininomainen toimi, ja tämä 130 henkilöä varmistaa, että valtiontaloudessa ensi vuonna kertyy kaikkein vähävaraisimmilta leikkaamalla 45 miljoonaa lisää rahaa. Sen lisäksi, jotta tämä toimisi, työvoimaviranomaisissa pitää olla uusia valppaita käsiä 7,5 miljoonalla, että he huomaavat, että joku täällä laiminlyö tehtäviään työttömänä työnhakijana, ja näiden ihmisten uutena tehtävänä on tehdä näistä henkilöistä ilmoituksia. Tällä 7,5 miljoonalla eurolla hallitus lykkää työvoimaviranomaiset tekemään yhä enemmän mekaanista paperityötä ilmoittelemalla Kelaan näistä ihmisistä. Me ollaan tietenkin kysytty, maksetaanko tästä sitten sinne työvoimaviranomaisille tarpeeksi, jotta tällainen uusi työ, mikä tässä tehdään tehtäväksi, myöskin rahoitetaan, ja tässähän laskelmissa selviää, että näin ei tapahdu. Sen sijaan tämä hallitus päätyy siihen, että perusosan alentamisen seurauksena tämä perinteinen sosiaalityö, mikä tähän mennessä on tehty, otetaan kuntien tehtävistä vallan pois. Me arvioimme tätä valiokunnassa ja huomasimme, että tämä taitaa olla semmoinen 10—20 miljoonan euron kysymys ja suuri vikatikki tältä hallitukselta. Uskon, että tähän pöytäkirjaan palataan vielä monta kertaa. Oliko nähtävillä hallituspuolueiden toimijoiden näkökulmasta, että te luovutte hyvinvointialueen sosiaalityöstä, perusosan alentamisen jälkeen tehdystä työstä näiden ihmisten suhteen? Nyt tässä esityksessä päädytään siihen, että tämä on ihan okei. Samaan aikaan perustuslakivaliokunta esitti, että tätä ehdotusta on korjattava niin, että tämä yksilöllinen kohtuuharkinta on tehtävä jokaisen osalta. Tässä yhteydessä on... [Aki Lindén: Ja kerran kuukaudessa!] — Ja kerran kuukaudessa. — Nyt käytännössä tämän työn tekee Kelan viranomainen, ja siihen saatiin rakennettua ainoastaan Kelan työntekijälle informaatiovelvollisuus tätä henkilöä kohtaan. Me rakensimme sellaista mallia, jossa olisi voitu kuitenkin jättää hyvinvointialueelle tämä kyseinen, äsken mainittu sosiaalihuollon tehtävä ja olisi varmistettu — kuten perustuslakivaliokunta ihmetteli sitä, miten tämä yksilöllinen harkinta tässä todella toteutetaan — ja rakennettu eduskunnan oikeusasiamiehen lausunnosta polku siihen, että tarpeen vaatiessa tätä työtä tulisi tehdä tämän ihmisen hyväksi, jotta hän pääsisi pois tämän noin 300 euron tuloloukusta. Tässä on siis todistettu, kuinka hallitus nyt kannustaa. Minun on pakko sanoa, että tämä kulmahan oli se, että toimeentulotuen uudistukselle asetettiin kaksi tavoitetta. Toinen oli se, että tällä on tarkoitus vähentää 100 000 ihmistä viimesijaiselta etuudelta. Se ei toteudu, koska sinne on tungettu näitten sosiaaliturvaleikkausten osalta ne 100 000 uutta ihmistä. Me ollaan vasta niin sanotusti sellaisessa tilanteessa, että me ei olla saatu vielä mitään aikaan näillä hallituksen esityksillä. Kolmatta vuotta mennään, ja tulos on se, että te ilmoititte sitten osana näitä taloudellisia sopeutustoimia, että luovutte siitä ajatuksesta, mikä täällä oli kaksi vuotta voimassa, että kaikkein heikoimmilta, kaikkein köyhimmiltä hallitus ei leikkaa mitään, ja nyt se menee, koska tässä esityksessä toista kertaa leikataan kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta. Kun viime kerralla leikattiin kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta, eli toimeentulotuesta asumisosaa leikattiin, niin täällä todisteltiin sen ensimmäisen puolen vuoden aikana, että hallitus ei leikkaa kaikkein köyhimmiltä. Vasta salissa hallituspuolueet laajemmin tajusivat, että itse asiassa rikotaan omaa hallitusohjelmaa, ja nyt ollaankin tilanteessa, että se asumisosan leikkaus, joka silloin tehtiin, se 40 prosentin porukka, joka ei muuttanut kotoaan pois, asuu yhä samoissa tiloissa ja käytännössä yhä vähemmän heillä on rahaa nykyiseen toimeentuloon. Tässä esityksessä käytännössä kolmessa vuodessa on lisätty köyhyyttä näiden lasten osalta kolme kertaa enemmän kuin ennen tämän hallituskauden alkua — siis kolme kertaa enemmän kuin ennen tämän hallituskauden alkua. Köyhien lasten määrä on siis kolminkertaistunut alle kolmessa vuodessa. On tämä uskomaton tavoite hallitukselta, ja tämä on haluttu tehdä näin. Silloin kun näistä päätettiin, nämä laskelmat olivat hallituksen käytössä, mutta näin päätettiin tehdä. Harva ajattelee, että köyhien lasten lisääminen olisi politiikkatavoite millekään poliittiselle ryhmälle Suomessa. Sen minä vielä voin ymmärtää, että joku ajattelee, että jos nyt köyhiä aikuisia tulee, niin on sekin kamalaa, mutta ei sentään köyhiä lapsia. Mutta nyt ollaan päästy politiikassa siihen pisteeseen, että hallituspuolueet tekevät tämän tarkoituksella. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä tehdään todella erityyppisesti mahdollisuus myöskin alentaa tämän perusosan osalta ihmisten käteen jäävää osuutta. Perusosaa ei kuitenkaan alennettaisi, jos alentamisen arvioitaisiin vaarantavan toimeentulotukea saavan kotitalouden ihmisarvoisen elämän kannalta välttämättömän toimeentulon tai muuten olevan kohtuuton. Nyt ollaankin siinä tilanteessa, että tämä on peilattavana kohti tätä perustuslain 19 §:n 1 momenttia, eli se edellyttää välttämätöntä toimeentuloa. Me esitämme nyt täällä salissa, että sen lisäksi, että otetaan pois ihmisten kohtuullinen arviointi siitä, kannattaako tämä tehdä vai ei, eli tämä harkinta, niin harkinnan jälkeenkin, ajatelkaa, Suomessa ensi vuonna hallituksen esittämällä tavalla aiotaan leikata vaikutusarviointien mukaan 150 000 kertaa perusosaa — 150 000 kertaa perusosaa. Eli ajatellaan, että siitä noin 600 euron tulosta voidaan 150 000 kertaa aivan oikeutetusti todeta, että 300 eurolla ja allekin käytännössä on ryhmiä, joiden toimeentulo laskee 289 euroon, että sillä eletään. Ja tätä ei tehdä edes kuukaudeksi, vaan tämä tehdään kuukaudeksi kerrallaan, niin kauan kuin ihminen on työllistynyt tai hakenut ensisijaisia etuuksia ja, ikävä kyllä, näitä ensisijaisia etuuksia ei ole hakenut 16 000 ihmistä Suomessa, ja onkin oletettavaa, että heistä kaikki eivät vieläkään sitä tee. Työttömiä työnhakijoita pelkästään työmarkkinatuella on 23 000, jotka eivät tule työllistymään heidän omien arviointiensa mukaan. Tässä tullaankin siihen, että kaiken kukkurana Kelassa, joka instituutiona tässä toimisi, näitä perusosan alentamisia on tehty, kuulkaa, sellaisella aaltoliikkeellä, että ei voi ymmärtää. Tämänhän pitäisi perustua lakiin, ja kaikkia pitäisi kohdella eri aikoina samalla tavalla. Kelan pääjohtaja totesi sanomalehdessä, että ministeriöhän on velvoittanut heitä olemaan tiukkana näissä asioissa. Se näkyy, koska tällä uudella hallituskaudella on perusosaa alennettu merkittävästi enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta hallituskauden aluksi sitä ei laskettu melkeinkään lainkaan, korona-aikana ei laskettu lainkaan, ja kun aikaisemmin näistä leikkauksista perusosa astui voimaan, niin sitä jonkin verran kuitenkin tehtiin. Ei tämä anna myöskään hyvää kuvaa siitä, että näitä toimeentulotuen saajia kohdellaan samalla tavalla. Tämä on ihmeellistä, että voidaan todeta, että ei se mitään. Ei tämän pitäisi olla mitään valintakysymystä, kun lakiin soveltuvaa käytännettä laitettaisiin toimeen, mutta näin on tapahtunut.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-12-09T20:48:00,2025-12-09T20:59:13,Käsitelty,1.1 2025_124_167,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_168,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tämän esityksen keskeinen ehdotus on, että toimeentulotuen hakijalle säädetään aiempaa vahvempi velvoite hakea ensisijaisia etuuksia, ja työttömien, työkykyisten henkilöiden kohdalla nämä etuudet ovat tyypillisesti työttömyysturva ja yleinen asumistuki. Eikä tässä kaikki — tämä on niin kuin perusidea täällä taustalla, mutta sitten tähän liittyy tämä seuraamusjärjestelmä. Jos kyseinen henkilö ei haekaan tätä ensisijaista etuutta, niin perustoimeentulotukea leikataan 50 prosenttia ja sitten sillä perustoimeentulotuella ollaan siellä noin 300 eurossa. No, jos hän on kuitenkin hakenut tätä työttömyysetuutta, ensisijaista etuutta, ja toimii sitten moitittavasti, niin silloin tulee sitten ensimmäisestä moitittavasta teosta — täällä nyt myöhemmin illalla käsiteltävän lakiesityksen mukaan — seitsemän päivän karenssi, ensimmäisestä rikkeestä. Aikaisemmin siitä selvittiin huomautuksella, mutta nyt ensimmäisestä rikkeestä tulee seitsemän päivän karenssi, sitten toisesta tulee kuuden viikon työssäolovelvoite ja niin poispäin. Eli sieltä tulee tämä. No, tästä on vielä seuraamukset sitten, jos näin tapahtuu, tulee työttömyysetuuden maksun keskeytys. Jos se keskeytyy, niin sitten jos joutuu toimeentulotuelle, niin sitä toimeentulotukea leikataan 20 prosentilla ja 40 prosentilla. Eli tässä on tämmöinen tuplarangaistus näitten toimien osalta, ja tämä on aika poikkeuksellinen kehityskulku, kun katsotaan tekemistä sanktioiden kautta. Eli ensin pakotetaan, ja jos tekee, ja jos siinä tekee virheen ja on menetellyt huomautettavasti, niin sitten rangaistaan siinä työttömyysturvassa ja sitten toimeentulotuessa vielä lisää. Eli kyllä tämä sanktiojärjestelmä on aika kohtuuttoman kova tässä nykyisessä tilanteessa näitten ihmisten osalta, joita tässä yritetään ohjata. Ja sitten kun meillä pitäisi palveluiden vastata näitten ihmisten hätään ja muihin tarpeisiin, niin kyllä ollaan kovalla tiellä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-09T20:59:15,2025-12-09T21:01:48,Käsitelty,1.1 2025_124_169,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Krista.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_170,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä todella tehdään näitä sanktioita eri tavoin, ja itse asiassa tähän kietoutuu kolme tänään käsittelyssä ollutta lakia. Yksi on se, että kuntouttavaa työtoimintaa uudistetaan niin, että enää näitä sosiaalisen kuntoutuksen keinoja ei ole käytettävissä kuin ja pelkästään toimeentulotuen asiakkaille, ja sitä pidän virheenä. Toinen on sitten tämä yleisturva, jossa yleisturvan osalta puuttuu vallan arvio siitä, pärjääkö tämä ihminen itse vai onko hänellä myöskin huollettavia. Tämä työttömyysturvaan aikaisemmin perustunut lapsikorotusajattelu on kokonaan siitä jäänyt unholaan. On hyvin vakavaa, että rinnastetaan ihminen, joka on yksineläjä, siihen, että joku ihminen on huoltovastuussa ja saa samaa tukea. Tämä virhe tehtiin jo aikanaan, kun työttömyysturvaa tällä hallituskaudella on leikattu jo kolmesti. Tähän liittyen koko yleisturvaan sisältyvä erikoisuus on se, että nämä ihmiset pääsevät niin sanottuun henkilökohtaiseen arvioon, ja syntyy kasvokkain tapahtuvia aktivointitoimia, jotka sitten puuttuvat tästä perusosan alentamisen toimenpiteestä, joka tänään taas tässä on. Nyt se ihmeellisyys on se, että eikös kukaan ole näitä yhdessä kollannut. Eikö kukaan ole tarkastellut, mitä vasen käsi tekee, mitä oikea saa aikaan? Näyttää siltä, ettei ole. Nyt tämä toimeentulotuen kokonaisuus on sitten tähän kaupan päälle kolmas kokonaisuus, jonka seurausvaikutuksia ja yhteisvaikutuksia joudutaan pohtimaan. Tässä yhteisvaikutuksena syntyy nyt tilanne, että silloin kun ihminen joutuu näiden ensisijaisten etuuksien hakematta jättämisen tai työttömäksi hakematta jättämisen kautta 50 prosentin alennukseen, niin silloin ollaan tilanteessa, jossa tätä etuutta voidaan myöskin 50 prosentilla leikata. Tuntuu oudolta ja kyllä kohtuuttomalta. Miksi me ajatellaan, että tosiasiassa näin voisi toimia ja se olisi oikeudenmukaista. Kysynkin vaan, että jos joku ihminen ei työllisty, niin onko se teidän mielestänne oikein, että ensin leikataan ensisijaista etuutta, ja kun ensisijainen etuus on leikattu, niin sen jälkeen hän ei ole päivääkään saanut toimeentulotukea, niin häneltä leikataan myöskin siitä puolet pois. Siis ajatelkaa nyt, kaksinkertainen tuplarangaistus. Ja jos sen penaltin sitten kerran saisikin, sitä ei saa vain kuukaudeksi, vaan se on aina kuukauden kerrallaan voimassa. Ja jos me otetaan työmarkkinatuen saajat huomioon, niin meillä on sellaisia työmarkkinatuen saajia, jotka voivat olla kuusi vuottakin...eivät työkyvyttömiä eivätkä myöskään sairauspäivärahalla, vaan he ovat tippuneet tällaiseen välitilaan. [Puhemies koputtaa] — Tulen sinne. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] Nämä henkilöt, jotka ovat tässä välitilassa, ovat sellaisessa tilanteessa, että he eivät näytä työllistyvän. Nyt hallitus ajattelee, että osa-aikaisen työn hakeminen ei riitä työllistymisen toteuttamiseen. Tämä on minusta kyllä yksi erikoisimpia piirteitä koko tässä ehdotuksessa. Kysymys on siis siitä, onko tämä uskottavaa, että nämä sanktiot ovat tällaisia. Annetaanko joka kuukausi sanktio siitä, että ei pysty työkyvyttömänä töihin? Tuleeko se kuinka monta kertaa? Siihen me emme valitettavasti ole voineet saada vastauksia. Ja kun me emme enää arvioisi perustoimeentulotuen alentamisessa sitä, onko tämä ihminen törttöillyt jollain tavalla tai laiminlyönyt jonkun työvoimapoliittisen velvollisuuden, me emme arvioi sitä siitä näkökulmasta enää, vaan me arvioimme ainoastaan sitä, onko se kohtuullista, että tämän ihmisen perustoimeentulotuesta leikataan. Minusta on ollut erikoista tämä keskustelu, joka hallituspuolueiden oikeaan laitaan on pesiytynyt, että meillä olisi mahdollisuus näiden ihmisten toimeentulosta leikata kohtuullisuusharkinnan kautta aina, jos osoittautuisi, että tämä törttöilyn syy tai laiminlyönnin syy on sellainen, että se olisi voitu välttää. Nyt me ollaan menossa kohti sellaista tilannetta, että seuraavaksi todennäköisesti yritetään esittää, että tämä kohtuullisuusharkinta tarkoittaisikin, toisin kuin laissa on linjattu vuosikausia, nimenomaan tätä edellä mainittua tilannetta. Olen hyvin huolissani siitä, mihin tämä maa on menossa sosiaaliturvan näkökulmasta, ja tässä on erinomainen esimerkki siitä, voiko ylipäätään tuolla tavalla toimia. Nyt näyttää siltä, että ei vain voi vaan tätä koskevia esityksiä ihan vakavalla sävyllä pyydetään tehtäväksi. Se on kyllä minusta aika haastava juttu, että näin halutaan toimia. Arvoisa puhemies! Tässä viitattiin sitten näihin sanktioiden kategorioihin, jotka tänä iltana eivät ole olleet oikeastaan keskustelussa vielä. Edustaja Lyly totesi, että näitä sanktioita tulee äsken mainittujen laiminlyöntien lisäksi. Jos ei siis hae työttömäksi tai näitä ensisijaisia etuuksia, niin niitä sanktioita tulee nyt sitten toimeentulotuen saajille muualtakin. Työllisyystoimien puolella niitä tulee tästä uudesta lainsäädännöstä, joka oli käsittelyssä työelämävaliokunnassa. On heti alkuun teille todettava, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa vasta näiden sanktioiden yhteisvaikutuksen selvittämisen yhteydessä paljastui, että tosiasiassa työvoimapalveluiden uudistamista ja kehittämistä koskevassa esityksessä on myöskin sellaisia työvoimapalveluiden prosesseja, jotka sallivat toimeentulotuen tosiasiallisen leikkaamisen. Tämä tuli yllätyksenä. Olisi kai eduskunnan kannalta toki ollut hyvä, että tämä olisi huomattu jo alun perin työnjaossa. [Puhemies koputtaa] — Jatkan vielä hetken. — Tässä kävi niin, että työelämävaliokunta selvitti tätä asiaa, ja silloin kun me näitä sanktioita käytiin läpi kauniina maanantaipäivänä, jolloin valiokunnassa muutenkin oli vaikea työtilanne, kun muitakin tehtäviä oli... Käytännössä näiden sanktioiden selvittäminen niin 7:n, 30:n kuin 45:n päivän osalta tehtiin siis työministeriön esittelijän toimesta, ja siinä yhteydessä paljastui kyllä, että nämä sanktiot ovat nyt aivan erimitallisia. Tämä on aivan käsittämätön juttu. Minun täytyy sanoa, että tietenkin kaikkien sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenten, kaikkien työelämävaliokunnan jäsenten, eduskunnan kakkoskerroksen virkamiesten ja ihan jokaisen kansanedustajan olisi tämä pitänyt nähdä, mutta tällä työtahdilla kuin täällä on tehty töitä, niin valitettavasti tämä tosiasia jäi huomaamatta, ja näin ei edes sosiaali- ja terveysvaliokunta antanut lausuntoa työelämävaliokunnalle näin vakavasta asiasta, jossa nämä sanktiot ovat kaikki erimitallisia, eri tahoilta tehtäviä sanktioita. [Puhemies koputtaa] Olen kyllä hyvin huolissani siitä, millä tavalla tässä maassa säädetään lainsäädännöstä [Puhemies koputtaa] ja millä tavalla näitä esityksiä tuodaan ja minkälaisessa kulmassa.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-12-09T21:01:48,2025-12-09T21:10:40,Käsitelty,1.1 2025_124_171,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Lindén., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_172,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Luen vielä yhden lyhyen kappaleen tästä mietinnöstä ja kommentoin sitä. Se on täällä mietinnön sivulla 7: ”Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota siihen, että työnhakuvelvoite koskee myös sellaisia henkilöitä, joiden työkyvyssä on haasteita. Valiokunnan sosiaali- ja terveysministeriöltä saaman selvityksen mukaan Kansaneläkelaitos ei ratkaise perustoimeentulotukea käsitellessään sitä, mikä merkitys hoitavan lääkärin lausunnolla on henkilön tosiasiallisen työkyvyn kannalta, vaan se arvioidaan erikseen työkyvyttömyysetuuksien ratkaisuprosesseissa. Myös lääkärin työkyvyttömäksi arvioiman henkilön, jonka työkyvyttömyys ei täytä sairauspäivärahan tai muun työkyvyttömyysetuuden edellytyksiä, tulee ilmoittautua kokoaikatyön hakijaksi, koska tällaisen henkilön ensisijainen etuus on työkyvyttömyysetuus. Työvoimaviranomaisen velvoitteisiin kuuluu huomioida henkilön työkyky palveluprosessissa ja esimerkiksi selvittää työnhakuun ja työllistymisen edellytyksiin vaikuttava työ- ja toimintakyky sekä ohjata työnhakija tarvittaessa työkyvyn tutkimuksiin ja arviointeihin. Työvoimaviranomaisen vastuulla on ottaa työnhakijan tosiasiallinen työkyky huomioon sekä sovittaa hänelle tarjottavat palvelut ja velvoitteet olemassa olevaan työkykyyn.” Me kiinnitimme huomiota siihen, että meillä on nyt eri viranomaisia, joilla on eri roolit tässä — hyvinvointialueiden sosiaalityö, työvoima-alueet, jotka huolehtivat tästä työllistymisprosessista, ja Kansaneläkelaitos — ja näiden kaikkien kolmen tahon yhteistyön pitäisi olla aivan saumatonta, itse asiassa yhdessä tehtävää työtä. Valtiovarainvaliokunnan TE-jaosto, työ- ja elinkeinoelämää eli pääluokka 32:n asioita käsittelevä jaosto, kiinnitti valtiovarainvaliokunnan mietinnössä tähän samaan asiaan huomiota, koska saimme monilta kuulemiltamme työllisyysalueiden edustajilta käsityksen, että yhteistyö niiden alueiden ja hyvinvointialueiden välillä toimii huonosti. Nyt tähän tulee vielä kolmantena elementtinä Kela, ja tämä kaikki sitten tietyllä tavalla kulminoituu tuossa äskeisessä sitaatissa mainittuun ryhmään, jossa kysymyksessä on alentunut työkyky. Halusin tämän vielä erikseen mainita. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-12-09T21:10:40,2025-12-09T21:13:20,Käsitelty,1.1 2025_124_173,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Krista.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_174,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Unohdin tuossa sanoa, että tässähän on itse asiassa siis kahdenlaisiakin terveysasioihin liittyviä asioita: Edustaja Lindén otti nyt huomioon tämän, että jos ihminen osoittaa lääkärintodistuksella, että hän ei pysty työllistymään, siitä huolimatta tämä ensisijainen työnhaun velvoite koskee myöskin häntä. Se on kyllä jo aika rajua menoa tällaisessa yhteiskunnassa, jossa on kuitenkin lääkärinlausuntojen mukaan totuttu toimimaan. Toinen erikoisuus on se, että tässä lähdetään siitä, että jatkossa toimeentulotuen sisään mahtuisivat vain välttämättömät sairaanhoidon menot. Siis ajatelkaa, että siitä huolimatta, että sinulla on todistetusti tietyt vaivat, lääkärin todistuksellakin tietyt vaivat, niin kuitenkin tässä esityksessä lähdetään siitä, että Kelan virkailija katsoo, kuinka paljon tätä välttämätöntä sairaanhoidon menoa voidaan sallia mukaan tähän perustoimeentuloon. Se on kyllä minusta todella erikoinen systeemi, koska nykymaailmassa on ajateltu, että lääkäri kuitenkin antaa lääkärintodistuksen siitä, minkälainen sairaus sinulla on ja minkälaisia kuluja ja menoja ne vaativat. Tämä menee kyllä mielestäni aika erikoiseen norminpurkuun. Ja tässä on vielä se, että sitä nimenomaan vähennetään, eli tarkoituksena on, että kaikkia menoja ei oteta enää huomioon. Tämä oli minusta aika kova. Sitten tässä on puhuttu hyvin ansiotulojen huomioimisesta, eli pienimmänkään tuen saaminen, että pääsisit silloin tällöin tekemään jotain keikkaa, ei enää kannata. Siis tämäntyyppisen järjestelmän luominen, että toimeentulotuen saajan ei kannata mennä mihinkään töihin enää eikä myöskään ottaa mitään lahjoja vastaan... Eli ihmisten, jotka haluaisivat auttaa näitä Suomen köyhimpiä ihmisiä — joita on kuitenkin seitsemän prosenttia väestöstä — ei kannata antaa näille ihmisille mitään apua, koska hallitus kieltää nyt kaikkein pienimmänkin rahaerän vastaanottamisen. Se on minusta kyllä todella erikoista. Tässä käytiin välillä jo keskustelua siitä, että jos esimerkiksi joku lapsi joutuu jonkun rikoksen kohteeksi ja saa sitten oikeudesta korvausta, niin sekin otetaan huomioon tässä menossa. Kyllä minun täytyy sanoa, että kyllä jotenkin tuntuu, että miksi ihmeessä... Esimerkiksi tämä viimeinen asia on semmoinen, mitä on kautta puoluerajojen haluttu hoitaa niin, että tällaisissa isojen rikoksien tapauksissa lapsi saisi sentään kohtuullisen korvauksen — mutta hän ei saa, jos perhe on toimeentulotuen asiakas. On se minusta käsittämätöntä. Tässä yhteydessä tämänkin olisi voinut korjata, mutta tässä haluttiin säästää 70 miljoonaa euroa, niin että sekään ei ole mahdollista.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-12-09T21:13:20,2025-12-09T21:16:14,Hyväksytty,1.1 2025_124_175,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 30/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Mietinnön meille esittelee valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Krista Kiuru.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_124_176,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Arvoisa puhemies! No niin, tänään on päiväjärjestyksen viides asia käsittelyssä, ja ilta on vielä nuori. Tässä on tarkoituksena käsitellä valiokunnan mietintöä koskien apteekkitalouden leikkauksia. Tämä kokonaisuus on myöskin varsin mittava, joten lähden nyt siitä, että pyrin esittelemään aivan nämä keskeisimmät toimet. Koska tässä on sitten sen jälkeen tehty, kun perustuslakivaliokunnan lausunto tuli ja tämä hallituksen esitys osoittautui perustuslain vastaiseksi, vielä muutoksia, niin tässä on hyvin vaikea pysyä kaikkien yksityiskohtien perässä, mutta yritän. Eli lähdetään etenemään aikajanan mukaisesti. Arvoisa puhemies! Tässä esittelyssä on hallituksen esitys apteekkitaloudesta, jossa on tarkoitus ensinnäkin tehdä uudistuksia liittyen siihen, että tässä saataisiin apteekkitalouden osalta 30 miljoonan euron vuosittaiset pysyvät säästöt julkiseen talouteen ja kustannustehokkaampaan lääkkeiden vähittäisjakelujärjestelmään. Siten lääkekorvausten ehdollista korvattavuutta koskevat palautusmaksut kokonaisuudessaan ohjautuisivat jatkossa valtiolle saavuttaen noin 44 miljoonan euron hyödyn. Tässä esityksessä ehdotetaan myöskin itsehoitolääkkeiden parempaa saavutettavuutta ja hintakilpailua. Seitsemän miljoonan euron kustannuksin todetaan, että rajattu itsehoitolääkkeiden määrä olisi mahdollista ilman perinteistä apteekkilupaa toimivien osalta saada tehtäväksi. Tässä esityksessä ehdotetaan myöskin reseptilääkkeiden lääketaksan leikkaamista tasaisesti kaikissa taksaluokissa. Siten siis apteekkiverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että apteekkiveron perusteena on verovelvollisen lääkemyynnin voittomarginaali, minkä lisäksi veron perusteista tehtäviä vähennyksiä ja veroasteikkoja ehdotetaan myös muutettaviksi. Lääkelakiin ehdotetaan siis sääntelyä rajatusta itsehoitovalikoimasta, joka tulisi muuallakin kuin apteekeissa myytäväksi. Tässä nämä keskeisimmät ehdotukset. Taisin jo tuon palautusmaksun kohdentamisen todeta, täysimääräisesti vuodesta 26 alkaen. Arvoisa puhemies! Me ollaan saatu lausuntoja valiokuntaan monesta paikkaa. Ensinnäkin alun perin jo valtiovarainvaliokunta tutki tätä ehdotusta ja tätä sääntelyä. Me olemme saaneet lausunnon myöskin talousvaliokunnalta, joka otti asiaan kantaa, sekä perustuslakivaliokunnalta. Perustuslakivaliokunta totesi oman lausuntonsa mukaan, että nämä lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä paitsi ensimmäisen ja toisen lakiehdotuksen osalta vain, jos valiokunnan omaisuudensuojasta ja elinkeinovapaudesta esittämä valtiosääntöoikeudellinen huomautus otetaan asianmukaisesti huomioon. Täten olemme sitten näitä muutoksia tähän ehdotukseen joutuneet tekemään — siitä tuonnemmin lisää. Valiokunta on myöskin ottanut yhden laajemman seurauslausuman tähän, eli tarkoituksena on seurata ja arvioida uudistuksen kokonaisvaikutuksia huolellisesti ja arvioida myöskin muutostarpeet apteekkitalouteen liittyvän sääntelyn jatkovalmistelussa. Sitten, arvoisa puhemies, tähän ehdotettuun sääntelyyn: Ensinnäkin tässä lähdetään liikkeelle siis siitä, että lääkkeitä apteekista myytäessä noudatetaan lääketaksaa, jonka valtioneuvosto vahvistaa. Nyt sitä lääketaksaa leikataan sitten tasaisesti kaikkien lääkkeiden yhtenäiseen tukkuhintaan perustuvissa taksaluokissa. Toiseksi tässä apteekkiveron peruste muutetaan niin, että aikaisemman liikevaihdon sijasta jatkossa verovelvollinen apteekki ja sen yhteenlasketut apteekkitoimipisteet toimivat niin, että sen lääkemyynnin voittomarginaali ilman arvonlisäveron osuutta tässä ratkaisee. Tässä esityksessä myöskin apteekkiveroasteikko on muutoksessa. Asteikossa tässä esityksessä olisi nyt seitsemän porrasta, ja sittemmin perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta on portaan euromääräistä pykälää vielä muutettu. Alin raja ehdotettiin alun perin säädettäväksi 200 000 euroon, ja sen alittavasta myyntikatteesta ei maksettaisi veroa. Perustuslakivaliokunnan esittämän analyysin jälkeen tätä on nyt sitten salaisella vastineella ministeriö muuttanut myöskin itse tehdyin vaikutusarvioin niin, että täällä nollaraja nousee 250 000:een. Tässä esityksessä myöskin siis ehdotetaan uutta sääntelyä itsehoitolääkevalikoimaan. Siihen on valiokunnan kuulemisissa kohdistunut jonkin verran kritiikkiä erityisesti koskien niitä lääkkeiden ryhmiä, joita tähän voidaan ottaa mukaan. Valikoimaan on tarkoitus siis kuulua närästykseen, ummetuksen hoitoon sekä vitamiini‑ ja kivennäisainekorvaushoitoon käytettäviä itsehoitolääkkeitä, pienten ihovaurioiden hoitoon käytettäviä tiettyjä valmisteita sekä keinokyyneleitä ja muita niiden kanssa samaan ryhmään kuuluvia luokittelemattomia valmisteita. Tätä on erityisesti kritisoitu siksi, että alan toimijat kokevat, että se vaikuttaa heidän käytettävissä olevaan katteeseensa ja siten mahdollisuuksiin tehdä sopeutumistoimia. Lisäksi, arvoisa puhemies, tässä esityksessä toimitaan vielä palautusmaksujen osalta niin, että ne tulisivat jatkossa täysimääräisesti valtiolle vuoden 26 alusta lähtien. Ja vielä yksi tärkeä huomio: tätä lakia sovelletaan myöskin Ahvenanmaan kunnissa. No, taloudellisista vaikutuksista sitten jonkin verran: En ehdi näitä kaikkia tässä nyt käydä läpi, mutta alun perin sosiaali‑ ja terveysvaliokunta mietinnössään on käynyt läpi tämän ensimmäisen esityksen taloudellista vaikutusta nimenomaan näihin kertymiin. Nämä euromääräiset luvut lukevat siellä mietinnössä, ja nyt tämän aikapulan vuoksi en lähde käymään läpi, miten tämä kokonaisuus saadaan kasaan. Lähden kuitenkin käsittelemään tämän apteekkitalouden vaikutuksia ja näitä vaikutusten arviointeja, joita valiokunta on sitten palautteen muodossa saanut. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä käytännössä käydään läpi, millä tavalla nämä apteekkeihin kohdistuvat leikkaukset tosiasiallisesti vaikuttavat. Ensinnäkin esityksen mukaan reseptilääkkeiden taksakorotuksen, rajatun itsehoitolääkevalikoiman myynnin laajentamisen apteekkien ulkopuolelle ja apteekkiverolain muutosten nettovaikutuksen on arvioitu olevan keskimäärin 42 900 euroa miinusta apteekkia kohden — eli noin 43 000 euroa per apteekki miinusta — ja mediaanivaikutus on sitten 29 200 euroa per apteekki. Kun Suomessa on 833 apteekkia, niin heidän osaltaan vaikutukset jakautuvat nyt hyvin monimuotoisesti. Osa apteekeista hyötyy uudistuksesta selvästi, erityisesti tämän perustuslakivaliokunnan vaatimuksen johdosta, jossa näitä säästöjä vielä entrattiin. Silloin käytännössä tuo seitsemän miljoonan nollaveroasteikon nosto 50 000 eurolla sinne 250 000:een antaa mahdollisuuden kaikkien apteekkien hyötyä, mutta osalle apteekeista taloudelliset vaikutukset ovat negatiivisia. Ensinnäkin Fimea on osallistunut selvityksen tekemiseen ministeriölle näitten vaikutusten arvioinnissa. Tällä hetkellä hallituksen esityksen alkuperäisten vaikutusarviointien mukaan on 19 tappiollista apteekkia, joiden tulos on jäänyt alle nollan euron. Näiden hallituksen esityksessä ehdotettujen muutosten myötä ministeriön selvityksessä arvioidaan, että laskennallisesti tappiolliseksi — eli siis tulos alle nolla — muuttuu 26 apteekkia lisää. Jos apteekkien yhteydessä olevien osakeyhtiöiden tuottama tulos huomioidaan, uusia laskennallisesti tappiollisia apteekkeja tulisi olemaan ehdotettujen muutosten myötä 13. Ministeriöltä saadun selvityksen mukaan jos erillisyhtiöiden tuottaman tuloksen huomiointi otetaan tässä mukaan ja sitä voi asiallisesti perustella, niin silloin 40 prosenttia yksityisistä apteekeista jo tällä hetkellä käyttää erillisyhtiötä. No, tästä on oltu sitten asiantuntijakuulemisissa hyvin eri mieltä, onko sitä kannatettu vai ei. Ministeriöltä saadun selvityksen mukaan apteekkien laskennallinen tappiollisuus ei aina tarkoittaisi sitä, että apteekki olisi toimintakyvytön, vaan se voi johtua monista asioista. Laskennallisen tappiollisuuden syitä voi olla siis useita. Ministeriöltä saadun selvityksen mukaan tässä hallituksen esityksessä on tarkoitettu kannattamattomia apteekkeja, jotka olisivat juuri näitä edellä käsiteltyjä laskennallisesti tappiollisia apteekkeja — eli tulos alle nolla euroa. Hallituksen esityksen vaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu laskennallisesti tappiollisten apteekkien lisäksi muun muassa laskennalliselta liiketulokseltaan pienempiä apteekkeja, joiden tulos on 0—100 000 euroa. Esityksessä todetaan, että ennen lakimuutosta sellaisia apteekkeja, joiden tulos on 0—100 000 euroa, on yhteensä 70 kappaletta, ja jos erillisyhtiöt huomioidaan, kyseisiä apteekkeja on 53 kappaletta. Esityksessä ehdotetut muutokset toisivat 19 uutta apteekkia tähän samaan luokkaan, ja jos erillisyhtiöt huomioidaan, määrä kasvaisi 11 apteekilla. Kokonaisuutena valiokunta toteaa apteekkien laskennan ja tappiollisuuden ja tämän kannattamattomuuden osalta, että ministeriöltä saadussa selvityksessä ja hallituksen esityksessä voidaan arvioida, että esitettyjen muutosten myötä apteekkimarkkinassa on nykyiset ja uudet apteekit huomioiden yhteensä 134 apteekkia, jotka ovat joko laskennallisesti tappiollisia — siis tulos alle nolla — tai joiden liiketoiminnan voitto jää laskennallisesti 0—100 000 euroon. Kun huomioidaan apteekkien yhteydessä toimivien osakeyhtiöiden tulos — jos erillisyhtiöt siis saadaan ottaa mukaan — tulos olisi 93. Näitä lukuja on siis monia, ja nyt kun sitten käytännössä perustuslakivaliokunnan jälkeen sitä nollarajaa nostettiin verotaulukossa, niin saatiin vielä aikaan uusia lukuja. [Puhemies koputtaa] Näin ollen näitä en nyt enää tässä yhteydessä käy läpi, koska aika kerta kaikkiaan loppuu. Valiokunnan kuulemisessa on päädytty sellaiseen mietintöön, joka on sisältämässä tässä nyt sitten kaksi eri vastalausetta. Eli tämä mietintö ei ole yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-12-09T21:17:17,2025-12-09T21:30:32,Käsitelty,1.1 2025_124_177,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Siponen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_178,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ilta on jo pitkällä, mutta nyt pääsemme käsiksi tämän, voisiko kutsua, apteekkien keskittämislain kimppuun. Täytyy ihan aluksi sanoa, että kyllä hämmästyttää, miten hallitus, voi sanoa, runttaa tätä uudistusta eteenpäin perustuslakivaliokunnan lausunnoista ja asiantuntijoitten kritiikistä huolimatta. On aivan selvää, että tämä lääketaksan leikkaus, apteekkiveromuutokset ja itsehoitolääkkeitten siirtäminen ruokakauppaan tulevat koitumaan monen apteekin kohtaloksi. Nämä yhteisvaikutukset tulevat iskemään erityisesti pieniin apteekkeihin, ja tämä Orpon—Purran hallituksen apteekkiuudistus tulee lisäämään merkittävästi kannattamattomien ja jopa tappiollisten apteekkien määrää. Tuolta mietinnöstä voi katsoa erilaisia lukemia. Fimea on arvioinut julkisuudessa, että ehkä noin sata apteekkia menisi sen kannattavuusrajan alapuolelle. Mutta se on selvää, että tämä esitys tulee harventamaan meidän apteekkiverkkoa, mikä on tietysti erityisen surullista niitten kansalaisten kannalta, jotka tarvitsevat paljon lääkkeitä: ikäihmiset, monisairaat ihmiset, pitkien välimatkojen päässä asuvat ihmiset. Heidän kannaltaan tämä uudistus on erittäin vahingollinen. Arvoisa puhemies! Keskusta on esittänyt vaihtoehdon tälle hallituksen lakiesitykselle. Me pitäisimme edelleen lääkkeet apteekeissa, emme veisi niitä ruokakauppoihin. Kohtuullistaisimme näitä verotusmuutoksia sekä lääketaksan leikkausta ja nimenomaan sen takia, että apteekki säilyisi jatkossakin lähipalveluna koko Suomessa. Arvoisa rouva puhemies! Meille ei ole tullut yllätyksenä, että tästä salista löytyy paljon keskittäviä voimia, jotka haluavat keskittää palveluja — oli kyse terveyspalveluista, sosiaalipalveluista tai apteekeista — mutta sitä kyllä ihmettelen, että hallituspuolueista ei löytynyt yhtään ryhmää, joka olisi puolustanut näitä pieniä apteekkeja ja apteekkien säilymistä koko Suomessa lähipalveluna. Tämä kyllä kovasti hämmästyttää. Arvoisa rouva puhemies! Jatkan vielä muutamalla sanalla tästä esityksestä vähän tarkemmin: Pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaan tarkoituksena on turvata maanlaajuinen apteekkiverkosto, mutta kyllä meidän näkemyksen mukaan nyt annettu hallituksen esitys muuttaa perusteellisesti apteekkitalouden sääntelyä eikä se ole hallitusohjelman mukaisella tavalla turvaamassa maanlaajuista apteekkiverkkoa ja siten apteekkipalveluitten saatavuutta koko Suomessa. Mitä tulee näihin verotusmuutoksiin, niin kyllä meidän mielestämme apteekkiverotaulukkoa tulisi uudistaa nimenomaan oikeudenmukaisesti. Apteekkiveron progression on tarkoitus kaventaa apteekkareiden välisiä tuloeroja ja turvata maanlaajuista apteekkiverkostoa, kun kevyemmän verotuksen vuoksi pienet apteekit saavat myymistään lääkkeistä hieman paremman katteen kuin suuret. Hallituksen esityksessä tätä progressiota on loivennettu merkittävästi. Keskustan mielestä olennaisimmat korjaustarpeet tähän hallituksen esitykseen ovat seuraavat: 1) lääketaksaleikkauksen kohtuullistaminen, 2) nollaveroluokan nostaminen ja 3) lisäportaitten lisääminen tähän verotustaulukkoon. Tässä nämä tärkeimmät muutokset tämän verotuksen ja lääketaksan osalta. No sitten, arvoisa rouva puhemies, tähän perustuslakivaliokunta-asiaan: Onhan tämä aika erikoinen tilanne, että kun kuultiin tuolla perustuslakivaliokunnassa asiantuntijoita — sekä valtiosääntöasiantuntijoita että muitakin erittäin korkean osaamisen omaavia asiantuntijoita nimenomaan apteekkitaloudesta — niin kyllähän sieltä selkeästi jäi se epävarmuus, epäselvyys siitä, onko tämä esitys edelleenkään perustuslain mukainen. Kyllä meidän mielestämme olisi kaikkien etu ollut, että näitten kuitenkin varsin vähäisten muutosten jälkeen tämä esitys olisi käytetty uudelleen siellä perustuslakivaliokunnan tarkastuksessa ja arvioitavana. Kyllä se kysymysmerkiksi jäi, miksi sitä ei enää haluttu tehdä. Keskustan mielestä sosiaali- ja terveysvaliokunnan olisi ilman muuta tullut pyytää perustuslakivaliokunnalta uusi lausunto näitten esitettävien pykälämuutosten perustuslainmukaisuudesta. On huomattava, että jo hallituksen esityksessä todettiin lakiehdotuksessa esitettävien muutosten vaikutuksesta apteekkeihin, että sopeutustoimien suuruusluokkaa tai apteekkikohtaisia vaikutuksia ei ole mahdollista arvioida etukäteen. Tosiaan perustuslakivaliokunnan lausunnossa todettiin, että apteekkitoiminnan harjoittaminen muodostuu nyt ehdotettujen lainsäädännöllisten ratkaisujen johdosta joidenkin apteekkiluvan haltijoiden kohdalla taloudellisesti kannattamattomaksi siten, ettei elinkeinonharjoittajalla ole toimialaa koskevien yksityiskohtaisten sääntelyjen vuoksi mahdollisuutta korjata tilannetta omilla sopeutustoimilla. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan nyt esitetyillä muutoksilla tulee olemaan välillisiä vaikutuksia myös muihin terveydenhuollon kustannuksiin, mikäli suljetaan apteekkeja, jotka ovat osalla paikkakunnista viimeisiä jäljellä olevia terveydenhuollon lähipalveluja. Keskusta pitää erittäin tärkeänä, että apteekkipalvelut säilyvät lähipalveluna koko Suomessa ja että apteekkien yhteydessä voitaisiin tarjota jatkossa myös nykyistä laajemmin muita terveyspalveluja erityisesti niillä alueilla, joilla muihin terveydenhuollon palveluihin on pitkät etäisyydet. Arvoisa rouva puhemies! Jatkan myöhemmin lisää. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-12-09T21:30:56,2025-12-09T21:38:03,Käsitelty,1.1 2025_124_179,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mehtälä., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_180,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme nyt hallituksen esitystä, jossa uudistetaan apteekkitoimintaa Suomessa melko rajulla kädellä. Tässä kun hallituskautta on takana vajaa kolme vuotta, on yksi asia tullut selväksi: säästöjä etsitään aina maakunnista aivan kuin alleviivaten sitä, että ihmisten toivotaan muuttavan kaupunkeihin. Nyt leikkuriin osuvat suomalaiset maaseutuapteekit. Tässä uudistuksessa leikataan siis lääketaksaa, muutetaan verotusta ja vapautetaan itsehoitolääkkeiden myyntiä. Lopputuloksena tappiollisten apteekkien määrä kaksinkertaistuu ja joka seitsemäs apteekki on vaarassa sulkea ovensa — siis joka seitsemäs. Ja kuten istuvan hallituksen uudistusten kohdalla niin usein on käynyt, hyötyjinä tässä ovat suuret toimijat — siis suuret toimijat — mutta kärsimään joutuvat pienet maaseutuapteekit. Tämä lisää maakuntien ja haja-asutusalueitten epätasa-arvoista kohtelua. En voi millään tätä hyväksyä, ei voinut perustuslakivaliokuntakaan. Minun on kysyttävä: eikö hallituksesta tälläkään kertaa löytynyt yhtään maakuntien palvelujen puolustajaa? Arvoisa puhemies! Hallituksen esitystä tulisi merkittävästi parantaa. Kolme kohtaa: Lääketaksaa on kohtuullistettava. Toiseksi apteekkiveron verotaulukko korjattava pienet apteekit huomioivaksi. Kolmanneksi sivuapteekkivähennys riittävän suureksi. Itsehoitolääkkeitä ei tule laajentaa apteekkien ulkopuolelle ilman vaikutusten seurantaa. Valtioneuvoston on seurattava muutosten vaikutuksia apteekkien kannattavuuteen ja palveluihin ja tuotava tarvittaessa lisäesitykset, jotta koko maan apteekkiverkosto säilyy ja lähipalvelut turvataan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-12-09T21:38:13,2025-12-09T21:40:40,Käsitelty,1.1 2025_124_181,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Castrén., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_182,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Maaret,Castrén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Me suomalaiset luotamme apteekkeihin. Ne ovat olennainen osa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta ja lähellä potilasta, myös silloin, kun kyse on pienistä itse hoidettavista vaivoista. Apteekkiuudistuksen tavoitteena on uudistaa apteekkitaloutta, turvata lääkehuollon kattavuus ja hillitä lääkekustannuksia. Uudistus on välttämätön, sillä lääkemenot kasvavat Suomessa nopeammin kuin monessa muussa Euroopan maassa, mikä kuormittaa sekä kotitalouksia että julkista taloutta. Apteekkivero uudistetaan siten, että liikevaihtoon perustuvasta mallista siirrytään myyntikatetta painottavaan järjestelmään. Tämä lisää verotuksen oikeudenmukaisuutta ja selkeyttä, poistaa tarpeen kasvattaa myyntiä määrän vuoksi ja ohjaa toimintaa kohti laadukkaampaa palvelua. Lisäksi parannamme itsehoitolääkkeiden saatavuutta turvallisuudesta tinkimättä. Myynti tapahtuu jatkossakin hallitusti ja lääketurvallisuus edellä Fimean kanssa tiiviissä yhteistyössä, ja näiden lääkkeiden määrä on perustellusti hyvin suppea. Itsehoitolääkkeiden vähittäismyynnissä tulee estää vertikaalinen integraatio, ja talousvaliokunnan kanssa pidimmekin valiokuntana tärkeänä, että tarvittavat muutokset säätelyyn onkin toteutettava keväällä annettavan esityksen yhteydessä. Arvoisa puhemies! Hallitus varmistaa, että apteekit ja niiden palvelut säilyvät kaikkien suomalaisten saavutettavissa. Muutos tukee apteekkien toimintaa heikentämättä palvelua. Se ohjaa resursseja laadukkaaseen neuvontaan. Kaikkien mielestä farmaseuttien oikeus itse korjata lääkemääräyksessä olevia virheitä ja poiketakin lääkemääräyksestä perustellussa tilanteessa on hyvä asia. Farmaseuteilla on tähän erittäin hyvä osaaminen. Talousasioista on tässä puhuttu, että nytkin meillä on muutama apteekki, jotka eivät oikein pärjää, ja tämän takia apteekkareilla onkin siirtymäajan puitteissa lupa luopua apteekkiluvastaan, jos toiminnalle ei kerta kaikkiaan ole riittäviä taloudellisia edellytyksiä. Suomessa on tällä hetkellä 833 apteekkitoimipistettä, ja uudistuksen arvioidaan vaikuttavan kymmeniin niistä. On tärkeää, etteivät apteekkipalvelut katoa harvaan asutuilta alueilta. Siksi mietintö edellyttää seurantaa ja korjausmekanismeja. Jos ongelmia ilmenee, niihin tulee puuttua nopeasti. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Maaret Castrén,911822,2025-12-09T21:40:44,2025-12-09T21:43:24,Käsitelty,1.1 2025_124_183,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohi., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_184,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On totta, että apteekit nauttivat suomalaisten keskuudessa vahvaa luottamusta. Apteekkien palveluihin ollaan tyytyväisiä, ja varmasti tämän lain käsittelyn yhteydessä meidät erottaa pitkälti se, ajatellaanko, että apteekkitoiminta on vähittäiskauppaa vai onko se osa meidän terveydenhuoltojärjestelmäämme — tämmöinen periaatteellinen iso ajattelutavan muutos, ja se näkyy kyllä tässä hallituksen esityksessä. Tämä lakihan kuitenkin pohjimmiltaan on säästölaki. Yli 70 miljoonaa euroa on tarkoitus hakea apteekkijärjestelmän sisältä säästöjä. Lakimuutos tulee leikkaamaan kaikenkokoisilta apteekeilta liiketoiminnan katetta, mutta erityisen hankalaan asemaan se asettaa pienimmät apteekit. Tämän sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnönkin perusteella voidaan todeta, että kymmeniä apteekkeja lisää tulee olemaan kannattavuusongelmissa, painumaan tappiolle tai olemaan kannattamattomia, ja on täysin selvää, että apteekkiverkko tulee tämän johdosta harvenemaan. Miksi tämä on huono asia Suomelle ja suomalaisille, että ratkaisuksi haettiin sellainen, joka tulee harventamaan ja erityisesti pieniltä paikkakunnilta viemään pois apteekit? Sen takia, että ensinnäkin se on tietenkin tärkeä palvelu ihmisille siellä alueella, mutta toinen, mistä olen erityisen surullinen, on se, että kun me ajattelemme meidän sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä tulevaisuudessa, niin apteekit voisivat olla hyvinkin se toimipiste, jossa voisi olla jatkossa tarjolla enemmänkin, monipuolisesti erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluita. Tämä mahdollisuushan menetetään, jos me harvennamme merkittävästi tämäntyyppisellä lainsäädännöllä meidän apteekkiverkkoa. Voi nimittäin olla niin, että olisi järkevää sen apteekin ympärille rakentaa jollakin pienellä paikkakunnalla laajemminkin ne ainoat sotepalvelut, joita sillä paikkakunnalla tarjotaan, ja voi sanoa, että tästäkin syystä tämä laki on minusta vahingollinen ja huono. Se olisi pitänyt toteuttaa toisella tavalla, kuten keskustan vastalauseessa on nostettu esille. Apteekkitoimintahan on erittäin säänneltyä toimintaa. Sitä ei voi verrata sen takia moneen muuhun elinkeinotoimintaan. Voi jopa sanoa, että apteekkarit ovat valtion franchising-yrittäjiä, koska niin tiukkaan se on säänneltyä toimintaa, luvanvaraista, sitä verotetaan aivan eri tavalla kuin muuta toimintaa, ja se on säännelty niin, että siinä ei voi toimia kuin yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Sen takia tähän liittyy tämä perustuslakiongelma, jota perustuslakivaliokunta lausunnossaan on nostanut esille, ja tämä on tullut nyt esille erittäin merkittävällä tavalla sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jossa on jouduttu tekemään muutoksia tähän hallituksen esitykseen, ja sen jälkeenkin siellä on ilmaistu erittäin perustellusti epäilys siitä, että pitäisi saada perustuslakivaliokunnasta niin sanottu B-lausunto. Tämän johdosta, arvoisa puhemies, teen tähän loppuun esityksen, että asia palautetaan sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan tulee antaa lausunto näiden perustuslakiongelmien takia.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-12-09T21:43:28,2025-12-09T21:46:48,Käsitelty,1.1 2025_124_185,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_186,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys apteekkilaiksi paljastaa jotain olennaista Orpon—Purran hallituksesta mutta erityisesti perussuomalaisista. Puolue, joka vaaleissa vannoi puolustavansa maaseutua, paikallisia palveluita ja tavallisen ihmisen arkea, jää jälleen kiinni omien lupaustensa pettämisestä. Kun pitäisi seistä kotiseutujen rinnalla, perussuomalaiset seisovat kaupan jättien kanssa, ja se näkyy tämän esityksen jokaisessa rivissä. Hallituksen esitys apteekkitalouden repivästä uudistuksesta ei ole pelkkä tekninen muutos. Se on isku suomalaisen lähipalvelun perustaan. Maaseudulla apteekki ei ole vain paikka, josta haetaan päänsärkytabletti. Se voi olla viimeinen terveydenhuollon tukipylväs, usein ainoa sotepalvelupiste, joka vielä pitää oven avoinna ruuhkakeskusten ulkopuolella. Tämän lakiesityksen myötä usea paikkakuntansa ainoa apteekki tulee sulkemaan ovensa ja seuraava lähin on useiden kymmenien kilometrien päässä. Omassa maakunnassani Pohjois-Pohjanmaalla tämä kohtalo odottaa useampaa apteekkia, ja silti hallitus on valmis ajamaan kymmeniä apteekkeja tappiolle ja lopettamaan sivuapteekkeja ympäri maan. Pienet kyläapteekit, usein toiminimiyrittäjien ylläpitämiä, joutuvat nyt kantamaan riskit, joita he eivät ole voineet ennakoida. Hallituksen esitys keventää verotusta suurilta apteekeilta mutta kiristää pieniltä. Se vapauttaa itsehoitolääkkeitä kauppoihin, ei asiakkaiden tai järkevän lääkehoidon vuoksi vaan kasvattamaan entisestään jo valmiiksi keskittyneiden kaupan jättien valtaa. Tämän politiikan seuraukset ovat hyvin selviä: apteekkiverkosto harvenee, terveyspalvelut katoavat ja suomalainen huoltovarmuus murenee pala palalta. Arvoisa puhemies! Kriisiaikana pandemiaa tai turvallisuustilanteen kiristymistä ajatellen apteekkien merkitys on valtava. Ne ovat osa Suomen huoltovarmuuden etulinjaa. Lääkkeet eivät saa loppua, jakeluketjut eivät saa katketa, ja ihmisten on saatava terveyden kannalta välttämättömät valmisteet myös silloin, kun maailma järkkyy ympärillä. Jos sivuapteekkeja suljetaan ja pääapteekitkin kamppailevat kannattavuudesta, kuka vastaa kriisin hetkellä suomalaisen lääketurvan toteutumisesta? Keskusta muistuttaa, että huoltovarmuus syntyy hajautetusta verkostosta, ei muutamasta suuresta toimijasta. Se syntyy siitä, että myös Sodankylässä, Rautavaarassa ja Kyyjärvellä on apteekki, josta voi hakea lääkkeet ilman, että pitää ylittää maakuntaraja. Maaseutu ei ole kuluerä, se on turvallisuustekijä, ja se on ihmisarvoisen elämän perusta. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen vaikutusarviointi on puutteellista, kiirehdittyä ja huolimatonta. Apteekkilaitoksen kokonaisuus on niin monimutkainen, ettei tällaisia muutoksia voi tehdä ilman perusteellista tietoa seurauksista. Paheksumme keskustassa suuresti sitä, etteivät hallituspuolueet suostuneet lähettämään apteekkilain esitystä vielä kertaalleen perustuslakivaliokunnan tarkasteltavaksi. Tämä lakiesitys on niin huono maakuntien ihmisten kannalta, että perussuomalaisten omakin joukko on sitä arvostellut tekemättä kuitenkaan mitään muutoksia esitykseen. Keskusta ei hyväksy hallituksen linjaa. Me puolustamme maaseudun asukkaita, terveysturvaa ja huoltovarmuutta. Me puolustamme oikeutta asua koko Suomessa, ei vain siellä, missä markkina sattuu toimimaan, ja siksi esitämme, että hallituksen esitys hylätään. Suomen apteekit, apteekkitoiminnan harjoittajat ja ennen kaikkea niiden palveluita käyttävät suomalaiset ansaitsevat parempaa kuin tämä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-12-09T21:46:59,2025-12-09T21:51:23,Käsitelty,1.1 2025_124_187,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Krista — seitsemän minuuttia.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_188,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan apteekkitalouteen tehtäviä monia muutoksia, ja SDP:n näkökulmasta emme ole valmiita tässä muodossa hyväksymään esitystä. Ensinnäkin tässä esityksessä säästetään näiltä toimijoilta käytännössä 75,4 miljoonaa euroa ja tässä kokonaisuudessa itsehoitolääkkeet halutaan apteekeista muidenkin toimijoiden myytäviksi ja ollaan halukkaita maksamaan siitä seitsemän miljoonaa euroa. Tämä yhtälö on siltä osin hyvin hankala, että jos kerran apteekeilta vaaditaan tosi isoa venymistä, niin käytännössä samaan aikaan olisi pitänyt vahvasti miettiä, onko ajankohta tällaiselle liberalisoinnille oikea, jos siitä vielä erikseen pitää maksaa näinkin merkittävä määrä. Ja kun sitten perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta jouduttiin toteamaan, että tämä koko apteekkitaloutta koskeva esitys on perustuslain vastainen, niin silloin jouduttiin etsimään uusia ratkaisuja tämän muuttamiseksi perustuslain mukaiseksi. Nämä uudet ratkaisut, eli käytännössä nollaverorajan korottaminen 250 000:een, maksavat nyt tässä yhteydessä seitsemän miljoonaa euroa. Tästä säästöstä jää, hyvät hallituspuolueiden jäsenet, seitsemän miljoonaa euroa hyötyä, mutta tätä seitsemän miljoonan euron säästöä on tänne eduskuntaan kokoontunut nyt aika runsas joukko hallituspuolueiden kansanedustajia näköjään kannattamaan. Sen lisäksi, kun äsken meillä oli toimeentulotukea koskeva esitys täällä käsittelyssä, jossa kaikkein köyhimmiltä suomalaisilta leikataan todella kovasti, täällä ei ollut kuin muutama hallituspuolueiden kansanedustaja. Nyt alkaa tässä tuntumassa jo olla, että näitä hallituspuolueiden uskollisia yön sankareita on jo mukavasti lähes parikymmentä täällä salissa. [Timo Heinonen: Kerro, monta demaria! Ei kiinnosta työnteko!] — Totean, että täällä on demareita kello 14:stä lähtien ollut koko tämän ajan. Täytyy sanoa, että meilläkin voisi olla enemmän porukkaa, mutta nämä samat naamat ovat olleet täällä aivan alusta lähtien, Heinonen sattui tulemaan paikalle juuri nyt. [Timo Heinosen välihuuto] — Se kertoo siitä, että kaikki muut sosiaali- ja terveysvaliokunnan tekemät ehdotukset, joita täällä on käsitelty, eivät ole näyttäneet samalla volyymilla kiinnostavan. Minä itsekin ajattelen, että on tosi hienoa, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on tehty huolellista työtä tässä apteekkikokonaisuudessa sen jälkeen, kun perustuslakivaliokunnan lausunto tuli, ja uskon aidosti, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet ovat täällä syystä. Joitakin kysymyksiä haluan nostaa itsekin tässä esiin. Ensinnäkin, kun näistä säästöistä nyt tässä puhuttiin, niin osoittautuu, että lääketaksa on varsin kova toimi. Tämä juustohöylällä toteutettava lääketaksan leikkaus on sellainen, että se vaikuttaa eniten toimialaan näiden esitettyjen lausuntojen nojalla. Sitten tämä veromalli on osoittautunut vaikeaksi kuvioksi. Tällä alarajan nostolla saadaan käytännössä hallituksen esityksen alkuperäisistä lukemista kuusi apteekkia käytännössä pelastettua tämän perustuslakivaliokunnan ukaasin jälkeen sellaisiksi, että ne eivät jää tappiollisiksi — kannattamattomia apteekkeja jää seitsemän. Ala onkin epäillyt, ovatko nämä muutokset sittenkin liian pieniä perustelemaan sitä, että on tarpeeksi tehty. Tässä on käsittelyssä 833 apteekin tulevaisuus, ja valiokunnan lausunnon mukaisesti näitä tappiollisia apteekkeja eli alle nollatuloksen tekeviä sekä näitä alle 100 000 euron tuloksen tekeviä apteekkeja olisi tässä sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnon mukaisesti 134 kappaletta. Keskeistä on nyt se, mitä perustuslakivaliokunta tosiasiassa sanoi. Tämä perustuslakivaliokunnassa tehty lausunto toteaa, että meidän täytyisi pitää huolta siitä, että kaikkien apteekkien osalta, elinkeinovapauden ja omaisuussuojan osalta, pystyttäisiin hakemaan perustuslaillinen ratkaisu. Tämän ratkaisun tekemiseksi todetaan perustuslakivaliokunnan kantana, että apteekeilla viitataan sekä tappiollisiin että kannattamattomiin apteekkeihin. Tämä muotoilu on erilainen kuin ministeriön. Valiokunta haluaakin kiinnittää huomiota siihen, että tämä kannattamattomien eli laskennallisesti tappiollisten apteekkien vertailu keskenään tarkoittaisi ministeriön näkemyksen mukaan samaa, mutta sen sijaan kannattamattomia apteekkeja tulisi käytännössä näiden uusimpien laskelmien mukaan lähes 80. Ja miten se on mahdollista? Sen takia, että alle 100 000 euroa tienaavat apteekit ovat sellaisia, että siitä maksetaan vielä apteekkarin palkka, investoinnit, lainanlyhennykset ja muut kulut. Sen vuoksi Fimea on katsonut pitkässä perinteessä, että tappiollisia apteekkeja eivät ole vain alle nollarajan alle menevät apteekit vaan myöskin ne, mitkä sijoittuvat alle 100 000 tuottavien apteekkien luokkaan. Varmasti näitte, että valiokunnallekin tuli yllätyksenä, että vaikutusarvioiden takia emme puhukaan enää 20 apteekista, vaan vasta keskiviikkona paljastui Fimean lausunnossa, että me puhutaan yli sadasta apteekista. Tämä laskukaava on otettu huomioon tässä valiokunnan mietinnössä. Tässä valiokunnan mietinnössä aikataulusyistä — valiokuntaneuvos joutui tätä todella kovalla kiireellä tekemään — nyt tässä kokonaissetissä myöskin, kun nämä luvut vaihtuvat sen jälkeen, kun tätä alarajaa nostetaan, nämä numerot ovat vielä hieman erilaiset. Siis ilma on sakeana näitä apteekkien kannattavuutta ja tappiollisuutta koskevia numeroita, ja yhteistä niillä näyttää olevan se, että ministeriön ero näihin vaikutusarviointeihin, mitkä ala on antanut, [Eduskunnasta: Aika!] on viisin- tai kuusinkertainen.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-12-09T21:51:31,2025-12-09T21:59:19,Käsitelty,1.1 2025_124_189,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi Forsgrén., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_190,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys apteekkitalouden uudistamisesta sisältää samanaikaisesti merkittäviä muutoksia lääketaksaan, apteekkiverotukseen, sivuapteekkivähennykseen ja itsehoitolääkkeiden myyntikanavaan. Kokonaisuus vaikuttaa apteekkien kannattavuuteen, apteekkiverkoston rakenteeseen sekä lääkkeiden saatavuuteen ja lääketurvallisuuteen. Uudistuksen tavoitteet, lääkkeiden hintojen hillitseminen ja järjestelmän kustannustehokkuuden parantaminen ovat sinänsä perusteltuja. Esityksen keinovalikoima ja erityisesti muutosten yhteisvaikutukset ovat kuitenkin ongelmallisia maanlaajuisen apteekkiverkoston ja lääketurvallisuuden näkökulmasta. Arvoisa rouva puhemies! Apteekkiveron nollarajaa korotettaisiin hallituksen alkuperäisessä esityksessä 200 000 euroon, mutta perustuslakivaliokunnan käsittelyn jälkeen hallitus nostaa sitä 250 000 euroon, mikä on kyllä oikea askel. Muutos vähentää laskennallisesti tappiollisiksi tulevien apteekkien määrää varsinkin pienempien apteekkien osalta. Demarit, keskusta, vihreät ja vasemmisto kuitenkin esittivät valiokunnassa, että nollarajan nostaminen tulisi tehdä 300 000 euroon, mikä laajentaisi verottoman voittomarginaalin osuutta edelleen ja suojaisi siten tehokkaammin kaikkein pienimpiä ja heikosti kannattavia apteekkeja uudistuksen yhteisvaikutuksilta. Nollarajan korotus on siis hyvä korjaus, mutta se ei yksin riitä poistamaan esityksen ongelmia. Perustuslakivaliokunta edellytti, että sääntelyä on muutettava niin, että se turvaa mahdollisuudet kannattavan liiketoiminnan harjoittamiseen myös niille apteekeille, joille ehdotettu kokonaisuus muuten merkitsisi toiminnan muuttumista kannattamattomaksi ja useiden apteekkien osalta sen lisäksi tappiolliseksi. Asiantuntijalausunnoissa on todettu, että nollarajan korotuksen jälkeenkin osa apteekeista jää taloudellisesti erittäin heikkoon asemaan. Professori Katri Hämeen-Anttilan mukaan nollarajan nosto on kannatettava mutta kokonaisuus muodostaa edelleen merkittävän leikkauksen, joka lisää apteekkiverkossa supistumisen riskiä ja voi johtaa sopeutukseen, kuten sivuapteekkien lopettamiseen, aukiolojen supistamiseen ja farmaseuttisen henkilöstön vähentämiseen. Kannattamattoman apteekin määritelmä jää esityksessä epäselväksi. Asiantuntija-arviossa on pidetty käytännössä kannattamattomina myös apteekkeja, joiden liiketulos jää 0— 100 000 euron väliin, vaikka hallituksen vaikutusarvioiden tiukin tarkastelu keskittyy tappiollisiin apteekkeihin. Hämeen-Anttilan mukaan vaikutukset kohdistuvat laajasti myös tähän matalakatteisten apteekkien joukkoon, eivät vain laskennallisesti uusiksi tappiollisiksi tuleviin apteekkeihin. Maanlaajuisen apteekkiverkoston merkitys lääkkeiden yhdenvertaiselle saatavuudelle ja huoltovarmuudelle on keskeinen. Kattava apteekkiverkosto turvaa lääkkeiden saatavuuden ja turvallisen jakelun sekä terveydenhuollon toimintakyvyn häiriötilanteissa. Esityksen mukaan rajoitettuun itsehoitolääkevalikoimaan kuuluvia valmisteita voitaisiin myydä myös apteekkien ulkopuolella myyntiluvanhaltijan hakemuksesta. Vihreä eduskuntaryhmä suhtautuu kriittisesti myyntikanavan vapauttamiseen. Asiantuntijakuulemisissa on nostettu esiin lääketurvallisuuden riskit. Farmaseuttiliiton mukaan itsehoitolääkkeiden myynnin osittainen vapauttaminen ei tue rationaalisen lääkehoidon toteutumista ja lisää riskiä tarpeettomaan käyttöön, väärinkäyttöön, haittavaikutuksiin sekä hoitoon ohjautumisen viivästymiseen. Liitto myös huomauttaa, ettei uudistus tuota julkisen talouden säästöjä, koska itsehoitolääkkeet ovat korvausjärjestelmän ulkopuolella mutta voivat lisätä kustannuksia muualla terveydenhuollossa. Keskeinen ongelma on, että apteekkien ulkopuolisessa myynnissä farmaseuttista neuvontaa ei saa antaa, vaikka kansalaiset pitävät neuvontaa tärkeänä ja itsehoitoneuvonta on merkittävä osa rationaalisen lääkehoidon turvaa. Lisäksi useat lausunnonantajat ovat todenneet, että myyntikanavan laajuus voi heikentää apteekkitaloutta ja epäsuorasti apteekkiverkostoa. Esimerkiksi hyvinvointialueiden näkökulmasta kattava apteekkiverkosto ja erityisesti sivuapteekit ovat lääketurvallisuuden ja neuvonnan kokonaisuuden kannalta välttämättömiä. Apteekkiverkosto on jo nyt monissa kunnissa viimeinen lähipalvelu, ja kun hyvinvointialueet karsivat säästöpaineissaan terveysverkkoa, tilanne vain vaikeutuu. Apteekkeja tulisikin hyödyntää nykyistä laajemmin osana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuutta erityisesti matalan kynnyksen palveluissa, kuten rokotuksissa ja hoidon tukipalveluissa. Kansainvälisetkin esimerkit osoittavat, että apteekit voivat turvallisesti ja kustannustehokkaasti täydentää terveydenhuoltoa muun muassa neuvonnoissa, mittauksissa ja riskiryhmien palveluissa. Hallituksen esityksen kokonaisvaikutuksia on arvioitava myös tästä näkökulmasta. Apteekkiverkoston heikentäminen kaventaisi mahdollisuuksia hyödyntää apteekkeja osana hyvinvointialueiden palveluketjua ja säästöjen etsimistä turvallisilla tavoilla. Hallituksen esitys ei riittävästi turvaa apteekkitalouden kestävyyttä ja maanlaajuista apteekkiverkkoa eikä sisällä riittäviä lääketurvallisuuden takeita itsehoitolääkkeiden myyntikanavan vapauttamisessa. Nollarajan korotus on välttämätön parannus, mutta se ei ole riittävä, ja uudistuksen yhteisvaikutukset jättävät edelleen merkittävän riskin pienten apteekkien ja sivuapteekkien toimintaedellytysten heikentämisen takia. Sen takia en voikaan tätä hallituksen esitystä kannattaa.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-12-09T21:59:23,2025-12-09T22:05:26,Käsitelty,1.1 2025_124_191,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_192,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vakava asia käsittelyssä, mutta on mukava näin myöhään illalla kerrankin olla salissa puhumassa, kun täällä on useampikin edustaja paikalla. Tosin en tiedä, kuinka moni meistä jaksaa aina keskittyä niiden puheiden kuunteluun, jotka täällä vuorossa ovat. — Edustaja Lyly ilmoittautui jo siellä. Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaan tosiaankin apteekkivero ja lääketaksa huomioidaan yhdessä siten, että huomioidaan apteekkien tosiasiallinen kannattavuus sekä turvataan maanlaajuinen apteekkiverkosto. Ohjelmassaan hallitus lupasi, että maanlaajuinen apteekkiverkosto turvataan tarvittaessa erillisin tukielementein esimerkiksi negatiivisella apteekkiverolla. Nyt annettu hallituksen esitys muuttaisi perusteellisesti apteekkitalouden sääntelyä, eikä se ole hallitusohjelmassa luvatulla tavalla turvaamassa maanlaajuista kattavaa apteekkiverkkoa ja siten apteekkipalveluiden saatavuutta koko Suomessa, kuten täällä on hyvin tuotu monessa puheenvuorossa esille. Hallituksen tarkoituksena oli leikata lääketaksaa ja muuttaa apteekkiveron laskentaperuste liikevaihdosta myyntikatteeksi siten, että nykyinen apteekkiverokertymän taso säilyy. Hallituksen tavoitteena on saavuttaa näillä toimilla 30 miljoonan euron säästöt julkiseen talouteen. Keskusta vastustaa leikkausta lääketaksaan. Nyt käsiteltävässä esityksessä on esitetty toimeenpantavan yhtäaikaisesti muutoksia, joiden kokonaisvaikutusten arviointi on ollut jo lainsäädännön valmisteluvaiheessa haastavaa ja jotka voivat johtaa ja mitä suurimmalla todennäköisyydellä johtavat ennakoimattomiin muutoksiin apteekkitaloudessa sekä apteekkiverkostossa. Arvoisa puhemies! Hallituksen esittämä apteekkiverotaulukko suosii suurimpia apteekkeja pienten kustannuksella. Verotaulukko on myös epäjohdonmukainen ja johtaa muidenkin apteekkarien verotuksen äkillisiin kiristymisiin. Perustuslakivaliokunta edellytti myös, että sosiaali‑ ja terveysvaliokunta muuttaa apteekkitoimintaa koskevaa lainsäädäntöä siten, että se tuottaa mahdollisuudet kannattavan liiketoiminnan harjoittamiseen myös niille apteekeille, joille nyt ehdotettu sääntely parhaan käytettävissä olevan tiedon valossa merkitsisi toiminnan muuttumista kannattamattomaksi. Sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan aikataulu perustuslakivaliokunnan vaatimien muutosehdotusten käsittelyssä oli kohtuuttoman lyhyt, joten esitettävien muutosten vaikutusten arviointiin ei ole ollut myöskään riittävästi aikaa. Tämän seurauksena ehdotettavien muutosten perustuslainmukaisuudesta jää myös epäilys. Keskustan mielestä sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan olisi tullut pyytää perustuslakivaliokunnalta uusi lausunto esitettävien pykälämuutosten perustuslainmukaisuudesta. On huomattava, että jo hallituksen esityksessä todettiin lakiehdotuksessa esitettävien muutosten vaikutuksista apteekkeihin, että sopeuttamistoimien suuruusluokkaa tai apteekkikohtaisia vaikutuksia ei ole mahdollista arvioida etukäteen. Arvoisa puhemies! Erityisen hankalaan asemaan tämä hallituksen esitys ajaa tosiaankin pienimmät apteekit. Pienten apteekkien taloudelliset toimintaedellytykset heikkenevät tavalla, josta apteekkarilla ei apteekkilupaa hakiessaan ole ollut tietoa ja johon hänellä ei ole näin ollen ollut mahdollisuutta varautua. Muutokset ovat erityisen merkittäviä toiminimiyrittäjien luottamuksensuojan näkökulmasta. Toiminimiyrittäjä vastaa koko omaisuudellaan apteekin taloudesta. Jo nykyisellään noin 25 prosenttia apteekkareista ei pääse apteekkarina siihen tulotasoon, johon pääsisi ulkopuolisen palveluksessa proviisorina työskennellessään. Apteekkien talouden kiristyminen voi johtaa henkilöstön määrän vähentämiseen apteekeissa ja näkyä siten asiakkaille palvelun heikkenemisenä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-09T22:05:31,2025-12-09T22:09:15,Käsitelty,1.1 2025_124_193,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Päivi Räsänen on poissa, edustaja Petri Honkonen — korjaan: edustaja Honkonen — poissa. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_194,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Apteekkitalous on monimutkainen ja tarkasti säännelty kokonaisuus. Apteekkitalous ei ole vain bisnestä, vaan se on osa terveysjärjestelmäämme. Lääkehuollon kattavuus ja saavutettavuus on varmistettava kaikkialla Suomessa. Edellinen hallitus toteutti apteekkitalouden muutoksia ja säästöjä. Olin itse näitä säästöpäätöksiä valmistelemassa ja esittelemässä. Nämä toimet vaikuttavat edelleen, ja lisäsäästöjen hakeminen edellisten päälle on vaativa ja riskialtis harjoitus. Apteekit ovat jo joutuneet sopeuttamaan talouttaan ja toimintaansa. Vaikuttaa siltä, että hallituksen esitys ei ole täysin onnistunut välttämään riskejä ja esitys on tekemässä monet apteekit kannattamattomiksi ja heikentämässä useiden apteekkien taloudellisia toimintaedellytyksiä. Tämä voi johtaa apteekkien sulkemiseen eri puolilla Suomea, sillä apteekkien edellytykset sopeuttaa toimintaansa ja talouttaan ovat sääntelyn puitteissa rajalliset. Apteekkiverkon harveneminen heikentää suomalaisten lähipalveluita ja lääkehuollon saavutettavuutta. Hallituksen esityksessä hyvää on se, että uusi tapa sitoa apteekkivero liikevaihdon sijaan lääkemyynnin tuottoon poistaa kalliiden lääkkeiden negatiivisen myyntikatteen ongelman. Kuitenkaan esityksen monitahoinen kokonaisuus ei ole aivan osunut lankulle. Yhteisvaikutukset heikentävät monen apteekin toimintaedellytyksiä. Hallitus on onneksi eduskuntakäsittelyssä parantanut esitystä perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen, ja hyvä niin. Kuitenkin edelleen moni apteekki on todennäköisesti muuttumassa kannattamattomaksi. Arvoisa puhemies! On haastavaa arvioida, kuinka paljon apteekkitaloudesta on mahdollista säästää vai onko säästöjen tie jo kuljettu loppuun. Toimiala on tarkoin säädeltyä toimintaa, jossa lainsäätäjän pitää tasapainoilla sen välillä, että toisaalta turvataan saavutettava ja toimiva apteekkiverkko kaikkialla Suomessa, ja se edellyttää apteekkitoiminnan kannattavuutta, ja toisaalta lainsäätäjän on pidettävä huolta, ettei tarkasti säännelty toimiala tee niin sanottuja ylivoittoja asiakkaiden tai julkisen talouden kustannuksella. Tämän tasapainon hakeminen ei ole aivan yksinkertaista, varsinkaan kun apteekit ovat keskenään erilaisessa tilanteessa. Lääkkeiden yhteiskunnalle ja yksilöille aiheuttamat kustannukset ovat merkittäviä ja kasvusuuntaisia. On perusteltua hakea kustannustehokkuutta lääkesektorilta. Se ei kuitenkaan voi tarkoittaa kansalaisten lääkkeiden hintojen nostoa tai apteekkiverkon kaatamista. Ehkäpä fokusta tulisikin jatkossa suunnata enemmän siihen, millaisilla hankintamenettelyillä ja hinnoittelumalleilla saataisiin painettua lääkkeiden hintoja alas myös sairaalalääkkeissä ja miten lääketeollisuuden kilpailua ja lääkevaihtoa voisi vielä edistää. Arvoisa puhemies! Suomen apteekkijärjestelmässä on paljon vahvuuksia. Toivon, että apteekkitaloutta kehitetään nykyiseltä pohjalta eikä näitä vahvuuksia hukata. Minä en kaipaa lääkkeitä S-marketiin, vaikka päivittäistavarakauppa kovasti sen puolesta lobbaa. Olisi reilua, että eri puolueet kertoisivat selkeästi näkemyksensä apteekkitalouden tulevaisuudesta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-12-09T22:09:32,2025-12-09T22:13:14,Käsitelty,1.1 2025_124_195,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_196,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vähän samaan tapaan kuin tuossa toimeentulotukiasiassa tarkastelen tämän asian taloudellista puolta, vaikka tärkeintä tässä tietenkin on lääketurvallisuus ja hyvin toimiva lääkejakelu Suomessa, jota nyt ollaan vaarantamassa sillä, että tietyt apteekit joutuvat huonompaan asemaan kuin ne ovat tällä hetkellä, ja se voi johtaa sitten apteekkiverkon sulkeutumiseen. Tämä taloudellinen laskelma on hyvin mielenkiintoinen tässä. Esitän tässä nyt väitteen — ja se on mukava, kun on hallituspuolueiden edustajiakin runsaasti paikalla kuuntelemassa — että tämä esitys ei säästä yhtään mitään. Toistan: tämä esitys ei säästä yhtään mitään. No, perustelut tälle: Ensinnäkin nämä taloudelliset vaikutukset jakaantuvat kahteen osaan. Merkittävämpi on se 44 miljoonaa euroa, joka perustuu siihen, että ehdollisen korvattavuuden rahat kanavoitaisiin kokonaan valtiontalouden puolelle. Ehdollisen korvattavuuden palautukset ovat sellainen aika monimutkainen asia, joka menee lääketieteen, farmakologian ja sosiaaliturvan välimaastoon, eli tietyistä uusista, tavallaan vasta kokeiluasteilla olevista lääkkeistä suoritetaan niiden vaikutuksen perusteella sitten tämmöinen palautus takaisin Sairausvakuutusrahastoon, jos sellaiseen sitten on päädytty. Sairausvakuutusrahastohan on rahoitettu sillä tavalla, että valtio rahoittaa siitä noin puolet eli 51,4 prosenttia ja sitten sairausvakuutusmaksulla, tarkemmin sanottuna sairaanhoitomaksulla, rahoitetaan se 48,6 prosenttia. No, nyt kun tehdään tämmöinen kanavointi, että se sairausvakuutuksen osuus siirretään tänne valtiontalouden hyödyksi, niin samalla aiotaan korottaa meidän kaikkien veronmaksajien — käytännössä siis sen nimitys on silloin ”vakuutettujen”, joita ovat eläkeläiset, palkansaajat ja yrittäjät — sairaanhoitomaksua 0,03 prosentilla. Se kuulostaa kovin vähäiseltä, mutta kun kerrotte sen neljällä ja puolella miljoonalla ihmisellä ja otatte suomalaisten keskitulon huomioon, huomaatte, että siitä tulee juuri suunnilleen sellainen summa, mistä tässä on kysymys. Toisesta taskusta me veronmaksajat maksamme sen, mikä tässä näennäisesti saadaan valtion budjettiin hyödyksi. Eli tämä on plus miinus nolla. No, sitten se 30 miljoonaa euroahan, joka on tarkoitus saada lääketaksaa leikkaamalla, jakaantuu samalla tavalla kahteen osaan, koska siinäkin sitten on puolet sitä Sairausvakuutusrahaston osuutta ja puolet tätä valtiontalouden osuutta. Siinä tehdään vastaavasti sillä tavalla, että siinä lääketaksan leikkauksesta tulevassa hyödyssä ei sitten alenneta sitä sairausvakuutustaksaa — sen vaikutus olisi 0,01 prosenttia — vaan se pidetään ennallaan. Näin ollen sieltä kerätään entinen määrä vakuutetuilta rahaa, vaikka tapahtuu tämmöinen leikkaus. Eli sekin on käytännössä plus miinus nolla, jolloin jäljelle jää säästöksi 15,4 miljoonaa euroa. Se taas kumoutuu kokonaan sillä, että tämän uudistuksen vaikutukset verotukseen ovat 16 miljoonaa. Eli 16 miljoonaa vähenee valtion apteekeilta saama vero, ja säästö on 15,4 miljoonaa. Eli tämä on ihan plus miinus nolla. No se osuus, se seitsemän miljoonaa, joka saataisiin sitten valtiontaloudelle: Sen, jonka vaikutus olisi siinä, että siirretään näitä itsehoitolääkkeitä sieltä apteekeista vähittäiskauppaan — ja siitä ei peritä enää sitten apteekkiveroa — säästövaikutus on seitsemän miljoonaa. No, siitä taas tuolla todetaan, että sitä varten ei tarvitse tehdä mitään vähennystä, koska markkinoilla muuten sitten lääkkeiden hinnat nousevat tai volyymit nousevat ja se apteekkiverokertymä näiltä osin säilyy ennallaan. No, sekin on tavallaan tämmöinen silmänkääntötemppu, koska siitä voidaan päätellä, että jos tätä siirtoa ei tehtäisi, niin silloinhan sinne tulisi 7 miljoonaa euroa enemmän sitä rahaa. Eli siis tällä ei oikeasti säästetä veronmaksajien, jotka ovat samalla sairausvakuutuksen niin sanottuja vakuutettuja, rahaa yhtään. Tällä saadaan kieltämättä valtion budjettitalouteen tietty säästö, mutta se kompensoidaan sitten kokonaan nostamalla niitä sairausvakuutusmaksuja. Eli taloudellisesti aivan järjetön hanke sen lisäksi, mitä haittaa siitä on sitten apteekkitoiminnalle, mikä täällä on tullut perustellusti esille.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-12-09T22:13:24,2025-12-09T22:18:25,Käsitelty,1.1 2025_124_197,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laine-Nousimaa, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_198,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme tänään kokonaisuutta, jonka vaikutukset ulottuvat paljon pidemmälle kuin hallituksen esityksen sivuille. Kyse ei ole vain lääketaksasta tai apteekkiverkosta. Kyse on ihmisten arjesta, palveluiden saatavuudesta ja siitä, miten me huolehdimme maanlaajuisesta lääkehuollosta ja sen turvallisuudesta. Siksi haluan olla tässä hyvin suora. Tämä esitys on monella tasolla puutteellinen, riskialtis ja edelleen perustuslain kannalta kyseenalainen. Perustuslakivaliokunta edellytti lausunnossaan, että sääntelyä on muutettava niin, ettei se tee osasta apteekkeja kannattamattomia. Ministeriö reagoi korottamalla nollarajaa, mutta sekä valiokunnan kuulemat asiantuntijat että valtiosääntöoikeuden asiantuntija, professori Viljanen arvioivat tämän olevan riittämätöntä. Viljasen arvio on painava, ja sen sivuuttaminen ilman uutta perustuslakivaliokunnan lausuntoa on valitettavaa. Tällaisen epävarmuuden varaan ei pitäisi jättää lakia, joka vaikuttaa ihmisten lääkkeiden saatavuuteen ja terveyteen. Arvoisa herra puhemies! Lakiesityksen heikkous ei kuitenkaan liity vain perustuslaillisiin kysymyksiin vaan myös esityksen taloudellisiin vaikutuksiin. Hallituksen esitys nojaa arvioihin, joita asiantuntijat ovat toistuvasti pitäneet epävarmoina ja jopa epärealistisina. Jo nyt meillä on 19 tappiollista apteekkia, ja muutosten seurauksena tappiollisten määrä nousee arviolta 20:llä. Kun mukaan lasketaan apteekit, jotka käytännössä eivät tuota yrittäjälle palkkaa, puhumme 134 apteekista, siis yli sadasta toimipisteestä, joiden tulevaisuus on epävarma. Tämä ei ole vähäinen asia. Se on suora riski palveluiden saavutettavuudelle ja alueelliselle yhdenvertaisuudelle. Tosiasia on, että pienillä apteekeilla ei ole enää mitään sopeutusvaraa, ja kun sopeuttaminen on mahdollista vain supistamalla aukioloa, vähentämällä henkilöstöä tai lopettamalla sivuapteekki kokonaan, nämä vaikutukset iskeytyvät suoraan asiakkaisiin etenkin harvaan asutuilla alueilla, joilla apteekki on usein ainoa terveydenhuollon toimipiste. Valiokunnan kuulemat asiantuntijat olivat kriittisiä. Heidän mukaansa esitys ei tue järkevää ja johdonmukaista lääkehoitoa, se heikentää palveluiden saavutettavuutta ja pahimmillaan kasvattaa kustannuksia muualla terveydenhuollossa — ja tämä kaikki tilanteessa, jossa hallitus on jo tehnyt historiallisen suuret leikkaukset sosiaaliturvaan ja sotepalveluihin ja jossa ihmiset kamppailevat korkeiden elinkustannusten kanssa. Lääkkeiden kustannukset ovat nousseet, alkuomavastuuta on korotettu, asiakasmaksuja on nostettu. Ei ole oikein eikä vastuullista sysätä lisää taakkaa niille, jotka jo nyt joutuvat tinkimään terveydestään. Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin tämä esitys olisi pitänyt käyttää vielä perustuslakivaliokunnan lausunnolla. Näin ei ole toimittu. Edellä mainitut syyt ovat johtaneet siihen, että tulemme esittämään hallituksen esityksen hylkäämistä ja viiden lausuman hyväksymistä. Lausumat varmistavat, että apteekkiverkosto säilyy koko maassa, että itsehoitolääkkeiden turvallinen käyttö turvataan, että apteekkien kustannuskehitystä arvioidaan johdonmukaisesti ja että Kanta-lääkityslistan käyttöönotolle turvataan riittävät resurssit. Meillä on vastuu siitä, että jokaisella suomalaisella on jatkossakin kohtuullinen matka apteekkiin, turvallinen lääkehoito ja yhdenvertainen pääsy palveluihin. Tämä esitys ei tätä turvaa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-12-09T22:18:32,2025-12-09T22:22:34,Käsitelty,1.1 2025_124_199,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_200,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Apteekit ovat erittäin tärkeä palvelu suomalaisille. Minulla on kokemusta yli neljännesvuosisata elikkä yli 25 vuotta apteekissa työskentelystä farmaseuttina, asiakaspalvelussa ja lääkkeiden valmistuksessa. Apteekeista ihmiset saavat ilmaista neuvontaa, mikä nykypäivänä on aika harvinaista, ja kun soteuudistus on vienyt terveysasemia, niin apteekkien rooli on korostunut entisestään. Hallitusohjelmassa mainitaan maanlaajuinen apteekkiverkosto. Maanlaajuinen apteekkiverkosto on tärkeä. Lääkkeitähän ei ole tarkoitus myydä mahdollisimman paljon vaan sen verran kuin on tarpeen. Apteekeissa on kyllä byrokratiaa, jota on varmasti syytä vähentää. Apteekki on luotettava, ja apteekkien säilyminen on äärimmäisen tärkeätä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-12-09T22:22:41,2025-12-09T22:23:40,Käsitelty,1.1 2025_124_201,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_202,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssämme on apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjä toimeenpaneva laki, jota olemme sosiaali‑ ja terveysvaliokunnassa viime viikot käsitelleet. Tässä laissahan tavoitteena on 30 miljoonan euron vuosittainen säästö, eli kyseessä on todellakin säästölaki, mutta on tässä muitakin, ihan myös positiivisia asioita apteekkien kannalta. Tässä esityksessä apteekkiverolakia muutetaan siten, että apteekkiveron perusteena olisi verovelvollisen lääkemyynnin voittomarginaali. Tätä myös apteekit ovat itse toivoneet, että se vero otetaan siitä katteesta. Lisäksi tässä tehdään muutoksia veroasteikkoon ja apteekkari, jonka apteekkaritoiminnalle ei olisi lakimuutosten vuoksi riittäviä taloudellisia toimintaedellytyksiä, voisi luovuttuaan apteekkiluvastaan sulkea apteekkinsa ilmoittamalla siitä viranomaiselle. Tästä apteekin sulkemisesta on myöskin ollut paljon menneinä vuosina ongelmia, ettei voi luovuttaa, jos toiminta on tappiollista, ja siltä osin tämä tilanne parantuu. Tässä on mukana myös rajattu määrä itsehoitoon siirtyviä lääkkeitä, mikä on perustellusti hyvin suppea. Tässä esityksessä on mukana myös se, että lääkemääräystä voidaan apteekissa muuttaa siltä osin, että jos esimerkiksi lääkkeen saatavuusongelmissa ei ole kyseistä pakkauskokoa, niin voidaan antaa toista, kunhan se lääkkeen vahvuus ja asiakkaan saama lääkemäärä pysyvät ennallaan. Tästä olen erityisen iloinen, koska vuonna 2020 olen itse tehnyt tästä lakialoitteen, ja hienoa nyt vihdoin, että tämä toteutuu. Se helpottaa apteekkien työtä — ei tarvitse lähteä soittamaan lääkityksestä lääkärille, vaikea saada kiinni — helpottaa lääkärin työtä ja sujuvoittaa asiakkaan asemaa, kun tietenkään lääkkeitä ei tarvitse lähteä etsimään muista apteekeista. Apteekkitoiminta on tärkeää perustoimintaa yhteiskunnassa, ja se on samalla myös tärkeä osa terveydenhuoltoa, ja saamme siitä tietenkin paljon lisäarvoa. Apteekit tekevät farmaseuttista lääkeneuvontaa ja esimerkiksi koronan aikana antoivat paljon palveluneuvontaa, ohjausta, jopa hoidon tarpeen arvioita. Sen arvo on merkittävä, ja sen takia se pitää myös tiedostaa, kun apteekkilainsäädännön muutoksia tehdään. Tässä esityksessähän perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota siihen, että mikäli esitys johtaa siihen, että osa apteekeista menee kannattamattomiksi, niin sen takia pitää esitystä muuttaa. Sen johdosta valiokunnassa nostettiin verotuksen alarajaa niin, että se on aikaisemmasta 200 000:sta nostettu 250 000:een, ennen kuin apteekkiveroa joutuu maksamaan. Se helpottaa tietenkin myös kaikkien muiden apteekkien tilannetta. Valiokuntakäsittelyn aikana kuulemisissa nousi esille, että it-järjestelmien muutos liittyen ostoon ja myyntiin liittyviin tietojärjestelmävaatimuksiin tulee monelle apteekille liian nopeasti, jos tämä järjestelmä vaaditaan vuonna 26, jolloinka päädyimme valiokunnassa siirtymäajan pidentämiseen kahteen vuoteen, mikä toivottavasti myös helpottaa monen apteekin taloudellista tilannetta siinä mielessä, että pystyy ne it-hankinnat suunnittelemaan harkitummin ja aikaa siihen on enemmän. Nostan tässä esille vielä valiokunnan tekemät lausumat, joita on useita. Se, minkä takia näitä on niin monta ja ne ovat itse asiassa varsin laajoja, on juuri sen takia, että apteekkitoiminta on tärkeää yhteiskunnallista ja terveydenhuollon toimintaa. Ensimmäinen lausuma koskee sitä, että tulee seurata tämän lakimuutoksen vaikutuksia taloudelliseen kannattavuuteen, lääkkeiden saatavuuteen myös harvaan asutuilla seuduilla, huoltovarmuuteen sekä lääketurvallisuuden kehitykseen ja toteutumiseen, mukaan lukien itsehoitolääkkeisiin liittyvien muutosten pidempiaikaisia vaikutuksia apteekkitalouteen ja lääkitysturvallisuuteen. Eduskunta edellyttää lisäksi, että valtioneuvosto ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin maanlaajuisen apteekkiverkoston turvaamiseksi ja toteuttaa sääntelyyn mahdollisesti tarvittavat muutokset jo keväällä 26 annettavan apteekkitalouden uudistamiseen liittyvän seuraavan hallituksen esityksen yhteydessä. Edellytimme myös, että valtioneuvosto arvioi apteekkien palveluvalikoiman laajentamista osana sosiaali‑ ja terveyspalvelujärjestelmää ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin sen mahdollistamiseksi. Apteekeissa voitaisiin enemmän tehdä myös muuta terveydenhuollon toimintaa: sairaanhoitajavastaanottoa, korvan huuhteluita, rokotuksia ynnä muita. Eduskunta edellyttää myös, että valtioneuvosto seuraa apteekkarien apteekkiluvista luopumisen sujuvuutta ja syitä sekä ryhtyy tarvittaessa toimiin, jos apteekkiluvista luopuminen olisi johtamassa kohtuuttomiin seurauksiin. Sitten viimeisenä lausumana nostimme esille myös sen, että on tärkeää, että tukku‑ ja vähittäismyynnin keskittäminen samalle toimijalle ei olisi mahdollista. Sen takia tästä tehtiin lausuma, että seuraavan apteekkiesityksen yhteydessä huomioitaisiin, että estettäisiin sen mahdollistaminen. Tässä aikataulussa tähän esitykseen sitä ei ehditty saada. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2025-12-09T22:23:42,2025-12-09T22:30:57,Käsitelty,1.1 2025_124_203,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Wickström, varsågod.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_204,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Arvoisa puhemies, värderade herr talman! Käsittelemme nyt esitystä apteekkitalouden muuttamisesta, jota nyt on käsitelty eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Pakko on itse tässä sanoa myöskin se, mitä tässä edeltävä puhuja, edustaja Laiho, sanoi, että tässä sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä tämä esitys, jonka hallitus on tuonut, on mennyt parempaan suuntaan. Se keskeinen muutos, joka tähän tehtiin, liittyy apteekkiveron alarajan nostamiseen. Se nousee 200 000 eurosta 250 000 euroon. Tämä oli muutos, jota muun muassa Apteekkariliitto ja monet apteekkarit ovat kautta maan toivoneet. Myöskin valiokunnassa hallituspuolueiden jäsenet ja edustajat kuuntelivat sitä palautetta, mitä tuli kentältä itse tämän lainsäädäntöprosessin aikana täällä eduskunnassa.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-12-09T22:31:00,2025-12-09T22:31:57,Käsitelty,1.1 2025_124_205,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aloitan itsekin vastauksella näihin valiokunnan jäsenten puheenvuoroihin. Ensin tästä edustaja Wickströmin puheenvuorosta. Kerroitte tuossa, että olette kuunnellut kenttää ja teitte verotusmuutoksen tähän verotaulukkoon. Menikö se näin? Itse väittäisin, että perustuslakivaliokunta lausui ja vaati muutoksia, ja sen jälkeen teitte muutoksia verotustaulukkoon. Väittäisin, että perustuslakivaliokunnasta onneksi tuli se viesti, jonka jälkeen muutoksen teitte, mutta toki tämä muutos jäi vielä vähän vaillinaiseksi. Toinen asia näihin vaihtoehtobudjetteihin Wickströmille: Toivottavasti olette keskustan vaihtoehtobudjetin lukenut. Sieltä löytyy tämä meidän vaihtoehdosta, [Arto Satonen: Sieltä löytyy ihan mitä vaan!] myöskin tämän vaihtoehdon mukaiset kustannukset. — Kannattaa edustaja Satosenkin lukea. [Arto Satonen: Olen lukenut!] Sitten tuohon varapuheenjohtaja Laihon puheenvuoroon liittyen. Todellakin tässä on hyviäkin uudistuksia, niin kuin toitte esille tämän myyntikatteen ja sitten tämän lääkemääräysten muuttamisen apteekissa. Ne olivat hyviä uudistuksia. Mutta sitten tähän liittyen, kun toitte esille hyvänä uudistuksena tämän, mikä sinällään on hyvä, että apteekkari voi luopua siitä kannattamattomasta apteekista, mutta siihen voisi kyllä jatkaa, että se tulee todellakin tarpeeseen. Se tulee todellakin tarpeeseen, kun tämä esitys menee läpi. Jatkossa tulee olemaan, niin kuin tiedetään, enemmän tappiollisia apteekkeja ja kannattamattomia apteekkeja, siinä mielessä on tietenkin hyvä, että lakia muutetaan niin, että siitä kannattamattomasta tai tappiollisesta apteekista sitten pystyy luopumaan. Ja vielä näiden lausumien määrään. Vaikka niitä lausumia olisi kuinka pitkä rimpsu siellä lakiesityksen lopussa, niin jos se laki itsessään ei ole hyvä, niin ei sitä niillä lausumillakaan pysty korjaamaan, ainakaan kovin nopeasti. Totta kai on hyvä, että sinne on kirjattu niitä useita, ja ne ovat sinällään tarpeellisia. Sitten vielä sekä Laiholle että Wickströmille tästä toisesta paketista, mikä keväällä on tulossa: todella itsekin toivon, että se on parempi kuin tämä ensimmäinen paketti. Mutta vielä, arvoisa puhemies, muutamia asioita nostan tähän apteekkien verotukseen liittyen. Apteekkiveron kohdentumisesta tässä esityksessä: Niin kuin kuultiin, siinä alkuperäisessä esityksessä oli se nollaveroraja siellä 200 000:ssa, ja sitten tämän perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen sitä nostettiin 250 000 euroon. Keskustan mielestä tämä on edelleen riittämätön. Oikea taso olisi siellä 300 000 eurossa. Myös tämä sivuapteekkivähennyksen toteutustapa esitetään muutettavaksi siten, että ehtona oleville sivuapteekeille vähennys olisi 150 000 euroa ja oikeutena oleville 50 000 euroa. Koska tämä 150 000 euroa on laskennallinen arvio sivuapteekin ylläpitämisestä aiheutuvista lisäkuluista, 50 000 euroa on liian pieni vähennys. Jo nyt Fimea on saanut tiedon useista lopettavista sivuapteekeista, koska uusi sivuapteekkivähennys ei riitä pitämään toimintaa kannattavana. Kaikista Suomessa toimivista apteekeista viidennes on näitä sivuapteekkeja, ja esitys tulee hallituksen esittämässä muodossa johtamaan sivuapteekkien määrän vähenemiseen. Keskustan mielestä sivuapteekkivähennyksen tulisi olla oikeutena oleville apteekeille vähintään 100 000 euroa vuodessa. Arvoisa herra puhemies! Vielä muutama sana näistä itsehoitolääkkeistä. Keskustan mielestä nämä itsehoitolääkkeet vahvistavat edelleen tämän keskittyneen kaupan asemaa. Suomessa on poikkeuksellisen keskittynyt ja kannattava vähittäiskauppa tälläkin hetkellä. Itsehoitolääkkeitten lisääminen kauppojen valikoimaan on omiaan tukemaan keskitettyä markkinaa entisestään ja kiihdyttämään pienten yrittäjävetoisten apteekkien alasajoa. Arvoisa herra puhemies! Fimea muistuttaa talousvaliokunnalle antamassaan lausunnossa, että esitys itsehoitolääkkeiden vapauttamisesta tulee lisäämään yritysten ja viranomaisten työmäärää tilanteessa, jossa lääkehuollon ja -hoitojen kustannuksista etsitään koko ajan mittavia säästöjä. Samaan aikaan kansalaisille ja itsehoitolääkkeiden käyttäjille vapauttamisesta syntyvien hyötyjen on arvioitu olevan rationaalisen lääkehoidon ja valmisteiden saavutettavuuden kannalta huomattavan vähäisiä. Päinvastoin on arvioitavissa, että itsehoitolääkkeiden myyntikanavan laajennus voi johtaa lääkkeiden kulutuksen kasvuun ja on siten ristiriidassa rationaalisen lääkehoidon tavoitteiden kanssa. Arvoisa herra puhemies! Vaikutusten arviointi ja lääkekustannusten kasvun seuranta on välttämätöntä. Apteekkitalouden uudistaminen on sinällään keskustan mielestä perusteltua, koska markkinoille tulee jatkuvasti uusia, kalliita lääkkeitä ja lääkehoitojen kattavuus laajenee ja paranee uusiin sairauksiin ja lääkehoidot korvaavat myös muita hoitomuotoja. Niiden ja väestön ikääntymisen seurauksena lääkekorvausten määrä kasvaa. Siten lääkekustannusten kasvua on välttämätöntä arvioida ja pyrkiä myös hillitsemään tavalla, joka on yhteiskunnalle syntyvien kokonaiskustannusten näkökulmasta järkevää. Keskustan tavoitteena on kuitenkin varmistaa maanlaajuinen apteekkiverkosto ja lähiapteekkipalvelujen saatavuus koko maassa apteekkitaloutta uudistettaessakin. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-12-09T22:33:51,2025-12-09T22:40:17,Käsitelty,1.1 2025_124_206,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_207,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Muutama sananen apteekkitalouden uudistusta koskevan hallituksen esityksen vaikutuksista apteekkiverkkojen ja palveluiden saatavuuteen. Asiantuntija-arvioiden ja hallituksen esityksenkin mukaan esityksen ennakoituja vaikutuksia ovat sivuapteekkien lopettaminen, apteekkilupien hakematta jääminen, aukioloaikojen supistaminen ja farmaseuttisen henkilöstön vähentäminen, mikä heikentää lääkehoidon tukea ja yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa. Esityksen arvion mukaan apteekkipalvelut poistuvat joiltakin liikepaikoilta väliaikaisesti tai paikoin pysyvästi. Tämä saattaa alueesta riippuen heikentää lääkkeiden saatavuutta ja siten potilasturvallisuutta ja ainakin pidentää merkittävästi asiakkaitten matkaa lähimpään apteekkiin. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on arvioitu, että hallituksen esityksen seurauksena on hyvin todennäköistä, että useita sivuapteekkeja tullaan lopettamaan, mikä heikentää maanlaajuista apteekkiverkostoa ja vaikuttaa erityisesti harvaan asuttujen seutujen palveluja heikentävästi. On myös hyvin mahdollista, että jatkossa auki laitettaviin apteekkilupiin ei saada hakijoita etenkään harvaan asutulla alueella. Muutos sivuapteekiksikaan ei välttämättä ole mahdollista, jolloin apteekkipalvelu loppuisi kokonaan. Joka tapauksessa apteekkeihin kohdistuvien leikkausten vuoksi edessä on todennäköisesti toimintojen supistuksia, mikä heikentää lääkkeitten saatavuutta. Arvoisa herra puhemies! Henkilökohtaisesti pelkään juuri tämän lakimuutoksen vaikutuksia harvaan asutulla alueella, esimerkiksi Savo-Karjalassa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausuntoja lukiessa huomasin Fimean kartan, jossa oli arvioitu peräti 15 apteekin olemassaolon olevan pahimmillaan vaakalaudalla. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-09T22:40:27,2025-12-09T22:42:07,Käsitelty,1.1 2025_124_208,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_209,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaan näistä vaihtoehtobudjeteista sen verran, että siitä keskustan vaihtoehdosta löytyy se 30 miljoonaa, niin ettei siitä sen enempää. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä hallitus vahvistaa entisestään kaupan jo nyt täysin kohtuutonta keskittymistä Suomessa. S-ryhmä ja K-ryhmä saavat jälleen uuden keinon tehdä rahaa kansalaisten ja yrittäjien kustannuksella. Meillä kun ei kilpailua juuri elintarvikeketjussa ole, niin ruokakauppa on jo tällä hetkellä maailman kannattavimpien joukossa, ja tämä itsehoitolääkkeiden lisääminen sinne vahvistaa entisestään tätä keskittynyttä markkinaa ja vauhdittaa pienten yrittäjävetoisten apteekkien alasajoa. Arvoisa puhemies! Itsehoitolääkkeiden myynti tulisikin säilyttää apteekeissa, joista on saatavissa jokaisessa myyntitilanteessa ammattimaista ja asiantuntevaa lääkeneuvontaa. Tästä olen lukuisia keskusteluja apteekkien henkilökunnan kanssa käynyt viime kuukausien aikana. Vain näin voidaan välttää ne virheelliset lääkevalinnat ja vähentää viivettä hoitoon hakeutumisessa tilanteessa, jossa on selkeästi nähtävissä, että sieltä apteekista se apu ei löydy vaan täytyy hakeutua terveydenhuollon palveluiden piiriin. Lisäksi tässä on huomattava, että hallituksen ehdottamaan rajattuun itsehoitolääkevalikoimaan sisältyy myös valmisteita, joilla on erilaisia yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Kaikista kamalin tilanne on se, että siellä samassa hyllyvälissä on entistä vahvempia alkoholijuomia ja toisella puolella lääkkeitä ja hyllyttäjältä sitten kysytään, että mitenhän nämä sopivat yhteen. Näistäkään syistä itsehoitolääkkeiden myyntikanavien laajentaminen apteekin ulkopuolelle ei ole perusteltua. Hallituksen esittämällä itsehoitolääkkeiden myyntikanavien laajentamisella apteekkien ulkopuolelle on merkittävä vaikutus myös apteekkien talouteen, koska reseptilääkemyynti ei ole enää se, millä saadaan apteekkitoiminta kannattavaksi. Apteekit ovat tulleet riippuvaisiksi näiden itsehoitolääkkeiden myynnistä, ja nyt tätä kannattavuutta ollaan murentamassa myös tältä osin.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-09T22:42:10,2025-12-09T22:44:13,Käsitelty,1.1 2025_124_210,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_211,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvostan keskustelussa sitä, että ollaan perustellusti eri mieltä asioista niiden arvojen taikka omien tavoitteiden näkökulmasta, mutta kannattaisi olla matemaattisista faktoista samaa mieltä. Luen teille nyt meidän sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnöstä — joka siis on joka tapauksessa hallituspuolueiden hyväksymä mietintö — kappaleesta 15. Siinä todetaan: ”Kanavointi huomioiden valtion säästö reseptilääkkeiden lääketaksamuutoksesta on näin ollen noin 30 miljoonaa euroa. Samalla on kuitenkin arvioitu, että ehdotetun reseptilääkkeiden lääketaksamuutoksen seurauksena valtion tuloverokertymä alentuu noin 16 miljoonaa euroa.” Jäljelle jää siis säästöä 14 miljoonaa euroa. Sitten käännän pikkusen eteenpäin ja luen kappaleesta 34, jossa kerrotaan, kun teimme muutoksen tähän — tämä äskeinen käsitteli siis hallituksen alkuperäistä esitystä. Täällä lukee näin: ”Sosiaali- ja terveysvaliokunnan ehdottaman apteekkiveroasteikon nollaportaan korotuksen seurauksena valtion vuotuisen apteekkiverotulokertymän arvioidaan vähentyvän noin seitsemällä miljoonalla eurolla vuodessa.” Eli siitä 30 miljoonasta, jonka piti olla se säästö, ei ole enää jäljellä kuin seitsemän miljoonaa euroa. Ensiksi siis hallituksen esityksen mukaan 16 miljoonaa vähenee apteekkiveron tuotto, ja nyt kun teimme siellä muutoksen sen rajan nostamisesta 200 000:sta 250 000:een, niin se väheni vielä seitsemän miljoonaa. Jää jäljelle seitsemän miljoonaa euroa sitä säästöä. Kaikki tämä monen viikon revohka tässä ja keskustelu Fimean kanssa, kuinka monta apteekkia ja niin edelleen, ja seitsemän miljoonaa euroa on tämä vaikutus. Sitten se toinen osuus, se, mikä perustuu siihen ehdollisen korvattavuuden palautukseen. Siitä täällä sanotaan näin: ”Lääkekorvausten ehdolliseen korvattavuuteen liittyvien palautusmaksujen kohdentaminen täysimääräisesti valtiolle vaikuttaa esityksen mukaan sairausvakuutuksen rahoitusosuuteen ja korottaa laskennallisesti palkansaajien, edunsaajien ja yrittäjien sairaanhoitomaksua 0,03 prosenttiyksikköä.” Kun te kerrotte 4,5 miljoonaa sairausvakuutuksen vakuutettua keskimääräisellä vuositulolla 30 000 euroa ja katsotte, mikä tästä on 0,03 prosenttia, te saatte juuri tämän 44 miljoonaa euroa, joka on se säästö, mikä tässä kerrotaan tapahtuvan. Eli koko tämän uudistuksen säästö ei ole 70 miljoonaa, ei ole 44 miljoonaa, niin kuin Paavo Rautio kirjoitti Helsingin Sanomien kakkospääkirjoituksessa, ei ole 30 miljoonaa, vaan on seitsemän miljoonaa. Siis seitsemän miljoonaa. Tämä on fakta. Ja siitä olen iloinen, että tässä kollega Wickström kävi jo toteamassa itselleni, että hänellä oli väärä käsitys SDP:n vaihtoehto-ohjelmasta näiltä osin. [Timo Heinonen: Se on sen verran sekava!]", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-12-09T22:44:24,2025-12-09T22:48:02,Käsitelty,1.1 2025_124_212,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Fagerström, olkaa hyvä. Edustaja Fagerström taitaa olla poissa. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_213,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Kyllähän se on nyt niin, se on todettava näin myöhäisiltana, että Kansallinen Kokoomus junttaa perussuomalaisten tuella tämän apteekkilain läpi. Minkälaiset vaikutukset sillä on koko Suomea ajatellen? Ja kuten edustaja Suhonen tuolta salin laidasta jo toteaa, niin kyllä tässä on unohdettu maaseudun ihmiset ja ennen kaikkea, edustaja Heinonen, maaseudun lapset. Kun tässä puheenvuoroja on käytetty tämän sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön pohjalta, niin edustaja Lohi totesi sen, että tämä lainsäädäntö on vahingollinen ja tämä lainsäädäntö, tämä laki on huono laki, minkä vuoksi ja jos hallituspuolueet tässä salissa ja isoissa juhlapuheissaan tuovat huoltovarmuuden merkitystä esille, niin ei se huoltovarmuus synny siellä juhlapuheissa eikä PowerPoint-esityksissä. Se huoltovarmuus syntyy sieltä maaseudun ja harvaan asuttujen alueitten apteekeista, koska nämä apteekit apteekkiverkostona ovat osa kansallista turvaverkkoa ja ennen kaikkea sitä huoltovarmuutta, luotettavuutta, paikallisuutta ja ennen kaikkea ammattitaitoa ja ammatillista lääketurvan ja lääketurvallisuuden vartiointia. Minä ihmettelen suunnattomasti, että hallituspuolueitten suunnalta ei ole tullut kuin yksi hyvä puheenvuoro tähän asiaan, ja se tuli edustaja Reijosen puheenvuorossa. Hän taitaa olla ainut hallituspuolueitten edustaja, joka ymmärtää huoltovarmuuden nimiin. Ja kyllä minä sangen ihmettelen, että täällä ei kuunnella näitä hyviä puheenvuoroja, joissa tuodaan esille tätä todellisuutta.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-12-09T22:48:18,2025-12-09T22:50:42,Käsitelty,1.1 2025_124_214,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Paasi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_215,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Martin,Paasi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Lohen esitystä siitä, että hallituksen esitys apteekkilaista lähetetään perustuslakivaliokuntaan.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Martin Paasi,911825,2025-12-09T22:50:43,2025-12-09T22:50:58,Hyväksytty,1.1 2025_124_216,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Edustaja Markus Lohi on edustaja Martin Paasin kannattamana ehdottanut, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Nyt on päätettävä, jatketaanko asian ensimmäistä käsittelyä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön pohjalta vai lähetetäänkö asia sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Halutaanko valiokuntaan lähettämisestä keskustella? Ei nähtävästi.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_124_217,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,Keskustelun kuluessa on tehty kannatettu ehdotus asian valiokuntaan lähettämisestä. Asiasta on äänestettävä. Äänestys tapahtuu tässä istunnossa tauon jälkeen. Istunto keskeytetään ja sitä jatketaan kello 23.05., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_124_218,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Nyt jatketaan kello 22.52 keskeytettyä istuntoa ja päiväjärjestyksen 5. asian käsittelyä. Edustaja Markus Lohi on edustaja Martin Paasin kannattamana ehdottanut, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_124_219,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,Ehdotuksesta on äänestettävä., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_124_220,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Keskustelu jatkuu. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_124_221,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Apteekkiuudistus on keskustan näkemyksen mukaan vaarantamassa koko maan laajuisen apteekkiverkon. Hienoa jatkaa keskustelua tästä, kun nyt on salissa vähän enemmän edustajia myöskin hallituspuolueitten riveistä paikalla. [Perussuomalaisten ryhmästä: No ei oo teikäläisiä!] Tähän liittyen tämä lääketaksan leikkaus, apteekkiveron muutokset ja itsehoitolääkkeitten siirtäminen ruokakauppaan muodostaa kokonaisuuden, joka tulee koitumaan monen, erityisesti pienen apteekin kohtaloksi. Erityisestihän tämä tulee kohdistumaan semmoisiin ihmisiin, jotka käyttävät paljon lääkkeitä, tietysti ikäihmisiin. Keskusta on esittänyt tälle uudistukselle oman vaihtoehtonsa, jossa kohtuullistetaan näitä veromuutoksia ja lääketaksan leikkausta niin, että apteekki säilyy lähipalveluna koko Suomessa.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-12-09T23:06:58,2025-12-09T23:08:11,Hyväksytty,1.1 2025_124_222,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_124_223,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yritin tuon puheenvuoron poistaa, mutta se ei näköjään poistunut sieltä. [Naurua — Eduskunnasta: Kuitenkin puheenvuoro tilastoon!] Kun väkeä on hyvin paikalla, niin pidetään tärkeästä aiheesta nyt puheenvuoro. Täällä on puhuttu apteekeista ja apteekkien merkityksestä koko maan näkökulmasta. On aivan luonnollista, että apteekit ovat keskeinen osa huoltovarmuutta, mihin tässä keskustelussa on kiinnitetty huomiota, ja että ne sellaisina myös tulevaisuudessa varmasti tulevat säilymään. On tärkeää, että meillä on sellainen apteekkiverkko, että lääkkeitä saadaan silloin, kun niille on tarvetta. Pidän myös myönteisenä sitä, että apteekkeja on kehitetty myös määrätietoisesti siihen suuntaan, että niistä tänä päivänä saa esimerkiksi maaseudulla ja monessa muussa paikassa vaikkapa rokotuksia ja muita tämäntyyppisiä palveluita. [Välihuutoja] Niin kuin täällä keskustelussa on tuotu hyvin esille, tätä kehitystyötä on varmasti hyvä tulevaisuudessakin jatkaa. Varmasti on niinkin, että apteekkeja tullaan kehittämään tulevaisuudessakin. Uskon, että meillä hyvä, laadukas, palveleva apteekkiverkko Suomessa tulee tulevaisuudessakin säilymään. Itse käytin aikanaan puheenvuoron näiden asioiden yhteydessä ja nostin esille myös sen, miten apteekeista sitä palvelua saa. Meillähän on esimerkkejä lähipiiristä, ystäväpiireistä ja tuttavista ja myös kollegoista, jotka ovat menneet apteekkiin hakemaan apua johonkin, esimerkiksi närästykseen, ja siellä ammattilainen on osannut sitten kertoa, että teillä onkin tällaiset oireet, ja on pystytty ohjaamaan sitten jatkohoitoon. Mutta on tärkeää, että apteekkeja Suomessa on eri puolilla ja myös lääkkeet kaikkien saatavilla.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-12-09T23:08:11,2025-12-09T23:10:18,Hyväksytty,1.1 2025_124_224,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_124_225,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kun tätä valiokunnassa käsiteltiin, kävi ilmi, että tämä merkittävämpi taloudellinen osa eli nämä ehdollisen korvattavuuden palautukset, oli vuonna 24 yhteensä 107 miljoonaa euroa. Tänä vuonna tammi—heinäkuussa se oli 70 miljoonaa, mikä ennakoi tälle vuodelle 120:tä miljoonaa. Nyt siitä ehdotetaan saatavan näitä säästöhyötyjä 90 miljoonaa. Koko tämä revohka, tämä keskustelu siitä, että tuleeko lisää kannattamattomia tai tappiollisia apteekkeja, olisi voitu välttää sillä, että olisimme arvioineet, että ehdollisen korvattavuuden palautukset ovat ensi vuonna sen mitä ne tulevat olemaan, 115 miljoonaa euroa, kun ne tänä vuonna ovat jo 120. Silloin ei olisi tarvinnut puuttua lääketaksaan eikä tähän verotukselliseen puoleen ollenkaan. Mutta tämä nyt on niin, että sieltä sosiaali- ja terveysministeriöstä ja erityisesti sosiaaliturvasektorilta tulee koko ajan sellaista lainsäädäntöä, josta osasta perustuslakivaliokunta joutuu toteamaan, että se ei ole kuranttia. Osa joudutaan siirtämään ensi vuoteen, niin kuin alkoholilainsäädäntö, ja osa joudutaan sitten korjaamaan siellä valiokunnassa. Eli ei hyvältä näytä tämä lainvalmistelu. Tässä laissa oli vieläpä sitten tapahtunut sillä tavalla, että tämä tuota... [Krista Kiuru: Lain tarkastus!] oikeusministeriön lain tarkastus oli jäänyt tapahtumatta, mikä on erittäin merkittävä moka, mutta tällaista tämä lainsäädäntö nyt on tässä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-12-09T23:10:19,2025-12-09T23:12:10,Hyväksytty,1.1 2025_124_226,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_124_227,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Niin, kunnioitettu herra puhemies, nyt se nähtiin: kokoomus junttaa perussuomalaisten tuella tämän apteekkilain lävitse. Näin siinä käy, ihminen unohtuu. Maaseudun ihmiset, maaseudun lapset, ne unohdettiin tässä, kun tätä asiaa ei palautettu sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn, jonneka perustuslakivaliokunta olisi antanut sen B-lausunnon. Te ette antaneet tälle edes mahdollisuutta. Te ette antaneet edes mahdollisuutta tälle, että apteekkilakia oltaisiin tarkasteltu vielä uudelleen, että maaseudun apteekit pysyisivät pystyssä. Me puhumme huoltovarmuudesta. [Vilhelm Junnilan välihuuto] — Edustaja Junnila, me puhumme huoltovarmuudesta. [Puhemies koputtaa] Puhutaan lähes, jopa sadasta apteekista, joita tällä lainsäädännöllä apteekkeja menee kiinni. No, nähtäväksi jää. Tätä markkinaliberalismiahan jatketaan nytten kokoomuksen johdolla ja perussuomalaisten tuella. Onneksi edustaja Reijonen käytti hyvän puheenvuoron, mutta olisin myös toivonut, että hän olisi äänestänyt sen puolesta, että tämä asia olisi palautettu sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn. Kun kuitenkin ollaan jo näin pitkällä tätä iltaa, niin ihmettelen kyllä suunnattomasti. Totean vain loppuun, että ihminen on unohdettu markkinoiden armoille. Markkinoiden armoille!", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-12-09T23:12:12,2025-12-09T23:13:34,Hyväksytty,1.1 2025_124_228,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_124_229,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,"Puhemies! Valtion erityisrahoitustoiminnasta, suurelta osin viennin rahoituksesta, vastaavan Finnvera-konsernin asemaa aiotaan tällä hallituksen esityksellä muuttaa niin, että eduskunnan kontrolli yhtiöön heikkenisi. Kontrolli siirtyisi eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettivallan piiristä valtion omistajaohjauksen varaan. Samalla valtion eli veronmaksajien vastuuta riskeistä laajennettaisiin. Finnvera-konsernin taloudelliset vastuut ovat jättimäiset. Finnveran rahoitusvaltuuksiksi esitetään tässä 50:tä miljardia euroa, varainhankinnan vastuiksi 20:tä miljardia euroa. Riskien lauetessa kielteiset vaikutukset julkiseen talouteen voisivat olla hyvin dramaattiset. Vaikutuksia olisi suoraan muun muassa budjettitalouteen ja Suomen luottokelpoisuuteen. Valtuussumma 50 miljardia vastaa yli puolta valtion vuotuisesta talousarviosta, joka ensi vuodelle on noin 90 miljardia. Suuruusluokka huomioiden olisi täysin välttämätöntä, että eduskunnan kontrolli säilyisi vähintäänkin nykyisellä tasolla. Finnveran ja Suomen Vientiluoton toiminnasta säädetään nykyisin kymmenessä eri laissa ja yhdeksässä asetuksessa. Tämän lainsäädännön kokonaisuudistuksen tavoitteena on ollut selkeyttää sääntelyä ja koota se yhteen lakiin. Tavoite on tietenkin sinänsä kannatettava, mutta perustuslakivaliokunnan hallituksen esityksestä antaman lausunnon 47/2025 ja siinä esitettyjen valtiosääntöoikeudellisten huomautusten perusteella on kuitenkin todettava, ettei kokonaisuudistuksen valmistelu ole onnistunut tavoitteissaan. Tämä esitys olisi ollut viisainta valmistella kokonaan uudelleen. Esityksessä on merkittäviä konkreettisia puutteita, joita tässä talousvaliokunnan mietinnössä ei ole onnistuttu korjaamaan. Ensinnäkin eduskunnan budjettivaltaa rajoitetaan voimakkaasti edelleen. Toiseksi korkeariskisimmän rahoituksen, niin sanotun erityisriskinoton rahoituksen, kahdeksan miljardin lisäystä ei perustella. Ja kolmanneksi niin sanotun suomalaisen intressin eli rahoitettavan hankkeen kotimaisuusasteen määrittelyä väljennetään. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että ulkomaisen halpatyön laajaan hyväksikäyttöön rahoitetuilla toimialoilla ei puututa. Vasemmistoliiton talousvaliokunnan mietintöön jättämässä vastalauseessa esitetään kolmea pykälämuutosta näiden ongelmien korjaamiseksi. Ensinnäkin eduskunnan budjettivalta Finnveran valtuuksista ja vastuista päätettäessä tulee turvata. Perustuslakivaliokunta linjasi omassa lausunnossaan, että talousvaliokunnan olisi muutettava esitystä niin, että eduskunta jatkossakin päättää rahoitusvaltuuksista ”huomattavasti tarkemmin” kuin hallituksen esitys esitti. Talousvaliokunnan mietinnössään esittämä tarkennus ei ole kuitenkaan nyt riittävä. Eduskunnan budjettivallan turvaamiseksi lakiin esitettyä kotimaan 10 miljardin ja viennin 40 miljardin yleisvaltuuksien sekä erityisriskinoton erittelyä olisi tarkennettava vähintään valtion vuotuisessa talousarviossa perustuslain edellyttämällä tavalla. Perustuslain 82 § edellyttää lainoilta sekä takauksilta ja takuilta eli vakuuksilta eduskunnan suostumusta. Toiseksi hallitukselta ja valiokunnalta jää perustelematta tämä massiivinen 8 miljardin euron korotus Finnveran erityisriskinoton valtuuksiin. Viime kesäkuussa vasta tuli voimaan vientitakuulain muutos, jolla tämän valtion erityisrahoitustoiminnan kaikkein riskipitoisimman rahoituksen valtuus nostettiin 8 miljardista 12 miljardiin euroon. Pääosa erityisriskinotosta liittyy alus- ja telakkatoimialaan. Nyt siis tässä lakiehdotuksessa esitetään erityisriskinoton valtuuden nostamista edelleen 12 miljardista 20 miljardiin euroon. Tämä on hälyttävää, sillä kun valtuutta viimeksi nostettiin, siis kesällä, oli valtuudesta käytössä 3,7 miljardia, siis alle puolet tuolloisesta 8 miljardin valtuudesta, ja nyt nostetaan valtuus 20 miljardiin. Se siis tehdään ilman, että korotusta lainkaan perustellaan, ei valtion vuoden 26 talousarvioehdotuksessa eikä tässä hallituksen esityksessä. Eduskunnan ei ole perusteltua antaa uutta 8 miljardin valtuutta ilman asianmukaisia perusteluita. Puhemies! Finnveran viennin rahoituksesta yli 50 prosenttia kohdistuu alus- ja telakkatoimialalle. Meriteollisuus työllistää yhteensä kymmeniätuhansia työntekijöitä. Telakoilla, kuten monilla muillakin työpaikoilla teollisuudessa, rakennuksilla ja palveluissa on vuosikausia systemaattisesti ja laajassa mitassa hyväksikäytetty ulkomaista halpatyövoimaa. Valvonta paljastaa vain jäävuoren huipun, tämä ongelma on laaja ja pitkään jatkunut. Tähän liittyy vastalauseen kolmas muutosesitys. Valtion rahoittaman elinkeinotoiminnan tulee olla yhteiskunnallisesti vastuullista. Suomalaisen intressin määrittelyyn tässä 1. lakiesityksessä tulee sisältyä myös rahoituksen saajaa sitova ehdoton velvollisuus työehtojen polkemisen ja väärinkäytösten estämiseen koko alihankintaketjussa. Rahoituksen vastineeksi on siis noudatettava suomalaisia työehtoja ja rahoitettavaa toimintaa alihankintaketjut mukaan lukien on siis jatkossa arvioitava työlainsäädännön, noudatettavien työehtojen, työsuojelun ja työolosuhteiden kannalta. Arvoisa puhemies! Esitän, että eduskunta hyväksyy edellä kuvatut vastalauseen 2 mukaiset kolme muutosehdotusta 1. lakiehdotuksen 6 ja 8 §:iin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+6.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-12-09T23:14:15,2025-12-09T23:21:22,Hyväksytty,1.1 2025_124_230,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mehtälä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_124_231,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minun täytyy heti alkuun todeta näin pitkäaikaisena yrittäjänä, etten lakkaa ihmettelemästä sitä, miten paljon istuva hallitus on tehnyt yrityskenttää vahingoittavia päätöksiä. Olen tämän todennut monta kertaa aiemminkin, mutta taas olemme tämän tilanteen äärellä. Käsittelemme nyt siis lakia, jossa uudistetaan valtion omistamaa rahoitusyhtiö Finnveraa koskevaa lainsäädäntöä. Tässä esityksessä poistetaan toiminnan tarkoituksesta erityinen painotus pk-yritysten rahoitukseen sekä aluepoliittiseen tehtävään — siis poistetaan toiminnan tarkoituksesta erityinen painotus pk-yritysten rahoitukseen ja aluepoliittiseen tehtävään. Arvoisa puhemies! Tämä on aivan käsittämätöntä. Ymmärretäänkö hallituksessa, mikä tilanne Suomessa juuri nyt on? Konkursseja on tehty koko 2000-luvun ennätysmäärä. Yrityksiä on lopettanut yli 40 000 vuoden 2025 ensimmäisen puoliskon aikana. Pienet yritykset eivät saa lainaa, olette korottaneet arvonlisäveroa, leikanneet kotitalousvähennystä, jättäneet pk-yritykset investointiverohyvityksen ulkopuolelle, heikentäneet biokaasualan yrittäjien toimintaa merkittävästi, leikanneet ammattikoulutuksesta ja nyt vielä tämä, että jopa Finnveran osalta pk-yritysten tukeminen ja aluepoliittinen tehtävä poistetaan laista. Ei ole ihme, että esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla joka kolmas pienyritys pohtii tällä hetkellä toiminnan lopettamista. Siis Pohjois-Pohjanmaalla joka kolmas pienyritys pohtii toiminnan lopettamista. Hyvät kokoomuslaiset, teitä yleisesti kehutaan yritysmyönteisyydestä, mutta moititaan siitä, että suositte suuryrityksiä. Kyllä tämän hallituskauden opit kertovat, että näin on. Näin on. Ja hyvät perussuomalaiset, te saitte viime vaaleissa kosolti ääniä, kun lupasitte puolustaa maakuntien Suomen työntekijöitä ja yrittäjiä. Joudun toteamaan taas tämän lakiesityksen kohdalla, että näin ei ole tapahtunut. Miten te selitätte tämän tuonne oman alueen yrittäjille, jotka ovat valtavassa ahdingossa, tai niille työntekijöille, jotka ovat joutuneet irtisanotuksi? Arvoisa puhemies! Suomi on todella vakavassa ja vaikeassa tilanteessa. Hallitus on monessa asiassa tehnyt tarpeellisia päätöksiä, joita keskustakin on tukenut, mutta sitten on tämä, että Suomen kansasta on imetty pois puhti ja toivo, ja siitä hallitus kantaa vastuun. Ensimmäiset kaksi vuotta pelottelitte ihmisiä, ja niitä hedelmiä korjataan nyt. Tilannetta ei paranna se, että teette myös päätöksiä, jotka ovat yrittäjyydelle vahingollisia. Minä aivan aidosti ihmettelen, miksi näin toimitte. Arvoisa puhemies! Edellä olevilla perusteilla esitän vastalauseen numero 1 mukaisen pykälämuutosehdotuksen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+6.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-12-09T23:21:34,2025-12-09T23:24:55,Käsitelty,1.1 2025_124_232,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_233,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvin johdettu talous on yksi yhteiskuntamme välttämättömyys. Se on osa kansallista turvallisuutta, ja se keskeisellä tavalla vaikuttaa mahdollisuuksiimme voida hyvin. Kun rahoitusjärjestelmät toimivat vakaasti, yritykset uskaltavat investoida ja työllistää. Kun rahoituksen myöntämiseen on yksiselitteiset pelisäännöt, valtion varoja käytetään vaikuttavasti ja vastuullisesti. Tällä hallituksen esityksellä halutaan selkeyttää valtion erityisrahoitustoimintaa. Esitys tuo yhteen useita lakeja ja asetuksia yhdeksi selkeäksi kokonaisuudeksi. Tällainen sääntely, yksinkertaistaminen ja hallinnon selkeyttäminen, on tervetullutta. Sitä voisi pitää jopa välttämättömänä muuttuvassa toimintaympäristössä. Arvoisa puhemies! Erityisrahoituslain tavoitteena on vahvistaa Finnveran toimintaedellytyksiä, jotta se voi entistä paremmin tukea vientiä ja investointeja ja elinkeinoelämän kehitystä. Sääntelyuudistus antaa yhtiölle joustavammat työkalut vastata yritysten rahoitustarpeisiin myös sellaisissa tilanteissa, joissa markkinat eivät yksin kykene tarjoamaan riittäviä ratkaisuja. Esityksessä ehdotetaan muun muassa lain tasoisista toimialarajoituksista luopumista. Tämä tarkoittaa, että myös maatalouden alkutuotantoa ja rakennusalan perustajaurakointia voidaan tulevaisuudessa rahoittaa samoilla kriteereillä kuin muita toimialoja, mikäli se katsotaan omistajaohjauksessa ja yhtiön harkinnassa tarpeelliseksi. Tämä lisää oikeudenmukaisuutta ja turvallisen yrittämisen edellytyksiä. Arvoisa puhemies! Vastuullinen taloudenpito ei kuitenkaan tarkoita, että valtiontaloutta asetetaan riskeille alttiiksi, päinvastoin. Tässä laissa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että Finnveran riskienkantokyky ja itse kannattavuus säilyvät. Yhtiön rahoitusvalvonta siirtyisi Finanssivalvonnalle, mikä parantaa valvonnan uskottavuutta ja läpinäkyvyyttä. Lisäksi säädettäisiin siitä, että ulkomaille rahoitusta voitaisiin myöntää selkeään suomalaiseen intressiin perustuen. On oikein, että suomalaisina käytämme rahojamme siellä, missä ne vastaavat meidän arvojamme, tavoitteitamme ja tarpeitamme. Arvoisa puhemies! Valiokunta on nyt käsitellyt esityksen huolellisesti, kiitos siitä. Olette tehneet esitykseen muutoksia, jotka entisestään parantavat esitystä. Ne tuovat selkeyttä Finnveran tarkoitukseen, vastuuseen ja valtuuksiin. Tämä laki ei muuta Finnveran perustehtävää. Se pysyy valtion omistamana rahoitusyhtiönä, joka täydentää markkinoita ja jakaa riskiä. Nyt annamme sille päivitetyt ja selkeämmät pelisäännöt, joilla vastataan tämän päivän haasteisiin. Tämä esitys on oivallinen esimerkki siitä, miten talouspolitiikassa voidaan yhdistää vaikuttavuus, riskienhallinta ja elinkeinopolitiikan kehittäminen vastuullisesti. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-09T23:25:07,2025-12-09T23:29:58,Käsitelty,1.1 2025_124_234,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_235,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Finnvera-lain uudistus on sinänsä tarpeellinen. Kuitenkin eduskunnalla tulisi olla riittävän täsmällinen valta päättää valtion varoista, ja sen tulisi saada kattavasti tiedot vastuista ja niiden kehityksestä. On aivan perusteltu ajatus, että valtion erityisrahoituksen piirissä toimivat yhtiöt laivanrakennusteollisuudessa ja muilla toimialoilla noudattavat Suomen lakeja ja työehtosopimuksia alihankintaketjuissaan ja että sitä voidaan niiltä myös edellyttää. Tällä perusteella kannatan edustaja Yrttiahon tekemiä pykälämuutosesityksiä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+6.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-12-09T23:30:00,2025-12-09T23:30:42,Käsitelty,1.1 2025_124_236,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_237,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Heti alkuun kannatan edustaja Mehtälän tekemiä esityksiä. Sitten tästä Finnverasta. Täällä tuli esille se, että nyt voi samoilla kriteereillä päästä. Ongelma on siinä vain se, että ne kriteerit ovat niin tiukat, että sinne ei monikaan maatila pääse eikä moni muukaan pienyrittäjä. Tämä on se problematiikka siinä. Toki tietysti suunta on oikea, mutta tehtävää vielä jää. Arvoisa puhemies! Koko Suomen pärjääminen on turvallisuus- ja kokonaisturvallisuuskysymys, ja se on mitä suurimmassa määrin huoltovarmuuskysymys. Erityisesti itäisen Suomen kehityksen esteenä on investointien puute. Se johtuu rahoituksen saatavuudesta varsinkin pienillä ja keskisuurilla yrityksillä, yksinyrittäjillä ja maatiloilla, tällä hetkellä myös asunnon ostajilla ja niiden peruskorjaajilla. Myös monet yrityskaupat jäävät toteutumatta, vaikka yrityksessä olisi töitä tiedossa ja olisi osaava yrittäjä siihen. Rahoituksen saantiin liittyvät ongelmat tuodaan ilmi myös valiokunnan mietinnössä sen saamiin asiantuntijalausuntoihin viitaten. Erityisesti itäiseen Suomeen tarvittaisiin tämmöinen yli vaalikausien ulottuva investointi- ja uudistusohjelma, jolla voitaisiin samalla vahvistaa alueen työllisyyttä. Näihin kaikkiin kysymyksiin ovat alueen toimijat yhdessä tuoneet ratkaisuehdotuksia, muun muassa maakuntaliittojen johdolla tämän itäisen Suomen ohjelman, mutta ikävä kyllä tähän mennessä varsin niukoin tuloksin. Esimerkiksi täydentävässä talousarvioesityksessä hallitus ottaa lisävelkaa 640 miljoonaa, mutta itäiseen Suomeen löytyi noin 700 000 euroa kahden maakunnan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson, pk-yritysten toiminnan kehittämiseen. Tämä on vain 0,1 prosenttia tuosta velanotosta, niin että siinä mielessä me emme olleet sitä nyt sitten tässä kohtaa ainakaan kasvattamassa. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys herätti jo lähetekeskustelussa tällaisessa markkinapuutealueen kansalaisia ja yrityksiä edustavassa edustajassa huolia. Ikävä kyllä nämä huolet myös toteutuivat, kun valiokunta ei kyennyt tekemään hallituksen esitykseen tarvittavia muutoksia, ei siitäkään huolimatta, mitä valiokunnan asiantuntijakuulemisissa tuotiin esille. Valiokunnan enemmistö, mukaan lukien oppositiosta sosiaalidemokraatit ja vihreät, hyväksyi pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan kehittämisen ja edistämisen poistamisen Finnveran toiminnan tarkoituksesta. Tämä heikentää entisestään kyseessä olevien yritysten rahoitustilannetta. Samalla tavoin valiokunnan enemmistö hallituspuolueiden johdolla ja muiden oppositiopuolueiden, pois lukien vasemmistoliitto, tukemana poisti Finnveran toiminnan tarkoituksesta aluepoliittisten tavoitteiden toteuttamisen. Tämä ei sinänsä ollut yllätys, koska tämä hallitus ei tee aluepolitiikkaa muualla kuin kasvukeskuksissa. Hallituspuolueiden edustajien parjaamia erityistalousalueita Suomesta löytyykin jo nyt, mutta niistä ei vain käytetä sitä nimeä. Arvoisa puhemies! On vaikea ymmärtää, miksi ja minkä motivaation ajamana hallitukselta tulee kaikilta politiikan osa-alueilta toimia — äsken keskusteltiin apteekkilainsäädännöstä — joissa suurin osa Suomea joutuu harvoja kasvukeskuksia heikompaan asemaan. Hallitus on jo aiemmin tehnyt monia pk-yritysten ja yksinyrittäjien kannalta huonoja päätöksiä. Täällä jo tuotiin esille näitä arvonlisäverotukseen liittyviä asioita, kotitalousvähennystä, samaten tämä epäreilu investointiverohyvitys, joka kohdistuu vain suuryrityksiin. Arvoisa puhemies! Itäisen Suomen mutta myös muutoinkin suurimman osan Suomea voimavara on pk-yrityksissä ja yksinyrittäjissä sekä maatiloissa. Emme olisi kaivanneet emmekä kestä enää yhtään toimenpiteitä, jotka heikentävät niiden asemaa. Näin tässä hallituksen esityksessä kuitenkin tehtiin, ja valiokunnan enemmistö sen kuittasi. Suurin osa Suomea unohdettiin ja täysin tietoisesti. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+6.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-09T23:30:52,2025-12-09T23:34:47,Käsitelty,1.1 2025_124_238,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaunisto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_239,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen tässä salissa useamman kerran keskustellut siitä todellisuudesta, missä maailmanajassa elämme tänä päivänä ja millä tavalla se heijastuu politiikan, päättäjien ja samaan aikaan investointien yhteenlinkkaantumiseen ja siihen, millä tavalla ne ovat yhä enemmän kytköksissä tänä päivänä. Onko se sitä, mitä me halutaan välttämättä, onko se kehitys, missä Suomi välttämättä pärjää, kun näin globaalisti edetään, niin se on eri kysymys. Mutta jos me ajatellaan tätä Finnveran uudistamiskokonaisuutta tässä ajassa, hallitus haluaa varmistaa, että Suomi ja suomalaiset yritykset todella menestyvät kansainvälisessä kilpailussa. Mielestäni on hyvin erikoista se, että siinä nähdään näin vahvasti negatiivisia sävyjä. Tässä mahdollistetaan suomalaisen meriteollisuuden tulevaisuus, siis laivanrakentaminen, asia, missä suomalaiset ovat aivan poikkeuksellisen hyviä, sen tulevaisuutta tuetaan. Meidän pitäisi olla ylpeitä tästä. Tai kun Suomi tämän raa’an geopolitiikan ajassa on aivan keskiössä jäänmurtajadiilillä Yhdysvaltojen kanssa, niin eikö tässä pitäisi olla nimenomaan mukana? Tästä pitäisi olla ylpeä. Kun me olemme aivan maailman huippuosaajia jäänmurtajien rakentamisessa, niin miksi sitä täytyy vastustaa, siis vientiä, investointeja, elinvoimaa, töitä, menestystä? Kyllä tässä vähän ihmettelen tätä keskustelua, että tätäkö se keskusta sitten täällä vastustaa. Tässäkö on keskustan resepti talouskasvun tuplaamiseen? Yksinkertaisesti en pysty ymmärtämään. Kun kuuntelee keskustelua, niin onko Suomen tulevaisuus sitä, että keskusta ja vasemmistoliitto käsi kädessä vastustavat Suomen menestystä? [Jari Ronkainen: On. Näin on.] Siis meidän pitäisi olla ylpeitä tästä meidän ydinosaamisesta. Kyllä vähän vetää mieltä matalaksi näin illalla.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+6.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2025-12-09T23:34:47,2025-12-09T23:37:10,Käsitelty,1.1 2025_124_240,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_241,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Voin ihan samaa sanoa, että nyt ei ihan ymmärrys riitä — se voi johtua ihan minusta ja perintötekijöistä. Me olisimme halunneet, että Finnveran lainsäädännössä säilyy aluepoliittinen ulottuvuus, alueellinen ulottuvuus, sekä että siinä oltaisiin huomioitu paremmin pk-yritykset. Hieman ehkä nyt karkasi kauaksi jäänmurtajista puhumiseen, mutta ei me oltu ottamassa keneltäkään pois, me oltaisiin vain pidetty nämä, jotka erityisesti meidän puolelle Suomea ja isommalle osalle Suomea olisivat olleet äärimmäisen tärkeitä. — Kiitos, ei muuta.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+6.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-09T23:37:10,2025-12-09T23:37:59,Käsitelty,1.1 2025_124_242,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_243,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Onhan tämä nyt aika erikoista, että täällä pääministeripuolueen edustaja arvostelee keskustan vaihtoehtoa kasvuksi, kun kasvu on Euroopan heikointa Suomessa teidän johdollanne. Eikö kannattaisi keskustankin vaihtoehtoon tarttua ja katsoa, löytyisikö sieltä jotakin kasvun eväitä? [Välihuutoja] — Edustaja Bergbom siellä aika epäkohteliasta kieltä käyttää keskustan vaihtoehdosta. Muistaakseni edustaja täällä aikaisemmin käytti aika kovaa ääntä ja huusi, että eikö 100 000 uutta työpaikkaa kelpaa. Ei ole näkynyt niitä työpaikkoja. Olisi mielenkiintoista kuulla, mikä on nyt ääni kellossa. Ehkä kannattaisi tätä keskustankin vaihtoehtoa hieman tutkia.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+6.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-12-09T23:37:59,2025-12-09T23:38:59,Käsitelty,1.1 2025_124_244,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mehtälä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_245,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Siis mehän emme Finnvera-lakia muilta osin arvosteltu eikä vastustettu kuin tämän yhden pykälämuutoksen osalta, joka oli vastalauseessa. Luen sen nyt teille, kun äsken en lukenut tätä pykälämuutosta. Sinnehän tuli lisää vain muutama sana, elikkä voin kerrata sen: ”Valtion erityisrahoitusyhtiön, jäljempänä yhtiö, ja sen täysin omistaman tytäryhtiön Suomen Vientiluotto Oy:n, jäljempänä SVL, tarkoituksena on edistää vientiä” — ja sitten sana lisää — ”erityisesti suomalaisten” — ja yksi sana lisää — ”pienten ja keskisuurten yritysten, mikroyritysten ja kasvuyritysten, toimintaa” — vain nämä muutamat sanat tuli tänne lisää — ”kasvua, kansainvälistymistä ja Suomen kestävää talouskasvua. Yhtiöiden tulee toiminnassaan edistää valtion aluepoliittisten tavoitteiden toteuttamista.” Tämä on nyt se, mikä lisää tuli tähän pykälään. Elikkä emme missään nimessä vastusta, tässähän on hyviä aineksia muuten, mutta miksi laista piti tosiaankin poistaa ensinnäkin tämä pienten ja keskisuurten yritysten, mikroyritysten ja kasvuyritysten toiminnan kehittäminen ja sitten toiseksi tämä aluepoliittisten tavoitteiden toteuttaminen, koska ne ovat olleet jo pitkään Suomen vahvuus. Meillä muun muassa aikoinaan Raahen rautaruukki ja monia muita tehtaita perustettiin juuri aluepoliittisista tarkoituksista. Kyllä tällä perusteella voidaan aivan hyvin ihmetellä, miksi nämä piti laista nyt poistaa.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+6.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-12-09T23:38:59,2025-12-09T23:40:50,Käsitelty,1.1 2025_124_246,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_247,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mitä tulee mikroyrityksiin ja pienyrityksiin, niin keskustalle iloisia uutisia: Finnvera nimittäin avaa helmikuussa 2026 uudelleenhakuun suositun mikroyrityslainan kasvuhankkeita varten. Eli Finnvera kyllä huomioi myös pienet yritykset, [Vesa Kallio: Ei taas kuunneltu yhtään!] mutta se ilmeisesti ei teille kelpaa. Kun mainitsin, että tämä teidän ohjelmanne on vitsi, niin se toden totta on, ja voin kertoa, miksi väitän näin. Kaksi pointtia. Yksi on se, että te ette oikeasti haluaisi toteuttaa tätä, ja se johtuu siitä, että kun teiltä viimeksi kysyttiin halua toteuttaa lainsäädäntöuudistuksia tässä maassa eduskuntavaalien jälkeen, niin te nostitte kädet pystyyn ja annoitte tyhjän paperin. Siinä on siis käytännön todiste siitä, mitä teidän politiikkanne on. Se on tyhjän puhumista, tyhjän papereita ja täällä valittamista vailla vaihtoehtoa. Sitten kun mennään tähän teidän paperiinne, niin te rahoitatte ensi vuonna teidän hassunhauskoja toimianne muun muassa yhteisöveron alennuksen perumisella, mutta jos keskustan edustajat olisivat kaiken huudon keskellä vaivautuneet lukemaan tämän valtion talousarvion vuodelle 2026, niin hupskeikkaa, sieltä ei edes löydy yhteisöveron alennuksen perumista. Toivon, että jatkossa, kun kritisoitte, tutustutte ensin omaan ohjelmaanne ja ennen kaikkea olette valmiita kantamaan vastuuta silloin, kun teille siihen paikkaan mahdollisuus tarjotaan. Ei muuta.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+6.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-12-09T23:40:50,2025-12-09T23:42:16,Käsitelty,1.1 2025_124_248,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_249,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Todellakin Suomen työttömyys on tällä hetkellä Euroopan toiseksi heikointa. [Miko Bergbom: Eli ei vastausta!] Hallitus lupasi ja edustaja Bergbomkin täällä toi ääneen useamman kerran, jäi hyvin tänne korviin kuulumaan, kun kuulin täällä salissa sen huudon, että eikö teille 100 000 uutta työpaikkaa kelpaa. Tässä äskeisessä puheenvuorossa puhuttiin kasvusta ja siitä arvosteltiin, onko keskustan vaihtoehdossa lääkkeitä kasvulle, mutta se on nähty, että hallituksen vaihtoehdossa näitä lääkkeitä ei ole. Minun mielestäni on epäkohteliasta arvostella toisen puolueen vaihtoehtoa vitsiksi.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+6.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-12-09T23:42:16,2025-12-09T23:43:10,Käsitelty,1.1 2025_124_250,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_251,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jos ”vitsi” on epäkohtelias, niin voidaan se korjata myös muotoon ”epäuskottava”, mikäli se helpottaa teidän iltaanne. Mitä tulee näihin 100 000 uuteen työpaikkaan, niin toivon, että esitätte kritiikkinne myös valtiovarainministeriön riippumattomille virkamiehille, jotka ovat virkavastuulla laskeneet nämä hallitusohjelmassa esitetyt vaihtoehdot työpaikkojen toteutumisesta. Kuten keskustassakin hyvin tiedetään — joskaan täällä salissa sitä ei kehdata myöntää — totta kai siinä on suhdannevaihtelu otettava huomioon, plus tietenkin se, että kaikki toimet eivät ole täysimääräisesti vielä edes voimassa. Eli eihän sitä voi suhdanteen pohjalla ajatella, että ne kaikki 100 000 uutta työpaikkaa toteutuisivat. Mutta tosiaan se lukema 100 000 tulee valtiovarainministeriön virkamiehiltä. Mikäli kyseenalaistatte heidän osaamisensa ja riippumattomuutensa, niin osoittakaa kritiikki heidän suuntaansa.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+6.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-12-09T23:43:10,2025-12-09T23:44:02,Käsitelty,1.1 2025_124_252,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_253,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! En tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa, kun perussuomalaisten edustaja menee virkamiehen laskelmien selän taakse työpaikkojen osalta. Kysehän on siitä, millaista politiikkaa on tehty, millaisiin tuloksiin sillä päästään, ja tulokset ovat nyt nähtävissä. Se, että mennään jonnekin virkamiesten arvioitten taakse siitä politiikasta, on kyllä vastuun pakoilua. Nyt saadaan tuloksia siitä politiikasta, mitä ollaan tehty Orpon—Purran hallituksen johdolla, ja tulokset ovat nähtävissä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+6.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-12-09T23:44:03,2025-12-09T23:44:48,Käsitelty,1.1 2025_124_254,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_255,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jos sovelletaan teidän juuri esittämäänne logiikkaa, niin tällä puheellahan te myönsitte juuri, että soten ongelmat ovat teidän syytänne ja on myös vastuun pakoilua teiltä olla myöntämättä sitä asiaa. Hyvä, että tämä tuli tällä tavalla selväksi, niin ei tarvitse näitä keskusteluita jatkossa enää käydä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+6.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-12-09T23:44:48,2025-12-09T23:45:06,Käsitelty,1.1 2025_124_256,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Edustaja Valkonen on poissa. — Edustaja Keskisarja, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_124_257,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Teemu,Keskisarja,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En ole somessa, enkä paljon käytä internetiä. Paremmat digi-ihmiset vasemmalla ja oikealla, korjatkaa, jos erehdyn: Netin tietoliikenne on paljolti pornografiaa. Tiede ja taide eivät tuki kaapeleita. Tuutin täydeltä leviävät kiinalaisvakoilun tiktak, Skibidi ja aivomätä. Mokomaa epäkulttuuria on, sanokaamme, 67 prosenttia. Nimenomaan pornovideoiden pyöritys vaatii valtavat konesalit. Niitä syntyy Suomi-neidon hameen alle. Datakeskukset sikiävät halvasta sähköstä, viileästä ilmasta, puhtaasta vedestä ja höyhenenkeveästä verotuksesta, käytännössä yritystuesta. Vietin varhaisnuoruuteni pitäjässä nimeltä Pornainen. Tuleeko Suomesta iso Pornainen? Lukeeko datakeskustemme teratavuissa Made in Pornainen? Arvoisa puhemies! Kunnioitan sääntöjä kansanedustajan arvokkaasta käyttäytymisestä ja siivosta puhetavasta. Tämä aihe vaan on arvoton ja siivoton. Pahoittelen, että minun täytyy keskiyön hetkellä sanoa totuus — kirjaimellisesti alaston totuus. En tarkoita sukupuolista siveettömyyttä vaan sielujen itsesaastutusta. Tietoyhteiskunta on pornoyhteiskunta. Datakeskusten inha industrialismi kietoutuu onanismiin. Ennen vanhaan tekstiiliteollisuuden tuote oli esimerkiksi tumppu. Nyt datakeskusten tuote on tumputtaminen. [Naurua oikealta] Jos Suomen talous ei muka nouse ilman verovapaata tumputustehtailua, niin jääköön nousematta. Luojan kiitos, hallitus nyt panee verolle synnin ja perustaa päätöksensä valtiovarainministeriön vanhurskaaseen harkintaan.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+7.aspx,fi,Teemu Keskisarja,1498,2025-12-09T23:45:35,2025-12-09T23:48:17,Käsitelty,1.1 2025_124_258,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi on poissa. —Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_259,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tänään käsittelemme hallituksen esitystä, joka koskee konesalien sähköveroluokan muuttamista. Kyseessä ei ole pelkkä verotekninen uudistus, vaan tämä esitys on osa laajempaa talouspolitiikan kokonaisuutta. Se on osa historiallisen yrittäjämyönteistä kokonaisuutta, jonka selkeä suunta on vahvistaa Suomen talouden kasvua ja kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Tämän hallituksen linja on selvä: välttämättömän verotuksen on oltava vastuullista, kannustavaa ja kestävää. Juuri siksi myös tukijärjestelmien on vastattava ajan vaatimuksia sekä kannustettava sellaisiin investointeihin, jotka ovat suomalaisille hyväksi. Arvoisa puhemies! Tämä esitys käsittelee konesalien sähköveroluokan muuttamista. Konesalit ovat tärkeä osa modernia taloutta ja digitalisaation infrastruktuuria, mutta niiden toimintaedellytykset eivät perustu pelkästään sähköveroon. Suomi on houkutteleva investointikohde, koska täällä on saatavilla puhdasta sähköä, energiaa, täällä on vakaa yhteiskunta, osaavaa työvoimaa sekä hyvät tiet ja tietoverkot. Nyt tehtävä veroluokan muutos kannustaa kehittämään toimintaa entistä energiatehokkaammaksi ja kestävämmäksi. Se kannustaa meitä kohti sellaisia investointeja, jotka suojelevat tämän maan myös lapsillemme ja lastenlapsillemme. Tämä on tulevaisuuteen katsovaa politiikkaa, jossa kannusteet suunnataan oikein innovaatioihin, uuteen teknologiaan ja vastuulliseen kasvuun. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan, että konesaleista maksettava sähkövero siirrettäisiin alemmasta toisesta sähköveroluokasta yleiseen ensimmäiseen sähköveroluokkaan. Vaikka muutoksen myötä valtio saa enemmän, on tärkeää myös turvata tulevien investointien edellytykset. Siksi esimerkiksi datakeskusten investointiympäristö turvataan muilla toimenpiteillä. Haluamme varmistaa, että Suomi säilyy kilpailukykyisenä ja että energiaintensiivinen digitaalinen teollisuus jatkaa kasvuaan täällä, ei muualla. Tämä on meille tärkeää erityisesti Pohjois-Suomessa, jonne on suunnitteilla suuria datakeskushankkeita ja jossa on Oulun yliopiston korkea osaamisen taso lähellä. Tämä on vastuullista talouspolitiikkaa, josta syntyy kokonaisuus. Verotuksen kautta vahvistamme julkista taloutta ja samalla luomme pohjaa uusille investoinneille ja työpaikoille. Arvoisa puhemies! Tahdon kiittää valiokuntaa esityksen huolellisesta käsittelystä: kiitos! Meidän on muistettava, että Suomeen syntyy kasvua vain työllä, investoinneilla ja yrittämisellä. Tämä hallitus tekee päätöksiä, jotka luovat edellytykset sille kasvulle. Kun verotus on reilua ja kannusteet ohjaavat innovaatioihin, syntyy hyvinvointia, joka kantaa tulevaisuuteen. Juuri nyt rakennamme kestävämpää huomista. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-09T23:48:29,2025-12-09T23:53:10,Käsitelty,1.1 2025_124_260,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_261,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Datakeskukset ovat nähdäkseni tervetulleita investointeja Suomeen, mikäli ne hyödyttävät yhteiskuntaa maksettujen verojen ja hyödynnettyjen hukkalämpöjen kautta. Erityisen tervetulleita ovat investoinnit, joiden ympärille kehittyy laajempaa ja korkeamman arvonlisään työllistävää toimintaa. Kuitenkaan kaikki Suomeen suunnitellut datakeskukset tuskin voivat toteutua, tai mikäli ne toteutuisivat, voisi sillä olla merkittävä sähköjärjestelmää kuormittava vaikutus. Datakeskukset ovat eri asia kuin datatalous, eivätkä datakeskukset synnytä rakennusvaiheen jälkeen juurikaan työtä Suomeen. Datakeskusten kasvava sähkönkäyttö lisää sähkön kysyntää, luo tarvetta sähköverkkoinvestoinneille ja sähköntuotannon fossiilittoman jouston lisäämiselle. Tämä kaikki luo kuluja ja voi nostaa sähkön hintaa. Datakeskusten lisääntyminen luo tarvetta uudelle energiantuotannolle, ja kaikkeen energiantuotantoon, myös fossiilittomaan, liittyy aina joitain haittoja. Näin ollen on perusteltua, että datakeskukset hyödyttävät yhteiskuntaa verojen kautta ja maksavat nykyistä enemmän veroja. Nykyiselle konesalien verotuelle ei ole perusteita, ja tuemme hallituksen esitystä verotuen poistosta. Kasvava kiinnostus konesali-investointeihin Suomeen selittyy suurimmaksi osaksi Suomessa tarjolla olevasta edullisesta ja puhtaasta sähköstä, vakaasta sähköverkosta, puhtaasta vedestä ja viileästä ilmastosta. Hukkalämmön hyödyntämismahdollisuudet kaukolämmön tuotannossa tai muussa toiminnassa tarjoavat konesaleille liiketoimintamahdollisuuksia konesalitoiminnan lisäksi. Veronkorotuksen jälkeenkin Suomen sähkön hinta on toimijoille kilpailukykyinen ottaen huomioon muut Suomen vetovoimatekijät. On arvioitu, että konesalien tarve on kasvamassa globaalisti merkittävästi, ja Pohjoismaiden kilpailukyky konesalien sijaintimaina on niin hyvä, että ennen pitkää konesali-investointien määrää Pohjoismaihin tulevat rajoittamaan niiden vaikutukset sähköverkkoihin. Emme näe tarpeelliseksi hallituksen esittämää verotuen poistoa kompensoivaa konesalien uutta tukimallia, johon valiokunnan mietinnössä viitataan. Konesalien tulevaan sähkönkulutuksen määrään liittyy jonkin verran epävarmuuksia. Mikäli kuitenkin verotuki pysyisi voimassa, voisi se tarkoittaa jopa noin 380 miljoonan euron lisäystä vuotuisessa sähköverotuessa konesaleille. Vaikka Suomeen mahtuu datakeskuksia, on selvää, että jos kaikki suunnitellut hankkeet toteutuisivat, olisi sillä isoja energiajärjestelmäämme haastavia ja sähkön hintaa nostavia vaikutuksia ja verotuen määrä nousisi kestämättömän suureksi. Arvoisa puhemies! Datakeskusten heikko työllisyysvaikutus ja niiden yhteiskunnalle luomat kulut ja muut vaikutukset perustelevat sitä, että datakeskuksia verotetaan nykyistä enemmän. Näin voidaan varmistaa, että yhteiskunta saa toiminnoista hyötyä ja vastapainoa syntyneille kuluille ja vaikutuksille. Vaikka veroa korotetaan yhteiskunnan saaman hyödyn varmistamiseksi, on datakeskusten tarve globaalisti niin suuressa kasvussa ja Suomella niin paljon suotuisia ominaisuuksia, että on todennäköistä, että datakeskuksia Suomeen rakennetaan jatkossakin myös ilman kompensoivia tukimalleja. Tilanteessa, jossa valtiontalous on raskaasti alijäämäinen, täytyy kaikkia yritystukia tarkastella kriittisesti. Siksi puollamme sähköverotuen poistoa, emmekä kannata uusille datakeskuksille suunnatun yritystuen luomista. Lisäksi esitämme, että datakeskusten verotuki poistettaisiin jo 1.1.2026 alkaen. Tällä olisi vuoden 26 osalta 23 miljoonan euron verotuloja lisäävä vaikutus. Edellä olevalla perusteella ehdotan, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 3 mukaisen pykälämuutoksen.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+7.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-12-09T23:53:15,2025-12-09T23:57:16,Käsitelty,1.1 2025_124_262,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_263,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,"Puhemies! Hallitus on nyt esittänyt — viime keväästä asti jatkuneen jahkailun ja hidastelun jälkeen — että datakeskusten sähköverotuki poistetaan. Se poistuu kuitenkin vasta heinäkuussa 26, eli ensi vuonna datakeskusjätit saavat nauttia vielä 23 miljoonan veroedusta. Heinäkuun jälkeenkin hallitus on luvannut tukea näitä Googlen ja Microsoftin kaltaisia jättiläisiä kymmenien miljoonien uudella yritystuella. Tämä ei ole hyväksyttävää. Edustaja Sarkkisen valtiovarainvaliokunnan mietintöön jättämässä vastalauseessa 3 esitetään, että veroetu poistetaan jo 1.1. alkaen eikä uusia yritystukia datakeskuksille valmistella. Tein vastaavan lakialoitteen aiemmin syksyllä, kun tästä hallituksen esityksestä ei vielä ollut tietoa. Puhemies! Eräs väite, joka datakeskusten puolesta usein esitetään, kuuluu, että datakeskukset työllistävät merkittävästi ja siksi niitä tulisi yhteiskunnan varoista myös tukea. Tosiasiassa konesalitoiminta on sähköintensiivistä ja pääomavaltaista. Työpanoksen osuus on pieni. Siten konesalitoiminnan vaikutukset sijaintimaan työllisyyteen ja niiden koko käyttöajaltaan tuottama nettoarvonlisäys sijaintimaahan ovat pieniä suhteessa investointien arvoon. Konesali-investoinnit voivat syrjäyttää muun sähköintensiivisen ja mahdollisesti korkeamman nettoarvonlisän yritystoiminnan kannattavuutta ja sijoittumista Suomeen, jos konesali-investoinnit edellyttävät esimerkiksi sähkön tuotannon ja siirron kapasiteetin lisärakentamista ja siirtomaksujen nousua tai johtavat muuten sähkön keskihinnan nousuun Suomessa. Tämä riski on todellinen. Datakeskukset kuluttavat valtavasti sähköä. Viime vuonna 15 konesalin sähkönkulutus oli yhteensä noin 1,3 terawattituntia, mikä vastaa noin 1,6:ta prosenttia koko Suomen sähkönkulutuksesta. Elinkeinoelämän keskusliiton vihreän siirtymän investointien dataikkunan mukaan esiselvitys-, suunnittelu- tai rakentamisvaiheessa olisi yhteensä 62 konesalihanketta. Jos suunnitellut datakeskushankkeet toteutuvat, tarkoittaa se sähkönkulutuksena 17,5:tä terawattituntia eli noin viidenneksen lisäystä nykyiseen sähkön kokonaiskulutukseen Suomessa. Selvityshenkilö Veli-Matti Mattila toteaa raportissa, että datakeskustoiminnasta aiheutuva jouston tarve sähköjärjestelmässä joudutaan takaamaan valtion tukemalla varavoimalla. Selvää on, että tavallisen suomalaisen kotitalouskuluttajan sähkön kustannukset kasvavat datakeskustoiminnan laajentuessa. Suorimmin se näkyy sähkölaskussa, mutta myös lisäinvestoinnit sähköntuotantoon ja sähkönsiirtoon maksavat lopulta kuluttaja ja veronmaksaja. Kun yritystukia datakeskuksille jaetaan jatkossakin, maksaa suomalainen veronmaksaja tietenkin nekin. Datakeskusten investointikustannuksista merkittävä osa ei lisää kotimaista kysyntää, sillä esimerkiksi konesalilaitteistot, jotka muodostavat suurimman osan investoinnin arvosta, tulevat suurelta osin ulkomailta. Siltä osin kuin investoinnit lisäävät kotimaista kysyntää erityisesti rakentamisen toimialalla, niiden lyhyen aikavälin vaikutukset riippuvat rakennusalan suhdannetilanteesta. Jos rakennusala toimii vajaakäytöllä, investoinneilla voi olla suhdannetilaa parantava vaikutus. Jos taas rakennusalan tuotantokapasiteetti on normaalissa käytössä, konesali-investointi voi syrjäyttää muita rakennusinvestointeja, jolloin vaikutukset suhdannetilanteeseen ovat vähäiset. Rakennusalalla huomioon on otettava myös ulkomaisten lähetettyjen työntekijöiden laajamittainen riisto halpatyövoimana. Se on tosiasia, eivätkä datakeskustyömaat ole ilmiölle mitenkään immuuneja, päinvastoin. Googlen datakeskuksen laajennustyömaalta Haminasta paljastui tänään tiistaina räikeä ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttökokonaisuus. Asiasta kertoi ainakin Helsingin Sanomat. Rakennusliiton tietojen mukaan työmaalla on toiminut sama virolainen yritysrypäs, joka on käyttänyt halpatyövoimaa muun muassa Turun telakalla. Valvonta ja julkisuus paljastavat näistä tapauksista vain jäävuoren huipun, se on hyvä aina muistaa. Mutta tällaista toimintaa siis hallitus on tukenut ja tukee heinäkuuhun saakka sähköverohuojennuksella ja sen jälkeen uudella, suuruudeltaan suunnilleen yhtä anteliaalla yritystuella. Me tietenkin vastustamme tällaista politiikkaa. Peruskysymys on se, katsooko hallitus todella tarpeelliseksi tukea jättiläismäisiä voittoja maailmanlaajuisesti takovia yhtiöitä, kuten Googlea ja Microsoftia, tällaisilla yhteiskunnan tuilla samalla, kun hallitus leikkaa massiivisesti kansalaisten palveluista ja sosiaaliturvasta. Puhemies! Datakeskukset tulee panna verolle heti 1.1. alkaen ja lopettaa eduskunnan päätöksellä hallituksen viime perjantaina käynnistämä valmistelu uudesta yritystuesta. Kannatan edustaja Sarkkisen tekemää vastalauseen 3 mukaista muutosehdotusta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+7.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-12-09T23:57:26,2025-12-10T00:02:56,Hyväksytty,1.1 2025_124_264,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_124_265,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin tässä esityksessä siirretään konesaleissa käytettävän sähkön vero alemmasta sähköveroluokasta yleiseen sähköveroluokkaan, ja tämän on arvioitu tuovan lisää verotuloja vuositasolla 47 miljoonaa euroa. Vihreiden mielestä esitetty esitys on varsin perusteltu. Julkisen talouden tilanne on haastava, ja valtio velkaantuu nopeasti, ja siksi on hyvä vahvistaa julkisen talouden tulopohjaa tarkastelemalla kriittisesti erilaisia verojärjestelmän poikkeuksia. Tätä konesalien verotuen poistoa puoltaa erityisesti se, että valtiovarainministeriön ennusteessa verotuen on arvioitu nousevan noin 83 miljoonaan euroon vuonna 2030, ja arvioon liittyy myös merkittävää varovaisuutta, sillä mikäli kaikki tällä hetkellä esiselvitys-, suunnittelu- tai rakentamisvaiheessa olevat konesalihankkeet toteutuisivat, voisi verotuen määrä nousta jopa 350 miljoonaan euroon. Tietysti on tärkeätä, että me houkuttelemme tänne vihreän siirtymän investointeja, mutta tällainen alempi sähköveroluokka ei ole kuitenkaan ainoa keino houkutella datakeskusinvestointeja. Kuten esityksessä todetaan, Suomen keskeisiä kilpailukykytekijöitä ovat muun muassa edullinen ja puhdas sähkön tarjonta, vakaa sähköverkko, puhdas vesi ja viileä ilmasto, digitaalinen infra sekä hukkalämmön hyödyntämismahdollisuudet. Siinä vaiheessa, kun tämä esitys tuotiin eduskunnalle, osana tätä veromuutosta hallitus oli sopinut uuden tukimekanismin luomisesta datakeskusinvestoinneille, elikkä tämmöisen uuden yritystuen, jonka siinä vaiheessa kerrottiin olevan samansuuruinen kuin tämä alennus, eli 47 miljoonaa euroa, mutta myöhemmin olemme kuulleet, että siihen käytetään vain 30 miljoonaa ja siitä tehdään määräaikainen, ja hyvä näin. Lisäksi me pidämme tärkeänä, että tässä tulevassa tukimekanismissa on tiukat ympäristökriteerit, jotta investoinnit ovat aidosti vihreää siirtymää edistäviä ja ovat tämän ei merkittävää haittaa -periaatteen, do no significant harm -periaatteen, mukaisia. Korostamme myös sitä, että Suomessa tulee luoda puitteet ja varmistaa investointiympäristön houkuttelevuus luonnonvarojen korkeamman jalostusasteen käytölle ja korkean jalostusasteen tuotteiden valmistukselle ja resurssituottavuuden parantamiselle. Datakeskuksia ajatellen niitähän ovat hyvin erityyppisiä, ja sen takia olisi hyvä, jos me saisimme tänne nimenomaan sen tyyppisiä datakeskuksia, joista on myös aidosti hyötyä, eikä ne ole vain kissavideoiden pyörittämistä varten tehty. Todellakin mielestämme tämä esitys on kannatettava, mutta meillä on sitten pari lausumaehdotusta liittyen juuri näihin konesalien investointien tukemisen ehtoihin sekä puitteisiin ja varmistukseen siitä, että investointiympäristön houkuttelevuus luonnonvarojen korkeamman jalostusasteen käytölle ja korkean jalostusasteen tuotteiden valmistukselle ja resurssituottavuuden parantamiselle varmistetaan.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+7.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-12-10T00:03:05,2025-12-10T00:06:44,Käsitelty,1.1 2025_124_266,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kettunen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_267,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,"Rouva puhemies! Hyvää huomenta! Se on keskiviikko ja 10.12., ja kello on 00.06. — Huomenta myös edustaja Ronkaiselle, kun katselitte tuota kelloa siihen malliin, että pitääkö se paikkansa, että on vuorokausikin vaihtunut. Rouva puhemies! Kyllä, täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja, ja myös aika räväköitäkin puheenvuoroja, kun vertaa edustaja Keskisarjan ja edustaja Hännisen puheenvuoroja. Niillä puheenvuoroillahan oli eroa kuin eilisellä päivällä ja tällä päivällä. Kuuntelin sen edustaja Keskisarjan puheenvuoron tuolta omasta työhuoneestani ja jäin miettimään, kun siellähän viljeltiin ihan sivistyssanoja, että tälleen kainuulainen meni ihan hämmennyksiin, ja piti ihan Googlea käyttää, että mitä se onanismi tarkoittaa. No, meillä Kainuussa ei oikein näitä sivistyssanoja sillä lailla ruukata käyttää, mutta kyllä myö tiedetään, mitä tarkoittaa lavuaari tai meetvursti, että siinä meidän kainuulaisten sivistyssanat. Rouva puhemies! Sitten ihan itse tähän asiaan. Sitä minä kummastelen näin jo puolenyön jälkeen, kun tätä valiokunnan mietintöä luen ja olen katsonut tätä hallituksen politiikkaa ja veropolitiikkaa, että kyllähän tässä semmoista poukkoilevaisuutta on ollut ilmassa viime aikoina, jos katsotaan esimerkiksi makeis- ja sokeriveron osalta ajatellen tulevaisuuden investointeja. Nytten kun puhutaan näistä datakeskuksista, niin veroa kyllä korotetaan, mutta samaan aikaan täällä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä sitten todetaan, että veroa korotetaan, mutta valmistellaan määräaikaista kymmenen vuoden veronpalautustukea, joka perustuu datakeskuksessa kulutettuun sähköön, ja palautuksen vaikutus verotuottomenetykseen on enintään 30 miljoonaa euroa. Vähän mietin, minkälaista kuvaa sitten annetaan näille teollisille toimijoille, jotka ovat jo tehneet datakeskuksia tähän meidän yhteiskuntaan Suomeen, mutta ennen kaikkea niitä tulevaisuuden investointeja. Mietin tämmöisiä Googlen kaltaisia toimijoita, jotka ovat jo varauksia tehneet ja maa-alojakin ostelleet ja olisivat tekemässä datakeskuksia, joiden myötä tulisi sitten niitä työpaikkoja ja talouskasvuakin jonkin verran. Minä ymmärrän sen huolen, mitä tässä on puheenvuoroissa tuotu esille, että tuleeko sähkö riittämään, ja jos sähkö ei riitä, niin tuleeko sähkön hinta kuluttajien osalta sitten nousemaan, mutta kyllä meidän pitäisi samaan aikaan keskustella siitä, miten sitä sähköntuotantoa saadaan tässä yhteiskunnassa lisättyä. Me olemme puhuneet tässä salissa uusiutuvista energioista, tuulivoimasta, viime vai toissa viikolla kävimme keskustelua tuulivoimasta tuonne merialueille, mutta samaan aikaan meidän pitää uskaltaa myös käydä keskustelua tulevaisuudesta, että onko tähän yhteiskuntaan mahdollisuus rakentaa vielä yksi iso ydinvoimala vai olisiko näin, että tulevaisuudessa Suomessa olisi tämmöisiä pienydinvoimaloita, jotka tuottaisivat sähköä. Samaan aikaan näissä keskusteluissa käydään myös se rehellinen keskustelu CHP-laitoksista elikkä niistä lämpölaitoksista, jotka lämmöntuotannon yhteydessä pyörittävät sitä sähköturbiinia ja tuottavat sitten myös niin sanottua säätöenergiaa yhteiskunnan verkkoon. Tästä edustaja Keskisarjan puheenvuorosta jäi semmoinen kuva, että näitä datakeskuksia tehdään vain hurvitteluun, mutta täytyy sitten muistaa samaan aikaan, että kun näitä älyhärpäkkeitä mekin kansanedustajat käytämme ja jos vaikka tekoälyä tai jotain Googlea käytämme, niin siellä konesalissa vain raksutus käy, kun me käytämme näitä palveluita. Että kyllä näissä datakeskuksissa sitä hyödyllisyyttäkin on, ja toivon, ettei pelkästään huvin puolelle mennä. Täytyy tähän oman puheenvuoroni loppuun todeta, että huumoriakin saa olla, mutta kun asioista keskustellaan, niin sen mukaisella vakavuudella sitten myös viedään asioita eteenpäin.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+7.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-12-10T00:06:48,2025-12-10T00:11:16,Käsitelty,1.1 2025_124_268,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_269,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tähän energian saantiin liittyen täytyy muistaa se, että ydinvoima tuottaa noin 40 prosenttia meidän energiantuotannosta tällä hetkellä ja ydinvoimalaitoksia nyt ei ole tullut viime vuosina lisää. Toivottavasti niitä jossain vaiheessa tulee. Itse olen työskennellyt 12 vuotta ydinvoimalaitoksissa, ja jonkin verran tunnen sitä energiantuotantotapaa. Tuulivoima on kasvanut kovaa, ja tällä hetkellä se on 25 prosenttia Suomen energiantuotannosta, eli nämä kaksi tapaa ovat jo käytännössä kaksi kolmasosaa, ja se on todella korkea määrä. Sitten kun katsoo tätä muuta tuotantoa, niin Suomi on käytännöllisesti katsoen puhtaan energian, sähköenergian, tuotannolla varustettu valtio. Itse tämän osalta lasken aika paljon siihen, että nyt tätä tuulivoimaa rakennetaan lisää ympäri Suomea — nyt sitä merituulivoimalaa ja tuulivoimaa Itä-Suomeen toivottavasti saadaan aikaiseksi, ja tämä ehkä tasoittaa myös tuulivoiman vaihtelua ja siihen liittyvää säätövoimatarvetta. Kaksi asiaa, jotka tässä meidän energiapaletissa ovat haasteellisia: toinen on tämä säätövoiman lisääntyvä tarve, ja jos siihen yhteyteen sitten tulevat vety ja aurinko mukaan, niin saadaan vähän varastointia ja muuta aikaiseksi. Mutta ehkä isoin asia on kantaverkon ja korkeajännitejakeluverkon vahvuus ja laajuus, että voidaan siirtää energiaa ympäri Suomea. Sitten jos tämmöiset energiainvestoinnit laitetaan kantaverkkoonkin liikkeelle, niin se vie varmaan 10 vuotta ennen kuin siellä se verkko on, ja se vie oman aikansa, että se yleensä saadaan sinne. Meillä on ne haasteet, että vaikka nyt tuotantoa saataisiinkin, niin sitten se siirto paikasta toiseen on tärkeätä. Sitten totta kai, kun näitä datakeskuksia tässä sijoitetaan, niin toivottavasti ne olisivat aika lähellä näitä tuotantoyksiköitä, jotta tätä siirtokapasiteettia ei tarvittaisi niin paljon. Mutta hyvä asia, että meille näitä syntyy ja sitten sen osalta vielä, että päästään hyödyntämään sitä kapasiteettia, mitä niistä datakeskuksista tulee, myös Suomen osalta. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+7.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-10T00:11:16,2025-12-10T00:13:58,Käsitelty,1.1 2025_124_270,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kettunen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_271,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,"Rouva puhemies! Edustaja Lyly sai innostuksen käyttämään vielä yhden puheenvuoron — siis kiittää tuosta äskeisestä hyvästä puheenvuorosta edustaja Lylyltä, joka on ydinvoimasta tietoinen ja perehtynyt aiheeseen ja aihepiiriin ja sattunut jopa työskentelemäänkin ydinvoimalaitoksen parissa. Miksi otin tämän puheenvuoron: Ihan vain muistutuksena, kun aina puhumme puhtaasta energiasta, viime kaudella puhuimme vihreästä siirtymästä ja tällä kaudella me puhumme puhtaasta siirtymästä, mistä hallitusohjelmaan on kirjattu. Kun katsoimme näitä hiilineutraalisuustavoitteita, mitä on edellinen hallitus asettanut, niin näköjään milliäkään ei anneta periksi edellisen hallituksen tavoitteista. Elikkä Suomi on hiilineutraali vuonna 2035, ja näin on näköjään ilmastotavoitteet asetettu nykyisenkin hallituksen toimesta, ja perussuomalaiset ovat siihen puumerkkinsä laittaneet. [Mauri Peltokangas: Tyhjä paperi!] — Edustaja Peltokangas, puumerkkinne on laitettu näihin ilmastotavoitteisiin, ja milliäkään ei ole annettu näköjään periksi näistä ilmastotavoitteista. Edustaja Peltokangas, viisi päivää vanha uutinen: te olette päässeet ilmastotavoitteisiin, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035, ei vihreällä siirtymällä vaan puhtaalla siirtymällä. Edustaja Peltokangas, toivon, että kuuntelisitte tämän minun puheenvuoroni loppuun asti, kun totean, niin kuin edustaja Lyly totesi, että tänä päivänä jo 40 prosenttia yhteiskuntamme sähköntuotannosta tulee ydinvoimalasta, ja kyllä, ydinvoima on puhdasta energiaa. Olisi mahdollisuus rakentaa kenties yksi iso laitos tai sitten näitä pieniä ydinvoimaloita, ja sillä te pääsette yhtenä toimenpiteenä siihen hiilineutraalisuustavoitteeseen vuoteen 2035, jonka te olette yhdessä hallituskumppaneittenne kanssa päättäneet.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+7.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-12-10T00:13:58,2025-12-10T00:16:02,Käsitelty,1.1 2025_124_272,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Mietinnön meille esittelee valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Peltokangas. Olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_124_273,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hyvää keskiviikkopäivää minunkin puolestani. Tässä StV:n performanssin jälkeen ilta venähti pitkäksi, mutta siitä huolimatta arvostan paljon valiokunnan työskentelyä, ja koska valiokunnan mietintö rahapelijärjestelmän uudistuksesta on tärkeä, niin esittelen sen pääpiirteittäin. Ehdotetulla lainsäädäntökokonaisuudella toteutetaan siis rahapelijärjestelmän uudistus, jolla rahapelimarkkina avataan osittain kilpailulle. Uudistuksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti ehkäistä ja vähentää rahapelihaittoja sekä parantaa kysynnän kanavoitumista lailla säänneltyyn ja valvottuun rahapelijärjestelmään. Uudessa rahapelijärjestelmässä nykyisestä Veikkaus Osakeyhtiön monopolista luovutaan osittain. Osa rahapeleistä kuuluu jatkossakin Veikkaus Osakeyhtiön monopoliin, ja osa vapautetaan kilpaillulle markkinalle. Kilpaillulle markkinalle vapautetaan vedonlyönti, mukaan lukien totopelit, sekä verkossa pelattavat kasinopelit, raha-automaattipelit ja rahabingo. Uudessa rahapelijärjestelmässä kaikki valtakunnassa tapahtuva rahapelien toimeenpano on luvanvaraista. Ehdotuksen mukaan rahapelejä voi toimeenpanna yksinoikeustoimiluvan ja rahapelitoimiluvan nojalla. Myös rahapeleissä käytettävien peliohjelmistojen toimittaminen edellyttää toimilupaa. Uudistuksen myötä Veikkaus Osakeyhtiön yksinoikeudesta ei säädetä enää laissa, vaan Veikkaus Osakeyhtiö tarvitsee toimiluvan myös monopoliin kuuluvien rahapelien toimeenpanoon. Veikkaus Oy:n tulee eriyttää sen mahdollinen muu taloudellinen toiminta yksinoikeustoimiluvan nojalla harjoitetusta rahapelitoiminnasta. Rahapelien toimeenpano sallitaan vain ehdotetussa rahapelilaissa säädettävin edellytyksin. Rahapelilakiin sisältyvät pelaajien rekisteröintiä ja henkilöllisyyden ja asuinpaikan todentamista koskevat säännökset. Laissa säädetään muun ohella rahapelaamisen ikärajasta, pelitilistä ja tunnistautuneena pelaamisesta sekä peliestoista ja pelaamista koskevista rajoituksista. Lakiehdotus sisältää säännökset markkinoinnista, kielletyistä markkinointikeinoista ja ‑tavoista, markkinoinnin yhteydessä annettavista tiedoista, sponsoroinnista sekä suoramarkkinointikielloista. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi myös arpajaislakia, arpajaisverolakia, tuloverolakia, rikoslakia ja eräitä muita lakeja sekä kumottavaksi eräiden lakien säännöksiä. Hallintovaliokunta on saanut asiassa perustuslakivaliokunnan, valtiovarainvaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan, sivistysvaliokunnan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan ja talousvaliokunnan lausunnot. Perustuslakivaliokunta esittää, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, ensimmäinen lakiehdotus kuitenkin vain, jos valiokunnan sen 51 ja 52 §:stä esittämät valtiosääntöoikeudelliset huomautukset otetaan asianmukaisesti huomioon. Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella, arvoisa puhemies, hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Hallintovaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan valtiosääntöisten huomautusten huomioon ottamiseksi rahapelilain eli ensimmäisen lakiehdotuksen 51 §:n ja 52 §:n muuttamista mietinnöstä tarkemmin ilmenevin tavoin. Hallintovaliokunta ehdottaa, että uuden rahapelilain voimaantuloa myöhennetään puolella vuodella, jolloin se tulee voimaan 1.7.2027. Valvontatoimivallan siirto Poliisihallitukselta Lupa- ja valvontavirastolle on perusteltua toteuttaa samanaikaisesti rahapelilain voimaantulon kanssa eli 1.7.2027. Tämä vastaa myös hallituksen esityksessä ehdotettua ratkaisua. Arvoisa puhemies! Valiokunta ehdottaa, että toimilupamenettelyä ja yksinoikeustoimiluvasta valtiolle maksettavaa korvausta koskevat ja eräät muut säännökset tulevat voimaan 1.3.2026. Tämä mahdollistaa muun muassa sen, että Poliisihallitus voi rahapelilain vahvistamisen jälkeen antaa rahapelilain mukaiset tekniset määräykset ja mahdollisilla toimiluvan hakijoilla on mahdollista tutustua teknisten määräysten sisältöön ennen toimiluvan hakemista. Myös eräisiin muihin toimeenpanotoimiin saadaan hieman lisäaikaa. Rahapelilain voimaantulon myöhentyessä on tarkoituksenmukaista myöhentää myös peliohjelmistotoimilupia koskevien säännösten soveltamista puolella vuodella siten, että toimilupia voi hakea 1.7.2027 alkaen, ja 1.7.2028 alkaen yksinoikeus- ja rahapelitoimiluvat haltijat saavat käyttää ainoastaan peliohjelmistotoimiluvanhaltijan peliohjelmistoja. Edellä todetut voimaantulosäännökset sisältyvät kaikki rahapelilain 106 §:ään. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta ehdottaa arpajaislain muuttamista koskevan toisen lakiehdotuksen siirtymäsäännöksen täydentämistä siten, että mahdollistetaan Veikkaus Osakeyhtiön rahapelien toimeenpanon jatkuvuus uuden rahapelilain tullessa voimaan. Kyse on käytännössä siitä, että pelaajilla on mahdollisuus osallistua Veikkaus Osakeyhtiön rahapeliin, esimerkiksi lotto- tai vedonlyöntipeliin, siten että ennen uuden lain voimaantuloa ja sen jälkeen ostetut pelit voivat osallistua samaan arvontaan tai pelata samaa vedonlyöntikohdetta edellyttäen, että uusi sääntely vastaa aiempaa sääntelyä. Valiokunta käsittelee mietinnössään tarkemmin tärkeitä asiaan liittyviä oikeudellisia ja valvonnallisia näkökohtia. Valiokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyviin lakiehdotuksiin myös muita tarkennuksia ja täydennyksiä. Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että rahapelilain voimaantulon jälkeen seurataan uuden rahapelimarkkinan toimintaa ja uudistuksen vaikutuksia kiinnittäen huomiota muun muassa rahapelihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen, kanavointiasteen kehitykseen, uudistuksen valtiontaloudellisiin vaikutuksiin, valvontaviranomaisten resursointiin, pelihaittatyöhön osallistuvien yleishyödyllisten yhteisöjen ja urheilun toimialan rahoitukseen sekä hevostalouden toimintaedellytyksiin. Valiokunta pitää tarpeellisena, että seurannan pohjalta arvioidaan mahdollisia lainsäädäntö- ja muita kehittämistarpeita liittyen muun ohella rahapelien toimeenpanoa ja markkinointia koskeviin säännöksiin, maksuliikenne- ja verkkoliikenne-estoihin, järjestelmän ulkopuolisen pelaamisen kieltoihin ja kilpailumanipulaation torjuntaan. Samalla tulee arvioida myös mahdollisista muutostarpeista valvontaviranomaisille ja muille toimijoille aiheutuvia taloudellisia ja muita vaikutuksia. Edellä sanottuun perustuvat valiokunnan mietinnössä ehdotetut lausumaehdotukset 1, 2 ja 3. Rahapeliuudistukseen liittymättömänä asiana on valiokuntakäsittelyn kuluessa noussut esiin kysymys siitä, että raaputusarpojen antaminen lahjaksi tulisi sallia siten, [Tuomas Kettunen: Hyvä!] että voiton lunastavan henkilön ei tarvitse olla sama kuin arvan ostanut henkilö. Tätä koskee valiokunnan lausumaehdotus 4. Hallintovaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy muuttamattomina hallituksen esitykseen sisältyvät 3., 5.—8., 10.—14. ja 16. lakiehdotuksen, että eduskunta hyväksyy muutettuina hallituksen esitykseen sisältyvät 1., 2., 4., 9. ja 15. lakiehdotuksen ja että eduskunta hyväksyy seuraavat neljä lausumaa: Arvoisa puhemies! Lausuma 1: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää mahdollisuudet peliestorekisteriin perustuvaan järjestelmään, jossa pelaaja voisi asettaa itselleen keskitetyn kaikkia pelintarjoajia koskevan yhteisen tappiorajan.” Lausumaehdotus 2: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa kanavointiasteen ja pelihaittojen kehitystä sekä huolehtii järjestelmän viranomaisvalvonnan ja pelihaittojen vastaisen työn toimintaedellytyksistä ja resursseista.” Ja 3: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa uudistuksen vaikutuksia hevostalouden toimintaedellytyksiin siirtymäkauden alusta alkaen ja tarvittaessa ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin alan tulevaisuuden turvaamiseksi.” Ja lausuma 4: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää raaputusarpojen lahjaksi antamisen mahdollisuudet viipymättä ja ryhtyy mahdollisesti tarvittaviin lainsäädäntötoimiin.” [Tuomas Kettunen: Erinomaista!] Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunnan mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+8.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-12-10T00:16:25,2025-12-10T00:25:49,Käsitelty,1.1 2025_124_274,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Garedew., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_275,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä rahapelilain uudistus tulee tuomaan paljon enemmän uusia ongelmia kuin nykyisin on ongelmia, joita sillä pyritään ratkomaan. Uudistuksessa Veikkauksen monopoli romutetaan ja iso osa markkinoista avataan ulkomaalaisille toimijoille. Tämän myötä myös mainonta lisääntyy merkittävästi. Tutkimuksesta tiedetään, että runsas altistuminen rahapelimainonnalle normalisoi ja arkipäiväistää rahapelaamista, lisää positiivista suhtautumista siihen sekä yllyttää pelaamaan, mikä taas puolestaan lisää rahapeliriippuvaisia. Lopputuloksena on siis enemmän haittoja ja kustannuksia sekä yksilöille että koko yhteiskunnalle. Uudistus tehdään, koska tällä hetkellä noin puolet nettipelaamisesta tapahtuu ulkomaalaisten toimijoiden alustoilla. Koska ne eivät nyt ole osa suomalaista rahapelijärjestelmää, niistä ei saada verotuloja Suomeen eikä niitä pystytä säätelemään tai rajoittamaan millään tavalla. Jatkossa ulkomaalaisilta rahapeliyhtiöiltä tullaan vaatimaan lisenssin ostamista ja Suomen rahapelisääntöjen noudattamista. Tästä huolimatta lisenssien ulkopuolista pelaamista ei tulla kieltämään. Eli täysin turha ja älytön uudistus, joka vesittää itse itsensä. Myös mietinnön kuvaus siitä, että uudistuksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti ehkäistä ja vähentää rahapelihaittoja, jää pelkäksi sanahelinäksi. Vaikka uusi rahapelilaki sisältää joitain pelaamisen ja mainonnan rajoituksia, pitivät myös hallintovaliokunnan kuulemat asiantuntijat niitä aivan riittämättöminä. Esimerkiksi suoraan lapsiin kohdistuva mainonta ja sponsorointi kielletään, mutta sitä ei huomioida lainkaan, että muun muassa aikuisten jalkapallo- ja jääkiekko-ottelussa käy paljon vanhempia lastensa kanssa ja niissä rahapelejä saa hehkuttaa lähes estoitta. Tämän uuden lain mukaan yksittäisen peliyhtiön harjoittaman mainonnan tulee olla maltillista, mutta käytännössä tämä maltillisuuden määritelmä on niin laaja, että se voi tarkoittaa lähes mitä tahansa määrää. Lisäksi kun kymmenet peliyhtiöt mainostavat muka maltillisesti yhtä aikaa, on lopputulos kaikkea muuta kuin kohtuullinen. Rahapeliuudistus sallii ulkomainonnan, joka tavoittaa väistämättä myös lapset, nuoret ja rahapeliongelman kanssa kamppailevat ihmiset. Nuoret, joista monet ovat jo koukuissa tavallisten pelien pelaamiseen ja someen, kiinnostuvat aivan varmasti myös visuaalisesti houkuttelevista pelimainoksista. Bonuspelirahojen salliminen lisättiin hallituksen esitykseen lausuntokierroksen jälkeen. On käsittämätöntä, ettei hallintovaliokunta puuttunut siihen. On täysin selvää, että se saa monet jatkamaan pelaamista pidemmälle kuin alun perin oli tarkoitus. Myös ehdotettu huolenpitovelvoite jää torsoksi. Se ollaan nimittäin jättämässä rahapeliyhtiöiden itsensä määriteltäväksi. Kuka muka uskoo, että pelaamisesta tuloja saava ulkomainen toimija tosiasiallisesti näkisi vaivaa sen eteen, ettei yhä useampi suomalainen pelaisi sen pelejä yhä enemmän? Rahapeliautomaatit olisi pitänyt siirtää erillisiin pelisaleihin, pois ruokakaupoista ja ihmisten arjen keskeltä. Peliautomaattien näkyvä sijoittelu ylläpitää riippuvuutta ja normalisoi niillä pelaamista myös lapsille. Rahapeliyhtiöiden verotus jää aivan liian alhaiselle tasolle. 22 prosentin vero on jopa vähemmän kuin yleinen arvonlisävero. Sen tuotoilla ei tulla kattamaan edes lisääntyvien haittojen kuluja, saati että siitä saataisiin joitain uusia tuloja valtiolle. Kun muu Eurooppa on viime vuosina alkanut kiristää rahapelipolitiikkaansa, niin Suomi kulkee päättömästi vastavirtaan. Esimerkiksi Italiassa kaikki rahapelimainonta on kielletty, Belgiassa ollaan lähestymässä täyskieltoa, Alankomaissa kohdentamaton verkossa pelattavien rahapelien markkinointi on kielletty. Merkittäviä rajoituksia mainonnalle ovat asettaneet myös Espanja, Viro, Latvia, Liettua ja Bulgaria. Miksi näiden maiden kokemuksia ja esimerkkiä ei seurata? Arvoisa puhemies! Minua ihmetyttää, miten tämä uudistus saatettiin päästää näin pahasti metsään.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+8.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-12-10T00:25:54,2025-12-10T00:31:34,Käsitelty,1.1 2025_124_276,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Furuholm., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_277,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minä uskon, että salissa on yksimielisyys siitä, että tämä Veikkaukseen nojaava nykysysteemi ei toimi ja siksi on tarvittu uudistus, joka sitten tavallaan vastaa niihin ongelmiin, joita siitä repaleisesta nykysysteemistä tulee. Mutta on pakko todeta, että olen kyllä vähän harmissani ja pettynyt siitä, että tätä tilaisuutta tässä kohtaa ei nyt paremmin käytetty hyväksi. Tässä nyt valittiin sitten niin — kun luodaan tämmöinen lisenssijärjestelmä, niin on selvää, että pitää löytää se tasapaino sen suhteen, että tavallaan saadaan näitä ulkomaisia vedonlyöntiyhtiöitä, toimijoita siihen lisenssijärjestelmän piiriin mutta kuitenkin niin, että ne haitat eivät kasvaisi — että ikävä kyllä on sitten edetty se mahdollisimman korkea kanavointiaste edellä, eli tavallaan nämä ehdot on hyvin löysiksi säädetty näiden yhtiöiden näkökulmasta. Tietenkin hyvä puoli siinä on sitten, että he varmaan helpommin tulevat mukaan tähän meidän lisenssijärjestelmään, mutta sitten se keskeinen kysymys on, miten isoja haittoja tästä syntyy. Tässä on noussut jo esille tämä markkinointi, ja se on varmaan se näkyvin, isoin osa tätä koko uudistusta. Se tulee olemaan yhteiskunnallisesti merkittävää, kun tätä vedonlyöntitoimintaa aletaan markkinoimaan. Siihen liittyen varmaan tätä lain voimaantuloaikaakin on puolella vuodella eräiden eduskuntavaalien yli vähän siirretty. Mutta tietenkin on selvää, että sitten kun markkinointi on näkyvää ja tavallaan aika löperösti käytetään sanoja ”maltillista markkinointia” sun muuta, niin kyllä se saavuttaa lapset ja nuoret ja tavallaan luo tällaista uhkapelimyönteisempää yhteiskuntaa. Tämä tietenkin tarkoittaa sitä, että pitää keskittyä rahapelihaittojen ehkäisyyn sekä hoitoon. Ehkä vielä nopeana nostona, kun tässä on 40 sekuntia aikaa: Mainittiin tuossa puheenjohtajan esittelyssä tämä urheilukilpailumanipulaatio. Sehän on tosi vahvasti sidoksissa tähän rahapelaamiseen, uhkapeleihin, ja se on todellinen haitta. Esimerkiksi Suomessa alemmilla sarjatasoilla tätä esiintyy, ja kuten hallitusohjelmassakin on sanottu, siihen pitäisi tällä hallituskaudella puuttua, mutta tämä ei ole käsittääkseni kauheasti edennyt. Pidän sitä kyllä todella harmillisena ja toivon nyt, että tässä sitten tämän jatkeeksi saataisiin siihen jotain järkeä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+8.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-12-10T00:31:36,2025-12-10T00:34:43,Käsitelty,1.1 2025_124_278,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ingo, poissa. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_279,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Rahapelaaminen on muuttunut. Enää ei mennä pelikoneelle, huoltoasemalle tai kioskille, pelaaminen tapahtuu kännykällä ja kotisohvalla kellonajasta riippumatta. Rajat ovat kadonneet, eikä sääntelymme ole kestänyt perässä. Nykyinen rahapelijärjestelmä, jossa Veikkauksella on yksinoikeus, ei enää vastaa todellisuutta. Merkittävä osa rahapelaamisesta tapahtuu nykyisen järjestelmämme ulkopuolella, verkossa ja ulkomaisten toimijoiden alustoilla. Näistä peleistä ei makseta lisenssimaksuja tai veroja Suomeen. Näillä toimijoilla ei ole mitään vastuuta suomalaisten peliongelmista. Arvoisa puhemies! Rahapelijärjestelmä kaipaa kipeästi uudistusta. Olemme nyt valiokunnassa käsitelleet hallituksen esityksen uudeksi rahapelilaiksi. Rahapelien toimeenpano kytketään nyt selkeästi luvanvaraiseen järjestelmään. Peliyhtiöiltä edellytetään lisenssiä, ja pelaaminen vaatii tunnistautumista. Valiokunnassa teimme esitykseen tarpeellisia täydennyksiä, ja kokonaisuus on nyt tässä hetkessä hyvä. Tulevaisuutta varten meidän tulee kuitenkin yhä perusteellisemmin selvittää pelaajien mahdollisuudet asettaa itselleen keskitetty, kaikkia pelitarjoajia koskeva yhteinen tappioraja. Lisäksi meidän on seurattava pelihaittojen kehitystä ja huolehdittava viranomaisvalvonnan ja pelihaittojen vastaisen työn toimintaedellytyksistä. Kuten minkä tahansa uuden lain voimaan tullessa, on myös tärkeää, että valtioneuvosto seuraa uudistuksen vaikutuksia muuhun yhteiskuntaan. Tämän lain osalta keskeistä on varmistaa hevostalouden toimintaedellytykset ylimenovaiheessa sekä selvittää raaputusarpojen lahjaksi antamisen mahdollisuudet viipymättä. Arvoisa puhemies! Rahapelihaitat ovat vakava yhteiskunnallinen ongelma. Pieni joukko pelaajista tuottaa suuren osan pelituloista mutta samalla myös suuren osan inhimillisestä kärsimyksestä. Meidän on otettava nämä haitat tosissamme. Veikkauksen yksinoikeus ei ole enää riittävä keino hallita näitä ongelmia. Uusi rahapelilaki siirtää meidät yksinoikeusjärjestelmästä lisenssijärjestelmään, joka yhdistää vastuullisuuden ja markkinoiden valvonnan. Uudessa laissa asetetaan selkeät rajat kaikille toimijoille. Vaikka rahapelien markkinointi ja näkyvyys tulevat lisääntymään palveluntarjoajien lisääntyessä, on meidän tehtävämme huolehtia myös valvonnan resursseista ja siitä, ettei mainonta päädy alaikäisten silmien eteen. Arvoisa puhemies! Kannatan esitystä ja pidän tärkeänä, että meillä on yhteinen valvottu ja pelihaittoihin puuttuva järjestelmä. On meidän vastuullamme varmistaa, että rahapelaaminen ei enää tapahdu yhteiskunnan ulottumattomissa vaan sen valvonnassa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+8.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-10T00:34:53,2025-12-10T00:39:31,Käsitelty,1.1 2025_124_280,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Ronkainen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_281,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallintovaliokunnan mietintöä koskien hallituksen esitystä, jolla Suomen rahapelijärjestelmä uudistetaan perusteellisesti. Esityksen tavoitteena on siirtyä nykyisestä Veikkauksen yksinoikeusmallista järjestelmään, jossa osa rahapeleistä säilyy yksinoikeuden piirissä mutta osa avataan valvotulle luvanvaraiselle kilpailulle. Uudistus on välttämätön, sillä nykyinen järjestelmä ei enää vastaa digitaalisen rahapelaamisen todellisuutta. Suuri osa nettipelaamisesta tapahtuu tällä hetkellä ulkomaalaisille toimijoille, jotka eivät maksa Suomeen veroja, saati kanna vastuuta pelaamisen haitoista. Uudistus korjaa tätä epätasapainoa ja kanavoi pelaamista valvottuun, suomalaisiin sääntöihin perustuvaan järjestelmään. Arvoisa puhemies! Tarve rahapelijärjestelmän uudistamiselle on ollut esillä jo pitkään. Keskeinen tavoite uudistuksessa on se, että rahapelin haittoja voitaisiin ehkäistä nykyistä tehokkaammin. Uudistus ei tulisi laajentamaan rahapelaamista vaan toisi suurimman osan nettipelaamisesta viranomaisvalvonnan piiriin. Järjestelmä muuttuisi siten, että kaikki rahapelien järjestäminen olisi jatkossa luvanvaraista. Tämä koskisi myös Veikkauksen nykyisiä yksinoikeuspelejä, jotka siirtyisivät toimilupajärjestelmään. Veikkaus saisi näihin peleihin oman toimiluvan ilman kilpailua, kun taas vedonlyönti sekä netin kasino- ja automaattipelit siirtyisivät erilliseen lisenssijärjestelmään, johon myös muut toimijat voisivat hakea lupaa. Samalla myös peliohjelmistojen ja järjestelmien toimittaminen tulisi luvanvaraiseksi, jotta koko rahapelien ketju peliyhtiöistä teknisiin tuottajiin kuuluisi suomalaisen sääntelyn ja valvonnan piiriin. Arvoisa puhemies! Mietinnössä kiinnitetään huomiota erityisesti pelihaittojen torjuntaan. Uuteen lakiin sisältyvät velvoitteet pelaajien tunnistautumisesta, käyttörajoituksista, peliestoista ja ikärajavalvonnasta. Nämä keinot ovat välttämättömiä, sillä tutkimusten mukaan suurin osa peliongelmista syntyy juuri verkossa pelattavien korkean riskien peleissä. Hallintovaliokunta korostaa myös, että valvontaviranomaisille annetaan aiempaa vahvemmat työkalut puuttua luvattomaan toimintaan, esimerkiksi kieltää laiton markkinointi, määrätä sakkoja ja estää lainvastaisten sivustojen maksuliikennettä. Tämä on keskeinen edellytys sille, että kanavointiaste eli pelaamisen suuntautuminen valvottuihin palveluihin paranee. Uudistus vaikuttaa myös hevostalouteen, joka on Suomessa vahvasti sidoksissa totopelien tuottoihin. Hallintovaliokunta nostaa esiin huolen siitä, miten hevostalouden rahoitus turvataan tilanteessa, jossa totopelit siirtyvät lisenssijärjestelmään ja kilpailulle avautuviksi. Lisäksi valiokunta korostaa, että hevostalouden rahoitusta on seurattava erityisen tarkasti siirtymävaiheen aikana. Jos näyttää siltä, että rahoitukseen syntyy katveita järjestelmän muutoksen vuoksi, on hallituksen puututtava tilanteeseen viipymättä. Arvoisa puhemies! Uudistus selkeyttää myös rahapelituottojen ohjausta. Hallintovaliokunnan mukaan jatkossa rahapelituotot kohdennetaan edunsaajille, liikunnalle, kulttuurille, nuorisotyölle ja sosiaali- ja terveysjärjestöille, mutta uusi järjestelmä tekee tulovirroista ennakoitavampia ja läpinäkyvämpiä. Samalla valiokunta painottaa, että siirtymä on toteutettava hallitusti, jotta järjestöt ja muut tuensaajat voivat sopeutua muutoksiin ilman rahoituskuiluja. Tämä on tärkeää, sillä rahapelituotot ovat monelle toimijalle keskeinen osa rahoituspohjaa. Tämä uudistus on merkittävä rahapelipoliittinen muutos Suomessa vuosikymmeniin. Se vahvistaa pelaajien suojaa, lisää läpinäkyvyyttä, tuo ulkomaalaiset peliyhtiöt sääntelyn piiriin ja turvaa valtion mahdollisuudet ehkäistä rahapelihaittoja. Samalla se antaa viranomaisille välineet valvoa markkinaa, joka on kehittynyt nopeammin kuin lainsäädäntö. Kokonaisuutena kyse on välttämättömästä ja pitkään valmistellusta muutoksesta, jolla rahapelijärjestelmä päivitetään vastaamaan digitaalisen aikakauden todellisuutta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+8.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-12-10T00:39:41,2025-12-10T00:44:55,Käsitelty,1.1 2025_124_282,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Elo., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_283,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä toteutetaan rahapelijärjestelmän uudistus, joka on ollut pitkään vireillä. Tarkoitus on avata rahapelimarkkina osittain kilpailulle. On selvää, että nykyinen Veikkauksen yksinoikeusjärjestelmä on menettämässä merkityksensä, kun rahapelaaminen on siirtynyt entistä enemmän verkkoon ja järjestelmän ulkopuoliseen pelaamiseen. Siksi uudistus tarvitaan. Sillä, että mahdollisimman suuri osa rahapelaamisesta saadaan kohdistumaan säänneltyyn ja valvottuun järjestelmään, voidaan saavuttaa useita hyötyjä valvonnan paranemisesta pelaajan suojaamiseen ja verotulojen lisääntymiseen. Näin voidaan myös paremmin puuttua pelaamisesta aiheutuviin haittoihin ja ehkäistä niitä. Tämä edellyttää kuitenkin, että uudistus toteutetaan haittoja minimoiden. Tähän esitykseen on sisällytetty keinoja rahapelihaittojen vähentämiseksi, mutta kuitenkin valiokunnassakin kuultujen asiantuntijoiden lausuntojen perusteella ne ovat riittämättömiä torjumaan haittoja. Siksi vihreiden vastalauseessa on useita muutosesityksiä pykäliin sekä neljä lausumaa. Ne ovat tärkeitä, jotta yksinoikeusjärjestelmästä luopuminen ei johtaisi rahapelaamisesta aiheutuvien haittojen kasvuun. Käyn tässä keskeiset vihreiden vastalauseen mukaiset muutosesitykset läpi. Ensin markkinoinnista. Vaikka esitykseen on sisällytetty kannatettavia rajoituksia markkinoinnille, kuten suoramarkkinointikielto ja erilaiset muut kielletyt markkinointitavat, niin esitys tulee kuitenkin lisäämään rahapelien markkinointia huomattavasti nykyisestä. Tämä on ongelma, koska tutkimusten mukaan runsas altistuminen rahapelimainonnalle normalisoi ja arkipäiväistää rahapelaamista ja lisää sekä aikomuksia pelata että itse pelaamista. Toisaalta kanavointiasteen nostamiseksi lisenssimarkkinan on oltava toimijoille houkutteleva, joten täysmarkkinointikielto olisi tästä näkökulmasta hankala. Vihreiden mielestä markkinointia tulisi rajoittaa vielä siten, että erityistä huomiota kiinnitettäisiin nuoriin 18—24-vuotiaisiin, jotka ovat muita ikäryhmiä alttiimpia rahapelaamisesta aiheutuville taloudellisille, sosiaalisille ja terveydellisille haitoille. Esitämme siis, että alaikäisiin kohdistuvaa markkinointikieltoa laajennettaisiin koskemaan kaikkia alle 24-vuotiaita. Tehokas tapa hillitä markkinoinnin määrän kasvua olisi rajoittaa markkinointia suuria yleisöjä tavoittavissa kanavissa, kuten ulkomainonnassa ja tv:ssä. Tv- ja radiomainontaa sekä mainontaa urheilu- ja yleisötapahtumissa tulisi rajoittaa vähintään kuten ulkomainontaa, siten, ettei erityisen haitallisten pelien markkinoiminen olisi lainkaan mahdollista. Mainontaa ei pitäisi myöskään saada sijoittaa varhaiskasvatuksen järjestämispaikan, esi- tai perusopetuksen järjestämispaikan, toisen asteen oppilaitoksen, apteekin, terveydenhuollon toimintayksikön tai päihdehuollon yksikön läheisyyteen. Arvoisa puhemies! Erityisen haitallinen pelaamiseen houkutteleva ehdotus on bonuspelirahan tarjoamisen mahdollistaminen. Tämä lisättiin esitykseen lausuntokierroksen jälkeen, eikä sille ole esitetty hyväksyttäviä perusteluja. Esitämmekin tämän poistamista. Tappio- ja rahansiirtorajoista vihreiden näkemys on, että erityisesti nuorten aikuisten ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi olisi välttämätöntä säätää keskitetyistä kaikkia toimiluvan haltijoita koskevista tappio- ja rahansiirtorajoista. Lisäksi esitämme ikärajan nostamista 20 ikävuoteen nuoriin kohdistuvien pelihaittojen vähentämiseksi. Tämä vastaisi vahvojen alkoholijuomien ikärajaa. Myös esimerkiksi Kreikassa ja Latviassa kaikkien rahapelien ikäraja on 21 vuotta. Jatkossa olisi syytä myös selvittää, voitaisiinko alaikäisille asettaa tiukempia tappio- ja rahansiirtorajoja, kuten esimerkiksi Ruotsissa on tehty. Alaikäisten rahapelaamisen sekä rahanpesun ja muiden rikollisten toimien ja väärinkäytösten ehkäisemiseksi edellyttäisimme luotettavaa tunnistautumista aina pelaamisen yhteydessä esimerkiksi kaksivaiheisella sähköisellä tunnistautumisella. Arvoisa puhemies! Vihreät on pitkään ajanut rahapeliautomaattien sijoittelun tiukempaa sääntelyä ja niiden siirtämistä erillisiin pelisaleihin. Rahapeliautomaatit ovat tutkitusti yksi koukuttavimmista rahapelaamisen muodoista, ja niiden laaja ja helppo saatavuus lisää pelaamista. Tutkimusten mukaan rahapeliautomaattien haitat kohdistuvat muita rahapelejä enemmän erityisesti haavoittuviin ryhmiin, kuten pienituloisiin, työttömiin ja riskipelaajiin. Rahapeliautomaattien sijoittaminen pelkästään pelisaleihin olisi yksinkertainen haittoja vähentävä keino. Arpajaisveroa esitämme korotettavaksi yleistä arvonlisäveroa vastaavalle 25,5 prosentin tasolle. Tämä lisäisi todennäköisesti valtion rahapelitoiminnasta saamia verotuottoja ja siten mahdollistaisi riittävät resurssit myös rahapelihaittojen hoitamiseen. Arvoisa puhemies! Koska kyseessä on laaja uudistus, jonka vaikutuksia voi olla jossain määrin vaikea myös ennustaa, on uudistuksen vaikutuksia seurattava laajasti. Esitämme seurantaa varten erillisen asiantuntijaryhmän perustamista. Seurannan perusteella tulisi ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin ja tarvittaessa lisäresurssien ohjaamiseen pelihaittojen ehkäisemiseksi. Arvoisa puhemies! Näillä perusteilla esitän, että lakiehdotukset hyväksytään muutettuna vihreiden vastalauseen 1 mukaisesti.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+8.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-12-10T00:44:56,2025-12-10T00:51:01,Käsitelty,1.1 2025_124_284,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_285,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan edellä tehtyjä, edustaja Elon tekemiä, muutosesityksiä. Tämä rahapelilakiuudistus on sinänsä tarpeellinen, koska — kuten tässä on tullut esiin — tämä pelaaminen on valtavasti muuttunut ja sen takia meidän täytyy tavallaan tuoda myös tätä lainsäädäntöä tähän aikaan. Mutta kyllä tässä esityksessä on valtavan paljon ongelmakohtia, joista edustaja Elo tuossa edellä kertoi. Todellakin, siis tämä tämmöinen ongelmapelaaminen ei ole Suomessa kovin pieni asia. On arvioitu, että meillä on ongelmapelaajia noin 150 000 ja vakavasti rahapeliriippuvaisia 50 000. Kaiken kaikkiaan siis tämä ongelmapelaaminen... Ja heidän läheisiään meillä on noin 800 000 suomalaista. Tämä on tavallaan iso kysymys siinä, miten me pystymme näitä haittoja ehkäisemään, ja sen takia nämä edellä olevat keinot, joista tässä puhuttiin — markkinointiin ja sen säätelyyn liittyvät, nämä keskitetyt tappiorajat ja rahansiirtorajat, rahapelaamisen ikärajakysymykset ja rahapeliautomaattien sijoittelu — ovat oleellisia, kun me yritetään näitä haittoja minimoida. Me tiedetään, että jos ja kun markkinoille tulee nyt sitten näitä uusia pelifirmoja, niin erityisesti tämä mainonta tulee olemaan hyvin aggressiivista. Ja on tietysti suuri huoli siitä, miten me pystymme suojelemaan erityisesti nuoria tältä mainonnalta, tietysti alaikäisiä mutta myös näitä nuoria, 18—24-vuotiaita, koska me tiedämme, että nimenomaan nämä nuoret aikuiset ovat suurin riskiryhmä, kun puhutaan peliriippuvuudesta. Sen takia nämä pykälämuutosesitykset, mitä vihreiden vastalauseessa tähän lakiin haluttaisiin tehdä, ovat hyvin perusteltuja, nimenomaan tämän takia, että ehkäisemme näitä erilaisia peliongelmia ja suojaamme näiltä. Mutta pidän hyvin perusteltuna myös sitä, että tämä arpajaisverokanta nostetaan yleistä arvonlisäveroa vastaavalle tasolle eli 25,5 prosenttiin, kun se tässä lakiehdotuksessa on 22 prosenttia. Kannatan todella näitä hyviä esityksiä, mitä edustaja Elo esitti.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+8.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-12-10T00:51:03,2025-12-10T00:53:47,Käsitelty,1.1 2025_124_286,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Garedew., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_287,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Rahapeli-uudistukselle asetettuja hallitusohjelmassa sovittuja hyviä tavoitteita ehkäistä ja vähentää pelaamisesta aiheutuvia terveydellisiä, taloudellisia ja sosiaalisia haittoja ei valitettavasti saavuteta nyt käsiteltävien lakimuutosten keinoin. Lisäksi esitys rikkoo monella muullakin tavalla hallitusohjelmaan kirjattua toteutustapaa. Kolme vaarallisinta ja hallitusohjelman vastaista puutetta uudistuksessa ovat keskitetyn eli yhden tappio‑ ja talletusrajan puuttuminen, 18—24-vuotiaiden suojelemisen laiminlyöminen sekä aivan liian löyhät markkinointirajoitteet. Kuten Veikkauksen alaisuudessa nyt, pelaajilla tulisi olla jatkossakin mahdollisuus asettaa yhdet koko järjestelmää koskevat kulutus‑ ja tappiorajat. Keskitetty tappioraja tarvitaan, jotta rahapelaamista voidaan hallita. On täysin riittämätöntä mahdollistaa rajojen asettaminen jokaiselle rahapeliyhtiölle erikseen, kuten lakiin nyt kirjataan. Kymmenien rajojen asettaminen on käytännössä mahdotonta, ja todennäköisesti vain harva pelaaja asettaisi itselleen rajat kaikkien yhtiöiden peleihin. Ratkaisu on hallitusohjelman vastainen, koska hallitusohjelmassa lukee näin: ”Mahdollistetaan kuluttajalle pelaamisen eston hankkiminen yhdeltä alustalta kaikkiin lisensoituihin palveluihin ja varmistetaan muut tarvittavat pelihaittojen hallintakeinot.” Hallituksen esityksessä esiteltyä peliestorekisteriä voitaisiin helposti käyttää järjestelmän pohjana. Muutos estäisi rahapelaajien velkaantumista, mikä myös on hallitusohjelmassa määritelty tavoite. On käsittämätöntä, että näistä seikoista huolimatta tällaista keskitetyn rajan mahdollisuutta ei sisällytetty lakiuudistukseen vaan se kuitattiin lausumalla, jossa kehotetaan pelkästään selvittämään joskus jälkikäteen mahdollisuutta luoda tällainen yhteinen tappioraja. Tämä puute lakiuudistuksessa on valtava virhe ja merkittävä heikennys nykytilaan. Toinen puute liittyy nuorten suojelemiseen haitoilta. Mietinnön mukaan 18—24-vuotiaat ovat kaikkein altteimpia pelaamisesta aiheutuville sosiaalisille, taloudellisille ja terveydellisille haitoille. Siitä huolimatta rahapelaamisen ikärajaa ei aiota nostaa, koska mietinnön mukaan se siirtäisi nuoria pelaamaan lisenssin ulkopuolisia pelejä. Olen sitä mieltä, että rahapelaamisen raja tulisi nostaa 20 vuoteen. Samaa mieltä on lausuntonsa mukaan sosiaali‑ ja terveysvaliokunta. Monissa maissa on jo asetettu nuorille korkeampia ikärajoja eri rahapeleihin. Lisäksi alle 25-vuotiaille nuorille aikuisille tulisi olla erityinen huolenpitovelvoite, jossa heille tulisi kohdistaa muitakin rahapelihaittariskiä vähentäviä toimenpiteitä. Toimet voisivat olla esimerkiksi selvitysten pyytämistä siitä, mistä rahapelaamiseen saadut varat ovat peräisin sekä alhaisempia talletus‑ ja/tai tappiorajoja kuin vanhemmille ryhmille. Alankomaissa alle 24-vuotiaat saavat kuluttaa internetissä vedonlyöntiin vain 100 euroa viikossa. Myös Ruotsissa Svenska Spel on asettanut vuoden 2022 alusta lähtien 18—19-vuotiaille rahapelaajille vastaavan 1 000 kruunun kuukausittaisen talletusrajan. Aivan hyvin oltaisiin siis Suomessakin voitu ottaa käyttöön erillisiä keinoja, joilla estettäisiin nuoria aikuisia lankeamasta peliyhtiöiden virittämiin ansoihin. Riippuvuuden syntymisen ehkäiseminen on aina inhimillisempää ja edullisempaa kuin riippuvuuden hoitaminen, minkä resurssit eivät muuten varmasti tule jatkossa riittämään, vaikka haittojen ehkäisyn resurssien turvaaminenkin luvataan hallitusohjelmassa. Kolmas ongelma on tosiaan tämä markkinointi, joka uudistuksen myötä tulee moninkertaistamaan mainonnan ja rahapelien näkyvyyden Suomessa. Rahapelien markkinointia olisi tullut rajata merkittävästi tiukemmin. Tehokkain tapa hillitä markkinoinnin määrän kasvua järjestelmäuudistuksen yhteydessä olisi ollut rajoittaa markkinointia suuria yleisöjä tavoittavissa kanavissa, kuten ulkomainonnassa ja tv:ssä. Tutkimuksesta tiedetään, että runsas altistuminen rahapelimainonnalle normalisoi ja arkipäiväistää rahapelaamista, lisää positiivista suhtautumista niihin sekä yllyttää pelaamaan. Erityisen haitallista se on lapsille, nuorille ja rahapeliongelmaisille. Markkinoinnin volyymimäärä tulisi määritellä asetuksin. Pelkkä yksittäisten toimijoiden ohjaaminen maltilliseen mainontaan ei ole missään määrin riittävä keino rajoittaa pian joka tuutista kansalaisten silmille lävähtävää nettikasinorummutusta. Arvoisa puhemies! Hankkeen esiselvityksen mukaan kaikkien rahapeliuudistuksen toimenpiteiden lähtökohtana pitää olla kansanterveyden edistäminen. Hallitusohjelman mukaan kanavointi tullaan toteuttamaan siten, ettei markkinoinnilla edistetä haittoja aiheuttavaa pelaamista. Vahvoista lupauksista huolimatta uudistus toteutettiin tavoilla, jotka lisäävät haittoja, sotesektorin kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä. Pidän tätä äärimmäisen surullisena asiana. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+8.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-12-10T00:53:50,2025-12-10T01:00:40,Käsitelty,1.1 2025_124_288,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_289,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Äskeisen puheenvuoron jälkeen pitää muistuttaa siitä, miksi tämä uudistus yleensä tehtiin. Tämä tehtiin nimenomaan sen takia, koska monopolijärjestelmässä Veikkaus ei enää kyennyt järjestämään sellaisia pelejä, jotka houkuttelivat pelaamaan ihmisiä, vaan ihmiset menivät ulkomailta hakemaan pelejä, ja tämä kanavointiaste tippui jo lähelle 50 prosenttia. Veikkaus toivoi, että koska he eivät pysty enää kansanterveydestä huolehtimaan, niin kuin se alkuperäinen tavoite oli, mentäisiin lisenssijärjestelmään. Lisenssijärjestelmään mennään juuri sen takia, että me saataisiin nyt se kanavointiaste mahdollisimman ylös ja mahdollisimman moni toimija, joka tällä hetkellä toimii ulkomailta vailla minkäänlaisia sääntöjä, tulisi nimenomaan tänne sääntelyn piiriin. Nyt on sitten kyse siitä, kuinka monta näistä mahdollisista yrityksistä me saamme nyt tämän sääntelyn piiriin. Silloin itse asiassa tämän lainsäädännön pitää olla aika liberaali, jotta me saataisiin se kanavointiaste mahdollisimman ylös. Nämä toimijathan katsovat käytännössä kolmea asiaa siinä, tulevatko ne Suomeen jatkossa lisenssijärjestelmään vai eivät. He katsovat ensinnäkin sitä, minkälaisia pelejä saa pelata, minkälaisia ovat tappiorajat, kuinka he saavat markkinoida pelejä ja minkälainen veroprosentti on. Ja jos nämä kaikki ovat heidän kannaltaan suotuisia, he tulevat tänne järjestelmään. Nyt itse asiassa kiitänkin hallintovaliokuntaa ja yleensä tätä hallituksen esitystä, koska tämä on aika suotuisa toimijoille. Nyt he näkevät, että okei, Suomeen kannattaa tulla, ja me pääsemme nyt sitten näitä jatkossa valvomaan. Eli tämä on se ensimmäinen asia, mikä tässä täytyy tehdä, ja se on mielestäni tehty tässä hyvin. Hallintovaliokunta muutti muutamia asioita, muun muassa sen, että tätä nyt myöhennettiin. [Tuomas Kettunen: Miksi?] — Itse asiassa kerron seuraavaksi. [Tuomas Kettunen: Kuuntelen!] — Tämä myöhennettiin sen takia, että Poliisihallituksella on tästä ensimmäisen vuoden valvonta, ja he ottavat nämä lisenssijärjestelmät sisään, mutta 1.1.27, samana päivänä, kun lisenssijärjestelmä olisi tullut Suomeen, tämä siirtyy lupa- ja valvontaviranomaisille. Tämä oli itse asiassa syy, mitä siellä katsottiin, että onko tämä yleensä mahdollista. Tämän takia mielestäni tuo myöhentäminen on ihan hyvä, koska siis tämän jälkeen me tiedämme ainakin, että tämä Lupa- ja valvontavirasto, joka tässä on nyt sitten se valvova organisaatio vuodesta 27 eteenpäin, ainakin pystyy tämän tekemään. Toiseksi täällä on puhuttu paljon markkinoinnista. On selvää, että markkinointi on aika liberaalia tällä hetkellä, mutta tässäkin on se kääntöpuoli sen takia, että me tarvitsemme... — Taidan tulla sinne puhumaan loppuun. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] Nämä uudet toimijat tarvitsevat nyt semmoisen markkinointiympäristön, jossa aidosti sitten tiedetään, ketkä ovat lisenssijärjestelmän piirissä ja ketkä eivät. Ja kun sanotaan, että tämänkin markkinoinnin pitäisi olla vastuullista ja maltillista, uskon, että nämä toimijat tulevat sen tekemään, koska siellä on aina sitten päässä se, että voit menettää oman lisenssisi ja sitten joutua koko markkinoilta pois, joten en usko, että tästä tulee ongelma. Ja tietenkin sielläkin on myös sanktiot. Ei ole ollut mitään sanktioita tähän mennessä. Nyt ne tulevat, ja niitä varmasti tullaan kunnioittamaan aivan eri lailla kuin jos he eivät olisi tämän lisenssijärjestelmän piirissä. On puhuttu paljon myös siitä, että markkinointi tulee lisääntymään. Kyllä, Ruotsissa se esimerkiksi kymmenkertaistui. Mutta mikä parasta, ne haitat eivät nousseet. Uskon vakaasti siihen täällä Suomessakin, että kyllä varmasti markkinointi tulee lisääntymään valtavasti, mutta toivottavasti samantyyppisesti kuin mitä Ruotsissa kävi, niin että tämä ei tulisi sitten pelihaittoihin vaikuttamaan. Lopuksi, arvoisa puhemies: On puhuttu paljon tästä seurannasta. Mielestäni lausumat, mitä siellä oli, olivat hyviä. Ainoa ehkä, jos katsoo tätä taas sitten sieltä peliyhtiöiden puolelta, on se, että tämmöinen yhteinen tappioraja voisi olla kyllä myrkkyä. Pelkäänpä, että muutamat lähtisivät sitten pois tästä tulevasta lisenssijärjestelmästä. Tämä on koko ajan tämmöistä tasapainottelua sillä, minkälaisilla ehdoilla Suomeen tullaan, miten täällä toimitaan, ja sitten jos ehdot käyvät liian tiukoiksi, niin sitten lähdetään taas pois järjestelmästä, minkä jälkeen me emme pysty niitä valvomaan, saatikka saamaan verotuloja. Eli mielestäni tämä on hyvä lainsäädäntö, tarpeellinen. Me tiedämme, että edellinen järjestelmä oli tiensä päässä, ja nyt me tulemme sitten näkemään, kuinka tämä lähtee käyntiin. Varmasti seuraava hallitus tulee sitten tekemään tarvittavia muutoksia, jos niihin on aihetta.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+8.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-12-10T01:00:41,2025-12-10T01:06:06,Käsitelty,1.1 2025_124_290,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Furuholm., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_291,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Wallinheimo hyvin avasi tässä tätä koko uudistuksen ideaa ja sitä, mihin tällä tavallaan liberaalilla lähestymistavalla pyritään: siihen, että saataisiin kanavointiaste mahdollisimman korkealle ja nämä yhtiöt lisenssijärjestelmän piiriin. Kuitenkin se, mihin itse olen pettynyt — toistan sitä nyt ehkä vähän tässä — on se, että tämä esityshän oli valiokuntakäsittelyssä iät ja ajat, ja kun se hallituksen esityksenä meni sinne sisään ja tuli tänne nyt käsittelyyn, niin ei tässä ole itse asiassa oikein mitään tapahtunut. Ymmärrän, että yhtiöitä kiinnostavat nämä tietyt keskeiset asiat, verot, markkinointi jne., mutta kun esimerkiksi edustaja Elo tässä teki vihreiden pykäläehdotuksia, niin täällä on valtava määrä ylimääräisiä rönsyjä. Jos me ajatellaan hallitusohjelman kirjausta ja siinä mainittua haittojen vähentämistä, niin vähintä, mitä tässä olisi voinut tehdä, olisi ollut nimenomaan näiden pienempien yksityiskohtien muuttaminen valiokuntakäsittelyssä. Täällä on mainittu bonusrahat ja nämä keskitetyt tappio- ja rahansiirtorajat, ja vielä oli tästä huolenpitovelvoitteen kriteereiden tarkentamisesta. Oli niin tai näin, mikä oma kantani on tähän: tämä tulee joka tapauksessa etenemään tässä salissa hyvin todennäköisesti. Tietenkin keskeisiä ovat nyt sitten se seuranta ja erityisesti ehkä tämmöiset kokonaistaloudelliset vaikutukset, mihin ne hyödyt tästä uudistuksesta tulevat valumaan. Esimerkiksi tiedän, että urheilukentällä on isoja odotuksia tämän mahdollisen sponsoroinnin ja sitä kautta rahan valumisen suhteen tiettyihin lajeihin. Minä pahaa pelkään, että ne tulevat olemaan isoimmat lajit, isoimmat seurat, mitkä tästä tulevat hyötymään. Sitten tulee tämä laajempi kysymys siitä, että kun me saadaan näitä toimijoita ja heidän myötään sitten pelaaminen ehkä lisääntyy, sitä rahaa tulee, niin minkälaisia mekanismeja meillä on esimerkiksi ohjata tätä rahaa sinne ruohonjuuritason toimintaan, lasten ja nuorten harrastamiseen, mikä on sitten monella tapaa ehkä vielä hyväksyttävämpää tässä meidän yhteiskunnassa ja omalla tavallaan sitten vahvistaa kansanterveyttä ja hyvinvointia yleisesti. Ei nyt tästä tämän enempää tänään. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+8.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-12-10T01:06:08,2025-12-10T01:09:02,Käsitelty,1.1 2025_124_292,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kettunen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_293,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Vielä jaksaa keskustella asiasta. Siis tosiaan nythän meillä on kysymyksessä Veikkauksen monopolin osittainen purkaminen, joka alkaisi 1.7.2027. Mutta ennen kuin puhun tästä: Kun olen kuunnellut edustaja Garedewin puheenvuoroja tämän kahden ja puolen vuoden aikana, minulle on piirtynyt vahva kuva siitä, että olette ollut hallituksen esityksien uskollinen puolustaja. Mutta tänä päivänä olette käyttänyt tässä asiakohdassa useammankin kriittisen puheenvuoron, ja teillä on siihen täysi oikeus. Teillä on siihen täysi oikeus, ja teillä myös on oikeus äänestää teidän omantuntonne mukaisesti. Jos te katsotte, että tämä esitys on teidän mielestänne huono, niin ei muuta kuin sitten, kun tästä asiasta äänestetään pykäläkohtien osalta — onko jopa näin, että tämän päivän puolella kello 14 alkavassa täysistunnossa — omaa äänivaltaansa käyttämään. Tähän itse asiaan: Tosiaan monopolin osittainen purkaminen Veikkauksen suunnalta alkaa 1.7.2027. Tässähän siirrytään osittaiseen lisenssijärjestelmään tietyissä rahapeleissä, siis vedonlyönnin sekä nettikasinoiden osalta ja näissä automaattipeleissä netissä. Ulkomaalaiset toimijat pystyvät hakemaan lisenssiä, mutta tämän lainsäädännön mukaisesti heidän on noudatettava tiukkoja suomalaisia sääntöjä vastuullisuudesta ja markkinoinnista. Veikkauksen monopolin piirissä säilyvät jatkossakin edelleen lotto ja muut arvontapelit, esimerkiksi Vikinglotto ja Eurojackpot, raaputusarvat, perinteiset veikkauspelit, esimerkiksi Pitkäveto. Hallitus on tehnyt ihan laskelmia. Elikkä nyt, kun tämä lisenssimalli astuu voimaan, se voi tuoda 500:sta jopa 700:aan miljoonaa euroa vuodessa lisää tuloja valtiolle. Tämä tuottohan koostuisi arpajaisverosta, elikkä 22 prosenttia peliyhtiön nettotuotosta, ja sitten lisenssiyhtiöiltä perittävästä yhteisöverosta. Lisensoiduilla sivustoilla voitot olisivat verovapaita pelaajille, mikä tekee niistä houkuttelevampia ja lisää kanavointia lailliseen järjestelmään — huom. lailliseen järjestelmään. Myönteisinä asioina voidaan pitää kanavointiasteen parantumista. Nykyisin suuri osa suomalaisista nimittäin pelaa ulkomaalaisilla luvattomilla pelisivustoilla, jotka eivät maksa veroja Suomeen tai ole suomalaisen sääntelyn piirissä. Tämä lisenssimalli houkuttelee nämä toimijat viralliseen järjestelmään, jolloin verot jäävät Suomeen, ja muitakin rahapelaamiseen liittyviä säädöksiä sitten tulee noudattaa. Tämä kilpailun avaaminen tarkoittaa sitä, että ulkomaalaiset ja kotimaiset yhtiöt voivat hakea lisenssiä, mikä kasvattaa markkinan kokoa ja tuo uusia toimijoita verotuksen piiriin. Tällä hetkellä noin puolet netissä pelattavien rahapelien tuotoista nimittäin valuu ulkomaille. Haitat jäävät kokonaisuudessaan tällä hetkellä suomalaisten kustannettavaksi. Näin se vain tällä hetkellä on, niin että tässä on paljon hyvää. Mutta totta kai tässä on riskejä, ja niitä ei saa vähätellä: pelihaittojen lisääntyminen. Lisenssimallin avaaminen vedonlyönnille, nettikasinoille voi lisätä rahapelaamista ja kasvattaa rahapeliriippuvuuden riskejä. Lainsäädännön arviointineuvosto ja MIELI ry ovat todenneet lausunnoissaan, että tämä uudistus todennäköisesti lisää haittoja rahapeliongelmaisille sekä heidän lähipiirilleen, mikä voi johtaa suurempaan kuormittumiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa, jotenka tätä on seurattava. Mutta tosiaan, jos 500:sta 700:aan miljoonaa euroa tulee verotuloja lisää valtiolle, niin kyllä tämä on kannatettava ajatus, että menemme vihdoin ja viimein tähän lisenssimalliin. Haluan kiittää valiokuntaa hyvästä työstä. Kun valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Peltokangas tätä mietintöä esitteli, niin tein hänelle jo välihuudon, rouva puhemies. Huudahdin, että siellähän oli hyviä lausumaehdotuksia. Otan sieltä, kun siellä olivat ne neljä lausumaehdotusta, vain viimeisen eli neljännen: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää raaputusarvojen lahjaksi antamisen mahdollisuudet viipymättä ja ryhtyy mahdollisesti tarvittaviin lainsäädäntötoimiin.” Toivon, että lainsäädäntötoimiin ryhdytään välittömästi. Joulu lähestyy. Me suomalaiset tykätään ostaa arpoja joululahjaksi. Itsekin sain viime jouluna joululahjaksi arvan. [Timo Suhonen: Voititko?] — Siinä oli, kyllä, edustaja Suhonen, ihan pieni voitto, kaksi euroa, ja ajattelin, että minä käyn hakemassa tämän voiton kotiin. Voi hyvänen aika sentään, rouva puhemies: kassavirkailija sitten totesi, että ethän sinä tätä saa, että et sinä ole tätä arpaa ostanut, jotenka se kaksi euroa jäi sitten saamatta. [Vasemmalta: Se oli tyhjä arpa. — Naurua] En tiedä, kuka tässä sitten lopulta voitti. Taisi valtio voittaa ja edustaja Kettunen hävitä, mutta kaikista tärkeintähän on joulun aikana lahjan antaminen ja sen merkityksellisyys, eivät pelkästään nämä suuret, kahden euron voitot. Rouva puhemies, sallinetteko, jos minä minuutin vielä käyttäisin tätä puheenvuoroani? En ota enää toista puheenvuoroa. — Edustaja Wallinheimo tuossa totesi, että käsittelyn aikana tämä lakiesitys muuttui siltä osin, että kun alun perinhän tämän rahapeliuudistuksen piti astua voimaan 1.1.2027, vuoden alusta 2027, niin nyt tämän alkua on siirretty sitten heinäkuussa 1.7.2027 alkavaksi. Kyllä hallintovaliokunnalla oli kaikki eväät tehdä tämä mietintö jo kesäkuussa ennen istuntotaukoa, mutta eduskunnan perustuslakivaliokunta löi yllättäen liinat kiinni kesäkuussa. Lausunto hallintovaliokunnalle annettiin perustuslakivaliokunnasta vasta syyskuun lopulla. Siitäkin meni aikaan yli kaksi kuukautta, ennen kuin budjettilakina tämä nyt eduskunnalle annettiin ja tätä mietintöä nyt käsitellään. Niin kuin edustaja Furuholm tuossa omassa puheenvuorossaan toi esille: miksi tätä on vitkasteltu? Oliko tässä nyt, edustaja Wallinheimo, sitten lopultakin kyse siitä, että rahapelilain siirtämisessä oli kyse puhtaasti poliittisesta harkinnasta kokoomuksen suunnalta? Oliko kyse poliittisesta harkinnasta? Nimittäin missään ei ole tullut esille, että rahapeliuudistus voisi tulla voimaan kuten hallitus alun perin esitti elikkä vuoden 2027 alussa. Elikkä oliko tässä kyse jonkinnäköisestä vaalipolitikoinnista, että kokoomus ei halunnut tätä mainontarallia alkavaksi 1.1.2027, koska eduskuntavaalit järjestetään 18. huhtikuuta 2027? Elikkä vasta pari kuukautta eduskuntavaalien jälkeen alkaa tämä mainosralli. Mikä tässä nyt huoletti kokoomusta tämän asian osalta? Oliko se se, [Puhemies koputtaa] että kokoomus ei saa vaalimainoksiaan, kun niin paljon tulee peliyhtiöitten mainoksia lehtiin? Vai oliko kyse siitä, [Puhemies koputtaa] että vähän oli huolestuneisuutta siitä, että jos näitä haittoja alkaa tulemaan, niin minkälainen vaikutus tällä on kokoomuksen vaalitulokseen?", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+8.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-12-10T01:09:14,2025-12-10T01:17:51,Käsitelty,1.1 2025_124_294,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Wallinheimo.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_295,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten yritin jo edellisessä puheenvuorossani selventää sitä, todellakin ensimmäisen vuoden, vuoden 26, luvat otetaan sisään Poliisihallituksen toimesta ja vuoden 27 alusta tämä olisi mennyt sitten lupa- ja valvontaviranomaisten valvontaan. Tällaista organisaatiota, edustaja Kettunen, ei ole olemassa. Meillä ei ole mitään tietoa, minkä tyyppisiä ihmisiä siellä tulee olemaan jatkossa töissä, ja samana päivänä he olisivat saaneet tämän valtavan urakan käteen. Se ei kerta kaikkiaan vain ole mahdollista. Sen takia ensinnäkin kun Lupa- ja valvontavirastoa ei ole, nyt mietitään, onko siellä poliisihallinnossa nyt ehkä semmoisia ihmisiä, jotka voisivat siirtyä sinne, mutta sielläkin on vain kourallinen ihmisiä. Lupa- ja valvontavirastossa tarvitaan kymmeniä ihmisiä tekemään tätä valvontaa. Tämmöistä organisaatiota, arvoisa edustaja Kettunen, ei ole ennen vuotta 27. Sen takia oli järkevää ottaa puolen vuoden tauko tähän, niin että sieltä saadaan aidosti ihmiset töihin ja he tietävät, mitä he valvovat, minkä jälkeen he pystyvät sitten tekemään työnsä kunnolla.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+8.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-12-10T01:17:52,2025-12-10T01:19:06,Käsitelty,1.1 2025_124_296,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Ronkainen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_297,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minusta tämä rahapelijärjestelmän uudistaminen on ihan välttämätöntä. Itse asiassa edustaja Wallinheimo avasi tätä pakkaa perusteellisesti, ja siitä ainakin minulle vielä selvisi paljon asioita lisää. Me tiedetään kaikki, että nettipelimaailma on muuttanut tämän koko toimintakentän, ja sen takia on ihan väistämätöntä, että meidän pitää ruveta vastaamaan niihin haasteisiin. Pelihaitat ovat iso ongelma, mutta ei me etukäteen vielä tiedetä, mitä tämä uudistus tuo tullessaan, lisääntyvätkö ne, vähenevätkö ne vai pysyvätkö ne samana. Tällä esityksellä kuitenkin taklataan niitä. Mielestäni kun ulkomaiset toimijat tuodaan valvonnan piiriin lisenssijärjestelmän kautta, niin silloin he ainakin osallistuvat näitten haittojen hoitoon, mitä ne eivät tällä hetkellä joudu millään muotoa tekemään, elikkä ne tavallaan kuorivat kermat päältä, mutta jättävät sitten sen kakun meidän hoidettavaksi. Tuosta ikäraja-asiasta: Itse vähän kammoksun sitä ajatusta, että kun meillä kuitenkin tullaan täysi-ikäiseksi 18-vuotiaana, niin miksi sen pitäisi olla joku muu kuin se 18. Käytännössä peliriippuvaisia taitaa kuitenkin olla ihan joka ikäluokassa. Ainakin minulla on sellainen käsitys, että muun muassa eläkeläisten piirissä on paljon näitä ongelmia, ja silloin se ei ainakaan auta siihen asiaan millään muotoa. Hevosala on sellainen, mistä olen saanut itse paljon palautetta. Tällä hetkellähän hevosalaa tuetaan valtion rahoituksen kautta, ja jatkossa jos ne pystyisivät rahoittamaan itse oman toimintansa, niin sehän on käytännössä valtiolle myös säästötoimi siinä kohtaa. Toki siinä on sitten varmistettava se siirtymäajan rahoitus. Ennen kuin siellä niin sanotusti rattaat lähtevät pyörimään, niin siinä on muutama vuosi sellaista hyvin epävarmaa aikaa, ja sen takia on äärimmäisen hyvä, että hallintovaliokunta on ottanut tämän lausumassa huomioon, että ei käy vain sitä, että ne jäävätkin tyhjän päälle parin vuoden ajaksi ja käytännössä sitten rupeaa yrityksiä kaatumaan ja sitä kautta rupeaa tulemaan lisää työttömiä. Kokonaisuutena minä kyllä kannatan tätä ehdotusta, niin että tällä eteenpäin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+8.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-12-10T01:19:10,2025-12-10T01:22:04,Käsitelty,1.1 2025_124_298,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Garedew., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_299,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Kaisa,Garedew,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! THL:n tekemästä tutkimuksesta selviää, että vuonna 2022 kaikista huono-osaisimmilla alueilla oli väkilukuun suhteutettuna eniten Veikkauksen peliautomaatteja — aivan käsittämätöntä. Näillä alueilla peliautomaatteihin myös hävittiin — hävittiin — eniten rahaa. Hallituksen esityksen mukaan raha-automaattipelaamisen osuus peliongelmissa on merkittävä. Ihmisen epätoivolla on siis tehty bisnestä, ja tietoisesti saatetaan heidät entistä heikompaan jamaan, koska kaikki tietävät, että rahapeleissä vain harva voittaa enemmän kuin käyttää rahaa. Hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus siitä, että selvitetään pelikoneiden siirtämistä erillisiin valvottuihin tiloihin. Tästä tahtotilasta huolimatta niitä ei ole uudistuksen yhteydessä päätetty siirtää. Rahapeliautomaattien siirtäminen pois kauppojen edustoilta ja julkisista tiloista suojelisi erityisesti nuoria, sillä ne ovat arpojen ohella alaikäisten suosimia rahapelejä. Siis siitäkin huolimatta, että niiden pelaaminen on kielletty alle 18-vuotiailta ja niitä mukamas valvotaan. Myös sosiaali- ja terveysvaliokunta painottaa lausunnossaan, että pelihaittojen vähentämisen näkökulmasta korkean haittariskin pelejä ei ole perusteltua pitää näkyvillä ja helposti saatavilla ihmisten arkisissa ympäristöissä, kuten kaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla. Kansalaistenkin näkemys on muuttunut myönteisemmäksi sille, että automaatit siirrettäisiin erillisin pelisaleihin. Arvoisa puhemies! Rahapeliuudistus on lähinnä tiettyjen yksittäisten tahojen tahdosta päädytty toteuttamaan tavalla, joka lisää rahapelaamisen näkyvyyttä ja houkuttelevuutta ja sitä myötä pelaamista merkittävästi. Todennäköisesti taustalla vaikuttaa myös se, että urheilijoille on haluttu saada isompia sponsorirahoja. Niistä maksettava yhteiskunnallinen ja inhimillinen hinta on kuitenkin liian kova. Uudistuksen myötä riippuvuutta aiheuttavaa haitallista toimintaa edistetään, vaikka sen tiedetään aiheuttavan valtavaa henkistä kärsimystä niin riippuvaisille itselleen kuin heidän läheisilleenkin. Tiedämme myös, etteivät yhteiskunnan ja järjestökentän resurssit tule olemaan riittävät auttamaan näitä henkilöitä. Uudistus ei vähennä ulkomaille pelaamista, ei tuo riittävästi lisenssituloja valtiolle, lisää merkittävästi hallinnollista työtä ja valvonnan tarvetta, eikä edes estä lisenssien ulkopuolella pelaamista tai määrää erityistä huolenpitovelvoitetta alle 25-vuotiaille heidän suojelemisekseen ylivelkaantumiselta. Arvoisa puhemies! Voin vain toivoa, että uudistuksen vaikutusten seuranta toteutetaan valiokunnan lausuman mukaisesti ja suuntaa tullaan sen myötä korjaamaan edes jälkikäteen. Seurantaa tulee kuitenkin tehdä riittävän pitkältä ajalta, sillä rahapeliriippuvuus kehittyy hiljalleen, eikä haittojen lisääntyminen näy heti lisenssijärjestelmään siirtymisen jälkeen. Sen todelliset seuraukset tulevat näkyviin vasta siinä vaiheessa, kun ihmiset päättävät lopettaa pelaamisen mutta huomaavat, että eivät pystykään siihen vaan lankeavat uudestaan pelaamaan, ja kenties siinä kohtaa hakeutuvat avun piiriin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+8.aspx,fi,Kaisa Garedew,1530,2025-12-10T01:22:07,2025-12-10T01:26:42,Käsitelty,1.1 2025_124_300,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_301,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minä luulen, että varmaan me kaikki olemme yhtä mieltä siitä, että tätä lakiuudistusta tarvitaan, koska todellakin maailma on muuttunut ja tämmöinen yksinoikeudella toimiva pelijärjestelmä ei tavallaan enää toimi. Se, että me pystytään parantamaan kysynnän kanavoitumista lailla säänneltyyn ja valvottuun rahapelijärjestelmään, on hyvin tavoiteltava asia, ja siihenhän tällä pyritään. Tämän kanavointiasteen parantamisella voidaan saavuttaa useita hyötyjä valvonnan parantamisesta pelaajien suojaamiseen ja verotulojen lisääntymiseen. Mutta kun katsoo tätä lakiesitystä, niin kyllähän tämä on silti tehty vahvemmin näitten peliyhtiöiden näkökulmasta kuin kuluttajien tai käyttäjien näkökulmasta, ja tämä on se huoli, mitä meillä tässä on ollut. Yhtenä esimerkkinä ihan vaikka nyt sekin, että vielä tässä lausuntokierroksen jälkeen tuotiin nämä bonuspelirahat tähän mukaan. Tietenkään me ei tiedetä vielä, mitä tulee tapahtumaan, mutta kyllä selvästi tässä kuulemisten perusteella se riski siitä, että tällä ei pystytä niitä haittoja sillä tavalla ehkäisemään ja niihin puuttumaan kuin olisi tarvittavaa ja toivottavaa. Sen takia pidän valitettavana sitä, että tässä esityksessä hallitus on selkeästi valinnut tavallaan puolensa ja se puoli ei ole suinkaan ollut se, että ehkäistään haittoja ja oltaisiin sen heikomman puolella ja suojattaisiin ihmisiä niiltä rahapelien haitoilta, vaan tätä on lähdetty hyvin vahvasti näitten peliyhtiöiden intresseistä viemään eteenpäin. Mutta niin kuin tässä tietysti on mukana, että tätä seurantaa pitää tehdä ja sitten tarvittaessa puuttua, niin todella toivon, että hyvin nopeastikin pystytään reagoimaan, koska kyllä tämä rahapeliongelma ja peliriippuvaisuus on iso ongelma ja se koskettaa hyvin laajaa osaa suomalaisista ja heidän läheisistään, ja olisi tärkeätä, että pystyisimme tekemään lainsäädäntöä, jossa sitä pystytään ehkäisemään ja näitä ihmisiä suojaamaan.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+8.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-12-10T01:26:42,2025-12-10T01:29:00,Käsitelty,1.1 2025_124_302,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_303,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan loppuun haluan kysyä edustajalta, kun Mikkonen sanoi, että mennäänkö peliyhtiöiden puolelle vai kuluttajan puolelle. Edustaja Mikkonen, lopuksi haluan kysyä sen, että haluatteko te, että jatkossa suomalainen, joka pelaa näitä pelejä, pelaa niitä valvotussa järjestelmässä vai ei valvotussa -järjestelmässä. Tämä on se fundamenttikysymys, ja sen takia tämä nimenomaan tehdään, eli kuluttajaa tullaan paremmin suojelemaan jatkossa, koska nämä peliyhtiöt ovat valvotussa ympäristössä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+8.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-12-10T01:29:00,2025-12-10T01:29:39,Käsitelty,1.1 2025_124_304,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_305,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Niin, edustaja Wallinheimo, ehkä te olisitte voinut kuunnella minun puheenvuoroni alkua, jossa sanoin, että tämä on tärkeä uudistus, ja nimenomaan se, että me saadaan kysyntää kanavoitua valvottuun rahapelijärjestelmään ja pystytään sitä lailla säätelemään. Se on tärkeää, ja myös nämä verotulot ovat oleellisia toki, kyllä, mutta silti katson, että tavallaan tässä lakiesityksessä olisi pitänyt paremmin pystyä suojelemaan pelaajia. ", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+8.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-12-10T01:29:39,2025-12-10T01:30:13,Käsitelty,1.1 2025_124_306,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Siellä edustaja Keskisarja, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_124_307,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Teemu,Keskisarja,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Koko maailman ja eritoten kolmannen maailman kutsuminen maksuttomasti Suomen kouluihin oli historioitsijan painajainen. Muinoin opiskelijavaihto sivisti suomalaisia Wittenbergissä, Uppsalassa ja Oxfordissa sekä vieraitamme Turun akatemiassa ja Helsingin keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa. Hyvin meni vielä itsenäisyyden aikanakin, luonnollista virtausta molempiin suuntiin. Vasta hiljakkoin tapahtui jotakin luonnotonta. Marinin hallitus noin vain ojensi ilmaisopiskeluun halukkaille oleskeluluvat ja tuet kaupan päälle. Opiskelijavaihto pyörähti opiskelijaväestönvaihdoksi, yksisuuntaiseksi. Suomeen kansainvaelsi kymmeniätuhansia ilmaisopiskelijoita perheineenkin veronmaksajien eläteiksi. Opiskelijaväestönvaihdon luvut löytyvät Migristä ja Tilastokeskuksesta. Repikää siitä äärioikeistolainen salaliittoteoria. Hyvät äärisosiaalidemokraatit, hyvät laitakeskustalaiset, teidän ääriaatteitanne ovat kansainvälistymiskiima ja piittaamattomuus Suomen valtion persaukisuudesta. [Eduskunnasta: Ja hautausmaalla kävely!] Koulutuspolkujamme eivät suinkaan kansoittaneet lännen neropatit. Ehei, yleisimpiä kansallisuuksia olivat Kiina, Bangladesh, Intia, Nepal, Vietnam, Sri Lanka, Nigeria, Pakistan, Iran ja Venäjä. Tämä hallitus perussuomalaisten vaatimuksesta äskettäin sääti lukukausimaksut ja patosi korkeakouluopiskelijaväestönvaihdon. Nyt järkeistämme keskiasteen samalla tavalla. [Keskeltä: Lukiot kiinni!] Paikallispoliitikot salin keskellä uikuttavat, että väriläiskiä pitää houkutella pikkuopinahjoihin, jotka eivät täyty pelkillä suomipojilla ja ‑tytöillä taikka suomimuunsukupuolisilla. Voi taivahan jumala! Ilmaisopiskelijat noutavat täältä ilmaiset opintonsa, jotka tulevat sikahintaisiksi Suomelle. Kestättekö kuulla totuuden? Ette, mutta kerron silti. [Tuomas Kettunen: No, rohkeasti!] Suomalaiset lukiot eivät koskaan kukoista lukiolaistenvaihdolla. Suomalaiset ammattikoulut eivät koskaan kukoista ammattikoululaistenvaihdolla. [Eduskunnasta: Miten niin? — Pinja Perholehto: Ei teidän leikkauksilla kukoista!] Ainut pelastus on siittää ja synnyttää enemmän lapsia tai sitten koulutella pienimuotoisemmin. Opiskelijoiden laatu on tärkeämpi kuin määrä. Suomen sivistyksen, Suomen työelämän kannalta yksi supisuomalainen lukiolainen, yksi supisuomalainen amislainen vastaa kymmentä rys... Anteeksi, ulkolaista.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+9.aspx,fi,Teemu Keskisarja,1498,2025-12-10T01:30:39,2025-12-10T01:34:12,Käsitelty,1.1 2025_124_308,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohi poissa. — Edustaja Kallio. — Kallio., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_309,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Anteeksi, meinasin torkahtaa. [Naurua — Perussuomalaisten ryhmästä: Ettekä!] — Hallituspuolueet lupasivat tosiaan ennen vaaleja, että koulutukseen ei tule leikkauksia, mutta aika monta leikkausta on tullut: ammatillisesta koulutuksesta yli 130 miljoonaa, ja myös tässä toisen asteen lukuvuosimaksuasiassa on kyse valtiontalouden tasapainottamiseen liittyvistä säästötavoitteista. Hallituksella toki on oikeus näihin toimenpiteisiin, ei käy kiistäminen. Lausunnoissa tuotiin hyvin esille, että tällä esityksellä leikataan ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen valtionosuusrahoitusta. Nämä rahoitusleikkaukset heikentävät koulutuksen järjestäjien edellytyksiä järjestää laadukasta koulutusta, minkä perään täällä edellinenkin puhuja, jos nyt oikein joitain kohtia ymmärsin, myös hieman haikaili. Lukuvuosimaksujen käyttöönotto tulee kuormittamaan erityisesti pieniä koulutuksen järjestäjiä, ja hallituksen esityksessä todetaankin, että ne lisäävät näiden järjestäjien työmäärää. Tämä johtaa jo aiemmin niukoiksi menneiden resurssien ja ajan kohdentumiseen väärään paikkaan. Arvoisa puhemies! Uusien ikäluokkien pienenemiseenkin saatettiin ehkä viitata edellisessä puheenvuorossa — en nyt ole ihan varma — ja se on iso haaste toisen asteen koulutuksen järjestämiselle. Se tarkoittaa sitä, että meidän täytyy olla houkutteleva myös kansainvälisesti, jotta tänne tulee opiskelemaan, töihin ja asumaan pysyvästi nuoria. Tässä on oleellista näiden nuorten ja opiskelijoiden integroituminen Suomeen, ja sen eteen on hyvä tehdä töitä. Erityisesti tämä vaikuttaa itäiseen ja pohjoiseen Suomeen, missä meillä on perusopetuksen järjestäminen kohtalonyhteydessä näihin lukioihin, ja tämä tulee vaarantamaan sen isolta osin. Täytyy muistaa, että Euroopan maat käytännössä kaikki kilpailevat näistä samoista nuorista kuin mekin. Kaiken tämän pohjalta esitän, että hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset hylätään ja hyväksytään vastalauseeseen sisältyvät neljä lausumaehdotusta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+9.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-10T01:34:17,2025-12-10T01:36:28,Käsitelty,1.1 2025_124_310,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_311,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä olevalla esityksellä hallitus esittää, että EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille asetetaan lukuvuosimaksut myös ammatilliseen koulutukseen ja lukioihin. Esitys jatkaa linjaa, jossa korkeakouluille asetetut maksut laajennetaan myös toiselle asteelle. Tällä muutoksella suomalaiset veronmaksajat vapautetaan tilanteesta, jossa he rahoittavat ulkomaisten opiskelijoiden opintoja ilman vastinetta. Maksujen käyttöönotto siirtää kustannusvastuun opiskelijalle itselleen. Ammatillinen koulutus ja lukiot ovat jo nyt paineen alla, ja opetuksen arki vaikeutuu, kun opiskelijoiden suomen kielen taito ei riitä opiskeluun. Opettajat kertovat, että he joutuvat käyttämään kohtuuttomasti aikaa perusasioiden selittämiseen, ja tämä heikentää opetuksen laatua. Ulkomaisten opiskelijoiden määrän kasvu lisää tätä painetta entisestään. On perusteltua, että maksut hillitsevät hallitsematonta opiskelijavirtaa ja varmistavat, että opintojen aloittajalla on aito motivaatio ja valmiudet opiskeluun. Arvoisa puhemies! Olemme nähneet nykyisen lain puitteissa myös yritystoimintaa, joka perustuu Suomen koulutusjärjestelmän hyväksikäyttöön. Ulkomaisia opiskelijoita on houkuteltu Suomeen lupauksilla, jotka eivät pidä paikkaansa. Perheet ovat maksaneet suuria summia kielikursseista yritykselle, ja lopulta suomalainen veronmaksaja maksaa koulutuksen itse oppilaitoksessa. Tämä on aiheuttanut myös perheissä epäoikeudenmukaisuuden tunnetta, kun yrityksen toimesta on tehty Suomesta hieman liian ruusuinen kuva. Suomen väestökehitys on haastava, mutta ratkaisu ei ole tuoda Suomeen opiskelijoita veronmaksajien rahoilla. Kuntien kannattaa panostaa omien nuorten hyvinvointiin, elinvoimaan ja perheystävälliseen ilmapiiriin eikä luottaa siihen, että ulkomaiset opiskelijat paikkaavat väestön vähenemisen. Nyt esitetyt maksut eivät estä kuntia tarjoamasta stipendejä tai muita houkuttimia silloin, kun niille on todellista tarvetta tai perusteltu syy esimerkiksi Lapin lukioissa. Arvoisa puhemies! Tämä lakikokonaisuus on tarpeellinen. Tällä varmistetaan, että suomalaiset veronmaksajat eivät joudu perusteettoman kustannusvastuun alle ulkomaalaisten opiskelijoiden vuoksi. Esitys on juuri se toimenpide, jota nykyinen tilanne vaatii. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+9.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-12-10T01:36:36,2025-12-10T01:39:16,Käsitelty,1.1 2025_124_312,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kosonen poissa. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_313,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Kallion tekemää esitystä., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+9.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-12-10T01:39:20,,Käsitelty,1.1 2025_124_314,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_315,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on merkittävä uudistus suomalaisen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä. Esityksellä avataan ammatillisen koulutuksen järjestäjille mahdollisuus myydä tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta EU:n ja Eta-maiden kansalaisille. Kyse on joustavuudesta ja reagoinnista ajan tarpeisiin. Emme voi sulkea silmiämme Suomen osaajapulalta, elinkeinoelämän muuttuvilta vaatimuksilta tai kansainvälistymiseltä. Siksi on tärkeää, että toimimme tilanteen ratkaisemiseksi. Tämän keskeisen muutoksen yhteydessä lakiin tuodaan myös täsmennyksiä, joilla vahvistetaan opiskelijoiden oikeuksia ja velvollisuuksia. Tämä lisää koulutuksen järjestämisen vastuullisuutta ja parantaa opiskelijoiden oikeusturvaa. Samalla se vahvistaa koulutuksemme sopimuksellisuutta ja avoimuutta. Arvoisa puhemies! Esitys selkeyttää koulutuksen rahoitusta, mikä tukee julkisen talouden kestävyyttä. Kolmansista maista tulevat opiskelijat velvoitetaan jatkossa maksamaan lukuvuosimaksuja, jolloin he eivät enää kuulu valtionosuusrahoituksen piiriin. Tämä on oikeudenmukainen ja harkittu ratkaisu, joka varmistaa, että julkiset varat kohdentuvat tasapainoisesti ja kuntien rahoitusvastuu kevenee. Samalla koulutuksen järjestäjien tiedonsaantioikeuksia täsmennetään, jotta väärinkäytöksiin voidaan puuttua ja opiskelijoiden oleskelulupatiedot pysyvät ajan tasalla. Muutokset tukevat hallituksen tavoitteita rakentaa hallittua, vastuullista ja selkeää koulutuspolitiikkaa. Valiokunta nosti käsittelyssään esiin, että meidän on edellytettävä valtioneuvostoa seuraamaan tilauskoulutusmarkkinoita ja puuttumaan määrätietoisesti epäterveisiin ilmiöihin, kuten ihmiskauppaan, sekä antamaan sivistysvaliokunnalle kolmen vuoden kuluttua lainsäädännön voimaantulosta selvitys tilauskoulutusta ja lukuvuosimaksuja koskevien muutosten vaikutuksista koulutuksen järjestämiseen. Tämä on järkevää hallintoa, ja kannatan esitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+9.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-10T01:39:28,2025-12-10T01:42:26,Käsitelty,1.1 2025_124_316,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_317,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kenen vastuulla on kustantaa ulkomaalaisen opiskelijan opinnot Suomessa? Onko vastuu suomalaisella vai ulkomaalaisella itsellään? Jatkossa enenevissä määrin ulkomaalaisella itsellään, nimittäin nyt päättämällämme lailla säädämme lukuvuosimaksut ulkomaisille opiskelijoille lukioihin ja ammattikouluihin. Kyse on sikälikin tärkeästä asiasta, että lukiovuosi kustantaa opiskelijaa kohti karkeat 10 000 euroa vuodessa. Ammattitutkinnoissa hintahaitari on laaja, mutta puhumme edelleen tuhansista euroista. Maksuton suomalainen koulutus ei siis ole ilmaista, ja siksi jatkossa perimme siltä ulkomaalaiselta kustannuksia vastaavan lukuvuosimaksun. Tätä muutosta ovat täällä eduskunnassa kovasti kritisoineet erityisesti vasemmiston ja keskustan edustajat, ja kuulkaa nyt, toverit vasemmalla ja keskellä: Suomi ei voi olla koko maailman sosiaalitoimisto eikä sen enempää koko maailman terveyskeskus, hoivakoti, vankila tai tämän lakimuutoksen tapauksessa myöskään koko maailman koulutuskeskus. Suomalaisille tarkoitettu suomalainen koulutus ei ole globaali perusoikeus. Se ei ole oikeus, jonka pitäisi olla tarjolla kenelle tahansa, missä tahansa ja hinnalla millä hyvänsä. Meillä eivät riitä rahat, jos suomalaisten perusoikeudet peruspalveluihin ovatkin kaikkien maiden kansalaisten kansalaisoikeuksia ja maksutta. Jotkut yrityksethän ovat tehneet tästä opiskelijamaahantuonnista itselleen elinkeinon, eli tienataan tuomalla opiskelijoita Afrikasta ja Aasiasta suomalaisen koulutuksen piiriin. Bisnes on bisnestä, mutta epätervettä osaoptimointia tässä järjestelyssä on, ettei laskun viime kädessä maksava taho välttämättä hyödy koko kuviosta lainkaan. Kyse on ikään kuin verorahoitteisesta riskisijoittamisesta. Voittoa takovat yritykset ja valtionosuuksia nauttivat kunnat keräävät hyödyt, kun taas valtion ja veronmaksajan kustannettavaksi voivat koitua suuret taloudelliset ja sosiaaliset, yhteiskunnalliset riskit. Tähän asti lukiokoulutuksessa valtion myöntämä rahoitus on perustunut opiskelijamääriin ja yksikköhintoihin. Siksi osasta Suomen lukioista on tullut jopa riippuvaisia ulkomaalaisista opiskelijoista. Kolmansista maista eli EU:n ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrä vaihtelee lukiokohtaisesti, mutta yksittäisissä suomalaislukioissa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä voi olla jopa 70 prosenttia kaikista opiskelijoista. Valtio siis maksaa valtionosuuksina tukea lukio-opetusta järjestäville kunnille. Esimerkiksi Etelä-Savossa Rantasalmen lukiossa on 60 oppilasta, joista puolet ykkösluokkalaisista on tullut ulkomailta, kuten Vietnamista, Myanmarista, Thaimaasta ja Kiinasta. Kustakin oppilaasta kunta saa noin 12 000 euroa valtionosuutta, yhteensä 700 000 euroa. Tuosta summasta vähennetään omavastuuosuus, joka pienellä Rantasalmella on noin 330 000 euroa. Käytännössä Rantasalmi siis nettoaa lukio-opetuksen perusteella valtiolta 370 000 euroa. Jos Rantasalmella ei olisi lukiota tai lukion täyttäviä ulkomaalaisia, 370 000 euron valtionosuus jäisi saamatta. Siksi yhä useammassa kunnassa kaavaillaan opiskelijatuonnin lisäämistä jopa tuhansiin ihmisiin. [Jari Ronkainen: Bisnes!] Voidaan kysyä, onko tosiaan itseisarvo, että mahdollisimman monessa kunnassa säilytetään opiskelijapulasta huolimatta lukio. Ja jos irtaudumme siitä kunnan ja toisaalta tällä bisneksellä tulosta takovan yrityksen näkökulmasta pyrkien arvioimaan tätä ilmiötä koko julkistalouden näkökulmasta, kysyn, onko oikein, onko järkevää tai onko tarkoituksenmukaista täyttää tyhjenevät suomalaiset lukiot ulkomaalaisilla. Onko tällainen käytännössä katsoen epäsuora kuntien elinvoimaa hengittävä muuttoliike taloudellisesti, saati eettisesti, kestävällä pohjalla? [Tuomas Kettusen välihuuto] Ja jos näin on, jos on, että se on taloudellisesti kestävää, keskustan edustaja Kettunen, miksi kunnalle elinvoimaa tuottavan ja taloudellisen toiminnan tulisi olla valtion osakustantamaa? Miksi hyötyjä eli kunta ei maksaisi viuluja, jos tämä todella on kannattavaa? Jos nämä ulkomaalaiset opiskelijat ovat niin kriittinen elinvoiman ehto kunnalle, kuten keskustan puheenvuoroissa on täällä kuultu, voivat tätä mielivät kunnat houkutella sitä täysimääräisesti omakustanteisesti jatkossakin esimerkiksi stipendejä heille myöntämällä. Mutta lukuvuosimaksut tullaan silti jatkossa perimään. Kunnat päättäkööt itse, miten näitä maksuja hyödynnetään ja miten niitä käytetään sen elinvoiman lisäämiseen. Vaikka perusopetuksen monipuolisuuden turvaaminen ja toisen asteen palveluiden turvaaminen ja alueiden elinvoiman parantaminen ovat niin kuntien kuin valtionkin etuja, tärkeitä tavoitteita, ne tulisi pyrkiä saavuttamaan aivan muilla keinoilla kuin lukiokoulutuksen opiskelijamääriä manipuloimalla kolmansista maista tuoduilla tuontilukiolaisilla tai tuontiammattikoululaisilla, ikään kuin oppilaitokset olisivat vain joitakin tuotantolaitoksia, jotka tarvitsevat raaka-ainetta tuontituotteena kotimaisen raaka-aineen ehtyessä loppuun. Kun palveluille ei riitä enää käyttäjiä, vaihtoehtona ei ole, että palveluita supistetaan, vaan tuodaan käyttäjät ulkomailta. Tälle on ollut sanakin käytössä, mutta sitä ei ilmeisesti saisi sanoa ääneen. Hyvä uutinen on, että nyt tätä järjestelmää korjataan. Jatkossa ulkomaalainen maksaa opiskeluistaan lukuvuosimaksuina lukiossa ja ammattikouluissa ja jo aiemmalla päätöksellä myös korkeakouluissa. Toisaalta tuontiopiskelijoilla kikkailun ehkäisemiseksi heitä ei otettaisi jatkossa huomioon myöskään kunnan valtionosuuksia määritettäessä. Lopuksi todettakoon, että on totta, etteivät tällaiset ulkomaalaisten lukuvuosimaksut toisella asteella ole käytössä esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa tai Islannissa. Nyt tehtävän muutoksen myötä Suomi on siis kunnianhimoisemman maahanmuuttopolitiikan edelläkävijöiden joukossa yhdessä Tanskan kanssa. Arvoisa puhemies! Suomi on valitsemallaan linjalla siis maahanmuuttopolitiikan suunnannäyttäjä — tervetuloa mukaan myös siellä keskellä ja vasemmalla puolella salia.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+9.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-12-10T01:42:29,2025-12-10T01:49:37,Käsitelty,1.1 2025_124_318,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_319,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edellisessä puheessa kysyttiin, onko itseisarvo, että opiskelijapulasta huolimatta säilytetään lukiot. Mielestäni se on itseisarvo, että nuori ihminen pystyy opiskelemaan toisen asteen opinnot mahdollisimman lähellä omaa kotiansa. Ja kun minä Pohjois-Suomesta tulevana ihmisenä puhun lähellä opiskelusta, niin puhun kuitenkin kymmenistä kilometreistä. Nyt tällä esityksellä, jonka hallitus tässä nyt vie läpi, tullaan heikentämään pienten lukioitten mahdollisuutta pysyä pystyssä, mahdollisuutta tarjota sitä opiskelumahdollisuutta niille oman paikkakunnan nuorille ihmisille, koska monissa paikoissa, kyllä, on tuotu sinne opiskelemaan myös ulkomailta ihmisiä, jotka ovat myös muuten keskimäärin kotoutuneet todella hyvin ja sen jälkeen halunneet jäädä Suomeen myös asumaan ja opiskelemaan ja tekemään töitä myös niillä aloilla, joille tuntuu, ettei meiltä omia osaajia riitä. Tämän hallituksen koulutuspolitiikka on monella tavalla kyseenalaista, ja tästäkin esityksestä on tässä salissa puhuttu monta kertaa. On tullut ammattikoululeikkaukset ja huomattavan paljon erilaista keskittävää lainsäädäntöä, ja tämä nyt on vain yksi osa sitä. Minua kiinnostaisi tietää, että kun nyt tällä teidän lakiesityksellänne itsekin myönnätte, että viedään niiltä pieniltä lukioilta mahdollisuuksia selvitä ja tarjota sitä opiskelumahdollisuutta, niin onko se teidän mielestänne inhimillistä, että jollain opiskelijalla voi tämän lain seurauksena, jos lukio menee kiinni, koulumatka lisääntyä, sanotaan, vaikka 100 kilometriä, jos miettii tuonne ihan pohjoisemmaksi? Ja kun te nyt tulette näitä pienten lukioitten toimintaedellytyksiä heikentämään, niin mitä te tuotte siihen tilalle? Millä tavalla te mahdollistatte sen, että ne lukiot pysyvät pystyssä, vai onko tosissaan niin, että se keskittäminen on kerta kaikkiaan näin mahdottoman syvällä sekä perussuomalaisten että kokoomuksen DNA:ssa?", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+9.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-12-10T01:49:37,2025-12-10T01:51:22,Käsitelty,1.1 2025_124_320,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_321,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minun on edelleen vaikea tässä salissa ymmärtää, miten tuollainen perinteinen maaseudun puolue, joka keskusta on ollut olevinaan vuosisadan ajan Suomessa, perustaa nykyisin tämän oman politiikkansa siihen, että maaseutu pidetään elinkelpoisena ja elinvoimaisena siten, että kun ihmiset eivät asu siellä enää samaan tapaan, niin tuodaan asukit sitten toisaalta. Te olette johtava maahanmuuttopuolue Suomessa käytännössä tällä hetkellä, yhdessä sosiaalidemokraattien ja ehkä vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa kilpailette tästä tittelistä. Eli miten saadaan mahdollisimman paljon, kustannuksista viis, maahanmuuttajia täyttämään syrjäseutuja, pieniä lukioita, pienien paikkojen terveyskeskuksia, kun palvelut pitäisi järjestää sen pohjalta, kuinka paljon niille on tarvetta. Palveluita ei pidä ylläpitää jossakin sen takia, että halutaan ylläpitää palvelu, vaan palvelut ovat ihmisiä varten, ja jos ihmisiä ei jossakin ole, niin luonnollisesti se palveluverkko joutuu muuttumaan sen myötä. Mutta jostakin syystä keskustalle on pesiytynyt se ajatus, että kun palveluilla ei enää ole tarpeeksi käyttäjiä, niin sen sijaan, että sen palvelun tarvetta tai laajuutta tai vaihtoehtoisia toimintatapoja mietittäisiin, tuodaan lukiolaiset, tuodaan ihmiset maailmalta, tuodaan vaikka turvapaikanhakijat ja vastaanottokeskuksia täydentämään sinne pienille paikkakunnille, koska sekin tuo elinvoimaa. Kunta saa elinvoimaa, kun tulee turvapaikanhakijoita ja kiintiöpakolaisia sinne. Ja kukaan ei välttämättä siellä keskustalaisista päättäjistä tiedä, mikä on tämän koko julkistaloudellinen hinta. Katsotaan vaan siitä oman kunnan näkökulmasta, että meidän kunta nettoaa tästä, kun valtio maksaa. Mutta kuka maksaa valtion puolesta ne rahat? Ne kuntalaiset, jotka maksavat kyllä sitä valtion tuloveroa. [Olga Oinas-Panuma: Ei tullut vastausta lukiokysymykseen, yllätys!] — Mikäs se edustaja Oinas-Panuman kysymys oikein oli? Voitte esittää sen uudelleen, niin vastaan siihen.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+9.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-12-10T01:51:22,2025-12-10T01:53:42,Käsitelty,1.1 2025_124_322,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Edustaja Oinas-Panuma, vastauspuheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_323,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Kiitos, rouva puhemies! Minun kysymykseni oli, että kun tällä lailla heikennetään monien pienten lukioitten toimintaedellytyksiä Pohjois- ja Itä-Suomessa, niin millä tavalla perussuomalaiset, kokoomus ja tämä hallitus turvaavat sen, että nämä pienet lukiot myös jatkossa voivat pysyä pystyssä ja tarjota sitä opiskelumahdollisuutta niille paikallisille nuorille siellä. [Timo Furuholm: Bussiin vaan!] Olkaa hyvä, vastatkaa vain.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+9.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-12-10T01:53:42,2025-12-10T01:54:11,Käsitelty,1.1 2025_124_324,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,Haluaako Vigelius vastata? [Tuomas Kettunen: Ehdottomasti!], ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_325,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän toki, että keskusta mielellään vie keskustelun ylipäätään meidän palveluihin ja palveluverkkoon, kun me puhutaan juuri siitä, että me perisimme lukuvuosimaksuja käytännössä ulkomaalaisilta opiskelijoilta. Tämä ei vie mahdollisuutta kunnilta edelleen järjestää esimerkiksi ulkomaalaisia opiskelijoita sinne toiselle asteelle. Sitä mahdollisuutta ei viedä pois, koska kunnilla on laaja autonomia ja on mahdollista edelleen järjestää tätä opiskelijatuontia. Mutta se, mitä tässä nyt tehdään, on se, että siitä halutaan periä korvaus. Eli tehdään pakolliseksi periä lukuvuosimaksuina korvaus siitä palvelusta, joka nyt järjestetään. Eikö se ole ihan kohtuullinen vaatimus, että jos tänne tullaan nauttimaan suomalaisesta esimerkiksi lukiokoulutuksesta, joka maksaa karkeasti sen kymppitonnin vuodessa vähän riippuen siitä, mikä yksikkökustannus on ja kuinka suuria yksiköitä on olemassa kussakin kunnassa, niin eikö ole kohtuullista, että suunnilleen tämän hinnan siitä koulutuksesta maksaa se ulkomaalainen opiskelija? Pidän sitä kohtuullisena. Jos te ette pidä sitä kohtuullisena, ymmärrän. Te haluatte, että valtio maksaa kuntien puolesta [Puhemies koputtaa] ulkomaalaisten opiskelijoiden koulutuksen, mutta meille se ei käy.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+9.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-12-10T01:54:11,2025-12-10T01:55:36,Käsitelty,1.1 2025_124_326,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Valtola, vastauspuheenvuoro. — Sitten tiedoksi, arvoisat edustajat, että koska meillä on takaraja kello kaksi, myönnän Kettuselle, Oinas-Panumalle ja Ronkaiselle vielä puheenvuorot, mutta sen jälkeen me lopetamme tämän istunnon. Minä täällä toki käyn läpi nämä kaikki kohdat, mutta sitten niitä keskeytetään. — Valtola.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_327,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on lisännyt syrjäseuduilla sijaitsevien lukioiden oppilaskohtaista valtionosuutta tämän hallituskauden aikana ja sillä tavalla pyrkinyt turvaamaan syrjäseuduilla syrjäisempien lukioiden toimintaedellytyksiä.,Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+9.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-12-10T01:55:54,2025-12-10T01:56:23,Käsitelty,1.1 2025_124_328,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kettunen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_329,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Kiitoksia, kunnioitettu rouva puhemies! Tässäkin salissa toivoisin, että kaikki me kansanedustajat asettaisimme poliittisen päätöksenteon keskiöön aina ihmisen. Ihmisiä varten, suomalaisia varten me teemme täällä lainsäädäntöä. Jotenkin tuosta edustaja Vigeliuksen puhujapöntöstä käyttämästä puheenvuorosta sai semmoisen käsityksen, että ulkomailta tulevat nuoret, jotka tulevat tähän maahan opiskelemaan sinne ammattikouluun tai lukiokoulutukseen, olisivat tämmöistä raaka-ainetta tänne järjestelmän rattaisiin. He eivät ole raaka-ainetta, he ovat ihmisiä. Ja kun edustaja Vigelius tuossa toi esille, että maalaisliitto-keskusta — me tosiaan ensi vuonna täytämme 120 vuotta — on lujasti tässä maaperässä ollut ja rakentanut tätä yhteiskuntaa, niin aina me olemme asettaneet poliittisen päätöksenteon keskiöön ihmisen, eikä ole mikään tarkoitusperä, että Suomesta ollaan tekemässä koko maailman sosiaalitoimistoa tai koko maailman koulutuslaitosta. Mutta kyllä edustaja Oinas-Panuma sen tuossa totesi, että se itseisarvo on se, että tämä lukiokoulutus, joka on tällä hetkellä omassa kotikaupungissanikin Kuhmossa siellä itärajan pinnassa... Jos sieltä lukio laitetaan kiinni, niin sieltä on 60 kilometriä Sotkamoon, 100 kilometriä Kajaaniin, 80 kilometriä Nurmekseen. Varmaan Nurmeksestakin menee lukio tällä menolla kiinni, mitä perussuomalaiset tätä aluepolitiikkaansa harjoittavat ja ajavat tässä hallituksessa, elikkä keskittävää aluepolitiikkaa. Kyllä pitkä matka tulee olemaan nuorilla kainuulaisilla mennä koulutukseen, niin sinne ammatilliseen koulutukseen kuin lukiokoulutukseen. Edustaja Vigelius tuossa omassa puheenvuorossaan toi esille, että kunnat tulevat rahastamaan valtionosuusjärjestelmällä. Minulle jäi semmoinen kuva tuosta teidän puheenvuorostanne, että te olette tätä valtionosuusjärjestelmää rukkaamassa siihen malliin, että vain isot kasvukeskukset pärjäävät ja pienet kunnat, haja-asutusalueet tulevat tästä kärsimään. Ihmettelen kyllä suunnattomasti, että tämä valtionosuusjärjestelmän uudistus, joka oli tämän teidän hallituksenne yksi keskeisimpiä isoja lakiuudistuksia, ei mennytkään lävitse, ja moni kunta jäi sitten odottamaan, että mitenkäs tässä sitten tulee tapahtumaan Mutta oppi ei ojaan kaada. Niin kuin edustaja Oinas-Panuma tuossa totesi, niin kyllähän koulutuspolitiikka tällä nykyisellä hallituksella ja varsinkin perussuomalaisten toimesta on ollut sitä, että sieltä on leikattu kovalla kädellä. Esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta, jolla pitäisi saada osaavia tekijöitä meidän teollisuuden suuntaan, osaavia, tekeviä käsiä, 120 miljoonaa leikattiin tämän hallituksen toimesta.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+9.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-12-10T01:56:23,2025-12-10T01:59:31,Käsitelty,1.1 2025_124_330,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_331,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Minun mielestäni se on periaatteellinen asia, että ensinnäkin nuoren ihmisen pitää pystyä käymään toinen aste mahdollisimman lähellä omaa kotiansa. [Tuomas Kettunen: Kyllä!] Se on ihan ensimmäinen asia. Ja tärkeintä on se, että se myös mahdollistetaan. Nyt on tosiasia se, että tilalle ei oikeastaan tuoda riittävästi. Tämä Valtolan kertoma muutos toki jossain määrin on positiivinen, mutta se ei tule kompensoimaan sitä, mikä tämä menetys tässä on. Sitten toinen asia on se, että kunnille pitää antaa mahdollisimman laaja mahdollisuus toimia. Totta kai kunnat voivat vaikkapa tämmöisillä stipendeillä houkutella, mutta tosiasia on se, että tämä muutos tulee hyvin nopeasti ja kunnilla pitäisi olla myös jonkunlaiset resurssit ja rahat siihen, että he pystyvät tämmöistä toimintaa tekemään. Sitten kolmas ja minun mielestäni aika olennainen asia on, että kun täällä aiemmin sanottiin, että sitten tuodaan sinne maaseudulle asukit muualta, niin terveisiä sieltä maaseudulta: Kyllä meitä ihan asuu siellä. Voisin sanoa itseäni aivan semmoiseksi maalaiseksi alkuasukkaaksi, kun siellä kotimetsissäni pyörin. Kyllä meitä on haja-asutusalueilla vielä ihmisiä, ja voi olla, että tämmöinen muutos ei ehkä näy isoissa kaupungeissa, mutta tosiasia on, että tämä hallituksen laki vie meidän pienten lukioitten Itä- ja Pohjois-Suomessa toimintaedellytyksiä pois. Minua ainakaan henkilökohtaisesti eivät pelota ne ulkomailta tulevat opiskelijat. Minä näen heidät positiivisena asiana ja tiedän myös paljon ihmisiä, jotka ovat hyvin iloisesti ja onnistuneesti kotoutuneet tänne, ja nuoria tämmöisiä Suomessa koko ikänsä eläneitä ihmisiä, jotka ovat myös hyvin iloisia siitä, että ovat saaneet tämmöisessä kansainvälisessä yhteisössä opiskella. Että ei tämä ihan niin yksiselitteinen asia toki ole, mutta ymmärrän, että perussuomalaiset haluavat puhua maahanmuutosta ja laajentaa tämän pakolaiskysymykseksi ja isommaksi maahanmuuttokysymykseksi, koska tosiasia on, että juuri muusta perussuomalaiset eivät osaa puhua. [Joakim Vigelius: Maksamalla pääsee jatkossakin!]", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+9.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-12-10T01:59:31,2025-12-10T02:01:24,Käsitelty,1.1 2025_124_332,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Ronkainen., ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_124_333,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minäkin olen käsittääkseni täällä salissa muustakin puhunut kuin maahanmuutosta. Tämä on vain yksi osa-alue monesta muusta sektorista. Kai se olennainen kysymys tässä on, mikä se valtion tehtävä on. Sen tehtävä on tarjota suomalaisille palveluja, muun muassa koulutuspalveluja. Kyllä jos kunnilla on jatkossakin mahdollisuus järjestää koulutusta oman alueen lapsille, niin se on hieno juttu, jos näin on. Mutta ei voi olla valtion tehtävä ikään kuin toimia siinä maksumiehenä. Sitten toinen asia, mistä tässä nyt ei ole keskusteltu vielä, on se, että me tiedetään kaikki, että meidän ikäluokat pienenevät. Meidän kouluverkkoja supistetaan nyt jo ihan Etelä-Suomea myöten sen takia, kun ikäluokat pienenevät, ja se tulee koskemaan myös toista astetta, se on ihan varma juttu. Se on väistämätön tosiasia. Minua eivät pelota ulkomaiset opiskelijat, mutta kyllä minä näen, että kun me veroja maksetaan, niin niillä ensisijaisesti kyllä koulutetaan meidän omat lapset ja sitten katsellaan, mihinkä resurssit sen jälkeen riittävät. Itse tulen tuosta 24 000 asukkaan Hollolasta, tai taitaa olla tällä hetkellä enää joku vajaa 23 000 asukasta. Me lakkautettiin lukio siellä jo reilu kymmenen vuotta sitten, kun ei oppilaita riittänyt. He hakeutuivat Lahteen. Toki Lahti ei ole kauhean kaukana Hollolasta, mutta kuitenkin me jouduttiin jo silloin tekemään tämä päätös siitä. Ei ollut mikään kiva päätös, mutta se oli väistämätön, kun ei ollut enää... Käytännössä meidän olisi pitänyt lyödä kuusi miljoonaa rahaa kiinni, että me olisi rakennettu uusi lukio, kun vanha oli mätä, ja sitten toisaalta opiskelijat halusivat jo vapaaehtoisesti mennä sinne Lahteen. Edustaja Kettunen sanoi tässä hyvin, että suomalaisia varten me teemme täällä töitä ja säädämme lakeja. Minä olen tästä täysin samaa mieltä edustaja Kettusen kanssa: suomalaisten eteen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+9.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-12-10T02:01:24,2025-12-10T02:03:51,Hyväksytty,1.1 2025_124_334,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Kiitoksia. — Olemme jo yliajalla, mutta olisi hyvä saada tämä yksi asia pois. Onko edustaja Vigeliuksella lyhyt puheenvuoro? [Joakim Vigelius: Ei tarvitse puhua!] Jätättekö kuitenkin tuonne listalle? [Joakim Vigelius: Otin pois!] — Selvä.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_124_335,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle virallisten työntekijöiden huollettavien ansiotyöstä Suomen tasavallan hallituksen ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksen välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja laiksi ulkomaalaislain 81 a ja 81 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 155/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö UaVM 8/2025 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 21. asia. Ensin päätetään ulkoasiainvaliokunnan mietinnön UaVM 8/2025 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksista.", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+21.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_124_336,124/2025,2025-12-09,14.15,2.07,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Seuraava täysistunto,"Kiitos tästä, hyvää yötä!", ,Hyväksytty,3.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2025+27.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_125_1,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Nimenhuuto>>>Nimenhuutoraportti,"Arvoisat kansanedustajat! Ilmoitan, että Montenegron parlamentin puhemies Andrija Mandić seurueineen on saapunut seuraamaan täysistuntoa. Eduskunnan puolesta toivotan arvoisat vieraat tervetulleiksi. [Suosionosoituksia]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_125_2,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Nimenhuuto>>>Nimenhuutoraportti,"Olimme kuulevinamme huutoja, että joidenkin laitteet eivät mahdollisesti toimi [Välihuutoja] — kenenkään eivät. Meillä on nähtävästi jokin tekninen häiriö, johon toivon mukaan löydämme ratkaisun tuota pikaa. — Hyvät edustajat! Keskeytämme istunnon noin 15 minuutiksi ja pyrimme ratkaisemaan käsillä olevan ongelman.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_125_3,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Nimenhuuto>>>Nimenhuutoraportti,"Äskeisen toimintahäiriön vuoksi pyytäisin itse kutakin tarkistamaan, että läsnäolopainike on aktivoitunut, ja jos ei ole, niin sitä on syytä painaa uudelleen. — Onko salissa joku, jonka läsnäolopainike ei toimi? — Ilmeisesti kaikki on nyt kunnossa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_125_4,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 9.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Timo Mehtälä on edustaja Vesa Kallion kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena. Lisäksi yleiskeskustelussa edustaja Johannes Yrttiaho on edustaja Hanna Sarkkisen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hyväksytään vastalauseen 2 mukaisena.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_125_5,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 9.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Hanna Sarkkinen on edustaja Johannes Yrttiahon kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hyväksytään vastalauseen 3 mukaisena.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_125_6,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 9.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Tiina Elo on edustaja Krista Mikkosen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hyväksytään vastalauseen 1 mukaisina.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_125_7,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 9.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Vesa Kallio on edustaja Hanna Sarkkisen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään. Keskustelussa edustaja Vesa Kallio on edustaja Hanna Sarkkisen kannattamana tehnyt vastalauseen mukaiset neljä lausumaehdotusta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_125_8,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 143/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 11/2025 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_125_9,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen vaali>>>Vaali VAA 94/2025 vp,"Päiväjärjestyksen 9. asiana on eduskunnan oikeusasiamiehen vaali. Oikeusasiamies valitaan neljän vuoden toimikaudeksi, joka alkaa 1.1.2026 ja päättyy 31.12.2029. Edustajille on jaettu ote perustuslakivaliokunnan pöytäkirjasta, joka sisältää valiokunnan arvioinnin ilmoittautuneista. Tehtävään ilmoittautuneiden hakemukset ovat olleet nähtävänä keskuskansliassa. Vaali toimitetaan kuten puhemiehen vaali, siis umpilipuin. Äänestyslipussa saa olla vain valittavan nimi niin selvästi ilmaistuna, ettei epäselvyyttä tarkoitetusta henkilöstä synny. Muunlainen äänestyslippu hylätään. Vaali toimitetaan yhtä uurnaa käyttäen. Edustajat tuovat äänestyslippunsa uurnaan nimenhuudon mukaisessa järjestyksessä ja niin taitettuna, ettei lipun sisältö ole näkyvissä. Vaalitoimituksessa avustamaan pyydän seuraavat edustajat: Pia Kauma, Miko Bergbom, Piritta Rantanen ja Eeva Kalli.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_125_10,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen vaali>>>Vaali VAA 94/2025 vp,Äänestyksen tulos julistetaan., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_125_11,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen vaali>>>Vaali VAA 94/2025 vp,"Kun oikeustieteen tohtori Jari Råman on saanut äänestyksessä enemmän kuin puolet annetuista äänistä, on hänet valittu eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävään toimikaudeksi, joka alkaa 1.1.2026 ja päättyy 31.12.2029.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_125_12,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Mietinnön meille tulee esittelemään valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Elomaa. Olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_125_13,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta: ja todella esittelen maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön ydinasiat. Maa- ja metsätalousvaliokunta on käsitellyt hallituksen esityksen metsästyslain muuttamiseksi. Esitys perustuu vuonna 2025 hyväksyttyyn EU:n luontodirektiivin muutokseen, jonka myötä suden suojelustatus lieveni liitteestä IV liitteeseen V. Tämä muutos mahdollistaa jäsenmaille joustavamman, tieteelliseen seurantaan perustuvan kannan hallinnan. Keskeisenä sisältönä lakiesityksessä on suden ympärivuotisen rauhoituksen poistaminen metsästyslaista. Rauhoitusajasta säädetään jatkossa metsästysasetuksella. Samalla lakiin tehdään teknisiä tarkennuksia, ja kokonaisuus kytkeytyy hallitusohjelman linjaukseen turvata suurpetojen kannanhoidollinen metsästys ja huomioida sosiaalinen kestävyys. Valiokunnan kuulemisissa kävi ilmi, että susikannan kasvu ja ihmiseen kohdistuvan arkuuden väheneminen ovat lisänneet poliisin tehtäviä, turvallisuusriskejä sekä kotieläintaloudelle aiheutuvia vahinkoja. Erityisen vaikea tilanne on lammastaloudessa ja poronhoidossa, joissa vahinkomäärät ovat kasvaneet ennätyksellisiksi. Myös metsästyskoiraharrastuksen ja vapaaehtoisen pelastuskoiratoiminnan turvallisuus on vaarantunut susiriskin vuoksi. Näistä syistä valiokunta pitää välttämättömänä, että sudenmetsästys toteutetaan jatkossa alueelliseen kiintiöön perustuvana metsästyksenä, joka tukee suden suotuisan suojelutason ylläpitoa mutta ehkäisee vahinkoja ja lisää susien ihmisarkuutta. Metsästys kohdennetaan reviiriperusteisesti, ja sen vaikutuksia seurataan tieteellisesti muun muassa Luonnonvarakeskuksen kehittämällä verotusmallilla. Valiokunta korostaa, että DNA-näytteiden kerääminen ja analysointi on susikannan luotettavan seurannan edellytys. Vuodelle 2026 esitetty metsästysaika, 1.12.—10.2., ei lausuntojen perusteella häiritse suden lisääntymistä, eikä ehdotettu sadan suden kiintiö uhkaa kannan suotuisaa suojelutasoa. Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä, että myös karhun ja ilveksen kannanhoidollinen metsästys saatetaan lainsäädännöllisesti mahdolliseksi. Nämä kannat ovat suotuisalla tasolla, mutta kannanhoidollinen metsästys on estynyt valitusketjujen vuoksi. Valiokunta esittää lakiin muutoksia, jotka mahdollistavat karhun ja ilveksen rauhoituksesta poikkeamisen alueellisin kiintiöin koko maassa. Tämä on välttämätöntä taloudellisten vahinkojen, turvallisuusriskien ja kannan liiallisen kasvun ehkäisemiseksi. Alueelliseen kiintiöön perustuvan metsästyksen tulee olla johdettua, hallittua ja vastuullista. Salametsästystä on hyvin tärkeää ehkäistä. Saamansa laajan selvityksen perusteella maa- ja metsätalousvaliokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muutettuna ja pitää sitä välttämättömänä sisäisen turvallisuuden, kotieläintalouden jatkuvuuden, metsästyskulttuurin sekä suurpetopolitiikan kokonaisvaltaisen uskottavuuden kannalta. Valiokunta ei ollut yksimielinen, vaan vastalauseensa jättivät sosiaalidemokraatit yksin sekä vasemmisto ja vihreät yhdessä. — Kiitos. [Arto Satonen: Se oli hyvin esitelty. Ei ollut liian pitkä!]",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-12-10T15:17:25,2025-12-10T15:21:49,Käsitelty,1.1 2025_125_14,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Ja sitten mennään puhujalistaan. Edustaja Honkasalo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_15,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En ole koko kansanedustajan urani aikana joutunut todistamaan metsästyslakiesityksen käsittelyn kaltaista näytelmää. [Eduskunnasta: Voi hyvänen aika!] Paitsi että hallituksen esitys on sisällöllisesti surkea, lainvalmistelun perusedellytykset laiminlyövä raakile, sen käsittely on alusta loppuun ollut tarkoitushakuisesti hutiloitua, kiirehdittyä ja pakolla läpi runnottua. Aloitetaan alusta. Hallitus tosiaan esitti omassa lakiesityksessään suden rauhoituksen poistamista ja kiintiömetsästyksen mahdollistamista siitä huolimatta, että susi on Suomessa edelleen erittäin uhanalainen laji. [Hannu Hoskonen: Ei ole!] Luonnonvarakeskuksen tuoreimman arvion mukaan Suomessa elää noin 430 sutta. Lausuntokierroksella olevassa ministeriön asetuksessa metsästettävän susikiintiön kooksi ehdotetaan sata sutta vuodessa, siis lähes neljäsosaa koko Suomen susikannasta. [Hannu Hoskonen: Höpö höpö!] Tähän päälle tulevat vielä kaikki poikkeusluvat sekä muu luontainen ja ihmisen aiheuttama susikuolleisuus. Ei tarvitse olla huippuälykäs ymmärtääkseen, että tämä yhtälö on auttamattoman ja kertakaikkisen kestämätön. Vaarana on Suomen susikannan romahtaminen samaan tapaan kuin vuosina 2015—2016, kun suden kannanhoidollinen metsästys edellisen kerran mahdollistettiin. Esitys susien tappamiseksi ilmentää kirkkaimmalla mahdollisella tavalla tämän hallituksen petovihamielisyyden mittakaavaa. Ajojahtiin pääsemisen vimma jättää kaiken muun alleen, mukaan lukien asiallisen lainvalmistelun. No, sitten tähän esityksen käsittelyprosessiin. Oli hallituksen esityksen sisällöstä mitä mieltä tahansa, sen valiokuntakäsittely on ollut todellinen murhenäytelmä demokraattiseen oikeusvaltioon kuuluvan päätöksenteon kannalta. Sitä se on ollut myös eläinten ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Valiokunta on päättänyt mietinnössään esittää metsästyslakia muutettavaksi myös karhun, ilveksen ja saukon metsästyksen osalta hallituspuolueiden edustajien kehittämien pykälien mukaisesti. Tarkoituksena on sallia karhun, ilveksen ja saukon kiintiömetsästys koko Suomessa eli myös poronhoitoalueen ulkopuolella. Valiokunnan menettelytapa on ollut syvästi ongelmallinen niin lainvalmistelun laadun, eduskunnan toimintatapojen kuin perustuslainkin kannalta. Perustuslakivaliokunta on toistuvasti pitänyt ongelmallisena ja epätyydyttävänä sitä, että hallituksen esitykseen sisältyviä lakiehdotuksia joudutaan laajasti täydentämään ja korjaamaan eduskuntakäsittelyssä. Tällaisessa menettelyssä sivuutetaan lakiesityksen valmisteluun perustuslain mukaan osallistuvat toimielimet ja eduskunnan täysistunto, ja silti juuri näin maa- ja metsätalousvaliokunta on esityksen käsittelyssä menetellyt. Mehän emme ole täällä lainkaan käyneet esimerkiksi lähetekeskustelua ilveksestä, karhusta ja saukosta. Ehdotetut muutokset runnottiin läpi valiokunnassa ilman minkäänlaisia vaikutusten arviointeja ja kuulematta lainkaan asiantuntijoita ja oikeusoppineita. Karhun, ilveksen ja saukon metsästämisen mahdollistamiseksi ei ole yhtäkään hyvää, uskottavaa, tieteelliseen tietoon pohjaavaa perustetta. Juuri tästä syystä valiokunnassa varmasti vastustettiinkin asiantuntijoiden kuulemista. Valiokunnan tekemät laajennukset ovat täysin katteettomia, eikä niillä ole minkäänlaista sosiaalista hyväksyntää. Ne on lisätty esitykseen puhtaasti metsästäjien jahtihupien mahdollistamiseksi. Arvoisa puhemies! Samaan aikaan valiokunnassa tehtyjen muutosten EU-oikeudelliset ulottuvuudet on sivuutettu täysin. Saukko, karhu ja ilves ovat yhä rauhoitettuja, ja ne kuuluvat luontodirektiivin tiukasti suojeltujen lajien liitteeseen. Niitä koskee edelleen tiukempi vaatimus perusteista, joilla metsästys voidaan sallia. Uskoakseni hallituspuolueissakin tämä ymmärretään, mutta kenties siellä lasketaan sen varaan, että EU:n rikkomusmenettelyyn joutumisesta ei koidu mitään oikeita seurauksia. Toimitaan siis tietoisesti EU-lainsäädäntöä vastaan. [Mai Kivelä: Törkeää!] Arvoisa puhemies! Oleellista on myös kiintiömetsästyksen ongelmallisuus kansalaisten ympäristöperusoikeuden toteutumisen kannalta. Kiintiömetsästys poistaa kansalaisten valitusoikeuden metsästyksen lainmukaisuudesta. Hallituspuolueille tämä on kuitenkin hieno uutinen. Nimittäin tuoreen kyselytutkimuksen mukaan selvä enemmistö suomalaisista vastustaa susien kiintiömetsästystä nykytilanteessa, myös haja-asutusalueilla. [Hannu Hoskonen: Ne vastustaa, jotka ei ole susien kanssa tekemisissä!] Kansalaiset eivät anna tukeaan hallituksen petovihamieliselle agendalle, ja siksi heidän oikeuksiaan on hallituspuolueiden näkökulmasta rajoitettava. Kansalaiset ymmärtävät, että susi kuuluu Suomen luontoon ja että sillä on ekosysteemissään korvaamaton tehtävä. Tätä ymmärrystä, saatikka empatiaa muita eläviä kanssaolentoja kohtaan, ei hallituspuolueiden edustajilta löydy. [Arto Satonen: Älä unohda kepua!] Lopuksi, arvoisa puhemies! Tässä talossa on vuosikymmeniä kunnioitettu hallituspohjasta riippumatta parlamentarismin periaatteita, suojeltu eduskunnan legitimiteettiä ja huolellista lainsäädäntötyötä. Se suojelee meitä kaikkia mielivaltaa vastaan. Kysynkin varsinkin pääministeripuolue kokoomukselta ja sen edustajilta: eikö teitä hävetä? [Oikealta: Ei!] Eikö teitä hävetä, että olette vetäneet läpi täysin perustuslaista piittaamattoman prosessin? Sen sijaan, että olisitte omin päin keksineet pykälämuutoksia valiokunnassa, olisitte voineet osoittaa muutoksen valtioneuvoston tehtäväksi, mikä myös turvaa lainsäädännön sisällöllisen ja teknisen laadun. Nyt olette kehitelleet sellaisen paketin, jota edes maa- ja metsätalousministeriö ei kannata. Voiko surkeammin suorittaa Suomen ylintä päätösvaltaa edustavassa instituutiossa, jonka pitäisi nauttia koko Suomen kansan legitimiteettiä?", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-12-10T15:21:57,2025-12-10T15:29:24,Käsitelty,1.1 2025_125_16,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Mennään jonkin aikaa näitä ja otetaan sitten vastauspuheenvuoroja. — Edustaja Elo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_17,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme käsittelemässä hallituksen esitystä suden kiintiömetsästyksen sallimiseksi, esitystä, joka valiokunnan käsittelyssä muuttui suden, karhun, ilveksen ja saukon kiintiömetsästyksen sallimiseksi farssin piirteitä saaneen prosessin seurauksena. Tämä on ollut arvoton näytelmä. Kun viikko sitten kävimme tässä salissa vielä lähetekeskustelua, oli maa- ja metsätalousvaliokunta jo aloittanut asian käsittelyn. Kesken valiokunnan kuulemisen saatiin tieto lainsäädännön arviointineuvoston tyrmäävästä lausunnosta. Hallituksen esityksestä puuttuivat kaikki vaikutusarviot, ja arviointineuvoston mukaan puutteet ovat niin merkittäviä, että esitys ei täytä lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeen vaatimuksia. Jo tämä arviointineuvoston murskakritiikki olisi ollut riittävä peruste vetää laki uudelleen valmisteltavaksi. Mutta sen sijaan, että, hallitus, te olisitte ottanut perustellun kritiikin vakavasti, te ryhdyitte valiokunnassa runnomaan kiireellä läpi esitykseen muutoksia, joilla sallitaan suden lisäksi myös karhun, ilveksen ja saukon kiintiömetsästys koko maassa. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Järkyttävää!] Viime hetken sekoilu saukon osalta osoittaa, miten ala-arvoisella tavalla tässä on tehty lainsäädäntöä. Arvoisa puhemies! Päätöksentekoprosessi valiokunnassa on ollut aivan ennenkuulumaton. Hallituksen esitykseen on tehty merkittäviä muutoksia ilman asiantuntijakuulemisia ja vastoin ministeriön näkemystä. Ministeriön näkemys valiokunnassa oli, että asiayhteys ei muutosten osalta täyty, joten nyt tehdyn kaltaista laajennusta sudesta muihin eläimiin ei olisi pitänyt valiokunnassa tehdä. Mutta tälle valiokunnan enemmistö ei korvaansa lotkauttanut vaan vei asian läpi. Kuulemisissa esitettiin perusteltuja arvioita siitä, että jo suden kiintiömetsästyksen salliminen on EU-lainsäädännön kannalta ongelmallista. Karhun ja ilveksen osalta ristiriita EU-lainsäädännön kanssa on ilmeinen, koska ne ovat EU-lainsäädännön mukaan tiukasti suojeltuja. EU-oikeudellista arviointia ei kuitenkaan suostuttu pyytämään. Valiokunnan enemmistö äänesti kolmeen kertaan kumoon esitykset, joita teimme asiantuntijakuulemisten jatkamisesta, jotta olisimme saaneet hallituksen itse sorvaamista uusista pykälistä perusoikeudellisen ja EU-oikeudellisen arvion. Edes ministeriön vastinetta uusista pykälistä ei suostuttu pyytämään — tätä pidän pöyristyttävänä. Täytyy kysyä: Eikö teitä hävetä, pääministeri Orpo, ja eikö teitä hävetä, hallituspuolueiden kansanedustajat, [Oikealta: Ei! Ei hävetä — päinvastoin! — Vasemmistoliiton ryhmästä: Noloa!] että olette mukana prosessissa, jossa on sivuutettu tyystin lainsäädännön perusperiaatteet? Pidän tätä todella vakavana ja lainsäädännön luotettavuutta romuttavana ennakkotapauksena. [Pia Lohikoski: Keksii pykälät omasta päästä! Miksi pitäisi hävetä? No siksi! — Perussuomalaisten ryhmästä: Ei tätä ole päästä keksitty!] Arvoisa puhemies! Vakavaa on myös se, että metsästäjien edunajajien valta metsästyslain valmistelussa on ollut jopa tämän hallituksen mittapuulla poikkeuksellista. Julkisuudessa olleiden tietojen valossa näyttää vahvasti siltä, että pykälät on kirjoitettu Metsästäjäliiton ja MTK:n tiukassa ohjauksessa. On äärimmäisen huolestuttavaa, että valiokunnan enemmistö ei ole välittänyt siitä, että se tekee lainsäädäntöä, joka lähtökohtaisesti on ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa. Erittäin ongelmallista on myös se, että kun suden, karhun ja ilveksen metsästys siirretään alueellisten kiintiöiden piiriin, rajataan samalla myös kansalaisten valitusoikeutta, kiintiöluvista kun ei voi valittaa. Perustuslain 20 §:n mukaan vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille. Tätä periaatetta toteuttaa suurpetojen metsästykseen liittyvä valitusoikeus, jonka tarkoitus on taata se, että metsästykseen myönnetyt luvat ovat lainmukaisia. Jotta hallituksen esityksen perustuslainmukaisuudesta olisi voitu varmistua, esitimme tässä salissa sen lähettämistä perustuslakivaliokuntaan, mutta enemmistö ei tätä halunnut. [Jenna Simula: Kutsutaan demokratiaksi!] Valiokunnan enemmistö torjui myös sen, että olisimme saaneet valiokuntaan asiasta asiantuntijalausunnon. [Jenna Simula: Jälleen demokratia puhuu!] Näin ei tehdä hyvää lainsäädäntöä. Siitä tässä on kyse. Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että susi ei ole vihollinen. Se on arvokas ja tärkeä osa Suomen luontoa. [Jenna Simula: Niin on!] Meidän tehtävämme on varmistaa, että susi voi elää rauhassa Suomen luonnossa jatkossakin. [Jenna Simula: Niin me halutaan tehdä!] Rinnakkaiselo susien kanssa on täysin mahdollista, kun siihen suhtaudutaan tiedolla eikä pelolla. [Jenna Simula: Kyllä!] Vielä lopuksi totean, että todella vaikea on ymmärtää sitä vimmaa, jolla halutaan päästä metsästämään ilveksiä. WWF:n mukaan suomalaisten jo ennestään myönteiset asenteet ilvestä kohtaan ovat muuttuneet viime vuosina aiempaakin myönteisemmiksi. Järjestön teettämän kyselyn mukaan neljä viidestä suomalaisesta katsoo, ettei ilveksiä ole liikaa. On erittäin ongelmallista, että ilves niputetaan haittojen ja sosiaalista hyväksyttävyyttä arvioitaessa yhteen suden ja karhun kanssa. Ilveksen vuosittain aiheuttamat haitat ovat yksilömäärään suhteutettuna varsin pieniä. Ilveksen kiintiömetsästykselle ei ole perusteita, eikä siitä myöskään ole käyty minkäänlaista lähetekeskustelua tässä salissa. Arvoisa puhemies! Toimintatavat koko tämän lain käsittelyn aikana ovat laajasti olleet sellaisia, joita ei tulisi hyväksyä demokraattisessa oikeusvaltiossa. Itse asia eli suden sekä uutena myös karhun, ilveksen ja saukon kiintiömetsästämisen mahdollistaminen vastoin parasta asiantuntijatietoa ja vieläpä ilman kansalaisten valitusmahdollisuutta on täysin kestämätöntä. Siksi tulemme esittämään lakiesityksen ja siihen sisältyvän lausuman hylkäämistä. [Jenna Simula: Harmi! — Vasemmistoliiton ryhmästä: Hyvä puhe!]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-12-10T15:29:32,2025-12-10T15:35:58,Käsitelty,1.1 2025_125_18,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Pitko., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_19,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Näin surkeaa lainvalmistelua ei tässä talossa usein näe. Mietinnössä halutaan käynnistää uhanalaisen suden lisäksi karhun, ilveksen ja saukon metsästys ilman asiantuntijakuulemisia, ilman vaikutusten arviointia suhmuroiden ja hyvän maun rajojen tuolla puolen. [Jenna Simula: Saukkoa voi metsästää nytkin!] Lainsäädännön arviointineuvoston mukaan jo ministeriöstä lähtenyt alkuperäinen metsästyslaki oli huonosti valmisteltu laki, joka eduskunnassa vielä saavutti huonon valmistelun uuden lakipisteen. Valiokunta esittää lain laajentamista uusiin lajeihin, joissa vaikutuksia ei ole lainkaan arvioitu ja joista yksi on sinne lehtitietojen perusteella vain putkahtanut jostakin. Hyvät kollegat, nyt järki käteen. Me emme voi hyväksyä tämmöistä esitystä. Siinä vaiheessa, kun uusi laji lipsahtaa lakiin ilman siitä käytyjä keskusteluja, olisiko aika viheltää peli poikki ja laittaa laki asialliseen valmisteluprosessiin? [Jenna Simula: Saukko on jo laissa nyt!] Arvoisa puhemies! Arviointineuvoston lausunto sudenmetsästyksen sallivasta laista on tyrmäävä. Esitys ei täytä lainvalmistelun vaatimuksia. Siitä puuttuvat muun muassa kaikki vaikutusarviot. On todella vakavaa, että hallitus yrittää voimalla runnoa läpi suden, karhun ja ilveksen metsästystä näin häikäilemättömillä keinoilla. Vaikuttaa siltä, että pikemminkin epärationaalinen petoviha on ohjannut lainvalmistelua. [Oikealta: Höpö höpö!] Suden lukumäärän pienentämistä ajetaan perustellen sillä, että susi aiheuttaa vaaraa ja vahinkoa. Kun katsoo esimerkiksi Riistakeskuksen ehdottamia alueellisia kiintiöitä, ei tämä peruste ole kestävällä pohjalla. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa esitetään tapettavaksi yksi kokonainen lauma, vaikka alueella on raportoitu vain yksi koiraeläin- ja yksi kotieläinvahinko. Susia on Suomessa reilu 400. Tällä lailla halutaan mahdollistaa sadan suden kiintiömetsästys. Tapettavien susien määrä ei kuitenkaan tulisi olemaan vain sata, vaan sen lisäksi tulevat muut kuolinsyyt ja muut poikkeusluvat, mahdollisesti jopa toiset sata lisäksi. Vuonna 2025 nimittäin myönnettiin yli 60 poikkeuslupaa. Näitä poikkeuslupia ei tulla vähentämään tästä sadan suden kiintiöstä. Sen lisäksi tulevat vielä poliisin pakkotilanteet ja muu kuolleisuus, esimerkiksi liikennevahingot. On perusteltua sanoa, että jos tätä rataa jatketaan eikä muuta kuolleisuutta vähennetä kiintiöstä, susikanta voi hävitä seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomesta. Arvoisa puhemies! Susi kuuluu Suomen luontoon. Jos 500 sutta koko poronhoitoalueen eteläpuolisessa maassa olisi liikaa eikä susi saa olla rauhassa edes asumattomillakaan seuduilla, missä susi saa olla? Susi kuuluu havumetsävyöhykkeen luonnon ekosysteemiin. Sillä on tärkeä osa meidän ekosysteemissämme säädellä hirvieläinkantoja. Nyt nähdään, että susi onkin saaliin perässä kertynyt juuri sinne, missä on paljon pieniä hirvieläimiä, erityisesti vieraslaji valkohäntäpeuraa, [Arto Satonen: Kyllä!] ja siksi tiedämme susikannan vahvistuneen juuri Varsinais-Suomessa. Susi auttaa tämän peurakannan harventamisessa, jos sen annetaan tehdä niin. Ja kun susi aiheuttaa vaaraa, siihen on jo nyt lainsäädännössä keinot, ja silloin, kun kaikki muut keinot on käytetty — sutta on karkotettu toistuvasti ja on käytetty ennaltaehkäisevät keinot, kuten petoaidat, tai jos esimerkiksi loukkaantunut tai sairas ja nälkiintynyt susi tosiasiallisesti aiheuttaa turvallisuusriskin — on mahdollista jo nyt poistaa susiyksilöitä vahinkoperusteisin luvin. Vaara metsästyskoirille taas perustuu helposti ymmärrettävään biologiaan: susi poistaa reviiriltään toisen koiraeläimen. Ihmisille susi ei juurikaan aiheuta vaaraa. Susi väistää ihmistä. Sen sijaan tämä esitys voi lisätä suden aiheuttamia vaaratilanteita. Kun lauma hajoaa, jää irtosusia, jotka helpon ruoan perässä hakeutuvat kotieläintiloille. Kokonaisten laumojen metsästäminen tuskin tulee onnistumaan. Arvoisa puhemies! Näyttöä siitä, että laillinen metsästys vähentäisi salametsästystä, ei ole. Luontopaneeli on esimerkiksi huomauttanut, että tutkimustieto Pohjois-Amerikasta tukee jopa päinvastaista: laillisen metsästyksen lisääminen lisää myös salametsästystä. Arvoisa puhemies! Laki tulisi palauttaa uudelleen valmisteltavaksi, ja sen vaikutukset uhanalaiseksi luokiteltuun susikantaan ja sen suojelustatukseen on arvioitava huolella. Arvoisa puhemies! Valiokunta haluaa sallia myös karhun ja ilveksen kiintiömetsästyksen. Karhu ja ilves ovat luontodirektiivin tiukasti suojeltuja lajeja. Miksi valiokunta näin haluaa tehdä? Se on jäänyt täysin pimentoon. Miksi valiokunta haluaa esimerkiksi ilvestä metsästää, vaikka tiedämme, että ilveksen haitat ovat minimaaliset? Euromäärissä vuodessa puhutaan muutamista kymmenistätuhansista euroista, mitä ilves aiheuttaa aineellista haittaa. Se tarkoittaa noin 13,5 euroa ilvestä kohden. Ilveksestä on sen sijaan luonnossamme paljon hyötyä, jota valiokunta ei ole myöskään käsitellyt eikä ole asiantuntijoita siitä kuullut. Etenkin ilveksen kauriskantaan kohdentama metsästys vähentää monia haittoja, kuten liikennevahinkoja ja tautien leviämistä. [Anne Kalmari: Ja metsäpeuroja!] Koska tätä esitystä ei ole valmisteltu mitenkään, ei näitä ilveksen aiheuttamia hyötyjä ja metsästyksen vaikutuksia näihin hyötyihin ole arvioitu mitenkään. Ilveksen metsästäminen on kuohuttanut aiemminkin. Suomalaiset rakastavat luontoamme ja pitävät ilvestä kiehtovana eläimenä eivätkä kannata sen metsästämistä kyselytulosten perusteella. Näyttää siltä, että ilvestä haluavat metsästää metsästäjät ja sen takia tämä esitys on nyt meillä käsillä. Arvoisa puhemies! Hallitus haluaa myös rajoittaa kansalaisyhteiskunnan oikeutta valittaa näistä luvista. Minkä takia valittaminen, jolla pyritään testaamaan esitysten lainmukaisuutta, on niin suuri uhka hallituksen petopolitiikalle? Arvoisa puhemies! Suomi on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen. Susi kuuluu Suomen luontoon. Myös karhuilla ja ilveksillä on oikeus elää Suomen luonnossa, kuten myös saukolla. Tämä lakiesitys on irvikuva hyvästä valmistelusta. Se on myös luontovihamielinen ja tiedevastainen, ja se tulee hylätä. — Kiitos. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Hyvä puhe!]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-12-10T15:36:01,2025-12-10T15:43:28,Käsitelty,1.1 2025_125_20,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_21,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä edellä on hyvin kuultu, tätä lakiesitystä ei ole tehty tieteelliseen tietoon perustuen eikä hyvän hallintotavan mukaisesti, vaan sitä on ajanut kiihko päästä metsästämään sutta ja myös muita eläimiä. Jo eduskuntaan tuotu hallituksen esitys oli sutta ja sekundaa, ja sen jälkeen esityksen ympärillä on nähty täysin arvoton näytelmä, sellainen, mitä ei Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa toivoisi joutuvansa todistamaan. Hallituksen esitys sai lainsäädännön arviointineuvostolta täystyrmäyksen. Se on heikoin esitys, mitä hallitus on eduskuntaan tuonut, ja se on varsin paljon se, sillä olemme tällä kaudella nähneet muitakin varsin huonosti valmisteltuja esityksiä, mutta tämän arviointineuvosto todellakin arvioi kaikkein heikoimmaksi. Enkä nyt puhu lain sisällöstä, siitä voi olla ihan mitä mieltä tahansa, vaan puhun lainsäädännön perusasioista. Esitys ei sisältänyt arviota susien nykymäärästä ja levinneisyydestä, ei niiden aiheuttamien vahinkojen määrästä ja esiintymisestä, ei metsästysten vaikutuksista, ei minkäänlaisia vaikutusarvioita. Arviointineuvosto totesikin lausunnossaan: ”Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnoksen puutteet ovat niin merkittäviä, ettei esitysluonnos täytä lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeen vaatimuksia. Hallituksen esitysluonnoksen pohjalta ei pysty muodostamaan riittävää ja perusteltua käsitystä esityksestä eikä sen taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista. Ilman puutteellisuuksien korjaamista on vakavasti harkittava, voiko hallituksen esityksen antaa eduskunnan käsiteltäväksi.” No, tänne se kuitenkin oli jo tullut, ja niinpä sitten täällä olisi pitänyt tehdä ne korjausliikkeet. Koska lain valmistellut maa- ja metsätalousministeriö ei ollut tehnyt sille kuuluvaa työtä, täällä eduskunnassa esitimmekin, että sekä ympäristö- että perustuslakivaliokunta olisivat antaneet mietintöä valmistelevalle maa- ja metsätalousvaliokunnalle lausunnon, ja näin eduskunta olisi paikannut sen lainvalmistelussa tehdyt puutteet. Susi on Suomessa erittäin uhanalainen laji. Kun lakiesityksessä oltiin lopettamassa sen ympärivuotinen rauhoitus sekä sallimassa metsästys, niin totta kai luonnon monimuotoisuudesta vastaavan ympäristövaliokunnan olisi ollut syytä tarkastella lain vaikutuksia tästä näkökulmasta. Esityksestä puuttuivat myös oikeusturvakeinot eli mahdollisuus valvoa metsästyksen laillisuutta tuomioistuimessa, ja siksi sitä olisi pitänyt arvioida perustuslakivaliokunnassa sen osalta, onko esitys perustuslain ympäristöperusoikeuden vastainen. Esitimme todellakin tässä salissa, ja tästä asiasta sitten äänestettiin, menevätkö nämä näihin valiokuntiin lausunnoille, mutta valitettavasti hävisimme nämä äänestykset, sillä hyvän lainsäädännön periaatteet jäivät jalkoihin. Jotkut jopa syyttivät viivyttelystä, kun halusimme vain pitää kiinni oikeusvaltion mukaisesta asianmukaisesta käsittelystä. No, niin kuin sitten me olemme kuulleet, itse valiokunnassa alkoikin sen jälkeen varsinainen hulabaloo — edellä kuultiin hyvin valiokunnan jäsenten kertomuksia siitä — sillä mitäpä sitä kuulemaan asiantuntijoilta tutkittua tietoa tai oikeudellisia reunaehtoja, kun selvästikin oli jo päätetty lopputuloksesta yhdessä etujärjestöjen kanssa. Tutkittu tieto ja oikeudelliset reunaehdot kun olisivat voineet tuoda esille näkökulmia, jotka eivät olisi sopineet jo valittuun agendaan. Lehdestä saimme lukea seuraavanlaisia otsikoita: ”Professori metsästyslain valmistelusta: ’Kyseenalaista toimintaa eikä hyvän hallintotavan mukaista.’” ”Ministeriö kritisoi ilveksen ja karhun metsästyksen laajentamista ja vastustaa valiokunnan esitystä.” ”Susiesitys kuohuttaa: ’Ei tulisi hyväksyä demokraattisessa oikeusvaltiossa.’” ”Suden, karhun ja ilveksen metsästyksestä tuli farssi: valiokunta teki kyseenalaisia muutoksia omin päin.” Epäilenpä, mahtoivatko valiokunnan jäsenetkään itse olla tietoisia, mitä olivat päättämässä. Esimerkiksi saukon metsästämisen helpottaminen taisi tulla yllätyksenä monelle kokouksessa paikalla olleellekin. Vai mitä muuta voidaan ajatella, kun luemme otsikoita tyyliin: ”Iltasanomien tiedot: Hallitus suunnittelee kohupäätöstä — saukko ja muita lajeja metsästettäväksi.” ”Hallituksen metsästysluonnokseen ui paha virhe: saukko!” ”Hallituspuolueet eivät olekaan helpottamassa saukon metsästystä, kerrotaan valiokunnasta.” ”Ilta-Sanomien tiedot: Hallitus suunnittelee kohupäätöstä. Yksi laji tipahti pois ’virheenä’.” ”Eduskunnassa hämmentävä hässäkkä saukoista: ’Jotenkin se on sinne jäänyt.’” Tämä oli valiokunnan puheenjohtajan sitaatti. ”Kansanedustaja selittää: Tämän takia saukko jäi mietintöön, vaikka lupasin muuta.” Todellakin, kun tämä lakiesitys oli täällä lähetekeskustelussa, silloin me puhuttiin vain sudesta, koska tuo lakiesitys koski vain sutta. Siinä vaiheessa ei ollut tietoa, että siihen lisätään myös karhun ja ilveksen ja saukon metsästyksen helpottaminen. Silloin nostimme täällä lähetekeskustelussa esille niitä ongelmia, mitä, ihan totta, susi aiheuttaa monissa paikoin, ja esitimme myös niitä ratkaisuja, miten siihen voi puuttua. Esimerkiksi poikkeuslupakäytäntöähän on jo sujuvoitettu, ja jatkossakin sen tulisi olla riittävän sujuva, jotta nämä susiyksilöt, jotka tulevat pihaan tai niihin lampoloihin tai aitauksiin, saadaan nopeasti poistettua. Toisaalta on se, miten pystymme ennaltaehkäisyä kehittämään ja myös rahoittamaan esimerkiksi petoaitojen pystyttämistä vain pelkkien materiaalien sijaan. Mutta todellakin, vaikka EU:ssa suden status muuttui, kun se siirrettiin luontodirektiivin nelosliitteestä vitosliitteeseen, niin saukko, karhu ja ilves ovat edelleen siellä nelosliitteessä. Sen takia esimerkiksi valiokunnan lausuma siitä, että karhua ja ilvestä voisi metsästää vastaavalla tavalla, on täysin kestämätön. Siellä nelosliitteessä on myös naali, saimaannorppa ja pyöriäinen. Itse ainakin jännitin loppuun asti, mahtavatko nämäkin lajit vielä eksyä tähän valiokunnan listalle, että niitäkin pääsisi metsästämään. [Perussuomalaisten ryhmästä: Nyt on paksua!]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-12-10T15:43:32,2025-12-10T15:50:35,Käsitelty,1.1 2025_125_22,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Piritta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_23,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on kyllä asia, josta ei oikein tiedä: jos puhut metsästyksen puolesta, niin olet himometsästäjä, ja jos et puhu mitään, niin olet viherpiipertäjä, ja jos otat sen toisen kannan, niin en edes tiedä, mikä sitten on. Tämä on kyllä asia, joka herättää aivan valtavasti ihmisissä tunteita, ja jotenkin sellaisen kultaisen keskitien löytäminen näissä asioissa olisi erittäin toivottavaa ja ehkä niin, että se ei menisi puolin eikä toisin sellaisiin älyttömyyksiin. Minua ei huolestuttanut yhtään, tuleeko saimaannorppa tähän mukaan — ei ole ollut tulossa. [Jenna Simula: Järkipuhetta!] Eikä se kyllä etenkään tämän asian käsittelyä mitenkään helpota, että tällaisia vetoja tähän yritetään ottaa mukaan. Arvoisa puhemies! SDP kannattaa siis suden kannanhoidollista kiintiömetsästystä hallituksen esityksessä 173/2025 esitetyllä tavalla, ja haluamme, että metsästys voisi alkaa heti vuoden alussa. Tällä lailla ei kuitenkaan metsästetä yhtään sen enempää sutta, karhua, ilvestä, saukkoa eikä mitään muutakaan suurpetoa ilman, että tähän saadaan asetus voimaan. Me kannatamme myös karhun ja ilveksen kiintiömetsästystä, mutta emme todellakaan pidä hyvänä sitä tapaa, jolla hallituspuolueet ovat lisänneet nämä pykälät tähän esitykseen ilman, että valiokunta ehti kuulla asiantuntijoita, ja kyllä niin on, että myös vaikutusarvioinnit nimenomaan karhun ja ilveksen osalta ovat jääneet puutteellisiksi. Kyllä se niin on, että lait täytyy säätää hyvässä järjestyksessä, ja tässäkin me olisimme todellakin kaivanneet ministeriön valmistelua ja asiantuntemusta pohjaksi tälle esitykselle. Tässä jää nyt turhan paljon kysymyksiä, eikä asioiden tarkastaminen ole ilveksen ja karhun metsästyksen osalta mahdollista, ja nyt on mahdollista, että asia ei esimerkiksi näiden puutteiden vuoksi olekaan EU-lainsäädännön mukainen, eikä meillä kenelläkään ole siihen vastauksia, mitä sitten myöhemmin tämän asian tiimoilta tapahtuu. Varmaan on niin, niin kuin eilisessä tiedotustilaisuudessa hallituspuolueidenkin edustajat totesivat, että tämä ponnistetaan sitten siellä EU-päässä. Valiokunnassa on tämän syksyn aikana käsitelty neljä mietintöä, joista yksi on ollut tämä metsästyslaki ja esimerkiksi yhtenä on ollut tämä metsätalouden kannustejärjestelmä. Täytyy kyllä aidosti ihmetellä, mitä siellä ministeriössä oikein tehdään, kun niin huonosti nämäkin lait on valmisteltu. Peräänkuulutan kyllä johtajuutta tässä asiassa ja peräänkuulutan sitä, että hallituspuolueetkin tarttuisivat näihin asioihin jo aikaisemmin, että ei käy niin, että kiireellä joudumme täällä tekemään tällaisia päätöksiä, jotka eivät varmasti sen suden kannanhoidollisen metsästyksenkään kannalta ole asiaa edistäviä vaan ehkä vain lisäävät tätä vastakkainasettelua, jota tässä asiassa emme yhtään enää tarvitsisi. Kiirettä ei siis ole valiokunnassa pitänyt, vaikka totta kai meillä on ollut paljon myös EU-asioita kiihtyvään tahtiin, ja tietysti nekin ovat vieneet aikaa. Mutta jos tämä on haluttu priorisoida, niin olisin toivonut sen näkyvän myös hallituspuolueitten kirittämisenä sinne ministeriön suuntaan. Ehkä tässä kohtaa herääkin sellainen ajatus, että voi kun vaikka viljanviljelijöitten tai naudanlihantuottajien asioissa löytyisi samanlainen kiihko viedä asioita eteenpäin, niin voisi olla, että nekin asiat edistyisivät paremmin. Julkisuudessa on kuitenkin voinut saada sellaisen kuvan, että ilvestä ja karhua ei ole aiemmin tässä maassa metsästetty. Sellaiselta se mediassa oleva myllytys tällä hetkellä näyttää. Mutta ehkä siinäkin on hyvä palata siihen, että kyllä aiemminkin tässä maassa on voinut metsästää pyyntiluvilla niin ilvestä kuin karhua. [Arto Satonen: Aivan!] Se, minkä vuoksi olemme tässä tilanteessa, on juuri se, että oikeusprosesseihin ovat ne luvat jääneet kiinni. Tämä on nyt uusi tapa yrittää hoitaa sitä metsästystä, jota tässä maassa on vuosikymmenet ja vuosisadat hoidettu, joten ei tässä ole kysymys mistään uudesta asiasta. On selvää, että tyylipisteitä tässä ei ole jaossa, mutta kyllä tähän sellaisiakin kysymysmerkkejä jää, niin kuin Metsähallitus on jo kerinnyt toteamaan, että ei ehkä ehdi päivittää omia maanvuokrasopimuksiaan niin, että tammikuun alussa suden kannanhoidollinen metsästys mahdollistuisi. Kyllä me jäämme mielenkiinnolla odottamaan, minkälaiset ne ministeriön asetukset sitten kunkin lajin kohdalta ovat ja minkälaisen käsittelyn ne nyt sitten saavat. Ehkä myös toivon jatkossa hallituspuolueiden edustajilta, että jos omia virheitä yritetään peitellä sillä, että mustamaalataan toisia puolueita tai edustajia, sekään ei varmasti tälle suden statukselle tuo mitään hyvää tullessaan. Toivon todella, että tässä asiassa löydetään se kultainen keskitie, jossa kaikki voivat nimenomaan vastuullista metsästystä kannattaa niin sudelle, ilvekselle kuin karhullekin. Me tarvitsemme tämän lain voimaan sen vuoksi, että omalla paikkakunnallanikin susi on mennyt keskellä päivää päiväkodin aidan viertä, kun lapset ovat siellä pihalla. Meillä on niitä lammastilahyökkäyksiä, joissa lampaita on kuollut. Meillä on hevosten ja ponien päälle käyty ja koiria on viety aivan kotirappuselta asti. Ei ole syyttä tulossa tämä laki voimaan, ja toivon erittäin kovasti, että tästä asiasta voidaan faktaperusteisesti ja asiallisesti keskustelu tänään käydä. [Timo Suhonen: Tee se esitys!] — Joo, hyvä, kiitos, Timo. Minulla oli esitys, josta minä jo sanoin, että minä varmaan unohdan sen. — Tämän vuoksi teen vastalauseen 2 mukaisen ehdotuksen, että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana ja käsittelyn pohjaksi otetaan hallituksen esitykseen 173/2025 sisältyvä lakiehdotus. — Kiitos. [Laura Huhtasaari: Loistava puhe, olisi esitys voinut jäädä jättämättä!]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-12-10T15:50:40,2025-12-10T15:57:51,Käsitelty,1.1 2025_125_24,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_25,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Etten unohda: kannatan edustaja Rantasen hyvin perusteltua ja tehtyä esitystä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Miksi kannatatte?] Nyt käsitellään vahvasti tunteita herättävää asiaa eli metsästyslain muuttamista. Kyseessä on ensinnäkin muutos suden suojeluasemasta ja toisekseen valiokunnan mietintöön tullut lisäys, että maa- ja metsätalousministeriö valmistelee viipymättä asetukset, joita tarvitaan karhun ja ilveksen rauhoituksesta poikkeamiseen alueelliseen kiintiöön perustuvalla metsästyksellä. Esityksessä siis ehdotetaan metsästyslaista poistettavaksi säännös suden ympärivuotisesta rauhoituksesta. Suden rauhoitusajasta ehdotetaan säädettäväksi metsästysasetuksessa. Lisäksi metsästyslakiin ehdotetaan tehtäväksi eräitä teknisiä muutoksia. Kasvanut susikanta vaarantaa valiokunnan saamien lausuntojen mukaan esimerkiksi metsästyskoiraharrastuksen ja metsästyskoirilla tapahtuvan metsästyskulttuurin jatkumisen. Varsinaisten metsästystapahtumien ohella riski koiran ja suden kohtaamiseen on myös metsästyskoirien kokeessa ja vapaaehtoisessa pelastuskoiratoiminnassa. Tämä metsästyskoirien käytön vaarantuminen on vaikuttanut merkittävästi siihen, että riistanhoitoyhdistykset ovat aiemmin keskeyttäneet suurriistavirka-apu- eli SRVA-sopimukset Itä-Suomessa. Tänään tulleen tiedon mukaan kaikki Itä-Suomen alueella toimivat riistanhoitoyhdistykset ovat aloittaneet jälleen suurriistavirka-avun antamisen, joka on meidän kaikkien kannalta erittäin hyvä asia. Tämä myönteinen muutos johtuu ymmärtääkseni siitä, että tämä suurriista-asia on nyt siinä kulmassa, että metsästäjät uskovat jatkossa koirien olevan paremmassa turvassa siellä metsän sopukoissa, kun metsästyslakia ollaan kerran muuttamassa. Arvoisa rouva puhemies! Kuten alussa totesin, tämä asia herättää tunteita. Tästä huolimatta mielestäni on tärkeää, että asioista puhutaan, kuten ne ovat. Henkilökohtaisesti minuun liittyen on joidenkin edustajien toimesta väitetty, että olisin äänestänyt suden kannanhoidollisen metsästyksen osalta sitä vastaan jossain asiayhteydessä. Sanon tässä vielä varmuuden vuoksi ihan selvällä suomen kielellä: Olen ollut koko ajan suden kannanhoidollisen metsästyksen kannalla, koska siihen on olemassa perusteet, varsinkin tuolla Itä-Suomen alueella. Olen siis myös äänestänyt valiokunnassa valiokunnan mietinnön puolesta ja äänestän salissakin sen puolesta, kun se aikanaan tänne tulee äänestettäväksi. [Kokoomuksen ryhmästä: Hyvä!] Olen aiemmin tätä asiaa käsiteltäessä lähetekeskustelussa todennut, että susi on mahtava ja arvostettava eläin. Susikannan tulee kuitenkin perustua hallittuun ja ennakoivaan järjestelmään, jossa suden ja ihmisen yhteiselo jatkuu turvallisesti molempien osapuolten edun mukaisesti. Tämä näkemys on edelleen itselläni hyvin vahvana, ja tämän vuoksi tämä esitys, mitä tässä vielä käsitellään jatkossa, on tärkeä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-10T15:57:58,2025-12-10T16:00:42,Käsitelty,1.1 2025_125_26,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Edustaja Nikkanen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_27,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin tässä on jo useassa puheenvuorossa todettu, tosiaan käsillä oleva metsästyslain muutos herättää todella voimakkaita tunteita, ja se aiheuttaa voimakkaita tunteita myös kotiseudullani Salossa ja Varsinais-Suomessa. Lounais-Suomessa on tällä hetkellä ehkä Suomen tihein susikanta, [Arto Satonen: Kyllä näin on!] ja nämä jatkuvat törmäykset susien kanssa ovat ihan arkipäivää. Siellä on ihmisten pihoilla, koulujen pihoilla ja bussia odottavien lasten ohi juoksevia susipareja, susilaumoja, ja kunnat ovat joutuneet käyttämään jo nyt valtavan määrän rahaa susikyydityksiin. Se on yksinkertaisesti mielestäni selvä osoitus siitä, että meillä on olemassa ja on jo pitkään ollut sosiaalinen peruste ja myöskin ihan vahva suden kantaan perustuva oikeutus sudenmetsästykseen. Tämä on pitkäaikainen tavoite, ja nyt siihen ollaan pääsemässä. Mielestäni tämä kanta on myös siinä mielessä ihan riittävän vahva, että se kestää tämän nykyisen noin sadan yksilön kaatoluvat. Tässä lakiesityksessä on myös se hyvä puoli, että on myöskin mahdollisuus saada alueellisesti lupia. Tässä lainvalmistelussa on siis myöskin hyvää. Sitten itse prosessiin ja lakiesitykseen noin muuten: Eihän siitä pääse yli eikä ympäri, että tässä on ollut puutteita. Tämä on kestänyt verrattain varsin pitkään. Sitten tämä tulee tänne loppuvuodesta, ja vielä viime hetkellä valiokunnassa tehdään muutoksia. [Jenna Simula: Hyviä muutoksia!] Kyllähän nämä kertovat siitä, että jotkut hallituspuolueet tuntuvat keskittymään enemmän tämmöiseen somespinnailuun ja kaikenlaiseen väärän informaation levittämiseen kuin asialliseen lainvalmisteluun. Mielestäni siihen kyllä kannattaisi nyt ihan oikeasti siellä oikealla puolella vahvasti tarttua, sillä tämä ei ole suinkaan ainoa laki, mistä tässä on nyt annettu jo ihan asiallista palautetta muidenkin kuin meidän oppositiopuolueiden osalta, ihan arviointineuvoston puolelta perustuslakiasiantuntijoilta ja niin edelleen. Mutta edelleen prosessin heikkoudesta huolimatta olen sitä mieltä, että tämä laki tulee hyväksyä ja saattaa voimaan. Itse asia on sinänsä tärkeä, mutta kyllä tässä kuitenkin on huolestuttavia merkkejä siitä, että kun asioita valmistetaan hätäisesti, huonosti, niin sitten siellä toisessa päässä nämä altistavat erilaisille valitusprosesseille. Itse tämä tärkeä asia, mitä tuossa jo alkuun kuvasin, saattaa sitten ajautua sellaiseen tilanteeseen, että ikään kuin tämä hyvä tarkoitus vesittyy siinä. Esimerkkinä on esimerkiksi se, mistä varoitettiin jo viime keväänä, kun karhunmetsästyksestä puhuttiin, että näiden pyyntilupien osalta ne tulevat kaikki kaatumaan hallinto-oikeudessa, ja niinhän siinä sitten kävi. [Anne Kalmari: Mutta te kannatitte sitä!] — Kyllä, me kannatamme sitä, mutta se pitäisi valmistella kunnolla. Tämä on ihan päivänselvä asia. — Mutta tämä alkuperäinen kertoo siitä... [Jenna Simula: Ette saaneet mitään aikaan!] — Puhemies, saako täällä puhua? [Puhemies: Kyllä, olkaa hyvä!] — Kiitos. Se karhunmetsästys käytännössä vesittyi, ja muistan, että edustaja Simulakin siellä aika tomerastikin ilmoitti, että kyllä, tämä mahdollistaa karhunmetsästyksen, mutta toisin kävi, ei mahdollistanut. [Jenna Simula: Saako vai eikö saa!] Nyt te olette sitten korjaamassa sitä, mutta olisitte korjanneet sen normaalin käsittelyn kautta. Te otitte sen sitten valiokuntaan, ja nyt meillä on täällä tällainen soppa käsillä, että joka laita huutaa. Niin kuin tässä edustaja Suhonen, tai Rantanen, toi hyvin esille, että kun yrität tässä ikään kuin esittää jonkinlaista järkilinjaa, niin aika vaikeaa on esittää, kun täällä vedetään mutkat suoraksi oikealla ja vasemmalla vastustetaan kaikkea, kun yritettäisiin saada järkevää metsästystä aikaiseksi tässä maassa. [Hälinää — Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Tällä esityksellä — minä toivon ja uskon ja myöskin kannatan tätä — me otamme karhun ja ilveksen kiintiöiden piiriin, koska se on se tapa, jolla se metsästys mahdollistetaan. Mutta meidän esitys lähtee siitä, että valmistellaan se kunnolla, ja se on meidän lausumaehdotuksissa, niin kuin olette täällä jo kuulleet. Eli toivon, että jatkossa olette... [Anne Kalmarin välihuuto] — Emme vastusta! Eikö täällä nyt suomen kieltä ymmärrä kokeneet edustajat eturivissä? Me kannatamme tätä esitystä. — Kiitos. [Hälinää — Puhemies koputtaa]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-12-10T16:00:52,2025-12-10T16:06:29,Käsitelty,1.1 2025_125_28,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"No niin, sitten on edustaja Kemppi, ja sen jälkeen saatte vastauspuheenvuoroja niin paljon kuin haluatte. [Naurua] — Kemppi.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_29,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Mitä on tämä mölinä, kun on yhteinen asia käsillä? Laissa on ollut puutteita, ja nyt ne saadaan korjattua vihdoinkin. Suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen salliminen on ollut keskustan tavoitteena jo pitkään. Metsästyslaista poistetaan nyt suden ympärivuotinen rauhoitus. Se auttaa palauttamaan suurpetojen kasvaneiden kantojen myötä vähentynyttä ihmisarkuutta, ja sitä kautta se tuo turvallisuutta myös maaseudulle. Täällä vaaditaan lakia uudelleen valmisteluun, mutta uskallan väittää, että eivät uudelleen valmistelemalla kannat siitä muuttuisi. Tätä lakia on nimittäin käsitelty talossa jo monta vaalikautta ja hyvin paljon. En ole kiihkomielinen ja olen aina ajatellut, että metsästystä parempi termi olisi itse asiassa riistanhoito. Metsästäjät tekevät niin monella tavalla arvokasta luonnonhoitotyötä kaikkialla Suomessa. Susikanta kaksinkertaistui neljässä vuodessa vuoteen 21 mennessä, ja senkin jälkeen se on ollut verrattain korkealla tasolla vuosittain. Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on ollut pitkään pattitilanteessa. Nykyinen lupajärjestelmä ei toimi, koska laajat valitusoikeudet ja toimeenpanokiellot ovat estäneet nämä luvat kertakaikkisesti yksi kerrallansa. Kasvava kanta yhdistettynä pyyntilupien estämiseen on aiheuttanut turvattomuutta, ja se näkyy ainakin minun kotiseuduillani hyvin vahvasti. Se on heikentänyt myös luottamusta lainsäädäntötyöhön, ja ajattelen, että sen pitäisi olla myös meidän kansanedustajien tehtävä. Huolimatta susiaidoista ja ‑pannoista muun muassa syötyjen lampaiden ja koirien määrä on pysynyt varsin korkeana. Molempia on lähtenyt myös minun pihapiiristäni suden suuhun. Viime aikoinakin bordercollie lenkkipolulta, mäyräkoira ja jämtlanninpystykorva metsästysreissuilta — kertakaikkisen hienoja koiria. Susien tappamien lampaiden määrä kasvoi vuonna 2024 jo 406:een, ja porojen määrä on ollut vuosittain reippaasti yli tuhannen. Ajattelen, että tässä ei ole kyse enää riistan tasapainosta suhteessa petokantaan. Esitetty muutos on nähdäkseni välttämätön. Taustalla on myös EU:n luontodirektiivin vastikään muuttunut linja, jossa susi siirrettiin tiukasti suojelluista lajeista vähemmän tiukasti suojeltujen joukkoon. Siksi nyt on tietenkin oikea aika toimia. Keskusta näkee tässä uudistuksessa myönteisiä vaikutuksia myös luonnon monimuotoisuudelle. Petokantojen hallittu sääntely mahdollistaa esimerkiksi laidunnuksen palauttamisen niille alueille, joilla se on aiemmin ollut suurpetojen vuoksi mahdotonta. Meilläkin oli lampaita, kun olin pieni, ja ajattelen, että esimerkiksi lampaiden osalta on tapahtunut isoja muutoksia lammastilojen nykytilassa laidunnuksen osalta. Vaikka kiintiömetsästyksen laajentaminen valiokunnan päätöksellä on kannatettava muutos, olisi ollut ilman muuta parempi, että hallituspuolueet olisivat hoitaneet tämän tyylikkäämmin, niin että ilves ja karhu olisivat sisältyneet jo hallituksen esitykseen. Prosessista ei keskusta anna kiitosta hallitukselle tässä kohtaa, mutta pääasia on tietenkin se, että lopputulos on sellainen, että se parantaa lain nykytilaa. Valiokunnan tekemä esityksen korjaustyö oli välttämätön, ja nyt ei auta muu kuin jatkaa tämän osalta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-12-10T16:06:33,2025-12-10T16:10:07,Käsitelty,1.1 2025_125_30,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisat edustajat, sitten otetaan debattivaihe, ja niitä, jotka haluavat käyttää siinä puheenvuoron, pyydän nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Valiokunnan puheenjohtaja Elomaa saa aloittaa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_31,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kannanhoidolliseen metsästykseen siirtyminen oli iso muutos metsästyksessä, joten on tärkeää, että mietinnössä on nostettu esille metsästyksen johtajien ja varajohtajien vastuullisuus — ylilyöntejä ei tietysti sallita. Palautetta kansalaisilta on tullut paljon, ja ennen kaikkea huolia on ollut siitä, että homma karkaa käsistä ja käy kuten 2015, jolloin pilottikokeilu kannanhoidollisesta susien metsästyksestä ei päättynyt oikein hyvin ja se jouduttiin keskeyttämään ja kanta romahti pariksi vuodeksi. Mutta nythän ei käy niin, sillä me hoidamme tämän homman kontrolloidusti. Voimme luottaa siihen. Lopuksi: aloitin puheenjohtajana valiokunnassa syyskuun alussa, ja täytyy sanoa, että lisäaika tässä käsittelyssä olisi ollut tietysti tervetullutta, mutta nyt mennään näillä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-12-10T16:10:20,2025-12-10T16:11:23,Käsitelty,1.1 2025_125_32,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Varapuheenjohtaja, edustaja Kalmari.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_33,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakihan ei tullut tyhjiöstä, vaan se tuli tämän talon edellyttämänä. [Oikealta: Kyllä!] Se tuli myös hyvän hallitusohjelmakirjauksen myötä. Näin ollen on itsestäänselvää, että meidän tulee noudattaa sitä, mitä tämä talo vaatii. Meillä on suurpetojen kannanhoidollisesta metsästyksestä ollut tämän talon linjauksia jo pitkään, ja on aivan sietämätöntä, että ne eivät ole edenneet normaaleja reittejä pitkin. Tästä toimintamallista ei toki kauneuspisteitä tai tyylipisteitä tule, mutta oikeastaan näen itse, että ei ollut juurikaan muuta vaihtoehtoa kuin toimia näin, [Veronika Honkasalo: Aikamoista puhetta!] vaikka en todellakaan tyylipisteitä siitä pysty tietenkään antamaan. On tärkeää, että suurpetojen kantoja voidaan säädellä. Sudet kuuluvat Suomen luontoon. Ne eivät kuulu pihapiiriin. Meillä täytyy olla mahdollisuus elinkeinon harjoittamiseen, koirilla tapahtuvaan metsästykseen ja lasten kouluun menoon myös maaseutualueilla turvallisesti. [Oikealta: Kyllä!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-12-10T16:11:23,2025-12-10T16:12:39,Käsitelty,1.1 2025_125_34,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_35,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Näin sitä oikeusvaltiota murennetaan pala palalta. Tämä on todella surullinen esimerkki siitä, miten demokratiaa murennetaan. [Välihuutoja] Olen oikeasti myös järkyttynyt siitä, että hallituspuolueiden edustajat ja keskustalaiset täällä sen myöntävät täysin avoimesti, että näillä nyt mennään. Mutta teille tiedoksi, että se, miten tämä prosessi on hoidettu, järkyttää myös laajasti kansalaisia, ja myös metsästäjiä. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] He eivät haluaisi, että asioita hoidetaan näin huonosti. Oli tästä asian sisällöstä tosiaan mitä mieltä tahansa, niin tähän taloon kuuluu se, että asiat hoidetaan huolellisesti asiantuntijalausuntoihin pohjautuen. Olihan se nyt irvokas tilanne valiokunnassa, että valmistavaa keskustelua tästä esityksestä käydään mututuntumalla ja sen perusteella, mitä joku serkun kaima on jossain päin Suomea kokenut, [Jenna Simula: Ei pidä paikkaansa! — Välihuutoja — Puhemies koputtaa] niin että ei ole mitään oikeudellista arviota, ei mitään asiantuntijalausuntoja, ei mitään tieteellisiin asiantuntijalausuntoihin pohjaavaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-12-10T16:12:39,2025-12-10T16:14:13,Käsitelty,1.1 2025_125_36,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Täällä on 32 puheenvuoroa pyydetty ja nyt on laitettu sitten mahdollisuus kiinni, mutta ihan lopuksi myönnän varapuheenjohtajalle ja puheenjohtajalle vielä sitten puheenvuorot ennen kuin mennään puhujalistaan. — Nyt jatketaan. Edustaja Kinnari.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_37,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Teemu,Kinnari,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Värikästä keskustelua arvasin, että kuullaan tämän asian ympärillä. Oppositiolta tulee kovaa palautetta, että emme ole kuunnelleet asiantuntijoita. Mielestäni suurpetoihin liittyen tässä talossa ja valiokunnassa on viime aikoina kuunneltu useammassa kohtaa asiantuntijoita, ja niin toimitaan jatkossakin. Ja se keskustelu suurpedoista: kyllä, totta kai suurpedot kuuluvat Suomen luontoon, ihan varmasti ne kuuluvat, mutta siihen kantojen kasvuun, mikä on kiistaton tosiasia, mikä on tapahtunut, pitää pystyä puuttumaan metsästyksen avulla, kuten tässä maassa on ennenkin tehty ja toimittu. Mutta kun tämä toiminta on käytännössä ollut pysähdyksissä, niin hallitusohjelmaan on kirjattu, että suurpetojen metsästys tulee mahdollistaa lainsäädännöllä. Sitä hallitus tekee, ja sen johdosta nämä esitykset ja toimenpiteet ollaan tekemässä, jotta ihmiset, elinkeinot, suurpedot, tämä kaikki pystytään yhteensovittamaan. Tästä tässä on kyse. Me tehdään sitä, mitä on luvattu, ja toisaalta myös sitä, mitä tämä talo on toivonut. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Teemu Kinnari,1510,2025-12-10T16:14:13,2025-12-10T16:15:23,Käsitelty,1.1 2025_125_38,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_39,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Todellakin eduskunta päättää Suomessa asiat eikä mikään komitea tai komissio. Eduskunta on se päätöksentekopaikka, ja valmistelu on ollut huolellista. Oli kansalaisaloitteita, monet muut lausunnot aikaisemmilta ajoilta. Kaikki tiedetään. Ainut, mitä ei tiedetä, on se, kun ministeriö on nimenomaan salannut tätä todellista susikannan määrää. Kaikki järkevät ihmiset, ketkä maalla asuvat, tietävät, että Suomessa on noin tuhannen sutta, enemmänkin, mutta ei ole koskaan annettu tehdä oikeaa kanta-arviota. Sama koskee karhuja. Elikkä nyt elämme tilanteessa, jossa sudet ja karhut tulevat pihamaille, vaarantavat ihmishenkiä. Tiedän kotiseudultani kaksi tapausta, joissa pieni koulutyttö oli vaarassa joutua suden suuhun, mutta vain paikallisen ihmisen terävä äly pelasti sen, nämä lapset, kun hän tajusi heti, että lapsi on vietävä autolla kotiin eikä pidä jättää siihen tienvarteen. Tätäkö te, vihervasemmisto, haluatte, joku pieni lapsi suden suuhun? On teillä kyllä aika kova tuo teidän sydämenne, mutta se ei ole meidän ongelma. Saatte itse kertoa omille äänestäjillenne, miksi teille ihmishenki ei ole niin kallis. On tärkeää, että sutta metsästetään ja saadaan sille nimenomaan se ihmispelko palautettua. Susi kuuluu metsiin, siellä juoskoon.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-12-10T16:15:23,2025-12-10T16:16:35,Käsitelty,1.1 2025_125_40,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Piritta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_41,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eihän tätä päätöstä nyt missään tyhjiössä olla tekemässä. Luen täältä lausunnoista, joita olemme valiokuntaan saaneet: Vuonna 2025 karhu on aiheuttanut 251 kotieläinvahinkoa ja 402 maatalousvahinkoa, kasvua edellisestä vuodesta 40 prosenttia. Vuonna 2025 ilvekset ovat aiheuttaneet 95 kotieläinvahinkoa, kasvua edellisestä vuodesta 60 prosenttia. Poliisihallitus kertoo, että vuonna 2025 lopettamispäätöksiä on susien osalta tehty 50 kertaa, kun vuonna 22 alle 20. Näistä päätöksistä arviolta kolmannes johtaa suden lopettamispäätöksiin — eivät todellakaan kaikki, vaan tälläkin hetkellä noin kolmannes on johtanut lopettamiseen. Lopetuspäätöksiä tehdään siis hyvin pieni määrä verrattuna siihen, kuinka paljon tehtäviä susi poliisille aiheuttaa. Poliisihallitus kertoi, että tehtäviä on poliisille tullut yli 700. Siis poliisitehtävien valossa Poliisihallitus lausuu, että suurpetotilanne on hälyttävä. Emme ole siis missään tyhjiössä näitä päätöksiä tekemässä. [Hannu Hoskonen: Juuri näin, oikeaa tietoa!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-12-10T16:16:35,2025-12-10T16:17:51,Käsitelty,1.1 2025_125_42,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Simula., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_43,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hoidetaan nyt ensin se kuuluisa saukko pois alta. Saukon mukanaolo perustuu siihen, että se on jo nykyään siellä lakipykälissä. Se, missä muodossa se nykyään siellä on, tulee vuodelta 2011, perustuu EU-sääntelyyn, koska EU mahdollistaa saukon kannanhoidollisen metsästyksen, kyllä, ja se on säädetty silloin, kun vihreät oli hallituksessa. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Sen jälkeen ei kertaakaan ole harkittu eikä nytkään ole harkittu, että saukkoa metsästettäisiin kannanhoidollisesti. [Veronika Honkasalo: Se mahdollistetaan!] Mutta on totta, että on annettu 30:n kiintiö. [Anne Kalmari: Ai, vihreät ja vasemmisto sen teki?] Siis jo tähän päivään asti on annettu vuosittain 30 eläimen kiintiö [Vasemmalta: Puolustakaa esitystä!] vahinkoyksilöiden poistamiseksi, ja tämä ei tule muuttumaan, joten lopettakaa ihmisten pelottelu sillä, että nyt alettaisiin saukkoja ampumaan ympäri maan. Se ei pidä paikkaansa. Karhu ja ilves on lisätty sinne siitä syystä, että me ollaan oltu pattitilanteessa aivan liian pitkään. Nyt tarvitaan ratkaisuja, ja me ollaan katsottu, [Puhemies koputtaa] että ratkaisu voi olla tämä, että kiintiömetsästys myös karhulle ja ilvekselle.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2025-12-10T16:17:51,2025-12-10T16:19:16,Käsitelty,1.1 2025_125_44,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Pidetään minuutin mittaisia puheenvuoroja, niin että ehtivät kaikki puhua. — Edustaja Suhonen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_45,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Suomen susikannan hoito on herättänyt paljon tunteita ja keskustelua, kuten tänäänkin tässä salissa sen koemme. Siksi on tärkeää, että päätökset perustuvat sekä tutkimustietoon että ihmisten kokemuksiin. Omassa puheenvuorossani toin esiin ihmisten kokemuksia esimerkiksi Itä-Suomessa, missä itse asun, niin että kyllä se on tosiasia, että siellä susien osalta on paljon ollut ongelmatilanteita. Kun viittasin tähän suurriistavirka-avun loppumiseenkin, se oli yksi osoitus siitä, minkälaisia vaikutuksia näillä asioilla voi pahimmillaan olla, tosi kauaskantoisia vaikutuksia, puhumattakaan siitä, että lapsia joudutaan saattelemaan autolla tai taksilla kouluun ja niin poispäin. Siksi tähän asiaan kannattaa suhtautua erittäin pragmaattisesti elikkä suoraan siihen tietoon ja sitten myös siihen, että se asia hoidetaan kuntoon, kuten kuuluu, niin kuin tässä nyt olemme tekemässä. Toivoisin tämmöistä asiallista keskustelua ilman suurempia syyttelyitä. Kuitenkin myönnetään se, että asian valmistelu olisi voinut olla parempaa, mutta tärkeintä on lopputulos, jota mekin kannatamme. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-10T16:19:16,2025-12-10T16:20:21,Käsitelty,1.1 2025_125_46,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eestilä., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_47,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minä suoraan sanoen pidän tätä hieman harmillisena, että ihmisiä pelotellaan ja levitellään monenlaista huhua ja näkökulmaa ja asetellaan vastakkain näitä asioita. Minä, arvoisa oppositio, ymmärtäisin, jos tämä keskustelu käytäisiin 1990-luvulla, koska silloin nämä suurpetokannat olivat oikeasti alhaisella tasolla. Siitä ne ovat kasvaneet omien näkemysteni mukaan 5—10-kertaisiksi ja nyt aiheuttavat ongelmia. Arvoisa puhemies! Luen sähköpostilla lähettämäni viestin eräälle kansalaiselle: ”Metsästyslain muutosta suurpetojen kohdalla ei tehdä sen takia, että päästään metsästämään, vaan sen takia, että suurpetojen lukumäärää säädellään vahinkojen estämiseksi ja ihmisten turvallisuuden varmistamiseksi. [Keskeltä: Juuri näin!] Tämä tapahtuu vastuullisesti koko Suomen alueella suurpetojen kannanhoidollisella metsästyksellä, jonka pitää aina perustua luontodirektiivin tiukkoihin sääntöihin. Kysymys on siis sekä suurpetojen suojelusta että ihmisten turvallisuuden ja kotieläinten turvallisuuden varmistamisesta sekä merkittävien omaisuusvahinkojen ennaltaehkäisystä. Varsinainen kannanhoidollinen metsästys tapahtuu ministeriön asetuksella tarkoin valvotuissa olosuhteissa ja vastuullisesti niin, että suurpetojen lukumäärä säilyy suotuisan suojelun tason yläpuolella mutta kuitenkin niistä kärsivien kansalaisten sietokyvyn rajoissa.” Arvoisa oppositioedustaja, te ette kärsi näistä suurpedoista.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-12-10T16:20:21,2025-12-10T16:22:04,Käsitelty,1.1 2025_125_48,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Elo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_49,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan vielä siihen, että karhu ja ilves tuotiin tähän hallituksen esitykseen valiokunnassa. Kutsutuilla asiantuntijoilla ei siis ollut mahdollisuutta lausua karhusta ja ilveksestä. Se, että hallituspuolueiden edustajat niistä sitten kysyivät oppositiopuolueille yllätykseksi, ei ole sama asia kuin että ollaan saatu asiasta kattavat asiantuntijalausunnot. Karhu ja susi eivät voineet kuulua hallituksen esitykseen, koska niiden kiintiömetsästys olisi EU-lainsäädännön vastaista. Tämä käy myös ilmi ministeriön vastineesta. [Jenna Simula: Mites Romania?] Tästä varmasti johtuu se, että pykälistä ei sitä ministeriön vastinetta haluttu erikseen kuulla, mutta ei lainsäädäntöä näin pidä tehdä. Suden osalta on todettava, että valiokunnan saamien selvitysten mukaan on ilmeistä, että susi ei Suomessa ole vielä suotuisalla suojelun tasolla. Vaikutusarvioita tästä esityksestä ei ole tehty, ja se on todella raskauttavaa. [Jenna Simulan välihuuto] Näin merkittävässä asiassa on kyse uhanalaisesta lajista.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-12-10T16:22:04,2025-12-10T16:23:12,Käsitelty,1.1 2025_125_50,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Norrback., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_51,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Tack, ärade talman! Det finns få frågor som engagerar folk så mycket som när vi diskuterar de stora rovdjuren. Det märks också här i salen: känslorna är under ytan och man tar till grova förenklingar. ",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2025-12-10T16:23:12,2025-12-10T16:23:32,Käsitelty,1.1 2025_125_52,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tahtopolitiikkaa. Tämä on komeaa. Päästään lopulta metsästämään sutta, ja ilves ja karhu, ne tulevat perästä. Maaseutua on kuultu. Sieltä vihervasemmasta laidasta kerrotaan, mitä suomalaiset ajattelevat. Kotikunnassani, synnyinkunnassani Kuhmossa 2023 puolueitten yhteinen näkemys oli, että metsästämään täytyy ryhtyä, suurpetoja on liikaa. Kuunneltiin kuntalaisia ja kunnassa vierailevia tuhatta ihmistä. Kysymys oli: onko paikallisten ihmisten mielipiteitä suurpetoalueilla otettu tarpeeksi huomioon? Vastausprosentti 100, ei-vastauksia 85 prosenttia. Ihmisiä ei ole aiemmin kuultu tässä laajuudessa. Onko susia liikaa? Kyllä, 81,3 prosenttia. Jos täältä kivitalojen keskeltä kerrotaan maaseudulle, miten pitää elää suurpetojen kanssa, niin minä en sitä hyväksy. Tämä laki, tämä esitys ja tämä mietintö tukevat maaseudun näkemystä, ja tämä on oikein.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-12-10T16:24:29,2025-12-10T16:25:42,Käsitelty,1.1 2025_125_53,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Huhtasaari., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_54,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suurpedot ja ihmiset tulevat oikein hyvin toimeen keskenään, kunhan suurpedot pelkäävät ihmistä, ja se tarkoittaa sitä, että niitä pitää silloin metsästää. Suurpetojen tulee väistää ihmistä ja pysyä poissa ihmisten pihoilta ja kotikaduilta. Tämä laki on erittäin hyvä. Tämä petopolitiikka on erittäin hyvä ja vastuullinen. Tämä perustuu hallitusohjelmaan. Nytten tarvittiin ilmeisesti, että perussuomalaiset tulevat hallitukseen, niin saadaan tämä maaliin. Haluan kyllä kiittää hyvästä yhteistyöstä sosiaalidemokraatteja, jotka kuitenkin olivat paljon samaa mieltä meidän kanssamme, ja keskustaa, joka tuki meitä hyvin vahvasti. Kyllä tässä nyt huomaa sen, että kun aikuiset tekevät politiikkaa, niin silloin se on vastuullista. Kannanhoito on suotuisaa, ja se on silloin oikeasuhtaista ja hyvää. Täällä hallituksessa ovat nyt aikuiset päättämässä, eivät aktivistit.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2025-12-10T16:25:42,2025-12-10T16:26:53,Käsitelty,1.1 2025_125_55,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma. [Välihuutoja] No niin, edustaja Oinas-Panuma puhuu ja muut kuuntelevat.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_56,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Haluan kyllä kiittää hallitusta, että tämä asia nyt etenee, mutta ehkä vielä vähän hallitusta enemmän haluaisin kiittää sitä sutta, joka popsi Saksassa ponin tuossa joku aika sitten. Nimittäin sehän myös yhtenä osana varmaan mahdollisti sen, että susi siirtyi sieltä tiukasti suojellusta vähemmän tiukasti suojeltuun. Mutta on hieno homma siis, että tämä sudenmetsästys voidaan aloittaa. Haluaisin muistuttaa, kun täällä keskustelu kuulostaa välillä siltä, että sitä mennään sinne metsään ja sitten sitä vaan nähdään se susi siinä ja pam, ja siltä on henki pois, että ei se ihan niin yksinkertaista ole se sudenmetsästys, vaan se on itse asiassa tosi vaikeaa ja vaatii erittäin suurta ammattitaitoa metsästäjiltä, joten varmastikin huoli sen suhteen pois, että tässä nyt jotenkin hommat riistäytyisivät tämän vuoksi käsistä. Kaksi kolmasosaa suomalaisista muistaakseni kannattaa järkevää kannanhoidollista metsästystä suurpetojen osalta, elikkä enemmistö suomalaisista sekä täällä eduskunnassa että tuolla eduskunnan ulkopuolella niin sanotusti kentällä, ja se on hieno homma se. Ilmoittaudun kyllä vapaaehtoiseksi susipassiin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-12-10T16:26:53,2025-12-10T16:28:14,Käsitelty,1.1 2025_125_57,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Nikkanen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_58,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tehtäköön nyt vielä kerran selväksi tässä salissa, että meidän ryhmä kannattaa suden kannanhoidollista metsästystä ja myös sitä, että karhun ja ilveksen osalta se mahdollistuisi. [Laura Huhtasaari: Ja näitä ei sitten peruta!] Karhun ja ilveksen osalta, niin kuin puheenvuorossani sanoin, meidän ryhmämme toive on siinä, että tätä valmisteltaisiin huolellisemmin, ja kiitän myös edustaja Huhtasaarta kiitoksista tästä. Mielestäni tässä meidän kannattaa hakea enemmän yhteisiä asioita kuin näitä eriäviä asioita, niin kuin se nyt tuntuu edelleen haittaavan. Minä ymmärrän kyllä, että tietysti se harmittaa, kun se ei mennyt ihan niin hyvin kuin tässä on todettu, mutta tarkoitus on hyvä, ja olemme sen tukena. Mutta huolellinen valmistelu huolehtii siitä, että metsästysluvat ja kiintiöt myös kestävät, ja silloin mielestäni tämä on se asian ydin ja ehkä myöskin se kritiikkimme ydin. [Jenna Simula: Ministeriö teki asetuksen!] Suurpedot kuuluvat Suomen luontoon, mutta niiden suurentuneet kannat ja siitä seuraavat haitat oikeuttavat kiintiöihin perustuvan kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisen Suomessa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-12-10T16:28:14,2025-12-10T16:29:26,Käsitelty,1.1 2025_125_59,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Holopainen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_60,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä tuntuvat suurimmat tunteet loiskuvan siitä, että kilvoitellaan, kuka on nyt eniten ollut mahdollistamassa näitten suurpetojen ampumista — ainakin kun kuuntelee tätä välihuutojen määrää. [Jenna Simula: Te sääditte saukkolain!] Sinänsä ei yllätä se, että luonnon monimuotoisuuden ja suurpetojen kannalla olevia ja ystäviä täällä on aika vähän, koska lähetekeskustelussa se tuli jo ilmi. Silloin keskusteltiin tästä susien kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta. Se, mikä ehkä sitten tullut yllätyksenä itselleni, on se, että täällä on näin vähän demokraattisen oikeusvaltion puolustajia. [Arto Satonen: Voi hyvä tavaton!] Kansanedustajien pitäisi kantaa huolta siitä, että näiden päätöksentekoprosessien uskottavuus ja luotettavuus säilyvät, koska se on oikeastaan tämän talon koko työn lähtökohta. Jos jatkossa täällä pystytään tekemään lainvalmistelua näin heikoin perustein, näin kiirehtien, näin huonosti valmistellen, [Juha Mäenpää: Monta vuottahan tätä on veivattu!] niin kyllä se silloin voi osua kenen tahansa meidän omien poliittisten tavoitteitten tai muitten kohdalle ja suomalaiset paljon vähemmän voivat luottaa tämän talon huolelliseen työskentelyyn, ja se on kyllä todella surullista.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-12-10T16:29:27,2025-12-10T16:30:40,Hyväksytty,1.1 2025_125_61,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kangas., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_125_62,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Antti,Kangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen luonnonlaitumien ja perinnebiotooppien hoito perustuu lammastalouteen. Lammastaloudesta kuitenkin viimeisinä vuosina on vähentynyt jopa 40 prosenttia, ja kyselyiden mukaan suurin syy tähän on suurpetovahingot. Olenkin tullut siihen johtopäätökseen, että tämä meidän vihervasemmisto on historian luontovihamielisin oppositio. [Laura Huhtasaari: Aijaijai!] Vihreät ja vasemmisto vastustavat perinnebiotooppien ja luonnonlaitumien hoitoa systemaattisesti. [Vasemmalta: Sellaista trollausta!] Tyylipisteitä tällä ei todellakaan tule. Suomen lammastalous ansaitsee puitteet toimintaan. Ilman lammastaloutta perinnebiotoopit häviävät, luonnonlaitumet häviävät, pusikoituvat umpeen, harvinaisia luontotyyppejä häviää. Oletteko te yhtään huolissanne luontotyypeistä vai oletteko te luontovihamielisiä, vasemmisto ja vihreät?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Antti Kangas,1535,2025-12-10T16:30:40,2025-12-10T16:31:50,Hyväksytty,1.1 2025_125_63,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] — Edustaja Jukkola., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_125_64,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tämän lain tarkoituksena ei ole suurpetojen metsästäminen metsästämisen vuoksi, vaan kantojen hallittu ja vastuullinen säätely. Tavoitteemme on ehkäistä vahinkoja, turvata ihmisten ja kotieläinten turvallisuus sekä suojella omaisuutta samalla huolehtien siitä, että suurpetokannat säilyvät selvästi suotuisan suojelutason yläpuolella. On myös syytä todeta, miksi tämä lakimuutos on nyt välttämätön. Suden, karhun ja ilveksen kannat ovat kasvaneet nopeasti viime vuosina osin siksi, ettei kannanhoidollista metsästystä ole voitu toteuttaa luonnonsuojelujärjestöjen jatkuvien valitusten vuoksi. Kun pyyntiasetuksia ei ole saatu voimaan, ei ole voitu myöskään tehdä suunnitelmallista ja hallittua kannan säätelyä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-12-10T16:31:50,2025-12-10T16:32:54,Hyväksytty,1.1 2025_125_65,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Furuholm., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_125_66,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hienoa nähdä, että perussuomalaisetkin ovat löytäneet nyt saliin, kun täällä ei leikata pienituloiselta suomalaiselta. [Mauri Peltokangas: Ei teitä näkynyt eilen!] Mutta se, mikä minussa ei herätä tunteita, on se, että jollain on näkemys metsästyksestä, tai se, että joku käy metsällä. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Mutta minussa herättää tunteita kyllä se, että täällä halutaan polkea näitä demokratian ja oikeusvaltion perusprosesseja. Ensin valiokuntaan tuodaan todella heikosti kirjoitettu esitys, jota sitten vielä höystetään valiokunnassa lisäämällä sinne ilvestä ja karhua [Perussuomalaisten ryhmästä: Oletteko luontovihamielinen?] ilman mitään vaikutusarviointia tai asiantuntijakuulemista. Se on täysin arvoton näytelmä ja laittaa aika paljon näitä argumentteja, mitä täällä on tänään kuultu, outoon valoon. Ainoa oikea ratkaisuhan tässä olisi lähettää tämä paketti takaisin ministeriöön, jotta täällä edes tiedettäisiin, mistä päätetään. Minun mielestäni se on eduskunnan tämmöinen minimivaatimus. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-12-10T16:32:54,2025-12-10T16:33:57,Hyväksytty,1.1 2025_125_67,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Ingo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_125_68,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Christoffer,Ingo,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin kiitos keskustalle ja myöskin demareille, että nyt tunnin päästä tätä keskustelua minä ymmärrän demareiden ongelman tämän paketin kanssa, ja minä voin sinänsä yhtyä siihen. Toki en yhdy kritiikkiin maa- ja metsätalousvaliokunnalle. [Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä: Se on paras valiokunta se!] Koen, että valiokunta on tehnyt työnsä. Minä toivon kyllä, että ministeriö ottaa opikseen jatkossa ja valmistelee parempia esityksiä, niitä semmoisia, mitä tulevaisuudessa ilman muutoksia voi hyväksyä täällä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Christoffer Ingo,911821,2025-12-10T16:33:58,2025-12-10T16:34:36,Hyväksytty,1.1 2025_125_69,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman valmistumisen jälkeen me ollaan käsitelty valiokunnassa useaan otteeseen suurpetoja, ja meillä on asiantuntijakuulemisia näitten noin kolmen vuoden ajalta melko paljon. Eilen kävin näitä läpi, ja täällä on useassa kuulemisessa käyty läpi kaikkia suurpetoja. [Veronika Honkasalo: Ei tästä lakiesityksestä ole käyty!] Sitten täällä mainittiin tämä ympäristönäkökulma. Meillä Saaristomeren suojeluun käytetään paljon kapasiteettia, ja suurpedot Varsinais-Suomessa ovat varsin runsaassa kannassa tällä hetkellä. Kyllä tämä, että meidän lammastalous on puolittunut 40 prosenttia, kuten Kangas täällä mainitsi, on suuri harmi, koska laidunnus olisi kuitenkin yksi kustannustehokkaimmista. Susihavaintoja Varsinais-Suomessa on lokakuun loppuun mennessä ollut 8 500 kappaletta, joista pihoissa 3 000 kappaletta. On äärimmäisen tärkeää, että me saadaan tämä laki voimaan ja että me saadaan siihen alueellinen kiintiö. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-12-10T16:35:10,2025-12-10T16:36:24,Käsitelty,1.1 2025_125_70,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Täällä on vielä 14 pyydettyä puheenvuoroa, ja sitten lupaamani puheenjohtajistolle. Seuraavaksi edustaja Pitko.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_71,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy saukon osalta kyllä tilanne kerrata. Tällä hetkellä saukon metsästäminen on sallittu poronhoitoalueella kiintiömetsästyksenä tai erillisillä poikkeusluvilla yksilöihin kohdistuneena koko Suomessa. Näin on esimerkiksi myös suden osalta. Jatkossa saukon kiintiömetsästys, vaikka laumoittain, olisi mahdollista koko Suomessa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Vaatii asetuksen!] Eli kyllä saukon osalta tilanne muuttuu. Olisi kyllä mukava kuulla tässä keskustelussa ilveksen osalta, miksi ilveksen kantaa pitää alkaa laumoittain kiintiömetsästyksellä koko Suomessa vähentämään. Emme ole kuulleet siihen yhtäkään perustelua. Lopuksi haluaisin myös kuulla, missä se susi sitten saa elää, kun se ei saa elää täällä Etelä-Suomessa asutuksen lähellä [Perussuomalaisten ryhmästä: Voi hyvänen aika!] eikä se saa elää erämaisilla alueilla metsissä, vaan siellä pitää saada metsästyskoiran juosta vapaana. Missä on sudelle oikea paikka?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-12-10T16:36:25,2025-12-10T16:37:29,Käsitelty,1.1 2025_125_72,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, Jani.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_73,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä suurpetojen kiintiömetsästyksen mahdollistava metsästyslain muutos on kerrankin työtä, joka ei mene hukkaan. Tässä viime vuosien aikana on ollut turhauttavaa, kun ihmiset tulevat kysymään, miksi te ette tee mitään tälle suurpeto-ongelmalle, ettekö te siellä eduskunnassa pysty säätämään lakeja. No, nyt käsillä on historiallinen muutos. Tämä hallitus tekee tälle asialle enemmän kuin mikään aiempi hallitus. Suurpedot kuuluvat Suomen luontoon mutta eivät ihmisten pihoihin tai kotieläinten tiloihin, ja on korkein aika, että ihmisten oikeudentajuun vastataan ja me lainsäätäjinä otamme tämän asian käsiimme. Ihmettelen tätä kritiikkiä väärin sammuttamisesta, että eduskunta kerrankin saa päättää jostain. Se on nyt teidän mielestänne vasemmistossa ongelma, että eduskunnassa päätetään asioista eikä niitä valmistella jossain ministeriön kabineteissa. [Veronika Honkasalo: Mites toi perustuslaki?] Montako vuotta teidän mielestänne, sosiaalidemokraatit, täytyisi vielä odottaa, että niitä karhuja tosiasiallisesti päästään metsästämään? Montako vuotta te haluatte, että valitusoikeutta voitaisiin edelleen väärinkäyttää? Ei sille kotieläimelle tai jollekin ihmiselle, joka tuntee olonsa sen pedon uhkaamaksi, auta mitään nämä teidän selityksenne näistä ajoista ja käsittelyistä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2025-12-10T16:37:29,2025-12-10T16:38:42,Käsitelty,1.1 2025_125_74,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kettunen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_75,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Niin, kiitoksia, rouva puhemies! Kiitos valiokunnalle työstä. Kiitoksia rohkeudesta, vihdoin ja viimein saadaan asianmukainen mietintö tänne käsittelyyn. Edustaja Honkasalo, helppo on huudella täältä Helsingin lähiöstä. [Veronika Honkasalo pyytää vastauspuheenvuoroa] Mutta kiitän siitä, että valiokunta on vihdoin ja viimein ollut maaseudun lasten puolella ja että tähän turvattomuudentunteeseen on vastattu. Niin kuin edustaja Lahdenperä totesi, että Varsinais-Suomen luvut ovat 8 500 ilmoitusta susista, joista 3 000 sutta pihakäynneillä — kolmetuhatta ilmoitusta siitä, että sudet ovat olleet pihoissa. Edustaja Honkasalo, mitä te sanotte näille varsinaissuomalaisille siitä, että he ovat eläneet pelon tunteessa? [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä kysymys!] Ja minä totean nyt vain näin, että, edustaja Honkasalo, laittakaa ulkovaatteet päälle, lähtekää käymään Varsinais-Suomessa, Satakunnassa erätulilla ja kuunnelkaa [Veronika Honkasalo: Susia on myös Uudellamaalla!] — juurikin näin, siellä Länsi-Uudellamaalla, käykää myös siellä — kansalaisten kommentteja siitä, mikä on oikein ja mikä on väärin. [Laura Huhtasaari: Mikä on demokratiaa?]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-12-10T16:38:42,2025-12-10T16:39:55,Käsitelty,1.1 2025_125_76,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Edustaja Honkasalo, vastaus tähän äskeiseen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_77,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kettunen, pidän tällaista puheenvuoroa todella ala-arvoisena. Te ette tiedä minun taustastani mitään ja heittelette täällä aivan satunnaisia kommentteja. Olen kasvanut lapsuuteni ja nuoruuteni Länsi-Uudellamaalla, maaseudulla, [Laura Huhtasaari: Ja siellä ei ollut susia silloin!] jossa on nimenomaan niitä susia myös esiintynyt enemmän, joten olisitteko ystävällinen, ettekä levittäisi täällä pölhöpopulismia. Kenenkään ei tässä salissa pidä puolustaa täysin epädemokraattista lainvalmistelua [Hälinää — Välihuutoja oikealta] ja täysin oikeusvaltiota murentavaa lainvalmistelua, joka tehdään ilman asiantuntijakuulemisia, ilman oikeusarviointeja. Me voimme olla tästä sisällöllisesti vaikka mitä mieltä tahansa, mutta minä puolustan kansanedustajana sitä, että tässä talossa lait valmistellaan huolella ja demokraattisesti tutkittuun tietoon pohjautuen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-12-10T16:39:55,2025-12-10T16:41:23,Käsitelty,1.1 2025_125_78,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Teille, jotka olette tulleet myöhemmin saliin: täällä napin painalluksella sai pyytää V-painikkeella, ja otin ne, niitä oli monta kymmentä, ja ne ovat nyt kaikki... Tässä on vielä 11 jäljellä, mutta tähän väliin nyt otetaan vielä Kettunen, ja sitten jatketaan tätä V-painikelistaa. Otetaan myöhemmin sitten uusi debattikierros.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_79,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Kiitoksia, että annatte tämän vastauspuheenvuoron, ja on hyvä, että tätä keskustelua käydään. Kuten edustaja Nikkanen totesi, kyllähän oikealla mutkat laitetaan joiltain osin tuolla sosiaalisessa mediassa aika suoriksikin, ei pelkästään tässä petoasiassa vaan monessa muussakin asiassa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Väärin sammutettu!] Mutta kyllä myös vasemmalla laidalla vasemmistoliitto ja myös vihreät ovat lähteneet sille linjalle, että vastustetaan kaikkea. Ja jos lähdetään siitä, että vihreätkin sanovat siitä näkökulmasta, että on kiihko päästä metsästämään sutta, niin ei tässä lainsäädännössä siitä ole kyse, ei todellakaan ole kyse. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei todellakaan!] Edustaja Honkasalo, te sanoitte, että ei ole tieteellistä perustetta. No, miksi te ette ole lukenut näitä Luken, Luonnonvarakeskuksen, arvioita susikannoista? Te sanotte: ei sosiaalista hyväksyttävyyttä. Ette ole katsonut viime vaalikauden kansalaisaloitteita tai useampien vuosien takaisia kansalaispalautteita. Te sanotte, että ei ole vaikuttavuuden arviointia. No, katsokaa niitä lukuja, miten paljon tällä hetkellä tässä maassa me maksamme veronmaksajien rahoilla petoeläinvahinkoja tuolla maakunnissa. Onko se veronmaksajien edun mukaista? [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-12-10T16:41:23,2025-12-10T16:42:44,Käsitelty,1.1 2025_125_80,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Ja vielä Honkasalo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_81,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Todella puhutaan nyt siis valiokunnan mietinnöstä, [Keskeltä: Kyllä!] jossa tämä hallituksen esitys on laajennettu ilvekseen, karhuun ja siihen kuuluisaan saukkoon myös. [Markku Eestilä: Erinomainen!] Näistä eläimistä ei ole käyty minkäännäköisiä asiantuntijakuulemisia, ei ole saatu minkäännäköisiä oikeudellisia arviointeja. Ja tästä on nyt kyse, että tämä esitys on valiokuntavaiheessa muuttunut todella dramaattisesti ja nämä pykälämuutokset on sinne kehitetty [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] hallituspuolueiden edustajien omasta päästä mututuntumalla ilman, [Sanna Antikainen: Törkeä väite!] että niitä olisi millään tavalla arvioitu. On kolme kertaa tosiaan esitetty asiantuntija-arvioita, kuulemisia ja oikeudellista arviointia, ja sitä ei ole sallittu. [Juha Mäenpää: Eikös eduskunta ole korkein päättävä elin?] Siitä on kyse, kun puhun, että tutkittu tieto puuttuu tästä esityksestä täysin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-12-10T16:42:45,2025-12-10T16:43:54,Käsitelty,1.1 2025_125_82,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Satonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_83,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suurpedot kuuluvat suomalaiseen luontoon mutta eivät asutuksen ympärille. Minä tulen tuolta lounaisesta Suomesta, lounaiselta Pirkanmaalta, joka on nimenomaan sitä aluetta, johon nämä sudet ovat tulleet valkohäntäpeurojen perässä. Ymmärrän, että samantyyppisiä ongelmia on karhujen kanssa muualla Suomessa. Kyllä silloin, kun tosiaan lapset joutuvat koulutiellä pelkäämään sutta, ja meillä menee koiria, menee tuotantoeläimiä, tämä on oikeasti ison luokan kysymys. Ja niille minä haluan sanoa, jotka puhuvat tästä oikeusvaltiosta, että kun tätä kannanhoidollista metsästystä, kuten täällä muun muassa Kalmari sanoi, jo viime vaalikaudella yritettiin viedä eteenpäin, niin sitten ne ihmiset, jotka asuvat ihan muualla päin Suomea, ovat kyenneet valituksilla sen käytännössä estämään, niin että kyllä tämä on yksi niistä asioista, joissa haja-asutusalueella olevien ihmisten usko päätöksenteon järkevyyteen ylipäätään horjuu. Siinä on teille oikeusvaltiota. Kuunnelkaa niitä ihmisiä, jotka elävät näitten petojen keskellä. [Hannu Hoskonen: Hieno puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-12-10T16:43:55,2025-12-10T16:45:04,Käsitelty,1.1 2025_125_84,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Nieminen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_85,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ihmiset ovat ottaneet minuun valtavan paljon yhteyttä, vaikka en ole mitenkään metsästys- tai näitten asioitten päällä varsinaisesti: maaseudun ihmiset, harva-asutusalueilla elävät ihmiset, elinkeinonharjoittajat, viranomaiset, huolestuneet lasten vanhemmat. Esitys tuo nyt ratkaisun pitkään jatkuneeseen ongelmaan, miten turvata ihmisten arki ja elinkeinot, kun suurpetojen kannat kasvavat ja liikkuvat yhä lähemmäksi asutusta. Tämä tavoite on kaksijakoinen. Sillä turvataan ihmisten arjen turvallisuus sekä samalla säilytetään petokannat elinvoimaisina. Nykyinen tilanne, jossa sudet liikkuvat pihoilla ja vahingot kotieläimille lisääntyvät, ei ole kestävää suurpetopolitiikkaa. Se heikentää ihmisten luottamusta ja aiheuttaa todellista painetta erityisesti poro- ja lammashoidossa. Ratkaisuna ei ole hallitsematon metsästys, vaan tarkasti ohjattu järjestelmä. Kiintiöperusteinen metsästysalueiden koordinointi ja selkeä vastuunjako varmistavat, että toimet ovat hallittuja ja perustuvat tieteelliseen tietoon.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-12-10T16:45:04,2025-12-10T16:46:20,Käsitelty,1.1 2025_125_86,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Siponen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_87,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän nämä suurpetojen kannat, määrät ovat Suomessa kasvussa niin suden, karhun kuin myöskin ilveksen osalta, ja sitä myötä myöskin nämä haitat ovat kasvaneet. Ja mitä haittoja sitten on: haitat kotieläintiloille, haitat hevostiloille, haitat metsästysharrastuksille eivät ole lainkaan vähäisiä, ja myöskin se, että suurpedot aiheuttavat pelkoa lapsiperheille. Erityisesti tuolla maaseudulla ollaan jouduttu hankkimaan niitä susikyytejä ja tekemään erityisjärjestelyjä. Nämä kaikki alleviivaavat sitä, miksi meidän on tärkeää pystyä se suurpetojen ihmisarkuus palauttamaan. Siihen on meillä olemassa tämä keino: kannanhoidollinen metsästys. Itse kyllä tuen sitä, että kannanhoidollinen metsästys saadaan liikkeelle järkevällä tavalla niin, että petoja on meillä nimenomaan siellä luonnossa se suotuisa määrä myöskin jatkossa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-12-10T16:46:20,2025-12-10T16:47:35,Käsitelty,1.1 2025_125_88,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Ja sitten edustaja Rintamäki., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_89,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun sutta ei metsästetä, se menettää pelkonsa ihmisiä kohtaan ja tulee entistäkin rohkeammaksi. Susikannan kasvu ja susien käyttäytymisen muutos aiheuttavat jännitteitä, mutta tämän hallituksen esityksen tarkoituksena on nimenomaan hallita ongelmia ennakoivasti eikä vasta sitten, kun jotain oikeasti sattuu. Esitys ottaa huomioon tavalliset ihmiset, joiden arjessa susien läsnäolo tuntuu ja turvallisuudentunne on heikentynyt. Tällä hetkellä on helppo todeta, että susien määrä on kasvanut ihmisten turvallisuudentunteen kustannuksella aivan liikaa. Esityksen tavoitteena on sudenmetsästyksen mahdollistaminen, valituskierteiden välttäminen ja palauttaa päätöksenteko normaalin riistanhoitoa koskevan prosessin piiriin. Samalla varmistetaan, että susikanta säilyy elinvoimaisena ja metsästys toteutuu kestävällä ja valvotulla tavalla. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-12-10T16:47:35,2025-12-10T16:48:38,Käsitelty,1.1 2025_125_90,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_91,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Vastuullisuus on tämän esityksen ytimessä. Puhumme nyt suurpedoista. Valiokunnan mietinnön pohjalta esitystä on hyvä kirkastaa heidän esittämällään tavalla. Suden ja muiden mainittujen suurpetojen kannanhoidollinen metsästys ei ole päämäärä sinänsä vaan väline suden ja ihmisen rinnakkaiselon mahdollistamiseksi. Viime vuosina susien lisääntynyt liikkuminen lähellä asutusta on heikentänyt monien turvallisuudentunnetta ja aiheuttanut vahinkoja kotieläimille ja porotaloudelle. Kunnat ovat joutuneet järjestämään koulukuljetuksia pelon vuoksi, ja monilla alueilla arki ja liikkuminen luonnossa ovat muuttuneet. Täällä eduskunnassa meidän on toimittava ihmisten turvallisen arjen puolesta. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-10T16:48:38,2025-12-10T16:49:41,Käsitelty,1.1 2025_125_92,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_93,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Metsästys on ensimmäistä kertaa hallitusohjelmassa, [Anne Kalmari: Ei ole, viime kaudella ja toissakaudella oli!] ja teemme tässä maassa nyt vastuullista ja luontoa kunnioittavaa suurpetojen kannanhoidollista metsästystä. Metsästäjät tekevät arvokasta maaseututyötä, jotta pedot pysyvät hallinnassa ja ihmisarkoina, maamme pysyy turvallisena, metsästyskoiratoiminta pääsee jatkumaan ja lammas- ja porotilalliset saavat säilyttää elantonsa ja yrittäjyytensä. On erinomaista, että nyt suden metsästys alkaa vajaan kuukauden päästä sadan suden kiintiöllä. Kevään aikana kiintiömetsästys tulee ulottaa myös ilveksen ja karhun metsästykseen, ja oikea kanta-arvio tulee tehdä. Arvoisa puhemies! Tästä päätöksestä me vastuulliset metsästäjät kiitämme, ja tästä kiittävät myös monet pienet koululaiset ja kotieläintilalliset. Turvallisuus ennen kaikkea. Ilmoittaudun vuoden alusta passiin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-12-10T16:49:41,2025-12-10T16:50:48,Käsitelty,1.1 2025_125_94,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_95,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vahinkoa aiheuttaneen suurpedon metsästys poikkeusluvalla on jo nyt mahdollista. On erikoista, että valiokunta lisäsi metsästyslain muutokseen täysin uusia pykäliä, jotka mahdollistavat hallituksen esityksestä poiketen susien lisäksi myös karhun, ilveksen ja saukon kiintiömetsästyksen koko Suomessa. Muutokset syntyivät hallituspuolueiden omasta päästään keksimien pykäläluonnosten pohjalta, siis ilman virkamiesvalmistelua, ilman asiantuntijakuulemista ja ilman vaikutusarviointeja. WWF Suomi kommentoi tänään: ”Pöyristyttävää! [Perussuomalaisten ryhmästä: Olipa yllätys!] Maa- ja metsätalousvaliokunta esittää ilveksen, karhun ja saukon metsästystä, vaikka ne ovat EU:n luontodirektiivin nojalla tiukasti suojeltuja.” Valiokunnan episodi johti tilanteeseen, jossa hallituspuolueet itse eivät tienneet, mitä lakimuutokset tulevat käytännössä tarkoittamaan. Kokoomuksesta jopa väitettiin, ettei tämä koske saukkoja. Pykälien rustaaminen itse ilman virkamiesvalmistelua on kyllä eduskunnan pelisääntöjen vastaista, ja te tiedätte sen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-12-10T16:50:48,2025-12-10T16:52:15,Käsitelty,1.1 2025_125_96,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Peltokangas. — Valitettavasti nyt otetaan vain ne, jotka kerkesivät ottamaan ensimmäisessä vaiheessa vastauspuheenvuoron. Totta kai jatketaan sitten myöhemmin, mutta nyt on täällä vielä neljä, ja näistä neljästä ensimmäisen puheenvuoron käyttää Peltokangas.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_97,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitos valiokunnalle erinomaisesta mietinnöstä. Muistelen tässä omaa rakasta beagle-koiraani, Irwin-koiraa, joka on tällä hetkellä jo luonnollisen poismenon vuoksi siellä arvokkaassa kotipiirissä ja jota muistelen usein. Koirani elämä olisi keskeytynyt aikaisemmin, mikäli ripeä naapurini ei olisi häntä pelastanut suden suulta — kiitos naapurin Jarkolle vieläkin tästä asiasta. Olen ollut aina sitä mieltä — ja taisi olla 2019, kun sanoin tuossa puhujapöntössä — että susi on turkiseläin, ja mikäli se tulee pihapiiriin, häiritsee ihmisten elinkeinoja, on vaaraksi esimerkiksi edustaja Hoskosen mainitsemille lapsille, niin siltä pitää ottaa turkki pois. Olen sitä mieltä, että kaikille muillekin suurpedoille, mitkä häiritsevät ja ovat vaaraksi, tämä on ainut ja hieno menetelmä, ja sitähän on satoja vuosia Suomessa harrastettukin ansiokkaasti. Kiitän valiokuntaa erinomaisesta työstä, ja kiitän myöskin näistä kahdesta lisäyksestä, mitä täällä kauhistellaan. Suurpedot ovat suurpetoja, ja niitä käsiteltäköön sen mukaisesti.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-12-10T16:52:15,2025-12-10T16:53:29,Käsitelty,1.1 2025_125_98,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_99,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin hallituspuolueilla ja osalla oppositiopuolueista tavoitteena on jo pitkään ollut, että suurpetoja päästään metsästämään, ja sen takiahan se on hallitusohjelmaankin kirjattu. Mutta näyttää siltä, että ette vieläkään ymmärrä sitä, että tämä tapa, millä tämä esitys nyt on runnottu läpi, on täysin luokaton ja täysin vastoin niitä pelisääntöjä, mitä tässä talossa on. Normaalisti, jos halutaan tehdä muutoksia ministeriön esitykseen, se viedään sitten ministeriöön ja yhdessä katsotaan ja virkamiehet siellä kirjoittavat ne muutokset. No, tässä tapauksessa todellakin valiokunta itse kirjoitti nämä pykälämuutokset, koska ministeriö ei niitä halunnut kirjoittaa, katsoi, että niissä on oikeudellisia ongelmia, ja toisekseen tämän lain käsittelyn mukana sinne todellakin kaksi lajiakin nostettiin, ilves ja karhu, ihan ulkopuolelta, ja vielä tätä saukonkin pykälää muutettiin. Eihän tätä ole tehty niin kuin tässä talossa tehdään hyvää lainsäädäntöä. [Sanna Antikainen: Eduskunta voi tehdä niin!] Te olisitte saaneet tämän saman lain ihan varmasti läpi myös noudattamalla hyviä lainsäädännön periaatteita, ja sen takia, kun teitte näin, tämä sekä murentaa meidän, tämän talon, työskentelyä että luulen, että tässä lakiin jää kyllä sellaisia ongelmia, mitä ette itsekään ehkä nyt tunnista, juuri sen takia, että tässä ei ole huolehdittu siitä, että tämä laki on asianmukaisesti ja hyvien hallintotapojen mukaisesti tehty.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-12-10T16:53:29,2025-12-10T16:55:02,Käsitelty,1.1 2025_125_100,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten vielä edustajat Sillanpää ja Räsänen, Hanna, ja sitten on puheenjohtajisto. — Sillanpää.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_101,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Susikannan kasvu ja susien levittyminen yhä laajemmalle alueelle luovat pelkoa ja huolta. Poikkeuslupiin nojaava järjestelmä ei ole riittävä susikannan hallitsemiseen. Vaikka vahinko- ja turvallisuusperusteisia poikkeuslupia on viime vuonna tehostettu, niiden vaikutus susikannan kasvuvauhtiin on ollut käytännössä pyöreä nolla. Susikanta on jatkanut kasvuaan, ja susien liikkuminen uusille alueille on tuonut pelkoa ja turvattomuutta, puhumattakaan yrittäjille aiheutuneista taloudellisista tappioista tai lemmikkien menetyksistä suden kitaan. Kaupungissa asuvien voi olla vaikea käsittää sitä, miksi susia pitäisi saada metsästää tarvittaessa. Siksi toivon, että jokainen miettisi maaseudulla asuvien ihmisten arkea. Kyse on esimerkiksi siitä, kun pienet lapset kulkevat pimeässä koulukyydille ja sudet liikkuvat samoilla alueilla tai kun susi tulee ihmisten tonteille pihoihin ja kotieläinten lähelle tai kun lammastalouden harjoittaja menettää elinkeinonsa yön aikana susien vuoksi. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että suomalaiset voivat asua ja elää maaseudulla turvallisesti, sekä turvata lasten oikeus kulkea kouluun ilman pelkoa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-12-10T16:55:02,2025-12-10T16:56:11,Käsitelty,1.1 2025_125_102,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Hanna.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_103,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Pitko tässä nosti esille kotimaakuntani Pohjois-Karjalan ja sanoi, että Pohjois-Karjalassakin on ollut vain yksi koiravahinko ja yksi kotieläinvahinko, mutta voi kun tietäisitte, kuinka paljon siellä on läheltä piti ‑tilanteita. Ne ovat aivan arkipäivää meillä maakunnassa. On ihan lähiajoilta tarina siitä, kun tyttäreni tuttu oli metsällä ja siellä tuli susi aivan siihen lähelle kiertelemään, vaikka hänellä oli koira jalan vieressä, ja susi jäi siihen aivan puitten taakse odottelemaan, josko koira erkanisi siitä. Meillä rakennetaan koirille suurin piirtein umpihäkkejä sinne, on oltava verkkokatot, on kaivettava ne maan alle, koska susi noutaa koirat sieltä häkistä. Tämän lisäksi meillä ovat pihajänikset tosissaan vähissä, koska sudet noutavat pihajänikset sieltä ovelta. Eli ei minkäänlaista ihmispelkoa ole enää susilla. Olen erittäin tyytyväinen, että tämä lakiesitys on tällä hetkellä täällä salissa. Myös karhun osaltahan on käynyt niin, että karhun ihmispelko on hävinnyt, koska ovat aina näitten valitusten takia menneet jäihin ne luvat, ja siellä on useampi sukupolvi karhuja, jotka eivät ole kohdanneet ihmistä. Ei se nyt ihan normaalia ole, jos karhu keväällä syö oven vieressä talipötköä siinä pihamaalla. Erittäin lämpimästi kiitän, että tämä laki on täällä salissa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-12-10T16:56:11,2025-12-10T16:57:35,Käsitelty,1.1 2025_125_104,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Sitten vielä puheenjohtajisto. Aloitetaan vaikka edustaja Kalmarista ensin ja sitten Elomaa., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_105,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin muutamia oikomisia: myös Antti Rinteen hallitusohjelmassa oli metsästysmyönteisiä kirjauksia, mutta on hienoa, että ne nyt ovat olleet hyvin selkeitä ja viety läpi. Sitten niille, jotka pelkäävät oikeusmahdollisuuksien puolesta. Varmasti tästä valitetaan, ja voi olla, että ei edes pärjätä, mutta on ainakin yritetty. Ehkä huojentaa tieto, että KHO kertoi valiokuntakäsittelyssä, että tällainen kiintiön lisääminen on sinänsä mahdollista, ja monissa muissakin maissa on tämäntyyppistä kiintiömetsästystä. Yksi asia, minkä varmasti koko tämän salin mielestä pitäisi olla merkityksellistä, on se, että saadaan nämä suotuisan suojelun tasot määritettyä tiedepohjaisesti mutta myös laajempaan sosiaaliseen kestävyyteen perustuen, kuten tämä talo on edellyttänyt. Eli toivoisin, että suden ja karhun ja ilveksen suotuisan suojelun tason määrittäminen on selkeää ja metsästys voi sitten pohjautua tältä pohjalta siihen ilman valituskierteitä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-12-10T16:57:35,2025-12-10T16:59:01,Käsitelty,1.1 2025_125_106,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja vielä, edustaja Elomaa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_107,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! En usko, että metsästäjät tai edustajat haluavat suurpetojen häviävän Suomen luonnosta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tietenkään ei!] Totuus on, että kannanhoidollisen metsästyksen vahva kannatus on valiokunnassa ja se on myös täällä eduskunnassa, ja sitä kutsutaan silloin enemmistön kannatukseksi ja demokratiaksi. Oppositio arvostelee valiokuntakäsittelyä. Minä totesin tuossa aiemmin, että lisäaika olisi ollut tervetullutta, mutta nyt kun minä ajattelen näitä muutamaa vuotta tässä, viime vuotta valiokunnassa, niin tuntuu, että ei muuta ole käsiteltykään kuin suurpetoja ja sutta. Meillä on ollut valtavasti asiantuntijoita eri asioissa, ja kyllä me ollaan näihin pureuduttu erittäin syvällisesti. Aivan kuten Lahdenperä tuossa totesi, asiantuntijoita on kyllä riittänyt. Fakta on, että kannat ovat kasvaneet. Lounais-Suomessa asun itse, ja se on kyllä huomioitu. Minä toivon, että tämä liika pelottelu molemmilta suunnilta loppuu, ja uskon, että kannanhoidollinen metsästys voidaan hoitaa järkevästi ja vastuullisesti.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-12-10T16:59:01,2025-12-10T17:00:14,Hyväksytty,1.1 2025_125_108,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten mennään puhujalistaan, hetkeksi aikaa ainakin, ja sieltä Jukkola aloittaa. — Edustaja Jukkola, olkaapa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_125_109,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva metsästyslain muutos ei anna oikeutta ampua yhtään suurpetoa ilman asianmukaista säätelyä ja lupaa, vaikka täällä puheista niin voisi päätellä. Metsästyksessä tarvitaan jatkossakin pyyntilupa, ja se perustuu ministeriön asetuksissa määrättyihin kiintiöihin ja alueellisiin rajoituksiin. Asetukset laaditaan kantojen tilan ja alueellisten vaihtelujen perusteella, ja metsästys voidaan aloittaa vain siellä, missä kanta sen kestää. Jos kanta on pieni, metsästystä ei avata. Suden, karhun ja ilveksen osalta on havaittu käyttäytymistä, joka ei ole lajille normaalia, mikä johtuu osittain metsästyksen olemisesta tauolla. Ihmisarkuus puuttuu, mistä taas seuraa turvattomuutta sekä haittaa ihmisille ja kotieläimille: milloin hyökätään lampaiden, hevosten tai muiden kotieläinten kimppuun. Tämän lain myötä kannanhoidollinen metsästys voidaan toteuttaa koko Suomen alueella ja kaikille näille lajeille silloin, kun perusteet täyttyvät ja suotuisa suojelutaso säilyy. Saukko on taas sisältynyt lakiin vähintään vuodesta 2011. Emme valiokuntana tai puolueena edistä saukon metsästystä. [Krista Mikkonen: Helpotitte sitä!] Vaikka metsästyksen mahdollisuus laajenisi teoriassa koko maahan, ministeriö ei ole valmistelemassa tästä mitään asetusta. Arvoisa rouva puhemies! Tämän lain tarkoituksena ei ole suurpetojen metsästäminen metsästämisen vuoksi, vaan kantojen hallittu säätely. Tavoitteena on ehkäistä vahinkoja, turvata ihmisten ja kotieläinten turvallisuus sekä suojella omaisuutta tai mahdollistaa sen oman ammatin harjoittaminen siellä maaseudulla samalla huolehtien siitä, että suurpetokannat säilyvät oikeansuuntaisesti. Esimerkiksi valiokunnan kuulemisissa Poliisihallitus kertoi suurpetojen aiheuttavan noin 700 tehtävää vuodessa, mikä osaltaan kertoo siitä, miksi tämä laki on täällä salissa tänään. Arvoisa rouva puhemies! Suurpedot kuuluvat Suomen luontoon. On tärkeää todeta, miksi tähän lakimuutokseen on päädytty. Suden, karhun ja ilveksen kannat ovat kasvaneet nopeasti viime vuosina, osin siksi, ettei kannanhoidollista metsästystä ole voitu toteuttaa luonnonsuojelujärjestöjen jatkuvien valitusten vuoksi. Kun asetuksia ei ole saatu voimaan, metsästystä ei ole voitu järjestää. Nyt tämän lain tullessa voimaan pyyntiasetukset tehdään ministeriön toimesta eikä niistä voi valittaa, mikä mahdollistaa suunnitelmallisen ja perustellun kannanhoidon Suomen suurpedoille. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-12-10T17:00:21,2025-12-10T17:03:45,Käsitelty,1.1 2025_125_110,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_111,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä alkaa olla kaikki jo vähintään kertaalleen, todennäköisesti useampaan kertaan, sanottu — ja lähetekeskustelussa myös — mutta lyhyesti nyt joku poiminta tähän vielä. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa on reilut viisi- ja puolisataa sutta, karhuja lähes kaksi- ja puolituhatta, ja ilveksiä on arvioitu olevan noin kolme- ja puolituhatta. Suurpetojen havaintoja ihmisten pihoilla on kirjattu Luonnonvarakeskuksen ylläpitämään Tassu-järjestelmään useita tuhansia. Myös kotieläintuotannon vahingot ovat lisääntyneet, kuten täällä on tuotu esille. Lampaita on joutunut susien tappamiksi tilastojen mukaan noin 500 yksilön molemmin puolin vuosittain. Nyt tosiaan tämä valiokunnan laatiman mietinnön mukainen kiintiömetsästys mahdollistaa suurpetojen kannanhoidon, jolla voidaan palauttaa suden ja muiden suurpetojen ihmisarkuus, koska se on heikentynyt huomattavasti, kun metsästys on ollut mahdotonta näiden valitusten vuoksi. Arvoisa puhemies! Kannanhoidollinen metsästyshän ei ole mikään uusi asia Suomessa. Se oli mahdollista ilveksen ja karhun osalta ihan viime vuosia lukuun ottamatta koko 2000-luvun alun ajan. Kannanhoidollisesta metsästyksestä huolimatta sekä ilveksen että karhun kanta tuplaantui. Myös susikannan kasvu on ollut voimakasta: vuosien 2017—2021 aikana kanta kaksinkertaistui, ja vielä senkin jälkeen tähän vuoteen kasvu on ollut noin 75 prosenttia. Kannanhoidollinen metsästys tosiaan pysähtyi käytännössä näiden valitusten tekemistä varten perustetun yhdistyksen toiminnan seurauksena. Nyt toivon mukaan tämä saadaan loppumaan. Täytyy kiittää valiokuntaa, että se korjasi hallituksen esityksessä olleet puutteet ja nyt on mahdollisuus palata niin sanotusti normaaliin tilanteeseen suurpetojen metsästyksen osalta: tilanteeseen, jossa kotieläintuotanto ja metsästys voivat jatkua ilman kohtuutonta pelkoa petojen aiheuttamista vahingoista. Myös ihmisten turvallisuudentunnetta saadaan metsästyksen myötä parannettua alueilla, missä petoja on erityisen paljon. Arvoisa puhemies! Kiitos valiokunnan enemmistölle tämän asian viemisestä eteenpäin oikeaan suuntaan. Ei ole mitään syytä enää viivytellä sen kanssa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-10T17:03:50,2025-12-10T17:06:28,Käsitelty,1.1 2025_125_112,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_113,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Metsästyslain muuttaminen koskien suden kannanhoidollisen metsästyksen palauttamista on tärkeä, ajankohtainen, välttämätön ja pitkään odotettu askel kohti vastuullisempaa, viisaampaa ja realistisempaa suurpetopolitiikkaa — huomatkaa: sanoin suurpetopolitiikkaa. Tällä muutoksella ei olla heikentämässä luonnon monimuotoisuutta vaan nimenomaan varmistamassa ja vahvistamassa tasapainoa luonnon, ihmisyhteisöjen ja elinkeinojen välillä. Kyse on ennakoitavasta, tutkittuun tietoon pohjautuvasta ja tarkasti säädellystä toiminnasta. Esityksen keskeinen muutos on suden ympärivuotisen rauhoituksen poistaminen ja kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistaminen kiintiöperusteisesti jo vuoden 2026 alusta lähtien eli reipas pari viikkoa siihen hetkeen. Kiintiön suuruus, joka on alustavasti noin 65 sutta, määritellään Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion ja suotuisan suojelun viitearvon pohjalta. Lupasääntely ja alueelliset kiintiöt mahdollistavat sen, että metsästys toteutetaan hallitusti luonnon kestokykyä kunnioittaen ja erityispiirteet huomioiden. Samalla esitys ottaa huomioon geneettisen monimuotoisuuden, metsäpeuran suojelun ja aluekohtaiset erityistilanteet, joissa susien aiheuttamat haitat ovat olleet merkittäviä. Arvoisa puhemies! Vastuullisuus on tämän esityksen ytimessä. Puhumme nyt suurpedoista. Valiokunnan mietinnön pohjalta esitystä on hyvä kirkastaa heidän esittämällään tavalla: suden ja muiden mainittujen suurpetojen kannanhoidollinen metsästys ei ole päämäärä sinänsä, vaan väline suden ja ihmisen rinnakkaiselon mahdollistamiseksi. Viime vuosina susien lisääntynyt liikkuminen lähellä asutusta on heikentänyt monien turvallisuudentunnetta ja aiheuttanut vahinkoja kotieläimille ja porotaloudelle. Kunnat ovat joutuneet järjestämään koulukuljetuksia pelon vuoksi, ja monilla alueilla arki ja liikkuminen luonnossa ovat muuttuneet. Täällä eduskunnassa meidän on toimittava ihmisten turvallisen arjen puolesta. Arvoisa puhemies! Tämä esitys ei vastusta luontoa, se puolustaa tasapainoa. Se vahvistaa luottamusta siihen, että suurpetopolitiikassa kuunnellaan nyt myös maaseudun ääntä, paikallistietoa ja arjen todellisuutta. Pidän tätä esitystä välttämättömänä, harkittuna ja vastuullisena. Siksi kannatan sitä valiokunnan tekemillä tarkennuksilla. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-10T17:06:35,2025-12-10T17:10:39,Hyväksytty,1.1 2025_125_114,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_125_115,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään hallituksen esitystä metsästyslain muuttamisesta sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöä. Sanon tämän heti alkuun, ettei tarvitse jännittää loppuun saakka: kannatan valiokunnan mietintöä enkä yhdy vihervasemmiston vastalauseisiin. Nyt puhutaan asiasta, joka ei ole vain paperia ja pykäliä. Tämä liittyy ihmisten arkeen, oikeaan elämään, siihen, kun aamulla avaat oven ja ensimmäisenä pitää katsoa, onko se naapuri, postinjakaja vai susi, joka pihassa liikkuu. Maaseudulla tätä ei lueta fantasiakirjoista, sen näkee saappaat jalassa omilla silmillään. On huvittavaa ja toisaalta kieltämättä surullistakin, miten täällä salissa toiset suhtautuvat susiin kuin Disney-hahmoihin, jotka kulkevat kukkaniittyjä pitkin lauleskellen, mutta haja-asutusalueilla susi ei esitä roolia musikaalissa, vaan se kulkee koulutien varrella, ihmisten kotipihoissa ja karjasuojissa. Sitä pidetään siellä vähemmän satuolentona ja enemmän turvallisuusriskinä. Vihervasemmiston vastalauseen perusteella voisi kuvitella, ettei näitä tilanteita ole olemassakaan, mutta kyllä ne ovat. Uhat ihmisille ja kotieläimille ovat ihan todellisia, eikä niitä poisteta puhumalla kauniisti susihukasta. Arvoisa puhemies! Suden EU-suojelustatus on muutettu. Se on nyt liitteessä V. Se on suojeltu laji edelleen, mutta sitä ei suojella niin kuin muinaisaarretta, johon ei saa koskea, kävi miten kävi. Tämä on luonnonsuojelun onnistumista, ja sen ansiosta metsästystä voidaan säädellä joustavammin. Meillä olisi nyt mahdollisuus tehdä järkevä laki, eikä meillä ole varaa hukata sitä mahdollisuutta jonkinlaiseen ideologiseen jarrutukseen. Valiokunnan mietintö nimenomaan palauttaa järjen susiasiaan. Se antaa viranomaisille keinot reagoida tilanteisiin eikä jätä ihmisiä yksin pihoihinsa hakkaamaan käsiään yhteen toivoen, että susi ystävällisesti siirtyisi seuraavaan kylään. Nyt kun kuuntelen vastapuolen puheenvuoroja, tuntuu välillä siltä kuin ongelmana ei olisikaan susi vaan suomalainen maaseudulla asuva ihminen. Susi on luontokappale, jonka kanssa haja-asutusalueen ihminen on joutunut elämään rinnakkain. Ongelmaksi on tullut se, että susi on kadottanut ihmisarkuutensa pitkän metsästyksestä vapaan kauden jälkeen. Arvoisa puhemies! Sitten tämä valitusoikeusasia, josta on yritetty tehdä dramaattisempi kuin saippuasarjasta konsanaan. Emme ole murskaamassa oikeusvaltiota. Olemme tekemässä siitä toimivaa myös silloin, kun ihmisten turvallisuus on kyseessä. Tässä salissa ja pääsääntöisesti kerrostaloissa asuvat punavihreät haluavat valittaa joka ikisestä päätöksestä, joten ehdotankin, että valittaja voisi tulla joskus sinne maaseudulle katsomaan susien tekemiä vahinkoja eikä katsoa pelkkiä tilastokäppyröitä konttuurin seinältä. Arvoisa puhemies! Tämä esitys ei ole mikään salaliitto luontoa vastaan. Se on järkevä, hallittu, turvallisuutta lisäävä kokonaisuus. Se ottaa huomioon luonnon, mutta se ottaa huomioon myös ihmisen, ja se on asia, jonka vihervasemmisto tuppaa unohtamaan. Ihminenkin kuuluu luontoon, eikä häntä pidä ajaa sieltä pois sallimalla petojen lisääntyminen hallitsemattomasti. Arvoisa puhemies! Kannatan siis lämpimästi valiokunnan mietintöä. Pidetään huolta suomalaisesta luonnosta, mutta pidetään huolta myös suomalaisista ihmisistä. Siinä on minusta huomattavasti enemmän maalaisjärkeä kuin siinä, että vain toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Onhan meillä ollut käsittämätön tuuri, että kuin ihmeen kaupalla yhtään ihmisuhria ei vielä ole suden suuhun jäänyt. Metsästyskoiria, lampaita, poroja ja nautoja on raadeltu, eli eikö veri ole vuotanut jo aivan tarpeeksi? Ei kai ihmisverta tarvita ennen kuin valo alkaa vihervasemmiston vintillä palamaan? — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-12-10T17:10:49,2025-12-10T17:15:21,Käsitelty,1.1 2025_125_116,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_117,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Metsästys on ensimmäistä kertaa Suomen historiassa kirjattuna hallitusohjelmassa, ja tämä on erinomainen osoitus metsästyksen tunnustamisesta suomalaisena elämänmuotona. Käsittelyssä oleva metsästyslain muutos on välttämätön kohti tasapainoista suurpetopolitiikkaa, politiikkaa, joka ottaa huomioon sekä petokantojen tilanteen että ihmisten arjen turvallisuuden ja toimeentulon. Esitys on varsin kannatettava. Emme joudu suden suuhun emmekä joudu hukkaan tämän päätöksen myötä. Arvoisa puhemies! Viime vuosien kehitys osoittaa, että suden ihmisarkuus on selvästi heikentynyt. Poliisin tehtävät ovat lisääntyneet jyrkästi, ja pelkästään vuonna 2025 poliisi on tehnyt jo 50 lopettamispäätöstä. Tämä ei ole satunnaista vaan merkki muutoksesta, jossa sudet liikkuvat yhä rohkeammin asutusten läheisyydessä. Tämä ei ole myöskään poliisien tehtävä. Riskit kasvavat niin ulkoileville ihmisille, pienille koululaisille kuin niille, jotka työskentelevät ja harrastavat metsässä. Arvoisa puhemies! Susia arvioidaan olevan 560 yksilöä, ilveksiä 3 500 ja karhuja 2 500, eli näitä suurpetoja on aivan liikaa luonnon kantokykyyn nähden. Kasvanut susikanta näkyy raskaasti myös kotieläintaloudessa. Susien aiheuttamat lammas- ja porovahingot ovat moninkertaistuneet viime vuosina. Korvaukset eivät kerro koko totuutta, sillä yrittäjien huoli, lisätyö ja epävarmuus kuluttavat jaksamista. Myös metsästyskoirien turvallisuus ja koko metsästyskulttuurin jatkuvuus ovat paineessa. Monilla alueilla koiria ei voida käyttää metsässä susiriskin vuoksi, mikä heikentää esimerkiksi hirvikannan hallintaa. Arvoisa puhemies! Näiden ongelmien taustalla on selvä rakenteellinen muutos, susikanta on kasvanut ja ihmisarkuus vähentynyt. Tarvitaan hallittua, tieteellisesti ohjattua kannanhoitoa, joka ylläpitää susien luontaista varovaisuutta. Lakimuutos, joka siirtää suden rauhoituksen asetustasolle ja mahdollistaa alueelliset kiintiöt, yhteensä 100 sutta, tuo ennakoitavuutta ja kohdistaa metsästystä niille alueille, joissa tarve on suurin. Valitusoikeuden poistaminen lupapäätöksistä tekee järjestelmästä toimivan. Pitkät valituskierteet ovat aiemmin halvaannuttaneet koko prosessin. Nyt vastuu palautuu viranomaisille, jotka kantavat turvallisuus- ja vahinkojen torjuntavastuun. Sama koskee myös karhua ja ilvestä. Jotta suurpetopolitiikka olisi johdonmukaista, tarvitaan kiintiöihin perustuvaa kannanhoitoa näillekin lajeille, ja näiden kiintiöiden tulee perustua oikeisiin tietoihin. Arvoisa rouva puhemies! Turvallisuutta, elinkeinoja ja metsästyskulttuuria ei voi sivuuttaa. Tämä lakimuutos on oikea ja juuri ajankohtainen. Me metsästäjät kiitämme tästä vastuullisesta päätöksestä. Ilmoittaudun susipassiin reilun kolmen viikon päästä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-12-10T17:15:23,2025-12-10T17:18:54,Käsitelty,1.1 2025_125_118,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kinnari., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_119,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Teemu,Kinnari,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitos, rouva puhemies! Arvoisat edustajat, tänään on käyty jo paljon keskustelua, mutta haluan tässä muutamia asioita vielä esille nostaa. Ensinnäkin ydintä tässä kaikessa, yksi suurin asia, on tietysti tämän suden osalta tämä keväällä tapahtunut luontodirektiivin muutos, joka nyt tosiasiassa mahdollistaa sitten tämän kannanhoidollisen metsästämisen toteuttamisen sudella ja vielä niin, että tämä käyty keskustelu myös muistuttaa meitä siitä, että tämä kannanhoidollinen metsästys suurpetojen osalta ei ole mikään uusi asia Suomessa. Se on käytännössä ollut se toimiva malli, miten ilvestä ja karhua tässä maassa on aiemmin metsästetty. Suden osalta ydintä on todella, että tämä suden ympärivuotinen rauhoitus poistetaan laista ja samoin se, että suden rauhoituksesta ja metsästysajasta säädetään asetuksella ja metsästys toteutetaan alueellisen kiintiön perusteella tieteelliseen tietoon nojaten. Keskeistä tässä kaikessa on tietysti se, että kanta-arvion osalta on panostettava entistä enemmän siihen, että meillä on se paras mahdollinen tieto siitä meidän todellisesta susikannastamme. DNA-näytekeräystä pitää tehdä aktiivisesti, näytteet pitää analysoida, ne kaikki, mitä metsästäjät niitä eteenpäin lähettävät. Tämä on se pohja ja perusta, mihin jatkossakin sitten sudenmetsästys perustetaan, ja vuosittain asetuksella arvioidaan sitten pyyntimääriä. Kuten puhuttu, poliisin tehtävät susien takia ovat kasvaneet rajusti viime vuosina. Pihapiireissä liikkuvat sudet, ihmisarkuuden menettäneet sudet, ovat todellakin arkipäivää, ja tämän osalta tarvitaan selkeästi suunnanmuutos. Maatalousyrittäjien tilannetta tänään on käyty useammassa puheenvuorossa, ja nimenomaan lammastalouden osalta tunnusluvut, miinus 40 prosenttia tuotannossa, ovat aika karua kertomaa. Ja vielä kun tässä salissakin puhutaan luontokadosta ja ollaan huolissaan tästä luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä, niin muistutan, että nämä perinnebiotoopit ovat se keskeinen luontotyyppi, missä sitä tosiasiassa tapahtuu, ja tämä laiduntaminen on käytännössä muuttunut mahdottomaksi. Vielä näen, että nämä petoaidat eivätkä laumanvartijakoiratkaan ole se automaattivastaus tähän asiaan. Hallitusohjelma edellyttää todellakin sen, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan, ja tähän liittyen lainsäädäntötyön yhteydessä karhu ja ilves on lisätty nyt sitten mukaan tähän kiintiömetsästyksen malliin. Siinä tosiaan on nyt sitten tietyllä tapaa paluu siihen aiempaan vallinneeseen muotoon, jolloin tässä maassa karhua ja ilvestä on metsästetty kannanhoidollisilla menetelmillä. Muistutan kuitenkin kaikkia meitä siitä, että sinä aikana, kun tätä on toteutettu, niin karhu- kuin ilveskannat ovat tässä maassa aina nousseet. Nostan vielä tähän tämän saukkokysymyksen, koska siitä — tässä salissa nyt valitettavasti ei ole hirveästi vasemmiston ja vihreiden edustajia paikalla — joka tapauksessa nyt sitten puhutaan. Eli minkä takia saukko täällä on mukana? No, saukko on mukana siksi, koska se on mukana lakitekstissä 41 a §:n lajeissa ja se on lueteltuna siellä, kuten ovat useammat muutkin näistä lajeista. Eli sitä ei voi sinällään sieltä erikseen pois ottaa muuttamatta tietysti sitä koko sisältöä, vaan se kulkee keskeisenä osana siinä rimpsussa, lajilistassa, joka siellä tosiasiallisesti on, mutta saukon osalta kukaan ei ole missään nimessä esittämässä kiintiömetsästystä. Mutta miksi sen kuuluu siellä olla? Sen takia, että sen kautta on mahdollista myöntää vahinko- ja haittaperusteinen lupa, jos saukkoyksilö esimerkiksi on kalanviljelylaitoksella, missä tosiasiallisesti sen poistaminen tarvitsee sitten tämän toimesta tehdä. Eli sen pitää olla siellä mukana, mutta kukaan ei ole esittämässä, ei kukaan ole esittämässä poliittisesti, että sitä aletaan asetuksella metsästämään kannanhoidollisesti kiintiömetsästyksenä, ei tietenkään. Tästä on tietysti hyvä vääntää keskustelua, mutta minun mielestäni se keskustelu kannattaa nyt ohjata ihan johonkin muualle ja ymmärtää, minkä takia tämä asia täällä on. Vielä loppuun, arvoisa puhemies: luottamus suurpetopolitiikkaan ja lainsäädäntöön syntyy vasta silloin, kun ihmisten arjen kokemukset tukevat tätä. Sen takia me tehdään nämä päivitykset, jotta meillä ihmiset voivat jatkossa todeta, että täällä eduskunnassa, Arkadianmäellä, pystytään tekemään ne lainsäädäntötoimet, mitä meiltä tosiasiassa odotetaan ja mitä me olemme luvanneet. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Teemu Kinnari,1510,2025-12-10T17:18:58,2025-12-10T17:24:29,Käsitelty,1.1 2025_125_120,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Furuholm., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_121,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täällä on toistettu tänään monta kertaa sitä, mistä kukin edustaja tulee ja miten se sitten luo raameja siihen, miten tähän asiaan voi tai ehkä jopa sitten suhtautuu. Koska asia on näin, niin mielestäni tämä nimenomaan korostaa sitä, kuinka ensisijaisen tärkeää se on, että lait valmistellaan laadukkaasti ja että niissä on mahdollisimman laajat vaikutusarvioinnit ja ymmärrys siitä, mitä päätetään. Arvostamani kollega Rantanen puhui tässä omassa puheenvuorossaan kultaisesta keskitiestä tämän keskustelukulttuurin suhteen, ja jotta se syntyisi, niin on juuri näin, että tarvitaan virkamiesvastuulla tuotua tietoa niin paljon kuin mahdollista, niin paljon kuin on välttämätöntä, ja sitten me käytetään täällä sitä poliittista harkintaa, keskustellaan asiasta poliittisesti. Sitten demokratia lopuksi puhuu siinä, jos vaikka asiasta äänestetään, kun jokainen edustaja täällä valitsee puolensa. Täällä mainittiin monta kertaa kotimaakuntani Varsinais-Suomi ja sen tilanne. Ehkä haluan sanoa, että on tärkeää, että ihmisten ääni kuuluu täällä salissa ympäri Suomen. Siksi eilen esimerkiksi puhuimme toimeentulotuen leikkausten kohdalla näitä arjen kertomuksia siitä, mitä tapahtuu, kun ihmisten viimesijaisesta turvasta leikataan. Myös ajattelen niin, kun edustan Varsinais-Suomea, että pidän myös tärkeänä ja on varsinaissuomalaisten etu, että niitä prosesseja, joita tänne taloon on vuosien varrella syntynyt, jotka mahdollistavat sen oikeusvaltiomaisen päätöksenteon, myös suojellaan. Erityisesti tähän oma kritiikkini tämän keskustelun aikana on kohdistunut. Oikeastaan se minun keskeinen kysymykseni on, miksi tämä piti hoitaa näin. Minä olen tämän keskustelun aikana kuullut keskeltä, sieltä oikealta, mutta myös täältä reunasta näkemyksiä, että ollaan varmoja näistä argumenteista ja tämän lain tärkeydestä ja oikeudenmukaisuudesta. Silloinhan sitten se on tavallaan helppoa tätä lakia puolustaville, että jokainen kivi käännetään ja tuodaan se laaja ymmärrys tänne, että jokainen voi sitten siltä pohjalta tehdä ja rakentaa näkemyksiään. Mutta nyt tässä on menty vähän turhan suoraviivaisesti, ja se jättää hyvin paljon kysymyksiä ja langettaa oudon varjon tämän koko lakiesityksen päälle. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-12-10T17:24:31,2025-12-10T17:27:30,Käsitelty,1.1 2025_125_122,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kangas., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_123,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Antti,Kangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Susi kertaa saukko, lainsäädännössä on ollut valtava aukko, ja nyt se aukko on viimein tukittu. [Naurua] Kysyin tekoälyltä, kun tekoälyä nykyään tämä tietoyhteiskunta suosii, mikä on kansanedustajan perustehtävä. ”Kansanedustajan perustehtävä on keskeinen edustuksellisen demokratian toiminto. Hän edustaa kansaa, säätää lakeja, valvoo hallitusta ja päättää valtion menoista tarkemmin. Lainsäätäjinä kansanedustajat käsittelevät, muokkaavat ja säätävät lakeja valiokunnissa ja täysistunnoissa. Kaikki lait kulkevat heidän kauttaan ennen kuin ne hyväksytään tai hylätään.” Nyt ollaan siinä tilanteessa suurpetojen osalta. Suurpetoja on käsitelty viimeiset kymmenen vuotta tässä talossa ties kuinka monta kertaa. Myös tämän hallituskauden aikana on keskusteltu niin karhuista, susista, ilveksistä, ahmoista kuin kaikista muistakin, mutta saukoista ei kylläkään ole käyty keskustelua millään tasolla ennen tätä keskustelua. Ei voida väittää, että edustajat olisivat epätietoisia siitä, paljonko suurpetoja on, mitä vahinkoja ne aiheuttavat, mitä ne tekevät. Sinänsä suhtaudun opposition kritiikkiin, lainsäädännön arviointineuvoston kritiikkiin vakavasti. Se oli täysin aiheellista ja todenmukaista. Ministeriön lainvalmistelu oli tehty hutiloiden, ja siksi valiokunta ottikin mietinnössään kantaa näihin kantoihin ja niistä aiheutuneisiin ongelmiin. Loput kritiikinaiheet korjataankin ministeriön asetuksilla aikanaan, kun ne tulevat. Miten tähän tilanteeseen on päädytty? Nyt täällä kritisoidaan voimakkaasti sitä, että suden ja myös karhun ja ilveksen osalta ollaan poistamassa valitusmahdollisuus ja ollaan siirtymässä kannanhoidolliseen metsästykseen. Mistä tämä johtuu, kun meillä oli toimiva kannanhoidollinen metsästys karhulla ja ilveksellä aiemmin? Se johtuu vastuuttomasta luontopolitiikasta. Aktivistit on masinoitu osittain tämänkin talon istuvien edustajien toimesta valittamaan kaikesta mahdollisesta. On luotu valitusaparaatti valittamaan kaikesta. Sitten joudutaan järeisiin keinoihin. Nyt on tilanne se, että tämä talo otti jälleen vallan itselleen. Jos asetukset, lakimuutokset, pykälät eivät tule ministeriöstä, kansanedustajat ottavat sen vallan, joka tekoälynkin mukaan heille kuuluu, ja säätävät pykälät kuntoon niin, että tavoitetila saavutetaan. Tämä 41 a §:n saukko on saanut täysin suhteettomat mittasuhteet, kuten jokaiselle, joka valiokunnan mietinnön lukee, sieltä selviää hyvin ja täysin selkeästi, se, että saukkoa ei ole käsitelty miltään osin ja se on siellä vanhaa perua eikä kukaan ole siihen asetuksia säätämässä. Lainvalmistelutyyli on ottanut kaikesta tyylipistekritiikistä huolimatta huomioon asiantuntijalausunnot myös karhun ja ilveksen osalta. Eräs virkamies tässä talossa sanoikin, naurahti oikeastaan minulle, että tämä on hiukan huvittavaa, että nyt kun säädettiin sudesta, niin on keskusteltu pääasiassa karhusta ja ilveksestä, ja viime keväänä kun säädettiin karhusta, niin keskusteltiin pelkästään susista. Tämä on sikäli hiukan koomista, että sitten sanotaan, että tästä asiasta ei ole tietoa. Turvallisuus on meidän kansalaisten kaikkein keskeisin arvo, mistä he haluavat pitää kiinni. Se on ollut turvallisuuspolitiikassa sitä. Suomalaiset ovat halunneet puolustusta. Suomalaiset haluavat myös turvallisen koulutien ja turvaa heidän omistuksessaan oleville kotieläimille. Turvallisuus on suomalaisille keskeisen tärkeä. Ja tällä hetkellä tilanne on se, että erityisesti Itä-Suomessa karhun osalta turvallisuus on menetetty, pihavierailuja on valtavasti, poliisilla on valtavat määrät tehtäviä muiden tehtävien lisäksi karhujen osalta. Susi on aiheuttanut koko Suomessa ongelmia. Itsekin kesällä olin poikani kanssa menossa katsomaan, ovatko heinät kuivia, kylän toiseen reunaan, ja järkytyksekseni tein lukkojarrutuksen, kun huomasin yhden kyläläisen pihassa auki revittyjä lampaita tienvarressa, paikassa, mistä heidän lapsensa nousevat koulukyytiin. Tämä ei ollut sielläkään tilalla suinkaan ainoa vierailu, vaan näitä vierailuja oli useita. Tästä saatiin yksi vahinkoperusteinen lupa, yksi lupa, vaikka sudet vierailivat toistuvasti ja niitä oli useita. Kaiken lisäksi tämä luvan toimeenpano oli niin kankea ja hankala, että se yksikin susi jäi kaatamatta loppujen lopuksi. Tämä osoittaa aukottomasti sen, että lainsäädäntömuutoksiin on pakko ryhtyä eikä tässä auta enää jaakailu sen suhteen, kenen pitää tehdä lainvalmistelutyöt, ja minkälaisia asiantuntija-arvioita se tarvitsee, kun niitä asiantuntija-arvioita on kuultu tässä talossa jo kymmenen vuotta ja asiat ovat menneet vain entistä pahempaan solmuun. Nyt on sellainen hallitus, joka otti vallan omiin käsiin, säätää lait siten, että kansan haluama demokratia toimii, ja näillä mennään eteenpäin. Uskon siihen vankasti, että kansalaiset ymmärtävät tämän ja antavat tälle täyden tuen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Antti Kangas,1535,2025-12-10T17:27:38,2025-12-10T17:33:25,Käsitelty,1.1 2025_125_124,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_125,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Susikanta oli Varsinais-Suomessa varsin suuri jo eduskuntatyöni alkaessa keväällä 2023, saati sitten nyt lähes kolme vuotta myöhemmin. Varsinais-Suomessa on tiedossa 23 reviiriä ja näissä kaikissa pennut. Alueellinen kiintiö on välttämätön. Petteri Orpon hallitusohjelmassa todetaan, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä. Hallitusohjelman valmistumisesta alkaen suurpetolakimuutosta on maa- ja metsätalousvaliokunnassa säädetty, kuten myös jo aiemmissa hallituksissa yrityksiä on ollut. Asiaan liittyviä asiantuntijakuulemisia on ollut monia. Laskin äkkiseltään valiokunnan työtilasta, että ainakin 110 lausuntoa suurpetoihin liittyen löytyy tämän hallituskauden ajalta. Tieteellistä tietoa meillä siis on, olemme sitä saaneet jokaisesta näkökulmasta. Sitä on turha kyseenalaistaa. Kaikkien näiden käänteiden kautta ollaan lopulta tässä pisteessä, että esitys suden kannanhoidollisesta metsästyksestä on tässä, nyt hallituksen esityksenä. Suden ympärivuotinen rauhoitus poistetaan, ja kiintiöön perustuva metsästys alkaa tammikuussa 2026. Arvoisa puhemies! Olen jo aiemmin asiaan liittyen pitänyt puheita, joten otan tässä esiin ainoastaan muutamia huomioita, joita olen aiemmin jättänyt taka-alalle. Suurpedoista susi on työllistänyt ja kaivanut kuoppaa valtion kassaan, jos lasketaan virkakoneiston käyttämää aikaa asian pyörittämiseen maa- ja metsätalousministeriössä, oikeusministeriössä, sisäministeriössä, eduskunnassa, korkeimmassa hallinto-oikeudessa, Riistakeskuksessa, Luonnonvarakeskuksessa, dna-näytteiden tulkinnassa ja lisäksi erilaisissa lukuisissa susihankkeissa, SusiLIFE ja niin edelleen, vapaaehtoisten jälki- ja dna-keräilyssä, suurriistavirka-avussa ja niin edelleen. No, ajatellaanpa poliisia, jonka työn lähtökohtainen fokus on täysin muualla: Poliisilla on susiin liittyen ollut vuonna 2025 yli 700 työtehtävää. Myös karhujen osalta osuus on kasvussa. Tänä vuonna karhujen karkoitus- tai lopetuspäätöksiä poliisi on ollut tekemässä marraskuuhun mennessä 60 kertaa. Maatalousyrittäjille susien aiheuttamia lammas- ja porovahinkoja on korvattu 2,9 miljoonalla eurolla vuonna 2025, ja tuossa ei ole huomioitu vasahävikkiä tai yrittäjien henkistä painetta. Arvoisa puhemies! Huomio kiinnittyy myös asetettuun suotuisan suojelutason viitearvoon 273 sutta. Tuon määrittäminen ensinnäkin perustuu asiantuntijakuulemisissa saamien tietojen mukaan Luonnonvarakeskuksen vuoden 2021 susikantatietoihin. Arvo on lausunnonantajien näkemyksen mukaan biologisesti ja hallinnollisesti liian korkea. Minustakin tuolla arvolla voidaan pyyhkiä pöytää. Kun Luonnonvarakeskus on viimeiset viisi vuotta kertonut koko Suomen susikannaksi noin 300 sutta, niin eihän tässä tutkimusryhmä kovin suurta meriittiä itselleen voi anoa — no, ei maaseudun kansa meriittiä myönnäkään. Tuo määrä lienee pelkästään jo Lounais-Suomessa. Suden suojelutason viitearvo tuleekin arvioida uudelleen tieteellisiä, kestäviä ja pohjoismaisia vertailukelpoisia kriteerejä vastaten: olen tästä täysin samaa mieltä. Kanta-arvio on ollut jo vuosia virheellinen. Maa- ja metsätalousvaliokunta painottaa mietinnössään, että saaliiksi saaduista susista tarvitaan dna-näytteet. Näin voidaan erottaa koirasudet sekä saada luotettava suden kanta-arvio, mutta, kuten tiedämme, ellei dna-analyysi toimi nopeasti, saaliiksi saadut koirasudet pienentävät käytettävissä olevaa susikiintiötä, sillä metsästysaika on suhteellisen lyhyt, joulu- ja tammikuu. Siksi lajimääritykset on saatava päivissä, ei kuukausissa, kuten välillä on käynyt. Osassa valiokunnan saamista lausunnoista esitettiin, että metsästys tulisikin voida aloittaa jo elokuussa. Näin ehkäistäisiin myös kotieläinvahinkoja. Koirasudet, vahinkosudet ja turvallisuusperusteisilla poikkeusluvilla pyydetyt sudet eivät saa pienentää metsästyskiintiötä. Lopuksi: eilen katsomani vuoden 2025 kanta-arviot Luonnonvarakeskuksen sivuilla olivat seuraavat: susi 669 yksilöä, karhu 2 367 yksilöä ja ilves 3 485 yksilöä. Nämä ovat siis tämän vuoden lukemat. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ja sietokyvyn raja on ylittynyt kaikilla tasoilla niin lainsäädännössä kuin susikannassa. Nyt vihdoin on tulossa joku tolkku tähän touhuun. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-12-10T17:33:37,2025-12-10T17:38:41,Käsitelty,1.1 2025_125_126,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_127,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan kyllä kiittää hallitusta siitä, että tämä asia etenee, ja niin kuin edellisessä puheenvuorossa kuultiin, sus siunatkoon, kuinka kallis elukka se susi oikeasti Suomelle on. Tämähän on vaatinut pitkän työn ja ollut kyllä minun mielestäni tahtotila jo pitemmän aikaa, ja minusta on hienoa, että ensin tämä EU-liitesiirto onnistui, minkä jälkeen sitten myös hallitus pääsi toimeen, ja keskusta on tässä sudenmetsästysasiassa kyllä tukenut ja tuemme. Tänä päivänä, kun olen tätä keskustelua täällä kuunnellut ja etenkin debattia kun kuuntelin, tässä on semmoinen hyvin perinteinen asetelma ollut, että semmoisetkin ihmiset, jotka eivät välttämättä niitten susien kanssa elä, ovat nytten kaikkein parhaita asiantuntijoita aiheesta, ja se näkyy myös esimerkiksi sähköpostiin tulleissa viesteissä. Hyvähän se on meillä täällä kaupungissa, jos viikot elellään, kertoa, miltä se tuntuu sitten, kun se susi pyörii siellä kotipihalla, mutta kyllä tässä minun mielestäni kuuluisi kuunnella niitä ihmisiä, jotka oikeasti niitten petoelukoitten keskellä elävät, ja myös arvostaa sitä, mitä he päivittäin kohtaavat. Itse kun tulen tietenkin poronhoitoalueelta ja on poro- ja lammastaustaa, niin kun olen tämän Suomen petopolitiikan kanssa saanut ikäni olla tekemisissä, niin olen kyllä hyvin iloinen, että siihen helpotuksia on tulossa. Kaksi kolmasosaa suomalaisista kannattaa järkevää kannanhoidollista metsästystä. Se on hieno juttu, se on enemmistö. Se on samalla tavalla enemmistö kuin tässä salissakin on meillä enemmistö. Tämä asia saadaan hoitumaan. Vain 14 prosenttia vastustaa hyvin kovasti tämän tutkimuksen mukaan, minkä minä katsoin, joten se on aika pieni osa suomalaisista. Poronhoitoalueellahan tilanne on äärimmäisen vaikea. Näitä suurpetojahan puskee meille täältä poronhoitoalueen eteläpuolelta, vaikka meillä onkin se mahdollisuus siihen kannanhoidolliseen metsästykseen. Petovahinkoihin menee kymmenen miljoonaa euroa vuodessa, ja joka ikinen petovahinko on käytännössä tappiota myös sitten poromiehelle, koska eihän se petokorvaus todellisuudessa korvaa sitä määrää, mitä menettää siinä vaiheessa, kun esimerkiksi nuori vaadin menee suden suuhun ja jää monta vasaa saamatta ja lihatulot saamatta. Oma asiansa on myös tämä lammastalous, mikä on noussut tänä päivänä esille. Sillä tavalla on pikkuisen ulkokultaista hallitukselta olla nyt hirveän huolestunut lammastaloudesta, koska tosiasia on se, että tältä hallitukselta ei juurikaan sinne lammastalouden helpottamiseksi kyllä toimia ole tullut. Sen sijaan perinnebiotoopeista kyllä on leikattu. Mutta yksi asia, millä nyt voitte tätä lammastaloutta helpottaa, on toki se, että tämä suden kannanhoidollinen metsästys sallitaan, koska etenkin täällä etelämmässä Suomessa on ollut hyvin tympeitä vahinkoja näitten susien ja lampaitten kohtaamisista. Eli sen suhteen hieno juttu. Jos lammastaloudessa ovat lampaat vähentyneet, oliko, 40 prosenttia seitsemässä vuodessa, jos minä nyt oikein muistan, niin se on aika hälyttävä luku, ja se kyllä pitää ottaa tosissaan. Keskustelussa on kuulostanut myös välillä siltä, että se sudenpyynti on tosi yksinkertainen juttu, mutta kyllä minä haluaisin muistuttaa, että se vaatii hyvin paljon ammattitaitoa ja se ei ole semmoinen juttu, että sitä vain kävellään metsään ja ammutaan se susi, vaan jos esimerkiksi ihan lehdestä menee lukemaan, minkälaisia juttuja on näistä sudenpyynneistä siellä, missä on näitä poikkeuslupia, kuinka paljon siinä menee resursseja, rahaa, aikaa, että se susi mahdollisesti joskus saadaan kaadettua, niin se ehkä pikkuisen avaa sitä. Eli minä en ole suinkaan huolissani siitä, että nyt jotenkin kaikki sudet tämän esityksen seurauksena sitten muksittaisiin nurin, ja täällä on tarkat rajaukset siitä, paljonko niitä saa missäkin sitten ampua. Susihan ei ole siis mikään pullasorsa. Se on äärimmäisen viekas elukka ja sen mukaisesti myös pyydettävä. Se on muutenkin jännittävää, kun puhutaan petopolitiikasta, että sehän on sillä lailla, että jos kaupungissa susi tai karhu kävelee pihalla, niin se on tyyliin hätätiedotus telkkariin ja häätö heti, ja sitten kauheasti kauhistellaan, että nyt se on siellä ihmisten seassa. Mutta voi hyvänen aika, kun se meillä maaseudulla kävelee ihmisten pihoille, niin se ei kiinnosta oikeastaan ketään. Mutta tänä päivänä tässä salissa on kiinnostanut, ja myös silloin, kun hallitusohjelmaa on tehty, se on kiinnostanut — kiitos siitä. On puhuttu myös aika paljon näistä saukosta, ilveksestä ja karhusta. En ole kuullut vielä yhtään puheenvuoroa, missä oltaisiin saukkoa lähdössä pyytämään — karmea ajatus, onneksi ei näin — mutta ajattelen kyllä, että karhun ja ilveksen osalta kannattaa sitten myöhemmin edetä mahdollisimman nopeasti, niin että myös niitä päästään kannanhoidollisesti kiintiömetsästämään. Kokonaisuutena olen iloinen, että tämä asia etenee. Toivon, että tämä sitten tosiaankin nyt etenee eikä jää jonkinlaisiin pyörityksiin vielä jonnekin oikeusasteille. Nähtiin esimerkiksi sen karhunmetsästyksen kanssa, että meteli oli kauhean kova, että nyt päästään karhua pyytämään, mutta lopputulos oli mitä oli: se oli kyllä nolo epäonnistuminen. Joten toivottavasti tämän suden suhteen ei sitten käy niin, vaan oikeasti myös hommat alkavat etenemään niin kuin me täällä halutaan ja niin kuin enemmistö suomalaisista haluaa. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-12-10T17:38:46,2025-12-10T17:43:35,Käsitelty,1.1 2025_125_128,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_129,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Viisi vuotta sitten kävin tässä salissa keskustelua samasta asiasta, ja silloin edellisen hallituksen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoi — lainaan pikkasen lehdestä juttua: ”Jari Leppä on sanonut kannattavansa susien kannanhoidollista metsästystä ja totesi tämän myös tänään eduskunnassa käydyssä keskustelussa. Hänen mukaansa metsästyksen on määrä alkaa syksyllä 2021.” Nyt me olemme vihdoin siinä tilanteessa. Aikaa on kulunut viisi vuotta. Silloin kun kävimme keskustelua, siinä Mäenpäältä taisi lipsahtaa joku ruma sana, kun kuuntelin vasemmiston puhetta. Silloin edustaja Mai Kivelä totesi uhanalaisten susien työllistävän muun muassa susiturismia ja luontokuvaajia. Mielestäni se oli jotenkin pöyristyttävää, ja minulta pääsi ruma sana, ja silloinen puhemies minua nuhteli täällä. Arvoisa puhemies! Voimassa olevassa hallitusohjelmassa todetaan: ”Suurpetopolitiikka on hoidettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen kestokyvyn. Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä. Jo aloitettua työtä kannanhoidollisen sudenmetsästyksen mahdollistamiseksi jatketaan eduskunnan päätöksen mukaisesti.” Arvoisat kansalaiset, nyt on tarjolla hyviä uutisia. Edellä mainittua kirjausta pistetään käytäntöön. Hallitus muuttaa metsästyslakia. Esityksen mukaan laista poistettaisiin säännös suden ympärivuotisesta rauhoituksesta. Suden rauhoitusajasta sitten säädettäisiin metsästysasetuksessa. Lain tullessa voimaan susia saisi vastaisuudessa metsästää joko pyyntiluvalla tai alueellisen kiintiön perusteella. Voi sanoa, että nyt ollaan oikein demokratian eli kansanvallan ytimessä. Lokakuussa 24 toteutetussa suurpetokyselyssä jopa kaksi kolmasosaa suomalaisista kannatti suurpetojen kannanhoidollista metsästystä ja vain 14 prosenttia vastusti suurpetojen metsästämistä. Kansalaisten lisäksi esitys saa vahvaa tukea muun muassa järjestökentältä. Lausuntopalautteesta useat metsästäjäjärjestöt, maatalouden edustajat ja alueelliset toimijat kannattavat suden ympärivuotisen rauhoituksen poistamista ja kiintiömetsästyksen mahdollistamista. Eduskunnan saamien viestien mukaan suden aiheuttamat vahingot kotieläimille, erityisesti lampaille ja pihvikarjalle, ovat merkittäviä ja kasvussa. — Meidän vaimolla on lampaita, ja hän aika usein näyttää sitten ihan ympäri Suomea heidän jostain ryhmästään näitä kuvia, ja näitä lampaita on kyllä mennyt kauhea määrä tässä vuosien aikana niin sanotusti hukkaan tai suden suuhun. — Suden ihmisarkuus on vähentynyt, mikä aiheuttaa turvallisuusvajetta erityisesti maaseudulla. Kiintiömetsästys nähdään hallinnollisesti selkeänä ja tehokkaana tapana toteuttaa kannanhoitoa. Arvoisa puhemies! Poliittinen päätöksenteko on erityisesti demokraattisissa valtioissa välillä tuskallisen hidasta. Toki usein aivan syystäkin, sillä hätiköinnille ei ole tärkeiden asioiden suhteen varaa sen enempää lainopillisesti kuin moraalisesti. Siksi onkin erityisen mieluisaa, kun jokin aihe, josta itse olen ääntä pitänyt, alkaa lähestyä päätöksen tasolla maaliviivoja. Olen tästä suden kannanhoidollisesta metsästyksestä puhunut täällä eduskunnan istuntosalissa jo vuonna 20, ja silloin jouduin otsikoihin näistä rumista sanoista. Tuolloin susikeskustelussa tässä samassa salissa puhuttiin siitä, että ne työllistävät luontokuvaajia ja susiturismia, ja minun mielestäni tämä on ihan käsittämätöntä, kun nykyinen susimäärä on nimenomaan sellainen, että susia voi kopata ihan kotoa ikkunasta, niin että sehän tekee nimenomaan susikuvaajista, luontokuvaajista työttömiä. Arvoisa puhemies! Olen omalta osaltani kaikin mahdollisin tavoin pyrkinyt edistämään sitä, että Suomessa aloitetaan kannanhoidollinen metsästys. Siksi iloitsen tästä hallituksen esityksestä. Suurpedot eivät saa aiheuttaa haittaa asumiselle, ihmisten turvallisuudelle tai yrittämiselle. Karjatilaa kiertävä susi on painajainen niin omistajalle kuin kesyille vasikoille tai lampaille. Riistan ja petojen kaatoluvat eivät kaipaa sen enempää Helsingin kuin Brysselinkään ohjeita eivätkä erityisesti ohjeita vasemmistolta eivätkä vihreiltä. Susi kuuluu luontoon, ei pihapiiriin, ja kuten jo vuonna 20 totesin, kaikille pihaan tai pihan läheisyyteen tuleville susille tulisi mielestäni laittaa nappi otsaan. Tämä ei ehkä vielä täysin toteudu, mutta haluan, että lapsilla on turvallista kotona kotipihassa, taajamissa, niin että sinne eivät tule sudet meuhkaamaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-12-10T17:43:40,2025-12-10T17:49:41,Käsitelty,1.1 2025_125_130,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen poissa. — Edustaja Ingo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_131,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Christoffer,Ingo,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Matka tähän pisteeseen, jossa voimme pian hyväksyä ehdotetut muutokset metsästyslakiin, on ollut pitkä ja kivinen, mutta nyt olemme vihdoin perillä, ja haluan esittää suuret kiitokset maa- ja metsätalousvaliokunnalle, joka onnistui hyväksymään nopeasti mietinnön järkevästä ja kestävästä suurpetopolitiikasta. Monet meistä täällä salissa ovat ajaneet tätä asiaa johdonmukaisesti yli vuosikymmenen ajan, ja nyt olemme vihdoin päässeet maaliin.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Christoffer Ingo,911821,2025-12-10T17:49:51,2025-12-10T17:50:39,Käsitelty,1.1 2025_125_132,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Mikko,Polvinen,Kansanedustaja,ERK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen maalta kotoisin, Kuhmossa lapsuuteni elänyt, tavallinen, luontoa kunnioittava metsästyksen harrastaja — metsästyksen harrastaja, jonka perheestä on myös suurpeto koiran vienyt. Tämän lain ja tämän valiokunnan mietinnön kautta näen, että metsästys on palaamassa arvoonsa. Tämä eduskunta antaa tunnustusta siitä vanhasta, perinteisimmästä suomalaisesta kulttuurista, metsästyksestä. Se on tärkeä osa suomalaisuutta. Se on tärkeä osa maaseudun arkea ja elämää. Vasemmasta ja vihreästä laidasta on tullut jopa loukkauksia maaseudun elämää kohtaan. Betonirakennusten keskeltä, täältä Kehä kolmosen sisältä, huudellaan ja yritetään ohjata maaseudun elämää, hallita omaisuuksia, hallita eläimiä siten, että maaseudun väki ei saisi elää sitä perinteistä elämäntapaansa. Se ilmentyy ylisuojeluna, ja susi on ollut heille poliittinen eläin, symboli hallita maaseutua. Kun nyt sudesta päästään tämän lain kautta eroon, niin tässä on semmoinen mielenkiintoinen sivujuonne ollut eli tämä saukko, Lutra lutra, tämä viiksikäs uimamestari. Myös siitä on tullut hetkeksi Suomen poliittinen eläin suden rinnalle, mutta tämän päivän keskustelun myötä vaikuttaa siltä, että meidän tämän saukkomme, Lutra lutran, poliittinen parrasvalo on himmentymässä ja tosiasiat on täällä senkin osalta tunnustettu. Näistä poliittisista eläimistä voisin sanoa metsäpeurankin. Siitä tässä salissa on puhuttu aivan liian vähän. Kun luonnonsuojelijat puhuvat globaalisti lumileopardin tilanteesta, täällä salissa harvoin muistetaan se, että metsäpeuroja on suunnilleen saman verran yhteensä maailmassa kuin lumileopardeja. Se vain vihreiltä ja vasemmistolta unohtuu, että metsäpeuroja on vain Suomessa ja Venäjän Karjalassa. Venäjän Karjalan puolella metsäpeuran tilannetta ei voida tällä hetkellä valvoa. Me Suomessa emme tiedä täysin metsäpeuran tulevaisuutta sillä alueella, mutta Suomessa meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus suojella metsäpeuraa. Kuitenkin susi tahtoo mennä edelle näissä keskusteluissa tällä vihervasemmistolaidalla. Niitä on kymmeniätuhansia tuolla Venäjän puolella. Olen tehnyt kaikkeni, että tämä laki etenee. Haluan kiittää maa- ja metsätalousvaliokunnan jäseniä siitä rohkeudesta ja tahtopolitiikan osoittamisesta, mikä näkyy valiokunnan mietinnössä. Nyt mennään voimalla eteenpäin. Olen tyytyväinen. Kun myöskin karhu ja ilves tulivat valiokunnan myötä näitten metsästettävien lajien pariin ainakin tämän esityksen myötä — ja uskon, että eduskunta sen tulee vielä hyväksymään ja ne asetukset valmistellaan — niin tämä on, väitän, jo positiivinen yllätys jopa metsästäjille. Tahtopolitiikka näkyy, ja se myös hyvältä tuntuu. Lampurit, porotalous, metsästysharrastus, metsästysmatkailu, maaseudun ihmiset ja turvallisuus — tämä on oikeaa politiikkaa. Tämä näyttää maaseudun tahdolta. Ja kuten jo aikaisemmissa puheenvuoroissa sanoin, Kuhmossa 2023 mielipidemittauksissa tuli ilmi, että 81,3 prosenttia pitää susikantaa liian suurena Kuhmossa. Kuhmossa vierailevien ja kuhmolaisia vastauksia oli noin tuhat kappaletta. Jos täältä betonibunkkereitten keskeltä sitä olisi kysytty, niin vastaus olisi ollut, että täällä maassa pitää suojella susia eikä metsälle pidä päästä. Mutta kun sitä asiaa kysytään niiltä, ketkä siitä parhaiten tietävät, niin vastaukset näyttävät tältä. Me maaseudun ihmiset kyllä näitä suurpetoja arvostamme ja niistä myöskin huolehdimme, mutta liika on liikaa. Sen ihmiset siellä ovat myös tunnustaneet. Kiitos maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenille. Kiitos ministeriölle tästä alkuvalmistelusta ja tästä voimapolitiikasta ja tahtopolitiikasta, mitä valiokunta on osoittanut. Me maaseudulla odotamme vielä hetken, että pääsemme päättämään myöskin tämän lain loppuun saattamisesta tämän kauden aikana ennen joulua. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Mikko Polvinen,1536,2025-12-10T17:54:49,2025-12-10T17:59:31,Käsitelty,1.1 2025_125_133,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_134,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnä lämpimät kiitokset maan hallitukselle siitä, että on toiminut määrätietoisesti. Erikoiskiitos maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle, koko valiokunnalle. Olette tehneet hyvää työtä pelkäämättä julkisuuden painetta tai niitä vääriä tietoja, mitä tässä asiassa on levitetty valtakunnan median sivuilla. Siellä muuten ei näissäkään asioissa totuutta kovin paljon kunnioiteta. On aivan oikein, että susikantaa leikataan. Se on liian iso, kuten tiedämme. Susi ei kuulu pihoihin eikä kotikaduille, vaan sen paikka on metsässä. Tällä hetkellä kun katsoo susien määrää, sitä virallista kanta-arviota, niin ensimmäisenä nousee mieleen, minkä takia Luonnonvarakeskuksen toimintaan ei kukaan puutu. Susien todellinen määrä on tuolla varmaan lähempänä tuhatta. Kun 2020-luvun alussa edellisen hallituksen aikaan viiden kunnan alueella keskustelin metsästäjien kanssa — elikkä Ilomantsi, Lieksa, Nurmes, Juuka, ja sitten Nurmekseen kuului Valtimo jo silloin ja sitten tietysti Kuhmo — niin näillä alueilla oli vähintään 150 sutta. Kun siihen aikaan 300 oli virallinen kanta, niin tuskin näiden viiden kunnan alueilla puolet Suomen susista oli. Ei siihen kukaan usko. Ja toinen juttu, mikä Kuhmossa oli vielä vakavampi: siellä oli koirasusikasvattamo, jonka piti lopettaa se koirien ja aidon suden risteytys, koska se susi meni niin vihaiseksi. Tuntemani henkilö kertoi miehestä, joka oli käynyt sitten lopettamassa tämän suden ja myös ne koirat sieltä. Tein siitä kantelun oikeusasiamiehelle, ja ei koskaan mennyt poliisin tietoon sekään. Miten tämä tällainen toiminta Suomessa on yleensä mahdollista? Suomessa koirasusien tuottaminen tai sen risteyttäminen, suden ja koiran risteyttäminen, on lailla kielletty. Jokainen sen tietää. Samoin koirasusi itsessään ei nauti lain suojaa. Se on kielletty sekä metsästyslailla että lailla vieraslajeista, molemmilla laeilla, elikkä siihen sen kaatamiseen ei tarvita lupia. Mutta kuinka moni metsästäjä lähtee sen kaatamaan, koska sehän tarkoittaa sitä, että geenitutkimuksen perusteella se todennäköisesti todistetaan aidoksi sudeksi, ja silloinpa odottaa metsästäjää kamala juttu. Kaikki tietävät Perhon tapauksen, mitä siellä tapahtui. Siinäkin asiassa todistajat salattiin ja tämä syytön ihminen ei päässyt koskaan sen oikean totuuden äärelle. Hän joutui kärsimään vain rangaistuksen. Susi ei ole uhanalainen, kuten tässä salissa vihervasemmisto huutaa kurkku suorana. Uralin länsipuolella Venäjällä on 30 000—40 000 sutta, ja meidän susipopulaatio, mikä Suomessa on, on osa sitä. Eli susi ei ole mitenkään uhanalainen. Ja rajavartijoilta kun kyselen, kun sattumoisin sukuunkin sellaisia kuuluu, niin susia on rajan pinnassa paljon. Turha kuvitella kenenkään, että ne ovat millään lailla uhanalaisia. Elikkä tämä Venäjän valtava populaatio pitää Suomen susikannan puhtaana ja hyvin elinvoimaisena. Kun täällä kentillä puhutaan ja mediassa puhutaan, että on näitä susilaumojen tapaamisia, niin siinä kuusamolaisessa luontokuvassa, jossa sudet juoksivat häntä pystyssä toisiaan tervehtimään, yksikään niistä ei ollut aito susi. Susi ei koskaan juokse häntä pystyssä. Se on ainoastaan muutamissa kiimatilanteissa kuulemma mahdollista. Nämä olivat tervehtimässä toisiaan, kellertäviä susia — ei susi koskaan sellainen ole. Oikea susi on harmaa. Susi on harmaa, ja siinä on tietyt tunnusmerkit. Se olisi hyvä noiden mediankin ihmisten tietää. EU-oikeus siis sallii suden kannanhoidollisen metsästyksen. Se on ihan perusteltu laillinen toimi, ja sitä harrastetaan monessa muussa EU-maassa, niin että emme ole siinäkään suhteessa millään lailla laittomalla tiellä. Kun katsoo tätä susitilannetta ja susikeskustelua Suomessa, niin siihen hyvin vahvasti liittyy näköjään se, että ne henkilöt ja niihin aatepiireihin kuuluvat edustajat, jotka haluavat lopettaa koko metsästyksen, käyttävät tässä tapauksessa sutta, karhua ja ilvestä erinomaisena välineenä sitä varten, että kun ei saa metsästää, niin sitten se loppuu ja sitten on luonnossa villi ja rauha. On hyvä, että myös karhu tuli ja susi tuli tähän mukaan. Kun viime viikonloppuna itsenäisyyspäivän jälkeen kävin eräässä tilaisuudessa maanantaina puhumassa, niin siellä tapasin yhden henkilön, joka sanoi, että mitäs näille karhuille tehdään, kun heidän kylässään on laskettu nyt päättyneen syksyn aikana kahdeksan karhua. Hän sanoi, että ei uskalla enää pimeällä ulos mennä ollenkaan. Nyt tietysti karhut menevät nukkumaan, mutta taitaa lumipula estää senkin vielä. Elikkä tässä tapauksessa voi sanoa, että karhun kantaa kun ruvetaan harventamaan, niin se on myös turvallisuuskysymys. Pihoissa liikkuvat karhut ovat hengenvaaraisia ihmiselle, ja varjelkoon sitä lenkkeilijää, joka lenkillä kävellessään tai juostessaan näkee karhunpennun. Hän on sillä hetkellä välittömässä hengenvaarassa, koska jos on sattunut olemaan sillä hetkellä emäkarhun ja pennun välissä, niin silloin ovat vitsit vähissä. Tämän takia on aivan välttämätöntä, että suurpetojen kantoja leikataan ja nimenomaan samalla palautetaan luonnon tasapaino. Nimittäin luonnossahan on sellainen tasapaino... Esimerkiksi kotikunnassani Ilomantsissa ennen pyöri minun taloni, meidän perheen talon ympärillä metsäjäniksiä. Nyt kun ilveskanta on kasvanut valtavan isoksi, niin kaikki metsäjänikset on syöty, rusakotkin hävisivät ja naapurista kaksi kissaa. Ulkona ei kannata mitään eläintä enää pitää, kun ilvekset siellä hoitavat sen homman. Elikkä tämä lyhyt esimerkki osoittaa sen, miten vaikea tämä tilanne on. Suurpetojen metsästys Suomessa on hallittua, taitavasti hoidettua, metsästäjien tekemää hyvää työtä Suomen luonnon hyväksi. Se olisi myös vihreiden ja muiden itseään luonnonsuojelijoina pitävien ihmisten hyvä tietää. Metsästäjät sen homman osaavat, ja he tekevät sen taitavasti ja ennen kaikkea valtion kannalta korvauksetta. Se on ilmaista luonnonsuojelua. Ei tarvita miljardeja eikä direktiivejä. Homma hoituu järjellä ja hyvällä osaamisella.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-12-10T17:59:39,2025-12-10T18:05:48,Käsitelty,1.1 2025_125_135,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_136,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva metsästyslain muutos on merkittävä askel suurpetopolitiikan järkevöittämiseen. Nyt vihdoin saadaan kannanhoidollinen sudenmetsästys käyntiin. Samalla palaamme päätöksentekoon, joka ei kaadu jatkuviin valituksiin vaan toimii ennakoitavasti ja oikeudellisesti vakaalla perustalla. Nykyinen järjestelmä ei enää toimi, sillä poikkeuslupiin perustuva malli on johtanut vuosi toisensa jälkeen valituksien kautta kumottuihin lupiin ja kiihdyttänyt suden kannan kasvamista kohtuuttomaksi. Arvoisa puhemies! Keskustelu sudesta on ollut jo vuosien ajan epätasapainoista ja omaan korvaani myös todellisuudesta irrallaan. Olemme kuulleet puheita, joissa riskit on sivuutettu totaalisesti ja paikallisten ihmisten kokemukset vähätelty olemattomiksi. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa susikanta on kasvanut ja susien ihmisarkuus on heikentynyt, ja susia liikkuu jo pihapiireissä ja taajamissa. Välillä tuntuukin, että asiaa katsotaan Kehä kolmosen kaupunkien keskustoista sisältä. Suomi on pitkä maa, ja maatalous- ja porotalouselinkeinoa harjoitetaan koko maassa aina etelästä Lappiin saakka. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan susia on jo yli 500 yksilöä. Itse uskon, että tämäkin luku on pikemminkin vahvasti alakanttiin. Ihmiset maaseudulla ja taajamissa ovat eläneet kohtuuttoman paineen alla. Lammas-, poro- ja karjatalous sekä metsästyskoiraharrastus kantavat kasvaneen riskin. Perheet joutuvat miettimään, voivatko lapset leikkiä omalla pihalla ilman huolta, tai onko koulutie turvallinen. Tämä ei ole millään tapaa kestävää ja järkevää. Lukuisia lampaita on joutunut susien raatelemiksi, useita poroja ja poronvasoja on menettänyt henkensä suden hyökkäyksessä sekä aivan liian moni metsästäjä on menettänyt oman, rakkaan koiransa, koska susikantaa ei ole saatu pidettyä aisoissa. Monet suden hyökkäyksen kohteeksi joutuneista eläimistä ovat joko jääneet kitumaan tai kokeneet kivuliaan kuoleman. Suurin osa päätyy kuitenkin susien suuhun. Sain hiljattain puhelimeeni kuvan, jossa susi oli raadellut poroa viemällä osan takareidestä. Poromies näki seisallaan olevan poronsa, jonka selässä oli korppi nokkimassa raadeltua poroa —järkyttävää. Porotalouden osalta petokorvauksiin menee monia miljoonia euroja, ja poroelinkeinon harjoittajille korvaukset tulevat usein pitkällä viiveellä ja haittaavat näin elinkeinon harjoittamista. Lisäksi porojen vasahävikki on kasvanut suuresti susien toimesta. Valtiollekin on taloudellisesti järkevämpää hoitaa ongelma ennaltaehkäisevästi metsästyksellä. Näin säästetään myös suuri määrä rahaa korvauskustannuksissa. On tullut palautetta vahinkoperusteisten luvitusten osalta, että lupien käsittelyn ja niiden myöntämisen tulisi olla nopeampaa ja sujuvampaa. Arvoisa puhemies! Hallitus on sitoutunut pitkäjänteiseen ja sosiaalisesti kestävään suurpetopolitiikkaan, ja tämä lakiesitys toteuttaa tuon linjauksen. Susi siirtyy normaalin riistanhoitoa koskevan prosessin piiriin. Päätöksentekoa ohjaa jatkossa kiintiöjärjestelmä, jota valtioneuvosto säätää asetuksella. Viranomaisilla säilyy edelleen mahdollisuus puuttua poikkeusluvilla tiettyihin yksilöihin, jotka aiheuttavat vahinkoa tai turvallisuusriskiä. Kannanhoidollinen metsästys ei kuitenkaan enää perustu poikkeuslupiin vaan suunnitelmalliseen kiintiöjärjestelmään. Tällä estetään valituskierre ja saadaan aidosti suden kannanhoidollinen metsästys käyntiin. Lakiesitys vahvistaa myös kannan seurantaa. Jokaisesta kaadetusta sudesta otetaan DNA-näyte. Näin saadaan tarkempi ja avoimemmin hyväksytty tieto susikannan koosta ja rakenteesta. Tämä tukee sekä metsästyskiintiöiden asettamista että suotuisaa suojelutasoa koskevaa arviointia. Arvoisa puhemies! Kannanhoidollinen metsästys lisää turvallisuutta ja palauttaa suden ihmisarkuuden ja mahdollistaa poro- ja maatalouselinkeinon harjoittamisen. Suomen suurpetopolitiikka on ollut pitkään retuperällä, ja hyvä, että vihdoin saadaan joku järkevä askel eteenpäin. Suden kannanhoidollisen metsästyksen lisäksi on erittäin perusteltua saada kiintiömetsästyksen alle ilveksen ja erityisesti karhun metsästys, joiden kanta on myös kasvanut. Näiden petojen metsästys on ollut käytännössä mahdotonta, kun valitusten vuoksi pyyntiluvat ovat kaatuneet oikeudessa. Onneksi tähän on tulossa muutos. Kiitän hallitusta tästä hyvästä esityksestä ja valiokuntaa erittäin hyvästä sekä ripeästä työstä. Kannatan ehdottomasti tätä esitystä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-12-10T18:05:52,2025-12-10T18:11:03,Käsitelty,1.1 2025_125_137,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Edustaja Simula poissa. — Edustaja Viljanen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_138,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Eerikki,Viljanen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Saimme lopulta valiokunnassa tehtyä erittäin hyvän mietinnön. Itse asiassa maa- ja metsätalousvaliokunnassa tehty mietintö on huomattavasti parempi kuin alkuperäinen hallituksen esitys. Suden kannanhoidollinen metsästys saadaan liikkeelle, ja samassa parannettiin edellytyksiä myös karhun ja ilveksen kannanhoidollisen metsästyksen liikkeelle saamiselle. Arvoisa puhemies! Valiokunnalle osoitetussa Poliisihallituksen lausunnossa tuodaan esille, että suurpedoista erityisesti susi on viime aikoina aiheuttanut säännöllisesti tehtäviä poliisille. Tehtävissä on ollut kysymys tilanteista, joissa suden arvioidaan aiheuttavan vaaraa ihmisten hengelle tai turvallisuudelle. Todetaan myös, että susikanta on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Valiokunnalle annetussa lausunnossa todetaan, että poliisin antamat suden karkottamis- ja lopettamismääräykset ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina, ja edelleen että päätösmäärien kasvu johtuu susikantojen kasvusta ja niiden ihmisarkuuden vähenemisestä. Edelleen poliisin näkemyksen mukaan metsästyksellä ennaltaehkäistäisiin susien aiheuttamia uhka- ja vaaratilanteita. Suden metsästyksen salliminen esitetyllä tavalla ehkäisee sudesta aiheutuvia häiriöitä, kun suden ihmisarkuus sen metsästyksen vuoksi lisääntyy. Arvoisa puhemies! Valiokunnan saamissa lausunnoissa on tuotu esille myös susikannan kasvun vaikutukset maatalousyrittäjille, joille hallitsematon tilanne on aiheuttanut kohtuutonta painetta. Varsinkin useat lammastaloutta harjoittaneet viljelijät ovat lopettaneet tai harkitsevat lopettavansa tuotannon jatkuvasti kasvavan susiriskin vuoksi. Vaikka esimerkiksi petoaitoja ja muita suojatoimenpiteitä on tehty huomattava määrä, vuonna 2024 valtion varoin korvattuja vahinkotapauksia oli ennätykselliset 90 kappaletta. Näissä tilanteissa susi tappoi yli 400 lammasta. Valiokunnan saamien tietojen mukaan tänä vuonna jo marraskuun loppuun mennessä näitä tapauksia on ollut 104 eli tapausten määrä on todella rajussa kasvussa. Kuitenkin euromääräisiä vahinkoja huomattavasti suurempi asia on vahinkojen välttämiseksi tehtävä lisätyö ja vahinkoriskin aiheuttama kova henkinen paine. Viimeisen seitsemän vuoden aikana on raportoitu, että lampaan lihantuotanto on supistunut noin 40 prosenttia, ja tämän keskeisin syy on susista johtuva toimintaympäristön muutos ja sen aiheuttama paine, lisätyö ja stressi. Arvoisa puhemies! Töitä susien määrän kasvun hillitsemiseksi on tehty jo useiden vaalikausien ajan. Viime vaalikaudella maa- ja metsätalousvaliokunta otti erittäin selkeän kannan kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisen puolesta, ja nyt saimme tästä hallituksen esityksen. Olisi ollut hyvä, jos hallitus olisi esityksessään antanut raamit myös karhun ja ilveksen kiintiömetsästykselle, mitä se ei kuitenkaan tehnyt, mutta haluan kiittää maa- ja metsätalousvaliokunnan hallituspuolueiden edustajia, joilla oli halu ja valmius nämä raamit valiokunnassa asettaa myös karhun ja ilveksen kiintiömetsästykselle, mitä keskustakin kannusti ja edellytti. Kiitän myös maa- metsätalousvaliokunnan kollegoja tämän asian käsittelystä. Valiokunnassamme on erinomaisen hyvä henki, ja tämänkin asian käsittelyssä henki oli hyvä, toki pois lukien saukosta syntynyt turha kohu lopussa. Kukaan ei ole ehdottanut saatikka ajanut saukkojen metsästyksen aloittamista. Todetaan tämäkin tässä nyt vielä erikseen. [Krista Mikkonen: Te helpotitte sitä kuitenkin!] Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä lainmuutos, jolla lisätään turvallisuutta, vahvistetaan elinkeinojen ja perinteisen metsästyskulttuurin harjoittamisen edellytyksiä. Samalla tällä uudistuksella vahvistetaan suomalaisen yhteiskunnan legitimiteettiä, vahvistetaan oikeudentuntoa ja lainkuuliaisuutta nyt, kun vihdoin pystymme reagoimaan todella paljon vahvistuneiden suurpetokantojen aiheuttamiin ongelmiin. Susikanta säilyy jatkossakin suotuisalla suojelun tasolla, mutta susi kuuluu luontoon, ei pihoille, ei kouluteille, ei karjasuojiin eikä estämään perinteistä suomalaista koirien avulla tapahtuvaa metsästystä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Eerikki Viljanen,913,2025-12-10T18:11:20,2025-12-10T18:16:34,Käsitelty,1.1 2025_125_139,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Edustaja Norrback., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_140,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Tack, ärade talman! Jag har ett skrivet tal här, men jag tycker det går i den stil som många tal har gått här när det gäller lagförslaget. Jag har i stället försökt reflektera över diskussionen som vi har haft här i dag. Jag tror att de som motsätter sig den här ändringen är genuint oroliga för hur våra stammar av rovdjur ska utvecklas, hur de ska klara sig. Däremot har jag upplevt att de som försvarar misstänkliggör mina motiv till varför jag stöder den här lagen. Jag stöder den därför att jag tror att vår natur, våra medborgare ute på landsbygden behöver en lagändring när det gäller det här. När det gäller rättsstaten, som många har lyft upp här, att den på något sätt skulle vara i fara: För mig betyder rättsstaten att man bevakar alla medborgares intressen, de som tycker att rovdjuren helt på sina egna grunder ska få växa sig till omåttligt stora stammar, och vi som vill begränsa — också vår rätt måste beaktas. Därför är det nog klart för mig att vi har någonting som inte fungerar i vår nuvarande lagstiftning. Det är alldeles uppenbart. När det bildas föreningar som ser som sin enda uppgift att överklaga de beslut som berör det här området, då finns det någonting i lagstiftningen som inte fungerar. Det tycker jag att vi alla måste medge, att den nuvarande lagstiftningen inte fungerar, när den alltid leder till besvär. Det kan inte vara så att vi har så dåliga tjänstemän, som under tjänstemannaansvar bereder de här undantagsloven och så vidare, utan här måste vara ett systemfel, och det är det systemfelet som vi vill åtgärda.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2025-12-10T18:16:37,2025-12-10T18:18:25,Hyväksytty,1.1 2025_125_141,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomalainen susikanta on viimeisten vuosien aikana kasvanut voimakkaasti. Susien ihmisarkuus on vähentynyt ja susihavainnot yleistyneet taajamien liepeillä, kotipihoilla ja kotieläinten läheisyydessä. Hallitukset toisensa perään ovat luvanneet ottaa asian vakavasti, mutta mitään ei ole tapahtunut. Maaseudun asukkaat ovat jääneet yksin. Toisin on nyt. Käsittelemme nyt historiallista uudistusta, jolla suurpetopolitiikkaa viedään vihdoin suomalaisten haluamaan suuntaamaan. Ehdotuksen ydin on suden ympärivuotisen rauhoituksen poistaminen ja suden metsästyksen palauttaminen normaalin riistahallinnon piiriin. Pidetään kannat kurissa, mutta suojellaan lajin elinvoimaisuutta. Susi kuuluu Suomen luontoon, ei siis sukupuuttoon. Tätä ei ole pelotteluista huolimatta tapahtumassa, tämä tiedoksi vasemmistolle. Arvoisa rouva puhemies! Kuten jo todettu, susikanta on kasvanut voimakkaasti. Monilla alueilla susia esiintyy nyt paikoissa, joissa niitä ei ole aiemmin ollut lainkaan. Susia on havaittu niin pihapiireissä, kotieläinten läheisyydessä kuin lasten koulumatkoillakin. Samaan aikaan poliisin tiedot osoittavat, että susien karkotus- ja lopettamistehtävät ovat yleistyneet merkittävästi. Näitä tilanteita ei voi kuitata yksittäisinä poikkeuksina. Ne vaikuttavat suoraan tavallisten ihmisten arkeen, kokemukseen turvallisuudesta ja monien maaseutuelinkeinojen harjoittamiseen. Kasvaneen susikannan seuraukset näkyvät jo nyt suomalaisten arjessa. Yhä useampi kotieläin on joutunut suden saaliiksi, lammastaloudessa vahinkotapaukset ovat monilla alueilla moninkertaistuneet, ja jatkuva petopaine on saanut osan tuottajista lopettamaan toimintansa. Samalla metsästyskoirien pitäminen on käynyt monin paikoin lähes mahdottomaksi. Koiria on menetetty sekä metsästystilanteissa että koe- ja harjoitustoiminnassa. Perussuomalaiset eivät tätä hyväksy. Arvoisa rouva puhemies! Nykytila, jossa sudenmetsästys on nojannut poikkeuslupiin, ei ole ollut riittävä. Lupia on myönnetty, mutta metsästystä ei ole saatu toteutettua, koska tuomioistuimet ovat keskeyttäneet lupien toimeenpanon vuodesta toiseen, siis turvatakseen valittajien oikeusturvan. Kysyn: missä suomalaisten — suomalaisten — oikeusturva? Tilanne on johtanut siihen, että kannanhoidollista metsästystä ei ole voitu käytännössä harjoittaa lainkaan. Näkemyksemme on yksiselitteinen: tällainen tilanne ei ole kestävä sen enempää suomalaisten turvallisuuden kuin lajien tarkoituksenmukaisen hoidonkaan kannalta. Uuden lainsäädännön myötä sudenmetsästys siirretään kiintiöpohjaiseen järjestelmään, jossa metsästyksestä säädetään vuosittaisella valtioneuvoston asetuksella. Luonnonvarakeskuksen vahvistama tietopohja, mukaan lukien jokaisesta kaadetusta sudesta otettava DNA-näyte, varmistaa, että kiintiöt tulevat perustumaan ajantasaisiin kanta-arvioihin. Arvoisa puhemies! Emme kuitenkaan rajoita muutosta vain suteen, vaan tuomme lakiin myös karhun ja ilveksen. Suden ohella myös näiden lajien metsästys on viime vuosina käytännössä pysähtynyt valituskierteiden vuoksi, vaikka karhukanta kasvaa nopeasti ja ilveskanta on monilla alueilla poikkeuksellisen vahva. Kun kannat kasvavat mutta metsästys ei etene, ongelmat kasaantuvat, vahinkoja syntyy, ihmisarkuus heikkenee ja turvallisuus huolettaa yhä useammilla alueilla. Tämän vuoksi valiokunta esittää, että myös karhu ja ilves otetaan selkeän, kiintiöihin perustuvan kannanhoidon piiriin koko maassa. Tavoitteena on, että metsästystä voidaan suunnitella etukäteen, lupaprosessit toimivat ja kantojen kehitys pysyy hallinnassa. Siitä kiitos valiokunnalle, siitä kiitos hallitukselle. Arvoisa puhemies! Turvallisuus on mietinnön kantava teema. Poliisin arvion mukaan kannanhoidollinen metsästys vähentää uhka- ja vaaratilanteita ja pienentää tarvetta tehdä karkotus- ja lopettamismääräyksiä, joita on viime vuosina annettu ennätysmäärä. Myös maatalousyrittäjien ja metsästäjien näkemykset on otettu vakavasti. Suurpetokantojen kasvu vaikuttaa suoraan elinkeinoihin ja vapaaehtoiseen pelastuskoiratoimintaan, joka on tärkeä osa suomalaisen riistahallinnon kokonaisuutta. Samalla valiokunta korostaa, että metsästyksen tulee olla vastuullista ja hyvin johdettua. Siksi metsästysalueiden rajaukset, vuosittaiset kiintiöt ja metsästyksen johtajien osaamisvaatimukset ovat keskeisiä. Vuodelle 2026 valmistellussa asetuksessa esitetään suden metsästyskiintiöksi enintään sataa yksilöä. Tämä perustuu laajoihin asiantuntija-arvioihin, joiden mukaan tällainen metsästyskiintiö ei vaaranna lajin suotuisaa suojelutasoa. Arvoisa puhemies! Tämä uudistus palauttaa luottamuksen meihin päättäjiin, joilta toimia suurpetopolitiikassa on kaivattu vuosia. Nyt suden, karhun ja ilveksen kannanhoito mahdollistetaan. Kiitän hallituspuolueiden edustajia ja asiaa edistäneitä kansalaisia asian edistämisestä. Demokratia on puhunut. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-12-10T18:19:49,2025-12-10T18:24:52,Käsitelty,1.1 2025_125_142,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Edustaja Kalmari., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_143,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskusta iloitsee tästä suurpetopäätöksestä. Saimme eilen maa- ja metsätalousvaliokunnassa valmiiksi lain suden, karhun ja ilveksen kiintiömetsästyksestä. Tätä uudistusta on odotettu kauan. Itse asiassa se aika, mitä minä olen ollut eduskunnassa, tätä on yritetty. Maaseudun elämä on tullut turvattomaksi. Nyt saamme parannettua suurpetojen ihmisarkuutta keskustan toivomalla tavalla. Kiitän erityisesti edustaja Eestilää kaikesta siitä työstä, mitä hän tämän lain läpiviemiseksi on tehnyt. Me kaikki olisimme jo monella vaalikaudella toivoneet ja olemme vaatineet, että tämäntyyppistä esitystä pitää tulla ministeriöstä, mutta sitä ei ole tullut. Sitä ei yksikään ministeri ole saanut aikaiseksi, ja sen takia, vaikka tyylipisteitä ei tästä heru, tätä esitystä oli muutettava tässä talossa, sillä tämä on ylimmän poliittisen päätöksenteon kehto ja tänne kuuluu se, että jos eduskunnan vaatimat linjaukset, lausumalla vaaditut linjaukset, eivät toteudu, tämän talon pitää hoitaa niitä maaliin. Ursula von der Leyenin poni toimi uhrieläimenä, ja susi siirtyi EU:ssa tiukasti suojeltujen liitteestä pois, toki myös Suomen hallituksen myötävaikutuksella, kiitos siitä. Kiintiömetsästys tuli meille ikään kuin lahjana. Kiintiömetsästystä harjoitetaan kuitenkin monissa muissakin EU-maissa myös muille suurpedoille. On hyvä, että valiokunta muokkasi lakiesitystä myös noiden osalta. Päätökset eivät ole tulleet tyhjiöstä, vaan, kuten mainitsin, eduskunnan edellyttämänä ja hallituskirjausten pohjalta. Keskusta teki muuten viime kaudella valtavan työn, että suden kannanhoidollista metsästystä koskeva aloite saatiin myönteisenä maaliin. Palautin sen itse silloin ministeriöön, ja myöskin jouduimme hieman ehkä runnomaan sitä täällä talossa läpi, että se sellaisena meni, mutta se tuli suurella enemmistöllä hyväksyttyä. Nyt tehtävillä päätöksillä maatalouselinkeinon harjoittaminen mahdollistuu paremmin, kun kiintiötä voidaan myöntää alueille, missä ongelmaa on ja missä pihakäynnit ovat yleistyneet. Mehiläistarhausta on jouduttu lopettamaan karhujen vuoksi, ja karhut tulevat pihapiiriin. Sivumennen sanoen meilläkin on kokemusta suurpedoista ja petoaidoista. Meidänkään karhu, aivan samoin kuin Norrbackin sudet, ei osannut lukea, että petoaitojen pitäisi pidätellä karhua, ja selvisimme kohtuullisen vähällä. Yksi auto meni lunastukseen, kun sonnilauma törmäsi auton nokkaan, mutta maatalouslomittaja, joka oli menossa toisaalle valtatietä 58 pitkin, säilyi hengissä. Mutta ei ole autuaaksi tekeviä pedoilta suojautumiskeinoja, jos ne ovat menettäneet ihmisarkuuden. Siksi on tärkeää, että tätä ihmisarkuutta pystytään nyt lisäämään metsästämällä. Tärkeä huomio on, että luonnon monimuotoisuus paranee, kun kantoja voidaan säädellä. Laiduntaminen mahdollistuu jälleen monilla alueilla. Maaseudun ihmisten ja suurpetojen rinnakkainelo paranee, ja me voimme saada yhä kasvavan suurpetokannan säilymään Suomen luonnossa ja siirtymään samalla pois pihoista. Muistammehan, että lähes kolmannes uhanalaisista lajeista liittyy jotenkin laiduntamiseen. Tämä on tärkeä seikka huomata. Saimme valiokunnassa kuulla siitä, miten poliisin lopettamis- ja karkottamispäätökset ovat vuodesta 22 kaksi- ja puolikertaistuneet. Poliisin näkemyksen mukaan metsästyksellä ennaltaehkäistäisiin susien aiheuttamia uhka- ja vaaratilanteita. Siellä valiokunnassa kerrottiin valtavasta korvausmäärien kasvusta, joka meille tietysti on itsestäänselvyys, että näin on tapahtunut, ja Euroopan unionin säätämä kymmenen miljoonan rajakin on täyttynyt niin, että poromiehet eivät edes ole saaneet heille kuuluvia korvauksiaan. Karhujen osalta varoittavana esimerkkinä Euroopassa on Romania. Karhun kannanhoidollinen metsästys kiellettiin siellä vuonna 2016, ja tämän jälkeen karhut ovat tappaneet parisenkymmentä ihmistä ja yli 100 ihmistä on joutunut karhun raadeltavaksi. Vahinkoja oli tuskin lainkaan silloin, kun karhukanta oli optimaalinen ja ihmisarkuus pedoille oli tallessa. Vielä haluan lisätä, että Venäjän kanssa yhteiseen susipopulaatioon kuuluu yli 30 000 sutta ja maailmanlaajuisesti susia on 300 000. Vahva kanta tuo perustan kannanhoidolliselle metsästykselle. Sen sijaan esimerkiksi metsäpeuroja on maailmassa alle 2 500. Sen uhanalaisuutta olisi syytä miettiä. Kannanhoidollisella metsästyksellä voidaan suojella myös metsäpeuraa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-12-10T18:24:58,2025-12-10T18:31:10,Käsitelty,1.1 2025_125_144,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Edustaja Kalli., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_145,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Satakuntalaisena edustajana olen itse varsin kouriintuntuvasti nähnyt ja kuullut sen, miten susikanta on viime vuosien aikana kasvanut. Tulen siis itse alueelta, jolla susikanta on tihentynyt ja susihavainnot ovat enemmän tai vähemmän arkipäivää. Itse saan yhteydenottoja susista säännöllisesti, toisinaan useammin, toisinaan hieman harvemmin, mutta joka tapauksessa tänä päivänä varsin säännöllisesti, ja näitä yhteydenottoja yhdistää se, että nuo viestit ovat varsin huolestuneita. Susia on nähty milloin metsässä, milloin pihoilla, milloin kirkonkylällä vaikkapa tehtaiden pihoilla tai koulujen takapihoilla, kouluteistä puhumattakaan. Kun itse muistelen omaa lapsuuttani ja omaa nuoruuttani, niin jotain on todella muuttunut, koska emme minä itse koululaisena ja kouluikäisenä ja luokkakaverini olleet susiin törmänneet eivätkä sudet meitä pelottaneet eikä niistä huolta kannettu. Mutta tänä päivänä susikanta esimerkiksi omalla kotiseudullani on tihentynyt, ja susihavainnot ovat siten arkipäivää. Siten on aivan ymmärrettävää, että myös ihmisten turvallisuudentunne on horjunut, koska samassa suhteessa ymmärrettävästi myös vahingot ovat lisääntyneet. Viime metsästyskaudella tehtiin valitettava ennätys suden suuhun joutuneiden metsästyskoirien osalta, ja valitettavasti nyt olemmekin siinä tilanteessa, että nuo vahingot ja se uhka, joka esimerkiksi metsästyskoiria uhkaa, todella vaarantavat jo koirien käyttöä metsästyksessä ja esimerkiksi kaikkien kannalta tärkeässä SRVA-toiminnassa. Tässä keskustelussa on jo nostettu esiin myös monia muita ongelmia, joita tämä tihentynyt susikanta on saanut aikaan. Edustaja Norrback äsken puhui hyvin konkreettisilla esimerkeillä lammastilojen menetyksistä, edustaja Kalmari nosti esiin äsken muun muassa mehiläistarhoihin liittyvät ongelmat, ja monia monia muitakin, elinkeinojen harjoittamisen mahdollistamiseen liittyviä hyviä puheenvuoroja on tässäkin keskustelussa jo kuultu. Selvää tietysti on se, että tämänkaltaiset säännölliset susihavainnot ihmisten pihoilla ja vaikkapa niillä lasten kouluteillä ovat merkki paitsi siitä, että susikanta on tihentynyt, eittämättä myös siitä, että ihmisarkuus on heikentynyt. Näistä tilanteista johtuen muun muassa niin sanottujen koululaisten petokyytien tarve on kasvanut, ja siihenkin liittyy tietysti myös kasvaneita kustannuksia. Joten, arvoisa rouva puhemies, pidän välttämättömänä ja tärkeänä, että tämä asia nyt etenee. Kuten täällä on todettu, susi kuuluu Suomen luontoon, mutta susi ei kuulu ihmisten arjen elinpiiriin, ei uhkaamaan ihmisten arjen turvallisuutta eikä elinkeinoja. Siksi annan tukeni tälle esitykselle ja kiitän kaikkia asiaa vuosien saatossa edistäneitä. Tämä todella on ollut pitkä projekti, valitettavan pitkä projekti. Tätä on edistetty pitkään. Edustaja Kalmari äskeisessä puheenvuorossaan kuvasi hyvin tämän pitkän prosessin monia vaiheita. Todella kiitos kaikille asianosaisille. Kiitos kansalaisille, jotka ovat sitkeästi pitäneet asiaa esillä, kiitos edellisellä kaudella toimineelle valiokunnalle, joka nosti tämän huolen esiin, kiitos nykyiselle ministerille ja hallitukselle, ja kiitos myös tälle maa- ja metsätalousvaliokunnalle, joka on nyt tämän mietintönsä saanut valmiiksi. Annan tälle täyden tukeni, ja toivon, että näiden muutosten myötä kantaa pystytään hallitsemaan turvaten kuitenkin suden elinvoiman niin, että susi jatkossakin varmasti kuuluu Suomen luontoon. Uskon, että kun kantaa pystytään hallitsemaan ja näitä vahinkoja myös paremmin hallitsemaan ja ihmisen turvallisuudentunnetta parantamaan, niin se on lopulta kaikkien yhteinen etu.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-12-10T18:31:20,2025-12-10T18:36:47,Käsitelty,1.1 2025_125_146,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Edustaja Kiuru, Pauli, poissa. — Edustaja Holopainen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_147,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä jo aikaisemmin debatissa käytin puheenvuoron siitä, kuinka näyttää siltä, että tässä salissa tosiaan on vähemmistö niitä ihmisiä, jotka ymmärtävät susien suojelun merkityksen, jotka ymmärtävät luonnon monimuotoisuuden merkityksen. Tämä sama tilannehan, asetelmahan oli tuossa lähetekeskustelussa, kun ihan tässä hetki sitten tätä lakia maa- ja metsätalousvaliokuntaan mietinnölle täällä isossa salissa oltiin lähettämässä. Oikeastaan jo silloin olin tosi huolestunut tästä lakiesityksestä, koska oli silloin jo tiedossa, että nämä vaikutusarviot on tehty erittäin puutteellisesti. Tietenkin se sitten hämmästytti suuresti, kun se käsittely siellä valiokunnassa mediasta seuratenkin tuntui eskaloituvan vielä kaoottisemmaksi kuin mitä tämä lakiesitys alun perin oli. Olisin kyllä toivonut, että vaikka nyt sitten suurpetojen suojelulle ei tässä salissa niin paljon arvostusta tule, niin demokraattisen oikeusvaltion puolustajia olisi löytynyt enemmän, jotta sitten tämäntyyppistä lainvalmisteluprosessia ei olisi muodostunut. Olen tosi huolissani siitä, mikä vaikutus tällä on koko tämän eduskunnan osalta lainvalmisteluprosessin luotettavuuteen ja uskottavuuteen jatkossa, jos meillä muodostuu sitten standardiksi, että jos on hankala asia, niin sitten sitä voidaan tällä tavalla täällä talossa runtata eteenpäin ilman asiantuntijakuulemisia ja ilman sitä, että asianmukaisesti myöskään pyydetään lausuntoja muilta valiokunnilta, niin kuin tässä tapauksessa täällä äänestettiin siitä, oltaisiinko voitu pyytää lausunnot myös ympäristövaliokunnalta ja perustuslakivaliokunnalta, ja sitten äänestyksessä täällä enemmistö hylkäsi nämä esitykset ja näitä lausuntoja ei tähän valmisteluun saatu. Se on mielestäni kyllä todella hämmentävää, että näin toimitaan, koska useimmiten kyllä periaatteena on se, että se lisätieto parantaa lainvalmistelun tasoa. Tosiaan mielestäni olisi ollut niidenkin etu, jotka sitten ovat sen kannalla, että nämä muutokset metsästyslakiin tulevat, että tämä valmisteluprosessi olisi ollut asianmukainen ja ikään kuin noudattanut niitä vakiintuneita käytänteitä, joita eduskunnassa on. Tämä nyt sitten on varmasti heittänyt varjon tämän lainvalmistelun ja tämän lakiesityksen ylle jo sinänsä, ja olisi varmaan ollut tämän asiankin kannalta edullisempaa, että tämä olisi mennyt täällä asianmukaisesti eteenpäin. Todellakaan itse en varsinkaan nyt tämän kaiken jälkeen kyllä missään tapauksessa voi kannattaa tätä hallituksen esitystä, ja olen todella huolestunut siitä, mitkä vaikutukset tällä on sitten suden suojeluun jatkossa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-12-10T18:36:59,2025-12-10T18:40:12,Käsitelty,1.1 2025_125_148,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Edustaja Ronkainen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_149,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä, jolla suden ympärivuotinen rauhoitus poistetaan metsästyslaista ja suden metsästys siirretään takaisin selkeän, ennakoitavan ja normaalin riistahallinnon piiriin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että susikanta voidaan jatkossa säädellä pyyntilupien ja sudenkaadolle asetettujen kiintiöiden kautta. Valiokunta täydentää kokonaisuutta lisäämällä mukaan myös karhun ja ilveksen, joiden metsästystä ohjataan jatkossa vastaavalla kiintiömallilla. Tämä lisäys ei sisältynyt alkuperäiseen hallituksen esitykseen, mutta valiokunta pitää sitä välttämättömänä suurpetopolitiikan toimivuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Tällä muutoksella on yksi selkeä viesti: suurpetopolitiikkaa ei voida rakentaa vain oikeussalien varaan, vaan ihmisten turvallisuus ja paikalliset olosuhteet on ensi kädessä turvattava. Arvoisa puhemies! Susikanta on kasvanut nopeasti ja laajentunut alueille, joilla susia ei aiemmin ole ollut. Tämä muutos ei ole jäänyt keneltäkään huomaamatta. Suden ihmisarkuus on selvästi vähentynyt, ja se näkyy konkreettisesti lammastiloilla, karjataloudessa, poronhoitoalueilla ja metsästyskoiraharrastuksissa mutta yhä useammin myös taajamien liepeillä. Monilla alueilla susia on nähty pihapiireissä, lasten kouluteiden varrella ja kotieläinten läheisyydessä. Ihmiset eivät enää kohtaa suurpetoja vain uutisissa vaan omassa arjessaan. Monilla alueilla tilanne on ollut vakava jo pitkään. On ymmärrettävää, että kun sudet liikkuvat elinympäristöissä, joissa niitä ei aiemmin ole nähty, myös paikallisten ihmisten kokemus turvallisuudesta muuttuu. Näitä kokemuksia päättäjien on velvollisuus kuulla ja ottaa huomioon. Arvoisa puhemies! Nykyinen järjestelmä, jossa suden kannanhoito on nojannut lähes täysin sudenkaatolupiin, ei yksinkertaisesti ole toiminut. Vaikka kaatolupia on myönnetty, metsästystä ei ole saatu käytännössä toteutettua. Tämä johtuu siitä, että lupapäätöksistä on valitettu hallinto-oikeuksiin ja valitusten seurauksena oikeus on keskeyttänyt lupien toimeenpanon. Näitä täytäntöönpanokieltoja on annettu vuodesta toiseen, ja käytännössä kaikki kannanhoidolliset poikkeusluvat ovat pysähtyneet tähän. Tällaista järjestelmää ei voi pitää selkeänä, toimivana eikä kenenkään etua palvelevana. Valiokunnan mietintö osoittaa, että täsmälleen sama ongelma koskee myös karhua ja ilvestä. Valitusprosessit ovat pysäyttäneet metsästyksen vuosikausiksi, vaikka karhukanta kasvaa nopeasti ja ilveskanta on monilla alueilla poikkeuksellisen vahva. Pelkkä vahinkoeläinyksilöiden poistaminen ei riitä hallitsemaan kasvavia kantoja eikä ehkäisemään turvallisuushaittoja. Arvoisa puhemies! Nyt tätä epäkohtaa korjataan. Hallituksen esityksen myötä suden rauhoitus poistetaan lain tasolta ja laji siirtyy normaalin metsästysasetuksen ja kiintiöohjauksen piiriin samaan tapaan kuin muutkin riistalajit. Tämä mahdollistaa sen, että suden kantaa voidaan säädellä suunnitelmallisesti ja avoimesti. Samalla vahvistetaan kanta-arvioiden luotettavuus. Jokaisesta kaadetusta sudesta toimitetaan jatkossa DNA-näyte Luonnonvarakeskukselle. Tämä parantaa tiedon laatua ja varmistaa, että metsästyksen mitoitus perustuu ajantasaiseen havaintoaineistoon. Valiokunta katsoo, että sama kiintiömalli on otettava käyttöön myös karhulle ja ilvekselle, jotta kantojen hallinta palautuu ennakoitavaksi ja viranomaisilla on selkeät työkalut ehkäistä sekä turvallisuus- että vahinkoriskejä. Tavoitteena on tasapaino, se, että susikanta pysyy elinvoimaisena mutta ei kasva hallitsemattomasti tai siirry alueille, joilla se aiheuttaa kohtuuttomia haittoja. Sama tavoite koskee karhua ja ilvestä. Kantojen hallittu ohjaaminen on välttämätöntä sekä luonnon monimuotoisuuden, maaseudun elinkeinojen että ihmisten arjen turvallisuuden näkökulmasta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-12-10T18:40:21,2025-12-10T18:45:20,Käsitelty,1.1 2025_125_150,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Edustaja Eestilä., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_151,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Sen toki ymmärrän, että politiikka kuuluu syvällisesti tämän talon luonteeseen ja keskustelussa se on hyvinkin vahvasti esillä, mutta täytyy kyllä todeta, että kun täällä on niin paljon ollut viime aikoina julkisessa sanassa ja lehdistössä esillä metsästys ja tappaminen ja nämä, niin minun mielestäni tällaiset sanat enemmänkin edistävät vastakkainasettelua, eivätkä siitä Suomi eivätkä kansalaiset hyödy. Kyllähän näitä pitäisi pystyä arvokkaasti käsittelemään ja tuoda mielipiteet julki. Kiitän edustaja Kalmaria siitä kiitoksesta, mutta totean itse, että eduskunnassa on myös oppositiolla oma rooli ja me olemme yhdessä tehneet valiokunnassa tätä työtä. Osa oppositiosta ei ole tukenut, osa on tukenut, ja kaikki valiokunnan jäsenet ovat samalla tavalla osallistuneet tämän mietinnön rakentamiseen. Täytyy tietysti myöntää, että voi olla, että ihan nämä menettelytavat eivät ole vakiintuneita, mutta kun tahtoo kuitenkin olla niin, että perustuslain mukaan lainsäädäntövalta kuuluu eduskunnalle, ja valiokunta edustaa eduskuntaa ja hallitus tekee esitykset, niin minun mielestäni tämä marssijärjestys on selvä. Varsinkin kun puolueet, jotka muodostavat tällä hetkellä hallituksen, ovat sopineet, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä, niin en minä tässä näe paljoa moitteen sijaa. Nyt täällä on paljon puhuttu oikeusturvasta, ja kyllä täällä ovat hyviä puheenvuoroja edustaja Ronkainen ja monet muut käyttäneet siitä, että eihän se voi olla yksisuuntaista. Kiinnitän huomiota, että valiokunta ei ole puuttunut poikkeuslupien valitusoikeuteen lainkaan, eikä se ole muuttanut riistahallintolain 31 §:ää, joka koskee sitten tavallaan oikeuden päätöksiä. Se ei ole muuttanut sitä lainkaan, eli nämä pysyvät ennallaan. Mutta sitten kun mennään perustuslakiin, niin hallituksen esityksessä oli nostettu yksi perustuslain pykälä, oikeusturva, ympäristövastuu kuuluu kaikille. Ei kai tässä nyt kovin syvälle tarvitse mennä perustuslakiin eikä olla sen asiantuntija, jota todella en olekaan, että ainakin minulle tulee välittömästi mieleen vastuu ympäristöstä -lisäyksestä omaisuudensuoja, oikeus harjoittaa ammattiaan, eri väestöryhmien oikeus harjoittaa kulttuuriaan. Ei oikeus kulttuuriin ja kieleen ole pelkästään vähemmistöjen oikeus, jos perustuslain esitöitä lukee ja katsoo, että miten se on muodostettu. Ja sitten tietenkin oikeusturva. Jos yleensä ratkotaan asioita ja pyritään saamaan kompromissi, joka ottaa näitä eri perusoikeuksia huomioon, niin sanoisinpa vain, että valiokunnan mietintö aika pitkälle sitä noudattelee. Ei voi olla direktiiviä, joka edistää luonnonsuojelua ja suden ja suurpetojen suojelua, ja sitten se jättää kokonaan sen paineentasausventtiilin eli valitusoikeuden nulliteetiksi eli täydellisen mitättömäksi, ja niinhän tässä yhteiskunnassa on nyt tapahtunut. Kun me pyritään tällä kiintiömetsästyksellä sitten se vakiinnuttamaan ja asetuksella määritellään tarkat kriteerit, miten se tapahtuu ja missä päin maata, ja niin, että suden, karhun ja ilveksen suotuisan suojelun taso ei alitu, niin en ymmärrä, miten voidaan todeta, että me olemme menossa vastuuttomasti ampumaan ja tappamaan eläimiä. Kyse on siitä, että meidän pitää suojella kotieläimiä, suojella ihmisten elinkeinoja ja huolehtia siitä, että ihmiset kokevat turvallisuutta metsässä liikkuessaan, teillä liikkuessaan tai missäkin milloinkin. Siksi tämä tehdään. Mutta arvoisa puhemies! Tässä olisi paljonkin juttua, mutta vain kerron pikkuisen. Itse olen näitä suurpetokantoja pitkään tutkinut. Suomen suurpetokannat ovat tällä hetkellä erittäin vahvat. Euroopan unionin vuonna 92 säätämän luontodirektiivin tarkoitus on Suomessa toteutunut erinomaisesti. Myönteistä kehitystä on vaikea ymmärtää, ellemme edes pintapuolisesti arvioi suurpetojen historiallista kehitystä. Suomen suurpetojen lukumäärät kävivät liian voimakkaan metsästyksen takia 1990-luvun alkupuolella vaarallisen alhaalla. Olen itse elänyt täällä maaseudulla tämän tilanteen ja nähnyt sen, mitä se oli. Tarkkoja lukuja silloisista lukumääristä on vaikea luotettavasti esittää, mutta on arvioitu, että Suomessa oli silloin noin 400 karhua, reilusti alle 100 sutta ja noin 600 ilvestä. Luvuilla ei sinänsä ole merkitystä, mutta suuruusluokka kertoo sen, kuinka alhaalla kannat olivat ennen luontodirektiivin hyväksymistä. Jos me tänä päivänä verrataan näitä kantoja, niin ne suurpetokannat ovat kymmenkertaisia tai viisinkertaisia — se riippuu sitten siitä suurpedosta. Eihän se nyt näin voi olla, että ne vain kasvavat ja kasvavat ja ongelmat kasvavat ja maaseudun ihmiset lähinnä kärsivät, kun ei pystytä metsästyskulttuuria harjoittamaan, mutta sitten osa poliitikoista on sitä mieltä, että muut eivät ymmärrä ja ei saa mennä leikkaamaan, koska luontodirektiivi silloin ikään kuin hajoaa käsiin. tätä minä kritisoin. Ja toinen juttu, mistä en itse hirveästi pidä: jos valiokunta luotettavasti ja hyvässä hengessä käsittelee ja tekee mietinnön, tekee sen minkälaiseksi tahansa, niin kesken valiokunnan käsittelyn me luemme Ilta-Sanomista ja Iltalehdestä, mitä valiokunnassa käsitellään, aivan tarkat sanamuodot. [Petri Huru: Juuri näin!] Tiedän kokemuksesta, että on aivan turha lähteä hakemaan, että kuka tämän on vuotanut. Se ei itse asiassa minua kiinnosta, mutta jonkun verran minua harmittaa, että tämmöinen kulttuuri on sitten levinnyt meidän valiokuntaan. Toivon jatkossa, että mitä tahansa asioita siellä käsitelläänkin, niin ne pysyvät niin kauan salassa ennen kuin se asia on julkinen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-12-10T18:45:24,2025-12-10T18:51:14,Hyväksytty,1.1 2025_125_152,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Edustaja Huhtasaari poissa. — Edustaja Pitko., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_125_153,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Muutamaan puheenvuoroissa osoitettuihin asioihin ja argumentteihin haluaisin kommentoida: Ensinnäkin täällä toistuu näissä asioissa yleisesti käytetty argumentti siitä, että Suomessa ei osata laskea suden määrää oikein. Luonnonvarakeskuksen arvio suden tämänhetkisestä tasosta on täällä kiistetty monessa puheenvuorossa. On väitetty, että susia on yli tuhat tai että pelkästään Varsinais-Suomessa olisi se 400, mikä on se noin viime kevään arvio susipopulaatiosta Suomessa. Tämä kertookin siitä ongelmasta eli että nämä päätökset perustuvat tietoon, mikä ei pidä paikkaansa. Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto tästä lainsäädännöstä on juuri huomauttanut siitä, että tässä ei oteta huomioon tämän lain vaikutusta susikannan kehittymiseen, ja aivan erityisesti, jos tällaista metsästystä, nyt esitettyä sadan suden kiintiötä, toteutettaisiin joka vuosi, niin mitkä sen vaikutukset ovat. Niitä ei ole arvioitu ollenkaan, ja se tietenkin kertoo, että ei ehkä ihan hirveästi edes kiinnosta se, mikä se vaikutus olisi. No, sitten mietintö perustuu myös sille, että susi olisi jo nyt suotuisalla suojelutasolla, ja näin tieteellisesti katsoenhan se ei ole sitä. Asiantuntija-arvioissa, mitä valiokuntakin on kuullut, suden suotuisa suojelutaso on vähintään yli 500, ja jos puhutaan geneettisestä monimuotoisuudesta, niin sen pitäisi olla lähempänä tuhatta silloin. Eli jos oikeasti halutaan pohjata tieteeseen nämä päätökset, niin sitten kannattaisi kuunnella niitä tieteilijöitä tässä asiassa. Ihmettelen myös sitä, että valiokunta on vähän vetänyt hatustaan myös näitä ilvekseen liittyviä kannan kokoja. [Sanna Antikaisen välihuuto] Siitä ei ole suotuisan suojelutason arviota tehty, mutta täällä lukee, että valiokunnan saaman selvityksen mukaan ilveksen kannan tilanne vastaa pitkälti karhun tilannetta, ja suotuisan suojelutason viitearvo voi olla arviolta 1 400 yksilöä, eli voi olla. Valiokunnan mietinnön mukaan se voi olla sitä, ja siihen ilmeisesti on perustettu se, että ei olla kuultu asiantuntijoita, vaan valiokunta on itse halunnut tämän perustella tällä tavalla. No, aika loppuu kesken, mutta haluan sanoa vielä sen, että ilveksen suhteen en vieläkään ole saanut sitä perustelua, miksi ilves haluttiin tähän nostaa, kun ne vahingot ovat varsin pieniä. Ja jos saukkoja ei haluta metsästää, kuten täällä on vakuuteltu, niin miksi se sitten piti nostaa? Miksi se pykälä haluttiin muuttaa, missä saukon kannanhoidollinen metsästys koko Suomessa tullaan sallimaan? Mielestäni se ei ole hyvä perustelu, että ei sitä asetusta varmaan tulla antamaan, koska tämä laki mahdollistaa myös saukon kannanhoidollisen metsästyksen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-12-10T18:51:17,2025-12-10T18:54:46,Käsitelty,1.1 2025_125_154,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Edustaja Sillanpää., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_155,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ei ole kyse siitä, että haluaisimme hävittää suden Suomen luonnosta. En usko, että sitä haluaa kukaan. Susi kuuluu Suomen luontoon, mutta se ei kuulu maatilojen ja kotieläinten luokse, ei lasten koulumatkoille eikä ihmisten pihoihin. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet kesällä 2025 niin kutsutun luontodirektiivin, jonka myötä sudet eivät ole yhtä tiukasti suojeltuja kuin aikaisemmin. Sen myötä sudenmetsästys on lähtökohtaisesti sallittua. Direktiivi edellyttää toki vastuullisuutta ja suojelutason seurantaa, mutta se antaa jäsenmaille oikeuden järjestää sudenmetsästys tavalla, joka huomioi paikalliset olosuhteet ja ihmisten turvallisuuden. Arvoisa puhemies! Susikannan kasvu ja susien levittyminen yhä laajemmalle alueelle luovat pelkoa ja huolta. Poikkeuslupiin nojaava järjestelmä ei ole riittävä susikannan hallitsemiseen. Vaikka vahinko- ja turvallisuusperusteisia poikkeuslupia on viime vuosina tehostettu, niiden vaikutus susikannan kasvuvauhtiin on ollut käytännössä pyöreä nolla. Susikanta on jatkanut kasvuaan, ja susien liikkuminen uusille alueille on luonut pelkoa ja turvattomuutta, puhumattakaan yrittäjille aiheutuneista taloudellisista tappioista tai lemmikkien menetyksistä suden kitaan. Kaupungissa asuvien voi olla vaikea käsittää sitä, miksi susia pitäisi saada metsästää tarvittaessa. Siksi toivon, että jokainen miettisi maaseudulla asuvien ihmisten arkea. Kyse on esimerkiksi siitä, kun pienet lapset kulkevat pimeässä koulukyydeille ja sudet liikkuvat samoilla alueilla tai kun susi tulee ihmisten tonteille, pihoihin ja kotieläinten lähelle tai kun lammastalouden harjoittaja menettää elinkeinonsa yön aikana susien vuoksi. Kuinka moni lähettäisi oman lapsensa pimeänä marraskuisena aamuna kävelemään koulukyydille tietäen, että samaa reittiä on edellisenä päivänä kulkenut susia? Tuskin kovin moni vanhempi. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että suomalaiset voivat asua ja elää maaseudulla turvallisesti, sekä turvata lasten oikeus kulkea kouluun ilman pelkoa. Meidän täytyy taata se, että susikannan hoito on järkevää ja vastuullista. Arvoisa puhemies! Onkin hyvin selvää, että meidän täytyy poistaa suden ympärivuotinen rauhoitus. Voimme asettaa selkeän metsästysajan sudelle, ja metsästystä voidaan toteuttaa metsästyslain mukaisin pyyntiluvin. Se mahdollistaa suden kannanhoidon ilman niitä tiukkoja poikkeusedellytyksiä, jotka ovat tähän mennessä jo vuosia estäneet järkevän metsästyksen ja johtaneet jopa karhun ja ilveksen kannanhoidollisen metsästyksen estymiseen. Poikkeusluvat jäävät jatkossa siihen käyttöön, johon ne on alun perin tarkoitettu: akuutteihin tilanteisiin, kun susi uhkaa turvallisuutta tai omaisuutta. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen myötä voimme jatkaa vastuullisesti susien kannanhoidollista metsästystä ja turvata maaseudun asukkaiden ja yrittäjien oikeuden turvalliseen arkeen. Tämä on järkevää suurpetopolitiikkaa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-12-10T18:54:53,2025-12-10T18:58:11,Käsitelty,1.1 2025_125_156,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Edustaja Kettunen. [Jari Ronkainen: Onko Kettunen vapaata riistaa?], ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_157,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Hieman petopolitiikasta: Euroopan unionissa suden suojelua on vuosikymmeniä ohjannut tiukka lainsäädäntö. Direktiivit on laadittu aikana, jolloin susi oli harvinainen näky suurimmassa osassa Eurooppaa, niin kuin edustaja Eestilä omassa puheenvuorossaan aikaisemmin toi esille. No, sittemmin susikannat ovat vahvistuneet, ja samalla on kasvanut huoli kotieläinvahingoista, turvallisuudesta ja maaseudun ihmisten kokemasta turvattomuudesta. Käännekohta nyt oli yllättävän henkilökohtainen tämänkin lainsäädännön osalta. Muistamme syksyllä 2022 EU:n komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin perheen ponin, jonka tappoi susi heidän kotitilallaan Saksassa. Tapaus ei ollut vain oma tragedia vaan nosti näkyvästi esiin ristiriidan tiukan EU-sääntelyn ja suden vahvistuneen kannan välillä. No, oli tämä von der Leyenin toteamus sitten myöhemmin, että susilaumoista oli tullut todellinen uhka kotieläimille ja mahdollisesti ihmisille joillakin alueilla. Näin tosiaan puheenjohtaja von der Leyen totesi. Tämä puheenjohtajan viesti oli selvä: EU:n oli tarkasteltava omaa lainsäädäntöään uudelta pohjalta. No, tämä keskustelu sitten johti keväällä 2024 historialliseen päätökseen: EU kavensi suden suojeluluokitusta. Sudet siirrettiin sieltä tiukasti suojellusta lajista suojeltuun lajiin. Käytännössä tämä mahdollistaa jäsenmaille aiempaa laajemmat keinot kannanhallintaan. Tiukasta suojelusta poiketen suojeltua lajia voidaan metsästää ilman poikkeuslupajumppaa, kunhan sääntely perustuu tutkittuun tietoon ja selkeisiin kriteereihin. Suomelle, arvon rouva puhemies, tämä on tervetullut ja pitkään odotettu muutos. Suomi on elänyt vuosia tilanteessa, jossa sudet ovat lisääntyneet, mutta lainsäädäntö on rajoittanut tehokasta kannanhoitoa. Luonnonvarakeskuksen tuore arvio näyttää 413—465 sutta Suomen kannaksi. Susikanta on korkeimmillaan vuosikymmeniin. Ja veikkaanpa, että näitä susia on vielä enemmän kuin tämä Luken arvio antaa ymmärtää. No, puhemies, keskustan näkökulmasta EU:n päätös on tunnustus sille, mistä suomalaiset maaseutualueet ovat varoittaneet jo pitkään. Petopolitiikkaa ei voi tehdä irti arjesta eikä kaupunkien neuvottelupöydistä käsin. Ihmisten turvallisuus, kotieläinten suoja ja elinkeinon toimintaedellytykset ovat yhtä lailla osa kokonaisuutta kuin luonnon monimuotoisuus. Siksi hallituksen esitys metsästyslain muutoksesta, jossa suden ympärivuotinen rauhoitus poistetaan ja kannanhoidollinen metsästys sallitaan vuoden 26 alusta, on hyvä. Tavoite on sallia 65 suden metsästys ensi vuonna, jopa sadan suden metsästys — merkittävä askel oikeaan suuntaan. Keskustalle tämä muutos ei ole vastakkainasettelua ihmisten ja luonnon välillä, päinvastoin. Aito luonnonsuojelu edellyttää yhteisöjen hyväksyntää, ja hyväksyntää ei synny, jos ihmiset kokevat olevansa ahtaalla omalla kotiseudullaan — siellä maaseudulla tai harvaan asutulla alueella tai jopa kaupunkialueella — jatkuvan pelon ja petovahinkojen myötä. No, kun EU:n sääntely kevenee, Suomi voi viimein rakentaa pitkäjänteisen ja järkevän petopolitiikan, jossa 1) susikantaa hallitaan kestävästi, 2) kotieläinvahingot vähenevät, 3) susilaumojen geneettinen rakenne säilyy terveenä ja lopuksi ja ennen kaikkea maaseudun ihmiset kokevat, että heidän huolensa otetaan tosissaan. Maaseudun lapset saavat kulkea turvallisesti koulutiellä tulevaisuudessa. Rouva puhemies! Komissaarin ponin kuolema — se oli traaginen tapaus, mutta se paljasti jotain olennaista. Kun ongelmat koskettavat myös päättäjiä, niin asenteet muuttuvat. Nyt muutos on ulottumassa koko Eurooppaan. Tämän myötä se antaa myös Suomelle mahdollisuuden tehdä sellaista susipolitiikkaa ja suurpetopolitiikkaa, joka nojaa tutkimustietoon, käytännön järkeen ja maaseudun ihmisten arjen ymmärtämiseen. [Sanna Antikainen: Ilman, että keskusta on hallituksessa!] Rouva puhemies! Täällä tuli nyt edustaja Antikaiselta välihuuto, että ilman, että keskusta on hallituksessa. Totean näin, että onpa ilo, että parlamentaarisesti pääsemme yhteisymmärrykseen, niin että tämä laki saadaan maaliin. Kiitän myös valiokuntaa, edustaja Antikainen, siitä, että valiokunnassakin opposition tuella tämä asia vietiin eteenpäin. Kiitän myös siitä rohkeudesta valiokunnan jäsenille ja puheenjohtajalle, [Timo Suhonen: Kiitos!] että tämä valiokunnan mietintö on jo nyt täällä eduskunnan käsittelyssä. [Timo Suhonen: Kiitos, Kettunen!]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-12-10T18:58:28,2025-12-10T19:03:44,Hyväksytty,1.1 2025_125_158,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Edustaja Antikainen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_125_159,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Itse tulen tuolta Pohjois-Karjalasta, ja susiongelma on aiheuttanut ihmisten parissa jo pitkään ja paljon pelkoa ja huolta. Koko Pohjois-Karjalassa ja yleensäkin maaseudulla koko Suomessa sudet ovat vaatineet jo satojen kotieläinten hengen, kuolleita metsästyskoiria, raadeltuja lampaita ynnä muuta. On aika ottaa ihmisten hätä tosissaan, ja nyt hallitus tekee niin. Huolimatta siitä, että viime kaudella hallituksella oli sinällään hyviä kirjauksia aiheen ratkaisemiseksi, ongelman poistamiseksi, ne eivät valitettavasti edenneet mihinkään. Miksiköhän? Mutta nyt ihmisten hätä otetaan tosissaan. Tähän lakiin on otettu mukaan myös karhu ja ilves, ja mistä se johtuu? Se johtuu siitä, että myös karhu- ja ilveskanta on luonnonsuojelijoiden valitusten takia kasvanut sellaiselle tasolle, että ne aiheuttavat suuria haittoja maaseudulla, varsinkin meillä Pohjois-Karjalassa. Pian esimerkiksi karhukannan kasvun myötä ihmisten henki voi olla vaarassa. Tämä on, kuten sanoin, luonnonsuojelijoiden valitusten takia, mikä kertoo siitä, ettei nykyinen poikkeuslupajärjestelmä enää toimi Arvoisa rouva puhemies! Tässä keskustelussa on esitetty paljon vääriä väitteitä, joita nyt muutamia haluaisin korjata. Ensinnäkin vasemmistoliitosta tulivat nämä normaalit väitteet, kuten että tämä on jollakin lailla oikeusvaltion ja nyt jopa demokratiankin vastainen esitys. Tuntuu sille, että aina kun joku ei ole vasemmistoliiton mieleen, niin sitten sieltä tulee näitä syytöksiä. Kerrottakoon, että tämä laki on aivan normaalisti valmisteltu. Valiokunta voi tehdä halutessaan muutoksia lakiin, jos se niin tahtoo. Me olemme kuitenkin Suomen eduskunnassa, ja näin nyt on tehty, ja syy on siinä, että me hallituspuolueiden edustajat haluamme ottaa ja otamme ihmisten hädän tosissaan. Sitten seuraavaksi demareista haluttiin vähintäänkin jarruttaa tätä lakia niin, ettei suden kiintiömetsästyslaki tulisi voimaan 1.1.2026. Jos tämä olisi mennyt vielä perustuslakivaliokuntaan, niin näin todella olisi käynyt, että laki ei olisi kerennyt tulla voimaan 1.1.2026. Tämän karhun ja ilveksen suhteen olisi niin, ettei laki kerkiäsi tulla voimaan 20.8.2026, joka on tavoitteena, ja siihen pyritään. Vihreistä on puhuttu paljon tiedosta, asiantuntijatiedosta. Silti siellä puheissa vilisi esimerkiksi ilveslaumat. No, ei ole olemassa ilveslaumoja, [Jenni Pitko: Kyllä on!] koska ilves elää yksin. Ylipäätään, vielä lopuksi — aiemmissa puheissa ovat jo tulleet nämä faktat lain suhteen — itse haluan teroittaa sitä, että tässä otetaan nyt ihmisten huoli tosissaan. Savo-Karjalan kansanedustajana tämä asia on se ykkösasia, mistä ihmiset ottavat minuun yhteyttä. Siellä on aivan aitoa hätää, huolta, pelkoa, pelkoa omien lasten turvallisuuden puolesta. Sille, ettei vasemmalla oteta sitä tosissaan, minä en tietenkään mahda mitään, mutta minä vannon sen, ja te näette tämän nyt, että hallituspuolueet ottavat tämän hädän tosissaan. Sanottakoon vielä lopuksi, että on oikeusvaltion kannalta erittäin tärkeää, että ihmisiä kuunnellaan ja heidän huoliinsa vastataan, ja vihdoin tämä historiallinen laki saadaan pian voimaan. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-12-10T19:04:23,2025-12-10T19:09:13,Käsitelty,1.1 2025_125_160,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Edustaja Kontu., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_161,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Mauri,Kontu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Tulen Vakka-Suomesta. Se on tuolla Turun ja Rauman välissä seutukunta, jossa on Uusikaupunki, Laitila, Kustavi, Vehmaa, Taivassalo ja Pyhäranta. Siellä susi ei ole vain osa luontoa, vaan se on osana meidän arkea. Meillä susi kulkee pihoilla, koulujen reiteillä ja kotieläinten läheisyydessä päivittäin. Tämä ei ole pelkkä tilasto, tämä on todellisuutta — se on Suomen tihein susikanta tällä hetkellä. Se koskettaa meidän ihmisten turvallisuutta siellä ja maaseudun elinvoimaa. Tätä olemme kohdanneet jo viimeiset kymmenen vuotta, ja ei siihen ole saatu muutosta, vaikka nykyinen metsästyslaki ei mitenkään mahdollista todellisia susien kaatoja. Mutta nyt käsittelyssä oleva metsästyslain muutos on ratkaiseva askel. Se ei ole pelkkä kansallinen päätös, se on linjassa Euroopan unionin uuden direktiivin kanssa. EU on siirtänyt suden tiukasta suojelusta hallittuun suojeluun, jotta jäsenvaltiot voivat toimia vastuullisesti. Meillä on velvollisuus turvata lajin suotuisa suojelutaso mutta myös ihmisten arki. Tämä laki tekee juuri sen. Metsästys on luvanvaraisena kiintiönä, tieteelliseen seurantaan perustuen tasapaino luonnon ja ihmisten välillä. Arvoisa puhemies! Kyse ei ole susivihaisuudesta, kyse on järkevästä kannanhoidosta, EU:n linjan mukaisesta ratkaisusta ja maaseudun turvaamisesta. Siksi kannatan ja keskusta kannattaa lakiesitystä ja toivon, että eduskunta antaa sille vahvan tukensa. Sitten tähän on kohdistettu myös muita eläimiä, mutta yksi, jonka voisi lisätä tulevaisuudessa, on merimetso, joka tuhoaa siellä saaristoja.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Mauri Kontu,911830,2025-12-10T19:09:16,2025-12-10T19:11:29,Käsitelty,1.1 2025_125_162,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_163,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on käyty jo pitkään keskustelua tästä hallituksen esityksestä, ja jotenkin minua harmittaa se, että vaikka yleensä aina politiikkaa tehdessä perusteluna on, että hyvin vahvasti lähtökohtana tulisi olla tutkittu tieto, niin tässä nyt ei ihan kaikissa perusteluissa ja argumenteissa näin ollut, vaikka meillä paljon tutkittua tietoa on. Sen lisäksi täällä hyvin moni edustaja vielä ihan suoraan epäili täysin meidän tutkimuslaitosten osaamista. Pidän tätä vähän erikoisena käytöksenä kyllä kansanedustajille, varsinkin kun me tiedämme, että kun kansalaisilta on kysytty esimerkiksi, mistä he saavat tietoa ja kuinka luotettavana he pitävät tietoa eri tahoilta, niin sieltä nousevat nimenomaan tutkimuslaitokset, poliisi ja riistahallinto kaikkein suurimmiksi ja luotettavimmiksi tahoiksi. Sen jälkeen tulevat metsästys- ja riistajärjestöt ja luonnonsuojelujärjestöt siinä seuraavassa osiossa, ja sitten me kansanedustajat olemme siellä kaikkein hännän huipulla. Kansanedustajilta saatua tietoa susiasioista pitää vain siis alle kaksi prosenttia erittäin luotettavana ja hieman luotettavana 13 prosenttia ja todellakin ei pidä lainkaan luotettavana tai vain hieman luotettavana 40 prosenttia. En tiedä, miten tämän päivän keskustelussa tuo luottamus nyt sitten tästä mahtaa nousta. Kyllä täällä välillä niin erikoisia väitteitä on kuultu. Todellakin tässä on paljon keskusteltu sekä tavallaan tästä lainsäädäntöprosessista että sitten myös lain sisällöstä. Kyllähän tähän prosessiin pitää sanoa, että tämä ei todellakaan ollut mikään normaali prosessi, vaikka täällä näin yritetään väittää. Ei ole normaali tapa, että hallituksen esitykseen tulee valiokunnassa suuria muutoksia sillä tavalla, että nämä eivät ole olleet lausuntokierroksella, aivan uusia asioita, ne eivät olleet täällä lähetekeskustelussa, eivätkä edes valiokunnan asiantuntijakuulemisissa ole olleet tiedossa ne muutokset, mitä sinne on tehty. Toki valiokunnat tekevät muutoksia toisinaan lainsäädäntöön ja hallituksen esityksiin, mutta kyllähän ne tehdään yhteistyössä sitten ministeriön kanssa ja ministeriön virkamiehiltä saa apua niiden pykälien kirjoittamiseen, mutta tässä nimenomaan ministeriö on kieltäytynyt niitä näin kiireessä kirjoittamasta, koska eivät pystyneet olemaan tietenkään varmoja, että ne pykälät, mitä sinne haluttiin, olisivat olleet oikeudellisesti pitäviä. Tässähän tulikin edellä tavallaan se syy, miksi tässä niin kova kiire on yhtäkkiä ollut, ja se on ollut juuri sen takia, että tämä on nyt haluttu tähän vuodenvaihteeseen saada valmiiksi, jotta sutta saisi sitten ruveta metsästämään jo heti vuoden vaihduttua. Tämä ei ole siis mikään eduskunnan budjettilaki, mikä on se syy, miksi me nyt normaalisti tähän aikaan iltamyöhään täällä lakeja käsittelemme, että saamme budjetin valmiiksi, vaan tämä kiire tulee nyt ihan jostakin muusta. Pidän kyllä valitettavana tätä heikkoa käsittelyä, mitä tämän asian ympärillä on ollut. Uskon, että varmasti tämä suden kannanhoidollinen metsästäminen, kun nyt se on sieltä nelosliitteen lajeista siirtynyt viitosliitteeseen EU-tasolla, että tämä lakimuutos olisi mahdollista tavallaan tehdä, mutta olisin toivonut tietysti, että tämä olisi tehty asiallisesti tämän talon sääntöjä noudattaen eikä tällä tavalla runnoen ja niistä meidän hyvistä tavoistamme, mitä eduskunnassa on, vähät välittäen. Täällä on monesti keskustelussa nostettu esiin niitä näkemyksiä, mitä ihmisillä, suomalaisilla on susista tai suurpedoista laajemminkin. Samaan aikaan itse asiassa katsoin, koska näitähän on myös tutkittu, siis luonnonvara- ja biotalouden tutkimusta, joka julkaistiin vuoden 24 joulukuussa, kysely maaseudun ihmisiltä ja muilta ihmisiltä. Tässä on 2 000 ihmisen otos, josta 1 000 eli puolet on nimenomaan semmoisista niin sanotuista susikunnista elikkä niistä kunnista, joissa vähintään 50 kertaa susihavaintoja on ollut viimeisen vuoden aikana, ja sitten on se toinen puolikas muualta satunnaisotoksella tehty ja edustava otos sukupuolen, iän ja niin edelleen mukaan pyritty saamaan. Mielenkiintoiseksi tämän tutkimuksen tekee, että sama tutkimus tehtiin myös vuonna 20 eli neljä vuotta sitten. Kun mietitään, että susien määrä on kuitenkin noussut tuossa neljässä vuodessa, me tiedämme, että susikanta on kasvanut, niin ihmisten asenteet ja ihmisten pelot tai muut susia kohtaan eivät ole sillä tavalla lainkaan muuttuneet kuin esimerkiksi tämän salin keskustelussa tänä iltana on annettu ymmärtää. [Jari Ronkainen: Olen tuosta kyllä eri mieltä!] Tämä oli siinä mielessä varsin mielenkiintoinen. On selvää, että tuotantoeläinten omistajienkaan huoli ei itse asiassa juurikaan ole kasvanut, mutta se, missä se suurin huoli on kasvanut, on metsästäjien osalta. Se näkyy myös luontoaktiviteeteissa, että metsästys on semmoinen, jossa koetaan, että sudesta on erityisen paljon haittaa, ja tämä haitta on lisääntynyt. Mutta esimerkiksi huoli susiin liittyvistä riskeistä semmoisissa perheissä, joilla oli alle 15-vuotiaita lapsia, ei ole tässä neljässä vuodessa muuttunut. Mielenkiintoista oli myöskin se, että se on samaa tasoa niin susikunnissa asuvilla kuin muualla asuvilla. Sen takia minä toivoisin, että me emme myöskään turhaan lietso ja nosta täällä semmoisia pelkoja ja välitä myöskään semmoista väärää viestiä. On totta kai selvää, että täytyy turvallisuudesta huolehtia. On totta kai selvää, että näitä petovahinkoja pitää ennaltaehkäistä, ja siinä on menty onneksi eteenpäin. Esimerkiksi tämä poikkeuslupien käytäntö, että voidaan vaara- ja turvallisuusperusteisesti lopettaa näitä susiyksilöitä, on parantunut ja nopeutunut merkittävästi, ja se on hyvä asia myös. Sitten ehkä vielä ihan viimeiseksi tästä saukosta, kun se on nyt tässä noussut keskusteluun. Ei, nyt ei olla asetusta antamassa saukon metsästyksestä. Asetuksia ei anna eduskunta, ne antavat ministeriöt, mutta kyllä tämä lakimuutos johtaa siihen, että saukosta voidaan nyt antaa kiintiömetsästyksen mahdollistava asetus koko Suomen alueelle ja itse asiassa helpommin kuin ennen. [Jari Ronkainen: Niin, voidaan! — Petri Huru: Nyt ei olla muuttamassa oikeustilaa!] Ja kun täällä edustaja totesi, että olisi ollut teknisesti vaikea siitä muuttaa, niin jos nyt katsoo tätä 41 a §:ää, missä 1 momentissa luetellaan aika iso joukko erilaisia eläinlajeja — ja ne eivät kaikki suinkaan ole sitten tuossa 3 momentissa lueteltuina — niin ne eläimet olisi aivan hyvin voinut karsia sitten halutessaan siitä 1 momentin listasta, mitä eläimiä tämä kiintiömetsästyksen mahdollisuus koskee ja mitä ei. Siinä mielessä tämä on ehkä vain esimerkki siitä, että kun tätä lakia on siellä valiokunnassa nyt runnottu vähän niin kuin keskenään ilman virkakuntaa ja ilman sitä asiantuntemusta, niin sutta tahtoo tulla.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-12-10T19:11:36,2025-12-10T19:19:42,Käsitelty,1.1 2025_125_164,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Edustaja Kemppi., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_165,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskustelu on ollut varsin värikästä, mutta oma kantani on selvä: suden kannanhoidollinen metsästys tarvitaan. Tämä on selkeä parannus metsästyslakiin, ja susikannat ovat selvästi liian suuria. Ei suden kuulu olla lasten koulumatkoilla tai ponitarhoissa tai elinkeinojen parissa. Kiitän kollegani tavoin sitä sutta, joka popsi komission puheenjohtajan lapsen ponin. Muutoksen taustalla on nimittäin tämä muuttunut direktiivi, eli se, että susi siirrettiin vihdoin tiukasti suojellusta lajista vähemmän suojeltujen joukkoon. Tässä moni on kysynyt, miksei keskusta tai joku muu ole tehnyt tätä aikaisemmin, vaikka olemme tästä huolta kantaneet. No, syy on selvä, muutoksia on tapahtunut, ja nyt voimme tehdä tällaisen toimen. Metsästyslaista poistetaan nyt suden ympärivuotinen rauhoitus, ja se auttaa nähdäkseni palauttamaan suurpetojen kasvaneiden kantojen myötä vähentynyttä ihmisarkuutta. Lopuksi haluan myös kiittää kaikkia tähän lakiin ja nyt tulevaan tilaan vaikuttaneita. Tätä on tehty monta hallituskautta, ja pidän lain jälkeen tätä tilaa huomattavasti parempana.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-12-10T19:19:44,2025-12-10T19:21:08,Käsitelty,1.1 2025_125_166,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Edustaja Piisinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_167,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan saamissa lausunnoissa on tuotu esiin susikannan hallitsemattoman kasvun aiheuttavan kohtuutonta painetta maatalousyrittäjille. Moni on lopettanut tai harkitsee lopettavansa tuotannon jatkuvasti kasvavan susiriskin vuoksi. Erityisen vaikea tilanne on ollut lammastaloudelle. Vuonna 24 valtion varoin korvattuja vahinkotapauksia oli ennätykselliset 90 kappaletta. Näissä tilanteissa susi tappoi yhteensä 406 lammasta. Viimeisten seitsemän vuoden aikana lampaanlihan tuotanto onkin supistunut noin 40 prosentilla. Ihmisarkuuden väheneminen näkyy muun muassa siinä, että suurpetojen pihakäyntien määrä on kasvanut merkittävästi. Valiokunta pitää tärkeänä, että nyt toteutettava kiintiömetsästys lisää susien ihmisarkuutta ja vähentää pihakäyntien määrää. Poliisihallituksen lausunnossa todetaan, että suurpedoista erityisesti susi on viime aikoina aiheuttanut säännöllisesti poliisille tehtäviä, joissa suden arvioidaan aiheuttavan vaaraa myös ihmisten hengelle ja turvallisuudelle, ja edelleen, että poliisin antamat suden karkottamis- ja lopettamismääräykset ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Vuonna 22 ja tätä aiempina vuosina luku on ollut alle 20 lopettamispäätöstä koko vuoden aikana, mutta tänä vuonna poliisi on lausunnon antamiseen mennessä joutunut tekemään 150 prosenttia enemmän susia koskevia lopettamispäätöksiä kuin esimerkiksi vuonna 22. Arvoisa rouva puhemies! Tämän lain tarkoitus ei ole hävittää susia Suomesta. Suden ympärivuotisen rauhoituksen poistuessa sen suotuisan suojelutason säilyttäminen on tarkoitus varmistaa ajantasaiseen tietoon perustuvalla alueellisella kiintiömetsästyksellä. Meidän täällä kaupungissa asuvien on vaikea ymmärtää, mitä maaseudulla asuvat ihmiset kokevat susia tai niiden aiheuttamia vahinkoja kohdatessaan. On selvää, että susi ei kuulu ihmisten pihapiiriin, lasten kouluteille eikä lammastarhoihin. Tämä hallitus on nyt tekemässä historiallisen lakiuudistuksen, ja on hyvä, että se näyttäisi nyt vihdoinkin menevän maaliin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-12-10T19:21:10,2025-12-10T19:23:58,Käsitelty,1.1 2025_125_168,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Edustaja Reijonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_169,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että tätä susipolitiikkaa järkeistetään ja että kannanhoidollinen metsästys sallitaan. Se on erittäin järkevä toimenpide. Kotieläimet, tuotantoeläimet ja monet lapsetkin ovat pelänneet näitä susia, ja on tosi järkevää, että tähän suuntaan ollaan menossa. Muistan itse lapsena, kun ekan kerran kotipaikaltani läksin kävelemään semmoista lähitietä pitkin. Se oli semmoinen metsäinen tie. Itsekseni läksin kävelemään. Ei ollut vanhempia eikä ketään siinä mukana. Kuinka ollakaan, sieltä metsästä semmoinen aika iso hirvi, sarvipäähirvi, tuli vastaan. Onneksi se vastaan tuleva eläin ei ollut susi. Olisin ehkä pelännyt sutta enemmän kuin sitä hirveä. Tämmöinen tarina jäi itselleni mieleen. Samalla tavalla kun nykyajan lapsetkin jo susia kohtaavat tuolla tiellä, niin ei se kovin kiva juttu ole. Olen kyllä omassa pihassanikin nähnyt suden, niin että kyllä niitä susia on. Tosi hyvä, että tähän kannanhoidolliseen metsästykseen ollaan nyt menossa. Vähän ihmettelin tuossa äsken, kun kuulin keskustelua, että SDP olisi yrittänyt estää tämän esityksen etenemistä. Vähän sitä kyllä kummastelen, onko tämä tosiaan totta, mutta näin se ilmeisesti oli. Tosi hienoa, että tähän suuntaan ollaan menossa. Susi ei kuulu pihapiiriin.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-12-10T19:23:59,2025-12-10T19:25:13,Käsitelty,1.1 2025_125_170,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Edustaja Suhonen, vastauspuheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_171,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustajalle sen verran sanon, että ei ole totta: SDP ei ole estänyt tämän asian etenemistä. Tätä mietintöä kun valiokunnassa itsekin olen ollut mukana tekemässä, niin voin sanoa, että SDP ei ollut estämässä mietinnön valmistumista tai tekemistä tai muutenkaan viivästyttämässä nimenomaan tämän mietinnön kohdalla. Olemme sen kannalla olleet. Toki meillä on oma lausumaehdotus, joka liittyy karhun ja ilveksen metsästykseen. Se on eri asia, mutta suden kohdalla olemme mietinnön takana. Toki koko paketin kohdalla olemme mietinnön takana, ja emme ole olleet estämässä emmekä viivästyttämässä. Tämän korjaan teille nyt tässä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-10T19:25:16,2025-12-10T19:25:52,Käsitelty,1.1 2025_125_172,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Edustaja Pitko., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_173,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessahan on kokemusta suden kiintiömetsästyksestä. Sitä on tässä viime vuosikymmenen aikana yritetty, ja kun metsälle tuossa 10 vuotta sitten päästiin, niistä kokemuksista kannattaisi ottaa opiksi. Silloinhan metsästäminen johti sekä kannan romahtamiseen että pihasusien määrän lisääntymiseen, eli laumat hajotettiin, yksinäiset sudet lähtivät vaeltelemaan, tulivat pihoille, aiheuttivat vaaraa. Jos tämän esityksen perusteena ovat aidosti ne vaaraa aiheuttavat sudet, niin eikö silloin kannattaisi se metsästys kohdistaa edelleenkin näiden poikkeuslupien avulla nimenomaan yksilöihin, niihin vaaraa aiheuttaviin susiin, kuin kokonaisiin laumoihin, mistä moni ei ole edes aiheuttanut vaaraa. Tämä on ristiriitaista, ja mielestäni tässä vähän myös leikitään turvallisuudella. Otetaan aikamoista riskiä sekä suden kannan säilymisen kantilta, mutta myös sen suhteen, että mitä tämä tarkoittaa turvallisuuden kannalta. En itse ainakaan toivo, että näemme hajonneita laumoja ja yksinään liikkuvia, laumasta erkaantuneita susia ihmisten pihoilla. Sitten tätä esitystä on perusteltu metsäpeuroilla, ja se on tuotu esille sudenmetsästystä koskevan alkuperäisen esityksen perusteluissa, mutta myös täällä puheissa. Nythän täytyy muistaa, että susi on erittäin uhanalainen laji ja metsäpeura on silmällä pidettävä laji. Aika nurinkurista politiikkaa on se, että uhanalaisempaa lajia poistetaan vähemmän uhanalaisen lajin tieltä. Fakta on myös se, että me tiedämme Suomessa, että syy metsäpeuran ahdinkoon on totta kai se, että meillä on porotaloutta, ja näitä lajeja pidetään erillään, jotteivat ne sekoitu, mutta erityisesti se, että Suomen metsät, jotka ovat metsäpeurojen elinympäristö- ja laidunpaikkoja, ovat pirstoutuneet, ja niitä on hakattu viimeisten 10 vuoden aikana niin, että nämä elinympäristöt ja laidunalueet ovat kadonneet, eli pitäisi kyllä sinne vaikuttaa, aitoon juurisyyhyn. No, sitten kysyisin edelleen sitä, että jos susi todella kuuluu Suomen luontoon, niin minne se kuuluu, koska nyt on käynyt ilmi, että se ei saa olla siellä, missä on asutusta, se ei saa tulla lähellekään asutusta, ei edes kulkea pellon poikki ohi, se ansaitsee napin otsaan, kuten täällä on sanottu, mutta sitten se ei saa myöskään olla siellä metsissä, koska siellä metsissä taas täytyy pystyä metsästyskoirien juoksemaan vapaana. Eli kyllä vaikuttaa siltä, että aidosti sudelle ei ole paikkaa. Vielä haluan sanoa sen, että kun tulin eduskuntaan vuonna 2019, susia oli silloin parisataa ja myös silloin haluttiin alkaa karsimaan susien määrää, eli edes tämä 200 ei ollut riittävän pieni määrä, vaan sitäkin on haluttu vähentää. Eli kyllä epäilen sitä, että tässä olisi aito halu säilyttää susi Suomen luonnossa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-12-10T19:25:54,2025-12-10T19:29:24,Käsitelty,1.1 2025_125_174,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Edustaja Ollikainen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_175,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Ärade fru talman! Äntligen, kan vi nu konstatera. Under de åren som jag har varit här i riksdagen har vargfrågan varit aktuell, egentligen redan före det. Bland annat då jag jobbade som kommundirektör hade vi också varg som sprang i Oravais. Där fanns en genuin rädsla — i Oravais men också i Maxmo skärgård — kring vad vargen kan göra, och det ledde också till skolskjutsar på grund av det här. Men nu går vi över till stamvårdande jakt, och det här är väldigt efterlängtat. En viktig del i det här är förstås att vargen inte hör hemma i tätbebyggelse. Visst, den hör till Finlands fauna, men inte i tätbebyggelse, så att folk vågar gå ut och gå, så att dagisgrupper kan vara ute och få frisk luft. Det är en väldigt viktig sak. Bland annat i min hemby och -kommun har vi för tillfället haft en hel del varg, och det har skapat mycket oro. Det här är ett steg i rätt riktning, att man har tillit till myndigheterna att berätta var man har sett de här olika vargarna, var de har rört sig. Det här är ett väldigt bra steg mot en balanserad rovdjurspolitik, som jag ser det, och det är socialt accepterat. ", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2025-12-10T19:29:26,2025-12-10T19:31:00,Käsitelty,1.1 2025_125_176,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tämä on tietysti, kuten aikaisemminkin olen puheenvuorossa itsekin tuonut esiin, tunteita herättävä asia ja syystäkin, ja niin sen tietysti kuuluu ollakin. Haluan vielä sen sanoa tässä, että tässä käsittelyn aikana hallituspuolueista on myös SDP:tä osin kiitelty siitä yhteistyöstä, mitä valiokunnassa olemme tehneet. Toki parissa puheenvuorossa tämmöinen epäilyksen varjo langetettiin SDP:n ylle, että mitähän mieltä me nyt olemme ja haluammeko me viivästyttää. Haluan vieläkin korostaa sitä, että SDP toki esitti omassa käsittelyssään ja teimme valiokuntakäsittelyssä sd:n edustajien toimesta vastalauseen lausumaehdotuksen, joka liittyy karhun ja ilveksen metsästykseen. Vastalauseen lausumaehdotus kuuluu seuraavasti: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee karhun ja ilveksen kiintiömetsästyksen erillisenä esityksenä hyvän lainvalmistelun sääntöjen mukaisesti riittävine kuulemisaikoineen.” Tämähän ei siis torppaa sitä, mitä hallitus itse toteaa mietinnössään, että maa- ja metsätalousministeriö valmistelee viipymättä asetusta, jota tarvitaan karhun ja ilveksen rauhoituksesta poikkeamiseen alueelliseen kiintiöön perustuvalla metsästyksellä. Sen haluan todeta, että olimme mietinnössä todellakin koko tämän paketin takana ja tulemme olemaan tässä salissakin, elikkä tämmöiset epäilykset varjot kannattaa jo vetää sivuun SDP:n yltä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-10T19:32:33,2025-12-10T19:33:53,Käsitelty,1.1 2025_125_177,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_178,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen kuunnellut tässä illan työhuoneessani tätä keskustelua, ja täytyy sanoa, että kun kaikkiin asioihin tämä eduskunta olisi yhtä intohimoisesti suhtautunut, niin meillä olisivat monet asiat ehkä hieman paremmin ja niitä käytäisiin aivan perinpohjaisesti lävitse, niin kuin tätä käydään. Tämä on sinänsä hyvä asia. Itselläni on kokemus, kun tätä nuoruutta on kulunut vähän enemmän, että 60-luvulla Pohjanmaalla oli tämmöisiä susijahteja ja eräs aamu meidän kotipihan keittiönikkunan alta susi juoksi ja meni tulvivan joen ylitse, ja se oli harvinainen tapahtuma silloin Pohjanmaalla. Silloin siitä syntyi semmoinen iso susijahti siellä Pohjanmaalla. Miksi siellä oli susia, niin Venäjältä tuli tällaisia vaelluksia ja niistä yksittäisiä tuli sinne Pohjanmaalle. Siellä oli peräti 500 metsästäjää metsästämässä sitä yhtä sutta. Se oli tämmöistä silloin 60-luvulla. Täytyy sanoa, että se herätti kyllä aika paljon semmoisia tunteita myös silloin, ja susia ei ollut niin paljon Suomessa kuin tällä hetkellä on. Silloin se oli aika lailla pieni kanta. [Petri Huru: Silloin niistä maksettiin tapporahaa!] Tosiasia on, että tämä on semmoinen asia, että me tasapainoilemme nyt tässä erittäin tärkeiden asioiden välillä, kannanhoidollisen metsästyksen ja sitten sen, kuinka koulutie ja kotipihat ovat turvallisia. Tämä on semmoinen yhtälö, joka pitää tässä pystyä sovittamaan. Olen tyytyväisenä pannut merkille sen, että kaikki ovat sitä mieltä, että luonnon monimuotoisuuteen kuuluu erilaisia eläimiä ja sitä kantaa on vaalittava ja se pitää pitää yllä mutta sitten pitää huolehtia myös siitä, että lapset voivat olla turvallisesti kotipihalla ja voidaan kotieläimiä ja muita kasvattaa. Tämä tasapaino on tässä se vaikein asia. Siellä, missä niitä kohtaamisia tapahtuu, heillä on ihan henkilökohtaisia kokemuksia, ja sitten taas niillä joilla ei ole, tietopohjan ja muun kautta haetaan sitä ratkaisua. Tässä mielessä tämä keskustelu on ollut varmasti paikallaan. Itse tuen niitä, mitä SDP on esittänyt tämän prosessin yhteydessä. Tämä kannanhoidollinen metsästys on järkevää suden osalta, ja ehkä myös sitten karhunkin osalta. Kiinnitti tosiaan huomiota se, kun tuolla rauhassa kuuntelin omassa työhuoneessani ja kirjoitin joulukortteja, kuinka kiihkeätä välillä tässä oli se tunnelma, ja hyvä niin, mutta tämä on menossa ihan asiallisessa käsittelyssä eteenpäin, ja lopputulos varmasti tyydyttää hyvin enemmistöä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-10T19:33:53,2025-12-10T19:36:44,Käsitelty,1.1 2025_125_179,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Edustaja Hopsu., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_180,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Myös luontoa koskevat päätökset pitäisi tehdä tietoon eikä tunteeseen pohjaten. Nyt tuntuu, että tämä lainsäädäntö on edennyt pelko edellä tai jopa petoviha edellä. Minä luen vielä pätkän täältä arviointineuvoston kommenteista lainsäädäntöön: ”Kaikki vaikutusarviot puuttuvat. Hallituksen esityksessä ei ole arvioitu nykytilaa eikä sitä, millaisia vaikutuksia lainsäädännöllä olisi suteen osana Suomen luontoa, millaisia vaikutuksia sillä olisi suden aiheuttamiin haittoihin, voitaisiinko ongelmia ratkaista toisin ja ketkä lainsäädännön muutoksista hyötyisivät ja millä tavoin.” Arviointineuvosto on todennut puutteiden olevan niin merkittäviä, ettei esitys täytä lainvalmistelun perusvaatimuksia, ja toki koskee näin sitten myös näitä valiokunnan itsensä lisäämiä eläimiä: karhua, ilvestä, saukkoa. Nämä aivan samat vaikutusten arviot puuttuvat myös näistä. Huolestuneena kansanedustajana kysyn: onko tämä tapa? Ministeri lehdessä kertoo, että tälle lain eteenpäin viemiselle on suuri eduskunnan tuki. Meillä ei ole yleensä riittänyt lainvalmistelussa se, että enemmistö jotakin haluaa, vaan me ollaan haluttu aina valmistella ne lait huolellisesti, kuulla niiden vaikutusarviot ja kuulla myös ministeriön vastineet, jos valiokunnassa tulee joitakin uusia esityksiä, ja sitten muokata pykäliä sillä tavalla, että ne oikeasti ovat toimivaa lainsäädäntöä. Nyt tällaista prosessia, johon me olemme tottuneet, ei olla käyty. Tämä on hyvin huolestuttavaa. Kysyn teiltä hallituspuolueiden kansanedustajilta ja myös oppositiolta, joka tässä on mukana: ollaanko muussakin lainsäädännössä menossa tällaiseen hutiloivaan prosessiin, jossa vain enemmistön kanta ratkaisee, ja tiedosta ei niin väliä? Ei ole epäilyksen varjoa, SDP, sen suhteen, kun olitte huolissanne, etteikö teiltäkin löytyisi intoa näitä petoeläimiä, suojeltuja petoeläimiä, Suomesta metsästää. Kyllä se on käynyt teidän esityksistänne ilmi. [Lauri Lylyn välihuuto] Olen sitä mieltä, että EU:n täytyy puuttua asiaan, kun tällä tavalla aika avoimestikin meidän keskustelussa myös kansanedustajat ovat sitä mieltä, että nämä mahdolliset EU:n sakot ovat hyvin pieniä ja niitä ei tarvitse huomioida, tai että direktiivin voi sivuuttaa, ja sitä arviota ei myöskään ole tehty, että miten tämä EU:n luontodirektiivin kanssa sopii yhteen. Oikeastaan vielä yksi kysymys mahtuu tähän: onko tässä mietitty, miten metsästäjiä koulutetaan, että he näistä susilaumoista tunnistaisivat nämä eri roolissa olevat lauman jäsenet, jotta ei aiheutettaisi enempää turvallisuusriskiä tällä lailla?", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-12-10T19:36:44,2025-12-10T19:40:02,Käsitelty,1.1 2025_125_181,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Edustaja Huru., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_182,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aluksi haluan kiittää maa- ja metsätalousvaliokuntaa tästä metsästyslain muutoksesta, jossa olen itsekin ollut varajäsenenä osassa kokouksista. Poliisin antamat suden karkottamis- ja lopettamismääräykset ovat viime vuosina kasvaneet merkittävästi. Vuonna 25 poliisi on joutunut tekemään jo 50 lopettamispäätöstä, kun aiempina vuosina määrä on ollut alle 20. Tämä kehitys johtuu susikannan kasvusta ja sen ihmisarkuuden vähenemisestä. Poliisin näkemyksen mukaan metsästyksellä voidaan ennaltaehkäistä uhka- ja vaaratilanteita, sillä metsästys lisää susien ihmisarkuutta. Susikannan kasvu aiheuttaa vakavia seurauksia maataloudelle. Erityisesti lammastaloudessa tilanne on kriittinen. Vuonna 24 korvattiin 90 vahinkotapausta, joissa susi tappoi yhteensä 406 lammasta. Tänä vuonna tilanne on entistä pahempi. Lampaanlihan tuotanto on supistunut seitsemässä vuodessa 40 prosenttia susiriskin vuoksi. Myös porotaloudessa vahingot ovat kasvaneet rajusti. Vuonna 2000 susi tappoi 270 poroa mutta vuonna 25 jo lähes 2 000 poroa, mikä tarkoittaa lähes 2,8 miljoonan euron korvauksia. Arvoisa puhemies! Tilanne uhkaa myös metsästyskulttuuria ja koiraharrastusta. Suomessa on yli 80 000 metsästyskäytössä olevaa koiraa, mutta joillakin alueilla metsästys- ja koetoiminta on liian riskialtista. Näin ollen koirien käyttö metsästyksessä ei ole mahdollista, ja koiria on jo kuluvanakin vuonna kuollut susien hyökkäyksissä useita kymmeniä. Ihmisten ja koirien turvallinen liikkuminen luonnossa on turvattava, ja tällä metsästyslain muutoksella edistetään turvallisuutta. Myös valiokunta katsoo, että hallituksen esityksen toteutuminen on välttämätöntä sisäisen turvallisuuden, kotieläintalouden ja metsästyskulttuurin turvaamiseksi. Arvoisa puhemies! Vuoden 26 alueelliseen kiintiöön perustuva metsästys, jonka kiintiö on siis 100 yksilöä, ei alustavan mallinnuksen mukaan pienennä kantaa alle suotuisan suojelutason, jonka määrittely perustuu ajantasaiseen tieteelliseen tietoon ja muun muassa DNA-näytteiden keräämiseen ja tutkimiseen. Mitä tulee suden kannanhoidolliseen metsästykseen, valiokunta pitää tärkeänä, että Metsähallitus mahdollistaa metsästyksen valtion mailla ja päivittää metsästysvuokrasopimukset kattamaan suurpetojen metsästyksen kaikilla maillaan. Kiintiömetsästyksen kohdentaminen reviireille taas ehkäisee vahinkoja ja perhelaumojen hajoamista. Arvoisa puhemies! Valiokunta on käsitellyt myös karhun ja ilveksen kannanhoidollista metsästystä. Toistuvat valitukset ovat käytännössä estäneet metsästyksen, mikä uhkaa johtaa karhukannan kaksinkertaistumiseen seitsemässä tai kahdeksassa vuodessa. Pelkkä vahinkoperusteinen poikkeuslupamenettely ei riitä hallitsemaan suurpetojen kantojen kasvua eikä sosiaalisia, taloudellisia ja ekologisia ongelmia. Karhukannan suotuisan suojelun viitearvo on 1 400 yksilöä, ja molemmat kannat, karhun ja ilveksen, ovat suotuisalla tasolla, vaikka ilvekselle sitä ei ole määritelty. Poliisihallituksen mukaan suurpetotilanne on hälyttävä. Karhuihin liittyviä karkotus- tai lopetuspäätöksiä tehtiin vuonna 22 yhdeksän mutta vuonna 25 jo noin 60. Poliisihallitus kannattaa suurpetojen kannanhoidollista metsästystä. Lopuksi, arvoisa puhemies: Suurpetojen kantojen hallinta on tärkeää myös luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Perinnebiotoopit ovat Suomen uhanalaisimpia luontotyyppejä, ja lähes neljäsosa uhanalaisista lajeista elää niillä. Laidunnuksen ja siten myös luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää suurpetokantojen sääntelyä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Petri Huru,1467,2025-12-10T19:40:07,2025-12-10T19:44:58,Käsitelty,1.1 2025_125_183,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Edustaja Kettunen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_184,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Ihan vain muutama huomio tästä keskustelusta. Edustaja Pitko tuossa totesi näin, että suden kannan säilymisen osalta otetaan riski, jos tämä kannanhoidollinen metsästys nytten sallitaan, mutta huoli pois: tässä edustaja Lyly muisteli 1960-lukua, kun sinne Etelä-Pohjanmaalle asti oli yksi susi eksynyt sieltä itärajan pinnasta, kun Venäjältä päin tulee tänäkin päivänä susia meille Suomen puolelle. Eli huoli pois, kyllä susikanta tulee pysymään elinvoimaisena, koska se on samaa geeniperimää Venäjältä tulevien susien kanssa. Ja nytten kun puhutaan Venäjästä, niin kyllä siellä Venäjän Karjalassa tällä hetkellä kannanhoidollinen metsästys on jäissä, koska siellä ei ole niitä metsästäjiä, jotka metsästävät näitä susia, ja sieltä vaan valuu tänne Suomen puolelle susia. Se on nähty tällä hetkellä poronhoitoalueella, kuinka sinne on myönnetty yllättävän paljon susilupia poikkeusluvalla. No, sitten tämä toinen asia, mistä meidän, Suomen kansanedustajien, aidosti pitäisi olla huolissaan, on tämä metsäpeura, Kainuun metsäpeura ja Suomenselän metsäpeura. Se on tällä hetkellä silmällä pidettävä laji, mutta kyllä todellisuus vain on se — ja tähän on tutkimustietoakin — että kyllä susi, kuulkaa, niitä kohta uhanalaisia metsäpeuroja syö. Jos me emme nyt ala tekemään toimenpiteitä, elikkä kannanhoidollista metsästystä sekä sudelle että karhulle, niin kyllä meillä tulee olemaan iso ongelma edessä sen suhteen, kuinka me pelastamme uhanalaisen Suomen metsäpeuran, joka siellä Kainuussakin asustaa. Kun sitä tutkimustietoa täällä on niin paljon peräänkuulutettu, niin sitä tästä metsäpeurasta löysin vuodelta 2021 Helsingin yliopiston maisteriohjelmatutkielmasta, täältä luen ihan lyhyen pätkän, rouva puhemies: ”Suomessa elävästä neljästä suurpedosta susi (Canis lupus), karhu (Ursus arctos), ilves (Lynx lynx) ja ahma (Gulo gulo) saalistavat metsäpeuroja jossain määrin. Merkittävin saalistaja on susi.” Tämä on Kojolan tutkimuksesta vuodelta 2009. ”Luonnonvarakeskuksessa tutkitaan metsäpeurojen kuolleisuutta satelliittipannoitettujen metsäpeurojen avulla. Vuosina 2009—2019 pannoitetuista ja kuolleista 82 metsäpeurasta suden aiheuttama kuolleisuus oli muihin suurpetoihin verrattuna suurin. Suden aiheuttamia kuolemia aineistossa oli 47, eli 59,2 prosenttia aineistosta.” ja lähteenä suluissa ”Luonnonvarakeskuksen julkaisematon aineisto”. Elikkä kyllä sitä tutkimustietoa on, että sudella on merkittävä vaikutus Suomen metsäpeuran vähenemiseen. Puhemies! No, tässä nyt näitä vaikuttavuusarvioita tulemme näkemään, kun tämä kannanhoidollinen metsästys alkaa, [Puhemies koputtaa] ja uskon, että suurpetoihin liittyvät vahingonkorvaukset tulevat tässä yhteiskunnassa vähenemään.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-12-10T19:44:58,2025-12-10T19:48:21,Käsitelty,1.1 2025_125_185,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Edustaja Mattila., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_186,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen metsästäjän vaimo, jonka tuttaviin kuuluu niin lammastilallisia kuin muitakin maaseudulla asuvia ihmisiä, joidenka elämänpiiriin sudet vaikuttavat. Susi on osa suomalaista luontoa, ja se on uljas eläin, joka kuuluu erämaahan. Mutta yhtä tärkeää on sanoa ääneen se, mitä maaseudun ihmiset kokevat: susi ei kuulu perheiden pihoille, eikä se saa aiheuttaa pelkoa lasten koulutielle, kotipihoille tai tuotantoeläinten laidunmaille. Keskustassa me puolustamme sekä luontoa että ihmisten oikeutta turvalliseen arkeen. Tilanne on muuttunut nopeasti, sillä susikanta on kasvanut lyhyessä ajassa rajusti. Kotieläin- ja tuotantoeläinvahingot ovat nousseet tasolle, jota ei voi enää sivuuttaa. Lammastiloilla susien tappamien eläinten määrä ylitti viime vuonna 400, ja tapausten määrä kasvaa edelleen. Porotaloudessa vahingot ovat jo lähes 2 000 poron tasolla, ja tämä tarkoittaa lähes kolmen miljoonan euron tappioita. Metsästyskulttuuri puolestaan on alueilla romahtanut, kun koirien kanssa liikkuminen on käynyt mahdottomaksi. Tämä kaikki heikentää luottamusta hallintoon ja lisää turvattomuutta ihmisissä, jotka pitävät koko maan ruokaturvaa yllä. Siksi toimia on tehtävä, ja siksi keskusta tukee metsästyslain muutosta, jossa suden ympärivuotinen rauhoitus poistetaan ja rauhoitusajasta säädetään jatkossa metsästysasetuksella. Arvoisa puhemies! Tässä metsästyslain muutoksessa ei ole kyse susivihaisuudesta vaan järjen ja tasapainon palauttamisesta. Euroopan unionin luontodirektiivin muutos velvoittaa meitä päivittämään lainsäädäntöämme, ja tämä esitys saattaa Suomen viimein samalle viivalle muiden jäsenmaitten kanssa. Maa- ja metsätalousvaliokunta on esittänyt perustellusti, että myös karhun ja ilveksen kannanhoidollinen metsästys tulee mahdollistaa alueellisten kiintiöitten kautta, ja tämä on keskustan mielestä oikea ja vastuullinen linja. Kannanhoidollinen metsästys ei ole uhka luonnolle, päinvastoin. Se palauttaa petojen ihmisarkuutta, turvaa kotieläimet, mahdollistaa laidunnuksen ja varmistaa tärkeän metsästyskulttuurimme jatkumisen. Se on myös edellytys sosiaalisesti kestävälle suurpetopolitiikalle, jota Orpon hallitus on linjannut ja jota keskusta tukee. Me keskustassa haluamme Suomen, jossa susi elää erämaassa ja jossa ihminen voi elää kotipihallaan ilman pelkoa. Siksi tarvitaan tämä laki, tarvitaan selkeät kiintiöt ja tarvitaan ripeä toimeenpano. Näin turvaamme sekä luonnon monimuotoisuuden että maaseudun elinvoiman, elinkeinot ja perheiden arjen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-12-10T19:48:28,2025-12-10T19:51:45,Käsitelty,1.1 2025_125_187,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Edustaja Koskela, Jari.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_188,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitoksia, rouva puhemies! Kiitoksia valiokunnalle ja kiitoksia myös täällä salissa puheenvuoroja pitäneille. Tämä on ollut erittäin mielenkiintoista kuunneltavaa ja hyödyllistäkin. Kaiken lisäksi täällä on käyty hyvin korkeatasoista keskustelua. Tällaista pitäisi olla ehkä enemmänkin tässä salissa. Väistämättä omalla kohdallani tulee mieleen eräs tilaisuus kuusi vuotta sitten. Olin tämmöisessä susiseminaarissa, missä Luken henkilöt olivat paikalla, ja tämä asiantuntija suhtautui susiongelmaan hyvin erikoisella ja mielestäni vielä hyvin persoonallisellakin tavalla. Ensimmäisen kerran elämässäni kuulin silloin käytettävän termiä pihasudet. Kysyin häneltä, onko nyt niin, että meidän eläinkantamme on lisääntynyt uudella lajilla, onko meille tullut tämmöinen kuin Lupus piha. No, hän perusteli näkemystään sillä, että eihän siinä nyt mitään ihmeellistä ole, jos susi silloin tällöin piipahtaa maatilojen pihapiirissä. Arvoisa puhemies! Tämänpäiväisen runsaan keskustelun myötä olemme vakuuttuneita, että susi ei ole pihapiirien eläimistöön kuuluva eläin. Uskon, että monet ongelmat poistuvat erityisesti maaseudulla. Elinkeinonharjoittajat kiittävät, kansalaiset kiittävät, nuoret koululaiset saavat rauhan ja elämä pääsee taas jatkumaan ilman susien aiheuttamaa pelkoa. Minä uskon, että tämä on sellainen, minkä me kaikki täällä kyllä allekirjoitamme. Mutta olen ihan vakuuttunut myös siitä, että myös tämä kohde, mistä puhutaan, myös susi kiittää siitä, että se saa tai joutuu nyt siirtymään juuri sinne, mihinkä se kuuluukin, sinne metsien siimeksiin. Ne ovat olleet perinteisesti susien asuma-aluetta, ja siellä niiden on myöskin hyvä elää, ei pihoissa. En usko, että sudetkaan niin mielellänsä niitä koiria ja lampaita raatelevat. Niitä ajetaan sitten takaa siinä, ja on tämä pelon ilmapiiri. Elikkä näillä päätöksillä, mitä tässä tehdään, haluamme myöskin samalla rauhoittaa sudelle oman elinympäristön. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-12-10T19:51:45,2025-12-10T19:54:09,Käsitelty,1.1 2025_125_189,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_190,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Pitko täällä useaan kertaan kysyi, missä ne sudet saisivat nyt sitten olla, ja nyt ehkä ensimmäinen vastaus tuli tästä edustaja Koskelalta, että siellä metsässä saavat olla, [Jari Koskela: Kyllä, ei pihapiireissä!] mutta toisaalta aika paljon täällä on puhuttu myös siitä, että se, että susi käy metsästyskoirien kimppuun, on tässä yksi suuri ongelma ja siksi näitä petoja pitää vähentää. Niin että saa nyt nähdä sitten, miten mahtaa olla, saavatko ne siellä metsässäkään sitten olla. [Tuomas Kettunen: Entä metsäpeurat?] Olen tosi ilahtunut siitä, että täällä on löytynyt nyt paljon luonnonystäviä, metsäpeuran ystäviä ja perinnebiotoopin ystäviä. Todellakin se on ihan totta, että sudella on vaikutusta metsäpeuraan, metsäpeura on yksi suden saaliseläimistä, mutta paljon suurempi kysymys metsäpeuran elinvoimaisen kannan osalta on se elinympäristö [Tuomas Kettunen: Ja liikenne!] ja se, että elinympäristö on pirstoutunut ja laajat avohakkuut ovat aiheuttaneet ongelmia siinä. Toivon, että todella sitten kun täällä puhutaan esimerkiksi avohakkuiden rajoittamisesta tai vanhojen metsien suojelusta, saan yhtä laajasti tukea metsäpeurojen ystäviltä tähän kysymykseen. No, perinnebiotooppien osalta tosiaan ympäristövaliokunta otti tämän omana asiana viime talvena, kun toimin puheenjohtajana siinä. Se on ihan totta, että tämä petokysymys on yksi asia ja varsinkin lammastiloille haasteellinen ja siinä täytyy tehdä toimia, jotta esimerkiksi petoaidat toimivat paremmin, ja on ihan totta, että meillä pitää myös olla toimiva käytäntö siihen, että niitä susia, jotka tulevat sinne laidunten äärelle, pitää pystyä vahinko- ja turvallisuusperusteisesti poikkeusluvilla poistamaan. Tätä on onneksi myös parannettu, ja hyvä näin. Sitten tietysti näitten perinnebiotooppien osalta toivon todella, että kun siellä hallituksen puolella on nyt paljon perinnebiotooppien ystäviä, niin laitatte Helmi-rahoituksen kuntoon, huolehditte, että laidunkorvaus ja laidunten tukikelpoisuusmääritelmä on vaikka samalla tasolla kuin Virossa, niin että ymmärretään niitten luonnonlaitumien mosaiikkisuus, ja otatte käyttöön erillisiä korvauksia esimerkiksi kuljetusten osalta sinne saaristoon ja niitä muita hyviä keinoja, mitä me luettelimme siinä mietinnössämme. Tämä petoasia on yksi asia, mutta se ei suinkaan luonnonlaitumien tulevaisuuden kannalta ole se ratkaisevin asia. [Tuomas Kettunen: Kyllä se on aika iso osa sitä!]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-12-10T19:54:09,2025-12-10T19:56:47,Käsitelty,1.1 2025_125_191,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Edustaja Eestilä., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_192,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on tullut esille se, että valiokunta on toiminut kiireellä ja sillä tavalla se olisi valiokunnan vika, mutta minä haluan tuoda esille sen, että lausumalla edellytettiin viime keväänä, että hallitus tuo tämän esityksen heti syysistuntokauden alkuun. [Tuomas Kettunen: Kyllä, eduskunnan tahtotila!] Eli voin tällä tavalla todeta, että valiokunta ei ole ehkä mahdollista kiirettä itse aiheuttanut. Jos me aina joudumme siihen tilanteeseen, että nyt pitäisi jotain tapahtua heti tammikuun alussa ja viime hetkillä se tuodaan valiokuntaan, niin meille tulee oikeasti vaikeuksia sitten pysyä näissä niin sanotuissa raameissa. Edustaja Mikkosella oli rakentava ja hyvä puheenvuoro. Itse jonkun verran olen liikkunut alueella, missä näitä metsäpeuroja on, ja paikallinen väki tietää sen, että kun siellä on nyt susilaumoja, niin siellä ei ole tietyillä alueilla metsäpeuroja, koska ne ovat syöneet ne vasat pois. Ja kun on sanottu, että metsäpeura ei siellä viihdy, mihin edustaja Mikkonen viittasi — hakkuut ja pirstoutuneet metsät — niin se on aivan totta, mutta se ei ole se ainut syy, koska tässä ikääntyneessä polvessa, joka siellä on aikanaan ollut, on parhaillaan metsäpeuroja ollut laumassa noin 70. Eli joskus kannattaa oikeasti kuunnella näitä ihmisiä, jotka siellä ovat kymmeniä ja kymmeniä vuosia seuranneet luontoa ja eläneet tasapainossa. Sitten tutkijat sanovat meille, että metsäpeura ei viihdy siellä. No, ei se varmaan viihdy, jos susi joka kerta syö vasat. Se on todennäköinen syy.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-12-10T19:56:47,2025-12-10T19:58:38,Käsitelty,1.1 2025_125_193,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Edustaja Holopainen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_194,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Pahoittelut, teknisiä haasteita saada tämä mikrofoni auki. — Tosiaan metsästyslaista keskustelu on täällä jatkunut aika pitkään tänään, mutta tämä on tosi tärkeä teema, ja tietenkin tämä prosessi on ollut niin poikkeuksellinen ja herättänyt paljon huomiota, että kyllä tästä varmasti syytä täällä on tarkasti myöskin keskustella. Tässä edellä kuvattiin sitä, että kiire on tullut siitä, että hallituksen esitys on tullut hyvin viime tippaan, mutta mielestäni kiireellisyydellä ei voida perustella sitä, että ei nähty sitä vaivaa, että oltaisiin lähetetty tämä edes sinne ympäristövaliokuntaan lausunnolle. Se olisi ihan varmasti ollut mahdollista, ja silti saada tämä laki valmiiksi täällä nyt ennen tämän vuoden istuntojen loppumista. Kyllä täällä olisi ollut valmius ympäristövaliokunnassakin tämä esitys sitten pikaisesti käsitellä. Kyllä se tuntuu siltä, että tämä oli tarkoituksenhakuista ja ei haluttu, että tässä tarkastellaan tutkittua tietoa, mikä on suden suojelun taustalla. Tosiaan kaikki kilpistyy tähän suotuisaan suojelun tasoon ja sen määrittelemiseen. Nythän maa- ja metsätalousvaliokunta kuuli Luonnonvarakeskusta, ja Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan 500 sutta olisi se pienin elinkelpoinen populaatio lyhyellä aikavälillä. Kanta-arvion mukaan nyt meillä on siis 430 sutta Suomessa, ja kyllä tässä nyt ihan aiheellisesti on sitten huoli siitä, että kun on puhuttu sadan suden metsästämisestä, kuinka sitten mitenkään toteutuu tämä suotuisa suojelun taso. Kyllä tässä mielestäni otetaan iso riski. Tosiaan tämä on nyt sitä tietoa, mitä maa- ja metsätalousvaliokunnassa sen suppean asiantuntijakuulemisen pohjalta on ollut, mutta olisi ollut hyvä, että tätä tosiaan ympäristövaliokunnassakin olisi käsitelty tästäkin näkökulmasta. Tosiaan nyt tämän sadan suden kiintiön lisäksi vielä tulee sitten tämä suden muu kuolleisuus, ja täällä käsittelyssä muun muassa Suomen luonnonsuojeluliitto esitti, että tästä vuotuisesta kiintiöstä tulisi vähintäänkin vähentää tämä suden muu kuolleisuus. Nythän näin ei olla tekemässä, joten on suuri riski siihen, että Suomen susikanta romahtaa samalla tavalla kuin aiemmin, kun tämä kannanhoidollinen metsästys oli mahdollistettu. Vielä nostan esiin tämän, että hallituksen esityksessä ei ole säädetty valitusoikeutta alueellista kiintiötä koskien, ja tietenkin sitten ympäristönsuojelusta huolestuneilta kansalaisilta tulee paljon viestiä siitä, että tämä tulee muuttamaan mahdollisuuksia vaikuttaa näihin asioihin. Vielä se, että valiokunnan tekemien muutosten pohjalta suden lisäksi myös karhu-, ilves- ja saukkometsästys olisi nyt näitten pykälien perusteella mahdollista kiintiöiden pohjalta. Ja nyt sitten samalla kun nämä lajit siirretään näitten alueellisten kiintiöiden piiriin, myös näitten lajien osalta valitusoikeutta näihin lupiin pyritään rajaamaan. Tästä nyt laajasti monet suomalaiset ovat huolestuneita, ja tästä on tullut hyvin paljon viestejä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-12-10T19:58:38,2025-12-10T20:02:12,Käsitelty,1.1 2025_125_195,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Huhtasaari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_196,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Täällä on 90 prosenttia käytetty kyllä niin hyviä puheenvuoroja, että täytyy ihan kiittää, kun kaikki tiedämme, että tämä on erittäin tunteita herättävä aihe. Kestävä metsästyshän ei ole tarkoitettu suurpetojen hävittämiseen, vaan sen avulla voidaan ylläpitää ekologista tasapainoa, vähentää konflikteja, tukea suojelua ja paikallista taloutta sekä kerätä arvokasta tietoa lajeista. Kyse on hallitusta, suunnitelmallisesta käytöstä, ei liikametsästyksestä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+7.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2025-12-10T20:02:12,2025-12-10T20:02:45,Käsitelty,1.1 2025_125_197,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Siellä ensimmäisenä puhujalistalla on edustaja Kemppi. Olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_125_198,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suuri on pettymys tämän lain osalta. Jälleen kerran hallitus leikkaa yli 20 miljoonaa euroa hyvinvointialueiden rahoituksesta — siis hyvinvointialueiden rahoituksesta — tilanteessa, jossa hyvinvointialueet todellakin tarvitsevat rahansa ja ennen kaikkea myös vammaiset ihmiset tarvitsevat palvelunsa. Leikkaamalla ei tule ihmisiä, joilla tarpeet vähenisivät, vaan leikkaamalla tulee ihmisiä, jotka eivät ole yhdenvertaisessa asemassa yhteiskunnassa. Keskustan mielestä säästöjen kohdistaminen heikommassa asemassa oleviin ihmisiin ei ole kertakaikkisesti oikein. Vammaisilta ihmisiltä ei voi leikata edes kaikkein vaikeimpana aikana, koska tarve heidän palveluidensa osalta ei mene pois. Tänään julkaistiin myös Erholan raportti sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisestä. Se ei tarjoa juuri uutta tähän keskusteluun mutta tuo näkyväksi sen, miten hallitus on teettänyt 500 sivua selvitystä korjaustarpeista ja samalla toinen käsi jälleen kerran leikkaa. Nyt järki käteen. Keskusta vaatii tänäänkin parlamentaarista työryhmää sotepalveluiden pelastamiseksi. Sitten ovat nämä autismi- ja nepsy-kirjoon kuuluvat henkilöt, jotka toin jo tämän lain ensimmäisessä käsittelyssä esille. Tämän lain uudistamisen yhteydessä olisi pitänyt korjata hallituksen virhettä, jossa se poisti autismi- ja nepsy-kirjoon kuuluvat lapset ja nuoret ja ihmiset pois tämän lain piiristä. Tämän seurauksena he eivät ole oikeutettuja palveluihin siinä määrin kuin mitä heidän tilanteensa tarvitsisi. Siksi keskusta esittää lausumaa muun muassa heidän osaltaan. Arvoisa puhemies! Edellä olevaan viitaten teen vastalauseen 2 mukaisen hylkäysehdotuksen ja ehdotukset kolmeksi lausumaksi. Vastalauseen lausumaehdotuksessa esitämme, että valtioneuvosto seuraa lakimuutoksen vaikutuksia ja vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista ja antaa tästä selvityksen sosiaali- ja terveysvaliokunnalle keväällä 2028. Toisessa esitämme, että autismi- ja nepsy-kirjon henkilöt pääsevät lain soveltamisalan piiriin ja saavat tarpeidensa mukaisen vammaispalvelulain mukaisia palveluita. Ja kolmannessa valtioneuvosto varmistaisi, että hyvinvointialueilla on riittävät resurssit, jotta vammaiset henkilöt saavat asuinpaikastaan ja elämänvaiheestaan riippumatta yhdenvertaiset vammaispalvelulain mukaiset palvelut. Ajattelen, että nämä lausumat tuovat hiukan inhimillisyyttä tähän lakiin. Ennen kaikkea kuitenkin esitämme hylkäystä vastalauseen 2 mukaisesti sen vuoksi, että laki ei täytä nähdäksemme inhimillisen lain edellytyksiä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+8.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-12-10T20:03:13,2025-12-10T20:06:32,Käsitelty,1.1 2025_125_199,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Otetaan vastauspuheenvuoro, edustaja Valtola.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_200,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Kuten pääministeri Orpo tässä salissa on monesti sanonut, niin nyt meillä on tämä riippumaton Erholan selvitys hyvinvointialueiden kehittämisestä, ja pääsemme tästä keskustelemaan, kun pääministeri antaa pääministerin ilmoituksen ensi vuoden puolella asiasta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+8.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-12-10T20:07:18,2025-12-10T20:07:48,Käsitelty,1.1 2025_125_201,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,Kiitoksia. — Ja haluaako edustaja Kemppi käyttää vastauspuheenvuoron?, ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_202,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen kuullut salissa usein hallituspuolueiden edustajilta toteamuksen, että hallitus ei leikkaa, hallitus lisää rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Arvoisat kollegat, teidän julkisen talouden sopeuttamisohjelmassa on 2 miljardilla eurolla leikkauksia sosiaali- ja terveyspalveluihin, ja yksi rivi siellä koskee myös vammaispalveluita. Kuten totesin, tämä vammaispalvelulaki on kokonaisuus, jonka hallitus toi tänne eduskuntaan. Se karsi sitä viime hallituksen päätösten jälkeen, poisti sieltä nepsy- ja autismikirjoon kuuluvat lapset ja käsitteli muun muassa elämänvaiherajausta ja monia muita asioita tämän lain sisällä. Sen seurauksena hallitus on leikannut, ja jälleen kerran me toteamme täällä, että hallitus vähentää hyvinvointialueiden rahoitusta. Se näkyy siinä, että ihmiset eivät saa palveluita niin paljon kuin he tarvitsisivat, ja erityisesti heidän pääsemisensä palveluihin viivästyy.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+8.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-12-10T20:07:52,2025-12-10T20:09:00,Käsitelty,1.1 2025_125_203,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,Ja sitten vielä Valtola., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_204,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on tällä vaalikaudella lisännyt hyvinvointialueiden rahoitusta 4 miljardia euroa. Alkuperäisissä arvioissa oli, että hallituskauden aikana hyvinvointialueiden kulut nousisivat jopa 6 miljardia euroa, ja tätä kulujen nousua olemme saaneet vähennettyä tosiaan merkittävästi. Mutta tämä on tullut sitä kautta, että hyvinvointialueiden tehtäviä on vähennetty, niin kuin rahoituslaki vaatiikin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+8.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-12-10T20:09:03,2025-12-10T20:09:41,Käsitelty,1.1 2025_125_205,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Kiitoksia. — Nyt mennään puhujalistalle, ja otetaan hetken päästä sitten noita lisää, jos tarve vaatii. Mutta sitten edustaja Rintamäki.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_206,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssämme olevan hallituksen esityksen tavoitteena on turvata vammaispalvelulain asema erityislakina ja varmistaa, että palvelut kohdentuvat niille, joilla on vamman tai sairauden vuoksi välttämätön tarve, ei pelkästään ikään liittyvä tarve. Opposition vastalauseet ovat keskittyneet väitteeseen, että elämänvaihesäännös olisi syrjivä ja johtaisi ikääntyneiden vammaisten oikeuksien kaventumiseen. Tämä ei pidä paikkaansa. Elämänvaihesäännös ei ole ikäraja vaan ohjausväline, joka auttaa arvioimaan yksilöllistä tarvetta suhteessa elämänvaiheeseen. Se estää sen, että vammaispalvelulain kustannukset paisuvat kattamaan tarpeet, jotka kuuluvat normaalisti ikääntymiseen ja joihin on olemassa jo muita palveluja. Arvoisa puhemies! Opposition kritiikki jättää huomioimatta sen, että ilman täsmennystä vammaispalvelulain soveltamisala hämärtyisi ja hyvinvointialueiden kustannukset kasvaisivat hallitsemattomasti. Tämä ei ole vastuullista taloudenpitoa eikä myöskään vammaisten henkilöiden etu. Jos kaikki ikääntymiseen liittyvät tarpeet siirrettäisiin vammaispalvelujen piiriin, vaarantaisimme lain alkuperäisen tarkoituksen turvata palvelut niille, joilla on vamman tai sairauden vuoksi välttämätön tarve. Valiokunta on mietinnössään korostanut, että toimeenpanoa seurataan tarkasti ja ohjeistusta täsmennetään, jotta tulkinta on yhdenmukainen ja syrjimätön. Tämä on hallituksen linja. Varmistamme, että laki toteuttaa perusoikeudet ja YK:n vammaissopimuksen velvoitteet. Arvoisa puhemies! Hallituspuolueet seisovat sen takana, että vammaispalvelulaki pysyy erityislakina eikä siitä tule yleistä vanhuspalvelulakia. Tämä on oikeudenmukainen ja taloudellisesti kestävä ratkaisu. Kannatan hallituksen esitystä ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+8.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-12-10T20:09:48,2025-12-10T20:11:48,Käsitelty,1.1 2025_125_207,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman poissa. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_208,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vammaisten ihmisten arvoa ja oikeuksia ei saisi koskaan laittaa säästöjen puntariin. Heidän elämänsä, osallisuutensa ja ihmisarvonsa eivät ole kuluerä vaan mittari sille, kuinka sivistynyt yhteiskuntamme todella on. Orpon ja Purran hallitus esittää muutoksia vammaispalvelulakiin samaan aikaan, kun se tavoittelee yli 20 miljoonan euron leikkauksia hyvinvointialueilta — leikkauksia, jotka osuvat juuri niihin, joiden elämä jo valmiiksi rakentuu taistelun varaan, leikkauksia, jotka uhkaavat kaventaa palveluita ja sysätä vammaiset ihmiset yleislakien piiriin, vaikka niiden palvelut eivät vastaa yksilöllisiin tarpeisiin. Näin ei voi eikä saa toimia. Vammaispalvelulaki on tarkoitettu turvaamaan yhdenvertaisuus ja itsemääräämisoikeus, ei rajaamaan niitä. Silti hallitus vie läpi muutoksia, joista edes asiantuntijat eivät ole yksimielisiä, ja vielä tilanteessa, jossa laki on ollut voimassa alle vuoden eikä sen vaikutuksista ole riittävää tietoa. Tämä ei ole hyvää lainvalmistelua. Keskusta seisoo vammaisten ihmisten rinnalla. Keskustan mielestä palveluiden rahoitus on turvattava, palveluiden jatkuvuus on taattava ja jokaisen vammaisen henkilön yksilöllinen tilanne on arvioitava oikeudenmukaisesti asuinpaikasta ja elämänvaiheesta riippumatta. Ehdotamme, että hallituksen esitys hylätään. Vaadimme seurantaa, riittäviä resursseja ja varmistusta siitä, että myös autismi- ja neurokirjon ihmiset saavat lain heille lupaamat palvelut. Kannatan edustaja Kempin jo aiemmin tekemää esitystä lain hylkäämisestä, vastalausetta ja lausumia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+8.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-12-10T20:12:00,2025-12-10T20:13:55,Käsitelty,1.1 2025_125_209,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_210,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vammaispalvelulain tarkoituksena on turvata vammaisille henkilöille välttämättömät erityispalvelut silloin, kun muut palvelut eivät vastaa heidän yksilölliseen tarpeeseensa. Hallituksen esityksen keskeinen muutos on elämänvaiheita koskevan säännöksen lisääminen lain 2 §:ään. Esityksen mukaan elämänvaiherajauksen tarkoituksena on erottaa elämänvaiheeseen tavanomaisesti kuuluva avun ja tuen tarve siitä vamman tai sairauden aiheuttamasta välttämättömästä avun ja tuen tarpeesta, johon tulee vastata vammaispalvelulain mukaisilla palveluilla. Esityksen mukaan ikääntymiseen liittyviä tavanomaisia hoivan ja huolenpidon tarpeita ei kuuluisi kattaa vammaispalveluilla. Säännös on epämääräisesti kirjoitettu, ja se voi pikemminkin hämärtää rajanvetoa vammaan liittyvän ja tavanomaisen tuen tarpeen välillä erityisesti iäkkäiden vammaisten kohdalla. Vaikka esitys on valiokuntakäsittelyn aikana perustuslakivaliokunnan vaatimuksesta täsmentynyt siltä osin kuin kyse on yksilöllisen arvioinnin perusteista, tämä elämänvaiheen käsite jää yhä edelleenkin tulkinnanvaraiseksi. Kokonaisuutena esitys sisältää merkittävän riskin vammaispalvelujen soveltamisalan kaventumisesta ja palveluihin pääsyn heikentymisestä erityisesti iäkkäiden vammaisten ja iäkkäänä vammautuvien kohdalla mutta myös muissa elämänvaiheissa. Asiantuntija-arvioiden mukaan rajaus ei ole oikeasuhtainen eikä perus- ja ihmisoikeusmyönteinen keino, vaan se voi lisätä epäyhdenvertaista lain soveltamista ja kasvattaisi myös väliinputoajien määrää. YK:n vammaissopimus velvoittaa turvaamaan vammaisille henkilöille yhdenvertaisen oikeuden itsenäiseen elämään, osallisuuteen ja välttämättömiin tukipalveluihin koko elämänkaaren ajan, myös vanhana. YK:n vammaisten oikeuksien komitea ilmaisi Suomelle 3.9.2025 antamissaan suosituksissa huolensa siitä, että vammaispalvelulain 2 §:ään ehdotetut muutokset saattavat sulkea monia vammaisia henkilöitä pois yleissopimuksen edellyttämistä palveluista. Komitea on suositellut Suomea pidättäytymään kokonaan elämänvaiheisiin perustuvista rajoituksista ja varmistamaan, että vammaisten henkilöiden palvelut kehittyvät ilman ikärajoja. Lisäksi komitea on kiinnittänyt huomiota vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen väliseen eriarvoisuuteen ja kehottanut Suomea turvaamaan yhdenvertaisuuden palveluja saavien välillä kotialueesta riippumatta. On todella surullista, että hallitus tälläkin saralla lähtee leikkaamaan heikommassa asemassa olevia olevilta ihmisiltä, tällä kertaa iäkkäämmiltä vammaisilta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+8.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-12-10T20:14:03,2025-12-10T20:17:30,Käsitelty,1.1 2025_125_211,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Siponen poissa. — Edustaja Forsgrén., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_212,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Me olemme erittäin tärkeän asian äärellä tänään vammaisten ihmisten oikeuksia käsittelemässä. Erityisen surullinen olen siitä, että tätä käsittelyä on tehty samasta aiheesta nyt kolmatta kierrosta ja silti lakiesitystä ei ole tehty vammaisten ihmisten oikeuksia turvaten. Hallituksen esitystä vammaispalvelulain soveltamisalan täsmentämisestä tulee tarkastella erityisesti niiden vaikutusten kautta, joita esityksellä on vammaisten henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien sekä yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Siksi jokainen muutos, joka koskee lain soveltamisalaa, on arvioitava tämän lähtökohdan kautta. Esityksen keskeinen muutos on elämänvaihetta koskevan säännöksen lisääminen lain 2 §:ään. Esityksen mukaan elämänvaiherajauksen tarkoituksena on erottaa elämänvaiheeseen tavanomaisesti kuuluvan avun ja tuen tarve siitä vamman tai sairauden aiheuttamasta välttämättömästä avun ja tuen tarpeesta, johon tulee vastata vammaispalvelulain mukaisilla palveluilla. Arvoisa rouva puhemies! Juuri tämä rajaus on erityisen ongelmallinen hallituksen esityksessä. Ensinnäkin säännöksen konkreettinen lisäarvo jää epäselväksi. Se on epämääräisesti kirjoitettu, ja vaarana on, että se hämärtää entisestään vammaisten oikeuksia. Erityisesti iäkkäiden vammaisten kohdalla riski väärintulkintoihin on ilmeinen. Vaikka yksilöllisen arvioinnin perusteita on valiokuntakäsittelyssä täsmennetty, elämänvaiheen käsite jää edelleen tulkinnanvaraiseksi. Lainsäädännön ei tule nojata tulkinnanvaraisiin perusteluihin tai hyvinvointialueiden vaihteleviin linjauksiin. Vammaisten henkilöiden oikeuden palveluihin tulee olla selkeä ja yhdenvertainen. Arvoisa rouva puhemies! Kokonaisuutena esitys sisältää merkittävän riskin vammaispalveluiden kaventumisesta. Palveluihin pääsy voi heikentyä niin iäkkäillä kuin muissakin elämänvaiheissa olevilla vammaisilla ihmisillä. Asiantuntijoiden mukaan rajaus ei ole oikeasuhtainen eikä perus- ja ihmisoikeusmyönteinen keino. Sen sijaan se voi lisätä alueellisia eroja ja kasvattaa väliinputoajien määrää. On myös tärkeää todeta, ettei esitys vastaa siihen todelliseen tarpeeseen, joka vammaispalveluiden kehittämisessä on tunnistettu. Esimerkiksi vammaisten lasten itsenäisen elämän tukemiseksi olisi tarpeen säätää lapsen henkilökohtaisesta avusta omana erityispalvelunaan, ei kaventaa palveluja elämänvaihesääntelyllä, joka ei ratkaise nykyisiä ongelmia. Halusin erityisesti ottaa lapset ja nuoret tähän esimerkiksi, koska, niin kuin on hyvä, tämän lain käsittelyn yhteydessä on puhuttu oikeutetusti ikäihmisten palveluista ja tämän riskistä siitä, että heidän osaltaan palvelut heikentyvät, mutta myös on ongelmia lasten ja nuorten palveluitten osalta. YK:n vammaissopimus velvoittaa meitä turvaamaan oikeuden itsenäiseen elämään sekä välttämättömiin tukipalveluihin koko elämänkaaren ajan. Näiden velvoitteiden tulisi olla lain kehittämisen lähtökohta. Vammaisten oikeuksien komitea ilmaisi Suomelle syyskuussa 2025 eli muutama kuukausi sitten vakavan huolensa siitä, että nyt käsittelyssä oleva muutos voi sulkea monet vammaiset henkilöt pois sopimuksen edellyttämistä palveluista. Komitea suositti nimenomaisesti pidättäytymään elämänvaiheisiin perustuvista rajoitteista ja varmistamaan, että palvelut kehittyvät ilman ikärajoja. Arvoisa rouva puhemies! Käytännön toimeenpanosta on jo nyt nähtävissä hälyttäviä esimerkkejä. Useilla hyvinvointialueilla on alettu korvata vammaispalvelulain mukaisia subjektiivisia oikeuksia, kuten henkilökohtaista apua, sosiaalihuoltolain tai terveydenhuoltolain mukaisilla palveluilla. Tämä kehitys heikentää vammaisten ihmisten mahdollisuuksia elää itsenäisesti ja osallistua yhdenvertaisesti yhteiskuntaan. Samanaikaisesti liikkumisen tuen palveluita on harmonisoitu tavalla, joka on alentanut vammaispalvelulain mukaista palvelutasoa minimiin. Kun yksilölliset palvelut on sidottu hyvinvointialueiden itse kehittämiin, usein monimutkaisiin hakumenetelmiin, on sosiaalinen pääsy subjektiivisiin oikeuksiin riippunut alueen taloudellisesta tilanteesta, ei yksilön tuen tarpeesta. Tämä on erittäin huolestuttava suunta. On myös huomattava, että vammaispalvelulain toimeenpanosta ei ole vielä riittävää kokemusta. Laki tuli voimaan vasta tämän vuoden alusta. Tässä tilanteessa pikaiset muutokset lisäävät alueellista vaihtelua, vaikeuttavat toimeenpanoa ja heikentävät oikeusvarmuutta. Se, ettei vaikutustietoa vielä ole, on jo itsessään painava peruste sille, ettei soveltamisalaa tule kaventaa tulkinnanvaraisilla kriteereillä. Arvoisa rouva puhemies! Yhtä lailla hälyttävää on se, että hallituksen esityksen talousvaikutuksiin sisältyy suoraan 20,2 miljoonan euron säästötavoite vuodesta 2026 alkaen. Kun lain tarkoitus on turvata yhdenvertaiset oikeudet, vaarantaa tämä asetelma jo itsessään luottamuksen siihen, että sääntelyä ohjaisivat perusihmisoikeudet eikä taloudellinen näkökulma. Hyvinvointialueiden säästöpaineet ovat todellisia, mutta niiden ei tule ohjata lakia tavalla, joka kaventaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksia. Juuri näissä olosuhteissa tarvitsemme lainsäädäntöä, joka vahvistaa oikeusturvaa, ei luo lisää tulkinnanvaraisuutta tai heikennä sitä. Arvoisa rouva puhemies! Vammaispalvelulain tulee olla väline yhdenvertaisuuden toteutumiseen, ei sen kaventamiseen. Esityksen elämänvaiherajaus ei lisää lain selkeyttä eikä paranna palveluiden kohdentumista. Sen sijaan se kasvattaa riskiä, että vammaisten henkilöiden oikeudet heikkenevät ja alueelliset erot syvenevät. Eduskunnan tehtävänä on varmistaa, että Suomi pysyy vammaisten henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien edelläkävijänä, ei etene suuntaan, josta YK on jo varoittanut. Tässä tilanteessa oikea ratkaisu on pidättäytyä esitetystä muutoksesta ja keskittää energia siihen, että jo voimassa olevan lain toimeenpano saadaan toimivaksi ja yhdenvertaiseksi koko maassa. Edellä olevan perusteella ehdotan, että lakiesitys hylätään ja että hyväksytään vastalauseen 1 mukaiset kaksi lausumaa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+8.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-12-10T20:17:42,2025-12-10T20:24:45,Käsitelty,1.1 2025_125_213,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Furuholm., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_214,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pakko sanoa, että oikeistohallituksen moraalinen kompassi on ollut hukassa läpi hallituskauden. Eilen keskustelimme täällä toimeentulotuen leikkauksista, ja nyt voi sanoa, että mitä vaikeammassa asemassa oleva kohderyhmä, sitä todennäköisemmin Purran sakset siihen osuvat, ja tällä kertaa kyse on vammaisista. YK:n vammaissopimus velvoittaa turvaamaan vammaisille henkilöille yhdenvertaisen oikeuden itsenäiseen elämään, osallisuuteen ja välttämättömiin tukipalveluihin koko elämänkaaren ajan. Se on myös meidän moraalinen velvollisuutemme poliittisina päättäjinä, tai näin ainakin pitäisi olla. YK:n vammaisten oikeuksien komitea on ilmaissut Suomelle huolensa siitä, että vammaispalvelulain 2 §:ään nyt esitettävät muutokset saattavat sulkea monia vammaisia henkilöitä pois yleissopimuksen edellyttämistä palveluista. Komitea suosittelee Suomea pidättäytymään kokonaan elämänvaiheisiin perustuvista rajoituksista ja varmistamaan, että vammaisten henkilöiden palvelut kehittyvät ilman ikärajoja. Mutta mitä oikeistohallitus tekee? Oikeistohallitus vähät välittävät YK:n suosituksista ja vammaisten oikeuksista. Rikkaiden ja suuryritysten veronalennukset ovat tälle hallitukselle se tärkein prioriteetti, ja niiden kattamiseksi vammaisiltakin on ilmeisesti leikattava. Perussuomalaisethan ovat lupailleet, kuinka he tulevat laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen, kun pääsevät valtaan. No, nyt tuo tärkeysjärjestys on selvä, kun ministeri Juuson esityksellä etenkin monet ikääntyneet vammaiset suljetaan kokonaan vammaispalvelulain ulkopuolelle. Raharikkaat kiilasivat tärkeysjärjestyksessä tällä kertaa edelle. Tästä syystä ja edellä pidetyissä puheenvuoroissa nousseiden asioiden johdosta kannatan edustaja Forsgrénin tekemiä ehdotuksia. — Kiitos. [Oskari Valtola pyytää vastauspuheenvuoroa]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+8.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-12-10T20:24:49,2025-12-10T20:26:56,Käsitelty,1.1 2025_125_215,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Kiitoksia. — No, vastauspuheenvuoroja otetaan yksi tähän, mutta sitten jatketaan kyllä listaa. — Valtola.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_216,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edellisellä hallituskaudella vasemmistohallitus toi eduskuntaan käsiteltäväksi vammaispalvelulain uudistuksen, jossa oli ikärajaus, joka sitten valiokuntakäsittelyssä poistettiin perustuslaillisten ongelmien takia. Tämä jätti suuren uhkakuvan siitä, että vammaispalvelulaki ei pysy vammaisille tarkoitettuna erityislakina. Nyt Orpon hallitus on tätä korjannut, ja toivottavasti nyt tällä lailla tämä korjaus saadaan maaliin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+8.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-12-10T20:26:56,2025-12-10T20:27:52,Käsitelty,1.1 2025_125_217,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Holopainen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_218,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään vietetään YK:n ihmisoikeuksien vuosipäivää. Tämän merkkipäivän tavoitteena on juhlistaa niitä oikeuksia, jotka on turvattu kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Päivän tavoitteena on lisäksi muistuttaa siitä, että jokaiselle kuuluu vastuu edistää ihmisoikeuksia. Myös vammaisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia, ja jos toimisimme tämän päivän tavoitteiden mukaisesti, niin en ymmärrä, miten voisi päätyä mihinkään muuhun lopputulokseen kuin siihen, että pitää esittää, että tämä lakiesitys hylätään. Tämä esitys on räikeässä ristiriidassa YK:n vammaisyleissopimuksen kanssa. YK:n vammaisyleissopimus edellyttää meitä toimimaan niin, että voimme tosiasiallisesti edistää vammaisten ihmisten mahdollisuuksia elää itsenäisesti. Tässä valiokunnan mietinnössäkin lukee, että valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on noussut esiin, että tämä esitys on ristiriidassa tämän vammaisyleissopimuksen kanssa ja myös yleissopimusta valvovan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean Suomea koskevien kannanottojen ja ratkaisun kanssa. Tämä elämänvaiherajauksen lisääminen vammaispalvelulakiin merkitsisi ikään perustuvaa syrjintää ja olisi ristiriidassa tämän yleissopimuksen 1 artiklaan sisältyvän vammaisuuden määritelmän kanssa. Tämä komitea on huolissaan siitä, että nämä ehdotetut muutokset saattavat sulkea monet vammaiset henkilöt pois vammaisyleissopimuksen edellyttämistä palveluista. Täällä on puheenvuoroissa jo nostettu esiin ikääntyneet vammaiset sekä on noussut esiin erityisesti huoli myös näistä neurokirjolla olevista lapsista ja nuorista. On todella tärkeää, että nyt sitten vähintään täällä salikeskustelussa nousevat esiin nämä ristiriitaisuudet, vaikka voi olla, että nyt sitten tässä vaiheessa ei tämän hallituksen esityksen voimaantuloa voida estää. Mutta on tärkeätä, että ainakin jatkovalmistelussa sitten tässä soveltamisessa ja muussa pystyttäisiin huomioimaan näitä asioita. On hyvä, että tässä edellä muun muassa edustajat Forsgrén ja Furuholm esittivät näitä lausumia tähän meidän käsittelyssä. Tosiaankin meillä on samalla haasteena se, että hyvinvointialueitten vaikea tilanne todennäköisesti haastaa myöskin tämän vammaispalvelulain soveltamista alueilla, ja on vaarana, että sitten siellä resurssipuutteessa pyritään vielä tulkitsemaan mahdollisimman tiukimman kautta sitä, minkälaisia palveluita vammaisille pystytään tarjoamaan. On tärkeää, että meiltä täältä eduskunnasta lähtee vahva viesti siitä, että kaikissa olosuhteissa pyrimme turvaamaan vammaisten henkilöiden yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua tähän yhteiskuntaan.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+8.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-12-10T20:27:52,2025-12-10T20:30:57,Käsitelty,1.1 2025_125_219,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hopsu., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_220,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunnan ihmisoikeusverkoston puheenjohtajana ajattelin minäkin muistuttaa siitä, että tänään vietetään tätä yleismaailmallisen ihmisoikeussopimuksen julistuksen vuosipäivää, eli se solmittiin 10.12. vuonna 48. Tämä YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista on tuoreempi. Se tehtiin vuonna 2006, ja Suomi oli yksi ensimmäisistä, jotka olivat mukana allekirjoittamassa sitä heti seuraavana vuonna. Tämän ihmisoikeusjuhlapäivän tämän vuoden teema on ”arkemme oikeudet”, ja näissä sopimuksissa todetaan, että meidän tulee arjessa rakentaa ympärillemme ihmisarvoa ja oikeudenmukaisuuden kulttuuria. Ajattelen, että näissä lausumissa, joita tässä edustaja Forsgrén esitti, on varsin hyvin todettu tämä meidän lainsäädännön suhde näihin YK:n sopimuksiin. Luen tämän jälkimmäisen lausuman, joka kuuluu: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa vammaispalvelulain soveltamisen ja palvelujen myöntämiskäytännöt YK:n vammaissopimuksen mukaisesti siten, ettei elämänvaiheisiin tai ikään perustuva arviointi tosiasiallisesti rajoita vammaisten henkilöiden oikeutta sopimuksen edellyttämiin erityispalveluihin ja että mahdolliset rajaavat tulkintakäytännöt korjataan viipymättä.” Se on tärkeätä, että me saataisiin maanlaajuisesti hyvinvointialueille hyvin yhtenäinen käytäntö. Jo kunta-aikaan meillä oli haasteita siinä, että eri kunnat tulkitsivat palveluita eri tavalla ja myös taloustilanteensa mukaan mahdollistivat eri palveluihin pääsyä. Meidän eduskunnan ihmisoikeusverkosto kuuli eri ikääntyneitä vähemmistöjä. Siellä oli sukupuoli-, seksuaalivähemmistöjä, romaneja, saamelaisia, vammaisia henkilöitä ja vieraskielisiä vanhuksia. Se yksi seikka, joka tästä tapaamisesta tai tilaisuudesta nousi esiin, oli se, että jos useampi tällainen päällekkäinen vähemmistöstatus osuu yhdelle ihmiselle, niin silloin se asema ja palveluiden saanti on yleensä vielä vaikeampaa ja heikompaa. Ikääntyneissäkin on monta sellaista erityisryhmää, joihin meidän palveluissa ei ehkä olla vielä niin varautuneita ja joissa ei olla niin osaavia. On hyvä, että sitten kun tämä lainsäädäntö tulee, niin tätä käytäntöä seurataan tarkkaan ja katsotaan, että palvelun tarve oikeasti voitaisiin täyttää, katsotaan, miten tämä arjen sujuvuus menee, ja katsotaan, että ihmisarvoinen arki ja oikeudenmukaisuuden kulttuuri toteutuisivat.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+8.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-12-10T20:30:57,2025-12-10T20:33:54,Käsitelty,1.1 2025_125_221,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_222,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Haluan vielä täsmentää, minkä takia tämä hallituksen esitys on juuri tässä ajassa hyvin ongelmallinen. Hallitus teki jo ensimmäiset muutokset tämän vuoden alussa voimaan tulleeseen vammaispalvelulakiin, jolla ohjattiin ensisijaisesti vammaisia sosiaalihuoltolain piiriin. Mitä tarkoittaa sosiaalihuoltolain piiri? Se tarkoittaa niitten palveluitten piiriä, missä me kaikki muutkin ihmiset olemme, ja mitkä maksavat. Nyt aikaisemmin siinä Marinin hallituksen esityksessä oli vahvemmin subjektiiviset oikeudet elikkä vammaispalvelulain piirissä olevat palvelut. Ja mikä ero näillä sitten on? Nämä palvelut ovat vammaisille lähtökohtaisesti ilmaisia. Tämä nyanssi on johtanut siihen, että hyvinvointialueet ovat alkaneet soveltaa lakia niin, että aika monia vammaisia, ketkä ennen ovat olleet siellä vammaispalvelulain piirissä, on yhtäkkiä alettukin siirtämään sinne sosiaalihuoltolain piiriin. Heidän palveluitaan on heikennetty. Tästä lähtökohdasta nyt, kun hallitus tekee vielä tämän elämänvaiherajauksen, se vielä entisestään siirtää ihmisiä ja erityisesti ikäihmisiä sinne sosiaalihuoltolain piiriin. Sieltä nousee se aito huoli, että jos olet vammainen, joka on ikääntynyt, niin toteutuvatko sinun vammaispalveluihisi liittyvät oikeudet. Tähän kysymykseen en ole saanut missään vaiheessa vastausta. Ihan täällä valiokunnan mietinnössä nostetaan tämä ihan sama huoli, minkä itse nostin esille. Sivulla 7 nostetaan esille: ”Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa nostettiin esille erilaisia huolia uuden jo voimaan tulleen vammaispalvelulain toimeenpanoon liittyen. Tuotiin muun muassa esille, että lain voimaantulon myötä hyvinvointialueet painottavat vahvasti sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden ensisijaisuutta.” Sivulla 8 sitten valiokunta itse päätyi toteamaan, että ”sosiaali- ja terveysvaliokunta viittaa edellä todettuihin eduskunnan antamiin lausuntoihin sekä aiempaan mietintöönsä ja korostaa, että sekä voimassa olevan lainsäädännön että nyt käsiteltävänä olevan lainmuutoksen toimeenpanoa tulee ohjata niin, että vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeudet ja oikeus palveluihin tosiasiallisesti toteutuvat”. Ajattelenkin, että se, mikä tässä on kriittisintä, on se, että vaikka valiokunta tiesi, kuinka vaikea tilanne tällä hetkellä tämän voimassa olevan lain osalta on jo toimeenpanossa, niin silti lähdettiin tekemään uudenlaista soveltamisalaa, joka kaventaa vammaisten ihmisten oikeuksia entisestään. Tämä on erittäin väärä suunta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+8.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-12-10T20:33:54,2025-12-10T20:36:57,Käsitelty,1.1 2025_125_223,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Valtola., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_224,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomi ottaa tällä lakiesityksellä tietoisesti erilaisen suunnan kuin useat naapurimaamme. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on asetettu selkeät ikärajat heidän vammaispalvelulaissaan. Meillä tämä elämänvaiherajaus toimii eri tavalla. Hallituksen esityksen ja valiokunnan mietinnönkin pohjalta todetaan, että ketään ei suljeta pois iän perusteella vaan elämänvaihe toimii nimenomaan työkaluna erottaa tavanomainen tuen tarve sellaisesta, joka johtuu vammasta ja jota varten tämä erityislaki on olemassa. Juuri tämä on toisaalta tämän esityksen vahvuus. Se ei kavenna oikeuksia, se noudattaa sitä lain tarkoitusta ja parantaa sen yhdenmukaista soveltamista. Siinähän, kun elämänvaihe muuttuu ikääntymisen myötä toiseksi, niin siellä huomioidaan yksilökohtaisesti myös näitten palveluiden jatkuvuus, ja tämä on sinne kirjattu. Asiantuntijakuulemisessakin useat tahot korostivat, että esitys selkeyttää rajapintaa yleisten palveluiden ja vammaispalveluiden välillä ja sitä kautta vahvistaa oikeusturvaa ja parantaa etenkin vammaisten lasten, nuorten ja ikäihmisten asemaa. Edustaja Forsgrén toi tämän taloudellisen puolen esille, mutta kun tätä vammaispalvelulakia tällä hallituskaudella ensimmäisen kerran lähdettiin muuttamaan, niin erityisesti huoli oli siitä, riittävätkö työvoima ja palvelut, jos tämä vammaispalvelulain soveltamisala kasvaa liian laajaksi. Nyt näillä useammalla lakiesityksillä sitä on rajattu, ja toivottavasti nyt tämä on selkeä kokonaisuus, millä voidaan mennä eteenpäin. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+8.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-12-10T20:36:57,2025-12-10T20:39:06,Käsitelty,1.1 2025_125_225,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_226,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ajattelen, että yksi keskeinen ongelma on se, että hallituksen omat tavoitteet lakiesityksen osalta eivät toteudu. On nostettu hallituspuolueen edustajan suulla se, että osa asiantuntijoista näki tämän elämäntaparajauksen mahdollisena. Näin on. Se oli aika pieni joukko, mutta muutama. Mutta hekin nostivat esille sen, että se hallituksen tavoite ei toteudu johtuen siitä, että se lainsäädäntö on niin epätarkka ja monitulkintainen, mikä juuri johtaa siihen, että hyvinvointialueilla tullaan tulkitsemaan sitä lainsäädäntöä hyvin eri tavalla, mikä tulee nostamaan sitä riskiä, mikä tällä hetkellä on jo hyvinvointialueilla eli vammaisten ihmisten tasa-arvo ei alueellisesti toteudu. Elikkä tulee lisääntymään tilanteet, missä ihan samalla tavalla vammautunut ihminen saa toiselta hyvinvointialueelta paljon paremmat palvelut kuin toiselta hyvinvointialueelta, josta ei luultavasti tule saamaan vammaispalvelulain piirissä olevia palveluita ollenkaan, ja tämä johtuu siitä, että meillä hyvinvointialueet ovat hyvin erilaisessa taloustilanteessa ja tässä hallituksen esityksessä, joka tuli tämän vuoden alusta voimaan, näitä vammaisten ihmisten subjektiivisia oikeuksia ei ole kirjattu tarpeeksi tarkasti lainsäädäntöön, mikä mahdollistaa sitten hyvinvointialueille liian laajaa tulkintaa. Tämä tulee johtamaan myös siihen, että me tullaan näkemään seuraavan kymmenen vuoden aikana sellaiset oikeustaistelut meidän hallinto-oikeudessa, missä me tullaan näkemään, mikä on sitten se vammaisten ihmisten oikeus tietynlaiseen palvelutasoon. Tämä on todella epäreilua, että yksittäiset vammaiset ihmiset joutuvat haastamaan hyvinvointialueita oikeuteen, jotta he pystyvät varmistamaan heille kuuluvat oikeudet. Tämä on erittäin huolestuttava suunta, koska YK:n vammaissopimus lähtee juuri siitä ajatuksesta, että ne vammaisten ihmisten oikeudet ovat subjektiivisia eli yksilöllisiä. Heillä pitää olla lainsäädännön tasolla oikeus niihin vammaisille kuuluviin palveluihin, ja nyt hallitus kaventaa lainsäädännön nojalla tätä oikeutta ja vielä tekee siitä lainsäädännöstä epäselvempää, mikä johtaa siihen, että on myös epävarmempaa, miten se oikeus tosiasiallisesti toteutuu. Erittäin huolestuttava suunta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+8.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2025-12-10T20:39:06,2025-12-10T20:41:35,Käsitelty,1.1 2025_125_227,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Perholehto., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_228,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ei ole tarkoitukseni pitkittää keskustelua täällä, kollegat ovat käyttäneet erinomaisia puheenvuoroja. Mutta tässä muutamassa puheenvuorossa sivuttiin hyvinvointialueiden taloudellista tilannetta ja myös sitä, että tähän hallituksen esitykseen itseensä on sisälle kirjoitettu kuitenkin tavoite saavuttaa reilun 20 miljoonan euron säästöt. Varmasti on niin, että kun nähdään jo nyt, että aika vähän aikaa vasta voimassa ollut vammaispalvelulaki on osoittautunut vähintäänkin haasteelliseksi ja kun tähän yhdistetään hyvinvointialueiden kiristyvä tilanne ja se, että tätä hallituksen esitystä tultaisiin toteuttamaan tilanteessa, jossa sillä nimenomaisesti pitää saada aikaan myös 20 miljoonaa euroa lisäsäästöjä, niin minusta on aika perusteltua kantaa huolta siitä, että etenkin tämä elämänvaihesäännös tultaisiin tulkitsemaan sillä tavalla, että tosiasiallisesti nimenomaan se yksilöllinen oikeus tulla kohdatuksi ja oikeus saada palveluita tämän vammaispalvelulain mukaisesti ei välttämättä siellä toteudu. Viimeksi eilen kävin keskustelua kuulovammaisen nuoren kanssa, joka sanoi nimenomaisesti, että hän ei ole enää vastaavia palveluita omalta hyvinvointialueeltaan saanut. Kuten edustaja Forsgrén tässä aiemmin puheenvuorossaan kertoi, niin moni on tullut sieltä lain piiristä toisen lain kautta palveltavaksi, mikä on sitten aiheuttanut sen, että joko palvelua on vähemmän saatavilla tai se on esimerkiksi henkilölle itselleen maksullista. ", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+8.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-12-10T20:41:35,2025-12-10T20:43:23,Käsitelty,1.1 2025_125_229,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteesta. — Ja sillä mennään. Edustaja Sarkkinen, poissa. — Edustaja Ronkainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_125_230,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme valtiovarainvaliokunnan mietintöä koskien hallituksen esitystä, jolla kaivosmineraaliveroa korotetaan ja veron perusteita täsmennetään. Mietinnön mukaan esitys on tarpeellinen sekä julkisen talouden vahvistamisen että verojärjestelmän selkeyden kannalta, ja se toteuttaa hallitusohjelman kirjausta siitä, että yhteiskunnan tulee saada kohtuullinen korvaus uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämisestä. Esityksen mukaan metallimalmien vero nousisi 0,6 prosentista 2,5 prosenttiin ja muiden mineraalien vero kolminkertaistuisi. Samalla tarkennetaan verotusarvon määräytymistä ja laajennetaan veron piiriä rautaan, jotta lain soveltaminen on jatkossa yksiselitteistä ja oikeudenmukaista. Valtiovarainvaliokunta toteaa mietinnössään selvästi, että kaivosvero on Suomessa ollut kansainvälisesti matala ja että veron korottaminen on välttämätöntä valtiontalouden vahvistamiseksi sekä EU:n ja muiden verrokkimaiden tasoon nähden kohtuullisen verotason varmistamiseksi. Arvoisa puhemies! Kaivosveron uudistamisen tausta ulottuu aiemmille hallituskausille, jolloin todettiin, että Suomi tarvitsee järjestelmän, jolla turvataan yhteiskunnalle kohtuullinen korvaus uusiutumattomien luonnonvarojen louhinnasta. Nyt käsiteltävä esitys vie tämän työn loogisesti eteenpäin, ja on myönteistä nähdä, että vuosia valmisteltu kokonaisuus viimeinkin etenee. Nykyinen verotaso ei enää vastaa sitä tosiasiaa, että kaivostoiminta hyödyntää resursseja, joita voidaan käyttää vain kerran ja joiden käyttöön liittyy mahdollisia ympäristövaikutuksia. Valtiovarainvaliokunnan mukaan esitys vahvistaa verotuottoja ja selkeyttää järjestelmää tavalla, joka tukee sekä investointien ennakoitavuutta että valtiontalouden kestävyyttä. Samalla ratkaistaan pitkään esillä ollut kysymys verotuoton jakautumisesta. Mietinnön mukaan kaivosveron tuotosta 70 prosenttia ohjataan valtiolle ja 30 prosenttia kaivoskunnille. Tämä muutos vahvistaa kaivoskuntien asemaa ja varmistaa, että paikallisyhteisöt hyötyvät kaivosten toiminnasta, mutta samalla tunnustetaan se tosiasia, että valtio on viime kädessä vastuussa mahdollisista laajoistakin ympäristöhaitoista. Tämä on tasapainoinen ja perusteltu ratkaisu. Hallituksen esitys ja valtiovarainvaliokunnan mietintö korostavat verotuksen ennakoitavuutta ja sitä, että muutoksen tulee olla selkeä sekä yrityksille että viranomaisille. Veronkorotus ei lisää kaivosyhtiöiden hallinnollista taakkaa, mutta antaa yhteiskunnalle vahvemman ja oikeudenmukaisemman korvauksen yhteisestä kansallisvarallisuudesta. Haluan nostaa esiin myös kentältä tulleen huolen siitä, miksi verotuotto painottuu kuntia enemmän valtiolle. Moni kaivosalueen kunta on toivonut suurempaa osuutta, koska taloudellinen hyöty lisää kannustavuutta kaavoitus- ja investointipäätöksissä. Tämä toive on ymmärrettävä, mutta valtiovarainvaliokunta toteaa, että mahdolliset ympäristöhaitat ja jälkihoitovastuut eivät ole kuntien kannettavissa, vaan valtio on tässä viimekätinen vastuunkantaja. Tämän vuoksi valtion suurempi osuus verotuotosta on nähdäkseni hyvinkin perusteltua. Arvoisa puhemies! Tämä uudistus vahvistaa julkista taloutta, lisää kaivoskuntien tuloja ja ennen kaikkea varmistaa, että yhteiskunta saa kohtuullisen korvauksen luonnonvaroista, jotka kuuluvat kaikille suomalaisille. Vaikka kuntien jako-osuus uudistuksen myötä pieneneekin, kasvaa veron kokonaiskertymä selvästi, minkä vuoksi kaivoskunnat eivät menetä tulojaan vaan saavat jatkossakin vähintään saman ja useimmiten enemmän kuin nykyisellä verotasolla ja aiemmalla jakoperusteella. Samalla toteutetaan vuosia valmisteltu ja välttämätön muutos, joka selkeyttää verotusta ja tukee kestävää luonnonvarojen hyödyntämistä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+9.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-12-10T20:43:55,2025-12-10T20:48:37,Käsitelty,1.1 2025_125_231,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_232,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Rakas isänmaamme on täynnä rikkauksia. Nyt keskustelemme siitä, mihin hintaan niitä voidaan kaivaa maastamme. Kyse on isänmaamme kallisarvoisimmista luonnonvaroista, uusiutumattomista rikkauksista, jotka kerran louhittuina katoavat lopullisesti. On oikein ja kohtuullista, että niiden hyödyntämisestä koituu oikeudenmukainen korvaus meille kaikille suomalaisille. Siksi hallitus esittää kaivosmineraaliveron korottamista sekä metallisten kaivosmineraalien että teollisuusmineraalien veron osalta. Näin varmistetaan, että kaivostoiminnan tuottama hyöty ei valu yksin yhtiöiden tileille, vaan on myös hyväksi meille jokaiselle. Arvoisa puhemies! Tämä ei ole vain taloudellinen ratkaisu, vaan myös tärkeä arvovalinta. Se kertoo siitä, että hallitus arvostaa meidän omaa maaperäämme ja sen rikkauksia. Emme myy palaakaan isänmaatamme alihintaan. On totta, että tämä arvovalinta voi vaikeuttaa suunniteltuja kaivosinvestointeja, mutta pitkällä aikavälillä Suomi ei häviä siitä. Vaikka tämä veronkorotus voi johtaa joidenkin investointien lykkääntymiseen, voidaan arvokkaat maamme mineraalit ottaa käyttöön myöhemminkin. Valiokunnassa on meille luonnosteltu oivallinen lausumaehdotus, jonka perusteella meidän tulisi edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee mallin kaivosmineraaliveron rakenteellisesta kehittämisestä hybridimalliksi, jossa vero koostuisi arvorojaltista ja tuottoon perustuvasta verosta siten, että mallin käyttöönotto voisi olla mahdollista jo vuoden 2027 alusta. Tämä on oikea suunta, ja voin lämpimästi kannattaa sitä. Arvoisa puhemies! Isänmaallisuus ei ole vain kauniita sanoja, se on tekoja, jotka varmistavat, että meidän yhteisiä rikkauksiamme käytetään oikeudenmukaisesti. Tämä veronkorotus on osa hallituksen kasvuriihen linjaa, jolla varmistetaan, että Suomen talous kestää ja että jokainen suomalainen hyötyy siitä, mitä kallioperämme voi antaa. Tällä päätöksellä me osoitamme, että kansainvälisten kaivosyhtiöiden etu ei mene kansalaistemme etujen edelle. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+9.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-10T20:48:47,2025-12-10T20:52:19,Käsitelty,1.1 2025_125_233,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_234,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys kaivosveron korottamisesta on varsin perusteltu, ja me vihreät tätä kannatamme. Ensimmäisessä käsittelyssä meillä oli vielä omia pykälämuutosesityksiä. Me olisimme olleet valmiita korottamaan tätä veroa vielä enempi, ja sitten toisaalta meille tuo hallituksen esityksen jakosuhde kuntien ja valtion osalta olisi kelvannut sellaisenaan. Sen lisäksi me olisimme halunneet pitää nämä sivuvirrat myös tässä mukana, kun nythän hallitus rajaa näitten kaivosten sivuvirrat kaivosveron ulkopuolelle. Mutta nyt tässä toisessa käsittelyssä haluan tuoda vastalauseemme mukaisen esityksen, jolla emme kannata tätä lausumaehdotusta, joka tässä esityksessä on, vaan esitämme, että se hylätään, ja esitämme myös, että tästä mietinnöstä poistetaan siihen liittyvä perusteluteksti. Elikkä tässä lausumaehdotuksessa todellakin ehdotetaan, että nyt lähdetään valmistelemaan kaivosveroa tämmöiseksi hybridimalliksi, jossa on sekä arvorojalti että nettotuoton verotus yhdistetty. Se, miksi me emme kannata tämän muutosta, johtuu oikeastaan juuri siitä, mitä tässä edellä olevat puhujat puhuivat, että kuinka on oikein, että Suomen maaperästä kaivetusta mineraalista tulee maksaa korvaus suomalaisille, ja tästä periaatteesta tulisi pitää jatkossakin kiinni. Tämä hybridimallihan tätä nyt muuttaa, ja tämä mallihan on nimenomaan sellainen, mitä kaivosteollisuus on itse ajanut, ja toki siinä on varmasti syynsä, miksi he katsovat tämän mallin heille edullisemmaksi. Tämä kaivosvero tosiaan tuli ja otettiin käyttöön viime hallituskaudella. Se oli tosi tärkeä, sitähän aiemminkin on yritetty, ja sitä paljon selviteltiin. Olen tosi iloinen, että viime kaudella se saatiin käyttöön, vaikka se jäi varsin matalalle tasolle, ja siksi on ihan perusteltua, niin kuin tässä edelläkin hyvin kerrottiin, sitä nostaa. Todellakin selvityksiä näistä erilaisista kaivosveromalleista, koska näitä on monenlaisia, on viime vuosina tehty. On ollut tämmöinen TEAS-hanke, laajempi TEAS-hanke, jossa näitä eri malleja on arvioitu, ja sen lisäksi oli valtiovarainministeriön oma työryhmä sitä pohtimassa. Siitä tehtiin oma selvitys vuonna 22 ennen kuin sitten valittiin viime kaudella se vero, mikä otetaan käyttöön. No, miksi meidän mielestämme tämä nykyinen malli on parempi kuin tämmöinen hybridimalli, jota kaivosteollisuus ajaa? No sen takia, että tässä nykyisessä mallissa verotuotto on varmempi, elikkä tässä hybridimallissa tämä verotuotto on epävarmempi, ja se on myös epätasaisempi. Se lisää byrokratiaa. Ehkä kaikkein suurimpana ongelmana on se, että se mahdollistaa aggressiivisen verosuunnittelun, ja tämä kaikki on näissä selvityksissä ja tuon työryhmän raportissakin nostettu esiin, kun näitä eri veromallien hyviä ja huonoja puolia on vertailtu. Se toki myös sitten tästä periaatteesta erkanee, että osa siitä ei nyt sitten perustuisikaan Suomen maaperässä nostetun mineraalin määrään tai arvoon, koska tämä nettotuottoverotusarvohan on sellainen, mitä kaivosyhtiöt, jotka ovat usein suuria ylikansallisia yhtiöitä, pystyvät sitten verosuunnittelulla todellakin häivyttämään tarvittaessa sen osan. Se näkyy jo itse asiassa siinäkin, kun on arvioitu — tämähän oli todellakin niin, että kaivosteollisuus itse toi tämän mallin esittelyyn silloin, kun valtiovarainvaliokunta tätä veropäätöstä teki — että sen verotuotto olisi näillä nykyisillä, samoilla spekseillä tavallaan, mitä tämä vero nyt tuo verotuloja noin 70 miljoonaa, tuonut veroa 28 miljoonaa, niin että myös tämä verotuottokertymä on tässä huomattavasti pienempi. Tämän takia mielestämme todellakin tämä lausumaehdotus tulisi hylätä. No sitten meillä on oma lausumaehdotuksemme tässä vastalauseessa, jonka mukaan mielestämme pitäisi lähteä valmistelemaan kaivosjätteelle jäteveroa. Kaivosjätteet ovat itse asiassa suurin tämmöinen jäteryhmä, mitä Suomesta tulee, peräti 76 prosenttia jätteistämme syntyy kaivosteollisuudesta ja 90 prosenttia vaarallisista jätteistä tulee kaivoksista, mutta kaivosjätteestä ei makseta jäteveroa toisin kuin monesta muusta jätteestä maksetaan. Tämä vero, vaikka se voisi olla hyvin matala, kuitenkin kannustaisi siihen, koska nämä massat ovat aika suuria, että näistä kaivannaisista otetaan tehokkaammin kaikki arvomineraalit talteen, käytetään nykyistä säästävämpiä louhintamenetelmiä ja hyödynnetään myös muut nostetut maa- ja kiviainekset. Tämä olisi se avain siihen, että saisimme myös tähän kiertotalouteen vauhtia, koska meillä on tällä hetkellä se iso ongelma, että meillä ei ole riittävästi erilaisia taloudellisia kannusteita siihen, miten me jätettä hyödynnämme. Meidän on paljon edullisempaa käyttää neitseellisiä raaka-aineita kuin jätteitä, ja esimerkiksi tämä jätevero olisi nyt yksi työkalu siihen, miten tätä kaivosjätettä, jota syntyy valtavasti, pystyisimme paremmin ottamaan hyötykäyttöön ja miettimään siihen semmoisia kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+9.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-12-10T20:52:25,2025-12-10T20:58:32,Käsitelty,1.1 2025_125_235,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskela, poissa. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_236,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kaivosmineraaliveroa korottava esitys on oikeansuuntainen. Nykyinen kaivosmineraalivero on tasoltaan liian matala ottaen huomioon, että kaivokset käyttävät raaka-aineenaan uusiutumatonta kansallisvarallisuutta. On reilua, että kaivosyritykset maksavat verojen muodossa käyttämästään raaka-aineesta, joka voidaan louhia maaperästämme vain kerran. Kaivokset kuormittavat ympäristöä, ja siksi on välttämätöntä, että arvokkaiden, uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä jää nykyisin suurempi korvaus suomalaisille. Ilman riittävää kaivosverotusta uhkana myös on, että matalapitoiset ja heikot mineraaliesiintymät avataan. Tällöin kaivosjätettä ja jätevesiä syntyy paljon suhteessa tuotettuun malmimäärään, ja haitallisia ympäristövaikutuksia aiheutetaan hyötyihin nähden liikaa. Teollinen rakennemuutos aiheuttaa maametallien kasvavaa kysyntää, ja Suomi on kaivosteollisuudelle houkutteleva maa. Kansainvälisesti vertailtuna Suomen nykyinen kaivosmineraaliveron taso on hyvin matala, ja veromuutos tuo Suomen verotason lähemmäs verrokkimaita. Eri maiden houkuttelevuutta kaivosinvestointien kohteena vuosittain tutkivan raportin mukaan Suomi on investointien houkuttelevuudessa kärkisijalla, eli maailman houkuttelevin kaivosinvestointikohde. Veronkorotus voi aiheuttaa haasteita joillekin toimijoille, ja se voi heikentää Suomen houkuttelevuutta todennäköisesti hieman, mutta se ei poista maaperään ja yhteiskuntaan liittyviä alan vetovoimatekijöitä. Arvoisa rouva puhemies! Nykyisellään sivuvirrat kuuluvat kaivosveron piiriin. Kaivosveron korotuksen yhteydessä hallitus on rajaamassa kaivosten sivuvirrat kaivosveron ulkopuolelle. Tähän sisältyy ongelmia. Sivuvirtojen sisällyttäminen veron piiriin voi kannustaa minimoimaan ja mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään sivuvirtoja. Kaivosmineraaliveron poistaminen kaivosten sivuvirroilta voi haitata kaivosten kiertotalouden edistämistä ja siten myös resurssien tehokasta ja ympäristön kannalta kestävää käyttöä. Sivuvirtojen määrän vähentäminen ja tätä kautta jätteen synnyn välttäminen on ympäristön kannalta tärkeää. On huomattava, että sivukivi on eri asia kuin sivuvirta. Sivukivi ei nykyisinkään kuulu kaivosveron piiriin. Tästä syystä esitämme sivuvirtoihin liittyvää lausumaa. Arvoisa rouva puhemies! Mietinnössään valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä, että valtiovarainministeriö valmistelee hallituksen arvioitavaksi mallin kaivosmineraaliveron rakenteellisesta kehittämisestä hybridimalliksi, jossa vero koostuisi arvorojaltista ja nettotuoton verosta siten, että malli olisi mahdollista saattaa voimaan jo vuoden 2027 alusta. Valiokunta ehdottaa tätä koskevaa lausumaa. Valiokunnan lausuma on ongelmallinen, eikä sitä tulisi hyväksyä. Suomessa kaivosveron toteutusmalliksi valittiin alun perin rojaltimalli, koska se nähtiin toteutettavan parhaiten veron käyttöönotolle määritettyä tavoitetta tuottaa yhteiskunnalle kohtuullinen korvaus ainutkertaisten kaivosmineraalien käytöstä. Rojalti-tyyppinen kaivosmineraalivero tuottaa yhteiskunnalle korvauksen kaikista kaivosyhtiön hyödyntämistä uusiutumattomista kaivosmineraaleista. Nettotuloon perustuvat kaivosveromallit taas tuottavat yhteiskunnalle tuloja vasta siinä vaiheessa, kun kaivosyhtiön kirjanpidollinen tulos on noussut voitolliseksi. Nettotuloon perustuva vero on myös altis kansainvälisten kaivosyhtiöiden aggressiivisille verojärjestelyille, joiden avulla tulosta voidaan keinotekoisesti näyttää ulkomailla, jolloin vältetään Suomessa syntyneestä tuloksesta maksettu vero. Rojaltimalli on toteutukseltaan yksinkertainen. Sen synnyttämät verotuotot ovat helpohkosti arvioitavissa, eikä siihen liity samanlaista voitonsiirtoriskiä kuin nettotulopohjaisiin kaivosveroihin. Veromallin vahvuudet puoltavat sen säilyttämistä nykyisellään. Arvoisa rouva puhemies! Suomella ei ole öljyä, mutta arvokkaat mineraalit ovat ainutkertaista kansallisvarallisuuttamme. Suomen maaperä on mineraaleiltaan poikkeuksellisen rikas. Tätä kansallisvarallisuutta tulisi käyttää fiksusti ja ylisukupolvisesti oikeudenmukaisella tavalla. Norjassa osa öljytuloista on rahastoitu ja rahastojen varat sijoitettu. Öljyrahaston markkina-arvo on vuosikymmenten saatossa kasvanut valtavaksi, ja sen tuotoilla voidaan rahoittaa yhteiskunnan tarpeita. Suomen tulisi ottaa mallia Norjan öljyrahastosta ja ohjata osa kaivosveron tuotosta rahastoon. Näin kaivannaisverosta syntyvää rahaa laitettaisiin poikimaan ja hyödyttämään myös tulevia sukupolvia. Ehdotamme myös tähän liittyvää lausumaa. Arvoisa rouva puhemies! Edellä mainituilla perusteilla ehdotan, että valiokunnan lausumaehdotus hylätään ja että hyväksytään vastalauseen 2 mukaiset kaksi lausumaa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+9.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-12-10T20:58:39,2025-12-10T21:03:43,Käsitelty,1.1 2025_125_237,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Vigelius., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_238,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Joakim,Vigelius,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on nyt päättämässä merkittävästä kaivosveron korotuksesta. Hallituksen päätöksellä kaivosvero nelinkertaistetaan ja sen verotuotto kasvaa arvioidusti 70 miljoonalla eurolla. Suomen ei tule olla Pohjolan kaivossiirtomaa. Meidän ei tule olla maa, josta kaivetaan maan rikkaudet maailmalle ilman, että me myös hyödymme siitä ja riittävästi. Suomalaisille on jäätävä kaivoksistaan käsiin nykyistä enemmän, siis enemmänkin kuin riskit ja mahdolliset ympäristöhaitat. Vaikka ennestään korkean veroasteen maassa entisestään kiristyvä verotus ei yleisesti ottaen ole juhlinnan aihe, on kohtuullista, että me suomalaiset saamme asianmukaisen korvauksen siitä vauraudesta, jota maaperästämme kaivetaan ja jota emme koskaan enää saa takaisin. Suomessa kaivostoiminnan verotus on ollut kansainvälisestikin vertaillen poikkeuksellisen alhaista. Paljon kertoo sekin, että kaivosvero otettiin käyttöön vasta vuoden 2024 alusta ja ensimmäinen noin 30 miljoonan euron veropotti jaettiin tänä vuonna valtion ja kuntien kesken. Kaivoskunnille, kuten Sodankylälle ja Sotkamolle, vero toi jo yli neljän miljoonan euron tulot. Nyt metallisten kaivosmineraalien vero nostetaan nelinkertaiseksi hallitusta edeltävästä tasosta, siis 0,6 prosentista 2,5 prosenttiin malmin sisältämän metallin verotusarvosta. Teollisuusmineraalien määrärojaltia puolestaan korotetaan kolminkertaiseksi 20 sentistä 60 senttiin tonnilta malmia tai hyötykiveä. Lisäksi kaivosten niin sanotuista sivuvirroista, eli sellaisista louhitun malmin sisältämistä kaivosmineraaleista, joita ei oteta talteen tai tuoteta kaivoksesta lainkaan, ei jatkossa pääsääntöisesti tarvitsisi suorittaa veroa. Kokonaisuutena tälle uudistukselle tavoitellaan noin 70 miljoonan euron vuotuista lisätuottoa vuodesta 2027 alkaen. Se on merkittävä parannus tilanteeseen, jossa kaivostoiminnan veroaste on pitkään ollut kansainvälisestikin vertaillen matala. Kaivosteollisuus on voimakkaasti näitä korotuksia vastustanut, sillä korotus luonnollisesti lisää niiden kuluja ja investointiriskiä. Toisaalta osa keskustelijoista on esittänyt vieläkin tuntuvampia, jopa monikymmenkertaisia veronkorotuksia joidenkin kaivospainotteisten maiden esimerkkiä seuraten. Näen, että Suomen on näiden näkökulmien välillä tasapainoteltava. Suomi tarvitsee kaivoksiaan, emmekä lähtökohtaisestikaan ole pääomarikkain, kaikilta osin houkuttelevin tai riskittömin kohde kannattavalle kaivostoiminnalle. Toisaalta emme voi myöskään kompensoida tätä aliverottamalla maaperämme kaivantaa, etenkin kun kaivosteollisuutemme on vähemmän kansallista ja enemmän kansainvälistä kuin mitä Ruotsissa. Kun annamme maailmalle mineraaleja, joilla synnytetään teknologioita ja hyvinvointia vielä vuosikymmeniksi, on kohtuullista, että Suomi ja suomalaiset saavat niistä korvauksen jo nyt. Siksi kannatan kaivosveron korottamista.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+9.aspx,fi,Joakim Vigelius,1515,2025-12-10T21:03:45,2025-12-10T21:07:07,Käsitelty,1.1 2025_125_239,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen poissa, edustaja Strandman poissa. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_240,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kaivosmineraaliverolakia, ja ehdotetut veronkorotukset siis lisäisivät kaivosmineraaliveron tuottoa vuositasolla arviolta noin 70 miljoonalla eurolla verrattuna tilanteeseen, jossa muutoksia ei tehtäisi. Esitys on oikeansuuntainen. On hyvä, että kaivosveron tasoa korotetaan nykyisestä. Myönnän auliisti, että ensimmäinen kaivosvero, jonka me viime kaudella säädimme, oli tasoltaan liian matala. Vasemmistoliitolle olisi kelvannut alun perinkin korkeampi kaivosvero. Tämä esitys lienee parasta, mitä valtiovarainministeri Purran esittelemänä tähän taloon on tuotu. Kuten todettua, nykyinen kaivosmineraalivero on tasoltaan liian matala, ottaen huomioon, että kaivokset käyttävät raaka-aineenaan uusiutumatonta kansallisvarallisuutta. Kaivokset kuormittavat ympäristöä, ja siksi on välttämätöntä, että arvokkaiden uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä jää nykyistä suurempi korvaus suomalaisille. Kansainvälisesti vertailtuna Suomen nykyinen kaivosmineraaliveron taso on matala, ja veromuutos tuo Suomen verotason lähemmäs verrokkimaita. Arvoisa puhemies! Mietinnössään nykyinen valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä, että valtiovarainministeriö valmistelisi hallituksen arvioitavaksi mallin kaivosmineraaliveron rakenteellisesta kehittämisestä hybridimalliksi, jossa vero koostuisi arvorojaltista ja nettotuoton verosta, siten että malli olisi mahdollista saattaa voimaan jo vuoden 27 alusta. Valiokunta ehdottaa tätä koskevaa lausumaa, mutta se on ongelmallinen eikä sitä tulisi hyväksyä. Olin itse viime eduskuntakaudella valtiovarainvaliokunnan jäsen ja olin mukana verojaoston jäsenenä säätämässä talven 2022—2023 aikana Suomeen tätä ensimmäistä kaivosmineraaliveroa. Siksi näen tärkeänä tuoda esiin perustelut, ja toivottavasti juuri hetki sitten täällä salissa isänmaallisuudesta ja yhteisistä kansallisista luonnonvaroistamme ja niiden rikkauksista puhuneet höristäisivät nyt korviaan ehkä mentyään työhuoneelle. Suomessa kaivosveron toteutusmalliksi valittiin alun perin rojaltimalli, koska sen nähtiin toteuttavan parhaiten veron käyttöönotolle määritettyä tavoitetta, että se tuottaisi yhteiskunnallemme kohtuullisen korvauksen ainutkertaisten kaivosmineraalien käytöstä. Veromalli vastaa hyvin tähän tavoitteeseen, etenkin kun rojaltin tasoa nyt nostetaan vastaamaan paremmin kansainvälistä normia. Rojaltityyppinen kaivosmineraalivero tuottaa yhteiskunnalle korvauksen kaikista kaivosyhtiön hyödyntämistä uusiutumattomista kaivosmineraaleista, kun taas nettotuloon perustuva veromalli tuottaisi yhteiskunnalle tuloja vasta siinä vaiheessa, kun kaivosyhtiön kirjanpidollinen tulos on noussut voitolliseksi. Nettotuloon perustuva vero olisi myös altis kansainvälisten kaivosyhtiöiden aggressiivisille verojärjestelyille, joiden avulla tätä tulosta voidaan keinotekoisesti piilotella ulkomaille. Tällöin vältetään Suomessa syntyneestä tuloksesta maksettu vero — joten nyt henkilöt, jotka äsken puhuivat isänmaallisuudesta, muistakaapa tämä jatkossa. Rojaltimalli on toteutukseltaan yksinkertainen. Sen synnyttämät verotuotot ovat helpommin arvioitavissa, eikä siihen liity samanlaista voitonsiirtoriskiä kuin nettotulopohjaisiin kaivosveroihin. Veromallin vahvuudet siis puoltavat sen säilyttämistä nykyisellään. Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella kannatan edustaja Furuholmin tekemiä ehdotuksia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+9.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-12-10T21:07:17,2025-12-10T21:11:35,Käsitelty,1.1 2025_125_241,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen poissa. — Edustaja Räsänen, Hanna.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_242,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tulen kaivoskaupunki Outokummusta, ja syntyperäisenä outokumpulaisena, nykyisenä kuntapäättäjänä Outokummussa ja myös kansanedustajana, tämä kaivosveroasia on aika moniulotteinen, ei ollenkaan yksinkertainen asia. Meillä oli maanpuolustuskurssi vierailulla joku aika sitten Outokummussa, ja meillä oli siellä teemana Outokumpu ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Ajatus minulla oli se, että meillekin kun tulee monelta eri elämän osa-alueelta ihmisiä maanpuolustuskursseille, niin halusin vähän peilata sitä historiaa, minkälainen se kaivosteollisuus on ollut ja mitä se on tänä päivänä ja mitä se on tulevaisuudessa. Toki kaikki tiedetään, myös outokumpulaiset, että historiassa kaivostoiminta oli kovin erilaista, ja itse tiedän sen henkilökohtaisestikin, koska asun Sysmäjärven rannalla ja Sysmäjärvi on yksi niistä järvistä, mihin kaivos laski silloin vesiä, ja se on nykyinen lintujärvi, lähes suo. Eli ne haitatkin ovat hyvin selvästi näkyvillä, mutta vastapainona sitten Suomen sotakorvaukset maksettiin Outokummun mineraaleilla, kuparilla, eli sillä kaivosteollisuudella on ollut iso rooli myös meidän itsenäisyydessä. Meillähän on Outokummussa myös tämmöinen kaivosklusteri, mikä tarkoittaa sitä, että meille on tulossa mahdollisesti uusi kaivos sinne vanhalle kaivosalueelle, ja sen lisäksi meillä on tämmöinen kruununjalokivi eli GTK Mintec Outokummussa. GTK Mintec taas edustaa sitä kaivosteollisuuden tulevaisuutta, eli siellä tehdään erilaisia tutkimuksia. Se on aivan maailmanlaajuisesti tunnettu siitä, että siellä haetaan ratkaisuja tulevaisuuden kaivosteollisuudelle ja siihen, miten saataisiin entistä paremmin malmit irti meidän kallioperästä ja miten ne olisivat ympäristöystävällisempiä, ja ennen kaikkea tähän vesikiertoon siellä kiinnitetään tosi paljon huomiota. No, sitten taas kuntapäättäjinä mietimme kahta asiaa. Elikkä me tiedämme sieltä historiasta, että kun kaivos tulee kuntaan, niin riskit jäävät sitten sinne kuntaan, jos kaivos lähtee pois. Tästä esimerkkinä on muun muassa se, että olen tehnyt talousarvioaloitteen näiden Outokummun pilaantuneiden maiden puhdistamisesta, koska sen jälkeen, kun kaivos lähtee meiltä pois, niin maathan meille jäävät edelleenkin, ja ne ovat tänäkin päivänä outokumpulaisten riskinä. Tästä näkökulmasta kyllä nähtäisiin, että tämä verotuoton jakautuma on aika epäoikeudenmukainen edelleenkin nyt kuntien ja valtion suhteen. Eli jos kuntapäättäjätkin tulevaisuudessa saavat suuremman roolin, kun päätetään, tuleeko se kaivos sinne kotikuntaan, niin olisi varsin oikeudenmukaista, että silloin riskit ja eurot kulkisivat käsi kädessä ja myös suurempi korvaus jäisi sinne kuntaan sitten siitä, että se kaivos on siellä kunnan alueella. Sitten jos taas katson tätä asiaa niin kuin kaivosteollisuuden näkökulmasta ja siitä näkökulmasta, että me toivomme vilpittömästi, että se kaivos tulisi Outokumpuun, koska se toisi noin sata kaipaamaamme työpaikkaa sinne alueelle, niin kyllä se näyttäytyy tämmöinen, että vero kerralla nelinkertaistetaan, varsin ennakoimattomalta ja kohtuuttomalta sitten kaivosteollisuuden näkökulmasta. Nytten tässä sitten odotellaan, onko se kaivos nyt edelleen tulossa meille vai vetävätkö yhtiöt sitten sen johtopäätöksen, että he mahdollisesti haluavat jäädä seuraamaan tilannetta tai sitten vetäytyvät pois, ja toivottavasti eivät ainakaan vetäydy pois sieltä meidän kunnasta. Eli toivon, että tämä ei vaikuta sitten siihen kaivosteollisuuden tulevaisuuteen Suomessa. Tästä syystä vetoankin nyt maan hallitukseen, että kun sinne on jätetty nyt tämä lausuma, että välittömästi alettaisiin valmistella kaivosmineraaliveron hybridimallia, niin ruvetkaa valmistelemaan sitä välittömästi, koska kaivosteollisuus ei todellakaan jää odottamaan nyt, minkälainen maa Suomi tulevaisuudessa on kaivosteollisuudelle. Sitten otan vielä oikeastaan kolmannen tulokulman tähän asiaan: Niin kuin sanoin, tämä ei ole kovinkaan yksiselitteinen, ja kolmas tulokulma on sitten puolustuksellinen. Itse olen puolustusvaliokunnan jäsenenä. Suomihan on koko Euroopan ainoa nikkelin tuottaja, ja nikkelihän on mineraali, mitä tarvitaan myös sitten sotateollisuudessa. Se on aika hullu tilanne, että jos me nyt vaikeutetaan meidän oman maan nikkelituotantoa veron muodossa, niin samanaikaisesti me sitten tuodaan Venäjältä nikkeliä, [Tuomas Kettunen: Oho!] mikä jalostetaan Suomessa ja viedään sitten eteenpäin. Onko tämä nyt kovinkaan isänmaallista toimintaa? Käytännössä mehän rahoitamme silloin Venäjän sotateollisuutta tämän nikkelin muodossa. Ymmärrän, että sitä tarvitaan, mutta jos me samanaikaisesti nostetaan kaivosveroa suomalaiselle kaivosteollisuudelle ja tuodaan Venäjältä nikkeliä, niin joku ristiriita tässä kyllä on. Eli minä kyllä tukisin sitä, että Euroopassa saataisiin lisättyä kriittisten mineraalien eurooppalaista tuotantoa, ja en ole kyllä ollenkaan varma, onko tämä kaivosveron nelinkertaistaminen sitä, mikä tekee näin. Viimeisenä vielä kertaalleen sanon, että viekää eteenpäin äkkiä sitä hybridimallia, niin että kaivosteollisuuskin säilyisi Suomessa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+9.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-12-10T21:11:42,2025-12-10T21:17:05,Käsitelty,1.1 2025_125_243,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohi., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_244,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä asia on niin tärkeä, että näin vähän rampanakin tänne puhujapönttöön kiikun, mutta niin se on muuten rampa tämä hallituksen esityskin. [Naurua] — Voisin aloittaa sillä, että kun täällä edustajat Furuholm ja Vigelius käyttivät puheenvuoron, aivan mukavan kuuloisia puheita, he puhuivat siitä, kuinka Suomen kaivosteollisuuden houkuttelevuuden yksi tekijä on meidän maaperässä olevat mineraalit, ja puhuttiin, kuinka meidän pitää maaperässä olevia mineraaleja hyödyntää. Minusta nämä puheenvuorot kertovat siitä yleisestä tasosta, jolla tähän asiaan on perehdytty, nimittäin tietääkseni yksikään kaivos ei meidän multaa ja hiekkaa ja kiviä ja soraa, jotka ovat maaperäainesta, hyödynnä, vaan ne hyödyntävät meidän kallioperässä olevia mineraaleja. [Eduskunnasta: Mites turve?] Sillä on aika iso ero, mikä on maaperä ja kallioperä, mutta moni muukin tarina, mitä täällä kerrotaan, valitettavasti menee pilalle, kun pannaan faktat kohdilleen. Näinhän se tahtoo olla. Asiastahan voi olla montaa mieltä, ja ymmärrän, että moni aidosti ajattelee, että Suomessa ei saa olla kaivosteollisuutta ja mitä vähemmän meillä on, sitä parempi, mutta samaan aikaan me ollaan Suomessa tilanteessa, jossa tänään meille ilmoitettiin, että Suomen valtio ottaa tänä vuonna 17 miljardia euroa velkaa. [Tuomas Kettunen: Ohhoh! — Lauri Lyly: Ohhoh!] 17 miljardia euroa on se sama summa, joka otettiin pahimpana koronavuonna. Eikö meidän nyt kannattaisi mieluummin tehdä toimia, jotka saavat meidän kasvualat kasvuun, ja hyödyntää niitten kasvupotentiaalia kuin panna kapuloita rattaisiin? Sen takia tämä olisi aivan välttämätöntä, niin kuin edustaja Räsänen nosti esille tämän valiokunnassa esitetyn lausumaehdotuksen, että rakennetaan semmoinen hybridimalli, että me emme ala verotuksella supistamaan meidän kaivostoimintaa. Mitä yhteensä hallituksen toimet tarkoittavat esimerkiksi Outokummulle, jolla on Elijärven kaivos Keminmaassa? 45 miljoonaa euroa vuodessa tulee sähköistämistuen poistosta, sähköveroluokan muutoksesta ja kaivosveron korotuksesta yhdelle yritykselle kustannuksia lisää vuositasolla. Mihin se on johtanut? Tänään Outokumpu ilmoitti, että he tulevat vähentämään 116 henkilöä tältä kaivokselta ja Outokummun tehtaalta Torniosta. He ovat koerikastamassa nyt Turkista niitä samoja metalleja, mitä he kaivavat Suomesta, koska tulee halvemmaksi todennäköisesti tuoda nytten Turkista sitä Suomeen laivalla, rahdata Suomeen kromia, kuin kaivaa Keminmaasta, joka on erittäin ympäristöystävällinen kaivos ja siellä ei ole minkäänlaisia ongelmia ollut. Onko tämä isänmaan kokonaistalouden kehityksen kannalta järkevää toimintaa? Mehän voidaan vaikka panna kaivosvero satakertaiseksi, mutta jos meillä kaivostoiminta loppuu, niin ei niitä veroja tule yhtään enempää. Kyllä tässä kannattaisi, arvoisa puhemies, hakea nyt eduskunnan ja hallituksen sellainen ratkaisu, jossa tasapainotellaan ja pannaan sen tyyppinen veroratkaisu ja muoto, kuten tässä hybridiveromallissa esitetään, että kunnat saisivat rojaltipohjaisen veron ja valtiolle tulisi tuottopohjainen vero, joka pitkällä tähtäimellä tähtäisi samaan verotulotasoon kuin mitä nyt haetaan tällä mallilla, jota esitetään tässä. Sehän tämän lausuman idea tässä on. Otan toisen esimerkin: Terrafame Kainuussa, parituhatta työntekijää kaiken kaikkiaan työllisyysvaikutukset alueelle ja yli 200 miljoonaa verojalanjälki vuodessa. Tällä verolla sen rahoitusasema tulee todennäköisesti menemään niin heikoksi, että voi olla riskinä, että se tulee valtion syliin. Se on valtion enemmistöomisteinen kaivos, ja täällä on puhuttu, että pitää olla kansallisia kaivoksia lisää — suomalaiset sanovat, että miksi ruotsalaiset omistavat valtion kaivoksia, esimerkiksi Kiirunassa rautamalmikaivoksen, ja miksi Suomessa ei näin tehdä. Ei toisen maailmansodan aikaan se ollut Ruotsin valtion omistama kaivos, vaan Ruotsin valtio toisen maailmansodan jälkeen pikkuhiljaa osti sen itselleen. Nyt meillä on Terrafame, joka taitaa olla 67-prosenttisesti valtion sataprosenttisesti omistaman Finnish Minerals Groupin omistama kaivos, Outokumpua omistaa valtio merkittävästi suoraan ja välillisesti, ja meillä on esiintymiä, niin kuin Sokli, jotka ovat valtion hallussa kokonaan. Nyt meillä olisi mahdollisuus näitä hyödyntää, mutta me itse tällä lainsäädännöllä viemme nämä nimenomaan asemaan, että ne joutuvat rahoituksellisesti erittäin heikkoon tilanteeseen. Eihän tässä ole mitään järkeä, sanotaan Suomen ulkopuolelta tällä hetkellä. Viesti sieltä on se, että hei, teillä on valtava potentiaali, mutta te olette kansantaloudellisesti hankalassa tilanteessa, kun kasvua ei ole vuosiin Suomessa ollut, valtiontalous on heikossa kunnossa ja velkaannutaan Euroopan nopeiten, ja mitä te teette? Te panette kapuloita rattaisiin. Ymmärrän, että osa vastustaa koko toimialaa ja ajattelee, että kyllä se on hyvä globaalisti, että niitä on, ja kännyköitä itsekin käytän ja pädi on pöydällä mutta ei niitä metalleita saa Suomesta kaivaa vaan mieluummin kaivetaan sitten kobolttia Kongosta käsin lasten toimesta ja se on sitä eettistä toimintaa. Ei ole. Eettistä toimintaa on se, että ympäristövastuullisesti, sosiaalisesti vastuullisesti ja niin, että on verojalanjälki tänne Suomeen, täällä hyödynnetään niitä mahdollisuuksia, mitä meillä on, eikä olla kiinalaisten eikä afrikkalaisten eikä eteläamerikkalaisten kaivosten kanssa riippuvaisia täällä Euroopassa, lisätään strategista omavaraisuutta ja luodaan kestävästä kaivosteollisuudesta yksi meidän kasvun moottori tänne Suomeen — joka se nyt jo on. Mehän muuten jalostetaan Suomessa enemmän malmia kuin mitä täältä kaivetaan. Se on totta, nimenomaan sen takia, mitä edustaja Räsänen täällä totesi aikaisemmin, että me tuomme paljon nikkeliä muun muassa Venäjältä Harjavaltaan, ja tästä johdosta moni ajattelee, että tämähän on vain tämmöistä bulkkituotantoa. Ei ole, kun katsotaan kokonaisuutena toimialaa. Nyt kannattaa ottaa järki käteen ja kannattaa meidän katsoa yhdessä perään, että eduskunta ensinnäkin hyväksyy tämän lausuman, että ensi kevään aikana valmistetaan hybridimalli, joka pystytään ottamaan vuoden 27 alusta käyttöön, ja sen jälkeen annetaan vakaa toimintaympäristö kaivosteollisuudelle kasvaa, kehittyä ja tietenkin toimia ympäristövastuullisesti, ja näin tulen myös itse tekemään. Jos tämä lausuma hyväksytään, sen perään pitää katsoa, että hallitus myös eduskunnan tahtoa noudattaa. Tuen voimakkaasti tätä lausumaehdotusta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+9.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-12-10T21:17:08,2025-12-10T21:24:42,Käsitelty,1.1 2025_125_245,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hopsu., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_246,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Mineraaleja on tosiaan sanotaan nyt sitten kallioperässä rajallinen määrä. Niitä ei kannata antaa ilmaiseksi eikä edes turhan halvalla pois. Hyvä siis, että kaivosvero kasvaa. Olisimme toki me vihreät myös jo viime kaudella kertaheitolla tehneet korkeamman kaivosveron, mutta on tärkeää, että saatiin tämä veroelementti silloin käyntiin, ja nyt sitä on mahdollista kasvattaa lähemmäksi kansainvälistä vertailutasoa. Ympäristöämmekään ei kannata uhrata kaivostoiminnalle liian riskialttiilla ympäristövastuulla ja ‑säätelyllä. Niissäkin on kiristämisen varaa. Edullinen energia, stabiili yhteiskunta ja ne mineraalit itse kyllä houkuttelevat Suomeen kansainvälisiä yrityksiä ja toimintaa. Siitä ei näytä tällä hetkellä olevan pulaa. Edustaja Räsäselle: Voisin pohtia näitä ympäristövahinkoja, joita sanoitte, että Outokummullekin on jäänyt sinne korjattavaksi. Tämän korjausvastuun ei mielestäni pitäisi jäädä sinne kunnalle ja julkisen kustannettavaksi, ja tätä varten meillä on tämä ympäristövahinkorahasto ja tämän rahaston kokoa voitaisiin merkittävästi kasvattaa. Tämä rahasto kustannetaan eri toimijoilta perittävillä maksuilla. Luonnonsuojeluliitto esimerkiksi on ehdottanut, että nyt maksimissaan 30 miljoonan suuruinen rahasto voitaisiin jopa kymmenkertaistaa, ja silloin kaivoksen jälkeen tehtävässä korjauksessa, jos siellä ympäristövahinkoa on tai maaston entisöintiä ei ole tehty riittävästi, tätä rahastoa voitaisiin käyttää näiden vahinkojen korvaamiseen. Arvoisa puhemies! Tässä valiokunnan mietinnössä ehdotettua kaivosveron hybridimallia ei tule mielestämme edistää. Nykyinen veromalli perustuu siihen, että Suomen maaperästä kaivetuista mineraaleista tulee maksaa korvaus suomalaisille, ja tästä periaatteesta tulee pitää kiinni. Hybridimallin verotuotto valtiolle olisi epävarmaa. Se mahdollistaisi myös verosuunnittelun, joka lisäisi entisestään verotuoton epävarmuutta. Me vihreät olemme esittäneet, että kaivosveron korotuksen lisäksi kaivosjäte tulisi ottaa mukaan jäteveron piiriin. Suomen jätteistä peräti 76 prosenttia syntyy kaivosteollisuudesta, mutta nykyisellään kaivosjätteestä ei makseta jäteveroa. Kaivosjätteen jätevero kannustaisi ottamaan kaivannaisista tehokkaammin kaikki arvomineraalit talteen, käyttämään säästäviä louhintamenetelmiä sekä hyödyntämään myös muut nostetut maa- ja kiviainekset. Tämä on toki usein jonkun verran kalliimpaa toteuttaa, mutta sen takia tähän tarvitaan tätä verokannustinta. Näin ohjattaisiin kaivostoimintaa myös vaihtoehtoisesti kiertotalouden suuntaan, joka on tätä mineraalien talteenottoa ja myös jo aiemmin kaivettujen mineraalien talteenottoa ja kiertoon saantia. Koska jätettä syntyy kaivostoiminnassa paljon, pienikin jätevero kaivostoiminnalle auttaisi myös vahvistamaan julkista taloutta. Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan maltillinen jätevero voisi tuottaa valtiolle vuosittain jopa sata miljoonaa euroa verotuloja. Ehkä tässäkin asiassa voidaan jatkossa perussuomalaisten kanssa lähestyä, kun tämä kaivosveron kasvatusajatus siellä myös herätti ymmärrystä. Kannatan edustaja Mikkosen esitystä siitä, että valiokunnan lausumaehdotus kaivosveron hybridimallista hylätään, ja kannatan tätä uutta vastalauseen 1 mukaista lausumaa, että eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin kaivosjätteen jäteveron laatimiseksi.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+9.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-12-10T21:24:54,2025-12-10T21:29:24,Käsitelty,1.1 2025_125_247,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Holopainen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_248,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edellisten puheenvuorojen perusteella koen nyt tarpeelliseksi toistaa jo ties kuinka monetta kertaa tämän saman asian käsittelyssä, että vihreät eivät missään tapauksessa lähtökohtaisesti vastusta kaivoksia ja kaivostoimintaa sinänsä. Kaivoksista saatavat raaka-aineet ovat todella tärkeitä, esimerkiksi nyt vaikka vihreän siirtymän toteuttamiseksikin. Mistä me kannamme huolta, on se, että kaivostoiminnan täytyy täyttää ne kriteerit, mitä kaikelta muultakin elinkeinotoiminnalta edellytetään, ja niistä ei saa muodostua kohtuutonta vahinkoa ympäristölle. Ne eivät saa pilata suomalaista vesistöä, suomalaista ilmaa tai suomalaista maaperää, eivätkä ne myöskään saa uhata Suomen luonnon monimuotoisuutta. Aina kun puhuu siitä, että kaivostoiminnalta pitää vaatia lisää ympäristövastuuta, herää vasta-argumentteja siitä, haluammeko karkottaa kaivostoiminnan Suomesta. Olen aina itse ihmetellyt sitä, miksi kaivostoiminta on eräänlainen vapaamatkustaja, kun kaikelle muullekin, esimerkiksi teolliselle toiminnalle, meillä on laadittu varsin paljon ympäristökriteereitä. Niitä lähtökohtaisesti edeltävien kymmenien vuosien aikana aika usein nämä toimijat ovat vastustaneet, mutta sitten kun ne astuvat voimaan, lopputulos on lähes poikkeuksetta ollut se, että niitä prosesseja pystytään kehittämään. Esimerkiksi paperi- ja sellupuolella näin on, ja siinä ohessa myöskin toiminnan laatu, toiminnan turvallisuus ja toiminnan kannattavuus paranevat. Ja kun tämä uusien innovaatioitten ja teknologian kehittäminen tehdään Suomessa, on Suomesta pystytty myöskin viemään näitä innovaatioita, joilla tätä ympäristöystävällisempää toimintaa on siellä teollisuudessa pystytty tekemään, ja me ollaan voitu niitä ratkaisuja myös myydä muualle. Itse lähtökohtaisesti edelleenkin luotan suomalaisten insinöörien osaamiseen ja siihen kykyyn löytää ratkaisuja myöskin tämän kaivostoiminnan vastuullisuuden osalta, kun ensin tätä vastuullisuutta niiltä edellytämme. Kun viimeksi täällä salissa käsiteltiin tätä aihetta ja keskusteltiin siitä, nostin esiin muun muassa aika tuoreen LUT-yliopistosta valmistuneen väitöskirjan, jossa muun muassa on tällaisia ehdotuksia kestävän kaivostoiminnan uusista ratkaisuista. Varmasti löytyy siis muitakin vastaavia, mutta se nyt on aika tuore, ja nämä ovat minun mielestäni esimerkkejä siitä, että lähtökohtaisesti meidän kannattaa täällä Suomessa huolehtia siitä, että se toiminta, jota täällä on, ei pilaa suomalaista luontoa. Totta kai sitten, kun pystymme kehittämään näitä ratkaisuja, meidän edun mukaista on myöskin vaatia, että kansainvälisesti, maailmanlaajuisesti muuallakin nämä kriteerit ovat korkeat, ja voimme myöskin tätä suomalaista teknologiaosaamista ja ratkaisuja viedä muualle. Tämä on ihan tärkeä lähtökohta siinä, kun mietimme, miten Suomessa voidaan tuottaa lisää kasvua. Sen pitää aina perustua tähän korkeaan osaamiseen. Suomalaiset eivät ikinä hyödy siitä, että täällä tehdään semmoista kestämätöntä toimintaa, myöskään ympäristön kannalta kestämätöntä toimintaa, koska se ei lähtökohtaisesti meidän kansantaloutta edistä. Pitää aina pystyä katsomaan tätä asiaa pidemmällä tähtäimellä. Tulen itse tuolta Lappeenrannasta, Saimaan rannalta, ja siellä ihmiset ovat viime vuosina olleet äärimmäisen huolestuneita kaivostoiminnasta siksi, että meillä on aika paljon esimerkkejä Suomessa, kuinka raskaat vesistöpilaamisjäljet monella kaivostoiminnalla on ollut, ja nämä haitalliset vaikutukset jatkuvat vuosikymmeniä sen kaivoksen sulkemisen jälkeen monessa eri kohtaa. Saimaalla on ollut erityinen huoli siitä, kun kysymys on erittäin herkästä vesistöalueesta, että siellä on menneinä vuosina tehty hyvin laaja määrä näitä kaivosvarauksia. Sitten on ollut huoli ja ihmetys siitä, miten tämmöinen kaivostoiminta voi ikään kuin vaarantaa kaikkea muuta toimintaa tai asettaa sen epähoukuttelevaksi sillä, että on epävarmuus siitä, tuleeko siihen lähiympäristöön kaivos, joka mahdollisesti hyvinkin laajalti tätä herkkää vesistöympäristöä sitten voi pilata. Tämän huolen jakaa meidän alueella, siellä Saimaan rannalla, suuri joukko kansalaisia. He ovat olleet myös laittamassa alulle näitä kansalaisaloitteita, joita täälläkin salissa on käsitelty todella paljon, ja tässä ei ole näkyvissä minkäänlaisia puoluekantojen eroja, vaan se on lähtökohtaisesti hyvin siellä jaettu, että kaivostoiminnalle pitää asettaa rajat. Kaivostoimintaa ei kukaan halua ajaa kokonaan pois Suomesta, mutta kaivostoiminnalle halutaan asettaa semmoiset rajat, että se kunnioittaa myöskin suomalaista luontoa, ja että lähtökohta on, että meiltä ei viedä näitä rikkauksia muualle hyödynnettäväksi vaan pystymme sitten myöskin itse hyötymään siitä. Siihen pitkälti pohjaa myöskin tämä kaivosmineraalivero. On hienoa, että viime kaudella vihreitten pitkäaikainen tavoite tämmöisestä kaivosverosta saatiin ylipäätään perustettua. Sekin oli aika pitkän väännön tulos, että se saatiin toteutettua. Tosin veron taso jäi hyvin maltilliseksi, mutta on hyvä, että sitä ollaan pystytty nyt tässä nostamaan, koska se sitten osaltaan myöskin auttaa tässä julkisen talouden tasapainottamisessa. Mitä jatkossa tavoittelemme, olisi se, että tulisi myös kaivosjätteille tämmöinen jätevero, jolloin sitten edelleenkin sen myötä voisimme ohjata kaivostoimintaa kestävämpään suuntaan niin, että siellä olisi kannuste kehittää tätä louhintaa ja muita menetelmiä, jotta sitä jätettä ja siis samalla haittaa suomalaiselle luonnolle syntyisi mahdollisimman vähän. Tämä kaivoksille suunnattu jätevero ohjaisi juuri siihen. Mutta todellakin toivoisin, että täällä olisi enemmän kunnianhimoa siinä, että katsoisimme näitä kaivoksia kokonaisvaltaisesti ja pystyisimme asettamaan niille näitä samantyyppisiä vaatimuksia kuin kaikelle muullekin toiminnalle, ja ne eivät olisi enää vapaamatkustajia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+9.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-12-10T21:29:26,2025-12-10T21:36:25,Käsitelty,1.1 2025_125_249,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Bergbom., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_250,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Muutama sekalainen ajatus kaivosveroa koskien. Yksi totuus on tietenkin kaivosveron korotuksen osalta se, että se on tehty siitä syystä, että julkista taloutta halutaan tasapainottaa. Ja kuten kaikki tässä salissa tietävät, kun erilaisia menokohteita ja verokohteita aletaan laittamaan rinnakkain, pitää punnita poliittisesti, mistä joko otetaan tai mitä veroa korotetaan. Ja teet niin tai näin, joku suuttuu, ja jotain sieltä toimista aina sitten puuttuu. Mutta mitä tulee kaivosveroon, niin tosiasia on se, jos kysytään suomalaisilta, niin väittäisin, uskaltaisin väittää, että se kuuluu niihin veroihin, joiden korottamista enemmistö suomalaisista kannattaa, etenkin jos otetaan huomioon se, että suomalainen kaivosvero noin niin kuin globaalisti vertaillen ei ole hirveän korkea. [Jari Ronkainen: Näin on!] Sitten jos ajatellaan kaivosteollisuutta, niin ainakaan henkilökohtaisesti en sinänsä vastusta kaivosteollisuutta Suomessa. Päinvastoin on hieno asia, jos tänne syntyy korkean jalostusasteen tuotantoa, ja saadaan kaivoksia tänne. Toinen totuus on esimerkiksi se, että tässäkin salissa on aika paljon puhuvia päitä, jotka vaativat, että meidän pitäisi olla ilmastonmuutoksen torjunnassa edelläkävijä. Meidän pitäisi olla hiilineutraali melkein ensimmäisenä maailmassa. Mutta sitten kun mennään niihin raaka-aineisiin, mitä se puhdas siirtymä edellyttää, niin sehän tarkoittaa sitä, että me tarvitaan valtava määrä lisää kaivoksia. Eli onko se niin, että ne kaivokset voivat syntyä sinne Kongoon, ne voivat syntyä sinne Kiinaan, mutta kunhan ne ovat poissa meidän silmistä, ne ovat silloin poissa meidän mielestä? Mutta kun ne tulisivat Suomeen, ne ovat ympäristöongelma, vaikka me tiedetään, että ne raaka-aineet, joita saadaan, ovat ikään kuin edellytys sen puhtaan siirtymän menestyksekkäälle eteenpäinviemiselle. Tässä muutama ajatus siihen asiaan liittyen. No, sitten tähän veron tasoon, arvoisa puhemies. Nythän se nelinkertaistuu, siis tämän hallituskauden aikana, mikä on siis aika korkea korotus. [Tuomas Kettunen: Ohhoh!] Se on totta. Mutta samaan aikaan toinen totuus on se, että siis globaalisti vertaillen sekään ei ole vielä kova. Ja toisaalta toinen totuus on se, että jos katsoo kansalaispalautetta kaivosveron osalta, niin sanotaan, että no ihan hyvä, mutta miksi noin vähän. Eli tässä täytyy ottaa monta tämmöistä asiaa huomioon. Toisaalta valtiovarainvaliokunnan mietinnössä lausumassa todetaan, että tämmöisen hybridimallin valmistelu voitaisiin lähteä hallituksessa tekemään, ja sitten sitä kautta tuoda se vuonna 27 eduskuntaan. En ota sinänsä kantaa, olisiko hybridimalli parempi kuin tämä malli, kunhan sillä saavutetaan samat tavoitteet, ja mikä sitten palvelee suomalaista yhteiskuntaa ja suomalaista teollisuutta paremmin, niin varmasti sellaisen mallin kannattaa olla käytössä. Onko se sitten se hybridimalli? Jos on, niin näin on. En ole alan asiantuntija. Mutta pointtihan tässä on ollut nimenomaan se, että saadaan verotuottoja, kun on etsitty säästökohteita. 70 miljoonaa euroa on arvioitu verotuotto nyt tämänhetkisellä kaivostoiminnalla, mitä Suomessa on. Se on aika paljon rahaa, jos se lyödään tuohon pöytään. Mistä se sitten otetaan, 70 miljoonaa euroa? No, kyllä tietysti me perussuomalaiset keksitään montakin kohdetta, mistä leikataan 70 miljoonan euron edestä, mutta jos siivotaan semmoiset kohteet pois, mitkä käyvät perussuomalaisille mutteivät muille, niin aika hiljaista tulee. Sitten ruvetaan katsomaan veroja taikka ruvetaan leikkaamaan sotesta. Tuskin halutaan 70 miljoonaa euroa lisää leikkauksia soteen. — Näin. No, sitten vielä sellainen näkökulma, kun on puhuttu siitä, mitä mieltä eri teollisuudenalan toimijat ovat, niin se on ihan sama, minkä veronkorotuksen sinä tähän saliin kiikutat. Kuka tahansa täysjärkinen teollisuuden toimija lobbaa kuin viimeistä päivää, että se vero ei tule toteutumaan, oli sitten kyse makeisverosta, sähköverosta, kaivosverosta, niin ainakin itse, jos olisin alan edustaja, pyrkisin tekemään kaikkeni sen eteen, että sen veronkorotuksen läpimeno on epätodennäköistä. Totta kai niin kannattaisi toimia. Sehän on sen yksittäisen alan, mitä se veronkorotus koskee, etujen vastaista, riippumatta siitä, selviääkö se sen veronkorotuksen kanssa. Todennäköisesti selviää. Mutta sinänsä täytyy aina suhtautua varauksella myöskin siihen vaikuttamiseen, mitä eduskunnan ulkopuolelta erilaiset edunvalvojat tänne tuottavat. Ei siinä, hekin voivat olla oikeassa. Otetaan tämäkin huomioon. No, sitten vielä viimeinen sana EU:sta. EU:n Resource-ohjelma, kolme miljardia euroa, jonka tavoitteena on vähentää raaka-aineriippuvuutta. Suomalainen kaivosteollisuus tietojeni mukaan on kuitenkin ollut innoissaan tästä, ja itsekin olen siltä osin innoissani siitä Resource-ohjelmasta, että jos käy hyvin, niin voi käydä niin, että suomalainen nettomaksaja, Suomi nettomaksajana kun olemme, voi sieltä muutaman latinkin saada takaisin päin. Hieno juttuhan se on, ja jos sillä vielä voidaan vähentää raaka-aineriippuvuutta autoritäärisiin valtioihin, se on vielä hienompi asia. — Kiitos, rouva puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+9.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-12-10T21:36:27,2025-12-10T21:41:32,Käsitelty,1.1 2025_125_251,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kettunen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_252,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Edustaja Bergbom, meillä on Euroopan rajuin velkaantumisvauhti. Edustaja Bergbom, meillä on Euroopan surkein talouskasvu. Edustaja Bergbom, meillä on Euroopan toiseksi ankarin työttömyys. Te lupasitte meille, teidänkin suullanne kaksi vuotta sitten tässä salissa sanottiin, että tulee satatuhatta uutta työpaikkaa. Nyt te ilmoitatte tuolla puhujanpöntössä, että te julkista taloutta tasapainotatte niin, että te himoverotatte meidän kaivoksia, mikä johtaa siihen, että kaivoksia, kaivosinvestointeja lykätään. Tänä päivänä, aamupäivällä tuli tieto, Ylen uutinen siitä, kuinka teräsyhtiö Outokumpu vähentää Tornion tehtaalta ja sieltä Kemin kaivokselta, kromikaivokselta, yhteensä 116 työtehtävää. Minä kysyn, tämäkö on sitä uuden kasvun luontia ja satatuhatta uutta työpaikkaa tähän maahan. Tuossa edustaja Lohi käytti ansiokkaan puheenvuoron, jossa toi esille muun muassa tämän Terrafamen kaivoksen tuolla Kainuussa Sotkamossa. Edustaja Bergbom, tiesittekö, että tämä Sotkamon Terrafamen kaivos on Euroopan suurin nikkelikaivos — Euroopan suurin nikkelikaivos — jonka yhteydessä on akkukemikaalitehdas, joka on Euroopan suurimpia akkukemikaalitehtaita tuottaen nikkelisulfaatteja sähköautoihin ja hyödyntäen Euroopan suurinta tunnettua nikkelisulfidiesiintymää siellä Sotkamossa, Terrafamen kaivosalueella. Ja vielä, siellä kyseisellä kaivosalueella on 2 000 työpaikkaa, ja tällä teidän toimintamallillanne, tällä veron korottamisella, te uhkaatte laittaa tämän kaivoksen kiinni. Uutinen, ihan julkista tietoa: Terrafame on merkittävissä vaikeuksissa. Se on tehnyt tänä vuonna tammikuun alusta syyskuun loppuun mennessä yli 40 miljoonan euron tappion — vaikka yhtiö on vähentänyt vuosittaisia kustannuksiaan 50 miljoonalla eurolla, silti 40 miljoonan euron tappion. Ja jos ja kun tämä teidän hallituksenne esittämä veronkorotus kaivosmineraaliveron osalta nostetaan sieltä 0,6 prosentista 2,5 prosenttiin, niin Terrafamen kaivosyhtiö tulee olemaan suurissa vaikeuksissa. Se saattaa kaatua, ja se kaatuu meidän veronmaksajien syliin. Ja niin kuin tässä edustaja Lohen puheenvuorossa tuotiin esille, kyseisen kaivoksen suurin pääomistaja on valtionyhtiö Finnish Minerals Group, joka omistaa kaivoksesta 56 prosenttia. Kukahan se tämänkin sotkun sitten siivoaa, jos kyseinen kaivosyhtiö menee konkurssiin ja 2 000 suomalaista on työtä vailla ja moni koti, lapsiperheet leipää vailla?", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+9.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-12-10T21:41:34,2025-12-10T21:44:47,Käsitelty,1.1 2025_125_253,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Bergbom, minuutti.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_254,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kettunen ja muu oppositio, jatkuvasti kun seuraa tätä sadantuhannen työpaikan keskustelua, niin sen sijaan, että te olisitte surullisia siitä, että Suomeen ei tällä hetkellä synny työpaikkoja, niin tuntuu siltä, että se on teille alati jatkuva pilkan aihe, millä te pilkkaatte ikään kuin hallitusta sillä lailla, että ”hahaa, ette saaneet sataatuhatta työpaikkaa, hahaa, onpa hauskaa”. [Jari Ronkainen: Just näin! — Välihuutoja vasemmalta] Haloo, kyse on suomalaisten työpaikoista. Tässä maassa ovat asiat huonosti, ja nyt yritetään nimenomaan tehdä päätöksiä, joilla helpotetaan sitä tilannetta. Tämä kaivosmineraaliveron korotus, kyllä, sillä pyritään saamaan valtiolle lisää tuottoja. Kyllä, suomalaisten keskuudessa kaivosveron korotukselle on ollut aika myönteinen kannatus. Kyllä, voidaan korottaa veroja jostain muualta tai leikata jostain muualta. Minulla on montakin esitystä annettavana, mutta käyvätkö ne kaikille muille tässä salissa? Tuskin. Perussuomalaisilla on paljon esityksiä. Mutta globaalisti katsoen kaivosveron taso ei tule tämänkään esityksen jälkeen olemaan merkittävän korkea.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+9.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-12-10T21:44:47,2025-12-10T21:45:56,Käsitelty,1.1 2025_125_255,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Sitten mennään puhujalistaan, edustaja Honkonen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_256,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En usko, että täällä salissa yksikään oppositiopuolue — ei ainakaan keskustan osalta voi niin sanoa — pilkkaisi sitä, että Suomen työttömyystilanne on merkittävästi pahentunut, saati sitä, että hallitus ei ole päässyt niihin tavoitteisiin, mitä hallitusohjelmaneuvottelujen yhteydessä asetettiin, kun Orpon ja Purran hallitus aloitti, saati sitä, että niihin tavoitteisiin ei ole päästy. Tämä asiahan on semmoinen, että tämä on vakava asia, ja me keskustassa kovasti toivotaan, edelleenkin toivotaan, että hallitus tekisi sellaisia toimenpiteitä ja sellaista politiikkaa, jolla saataisiin Suomeen talouskasvua, jolla saataisiin sitä työllisyyttä ylös ja parempaa toimeentuloa suomalaisiin perheisiin, mutta nyt hallitus tuntuu keskittyvän muunlaisiin asioihin. Mitä tulee itse tähän käsittelyssä olevaan kaivosmineraaliverotusta koskevaan esitykseen, niin kun katsoo isoa kuvaa — ja varsinkin tällaisissa asioissa on syytä katsoa sitä isoa kuvaa — niin maailmallahan on valtava kilpajuoksu näistä mineraaleista ja kaivannaisista. Euroopassa on julistettu kovasti strategisen autonomian ajattelua, jossa Euroopan ei tulisi olla enää riippuvainen Kiinasta tai mistään muistakaan mahdollisista, vaan Euroopan tulisi olla näiden keskeisten kaivannaisten osalta, keskeisten komponenttien, keskeisten mineraalien osalta itsenäinen. Tässä Suomi, jossa paljon näitä mineraaleja on, on aivan keskeisessä roolissa. Tämä on ensimmäinen asia. Toinen asia on sitten se — katsotaan nyt tämän päivän uutisia — että valtion velanotto on paisumassa 17 miljardiin ja Suomen talous on kyykännyt aivan totaalisen pohjalle. Tällaisessa tilanteessa, jossa toisaalta näille mineraaleille on valtava kysyntä ja toisaalta meidän taloudellinen tilanteemme Suomessa on todella huono, pitäisi käyttää energiaa kyllä ihan muuhun kuin siihen, että keksitään ja kehitetään keinoja, joilla Suomeen tulevia investointeja — olivat ne sitten kaivoksia, datakeskuksia tai mitä tahansa muita — estetään eli päinvastoin tehdään vaikeammaksi se tie investointien toteutumiseen ja työllisyyden kasvuun Suomessa. Minä olen aivan samaa mieltä siitä, ja olen varma siitä, että iso osa suomalaisista kokee niin kuin minäkin, että on oikein, että kun jostakin maasta, sieltä maaperästä, mineraaleja louhitaan ja rikastetaan ja sillä tehdään bisnestä, niin siitä kuuluukin verojalanjälki jäädä siihen maahan. Olen itsekin sitä mieltä, että kaivostoimintaa kuuluu verottaa ja sille kuuluu asettaa lainsäädännöllä selkeät rajat esimerkiksi näiden ympäristökysymysten osalta. Mutta tämän tasapainon löytyminen tulevaisuudessa on nyt todella tärkeää, ja toivoisin, että täällä keskityttäisiin enemmän luomaan Suomeen investointeja ja talouskasvua kuin etsimään keinoja — niin kuin kovasti edellisissä puheenvuoroissakin sellaista sävyä valitettavasti oli — millä tällaisia investointeja ei toteutuisi. Suomen tilanne on niin vaikea, että me tarvitaan ne kaikki.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+9.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-12-10T21:45:56,2025-12-10T21:49:05,Käsitelty,1.1 2025_125_257,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_258,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kaivosveroesitys tässä on sinänsä hyvä. Se on viime kaudella laitettu liikkeelle, ja nyt sitä korotetaan jopa nelinkertaiseksi. Tavallaan tämä lähtökohta on hyvä, että näistä mineraaleista, joita meidän maasta kaivetaan, myöskin jää tänne Suomeen selkeästi tuloja sen työllisyyden lisäksi, mitä se myöskin aiheuttaa. Tosiasia on, että on nämä EU-strategiat ja meillä on nämä strategiset mineraalit täällä ja niitä kannattaa hyödyntää. Sitten toiseksi nämä puhtaan siirtymän vaatimukset. Emme muuten pysty sitä tekemään, jos emme saa hyödynnettyä näitä meidänkin mineraaleja täältä Suomesta. Tämä on iso kysymys. Nyt kun katsoo näitä mineraalivarastoja, niin niitä on, mutta miten tämä kaivosveron taso vaikuttaa siihen, kuinka tämmöisiä pienien pitoisuuksien mineraalivarantoja hyödynnetään ja kuinka se vaikuttaa kaivosten elinikään, jos se vero on korkea tai matala, niihin vastaukset varmasti ovat vielä näkemättä. Sitten vielä kaikkein tärkein osuus on se, että tällä on myöskin työllisyysvaikutuksia, niin kuin tässä nyt on aikaisemmin tullut esille. Jos me pystytään hyödyntämään niitä hyvin ja sitä ketjua myöskin jalostamaan pitemmälle, niin se vaikuttaa Suomessa myöskin työllisyysnäkökulmasta hyvällä tavalla. Näen, että nyt kun tämä kaivosvero nostetaan tällä mallilla nelinkertaiseksi, niin tämä on vähän väliaikainen malli, kun meillä on nyt tässä lausuma, jossa ruvetaan kehittämään hybridimallia, mutta me ei tiedetä sen sisältöä vielä tänä päivänä, sitä, minkä näköinen se on. Jonkinlainen perusrunko siellä on olemassa, mutta sitten vasta kun tiedetään, miten se asemoidaan, miten se jaetaan tarkasti, nähdään se jatko. Siinä mielessä tämä ei luo semmoista ennustettavuutta kuin teollisilla investoinneilla yleensä pitäisi olla. Nyt kun meillä on yksi malli ja nyt me teemme sitä toista mallia, niin luoko tämä sitten semmoisen näkymän, että täällä pysyy tämä ennustettavuus? Mutta periaatteessa kaikki näkevät, että meidän pitää niin hyödyntää ne mineraalit kuin myöskin saada siitä tuloja, Ja nyt sitten sen mallin pitää olla semmoinen, että me saadaan se tehtyä sillä tavalla, että tämä toiminta jatkuu ja se on niin hyvä, että se kannattaa meidän tehdä. Arvoisa rouva puhemies! Tässä vielä tämä kuntien osuus esitetään nostettavaksi, mikä on hyvä asia, ja se oli yksi kriittinen kohta, kun kaivosveroa on tässä valmisteltu. Jäteveron osalta sanoisin, että ehkä myöskin se pitäisi tässä yhteydessä selvittää, kun tätä kaivosveroa mietitään kokonaisuudessaan hybridimalliksi, että miten tämä osio siinä pitäisi sitten kohdentaa ja katsoa, onko siellä semmoiselle mahdollisuutta sitten jatkossa. Mutta siihen kanta pitää tehdä sen mukaan, mitä selvitys antaa tuloksia. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+9.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-10T21:49:05,2025-12-10T21:52:32,Käsitelty,1.1 2025_125_259,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hopsu., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_260,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Halusin vastata edustaja Bergbomin ja edustaja Lohen väitteisiin, että kaivokset Kongossa olisivat poissa mielestä ja siksi parempi vaihtoehto meidän mielestä. Kävimme kehityspoliittisen toimikunnan kanssa juuri Sambiassa vierailulla Copperbeltissä, jossa siis muun muassa kuparia kaivetaan ja on valtavan suuria kansainvälisiä kaivosyhtiöitä. Mutta myös niihin kaivoksiin liittyen Suomella on ollut varsin hyvä menestys. Sinne on myyty sekä Konecranesin että Metson laitteistoa satojen miljoonien edestä, ja se on myös Suomen taloudelle hyvinkin hyvä vaihtoehto. Eli ei ole niin, että on joko tai, vaan meidän pitää tehdä vastuullista kaivostoimintaa, oli se sitten täällä meillä tai esimerkiksi Afrikan alueella, tai Indonesiassahan on myös kasvavia kaivoksia, ja Aasian alueella. Kaikkialla me voimme osallistua yhdessä siihen, että tätä ympäristövastuullista lainsäädäntöä kehitetään, ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia turvataan. Näitä me on tehty meidän kehitysyhteistyöhankkeilla, ja siksi oli aika valitettavaa, että nyt SASKille kohdistui tämmöinen 40 prosentin kertaleikkaus kehitysyhteistyöresursseihin, kun he ovat tehneet juuri tätä työtä, että työläisten oikeudet esimerkiksi kaivostoiminnassa saataisiin turvattua. Kehitysyhteistyöhankkeilla me voidaan tehdä myös sitä, että me tämän lainsäädännön toteuttamista pystytään yhdessä näiden paikallisten ministeriöiden, hallitusten, poliisin, koulutuksen kanssa vahvistamaan. Myös veronkeräyksessä suomalaista asiantuntijuutta on käytetty hyväksi. Näin tätä kilpailuetua eri puolilla tasoitetaan. Myös EU:n ympäristövastuulainsäädäntö olisi sellainen, joka on vastuullisten yritysten toiminnan etu. Tämä koskee myös kaivostoimintaa. ", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+9.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-12-10T21:52:32,2025-12-10T21:54:56,Käsitelty,1.1 2025_125_261,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Sieltä aloittaa edustaja Perholehto. Tervetuloa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_125_262,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Jos tästä esityksestä pitäisi nostaa vielä yksi erityinen asia, niin se olisi oikeastaan varmaan se, että koko oppositio — siis koko oppositio — vastustaa sitä yhtenä rintamana. Se ei ole kyllä mikään itsestäänselvyys vaan kuvaa aika hyvin sitä, kuinka ongelmallista ja lyhytnäköistä päätöstä hallitus on jälleen edistämässä, tällä kertaa nyt sitten Valtion asuntorahastoa lakkauttamalla. Siinä, missä muualla Euroopassa kohtuuhintainen asuminen on noussut poliittiseksi ydinkysymykseksi — aika monessa maassa itse asiassa katsotaan Suomen esimerkkiä, tätä nykymallia — täällä on nyt sitten päätetty tehdä aivan päinvastoin. Tämä rahaston lakkauttamisesityshän on jatkumoa monelle muulle asuntopoliittiselle päätökselle, joita tämä hallitus on jo tehnyt. Mutta nimenomaan rahasto on ollut aika keskeinen väline suomalaisen asuntopolitiikan pitkäjänteisyyden ja myös vastasyklisyyden turvaamisessa, ja tämähän on todettu useammin myös ympäristöministeriön selvityksissä. Siellä sanotaan selvästi, että rahastolla on vakauttava rooli ennen muuta siksi, että sillä on kyetty rahoittamaan näitä monivuotisia rakennushankkeita. Keskimäärinhän iso rakennushanke voi olla vaikka viisi—kuusi vuotta, ja näihin tämä vuotuinen budjettisykli ei ole yhtä hyvin kyennyt vastaamaan. Ja jos rahoituksesta ei sitten ole näkymää yhtä pitkälle kuin mitä hanke kestää, niin hanke jää yksinkertaisesti käynnistymättä ja näin ollen myös asunnot jäävät syntymättä. Tämän tietäen kuitenkin nyt halutaan laittaa lappu rahaston luukulle ja odottaa, että viimeinen sammuttaa valot. Yksi keskeinen peruste hallituksella on ollut se, että jollakin tapaa lisätään läpinäkyvyyttä, mutta minusta se on aika kummallinen väite, sillä eduskunta päättää jo nyt avustusten ja valtuuksien tasosta talousarviossa. Eli läpinäkyvyyttä tällä ei lisätä, mutta epävarmuutta kyllä luodaan, kun nyt tämä koko rahoitusmekanismi uhrataan tällaiselle vuosittaiselle budjettisyklille ja yhä vahvemmin sitten myös poliittiselle heiluriliikkeelle. Siitähän on saatu myös esimakua tällä kaudella, kun esimerkiksi erityisryhmien investointiavustusta on aika radikaalilla tavalla jo kolmeen otteeseen leikattu. Puhemies! Tässä hetkessähän nähdään, että asumisen kustannukset haukkaavat monilta jo leijonanosan tuloista, ja silti lähdetään edistämään näin perustavanlaatuista muutosta ilman, että on minkäänlaista visiota tulevaisuudesta, ilman, että on minkäänlaista visiota siitä, millaisilla tavoilla Suomessa jatkossa turvataan kohtuuhintainen asuntotuotanto, ja se on tässä itse asiassa kaikista huolestuttavinta. Asuntojen vähyydestä kärsivät kaikki muut paitsi kovaa tiliä tekevät asuntosijoittajat. Hallituksen esityksen perusteluissakin todetaan, että jos asuntotuotannon tuet jäävät pysyvästi alhaiselle tasolle, jolla ne siis tällä hetkellä ovat, vaikutukset kohdistuvat jälleen erityisen kovasti kaikkein haavoittuvimpiin ihmisiin, esimerkiksi matalapalkkaisiin, lapsiperheisiin, yksinhuoltajiin, työttömiin, köyhiin yleisesti. Samaan aikaan hallituksen pienituloisiin kohdistuneet sosiaaliturvaleikkaukset ovat jo valmiiksi lisänneet esimerkiksi vuokravelkaantumista, häätöjä ja jopa asunnottomuutta ylipäätään. Se, että valtio nyt vetäytyy pala palalta omasta asuntopoliittisesta roolistaan, tulee yhä vain pahentamaan tilannetta. Moni asiantuntija on nostanut esille myös huolen siitä, että tämän rahaston lakkauttamisen myötä itse asiassa ihmisten riippuvuus sosiaaliturvasta voi jopa lisääntyä, sillä kun kohtuuhintaisen asumisen edellytykset heikentyvät, niin tietenkin luontaisesti kasvaa paine täydentää toimeentuloa sosiaaliturvalla, ja se ei missään nimessä ole hyvä asia. Puhemies! Sekin on sitten tietenkin hyvä muistaa, ettei asuntopolitiikka ole koskaan pelkästään sosiaalinen kysymys — se on hyvin vahvasti sitä, mutta ei ainoastaan — vaan se on myös talouden ja alueiden elinvoiman ja työvoiman liikkuvuuden kysymys. Usein ajatellaan, että tässä puhutaan suurista kaupungeista, mutta ei puhuta pelkästään niistäkään. Nimittäin asuntopolitiikan välineiden romuttaminen tulee näkymään myös sellaisilla alueilla, jotka ovat väestöltään väheneviä, siis esimerkiksi seuduilla, joilla ei yksinkertaisesti synny tälläkään hetkellä markkinaehtoista tuotantoa juuri ollenkaan tai kirjaimellisesti ollenkaan. Tämä hallitusohjelman tavoite siitä, että hoidetaan asuminen markkinaehtoisesti, ei siis todellakaan ole mitään realismia kaikkialla. Ja jos nyt sitten jatkossa näillä hiljenevillä seuduillakaan ei kyetä vastaamaan uudisrakentamisen tarpeisiin, niin siellä kiihtyy, kuulkaa, väestön väheneminen vain entisestään. En haluaisi uskoa, että se on Orpon—Purran hallituksen tavoite, mutta siltä tässä pahasti alkaa näyttää. Joten, puhemies, muun muassa näistä syistä ajattelen, että tätä esitystä ei millään muotoa voi kannattaa, ja teen vastalauseen 1 mukaisen esityksen tämän lakiesityksen hylkäämisestä ja niin ikään vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen, jonka mukaan eduskunta edellyttäisi, että hallitus esittää pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen näkymän sekä myös riittävät resurssit siihen, miten kohtuuhintainen asuminen turvataan valtion toimin koko maassa, erityisesti niiden ihmisten keskuudessa, jotka tarvitsevat tukea asumisen järjestämiseen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+10.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-12-10T21:55:06,2025-12-10T22:00:52,Käsitelty,1.1 2025_125_263,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_264,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aluksi kiitän valiokuntaa erinomaisesta työstä tämän asian valmistelussa. Tämä hallituksen esitys tuo asuntotuet osaksi valtion talousarviota. Se on vastuullinen ja rehellinen ratkaisu, joka vahvistaa valtiontalouden tasapainoa ja parantaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Kun asuntotuet käsitellään avoimesti budjetin kautta, niiden suuruutta ja vaikuttavuutta voidaan verrata muihin valtion menoihin. Tämä on oikeudenmukaista, läpinäkyvää itse veronmaksajia kohtaan sekä antaa meille päättäjille paremman kokonaiskuvan siitä, miten julkisia varoja käytetään asumisen tukemiseen. Siksi tämä esitys on hyvä ja tarpeellinen. Suomi ei elä enää ajassa, jolloin kaikkialle voidaan harkitsematta kaataa yhä lisää rahaa. On oikein, että rahojen kohdentumista valtion kokonaistaloudessa voidaan hallita selkeämmin. Arvoisa puhemies! Esityksessä otetaan käyttöön takausmaksu valtion takaamille asuntotuotantohankkeille. Maksu toimii harkintaa lisäävänä välineenä. Sen avulla siis varmistetaan, että hankkeet ovat taloudellisesti kestäviä ja että julkista tukea haetaan vastuullisesti ja vankoin perustein. Tämä esitys ottaa huomioon myös kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevat. On tärkeää korostaa, että takausmaksua ei sovelleta erityisasuntohankkeisiin. Näitä ovat muun muassa vanhusten, vammaisten ja opiskelijoiden asumiseen kohdistuvat hankkeet. On selvää, että erityisasuntohankkeiden yhteiskunnallinen merkitys on poikkeuksellisen suuri. Arvoisa puhemies! On myös syytä todeta selvästi: asuntotukia ei olla lopettamassa. Päinvastoin esityksen tarkoitus on, että niiden hallinta ja rahoitus siirtyvät suoraan valtion budjettiin. Tämä tekee tukijärjestelmästä entistä avoimemman ja johdonmukaisemman. Siksi tämä hallituksen esitys edustaa vastuullista ja kestävää asumispolitiikkaa. Se turvaa tuen jatkuvuuden ja vahvistaa kansalaisten luottamusta siihen, että valtio kantaa vastuunsa myös tulevaisuudessa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+10.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-10T22:00:58,2025-12-10T22:04:42,Käsitelty,1.1 2025_125_265,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,Edustaja Sarkkinen poissa. — Edustaja Furuholm., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_266,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Heti tähän alkuun totean, että kannatan edustaja Perholehdon tekemiä ehdotuksia. Suomessa on vuosien saatossa käynyt paljon kansainvälisiä vieraita tutustumassa Suomen sosiaaliseen asuntopolitiikkaan ja asunnottomuustyöhön. Suomi on toiminut esimerkkinä järjestelmästä, jossa melko onnistuneesti, kustannustehokkaasti on järjestetty kohtuuhintaista asumista ja vähennetty asunnottomuutta. Varmaan näitä kansainvälisiä vieraita ei enää jatkossa vieraaksemme tule, sillä hallitus romuttaa kansainvälisesti toimivan mallimme samalla, kun kohtuuhintainen asuminen ja asunnottomuuden torjuminen ovat nousemassa vahvasti EU:n agendalle. Hallitus purkaa asuntorahaston, VARin, itsenäisenä virastona ja supistaa voimakkaasti korkotukivaltuuksia. On epäselvää, miten jatkossa varmistetaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon pitkäjänteinen rahoitus ja sosiaalisen asuntotuotannon jatkuvuus. Kyseessä on Suomen asuntopolitiikassa erittäin merkittävä suunnanmuutos, joka tulee näkymään erityisesti kasvukaupungeissa tulevina vuosikymmeninä. Riskinä on, että asuntorahaston lakkauttaminen heikentää valtion sitoutumista kohtuuhintaisen asumisen edistämiseen ja lyhentää asuntopolitiikan jännettä hallituskauden tai talousarviovuoden mittaiseksi. Lisäksi on todennäköistä, että paine vähentää asuntotuotantoa tukevia määrärahoja kasvaa, millä on heikentävä vaikutus asuntotuotantoon. Mikäli näin käy, asuntoja ei rakenneta riittävästi ja asumisen hinta nousee. Vaikutukset näkyisivät erityisesti kasvukeskuksissa. Tuen väheneminen siirtäisi asumisen tukien painopistettä asumisen tarjontatuista entistä enemmän sosiaaliturvaan eli etuisuuksiin ja palvelujärjestelmään. Valtion asuntorahaston lakkauttaminen ja valtion tukeman asuntotuotannon rahoituksen supistaminen aiheuttavat merkittäviä riskejä kohtuuhintaisen asumisen toteutumiselle erityisesti kasvavilla alueilla. Kielteisten vaikutusten on arvioitu kohdistuvan erityisesti kaikista heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten pienituloisiin, lapsiperheisiin tai vammaisiin ja ikääntyneisiin. Tämä tulee heikentämään myös kaupunkien edellytyksiä torjua segregaatiota ja tehdä sosiaalisesti sekoittavaa asuntopolitiikkaa, joka on asuinalueiden eriytymisen torjunnan kannalta olennaista. Romuttamalla Valtion asuntorahaston romutetaan myös yksi keskeinen suhdannepolitiikan väline. Kun asuntotuotannon tukiin tarkoitetut varat ovat olleet erillisessä rahastossa, on korkotukilainavaltuutta tai avustusmäärärahoja voitu suhdanneluonteisesti lisätä. Tämä on ollut tärkeä osa niin sanottua vastasyklistä talouspolitiikkaa. Arvoisa rouva puhemies! Pidän ratkaisua lakkauttaa Valtion asuntorahasto lyhytnäköisenä ja epäilen, että kyse on periaatteellisesta ratkaisusta, jolla pyritään oikeistoideologisista syistä vähentämään valtion tukemaa asuntotuotantoa. Kärsijöinä ovat kaikki suomalaiset. Toinen vaihtoehto on, että hallitus tekee tämän sen takia, että joitain vuosia sitten tilastoviranomainen päätti alkaa laskea korkotukilainat osaksi julkista velkaa, vaikka se ei sitä tosiasiassa ole. Tämä nosti Suomen julkisen velan tasoa keinotekoisesti noin kuusi prosenttiyksikköä. Purkaako hallitus toimivan asuntotuotantojärjestelmän sen takia, että velkasuhde saataisiin näyttämään alenevalta? Toivottavasti ei. Olisi absurdia, jos suomalaiset joutuisivat tilastomuutoksen vuoksi kärsimään jatkossa kalliimmasta asumisesta ja asunnottomuudesta. Joka tapauksessa hallituksen tulisi voimallisesti ajaa EU:ssa tilastokäytännön muutosta niin, ettei korkotukilainoja lasketa julkiseen velkaan, sillä se ei sitä tosiasiassa ole. Arvoisa rouva puhemies! Oli niin tai näin, kohtuuhintainen asuminen on aivan keskeinen kysymys monella tapaa. Sen vaikutus esimerkiksi työllisyyteen ja alueiden elinvoimaan on merkittävä. Siksi tällainen kolikon heitto voi olla monella tapaa turmiollista, ja toivon, ettei tämä esitys etene. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+10.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-12-10T22:04:49,2025-12-10T22:09:15,Käsitelty,1.1 2025_125_267,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_268,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä on todella surkeaa asuntopolitiikan hoitamista. Lakkautetaan toimivin väline, mikä meillä on tässä vuosien aikana ollut. Aikoinaan, kun asuntorahasto on perustettu, sillä nimenomaan on ollut tarkoitus hakea tämmöistä pitempiaikaista välinettä, joka pystyy vastasyklisesti toimimaan siinä tilanteessa, kun taloudessa on muuten tiukkaa. Sitten meillä tämän rahaston avulla on pystytty laittamaan asioita liikkeelle ja tekemään rakentamista vastasyklisemmin. Sitä, miten hyvin siinä on onnistuttu, olisi ehkä pitänyt katsoa ja käydä sen välineitä lävitse, sitä, ovatko ne olleet kohdallaan, mutta tämä lakkauttaminen ja siirtäminen valtion omaksi toiminnaksi on todella huono kehitys, ja se vaikuttaa kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen. Ajatellaan, että silloin kun on matalasuhdanne, niin sitten valtiolla olisi jotenkin paremmin tilaa. Kun budjetissa muutenkin kamppaillaan silloin aika kovasti, niin ei ole, vaan sen takia tämä rahasto on ollut hyvä väline. Tämä on varmasti enempi tämmöinen ideologinen ratkaisu, ja tämä on erittäin lyhytnäköinen ratkaisu. Se on semmoinen tilanne, että ajatellaan, että markkinat rupeavat hoitamaan tätä asuntotuotantoa. Me ollaan nyt nähty markkinoiden toimivuus. Meillä 20 000 asuntoa rakennetaan vuositasolla, kun se normaalisti on ollut se yli 30 000. Sitten erityisesti tässä kärsii se tilanne, että kun markkinat eivät ole täällä vuokra-asuntomarkkinoilla olleet kauheasti toimimassa, niin siellä tarvitaan tämmöistä korkotukea, näitä asuntorahaston välineitä, että ne pystytään toteuttamaan. Ja sitten kun työvoima liikkuu maan sisällä, niin tarvitaan kohtuuhintaista asumista, että me saadaan työvoimaa eri paikkakunnille. Eli tämä on erittäin lyhytnäköinen ratkaisu, mitä tässä ollaan tekemässä. Sitten valtion ensi vuoden budjetissa tämä 2,3 miljardia näyttää tietenkin hyvältä. Sillä voidaan lainanottoa vähän vähentää, mutta tosiasiassa sitten kuitenkin se alijäämä on kaksinumeroinen luku näittenkin ratkaisujen jälkeen. Pidän tätä todella yhtenä heikoimpana hallituksen ratkaisuna tässä näitten parin vuoden aikana, ja olisin toivonut kyllä toisenlaista ratkaisua. Jos tässä olisi ollut jotain kehitettävää, niin olisi puututtu siihen eikä tähän itse välineeseen, koska sitä tarvitaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+10.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-10T22:09:15,2025-12-10T22:12:14,Käsitelty,1.1 2025_125_269,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,Edustaja Holopainen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_270,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Orpon hallituskaudella asunnottomuus on kääntynyt kasvuun vuosia kestäneen hyvän kehityksen jälkeen, ja myös Ulosottolaitoksen häätötilastot kertovat huomattavasta häätöjen kasvusta. No, sen sijaan, että hallitus lähtisi ratkaisemaan tätä ongelmaa, tehdään toimia, jotka vievät päinvastaiseen suuntaan. Ihmisarvoisen elämän edellytys on oikeus asumiseen kohtuullisin kustannuksin. Valtion asuntorahastoa on käytetty keskeisenä asuntopolitiikan toteuttamisen ja sitä kautta asumisen perusoikeuden turvaamisen välineenä. Pidän ratkaisua lakkauttaa Valtion asuntorahasto lyhytnäköisenä. Kielteisten vaikutusten on arvioitu kohdistuvan erityisesti kaikista heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten lapsiperheisiin, ja niin sanottuihin erityisryhmiin, kuten vammaisiin ja ikääntyneisiin. Nyt käsittelyssä olevien muutosten jälkeen ei ole selvää, miten jatkossa varmistetaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon pitkäjänteinen rahoitus, valtion asuntopoliittisten tavoitteiden toteutuminen ja vastasyklisyys yli hallituskausien. Jatkossa asuntorahoituksen tuet ovat aiempaa vahvemmin poliittisen harkinnan kohteena, mikä heikentää asuntorahoituksen ja siten asuntotuotannon pitkäjänteisyyttä. On todennäköistä, että paine vähentää asuntotuotantoa tukevia määrärahoja kasvaa, millä on heikentävä vaikutus asuntotuotantoon. Mikäli näin käy, asuntoja ei rakenneta riittävästi ja asumisen hinta nousee. Nämä vaikutukset näkyisivät erityisesti kasvukeskuksissa. Kasvukeskusten ulkopuolella tuen määrän lasku vaikuttaisi tarpeellisten erityisryhmien kohteiden toteutumiseen. Asuntojen tarjonnan vähenemisellä voi olla vaikutuksia esimerkiksi työvoiman liikkuvuuteen ja siten alueiden elinvoimaan. Todellakin tämä hallituksen esitys on äärimmäisen lyhytnäköinen, ja en sitä missään tapauksessa kannata.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+10.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-12-10T22:12:14,2025-12-10T22:14:09,Käsitelty,1.1 2025_125_271,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,Edustaja Honkonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_272,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on ehkä paikallaan pysähtyä hetkeksi sen äärelle, mikä on Valtion asuntorahasto. Mistä rahasta silloin puhutaan, kun puhutaan nyt osaksi valtion budjetin taloutta purettavasta Valtion asuntorahaston pääomasta? Siinä on kyse aravalainoista — takaisin maksetuista, aikanaan suomalaisille perheille myönnetyistä aravalainoista, niiden pääomasta — sekä kunnille ja muille yhteisöille, joille aikanaan aravalainoja valtio myönsi, takaisin maksetusta pääomasta, ja sitten korkoja ynnä muuta siihen päälle. Tästä on kyse, kun puhutaan Valtion asuntorahaston pääomasta, jota nyt ollaan — käytetään nyt tällaista karkeaa kansanomaista termiä — kuppaamassa, ja kaunistellaan valtion budjettia tällä. Tässä nyt puretaan aivan keskeinen valtion asuntopolitiikan instrumentti ilman että tuodaan sen tilalle mitään uutta. Tässä edustaja Lyly käytti todella hyvän puheenvuoron edellä. Siis nyt puretaan keskeiset instrumentit ja välineet ilman, että tuodaan mitään uutta tilalle. Se on mielestäni tässä se kaikista suurin vahinko, joka tehdään, varsinkin kun katsomme ympärillemme, mitä Suomessa tapahtuu: asuntomarkkinat ovat aivan pysähdyksissä. Se on se, mihinkä nyt täysin markkinaehtoinen toiminta on johtanut. Se on johtanut tällaiseen totaaliseen syväjäähän, missä asuntorakentaminen ja asuntomarkkinat tällä hetkellä ovat. No, oma keskustelunaiheensa ovat sitten ne välineet, tämä korkotukilainoitus ja nämä tietyt opiskelijoille, vanhuksille ja vammaisille suunnatut erityisryhmärakentamisen tuet ynnä muut tuet, mitä nyt sitten aikaisemmin ARAn kautta myönnettiin. Olisiko näissä jotain kehitettävää? Olen sitä mieltä, että niissä on paljonkin kehitettävää ja uudistettavaa, mutta se, että tämä uudistus tehdään nyt tällaisen revoluution eikä evoluution kautta eikä tule mitään tilalle, on huono juttu. Olisin odottanut sitä nyt, kun Suomessa on oikeistohallitus, että olisi muutama ajatus uhrattu ja ehkä toimiakin tehty sen eteen, että omistusasumista jollakin tavalla pyrittäisiin tukemaan ja lisäämään. Nimittäin aikanaan oli aivan keskeinen tämä aravalainoitus, se, että ihmiselle myönnettiin joko omakotitalon rakentamiseen tai sitten omistusasunnon hankkimiseen lainaa, valtio myönsi lainaa. Se oli aivan keskeinen tekijä siinä, että ihmiset pystyivät pääsemään niin sanotusti elämässä eteenpäin, pystyivät aloittamaan vaurastumisen ja ikään kuin pääsemään seuraavalle askeleelle. Nytten tämä nykyinen mallihan johtaa siihen, että ne perheet — ne nuoret perheet ja vähän vanhemmatkin perheet —, puhumattakaan sitten yhden hengen talouksista, joilla ei ole omassa perheessä tai suvussa isoja omaisuuksia kiinnittää, asettaa asuntorahoituksen pantiksi, eivät pysty omistusasuntoa hankkimaan ja ovat vuokra-asumisen loukussa. Tämä ongelma on todella iso. Tämä on pahentunut finanssikriisin jälkeen, kun pankit ovat tätä luotonantoa tiukentaneet. Tätä ongelmaa pitäisi käydä ratkomaan. Mielestäni asuntorahasto olisi ollut siihen aivan hyvä työkalu, mutta valitettavasti se on nyt mennyttä ilman, että tuodaan mitään tilalle. ", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+10.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-12-10T22:14:09,2025-12-10T22:17:37,Käsitelty,1.1 2025_125_273,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Lyly.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_125_274,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä keskustelu on varmaan jatkumoa siihen eiliseen keskusteluun, jossa puhuimme kolmesta muusta lakiesityksestä, jotka liittyvät tähän palveluprosessiin, eli siellä oli kuntouttavaa työtoimintaa, toimeentulotukea ja kuntouttavaa työtoimintaa sekä yleisturvaa koskeva lakiesitys. Tämä on neljäs, ja tämä kokonaisuus, kaikki nämä, liittyy työllisyyspalvelujen ja työn organisoimiseen ja sitten työmarkkinoille pääsyn helpottamiseen. Arvoisa rouva puhemies! Palveluprosessien kehittäminen työllisyyspalveluissa on tietenkin työnhakijan kannalta hyvä, jos sitä kehitetään parempaan suuntaan, samoin myös viranomaisten harkintavallan lisääminen työnhakuprosessissa, kaikki kannatettavia asioita. Kun kuuntelimme asiantuntijalausuntoja, niin harkintavaltaa olisi toivottu jopa enemmän kuin tässä esityksessä nyt tulee. Samalla kun tässä palveluprosessissa tehdään muutoksia, niin osana palveluprosessin kehittämistä työnhakijoiden velvollisuuksia lisätään voimakkaasti. Erityisen ongelmallinen kohta liittyy sanktioiden lisäämiseen. Sanktioilla ohjataan nyt todella voimakkaasti ihmisiä, ja ne ovat kertautuvia sanktioita, mistä eilen jo päästiin puhumaan. Tärkeätä olisi, että tässä palveluprosessissa se ihminen olisi tärkeässä roolissa ja sen osalta päästäisiin semmoiseen tilanteeseen, että he kokisivat saavansa palvelut. Palveluprosessissa, tässä julkisessa työllisyyspalvelussa, on ongelmana se, että kaikki avoimet työpaikat eivät tule esille, ja ne piilotyöpaikat pitäisi saada sinne myös. Tämä lakiesitys ei tuo siihen mitään uutta, ja siinä mielessä tässä on tämmöinen prosessiongelma, että meidän olisi siihen pitänyt enempi laittaa panoksia. Yksittäiselle työntekijälle tämä tilanne on erittäin tärkeä. Tässä syyllistetään yksittäisiä työntekijöitä, työttömiä, hyvin useasti monelta taholta tästä työttömyydestä, vaikka heillä ei ole mitään osuutta siinä. He yrittävät hakea töitä, mutta tämä julkinen paine on aika kova. Mainitsin nämä kolme muuta lakiesitystä, jotka tässä on eilen käsitelty, ja tämän ja niiden yhteisvaikutuksia ei tässä ole arvioitu, ja se on tässä selvästi iso ongelma. Kun välityömarkkinat ovat pudonneet pois, työttömyysturvan ja asumistuen suojaosuudet on poistettu, niin myös osa-aikatyön tekemistä on vaikeutettu ja sille pääsemistä on hankaloitettu tätäkin kautta. Eli suojaosuudet tulisi palauttaa ja sitä kautta saada tilaa. Työttömien koulutusmahdollisuuksia työttömyysturvalla tulisi laajentaa, ja erityisesti niitä pitäisi laajentaa työvoimapula-ammatteihin ja -aloille, eli työttömyysturvalla pitäisi pystyä opiskelemaan niihin kohdistuviin ammatteihin. Tavallaan sitä kautta luotaisiin työllistymisen mahdollisuuksia, koska siellä olisi sitä työtä tarjolla, ainakin käytännössä tämä helpottuisi. Jos ja kun työllistymisen suurimpia esteitä — yrittäjien mielestä suurin este — on osaamisen puute, niin siihen nimenomaan pitäisi iskeä, ja tässä ei siihen nyt ole uutta tarjontaa. Eli tämä palveluprosessin kehittäminen on tässä keskiössä. Sitten sanktioitten osalta täytyy sanoa, että nyt kun sanktioita lisätään, niin sanktioiden osalta tämä muutos on aika dramaattinen. Aikaisemmin meillä tämmöisistä menettelytavoista ja virheistä on huomautuksella selvitty, ja silloin kun on huomautettu, niin 80 prosenttia on korjannut ensimmäisen huomautuksen jälkeen. Täällä on jopa tutkimuksia tältä vuodelta, joissa 60 prosenttia on korjannut virheensä. Tämä kuvastaa sitä, että nyt kun täällä luodaan sanktio ensimmäisestä menettelytapavirheestä, sieltä tulee seitsemän päivän työttömyysturvasanktio, ja sen jälkeen tulee vielä tilanne, että jos sitten työttömyysturvalta putoaa pois ja joutuu hakemaan toimeentulotukea, niin toimeentulotukea leikataan 20 tai 40 prosentilla. Eli meillä on tällaisia isoja ongelmia siellä kaiken kaikkiaan. Arvoisa rouva puhemies! Teen tässä ehdotuksen: esitän mietintöön sisältyvän 5. lakiehdotuksen hylkäämistä eli vastalauseen mukaista hylkäämistä. Muut seitsemän lakia on hyväksyttävissä, eli 1.—4. on hyväksyttävissä, 5. hylätään, 6.—8. olisi hyväksyttävissä. Teen tällaisen ehdotuksen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+11.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-10T22:17:56,2025-12-10T22:24:01,Käsitelty,1.1 2025_125_275,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,Edustaja Kettunen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_276,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,"Hyvää iltaa, rouva puhemies! Pitkällä ollaan tänäkin iltana, eihän se kello ole vasta kuin 22.25. Nyt on käsittelyssä tämä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi. Keskusta pitää hyvänä, että jatkossa esimerkiksi työnhakukeskustelujen järjestäminen perustuu työnhakijan tarpeeseen tämmöisen kaavamaisen mallin sijasta. Sääntelyä on syytä keventää, luottaa enemmän työviranomaisen ammattitaitoon ja tapauskohtaiseen harkintaan. Koko työnhakuprosessin innovatiivinen ja ennakkoluuloton kehittäminen on keskeinen osa työvoimapalveluiden onnistumisen edellytyksiä. Rouva puhemies! Vuonna 2023 Valtiontalouden tarkastusvirasto kiinnitti huomiota siihen, että kaavamainen palveluprosessi ei kohdenna resursseja tehokkaasti työllisyyden edistämiseen, koska se ei huomioi työnhakijoiden vaihtelevia tilanteita ja palvelutarpeita. Kaavamainen prosessi johtaa tällä hetkellä omatoimisten työnhakijoiden ylipalveluun ja vaikeasti työllistettävien alipalveluun. Keskusta muistuttaa, että myös erilaiset terveysongelmat voivat estää työttömäksi ilmoittautuneen ihmisen edellytyksiä täyttää lain mukainen työnhakuvelvoite ja osallistua palveluihin. Resurssien käytön tai vaikuttavuuden kannalta ei ole mielekästä olla työnhakijana, jos henkilöllä on niin merkittäviä työ- ja toimintakyvyn puutteita, ettei hän ole työllisyyspalvelujen tai monialaisten työllistämistä edistävien yhteistyön keinoin tuettavissa töihin tai koulutukseen. Keskustan mielestä on tärkeää tehdä asiakkaiden ohjauksen ohella saumatonta, ennakoivaa ja oikea-aikaista yhteistyötä Kelan, kuntien, työllisyysalueiden ja hyvinvointialueitten välillä. Asiakastietojen on liikuttava eri viranomaistahojen kesken nopeasti ja ilman ylimääräistä byrokratiaa. No sitten, puhemies, keskusta ei pidä hyvänä ajatuksena työvoimaviranomaiselle ehdotettua uutta lakisääteistä tehtävää asiakkaan työnhakuprofiilin laatimisesta. Velvoite kohdentaa nyt työnhakuviranomaisen resursseja kokonaan uuteen työlääseen tehtävään, vaikka lakiesityksen tarkoituksena on keventää palveluprosessia ja tehdä siitä vähemmän kaavamainen. Velvollisuus laatia tai julkaista työnhakuprofiili niiden työnhakijoiden puolesta, jotka eivät itse siihen kykene, tulee lisäämään työvoimaviranomaisten työmäärää ja hallinnollista taakkaa merkittävästi. Tämä koskee erityisesti asiakaspalvelutilanteita, joissa asiakkaalla ei ole käytettävissä omaa laitetta tai hän tarvitsee henkilökohtaista apua profiilin laatimisessa. Pakollisella työnhakuprofiilien julkaisulla on tarkoitus käytännössä tukea työnvälitystoimintaa, mutta muutoksen todelliset vaikutukset työllisyyteen jäävät kyllä epäselviksi. Työnantaja voi saada työntekijästä väärän kuvan, ja pakon edessä tehty profiili ei anna kuvaa aidosta motivaatiosta työmarkkinoille. Profiilin laatimisen tulisikin perustua työnhakijan vapaaehtoisuuteen ja kannustavuuteen. Pakollisella työnhakuprofiilin julkaisemisella tuskin tulee olemaan toivottu vaikutus. Ainoastaan lain vuoksi tehdyt työnhakuprofiilit olisivat todennäköisesti heikkolaatuisempia, mikä laskisi koko tietokannan arvoa työnvälityksessä. Työnantajat eivät voisi luottaa siihen, että tietokannassa esitellyt työnhakijat ovat motivoituneita työmahdollisuuksiin, mikäli profiilin laatiminen perustuisi pakkoon. Keskusta pitää hyvänä, että jatkossa esimerkiksi työnhakukeskustelujen järjestäminen perustuu työnhakijan tarpeeseen kaavamaisen mallin sijasta. Me keskustan valiokuntaryhmänä edustaja Oinas-Panuman kanssa ollaan tehty tähän mietintöön vastalause, se on täällä vastalauseena 2, ja täällä vastalauseessa 2 on vastalauseen 2 mukaiset lausumaehdotukset. Esitän kahta lausumaesitystä tämän vastalauseen 2 mukaisesti. Luenpa ne vielä tähän puheeni loppuun. Lausuma 1: ”Eduskunta edellyttää, että uudistuksen vaikutuksia seurataan systemaattisesti niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisesti, kiinnittäen erityisesti huomiota siihen, miten uudistus vaikuttaa alueen elinvoimaan.” Ja sitten lausuma 2: ”Eduskunta edellyttää selvitettäväksi, miten paljon työviranomaisten työnhakijoiden puolesta laatima työnhakuprofiili työllistää työviranomaisia ja miten hyvin ne palvelevat työnhakijan työllistymistä.” Tässä esitykseni. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+11.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-12-10T22:24:10,2025-12-10T22:29:43,Käsitelty,1.1 2025_125_277,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,Edustaja Siponen poissa. — Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_278,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva esitys työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi on osin tarpeellinen, mutta esityksen ongelmallisin kohta liittyy sanktioiden lisäämiseen. Työttömyysturvalakiin esitetään kiristyksiä. Sitä muutettaisiin niin, että ensimmäisestä työnhakuvelvoitteen laiminlyönnistä seuraisi heti seitsemän päivän karenssi työttömyysturvaan. Kovien sanktioiden lisääminen on täysin kohtuutonta työnhakijan rankaisemista. Valiokunnan asiantuntijalausuntojen mukaan noin 60 prosenttia työnhakijoista korjaa toimintaansa jo nykyisen, ensimmäisestä laiminlyönnistä annettavan huomautuksen perusteella. Nyt moitittavasta toiminnasta seuraisi siis suoraan rangaistus. Esityksellä ei ole myöskään arvioitu olevan kunnollisia työllisyysvaikutuksia. Orpon hallituksen aikaansaama ennätyksellisen heikko työllisyystilanne ja avoimien työpaikkojen olematon määrä ovat luoneet työnhakijoille absurdin tilanteen, jossa omilla aktiivisilla toimillakaan et pysty vaikuttamaan tilanteesi paranemiseen. Leikkurit sekä ansioturvan, asumistuen että toimeentulotuen puolella iskevät työnhakijoiden arkeen ilman, että niille lasketut toimet tuottaisivat tulosta paremmasta työllistymisestä. Arvoisa rouva puhemies! Kannatan edustaja Lylyn tekemää vastalauseen muutosehdotusta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+11.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-10T22:29:46,2025-12-10T22:31:08,Käsitelty,1.1 2025_125_279,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,Edustaja Oinas-Panuma., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_280,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,Arvoisa rouva puhemies! Kannatan edustaja Kettusen tekemiä esityksiä., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+11.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-12-10T22:31:08,2025-12-10T22:31:19,Käsitelty,1.1 2025_125_281,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,Edustaja Holopainen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_282,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on tällä hetkellä todella vaikeassa työllisyystilanteessa, ja on todella surullista, että hallitus tekee työllisyystoimia sillä periaatteella, että kyykytetään työttömiä työnhakijoita ikään kuin sillä syntyisi uusia työpaikkoja. Täällähän vain ajetaan ihmisiä ahdinkoon. Kun näitä muutoksia on tuotu monella tapaa tässä perä perään ja kokonaisvaikutuksia on ollut vaikea arvioida, niin uskon, että myös työnhakijoiden on vaikea pysyä perässä, mitä heiltä hallinnollisesti edellytetään minkäkin palvelu- ja tukimuodon saamiseksi. Nyt tässä käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä säästöt saadaan suurimmilta osin työnhakijoiden sanktioita kiristämällä, eli nyt jatkossa sitten jo ensimmäisestä työnhakuvelvoitteen laiminlyönnistä seuraisi heti seitsemän päivän karenssi työttömyysturvaan. Koen, että näin kovien sanktioiden lisääminen on täysin kohtuutonta työnhakijan rankaisemista. Valiokunnassakin on kuulemma ollut asiantuntijalausuntoja, joiden mukaan 60 prosenttia työnhakijoista korjaa toimintaansa jo nykyisen, ensimmäisestä laiminlyönnistä annettavan huomautuksen perusteella, ja nyt moitittavasta toiminnasta seuraisi siis suoraan rangaistus. Kun sitten otetaan huomioon nämä henkilöt, joita työttöminä on, näistä työnhakuvelvoitteen laiminlyönnistä johtuvista velvoitteista ja sanktioista kaikkein kovimmille joutuvilla on muitakin elämänhallinnallisia ongelmia, jolloin lisärangaistuksen asettaminen johtaa entistä pahempaan tilanteeseen heidän osaltaan. Voi olla, että he eivät yksinkertaisesti enää välitä niistä, koska eivät kasaantuneiden ongelmien vuoksi pysty selviytymään näistä annetuista tehtävistä. Yhteiskunnan kannalta se ei ole järkevää toimintaa, sillä jokaista työtöntä työnhakijaa on kohdeltava ihmisarvoisesti. Tämä on todella hankala tilanne, ja toivottavasti tässä nyt sitten, kun tästä asiasta äänestetään, myöskin hallituspuolelta löytyisi vielä kykyä tuntea sympatiaa työttömiä työnhakijoita kohtaan ja ei tehtäisi työnhakuvelvoitteista tulevia sanktiota, näitä epäoikeudenmukaisia ja täysin käsittämättömiä ja kestämättömiä muutoksia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+11.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-12-10T22:31:19,2025-12-10T22:33:45,Käsitelty,1.1 2025_125_283,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,Edustaja Hopsu., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_284,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Työllisyyspalveluiden haaste on ollut se, että he saivat rahoituksen vuoden 23 tasossa silloin, kun työllisyyspalvelut siirtyivät kuntaan ja työllisyystilanne oli aivan eri kuin mikä se on nyt. Tällä hetkellä siellä on resurssipulaa vastata tähän suureen työttömyyteen, ja resurssit etsiä näitä piiloon jääneitä työpaikkoja eivät millään riitä. Sen osalta on hyvä, että tätä palveluprosessia nyt kevennetään tässä ja niitä työllisyyspalveluita pystytään paremmin kohdentamaan heille, jotka sitä palvelua tarvitsevat, ja näitä tavallaan ei niin hyödyllisiä säännöllisiä haastattelukertoja voidaan vähentää. Mutta olen samaa mieltä edellisten puhujien kanssa — ja olemmekin yhteisessä vastalauseessa SDP:n kanssa — että nämä sanktiot, joita tässä nyt sitten osoitetaan, ovat hyvin kovia ja eivät ihan käsitä sitä tilannetta, missä meillä osa työttömistä on. Ennemminkin, jos hallitukselle voisi antaa vinkkejä, siellä on esimerkiksi kuntoutuksen tarvetta hyvin paljon, ja se voisi auttaa siihen työllistymiseen enemmän kuin tällainen sanktiopolitiikka. Toisena ehdotuksena voisi tarjota hallitukselle sitä, että palkkatukea voitaisiin muuttaa takaisin siihen suuntaan, että jos työllistyt palkkatuella, niin se kerryttäisi myös tätä työssäoloehtoa, jolloin olisi kunnallekin kannattavaa tätä palkkatukea myöntää ja välttyä sitten sakkomaksuilta. Tätä kautta esimerkiksi osatyökykyiset ja ylipäätään useammat työttömänä olevat pääsisivät työhön kiinni. Me tiedetään se, että työssä ollessa se työllistyminen on helpompaa kuin työttömänä niitä töitä hakien. Sitten voisi vielä penätä, jos täällä olisi hallituksen edustajia — no, kansanedustajia on, mutta ministeri ei ole kuulemassa. Ministeri Marttinen eräällä kyselytunnilla vastasi sillä tavalla, että hallituksella on tarkoitus näitä opiskelun ehtoja työttömänä ollessa jollain tavalla helpottaa ja yhtenäistää. Tästä kuulisin mielelläni lisää, sillä kyllähän se on järkevämpää, että jos ihminen työttömäksi jää ja meillä ei ole tällä hetkellä työtä kovasti tarjolla, silloin mahdollistuisi se opiskelu tai myös vapaaehtoistyönteko. Tähän monella ihmisellä olisi halukkuutta, mutta nämä työttömyysturvan ehdot sen usein estävät. Suojaosista oli myös puhetta. Kyllä, niiden palauttaminen auttaisi sen työn vastaanottamisen kannattavuutta. Näitä toivoisin hallituksen harkitsevan näiden sanktioiden sijaan.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+11.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-12-10T22:33:45,2025-12-10T22:36:46,Käsitelty,1.1 2025_125_285,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_286,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä muutama asia. Ensinnäkin kannattaa muistaa, että meillä on yli 300 000 työtöntä ja noin 30 000 avointa työpaikkaa. Jokaista avointa työpaikkaa kohti on 10 hakijaa. Jos näin pelkistetään, niin ymmärtää, että vaikka meillä olisi minkälainen työnvälitysprosessi, niin se ei tuo niitä uusia työpaikkoja. Ne pitäisi saada kaikki näkyviin, ja nyt siellä on vain noin 30 000:n luokkaa. Minkä tässä aiemmin jo sanoin, niin piilotyöpaikat pitäisi saada näkyviin, ja se toisi vähän lisää niitä polkuja työllistää. Arvoisa rouva puhemies! Vielä tästä sanktiopuolesta: Me haluttaisiin pitää tämä nykyinen sanktiokäytäntö tilanteessa, että ensimmäisestä rikkeestä pääsee huomautuksilla ja seuraavista tulee sitten kovenevia sanktioita. Ne ovat nykyiselläänkin aika kovia jo, ja siinä mielessä tässä työllisyys- ja taloustilanteessa niitä ei meidän mielestä olisi syytä kiristää. Tämä on sellainen iso linja, joka pitäisi pitää yllä. Kun miettii työnhakijaa ja tätä kokonaisuutta, niin kun he tulevat sinne työllisyyspalveluihin, heidän on aika vaikea pysyä näitten kaikkien asioitten perässä, kun puhutaan työllistymissuunnitelmasta, monialaisesta työllistymissuunnitelmasta, aktivointisuunnitelmasta, annetaan työvoimapoliittisia lausuntoja ja tehdään uutena työnhakuprofiileja. Tässä kun tätä kokonaisuutta katsotaan, niin heidän on vaikea pysyä perässä ja avata tämä, mitä kaikkea on tarjolla, kun tulee sinne työnhakijana. Sen takia tämä koko neljän paketin juttu olisi pitänyt tehdä vähän selkeämmäksi ja piirtää tämä koko kaavio tässä läpinäkyväksi. Tässä mielessä tämä hallituksen esitys on puutteellinen. Hyvää tässä on se, jota me ollaan kannattamassa, että tätä harkintavaltaa sinne työllisyysalueille lisätään. Se, että TE-palvelut sinne alimitoitettuna siirrettiin tämän vuoden alussa, näkyy nyt sitten aktivointiasteena ja siinä, että ei ole riittävästi tarjolla niitä toimenpiteitä, mitä työttömät tarvitsevat. Sen lisäksi, arvoisa rouva puhemies, tässä on valiokunnan yhteinen lausumaehdotus, jonka me teimme, ja siihen sitten myöskin hallituspuolueet yhtyivät. Tässä on tarkoitus, että näistä neljästä lakiesityksestä, jotka koskevat yleistukea, kuntouttavaa työtoimintaa, toimeentulotukea ja kuntouttavaa työtoimintaa sekä tätä palveluprosessia, selvitettäisiin yhteisvaikutuksia, miten ne vaikuttavat työttömille ja kuinka tämä palveluprosessi toimii. Tämä pitäisi antaa vuoden 27 loppuun mennessä, eli me saadaan aika nopeasti tästä tietoja. Siinä mielessä tämä lausuma, joka tulee toivottavasti yksimielisesti hyväksyttyä, auttaa tässä jatkotyöskentelyssä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+11.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-10T22:36:46,2025-12-10T22:40:07,Käsitelty,1.1 2025_125_287,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Hänninen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_125_288,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään käsittelemme esitystä koulutuskorvauksien lakkauttamisesta osana valtionhallinnon säästö-, sopeutustoimia. Koulutuskorvaus on ollut jälkikäteinen rahallinen tuki, jota julkisen ja kolmannen sektorin työnantajat ovat voineet hakea kattamaan työntekijöiden kouluttamisesta aiheutuvia kustannuksia. Sen käyttö on kuitenkin jäänyt hyvin vähäiseksi ja hallinnollisesti raskaaksi, mikä ei ole yhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta positiivista. Yksittäisen tukimuodon tekohengittämisen sijaan nyt ehdotetulla muutoksella julkisia menoja vähennetään noin 12 miljoonalla eurolla vuodessa. Se on paljon rahaa. Samalla on tärkeää todeta, että koulutuskorvauksen poistaminen ei tarkoita koulutuksen tai osaamisen kehittämisen väheksymistä. Arvoisa puhemies! Jatkuva oppiminen on edelleen yksi suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista ja tulevaisuuden kilpailukyvyn perusta. Hallitus on ohjelmansa mukaisesti tuonut myös uusia keinoja osaamisen kehittämisen tukemiseen ilman varsin kallista tukijärjestelmää. Esimerkiksi Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus pilotoi joustavia koulutus- ja urapolkuja sosiaali- ja terveysalalla sekä kasvatusalalla, joilla työvoimapula on suurin. Samoin varhaiskasvatuksen henkilöstön kehittämisohjelmassa panostetaan työn ohessa tapahtuviin opintoihin. Digitalisaation myötä on panostettu myös siihen, että koulutustarjontaa on entistä helpommin saatavilla erilaajuisina kokonaisuuksina. Näillä toimilla varmistetaan, että työntekijöiden osaamisen päivittäminen ei pysähdy, vaikka koulutuskorvaus päättyy. Arvoisa puhemies! Kyse ei siis ole koulutuksen arvon heikentämisestä vaan sen vaikuttavuuden vahvistamisesta. Kyse on siitä, että me haluamme suunnata yhteiskunnan hyvin rajalliset koulutusresurssit tehokkaammin heille, jotka nostavat koulutustasoaan, sekä niihin koulutuksiin, jotka tukevat työllistymistä. Yksilön kannalta koulutuksen merkittävin tehtävä on sivistyksen ja osaamisen karttuminen, mutta yhteiskunnallisesti yhtä tärkeää on myös, että koulutusjärjestelmä tukee yhteiskuntamme kehittymistä tässä ajassa. Tämänkaltaisilla uudistuksilla varmistamme, että meidän maksamiamme verovaroja käytetään vastuullisesti ja että työnteon rinnalla oppiminen säilyy mahdollisuutena aivan kaikille. Jatkuva oppiminen on edelleen keskeinen osa Suomen menestystä, vaikka keinot sen tukemiseen muuttuvat ajassa. Lopuksi tahdon vielä kiittää valiokuntaa huolellisesta paneutumisesta esitykseen ja sen tarkastelusta. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+12.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-10T22:40:27,2025-12-10T22:44:57,Käsitelty,1.1 2025_125_289,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_290,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! En ymmärrä noita äskeisen puheenvuoron perusteluja, että kun leikataan rahat pois, niin sitten koulutus paranee. Tässä tavallaan ajatellaan niinpäin tätä, vaikka nimenomaan pitää tehdä panostuksia koko työuran aikaiseen osaamiseen ja tässä on ollut yksi väline tämä koulutuskorvaus, jolla on julkisella puolella pystytty tukemaan kouluttautumista. Arvoisa rouva puhemies! Tässä näkyy tämä Orpon hallituksen linja, ja se näkyy monella tapaa koulutusvastaisuutena, erityisesti työuran aikaisen koulutuksen leikkauksina. Tässä aikuiskoulutustuen, koulutusvähennyksen ja nyt tämän koulutuskorvauksen poisto, kaikki, ovat sitä samaa ketjua, jossa ajatellaan, että kun rahat ottaa pois, niin kyllä sitten saadaan parempaa koulutusta aikaiseksi. Tämä on tavallaan väärä linja. Sitten, arvoisa rouva puhemies, mielenkiintoisin asia tässä on, että niin työnantajapuoli kuin palkansaajapuoli, molemmat, vastustavat tämän koulutuskorvauksen poistoa, työnantajapuoli ja palkansaajapuoli. Ne näkevät, että tämä on väline, jota tarvitaan, kun halutaan pitää yllä osaamista. Varmasti se lakisääteinen koulutus tehdään, mitä tarvitaan näillä alueilla, mutta kun pitää tehdä lisä- ja täydennyskoulutusta, niin siinä kaikki eurot ovat tarpeen. Ja kun tässä puhutaan noin 12 miljoonan satsauksesta, niin myös näissä selvityksissä, myös valiokunnan mietinnössä, todetaan, että sitä ei todellisuudessa ole, koska hyvinvointialueet saavat noin kolmasosan tästä rahasta ja he joutuvat joka tapauksessa sen laittamaan ja valtio rahoittaa sen käytännössä kokonaan. Samoin myöskin kuntien puolella on valtionrahoitusta valtionosuusjärjestelmien ja muitten kautta. Ja sitä ajatellen, miten tarpeellinen tämä on tuolla järjestö- ja yliopistokentässä, tässä on muistettava tämä lähestymistapa, että mitä tällä kymmenellä prosentilla saadaan aikaiseksi. Sitten ehkä kaikkein pysäyttävin luku tässä on, että tätä on noin 500 000 koulutuspäivää, vähän ylitse, vuositasolla, ja se menee noin kolmen päivän mukaan. Keskiarvona jos lasketaan, niin varmasti 150 000—170 000 ihmistä on saanut tämän avulla koulutusta. Puhutaan valtavasta määrästä, kun julkisen puolen työntekijämäärästä kaiken kaikkiaan on kyse. Eli näistä syistä, mitä tässä tässä luettelin, me näemme erittäin tarpeelliseksi tämän koulutuskorvauksen jatkossakin. Tätä esitystä ollaan yhdessä tehty sosiaalidemokraattien, keskustan, vihreitten ja vasemmistoliiton kanssa. Me ollaan yhtä mieltä tästä linjasta, ja sen vuoksi esitämme, että lakiehdotukset 1—3 hylätään.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+12.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-10T22:44:59,2025-12-10T22:48:36,Käsitelty,1.1 2025_125_291,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_292,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! On syytä todeta aivan suoraan: hallituksen esitys koulutuskorvauksen lakkauttamiseksi on sekä sisällöltään että valmistelultaan heikosti perusteltu, ja sen vaikutukset suomalaisen työelämän osaamiseen ovat yksiselitteisen vahingolliset. Lausuntokierroksen palaute oli poikkeuksellisen yksimielinen. Hyvinvointialueet, kunnat, palkansaajajärjestöt ja lukuisat muut toimijat vastustivat koulutuskorvauksen poistamista selvin sanoin. Hallitus kuitenkin päätti sivuuttaa tämän asiantuntijatiedon ja tuoda esityksen eduskuntaan 12 miljoonan euron säästön vuoksi. Arvoisa rouva puhemies! 12 miljoonaa on valtion budjetissa marginaalinen summa, mutta koulutusjärjestelmässä se on paljon enemmän. Se on viesti työntekijöille, viesti siitä, että hallitus ei pidä heidän osaamistaan ja ammatillista kehittymistään investointina vaan kulueränä. Kun samaan aikaan poistetaan aikuiskoulutustuki, lakkautetaan koulutusvähennys ja nyt ollaan poistamassa koulutuskorvaus julkiselta sektorilta, kokonaisuus on täysin selvä: hallitus heikentää järjestelmällisesti työntekijöiden mahdollisuuksia kouluttautua ja kehittyä työssään. Ja kun tähän lisätään ammatillisen koulutuksen mittavat leikkaukset, voidaan perustellusti kysyä, millä logiikalla Suomi aikoo rakentaa tulevaisuuden osaamista. Miten yritysten ja julkisen sektorin työvoimapula ratkaistaan, jos työntekijöiden osaamista ei tueta? Arvoisa rouva puhemies! Me emme hyväksy hallituksen linjaa, joka näivettää koulutusta, heikentää työelämän osaamista ja supistaa ihmisten mahdollisuuksia ja kehittyä työssään. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+12.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-10T22:48:45,2025-12-10T22:50:42,Käsitelty,1.1 2025_125_293,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,Edustaja Hopsu., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_294,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Koulutuskorvauksen lakkauttaminen on virhe samalla tavalla kuin aikuiskoulutustuen lakkauttaminen oli. Hallitus ei tunnu ymmärtävän osaamisen päivittämisen ja jatkuvan oppimisen merkitystä tämän päivän työelämässä. Kerta toisensa jälkeen lyhytaikaiset säästöt ajavat pitkän aikavälin hyödyn edelle. Nyt eduskunnan käsittelyssä oleva koulutuskorvauksen lakkauttaminen osuu etenkin samoille naisvaltaisille aloille, jotka myös hyödynsivät eniten jo lakkautettua aikuiskoulutustukea. Sillä on erityisen suuri vaikutus erityisesti opetusalalla ja sosiaali- ja terveydenhuollon parissa työskentelevien kannalta. Koulutuskorvauksen lakkauttaminen tulee heikentämään työntekijöiden pääsyä työnantajan kustantamaan ja työajalla tapahtuvaan koulutukseen. Esimerkiksi opetusalalla on tärkeää, että opettajilla on käytössään viimeisin tieto ja toimivat pedagogiset työkalut, jos haluamme todella parantaa lasten ja nuorten oppimistuloksia. Esimerkiksi sivistysvaliokunnassa ollaan kuultu opettajia toistamiseen, ja sieltä tulee viesti, että tekoälykoulutus olisi nyt sellainen, jota todella tarvittaisiin, sitä osaamista. Mutta samaan aikaan aikuiskoulutustuki on lakkautettu, Opetushallituksen rahoitus opettajien täydennyskoulutukseen on lakkautettu, avien tarjoama opettajien täydennyskoulutuksen rahoitus on lakkautettu. Jäljellä ei ole tähän täydennyskoulutukseen mitään. En tiedä, kuka haluaisi mennä lääkärille, joka ei ole päivittänyt osaamistaan. Minkä takia me hyväksytään tämä tämmöinen tilanne sitten opettajien ja hoitajien kohdalla? Oman osaamisen päivittäminen vahvistaisi myös työntekijöiden työmotivaatiota ja siten myös pidentäisi työuria. Sosiaali- ja terveysalalla henkilöstön osaaminen varmistaa myös potilasturvallisuutta. Puutteellisesta osaamisesta johtuvat hoitovirheet voivat helposti maksaa yksilölle ja kansantaloudelle henkilöstön kouluttamista enemmän. Hallituksen koulutus- ja työelämäpolitiikka näyttää laajemmin johtavan eriarvoisuuden kasvuun. Samaan aikaan esimerkiksi heikennetään näiden samojen naisvaltaisten alojen osaamisen täydentämistä sekä irtisanomisen suojaa, ja nämä alat ovat niitä, jotka ovat myös palkkakuopassa valmiiksi. Meillä ei ole varaa luoda työelämään sellaisia rakenteita, jotka jakavat eri ihmisryhmiä aiempaa vahvemmin voittajiin ja häviäjiin. Ja vaikka rahat ovat tiukassa, kaikki sen tiedämme, ei kannata tämmöisiä typeryyksiä tehdä. Kannatan edustaja Lylyn tekemiä hylkäysesityksiä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+12.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-12-10T22:50:42,2025-12-10T22:53:33,Käsitelty,1.1 2025_125_295,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,Edustaja Holopainen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_296,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen menestys on aina nojannut koulutukseen ja osaamiseen. On vaikea ymmärtää, miksi Petteri Orpon hallitus on valinnut täysin eri tien. Nämä esitykset, joita tänne on tuotu, vaikeuttavat osaamisvajetta työpaikoilla. Aikuiskoulutustuen poisto, koulutusvähennyksen poisto yksityisiltä työnantajilta ja nyt koulutuskorvauksen poisto julkisen sektorin työnantajilta todellakin vaikeuttavat Suomessa kouluttautumista ja osaamista. Tämä koulutuskorvauksen lakkauttaminen heikentää kuntien ja hyvinvointialueitten mahdollisuutta tukea sote-, kasvatus- ja opetusaloilla työskentelevien osaamisen kehittämistä. Tätä perustellaan säästöillä, mutta kun tämä on ollut äärimmäisen tärkeä keino ja kun tämä nyt myöskin kohdentuu näille samoille julkisille naisvaltaisille aloille, jotka jo aikaisemmin ovat todellakin kärsineet, niin tämä heikentää myös näitten alojen veto- ja pitovoimaa. Tässä tilanteessa, jossa meillä ei ole siihen varaa, että meillä ei ole jatkossa saatavilla osaavaa työvoimaa sote- ja kasvatusaloille, on todella vaikea ymmärtää, miksi hallitus toimii näin lyhytnäköisesti kuin se tässä on toimimassa. Tässä on edellä esitetty, että lakiehdotus hylätään, ja todellakin on vaikea nähdä, miksi tätä lakiehdotusta pitäisi viedä eteenpäin.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+12.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-12-10T22:53:33,2025-12-10T22:55:08,Käsitelty,1.1 2025_125_297,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_298,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Vielä tähän isoon kuvaan koulutuksen merkityksestä. Jos ajatellaan, että Suomen suurimpia haasteita on ollut tuottavuuden kasvu, niin kaikki ymmärtävät, että tuottavuuden kasvun taustalla on osaaminen ja se, miten sitä hankitaan, ja kouluttautuminen on siellä erittäin isossa roolissa. Kaiken kaikkiaan niihin välineihin, joilla pidetään osaamista yllä, pitää uskaltaa panostaa. Sitten toinen asia: Jos ajatellaan, että meidän pitäisi ottaa uusia asioita vastaan työelämässä — äsken mainittiin tekoäly ja muita — niin voi kysyä, minkälaiseen osaamispohjaan rakennetaan sitä uutta työelämää. Siinäkin kouluttautuminen ja osaamisen kasvattaminen on äärimmäisen tärkeätä. Teknologia muuttuu. Esimerkiksi terveysteknologiassa tulee paljon haasteita vastaan, varmaan jonkun laitteen käyttöönotossa opastetaan, mutta noin laajemmin sen osalta tarvitaan tietämystä lisää. Sitten kolmanneksi korostaisin sitä, että työuralla ihminen saisi osaamisestaan pidettyä huolta. Jos työpaikka jostain syystä menee alta, niin helpommin sellaiset ihmiset työllistyvät, jotka ovat osaamisen pitäneet sellaisella tasolla, että siitä sitten voidaan mennä seuraaviin työtehtäviin ja uusiin työpaikkoihin. Ne ihmiset, jotka ovat pudonneet siellä työuran aikana osaamistasossa alemmalle tasolle eivätkä ole päivittäneet sitä osaamistaan, niin heille käy huonosti ja työttömyys kestää pitempään. Ja sitten neljäntenä vielä: Aiemmin tässä tuli esille tämä työurien pituus, ja me voidaan suoraan näyttää, että niillä ihmisillä, joilla on hyvä osaaminen, jota on päivitetty, ja joilla on hyvä koulutustaso, on pitemmät työurat kuin matalan koulutuksen tason omaavilla. Nämä kaikki puoltavat sitä, että tämä on investointi, ja tämä pitää myöskin nähdä tällaisena. Totta kai pitää olla se työntekijän oma motiivi hakea uutta osaamista ja muuta, mutta näitä välineitä meidän ei pitäisi särkeä, kuten tässä Orpon hallitus on nyt tekemässä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+12.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-10T22:55:08,2025-12-10T22:57:43,Käsitelty,1.1 2025_125_299,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,Edustaja Valtola., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_300,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässähän on kyseessä käytännössä säästötoimi, jolla valtion julkisia menoja arvioidaan säästyvän noin 12 miljoonaa euroa. Toisaalta tässä on myös säästötoimena harkittu kokonaisuus, jolla pyritään näitä koulutusresursseja kohdistamaan tarkoituksenmukaisemmin. Tämä kulukorvaus on ollut järjestelmä, jonka kautta julkisen ja kolmannen sektorin työnantajat ovat voineet hakea tukea henkilöstön osaamisen kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Tosiaan nyt tätä korvausta ei enää maksettaisi 1.1.26 tai sen jälkeen toteutettavista koulutuksista, mutta sen sijaan nämä tänä vuonna toteutuneet koulutukset maksettaisiin ihan normaalisti. On syytä palauttaa mieliin, että koulutuskorvaus on osa samaa kokonaisuutta, jossa yksityisen sektorin koulutusvähennys jo aiemmin lakkautettiin. Näitten molempien järjestelmien haasteena oli tietyllä tavalla se, että ne eivät toteutuneet ihan täysimittaisesti, ja hyöty suhteessa siihen hallintoon on ollut rajallinen. Mutta tosiaan ydin tässä ovat säästöt. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa toteuttaa parhaillaan laajoja pilotteja, joilla kehitetään sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan joustavia koulutus- ja urapolkuja eli just niiden alojen, missä meillä on suurimmat työvoimapulat, ja tänne on kohdistettu merkittävästi rahoitusta. Mutta tosiaan nämä ovat harmittavia säästöjä. Tuossa äkkiä vilkaisin SDP:n vaihtoehtobudjettia. Sieltä esimerkiksi en tämän leikkauksen perumista löytänyt. Voi olla, että hakusana oli väärä, mutta toivottavasti se siellä oli, kun vastustatte tätä. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+12.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-12-10T22:57:43,2025-12-10T23:00:06,Käsitelty,1.1 2025_125_301,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_302,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä on isompi asia siellä se aikuiskoulutustuen poisto kuin tämä 2.0, eli se on paljon isompi juttu kuin tämä kaiken kaikkiaan. Jos aikuiskoulutustukeen käytettiin rahaa aikaisemmin noin 170 miljoonaa sillä vanhalla mallilla, niin täytyy muistaa tämä, että kokoluokka on vähän erilainen. Tässä edustaja Valtola nosti esiin, että tämä on säästötoimenpide. Tämä tosiasiassa ei säästä niin paljon kuin tämä 12 miljoonaa on. Tosiasiassa se hyvinvointialueitten neljä miljoonaa on käytännössä ihan samaa valtion rahaa, ja se ei säästä valtiolta yhtään siltä osin. Sitten kuntien valtionosuusjärjestelmästä kuitenkin osa tulee sinne kuntienkin suuntaan. Ja sitten nämä yliopistojen rahoitukseen liittyvät jutut: tämä on osittain valtion käytännössä rahoittamaa toimintaa. Eli tämä kokonaissäästö vähän hapertuu tässä kyllä käytännössä aika isolta osin. Se, mikä jäi tässä sanomatta vielä, on se, että tässä julkisen puolen koulutuskorvauksessa ja sitten koulutusvähennyksessä tuolla yksityisellä puolella, kaikissa, on ollut se idea, että se on suunnitelmallista koulutusta ja katsotaan sitä, minkätyyppistä koulutusta ja osaamista me tarvitaan, ja suunnitelmallisesti nostetaan sitä osaamistasoa siellä yhteisössä. Se on tämän taustalla, ja tämä kannustaa siihen, ja näitä rahoja on saanut tämäntyyppiseen suunnitelmalliseen koulutukseen. Tämä ei ole ad hoc ‑asioita vaan vähän pidemmän aikavälin asioita. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+12.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-10T23:00:06,2025-12-10T23:01:56,Käsitelty,1.1 2025_125_303,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 46/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 18/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Hänninen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_125_304,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 46/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 18/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tekoäly on tullut jäädäkseen. Se auttaa meitä kirjoittamaan, laskemaan, kääntämään, suunnittelemaan, arvioimaan ja tekee sen usein nopeammin, tehokkaammin kuin ihminen. Samalla sen käyttö tuo mukanaan kysymyksiä, joihin lainsäätäjän on vastattava ajoissa. Siksi on hyvä, että hallitus tuo eduskuntaan esityksen, jolla säädetään tekoälyn käytöstä ja valvonnasta Suomessa osana EU:n yhteistä asetusta. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen taustalla on Euroopan unionin tekoälyasetus, joka tuli voimaan viime vuonna. Sen tarkoituksena on suojella ihmisten terveyttä, turvallisuutta ja perusoikeuksia. Asetus kieltää haitallisimmat tekoälyn käyttötavat, kuten järjestelmät, jotka voivat seurata, manipuloida tai syrjiä ihmisiä. Lisäksi niin sanotuille korkean riskin järjestelmille, esimerkiksi viranomaistoiminnassa tai turvallisuudessa käytettävälle tekoälylle, asetetaan tiukemmat vaatimukset. On meidän tehtävämme varmistaa, että nämä säännöt toimivat myös Suomessa. Arvoisa puhemies! Suomessa valvonta on hajautettu eri viranomaisten kesken. Traficom toimii koordinoivana viranomaisena, mutta kukin toimialaviranomainen, kuten poliisi, Tulli tai Rajavartiolaitos, vastaa omasta alastaan. Tämä on järkevä ratkaisu siksi, että tekoäly ei ole yksi asia, vaan sillä on erilaisia käyttötarkoituksia aina terveydenhuollosta rikostutkintaan ja rajavalvontaan. Siksi on tärkeää, että myös toimialaviranomaisia koskeviin lakeihin lisätään säännökset, joiden avulla viranomaiset voivat käyttää sallittuja tekoälyratkaisuja esimerkiksi rikosten ennaltaehkäisyyn tai riskien arviointiin. Yhtä tärkeää on, että tekoälyn käyttöä valvotaan ja sen rajat ovat selvät. Arvoisa puhemies! Kun tekoälyä käytetään viranomaistyössä, se pitää tehdä avoimesti ja vastuullisesti. Tämän lain tarkoitus on auttaa rakentamaan luottamusta. Kyse ei ole tekoälyn vastustamisesta vaan laista, joka mahdollistaa tekoälyn käytön yhteiskuntamme ehdoilla ja meille sopivalla tavalla. Tekoälyn hyötyä ei saavuteta, jos sen käyttö tuntuu kansalaisista epävarmalta tai pelottavalta. Arvoisa puhemies! Tämä esitys valiokunnan esittämin muutoksin on osa sitä työtä, jolla rakennamme turvallista ja toimivaa digitalisaatiota. Se ei rajoita innovaatioita vaan ohjaa ne vastuulliseen suuntaan. Me tarvitsemme tekoälyä, mutta vielä enemmän tarvitsemme selkeitä sääntöjä, jotka suojaavat niin yksilöä kuin yhteiskuntaamme. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+13.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-10T23:02:15,2025-12-10T23:06:40,Hyväksytty,1.1 2025_125_305,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 46/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 18/2025 vp,"Edustaja Hoskonen poissa, edustaja Rasinkangas poissa. — Edustaja Holopainen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_125_306,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 46/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 18/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Totean ensin tähän alkuun, että esitän, että mietinnön perusteluita muutetaan vastalauseen mukaisesti. Ja sitten perusteluita sille: Minä olen huolestunut siitä, että tässä ollaan aikeissa käynnistää uusi ja suomalaisen teknologiaekosysteemin kannalta tärkeä tekoälyn valvonta- ja neuvontatoiminta, mutta kuitenkaan sille ei myönnetä tarvittavia resursseja. Liikenne- ja viestintävirasto on tämän asian käsittelyssä korostanut omassa lausunnossaan, että mikäli tämä toiminta käynnistetään ilman lisäresursseja, siitä aiheutuu merkittäviä riskejä. Kun sitten otetaan huomioon, että jo aiemmin Liikenne- ja viestintävirasto on joutunut ottamaan haltuun useita uusia tehtäväkokonaisuuksia nykyisen henkilöstön ja resurssien puitteissa, niin tilanne on todella haastava, ja kun vielä sitten lisäksi tälle virastolle on osoitettu julkisen talouden sopeuttamistoimissa tuottavuustoimenpiteillä noin 14 miljoonan euron vuosittainen vähennys, niin herää kyllä kysymys, miten voidaan asettaa heidät näin mahdottoman tilanteen eteen. Täällä liikenne- ja viestintävaliokunnan lausunnossakin lukee, että kuulemisten mukaan ilman lisäresursseja on olemassa riski, etteivät tekoälyasetuksen mukaiset tavoitteet, erityisesti innovaatioiden tukeminen ja oikeudellisen ennakoitavuuden varmistaminen, toteudu. Vielä enemmän huolta herättää se, että täällä liikenne- ja viestintävaliokunta toteaa myös, että Liikenne- ja viestintäviraston resurssitilanne johtaa siihen, että virasto ei kykene hoitamaan kyberturvallisuuteen liittyviä tehtäviä vaadittavalla tasolla. Siellä valiokunnassa on tuotu esiin, että tästä voi aiheutua vakavaa uhkaa kansalliselle kokonaisturvallisuudelle. On todellakin siis vastuutonta, että tässä nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa emme huolehtisi siitä, että resurssein ja muutoin kyberturvallisuus ja kansallinen kokonaisturvallisuus on varmistettu. Sikäli on tärkeää nyt nostaa esiin se, että tätä tärkeää lisätehtävää ollaan todellakin toteuttamassa ilman resursseja. Se on kyllä äärimmäisen lyhytnäköistä, ja toivon, että näin ei tehdä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+13.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-12-10T23:06:47,2025-12-10T23:09:17,Hyväksytty,1.1 2025_125_307,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 46/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 18/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_125_308,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 46/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 18/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Holopainen perusteli hyvin tätä esitystä, ja kannatan edustaja Holopaisen tekemää vastalauseen mukaista perustelujen muuttamisehdotusta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+13.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-10T23:09:17,2025-12-10T23:09:39,Hyväksytty,1.1 2025_125_309,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tupakkaverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 72 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 96/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 168/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 23/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. — Edustaja Lohi poissa, edustaja Kalli poissa. — Edustaja Honkonen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_125_310,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tupakkaverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 72 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 96/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 168/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 23/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Teen keskustan vastalauseen mukaiset lausumaehdotukset 1 ja 2: ”1. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee ja antaa tarvittavat esitykset tupakkaveron lisäkorottamiseksi 100 miljoonalla eurolla. 2. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää, voitaisiinko kuluttajia ohjata matkustajatuonnin sijaan ostamaan tupakkatuotteita Suomesta sillä, että alennettaisiin kaikkien tupakkatuotteiden verovapaan tuonnin rajoja.”", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+14.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-12-10T23:09:53,2025-12-10T23:10:29,Käsitelty,1.1 2025_125_311,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tupakkaverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 72 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 96/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 168/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 23/2025 vp,"Edustaja Räsänen, Hanna.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_312,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tupakkaverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 72 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 96/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 168/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 23/2025 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Honkosen tekemiä esityksiä., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+14.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-12-10T23:10:29,2025-12-10T23:10:36,Käsitelty,1.1 2025_125_313,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. — Edustaja Strandman poissa. — Edustaja Lyly.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_125_314,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä on iso muutos, kun 75 miljoonaa euroa otetaan valtionosuuksien kautta pois. Mutta ennen kaikkea halusin käyttää tämän puheenvuoron sen takia, että kun hallitus on luvannut uudistaa valtionosuusjärjestelmää ja sen piti alkaa jo ensi vuoden alusta ja valtionosuusjärjestelmäuudistus kaatui tässä pari viikkoa sitten, niin voi sanoa, että epävarmuus kuntien sektorilla säilyy edelleen isona. Nyt näyttää siltä, että tämä valtionosuusuudistus venyy sitten seuraavalle vaalikaudelle, ja se tarkoittaa sitä, että nopeimmillaankin tämä uusi valtionosuusjärjestelmä voi tulla vasta vuonna 2029. Eli monta vuotta kuntien epävarmuus tässä jatkuu, ja siinä mielessä ollaan todella huonossa tilanteessa. Tämä 75 miljoonaa on oma juttunsa sitten, tämä valtionosuusjärjestelmän kaatuminen. Siitä isosta kuvasta, minkä takia tämä valtionosuusjärjestelmä kunnissa on niin tärkeä, kertovat ne veroerot, mitä niillä kunnilla on: 4,7 prosenttia, 10,9 prosenttia kuntaverotasot, ja ne erot näkyvät tuossa yli 6 prosenttiyksikkönä. Se on todella valtava ero. Valtionosuusjärjestelmän pitäisi tasoittaa kuntien välisiä eroja. Sitten osa kunnista joutuu maksamaan valtionosuutta valtiolle päin. Se tuntuu aika oudolta, että kun kunnat saisivat järjestää palveluja, niin tämän osalta valtionosuusjärjestelmä on ehkä kaikkein eniten rikki. Valtionosuusjärjestelmän rikkinäisyys näkyi, kun sote-erät otettiin tästä pois. Se vähän yli 11,6 prosenttiyksikköä kuntaverosta otettiin pois, ja sitten jäi tämä osuus jäljelle, ja siellä sitten näkyi aika selkeästi, mitä tämä valtionosuusjärjestelmä piti enää sisällään. Tämä on todella, todella iso ongelma, ja toivoisinkin, että tähän päästäisiin nopeasti kiinni. Nyt kun on näitä laskelmia näistä neuvotteluista, mitä hallitus on sisällään käynyt, niin pitäisi julkaista ne ja sitten laittaa nopeasti parlamentaarinen työ liikkeelle, jotta saataisiin ehkä nopeammin aikaiseksi valtionosuusjärjestelmän uudistus ja niin, ettei yksi puolue sitä toiminnallaan kaada, vaan se vaatisi vähän isompaa, yli vaalikausien tehtävää työtä. Tämä on niin tärkeä osa, että tämä parlamentaarinen työ pitää saada liikkeelle nopeasti. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+15.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-10T23:10:55,2025-12-10T23:14:04,Käsitelty,1.1 2025_125_315,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,"Edustaja Räsänen, Hanna.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_316,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä täytyy sanoa, että kun tätä valtionosuusuudistuksen kaatumistakin on seurannut, niin ei tästä muuta voi tulla mieleen kuin se, että tämä ei voi olla kyllä kokoomusjohtoiselta hallitukselta vahinko. Jos katsoo, niin silloin, kun hallitus järjestäytyi ja teki hallitusohjelman, siellä oli kauniita kirjauksia kuntien suhteen. Siellä oli valtionosuusuudistuksen tekemistä ja monta muuta kaunista, kuten byrokratian purku, mutta mitä tämä hallitus on saanut aikaiseksi kuntien hyväksi? Tasan ei yhtään mitään. Nyt kun katsotaan, että ensin kaatui tämä valtionosuusuudistus, sitten heti perään on kohta tulossa tämä hankintalain uudistus, niin se kyllä niittää ne loputkin toiveet ja itse asiassa se niittää myös ne kunnat, mitä varsinkin tuolla harvalla alueella on, ja pienet kunnat. Itse kerroin silloin ensimmäisessä käsittelyssä, että lähdin mukaan silloin Kataisen hallituksen aikaan kuntapolitiikkaan, kun omaa kotikuntaa oltiin hautaamassa sen jättikuntahankkeen alle. Silloinhan Suomeen olisi jäänyt vain 70 kuntaa, eli noin 200 kuntaa olisi hävinnyt tästä. Nyt kun katsoo tätä meininkiä, niin hallituksessa sanottiin, että ei ole mitään pakkokuntaliitoksia tulossa, mutta tämähän on aivan selvästi kuntien pakkoliitosta rahoituksen vetämisen kautta. Eli pienet kunnat pakotetaan liittymään isompien kylkeen, ja voisi sanoa, että eikä tässä vielä kaikki, vähän kuin tv-markkinoinnissa, että kyllä se Kataisen näkymä myös siitä, että lähdetään suuralueita Suomeen miettimään, on toteutumassa, kun katsoo, että nyt hallitus jo lausui siitäkin, että hyvinvointialueita pitäisi yhdistää. Eli ensin kyykytetään kunnat, pakotetaan ne yhteen, sen jälkeen yhdistetään vielä hyvinvointialueet. Tämä jos jokin on oikea keskittäjähallitus. Me keskustassa kannamme kyllä huolta paitsi tästä, että emme halua keskittämistä, myös ennen kaikkea ihmisten palveluista. Se on jo nähty aikaisemminkin, että mitä suuremmat ovat yksiköt, sen kauemmas menevät palvelut, ja se palveluverkko lähtee aina sieltä laidalta ensin häviämään, ja tätä me emme todellakaan tahdo. Vähintä nyt, mitä kuntaministeri voisi tehdä, olisi vastata kunnille, miten kuntien tulee nyt selvitä tämä väliaika, ennen kuin seuraava hallitus alkaa sitten taas uudestaan kasaamaan kuntien valtionosuusuudistusta. Varsinkin näistä negatiivisista valtionosuuksista, mistä äsken edustaja Lyly puhui, pitäisi selvittää, että onko se edes perustuslain mukaista, koska silloinhan käy niin, että ihmisillä ei ole tasa-arvoisia palveluja kaikkialla Suomessa. Se olisi ainakin ensimmäiseksi päätettävä, mitä tehdään näille negatiivisille osuuksille, jos ne saataisiin edes nollaan, edes siihen, että ei tarvitse maksaa siitä hyvästä, että tuotetaan valtiolle palveluita. Sitten olemme myös sitä mieltä, että täytyisi välittömästi perustaa parlamentaarinen työryhmä, joka lähtee jo nyt tekemään sitä valtionosuusuudistusta sitten seuraavalle vaalikaudelle. Se on aivan kohtuutonta vaatia nyt, että ensin odotetaan, että vaalikausi loppuu, sitten on hallitusneuvottelut ja sitten lähdetään tekemään uutta. Näin vaan ei käy. Me jätimme valiokunnassa tähän vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus perustaa viipymättä parlamentaarisen työryhmän valmistelemaan kuntien rahoitusjärjestelmän uudistusta kansalaisten lähi- ja peruspalveluiden turvaamiseksi samalta pohjalta kuin on kirjattu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan.” — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+15.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-12-10T23:14:04,2025-12-10T23:17:26,Käsitelty,1.1 2025_125_317,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,Edustaja Honkonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_318,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Aluksi kannatan tätä edustaja Räsäsen tekemää keskustan vastalauseen mukaista lausumaehdotusta. Tässähän todellakin, niin kuin kollega edellä kuvasi, kuntien tilanne on aika synkkä monin paikoin, toisilla se on aika valoisakin. Tämä kahtiajakautuminen, mikä Suomen kuntakentässä nyt on, on kyllä todella valitettava ja vakava asia ennen kaikkea sen takia, että nyt omalla toiminnallaan Petteri Orpon hallitus tätä vauhdittaa, kun kesken vaalikauden — vaalikautta olisi ollut vielä vuosi ja neljä kuukautta jäljellä — nostettiin kädet pystyyn ja kuntaministeri Ikonen ilmoitti, että valtionosuusremonttia ei tulla tekemään, vaikka se oli hallitusohjelmaan kirjattu ja siihen jo viime vuonna selvityshenkilöiden tekemän työn pohjalta olisi kaikki edellytykset ollut. No, sitäkin suuremmalla syyllä nyt pitää tähän isompaan kuntien rahoituksen kokonaistarkasteluun käydä jo nyt, koska jos tämä nyt lykätään kokonaan tulevan hallituksen syliin, ovat siellä sitten mitkä puolueet tahansa, niin sehän tarkoittaa sitä, että kun ensin käydään hallitusohjelmaneuvottelut vuoden 27 keväällä, sitten vähän käynnistellään, niin pahimmassa tapauksessa vasta 2030 on uusi valtionosuusjärjestelmä toiminnassa. Tämä samahan koskee muuten hyvinvointialueiden rahoitustakin ja siinä olevia ongelmia, ja niihin pitäisi kanssa tarttua nyt välittömästi, jotta voidaan nämä ihmisille keskeiset peruspalvelut turvata. Tässä puhutaan nyt kuntien rahoituksesta. Kyllähän kunta on hyvinvointivaltiolle aivan keskeinen. Se ei ole tietysti pelkästään se työkalu, jonka kautta ne lakisääteiset palvelut järjestetään, vaan kunnallahan on myös yleinen toimiala. Se voi demokraattisesti valittujen päättäjien haluamalla tavalla sitten sitä omaa aluettaan kehittää — ja näin usein tapahtuukin — ja tarjota muita täydentäviä palveluita voimavarojen mukaan, mutta nyt tilanne on johtanut todellakin siihen tämän lain uudistamisen tarpeen... Tämän lain uudistamisen tarvehan tulee siitä, että nyt tosiaankin on näitä negatiivisen valtionosuuden kuntia, taitaa Kemi olla sieltä pahimmasta päästä, Kouvola ynnä muita, jotka joutuvat maksamaan valtiolle siitä ilosta, että saavat valtion lailla säätämiä palveluita järjestää. Nämä räikeimmät tilanteet olisi nyt pitänyt vähintäänkin korjata. Pakko sanoa vielä tähän loppuun omasta maakunnastani: Keski-Suomihan on se, jonka väestö suhteellisesti varmastikin eniten tästä kärsii, koska meillä Jyväskylä, Jämsä ja Laukaa ovat kuitenkin väkimäärältään isohkoja kuntia ja Jyväskyläkin on kuitenkin Suomen mittakaavassa iso kaupunki. Nämä ovat juuri niitä kuntia, jotka kipuilevat, kun eivät pysty järjestämään edes perusopetusta säällisesti johtuen nyt näistä valtionosuusjärjestelmäongelmista, siis saavat paljon vähemmän rahaa suhteessa kuin moni muu verrokkikunta. Tämä pitäisi nyt korjata. Hallitus voisi sen vieläkin tehdä, ja toivon, että se tehdään nyt hallitusohjelmassa kirjatun pohjalta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+15.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-12-10T23:17:26,2025-12-10T23:20:41,Käsitelty,1.1 2025_125_319,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,Edustaja Holopainen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_320,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun Petteri Orpon hallitus aloitti kaksi ja puoli vuotta sitten, he kertoivat julkisen talouden tasapainottamisen tavoitteesta, mutta silloin luvattiin, että koulutus olisi tällaisessa erityissuojeluksessa ja koulutuksesta ei pitäisi leikata. No, on tehty koulutuksesta leikkauksia, mutta kaikkein salakavalimpia ovat nämä leikkaukset, jotka kohdistuvat kuntiin. Kun tiedetään, että koulutuksen, perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen, järjestäminen vie tällä hetkellä valtaosan kuntien budjetista, niin nämä leikkaukset, mitä kohdistuu kuntiin, väistämättä ovat nimenomaan koulutusleikkauksia käytännössä hyvin pitkälti. Vuonna 2026 kuntien tehtävät laajentuvat. Arvion mukaan ne sisältävät yli 70 miljoonan euron edestä uusia sivistystoimen tehtäviä mukaan lukien oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistuksen, joka jo yksinään on noin 53,5 miljoonaa euroa. Samaan aikaan nyt sitten tehdään noin 75 miljoonan euron leikkaus. Tästä seuraa — kun sitten vielä erikseen on tehty tämä valtionosuusleikkaus ja siihen yhteenlaskettuna vielä aiemmin tehty indeksikorotukseen toteutettava vähennys vuosille 2024—2027 — että tällä hallituskaudella tänne kuntien puolelle tulee yhteensä noin 200 miljoonan euron leikkaukset. On todellakin huolestuttavaa, että hallitus ei ole millään tavoin halunnut huomioida, mitkä ovat leikkausten vaikutukset varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluitten resursseihin ja laatuun. On hyvin todennäköistä, että tämä leikkaus vaarantaa oppimisen tuen uudistuksen ylipäänsä ja voi johtaa siihen, että kunnilla ei ole riittäviä resursseja toteuttaa lakisääteisiä velvoitteita lasten ja nuorten palveluissa. Esimerkiksi Kuntaliitto on arvioinut, että samaan aikaan tehtävät leikkaukset myöskin näihin kotoutumispalveluihin saattavat kunnissa kohdistua myöskin sivistyspalveluihin, kun ne tässä samanaikaisesti toteutuvat. Kyllä on todella valitettavaa, että tällä tavalla kuntien mahdollisuuksia heikennetään. Ja vielä on valitettavaa, että sitten kuntapäättäjien pöydälle asetetaan näin isoja haasteita ja kuntapäättäjät asetetaan todella mahdottoman tilanteen eteen. Eivät hekään varmasti sieltä koulutuksesta haluaisi leikata, mutta heidät käytännössä siihen pakotetaan.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+15.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-12-10T23:20:41,2025-12-10T23:23:17,Käsitelty,1.1 2025_125_321,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_322,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,"Kiitos, arvokas puhemies! Edustaja Räsänen sai minut — lähti kylläkin pois tuossa — innostumaan tästä väittelystä, eli kerrotaan, että kokoomus pakottaa kuntia ja hyvinvointialueita yhdistymään. Esimerkiksi tämä hyvinvointialueasia oli nähtävissä. Silloin aikoinaan ne suuret viisaat kertoivat, että äärimmillään 5—12 voisi olla näitä hyvinvointialueita. Kuitenkin se edellinen hallitus halusi tehdä 21 plus 1 hyvinvointialuetta, eli oli selkeästi nähtävissä jo silloin, että sillä alueiden määrällä, sillä rahoitussuunnitelmalla ja sillä järjestämissuunnitelmalla tämä ei tule onnistumaan. Se oli nähtävissä kolme neljä vuotta sitten, ja syyllinen on tietenkin kokoomus. Kokoomus pakottaa teitä yhteen ja tekemään, ja hallitus ja ennen kaikkea perussuomalaisethan ovat pääsyyllisiä näihin asioihin. Kun on yhdet rahat ja sitten niitä on aikaisemmin jaettu kunnille ja kaupungeille ja valtakunta on ottanut sen, mitä tarvinnut, niin oli nähtävissä, että tuolla rahamäärällä tämä hyvinvointialue ei tule onnistumaan, ja se tuli nyt seuraavan hallituksen syliin eli meidän syliin. Me kannetaan kyllä ihan varmasti vastuu siitä asiasta, älkää yhtään epäilkö. Valtionosuusjärjestelmä pitää saada kuntoon ja mahdollisimman pian ja mielellään vielä tällä kaudella, koska se on vakava asia kunnille, koska kunnat kärsivät tästä rahoitusvajeesta vahvasti nyt edelleen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+15.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-10T23:23:17,2025-12-10T23:24:49,Käsitelty,1.1 2025_125_323,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,Edustaja Valtola., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_324,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustajakollega Hänninen puhui edellä vahvasti ja hyvin tilanteesta. Kuntien tilanne on todella jakaantunut ja monessa kunnassa todella vaikeakin. Olen aivan varma, että kuntaministerit tekivät näissä valtionosuusneuvotteluissa kaikkensa, että tämä uudistus olisi saatu valmiiksi. Nythän VM:n sivuilla on näitä taustatietoja julkaistu, ja sieltä voi käydä katsomassa, miten vaikea harjoitus tässä nyt on kyseessä. Itse en yleensä harrasta hirveästi peruutuspeiliin katsomista paitsi autolla ajaessa, mutta kyllä edellisten puheenvuorojen jälkeen pakko on mainita, että Marinin hallitus teki tämän soteuudistuksen, joka on aiheuttanut ne sotehännät, jotka vaikuttavat siihen, että meillä on kuntia, joissa on negatiiviset valtionosuudet. Se, että valtionosuusuudistukset on äärettömän vaikea tehdä kuntakentällä, on tästä seuraus. Ne ovat poliittisesti todella vaikeita. Nyt meillä on myös hyvinvointialueilla samanlainen tilanne. Eli kun on yhteiset rahat, yksi rahakirstu, ja näitä kun jaetaan, niin siellä on voittajia ja häviäjiä. Samanlainen vaikeus on myös hyvinvointialueilla. Edustaja Holopainen jätti tuossa edellisessä hyvässä puheenvuorossaan mainitsematta sen, että hallitus on panostanut 200 miljoonaa perusopetukseen ja oppimisen tukeen. Eli tätä rahoitusta on myös sinne kuntiin saatu. Jos katsotaan päätöksiä kymmenen miljardin sopeutuksista, jotka hallitus on tehnyt, niin se, että ammatillisesta koulutuksesta on pieni, 120 miljoonan euron, leikkaus tehty, [Petri Honkonen: Sekö on pieni?] niin käytännössä kyllä voidaan puhua, että Orpon hallitus ei koulutuksesta ole leikannut. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+15.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-12-10T23:24:49,2025-12-10T23:27:19,Käsitelty,1.1 2025_125_325,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_326,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä keskustelu menee mielenkiintoisesti. Ensinnäkin tästä hyvinvointialueesta voi sanoa sen, että niitten lukumäärä, paljonko niitä on, ei ratkaise sitä hyvinvointialueitten isoa rahoitustilannetta, koska se hallinto ei ole se ratkaiseva tekijä siinä kustannusrakenteessa, vaan se on aika pieni osa sitä. Se, mitä sillä pitkässä juoksussa saadaan... Jos on vähemmän alueita, niin se on oma lukunsa, mutta silti suuruusluokat pitää aina näissä muistaa. Ja sitten tämä hyvinvointialueitten rahoitus on kasvanut sen rahoituslain mukaisesti sen pohjalta, mitä tarveharkinnat antavat eri alueille, ja sitten tämä palvelutarvekasvu on osaltaan siellä. Eli kyllä ne rahoitusmekanismit ovat siellä. Tämä rakennekeskustelu me varmaan käydään muualla. Mutta se, minkä takia pyysin puheenvuoron, liittyy tähän, että kukaan ei täällä ole väittänyt, että olisi helppo tehdä tämmöinen valtionosuusjärjestelmäuudistus, mutta se oli kuitenkin hallitusohjelmassa ihan keskeisenä asiana, ja se piti jo vuosi sitten, puolitoista vuotta sitten, saada valmiiksi, ja kyllä se on nyt jäänyt ihan kuin jalkoihin, ja tässä mielessä se olisi ollut tarpeellinen. Tämä olisi pitänyt viedä eteenpäin ja saada tulos aikaiseksi, koska kunnilla on erilaisia tilanteita. Toiset kunnat kasvavat ja toiset supistuvat, ja valtionosuusjärjestelmällä pitäisi näihinkin tilanteisiin pystyä vaikuttamaan. Sitten itse toivoisin, että valtionosuusjärjestelmään tulisi elementtejä siitä, mitä tuonne hyvinvointialueitten palveluitten suuntaan tehdään. Eli hyvinvoinnin kehittämiseen liittyvien asioiden eli sen HYTE-rahan, mikä on hyvinvointialueilla, pitäisi periaatteessa olla kuntapuolella sen takia, että kaikki, mitä kunnissa tehdään asumisen, koulutuksen, liikkumisen, vapaa-ajan toimintojen osalta, näkyy sitten hyvinvointialueilla niinä palvelutarpeina, joko vähempinä tai enempinä palvelutarpeina. Tavallaan siellä ovat ne lähtökohdan välineet, ja tätä pitäisi viedä siihen suuntaan ja pitäisi sitä kautta ruveta löytämään niitä ratkaisuja. Sitten kuntien ja hyvinvointialueitten yhteistyössä esimerkiksi työttömyyden hoidossa on selvästi ongelmia, ja tavallaan siellä pitäisi olla kannusteita hyvinvointialueille, jotta ne kuntoutukseen liittyvät jutut menisivät siellä nopeammin eteenpäin ja taas sitten palauduttaisiin nopeammin työelämään. Mutta ehkä kaikkein tärkein asia kuitenkin julkisen puolen osalta on se, että meiltä puuttuu kasvu, ja kun meiltä puuttuu talouskasvu kokonaan, niin se myös näkyy meidän verotuloissa, myös kuntataloudessa ja valtiontaloudessa. Se on se kaikkein isoin ongelma tässä kaiken kaikkiaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+15.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-10T23:27:19,2025-12-10T23:30:31,Käsitelty,1.1 2025_125_327,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,Edustaja Honkonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_328,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Minun on pakko nyt sanoa tästä peruutuspeiliin katsomisesta edustaja Valtolalle ja Hänniselle ja muillekin läsnä oleville, että kyllähän Marinin hallituksessa olisi varmasti pitänyt todeta, kuinka kehtasikaan Teuvo Auran kakkoshallitus jättää tällaisen sote-uudistuksen meidän harteille ja kuinka kehtasi Holkerin hallitus säätää tämmöisen erikoissairaanhoitolain ja jättää sen meidän harteille. [Mauri Peltokangas: Menee vähän liian pitkälle!] Siis jokainen hallitus saa perintönä sen todellisuuden, mikä on, mutta se ei ole mikään selitys jättää asioita tekemättä, seisoa tumput suorana, niin kuin nyt tehdään kuntien valtionosuusuudistuksen kanssa ja myöskin hyvinvointialueiden rahoituksen ongelmien — selkeiden, kaikkien yhteen ääneen myöntämien ongelmien — korjaamisessa. Mitä tulee tähän sosiaali- ja terveydenhuoltoon, niin pakko on myöskin se todeta, nyt kun täällä kokoomuksesta tuli voimakas kritiikki, minkä takia Matti Vanhasen hallitus, jossa muuten kokoomus oli mukana, Jyrki Kataisen hallitus, Alexander Stubbin hallitus tai Juha Sipilän hallitus, jossa kokoomus oli mukana, ei sitten tehnyt sitä sote-uudistusta, kun se kerran nyt on niin pielessä, kun Marinin hallituksen Marinin hallitus sen toteutti. Eli tätä peruutuspeiliin katsomista toivoisin täällä olevan nyt paljon vähemmän ja enemmänkin sitten niitä ratkaisuja. Mitä tulee sitten tähän kuntien peruspalvelujen valtionosuuden uudistamiseen, niin kyllä tätä ovat edellisetkin hallitukset uudistaneet. Tämä Jyrki Kataisen hallitus muuten uudisti, taisi Sipilän hallituskin tehdä tähän muutoksia. Eli tämä on vaikea. Minä tiedän, että tämä on todella vaikea uudistus. Minä en ollenkaan vähättele tätä poliittista vaikeuskerrointa enkä mitään muutakaan, mutta sanon vain sen, että se kertoo kulloisenkin hallituksen prioriteeteista, minkälaisia uudistuksia se haluaa viedä eteenpäin ja mihinkä se sitä poliittista painetta laittaa. Tämä nyt vain valitettavasti johtaa siihen, kun tämän kanssa nyt on jappaisteltu tässä, että esimerkiksi Laukaan kunnassa on oppimateriaalirahaa 80 euroa ensi vuodelle per perusopetuksen oppilas. 80 eurolla et saa hankittua juuri mitään. Tämä johtaa todella isoihin epäkohtiin ja siihen, että esimerkiksi perusopetuksen taso huononee tämmöisissä Laukaan kaltaisissa lapsivoittoisissa kunnissa merkittävästi. Jos vertaa vaikka omakotipaikkakuntaa Saarijärveä, saadaan noin 7—8 miljoonaa vuodessa tätä peruspalvelujen valtionosuutta, Kauniaisiin, siellä on parituhatta asukasta enempi, ne saavat 24 miljoonaa, ja siellä on puolet pienempi verotus kuin meillä. Joku voisi kysyä, onko tämä oikein ja miksi tälle ei mitään tehdä. No, nyt tässä ei kunnollista vastausta saatu. Itse en kyllä aivan usko, että tässä on tehty kaikki voitava, mutta se voi ollakin, että on tarkoitus jättää kunnat ajelehtimaan, ja sitten tämä in-house-sääntely kyllä on se lopullinen kirveen isku. [Mauri Peltokangas: Voi kun olisi ollut edellisessä hallituksessa mukana suunnittelemassa, miten tullaan toimimaan!] — Noin voi sanoa, kun ei ole mitään muuta sanottavaa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+15.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-12-10T23:30:31,2025-12-10T23:33:40,Käsitelty,1.1 2025_125_329,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtakunnallisesta osaamistietovarannosta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 133/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 12/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 12/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Edustaja Valtola, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_125_330,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtakunnallisesta osaamistietovarannosta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 133/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 12/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Esittelen nyt sivistysvaliokunnan mietinnön hallituksen esitykseen 133/2025 Osaamispolkua koskevaan säätelyyn. Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi valtakunnallisesta osaamistietovarannosta ja koulutustarjonnan tietovarannosta, jotka liittyvät Osaamispolku-palveluun. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026. Osaamispolku-hankkeen taustalla ovat vuoden 2020 lopussa valmistuneet parlamentaarisesti valmistellut jatkuvan oppimisen linjaukset. Osaamispolku on koulutus- ja urasuunnittelun, osaamisen kehittämisen ja työllistämisen tueksi tarkoitettu sähköinen palvelu. Sen tarkoituksena on tukea yksilöiden osaamisen kehittämistä ja osaamisen tunnistamista yksilöllisiin tarpeisiin sopivien koulutusvalintojen tekemiseksi. Osaamispolku-palvelu tarjoaa sitä hyödyntäville henkilöille mahdollisuuden saada tietoa itselle sopivista opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksista sekä jäsentää toiveitaan koulutus- ja uramahdollisuuksistaan. Palvelulla voidaan sujuvoittaa siirtymiä koulutuksen ja työuran nivelvaiheissa, kuten nopeuttaa hakeutumista jatko-opintoihin ja edistää osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä oman tehtäväkuvan tai työmahdollisuuksien laajentamiseksi. Hallituksen esitys sai valiokunnan asiantuntijakuulemisissa laajaa kannatusta. Sivistysvaliokunta antoi esityksestä yksimielisen mietinnön ja puoltaa lakiesityksen hyväksymistä eräin muutosehdotuksin. Valiokunta esittää, että ensimmäisen lakiesityksen, joka koskee valtakunnallista osaamistietovarantoa, 3 §:ää täsmennetään siten, että siitä ilmenee tarkemmin, mitä henkilötietoja henkilö voi tietovarantoon tallentaa. 4 §:ää täsmennetään lisäämällä siihen säännös Opetushallituksen velvollisuudesta lähettää henkilölle muistutus hänen tallentamistaan tiedoista, jos hän ei ole kirjautunut palveluun viiden vuoden aikana, ja tiedot on poistettava, jos henkilö ei muistutuksen jälkeenkään kirjaudu palveluun vuoden kuluessa. 5 §:ää tarkennetaan siten, että siihen lisätään vaatimus, jonka mukaan henkilön tietoja voidaan käyttää säännöksessä mainittuun tarkoitukseen, jos henkilö on valinnut sen mahdollisuuden nimenomaisesti ja joka kerralla palvelua käytettäessä. 9 §:n 1 momentin loppuun lisätään säännös, joka ulottaa säännöksen soveltamisen tietojen luovuttamisen lisäksi muillakin tavoilla annettuihin tietoihin. Valiokunta esittää lisäksi, että toisen lakiesityksen eli lain valtakunnallisesta opinto- ja tutkintorekisteristä annetun lain muuttamisesta 22 b §:stä poistetaan maininta ensihoitaja-, terveydenhoitaja- ja kätilökoulutuksesta, koska tätä koskeva lakiesitys on vielä valmisteilla opetus- ja kulttuuriministeriössä. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+16.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-12-10T23:33:57,2025-12-10T23:37:39,Hyväksytty,1.1 2025_125_331,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtakunnallisesta osaamistietovarannosta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 133/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 12/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_125_332,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtakunnallisesta osaamistietovarannosta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 133/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys on tärkeä askel kohti tulevaisuuden koulutus- ja työelämäpolitiikkaa. Sen tavoitteena on perustaa valtakunnallinen oppimistietovaranto, jonka pohjalta rakennettaisiin Osaamispolku-palvelu, joka kokoaa yhteen tietoa koulutuksesta, osaamisesta, työelämän tarpeista. Tarkoituksena on tukea kansalaisten mahdollisuuksia kehittää osaamistaan, suunnitella opinto- ja urapolkujaan sekä vastata koko yhteiskunnan osaajien tarpeisiin. Tiedämme hyvin, että etenkin nuoruudessa tulevaisuuden suunnittelun ja toiveikkuuden tukeminen on tärkeää myös mielenterveydelle ja turvalliselle aikuistumiselle. Samalla esitys edistää hallituksen tavoitetta hyödyntää digitalisaatiota tehokkaammin julkisessa hallinnossa, mikä parantaa koulutusjärjestelmän tiedonhallintaa Arvoisa puhemies! Lakimuutosten myötä Opetushallitukselle perustetaan uusi tehtävä tietovarannon ylläpitäjänä. Osaamistietovaranto kokoaa julkisesti rahoitetun koulutuksen tiedot yhteen paikkaan. Tämä uudistus helpottaa tiedonkäsittelyä ja kokonaiskuvan muodostamista koulutussuositusten ja urapolkujen suunnittelussa, jolloin nuorenkin on entistä helpompaa valita tulevaisuuden koulutusalansa myös ennustettujen työvoimatarpeiden mukaan. Lainsäädäntöön sisältyy totta kai selkeät säännökset tietojen käsittelystä ja henkilötietojen suojaamisesta, jotta suomalaisten tiedot pysyvät turvassa jatkossakin. Näin uudistus tukee sekä koulutusjärjestelmän tehokkuutta että yksilön oikeuksia ja mahdollisuuksia. Myös sivistysvaliokunta on huolellisesti tarkastellut esitystä ja tehnyt siihen tarpeellisia muutoksia. Näin kokonaisuudesta on tullut entistäkin parempi. Hyvä niin. Arvoisa puhemies! Tämä esitys perustuu selkeään tarpeeseen. On meidän tehtävämme varmistaa, että jokaisella suomalaisella on ajantasainen ja turvallinen pääsy omaa osaamistaan koskevaan tietoon ja että koulutuksen ja työelämän tiedot tukevat toisiaan. Uudistus vähentää päällekkäistä hallinnollista työtä, parantaa koulutuksen ohjauksen laatua ja auttaa vastaamaan työelämän muuttuviin tarpeisiin. Kyse on ennen kaikkea investoinnista osaamiseen ja kilpailukykyyn koulutuksen avulla. Kyse on uudistuksesta, joka vahvistaa sekä yksilön mahdollisuuksia että Suomen tulevaisuutta, ja juuri tässä ajassa nämä ovat erityisen tärkeitä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+16.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-10T23:37:47,2025-12-10T23:41:48,Hyväksytty,1.1 2025_125_333,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tullin hallinnosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 172/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 29/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 18. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 29/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Esittelypuheenvuoro, edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_125_334,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tullin hallinnosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 172/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 29/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Tullin hallinnosta annettuun lakiin ehdotetut muutokset selkeyttävät Tullin johtamisjärjestelmää, parantavat Tullin valmiuksia varautua toimintaympäristön muutoksiin ja edistävät Tullin tehtävien tuloksellista hoitamista. Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Tullin neuvottelukunnasta on tarkoitus säätää jatkossakin valtioneuvoston asetuksella. Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen 10 §:n 1 momentin asetuksenantovaltuutta tältä osin täsmennettäväksi. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä näin muutettuna. Mietintö on, arvoisa rouva puhemies, yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+18.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-12-10T23:42:57,2025-12-10T23:43:58,Käsitelty,1.1 2025_125_335,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tullin hallinnosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 172/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 29/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_125_336,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tullin hallinnosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 172/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 29/2025 vp,"Arvoisa puhemies! [Mikrofoni on kiinni] — Otetaanpa uudestaan, kun jäi tuo mikki kiinni. — Turvallisuus ei synny itsestään. Se syntyy ennakoinnista, selkeistä pelisäännöistä ja toimivasta viranomaistyöstä. Hallituksen esitys laiksi Tullin hallinnosta annetun lain muuttamisesta on juuri tällainen ennakoiva ja vastuullinen toimi, jonka ytimessä on yksi keskeinen tavoite: vahvistaa Suomen turvallisuutta nykyisessä, muuttuvassa toimintaympäristössä. Tulli ei ole vain tavaroiden liikettä vaan valvova viranomainen. Se on osa kansallista kokonaisturvallisuuden perustaa. Se on etulinjassa torjumassa salakuljetuksia, huumausainekauppaa, laittomia aseita, pakotteiden kiertämistä ja harmaata taloutta. Kansainvälisen tilanteen kiristyessä ja rikollisuuden muuttuessa yhä järjestäytyneemmäksi Tullin rooli sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden takaajana on entistä tärkeämpi. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä Tullin hallinto tuodaan tähän päivään. Sen tehtäviä sekä toimivaltuuksia selkeytetään. Tämä ei ole hallinnollinen teknisyys- vaan turvallisuusteko. Esityksessä vahvistetaan Tullin johtamisen rakenteita ja selkeytetään toimivaltuuksia niin, että viranomaisen kyky tehdä johdonmukaisia, oikea-aikaisia, turvallisuutta varmistavia päätöksiä paranee. Selkeämmät rakenteet myös parantavat Tullin kykyä toimia nopeasti, tehokkaasti ja yhteistyössä muiden viranomaisten, kuten poliisin, Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien, kanssa. Juuri viranomaisten saumaton yhteistoiminta on yksi suomalaisen kokonaisturvallisuuden suurimmista vahvuuksista. Uudistus vahvistaa myös varautumista poikkeusoloihin. Meidän on kyettävä pitämään kiinni huoltovarmuudesta kaikissa tilanteissa, kriiseissä ja häiriötilanteissa. Tulli on keskeisessä asemassa varmistamassa, että yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömät tavarat, lääkkeet, polttoaineet ja elintarvikkeet kulkevat turvallisesti myös silloin, kun muu maailma horjuu. Tämän saman on nähnyt merkitykselliseksi hallintovaliokunta, joka on tehnyt esitykseen vain yhden tarkennuksen koskien Tullin neuvottelukunnan asettamista. Olen ylpeä siitä, että suomalaisten turvallisuus yhdistää meitä täällä eduskunnassa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+18.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-10T23:44:15,2025-12-10T23:47:25,Käsitelty,1.1 2025_125_337,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi eduskunnan turvatoimista>>>Lakialoite LA 22/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 86/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 30/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 19. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 30/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. Edustaja Peltokangas, valiokunnan puheenjohtaja, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+19.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_125_338,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eduskunnan turvatoimista>>>Lakialoite LA 22/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 86/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 30/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä jälleen ollaan lähellä puoltayötä, mikä on hieno asia, koska parlamentarismiin kuuluu laaja keskustelu, ja täällä me vielä ainakin muutaman hallintovaliokunnan jäsen olemme. Ilmeisesti tämä homma on niin, että tämä on rakkaudesta lajiin. Esittelen pääpiirteittäin eduskunnan hallintovaliokunnan mietinnön turvatoimilaista. Eduskuntaryhmien puheenjohtajien yhteisessä lakialoitteessa ehdotetaan säädettäväksi uusi laki eduskunnan turvatoimista, jolla korvataan nykyinen, vuonna 2008 annettu laki turvatoimista eduskunnassa. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alusta. Uudella lailla tarkistetaan muun ohella turvatoimilain, alueellista ja henkilöllistä soveltamisalaa, teknistä valvontaa ja voimankäyttövälineitä koskevaa sääntelyä. Lakiehdotuksen kokonaan uudet säännökset liittyvät miehittämättömän ilma-aluksen kulkuun puuttumiseen ja henkilösuojaustehtävään. Valiokunta tähdentää, että lain nimenomaisena tarkoituksena on suojata eduskunnan toimintaa sekä huolehtia turvallisuuden ja järjestyksen säilymisestä eduskunnassa. Valiokunta pitää tärkeänä, että eduskunnan turvallisuudesta vastaavalla henkilöstöllä on riittävät toimivaltuudet tehtäviensä hoitamiseen sekä asianmukainen koulutus toimivaltuuksien käyttöön. Eduskunta tekee turvallisuusasioissa jatkossakin tiivistä yhteistyötä yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta vastaavan poliisin kanssa. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunta pitää välttämättömänä, että eduskunnan turvatoimia koskeva sääntely täydennetään vastaamaan mahdollisimman kattavasti nykyistä turvallisuusympäristöä. Valiokunta toteaa, että eduskunnan toiminta ylimpänä valtioelimenä ja eduskunnassa työskentelevien turvallisuus tulee kyetä kaikissa oloissa varmistamaan. Hallintovaliokunta käsittelee mietinnössään lakiehdotuksen soveltamisalaa, henkilö-suojaustehtävää ja voimankäyttövälineitä koskevaa sääntelyä. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä mietinnöstä ilmenevin vähäisin muutoksin. Valiokunnan keskeisin muutosehdotus liittyy henkilösuojaustehtävän asiallisen soveltamisalan täsmentämiseen. Voimassa olevassa turvatoimilaissa ei ole säännöksiä henkilösuojaustehtävästä. Nykyisessä toimintaympäristössä joudutaan perustelujen mukaan aikaisempaa useammin harkitsemaan turvahenkilön määräämistä, suojaamaan kansanedustajan tai eduskunnan vieraan turvallisuutta. Henkilösuojaustehtäviä toteutetaan nykyisin joko yhdessä poliisin kanssa tai ilman poliisiviranomaisen apua. Turvallisuusjohtaja voi uuden sääntelyn mukaan asettaa henkilösuojaukseen erityisen koulutuksen saaneen turvahenkilön suojaamaan erityistä suojelua tarvitsevan kansanedustajan tai eduskunnan vieraan turvallisuutta. Eduskunnan turvallisuusjohtaja ilmoittaa henkilösuojaustehtävästä poliisille. Henkilösuojauksen antaminen on aina harkinnanvaraista. Valiokunta painottaa, että henkilösuojaustehtävään voidaan asettaa vain tällaiseen tehtävään erityisen koulutuksen saanut turvahenkilö. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että henkilösuojaustehtävästä ilmoitetaan poliisille mahdollisuuksien mukaan etukäteen ja niin ajoissa, että poliisi voi suunnitella tarvittaessa omat toimenpiteensä tehtävään liittyen. Lisäksi on tärkeää, että kunkin henkilösuojaustehtävän tarkoituksenmukaisin toteuttamistapa harkitaan riskiarvioon perustuen tapauskohtaisesti. Valiokunta kuitenkin toteaa, että tarve henkilösuojaustehtävää määräämiseen voi tulla nopeastikin, eikä virka-avun saaminen poliisilta ole aina mahdollista. Lakialoitteessa ehdotetaan päivitettäviksi turvahenkilön yleisiä voimankäyttövaltuuksia ja voimankäyttövälineitä koskevan turvatoimilain säännöksiä. Voimankäyttövälineisiin voivat ehdotuksen mukaan kuulua nykyisten välineiden lisäksi etälamautin ja projektiililaukaisin. Henkilösuojaustehtävään määrätyn turvahenkilön voimankäyttövälineisiin voi jatkossa kuulua edellä mainittujen välineiden lisäksi myös ampuma-ase. Valiokunta pitää mietinnössään tärkeänä, että riittävästä voimankäyttökoulutuksesta ja säännöllisestä harjoittelusta huolehditaan. Voimankäyttökoulutukseen on myös varattava riittävät resurssit. Valiokunta korostaa eduskunnan turvahenkilöstön ja poliisin saumattoman yhteistyön merkitystä eduskunnan turvallisuuden varmistamisessa. Tämä edellyttää toimivaa ja oikea-aikaista tiedonvaihtoa ja yhdenmukaisia johtamis- ja toimintamalleja etenkin tilanteissa, joissa varaudutaan kovimpien voimakeinojen käyttöön. Arvoisa rouva puhemies! Myös tämä mietintö on yksimielinen. [Juha Hänninen: Erinomainen esittely!]",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+19.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-12-10T23:47:41,2025-12-10T23:53:02,Hyväksytty,1.1 2025_125_339,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi eduskunnan turvatoimista>>>Lakialoite LA 22/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 86/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 30/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+19.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_125_340,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi eduskunnan turvatoimista>>>Lakialoite LA 22/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 86/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 30/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On tullut aika päivittää eduskunnan turvatoimista annettua lainsäädäntöä. Nykyinen laki on vuodelta 2008, ja olemme varmasti kaikki edustaja Peltokankaan mielestä sitä mieltä, että sen säätäminen ja turvallisuusympäristömme ovat vahvasti muuttuneet sen jälkeen. Teknologian huima kehitys, uudet uhat sekä jopa valitettavan tarpeellisiksi tunnistetut henkilösuojaustehtävät tekevät välttämättömäksi sen, että myös eduskunta huolehtii turvallisuudestaan ja on valppaana ajan tasalla. Nyt tämä aiemmin syksyllä keskusteltu lakialoite on palannut käsittelyymme valiokunnasta. Hallintovaliokunnassa esitykseen on tehty pieniä mutta tarpeellisia tarkennuksia ja kokonaisuutta selkeyttäviä muotoiluja. Näin lakiesityksen voi mielestäni lämpimästi lähettää eteenpäin kohti lopullista hyväksyntää. Arvoisa puhemies! Haluan korostaa, että eduskunta on paikka, jossa kansakunnan keskeisimmät päätökset tehdään. Tämä asettaa meille aivan erityisen vastuun varmistaa, että täällä työskentelevät kansanedustajat, virkamiehet, toimittajat ja vierailijat voivat olla turvassa, jokainen heistä. Ajantasainen turvallisuus ei synny itsestään. Se syntyy pysähtymällä juuri näiden kysymysten ääreen, joista tänään keskustelemme. Meillä on oltava ajantasaiset säädökset siitä, miten turvallisuus eduskunnassa voidaan taata, millaista voimankäyttöä ja keneltä voimme tässä talossa sallia sekä miten kohtaamme muuttuneen turvallisuusympäristön uudet uhkat, kuten viime aikoina Eurooppaa koetelleet miehittämättömät ilma-alukset. Tahdon kiittää lakialoitetta, valmistelua, työryhmää näiden kysymysten ääreen pysähtymisestä. Olette tehneet arvokasta työtä. Arvoisa puhemies! Kuten sanottua, turvallisuus eduskuntatyössä on ehdottoman tärkeää. Jokaisella meistä on oikeus tehdä työtään ilman pelkoa. Siksi tämä lakialoite ei ole vähäinen — se on meille paljon itseään suurempi. Se osoittaa, että otamme tässä salissa vakavasti ympäröivän maailman muutokset ja suojaamme demokraattisen päätöksenteon toimintaedellytykset. Olen erittäin ilahtunut siitä, että ajankohtaiset turvallisuuskysymykset ja huoli turvallisuudesta yhdistävät meitä laajasti yli puoluerajojen. Toivon kuitenkin, hyvät kollegat, että tämä yhteinen tahtotila ei rajoitu vain siihen, kun kyse on meistä itsestämme ja eduskunnan arjesta. Meidän on muistettava turvallisuuden merkitys myös kansalaistemme arjessa. Meidän tärkein tehtävämme on taata kansalaisten arjen turvallisuus. Siis muistakaamme, että myös kansa kaipaa ajantasaista turvaa. — Kiitos, arvoisa puhemies. [Mauri Peltokangas: Erinomainen puheenvuoro!]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+19.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-10T23:53:06,2025-12-10T23:57:28,Hyväksytty,1.1 2025_125_341,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi eduskunnan turvatoimista>>>Lakialoite LA 22/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 86/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 30/2025 vp,Edustaja Nieminen poissa., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+19.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_125_342,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 47/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 16/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 21. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 16/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu alkaa. — Edustaja Eerola poissa, edustaja Ronkainen poissa. — Edustaja Hänninen. [Juha Hänninen: Paikalla!] — Paikalla.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+21.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_125_343,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 47/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Maailma on täynnä julmuutta. Holokausti on ihmiskunnan historian synkimpiä hetkiä. Se muistuttaa meitä siitä, kuinka pitkälle viha, välinpitämättömyys ja valehtelu voivat johtaa. Siksi tänään käsiteltävä esitys rikoslain täydentämisestä on erityisen tärkeä. Esityksessä ehdotetaan rikoslain 11 lukuun lisättäväksi säännös, joka kriminalisoi vakavien kansainvälisten rikosten kieltämisen, puolustelun ja vakavan vähättelyn silloin, kun se yllyttää vihaan tai väkivaltaan tai häiritsee yleistä järjestystä. Valiokunnassa esitystä vielä tarkennettiin oikeasuuntaisesti, sillä siihen lisättiin toiminnan tietoisuus. Tietoisesta teosta voidaan tuomita, ja tällaisissa tapauksissa niin tulee tehdä. Tällä muutoksella parannetaan turvallisuutta ja yhteiskuntarauhaa. Vihapuhe ei saa jäädä vastauksettomaksi silloin, kun se uhkaa ihmisarvoa ja demokratiaa. Arvoisa puhemies! On tärkeää painottaa, ettei esitys ole uhka sananvapaudelle. Historiallisia tapahtumia ja niiden taustoja voidaan ja pitääkin voida tutkia ja kritisoida ja niistä keskustella. Esitys on siksi tarkkarajainen. Rangaistavaksi tulisi vain selkeä ja julkinen kiistäminen tavalla, joka yllyttää vihaan ja vaarantaa järjestystä. Siksi valiokunnan tarkennukset esitykseen ovat tervetulleita. Vilpitön tietämättömyys ei täyttäisi rikoksen tunnusmerkistöä. Samalla tämä esitys tuo Suomen lainsäädännön sille tasolle, jota kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja Euroopan unioni meiltä edellyttävät. Suomi on saanut asiasta huomautuksia, ja nyt tämä hallitus on tarttunut puutteeseen vastuullisesti ja oikea-aikaisesti. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on osa laajempaa rasisminvastaista työtä. Emme voi antaa tilaa ideologioille, jotka pyrkivät mitätöimään toisten ihmisarvoa. Holokaustin uhrit ansaitsevat muistonsa suojelemisen. On meidän velvollisuutemme varmistaa, että mitään vastaavaa ei koskaan enää tapahdu. Kansalaisten on voitava elää turvallista arkea. — Kiitos, arvoisa puhemies. ", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+21.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-10T23:58:56,2025-12-11T00:02:15,Hyväksytty,1.1 2025_125_344,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Pöydällepanoa varten esitellään päiväjärjestyksen 26. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että mietintö pannaan pöydälle 15.12.2025 pidettävään täysistuntoon.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+26.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_125_345,125/2025,2025-12-10,14.00,0.03,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Puhemiesneuvosto ehdottaa, että talousarvioehdotuksen ainoassa käsittelyssä noudatetaan puhemiesneuvoston 2.12.2025 ehdottamaa menettelytapaa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2025+26.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_126_1,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. On toivottavaa, että kukin kysymys on osoitettu yhdelle paikalla olevista ministereistä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_126_2,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Helena Marttila sd)>>>Suullinen kysymys SKT 200/2025 vp,"No niin, sitten aloitetaan. Mennään ryhmittäin. Täällä on jonkin verran samoja kysymyksiä eri ryhmillä, joten niitä yhdistelen. — Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä, edustaja Marttila, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_126_3,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Helena Marttila sd)>>>Suullinen kysymys SKT 200/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tänä jouluna ennätyksellisen monessa kodissa juhlatunnelmaa varjostavat huoli ja epävarmuus arjen perusasioista, epävarmuus omasta työpaikasta, omasta ja läheisten pärjäämisestä ja rahojen riittämisestä. Julkiset palvelut ovat hyvinvointivaltion kivijalka, ja SDP:n mielestä hoitoon pitää päästä riippumatta lompakon paksuudesta tai siitä, onko ihminen työelämässä vai ei. Ministeri Juuso, te olette tässä salissa todennut, että hoitoonpääsyä ei ratkaista rahalla ja asia hoituu itsestään. Todellisuudessa niin THL:n tilastot kuin tuore hallituksen tilaama raporttikin osoittavat, että hoitoonpääsy lääkärin vastaanotolle on heikentynyt, ja hallituksen leikkausten jälkeen entistä useampi odottaa lääkäriin pääsyä yli kaksi viikkoa. Kun te nyt katsotte näitä tilastoja, näettekö syytä korjata aiempia puheitanne?", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.1.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-12-11T16:01:44,2025-12-11T16:02:49,Käsitelty,1.1 2025_126_4,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Helena Marttila sd)>>>Suullinen kysymys SKT 200/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_5,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Helena Marttila sd)>>>Suullinen kysymys SKT 200/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Siinä raportissa sanotaan, että hoitoonpääsy on suurin piirtein samalla tasolla, jonkin verran parantunut siitä, mitä se oli ennen sote-uudistusta. [Aki Lindénin välihuuto] Tosin alueellisesti on eriytymistä havaittavissa. THL:n tilasto marraskuulta osoittaa, että 83 prosenttia ihmisistä Suomessa pääsee hoitoon kahden viikon sisällä, tosin tässä on laskettu myöskin hoitajakäynnit mutta myös lääkärikäynnit, [Välihuutoja vasemmalta] eli kyllä hoitoon edelleenkin pääsee. Hallitus on tuonut omalääkärimallia voimakkaasti esiin tällä kaudella, ja kaiken sen tavoitteena on, että hoitoonpääsy paranee. Digitaaliset vastaanotot ovat parantuneet. Suomessa noin neljä ja puoli miljoonaa ihmistä tällä hetkellä on digitaalisten sosiaali‑ ja terveyspalveluiden piirissä, eli tilanne menee kyllä parempaan suuntaan mielestäni.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-12-11T16:02:49,2025-12-11T16:03:40,Käsitelty,1.1 2025_126_6,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Helena Marttila sd)>>>Suullinen kysymys SKT 200/2025 vp,"Kiitoksia. — Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Marttila jatkaa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_7,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Helena Marttila sd)>>>Suullinen kysymys SKT 200/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nimenomaan lääkäriin hoitoon pääsyssä on menty huonompaan suuntaan. Mutta yhdessä asiassa ministeri oli oikeassa, nimittäin eilen todetessaan, että nyt olisi aika käynnistää puolueiden yhteinen työ soten pelastamiseksi. Lokakuisen E2-tutkimuksen mukaan suomalaisten suurin huolenaihe koskee nimenomaan terveydenhoidon tilannetta. Tilanne on kriittinen, tilastojen mukaan hoitojonot kasvavat ja ihmisten luottamus yhteisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin murenee. Pääministeri Orpo, te tyrmäsitte marraskuussa suoriltaan opposition ehdotuksen parlamentaarisesta soteyhteistyöstä. Nyt kun teidän oma ministerinnekin ehdotti tällaista yhteistyötä, aiotteko tyrmätä hänenkin ehdotuksensa vai oletteko valmis uudelleen harkitsemaan yhteistyötä tässä suomalaisille kaikista tärkeimmässä asiassa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.1.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-12-11T16:03:52,2025-12-11T16:04:54,Käsitelty,1.1 2025_126_8,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Helena Marttila sd)>>>Suullinen kysymys SKT 200/2025 vp,"Onko pääministeri? — Olkaa hyvä, pääministeri Orpo.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_9,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Helena Marttila sd)>>>Suullinen kysymys SKT 200/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sanoin silloin, kun tätä keskustelua käytiin, että odotamme tämän alivaltiosihteeri Erholan raportin. Saamme siinä tilannekuvan ja suositukset, miten jatketaan. Totesin myös sen, että heti joulutauon jälkeen, kun eduskunta istuu alas, jatkaa työtään, niin silloin hallitus antaa pääministerin ilmoituksen, jolloin aloitamme parlamentaarisen keskustelun tämän työn pohjalta. Eilen meillä on ollut valtioneuvoston iltakoulu, missä me saimme tämän raportin, ja siinä yhteydessä todettiin, että on hyvä hetki todellakin helmikuulla eduskunnan aloittaa keskustelu ja sen jälkeen voidaan siinä yhteydessä pohtia myös, millä tavalla parlamentaarinen työ kohti seuraavaa kautta aloitetaan. En ole tyrmännyt tätä, vaan kertonut juuri tämän prosessin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-12-11T16:04:57,2025-12-11T16:05:50,Käsitelty,1.1 2025_126_10,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Helena Marttila sd)>>>Suullinen kysymys SKT 200/2025 vp,"Kiitoksia. — Seuraava kysymys, edustaja Pekonen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_11,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Helena Marttila sd)>>>Suullinen kysymys SKT 200/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yli kaksi viikkoa lääkärin vastaanottoa odottaneiden määrä on kääntynyt kasvuun tämän oikeistohallituksen seurauksena. Tämä todellakin selviää siitä Erholan raportista, jossa tämä tilannekuva on meille kaikille nyt avattu. Tämä oikeistohallitus on leikannut perusterveydenhuollosta ja pidentänyt tätä hoitotakuuta kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Ja tämän seurauksena nyt sitten entistä harvempi suomalainen pääsee ajoissa lääkärille. Terveysongelmat pahenevat ja kustannukset kasvavat. Näin ollen mitään taloudellistakaan järkeä tässä päätöksessä ei ole ollut. Mutta samaan aikaan kuitenkin yksityiselle sektorille sairaanhoidon Kela-korvauksiin on kaadettu lisää rahaa, vaikka se on tähän asti valunut lähinnä vain hinnankorotuksiin ja kasvaviin voittoihin. Olisinkin nyt, arvoisa puhemies, kysynyt hallitukselta: olisiko nyt se korkea aika siirtää epäonnistuneisiin Kela-korvauksiin käytetyt rahat julkiseen terveydenhuoltoon ja nopeuttaa siten tätä hoitoonpääsyä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.1.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-12-11T16:05:55,2025-12-11T16:07:08,Käsitelty,1.1 2025_126_12,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Helena Marttila sd)>>>Suullinen kysymys SKT 200/2025 vp,Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_13,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Helena Marttila sd)>>>Suullinen kysymys SKT 200/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nimenomaan hoitoonpääsyn nopeudesta kun puhumme, niin syyskuun alusta käynnistyi tämä 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu, jossa 65 vuotta täyttäneet seniorikansalaiset voivat päästä yksityiselle yleislääkärille julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla eli 28 eurolla. Tämä on lähtenyt liikkeelle hyvin positiivisissa merkeissä. Olen kertonutkin tämän, että saan sentyyppistä palautetta, että lääkäriin pääsee niin kuin ennen vanhaan, jopa samalle päivälle. Keskimäärin noin neljän päivän päähän tämä aika on löytynyt. Ja tämä on hyvin yhdenvertainen, koska se koskee kaikkia 65 vuotta täyttäneitä. [Krista Kiuru: Yhdenvertaista vai? — Välihuutoja vasemmalta] Siinä myöskin huomioidaan ihan toimeentulotukeen asti hyväksyttäviä menoja. Elikkä siinä ei ole niitä ongelmia, mitä te olette aikaisemmin nostaneet esiin, että se olisi lompakon paksuudesta kiinni. Ei ole. Eli tämä kokeilu on kaikille 65 vuotta täyttäneille. [Aino-Kaisa Pekonen: Entä haja-asutusalueet?] Ensimmäiset merkit ovat olleet sitä, että tämä on hyvin positiivisesti lähtenyt. Eli tähän on sisällytetty myöskin laboratoriokäyntejä, ja siellä hoidetaan tavallisia kansansairauksia, kuten vaikkapa diabetesta. Yleisimpiä diagnooseja ovat olleet verenpainetauti ja sitten tuki- ja liikuntaelinsairaudet. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-12-11T16:07:08,2025-12-11T16:08:20,Käsitelty,1.1 2025_126_14,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Helena Marttila sd)>>>Suullinen kysymys SKT 200/2025 vp,"Kiitoksia. — Minuutin mittaisia puheenvuoroja, kiitos. — Seuraavaksi edustaja Kiuru, Krista.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_15,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Helena Marttila sd)>>>Suullinen kysymys SKT 200/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä äskeisessä ministerin puheenvuorossa kuultiin, että se on ihan oikein, että näin voidaan toimia. Tässä Erholan rapsassa tämä asia sanotaan kuitenkin meille vakavammalla muotoilulla. Nimittäin tässä Erholan lopputuloksessa on hyvin painavaa sanottavaa eduskunnalle. Tässä todetaan, että ”pääsytietojen perusteella valtakunnallisesti hieman paremmin kuin ennen...” — ai, väärä lause. [Oikealta: Ohhoh, hupsista! — Naurua] ”Suuri osa väestöstä pääsee terveydenhuollon kiireettömälle vastaanotolle viikon sisällä hoitotarpeen arvioinnista.” Mutta alueelliset erot ovat suuria, ja sen lisäksi tässä rapsassa sanotaan, että lompakon suuruus vaikuttaa siihen, miten päästään hoitoon. [Välihuutoja oikealta] Minusta se on aika käsittämätöntä, että tästä rapsasta ilmenee, että tosiasiassa ihmisten tuloerot vaikuttavat niin, että erityisesti alempien tuloluokkien ihmiset pääsevät hoitoon yhä heikommin. Se ei ole naurun asia — se ei ole naurun asia. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Minusta on käsittämätöntä, että oikeisto nauraa ja ilkkuu tälle. [Puhemies: Kysymys?] Kysynkin, herra pääministeri: pidättekö te sitä oikeana, että Suomessa hoitoon pääsee teidän leikkaustenne jälkeen niin, että alemman tuloeron ihmiset eivät pääse hoitoon? [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-12-11T16:08:24,2025-12-11T16:09:50,Käsitelty,1.1 2025_126_16,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Helena Marttila sd)>>>Suullinen kysymys SKT 200/2025 vp,"Nyt kannattaa pysyä ihan rauhallisena. — Sitten pääministeri Orpo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_17,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Helena Marttila sd)>>>Suullinen kysymys SKT 200/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun taas kuulimme kunniamme, on varmaan kohtuullista kertoa myöskin se, että mehän tässä nyt olemme tehneet töitä sen eteen, että saadaan, edustaja Kiuru, se teidän tekemänne sotejärjestelmä toimimaan ja ihmiset pääsemään hoitoon. [Pia Viitanen: Leikkauksilla!] Me ollaan kaksi ja puoli, kohta kolme vuotta tehty töitä sen eteen, että nämä hyvinvointialueet saadaan toimimaan, [Perussuomalaisten ryhmästä: Töitä riittää!] ja Erholan raportti kertoo sen ison kuvan, että palvelut on saatu parempaan suuntaan ja asiat etenevät isossa kuvassa hyvin. [Krista Kiuru: Eli köyhimmät eivät pääse enää hoitoon!] Suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole romahtamassa, vaan tämä käännös on saatu aikaan. Ja kun me saadaan kaikki alueet toimimaan hyvin ja hoitoonpääsy toimimaan, niin sen jälkeen myöskin ne tasa-arvokysymykset tulevat paremmin hoidettua. Mutta tämä vie aikaa. Tämä on osoittautunut paljon haastavammaksi työksi kuin mitä te ikinä silloin kuvittelitte, kun te teitte tätä mallia. [Krista Kiuru: Päinvastoin! — Välihuutoja] Tämä on ollut paljon vaikeampi työ, mutta tämä kääntyy, ja me teemme jokaisen alueen kanssa töitä, niin että löytyy ratkaisut ja joka puolella Suomea hoitoon pääsee. [Puhemies koputtaa] Se on meidän vastuullamme, että jokainen suomalainen paikasta huolimatta ja iästä ja lompakosta huolimatta saa tarvittavat ja lakisääteiset palvelut. [Antti Kurvinen: Ei siltä näytä!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.1.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-12-11T16:09:54,2025-12-11T16:11:14,Käsitelty,1.1 2025_126_18,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Helena Marttila sd)>>>Suullinen kysymys SKT 200/2025 vp,"Kiitoksia. Minuutin mittaisia vastauksia, kiitos. — Seuraavaksi edustaja Lindén.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_19,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Helena Marttila sd)>>>Suullinen kysymys SKT 200/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Palataan nyt siihen ydinkysymykseen. Suora lainaus tästä Erholan raportista: ”Yli kaksi viikkoa lääkärivastaanottoa odottaneiden määrä on kääntynyt kasvuun (kuvaaja 1), mikä heijastelee muutoksia hoitoon pääsyn määräaikoihin tehdyissä lainsäädäntömuutoksissa.” Eli 27 prosenttia potilaista odotti yli kaksi viikkoa silloin, kun edellisen hallituksen hoitotakuu vaikutti. Nyt se on noussut 42 prosenttiin, melkein puolet ihmisistä odottaa yli kaksi viikkoa. Siihen ei auta se pilotti, joka on menossa yli 65-vuotiaille. Siinä pilotissa on käynyt noin 10 000 henkilöä per kuukausi, kun terveyskeskuksissa käy kuukaudessa 400 000 ihmistä. Eli hallitus voisi kiinnittää huomionsa julkiseen terveydenhuoltoon, joka on meidän lainsäädännöllistä, ja jättää nämä pistemäiset reformit vähemmälle. Ministeri Juuso, milloin te kerrotte meille sen, mitä tässä raportissa lukee, ettekä väitä, että hoitotakuu on parantunut? [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.1.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-12-11T16:11:19,2025-12-11T16:12:28,Käsitelty,1.1 2025_126_20,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Helena Marttila sd)>>>Suullinen kysymys SKT 200/2025 vp,Ja ministeri Juuso., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_21,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Helena Marttila sd)>>>Suullinen kysymys SKT 200/2025 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Kuten sanoin, niin THL:n tilastojen mukaan yli 80 prosenttia saa hoitokontaktin kahden viikon sisällä. [Aki Lindénin välihuuto] Siitä, onko se lääkäri vai hoitaja: myöskin hoitaja voi hoitaa paljon asioita, ei kaikkien tarvitse päästä lääkärille. Mutta totta kai hallitus parantaa koko ajan. Meidän täytyy muistaa myöskin ne kustannukset. Vuokralääkäribisnes maksoi meille yli 400 miljoonaa heti soteuudistuksen jälkeen. Nyt ollaan tultu puoleen siitä, ja se osoittaa, että siellä hyvinvointialueet ovat säästäneet sen vuokralääkäribisneksen alentumisen verran. He ovat myöskin nyt toteuttaneet näitä digitaalisia vastaanottoja, joiden kautta ihmiset pääsevät hoitoon, omalääkärimallia tuomme, Kela-korvaukset yli 65-vuotiaille — ette kai te väitä, että se on huonontanut hoitotakuuta? Kyllä koko ajan me parannamme ja yritämme tehdä parhaamme, mutta meidän täytyy muistaa myöskin se, että taloudelliset raamit ovat tiukat. Meidän sosiaali- ja terveydenhuoltomenot kasvavat siis miljardilla joka vuosi, ja tähän meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa. Meidän täytyy hakea semmoiset toimintatavat, millä me saadaan [Puhemies koputtaa] kustannukset pysymään kurissa ja myöskin kohtuullinen [Puhemies: Aika!] hoitoon pääsy potilaille. [Aki Lindén: Emme me väitä mitään, numerot puhuvat!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-12-11T16:12:28,2025-12-11T16:13:41,Käsitelty,1.1 2025_126_22,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Helena Marttila sd)>>>Suullinen kysymys SKT 200/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Ojala-Niemelä., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_23,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Helena Marttila sd)>>>Suullinen kysymys SKT 200/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä aviisi huusi tällä viikolla, että torniolainen pariskunta pettyi valinnanvapauskokeiluun, ja alle prosentti lappilaisista on pystynyt hyödyntämään tätä, koska meillä ei yksinkertaisesti sitä palvelutarjontaa ole. STM:n mukaan Suomessa on 500 yleislääkärin tai yleislääketieteen erikoislääkärin paikkaa terveyskeskuksissa täyttämättä. [Vilhelm Junnila: Kuka hyvinvointialuetta johtaa!] Lääkäreistä on pulaa erityisesti itäisillä ja pohjoisilla alueilla, joilla on jouduttu turvautumaan vuokralääkäreihin, ja nämä maksavat maltaita. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan vaje vaikuttaa merkittävästi erityisesti perusterveydenhuollon palvelujen toteuttamiseen, ja henkilövajeen ratkaiseminen edellyttäisikin monenlaisia toimenpiteitä aina koulutuspaikkojen lisäämisestä hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisäämiseen. Henkilöstövajeella on heijastusvaikutuksia myös hoitojonojen pidentymiseen. Kysynkin, ministeri Juuso, teiltä: ovatko rajalliset sote-ammattilaisresurssit nyt tällä hetkellä mielestänne tehokkaassa käytössä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.1.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-12-11T16:13:45,2025-12-11T16:14:47,Käsitelty,1.1 2025_126_24,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Helena Marttila sd)>>>Suullinen kysymys SKT 200/2025 vp,Ministeri Juuso., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_25,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Helena Marttila sd)>>>Suullinen kysymys SKT 200/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin täytyy todeta tässäkin se, että tilanne vaihtelee hyvinvointialueesta toiseen. Meillä on edelleen hyvinvointialueita, missä on pulaa henkilöstöstä. Hoitajien koulutuspaikkoja on nostettu. Tällä kaudella olemme nostaneet myöskin lääkäreiden koulutuspaikkoja 70 paikalla. Tosin kestää muutaman vuoden ennen kuin sieltä tuloksia saadaan, ja uskon, että jatkossakin meidän täytyy nostaa lääkäreiden koulutuspaikkoja. Mutta me laskemme aika paljon tämän omalääkärimallin varaan, että saamme sieltä yksityiseltä puolelta ammatinharjoittajia tai omalääkäreitä toimimaan siellä julkisella puolella. Tämä on se pitkän tähtäimen suunnitelma, ja näen, että tämä, mitä me teemme, on tällä hetkellä se kaikista järkevin, ja ajamme sitä voimakkaasti eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-12-11T16:14:51,2025-12-11T16:15:30,Käsitelty,1.1 2025_126_26,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Helena Marttila sd)>>>Suullinen kysymys SKT 200/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kaikkonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_27,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Helena Marttila sd)>>>Suullinen kysymys SKT 200/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä tässä yhteydessä vanhustenhoidon tilanteesta ja vanhustenhoitoon pääsystä. Meillä moni hyvinvointialue on hyvin tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Siellä on valitettavasti säästetty leikkaamalla, myös vanhusten ympärivuorokautisen hoidon paikkoja vähentämällä. Tämä on tietysti erittäin harmillinen tilanne. Käytännössä näyttää olevan niin, että entistä huonokuntoisempia ikäihmisiä asuu kotona entistä niukempien kotihoidon resurssien varassa. Arvoisa puhemies! Mitä hallitus aikoo tehdä varmistaakseen sen, että kenenkään ikäihmisen ei tarvitse odottaa ja jonottaa kuukausitolkulla päästäkseen tarvitsemaansa hoitoon? Miten varmistetaan ylipäätänsä se, että kaikilla ikääntyneillä, jotka apua tarvitsevat, on mahdollisuus saada turvallista ja laadukasta hoitoa niin, että kenenkään tässä maassa ei tarvitse pelätä vanhenemista?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.1.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2025-12-11T16:15:33,2025-12-11T16:16:34,Käsitelty,1.1 2025_126_28,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Helena Marttila sd)>>>Suullinen kysymys SKT 200/2025 vp,Kiitoksia. — Ministeri Juuso., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_29,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Helena Marttila sd)>>>Suullinen kysymys SKT 200/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen sanonut koko ajan, että säästöjä ei voi tehdä sillä tavalla, että palvelun tarjoamisesta tingitään niillä, jotka palveluja tarjoavat. [Krista Kiuru: Oho! — Välihuutoja vasemmalta] Edelleenkin meillä on laatuvaatimukset ja suositukset. Palvelutarpeen arvion selvitykset tehdään tietyn mittariston mukaan, ja se tarkoittaa sitä, että mikäli ihminen tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa, hänen on sitä saatava. Hyvinvointialueiden täytyy se järjestää. Tinkimistä, säästämistä ei voi tehdä sen varjolla, että lakisääteisistä palveluista tingitään. Näin ei voi tehdä, ja olen koko ajan sanonut sitä. [Antti Kurvinen: Oletteko hallituksessa ottanut tämän esiin?] Näin ei voi tehdä. Niiden säästöjen, mitä tehdään, täytyy löytyä jostakin muualta kuin siitä, että lakisääteisiä palveluita rajoitetaan. [Timo Heinonen: Onko keskusta tästä eri mieltä?]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-12-11T16:16:34,2025-12-11T16:17:20,Käsitelty,1.1 2025_126_30,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Helena Marttila sd)>>>Suullinen kysymys SKT 200/2025 vp,Kiitoksia. — Sitten edustaja Siponen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_31,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Helena Marttila sd)>>>Suullinen kysymys SKT 200/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun puhutaan näistä tärkeistä sote-palveluista, niin apteekit ovat monelle kansalaiselle äärettömän tärkeä paikka, johon turvaudutaan ja josta haetaan apua vaivaan kuin vaivaan. Valitettavasti nyt tämä hallituksen apteekkiuudistus tulee vaarantamaan tämän tärkeän lähipalvelun monelta kansalaiselta. Fimean mukaan jopa yli sata apteekkia on muuttumassa kannattamattomiksi. Erityisesti tämä tulee iskemään ikäihmisiin ja muihin paljon lääkkeitä käyttäviin kansalaisiin. Jopa Suomen huoltovarmuus lääkkeiden osalta on uhattuna. Tätä uudistusta runnotaan läpi välittämättä perustuslakivaliokunnan ja asiantuntijoiden varoittelusta. Lääketaksan leikkaus, nämä verotuksen muutokset ja itsehoitolääkkeitten siirtäminen ruokakauppoihin tulee vaarantamaan erityisesti pienemmät apteekit, joita löytyy kaupunkien lähiöistä, pienistä kunnista, taajamista, eri puolilta Suomea. Ja syvästi ihmettelen, eikö täältä salin oikealta laidalta [Puhemies: Kysymys!] tai siitä ministeriaitiosta löydy yhtäkään apteekkien puolustajaa. [Puhemies: Ja kysymys oli mikä?] Viinat pitää saada kotiovelle ja lääkkeet kauppoihin, mutta apteekkeja joutaa lopettaa. [Antti Kurvinen: Aika hyvä kysymys! — Oikealta: Ei ollut kysymystä!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.1.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-12-11T16:17:27,2025-12-11T16:18:46,Käsitelty,1.1 2025_126_32,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Helena Marttila sd)>>>Suullinen kysymys SKT 200/2025 vp,"Kysymys? — No, niin. Ministeri Grahn-Laasonen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_33,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Helena Marttila sd)>>>Suullinen kysymys SKT 200/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisissa apteekeissa tehdään erittäin arvokasta työtä. Se on arvokas lähipalvelu. Hallitus on joutunut kohdistamaan julkisen talouden säästöjä myöskin apteekkikenttään. Tämän sanon hyvin avoimesti, ja lääkesäästöjä on jouduttu tällä hallituskaudella, niin kuin edelliselläkin kaudella, tekemään. Mutta tätä työtä on tehty niin, että maanlaajuisesta apteekkiverkosta pidetään kiinni. Se voi tarkoittaa sitä, että meidän apteekkiverkko ei ole täysin sama kuin se on ollut tähän asti, mutta erityisesti syrjäisemmillä seuduilla on pyritty pitämään huolta siitä, että meillä on valtakunnallinen, maanlaajuinen apteekkiverkko. Tätä uudistusta on tehty tällä filosofialla, mikä on hallitusohjelmaan myöskin kirjoitettu. Se, miten itse näen myöskin apteekkien tulevaisuuden, on siten, että sen rooli on pikemminkin kasvava, eli apteekit pystyvät auttamaan meidän soten ongelmissa. Valitettava tilanne on se, että meillä on monilta syrjäisemmiltä seuduilta terveyspalveluja viimeisten vuosien aikana vähentynyt. Mutta apteekit ovat tärkeitä lähipalveluja, joissa voidaan tänä päivänä tehdä esimerkiksi rokotustoimintaa, ottaa laboratoriokokeita, antaa matalan kynnyksen palvelua ja terveysneuvontaa ja apua kansalaisille. Tätä suuntaa, itse asiassa pohjoismaista suuntaa, mitä muissakin Pohjoismaissa on tehty, haluamme kulkea. Sen lisäksi me olemme tehneet lainsäädäntöä [Puhemies koputtaa] ja korjanneet sitä siihen suuntaan, että apteekkien henkilöstön osaamista [Puhemies: Aika!] voidaan hyödyntää enemmän.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-12-11T16:18:49,2025-12-11T16:20:10,Käsitelty,1.1 2025_126_34,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Helena Marttila sd)>>>Suullinen kysymys SKT 200/2025 vp,Ministereitä koskee tämä minuutti. — Seuraavaksi edustaja Virta., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_35,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Helena Marttila sd)>>>Suullinen kysymys SKT 200/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, te sanoitte, että kuulette jälleen kunnianne oppositiolta, mutta en usko, että kuulette. Ehkä meidän sijaan tänne pitäisi tuoda nyt ne lapset, joiden vanhemmilta te olette leikanneet, ehkä se lapsi, jonka sosiaalityöntekijä saa potkut tai uupuu työssään ja jälleen se turvallinen ammattilainen vaihtuu, ehkä ne lapset, joiden vertaistukiryhmä loppuu, kun järjestöiltä leikataan. Vastaisitteko te silloin, että me haluamme vain äideille ja isille töitä? Totta kai, mutta kun toisella kädellä te viette joiltain äideiltä ja isiltä, vaikka sieltä sotealueilta, töitä. Vastaisitteko te, että me tuomme terapiatakuun, jotta te lapset voitte mennä terapiaan, samaan aikaan, kun isä tai äiti ei saa joulun jälkeen katkopaikkaa kuntoutuksesta tai mielenterveyspalveluita? Lasten lapsuus tapahtuu aina aikuisten arjessa. Se raportti osoitti, että aikuissosiaalityöntekijän tilanne on katastrofaalinen, että lastensuojelun tilanne on isoissa haasteissa, ja siksi kysynkin ministeri Juusolta: mitä te lupaatte tehdä, jotta tämä hallitus korjaa ne jäljet, joita nyt nimenomaan vanhempien tukeen, suomalaisten perheiden palveluihin, on aiheutettu sillä, että te ette ajoissa antaneet hyvinvointialueille riittävästi aikaa pitää palvelut [Puhemies koputtaa] kunnossa ja parantaa niitä, koska nyt moni [Puhemies: Kiitoksia!] lapsi maksaa siitä kovaa hintaa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.1.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-12-11T16:20:15,2025-12-11T16:21:27,Käsitelty,1.1 2025_126_36,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Helena Marttila sd)>>>Suullinen kysymys SKT 200/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_37,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Helena Marttila sd)>>>Suullinen kysymys SKT 200/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aika monta tärkeää lakiuudistusta on jäänyt tekemättä, kun me olemme askarrelleet soteuudistuksen parissa. Lastensuojelulaki on yksi näistä, ja sen tuon eduskuntaan. Ensimmäinen osa on jo eduskunnassa, ainakin lakivaliokunnan käsittelyssä, toinen osa on tulossa, ja tarkoituksena on nimenomaan parantaa sitä työtä, mitä tehdään perheiden kanssa, jotta perheillä olisi paremmat edellytykset ja voimavarat pitää huolta lapsistaan ja näin välttää sijoitukset ja vakavammat toimenpiteet. Kyllä pyrimme vahvasti tähän suuntaan. Lastensuojelulaki on tulossa lausunnolle ensi keväänä. Tällä mennään eteenpäin. ",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-12-11T16:21:27,2025-12-11T16:22:14,Käsitelty,1.1 2025_126_38,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden tilanteesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 201/2025 vp,"Myös muilla ryhmillä oli soteen liittyviä, elikkä otetaan ne nyt tässä. — Liike Nyt, edustaja Harkimo.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_126_39,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden tilanteesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 201/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tosiasiahan kuitenkin on, arvoisa hallitus, että terveydenhuolto ja hyvinvointialueet ovat täysin sekaisin tällä hetkellä. Suurin syy on teidän toimimattomuus. Henkilöstön asema on täysin turvaton, eikä lähtökohtiin puututa. Ihmiset saavat joululahjaksi irtisanomisilmoituksen, vaikka hoitoa tarvitsevien määrä kasvaa koko ajan ja hoitojonot pitenevät. Satoja toimipaikkoja suljetaan, eikä asiakkaille osoiteta uusia tiloja. Matkat pitenevät, saatavuus heikkenee ja tuhansia osaavia ammattilaisia jää työttömäksi. 5 500 henkilöä, niin siitä viisisataa irtisanotaan pelkästään Etelä-Karjalassa. Ovatko nämä viisisataa muka turhia työntekijöitä? Eivätkö he ole tärkeässä työssä? Te sanoitte aiemmin, että ette anna jatkoaikaa alueille. Nyt olette kuitenkin antaneet jatkoaikaa. Nyt on vielä kymmenen aluetta, [Vasemmalta: Lainaosa!] jotka tarvitsevat jatkoaikaa. [Puhemies: Aika!] Meinaatteko antaa heille jatkoaikaa?", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.2.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-12-11T16:22:21,2025-12-11T16:23:34,Käsitelty,1.1 2025_126_40,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden tilanteesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 201/2025 vp,Kiitoksia. — Ja sitten ministeri Ikonen. [Keskustan ryhmästä: Hyvä kysymys! — Antti Kurvinen: Harkimo on ihan oikeassa!], ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_41,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden tilanteesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 201/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme tällä kaudella lisänneet hyvinvointialueitten rahoitusta joka vuosi. Sitä on lisätty tällä kaudella suhteessa siihen, mistä meidän hallitus lähti liikkeelle, jopa neljällä miljardilla eurolla. Eli olemme pyrkineet vahvistamaan ja — tekemällä erilaisia toimia ihmisten palveluitten turvaamiseksi — turvaamaan sitä palveluitten saatavuutta. Kuten tässä on keskusteltu tänään, alueitten tilanteet ovat erilaisia, ja se on tärkeää tunnistaa. Meillä on muutama alue, jotka selviävät omilla toimillaan ja jotka eivät lisäaikaa tarvitse. [Krista Kiuru: Niin, yksi tai kaksi!] Tänään vein tuonne valtioneuvostoon hallituksen esityksen tällaisesta uudenlaisesta määräaikalaista, jolla hyvinvointialueille annetaan vuosi tai kaksi lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen, mikäli he sitä tarvitsevat ja heillä on realistiset suunnitelmat, joilla he pystyvät sen vuodessa tai kahdessa lisäajalla tekemään. Ja tämän piirissä tulee olemaan kymmenkunta hyvinvointialuetta. Sitten meillä on joitain alueita, alle kymmenen, joilla on haastavampi tilanne ja joille tämä kahden vuoden lisäaika ei riittäisi. Heille tullaan antamaan varmasti vielä enemmän lisäaikaa. Nyt on kolmelle alueelle esimerkiksi annettu noin vuoteen 2030 [Puhemies koputtaa] tämän arviointimenettelyn kautta, ja sen mukana tulee myöskin vahvempaa tukea ja toimia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.2.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-12-11T16:23:39,2025-12-11T16:24:49,Hyväksytty,1.1 2025_126_42,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys terveyspalveluiden kehittämisestä (Mia Laiho kok)>>>Suullinen kysymys SKT 202/2025 vp,Myöskin kokoomuksen eduskuntaryhmällä oli tähän aiheeseen liittyvä kysymys. — Edustaja Laiho., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_126_43,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys terveyspalveluiden kehittämisestä (Mia Laiho kok)>>>Suullinen kysymys SKT 202/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus on halunnut viedä sotea suuntaan, jossa jokainen euro käytetään ihmisten hyväksi, [Vasemmalta: Ohhoh!] että ennaltaehkäisy vahvistuu, hoito paranee ja henkilöstön työ helpottuu. Tämä on ainoa kestävä tie soteen, jossa kaikki lapset, työikäiset, vanhukset ja muut saavat tarvitsemaansa hoitoa ja hoivaa. Ei siis sysätä rahaa rakenteisiin, ylikalliisiin ostoihin tai päällekkäisiin tehottomiin rakenteisiin. Pelkkä raha ei paranna palveluita. Orpon hallitus on esimerkiksi kääntänyt aiemmat vuokralääkäri-, vuokrahenkilöstökulut merkittävään laskuun. Parannamme palveluja konkreettisilla uudistuksilla: omalääkärimallilla, terapiatakuulla, yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeiluilla, ja digipalveluilla parannetaan hoitoonpääsyä ja varmistetaan, että apua saa silloin, kun sitä tarvitaan. Hoitoon pääsee hoidon tarpeen arvion perusteella: päivystysasioissa heti, kiireellisissä tarpeen mukaan, hoitotakuun sisällä kiireettömissä [Puhemies: Kysymys!] ja yli 65-vuotiaiden pilotissa jopa samana päivänä. Arvoisa ministeri Juuso, mitä toimia hallitus tekee, että tämä hyvä kehitys jatkuu ja ihmisten rahoja käytetään vaikuttaviin palveluihin?", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2025-12-11T16:24:56,2025-12-11T16:26:15,Käsitelty,1.1 2025_126_44,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys terveyspalveluiden kehittämisestä (Mia Laiho kok)>>>Suullinen kysymys SKT 202/2025 vp,Kiitoksia. — Ministeri Juuso., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_45,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys terveyspalveluiden kehittämisestä (Mia Laiho kok)>>>Suullinen kysymys SKT 202/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten jo aikaisemmin mainitsin, ajamme omalääkärimallia vahvasti eteenpäin. Me satsaamme myöskin digitaaliseen ennakoivaan terveydenhuoltoon, mahdollistamme ennakollisen terveydenhuollon ainakin sillä tavalla, että asiakas- ja potilastietojärjestelmistä voidaan hakea henkilöt, jotka ovat esimerkiksi diabetesriskissä, ja heille voidaan tarjota apua ennakoivasti ennen kuin itse riski toteutuu, jotta vältämme ne kustannukset ja kärsimykset, mitä potilaille voisi aiheutua, jos he oikeasti sairastavat. Kaikilla tavoilla teknologiaa ja digitalisaatiota viedään eteenpäin. Me ohjaamme myöskin hyvinvointialueita sosiaali- ja terveysministeriön puitteissa hyvin voimakkaasti toteuttamaan uusia toimintatapoja: kotiin vietäviä palveluja, omalääkäreitä myöskin kotihoidon piirissä oleville. On monia eri tapoja, millä palveluita voidaan tuottaa eri tavalla kuin ennen sen vuoksi, että yhteiskunta kehittyy, teknologia kehittyy, digitalisaatio kehittyy, [Puhemies koputtaa] hoitomenetelmät kehittyvät, lääkkeet kehittyvät. Meidän täytyy kaikki nämä huomioida ja ottaa osamme siitä ja yrittää sillä tavalla viedä niitä palveluita mahdollisimman hyvään suuntaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-12-11T16:26:15,2025-12-11T16:27:31,Käsitelty,1.1 2025_126_46,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoitusmallista (Pia Sillanpää ps)>>>Suullinen kysymys SKT 203/2025 vp,"Sitten vielä perussuomalaisten eduskuntaryhmä, edustaja Sillanpää, sama aihe.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_126_47,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoitusmallista (Pia Sillanpää ps)>>>Suullinen kysymys SKT 203/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Soteuudistuksesta julkaistiin eilen väliarviointi, jonka ovat laatineet ansioituneet tutkijat. Siinä todettiin, että hyvinvointialueilla laatu ja yhdenvertaisuus ovat parantuneet, samoin sosiaali‑ ja terveyspalvelujen myöntämiskriteerit sekä palvelujen sisällöt. Palveluiden saatavuus ei myöskään ole valtakunnallisesti heikentynyt, vaikka oppositio levittääkin propagandaa sotepalveluiden romahtamisesta. [Välihuutoja vasemmalta] Väliarvioinnista käy kuitenkin ilmi useita ongelmia liittyen rahoitusmalliin, ja me perussuomalaiset olemme olleet koko ajan sitä mieltä, että mallia on uudistettava. [Sofia Virta: Kaksi ja puoli vuotta ollut aikaa!] Ongelmana on nyt, ettei rahoitus vastaa alueiden tarpeisiin ja olosuhteisiin, se on epäoikeudenmukainen eikä se sisällä riittäviä kannusteita. [Keskeltä: Aiotteko uudistaa?] Siksi pitäisi siirtyä sellaiseen malliin, jossa hyvinvointialueita ei palkita siitä, että ihmiset sairastavat mahdollisimman paljon, vaan siitä, että edistämme terveyttä ja vähennämme sairastavuutta. Arvoisa ministeri Ikonen, miten te arvioisitte rahoitusmallin muutostarpeita? [Krista Kiuru: Hyvä kysymys!]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.4.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-12-11T16:27:36,2025-12-11T16:28:41,Käsitelty,1.1 2025_126_48,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoitusmallista (Pia Sillanpää ps)>>>Suullinen kysymys SKT 203/2025 vp,Kiitoksia. — Ministeri Ikonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_49,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoitusmallista (Pia Sillanpää ps)>>>Suullinen kysymys SKT 203/2025 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Edustaja kuvasi hyvin tätä raportin kokonaisuutta. Ajattelen, että jokaisen kannattaa se lukea ja se antaa meille myöskin hyvän kokonaiskuvan siitä, mihin suuntaan hyvinvointialueet ovat liikkuneet. Siellä on tapahtunut paljon hyvää kehitystä, siellä on tehty paljon hyvää työtä, ja se on myöskin meidän tärkeää nähdä, millä tavalla myöskin yhdenvertaisuus palveluissa on parantunut, vaikka siellä edelleenkin epäkohtia on. Rahoitusmalliin liittyen siellä esitettiin muutamia asioita. Yksi oli tämä alijäämän kattaminen, josta äsken kerroinkin, että olen tänään tuonut esityksen ja hallitus on sen antanut tänne eduskunnan käsittelyyn, eli siihen olemme jo juuri tänään vieneetkin ratkaisun eteenpäin. Siellä kiinnitettiin huomiota myöskin tähän rahoitusmallin pohjana olevaan diagnoosimalliin. Siitä todettiin, että tutkimuksen perusteella se on itse asiassa paras käytettävissä oleva tapa määrittää tätä tarveperustaa, nämä diagnoositiedot, mutta niiden varmentamiseen liittyy tarpeita. Sitä varten pari viikkoa sitten olen myöskin asettanut kaksi selvityshenkilöä käymään tätä tietopohjan varmentamista läpi. He tekevät työtä helmikuun loppuun asti. Kaksi Itä-Suomen yliopiston professoria käy tarkkaan läpi tämän diagnoosikirjaamiskäytännön. [Puhemies koputtaa] Lisäksi meillä on käynnissä rahoitusmalliin kolmannen vaiheen uudistus, [Puhemies: Kiitoksia!] ja tätä kokonaisuutta viedään eteenpäin... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.4.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-12-11T16:28:41,2025-12-11T16:29:54,Käsitelty,1.1 2025_126_50,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoitusmallista (Pia Sillanpää ps)>>>Suullinen kysymys SKT 203/2025 vp,"Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_51,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoitusmallista (Pia Sillanpää ps)>>>Suullinen kysymys SKT 203/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jos terveys pettää, niin aika usein on ihmisen arjelta pohja pois, joten ei ihme, miksi sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kansalaisten huolenaihe numero yksi. SDP:lle hoitoonpääsy on tärkeysjärjestyksessä ensimmäinen, ja me haluamme palauttaa luottamuksen sosiaali- ja terveyspalveluihin. On kuitenkin kiistatonta, että hoitoonpääsy lääkärin vastaanotolle on hidastunut. Meillä on tuoretta THL:n tietoa, jonka mukaan terveyskeskuksen lääkärin vastaanotolle kiireettömässä ajassa, kahden viikon sisällä, pääsi tänä syksynä enää alle 60 prosenttia ihmisistä, kun vielä vuosi sitten 80 prosenttia — kiitos hoitotakuulainsäädännön — pääsi lääkärille hoitotakuun piirissä. Pudotus on dramaattinen. Ministeri Juuso, te vastaatte asiasta ja myös siitä, että hoitotakuulainsäädäntö muutettiin ja romutettiin ja rahat vedettiin hyvinvointialueilta pois. Viime kuussa tässä salissa te sanoitte, että rahan laittaminen hyvinvointialueille hoitoonpääsyyn on turhaa ja että edistymme tässä asiassa ilman mitään muutoksia. [Puhemies: Kysymys?] Nyt näiden tilastotietojen valossa — muutatteko lausuntoanne?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.4.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-12-11T16:29:57,2025-12-11T16:31:08,Käsitelty,1.1 2025_126_52,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoitusmallista (Pia Sillanpää ps)>>>Suullinen kysymys SKT 203/2025 vp,Sitten ministeri Juuso., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_53,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoitusmallista (Pia Sillanpää ps)>>>Suullinen kysymys SKT 203/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Joudun toistuvasti selittämään oppositiolle, minkälaisen lainsäädännön ja rahoitusmallin te olette viime kaudella tehneet. [Vasemmalta: Voi hyvänen aika! — Välihuutoja] Hyvinvointialueiden rahoitus on yleiskatteellista rahoitusta, eli siitä ei ole mahdollista korvamerkitä rahaa yhtään mihinkään. Eli siitä yleiskatteellisesta rahoituksesta, mikä hyvinvointialueille tulee, hyvinvointialueet päättävät itsenäisesti, millä tavalla se käytetään. Ja totta kai totta vie toivon, että se käytetään nimenomaan siihen hoitoonpääsyyn. Hoitotakuuajan pidentyminen mahdollistaa myöskin sen, että hoitoa tarvitsevia ihmisiä voidaan priorisoida, kiireellisimmät tapaukset tietysti ensin ja kiireettömät sitten sen jälkeen. Eli tämä mahdollistaa myöskin sen, että hoito on tehokkaampaa eikä niin, että kaikki pääsevät viikon sisällä, kun osa on sellaisia, mitkä hyvin voisivat odottaa sen kaksi tai kolme viikkoa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.4.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-12-11T16:31:10,2025-12-11T16:32:02,Käsitelty,1.1 2025_126_54,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoitusmallista (Pia Sillanpää ps)>>>Suullinen kysymys SKT 203/2025 vp,Kiitoksia. — Vielä edustaja Tuppurainen lyhyesti., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_55,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoitusmallista (Pia Sillanpää ps)>>>Suullinen kysymys SKT 203/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Juuso, ette te tästä nyt näin helpolla pääse. SDP:n johdolla säädettiin voimaan hoitotakuulaki, [Välihuutoja] jonka voimaan tullessa ihmisten hoitoon pääsy merkittävästi nopeutui ja lähes 80 prosenttia pääsi lääkärin vastaanotolle hoitotakuulain piirissä vielä vuonna 2024, mutta teidän toimienne johdosta hoitotakuulainsäädäntö purettiin [Välihuutoja] ja rahoitus poistettiin hyvinvointialueilta, ja nyt te kehuskelette täällä sillä, että vuokralääkäreiden rahoitus on pienentynyt. [Välihuutoja oikealta] Totta kai se on pienentynyt, kun te olette vähentäneet tämän rahoituksen hyvinvointialueilta, mutta kansalaisten kannalta olennaista on se, että hoitojonot ovat kasvaneet, hoitoon pääsy lääkärin vastaanotolle on hidastunut. [Puhemies: Ja kysymys!] Siitä kantaa Orpon—Purran oikeistohallitus vastuun. Mutta nyt kysymys kuuluu teille, ministeri Juuso: kannatteko te vastuun näistä sanoistanne, että asioissa edistytään ilman mitään muutoksia, vai tunnustatteko te sen, että hoitoon pääsy lääkärin vastaanotolle on toimienne johdosta hidastunut? [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.4.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-12-11T16:32:06,2025-12-11T16:33:13,Käsitelty,1.1 2025_126_56,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoitusmallista (Pia Sillanpää ps)>>>Suullinen kysymys SKT 203/2025 vp,"Ministeri Juuso. Vai kumpi ottaa? — Pääministeri, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_57,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoitusmallista (Pia Sillanpää ps)>>>Suullinen kysymys SKT 203/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta tämä ansaitsee laajemman vastauksen. Kun te nyt otatte tämän hoitoon pääsyn sieltä yhdeksi tikunnokka-asiaksi, niin ensin kannattaa katsoa sitä, että raportti kertoo sen, että nämä hoitoon pääsy ja palvelut ovat suunnilleen samalla tasolla kuin ne olivat ennen tätä uudistusta [Vasemmalta: Eivät ole!] ja usealla alueella mennään oikeaan suuntaan. On alueellisia eroja, ja kyllä, lääkärivastaanotolle ajat ovat pidentyneet jonkun verran, mutta isossa kuvassa suomalaisten terveyspalvelut ovat suunnilleen samalla tasolla kuin ennen. Ja nyt kun te moititte niin kovasti, niin siihen on pakko sanoa jälleen kerran se, että me saimme käteemme juuri synnytetyn, [Krista Kiurun välihuuto] teidän tekemänne hyvinvointialuemallin epäonnistuneine rahoitusmalleineen. Sen kimpussa me olemme tehneet töitä. Ja jos te täällä syyttelette, mielestäni lähdetään siitä, että tämä on teidän mallinne, jota te illasta, päivästä toiseen vaaditte meitä korjaamaan. [Välihuutoja — Keskeltä: Onko teillä uusi malli?] Päivästä toiseen vaaditte meitä korjaamaan ja syytätte siitä, että tämä ei toimi, mutta se menee parempaan suuntaan. Kovalla työllä tämä malli menee eteenpäin, [Puhemies koputtaa] asiat menevät parempaan suuntaan. [Puhemies: Aika!] Useampi hyvinvointialue on jo erittäin hyvässä jamassa, mutta on niitä, joilla on vaikeuksia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-12-11T16:33:16,2025-12-11T16:34:35,Käsitelty,1.1 2025_126_58,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoitusmallista (Pia Sillanpää ps)>>>Suullinen kysymys SKT 203/2025 vp,"No niin, tämä aihe varmasti jatkuu vielä pitkään, pitkään tänäänkin ja ensi vuonna. [Naurua] — Mutta vielä edustaja Marttila, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_59,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoitusmallista (Pia Sillanpää ps)>>>Suullinen kysymys SKT 203/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Eihän se ole menossa parempaan suuntaan, kun lääkärille ei pääse, mutta ministeri Juuso sen totesi, että hallitus on askarrellut soteasioiden parissa. Sakset käsissä ‑askartelu ei nyt auta. Omalääkärimalli ei auta, jos lääkäriä joutuu odottamaan kolme kuukautta. [Välihuutoja oikealta] Hallitus on leikkauksillaan nakertanut ennätyksellisellä tavalla ihmisten arjen turvallisuudentunnetta. Te olette rajusti lisänneet lapsiperheiden köyhyyttä ja parhaillaan olette leikkaamassa vielä viimesijaisesta sosiaaliturvastakin. Kansalaisten huoli terveyspalvelujen tilasta on varsin perusteltu. Arvoisa pääministeri, te itse lupasitte, ettei keneltäkään vaadita mahdottomuuksia. Meidän mielestämme on kohtuutonta odotuttaa ensimmäistä lääkärikäyntiä joulukuusta maaliskuulle. [Tere Sammallahti: Ei joudu!] Mitä te, pääministeri, sanotte näille ihmisille, jotka odottavat hoitoonpääsyä jopa kolme kuukautta, pitkälle ensi vuoteen? Onko tämä teidän vahva ja välittävä Suomenne?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.4.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-12-11T16:34:45,2025-12-11T16:35:57,Käsitelty,1.1 2025_126_60,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoitusmallista (Pia Sillanpää ps)>>>Suullinen kysymys SKT 203/2025 vp,"Kuka ottaa? — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_61,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoitusmallista (Pia Sillanpää ps)>>>Suullinen kysymys SKT 203/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin haastaa meitä myöskin ajattelemaan uudella tavalla näiden palveluiden saamista. [Veronika Honkasalon välihuuto] — No, siellä sanottiin GerBiili. Muun muassa se on erittäin hyvä tapa tuoda liikkuvia palveluita ikäihmisten luo, jos tarvitaan. Erittäin hyvä, että nostitte sen täällä esiin. Kanta-Hämeessä on tällainen palvelu. Täällä on mainittu tänään digitaaliset palvelut. Jos me ajattelemme digiklinikkaa, kun tänään on puhuttu siitä, pääseekö lääkäriin kahdessa viikossa, niin meillä on alueita, joilla digiklinikalle tulee satoja yhteydenottoja päivässä. Niihin saattaa saada noin kymmenessä minuutissa vastauksen, ja noin 60 prosenttia näistä yhteydenotoista saa vastauksen ja ratkaisun myöskin siinä puhelun aikana. Haastan meitä: Ajatellaan rohkeasti uudella tavalla sitä, miten me voimme turvata näitä palveluita. Tyydymmekö me siihen kahteen viikkoon, vai voimmeko ajatella, [Välihuutoja vasemmalta] että odotamme saavamme palveluita tällä uudella tavalla? Tai tämä Kela-korvaus, jota ministeri Grahn-Laasonen täällä on hyvin kuvannut: otetaan myöskin muiden sektoreiden osaamista hyötykäyttöön ja mahdollistetaan se lääkäriinpääsy todellakin vielä nopeammin, jos meillä [Puhemies koputtaa] julkisella puolella on haasteita. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.4.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-12-11T16:36:02,2025-12-11T16:37:01,Käsitelty,1.1 2025_126_62,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys etätyön tulevaisuudesta valtionhallinnossa (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 204/2025 vp,"Sitten mennään seuraavaan, keskustan kysymykseen. — Edustaja Räsänen, Hanna.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_126_63,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys etätyön tulevaisuudesta valtionhallinnossa (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 204/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täytyy kyllä todeta, että tässä maassa on kaikkien aikojen keskittäjähallitus. Palvelut keskitetään, ja totta kai kun palvelut keskittyvät, niin ihmiset joutuvat sitten muuttamaan palveluiden perässä kasvukeskuksiin. Tiedättekö, että myös etätyön vaikeuttaminen on keskittämistä? Mahdollisuus etätyöhön on tätä päivää, ja ennen kaikkea mahdollisuus etätyöhön on tulevaisuutta. Ennen kaikkea valtiovarainministeri Purrahan on julkisestikin tyrmännyt etätyön, ja ehkä syy onkin siksi, että se vaikeuttaisi keskittämisaikeita. Toki on totta, että ihan jokaiseen työtehtävään etätyö ei istu, mutta todella moneen se kyllä käy. Keskustan mielestä etätyötä tulisi laajentaa ennen kaikkea valtionhallinnon tehtäviin, eikä supistaa sitä niin kuin hallitus tekee. Se antaisi esimerkiksi asiantuntijoille vapauden valita asuinpaikka. Ja eikös tämä, hyvä hallitus, ole vapaa maa? Kysynkin pääministeriltä: mitä ihmettä teillä on etätyötä vastaan?", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.5.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-12-11T16:37:10,2025-12-11T16:38:16,Käsitelty,1.1 2025_126_64,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys etätyön tulevaisuudesta valtionhallinnossa (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 204/2025 vp,Kiitoksia. — Pääministeri Orpo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_65,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys etätyön tulevaisuudesta valtionhallinnossa (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 204/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Eihän meillä ole mitään etätyötä vastaan, mutta sehän on täysin työpaikasta ja työtehtävästä kiinni, mihin se sopii ja mihin ei. Mielestäni on aivan kohtuullista työnantajalta ja myös valtiotyönantajalta edellyttää jotakin määriä, kuinka paljon pitää olla paikalla omalla työpaikalla. Minusta se on maalaisjärjen mukaista. Et sinä voi olla pelkästään etätöissä, tai on varmasti sellaisiakin tehtäviä, mutta valtionhallinnossa, jota itsekin aika laajalla kokemuksella olen katsonut, kyllä valtaosa työtehtävistä on sellaisia, että minusta se vaatii myös läsnäoloa. En oikein ymmärrä, mikä tässä on ongelma. Valtiotyönantaja siinä kuin muutkin työnantajat määrittelee sen, kuinka paljon kussakin työtehtävässä voi olla etänä ja kuinka paljon pitää olla läsnä. Esimerkiksi tässä kun yhden valtion laitoksen osalta nousi kohu siitä, että edellytettiin ja ajateltiin, että olisi yhtenä päivänä viikossa, [Oikealta: Huhhuh!] niin kyllä minä olen aivan samaa mieltä. Minusta on täysi oikeus työnantajalla määritellä esimerkiksi tällainen. [Puhemies koputtaa] En ymmärrä tätä, että me olisimme etätyövastaisia. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-12-11T16:38:16,2025-12-11T16:39:27,Käsitelty,1.1 2025_126_66,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys etätyön tulevaisuudesta valtionhallinnossa (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 204/2025 vp,"No niin, pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää tästä aiheesta lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Räsänen, Hanna, jatkaa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_67,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys etätyön tulevaisuudesta valtionhallinnossa (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 204/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Asia on myös niin, että monesti on perheitä, joissa toisella puolisolla on semmoinen työ, mitä täytyy tehdä läsnä, mutta sitten sen toisen puolison työ voisi olla etänä. Tämä on todella tärkeää myös koko Suomen ja meidän aluekehityksen kannalta. Suomi eriytyy todella pelottavaa vauhtia. Me jakaannumme kahtia tai kolmia, ja keskikokoiset tai pienemmät kunnat ovat erityisissä vaikeuksissa nyt, koska tämä valtionosuusuudistus, mikä oli teidän hallitusohjelmassa, kaatui. Hallitus itse kaatoi sen uudistuksen. Tästä johtuu taas se, että kunnat eivät kohta pysty tuottamaan niitä peruspalveluita, mitä niille kuuluu, sivistystä ja koulutusta ja kaikkia niitä arjessa näkyviä asioita, ja tämä entisestään eriyttää Suomea. Pääministeri hyvä, ihmiset ansaitsevat vastauksia. Miksi te jaatte Suomen kahtia? [Oikealta: Mitä? — Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.5.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-12-11T16:39:36,2025-12-11T16:40:31,Käsitelty,1.1 2025_126_68,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys etätyön tulevaisuudesta valtionhallinnossa (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 204/2025 vp,Kiitoksia. — Pääministeri Orpo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_69,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys etätyön tulevaisuudesta valtionhallinnossa (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 204/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minä en nyt ymmärrä tätä kysymyksenasettelua yhtään. Kysymys on siitä, että on työpaikkoja, ja sitten on työtehtäviä, ja jokainen työtehtävä katsotaan, miten se tulee mahdollisimman hyvin ja laadukkaasti hoidettua. Joissakin tehtävissä voi olla hyvin perusteltua tai jollekin henkilölle voi sopia, että sitä tehdään paljonkin etänä, ja toiset ovat sellaista, mikä vaatii läsnäoloa. Ei tällä ole mitään tekemistä maan kahtia jakamisen kanssa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] Tämä on normaalia tämän päivän työelämää. Mutta ymmärrän sen näkökulman, jos oikein yritän ymmärtää, että te mietitte sitä, että pidetään Suomea enemmän asuttuna, jos on mahdollista tehdä enemmän etätöitä. Kyllä, se on hieno asia, mutta se ei voi olla määrittelevä sen työtehtävän kannalta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-12-11T16:40:34,2025-12-11T16:41:24,Käsitelty,1.1 2025_126_70,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys etätyön tulevaisuudesta valtionhallinnossa (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 204/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kosonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_71,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys etätyön tulevaisuudesta valtionhallinnossa (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 204/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olette, hallitus, leikanneet kaksi miljardia euroa sosiaali- ja terveyspalveluista, [Välihuutoja oikealta] ja sen myötä lähipalveluita on jouduttu reilusti keskittämään tuolla hyvinvointialueilla. Nyt täällä salissa on vielä apteekkiuudistus käsiteltävänä, ja sanoitte, ministeri Grahn-Laasonen, että apteekit ovat tärkeä osa terveydenhuoltoa, että niiden tehtävät voisivat laajentua ja että ne ovat edelleen lähellä ihmistä, mutta kun tämän uudistuksen myötä reilusti yli sata apteekkia joutuu sulkemaan ovensa. [Pia Sillanpää: Ei pidä paikkaansa!] Tämähän ei todellakaan ole ainoastaan pienten paikkakuntien ongelma, vaan myös kasvukeskuksissa, lähiöissä, apteekkeja joudutaan sulkemaan, ja ne matkat voivat olla täällä kaupunkiseudullakin ihan yhtä pitkät kuin siellä maaseudulla sinne apteekkeihin. Tämä taas vie hoitoa pidemmäksi, koska apteekit ovat osa terveydenhuoltoa, [Puhemies: Kysymys!] ja kaikki tämä kasvattaa sotepalveluiden kustannuksia. [Puhemies: Kysymys!] Millä tavalla ajattelette, että tämä apteekkiuudistus muka parantaa hoitoonpääsyä ja terveydenhuollon tilannetta?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.5.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-12-11T16:41:26,2025-12-11T16:42:46,Käsitelty,1.1 2025_126_72,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys etätyön tulevaisuudesta valtionhallinnossa (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 204/2025 vp,"Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_73,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys etätyön tulevaisuudesta valtionhallinnossa (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 204/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Yksi ratkaisu sille, miten apteekit voivat parantaa ihmisten terveyspalvelujen saatavuutta, on esimerkiksi se, että tämä hallitus mahdollisti rokotusoikeuden apteekkien henkilöstölle, ja se, että me teemme parhaillaan, ja olemme jo tehneet, sellaista lainsäädäntöä, joka mahdollistaa apteekkien henkilöstön ammattitaidon paremman hyödyntämisen, että pystytään tekemään järkevämpää työnjakoa, hyödyntämään apteekkien osaamista, ratkaisemaan näitä meidän soten ongelmia. No sitten on kokonaan toinen asia tämän meidän julkisen talouden valtavat paineet ja sinne kohdistuvat säästötoimet, joihin myöskin tämä apteekkitalouden kokonaisuudistus liittyy. Mutta tätä uudistusta ja näitä valtavia julkisen talouden paineita on pyritty ratkomaan ja hoitamaan kuitenkin tavalla, joka turvaa meidän maanlaajuisen apteekkiverkon, ja mielestäni se on näillä taloudellisilla reunaehdoilla onnistunut. Meillä tulee olemaan maanlaajuinen apteekkiverkko tästä eteenkinpäin. Se on se lähipalvelu siellä ihmisiä lähellä, sieltä saa laadukasta terveysneuvontaa maan parhailta asiantuntijoilta. Mielestäni pitäisi myöskin yrittää vaalia täällä luottamusta tähän järjestelmään eikä pyrkiä rapauttamaan sitä kertomalla sellaisia asioita, jotka eivät [Puhemies koputtaa] täysin kyllä pidä paikkaansa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.5.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-12-11T16:42:46,2025-12-11T16:43:58,Käsitelty,1.1 2025_126_74,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys etätyön tulevaisuudesta valtionhallinnossa (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 204/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_75,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys etätyön tulevaisuudesta valtionhallinnossa (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 204/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On aivan erinomaista, että terveyspalveluja kehitetään myös tänne verkon puolelle, mutta tärkeintä tietenkin on saada lääkäri ja potilas kohtaamaan henkilökohtaisesti. Mutta yksi ulottuvuus on jäänyt mielestäni Suomessa liian vähälle. Jotta nämä terveyspalvelut toimisivat moitteettomasti, niin kysynkin nyt hallituksen vastaavalta ministeriltä, kun näitä valokuituverkkoja on rakennettu tähän maahan, moni kunta omalla rahallaan, mutta on myös markkinaehtoisesti rakennettu, totta kai, mutta nyt monessa maaseutukunnassa esimerkiksi tiedon siirtyminen nopeasti vaikka keskussairaalaan tai muuhun terveyspalvelupisteeseen on vaikeaa, kun ei ole valokuituverkkoja: miten olette panostaneet näitten valokuituverkkojen kehittämiseen tai rakentamiseen maakunnissa? Ilman niitä tulevina vuosina terveyspalvelut eivät pelaa lainkaan, koska se valokuituverkko puuttuu. [Anne Kalmari: Miksi lopetitte laajakaistatuen? Miksi lopetitte? — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-12-11T16:44:01,2025-12-11T16:44:55,Käsitelty,1.1 2025_126_76,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys etätyön tulevaisuudesta valtionhallinnossa (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 204/2025 vp,"Ministeri Ranne, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_77,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,Suullinen kysymys etätyön tulevaisuudesta valtionhallinnossa (Hanna Räsänen kesk)>>>Suullinen kysymys SKT 204/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin toteaisin sen, että meillähän nettiyhteydet rakentuvat markkinaehtoisesti ja meillä on edelleen yksi Euroopan parhaimmista kattavuuksista. [Antti Kurvinen: Kaikki on hyvin, niinkö?] Niihin ongelmiin, joita yhteyksissä havaitaan, puuttuu nimenomaan Traficom, eli tässä on kyse viranomaisvalvonnasta, viranomaistehtävistä. Siellä on tehty jatkuvasti nyt uusia mittauksia, ja operaattoreita on vaadittu puuttumaan hyvinkin nopealla aikataululla, korjaamaan näitä ongelmia. Jos puhutaan sitten valokuidusta ja muista mahdollisista, [Anne Kalmari: Heikoin verkko Euroopassa!] joita halutaan tukea, niin meillä on olemassa EU:sta edelleen maa- ja metsätalousministeriön kautta pieniä tukia. Tällä hetkellä tietenkin katsomme tämmöisellä suuremmalla, turvallisuutta ja uutta talouskasvua suuremmalla hankkeella sitä, kuinka me erilaisilla järjestelmillä voimme rakentaa Suomen yhteyksiä paremmiksi. Eli tietysti Suomen kaikki tietoverkot pitää saada paremmin toimimaan, mutta me olemme jo varsin hyvässä tilanteessa. Suomi on kuitenkin se maa, jossa 6G on syntynyt, ja meidän kannattaa nimenomaan hehkuttaa myöskin sitä puolta, että tätä me jatkamme ja tätä kokonaisuutta rakennamme, [Hälinää — Välihuutoja] työtä ja talouskasvua ja turvallisuutta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.5.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-12-11T16:44:59,2025-12-11T16:46:08,Käsitelty,1.1 2025_126_78,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys toimeentulotukea koskevista leikkauksista (Oras Tynkkynen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 205/2025 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Tynkkynen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_126_79,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys toimeentulotukea koskevista leikkauksista (Oras Tynkkynen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 205/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on leikannut kaksin käsin suomalaisten perusturvasta, kuten työttömyysturvasta, opintotuesta ja asumistuesta, mikä on sysännyt yli 30 000 lasta köyhyyteen. Kun sosiaali- ja terveysministeriö taannoin arvioi näiden sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksia, niin se lohdutti suomalaisia näin: ”Toimeentulotuki kompensoi muutosten vaikutuksia pienituloisimmilla henkilöillä.” Mutta nyt te leikkaatte siitäkin, ja rajusti leikkaattekin. Te leikkaatte toimeentulotuen perusosaa, te poistatte suojaosan myös toimeentulotuesta, ja te kuritatte lisää niitä ihmisiä, jotka syystä tai toisesta eivät voi hakea kokoaikaista työtä. Tämä linja lisää köyhyyttä ja kurjuutta, ja tämä linja lisää luottamuksen puutetta ja heikentää tulevaisuususkoa. Siksi on paikallaan kysyä hallitukselta: tämäkö on teidän joululahjanne köyhille suomalaisille perheille? [Vasemmalta: Hyvä kysymys!]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.6.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-12-11T16:46:13,2025-12-11T16:47:14,Käsitelty,1.1 2025_126_80,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys toimeentulotukea koskevista leikkauksista (Oras Tynkkynen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 205/2025 vp,Ministeri Grahn-Laasonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_81,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys toimeentulotukea koskevista leikkauksista (Oras Tynkkynen vihr)>>>Suullinen kysymys SKT 205/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Toimeentulotuen tarkoitus on turvata viimesijainen, välttämätön toimeentulo ja huolenpito niille, jotka eivät kykene sitä hankkimaan. Toimeentulotuen kokonaisuudistus, joka on tässä salissa käsittelyssä, pyrkii ehkäisemään pitkittyvää toimeentulotuen varaan jäämistä ja pyrkii ehkäisemään erityisesti nuorten syrjäytymistä. Se myös ohjaa toimeentulotuelta ensisijaisille etuuksille, ja kyllä se on myöskin kannusteita ja velvoitteita lisäävä uudistus, koska se nimenomainen tarkoitus tällä etuudella, toimeentulotuella, on se, että se on niihin tilanteisiin, joissa ei kykene huolehtimaan itse omasta tai perheen elatuksesta. Siihen, miksi näitä uudistuksia tehdään, on oikeastaan kaksi syytä: toinen on se, että pyrimme tekemään aina työnteon kannattavaksi ja edistämään työllisyyttä, ja toinen syy on julkisen talouden isot paineet, joista valitettavan hyvin tässä salissa kyllä tiedetään. [Miapetra Kumpula-Natri: Viimesijainen keino! — Aino-Kaisa Pekonen: Säästötoimi!] Tämän toimeentulotukiuudistuksen keskeinen päämäärä on se, että meillä olisi vähemmän ihmisiä tulevaisuudessa viimesijaisen varassa ja saataisiin enemmän ihmisiä ensisijaisten etuuksien piiriin — ensisijaisesti tietysti työllistymään, mutta myös ensisijaisten etuuksien piiriin — koska silloin he ovat myöskin palvelujen piirissä. ",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.6.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-12-11T16:47:17,2025-12-11T16:48:27,Käsitelty,1.1 2025_126_82,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys toimeentulotukea koskevista leikkauksista (Jessi Jokelainen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 206/2025 vp,Myöskin vasemmistoliiton eduskuntaryhmällä on samasta aiheesta kysymys. — Edustaja Jokelainen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_126_83,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Jessi,Jokelainen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys toimeentulotukea koskevista leikkauksista (Jessi Jokelainen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 206/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Toimeentulotuki on viimesijainen tuki, eli tuensaajalla ei saa olla varallisuutta, säästöjä eikä säännöllisiä tuloja. Sitä siis saavat ihmiset, jotka ovat taloudellisesti äärimmäisen heikossa asemassa ja joista moni on paitsi laaja-alaisten sote-palveluiden tarpeessa myös aivan muuta kuin työkykyinen kokoaikatyöhön. Hallitus on itse lisännyt toimeentulotuen tarvitsijoiden määrää sosiaaliturvaleikkauksillaan, ja nyt vielä viimesijaisen tuen leikkauksilla tavoitellaan 74 miljoonan euron säästöjä. Jatkossa siis yksin asuva toimeentulotuen saaja voi joutua maksamaan ruokansa, laskunsa ja lääkkeensä alle 300 eurolla kuukaudessa — tämä siis tilanteessa, jossa hallitus on korottanut lääkkeiden arvonlisäveroa, ja tilanteessa, jossa Suomi on jo valmiiksi saanut huomautuksia perusturvan riittämättömästä tasosta. Arvoisa pääministeri Orpo, ikivihreän sanonnan mukaan sanojen ja tekojen ollessa ristiriidassa on uskottava tekoja, ja niinhän te omien sanojennekin mukaan hallituksessa puhutte, teoin. Millä konkreettisilla keinoilla te siis aiotte luoda toivoa suomalaisille, kun kauniiden sanojenne höysteeksi keksitte jatkuvasti uusia rangaistuksia ihmisille, jotka jo kärsivät hallituksen tekojen ja valintojen seurauksista?", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.7.aspx,fi,Jessi Jokelainen,911824,2025-12-11T16:48:33,2025-12-11T16:49:47,Käsitelty,1.1 2025_126_84,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys toimeentulotukea koskevista leikkauksista (Jessi Jokelainen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 206/2025 vp,Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_85,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys toimeentulotukea koskevista leikkauksista (Jessi Jokelainen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 206/2025 vp,"Ensinnäkin, arvoisa puhemies, lääkkeet katetaan toimeentulotuesta, mikäli muuta toimeentuloa tai varallisuutta ei ole näiden lääkkeiden saamiseen, eli se on Suomessa turvattu jokaiselle, välttämättömät lääkkeet. Sitten tästä toimeentulotuen uudistamisesta: Toivon, että saisin sen ymmärryksen läpi, mikä tässä on päällimmäinen päämäärä. Se on se, että siltä viimesijaiselta toimeentulotuelta pääsisivät ihmiset pois, ensisijaisesti työhön, osallisuuteen tässä yhteiskunnassa, mutta mikäli se ei ole mahdollista, niin ensisijaisille etuuksille, minkä jälkeen ihmiset ovat myös palvelujen piirissä. Kuvaan, mitä se esimerkiksi tarkoittaa: toimeentulotuen sijaan työttömyysturvan piiriin, jolloin ihminen saa korkeampaa perusturvaetuutta mutta myöskin työllisyyttä edistäviä palveluja [Vasemmalta: Ei ole!] ja apua ongelmiensa juurisyihin voidakseen työllistyä ja päästä jaloilleen ja huolehtia omasta elatuksestaan ja perheensä elatuksesta. [Pia Lohikoski: Tehän poistitte suojaosan!] Tämä on se pyrkimys tässä. Samoin esimerkiksi nuorten kohdalla pyritään siihen, että meille ei syntyisi sukupolvea nuoria ihmisiä, jotka ovat pelkän viimesijaisen toimeentulotuen varassa, vaan että heitä ohjattaisiin opiskelemaan, [Puhemies koputtaa] että heille tarjottaisiin kesätöitä, että olisi joitain vaihtoehtoja [Puhemies: Kiitoksia!] sille viimesijaiselle tuelle. [Aino-Kaisa Pekosen välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.7.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-12-11T16:49:47,2025-12-11T16:51:00,Käsitelty,1.1 2025_126_86,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys toimeentulotukea koskevista leikkauksista (Jessi Jokelainen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 206/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Harjanne.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_87,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys toimeentulotukea koskevista leikkauksista (Jessi Jokelainen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 206/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen ison linjan verotukseen ja sosiaaliturvaan voisi tiivistää aika suoraan, että köyhille keppiä ja rikkaille porkkanaa. [Vasemmalta: Näin on!] Siitä tässä on kyse, ja se on se linja, jonka te olette valinneet, ja se sitten erilaisilla sanankäänteillä tässä kuvataan — ja ei se mitään, te olette vallassa oleva hallitus, se on teidän valintanne. Mutta kun katsoo tätä epävarmaa maailmaa, näitä ulkoisia tekijöitä ja muita, mihin me ei ehkä voida vaikuttaa, niin tässä maailmassa minä luulen, että tämä linja, joka koettelee monen oikeudenmukaisuudentuntoa, on aika iso osa sitä näkymätöntä jarrua, joka tätä maata pidättelee tällä hetkellä. Kysyisin pääministeri Orpolta: mikä on nyt se viesti, miltä näyttää pääministeri Orpon hallituksen ajatus sellaisesta hyvinvointivaltiosta, joka kannattelee kaikkia ja luo toivoa ja tuo sen turvan tällaiseen maailmaan, joka sitä aika vahvasti haastaa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.7.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-12-11T16:51:10,2025-12-11T16:52:12,Käsitelty,1.1 2025_126_88,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys toimeentulotukea koskevista leikkauksista (Jessi Jokelainen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 206/2025 vp,Kiitoksia. — Pääministeri Orpo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_89,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys toimeentulotukea koskevista leikkauksista (Jessi Jokelainen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 206/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jaan täysin tavoitteen siitä, että meillä on laaja hyvinvointiyhteiskunta, joka kannattelee, jossa ihmisillä on töitä ja toimeentuloa, jossa meillä on niin korkeata osaamista, menestyviä yrityksiä, työpaikkoja, turvaa ja niin vahva Suomi, että se pystyy huolehtimaan myöskin heikoimmistaan. Mitään muuta tavoitetta meidän työllämme ei ole. Meidän hallituksemme strategia ja ajatus on luoda Suomeen työllisyyttä, saada aikaan investointeja, laittaa kilpailukykyä kuntoon, saada ihmisille, niille perheiden isille ja äideille töitä, jotta he voivat huolehtia niistä lapsistaan ja jotta meillä on varaa tosiaankin heikoimmista huolehtimiseen ja säilyttää tämä hieno hyvinvointiyhteiskunta palveluineen. Mutta me olemme erittäin vaikeassa maailmanajassa. Suomi kärsii eniten tästä geopoliittisesta tilanteesta, Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa. Suomi kärsii eniten. Se vaikuttaa meidän talouden kasvuun. Se vaikuttaa ihmisten mielialaan. Tämä kaikki yhdessä sen kanssa, [Puhemies koputtaa] että meillä on raskas perintö velkaantumisessa, johtaa siihen, että me joudumme säästämään, [Välihuutoja] ja totta kai se säästäminen on [Puhemies: Aika!] jostain pois.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.7.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-12-11T16:52:12,2025-12-11T16:53:26,Käsitelty,1.1 2025_126_90,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys toimeentulotukea koskevista leikkauksista (Jessi Jokelainen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 206/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_91,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys toimeentulotukea koskevista leikkauksista (Jessi Jokelainen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 206/2025 vp,"Arvoisa puhemies! ”Se syventää köyhyyttä entisestään.” Näin kommentoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Jussi Tervola tätä teidän ajamaanne toimeentulotukiuudistusta. Ylessä asia kiteytettiin näin: ”Käytännössä ne, jotka ovat köyhiä jo nyt, köyhtyvät arvion mukaan lisää.” Te perustelette sitä jälleen kerran talouden vaikealla tilanteella, että tarvitaan säästöjä. Mutta kansalaisille on hyvä tehdä selväksi, mihin teillä on varaa. Teillä on varaa keventää minun kaltaisteni suurituloisten ihmisten verotusta, mutta niiltä kaikkein köyhimmiltä ja kaikkein heikoimmilta suomalaisilta teidän pitää hakea niitä säästöjä. [Vasemmalta: Kyllä, just näin!] Miten ihmeessä, hyvä hallitus, te perustelette tämän arvovalinnan?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.7.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-12-11T16:53:28,2025-12-11T16:54:18,Käsitelty,1.1 2025_126_92,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys toimeentulotukea koskevista leikkauksista (Jessi Jokelainen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 206/2025 vp,Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_93,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys toimeentulotukea koskevista leikkauksista (Jessi Jokelainen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 206/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin puolustan Suomen hyvinvointivaltiota. Meillä on erittäin vahvat turvaverkot Suomessa myöskin tämän jälkeen, ja edelleen vuonna 2025 ja tästä eteenkinpäin. Suomi on sijoittunut EU-maiden kärkipäähän, kun mitataan, kuinka paljon julkisia varoja käytetään sosiaalietuuksiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Meillä on jatkossakin erittäin vahvat, hyvät turvaverkot, ja pikemminkin pyrimme siihen, että ohjaamme ihmisiä palvelujen piiriin ja ennen kaikkea sinne työelämään ja opiskeluihin ja pääsemään eroon siitä hankalasta elämäntilanteesta, joka vie ihmisen viimesijaisen toimeentulotuen varaan ja jonka tarkoituskin on olla väliaikaista. Pitää pyrkiä auttamaan ihmisiä eteenpäin elämässä. No, sitten toinen asia on se, miten saadaan tämä Suomen talous nousuun, jotta meillä on varaa tähän meidän hyvinvointiyhteiskuntaan myöskin tulevaisuudessa, ja se on se työllisyys ja työpaikat, työn tekemisen kannusteet. Sen takia hallitus keventää työn verotusta ja pyrkii tekemään työstä entistä kannattavampaa, että jatkossa työtä tehtäisiin enemmän, että työpaikkoja voisi syntyä Suomessa lisää, [Välihuutoja] koska se tuo myöskin verotuloja pitkällä tähtäimellä tähän maahan. [Puhemies koputtaa — Puhemies: Kiitoksia! Aika!] No, tässä pääasiat. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.7.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-12-11T16:54:21,2025-12-11T16:55:28,Käsitelty,1.1 2025_126_94,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys toimeentulotukea koskevista leikkauksista (Jessi Jokelainen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 206/2025 vp,Sitten vielä edustaja Jokelainen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_95,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Jessi,Jokelainen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys toimeentulotukea koskevista leikkauksista (Jessi Jokelainen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 206/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun hallitukselta selvästi puuttuu inhimillinen näkökulma, vaikka puhutaan ihmisiä ja ihmisten toimeentuloa koskettavista heikennyksistä, niin otetaan sitten puhtaasti taloudellinen katsantokanta-asia. Monessakin asiassa olette tällä hallituskaudella leikanneet silmittömästi sieltä täältä, koska ajat ovat kovat, ja hallitus pyrkii säästämään sieltäkin, missä säästettävää ei ole. Mutta silti olette valmiita laittamaan toimeentulotuen leikkausten yhteydessä 17 miljoonaa euroa byrokratiaan — ja tämä samaan aikaan kaikista rikkaimmille annettavien veronalennusten kanssa. Että miten se nyt on, arvoisa pääministeri Orpo: mihin hallituksenne perustaa vakaan uskomuksen siitä, että köyhien lyömiseen käytettävät rahasummat muuttuvat maagisesti työpaikoiksi ja hyvinvoinniksi?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.7.aspx,fi,Jessi Jokelainen,911824,2025-12-11T16:55:33,2025-12-11T16:56:21,Käsitelty,1.1 2025_126_96,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys toimeentulotukea koskevista leikkauksista (Jessi Jokelainen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 206/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_97,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,Suullinen kysymys toimeentulotukea koskevista leikkauksista (Jessi Jokelainen vas)>>>Suullinen kysymys SKT 206/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä tämä kaipaa tarkennusta, mihin lukuun tässä viitattiin. Mikäli sillä esimerkiksi tarkoitettiin sitä, että pyritään tuomaan palveluja, joilla autetaan ihmisiä eteenpäin: [Aino-Kaisa Pekonen: Mitä palveluita te olette tuomassa?] Esimerkiksi Kansaneläkelaitos ja meidän työllisyysviranomaiset palvelevat ihmisiä, auttavat eteenpäin näistä hankalista elämäntilanteista. Korostan ja toistan vielä sitä, että toimeentulotukiuudistuksen keskeinen tavoite on se, että ihmiset eivät jäisi pitkäksi aikaa loukkuun sinne viimesijaiselle turvalle, mikä aina kuitenkin on hyvin hankala elämäntilanne, väistämättä. Ei ole yhtään varaa mihinkään ylimääräiseen. Me pyritään pikemminkin siihen, että ihmiset hakeutuisivat ensisijaisille etuuksille, jolloin heillä on myöskin työnhaun mahdollisuudet, palvelut ja velvoitteet, että pääsisi elämässä eteenpäin, että olisi mahdollisuus työllistyä. Tähän hallitus pyrkii. [Pia Lohikoski: Sitä te ette kuitenkaan tee!] Ei se ole mitään pahantahtoisuutta, että ihmisille pyritään tarjoamaan palveluja ja että heitä myöskin velvoitetaan työnhakuun, koska se kestävä tapa vähentää lapsiperheköyhyyttä on se, että vanhemmat työllistyvät. Se, että ihminen pääsee köyhyysloukusta, työllistyy, on se meidän tavoite, vaikka minä tiedän, että me eletään nyt [Puhemies: Aika!] erittäin vaikeata taloudellista aikaa ja työllisyyttä pitää pystyä vahvistamaan monin uudistuksin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.7.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-12-11T16:56:24,2025-12-11T16:57:34,Käsitelty,1.1 2025_126_98,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Venäjän jäädytettyjen varojen käytöstä (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 207/2025 vp,"Kahdelle ryhmälle vielä kysymys ja vastaus. — Ruotsalainen eduskuntaryhmä, edustaja Biaudet.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_126_99,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys Venäjän jäädytettyjen varojen käytöstä (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 207/2025 vp,"Ärade talman! Jag byter lite tema till EU-frågor. EU står just nu inför ett betydande vägskäl. Unionen behöver fatta beslut med långsiktiga konsekvenser både för medlemsstaterna och för hela Europas trygghet, också för politiken och den ekonomiska utvecklingen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.8.aspx,sv,Eva Biaudet,351,2025-12-11T16:57:47,2025-12-11T16:58:09,Hyväksytty,1.1 2025_126_100,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Petteri,Orpo,Pääministeri,,Suullinen kysymys Venäjän jäädytettyjen varojen käytöstä (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys SKT 207/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos erinomaisen tärkeästä kysymyksestä. Todellakin ensi torstaina ja perjantaina on EU-huippukokous, ja pöydällä on jättiläismäinen asia: Ukrainan tukeminen niin, että hyödynnetään näitä venäläisten jäädytettyjä varoja, jotka ovat talletettuina Eurooppaan. Mikään ei ole oikeudenmukaisempaa kuin se, että käytetään venäläisten varoja siihen, että tuetaan Ukrainaa, jota Venäjä on pommittanut ja tuhonnut kohta neljä vuotta. Tällä hetkellä ratkaisu on hyvin lähellä. Mielestäni on kaikki edellytykset tehdä päätös — olisi ollut jo aikaisemmin. Nyt on kaikki edellytykset tehdä päätös. Nyt tarvitaan vahvaa tahtoa. Tämä on Belgialle vaikea kysymys, koska nämä varat ovat Belgiassa, mutta me muut ja komissio olemme tehneet töitä sen eteen, että kaikki Belgian huolet on pyritty saamaan pois pöydältä. Nyt tarvitaan eurooppalaista yhtenäisyyttä, koska se vaihtoehto on mielestäni karmaiseva. Jos me emme pysty tästä päättämään, niin se on sekä Euroopalle noloa, häpeällistä lähestulkoon, jos me emme pysty tätä ratkaisua tekemään, että se on riemun päivä jossakin muualla. Siksi Suomi tekee kaikkensa, [Puhemies koputtaa] että ratkaisu saadaan aikaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.8.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-12-11T16:58:58,2025-12-11T17:00:08,Käsitelty,1.1 2025_126_101,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden kehittämisestä (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 208/2025 vp,Vielä kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä. — Edustaja Tanus., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_126_102,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden kehittämisestä (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 208/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meille kristillisdemokraateille on tärkeää, että asuinpaikasta riippumatta kaikille turvataan laadukkaat ja helposti saavutettavat sosiaali- ja terveyspalvelut. [Välihuutoja vasemmalta] Tämän tavoitteen tulee jatkossakin ohjata päätöksentekoa. Tällä viikolla julkaistiin tuo hyvinvointialueuudistuksen väliarviointi, johon täällä jo aiemmin viitattiin. Sen laati siis kymmenen alan kokenutta asiantuntijaa alivaltiosihteeri Erholan johdolla. Raportissa esitetään seitsemän lyhyen aikavälin ja neljä pitkän aikavälin suositusta. Tällaisia ovat muun muassa: vahvistetaan yli vaalikausien kestävää suunnitelmallisuutta palvelujärjestelmän uudistamiseksi, arvioidaan kansallisesti hyvinvointialuerakenne ja myös alueiden määrä ja jatketaan julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoiman määrittämistä. Kysyisinkin asianomaiselta ministeriltä: kertoisitteko vielä, miten hallitus on tähän mennessä edistynyt näissä teemoissa ja kuinka tästä eteenpäin?", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.9.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2025-12-11T17:00:10,2025-12-11T17:01:17,Käsitelty,1.1 2025_126_103,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden kehittämisestä (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 208/2025 vp,Kiitoksia. — Ministeri Juuso., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_126_104,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden kehittämisestä (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 208/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kommentoin tätä viimeistä kohtaa, mikä liittyy palveluvalikoiman periaatteisiin. Siitä on esitys eduskunnassa. Tarkoituksena on pyrkiä siihen, että kaikki ihmiset Suomessa tietäisivät, mitä palveluita julkisella terveydenhuollolla ja meidän verorahoilla saadaan. Tämä on ennen kaikkea tarkoitettu lääkäreille selkänojaksi, ja tavoitteena on yhdenvertaiset palvelut samoilla ehdoilla kaikkialle Suomessa. Tärkeintä on valita vaikuttavat palvelut ja tarkastella kaikkien hoitotoimenpiteiden osalta myöskin kustannusvaikuttavuutta. On selvää, että edelleenkin palveluiden myöntämisperuste täytyy tehdä yksilöllisesti. Siitä me emme koskaan pääse mihinkään, mutta yleisillä periaatteilla, vaikuttavuuteen panostamalla pyrkimys on nimenomaan yhdenvertaisiin, laadukkaisiin, vaikuttaviin palveluihin kaikille suomalaisille.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.9.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-12-11T17:01:21,2025-12-11T17:02:27,Käsitelty,1.1 2025_126_105,126/2025,2025-12-11,16.00,17.03,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden kehittämisestä (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys SKT 208/2025 vp,Kiitoksia. — Kiitoksia kysymyksistä ja vastauksista., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2025+2.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_1,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Tämän mietinnön meille esittelee valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Satonen. Olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_127_2,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyse on siis henkilöperusteista irtisanomista koskevan lain muuttamisesta, jossa perusideana on se, että tähän asti henkilöperusteiseen irtisanomiseen on vaadittu sekä asiallinen syy että painava syy ja jatkossa vaaditaan asiallinen syy. Aluksi on hyvä todeta, että suurin osa irtisanomisista Suomessa tehdään taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla. Siihen tämä lakiesitys ei tee minkäänlaista muutosta. Sen sijaan henkilöperusteisia irtisanomisia on vuosittain tehty hieman toistakymmentätuhatta. Tässä kynnys henkilökohtaiseen irtisanomiseen on OECD-vertailussa varsin korkea, eli Suomi on viidenneksi tiukin tässä OECD-vertailussa. Tällä esityksellä pyritään erityisesti purkamaan työllistämisen esteitä ja vahvistamaan erityisesti pk-yritysten toimintaedellytyksiä, mataloittamaan siis kynnystä rekrytoimiseen. Valiokunta kävi tästä varsin laajan asiantuntijakuulemisen, ja sen kuulemisen perusteella voidaan todeta, kuten mietinnössä lukee, että työllisyysvaikutuksia tälle uudistukselle ei voida osoittaa olevan, mutta se ei myöskään tarkoita sitä, että niitä ei välttämättä olisi, vaan sellaista tutkimuskirjallisuutta ei ole, joka niitä vahvistaisi. Sen sijaan useat asiantuntijat viittasivat siihen, että esitys on tuottavuutta edistävä, [Timo Suhonen: Epäselvä!] koska työntekijät silloin sijoittuvat paremmin niihin tehtäviin, joihin he soveltuvat. Tämän asian yhteydessä on käyty keskustelua myös alisuoriutumisesta, ja siitä on todettava, että alisuoriutuminen on jo nykyisinkin irtisanomisperuste. Sen osalta kynnystä tässä esityksessä ei alenneta. Samoin varoituskäytäntöä ei muuteta. Irtisanomisperusteen olemassaolo arvioidaan aina kokonaisharkinnassa kunkin yksittäistapauksen ominaispiirteet ja menettelyn vakavuus huomioon ottaen. Tässä kokonaisharkinnassa huomioidaan myös se, kuinka isosta työnantajasta on kyse. On myöskin todettava, että tarkkaan ottaen on mahdoton arvioida, kuinka paljon tämä uudistus tulee laskemaan irtisanomiskynnystä, koska se riippuu siitä, miten oikeuskäytännöt tulevat tämän uudistuksen myötä muuttumaan. Arvoisa rouva puhemies! Työntekoedellytysten osalta asia myös muutetaan siten, että jatkossa työnantajalla on velvollisuus uudelleensijoittamiseen vain silloin, kun työntekijällä ei ole edellytyksiä toimia aiemmassa tehtävässään. Tähän valiokunnan mietintöön sisältyy kolme lausumaa, jotka tässä käyn erikseen läpi. Niistä ensimmäinen liittyy raskaus- ja perhevapaasyrjintään. Sehän on yksiselitteisesti laissa kiellettyä mutta noussut tämän asian yhteydessä esille. Toki valiokunnan näkemyksen mukaan on erittäin harvinainen asia henkilökohtaisessa irtisanomisessa se, että tällä perusteella tulisi irtisanotuksi, mutta valiokunta haluaa kuitenkin seurata tätä asiaa, ja sen takia tähän on sisällytetty lausuma, josta valiokunta oli yksimielinen, että tässä tulee vuoden 2028 loppuun mennessä valtioneuvoston antaa selvitys ja arvioida, onko tällä uudistuksella ollut vaikutuksia raskaus- ja perhevapaasyrjintään. Valiokunta haluaa myös seurata sitä, parantaako tämä esitys tosiasiallisesti pk-yritysten työllistämiskykyä, ja toisaalta sitä, mitkä ovat vaikutukset työntekijöiden asemaan. Myös näistä on valtioneuvostolta odotettavissa selvitys vuoden 28 loppuun mennessä. Tämäkin oli valiokunnassa yksimielinen. Kolmantena lausumaehdotuksena on se, että arvioidaan vaikutuksia työ- ja virkasuhteessa työskentelevien irtisanomiskynnykseen. Eli kun tälläkin hetkellä virkasuhteisten irtisanomiskynnys on korkeammalla kuin työsuhteisten ja kun nyt työsuhteisten irtisanomiskynnystä alennetaan, niin tämä ero virkasuhteisten ja työsuhteisten irtisanomiskynnyksissä kasvaa, ja on siten perin perusteltua, että arvioidaan tämän eron vaikutuksia. Myöskin tämä lausumaehdotus on vuoden 2028 loppuun mennessä. Tähän lausumaehdotukseen oppositio ei yhtynyt. Valiokunta ei ole siis tehnyt muutoksia hallituksen esitykseen. Myös perustuslakivaliokunta käsitteli tätä esitystä, ja myöskään perustuslakivaliokunta ei lausunnossaan edellyttänyt työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalta muutoksia lakiesitykseen, vaan perustuslakivaliokunta antoi niin sanotusti puhtaan lausunnon. Tämän lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026. Tähän valiokunnan mietintöön sisältyy kaksi erillistä vastalausetta, jotka varmaan tullaan täällä erikseen esittelemään. — Kiitos. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-12-11T17:15:32,2025-12-11T17:22:03,Käsitelty,1.1 2025_127_3,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Otetaan tähän pieni debatti nyt sitten heti kättelyssä. — Sen aloittaa edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_4,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen mukaan irtisanomiskynnyksen pitäisi alentua näillä toimenpiteillä, mutta kukaan tänä päivänä ei pysty sanomaan, miten paljon irtisanomiskynnys laskee. Tämä lainsäädäntö on tehty todella epäselväksi, ja sillä tavalla ratkaisut tulevat oikeuskäytännön varaan jatkossa, ja siinä mielessä tämä tilanne on todella huono. Toisaalta voi sanoa sen, että kun tämmöinen irtisanomistilanne yrityksissä tai yhteisöissä tapahtuu, niin pitäisi olla hyvin selvät pelisäännöt siitä, miten menetellään, kuinka varoitukset annetaan ja näin poispäin. Tämä laki ei tuo mitään siihen prosessiin, ja kun tiedetään, että yrityksissä osaaminen tässä asiassa on erittäin heikkoa, niin olisi ollut hyvä, että tähän olisi lisätty tämä kirjallisen varoituksen antaminen, jolloin se pystytään dokumentoimaan. Eli tämä laki puuttui vääriin asioihin. Tämä ei lisää työllisyyttä eikä auta julkisessa taloudessa yhtään. Tämä olisi pitänyt kirjoittaa paremmin ja uudestaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-11T17:22:16,2025-12-11T17:23:33,Käsitelty,1.1 2025_127_5,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Täällä on nyt 12 pyydettyä vastauspuheenvuoroa, ja tähän laitetaan viiva, elikkä enempää ei oteta. — Sitten otetaan edustaja Suhonen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_6,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Siis nythän on niin, että Suomen irtisanomissuoja ei ole kansainvälisesti tiukka, [Arto Satonen: Kyllä se on!] se on OECD-maiden keskitasoa. Suomi ei ole mikään irtisanomisten kieltomaa, ja irtisanominen on jo nykylailla täysin mahdollista silloin, kun siihen on todellinen peruste. Ja näinhän sen kuuluu ollakin, siis kun on todellinen peruste. Ja voin, arvoisa rouva puhemies, sanoa sen, että 13 vuotta kun olin luottamusmiehenä tuolla Varkaudessa tehtaalla, niin näin niitten vuosien aikana paljon irtisanomisia. Silloin konkreettisesti näkyi se, että kyllä Suomessa on todella helppo irtisanoa, ja sitten sen jälkeen olen ollut myös Teollisuusliiton toimitsijana neljä ja puoli vuotta Itä-Suomen alueella. Samoin silloin näin paljon sitä, että kyllä, irtisanominen tässä maassa tosiasiallisesti on todella helppoa. Ja nyt tullaan siihen, että kun puhutaan irtisanomisen mukavaikeudesta, niin silloin kysymys on siitä, että työnantajat eivät osaa työsopimuslakia, työnantajat eivät osaa toteuttaa lain kirjainta, niin kuin sitä kuuluisi. Aina silloin, kun on tarve ja mahdollisuus, niin kyllä Suomessa irtisanominen on ollut helppoa, elikkä tämä lakiesitys on täysin väärä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-11T17:23:33,2025-12-11T17:24:43,Käsitelty,1.1 2025_127_7,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Haatainen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_8,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On vaikea ymmärtää tämän lain perusteita, koska periaatteessahan työsopimuslainsäädännön pitäisi olla se, joka turvaa nimenomaan sen heikomman osapuolen, työntekijän, asemaa. Työntekijän näkökulmasta tämä laki on pelkästään heikennys. Lisäksi minusta hallitus ei ole pystynyt millään tavalla tässä esityksessä tuomaan esiin sitä, että miten tämä heikompi irtisanomissuoja lisäisi yritysten työllisyyttä, niin kuin tätä on pyritty selittämään, ja miten se vahvistaisi tuottavuutta. Tuottavuushan on se iso asia. Nämä muutokset eivät myöskään säästä julkisia menoja, mikä on ollut hallituksella tavoitteena ja siihen tietysti pitää tietyssä määrin pyrkiä, mutta tämä ei tule säästämään julkisia menoja. Yhteiskunnalliset vaikutukset tässä ovat pelkästään kielteisiä, ja tämähän vain lisää epävarmuutta työntekijöille. Erityisesti kannan huolta nuorista työntekijöistä ja nuorista naisista varsinkin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-12-11T17:24:43,2025-12-11T17:25:56,Käsitelty,1.1 2025_127_9,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Räsänen Joona., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_10,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä esityksellähän hallitus todella tavoittelee irtisanomissuojan madaltamista, eli suomeksi sanottuna sitä, että työntekijöiden irtisanominen olisi jatkossa helpompaa. Jokainen voi pohtia, että ajassa, jossa meillä on varsin korkea työttömyys, Euroopan toiseksi korkein työttömyys, että onko tämä ihmisten irtisanominen nyt se paras keino parantaa tätä todella huonoa työttömyystilannetta. Arvoisa puhemies! Puuttuisin tässä puheenvuorossa nyt enemmänkin valiokunnan mietinnössäkin läpikäytyyn varoitusmenettelyyn. Niin kuin täällä on todettu, niin näissä asiantuntijalausunnoissa esitettiin, että varoitusmenettelystä tehtäisiin aina kirjallinen, joka varmasti helpottaisi sitten niitä tilanteita, jos on epäasiallisesti toimittu työntekijän toimesta, että työnantaja voisi sitten helpommin myös irtisanoa. Nyt olisinkin kysynyt valiokunnalta, että minkä takia tätä varoitusmenettelyä ei säädetty pakollisesti kirjalliseksi, koska se varmasti helpottaisi niitä epäselviä tilanteita, joita näihin irtisanomisiin liittyy. [Lauri Lyly: Hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-12-11T17:25:56,2025-12-11T17:27:14,Käsitelty,1.1 2025_127_11,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Satonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_12,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Mitä tähän viimeiseen asiaan tulee, niin tältä osin valiokunta siis meni hallituksen esityksen mukaan, jota valmisteltaessa tämä asia käytiin hyvin perusteellisesti läpi. Mitä kaikkineen tulee tähän, niin tässä on hyvä nyt ymmärtää se, että jatkossakin irtisanomiseen vaaditaan aina asiallinen syy. Tämä ei ole siis mikään potkulaki, tämä ei ole pärstäkerroinirtisanomista eikä mitään tällaista, vaan jos henkilö joutuu henkilökohtaisesti irtisanotuksi, niin hän on itse tavalla tai toisella tehnyt virheen, jonka seurauksena tämä tapahtuu. Tätä ei myöskään pidä sotkea tähän tuotannollisin ja taloudellisin syin tehtävään irtisanomiseen, joka Suomessa on kyllä melko sujuvaa, mihin myös edustaja Suhonen viittasi, mutta tässä on nyt kyse siitä, että henkilö on tehnyt jonkun virheen, jonka perusteella hän tulee irtisanotuksi, ja se kynnys hieman alenee.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-12-11T17:27:14,2025-12-11T17:28:23,Käsitelty,1.1 2025_127_13,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Bergbom., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_14,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiinnittäisin erääseen yksityiskohtaan huomiota: Nimittäin oppositio on laajemmin tässä vasemmistopropagandassaan kertonut, että tämä on potkulaki ja nyt on mahdollista irtisanoa pärstäkertoimella, toisaalta valiokunnan varapuheenjohtaja, sosiaalidemokraattien edustaja Lyly totesi juuri, että ei voida varmuudella sanoa, mitä muutoksia tämä esitys tuo tullessaan. Mutta kuitenkin niissä propagandalehtisissä ollaan julistettu tämä potkulaiksi ja kerrottu, että pärstäkertoimella irtisanotaan. Niin että pientä ristiriitaa. Tämän lain tarkoitushan on syntynyt siitä syystä, että nimenomaan siellä yrittäjäkentällä on koettu, että rekrytointiin liittyy riskejä ja irtisanomisen kynnys on liian korkea. Tällähän nimenomaan pyritään helpottamaan sitä tilannetta, että pienissä yrityksissä, joissa se yhdenkin työntekijän palkkaaminen voi pahimmillaan siis johtaa katastrofiin, jos kaikki menee pieleen, halutaan helpottaa sitä ja luodaan varmuutta sille yrittäjälle: uskalla palkata, uskalla ottaa riski, uskalla kasvaa ja uskalla rakentaa menestyvä yritys, joka auttaa Suomea ja suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-12-11T17:28:23,2025-12-11T17:29:31,Käsitelty,1.1 2025_127_15,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Oinas-Panuma., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_16,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tuosta edellisestäkin keskustelunpätkästä kuulee sen, minkälaista tämä keskustelu meidän työmarkkinoitten ympärillä on. Sehän on sohimista ja syyttelyä, ja se kovasti harmittaa. Me tarvitaan työpaikkoja Suomeen, me tarvitaan kasvua, meillä on ennätystyöttömyys, ja yritykset tarvitsevat myös kannustimia palkata uusia työntekijöitä. Siitä olen ehdottomasti samaa mieltä, että tavallaan se ajatushan, mikä tämän lain taustalla on ollut, että saataisiin yrityksiä palkkaamaan enemmän ihmisiä, on siis hyvä ajatus, mutta tosiasia on myös, että tälle laille ei voida laskea työllisyysvaikutuksia, ja se on harmillista. Keskusta esittää tähän omaa mallia. Meidän mallissamme tämä irtisanomisen helpottaminen rajattaisiin koskemaan alle 20 työntekijää työllistäviä yrityksiä, joita on meidän yrityskentästämme itse asiassa muistaakseni 98 prosenttia. Samalla meidän mallissa rajattaisiin ulos esimerkiksi julkisen puolen naisvaltaisia aloja, joilla se työelämä jo nyt on melko pätkittäistä. Me nähdään, että tämä malli olisi semmoinen, joka tulee vastaan molempia puolia ja voisi toivottavasti rakentaa meille ehkä uudenlaista, parempaa keskustelukulttuuria näissä työelämäkysymyksissä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-12-11T17:29:31,2025-12-11T17:30:40,Käsitelty,1.1 2025_127_17,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitala., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_18,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Työelämä kaipaa tasapainoa eikä epävarmuutta, ja tämä laki nimenomaan nyt tulee luomaan lisää epävarmuutta suomalaiseen työelämään. On jollain tavalla käsittämätöntä ajatella, millaista työllisyyspolitiikkaa syntyy, kun helpommin saa potkut jatkossa. Meidän pitäisi saada enemmänkin ihmisiä töihin, eli tämä suunta on täysin väärä. Tämä suunta on täysin väärä, ihan samoin kuin on työllisyyden kehityksessäkin. Itse olen valitettavasti työelämässä ollut useasti yt-neuvotteluissa neuvottelevana osapuolena ja valitettavasti joutunut todistamaan hyvin läheltä usean sadan ihmisen työn menettämistä. Se on tragedia sille ihmiselle, se on tragedia koko perheelle. Nämä henkilökohtaiset omat kokemuksetkin tulevat tässä pintaan, kun käsitellään nimenomaan potkulakia, missä helpommin saa potkut. Tässä puhutaan useista ihmisistä. Kaksi miljoonaa suomalaista on tämän vaikutuspiirissä. [Lauri Lyly: Kaikki työsuhteiset!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-12-11T17:30:41,2025-12-11T17:31:47,Käsitelty,1.1 2025_127_19,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Malm., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_20,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän tämä esitys sinänsä on jo jotenkin ironinen ja kertoo tämän hallituksen suuntaviivoista siitä, kuinka työntekijän viimeisetkin turvat lainsäädännöllä halutaan purkaa tällaisessa tilanteessa, jossa Suomi on todellakin ennätystyöttömyydessä, Euroopan kärjessä ja meillä on vähän työpaikkoja. Hallitus muuten lupasi satatuhatta työpaikkaa lisää, ja saldo kasvaa väärään suuntaan. On siis todella niin, että tässä nämä työllisyysvaikutuksetkaan eivät hallitusta tule pelastamaan. Kun puhutaan sitten tästä kirjallisesta varoituksesta, niin on eriskummallista, että hallitus ei myöskään halua turvata työnantajan selustaa sillä, että kirjallisen varoituksen antamisella myös suojeltaisiin sitä, että näitä riitatilanteita tulee entistä vähemmän. Sitten ehkä viimeisenä havaintona, mikä tässä tuli, on tämä propaganda perussuomalaisten suunnalta. Kyllähän tässä propagandaa on myös teillä itsellänne. Te sanotte olevanne työväenpuolue mutta kuuntelette vain ja ainoastaan yrityksiä. [Miko Bergbom pyytää vastauspuheenvuoroa — Jari Ronkainen: Me ollaan nimenomaan työväenpuolue!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-12-11T17:31:47,2025-12-11T17:33:04,Käsitelty,1.1 2025_127_21,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Diarra., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_22,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Fatim,Diarra,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Olin äärimmäisen pettynyt siihen, että valiokunnan mietintöön otettiin mukaan myös tämä spekulaatio siitä, mitä voidaan tehdä tulevaisuudessa virkasuhteessa oleville henkilöille. Virkasuhde kuitenkin on erilainen kuin normaali työsuhde. Viranhaltijahan käyttää työssään julkista valtaa ja tekee päätöksiä, jotka vaikuttavat ihmisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin, ja tämän takia virkasuhteen tuleekin olla erilainen ja virassa toimivan henkilön pitää olla varma siitä, että asema on eri tavalla turvattu, sillä se on erilainen kuin tavallinen työsuhde. Toinen asia, mihin haluan keskittyä tässä, on se, että hallitus ei suostunut ottamaan osaksi tätä esitystä kirjallista varoitusta. Sen kirjallisen varoituksen lisääminen olisi luonut turvaa niin työnantajalle kuin työntekijälle sekä vähentänyt mahdollisia oikeusjuttuja. En ymmärrä, minkä takia tätä ei voitu ottaa mukaan tähän esitykseen. Se olisi tehnyt siitä paljon selkeämmän, paremman ja myös käytännöllisemmän. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Fatim Diarra,1489,2025-12-11T17:33:04,2025-12-11T17:34:02,Käsitelty,1.1 2025_127_23,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_24,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On todella surullista, miten perussuomalaiset osallistuvat tähän kokoomuksen ideologiseen projektiin, jossa työntekijöiden asemaa heikennetään monin monin eri tavoin ja samalla käydään myös pienituloisten työntekijöiden toimeentulon kimppuun, ja varsinkin kun, niin kuin täällä edustaja Haatainen nosti esille, tämä koskee erityisesti nuoria, joiden asema on tällä hetkelläkin hauras työmarkkinoilla, ja varsinkin naisia. Tämä potkulaki tulee johtamaan mielivaltaisten irtisanomisten yleistymiseen Suomessa. Huolestuttavaa on erityisesti se, että kun työntekijöiden irtisanomiseen ei tosiaan tarvita enää painavaa syytä, niin se nostaa sitä kynnystä puuttua väärinkäytöksiin työpaikoilla, ja me tiedetään jo nyt, ettei se aina hirveän helppoa ole. Tosiaan tämä on esitys, joka on jatkumoa työntekijöiden oikeuksien heikentämiselle ja työsuhdeturvan romuttamiselle.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-12-11T17:34:02,2025-12-11T17:35:09,Käsitelty,1.1 2025_127_25,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piisinen, sitten mennään puhujalistaan hetkeksi, ja katsotaan tarvittaessa sitten.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_26,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomessa on noin 450 000 yritystä, joista 95 prosenttia työllistää alle kymmenen henkeä, ja tällä esityksellä nimenomaan pyritään rohkaisemaan näitä pienyrityksiä palkkaamaan vaikka ensimmäinen tai toinen työntekijä. Kun aina puhutaan, että työehtosopimuksilla ja näillä laeilla pyritään suojelemaan sitä heikompaa osapuolta, niin jos nyt ajatellaan sellaista työnantajaa, joka on yksin työnantajana ja työllistää pari kolme henkilöä, niin jos nämä kolme henkilöä sitten saavat päähänsä ryhtyä toimimaan työnantajan etujen vastaisesti, niin kyllä siinä se työnantaja on se heikompi osapuoli. Eli nyt ajattelen tätä niinpäin puolestani, että kun meillä on heikko työllisyystilanne, niin jos näistä 450 000 pienestä yrityksestä osa pystyisi työllistämään yhden henkilön lisää, kyllähän se olisi nimenomaan myöskin sen työntekijän etu. Ei kukaan... — Anteeksi, aika loppuu. Jatkan hetken kuluttua.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-12-11T17:35:10,2025-12-11T17:36:22,Käsitelty,1.1 2025_127_27,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Selvä. — No niin, sitten mennään puhujalistaan ainakin joksikin aikaa. — Edustaja Lyly.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_28,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys jatkaa Orpon hallituksen työelämäheikennysten linjaa, jossa työnantajien tavoitteita ovat ainoastaan kuuntelu ja heidän toiveensa mukaisesti tehty työlainsäädäntö. Tätä kuvaa se, että asiantuntijakuulemisessa palkansaajapuoli on yksimielisesti vastustanut tätä muutosta ja työnantajat ovat kannattaneet. Tämä on se jakolinja, joka on ollut näissä hallituksen työelämäuudistuksissa koko ajan. Mitään tasapainoa näitten osalta ei ole edes yritetty tehdä, ja jos yritetään tehdä joitain tarjouksia, korjauksia niihin teksteihin, niin ei käy mikään. Kaikki on suoraan sillä tavalla kirjoitettu, että niihin ei saa puuttua millään tavalla. Tämän lakiesityksen käsittelyssä on ollut suora tämmöinen tilanne. Tässä heikennetään yksilöperusteista irtisanomissuojaa, millä perusteella irtisanomisia tapahtuu Suomessa tällä hetkellä noin 12 400 vuodessa, ja koeaikana työsuhteita päätetään noin 14 600. Sen lisäksi työsuhteita päätetään myös purkamalla ja sitten tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Eli aika isoista määristä puhutaan. Nyt tämä hallituksen esitys kohdistuu alun perin tähän 12 400:aan. Tämän osalta tilanne on semmoinen, että me ei tiedetä nyt tämän lain vaikutuksia, kun kukaan ei pysty sanomaan, paljonko tämä irtisanomiskynnys tällä hetkellä laskee nykyisestä, minkä perusteena on painava ja asiallinen syy. Tässä uudessa tilanteessa se on asiallinen syy, jota ei ole sillä tavalla vakavuuden tasolla perusteltu, ja tämä jää aika lailla ilmaan koko ajan. Nyt sitten, jos ajatellaan näitä määriä, mihin suuntaan tämä tulee jatkossa kehittymään, sen aika ja oikeuskäytäntö näyttävät. Se on tämän lakiesityksen toinen iso ongelma, että kun tämä laki on kirjoitettu niin epäselvästi ja siinä ei ole mietitty tätä prosessia enempää, niin se tarkoittaa, että jokainen tapaus kerrallaan tästä luodaan oikeuskäytäntöä ja se vie useita, useita vuosia ennen kuin me tiedetään, mikä on se irtisanomiskynnys jatkossa. Totta kai joka ikinen tapaus on yksilö ja se vaikuttaa siihen, mutta vanhaan lainsäädäntöön, joka on oikeuskäytäntönä syntynyt ja jonka linja on oikeuskäsittelyn kautta tullut, aika vähän pystytään nojaamaan näitten asioitten osalta, ehkä käytännössä vain siihen, minkälaisia tapauksia on ja miten se muuttaa senhetkistä tilannetta, kun verrataan asiallista painavaa syytä tähän asialliseen syyhyn. Tässä vielä iso muutos on, että kun oikeuskäytäntö on asiallisen ja painavan syyn mukaan syntynyt, se korvataan nyt sinne asiallisella syyllä eikä puhuta samanlaisesta asiallisesta syystä kuin painava‑ ja asiallinen-sanojen yhteydessä. Tämä on se, mikä johtaa siihen tulkintaepävarmuuteen, jonka tuomioistuimet sitten jatkossa muokkaavat. Kolmas asia, jota tässä kannattaa tuoda esiin: Täällä on kauheasti korostettu, että tämä lainsäädäntöuudistus auttaa pieniä yrityksiä. Tosiasiassa tämä nykyinen esitys tarkoittaa sitä, että tämä koskee kaikkia työsuhteisia, [Tuomas Kettunen: Juuri näin!] ei virkasuhteisia, kaikkia työsuhteisia, ja niitä on noin kaksi miljoonaa isoissa ja pienissä työpaikoissa. Julkisella puolella jos on työsuhteessa tai sitten joissain järjestöissä, niin aina tämä laki tulee koskemaan. Siinä mielessä ollaan ison muutoksen edessä. Tämä laki, mikä nyt tässä on käsittelyssä, ja tuleva, määräaikaisia koskeva lainsäädäntö yhdessä tuovat palkansaajapuolelle epävarmuutta lisää, ja sitä tässä ei yhtään yritetä parantaa. Sen vuoksi myös esitimme, että tämän osalta hakisimme tämän nykylainsäädännön pohjalta tätä prosessia, jota työnantajat eivät oikein osaa — myöskin palkansaajapuolella varmasti siinä on hakemista — koska irtisanomistilanteet ovat työnantajalle aina iso, dramaattinen asia mutta sille kohteelle totta kai vielä isompi asia. Sen vuoksi tämä lainsäädäntö olisi pitänyt rakentaa sellaiseksi, että siitä selkiää tämä prosessi ja ne asioitten käsittelyt oikealla tavalla. Virheitä ja varmaan menettelytapa‑ ja käyttäytymistapavirheitä tapahtuu työelämässä, ja niistä pitää pystyä huomauttamaan, ja pitää olla aikaa korjata ne. Sen vuoksi tämä varoitusmenettely ja sen syyn kirjaaminen, minkä takia annetaan varoitus, olisi ollut erittäin tarpeellista tämän lakiuudistuksen ohella, joskin yleensäkin ottaen työelämässä olisi tämä kirjaamisvelvoite oltava. Se muotoseikka ei ole siinä ongelma, kunhan se on kirjoitettu, kirjallisesti annettu, [Puhemies koputtaa] todistettavasti ja sitä molemmat osapuolet ovat sitten voineet kommentoida tästä syystä — tämä tilanne olisi sen osalta hyvin selkeä. Se vähentäisi myöhempiä ristiriitoja, vähentäisi oikeuskäsittelyjä ja olisi aika halpa keino viedä asioita fiksulla tavalla eteenpäin. Arvoisa rouva puhemies! Minulla nyt onkin seitsemän minuuttia täällä tämä aika, ja se on varmaan oikea. [Puhemies: Joo!] — Esitän nyt jo tässä yhteydessä tämän osalta, kuten meillä on vastalauseessa, ja ehdotan, että lakiesitykset 1 ja 2 hyväksytään vastalauseen muutosehdotuksen mukaisina. Siellä on pykäläkohdittain nämä muutokset ja sitten myöskin se kirjallisen varoituksen vaatimus. Nämä esitän tässä yhteydessä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-11T17:36:36,2025-12-11T17:44:02,Käsitelty,1.1 2025_127_29,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Laine-Nousimaa., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_30,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys jatkaa valitettavasti samaa linjaa, jota Orpon hallitus on työelämässä johdonmukaisesti ajanut: työnantajien toiveet toteutetaan ja työntekijöiden asemaa heikennetään askel askelelta. Nyt käsittelyssä oleva irtisanomissuojan muutos on siitä räikeä esimerkki. Sitä vastustaa yksimielisesti koko palkansaajapuoli, eikä syyttä. Hallitus esittää, että irtisanomisen kynnyksen laskemiseksi asiallinen ja painava syy korvattaisiin pelkällä asiallisella syyllä. Käytännössä se tarkoittaa vakavuusharkinnan poistamista ja sitä, että työntekijän turva murenee. Samalla uudelleensijoittamisvelvollisuutta kevennetään rajusti. Hallitus ei kykene osoittamaan, että heikompi irtisanomissuoja parantaisi työllisyyttä tai tuottavuutta, ei myöskään sitä, että muutoksella olisi minkäänlaisia julkisia säästövaikutuksia. Sen sijaan se lisää epävarmuutta työpaikoilla, riitoja ja oikeuskäsittelyjä. Arvoisa rouva puhemies! Asiantuntijat ovat todenneet selvästi, että Suomen irtisanomissuoja ei edes ole erityisen tiukka. OECD:n mukaan olemme keskitasolla. Silti hallitus haluaa viedä meidät alle eurooppalaisen perustason ja vieläpä tavalla, joka on ristiriidassa useiden kansainvälisten sopimusten kanssa. Perustuslakivaliokunta on korostanut, ettei säännösten sanamuoto täytä selkeyden vaatimusta. Tämä on poikkeuksellisen vahva huomio valiokunnalta. On myös selvää, että muutos osuu eniten niihin, joille työelämän turva jo ennestään on hauraampi, matalapalkkaisille ja naisvaltaisille aloille. Kun työmarkkinaepävarmuus kasvaa, se vaikuttaa suoraan arjen päätöksiin, perheen perustamiseen, toimeentulon suunnitteluun, tulevaisuuden rakentamiseen. Tässä esityksessä on kyse myös tasa-arvosta. Työpaikoilla ongelmat eivät johdu liian vahvasta työsuhdesuojasta vaan siitä, että irtisanomisprosessia ei monin paikoin hallita. Siksi olisi välttämätöntä vahvistaa käytäntöjä, ei purkaa työntekijän turvaa. Yksi yksinkertainen keino olisi varoituksen pakollinen kirjallinen muoto, halpa ja selkeä tapa vähentää riitoja ja lisätä oikeusturvaa molemmille osapuolille. Arvoisa rouva puhemies! Työlainsäädännön perimmäinen tarkoitus on suojella työsuhteen heikompaa osapuolta. Tätä esitystä ei voi perustella taloudellisilla, yhteiskunnallisilla tai oikeudellisilla perusteilla. Tämä esitys ei vahvista työelämää, se tekee siitä epävarmemman. Kannatan Lauri Lylyn tekemää esitystä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-12-11T17:44:17,2025-12-11T17:47:11,Käsitelty,1.1 2025_127_31,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_32,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys jatkaa Orpon hallituksen selkeää linjaa. Työntekijöiden oikeuksia heikennetään järjestelmällisesti, ja työnantajien toiveet toteutetaan ilman kriittistä harkintaa. Palkansaajajärjestöt vastustavat tätä esitystä yksimielisesti, ja työnantajat kannattavat sitä. Se kertoo kaiken. Hallituksen esitys heikentää työntekijän irtisanomissuojaa tavalla, jolle ei löydy taloudellista, oikeudellista eikä inhimillistä perustetta. Asiallisen ja painavan syyn vaatimus on ollut suomalaisen työlainsäädännön perusta. Nyt hallitus haluaa purkaa tämän perustan ja mahdollistaa irtisanomisen entistä kevyemmin perustein. Hallitus ei pysty esittämään minkäänlaista näyttöä siitä, että irtisanomissuojan heikentäminen toisi uusia työpaikkoja tai lisäisi tuottavuutta. Päinvastoin, se lisää epävarmuutta, riitoja, oikeudenkäyntejä ja työntekijöiden turvattomuutta. Ja mikä pahinta, nämä muutokset osuvat erityisesti naisvaltaisille ja matalapalkkaisille aloille, samoille aloille, joilla työehdot ja asema ovat muutenkin heikommat. Tämä on vakava tasa-arvokysymys. Arvoisa rouva puhemies! Esitys rikkoo myös kansainvälisiä velvoitteita, joiden mukaan irtisanomisen tulee perustua vakavaan ja olennaiseen syyhyn. Hallituksen esittämä linja vie Suomen eurooppalaisen tason alapuolelle. Lisäksi hallitus ehdottaa uudelleensijoittamisvelvollisuuden kaventamista, vaikka juuri tämä velvollisuus on usein estänyt turhat irtisanomiset ja vähentänyt riitoja. Nyt hallitus haluaa poistaa toimivan järjestelmän ja lisätä epävarmuutta työpaikoilla. Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys ei lisää selkeyttä, ei lisää oikeudenmukaisuutta, ei lisää työllisyyttä, ei lisää tuottavuutta. Se vain siirtää valtaa työnantajalle työntekijän kustannuksella. Se heikentää turvaa, ja se heikentää tasa-arvoa. Siksi tämä esitys tulisi ehdottomasti hylätä. Suomalaista työsuhdeturvaa ei tule romuttaa, vaan sen on jatkossakin perustuttava asialliseen ja painavaan syyhyn: työntekijän suojelemiseen vahvempaa osapuolta vastaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-11T17:47:23,2025-12-11T17:50:11,Käsitelty,1.1 2025_127_33,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_34,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Keskusta rajaisi tämän irtisanomisen helpottamisen alle 20 henkilöä työllistäviin yrityksiin sen takia, että nimenomaan siellä on se haaste, että ei uskalleta välttämättä palkata uusia ihmisiä. Tällä rajauksella me myös rajattaisiin pois iso osa muun muassa meidän naisvaltaisista julkisista aloista, joissa työelämä on jo nyt repaleista. Tämän hallituksen tärkein lupaus suomalaisillehan oli 100 000 uutta työllistä. No, tämä ei ole toteutunut, vaan sen sijaan on tullut sata työtöntä lisää per päivä, ja viimemmäksi, kun katsoin tilastoja, oli yli 313 000 työtöntä ihmistä. Se ei ole ilakoinnin paikka. Se on äärimmäisen surkea asia ja vaikuttaa meidän talouteen ja kasvuun valtavan paljon. No, silloin, kun työelämästä pitäisi puhua, se keskustelu lähtee aina polarisoitumaan. Tätä keskustelua on käyty täällä puoli tuntia, mutta on ollut pöydällä jo niin ”potkulaki” kuin ”vasemmiston propagandakin” — suoria lainauksia aiemmista puheista. Ja niin kauan kuin meidän tapa puhua työelämästä on tämmöinen, ei tarvitse ihmetellä, minkä takia mitkään asiat eivät etene. [Tuomas Kettunen: Se on juuri näin!] Jos hallitus samalla ponnekkuudella, millä tätä lakia on viety eteenpäin, toisi muita helpotuksia sinne työelämään — parantaisi niitä työolosuhteita, toisi työnantajamaksujen alennusta tai puuttuisi meidän sukupuolittuneeseen työelämään tai esimerkiksi raskaussyrjintään — niin me voitaisiin päästä tässä eteenpäin. Nimittäin tällä hetkellä Suomen talous ei kasva niin kuin pitäisi, ja sitten toisaalta esimerkiksi Puolan, Viron, Latvian ja Liettuan taloudet kasvavat. Keskustan mielestä osa hallituksen työelämäuudistuksista on ollut kannatettavia ja tarpeellisia, mutta luottamuksen ja vakauden rakentamiseksi hallituksen olisi pitänyt viedä työelämäuudistuksia eteenpäin sopimalla, ei repimällä ja sanelemalla, ja tähänhän se kaikki kulminoituu. No, me rajaisimme tämän sinne alle 20 henkeä työllistäviin yrityksiin, mikä on noin 98 prosenttia, vähän päälle, meidän yrityskentästä, koska monessa pienessä yrityksessä on nyt se haaste, että siellä ei uskalleta välttämättä palkata niitä työntekijöitä lisää, ja työllistämisen kynnys on liian korkea, erityisesti näissä pienissä yrityksissä, ja koetaan monesti myös riskinotoksi ottaa uusi työntekijä. Keskusta pitää erittäin tärkeänä, että raskaus- ja perhevapaasyrjintää ehkäistään määrätietoisesti, jotta nuoret aikuiset uskaltavat perustaa perheen ja luottaa tulevaisuuteen. Haluan vielä tähän puheenvuoron loppuun huomauttaa perustuslakivaliokunnan huomioista. Siellä puhuttiin muun muassa tästä, että voisi olla mahdollisesti järkevämpää asiallisen syyn sijaan miettiä, olisiko esimerkiksi pätevä syy parempi, jotta me oltaisiin sitten enemmän tasapainossa kansainvälisen oikeuden kanssa. Perustuslakivaliokunta toteaa myös, että tämä ehdotettu sääntely muodostuu vaikeaselkoiseksi ja raskaslukuiseksi. Eli voisi sanoa, että ihan heti tästä ei välttämättä niitä helpotuksia tule, mutta tietenkin toivotaan, että meidän työllisyys lähtisi nousuun ja että yritykset uskaltaisivat palkata ihmisiä. Ihan lopuksi haluan todeta vielä siitä, että meidän pitäisi muistaa, kun me puhutaan näistä työelämäasioista, että isossa osassa yrityksiä meillä on erittäin hyvä henki Suomessa. Ihmiset tekevät siellä mielellään töitä, yrittäjät haluavat pitää hyvää huolta työntekijöistään, ja se elämä siellä on myös hyvin sopusoituista, joten toivoisin, että semmoinen uhkailu ja pelottelu, mitä puolin ja toisin jatkuvalla syötöllä tapahtuu, saisi jäädä historiaan. Esitän, että 1. ja 2. lakiehdotus hyväksytään vastalauseen 2 elikkä keskustan vastalauseen mukaisesti muutettuina. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-12-11T17:50:23,2025-12-11T17:54:02,Käsitelty,1.1 2025_127_35,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Karlsson., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_36,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Anette,Karlsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies, ärade talman! Hallitus väittää, että irtisanomissuojan heikennys parantaisi työllistymistä, mutta tästä ei ole lainkaan luotettavaa näyttöä tai tutkimusta. Kuitenkin on todennäköistä, että laki mahdollistaa helpommin irtisanomisen erityisesti isoissa yrityksissä. On todella epätodennäköistä, että tämä laki lisäisi työllisyyttä, parantaisi talouskasvua tai lisäisi kenenkään motivaatiota ja innostusta tehdä töitä. Hallituksen työllisyysvaikutuksissa ei kylläkään yllätä, että tällaisia keinoja lähdetään käyttämään. Hallitus on aikaisemmin yrittänyt parantaa työllisyyttä poistamalla työttömyysturvan suojaosan ja aikuiskoulutustuen, eli estänyt ihmisten mahdollisuuksia uudelleenkouluttautua, kun sellainen tarve on tullut esiin, esimerkiksi pitkäaikaissairauden kautta, työttömyysturvan omavastuupäiviä on lisätty, vuorotteluvapaa on poistettu, yt-menettelyaikaa on lyhennetty, mikä heikentää työntekijän mahdollisuuksia varautua mahdollisesti tulevaan työpaikan loppumiseen, perusteeton määräaikaisuus vuodeksi, ja lista jatkuu ja on pitkä. Kuten valitettavasti tiedämme, vaikutus ja tulos on ollut heikko: 70 000 työtöntä enemmän kuin muutama vuosi sitten. Tämän pitäisi jo saada hallitus ymmärtämään, että työntekijöiden kurittaminen, työttömien kurittaminen ja tavallisten suomalaisten tilanteen heikentäminen ei nosta Suomea suosta eikä vahvista meidän työllisyyslukuja. Lisäksi tämä lakiesitys lisää turvattomuutta, ja me tiedämme, että turvattomuus vaikuttaa negatiivisesti tuottavuuteen. Tämä ei ole toivottava suunta. Muistan itse hyvinvointialueella työskennelleenä yt-menettelyiden ollessa päällä, millainen vaikutus sillä oli itseen, koko työtiimiin ja koko siihen yhteisöön. Kehittäminen, tulevaisuus ja työn ja laadun parantaminen eivät olleet päällimmäisenä kenenkään mielessä, vaan jokainen pohti jatkuvasti omaa tulevaisuutta, työtovereiden tulevaisuutta ja sitä, tulevatko työt jatkumaan enää yt-menettelyiden jälkeen. Tästä tiedän, että kaikki työelämää turvattomammaksi tekevät teot ja lait vaikuttavat heikosti tuottavuuteen, mikä puolestaan vaikuttaa heikosti yrityksen toimintaan. Oikeustieteen opiskelijana katson tätä lakiesitystä myös siltä suunnalta, että aiempi oikeuskäytäntö menetetään. Tämä on erittäin ikävää ja tarpeetonta. Jatkossa tulee olemaan erittäin epäselvää, missä laillisen irtisanomisen raja menee. Tämä tulee väistämättä johtamaan lisääntyneisiin oikeustapauksiin, sillä asiaa tullaan selvittämään tuomioistuimissa, joissa uutta tulkintaa ja uutta linjausta tästä asiasta tehdään. Mutta oikeuslaitos on jo nyt ruuhkautunut. Erityisesti Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on niin ruuhkautunut, että voidaan puhua siitä, että ihmiset sillä alueella ovat eriarvoisessa asemassa muuhun Suomeen nähden, ja lisäresursseja ei ole oikeuslaitokselle näköpiirissä. Tämä lakiesitys tulee heikentämään sekä työntekijän turvaa ja suojaa työpaikalla että muiden kansalaisten oikeusturvaa, sillä se tulee ruuhkauttamaan tuomioistuimia entisestään. Hallituksen tulisi nyt keskittyä työllisyyden vahvistamiseen ja luopua työelämän turvattomuuden lisäämisestä ja pienipalkkaisten ihmisten kurittamisesta. Tällaista esitystä ei tule edistää, vaan se tulee hylätä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Anette Karlsson,911831,2025-12-11T17:54:16,2025-12-11T17:59:09,Käsitelty,1.1 2025_127_37,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Diarra., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_38,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Fatim,Diarra,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Orpon hallitus on valinnut linjan, joka murentaa työntekijöiden oikeuksia ja horjuttaa koko suomalaisen työelämän perustaa. Hallituksen esitys irtisanomissuojan heikentämisestä on johdonmukaista jatkumoa sen tähänastiselle työelämäpolitiikalle, sellaiselle politiikalle, jossa työntekijän oikeuksia heikennetään, naisvaltaisia aloja lyödään, työpaikoille luodaan ahdinkoa sekä epävarmuutta. Todellinen ongelma on, että moni työnantaja ei osaa irtisanoa oikein, eikä ratkaisuna voi olla tämä, mitä hallitus esittää, eli se, että velvollisuuksia heikennetään ja työntekijöiden oikeuksia leikataan. Tämä ei ole tasapainossa. Työnantajapuolen liittojen pitäisi hoitaa oma työnsä ja kertoa selkeästi yrittäjille, työnantajille, miten laillinen irtisanominen hoidetaan turvallisesti ja oikein. Olisi ollut paljon viisaampaa säätää matalampi irtisanomiskynnys nimenomaan pienille yrityksille. Isoilla työnantajilla on suuret HR-osastot ja juristit. Nämä osaavat hoitaa irtisanomiset asiallisesti, ja näinhän sen pitääkin olla, mutta pienillä yrityksillä ei ole rakennetta eikä osaamista sitä hoitaa, ja sen takia he tarvitsevat selkeät säännöt ja tuen, eivät lisää harmaata aluetta, jota tämä esitys lisää. On selvää, että työntekijästä, joka toistuvasti rikkoo pelisääntöjä, pitää pystyä pääsemään eroon, mutta se ei tapahdu luomalla laki, joka johtaa valtavaan määrään oikeusjuttuja, kun kukaan ei oikeastaan tiedä, mitä se asiallinen syy tarkoittaa. Työnantajat tulevat testaamaan rajoja, ja työntekijät joutuvat taistelemaan oikeuksiensa puolesta. Tämä johtaa siihen, että oikeusasteet ovat täynnä vuosia, vuosia eteenpäin, ja tästä hyötyy ainoastaan yksi taho eli juristit. Ehkä kaikista käsittämättömintä on se, että hallitus ei suostu edes siihen, että epäasiallisesti toimivalle työntekijälle tulisi antaa kirjallinen varoitus ennen irtisanomista. Minkä takia hallitus ei voi ottaa edes tätä omaan esitykseensä? Jokainen perusteeton irtisanominen on inhimillinen tragedia, mutta se on myös kallis isku yhteiskunnalle. Tämä hallitus tuntuu keskittyvän siihen, miten työttömien määrää voidaan kasvattaa, eikä siihen, miten työelämään luodaan lisää vakautta, reiluutta ja tulevaisuudenuskoa. Kurjuus ei rakenna työmarkkinoita, oikeudenmukaisuus rakentaa. Jos me haluamme toimivat työmarkkinat, niin niitä ei rakenneta pelolla ja epävarmuudella. Ne rakennetaan selkeillä säännöillä, reiluilla pelisäännöillä ja kunnioituksella, ei repimällä työntekijöiden turvaa auki. Pitäisi rakentaa, ei rikkoa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Fatim Diarra,1489,2025-12-11T17:59:32,2025-12-11T18:02:06,Käsitelty,1.1 2025_127_39,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Haatainen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_40,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Työntekijöiden näkökulmastahan tämä esitys on pelkästään heikennys, eli se heikentää työsuhdeturvaa. Hallitus ei ole kyennyt tässä esityksessä tuomaan perusteluita sille, miten heikompi irtisanomissuoja lisäisi yritysten työllisyyttä ja tuottavuutta. Jos siihen halutaan vaikuttaa, että yritykset uskaltaisivat palkata ensimmäisen työntekijän — niin kuin täällä salissa oikealta perussuomalaisista todisteltiin, että pikkuyritykset uskaltaisivat paremmin työllistää työntekijöitä, sen ensimmäisenkin, kun tämä laki toteutetaan — niin kyllä ne paremmat keinot ovat ihan muualla. Sitä voisi kehittää esimerkiksi tukemalla yksinyrittäjiä madaltamalla sitä kynnystä taloudellisesti palkata ensimmäinen työntekijä. Luulen, että tämän päivän maailmassa se raha ja talous on yrityksille suurin epävarmuustekijä, kun talouden kasvuun ja tulevaisuuteen on niin heikko näkymä, ja sieltä puolelta löytyvät ne keinot, eikä suinkaan siitä, että työntekijöitten irtisanomissuojaa heikennetään. Tämä uudistus tai muutos tai heikennys — tämä ei ole mikään uudistus, vaan heikennys — ei myöskään tuo julkisiin menoihin säästöjä, ja yhteiskunnalliset vaikutukset, niin kuin täällä on moneen kertaan jo todettu, ovat kielteisiä. Tämä lisää epävarmuutta työpaikoille, ja epävarmuus työpaikoilla heijastuu monella tavalla yhteiskuntaan. Se luo sitä epävarmuutta, joka vähentää ihmisten halukkuutta kuluttaa, kun kaikki varautuvat ja pelkäävät tulevaa. Eli tämän uudistuksen kaikki vaikutukset yhdessä ovat negatiivisia, eivät suinkaan myönteisiä. Täällä perusteltiin irtisanomissuojan heikennystä myös sillä, että se olisi Suomessa hyvin korkea OECD-maissa, mutta täältä kun katsoo näitä valiokunnan asiantuntijalausuntoja, niin siellä on todettu, että henkilöperusteinen irtisanomissuoja ei suinkaan ole erityisen tiukka vaan se on OECD-maiden keskitasoa, ja nyt tämän uudistuksen jälkeen se menee entisestäänkin alemmalle tasolle. [Arto Satonen: Kannattaa katsoa valiokunnan mietintö!] Tässä kun seuraa, miten hallitus nyt tekee näitä toimia työelämässä, kyllä ihmettelen sitä, millaisella energialla jatkuvalla syötöllä tuodaan tänne erilaisia työelämän heikennyksiä. Näillä kaikilla lisätään sitä epävarmuutta ja pelkoa, ja tämän lopputuloksena on myös tuottavuuden heikkeneminen. Tämän päivän työelämässä ongelmat liittyvät ensisijaisesti siihen, että työpaikoilla on paljon tällaisia psykososiaalisia riskejä, kuten stressiä, epävarmuutta, liiallista työn kuormitusta, epäselviä rooleja johtamisessa ja myös huonoa johtamista, ja nämä kaikki aiheuttavat yhdessä sitä, että työntekijät sitten sairastuvat, ovat sairauslomilla ja on alentunut työkyky ja tuottavuus alenee. Näihin kaikkiin pitäisi pyrkiä puuttumaan, ja siihen hallituksella olisi monia keinoja, ja olisin odottanut, että alettaisiin kiinnittämään enemmän huomiota näihin asioihin, työhyvinvointiin ja siihen, että työntekijät voivat luottaa tulevaisuuteen. Työsuhdeturva ei ole mikään pikkuasia, vaan se on kiinteä osa suomalaista oikeusjärjestystä, ja se nauttii omaisuudensuojan ohella myös suoraa perusoikeussuojaa. Suomihan on ratifioinut ILOn irtisanomissuojasopimuksen, ja samoin myös EU:n peruskirjassa vahvistetaan suoja perusteettomalta irtisanomiselta. Työoikeuden keskeinen periaate on ollut se, että työntekijää suojellaan, ja tämmöisen perusoikeuksia rajoittavan sääntelyn on aina oltava hyvin täsmällistä ja tarkkarajaista. Ne ovat niitä vaatimuksia. Nyt tämän hallituksen esityksen muutokset lisäävät tätä tulkinnanvaraisuutta ja heikentävät työntekijän oikeusturvaa. On aika kehno tulevaisuus, että meillä on yhä enemmän tapauksia tuolla oikeudessa ratkottavana, että mitä itse asiassa on tapahtunut. Olisi myös työnantajien etu, että lainsäädäntö olisi tarkkarajaista. Vielä kerran se, että tutkimuksia on paljon tehty myös siitä, miten työsuhdeturva korreloi sitten talouskehitykseen, ja tutkimustiedon valossa työsuhdeturvan heikentäminen ei korreloi myönteisen talouskehityksen kanssa eikä hyvä työsuhdeturva itsessään heikennä tai vaaranna myöskään talouskehitystä. Siitä syystä tämä lakiesitys on monella tapaa heikko ja heikosti tehty. Tässä olisi varaa ollut tehdä tämä myös huomattavasti paremmin, ja muun muassa tämä kirjallisen varoituksen käyttöön ottaminen olisi palvellut parempaa lopputulosta. Näin ollen kannatan myös edustaja Lylyn tekemiä esityksiä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-12-11T18:02:18,2025-12-11T18:08:26,Hyväksytty,1.1 2025_127_41,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Edustaja Rasinkangas., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_127_42,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys muuttaa irtisanomisen ehtoja siten, että jatkossa asiallinen syy riittää irtisanomisen perusteeksi. Se on muutos, jota suomalainen työelämä tarvitsee, erityisesti ne 450 000 yritystä, joista yli 95 prosenttia on alle kymmenen hengen kokoisia yrityksiä. Juuri näissä yrityksissä yhden epäonnistuneen rekrytoinnin riski on niin suuri, että moni yrittäjä jättää kokonaan palkkaamatta. Siitä ei hyödy työntekijä, työnantaja eikä valtio. Siksi on rehellistä todeta, että kaikki tätä esitystä kohtaan esitetty potkulakipelottelu on yksinkertaisesti harhaanjohtavaa. Jatkossakaan ketään ei irtisanota siksi, että naama ei miellytä. Asiallinen syy vaaditaan aina, ja se ei muutu, vaikka vasemmistoliiton puheenjohtaja muuta väittääkin. Mikä muuttuu nyt, on se, että yrittäjät uskaltavat palkata herkemmin työntekijän. Tiedän yhdenkin tapauksen, missä työntekijä selaili ja luki yrittäjän, työnantajan henkilökohtaisia sähköposteja. Tässäkin tapauksessa oli erittäin vaikea saada työntekijää pois. Tämä oli vain yksi esimerkki, näitä on useita. Arvoisa puhemies! Samalla kun tämä esitys madaltaa työnantajan riskiä, se vahvistaa työllisyyttä, talouden vakautta ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa. Tuottavan työn kautta syntyy kasvu, joka hyödyttää kaikkia: työntekijää, joka saa turvaa ja toimeentuloa työstä, työnantajaa, joka uskaltaa investoida ja palkata, sekä myös valtiota, joka saa lisää verotuloja palveluiden rahoittamiseen. Tämä on vastuullista talouspolitiikkaa, ja juuri tässä kohtaa on syytä verrata vaihtoehtoisia linjauksia. Kun hallitus tekee toimia, jotka tulevat lisäämään työpaikkoja, vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti tekisi täsmälleen päinvastoin. Riippumattomat arviot kertovat jopa 65 000 uuden työttömän riskistä, jos heidän politiikkansa toteutuisi. Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee kasvua, työtä ja päätöksiä, jotka vahvistavat yritysten uskallusta palkata. Tämä esitys tekee juuri sitä. Ostovoiman kasvun myötä menemme kohti vahvempaa työllisyyttä ja vakaampaa julkista taloutta. Näistä syistä kannatan mieluusti tätä yrittäjä- ja työntekijämyönteistä esitystä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-12-11T18:08:32,2025-12-11T18:11:17,Käsitelty,1.1 2025_127_43,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kettunen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_44,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia, rouva puhemies! Ihan ensi alkuun, että tämä ei nyt jää tekemättä: minä kannatan edustaja Oinas-Panuman tekemää esitystä. Sitten, rouva puhemies, en ennättänyt tuohon debattikeskusteluun. Itsehän olen kanssa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen, ja kyllä kiitän heti ensi alkuun erinomaisesta, laajasta asiantuntijakuulemisesta. Sen pohjalta ihan muutamia huomioita: No, ihan ensimmäiseksi kyllä totean näin, että tämä hallituksen tapa uudistaa työelämälainsäädäntöä ei kyllä lisää luottamusta. Tämän vaalikauden aikana, kun näitä esityksiä on tuotu eteenpäin tänne saliin ja viety päätöksentekoon ja käsitelty, niitä on viety semmoisella mallilla, että kovin paljoa ei ole käyty laajempaa keskustelua tai etsitty kompromisseja, vaan ne on viety aika lailla mukisematta lävitse hallituksen toimesta. Mutta kun näitä asiantuntijakuulemisia luki ja nyt käsitellään tätä asiaa ja peilataan tähän olemassa olevaan tilanteeseen ja tulevaisuuteen, niin meillähän on tällä hetkellä tässä maassa ennätystyöttömyys. Tärkein lupaus hallituksella oli suomalaisille, että 100 000 uutta työllistä tulee tähän maahan lisää. Nyt kun me käsittelemme tätä lakia, niin tälläkin hetkellä on menossa ihan tutkimusprojekteja siitä hypoteesista, että uhka taloudesta ja töistä potkimisesta alentaa kulutusta ja se alentaa syntyvyyttä. Ja sitten kun me puhumme ja tuolla lehtien palstoilla luetaan siitä, että puhutaan tuntemattomasta talousjarrusta, niin minusta tuntuu, että me alamme löytämään ne jarrumiehet ja jarrunaiset. [Lauri Lyly: Hallitus!] Ne löytyvät hallituksesta ja näistä esityksistä. No, puhemies, keskusta on esittänyt tähän oman vaihtoehdon niin, että tämä lakiesitys rajattaisiin niihin yrityksiin, jotka työllistävät alle 20 työntekijää. Haluan vielä ottaa esille sen, että jos tämmöistä lainsäädäntöä tehdään, niin asiantuntijakuulemisessa tuli esille se, että jos paketti menee tämmöisenään läpi, niin sitten olisi myös saatava työttömyysturva sille Tanskan mallin tasolle, mistä hallitus on puhunut. Kun te olette puhunut työllisyyden edistämisestä, niin te olette puhuneet siitä Tanskan mallista. Mutta jos te teette heikennyksiä, niin toivoisimme myös, että se työttömyysturva tulisi sen mukaisesti, mutta nythän on käynyt päinvastoin: sieltä työttömyysturvastakin on lähdetty leikkaamaan. [Vasemmalta: Juuri näin!] Rouva puhemies! Niin, minähän kannatin sitä edustaja Oinas-Panuman esitystä, jotenka kannatan sitä vielä toisenkin kerran. [Naurua]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-12-11T18:11:21,2025-12-11T18:14:29,Käsitelty,1.1 2025_127_45,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"No niin, se oli hyvä. — Seuraavaksi edustaja Perholehto.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_46,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tämä hallitus on kyllä esitys toisensa jälkeen tehnyt harvinaisen selväksi sen, minkälaista politiikkaa se haluaa edistää. Nimittäin suomalaiset työntekijät, lapsiperheet ja pienituloiset ovat toistuvasti joutuneet leikkausten ja heikennysten kohteeksi. Jatkuvasti puhutaan työllisyyden edistämisestä ja työntekijöiden kannustamisesta, puhutaan vastuullisesta taloudenpidosta, mutta tosiasiassa nämä hallituksen toimet maalaavat kyllä hyvin erilaisen kuvan. Nimittäin tämäkin hallituksen esitys, siis irtisanomissuojan heikentäminen, on jatkumoa nyt näille muille toimille. Mutta erityisen typerryttävänä pidän kyllä sitä, että samaan aikaan, kun tälle potkulaille ei kyetä oikeastaan arvioimaan minkäänlaisia tosiasiallisia työllisyys- tai talousvaikutuksia, niin riskejä kyllä päinvastoin löytyy. Erityisen keskeisenä ongelmana pidän sitä, että kun irtisanomiskynnystä madalletaan, madalletaan samalla kynnystä syrjiä raskauden ja perhevapaiden perusteella. Täällä on usein sanottu, että näin ei tule tapahtumaan. Täällä on usein sanottu, että hallitus tulee puuttumaan syrjintään, mutta tosiasia on se, että jo nykylainsäädännön puitteissa meillä on työmarkkinoilla merkittävä määrä joka vuosi tapauksia, joissa naisten työsuhteisiin vaikuttaa perheellistyminen, ja kun tiedetään, että tämä hallitus ei ole mitään tälle asialle tekemässä, päinvastoin nyt esimerkiksi edistää määräaikaisten työsuhteiden tekemistä ja keventää tätä irtisanomissuojaa, niin kyllä ihan aiheellista on kantaa huolta siitä, millä tavalla tämä erityisesti nuorten naisten ja lapsiperheellistymisestä haaveilevien naisten työuraan tulee vaikuttamaan. Ministeri Marttinenhan on itsekin täällä myöntänyt, ettei hallitus itse asiassa tiedä, siis hallitus ei edes tiedä, mille tasolle irtisanomiskynnys lopulta laskee. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijöille on luvassa aika pitkä, vuosien epävarmuus, johon vastauksia saadaan lopulta vasta oikeudenkäyntien kautta. Riskit ovat siis suuret, mutta hyödyt tästä hallituksen esityksestä aivan täysin ilmassa. Jos ei ole mitään näyttöä siitä, että tällä saadaan aidosti työllisyyttä nousemaan, niin minkä takia nämä riskit ovat todella ottamisen arvoisia? Sitä en ymmärrä. Tiedän sen, että irtisanomissuojaa heikentämällä voidaan työllistää joitakin ihmisiä, mutta samalla vaakakupissa toisella puolella irtisanotaan, jolloin ne kaksi, jotka työllistyvät, heitä vastaavasti kaksi irtisanotaan, eli kokonaistyöllisyyden vaikutus on puhdas nolla, ellei jopa negatiivinen. Puhemies! Tämä esitys on siis varsin susi, mutta vielä häkellyttävämpää on se, että yli kahden vuoden aikana, siis yli kahden vuoden aikana, tämä hallitus ei ole kyennyt tuomaan tänne yhden yhtäkään, siis yhden yhtäkään, esitystä, joka parantaisi millään tavalla työntekijöiden asemaa: ei työehtoihin liittyvää, ei työhyvinvointiin liittyvää, ei mihinkään. Tulokset sen sijaan puhuvat kyllä taululla puolestaan, nimittäin työttömyys kasvaa ja konkurssit kasautuvat. Jos te käyttäisitte edes osan siitä energiasta, jonka te käytätte työntekijöiden kurittamiseen, niin ehkä me voitaisiin tässä maassa ratkaista ihan tosiasiallisia ongelmia. Esimerkiksi yksi iso kysymys on mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet. Ne ovat kasvaneet jo tässä pidempään sellaisella tavalla, jonka pitäisi herättää ihan jokainen tässä salissa. Mielenterveyden vuoksi menetetään Suomessa arviolta 20 miljoonaa työpäivää vuosittain. Oikeastaan mitään ei taida tämä hallitus tehdä tämänkään ongelman ratkaisemiseksi, koska kaikki energia halutaan laittaa siihen, että duunarin työsuhde on jatkossa epävarmempi ja olo työmarkkinoilla heikompi. Suomessa henkilöperusteinen irtisanomissuoja on tällä hetkellä jo eurooppalaista keskitasoa, kuten muun muassa edustaja Haatainen täällä sanoi, määräaikaisten turva on keskimääräistä heikompi, ja silti näiden molempien osalta hallitus haluaa heikentää työntekijöiden asemaa eli siis lisätä epävarmuutta ja nimenomaan avata ovia raskaussyrjinnälle vieläpä sellaisena aikana, jona syntyvyys on historiallisen alhaalla ja nuorten perhehaaveet vaarantuvat nimenomaan tämän lisääntyvän epävarmuuden vuoksi. Puhemies! SDP on toistuvasti varoittanut siitä, että tämä hallituksen linja on ongelmallinen, ja sen takia kyllä toivon, että ne kaksi hallituspuolueiden edustajaa, jotka täällä nyt ainakin toistaiseksi vielä sitten jaksavat olla keskustelua kuuntelemassa ja käymässä, pohtisivat, voisiko olla niin, että tällaisten esitysten sijaan tänne tuotaisiin sellaisia esityksiä, joilla rakennetaan vakaampia työmarkkinoita, joilla edistetään työntekijöiden hyvinvointia, joilla tosiasiallisesti kannustetaan ihmisiä tekemään töitä, pitämään itsestään huolta, pysymään kiinni työelämässä, koska se nimenomaisesti on myös niiden suomalaisten yritysten etu. He tarvitsevat sitoutuneita, hyvinvoivia, osaavia työntekijöitä — ei niitä saada tällaisilla esityksillä. Sen takia toivon, kun tässä vielä olisi puolitoista vuotta hallituskautta ehkä jäljellä, jos te sinne asti istutte, että se aika käytettäisiin fiksulla tavalla, koska sitä koko tämä Suomi tarvitsee sekä ne yritykset, elinkeinoelämä että ne työntekijät, jotka aidosti, oikeasti haluavat myös tehdä työtä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-12-11T18:14:38,2025-12-11T18:20:26,Käsitelty,1.1 2025_127_47,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_48,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Orpon hallitus jatkaa tällä esityksellään valitsemaansa linjaa, jossa yksipuolisesti heikennetään nimenomaan työntekijöiden asemaa. Työntekijöiden näkökulmasta tämä esitys on pelkkä työsuhdeturvan heikennys, ja mielestäni on hyvin kyseenalaista se, että hallitus ei ole pystynyt esittämään perusteita sille, että heikompi irtisanomissuoja lisäisi yritysten työllisyyttä ja tuottavuutta. Tässä salissa on puhuttu hyvin paljon Suomen haastavasta taloustilanteesta. Täällä monia toimia on perusteltu nimenomaan taloudella ja siihen liittyvillä tarpeilla. Siinäkin mielessä minusta on huomionarvoista, että tässä esityksessä aiotut muutokset eivät tuo minkäänlaisia säästöjä julkiseen talouteen tai minkäänlaisia säästöjä julkisiin menoihin. Kuten täällä nyt on useassa puheenvuorossa jo todettu, sen sijaan monet yhteiskunnalliset vaikutukset ovat kielteisiä. Yksi keskeinen syy siihen, miksi ne ovat kielteisiä, on se, että ne lisäävät nimenomaan työelämän epävarmuutta tässä ajassa, jossa elämme. Nämä lakimuutokset tosiaan vaikuttavat kaikenkokoisiin yrityksiin ja kaikkiin työsuhteisiin ja koskettavat näin ollen siis yli kahta miljoonaa suomalaista, vaikka esitystä on perusteltu nimenomaan pienten ja keskisuurten yritysten työllistämiskynnyksen madaltamisella. Kyseessä on tältä osin siis fundamentaalinen painopisteen muutos työlainsäädännön perusajatuksesta, että se suojelee heikompaa osapuolta eli työntekijää. Työlainsäädäntömme on useita kymmeniä vuosia lähtenyt siitä, että työsuhteessa työnantaja on lähtökohtaisesti vahvempi osapuoli, joten painava syy irtisanomiskriteerinä on ollut tarpeen asiallisen syyn yhteydessä. Mielestäni ongelmallista on, arvoisa rouva puhemies, se, että hallitus perustelee irtisanomissuojan heikennystä muun muassa Suomen korkealla irtisanomissuojalla. Valiokunnan asiantuntijalausunnoissa kuitenkin tuotiin ponnekkaasti esille, että OECD:n henkilöperusteista irtisanomissuojaa koskevan indikaattorin mukaan henkilöperusteinen työsuhdeturva ei Suomessa ole erityisen tiukka vaan nimenomaan verrokkimaiden keskitasoa. Eli tämä mystinen mielikuva siitä, että Suomessa työntekijän irtisanominen olisi jotenkin erityisen vaikeaa, ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Kun on seurannut tätä julkista keskustelua, jota tämän lainsäädäntöesityksen ympärillä on käyty, niin tätä kyseistä mielikuvaa kyllä sitkeästi yritetään ylläpitää. Mielestäni se jo itsessään luo aivan turhaa huolta ja epävarmuutta myös pienten työnantajien keskuuteen, ja on ollut jotenkin vaikea ymmärtää, kenen etua tällainen sitten loppuviimein palvelisi. Arvoisa puhemies! Pidän erittäin ongelmallisena sitä, että terminologisesti epäselvästi kirjoitetut säännökset eivät tule muuttamaan irtisanomiskynnyksen madaltamista heti lain voimaan tultua vaan nimenomaan tuomioistuinten muodostama oikeuskäytäntö tulee pitkällä aikavälillä ohjaamaan käytännön vaikutuksia riitaisissa irtisanomistilanteissa. Irtisanominen on aina inhimillisesti dramaattinen tilanne niin irtisanotulle työntekijälle kuin varmasti työnantajallekin. Sen vuoksi lainsäädännön pitäisi olla hyvin selkeää ja helposti tulkittavaa, jotta kumpikin osapuoli tietäisi riittävän hyvin niin oikeutensa kuin velvollisuutensakin. Selkeä lainsäädäntö on myös molempien oikeusturvan kannalta välttämätöntä, koska se nimenomaan estäisi turhia irtisanomisriitoja. Kokonaisuutena hallituksen esitys ei selkeytä näitä tilanteita vaan jättää ratkaisut oikeuskäytäntöjen varaan. Tässä yhteydessä minun on pakko kysyä hallituspuolueiden edustajilta: mitenkä ihmeessä nämä pienet työnantajat näistä tilanteista sitten selviävät? Ei heillä ole omassa yrityksessään tukenaan juristeja samalla tavalla kuin isoissa yrityksissä on. Ei tätä tilannetta voida pitää myöskään näiden pienten työnantajien edun mukaisena kuten te niin kovasti tässä salissa pyritte väittämään. Arvoisa rouva puhemies, minä en yksinkertaisesti kannata tätä lakia. Jos me halutaan tähän yhteiskuntaan luottamusta, meidän olisi aloitettava siitä, että rakennamme ja luomme pohjaa ja edellytyksiä vakaudelle. Kun massatyöttömyyden aikana tähän yhteiskuntaan viedään läpi tällaista lainsäädäntöä, niin tämä tilanne tulee vain pahenemaan entisestään. Se tuo pelkoa, se tuo huolta, se romuttaa luottamusta nimenomaan sen luottamuksen vahvistamisen sijasta. Olen vakaasti sitä mieltä, että tämä on sanalla sanoen yksinkertaisesti niin lyhytnäköistä kuin typerääkin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-12-11T18:20:30,2025-12-11T18:26:42,Käsitelty,1.1 2025_127_49,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Satonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_50,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tähänastisesta keskustelusta. Kolmeen asiaan, mitkä ovat keskustelussa nousseet esille, haluan tässä vielä ottaa kantaa. Ensimmäinen on tämä suhde perustuslakiin. Minäkin olen ollut viisi vuotta perustuslakivaliokunnan jäsen, ja muistikuvani mukaan on varsin harvinaista, että perustuslakivaliokunta antaa täysin puhtaan lausunnon. On aika tyypillistä, että perustuslakivaliokunta ilmoittaa, että jotain kohtaa laissa on muutettava, jotta se on perustuslain mukainen. Tässä tapauksessa perustuslakivaliokunta antoi täysin puhtaan lausunnon. Totta kai siellä jotain sanottiin siinä mietinnössä, tietenkin, totta kai, koska pakkohan sinne jotain oli kirjoittaa. Olisihan siellä tietysti voinut ilmoittaa, ettei perustuslakivaliokunnan tarvitse tätä ollenkaan käsitellä, mutta kun se sinne lähetettiin, niin pakkohan niiden oli jotain siellä kirjoittaa. Mutta perustuslakivaliokunta ei siis edellyttänyt minkäänlaisia muutoksia työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tekevän tähän lausuntoon. Se on ensimmäinen kohta. Toinen kohta: Täällä ei keskustalaisia veljiä ja sisaria ole muuta kuin kunnioittamani edustaja Hoskonen, mutta on todettava, että kyllä ne puheet, että antakaa kolmikantaisesti tehdä näitä uudistuksia, ovat kauniita. Täällä varmaan entinen työministeri Haatainen ja myöskin edustaja Lyly oikein hyvin tietävät ja muistavat sen, että kun edellinen hallitus nimenomaan perusti nämä seitsemän komiteaa — että tehkää kolmikantaisesti näitä uudistuksia, joilla Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä vahvistetaan — niin mitään ei saatu aikaiseksi. Aivan sama tilanne olisi nyt, jos nämä uudistukset, niin tämä kuin muutkin työmarkkinareformit, olisi laitettu sinne kolmikantaiseen valmisteluun: kyllä työelämä- ja tasa-arvovaliokunta olisi saanut kahvitella ihan rauhassa, ei olisi tullut kyllä minkäänlaista tavaraa sieltä. Sen takia sellaiset puheet meidän kannattaa jättää omaan arvoonsa. Vielä kolmanneksi, arvoisa rouva puhemies, on todettava näistä virkasuhteista, siitä, kun valiokunta esittää liitettäväksi sellaisen lausuman, että arvioidaan sitä, että kun työntekijän irtisanomissuoja on jo alun perin matalampi kuin virkasuhteisten ja nyt se edelleen alenee, niin onko syytä tehdä jotain myös täällä virkasuhteiden puolella. Täällä sitten edustaja Diarra puhuu siitä, että tämä liittyisi jotenkin virkavastuulla tehtävään päätöksentekoon tai että se vaikeuttaisi virkamiehen ikään kuin asemaa siinä tilanteessa. Siitähän tässä ei ole lainkaan kyse, vaan kyse on siitä, että virkamieskin saattaa omassa toiminnassaan toimia sillä tavalla, että se ei ole asialle eduksi, vaikka se ei liittyisikään suoraan virkavallan käyttämiseen. Siinä on aivan eri asiasta kyse.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-12-11T18:26:42,2025-12-11T18:29:49,Käsitelty,1.1 2025_127_51,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Otetaan kaksi vastauspuheenvuoroa, edustajat Lyly ja Hoskonen, ja sitten vielä Malm, kolme siis.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_52,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kun jonkin verran kokemusta on tuosta kolmikantaisesta asioiden valmistelusta, niin voisin sanoa sen, että kyllä kolmikantaisesti on valmisteltu tuonne 2000-luvun alkupuolelle ja 2010-luvullakin vielä asioita hyvin isosti, ja pystyttiin aika monia työelämäasioita uudistamaan, mutta kun EK ilmoitti vuonna 2008, ettei se tee enää keskitettyjä ratkaisuja, niin siinä käytännössä putosi myöskin kolmikantavalmistelusta iso osa pois, koska ne ovat olleet tässä tilanteessa semmoisia työkaluja, millä me viedään niitä sopien eteenpäin. Nyt sitten EK on viime aikoina käyttänyt hallitusta bulvaanina tekemään nämä kaikki heidän ratkaisunsa, ja mitään aitoa kolmikantaista valmistelua ei ole tässä ollut näitten lakien valmistelussa. [Timo Suhonen: Juuri näin!] Koko ajan on vain kuunneltu yrittäjiä ja EK:ta ja palkansaajapuolen ääni ei ole mennyt sinne perille ollenkaan, ja nämä lakiesitykset ovat tästä syystä täysin vinoja.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-11T18:29:49,2025-12-11T18:30:59,Käsitelty,1.1 2025_127_53,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Seuraavaksi Hoskonen, Malm, Haatainen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_54,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Perustuslakivaliokunta kuuli asiantuntijoita ja käsitteli asiaa huolellisesti. Kaikkihan perustuu perustuslakimme 18 §:n 3 momenttiin, jossa sanotaan, että ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä. Tämähän on perustuslaissamme ollut jo ainakin vuodesta 1999, ennen sitäkin. Elikkä syyn määrä ja se, mikä on oikea määrä sitä perusteltua syytä, on sitten erikoisvaliokunnan asia päättää. Tämä on yleinen eurooppalainen käytäntö, emme siinä mielessä poikkea muista maista juuri lainkaan. Mitä tulee työmarkkinoiden joustavuuteen, niin sehän on Euroopassa tänäpänä... En ota kantaa siihen, mikä on oikea määrä sitä joustavuutta, mutta vertaan nyt vaikka, että kun sattumoisin tunnen aika hyvin Tanskan, niin siellähän työmarkkinat ovat todella joustavat, Suomeen verrattuna todella joustavat. Se on heidän systeeminsä, ja niiden suora vertaaminen ei ehkä ole reilua, mutta tämä kertoo vain, että siellä se toimii erittäin hyvin. Toivon myös sitä, että kun tästä asiasta keskustellaan, niin nimenomaan ymmärretään tämä perustuslain lähtökohta, minkä äsken juuri luin. [Arto Satonen: Erinomainen puheenvuoro, just näin!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-12-11T18:30:59,2025-12-11T18:32:07,Käsitelty,1.1 2025_127_55,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Malm., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_56,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän se vähän huolestuttavalta kuulostaa, että täällä valiokunnan puheenjohtaja toteaa, että perustuslakivaliokunnan piti kirjoittaa jotain, ”pakko kirjoittaa jotain” oli suora sitaatti. [Hannu Hoskosen välihuuto] Kyllä se minusta myös kertoo siitä, kuinka täällä sitten asioita käsitellään, jos näin ajatellaan ja sitä vakavuutta salissa halutaan noudattaa. No, toinen oli sitten tämä kolmikantakeskustelu, että se ei toimi, että ei kannata lähettää. Hyvä hallitus ja valiokunnan puheenjohtaja, te ette edes yrittäneet, ja se kertoo siitä, miksi tässä maassa ei luoteta kehenkään tai mihinkään, koska te ette anna edes mahdollisuutta luottaa. Te ette antaneet työmarkkinaparteille mahdollisuutta neuvotella tästä, koska te ette luota heihin. Ja sitten viimeisenä tämä virkasuhdekysymys: kyllähän se on surullista, että suomalainen lainsäädäntö lähtee siitä, että pudotetaan kaikkien rimaa mahdollisimman alas, eikä suinkaan siitä, että niitä, jotka ovat alhaalla, nostettaisiin ylös.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-12-11T18:32:07,2025-12-11T18:33:17,Käsitelty,1.1 2025_127_57,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Haatainen ja sitten vielä Satonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_58,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun edustaja Satonen on toiminut myös työministerinä, niin otti esille nämä edellisen hallituksen työllisyyttä edistävät työryhmät, [Arto Satonen: Kyllä!] jotka perustettiin sinne, seitsemän työryhmää. Kun minä tulin työministeriksi, niin karsin ne kyllä puoleen, niitä oli liikaa. [Arto Satonen: Okei!] Niissä työryhmissä työmarkkinaosapuolet keskustelivat näistä asioista ja yrittivät löytää ratkaisuja, mutta siellä olivat erimielisyydet myös suuria. Minä pidän arvona sitä, että kunnioitetaan sitä, että ne, joita asiat koskevat, istuvat siellä pöydässä — että me kuitenkin kasataan partit, työmarkkinaosapuolet, samaan pöytään neuvottelemaan, keskustelemaan asioista, jotka koskettavat työelämää. Sieltä pyritään puristamaan se ratkaisu, ja tietenkin sitten ministeri ja hallitus viime kädessä päättävät, mitä asioita eteenpäin vievät. Näinhän se on. Mutta tässä lakikokonaisuudessa on otettu nyt pelkästään työnantajan näkemys. Se on vaan valitettavasti tosiasia. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Juuri näin!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-12-11T18:33:17,2025-12-11T18:34:38,Käsitelty,1.1 2025_127_59,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten vielä edustaja Satonen, vastauspuheenvuoro. [Mikrofoni on kiinni] — Mikrofonia ei ole vielä. Vai onko? Se vain ei ota. No nyt.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_60,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Toistan sen, että perustuslakiasiaan edustaja Hoskonen vastasi mielestäni niin hyvin, että ei ole mitään lisättävää sen asian suhteen. Siellä asia käytiin läpi, mutta ei annettu työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunnalle ohjeistusta muuttaa lakia. Sitten mitä tähän kolmikantaiseen valmisteluun tulee, niin kyllähän tätäkin esitystä ja kaikkia muitakin esityksiä, mitkä tällä vaalikaudella ovat tulleet, on edeltänyt kolmikantainen työryhmä, mutta siinä on ollut se ero, että ei ole annettu veto-oikeutta sinne kolmikantaosapuolille. Jos joku osapuoli ei ole tykännyt tällaisesta lainsäädännöstä ollenkaan tai ei ole halunnut tehdä tähän lakiin mitään uudistuksia, niin sellaista veto-oikeutta ei ole annettu, vaan valta on annettu poliittisille päättäjille, niin kuin pitääkin. Kyllä lainvalmistelussa kolmikantaosapuolet ovat olleet mukana ja ovat saaneet kyllä lain valmisteluprosessissa sinne yksityiskohtiin muutoksia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-12-11T18:34:46,2025-12-11T18:35:52,Käsitelty,1.1 2025_127_61,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"No niin, kiitoksia. — Sitten mennään jälleen puhujalistalle, edustaja Kiljunen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_62,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Minä kiitän tästä käydystä keskustelusta ja toivon, että edustaja Satonen ei juuri nyt poistuisi salista, koska minulla oli teille tarkoitus muutama huomio tästä ilmapiiristä tehdä. Olen kuunnellut huolella tuolla huoneessa tätä keskustelua ja voin sanoa, että olemme isoissa asioissa kiinni. Minä itse haluaisin pikkuisen periaatteellisemmin lähestyä sitä, miten tätä suomalaista yhteiskuntaa viedään eteenpäin silloin, kun meillä on vaikeat taloudelliset haasteet esissä ja vaikea tilanne ylipäätään. Tälle yhteiskunnalle on aidosti ollut ominaista se, että me pyrimme yhteistuumaisesti hoitamaan näitä asioita. Näin meillä ovat myöskin työmarkkinat perinteisesti toimineet sieltä 60-luvulta asti, kun eläkeuudistukset tehtiin aikanaan työmarkkinakolmikantaisella pohjalla aina sitten näihin tulopoliittisiin kausiin 70-luvulla ja siitä eteenpäin. Tämä sopimusyhteiskunta on ollut työmarkkinoiden ydintä, ja sitä on seurattu maailmanlaajuisesti. Suomi on eräs niistä mallimaista, joissa työtaisteluja on vähäsen, sopimukset pätevät, pidetään kiinni niistä asioista ja talouskasvu, taloudellinen kehitys, yhteiskunnallinen kehitys on ollut häkellyttävän hienoa toisen maailmansodan jälkeen Suomessa sitten ihan näille viimeisille vuosikymmenille asti. Olen aina arvostanut ex-työministeri Satosta arvokkaista puheenvuoroista. Hän ei ole ainoastaan hyvä šakinpelaaja, sen haluan tässä teille nyt sanoa, mutta hän myöskin osaa ja tuntee työmarkkinoita hyvin, niin kuin äskeisessäkin puheenvuorossa me kuulimme, niin hänellä on tatsia siihen. Mutta halusin nimenomaan teiltä kysyä sitä, miten te arvostatte tätä mennyttä kehitystä suomalaisessa yhteiskunnassa nimenomaan tämän sopimusyhteiskunnan kulmalta, mikä on tarkoittanut erityisesti sitä, että keskeiset työmarkkinapartnerit, osapuolet, keskustelun kautta, sovun kautta, kumpikin puoli tinkien asioista pyrkivät tekemään ratkaisuja. Nyt tämä uudistus, joka tässä on, tämä irtisanomissuojan heikentäminen, on selkeästi tavoitteiltaan tämän sopimusyhteiskunta-ajattelutavan vastainen. Täällä on useita erittäin painavia puheenvuoroja käytetty siitä, että erikoisella tavalla työmarkkinaosapuolet ovat täysin vastakkaisilla laidoilla, eikä siellä löydy yhteisymmärrystä siitä, että näistä voitaisiin keskustella ja sopia. Minä kun seuraan tätä vähän etäämmältä, niin onko totta se, kun jotkut arvioitsijat ovat todenneet, että Sipilän hallituksen aikana olivat myöskin nämä repivät ristiriidat jo olemassa? Viittaan edustaja Lylyn käyttämään puheenvuoroon, että EK oli irtaantunut jo 2008 yhteisestä kollektiivisesta neuvottelujärjestelmästä, niin oli se, että haluttiin viedä lävitse näitä niin sanottuja työreformeja, mutta silloin tehtiinkin se ratkaisu niin, että muun muassa kiky-sopimus, joka silloin tehtiin, sovittiinkin työmarkkinoilla, se sovittiinkin työmarkkinoilla. Siellä saatiin tietty kehitys aikaiseksi, [Lauri Lyly: Näin tehtiin!] tiettyjä asetelmia aikaiseksi. Mutta nyt, kun ollaan siirrytty tähän uuteen vaiheeseen, uuteen, käytänkö termiä — en leimaavassa mielessä vaan ihan analyyttisesti — porvarihallituksen uudessa formaatissa, niin nyt itse asiassa jo vaalien alla näyttäytyikin siltä, ja nyt tässä toteutettu politiikka näyttäytyy siltä, että kun sitä ei haluta tehdä enää työmarkkinapohjaisesti eli sopimusyhteiskunnan ehdoilla, sopimusyhteiskunnan tavoitteiden mukaisesti ja metodilla, niin tämä tehdäänkin lainsäädännön kautta. Nyt me itse asiassa riitelemme täällä eduskunnassa asioista, jotka nimenomaan perinteisesti on sovittu työmarkkinaosapuolten kesken, ja me täällä sitten olemme tietysti siunanneet sen pelkästään sen vuoksi, jos on lainsäädännöllisiä edellytyksiä siellä ollut, että me olemme rakentaneet, edustaja Satonen, sopimusyhteiskuntaa. [Arto Satonen: Kyllä!] Tätä minä haluaisin teiltä nyt kysyä: miten te analyyttisesti, kun kykenette analyyttisesti arvioimaan tällaisia asioita, katsotte sen, mikä tarve meillä on ollut rikkoa se maailmalla seurattu ja todettu hieno perinne, joka Suomessa on, että tässä maassa kyetään sopimaan asioista, ei käytetä piiskaa ja ei käytetä sellaista politiikkaa, jossa selkeästi joku osapuoli jätetään tarkoituksella heikoille? Tässä nyt ihan selvästi näyttäytyy tämä irtisanomissuojan heikentäminenkin sellaisena asetelmana riippumatta siitä, että siinä voi olla argumentteja, jotka sitä puoltaisivatkin, joustavuutta työmarkkinoilla ja niin edelleen. Näitä argumenttejahan tässä tietysti voi olla, mutta siinä selkeästi näyttäytyy se, että toinen osapuoli nöyryytetään tässä prosessissa. Miksi? Miksi tämä halutaan tehdä? Miksi me täällä joudumme keskustelemaan tällaisesta asetelmasta, kun tämä metodi minusta on väärä, sotii sitä ajattelutapaa vastaan, millä me olemme tätä yhteiskuntaa rakentaneet? Ex-ministeri Satonen, arvostan teitä — miten te vastaatte tähän? [Vasemmalta: Minä arvostan myös! — Arto Satonen: Koivisto opetti, ettei pidä provosoitua vaikka provosoidaan!]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-12-11T18:36:01,2025-12-11T18:41:14,Käsitelty,1.1 2025_127_63,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_64,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä tänään salissa käytämme tietysti painavia puheenvuoroja, koska aihe on todella painava. Ja sitten, kun näitä asiantuntijalausuntoja täällä siteerataan, niin nytten siteeraan tässä hetki sitten tullutta viestiä elikkä asiantuntijalta sieltä työpaikalta. Kun metsäteollisuudessa sahalla pääluottamusmiehenä Pohjois-Savossa toimiva Utriaisen Joni laittoi viestiä ja pyysi tuomaan tänne tietoa, niin minäpä nyt toteutan sen: ”Irtisanomisen helpottaminen on turha ja vaarallinen tie, kun meillä on jo koeaika, jonka aikana työnantaja voi arvioida työntekijän soveltuvuuden työhön. Hallituksen linja on käytännössä viesti, ettei työntekijän oikeusturvalla ole arvoa. Sen sijaan, että korjattaisiin työelämän todellisia ongelmia, kuten työhyvinvointia, johtamista ja työssäjaksamista, hallitus purkaa turvaa niiltä, joilla sitä vähiten on.” Kannattaa kuunnella työelämäasiantuntijoita ihan laajemminkin. Arvoisa rouva puhemies! Tänään käsiteltävä lakiesitys merkitsee Suomen työelämälle sellaista suunnanmuutosta, jota ei voida hyväksyä. Kyse ei ole pienestä hienosäädöstä, ei hallitusohjelman toteuttamisesta eikä mistään täsmätyökalusta pienten yritysten työllistämiskynnyksen madaltamiseen. Kyse on laajasta, perusteiltaan hatarasta ja vaikutuksiltaan vaarallisesta heikennyksestä, joka koskee reilua kahta miljoonaa työntekijää tässä maassa. Hallitus väittää, että irtisanomisen helpottaminen parantaa työllisyyttä, mutta omat vaikutusarviot kertovat jotain aivan muuta. Vaikutukset talouteen ovat vähäisiä, työllisyysvaikutukset epävarmoja, ja riski työttömyyden kasvattamisesta on ilmeinen. Tämä ei ole tutkittuun tietoon perustuva uudistus. Tämä on poliittinen ideologia, joka pannaan täytäntöön työntekijöiden kustannuksella. Samalla hallitus sivuuttaa sen tosiasian, että irtisanomisen oikeudelliset riskit eivät katoa muuttamalla lakitekstiä. Päinvastoin esitys luo vuosiksi kestävän oikeudellisen epävarmuuden tilan, jossa uusi oikeuskäytäntö joudutaan rakentamaan tyhjästä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että työntekijöiden oikeusturva jätetään tuomioistuimissa käytävien kiistojen varaan, ja monella ei ole niihin edes mahdollisuutta. Erityisen vakavaa on se, että esitys kohdistuu myös julkisen sektorin työntekijöihin, vaikka mitään tarvetta tai perusteluja tällekään ei ole. Hallituksen oma ohjelma puhuu pienten ja keskisuurten yritysten auttamisesta, mutta lakimuutokset ulotetaan kaikkiin, myös kuntiin ja hyvinvointialueille. Tämä on täysin kohtuutonta ja suhteetonta. Arvoisa rouva puhemies! Sairauksien, kuormituksen tai elämäntilanteen vuoksi heikommassa asemassa olevat työntekijät joutuvat nyt ensimmäisenä tulilinjalle. Esitys avaa oven tilanteelle, jossa työntekijä voidaan irtisanoa asiallisin syin, vaikka todellinen syy olisi syrjivä. Me kaikki tiedämme, että raskaus- ja perhevapaasyrjintää esiintyy jo nyt, tämän esityksen jälkeen pahimmillaan vieläkin enemmän. Kun irtisanomissuoja heikkenee, heikkenevät myös työpaikkojen ilmapiiri ja turvallisuus. Sote-aloilla tämä on suora riski asiakasturvallisuudelle. Jos työntekijä ei uskalla ilmoittaa epäkohdista työpaikan menettämisen pelossa, syntyy hiljaisuuden kulttuuri, ja se on vaarallinen kulttuuri. Lisäksi irtisanomisten lisääntyessä kasvaa väistämättä myös karenssien määrä. Hallitus luo mallia, jossa yhdistyvät heikko irtisanomissuoja ja heikko työttömyysturva — elikkä kaukana sieltä edustaja Satosen mainitsemasta Tanskan mallista. Tämä ei ole mikään Tanskan joustoturva. Tämä on joustoa vain työnantajalle ja turvattomuutta työntekijälle. Tämä lakiesitys ei lisää työllisyyttä, mutta pahimmillaan lisää työttömyyttä, köyhyyttä, epävarmuutta ja riitoja. Se on yhteiskunnallisesti väärin kohdennettu, lainsäädännöllisesti heikosti valmisteltu ja moraalisesti kestämätön. Siksi tämä esitys on torjuttava. Meidän ei tule hyväksyä uudistusta, joka heikentää reilun kahden miljoonan työntekijän asemaa ilman todellista, tutkittua ja välttämätöntä syytä. Meidän ei tule hyväksyä muutosta, joka tekee työelämästä arvaamattomampaa, turvattomampaa ja epäoikeudenmukaisempaa. Arvoisa rouva puhemies! Työelämän kehittäminen ei saa tarkoittaa työntekijöiden perusoikeuksien purkamista. Sen on perustuttava tasapainoon ja oikeudenmukaisuuteen. Tässä esityksessä ei ole kumpaakaan. Siksi vastustan irtisanomisen helpottamista ja kehotan jokaista tämän salin jäsentä tekemään samoin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-11T18:41:26,2025-12-11T18:46:32,Käsitelty,1.1 2025_127_65,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_66,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Muutamia asioita täytyy kommentoida, kun tässä on puheenvuoroja ollut, ja kun tuossa minuutissa ei kerkeä ihan kaikkea sanomaan, niin tässä on vähän enemmän aikaa kommentoida yksittäisiä kohtia. Ensinnäkin siihen, ovatko työmarkkinajärjestöt olleet tekemässä yhteistä, isoa ratkaisua tai yleensä työmarkkinoiden kehittämistä nyt viime vuosina, täytyy kyllä sanoa, että kyllä tämä työmarkkinajärjestöjen välinen, keskinäinen yhteistyö lainsäädännön uudistuksissa on aika lailla rapautunut tämän hallituksen aikana. Tämä johtuu siitä, että tässä ei kuunnella muuta kuin toista osapuolta näitten lainsäädäntöuudistusten tekemisessä, ja niin kuin täällä aikaisemmin tuli Perholehdonkin puheessa esiin, niin niitä esityksiä, joissa työntekijöitten asemaa parannettaisiin, ei täällä ole tullut. Se kuvaa sitä, että kaikissa näissä esityksissä, jotka täällä ovat tulleet, palkansaajapuoli on vastustanut niitä, ja se kertoo, että kun ei ole kuunneltu niitä, ei ole haluttukaan synnyttää ratkaisuja. Ne ovat olleet hallituksen mielen mukaisia ja EK:n kirjoittamia, ja tämä on tavallaan se lähtökohta. Mutta kyllä tässä on isojakin ratkaisuja tehty. Edustaja Satonen varmaan muistaa hyvin, kun tehtiin kilpailukykysopimusta ja sitä yhdeksän kuukautta, kymmenen kuukautta väännettiin, mutta niin se tehtiin, sopimalla. Sitä ennen tehtiin työllisyys- ja kasvusopimus ja raamisopimus. Näitten kolmen sopimuksen, kaikkien kattavuus oli 90 prosenttia palkansaajista. Kaikissa oli yli 90 prosenttia kattavuus. Ne tehtiin kaikki neuvottelemalla ja sopimalla. Ajatus oli koko ajan 2010-luvulla, kun niitä tehtiin, se, että tuodaan sitä keskinäistä sopimista, vaikka EK oli ilmoittanut, ettei tehdä. Tehtiin kolme isoa ratkaisua vielä, ja sitten sen jälkeen saatiin Suomen kustannuskilpailukyky erittäin hyvälle tasolle. Mutta tämä vaati semmoisen isomman ponnistuksen, ja nyt jos katsoo, niin ne ovat olleet tämmöisiä kriisien ratkaisemiseen liittyviä sopimuksia. Nyt meillä olisi erittäin iso tarve tällaiselle sopimiselle, koska tämä korkea työttömyys, nollakasvu, taantuma vaatisivat enemmän yhteistyötä kuin tällaisia lakiesityksiä, jotka tässä nyt ovat meillä käsillä. Eli nyt ei käytetä, kun juuri pitäisi käyttää. Sitten edustaja Kettunen puhui täällä Tanskan mallista. Se on sinänsä hyvä malli, koska siellä työmarkkina-alue on pienempi kuin Suomessa. Voi sanoa, että jos laittaa Helsinki—Tampere—Turku-kolmion, niin Tanska taitaa siihen kokoon mahtua. Se on sama väkimäärä tällaisella alueella kuin se Suomessa on vähän isommalla alueella. Se työmarkkina-alue on vähän pienempi, eli se työllistyminenkin on helpompaa, kun ei ole niitä etäisyyksiä niin paljon, ja se markkina on tiiviimpi tässä mielessä. Mutta se, mikä Tanskan mallissa on hyvää, on se, että kun turvaa on tuotu alas, niin työttömyysturvaa on sitten nostettu ylös. Se on lähellä täyttä palkkaa siinä alkuvaiheessa, ja se on todella tuotu ylös, mutta kun Suomessa nämä molemmat tuodaan alas, tuodaan tämä työsuhdeturva täällä alas, ja sitten on tuotu jo työttömyysturva, se on romutettu, ja nämä molemmat vedetään luilleen, niin se ei ole Tanskan mallia nähnytkään. Se on joku muu suunta, mistä näitä haetaan. Tämä on se tilanne. Siinä mielessä se Tanskan mallin idea on tämä, ja sitten siihen vielä liittyy se, että se kolmas elementti tässä on, että siinä on se vahva työnvälityselementti, ja siihen on resurssia laitettu. Eli nämä tässä kommentteina nyt tähän mennessä käytettyihin puheenvuoroihin, ja vähän niitä kommentteja. Tosiasia on, että tällaisilla uudistuksilla, kun kevennetään näitä menettelyjä ja irtisanomiskynnystä, se tarkoittaa, että myöskin yrittäjäriskiä siirretään työntekijäpuolelle, ja sitten kun tulee tämä määräaikaisten lakiesitys vielä, niin sitä enemmän. Koko ajan yrityksen riskiä viedään sinne palkansaajan suuntaan, ja kun täällä vielä Helsingin Sanomien pääkirjoitus puhui näistä yrittäjän eläkkeistäkin, niin nyt yritetään siirtää myöskin eläkemaksut palkansaajien ja veronmaksajien rahoilla hoidettavaksi. Tätä yrittäjäriskiä nytten minimoidaan, ja nämä kaikki lakiesitykset yritetään viedä nyt tässä mielessä. Minä en halua tässä puhua vastakkainasettelusta, mutta kyllä tässä joku kohtuus pitäisi olla näitten asioitten mitoittamisessa, että miten näitä oikeudenmukaisesti tehdään. Tässä mielessä kyllä työpaikoilla palkansaaja ja yrittäjä ovat varmasti samassa veneessä, koska se kummankin etu on, että yritys menestyy. Minä olen kohtuullisen pitkän työuran aikanani tavannut satoja yrityksiä, tuhansia yritysedustajia, ja milloinkaan en ole kuullut sitä, että me haluttaisiin omalle työnantajalle huonoa, että siellä tulisi luottamusmies tai henkilöstö sanomaan, että nyt tällä firmalla pitäisi mennä huonosti. Kaikki haluavat sille yritykselle, sille työpaikalle kuitenkin hyvää, ja tässä mielessä tämä ulottuvuus aina unohdetaan. Ne ovat aika ammattiylpeitä, ja koko ajan halutaan tehdä sen yrityksen eteen, koska se työpaikka ja se toimeentulo ovat siitä kiinni. Sitten jos mietitään tätä turvattomuuden ja ennustettavuuden vähentymistä tässä, niin tämä on yksi asia, joka vaikuttaa siihen, mihin voidaan luottaa tulevaisuudessa. Ja kyllä, jos hallitus ajaisi yhtä tiukasti näitä kasvutoimia kuin se leikkaa sosiaaliturvaa ja työsuhdeturvaa, meillä varmaan kasvua olisi. [Tuomas Kettusen välihuuto] Näyttää siltä, että tämä hallitus on kasvujarruhallitus.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-11T18:46:39,2025-12-11T18:53:44,Käsitelty,1.1 2025_127_67,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kettunen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_68,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kunnioitettu rouva puhemies! Edellisessä puheenvuorossani puhuin näistä jarrumiehistä, ja minä olen ne löytänyt: ne löytyvät tuolta maan hallituksen suunnalta, myös jarrunaiset. Mutta niin kuin tuossa edustaja Lyly totesi — edustaja Lylyllä on pitkä, ansiokas historia ja työura sovitteluista ja työstä — siitä, kuinka työmarkkinoita viedään tässä maassa eteenpäin, niin kyllä niitä on tosiaan aikaisemmin viety eteenpäin keskustankin johdolla sopien ja neuvotellen, ei riidellen ja repien. [Timo Suhonen: Oikein!] Näin tulisi toimia jatkossakin, mutta kyllä tämä nykyisen hallituksen toiminta tämän kahden ja puolen vuoden aikana on nähty. Rouva puhemies! Siis Suomeahan on pidetty tämmöisenä niin sanottuna koordinoituna markkinataloutena muiden Pohjoismaiden ja muun muassa Saksan tapaan. Ja siis mitä on koordinoitu markkinatalous? Se on näissä työmarkkinasuhteissa konsensukseen perustuvaa päätöksentekoa, työntekijöille on taattu yhteistoiminta. Ja kyllä, näyttää siltä, kun noita asiantuntijakuulemisiakin on ollut ja olemme lukeneet — saaneet sitä ihan kirjallisestikin — tätä palautetta, että tavoite on nykyisellä hallituksella varsinkin yritysten liiketoimintaympäristön muutoksen kohdalla mennä kohti liberaalia markkinataloutta, jonka yhtenä piirteenä on työvoiman nopeampi liikkuvuus. Varmasti siinä tavoitteessa on sinänsä hyviäkin puolia, mutta kyllä me olemme menossa kohti liberaalia markkinataloutta. Ja kyllä se liberaali talouspolitiikka kokoomuksen toimesta ollaan nähty aikaisempina hallituskausina muun muassa siinä, että markkinoitten alttarille on uhrattu muun muassa sähkönsiirtoverkot. Tai kyllähän se surullisenkuuluisa taksiuudistus, jossa keskustakin oli mukana, oli tämmöistä liberaalia talouspolitiikkaa. Ja sitten ne tämänhetkiset... No, onko hyötyjä vai haittoja, se sitten nähdään, se, kuinka siinä sitten kävi. No, nähtäväksi jää, kuinka tämän lainsäädännön osalta tulee tapahtumaan. Etunimeni on Tuomas, ja minusta on puhuttu myös epäilevänä Tuomaana. Kyllä tulen epäilemään hyvin vahvasti, että kun tässä oikeuskäytäntö tulee muuttumaan, niin kyllähän se veronmaksajien pussissa tuntuu, kun näitä asioita sitten oikeudessa tullaan setvimään. Perustuslakivaliokunta, rouva puhemies, toteaa, että ”ehdotettu sääntely muodostuu vaikeaselkoiseksi ja raskaslukuiseksi”. ”Valiokunnan” — perustuslakivaliokunnan — ”mielestä sanottu seikka voi olla omiaan synnyttämään riskin niin työntekijöiden kuin työnantajienkin oikeusturvan heikentymisestä.” Jotenka kyllä tämä näyttää siltä, että ei tästä kyllä selvää tule. [Timo Suhonen: Hyvä puheenvuoro!]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-12-11T18:53:44,2025-12-11T18:56:53,Käsitelty,1.1 2025_127_69,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Malm., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_70,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Näistä kolmikantaisista työryhmistä on tässä illan aikana keskusteltu useasti. Valiokunnan puheenjohtaja Satonen on niihin kommentoinut, että ei anneta veto-oikeutta sinne työryhmille, mutta täytyy kyllä tässä kohtaa heti aluksi todeta, että ei ainakaan työnantajapuoli ole tällä kaudella veto-oikeutta tarvinnutkaan, kun kaikki esitykset, joita on heidän puoleltaan tehty, ovat hallituksessa menneet läpi. No, sitten toinen asia, jota täytyy kommentoida myös tässä alussa, ettei unohdu: Edustaja Suhonen luki täällä sitaatin luottamusmiehen puheesta, ja se oli oikein hyvä. Se kuvasi juuri niitä tuntemuksia ja tunteita, joita itsekin olen kokenut ja joita edelleen minulle välitetään työpaikoilta. No, kun meillä on koeaika olemassa, kuten tässä luottamusmiehen viestissä todettiin, niin onhan tämä eriskummallista, jos työnantaja ei tämän koeajan puitteissa huomaa sitä, että työntekijä ei tehtävään sovellu, varsinkin nyt, kun tämä hallitus on jatkanut tätä koeaikaakin. Eli irtisanominen on käytännössä naurettavan helppoa hallituksen toimien takia ja nimenomaan siitä näkökulmasta, että mitään turvaa työntekijälle ei ole vastapainona annettu. Kyllä toivoisin, että tässäkin maassa lakia säädettäessä ajateltaisiin niin, että kansalaiset olisivat tasa-arvoisessa asemassa, ja jos ja kun joku on siinä altavastaajan asemassa, niin myös hänen tulevaisuuttaan, hänen selustaansa, joku turvaisi. Valitettavasti nyt ei näin ole. Minua häiritsee myös tässä lakiesityksessä ajatus siitä, että kun tätä lainsäädäntöä irtisanomisesta löysennetään, niin se jollain tavoin sitten pesee pois sen, että kun työmarkkinoilla on jo nyt kielletty vaikkapa raskaussyrjintä, niin todetaan kyllä, että sitä tehdään ja sitä täytyy seurata, mutta siitä huolimatta halutaan mahdollistaa sitä vielä enemmän. Jos tämä on hallituksen logiikka lainsäädännössä, niin ehkä me vielä sitten tämän vaalikauden aikana tulemme saamaan esimerkiksi esityksen siitä, että kun Suomessa kaikista eniten rikkomuksia ja rikoksia on kuitenkin liikenneturvallisuuden vaarantamisessa, niin ehkä sitten hallitus tuo meille tällä logiikalla esityksen, että täytyy poistaa liikenneturvallisuuteen liittyviä lakeja, koska ne ehkä sitten vähentävät rikkeitä ja rikoksia. Arvoisa rouva puhemies! Tämä lainsäädäntö ja tämä hallituksen logiikka on vaikeaselkoista, kuten sitä kuvasin, mutta se on myös kovin ideologista. Tämän lakiesityksen aikana on käyty paljon keskustelua muun muassa siitä, että työntekijä toimii väärin ja varoituksen antaminen on niin vaikeaa tai varoitukset, jos niitä annetaan useita, kokevat inflaation. Miten ihmeessä se varoitus voi kokea inflaation, kun sen on nimenomaan toimittava varoituksena? Kun riittää, että on yksi varoitus alla, niin voidaan jo irtisanoa sillä perusteella. Silloinhan sen pitäisi vain tehostaa logiikkaa siitä, että jos toimii väärin, voi vielä omaa toimintaansa korjata. Kun Suomessa on jo nyt helppo irtisanoa iso joukko väkeä, niin tästä eteenpäin, kun hallitus on tämänkin lain puskenut väkisin läpi, on helppo myös sanoa yksilöperusteisesti ihmisiä irti. Tämä ei vie meitä pohjoismaiseen suuntaan. Tämä ei vie meitä pohjoismaisen hyvinvointivaltion suuntaan millään tavoilla, koska meiltä puuttuu turva — ja apropoo, kappas kummaa: hallitushan on leikannut siitäkin. Eli tässä on puhuttu pohjoismaisesta mallista, on puhuttu Tanskan mallista, mutta meiltä puuttuu kokonaan se turva, jota muualla on. Käytännössä me emme ole menossa mihinkään pohjoismaiseen tai eurooppalaiseen suuntaan, vaan ehkä meitä lähempänä sitten tulevaisuuden työmarkkinoilla on Itä-Eurooppa tai Etelä-Eurooppa. Tästä syystä on todella harmillista, että näillä lakiesityksillä, joita hallitus tänne kerta toisensa jälkeen tuo, ei käytännössä työntekijää arvosteta ollenkaan.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-12-11T18:57:00,2025-12-11T19:02:25,Käsitelty,1.1 2025_127_71,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitala., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_72,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Se on kyllä aivan totta. Tästä on edustaja Malmin jälkeen hyvä jatkaa, oikeastaan siitä lauseesta, että tuntuu, että suomalaista työntekijää ei kyllä arvosteta. Tämä laki mielestäni sitä alleviivaa, koska nyt olisi kuitenkin meidän kaikkien etu, että me saataisiin ihmisiä mieluummin töihin, mutta nyt tämä laki mahdollistaa sen, että ihminen joutuukin työpaikastaan luopumaan helpommin. Hallitus sanoo, että työntekijän irtisanomissuojan heikentäminen, eli tämä niin sanottu käsittelyssä oleva potkulaki, parantaisi työllisyyttä, mutta kuitenkin, jos luemme hallituksen esitystä tarkkaan, siellä myönnetään useaan otteeseen, ettei ole tieteellistä tutkimusta tämmöiselle väitteelle, eli tukea tämä väite ei saa. Ei ole löydettävissä yhtenäistä ja luotettavaa näyttöä siitä, että helpompi irtisanominen oikeasti loisi uusia työpaikkoja. Arvostan itse paljon tietoon perustuvaa lainsäätämistä, ja tässä mielestäni nyt tietoon perustuvasta lainsäädännöstä ei voida puhua, koska tieteellistä näyttöä ei löydy. Toisin sanoen hallitus ajaa tässä lakia, jonka seurauksia se ei itse pysty ennustamaan, ja suoraan sanottuna kyseessä on aika lailla ideologinen hyökkäys palkansaajia vastaan. Todellisuudessa tämän esityksen vaikutus ei ole työllisyyden parantaminen, vaan työn epävarmuuden lisääminen, ja työelämä kaipaisi enemmän tasapainoa eikä epävarmuutta. Arvoisa puhemies! Joku saattaa ajatella, että tässä on kyse vain pienestä muutoksesta, mutta jos miettii tietyllä tavalla riskin arvioinnin näkökannasta, pienikin vaikutus on suuri, jos siinä on vaikutuspiirissä valtavasti ihmisiä. Eli tässäkin puhutaan yli kahdesta miljoonasta suomalaisesta ihmisestä, jotka ovat tämän lain vaikutuspiirissä, eli se yhteisvaikutus on silloin todella suuri. Jopa työministeri on itse todennut, ettei kukaan tiedä, mille tasolle irtisanomiskynnys lopulta laskee. Tässäkään ei ole sitä tieteellistä näkökantaa pohjalla, on vain olettamuksia. Tämä tulee varmistumaan vasta usean vuoden päästä, kun saadaan oikeuskäytäntöä tämän lain jäljiltä. Tämä on poikkeuksellinen ja huolestuttava tilanne, jos eduskunta hyväksyy tämmöisen lain, jonka todellista vaikutusta irtisanomissuojaan ei tässä asiaa päätettäessä tiedetä. On selvää, mitä tällainen epäselvyys tarkoittaa työmarkkinoilla. No, sehän lisää varmasti oikeusprosesseja ja tulkintaerimielisyyksiä ja sitä kautta sitä epäluottamusta sinne työmarkkinoille. Sen vakauden lisäksihän me tarvittaisiin nimenomaan luottamusta, tosi paljon luottamusta nyt lisää koko yhteiskuntaan ja ennen kaikkea työmarkkinoille. Näin ei rakenneta kyllä vakaita työmarkkinoita, vaan syvennetään sitä vastakkainasettelua ja epävarmuutta, mikä tässäkin keskustelussa väistämättä tulee esille. Vastuullinen lainsäätäjä ei laadi lakia, jonka todelliset vaikutukset voidaan arvioida vasta tuomioistuinten ratkaistua riitoja vuosien kuluttua. Pelkäänkin pahoin, että tämä laki kyllä työllistää, mutta se työllistää tulevaisuudessa vain lakimiehiä, jotka näitä mahdollisia riitoja sitten ratkaisevat. Minä itse katsoisin, että me tarvittaisiin tuottavia työpaikkoja lisää, ja en näe, että tämä laki niitä toisi, joten tätä lakia ei mielestäni tulisi hyväksyä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-12-11T19:02:35,2025-12-11T19:07:25,Käsitelty,1.1 2025_127_73,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_74,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sopimusyhteiskunnasta ja työelämän yhteistyöstä ei ole kohta kuin savuavat rauniot jäljellä, kun nyt käsittelyssä oleva potkulaki ja myöhemmin tuotava esitys määräaikaisen työntekijän aseman edelleen heikentämisestä tuodaan saliin. Hallituksen niin sanottujen työllisyyttä parantavien työelämän muutosten eli heikennysten piti olla työllisyysvaikutuksiltaan kymmeniätuhansia työpaikkoja. Kaikki tietävät, miten on käynyt: ennätystyöttömyys. Lisäksi nämä heikennykset ovat heikentäneet ja lähes romuttaneet suomalaisen sopimisen kulttuurin, jolla yhteistä työelämää ja pelisääntöjä on rakennettu vuosikymmeniä. Samaan aikaan hallitus ihmettelee, miksi suomalaisten luottamus tulevaisuuteen on kateissa. Hallituksen esityksessä kumotaan työsopimuslaista yleissäännökset irtisanomisperusteista, eli työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta, ei painavasta syystä. Arvoisa rouva puhemies! En ihmettele yhtään, jos monissa puheenvuoroissa on erityisesti huolta kannettu hyvin epävakaista työmarkkinoista ja erityisesti näitten kaikkien työelämäheikennysten vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan. Minusta tämä on aivan aiheellinen pelko. Epävakaat työmarkkinat, esimerkiksi määräaikaiset työsuhteet, epävarmat ja epämuodolliset työt sekä työpaikan epävarmuus, ovat yhteydessä negatiivisiin seurauksiin työntekijöiden hyvinvoinnille, sosiaaliselle osallisuudelle, luottamukselle ja yhteiskunnalliselle osallistumiselle. Määräaikaisissa ja epävarmoissa työsuhteissa olevilla on matalampi luottamus muihin ihmisiin, ja he kokevat yhteiskunnan vähemmän oikeudenmukaiseksi. Niin ikään työntekijät, joilla on epävarma työsuhde tai jotka kokevat työpaikkansa epävarmaksi, ovat vähemmän tyytyväisiä demokratian toimintaan ja osallistuvat entistä harvemmin esimerkiksi vaaleihin. Toisin sanottuna heikko työsuhdeturva on omiaan generoimaan epävakautta, joka on välittömässä yhteydessä heikompaan koettuun hyvinvointiin ja lisääntyneeseen sosiaalisen syrjäytymisen riskiin. Suomalainen työelämä tarvitsee tällä hetkellä tässä taloustilanteessa luottamusta työelämään ja tulevaisuuteen. Hallituksen jatkuvasti saliin tulevat työntekijöiden aseman heikennykset eivät tue hallituksen paljon puhuttuja kasvutavoitteita, työllisyystavoitteita ja suomalaisen luottamusyhteiskunnan tulevaisuuden rakentamista.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-12-11T19:07:34,2025-12-11T19:11:06,Hyväksytty,1.1 2025_127_75,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_127_76,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minusta meidän on aivan turha tässä salissa ihmetellä, miksi talouden rattaat eivät pyöri, jos hallitus jatkuvasti lisää yhteiskunnallista epäluottamusta ja ihmisten kokemaa turvattomuutta. Tässä ajassa tämän massatyöttömyyden keskellä, jonka äärellä siis elämme, kaikkein tärkeintä olisi vaalia vakautta edes täällä kotimaassa. Orpon hallitus voisi halutessaan vahvistaa ja vakauttaa työmarkkinoita ennen kaikkea rakentamalla luottamusta, lisäämällä aitoa vuoropuhelua, parantamalla ennakoitavuutta, tekemällä uudistuksia oikeudenmukaisesti ja tukemalla tuottavuutta ja työhyvinvointia. Hallituksella olisi myös mahdollisuus tehdä tuottavuutta parantavia toimia ilman, että työntekijöiden turvaa yksipuolisesti murennetaan. Arvoisa puhemies! Työmarkkinat eivät toimi, jos toinen osapuoli kokee tulevansa täysin jyrätyksi. Siksi osallisuus, läpinäkyvyys ja tasapaino ovat aivan keskeisiä avaimia, ja tämä on mielestäni se ydin, se asia, josta Orpon hallituksen tulisi nyt viimein ottaa koppia. Tällä hallituskaudella teidän politiikastanne on puuttunut tasapaino ja oikeudenmukaisuus aivan tyystin, kerta kaikkiaan täysin. Työmarkkinat eivät toimi, jos sääntely ei ole pitkäjänteistä ja ennakoitavaa. Tähän liittyen, arvoisa puhemies, en edelleenkään ole saanut vastausta siihen, miten ihmeessä tämä nyt laadittu epäselvä lainsäädäntö olisi pienten yritysten etu, kun me tiedämme, että tämä lainsäädäntö tulee siis luomaan pitkään kestävän oikeudellisen epävarmuuden, josta seuraa väistämättä nykyistä enemmän tuomioistuinkäsittelyjä. Hallitus on perustellut irtisanomissuojan heikennystä nimenomaan sillä, että se parantaisi pienempien yritysten asemaa ja mahdollisuuksia palkata työntekijöitä, mutta tässä tulee hyvin suurella varmuudella käymään juuri päinvastoin. Tämä laki helpottaa irtisanomista suurissa firmoissa, joissa on juristeja ja rahaa käydä näitä oikeudenkäyntejä, mutta, arvoisat hallituspuolueiden edustajat, tavallisilla suomalaisilla yrityksillä kumpaakaan näistä ei yleensä ole. Tämä lainsäädäntö tekee karhunpalveluksen niin tavallisille suomalaisille työntekijöille kuin tavallisille suomalaisille yrityksille. Mielestäni tämä ei yksinkertaisesti ole asiallinen, oikeudenmukainen tai kestävä tapa toimia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-12-11T19:11:06,2025-12-11T19:14:06,Käsitelty,1.1 2025_127_77,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_78,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tänään käsiteltävä lakiesitys on vuosikymmeniin yksi rajuimmista hyökkäyksistä suomalaista työoikeutta ja työntekijöiden suojaa vastaan. Se ei ole hienosäätöä, ei päivitystä, ei modernisointia. Se on perustavanlaatuinen muutos ja väärään suuntaan. Työsopimuslain ydin on aina ollut selvä: työntekijä on työsuhteen heikompi osapuoli, ja siksi hän tarvitsee suojaa. Siksi irtisanominen on edellyttänyt asiallista ja painavaa syytä, syytä, joka on oikeasti merkittävä ja joka on perusteltu, selkeä ja oikeudenmukainen. Nyt hallitus ehdottaa ja esittää, että tämä muuttuisi pelkäksi asialliseksi syyksi. Arvoisa herra puhemies! Tämä ei ole pieni tekninen muutos, tämä on valtava heikennys. Asiallinen syy on tulkinnanvarainen, liukuva ja epämääräinen. Se avaa oven sille, että työntekijä voidaan irtisanoa kevyemmin, epäselvemmin ja aiempaa epävarmemmin perustein. Ja mikä pahinta, muutos romuttaa vuosikymmenten aikana syntyneen oikeuskäytännön. Työpaikoille syntyy pitkä oikeudellinen epävarmuus, jonka todelliset vaikutukset nähdään vasta vuosien kuluttua. On myös huomattava, että esitys koskee kaikkia työnantajia, ei vain pieniä yrityksiä, joihin muutoksia alun perin perusteltiin. Näin ollen myös julkisen sektorin työntekijät, opettajat, hoitajat ja poliisit, altistuvat aiempaa helpommalle irtisanomiselle. Tällä ei ole mitään tekemistä pienten yritysten rekrytointikynnyksen kanssa. Lisäksi esityksessä heikennetään uudelleensijoitusvelvollisuutta. Arvoisa herra puhemies! Tällä hetkellä työnantajan on yritettävä löytää muuta tehtävää ennen irtisanomista. Tämä on reilua, inhimillistä ja yhteiskuntavastuullista. Nyt tämä velvollisuus kavennetaan minimiin. Tuloksena on lisää tarpeettomia irtisanomisia. Hallitus ei pysty esittämään näyttöä siitä, että irtisanomisen helpottaminen parantaisi työllisyyttä tai tuottavuutta. Tutkimusnäyttö on heikkoa, vaikutusarviointi puutteellinen ja työntekijän näkökulma täysin sivuutettu. Sen sijaan tiedämme varmasti, mitä tästä seuraa: Karenssit lisääntyvät, toimeentulotuki‑ ja muut menot kasvavat, turvattomuus ja pelko työpaikoilla lisääntyvät. Erityisesti perhevapaiden käyttäjät ja synnytysikäiset naiset joutuvat uhan alle. Työelämän epävarmuus kasvaa, mikä entisestään heikentää syntyvyyttä. Kaikki nämä ovat yhteiskunnallisesti vahingollisia kehityskulkuja. Arvoisa herra puhemies! Hallitus pyrkii viemään Suomea suuntaan, jossa työntekijän asema on aiempaa heikompi, irtisanominen aiempaa helpompaa ja oikeusvarmuus aiempaa heikompaa. Tämä ei ole vakaan ja oikeudenmukaisen työelämän rakentamista, tämä on sen purkamista. Todellisuudessa mitään tarvetta näille muutoksille ei ole. Jo nykyinen laki mahdollistaa irtisanomisen, kun työntekijä rikkoo velvoitteitaan vakavasti, ja näin tietysti kuuluukin olla. Olen työelämässä itse ollut luottamusmiehenä 13 vuotta ja ammattiliiton työntekijänä lähes viisi vuotta, ja näinä vuosina olen nähnyt selvästi sen, että kyllä, irtisanominen on helppoa tässä maassa, ja kun työnantaja vain osaisi työsopimuslain, niin kuin sen kuuluisi osata, sekin myös takaisi sen, että irtisanomisia voi kyllä suhteellisen helposti tässä maassa tehdä. Samoin meillä on tuotannollisista ja taloudellisista syistä mahdollisuus helposti irtisanoa, samoin meillä on koeaika työsuhteen alussa, joten tosi paljon on työnantajalla mahdollisuuksia toteuttaa sitä toimea, jolla työntekijästä hän pääsisi halutessaan helposti eroon. Nykyinen laki vaatii, että irtisanominen on oikeasti perusteltua. Hallituksen esitys häivyttää tämän rajan. Kun irtisanomiskynnystä alennetaan, epävarmuus kasvaa, kun epävarmuus kasvaa, luottamus vähenee, ja kun luottamus vähenee, suomalaisen työelämän perusta murenee. Siksi tämä esitys on torjuttava. Työntekijöiden turvaa ei pidä heikentää. Työmarkkinoiden epävarmuutta ei pidä lisätä. Yhteiskunnan heikoimpia ei pidä altistaa mielivaltaisille irtisanomisille. Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys on väärä esitys, väärään aikaan, vääristä syistä. Sen vuoksi vastustan tätä jyrkästi. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-11T19:14:18,2025-12-11T19:19:24,Käsitelty,1.1 2025_127_79,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_80,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tuntematon jarru painuu vain syvemmälle. Marraskuun lopussa valtiovarainministeriöstä kerrottiin, että tämän vuoden kasvuennuste on pettämässä ja syynä on tuntematon jarru. Eilen taas saimme tiedon, että velkaa on tänä vuonna tulossa enemmän kuin valtiovarainministeriössä tiedettiin, yli 17 miljardia euroa. [Tuomas Kettunen: Ohhoh!] Tuntematon jarru ja enemmän velkaa kuin VM:kään olisi uskonut — melkoinen epäonnistuminen on talouspolitiikassa tapahtunut. No, arvoisa puhemies, eihän tuo jarru voi olla kenellekään enää tuntematon. Se on ensinnäkin tälle vuodelle voimaan tulleet suuret leikkaukset ihmisten toimeentuloon ja esimerkiksi hyvinvointialueille, jotka ovat syöneet ihmisten ostovoimaa, johtaneet laajoihin irtisanomisiin ja heikentäneet luottamusta. Leikkaukset syövät ne pienetkin kasvun väreilyt, ja leikkausten vaikutukset on toistuvasti aliarvioitu. Siksi myös valtiovarainministeriö jatkuvasti yllätetään. Toinen osa tuntematonta jarrua on se, että samalla, kun työttömyys kasvaa ja ihmiset näkevät ympärillään, miten vaikea töitä on löytää, hallitus lisää epävarmuutta heikentämällä työttömyysturvaa ja heikentämällä työntekijöiden työsuhdeturvaa. Tämä saa ihmiset varautumaan, säästämään ja pienentämään kulutustaan, mikä edelleen heikentää kotimaista kysyntää ja syventää ja pidentää taantumaa, jossa Suomi nyt on, kun koko muu Eurooppa kasvaa, myös koko Itä-Eurooppa. Tänään meillä on käsittelyssä henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskeva potkulaki, jonka myötä painavaa syytä ei enää tarvita henkilöä irtisanottaessa. Tätä perustellaan työllisyydellä, mutta yhdistettynä hallituksen muuhun politiikkaan lopputuloksena on todennäköisemmin työttömyyttä. Tämä muutos lisää epävarmuutta ihmisten jo valmiiksi epävarmassa tilanteessa. Seuraavaksi hallitus on tuomassa potkulain rinnalle ketjulain, jolla määräaikaisia sopimuksia voi solmia ilman perustetta. Olette edelleen jarruttamassa Suomen taloutta näillä jatkuvilla heikennyksillä ihmisten asemaan. Kun ei ole turvaa, ei uskalleta ottaa riskiä. Ihmiset varautuvat, eivät uskalla vaihtaa työpaikkaa, eivät uskalla perustaa perhettä. Hallitus perustaa työryhmiä ja kirjoittaa raportteja syntyvyyden romahtamisen syistä mutta samaan aikaan helpottaa raskaus- ja perhevapaasyrjintää näillä asiattomilla esityksillään. Epävarmuuden lisääntyminen osuu ennen kaikkea nuoriin naisiin, joiden asema työmarkkinoilla on jo valmiiksi vaikea. Kyse ei ole siitä, että ihmiset eivät haluaisi perustaa perheitä, vaan siitä, että he eivät uskalla sitä tehdä epävarmuudesta johtuen. Tämä lakiesitys on itsessään erittäin ongelmallinen, kuten esimerkiksi kollega Suhonen juuri erinomaisessa puheenvuorossaan toi esiin, eikä sitä siksi pitäisi hyväksyä. Osana hallituksen muuta politiikkaa se on erityisen haitallinen ja voimistaa tätä tuntemaamme jarrua Suomen taloudessa eli epävarmuutta ihmisten elämässä ja siksi jarruttaa taloutta edelleen niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Se antaisi asiallisen ja painavan syyn esittäjänsä irtisanomiseen, eikä sitä tule hyväksyä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2025-12-11T19:19:30,2025-12-11T19:23:10,Käsitelty,1.1 2025_127_81,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_82,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Uppouduin niin noihin papereihin, etten heti huomannut tätä vuoroani. — Ensinnäkin tässä tilanteessa, jossa nyt ollaan, on selkeästi se tilanne, että tämä lakiesitys on työntekijöiden näkökulmasta pelkkä työsuhdeturvan heikennys, ja hallitus ei pysty esittämään perusteita sille, miksi heikompi irtisanomissuoja lisää yritysten työllisyyttä ja tuottavuutta. Lisäksi aiotut muutokset eivät säästä julkisia menoja ja niiden yhteiskunnalliset vaikutukset ovat kielteisiä, koska ne lisäävät ainoastaan työelämän epävarmuutta. Lakimuutokset vaikuttavat kaikenkokoisiin yrityksiin ja kaikkiin työsuhteisiin, vaikka tätä on perusteltu erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten työllistämiskynnyksen madaltamisella. Tämä on mielestäni yksi kohta, jossa annetaan kuva siitä, että tässä on nyt erityisesti laitettu pienet ja keskisuuret kärkeen, mutta tosiasiallisesti tämä on kaikkien työsuhteitten irtisanomiskynnyksen madaltamista. Työsuhteita päätetään koeaikana vajaa 15 000, tarkemmin 14 600, henkilökohtaisella syyllä se 12 400, työsuhteita puretaan, ja sitten vielä käytetään tuotannollisia ja taloudellisia syitä eli tuta-syitä. Eli siinä on neljä työnantajan tapaa päättää työsuhde. Tässä ei arvioida yhtään, kuinka paljon painopiste muuttuu nyt sitten siitä, eli kun meillä on koeaika, ja jos on puoli vuotta koeaika, niin siirtyykö sieltä tänne henkilökohtaisten irtisanomisten syiden piiriin ihmisiä vai miten päin tässä käy, koska siellä on vähän matalammat kynnykset sanoa henkilölle, ettei sovellu näihin työtehtäviin, ja sitten tässä tulee seuraava taso, että katsotaanko vähän pitempään ja sitten mietitään, tarvitseeko tätä työsuhdetta päättää. Tämä on yksi semmoinen kysymys, jota tässä olisi pitänyt arvioida lisää, ja myöskin sitä, tuoko tämä sitten myöskin tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin tämän ulottuvuuden. Nyt siellä tuotannollisissa ja taloudellisissa syissä on aika matala kynnys, ja kun tätäkin lasketaan, niin siirtääkö se näitä ihmisiä sitten eri syillä irtisanotuksi ja vähän eri perusteilla sitten niitä tullaan menemään? Arvoisa puhemies! Hallitus perustelee näitä myös sillä, että meillä olisi korkea irtisanomissuoja Suomessa. Valiokunnan asiantuntijalausunnoissa kuitenkin nostettiin esiin OECD:n henkilöperusteista irtisanomissuojaa koskeva indikaattori, joka on saatu keskiarvona henkilöperusteisten irtisanomisten eri osa-alueiden indikaattoreista, ja sillä perusteella henkilöperusteinen työsuhdeturva ei ole Suomessa tiukka, vaan OECD-maiden keskitasoa. Täällä on otettu yksi indikaattori, mitä korostetaan koko ajan, kun tässä pitäisi katsoa koko henkilöperusteisten irtisanomisten eri osa-alueet yhdessä, eli tämäkin indikaattori on otettu vähän niin kuin tarkoitushakuisesti. Sitten tämä terminologia, joka tässä lainsäädännössä on, ei tule muuttamaan irtisanomiskynnystä matalammaksi heti lain tultua voimaan, vaan tuomioistuinten muodostama oikeuskäytäntö ohjaa pitkällä aikavälillä näitä vaikutuksia ristiriitaisissa irtisanomistilanteissa. Ehdotetut muutokset tulevat aiheuttamaan pitkään kestävän oikeudellisen epävarmuuden tilan lisäten riitoja ja tuomioistuinkäsittelyjä. Eli tapaus tapaukselta vasta alkaa selvitä, kuinka tämä irtisanomiskynnys tässä muuttuu. Tämä on tämän lakiesityksen huono puoli, koska sen tilanteen, jossa ihmisiä irtisanotaan, pitäisi olla molemmilla puolilla niin selkeä, että tiedetään, mitkä ovat oikeudet ja mitkä ovat velvollisuudet ja miten menettely pitää tehdä. Arvoisa puhemies! Monissa työehtosopimuksissa on irtisanomissuojasta säädetty nykyisten irtisanomissäännösten mukaisesti tälläkin hetkellä, eli painavasta ja asiallisesta syystä, ja ne ovat voimassa, vaikka tämä laki tulee voimaan. Sitten toinen ulottuvuus on, että tämä ei koske virkasuhteisia työntekijöitä, mikä rajaa tietenkin tätä julkisella sektorilla. Julkisella sektorilla on myös työsuhteisia paljon, mutta enemmistö on siellä virkasuhteisia. Nyt tämä oikeustila, kun siellä on työehtosopimuksen määrittelemä painava ja asiallinen syy ja sitten tulee laki sellaisille aloille, joilla ei ole tästä kirjoitettu työehtosopimukseen mitään vaan vedotaan aina lakiin, johtaa siihen, että eri alojen ammattiryhmissä ja tehtäväryhmissä irtisanomissuoja tulee putoamaan eri tavalla, ja se tulee olemaan myöskin semmoinen sukupuolittunut, että erityisesti nais- ja matalapalkka-aloilla näitä työehtosopimuksessa olevia parempia irtisanomissuojasääntöjä ei ole, ja tämä tavallaan pudottaa sitten sen puolen työsuhdeturvaa. Sitten kun ajatellaan nuoria, lapsiperheitä ja muita, joilla työsuhdetilanne tässä tulee epävarmemmaksi ja epävarmemmaksi, ja sitten lisäksi kun muistetaan määräaikaisten muutokset, niin kyllä siellä on lapsen hankkiminen aika lailla kysymysmerkki, kun ei tiedetä, miten tämä tulee menemään eteenpäin. Sitten jos tulee työpaikalla jotain semmoisia tilanteita, joissa tämmöisiä korjaamistoimia tarvitaan, niin sielläkin riittää, kun suullisesti sanoo, että näin pitäisi tehdä ja korjata, mutta jos se kirjattaisiin, niin sitä painavuutta tulisi lisää ja myös oikeuskäsittelyn kannalta se olisi parempi, koska aika moni nimenomaan niistä epäselvistä tapauksista päätyy riitana niin käräjäoikeuteen kuin sitten työtuomioistuimeen. Tästä syystä tämä tilanne pitäisi selkiyttää. — Arvoisa puhemies, pyydän seuraavan puheenvuoron. Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-11T19:23:24,2025-12-11T19:30:58,Käsitelty,1.1 2025_127_83,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Haatainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_84,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen taholta on väitetty, että näissä työelämän heikennyksissä ja varsinkin nyt tämän irtisanomissuojan heikentämisen kohdalla olisi kysymys Tanskan mallista. Tästä Tanskan mallista puhuttiin jo 2000-luvun alussa. Toimin sosiaali- ja terveysministerinä Vanhasen ykköshallituksessa vuoden 2005 jälkeen, ja 2006 oli EU-puheenjohtajuusvuosi. Tuolloin puhuttiin tästä flexicuritysta, tai se silloin tuotiin EU-keskusteluun myös, ja Suomi oli siinä keskustelussa vahvasti mukana. Eli puhuttiin flexicuritysta, eli flexibility ja security yhdessä eli joustavuus ja turva yhdessä, mutta nimenomaan yhdessä, eikä niin, että otetaan toinen puoli vain ja jätetään toinen hoitamatta. Tämän kokonaisuuden kautta Tanskassa on menty, ja siellä nimenomaan on malli, jossa irtisanomisessa on joustavuutta mutta siihen yhdistyy erittäin vahva työttömyysturva — työttömyysturva on 90 prosentin tasoa — ja lisäksi siihen yhdistyy aktiivinen työvoimapolitiikka ja lukuisat mahdollisuudet, joilla työllistetään ihmisiä eri tavoin. Tanskassahan myös työllisyyspalvelut ovat kunnissa, niin kuin Suomessakin edellisen hallituksen toimesta työllisyyspalvelut vietiin kuntiin, jotta ne olisivat lähempänä. Nyt meillä erityisesti tässä tilanteessa, kun on korkea, massiivinen työttömyys, pitäisi vahvistaa työvoimapalveluita ja työllisyyspalveluita ja tuoda sinne elementtejä, joilla voidaan varmistaa sitä, että ihmiset pääsevät takaisin työmarkkinoille, mutta nyt tehdään näin, että heikennetään irtisanomissuojaa, ja muillakin keinoilla on tässä työelämän turvaa heikennetty. Samaan aikaan heikennetään myös työttömyysturvaa, ja työllisyyspalveluihin ei ole tarjottu mitään uutta, päinvastoin sieltä valikoimaa on kavennettu. Ei mitään tietoa Tanskan mallista, niin että ei kannata sillä perustella tätä enää kertaakaan. Mikään fakta ei puhu sen puolesta. Tällä irtisanomisen heikennyksellä on myös kielteisiä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Meillähän nyt on tilanne, että teollisuudessa ja kuljetusaloilla on sovittu työehtosopimuksissa paremmasta irtisanomissuojasta nykyisten irtisanomissäännösten mukaisesti, ja niillä sopimusaloilla, jotka eivät ole saaneet vastaavaa kirjausta työehtosopimuksiin, on nyt sitten irtisanomissuoja työsopimuslain varassa, josta me nyt puhumme. Näitä sopimusaloja ovat varsinkin matalapalkkaiset naisvaltaiset alat, ja tämä tuo nyt epävarmuutta näille aloille. Useissa tutkimuksissa ympäri maailman on havaittu, että työsuhdeturvan heikentäminen johtaa tällaiseen epävarmuuden kasvuun ja heijastuu juuri nuorten ja naisten elämään ja heidän päätöksiinsä. Tämä on yksi tekijä lisää siinä, että ihmiset kokevat epävarmuutta, se lisää heidän turvattomuudentunnettaan, ja kaikki tämä heijastuu tällaisessa työttömyystilanteessa myös heidän päätöksiinsä — ei uskalleta ostaa asuntoa, kulutus heikkenee — ja näin ollen näillä päätöksillä on iso heijastusvaikutus talouteen ja kasvuun ja kasvun edellytyksiin, vaikka kyllä, kuluttamista pitäisi saada liikkeelle, mutta nyt se ei näköjään lähde liikkeelle. Tämä tulee heikentämään myös sukupuolten välistä tasa-arvoa. Erityisesti tästä syystä, että tässä on kysymys lainsäädännöstä, joka kohtelee nyt eri aloja eri tavalla johtuen juuri siitä, että osassa sopimusaloja on jo tästä sopimuksiin saatu, olisi odottanut ja toivonut, että hallitus olisi tehnyt tästä paremman sukupuolivaikutusarvion, jotta se olisi auki kirjoitettu ja ehkä olisi mahdollisesti myös näihin päätöksiin ja tähän ratkaisuun vaikuttanut. Heikkoa valmistelua siltä osin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-12-11T19:31:06,2025-12-11T19:36:08,Hyväksytty,1.1 2025_127_85,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_127_86,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia, kunnioitettu herra puhemies! Tosiaan hallitus esittää, että irtisanomiseen riittäisi vastaisuudessa asiallisen ja painavan syyn sijaan pelkkä asiallinen syy. Hallitus on vienyt tätä lakiehdotusta eteenpäin samalla tavalla yksipuolisesti sanelemalla kuin useita aikaisempiakin tällä vaalikaudella tekemiään työelämälainsäädännön muutoksia. Herra puhemies! Luottamuksen ja vakauden rakentamiseksi hallituksen olisi pitänyt viedä työelämäuudistuksia eteenpäin sopimalla, ei sanelemalla ja repimällä. [Lauri Lyly: Kyllä!] Tämä saneleva tapa tehdä uudistuksia heikentää luottamusta työmarkkinoilla ja ihmisten yleistä luottamusta työelämään ja laajemmaltikin tulevaisuuteen. Tämä nyt kyllä tällä hetkellä näkyy muun muassa kulutuksen kasvun tyrehtymisenä. Me olemme puhuneet siitä tuntemattomasta jarrusta, kun moni varautuu henkilökohtaisessa taloudessaan työttömyyden ja tulojen pienentymisen tai kustannusten nousun varalle, ja se kyllä on vähentänyt kulutusta merkittävästi. Herra puhemies! Euroopan rajuin velkaantumisvauhti, Euroopan surkein talouskasvu, Euroopan toiseksi ankarin työttömyys. Ja kyllä sitä talouskasvua nyt jarruttaa etenkin kotitalouksien heikko luottamus. En tiedä kyllä, herättääkö tämä esitys luottamusta. Mutta toivoa on, koska keskusta on esittänyt omankin vaihtoehtonsa tähän. Meillähän keskusta esittää sitä, että tämä lainsäädäntö rajattaisiin koskettamaan irtisanomisen helpottamista vain alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä, ja tällä rajauksella säästettäisiin muun muassa julkisen sektorin naisvaltaiset alat tältä muutokselta. Edustaja Piisinen ei ole enää paikalla, mutta hän toi esille sen, kuinka tässä maassa on 455 000 yritystä. 95 prosenttia näistä yrityksistä työllistää alle kymmenen henkeä. Vuonna 2023 valtaosa eli 98 prosenttia Suomessa toimivista yrityksistä oli henkilöstömäärän mukaan alle 20 hengen yrityksiä, ja suuri osa uusista työpaikoista syntyy näihin pieniin yrityksiin. Näiden yritysten merkitys työllistäjänä on keskeinen osa jatkossa myös työllisyyden kasvulle, jotenka sen vuoksi olemme tehneet tämän esityksen, että tämä rajattaisiin vain alle 20 henkeä työllistäviin yrityksiin ja sitä kautta saataisiin tähän maahan talouskasvua.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-12-11T19:36:08,2025-12-11T19:39:04,Käsitelty,1.1 2025_127_87,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laine-Nousimaa, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_88,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Työntekijän turvan romuttaminen ei ole työllisyyspolitiikkaa. On syytä sanoa ääneen se, minkä asiantuntijat ovat sanoneet valiokunnassa hyvin selvästi: Tällä esityksellä ei ole mitään tekemistä työllisyyden parantamisen kanssa. Kyse ei ole työllisyyspolitiikasta, vaan puhtaasta irtisanomissuojan heikentämisestä työnantajien toiveiden mukaisesti. Asiallinen ja painava syy on ollut suomalaisen työlainsäädännön kulmakivi. Sen poistaminen tarkoittaa, että vakavuusharkinta katoaa ja irtisanominen helpottuu ilman, että työnantajan täytyy edes yrittää ratkaista tilannetta uudelleensijoittamalla työntekijää. Pienikin virhe, tulkinnanvarainen tilanne tai ristiriita voi jatkossa riittää irtisanomiseen. Hallitus ei ole kyennyt esittämään mitään näyttöä sille, että tällainen muutos lisäisi työllisyyttä. Sen sijaan tiedämme, mitä epävarmuus tekee työelämälle: luottamus heikkenee, riidat lisääntyvät ja työntekijöiden jaksaminen murenee. Arvoisa herra puhemies! Suomi ei nosta kilpailukykyään heikentämällä työntekijöiden oikeuksia. Tämä esitys ei tuo turvaa, ei työllisyyttä eikä vakautta. Kansainvälisten velvoitteiden ohittaminen on vakava riski. Arvoisa herra puhemies! Hallitus esittää irtisanomissuojan muutosta, joka on suoraan ristiriidassa Suomen kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Asiantuntijat ovat todenneet, ettei hallituksen esittämä asiallinen syy täytä ILO:n Euroopan sosiaalisen peruskirjan eikä EU:n perusoikeuskirjan edellyttämää vakavuuden vaatimusta. Tämä ei ole pieni huomio, se on varoitus, että Suomi on ajamassa itseään oikeudelliseen harmaaseen vyöhykkeeseen. Perustuslakivaliokuntakin on kiinnittänyt huomiota siihen, että lakiteksti on epäselvä ja jättää liian paljon tulkinnanvaraa. Epäselvä lainsäädäntö on riski kaikille: yrityksille, työntekijöille ja koko oikeusjärjestelmälle. Arvoisa puhemies! Suomi on sitoutunut siihen, että irtisanominen edellyttää pätevää ja vakavaa syytä. Jos hallitus haluaisi tehdä muutoksia, se olisi voinut käyttää pätevän syyn käsitettä, mutta se valitsi mallin, joka murentaa oikeusturvaa. Emme voi hyväksyä lakia, joka vie Suomen alle eurooppalaisen tason ja altistaa meidät kansainvälisille huomautuksille. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-12-11T19:39:10,2025-12-11T19:41:47,Käsitelty,1.1 2025_127_89,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_90,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Myönnän jo alkuun, että en ole aiemminkaan aivan ymmärtänyt kaikkia tämän hallituksen esityksiä, ja tämä nyt käsittelyssä oleva esitys ei tee kyllä poikkeusta. Kun olen kuunnellut nyt tässä salissa puheenvuoroja sekä oppositiosta että myös hallituspuolueista, niin mieleeni on juolahtanut kysymys, ovatkohan myöskään hallituspuolueiden edustajat nyt aivan varmoja siitä, että tällä esityksellä edistettäisiin niitä tavoitteita, joilla tätä on perusteltu. Keskeinen perustehan hallituksella tämän esityksen taustalla on se, että kun irtisanomiskynnystä madalletaan, niin se lisää varsinkin pienien ja keskisuurten yritysten kykyä palkata työntekijöitä. Tämän ajatuksen logiikkahan perustuu sitten siihen, että tosiasiallisesti tämän esityksen myötä irtisanomiskynnyksen pitää sitten madaltua, koska jos näin ei käy, niin ei varmaankaan synny myöskään sitä vetoapua siihen, että yritykset sitten jotenkin entistä enemmän palkkaisivat työntekijöitä. No, kuitenkin sitten sekä tänään tuossa valiokunnan mietinnössä että myös tänään asiasta järjestetyssä tiedotustilaisuudessa selvästi todettiin, että kukaan ei tiedä, mille tasolle tämä irtisanomiskynnys mahdollisesti madaltuu vai madaltuuko se. Se nähdään sitten aikanaan mahdollisesti enemmänkin oikeuskäytännön seurauksena. Ja tämähän tietenkin, että syntyy oikeuskäytäntöä, vaatii sitä, että pitää syntyä myös niitä tapauksia, joissa sitten ratkaisusta valitetaan, ja siinä saadaan sitten oikeuden päätökset, millä tämä irtisanomiskynnys madaltuu. Arvoisa puhemies! Nyt sitten yhdistän nämä kaksi keskeisintä argumenttia, joita hallitus on siis todennut niin tämän lainsäädännön tueksi kuin sitten ehkä hieman hälventääkseen niitä riskejä ja uhkakuvia, joita tähän on kohdistunut. Ensinnäkin, mikäli tässä sitten todella käy niin, että irtisanomiskynnys madaltuu ja sitä kautta syntyy sitten enemmän uusia työsuhteita, niin silloinhan kysymys on aika lailla plus miinus nolla ‑tilanteesta. Tämähän nähdään monissa kansainvälisissäkin tutkimuksissa, että mikäli irtisanominen helpottuu ja sitä kautta palkkaamiset sitten nousevat, niin yleensä nämä kumoavat toisensa, eli mitä enemmän irtisanomisia, sitä enemmän sitten palkkauksia. No, tätä hallitus on perustellut tuottavuuden lisäämisellä, mutta sitten kun tätä asiaa tutkii vähän tarkemmin, niin itse asiassa monissa, myös kansainvälisissä, tutkimuksissa todetaan, että itse asiassa turvallisuus siellä työelämässä on se keskeinen tuottavuuden ajuri. Elikkä mitä turvallisemmaksi työntekijät tuntevat oman olonsa, sitä tuottavampia he ovat siinä omassa työssään. Tältäkin osin voi kyllä perustellusti kysyä, tulisiko tämä esitys toteutuessaan myöskään lisäämään tätä työelämän tuottavuutta, mitä tällä näemmä tavoitellaan. No sitten tämä toinen kysymys. Kun kukaan ei todella vielä tiedä, mille tasolle tämä irtisanomiskynnys sitten näiden muutosten myötä asettuu, niin oletettavaa varmaankin on, että tätä lähdetään sitten testaamaan, mikä tarkoittaa sitten sitä, että jonkun myös on se oma irtisanominen riitautettava, ja sen jälkeen sitten katsotaan, mihin se oikeuskäytäntö todella asettuu. No, mikäli tässä nyt sitten yritykset laajasti lähtevät kokeilemaan, missä se irtisanomiskynnys tulevaisuudessa tulee olemaan, niin sehän sitten luultavasti tarkoittaa yhä useampia riitatapauksia. En ole nyt aivan varma, onko tässä myöskään yritysten näkökulmasta kovinkaan hyödyllistä se, että nyt sitten vuodenvaihteen jälkeen, jos tämä suunnitellusti voimaan tulee, tulee luultavasti sitten käynnistymään ensi vuoden aikana useampia riitatapauksia, missä nyt sitten oikeudessa lähdetään riitelemään siitä, oliko sillä irtisanomisella sitten tämä asiallinen syy, ja sitä kautta, mihin tämä irtisanomiskynnys asettuu. Arvoisa puhemies! Näiden ajatusten jälkeen voisin ajatella, että tuskinpa tämä esitys nyt tulee johtamaan niihin tavoitteisiin, joita hallituksella on ollut, että tällä pystyttäisiin työllisyyttä jollakin tavalla parantamaan, koska jos näin olisi, että työllisyys tällä parantuisi, niin sitten tätä olisi varmaan esitysluonnoksessakin ja aikanaan sitten esityksessä ja tässä mietinnössä arvioitu hieman tarkemmin ja todettu, millä tavoin tämä työllisyyttä tulee nostamaan. Mutta niin kuin tiedämme, näitä arvioitahan kukaan ei ole pystynyt esittämään. Silloin varmaankin tulemme sen johtopäätöksen äärelle, että tällä esityksellä nyt todella ei Suomen heikkoa työllisyystilannetta tulla parantamaan. Joten kaiken tämän jälkeen aika lailla johtopäätökseksi jää se tosiasia, että tämä esitys tulee johtamaan ylipäätänsä enemmänkin työelämän epävarmuuden lisääntymiseen ja sitä kautta myös turhien konfliktien lisääntymiseen suomalaisessa työelämässä. Ja kun nyt katsoo tätä Suomen vaikeaa tilannetta, jossa me olemme niin taloudellisesti kuin muutoinkin, niin varmaan meidän olisi syytä kehittää lainsäädäntöä enemmänkin siihen suuntaan, että turvaa ja yhteistyökykyä työmarkkinoilla voitaisiin lisätä, mikä sitten kyllä pitkällä aikavälillä kaikista eniten hyödyttäisi sekä työntekijä- että työnantajapuolta. Uskon vakaasti siihen, että se on lopulta yhteinen etu: mitä rauhallisemmat työmarkkinat meillä ovat, sitä paremmin myös yritysten kilpailukyky tulee hoidettua. Näiden omien ajatusten jälkeen, arvoisa puhemies, päädyn kyllä siihen, että mitään perusteita tämän lainsäädännön säätämiselle ei ole. Jatkossakin Suomessa olisi irtisanomistilanteissa syytä siihen, että vaadittaisiin sekä asiallista että painavaa syytä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-12-11T19:42:00,2025-12-11T19:49:04,Käsitelty,1.1 2025_127_91,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_92,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Miltä kuulostaa potkulaki, jonka säätämisellä on tarkoitus heikentää irtisanomissuojaa ja madaltaa irtisanomisen kynnystä? Niinpä, sehän kuulostaa tietenkin oikeistohallituksen ideologiselta politiikalta, joka ainoastaan lisää työelämän epävarmuutta. No, tällaista hallituksen esitykseen liittyvää lakia me nyt sitten käsittelemme tänään täällä täysistunnossa, ja täytyy todeta tässä, että työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa sekä vasemmistoliitto, SDP että vihreät jättivät vastalauseen. Työntekijöillehän tämä esitys on pelkästään työsuhdeturvan heikennys. Hallituksella ei ole perusteita sille, että heikompi irtisanomissuoja lisää yritysten työllisyyttä saati tuottavuutta. Esitys ei myöskään säästä julkisia menoja, mutta se tulee takuulla lisäämään työelämän epävarmuutta, ja erityisesti tämä osuu nuoriin naisiin. Työsuhdeturvan heikentämisestä johtuva epävarmuuden kasvu johtaa parhaimmillaan muun muassa päätöksiin lykätä perheen perustamista, ja tästä myöskin syntyy pelkoa raskaussyrjinnästä. Näin ollen tämä irtisanomissuojan heikentäminen heikentää myös samalla sukupuolten välistä tasa-arvoa. Arvoisa puhemies! Se ei toki tule yllätyksenä, sillä tällaisia tasa-arvoa heikentäviä esityksiä tämä hallitus on tuonut aikaisemminkin tähän saliin. Suomen nykyinen irtisanomissuoja ei ole kansainvälisessä vertailussa erityisen tiukka, vaan OECD-maiden keskitasoa, ja tämä kuvastaa jälleen kerran sitä jo tunnettua faktaa, että hallituksen työelämäuudistukset on huonosti perusteltu. Kuten perustuslakivaliokuntakin totesi lausunnossaan, nyt esitettävä sääntely vaarantaa sekä työntekijöiden että työnantajien oikeusturvan. Mitä järkeä tällaisessa on? No, ei tietenkään mitään, mutta kuvastaa oikeistohallituksen yksipuolista linjaa, jonka päätavoite on vahvistaa työnantajien valtaa työntekijöiden hyvinvoinnin kustannuksella. Työmarkkinapolitiikassa oikeistohallitus puuhastelee kuvitteellisten ongelmien kimpussa ja luo itse samalla uusia. Näin todellakin rapautetaan suomalaisilla työmarkkinoilla kovasti arvostettua neuvottelun ja sopimisen kulttuuria, ja tästä olen aivan erityisen pahoillani. Ei tässä hallituksen esityksessä ole enää mitään tolkkua, mutta eipä ole ollut monessa muussakaan esityksessä tolkkua, ja valitettavasti se ei kyllä enää minua tai meitä yllätä, että hallitukselta tällaisia esityksiä tulee.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-12-11T19:49:08,2025-12-11T19:52:35,Hyväksytty,1.1 2025_127_93,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_127_94,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi on sanottava, että pidän Orpon—Purran oikeistohallituksen esitystä irtisanomissuojan heikentämisestä mahdollisimman huonosti ajoitettuna kahdesta syystä: ensinnäkin sen vuoksi, että tällä hetkellä ihmisten mielissä epävarmuus on se suurin syy, mikä jarruttaa kulutuskysyntää — suurin syy, joka jarruttaa kulutuskysyntää — ja juuri nyt tarvittaisiin luottamusta, luottamusta työmarkkinoille, ja myös siitä syystä, että tällä hetkellä Suomessa työttömyys on taas lähes historiallisen korkealla, pitkäaikaistyöttömyys liki 90-luvun huippulukemissa. Juuri tässä ajassa työelämän epävarmuuden lisääminen on mahdollisimman huonosti harkittua politiikkaa. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys irtisanomissuojan muuttamisesta pyrkii laskemaan irtisanomisen kynnystä siten, että työpaikan päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy nykyisen asiallisen ja painavan syyn sijaan. Se on keskeinen esimerkki siitä, millaista yhteiskuntaa oikeistohallitus on rakentamassa. Tässä ei ole kyse vain teknisestä sanamuutoksesta työlainsäädännössä. Kyse on siitä, kenen puolella me haluamme olla. Onko Suomi maa, jossa työntekijän oikeusturva on vahva ja jossa työsuhde antaa turvaa ja mahdollisuuden suunnitella elämää, vai haluammeko Suomeen työmarkkinat, joilla työntekijä voi menettää työpaikkansa heppoisin perustein ilman riittävää suojaa ja oikeutta tulla kohdelluksi oikeudenmukaisesti? Arvoisa puhemies! SDP ei voi hyväksyä esitystä. Ensinnäkin irtisanomissuojan heikentäminen lisää työpaikkojen epävarmuutta ja heikentää työntekijöiden luottamusta tulevaisuuteen juuri nyt, kun luottamusta tarvittaisiin. Työurat eivät ole pelkkiä sopimuksia vaan ihmisten arkea, elämää, toimeentuloa, kodinhoitamista, perheen taloutta. Kun irtisanomisperusteita kevennetään, kasvaa pelko siitä, että työntekijä voi menettää työpaikkansa ilman painavaa syytä. Tätä pelkoa ei Suomen työmarkkinoilla pidä lietsoa. Toiseksi, tällainen lainsäädäntö ei edistä oikeudenmukaisia ja tasapainoisia työsuhteita. Työntekijöiden ja työnantajien oikeudet ja velvollisuudet on sovitettava toisiinsa siten, että molemmat osapuolet voivat luottaa pelisääntöihin. Työsuojan heikentäminen yksipuolisesti ei ole oikein. Se siirtää liiaksi valtaa työnantajille ja vähentää työntekijöiden neuvotteluvoimaa. Kolmanneksi, meidän on muistettava, että työpaikkojen synty ja kasvu eivät rakennu epävarmuuden varaan vaan vakauden ja osaamisen kasvattamisen kautta. SDP on sitoutunut rakentamaan Suomea, jossa työmarkkinat ovat kilpailukykyiset mutta myös sosiaalisesti kestävät ja missä työllisyys kasvaa, kun ihmiset kokevat, että työsuhteet ovat turvallisia ja oikeudenmukaisia. Tämä ei toteudu, jos suojan tasoa lasketaan työntekijän kustannuksella. Arvoisa puhemies! SDP on tietenkin valmis keskustelemaan työnantajien tarpeista. Meille on tärkeää myös, että työmarkkinoilla on joustavuutta, ja sitä tulee lisätä siellä, missä se edistää kestävää työllisyyttä ja Suomen kestävää kilpailukykyä, mutta me emme voi tukea lakia, joka yksipuolisesti heikentää vain työntekijöiden turvaa, kasvattaa epävarmuutta ja rikkoo herkkää tasapainoa suomalaisessa työelämässä ja siten suomalaisessa yhteiskunnassa ja sopimusyhteiskunnassa. Sen vuoksi me emme vain pyydä vaan me vaadimme maan hallitusta ottamaan huomioon seuraavat periaatteet: Irtisanomissuoja tulee säilyttää vahvana ja oikeudenmukaisena. Sitä ei tule yksipuolisesti heikentää työntekijöiden aseman kustannuksella. Työmarkkinoita tulee kehittää yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa, ei yksipuolisin poliittisin päätöksin. Työpaikkojen syntyä on tuettava laadukkaalla koulutuksella, osaamisen kehittämisellä ja kasvua tukevalla talouspolitiikalla, ei pelkästään leikkaamalla ja heikentämällä työntekijöiden turvaa. Arvoisa puhemies! SDP on lujasti sen puolesta, että Suomi on maa, jossa työntekijät voivat elää turvallista elämää, jossa myös työnantajat voivat luottaa oikeudenmukaisiin, tasapuolisiin ja reiluihin pelisääntöihin ja jossa koko yhteiskunta hyötyy vakaasta ja reilusta työelämästä. Sen sijaan, missä oikeistohallitus haluaa helpottaa irtisanomista, talouskasvua kestävästi luodaksemme SDP haluaa helpottaa työllistämistä. Tämän vuoksi me olemme esittäneet määräaikaista 25 prosentin verohuojennusta pienyrityksille ensimmäisen työntekijän palkkaamiseksi. Tämä loisi kannusteen palkata työntekijöitä, edistäisi työpaikkojen syntymistä, kasvua ja työllistymistä. Tällä hetkellä työttömänä oleville me esitämme mahdollisuutta suojaosan turvin ottaa vastaan myös osa-aikaista työtä. SDP on uudistanut suojaosat työttömyysturvaan ja asumistukeen. Me sitoisimme ne suhdanteisiin ja tulisimme työntekijää, työtöntä työnhakijaa vastaan tilanteessa, jossa olisi mahdollisuus ottaa vastaan osa-aikaisia töitä mutta jossa nyt tällä hetkellä minkäänlainen työn tekeminen ei työttömyysaikana ole kannustavaa eikä mahdollista. SDP on työntekijän puolella. Me luomme kannusteita sille, että työllistyminen, työnteko kannattaa aina, mutta teemme sen reilusti, oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti ja ennen kaikkea pohjoismaista hyvinvointivaltiota ja sopimusyhteiskuntaa, sen herkimpiä ja arvokkaimpia periaatteita vaalien. Arvoisa puhemies! SDP ei tue tätä hallituksen esitystä irtisanomissuojan heikentämiseksi.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-12-11T19:52:45,2025-12-11T19:59:29,Käsitelty,1.1 2025_127_95,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_96,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan surullista näissä Orpon hallituksen työmarkkinaheikennyksissä ja työntekijän aseman heikennyksissä on myös se, että meiltä puuttuu lähes tyystin kokonaisarviointi yhteisvaikutuksista, niin kuin monien muidenkin heikennysten osalta. Nämä kun yhdistää näihin sosiaaliturvaleikkauksiin, se, että palveluita on heikennetty merkittävällä tavalla, on nimenomaan lisännyt ihmisten epävarmuutta ja epäluottamusta myös tulevaisuuteen. Siitä myös täällä edustaja Tuppurainen hyvin puhui. Tosiaan tämän esityksen mukaan työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevia säännöksiä muutettaisiin niin, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy nykyisen asiallisen ja painavan syyn sijasta. Selvää on, että tämä niin sanottu potkulaki ei lisää työllisyyttä, vaan se nimenomaan heikentää työntekijöiden asemaa, ja sehän tässä on nimenomaan tarkoituksena. Kyseessä on jälleen oikeistohallitukselta yksi epäluottamuksen osoitus suomalaisille työntekijöille. Irtisanomissuojan heikentäminen lisää työelämän epävarmuutta ja kasvattaa mielivaltaisten ja syrjivien irtisanomisten riskiä. Kenenkään ei pitäisi voida menettää työtään esimerkiksi siksi, että puuttuu työpaikalla tapahtuviin väärinkäytöksiin, mutta tällaista valitettavasti tapahtuu jo nykyisin, ja riski sille, että nämä tilanteet lisääntyvät tulevaisuudessa, on suuri. Esitys on tosiaan jatkumoa työntekijöiden oikeuksien heikentämiselle ja työsuhdeturvan romuttamiselle. Jo aiemmin irtisanomisaikoja on lyhennetty, työttömyysturvaa leikattu, ja tulossa on vielä perusteettomien määräaikaisten työsopimuksien salliminen. Yhdessä nämä muutokset tosiaan vievät Suomea poispäin pohjoismaisesta työmarkkinamallista. Sitten joitakin huomioita tästä itse esityksestä: Vaikka esimerkiksi raskauden perusteella tai niin sanotulla pärstäkertoimella tapahtuvat irtisanomiset ovat jatkossakin laittomia, lisää irtisanomissuojan heikentäminen myös näiden riskiä. Kun syyn irtisanomiselle ei tarvitse olla painava, helpottaa tämä vetoamista työntekijän inhimillisiin virheisiin esimerkiksi epäasiallisissa irtisanomistilanteissa. Kuten esityksessä on todettu, muutos lisää epävarmuutta erityisesti niiden työntekijöiden kohdalla, joiden työsuoritus on syystä tai toisesta heikentynyt. Työsuorituksen heikkeneminen on voinut johtua monista eri syistä, esimerkiksi sairauksista, mielenterveysongelmista, yksityiselämän huolista, ikääntymisestä tai osaamisen vanhentumisesta. Uudistus siis heikentää jo ennestään heikossa työmarkkina-asemassa olevien asemaa eikä kannusta työnantajia työkykyjohtamiseen, jatkuvan oppimisen edistämiseen tai työolosuhteiden muokkaamiseen. Jos työuria halutaan pidentää, tulisi juuri näihin asioihin panostaa sen sijaan, että ikääntyvistä tai terveysongelmia kohtaavista työntekijöistä halutaan eroon. Sitten joitakin vasta-argumentteja näihin oikeiston väitteisiin, mitä täällä on tänäänkin kuultu. Muun muassa toistetaan väitettä siitä, että kukaan ei halua irtisanoa hyvää työntekijää. No, tämä ei pidä paikkaansa, koska työntekijöitä irtisanotaan jo nykyään epäasiallisilla perusteilla. Työsuhteita on päätetty laittomasti esimerkiksi raskauden vuoksi tai siksi, että työntekijää on ahdisteltu esimiehen taholta, tai siksi, että työntekijä on aktiivinen ay-toiminnassa. Vaikka tällaiset tapaukset ovat harvinaisia, uhkaavat ne tämän lakimuutoksen myötä yleistyä. No, sitten on väitetty, että työntekijöitä ei uskalleta palkata, koska irtisanomissuoja on niin korkea. Hyvä muistaa, että Suomessa on jo nyt käytössä koeaika, jonka puitteissa työntekijän saa irtisanoa lähes vapaasti. Toiseksi, irtisanominen tuotannollis-taloudellisilla syillä on Suomessa jo helpompaa kuin EU-maissa keskimäärin. Jos irtisanomissuoja olisi merkittävä ongelma rekrytointien ja sitä kautta työllisyyden kannalta, tämä näkyisi aihetta koskevissa tutkimuksissa. Tutkimustulokset viittaavat kuitenkin siihen, että mahdollinen rekrytointikynnyksen alentuminen ei riitä nostamaan nettotyöllisyyttä ainakaan merkittävästi, kun samalla irtisanomiset yleistyvät. Yhteisvaikutus nettotyöllisyyteen on monien tutkimusten mukaan jopa olematon. Mutta aikaisemmassa debattipuheenvuorossa nostin esille erityisesti nuorten ja naisten aseman työmarkkinoilla. Kyllä on niin, että tästä esityksestä kärsivät työmarkkinoilla nimenomaan erityisesti nuoret ja erityisesti nuoret naiset. Osoittaa kyllä hallitukselta varsinaista tasa-arvovihamielisyyttä viedä läpi jälleen tällainen esitys, joka puuttuu nimenomaan nuorten naisten asemaan ja lisää sitä epävarmuutta. Kun täällä hallituspuolueetkin ovat usein kovasti huolissaan siitä, että syntyvyys ei Suomessa nouse, nuoret ihmiset eivät uskalla perustaa perheitä, niin tämmöisellä potkulaillako tätä syntyvyyttä täällä Suomessa saadaan nousuun? [Aino-Kaisa Pekonen: Hyvä kysymys!]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-12-11T19:59:37,2025-12-11T20:06:01,Käsitelty,1.1 2025_127_97,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_98,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä käsiteltävänä oleva potkulaki on yksi osa hyvin epätasapainoista yhtälöä, mitä tämä hallitus on vienyt eteenpäin: ensinnäkin työelämässä työuran aikaista koulutusmahdollisuutta on heikennetty, ja nytten tosiaan tämä käsittelyssä oleva irtisanomisten helpottamislaki. Siihen samaan yhtälöön kun laittaa työttömyysturvan porrastukset ja muut sosiaaliturvan leikkaukset, mitä on jo tehty ja mitä on tulossa, ei voi kuin ihmetellä sitä, miten näin epätasapainoista työmarkkinapolitiikkaa voidaan tehdä. Sitä tehdään siinä hengessä, että hallitus puhuu työllisyyden vahvistamisesta, mutta kun ne teot kertovat, että suunta on aivan väärä. Työttömyys on Suomessa yksi Euroopan korkeimmista, ja avointen työpaikkojen määrä vähenee, ja silloin juuri hallitus ajaa tätä lakia, joka tekee irtisanomisesta helpompaa. Eli tämä ajankohtakin on kyllä oikein huono tällaiselle lakimuutokselle. Kun ihmisiä pitäisi saada töihin, niin hallitus keskittyy helpottamaan potkujen saamista. Tämä on kyllä erityisen erikoista politiikkaa. Taas pitää muistaa se, että kaikkien näiden potkujen takana on aina ihminen ja se on tragedia, siellä on perhe. Itsellänikin on tuossa lähipiirissä henkilöitä, jotka hakevat töitä, ovat korkeasti koulutettuja, mutta kun yksinkertaisesti töitä ei vain ole tarjolla. Kun yhtä työpaikkaa kohden saattaa olla 10 tai 20 hakijaa, niin se on ihan selvää, että yhdestä työpaikasta ei riitä niille kaikille, vaikka kuinka potkuja saisi helpommin. Eli kyllä nyt pitäisi laittaa voimavarat ihan toisentyyppiseen toimintaan. Nyt jos koskaan tarvittaisiin niitä todellisia työllisyyspoliittisia ratkaisuita, tarvittaisiin toimivia työllisyyspalveluita ja tukea sinne, tukea vaikeasti työllistyville ja kannustimia työnantajille palkata uusia työntekijöitä, juuri kuten edustaja Tuppurainen otti esille, ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottamista. Tämäntyyppiset asiat olisivat niitä aitoja työllisyystoimia. Tässä eivät nyt potkujen antamisen helpottamiset auta, kun niitä työpaikkoja ei ole. Eli se poliittinen energia menee ihan ideologisiin asioihin, palkansaajan aseman heikentämiseen. Tällaisia ei voi perustella talouden argumenteilla, eikä edes niissä hallituksen omissa esityksissäkään ole löydettävissä mitään työpaikkoja. Ovatko ne niitä piilotyöpaikkoja, mistä tässäkin salissa on puhetta ollut, kun niitä ei näistä tutkimusnäytöistäkään pystytä varmistamaan, että tämä niitä loisi? No, mitä tulee omiin kokemuksiini työelämästä ja työelämän edunvalvonnasta, niin olen nähnyt paljon erilaisia tilanteita ja valitettavan paljon tilanteita, kun ihmisiä irtisanotaan. Olen myös nähnyt sellaisia tilanteita, että kun tiedetään, että henkilö ei ole kuulunut ammattiliittoon, niin on viitteitä siitä, että tällainen henkilö on helpommin irtisanottu, kun tiedetään, että hänellä ei välttämättä riitä voimavaroja eikä resursseja riitauttaa sitä asiaa, kun ei ole sitä vahvaa ammattiliiton tukea. Tästä voikin oikeastaan tehdä johtopäätöksen myös tähän potkulakiasiaan. Kuten edellisessä puheenvuorossani totesin, tämä kyllä tuo työpaikkoja, mutta tämä tuo työpaikkoja niille lakimiehille, jotka näitä riitoja tulevat tulevaisuudessa ratkomaan. Minä näen tässä myös sellaisen tilanteen, että kyllähän ammattiliittojen rooli tulee tämän myötä vahvistumaan tässä maassa ja heidän merkityksensä tulee olemaan aivan olennainen siinä, että kun tällaisia epäselviä irtisanomistilanteita tulee, niin niitä koetetaan sitten neuvotella ja sovitella. Siinä nostan kyllä ammattiliittojen merkityksen tosi korkealle myös senkin vuoksi, että he ovat tottuneet tällaisia asioita käsittelemään. Siellä on valtava määrä ammattitaitoa, mitä tullaan varmasti tarvitsemaan, kun näitä epäselviä tapauksia tulee. No, nyt kannattaisi kääntää katse todellisuuteen ja niihin oikeisiin työllisyystoimiin, koska monilla alueilla, kuten työministerin omassa kotimaakunnassa Satakunnassakin, kymmenisen työnhakijaa kilpailee yhdestä avoimesta työpaikasta. Se ei ole sen työnhakijan vika, että työtä ei löydy. Ei tämä kuitenkaan luo uusia yrityksiä eikä lisää vientiä, että potkuja helpotetaan. Oikeastaan tällä vain sitä epävarmuutta lisätään. Ja jos mietitään, niin työntekijä on kuitenkin se, joka tuottaa lisäarvoa yritykselle, ja mitä motivoituneempi työntekijä on, sitä enemmän hän kykenee tuottamaan lisäarvoa yritykselle, ja tämä on kyllä vain omiaan motivaatiotekijöitä heikentämään. Vielä tässä näyttää minuutti olevan puheaikaa tälle kierrokselle, niin otetaan vielä esille se, mistä olen erityisen huolissani muutenkin työelämässä: osatyökykyisten asema. Pelkään pahoin, että tämmöisen lain myötä niiden ihmisten, jotka ovat terveyttänsä menettäneet tai ovat hieman puutteellisilla taidoilla, siihen yhdistettynä vielä vähän heikompi terveys, tilanne tulee entisestään heikentymään työmarkkinoilla. Se on erityisen valitettavaa, koska myös heidän uudelleentyöllistymisensä on paljon haasteellisempaa, jos terveyttä on osittain menetetty. Eli tämä on sellainen seikka, minkä tässä vielä haluan lopuksi ottaa esille. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-12-11T20:06:07,2025-12-11T20:12:59,Käsitelty,1.1 2025_127_99,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_100,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmettelen, että hallitus jatkuvasti tuo näitä työelämäheikennyksiä tänne saliin, kun tiedetään, että suomalaisten luottamus niin hallitukseen kuin tulevaisuudennäkymään on tällä hetkellä aivan pohjamudissa. Mutta ymmärrän sen. Tämä on kuultu monta kertaa: kun se on kirjoitettu hallitusohjelmaan, niin mennään päin puuta ja siitä ei pakiteta. Lausunnoista tulevat selvästi esille työttömyysturvan heikentämisen vaikutukset ja se ongelmallisuus. Toinen iso asia, mikä sieltä lausunnoista nousee, on tämän oikeuskäytännön muuttaminen, joka kyllä, niin kuin aiemmissa puheenvuoroissa on tullut, oikeuslaitosta työllistää ja näitä riitatilanteita lisää. Nykyisen irtisanomissuojasääntelyn tulkinta nojautuu vahvasti vuosikymmenien aikana muodostuneeseen oikeuskäytäntöön. Esitettävällä sääntelyllä halutaan osin irtautua tästä aiemmasta oikeuskäytännöstä, joten sääntelyn yleisluontoisuutta ei voi enää selittää perusoikeusnäkökulmasta kestävästi tällä aiemmalla oikeuskäytännöllä irtisanomisperustaisten ja tulkinnanvaraisten perustelujen ja vasta tulevaisuudessa muodostuvan oikeuskäytännön varaan. On selvää, että esitettävä sääntely tulee merkittävästi lisäämään irtisanomistilanteisiin liittyviä tulkintaerimielisyyksiä ja riitaisuuksia. Pk-yritysten näkökulmasta sääntely ei lisää irtisanomistilanteisiin liittyvää oikeusvarmuutta vaan selvästi vähentää sitä. Erityisestihän täällä pk-yrityksien osalta on vahvasti heidän varaansa laskettu ja heidän tilannettaan tässä parannettu. Lausunnoista tulee selvästi esiin myös erot eri ammattiryhmien osalta. Kyllähän tässä palvelualat, ravintolat, matkailu, kaupan työntekijät ja kokonaisuudessaan ala tuovat todellakin työntekijöitten aseman äärimmäisen hankalaan tilanteeseen. Erityisesti kun siellä määräaikaisia työsuhteita on muutenkin ja hallitus on tuomassa vielä lisää määräaikaisten työsuhteitten heikennyksiä, niin juuri tämän pienipalkkaisen ja epävarmassa työsuhteessa olevan työntekijän sekä pitkälti osa-aikaista työtä tekevän työntekijän asema kyllä tulee heikkenemään rajusti.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-12-11T20:13:00,2025-12-11T20:15:43,Käsitelty,1.1 2025_127_101,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_102,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on tänään hallituksen esitys henkilöön perustuvan irtisanomisperusteen keventämisestä. Lakia perustellaan työllisyydellä, mutta kuitenkaan merkittäviä työllisyysvaikutuksia uudistukselle ei pystytä arvioimaan, kuten tässä on keskustelun aikana käynyt ilmi. Myöskään mitään korjattavaa ongelmaa ei ole kyetty osoittamaan, sillä irtisanominen on Suomessa jo valmiiksi kevyttä ja halpaakin. Esitys tulee johtamaan vain uusiin ongelmiin ja epävarmuuteen työmarkkinoilla. Irtisanomiskynnys saattaa aluksi jopa nousta, koska oikeuskäytäntöä ei ole ja kukaan ei voi tietää, mikä on tämä uusi asiallinen syy, jonka harkinnassa on otettava huomioon syyn vakavuus, vaikka laista painavuus poistetaankin. Lopputuloksena on siis lähinnä sekavuutta, mutta tavoite on silti selvä: työnantajan aseman vahvistaminen työntekijöiden kustannuksella. Arvoisa puhemies! Tämä herättääkin kysymyksen, miksi tällainen epävarmuutta ja vastakkainasettelua lietsova uudistus tehdään, kun väitettyjä hyötyjä sillä ei tulla saavuttamaan. No, minusta kyse on siitä, että tänään täällä maksetaan velkoja. Kyse ei ole kuitenkaan valtionvelasta, joka Orpon hallituksen aikana on kasvanut ennätysvauhtia nopeammin kuin koko muussa Euroopassa. Velkaantuminen vain kiihtyy epäonnistuneen talouspolitiikan johdosta. Eilen valtiovarainministeriöstä ilmoitettiin, että heidän yllätyksekseen valtio velkaantuu tänä vuonna 17 miljardia euroa. Syynä on aiemmin mainittu tuntematon jarru. Viikonloppuna Helsingin Sanomat uutisoi, että elinkeinoelämän tyytyväisyys Orpon hallitukseen on niin syvää, että se on valmis tekemään historiallisen suuren poliittisen investoinnin, jotta maahan saataisiin toinen oikeistohallitus Orpon epäonnistumisen jälkeen. Elinkeinoelämän toimijat ovat keräämässä jopa 2,3 miljoonan euron potin eduskuntavaaleihin 2027, mikä on lähes kaksinkertainen summa verrattuna viime eduskuntavaaleihin. Sen sijaan, että elinkeinoelämässä keskityttäisiin työpaikkoja ja tuottavuutta tuoviin investointeihin, siellä suunnitellaan uusia poliittisia investointeja, jotta juuri tämän esityksen kaltaiset, työnantajien asemaa työntekijöiden kustannuksilla vahvistavat muutokset voisivat jatkua ensi vaalikaudella. Tiistaina Iltalehti uutisoi, että riippumatta Euroopan heikoimmasta talouskasvusta, nopeimmasta velkaantumisesta ja toiseksi korkeimmasta työttömyydestä Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja antavat hallitukselle kiittävät arvosanat 4/5 sen harjoittamasta talouspolitiikasta. Näitä arvioita ei voi lukea mitenkään muuten kuin niin, että talouspolitiikan tuloksilla tai varsinkaan vaikutuksilla julkiseen talouteen ja valtion velkaantumiseen ei ole väliä, vaan hyvä talouspolitiikka on politiikka, jota elinkeinoelämä on halunnut. Arvoisa puhemies! Tällaisilla esityksillä ja tällaisella politiikalla Suomi tulee jatkamaan kohti yhä heikompaa luottamusta, heikompaa kysyntää ja kulutusta, heikompaa työllisyyttä ja heikompaa kasvua. Suomalaiset eivät tällaista politiikkaa kannata, eikä sitä muuteta elinkeinoelämän miljoonilla. Me emme hyväksy potkulakia, emme määräaikaisia sopimuksia helpottavaa ketjutuslakia, emmekä muitakaan yksipuolisia heikennyksiä työntekijöiden asemaan. Suomi on palautettava yhteistyön ja sopimisen työmarkkinamalliin. SDP haluaa kuulla elinkeinoelämän tarpeet, mutta vahvistaa myös työntekijöiden asemaa. Tällä kaavalla Suomen talous kasvoi toisesta maailmansodasta lähtien, ja tuo kaava rikottiin finanssikriisin jälkeen, eikä sen jälkeen ole Suomessa nähty talous- ja tuottavuuskasvua. Me haluamme, että Suomi siirtyy poliittisista investoinneista ja vastakkainasettelusta yhteistyöhön ja tuotannollisiin investointeihin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2025-12-11T20:15:44,2025-12-11T20:19:49,Käsitelty,1.1 2025_127_103,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Razmyar, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_104,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä lakiehdotusta, jolla irtisanomissuojaa heikennetään, on erittäin vaikea ymmärtää, mutta toisaalta sitten, kun sitä ajattelee, niin tämähän on hyvin looginen hallituksen sarjassa rikkoa työelämän pelisääntöjä ja toisaalta heikentää palkansaajien asemaa ja työntekijöiden asemaa. Nykyisten irtisanomissäännösten mukaisesti irtisanomiselle vaaditaan asiallinen ja painava syy. Se sisältää myöskin vakavuusharkinnan, ja tätä periaatetta ollaan nyt romuttamassa ja heikentämässä. Tämä on pelkkä työsuhdeturvan heikennys. No, mihin tämä, arvoisa puhemies, johtaa? Me olemme tänä iltana paljon puhuneet myöskin Suomen taloudesta, siitä epävarmuudesta, mikä meillä tällä hetkellä yhteiskunnassa on. Ihmisillä on epäluottamus sen suhteen, miten he voivat kuluttaa ja miten he pärjäävät omassa arjessaan. Täällä usein kysytään, minkä takia talous ei kasva. Hallituspuolueet vastaavat meille useilla syillä. Me sanomme täältä oppositiosta, että yksi keskeinen syy on se, että ihmiset eivät kuluta. Ihmiset eivät uskalla, ihmiset eivät luota huomiseen ja tulevaisuuteen. Valitettavasti näillä esityksillä, näillä heikennyksillä, vaikutetaan juuri ihmisten, palkansaajien, työntekijöiden luottamukseen suhteessa tulevaisuuteen, suhteessa omaan arkeen. Hallitus tavoittelee omassa lakiesityksessään työllisyyttä ja tuottavuutta, mutta aivan kuten näistä lausunnoista huomaamme, aivan kuten täällä tänään useasti on todettu, niin eihän tällä lisätä työllisyyttä, eihän tällä lisätä myöskään sitä tuottavuutta, mitä tämä maa kipeästi myöskin tarvitsee. Eivätkä nämä päätökset valitettavasti säästä myöskään meidän julkisia menoja. Niiden yhteiskunnalliset vaikutukset, mitä ne sitten lopulta ovat? Epävarmuutta, pelkkää epävarmuutta. On myös erittäin tärkeää, että tämän esityksen tasa-arvovaikutuksista on puhuttu. Valitettavasti hallituspuolueet ovat hyvin hiljaa tämän suhteen. Edustaja Satonen taisi tuossa aikaisemmin, alkuillan aikana, todeta, että tätä seurataan. Hyvä, jos tätä seurataan. Asiantuntijoiden lausuntojen pohjalta tämä tulee selkeästi myöskin lisäämään raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Kun kuuntelee hallituspuolueiden puheita, erityisesti kokoomuksen puheita, juhlapuheissa kyllä puhutte raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä, sen estämisestä. Minä kysynkin teiltä: minkä vuoksi tuotte näitä lakiesityksiä, joilla nimenomaan vaikutetaan nuorten naisten elämään, heidän tulevaisuudenuskoonsa, heidän kykyynsä ja haluunsa perustaa perhettä? Usein, kun keskustelee ihmisten kanssa, nuorten perheiden kanssa, nuorten naisten kanssa, ei sieltä päällimmäisenä tule se vastaus, että emme halua perustaa perhettä, vaan elämään ja tulevaisuuteen liittyy lukuisia epävarmuuksia. Valitettavasti tämä esitys tulee vahvistamaan työelämän epätasa-arvoa erityisesti naisten ja nuorten naisten keskuudessa. Arvoisa puhemies! Hallituskausihan on ollut täynnä erilaisia lakiesityksiä, joilla heikennetään työelämän pelisääntöjä. Palkansaajia kyykytetään. On vaikea ymmärtää — ja kysynkin teiltä, arvoisat hallituspuolueet — mitä vikaa on tasapainossa. Miksi työelämässä ei pitäisi etsiä tasapainoa? Miksi työelämässä ei lähdetä rakentamaan luottamusta, tai minkä takia sitä luottamusta, jota vuosikymmenten aikana suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä on rakennettu, olette valmiita romuttamaan? Tällä hetkellä Suomi tarvitsee kipeästi kasvua. Suomi tarvitsee yrityksiä. Suomi tarvitsee menestyneitä yrityksiä. Suomi tarvitsee niitä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka pystyvät palkkaamaan, jotka pystyvät tuottamaan sitä hyvää, mitä meidän talous tällä hetkellä tarvitsee. Meidän yritykset tarvitsevat motivoituneita työntekijöitä. Tätä meidän pitäisi vahvistaa. Tätä luottamusta meidän pitäisi rakentaa. Mutta valitettavasti tämä hallitus tulee jäämään historiaan työelämän hyvien pelisääntöjen romuttamisesta. Arvoisa puhemies! Näiden kaikkien pelisääntöjen romuttamista, näitä lukuisia lakiesityksia, lakimuutoksia, joita olette tuoneet tämän hallituskauden aikana, on myös vaikeaa korjata, mutta me sosiaalidemokraatit olemme sitoutuneita siihen ja lähdemme siitä, että nämä valtavat vauriot, joita olette jättämässä työelämään, pystytään korjaamaan, mutta se vie aikaa. Itse henkilökohtaisesti ajattelen, että erityisesti luottamusta voi menettää. Sen palauttaminen vie aikaa, mutta me olemme sitoutuneet tekemään tätä työtä. Arvoisa puhemies! Tätä lakiesitystä on mahdotonta ymmärtää, tätä lakiesitystä on mahdotonta käsittää. Sillä ei luoda työllisyyttä, sillä ei luoda tuottavuutta, mutta sillä luodaan yhteiskunnassa epävarmuutta, sitä epävarmuutta, mitä meillä valitettavasti valmiiksi on jo erittäin paljon. Toivon, että tähän tulee muutos. Toivon, että hallituspuolueet heräävät, mutta valitettavasti uskon niin, että tämä on jatkumoa teidän kaikille muille heikennyksille. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2025-12-11T20:19:58,2025-12-11T20:26:19,Käsitelty,1.1 2025_127_105,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_106,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy alkaa tässä palastelemaan näitä puheenvuoroja. Ajattelin tässä käydä tätä varoitusmenettelyä lävitse, koska se on siellä alkupäässä, ja sen jälkeen tulee tämä itse irtisanominen. Sitten täytyy käydä sitä vakavuusastetta ja sitten uudelleensijoittamisjuttua, eli minä tulen nyt käymään läpi näitä puheenvuoroissani. Minä keskityn nyt tällä kertaa tähän vakavuuteen. Edustaja Satonen olisi voinut avata täällä, miksi se alisuoriutumisasia jäi tuonne matkalle. Olisi siitä erittäin hyvä kuulla, koska se oli yksi taustalla oleva asia, joka täällä kummitteli tämän lainvalmistelun yhteydessä. Arvoisa puhemies! Täällä esitetään kirjallista varoitusta käytännöksi, ja tämä ei ole tullut esille ihan sillä tavalla, etteikö tätä olisi harkittu monella tapaa. Me haluttaisiin tämmöinen muutos näihin lakeihin, koska se toisi mukanaan sellaisia asioita, jotka selkiyttäisivät tällaista vaikeaa tilannetta. Hallitus ei esitä muutoksia varoitusjärjestelmään, ja tämä on tässä selkeästi yksi semmoinen puute. Jos olisi tehty tämä lainsäädäntö ja vain korjattu tämä varoituskäytäntö, niin nämä irtisanomiskeskustelut olisivat varmaan aivan toisella tasolla. Meillä on tästä varoituskäytännöstä näitä asiantuntijakuulemisia. Esimerkiksi Jari Murto, työ- ja sosiaalioikeuden apulaisprofessori Helsingin yliopistosta sanoo näin: ”Katson, että varoituksen kirjallinen muoto vahvistaisi työntekijän oikeusturvaa, kun työntekijä saisi selkeästi tietoonsa, kuinka vakavasta työsuhteeseen vaikuttavien velvollisuuksien rikkomisesta tai laiminlyönnistä on ollut kyse. Vastaavasti kirjallinen varoitus vähentäisi työnantajan oikeudellisia riskejä ja vahvistaisi työnantajan oikeusturvaa, jos työntekijän menettelyä joudutaan arvioimaan myöhemmin irtisanomisriitana viranomais- tai tuomioistuimenettelyssä.” Ja alkaa uusi lainaus: ”Varoituksen kirjallinen muoto palvelisi myös yleistä etua. Kirjallinen varoitus selkeyttäisi asian käsittelyä ja mahdollista todistelua, jos varoitukseen liittyvää työsopimuksen irtisanomisen laillisuutta joudutaan arvioimaan viranomaismenettelyssä tai työtuomioistuimessa. Kirjallinen varoitus siis sujuvoittaisi viranomaisselvityksen oikeudenkäyntejä.” Sitten Etelä-Suomen aluehallintovirasto vastaa tähän viranomaisasiaan näin: ”Tilannetta voisi parantaa se, että työnantajalla olisi laajempi velvollisuus selvittää kirjallisesti työsuhteen päättämisen perusteita.” Näin sanoo viranomainen. Ja sitten Rakennusliiton lausunnossa sanotaan kansainvälisistä sopimuksista: ”ILOn suositus numero 166 koskee työnantajan toimesta tapahtuvaa palvelussuhteen päättymistä. Suosituksessa edellytetään varoituksen antamista kirjallisena, mikä olisi sopinut myös meidän kansalliseen säännökseemme ja helpottanut työnantajan näyttötaakkaa.” Näin sanottiin eri tahoilta. Sitten kaiken huipuksi tässä valiokuntakäsittelyn yhteydessä, kun tätä varoituskohtaa käsiteltiin ja kun täällä tiedetään, että työnantajat eivät oikein osaa sitä tehdä, niin valiokuntaneuvos oli näitten perusteella kirjoittanut mietintöluonnokseen tällaisen lauseen: ”Valiokunta kannustaa työnantajajärjestöjä tukemaan etenkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä tämän osaamisen kehittämisessä, jotta työntekijä saa tiedon toimintansa mahdollisista vaikutuksista ja voi korjata menettelynsä ja toisaalta, jotta irtisanomismenettelyssä ei syyllistytä menettelyvirheeseen.” Tämmöinen lause oli siellä, ja hallituspuolueet äänestäen poistivat tämän tästä mietinnöstä. Miettikää nyt: jos pientä kannustusta työnantajapuolelle edes annetaan ja kehotetaan oppimaan näitä, niin ei kun äänestetään pois tämmöiset. Tämä on tämän hallituksen linja. Työnantajille ei saa sattuakaan siihen, mutta kyllä kuritetaan palkansaajaa, ja tämä näkyy tässä varoitusmenettelyssä. Ja sitten kun pyydetään TEMiltä lausuntoa, niin se on toisaalta—toisaalta. Minä luen täältä, täällä on todella kummallista tekstiä: ”Kirjallisilla vaatimuksilla olisi kahdenlaisia vaikutuksia. Ensinnäkin kirjallinen muoto olisi omiaan vähentämään ristiriitaisuuksia siitä, onko työntekijää varoitettu ennen irtisanomista.” Kyllä. Ja sitten: ”Useimmiten varoitus annetaankin todistelun helpottamiseksi kirjallisessa muodossa.” — Useimmiten näin tehdään. — ”Toisaalta varoitusta koskeva kirjallisuusvaatimus voisi jäykistää irtisanomismenettelyä tilanteessa, jossa työntekijä on muutoin tullut täysin tietoiseksi työnantajan suhtautumisesta työntekijän toimintaan” ja niin edelleen. No, olisiko tämä ollut vaikea kirjoittaa paperille? No ei. Tämä on minun mielestäni semmoinen tilanne, että tähän olisi nyt voinut vastata ”kyllä”, että tehdään tälle näin. Ja sitten lainaus alkaa taas: ”Lisäksi, jos varoitukselta edellytettäisiin kirjallista muotoa, olisi samalla ratkaistava varoituksen tiedoksiantoon liittyvät kysymykset.” No, totta kai. Se olisi pitänyt laittaa paperille ja kirjoittaa siihen, toimittaa se asianmukaisesti joko sähköpostilla tai käteen ja todistettavasti. Ei tämä tämän vaikeampaa voi olla. Sitten täällä viitataan siihen, että jos on vaikka muualla töissä, ettei voida antaa. Nykyvälineillä nämä ovat tehtävissä. Tämä vain kuvaa tätä, että kun asiaa yritetään ratkaista fiksusti, niin ei, pitää yrittää vain kiertää karkuun tästä asiasta. Tämän varoitusmenettelyn osalta kaikki järkisyyt puoltaisivat sitä, että se olisi kirjallisessa muodossa. — Kiitos. [Tytti Tuppurainen: Hieno puheenvuoro! Painavaa asiaa! — Timo Suhonen: Late kiukustui!]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-11T20:26:24,2025-12-11T20:33:40,Käsitelty,1.1 2025_127_107,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_108,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä vaalikaudella on syystäkin epäilty, että perustuslakivaliokunta ei oikein riittävän huolellisesti perehdy erityisesti sosiaalisten perusoikeuksien suojaan ja siihen, mitä se pitää sisällään. Täällähän on runnottu perustuslakivaliokunnan läpi sellaisia asioita, jotka normaalissa tulkinnassa olisivat menneet niin sanotusti kynnyksen taakse, olisi vaadittu hallituksen esitykseen muutoksia erikoisvaliokunnassa, mietintövaliokunnassa, mutta niitä ei ole sinne kynnyksen taakse saatu. Tässä käsiteltävässä hallituksen esityksessä oli selviä muutostarpeita. Perustuslakivaliokunnan lausuntoon saatiin niitä kirjattua joitakin, ja jo niiden perusteella tietysti olisi normaalisti mietintövaliokunta tehnyt oikaisuja, korjauksia, kohennuksia lakitekstiin, mutta tässä tapauksessa mitään ei tehty sen takia, että ei ehdottomasti vaadittu tällä perustuslakivaliokunnan koko arvovallalla, että niiden tekeminen olisi ollut sitten edellytys tavallisen lainsäätämisjärjestyksen käyttämiselle. Eriävässä mielipiteessä on selostettu niitä avainkohtia, minkä takia olisi pitänyt mennä tähän vaikeutettuun säätämisjärjestykseen tai sen estämiseksi korjata tekstejä mietintövaliokunnassa. Tässä tarkastelen hiukan tarkemmin tuota pääkysymystä, tämän painavan syyn poistamista irtisanomisperusteista, ja sitä, miten sitä työoikeuden ja myöskin julkisoikeuden asiantuntijat ovat kohdelleet. Lähinnä tässä viittaan emeritusprofessori Niklas Bruunin asiantuntijalausuntoon ja siinä esille tuotuihin asioihin, jotka ovat valtavirtaa ja muutoinkin asiantuntijat esille toivat. Tähän esitykseen liittyvät perusoikeusulottuvuudet johtuvat ennen kaikkea siitä, että perustuslain 18 §, joka turvaa oikeuden työhön ja elinkeinovapauden, myös nimenomaisesti kieltää erottamasta ketään ilman lakiin perustuvaa syytä. Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeussopimukset, erityisesti Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimus numero 158 ja Euroopan sosiaalinen peruskirja, siellä 24 artikla. Ne sisältävät nimenomaisen irtisanomissuojaa määrittelevän kiellon, jonka mukaan palvelussuhteen päättäminen henkilöön liittyvällä perusteella edellyttää pätevää perustetta. Meillä perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava näissä ihmisoikeussopimuksissa määriteltyä irtisanomissuojan vähimmäistasoa. Meillähän esitellään semmoista laintulkintaa, että kun perustuslaissa viitataan, että lailla säädetään jostakin asiasta, niin se ei pitäisi sisällään tämmöistä aineellista minimisuojaa, mutta silloinhan tehtäisiin sosiaaliset, sivistykselliset ja taloudelliset perusoikeudet aika lailla merkityksettömiksi, jos niissä ei olisi sisällä sitä ydinsisällön suojaa myös aineellisesti. Työntekijän irtisanomissuojaa korostava perustuslain 18 §:n 3 momentti ei suinkaan tarkoita siis sitä, että oikeus irtisanomissuojaan olisi pelkästään muodollinen sääntelyn tasoa koskeva kysymys. Oikeudella on sekä muodollinen että sisällöllinen puoli. Tämä muodollinen on, että on säädettävä irtisanomissuojasta lailla, ja sitten sisällöllinen on, että siinä on taattava irtisanomissuojan vähimmäistaso tai ydinsisältö. Tämä perustuslain suoja koskee kaikkia palvelussuhteita, ja sen pyrkimyksenä on suojata työntekijöitä perusteettomalta työ- ja muun palvelussuhteen päättämiseltä. Se on vaikuttanut oikeuskäytännössä tulkintaan yksittäistapauksissa, elikkä siellä on, kun on aika yleisluontoinen tuo työsopimuslain määräys, sitten sovellettu sen rinnalla suoraan myös perustuslain tekstiä. Jo työsopimuslakia säädettäessä edellytettiin, että säännöksen käsite ”erottaminen” tarkoittaa kattavasti kaikkia työsuhteen lopettamisen muotoja. Lisäksi edellytetään, että sääntely täyttää täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimukset. Sitä on viimeksi korostanut perustuslakivaliokunta seitsemän vuotta sitten lausunnossaan. Tässä nyt ongelma on juuri se, että meillä on tämä vakiintunut asiallinen ja painava syy henkilöperusteisen irtisanomisen syynä, ja jos sieltä poistetaan painava syy, niin onko se pelkkä asiallinen syy riittävän täsmällinen. Ja kun siellä on sitten tätä esimerkkiluetteloa siitä, mitkä perusteet käyvät, niin riittääkö niistä selviävä tilanne, jossa asiallinen syy on käsillä. Tällaisia asiallisen syyn kaltaisia epämääräisiä käsitteitä on usein arvosteltu perustuslakivaliokunnan käytännössä. Irtisanomissyyn tulkinnassa on kaksi ulottuvuutta — edustaja Lyly jo aikaisemmin näihin viittasikin. Irtisanomisperusteen on oltava ensinnäkin asiallinen mutta toiseksi myös painava, ja nämä kertovat kahta eri asiaa. Asiallinen syy ei sisällä minkäänlaista perusteen olennaisuus- tai vakavuusharkintaa, koska tämä on ollut juuri sen painava-termin alla. Nyt näissä hallituksen esityksen perusteluissa on haluttu ymmärtää, että vaikka se ”painava” poistetaan, niin tämä asiallinen-sana sitten sen jälkeen muuttuisi merkityssisällöltään niin, että se käsittäisi myös vakavuusharkintaa. No, tämähän ei oikein toimi sen takia, että tämä sanapari säilyy esimerkiksi taloudellisen ja tuotannollisen irtisanomisperusteen osalta. Siellä vaaditaan sekä asiallisuutta että painavuutta tältä irtisanomisperusteelta. Ja muutoinkin, kun oikeuskäytäntö on perustunut tähän sanapariin, sen saman käytännön jatkaminen näyttäisi aika mahdottomalta. Täytyy hakea uusi merkityssisältö sitten tälle pelkälle asiallinen-sanalle.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-12-11T20:33:50,2025-12-11T20:41:09,Hyväksytty,1.1 2025_127_109,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laine-Nousimaa, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_127_110,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä esityksellä on selkeä ja kiistaton tasa-arvovaikutus eikä hyvässä mielessä. Suuri osa matalapalkkaisista ja naisvaltaisista aloista on sellaisia, joissa irtisanomissuoja nojaa lakiin. Niillä ei ole parempia työehtosopimusmääräyksiä, jotka turvaisivat työntekijän oikeudet. Kun irtisanomiskynnystä madalletaan, juuri nämä alat ovat ensimmäisinä tulilinjalla. Työmarkkinaepävarmuus kasvaa, ja tutkimukset kertovat, että sen vaikutukset iskevät eniten nuoriin ja naisiin. Päätöksiä lykätään, perheiden tulevaisuus horjuu, ja työelämä muuttuu entistä turvattomammaksi. Arvoisa herra puhemies! On vaikea ymmärtää, miksi hallitus haluaa jatkaa linjaa, joka lisää epätasa-arvoa ja heikentää jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevien arkea. Työlainsäädäntö ei ole pelkkää teknistä sääntelyä. Se on ihmisten toimeentuloa ja mahdollisuutta elää ilman jatkuvaa pelkoa työpaikan menettämisestä. Tämä esitys on väärä ratkaisu väärään aikaan. Arvoisa herra puhemies! Työpaikkojen ongelmia ei ratkaista heikentämällä lakeja. Hallituksen perusteluissa toistuu sama väite: irtisanomisprosessi on liian vaikea. Mutta ongelma ei johdu nykyisestä laista. Se johtuu siitä, että prosesseja ei osata työpaikoilla hoitaa. Asiantuntijalausunnot osoittavat, että suurin osa riidoista syntyy siitä, ettei varoitusmenettelyä ole noudatettu tai dokumentoitu. Sen sijaan, että hallitus selkeyttäisi prosesseja, se päättää heikentää työntekijän turvaa. Tämä ei vähennä riitoja vaan lisää niitä. Epäselvät säännökset, uudet tulkinnat ja kokonaisharkinnan sisällön epävarmuus johtavat siihen, että tuomioistuimet joutuvat vuosien ajan selvittämään, miten lakia pitäisi tulkita. Arvoisa herra puhemies! Jos hallitus aidosti haluaisi selkeyttää käytäntöjä, se tekisi varoituksesta pakollisesti kirjallisen. Se olisi selkeä, yksinkertainen ja lähes ilmainen tapa vähentää riitoja ja vahvistaa oikeusturvaa. Sen sijaan hallitus valitsee tien, joka lisää epävarmuutta ja heikentää luottamusta työelämässä. Tätä ei voi hyväksyä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-12-11T20:41:21,2025-12-11T20:43:46,Käsitelty,1.1 2025_127_111,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_112,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tänään käsiteltävä lakiesitys ei ole mikään työelämän hienosäätö, ei tasapainoinen uudistus eikä varsinkaan tutkimustietoon nojaava ratkaisu. Se on jyrkkä ja perusteeton hyökkäys työntekijöiden turvaa vastaan, hyökkäys, jonka seuraukset ulottuvat varmasti vuosiksi eteenpäin. Tämä esitys ei vahvista työllisyyttä, ei paranna tuottavuutta eikä luo parempaa työelämää. Se tekee vain yhden asian: romuttaa työntekijöiden oikeusturvaa ja lisää työelämän epävarmuutta. Hallituksen keskeinen väite on, että henkilöperusteista irtisanomiskynnystä on madallettava, jotta yritykset uskaltaisivat palkata. Mutta kaikki saatavilla oleva tieto, mukaan lukien tuore Laboren asiantuntijalausunto, toteaa selvästi, että Suomen irtisanomissuoja ei ole kansainvälisesti tiukka, se on OECD-maiden keskitasoa. Suomi ei ole mikään irtisanomisten kieltomaa, ja irtisanominen on jo nykylailla täysin mahdollista silloin, kun siihen on todellinen peruste. Nyt ollaan heikentämässä keskitasoista suojaa ilman, että sitä on pidetty minään ongelmana edes oikeuskäytännöissä. Kyse ei siis ole esteiden purkamisesta vaan työntekijöiden perusturvan purkamisesta. Hallituksen oma esitys myöntää, että uudistus lisää työntekijöiden epävarmuutta, mutta se, mikä on keskeistä, on tämä: irtisanomisen helpottaminen lisää irtisanomisia. Kun irtisanomiskynnystä lasketaan, työntekijä muuttuu helpommin korvattavaksi. Uusi ”asiallinen syy” ilman painavuuden vaatimusta on vaarallisen tulkinnanvarainen. Se antaa työnantajille valtuudet puuttua kaikkeen epäselvään, vähäiseen, ristiriitaiseen tai mielivaltaiseksi koettuun työntekijän toimintaan. Se on luottamusta murentava viesti: sinut voi irtisanoa kevyemmin perustein kuin ennen. Kun hallitus puhuu työllistämisen esteiden purkamisesta, se jättää kertomatta sen, mitä vahvasti — ja syystä — epäillään: henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen ei johda työllisyyden nousuun, ei Suomessa eikä välttämättä muuallakaan. Arvoisa herra puhemies! Kun hallitus väittää, että uudistus vahvistaisi työllisyyttä, se nojaa toiveajatteluun, ei tieteeseen. Kun hallitus väittää, että uudistus parantaisi tuottavuutta, se ohittaa tutkimusten ristiriitaiset tulokset. Kun hallitus väittää, että tämä on ratkaisu pk-yritysten tilanteeseen, se sivuuttaa sen, että irtisanomisen vaikeus ei ole pk-yritysten rekrytointien keskeinen este — osaavan työvoiman puute ja rahoitus voivat sitä ollakin. Esitys heikentää työntekijän turvaa kaikilla sektoreilla, ei vain yksityisellä puolella vaan myös julkisrahoitteisissa tehtävissä, joissa irtisanomiskynnyksen laskeminen ei edistä rekrytointia millään tavalla. Se tarkoittaa, että hoitajat ja työsuhteessa olevat opettajat, varhaiskasvatuksen työntekijät ja muut yhteiskunnan kannalta välttämättömät ammattilaiset voidaan jatkossa irtisanoa kevyemmin perustein. Arvoisa herra puhemies! Nyt kiitän tässä vaiheessa edustaja Piisistä siitä, että hän huomioi minun yhden aiemman puheenvuoroni. Kun sanoin siitä, että palkansaajia voi tällä lailla helpommin irtisanoa — näitä on reilu kaksi miljoonaa — ja luettelin tiettyjä ammattinimikkeitä, niin erehdyksessä viittasin poliiseihin. Ja totta vieköön, poliisit ovat virkasuhteessa. Valtion työmarkkinalaitoksen lausunnon mukaan esitettyjen muutosten ulkopuolelle jää 90 prosenttia henkilöstöstä, joka on siis valtion virkamieslain mukaisessa virkasuhteessa, ja näitähän on siis yli 70 000. Tämä laki sitten kuitenkin koskee työsuhteista henkilöstöä, jota valtiolla on noin 9,5 prosenttia elikkä noin 7 300 henkilöä. Sen otin tietysti siitä lausunnosta, ja erehdyksessä viittasin poliiseihin. Tämän korjaan nyt tässä, että se poliisi oli virhe siellä. Kiitoksia edustaja Piisiselle tästä huomautuksesta. Samalla hallitus heikentää työttömyysturvaa, lisää karensseja ja kasvattaa työelämän riskejä ilman, että työntekijällä olisi todellista mahdollisuutta puolustautua. Työn epävarmuudella on tutkitusti vakavia seurauksia: se heikentää työhyvinvointia ja terveyttä, se vähentää työntekijöiden sitoutumista, se laskee tuottavuutta, se lisää stressiä, uupumusta ja pahimmillaan psyykkisiä sairauksia. Tämä ei ole vähän työntekijän epävarmuuden lisäämistä, tämä on epävarmuuden lisäämistä koko järjestelmään. Kun hallitus lisää epävarmuutta, se heikentää myös syntyvyyttä, mikä on Suomen tulevien vuosikymmenten suurin taloudellinen haaste. Kun työntekijä pelkää oman selustansa puolesta, hän ei uskalla kertoa epäkohdista, ei uskalla kyseenalaistaa vaarallisia työtapoja, ei uskalla nostaa esiin epäasiallista kohtelua eikä uskalla välttämättä olla edes eri mieltä, ja silloin koko työelämä muuttuu turvattomaksi. Irtisanomisen helpottaminen ei ole modernia työelämäpolitiikkaa. Se on paluu menneeseen, aikaan, jolloin työntekijällä ei ollut muuta turvaa kuin toivo siitä, että työnantajan mieli muuttuu. Arvoisa herra puhemies! Suomi ei tarvitse heikompaa irtisanomissuojaa. Suomi tarvitsee parempia työoloja, vakaampaa työelämää, parempaa johtamista ja tulevaisuuteen luottavia työntekijöitä. Tämä esitys ei rakenna luottamusta, se pahimmillaan tuhoaa luottamuksen. Siksi vastustan jyrkästi irtisanomisen helpottamista. Siksi tämä esitys on hylättävä, ja siksi jokainen, joka välittää suomalaisesta työelämästä, työntekijöiden turvallisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta, tulee äänestämään tätä lakimuutosta vastaan. Arvoisa herra puhemies! Vielä tuon esiin sen seikan, että kun me puhumme työntekijän turvasta ja siitä, onko vaikea vai helppo päästä työntekijästä eroon — sehän tässä se pohjimmainen kysymys on — niin on pakko vielä muistuttaa siitä, että meillä on olemassa koeaika, joka voi olla sen puoli vuotta. Olen itse nähnyt aiemmissa työelämän tehtävissäni sen, että tätä koeaikapurkua työsuhteen osalta aika moni työnantaja muuten käyttää. Pitää myöntää, että totta kai siihen on varmaan aihettakin, aina ei välttämättä ole, ja se mahdollisuus työnantajalla joka tapauksessa on olemassa, siis päättää ja purkaa työsuhde koeajalla. Silloin riittää se, että työnantaja on sen verran fiksu, että ei tietenkään ilmennä siinä koeajan purussa sitä, että siinä olisi jotakin syrjintää, uskontoon tai mihinkään muuhunkaan asiaan liittyvää syrjintää. Työnantaja pitää vain huolen siitä, että kun työntekijä kysyy, miksi työsuhde puretaan koeajalla, niin sanoo vain, ettei ollut soveltuva tähän työtehtävään tai tähän työpaikkaan ja niihin tehtäviin, mitä on ollut tekemässä. Aika helposti on päässyt työntekijästä eroon. Väitän, että näitä koeaikapurkuja on aika paljon, ja voisinkin tuohon seuraavaan puheeseeni valmistellakin sitä tunnuslukua, paljonko niitä voi olla, [Joona Räsänen: Se kuulostaa hyvältä!] jos tämmöistä tietoa jostakin vielä saamme. Arvoisa herra puhemies! Johtopäätökseni siis lopulta tässä asiassa on edelleen se, että Suomessa on helppo päästä työntekijästä eroon, kun noudattaa nykyisiä työsopimuslakeja ja on sen verran fiksu työnantaja, että toimii kuten laki sanoo. Ei ole siis mitään tarvetta heikentää irtisanomissuojaa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-11T20:43:58,2025-12-11T20:51:25,Käsitelty,1.1 2025_127_113,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_114,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kun keskustelun aikana kuuntelee näitä viisaita puheenvuoroja, niin kyllä tässä jokaisen puheenvuoron jälkeen vähän itsekin asioita oppii. Voi todeta, että osittain varmaan noudatetaan sitä periaatetta, että toisto on tässäkin asiassa opintojen äiti, mutta jatkaisin siitä, mistä täällä edustajat Lyly ja Suhonen myös puhuivat, ja mikä itse asiassa on tämän esityksen varmaan se keskeinen kysymys, että täällä todella nyt hallitus esittää, että irtisanomissuojaa heikennetään. Tällä heikennyksellä pyritään sitten siihen, että niin sanotusti palkkauskynnys madaltuisi ja sitä kautta sitten yritykset uskaltaisivat palkata enemmänkin uusia työntekijöitä. Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on todettu monessa puheenvuorossa, niin kun me nyt kauttaaltaan katsotaan tätä Suomen irtisanomiskynnystä, voidaan todella todeta, että se nyt ei muihin verrokkimaihin nähden niin kovin korkea ole. No, tietenkin tässä on syytä erottaa nämä tuotannolliset ja taloudelliset syyt, joissa tapauksissa Suomessa tosiasiallisesti on jo kohtuullisen alhaalla irtisanomiskynnys. [Arto Satonen: Kyllä!] Jos yrityksellä on tuotannolliset ja taloudelliset syyt, niin aika lailla tilanteessa kuin tilanteessa voi henkilöstöä irtisanoa. Sitten ovat nämä henkilökohtaiset irtisanomisperusteet, joista niistäkin täällä ollaan keskusteltu. Riippuu vähän sitten eri tutkimuksista, mihin tämä taso asettautuu, mutta siinäkään emme voi nyt sanoa, että olemme jotenkin poikkeuksellisen eri tavalla nämä tapaukset säännelleet kuin joissakin muissa maissa. Arvoisa puhemies! Ainakin omat kokemukseni työelämästä niissä yhteisöissä, joissa olen sitten valitettavasti joutunut olemaan enemmänkin siellä irtisanojan puolella, enemmänkin palaavat siihen, että Suomessa se vaikeus irtisanomiseen tulee monesti siitä, että irtisanomista edeltävien tapahtumien epäselvyys johtaa siihen, että tilanne on huomattavasti helpompi riitauttaa. Näistähän monesti on kysymys. Kun irtisanominen tapahtuu, silloin yleensä sitten irtisanottava osapuoli tietenkin riitauttaa tapauksen, ja kun sitten tapausta lähdetään arvioimaan, niin monestihan vaikeus tulee juuri siitä, että onko jo siinä vaiheessa, kun jotain moitittavaa on tapahtunut, siihen puututtu, onko se puuttuminen dokumentoitu, onko todettu työntekijälle, että mikäli toiminta ei muutu, niin tämä johtaa sitten jatkotoimenpiteisiin. Monesti juuri näissä riitatilanteissa kysymys on siitä, että valitettavasti esimerkiksi varoitusten osalta näitä ei ole kirjallisesti esitetty tai ei ole varoituksessa suoraan todettu, että mikäli tämä toiminta ei muutu, niin se saattaa johtaa irtisanomiseen, tai muutoin on jätetty työntekijälle toteamatta ne seikat, joilla työnantaja haluaa hänen muuttavan omaa toimintaansa. Sitten jos tämmöinen tapaus johtaa todella irtisanomiseen, niin on aivan ymmärrettävää, että työntekijällä on silloin kaikki perusteet sille, että hän sitten tämän riitauttaa, ja sittenhän viime kädessä oikeudessa katsotaan, oliko tämä irtisanominen perusteltu. Ymmärrän hyvin, että tämä on varmasti tuottanut myös sitten sen tunteen sinne työnantajapuolelle, että nämä tapaukset olisivat jotenkin vaikeita, eli irtisanominen olisi vaikeata. Nämä prosessit ovat pitkiä ja mahdollisesti kalliita ja niin edelleen. Senpä takia minusta oli oikein hyvä, että tässä keskustelussa on tullut tämä täsmäesitys juuri tämän problematiikan hoitamiseen. Eli jos säätäisimme, että tämä varoitusmenettely toteutuisi jatkossa niin, että varoitukset pitää antaa aina kirjallisena ja voitaisiin määrätä myös muoto ja totta kai myös sitten se, että ne tiedoksi saatetaan työntekijälle, väitän, että mikäli Suomessa tällainen käytäntö olisi, niin varmasti aika monelta riitatapaukselta vältyttäisiin, koska tosiasiassa silloin jokaiselle työntekijälle, joka on syyllistynyt moitittavaan toimintaan, jonka seurauksena saattaa olla sitten irtisanominen, mikäli se toiminta jatkuu, todella todettaisiin hyvin selkeästi, että tämä toiminta on sellaista, joka saattaa johtaa sitten siihen, että työsuhde päättyy. Varmasti silloin olisi hyvinkin selvempää työntekijöille, miten omaa toimintaa pitää muuttaa, tai ainakin sitten tiedettäisiin, että mikäli ei muuteta, niin se johtaisi irtisanomiseen, ja silloin myös näitä riitatapauksia hyvin paljon vähemmän tulisi. Minusta tämä olisi ollut syytä nyt tässä yhteydessä katsoa, ja tätä kokonaisuuttahan myös valiokunta omassa mietinnössään käsitteli. Arvoisa puhemies! Mitä tulee sitten muuten tähän palkkauskynnyksen madaltamiseen, niin asia, johon tässä edustaja Suhonen omassa puheenvuorossaan hyvin viittasi, oli se, että meillähän tälläkin hetkellä työsuhteissa sovelletaan koeaikaa ja koeaikana perustellusta syystä kumpi tahansa osapuoli voi työsuhteen purkaa. Ajattelen ainakin itse jotenkin näin, ainakin niissä rooleissa, kun työnantajana olen erilaisissa yhteisöissä ollut, että jos ei koeajan aikana pääse ihan käsiksi siihen, että minkäköhänlainen rekrytointi on tullut tehtyä, niin silloin on varmaan itse myös työnantajana tullut tehtyä jotakin väärin, jos ei todella koeajan puitteissa pysty arvioimaan, soveltuuko palkattu henkilö sitten siihen työhön, johon hänet on palkattu, tai sopiiko hän siihen työyhteisöön, johon hän on tullut ja niin edelleen. Senpä takia voisin ajatella, että itse asiassa monesti näissä tilanteissa, joissa sitten todetaan, että kun koeaika on umpeutunut ja mahdollisesti ongelmia tulee, niin on itse asiassa kysymys siitä, että koeajan puitteissa näihin asioihin ei syystä tai toisesta puututtu. Arvoisa puhemies! Näiden hyvien esimerkkien pohjalta, joita tässä kollegatkin ovat useampia nostaneet esille, kyllä oma johtopäätökseni edelleen on se, että niihin vaikutuksiin, joita tällä esityksellä nyt haetaan, tuskin päästään. Nykyistä lainsäädäntöä kehittämällä oltaisiin varmasti voitu myös tehdä sellaisia muutoksia, jotka toteutuessaan olisivat helpottaneet esimerkiksi myös työnantajien asemaa. Tässä nimenomaan keskiössä olisi tämä varoituksen kirjallinen muoto ja sen tekeminen pakolliseksi — varmasti monelta riitatilanteelta silloin säästyttäisiin.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-12-11T20:51:41,2025-12-11T20:58:57,Käsitelty,1.1 2025_127_115,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_116,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä on huolella perehtynyt tähän hallituksen esitykseen helpottaa työntekijän irtisanomista, ja olemme saaneet ryhmässä erinomaisen perehdytyksen asiaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäseniltämme, joista täällä muun muassa edustaja Lauri Lyly on käyttänyt perusteltuja puheenvuoroja ja tulee vielä tarkemmin yksilöityjä esityksiä perustelemaan. Samoin perustuslakinäkökulmasta edustaja Koskinen on tuonut esiin näkökohtia, jotka varmasti ovat tarpeen, kun eduskunta muodostaa lopullista kantaansa tähän kyseiseen lainsäädäntöön äänestäessään asiasta. Tulen itse tässä puheenvuorossani tarkastelemaan asiaa hieman yleisemmältä näkökannalta, ja aloitan toteamalla, että ne hallituksen keskeiset perustelut, joilla se tätä lainsäädäntöä esittää, ovat lähtökohdiltaan vinoja ja vääriä. Hallitushan esittää ensinnäkin, että tämä lakiesitys selkeyttäisi irtisanomislainsäädäntöä. Se esittää toiseksi, että tämä lakiesitys madaltaisi työllistämisen kynnystä. Ja kolmanneksi hallitus perustelee tätä lakiesitystä sillä, että tämä veisi Suomea kohti pohjoismaista työmarkkinamallia. Valitettavasti yksikään näistä väitteistä ei kestä tarkempaa tarkastelua. Ensinnäkin on aloitettava toteamalla selkeästi: tämä lakiesitys ei selkeytä lainsäädäntöä. Päinvastoin se heittää keskeisen työsuhdeturvan tulkinnan vuosiksi epävarmuuden tilaan. Perustuslakivaliokunta on jo aiemmin todennut, ettei ole asianmukaista säätää irtisanomista koskevasta normistosta tavalla, joka jättää tulkinnan vasta tulevan oikeuskäytännön varaan. Tämä on huonoa lainsäädäntöä, huonoa työelämän sääntelyä. Se on perusoikeudellisen oikeusturvan näkökulmasta ongelmallista, ja on valitettavaa, että juuri tätä maamme oikeistohallitus nyt tekee. Toiseksi, hallitus perustelee tätä esitystä erityisesti pk-yritysten työllistämisedellytysten parantamisella. Silti lakiesitys koskee kaikkia työnantajia, myös suuria työnantajia, eikä sisällä mitään mekanismia, joka kohdistaisi helpotuksia nimenomaan pieniin yrityksiin. Siis perustelut ja vaikutukset eivät vastaa toisiaan. Ja kolmanneksi, hallituksen oma vaikutusarvio kertoo karun totuuden. Siellä todetaan useaan otteeseen, etteivät työllisyysvaikutukset ole miltään osin varmoja, että tutkimusnäyttö on ristiriitaista eikä olemassa olevaan tietoon perustuen voida olettaa muutoksella olevan vähäistä suurempaa työllisyysvaikutusta, siis vähäistä suurempaa työllisyysvaikutusta — näin huomattava muutos työntekijän työsuhdeturvaan, epävarmuuden lisääminen vain vähäisellä työllisyysvaikutuksella jos silläkään. Myönnetään hallituksen omassa vaikutusarviossa jopa se, että nämä vaikutukset ovat siis todennäköisesti maltillisen pieniä tai jopa kokonaan olemattomia. Tämä on paljon sanottu hallituksen omassa vaikutusarviossa. Myöskään tuottavuusvaikutuksista, kuten edustaja Nasima Razmyar edellä sanoi, ei ole näyttöä. Päinvastoin, tutkimuskirjallisuudessa on toistuvasti todettu, että vahvempi työsuhdeturva voisi lisätä työpaikkoihin sitoutumista, se voisi lisätä investointeja osaamiseen ja siten pitkällä aikavälillä myös tuottavuutta. Yksittäisten tutkimusten valikointi ja niiden esittäminen puutteellisessa muodossa, kuten useat asiantuntijat ovat todenneet, ei tee hallituksen lakiesityksestä lainkaan uskottavampaa. Arvoisa puhemies! Pyydän saada kiinnittää huomiota myös siihen, että todelliset työllistämisen haasteet eivät liity irtisanomiskynnykseen. Yritykset kamppailevat ennemminkin työoikeudellisen osaamisen ja työlainsäädännön tuntemuksen kanssa, ja tämä esitys ei helpota heidän tilannettaan näiden ongelmien ratkaisun suhteen, vaan se tulee päinvastoin vaikeuttamaan sitä. Kun vakiintunut, asiallinen ja painava syy korvataan uudella, epäselvemmällä kriteerillä, koko tulkintamaasto kirjoitetaan uudelleen epävarmuuden aikaan. Siirtymävaiheeseen liittyy enemmän epävarmuutta, ei vähemmän, ja kun yritykset eivät tiedä, missä se raja kulkee, se ei rohkaise rekrytoimaan vaan jarruttaa sitä. On myös olennaista todistaa, että kun hallitus väittää vievänsä Suomea tällä esityksellä kohti pohjoismaista työmarkkinamallia, niin pohjoismaisen, erityisesti tanskalaisen, mallin ydin ei suinkaan ole pelkkä irtisanomiskynnyksen keventäminen vaan nimenomaan kokonaisuus, joka perustuu korkeaan työttömyysturvaan ja laadukkaisiin, hyvin resursoituihin työvoimapalveluihin ja kattavaan koulutukseen ja osaamisen tukemiseen. Nyt hallitus on samaan aikaan, kun se helpottaa irtisanomista, leikannut työttömyysturvaa, lakkauttanut aikuiskoulutustuen ja nyt heikentää myös työvoimapalveluita. Kun nämä elementit puuttuvat, ei synny Tanskan mallia, ei ole minkäänlaista pohjoismaista mallia, siitä syntyy vain tämän suomalaisen oikeistohallituksen luoma heikompi turva ja suurempi epävarmuus. Arvoisa puhemies! Kaiken tämän perusteella me sosiaalidemokraatit joudumme kysymää: mitä hallitus tällä lailla oikeastaan ratkaisee? Työllisyysvaikutuksia ei ole, tuottavuusvaikutuksia ei ole, kansantaloudellisia hyötyjä ei ole, mutta epävarmuutta on, ja lainsäädäntö muuttuu epäselvemmäksi kuin ennen. Tämä ei ole tie kohti vahvaa, vakaata ja oikeudenmukaista työelämää. Tämä ei ole tie kohti toimivaa pohjoismaista mallia eikä myöskään vie Suomea kohti parempaa työllisyyttä. Puhemies! SDP on sen puolesta, että työelämän uudistukset perustuvat kokonaisuuteen, eivät irrallisiin ja tehottomiin heikennyksiin. Me SDP:ssä haluamme työmarkkinat, joissa yrityksillä on edellytykset kasvaa ja työntekijöillä oikeus myös turvaan. Siihen tämä esitys ei vie.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-12-11T20:59:08,2025-12-11T21:06:29,Käsitelty,1.1 2025_127_117,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_118,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt todellakin pitäisi luoda sitä tulevaisuudenuskoa ja katsoa sitä isoa kuvaa, mitä suomalaisilla työmarkkinoilla on tapahtumassa. Tämä lakiesitys ei sitä tulevaisuudenuskoa luo. Työmarkkinat on saatu sekoitettua, ja kyllä niitä jälkiä tullaan siivoamaan tulevaisuudessa vielä pitkään. Mutta se, mitä ajattelin tässä puheenvuorossani ääneen pohtia, on se osaaminen, mitä myös työnantajilta vaaditaan tällä hetkellä ja myös tulevaisuudessa työelämän lainsäädännöstä. Onko kaikilla työnantajilla riittävästi osaamista ja tietoa siitä, mitä työmarkkinoihin liittyvissä laeissa tällä hetkellä on? Vielä jos miettii sitä, että kun irtisanomisprosesseja ei valitettavasti aina tälläkään hetkellä osata riittävän hyvin, niin nyt kun tulee tällainen enemmän harmaa alue vielä siihen pelikenttään, kun painava syy poistuu, niin kyllä syytä on pelätä, että tapahtuu ylilyöntejä tämän asian suhteen, ja se ei varmasti ole kenenkään etu. Henkilöstöalan yritykset rekryävät valtavan määrän ihmisiä, ja aika monet työpaikat pyörivät heidän kauttaan, niin siinä on myös semmoinen pelikentän osa, joka varmaan vaatii huomiota siinä. Ja pitkät ketjutukset työsuhteissa — tässä on monta sellaista välillistä asiaa, jotka tulevat kytköksiin tähän tilanteeseen. Varmasti näitä villejä irtisanomistilanteita tulee lisää. Mielestäni taisin tänään täällä salissakin kuulla, että työnantaja olisi heikompi osapuoli, ja ihmettelen kyllä sellaista näkemystä. Kyllä työnantajalla on direktio-oikeus ja on tässä palkansaajaa vastaan se vahvempi osapuoli, ja sen takia on lakeja luotukin heikomman osapuolen turvaksi. Nyt tässä ollaan heikentämässä heikommassa asemassa olevan turvaa. No, sitten tuosta koeajasta vielä. Tosiaan se kuusi kuukautta on lain mukaan, ja ihmettelenkin sitä myös, että eikö siinä kuudessa kuukaudessa sitten kyetä tunnistamaan, onko rekrytty oikea henkilö oikeaan tehtävään. Se on kuitenkin pitkä aika, se on puoli vuotta. Koeaikapurkuja itse asiassa on hiukan vajaat 15 000, taitaa olla 14 600 vuodessa, eli niitä on tavallisen iso määrä, eli kyllä meillä on tällä hetkellä ihan hyvät työkalut siihen, että pystytään varmistamaan se, että on oikeanlainen henkilö rekrytoitu. — Nyt näköjään kolme minuuttia menee umpeen, niin jatkan seuraavassa puheessa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-12-11T21:06:30,2025-12-11T21:09:43,Käsitelty,1.1 2025_127_119,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_120,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Herra puhemies! Niin, olemme siis keskustelemassa tästä potkulaista elikkä työntekijän henkilöön liittyvistä irtisanomisperusteista. Ehkä haluan aloittaa tämän puheenvuoroni sillä, että kai se parasta on, että työnantaja ja työntekijä pelaavat yhteiseen maaliin ja tekevät parhaansa niissä omissa tehtävissään ja omissa rooleissaan. Uskon kyllä vahvasti siihen, että tulevaisuudessa ne yritykset, jotka arvostavat työntekijöitään, pärjäävät parhaiten, kunhan vain huolehdimme siitä, että tässäkin maassa juuri niillä yrityksillä on mahdollisuus toimia, jotka kohtelevat myös työntekijöitään reilusti ja oikeudenmukaisesti. Kyllä se niin on, että meidän aivan kaikkien etu on se, että työmarkkinat toimivat reilusti. Juuri siitä on kyse, että tällä hallituskaudella se reiluuden tunne työntekijöitten puolelta on ollut kyllä erityisen pahasti hukassa. Tuntuu siltä — tai siis ei vain tunnu, vaan näin on ollutkin — että aivan kaikki työmarkkinoihin liittyvät päätökset ovat olleet niitä työnantajan etuja edistäviä. Tämän hallituksen esityksen tavoitteena on siis purkaa työllistämisen esteitä ja vahvistaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten työllistämistä, mutta se ei ole tarkoittanut sitä, että tämä laki olisi rajattu koskemaan vain niitä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, vaan se on niin, että tämän lain piiriin kuuluu 2,1 miljoonaa työntekijää — siis 2,1 miljoonaa työntekijää. Tästä on jätetty ulkopuolelle ilmeisestikin vielä — vain vielä — 190 000 julkisen sektorin virkasuhteista, mutta jos nyt yhtään on voinut rivien välistä lukea, niin tavoitteena on kyllä, että jatkossa tämä ulotettaisiin koskemaan myös virkasuhteisia. Tämän voi kyllä kokonaisuutenaan ajatella niin, että jos se tavoite oli se, että puretaan niitä työllistämisen esteitä, niin kyllä tässä aidosti käy vain niin, että työsuhteista tulee entistä turvattomampia. Ehkä yksi sellainen mielenkiintoinen aihepiiri on, että tätä aihealuettahan ei ole juurikaan tutkittu. Meillä ei siis ole juuri tähän liittyviä tutkimustuloksia, vaan aidosti tätäkin lakia viedään eteenpäin vähän kuin ”musta tuntuu”, sellaisella mututuntumalla. Täällä on käytetty perusteina tutkimustuloksia, joissa on ajateltu, että kun irtisanomiskynnys on matalampi, niin yritys voi valita työntekijät itselleen sopiviksi ja se omalta osaltaan sitten lisää sitä tuottavuutta. Mutta kun meillähän on olemassa käytössä jo monia tapoja yrityksen valita niitä itselleen sopivia työntekijöitä. Tietenkin itse rekrytointiprosessi ja vaikka tehtävänkuvaukset ovat niitä aivan ytimessä olevia asioita, jotta voidaan varmistua siitä, että rekrytointi on oikea. Eikä se ole helppo laji, en ollenkaan tarkoita sitä. Rekrytointi voi olla hyvin vaikeaa, ja siinä voi epäonnistua, mutta sitä varten meillä on olemassa määräaikoja, kuinka kauan työntekijä voi olla kokeilemassa, mitenkä se yhteiselo sen työnantajan kanssa sopii ja onko se työntekijä juuri siihen työhön sopiva. Tässä on käytetty tutkimuspohjana myös sitä, että matalampi irtisanomiskynnys lisää rekrytointeja. Tämän pitäisi olla siis positiivinen asia. Kyllä se lisää rekrytointeja, mutta eikö niin, että jos se irtisanomiskynnys on matala ja rekrytointeja lisätään, niin ensin on täytynyt sitten irtisanoa joku ihminen, jotta voidaan ottaa toinen? Täytyy kyllä hieman haastaa näitä hallituksen ajatuksia siitä, että tämä lisäisi työllisyyttä. On siellä todettu niin, että myös työttömyysturvaseuraamusten määrä voi tämän lain myötä kasvaa. Kyse on siis siitä, että henkilökohtaisista syistä irtisanomiseen ei tarvita aiemmin vaadittua painavuutta. Työsopimuslaki on siis aiemmin edellyttänyt, että työnantajalla on asiallinen ja painava syy — siis painava syy — irtisanoa henkilöperusteisissa tilanteissa. Jatkossa siis tuota painavaa syytä ei enää tarvita. Ei siis ole aiemminkaan riittänyt se, että irtisanomisen syy on epämiellyttävä tai harmillinen. Sen on pitänyt olla merkittävä suhteessa sen työn tekemiseen ja työnantajan toimintaan. Painavuutta on voitu arvioida kokonaisuutena esimerkiksi sen kautta, onko työntekijä olennaisesti rikkonut tai laiminlyönyt hänelle asetettuja velvoitteitaan tai onko toiminta ollut tahallista tai huolimatonta, tai sitä, että jos se joku laiminlyönti on ollut toistuvaa tai kertaluonteista. Siellä on voitu pohtia myös sitä, voidaanko työntekijän menettelyä pitää niin vakavana, ettei työsuhdetta voida kohtuudella jatkaa. Totean ehkä näistä edellä luetelluista syistä, että on aivan varmaa, että tästä salista ei viisautta löydy siihen, missä yksilökohtaisessa tilanteessa vastaukset näihin kysymyksiin ovat positiivisia ja missä ne ovat negatiivisia. Tämänkin hetkinen käytäntö on muodostunut vuosikausien oikeuskäytäntöjen kautta — siis se, kuinka tätä lakia on käytännössä sovellettu. On päivänselvää, että tämän muutoksen jälkeen tämä oikeuskäytäntö muodostuu vasta vuosikausien jälkeen uudelleen. Meillä menee siis aidosti vuosikausia ennen kuin me tiedämme, mitkä ne työntekijöiden oikeudet tämän jälkeen ovat, ja on se sellainen seikka, että sekin tässä hallituksen olisi syytä huomioida.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-12-11T21:09:52,2025-12-11T21:17:02,Käsitelty,1.1 2025_127_121,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Razmyar, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_122,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lakisisällön ongelmista ollaan puhuttu paljon tämän illan aikana, ja kiitän lämpimästi myös kollegoita täällä, jotka ovat tuoneet esiin niitä ongelmia, mitä erityisesti valiokunnassa on tullut ilmi. Sekin on hyvä todeta, että mehän olemme koettaneet saada tähän muutoksia niin, että voisimme edetä rakentavasti ja myös sen pohjalta, mitä asiantuntijat ovat ehdottaneet, mutta tämähän ei valitettavasti hallitukselle eikä hallituspuolueille kelpaa, vaan yksin ja yksinomaisesti halutaan murentaa ja heikentää erityisesti työntekijöiden asemaa. Sanoin tuossa aiemmassa puheenvuorossani, että luottamusta voidaan murentaa melko helposti mutta sitä on vaikea palauttaa. Ja tätä pidän erittäin huolestuttavana kaiken kaikkiaan suomalaisen yhteiskunnan kannalta, sen tulevaisuuden kannalta, kaiken sen kannalta, mitä tässä maassa olemme pyrkineet vuosikymmenten ajan rakentamaan. Minä, kuten moni muukin, uskon siihen, että yrittäjä haluaa hyvän työntekijän ja työntekijä haluaa olla hyvä yritykselleen. Se on se lähtökohta. Mutta on totta, että — se on inhimillistä — työelämässä aina tulee epäkohtia, tulee tilanteita, joissa nämä arvot eivät välttämättä kohtaa, tulee tilanteita, joissa on ollut erilainen ymmärrys, näkemys. Sekin on ymmärrettävää, mutta sitä varten, hyvät kollegat ja arvoisa puhemies, meillä on olemassa kuuden kuukauden koeaika. Ja aivan kuten täällä illan aikana monesti olemme todenneet, Suomessa irtisanominen ei millään tavalla ole poikkeuksellisen vaikeaa, kuten te hallituspuolueissa haluatte sen määritellä. Se on oikeastaan aika kestävällä pohjalla ja tasolla. Mutta nämä heikennyksethän eivät ole jäämässä tähän. Seuraavaksi on tulossa toinen lakimuutos, joka jälleen heikentää työntekijöiden asemaa. Määräaikainen työsuhde voitaisiin jatkossa solmia ilman perustetta vuodeksi. Akavan kyselyssä selvitettiin työnantajien näkemyksiä määräaikaisuuksia koskevan lakimuutoksen vaikutuksista työsuhdekäytäntöihin organisaatioissa. Kyselyn tulokset tuottavat huolestuttavaa viestiä: vakituisten työsuhteiden sijasta tarjottaisiin jatkossa yhä enemmän perusteettomia määräaikaisuuksia ja myös niiden osuus määräaikaisista työsuhteista kasvaisi. Tämä merkitsee jälleen sitä, että epävarmuus lisääntyy työmarkkinoilla. Perusteettomat määräaikaisuudet mahdollistavat myös raskaus- ja perhevapaasyrjintää, joten katson edelleen teitä, arvoisa edustaja Satonen, kokoomus, jolle tämä on ollut erityisen tärkeä asia. Juhlapuheissa usein mainitsette työelämän tasa-arvon, mutta kaikki nämä teidän päätöksenne vievät sitä aivan toiseen suuntaan. Pidän erikoisena myös sitä, että hallitus päivästä toiseen, viikosta toiseen täällä toistaa meille viestiä positiivisuudesta, siitä, kuinka positiivisia meidän pitää olla, siitä, kuinka meidän täytyy katsoa tulevaisuuteen ja uskoa siihen, että se parempi huominen on tulossa. Tämähän on todella vahvasti ristiriidassa teidän kaikkien päätöstenne kanssa. Se viesti positiivisuudesta tuntuu jopa koomiselta, ellei se olisi surullista. Se, mitä te lisäätte, on vastakkainasettelua. Ja miksi? Olemme toistaneet toinen toisemme jälkeen, että teidän päätöksenne eivät tunne tasapainoa. Näihin ei ole olemassa taloudellisia syitä, ei ole olemassa syytä, että työllisyys nousisi taikka tuottavuus kasvaisi. Päinvastoin, tuntuu siltä, että pikemminkin tämä on teille ideologinen perusta, jonka vuoksi vaikutusarviot, joita tämän lakimuutoksen yhteydessä on tuotu erityisesti valiokunnassa ja joita olemme täällä toistaneet, ja ne positiiviset vaikutukset, joista koetatte täällä sanoa, eivät tunnu kovin uskottavilta. Tämä laki heikentää työntekijän turvaa. Se on fakta. Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat, hyvät edustajat! Hyvinvointi työelämässä rakentaa hyvinvoinnin yhteiskuntaan. Me sosiaalidemokraatit uskomme siihen, että luottamus tuo meille hyvinvointia. Tasapainoiset työmarkkinat on vahvan talouden perusta. On vaikea ymmärtää, miksi ette ymmärrä tätä logiikkaa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2025-12-11T21:17:10,2025-12-11T21:22:25,Käsitelty,1.1 2025_127_123,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_124,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on vähän kuin sohaisisi ampiaispesään näin myöhäisiltana, mutta joulun kunniaksi tulin tänne teidän luoksenne. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Olen teidän lähellänne, en ole lähdössä mihinkään. Tästä esityksestä: Täällä toistellaan jatkuvasti, että tällä ei ole mitään vaikutuksia ja näin poispäin. Kuitenkin kun TEM on selvittänyt yrityspaneelissa, joka koostuu noin 350 yrityksestä, joista valtaosa on pieniä työnantajayrityksiä, niin kyllä siellä erityisesti pienyritykset pitivät irtisanomisen oikeudellisia riskejä merkittävänä työllistymisen esteenä. Voitte toki mennä kertomaan heille, että he ovat väärässä, koska te tiedätte asiasta paremmin. Sitten on ollut muun muassa Suomen Yrittäjien yrittäjägallupkysely, jossa käy ilmi, että henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen on keskeinen keino työvoimapulan helpottamiseen ja työllistämiseen kannustamiseen. Kyselyiden mukaan henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamista pidetään laajasti myös yhtenä tärkeimmistä tähän hallitusohjelmaan sisältyvistä työlainsäädännön muutoksista. Tämä on siis yrittäjien näkemys asiaan eli ei henkilökohtainen näkemykseni. No, sitten muutamia muita nostoja siitä, mitä tuli mieleen tästä käydystä keskustelusta: Täällä oli muun muassa, oliko edustaja Räsäsellä, argumentti, että jos työnantaja ei.... [Joona Räsänen: Hyvä argumentti!] — Joo, kuunnelkaa loppuun. — Sanoitte suurin piirtein näin, jos yritän tällä lailla kiltisti referoida sitä: jos työnantaja ei koeajan aikana huomaa työntekijän menettelytavoissa moitittavaa, niin sitten pitää työnantajankin jollakin tavalla katsoa peiliin, että sitten on ehkä oma syy. Tässä ehkä aliarvioidaan vähän myös sitten sitä todellisuutta työelämässä, miten se toimii. Jokainen tässä salissa tietää jo henkilökohtaisesta elämästäänkin sen, että sellainen kuin olet tänään et ollut vielä viisi vuotta sitten etkä kymmenen vuotta sitten. Voi sattua ja tapahtua erilaisia asioita, jotka vaikuttavat myös siellä työpaikalla, siellä työelämässä, [Arto Satonen: Kyllä!] ja koeaika ei pysty vastaamaan näihin kysymyksiin. Totta kai tosiasia on se, että monet erilaiset haasteet, mitä siellä työpaikalla ilmenee, tulevat ilmi sen koeajan aikana mutta eivät kaikki, ja sitä se koeaika ei pysty huomioimaan. Eli siinä olette kyllä väärässä ja puhuitte vähintäänkin muunneltua totuutta tai sitten ette ajatelleet loppuun asti. Sitten toinen näkökulma, mikä täällä nousi esiin, tämä, että työntekijä on heikommassa asemassa: Se on varmasti näin monessa tapauksessa, mutta minä kyseenalaistan sen nimenomaan näiden aivan pienten yritysten osalta ja minä en nyt kyllä pitäisi minään vuorineuvoksena sitä pienyrittäjää, joka on palkkaamassa ensimmäistä työntekijää. Ehkä, voi olla, että Hakaniemessä näin ajatellaan, mutta itse en ajattele näin. Nimittäin 2019, kun Suomen Yrittäjät oli teettänyt kyselyn yksinyrittäjille — okei, myönnetään, he ovat yksinyrittäjiä, heillä ei ole työntekijöitä — siitä, paljonko heidän keskiansionsa oli, niin se oli alle 2 000 euroa, [Arto Satosen välihuuto] kun vastaavasti Tilastokeskuksen tilastoissa vuonna 2019 palkansaajan kokonaisansioiden keskiarvo oli 3 395 euroa, eli se erotus oli 1 395 euroa työntekijöiden hyväksi suhteessa yksinyrittäjiin. [Timo Suhonen: Kiitos ammattiliittojen!] — Onneksi olkoon. — Totuus on sitten se, että toki varmaan pikkuisen se nousee siinä, kun mennään siihen, että sinä palkkaat sen ensimmäisen työntekijän: se työnantajakin tienaa vähän enemmän kuin tämä yksinyrittäjä, noin niin kuin tilastollisesti keskiarvon mukaan, mutta ei välttämättä paljoa. Kyllä se on niin, että sen yhden, sen ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen kohdistuva riski on merkittävä, ja jos asiat menevät oikein huonosti — niitäkin tapauksia valitettavasti on — niin se yksi työntekijä kyllä pystyy aiheuttamaan niin paljon haittaa, että yrityksen konkurssiriski on vähintään merkittävä. Sitä tuskin tässä talossa pystyy kukaan kiistämään. Ja kuten yritin ilmaista, sekä TEMin teettämässä yrityspaneelissa että SY:n kyselyissä yrittäjät ovat kokeneet tämän asian merkityksellisenä. Sitten tähän yleiseen keskusteluun on otettava vielä kantaa, herra puhemies, siltä osin kuin on todettu esimerkiksi, että tämä lakimuutos mahdollistaa pärstäkertoimella irtisanomisen, taisi olla vasemmistoliiton puheenjohtaja Koskela, joka näin totesi: sehän ei pidä paikkaansa. Siis tässä hallituksen esityksessä ja missään pykälissä ei todeta, että pärstäkerroin on irtisanomisperuste. [Kimmo Kiljunen: Ei tietenkään!] — Ei tietenkään, juuri näin. — No sitten tulee tietysti argumentti, että työnantajahan voi irtisanoa pärstäkertoimella. Kyllä, juuri näin, mutta siinä tapauksessa hän rikkoo lakia. [Arto Satonen: Kyllä!] On aivan ilmiselvä asia, että mikäli sinä menisit oikeuteen sellaisilla perusteilla, niin se työnantaja häviäisi siellä. Hän olisi rikkonut lakia. Näin kävisi myös tämän lain voimaan astuessa. Elikkä se on vähän sama asia, kun täällä sanottaisiin, että ei meidän kannata säätää nopeusrajoituksista mitään rangaistuksia, koska se on yhä mahdollista ajaa jatkossa ylinopeutta, vaikka se on laitonta — ajatella — mutta sitä varten meillä on viranomaiset, jotka valvovat, että sitä lakia noudatetaan, ja jos ei sitä sitten noudateta, niin viime kädessä ne ratkaistaan siellä oikeudessa. Elikkä tämmöinen pärstäkerroinirtisanominen ei ole mahdollista. Raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä totean, että se on aito ongelma Suomessa, mutta tämä esitys [Tytti Tuppurainen: Lisää sitä!] ei mahdollista sitä, ei yksiselitteisesti mahdollista sitä. Tekään ette voi... Okei, mennäänpä siihen keskusteluun siltä osin, [Helena Marttilan välihuuto] että voitte seuraavissa puheenvuoroissanne tulla tänne [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] kertomaan, miten on mahdollista tämän lakimuutoksen jälkeen irtisanoa syrjivillä perusteilla. Kertokaa se, mikä pykälä se on. — Kiitos. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-12-11T21:22:41,2025-12-11T21:28:31,Käsitelty,1.1 2025_127_125,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Puhujalista ei nyt ole pitkän pitkä, joten emme avaa debattia tässä kohdassa. — Edustaja Malm, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_126,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Herra puhemies! Ensiksi nyt tähän viimeisimpään puheenvuoroon muutama kommentti. Ehkä tämä debatoiminen voi sitten mennä tälleen pitemmän kaavan mukaan. Edustaja Bergbom tässä totesi, että TEM on selvittänyt yrityspaneelin kautta näitä pienten yrittäjien toiveita, ja se on hyvä, että TEM on tehnyt selvityksiä. Mutta työministeriö on myös tehnyt selvityksiä sellaisista muistakin asioista, esimerkiksi joustoturvan perusteet, osatekijät ja päätelmät Suomelle, ja jos näitä kahta raporttia vaikka peilaisi yhteen, niin lopputulos voisi olla vähän erilainen. Mutta meillehän tässä salissa oppositiossa ei ole mikään uusi juttu se, että yhteisvaikutusten arviointeja ei hallitukselta kannata odottaa, ei näköjään edes niiden omista raporteista. Sitten oli puhetta tästä koeajasta ja siitä, että koeaika ei vastaa tapahtumia, jotka tapahtuvat koeajan jälkeen vaikka 5:n tai 10:n vuoden kuluttua. No, ei vastaa, se on ihan totta, mutta kyllä silti voi irtisanoa, jos niikseen tulee. Se on aivan mahdollista, ja kyllä, [Miko Bergbomin välihuuto] se on tänäkin päivänä helppoa. Se, mitä tässä nyt tapahtuu, on tietenkin se, että hallitus haluaa helpottaa irtisanomista, madaltaa kynnystä. [Arto Satonen: Kyllä!] Se kolmas asia, jota tässä ajattelin, on se, että totean tähän edustaja Bergbomin puheenvuoroon, että yksinyrittäjät esitettiin tässä puheenvuorossa euroina ja ansaintalogiikan mukaan, mutta ero on siinä, että kun hallitus haluaa helpottaa irtisanomista, niin SDP haluaa nimenomaan helpottaa sitä työllistymistä, sitä ensimmäisen työntekijän työllistämistä, ja se löytyy vaikkapa sieltä meidän vaihtoehtobudjetistamme, josta puhuttiin. [Arto Satonen: Velkarahalla!] — Valiokunnan arvoisa puheenjohtaja Satonen, te olette tänä vuonna ottamassa lähes yhtä paljon velkaa kuin otettiin koronavuonna. [Arto Satonen: Kyllä!] Te olette antamassa rikkaille veronkevennyksiä velkarahalla. Sitten edustaja Bergbomin puheenvuorossa olivat myös nämä viranomaiset ja viranomaisten valvonta. Tietenkin työmarkkinoilla, kun miettii tätä viranomaisvalvontaa ja sitä, kuinka viranomaiset voivat valvoa vaikkapa työsuhteiden ja työsopimusten noudattamisia tai työehtojen noudattamatta jättämisiä, työturvallisuutta, niin saanen nyt muistuttaa hallituksen edustajia siitä, että te olette myös leikanneet näiltä viranomaisilta, joten se valvontakin on tällä hetkellä vaikeaa. [Arto Satosen välihuuto] Eli te olette leikanneet myös viranomaisvalvonnasta. Senpä takia oli tämä ajatuskulku, jota edellisessä puheenvuorossani pohdiskelin, että onko lopputulos nyt se, että vaikka liikennerikkomuksistakin kannattaisi sitten säätää loivemmin, jos kerran lopputulos on se, että ei se kuitenkaan lisää rikkeitä, kun kerran tämän logiikan mukaan myöskään raskaussyrjintä ei tule lisääntymään. No, te, edustaja Satonen, valiokunnan puheenjohtaja, puhuitte MTV:n Uutisextrassa vielä ministerinä vuosi sitten, että tämä laki vie meitä kohti Tanskan mallia. [Arto Satonen: Joo!] No, tämähän ei pidä paikkaansa. [Arto Satonen: Kyllä!] Irtisanomisen tasoa lasketaan, se ei vie meitä kohti Tanskaa, se ei vie meitä kohti Pohjoismaita. Korkeintaan se vie meitä kohti Itä-Eurooppaa ja niitä työmarkkinoita. Tässä mallissa ei ole joustoturvaa millään tavoin, ja tiedämme, että sinne Tanskaan ja Tanskan malliin se joustoturva liittyy todella voimakkaasti. [Arto Satonen: Kyllä, mutta Tanskassa irtisanomissuoja on vielä pienempi!] Meillä on leikattu työllisyyspalveluista mutta myös työttömyysturvasta, ja nyt lasketaan myös irtisanomiskynnystä. Ja kun Tanskassahan kyse on siitä, että työllisyyspalveluihin panostetaan ja työttömyysturvasta ei ole leikattu, niin ei tämä ole mikään ”yksi kolmasosaa ‑Tanskan malli”. Hallitus ei siis ole nostanut työttömyysturvaa eikä panostanut työllisyyspalveluihin, vaan hallitus on leikannut näistäkin. Eli kun nyt hallitus laskee irtisanomisen kynnystä, leikkaa työttömyysturvaa ja on pidentänyt karenssia, niin lopputulos on se, että nythän, kuka sitten tuleekin irtisanotuksi suuremmilla tai pienemmillä syillä, hänen tapauksessaan se tarkoittaa sitä, että siinä vaiheessa, kun hän jää työttömäksi, hänen karenssiaikaansa on pidennetty — eli aikaa, jolta hän ei saa työttömyysturvaa ollenkaan — ja sitten, kun hän sinne työttömyysturvalle pääsee, niin sekin on vielä pienempi kuin aiemmin. Ja tämä kaikki on tietenkin nyt tulevaisuudessa helpompaa sen takia, että tätä irtisanomisen tasoa halutaan laskea. Sen takia minusta ei ole korrektia verrata tätä mallia Tanskan malliin. Oletan, että työministerinä ollessaan valiokunnan puheenjohtaja Satonen on tutustunut näihin joustoturvan perusteisiin, osatekijöihin ja päätelmiin Suomelle ja sen lopputuloksiin. [Arto Satonen: Olen tilannut sen!] — Hyvä. — Siinä on todella mielenkiintoisia asioita. Esimerkiksi liitetiedostoista löytyy se käppyrä, josta ilmenee myös se, että Tanskassa on korkeampi järjestäytymisaste kuin Suomessa. Ja mitä tämä hallitus tekee tällä hetkellä järjestäytymisasteen nostamiseksi? Siinä, että täällä perustellaan, että mennään Tanskan malliin, en ole kyllä nähnyt yhtään tekoa enkä yhtään toimea enkä yhtään hallituksen esitystä, jossa olisi tehty jotain sen eteen, että Suomessa järjestäytymisaste nousisi ja voisi tätä kautta vaikkapa vakauttaa ja luoda luottamusta työmarkkinoilla, koska luottamustahan me tarvitsemme. Siitä luottamuksesta puhuttiin jo paljon vaihtoehtobudjettien yhteydessä, ja tämä hallituksen esitys on jälleen yksi esitys siitä, että luottamusta tällä ei lisätä, vaan luodaan epävarmuutta työntekijöille sillä, että irtisanominen on helpompaa, taso on laskenut ja kun irtisanomista pelätään, kun töissä vielä ollaan, niin jokainen euro laitetaan säästöön, ja nyt meillä kulutus sakkaa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-12-11T21:29:01,2025-12-11T21:36:37,Käsitelty,1.1 2025_127_127,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_128,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käymme siis keskustelua hallituksen esityksestä työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen muuttamisesta. Hallitushan on pitkin matkaa sitkeästi ylläpitänyt sitä mantraa, että tämä lainsäädäntö on välttämätön, jotta Suomen talous ja työllisyys lähtisivät kasvuun. Hallitus lähtee siitä, että irtisanomissuojan heikentäminen madaltaisi ratkaisevalla tavalla pienten yrittäjien kynnystä palkata työntekijä. Jo nyt on selvää, ettei tällä esityksellä ole mitään tekemistä kasvun tai työllisyyden parantamisen kanssa, eikä mitään tällaisia vaikutuksia hallitus ole kyennyt näiden väitteidensä tueksi osoittamaan. Oikeastaan tämän kahden vuoden aikana on nähty hyvin selvästi se, että Orpon hallitus ei piittaa vähääkään tavallisista suomalaisista työntekijöistä, mutta hyvin vähän se on osoittanut mielenkiintoa myös tavallisia suomalaisia pienyrittäjiä kohtaan. Pidän erittäin haitallisena sitä, että työmarkkinoiden epävakaisuutta ja työntekijöiden kokemaa turvattomuutta lisätään ideologisten pyrkimysten takia. Arvoisa puhemies! Tosiasia on se, että suurin este työllisyyden kohentumiselle ja talouden kasvulle on tavallisten suomalaisten ihmisten ja tavallisten suomalaisten yritysten heikko luottamus tulevaisuuteen. Pienyrityskyselyt ja taloustutkimukset osoittavat, että ensi sijassa mikro- ja pk-yritysten suurimmat esteet tai haasteet työntekijän palkkaamiseksi koskevat yleensä viittä keskeistä asiaa — epävarmaa taloustilannetta ja kysyntää, kireää kilpailua ja matalia katteita, rekrytointiin liittyvää hallinnollista taakkaa, osaavan työvoiman puutetta ja yleisesti työvoimaan liittyviä kustannuksia — eivät siis todellakaan ensi sijassa irtisanomisen ehtoja. Se ei ole tutkimusten mukaan rekrytointipäätösten tärkein tekijä. Irtisanomissuojan heikentäminen ei millään tavoin ratkaise perusongelmaa, mikä on ennen kaikkea vallitseva taloudellinen epävarmuus. Arvoisa puhemies! Pienissä yrityksissä työn määrä usein vaihtelee. Jos käy niin, että kysyntä heikkenee, työntekijän irtisanominen tapahtuu joka tapauksessa taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla. Olen vuosien saatossa keskustellut monen pienyrittäjän kanssa, ja kyllä heidän keskeisimmät huolenaiheensa ovat aina liittyneet nimenomaan siihen, kykeneekö tarjoamaan töitä vielä puolen vuoden päästä ja pystyykö maksamaan asialliset palkat ja sivukulut. Irtisanomissuojan heikennys ei alenna työnantajan kuluja, sillä ei paranneta kassavirtaa. Sen sijaan on syytä huomioida, että heikompi irtisanomissuoja voi lisätä työntekijöiden vaihtuvuutta, kun luottamus heikkenee ja työntekijöiden kokema turvattomuus kasvaa. Tämä voi edelleen säteillä heikompana sitoutuneisuutena, ja lienee sanomattakin selvää, että pienemmissä yrityksissä rekrytointi- ja perehdyttämiskustannuksilla on aina aivan erilainen painoarvo kuin suurilla toimijoilla. Arvoisa puhemies! SDP on esittänyt monia toimia, joilla suomalaisia mikro- ja pk-yrittäjiä voitaisiin tukea aidosti enemmän kuin nyt esitetyillä lainsäädännön muutoksilla. Olemme esittäneet arvonlisäveron alarajan nostamista 30 000 euroon. Olemme esittäneet tilapäisiä verokannustimia yrityksille, jotka palkkaavat ensimmäisen työntekijän. Olemme esittäneet, että pienempien yritysten asemaa julkisten hankintojen kilpailutuksissa parannettaisiin niin, että myös pk-yritykset pystyisivät paremmin osallistumaan valtion ja kuntien järjestämiin kilpailutuksiin. Olemme systemaattisesti korostaneet, että tavallisten suomalaisten kuluttajien ostovoiman vahvistaminen lisäisi kysyntää pienyrityksille. Olemme esittäneet veroratkaisuja, jotka jättäisivät tavallisille ihmisille enemmän rahaa käytettäväksi siellä omassa kunnassa ja kaupungissa toimivissa yrityksissä. Olemme esittäneet toimia suitsia harmaata taloutta, mikä olisi nimenomaan rehtien pienyrittäjien etu. Arvoisa puhemies! Nämä ovat niitä toimia, joita suomalainen yrityskenttä tässä ajassa ennen kaikkea tarvitsisi. Se ei tarvitse epäselvää lainsäädäntöä, jonka myötä tässä maassa tavallisten yritysten sijasta rikastuvat lakimiehet sen oikeudenkäyntirumban myötä, minkä uudet, epäselvät irtisanomistilanteet tulevat aiheuttamaan. Valiokuntakäsittelyssä asiantuntijat toivat esille nimenomaan sen, että irtisanomisprosesseja ei työpaikalla tunneta ja hallita riittävästi. Riitojen taustalla ovat usein työnantajien osaamis- ja prosessipuutteet, eivät irtisanomislain ongelmat, ja asian ydin on se, että nyt esitetty lainsäädäntö heikentää tätä tilannetta entisestään. Arvoisa puhemies! Me tarvitsemme kilpailukykyiset ja sosiaalisesti oikeudenmukaiset työmarkkinat, mutta niitä on mahdotonta rakentaa tai ylläpitää sellaisella yksipuolisella pakkosanelupolitiikalla, jota nykyinen hallitus on kahden vuoden ajan toteuttanut. Epävarmuuden ja vastakkainasettelun vahvistaminen ei ole kestävä tie kulkea. Se ei ole se keino, jonka kautta suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja kestävä kasvu ovat vuosikausia rakentuneet, eikä se ole se tie, jonka kautta me kykenisimme tulevinakaan vuosina selättämään niitä haasteita, jotka edessämme ovat. Me tarvitsemme yhteistyötä ja sopimista, me tarvitsemme vastavuoroisuutta ja arvostusta. Arvoisa puhemies! Tämä repivä ja työntekijöiden turvaa ja palkansaajien asemaa systemaattisesti heikentävä polku on tullut tiensä päähän. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-12-11T21:36:48,2025-12-11T21:43:25,Käsitelty,1.1 2025_127_129,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_130,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme olleet aika pitkään liikenteessä, kello taitaa lähestyä jo kymmentä, ja silti me käymme keskustelua aiheesta, joka on vakava. Joku on sarkastisesti antanut tälle nimen potkulaki, ja kyllä tämä tuntuu olevan aika painava potku työntekijöiden oikeuksiin, kun me näinkin perusteellisesti tätä asiaa täällä joudumme nyt tällä hetkellä käsittelemään. Sanalla ”painava” on nyt ilmeisen painava merkitys. Miksi se on jätetty pois niistä perusteista, joilla tätä irtisanomissuojaa on aikaisemmassa lainsäädännössä määritelty, niistä perusteista, joilla irtisanominen voitaisiin tehdä? Siinä on jotkut painavat syyt sille asialle, että sana ”painava” ei nyt kelpaa. Arvoisa puhemies! Minä pari huomiota tekisin itse tästä keskustelutilasta, mikä meillä täällä on. Olen seurannut tätä keskustelua etäältä, olen tässä salissakin ollut jo aikaisemmassa vaiheessa, ja näyttää siltä, että tällainen työntekijöiden aseman heikentäminen, minkä tämä irtisanomissuojaa koskeva hallituksen esitys tällä hetkellä esittää, tuo esille, ei tunnu kiinnostavan valtaosaa tästä eduskunnasta, tämän eduskunnan keskeisiä puolueita. [Miko Bergbom: Ei!] Olen vähän ollut hämmentynyt tästä tilanteesta. Ihmettelen, lähtien täältä vasemmalta laidalta, että vasemmistoliiton edustajia täällä salissa ei näy. Käytännössä kaikki keskiryhmät ovat poissa, ja oikealta laidalta — kiitos — täällä on edustaja Satonen, joka on entinen työministeri ja on pitkään täällä istunut, ja tällä hetkellä edustajat Piisinen ja Bergbom perussuomalaisista ovat paikalla. — Teille arvostus siitä, että teille tämä asia on tärkeä ja te koette tämän debatin myöskin tärkeänä. Minulla olikin välittömästi... Edustaja Bergbomin puheenvuorosta olisin mielelläni käyttänyt vastauspuheenvuoron, mutta sitä ei tässä mahdollistettu, vaan katsottiin, että näiden pääpuheenvuorojen aikana käydään tätä keskustelua, niin että käydään tätä keskustelua. Te, edustaja Bergbom ja edustaja Piisinen myöskin, tiedätte, että teidän puolueenne esiintyi vaalien alla hyvin vahvasti duunareiden puolueena. [Timo Suhonen: Juuri näin!] ”Me perussuomalaiset olemme duunareiden asialla, tämä rämettynyt sosiaalidemokraattinen liike ei teistä piittaa, me piittaamme. Niiden unohdettujen duunareiden puolesta me perussuomalaiset tehdään töitä.” Nyt teidän, edustaja Bergbom, puheenvuoronne, joka täällä käytettiin äsken, sisältö oli löytää perusteita koko ajan työnantajien näkökulmasta. Teidän puheenvuoronne sisälsi koko ajan yrittäjien näkökulmaa kontra työntekijöiden näkökulmaa. Minä ihmettelin sitä. Olisin toivonut teiltä, kun te muuten olette hyvin tasapainoisesti lähestynyt elämän ilmiöitä, että tässäkin suhteessa olisitte tasapainoisesti katsonut myöskin työntekijöiden näkökulmasta, mitä tämä irtisanomisen suojan heikkeneminen tarkoittaa. [Timo Suhonen: Juuri näin!] Ihmettelin myöskin sitä, että te vaivauduitte vakavassa puheenvuorossa — kuten te sanoitte, käytätte vakavan puheenvuoron — ottamaan sanan ”pärstäkerroin” tässä, että tätä pärstäkerrointa ei ole lainsäädännössä määritelty ja että asiallinen syy, joka sinne nyt ainoastaan jää perusteeksi irtisanomiselle, ei tarkoita juridisesti pärstäkerrointa. Kun te olette sen verran fiksu kaveri — sen verran jo teitä tunnen ja tunnistan teidän vahvan argumentointikykynnekin pelkistää asiat selkeästi — niin ihmettelen sitä, ettekö te ymmärrä, että työnantajillakin on kykyä hahmottaa tilanne. Jos pärstäkerroin pettää, niin eiväthän he totea, että me irtisanomme teidät pärstäkertoimenne vuoksi, vaan he löytävät sen, lainausmerkeissä ja ilman lainausmerkkejäkin, asiallisen syyn. [Timo Suhonen: Juuri näin!] Sehän löydetään aina absoluuttisesti. Sen takia, sen takia, tässä aikaisemmassa lainsäädännössä se sana ”painava” on niin painava, merkityksellinen, että se halutaan pois. [Timo Suhonen: Kyllä!] Se asiallinen syy ei riitä, vaan täytyy olla painavat perusteet. Arvoisa puhemies! Tässä ollaan nyt hyvin vakavassa paikassa. Me olemme, edustaja Bergbom, erittäin vakavassa paikassa. Suomea velvoittavat näissä työmarkkinakysymyksissä myöskin kansainväliset sitoumuksemme, kansainväliset sopimukset, joissa me olemme mukana, ja ILO:n yleissopimus on tässä suhteessa täydellisen selkeä. Sama on Euroopan unionin sosiaalinen peruskirja, täydellisen selkeä. Ja kaiken lisäksi EU:n perussopimuksessa, Lissabonin sopimuksessa, jota olen ollut aikanaan konventissa laatimassa, on 30 artiklassa erittäin keskeisenä perusoikeutena irtisanomissuojassa vakavuus. Siinä täytyy olla vakavat perusteet silloin, kun irtisanotaan. Me olemme käyttäneet painavaa perustetta suomalaisessa lainsäädännössä. Nyt te olette rikkomassa näitä keskeisiä kansainvälisiä sitoumuksia, joilla me pyrimme säätelemään työmarkkinoita. Minä, edustaja Bergbom, kysyn teiltä: kun te seuraavan kerran menette sinne vaalikentille, niin voitteko te sanoa, että olemme duunareiden puolella, kun te ette tässä keskeisessä irtisanomissuojaa koskevassa kysymyksessä, joka liittyy pysyviin työsuhteisiin, [Miko Bergbom pyytää vastauspuheenvuoroa] ole valmis vakavilla perusteilla katsomaan sitä irtisanomissuojaa? [Timo Suhonen: Hyvä kysymys!] Minä kysyn teiltä aivan aidosti ja toivon, että te myöskin vastaatte sen jälkeen, edustaja Piisinen myöskin. Vastatkaa tähän kysymykseen. Hienoa, että olette tässä paikalla, että voimme käydä tätä debattia. [Jorma Piisinen pyytää vastauspuheenvuoroa — Vastauspuheenvuoropyyntöjä sosiaalidemokraattien ryhmästä] Puhemies! Pelkään, että minulta loppuu aika, koska minulla oli tietysti toinen vakava peruste tätä asiaa pohtia laveammin, mutta otan sen ehkä tässä kuitenkin esille. Edustaja Tuppurainen omassa puheenvuorossaan toi sen hyvin selkeästi, minkä myöskin hallitus on tuonut selkeästi esille. Hallitus on omalla puolellaan todennut, että tosiasiassa tällä työntekijöiden aseman heikennyksellä ei ole suuria taloudellisia vaikutuksia eikä myöskään työllisyysvaikutuksia, mutta sillä on, edustaja Bergbom, erittäin suuri vaikutus työelämän ilmapiiriin. [Timo Suhonen: Juuri näin!] Me olemme tottuneet näillä työmarkkinoilla Suomessa pitkälti siihen ja maailmalta ollaan seurattu, kuten aikaisemmassa puheenvuorossani totesin, että me olemme sopimusyhteiskuntaa rakentaneet, ja sillä työmarkkinoiden sopimusyhteiskuntaperusteisella lähestymistavalla olemme rakentaneet tämän loistokkaan Suomen hyvinvointiyhteiskunnan, jossa työmarkkinat ovat poikkeuksellisen rauhalliset globaalimitassa. Meillä ei työtaisteluja käydä samalla tavalla kuin muualla, koska me sovimme. Minun avoin kysymykseni oli: Minkä takia te haluatte rikkoa tämän sopimusyhteiskunnan? Eikö olisi parempi, että sovittaisiin nämä asiat yhdessä? Silloin me kannettaisiin tätä eteenpäin eikä riitauttamalla näin julkealla tavalla kuin nyt juuri tapahtuu, että emme luota kolmikantaan vaan siirrämme väkisin asiat tänne lainsäädäntöpuolelle ja hallitusenemmistöllä täällä riidellään tähän aikaan illasta asioista, jotka eivät periaatteessa kuuluisi meidän neuvottelupöytään vaan työmarkkinaosapuolille, ja sen jälkeen me voimme sitten lainsäädännön kautta siunata nämä asiat. Minä kysyn ja vetoan teihin: emmekö paiskaisi kättä tässä ihan yhdessä? Lähdetään rakentamaan sopimusyhteiskuntaa, ja mietitte uudemman kerran tämän irtisanomissuojakysymyksen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-12-11T21:43:38,2025-12-11T21:50:54,Hyväksytty,1.1 2025_127_131,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Tässä tuli edustaja Kiljuselta erityisesti kahdelle henkilölle kysymyksiä. He saavat vastauspuheenvuoron, elikkä Bergbom ja Piisinen. — Bergbom. — [Vastauspuheenvuoropyyntöjä] Ja kaikilla teillä muilla on täällä tulossa mahdollisimman lähellä puheenvuorot. Te saatte käyttää siinä puheenvuoron. Edustaja Bergbomilla on tuolla niin myöhään, että katson oikeudekseni ja myös velvollisuudekseni antaa hänelle puheenvuoron. — Bergbom.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_127_132,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia mahdollisuudesta. — Lyhyesti: Kun liityin perussuomalaisiin 2019, niin pidin yhtenä tärkeimpänä perusteena sitä, että perussuomalaisilla ei ole sitoumuksia sen enempää työnantajapuolelle kuin myöskään työntekijäpuolelle, mikä vapauttaa meidät eturyhmien tekemästä politiikasta. Todennäköisesti — voin olla väärässä, mutta esitän valistuneen arvauksen — teistä enemmistö on saanut vaalirahoitusta ay-liikkeeltä tai sen taustaorganisaatioilta. [Helena Marttila: En ole!] — Enemmistö. — No niin, pelkään, että demokratian näkökulmasta se saattaa sitoa teidän käsiänne, ja perussuomalaisilla on semmoinen mahdollisuus, että me voidaan tarkastella aina kummankin osapuolen argumenttia ja tältä pohjalta tehdä päätöksentekoa. Toisaalta olen myös parlamentarismin ystävä ja ajattelen, että eduskunnalla ylimpänä lainsäädäntöelimenä pitää olla mahdollisuus säätää lakeja eikä niitä voida ulkoistaa muille toimijoille. Demokratia puhuu, ja siksi minä arvostan myös sitä, että eduskunnalla on oikeus tehdä päätöksiä. Eli kyllä, puolustan sekä työnantajien että työntekijöiden etuja.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-12-11T21:51:04,2025-12-11T21:52:26,Käsitelty,1.1 2025_127_133,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Ja edustaja Piisinen vielä, minuutti.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_134,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitos, rouva puhemies! Itse asiassa itse olen edustanut sekä työntekijää että yrittäjää elämäni varrella, ja itse näen tämän asian sillä tavalla, että nyt meillä on tilanne, jossa työnantajayrityksiä menee nurin tai lopettaa ja pieniä yrityksiä pyritään perustamaan näiden työntekijöiden toimesta lisää. Nyt kun ajatellaan asiaa työntekijän puolelta, se on selvää, että jos madalletaan irtisanomisen kynnystä, niin se on huono asia. Mutta työnantajan puolelta se on tärkeä asia siinä mielessä, että kun pienet yksityishenkilöt rupeavat yrittäjiksi, niin heille pitää luoda mahdollisuus siihen yrittämiseen madaltamalla sitä riskiä palkata se ensimmäinen, toinen, kenties kolmaskin työntekijä. Näen tämän sillä lailla työntekijän etuna, yhtä lailla kuin työnantajankin etuna, että me voidaan tällä tavoin antaa mahdollisuus luoda niitä työpaikkoja, jolloinka me pystytään pitämään yrittäjä työelämässä mutta kenties — työllistämällä muutama henkilö — myös näitä työntekijöitä töissä. Näen tämän ikään kuin etuna molemmin puolin tällaisessa haastavassa tilanteessa, missä tällä hetkellä elämme.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-12-11T21:52:26,2025-12-11T21:53:48,Käsitelty,1.1 2025_127_135,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_136,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tulen tälle toiselle puolelle, jos tämä menisi paremmin perille. Ei vielä tiedä. [Naurua] Arvoisa rouva puhemies! Ajattelin puhua nyt vakavuusharkinnasta, kun puhuin tuossa aikaisemmin tästä varoitusmenettelystä, ja nyt tästä vakavuusharkinnasta, joka tässä nyt on aika isossa muutoksessa. Valiokunnan asiantuntijalausunnossa nostettiin hyvin esiin se, että nykylain tulkintakäytännössä käsite ”asiallinen syy” ei sisällä minkäänlaista perusteen olennaisuus- tai vakavuusharkintaa, koska tämä harkinta tapahtuu käsitteen ”painava” alla. Nyt uuden lain mukaan termi ”asiallinen” saa sisällön: irtisanomissyyn pitää uuden sanamuodon mukaan olla sekä asianmukainen että vakava. Vakavuusharkinta tulee siis osaksi asiallisen perusteen harkintaa, ja tämä tarkoittaa, että lainsäädäntö määrittelee ”asiallinen syy” -käsitteen uudella tavalla. Tätä problematiikkaa professori Niklas Bruun on tässä lausunnossaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle pohtinut: ”Ensinnäkin nykylain tulkinnassa henkilöön liittyvän irtisanomisen tulkinnassa on ollut kaksi ulottuvuutta: Irtisanomisperusteen on oltava ensinnäkin asiallinen ja toiseksi painava. Vaikka oikeuskäytännössä monesti ei kokonaisarviossa erikseen ole pohdittu asiallisuutta ja painavuutta, on — kuten hallituksen esityksessä myös ilmenee — kuitenkin runsaasti esimerkkitapauksia, joissa ensiksi erikseen pohditaan asiallisuutta (eli onko syy ylipäätään sellainen, että se voi toimia irtisanomisperusteena) ja sen jälkeen erikseen painavuutta. Työntekijän ulkonäkö, mielipiteet, vapaa-ajan harrastukset ovat esimerkkejä sellaisista perusteista, jotka yleensä eivät ole asiallisia. Jos syy on asiallinen, esimerkiksi työvelvoitteen laiminlyönti, arvioidaan erikseen, onko syy painava, ja myönteisessä tapauksessa irtisanomisperuste on olemassa.” Eli sieltä tulee niitä arvioita. ”Toiseksi, nykylain tulkintakäytännössä käsite ’asiallinen syy’ ei sisällä minkäänlaista perusteen olennaisuus- ja vakavuusharkintaa (koska tämä harkinta tapahtuu ’painavan syyn’ alla). Nyt tämä uuden lain mukainen termi ’asiallinen’ saa uuden sisällön, irtisanomissyyn pitää olla sanamuodon mukaan sekä asianmukainen että vakava. Vakavuusharkinta tulee osaksi asiallisen perusteen harkintaa.” Tämä on semmoinen kokonaisuus, joka muuttaa tätä tilannetta oleellisesti. Nyt valiokunnan asiantuntijalausunnossa on tuotu tämä esiin ja myös tilanne, jossa mietitään työsuhteen ulkopuolella tapahtunutta rikkomusta tai laiminlyöntiä, joka tavalla tai toisella vaikuttaa työsuhteeseen, sitä voidaan entistä helpommin pitää riittävänä irtisanomisperusteena, ja tilanne, jossa useita vähäisinä pidettäviä laiminlyöntejä tai rikkomuksia, joihin sama työntekijä on syyllistynyt, riittäisi entistä helpommin irtisanomisperusteeksi, kunhan varoitusmenettelyä koskevat vaatimukset on täytetty. Tämä muuttaa tätä tilannetta ja tuo siihen uudenlaisen tulkinnan. Tällä yritän sanoa sen, että me olemme luomassa tässä nytten hallituksen esityksellä uudenlaisen käsitteen, jolla ei ole tällä hetkellä sisältöä. Perustuslakivaliokunta nosti myös tämän vakavan syyn arvioinnin esille. Se ei nyt käsittelyssä olevassa lakiehdotuksessa kuitenkaan käy ilmi perustuslain 18 §:n 3 momentin lailla säätämisen vaatimuksen kannalta riittävän selvästi säännöksen sanamuodosta vaan on jätetty perustelujen varaan. Taas tehdään perusteluilla sisältöä, joka ei ole hyvä asia. Sääntelyä on valtiosäännöllisistä syistä syytä täsmentää esimerkiksi nyt vain perusteluihin otetulla maininnalla. Ja kun täällä puhuttiin aikaisemmin edustaja Satosen toimesta, että tämä on puhdas lausunto, niin perustuslakivaliokunta sanoi, että tällaisia syitä pitäisi täsmentää, kun se on siellä perusteluteksteissä, ja nyt sitä ei ole tehty. Eli kyllä tässä erittäin paljon on huomautettavaa. Sitten syyn vakavuuden arvioinnissa huomiota voidaan valiokunnan mielestä kiinnittää siihen lain perusteluissa mainittuun seikkaan, ettei työntekijän menettelyltä edellytetä samaa vakavuuden astetta toistuvassa toiminnassa kuin yksittäisessä rikkeessä. Eli siellä tavallaan kaikki kynnykset tulevat alemmas. Tämä vakavuuspuoli on täällä määritelty huonosti ja epäselvästi, ja nyt se on vielä sotkettu tuon asiallisen syyn sisään. Käytän seuraavan puheenvuoron, jossa käsittelen sitten tätä pätevää syytä, jota on kansainvälisessä termistössä käytetty. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-11T21:53:57,2025-12-11T22:00:18,Käsitelty,1.1 2025_127_137,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Koskinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_138,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on viitattu siihen, että esityksestä poistettiin tämä alisuoriutuminen irtisanomisperusteena, [Miko Bergbom: Minkähän takia?] mutta tässä yhteydessä on hyvä todeta se, että tämän esityksen valmistelussa ja käsittelyssä on kolmessakin vaiheessa alisuoriuduttu. Ensimmäinen oli tämä hallituksen esityksen valmistelu. Poikettiin hyvän kolmikantaisen valmistelun periaatteesta siinä, että ennalta asetettiin selvä sisältötavoite ja ei otettu asianmukaisesti huomioon työmarkkinaosapuolista palkansaajapuolen näkemyksiä tuossa valmistelussa, ja se näkyy sitten merkittävinä puutteina myös hallituksen esityksen sisällössä ja perusteluissa. Toinen alisuoriutuminen oli sitten perustuslakivaliokunnassa. Siellä ei otettu vastaavalla vakavuudella kuin joidenkin muiden perusoikeuksien osalta esitettyä kritiikkiä ja esitettyjä muutostarpeita, jotta asia olisi tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä käsiteltävä. Viittaan emeritusprofessorien Tuori ja Bruun lausuntoon sekä Johannes Lammisen ja Tuomas Ojasenkin lausuntoihin merkittävin osin. Tässähän oli sitten erimielinen tosiaan tämä perustuslakivaliokunta, ja siellä eriävissä mielipiteissä olisi asetettu muutostarpeet välttämättömiksi tehdä, jotta tavalliseen säätämisjärjestykseen päädyttäisiin. Kolmas alisuoriutumisvaihe oli sitten tämä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö. Siinä ei otettu huomioon niitä asioita, joita perustuslakivaliokunnan enemmistönkin lausuntoon toki sisältyi, minkälaisia kohennustarpeita tähän hallituksen esitykseen sisältyy. Tässä edellä lähetekeskustelussa on käsitelty tätä ensimmäisen vaiheen alisuoriutumista laajalti, ja tässä olen itsekin äsken käsitellyt tätä perustuslakivaliokunnan alisuoriutumista ja sitä, minkä takia ja mitä jäi huomioon ottamatta työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnössä. Perustuslakivaliokunta siteerasi tätä perusoikeusuudistuksen valmistelua. Elikkä perustuslain 18 §:n 3 momentti korostaa työoikeudessa yleisesti hyväksyttyä heikomman osapuolen suojaa. Säännös edellyttää sen perustelujen mukaan, että laissa on mainittava työsopimuksen irtisanomisen purkamisen tai purkautumisen mahdollistavat syyt. Lainsäätäjää sitoo tällöin myös yhdenvertaisuussäännöksestä johdetun mielivallan kielto. Perustuslakivaliokunta on sittemmin pitänyt hyvin säännöksen tarkoitusta vastaavana, että siinä mainitun erottamisen ymmärretään tarkoittavan kattavasti työnteon tosiasiallista lopettamista toisen palveluksessa. Perustuslakivaliokunta viittasi tämän sisällön määrittelyssä myös kansainvälisiin sopimuksiin, ILOn yleissopimukseen, Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjaan. Sitten kun arvioitiin irtisanomisperusteiden arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja, perustuslakivaliokunta totesi, ettei perustuslain 18 §:n momentin kannalta voida pitää asianmukaisena, että irtisanomista koskeva sääntely muodostuu lainsäädännön muutoksen johdosta epäselväksi ja olennaisesti vain perusteluissa esitettyjen käsitysten ja myöhemmän, ehkä vasta useiden vuosien jälkeen, täsmentyvän oikeuskäytännön varaan jääväksi. Tässä on siis kyse lailla säätämisen vaatimuksesta, ja siihen kytkeytyy vaatimus laintasoisen sääntelyn täsmällisyydestä ja tarkkarajaisuudesta. Perustuslakivaliokunta totesi nimenomaan, että tämä 2 §:n 1 momenttiin nyt ehdotettu sääntely asiallisesta syystä irtisanomisen perusteena ei ole erityisen täsmällistä. Momenttiin sisältyy esimerkkiluettelo siitä, mitä voidaan pitää asiallisena syynä. Luettelo on kuitenkin avoin, kun siinä viitataan, että asiallisena syynä voidaan pitää ainakin luettelossa mainittuja seikkoja. Kun sitten tässä hallituksen esityksessä on tavoitteeksi asetettu irtisanomiskynnyksen alentaminen, niin perustuslakivaliokunta totesi, että on mahdollista, että voimassa olevaa lainsäädäntöä koskeva soveltamiskäytäntö menettäisi jossakin määrin merkitystään. Valiokunta kiinnitti huomiota siihen, että sääntelyn täsmentyminen jää merkittävältä osin myöhemmän, ehkä vasta useiden vuosien jälkeen, täsmentyvän oikeuskäytännön varaan. Tämä vähentää työntekijän henkilöön liittyvien irtisanomisperusteiden tulkinnan ennakoitavuutta, mikä ei ole ongelmatonta perustuslain 18 §:n 3 momentin kannalta. Tässäkin kiinnitetään huomiota siihen, että paljon täsmällisemmin ja järkevämminkin voitaisiin asiasta säätää. Sitten tämä isoin puute, tämä vakavuusarvioinnin poistaminen tuon ”painava”-termin myötä johtaa siihen, että perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan syyn vakavuuden arviointi ei nyt käsillä olevassa lakiehdotuksessa kuitenkaan käy perustuslain 18 §:n 3 momentin lailla säätämisen vaatimuksen kannalta riittävän selvästi ilmi säännöksen sanamuodosta, vaan se on jätetty perustelujen varaan. Sääntelyä on valtiosääntöisistä syistä syytä täsmentää esimerkiksi nyt vain perusteluihin otetulla maininnalla siitä, että merkitykseltään vähäiset puutteet tai virheet työntekijän toiminnassa eivät muodosta asiallista syytä irtisanomiselle. Kiinnitetään huomiota myös toistettuihin tekoihin tai laiminlyönteihin. Tärkeä kohta on myöskin se, että perustuslakivaliokunta katsoi, että kun poistetaan se toinen puoli, painava syy, niin lakiesitysten myötä ilmaisu ”asiallinen syy” saa nykylainsäädäntöön verrattuna uuden merkityksen työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta säänneltäessä. Siihen pyritään lisäämään osa tätä vakavuusarviointia, mutta se sanamuoto eivätkä perustelut anna sille riittävää pohjaa. Valiokunta kiinnitti sääntelyn selkeyden kannalta huomiota siihen, että kansainvälisten sopimusten kannalta mahdollinen ilmaisu voisi olla myös se, että työsopimuslain 7 luvun 2 §:ssä ja merityösopimuslain 8 luvun 2 §:ssä käytettäisiin ilmaisun ”asiallinen syy” sijasta esimerkiksi ilmaisua ”pätevä syy”. Tällöin tämä ”pätevä syy” tavallaan kattaisi sen, mitä nyt tarkoitetaan ”asiallisella ja painavalla syyllä”, pääsääntöisesti. Ja edelleen tätä sääntelyn selkeyttämistä ja luettavuutta perustuslakivaliokunta ehdotti kohennettavaksi. Mitään näistä muutoksista mietintövaliokunta ei ottanut asianmukaisesti huomioon.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-12-11T22:00:21,2025-12-11T22:07:48,Käsitelty,1.1 2025_127_139,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaapa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_140,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä edustaja Bergbom aikaisemmassa puheenvuorossaan toi esiin esimerkiksi sellaisia seikkoja kuin että perussuomalaiset ovat niin työnantajan kuin työntekijän puolella, ja hän viittasi siis itseensä tässä asiassa. Sitten edustaja Bergbom viittasi myös siihen, että tässä irtisanomislaissa on oikeasti korjattavaa ja että se ei toimi Suomen Yrittäjien ja muitten tahojen mielestä tarpeeksi hyvin. Tuossa aiemmassa puheenvuorossa sanoin, että selvitän lukuja näistä koeaikapuruista sun muista. Nyt kun tuossa katselin, niin Suomessa vuosittain tapahtuu niin, että henkilökohtaisiin syihin perustuvia irtisanomisia on vuosittain ollut, viime vuonnakin 12 400 henkilöä sai monoa henkilökohtaisista syistä, ja sitten koeaikapurkuja oli 14 600, elikkä lyhyellä matikalla 27 000 henkilöä lensi pellolle työpaikalta. Nämä ovat siis koeaika- ja henkilökohtaisista syistä tapahtuneita, näissä luvuissa eivät ole mukana tuotannollisista tai taloudellisista syistä tapahtuneet, mikä varmaan nostaa vielä määrää melkoisesti. Elikkä väitän kyllä jo lukujen valossa, että Suomessa tämä irtisanominen tai työsuhteen purkaminen koeajalla toimii varsin hienosti. Tämä 27 000 on melkein 30 prosenttia, edustaja Bergbom, siitä teidän mainitsemastanne 100 000 työpaikasta, mitä mainostitte aikanaan, että aika iso, merkittävä luku tämä on. Mutta se siitä. Mennäänpäs sitten eteenpäin puheenvuorossani siihen, kun täällä nyt oltiin tässä aiheessa perussuomalaiset ja heidän ennen vaaleja tarkoittamansa puheet siitä, että he ovat työntekijöitten puolella. Läpivalaistaanpas hieman tätä seikkaa. Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme tänään esitystä, joka heikentää työntekijän irtisanomissuojaa tavalla, jota ei voi pitää perusteltuna, tutkimukseen nojaavana tai työntekijöitä kunnioittavana. Mutta ennen kuin menen sitten vielä enemmän tähän asiaan, niin on syytä muistella, mitä hallituspuolue perussuomalaiset ovat tästä samasta asiasta olleet mieltä aiemmin. Vuonna 2018, kun Sipilän hallitus esitti huomattavasti lievempiä muutoksia irtisanomissuojaan kuin mitä nyt käsittelemme, perussuomalaiset nousivat voimakkaasti vastarintaan. Heidän linjansa oli kristallinkirkas: irtisanomissuojaa ei saa heikentää. Ja eivät he tätä hiljaa ajatelleet, he sanoivat sen ääneen, suoraan ja ilman tulkinnan varaa. Lainaan eduskunnan pöytäkirjasta 17.12.2018 toisen käsittelyn puheenvuoroa: ”Me perussuomalaiset epäilemme irtisanomissuojan heikentämisen työllisyysvaikutuksia. Hallituksen esityksessäkin todetaan, ettei voimassa olevan tutkimustiedon perusteella voida luotettavasti arvioida irtisanomissuojan heikentämisen työllisyysvaikutuksia. Siksi nähdään, että hallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin, joilla parannetaan pienten yritysten työllistämismahdollisuuksia ilman irtisanomissuojan heikennyksiä”. Arvoisa rouva puhemies! Tämä oli perussuomalaisten selkeä kanta vuonna 2018. He epäilivät työllisyysvaikutuksia, he vaativat vaihtoehtoja ja he puolustivat työntekijöitä. Ja mikä tärkeintä, he tekivät sen tilanteessa, jossa muutokset olivat paljon maltillisempia kuin nyt tänään. Nyt olemme kuin kohtauksessa elokuvasta Päiväni murmelina: sama puhe, sama epävarmuus tutkimusnäytöstä, sama kysymysmerkki työllisyysvaikutuksista. Mutta yksi asia on täysin eri: perussuomalaiset itse. Vuonna 2018 he vastustivat irtisanomisen helpottamista, tänään, vuonna 2025 he kannattavat sitä ja vielä rajummassa muodossa. Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin aiemminkin olen todennut, melkein kuulen salin oikealta laidalta hurraa-huutoja, kun irtisanomista helpotetaan ja työntekijän asemaa heikennetään. On vaikea ymmärtää, miten näin täysi käännös on mahdollinen. Miten puolue, joka ennen löi nyrkkiä pöytään työntekijöiden puolesta, nyt rientää ensimmäisenä heikentämään näiden asemaa? Siksi kysynkin suoraan: Mihin perussuomalaisten työntekijöiden puolustaminen on kadonnut tällä kaudella? Missä ovat ne periaatteet, joihin he vielä muutama vuosi sitten vannoivat? Arvoisa rouva puhemies! Työntekijöiden turvaa ei saa romuttaa ja kaikkein vähiten sitä saa romuttaa puolue, joka lupasi olla työntekijän puolella, mutta on nyt kääntänyt selkänsä heille. Arvoisa rouva puhemies! Sallinette, että vielä hieman tarkastellaan ja läpivalaistaan tätä perussuomalaisten työntekijöiden puolustamista, niin kuin he ovat sanoneet, ja sitä, mitäs kaikkea tällä kaudella on tapahtunut. No, työntekijöitä koskien on ollut paljonkin leikkauksia työttömyysturvaan sun muuhun, mutta sitten on näitä tämmöisiä muitakin vaikutuksia ja päätöksiä. Esimerkiksi he ovat toteuttaneet työmatkavähennyksen leikkauksen 300—600 euroa, on työttömyysturvan suojaosan poistoa, lakko-oikeuden rajaaminen ja jopa lakkosakkojen asettaminen työntekijöille, aikuiskoulutustuen lakkauttaminen, vuorotteluvapaan lakkauttaminen ja paljon muita etuuksia leikattu. Sitten on paikallisen sopimisen uudistus, joka tarkoittaa sitä, että työlainsäädännöstä halutaan poiketa sopimalla työpaikoilla heikommin. Vientimalli eli työriitojen ratkomista hankaloitetaan rajoittamalla valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia. Leipomotyölain kumoaminen: perussuomalaiset veivät leivän leipomotyöläisen suusta, poistivat 100 prosentin yötyölisän — toki he saivat sitten varmaan neuvoteltua niitä työehtosopimusneuvotteluissa takaisin. Yhteistoimintalain velvoittavuuden nosto 20 hengen yrityksestä 50 hengen yrityksiin, yt-neuvotteluajat on puolitettu. Suojelutyö on viety lakiin, elikkä työnantajajärjestöt haluavat viedä ammattiliitolta vallan päättää, minkä verran väkeä tulee lakkojen aikana suojelutyöhön. Nyt tämä henkilökohtaisen irtisanomisen madaltaminen on käsittelyssä ja menee valitettavasti todennäköisesti läpi. Sitten sieltä on tulossa vielä määräaikaisten työsopimusten perusteetta tekeminen vuodeksi. Ja sitten sokerina pohjalla siellähän on tulossa vielä sitten ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksun verovähennysoikeuden poisto. Tässä nyt ihan pieni otos ja läpivalaisu siitä, mitäs ne perussuomalaiset ovatkaan nyt sitten mieltä työntekijöistä. Siksi hämmästelen kyllä kovin tässä salissa sitä, kun he vieläkin ehkä aavistuksen vetoavat siihen, että he ovat työntekijöitten asialla. Kuitenkin kun tuossa läpivalaistiin nyt hieman tätä, mitä tällä kaudella on tapahtunut, ja samalla vähän vielä muisteltiin menneitä — on välillä vähän hyvä katsoa taaksekin päin, että mitä sitä on tullut tehtyä — niin 2018 te vannoitte työntekijöitten nimeen ja olitte sitä mieltä, että irtisanomisperustetta ei saa heikentää. Mitä ihmettä nyt on tapahtunut tässä välillä? Sen mielelläni kuulisin edustaja Bergbomilta tai edustaja Piisiseltä, joita molempia arvostan kyllä, että ovat nyt täällä paikalla ja vastailemassa näihin meidän tiukkoihin kysymyksiimme. Mutta kovin olemme hämmentyneitä tästä, mitä on tapahtunut perussuomalaisten leirissä. Tästä mielellämme kyllä kuulisimme, millä tavalla sitä nyt ollaan vielä työntekijöitten puolestapuhujia. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-11T22:08:01,2025-12-11T22:15:23,Käsitelty,1.1 2025_127_141,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_142,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä illan keskustelua kuunnellessani mieleeni on monta kertaa juolahtanut se kysymys, että missäköhän luuraavat nyt ne satatuhatta uutta työpaikkaa, koska, arvoisa puhemies, sehän tämänkin esityksen keskeisimpänä pontimena hallituksella on ollut, että työntekijöiden irtisanomissuojaa heikentämällä saadaan työllisyys tässä maassa nousuun. Hallitushan on monesti todennut, että kaikilla niillä kymmenillä ja kymmenillä toimenpiteillä, joilla tavallisen suomalaisen arkea on heikennetty ja joilla työntekijöiden oikeuksia on poljettu, saadaan tämän maan talous nousuun ja työllisyys kasvuun. Muistelin tuossa, että kun me aloitimme tämän kauden työskentelyä eduskunnassa kesällä 23, silloin monikin oikein tarrautui siihen hallitusohjelmaan kiinni ja totesi, että tällä tulee satatuhatta uutta työllistä. Ja näinhän oli ennen vaaleja lupailtu, että suomalaisiin yrityksiin syntyy tällä vaalikaudella satatuhatta uutta työpaikkaa. No, nyt reilut kaksi ja puoli vuotta edellisten eduskuntavaalien jälkeen sopii kysyä, missä nämä työpaikat oikein luuraavat. Luulisi jo, että kai tässä ajassa nyt jotain vaikutusta olisi ollut niillä kymmenillä ja kymmenillä, ja hallitushan on jopa mainostanut sadoilla, toimenpiteillä, joilla työllisyyttä ja kasvua on haluttu edistää. Kai täällä tuloksia pitäisi näkyä, jos nämä toimenpiteet todella toimisivat, mutta, arvoisa puhemies, toisin on valitettavasti käynyt. Kauttaaltaan tällä vaalikaudella Suomen työllisyyskehitys on ollut Euroopan heikointa, ja senpä johdosta meillä työttömyys on noussut jo toiseksi korkeimmalle tasolle kaikista Euroopan maista. Koko ajan jännitämme sitä, ohittaako Suomi mahdollisesti Espanjan ja nousisi koko Euroopan kärkimaaksi työttömyyden osalta. Tässä viime aikoinahan pientä väreilyä myös täällä työllisyyden puolella on ollut, että uusien työllisten määrä on tässä jonkun verran kasvanut, mutta kun me todella katsomme tämän hallituksen tulostaulua sieltä kesästä 23 näihin päiviin saakka, niin valitettava tosiasia todella on se, että työllisyyskehitys on ollut Euroopan heikointa ja sen sijaan, että olisi tullut satatuhatta uutta työllistä, onkin tullut valitettavasti satatuhatta uutta työtöntä. Tämä kaikki siis siitä huolimatta, että täällä on tehty kymmeniä ja kymmeniä, tai satoja, toimenpiteitä hallituksen toimesta talouskasvun ja työllisyyden vauhdittamiseksi, mutta jostain syystä, arvoisat kollegat, nämä toimenpiteet eivät ole tuottaneet sitä haluttua lopputulosta, joka hallituksella on myös julkilausuttuna tavoitteena ollut. Arvoisa puhemies! Edelleen voi epäillä, tuottaako tämäkään esitys, jossa todella nyt sitten työntekijöiden irtisanomissuojaa heikennetään, todella sen vaikutuksen, että työllisyys tästä paranisi. Jos näin olisi, niin kai tämän pitäisi nyt näkyä sitten niissä kansainvälisissä tutkimuksissa, joissa on tutkittu irtisanomissuojan tason vaikutusta työllisyyteen, ja näissä tutkimuksissahan ei ole löydetty osviittaa siitä, että irtisanomissuojaa heikentämällä työllisyys saataisiin jotenkin nousuun. Tämä jo ihan siitä syystä, että jos irtisanomissuojaa heikennetään ja se johtaa sitten uusiin työsuhteisiin, niin sitten se johtaa kyllä myös niihin uusiin irtisanomisiin, ja tämän osalta silloin yhteisvaikutus jää yleensä kyllä erittäin vähäiseksi. Tämähän on asia, jonka myös hallitus ihan itse kyllä siinä hallituksen esityksessäkin oli jo paljastanut. Arvoisa puhemies! Kun tätä työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämistä todella nyt perustellaan sillä, että työllisyys saataisiin Suomessa kasvuun ja työttömyyttä voitaisiin vähentää, niin silloin ajattelisi, että olisi sitten osoittaa jotain evidenssiä näiden väitteiden tueksi, jotta voisimme täällä luottaa, että todella muuttamalla lainsäädäntöä näin pääsisimme sitten parempaan lopputulokseen, mutta kun hallituksen esitystä ja myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintöä lukee, niin johtopäätös on valitettavasti se, että ne valitettavasti eivät tarjoa sellaista evidenssiä, että voisi ajatella tämän toimenpiteen parantavan työllisyyttä. Arvoisa puhemies! Työllisyyden parantaminen olisi kuitenkin se keskeinen keino, jolla tässä Suomessa myös julkisen talouden kestävyyttä voitaisiin parantaa, ja sen takia kyllä kannattaisi kaikki toimenpiteet keskittää sellaisiin asioihin, joilla tosiasiallisesti työllisyyttä voitaisiin edistää. Luulisi, että siinä ainakin tavoitteen osalta yhteisymmärrys täältä löytyy, koska tämä työllisyyden vahvistaminen ja julkisen talouden vahvistaminen sitä kautta olisi varsinkin sen takia erittäin tarpeellista, että juurihan tällä viikolla jälleen saimme kuulla, että valitettavasti julkisen talouden kantokyky entisestään heikkenee ja velkaantuminen on entisestään kiihtynyt ja tänä vuonna, historiallisesti tällaisina aikoina, velkaantuminen on jo jopa sillä tasolla kuin se oli pahimpaan pandemia-aikaan — mikä on kyllä aika pysäyttävä tieto, minkä valtiovarainministeriökin tällä viikolla on todella todennut, että tämän vuoden velkaantuminen menee miljardeja ja miljardeja yli sen, mitä alun perin on arvioitu. Keskeisenä syynähän myös tässä velkaantumisen taustalla todella on tämä erittäin heikko talouskehitys ja erittäin heikko työllisyyskehitys, joita sitten näillä esityksillä valitettavasti ei pystytä kääntämään. Tai jos pystyttäisiin, niin kyllähän sitten jossain myös tuloksia pitäisi näkyä, ja kun Suomenmaata on tässä vaalikauden aikana kiertänyt ja olen aina kysellyt, onko täällä näkynyt niitä luvattuja työpaikkoja, niin vielä kukaan, arvoisa puhemies, ei ole ilmoittanut, missä niitä lisätyöpaikkoja näkyy, mutta aika monella paikkakunnalla on kyllä enemmänkin jaettu muutosneuvotteluihin kutsuja ja sitä myöten myös sitten irtisanomisia. Tämä suunta kyllä pitää kääntää.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-12-11T22:15:39,2025-12-11T22:22:50,Käsitelty,1.1 2025_127_143,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Ojala-Niemelä., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_144,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Meillä on käsiteltävänä täällä hallituksen esitys koskien työntekijän henkilöön liittyvään irtisanomiseen jatkossa riittävää asiallista syytä. Tämän hallituksen esityksen ensitahdit lyötiin vaalien jälkeen Säätytalolla hallitusohjelmaneuvotteluissa, joissa tuli hallitusohjelmakirjaus, että henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä muutetaan niin, että työntekijästä johtuvasta syystä työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy. Tämä asia on ollut valmisteltavana työ- ja elinkeinoministeriössä, ja suuri kritiikin paikka on kyllä siinä, että tämä ei ollut kolmikantavalmistelussa. Nykytilahan on se, että työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen vain työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä asiallisesta ja painavasta syystä. Pienten yritysten irtisanomisvaikeuksia koskeviin murheisiin vastattiin heinäkuussa 2019 voimaan tulleella työsopimuslain muutoksella. Lakiin lisättiin kokonaisarviointia koskeva säännös, jonka mukaan syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. No, mitä sitten tällä esityksellä on vaikutuksia? Muutos tarkoittaa irtisanomiskynnyksen madaltamista. Jatkossa henkilöperusteinen irtisanominen on käytännössä nykyistä helpompaa. Työntekijän kannalta tämä tarkoittaa heikompaa työsuhdeturvaa. Tämä voisi johtaa siihen, että työntekijät eivät esimerkiksi uskalla nostaa esiin työpaikan ongelmia ja epäkohtia. Henkilöön perustuvalla syyllä irtisanotun työntekijän katsotaan itse aiheuttaneen työsuhteen päättymisen, minkä seurauksena hänelle asetetaan karenssi, jonka ajalta hän ei saa työttömyysturvaa. Ottaen huomioon, että hallitusohjelma sisältää huomattavat työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan leikkaukset, irtisanomissuojan heikentämisen vaikutukset ovat työntekijöiden kannalta entistä vakavammat. Irtisanomissuojan heikentämisen työllisyysvaikutukset ovat vähintäänkin kyseenalaisia. Työllisyyttä edistävien vaikutusten sijaan irtisanomissuojan heikentäminen voi lisätä työn psykososiaalista kuormitusta, jonka puolestaan on todettu heikentävän tuottavuutta. Tuossa edellä edustaja Räsänen kävi ansiokkaasti läpi tämänhetkistä työllisyystilannetta: hallitus lähti tavoittelemaan sataatuhatta uutta työpaikkaa, tulikin 80 000 uutta työtöntä ja lisää epävarmuutta työllisyysmarkkinoille. Tästä esityksestä ei ole mitään arviota sen suhteen, paljonko henkilöitä työllistyisi tämän jälkeen lisää, ja epäilenpä vain, että tällä on päinvastaiset vaikutukset. Käsittelimme tätä esitystä huolella perustuslakivaliokunnassa, ja arvostamani professori Bruun toi esille tämän käsitteen ”asiallinen syy” ongelmallisuuden. Käsite ”asiallinen syy” on yksinään sellainen epämääräinen käsite, jota usein on arvosteltu perustuslakivaliokunnan käytännössä. On kuitenkin muitakin syitä sille, että käsite nyt tarkasteltavassa yhteydessä on hyvin epäonnistunut, ja Bruunin mielestä se ei täytä perustuslain 18 §:n 3 momentin tarkkuuden vaatimuksia. Tähän on hänen mukaansa useita syitä: ”Ensinnäkin nykylain tulkinnassa henkilöön liittyvän irtisanomissyyn tulkinnassa on ollut ja on kaksi ulottuvuutta: irtisanomisperusteen on oltava ensinnäkin asiallinen, toiseksi painava. Vaikka oikeuskäytännössä monesti ei kokonaisarvioinneissa erikseen ole pohdittu asiallisuutta ja painavuutta, on, kuten hallituksen esityksestä myös ilmenee, kuitenkin runsaasti esimerkkitapauksia, joissa ensiksi erikseen pohditaan asiallisuutta ja sen jälkeen erikseen painavuutta. Työntekijän ulkonäkö, mielipiteet ja vapaa-ajan harrastukset ovat esimerkkejä perusteista, jotka yleensä eivät ole asiallisia. Jos syy on asiallinen, esimerkiksi työvelvoitteiden laiminlyönti, arvioidaan erikseen, onko syy painava, ja myönteisessä tapauksessa irtisanomisperuste on olemassa. Toiseksi nykylain tulkintakäytännössä käsite ’asiallinen syy’ ei sisällä minkäänlaista perusteen olennaisuus- tai vakavuusharkintaa. Nyt uuden lain mukaan termi ’asiallinen’ saa uuden sisällön: irtisanomissyyn pitää lain uuden sanamuodon mukaan olla sekä asianmukainen että vakava, jotta kyseessä olisi asiallinen syy. Vakavuusharkinta tulee kokonaisharkinnan kautta osaksi asiallisen perusteen harkintaa. Tämä tarkoittaa, että lainsäätäjä nyt määrittelee asiallisen syyn käsitteen uudella tavalla. Se tarkoittaa myös, että aikaisempi oikeuskäytäntö, jossa pohditaan käsitteen ’asiallinen’ merkityssisältöä, ainakin osaksi ei enää ole relevantti.” Täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimukset olisivat edellyttäneet, että kysymys olisi ollut säätämisjärjestyskysymyksestä. Oli harmillista, että äänestimme asiasta perustuslakivaliokunnassa ja jäimme vähemmistöön. Tästä lain soveltamisesta tulee melkoinen sotku. Käsitteet ovat sekaisin, ja paljon jää ongelmia oikeuskäytännölle. Myös Lamminen yhtyi tähän näkemykseen. Alennetaan kynnystä, mutta mihin asti? Tämä jää oikeuskäytännön varaan, ja vie vuosia, että oikeuskäytäntö selkiyttää tätä asiaa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-12-11T22:22:55,2025-12-11T22:30:00,Käsitelty,1.1 2025_127_145,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_146,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmän jäsenet ovat tuoneet tähän hallituksen esitykseen irtisanomissuojan heikentämisestä useita tärkeitä näkökohtia, joihinka yhteenkään täällä harvalukuiset läsnä olevat hallituspuolueiden edustajat eivät ole kyenneet vastaamaan. [Miko Bergbom: Ei pidä paikkaansa!] Se on valitettava tosiasia tästä irtisanomissuojan heikentämistä koskevasta lakiesityksestä, jota ei kevein perustein ole kutsuttu potkulaiksi. Rouva puhemies! Tämä hallituksen esityshän muuttaisi työsopimuslain irtisanomisperustetta niin, että jatkossa todellakin riittäisi pelkkä asiallinen syy nykyisen asiallisen ja painavan syyn sijaan työntekijän irtisanomiseen. Tämä koskee lukemattomia suomalaisia työsuhteessa olevia tavallisia, kovaa työtä tekeviä työntekijöitä. Tämä lisää työelämän epävarmuutta tilanteessa, jossa työttömyys on historiallisen korkealla tasolla ja jossa keskeinen syy talouskasvun puutteeseen on epäluottamus ja epävarmuus tulevasta. Tämä lainsäädäntö ei ole mikään tekninen yksityiskohta, vaan se on merkittävä muutos heikompiin suomalaisen työelämän pelisääntöihin. SDP:n kanta on selvä: Me emme voi hyväksyä lakia, joka heikentää työntekijän asemaa ja lisää epävarmuutta ilman riittäviä perusteluja ja tasapainottavia toimia. Työsuhdeturva on osa suomalaista hyvinvointimallia, ja sen rapauttaminen vaikuttaa laajasti työelämään, se vaikuttaa perheisiin ja se vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Rouva puhemies! Haluan tuoda esille, että lakiesityksestä annetuissa lausunnoissa on tuotu esiin perustellusti vakavia huolia. Esimerkiksi arvostettu tasa-arvovaltuutettu varoittaa, että tämä muutos lisää riskiä raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä, [Helena Marttila: Just näin!] ja tämä pitäisi kokoomuksen kuulla. Kokoomus, joka kerta toisensa jälkeen käyttää juhlapuheita siitä, kuinka se suojaa raskaussyrjinnältä ja pitää työelämän tasa-arvoa sukupuolten näkökulmasta tärkeänä, on kuitenkin tuonut tähän saliin lakiesityksen, joka tasa-arvovaltuutetunkin mukaan tulee lisäämään riskiä raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä — tämä ikääntyvässä Suomessa, tämä matalan syntyvyyden Suomessa on sitä perhepolitiikkaa, jota vain kylmä oikeistohallitus voi harjoittaa ja jota SDP vastustaa. Me haluamme vähentää raskaus- ja perhevapaasyrjintää työelämässä ja lisätä nuorten perheiden uskoa ja luottamusta tulevaisuuteen. Puhemies! Työsuojeluviranomainen näkee lausunnossaan vaaran, että madaltuva irtisanomiskynnys mahdollistaa syrjinnän naamioimisen lailliseksi irtisanomiseksi. Lisäksi asiantuntijat ovat todenneet, ettei hallitus ole kyennyt osoittamaan, että muutos parantaisi työllisyyttä tai tuottavuutta. Päinvastoin, tutkimusnäyttö on ristiriitaista. OECD:n vertailussa Suomen irtisanomissuoja ei ole poikkeuksellisen tiukka, siis ei mitenkään erityisen tiukka, vaan keskimääräinen. Mikä on siis se peruste lähteä purkamaan suomalaisen, kovaa työtä tekevän työntekijän turvaa? SDP katsoo, että hallituksen esitys siirtää painopistettä työntekijän suojelusta työnantajan vallan vahvistamiseen. Tämä on askel kohti mallia, jossa työsuhteet muuttuvat epävarmemmiksi ja pelko irtisanomisesta hiipii työpaikoille. Pelko ei lisää tuottavuutta, se lisää varovaisuutta, vähentää halua tuoda epäkohtia esiin, ja se myös heikentää työpaikkojen kehittämistä. Tällä kaikella on negatiivinen vaikutus talouskasvuun, tuottavuuteen ja luovuuteen. Arvoisa puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta itsekin toteaa, että muutoksen tarkoitus on madaltaa irtisanomisen kynnystä. Se myöntää, että tämä lisää oikeudellista epävarmuutta ja voi myös johtaa riitojen kasvuun. Valiokunta esittää seurantaa raskaus- ja perhevapaasyrjinnän osalta. No, hyvä niin, mutta seuranta ei riitä, jos vahinko on jo tapahtunut. Tästä kärsivät tavalliset suomalaiset perheet. SDP:n mielestä työllisyyttä ei paranneta heikentämällä työsuhdeturvaa. Työllisyys syntyy investoinneista, osaamisesta ja luottamuksesta, ei pelolla. Jos hallitus haluaa lisätä työvoiman liikkuvuutta, sen on samalla vahvistettava työntekijän turvaa muilla keinoin, kuten koulutuksella ja sosiaaliturvalla. Nyt hallitus tekee päinvastoin. SDP sen sijaan, irtisanomisen sijaan, haluaa helpottaa työllistämistä. Me haluamme tukea pienyrittäjiä ja yrittäjiä siinä, että he voisivat palkata ensimmäisen työntekijänsä, ja esitämme tähän määräaikaista 25 prosentin verohuojennusta. Tämä sisältyy SDP:n vaihtoehtobudjettiin. SDP haluaa helpottaa työn vastaanottamista, ja siksi esitämme uusittuja suojaosia asumistukeen ja työttömyysturvaan, jotta myös osa-aikaisen työn tekeminen olisi työttömälle työnhakijalle mahdollista. Myös tämä lisäisi työllisyyttä. SDP ei usko, että työllisyyttä voitaisiin parantaa vain leikkaamalla. Me emme usko pelkkiin kannustimiin työllisyydenhoidossa, kuten tämä oikeistohallitus tekee, ja tässä voimme nojautua arvostettuun talouspolitiikan arviointineuvostoon, joka on myös arvostellut hallituksen työllisyyspolitiikkaa siitä, että se keskittyy yksinomaan työntekijän kannusteisiin. On kiinnitettävä huomiota myös työkyvyn edistämiseen, koulutuksellisiin puutteisiin ja esimerkiksi kuntoutuksen tarjoamiseen. SDP on esittänyt uutta aikuiskoulutustukea turvaamaan parempia mahdollisuuksia ylläpitää omaa osaamista työelämässä. SDP esittää hoitotakuun ylläpitämistä hyvinvointialueilla, jotta myös työttömien työnhakijoitten terveydestä voitaisiin pitää huolta ja todeta kuntoutustarpeet ajoissa. Arvoisa rouva puhemies! Kaiken kaikkiaan tässä salissa on kuultu SDP:n kansanedustajien näkemykset. SDP ei voi hyväksyä lakia, joka lisää epävarmuutta, heikentää tasa-arvoa ja murentaa luottamusta työelämään. Me sen sijaan puolustamme työntekijän asemaa, suomalaisen kovaa työtä tekevän työntekijän asemaa ja oikeutta vakaaseen työsuhteeseen. Siksi me hylkäämme tämän lakiesityksen ja olisimme esittäneet siihen vahvoja tasapainottavia toimia työntekijän suojan turvaamiseksi. Kun hallitus ei näitä näkemyksiä ole kuullut, meillä ei muuta vaihtoehtoa jää kuin hylätä tämä esitys.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-12-11T22:30:09,2025-12-11T22:37:30,Käsitelty,1.1 2025_127_147,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lindén., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_148,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olemme kuulleet täällä painavia puheenvuoroja erityisesti opposition taholta, kuten äsken SDP:n ryhmäpuheenjohtaja Tuppuraisen puheenvuoron, jossa kerrottiin, mikä on SDP:n vaihtoehto työelämän kehittämiseen. Asettamatta millään tavalla eri puheenvuoroja mihinkään arvojärjestykseen kuuntelin erityisen tarkkaan laajan neuvottelukokemuksen omaavan edustajakollega Lylyn ja juristien Koskinen ja Ojala-Niemelä puheenvuorot, joissa oli hyvin tarkkaa analyysia siitä, mistä tässä lainsäädännön muutoksessa nyt on kysymys. En itse lähde toistamaan samoja asioita, vaan yritän löytää tähän näkökulman, joka ehkä ei vielä ihan tässä muodossa ole ollut esillä. Olen kuullut joskus sanottavan, että kielen hallinta on tärkeää, eli se, joka hallitsee kielen, hallitsee todellisuutta. Miten tämä asia liittyy nyt käsiteltävään asiaan? No, sillä tavalla, että me olemme täällä kymmeniä ja kymmeniä kertoja kuulleet, että työllisyystoimiksi kutsutaan esimerkiksi seuraavan kaltaisia asioita: työttömyysturvan työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen, työllisyysvaikutus 5 700 henkilöä vuodessa, työssäoloehdon euroistaminen, 1 500 työllisyysvaikutus, lomakorvausten jaksotuksen palauttaminen, 2 200 työllisyysvaikutus, työssäoloehdon kertymisen lakkauttaminen palkkatuetussa työssä, 1 300 työllisyysvaikutus, ja lapsikorotusten lakkauttaminen, 10 000 työllistä lisää. Näitä kutsutaan työllisyystoimiksi, ja kuten täällä olemme kuulleet ja tänäänkin on puheenvuoroja käytetty siitä, että tällä hetkellä meillä kuitenkin työttömyys on Suomessa kasvanut, niin näillä tehdyillä ratkaisuilla, joista vain eräitä mainitsin, ei ole ollut mitään työllisyysvaikutuksia. Nämä olivat suoraan hallitusohjelmasta kohdasta Rakennepoliittiset toimet. Olemme tässä viime aikana käsitelleet myös muun muassa toimeentulotukiasiaa, ja siellä erityisen järkyttävällä tavalla kaikkein heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden etuuksiin ollaan tekemässä ja on tehty leikkauksia, ja niilläkin katsotaan olevan työllisyysvaikutuksia — tosin ne uskalletaan esittää hyvin maltillisessa muodossa, puhutaan 1 200 lisätyöllisestä. Muille ei ole suotu sitä iloa, vaan käytännössä kysymys on olosuhteiden ja elämän kurjistamisesta. No, tämä on tämän asian, jota nytkin käsittelemme, taustalla, että puhutaan siitä, että tämä on työllisyyttä parantava toimenpide, eli kun me heikennämme palkansaajien ja työntekijöiden asemaa, niin kerrotaan, että se parantaa työllisyyttä. No, miksi joku kuitenkin pyrkii tekemään tämänkaltaista, mitä nyt tässä on tehty ja jota on yksityiskohdittain täällä kuvattu ja vaiheittain kerrottu, mitenkä esimerkiksi huolimatta perustuslakivaliokunnan kannanotoista niitä kaikkia ei ole otettu huomioon sitten siellä varsinaisessa mietintövaliokunnassa? Tässähän on kysymys tietenkin siitä, että yritetään työntekijöiden ja työnantajan välisessä asetelmassa työntekijöiden ja palkansaajien asemaa heikentää, heidän neuvotteluvoimaansa heikentää helpotetulla irtisanomisella, johon liittyy hyvin monimutkaista uudentyyppistä käsitteistöä, kuten tässä vastalause ykkösessä on hyvinkin tarkkaan eritelty kysymys asiallinen syy versus pätevä syy, painava syy versus vakava syy ja niin edelleen. Tämä käsiteanalyysi on siinä vastalauseessa minusta erinomaisen korkeatasoista. Eli pyritään heikentämään palkansaajien voimaa puolustaa omaa etuaan, niin työolosuhdeasioissa kuin tietysti sitten viime kädessä niissä rahallisissa asioissa. Tämä on sillä tavalla mielenkiintoinen asia, että kun toisaalta nyt puhutaan siitä, että Suomessa ostovoima on parantunut, ja ollaan huolissaan siitä, että se ei kuitenkaan näy sitten taloudellisessa kasvussa, niin tämähän johtuu siitä, että ihmiset elävät tällä hetkellä niin pelon ja epävarmuuden ilmapiirissä, että ihmiset niukoistakin tuloistaan säästävät, koska pelkäävät sitä, että joutuvat työttömäksi ja sitten alennettujen ja heikennettyjen työttömyysturvaetuuksien piiriin. Tässä tilanteessa meillä on usein viitattu siihen, että kuitenkin kohtuullisia palkankorotuksia viime sopimuskierroksella saatiin. No, minkä takia saatiin? Ne olivat juuri sitä järjestäytyneen palkansaajaliikkeen vaikuttamisen tulosta. Välillä joudutaan käymään työtaisteluja, välillä pelkästään työtaistelun uhka saattaa johtaa siihen tilanteeseen, että palkankorotuksia sitten saadaan. Tämähän tässä viime kädessä on kyseessä, eli nyt hallitus on asettunut aivan tietoisesti työnantajien puolelle ja pyrkii heikentämään tätä palkansaajaliikkeen vaikuttamisvoimaa. Tässä onkin kysytty, missä on esimerkiksi aiemmin kokoomuspuolueessa voimakkaasti vaikuttanut palkansaajien vaikutus. Aikanaan meillä on ollut täällä edustajia, jotka ovat olleet aktiivisia Tehyssä tai Insinööriliitossa tai Opettajien ammattijärjestössä, ja tällä hetkellä nämä liitot ja järjestöt kritisoivat voimakkaasti tätä nyt esitettyä lainsäädäntöä, mutta siitä huolimatta sitä ajetaan yksipuolisesti työnantajien intressin mukaisesti läpi. Tai vielä jokin aika sitten perussuomalaiset pyrkivät brändäämään itseään työväenpuolueeksi, joka ei ole sosialistinen, ja tällä tavalla antamaan käsitystä, että he ovat työntekijöiden puolella monissa asioissa. Täällähän on siteerattu ihan suoraan eduskuntakeskustelua vuodelta 2018, jossa juuri nyt käsillä olevan kaltaisia asioita voimakkaasti vastustettiin ja kritisoitiin perussuomalaisten toimesta. Nythän kelkka on tässä suhteessa muuttunut, ja nämä molemmat isot hallituspuolueet ovat nyt tässä yksipuolisesti asettuneet työnantajajärjestöjen kannalle palkansaajaliikettä vastaan. Tämähän on tämä dynamiikka, mikä on tämän taustalla, jota sitten tässä on tehty hyvinkin monimutkaisilla uusilla käsitteillä ja sillä, että niihin liittyy uutta oikeuskäytäntöä, mikä se sitten tulee olemaankaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-12-11T22:37:40,2025-12-11T22:44:56,Käsitelty,1.1 2025_127_149,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lindtman., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_150,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallitusohjelmassa luvataan 100 000 uutta työpaikkaa, ja sen pitäisi olla kaikille ilon ja juhlan aihe. 100 000 uutta suomalaista, jotka nousevat sosiaaliturvan varasta työhön ansaitsemaan oman työnsä hedelmiä. Työn arvostus palautetaan, ja siten hyvinvointivaltio, hyvinvointiyhteiskunta, turvataan. Arvoisa puhemies! Edustaja Bergbom, luulen, että tunnistitte nämä sanat, ja haluan sanoa, että 100 000 uutta työpaikkaa on kyllä ilon ja juhlan aihe — uskon, että kenelle tahansa tässä salissa, ihan vasemmalta oikealle. [Miko Bergbom: Työttömyys on teille naurun asia! — Vasemmalta: Höpö höpö!] Arvoisa puhemies! Kuten varmasti itsekin tiedätte, tätä 100 000:aa uutta työpaikkaa ei ole tullut. Tavoitteet siitä ovat hyvin pitkällä. En halua ilkkua tälle lupaukselle, [Miko Bergbom: Juu, et!] jota täällä mainostettiin, kyse ei ole siitä. Nyt kerron teille, mistä johtuu se, että te olette tästä tavoitteesta niin kaukana. Arvoisa puhemies! Itse asiassa sen kertoi syksyn budjettikäsittelyssä kokoomuksen ryhmän ryhmäpuheenvuorossa edustaja Satonen, joka totesi suurin piirtein niin, että Suomen taloudessa on tällä hetkellä luottamuksen lukko. Meillä on luottamuksessa lukko, joka meidän pitää avata, ja jos emme onnistu sitä avaamaan, niin on vaikea nähdä, että Suomen talous lähtee kasvuun. En sanatarkkoja siteerauksia muista, mutta suurin piirtein näin. Arvoisa puhemies! Edustaja Vuornos, muut kokoomuslaiset, olen Satosen kanssa tästä täysin samaa mieltä. Luottamus on Suomen talouden suurin ongelma tällä hetkellä. Luottamuksen puute on se syy, minkä takia Suomeen ei ole tullut 100 000:aa uutta työpaikkaa. Luottamus on se syy, minkä takia me emme voi iloita ja juhlia näistä uusista työpaikoista. Luottamuksen puute on se syy, minkä takia 100 000 uuden työpaikan sijaan Suomeen on tullut jopa yli 90 000 uutta työtöntä tämän hallituksen aikana. Voisin pitää loppupuheen niistä taloudellisista luvuista tai indikaattoreista, jotka osoittavat tätä luottamuksen puutetta, mutta sanon vain kaksi lukua. Tämän vuoden Q2:lla, eli huhtikuusta kesäkuuhun, suomalaisten säästämisaste oli seitsemänkertainen pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna. Suomalaiset ovat viimeisen vuoden aikana säästäneet neljä miljardia euroa pelkästään pankkitileille. Jos suhteutamme tätä summaa: Palkkasumma Suomessa on hiukan reilu yli 100 miljardia euroa. Kun siitä otetaan pois verot, puhutaan ehkä noin 60—70 miljardista eurosta, jotakin sitä suuruusluokkaa, ja siitä summasta — ja on oletettavaa, että palkansaajien osuus on siitä iso — neljä miljardia euroa on pelkästään mennyt pankkitileille, puhumattakaan sitten muusta rahoitusvarallisuudesta, jonka kohdalla on tietysti hyvä, että ihmiset säästöillä lähtevät rahoittamaan yrityksiä ja kasvua. Jos emme tätä Satosen mainitsemaa lukkoa saa avattua, on vaikea nähdä, että me pääsisimme edes lähellekään kohti niitä hallituksen tavoitteita, joita on asetettu. Sen takia tämän salin tärkein tehtävä, yhteinen tehtävä, on se, että kun aivan samalla tavalla me kaiken tämän synkkyyden keskellä onnistuimme sopimaan yhteisistä askelista julkisen talouden tasapainottamiseen, niin nyt samanlaista henkeä tarvittaisiin tähän työttömyyden nujertamiseen, ja jotta se työttömyys saadaan nujerrettua, niin meidän on pystyttävä palauttamaan tavallisiin suomalaisiin — ennen kaikkea palkansaajiin, mutta myös muihinkin — luottamus, usko huomiseen, jotta se kulutus lähtee liikkeelle, koska kaikkia edellytyksiä työllisyyden paranemiselle on: inflaatio on tullut alas, korot ovat tulleet alas. Palkankorotukset nostavat sitä ostovoimaa, aivan kuten edustaja Bergbom ja monet muut ovat täällä itse asiassa moneen kertaan mainostaneet. Suomalaisten ostovoima on nousussa. Tosin mikään näistä ei ole hallituksen päätös. [Miko Bergbomin välihuuto] Mikään näistä — inflaatio, korot ja palkankorotukset — ei ole hallituksen päätös. Tosin te olette pyrkineet nostamaan sitä inflaatiota aikaisemmilla päätöksillä kesken vuotta, mutta niin tai näin. Joka tapauksessa edellytyksiä on, mutta liikkeelle tämä kulutus ja luottamus eivät lähde. Sen takia kaikista tärkein asia, jos tämä sali haluaa ottaa työttömyyden nujertamisen yhteiseksi tehtäväksi, on keskittyä siihen, miten saamme luottamuksen palautettua, uskon huomiseen suomalaisille, jotka nyt pelkäävät työpaikkansa puolesta, pelkäävät tätä kansainvälistä epävarmuutta. Miten saamme palautettua luottamuksen? [Miko Bergbom: Lopettakaa pelottelu!] Arvoisa puhemies! Sen takia kaikkia esityksiä, joita nyt täällä käsittelemme, pitäisi pohtia tästä näkökulmasta. Sen takia kysyn, mikä on 2,6 miljoonan työssäkäyvän palkansaajan työsuhdeturvan heikentämisen vaikutus luottamukseen? Mikä on vaikutus nuorten, vaikkapa perheellistymisiässä olevien nuorten naisten, luottamukseen, kun hallitus monilla toimilla, paitsi tällä myös määräaikaisten, perusteettomien pätkätöiden laillistamisella, tosiasiassa hallituksen omienkin arvojen mukaan vähintäänkin lisää riskiä raskaus- ja perhevapaasyrjintään? Miten luottamusta parantaa se epävarmuus, joka tulee nyt oikeuskäytäntöön uuden työntekijän palkkaamisesta, mikä on siellä valiokunnan käsittelyssä perustuslakivaliokunnassakin todettu? Miten luottamusta lisää epävarmuus perheen perustamisesta? [Puhemies koputtaa] Ja niin edelleen. Arvoisa puhemies! [Puhemies koputtaa] Miten tämä esitys lisää suomalaisten palkansaajien luottamusta huomiseen? Jään odottamaan vastauksia. [Timo Suhonen: Hyvä kysymys, Bergbom vastaa! — Miko Bergbomin välihuuto]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-12-11T22:45:12,2025-12-11T22:52:51,Käsitelty,1.1 2025_127_151,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Laine-Nousimaa., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_152,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet eivät voi olla valinnaisia, vaikka miten poliittisesti niin haluttaisiin. Asiantuntijat ovat todenneet selvästi: esitys ei täytä ILO:n, Euroopan sosiaalisen peruskirjan eikä EU:n perusoikeuskirjan edellyttämää vakavuuden vaatimusta. Hallitus on siis tietoisesti ajamassa lakia, joka vaarantaa Suomen maineen oikeusvaltiona. Kansainvälisiä sopimuksia ei voi sivuuttaa poliittisen ohjelman tieltä. Tätä lakia ei voi hyväksyä ilman, että Suomi ottaa oikeudellisesti riskejä, joita kukaan ei voi perustella. Arvoisa rouva puhemies! Suomessa on useita vuosia — lähes minun elinikäni, paria viime vuotta lukuun ottamatta — pystytty yhdessä rakentamaan tulevaisuutta työnantajien ja palkansaajien kesken. On pystytty myös sopimaan työelämää koskevan lainsäädännön muutoksista. Yhdessä sopiminen on rakentavaa ja sitouttaa molemmat osapuolet noudattamaan näitä yhdessä sovittuja lakeja ja käytäntöjä. Hallituksen edustajat puhuvat usein tässä salissa siitä, että meidän tulisi yhdessä luoda myönteistä ilmapiiriä, saada aikaan investoinneille suotuisaa ympäristöä ja etsiä keinoja talouskasvun käynnistymiseen. Samalla pitäisi antaa ihmisille uskoa parempaan tulevaisuuteen. Nämä puheet ja toiveet tuntuvat käsittämättömiltä, kun samaan aikaan hallitus toteuttaa toimia, jotka toimivat käytännössä juuri näitä toiveita vastaan. Onko totuus kuitenkin se, että tulevan kasvun hedelmät eivät ole tarkoitettuja pienipalkkaisille ja heikommassa asemassa oleville palkansaajille tai heille, joiden työkyky ei ole paras mahdollinen? Tämä työnantajien ja palkansaajien vastakkain asettaminen tuntuu käsittämättömältä ajassa, jossa pitäisi päinvastoin löytää yhteisymmärrystä ja yhteistä tahtoa ja luottamusta tulevaisuuden rakentamiseen. Tuntuu siltä, että jälleen juuri nuoret ja naiset maksavat hintaa työlainsäädännön heikennyksistä. Onkin syytä kysyä: miksi juuri matalapalkkaiset ja naisvaltaiset alat joutuvat jälleen maksumiehiksi? Hallituksen jo toteutuneet sekä suunnitelmissa olevat työlainsäädännön, työttömyysturvan sekä sosiaaliturvan heikennykset iskevät kaikkein kovimmin juuri naisiin, nuoriin ja pienituloisiin perheisiin. Kaikki nämä leikkaukset heikentävät suomalaisten lasten tulevaisuudennäkymiä, koska epävarmuus toimeentulosta ja työelämän turvan heikentyminen aiheuttavat myös koteihin epävarmuuden ja pelon ilmapiiriä. Tätäkö hallitus haluaa? Mielestäni tätä ei voi hyväksyä. Tämä toiminta ei luo luottamusta. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus väittää, että irtisanomisprosessi on tällä hetkellä liian raskas. Todellisuudessa ongelma on se, että prosesseja ei noudateta. Varoituksia ei dokumentoida, menettelyä ei hallita. Tätä ei korjata heikentämällä työntekijän suojaa vaan vahvistamalla työnantajien osaamista ja käytäntöjä. Yksi pakollinen kirjallinen varoitus ratkaisisi enemmän kuin tämä koko lakipaketti. Siksi hallituksen väite selkeytyksestä ei kestä päivänvaloa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-12-11T22:53:04,2025-12-11T22:56:35,Käsitelty,1.1 2025_127_153,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Marttila., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_154,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tätä lakiesitystä voisi kritisoida lukuisista näkökulmista, kuten olemme tänä iltana täällä kuulleet. Olen kuunnellut tätä keskustelua ja päätin nyt lopulta itsekin ottaa vielä puheenvuoron ennen kaikkea naisena ja hedelmällisessä iässä olevana, ja keskitynkin nyt lain syrjintää lisäävään vaikutukseen. Täällä kuultiin aiemmin puheenvuoroja, joissa kyseenalaistettiin raskaussyrjinnän lisääntymisen riskiä, joten luen nyt suoraan tasa-arvovaltuutetun lausunnosta: ”Eräs työntekijä on kuvannut kokemustaan seuraavasti: ’Kun odotin esikoistani, minut irtisanottiin kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa. Liiton mukaan oli vaikea todistaa, että syy oli raskaus, sillä työnantaja vetosi tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin. Irtisanominen ei johtanut toimenpiteisiin.’” Tasa-arvovaltuutetun mukaan kertomus vastaa pitkälti tasa-arvovaltuutetun saamia yhteydenottoja, ja yli puolet työelämää koskevista neuvontapalveluun tulevista puheluista ja kolmasosa kirjallisista yhteydenotoista liittyy raskaussyrjintään tai sen epäilyihin. Tämän henkilön kertomus osoittaa, ettei syrjintää ole aina suinkaan helppo tunnistaa. Valtuutettu toteaakin yksiselitteisesti: ”Jos irtisanomiskynnystä madalletaan, riski syrjinnän piiloutumisesta kasvaa.” Arvoisa puhemies! Raskaus- ja perhevapaasyrjintä on jo nykyisellään aito ja vakava työelämän ongelma, ja on aivan käsittämätöntä, että etenkin kokoomus sallii tällaisen syrjinnän riskiä lisäävän lain etenemisen. Jo nykyisellään erityisesti nuorten naisten riski kohdata syrjintää työmarkkinoilla on suurempi kuin miehillä. Tilastokeskus selvitti viime vuonna, vuonna 2024, sosiaali- ja terveysministeriölle raskaus- ja perhevapaasyrjinnän yleisyyttä. Myös lukemani kertomus on kyseisestä selvityksestä, jonka perusteella raskaussyrjintää kokee Suomessa jo joka neljäs raskaana oleva — jo joka neljäs. Kun syrjinnän lisäksi otetaan huomioon myös muut kielteiset kokemukset, kuten pelko oman aseman vaarantumisesta töissä, näitä kokemuksia on ollut miltei puolella kaikista raskaana olevista. Syrjintä on siis järkyttävän yleistä, ja nyt sen todennäköisyyttä lisätään entisestään tällä lailla. Yhdenvertaisuusvaltuutettukin toteaa lausunnossaan: ”Esityksessä ei ole toteutettu yhdenvertaisuusvaikutusten arviointeja. Siksi tämän lain vaarana on, että sen vaikutukset kohdistuvat erityisesti syrjinnän vaarassa oleviin työntekijöihin, esimerkiksi terveydentilan, vammaisuuden, ikääntymisen tai perhehuoltovelvollisuuden perusteella.” Irtisanominen esimerkiksi perhevapaan vuoksi on tasa-arvolaissa kielletty, ja edustaja Bergbom oli siinä aiemmin lausuessaan oikeassa, että tietyissä tapauksissa jatkossakin työnantaja tosiaan rikkoo lakia, jos irtisanoo laittomin perustein. Mutta tässä laissa onkin kyse juuri siitä, että irtisanomisen uudet perusteet jäävät nyt erityisen häilyviksi. Irtisanominen on aina inhimillisesti dramaattinen tilanne kummallekin osapuolelle, minkä vuoksi lainsäädännön tulisi olla hyvin selkeä ja helposti tunnistettavissa ja tulkittavissa, jotta niin työntekijä kuin työnantaja tietäisi riittävän hyvin oikeutensa ja velvollisuutensa. Tämä potkulaki ei selkeytä tilannetta vaan päinvastoin jättää tulkinnat tulevien riitojen ja oikeuskäytännön varaan. Arvoisa puhemies! Palaan vielä tämän lain tasa-arvovaikutuksiin. Irtisanomissuojaa heikennetään nyt aivan erityisesti naisvaltaisilla aloilla. Monissa työehtosopimuksissa, esimerkiksi teollisuudessa ja kuljetusalalla, [Miko Bergbom: Miehiä!] — miehiä, juu — on sovittu paremmasta irtisanomissuojasta nykyisen irtisanomissäännöstön mukaisesti, kiitos ammattiliittojen. Mutta niillä sopimusaloilla, jotka eivät ole saaneet vastaavaa kirjausta työehtosopimuksiin ja ovat siten pelkän lain varassa, irtisanomissuoja olisi tämän lain varassa, ja näitä aloja ovat varsinkin matalapalkkaiset ja naisvaltaiset alat. Suomessa on jo nykyisellään eurooppalaisittain verrattain paljon määräaikaisia työsuhteita. Myös irtisanominen koeajalla on mahdollista. Aidosti ihmettelen, minkälaisiin tilanteisiin tätä lainmuutosta tarvitaan, jos ei siihen, että työnantaja voi päästä eroon hankalaksi kokemastaan työntekijästä. On arkijärjelläkin ajateltuna päivänselvää, että sitä mukaa kuin irtisanomisen kynnystä lasketaan, mikä on tietysti koko tämän potkulain ydin, lisääntyy myös syrjinnän riski. Tasa-arvolakiin mahdollisesti tehtävillä tiukennuksilla on vaikea tehdä tekemättömäksi näitä höllennyksiä. Oikea käsi ei vaikuta tietävän, mitä vasen käsi tekee. Tällä lailla aivan erityisesti nuorten ja etenkin nuorten naisten työelämän epävarmuus lisääntyy, vaikka kenenkään ei pitäisi joutua tuntemaan epävarmuutta työsuhteen jatkosta tai työurastaan esimerkiksi lapsen saamisen takia. Työsuhteen ollessa epävarmalla pohjalla voi monen nuoren naisen olla myös vaikea nostaa esiin työpaikan ongelmia, jopa kokemaansa seksuaalista häirintää. Kysynkin suoraan hallituspuolueiden edustajilta: miten vastaatte tähän huoleen? Arvoisa rouva puhemies! Hallitus ei ole millään tavalla lisännyt nuorten tulevaisuususkoa tai uskallusta suunnitella elämäänsä tai perheen perustamista. Monen nuoren haaveet perheestä karkaavat päinvastoin kauemmaksi jälleen tämän lain myötä. On kerta kaikkiaan nurinkurista, että hallituspuolueidenkin riveistä kuullaan usein huoli puhetta alenevasta syntyvyydestä. Sanon nyt suoraan: epävarmuus työn jatkumisesta lisää perheen perustamiseen liittyviä huolia, ja tämä laki lisää epävarmuutta. Hallituksen esityksessäkin todetaan, että tutkimustietoa on siitä, että työntekijöiden työsuhteen epävarmuus heikentää syntyvyyttä. Joidenkin tutkimusten mukaan vaikutus korostuu ennen kaikkea korkeasti koulutetuilla naisilla. Aihetta on kuitenkin tutkittu varsin niukasti. Kuitenkin Italiassa vuonna 2005 toteutetun irtisanomissuojan merkittävän heikennyksen on tutkittu vähentäneen syntyvyyttä 1,4 prosentilla niillä naisilla, joihin lain muuttaminen vaikutti, ja kuten jo totesin, tämä laki vaikuttaa erityisesti naisvaltaisiin aloihin. On siis täysin mahdollista, että tämä laki voi entisestään heikentää syntyvyyttä. Hallituksen esityksessäkin todetaan, että tällä lailla voi olla vaikutuksia koettuun työsuhteen epävarmuuteen ja sitä kautta alhaisempaan syntyvyyteen. Arvoisa puhemies! Ajattelin vielä puhua muistakin syrjintään liittyvistä asioista, mutta otan seuraavan puheenvuoron.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-12-11T22:56:47,2025-12-11T23:04:32,Käsitelty,1.1 2025_127_155,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Selvä, kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Piritta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_156,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on otettava rekvisiittaa nyt merkittävästi enemmän mukaan, kun olisin halunnut vastauspuheenvuoron pitää jo edustaja Bergbomin puheenvuoroon ja tässä on kerennyt kulua jo niin kauan aikaa, että en tahdo enää muistaa, mitä kaikkea siellä edustaja Bergbomin puheenvuorossa olikaan, mutta onneksi kirjoitin niitä vähän itselleni jo siinä puheenvuoron aikana ylös, niin joitakin muistan. Aloitetaan ehkä siitä ajatuksesta, että työntekijä ei olisi heikommassa asemassa. [Miko Bergbom: Aina!] Nimenomaan on todella vaikea kyllä keksiä niitä tilanteita, joissa se työntekijä ei olisi heikommassa asemassa. [Miko Bergbom: Miksi te vääristelette?] — Ei, kun minä pohdin itse, että en tahdo keksiä sellaisia tilanteita, mutta ehkä edustaja Bergbom keksisi sellaisia tilanteita, joissa työnantaja voi olla alisteisemmassa suhteessa kuin työntekijä tai heikommassa asemassa. Itse ajattelen niin, että kyllä sille työntekijälle pääsääntöisesti on äärimmäisen tärkeää, että hän saa palkkansa, jolla voi maksaa niin asumiskustannukset, perheen ruokakustannukset, lasten harrastuskustannukset kuin kaikki muutkin. On erittäin erikoinen ajatus, että työnantaja voisi olla heikommassa asemassa kuin se työntekijä. Sitten te, edustaja Bergbom, puhuitte tästä ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta ja siitä, kuinka tämä nyt helpottaa sitä ensimmäisen työntekijän palkkaamista, ja siinä se ero näiden meidän puolueiden ja ajatusmaailmojen suhteen tuleekin, että me SDP:ssä haluamme siis nimenomaan helpottaa sitä, että se työntekijä voidaan palkata, emme sitä, että se voidaan irtisanoa helpommin. Meillä on tässä meidän omassa vaihtoehtobudjetissamme ”Reilummin kohti kasvua” nimenomaan oma kohta, ”Pienten yritysten kasvun tukeminen”, ja täällä mainitaan niin, että mikroyrityksille säädetään määräaikainen verohyvitys, joka on 25 prosenttia ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kuluista. Haluamme siis nimenomaan tehdä niihin pieniin yhden hengen yrityksiin, mikroyrityksiin, helpommaksi sen ensimmäisen työntekijän palkkaamisen, emme sitä, että voi sen ensimmäisen työntekijän helpommin irtisanoa. Samoin viittasitte tähän palkka-asiaan siinä, kuinka paljon on laskettu yrittäjien palkkatulon olevan, mutta ette maininnut mitään siitä, paljonko ovat mahdolliset pääomatulot tai osinkotulot, kun yrittäjä ei aina nosta tuloja yrityksestä palkkana, vaan on monta muutakin väylää. Mutta työntekijälle ne kyllä tulevat pääsääntöisesti palkkana tai kustannuskorvauksina muista. No, sitten kun mennään tähän tutkittuun tietoon näistä epävarmoista työsuhteista ja syrjintään, niin tässä edustaja Marttila edellä piti erinomaisen hyvän puheenvuoron. Muistan kyllä, kun tämä meillä valiokunnassakin käsittelyyn tuli, että itseäni häiritsi kaikista eniten nimenomaan se, että tämä voi teidän omankin esityksenne perusteella vähentää syntyvyyttä, ja kun kaikki tiedämme, missä asemassa syntyvyys tällä hetkellä jo Suomessa on, niin en oikein ymmärrä sitä logiikkaa, että teemme mitään sellaisia lakeja, jotka voivat tässä maassa heikentää syntyvyyttä. Siitä löytyy erinomaisen paljon tutkittua tietoa, ei varmasti juuri tästä painavan syyn poistamisesta, koska niin kuin itsekin olette todennut, tutkimuksia siitä ei löydy, mutta meillä on Euroopasta ihan viime vuosiltakin lukuisia tutkimuksia ja meta-analyyseja siitä, että nimenomaan työmarkkinoiden epävakaus johtaa lasten hankkimisen viivästymiseen, ja lisäksi se johtaa siihen, että lasten kokonaismäärä jää pienemmäksi erityisesti miehillä ja nuoremmilla sukupolvilla. Meillä on Ranskassa tehty tutkimus, joka osoitti, että nuorten työntekijöiden työturvallisuuden heikentyminen laski heillä syntyvyyttä noin 3,7 prosenttiyksikköä — siis 3,7 prosenttiyksikköä. Minusta se on kyllä aika paljon. Meillä on nimenomaan niitä tutkimuksia niistä vaikutuksista, Totta kai mittaamiseen liittyy näissä haasteita, mutta näissä tutkimuksissakin on todettu, että ne löytävät yleisesti tuloksia siitä, että työ- ja tulotilanteen epävarmuus heikentää lapsen hankkimisaikomuksiakin. Esimerkiksi ruotsalais-norjalainen tutkimus todistaa, että sekä sopimusmuotojen epävarmuus että subjektiivinen kokemus — siis pelkästään se subjektiivinen kokemus epävarmuudesta — liittyy negatiivisesti hedelmällisyysaikomuksiin. [Miko Bergbomin välihuuto] Näitä tutkimustuloksia on vielä vaikka kuinka paljon lisää, mutta puutun vielä viimeisenä aiheena edustaja Bergbomin puheenvuorossa mainittuun pärstäkertoimeen. Siitä meillä oli työ- ja tasa-arvovaliokunnassa kuultavana Lounais-Suomen aluehallintovirastosta viranomainen, joka kertoi nimenomaan siitä, että jo pelkästään näillä sanavalinnoilla tehdään tiettäväksi se irtisanomiskynnyksen kategorinen laiton irtisanominen. Se naamioidaan usein lailliseksi, ja syrjintä usein irtisanomisissa nivoutuu keskeisesti syrjimisen kieltoon. Meillä oli useampia esimerkkejä siitä, että nimenomaan niitä tilanteita voidaan naamioida näyttämään siltä, että on ollut kyse vaikka henkilöperustaisesta irtisanomisesta, vaikka näin ei ole oikeasti ollut. Nimenomaan avin lausunnossa oli siitä, että naamiointi tällä on syrjintää, ja se, mihin menettelyihin ja kohtiin irtisanominen perustuu, on tärkeää, ja se ei aina ole yksiselitteisen helppoa sitten näyttää, onko tässä nyt aidosti kyseessä syrjintä ja peittely. Juuri sen vuoksi näissä asioissa, kun muutoksia mennään tekemään, pitäisi erityistä harkintaa suorittaa, ja sitä ei nyt ole kyllä tehty.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-12-11T23:04:42,2025-12-11T23:12:07,Käsitelty,1.1 2025_127_157,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. —Edustaja Vuornos., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_158,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Henrik,Vuornos,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on täällä käsittelyssä henkilöperusteisen irtisanomisen uudistaminen, ja on hyvä, että siitä keskustellaan perusteellisesti, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kyllä!] koska aihe on erittäin tärkeä. OECD:n mukaan — valiokunnan mietinnöstäkin selviää — Suomessa henkilöperusteisen irtisanomisen ehdot ovat OECD-maista viidenneksi tiukimmat, eli meillä on kohtuullisen helppo irtisanoa taloudellisista ja tuottavuussyistä, mutta henkilöperusteisesti irtisanominen on vaikeata. Tämän esityksen tavoitteena on madaltaa tätä irtisanomiskynnystä eli tuoda lähemmäs OECD:n keskiarvoa henkilöperusteinen irtisanominen. No, tätähän ei tietenkään kukaan tee irtisanomisen ilosta. En tunne yhtään sellaista yrittäjää, joka olisi mielellään irtisanonut, eli irtisanomisen, varsinkin henkilöperusteisen irtisanomisen, taustalla on aina joku haastava tilanne työpaikalla tai tuotannollis-taloudellisista syistä. Yrityksellä on tietysti taloudellinen pakko siihen irtisanomiseen, mutta en usko, että yksikään yrittäjä, saati työnantaja, nauttii irtisanomisesta, vaan se on aina jonkinlaisten epäonnistumisten ketjujen lopputulos. Täällä on paljon puhuttu tämän esityksen työllisyysvaikutuksista. Varmasti oppositiossa tiedetään, että tämän uudistuksen perimmäisin tavoite ei ole työllisyyden kasvattaminen. Hallitus on aika laajasti avannut työllisyyspolitiikkaansa ja niitä päätöksiä, mistä työllisyysvaikutuksia syntyy. Ne liittyvät ennen kaikkea verotuksen ja sosiaaliturvan muutoksiin. Tällä tarkoituksena on madaltaa yrittäjän palkkaamisen kynnystä, luoda lisää dynamiikkaa meidän työmarkkinoillemme ja parantaa yritysten sopeutumiskykyä vaikeissa tilanteissa. Erityisesti pienissä yrityksissä jokaisen työntekijän osalta tilanteet ovat tietysti tärkeitä ja tarkkoja. Täällä on puhuttu myös kolmikannasta. Hallitus on kuullut sekä työntekijäpuolta että työnantajapuolta lainvalmistelussa, mutta tämä hallitus käyttää itse lainsäädäntövaltaa eikä ole ulkoistanut sitä ulkoparlamentaarisille toimijoille vaan käyttää ihan perustuslain suomaa lainsäädäntövaltaa ja tekee esityksen eduskunnalle, joka sitten säätää lakeja, [Timo Suhonen: EK!] ja näinhän sen täytyy modernissa yhteiskunnassa toimiakin. [Miko Bergbom: Juuri näin!] Henkilöperusteista irtisanomista ei pidä arvioida yksin. Tämä on osa laajaa hallituksen reformikokonaisuutta, työmarkkinauudistuksia, joiden tarkoitus on tehdä suomalaisista työmarkkinoista dynaamisemmat, joustavammat, niin että täällä on helpompi työllistyä, niin että täällä on helpompi palkata, niin että tuottavuus kasvaa, niin että työntekijöiden on helpompi liikkua, työnantajien on helpompi rekrytoida. Näitä uudistuksia on paljon. Ensin hallitus uudisti työrauhalainsäädännön, erittäin tärkeä uudistus. [Piritta Rantasen välihuuto] 70 vuoteen ei pykäliin ollut koskettu, [Timo Suhosen välihuuto] ja nyt ne päivitettiin nykyaikaan. Kuten huomattiin, oli tärkeätä, että edellinen työmarkkinakierros oli huomattavasti rauhallisempi työrauhan osalta kuin aiemmat. [Piritta Rantasen välihuuto] Hallitus on uudistanut paikallista sopimista. Jos työntekijät ja työnantajat haluavat yritystasolla, työpaikkatasolla sopia [Timo Suhonen: Paljonko tuli työpaikkoja?] työn tekemisen ehdoista eri tavalla, niin jatkossa se on paremmin mahdollista, kun lainsäädännöstä on purettu paikallisen sopimisen kieltoja. Hallitus sääti vientivetoisen palkkamallin ja vahvisti valtakunnansovittelijaa. [Timo Suhonen: Paljonko tuli työpaikkoja?] Kuten huomattiin, tämä ei työntänyt ketään palkkamonttuun, vaan kunta- ja hyvinvointialueilla sopimalla saatiin yleistä linjaa korkeammat palkankorotukset. Tämän uudistuksen tavoitteena oli suojata valtakunnansovittelijaa siltä, että valtakunnansovittelijan kautta ei voida käydä koukkaamassa yleistä linjaa korkeampia korotuksia. Sitten hallitus on säätänyt suojelutyöstä pysyvän lainsäädännön. [Timo Suhonen: Paljonko tuli työpaikkoja?] Eduskunnassa on lukuisia kertoja oltu tilanteessa, jossa on äkkipikaisesti jouduttu harkitsemaan suojelutyölainsäädännön säätämistä, ja nyt sellainen on pysyvästi lainsäädännössä — tärkeä vakautta lisäävä uudistus. Hallitus on uudistanut yt-lakia, [Timo Suhonen: Paljonko tuli työpaikkoja?] ja nyt vuorossa on henkilöperusteinen irtisanominen. Hallituksen työmarkkinauudistuskokonaisuudesta on jäljellä vielä yksi palanen, erittäin tärkeä sekin, eli määräaikaisten työsuhteiden sopimisen helpottaminen [Timo Suhonen: Paljonko tuli työpaikkoja?] ja takaisinottovelvoitteen poistaminen pieniltä yrityksiltä. Kun me katsotaan tätä työmarkkinauudistusten kokonaisuutta, joka näistä muodostuu, niin Suomen työmarkkinat ovat tämän lainsäädäntöuudistuskokonaisuuden jälkeen huomattavasti dynaamisempia [Naurua sosiaalidemokraattien ryhmästä] kuin mitä ne ovat olleet ennen tätä hallitusta, ja se luo pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä Suomelle. No, täällä on käytetty aika rujoakin kieltä siitä, että sopimusyhteiskunta ja jopa hyvinvointivaltio ovat uhattuina. Meidän naapurimaa Tanskassa, joka on käsittääkseni aika laajasti pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, on huomattavasti Suomea heikompi irtisanomissuojan taso, ja käsittääkseni Tanska on varsin hyvinvoiva kansantalous, jossa sopimusyhteiskunta toimii ja myös hyvinvointivaltion tulopohja on sellainen, [Piritta Rantasen välihuuto] että menot pystytään kestävällä tavalla rahoittamaan. Tämäkään lakiesitys ei ollut täydellinen. Tästähän jäi pois vielä lukuisia tärkeitä uudistuksia, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Alisuoriutuminen!] ja hallitus on joutunut tekemään keskuudessaan kompromisseja. Tämä on nyt tällainen kompromissi, jolla henkilöperusteista irtisanomiskynnystä saadaan hivenen alaspäin. Kokoomus olisi toivonut, että varoituksen käyttöalaa oltaisiin laajennettu siten, että jos on esimerkiksi epäasiallisesta käytöksestä tullut varoitus ja sen jälkeen tulee jostain eri syystä, niin tällaisella kombolla voitaisiin paremmin päästä henkilöperusteiseen irtisanomiseen jatkossa. No sitten, puheenjohtaja, edustaja Lindtman käytti paljon aikaa luottamukseen, ja se on todella tärkeä teema. Varmasti meidän kaikkien kannattaa pohtia sitä, miten me voidaan lisätä luottamusta suomalaisessa yhteiskunnassa. On varmasti selvää, että säästöt, veronkorotukset ja ylipäänsä huono julkisen talouden tila ovat omiaan heikentämään luottamusta Suomessa, mutta oli hallituspohja mikä tahansa, kaikki me joudumme kohtaamaan tämän julkisen talouden haastavan tilanteen. Haluaisin kuitenkin sanoa, että kuluttajaluottamuksen kannalta kaikista haastavin asia on meidän sotiva naapurimaa, ja uskoisin, että kun toivottavasti Ukrainassa saadaan oikeudenmukainen rauha aikaan, niin se on omiaan parantamaan kuluttajien luottamusta ja siten kotimaista talouskasvua. [Timo Suhonen pyytää vastauspuheenvuoroa]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Henrik Vuornos,911828,2025-12-11T23:12:13,2025-12-11T23:19:34,Käsitelty,1.1 2025_127_159,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly. — Mennään puhujalistaan, niin jokainen voi varata sieltä aikaa. Kahteen asti on aikaa. [Timo Suhonen: ja vaikka ylikin!] — Ei ole yli, valitettavasti. Silloin on pakko lopettaa. Työaikalainsäädäntö estää. [Naurua]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_160,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Olen huomannut tämän työaikalainsäädännön täällä. Kolmena iltana nyt on mennyt tuonne puoleenyöhön ja sen yli. Täällä on saanut tehdä kohtuullisen pitkiä päiviä, ja tunnit ovat tulleet kohtuuhyvin täyteen. Arvoisa rouva puhemies! Olen edustaja Vuornoksen kanssa samaa mieltä tästä viimeisestä asiasta. Aloitetaan positiivisista yhteisymmärryksen asioista, eli kyllä tämä Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja se sota siellä tuovat tänne Suomeen epävarmuutta, jota me ei kaivata, ja ukrainalaiset kärsivät siitä todella rajusti. Se heijastuu tietenkin tänne meidän Suomen tilanteeseen, mutta se ei kaikkea selitä yksin. Täytyy se myös sanoa, että kyllä näillä omilla toimenpiteillä myöskin on vaikutuksia. Sitten se, mitä tässä koko ajan korostetaan, esimerkkeinä Tanskaa ja Ruotsia: siellä on semmoinen kutyymi, että hallitus ei sotkeudu työmarkkinoihin, niin kuin täällä Suomessa on tehty, ja se on tässä aika iso ero. Siellä on sopimalla tehty asioita, ja he ovat löytäneet ratkaisuja sopimalla, ja siellä on pystytty asioita tekemään. Sitten Tanskassa on erityisen hyvä työttömyysturvan taso ja sitten myöskin erittäin hyvä työnvälitykseen laitettava resurssi ja työnvälitys- ja koulutuspalvelut ovat korkealla tasolla. Sitten ehkä se asia, joka jää meillä aina tässä huomiotta, on, että Tanska on väkiluvultaan samankokoinen maa mutta tosi pieni pinta-alallisesti Suomeen verrattuna, ja se työmarkkina on erilainen ilman muuta tästäkin syystä. Suomen työmarkkinoilla, silloin kun kolmikantaisia sopimuksia ja tupojakin tehtiin, aina eduskunta on ollut se viime käden sanoja siihen, mitä lainsäädäntöä tehdään. Se, miksi niitä asioita on tuotu tänne eduskuntaan, liittyy siihen, että on haluttu varmistaa kaikille palkansaajille se suoja, mikä näissä yhteisesti on sovittu työnantajien kanssa, balanssissa katsottu, mikä on oikea taso, ja sillä tavalla sitä lainsäädäntöä on tehty. Tämä on ollut se tapa, ja on ajateltu, että silloin kun näin tehdään, me varmistetaan sen lainsäädännön toimivuus vuosia eteenpäin. Se on ennustettavaa, ja suoja ja turva ovat ennustettavia, kun tämä lainsäädäntö yleensä tehdään työntekijän suojaksi, ja tämä näkökulma on ollut. Mutta tämän hallituskauden aikana tämä näkökulma on tässä unohdettu ja on viety yksipuolisesti näitä lainsäädäntöjä eteenpäin työnantajapuolen kanssa. Se on muuttanut tätä tilannetta todella paljon, ja se on tässä nyt vaikuttanut siihen, että näitä lainsäädäntöhankkeita tänne tulee vain yhdeltä suunnalta viilattuna, ja se vie sen palkansaajapuolen turvaa monelta osin alaspäin. Kokoomus puhuu työmarkkinauudistuksista. Minä puhuisin työmarkkinaleikkauksista ja ‑heikennyksistä. Niitä ne ovat, eivät ne ole uudistuksia, ne ovat heikennyksiä. Ne ovat hyvä asia joillekin yrityksille, koska ne saavat siitä liikkumatilaa tehdä asioita, mutta se vähentää neuvotteluvoimaa. Hämmästelen kauheasti, että ne työmarkkinauudistukset, jotka Pohjoismaissa ovat arkipäivää — henkilöstön osallistumiset, myötämäärääminen eli tulkintaetuoikeus — eivät ole täällä edes mahdollisia. Niitähän tähän pitäisi tasapainottavaksi tekijäksi tuoda, ja niitä ei ole tuotu. Sitten kaikennäköisen työmarkkinarikollisuuden, alipalkkauksen kriminalisointi, palkkavarkauden kriminalisointi. Luemme päivittäin uutisia siitä, mitä tapahtuu tuolla työmarkkinoilla, kun työvoimaa riistetään eri tavoilla. Sama yhtiö, joka toimi täällä Turun telakalla, on nyt tuolla Googlen työmaalla ollut. Tuntuu oudolta, että meillä sallitaan tämmöinen toiminta. [Miko Bergbomin välihuuto] Tämä on tavallaan se juttu. No, te sallitte paikallisessa sopimisessa myöskin näille lähetetyille yrityksille ja työntekijöille sen paikallisen sopimisen oikeuden. [Timo Suhonen: Oho!] He eivät tiedä mitään suomalaisista työehdoista. Tämä on sitä avoimuutta, politiikkaa tältä osin. Tämä on se tilanne, jossa ollaan. Oli pakko vastata näihin kokonaisuuksiin. Tämän osalta voin sanoa vielä, että kun tätä kokonaisuutta kansainvälisesti peilataan, niin kyllä meillä työsuhdeturvassa ei ole sitä eroa, mitä täällä edustaja Vuornos sanoi, että se on viidenneksi... Voidaan ottaa yksi mittari siitä paletista, mutta kun tässä katsotaan kokonaisuutena se henkilöperusteisen irtisanomisen kynnys, se on keskitasoa OECD:ssä Laboren selvityksessä, ja sitten lehtori Sippola, joka Helsingin yliopistosta kävi puhumassa, oli samaa mieltä. Eli näitä toimenpiteitä tulkitaan vähän yksipuolisesti, ja tässä mielessä voi olla aika luottavainen. Kaikkein tärkein syy kuitenkin on se, että me saisimme niitä työpaikkoja, joita varten tätä tässä tehdään, ja tässä tehdään toiseen suuntaan olevaa politiikkaa. Yritetään päästä vähästäkin työvoimasta eroon helpommin, kun pitäisi saada niitä uusia työpaikkoja. Tämän osalta voi sanoa, että kun irtisanomissuojaa heikennetään, niin kuinkahan paljon tämä sitten käytännössä helpottaa yritysten tilannetta, että ne uskaltavat palkata uusia työntekijöitä. Tämä on aika epämääräinen tavoite tällä hetkellä, ja voi sanoa, että hinta on työntekijöitten kannalta kova. Työsuhdeturvaa heikennetään. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-11T23:19:40,2025-12-11T23:26:43,Käsitelty,1.1 2025_127_161,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitala., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_162,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Säästöjä ja tuottavuutta voidaan edistää monilla eri keinoilla, ja valitettavasti hallitus on valinnut jälleen sen tien, joka perustuu heikommassa asemassa olevien aseman heikentämiseen ja työnantajan aseman vahvistamiseen. Niitä toimia on ollut jo paljon, ja niitä on tulossa vielä edessäpäin. Tässä on tämä Suhosen lista, missä pitkälti on lueteltu erilaisia heikennyksiä, mitä palkansaajille jo on tässä hallitus tehnyt. Edustaja Vuornos tuossa juuri käytti puheenvuoron, ja siellä oli luvassa vielä lisää niitä heikennyksiä, eli tämä Suhosen punainen lista saa vielä jatkoa. Se on hyvin valitettavaa. Tämä on sellainen tilanne, että tämä johtaa siihen epätasapainoon lisää työelämässä, eikä se oikeudenmukaisuuttakaan lisää. Oikeastaan jos tässä hieman kurkkaa, mitä Matti Mikkola, työoikeuden emeritusprofessori Helsingin yliopistosta, on tähän asiaan lausunut, niin se kuuluu näin: ”Työsuhteen ehtojen kolme keskeisintä kysymystä ovat palkkaus, työaika ja työsuhdeturva. Niiden työoikeudellinen sääntely voi tapahtua työehtosopimuksin, työnantajan ja työntekijän kesken sopimalla sekä lailla sääntelemällä. Sääntelyn keskeisenä tehtävänä on varmistaa, että työehdoista sovitaan reilulla tavalla, että ne ovat kohtuulliset molemmille osapuolille ja että ne suojaavat heikompaa osapuolta, työntekijää, asettamalla työehdoille vähimmäisstandardit.” Sitten täällä vähän myöhemmässä vaiheessa lukee, että tämä esitys on jatkoa työehtojen muuttamisessa työnantajan eduksi. Tällainen huomio täältä tosiaan työoikeuden emeritusprofessori Matti Mikkolalta. Eli kyllä tässä voi todeta, että hallitus on kuunnellut työnantajien tavoitteita hyvinkin tarkasti, ja niin tarkasti, että hallitusohjelmaankin on ihan lausetarkasti niitä suunnilleen kirjattu. Olette kyllä kuunnelleet työnantajapuolta hyvin tarkasti, ja niiden työnantajien toiveiden mukaan ollaan jälleen heikentämässä työntekijöiden asemaa. Tätä käsiteltävänä olevaa esitystä palkansaajapuoli on yksimielisesti vastustanut ja työnantajat ovat kannattaneet. Siitä voinee myös päätellä, että kyseessä on hyvin epätasapainoinen esitys. Keppiä siis jälleen tarjotaan, ja porkkanaa ei ole näkynyt. Nykyisten irtisanomissäännösten mukaisesti irtisanomiselle vaaditaan se asiallinen ja painava syy, joka pitää sisällään vakavuusharkinnan. Nyt esitetty muutos ei tällaista vakavuusharkintaa sisällä. Työntekijöiden näkökulmasta tämä esitys on pelkkä työsuhdeturvan heikennys. Aiotut muutokset eivät säästä julkisia menoja, ja niiden yhteiskunnalliset vaikutukset ovat negatiivisia, koska ne lisäävät ainoastaan työelämään epävarmuutta. Sitä meidän maa ei tässä taloudellisessa tilanteessa kaipaa. Kaivattaisiin niitä luvattuja työpaikkoja, niitä luvattuja työpaikkoja, joita on ääneen luvattu moneen kertaan. Hallitus perustelee irtisanomissuojan heikennystä myös Suomen korkealla irtisanomissuojalla. Valiokunnan asiantuntijalausunnoissa kuitenkin nostettiin esiin, että OECD:n henkilöperusteista irtisanomissuojaa koskevan indikaattorin mukaan henkilöperusteinen työsuhdeturva ei ole Suomessa erityisen tiukka vaan OECD-maiden keskitasoa. Siitä muuten edellä viittaamastani Matti Mikkolan, työoikeuden emeritusprofessorin, lausunnosta löytyy myös, että tällä esityksellä suomalainen työsuhdeturva heikkenee kahden naapurimaan korkean suojan tasolta alle eurooppalaisen yleisen tason. Täällä tällainenkin huomio oli. Mitä sitten tulee niiden irtisanomisten määrään, niin työsuhteita päätetään työnantajien toimesta eri tavoilla. Tietenkin tuotannollis-taloudelliset irtisanomiset ovat luku sinänsä, erikseen, mutta täällä ei ole mitenkään erityisen vaikea irtisanoa. Esimerkiksi koeaikana 14 600 kappaletta vuodessa ja henkilökohtaisilla syillä 12 400, se tekee miltei 30 000 yhteensä tähän pieneen maahan, joten kyllä tästä tämmöisen johtopäätöksen voi tehdä, että ei se nyt ihan niin kauhean vaikeata ole. Olen itsekin törmännyt työelämässä tilanteisiin, joissa työsuhteita on irtisanottu johtuen henkilön itsensä tekemistä ratkaisuista. Eli irtisanomiset ovat olleet ihan asiallisia, koska henkilö on esimerkiksi toiminut toistuvasti vastoin työnantajan ohjeita. Kyllä näitä työsuhteita on sitten pystytty jopa purkamaan. Ei ole edes irtisanomisesta ollut kyse, vaan olen törmännyt purkutilanteisiinkin. Ehdotetut muutokset tulevat aiheuttamaan pitkään kestävän oikeudellisen epävarmuuden tilan lisäten riitoja ja tuomioistuinkäsittelyitä, ja kyllä niitä töitä lakimiehille tosiaan varmasti tulee. Siteeraan vielä tästä epävarmuustekijästä, mitä olen pitänyt tässä esillä, eli kukaan ei oikein vielä tiedä, mihin se irtisanomiskynnys tulee madaltumaan. Työministeri on itse todennut Kauppalehdessä 13.9.: ”Emme pysty sanomaan tarkalleen, mille tasolle irtisanomiskynnys tulee madaltumaan.” Hän totesi samassa artikkelissa, että menee useita vuosia, että syntyy taas uutta oikeuskäytäntöä, joten ennen tämän uuden oikeuskäytännön syntymistä työntekijät tulevat elämään epävarmuudessa, ja yksittäisten ihmisten osalta tilanne voi muodostua hyvinkin kohtuuttomaksi. Tästä tietenkin pystyy välillisiä vaikutuksia miettimään juuri vaikka perheen perustamisasioihin ja muihin, kun tämä epävarmuus työelämään tulee vain lisääntymään. Tällaisia monenlaisia heijastevaikutuksia on. Nyt rupeaa aika jälleen loppumaan. Jatketaan seuraavassa puheenvuorossa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-12-11T23:26:55,2025-12-11T23:34:01,Käsitelty,1.1 2025_127_163,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Koskinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_164,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tuossa edustaja Vuornos ja aikaisemmin edustaja Satonen mainostivat tätä Tanskan flexicurity-mallia, niin siihen edustaja Lyly kyllä aivan olennaisia asioita jo totesikin vastaukseksi. Tätä historiattomuutta kuvaa nyt se, että tästähän puhuttiin ja tätä markkinoitiin Eurooppaan 15—20 vuotta sitten ja monta Rasmussenia sitten — elikkä silloin oli pääministerinä Poul Nyrup Rasmussen, sen jälkeen on pari muuta Rasmussenia ollut ja muunkinnimisiä pääministereitä Tanskassa. Ne erot Tanskan flexicurityn ja suomalaisten työmarkkinoiden välillä ovat todella merkittävät. Tanskassa oli silloin ja on edelleen ansiosidonnaisen työttömyysturvan taso yli puolitoistakertainen Suomeen verrattuna, ja lyhyiden työmatkojen työmarkkinat pelaavat aivan toisella logiikalla kuin Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa. Edelleen aktivointi‑ ja työllistämistoimet ovat kokonaan toisella tasolla kuin Suomessa. Itse asiassa tämä hallitus on ajanut alas sekä työttömyysturvaa että näitä aktivointi‑ ja työllistämistoimia. Elikkä on etäännytty Tanskan flexicurity-mallista, [Lauri Lyly: Kyllä!] eniten vielä tämän työttömyysturvan heikentämisen muodossa. Usein sosiaalidemokraatteja moititaan siitä, että me vain duunareita ja SAK:ta peesataan näissä kannanotoissa, työmarkkinakysymyksissä. Oli mielenkiintoista katsoa tätä Akavan lausuntoa työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunnalle. Nämä henkilökohtaisen syyn irtisanomistilanteet tulevat ehkä suhteessa useammin toimihenkilökentässä vastaan kuin sitten ihan alemman palkkatason palkansaajilla. Tunnetusti täällä korkeasti koulutettujen puolella kokoomuksella esimerkiksi on runsaasti äänestäjiä, joten on mielenkiintoista katsoa, kuinka tämä Akavan lausunto on vaikuttanut sitten kokoomuksen toimintaan hallituksessa ja täällä eduskunnassa. Tässä Akavan lausunnossa Akava vastustaa henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamista: ”Ehdotetut lakimuutokset heikentävät merkittävästi työntekijän asemaa ja työsuhdeturvaa ilman tasapainottavia toimia. Työntekijöiden työsuhdeturvaa on vahvistettava tarkentamalla työsopimuslain henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevaa sääntelyä.” Siis Akava haluaisi toiseen suuntaan muutoksia kuin mitä tässä tehdään. ”Lakimuutokset vaikuttavat kaikkiin työsuhteisiin palkansaajiin. Työsopimuslaki on säädetty työntekijän suojaksi.” Akavakin pitää tärkeänä tätä työntekijän suojeluperiaatetta, jota hallitus monissa ehdotuksissaan on loukannut. Lakimuutosten vaikutukset työllisyyteen ja talouteen ovat Akavan mukaan vähäisiä. Vaikutukset työttömyysturvaan ovat epävarmoja. Lakimuutokset lisäävät valvovien viranomaisten ja tuomioistuinten työn määrää. ”Työsopimuslain henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita koskevien säännösten muutoksia on arvioitava perustuslain 18 §:n 3 momentin säännöksen ja perusoikeusrajoitusten täsmällisyys‑ ja tarkkarajaisuusvaatimuksen kannalta.” Edelleen Akavan mukaan tavoite madaltaa irtisanomiskynnystä jätetään merkittävältä osin myöhemmän oikeuskäytännön varaan, mikä vähentää työntekijän henkilöön liittyvien irtisanomissäännösten ennakoitavuutta. Ehdotetut muutokset aiheuttavat pitkään kestävän oikeudellisen epävarmuuden tilan, ja ne lisäävät riitoja ja tuomioistuinkäsittelyitä. ”Esityksen ja muiden työlainsäädäntöheikennysten kokonaisvaikutuksia työntekijän työsuhdeturvaan ja taloudelliseen asemaan ei ole arvioitu.” Eli hyvin samansuuntaista kuin mitä esimerkiksi sosiaalidemokraatit ovat tästä ehdotuksesta esittäneet. ”Akava toteaa, että esityksen tavoitteissa ei ole huomioitu työntekijöiden asemaa. Tämä on johtanut epätasapainoiseen esitykseen. Vaikutusarviot osoittavat, että esitetyille lainsäädäntömuutoksille ei ole aitoa tarvetta. Ehdotuksen pääasiallinen vaikutus on irtisanomiskynnyksen madaltuminen. Ehdotetut muutokset vahvistavat työnantajan asemaa työsopimussuhteen vahvempana osapuolena ja työnantajan työnjohto-oikeutta. Vastaavasti ehdotetut muutokset heikentävät työntekijöiden asemaa ja heidän työsuhdeturvaansa.” Edelleen Akava toteaa, että esitettyjen lakimuutosten vaikutukset työntekijöihin ovat mittaluokaltaan huomattavia. Ne heikentävät merkittävästi työntekijän asemaa ja työsuhdeturvaa ilman tasapainottavia toimia. Vaikutukset kohdistuvat kaikkiin työsuhteisiin palkansaajiin, joita oli vuonna 23 keskimäärin noin 2,1 miljoonaa. Esitetyt lakimuutokset aiheuttavat Akavan mukaan oikeudellista epävarmuutta, kun voimassa oleva vakiintunut oikeuskäytäntö menettää lakimuutosten myötä suurelta osin merkityksensä. Lakimuutokset lisäävät valvovien viranomaisten ja tuomioistuinten työn määrää. Ja erityisen tärkeä on tämä kokonaisuus, johon myös Akava lausunnossaan viittaa: ”Henkilöön liittyvän irtisanomiskynnyksen madaltamisen lisäksi samanaikaisesti valmisteilla on myös muita työlainsäädännön muutoksia, joilla on vaikutuksia työntekijöiden työsuhdeturvaan. Näitä lainsäädäntömuutoksia ovat määräaikaisten työntekijöiden aseman heikentäminen, lomautusilmoitusajan lyhentäminen sekä takaisinottovelvollisuuden poistaminen alle 50 henkeä säännöllisesti työllistävissä yrityksissä ja yhteisöissä. Lisäksi yhteistoimintavelvoitteita kevennetään ja työttömyysturvaa heikennetään. Muutoksilla on merkittäviä kokonaisvaikutuksia työntekijän työsuhdeturvaan ja asemaan työsopimussuhteen heikompana osapuolena. Esityksen vaikutusarvioissa ei ole kuitenkaan arvioitu näiden muutosten keskinäisiä suhteita ja kokonaisvaikutuksia työntekijän työsuhdeturvaan.” Näiden kokonaisarvioiden perustalta ei pidäkään ihmetellä, että esimerkiksi Opettajien ammattijärjestön puheenjohtaja julkisesti irtisanoutui kokoomuksesta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-12-11T23:34:09,2025-12-11T23:41:06,Käsitelty,1.1 2025_127_165,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_166,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tämän asian käsittelyn osalta työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa olemme kuulleet — laskin tuossa — noin 40:tä eri asiantuntijaa ja saaneet heiltä lausuntoja. Niitä asiantuntijalausuntoja ei kannata kyllä olankohautuksella ohittaa. Kyllä siellä on kovia, ammattitaitoisia osaajia, ihan puolin ja toisin siis, sillä tavalla, että siellä näkemyksiä tulee hyvin laajasti. Senpä takia rohkenen tässä nyt sitten lainata yhden asiantuntijalausunnon sisältöä. Elikkä Suomen suurin ammattiliitto, Teollisuusliitto, yli 200 000 jäsentä ja 33 sopimusalaa — voitte kuvitella, että siinä on jo sellainen pohja, että on varmasti ymmärrystä aika laajasti työelämäkysymyksistä, työsopimuslaista ja jopa irtisanomisiin liittyvistä havainnoista. Elikkä nyt luen Teollisuusliiton asiantuntijalausuntoa, koska siinä on äärimmäisen tärkeitä huomioita. Tämä on siis lainaus Teollisuusliiton asiantuntijalausunnosta: ”Teollisuusliitto ry vastustaa esityksen mukaista työntekijän työsuhdeturvan heikentämistä. Työntekijöiden työsuhdeturvaa on jo merkittävästi heikennetty kuluvalla hallituskaudella. Yhteistoimintalain soveltamisalarajaa on nostettu ja muutosneuvottelujen vähimmäisajat on puolitettu. Lisäksi on valmistelussa lainsäädäntöä koskien lomautusilmoitusajan puolittamista ja takaisinottovelvoitteen rajaamista koskemaan vain vähintään 50 työntekijää työllistäviä yrityksiä sekä perusteettomien määräaikaisten työsopimusten käyttömahdollisuuksien laajentamista. Henkilöperusteisen irtisanomissuojan heikentäminen olisi merkittävä osa tätä työsuhde- ja muutosturvaa murentavien lakimuutosten kokonaisuutta. Samanaikaisesti työsuhdeturvan heikennysten kanssa on heikennetty merkittävästi myös työntekijän työttömyysturvaa. Näiden muutosten myötä työelämän ja toimeentulon epävarmuus lisääntyvät työntekijöiden näkökulmasta kohtuuttomalla tavalla. Esitettävällä lainsäädännöllä työsuhdeturvaa ollaan heikentämässä huomattavasti hallitusohjelmaan kirjattua laajemmin. Hallitusohjelmakirjauksen mukaan hallitus uudistaa työelämän lainsäädäntöä työllistämisen esteiden purkamiseksi ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Lakimuutosta ei ole myöskään rajattu koskemaan vain pk-yrityksiä, vaan se koskisi lähtökohtaisesti kaikkia työnantajia, jotka soveltavat lakisääteistä irtisanomissuojaa. Hallitusohjelman mukaan henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä muutetaan siten, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy. Nyt ei kuitenkaan olla esittämässä ainoastaan irtisanomisperustetta koskevan painavuuden vaatimuksen poistamista, vaan sen ohella myös uudelleensijoittamisvelvollisuuden merkittävää rajaamista. Esityksen mukaan työntekijän uudelleensijoittamisvelvollisuus koskisi jatkossa ainoastaan niitä tilanteita, joissa työntekijän työntekoedellytykset ovat muuttuneet siten, ettei hän enää kykene selviytymään työtehtävistään. Tämä olisi merkittävä poikkeus työsuhteessa noudatettavasta lojaliteettivelvoitteesta, jonka mukaan työnantajan on otettava työsuhteessa huomioon myös työntekijän edut ja pyrittävä ylläpitämään työsuhteen jatkuvuutta. Tämän lisäksi nykyinen irtisanomisperusteen täyttymiseen liittyvä kokonaisarviointi esitetään korvattavaksi kokonaisharkinnalla, jossa työnantajan ja työntekijän olosuhteiden kokonaisvaltainen huomiointi ei enää ole arvioinnin ydin, vaan ainoastaan yksi mahdollinen osatekijä muiden joukossa. Esitettävän muutoksen ei odoteta juurikaan tukevan työllisyyttä. Esityksen työllisyysvaikutuksia ei hallituksen esityksen mukaan voida luotettavasti arvioida. Irtisanomissuojan heikentämisen todetaan kasvattavan sekä rekrytointi- että irtisanomisastetta, jolloin nettovaikutuksen työllisyyteen todetaan olevan epäselvä. Esityksen työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan maltillisen pieniä. Myös muutoksen tuottavuusvaikutukset arvioidaan epävarmoiksi ja korkeintaan maltillisiksi. Näissäkään arvioissa ei ole näkemyksemme mukaan riittävällä tavalla huomioitu niitä negatiivisia vaikutuksia, joita työelämään liittyvän epävarmuuden lisääntymisellä voi tuottavuuteen olla. On kaiken kaikkiaan valitettavaa, että lainsäädäntöä valmisteltaessa ei ole selvitetty ja arvioitu muita, irtisanomissuojan heikentämistä tehokkaampia keinoja edistää työllisyyttä ja tuottavuutta. Edellä kuvatun lisäksi sääntelyn keskeiset ongelmat liittyvät sen epätäsmällisyyteen ja tulkinnanvaraisuuteen. Työsuhdeturva on kiinteä osa Suomen oikeusjärjestystä ja turvattu myös perusoikeutena: ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä. Perusoikeuksia rajoittavan sääntelyn on täytettävä täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimukset. Irtisanomissuojaa koskeva sääntely on toki tähänkin asti ollut sanamuodoltaan tulkinnanvaraista. Perustuslakivaliokunta on kuitenkin arvioinut nykyistä sääntelyä työsopimuslain säätämisen yhteydessä ja tuolloin katsonut, että joustavien ilmaisujen käyttöä on voitu perustella yksinomaan siitä syystä, että niiden on katsottu täsmentyvän tarpeeksi esimerkiksi siihenastisten tulkintojen — toisin sanoen oikeuskäytännön — perusteella. Näkemys oli ymmärrettävä sitä taustaa vasten, että sääntelyn tulkinnasta oli jo tuolloin oikeuskäytäntöä kymmenien vuosien ajalta. Esitettävän uuden sääntelyn joustavia ilmaisuja ei voida enää kestävästi perustella aiemmalla tulkintakäytännöllä. Uuden sääntelyn mukaista irtisanomiskynnystä ei ole kytketty tähän tulkintakäytäntöön, vaan sitä pyritään päinvastoin uudella sääntelyllä muuttamaan. Irtisanomisperusteista on säädettävä laissa selvästi, eikä niiden sisältöä voida jättää hallituksen esityksestä ilmenevien yleisluontoisten, sisällöltään ristiriitaisten ja tulkinnanvaraisten perustelujen, saati vasta tulevaisuudessa muodostuvan oikeuskäytännön varaan. Myös Oikeuskanslerinvirasto on tuonut tämän ilmeisen epäkohdan esille ennakkotarkastuksessaan. Esitettävän sääntelyn epätäsmällisyys ja tulkinnanvaraisuus on paitsi ongelmallista perusoikeusnäkökulmasta myös omiaan lisäämään irtisanomistilanteisiin liittyvää oikeudellista epävarmuutta, tulkintaongelmia ja riitaisuuksia. Useissa työehtosopimuksissa on sovittu henkilöön liittyvistä irtisanomisperusteista nykyistä lainsäädäntöä vastaavasti. Esitettävän sääntelyn myötä työmarkkinat eriytyisivät siten henkilöperusteisen irtisanomissuojan osalta väistämättä useaan eri suuntaan. Tämä johtaisi myös oikeuskäytännön eriytymiseen siten, että työehtosopimusperusteinen irtisanomissuoja rakentuisi lähtökohtaisesti nykyisen sääntelyn ja sen pohjalta vuosikymmenien ajan kertyneen laajan oikeuskäytännön pohjalta, kun taas esitettävän sääntelyn mukaisen heikomman irtisanomissuojan sisältö ja ero suhteessa aiempaan alkaisi määrittyä vasta vähitellen, tulevan oikeuskäytännön myötä. Lakisääteisen ja työehtosopimuksiin perustuvan henkilöperusteisen irtisanomissuojan eriytyminen toisistaan on jo itsessään omiaan aiheuttamaan väärinkäsityksiä ja tulkintaongelmia.” Päätän tämän lainauksen tällä erää tähän. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-11T23:41:17,2025-12-11T23:48:30,Käsitelty,1.1 2025_127_167,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_168,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt alkaa istunto olemaan siinä vaiheessa, että Räsänenkin ottaa jo paperin mukaan pönttöön. Mutta, arvoisa puhemies, ajattelin ottaa tämän ihan sen takia, että tässä on siis tämä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö, joka on minusta paikka paikoin oikein ansiokkaasti kirjoitettu. Itse asiassa, kun tätä lukee, siitä kyllä aika lailla paljastuu se, että kyllä sopii epäillä, että ne odotukset, joita hallituksella todella tälle esitykselle on ollut, toteutuisivat. Keskeinen teemahan tässä on ollut juuri tämä työllisyyden edistäminen sitä kautta, kun nyt irtisanomiskynnystä madalletaan. Sillä tavoin sitten tavoitellaan sitä, että palkkauskynnys vastaavasti myös madaltuisi ja sitä kautta työllisyys vahvistuisi. Tässä on aika lailla käyty pitkin iltaa puheenvuoroissa läpi syitä, minkä takia tämä ei tule toteutumaan. Arvoisa puhemies! Ajattelin itse mennä vielä enemmän nyt tähän kysymykseen tästä Suomen taloutta vaivaavasta tuntemattomasta jarrusta, joka pitkälti juuri tulee siihen kysymykseen, miten me tämän luottamuspulan — joka meidän talouttamme vaivaa ja joka on nimenomaan se keskeinen syy, ettei Suomen talouskasvu eikä myöskään työllisyys ole lähtenyt kohoamaan —, sen ongelman, saisimme ratkaistua. Ja kun ajattelee, että Suomen taloudessa todella se suurin haaste liittyy tähän luottamuspulaan, niin ihmisten osalta kuin yritysten osalta, niin tätä esitystä on hyvä peilata tätä luottamusta vasten: lisääkö tämä luottamusta vai vähentääkö tämä luottamusta? Muutama kokonaisuus tähän liittyen, jotka ovat oikeastaan tämän esityksen keskiössä: Tässähän todella, kun hallitus esittää työntekijän irtisanomissuojan heikentämistä, voidaan arvioida sitä, kun varsinkin näitä valiokunnan kuulemia asiantuntijoita ja heidän lausuntojaan lukee, että kyllä tämä lisää myös epävarmuutta työntekijöiden tilanteisiin, joissa työn vaativuus kasvaa ja sitten vastaavasti osaamisesta ei ole välttämättä pidetty huolta työnantajan toimesta. Eli tilanteissa, joissa henkilö etenee vaikkapa nykyisellä työpaikallaan toisiin tehtäviin mutta syystä tai toisesta ei välttämättä sitten saa perehdytystä näihin tehtäviin, joista saattaa sitten syntyä erilaisia laiminlyöntejä, tai hän ei kykene näistä suoriutumaan, tietenkin tällä uudella irtisanomiskynnyksellä, mikäli tämä todella irtisanomiskynnystä nyt sitten madaltaa, syntyy tietenkin riski sitten työntekijälle, että hänet olisi jatkossa helpompi tällaisissa tilanteissa irtisanoa. Jos näin käy, niin tämähän todella lisää sitten epävarmuutta työyhteisöissä siitä, kannattaako myöskään työuralla edetä, kun vaativissa tehtävissä sitten saattavat myös erilaista epävarmuutta työntekijät tuntea. Tätä kun tässä lueskelin, niin tuli kyllä mieleen, että tämä varmasti osaltaan ei kyllä ainakaan paranna tätä luottamusta tulevaan tai ylipäätänsä taloutta kohtaan. Tämä myös siitä syystä, että kun tässä todella samalla, kun tätä irtisanomissuojaa nyt sitten heikennetään, tätä uudelleensijoittamisvelvoitetta poistetaan näiden henkilöiden osalta. Tämähän on ollut nimenomaan se keino, millä on sitten pystytty työyhteisön sisällä huolehtimaan kuitenkin siitä, että jos joku henkilö tekee niin sanotusti väärää työtä omalle osaamiselleen, niin hänet on ensisijaisesti pyritty siirtämään muihin työtehtäviin, jolloin sitten työpanos on kuitenkin jäänyt työnantajan hyväksi, ja sillä on pystytty huolehtimaan siitä, että ei ole tarvinnut tällaisissa tilanteissa lähteä irtisanomiseen. Nyt kun todella tämä kokonaisuus tässä radikaalisti muuttuu, niin kyllä tämän myötä epävarmuus työelämässä lisääntyy, ja voi varmasti arvioida, että siltä osin se myös sitten edelleen pahentaa tätä luottamuspulaa, joka meillä tällä hetkellä taloudessa on. No, toinen huomio luottamukseen, arvoisa puhemies: Se liittyy sitten tämän esityksen tasa-arvovaikutuksiin, joita myös täällä on ansiokkaasti käyty läpi. Todella nyt meillä työelämässä on sellainen tilanne, että monilla aloillahan työehtosopimuksissa on nyt sitten sovittu, että noudatetaan jatkossakin nykyistä irtisanomiskäytäntöä tai nykyisen laajuista irtisanomissuojaa elikkä vaaditaan asiallista ja painavaa syytä. Nämä alat ovat pääsääntöisesti miesvaltaisia aloja. Sitten taas vastaavasti naisvaltaisilla aloilla ja varsinkin siellä matalapalkka-aloillahan työehtosopimukset tätä suojaa eivät tuo, jolloin voidaan varmaan vetää se johtopäätös, että tämän lainsäädännön muutoksen myötä se suurin riski kohdistuu nyt nimenomaan näille naisvaltaisille aloille mutta myös matalapalkka-aloille. Tämä aivan varmasti tulee osaltaan nimenomaan pahentamaan tätä luottamuspulaa, joka ihmisillä on, lisäämään epävarmuutta. Tältäkin osin voidaan kyllä päätyä siihen johtopäätökseen, että tällä irtisanomissuojan heikennyksellä enemmänkin todella lisätään epävarmuutta vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, jossa Suomessa ylipäätänsä ollaan — moni miettii, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tämän osalta voi varmaan päätyä todella siihen johtopäätökseen, että tämä esitys ei tule niinkään nostamaan Suomea nyt uuteen kukoistukseen, parantamaan Suomen työllisyyttä, vaan enemmänkin lisäämään sitä epävarmuutta, joka muutenkin nyt jo vallitsee. Siksi, arvoisa puhemies, meidän tulisi tässä salissa yhdessä pohtia nimenomaan niitä toimenpiteitä, joilla me pystyisimme ihmisten ja yritysten luottamusta tulevaisuuteen vahvistamaan, koska niin kuin täällä on useamman kerran todettu, luottamus on kuitenkin talouden parasta valuuttaa, ja sitä meidän tulisi kaikin toimin vahvistaa. Ilman tätä luottamusta ja sen vahvistamista emme valitettavasti nouse tästä suosta, johon todella Suomi on nyt joutunut.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-12-11T23:48:43,2025-12-11T23:55:49,Käsitelty,1.1 2025_127_169,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Ojala-Niemelä., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_170,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tällä esityksellä työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy nykyisen asiallisen ja painavan syyn sijasta. Ehdotettujen muutosten kannalta keskeisiä ovat erityisesti perustuslain 18 §:n sisältö, perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännös ja sekä perustuslain 22 §:n mukainen perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvoite. Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten osalta uudistuksella on yhtymäkohtia erityisesti työsuhteen päättämistä koskevaan ILO-yleissopimukseen sekä uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan sääntelyyn. Tässä esityksessä toteutetaan perustelujen mukaan julkisen vallan velvollisuutta edistää työllisyyttä ja jokaisen oikeutta työhön muun muassa lisäämällä yritysten rekrytointihalukkuutta. Toisaalta esimerkiksi esityksen vaikutuksia työllisyyteen ei esityksen mukaan voida määrittää. Sekä ILOn yleissopimus numero 158 että Euroopan sosiaalisen peruskirjan 24 artikla edellyttävät irtisanomiselta pätevää syytä tai perustetta. Lisäksi kummassakin asiakirjassa mainitaan perusteet, jotka eivät ole päteviä irtisanomisperusteita. Myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan 30 artikla edellyttää työntekijöiden suojelua perusteettomalta irtisanomiselta. Erityisesti ILOn yleissopimuksen numero 158 vaatimukset ovat olleet pohjana voimassa oleville työsopimuslain ja merityösopimuslain henkilöperusteista irtisanomista koskeville säännöksille. Ehdotetun muutoksen perusteella irtisanomiseen riittäisi jatkossa henkilöperusteisissa irtisanomisissa asiallinen syy. Irtisanomisperusteelta ei edellytettäisi enää myöskään sitä, että rikkomisen tai laiminlyönnin tulisi olla laadultaan vakavaa. Irtisanomisen perusteeksi jäävää asiallista syytä tulisi perusteluiden mukaan arvioida toisaalta asiallisuuden luonteen ja ja toisaalta asiallisuuden vakavuuden perusteella. Asiallisen syyn riittävyyttä on hallituksen esityksessä pyritty täsmentämään edelleen. Riittävyyttä arvioitaisiin esityksen mukaan suhteessa siihen, onko työntekijän menettely ollut sellaista, että työsuhteen irtisanomista voidaan pitää ymmärrettävänä ja sopusuhtaisena seurauksena työntekijän menettelylle tai työntekoedellytysten heikentymiselle. Merkitykseltään vähäiset puutteet tai virheet työntekijän toiminnassa eivät muodostaisi asiallista syytä irtisanomiselle. Irtisanomisperusteelta vaadittava asiallisuus edellyttäisi jatkossakin muun muassa sitä, että peruste ei saisi olla yhteiskunnassa vallitsevan hyvän tavan vastainen tai mielivaltainen. Säännöksessä edellytettäisiin myös, etteivät irtisanomisperusteeseen saa vaikuttaa syrjivät syyt. Lain tasolla esitettäisiin jatkossa joitakin sellaisia tyypillisimpiä syitä, jotka voivat olla irtisanomisen perusteena. Näitä voisivat olla ehdotetun työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan esimerkiksi työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättäminen, töiden laiminlyöminen, perusteettomat poissaolot, epäasiallinen käytös sekä huolimattomuus työssä. Hallituksen esityksessä ei pystytä tarkemmin määrittelemään sitä, kuinka paljon irtisanomiskynnyksen olisi tarkoitus laskea. Perusoikeuksien rajoitusedellytysten näkökulmasta muutokset ovat ongelmallisia erityisesti täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimuksen kannalta. Henkilökohtaisen perusteen kohdalla irtisanomiskynnyksen hahmottuminen ja irtisanomistilanteessa huomioon otettavien seikkojen arviointi on vuosikymmenten oikeuskäytännön lopputulosta. Irtisanomisen perusteiden määrittyminen jääkin pitkälti lain perusteluiden ja vasta vuosien päästä määrittyvän oikeuskäytännön varaan. Esimerkiksi työllisyyden osalta ei voida sanoa lainkaan varmasti, lisääkö uudistus työllisyyttä vai vähentääkö se sitä. Samalla kun yritysten rekrytointihalukkuutta ehkä lisätään, voidaan myös vaikuttaa yritysten halukkuuteen päättää työsuhde nykyistä herkemmin. Näin ollen uudistuksen kiinnekohdat esimerkiksi perustuslain 18 §:n 2 momentin mukaiseen työllisyyden edistämisvelvoitteeseen ovat epäselviä. Ei voida tässä kohtaa sanoa, miltä osin esitys tätä tavoitetta toteuttaa vai toteuttaako se sitä lainkaan. Tämä on ongelmallinen näkökulma myös esityksen hyväksyttävyyden kannalta. Täällä on tänä iltana paljon puhuttu luottamuksesta, ja kyllä se, että ihminen voi turvata, että työmarkkinoilla on luottamusta, olisi tärkeä periaate. Uskon tämän esityksen tuovan työmarkkinoille edelleen työntekijöiden keskuuteen epävarmuutta, ja siitä johtuen uskonkin, että tämä ei tule työllistämään ketään vaan tällä on päinvastaisia vaikutuksia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-12-11T23:55:59,2025-12-12T00:02:12,Käsitelty,1.1 2025_127_171,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Malm, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_172,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten edustaja Ojala-Niemelä edellä lopetti, luottamuksesta on myös hyvä aloittaa. Täällä on moneen otteeseen luottamuksesta puhuttu ja myöskin luottamuksen lukosta, ja emmehän me tätä kukaan kiistä. Myös edustaja Vuornos käytti kattavan puheenvuoron ja perusteli hallituksen esitystä, mutta siitä puheenvuorosta ei vieläkään selvinnyt se, että jos irtisanomista helpottaa, niin kuinka siitä yhdestä työpaikasta tulee useampi työpaikka, kuinka se lisää työpaikkoja, kuinka tämä työllisyys tällä tavoin lisääntyy. On myöskin todistus siitä, että niin paljon kuin tänään tässä salissa on puhuttu, edelleen hallituspuolueiden puheenvuoroissa tulee esiin Tanska ja Tanskan malli. Ja vielä kerran nyt korostan sitä, että Tanskassa irtisanomissuojaa on laskettu mutta Tanskassa on myös nostettu työllisyyspalveluiden saatavuutta ja työttömyysturvasta ei ole kaikkien näiden vuosien aikana leikattu, ja myös se merkittävä asia, että Tanskassa järjestäytymisaste on korkeampi kuin Suomessa. Ja se jos mikä luo luottamusta niin työmarkkinoille kuin sitä kautta myös talouteen, kun ollaan järjestäytyneitä, voidaan keskustella, voidaan sopia asioista, mutta nyt valitettavasti tämä esitys on yksi niitä, jotka vain murentavat luottamusta työntekijäpuolella. Se on hyvä asia, että tästä laista jäi alisuoriutuminen pois ja hallitus on tältä osin tehnyt sisäisiä kompromissejaan, mutta ei ole hyvä, että puhutaan siitä, että jos vaikka on epäasiallista käytöstä ja siitä on saatu varoitus, niin sitten jos seuraava varoitus annetaankin jostain muusta asiasta, hankaloittaa irtisanomista. No, jos on niin ongelmallinen työntekijä, niin varoituksia myös voi antaa useammasta asiasta vaikka kerralla. Siinä ei ole mitään rajaa. Siksi ajattelen edelleen niin, että jos varoituskäytäntöä ei haluta käyttää, niin se on ennemminkin joko osaamattomuutta tai sitten välinpitämättömyyttä. Vai onko se sitä, että kannattaa lähteä oikeuteen katsomaan, kuinka irtisanomisen voi tehdä, koska rangaistukset ovat kuitenkin niin pieniä, että ne eivät kosketa. No, näiltä osin tässäkin äsken esittämässäni näkökulmassa tästä esityksestä puuttuu tasapaino — tasapaino työnantajan ja työntekijän välillä. Kyllä minä ajattelen niin ja me SDP:ssä ajattelemme niin, että työmarkkinoilla niin työntekijällä kuin työnantajalla on vastuuta ja velvollisuutta, ja tässä esityksessä työnantajan vastuu ja velvollisuus loistaa poissaolollaan. Sitä ei näy missään. Senpä takia tässä nyt ehkä tulee vähän sellainen olo, että kun täällä on potkulaistakin mainittu, niin onko tämä tällainen potkulaki ”aloita päiväsi väärällä jalalla” -tyyppinen ratkaisu? Mutta kuka sen päivänsä väärällä jalalla sitten aloitti ja tämän lainsäädännön keksi? [Miko Bergbomin välihuuto] Tai miksi pelätä tuntematonta, kun voi pelätä kaikkea? Sehän tästä seuraa, kun luottamus uupuu. Täällä on myös puhuttu siitä, että yksi peruste on saada työvoima liikkumaan Suomessa. No, tämähän onkin sitten yhden puheenvuoron pituinen opponointi siitä, missä ovat ne hallituksen todelliset toimet työvoiman liikkuvuuden saavuttamiseksi. — Hiljaisuus riipii korvia. Työmatkavähennyksestä hallitus ei ole pystynyt edes keskustelemaan. Itäisen Suomen ohjelma on yksi suuri vitsi. Meillä on itäisessä Suomessa tällä hetkellä lukematon määrä arvottomia kiinteistöjä, jotka ihmiset omistavat, ja meillä on myös tällä hetkellä tilanne, jossa meillä on rajan pinnassa tuhansia irtisanottuja, ja kun se meidän elinkeinorakenne siellä on ollut aika tyypillisesti sellainen, että perheenjäsenistä toinen työskentelee tehtaalla ja toinen julkisissa palveluissa, niin valitettavasti tänä syksynä on liikaa niitä perheitä, joissa molemmille irtisanomislappu on tullut käteen. No, siinä se liikkuvuus sitten mitataan. Mitenkäs lähdet mihinkään, kun oma koti, jonka olet ostanut ehkä viisi tai kymmenen vuotta sitten, on menettänyt arvoaan prosenteissa 50, ehkä jopa enemmän. Asunnolla ei ole arvoa. Et pääse siitä asunnosta eroon, mutta kun ei ole työtäkään, kun tämä maa tällä hetkellä rypee tässä työttömien ennätyslukemissa, joka on jo 311 000, niillä paikkeilla. Kyllä minä olen huolestunut siitä, kuinka kevyin perustein hallitus tämänkin lain tähän saliin on tuonut epämääräisillä perusteluilla siitä, kuinka tällä on vaikutusta työllisyyteen tai kuinka tällä on vaikutusta talouteen tai kuinka tämä nyt helpottaa työllistämistä. Mutta eihän niin ole. Hallituksen tavoite on helpottaa irtisanomista, madaltaa kynnys niin alas, että irtisanominen on helppoa, leikata sosiaaliturva alas ja sitten puhua, että ollaan tässä Tanskan mallilla, vaikka ei ole pienintäkään näkymää siitä, että edes työllisyyspalveluita saataisiin hilattua ylöspäin. Eli se kokonaisuus, mikä Tanskassa ja Pohjoismaissa on se koko jutun ydin, on nämä kolme asiaa, ja niitä kaikkia hallitus on hallituskautensa aikana heikentänyt, unohtamatta tietenkään sitä, että vielä tulevaisuudessa nämä määräaikaisuudetkin ovat tulossa keväällä käsittelyyn.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-12-12T00:02:29,2025-12-12T00:09:45,Hyväksytty,1.1 2025_127_173,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laine-Nousimaa, olkaa hyvä", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_127_174,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Puhun nyt lakiesityksestä perusoikeuksien ja oikeusturvan näkökulmasta. Tämä hallituksen esitys irtisanomiskynnyksen alentamisesta on yksi viime aikojen vakavimmista puuttumisista työntekijän perusoikeuksiin. Se muuttaa työsopimuslain perustaa tavalla, jota ei voi pitää hyväksyttävänä. Meiltä on poistettu selkeä ja vakautta luonut periaate, jonka mukaan irtisanominen edellyttää sekä asiallista että painavaa syytä. Jatkossa riittää pelkkä asiallinen syy, mitä se sitten kulloinkin tarkoittaa. Lakiteksti ei tätä kerro, hallitus ei kerro, kukaan ei kerro. Ja ministeri Marttinen sanoo suoraan: ”Emme pysty sanomaan, mille tasolle kynnys asettuu. Sen näyttää vuosien oikeuskäytäntö.” Arvoisa herra puhemies! Tällainen lainsäädäntö ei täytä perustuslain 18 §:n edellyttämää tarkkarajaisuutta eikä heikomman osapuolen suojaa. Nyt säädetään lakia, jonka käytännön sisältö syntyy vasta oikeussaleissa ja joka altistaa työntekijän vuosien epävarmuudelle. Oikeuskanslerinvirasto on nostanut tämän esiin erittäin painokkaasti. Sitä huolta hallitus ei ole korjannut pykäliin vaan ainoastaan lisännyt perusteluihin ympäripyöreitä lauseita maltillisista vaikutuksista, mutta ne eivät muuta sitä tosiasiaa, että itse pykälä antaa työnantajalle oikeuden irtisanoa pelkän epämääräisen ”asiallisen syyn” perusteella ilman minkäänlaista tasoa tai rajausta. On tärkeää kysyä, voiko näin merkittävä perusoikeuden heikennys todella perustua näin hataralle pohjalle, varsinkin kun hallituksen oma esitys myöntää kerta toisensa jälkeen, ettei tutkimuskirjallisuus anna vastausta siihen, vaikuttaako irtisanomissuojan heikentäminen työllisyyteen ylipäätään. Ei ole näyttöä suuresta työllisyysvaikutuksesta, ei ole näyttöä tuottavuusvaikutuksesta, ei ole yksiselitteistä tieteellistä tukea tälle politiikalle. Silti hallitus vie läpi muutosta, joka koskee yli kahta miljoonaa työntekijää ja muuttaa työntekijän asemaa perustavanlaatuisesti. Arvoisa herra puhemies! Lainsäädäntö ei voi olla arpapeliä. Perusoikeuksia ei heikennetä ”katsotaan, mitä tapahtuu” ‑asenteella. Tällä esityksellä ei lisätä luottamusta työmarkkinoille, se murentaa sitä. Siksi tätä lakia ei voi hyväksyä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-12-12T00:10:05,2025-12-12T00:12:42,Käsitelty,1.1 2025_127_175,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Marttila, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_176,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Otin vielä toisen puheenvuoron, sillä huoleni etenkin naisten osalta ei liity vain raskauteen vaan myös esimerkiksi tilanteeseen, jossa on pieniä lapsia. Elämme sitä aikaa vuodesta, kun erilaiset taudit jylläävät ja monessa perheessä vanhemmat tasapainoilevat hoitovastuun ja työnteon kanssa. Valitettavasti on edelleen tyypillistä, että usein juuri nainen jää kotiin hoitamaan sairasta lasta. Toivoisinkin, että joku hallituspuolueiden edustaja vastaisi paitsi kysymyksiin syrjinnän lisääntymisestä myös siihen, voiko tämä laki johtaa esimerkiksi tilanteeseen, jossa voidaan irtisanoa vedoten vaikkapa työtehtävien tekemättä jättämiseen, jos on joutunut hoitamaan kipeitä lapsia ja poissaoloja on kertynyt paljon. [Miko Bergbom: Se on laissa säädetty asia!] Potkulakien sijaan tarvitsisimme päinvastoin muun muassa perhevapaalta palaavan tehostettua irtisanomissuojaa, joka laajentaisi työntekijän irtisanomissuojan jatkumaan esimerkiksi kuusi kuukautta perhevapaalta palaamisen jälkeen. Lisäksi tulisi vahvistaa määräaikaisessa työsuhteessa olevien ja raskaana olevien asemaa. Aiemmin esimerkiksi edustaja Malm pitikin erinomaisen puheenvuoron siitä, miten tämän hallituksen toimilla ei ole mitään tekemistä Tanskan tai minkään muun maan kanssa. Valitettavasti tämä hallitus ei ole tehnyt yhtä ainoaa työntekijän asemaa parantavaa uudistusta. Kokoomukselta tällaista voi odottaa, mutta perussuomalaiset ovat mainostaneet itseään työntekijöiden puolueena. Teot puhuvat karusti toista kieltä. Arvoisa puhemies! Jatkan vielä vähän laajemmin syrjinnästä työelämässä ja sosiaalisista oikeuksista. Uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan tehtävänä on turvata ja edistää sosiaalisia oikeuksia Euroopassa. Peruskirjan artikla 24 koskee oikeutta suojeluun työsuhteen päättämisen yhteydessä. Sen mukaan sopimuspuolet sitoutuvat tunnustamaan kaikkien työntekijöiden oikeuden siihen, että heidän työsuhdettaan ei voida päättää ilman pätevää syytä, joka liittyy heidän työkykyynsä tai käytökseensä taikka joka perustuu yrityksen, laitoksen tai yksikön toimintaedellytyksiin. Lisäksi artikla turvaa niiden työntekijöiden, joiden työsuhde on päätetty ilman pätevää syytä, oikeuden riittävään korvaukseen tai muuhun asianmukaiseen hyvitykseen. Suomi on ratifioinut tämän kyseisen artiklan. Artiklan 24 määräyksiä tarkennetaan uudistetun Sosiaalisen peruskirjan toisen osan 24 artiklassa. Artiklan 3 kohdassa luetellaan syitä, joiden erityisesti ei voida katsoa olevan päteviä syitä työsuhteen irtisanomiselle. Tällaisia syitä ovat muun muassa ammattijärjestön jäsenyys, toimiminen työntekijöiden edustajana, osallistuminen työnantajaa vastaan käytävään oikeudenkäyntiin, rotu, ihonväri, sukupuoli, siviilisääty, perheenhuoltovelvollisuudet, raskaus, uskonto, poliittinen mielipide, kansallinen alkuperä tai yhteiskunnallinen alkuperä, äitiysloma tai vanhempainloma sekä tilapäinen poissaolo työstä sairauden tai vamman vuoksi. Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean tulkintakäytännön mukaan työsuhteen päättämiselle voidaan katsoa olevan pätevä syy esimerkiksi silloin, kun työntekijä saa vankeustuomion työhön liittyvästä rikoksesta. Myös muusta rikoksesta saatu vankeustuomio voi olla pätevä peruste, jos rangaistuksen kesto tekee työsuhteen jatkamisen mahdottomaksi. Työntekijän ikä ei ole pätevä irtisanomisperuste, ellei kyse ole eläkeiän saavuttamisesta. Sairauden tai vamman osalta komitean arvioinnissa on kiinnitetty huomiota siihen, onko työnantajalla velvollisuus tarjota muuta työtä, jos työntekijä kykenee kevyempään työhön. Poissaolo voi olla irtisanomisperuste, jos se vakavasti häiritsee työnantajan toimintaa tai tilalle palkataan uusi kokoaikainen työntekijä. Työtapaturmien ja ammattitautien uhreille on tarvittaessa annettava lisäsuojaa. Arvoisa puhemies! Tämä on selkeää tekstiä ja selkeä viitekehys ja suoraan hallituksen esityksen sivulta 26, mutta miten niin erivireinen kuin tämä esitys täällä tänään? Tämä hallituksen esitys luo epävarmuutta vuosikymmeniksi ja epävarmuutta työuriin. Tämä kääntää päälaelleen työelämän heikomman osapuolen eli työntekijän suojelun. Tämä laki tekee työnantajasta subjektin laissa, joka on säädetty työntekijän suojaksi ja antaa työnantajalle aktiivisen roolin. Tällä esityksellä käännetään selkä työntekijän suojelulle ja Euroopan sosiaaliselle peruskirjalle. Sen voitte todeta, kun perehdytte näihin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle annettuihin asiantuntijalausuntoihin. Arvoisa puhemies! Olemmeko me samassa Euroopassa tuon peruskirjan ja Suomen lainsäädännön kanssa? Emme ainakaan samalla sivulla. Oikeastaan ihmettelen, miten tämä henki on onnistuttukin hukkaamaan näin täydellisesti ja miten perussuomalaiset ja RKP ovat tämän sallineet. Voiko tällä esityksellä rakentaa luottamusta ja tulevaisuutta, siitä on paljon täällä tänään puhuttu. Sitä, mitä me nyt erityisesti tarvitsisimme, on talouden kääntämistä nousuun. Pahalta näyttää. Arvon hallituspuolueiden edustajat, jotka sitkeästi täällä salissa vielä olette, tässä ollaan nyt esityksen ensimmäisessä täysistuntokäsittelyssä, ja lain esitellyt työministeri Marttinen on valitettavasti loistanut poissaolollaan koko illan. Miksi hän ei ole puolustamassa täällä esitystään ja vastaamassa näihin esitettyihin moniin näkemyksiin ja epäilyihin? Sen luulisi olevan kunnia asiavastuuministerille. Arvoisa puhemies! Mietintövaliokunnan saamassa tasa-arvovaltuutetun asiantuntijalausunnossa, joka siis tänään mietinnön valmistuttua tuli julkiseksi meille kaikille ja vapaasti tutkittavaksi — tasa-arvovaltuutettu totesi yhteenvetonaan, että hallituksen esityksessä ehdotettu irtisanomiskynnyksen alentaminen on omiaan heikentämään sukupuolten tasa-arvoa työelämässä, lisäämään kielletyn sukupuolisyrjinnän riskiä muun muassa raskauden, vanhemmuuden ja perheenhuoltovelvollisuuksien perusteella ja heijastumaan työelämässä koettuun epävarmuuteen ja vaikuttamaan syntyvyyteen sitä alentavasti, kuten jo aiemmin toin esille. Tasa-arvovaltuutettu antoi omia suosituksiaan, mutta taidan ottaa sitä varten vielä seuraavan puheenvuoron.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-12-12T00:13:01,2025-12-12T00:20:14,Hyväksytty,1.1 2025_127_177,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen Piritta, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_127_178,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Herra puhemies! Edustaja Bergbom, niin kuin tiedätte, olen kova kirjoittamaan muistiinpanoja valiokunnan kokouksissa, mutta ei olla vielä lähelläkään sitä loppua, mitä olen kirjoittanut pelkästään potkulaista. Täällä on vielä monta sivua pelkästään potkulaista. [Vasemmalta: 40 lausuntoa!] Edustaja Vuornoksen puheenvuoroon haluan myös tarttua siltä osin kuin sanoitte, että jotta työmarkkinoilla tapahtuu muutoksia, niin meidän pitää helpottaa työntekijöitten liikkuvuutta. Kyllä täytyy ihmetellä, mitä toimia hallitus on tehnyt esimerkiksi tämän työntekijöitten liikkuvuuden edistämiseksi, koska se on aidosti se ongelma, johonka pitäisi puuttua. Omalla paikkakunnallani Jämsässä on tuhat tyhjää omakotitaloa tai asuntoa, eivätkä ne millään käy kaupaksi, ja on tietysti päivänselvää, että työntekijän on aivan mahdotonta siirtyä töihin jollekin muulle paikkakunnalle, jos ei siitä omasta omistusasunnostaan eroon pääse. Sanoitte myös puheenvuorossanne siitä, että nämä toimet, joita tämä hallitus nyt on tehnyt, vaikuttavat pitkällä aikavälillä. Näin varmasti onkin, mutta eikö olisikin tärkeää tehdä niitä toimia, jotka vaikuttaisivat nyt? Kun tämä tilanne on erittäin huono ja koko teidän hallituskautenne ajan huonontunut, niin eikö olisi tärkeää tehdä juuri tähän aikaan sopivaa politiikkaa eikä sellaista politiikkaa, joka vain syventää ja pidentää tätä meidän heikkoa tilannettamme työmarkkinoilla? Palaan näihin valiokunnassa kuultavana olleiden asiantuntijoiden lausuntoihin, ja seuraavaksi esimerkiksi tasa-arvovaltuutettu on todennut, että kyllä, tämä esitys tulee lisäämään sukupuolten epätasa-arvoa ja syrjintää, ja nimenomaan hän on todennut erikseen, että huoli siitä, että syrjintä kasvaa, tulee lisääntymään, ja riski raskaus- ja perhevapaasyrjinnän lisääntymiseen rekrytointi- ja irtisanomistilanteissa on jo nyt, ja tällä esityksellä se vain pahenee. Syrjinnän riski valmistelussa on siis tunnistettu, ja niin kuin tasa-arvovaltuutettukin toteaa, pelkkä viittaus syrjimättömyyteen ei estä sitä tapahtumasta — siis ei riitä se, että hallitus toteaa omassa esityksessään näin mutta ei silti tee asialle mitään. Tasa-arvovaltuutettukin sanoi, että laissa pitäisi olla viittaus tähän syrjintäkieltoon, mikä helpottaisi niitä tulkintoja sitten ristiriitatilanteissa, mutta sellaista viittausta hallitus ei tasa-arvovaltuutetun huomautuksista huolimatta ole tehnyt. Tasa-arvovaltuutettu totesi myös, että tässä esityksessä on iso ongelma siinä, että tässä on niukasti yhteyttä tasa-arvolakiin. Keskenään liitännäiset lait, siis esimerkiksi työsopimuslaki ja tasa-arvolaki, heijastuvat väistämättä myös tasa-arvolakiin, ja kun kynnys madaltuu, se on ongelma, mikä haittaa nimenomaan sitten soveltamiskäytäntöä tulevaisuudessa. Soveltajalta puuttuu siis oikeuspohja, joka tulee niistä esitöistä, ja kun täällä on moneen kertaan tähän syntyvyyden vähenemiseen viitattu, niin kyllä, myös tasa-arvovaltuutettu on kuulemisissa viitannut siihen, että heikko työmarkkina-asema madaltaa kynnystä perheen perustamiseen. Hänkin esitti tällaisen kysymyksen, että eikö sitten tasapainoksi tälle heikentävälle voitaisi kehittää lainsäädäntöä, joka ennaltaehkäisee perhe- ja äitiysvapaasyrjintää, jotta tämä olisi jotenkin tasapainoista, että kun tehdään niitä heikennyksiä, niin tehtäisiin sitten toisaalta vaikka ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, mutta kuuroille korville ovat nämäkin toiveet kaikuneet, ja muutoksia ei tässäkään kohdassa tullut. Tasa-arvovaltuutettu nosti vielä esiin senkin, kuinka tärkeää on, että valvonnan resursseista pidetään huoli, ettei käy niin, että emme edes tulevaisuudessa tiedä, kuinka tämä vaikuttaa, jos valvontaa ei riittävästi pystytä tähän asiaan osoittamaan. Sitten yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta saimme myös asiantuntijalausunnon, ja yhdenvertaisuusvaltuutettu totesi, että heikossa asemassa olevat ryhmät joutuvat edelleen heikompaan asemaan tämän lain myötä — siis joutuvat edelleen heikompaan asemaan. Hän totesi, että henkilöön perustuvilla syillä on yhteys suoraan syrjintään, ja on ilmeinen riski, että työntekijöitten peitellyin syin tehty irtisanomisen riski kasvaa, kun työnantajalla on velvollisuus ylläpitää työpaikan työturvallisuutta, ja jos menee yli sen, niin se on syrjivä peruste. Työturvallisuuteen vetoamisesta hän käytti tällaisia esimerkkejä, että jos on vaikka romanin hamekielto tai huivin käyttö työssä, niin niitä voidaan pitää työturvallisuuteen vedoten kiellettävinä. Hän piti esimerkkinä sitä, että nämä voivat olla niitä syitä, joilla sitten syrjitään työntekijöitä. Ja juuri niin kuin tässä jo aiemminkin puhuimme heikommasta osapuolesta, niin kyllä yhdenvertaisuusvaltuutettukin nimenomaan korosti sitä, että työntekijän suojaaminen on tärkeää, elikkä sen heikomman osapuolen suojaaminen, ja syrjinnän vaarassa olevien turva tällä lakiesityksellä heikkenee ja syrjinnän selvittäminen vaikeutuu. Vaikutusten arviointiin yleisesti: [Puhemies koputtaa] esityksessä ei ole tehty yhdenvertaisuusvaikutusten selvitystä, ja on siis selvää, että syrjinnän vaarassa olevien oikeuksia voidaan polkea.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-12-12T00:20:24,2025-12-12T00:27:58,Käsitelty,1.1 2025_127_179,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vuornos, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_180,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Henrik,Vuornos,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Ärade talman! Jag tänkte säga några ord på svenska för att behandla ärendet på båda inhemska språken. Den här reformen av den personbaserade uppsägningen är en viktig åtgärd som sänker tröskeln för anställning. Särskilt i små och medelstora företag är varje arbetstagares insats mycket betydelsefull för hela företaget. När saker och ting går fel är det därför viktigt att personbaserad uppsägning är lättare än i dag., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,sv,Henrik Vuornos,911828,2025-12-12T00:28:07,2025-12-12T00:29:04,Käsitelty,1.1 2025_127_181,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Vuornos edellisessä puheenvuorossa mainosti kovasti näitä työmarkkinauudistuksia, ja tuossa kaivoin sitten esiin, mitähän kaikkea tässä on tapahtunut, kuinka työelämää on sitten uudistettu. Voi sanoa, että tämäkin lakiesitys, joka tässä on, on jatkoa sille heikennyspolitiikalle, mitä hallitus on tehnyt. Jos tästä nopeasti katsoo, kun täällä on Tanskan mallista puhuttu, niin täällä on työttömyysturvaa leikattu 20—25 prosentilla, karensseja ja korvauksettomia aikoja on tullut lisää, turvalle on vaikeampi päästä, sitten on poistettu lapsikorotukset ja suojaosuudet. Sitten jos katsotaan vähän neuvottelutoimintaa, niin yt-neuvottelujen piiristä pudotettiin 190 000 palkansaajaa pois ja neuvotteluajat puolitettiin irtisanomistilanteissa eli tuotannollisista ja taloudellisista syistä olevissa lomautustilanteissa. Työmarkkinaneuvotteluja on vaikeutettu, on tehty vaikeampi ja betonoidumpi neuvottelumalli kuin koskaan on täällä Suomessa ollut. Tämä lakisääteinen malli tuotti kaikille ihan saman palkkaratkaisun: ensin yläkatto tuli lainsäädännön kautta, sovittelija ei voinut tehdä muuta kuin tämän saman ratkaisun muihin ja sitten onneksi ay-liike ajoi omat palkkaratkaisunsa alareunasta samaan kiinni. Eli me saatiin tupojakin tiukempi työmarkkinakierros. Minä en tiedä, onko se suomalaiselle työelämälle se paras ratkaisu tässä. [Krista Kiuru: Kyllä oli järjetöntä menoa!] — Joo, tämmöinen tapahtui sitten. Paikallinen sopiminen laajennettiin järjestäytymättömiin yrityksiin ja kerrottiin, että tämä on hopealuoti, jolla sitten saadaan kasvua aikaiseksi. Ei ole tapahtunut. Osaamisen kehittäminen: Silloin kun osaamista eniten tarvittiin, leikattiin lopettamalla aikuiskoulutustuki, ja juuri tässä eilen taisi olla koulutuskorvauksen lopettaminen. Koulutusvähennys on jo poistettu aikaisemmin. Määräaikaisuuksia ollaan helpottamassa, ja tässä ollaan helpottamassa irtisanomista. Eli nämä kaikki esitykset ovat olleet täysin yksipuolisia. No, katsotaan nyt tässä tätä. Kun täällä on nyt käytetty aika paljon näitä asiantuntijoitten puheenvuoroja, professoreitten ja palkansaajapuolen, niin otin tähän nyt kolme työnantajapuolenkin lausuntoa, että saadaan tasapuolista keskustelua tässä aikaiseksi. Mitä sanoo Elinkeinoelämän keskusliitto tästä potkulaista? ”Pidämme lakiesitystä yleisesti ottaen kannatettavana.” Mutta sitten: ”Lakiesitys on kuitenkin eräiltä osin valinnainen. Tarkoitus alentaa irtisanomiskynnystä kyllä mainitaan esityksessä useampaan kertaan, mutta lakiesityksen konkreettinen vaikutus irtisanomiskynnykseen jää osittain täsmentymättömäksi.” Sitten Kunta ja hyvinvointityönantajat ilmoittivat, että työllistämiskynnyksen alentaminen on erittäin kannatettava tällä tavalla — noin lyhyesti. Sitten yrittäjät pitävät esitystä kannatettavana ja erittäin tärkeänä. Ja jako menee tässä: työnantajat kannattavat ja palkansaajapuoli näitä haastaa. Mitä tässä sitten tapahtuu? Meillä nykyinen työsuhteitten päättäminen tapahtuu koeaikapurkuna, eli koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisen syyn takia ei voida purkaa mutta koeaikana voidaan purkaa työsuhde, irtisanomisena, jonka perusteen tulee olla asiallinen ja painava tällä hetkellä, ja sitten on purkamistilanne, jossa perusteen pitää olla erittäin painava sellainen peruste, ettei työnantajalta voida kohtuudella vaatia työsuhteen jatkamista. No, nyt meille tulee niin, että koeaikapurku edelleen on samanlainen kuin aikaisemmin, toisena tulee niin, että irtisanoa saa vain asiallisesta työntekijän henkilöön liittyvästä syystä, sitten kolmantena niin, että tuotannollisesta ja taloudellisesta syystä saa irtisanoa vain asiallisesta ja painavasta syystä — siellä säilyy asiallinen ja painava — ja sitten tämä neljäs on niin, että purkaa saa erittäin painavasta syystä. Meille tulee nyt käytännössä neljä porrasta tässä tilanteessa. Tässä mielenkiintoista on se, että näitä termistöjäkin alkaa olla: on edelleen vanha ”asiallinen ja painava” syy ja sitten on ”asiallinen” syy. Tähän nimenomaan kiinnittivät huomiota nämä meidän professorit, jotka sanoivat, että jos halutaan tätä ilmaisua kehittää, niin olisi pitänyt ottaa se ”pätevästä syystä”, joka siellä kansainvälisessä kielenkäytössä on yleisin, että oltaisiin saatu selkeämmät jaot näistä tilanteista. Mitä tällä haetaan? Tällä haetaan sitä, että kun se irtisanomistilanne on kummallekin osapuolelle tosi stressaava ja hankala tilanne — sen suorittaminen ja sen perusteleminen, ja sitten toinen joutuu ottamaan sen vastaan ja menettää työsuhteensa — niin näiden sääntöjen pitäisi olla hyvin selkeitä, ja tämä nykyinen ei sitä avaa. Tietyllä tavalla voi sanoa tietenkin, että tätä ei pystytä määrittelemään täysin tyhjentävästi, ei nykyinenkään ole sitä, mutta lakimuutoksen jälkeenkään tämä ei ole yksiselitteisesti kuvattavissa oleva kynnys, milloin irtisanomiskynnys on ja milloin sitä ei ole. Eli irtisanomisperusteen olemassaolo on määräytynyt tilannekohtaisesti kokonaisarviolla ja -harkinnalla, jossa aiemmalla oikeuskäytännöllä on keskeinen merkitys, sanoo hallitusneuvos Nico Steiner. Jatkossakin on viime kädessä tapauskohtaisesta harkinnasta kysymys. Ongelmaksi tilanteen tekee se, että nykyinen oikeuskäytäntö menettää pitkälti merkityksensä. Tämä on se tilanne tällä hetkellä. Arvoisa puhemies! Käytän vielä puheenvuoron yhdestä osasta tämän lain kokonaisuutta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-12T00:35:34,2025-12-12T00:43:00,Käsitelty,1.1 2025_127_182,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_183,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä vaiheessa iltaa ajattelin pohtia vielä yksittäisen palkansaajan roolia sekä tuottavuutta tässä kokonaisuudessa eli sitä, miten motivoitunut työntekijä tuottaa lisäarvoa työnantajalle. Siis pelkään pahoin, että nämä kaikki epävarmuustekijät, joita tämä potkulaki tuo, heikentävät työympäristöjen inhimillisiä tuottavuustekijöitä. Tuottavuuttahan saadaan aikaan monella eri tavalla. No, monesti ajatellaan ensimmäisenä pelkästään tekniikalla ja esimerkiksi vaikka tekoälyn hyödyntämisellä, mutta myös panostamalla ihmisiin eli työntekijöihin saadaan tuottavuustekijöitä lisättyä. Kun potkujen saamista helpotetaan, on yritysten kyettävä löytämään myös osaavaa työvoimaa entistä tehokkaammin kilpailluilta työmarkkinoilta, ja tämähän tulee lisäämään työpaikkojen rotaatiota, ja se maksaa myös, eli jokaisella työpaikan vaihdoksella on myös oma hintansa. Yhtenä yrityksien isona veto- ja pitovoimatekijänä on työntekijöiden kokemus siitä työn tekemisestä, johon yksi iso vaikuttava tekijä on työhyvinvointiin liittyvät seikat. Epävarmuus työelämässä ei ole ainakaan hyvinvointia lisäävä seikka, ja tämä esitys luo juurikin niitä epävarmuuksia. Suuri osa yksilön tuottamasta lisäarvosta tuottavuuteen syntyy luovuuden ja aloitteellisuuden kautta, ja pakottamisella eli sillä kuuluisalla kepillä ei ole niinkään merkitystä sille yksilön tuottamalle lisäarvolle. Jos motivaatio laskee työelämän epävarmuuksien vuoksi, se saattaa heikentää tuottavuutta yksittäisellä työntekijällä. Päästäänkö siinä tilanteessa sitten keskusteluun alisuorittamisesta ja sitä kautta tämän lain myötä, kun irtisanomisen kynnys laskee, mahdolliseen irtisanomiseen? Työelämää on kehitettävä sopimalla asioista ja huolehtimalla työntekijöiden oikeuksista varmistaen työympäristöjen hyvinvointitekijät. SDP:llä on esittää hallituksen politiikalle oikeudenmukaisempaa vaihtoehtoa myös työmarkkinoiden tasapainottamiseen. Arvoisa puhemies! Otan tässä muutaman esimerkin SDP:n esityksistä kasvun tukemiseksi ja työelämän tasapainottamiseksi ja sillä tavalla, että ei tarvitsisi tätä irtisanomiskynnystä madaltaa: No työllistämistoimista, kuten suojaosien palautus, opiskelun salliminen työttömyysturvalla, uusi aikuiskoulutustuki, nuorten palkkatuen kasvattaminen tai pienten yritysten tukeminen muun muassa alv-velvollisuuden alarajan nostamisella 30 000 euroon tai mikroyrityksille palkkatuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden palautus. Kuten tuossa jo edellisessä puheenvuorossa taisin todeta, ammattiliitoilla on merkittävä rooli siinä työelämän tasapainottamisessa, ja mitä isompi on järjestäytymisaste, niin näen, että tasapaino työmarkkinoilla säilyy paremmin. Uusi aikuiskoulutustuen malli ja korotettu kotitalousvähennys tukevat pieniä yrityksiä. Tässä muutamia esimerkkejä. No, myös SDP:n lakialoitteet tasapainottaisivat työelämää: säädettäisiin ammattiliitoille kanneoikeus, kriminalisoitaisiin tahallinen alipalkkaus, tuodaan työntekijöiden edustus pienempien yhtiöiden hallituksiin tai säädetään työntekijöiden edustajalle tulkintaetuoikeus paikallisesta sopimisesta työnkuvaa ja palkan määrää koskevissa riita-asioissa. Siinä muutama esimerkki, mitä voitaisiin tuoda reilummalla tavalla ja mitkä sitä luottamusta lisäisivät työmarkkinoille. SDP:n vaihtoehto tuo sitä vakautta. Jos verrataan ja peilataan hallituksen linjaan, joka on seuraavanlainen: Hallituksen linja siirtää valtaa yksinomaan työnantajapuolelle työntekijöiden kustannuksella. Linja on siis selvä. Se haluaa purkaa työntekijöiden turvaa ja vahvistaa työnantajan asemaa. Kun työntekijäpuolta heikennetään yksipuolisesti, työriidat lisääntyvät ja vastakkainasettelu kasvaa. SDP:n linja on yhtä selvä, mutta se on paljon oikeudenmukaisempi. SDP:n vaihtoehto rakentuu tasapuolisille työmarkkinaosapuolille ja yhteiselle sopimiselle. SDP:n linja vahvistaa järjestäytymistä ja palauttaa työmarkkinoille tasapainon. Vahvat tasapuoliset työmarkkinaosapuolet, korkea järjestäytymisaste ja yhteinen sopiminen ovat olleet suomalaisen työelämän selkäranka, ja haluan uskoa, että se on myös tulevaisuudessa. Keskeinen ratkaisu on ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden säilyttäminen, joka tukee järjestäytymistä, turvaa neuvottelujärjestelmän ja vahvistaa sekä työntekijöiden että yritysten toimintaympäristöä. Siitä hyötyvät sekä työntekijät että työnantajat. Kyse on reilusta kohtelusta ja siitä, ettei yksittäinen työntekijä jää suurta työnantajaa vastaan yksin. Eli kyse on siitä, kun työelämän laitkin on pitkälti säädetty suojelemaan sitä heikommassa asemassa olevaa eli palkansaajaa. SDP:n vaihtoehto rakentaa, se ei riko. Vahva neuvottelujärjestelmä houkuttelee investointeja, luo työpaikkoja, antaa yrityksille ennustettavuutta, sitä näkymää, mitä yritykset tarvitsevat. Samalla kun se turvaa työntekijöiden oikeudet, se on myös tervettä ja vastuullista talouspolitiikkaa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-12-12T00:43:12,2025-12-12T00:49:33,Käsitelty,1.1 2025_127_184,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_185,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on käsitelty koko Orpon hallituksen työelämänheikennysohjelmaa, sen eri puolia, kun yksi merkittävä osa elikkä tämä ”painavan syyn” poistaminen on tämän hallituksen esityksen kohteena. Tätä yksipuolista työelämänmuutoslistaahan on kritisoitu myös työnantajapuolelta. Lasse Laatunen, joka aikanaan osaksi savustettiin EK:sta ulos, on pitänyt kovin negatiivisena tulevaa työmarkkinoiden kehitystä ajatellen sitä, että tietoisesti sysätään kolmikantainen valmistelu ja hyvät työmarkkinasuhteet sivuun ja runtataan sitten yksipuolisia ratkaisuja. Tuossa rupesin muistelemaan, että on mielenkiintoista, että itse asiassa Jyri Häkämies, joka on jäämässä eläkkeelle EK:sta ja on ollut varmaankin taustalla näitä hallitusohjelmakirjauksia laatimassa — jokseenkin sellaisenaan, mitä työnantajajärjestöistä on toivelistaa esitetty, ne tulivat hallituksen ohjelmaan — on ihan toisella lailla, tasapainoisemmin, kirjoittanut muistelmakirjassaan väistämättä. Lainaan sieltä yhtä jaksoa, joka kuvaa sitä, että esimerkiksi kokoomuksessa on ollut toisenlaistakin, tasapainoisempaa, ajattelua. Esimerkiksi Jyrki Kataisen aikana haettiin tällaista maltillista, inhimillistä konservatismia, liberaalia konservatismia, joka ottaisi huomioon myös palkansaajaväestön näkemyksiä paremmin. Jyri Häkämies tuossa — tämä on ilmeisesti vuonna 21 kirjoitettu — toteaa muun muassa näin: ”Työnantajillakin on peiliin katsomisen paikka, jos paikallinen sopiminen ei etene. Usein selityksenä on luottamuspula. Luottamuksen rakentaminen on kaikkien tehtävä. Kun siinä onnistutaan, myös paikallinen sopiminen etenee. Yksi keino lisätä luottamusta voisi olla henkilöstön edustuksen parantaminen. Ruotsissa isoissa yrityksissä henkilöstöllä on edustus yritysten hallituksissa. Ne suomalaiset yritysjohtajat, joilla on omaa kokemusta ruotsalaisesta mallista, kehuvat sitä poikkeuksetta. Ruotsissa yrityksen henkilöstöllä on kolmen henkilön edustus hallituksessa silloin, kun yrityksessä on yli 250 työntekijää. Olen kuullut useitakin esimerkkejä mallin hyvyydestä. Yksi kommentti kuului: ’Vaikeissa tilanteissa, esimerkiksi silloin, kun tehtaita on jouduttu sulkemaan, työntekijät tietävät, että heidän edustajansa on ollut mukana tekemässä päätöstä.’ Suomessa tilanne monesti äityy vastakkainasetteluksi.” ”Mikä sitten on oikea paikka henkilöstön edustukselle?” Häkämies kysyy tekstissään. ”Se riippuu varmaan yrityksestä, sen koosta ja monesta muustakin asiasta. Jos yritys on kovin globaali, asiat voivat olla kaukaisia vaikkapa suomalaisen henkilöstön edustajan mielestä. Tarkkaa rajaa on kuitenkin vaikea vetää. Yrittäjävetoinen yritys voi vieroksua ajatusta, että päätösvaltaa ja tietoa jaetaan niin, että henkilöstöllä on edustus hallituksessa. Entä sitten johtoryhmä? Joissakin tapauksissa se voi toimia hyvin. Itselläni on hyvä kokemus Kymen Viestinnän ajoilta, jolloin johtoryhmässä oli mukana luottamusmies. Hän oli mukana kaikissa kokouksissa, ja keskustelu oli suoraa ja avointa. Yksi vaihtoehto voisi olla laajennettu johtoryhmä vaikkapa neljä kertaa vuodessa, jossa henkilöstöllä olisi vaikkapa useammankin henkilön edustus. Tässä kokouksessa käsiteltäisiin taloudellinen tilanne ja näkymät, ja henkilöstö olisi hyvin kärryillä yrityksen tilanteesta ja pääsisi myös vaikuttamaan. Eräs kokenut työnantajakonkari sanoi kerran minulle, että työntekijöiden edustus pitäisi demokratisoida. Tällä hän tarkoittaa sitä, että yksi luottamusmies ei hevin uskalla osallistua vaikeisiin päätöksiin paikkansa menettämisen pelossa. Siksi työntekijöiden edustajia pitäisi olla useita. Saksassa hyvinkin vaikutusvaltaisissa työneuvostoissa on useampi henkilöstön edustaja.” Ja tässä loppupäätelmänä Jyri Häkämies, siis silloin neljä vuotta sitten, on kirjoittanut: ”Minun mielestäni selvä johtopäätös on se, että paikallinen sopiminen tarvitsee kaverikseen henkilöstön hallintoedustuksen kehittämisen. Tämä olisi hyvä tasapainomalli.” Tällaisia tasapainottavia tekijöitä tämän hallituksen työelämänmuutosohjelmaan ei sisälly. Siellä oli pieni muodollinen muutos henkilöstöedustusta koskevaan lakiin, mutta yhteistoimintalaissakin muutokset ovat menneet heikentävään suuntaan. Toivottavasti nyt, kun Jyri Häkämies on vapaampana tuolta työnantajajärjestön kahleista, hän tätä ajattelua veisi eteenpäin ja myöskin täällä oikealla puolella salia ymmärrettäisiin, että on tärkeätä hakea takaisin tätä suomalaisen työmarkkinajärjestelmän vahvuutta eli sitä, että pystytään vaikeistakin asioista sopimaan ja edetään sitten niiden sopimusten mukaisesti eikä toispuolisesti runttaamalla. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-12-12T00:49:41,2025-12-12T00:55:30,Käsitelty,1.1 2025_127_186,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piisinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_187,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä lakiesityksellä muutetaan työsopimuslakia alentamalla irtisanomisen kynnystä, jotta virherekrytoinnin riski madaltuisi hieman työnantajan näkökulmasta. Tähän saakka työntekijän irtisanominen henkilöön liittyvällä syyllä on vaatinut asiallisen ja painavan syyn. Tämä painavuus on ollut yksi syy, mikä on yrittäjien näkökulmasta jarruttanut erityisesti pienten yritysten työllistämishaluja. Asiantuntijat ovat olleet irtisanomisen tason määrän heikkenemisestä eri mieltä. Osa pitää sitä suurena ja toiset vähäisempänä. Vaikka tälle ei voida puuttuvien tutkimustulosten perusteella esittää työllisyysvaikutuksia, ei se välttämättä tarkoita sitä, että niitä ei olisi. Itse uskon siihen, että työllistymiskynnyksen madaltaminen paremminkin luo työpaikkoja kuin vähentää niitä. Tämä lakimuutos ei mahdollista pärstäkertoimen perusteella eikä millään muullakaan syrjivällä syyllä irtisanomista. Tarkoitus on, että muutoksen vaikutuksia seurataan. Ei saa olla niin, että uusia pelisääntöjä käytetään syrjintään. Esimerkiksi raskaus‑ ja perhevapaasyrjintään puututaan jatkossakin nollatoleranssilla. Muutos ei poista työntekijän suojaa. Kenenkään ei tarvitse pelätä potkuja vähäisistä syistä. Tarvitaan edelleen asiallinen syy, ei vähäpätöinen. Korkea irtisanomiskynnys ja mahdollinen väärin perustein irtisanominen ovat olleet pienyrittäjälle pelote palkata työntekijöitä. Usein on niin, että aloitteleva yrittäjä haluaa tehdä työnsä mahdollisimman tehokkaasti, ja silloin työnantajan velvollisuuksien selvittäminen saattaa jäädä vähäisemmälle huomiolle. Näin ollen virheiden välttämiseksi ei ole uskallusta palkata työntekijää, vaikka hänellä olisi siihen selkeästi tarvetta. Varmasti siihen on yhtenä osasyynä se, että pienyrittäjällä ei ole kaikkea tarvittavaa lainopillista tietoa siitä, miten mahdollisesta epäonnistuneesta palkkauksesta pääsee eroon, mikä on riittävän painava syy, aivan niin kuin täällä keskusteluissa on käynyt ilmi. Täällä salissa on puhuttu paljon myöskin luottamuksesta, ja on selvää, että yksikään työnantaja ei palkkaa ainoatakaan työntekijää sen vuoksi, että saisi irtisanoa hänet. Selvää on myöskin se, että pienen työnantajan resurssit eivät riitä kantamaan taloudellista taakkaa siitä, että palkattu työntekijä ei tuota yritykselle hieman enemmän taloudellista hyötyä kuin mitä hänestä aiheutuu kuluja työnantajalle. Jokaisen työntekijän pitäisi kokeilla omakohtaisesti yrittämistä. Olen itse ollut sekä työntekijänä että työnantajana. Voin vakuuttaa teille, että asenne työntekoon ja palkkaukseen muuttuu yhdessä yössä: sinä yönä, jolloin palkansaajasta tulee yrittäjä. Yrittäjälle aiheutuu ensimmäisestä päivästä lähtien suuri vastuu työntekijästään tai työntekijöistään. Täällä salissa on aiemmin syyllistetty meitä perussuomalaisia siitä, että me emme ajattele työntekijän etua vaan pyrimme paremminkin heikentämään sitä. [Helena Marttilan välihuuto] Itse ajattelen kuitenkin niin, että palkkauskynnyksen madaltaminen, jos sillä voidaan luoda paremmat edellytykset työllistämiselle etenkin heikossa taloussuhdanteessa, on olennaisesti parempi vaihtoehto sekä yrittäjälle että työntekijälle kuin se, että yrittäjä ei voi ottaa työtä vastaan, kun ei ole työntekijöitä tekemään lisääntynyttä työn määrää, eikä näin ollen myöskään työntekijällä ole työpaikkaa, jossa tätä työtä hän voisi tehdä. Ja jos kummallakaan osapuolella ei ole luottamusta toisen osapuolen tarkoitusperiin, saatetaan ennen pitkää ajautua semmoiseen tilanteeseen, että ainoa mahdollisuus työllistyä on perustaa oma yritys. Onko silloin kaikilla työtä vailla olevilla tällaiseen valmiutta tai edes mahdollisuutta? Kyllä jotenkin näistä asioista pitäisi päästä yhteisymmärrykseen. [Piritta Rantanen: Niinpä!] Arvoisa herra puhemies! Useat opposition esille nostamat ongelmat eivät ole mahdollisia lain puitteissa tämän lainmuutoksen jälkeenkään. Itse uskon siihen, että vahvempi pienten yritysten työllistämiskyky luo vaurautta koko kansalle. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-12-12T00:55:43,2025-12-12T01:00:47,Käsitelty,1.1 2025_127_188,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_189,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tässä nyt kun olemme jo ties kuinka monta tuntia käyneet rakentavaa ja hyvää keskustelua siitä, mitkä tämän lakiesityksen muutokset ja vaikutukset ovat, ja on arvailtu puolin ja toisin, niin täytyy nyt kuitenkin vielä muistuttaa edustajia siitä, että kun Suomessa tällä hetkelläkin vuosittain työnantaja irtisanoo henkilökohtaisella perusteella 12 400 työntekijää sekä koeajan aikana tapahtuvia työsuhteen purkuja tapahtuu vuosittain 14 600, siis tapahtui viime vuonna, niin se on 27 000 työntekijää. Se on se noin 30 prosenttia siitä teidän mainitsemastanne uudesta 100 000 työllisestä. Siis määrä on kuitenkin korkea liittyen näihin irtisanottuihin, ja siitä puuttuu todellakin vielä tuotannollisista, taloudellisista syistä irtisanottuja, joita valitettavasti varmasti on sankka joukko. Eli kyllä nämä tunnusluvut jo kertovat osin sen, että kyllä Suomessa tällä hetkellä irtisanominen on suhteellisen helppoa. Kun työnantaja noudattaa lakeja ja asetuksia ja toimii niitten mukaan, niin kyllä mahdollista on. Sitten totean vielä sen, että eräässä yrittäjätilaisuudessa olin kutsuttuna tässä taannoin, ja tietysti valmistauduin siihen, että siellä sitten yrittäjät vahvasti näitä asioita alkaa käymään minun kanssa läpi, ja osin kyllä käytiinkin, mutta muistan kyllä, kun yksi yrittäjä siitä joukosta totesi, että hän ei näe tälle lainmuutokselle tarvetta, että hän on ollut kymmeniä vuosia yrittäjänä ja hän on aina päässyt työntekijästä eroon helposti, jos siihen on kerran syytä ollut. [Miko Bergbom: Hyvä homma hänelle!] Sieltä tuli rehellinen vastaus, ainakin häneltä yrittäjänä, silloin siinä tilaisuudessa. Arvoisa herra puhemies! Sen verran vielä tässä totean, että kun täällä on nyt sitten hallituspuolueitten edustajista osa todennut, että me pelottelemme kansalaisia ja luomme tällaisia tarpeettomia uhkakuvia, niin täytyy tässä myös vähän tämmöistä luottamustakin nyt rakentaa siihen suuntaan, että emmehän me pelkästään pelottele. Nyt tässä puheenvuorossa, mitä seuraavaksi sanon, on kannustavuutta ja semmoista luottamusta herättävää. Kun tämä paikallisen sopimisen uudistus, minkä arvioitiin olevan ja osaltaan on voinut olla tietty heikennys työntekijän työntekoon liittyviin asioihin ja sitten irtisanomisen helpottaminen tietysti on heikennys, sitten tuleva määräaikaisten työsopimusten tekeminen vuodeksi perusteetta on tietynlainen heikennys, niin kyllä vetoan kaikkiin työntekijöihin, että älkää olko huolissanne. Huolestuttavia asioita ne ovat, mutta huolta pienennätte, te työntekijät, sillä, että liitytte ammattiliittoon. Ammattiliiton jäsenyys takaa sen turvan osittain. Kyllä siellä on osaamista takana ja turvaa takana ammattiliittojen jäsenenä. Jos olette YTK:ssa, niin kipin kapin sieltä kannattaa siirtyä ammattiliiton jäseneksi. Sitä tukea ja turvaa tulee. Tällä luon niin kuin luottamusta nyt teihin työntekijöihin, ketkä tätä lähetystä vielä seuraavat. [Miko Bergbom: Pieni kaupallinen tiedote!] Siitä huolimatta, vaikka hallitus vielä tiettyä keppiä polkupyörän pinnojen väliin heittää sillä, että on vähän poistamassa ammattiliittojen verovähennysoikeuden, niin älkää huoliko. Minä takaan, että liittymällä ammattiliittoon te saatte mahdollisesti moninkertaisena sen tietyn rahasijoituksen takaisin sitten siinä vaiheessa, jos tulee ongelmia. Toki aina ei tule eikä pidä tullakaan. On Suomessa paljon työnantajia, jotka toimivat niin kuin kuuluu, ja ongelmia ei tule. Siitä kiitos heille työnantajille. Arvoisa herra puhemies! Tässä vielä luen pätkän meidän vastalauseesta. Olemme tehneet tähän lakipykälään vastalauseen, joka on hyvin rakennettu, hyvin ajatuksella tehty ja kaikin puolin kattava. Luen alkuun nytten lainauksen suoraan tästä meidän vastalauseesta: ”Hallituksen esitys jatkaa Orpon hallituksen työelämäheikennysten linjaa, jossa työnantajien tavoitteita on ainoastaan kuunneltu ja heidän toiveidensa mukaisesti on tehty työlainsäädännön muutokset, jotka heikentävät työntekijöiden asemaa. Tätäkin esitystä palkansaajapuoli on yksimielisesti vastustanut ja työnantajat ovat kannattaneet. ”Orpon hallitus esittää individuaalisen irtisanomissuojan heikentämistä siten, että asiallisen ja painavan syyn sijaan irtisanomiseen tarvittaisiin enää asiallinen syy. Nykyisten säädösten pohjalta oikeusistuimissa tehtävä kokonaisarviointi muutettaisiin kokonaisharkinnaksi. Myös irtisanomistilanteisiin liittyvä uudelleensijoitusvelvollisuus poistuisi, poikkeuksena lähinnä työkyvyttömyystilanteet. ”Nykyisten irtisanomissäännösten mukaisesti irtisanomiselle vaaditaan asiallinen ja painava syy, joka pitää sisällään vakavuusharkinnan. Nyt esitetty muutos ei tällaista vakavuusharkintaa sisällä. Lisäksi kokonaisarviointi muuttuu sanallisesti kokonaisharkinnaksi. Tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomisperusteissa asiallinen ja painava syy säilyy. ”Työntekijöiden näkökulmasta esitys on pelkkä työsuhdeturvan heikennys. Hallitus ei pysty esittämään perusteita sille, että heikompi irtisanomissuoja lisää yritysten työllisyyttä ja tuottavuutta. Lisäksi aiotut muutokset eivät säästä julkisia menoja ja niiden yhteiskunnalliset vaikutukset ovat kielteisiä, koska ne lisäävät ainoastaan työelämän epävarmuutta. Lakimuutokset vaikuttavat kaikenkokoisiin yrityksiin ja kaikkiin työsuhteisiin, vaikka esitystä on perusteltu erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten työllistämiskynnyksen madaltamisella. ”Työsuhteita päätetään työnantajien toimesta monella tapaa: koeaikana noin 14 600, henkilökohtaisilla syillä noin 12 400, työsuhteita puretaan ja lisäksi käytetään vielä tuotannollisia ja taloudellisia syitä. Tällä esityksellä on ensisijaisesti vaikutuksensa yksilöperusteisiin irtisanomisiin, mutta sillä on myös heijastusvaikutuksia muihinkin työsuhteen päättämistapoihin. ”Hallitus perustelee irtisanomissuojan heikennystä myös Suomen korkealla irtisanomissuojalla. Valiokunnan asiantuntijalausunnoissa kuitenkin nostettiin esiin, että OECD:n henkilöperusteista irtisanomissuojaa koskevan indikaattorin mukaan henkilöperusteinen työsuhdeturva ei ole Suomessa erityisen tiukka vaan on OECD-maiden keskitasoa. ”Terminologisesti epäselvästi kirjoitetut säännökset eivät tule muuttamaan irtisanomiskynnyksen madaltamista heti lain tultua voimaan, vaan tuomioistuinten muodostama oikeuskäytäntö ohjaa pitkällä aikavälillä käytännön vaikutuksia riitaisissa irtisanomistilanteissa. Ehdotetut muutokset tulevat aiheuttamaan pitkään kestävän oikeudellisen epävarmuuden tilan lisäten riitoja ja tuomioistuinkäsittelyitä. ”Monissa työehtosopimuksissa irtisanomissuojasta on säädetty nykyisten irtisanomissäännösten mukaisesti. Aiottu lakimuutos ei koskisi virkasuhteisia työntekijöitä, mikä rajaa muutoksen vaikutuksia julkisella sektorilla. Tämän myötä irtisanomissuoja heikkenisi toimialatasolla käytännössä matalapalkkaisilla ja naisvaltaisilla palvelualoilla ja sellaisilla yksityisen sektorin toimialoilla ja tehtävä- ja ammattiryhmissä, jotka eivät ole työehtosopimusten vahvemman irtisanomissuojan piirissä. Tämä luo kestämättömän tilan sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta.” — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-12T01:01:00,2025-12-12T01:08:13,Käsitelty,1.1 2025_127_190,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_191,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä on ollut viime viikkoina erittäin paljon lainsäädäntöasioita täällä eduskunnassa, ja niistä laeista, joihin olen erityisesti valiokuntatyössä tai täällä täysistunnossa perehtynyt, yleensä luen ensimmäiseksi taloudelliset vaikutukset. Se johtuu varmaan osittain siitä, että ennen tänne tuloani viimeiset 30 vuotta työskentelin pääasiassa talousvastuussa olevissa tehtävissä ja olen tottunut katsomaan näitä asioita sieltä talouden ja numeroiden kautta. Niinpä näissäkin laeissa, joita nyt tässä käsittelemme, katson täältä hallituksen esityksestä, mitä mahtavat olla ne taloudelliset vaikutukset, ja nehän alkavat sivulta 29 tässä printatussa versiossa kohdassa 4.2.2, Taloudelliset vaikutukset, ja siinä ensiksi vaikutukset kansantalouteen. Ihan lyhyt sitaatti sieltä: ”Tässä arviossa perusolettama on, ettei esityksellä olisi erityistä työllisyysvaikutusten kautta muodostuvaa kansantaloudellista vaikutusta, koska tutkimuskirjallisuuden perusteella ei voida luotettavasti esittää muutoksella olevan vähäistä suurempaa työllisyysvaikutusta. Työntekijän henkilöön perustuvan irtisanomisen syyt voivat liittyä esimerkiksi työhön tai sen muutokseen sopeutumattomuuteen. Nämä voivat johtua esimerkiksi kyvyttömyydestä omaksua uusia työmenetelmiä, vaikka asianmukainen perehdytys työhön olisi järjestetty. Tällaisissa tapauksissa henkilön tuottavuus ei ole ollut työnantajan tai tehtävän edellyttämällä tasolla ja irtisanominen voi nostaa marginaalisesti yksikön tuottavuutta.” Tämä osui sillä tavalla minusta aika arkaan paikkaan, kun tässä totesin, että laskin 25 vuotta olleeni aika isojen organisaatioiden työnantajajohtotehtävissä: ensiksi seitsemän vuotta 1 000 henkilön organisaatiossa, sitten yhdeksän ja puoli vuotta 7 000 henkilön organisaatiossa ja sitten kahdeksan ja puoli vuotta 25 000 työntekijän organisaatiossa, toimialalla, joka on yksi turbulenteimpia, siis nopeimmin muuttuvia toimialoja yhteiskunnassa, erikoissairaanhoito ja sen vaativa taso. Siellähän koko ajan oltiin tilanteessa, jossa teknologiat muuttuvat ja työtehtävät muuttuvat. Minun on vaikea ajatella ihan työnantajan näkökulmasta, että suhtautuisin työpaikkoihin, niin kuin näköjään tuolla jääkiekkojoukkueissa tapahtuu, että tuo nyt ei näytä olevan ihan tarpeeksi hyvä työntekijä, että laitetaanpas se pois ja otetaan työmarkkinoilta tilalle. Eli kun tässä korostettiin tässä äsken siteeraamassani kohdassa, että jos ei sopeudu muutokseen, niin kyllä minusta se muutokseen sopeutuminen on hyvin pitkälti työnantajan vastuulla riittävällä koulutuksella, töiden järjestelyllä. Ihmiset ikääntyvät, ja kaikilla ei ole kieltämättä yhtä nopeaa kykyä omaksua uusia tehtäviä ja oppia uusia asioita, mutta heitä pitää arvostaa ja heille pitää löytää sopiva anti siellä työelämässä. Minusta tästä välittyy hirvittävän julma ajatustapa, että me vain sitten katsomme, että ahaa, tuo nyt ei tarpeeksi näppärä ja nopea ole, pannaanpas se pois ja sitten otetaan joku toinen tuolta työttömien joukosta tilalle. Tämä juuri syö tällaisen asenteen luottamusta, mitä tässä on perätty, että ihmisten tulee voida siellä työssä luottaa siihen, että se työpaikka mahdollisimman pitkälle on kuitenkin turvattu, kun he itse oman panoksensa ahkerasti ja parhaansa yrittäen siellä tekevät. Sitten täällä on erillinen luku 4.2.3, Vaikutukset työllisyyteen, missä tätä käydään vielä tarkemmin läpi. Otan sieltä nyt vain muutaman kohdan tässä. Ihan ensimmäisessä kappaleessa todetaan: ”Irtisanomissuojan heikentämisen työllisyysvaikutusta ei olemassa oleva tutkimustiedon perusteella voida arvioida luotettavasti, koska tutkimusnäyttö ei ole selvää. Oletettavasti vaikutukset ovat suuruusluokaltaan maltillisen pieniä.” Sitten referoidaan tässä Antti Kauhasen selvitystä ja Merja Kauhasen selvitystä, ja siellä keskellä lukee: ”Nettovaikutus työllisyyteen on tyypillisesti ollut hyvin pieni.” Sitten vielä viitataan kansainvälisiin meta-analyyseihin, jotka tarkoittavat siis sitä, että tehdään analyysi tehdyistä tutkimuksista ja niistä tehdään yhteenveto. Tästä todetaan: ”Ensimmäisen meta-analyysin mukaan noin puolessa analyysiin valituista tutkimuksista, suluissa yhteensä 53 tutkimusta, päädytään tulokseen, jonka mukaan irtisanomissääntelyn purkamisella ei olisi myönteistä työllisyysvaikutusta. Tulos on epäselvä 21 prosentissa tutkimuksista. Myönteiseen työllisyysvaikutukseen päädytään 28 prosentissa tutkimuksista. Kokonaisuudessaan voidaan päätellä, ettei työllisyysvaikutuksen lopputuloksesta ole varmuutta, sillä tutkimustulokset ovat keskenään ristiriitaisia ja riippuvat menetelmävalinnoista ja käytetystä aineistosta.” En valinnut mitenkään tarkoitushakuisesti näitä lainauksia täällä, koska viimeinen kappale sitten koko tässä kolmesivuisessa kohdassa toteaa täällä ikään kuin yhteenvetona seuraavaa: ”Kokonaisuutena arvioiden esitettyjen muutosten työllisyysvaikutus jäänee joka tapauksessa pieneksi. Sen ei myöskään voida osoittaa hyödyttävän mitään tiettyä työntekijäryhmää jonkin toisen ryhmän kustannuksella.” Eli koko ajan olen miettinyt itse, miksi ihmeessä nyt tehdään tällaista uudistusta, joka selvästi kiristää työnantajien ja työntekijöiden välejä, synnyttää ristiriitoja, synnyttää epäluottamusta, eikä sillä kuitenkaan sitten ole niitä työllisyysvaikutuksia, jotka nyt olisivat ne kaikkein tärkeimmät tässä onnettomassa tilanteessa, missä Suomenmaassa nyt olemme. Päädyn samaan kuin tässä aikaisemmin tänään käyttämässäni puheenvuorossa, että tässä nyt vain on asetuttu niiltä osin, milloin on olemassa palkansaajien, siis työntekijöiden ja työnantajien, välistä jännitettä — kaikissa asioissa ei sellaista ole, mutta monissa asioissa on — asetutaan nyt ilmiselvästi ja tarkoitushakuisesti sinne työnantajien puolelle ja halutaan enemmän ymmärtää ja kuunnella heitä ja toteuttaa heidän ajamiaan intressejä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-12-12T01:08:25,2025-12-12T01:15:35,Käsitelty,1.1 2025_127_192,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Malm, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_193,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"herra puhemies! Täällä kun tätä lainsäädäntöä on nyt käyty tarkkaan ja seikkaperäisesti läpi, on ollut puhetta myös näistä hallituksen jo tehdyistä työmarkkinaheikennyksistä, ja yksi teema, johon täällä tartuttiin, oli tämä työrauhalainsäädäntö elikkä lakko. Edustaja Vuornos tätä perusteli tasapainolla, sillä, että täytyy tasapainottaa työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta. No, lakko-oikeushan on se viimesijainen keino, millä työntekijä on voinut oman mielipiteensä kertoa, ja kukaan ei varmasti lakkoon kevyin perustein mene. Mutta hallituksen käsitys tasapainotuksesta oli se, että työntekijöille tuli lakko-oikeuden rajaamisen myötä myös raskaammat sanktiot, eikä suinkaan se, että ne olisivat työnantajan ja työntekijän kanssa samassa suhteessa. Eli tässäkin hallituksen esityksessä työntekijät jäivät siihen kuuluisaan altavastaiseen asemaan. Kun lähtökohtaisesti lainsäädäntö kuitenkin lähtee Suomessa siitä, että työnantajalla on direktio-oikeus eli määräysvalta, niin tämähän ei ole tasapainotusta. No, jos sitten palataan tähän toiseen isoon kysymykseen, mistä tänään on täällä puhuttu tässä yhteydessä tasapainotuksen lisäksi ja direktio-oikeuden lisäksi, niin se on tasavertaisuus. Ja kyllä valitettavasti on niin, että ei tässä sitä tasavertaisuutta ole, ei tässä käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä mutta ei myöskään missään muissa, mitkä hallituksen esityksistä liittyvät työmarkkinoihin, ja niitähän tällä kaudella on pitkä lista. Sitten täällä oli puhetta syntyvyydestä, ja tätä on täällä spekuloitu monesta eri kulmasta, mutta ehkä hiukan yllätyin tästä edustaja Vuornoksen puheenvuorossa esitetystä ajatuksesta, että syntyvyys on suuri maissa, joissa ei ole työlainsäädäntöä — olin kuulevinani, että näin edustaja sanoi. Onko tämä nyt sitten se hallituksen seuraava askel, mihin suuntaan Suomea halutaan viedä, [Henrik Vuornos: Ei tietenkään! — Krista Kiuru: No miksi sitten täällä sitä kehuttiin?] että meillä ei sitten ole työmarkkinoita, ei työmarkkinalainsäädäntöä ja sitten on syntyvyys, joka voi olla jopa hallitsematonta, mikä yleensä sitten myös johtuu siitä, että esimerkiksi ehkäisy tai naisten oikeudet eivät ole ajan tasalla? No sitten se kolmas asia, mihin haluan vielä tässä puheenvuorossa tarttua, oli tämä vanhanaikainen keskustelu. Täytyy kyllä sanoa, että minä olen siitä ihan samaa mieltä. Tämä keskustelu on todella vanhanaikaista, ja siihen kyllä hallitus on ihan itse syypää. Hallitus on rakentamassa Suomeen työmarkkinoille lainsäädäntöä, joka on kuin menneestä ajasta, lainsäädäntöä, jossa työntekijällä ei ole mitään oikeuksia mutta työnantajalla on. Ja jos tällaista tarpeeksi kauan jatkuu, niin mehän olemme tilanteessa, jossa sitten miehet ja naiset seisovat tehtaan portilla aamuisin ja odottavat, kuka heidät töihin valitsee. Kyllä todella tämä jos mikä on vanhanaikaista: kulkea koko tästä suomalaisesta kehityksestä, mitä suomalaisessa yhteiskunnassa on yhdessä tehty — neuvottelemalla, sopimalla — siihen lähtöpisteeseen, missä olemme olleet, kun teollistuminen on alkanut. Puhemies! Täällä on puhuttu myös näistä terveysvaikutuksista. Muun muassa Työterveyslaitoksen lisäselvityksessä tuodaan esiin se, että irtisanomisiin liittyvät työterveyskysymykset ovat harvaan tutkittu alue, ja kun tätä tutkimusta on vähän, niin se on keskittynyt tietenkin Suomen tapauksessa näihin joukkoirtisanomisiin. Yhteistoimintalakiin perustuvissa irtisanomisissa on havaittu mielenterveyden häiriöiden lisänneen irtisanomisen todennäköisyyttä henkilöstön vähentämisen yhteydessä. Tässä kohtaa on tietenkin hyvä pysähtyä miettimään sitä, että kun tällä hetkellä meillä on valtava ongelma mielenterveyden häiriöiden kanssa ja näyttää siltä, että ainakaan näillä hallituksen toimilla tätäkään osa-aluetta ei saada hallintaan, niin tämä ongelma tulee vain entisestään paisumaan. Ja kun se entisestään paisuu, niin totta kai se samalla luo epävarmuutta. Pitkittyneen sairauden ja työn menetyksen yhdistelmä on kohtalokas ja brutaali yhdistelmä. Tässä samassa lisälausunnossa myös sanotaan, että sairauksien voidaan todeta myös heikentävän työllistymisen mahdollisuutta. No, herää kysymys siitä, että jos hallitus säätää lainsäädäntöä, joka jo ennestään edesauttaa sitä, että mielenterveyden ongelmiin sairastuminen on mahdollista, niin miksi vielä enemmän tämänkaltaista lainsäädäntöä halutaan tehdä. Lausunnossa todetaan: ”Vaikka irtisanomisen vaikutukset työvoiman liikkuvuuteen ja yritysten tuottavuuteen saattavat olla myönteisiä” — huom.: saattavat olla myönteisiä — ”työttömäksi joutumisen vaikutukset kohdistuvat eri tavoin terveydentilan ja sen työkyvyn mukaan.” Eli siis tässä Työterveyslaitoksen lisälausunnossa on annettu se mahdollisuus, että itse asiassa tämä liikkuvuuden ja yritysten tuottavuuden lähtökohta ei edes tule toteutumaan. No, kun meillä on tämä mielenterveyshaaste ja sairastumisen haaste Suomessa, niin kyllä tähän täytyy myös näissä lainsäädäntöesityksissä käyttää aikaa ja miettiä, edesauttavatko ne sairastumista vai eivät. Ei Suomessa ole turhaan tehty työtä sen eteen, että esimerkiksi tuki- ja liikuntalihaisten heikentyminen syynä myöskin työterveyden heikentymiseen on saatu laskemaan — tai no, en tiedä, onko sitä sitten loppupeleissä saatu laskemaan, jos meillä on tämänkaltainen mielenterveysongelma, joka sitten pesee myöskin nämä perinteiset selkäsairaudet alleen. Mutta surullista on se, että hallitus tuo kerta toisensa jälkeen tänne esityksiä, joista kokonaisvaikutusten arviointi puuttuu ja tässä tapauksessa myös inhimillinen näkökulma kokonaan.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-12-12T01:15:50,2025-12-12T01:23:21,Käsitelty,1.1 2025_127_194,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laine-Nousimaa, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_195,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä käsittelyssämme oleva niin kutsuttu potkulaki on osa kokonaisuutta, joka vie suomalaisen työelämän suuntaan, jota on vaikea kuvata muuksi kuin heikennysten sarjaksi. Hallitus on perustellut esitystä sillä, että irtisanomiskynnyksen madaltaminen muka vahvistaa pienten ja keskisuurten yritysten työllistämiskykyä. Tätä perustelua ei kuitenkaan pystytä osoittamaan paikkansa pitäväksi. Mutta se, mitä valiokunnan mietinnössä on tehty viime hetkillä — nostettu esiin irtisanomiskynnyksen alentamisen laajentaminen myös virkasuhteisiin — on askel, jonka seurauksia ei myöskään voi sivuuttaa olankohautuksella. OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto sanoi suoraan: ”Eikö mikään riitä?” Hän on oikeassa. [Krista Kiuru: Ei näytä riittävän!] Viranhaltija ei ole tavallinen työntekijä. Hän käyttää työssään julkista valtaa, tekee päätöksiä, jotka vaikuttavat kansalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin, ja kantaa työsuhteita laajemman vastuun. Virkasuhde on rakennettu turvaamaan hallinnon jatkuvuutta ja kansalaisten oikeusturvaa, ei siksi, että viranhaltijalle haluttaisiin antaa helpompaa, vaan siksi, että heidät on voitava suojata poliittiselta painostukselta ja mielivallalta. Kun irtisanomissuojaa heikennetään, myös kynnys puuttua työntekijöihin kohdistuvaan kaltoinkohteluun ja väärinkäytökseen nousee. Tämä on tosiasia, jonka vaikutukset näkyvät hiljaa mutta varmasti. Arvoisa herra puhemies! Opposition vastalauseessa todetaan, että Suomen irtisanomissuoja ei ole kansainvälisesti tiukka. Se on OECD-maiden keskitasoa. Tämä on tärkeä tieto, sillä se romuttaa väitteen siitä, että meillä olisi jokin poikkeuksellisen korkea ja yritystoimintaa estävä suojataso. Hallitus toimii kuin olisi ratkomassa kuvitteellista ongelmaa. Lopputulos on se, että syntyy uusia ongelmia, tällä kertaa ihan oikeita sekä työntekijöille että työnantajille. Perustuslakivaliokunta on jo varoittanut oikeusturvan vaarantumisesta, mutta tästäkään hallitus ei ole ollut kiinnostunut. Arvoisa herra puhemies! Lisäksi on syytä sanoa ääneen, että hallituksen linja on ollut johdonmukainen vain yhdessä asiassa: työelämän heikentämisessä. Työttömien määrä on kasvanut jo noin 80 000 ihmisellä tällä hallituskaudella, mutta tästäkään ei vedetä johtopäätöksiä, päinvastoin: seuraava heikennys, perusteettomien määräaikaisuuksien laajentaminen, on jo tulossa. Kun samaan aikaan lainsäädäntöä tehdään kiireessä ja ilman korjauksia, vaikka perustuslakivaliokunta sellaista nimenomaisesti edellyttää, tilanne alkaa olla vakava koko järjestelmämme uskottavuuden kannalta. Arvoisa herra puhemies! Työllisyyttä ja kasvua tarvitaan, siitä ei ole epäilystä. mutta niiden nimissä ei voi romuttaa työn ja vallankäytön perusperiaatteita. Ei voi purkaa niitä rakenteita, joiden varassa kansalaisten luottamus ja suomalaisten työpaikkojen turvallisuus seisovat. Kaikkein vähiten voi tehdä niin, että sivuutetaan asiantuntijat, sivuutetaan valiokuntien esiin nostamat ongelmat ja sivuutetaan se todellisuus, jonka näemme jo nyt: nämä uudistukset eivät paranna työllisyyttä, ne heikentävät sitä. Tämä esitys pitäisi hylätä. Suomen työelämä tarvitsee vakautta, oikeudenmukaisuutta ja luottamusta, ei lainsäädäntöä, joka murentaa ne yksi pykälä kerrallaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-12-12T01:23:35,2025-12-12T01:27:27,Käsitelty,1.1 2025_127_196,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Marttila, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_197,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin vielä kiittänyt edustaja Piisistä hänen puheenvuorostaan, jossa hän toi esiin tahtotilaa syrjinnän ehkäisemiseksi, mutta valitettavasti tuo hyvä tahto ei nyt toteudu tällä esityksellä. Tasa-arvovaltuutettu antoi siksi suosituksensa: ”1. Eduskunta harkitsisi tarkkaan henkilöperusteisen irtisanomisen vaikutuksia syrjinnän lisääntymisen ja sukupuolten tasa-arvon kannalta. Harkinnassa tulisi ottaa huomioon myös perustuslain 6 §:ään sisältyvä velvollisuus edistää sukupuolten tasa-arvoa erityisesti työelämässä. 2. Eduskunta harkitsisi, miten esityksen haitallisia vaikutuksia raskaus- ja perhevapaasyrjintään voitaisiin vähentää. 3. Työsopimuslain 7 luvun 2 §:ään ehdotettua syrjintäkieltoa täsmennettäisiin niin, että se viittaisi nimenomaisesti tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoihin ja näissä laeissa oleviin syrjinnän määritelmiin.” Arvoisa puhemies! Tässä illan aikana uutisoitiin perussuomalaisen kansanedustajan viimeisimmästä rasistisesta tempauksesta sosiaalisessa mediassa. Vaikka perussuomalainen edustaja hyvää tahtoa täällä salissa ilmaisi, niin ei ole kenellekään yllätys, että puolue tosiasiassa viis veisaa syrjinnän lisääntymisestä yhteiskunnassa, jos ei peräti tarkoituksella halua sitä lisätä. Mutta sitä jaksan ihmetellä, että kokoomus ja RKP tällaista tietoisesti ja piittaamattomasti edistävät. [Miko Bergbom: Mitä?] Edustaja Rantanen toi omassa puheenvuorossaan esiin, että tasa-arvovaltuutettu pitää välttämättömänä, että syrjinnän kieltoja työelämässä valvovien viranomaisten resursseja vahvistetaan, jotta ne voivat osaltaan auttaa henkilöperusteisilla irtisanomisperusteilla irtisanottuja arvioimaan, onko heillä syytä viedä asiaansa eteenpäin, esimerkiksi tuomioistuimeen. Tasa-arvovaltuutettu on tuonut eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle tietoon jo aiemmin tänä syksynä huolensa valtuutetun resurssien riittävyydestä. Muun muassa työelämää koskevat lainmuutokset ja palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpanosta aiheutuvat lisätehtävät sekä valtuutetun viime vuosina voimakkaasti lisääntyneet yhteydenottomäärät edellyttävät merkittävää lisäystä valtuutetun toimintamäärärahoihin. Arvoisa puhemies! Sen verran on ilmeisesti mietintövaliokunnassa sentään puntti tutissut ja ymmärrystä löytynyt, että valiokunta esittää lausumaa siitäkin huolimatta, että syrjintään liittyvää huolta on täällä salissa tänään, vai oliko se ennen puolta yötä, kyseenalaistettu. Sitaatti mietinnöstä alkaa: ”Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää raskaus- ja perhevapaasyrjintää vakavana ilmiönä ja suhtautuu erittäin vakavasti huoleen raskaus- ja perhevapaasyrjinnän lisääntymisestä. [Miko Bergbom: Juuri näin!] Edellä mainitut työsopimuslain ja merityösopimuslain säännökset raskaana ja perhevapaalla olevien erityisestä irtisanomissuojasta sekä tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain syrjintäkiellot ja syrjintäolettamat tarjoavat osaltaan oikeudellista suojaa raskaus- ja perhevapaasyrjintää vastaan. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä seurata ja arvioida ehdotetun sääntelyn vaikutuksia raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ja oikeudellisen suojan riittävyyteen.” Olemme nyt tuntemattoman edessä, ihmiskokeessa, jonka tulokset näemme vuosien, ehkäpä kymmenien vuosien päästä. Tämäkö on se Suomi-kuva, jota haluamme maastamme viestiä? Olisiko aika rakentaa luottamusta ja yhteisymmärrystä, ei tuhota sitä? Arvoisa puhemies! Tätäkään lakia ei voi tarkastella irrallaan siitä kokonaisuudesta, jota tämä hallitus runnoo läpi. Moni Orpon hallitusohjelman toimenpiteistä on vaikutuksiltaan sukupuolittunut. Tämä tarkoittaa sitä, että toimet vaikuttavat sukupuoliin keskimäärin eri tavoin, kuten tämä tänäkin iltana käsittelyssä oleva potkulaki, joka iskee aivan erityisesti naisvaltaisiin aloihin, kuten moni on tänä iltana täällä tuonutkin ilmi. Yksi esimerkki sukupuolittuneesta toimesta on myös määräaikaisuuksiin liittyvä aiottu muutos. Hallitusohjelmassa todetaan, että työsopimuslakia muutettaisiin niin, että jatkossa työsopimus olisi mahdollista tehdä määräaikaisena ilman erityistä perustetta korkeintaan vuodeksi. Nykyisin määräaikaisuudelle on lähtökohtaisesti oltava aina perusteltu syy. Jo tällä hetkellä määräaikaiset työsuhteet kohdistuvat epäsuhtaisesti nuoriin ja erityisesti nuoriin naisiin. Esimerkiksi Tilastokeskuksen Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2021 -julkaisusta ilmenee, että kaikissa ikäryhmissä naiset tekevät useammin työtä määräaikaisena kuin miehet. Esimerkiksi 20—24-vuotiaiden ikäluokassa määräaikaisten osuus naispalkansaajista on peräti 42,9 prosenttia. Miespalkansaajien osalta vastaava luku on 33,2 prosenttia. Erityisesti naisvaltaisilla palvelualoilla jatkuva kokoaikatyö on alati harvinaisempaa, ja uusista työsuhteista vain reilu kolmannes on vakituisia ja kokoaikaisia, noin puolet määräaikaisia. Tasa-arvovaltuutetun selvitykset kertovat karua kieltä. Määräaikaisten työsopimusten jatkamatta jättäminen on yleisin raskaussyrjinnän muoto Suomessa. Mikäli hallitus siis toteuttaa myös määräaikaisuuksia koskevan muutoksen, niiden käyttö työmarkkinoilla oletettavasti lisääntyy, sehän kai lain tarkoitus onkin. Hyvin todennäköistä on, että määräaikaisuuksia käytetään enemmän siellä, missä niitä käytetään jo nyt, eli käytännössä naisvaltaisilla aloilla. On sanottava suoraan: monen merkittävän hallituksen esittämän muutoksen osalta vaikuttaa siltä, että niistä kärsivät suurelta osin naiset. Sosiaaliturvan osalta sukupuolittuneita vaikutuksia on esimerkiksi työttömyysturvan leikkauksilla, jotka kohdentuvat niin ikään erityisesti naisiin. Tämä on todettu suoraan muun muassa asiaa koskevassa hallituksen esityksessä. Esimerkiksi työssäoloehdon pidentyminen vaikuttaa naisiin useammin kuin miehiin kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi 50 vuotta täyttäneissä ja alle 25-vuotiaissa, siis jälleen hedelmällisessä iässä oleviin naisiin. Myös työttömyysehdon sovittelun muutokset kohdistuvat valtaosin naisiin, joita sovitellun päivärahan saajista oli 64 prosenttia vuonna 22, puhumattakaan etenkin yksinhuoltajiin, valtaosin naisiin, kohdistuvista leikkauksista. Sukupuolivaikutuksiin on kiinnittänyt huomiota muun muassa tasa-arvovaltuutettu. Valtuutettu toteaa lausunnossaan, että sukupuolten tasa-arvon kannalta ei voi pitää hyväksyttävinä muutosehdotuksia, jotka kohdistuvat näin voimakkaasti pääsääntöisesti naisiin. Kuten esimerkeistä käy ilmi, hallituksen toimilla on sukupuolittuneita ja käytännössä tasa-arvoa heikentäviä vaikutuksia. Eri toimien yhteisvaikutuksia ei ole asiallisesti arvioitu, ei tämänkään lakiesityksen kohdalla, mikä on äärimmäisen ongelmallista. Käytännössä negatiiviset vaikutukset voivat tällöin kasautua yksittäisille ihmisille tai ihmisryhmille. — Otan siis seuraavan puheenvuoron vielä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-12-12T01:27:39,2025-12-12T01:35:27,Käsitelty,1.1 2025_127_198,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Olkaa hyvä. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_199,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen irtisanomisperusteita löysäävä esitys tilanteessa, jossa hallitus on omilla toimillaan lisännyt maahamme jo 91 000 työtöntä. Samaan aikaan työelämän pakkopakettia on viety monilla eri osa-alueilla eteenpäin. Ei voi muuta kuin ihmetellä, mitä järkeä tässä on. Minkälaisia työmarkkinoita me ajamme, ja miten me voimme kuvitella, että Suomeen syntyy talouskasvua tällaisella uhalla, joka riippuu jatkuvasti työntekijöiden pään päällä? Ei voi kuin ihmetellä, auttaako tämä suomalaisia ostovoiman vahvistamisessa, auttaako tämä suomalaisia siinä, että syntyy myöskin kasvua. Arvoisa puhemies! Erityisen hämmästynyt olen tutustuttuani tähän kokonaisuuteen, siitä, millä tavalla työelämävaliokunnan enemmistö on kohdellut perustuslakivaliokunnan lausuntoa. Olen suorastaan hämmästynyt, että Suomella on varaa tällaiseen hallitukseen, joka on tosiasiassa pyyhkinyt pöytää kokonaan tällä perustuslailla. [Miko Bergbom: Ei pidä paikkaansa!] — Älkää nyt viitsikö, herrajuma..., anteeksi tämä termi. — Täytyy sanoa, että minä en ole ikinä nähnyt moista, että siis näin vakavassa tilanteessa tämän hallituksen enemmistö istuu työelämävaliokunnassa täysin niin kuin muulit kuulematta ja näkemättä mitään. [Naurua sosiaalidemokraattien ryhmästä — Miko Bergbomin välihuuto] Siis ei tällaisen perustuslakivaliokunnan kannanoton jälkeen voi enemmistö todeta, ettei tehdä mitään. Minä olen suorastaan järkyttynyt siitä. Minä olen ajatellut, että minullakin on ollut tässä viime vuosina ihmettelemistä, mutta nyt täytyy kyllä sanoa, että minä en ole näin pahaa tilannetta ikinä nähnyt. Te olette pyyhkineet perustuslakivaliokunnan lausunnolla — tähän aikaan illasta ei voi sanoa mitään muuta kuin — pöytää. Arvoisa puhemies! Käydäänpä läpi tuota perustuslakivaliokunnan lausuntoa ja katsotaan, miten täällä on toimittu. Nimittäin me SDP:ssä emme hyväksy tätä lakia. Esittäisimme vielä, että varoitus tulisi jatkossa kirjallisesti. On siis käsittämätöntä, että tämän esityksen johdosta käytännössä hallitus ajattelee ensinnäkin omissa perusteluissaan, että tämä ikään kuin lisäisi työmarkkinoilla liikkuvuutta ja samaan aikaan antaisi mahdollisuuden työllistää erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä enemmän ihmisiä. Minusta tämä on ihmeellinen käsitys. Jos ajattelee pienyrittäjiä, niin miten he voivat palkata sellaisen juristiarmeijan, jolla he voivat määritellä uuden oikeuskäytännön pohjalta, jota ei siis ole olemassakaan, mitä heidän pitäisi tehdä vaikeissa tilanteissa? Tämähän tulee pienille ja keskisuurille yrityksille erityisen kalliiksi. Tämä ei tue millään tavalla talouskasvua, puhumattakaan työllisyydestä. On käsittämätöntä, että tätä alun perin puolustettiin nimenomaan työllisyyttä lisäävänä hankkeena. Siis kun lukee hallitusohjelmaa, niin tämähän on osa sitä kokonaisuutta. On ihmeellistä, että tällä on vain vähäisiä vaikutuksia. No, kaikki ymmärtävät, että tällä ei voi olla mitään muuta, mutta ne perusteet, millä lähdettiin tekemään tällaista uudistusta, olivat nimenomaan siinä, että tämä lisäisi työllisyyttä. Arvoisa puhemies! Kuten lupasin, niin mielelläni hiukan kuitenkin pöyhisin näitä perustuslakivaliokunnan lausunnossaan esittämiä asioita. Ensinnäkin perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota nyt tähän irtisanomisperusteen vakavuusarviointiin suhteessa perustuslain 18 §:n 3 momentista johtuvaan lailla säätämisen vaatimukseen. Täällä todetaan aivan selvästi, että syyn vakavuuden arviointi ei käy perustuslain 18 §:n 3 momentin lailla säätämisen vaatimuksen kannalta riittävän selkeästi ilmi ehdotetun säännöksen sanamuodosta, vaan se on jätetty perusteluiden varaan. Siis ajatelkaa, että valiokunnan enemmistö ei nostanut perusteluista näin vakavassa valtiosääntöoikeudellisessa huomautuksessa näitä perusteita pykälän tasolle. Kyllä minun täytyy sanoa, että minä en ole ollut ikinä tällaisessa valiokunnassa töissä, jossa näin enemmistö voi toimia, ja olen kuitenkin ollut täällä 19 vuotta. Mutta kaikkea sitä näkee. Syyn vakavuuden arvioinnissa huomiota voidaan perustuslakivaliokunnan mielestä kiinnittää siihen lain perusteluissa mainittuun seikkaan, ettei työntekijän menettelyltä edellytettäisi samaa vakavuuden astetta toistuvassa toiminnassa kuin yksittäisessä rikkeessä. Minulle tulee semmoinen mieleen, että eikö me olla suomalaisille mitään velkaa. Eikö me olla suomalaisille ahkerille, hyville työntekijöille mitään velkaa? Jos perustuslakivaliokunta kiinnittää siihen huomiota, että samaa vakavuuden astetta ei toistuvassa toiminnassa enää tarvittaisi kuin yksittäisissä rikkeissä, niin ei tuntunut miltään. Ei tuntunut miltään. Se minusta aika pahalta kuulostaa. No, valiokunta on hirvittävän hyvin tätä käsitellyt, en mene siihen. Erityisesti oppositio on minusta kiinnittänyt vastalauseessaan huomiota aivan oikeisiin asioihin. Mutta koska aika käy ja ilta on vielä nuori — kello ei taida olla vasta kuin 18:aa vailla kaksi yöllä — niin otetaan vielä muutamia asioita esiin. Tämähän muuten on hienoa, että aina eduskunnassa kaikki isot asiat keskustellaan tällä hallituskaudella öisin, sosiaaliturvan leikkaukset ja kaikenlaiset pakkopaketin osat. On aina totuttu siihen, että kyllä täytyy ottaa, tiedättekö, vain itseään niskasta kiinni ja jatkaa samoilla silmäpusseilla loputtomiin. [Naurua sosiaalidemokraattien ryhmästä — Miko Bergbomin välihuuto] Tässä sitä ollaan. Mutta tännehän ei tultu huvittelemaan, joten lähden eteenpäin tätä valiokunnan lausuntoa tässä vähän retusoidessani. Täällähän työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ei ole oikeastaan kritiikkiä tuntenut lainkaan eikä saanut sitä tähän lausuntoonsa. Sekin tuntuu tosi erikoiselta. Mutta erityisesti on kiinnostavaa, että täällä on pyyhitty myöskin työelämäprofessoreilla pöytää. Sekään ei ole ollut merkityksellistä, että perustuslakivaliokunta on kuitenkin heidän kuulemisensa jälkeen todennut, että tämä käytetty sanamuoto poikkeaa kansainvälisten velvoitteiden käyttämistä ilmaisuista, ja perustuslakivaliokunta toteaakin, että tsot tsot. Mutta eihän sekään tuntunut missään, vaan käytännössä heidän esityksensä siitä, että ”asiallisen syyn” voisi muuttaa ilmaisuksi ”pätevä syy”, ei tunnu saavan jatkoa. Arvoisa puhemies! Tiedän, että olen yliajalla, mutta minulla on vielä yksi asia painavana sanottavana, ja nyt sanon sen. Nimittäin ei kukaan oikeastaan voisi kehdata esittää aivan vakavalla naamalla, että naisia ja pienipalkkaisia naisia voidaan kohdella näin. Tämä on minun mielestäni kamalaa, se, että tämä kohdistuu työsuhteisiin tällä tarkkuudella, ja se vielä, että tämä kohdistuu myöskin raskaus- ja perhevapaasyrjinnän näkökulmasta sellaisille vesille, että täältä vielä jatkossa pesee, ja se, että yhdenvertaisuusvaltuutetun vaativa sanoma ei tunnu missään. Ja kun tätä ei olisi tarvinnut tehdä, niin on se vain kummallista, että tämä tehdään kuitenkin ja täällä yömyöhään sitä tehdään, ja vastustamme ja vastustamme vakavasti [Miko Bergbom: Entäs painavasti?] — ja painavasti, ja asiallisin perustein. [Välihuutoja]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-12-12T01:35:33,2025-12-12T01:43:57,Käsitelty,1.1 2025_127_200,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_201,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Herra puhemies! Nyt kun näyttää vahvasti siltä, että työaikalaki kieltää meikäläistä jatkamasta enää tämän puheenvuoron jälkeen — näyttää puheenvuoropyyntöjä olevan niin paljon — niin on kyllä aivan pakko aloittaa tästä materiaalista, jota tuolta laatikon pohjilta löytyi ja joka sopii kyllä erinomaisesti myös tähän keskusteluun. Minulla on tässä tällainen moniste siitä, kun perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra oli SAK:n eduskuntavaalitentissä ennen näitä vaaleja. Juontaja kysyi, mihin mielestänne ay-liikettä tarvitaan, ja ammattiliittojen merkitysestä Suomessa tulevina vuosikymmeninä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra näyttää tässä kuvaa, kuinka hän on kirjoittanut paperille, että ay-liikenteestä tarvitaan huolehtimaan työntekijän oikeuksista ja asemasta reilujen työmarkkinoiden Suomessa. Kyllä, siis tarvitaan huolehtimaan työntekijän oikeuksista ja asemasta reilujen työmarkkinoiden Suomessa. Tämä jatkuu, että niin kuin tässä ovat useat kuvanneet ja kehuneet, totta kai järjestelmämme on juuri sellainen kuin sen Suomessa pitää olla: Se on tuottanut paljon hyvää ja säädeltyä. Työmarkkinoihin kohdistuu paljon haasteita eri suunnilta, mutta tulevaisuudessakin kaiken pitää nojata tähän. Eipä olisi voinut arvata, kuinka suureen rooliin se ay-liike heti vaalien jälkeen joutuukin, kun sama puheenjohtaja ministerinä täällä tekee aivan päinvastaisia päätöksiä kuin mitä on ennen vaaleja luvannut. Kyllä tämä on juuri sitä tapaa toimia, joka ei ainakaan luo sitä luottamusta tähän yhteiskuntaan, eikä se myöskään luo luottamusta politiikkaan eikä sen tulevaisuuteen: ihan sama, mitä sanotaan, kun aivan päinvastaista sitten vaalien jälkeen tehdään. Mutta jotta pääsisin näissä omissa muistiinpanoissani eteenpäin, niin täällä on pari erittäin herkullista esimerkkiä. Ensin tämä Työterveyslaitos, joka nimenomaan totesi, että tämä potkulaki on polarisoiva esitys, ja toteaa kyllä niin, että tasa-arvon ja syrjinnän kannalta tämä on neutraalimpi kuin edelliset — siis tässä tarkoitetaan sitä, että edelliset tämän hallituksen tähän pakettiin tuomat esitykset. Mutta tässä on nostettu esiin myös siis Työterveyslaitoksen huoli siitä, että osatyökykyisyys ja mielenterveysasiat on huomioitava, koska nyt niitä ei tässä ole huomioitu. Ja onneksi on niin, että täälläkin on todettu, että on seurattava, mihinkä tämä johtaa. Sitten haluan kertoa yhden esimerkin, kun on aina sellainen käytäntö, että ensin asiantuntijat kertovat ja sitten, kun edustajat saavat kysyä, tulee vastauksia. Kysyttiin, mitä voi käytännössä tarkoittaa vaikka tämä syrjiminen ja peittely, että yritetään peitellä sitä laitonta irtisanomista. Käytettiin tällaista esimerkkiä asiantuntijoitten tiimoilta, että henkilö esimerkiksi toimii siellä työpaikalla työntekijöitten laillisten oikeuksien ajamiseksi ja huolehtii siis siitä, että siellä työpaikalla niitten työntekijöiden oikeuksista huolehditaan, ja sitten työnantaja tästä harmistuukin, että siellä on se joku, joka oikein kovasti puolustaa niitä työntekijöitten oikeuksia. Näissä tilanteissa yhtäkkiä sitten tuleekin se irtisanomislappu käteen ja kirjallinen selvitys. Vaikkapa näistä työsuhteen päättämisperusteista oli esimerkki niin, että työnantaja vetoaa esimerkiksi johonkin tiettyyn asiaan ja sitten todetaankin, että kaikki toimivat siinä työpaikalla samalla tavalla, vähän ehkä sitten sillä harmaalla alueella, mutta rangaistaan vain yhtä — rangaistaankin siinä tilanteessa vain yhtä — joka osuukin olemaan se ihminen, joka on puolustanut niitä työntekijöitten oikeuksia. Se irtisanominen tuleekin sitten nimenomaan juuri hänelle. Kyllä tämä on juuri semmoista — kun täällä aikaisemmin julkisuudessakin käytiin debattia siitä, voiko pärstäkertoimen vuoksi tulla irtisanotuksi —, juuri nämä olivat niitä tilanteita, joista esimerkkiä käytettiin. Siellä nostettiin esiin myös se, että terveydellisissä syissä on samanlaisia piirteitä, että kerätään syntilistaa ja sitten todetaan, että nämä ovat näitä henkilöön perustuvia vaikutuksia, ja niiden perusteella irtisanominen sitten tehdäänkin. Pääsen nyt vasta näihin dosenttien asiantuntijalausuntoihin. Esimerkiksi Markku Sippolahan totesi meille asiantuntijakuulemisessa, että lakiesityksen perustelu on hutera. Niin kuin täälläkin on jo todettu moneen kertaan, jos lain tavoitteena olisivat tavoitteena ne pienet ja keskisuuret yritykset, niin silloinhan myös velvoitteiden pitäisi olla erikokoisille yrityksille erilaisia. Hän käytti esimerkkinä sitä, että esimerkiksi Portugalissa näin on. Nythän tässä esityksessä ei ole siis mitenkään rajattu sitä, mutta se olisi ollut aivan mahdollista nimenomaan kohdistaa niihin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joista tässä nyt on paljon puhuttu. Markku Sippola totesi myös siitä, että Suomen irtisanomislainsäädäntö ei ole mitenkään erityisen tiukkaa vaan se on nimenomaan keskimääräistä. Hän totesi myös juuri perusteiden irrallisuuden näistä esityksen tavoitteista, kun puhutaan työllisyyden parantamisesta ja pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Niille sitä pohjaa ei sitten löydykään täältä esityksestä. Totean näin lopuksi vain, että irtisanomislainsäädännöllä on vaara muuttua työntekijää suojelevasta sääntelystä työnantajan direktio-oikeuden ja yhdenvertaisuuslainsäädännön jatkeeksi. [Puhemies koputtaa] Näistä ei tutkimuksilla toteen näytettyjä tuottavuus- ja työllisyysvaikutuksia ole löydetty.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-12-12T01:44:06,2025-12-12T01:51:39,Käsitelty,1.1 2025_127_202,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Pyytäisin edustajia käymään kaikki muut keskustelut salin ulkopuolella. Tämän salin akustiikka on sen kaltainen, että vaimeallakin äänellä käyty keskustelu häiritsee keskittymistä varsinaisiin puheenvuoroihin. — Edustaja Vuornos, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_127_203,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Henrik,Vuornos,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä alkuun työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenenä täytyy sanoa, että pidän hieman tai oikeastaan aika todellakin epäasiallisena, että työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäseniä tai työskentelyä siellä kutsutaan muuleiksi. Se ei ole minusta semmoista asiallista kielenkäyttöä, joka tähän saliin kuuluu. Sitten itse asioihin. Lakia on tosiaan arvioitu perustuslakivaliokunnassa ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, ja perustuslakivaliokunta arvioi huolellisesti tätä esitystä. Perustuslain näkökulmasta olennaiset huomiot tässä laissa liittyivät lailla säätämisen vaatimukseen ja tarkkarajaisuuteen, eli perustuslakivaliokunta ei sinänsä kokenut ongelmia irtisanomisen tasossa tai tässä kynnyksen tasossa, vaan siinä, että tällaisessa sääntelyssä sääntelyn tulisi olla mahdollisimman tarkkarajaista. Perustuslakivaliokunta kirjasi lausuntoonsa ajatuksen siitä, että merkitykseltään vähäiset puutteet tai virheet työntekijän toiminnassa eivät muodosta asiallista syytä irtisanomisessa, ja perustuslakivaliokunta jatkoi tätä niin, että toistuvissa tapauksissa se kynnys voi kuitenkin olla alempi. Tätä perustuslakivaliokunnan pohdintaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunta arvioi huolellisesti ja vakavalla mielellä, ja tässä arvioinnissa ministeriön edustajat toivat esiin, että mikäli tällaisenaan asia vietäisiin lakitekstiin tarkemmin, se voisi ohjata irtisanomiskynnyksen tarpeettoman alhaiselle tasolle, eli pykälää voisi tulkita siten, että kaikki vähäisiä puutteita korkeammat teot täyttäisivät sitten asiallisen syyn määritelmän. Tämän harkinnan pohjalta valiokunta päätyi siihen, ettei ole tarkoituksenmukaista lisätä pykäliin tätä perustuslakivaliokunnan huomiota. Mietinnössä kuitenkin todetaan, että vähäistä syytä ei voida pitää säännöksessä tarkoitetulla tavalla asiallisena. No, sitten tuli myös jonkin verran kritiikkiä perustuslakivaliokunnan tulkintoihin kansainvälisistä sopimuksista, ja niiden osalta perustuslakivaliokunnan lausunnon sanamuodot ovat sen kaltaisia, että niissä tuodaan enemmänkin esimerkinomaisesti, että lakiehdotuksessa terminologia voisi myös olla ”pätevä”. Perustuslakivaliokunta ei vaatinut tai erityisesti edes toivonutkaan työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaa muuttamaan tekstiä tähän suuntaan, vaan se ”asiallinen” täytti sinänsä perustuslakivaliokunnan seulan. Ehkä tärkeä huomio näihin kansainvälisiin sopimuksiin ja kansainvälisiin verrokkimaihin on Ruotsi, missä ei myöskään puhuta pätevästä syystä vaan muotoilu taitaa olla ”sakliga ärenden”, ’asiallinen syy’, samaan tapaan kuin nyt sitten Suomessa. Täällä on puhuttu myös sukupuolivaikutuksista: Hallituksen esityksessä arvioidaan sukupuolivaikutuksia, [Helena Marttila: Ei yhteisvaikutuksia!] ja perustoteamus on se, että laki kohtelee sekä miehiä että naisia samalla tavalla. On ehkä tärkeää nostaa tässä keskustelussa esiin, että hallituksen esityksessä todetaan, että miehet ovat kaksi kertaa naisia useammin henkilöperusteisen irtisanomisen kohteena, ja koska kyse on vain työsuhteista, mitä tämä muutos koskee, niin nämä muutokset ovat pienempiä vaikutukseltaan naisvaltaiseen julkiseen sektoriin. No, sitten olisi ehkä syytä pohdiskella vielä vähän tätä raskaussyrjinnän tematiikkaa: Raskaussyrjintä on vakava asia, jota meidän ei pidä missään muodossa hyväksyä. On alhaista tavallaan syrjiä ihmistä sen takia, että on raskaana ja odottaa lasta. [Krista Kiuru: Miksi te esititte sitä?] Itse ehkä näkisin niin, että tuotannollis-taloudellisessa irtisanomisessa on huomattavasti suurempi todennäköisyys ja mahdollisuus raskaussyrjintään, koska silloin perusteet ovat tuotannollis-taloudelliset ja tällöin haluttaessa raskaussyrjinnän mahdollisuudet ovat paljon suuremmat, mutta itse pidän kyllä kohtuullisen uhkarohkeana työnantajaa, joka lähtee suorittamaan henkilöperusteista irtisanomista raskaana olevalle työntekijälle. Tällöin on kyllä jälkikäteen erittäin selkeääkin, tai niin selkeää kuin voi olla, arvioida sitä, ovatko perusteet olleet asialliset vai voisiko niiden taustalla olla myös raskaussyrjintä. Valiokunnassa saadun selvityksen mukaan vaikutukset raskaussyrjintään ovat mitä todennäköisimmin hyvin vähäisiä, jos niitä on. Sitten täällä salissa puhuttiin myös Jyri Häkämiehestä, joka edustaja Lylyn kanssa työmarkkina-asioita viime vuosikymmenen puolivälissä ja alkupuolella hoiteli, ja henkilöstön hallintoedustuksesta: Tähän liittyen on hyvä todeta, että lainsäädäntösuunnitelmassa viikolle 16 on hallituksen esitys laiksi yhteistoimintalain muutoksesta, jossa on tarkoitus tuoda muutoksia henkilöstön hallintoedustukseen. Henkilöstömäärän raja, jolloin hallintoedustuksen pitäisi lakisääteisesti olla jatkossa, laskee 150 työntekijästä sataan työntekijään, ja nykyistä tarkemmin määritellään, että hallintoedustuksen tulisi olla joko yrityksen hallituksessa tai johtoryhmässä. Nämä päälinjaukset on viestitty viime puoliväliriihen tiedotteessa. Sinänsä tämä uudistus on oikein tervetullut, ja kuten edustaja Koskinen siteerasi Jyri Häkämiestä, itsekin ajattelen ihan samalla tavalla, että paikallinen sopiminen tapahtuu parhaiten siten, että työntekijäosapuoli on mahdollisimman hyvin informoitu, jolloin molemmat osapuolet voivat mahdollisimman symmetrisellä informaatiolla tehdä näitä paikallisia sopimuksia. Ehkä tähän puheenvuoron loppuun: uudistus on hyvä, ja on hyvät ja asialliset perusteet viedä sitä eteenpäin. [Naurua — Timo Suhonen: Muttei painavat!]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+2.aspx,fi,Henrik Vuornos,911828,2025-12-12T01:51:58,2025-12-12T01:59:06,Käsitelty,1.1 2025_127_204,127/2025,2025-12-11,17.15,2.00,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Seuraava täysistunto,"Tämä täysistunto on päättynyt. — Muistutan, että huomenna aamulla kello 9 Valtiosalissa lauletaan joululauluja.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_128_1,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 10.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Hilkka Kemppi on edustaja Hanna-Leena Mattilan kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään. Keskustelussa edustaja Bella Forsgrén on edustaja Timo Furuholmin kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaiset kaksi lausumaehdotusta. Lisäksi keskustelussa edustaja Hilkka Kemppi on edustaja Hanna-Leena Mattilan kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaiset kolme lausumaehdotusta.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_128_2,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaispalvelulain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 92/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 26/2025 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_128_3,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Keskustelu asiasta päättyi 10.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Hanna Räsänen on edustaja Petri Honkosen kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_128_4,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 100/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 26/2025 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdystä lausumaehdotuksesta., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_128_5,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle koulutuskorvauksen lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi >>>Hallituksen esitys HE 147/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 8/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 10.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Lauri Lyly on edustaja Inka Hopsun kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_128_6,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 46/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 18/2025 vp,Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Keskustelu asiasta päättyi 10.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Hanna Holopainen on edustaja Lauri Lylyn kannattamana tehnyt vastalauseen mukaisen perusteluja koskevan ehdotuksen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_128_7,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 46/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 18/2025 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdystä perusteluja koskevasta ehdotuksesta., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_128_8,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tupakkaverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 72 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 96/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 168/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 23/2025 vp,Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Keskustelu asiasta päättyi 10.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Petri Honkonen on edustaja Hanna Räsäsen kannattamana tehnyt vastalauseen mukaiset kaksi lausumaehdotusta., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_128_9,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tupakkaverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 72 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 96/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 168/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 23/2025 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_128_10,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 10.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Pinja Perholehto on edustaja Timo Furuholmin kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään. Lisäksi keskustelussa edustaja Pinja Perholehto on edustaja Timo Furuholmin kannattamana tehnyt vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_128_11,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastosta annetun lain kumoamisesta ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 135/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 13/2025 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdystä lausumaehdotuksesta., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_128_12,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Keskustelu asiasta päättyi 10.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Lauri Lyly on edustaja Timo Suhosen kannattamana ehdottanut, että 5. lakiehdotus hylätään. Keskustelussa edustaja Tuomas Kettunen on edustaja Olga Oinas-Panuman kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaiset kaksi lausumaehdotusta.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_128_13,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 108/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 9/2025 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_128_14,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Keskustelu asiasta päättyi 10.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Krista Mikkonen on edustaja Timo Furuholmin kannattamana ehdottanut, että valiokunnan lausumaehdotus hylätään. Keskustelussa edustaja Krista Mikkonen on edustaja Inka Hopsun kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaisen lausumaehdotuksen. Lisäksi edustaja Timo Furuholm on edustaja Pia Lohikosken kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaiset kaksi lausumaehdotusta.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_128_15,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivosmineraaliverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 127/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 32/2023 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 27/2025 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_128_16,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 10.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Piritta Rantanen on edustaja Timo Suhosen kannattamana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseen 2 mukaisesti hallituksen esitykseen HE 173/2025 vp sisältyvä lakiehdotus.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_128_17,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 32/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 32/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu. Edustaja Kaunistola, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_128_18,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 32/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hallitusohjelmankin mukaan on parannettava hyvinvointialueen mahdollisuuksia valita järjestämisvastuullaan olevien sotepalveluiden tarkoituksenmukaisin toteutustapa. On mielestäni selvää, että yksityisen sektorin, järjestöjen ja säätiöiden tietotaitoa, osaamista ja ammattitaitoa on vain ja ainoastaan järkevää hyödyntää sotepalvelujemme tuottamisessa. Uuden alihankinnan edellytyksiin liittyvän sääntelyn tarkoitus onkin lisätä joustavuutta sotepalveluiden hankintaan. Uudistuksen myötä voidaan parantaa alueiden mahdollisuuksia hyödyntää eri toimijoiden osaamista ja kapasiteettia saatavuuden ja laadun parantamiseksi asiakkaita, potilaita ja asukkaita hyödyntäen. Uudistus mahdollistaa myös sen, että pienemmät yritykset, järjestöt ja säätiöt voivat tarjota palvelujaan ja osallistua palvelujen tuottamiseen. Suomalaisille tärkeintä on se, että aidosti laadukasta palvelua saa, kun sitä tarvitsee. Tämä uudistus parantaa sotepalvelujen tuottamista ja samalla palveluiden laatua.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+12.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-12-12T13:23:37,2025-12-12T13:24:51,Käsitelty,1.1 2025_128_19,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Valtola taitaa olla poissa. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_128_20,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 32/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakimuutos tuo meidät tärkeän asian äärelle. Esitys ei ole vain pykäläuudistus paperilla. Se on askel kohti toimivampaa arkea niille, jotka käyttävät ja tuottavat hyvinvointipalveluja joka päivä. Me haluamme, että hyvinvointialueet sekä pelastustoimi voivat toimia joustavammin ja tiedolla johtaen. Hyvä hoito ei parane turhalla hallinnolla. Arvoisa puhemies! Haluamme nyt uudistaa alihankintasääntelyä, koska tiedämme, että yksi malli ei sovi kaikille. Kun pieni yritys tai järjestö voi tuottaa osan palveluista julkista sektoriamme sujuvammin, voittaja on lopulta kansalainen. Kansalaisten hoitoon ja turvallisuuteen meidän kuuluukin panostaa. Kun palveluita voi tuottaa se, joka siihen kykenee parhaiten, on lopulta voittajana se, joka tarvitsee hoitoa, apua tai tukea juuri nyt eikä ensi vuonna. Samalla tavoitteena on ohjata investointeja paremmin, jotta jokainen euro rakentaa tulevaisuutta, ei pelkkiä seiniä. Kolmantena esityksessä ehdotetaan myös henkilöstötietojen seurannan vahvistamista, koska ilman ajantasaista tietoa ei voida johtaa eikä kehittää. Arvoisa puhemies! Tavoitteemme on selkeä. Nyt ehdotettavien muutosten on näyttävä ihmisten arjessa. Ne voivat näkyä esimerkiksi siinä, että päällekkäiset hankkeet vähenevät, päätöksenteko selkiytyy ja työvoiman käyttöä kyetään suunnittelemaan fiksummin. Näin hyvinvointialue saa mahdollisuuden tehdä työnsä ja me täällä omassa roolissamme lainsäätäjinä huolehdimme, että kokonaisuus pysyy hallinnassa. Kun hyvinvointimme turvataan yhdessä toimien, olemme vahvempia ja reilumpia kaikille. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on huolellisesti tutustunut esitykseen, kiitos siitä. Huomaan, että heidänkin tahtotilansa on yhteinen, sillä valiokunnassa esitykseen on tehty vain pieniä tarkennuksia. Tällaisenaan kokonaisuus on nyt hyvä ja kansalaisten edun mukainen. Arvoisa puhemies! Tiedämme kaikki, kuinka julkinen talous on tiukoilla. Siksi vastuullinen uudistaminen on välttämättömyys. Tämä esitys vahvistaa hyvinvointialueiden toimintakykyä, tuo järkeä päätöksentekoon ja varmistaa, että palvelut pelaavat myös tulevaisuudessa. Meidän tehtävämme ei ole rakentaa turhaa byrokratiaa tai upottaa rahojamme ainaiseen hankehumppaan. Meidän tehtävämme on rakentaa toimivaa Suomea yhdessä ja resurssiviisaasti. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+12.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-12T13:25:00,2025-12-12T13:29:34,Käsitelty,1.1 2025_128_21,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään suuren valiokunnan ja tiedusteluvalvontavaliokunnan kokousten vuoksi. Täysistunto keskeytetään, ja sitä jatketaan kello 15 valiokuntien kokousten päätyttyä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_128_22,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 32/2025 vp,Nyt jatketaan kello 13.30 keskeytettyä istuntoa ja päiväjärjestyksen 12. asian käsittelyä., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_128_23,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu. Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_128_24,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen ympäristövaliokunnan mietinnön vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muutettuna seuraavin huomioin: Hallituksen esityksen tavoitteena on parantaa opiskelija-asuntoja tarjoavien toimijoiden mahdollisuuksia käynnistää vuokra-asuntojen uudistuotanto- ja perusparannushankkeita tilanteessa, jossa tuotantoon ei ole mahdollista osoittaa erityisryhmien investointiavustuksia. Opiskelija-asunnoille on jatkuva ja kasvava tarve ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelupaikkojen lisäämisen ja asuntojen kasvaneen kysynnän vuoksi, kun myös opiskelijoiden asumistukeen tehdyt muutokset ja opiskelukustannusten kattamisen muuttuminen lainapainotteisemmaksi ovat lisänneet edullisempien asumismuotojen kysyntää. Opiskelija-asuntojen osalta korkotukilainan enimmäismäärää korotetaan siten, että se on jatkossa enintään 100 prosenttia rakentamisen, hankinnan tai perusparannuksen hyväksytyistä kustannuksista. Korkotukilainan enimmäismäärän korotus on tarpeen, koska opiskelija-asuntoja tuottavilla yleishyödyllisillä yhteisöillä ei pääsääntöisesti ole mahdollisuutta kerätä omaa pääomaa lainan omarahoitusosuuteen. Tätä on katettu aikaisemmin investointiavustuksella. Valiokunta korostaa, että kaikkien korkotukilainoja koskevien hyväksymisen yleisten edellytysten lisäksi edellytyksenä on, että paikkakunnalla on opiskelijoille pitkäaikaista asunnontarvetta ja että kyseessä olevat asunnot soveltuvat opiskelijoiden käyttöön. Hakemukset käsitellään aina tapauskohtaisesti. Millainen vaikutus tällä on vuokriin? Täysimääräinen lainoitus nostaa jonkin verran hankkeen pääomakuluja ja vaikuttaa siten asuntojen omakustanteisesti määräytyviin vuokriin. Hallituksen esityksessä on arvioitu, että korkotukilainan kattavuuden nosto 95 prosentista 100 prosenttiin vaikuttaa uusien kohteiden alkuvuokriin laskennallisesti noin 3 prosenttia. Jos verrataan aiempaan opiskelija-asunnoissa käytettyyn 85 prosentin korkotukilainatasoon, vaikutus alkuvuokriin on laskennallisesti noin 10 prosenttia, mutta koska vuokria voidaan tasata kohteiden välillä, vuokrat eivät todennäköisesti kasva yksittäisissä hankkeissa alkuun tällä tavalla. Arvoisa puhemies! Valtiontaloudelle tästä koituu jonkinlaista riskiä, sillä 100 prosentin korkotukilainan lainoitus on poikkeuksellinen ja se lisää siten valtion ja rahoittajien riskiä varsinkin korkotason noustessa. Valiokunta kuitenkin korostaa, että kuvattua riskiä hillitään monin keinoin. Opiskelija-asunnoille on kova tarve, kuten aikaisemmin sanoin. Kaikilla korkeakoulupaikkakunnilla opiskelija-asuntojen kysyntä ylittää niiden tarjonnan, joten valiokunta on halunnut kiirehtiä tämän lain voimaantuloa. Valiokunta on mietinnössään yksimielinen, ja muutokset, joita esitämme tähän lakiin, liittyvät siihen, että täällä eduskunnan käsittelyssä on ollut muita aiheeseen liittyviä lakiesityksiä. Niiden johdosta esitämme muutettaviksi johtolausetta ja 37 §:ää korkotuen lakkauttamiseen liittyen, mutta valiokunta on tosiaan yksimielisesti tätä halunnut viedä eteenpäin. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+13.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-12-12T15:00:57,2025-12-12T15:04:50,Käsitelty,1.1 2025_128_25,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_128_26,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on esimerkki siitä, mitä vastuullinen ja ratkaisukeskeinen asuntopolitiikka on käytännössä. Emme ole jääneet seuraamaan vierestä opiskelija-asuntomarkkinoiden tilannetta Valtion asuntorahaston lakkauttamisen myötä, vaan tartumme toimeen. Tässä esityksessä ehdotetaan opiskelija-asuntohankkeiden korkotukilainan rahoitusosuuden nostamista 100 prosenttiin. Tämä on täsmällinen ja tarkoituksenmukainen ratkaisu, joka vastaa ajankohtaiseen tarpeeseen. Arvoisa puhemies! Opposition puhe kodittomista opiskelijoista on ollut äänekästä mutta ei tosiasioihin perustuvaa. Hallitus ei ole jättänyt opiskelijoita heitteille — päinvastoin se on mahdollistanut nyt juuri ne hankkeet, jotka muuten olisivat jääneet kokonaan toteutumatta, ja kohdistaa asuntorakentamisen tukia sinne, missä niitä eniten tarvitaan. [Pia Lohikoski: Ymmärrättekö, että näitä asuntoja ei vielä ole?] Yleishyödylliset opiskelija-asuntosäätiöt eivät voi kerätä omarahoitusosuuksia markkinatoimijoiden tavoin. Juuri siksi 100 prosentin korkotuki on heille välttämätön edellytys tuotannon käynnistämiselle. Tällä muutoksella varmistetaan, että hankkeet, jotka ovat jo edenneet suunnittelussa tai saaneet varauksia, voivat nyt edetä rakentamiseen ilman viivettä. Arvoisa puhemies! Vahvasta kritiikistä huolimatta ympäristövaliokunta on antanut muutokselle yksimielisen tukensa. Se osoittaa, että opposition pelottelupuheet ovat olleet ihan turhia... [Helena Marttilan välihuuto] — Siellä vasemmalla alareunassa on se nappi, josta voi edustaja painaa omaa puheenvuoroaan. — Samalla esityksellä tuodaan opiskelija-asuntojen rakennushankkeisiin vauhtia. Se myös selkeyttää omakustannusvuokrajärjestelmää. Vuokrien tasauksen laajennus vähentää painetta vuokrannousuihin ja turvaa opiskelijoille kohtuuhintaisen asumisen riippumatta siitä, millä rahoitusmallilla yksittäinen kohde on rakennettu. Kyse on arkijärjestä ja yhdenvertaisesta kohtelusta. Jatkossa saman omistajan opiskelija-asunnoilla tulee olla samat mahdollisuudet tasata kustannuksia markkinatilanteessa, joka vaihtelee hyvin nopeasti. Arvoisa puhemies! Oppositiolta on kuultu puheenvuoroja siitä, että hallitus jättäisi opiskelijat yksin, [Pia Lohikoski: No näinhän se on tehnyt!] mutta kuten todettua, todellisuudessa tämä esitys osoittaa päinvastaista. Hallitus ei rakenna uhkakuvia vaan ratkaisuja, ei pelottelupolitiikkaa vaan vakaita toimenpiteitä, ei tyhjää retoriikkaa vaan konkreettisia keinoja varmistaa, että opiskelija-asumista voidaan rakentaa myös jatkossa. Siksi tämä esitys on välttämätön, oikea-aikainen ja vastuullinen. Hallitus turvaa opiskelijoiden asumisen, kuten jo aiemmin sanoi tekevänsä. Siksi luotan siihen, että voimme hyväksyä tämän esityksen sisällön yksimielisesti. — Kiitos, arvoisa puhemies. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+13.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-12T15:04:52,2025-12-12T15:09:54,Käsitelty,1.1 2025_128_27,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Hyvät edustajat, pyydän itse kutakin kunnioittamaan sitä edustajaa, jolla on puheenvuoro, ja olemaan häiritsemättä tarpeettomalla huutelulla. Puhujalista on varsin lyhyt. Jos haluatte osallistua keskusteluun, pyydän varaamaan puheenvuoron. — Edustaja Kallio poissa, edustaja Aalto-Setälä poissa. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä. — Korjaan, edustaja Furuholm.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_128_28,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ehkä vastaan nopeasti nyt edustaja Hänniselle, että pidän hieman outona, että kerrankin kun salissa on yksimielinen lakiesitys, sitten siinä kohtaa käydään opposition kimppuun. Voisi sanoa niin, että ehkä tämä nyt on vähintä, mitä opiskelijoille tässä tilanteessa voi tarjota. Kylmä faktahan on se, että he ovat saaneet keppiä läpi hallituskauden, ja ihan muistaakseni sosiaali- ja terveysministeriön omissa arvioinneissakin 18—24-vuotiaat kärsivät eniten näistä valtavista sosiaaliturvaleikkauksista. Mutta kuten sanottu, on totta kai tärkeätä, että opiskelijoiden hätään, siihen, että he ovat joutuneet turvautumaan hätämajoituksiin liittyen sekä asumisongelmiin että heidän kiristyneeseen taloudelliseen tilanteeseensa, saadaan tämmöinen pieni korjaussarja. Tietenkin laajemmin tässä maassa asuntopolitiikka, tämmöinen sosiaalinen asuntotuotanto, on ollut ylpeyden aihe, ja juuri muutama viikko sitten sain Baskimaalta vieraita, jotka tulivat ihailemaan sitä, miten meillä tämä systeemi toimii. Tänään aikaisemminhan me äänestettiin tästä Valtion asuntorahaston sulauttamisesta valtion budjettiin, eli kyllä tähän liittyy valtavia huolia, mutta siitä huolimatta pidän tärkeänä, että tähän tilanteeseen reagoidaan. Toivottavasti ymmärretään myös se, että tämä ei nyt korjaa ensinnäkään nopealla aikataululla ja pitkällä aikavälillä tämä on aika pieni seikka sitten tässä kokonaisuudessa. Mutta jos me halutaan niitä tulevaisuuden osaajia ja osaamistason nostoa, niin kyllä meidän pitää opiskelijoista pitää parempaa huolta ja tukea sitä heidän uurastustaan siellä opiskelun maailmassa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+13.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-12-12T15:10:13,2025-12-12T15:12:09,Käsitelty,1.1 2025_128_29,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_128_30,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! On varmasti hyvä huomata, että tämä ei täysin korvaa sitä erityisryhmien investointiavustusta, joka aikaisemmin on ollut käytössä. Nämä opiskelija-asuntohankkeet ovat voineet saada jopa neljäsosan katettua hankkeita tällä avustusrahalla, ja sen merkitys on ollut siinä, että koska opiskelija-asunnoissa vuokrat perustuvat omakustannusosuuteen, vuokrat ovat olleet siksi huomattavasti pienemmät kuin mitä ne olisivat olleet ilman sitä investointiavustusta. Nyt kun hallitus on merkittävästi pienentänyt tätä investointiavustusta ja se on rajattu erityisesti vammaisiin ihmisiin, mikä sinänsä rajauksena on ymmärrettävä, niin siinä ovat jääneet opiskelija-asunnot kokonaan ulkopuolelle, ja kun me samalla lisäämme opiskelupaikkoja, niin tarve on kuitenkin samalla kasvanut. Nytten tämä korkotukilainamuutos johtaa siihen, että näitä hankkeita lähtee käyntiin, koska aikaisemmin niitä ei ole lähtenyt käyntiin, mutta se ei poista sitä, että tämä avustus ei enää pidä näitä vuokria samalla kohtuullisella tasolla kuin mihin aikaisemmin sillä avustuksella pyrittiin. Kun edustaja Hänninen sanoi, että tämä esitys on oikea-aikainen, niin olen täysin päinvastaista mieltä, koska meillä nimenomaan noin kaksi vuotta on ollut täysin jäissä rakennusvalmiita hankkeita sen investointiavustuksen leikkaamisen myötä. Juuri ne kaksi vuotta ovat olleet rakennusalalla kaikista vaikeimmat, eli tämä olisi ehdottomasti pitänyt tuoda heti, kun se investointiavustus leikattiin, tai kaikista parasta olisi ollut jättää leikkaamatta koko investointiavustus. Haluan vielä korostaa sitä, että oppositio ei ole tätä lakiesitystä kritisoinut. Olen itse kritisoinut sitä yleistä asuntopolitiikkaa, mitä tämä hallitus tekee, mukaan lukien nämä investointiavustusten leikkaukset.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+13.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-12-12T15:12:09,2025-12-12T15:14:14,Käsitelty,1.1 2025_128_31,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_128_32,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hieman kyllä hämmästelin tätä puheenvuoroa, minkä edustaja Hänninen täällä piti, kun hän väitti, että oppositio vastustaa tätä esitystä, jossa ollaan nyt sitten satsaamassa opiskelijoiden asuntotuotantoon. Eihän se pidä paikkaansa, kun tämä kyseinen mietintöhän on yksimielisenä tullut ympäristövaliokunnasta. Eihän tätä mietintöä ole kukaan täällä vastustamassa. Se, mihin hän ehkä sekoitti asian, on, että hallitus on kyllä saanut kritiikkiä oppositiolta asuntopolitiikasta ja aivan syystä. Te olette lakkauttaneet ARAn, te olette lakkauttaneet Valtion asuntorahaston, te olette vaikeuttaneet kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoa, te olette leikanneet aikaisemmin näistä opiskelijoiden asumiseen suunnatuista erityisryhmien avustuksista samanaikaisesti, kun Suomessa on eletty rakennusalan lamaa. Onhan tämä nyt aivan kummallista väittää, että oikea-aikaisesti hallitus tässä nyt ratkoo tilannetta, kun pari vuotta olisi ollut aikaa tehdä nämä samat toimet. Lisäksi opiskelijat ovat vielä joutuneet teidän hallituksenne toimesta leikkauksen kohteeksi, jossa opiskelijat on siirretty pois yleiseltä asumistuelta, mikä on leikannut sitä tukea, mikä opiskelijoilla on ollut käytettävissä asumiseen. Heidät on siirretty takaisin huomattavasti pienemmälle opiskelijoiden asumislisälle, mikä tarkoittaa sitä, että moni opiskelija on joutunut etsimään edullisempaa asuntoa, ja kun niitä ei ole löytynyt, niin on aivan totta — tilastot tämän kertovat ja teille vahvistavat — että asunnottomuus on Suomessa valitettavasti tällä hallituskaudella lisääntynyt. Vielä lopuksi haluan tuoda esiin surullisen uutisen tältä viikolta, mikä saatiin kuulla, että STEA-avustuksia ollaan ensi vuoden jälkeen leikkaamassa Nuorisoasuntoliitolta, joka kohdistuu nuorten asumisen tukemiseen ja nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn. Jos te olette oikeasti tästä asiasta huolissanne, niin korjatkaa tämä päätös. Se on teille, hallitus, vielä mahdollista.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+13.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-12-12T15:14:14,2025-12-12T15:16:29,Käsitelty,1.1 2025_128_33,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_128_34,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinnitin huomiota tässä, että kun meillä on yksimielinen mietintö, niin tässä ruvettiin syyllistämään oppositiota. Jos tässä sitten halutaan tätä keskustelua käydä, niin täytyy muistaa, että opiskelijoiden poistaminen yleiseltä asumistuelta, siirtäminen opiskelijoitten tuen piiriin, laski heidän opiskelijatukeaan asumisen osalta. Tässä tapauksessa on aivan luonnollista, että sitten pitää löytää joitain muita välineitä, joilla sitä asumisen hintaa pidetään matalammalla tasolla. Tässä tapauksessa tämä pieni korkotukijuttu auttaa jotain tässä asiassa, mutta nämä isot muutokset ovat tapahtuneet yleiseltä asumistuelta tiputtamisesta, ja toinen on tämä investointiavustus, joka on suuruusluokaltaan ollut aikaisemmin noin 120 miljoonaa ja nyt on noin 15 miljoonaa, ja se on erityisesti kohdennettu vammaisiin. Siellä opiskelija-asuminen on muistaakseni jotain 40 miljoonan luokkaa ollut, se investointiavustus. Nämä tekijät, mitä on tapahtunut tässä opiskelijoiden asumisen ympärillä, kertovat, että ne ovat paljon isompia kuin tämä muutos, mikä tässä on. Ja sitten kun otetaan vielä huomioon se, että rakentaminen on ollut tässä kaksi vuotta aivan jäissä ja rakentamista ei juuri ole ollut, niin nyt juuri olisi ollut oikea aika laittaa rakentamista liikkeelle ja saada myöskin työllisyyttä, mistä täällä monta kertaa yleensä puhutaan. Se olisi ollut tämmöinen toimenpide tässä näin. Minä pidin kohtuuttomana tätä edustaja Hännisen puheenvuoroa.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+13.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-12T15:16:29,2025-12-12T15:18:11,Käsitelty,1.1 2025_128_35,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_128_36,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Jatketaan kohtuuttomia puheita. — Eli päätöshän oli yksimielinen, ja kyllä minulla varmaan on oikeus nostaa esiin ne opposition aikaisemmat pelottelupuheet. Siihen minulla on oikeus, eli kansanedustajan tehtäviä ovat oikeus ja totuus. Ne ovat ainoat, jotka meitä johdattavat täällä. Ei kannata ennakkoon pelotella, kun me etsitään nyt ratkaisuja ja puhutaan oikea-aikaisuudesta. No, sanotaan nyt, että tämä on ihan viimeinen hetki, kun tämmöistä asiaa... Me tiedetään, että tämä rakennuspuolen lama lähti kääntymään vuonna 2022, taisi olla jo edellisen hallituksen kauden aikana, ja silloin olisi pitänyt tarttua näihin asioihin. Eli todellakin ei viime eikä edellisenä vaan sitä edellisenä vuonnahan tämän asian olisi pitänyt olla tässä, mutta tämä on nyt tässä, ja viimeistään tämä on äärimmäinen takalaita, milloin tämä on tässä käsittelyssä, ja meidän pitää olla kaikkien siihen tyytyväisiä. Jos siellä oppositiota harmittaa, että minä nostan tämmöisiä asioita esille, niin tietysti minä uskoisin, että kuuluu jotenkin tähän politiikkaan, että muistellaan kuitenkin menneitäkin aina välillä. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+13.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-12T15:18:11,2025-12-12T15:19:32,Käsitelty,1.1 2025_128_37,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_128_38,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Edellisellä hallituskaudella me tosiaan satsasimme tähän ARA-vuokra-asuntotuotantoon, josta nykyinen hallitus on meitä moittinut. Nyt tämä oli uusi tieto edustaja Hänniseltä, että emme siihen satsanneet, ja nyt olisi ihan hyvä, että olisi jotain logiikkaa näissä hallituksen edustajien puheissa. Mutta teidän hallituksenne tosiaan tämän rakennusalan laman alettua — joka ei alkanut kenenkään hallituksen syystä, vaan ihan tästä maailmanpoliittisesta tilanteesta johtuen tänne Suomeen tuli tämä tilanne — nyt tässä kohdassa, kun tämä lama oli tullut päälle, päätti lopettaa tämän kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotannon. Erittäin hyvä, että nyt tulee korjausliike näille opiskelija-asunnoille, mutta se tulee liian myöhään, se ei ole oikea-aikainen. Siksi kysyin tuossa aikaisemmin, ymmärrättekö, että ne asunnot eivät vielä ole olemassa, vaikka tämä laki täällä hyväksyttäisiin. Normaalisti rakennushankkeen kesto on sellainen 1—2 vuotta siitä, kun sille on saatu lupa ja rahat, niin että eivät ne talot siellä pystyssä vielä kovin äkkiä ole. Saattaa olla seuraava hallituskausi jo käsillä, kun opiskelijat pääsevät muuttamaan näihin asuntoihin, joita tässä nyt ollaan rahoittamassa, että pikkuisen realismia, kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+13.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-12-12T15:19:32,2025-12-12T15:20:51,Käsitelty,1.1 2025_128_39,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_128_40,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan vain nopeasti kertoa, että tähän esitykseen siis liittyy se, että tällä paikataan investointiavustuksen leikkaamista, eli kun edellisellä hallituksella oli tämä investointiavustus, niin tällaista lakiesitystä ei tarvittu. Ei tarvittu sataprosenttista korkotukea, koska sen oman pääoman pystyy sillä investointituella kattamaan. Eli missään nimessä tämmöistä ei olisi edes kannattanut tuoda edellisellä kaudella, koska se olisi lisännyt valtion taakkaa näistä takausvastuista. Siinä mielessä haluan korjata, että tämä on esitys, joka liittyy tähän investointiavustuksen vähenemiseen, eikä tavallaan mikään uusi avaus, jolla parannetaan tilannetta, mutta parannetaan tätä tähän hetkeen syntynyttä tilannetta, missä hankkeet eivät ole lähteneet käyntiin, ja toivottavasti ne nyt lähtevät. Onneksi olemme siitä samaa mieltä, että tätä kannattaa viedä eteenpäin, ja olemme tosiaan valiokuntana tätä kiirehtineet.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+13.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-12-12T15:20:51,2025-12-12T15:21:56,Käsitelty,1.1 2025_128_41,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_128_42,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! On ihan totta, että tällä päätöksellä ei vielä rakennukset kimmahda pystyyn samalla hetkellä, mutta nyt on päätökset, ja minä olen iloinen ja ylpeä siitä, että tämä on tehty, ja olen erityisen iloinen myös siitä, että tämä on yksimielinen ja me kaikki ollaan sitä mieltä, että tämä päätös on tässä hetkessä. Sanotaan nyt uudelleen, että tämä on viimeisiä hetkiä, eli totta kai tämä olisi pitänyt tehdä aikaisemmin. Se on ihan täysin selvää, mutta tässä tämä on nyt olemassa. Kun päätös on tehty, niin tuet ovat tulossa ja rakennuksiakin tulee. Me tiedetään, että kun suunnataan varat, tuki, avustus, niin ei samalla hetkellä se rakennus ole pystyssä, vaan se tapahtuu muutaman vuoden sisällä, ja ollaan iloisia siitä. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+13.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-12T15:21:56,2025-12-12T15:22:49,Käsitelty,1.1 2025_128_43,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_128_44,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti edustaja Hänniselle: Eihän meitä harmita se, että te esitätte täällä mielipiteitänne, vaan se, että teidän hallituksenne ei ymmärrä sitä, minkälainen merkitys kohtuuhintaisella asumisella on niin työllisyyspolitiikan, alueiden elinvoiman kuin vaikka sitten koulutuspolitiikan suhteen. Eli kun se asuminen on kohtuuhintaista, se mahdollistaa sen, että nuoret ihmiset pystyvät menemään toisille paikkakunnille opiskelemaan. En tiedä, kuinka tarpeen on jatkaa tätä debattia tässä, mutta mikäli te tarvitsette asuntopolitiikkaan tukea täältä opposition suunnasta, niin me varmasti sitä annamme ja meillä on vahvoja näkemyksiä, niin kuin tänäänkin olette huomanneet, siitä, miten sitä pitäisi hoitaa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+13.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-12-12T15:22:49,2025-12-12T15:23:43,Käsitelty,1.1 2025_128_45,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_128_46,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp,"Kiitoksia! Edustaja Furuholmille: Eikö tämä päätös nyt osoita, että me ymmärrämme tämän asian tärkeyden ja merkityksen? Eli tämä esitys on tehty, ja päätöskin tulee hetken kuluttua. Eikö se osoita sitä ymmärtämystä, että hallitus ymmärtää tämän hädän, ja sen takia me toimimme? — Kiitoksia. ", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+13.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-12T15:23:43,2025-12-12T15:24:06,Käsitelty,1.1 2025_128_47,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu. Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+14.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_128_48,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkamme sitä eilistä keskustelua, jota useita tunteja jo eilen pääsimme käymään. — Arvoisa puhemies! Tässä on koko ajan muistettava tämän lainsäädännön perusluonne. Työlainsäädännön peruslähtökohta on heikomman suojelu eli työntekijän suojelu. Työnantajalle työlainsäädännöllä annetaan ohjeita ja menettelytapoja siitä, mitkä ovat heidän velvollisuutensa mutta myöskin oikeutensa tehdä näitä asioita. Työnantajalla on direktio-oikeus, jolla pystyy näitä asioita hoitamaan. Tässä luodaan raameja. Siksi selkeä lainsäädäntö on tärkeä, ja tässä yhteydessä tämän lainsäädännön osalta on selkeästi semmoisia asioita, joita olisi pitänyt kirjoittaa paremmin. Tähän asti kaikki hallituksen työelämälakiesitykset ja muutokset täällä liittyvät tähän tilanteeseen, että ne korjaavat vain heikomman osapuolen tilannetta vielä huonompaan suuntaan ja heikentävät heidän turvaa. Tässä mielessä tämä tilanne on muuttunut aivan toisenlaiseksi. Työlainsäädännön peruslähtökohta on ollut tähän asti tehdä sitä, ja niin sitä on paljon tehty, yhteisesti neuvotellen työnantaja- ja palkansaajapuolen kesken, ja lainsäädännön runko on tullut tästä viitekehyksestä. Nyt näitä muutoksia tehdään yksipuolisesti vain työnantajapuolen näkövinkkelistä, ja tämä koko lähtökohta on tässä se, joka on vino. Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys, joka vie tätä irtisanomiskynnystä alemmas, on askel kohti tuntematonta. Ei me tiedetä vielä, miten tämä tulee vaikuttamaan. Tätä perustellaan sillä, että työllisyys paranisi, mutta siitä ei ole tässä näyttöä. Puhtaasti kyse on työntekijöiden suojelun heikentämisestä vailla todellisia vaikutusarvioita. Kukaan ei tänään pysty sanomaan, miten paljon irtisanomiskynnys laskee. Lainsäädännön pitäisi olla sillä tavalla selkeä, ja erityisesti niissä tilanteissa, jotka ovat ihmiselle dramaattisia ja elämää mullistavia. Tämä lisää epävarmuutta ja tulkinnanvaraisuuksia niihin tilanteisiin. Esitys sisältää monia epäselviä sääntelyjä, mikä siirtää vastuun tulkinnasta tuomioistuimille vuosiksi eteenpäin. Asiantuntijat ovat varoittaneet, että muutos aiheuttaa pitkään jatkuvaa oikeudellista epävarmuutta ja lisää ristiriitaisuuksia. Hallitus väittää, että tämä potkulaki selkeyttäisi irtisanomistilanteita, mutta todellisuudessa käy juuri päinvastoin. Nykyinen oikeuskäytäntö jouduttaisiin käytännössä kirjoittamaan uudelleen, kun ”asiallisen ja painavan syyn” vakaa tulkintalinja korvattaisiin epäselvällä ja sisällöltään uudella ”asiallisella syyllä”. Muutos johtaa vuosien mittaiseen tulkintaepävarmuuteen, kun tuomioistuimet muovaavat uutta linjaa riitatapaus kerrallaan. Arvoisa puhemies! Muutos ei kohdistu vain pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, vaan kaikkiin yrityksiin ja kaikkiin työsuhteisiin työntekijöihin. Hallitus sanoo, että tällä helpotetaan erityisesti pienten yritysten irtisanomisia, mutta tämä laki koskee kaikkia. Sitä sovelletaan kaikenkokoisissa yrityksissä ja organisaatioissa. Irtisanomiskynnys madaltuu työsuhteessa yhtä lailla suurissa ja pienissä yrityksissä, hyvinvointialueilla, kunnissa ja järjestöissä, niissä ammateissa, joissa ollaan työsuhteessa. Kun lain minimitaso heikkenee, irtisanomisen riski kasvaa kaikilla aloilla ja kaikissa työsuhteisissa ammateissa. Kyse koko työmarkkinaa koskevasta heikennyksestä, ja se iskee voimakkaammin jo valmiiksi epävarmoille työmarkkina-aloille, nuoriin, naisiin ja matalapalkkaisiin. Valiokuntakäsittelyssä asiantuntijat toivat esiin, että irtisanomisprosesseja ei työpaikoilla tunneta riittävästi. Riitojen taustalla ovat usein työnantajan osaamis- ja prosessipuutteet, eivät lain ongelmat. Tästä syystä tätä irtisanomistilannetta pitäisi selkeyttää, ja tämä prosessien ja selkeyden ajatus on SDP:n esityksessä. Kun varoitus on yksi osa tätä irtisanomisprosessia, niin se pitäisi antaa kirjallisena, jolloin pystyttäisiin oikeuskäsittelyssä hyvin yksinkertaisella tavalla toteamaan, mistä on ollut kysymys. Se on halpa tapa, ja se on oikeusturvaa vahvistava keino. Se antaa työntekijälle selkeän mahdollisuuden korjata toimintaansa ja auttaa myös työnantajaa dokumentoimaan tilanteen. Tämä selkeästi vähentää riitoja ja selkeyttää irtisanomistilanteita. Tähän tämä laki ei tuo mitään uudistuksia. Meidän mielestämme tässä olisi pitänyt jatkaa tällä nykyisellä ”painavan ja asiallisen syyn” linjalla ja lisätä tähän lainsäädäntöön vaatimus kirjallisesta varoituksesta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+14.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-12T15:24:28,2025-12-12T15:30:58,Hyväksytty,1.1 2025_128_49,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén on poissa. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+14.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_128_50,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kun en eilen paikalle päässyt, niin käytän tällaisen yleisemmän puheenvuoron tähän kohtaan tästä potkulaista. Käsittelemme hallituksen esitystä, joka muuttaisi merkittävästi työntekijöiden irtisanomissuojaa. Kyse ei ole pienestä teknisestä tarkistuksesta vaan laajasta linjauksesta, joka heikentää työsuhdeturvaa ja muuttaa työlainsäädäntömme peruslogiikkaa. Esitys jatkaa hallituksen työelämäpolitiikkaa, jossa muutokset ovat toistuvasti syntyneet työnantajapuolen toiveista käsin. Tälläkin kertaa palkansaajajärjestöt vastustavat esitystä yksimielisesti, kun taas työnantajat tukevat sitä. Tämä asetelma kertoo paljon siitä, kenen asemaa ollaan vahvistamassa ja kenen kustannuksella. Hallituksen keskeinen ehdotus on alentaa yksilöperusteisen irtisanomisen kynnystä poistamalla vaatimus painavasta syystä. Samalla luovutaan vakiintuneesta kokonaisarvioinnista ja kavennetaan työnantajan velvollisuutta selvittää, voiko irtisanominen olla vältettävissä tarjoamalla muuta työtä. Näillä muutoksilla heikennetään työntekijän suojaa jo valmiiksi repaleisilla työmarkkinoilla. Hallitus ei ole kyennyt osoittamaan, että heikompi irtisanomissuoja lisäisi työllisyyttä tai parantaisi tuottavuutta. Tutkimusnäyttö tukee pikemminkin päinvastaista. Epävarmuuden kasvu heijastuu työhyvinvointiin, kulutuskäyttäytymiseen ja elämän suuriin päätöksiin. Täällä puhutaan paljon määrästä mutta harvemmin kyllä laadusta. Samalla on hyvä muistaa, että vaikutukset ulottuvat ihan kaikkiin yrityksiin, vaikka esitystä perustellaan erityisesti pk-yritysten tilanteella. Arvoisa puhemies! Väite Suomen poikkeuksellisen tiukasta irtisanomissuojasta ei myöskään kestä tarkastelua. Kansainväliset vertailut osoittavat, että henkilöperusteinen irtisanomissuoja on Suomessa OECD-maiden keskitasoa. Esityksellä Suomi ei korjaisi poikkeamaa, vaan ajaisi itseään alaspäin suhteessa eurooppalaiseen valtavirtaan. Ongelmallista on myös sääntelyn epäselvyys. Uudet käsitteet ja niiden muuttuva sisältö jättävät keskeisiä kysymyksiä tuomioistuinten ratkaistavaksi. Tämä lisää oikeudellista epävarmuutta, pitkiä riitoja ja kustannuksia — juuri sitä, mitä lainsäädännöllä tulisi välttää. Selkeä ja ennakoitava laki on sekä työntekijän että työnantajan etu. Erityisen huolestuttavia ovat esityksen tasa-arvovaikutukset. Käytännössä irtisanomissuoja heikkenisi eniten niillä aloilla, joilla ei ole työehtosopimuksissa sovittu vahvemmasta suojasta. Nämä alat ovat usein matalapalkkaisia ja naisvaltaisia palvelualoja. Näin esitys syventäisi työmarkkinoiden eriarvoisuutta ja heikentäisi sukupuolten välistä tasa-arvoa. Työelämän ongelmia ei ratkaista heikentämällä työntekijän asemaa, kuten hallitus on nyt valinnut. Useinhan puutteita löytyy juuri irtisanomisprosessien osaamisessa ja varoitusmenettelyjen käytössä. Näihin voitaisiin puuttua selkeyttämällä käytäntöä, samalla heikompaa osapuolta suojellen. Yksi konkreettinen ja kustannustehokas keino olisi edellyttää, että varoitus annetaan aina kirjallisesti. Tämä parantaisi molempien osapuolten oikeusturvaa ja vähentäisi riitoja. Arvoisa puhemies! Työlainsäädäntömme perusajatus on ollut suojella heikompaa osapuolta. Tämä esitys siirtää painopistettä jälleen kauemmas tästä periaatteesta. Siksi en kannata lakiesitystä, ja tämä potkulaki on hylättävä. Työelämän epävarmuuden kasvattamisen sijaan sitä on vähennettävä. Esitys on kaikkiaan tarpeeton, ja sen tuomia hyötyjä ei ole osoitettu, mutta nykytilaa se kyllä mutkistaa ja paljon. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+14.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-12-12T15:31:02,2025-12-12T15:34:48,Käsitelty,1.1 2025_128_51,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+14.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_128_52,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen on oltava maa, jossa yrittäminen on kannattavaa, houkuttelevaa ja siten työn tarjoaminen muille myös mahdollista. Tällä esityksellä kevennämme henkilöperusteisen irtisanomisen sääntelyä, jotta työnantajilla olisi rohkeus palkata uusia työntekijöitä myös epävarmassa taloustilanteessa. Meidän tahtotilamme on tukea niitä rohkeita yrittäjiä, jotka omalla työllään mahdollistavat turvallisen arjen työllistämisen kautta myös muille. Työllistämisen kynnys on Suomessa ollut liian korkea. Ei työpaikkoja synny, mikäli henkilöiden palkkaaminen yritykseen on liian suuri riski yrittäjälle. Arvoisa puhemies! Tämä uudistus, jossa irtisanomisen perusteeksi riittäisi jatkossa asiallinen syy, ei tarkoita työntekijän turvan heikentämistä kohtuuttomalla tavalla, vaan kyse on todellisuudessa yhteisten pelisääntöjen selkeyttämisestä. Jatkossakaan irtisanomiseen eivät saa vaikuttaa syrjivät syyt. Esityksessä kuvattu asiallinen syy irtisanomiselle voi olla selkeä työntekijän velvoitteiden rikkominen, kuten töiden laiminlyönti, epäasiallinen käytös tai se, ettei työntekijä enää selviydy työtehtävistään. Hyvät ystävät, ero nykyiseen on siis se, että jatkossa ei tarvitse enää arvioida sitä, kuinka painavalla tavalla työntekijän toiminta on ristiriidassa. Kuitenkin irtisanomisen edellytyksiä arvioitaisiin edelleen kokonaisuuden näkökulmasta ottamalla huomioon menettelyn vakavuus, työnantajan ja työntekijän olosuhteet sekä se, onko työntekijälle annettu mahdollisuus korjata toimintaansa. Näin asian kuuluu olla, ja tässä esityksessä lopulta niin työnantaja kuin työntekijäkin voittavat, kun pelisäännöt ovat selkeämmät. Arvoisa puhemies! Työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunta on antanut esityksestä mietintönsä. Vaikka valiokunnassa ei tehty esitykseen muutoksia, se antoi meille tärkeitä huomioita tulevaisuuteen. Meidän tulee seurata lainsäädäntömuutosten vaikutuksia kokonaisuutena, erityisesti raskaus‑ ja perhevapaasyrjinnän kehitystä ja työntekijöiden asemaa ja työllisyyttä pk-yrityksissä. Arvioidaan myös, toteutuuko muutoksen tavoite irtisanomiskynnyksen madaltamisesta. Nämä ovat tärkeitä huomioita reilun työelämän näkökulmasta. Arvoisa puhemies! Työ on paras turva niin yhteiskunnallemme kuin jokaiselle meille työikäiselle ja työkykyiselle. Työllisyys on Suomen talouden kivijalka, ja työ on se, mikä turvaa arkemme. On oikein, että teemme kaikkemme mahdollistaaksemme työn jokaiselle. Tämä on vastuullinen ja harkittu uudistus, joka tuo kaivattua joustavuutta työmarkkinoille ja helpottaa yritysten arkea. Se tukee kasvua, vahvistaa tuottavuutta ja luo tilaa uusille mahdollisuuksille. On varmaa, että yksikään yrittäjä ei sano hyvää työntekijäänsä irti huvikseen vaan pitää hänestä viimeiseen saakka kiinni. On suorastaan absurdia edes ajatella, että yrittäjä tuhoaa tahallaan omaa yrittämistään sanomalla työntekijän irti pärstän perusteella huvikseen. Kasvu syntyy vain työllä, ja sitä Suomi juuri nyt tarvitsee. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+14.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-12T15:34:49,2025-12-12T15:40:32,Käsitelty,1.1 2025_128_53,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+14.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_128_54,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen työttömyys on ennätyslukemissa, ja tähän reseptinä oikeistohallitus on päättänyt heikentää ihmisten irtisanomissuojaa. Tämä lakiehdotus tunnetaan myös nimellä potkulaki. Sen säätämisellä on tarkoitus heikentää irtisanomissuojaa ja madaltaa irtisanomisen kynnystä. Kyse on oikeistohallituksen ideologisesta politiikasta, joka lisää työelämän epävarmuutta. Työntekijöille esitys on pelkkä työsuhdeturvan heikennys. Se ei paranna mitään, mutta se tulee lisäämään työelämän epävarmuutta. Hallituksella ei ole perusteita sille, että heikompi irtisanomissuoja lisäisi tosiasiassa yritysten työllistävyyttä, saati sitten tuottavuutta. Kertoo kyllä tämän hallituksen luonteesta, että samalla kun suomalaiset valmistautuvat joulunviettoon poikkeuksellisen epävarmoissa tunnelmissa, haluaa oikeistohallitus lisätä ihmisten epävarmuutta entisestään. Arvoisa puhemies! Tämä lakimuutos tulee osumaan erityisesti nuoriin naisiin. Työsuhdeturvan heikentämisestä juontuva epävarmuuden kasvu ja tosielämän kokemuksiin pohjaava pelko raskaussyrjinnästä johtavat pahimmillaan muun muassa päätöksiin lykätä perheen perustamista. Sitäkö te haluatte? Koska näin on, tulee tämä irtisanomissuojan heikentäminen heikentämään myös sukupuolten välistä työelämän tasa-arvoa. Suomen nykyinen irtisanomissuoja ei ole kansainvälisissä vertailuissa erityisen tiukka, vaan se on OECD-maiden keskitasoa. Tämä kuvastaa jälleen kerran sitä jo tunnettua faktaa, että hallituksen työelämäuudistukset on perusteltu varsin huonosti. Kuten perustuslakivaliokuntakin totesi, nyt hallituksen esittämä sääntely vaarantaa sekä työntekijöiden että myös työnantajien oikeusturvaa. Mitä järkeä tällaisessa on? Ei yhtään mitään. Arvoisa puhemies! Tämä esitys kertoo oikeistohallituksen yksipuolisesta linjasta, jonka päätavoite on jälleen vahvistaa työnantajien valtaa työntekijöiden hyvinvoinnin kustannuksella. Työmarkkinapolitiikassa oikeistohallitus puuhastelee kuvitteellisten ongelmien kimpussa ja luo itse samalla uusia, vielä entistä suurempia ongelmia. Näin rapautetaan suomalaisilla työmarkkinoilla perinteisesti arvostettua neuvottelun ja sopimisen kulttuuria. Hallituksen irtisanomislaki romuttaa työelämän luottamusta tuomatta mitään hyötyä. Tämä esitys ei tuo lisää työllisiä, eikä se kasvata kansantaloutta. Toisin kuin hallituksen puheiden perusteella voisi päätellä, tämä koskee kaikkia työnantajia, niin pieniä kuin suuriakin — monissa puheenvuoroissanne olette puhuneet pienistä yrityksistä. Tämä esitys ei edes selkiytä lainsäädäntöä. Sen sijaan hallituksen esittämä potkulaki heikentää ihmisten työsuhteen turvaa ja romuttaa luottamusta. Hallituksen talousviisaat ovat pohtineet, mikäköhän tuntematon jarru tämän maan taloutta jarruttaa. Se jarru on luottamuksen puute. Juuri nyt ihmisten huoli tulevasta hidastaa maamme kääntymistä kasvun uralle. Kuka uskaltaa kuluttaa, jos oma työpaikka on epävarmalla pohjalla? Luottamus on taloudessa erittäin tärkeää, ja sitä se on myös työelämässä. On käsittämätöntä, että hallitus lietsoo luottamuksen puutetta ja epävarmuutta omalla politiikallaan, kuten tällä potkulailla. Sitä ei voi kannattaa.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+14.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-12-12T15:40:33,2025-12-12T15:44:43,Käsitelty,1.1 2025_128_55,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piisinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+14.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_128_56,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yrittäjyys on Suomen talouden moottori. Tuo moottori yskii aivan liian usein siksi, että yrittäjien harteille on kasattu kohtuuton määrä riskiä ja sääntelyä. Työnantajayritysten määrä vähenee huolestuttavasti. Tämä nyt käsittelyssä oleva työlain uudistus on askel kohti yrittäjäystävällisempää Suomea. Meidän on tarkasteltava epäkohtia myös mikro- ja pienyrittäjien näkökulmasta, sillä yrittäjät ovat tuoneet esille huolensa irtisanomiskynnyksen liian korkeasta tasosta. Epäonnistuneen rekrytoinnin kustannus ja siitä eroon pääsemisen vaikeus on pienelle yritykselle usein kohtalokasta, ja juuri siitä syystä usea rekrytointi jätetään tekemättä, vaikka tarvetta siihen olisikin. Ilman tätä lakimuutosta on mahdollista, että yrityksissä on henkilöitä, jotka sinnittelevät koeajan mutta eivät lopulta sovellu tehtäviinsä ja joiden asenne murentaa lopulta muidenkin työntekijöiden motivaation. En väitä, että heitä olisi paljon, mutta jo pelkkä riski voi olla este uuden työntekijän palkkaamiselle. Tämä syö yrityksen kilpailukykyä ja lopulta vaarantaa myös sellaisten työntekijöiden työpaikat, jotka pyrkivät suorittamaan tehtävänsä niin hyvin kuin suinkin pystyvät. Onneksi tällaiset työntekijät edustavat suurta enemmistöä työpaikoilla, lämmin kiitos siitä heille. Arvoisa herra puhemies! Nykyinen laintulkinta on tehnyt irtisanomisesta oikeudellisen pelikentän, jossa pienyrittäjä on usein altavastaajana. Nostan esiin myös sen, mitä yrittäminen todellisuudessa on. Moni meistä on laittanut koko omaisuutensa, kotinsa ja säästönsä yrityslainojen vakuudeksi. Me kannamme vastuun, kun talous sakkaa, ja yöunet menevät. Samaan aikaan yhteiskunnallinen keskustelu vaatii työntekijöille yhä parempia etuja ja suojaa, jotka ovat usein paremmat kuin yrittäjällä itsellään. Meillä ei ole irtisanomissuojaa, ei varmaa lomaa eikä välttämättä edes työttömyysturva samalla tasolla kuin palkansaajilla. Me haluamme, että Suomessa on jatkossakin ihmisiä, jotka uskaltavat pantata kotinsa luodakseen työpaikkoja muille. Työllistämisen ja riskinkannon välisen tasapainon on korjauduttava. Yrittäjyyden kannustimia ei kuriteta ainoastaan säätelyllä vaan myös verotuksella. SDP:n vaatima listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksen poistaminen tai merkittävä heikentäminen on suora hyökkäys yrittäjän riskinkantoa vastaan, puhutaan verottomista osingoista, joita ei ole olemassakaan. Niistä maksetaan vain hieman huojennettua veroa. Ennen kuin yrittäjä pääsee nauttimaan edes hieman huojennetulla verotuksella osingoista, on hänen täytynyt maksaa veroja huomattava summa voitonjakokelpoisen pääoman kerryttämiseksi. Listaamattoman yrityksen osinkoverohuojennus ei ole mikään lahja vaan pieni vastapaino sille, että yrittäjä kantaa pääomariskin ja on sijoittanut varansa yritykseen usein vuosikymmeniksi. Tämän huojennuksen heikentäminen tuskin lisäisi verokertymää. Yritys perustetaan usein juuri sen toiveen varaan, että yrittäjällä olisi mahdollisuus saada hieman palkansaajaa parempaa toimeentuloa riskinottonsa ja ympärivuorokautisen työn tekemisensä vastapainoksi. Jos tämä mahdollisuus poistetaan, pelkään pahoin, että osingoista saadut verotulot jäävät kokonaan saamatta. Huojennettuja osinkoja ei ole pakko maksaa, vaan niitä maksetaan ainoastaan niin kauan kuin niistä on yrityksen omistajalle taloudellista hyötyä. Täällä salissa on myös väitetty, että listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksen poistolla laitetaan yritykset investoimaan ja työllistämään. Itse ajattelen niin, että yrittäjä investoi joka tapauksessa aina silloin, kun hän näkee investoinnin lisäävän työnteon tehokkuutta ja yrityksen tuottoa, toisin sanoen aina silloin, kun se on kannattavaa, ei silloin, kun siihen pakotetaan ilman taloudellista hyötyä. Yrittäjä vertaa usein myös investoinnin mahdollista hyötyä oman henkisen kuorman lisääntymiseen, ja jos tämä yhtälö ei täsmää, jää investointi etenkin pienyrittäjältä tekemättä. On hyvin mahdollista, että tällaisella SDP:n pakkoinvestointiajattelulla yritykset siirtäisivät tuottonsa mieluummin vakuutuskuoriin tai jotenkin muuten edullisemmin verotettavaksi. Miksi kukaan riskeeraisi omaisuuttaan, jos valtio ottaa entistä suuremman siivun silloin, jos yritys vihdoin menestyy. Arvoisa herra puhemies! Irtisanomiskynnyksen madaltaminen asialliseen syyhyn saattaa parantaa etenkin mikro- ja pienyritysten menestymismahdollisuuksia, mutta ainakin se helpottaa yrittäjän henkistä kuormaa. Se on kuitenkin vain osa ratkaisua, sillä tarvitsemme verojärjestelmän, joka palkitsee onnistumisesta, ja työmarkkinat, jotka ymmärtävät, että työnantajan selviytyminen on myös työntekijän paras turva. Tehdään työllistämisestä mahdollisuus helpottamalla sitä. Hyvä oppositio, pidetään yhdessä huoli siitä, että yrittäjän riski ja palkinto kohtaavat ja työpaikkoja uskalletaan tarjota niitä tarvitseville. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+14.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-12-12T15:44:46,2025-12-12T15:51:18,Käsitelty,1.1 2025_128_57,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+14.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_128_58,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Viime yönä oppositiopuheenjohtaja, sosiaalidemokraattien Antti Lindtman kävi täällä lukemassa allekirjoittaneen eduskuntapuheita 100 000:sta työpaikasta. Sosiaalidemokraatit yhteistyössä sivukonttorinsa Hakaniemen kanssa ja muun opposition tukemana ovat lähes koko kauden pilkanneet hallitusta siitä, että 100 000 työpaikkaa ei vieläkään ole toteutunut. Te olette epäonnistuneet, ha haa, te olette epäonnistuneet, ei ole tullut 100 000:ta työpaikkaa. Tämä on se asenne, jolla te puhutte siitä. Kun te käytätte tätä argumenttia, niin täällä aletaan naureskelemaan ja katsotaan hallitusta, että katsokaa, nämä ovat epäonnistuneet. He ovat yrittäneet, he ovat epäonnistuneet. Tajuatteko te, että kyse on suomalaisista ihmisistä — suomalaisista ihmisistä, jotka tällä hetkellä ovat työttöminä, ja te käytätte sitä poliittisena aseena hallitusta vastaan yrittäessänne kiillottaa omaa egoanne? Se on naurettavaa, se on noloa, se on lapsellista, mutta ei se siitä. Sitten te tulette tänne jeesustelemaan ja kertomaan, että kyllä pitää saada luottamusta takaisin tähän yhteiskuntaan. Kysyn: Minkälaista luottamusta te rakensitte viime kaudella, kun Kesärannasta tehtiin yökerho, ja siellä diskopallot pauhasivat yötä päivää? Minkälaista luottamusta te rakensitte suomalaisille veronmaksajille, kun te lahjoititte elpymisvälineen muodossa eteläeurooppalaisille talouksille miljardikaupalla suomalaisten veronmaksajien rahaa, joka tänäkin päivänä elvyttää heidän talouttaan? Tämän tietää myös sosiaalidemokraattien työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan väki, joka on asiasta työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehiltä kuullut. Minkälaista luottamusta te olette rakentaneet teidän veropolitiikallanne vuodesta toiseen, kun te esittelette vaihtoehtoanne, jossa te korottaisitte suomalaisten yrittäjien verotusta? Silläkö niitä työpaikkoja tähän maahan luodaan? Veroistako se on kiinni? Yksi maailman korkeimmista veroasteista, ja se ratkaisu on laittaa vielä vähän lisää veroja. Sillä saadaan 100 000 uutta työpaikkaa, ja Suomi nousuun. Kaiken voi tehdä reilummin, terveisin sosiaalidemokraatit. Häpeällistä. Minkälaista luottamusta te annatte suomalaiselle duunarille, joka herää aamulla kello kuusi käynnistääkseen oman autonsa, ja te lätkäisette verot päälle ja kerrotte, että nyt pitää pelastaa maailman ilmasto, ja se on suomalaisten tehtävä? Minkälaista luottamusta te annatte suomalaisille, kun te kerrotte, että hallitus ja etenkin perussuomalaiset ovat Elinkeinoelämän keskusliiton talutusnuorassa, [Pia Lohikosken välihuuto] kun te tulette kertomaan tänne saliin, miksi te ette kuuntele Elinkeinoelämän keskusliittoa ilmastotoimissa? Oletteko te Elinkeinoelämän keskusliiton talutusnuorassa? Perussuomalaiset puolustavat suomalaista. Perussuomalaiset haluavat, että Suomeen syntyy uusia työpaikkoja, ja se on meidän tavoite, ja me työskennellään joka päivä sen eteen: alennetaan heidän verotustaan, huolehditaan siitä, että he pääsevät töihin, pyritään auttamaan suomalaista pientä yritystä, että sillä olisi mahdollisuudet menestyä tässä maassa. Sen eteen tehdään joka päivä töitä, ja siitä tämäkin esitys, herra puhemies, on osoitus. Mutta katsokaa te välillä peiliin. Yrittäisitte esittää joitain ratkaisuja, millä tähän maahan niitä työpaikkoja syntyy, sen sijaan, että käytätte kaiken aikanne Hakaniemen kanssa julkaistaaksenne naurunalaisia videoita siitä, miten hallitus ei ole vieläkään onnistunut pelastamaan teidän katastrofinne jäljiltä tätä maata. Mitä tulee maahanmuuttoon, niin se on erittäin olennainen osa myös suomalaisia työmarkkinoita ja suomalaisen työntekijän oikeuksia. Sitähän te julistatte ohjelmassanne vaihtoehdoksi läpi opposition. Sosiaalidemokraatit ajattelevat, että talouskasvu saadaan käyntiin sillä, kun raahataan halpatyövoimaa koko maa täyteen. Silläkö niistä työntekijöiden oikeuksista huolehditaan? Aivan uskomatonta. Tämä hallitus on tehnyt myös maahanmuuttopolitiikkaan sellaisia muutoksia, joilla a) turvataan suomalaisia työmarkkinoita, ja b) huolehditaan siitä, että tämä suomalainen yhteiskunta pysyy turvallisena. Mitä tekee sosiaalidemokraatit? Vastustaa joka kerta: Ei, ei ja ei. Lisää täytyy saada halpatyövoimaa tähän maahan ympäri maata, ja vielä pakolaiset päälle ja vastaanottorahat kylkeen. Uskomatonta. Puhukaa te luottamuksesta. Me tehdään töitä sen eteen, että se saavutetaan tässä maassa, jos ei tänään, niin viimeistään parin vuoden päästä. Ja kun talouskasvu lähtee käyntiin, jonain päivänä se tulee tapahtumaan, hyvät sosiaalidemokraatit, niin tuletteko te silloin sanomaan, että hallitus on tehnyt jotain oikein, vai kerrotteko te, että se ei ole hallituksesta kiinni? Mutta kaikki tämänhetkiset huonot asiat ovat tästä hallituksesta kiinni. — Kiitos. [Timo Furuholm: Ei, vaan edellisestä, niinhän te just sanoitte! — Juha Hänninen: Erinomainen puhe!]", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+14.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-12-12T15:51:21,2025-12-12T15:55:49,Käsitelty,1.1 2025_128_59,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Marttila, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+14.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_128_60,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Jaahas, tässä kuultiin hallituspuolueiden edustajilta ensin puheita SDP:n vaihtoehtobudjetista ja sen jälkeen edellisestä hallituksesta ja vaikka sun mitä. Mitä tekevät sosiaalidemokraatit? Olivat täällä viimeksikin eilen yötä myöten puolustamassa työntekijöiden asemaa ja puhumassa syrjintää vastaan. Arvoisa puhemies! Orpon hallituksen päätökset lisäävät raskaus- ja perhevapaasyrjintää, etenkin kun seuraavaksi hallitus aikoo helpottaa määräaikaisia työsuhteita. Aion nyt kuitenkin keskittyä tässä omassa puheenvuorossani erityisesti tähän käsittelyssä olevaan potkulakiin. Jo nyt joka neljäs raskaana ollut nainen on kokenut raskaussyrjintää. Kun mukaan lasketaan myös muut kielteiset kokemukset, kuten pelko työn menettämisestä, kielteisiä kokemuksia on lähes puolella kaikista raskaana olleista. Tilastot kertovat karua todellisuutta, ja moni nainen elää epävarmuudessa työuransa ja perhehaaveidensa vuoksi. Edustaja Vuornos toi eilisessä keskustelussa esiin, että henkilöön liittyvin syin irtisanotuista suurin osa on miehiä. Oma huoleni liittyy siihen, että tämä laki heikentää irtisanomissuojaa nimenomaan naisvaltaisilla aloilla. Kaikilla naisvaltaisilla aloilla julkisella puolella työskentelevillä ei ole virkasuhteen tuomaa suojaa, ja toisaalta sitäkin hallitus ilmeisesti aikoo heikentää. Monissa työehtosopimuksissa, esimerkiksi miesvaltaisessa teollisuudessa ja kuljetusalalla, on sovittu paremmasta irtisanomissuojasta nykyisten irtisanomissäännösten mukaisesti, mutta niillä sopimusaloilla, joilla ei ole vastaavaa kirjausta työehtosopimuksissa, irtisanomissuoja olisi jatkossa tämän lain varassa, ja näitä aloja ovat varsinkin matalapalkkaiset ja naisvaltaiset alat. Hallituksen esityksen mukaan työntekijän irtisanomiseen siis riittäisi jatkossa pelkkä asiallinen syy. Yksi ongelmakohdista onkin, että ”asiallinen” jää tässä hyvin epämääräiseksi, kuten edustaja Lyly täällä aiemmin omassa puheenvuorossaan kuvasi. Potkulain työllisyysvaikutus on hallituksen oman esityksenkin mukaan vähäinen, joten on vaikea nähdä todelliset perusteet tälle laille. Samaan aikaan hallitusohjelmassa luvataan puuttua raskaus- ja perhevapaasyrjintään vahvemmin, mutta miksi hallitus ei siis turvaa naisten asemaa työmarkkinoilla? Arvoisa puhemies! Suomea on totuttu kehumaan juhlapuheissa tasa-arvon mallimaana, mutta hallituksen linja vie meitä yhä kauemmas kärkisijoilta. Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että EU-maiden tasa-arvoa vertailevassa Euroopan tasa-arvoinstituutin, EIGE:n, tasa-arvovertailussa Suomen sijoitus on painunut kahdeksanneksi. Eilisessä keskustelussakin moneen kertaan mainittu verrokkimaamme Tanska on sijalla kolme, Ruotsi sijalla yksi. Toki täällä eilisessä keskustelussa kuulimme, että mitä tulee irtisanomissuojaan, hallitukselle verrokkimaat ovat ilmeisesti Somalia ja Afganistan. Kaikkea sitä tosiaan kuuleekin. [Arto Satonen: Voi herranjumala!] — Niinpä. — Tosiasia on, että EIGE:n listauksessa Suomi on mukana olleiden Pohjoismaiden huonoiten sijoittuva maa. Olisi toivottavaa, että tämä kiusallinen fakta vaikuttaisi hallituksen toimiin. Valitettavasti tilanne on tällä hetkellä tässäkin lakiesityksessä päinvastainen, ja tasa-arvonäkökulma on jälleen tyystin ohitettu, kun puhutaan niin sanotusta pohjoismaisesta tai Tanskan mallista. Jos haluamme tältä osin pysyä Pohjoismaana muutenkin kuin maantieteellisesti, niin tasa-arvon edistäminen tulisi ottaa ihan aikuisten oikeasti vakavasti. Nuorille naisille työelämästä uhkaa tulla entistä epävakaampaa. Epäasiallista kohtelua ei uskalleta nostaa esiin, perheestä haaveilu tuntuu riskiltä ja työsuhteet ovat epävarmoja. Potkulakien sijaan hallituksen tulisi päättäväisesti ja ennen kaikkea konkreettisin teoin edistää tasa-arvoa ja torjua syrjintää, esimerkiksi päinvastoin vahvistamalla irtisanomissuojaa perhevapaalta palaaville. Vasta silloin voimme aidosti kutsua Suomea tasa-arvon mallimaaksi.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+14.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-12-12T15:55:51,2025-12-12T16:00:15,Käsitelty,1.1 2025_128_61,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+14.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_128_62,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aluksi täytyy todeta, että tämä esitys on kyllä mielestäni saanut liiankin suuren painoarvon täällä keskustelussa ja käsittelyssä, koska kaikki, ainakin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenet, tietävät, että tässä on kyse varsin pienestä muutoksesta. Sitten siihen keskusteluun, jota eilen täällä käytiin ja jota itsekin seurasin reilut viisi tuntia: Täällä paljon tuli sitä viestiä, että nämä asiat pitäisi yhdessä kolmikantaisesti neuvottelemalla ratkaista. Minä toivoisin kyllä, että jos semmoista ratkaisua lähdetään hakemaan, niin olisi jotkut mittasuhteet niissä viesteissä, jotka näistä asioista annetaan, niin että pysyttäisiin sentään siinä, mistä tässä asiassa on kyse. Minä otan nyt vain yhden esimerkin täältä, joka kuvaa minun mielestäni tätä. Tämä ei ole suinkaan ainoa eikä ole ainoa taho, mutta minulla on tässä vasemmistoliitolta se, minkä te olette someen jakaneet, ja suora lainaus alkaa näin: ”Potkulaki vähentää työntekijöiden valtaa ja lisää työelämän mielivaltaa.” — Tässä on teidän puheenjohtajanne, joka on siis osallistunut työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisiin, kuva. — Tässä viestissä ei minun mielestäni ole siis mitään oikeata. Ensinnäkin tämä potkulaki: eihän me edes tiedetä — ja tämän varmaan voi varapuheenjohtaja Lylykin vahvistaa — kuinka monta irtisanomista tämä irtisanomiskynnyksen alastulo tulee aiheuttamaan. Se on täysin mahdotonta. Oikeuskäytäntö tulee kertomaan sen. ”Vähentää työntekijöiden valtaa”: Siis miten se vähentää työntekijöiden valtaa? Onko niin, että työntekijöillä pitäisi olla oikeus esimerkiksi myöhästyä työpaikoilta tai muuta? Sitäkö se valta on? Miten se vähentää työntekijöiden valtaa? ”Lisää työelämän mielivaltaa”: Miten se lisää työelämän mielivaltaa, kun meillä kuitenkin vaaditaan jatkossakin se asiallinen syy? Ei tämän lakimuutoksen jälkeen ketään ihmistä voida irtisanoa ilman, että hän itse on tehnyt henkilökohtaisesti jonkun virheen, jonka perusteella hänet irtisanotaan. Se ei ole mielivaltaa, se ei ole työntekijöiden vallan vähentämistä, eikä se ole edes potkulaki. Enkä halua tässä nyt yksin vasemmistoliittoa syyttää. Minä luulen, että hyvin samantyyppistä materiaalia liikkuu demareilta ja SAK:lta ja monelta muultakin tämän asian yhteydessä. Eli tätä asiaa on siis paisuteltu todella paljon suhteessa siihen, mistä tässä asiassa on kyse. Tässä on kyse nimenomaan siitä, minkä edustaja Piisinen hyvin sanoi, että vaikka tämä koskee kaikkia yrityksiä, niin ennen kaikkea pienten ja keskisuurten yritysten rekrytointikynnys alenee.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+14.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-12-12T16:00:18,2025-12-12T16:03:23,Käsitelty,1.1 2025_128_63,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+14.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_128_64,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan edustaja Satoselle, kunnioitetulle työ- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajalle, että toivottavasti samalla pieteetillä luet myös meidän pienyrittäjäohjelman, kun siellä tarjotaan keinoja palkata se ensimmäinen työntekijä ilman, että tarvitsee työntekijöiden oikeuksia heikentää. Mutta edustaja Bergbomille on pakko vastata, että me emme missään nimessä pilkkaa teitä siitä, että te lupasitte 100 000 uutta työpaikkaa ja se tavoite ei ole toteutunut, päinvastoin valunut pikemminkin kauemmas. Se syy, miksi me emme pilkkaa teitä siitä — me kyllä kannustamme täällä mielin määrin ja annamme omia vaihtoehtoja, vaikka väititte toisin — on se, että osittain te lupasitte nämä 100 000 uutta työpaikkaa sillä verukkeella, että te voitte polkea sosiaaliturvaa. Te olette heikentäneet työttömyysturvaa, sosiaaliturvaa, ja siellä on valtava määrä ihmisiä, jotka ovat menettäneet nyt työnsä, ja niitä uusia työpaikkoja ei näy. Pikemminkin voisi sanoa, että me olemme todella huolissamme täällä. Mitä tulee tähän esitykseen nytten, niin on katsottava mielestäni tätä koko hallituskauden aikaista työmarkkina-, työehtopolitiikkaa. Täällä on valtava määrä erilaisia heikennyksiä. Minä laitoin tähän nopeasti vain: täällä on paikallisen sopimisen edistäminen, vientimalli, lakko-oikeus, ansiosidonnaisen heikentäminen, työttömyysturvaan tehtyjä heikennyksiä, yt-lakia on heikennetty, siellä on vielä putkessa tulossa määräaikaisuuksiin liittyviä lisäyksiä, vai mikä on sitten oikein. Ehkä tähän liittyen se, mistä minä olen huolissani, on se, mihin tämä suomalainen työelämä tässä menee. Kuten tuolla pöntössä sanoin, meidän pitäisi kyllä puhua joskus laadustakin. Ei voi olla, että nämä ovat eri laskelmia. Tällä hetkellä pystytään irtisanomaan. Meillä on koeaika, joka auttaa siinä arvioimaan, onko se työntekijä sen kaltainen, että työnantaja haluaa sen palkata. Mutta kuten tässä nousi esiin, niin kun se työhyvinvointi laskee ja epävarmuus kasvaa, se vaikuttaa siihen kuluttamiseen, se vaikuttaa siihen, haluaako perheen tai yrittääkö hankkia jälkikasvua, sun muuhun. Eli jos tämä tulos on tällä hetkellä 10—0-tappio työntekijän näkökulmasta, nämä teidän toimenne, mitä te olette tällä kaudella tehneet, niin on aivan selvää, että ei se luottamusta tässä yhteiskunnassa kyllä kasvata, päinvastoin, ja sillä epävarmuudella on sitten aina seurauksensa. Nyt se on nähty siinä, että talous jumittaa, niitä työpaikkoja ei synny, ja me täällä sitten kinastellaan tästä yhdestä lajista, mikä on myöskin mielestäni huonosti laadittu.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+14.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-12-12T16:03:26,2025-12-12T16:06:26,Käsitelty,1.1 2025_128_65,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+14.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_128_66,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä varmasti olikin kaikkien tiedossa, että työnantajalla on direktio-oikeus eli he ovat niin sanotusti vähän esimiesasemassa näissä tilanteissa. Sanotte, että täällä hallitus on yksinomaan ja yksipuolisesti työnantajan puolella ja siitä näkökulmasta tarkastelee näitä asioita, mutta se on kuitenkin fakta, että jos ei ole työnantajia, ei ole työntekijöille töitä. Sen takia on lähtökohtaisesti tuettava vahvasti sitä työnantajaa ja yrittäjää. Tämä laki kuitenkin tulee selkeyttämään toimintaa, selkeyttämään yhteisiä pelisääntöjä ja kokonaisuutta. Tosiaan kaikki eivät voi olla kunnalla töissä, se on ihan selvä asia. Yrittäjällä on se oma riski: koko omaisuus tulessa ja pelissä. Minä tunnistan paljon pienyrittäjiä, mikroyrittäjiä ja yksinyrittäjiä, jotka heräävät aamulla neljän ja viiden aikaan ja tekevät 16 tunnin työpäiviä isolla riskillä. Yrittäjät pitävät tämän meidän yhteiskunnan pystyssä. Se on täysi fakta. Ja he varmistavat nämä palvelut, ja meidän pitää se muistaa. Sen takia meidän pitää kerta kaikkiaan tukea yrittäjiä ja yrittäjyyttä. Riski on aina sillä yrittäjällä. Kerron yhden tapauksen, niin kuin tässä eilen illalla kerrottiin — kuuntelin kyllä kaikki puheenvuorot alusta loppuun, vaikken täällä salissa ollutkaan koko aikaa. Oli pieni rekkafirma, muutama rekka. Kuljettaja jäi ratista kiinni, mikä tarkoittaa varmastikin sitä, että ajoi alkoholin vaikutuksessa tai päihtyneenä ajoneuvoa. Kun näin kävi ja tämä kuljettaja oli ammattiyhdistysliikkeessä, niin sieltä ay-ihminen oli yhteydessä ja kertoi, että eikö teillä jotakin muuta työtä pitäisi järjestää nyt, vaikka kirjanpitoa tarkastelemaan. Yrittäjä kertoi, että me vaimon kanssa hoidetaan tuossa keittiön pöydällä tuo meidän kirjanpito eli ei tähän semmoisia töitä ole olemassa. Sitten kävi niin, että yrittäjä joutui palkkaamaan uuden työntekijän ajamaan sitä toista rekkaa, jolla ei ollut kuljettajaa, ja kuljettajalle tietysti piti maksaa sitten palkkaa. Tässä rangaistiin yrittäjää, ja varsinaisesti se henkilö, joka toimi väärin, vietti sitten lomaa muuten. Minä haluan korostaa kuitenkin, että yrittäjät kantavat sen riskin ja vastuun, ja sen takia me halutaan olla tukemassa yrittäjiä ja työnantajaa. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+14.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-12T16:06:29,2025-12-12T16:09:25,Käsitelty,1.1 2025_128_67,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+14.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_128_68,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Potkulaki ei lisää työllisyyttä vaan ainoastaan heikentää työntekijöiden asemaa. Irtisanomissuojan heikentäminen lisää työelämän epävarmuutta ja kasvattaa mielivaltaisten ja syrjivien irtisanomisten riskiä. Kenenkään ei pitäisi voida menettää työtään esimerkiksi siksi, että puuttuu työpaikalla tapahtuviin epäkohtiin tai väärinkäytöksiin, mutta tällaista valitettavasti tapahtuu jo nykyisin. Esitys on jatkumoa työntekijöiden oikeuksien heikentämiselle ja työsuhdeturvan romuttamiselle. Jo aiemmin irtisanomisaikoja on lyhennetty, työttömyysturvaa on leikattu, ja tulossa on vielä perusteettomien määräaikaisten työsopimusten salliminen. Yhdessä nämä muutokset vievät Suomea poispäin pohjoismaisesta työmarkkinamallista. Edustaja Satonen viittasi äsken täällä puheenvuorossaan vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelan sitaattiin sosiaalisessa mediassa. Minä kysyin äsken edustaja Koskelalta, mitä hän tarkoitti virkkeellä, mitä edustaja Satonen ei ymmärtänyt. Koskela vastasi teille: ”Kun valtasuhde järkkyy työnantajien ehdoilla, niin se tarkoittaa työntekijöille heikompaa asemaa. Edustaja Satonen, kuten Michel Foucault sanoi, valta on kaikkialla, paitsi kohta sitä on työntekijöillä vähemmän.” Tällaiset terveiset lähetti edustaja Koskela. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen mukaan Suomen nykyinen henkilöperustainen irtisanomissuoja on arvioitu vastaavan tasoiseksi kuin Ruotsissa ja heikommaksi kuin Norjassa. [Arto Satonen: Entäs Tanska?] Kun taas tarkastellaan kollektiivista irtisanomissuojaa, on se Suomessa merkittävästi useimpia verrokkimaita heikompi. Eurooppalaisessa vertailussa työntekijöiden irtisanominen on kokonaisuudessaan Suomessa helppoa ja halpaa, eikä irtisanomissuojalla voida siten ainakaan selittää Suomen talouden nykyisiä ongelmia. Esityksen myötä henkilöperusteisen irtisanomissuojan taso vaihtelee toimialojen välillä ja heikentää sukupuolten välistä työelämän tasa-arvoa. Nykyisestä asiallisen ja painavan syyn edellytyksestä on sovittu useimmissa teollisuuden ja kuljetusalojen valtakunnallisissa työehtosopimuksissa. Siksi irtisanomissuoja heikkenisi toimialatasolla käytännössä erityisesti matalapalkkaisilla ja naisvaltaisilla palvelualoilla. Näin ollen Suomeen syntyy niin sanotusti kahden kerroksen irtisanomissuoja, jossa osalla työntekijöistä on vahvempi suoja kuin muilla. Tämä on todella erikoista. [Arto Satosen välihuuto] Arvoisa puhemies! Vastaan myös muutamiin tässä keskustelussa esitettyihin väitteisiin. Täällä väitettiin, että kukaan ei halua irtisanoa hyvää työntekijää. Tämä ei pidä paikkaansa, koska työntekijöitä irtisanotaan jo nykyään epäasiallisilla perusteilla. [Oikealta: Kuka ne työt tekee, jos ei työntekijä?] Työsuhteita on päätetty laittomasti esimerkiksi raskauden vuoksi tai siksi, että työntekijää on ahdisteltu seksuaalisesti esimiehen toimesta ja se on tuotu esille, tai siksi, että työntekijä on aktiivinen ay-toiminnassa. Tämä on todellisuutta Suomessa jo nyt. Vaikka tällaiset tapaukset ovat onneksi harvinaisia, ne eivät lainkaan naurata, ne uhkaavat tämän lakimuutoksen myötä yleistyä. Toistaiseksi meillä on vielä tämä suoja, mutta edessä on toisenlainen tilanne. Kaikki meistä myös vanhenevat. Kaikkien meidän työkyky voi myös väliaikaisesti alentua esimerkiksi sairastumisen tai muiden ongelmien takia. Emme kai me halua yhteiskuntaa, jossa työntekijän on oltava täysin virheetön saadakseen pitää työnsä. Päinvastoin, eikö työelämän osapuolien tulisi tehdä enemmän yhteistyötä työkyvyn tukemisen ja jatkuvan oppimisen edistämiseksi ja myöskin työssäjaksamiseksi, jotta ikääntyneet pystyisivät olemaan nykyistä pidempään työelämässä mukana? Samoin täällä on väitetty, että työntekijöitä ei uskalleta palkata, koska irtisanomissuoja on niin korkea. Suomessa on jo käytössä koeaika, jonka puitteissa työntekijän saa irtisanoa lähes vapaasti. Toiseksi, irtisanominen tuotannollis-taloudellisilla syillä on Suomessa jo helpompaa ja halvempaa kuin EU-maissa keskimäärin. Jos irtisanomissuoja olisi merkittävä ongelma rekrytointien ja sitä kautta työllisyyden kannalta, tämä kyllä näkyisi tätä aihetta koskevissa tutkimuksissa, mutta tutkimustulokset viittaavat kuitenkin siihen, että mahdollinen rekrytointikynnyksen alentuminen ei riitä nostamaan nettotyöllisyyttä ainakaan merkittävästi, kun samalla irtisanomiset yleistyvät. Yhteisvaikutus nettotyöllisyyteen on monien tutkimuksien mukaan jopa olematon. — Kiitoksia. Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+14.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-12-12T16:09:29,2025-12-12T16:14:47,Käsitelty,1.1 2025_128_69,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+14.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_128_70,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelin, etten enää tulisi tähän puhumaan, että lähdetään kohta seuraaviin haasteisiin, mutta oli ihan pakko pyytää puheenvuoro vielä muutamien asioitten johdosta, ettei jää väärää käsitystä siitä, mitä tässä tuodaan esiin. Arvoisa puhemies! Kaikilla meillä on yritysystäviä, meilläkin ihan perhepiirissä on yritystoimintaa, ja seuraan sitä päivittäin ja tiedän, mitä se on. Sitä kuvaa ei tarvitse piirtää. Tiedän sen kokonaisuuden myöskin siitä näkökulmasta. Kaikki me haluamme, että yritykset menestyvät. Minä en ole tavannut työurani aikana semmoista tilannetta, että työntekijät sanovat, että tämän työpaikan ei tarvitsisi menestyä. Ne ihmiset ovat yleensä sen työpaikan puolesta. Tämä lähtökohta tässä aina jää vähän vähemmälle. Sitten on niitä työpaikkoja, joissa työsuhteita päättyy ja joissa menettelytapavirheitä on tapahtunut ja henkilö ei ole tehnyt niitä työtehtäviä niin kuin on pitänyt tehdä, ja näin poispäin. Mutta tämäkin mittaluokka pitää muistaa, että jos meillä on noin 12 400 henkilöperusteista työsuhteen päättämistä vuodessa ja koeaikana 14 600, niin me liikumme siellä noin 27 000:ssa työsuhteen päättymisessä vuositasolla. Meillä syntyy ja päättyy työsuhteita kuitenkin muistaakseni noin 800 000, suurin piirtein, suuruusluokaltaan, ja siihen mittaluokkaan täytyy sanoa, että valtaosa toimii ihan oikein hyvin ja kysymys on näistä ristiriitatilanteista, joihin tässä nyt puututaan. Määrä on iso, kun katsotaan sitten lukumääränä, mutta valtaosa toimii oikein. Valtaosa yrityksistä toimii hyvin, valtaosa esimiehistä toimii hyvin ja valtaosa työntekijöistä toimii oikein. Tämä on muistettava tässä kokonaisuudessa. Se jää vähän tässä taka-alalle. Sitten tämä 100 000 työpaikkaa: Kysymys on niistä keinoista, millä sitä 100 000:ta metsästetään. Siitä oikeastaan on kysymys ja siitä, mitkä politiikan valinnat siellä on. Täällä on puhuttu ja minä luettelin eilen illalla niitä keinoja työsuhdeturvan heikentämisestä, työttömyysturvan heikentämisestä, aikuiskoulutustuen lopettamisesta ja muusta. Niille oli tietyt työllisyysvaikutukset laskettu hallituksen luvuissa. [Arto Satonen: Valtiovarainministeriön luvuissa!] — Niin, mutta ne ovat ne luvut, mitä te olette tuoneet esiin, ja me ollaan niistä keinoista oltu eri mieltä syvästi. Tämä on se iso asia. Kaikki me haluamme, että tänne syntyisi työpaikkoja, koska se on kaiken tämän lähtökohta. Vielä tähän kolmikantaiseen valmisteluun, niin kyllä se perus-, iso näkemys on, että kun siellä työnantajapuoli ja palkansaajapuoli yhdessä katsovat, mikä on mahdollista kulloisessakin tilanteessa, syntyy tasapainoisempia ratkaisuja jatkon kannalta. Niistä syntyy sellaisia ratkaisuja, ettei tarvitse tehdä heiluriliikettä näin ja heiluriliikettä näin, vaan tehdään tasapainoisempia ratkaisuja, ja nyt on tehty sillä toisen puolen näkökulmalla nämä ratkaisut, ja se on tässä iso ongelma. Tämä näkyy näissä ratkaisuissa. Sitten näitä sijoittamisvelvollisuuksiin liittyviä asioita. Sen osalta tämähän kaventaa sijoittamisvelvoitetta yrityksillä. Voi tietenkin kysyä, kuinka iso sijoittamisvelvollisuuskynnys on siellä yrityksessä selvittää, onko uutta työtä tarjolla tai ei. Varmasti siinä on ammattitaitokysymyksiä, löytyykö semmoista työtä, mihin voi henkilön sijoittaa ja niin poispäin. Nämä kaikki ratkaisevat sen, kuinka iso ja pieni yritys on kyseessä ja niin poispäin. Se velvoite ei velvoita pakosta ottamaan, vaan se pitää selvittää, ja se on semmoinen lähtökohta, joka siellä taustalla on. Nyt sitä kavennetaan, ja meidän mielestämme se ei ole hyvä linja. Tässä on monia semmoisia kysymyksiä, jotka tämän tekevät. Toistan vielä sen, että kukaan ei tänään pysty sanomaan, miten paljon tämä kynnys laskee [Arto Satonen: Aivan!] ja minkälaista tulevaisuutta se on. Pitää päättää positiiviseen tämä puhe, niin siitä sanoisin, että valiokunta on yksimielinen, että me selvitetään näitä yhdessä. [Arto Satonen: Juu kyllä, se pitää paikkansa!] Meillä on selvitys siitä, tapahtuuko raskaus- ja perhevapaasyrjintää ja onko siitä jotain näyttöä, ja sitten siitä, miten tämä toimii työntekijöiden aseman kannalta ja työllisyyden näkövinkkelistä. Näistä me ollaan yhtä mieltä, että tämä on syytä selvittää vuoden 28 loppuun mennessä, ja toivoisin, että me oltaisiin yhtä mieltä, että jos näistä joitain ongelmia syntyy, niitä korjataan sitten oikeaan suuntaan, [Arto Satonen: Kyllä!] ja se on seuraavan hallituskauden asia. Siitä me ei olla yhtä mieltä, että virkamiehiä pitäisi tähän ottaa, mutta sitähän tässä ei suoraan esitetä, vaikka se vähän niin kuin vihjaistaan, että tämmöinen näkökulma tässä pitää ottaa, kun näitä vertailuja tehdään, mutta sitä selvitystä me ei kannateta. Mutta muuten tämän osalta sanon, että kyllä tässä mennään vähän sellaiseen tuntemattomaan suuntaan, jota ei tiedetä, ja sen takia me emme tätä lakiesitystä kannata. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+14.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-12T16:14:56,2025-12-12T16:20:55,Käsitelty,1.1 2025_128_71,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+14.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_128_72,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Nopeasti vastaan vasemmistoliitolta tulleisiin huomioihin. Otan ihan lyhyesti kantaa tuohon koeaikaan. Toivottavasti te tiedätte, että moni on työsuhteessa myös sen koeajan jälkeen, jolloin koeaikapurku molemmin puolin sopimusosapuolien osalta ei ole mahdollista. Tämähän ei nyt koske koeaikaa, mitä te olette täällä julistaneet kovaan ääneen, vaan nimenomaan tilanteita, joissa koeaika on päättynyt. En tiedä, mitä hauskaa siinä on, mutta nyt sekin on selvä. Hienoa nähdä, että te jaatte tämän työpaikkojen tarpeen tässä maassa. Kuitenkin kummaksun, että kun eduskunnan riippumattomat asiantuntijat — nyt korostan teille: riippumattomat asiantuntijat — ovat omassa varovaisessa arviossaan tulleet siihen johtopäätökseen, että teidän esittämänne vaihtoehto tarkoittaisi tähän tilanteeseen noin 50 000:ta uutta työtöntä, niin se on aika kova ulostulo riippumattomilta asiantuntijoilta. Siinä suhteessa vain vähän kummaksun sitä. Saattoi olla, että te ette selvittäneet asiantuntijoilta ennen vaihtoehtonne tekoa, mihin se johtaisi, mutta nyt kun se on teillä tiedossa ja itse asiassa jo aiemmankin vaihtoehdon osalta, niin ehkä sitten ensi kerralla otatte nämä huomioon, kun kasaatte miljardien veronkorotuslistaa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+14.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-12-12T16:20:57,2025-12-12T16:22:20,Käsitelty,1.1 2025_128_73,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+14.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_128_74,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vaihtoehtobudjetista on jo keskusteltu, mutta sen verran totean, että se meidän vaihtoehto estää myös lapsia tippumasta köyhyyteen, mutta ehkä se ei ole edustaja Bergbomille kummoinen arvo. Totean nyt ehkä vielä tästä yhteenvetona: Tässä on puhuttu tästä, että tämä esitys on tuotu tänne, jotta voidaan helpottaa irtisanomista, koska se on niin kovin vaikeaa. Minä kaivoin nämä luvut tuosta mietinnöstä, ja täällä on tosissaan näin, että koeaikana 14 000 ja henkilökohtaisella irtisanomisella 12 400 vuodessa. Eli kyllä se on mahdollista. Sitten tulee se kysymys, että miksi. Tässä nyt selvästi halutaan sitten tähän lisää. Edustaja Satonen totesi ekana, että tämä ei ole iso muutos, ja sitten perään totesitte kuitenkin, että ei oikein tiedä, minkälaiseksi tämä muutos sitten tulee lopulta, kun oikeuskäytäntö muodostuu. Eli tässä mennään tämmöiseen epävarmuuden tilaan. On minun mielestäni ihan ymmärrettävää ajatella sitä, miksi tämä sitten tarvitaan, kun te ette pysty edes kertomaan, mihin tämä johtaa. Kuten täällä on noussut, se irtisanominen on sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta aina inhimillinen ja monella tapaa dramaattinen asia. Minun mielestäni tällaisessa asiassa kolikon heittoa pitäisi viimeiseen asti välttää. Sitten vielä tähän lisään sen verran, että kun ei ole pystytty laskemaan työllisyysvaikutuksia — on joitain pieniä näkemyksiä siitä, että se saattaa vähän työn tuottavuutta parantaa, mutta nekin ovat hyvin epävarmoja monen asiantuntijan näkökulmasta — niin ei oikein jää muuta vaihtoehtoa tai semmoista päätelmää: tässä on vahvat ideologiset syyt, ja ne liittyvät tavallaan tähän oikeiston yritykseen nytten käydä ammattiyhdistysliikkeen, ammattiliittojen kimppuun. Pidän sitä todella surullisena siinä mielessä, että ei tässä nyt kyllä hetkellisten voittojen lisäksi Suomen etu tule olemaan se ykkönen. Tämä ja monet muut teidän esityksenne heikentävät merkittävästi työelämän laatua tulevaisuuteen. Ja kun me tiedetään, että se jo itsessään on muuttunut repaleisempaan suuntaan, ilman näitäkin esityksiä, niin pidän jopa vähän edesvastuuttomana tätä kehitystä kiihdyttää teidän toimillanne. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+14.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-12-12T16:22:22,2025-12-12T16:25:03,Käsitelty,1.1 2025_128_75,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+14.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_128_76,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Me puolustamme työtä ja työn tekemistä, erityisesti työnantajia. Ilman heitä ei ole työpaikkoja, verotuloja, hyvinvointia. Yrittäjätyönantajat tekevät ja luovat ne työpaikat ja mahdollistavat monen ihmisen tekemään sitä työtä, mutta valitettavasti kaikki työikäiset ja työkykyiset ihmiset eivät ota vastaan sitä työtä, mitä heille tarjotaan ja jolla tullaan toimeen. Valitettavasti semmoisiakin ihmisiä löytyy tästä maasta. Työnantaja kantaa yksin vastuun ja riskin. Sen takia me ollaan työnantajan puolella, ja kiitos, Suomen Yrittäjät, tästä. Tuossa eräässä puheenvuorossa tuli valtakysymys — en rupea muistelemaan, kuka se oli. Eli työntekijöillä ei ole valtaa. No, totta kai se asetelma on sellainen, kuten tuossa todettiinkin jo, että työnantajalla on se direktio-oikeus, eli työntekijällä on valta tehdä mahdollisimman hyvin se työnsä, eli siihen kai pitäisi keskittyä, sillä töin, että maksetaan palkkaa. Täällä edustaja Lohikoski puhui myös kaikenlaisista ikävistä asioista, mitä työpaikalla voi sattua ja sattuu. Häirintä, kiusaaminen, ahdistelu — ne ovat vahvoja rikoksia, ja niistä pitää aina tehdä rikosilmoitus. Voi niitä kertoa tietysti täälläkin, mutta jos tämmöisiä asioita tapahtuu työpaikalla, niin jokaisen ihmisen on velvollisuus puuttua näihin asioihin, kiusaamiseen, ja vietävä ne esimiehelle ja tarvittaessa poliisiasiaksi — rikosilmoituksen paikka. Tuossa edustaja Lyly puhui tästä, minkä kuulee kyllä tässä viikoittain kymmeniä kertoja, että meidän tavoitteena on ollut 100 000 uutta työpaikkaa. Itse olen sitä mieltä, kun joskus olen jopa kilpaurheiluakin harrastanut, että pitää olla erinäköisiä tavoitteita. On jotenkin hirveän erikoista ja ihmeellistä, että jos siitä tärkeimmästä asiasta, mitä tässä yhteiskunnassa pitäisi tehdä, että työikäiset, työkykyiset ihmiset ottavat vastaan työtä, jolla tullaan toimeen ja tehdään sitä työtä, tämmöinen tavoite on esitetty, niin siitä ivaillaan ja irvaillaan, että ettepä ole saaneet ja ettepä ole onnistuneet. Tämä on kyllä ihan meidän koko Suomen ja eduskunnan yhteinen asia. Ei tämä ole mikään semmoinen irvistely- eikä irvailuasia, vaan tämä on tavoite, joka ei valitettavasti ole vielä onnistunut. Furuholm sanoi tuosta, että meillä on ideologisia asioita ja ideologisia kysymyksiä erityisesti tässä lakiesityksessä. Kyllä minä itse koen, että se työn tekeminen on tärkeä arvo tässä maailmassa ja yhteiskunnassa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+14.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-12T16:25:03,2025-12-12T16:28:05,Käsitelty,1.1 2025_128_77,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+14.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_128_78,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan myös osaltani päättää tämän keskustelun positiiviseen ja ehkä siihen, mistä ollaan yhtä mieltä. Se oli myös mielestäni tärkeää, että nämä seurantalausekkeet tähän tulivat, olkoonkin, että siellä oli yksi lauseke, josta ei oltu yksimielisiä. Kertaan vielä ne kaksi, jotka tässä myöskin varapuheenjohtaja Lyly mainitsi: On tämä raskaus‑ ja perhesyrjintäkysymys, josta siis todetaan siellä valiokunnan mietinnössä, että ne tapaukset ovat tähän asti olleet harvinaisia, mutta kun tämä on sellainen asia, jota kukaan ei hyväksy ja kaikki haluavat sitä seurata, että se ei muuhun johda, niin oli ihan perusteltua, että meillä on tämmöinen lausuma. Sitten tässä toisessa lausumassa oli oikeastaan kaksi puolta. Siinä olivat ne muutokset, mitkä ovat tämän lain muutokset työntekijän asemaan ja mitkä ovat tämän lain muutokset sitten erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten työnantajan rekrytointimahdollisuuksiin ja sitä kautta työllisyysvaikutuksiin. Näitä kahta asiaa seurataan, ja tämä oli minun mielestäni hyvä. Yhdyn kyllä siinä mielessä varapuheenjohtaja Lylyn näkemykseen — vaikka se onkin sitten seuraavan hallituksen asia — että jos tämä seuranta paljastaa jotain merkittävää, sellaista, mitä on tarpeen korjata, niin sen korjaamisen aika on silloin. — Kiitoksia. ", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+14.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-12-12T16:28:05,2025-12-12T16:29:41,Hyväksytty,1.1 2025_128_79,128/2025,2025-12-12,13.00,16.30,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Seuraava täysistunto,Tämä täysistunto on päättynyt. Hyvää viikonloppua!, ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2025+16.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_129_1,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 12.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa edustaja Lauri Lyly on edustaja Hanna Laine-Nousimaan kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hyväksytään vastalauseen 1 mukaisina. Yleiskeskustelussa edustaja Olga Oinas-Panuma on edustaja Tuomas Kettusen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hyväksytään vastalauseen 2 mukaisina.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_129_2,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Ensin äänestetään edustaja Lylyn ehdotuksesta edustaja Oinas-Panuman ehdotusta vastaan ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_129_3,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Ensin äänestetään edustaja Lylyn ehdotuksesta edustaja Oinas-Panuman ehdotusta vastaan ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_129_4,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Ensin äänestetään edustaja Lylyn ehdotuksesta edustaja Oinas-Panuman ehdotusta vastaan ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_129_5,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Ensin äänestetään edustaja Lylyn ehdotuksesta edustaja Oinas-Panuman ehdotusta vastaan ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_129_6,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp. Valtion vuoden 2026 talousarviota koskeva menettelytapa hyväksyttiin 10.12.2025 pidetyssä täysistunnossa, ja mietintö pantiin pöydälle tämän päivän istuntoon. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu jatkuu ryhmäpuheenvuoroilla, joiden pituus on enintään viisi minuuttia. Tämän jälkeen valtiovarainministeri käyttää enintään seitsemän minuutin puheenvuoron. Muut ennakolta varatut puheenvuorot käytetään ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä, ja niiden pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Pääluokkakohtaiset yleiskeskustelut käydään erillisen aikataulun mukaan. Valtiovarainvaliokunnan jaostojen puheenjohtajat esittelevät mietinnön asianomaisen pääluokan osalta, jonka jälkeen ministerille tai ministereille varataan viiden minuutin puheenvuoro ennen debattia. Etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. — Esittelypuheenvuoro, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_129_7,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Esittelen valtiovarainvaliokunnan mietinnön koskien hallituksen esitystä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026. Mietinnön pohjaksihan on 12 valiokuntaa antanut lausuntonsa, ja asiaa on valmisteltu asiayhteyden mukaisesti kaikissa valtiovarainvaliokunnan jaostoissa. Esittelen siis tästä yleisperustelut, ensimmäisenä talouden näkymistä. Vuoden 2026 talousarvioesitys pohjautuu valtiovarainministeriön syyskuun 2025 ennusteeseen, jossa Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 1,4 prosenttia vuonna 2026. Korkotason laskun ja reaaliansioiden nousun ennustetaan lisäävän kulutusta, ja investointien odotetaan vauhdittuvan rakentamisen toipumisen, energiasiirtymän ja puolustushankintojen ansiosta. Työttömyys on noussut kuluvan vuoden aikana varsin korkealle yksityisen sektorin heikosta suhdanteesta ja julkisen sektorin säästöistä johtuen. Suhdannetilanteen parantuessa vuonna 2026 työllisyyden odotetaan kääntyvän kasvuun ja työttömyyden vähenevän asteittain. Inflaation arvioidaan pysyvän maltillisena. Valiokunta toteaa, että suhdannekäänteiden ennustaminen on vaikeaa ja ennustelaitokset ovat viime vuosina yliarvioineet bruttokansantuotteen kasvua. Talouskasvua ei ole juurikaan ollut vuoden 2022 jälkeen. Suhdannekäännettä on odotettu tapahtuvaksi nyt jo usean vuoden ajan. Valiokunta on huolissaan heikon taloussuhdanteen pitkittymisestä ja kasvukäänteen viivästymisestä. Vuoden 2025 kehitys on osoittautumassa heikommaksi kuin valtiovarainministeriö vielä alkusyksystä ennusti. Myös ensi vuoteen liittyy riskejä, jolloin talouskehitys voi osoittautua talousarvioesityksen pohjana olevaa ennustetta heikommaksi. Epävakautta maailmantalouteen luovat geopoliittiset jännitteet sekä epävarmuus Yhdysvaltojen talous- ja kauppapolitiikasta. Kansallisella tasolla puolestaan yksityisen kulutuksen elpyminen ja kuluttajien ostokäyttäytymisen ennustaminen ovat haasteellisia. Inflaation ja lainakorkojen laskusta huolimatta kotitaloudet ovat olleet varovaisia lisäämään kulutustaan. Heikko työllisyystilanne näkyy kuluttajien luottamuksessa säästämisasteen nousuna. Valiokunta kantaa huolta työttömyydestä, joka on noussut kuluvan vuoden aikana korkealle. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2025 kolmannen vuosineljänneksen työttömyysaste oli 9,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 7,8 prosenttia. Työttömyystilanne on Euroopan toiseksi huonoin, kun vain Espanja ohittaa Suomen. Valiokunta toteaa, että vaimea talouskehitys heijastuu myös julkiseen talouteen. Komission marraskuun ennusteessa Suomen julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen on neljä ja puoli prosenttia vuonna 2025 ja neljä prosenttia vuonna 2026. Velkasuhde ylittäisi 90 prosentin rajan vuonna 2026 olleen 90,9 prosenttia. Komissio on 26. marraskuuta niin sanotun syyspaketin yhteydessä todennut, että se harkitsee ehdottavansa neuvostolle liiallista alijäämää koskevan menettelyn, EDP:n, aloittamista Suomen osalta, koska Suomi ei täytä alijäämäkriteeriä. Finanssipoliittisesta linjasta valiokunta toteaa, että valtiovarainministeriön arvion mukaan finanssipolitiikan mitoitus on jonkin verran elvyttävä vuonna 2025 ja maltillisen kiristävä vuonna 2026. Keskeiset talousennusteita laativat tahot arvioivat talouskasvun elpyvän vuonna 2026, joten suhdannetilanteen kannalta finanssipoliittista linjaa pidettiin valiokunnan asiantuntijakuulemisessa pääosin sopivana. Toisaalta esiin tuotiin heikko työllisyyskehitys ja suhdannetilanteen epävarmuus. Suomen julkisen talouden vaikea tilanne ei kuitenkaan mahdollista elvyttävämpää finanssipolitiikkaa, minkä lisäksi elvytyksien ajoittaminen on aina haasteellista. Valiokunta painottaa, että Suomen velkaantumisen taso ja sen jatkuva kohoaminen ovat vakava ongelma. Myös Suomen luottoluokituksen heikentyminen ja EDP-menettelyyn joutuminen korostavat tarvetta saada alijäämätilanne paranemaan ja velkasuhde laskuun. Vallitsevassa tilanteessa valiokunta pitää hallituksen päätöksiä julkisen talouden tasapainottamisesta erittäin tärkeinä. Talouspolitiikan keskeisenä ja pitkäjänteisenä painopisteenä tulee olla talouden sopeuttaminen ja menojen hillintä julkisen talouden alijäämän pienentämiseksi ja velkakehityksen hillitsemiseksi. Tulo- ja menorakenteen kriittinen tarkastelu on välttämätöntä, jotta voidaan vastata olemassa oleviin menopaineisiin. Valiokunta painottaa myös sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuuden kehittämistä menojen kasvun hillitsemiseksi ja tarkastelee noin kolmanneksen valtion talousarviosta kattavaa hyvinvointialueiden kokonaisuutta valtiovarainministeriön pääluokan yhteydessä erikseen. Myös asiantuntijakuulemisissa sopeutustoimia pidettiin välttämättöminä. Sen sijaan velkasuhteen hetkellistä vakauttamista vaalikauden viimeisenä vuonna pidettiin vähemmän perusteltuna, etenkin kun se perustuu osin kertaluontoisiin toimiin. Näkemys uusien mittavien sopeutustoimien tarpeesta tulevilla vaalikausilla jaettiin laajasti. Kuten edellä on todettu, Suomi ylittää EU:n perussopimuksen mukaan alijäämän kolmen prosentin viitearvon ja EDP eli liiallisen alijäämän menettely on käynnistymässä. Suomella on voimassa kansallinen poikkeuslauseke, mutta puolustusmenojen kasvu ei riitä selittämään alijäämän viitearvon ylittämistä vuonna 2025. Valiokunta nostaa esiin myös talouskasvun vahvistamisen mietinnössään ja toteaa muun muassa seuraavaa: Suomen talous ja julkinen talous eivät käänny nousuun sopeutuksilla. Valiokunta toteaa, että talous- ja työllisyyskasvun vauhdittaminen on keskeinen keino julkisen talouden vakauttamiseksi. Tarvitaan toimia, joilla tuetaan investointien, työvoiman määrän ja osaamisen, työpaikkojen tarjonnan sekä tuottavuuden kasvua. On myös tärkeää tukea sekä yrittäjien että kuluttajien luottamusta talouteen. Valiokunta nostaa esiin myös investointiohjelman. Hallituksen määräaikaisella investointiohjelmalla rahoitetaan kestävän kasvun edellytyksiä tukevia hankkeita kaikkiaan vajaalla 4,6 miljardilla eurolla, josta noin 0,3 miljardia euroa rahoitetaan kehyksen puitteissa ja loput pääosin omaisuustuloilla. Vuonna 2026 investointiohjelman rahoituksella muun muassa tuetaan väyläverkon korjausvelan hallintaa sekä käynnistetään uusia, työvoiman liikkuvuuden ja elinkeinoelämän kannalta tärkeitä tie- ja raideliikennehankkeita. Kasvun edellytyksiä vahvistetaan lisäksi pääomittamalla Suomen Teollisuussijoitus Oy:tä 50 miljoonalla eurolla, jotka yhtiö sijoittaa suoraan suomalaisiin kasvuyrityksiin. Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että Suomen investointiaste saadaan nousuun. Keskeisiä tekijöitä tässä ovat muun muassa toimintaympäristön vakaus, lupaprosessien nopeuttaminen sekä yritysrahoituksen saatavuus. Valtiovarainvaliokunta tuo talousvaliokunnan tavoin esiin vakavan huolen etenkin pk-yrityksien rahoituksesta. Yritysten lainansaanti on selvästi vaikeutunut ja laina-anomusten käsittelyajat pidentyneet. Valiokunta käsittelee asiaa tarkemmin pääluokkien 30 ja 32 yhteydessä. Valiokunta pitää vuoden 2026 kasvutoimia kokonaisuutena erittäin perusteltuina suhteessa heikkoihin talousnäkymiin. Pitkällä tähtäimellä kasvutoimissa onnistuminen on avainasemassa julkisen talouden kestävyyden turvaamisessa. Kasvua tukevien toimien valinnassa tulee kiinnittää huomiota niiden tehokkuuteen sen osalta, etteivät ne alkuvaiheessa rasittaisi liiaksi julkista taloutta. Valtionhallinnon säästöistä valiokunta toteaa vielä, että hallitus esittää vuodelle 2026 yhteensä 399 miljoonan euron tuottavuus- ja toimintamenosäästöjä, mikä on 127 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2025. Säästöistä 315 miljoonaa euroa kohdistetaan toimintamenomomenteille, 71 miljoonaa euroa muille kulutus- ja siirtomenomomenteille ja 13,3 miljoonaa euroa valtionavustusmomenteille. Valiokunta pitää hyvänä sitä, että säästöt on pääosin kohdennettu hallinnonalojen oman valmistelun pohjalta ja että oikeus-, sisä- ja puolustusministeriön hallinnonaloilla on turvallisuustoimijoiden operatiivinen toimintavarmuus turvattu kohdentamalla näille alemmat säästötavoitteet. Valtion vastuiden keskeisimmät osa-alueet ovat valtionvelka, arviolta 198 miljardia euroa vuoden 2026 lopussa, eläkevastuut, noin 101 miljardia euroa vuoden 2024 tasossa, sekä valtion takaukset ja takuut, 70 miljardia euroa. Valtiota sitovia taloudellisia päätöksiä, vastuiden hallinnointia ja riskienhallintaa tulee seurata ja arvioida huolellisesti. Valiokunta on erittäin huolissaan kasvavista valtion taloudellisista vastuista ja etenkin valtionvelan ja korkokulujen noususta. Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan tekemät muutokset: Valiokunta on lisännyt talousarviomenoja noin 40 miljoonalla eurolla, joka kohdistuu muun muassa liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen, maanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen sekä kulttuurin ja ulkoilun edistämiseen. Valiokunta on myös ottanut mietinnössään huomioon eduskuntakäsittelyssä kesken olevien budjettilakiesitysten vaikutukset ja budjettiesityksiin tehtyjen muutosten taloudelliset vaikutukset. Talousarvion määrärahoiksi ehdotetaan 90,8 miljardia euroa, joka on 1,6 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 81,5 miljardia euroa ja veroluontoisten tulojen osuudeksi 68,2 miljardia euroa. Vuoden 2026 talousarvioesitys on noin 9,4 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämää pienentää kertaluontoisesti noin 2,3 miljardilla eurolla Valtion asuntorahaston jäljellä olevan kassan tulouttaminen valtion budjettiin rahaston lakkautuksen yhteydessä. Tuloutus ei vähennä valtion ja julkisen talouden velkaantumista, ja ilman sitä budjettitalouden alijäämä on noin 11,7 miljardia euroa. Arvoisa puhemies! Tähän mietintöön on jätetty neljä vastalausetta opposition toimesta. Lopussa vielä esitän valiokunnan päätösehdotuksen, joka on seuraava: ""Eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen HE 99/2025 vp ja sitä täydentävään hallituksen esitykseen HE 171/2025 vp sisältyvän ehdotuksen valtion talousarvioksi vuodelle 2026 edellä todetuin muutoksin."" Eduskunta hyväksyy talousarvioaloitteen 90/2025 ja hylkää talousarvioaloitteet, jotka ilmenevät tästä mietinnöstä. Eduskunta päättää, että vuoden 2026 talousarviota sovelletaan 1.1.2026 alkaen.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-12-15T12:12:14,2025-12-15T12:24:33,Käsitelty,1.1 2025_129_8,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia, edustaja Lohi. Sitten siirrymme ryhmäpuheenvuoroihin. Edustaja Jukkola, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_9,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Jokainen euro, jonka me kansanedustajat lainaamme, on euro, jonka joku toinen maksaa huomenna. Usein se joku on lapsi, joka ei ole vielä edes syntynyt. Siksi tärkein tehtävämme on palauttaa vastuu Suomen talouteen. [Välihuuto keskeltä] Suomen talouden tilanne on ollut pitkään erittäin vaikea. Sen tunnustavat tänään lähes kaikki puolueet. Elämme aikaa, jossa turvallisuus maksaa ja aiemmin otettu velka maksaa. [Anne Kalmarin välihuuto] Kaikista eniten maksaisi kuitenkin vaikeiden päätösten lykkääminen. Arvoisa puhemies! Olemme joutuneet tekemään päätöksiä poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa. Venäjän hyökkäyssota, puolustusmenojen kasvu ja korkojen raju nousu ovat muuttaneet Suomen talouden reunaehdot pysyvästi. Näitä tosiasioita ei voi ohittaa, eikä niitä voi puhua toisiksi. Siksi Orpon hallitus on päättänyt toimia. Ei siksi, että se olisi helppoa, vaan siksi, että se on välttämätöntä. Velkaantuminen lastemme piikkiin on saatava loppumaan. Vastuun kantaminen tarkoittaa sitä, että vaikeita asioita ei kierretä. Euroopan komissio on esittänyt Suomen viemistä liiallisen alijäämän menettelyyn. Työttömyys on edelleen liian korkealla, ja talouskasvu on ollut paljon odotettua heikompaa. Näiden tosiasioiden on oltava lähtökohta päätöksenteolle. Tavalliselle ihmiselle on yhdentekevää, kenen toimesta näin on tapahtunut. Se, mikä merkitsee, on se, tehdäänkö tilanteelle nyt jotakin vai katsotaanko sivusta ja siirretäänkö vastuu taas eteenpäin. Me olemme päättäneet tehdä. Arvoisa puhemies! Yritykset uskaltavat investoida jälleen, ja puhtaan siirtymän investointeja toteutuu tänä vuonna ennätysmäärä. Teollisuuden aloilla tilaukset kasvavat, ja yhä useampi pk-yritys suunnittelee palkkaavansa uusia työntekijöitä. Työllisten määrä on jo kääntynyt kasvuun ja työpaikkoja syntyy erityisesti yrityksiin — aivan kuten pitääkin. Asuntomarkkinat ovat alkaneet elpyä. Ostovoima on palautumassa ensi vuonna viimein koronaa edeltävälle tasolle monen vuoden kuopan jälkeen, ja tavallinen suomalainen pärjää jälleen hieman paremmin arjessaan. Nämä eivät ole mielipiteitä. Nämä ovat merkkejä siitä, että suunta alkaa hiljalleen kääntyä. Hallituksen tehtävä on nyt varmistaa, että tämä käänne vahvistuu; että perheellä on varaa elää työstään; että yrittäjä uskaltaa investoida ja palkata; että nuorella on mahdollisuus siihen ensimmäiseen työpaikkaan. Siksi ensi vuonna työn verotus kevenee yli miljardilla eurolla kaikissa tuloluokissa. Valtaosa kevennyksistä kohdistuu pieni- ja keskituloisille. Työstä on jäätävä käteen enemmän. Se on meille arvovalinta. Uudistamme verotusta niin, että Suomeen kannattaa investoida, kasvaa ja tuoda osaamista. Houkuttelemme kansainvälisiä osaajia ja paluumuuttajia Suomeen, emme karkota heitä. Kevennämme aivan tavallisten suomalaisten maksamia perintö- ja lahjaveroja. Arvoisa puhemies! Työllisyys ei kasva käskemällä. Se kasvaa luottamuksesta ja rohkeudesta. Kun yrittäjällä on luottamusta tulevaisuuteen, yritys voi palkata uuden työntekijän. Kun epäonnistumisen riski ei ole kohtuuton, syntyy uusia työpaikkoja. Siksi olemme tehneet uudistuksia, joilla helpotetaan työllistymistä. Erityisen ylpeä olen päättämästämme työllistämissetelistä, joka avaa nuorillemme oven siihen aivan ensimmäiseen työpaikkaan, joka on usein niistä se kaikista tärkein. Samalla huolehdimme siitä, että Suomi ei säästä itseään hengiltä. Vahvistamme koulutusta kaikilla asteilla ja lisäämme panostuksia suomalaiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Sujuvoitamme luvitusta, jotta lupa-asioita ei vatvota vuosikausia, työt pääsevät alkamaan ja ihmiset töihin. Puramme kuuluisan sääntö-Suomen byrokratiaa ja parannamme yritysten rahoituksen saatavuutta. Näistä syntyy kasvu, joka kestää. Turvallisuudesta emme tingi. Panostamme puolustukseen ja arjen turvallisuuteen historiallisella tavalla. Se on kaiken muun perusta tällaisena epävakaana maailmanaikana. Ja ennen kaikkea panostamme sosiaali- ja terveyspalveluihin. Käytämmekin sotepalveluihin miljardeja euroja enemmän kuin tavallinen hallitus. Palveluita uudistetaan ja kehitetään, [Puhemies koputtaa] jotta ne toimivat paremmin ja ihmiset saisivat hoitoa silloin, kun sitä tarvitsevat. — Kiitos. [Timo Heinonen: Vaikuttava puhe, vasemmisto oli ihan hiljaa!]",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-12-15T12:24:43,2025-12-15T12:30:23,Käsitelty,1.1 2025_129_10,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_11,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kunnioitettu puhemies! Suomen taloustilanne on yhä tiukka. Velkasuhde ei käänny itsestään, ja liikkumatilaa syövät yhtä aikaa matala suhdanne, väestön ikääntyminen sekä kasvavat puolustus- ja hyvinvointimenot. Sopeutuksen jatkaminen ei ole ideologinen valinta vaan välttämättömyys. IMF on painottanut, että julkista taloutta tulisi vahvistaa, kunnes velka lähtee laskuun. OECD puolestaan toteaa, että finanssipolitiikkamme tiukkenee ja julkista taloutta täytyy vahvistaa vielä lisää. Huolimatta siitä, että taloutta sopeutetaan, samaan aikaan hallitus vahvistaa kansalaisten ostovoimaa myös vuonna 26: pieni- ja keskituloisille 620 miljoonaa lisää ostovoimaa työtulovähennystä kasvattamalla. Lisäksi hallitus esittää elinkustannuksia helpottavaa linjaa myös kulutuksen puolella, alennetun alv:n laskua, mikä kasvattaa hiukan ostovoimaa. Työnteon kannustimia kasvatetaan. Ensi vuonna vanhempien on yhä kannattavampaa ottaa työtä vastaan, koska työtulovähennyksen lapsivähennys käytännössä yli tuplataan. Tämä on selkeä viesti siitä, että työnteko kannattaa. Suomen talouskasvun esteenä on tuntematon tekijä, uutisoitiin joitain viikkoja sitten. Lausunnonantajana oli VM:n kansantalousosasto. Talouskasvu koostuu kolmesta päätekijästä: yhteiskuntaan tehdyistä työtunneista, työn tuottavuudesta ja pääoman kasvusta. Näiden kaikkien osalta hallitus on tehnyt toimenpiteitä tekijöiden vahvistamiseksi. Viimeisimmät toimet keskittyvät pääomakomponentin vahvistamiseen ja käytännössä investointien vauhdittamiseen. Kotikutoinen luottolama eli liian tiukka antolainaus täytyy selättää, ja eduskuntakin on käynyt tästä keskustelun. Aiemmat toimet kohentavat tuottavuutta, muun muassa osaamista ja tki-panostuksia: näitä on kumpaakin vahvistettu. Työtunteja yhteiskuntaan on kasvatettu työelämäuudistuksilla, ja tämä näyttäytyy siinä, että työvoima on kasvanut. Aiempaa enemmän etenkin opiskelijat sekä maahanmuuttajat ovat ilmoittautuneet työnhakijoiksi. Kaikki näyttää siltä, että kasvun siemenet on kylvetty ja talouskasvu lähtee liikkeelle, kunhan kuluttajaluottamus lähtee nousuun. Puhemies! Hallitus huomioi autoilevan Suomen. Suomi on pitkien välimatkojen maa, jossa autoilun tulee olla edullista. Hallituksen tekemillä päätöksillä on laskettu polttonesteiden pumppuhintoja huomattavasti. Näin teemme nytkin. Muutokset ovat pieniä, ja niillä osaltaan kompensoidaan tulossa olevan liikenteen päästökaupan vaikutuksia. Jakeluvelvoitteen nousua on loivennettu, jotta pumppuhinnat pysyvät kohtuullisempina. Tämän yksittäisen toimenpiteen ostovoimaa kasvattavan vaikutuksen laskettiin olevan useita satoja miljoonia. Kunnioitettu puhemies! Sitten niihin sopeutuskohteisiin, joissa hallitus on ollut johdonmukainen. Olemme sopeuttaneet sieltä, missä vaikutus tavalliseen suomalaiseen on kaikkein pienin — vaikeitakin leikkauksia on tehty, mutta painotus on haluttu pitää siellä, missä vaikutus on vähäisin tavallisiin suomalaisiin. Valitettavasti osin joihinkin osuu päällekkäisiä leikkauksia, mutta näiltä osin ostovoiman kasvattaminen lieventää vaikutuksia. Otetaan vaikka kehitysyhteistyö: Olemme leikanneet maa- ja aluekohtaisista tuista sekä lakkauttaneet maaohjelmia. Toisaalta olemme lisänneet tukea kansalaistoimintaan eli fingoille. Tämä on vähentänyt hallinnollista taakkaa mutta toisaalta kasvattanut samalla Suomen vaikuttavuutta maailmalla. Hallinnosta leikkaamisella on myös vahva kansan tuki. Evan kyselyn mukaan suomalaiset kohdistaisivat säästöjä mieluiten hallintoon, poliittiseen toimintaan ja kehitysyhteistyöhön. Maahanmuuttopolitiikan osalta hallitus on tiukentanut linjaa oikeudenmukaisella ja kestävällä tavalla. Tiukennuksia on tehty muun muassa pysyvän oleskelun ehtoihin. Myös kansainvälisen opiskelijalainsäädännön sisältämät valuviat tulee poistaa. Myös kansalaisuuden saamisen ehtoja on tiukennettu. Suomeen saa tulla tekemään töitä ja opiskelemaan. Maahanmuuton kustannukset kääntyvät nettovoitoksi vain työnteon kautta. On helppo päätellä, että painopisteen on oltava työssä. Puhemies! Meidän linjamme on selkeä: velkaantumisen täytyy pysähtyä, velkasuhteen tulee taittua tulevina hallituskausina, työnteko täytyy tehdä kannattavammaksi ja säästöt täytyy ottaa ensisijaisesti sieltä, missä ne tuntuvat vähiten tavallisen suomalaisen palveluissa. Tämä budjetti on oikea askel siihen suuntaan. [Timo Heinonen: Hyvä puheenvuoro oli sekin! — Veronika Honkasalo: Tavalliset suomalaiset kärsii eniten!]",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2025-12-15T12:30:27,2025-12-15T12:35:29,Käsitelty,1.1 2025_129_12,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_13,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Epävarmuuden keskellä Euroopan taloudesta kantautuu hyviä uutisia. Euroopan keskuspankki on jo toistamiseen parantamassa omaa kasvuennustettaan. Tuoreet tiedot kertovat kasvusta ja vahvistuvasta työllisyydestä eri Euroopan maissa. Venäjän rajamaissa — Virossa, Latviassa, Liettuassa — työllisyys on kääntynyt kasvuun. Erityisesti Puolassa kasvu on vahvaa ja työllisyys vahvistuu. Entä sitten mikä on tilanne Suomessa? Täällä on kyselty, onko Suomi enää Pohjoismaa, mutta nyt on syytä kysyä, olemmeko me edes osa Eurooppaa. OECD:n tuoreessa ennusteessa Suomi on ainoa kehittynyt maa, jonka talous ei kasva tänä vuonna yhtään. Työttömyystilastoissa olemme jatkuvasti Euroopan kärkeä ja työllisyyskehityksessä hännän huippuja. Velkaantuminen on Euroopan nopeinta ja julkiset menot korkeimpia. Konkurssit ovat koko vuosituhannen ennätyksessä. Kirsikkana kakun päälle tuli vielä uusi yllätys, kun hallitus viime viikolla kertoi tämän vuoden ennätysvelkaantumisen kohoavan miltei 18 miljardiin euroon. Aiemmin tätä olisi kauhisteltu, mutta nyt hallitus ohittaa tämän jäätävän velkamällin olan kohautuksella. Kaiken tämän jälkeen ei siis ole ihme, että tarkkailuluokan etupulpetti kutsuu. Arvoisa puhemies! Onneksi myös Suomesta löytyy positiivisia merkkejä: yritysten investointiaikeet ovat kasvussa, korot ovat jo pidempään olleet laskussa ja ihmisten palkat nousussa. Ensimmäisestä kiitos kuuluu yrityksille, toisesta Frankfurtiin ja kolmannesta Hakaniemeen. Toistaiseksi hallituksen saldo on ollut paljon puhetta, vähän villoja. Luottamus on talouden parasta valuuttaa, ja juuri luottamuksen vahvistamisen hallitus on laiminlyönyt. Kohta on kolme vuotta työttömyys kasvanut ja konkurssit lisääntyneet. Kolme vuotta on julkisia palveluita heikennetty ja työmarkkinoille lietsottu jatkuvaa eripuraa. Kolme vuotta on yhteiskunnan turvaverkkoja saksittu ja samalla jaettu hövelejä veronalennuksia omille eturyhmille. Luottamuksen rikkomisesta on nyt siirryttävä luottamuksen rakentamiseen. Ihmisten luottamus arjen palveluihin tulee palauttaa. Lääkäriin tulee päästä tarpeen vaatiessa, eikä kuukausien jonotuksen jälkeen. Ikäihmisten tulee luottaa siihen, että heistä pidetään hyvää huolta, ja nuorten tulee luottaa siihen, että tulevaisuus kantaa. Kuluttajien ja yritysten luottamusta tulevaan tulee vahvistaa. Veronkevennykset on kohdistettava tavallisille suomalaisille. Pienten yritysten tilannetta on helpotettava. Investoinnit on saatava liikkeelle. Julkisen talouden tasapainottamisen taakka on jaettava reilusti. Tarvitaan käänne kohti kasvua. Siksi teen SDP:n vastalauseen mukaiset muutosehdotukset. Arvoisa puhemies! Luottamuksen rakentaminen vaatii myös oikeudenmukaisuutta. Samaan aikaan kun hallitus on jopa puolittamassa kaikista heikoimmassa asemassa olevien toimeentulon, se jakaa historiallisen suuret veronkevennykset kaikista suurituloisimmille. Joulun kunniaksi hallitus lähettää miljonääreille lahjakääreissä kahisevaa, ja vastaavasti toimeentulotuen saajille pakettiin laitetaan sakset. Hallitus on markkinoinut suurituloisten veroalea ahkeruuteen kannustamisella, mutta miten voi olla, että ahkeruudesta palkitaan ainoastaan siellä ministeritason tuloilla? Pienituloisempien osalta hallitus jopa rankaisee ahkeruudesta, kun sosiaaliturvan suojaosat on viety. 2 000 euroa kuussa tienaavan myyjän ahkeruutta hallitus palkitsee myös kiristämällä hänen verorasitustaan. 4 000 euroa kuukaudessa tienaava opettajakin edelleen pohtii, miten ihmeessä tässä niin kävi, että hänkin jää miinuksen puolelle. 6 000 euroa kuussa tienaava insinöörikään ei tahdo ymmärtää lopputulosta — hänkään ei hyödy hallituksen veronkevennyksistä senttiäkään. Sentään kaikki eivät jää nuolemaan näppejään: Yli 9 000 euron kuukausiansioilla pääset nauttimaan kunnolla hallituksen veroalesta. Siellä voi joulupöytään kattaa vähän parempaakin särvintä. Tavallisten suomalaisten osalta hallituksen lupaamat veronalennukset olivatkin vain valepaketti. Arvoisa puhemies! Yhdestä asiasta täytyy kuitenkin todeta, että hallituksen linja on ollut selkeä: Meni Suomella sitten miten huonosti tahansa, niin syy on aina jonkun muun, yleensä edellisen hallituksen. Ongelmien ratkaisujenkaan osalta ei tarvitse kiirehtiä — sotkun saa siivota sitten se seuraava hallitus. Ei siis ihme, että tässä välissä hallituspuolueilla riittää aikaa muun muassa naamanvääntelyihin ja muihin yhtä merkittäviin tekoihin. ”Koska hallitus on epäonnistumassa kaikissa talouspolitiikan tavoitteissaan eikä sen politiikka rakenna luottamusta, esitän, että se ei nauti eduskunnan luottamusta.”",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-12-15T12:35:40,2025-12-15T12:40:50,Hyväksytty,1.1 2025_129_14,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kontu, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_129_15,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Mauri,Kontu,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puheenjohtaja! Aloitin kansanedustajana syyskuussa, sata päivää sitten. Nyt vähän jännittää, vaikka en ihan nuori poika enää olekaan. Olen huomannut, miten asialleen innostuneita, omistautuneita ihmisiä täällä on — hieno asia. Meillä olisi yhdessä kaikki mahdollisuudet muuttaa Suomen suuntaa, kunhan jätetään joutavanpäiväinen vastakkainasettelu pois. Se on täysin vierasta minulle yrityselämästä. Ihmiset ovat kysyneet, miksi täällä riidellään niin paljon. Ei ole vastausta minulla siihen. Maamme nykyisistä vaikeuksista tulee mieleen oma tilanteeni 35 vuotta sitten. Jäin työttömäksi, kun Neuvostoliitto teki konkurssin ja telakat sulkivat ovensa, ja siinä koeteltiin uskoa, miten tästä selvitään. Monella on nyt samoja ongelmia. Perustimme viiden ihmisen voimin yrityksen, alkujaan vanhan sikalan, vaimon johdolla, ja tänään perheyrityksemme työllistää 600 ihmistä. Miltei kaikki tuotteemme menevät vientiin. Mutta ilman sitoutuneita työntekijöitämme mistään ei olisi tullut mitään. He ovat paikkansa ansainneet. Jos tilanteemme olisi äitynyt yhtä huonoksi kuin Suomella, olisi pitänyt ryhtyä isoihin korjausliikkeisiin. Sen me Suomen osalta nyt joudumme tekemään. Uskon, että suomalaiset tämän hyväksyvät. Ihmisten pitää ottaa enemmän vastuuta elämästään. Yhdessä meidän tulee pitää huolta lapsista, nuorista, ikäihmisistä ja heikoimmista. Tärkeintä olisi yhdessä miettiä, miten rotkon reunalta tullaan pois. Vain uutta rakentamalla: uutta työtä, uutta kasvua, uutta menestystä. Nyt pitää luoda vakaa näkymä eteenpäin yli vaalikausien, luottamus siihen, että Suomi nousee. Arvoisa puhemies! Kyllä hallitus on oikeitakin asioita tehnyt. Käännettä parempaan ei kuitenkaan ole tullut. Suomi nousee vain sillä, että yritykset pärjäävät ja voivat työllistää. Siksi kasvu on kaikki kaikessa. En tarkoita, että kaikki suomalaiset voisivat olla yrittäjiä, eikä pidäkään olla, mutta työpaikat syntyvät vain yrittäjyydellä. [Peter Östman: Näin on!] Yhteisöverotuksen yleisen alentamisen sijaan viisasta olisi nyt rukata verotusta niin, että sisään jätettävää tulosta verotetaan kevyemmin. Olen varma, että yrittäjät laittaisivat liikkumavaran kasvuun, investointeihin ja työntekijöiden palkkaamiseen. Yrittäjävähennystä kannattaisi parantaa, ja toteuttaa investointihyvitys myös pienemmille yrityksille. Nopeimmin työpaikkoja voitaisiin saada mikroyrityksiin. Tapasin mikro- ja yksinyrittäjiä. He kertoivat, että maamme kaikista mikroyrityksistä joka kymmenes olisi valmis palkkaamaan työntekijän. Se tarkoittaa yksinään 30 000 uutta työpaikkaa. Siksi työllistämisen kynnystä pienimmissä yrityksissä pitää madaltaa, esimerkiksi palauttamalla kotitalousvähennysehdot ennalleen. Turha byrokratia pois. Yritys pitää pystyä perustaa päivässä. Pienemmillä yrityksillä pitää olla pienemmät maksut ja kevyemmät lupakäytännöt. Arvoisa puhemies! Talouteen saataisiin välittömästi vauhtia myös alentamalla keskituloisten verotusta. He ovat Suomen selkäranka. He pitävät pystyssä yhteistä hyvää. Keskustan vaihtoehdolla keskituloisille jäisi vähintään 500 euroa vuodessa enemmän. Se on kaikki kotiinpäin. Verotuloja tuovat uudet työpaikat ovat ainoa tapa pelastaa lähipalvelut eli terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja koulutuksen koko maassa. Arvoisa puhemies! On minunkin elämääni mahtunut vastoinkäymisiä, ja ne tekevät kipeää, mutta silti olen tässä. Ei Suomen peli ole menetetty. Kyllä me tästä nousemme, mutta nyt on vaara, että tipumme rotkoon. Sen välttämiseksi tarvitaan iso korjausliike. Siksi joudun tekemään vastalauseen 2 mukaiset muutosehdotukset ja epäluottamusehdotuksen: ”Eduskunta toteaa, että Suomessa on pitkittyvä suurtyöttömyys, konkurssit 2000-luvun ennätystasolla, kuluttajien luottamus heikkoa, valtion velkaantuminen rajua ja Suomen talous on vajonnut uudestaan taantumaan. Hallitus on epäonnistumassa keskeisten taloustavoitteidensa saavuttamisessa. Suomi on joutumassa EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn eli taloudenpidon tarkkailuluokalle. [Puhemies koputtaa] Suomelle tarvitaan uusi suunta, suunta, joka palauttaa luottamuksen, toivon ja innokkuuden Suomeen. Tarvitaan parempi vaihtoehto. Tavalliset ihmiset on asetettava etusijalle, suomalaisille on saatava töitä, talouskasvu tuplattava ennustetusta sekä palvelut pelastettava. [Puhemies koputtaa] Pääministeri Orpon hallitus vie nyt Suomea väärään suuntaan, eikä siksi nauti eduskunnan luottamusta.”",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Mauri Kontu,911830,2025-12-15T12:40:57,2025-12-15T12:46:51,Hyväksytty,1.1 2025_129_16,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_129_17,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Suomessa on noin 300 000 päiväkoti-ikäistä lasta. Valtaosa heistä tietää, että kaveria ei saa kiusata. He opettelevat, mikä on oikein ja mikä väärin, mokailevat ja pyytävät anteeksi. Ja he katsovat meistä aikuisista mallia. Vanhemmat yhdessä varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa tekevät parhaansa ollakseen kelvollisia roolimalleja ja kasvattaakseen lapsia olemaan ihmisiksi. Pakkoko sitä on päättäjien taholta oikein ehdoin tahdoin vaikeuttaa? Viime päivien tapahtumien seurauksena perheissä, päiväkodeissa ja kouluissa käydään parhaillaan keskusteluja siitä, mikä on sopivaa käytöstä. Siitä, saako kaveria pilkata. Siitä, onko ihmisen arvottaminen ulkonäön tai taustan perusteella hyväksyttävää. Unohtamatta toki koko sirkuksen kansainvälisiä ulottuvuuksia. [Wille Rydmanin välihuuto] Ja tätä kaikkea pääministeri Orpo ja muut hallituspuolueet katsovat jälleen läpi sormien. Arvoisa puhemies! En haluaisi antaa yhtään enempää tilaa tälle perussuomalaisten rasistiselle performanssille, mutta tämän kuitenkin sanon: ei se ole sattumaa, että hallituksen kakkospuolue tarttuu kuin hengenhädässä joka ikiseen mahdollisuuteen ohjata keskustelua sivuraiteille. [Wille Rydmanin välihuuto] Kaiken tämän irvokkaan karnevalisoinnin alle on tarkoitus haudata petettyjä lupauksia pienituloisille ja duunareille, kylmäsydämisiä leikkauksia köyhiltä suomalaisilta ja epäonnistuneita taloustavoitteita. Arvoisa puhemies! Suomen talous on suurten haasteiden edessä. Siksi on kestämätöntä, että hallitus omilla toimillaan kylvää entistä suurempaa epävarmuutta talouteemme ja ihmisten arkeen. Jouluruokien suunnittelun sijaan monessa kodissa pohditaan, mistä ruokaa huomiseksi. Joulukortin sijaan moni on saanut käteensä irtisanomisilmoituksen. Hallituksen vastaus tähän on leikata lisää kaikkein köyhimmiltä, tehdä irtisanomisesta vieläkin helpompaa ja ajaa alas järjestöjä, joilta saa apua vaikeina aikoina. Ja silti rahaa riittää suurituloisimpien veronkevennyksiin. Nämä ovat käsittämättömiä arvovalintoja. Nyt jos koskaan tulisi varmistaa, että pidämme kaikki samassa veneessä sen sijaan, että osa sysätään yli laidan. Ei ole mitään järkeä säästää satasta tänään, jos se johtaa tonnin laskuun muutaman vuoden päästä. Arvoisa puhemies! Orpon hallituksen linjalle on olemassa inhimillinen, ekologinen ja taloudellisesti kestävä vaihtoehto. Vihreiden vaihtoehtobudjetti osoittaa, että julkista taloutta voidaan vahvistaa uhraamatta arvokkainta: turvallista lapsuutta ja nuoruutta, ainutlaatuista luontoa ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia hyvään elämään. Suomi voi selvitä vaikeista vuosista ilman, että hyvinvointivaltion perusrakenteita romutetaan ja yhteiskuntaamme koossa pitävää luottamusta murennetaan. Tarvitaan rohkeutta valita toisin. Siinä missä Orpon hallitus lakoaa lobbareiden paineen alla, vihreillä on rohkeutta karsia haitallisia yritystukia ja asettaa ympäristöhaitoille hintalappu. Me emme anna periksi ilmastokriisin ja luontokadon edessä. Siinä missä Orpon hallitus leikkaa koulutuksesta ja kulttuurista, vihreät panostaa koulutuspolkuun taaperoista tohtoreihin. Ja siinä missä Orpon hallitus lisää lapsiperheköyhyyttä, leikkaa toimeentulotukea ja ohjaa rahaa terveysjättien voittoihin, vihreät rakentaa Suomea, joka kannattelee jokaista — ei vain hyväosaisia. Arvoisa puhemies! Vaikka päiväkotilapset eivät äänestä, niin heille meidän pitäisi olla tilivelvollisia niin käytöksestä kuin päätöksistä. Tämä hallitus jättää ruman jäljen näiden lasten tulevaisuuteen. Te sanotte kantavanne huolta velkaantumisesta, mutta Suomi velkaantuu ennätysvauhtia. Te lupasitte satatuhatta uutta työpaikkaa, mutta meillä on ennätystyöttömyys. Te perustelette leikkauksia tulevaisuudella, mutta sysäätte yli 30 000 lasta köyhyyteen. Ja mitä tulee luontoon ja ilmastoon, kaikki naamiot on riisuttu. Teidät muistetaan ilmastotoimettomuudesta, petovihasta ja vanhojen metsien hakkaamisesta sellukattiloihin. Suomella ei kerta kaikkiaan ole varaa Orpon hallitukseen. Arvoisa puhemies! Esitän, että talousarvio hyväksytään vihreiden vastalauseen mukaisena ja esitän hallitukselle seuraavan epäluottamuslauseen: ”Puheistaan huolimatta hallitus ei onnistu vahvistamaan taloutta ja taittamaan valtion velkaantumista. Hallituksen kaikki keskeiset taloustavoitteet ovat vaarassa epäonnistua, samalla kun hallituksen leikkaukset syventävät lapsiperheköyhyyttä ja kasautuvat erityisesti nuorten niskaan. Hallitus ei onnistu tuomaan eduskunnalle tarvittavia esityksiä, joilla Suomi saavuttaisi ilmastolain mukaisen hiilineutraaliuden vuonna 2035 tai pysäyttäisi luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Hallituksen epäonnistuminen ilmasto- ja luontopolitiikassa on riski myös taloudelle. Hallitus ei esitä riittäviä ratkaisuja Suomen talouden suuriin haasteisiin, kuten heikkoon tuottavuuskehitykseen ja osaajapulaan. Hallitus jarruttaa työhön johtavaa maahanmuuttoa, vaikka ilman työperäisen maahanmuuton merkittävää kasvattamista Suomen taloutta ei saada kestävälle uralle. Hallituksen koulutusleikkaukset heikentävät opetuksen ja koulutuksen laatua, kun Suomen koulutustasoa tulisi pyrkiä määrätietoisesti nostamaan. Hallituksen sosiaali- ja terveyspolitiikkaan kohdistamat leikkaukset eivät vahvista luottamusta sosiaali- ja terveyspalveluihin vaan ainoastaan kasvattavat kustannuksia tulevaisuudessa. Näin ollen eduskunta katsoo, että hallituksen talouspolitiikka on epäonnistunutta eikä hallitus nauti eduskunnan luottamusta.”",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-12-15T12:46:54,2025-12-15T12:52:15,Hyväksytty,1.1 2025_129_18,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Jokelainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_129_19,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jessi,Jokelainen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Vuodenvaihteen ja juhlapyhien lähestyessä on aika hiljentyä läheisten, yhteisen ajan ja levon äärelle. Monien suomalaisten lepoa ja rauhaa kuitenkin häiritsee huoli siitä, miten selvitä juhlapyhien yli — miten ylipäätään selvitä seuraavaan viikkoon tai huomiseen päivään. Tuo huoli on aina läsnä jonkun elämässä, mutta tässä vaiheessa on kiistatonta ja täysin selvää, että Orpon hallituksen valinnat ovat kasvattaneet tuota joukkoa. Yhteiskunnan tehtävä on huolehtia niistä, joiden pärjäämisen edellytykset horjuvat. Vajaassa kolmessa vuodessa suomalaisen yhteiskunnan turvaverkot on kuitenkin leikattu niin reikäisiksi, ettei niitä enää tunnista kuuluvaksi hyvinvointivaltiolle. Arvoisa puhemies! Hallitus lupasi meille satatuhatta uutta työllistä. Tuon sijaan Suomen työttömyysluvut rikkovat ennätyksiä ja meillä vallitsee pahempi työttömyyskriisi kuin finanssikriisin, eurokriisin tai edes koronan aikana — pahin työttömyys sitten lama-ajan. Sosiaaliturvan leikkaamista ja työmarkkinauudistuksiksi naamioituja työntekijöiden oikeuksien heikennyksiä on nimitetty työllisyystoimiksi. Leikkaukset ovat syöneet ostovoimaa ja heikentäneet kysyntää, mutta luvattuja työpaikkoja ei näy. Arvoisa puhemies! Tämä hallituskausi tulee lisäämään köyhien määrää Suomessa 124 000. Heistä 31 000 on lapsia. Jokaisen luvun takana on ihminen, jonka elämästä tulee jatkuvaa sinnittelyä, elämistä kädestä suuhun. Jokaisen luvun takana on valtava määrä inhimillistä kärsimystä, joka olisi vältettävissä. Orpon hallituksen lapsiystävällinen Suomi valitsee olla hyödyntämättä sitä tutkittua tietoa, jota meillä on lama-ajan lasten kokemuksista ja elinolosuhteista vielä aikuisenakin. Tiedämme, että lapsena koettu köyhyys altistaa mielenterveysongelmille, sairastumiselle, yleisen resilienssin heikentymiselle ja ylisukupolviselle köyhyydelle. Hallitus alituiseen muistuttaa, että työ on parasta sosiaaliturvaa ja että lapsiköyhyyttä torjutaan parhaiten vanhempien työllistymisellä. Missä nuo työpaikat siis ovat, hallitus? Eikö työpaikkojen puuttuessa siis kuuluisi panostaa muihin keinoihin, joilla torjutaan köyhyyttä? Sosiaaliturvan leikkaukset heikossa työllisyystilanteessa eivät ole silkka hetkellinen kupru hyvinvointivaltiossa ja tilapäinen uhraus valtion talouden eteen. Näillä päätöksillä hallitus paitsi altistaa nykyiset lapsemme köyhyydelle ja sen seurauksille myös tilaa samaa kohtaloa tulevillekin sukupolville — niille, joiden kuuluisi rakentaa tulevaisuuden Suomea. Arvoisa puhemies! Jotta Orpon hallituksen perintö ei jäisi turhan ohueksi, hallitus haluaa painostaa tulevatkin hallitukset noudattamaan äärimmäistä talouskuria velkajarrun ehdoilla. Velkajarrun mekanismit sopivat heikosti yhteen sen kanssa, mikä kulloinkin olisi suhdannepoliittisesti järkevää. Tämä pahimmillaan johtaa leikkausten kierteeseen, joka paitsi heikentää velkakestävyyttä myös on hyvinvointivaltiolle tuhoisaa. Leikkaamisesta puhutaan vastuullisena taloudenhoitona. Mutta sitäkö todella on vastuu, että lapsillemme rakennetaan yhteiskuntaa, jossa kunkin on pärjättävä omillaan? Sitäkö on vastuu, että valtio irtisanoutuu omasta vastuustaan ja siirtää sen kaikkein heikoimmin pärjäävien harteille? Sitäkö on vastuu, että taloutta hoidetaan jättämällä vanhukset heitteille, romuttamalla sosiaaliturva ja estämällä sairailta ihmisiltä pääsy hoitoon ja väittämällä, että muuta vaihtoehtoa ei ole? Arvoisa puhemies! Suomen velkaantumisella näytti olevan väliä oikeistohallitukselle vain silloin, kun sitä saattoi käyttää poliittisena lyömäaseena edellistä hallitusta kohtaan. Mutta nyt vastuunoton hetkillä velka onkin niin väistämätöntä, että sillä voidaan vaikkapa rahoittaa kaikista rikkaimpien suomalaisten veronkevennykset. Hallitus kyllä tietää, että velkasuhde ei taitu kestävästi sosiaaliturvasta tai sotepalveluista leikkaamalla, mutta näin on silti valittu toimia — siis vastoin suhdannepoliittisia perusperiaatteita ja yleistä inhimillisyyttä. Suomen talouden suurimmat haasteet ovat kysynnän puute, puolustusmenojen kasvu ja väestön ikääntyminen. Selvää luulisi olevan, että noita rakenteellisia ongelmia ei ratkaista leikkaamalla ostovoimasta ja hoivaan tarvittavista resursseista. Yhteiskuntamme tila vaatii laajoja panostuksia hyvinvointiin, mutta tämän hallituksen arvomaailmassa sitä on tarjolla vain niille, jotka kykenevät itse sen itselleen takaamaan. Meidän on uskallettava keskustella yhteiskunnasta, jonka keskeisimpiä toimintoja ovat hoiva, kasvatus ja huolenpito sekä noiden rahallinen ja inhimillinen arvo. Haluatteko te, hallitus, todella sellaisen yhteiskunnan, jossa valtion tase näyttää hyvältä mutta jonka kansalaiset on ajettu kahteen kerrokseen ja siten köyhyyteen, rikollisuuteen ja matkojen päähän siitä hyvinvointiyhteiskunnasta, jonka olemme saaneet tuntea? Arvoisa puhemies! Joistakin asioista meidän kaikkien on tulevaisuudessa tingittävä, mikäli haluamme säilyttää elämisen edellytykset koko maailmassa. Noiden edellytysten ja hyvän elämän eteen vasemmisto on valmis tekemään töitä. Meidän vaihtoehdossamme ei tyydytä sukupolvet ylittävään talouskuripolitiikkaan vaan jaetaan resurssit niin, että kaikille taataan mahdollisuudet perustarpeisiin ja tasapainoisen arjen rakentamiseen. Me emme vastuuttaisi kaikkein pienituloisimpia [Puhemies koputtaa] valtion alijäämän korjaamisesta vaan ottaisimme resurssit sieltä, missä niitä eniten on kenenkään perustarpeiden jäämättä täyttymättä. Me panostaisimme terveydenhuoltoon ja takaisimme [Puhemies koputtaa] kaikille pääsyn hoitoon seitsemän vuorokauden kuluessa. Me emme silppuaisi hyvinvointivaltion turvaverkkoja kappaleiksi vaan vahvistaisimme niitä, jotta kukaan ei pääse putoamaan läpi. [Puhemies koputtaa] Me tarjoaisimme ihmisille toivoa ja uskoa tulevaisuuteen aidoilla, konkreettisilla toimilla, sillä politiikka on panostuksia ihmisten todelliseen arkeen — ei juhlapuheita, jotka tekojen edessä jäävät tyhjää täyteen. [Puhemies koputtaa] Ja lopuksi, arvoisa puhemies, teen vastalauseen 4 mukaiset muutosehdotukset ja lausumaehdotukset sekä lisäksi teen [Puhemies koputtaa] vastalauseen 4 mukaisen epäluottamusehdotuksen.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Jessi Jokelainen,911824,2025-12-15T12:52:24,2025-12-15T12:58:28,Hyväksytty,1.1 2025_129_20,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja, ledamot Bergqvist, varsågod.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_129_21,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Ärade talman! Budgeten för år 2026 ger oss viktiga verktyg för att ta Finland i rätt riktning. Efter år av osäkerhet behöver vi beslut som stärker tillväxten, bygger kompetens, förstärker framtidstron och skapar möjligheter för våra unga. Just dessa prioriteringar är avgörande för att Finland även framöver ska vara ett tryggt och konkurrenskraftigt land.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,sv,Sandra Bergqvist,1406,2025-12-15T12:58:34,2025-12-15T12:59:14,Hyväksytty,1.1 2025_129_22,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Takana on pitkä ja työntäyteinen syksy. Haastavissa talouden olosuhteissa hallitusta ovat kantaneet yhteiset tavoitteet, selkeä päämäärä ja kyky tehdä vaikeitakin päätöksiä. Ensi vuoden budjetissa korostuvat vastuullisuus, vakaus ja uudistuminen. Jatkamme määrätietoisesti kurssilla, jonka tavoitteena on kääntää valtion velkakierre laskuun ja turvata kestävä tulevaisuus. Korjaamme yhä aiempien hallitusten tekemiä velkavetoisia ratkaisuja. Valtiontalouden tarkastusviraston tuore raportti osoittaa, että osa koronakriisiin vedoten tehdyistä lisämenoista jäi pysyviksi rakenteiksi eivätkä kaikki edes liittyneet välttämättömään kriisinhoitoon. Kristillisdemokraateille on keskeistä, että taloutta tasapainotetaan oikeudenmukaisesti. Perheiden arki ja heikoimmassa asemassa olevien tuki on turvattava. Lapsiperheiden asemaa vahvistetaan säilyttämällä kotihoidon tuki, korottamalla lapsilisiä ja kasvattamalla äitiyspakkauksen arvoa. Verotusta kevennetään, erityisesti työtulovähennyksen lapsikorotuksen merkittävällä nostolla. Koulutukseen ja oppimisen tukeen kohdennetaan lisäresursseja. Näillä toimilla luodaan vakaammat edellytykset lasten hyvinvoinnille ja perheiden arjen sujuvuudelle. Odotamme edelleen väestöpoliittisen selonteon tuomista eduskuntaan, jotta voimme käydä laajemman keskustelun lapsiystävällisen yhteiskunnan rakentamisesta.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-12-15T13:03:59,2025-12-15T13:06:05,Käsitelty,1.1 2025_129_23,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Ollaan nyt kaikki näin joulun alla rehellisiä. Voimmeko oikeasti ja aidosti olla tyytyväisiä siihen, miten isänmaan julkista taloutta on hoidettu viimeiset 20 vuotta? Ei tarvitse vastata, kun vastaan meidän kaikkien puolesta. Emme todellakaan voi olla tyytyväisiä. Ei ole tälläkään Orpon ja Purran hallituksella homma hanskassa. Viime viikolla varmistui paikka EU:n tarkkailuluokalla, ja vielä tuli kolmen ja puolen miljardin euron yllätys viime viikolla. Tämän vuoden velka paisuu melkein 18 miljardiin. Hallitus puhuu 10 miljardin euron sopeutuksesta, mistä toteutuu enintään puolet, eikä mitään tarvitse enää tehdä. Yhtälö on kestämätön. Edellisen vika, ja seuraava hoitaa. Syyllisiä on turha enää etsiä. Nyt tarvitaan tekoja. Suomelta puuttuu kokonaan pitkän tähtäimen suunnitelma, ja tässä niitä ratkaisuja tulee. Ne ovat rohkeita ehdotuksia. Vain kasvu kuittaa velat, ei mikään muu. Yhteisöveron alennus on peruttava. Suurtuloisten veroale pieni- ja keskituloisiin sekä eläkeläisiin. Eläkeyhtiöiden varoja kotimaisiin kasvuyrityksiin. Perintö- ja lahjavero pois. Pitää perustaa erityistalousalue. Pitää rakentaa massiivinen tekoälyohjelma ja kasvattaa tuottavuutta. Kansankapitalismi kunniaan. Tässä näitä ratkaisuja, kerron kohta tarkemmin. Arvoisa puhemies, ärade talman! Yhteisöveron alennus on liian kaavamainen ja valuu vain suurten pörssiyritysten osinkoihin eikä tuota kasvua. Suurtuloisten veroale on väärin ajoitettu eikä tuo kasvua. Eivät suurtuloiset kuluta enemmän, vaikka rahaa jäisi nykyistä enemmän käteen. Sen sijaan pieni- ja keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten kaikki lisäraha menee kulutukseen, mikä verojen jälkeen jää käteen. Eläkeläisiä pitäisi verottaa niin kuin palkansaajia. Eläkeyhtiöiden varoja pitäisi sijoittaa enemmän kotimaisiin kasvuyrityksiin. Varat sijoittavat erikseen nimettävät eri toimialojen sijoittamisen ammattilaiset. Kasvuyritysten julkinen tuki pitää nostaa moninkertaiseksi. Tämän vuosikymmenen lopuksi tavoitteena on oltava vähintään viisi miljardia euroa vuodessa, jolloin myös kotimaiset ja kansainväliset sijoittajat tulevat mukaan, ja silloin se skaalautuu 20 miljardiin euroon. Yhteisövero olisi pitänyt alentaa 15 prosenttiin, kun yritys investoi Suomeen, eikä niin, että kaikki saavat sen, vaan vain ne, jotka investoivat. Uuden perustetun yrityksen pitäisi saada toimia kolme vuotta ilman yhteisöveroa ja pienten yritysten ilman alvia 40 000 euron liikevaihtoon, niin että se nousisi sitten vielä asteittain 80 000 euron liikevaihtoon. Suomesta puuttuu pääomia ja kasvuhaluisia omistajia. Sen takia perintö- ja lahjavero pitäisi poistaa. Arvoisa puhemies, ärade talman! Kasvuyrityksiä varten Suomeen pitää perustaa erityistalousalue. Mallia tähän voi ottaa Turkin teknologiapuistoista. Suomen malli on valtakunnallinen. Erityistalousalueeseen mukaan pääsevät kasvuyritykset valitsee ammattilaisten raati. Nämä yritykset saavat myös verohelpotuksia. Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomen pitää rakentaa massiivinen tekoälyohjelma ja saada tuottavuus kasvuun. Jos työtunnit pysyvät samana ja tuottavuus kasvaa 10 prosenttia, nousee bkt 30 miljardilla eurolla. Suomen veroasteella tämä riittäisi niin, että yhteiskunnalle jäisi 12 miljardia euroa eli julkinen talous olisi tasapainossa. Kansankapitalismi pitää laittaa kunniaan ja suomalaisten säästöt kasvuun ja vaurastumiseen. Piensijoittajille, jotka sijoittavat listaamattomiin kotimaisiin kasvuyrityksiin, pitää rakentaa erityinen verokannustin. Suomalaisten pankkitileillä makaa 115 miljardia euroa. Yhteensä kotitalouksien säästöt ovat yli 200 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan rahastosijoitukset ja osakeomistukset. Edes osa näistä varoista pitää saada tukemaan kotimaisia kasvuyrityksiä. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-12-15T13:09:41,2025-12-15T13:14:53,Käsitelty,1.1 2025_129_24,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Ja ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_25,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitän valtiovarainvaliokuntaa ja sen puheenjohtajaa, edustaja Lohea tästä esittelystä. Viikonloppuna saimme huokaista helpotuksesta, kun luottoluokituksemme pysyi ennallaan ja näkymät pysyivät samoin vakaina. Luottoluokituksemme kertoo luottokelpoisuudestamme, ja ilman hyvää luottoluokitusta rahoituskustannuksemme nousevat kestämättömälle tasolle. Valtio maksaa veloistaan korkoa jo pian neljä miljardia euroa vuosittain. Jokainen euro on pois muusta. Vuonna 2028 korkomenojen arvellaan olevan jo 4,8 miljardia euroa. Olemme menossa myös EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Nyt näyttää siltä, että emme sen takia tarvitse uusia lisäsopeutuksia ensi vuodelle tai todennäköisesti seuraavallekaan. Tämä hallitus on tehnyt osansa, mutta samaa tulee jatkaa maratoninomaisesti. Rakenteellinen menotaso on aivan liian korkea suhteessa tulonmuodostuskykyymme. Julkinen velka rikkoo pian 90 prosentin rajapyykin. Se tarkoittaa myös sitä, että EU tulee vaatimaan poikkeuslausekkeen jälkeen velkasuhteen laskua yhden prosenttiyksikön vuositahdilla, mikä lisää entisestään vaikeuskerrointa merkittävästi. Emme kuitenkaan sopeuta EU:n tähden vaan oman maan tulevaisuuden. Velkaantumisen osalta emme ole vielä kriisissä, mutta tiimalasissa aika vähenee nopeasti, ja varmaa on, että olemme isoissa ongelmissa, jos emme saa tähän maahan myös korkeampaa talouskasvua. Arvoisa puhemies! Suomalainen yhteiskunta on muuttunut paljon 30 vuodessa. Syntyvyys alkoi romahtaa noin 15 vuotta sitten. Suomalaisten alhainen syntyvyys on julkisen talouden kannalta iso ongelma. Hallitus tekee lapsiystävällistä veropolitiikkaa. Tässä talousarviossa olemme keventämässä lapsiperheiden tuloverotusta mittavasti. Olemme toivorikkaudessamme uskoneet työperäisen maahanmuuton nimeen, tai ainakin osa meistä. Se auttaa vain, jos maahanmuuttajien luoma arvonlisä on riittävä suhteessa heidän kuluttamiinsa julkisiin palveluihin ja etuuksiin. Näin ei usein ole. Talouskasvua tulee, kun yritykset investoivat. Tarvitsemme investointeja ja sitten taloudellista toimeliaisuutta, työpaikkoja. Siksi hallitus päätti jälleen mittavasta kasvupaketista viime keväänä. Näitä päätöksiä viedään nyt talousarviossa täytäntöön. Investointeja tuetaan lisäksi erillisellä verohyvityksellä. Verotusta kevennetään miljardiluokassa, ja tarvittava fiskaalinen tila on haettu lisäleikkauksilla toissijaisista menoista. Toisaalta olemme korottaneet joitakin veroja, muun muassa kaivosmineraaliveroa. Kiristämme joitakin haittaveroja. Isossa kuvassa toimimme, kuten kansantalousviisaus suosittaa: työn ja yrittämisen verotus kevenee, jotkin kulutusverot nousevat. Teemme myös hyvin mittavia julkisia investointeja, vaikka nämä tuppaavat välillä unohtumaan. Emme ole siis unohtaneet suhdannepolitiikkaa. Hallitusta on todella kritisoitu siitä, että julkisen talouden sopeutukset hidastavat talouskasvua. Näinhän se on, kun puhutaan tällaisesta mittakaavasta. Olisi kuitenkin täydellisen vastuutonta talouspolitiikkaa jättää nyt sopeutukset tekemättä vetoamalla väärään suhdannetilanteeseen. Eikä sellaista suhdannetta kuulkaa edes ole, että sosialisti sopeuttaisi. Jos ideologia lähtee valtion koon ja verotuksen maksiimista, on turha kuvitella, että omilta eturyhmiltä leikattaisiin edes huippusuhdanteessa. Näin se valitettavasti menee, sen viime kaudenkin käytäntö näytti: ei säästetty lainkaan edes silloin, kun talous lähti nousuun. Arvoisa puhemies! Hallituksen yli neljän miljardin investointiohjelma sisältää isoja väylähankkeita — asfaltti tuoksuu ensi kesänäkin, teitä päällystetään. Isot perusparannukset muun muassa Tampereen seudulla ja Kymenlaaksossa ovat pitkään kaivattuja. Valtateitä korjataan. Puolustusvoimien lisäraha kanavoituu samoin osin kotimaiseen kysyntään. Veronalennukset tulevalle vuodelle, yli miljardi työn verotuksen keventämiseen, tukevat kotimaista kysyntää. Kun palkansaajalle jää enemmän käteen, on mahdollisuuksia kuluttaa ja tukea suomalaista työllisyyttäkin samalla. Talous perustuu kysyntään, ja tarvitsemme luottamusta. Vakaus ja johdonmukaisuus ovat hyveitä talouden sentimentissä myös silloin, kun tehdään vaikeita päätöksiä. Arvoisa puhemies! Jos katsomme inflaatiohistoriaa Suomessa, emme voi välttyä siltä johtopäätökseltä, että rahapolitiikka on ollut liian kireää Suomessa. Olemme nyt jopa deflaatiossa, eli yleinen hintataso laskee. Taloudellisen toimeliaisuuden kannalta ja investointiympäristön kannalta vakaa ja matala inflaatio on hyve. Siksi keskuspankit tavoittelevat kahden prosentin tasaista inflaatiota. Yksi rahapolitiikka ei yksinkertaisesti sovi EU:ssa kaikille jäsenmaille, koska maat talouksineen ovat liian erilaisia ja suhdannesyklin eri vaiheissa. Mutta ei auta itku näilläkään markkinoilla — elämme epätäydellisen järjestelyn kanssa. Siksikin meidän täytyy sopeuttaa lisää ensi kaudella. Meiltä kysytään sitkeyttä ja uskallusta, selkärankaa ja perusteltuja arvovalintoja. Siitähän politiikassa on kysymys, ja vaalien alla kaikki puolueet pääsevät esittämään ratkaisunsa. Velkajarru pakottaa puolueet tunnustamaan tosiasiat, mutta päätöksiä ei mikään jarru tee. Mikäli puolue on sitoutunut velkajarruun ja puolustusmenojen korottamiseen kuten tässä salissa kaikki yhtä puoluetta lukuun ottamatta, sillä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin esittää yksiselitteisiä menoleikkauksia ja/tai veronkiristyksiä. Arvoisa puhemies! Olemme tilanteessa, jossa valtiolla on pian yli 200 miljardia euroa velkaa. Otamme tänä vuonna uutta velkaa melkein 18 miljardia. Lisämiljardit johtuvat osin siitä, että edelliset hallitukset eivät luopuneet velkasalkun lyhyestä korkosidonnaisuudesta. Edellinen hallitus tuhlasi myös varsin euforisesti veronmaksajien rahaa koronan ja muun varjolla. Lisämenoja syntyi kaikkiin poliittisiin tarpeisiin. Kunnille roiskittiin rahaa vailla huolta huomisesta. Huvitti edustaja Räsäsen puheenvuoron alussa, kun hän päivitteli jopa julkisten menojen määrää eli siis juuri niitä, joita me kovasti vähennämme ja joita juuri he kovasti vastustavat, että me vähennämme. Mitä tulee punavihreään ajatteluun muuten, heidän talousviisaansa vakuuttivat päättäjänsä vielä jokunen vuosi sitten siitä, että korot ovat käytännössä nollassa aina, korot ovat kiinteitä ja velalla ei ole sitä paitsi muutenkaan niin väliä. Itse asiassa eilisessä Hesarissa vasemmiston kansanedustaja totesi myös, että raha ei ole ongelma, sillä sitä voi painaa lisää. [Välihuutoja oikealta] Mutta, arvoisa puhemies, tämä ei ole meidän todellisuutemme. Tämä hallitus korjaa nyt näitä vahinkoja. Saamme kyllä rakkaan maamme kuntoon, kunhan jatkamme johdonmukaisesti tätä työtä emmekä luota petollisiin seireeneihin. [Veronika Honkasalo: Mutta rasismiin luotatte!]", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-12-15T13:14:58,2025-12-15T13:22:24,Käsitelty,1.1 2025_129_26,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Halukkaat edustajat voivat nyt pyytää minuutin mittaisen vastauspuheenvuoron painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Jukkola, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_27,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Hallituksen ja opposition välinen ero on lopulta yksinkertainen. Meidän linjamme on tehdä vaikeat päätökset nyt, jotta Suomi voi pärjätä huomenna. Velkaantumisen taittaminen, kasvun vahvistaminen ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen kulkevat käsi kädessä. Toinen vaihtoehto olisi lykätä päätöksiä: kasvattaa syömävelkaa lasten piikkiin ja heikompiosaisten kustannuksella. Se tie on kuljettu loppuun, ja sen lasku on nyt pöydällä. Itse ajattelen niin, että se resepti, joka ei ole tuonut isänmaallemme talouskasvua ja vaurautta 15 vuoteen, on aika vaihtaa. [Antti Kurvisen välihuuto] Siksi kesällä 2023 päätimme yhdessä nykyisten hallituspuolueiden kanssa kääntää viimein Suomen suunnan. Tämä on usean vaalikauden urakka, mutta Suomella on kaikki edellytykset menestyä myös tulevina vuosina, kun pidämme pään kylmänä, katseen eteenpäin [Puhemies koputtaa] ja huolen toisistamme.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-12-15T13:22:48,2025-12-15T13:24:02,Käsitelty,1.1 2025_129_28,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_29,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kunnioitettu puhemies! Hyvin monessa puheessa tuli esille se, mistä tässä on lopulta kysymys, ja budjettimietinnön viesti on selvä: vain talouskasvu on avain velkasuhteen vakauttamiseen, ja se on koko eduskunnan asia. Se on hyvä, että se viesti tulee monelta puolueelta yhtä aikaa. Meidän täytyy tehdä investointeja, osaamista ja tuottavuutta nostavia uudistuksia, ja kaikkia päätöksiä pitäisi analysoida sen mukaisesti, tuovatko ne lisää työtä eli vahvistavat työvoimaa, kasvattavatko ne tuottavuutta ja kasvattavatko ne pääomaa eli investointeja yhteiskunnassa. [Eduskunnasta: Hyvä idea! Hyvä!] Nyt sitten vielä lyhyt kommentti tästä niin sanotusta yllätysvelasta. Se johtuu muutaman hallituskauden aikaisista johdannaissopimuksista, ja tällöin poliitikoille ei ollut selvää, että muutokset velanhallintaan johtavat johdannaissopimukseen ja että nämä tuottavat todellisia tappioita, jos sopimukset suljetaan. Tällaiset johdannaisseikkailut pitäisi lopettaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2025-12-15T13:24:03,2025-12-15T13:25:16,Käsitelty,1.1 2025_129_30,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_31,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä kun kuuntelee sekä ministereitä että hallituspuolueiden edustajia, jotka vakuuttavat, että tämä hallitus on tehnyt kaikkensa, että tämä velkaantumiskehitys saadaan taittumaan ja pystytään myös julkisia menoja vähentämään, niin nyt kysyn jälleen, miten sille velkasuhteelle nyt on käynyt. Onko se laskenut? Onko se pysynyt ennallaan vai onko se itse asiassa noussut? No sehän on noussut tämän koko vaalikauden aikana. No, mitenkäs ne julkiset menot? Ovatko ne laskeneet, pysyneet ennallaan vai nousseet tämänkin hallituksen aikana? No, nekin ovat nousseet, ja senhän takia hallitus esittää tässä keltaisessa kirjassa, että te päädytte huonompaan alijäämään kuin mihin edellinen hallitus päätyi. Että jos nyt kaikki on tällä kaudella tehty oikein, niin miten ihmeessä tulokset voivat olla näin huonoja? Siis jos kaikki on todella oikein ja te ette näe mitään virheitä omassa työskentelyssänne, niin miten ihmeessä meillä tulokset ovat Euroopan heikoimpia? Voisivatko ministerit nyt valaista tätä kysymystä? Miten ihmeessä tilanne on niin huono?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-12-15T13:25:16,2025-12-15T13:26:31,Hyväksytty,1.1 2025_129_32,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kontu, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_129_33,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Mauri,Kontu,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Iso este etenkin pienempien yritysten kasvu- ja työllistämismahdollisuuksiin on liiallinen byrokratia. Me sääntelemme Suomea hengiltä. Meidän pitäisi ottaa käyttöön periaate, että yhtä uutta normia kohden poistetaan kaksi normia. Keskusta keventäisi etenkin mikroyritysten lupakäytäntöä. Mikroyrityksiä ja yksinyrittäjiä meillä on yli 350 000, ja sadan miljardin liikevaihto. Pien- ja yksinyrittäjien pitäisi voida maksaa pienempiä maksuja kuin suurempien yritysten. Myös liian tiukkaa pankkisäätelyä pitäisi purkaa. Nykyisin raskaat raportointivelvollisuudet koskevat myös pieniä yrityksiä. Näin saisimme luotua edellytyksiä uusille työpaikoille sinne, missä niitä nopeammin voisi syntyä, eikä maksaisi mitään.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Mauri Kontu,911830,2025-12-15T13:26:31,2025-12-15T13:27:34,Hyväksytty,1.1 2025_129_34,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_129_35,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Talous on psykologiaa, ja niin kuin näissä monissa puheenvuoroissa tuli esiin, tarvitaan luottamusta, jotta talous voi nousta, ja sitä luottamusta suomalaisilla ei nyt ole. Se näkyy siinä, että nekin ihmiset, jotka voisivat kuluttaa, eivät sitä tee, koska he pelkäävät huomista, pelkäävät sekä omien lastensa puolesta että oman työpaikkansa puolesta. He tietävät, että jos heille käy huonosti, niin heistä ei enää pidetä kiinni, niin kuin aina ennen tässä maassa on pidetty. Sen ovat osoittaneet nämä hallituksen tekemät leikkaukset. Ja taas kaikkein pienituloisimmilta ihmisiltä, joiden kaikki rahat menisivät kulutukseen, te olette leikanneet todella kovalla kädellä. Minua huolettavat ennen kaikkea pitkäaikaisvaikutukset. Me muistetaan 90-luvulta, miten kävi, miten laman lapsien monen kohdalta kaikki elämän mahdollisuudet eivät ole vieläkään palautuneet, ja nyt hallitus on tekemässä samaa. Se on sysäämässä yli 30 000 lasta köyhyyteen, ja tästä tulee olemaan pitkät ja kalliit seuraukset.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-12-15T13:27:34,2025-12-15T13:28:39,Käsitelty,1.1 2025_129_36,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Jokelainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_37,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jessi,Jokelainen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kuten tässä äsken kuulimme, niin sopeutukset tehdään tulevaisuuden tähden, mutta kyllä tämä tulevaisuus näyttää hyvin erilaiselta riippuen siitä, keneltä kysytään. Hyvää tulevaisuutta on tarjolla niille, joilla on jo valmista varallisuutta, ja muille sitten hallitus tilaa ylisukupolvista pahoinvointia. No, sitten kokoaikatyöstä on täällä ollut aika paljon puhetta. Hallitus perustelee leikkauksiaan ja työmarkkinapoliittisia linjauksiaan kokoaikatyöhön kannustamisella, ja pääministeri Orpon omien sanojen mukaan kaikki työ on yhtä arvokasta. Mutta käytännön tasolla ja käytännön toimien tasollahan näin ei ole, koska kymmenettuhannet suomalaiset tällä hetkellä eivät tee mitään työtä, koska hallitus omilla toimillaan estää projektiluontoisen ja osa-aikaisen työn, tai ainakin merkittävästi sitä hankaloittaa. Haluaisin tiedustella hallitukselta: mihin tämä ajatus siis perustuu, että vain kokoaikatyöstä saatavat verotulot ovat käyttökelpoisia verotuloja ja muusta työstä saatavat verotulot sitten eivät käy?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Jessi Jokelainen,911824,2025-12-15T13:28:39,2025-12-15T13:29:34,Käsitelty,1.1 2025_129_38,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Ledamot Bergqvist, varsågod.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_39,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Ärade talman! Vi talar väldigt mycket om tillväxt hela tiden, men för att få tillväxt måste det också finnas en tilltro till att kunna satsa och våga investera. De signaler som kommer nu är också att det är väldigt svårt att kanske kunna få lån från banken för att kunna göra det.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,sv,Sandra Bergqvist,1406,2025-12-15T13:29:35,2025-12-15T13:30:10,Hyväksytty,1.1 2025_129_40,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Suomen vahvuus on siinä, että tulot ja varallisuus jakautuvat melko tasaisesti päinvastoin sitä kuvaa, mitä oppositio jatkuvasti maalaa. Suomessa on vähemmän rikkaita asukkaita kohden kuin monissa Länsi-Euroopan maissa. Sveitsissä, Luxemburgissa, Norjassa, Ruotsissa, Saksassa ja Hollannissa rikkaiden osuus väestöstä on selvästi suurempi. Suomi sijoittuu valitettavasti OECD-maiden keskikastin alle. Tuloerot ja varallisuuserot ovat pienempiä kuin useimmissa maissa ja erityisesti verrattuna Yhdysvaltoihin, Isoon-Britanniaan tai moniin Etelä-Euroopan maihin. Suomessa, vaikka rikkaita on vähän, keskivertosuomalaisilla menee kansainvälisesti vertailtuna hyvin. Meillä on korkea koulutustaso, meillä on laaja sosiaaliturva, meillä on julkinen terveydenhuolto. Tämä ei aina näy netto-omaisuutena, mutta se näkyy elintasossa ja turvassa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-12-15T13:30:37,2025-12-15T13:31:50,Käsitelty,1.1 2025_129_41,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_42,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Joku tässä laskelmassa pettää nytten. Te otatte lisää 18 miljardia euroa — se ei muuten kaikki johdu niistä johdannaisista — ja olette ilmoittaneet hallituskauden alussa, että jos teidän kymmenen miljardin sopeutus ei toteudu, niin te teette lisäsopeutuksia. No, nyt siitä valtiovarainministeriön mukaan on toteutunut vain puolet eli viisi miljardia euroa, ja kuitenkin valtiovarainministeri ilmoittaa, että ensi vuonna ja seuraavana vuonna ei tarvita sopeutuksia. Jonkun laskukone on nyt pahasti rikki, koska tämä ei millään tule toteutumaan, se, mihin te pyritte. Eli miksi te sanotte, että mitään ei enää tarvitse tehdä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-12-15T13:31:50,2025-12-15T13:32:48,Käsitelty,1.1 2025_129_43,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_44,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikan tulostaulu on murheellinen. Suomi joutuu EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn eli talouspolitiikan tarkkailuluokalle valtion ennätyksellisen velkaantumisen vuoksi. Työttömyys on korkeimmillaan 30 vuoteen, ja pitkäaikaistyöttömyys on jo lähestulkoon samalla tasolla kuin 90-luvun lamassa. Tämä on se surkea tulostaulu hallituksen talouspolitiikasta. Mutta ehkä kaikkein suurin epäonnistuminen, puhemies, liittyy suomalaisten kokemukseen tulevaisuuden epävarmuudesta. Nimittäin tuoreen Ilta-Sanomien tutkimuksen mukaan suomalaiset säästävät nyt pahan päivän varalle. Säästöt menevät sukanvarteen, koska suomalaisiin on iskostunut pelko suurtyöttömyydestä, lamasta, sodan uhasta. [Välihuutoja oikealta] Ja nyt on paikallaan kysyä: onko hallitus omalla toiminnallaan ollut lietsomassa [Välihuutoja oikealta — Puhemies koputtaa] tätä tulevaisuuteen kohdistuvaa epävarmuutta? Valtiovarainministeri Purra, olikohan oikein harkittua heilutella [Puhemies koputtaa] niitä suuria saksia ja leikkuulautaa? Mikä on teidän vastuunne [Puhemies koputtaa] suomalaisten kokemasta epävarmuudesta?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-12-15T13:32:48,2025-12-15T13:34:04,Käsitelty,1.1 2025_129_45,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kopra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_46,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Kun näitä opposition puheita kuuntelee, käy yksi asia selväksi: ei olla valmiita uudistamaan, vaikka palveluita pitää parantaa. Talouskasvua ei ole ollut yli 15 vuoteen, ja julkiset menot ovat Suomessa suhteessa bruttokansantuotteeseen Euroopan kärjessä. Ihmisten arki ei parane näillä teidän lupauksilla ja kauniilla lauseilla. Me tarvitaan tekoja, päättäväistä toimintaa ja rakenteellisia uudistuksia, [Antti Kurvisen välihuuto] ja niitä hallitus tekee. Kokoomuksessa ollaan valmiita tekemään vaikeita päätöksiä nyt, jotta palvelut toimivat, työtä ja yrittämistä kannustetaan ja talous saadaan takaisin kestävälle raiteelle. Oppositiossa puhutte empatiasta ja oikeudenmukaisuudesta, mutta ilman kykyä uudistua ja vastuunkantoa ne jäävät vain sanoiksi. Me haluamme, että Suomi on vahva ja toimii myös huomenna. Arvoisa puhemies! Tämä on ero hallituksen ja opposition välillä: me toimimme, he puhuvat.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2025-12-15T13:34:04,2025-12-15T13:35:01,Käsitelty,1.1 2025_129_47,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_48,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! On puhuttu Suomen talouden tuntemattomasta jarrusta, ja nyt se alkaa tulla tutuksi. Keskituloiset, keskiluokkaiset suomalaiset ovat tällä hetkellä todella suurissa vaikeuksissa, ja nekin, keillä menee hyvin, eivät uskalla investoida omaan elämäänsä ja uskalla kuluttaa. Tästä on saatu runsaasti tietoa nyt viime aikoina. Akava Worksin selvityksen mukaan viime vuosina on ostovoima vähentynyt — 5 900 euroa vähemmän vuodessa on keskiluokkaisilla, keskituloisilla, tavallisilla ihmisillä — ja se rupeaa näkymään näissä kaikissa talouden ongelmissa. Myös tämä Ilta-Sanomien kysely oli hyvin puhutteleva. Tällä hetkellä säästetään patjan väliin pahan päivän varalle hyvin voimakkaasti. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen veropolitiikka tulevalle vuodelle ei kevennä keskituloisten verotusta vaan jopa kiristää sitä. Otan esimerkin: 39-vuotias, oman ikäiseni, insinööri, joka työmatkapyöräilee, käyttää työhuonetta kotonaan, kuuluu Insinööriliittoon. Teidän verovähennysten poistamisenne takia hänellä voi verotus jopa kiristyä, ei ainakaan kevene. Te kohdistatte veronkevennykset kaikista [Puhemies koputtaa] suurituloisimmille, ja kysynkin nyt: olisiko teillä kykyä reivata veropolitiikkaa [Puhemies koputtaa] keskituloisten puolelle, kuten keskusta ehdottaa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-12-15T13:35:01,2025-12-15T13:36:20,Käsitelty,1.1 2025_129_49,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_50,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Miko,Bergbom,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Selvää on se, että näitä sopeutuksia on jatkettava, joita hallitus on tekemässä. Epäselvää sen sijaan Suomen kansalle on tällä hetkellä se, kuinka valmis siihen on oppositio, eritoten SDP. Heillähän ei ole sopeuttamisesta mitään kokemusta — sen sijaan menojen lisäyksestä kylläkin. Sitten on epäselvää myös se, miten te sen tekisitte. Mutta kun luetaan se vaihtoehto ja vielä kun sanotaan se ääneen, niin veronkorotuksethan sieltä paljastuvat. Tänäkin vuonna vaihtoehdossa ovat veronkorotukset se SDP:n tarjous suomalaisille, että näin Suomi saadaan nousuun. Nimittäin kuten ollaan huomattu, Suomihan ei ole saanut reaalista talouskasvua aikaan lähes 17 vuoteen. Onko nyt siis sosiaalidemokraattien mielestä tilanne se, että tämä maa verottaa liian vähän suomalaisia, siis maailman kärki? Me verotetaan maailmassa lähes eniten, ja sitten tarvitaan lisää veroja siihen — sekö on se ratkaisu? Ja mitä tulee muuten ostovoimaan, niin itse asiassa se on kehittynyt tällä hallituskaudella positiiviseen suuntaan siitä katastrofista, minkä te jätitte tälle hallitukselle. [Antti Kurvisen välihuuto] Tosiasia on se, että me sopeutamme. Te ette ole sellaista koskaan edes tehneet.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Miko Bergbom,1514,2025-12-15T13:36:20,2025-12-15T13:37:27,Käsitelty,1.1 2025_129_51,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_52,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, puhemies! Alkuun edustaja Bergbomille, joka on kuitenkin suhteellisen tuore edustaja tässä talossa, että ehkä kannattaa palauttaa mieleen vaikka Lipposen hallituksen toimenpiteet ja se, kuinka paljon siellä... [Miko Bergbom: Olitteko te siellä?] — Kyllä. [Naurua] Ja voi tarkistaa myös, mitkä puolueet siinä hallituksessa istuivat. Edustaja Jukkola kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa väitti, että hallitus vahvistaa koulutusta kaikilla asteilla, vaikka jälleen kerran tässäkin budjettikirjassa hallitus itse asiassa leikkaa koulutuksesta. Edustaja Jukkola väitti, että hallitus sujuvoittaa luvitusta, vaikka itse asiassa hallitus rakentelee kansallisia esteitä tuulivoiman miljardi-investoinneille. Edustaja Jukkola väitti, että työn verotus kevenee kaikissa tuloluokissa, mutta juuri Aamulehdestä luin Veronmaksajain Keskusliiton arvion, jonka mukaan alle 2 000 euron kuukausituloilla verotus itse asiassa kiristyy. Ja edustaja Jukkola väitti, että hallitus houkuttelee kansainvälisiä osaajia Suomeen. Kysyisin edustaja Jukkolalta: kun olette katsonut muun muassa edustajien Eerola ja Keskisarja toimenpiteitä aasialaisten osaajien houkuttelemisesta Suomeen, niin miten hyvin menee?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-12-15T13:37:27,2025-12-15T13:38:41,Käsitelty,1.1 2025_129_53,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Ledamot Andersson, varsågod.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_54,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Otto,Andersson,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies, ärade talman! Huoli työllisyystilanteesta on tässä salissa yhteinen, ja itse ainakin ajattelen, että jokainen hyvä työllisyystoimi ja -ajatus on tervetullut. Niitä kannattaa miettiä. Hallituksen työllisyystoimista erittäin tärkeä on tämä uusi nuorten työllistymisseteli, jonka avulla kannustetaan yrityksiä palkkaamaan erityisesti sellaisia nuoria, joilla ei ole aikaisempaa työllisyyskokemusta. On hyvä muistaa, että uudet työpaikat syntyvät erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, ja siksi hallitus tuoreessa kasvupaketissaan myös tukee pk-yritysten investointeja merkittävästi. Olisin kysynyt, ministeri Marttinen: Miten tämä nuorten työllistämisseteli on kentällä otettu vastaan, ja miten yritys voi ottaa sen käyttöön halutessaan? Ja voisitteko avata sitä kasvupakettia, miten hallitus nyt tukee pieniä ja keskisuuria yrityksiä investoimaan, jotta kasvu saataisiin käyntiin?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Otto Andersson,1189,2025-12-15T13:38:41,2025-12-15T13:39:53,Käsitelty,1.1 2025_129_55,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Furuholm, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_56,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Veronalennukset suurituloisille ja 31 000 uutta lasta köyhyyteen — voidaan kyllä todeta, ettei tämä hallitus talouspolitiikassaan ole onnistunut. Eikä tämä hallitus kykene kyllä millään tavalla niitten pienituloisten lapsiperheiden tai palkansaajien asemaa parantamaan, vaikka täällä niin väitettiin, päinvastoin. Mutta se, mihin tämä hallitus kykenee yhä uudelleen, on lattian pyyhkiminen teidän omalla rasismin vastaisella tiedonannolla. Jälleen kerran nähtiin erään hallituspuolueen toimissa rasistinen performanssi, joka vei tilaa siltä politiikalta, mitä te täällä teette. Hyvä pääministeri, kysyn nyt teiltä: aiotteko te vihdoin puuttua tähän hallituspuolueen toimintaan, vai jatkuuko tämä meno hallituskauden loppuun asti?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-12-15T13:39:53,2025-12-15T13:40:51,Käsitelty,1.1 2025_129_57,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_58,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Onhan tämä lähes 18 miljardin euron velkamäärä tänä vuonna hallitukselta, joka lupasi lopettaa velkaantumisen, jäätävän iso määrä ja sanoin kuvaamattoman iso epäonnistuminen. Kun katsomme, mihin se juontaa, mihin tämä lähes koronavuotta hipova ennätysvelkaantuminen juontaa, niin kyllähän se juontaa siihen, että OECD:n mukaan Suomi on ainoa kehittynyt maa, joka tänä vuonna ei kasva. Tässä on se teidän suurin epäonnistuminen, ja se taas juontaa siihen, mitä talouden kasvu tarvitsee. Se tarvitsee luottamusta. Arvoisa valtiovarainministeri, valtioneuvos Matti Vanhanen Talous & Yhteiskunta ‑lehdessä arvioi tätä hallituksen politiikkaa ja sanoi, että hän arvostaa työtä, jota hallitus tekee valtiontalouden tasapainottamiseksi, mutta ajattelee, että hallitus ja etenkin Riikka Purra ovat puheillaan ja toimillaan vahingoittaneet ihmisten ja yritysten luottamusta tulevaisuuteen. [Puhemies koputtaa] Mitä ajattelette näistä sanoista?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-12-15T13:40:51,2025-12-15T13:42:10,Käsitelty,1.1 2025_129_59,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_60,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Kontu keskustan ryhmäpuheenvuorossa kertoi hienon esimerkin siitä, kuinka ongelmista on pystytty nousemaan menestykseen. Aivan samaa tarinaa tarvitsisi Suomi, isänmaamme, tällä hetkellä, ja näkisin, että meidän kaikkien on syytä keskittyä tekemään työtä nimenomaan tämän tarinan syntymisen ja Suomen menestymisen eteen. Taaksepäin katsomalla emme kovin paljoa saa aikaiseksi. Arvoisa puhemies! Kysyisin valtiovarainministeriltä: Me valtiovarainvaliokunnassa päätimme budjettikeskustelun siihen, että kuulimme ministeriä ja budjettipäällikköä ja saimme materiaalina seuraavan sisältöistä esitystä, jossa kerrotaan, että kokonaisuudessaan vaalikauden suorat säästötoimet ovat 3,7 miljardia euroa vuoden 26 tasolla, ja sitten kun 0,3 miljardin verovaikutukset otetaan huomioon, saadaan tasan neljä miljardia euroa säästötoimia. Nyt kun hallitus on kuitenkin kertonut, että olemme tehneet kymmenen miljardin sopeutuksen, [Puhemies koputtaa] niin miten arvioisitte, mistä tämä ero, tämä kuusi miljardia, tähän syntyy ja mitä sille on tapahtunut?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-12-15T13:42:10,2025-12-15T13:43:26,Käsitelty,1.1 2025_129_61,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_62,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri Purra, vaikka te kuinka täällä kertoisitte, miten monta hyvää ja kaunista asiaa olette hallituksessa Suomelle ja suomalaisille tehneet, niin se ei poista sitä, että samaan aikaan, kun teidän edustajillanne on aikaa ilveillä sosiaalisessa mediassa, moni suomalainen viettää tänäkin vuonna joulun köyhyyden, työttömyyden ja epätoivon keskellä — teidän kaudellanne. Sillä kaudella, jolla te otitte historiallisen paljon velkaa ja jonka myötä jäätte myös historiankirjoihin. Totesitte, että hallitus tekee lapsiystävällistä veropolitiikkaa. Se on kaunis kiertoilmaisu sille, miten te leikkaatte lapsilta ja nuorilta, lapsiperheiden palveluista, järjestöiltä, koulutuksesta tai jätätte tekemättä ne luonto- ja ilmastotoimet, joilla turvattaisiin lasten ja nuorten tulevaisuutta. Kysynkin teiltä, arvon ministeri: kai te olette valtiovarainministerinä laskeneet mahdolliset kustannukset, riskit sille, mitä tutkimusnäyttö antaa, että kun lapsilta viedään ja lapsiköyhyyttä syvennetään, niin se voi tulla aika kalliiksi tulevaisuudessa vaikka niiden poliisien ja vankiloiden lisämäärärahojen myötä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-12-15T13:43:26,2025-12-15T13:44:35,Hyväksytty,1.1 2025_129_63,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_129_64,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Minä kiitän valtiovarainministeri Purraa rehellisyydestä, sillä on todella niin, että tässä salissa kaikki muut puolueet ovat sitoutuneet viiden prosentin puolustusmenotavoitteisiin ja velkajarruun. Ja kun samaan aikaan ajatellaan, että velkaa ei saa ottaa, veroja ei ymmärrettävästi haluta korottaa, kasvulla tätä ei kuitata, niin tämä tulee tarkoittamaan leikkauksia suomalaisille keskeisiin palveluihin: koulutukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin, ilmastotyöhön. Eikä yksikään puolue ole kertonut, miten tämä tehdään. Jään odottamaan, mitkä ne keinot ovat. Ja sitten edustaja Rydman, kyllä on niin, että tämä rasismikeskustelu liittyy tähän budjettikeskusteluun, [Wille Rydman: Olen pelkkänä korvana!] sillä minun tulkintani mukaan pääministeri ei uskalla laittaa perussuomalaisten rasistisille ulostuloille pistettä siksi, että hän pelkää hallituksen kaatumista ja sitä kautta leikkaustavoitteiden karkaamista. [Wille Rydman: Se oliskin, kun hallitus kaatuisi Instagram-kuviin!] Viikonloppuna arvoton näytelmä oli konkreettinen osoitus siitä, mitä tapahtuu silloin, kun talouskuri ja rasismi heittävät yläfemmoja. Sijaiskärsijöiksi täällä Suomessa joutuvat vähemmistöt ja köyhät suomalaiset. Kokoomus mahdollistaa rasismin normalisoitumista, [Puhemies koputtaa] ja sitä laskua me maksamme vielä pitkään.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-12-15T13:44:35,2025-12-15T13:45:51,Hyväksytty,1.1 2025_129_65,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_129_66,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Taloutemme on vaikeassa konkelossa. Pääministeri Petteri Orpon hallitus aivan oikein tarttui vakavasti ja määrätietoisesti velkaantumisen ongelmiin. Toimet ovat olleet massiivisia ja vaikeita ja osin ikäviäkin. Niitä on kuitenkin yhdistänyt se, että tekemättä ei enää ole voinut olla. Tässä valossa on ollut kyllä tänä syksynä kohtuutonta ja epäreilua väittää koko syksy, ettei valtiovarainministeri Purra olisi kantanut vastuuta. No, totuus on sekin, että ei 90-luvullakaan Iiro Viinasta tässä talossa eikä suomalaisessa mediassa kiitelty, mutta myöhemmin on kiitelty. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pelastettiin, ja sitä pelastustyötä tehdään nyt 2020-luvullakin. [Atte Harjanteen välihuuto] Edustaja Tynkkynen, te puhuitte pieni- ja keskituloisten työn verotuksesta. Lyödäänkö vetoa? Tämän vaalikauden lopussa pieni- ja keskituloiset maksavat ja itse asiassa kaikissa tuloluokissa maksetaan [Puhemies koputtaa] vähemmän työn veroa kuin teidän valtakautenne lopussa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-12-15T13:45:51,2025-12-15T13:47:05,Käsitelty,1.1 2025_129_67,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Jari Koskela, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_68,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Opposition puheissa toistuu sama kaava: ensin maalataan uhkakuva, sitten vaaditaan lisää määrärahoja mutta samalla vastustetaan jokaista päätöstä, joka tekee julkisen talouden hoidosta uskottavaa. Tämä kaksinaamaisuus pitää sanoa ääneen. Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta kaikki eduskuntaryhmät ovat sitoutuneet velkajarruun. Se tarkoittaa sopeutustoimien jatkamista myös tulevalla kaudella. Puhutaan jopa kymmenen miljardin uudesta sopeutuskokonaisuudesta. Se on haastava tehtävä, kun tällä kaudella on jo tehty moni niin sanotusti helppo ja kansaltakin tukea saanut säästö niin sanotuista toissijaisista menoista. Opposition budjettivastalauseet osoittavat, että aitoa kykyä sopeutukseen ja kasvutoimiin ei ole. Jatkatte samalla vastuuttomalla politiikalla, jota harjoititte hallituksessa viime kaudella.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-12-15T13:47:06,2025-12-15T13:48:10,Käsitelty,1.1 2025_129_69,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_70,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Kyllä moni suomalainen on tällä hetkellä huolissaan. Moni suomalainen on huolissaan siitä, säilyykö työpaikka. Moni suomalainen on huolissaan siitä, miten on toimeentulon laita. Ja nyt pitäisi nimenomaan voida luottaa huomiseen. Ihmisen pitäisi luottaa siihen, että semmoiset arkiset asiat ovat kunnossa, että rahat riittävät kauppareissulla, että hoitoon pääsee tarvittaessa, vanhukset saavat hyvän hoivan ja lapset hyvän koulutuksen, ja nyt sitä luottamusta ei kerta kaikkiaan ole. Ihmiset säästävät pahan päivän varalle, ja kasvu ei sitten lähde käyntiin. Ja, puhemies, sallitteko sanoa, että minäkin olen hieman aprikoinut sitä, voisiko kuitenkin olla niin, että yksi jarru kasvulle on ministeri Purra itse. Voisiko olla näin, puhemies, koska ministeri Purra on kuitenkin kovasti kannustanut pienituloisia heiluttelemalla saksia ja pelotellut väkeä, ja samaan aikaan sitten hyvätuloisia kannustetaan muhkeilla veronkevennyksillä? Voisiko tämä ilmapiiri olla syynä siihen, että luottamusta ei ole ja kasvua ei synny?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-12-15T13:48:10,2025-12-15T13:49:19,Käsitelty,1.1 2025_129_71,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lintilä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_72,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Mika,Lintilä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Totta on se, että meidän talouden tilanne on erittäin vakava, erittäin vakava, ja nyt kun on käyty keskustelua tästä tuntemattomasta, näkymättömästä talouden jarrusta, niin kyllä se tulee vain sieltä ihmisten mielistä, niin kansalaisten kuin yritysten, ja sillä on ratkaiseva merkitys. Valitettavasti hallitus ei ole pystynyt luomaan sellaista ilmapiiriä, että kansalaisilla ja yrityksillä olisi luottamus siihen, että heidän taloutensa on edelleen kehittyvä, he pystyisivät ennustamaan sitä ja he voisivat luottaa siihen. Tämä ennustettavuuden meneminen, näköalattomuus, vaivaa ehkä kaikkein eniten tällä hetkellä, ja minun on vaikea uskoa, kun katsoo ulkoapäin riitelevää hallitusta, että tämän puolentoista vuoden aikana tulee tapahtumaan mitään erityistä. Piiput on selkeästi suunnattu jo tuleviin vaaleihin, ja nyt tämä puolitoista vuotta sitten vähän niin kuin ajelehditaan. Toivon, että hallitus tekisi jotain sellaista, [Puhemies koputtaa] joka parantaisi ihmisten luottamusta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2025-12-15T13:49:19,2025-12-15T13:50:39,Käsitelty,1.1 2025_129_73,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_74,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos keskustelusta. — Suomen julkisen talouden isossa kuvassa ne ongelmat ovat: ikääntyminen, matala tuottavuus, se, että meidän täytyy käyttää nyt paljon rahaa puolustukseen, ja tässä hetkessä tämä puuttuva luottamus, mistä täällä on ollut puhetta. Itse haluaisin kuulla hallitukselta, valtiovarainministeriltä, näihin konkreettisia, rakentavia ehdotuksia tällaisen olkiukkoilun sijaan, mitä tässä tämmöistä aika ylimielistä, taas kerran ihmeellistä pelottelua vaihtoehdoista on kuultu. Esimerkiksi tunnetusti meidän vaihtoehtobudjetissa sopeutetaan taloutta ihan siinä missä hallituskin, mutta fiksummin. Ekonomisti Vesa Vihriälä kirjoitti hiljattain tästä kasvun ja jarrun problematiikasta, johon pääministerikin on viitannut, että siinä olisi olennaista kustannustehokkuus toimissa. Olisin kysynyt hallitukselta: Mitä mieltä olette julkisen talouden näkökulmasta kustannustehokkaista toimista, kun puhutaan teidän yritystukipolitiikasta, yhteisöveron alennuksesta tai polttoaineen verotuksesta? Ovatko ne kovin kustannustehokkaita tapoja toisaalta edesauttaa kasvua tai sopeuttaa julkista taloutta?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-12-15T13:50:39,2025-12-15T13:51:51,Käsitelty,1.1 2025_129_75,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_76,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Hallituksen linja tulee kyllä tässä ensi vuoden talousarviossa aivan kristallinkirkkaaksi: pienituloisilta suomalaisilta, kaikista köyhimmiltä leikataan, ja samalla kaikista suurituloisimmat saavat mojovan veronalennuksen. Tässä kiteytyy hallituksen poliittinen arvovalinta. Arvoisa puhemies! Pienituloisilta leikkaamista perustellaan tietysti taloudellisella pakolla. Perustelu ei kuitenkaan kestä vettä, kun samaan aikaan kaikista suurituloisimmille annetaan suuret veronalennukset ja yhteisöveron alennusta kaavaillaan vuodelle 27. Pienituloisilta ja julkisista palveluista leikkaaminen ei myöskään ole oikaissut julkista taloutta, joka uppoaa yhä vain syvemmälle. Leikkaukset ovat vähentäneet ostovoimaa ja kysyntää ja synkentäneet tunnelmia, ja nämä ovat osaltaan pitkittäneet taantumaa ja nujertaneet kasvua. Arvoisa puhemies! Vaikuttaa siltä, että uusimmilla rasistisilla tempauksilla perussuomalaiset yrittävät kääntää huomiota pois pienituloisilta leikkaamisesta ja hallituksen talouspolitiikan täydellisestä epäonnistumisesta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-12-15T13:51:51,2025-12-15T13:53:03,Käsitelty,1.1 2025_129_77,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_78,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Yhdyn kyllä täysin valtiovarainministerin näkemykseen siitä, että meidän rakenteellinen menotaso on aivan väärällä tasolla, ja siihen me kaikki tässä salissa olemme syyllisiä. Kyllä itseäni suoraan sanoen hätkähdytti, kun luin Valtiokonttorin sivuilta, että me otamme tänä vuonna uutta velkaa yli 47 miljardia. Kun me tiedämme, että valtion lainamarkkinoilla korot ovat tietyistä syistä nousseet, niin ne viimeiset velat, mitä me pantiin liikkeelle, saatiin kolmen prosentin korolla, ja jos alkaa velkataso olla 200 miljardia, niin 2 x 3 alkaa olla kuusi miljardia pikkuhiljaa, ja kun pannaan siihen pakolliset puolustusmenot, osittain pakolliset sotemenot, niin silloin me ollaan tultu tilanteeseen, että ei niinkään pitäisi syytellä toisia vaan ruveta miettimään, mitä valtion toimintoja me voimme niin sanotusti alasajaa. Mitä me teemme ja minkä takia teemme? Hyötyvätkö ihmiset niistä? Hyötyvätkö veronmaksajat näistä? Tämä on se oleellinen juttu. Se pienten purojen analyysi ja filosofia täytyisi ottaa käyttöön eikä aina miettiä isoja säästökohteita. [Puhemies koputtaa] Talous lähtee pienistä puroista, niistä tulee iso joki.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-12-15T13:53:03,2025-12-15T13:54:17,Käsitelty,1.1 2025_129_79,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Nyt pääministerille vastauspuheenvuoro, viisi minuuttia, olkaa hyvä, ja sitten jatkamme debattia.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_80,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Petteri,Orpo,Pääministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Aloitetaan nyt tästä yhdenvertaisuus- ja rasismikeskustelusta niin, että yhtäkään ihmistä ei saa arvioida tai arvostella hänen syntyperänsä, taustansa tai hänen erityispiirteensä vuoksi. Se ei yksinkertaisesti kuulu Suomeen. [Vasemmalta: Missä se nollatoleranssi!] Mitä tulee sitten erinäköiseen naaman vääntelyyn, niin minusta se on typerää, ajattelematonta. [Veronika Honkasalo: Se on rasistista!] Sekään ei kuulu Suomeen. Se loukkaa ihmisiä, ja se on myöskin jossain määrin ollut isänmaalle vahingollista [Vasemmalta: Jossain määrin!] — Isänmaalle vahingollista. — Siksi tämä asia, niin kuin on sovittu, käsitellään eduskuntaryhmien välillä. Tässä päätöksessä pitää huomioida ne linjaukset, mihin me olemme yhdessä sitoutuneet. Mutta valtion budjettiin: On totta, että Suomen talouden tilanne on vakava. Julkisen talouden tilanne on vakava. Meidän yksityisessä taloudessa on paljon toivoa, valtavasti potentiaalia. Siellä on hyviä uutisia. Olen luetellut niitä monta kertaa täällä — ehkä uusimman voisi todeta, eli Patrian kaupat, joita sinetöidään nyt Saksaan: miljardiluokan kauppa. Se on uusimpana. Eli siis reaalitaloudessa meillä on toivoa, uskoa, ja siihen perustan optimismini siitä, että kyllä Suomi pärjää, mutta meidän julkisen talouden tila on vakava, ja se ei nyt tule yllätyksenä. Tämä oli tiedossa viime kaudella. Me sanoimme, että vaatii kaksi vaalikautta laittaa tämä asia kuntoon, vähintään. Me teimme silloin juuri niin kuin valtiovarainministeriö suositti, kuuden miljardin sopeutusohjelman. Kun valtiovarainministeriö tarkasti ennusteitaan, me teimme kolme miljardia lisää. Kun se tarkasti ennusteitaan, me teimme miljardin lisää. Nämä sopeutustoimet, jotka tulevat voimallaan voimaan sitten keskipitkällä aikavälillä, ovat edelleenkin, kyllä, valtiovarainministeriön arvioiden mukaan kymmenen miljardia, mutta tämä suhdanne on karannut alta ja sitä myötä myöskin meidän julkisen talouden tavoitteet, ja siksi velkaantuminen kasvaa. Sen suurin syy on se epävarmuus, mitä maailma tuo meille Suomeen. Jos Etlan tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista uskoo, että Suomi on sodassa lähitulevaisuudessa ja tulevaisuudessa, niin kyllä se vaan vaikuttaa ihmisten mieliin. Se on aivan selvää, että meidän toimintaympäristömme vaikuttaa ja eniten Euroopassa. Mutta emme me lähde siitä, että no, siellä on syy, ei tehdä mitään: me tehdään koko ajan. Tässä budjettiesityksessä ensi vuodelle tulee budjettitalouteen uusia säästöjä, 1,3 miljardia suoria säästöjä, lukemattomia kasvua edistäviä toimenpiteitä, investointeja ja monia niitä, millä rakennetaan tulevaa kasvua. Eli painetaan jarrua menoille, tiivistetään julkista sektoria, joka on päästetty porukalla paisumaan aivan liian suureksi vuosikymmenten aikana. Me painetaan kaasua talouden kasvulle, mutta tätä työtä pitää jatkaa. Me emme anna periksi. Me teemme tämän hallituskauden loppuun töitä, ja seuraavan hallituksen — keitä siellä onkaan — on jatkettava. Kiitos siitä, että kaikki ovat sitoutuneet velkajarruun, se on muuten kova sitoutuminen. [Eduskunnasta: Ei ole! — Kokoomuksen ryhmästä: Lähes!] — Niin, tämä lähes: Vasemmistoliitto nyt ei ole velkajarrussa, mutta he ovat sitoutuneet EU-sääntöihin, ja ilmeisesti ne EU-säännöt tulevat olemaan kovemmat kuin se velkajarrun mukanaan tuoma, eli tervetuloa talkoisiin vaan. Odotan mielenkiinnolla leikkauslistoja myöskin sieltä vasemmalta laidalta. Veronkorotuksia kyllä löytyy. Mutta me jatkamme työtä. Me emme anna periksi, emme anna. Me viemme säästöt maaliin. Me tehdään tarvittava, se, mikä on mahdollista tällä aikataululla, mutta sen lisäksi me teemme töitä jokainen päivä sen eteen, että me saadaan Suomeen investointeja. Päätös datakeskusten verotuesta oli hieno päätös. Viedään se maaliin, jotta saadaan ne isot investoinnit eri puolille Suomea liikkeelle, ja niin edelleen. Monia uusia investointeja pitää saada käyntiin. Luodaan yhdessä uskoa ja toivoa. Jos meillä on kovia erimielisyyksiä siitä, miten sopeutus tehdään, niin ollaan edes yksimielisiä siitä, että Suomella on toivoa, meillä on loistavaa osaamista, huippuyrityksiä. Tuetaan niitten kasvua, ja luodaan ihmisille työpaikkoja. Ja kun meillä on työpaikkoja, korkeampi työllisyys, niin me pystymme pitämään huolta meidän tärkeistä palveluista, hyvinvointiyhteiskunnan ytimestä ja heikommista ihmisistä. Siinä ei ole mitään oikotietä. Jos me emme jatka määrätietoista sopeuttamista, niin julkinen sektori ajautuu loputtomaan velkakierteeseen, josta se nyt on pystytty pelastamaan, vaikka velkaantuminen on liian voimakasta. Mutta on lähellä, että se lähtee käsistä, ja silloin me menetetään suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Siksi meidän täytyy jatkaa tiukkaa taloudenpitoa pitkälle tulevaisuuteen [Puhemies koputtaa] ja samaan aikaan uudistaa rakenteita niin, että Suomi kasvaa ja julkinen sektori on tehokas.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2025-12-15T13:54:19,2025-12-15T13:59:46,Käsitelty,1.1 2025_129_81,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Piisinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_82,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Opposition päätehtävä on yrittää kaataa hallitus keinolla millä hyvänsä, jopa väittämällä, että hallitus kurjistaa pienituloisten oloja. Totuus on, että hallitus keventää työn verotusta 1,8 miljardilla kautensa aikana. Valtaosa tästä kohdistuu nimenomaan pieni- ja keskituloisiin. Se on oikeudenmukainen toimi ja vahvistaa kansalaisten ostovoimaa entisestään. Lapsiperheille kohdistuu työtulovähennyksen lapsikorotuksen tuplaus, jonka johdosta esimerkiksi kolmen lapsen perhe maksaa vuonna 26 jopa 600 euroa vähemmän veroja. Hallitus keventää korkeimpia marginaaliveroasteita, joista myös suurituloiset hyötyvät. Tämä kevennys on kasvutoimi, joka tutkimuskirjallisuuden perusteella rahoittaa itsensä. Kevennyksestä huolimatta suurituloiset maksavat jatkossakin jokaisesta tienatusta lisäeurosta 52 senttiä veroja ja osallistuvat edelleen mittavasti hyvinvointivaltion pystyssä pitämiseen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-12-15T13:59:49,2025-12-15T14:01:02,Käsitelty,1.1 2025_129_83,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Lindén., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_84,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tässä olisi monta vaihtoehtoa käyttää tämä kallis yksi minuutti, mutta haluan olla konkreettinen. Täällä on monta kertaa kuultu, että edellinen hallitus käytti niin valtavasti rahaa erilaisiin kohteisiin, mutta entä kun se leikkasi? Kerron kaksi konkreettista esimerkkiä: Kesällä 2020 päätimme täällä parantaa vanhustenhuollon mitoitusta, ja sitä rahoitettiin osittain STM:n toimialan sisältä leikkaamalla 60 miljoonalla sairausvakuutuskorvauksia. Oi että sitä huutoa, kun silloinen oppositio — kokoomus etunenässä — täällä sanoi, että eihän tuollaisia leikkauksia missään nimessä saa mennä tekemään. No, kului vuosi, ja sitten oli tilanne, jossa päätimme hieman viivästyttää sitä 0,7:n mitoituksen toteutumaa sieltä 0,65:stä. Säästö oli 45 miljoonaa. Perussuomalaiset äänestivät silloin sen suuremman, kalliimman vaihtoehdon puolesta. Eli kyllä viime kausi oli hyvin pitkälti sitä, että oppositio laittoi koko ajan lisää menoja siihen, jos me teimme jotain, ja vastusti niitä leikkauksia, joita me teimme. Tämä on totuus.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-12-15T14:01:02,2025-12-15T14:02:15,Käsitelty,1.1 2025_129_85,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Kalli., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_86,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Täällä tuntuu myös hallituspuolueiden taholta vallitsevan hyvin laaja yhteisymmärrys siitä, että se kuuluisa, tuntematon talouskasvun jarru, se on nimenomaan luottamuksen puute ja tarkemmin arvioituna nimenomaan erityisesti tavallisten keskituloisten luottamuksen puute, mikä näkyy esimerkiksi säästämisasteen nousuna, ja yrityspuolella erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten luottamuksen puute. Tätäkin tilannekuvaa vasten on vaikea ymmärtää, miksi hallitus ei käytä riittävästi aikaa, toimenpiteitä ja resursseja nimenomaan näiden ryhmien luottamuksen palauttamiseen, ja siksi keskustan vastalauseessa keskitytään nimenomaan näiden ryhmien luottamuksen palauttamiseen. Tätä vaihtoehtoa ja tätä keskustan linjaa edustaja Kontu ryhmäpuheenvuorossa erinomaisesti esitteli. Hyvä hallitus, tarttukaa näihin keskustan esityksiin. Uudistakaa yritysverotusta Viron veromallin suuntaan, parantakaa yrittäjävähennystä ja kohdistakaa ne veronkevennykset roimemmin sinne tavallisille keskituloisille suomalaisille.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-12-15T14:02:15,2025-12-15T14:03:30,Käsitelty,1.1 2025_129_87,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_88,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Täällä kovasti hallituspuolueen jäsenet yrittävät vakuutella, että lapsiperheiden asema paranee. En tiedä, oletteko te itse tutustuneet näihin hallituksen tekemiin leikkauksiin ja esityksiin, kun arviointi on ihan selkeä, että meillä 32 000 uutta lasta tippuu köyhyyteen. Siis nimenomaan meillä on valtava määrä niitä lapsiperheitä, missä tulot vähenevät. Esimerkiksi työttömyysturvan lapsikorotus on poistettu. Eli työttömien perheiden lapset joutuvat tulemaan toimeen entistä vähemmällä. Te leikkaatte toimeentulotuesta. Te olette poistaneet suojaosat, jotta edes siitä pienestä ansiosta, mitä pystyisi tekemään, siitäkään ei ole hyötyä näille työttömille perheille. En tiedä, tiedättekö te, mitä päätöksiä te olette tekemässä, sillä tämä teidän väitteenne, että näillä päätöksillä lapsiperheiden asema, kaikkien lapsiperheiden asema, tässä maassa paranee, ei pidä paikkaansa. Päinvastoin te olette unohtaneet ne kaikkein köyhimmät perheet ja ne kaikkein köyhimmät lapset. [Vasemmalta: Juuri näin!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-12-15T14:03:30,2025-12-15T14:04:41,Käsitelty,1.1 2025_129_89,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Honkasalo., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_90,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Oikeistohallituksen talouspolitiikka on epäonnistunut totaalisesti kaikilla tasoilla. Työttömyys kasvaa ennätystahtia, samoin velka, luottamus rapautuu, eriarvoisuus syvenee. Piti tulla satatuhatta uutta työllistä, tuli hallitus, joka rypee rasismiselkkauksesta toiseen. Kun perussuomalaiset ovat pettäneet kaikki vaalilupauksensa tavallisille suomalaisille, puolueella ei ole enää mitään muuta vaihtoehtoa kuin jatkuvasti kylvää rasismia ympärilleen ja huutaa oravaa apuun. Arvoisa puhemies! Noteerasin tässä aikaisemmin, että kun edustaja Mikkonen täällä nosti tuoreimman rasismiperformanssin esille, pääministeri pudisteli päätään ja naureskeli. Eli sekö on se vakavuuden taso, jolla tähän uusimpaan rasismiselkkaukseen suhtaudutaan? Nyt jopa Lapin turismiyrittäjät, Anders Adlercreutz, vetoavat meihin kansanedustajiin, että tälle pitää saada loppu. Tässä on kyse nyt myös taloudesta. Tämä uutinen on levinnyt jo Suomen rajojen ulkopuolelle. [Puhemies koputtaa] Kyse on meidän aasialaistaustaisista lapsista ja nuorista ja asiantuntijoista. [Puhemies: Aika!] Kuinka kauan te annatte tämän jatkua?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-12-15T14:04:41,2025-12-15T14:06:01,Käsitelty,1.1 2025_129_91,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Ollikainen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_92,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Ärade fru talman! Den här debatten under de här några timmarna har bevisat väldigt tydligt vår situation och den lägesbild som finns kring vår ekonomiska situation, och den är mycket krävande. Men i den här budgeten finns också positiva inslag då det gäller till exempel stöd för lärande och också baskunskapernas förbättring, så som det har varit under hela den här periodens gång. Vi behöver tilltro så att våra företag och våra invånare investerar, precis som det har kommit fram här.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2025-12-15T14:06:01,2025-12-15T14:06:37,Hyväksytty,1.1 2025_129_93,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Minusta tuo edustaja Lindénin esimerkki tarkoitti sitä, että momentilta momentille siirrettiin rahoja, ei niinkään leikattu. Mutta kyllä, edellinenkin hallitus leikkasi noin ehkä 200—300 miljardilla suoria leikkauksia. Tämä hallitus on tehnyt niitä viisi—kuusi miljardia eli 20—30-kertaisen osuuden, ja se on realismia myös ensi hallituskaudella. Arvoisa puhemies! Ehkä se suurin ero on tässä, että meille jokainen palkansaaja on ahkera suomalainen työntekijä. Teille se ei ole. Te verottaisitte enemmän tiettyjä ryhmiä. Tai sitten yrittäjyyttä: jos puhutaan yrittäjyydestä, te haluaisitte iskeä sinne vielä veromoukarilla lisää. Tämä on se suurin fundamentaalinen ero hallituksen ja opposition välillä. Te annatte veronkorotuksia tietyille ryhmille palkansaajista, jotka ovat ahkeria suomalaisia työntekijöitä, tai sitten te haluatte jostain syystä verottaa suomalaisia yrityksiä vielä enemmän. Ei se maa näin nouse. Siis Suomi tulee nousemaan työllä ja yrittämisellä — työllä ja yrittämisellä. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-12-15T14:07:22,2025-12-15T14:08:32,Käsitelty,1.1 2025_129_94,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Lindtman., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_95,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tämä oli hyvin helpottava tieto, [Sinuhe Wallinheimo: Kaikki palkansaajat, kyllä, juuri näin!] että edustaja Wallinheimo totesi, että teillä kaikkien palkansaajien ahkeruus on sellaista, jota te haluatte tukea, ja ulotatte veronkevennykset kaikille. Arvoisa puhemies, tämä oli merkittävä uutinen. Nimittäin tämähän tarkoittaa sitä, että nyt tässä salikäsittelyssä hallituksen verolinjaa tullaan korjaamaan. Jos toimimme niin kuin edustaja Wallinheimo tässä lupasi, niin silloinhan se tarkoittaa sitä, että me tulemme korjaamaan sen hallituksen päätöksen, että 2 000 euroa ansaitsevan myyjän verotus ensi vuonna kiristyy, tai kun se järjestäytynyt opettaja tai insinööri ei kostu näistä hallituksen veronkevennyksistä mitään. Silloinhan se tarkoittaa sitä... Uskon, että sieltä edustaja Wallinheimo ja toivottavasti moni muukin alkaa tukea näitä oppositiosta esitettyjä linjauksia. Täällä on useita linjauksia hiukan eri painotuksin, mutta meidän arvovalintamme on se, että nimenomaan tavallisille suomalaisille, joiden parissa nyt näkyy tämä luottamuslukko, jonka te olette aiheuttaneet, pitää saada arkeen hiukan helpotusta. Tämä oli hyvä uutinen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2025-12-15T14:08:32,2025-12-15T14:09:52,Hyväksytty,1.1 2025_129_96,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Tynkkynen, ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_129_97,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää pääministeriä hänen varsin selväsanaisesta kannanotostaan tähän, hänen sanojensa mukaan, isänmaalle haitalliseen rasismikohuun. Pidän selvänä, että tämän pääministerin kannanoton jälkeen pitää tulla jatkotoimia, joilla varmistetaan, että vastaavaa rasismisekoilua ei tässä maassa jouduta enää katselemaan hallituspuolueiden johtohahmojen suunnalta. Moni kokoomusedustaja haluaa jatkaa keskustelua veromuutosten vaikutuksista. Minäpä lainaan tätä aamuista sanomalehtijuttua, jossa todetaan, että Veronmaksajain Keskusliiton arvion mukaan alle 2 000 euron kuukausipalkalla verotus siis kiristyy. [Puhujan mikrofoni sulkeutuu — Toinen varapuhemies Tarja Filatov: Mikrofoni] — Jos saan jatkaa puheenvuoron loppuun. — Minkä takia verotus pienituloisilla kiristyy? No sen takia, kun hallitus käytti jo kaikki rahat suurituloisten verotuksen helpottamiseen ja keventämiseen, koska jos kuukausitulot ovat 20 000 euroa, niin silloin hallitus katsoo tarpeelliseksi keventää verotusta yli 8 000 eurolla vuositasolla. Tämänpä takia sinne pienituloisille ei sitten niitä veronkevennyksiä enää riittänytkään.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-12-15T14:09:52,2025-12-15T14:10:33,Hyväksytty,1.1 2025_129_98,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Lohi., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_129_99,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Miksi keskusta kohdentaisi veronalennukset nimenomaan keskituloisiin suomalaisiin? Sen takia, että Euroopan komissiokin kiinnitti huomiota siihen, että meitä vaivaa taloudessa, tässä ahdingossa, nimenomaan kuluttajien epäluottamus tulevaisuuteen ja se, että ei ole varaa keskituloisilla kuluttaa. Kun katsoo tätä taulukkoa, mihin on viitattu, niin jos 2 400 euroa tienaa kuukaudessa, saa ensi vuonna enintään 90 euroa lisää, ja sen sijaan, jos tienaa 10 000 euroa kuukaudessa, saa 20 kertaa enemmän eli 1 880 euroa. Nyt kysyn valtiovarainministeri Purralta: miten arvioitte, että jos tämä 2 400 euroa tienaava saisi hieman enemmän lisää, kohdennettaisiin sinne niitä veronalennuksia, niin menisivätkö ne todennäköisimmin kotimaiseen kulutukseen hyödyntämään meidän paikallista yritystoimintaa, saataisiin talouden pyörät pyörimään, vai menevätkö todennäköisesti tämmöisen suurituloisen suuret veronalennukset kulutukseen? No ei tietenkään, me tiedämme, että ei mene. Meillä on rahastosäästäminen, rahastosijoitukset aivan ennätystasolla Suomessa, kun veronalennukset ohjataan niille, joilla ei ole kulutustarpeita.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-12-15T14:11:06,2025-12-15T14:12:18,Käsitelty,1.1 2025_129_100,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Kauma., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_101,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Kontu esitti ryhmäpuheenvuorossaan ihmisten hänelle esittämän kysymyksen, mielestäni aika hyvän kysymyksen, että miksi tässä salissa niin paljon riidellään. Yksi syyhän on se, että täällä on paljon tahatonta mutta myös tahallista väärinymmärrystä ja tahallista liioittelua. Esimerkiksi edustaja Mikkonen, edustaja Lindtman ja edustaja Oras Tynkkynen esittivät, että hallituksen veronkevennykset olisi kohdennettu vain suurituloisille, vaikka 1,6 miljardin euron veronkevennyksistä 1,2 miljardia kohdennetaan pieni- ja keskituloisille. Pitää puhua totta eikä välittää tietoa, joka ei pidä paikkaansa. Toisaalta myöskin jätetään tarkoituksella vääränlainen kuva hallituksen tekemisestä, kuten edustaja Jokelaisen puheenvuorossa, jossa hän väitti, että hallitus tahallaan jättää heitteille vanhukset ja lapset. Arvoisa puhemies! Muistuttaisin tämän salin vasenta laitaa Vasemmistoliiton edesmenneen kansanedustaja Outi Ojalan useasti esiin tuomasta ajatuksesta, että terve kansantalous on köyhän paras ystävä, erityisesti terve valtiontalous, [Puhemies: Aika!] ja sen takia tämä hallitus on tehnyt 10 miljardin euron sopeutuksia. [Puhemies: Aika!] Arvoisa puhemies! Kysyisin valtiovarainministeriltä: [Puhemies: Arvoisa edustaja, aika on minuutti, ja nyt on 1,20!] mitä muutoksia, parannuksia on tehty, että... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2025-12-15T14:12:18,2025-12-15T14:13:46,Käsitelty,1.1 2025_129_102,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Rydman., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_103,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Wille,Rydman,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallitus joutuu ottamaan velkaa ja isoilta osin sen johdosta, että edellisten hallitusten aikana kertyneiden valtionvelkojen korot ovat nousseet niin merkittävästi, että pelkästään niiden korkomenojen maksamiseen joudutaan ottamaan miljardiluokalla velkaa joka vuosi. [Aki Lindén: Kokoomus on ollut eniten viime hallituksissa!] — Minä en tiedä kokoomuksen asioista, edustaja Lindén. Sitten mitä tulee tähän yleiseen tilanteeseen, missä hallitus joutuu toimimaan, niin hallituksellahan on haastava urakka siinä, että yhtäaikaisesti pitää vakuuttaa luottoluokittajat siitä, että Suomea edelleenkin kannattaa lainoittaa, mikä edellyttää tietystikin menosopeutuksia, ja toisaalta pitää ruokkia kasvua, mikä sitten taas edellyttää oikein kohdennettuja panostuksia. Ja juuri näin hallitus on tehnyt: käyttänyt yhtä lailla veroruuvia kuin sitten toisaalta panostanut myöskin tutkimukseen, kehitykseen ja koulutuspuoleen, mikä ruokkii kasvua. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Koulutuksesta on leikattu!] Mutta haluaisin kysyä hallitukselta: Miten vaikuttaisi talouskasvuun se, jos toimittaisiinkin hallituksen politiikan asemasta sen mukaisesti kuin mitä oppositio esittää, [Puhemies koputtaa] eli tehtäisiin merkittäviä veronkiristyksiä [Puhemies: Aika!] ja hallituksen uudistusten perumisia? Kuinka se vaikuttaisi luottoluokitukseemme ja talouskasvuun?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2025-12-15T14:13:46,2025-12-15T14:15:16,Käsitelty,1.1 2025_129_104,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Kaarisalo., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_105,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Kyllä tilanne on paitsi vakava myös hyvin surullinen, sillä tosiasia on se, että ennätysmäärä ihan tavallisia suomalaisia ja perheitä kokee nyt tällä hetkellä, joulun alla, suurta hätää nimenomaan massatyöttömyyden ja taloudellisen ahdingon takia. Ja se on myös fakta, että tämä hallitus ei ole onnistunut rakentamaan luottamusta. Talous ei kasva, ja ihmiset, jotka vielä pystyisivät kuluttamaan, eivät uskalla sitä tehdä, koska he pelkäävät, kuten on tuotu esille, lamaa, sotaa ja työttömyyttä. On fakta sekin, että tämä suunta ei käänny, kun luottamus loppuu. Suomi ei kestä politiikkaa, hyvä hallitus ja edustaja Wallinheimo, jossa vain osa pärjää, jossa vain varakkaat pärjäävät. Arvoisat ministerit, onko hallituksella valmius tarkastaa kurssia ennen kuin on liian myöhäistä? [Vasemmistoliiton ryhmästä: On jo liian myöhäistä!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-12-15T14:15:16,2025-12-15T14:16:23,Käsitelty,1.1 2025_129_106,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Kettunen. [Tuomas Kettunen: Tuli kuin tilauksesta!], ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_107,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kunnioitettu rouva puhemies! Edustaja Lindén, nämä ovat kallisarvoisia minuutteja. Nimittäin tämänkin minuutin aikana Suomi velkaantuu 20 000 euroa, ja täältä valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä sivulta 9:hän se nähdään, että ensi vuoden loppuun mennessä meillä on velkaa 198 miljardia. Tänä vuonna se lähes 18 miljardia otetaan velkaa. Ensi vuonna valtio velkaantuu 9,4 miljardia euroa ja velkaantuisi 11,7 miljardia euroa, ellei otettaisi tätä pikavippiä, 2,3 miljardia euroa, sieltä Valtion asuntorahaston suunnalta. Puhemies! Puheenvuoroni otin vain sen vuoksi, että kun tässä edustaja Wallinheimo totesi, että yrittäjyydellä saadaan talouskasvua, ja edustaja Vähämäki toi esille, että talouskasvulla saadaan tämä velkasuhde vakautumaan, niin minä kysyn: minkä takia te teette semmoista veropolitiikkaa, joka luo epävarmuutta yrityksien suuntaan, muun muassa tämä kaivosvero? Valtiovarainministeri Purra, vastatkaa, miksi te teette tämmöisen veron, joka sysää meidän kaivoksia ensi vuonna ahtaaseen tilanteeseen ja luo ennen kaikkea epävakautta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-12-15T14:16:23,2025-12-15T14:17:37,Käsitelty,1.1 2025_129_108,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Hopsu., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_109,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Työttömyystilanne on Suomessa hälyttävä, ollaan 90-luvun lamavuosien tasolla. Hallituksen työllisyystoimet eivät kuitenkaan ole riittäviä, oikeastaan ne ovat monilta osin jopa haitallisia, kuten työttömyysturvan suojaosien lakkauttaminen ja isot leikkaukset kotouttamiseen. Valtiovarainministeri Purra peräänkuuluttaa, että maahanmuuton pitää olla taloudellisesti kannattavaa, mutta samaan aikaan laitatte kapuloita rattaisiin minkä vaan ehditte. Kielen oppimiseen tulee leikkauksia, kotoutumiseen tulee leikkauksia, ammatilliseen koulutukseen leikkauksia, ja sitten vielä lietsotte toisten halveksuntaa ulkonäön perusteella. Me tarvittaisiin lisää työllisyystoimia, me tarvittaisiin lisää kilpailukykyä, uskottavuutta kansainvälisesti. Mitkä ovat ne toimet, joita hallitus tekee?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-12-15T14:17:38,2025-12-15T14:18:35,Käsitelty,1.1 2025_129_110,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Lohikoski., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_111,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on keskittynyt sosiaaliturvaleikkauksiin. Se ei toimi. Ei ole yllätys, että Suomi on joutunut EU:n talouden tarkkailuluokalle mutta myös sosiaalisen eriarvoisuuden tarkkailuluokalle. Työttömyys kasvaa, palveluita karsitaan, köyhyys lisääntyy. Työttömyys on hälyttävällä tasolla, mutta hallitushan on leikannut kasvun eväät. Ammattikouluista ja aikuiskoulutustuesta on leikattu, korkeakoulujen perusrahoitusta te leikkaatte, kuntien peruspalveluiden valtionosuuksia on karsittu. Köyhyys rikkoo lapsen oikeuksia. Erityisen haitallista köyhyys on pitkittyessään, ja nyt hallitus sysää 31 000 lasta lisää köyhyyteen. Te leikkaatte toimeentulotukea ja jaatte potkulakeja, ja samaan aikaan te täällä sen siedätte kaiken maailman naaman venyttelyitä, joilla te peitätte oman epäonnistuneen talouspolitiikkanne. Eikö teitä hävetä, vielä joulun alla?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-12-15T14:18:35,2025-12-15T14:19:45,Käsitelty,1.1 2025_129_112,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Andersson., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_113,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Otto,Andersson,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomen kasvun suuri potentiaali on teollisuuden vihreässä siirtymässä. Tässä on satojen miljardien eurojen mahdollisuus, ja hankkeita on vireillä Kotkasta Kokkolaan. Kyse on uusista työpaikoista, alihankintaurakoista ja verotuloista. Samalla se on kaikkein tehokkaimpia keinoja hillitä ilmastonmuutosta. Siirtymän vauhdittamiseksi hallitus sujuvoittaa luvitusta, ottaa käyttöön vihreän siirtymän verokannustimen ja panostaa tutkimukseen ja kehitykseen. Vihreän siirtymän edellytys on myös se, että meillä on puhdasta kotimaista sähköä riittävästi, ja siksi hallitus edistää uuden ydinvoiman rakentamista Suomeen. Tarkoitus olisi saada vähintään yksi iso ydinvoimalainvestointi. Ministeri Marttinen, miten tärkeänä näette työllisyyden ja kasvun kannalta, että vihreä siirtymä toteutuu mahdollisimman laajasti Suomessa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Otto Andersson,1189,2025-12-15T14:19:45,2025-12-15T14:20:55,Käsitelty,1.1 2025_129_114,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Paasi., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_115,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Martin,Paasi,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Ärade fru talman! Täällä salissa kun kuuntelee tätä keskustelua, niin ei voi kuin ihmetellä tätä tietynlaista älyllistä epärehellisyyttä. Tämä vissiin kuuluun tähän politiikan lajiin, mutta siitäkin huolimatta kyllä ihmetyttää. Toisaalta pitäisi leikata ja toisaalta ei pidä leikata. Totuus on kuitenkin se, että meidän on pakko leikata juoksevia menojamme, [Vasemmistoliiton ryhmästä: Se on valinta!] koska niitä maksaa yhä harveneva määrä lapsia, tulevaisuuden sukupolvia, ja yhtä lailla meidän pitää luoda edellytyksiä kasvulle. Normaalisti kun puhutaan tällaisesta syklisestä taloudesta, niin kun menee hyvin, jarrutetaan vähän, ja kun menee huonosti, painetaan vähän lisää kaasua. Edellisessä hallituksessa painettiin kaasua suoraan ylämäkeen. Sen takia tämä Orpon hallitus on ollut tällaisissa ongelmissa. Onneksi on kuitenkin tehty 601 kappaletta kasvuun tähtäävää päätöstä — miettikää, 601 kappaletta. [Puhemies koputtaa] Luin ne ääneen, ja siinä meni kaksi tuntia 45 minuuttia. Se löytyy Paasipodista. Suosittelen teille kaikille.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Martin Paasi,911825,2025-12-15T14:20:55,2025-12-15T14:22:17,Käsitelty,1.1 2025_129_116,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Tuppurainen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_117,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kun suomalaisten tulevaisuudenusko on romahtanut ja suomalaiset säästävät pahan päivän varalle, on lohdutonta, että taas kerran Orpon—Purran hallitus kahlaa syvällä rasismikohussa. Oli kuitenkin hyvä kuulla pääministerin puheenvuoro tässä hieman aiemmin. Hän käytti väkevän ja tärkeän puheenvuoron, jossa hän totesi, että tämä ilveily on ollut isänmaalle vahingollista. Hän myös selkeästi viittasi siihen, että eduskuntaryhmät tulevat käsittelemään tämän asian ja että tässä on toimittava kuten on sovittu. Kysymys kuuluu nyt teille, valtiovarainministeri Purra: Onko myös teidän mielestänne tämä pueriili toiminta isänmaalle vahingollista, ja tuletteko te toimimaan sen mukaan kuin pääministeri tässä aiemmin eduskunnalle kuvasi? Mikä on teidän toimintanne nyt tässä tapauksessa? Valtiovarainministeri Purra, saammehan teiltä vastauksen?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-12-15T14:22:17,2025-12-15T14:23:30,Käsitelty,1.1 2025_129_118,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Siponen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_119,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tässä aiemmin käytettiin perussuomalaisten taholta puheenvuoro, että hallitus ”muka” kurjistaa pienituloisten oloja. Tuossa matkalla tänne lueskelin paikallislehden uutisen, jossa kerrottiin, että nyt joulun alla seurakunnan diakoniatyölle on tullut yli 20 prosenttia enemmän avustushakemuksia jouluavustuksiin liittyen. Siellä korostuu tämä lapsiperheköyhyys joulun alla, mutta myöskin monella lapsettomalla työikäisellä ja ikäihmisellä on tiukkaa. Tässä jutussa kerrotaan: ”Avustushakemuksissa on näkynyt ihmisten talouden ja elämän tiukentuminen, sillä tukiin on tullut leikkauksia ja kiristyksiä. Niillä, joilla on ollut tiukkaa, on nyt vielä tiukempaa. Myös työssäkäyvien elämä on käynyt ahtaammaksi, varsinkin niillä, jotka ovat tehneet pätkätöitä. Heiltäkin on hävinnyt suojaosuuksia.” Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri on aiemmin todennut, että keneltäkään ei vaadita kohtuuttomia, ja valtiovarainministeri Purra, te olette todennut, että pienituloisilta leikkaaminen ei teille käy. [Puhemies koputtaa] Mikä teidän viestinne on nyt näin joulun alla näille ihmisille, jotka joutuvat turvautumaan avustuksiin ja ruoka-apujonoihin?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-12-15T14:23:30,2025-12-15T14:24:50,Hyväksytty,1.1 2025_129_120,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Holopainen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_129_121,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Hallituksen toiminnasta päällimmäinen vaikutelma on lupausten pettäminen, ainakin mitä itäiseen Suomeen tulee. Meillä on tilanne, että paljon on luvattu mutta vähän on saatu. Omassa kotimaakunnassani Etelä-Karjalassa on tulossa synkät ajat: jopa 18 prosentin työttömyysastetta on ennustettu. Etelä-Karjala on maakunta, joka on kiistatta kärsinyt kaikkein eniten tästä geopoliittisesta tilanteesta, ja nyt sitten hallituksen lupaukset ovat näyttäytyneet lähinnä negatiivisina. Aluekehitysrahat on viety muualle ja vain pieni osa niistä sitten palautettu. Karjalan radan kaksoisraideinvestointi on ollut jopa hallitusohjelmassa, mutta silti sitä ei olla toteuttamassa, ja nyt viimeisimmäksi sitten hyvinvointialueemme kärsii kaikkein eniten tästä soterahoitusmallin sekavuudesta. Nyt todellakin vihdoin kaivattaisiin tulevaisuudenuskoa ja toivoa myös Etelä-Karjalaan ja koko itäiseen Suomeen. On esitetty muun muassa tätä erityistalousaluepilottia, ja olisi tärkeää kuulla nyt näitä konkreettisia toimia: ollaanko tätä pilottia toteuttamassa tämän hallituskauden aikana, ja onko näitä aiemmin jo luvattuja investointirahoja [Puhemies koputtaa] muun muassa Karjalan raiteeseen tulossa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-12-15T14:24:50,2025-12-15T14:26:16,Käsitelty,1.1 2025_129_122,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Jukkola., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_123,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Tynkkynen viittasi puheessaan työperäiseen maahanmuuttoon Aasiasta ja viimeaikaisiin kuvakohuihin. [Vasemmalta: Niinpä!] Siitä samaa mieltä, että emme näitä kyllä kaipaisi ja täällä olisi tärkeämpääkin tekemistä. Tulen Pohjanmaalta, Suomen viennin hermokeskuksesta, josta yritykset käyvät kauppaa lähes kaikkialle maailmaan. Kaikkien kanssa tullaan toimeen, Suomi kun elää viennistä. En usko, että yksittäiset kohut heikentävät Suomeen töihin muuttoa, mutta varmaa on, että ne eivät paranna meidän maakuvaamme tai tue yritystemme vientiponnisteluja, Suomi kun elää viennistä. — Kiitos. [Vasemmalta: Juuri näin! Erinomainen puheenvuoro! Totta joka sana!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-12-15T14:26:16,2025-12-15T14:27:16,Käsitelty,1.1 2025_129_124,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Mäenpää., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_125,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Helsingin juutalainen seurakunta saa 90 000 euroa niin sanottuja joululahjarahoja turvallisuuden varmistamiseen. Mielestäni on nyt hyvä, että tällainenkin huomio siellä on tehty. Olette varmaan huomanneet, että jonkinlainen joukkoampuminen on tapahtunut Australiassa. Sillä lailla haluan muistuttaa, että meidänkin on otettava juutalaisen vähemmistön turvallisuus vakavasti. Äsken edustaja Holopainen sanoi, että soterahoitusmallin sekavuus on yksi ongelma siellä Itä-Suomessa. Satutteko muistamaan, kuka sen rahoitusmallin on tehnyt? Sillä lailla haluaisin huomauttaa. [Markus Lohi: Perussuomalaiset!] Ja sitten kun täällä joku puhuu jostakin naaman vääntämisestä tai ilveilystä, niin muistakaa nyt kuitenkin, että varmastikin — ainakin minä käsitän niin — ne, jotka ovat naamaa vääntäneet, ovat halunneet tukea sitä missiä, joka mielestäni aiheettomasti erotettiin omasta tehtävästään. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Voi hyvää päivää! — Sellainen hallituskumppani!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-12-15T14:27:16,2025-12-15T14:28:34,Hyväksytty,1.1 2025_129_126,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Edustaja Rantanen, poissa. — Edustaja Lyly.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_129_127,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kysyn myös sotesta. Meillä Pirkanmaan hyvinvointialueella ulkopuolisia ostoja tehdään 1 200 miljoonan euron edestä vuositasolla. Se on kymmenen prosenttia Suomen sotehankinnoista, noin suurin piirtein. Yhden jäänmurtajan hinta olisi noin 600 miljoonaa. Eli Pirkanmaalla ostetaan joka vuosi kahden jäänmurtajan verran palveluja, ja hyvinvointialueet ostavat vuodessa palveluja 20 jäänmurtajan verran. Voi kysyä, kuinka hyvin hyvinvointialueet onnistuvat tässä hankintatoimessaan ja miten se vaikuttaa jatkossa hyvinvointialueitten tilanteeseen, se kun on kuitenkin valtavan iso toimenpide myöskin Suomen julkiseen talouteen, koska siinä niitä hankintoja tehdään tuo 12 miljardia ja sen valtio rahoittaa. Siitä haluaisin nyt kysyä ministeri Juusolta tai ministeri Purralta: miten hyvinvointialueet onnistuvat näissä hankinnoissaan?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-15T14:28:35,2025-12-15T14:29:53,Hyväksytty,1.1 2025_129_128,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Päivärinta., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_129_129,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Edellisessä ammatissani toimittajana olen totta kai tottunut kuuntelemaan poliitikoilta kaiken maailman huttua ja höttöä, mutta täytyy sanoa, että nyt kun itse olen tässä salissa, niin jonkinlainen hurskastelun maailmanennätys kyllä läsähti korvilleni, kun SDP:n Räsänen täällä hurskastelee, että Orpon hallitus on epäonnistunut kaikissa talouspolitiikan tavoitteissaan, [Vasemmiston ryhmästä: No näinhän se on!] kun juuri SDP:n johdolla edellinen hallitus laiminlöi täysin finanssipoliittiset säännöt, heitti kehykset roskakoriin. Jäikö, edustaja Räsänen, huomaamatta, että Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja komissio nimenomaan kiittelevät hallitusta näistä sopeutustoimista? Käykää lukemassa, jos ette ole huomannut. Te jätitte velkarahan ja velkahanan lorisemaan sepposen selälleen. Kasvatitte menoja 41 miljardia, [Vasemmiston ryhmästä: Tehän otatte velkaa enemmän!] josta leijonanosa kului muihin kuin pandemiaan ja sodan aiheuttamiin kuluihin, pysyvistä menoista puhumattakaan. Kertokaapa nyt, edustaja Räsänen: Onko teidän edellisellä hurlumhei-meiningillä mitään tekemistä sen kanssa, että jouduimme EU:n alijäämämenettelyyn? [Puhemies koputtaa] Onko mitään tekemistä sen kanssa, että maksamme korkoja ensi vuonna yli 3,2 miljardia, kohta 5 miljardia? [Puhemies: Aika!] Onko teillä vastuuta tästä, vai syytättekö vain meitä? [Joona Räsänen: Voitte jatkaa vaikka koko päivän!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-12-15T14:29:53,2025-12-15T14:31:16,Käsitelty,1.1 2025_129_130,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Edustaja Räsänen, Joona.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_131,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Olisin voinut antaa edustaja Päivärinnalle kyllä vähän tasoitusta tässä vielä lisää. Kun te nyt aloititte puolustamaan Orpon hallituksen tuloksia, niin ainoa, mitä te keksitte, oli se, että nekin ovat siis edellisen hallituksen vika. [Susanne Päivärinta: Päinvastoin!] Eli jos ei nyt yhden yhdellä argumentilla pysty puolustamaan oman hallituksensa politiikkaa, niin sitten ei kannata kyllä tähän keskusteluun yleensä lähteä. Mutta, arvoisa puhemies, kun nyt todella näistä tuloksista puhutaan, niin edelleen: jos kaikki päätökset ovat olleet oikeita, niin miten ihmeessä tulokset voivat olla näin huonoja? Eihän tässä nyt tarvitse kovin suuri ydinfyysikko olla, että ymmärtää, että te olette tehneet toimenpiteitä, teillä on ollut erilaisia tavoitteita niillä toimenpiteillä, mutta tulokset ovat aivan sysihuonoja. Näinhän se on. Tämmöisessä tilanteessa voidaan jokainen varmaan ymmärtää, että no, näin välillä käy, mutta se pitäisi, hei, pystyä myöntämään. Arvoisa puhemies! Itse asiassa aika kuvaavaa on se, että kun näistä säästöistä puhutaan, niin tosiasiassa siis suomalaiset kuluttajat ovat säästäneet pankkitileilleen vuodessa enemmän kuin tämä hallitus koko kautensa aikana. Pitäisiköhän tälle luottamuslukolle nyt jotain tehdä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-12-15T14:31:16,2025-12-15T14:32:31,Käsitelty,1.1 2025_129_132,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Partanen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_133,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Karoliina,Partanen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Räsäsen puheenvuoro oli malliesimerkki siitä, että ongelmien luetteleminen tässä salissa ja ylipäätänsä politiikassa on helppoa. Samoiten on myös arvosteleminen helppoa. Sen sijaan toimivien ratkaisuiden kertominen näyttää olevan hyvin vaikeata oppositiolle. Edustaja Räsänen, te istutte velkatyöryhmässä ja tiedätte varsin hyvin sen, että asiantuntijat ovat sitä mieltä, että Suomen suurin ongelma on julkisen sektorin paisuminen pullataikinan kaltaisesti tässä maassa viimeisten vuosien aikana. Sille ei ole tehty yhtään mitään, ja nyt kun me yritämme sitä laittaa hieman parempaan kuntoon, niin mitään muuta ei tule kuin arvostelua. Ei yhden yhtä ratkaisua kerrota, miten saisimme meidän julkista sektoria pienemmäksi. Sen lisäksi, kun puhutte tästä, että ovatko meidän ratkaisut oikeat, niin kertokaa joku ratkaisu, millä te vastaisitte Venäjän uhkaan. OECD ja komissio ovat sitä mieltä, että Suomen taloutta vaivaa Venäjä, Venäjä ja Venäjä. Siihen en ole kuullut teiltä yhden yhtä ratkaisua.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Karoliina Partanen,1520,2025-12-15T14:32:32,2025-12-15T14:33:42,Käsitelty,1.1 2025_129_134,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Viitanen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_135,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Hyvä, että käydään keskustelua, ja hyvä, että käydään keskustelua myös SDP:n verolinjasta. Siitä haluaisin sanoa sen, että toisin kuin täällä puheenvuoroissa väitetään, meidän verolinjassamme pieni- ja keskituloiset voittavat. Mutta mitä tulee hallituksen verolinjaan, edustaja Wallinheimohan täällä nyt kertoi toden totta sen hyvän uutisen, että nyt sitten hallitus aikoo muuttaa omaa linjaansa budjettikäsittelyssä. Täällä on viitattu siihen Aamulehden artikkeliin, jossa tänään Veronmaksajain Keskusliiton luvut kertovat, että esimerkiksi jos tienaa 2 000 euroa, niin jää pakkasen puolelle, miinus 30 euroa, 4 500 euroa tienaava plus 60 vuodessa ja sitten 15 000 tienaava 4 690. Tässä on tämä hallituksen linjanveto hallituksen veropolitiikassa. Toivoisin oikeudenmukaisuutta ja toivoisin myös sitä, että aidosti se tavallinen suomalainen, pieni- ja keskituloiset, voisi hyötyä. Toinen, minkä haluan kertoa SDP:n verolinjasta, on se, että meillä valtaosa yrittäjistä voittaa. Me tukisimme pieniä ja keskisuuria yrittäjiä, ja meidän vaihtoehdossamme valtaosa yrittäjistä voittaa. Pieni- ja keskituloinen tavallinen suomalainen voittaa ja valtaosa yrittäjistä voittaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-12-15T14:33:42,2025-12-15T14:34:58,Käsitelty,1.1 2025_129_136,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Virta., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_137,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa turhauttaa todella moni asia, mutta ei vähiten se, että kun te kerrotte täällä, miten tälle hallitukselle kaikki työ on yhtä arvokasta, niin miksi te sitten poistitte ne suojaosat. Tai miltäköhän se puhe tuntuu nyt siitä yrittäjästä, joka laittoi firmansa kiinni vaikka sitten siitä Venäjän uhasta johtuen tai jostakin aivan muusta, eikä ole tänään töitä? Häntäkö lohduttaa se, että no, verot kevenevät kaikilla, kun ne eivät edes kevene? Entäs sillä sairaanhoitajalla? Loppuiko hänen työnsä arvostus teillä siinä kohtaa, kun hän jäikin työttömäksi? Ja siellä on ne viisi lasta, kun hän on tähän Suomeen tuottanut, toivonut ja saanut niitä lapsia, joita te peräänkuulutatte, mutta nyt niillä lapsilla ei ole yhtään joulupakettia, kun vanhemmat ovat työttöminä, koska sotealueet leikkasivat, ja te vastaatte, että no, verot kevenevät. Kun ihmiset eivät valitse sitä työttömyyttä — he eivät valitse työttömyyttä, toisin kuin te annatte ymmärtää — niin miltä heistä tuntuu tämä puhe, miten te kerrotte, että ratkaisu on veronkevennykset kaikille, jotka todellisuudessa menevät kaikkein rikkaimmille? Ja kun ei muka ole niitä ratkaisuja. Täällä on 2,5 vuotta oppositio sanonut, että antakaa sitä lisäaikaa alueille. Näitä hoitajia ei olisi tarvinnut irtisanoa, [Puhemies koputtaa] vaan toimintoja olisi voitu kehittää, he olisivat saaneet pitää työnsä, ja niissä perheissä ei tänä vuonna olisi ollut [Puhemies koputtaa] työttömyyttä ja köyhyyttä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-12-15T14:34:58,2025-12-15T14:36:17,Käsitelty,1.1 2025_129_138,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Heinäluoma., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_139,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kun katson kaupungin edustajana tätä kasvutilannetta ja kun olemme täällä keskustelleet opposition vaihtoehdoista, niin SDP on tämän hallituskauden alusta lähtien muistuttanut rakennusalan tilanteesta. Me olemme esittäneet, että kannattaisi toimia, kuten on aikaisemmissa rakennusalan heikoissa suhdannetilanteissa toimittu niin finanssikriisin aikana, niin 90-luvun aikana, eli että elvytetään rakennusalaa valtion tukemalla asuntotuotannolla ja myönnetään korjausmäärärahoja, jotta saadaan tämä rakennusalan lasku taitettua. No, hallitus ei suostunut tähän SDP:n esitykseen tarttumaan vasta kuin nyt, aivan viime metreillä. Nyt me huomaamme, että tämä rakennusalan heikko suhdanne on levinnyt muuallekin yrityksiin, ja se aiheuttaa erityisesti täällä kaupunkiseudulla heikkoa kasvunäkymää, ja pelkäänpä, että aiheuttaa meille aikamoisen asumisen pommin tuleville vuosille.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2025-12-15T14:36:17,2025-12-15T14:37:34,Käsitelty,1.1 2025_129_140,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Kivelä., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_141,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Hallitus on epäonnistunut kaikissa julkilausutuissa taloustavoitteissaan, joten ehkäpä teillä on tavoitteita, joita te ette halua mainostaa. Te olette kyllä onnistuneet, jos ja kun tavoite on ollut murtaa työntekijän asemaa, purkaa hyvinvointivaltiota ja tehdä köyhiltä rikkaille -luokkapolitiikkaa, ja kaikki tämä on tehty talouden, työllisyyden ja tasa-arvon kustannuksella, kymmenientuhansien uusien köyhien lasten kustannuksella. No, tasa-arvo ei tietenkään ole teille mikään prioriteetti, mutta viimeistään siinä vaiheessa, kun velkarahalla ollaan antamassa massiivista verolahjaa rikkaille tai kun velkasuhdetta yritetään parannella miinusmerkkisellä rahastokikkailulla, ei kyllä vastuullisesta taloudenhoidosta voi edes puhua. Tätä köyhiltä leikkaamista sitten peitellään sillä, että perussuomalaiset keskittyvät nolaamaan itsensä ja siinä samalla koko Suomen, ja milläpä muulla kuin rasismilla. Myös minä haluan vastauksen: hyväksyttekö te tämän täysin avoimen rasismin antamalla sen jatkua?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-12-15T14:37:34,2025-12-15T14:38:51,Käsitelty,1.1 2025_129_142,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Bergqvist., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_143,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Ärade talman! Under de senaste åren har man i välfärdsområdena jobbat väldigt hårt för att skapa sig en ny vardag och ge den service som befolkningen har rätt till. Vi vet att det inte har varit helt lätt att göra det. Vi har några välfärdsområden som har klarat sig ekonomiskt väldigt bra, vi har de som har stora utmaningar, och sedan har vi flera tiotal områden som med hjälp av lite tilläggstid säkert kommer att klara av de uppgifter som de har. Tack till regeringen för att de har fått den här tilläggstiden. Det är välbehövligt, men det betyder nog också att vi behöver se över den här finansieringsmodellen i fortsättningen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,sv,Sandra Bergqvist,1406,2025-12-15T14:38:51,2025-12-15T14:39:35,Hyväksytty,1.1 2025_129_144,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Yhteiskunnassa pitäisi torjua ennakolta sitä, mikä myöhemmin maksaa enemmän yhteiskunnan palveluna. Se on kaikkein halvin julkisen talouden säästämismuoto. Palvelu, jota ei tarvita, ei synnytä kuluja. Tämä olisi myös kaikkien kannalta inhimillisesti ja taloudellisesti järkevää. Sen vuoksi, kun katsoo tätä meidän korkeata työttömyystilannetta, kasvavaa lapsiperheköyhyyttä ja muuta, voi kysyä, miten hallitus on katsonut tätä kehitystä tästä näkövinkkelistä, kuinka paljon tämä jälkihoitaminen maksaa, kun olisi voitu tehdä etukäteen toimenpiteitä. Nyt olisi pitänyt kouluttaa ihmisiä, että he eivät joudu työttömäksi työuran aikana, ja sitten työttömyyden aikana. Lapsiperheköyhyyttä nämä leikkaamiset eivät ole auttaneet yhtään. Siellä on mennyt huonompaan suuntaan, ja se maksaa meille paljon jatkossa. Toivoisin, että näitä laskelmia tulisi enemmän eteen, kun näitä asioita käsitellään. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-15T14:40:04,2025-12-15T14:41:14,Käsitelty,1.1 2025_129_145,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_146,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä talousarvio perustuu vastuullisuuteen ja realismiin. Se tunnistaa tarpeet sopeuttaa julkista taloutta, mutta samalla se ymmärtää, että turvallista arkea ei rakenneta pelkillä säästöillä. Tarvitsemme kasvua, työtä ja investointeja. Työllisyys on paras turvaverkko niin yksilöille kuin koko yhteiskunnalle. Siksi vahva talous on paras suoja tulevia kriisejä vastaan. Näitä päätöksiä emme voi enää lykätä tuleville hallituksille tai lastemme lasten tulevaisuudelle. Velkaantumisen taittaminen on välttämätöntä, jotta emme siirrä kohtuuttomia riskejä ja kustannuksia heille, jotka eivät ole vielä omilla voimillaan tätä maata kannattelemassa. Tämä hallitus on sitoutunut tekemään kaikkensa tuon tavoitteen eteen, mutta suuret muutokset eivät synny yhdessä yössä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-15T14:41:14,2025-12-15T14:42:29,Käsitelty,1.1 2025_129_147,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_148,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tuolla tämän talon ulkopuolella toimeentulon kanssa kamppailevia kansalaisia ei kiinnosta pätkääkään se, kun me täällä arvostelemme toisiamme — nykyinen hallitus edellistä hallitusta, edellinen hallitus nykyistä hallitusta, ja kaikki arvostelevat jo varmuuden vuoksi tulevaa hallitusta. Kansalaisia kiinnostaa enemmän se, miten he saavat ruokaa pöytään. Arvoisa valtiovarainministeri, pyydän teitä hetkeksi asettumaan niin sanotusti normikansalaisen rooliin. Mitä te sanoisitte hallituksen valtiovarainministerille, joka on valmistellut jo kolme valtion budjettia tilanteessa, jossa meillä on edelleen ennätystyöttömyys, konkursseja ennätysmäärä, lapsiperheköyhyys lisääntyy ja talouden tarkkailuluokalla on köyhä oppilas nimeltä Suomi? Pohtikaa hetki ja kertokaa meille ihan rehellisesti, mitä kansalainen Purra kysyisi valtiovarainministeriltä. Kysyisittekö ministeriltä: miksi ette pitänyt lupausta, että pienituloisilta ei leikata?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-15T14:42:29,2025-12-15T14:43:28,Käsitelty,1.1 2025_129_149,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Vornanen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_150,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Timo,Vornanen,Kansanedustaja,TV,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Talouden tervehdyttäminen vaatii kovaa priorisointia. Emme voi tinkiä suomalaisten peruspalveluista samalla, kun rahaa valuu miljardeja euroja toissijaisiin kohteisiin, kuten maahanmuuttoon ja kehitysapuun. Oma pesä on laitettava kuntoon. Nämä varat kuuluvat omien kansalaistemme hyvinvointiin ja haittojen ennaltaehkäisyyn. Oma kansa ensin. Itäisen Suomen elinvoima ja viranomaisten ja reserviläisten toimintakyky ovat minulle sydämenasioita ja tietenkin myös koko maan etu. Siksi olen tyytyväinen siitä, että pitkäaikainen tavoitteeni, Kiteen ampumaurheilukeskuksen rahoitus, on nyt turvattu tulevalle vuodelle. Tästä kuuluu kiitos hallitukselle ja erityisesti perussuomalaisille, jotka ovat tehneet ampumaratojen ja Suomen turvallisuuden eteen hartianvoimin töitä. Kiitokseni hallitukselle myös Pohjois-Karjalan saamasta tierahoituksesta. Se on elintärkeä teko koko Suomen huoltovarmuudelle [Puhemies koputtaa] ja ihmisten arjen sujuvuudelle.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Timo Vornanen,1522,2025-12-15T14:43:28,2025-12-15T14:44:44,Käsitelty,1.1 2025_129_151,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Marttila., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_152,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiinnitin huomiota siihen, että ryhmäpuheenvuoroissaan hallituspuolueet puhuivat olevansa tavallisen suomalaisen asialla. Valtiovarainministeri puolestaan totesi vastauspuheenvuorossaan, että kyse on arvovalinnoista. Tosiasiassa tämä hallitus on päättänyt velkatilanteesta huolimatta alentaa jopa sadoilla miljoonilla kaikkein varakkaimpien verotusta, ja sen he maksattavat tekemällä päätöksiä, jotka lisäävät köyhyyttä ja sysäävät kymmeniätuhansia lapsia köyhyyteen. Näin oikeistolainen ja epäoikeudenmukainen politiikka on suomalaisten vaikea hyväksyä, edes oikeistolaisten, jotka näkevät, että tämä talouspolitiikka ei näytä toimivan. Arvoisa valtiovarainministeri, oletteko todella sitä mieltä, että nämä arvovalinnat ovat olleet perusteltuja? Te lupasitte ennen vaaleja, että pienituloisilta ei leikata.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-12-15T14:44:44,2025-12-15T14:45:42,Käsitelty,1.1 2025_129_153,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Viitala., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_154,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen tulostaulu on kyllä heikko yrityksistä huolimatta, ja tosiaan ne toimet ovat todellakin jääneet yrityksiksi, ei ole tuloksia tullut. Tosiasia on se, että yhä useampi joutuu valmistautumaan tänä jouluna sillä tavalla, että miettii, onko varaa minkäännäköisiin lahjoihin lapsille tai onko minkäänlaiseen joulupöytään varaa. Tähän epävarmuutta lisää vielä se, että tänään on runnottu läpi potkulaki, joka lisää epävarmuutta työmarkkinoilla. Tämän hallituksen vahtivuorolla Suomi on saatu vietyä sinne EU:n talouden tarkkailuluokalle, ja nyt tarvittaisiin sitä luottamusta lisää. Sitä on täällä peräänkuulutettu paljon. Arvoisa hallitus, teille on tarjottu aiemminkin SDP:n luottamusta lisäävää vaihtoehtoa, ja se kannattaisi ottaa mukaan sinne talouden tarkkailuluokan koulureppuun. Valtiovarainministeri Purra, oletteko valmis edistämään sieltä hyviä hankkeita ja luomaan uskoa tulevaisuuteen? Kai siellä SDP:n vaihtoehdossa teidänkin mielestänne jotain hyvää sentään on?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-12-15T14:45:42,2025-12-15T14:46:52,Käsitelty,1.1 2025_129_155,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Lohi., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_156,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Haluan kiittää hallitusta siitä, että se on kyennyt tekemään neljän miljardin säästötoimet ja aika ison joukon myös kasvutoimia. Valitettavasti tulokset talouskasvun suhteen ovat erittäin heikot, ja Suomi velkaantuu myös ennätysvauhtia. Kuten pääministeri sanoi, suora lainaus: ”On lähellä, että velkaantuminen lähtee käsistä.” Näillä luvuilla voi sanoa, että se on todella lähellä. Kun annan kiitoksia hallitukselle, niin samalla ajattelisin, että olisi ryhdikästä myös tunnustaa, että me olemme epäonnistuneet siinä, että Suomessa on erittäin voimakas epäluottamus tulevaisuuteen ja talouteen. On onnistuttu luomaan hankala ilmapiiri, joka jarruttaa talouden kasvua ja sitä kautta meidän yhteisten ongelmien ratkaisemista. Ajattelen, että jos ei kykene tunnustamaan tätä vaan syyttää edellisiä hallituksia, niin se kyllä murentaa sitä arvovaltaa, joka syntyy myös sillä, että on kyetty tekemään näitä järkeviä ja oikeitakin ratkaisuja. Eli olisi paljon rehdimpää, että sanottaisiin avoimesti, että tässä me olemme epäonnistuneet, mutta näissä me olemme onnistuneet.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-12-15T14:46:53,2025-12-15T14:48:07,Käsitelty,1.1 2025_129_157,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Ministeri Purra., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_158,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Oppositio ei todella paljon hyvää hallituksesta ja sen toimista löydä. Onneksi edustaja Lohen viimeinen puheenvuoro antoi vähän kiitoksiakin tähän suuntaan. Onneksi tiedän myös, että tämä työ on iso maratoni. Tämä ei ole mikään pikajuoksu. Me teemme sellaisia toimia, joista ei välttämättä poliittista kiitosta saa, ja joista monet ovat vaikeita, mutta jotka ovat samaan aikaan myös hyvin välttämättömiä. Mikäli siihen ei luottaisi myös siinä tilanteessa, kun ympärillä myrskyää, niin työ olisi huomattavasti paljon vaikeampaa. Mutta en aio masentua opposition puheenvuoroista vaan lähteä vastaamaan lukuisiin kysymyksiin ja huomioihin, joita sieltä tuli. Valitettavasti en taida kaikkiin ehtiä, mutta sen verran kuin aikaa on. Edustaja Räsänen räväkkään tyyliinsä ja vakuuttavan kuuloisesti kysyi, mitä velkasuhteelle on tapahtunut ja miksi tilanne onkin tämä. Jos lähdetään katsomaan sitä nettomenopolkua, joka siis on tämä Euroopan komission tarkastelema suure tässä meidän kokonaisuudessa, niin hallitushan on pysynyt sillä nettomenopolulla. Eli esimerkiksi syy siihen, että liiallisen alijäämän menettelyyn joudutaan, on tietenkin siinä, että se talouden kasvu ei ole pysynyt siinä, mitä on ennustettu. Mutta näitä toimia julkiseen talouteen eli sekä säästöjä että joitakin veronkiristyksiä olemme tehneet juuri siinä siinä mitassa ja kuten sekä komissio, IMF, luottoluokittajat että talouden asiantuntijat ovat kannustaneet. Mitkä menot ovat sitten nousseet? Puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvät menot, jotka tulevat lisääntymään tulevina vuosina miljardiluokassa, jopa viisi miljardia vuodessa. Vastaavasti hyvinvointialueiden rahoitusta on merkittävästi nostettu, mitä ei voisi uskoa, kun kuuntelee teidän puheitanne. Ja se kolmas iso tekijä on valtion lainan korkomenot, jotka ovat merkittävästi nousseet. Samaan aikaan tämä vaikea suhdanne ja kasvun puute, korkeat työttömyysluvut ovat vaikuttaneet suhdannesidonnaisiin menoihin. Tässä edustaja Räsäsen yleisessä puheenvuorossa olisi, kuten olen aiemminkin tainnut sanoa, ehkä jonkinlainen sisältö, mikäli teidän oma vaihtoehtonne tai teidän käytäntönne tai se, mitä te olette koskaan tehneet, olisi jotenkin parempi, merkittävästi parempi, mutta valitettavasti näin ei ole. [Antti Lindtmanin välihuuto] Te olette koko hallituskauden vastustaneet käytännössä kaikkia meidän tekemiämme toimia. Nyt te samaan aikaan väitätte, että me emme tekisi niitä riittävästi. Samaan aikaan tässä maassa 18 vuotta kärsitty kasvun puute on sellainen, missä sosiaalidemokraateilla on merkittävä kädenjälkensä. Lisäksi on pakko miettiä, onko sosiaalidemokraateissa laajasti vieläkään ymmärretty, mitä se tarkoittaa, että te olette sitoutuneet velkajarruun ja te olette samaan aikaan sitoutuneet puolustusmäärärahojen nostoon, kuten hallitus on esittänyt, koska tämä yhdessä tarkoittaa sitä, että teidän on löydettävä suoria menosäästöjä ja/tai veronkiristyksiä tämän hetken arvion mukaan noin kymmenellä miljardilla ennen vaaleja ja teidän on kyettävä esittämään näitä. Minä en valitettavasti tästä keskustelusta saa sellaista mielikuvaa. Vastaavasti tämä finanssipoliittinen parlamentaarinen ryhmä, jossa edustaja Räsänen voimakkaasti on mukana, on kuullut valtavasti asiantuntijoita, mutta silti minusta tuntuu, että teille ei ole vieläkään selvää se, mitä on tehty, mitä pitää tehdä, mitä aiemmin ei ole tehty, kuten edustaja Partanen täällä puheenvuorossaan hyvin kuvasi. Olisin mielelläni vastannut taas edustaja Harkimolle, mutta hän ei ole täällä. Sanon saman kuin muutama viikko sitten edellisessä budjettiin liittyvässä keskustelussa: Te itse ehdotatte teidän vaihtoehtobudjetissanne yhteisöveron laskemista 15 prosenttiin. Minun päähäni ei mahdu ymmärrys siitä, miten te samaan aikaan voitte vastustaa meidän sen alentamista 18:aan. Edustaja Tuppurainen kuulutti taas minun vastuunkantoni perään. Olen sitä vastuuta nyt noin kaksi ja puoli vuotta tässä tehtävässä kantanut. Kannan vastuuta tämän hallituksen toimista, en muista, mutta valitettavasti kuvittelen, että teille ei kyllä vastuunkannoksi riittäisi edes se, että minut näennäisesti poltettaisiin roviolla. Sellaisen kuvitelman, ajatuksen minä olen teidän puheistanne saanut. [Anna Kontulan välihuuto] Te toistelette keskustelusta toiseen näitä samoja, samoja mantroja mutta valitettavasti niissä ei taida olla sisältöä. Mutta toisaalta, jos itse olisin käynyt tuolla Euroopassa tuhoamassa sellaisen määrän miljardeja Uniper-kaupoissa ja seikkailuissa, niin ehkä olisin hieman tarkempi sanoissani täällä. [Tytti Tuppurainen: Missä faktat?] Arvoisa puhemies! Ostovoima todellakin palkansaajilla erityisesti paranee, ja kuten täällä on todettu, niin viimeinkin päästään paremmalle puolelle siitä ostovoimaromahduksesta, joka tuossa koronan jälkeen tapahtui. Tähän vaikuttavat paitsi veronalennukset, korkojen lasku, palkankorotukset ja niin edelleen — ylipäätänsä se, että inflaatio on huomattavan heikko ja, kuten avauspuheenvuorossani kuvasin, ollaan jopa deflaatiossa. Edustaja Lindtman kritisoi, että minun puheeni ovat olleet liian negatiivisia ja ovat siis syypää tähän tilanteeseen. Toivoisin, että te tässä vaiheessa jo ymmärtäisitte, mikä ero on julkisella taloudella ja toisaalta reaalitaloudella. Te itse kuvaatte jokaisessa puheenvuorossanne, kuinka tilanne on vakava: tilanne on erittäin vakava, velkaantuminen on niin ja niin korkea. Tässä on kyse julkisesta taloudesta. Te ette voi olla sitä mieltä, varsinkaan mikäli te tavoittelette pääministerin tehtävää, etteikö julkisen talouden tilanne ole nyt ja ole ollut huomattavan vakava. Jos te olette myös rehellinen, niin te voitte myöntää, että tämä hallitus on jotain pyrkinyt sen eteen tekemään. Sen sijaan reaalitalous, jossa me nimenomaan erityisesti pääministerin kanssa pyrimme löytämään myös valoisia näkymiä tässä maassa — vientisektorilta, investoinneista, joulukaupan toivottavasta piristymisestä ja niin edelleen. Ne ovat kaksi eri asiaa. Meidän pitää samaan aikaan kyetä puuttumaan molempiin, ja sen vuoksi tämä hallitus sekä tekee toimia julkiseen talouteen että merkittävästi kasvutoimia, joilla pyritään vaikuttamaan siihen, että tähän maahan joskus sitä aitoa hyvää kasvua saataisiin. [Antti Lindtmanin välihuuto] Edustaja Lohi, te kuvasitte tätä kymmenen miljardin kokonaisuutta, kuten muutama muukin edustaja puheessaan. Pidän hyvin tärkeänä aina olla tarkka siitä, että viittaan kymmenen miljardin kokonaisuuteen. Kymmenen miljardia sopeutuksia — se on harhaanjohtavasti ilmaistu. Siellä on sopeutuksia, suoria menosäästöjä tai veronkiristyksiä huomattavasti vähemmän. Lisäksi on tärkeää katsoa, mitä jää viivan alle, mikä on nettovaikutus. Edustaja Kettunen, ymmärsinkö oikein, että te vastustatte kaivosmineraaliveron kiristystä? Vastustaako keskusta sitä? Nimittäin sitä ei ollut teidän vaihtoehtobudjetissanne eikä sitä ole teidän valtiovarainvaliokunnan vastalauseessa. [Markus Lohen välihuuto] Haluaisin tietää, vastustaako keskusta kaivosmineraaliveron kiristystä, kuten te täällä salissa annoitte ymmärtää. Mutta noin yleisesti ottaen teidän verolinjauksenne ovat kyllä vuosisadan suurin silmänkääntötemppu, joten tämä ei sikäli minua lainkaan yllätä. Arvoisa puhemies! Tässä olisi vielä iso liuta kasvutoimia, joita voisin luetella, puhua luottamuksesta, johdonmukaisuudesta, rehellisyydestä, mutta aika näyttää olevan huomattavasti jo yli. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-12-15T14:48:09,2025-12-15T14:56:15,Hyväksytty,1.1 2025_129_159,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitokset ministeri Purralle. — Ja sitten ministeri Marttinen, kolme minuuttia.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_129_160,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Matias,Marttinen,Työministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Ja kiitoksia kansanedustajille käydystä keskustelusta. Tartun nyt tiiviisti muutamaan kokonaisuuteen kiinni. On täysin totta, niin kuin täällä on tuotu esille, että kyllähän Suomen tilanne tällä hetkellä on hyvin vaikea. Me tiedämme kaikki myös ne syyt, minkä takia me olemme tässä. Mutta hyvät kansanedustajat, kuten olen sanonut myös aikaisemmin täällä salissa keskustelussa, se, että meillä on suuria vaikeuksia edessä, ei tarkoita sitä, että pitäisi tehdä vähemmän uudistuksia Suomen talouteen. Ei, vaan pikemminkin pitäisi pystyä tekemään vielä enemmän sen kaiken päälle, mitä maan hallitus on vienyt jo eteenpäin. Täällä tuotiin esille edustaja Hopsun puheenvuorossa suurin piirtein niin, että työllisyystoimet ovat monilta osin haitallisia. Toivon todella, että vasemmisto-oppositiossa tällainen ajatus ei nauti laajempaa luottamusta. Me kaikki tiedämme sen, että valtaosa suomalaisista yrityksistä on niitä pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Me tiedämme myös sen, että näissä yrityksissä, on sitten kyse vaikka rahoituksen saatavuudesta, on kyse siitä, millainen kynnys on palkata uusia työntekijöitä tai miten sääntely kurittaa näitä yrityksiä, nämä ovat erittäin suuria, merkityksellisiä kysymyksiä. Sen takia meidän hallituksen tekemät uudistukset nimenomaan tähtäävät siihen, että suomalaiset pk-yritykset voivat kasvaa ja työllistää lisää työntekijöitä, ja sen takia myös kaikkia näitä myös valmistelussa olevia työmarkkinauudistuksia viedään entisestään eteenpäin. Mitä tulee sitten veropolitiikkaan, niin täytyy kyllä todeta se, että kyllä SDP on onnistunut tekemään erittäin hienon hattutempun tällä kaudella taas veropolitiikassa. Kun muistelen niitä keskusteluita, mitä me kävimme vaikka edustaja Viitasen kanssa tässä salissa viime kaudella, niin kyllä vain SDP kovasti tuntui tukevan kaikkia Marinin hallituksen veronkiristyksiä. [Pia Viitanen: Ei siellä mitään kiristyksiä!] — Kyllä, aika paljon. Edustaja Viitanen, katsotaanpa nyt niitä lukuja tässä kohtaa. 200 miljoonaa euroa on se veronkevennys, mitä Marinin hallituksen aikana annettiin suomalaisille ahkerille palkansaajille. Tämä hallitus keventää työn verotusta noin 1,6—1,7 miljardilla eurolla. Voidaan kysyä, mikä on teidän uskottavuus puhua veronkevennyksistä, [Pia Viitasen välihuuto] jos pelkästään tämä hallitus keventää pieni- ja keskituloisten palkansaajien tuloverotusta jopa [Joona Räsänen: Vielä kun se kukkarossa näkyisi!] kuusinkertaisella määrällä verrattuna taas vastaavasti Marinin hallituksen aikaan. Joten ehkäpä tämä on hyvä myös sanoa tässä salissa ääneen. Jääköön se suomalaisten arvioitavaksi, miten uskottavia puheet veronkevennyksistä teidän osaltanne ovat, koska voisin sanoa, että täällä kyllä puhutaan, mutta tuleeko tapahtumaan, niin enpä tiedä, nähtäväksi jää kaikkinensa. Meille on tärkeää, että työn verotus kevenee kaikilla tulotasoilla, ja minusta on myös reilua se, että tehdystä työstä jäisi vähintään puolet palkansaajalle käteen. Onko se teistä kohtuutonta, että kun ahkera suomalainen tekee työtä ja tienaa rahaa, niin vähintään puolet, edustaja Tuppurainen, siitä työstä jäisi taas vastaavasti heille itselleen käteen? Minä kyllä luulen, että se on aika reilua politiikkaa kaikkinensa. Ja viimeisenä, arvoisa rouva puhemies, kysyttiin myös siitä, miten nämä opposition vaihtoehdot vaikuttaisivat maan talouden kasvuun. No, tietysti on vaikea hyvin seikkaperäisesti tähän vastata, [Antti Lindtman: Suunta on selvä!] mutta jos ajatellaan sitä, että SDP esimerkkinä on vastustanut systemaattisesti joka ainoaa meidän ehdottamaa uudistusta, jolla nimenomaan suomalaisten pk-yritysten tilannetta halutaan parantaa, jotta taas he voisivat luoda tilaa työllistää uusia työntekijöitä. Ja samaan aikaan te esitätte täällä salissa erittäin merkittävää veronkiristystä listaamattomille yhtiöille. Tiedättekö, että ne ovat juuri niitä yrityksiä, [Pia Viitasen välihuuto] ne ovat juuri niitä yrityksiä, jotka työllistävät? Te haluatte lyödä moukarilla niitä suomalaisia yrittäjiä ja yrityksiä, jotka tässä maassa työllistävät. Me haluamme, että he voivat myös työllistää lisää. Sen takia me emme halua kiristää heidän verotustaan, toisin kuin taas SDP on halunnut. [Joona Räsänen: Onko valtiovarainministeriö yritysvihamielinen?]", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-12-15T14:56:22,2025-12-15T15:00:47,Käsitelty,1.1 2025_129_161,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Edustaja Tuppuraiselle tuli sen verran suora kysymys, että vielä tähän yksi vastauspuheenvuoro, ja sen jälkeen mennään puhujalistalle.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_162,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Purra oli vastaavinaan moniin edustajien esittämiin kysymyksiin, mutta yksi vastaus puuttui, ja sen myötä puuttuivat kaikki. Te nimittäin jätitte vastaamatta siihen kysymykseen, jaatteko te pääministerin tässä aiemmin salissa esittämän arvion, että tämä silmien venyttely, tämä ilveily, tämä pueriili toiminta on ollut isänmaalle vahingollista ja että sen vuoksi, pääministerin mukaan, on toimittava, kuten on sovittu. Rouva puhemies! Pääministeri on jo aiemmin syksyllä todennut, että mikäli jatkossa ei tule sanktioita tämänkaltaisesta toiminnasta, hallitus ei ole toimintakykyinen. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Aivan!] Me kysymme nyt teiltä, valtiovarainministeri Purra: Jaatteko te tämän pääministerin arvion? Onko hallitus toimintakykyinen mielestänne? Miten te arvioitte tätä toimintaa, ja oletteko te sitä mieltä, että nämä edustajat tulevat saamaan seuraamukset, kuten pääministeri on selkeästi antanut eduskunnan ymmärtää?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-12-15T15:00:50,2025-12-15T15:01:56,Käsitelty,1.1 2025_129_163,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Ministeri Purra., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_164,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on erittäin toimintakykyinen. Siitä, mitä eduskuntaryhmien puheenjohtajat tekevät, minulla ei ole tietoa enkä sitä voi tältä suunnalta kommentoida. Mitä tulee sitten ilveilyyn tai tähän valitettavaan missikohuun, niin olen mielestäni siitä antanut kommentit jo perjantaina, ja pysyn niiden takana edelleen. [Vasemmalta: Ei tullut vastausta!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-12-15T15:01:57,2025-12-15T15:02:19,Käsitelty,1.1 2025_129_165,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Sitten edustaja Vornanen, varsinainen puheenvuoro. — Edustaja Vornanen, varsinainen puheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_166,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Timo,Vornanen,Kansanedustaja,TV,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia, rouva puhemies! Valtiontalouden tervehdyttäminen on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii meiltä kykyä priorisoida, ja sitä hallitus on tehnytkin kiitettävällä tavalla. Vaikka hallitus ja perussuomalaiset ovat kuluneen hallituskauden aikana tehneet hyvää työtä, mielestäni on selvää, että toissijaisista valtion menokohteista ei ole vielä tingitty tarpeeksi. Tällaisia kohteita ovat muun muassa maahanmuutto ja kehitysapu, joihin valuvat rahat, miljardit eurot, on mielestäni käytettävä paremmin suomalaisten hyväksi. Ymmärrän, että kehitysavulla on hyvä tarkoitus, mutta tässä ajassa meidän on ajateltava realistisesti. Emme voi auttaa muita, jos emme ensin pidä huolta omasta taloudestamme ja turvallisuudestamme. Meidän on hoidettava oman kansan asiat ensin. Näkemykseni mukaan Suomen tulisikin säästää nykyistä huomattavasti enemmän maahanmuuton ja kehitysavun kuluista ja ohjata näistä säästyvät miljardit eurot omien kansalaistemme peruspalveluihin. Puhumme miljardeista euroista, joilla voimme vahvistaa hyvinvointiyhteiskuntamme perustaa. Toimivat peruspalvelut ehkäisevät ongelmia ennalta. Se on paitsi inhimillisesti oikein myös huomattavasti edullisempaa kuin jo syntyneiden haittojen korjaaminen. Tiedämme, että tinkiminen esimerkiksi perusterveydenhuollosta johtaa vääjäämättä korkeampiin erikoissairaanhoidon laskuihin. Se tie on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestämätön. Arvoisa rouva puhemies! Haluan nostaa esiin myös turvallisuuden ja huoltovarmuuden, jotka näkyvät konkreettisina tekoina maakunnissa. Maanpuolustustahdon, reserviläisten ja viranomaisten toimintaedellytysten turvaaminen ovat itselleni sydämen asioita. Lisäksi itäisen Suomen elinvoima on koko Suomen turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Siksi esimerkiksi rahoituksen saaminen Kiteen ampumaurheilukeskukselle on ollut yksi keskeisistä tavoitteistani. Tämä 300 000 euron rahoitus tulee Kiteelle tänä vuonna. Niistä kuuluu kiitos hallitukselle ja erityisesti perussuomalaisille. He ovat tehneet ampumaratojen lisäämiseksi ja niiden toimintakunnon ylläpitämiseksi ison työn. Haluan lausua kiitokseni myös hallitukselle Pohjois-Karjalaan kohdistetusta tierahoituksesta. Kun pidämme tiet kunnossa, varmistamme arjen sujuvuuden sekä viranomaisten liikkumisen niin normaalioloissa kuin mahdollisesti poikkeustilanteissakin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Timo Vornanen,1522,2025-12-15T15:02:28,2025-12-15T15:05:39,Käsitelty,1.1 2025_129_167,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Päivärinta., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_168,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Toden totta, Suomen talouden tilanne on vaikea, ja se on vakava, mutta ei se ole sitä siksi, että Orpon hallitus tekee kipeästi kaivattuja korjausliikkeitä, [Antti Kurvinen: Vääriä korjausliikkeitä!] vaan se on sitä siksi, että näitä päätöksiä on lykätty — edustaja Kurvinen — aivan liian kauan. Te ette tehneet niitä, mitä me nyt teemme. Me emme lykkää. Suomen tilanne olisi myös toinen [Antti Kurvinen: Kokoomus on ottanut enemmän velkaa!] — edustaja Kurvinen, saanko puhua? — Suomen tilanne olisi myös toinen, jos te siellä edellisessä vasemmistohallituksessa olisitte leikanneet edes jostakin ettekä olisi laiminlyöneet näitä rakenteellisia uudistuksia. Ja sanon sen nyt uudestaan, että onhan se todella irvokasta ollut kuunnella tänään, kun täällä esimerkiksi SDP:n Räsänen hurskasteli, että Orpon hallitus on epäonnistunut kaikissa talouspolitiikan tavoitteissaan, [Pia Lohikoski: No eikö se muka ole?] kun juuri SDP:n johdolla edellinen hallitus laiminlöi täysin finanssipoliittiset säännöt. Jäikö teillä huomaamatta, että Kansainvälinen valuuttarahasto, IMF, ja komissio nimenomaisesti ovat kiittäneet hallitusta julkisen talouden sopeutustoimista? Jos jäi, niin käykääpä tutustumassa. Mitä te teitte? Jätitte sen velkahanan lorisemaan valtoimenaan auki. Kasvatitte menoja 41 miljardilla, josta leijonanosa kului aivan muuhun kuin pandemiaan ja sodasta aiheutuneisiin kuluihin, pysyvistä menoista puhumattakaan. Ja nämähän otetaan esiin nyt vain tämän takia: Luuletteko, että näillä ei ole mitään vaikutusta siihen, että me olemme nyt EU:n alijäämämenettelyssä? Luuletteko, että näillä ei ole mitään vaikutusta siihen, että me maksamme ensi vuonna korkoja jo yli 3,2 miljardia, kohta 5 miljardia? Vastatkaapa rehellisesti: vaikutitteko te itse näihin? Ja jos ette vastaa, niin voin vastata, että kyllä vaikutitte. Voisin kysyä vielä sen, mikä on sitten SDP:n ja vasemmistoliiton vaihtoehto. No, sehän on kuultu moneen kertaan. Se on se sama vanha veromoukarointi yrityksille ja työntekijöille. Se on se sama vanha virsi, että perutaan kaikki hallituksen työmarkkina‑ ja rakenteelliset uudistukset, jotka muissa Pohjoismaissa on tehty kuulkaa jo aikaa sitten. Ne työllisyysluvut teille kyllä kelpaavat mutta eivät ne toimet, miten siellä ollaan näihin hyviin lukuihin päästy. Kaiken kukkuraksi vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetin toteutuessa Suomeen pamahtaisi lähes 65 000 uutta työtöntä, yrittäjät menettäisivät vuodessa tuhansia euroja ja Suomi ajautuisi sellaiseen ahdinkoon, että siitä ei selviäisi tässä salissa kukaan. Tuollainen vastuuton vasemmistolainen politiikka ei ole meidän vaihtoehtomme. [Pia Lohikosken välihuuto] Eikä yllättänyt kyllä sekään, että te ette siihen velkajarruun lähteneet mukaan. Se on sitä vastuutonta politiikkaa. Kiitän kaikkia muita puolueita, jotka lähtivät. Arvoisa puhemies! Suomen julkinen velka suhteessa bkt:hen toden totta huitelee pian 90 prosentissa, mutta ilman Orpon hallituksen mittavia sopeutustoimia velka kasvaisi kuulkaa vielä nopeammin, jopa hallitsemattomasti. Tämä ei ole mielipide, vaan tämä on tosiasia, jonka valtiovarainministeriö ja valtiovarainvaliokunta ovat itsekin todenneet. Ja vaikka Suomi joutuu nyt liiallisen velkaantumisen takia EU:n alijäämämenettelyyn, Orpon hallitus ei joudu näillä näkymin enää päättämään uusista leikkauksista. Miksi ei joudu? Sen takia, että me olemme nimenomaisesti jo tehneet ne tarvittavat toimenpiteet, kaikki ne toimenpiteet, joita te jatkuvasti vastustatte, joita te jatkuvasti moititte. Pysytään lisää tosiasioissa. Edellisen hallituksen raha, tämä hurlumhei-linja, todella näkyy nyt myös meidän korkomenoissamme. Niin kuin äsken sanoin, ensi vuonna pelkästään valtionvelan korkoja maksetaan yli 3,2 miljardia euroa. Tiedättekö mitä? Sillä voisi kustantaa poliisin palkat kolmeksi vuodeksi. Sillä voisi palkata hoitajia. Sillä voisi kunnostaa teitä. Ei, nyt ne menevät tuonne valtionvelan korkoihin. Arvoisa puhemies! Orpon hallitus tekee sen, mitä täytyy. Me vahvistamme ostovoimaa. Me vahvistamme työnteon kannustimia ja kasvun ja investointien edellytyksiä. Puhtaan siirtymän investointeja toteutuu jo todella huikea määrä, ja todellisuudessa teollisuuden tilaukset kasvavat ennätysvauhtia. Se on selvää, että Suomi ei lähde nousuun pelkästään leikkaamalla eikä myöskään nousisi niillä teidän ehdottamillanne veronkiristyksillä. Jos veronkiristykset olisivat saaneet Suomen nousuun, niin mehän olisimme nousseet jo ajat sitten. Arvoisa puhemies! Me rakennamme nyt Suomea, jossa jokaisella on mahdollisuus turvalliseen, terveeseen ja merkitykselliseen elämään. [Antti Kurvinen: Ei siltä näytä!] Jokaista ongelmaa ei enää voi ratkaista — edustaja Kurvinen — lisälainalla. Se tie on kuljettu loppuun. Tämä on se tosiasia, joka tulee myös teidän eteenne, hyvä oppositio. Sitä te ette pakoon pääse. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-12-15T15:05:43,2025-12-15T15:11:13,Käsitelty,1.1 2025_129_169,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Edustaja Junnila poissa, edustaja Berg poissa. — Edustaja Kurvinen.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_170,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Rouva puhemies! Tämähän oli sopiva yllätys, että pääsin tänne korokkeelle heti edustaja Päivärinnan puheenvuoron jälkeen. Olihan siinä ihan jokunen positiivinenkin ajatus, ainakin yritelmä, mutta minusta kokoomuksen Päivärinta kiteytti tämän koko vaalikauden päätarinan: edellinen hallitus. Siis kohta kolme vuotta, puhemies, on toiminut tämä valtioneuvosto, [Susanne Päivärinnan välihuuto] ja silti edellinen hallitus on kaiken tehnyt, ainakin kaiken negatiivisen, edellinen hallitus. Nykyinen hallitus ei mistään negatiivisesta ole vastuussa. Aina on muiden vika, Trumpin ja tullien vika, Venäjän hyökkäyssodan vika, maailmanlaajuisten ongelmien vika, edellisen hallituksen vika, joulupukin vika varmasti, erityisesti Suomen keskustan vika ovat kaikki asiat. Tätä me olemme nyt kolme vuotta kuunnelleet, ja kyllä me ymmärretään oppositiossa ja erityisesti keskustassa ymmärretään sen, että eivät nämä asiat ole yksinkertaisia ja helppoja, mutta kyllä toisi pikkusen uskottavuutta tähän hallituksen toimintaan, kun te myöntäisitte, että teidän päätöksenne, kohta yhden vaalikauden mittaiset päätökset, ovat myös aikaansaaneet jotakin tässä maassa, sillä, rouva puhemies, kyllähän Suomen taloudellinen tilanne on todella, todella heikko. Mehän olemme EU:n pahnanpohjimmaisissa, olemme siellä alemmassa jatkosarjassa, jumbosijaa hätyyttelemme. Monenlaisia päätöksiä on tehty, mutta se on selvää, että eivät niiden vaikutukset ainakaan myönteisiä ole. Meillä on ulosotossa ilmeisesti enemmän ihmisiä kuin koskaan modernin historian aikana, 600 000 ihmistä ilmeisesti suurin piirtein. Meillä on konkursseja enemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla, firmoja menee koko ajan konkurssiin, ja kaikista riipivin ja kaikista ikävin ja surullisin asia on se, että me ollaan työttömyydessä EU:n kakkosia ja erityisesti nuorten työttömyys ja pitkäaikainen työttömyys on lisääntynyt. Me tiedetään, miten vaikeita ihmiskohtaloita nämä ovat. Puhemies! On pakko todeta se, että tämä nykyinen hallitushan on velan ottamisen ennätyshallitus. Kaikista edellisistä hallituksista ja kaikista historian hämärässä olevista mikään ei ole näin paljon velkaa ottanut. Nämä ovat tosiasioita, hyvät hallituspuolueitten edustajat. Ei näitä kannata mennä pakoon selitysten taakse. Se auttaisi tätä keskustelua. Arvoisa puhemies! Keskusta on esittänyt oman yhteiskuntapoliittisen vaihtoehtonsa. Parempi vaihtoehto on tuo vihreä kirja, jota löytyy minunkin istumapaikaltani, ja vaikkapa omistuskirjoituksella tai allekirjoituksellakin jaan sitä teille, jos kerran haluatte siihen tutustua. Me panostaisimme kasvuun, kasvun tuplaamiseen, uusien yritysten lisääntymiseen, työpaikkojen lisääntymiseen, panostaisimme koulutukseen, keksintöihin, innovaatiotoimintaan, panostaisimme siihen, että perheillä olisi luottamusta tulevaan, että lapset olisivat vähän tervetulleempia Suomeen kuin tällä hetkellä ovat. Meidän mielestämme, arvoisa puhemies, vakavin yksittäinen talouspolitiikan virhearviointi on ollut se, että hallitus on unohtanut keskituloiset, tavalliset suomalaiset. Veronkevennykset on kohdennettu erityisesti 10 000 euroa tai enemmän kuussa tienaaville, hyvin harvalukuiselle, erittäin hyvin pärjäävälle eliitille tässä maassa. Itse asiassa myös yrityspolitiikan osalta lähes kaikki Orpon hallituksen toimenpiteet kohdentuvat sinne kaikista suurimpiin yrityksiin, pörssiin listattuihin yhtiöihin, ei niihin pieniin ja keskikokoisiin yrityksiin, joita suomalaiset yritykset pääosin ovat. Puhemies! Jos tuo keskustan vihreä kirja menisi läpi tällä viikolla äänestyksissä, tuo parempi vaihtoehto, se tarkoittaisi 2 500—6 000 euroa kuussa tienaaville suomalaisille merkittävää veronkevennystä. Haluan, puhemies, tuoda esille, että keskituloisten verotus ei kevene hallituksen veropolitiikalla. Päinvastoin, se saattaa kiristyä, sillä hallitus poistaa työhuonevähennyksen, hallitus poistaa työmatkapyöräilyn vähennyksen ja hallitus poistaa ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksun verovähennyskelpoisuuden. Me olemme myös saaneet ihan uutta tutkimustietoa muun muassa Akava Worksin tutkimuksesta ja myös Ilta-Sanomien selvityksestä, että suurin osa keskituloisista ihmisistä säästää tällä hetkellä pahan päivän varalle ja tämä hidastaa meidän kotimaista kulutustamme. Puhemies! On muistettava se, että valtion budjetista kolmasosa menee sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Siltä osin keskustan oppositiojohtaja Antti Kaikkonen viikonloppuna julkisti soten korjaussarjan, ja se kyllä kannattaisi, arvoisa hallitus, myöskin ottaa voimakkaasti käyttöön. Siellä olisi omalääkärimallia, parempaa rahoitusjärjestelmää, diagnoositietojen parempaa hyödyntämistä, ja kyllä tämä velkojen osittainen anteeksianto, alijäämien osittainen anteeksianto hyvinvointialueille olisi järkevä ratkaisu. Rouva puhemies! Näillä perusteilla kannatan keskustan vastalauseen 2 mukaisia muutosesityksiä tuohon valtion budjettiesitykseen. Lisäksi kannatan edustaja Kontun kaikkia muitakin esityksiä. Erityisesti kannatan edustaja Kontun tekemää vastalauseen 2 mukaista epäluottamuslause-ehdotusta, sillä tämä hallitus saa mennä, ja kannatan Kontun ehdotusta, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-12-15T15:11:25,2025-12-15T15:16:57,Käsitelty,1.1 2025_129_171,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Elo., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_172,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Suomen taloustilanne on vakava, eivätkä karut työttömyysluvut sitä helpota. Koko tämän hallituskauden ajan on ollut selvää, että Orpon hallitus on laittanut velkaantumisen pysäyttämisen kaiken muun edelle. Yhtä selväksi on käynyt, että hallituksen valitsemalla karulla leikkauslinjalla on ollut tuhoisat seuraukset. Hallitus on tehnyt massiivisia, hyvinvointiyhteiskunnan perustaa vakavasti uhkaavia leikkauksia, mutta velkaantuminen on jatkunut. Samaan aikaan Orpon hallitus on tietoisesti ottanut takapakkia ilmasto- ja luontotoimissa, vaikka on selvää, että ilmastokriisi ja luontokato uhkaavat talouden perusteita myös täällä Suomessa. On ollut jäätävää kuulla tässäkin salissa hallituspuolueiden edustajien vähättelevän ja jopa pilkkaavaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Kestävän talouden näkökulmasta huolestuttavaa on, että Orpon hallitus ei ole määrätietoisesti tarttunut työn tuottavuuden parantamiseen, vaikka olemme jääneet siinä jälkeen verrokkimaista. Käytämme Suomessa luonnonvaroja reippaasti yli EU:n keskiarvon, vaikka meillä pitäisi olla kaikki edellytykset korkean lisäarvon tuotannon kasvattamiseen. Valitettavan vähän on hallituksen suunnasta kuitenkin kuulunut puhetta tai näkynyt keinoja esimerkiksi kiertotalouden vauhdittamiseksi. Sen sijaan, että velkaantuminen olisi saatu hallintaan, Suomi jatkaa velkaantumista paitsi taloudellisesti myös sosiaalisesti ja ekologisesti. Oppositiosta käsin joudumme seuraamaan, kun Orpon hallitus on tehnyt taas yhden talousarvion, jolla se ei onnistu uskottavasti tuomaan ratkaisuja Suomen kestävän tulevaisuuden kannalta keskeisiin ongelmiin. Sen sijaan hallitus on luonut politiikallaan talouteen ja koko yhteiskunnan ilmapiiriin ennen näkemättömän määrän epävarmuutta. Arvoisa puhemies! Hallitus on leikannut valtavasti lapsilta, nuorilta sekä valmiiksi heikoimmassa asemassa olevilta. Uusia työpaikkoja piti syntyä satatuhatta, mutta todellisuudessa hallitus on toimillaan lisännyt työttömyyttä. Ja samalla kun 30 000 lasta on sysätty köyhyyteen, hallitus on päättänyt kohdistaa veronkevennykset kaikkein rikkaimmille. Hallitus on myös jälleen jättänyt sopeutustoimien ulkopuolelle monia asiantuntijoiden laajasti suosittelemia keinoja, kuten ympäristölle haitallisten ja säilyttävien yritystukien karsimisen. Näihin tukiin puuttumalla valtio voisi säästää miljardeja euroja ja samalla laittaa vauhtia elinkeinorakenteen uudistamiseen ympäristön kannalta kestäväksi. Arvoisa puhemies! On selvää, että Orpon hallituksen politiikalla Suomi ei tule saavuttamaan kansallisia ja kansainvälisiä luonto- ja ilmastotavoitteitaan. Paitsi että hallitus leikkii näin toimiessaan meidän kaikkien tulevaisuudella, se ottaa tässä myös taloudellisen riskin. Päästöjen kasvu voi nimittäin lisätä valtion menoja, kun joudutaan hankkimaan lisää taakanjakosektorin päästöyksiköitä tai vähentämään päästöyksiköiden myynnistä saatavia tuloja. Ja jotta yritykset uskaltavat investoida uusiin vihreisiin ratkaisuihin, tarvitaan varmuus siitä, että politiikassa linja pitää eikä poukkoile. Hallituspuolueiden sisältä jatkuvasti kuuluva Suomen ilmastotavoitteiden kyseenalaistaminen on myrkkyä tulevaisuuden kilpailukyvylle. Ja kyllä, puheista ja hallitusohjelmakirjauksista huolimatta Orpon hallitus ottaa ilmastotavoitteiden osalta takapakkia esimerkiksi keventämällä fossiilisten tuontipolttoaineiden verotusta. Erityisen huolestuttavaa on myös maankäyttösektorin tilanne, jonka korjaamiseksi hallitus ei edelleenkään esitä uskottavia toimia ja riittävää rahoitusta. Sen sijaan hallitus tekee päätöksiä, jotka jopa kannustavat lisäämään hakkuita, eikä osoita luonnonsuojeluun kipeästi kaivattua lisärahoitusta. Arvoisa puhemies! Orpon hallituksen linjalle on olemassa inhimillinen, ekologinen ja taloudellisesti kestävä vaihtoehto. Vihreät eivät anna periksi ilmastokriisin ja luontokadon edessä. Siinä, missä Orpon hallitus lakoaa lobbareiden paineen alla, vihreillä on rohkeutta karsia haitallisia yritystukia ja asettaa ympäristöhaitoille hintalappu. Yhteiskunnan vahvuuden mitta on se, kuinka kohtelemme heikoimmassa asemassa olevia. Siinä, missä Orpon hallitus lisää lapsiperheköyhyyttä ja syventää eriarvoisuutta, vihreät rakentavat Suomea, joka kannattelee jokaista, ei vain hyväosaisia. Vahva talous edellyttää osaamista, innovaatioita ja työtä. Siinä, missä Orpon hallitus velkaantuu ennätysvauhtia ja kylvää epäluottamusta työmarkkinoille, vihreät satsaavat koulutukseen ja uudistavat taloutta vastuullisesti. Arvoisa puhemies! Näillä perusteilla kannatan edustaja Krista Mikkosen tekemiä esityksiä, jotka pitävät sisällään myös epäluottamuslauseen ja perustelut sille, että hallitus ei nauti vihreän ryhmän luottamusta.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-12-15T15:16:59,2025-12-15T15:22:12,Käsitelty,1.1 2025_129_173,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Sarkkinen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_174,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Katsaus Suomen yhteiskunnan tilaan: Työttömyys on nousussa. Köyhyys on nousussa. Asunnottomuus on nousussa. Julkinen velka on nousussa. Talous ei ole nousussa. Olisi todellakin mukavaa, jos meidän ei tarvitsisi tänään puhua näistä synkistä luvuista. Olisi todellakin hienoa, jos myönteinen talouskehitys olisi vihdoin alkamassa. Mutta tässä sitä ollaan. Hallitus on epäonnistunut työllisyys- ja taloustavoitteissaan. Pienituloisilta suomalaisilta ja julkisista palveluista leikkaaminen ei ole kääntänyt julkista velkasuhdetta laskuun. Leikkaukset ovat syöneet pienituloisten ostovoimaa, työttömyyden kasvu leikkaa kysyntää, ja heikko tilanne saa kuluttajat ja yritykset varovaisiksi. Pienituloiset käyttävät rahat kotimaan kulutukseen, joten pienituloisilta leikkaaminen on myös omiaan syömään ostovoimaa. Kysynnän puute on yritysten keskeisin kasvun este tällä hetkellä Suomessa. Nekään, joilla olisi varaa, eivät uskalla kuluttaa, vaan he varautuvat ja säästävät. On totta, että myös kansainväliset suhdanteet vaikuttavat talouteen, mutta kyllä tilanteessamme on paljon kotikutoisia ongelmia. Muualla Euroopassa, myös rajavaltioissa, talous kasvaa ja työllisyys paranee. Meillä tilanne on valitettavasti toinen. Suomen talouden tilanne on tämän hallituskauden aikana eriytynyt muun Euroopan kehityksestä. Silti hallitus jatkaa pienituloisilta leikkaamista ensi vuoden budjetissaan. Samalla suurituloisimmille annetaan mojova veroale. Tämä on paitsi raaka arvovalinta myös huonoa talouspolitiikkaa. Pienituloisilta leikattavat eurot ovat pois kotimaan kulutuksesta. Suurituloisten saamat lisäeurot taas käytetään usein säästämiseen tai esimerkiksi ulkomaanmatkailuun. Pienituloisilta leikkaamista perustellaan taloudellisella pakolla. Perustelu ei kestä vettä, kun samalla suurituloisille on varaa antaa veronalennuksia ja yhteisöveron laskua valmistellaan. Olisi perusteltua, että hallitus nyt uudelleen tarkastelisi päätöstään yhteisöveron alennuksesta, jonka on määrä tulla voimaan vuonna 2027. Yhteisöveron alennuksessa ei ole talouspoliittista järkeä, sillä sen ei uskota juurikaan vaikuttavan kasvuun, mutta se luo pysyvän aukon julkiseen talouteen ja lisää velkaantumisen tarvetta. Jos hallitus tuntee minkäänlaista vastuuta julkisen talouden tilasta, se peruu aikeensa yhteisöveron alennuksesta. Vielä on aikaa. Arvoisa puhemies! Julkisen talouden velkaantuminen on saatava taittumaan. Se on selvää. Mutta se ei onnistu pelkillä sopeutuksilla, vaan tarvitaan kasvua. Sopeutuksiakin on tehtävä, mutta ne on tehtävä tavalla, joka ei leikkaa kasvua, lisää köyhyyttä tai tuhoa hyvinvointivaltion perustuksia. Sopeutuksia ei kannata tehdä keskellä matalasuhdannetta, sillä sopeutukset taantumassa leikkaavat kasvua ja kasvattavat näin sopeutustarpeita. Julkiset sopeutukset on myös kohdistettava oikein. Vasemmistoliitto ei sopeuttaisi leikkaamalla pienituloisilta, vaan me suuntaisimme sopeutukset sinne, missä rahaa on. 2000-luvulla yritykset ovat saaneet isot vero- ja maksualet, kun yhteisöveroa on laskettu ja lasketaan lisää ja kun sivukuluvastuita on siirretty pois yrityksiltä. Tämä ei ole kuitenkaan uudistanut tai vahvistanut taloutta. Päinvastoin pääomia pumpataan ulos yrityksistä ja investointiasteet ovat liian matalalla. Myös suurituloiset ovat saaneet Orpon hallitukselta mittavat veroalet. Ikääntyvällä maalla ei oikein olisi tähän varaa. Vasemmistoliitto on esittänyt paremman vaihtoehdon omassa vaihtoehtobudjetissamme. Me sopeuttaisimme esimerkiksi säätämällä suurten omaisuuksien miljonääriveron, korjaamalla listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen ja leikkaamalla yritysten verotukia. Arvoisa puhemies! Suomen julkinen talous ei ole huonossa kunnossa sen takia, että päättäjät olisivat holtittomasti lisänneet julkisia menoja. Ongelmien ja talouspaineiden taustalla ovat väestön ikääntyminen, talouden rakenneongelmat ja heikko kasvu sekä kasvavat korko- ja puolustusmenot. Veropohjan rapautuminen ja rapauttaminen ovat lisänneet ongelmia. Ongelmat eivät siis myöskään ratkea leikkaamalla hyvinvointivaltion peruspilareja. Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Jokelaisen tekemiä muutosehdotuksia, lausumaehdotuksia ja epäluottamusehdotusta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-12-15T15:22:14,2025-12-15T15:27:06,Käsitelty,1.1 2025_129_175,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Ollikainen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_176,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies, ärade fru talman! Vi vet alla här att vi lever i mycket utmanande tider, både när det gäller ekonomin men också när det gäller det säkerhetspolitiska läget. Ekonomin finns för att skapa nya möjligheter, för att skapa arbete och företagande och för att skapa förutsättningar för att våra medborgare ska kunna leva, bo, bygga och arbeta i vårt land. Ofta handlar det om psykologi i ekonomin, men det handlar också om framtidstro.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2025-12-15T15:27:08,2025-12-15T15:27:51,Hyväksytty,1.1 2025_129_177,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Talousarvioehdotuksen keskeinen tavoite on kääntää valtion velkakierre laskuun ja turvata kestävä tulevaisuus. Samalla olemme tilanteessa, jossa tarvitaan myös ennätyksellisiä panostuksia puolustukseen ja turvallisuuteen. Puolustusmateriaalihankintoihin osoitetaan kuuden miljardin euron tilausvaltuudet. Hallitus myös panostaa yrittäjyyteen ja talouden kasvuun työn verotusta keventämällä erityisesti pieni- ja keskituloisilta, mikä vahvistaa ostovoimaa ja kannustaa työntekoon. Yrittäjyyttä tuetaan, jotta Suomi säilyisi houkuttelevana investointikohteena. Kristillisdemokraateille on tärkeää se, että taloutta tasapainotetaan oikeudenmukaisesti. Kiinnitän huomiota siihen, että vaikka sopeutuksia on jouduttu monin tavoin tekemään, niin lapsiperheiden asemasta on huolehdittu säilyttämällä muun muassa kotihoidon tuki, jopa hiukan korottamalla lapsilisiä, kasvattamalla äitiyspakkauksen arvoa ja sitten verotusta keventämällä juuri lapsiperheiden osalta työtulovähennyksen lapsikorotuksen nostolla. Samoin koulutukseen ja oppimisen tukeen kohdennetaan lisäresursseja, ja näillä on tarkoitus luoda vakaammat edellytykset lasten hyvinvoinnille, perheiden arjen sujuvuudelle ja toivottavasti myös käänteelle parempaan syntyvyyteen. Ryhmämme odottaa edelleen väestöpoliittisen selonteon tuomista eduskuntaan, kuten hallitusohjelmassa on sovittu, jotta sen pohjalta voidaan käydä laajemmat keskustelut lapsiystävällisen yhteiskunnan rakentamisesta. Arvoisa puhemies! Totean vielä sen, että vaikka täällä nyt on kuultu kovin kriittistä keskustelua hallituksen päätöksiä kohtaan, on merkittävää, että syksyllä yhdessä hyvin laajasti — vasemmistoliittoa lukuun ottamatta — sovimme velkajarrusta, mikä osoittaa, että huoli talouden tilanteesta on laajasti jaettu. Eli olemme tässä salissa yhdessä sitoutuneet julkisen velan taittamiseen, velkaantumisen hillitsemiseen, ja tämä on tärkeä viesti siitä, että yhteinen päämäärämme on palauttaa Suomen talous terveelle ja kestävälle pohjalle.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-12-15T15:32:20,2025-12-15T15:35:06,Käsitelty,1.1 2025_129_178,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Wallinheimo., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_179,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Suomi elää poikkeuksellisen vaikeassa toimintaympäristössä. Turvallisuustilanne on heikentynyt, korot nousivat nopeasti, ja inflaatio heikensi ihmisten ostovoimaa. Nämä eivät ole tekosyitä, nämä ovat tosiasioita, joiden keskellä päätöksiä nyt tehdään. Juuri tällaisessa tilanteessa mitataan, tehdäänkö helppoja vai kestäviä ratkaisuja. Hallitus on valinnut tien, jossa kasvun edellytyksiä vahvistetaan työn, yrittämisen ja luottamuksen kautta samalla, kun julkisen talouden suuntaa korjataan. Näitä ei aseteta vastakkain, vaan ne tehdään rinnakkain. Arvoisa puhemies! Suomen julkisen talouden ongelmat eivät ole syntyneet yhdessä vaalikaudessa, mutta on rehellistä todeta, että edellisellä kaudella finanssipoliittiset säännöt sivuutettiin ja rakenteelliset uudistukset jätettiin tekemättä. Se oli lyhytnäköistä, ja sen seuraukset osittain näkyvät nyt. Nyt tehdään ne päätökset, jotka olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin. Hallituksen toimet hidastavat velan kertymistä merkittävästi. Ilman näitä päätöksiä Suomi ottaisi tänä vuonna noin neljä miljardia euroa enemmän velkaa. Ensi vuonna ero olisi kolme ja puoli miljardia euroa. Kyse ei ole numeroista paperilla vaan siitä, mitä jätämme tuleville sukupolville. Kun katse käännetään pidemmälle, ero kasvaa entisestään. Ilman näitä päätöksiä velkasuhde nousisi puolustusmenot huomioiden yli 120 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuonna 35. Nyt velkasuhde jää alle 100 prosentin. Yli 90 miljardin euron ero kertoo, miksi suuntaa oli pakko muuttaa. Arvoisa puhemies! Tälle linjalle tulee tukea myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Kansainväliset toimijat ovat pitäneet hallituksen sopeuttamistoimia välttämättöminä ja määrätietoisina. Velkajarrua pidetään keskeisenä ratkaisuna talouspolitiikan uskottavuuden ja luottamuksen vahvistamisessa, ja työmarkkinoiden uudistusten nähdään tukevan kasvua. Työmarkkinoilla tilanne on yhä haastava, mutta käänne parempaan on alkanut. Työllisten määrä kasvaa, ja lomautukset vähenevät. Työllisyysaste on historialliseen tasoon ja EU-keskiarvoon nähden kohtuullinen, mutta rakenteissa olemme edelleen jäljessä verrokkimaita. Siksi työmarkkinoita uudistetaan nyt, ei vastakkainasettelun vuoksi vaan siksi, että työn vastaanottaminen kannattaa ja yrityksillä on paremmat edellytykset työllistää. Pysyvä kasvu syntyy tästä, ei velalla elvyttämällä. Rakennusala on kärsinyt erityisesti korkojen nopeasta noususta. Ala oli pitkään ylikuumentunut, ja korjausliike on ollut raju. Hallitus ei ole lähtenyt velkaelvytyksen tielle mutta on tukenut alaa vastuullisesti korkotukilainojen ja takausten kautta, jotta terve toiminta pääsee liikkeelle suhdanteen käännyttyä. Arvoisa puhemies! Velkajarru on historiallinen parlamentaarinen sopimus. Se rakentuu ajatukselle, että julkinen talous pidetään hallinnassa yli vaalikausien ja päätökset tehdään pitkän aikavälin näkökulmasta. Näin turvataan hyvinvointipalvelut myös tuleville sukupolville. Lopuksi on syytä todeta, että myönteisiä merkkejä on jo nähtävissä. Ensi vuonna keskituloisten ostovoima kasvaa selvästi, yritysten investointi‑ ja vientiodotukset vahvistuvat ja asuntokaupassa siirrytään vähitellen jarrulta kaasulle. Suomi ei nouse helpoilla lupauksilla vaan kestävillä päätöksillä. Vastuu on otettu, suunta on käännetty, ja pohja kasvulle rakennetaan määrätietoisesti.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-12-15T15:35:09,2025-12-15T15:39:30,Käsitelty,1.1 2025_129_180,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Edustaja Koskela, Jari.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_181,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Ensi vuoden budjettia käsiteltäessä on syytä muistaa kaksi asiaa: ensinnäkin julkista taloutta on välttämätöntä sopeuttaa, ja toiseksi velkakäyrää ei taiteta pelkästään saksilla vaan kasvulla ja työllä. Siksi meidän linjamme on ollut tehdä vaikeat sopeutuspäätökset hallitusti mutta samalla rakentaa edellytyksiä sille, että suomalainen työ ja suomalainen yritys pärjäävät. Ensi vuonna voimaan tulevat veronkevennykset ovat tästä konkreettinen esimerkki. Työn verotusta kevennetään, ja valtaosa kevennyksistä kohdistuu pieni‑ ja keskituloisiin. Erityisesti lapsiperheille työtulovähennyksen lapsikorotuksen tuplaus tarkoittaa tuntuvasti lisää käteen. Kolmen lapsen perheelle puhutaan jopa noin 600 euron verohelpotuksesta vuonna 26. Korkeimpia marginaaliveroja lasketaan kasvutoimena, mutta ne pysyvät jatkossakin korkealla tasolla. Samaan kokonaisuuteen kuuluu myös arjen kustannusten keventäminen. Ruuan arvonlisäveroa lasketaan, ja autoilun kustannuksia on kevennetty muun muassa polttoaineveron alennuksella. Nämä ovat konkreettisella tasolla ostovoimaa vahvistavia päätöksiä. Kun työn tekemisestä jää enemmän käteen ja välttämättömät menot eivät karkaa, suomalaisella on mahdollisuus kuluttaa, investoida omaan elämäänsä ja uskaltaa tehdä päätöksiä. Mutta, arvoisa puhemies, tässä kohtaa törmäämme isoon ongelmaan, jonka suomalaiset tunnistavat arjessaan: vaikka ostovoima on vahvistunut ja vahvistuu edelleen, moni ei uskalla kuluttaa. Epävarmuus, korkotaso, työllisyysnäkymät ohjaavat rahaa kulutuksen sijaan säästöön. Se on täysin inhimillistä. Emme me voi emmekä halua pakottaa kansalaisia kuluttamaan. Talouspolitiikan tehtävä on vähentää epävarmuutta, vahvistaa luottamusta ja tehdä työnteosta kannattavaa. Sitä tämä hallitus tekee. Kun kulutus matelee, kasvu tarvitsee toisen moottorin, investoinnit, ja tässä tullaan rahoitukseen. Valiokunnissa on tuotu esiin vakava huoli erityisesti pk-yritysten rahoituksen saatavuudesta. Yritys voi olla terve, sillä voi olla tilauksia, se voi haluta palkata, mutta jos lainahana on kiinni tai ‑ehdot ovat kohtuuttomat, kasvu jää tekemättä. Meidän pitää katsoa suoraan myös pankkien toimintaympäristöä. Euroopassa yritysrahoitus nojaa selvästi pankkeihin, ja samalla finanssikriisin jälkeen pankkisääntelyä on kiristetty. Kun pankkien riskinottoa rajoitetaan, vaikutus näkyy väistämättä siinä, miten herkästi rahoitusta saa, millä hinnalla ja millä vakuuksilla. Tämä ei ole moraalisaarnaa pankeille vaan talousrealismia. Jos kasvu‑ ja investointiyritykset jäävät ilman rahoitusta, koko maa jää ilman kasvua. Valiokunnan kuulemisissa on todettu, että vuonna 25 jopa kaksi kolmasosaa kasvuhakuisista pk-yrityksistä tarvitsi Finnveran takausta saadakseen pankkirahoitusta, ja sekään ei aina välttämättä riittänyt. Tämä kuitenkin kertoo siitä, miten varovaisiksi rahoitusmarkkinat ovat käyneet. Se on yksi kasvun jarru, jonka purkaminen on välttämätöntä. Siksi meidän pitää edistää rahoituslähteiden monipuolistamista ja pääomamarkkinoiden toimivuutta. Tarvitaan enemmän kilpailua ja vaihtoehtoja pankkilainalle, toimivampia pääomamarkkinoita, kotitalouksille järkeviä tapoja sijoittaa kotimaiseen yritystoimintaan ja EU-tasolla pääomamarkkinaunionia, jotta kasvuyritysten rahoitus ei jää yhden kanavan varaan. Arvoisa rouva puhemies! Tämän budjetin ydinviesti on selvä: ostovoimaa vahvistetaan veronkevennyksillä erityisesti pieni‑ ja keskituloisille ja lapsiperheille. Samalla tunnistamme, että epävarmuus ohjaa rahaa säästöön ja että kasvu tarvitsee investointeja. Siksi rahoituksen saatavuus, pankkien toimintaympäristö ja pääomamarkkinoiden kehittäminen eivät ole sivujuonne vaan kasvupolitiikan kovaa ydintä. Arvoisa puhemies! Lopuksi huomioita valiokunnan tekemistä lisäyksistä. Niitä on tehty 40 miljoonan edestä. Näissä lisäyksissä korostuvat tiestö ja turvallisuus. Nostaisinkin esiin valiokunnan 100 000 euron lisäyksen turpeen korkean jalostusasteen tuotteiden selvitykseen. Tästä varmasti tulee jotakin positiivista, voin jo luvata tässä vaiheessa. Turve on kansallinen voimavaramme ja vahvuutemme, jota meidän on hyödynnettävä enemmän. Toivottavasti tämä selvitys avaa oven jatkotoimille. Tästä tullaan varmasti puhumaan vielä enemmän ja tulen itsekin puhumaan pääluokkakohtaisessa keskustelussa. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-12-15T15:39:32,2025-12-15T15:44:41,Käsitelty,1.1 2025_129_182,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Haatainen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_183,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Talouden huonosta tilasta kertoo se, että EU on asettamassa Suomen talouden tarkkailuluokalle. Muualla Euroopassa talous on lähtenyt kasvuun ja työllisyys nousuun. Suomi ei ole päässyt muun Euroopan kasvuvauhtiin mukaan. Suomessa on Euroopan heikoin talouden kehitys, ja työttömyys on edelleen Euroopan korkeimpia. Orpon hallitus sai Marinin hallitukselta ennätystyöllisyyden, jossa se pääsi aloittamaan hallituskautensa. Valitettavasti hallitus on epäonnistunut työllisyydenhoidossa. Hienoista työllisyysluvuista on tultu alaspäin, ja työttömyys on korkeimmillaan lähes 30 vuoteen. Tällä hetkellä talouden suurimpia jarruja ovat hallituksen tekemät leikkaukset ja ihmisten pelko sekä luottamuksen puute. Kun työttömyysluvut ovat kasvaneet vuosi toisensa jälkeen, on samalla lisääntynyt ihmisten huoli omalle kohdalle osuvasta työttömyydestä. Luottamusta jarruttaa myös varautuneisuus uusiin leikkauksiin, jota Orpon hallitus itse pitää yllä. Ihmiset varautuvat pahaa päivää varten. Talouden saaminen kasvuun edellyttää ihmisten pelkojen hälventämistä ja toivon rakentamista. Luottamuksen rakentaminen edellyttää kuitenkin tekoja. Arvoisa puhemies! Suomalaiset ovat huolissaan sosiaali- ja terveydenhuollon tilasta. E2 Tutkimuksen lokakuisessa kyselyssä peräti 65 prosenttia vastaajista oli huolissaan terveydenhoidon ja 57 prosenttia vanhustenhoidon tilanteesta. Toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto tulotasosta riippumatta sekä inhimillinen ikääntyminen ovat hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä. Hallituksen tekemät päätökset ovat valitettavasti heikentäneet oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista sotepalveluissa sekä vanhustenhuollossa. Hyvinvointiyhteiskunnan keskeinen tehtävä on auttaa ja tukea, kun elämä koettelee. Orpon hallituksen politiikan maksajaksi ovat kuitenkin joutuneet kaikista pienituloisimmat ihmiset. Nyt leikkauksia ollaan kohdistamassa jopa viimesijaiseen turvaan, toimeentulotukeen. Perustoimeentulotukea voidaan jatkossa leikata jopa puoleen, jolloin ihmisen on pärjättävä arjessa alle 300 eurolla kuukauden ajan. Toimeentulotukeen tehdään myös muita muutoksia, jotka heikentävät sen saajien tilannetta. Monella toimeentulotuen saajalla on sairauksia ja muita ongelmia työkyvyssä. Heille leikkaukset ovat vain rangaistus jo valmiiksi vaikeaan tilanteeseen. On kohtuutonta leikata toimeentulotuesta. Arvoisa puhemies! Ensi vuonna hallitus jatkaa koulutusleikkauksia kaikilla koulutuksen tasoilla. Leikkauksia tehdään perusopetukseen, varhaiskasvatukseen, yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Vaikka hallitus on panostanut esimerkiksi perusopetuksen kehittämiseen ja oppimisen tukeen — mistä voi osoittaa myös kiitosta — ovat resurssit kuitenkin kokonaisuudessaan vähenemässä. Myös aiempina vuosina hallitus on leikannut koulutuksesta ja lakkauttanut muun muassa aikuiskoulutustuen, mikä on heikentänyt ihmisten mahdollisuuksia päivittää osaamistaan työelämän muuttuvia tarpeita vastaavaksi. Hallituksen linja on valitettava, sillä vain koulutuksella voimme rakentaa tulevaisuutta ja osaamista. Suomen kasvu riippuu osaavista työntekijöistä, ja siksi koko elämän mittaiseen oppimiseen pitäisi panostaa. Koulutuksen laatu pohjautuu vahvasti joka tasolla ammattitaitoiseen, riittävään ja hyvinvoivaan henkilöstöön, jonka tilannetta hallituksen leikkaukset vaikeuttavat. Myös taide- ja kulttuurialat ovat Suomessa kasvua ja hyvinvointia luovia aloja, ja niihin pitäisi uskaltaa panostaa jatkuvan paineistamisen sijasta. Arvoisa puhemies! Lopuksi kannatan edustaja Joona Räsäsen SDP:n ryhmäpuheenvuorossa tekemiä esityksiä, että käsittelyn pohjaksi otetaan SDP:n vastalauseen 1 esitykset ja että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-12-15T15:44:43,2025-12-15T15:48:54,Käsitelty,1.1 2025_129_184,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Kalli., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_185,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Valtion talousarvioesityksen palautekeskustelua käydään aina näin joulun alla ajankohtana, jolloin joulun valmistelut ovat monessa kodissa jo täydessä vauhdissa. Niin tänäkin vuonna: jouluvalot on sytytetty, joulukortteja on lähetetty, ja joulunpyhiä suunnitellaan monessa kodissa. Jouluvalmistelut tuovatkin valoa vuoden pimeimpään aikaan ja rakentavat osaltaan joulun tunnelmaa, mutta tämän kaiken keskellä monen mieltä painaa nyt kuitenkin toinenkin todellisuus, nimittäin talouden epävarmuus, joka painaa monen mieltä. Suomen talous on ajautunut keskelle haastavinta vaihetta pitkään aikaan. Talouskasvun viivästyminen, ennätyksellinen työttömyys ja konkurssien korkea määrä kertovat tilanteen vakavuudesta. Monessa kodissa lasketaan nyt tarkasti, miten arjen menot saadaan hoidettua, joulusta puhumattakaan. On sydäntä särkevää ajatella, että hallituksen politiikan johdosta yli 30 000 lasta ajautuu köyhyyteen. Kaikkein tiukimmilla ollaan epäilemättä perheissä, joita pienituloisuus, työttömyys ja muut murheet koskettavat, mutta arjen kustannuksista selviytyminen vaatii ponnistelua myös monilta keskituloisilta työssäkäyviltä ja heidän perheiltään. Kun moni tässä taloustilanteessa vieläpä kantaa huolta oman tai läheistensä työpaikan pysyvyydestä, ei ole ihme, että luottamus tulevaisuuteen on horjunut. Siksi keskusta on joutunut jättämään vastalauseen, jossa keskitytään siihen, mistä luottamus syntyy: turvallisempaan arkeen, talouden kasvuun ja parempaan ostovoimaan. Toisin kuin hallitus, me kohdistaisimme veronkevennykset selkeämmin keskituloisille suurituloisten sijaan. Keskituloisille suunnatut veronkevennykset jättäisivät meidän vaihtoehdossamme tavalliselle työntekijälle jopa tuhat euroa vuodessa enemmän käteen. Tämä auttaisi perheitä, kannustaisi työntekoon ja piristäisi siten koko kansantaloutta. Kasvu ei kuitenkaan synny pelkästään kulutuksesta. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat suomalaisen työn kivijalka, ja niiden kasvun edellytyksiä on edelleen vahvistettava. Keskusta tarjoaisi yrityksille paremmat edellytykset uudistamalla yhteisöveroa — siis kaavamaisen alennuksen sijaan me uudistaisimme yhteisöveroa — ja myös korottaisimme yrittäjävähennystä. Näin autettaisiin niin yhden hengen toiminimiyrittäjiä kuin suurempiakin työllistäjiä, pk-yrityksiä. Me parantaisimme myös kotitalousvähennystä, jolla olisi välitön vaikutus kasvuun ja työllisyyteen. Itse asiassa kotitalousvähennyksen heikennys aiemmin tällä kaudella on valitettavasti yksi konkreettinen esimerkki toimista, joiden kautta hallitus itse on heikentänyt kasvun ja työllisyyden edellytyksiä. Esimerkiksi palvelusektorille ja monille varsinkin naisvaltaisille palvelualoille se on aiheuttanut suuria vaikeuksia. Jos ajatellaan vaikkapa sotealan yrittäjiä, joita Suomessa on paljon, niin kun samaan aikaan on tehty merkittäviä säästöjä ja leikkauksia hyvinvointialueiden toimintaan, esimerkiksi vanhuspalveluiden osalta, ja niiden nojalla otettu hyvinvointialueilta rahoja pois ja samaan aikaan on heikennetty kotitalousvähennystä, niin tämän johdosta monet sotealan yrittäjät ovat nyt erittäin vaikeassa tilanteessa, ja tämän johdosta myös moni hoitaja on tällä hetkellä työttömänä. Mitä tulee peruspalveluihin, niin niiden toimivuushan on myös keskeistä luottamukselle. Se on tärkeä osa luottamusta, että voi luottaa siihen, että apua saa silloin kun sitä tarvitsee. Tällä hetkellä nämä hyvinvointialueiden rahoitusongelmat ovat johtaneet monin paikoin hätäratkaisuihin, jotka eivät paranna palveluja vaan heikentävät niitä. On selvää, että alueet tarvitsevat lisää aikaa tasapainottaa talouttaan ja kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti. On selvää, että soteuudistus ei tullut kerralla valmiiksi, ja siksi keskusta onkin esittänyt, että uudistuksen jatkotyötä tehtäisiin yhdessä parlamentaarisesti yli hallituskausien ja yhteistä tahtotilaa rakentaen. Toivon, että tähän työhön päästään mahdollisimman nopeasti yhdessä kiinni. Arvoisa rouva puhemies! Annan vahvan tukeni vastalauseen 2 mukaisille muutosesityksille ja toivon, että ne saavat muutoinkin laajaa ja vahvaa kannatusta, ja kannatan niin ikään myös edustaja Konnun aiemmin tekemää epäluottamuslause-ehdotusta.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-12-15T15:49:00,2025-12-15T15:54:34,Käsitelty,1.1 2025_129_186,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Edustaja Minja Koskela poissa, edustaja Löfström poissa, edustaja Partanen poissa, edustaja Mäenpää poissa, edustaja Lohi poissa, edustaja Hänninen poissa, edustaja Antikainen poissa. — Edustaja Viitala.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_187,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kaikista epäonnistumisistaan huolimatta hallitus jatkaa samalla kurjistavalla linjallaan ensi vuoden talousarviossaan. On käynyt varsin selväksi, että hallitus ei ole onnistunut keskeisissä tavoitteissaan — ei velkaantumisen taittamisessa, ei työllisyyden kohentamisessa eikä talouskasvun vauhdittamisessa. Suomi on tänä päivänä Euroopan toiseksi heikoimmin työllistävä maa ja ainoa OECD:n jäsen, jonka talous ei tänä vuonna kasva. Velka kasvaa edelleen ennakoitua nopeammin, ja maamme on sen seurauksena ajautumassa EU:n tarkkailuluokalle. Hallituksella ei tunnu silti olevan todellista ymmärrystä tilanteen vakavuudesta. Sen sijaan, että se muuttaisi suuntaa, se toistaa samat virheet luottaen taloususkontoon, joka ei kanna. Tulostaulu ei valehtele siltä osin. Taloudelliset ja yhteiskunnalliset varoitusmerkit on sivuutettu, ja tuloksena Suomi on lipeämässä Euroopan hännille työllisyydessä ja kasvussa. Tästä talousarviosta on vaikea löytää montaakaan aitoa toimea, jotka todella tukisivat kasvua, työllisyyttä ja oikeudenmukaista taloutta. Hallitus rakentaa uskonsa jälleen suurituloisille ja yrityksille suunnattujen veronkevennysten varaan, vaikka kokemus osoittaa, että tällaiset toimet eivät valu laajemmin yhteiskuntaan. Sen sijaan pienituloiset, keskituloiset ja tavalliset palkansaajat jäävät maksajiksi. Kun palkansaajan verotus on nyt korkeimmillaan kymmeneen vuoteen ja samaan aikaan työttömyysvakuutusmaksut nousevat, monen arkeen ei jää mitään helpotusta, ja tämä on omiaan murentamaan luottamusta ja heikentämään sisämarkkinaa. Ihmiset eivät kuluta, ja yritykset eivät investoi. Luottamusta julkinen valta ei voi määrätä, se täytyy ansaita teoilla. SDP:n vaihtoehto on toisenlainen. Me olemme esittäneet mallin, jossa yhdeksän kymmenestä suomalaisesta hyötyy hallituksen linjaan verrattuna, ja painopiste on tavallisen työntekijän ja pienituloisen paremmassa asemassa. Meidän mallimme vahvistaa kotimaista kysyntää, sillä suuntaamme tuen sinne, missä se todella liikkuu taloudessa: ihmisten arjessa ja kulutuksessa. Hallitus väittää, että suurituloisten veroale loisi kasvua, mutta kasvua ei voi rakentaa varakkaiden hyväuskoon, vaan tarvitaan laajaa, oikeudenmukaista ja vastuullista talouspolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Hallitus on epäonnistunut täydellisesti työllisyyspolitiikassa. Myöskään siinä tulostaulu ei valehtele. Työttömyys on korkeimmillaan lähes 30 vuoteen. Työllisyyttä ei synny puheilla tai uskonvaraisilla veronkevennyksillä vaan todellisilla, aidoilla toimenpiteillä — investoinneilla osaamiseen, uudistumiseen ja oikeudenmukaisiin kannustimiin. On surullista, että Orpon hallitus vetoaa maailmantilanteeseen ja suhdanteisiin, vaikka samaan aikaan muissa Euroopan maissa talous jo kasvaa ja työllisyys vahvistuu. Meillä taas taantuma pitkittyy ja tulevaisuudenusko hiipuu. Suhdanne on pitkälti sama koko Euroopassa. SDP panostaisi työllisyyden vahvistamiseen aivan toisella tavalla, erityisesti nuorten mahdollisuuksiin, pienten yritysten kasvuun ja ensimmäisten työsuhteiden syntymiseen. Tukisimme yrittäjyyttä alentamalla alv-velvollisuuden rajaa, laajentaisimme kotitalousvähennystä, tekisimme tki-toiminnan huojennuksesta aidosti kannustavan ja rakentaisimme järkevämmän kannustinjärjestelmän vihreään siirtymään. Näillä toimenpiteillä yritykset saisivat todellisia syitä investoida ja kasvaa, eivät pelkkiä kirjanpidollisia toiveita. Arvoisa puhemies! Siinä oli muutama ajatus, millä tavalla SDP toisi kasvua tähän talouteen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-12-15T15:55:07,2025-12-15T15:59:23,Käsitelty,1.1 2025_129_188,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Tässä vaiheessa yleiskeskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Yleiskeskustelua jatketaan tässä täysistunnossa toisen käsittelyn asioiden jälkeen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_129_189,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä budjetin yleiskeskustelua. — Keskustelu siis jatkuu. Ensimmäinen puheenvuoro on edustaja Hoskosella, poissa. Edustaja Ingo poissa, edustaja Kaunistola poissa. — Edustaja Reijonen.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_129_190,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Julkisen talouden sopeutuspaine on hyvinvointivaltion kohtalonkysymys. Puolueet, myös oppositiosta, tosin vasemmistoliittoa lukuun ottamatta, ovat sitoutuneet velkajarruun. Viime kuussa julkaistut puolueiden vaihtoehtobudjetit kuitenkin saavat väkisinkin kyseenalaistamaan sen, riittääkö oppositiopuolueilla rahkeet sitoumuksiensa toteuttamiseen, vai jatkuisiko sosiaalidemokraattivetoisessa hallituksessa sosialismin sikajuhlat? Tämä hallitus on sikajuhlien sijaan sitoutunut talouden tasapainottamiseen ilman velkajarruakin ja tehnyt jo roppakaupalla töitä sen eteen, että hyvinvointivaltion pyörittämiseen on jatkossakin meillä rahaa — rahoituspohja kun ei parane veronkorotuksilla kurittamalla, vaikka arvon oppositio vaihtoehtobudjettinsa perusteella sitä edelleen yrittäisi. Kerrataanpa vielä, mitä tämän hallituksen toimesta on tehty tai tehdään. Työn verotusta kevennetään 1,8 miljardia, valtaosa tästä kohdistuu pieni- ja keskituloisiin. Marginaaliveroasteen kevennyksestä huolimatta suurituloinen sen sijaan edelleen maksaa jokaisesta tienaamastaan lisäeurosta veroja yli puolet. Elinkustannuksia hillitään esimerkiksi ruoan arvonlisäveron sekä polttoaineveron kevennyksillä. Viime vuonna polttoaineveroa laskettiin 168 miljoonaa euroa, jotta suomalaisilla olisi varaa matkustaa töihin. Hyvinvointialueiden rahoitusta on opposition väitteistä huolimatta todellisuudessa kasvatettu joka vuosi. Hallituskaudella on myös tehty lukuisia toimia kustannuskasvun hillitsemiseksi. Muistan, että alueuudistuksen yksi päätavoite oli hillitä kustannuskasvua. Toissijaisista menoista, kuten ulkomaille valuvasta kehitysavusta, säästetään historiallisesti 1,3 miljardia. Se onkin iso siivu hallituskauden 10 miljardin sopeutustoimista. Tällaisia toimia ei opposition vaihtoehtobudjetista löydy. Sen sijaan niistä löytyy veromoukaria, veromoukaria, maatalouden maalittamista, maatalouden maalittamista ja tyhjää sanahelinää vailla konkretiaa. SDP:n vaihtoehtona on nostaa kokonaisveroaste ennätyslukemiin, ja keskustan vaihtoehto on yhtä tyhjä kuin hallitusneuvottelijalle jätetty paperi. Arvoisa puhemies! Jos tämä maa nousisi veromoukaroinnilla, olisimme edellisten hallitusten jälkeen aivan toisenlaisessa taloustilanteessa kuin nyt olemme. Ei tarvitse miettiä sopeutustoimia, kun kuuluisimme himoverottamisen myötä maailman menestyneimpiin valtioihin, mutta todellisuus on kuitenkin toinen, ja hallituksen budjetti toteuttaa vastuullista taloudenpitoa.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-12-15T22:02:21,2025-12-15T22:05:32,Käsitelty,1.1 2025_129_191,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Edustaja Kokko poissa, edustaja Honkonen poissa, edustaja Eestilä poissa. — Edustaja Strandman.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_192,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Valtion tärkein tehtävä on huolehtia kansalaistensa turvallisuudesta. Ilman sisäistä ja ulkoista turvallisuutta yhteiskunnan perusta horjuu. Tässä ajassa hallitus on asettanut turvallisuuden selkeälle etusijalle. Poliisin rahoitusta on vahvistettu määrätietoisesti, ja tavoitteena on 8 000 poliisia vuoteen 2027 mennessä. Panostuksia tehdään koulupoliisitoimintaan, harmaan talouden torjuntaan sekä nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisyyn. Rajavartiolaitoksen toimintakykyä vahvistetaan, mukaan lukien itärajan esteen ylläpito, rajavartijoiden määrän lisääminen ja strateginen suorituskyky. Turvallisuus tarkoittaa myös arjen ennakoitavuutta. Polttoaineen hinnalla on suora vaikutus ihmisten liikkumiseen, työntekoon ja yritysten kustannuksiin. Hallitus on tehnyt poliittisia päätöksiä, joilla autoilun kustannuksia on laskettu historiallisen paljon. Polttoaineveron hiilidioksidikomponenttia kevennetään sekä vuonna 2026 että 2027. Jakeluvelvoitteen nousua on maltillistettu, ja ajoneuvoveroa on alennettu erityisesti vanhempaa autokantaa painottaen. Näillä ratkaisuilla tuetaan ostovoimaa, kuljetusalaa ja koko Suomen kilpailukykyä. Arvoisa rouva puhemies! Hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa edelleen ja on vuonna 2026 noin 27,2 miljardia euroa. Rahoitus on noussut joka vuosi. Samalla hallitus on tehnyt toimia kustannusten kasvun hillitsemiseksi, jotta palvelut voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Palveluiden turvaaminen edellyttää vastuullista rahankäyttöä ja toimivampia rakenteita. On tärkeää todeta, että hyvinvointialueiden taloudelliset haasteet eivät ratkea lisäämällä hallitsemattomasti menoja. Tarvitaan tehokkaampia toimintamalleja, parempaa johtamista ja painopisteen siirtoa raskaista palveluista ennaltaehkäisyyn. Näin turvataan hoitoonpääsy, henkilöstön jaksaminen ja palveluiden laatu koko maassa. Tämä kokonaisuus osoittaa selkeää priorisointia. Turvallisuus, arjen kustannukset ja peruspalvelut pidetään kunnossa myös taloudellisesti haastavina aikoina. Hallitus on tehnyt vastuullisia ja välttämättömiä päätöksiä Suomen talouden vakauttamiseksi. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-12-15T22:05:46,2025-12-15T22:08:39,Käsitelty,1.1 2025_129_193,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_194,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Suomen talouden tila on edelleen todella huono. Talouskasvu on ollut heikkoa, ja työttömyys kasvaa edelleen. Suomen julkisen talouden valtava velkaantuminen on jatkunut hallituksen kovista puheista huolimatta. Velka ylittää yli 88 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, nousee yli 90 prosenttiin aivan pian. 18 miljardia euroa velkaa tänä vuonna. Siinä on aika synkkiä lukuja. Suomen talouden kasvu siirtyy koko ajan nurkan taakse, ja työmarkkinakehitys on heikkoa. Hallituksen puoliväliriihessä tekemät veroratkaisut ja muut toimenpiteet eivät ole tuoneet kasvua. Hallituksen säästötoimet ovat omalta osaltaan vaikeuttaneet työllisyyttä ja kasvua heikentävästi. Olemme nyt taantumassa, kasvu on hyytynyt. Kuluttajat eivät uskalla kuluttaa työttömyyden ja taloudellisen tilanteen pelossa ja siirtävät rahojaan pankkitileille pahan päivän varalle, ne, joille se on mahdollista. Hallitus onkin aika ajoin syyttänyt talouskasvun puuttumisesta ja kulutuksen vähenemisestä kansalaisia. Kansalaisten syyttäminen hallituksen omien toimien epäonnistumisesta kertoo hallituksen toimien todellakin olevan epäonnistuneita. Suomen heikkoon talous- ja työllisyystilanteeseen Orpon hallitus on hakenut talouskasvua sosiaaliturvan leikkauksilla ja työelämäheikennyksillä. Hallituksen vähän reilun parin vuoden näytöillä talouskasvun moottoreiksi niistä ei ole, eivätkä ne ole vähentäneet työttömyyttä. Se on vienyt työelämäheikennyksillään palkansaajien ja kotitalouksien luottamuksen. Niihin toimiin liittyy paljon epävarmuuksia ja ylioptimistisia odotuksia. Työllisyyden jatkuttua ennätyspitkään hallituksen itselleen asettamat ennakoidut kahden miljardin euron säästöt ja 100 000:n lisätyöllistyminen jäävät toteutumatta tällä vaalikaudella. Sen sijaan työttömien määrä nousi yli 70 000:lla. Tänä päivänä työttömien määrä viimeisimmän tiedon mukaan on noin 314 000, ja se on vuodessa kasvanut 28 500. Pitkäaikaistyöttömyys on 132 000, ja se on kasvanut yli 31 000 vuoden takaiseen. Pitkäaikaistyöttömiä on 42 prosenttia kaikista työttömistä. Erittäin pahoja lukuja. Arvoisa rouva puhemies! Yhteiskunnassa pitäisi ennakolta torjua sitä, mikä myöhemmin maksaa enemmän yhteiskunnan palveluina. Se on kaikkein halvin julkisen talouden säästämismuoto. Palvelu, jota ei tarvita, ei synnytä kuluja. Tämä olisi kaikkien kannalta inhimillisesti ja taloudellisesti järkevää. Miten tämä liittyy työllisyyteen ja työttömyyteen? Tällä hetkellä jokaista avointa työpaikkaa kohden on noin kymmenen työtöntä työnhakijaa. Työvoiman osaamiseen ja työkyvyn ylläpitoon pitäisi satsata ja panostaa, koska osaaminen on työllistymisen suurimpia esteitä. Työpaikkojen puutteesta kärsivät työttömät työnhakijat. Yritykset kärsivät, kun ei ole talouskasvun tuomia mahdollisuuksia ja riittävästi osaavaa henkilökuntaa. Laskun maksaa yhteiskunta saamatta jääneinä veroina ja lisääntyvinä palvelutarpeina. Arvoisa rouva puhemies! Pitäisi ennakolta tehdä enemmän. Suomen talous tarvitsee luottamusta työelämään, ja usko tulevaisuuteen täytyy palauttaa. Talouskasvua on saatava aikaan. Sitä on haettava muun muassa vihreän siirtymän, erityisryhmille rakentamisen kautta, yritysten lainansaannin helpottamisen kautta, ensiasunnon ostamista helpottamalla, kotitalousvähennyksen kasvattamisella ja niin edelleen. Kuluttajien luottamus on alamaissa, ja se näkyy taloudessa, ja se pelkotila estää kulutuksen liikkeellelähdön. Ennakkotoimilla voimme vähentää myöskin työttömyyden uhkaa ja työttömäksi joutumista ja sen pitkää kestoa panostamalla työuralla ja myös työttömänä ollessa osaamiseen. Hyvän osaamisen omaava säilyttää paremmin työpaikkansa ja työllistyy nopeammin, jos joutuu työttömäksi. Säännölliset terveystarkastukset pitäisi olla arkipäivää työttömien osalta. Suojaosat tulee palauttaa. Näitä ihan konkreettisia toimia pitäisi nyt tehdä. [Puhemies koputtaa] Ne toimet, jotka tässä liittyvät työttömyysturvan osalta pieniin parannuksiin nuorten osalta, koskevat vain kuutta prosenttia alle 30-vuotiaista nuorista, 3 300—4 400:aa henkilöä lähes 70 000 nuoresta työttömästä. Pitäisi tehdä enemmän. Myöskin aktiivista työvoimapolitiikkaa pitäisi tehdä, koska tilanne on aivan lamassa tällä hetkellä. [Puhemies koputtaa] — Kiitoksia. — Oliko tämä viisi vai seitsemän?", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-15T22:08:42,2025-12-15T22:15:20,Käsitelty,1.1 2025_129_195,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Ennalta pyydetyt puheenvuorot ovat viisi minuuttia, ja se ei ole suositus, vaan se on ikään kuin sopimus, mikä meillä on. Sitten normaalisti on seitsemän minuuttia, ja siinäkin on itse asiassa se viiden minuutin suositus. — Edustaja Rasinkangas.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_196,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Suomen julkinen talous on tilanteessa, jossa helppoja ratkaisuja ei ole. Velka kasvaa, väestö ikääntyy, ja turvallisuusmenot ovat pysyvästi korkeammalla tasolla kuin vielä muutama vuosi sitten. Tässä tilanteessa hallituksen linja on järkevä: julkista taloutta on pakko sopeuttaa. Hallitus on tehnyt päätökset, joilla julkista taloutta sopeutetaan noin kymmenellä miljardilla eurolla. Tämän seurauksena velkasuhde on hallitusohjelman mukaisesti tasapainottumassa hetkellisesti vuonna 2027. Tämä on seurausta vastuullisista ja tietoisista päätöksistä. Velkaantumisen taustalla ovat puolustusbudjetin voimakas kasvu, heikko taloussuhdanne sekä ikäsidonnaisten menojen ja velanhoitokustannusten nousu. Näitä tosiasioita ei voi ohittaa, eikä niihin ole tarjolla taikatemppuja. Sopeutusta on jatkettava myös tulevalla vaalikaudella, ja siksi parlamentaarinen velkajarru on tärkeä. Se sitoo kaikki puolueet, vasemmistoliittoa lukuun ottamatta, yhteiseen vastuuseen ainakin paperilla. Oppositiopuolueiden vaihtoehdot herättävät kuitenkin epäilyn siitä, onko todellista halua tehdä vaikeita päätöksiä silloin, kun niitä todella tarvitaan. Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri tekee tässä tilanteessa arvokasta ja vastuullista työtä. Tämä ei ole kiitosten keräämisten aikaa vaan vaikeiden ratkaisujen aikaa. On hyvin mahdollista, että tämän työn todellinen arvostus nähdään vasta myöhemmin. Suomen Moody’s-luottoluokituksen säilyminen kertoo, että hallituksen tekemä talouspolitiikka on oikeansuuntaista. Hallitus keventää työn verotusta 1,8 miljardilla eurolla hallituskauden aikana. Valtaosa kevennyksistä kohdistuu pieni- ja keskituloisiin sekä lapsiperheisiin. Tämä on kallista mutta oikeudenmukaista. Se vahvistaa ostovoimaa ja kannustaa työntekoon. Ilman kasvua me ei tästä nousta, ja siksi kasvuun kannustavia veroratkaisuja tarvitaan. Arvoisa puhemies! Autoilun kustannuksia on kevennetty historiallisen paljon. Polttoaineveroa on laskettu, jakeluvelvoitteen nousua on maltillistettu, ja ajoneuvoveroa on kevennetty erityisesti vanhemman autokannan osalta. Tämä parantaa suomalaisten arkea ja yritysten kilpailukykyä koko maassa. Ruoan arvonlisäveron lasku on pieni mutta oikeansuuntainen päätös. Hallitus ei nosta ruoan tai maatalouden kustannuksia omilla toimillaan, toisin kuin aiemmin on nähty. Turvallisuus on valtion tärkein tehtävä. Poliisin määrää lisätään, rajaturvallisuudesta huolehditaan, ja harmaata taloutta torjutaan. Menosäästöt kohdistetaan ensisijaisesti valtion toissijaisiin menoihin. Kehitysavusta ja järjestötuista ja hallinnon tehottomuuksista leikataan merkittävästi. Näillä päätöksillä on vahva kansan tuki ainakin Evan tutkimuksen mukaan, ja hyvästä syystä. Arvoisa puhemies! Loppuun haluan vielä erikseen korostaa ikäihmisten hoivaa ja hyvinvointialueiden vastuuta. Hyvinvointialueiden yleiskatteellinen rahoitus nousee ensi vuonna noin 27,2 miljardiin euroon, ja rahoitus on kasvanut joka vuosi. Opposition väitteet leikkauksista eivät yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Samalla on kuitenkin selvää, että kustannusten kasvua on hillittävä ja toiminnan on oltava tehokasta, mutta tehokkuus ei saa koskaan tarkoittaa sitä, että ikäihmisiä hoidetaan lainvastaisesti tai epäarvokkaasti. Tämmöisiä tilanteita on todistetusti tapahtunut, ja siksi haluan nostaa tämän tässä yhteydessä esiin. Meidän on pidettävä huolta siitä, että vanhuksiamme kohdellaan arvokkaasti, inhimillisesti ja lain edellyttämällä tavalla nyt ja tulevaisuudessa. Palvelut on turvattava ja samalla kehitettävä niitä ajan mukana. Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetti ei ole mikään ”kivaa kaikille, kaikkea kivaa” ‑budjetti, mutta se on vastuullinen. Turvaamme Suomen turvallisuuden, tuemme työntekoa, ja palautamme julkista taloutta yhä kestävämmälle uralle. Kiitos vielä valtiovarainministeri Riikka Purralle ahkerasta työstä Suomen eteen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-12-15T22:15:27,2025-12-15T22:20:10,Käsitelty,1.1 2025_129_197,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_198,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Meillä on maassamme tilanne, että työttömyys ja konkurssit ovat ennätyslukemissa. Kansa köyhtyy, ja eilen tuli tieto uudesta ennätyksestä. Taloussanomat uutisoi, että myös ulosotosta on tulossa ennätysvuosi. Ulosoton summa tulee nousemaan noin 1,4 miljardiin euroon eli uuteen ennätyslukemaan. Köyhyys koskee tänään jo työssäkäyviäkin. Minulle laittoi viestiä hoitoalalla hoiva-avustajana työskentelevä perheenäiti, joka kertoi, että hän oli ollut kaupassa seitsemänvuotiaalta pojaltaan lainaamallaan syntymäpäivärahalla, koska tilistä ei pakollisten laskujen jälkeen jää rahaa muuhun. Arvoisa rouva puhemies! Olin eilen tilaisuudessa, Kontiorannan kunnallisjärjestön kokouksessa, jossa kuulin runon, jonka henkilö oli kirjoittanut tämänhetkisen maamme tilanteen kirvoittamana. Luen teille tässä siitä runosta otteen: ”Velkaa, velkaa, vallan kauheasti velkaa. Kipeää se tekee, mutta leikata täytyy. On tehtävä vaikeita päätöksiä, leikattava on. Ei ole nyt varaa tukea köyhien perheiden lomailua, menkööt töihin. Saattaa siinä jokin matkailupulju nurinkin mennä, mutta sellaista elämä ja kapitalismi on. Ei nyt ole oikea aika lomailla. Isänmaan talous kärsii. Siirrettäköön joulukin viikonlopulle. Ei saa haaskata arvokkaita työpäiviä kuusen ympärillä oleskeluun. Oi voi, kyllä meidän nyt leikata täytyy, vaikka se niin pahalta tuntuukin. Toimeentulotuki, siitä vielä voimme aivan pienen nipsauksen ottaa. Kas näin, kyllä nyt alhosta nousemme. Hiukan niitä köyhiä käy sääli, mutta ei hätää, eduskunnallahan on perinteiset joululahjarahat jaettavana. Ehkä sieltä joku sentti heruisi. Ja näin on porvarilla hyvä mieli ja lämmin olo. Olemmehan nyt tukeneet isänmaallista ampumaharrastusta ja niitä oikeita perinteisiä kristillisiä arvoja. Kyllä taas kelpaa joulua viettää omassa erinomaisuudessa lämmitellen. Mutta toisin kuin Dickensin saituri, eivät Suomen herrat tapojaan muuta.” Lainaus runosta päättyy. Ymmärrän tätä runontekijää täysin. Ymmärrän, että kansalaisilla on luottamus ja usko huomiseen koetuksella. Toivon meille kaikille päättäjille tässä talossa parempaa ymmärrystä siitä, mikä sen heikossa asemassa olevan kansalaisen tilanne on näin joulunkin alla, kun ruokaankaan ei meinaa raha valitettavasti riittää. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-15T22:20:18,2025-12-15T22:22:50,Käsitelty,1.1 2025_129_199,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Edustaja Kemppi, poissa. Edustaja Seppänen, poissa. Edustaja Nikkanen, poissa. Edustaja Ovaska, poissa. — Edustaja Laine-Nousimaa.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_200,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! SDP esittää hallituksen politiikalle reilun ja tulevaisuuteen katsovan vaihtoehdon vuodelle 2026. Meidän vaihtoehdossamme julkista taloutta tasapainotetaan oikeudenmukaisemmin kuin mitä hallitus tekee. Kenenkään taakka ei muodostu kohtuuttomaksi, ja samalla turvaamme kasvu‑ ja osaamispainotuksen. Tämä on välttämätöntä, jotta Suomi voi menestyä myös tulevaisuudessa. Suomalaisten on voitava luottaa siihen, että apua terveyshuoliin saa ajoissa. Hoitoonpääsyä pitää parantaa, eli kiireelliseen hoitoon on päästävä viipymättä. Hallitus on sivuuttanut kiireettömän hoidon hoitotakuun perusterveydenhuollossa ja arvioi, että kolmen kuukauden jonotusaika on kohtuullista. SDP vaatii 14 vuorokauden hoitotakuuta. Hoitoon on päästävä enintään kahden viikon kuluessa. Tämä on paitsi inhimillistä myös taloudellisesti järkevää. Vanhus‑ ja vammaispalveluiden on vastattava yksilöllisiin tarpeisiin. Hallituksen säästöt kohdistuvat monin tavoin juuri vanhuksiin ja vammaisiin henkilöihin. Päivystyspalveluiden saatavuus koko maassa pitäisi turvata, mutta hallitus on karsinut sairaala‑ ja päivystyspalvelua ja leikannut rahoitusta hyvinvointialueilta. Hallitus on ollut myös hidas reagoimaan hyvinvointialueiden vaikeaan taloustilanteeseen. Hyvinvointialueiden toiminta on lähtenyt liikkeelle rahoituksella, joka on sittemmin osoittautunut liian tiukaksi suhteessa alueille siirtyneisiin tehtäviin. Alueista osa on jo alkuvaiheessa tehnyt merkittäviä alijäämiä, eikä niille ole myönnetty lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen. Kuntien osalta hallitus esittää vuoden 2026 talousarviossa 75 miljoonan euron pysyvää valtionosuuden vähennystä, joka toteutetaan prosentuaalisena leikkauksena. Tämä tarkoittaa noin kahta prosenttia jokaisen kunnan saamasta valtionosuudesta. Tätä ei voida pitää perusteltuna, kun otetaan huomioon kuntien haastava taloustilanne. Kuntien kyky huolehtia lakisääteisistä tehtävistään tulee turvata pitkäjänteisillä rahoitusratkaisuilla. Hallituksen tulisi toteuttaa hallitusohjelmaan kirjattu valtionosuusjärjestelmän uudistus sen sijaan, että kuntien tilannetta kurjistetaan leikkauksilla. Sosiaalidemokraatit edellyttävät, että kuntatalousvaikutukset arvioidaan kaikissa hallituksen säästötoimissa. Suomen tulevaisuuden kannalta keskeistä on väestön koulutus‑ ja osaamistason jatkuva kehittäminen. Panostukset perusopetuksen kehittämiseen ja oppimisen tukeen ovat hyviä toimenpiteitä, mutta samaan aikaan toteutettavat koulutusleikkaukset ja ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulusektorin rahoituksen vähentäminen eivät tue tavoitteita laadukkaasta ja hyvästä koulutuskokonaisuudesta. STM:n ja THL:n yhteisvaikutusarvioiden mukaan leikkausten kokonaisvaikutukset kohdistuvat voimakkaasti pienituloisiin kotitalouksiin, erityisesti lapsiperheisiin ja nuoriin. Näiden vaikutusten huomioiminen budjettipolitiikassa on välttämätöntä, jotta nuorten hyvinvointi, yhdenvertaiset mahdollisuudet ja lapsen oikeuksien toteutuminen eivät heikkene entisestään. Nuorten asema tuleekin nähdä läpileikkaavana kysymyksenä koko budjetissa. Arvoisa rouva puhemies! Meidän vaihtoehtomme on rakentaa Suomi, jossa jokainen voi luottaa palveluihin ja mahdollisuuksiin. Turvaamalla sosiaali‑ ja terveyspalvelut, vahvistamalla kuntien taloudellista kestävyyttä ja panostamalla nuorten koulutukseen ja hyvinvointiin luomme perustan vahvalle ja oikeudenmukaiselle tulevaisuudelle. Tämä on investointi ihmisiin ja sitä kautta koko Suomen menestykseen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-12-15T22:23:14,2025-12-15T22:27:17,Käsitelty,1.1 2025_129_201,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Edustaja Kettunen poissa, edustaja Kiljunen poissa, edustaja Kallio poissa. — Edustaja Eskelinen.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_202,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kun hallitusohjelmaa lukee, niin sieltä voi kyllä poimia suoraan, että kaikki hallituksen talouspoliittiset tavoitteet ovat menneet romukoppaan jo ajat sitten. Suomen talous on ollut yli kaksi vuotta taantumassa, ja hallituksen sopeutustoimet eivät ole ainakaan parantaneet tilannetta. Talousarvioesitys osoittaa, miten heikot työkalut talouskasvun rakentamiseen hallituksella on. Yli kaksi vuotta olemme esittäneet, että olisi perusteltua tehdä nopeavaikutteisia ja jopa väliaikaisia toimenpiteitä kasvun ja työllisyyden matalapaineen kääntämiseksi. Nyt näitä elvytystoimia sitten yritetään poukkoilevalla ja hyvin epäoikeudenmukaisella veropolitiikalla saada aikaan, ja ne tulevat kyllä auttamattomasti jälkijunassa ja kohdentuvat monelta osin väärin. Suomi velkaantuu Euroopan unionin ennätysvauhtia. Olemme myös ajautuneet EU:n alijäämämenettelyn piiriin. Muutama viikko sitten valtiovarainvaliokunnassa julkaistiin Valtion tarkastusviraston lämpömittari, 12 talouden kriteeriä, ja aika kauheaa luettavaahan se oli: 12 kriteeristä kymmenen on pakkasella, ja reippaasti pakkasella. Ainoastaan vähittäiskauppa ja palkkasumma olivat niukasti lämpimän puolella. Tämä kertoo vain siitä talouden kokonaiskuvasta, mikä tällä hetkellä meillä on. Hallituksen veroratkaisuiden vaikutukset talouteen ovat monet asiantuntijat tyrmänneet, erityisesti epäuskottavan itserahoitusasteen osalta. Lisäksi taas tulevien leikkausten negatiivisia dynaamisia vaikutuksia ei ole huomioitu. Nyt käsittelyssä oleva talousarvio on aika peilikuva koko hallituskauden talouspolitiikasta, joka ajaa Suomen ennätysvelkaan, yli 90 prosenttiin bkt:stä. Euroopan surkeimmat työllisyysluvut, ja talous kehittyy myös edelleen Euroopan heikoimmassa päässä. Espanja ajaa todennäköisesti meistä ohi. On mielenkiintoista tätä talouspoliittista keskustelua tuolla somessa seurata, kun siellä näkyy perussuomalaisten troikka Lipposen piikkiin laittavan tätä taloustilannetta, niin että aika etäältä haetaan. Suuri huolenaihe on nyt se suuri työttömyys, mutta se työttömyyden kuva myös. Esimerkiksi meillä maakunnassa tällä hetkellä pitkäaikaistyöttömyyden osuus on yli 40 prosenttia, ja pahinta on, että siinä on nuorten työttömyys edelleen kasvamassa. Kuntatalouteen talousarvio pitää sisällään myös 70 miljoonan euron leikkaukset, ja kun tiedetään, että meillä on tällä hetkellä lähes jokaisessa kunnassa useamman vuoden säästöohjelmat päällä, niin se syö myös sitten niitä hallituksen hyviä asioita. Siellähän on perusopetukseen ja oppimisen tukeen kumminkin tässä talousarviossa positiivisia asioita, mutta aika vaikeaa niitä on tässä taloustilanteessa täysmääräisesti toteuttaa. No, sitten perinteiseen tapaan tämä Itä- ja Pohjois-Suomen tilanne: Jälleen kerran yhtä ohjelmaa tehdään, ja kiitos Harri Bromanille, joka on ansiokkaasti työtä tehnyt, mutta ikävä kyllä sekin pallo taitaa tulla nyt sitten seuraavan hallituksen eteen. Ihmettelen, kun täällä on hurjasti salissa puhuttu ylimääräisistä liikenneinvestoinneista, mutta kyllähän nämä Väylän investointiohjelmat, mitä koko Itä-Suomeen ja Savo-Karjalaan on tullut, ovat pitkälti normaaleja investointiohjelmia. Tällä hetkellä hallituksen päätöksiä liikenneinvestointeihin on noin sata miljoonaa vähemmän kuin viime hallituskaudella. Aivan toisenlaista kuvaa on annettu. Lentoliikenteestä puhutaan, että se on nyt joku ekstra, siis maakuntalennot joku ekstra nyt tässä, ja se liittyy Itä-Suomeen. Ei todellakaan. Se oli pakollinen toimenpide, mikä hallituksen piti sitten tehdä tästä. Annetaan arvo sille työlle, mitä selvitysmies tekee, mutta ei pelkkä peukuttaminen auta, vaan sitten tarvittaisiin myös sitä rahoitusta, ja ensi vuonnahan sitten toden edessä ollaan, pystyykö hallitus mitään Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmien osalta tekemään.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-12-15T22:27:35,2025-12-15T22:32:48,Käsitelty,1.1 2025_129_203,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Edustaja Siponen poissa, edustaja Asell poissa, edustaja Kaarisalo poissa, edustaja Hiltunen poissa, edustaja Kiuru poissa, edustaja Lindén poissa. — Edustaja Tuppurainen.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_204,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Suomi ei onneksemme ole vajonnut syvälle poliittiseen polarisaatioon. Vaikka selkeät erot hallituspuolueiden ja sosiaalidemokraattien välillä ovat esillä, ne eivät onneksemme ole johtaneet katkeraan kahtiajakoon. Sen sijaan myös meillä oppositiossa on paljon tahtoa hoitaa isänmaan asioita yhdessä. Tässä salissa ollaan yksimielisiä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Olemme kaikki maanpuolustuksen vahvistamisen kannalla, eikä yhtenäisyys lakkaa, kun siirrytään päättämään valtionrajan sisäpuolen asioista. Muutama viikko sitten saimme laajan yksimielisyyden julkisen talouden vakauttamisesta, emmekä me SDP:ssä halua luopua toivosta, että suomalaiselle hyvinvointivaltiolle tärkeiden sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamisesta päästäisiin siitäkin yhteistyöhön yli hallitus—oppositio-rajan. Tämä yhteistyön henki on syytä tunnistaa myös hallituspuolueissa. Mutta, arvoisa puhemies, kyllä me sosiaalidemokraatit katsomme, että hallituspuolueet ovat epäonnistuneet Suomen taloudenhoidossa, epäonnistuneet kaikissa tärkeissä tavoitteissaan. Päähallituspuolueen räikeä vaalipropaganda lupasi tehdä lopun valtion velkaantumisesta. Nyt olemme joutuneet EU:n tarkkailuluokalle. Velkaantuminen tavoittelee ennätysvauhtia, ja tämän tästä saamme uutisia velkakierteen jyrkkenemisestä. Hallituksen työllisyystavoitteen epäonnistuminen on yhtä järkyttävä. 100 000 uuden työllisen kasvun etumerkki on vaihtunut. Uusia työttömiä on 100 000. Työttömyys on Euroopan ennätystasoa. Valtava työttömyys on monella tavalla vielä valtion velkaantumista pahempi. Se ei näy pelkästään talouden makrotasolla, se näkyy perheiden arjessa. Se näkyy työttömiksi joutuneiden toimeentulo-ongelmissa. Eivätkä työttömyyden haitat rajoitu heihin, joita työpaikan menetys välittömästi koskettaa. Myös työpaikkansa säilyttäneet joutuvat elämään epävarmuudessa ja pelossa sen suhteen, milloin oman talouden pohja katoaa. Suurtyöttömyyden luoma epävarmuus koskee kaikkia. Koulutus ei tuo varmuutta, sillä juuri koulutettujen työttömyys on heikentynyt erityisen jyrkästi. Varmaksi katsottu työ hoitoalalla ei olekaan turvattu, kun hyvinvointialueet toteuttavat joukkoirtisanomisia. Taloustieteilijät ovat ihmetelleet sitä, mikä pidättelee kuluttajia käyttämästä palkankorotuksista saatuja lisäeuroja. Työpaikoilla ja kodeissa tätä ei ihmetellä ollenkaan. On säästettävä pahan päivän varalle, koska työpaikka voi mennä alta muutetun työsopimuslain myötä jopa entistäkin helpommin. On säästettävä, koska työttömyysturva ei enää entiseen tapaan tule vastaan, jos palkanmaksu lakkaa. Arvoisa puhemies! Hallituspuolueet eivät voi kiistää talouden ongelmia. Vastuun väistämisessä on sen sijaan takerruttu selitykseen siitä, kuinka vaikeudet ovat edellisen hallituksen syytä. Edellinen hallitus teki viimeisen budjettinsa yli kolme vuotta sitten, mutta silti tämän hallituksen ministerit vierittävät pois vastuunsa aiheuttamiltaan ongelmilta. Eikä tässä vielä kaikki. Viimeisin oivallus hallitukselta on sysätä vahinkojen korjaaminen, velkaantumisen pysäyttäminen ja työttömyyden alentaminen seuraavalle hallitukselle. Mikään ei tunnu olevan omalla vastuulla. Nämä vuodet ovat vain musta aukko syyllisiä ja tulevia vastuunkantajia etsittäessä. Tämän hallituskauden vaikeudet ovat tämän hallituksen vastuulla. Hallitus on ollut se vertauskuvan huono palvelija, joka on haudannut maahan saamansa aarteen sen sijaan, että se olisi sijoittanut leiviskänsä oikein ja viisaasti. Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikkaa on alusta asti ohjannut jyrkkä ideologisuus. Talouden suhdanteista ei ole piitattu. Talouspolitiikan vaikutusta ihmisten luottamukseen, siitä ei ole piitattu. Virheistä ei ole opittu, saati niitä korjattu. Eikä kaikkia toimia voi selittää pelkällä taitamattomuudella. Monelta osin hallituksen toimissa, esimerkiksi budjettileikkausten toimeenpanossa, on näkynyt merkkejä suoranaisesta pahantahtoisuudesta. Kaikkein heikompiosaisia on kuritettu, ja sen päälle on leikattu tukea niiltä järjestöiltä, jotka koettavat omin vapaaehtoistoimin auttaa hyvinvointivaltion suojaverkosta pudonneita. On kuin haluttaisiin alleviivata sitä, kuinka epäonnesta tulee rangaista ja kuinka lähimmäisten auttaminen on heikkoutta ja sääli sairautta. Arvoisa puhemies! Me voimme tehdä parannuksen. Meidän yhteiskunnassamme poliittisten päättäjien joukossa on varmasti vielä uskoa yhteisiin arvoihin ja tahtoa tukea ja kannustaa kaikkia ihmisiä, jotka tässä hienossa maassamme asuvat. Suomella on menestymisen edellytyksiä. Talouden pinnan alla on innovatiivisia kasvuyrityksiä. Meillä on osaavia ja työhaluisia ihmisiä. Tässä ajassa uskonpuute on virhe, sen puute on suoranainen vääryys. Luottamusta lisäämällä me voimme tehdä työmme ja myös lohduttaa muita ahdingossa olevia. Muutos on mahdollinen. Sosiaalidemokraatit haluaa palauttaa luottamuksen.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-12-15T22:33:15,2025-12-15T22:38:38,Käsitelty,1.1 2025_129_205,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Edustaja Kumpula-Natri poissa, edustaja Rantanen poissa, edustaja Werning poissa, edustaja Kymäläinen poissa, edustaja Harakka poissa, edustaja Rydman poissa, edustaja Oinas-Panuma poissa, edustaja Harjanne poissa, edustaja Aittakumpu poissa, edustaja Holopainen poissa, edustaja Polvinen poissa, edustaja Räsänen poissa, edustaja Lintilä poissa, edustaja Kilpi poissa. — Edustaja Berg.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_206,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Orpon hallituksella oli monta lupausta ennen vaaleja. Työllisyyden piti kasvaa sadallatuhannella, velkaantumisen suunta piti kääntää ja suomalaisten tulla ensin. Tulostaulu ei kuitenkaan näytä kovin hyvältä, vaikka hallituskaudesta on jo reilusti yli puolet ohitse. Muualla Euroopassa talous kyllä kasvaa, mutta Suomi hiihtää vain perässä. Kasvaneen työllisyyden sijasta Orpon—Purran vahtivuorolla työttömyys on noussut korkeimmilleen lähes 30 vuoteen. Ennätystyöllisyydestä on pudottu vauhdilla alas, eivätkä hallituksen työntekijöitä kurittavat keinot ole toimineet. Ne ovat tuoneet lisätyöllisiä vain paperilla. Orpon—Purran huono taloudenhoito on puolestaan johtanut siihen, että Suomi on päätymässä EU:n tarkkailuluokalle. Valitettavasti kirjanpitokikkailulla ei tarkkailuluokkia estetä, vaan siihen tarvitaan panostamista kasvuun ja tulevaisuuteen. Ei ole mikään ihme, ettei talouden suunta ole kääntynyt, kun hallitus on syönyt suomalaisten uskon tulevaan. Pienituloiset ja kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevat on laitettu laskun maksajiksi samaan aikaan, kun suurituloisille on syydetty rahaa veronkevennyksillä. Keskituloisilta hallitus on toisella kädellä leikkaamassa pois sen, mitä ensimmäisellä on antanut, sillä ay-liikkeen verovähennysoikeuden poisto ja muut muutokset syövät keskituloisilla kevennyksen tuoman edun pois kukkarosta. Arvoisa puhemies! Jos luottamus on syöty taloudessa, se on syöty myös työmarkkinoilla. Ihmiset eivät luota työpaikkojensa pysyvyyteen, ja siksi monet isot hankinnat jäävät tekemättä ja asuntokauppa on jumissa. Orpon—Purran yksipuoliset toimet ovat syöneet lähes kaiken työmarkkinatasapainon ja lisänneet punnuksia yksinomaan työnantajien puolelle. Hallituksen heikennysten lista on tavattoman pitkä. Hallituksen toimilla muun muassa lakko-oikeutta on rajoitettu, aikuiskoulutustuki on lakkautettu, paikallinen sopiminen on viety läpi ja vientivetoinen palkkamalli on astunut voimaan. Tämän kaiken päälle hallitus on nyt helpottamassa irtisanomista, toki niin, ettei tasapainoa edes pyritä hakemaan millään muilla toimilla. On turha puhua esimerkiksi Tanskan mallista, jos siitä ottaa vain yhden ainoan elementin mukaan ja pudottaa kaiken muun pois eli työntekijän vahvemman työttömyysturvan ja panostukset palveluihin. Kummastakin näistä hallitus on muuten myös leikannut viimeisten vuosien aikana. Ja mitä työntekijät ovat saaneet vastalahjaksi? Hallituksen omaa kehua ostovoiman parantumisesta, joka perustuu siihen, mitä liitoissa on neuvoteltu palkankorotuksiksi. Arvoisa puhemies! Suomalaiset ovat huolissaan terveydenhuollon tilanteesta, mutta hallitus ei ole tähän huoleen vastannut, vaikka nopeampi perusterveydenhuollon hoitoonpääsy voisi myös tuoda säästöjä. Soteuudistusta on helppo pitää surkeasti tehtynä, jos on itse leikannut hyvinvointialueilta yli 750 miljoonaa euroa ja siirtänyt samaa rahaa Kela-korvausten kautta yksityisten terveysjättien kassoihin. Samanaikaisesti julkisella puolella hoitoonpääsyn määräaikaa on pidennetty kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Lisäksi hallitus on taas vaikeuttamassa pienituloisten asemaa ensi vuoden budjetissa. Orpon hallituskauden aikana tehtyjen sosiaaliturvaleikkausten kohtuuttomuuden kruunu on etenemässä, kun toimeentulotuesta, yhteiskunnan turvaverkon viimeisestä lenkistä, leikataan. Toimeentulotukeen tehtävien muutosten seurauksena jo valmiiksi pienestä tuesta voidaan leikata jopa 50 prosenttia kuukaudeksi kerrallaan määrittelemättömäksi ajaksi. Tämä tekee vain alle 300 euroa kuukaudessa elämiseen. Tällä leikkauksella tullaan viemään viimeisetkin toivon rippeet ja luottamus yhteiskuntamme kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevilta.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-12-15T22:39:36,2025-12-15T22:44:39,Käsitelty,1.1 2025_129_207,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_208,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Minulla luki tässä, että talousarvion palautekeskustelu, ja lähinnähän tuolta tilannekuvaltaan. Mutta se on hyvä, että katsellaan tätä tilannekuvaa oikein huolella, mitä on tapahtunut ja mitä on tehty. Nyt tietysti pitäisi katsella vähän tulevaisuuteen, mutta varmasti niitäkin ajatuksia sieltä vasemmalta myös löytyy. Arvoisa puhemies! Turvallinen arki ei synny sattumalta tai itsestään. Se rakennetaan vakaasta yhteiskunnasta, toimivista palveluista ja ennen kaikkea taloudesta, joka kestää myös vaikeina aikoina. Tällä viikolla käsittelyssämme oleva tulevan vuoden talousarvio ei ole vain numeroita paperilla. Ennen kaikkea se on päätöksiä siitä, millaista turvaa pystymme kansalaisillemme tarjoamaan nyt ja tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on mietinnössään korostanut, että julkisen talouden tila on vakava ja että velkaantumisen jatkuminen heikentäisi Suomen kykyä huolehtia keskeisistä tehtävistään, eli olemme äärimmäisen vakavan asian äärellä. Tämä ei ole ongelma vain talouspoliittisesti, vaan se heijastuu myös hoivaan, koulutukseen ja turvallisuuteen. Jos velka kasvaa hallitsemattomasti, kaventuu samalla valtion liikkumavara turvata hyvinvointipalvelut, viranomaistoiminta ja maanpuolustus. Turvallisuus ei tarkoita vain puolustusmenoja tai varautumista kriiseihin. Se tarkoittaa myös sitä, että yhteiskunta toimii arjessa, poliisi, pelastustoimi ja sosiaali- ja terveydenhuolto pystyvät hoitamaan tehtävänsä ja Suomi säilyttää uskottavuutensa myös kansainvälisesti. Valtiovarainvaliokunta on aivan oikein todennut, että julkisen talouden uskottavuus on osa kokonaisturvallisuutta. Arvoisa puhemies! Tämä talousarvio perustuu vastuullisuuteen ja realismiin. Se tunnistaa tarpeen sopeuttaa julkista taloutta, mutta samalla se ymmärtää, että turvallista arkea ei rakenneta pelkillä säästöillä ja leikkauksilla. Tarvitsemme kasvua, työtä ja investointeja. Työllisyys on paras turvaverkko niin yksilölle kuin koko yhteiskunnalle. Siksi vahva talous on paras suoja tulevia kriisejä vastaan. Näitä päätöksiä emme voi enää lykätä tuleville hallituksille tai lastemme lasten tulevaisuudelle. Velkaantumisen taittaminen on välttämätöntä, jotta emme siirrä kohtuuttomia riskejä ja kustannuksia heille, jotka eivät vielä omilla voimillaan tätä maata kannattele. Tämä hallitus on sitoutunut tekemään kaikkensa tuon tavoitteen eteen, mutta suuret muutokset eivät synny yhdessä yössä. Arvoisa puhemies! Tämä talousarvio ei lupaa helppoja ratkaisuja, mutta se tarjoaa kestävän ja oikean suunnan. Se on askel kohti vakaampaa taloutta ja turvallisempaa arkea. Vastuullinen talouspolitiikka on parhaimmillaan myös turvallisuuspolitiikkaa. Se on jokaisen kansalaisen turvallisesta arjesta huolehtimista rajallisin resurssein. Siksi myös tämän esityksen eteen on tehty lukuisia vaikeita ratkaisuja, ja se on nyt valmis. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-15T22:44:54,2025-12-15T22:49:22,Käsitelty,1.1 2025_129_209,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Edustaja Partanen, poissa. — Edustaja Mäenpää.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_210,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Joulun kynnyksellä meillä on täällä jokavuotiseen tapaan käsittelyssä valtion talousarvio, ja vähän ehkä epätavanomaiseen tapaan ajattelin itse kuitenkin tuoda keskusteluun hieman hallituksen toimista riippumattomia mutta kuitenkin valtiontalouden kannalta oleellisia näkökulmia. Yksi asia, mihinkä minä itse en ole tyytyväinen hallituksen toimeenpanossa, koskee perintöveroa. Hallituksen esityksessä todetaan: ”Lisäksi verotuloja vähentävät perintö- ja lahjaveroon tehtävät muutokset: perintö- ja lahjaveron alarajoja nostetaan ja perintöveron viivästyskoron korkomarginaalia alennetaan. Verotuottoja laskevat myös jo vuoden 2024 alusta voimaan tulleet perintöveron viivästyskoron lasku ja maksuajan pidennys sekä lisäkauppahinnan verotuksen lykkääminen kaupan toteutumishetkeen.” Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallitus esittää perintö- ja lahjaverotuksen keventämistä, mikä on oikeansuuntainen päätös. Itse menisin kuitenkin vielä pidemmälle ja poistaisin perintöveron kokonaan. Ymmärrän toki, että se aluksi näyttäisi valtion vuosittaisessa budjettikirjassa suorastaan katastrofaaliselta. Uskon kuitenkin siihen, että nimenomaan pitemmällä aikavälillä tämä olisi valtiontaloudellekin erittäin kannattava ratkaisu. Kutsuin kevättalvella tänne erään pitkään yrittäjänä toimineen henkilön keskustelemaan juuri perintöverosta, ja hän oli sitä mieltä, että ei voida elää vain lyhyttä budjettiajattelua vaan pitäisi nähdä kokonaisvaikutus perintö- ja lahjaveron poiston suhteen. Suomen keskeinen ongelma on kyseisen yrittäjän mukaan se, että olemme pääomaköyhä valtio, ja sellaiseksi me jäämmekin, jos me emme tätä perintäveroa poista. Hän arvioi, että jos Suomesta poistettaisiin perintö- ja lahjavero, ulkomaille siirrettyjä varoja ja pääomia ja jopa henkilöitä palaisi maahamme takaisin. Hän nosti esiin perintöveron psykologisen vaikutuksen perheyrityksiin sekä sen, että kun perheyritys voisi ajoissa siirtää nuoremmille sitä yritystoimintaa, säilyisivät yritysten kasvuhalukkuus ja semmoinen kehittäminen jatkuvana. Hän kertoi esimerkin siitä, että hän on itse jo iällä ja että jos hän olisi pystynyt sen yritystoiminnan siirtämään lapsilleen, niin hän uskoo, että yritys olisi ollut kasvuhakuisempi ja sitä kautta se olisi tuonut myös tuloja tälle yhteiskunnalle. Sitten toisena ajattelin puhua pienistä muutoksista, mitä on tulossa. Perintöveron lisäksi ajattelin nostaa keskusteluun urheilija-apurahat tai pikemminkin niiden vähäisyyden. Sanomalehti Ilkka-Pohjalaisessa oli marraskuussa erään pitkän linjan urheiluvalmentajan haastattelu asiasta, ja siitä muutama huomio. Valtion tuki taiteelle ja kulttuurille on noin 545 miljoonaa euroa vuodessa. Urheilu saa kaikkiaan noin 155 miljoonaa, ja siinä on myös liikuntapaikkarakentaminen mukana. Taiteen edistämiskeskus jakaa vuodessa tukea 45 miljoonan edestä. Taiteilija-apurahalla työskentelee Taiteen edistämiskeskuksen mukaan tänä vuonna noin 600 henkilöä. Summa on noin 2 250 euroa kuukaudessa, ja sitä voi saada jopa 3—5 vuodeksi kerrallaan. Arvoisa puhemies! Jos sallitte, niin luen tämän loppuun. Tämä ei kauhean pitkä ole. [Toinen varapuhemies Tarja Filatov: Sallin tässä vaiheessa, koska emme ole ennalta pyydetyissä puheenvuoroissa.] Kiitos. — Urheilija-apurahoja jaettiin vuodelle 2025 talvilajeissa 101:lle ja kesälajeissa 162 urheilijalle. Kokoluokat ovat olleet 20 000, 10 000 ja 6 000 euroa vuodessa. Talvilajeissa 15 ja kesälajeissa 17 urheilijaa saa 20 000 euroa. Taiteilija-apurahaa saa pääsääntöisesti 27 000 euroa vuodessa, josta maksetaan eläkemaksut. Taiteilijaeläkkeitä tänä vuonna saa noin 1 100 henkilöä, kun täyttä urheilijaeläkettä voidaan vuosittain jakaa korkeintaan 16 henkilön eläkettä vastaava summa. Saajia on tällä hetkellä 28, joista vain kahdeksan saa täyttä eläkettä ja loput puolikasta. Urheilija-apurahoissa on ollut se ongelma, että ne katsotaan joka vuosi uudelleen eikä niiden jatkumisesta ole mitään taetta. Uusia urheilija-apurahoja voidaan myöntää nyt kahdeksi vuodeksi kerrallaan, mikä on erinomainen suuntaus. Taiteilija-apurahoja voi saada 3—5 vuodeksi kerrallaan, mutta urheilupuolella vastaava pitkäjänteisyys ei ole mahdollista. Edellä olevat luvut ovat suoraan Ilkka-Pohjalaisen jutusta. Haastateltu valmentaja ei halua asettaa urheilua ja kulttuuria vastakkain. Itse voin olla johtopäätöksessäni ehkä vähän suorempi: pidän taiteen ja kulttuurin sekä urheilun rahoituksellista epätasapainoa todella kummallisena yhteiskunnallisena valintana. Hyvä kunto, jota liikunta ja urheilu edistävät, on niin terveyden kuin maanpuolustuksen kannalta keskeinen tekijä. Arvoisa puhemies! Maamme huippu-urheilijat ansaitsevat enemmän arvostusta. Toivottavasti ministeriössä kiinnitetään tähän rahoituskuvioon tulevina vuosina enemmän huomiota, vaikka se järjestelmä muuttuu. Tulevaisuudessa tämän hetken tietojen mukaan voi saada vain kahta eri kokoista apurahaa, ja se vähentää nuorten urheilijoiden mahdollisuuksia saada minkäänlaista apurahaa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-12-15T22:49:34,2025-12-15T22:56:57,Käsitelty,1.1 2025_129_211,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Kari., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_212,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Näyttää olevan itselläni kunnia ja etuoikeus saada pitää yleiskeskustelussa viimeistä puheenvuoroa, ja muutamalla sanalla haluan kanssa aikakirjoihin jättää omia näkemyksiä. Uskon, että eduskunnan suuressa salissa kaikki ymmärrämme talouden haasteet, kilpailukykymme rapautumisen ja myös tämän kansainvälisen vaikean tilanteen, mutta siitä huolimatta hallituksen talous‑ ja veropolitiikan osalta itseäni eniten häiritsee se, että rikkaille riittää, niille tutuille vuorineuvoksille, erilaisia veronkevennyksiä, mutta mitä tuntemattomammaksi köyhä käy, sen enemmän häneltä voi leikata. Nyt tänäänkin keskustelimme toimeentulotuen leikkauksista, jotka ehkä irvokkaimmalla tavalla tuovat tämän talous‑ ja veropolitiikan linjan esiin. SDP:n omassa linjassa, veropoliittisessa linjassa ja talouspoliittisessa linjassa, haluaisimme saada sitä orastavaa kasvua vähän isommalle oraalle ja kohdentaa näitä käytettävissä olevia kasvupanoksia nimenomaan pieni‑ ja keskituloisten toimeentulon vahvistamiseen ja myös ostovoiman lisäämiseen. Tästä hallituksen talous‑ ja työllisyyspolitiikasta itselleni lahtelaisena kansanedustajana oli murheellinen esimerkki tämän hallituksen alkutaipaleelta aina viime kevääseen asti niin sanotun Fazer-veropäätöksen seuraaminen. Hallitus teki itselleen selväksi sen, että olemme mieluummin verottamassa suomalaista makeisteollisuutta kuin antamassa sille mahdollisuuden kasvuun. Ja kun kaksi vuotta tästä hallitusta hiillostimme monien muiden kollegojen kanssa, niin hallitus kahden vuoden jahkailun jälkeen päätyi sitten kaatamaan oman esityksensä ja juhlimaan sitä ikään kuin suurena menestystarinana: nyt saadaan uusia työpaikkoja Suomeen, saadaan suomalainen makeisteollisuus kukoistamaan. Tällaisia omien esitysten kaatamisia hallitukselta toki toivoisi enemmän, ja yksi niistä olisi äsken mainittujen pienituloisten ihmisten leikkausten peruminen kautta rantain, mutta sitä tuskin tulee. Sitä, miten hallitukselle on käynyt — ennätystyöllisyydestä ennätystyöttömyyteen — on murheellista seurata, se ei ole ilonaihe. Hallitus ei ole onnistunut omissa tavoitteissaan. Työttömyyden luvut kasvavat. Syylliset löytyvät edellisestä hallituksesta ja mahdolliset korjausliikkeet tulevasta, mutta nykyisellä hallituksella ei ole itsellään halua eikä intoa tähän korjauksen tekemiseen. SDP on esittänyt nopeasti vaikuttavia kasvutoimia, joihin hallitus ei ole kuitenkaan ryhtynyt. Tänäänkin täällä salissa on sanottu hallituspuolueiden kansanedustajien suulla, että meillä on nämä puolustuksen kasvavat menot. Puolustusbudjetti on tämän hallituksen toimesta laskemassa ensi vuodelle tämän vuoden tasosta. Määrärahat ovat toki korkeat mutta eivät eroa merkittävästi edellisen hallituksen puolustusbudjettimäärärahoista. Kestävä julkinen talous on yhteinen asiamme. Sen eteen on paljon tehtävissä vielä tulevaisuudessa, ja uskon, että tässä tulemme onnistumaan — jos ei muuten, niin seuraavalla kaudella. — Kiitos, rouva puhemies.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+4.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-12-15T22:57:00,2025-12-15T23:00:17,Käsitelty,1.1 2025_129_213,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_129_214,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Orpon ja Purran hallituksen politiikka piirtää Suomesta yhä kylmemmän kuvan, kuvan, jossa kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset nähdään ennen kaikkea menoeränä, ei ihmisinä. Tämä hallitus lisää säälimättömyydellään hädänalaisten ihmisten määrää maassamme ja tekee sen tietoisesti leikkaus leikkaukselta. Nyt käsiteltävänä oleva esitys kuntouttavaa työtoimintaa koskevan lain muuttamisesta on tästä surullinen esimerkki. Keskusta kannattaa byrokratian purkamista ja päällekkäisyyksien vähentämistä. Tämä esitys ei ole kuitenkaan hallinnon keventämistä ihmistä varten, tämä on hallinnon keventämistä budjettia varten ihmisten kustannuksella. Hallituksen esityksen ajoitus on onneton. Hyvinvointialueet kamppailevat jo nyt hallituksen niille asettamien leikkausten ja epärealistisen alijäämien kattamisaikataulun kanssa. Toimipisteitä suljetaan, henkilöstöä irtisanotaan ja palveluja karsitaan. Samaan aikaan hallitus leikkaa 1,6 miljoonaa euroa lisää ja tavoittelee vielä 100 miljoonan euron säästöjä sosiaalihuollosta. Tämä ei ole sattumaa. Tämä on linja. Työllisyyspalvelut ovat juuri siirtyneet kuntien vastuulle. Yhteistyörakenteet ovat kesken, lainsäädäntöä uudistetaan samaan aikaan usealla rintamalla ja vaikutukset kohdistuvat samoihin ihmisiin. Silti hallitus vie eteenpäin esitystä, jonka vaikutusarviot ovat puutteellisia ja epävarmoja. Jopa asiantuntijalausunnot toteavat, ettei ole mitään varmuutta siitä, että esitys tuottaa säästöjä. Päinvastoin kustannukset ja viranomaisten työmäärä voivat kasvaa. Erityisen vakavaa on väliinputoamisen riskin kasvu. Aktivointisuunnitelman rajaaminen vain toimeentulotukea saaviin sulkee ulkopuolelle ihmisiä, joilla on todellinen palvelutarve mutta ei oikeutta toimeentulotukeen, ihmisiä, jotka eivät jaksa, eivät kykene eivätkä pärjää yksin. Hallitus myöntää itsekin tämän riskin ja silti etenee. Keskustalle tämä ei käy. Meille jokainen ihminen on arvokas. Palvelujen tulee perustua yksilöllisen tarpeen arviointiin, ei hallinnollisiin raja-aitoihin. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu niille, jotka siitä hyötyvät, ei säästökohteeksi eikä tilastoharjoitukseksi Tämä esitys ei vahvista työllisyyttä, ei sujuvoita palveluja eikä tuo varmuudella säästöjä. Sen sijaan se lisää epävarmuutta, heikentää palveluohjausta ja kasvattaa köyhyyttä. Edellä olevan johdosta keskusta esittää lakiehdotuksen hylkäämistä ja seuraavan vastalauseen lausumaehdotuksen hyväksymistä: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa lakimuutoksen vaikutuksia ja tuo tarvittaessa viipymättä eduskunnan käsittelyyn esityksen, jolla se palauttaa aktivointisuunnitelman laajempaan käyttöön.”", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+5.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-12-15T16:00:02,2025-12-15T16:03:22,Käsitelty,1.1 2025_129_215,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laine-Nousimaa, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_216,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus esittää muutosta kuntouttavasta työtoiminnasta annettuun lakiin tavoitteenaan keventää byrokratiaa ja tehostaa palveluprosesseja. Tavoitteet sinänsä ovat kannatettavia, mutta sanon tämän suoraan: tämän esityksen kohdalla hyvät tavoitteet eivät riitä, kun keinot ovat epäselvät ja seuraukset voivat olla vakavia. Hallituksen omankin arvion mukaan esityksen vaikutuksiin liittyy merkittävää epävarmuutta. Tietopohja on puutteellinen, työllisyysalueet ovat vasta aloittaneet toimintansa, ja hyvinvointialueet kamppailevat taloutensa kanssa. Tässä tilanteessa hallitus esittää 1,6 miljoonan euron leikkausta hyvinvointialueilta ilman luotettavaa näyttöä siitä, että säästöjä todella syntyy. Tämä ei ole vastuullista päätöksentekoa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa viesti on ollut poikkeuksellisen selvä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi, että lakimuutos ei todennäköisesti tuota säästöjä vaan pikemminkin lisää kustannuksia hallinnollisen työn ja monialaisten palvelujen kasvun myötä. Myös Hyvil Oy katsoo, että hyvinvointialueiden tehtävät voivat lisääntyä, eivät vähentyä. Tästä huolimatta hallitus leikkaa rahoitusta. Se on kohtuutonta. Suurin huoli liittyy kuitenkin ihmisiin. Esitys sisältää todellisen riskin siitä, että osa työ- ja toimintakyvyltään rajoittuneista työttömistä jää palveluiden ulkopuolelle. Erityisesti ne henkilöt, joilla ei ole toimeentulotukioikeutta mutta jotka tarvitsisivat kuntouttavaa työtoimintaa, voivat pudota väliin. Vastuu palvelutarpeen tunnistamisesta kasautuu työvoimaviranomaisille, ja jos tunnistaminen epäonnistuu, seuraukset maksavat ihmiset itse. Arvoisa herra puhemies! Palvelupolut eivät ole nyt sujuvia, eikä tämä esitys tee niistä mutkattomampia, päinvastoin: on riskinä, että palveluiden saatavuus ja laatu heikkenevät entisestään. Se johtaa palvelutarpeiden kasaantumiseen, syrjäytymisen syvenemiseen ja lopulta kasvaviin kustannuksiin. Tämä on lyhytnäköistä politiikkaa. Lisäksi esitys on irrotettu laajemmasta kokonaisuudesta. Sosiaalihuollon palveluvalikoimaa ollaan uudistamassa, ja samaan aikaan eduskunta käsittelee useita laajoja lakiesityksiä työttömyysturvasta, toimeentulotuesta ja työnhakijan palveluprosessista. Näiden yhteisvaikutuksia ei ole pystytty arvioimaan riittävästi. Pistemäinen lakimuutos tässä vaiheessa on huono ratkaisu. Arvoisa herra puhemies! Kyse on haavoittuvassa asemassa olevista ihmisistä, niistä, joiden osallisuudesta yhteiskunnalla on erityinen vastuu. Nyt esitetty muutos uhkaa heikentää heidän asemaansa ja samalla horjuttaa hyvinvointialueiden kykyä vastata kasvaviin tarpeisiin. Näillä perusteilla teen vastalauseen 1 mukaisen hylkäysesityksen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+5.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-12-15T16:03:36,2025-12-15T16:06:45,Käsitelty,1.1 2025_129_217,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_218,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tosiaan tässä on hallituksen esitys kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta niin, että jatkossa tämä aktivointisuunnitelma laadittaisiin vain toimeentulotukea työttömyyden perusteella saavalle henkilölle, kun taas työttömyysetuuteen oikeutetulle voidaan laatia työllistymissuunnitelma tai monialainen työllistymissuunnitelma. No, tässä esityksessä on ihan kannatettavia tavoitteita, joissa tehostetaan palveluprosesseja, kevennetään byrokratiaa ja vähennetään sitten päällekkäisyyksiä. Mutta tämän hallituksen esityksen vaikutusarviointien ja valiokunnan asiantuntijakuulemisten perusteella näiden tavoitteiden saavuttaminen ei kuitenkaan vaikuta lainkaan todennäköiseltä, eikä voida varmistaa työttömien henkilöiden ohjautumista oikea-aikaisesti tarpeenmukaisten palveluiden piiriin, eikä tämä esitys ja tämä siihen sisältyvä 1,6 miljoonan euron rahoitusleikkaus hyvinvointialueilta ole riittävästi perusteltu näin ollen, ja näin ollen kannatan myöskin edustaja Laine-Nousimaan tekemää esitystä. Tämän hallituksen esityksen mukaan vaikutusten arviointiin ja arvioinnin perusteena oleviin oletuksiin liittyy merkittävää epävarmuutta, sillä tietopohja on ollut puutteellinen. Lisäksi vaikutusarvioiden laatimista vaikeuttavat työllisyysalueiden juuri alkanut toiminta muutoksineen ja hyvinvointialueiden talouden tasapainottaminen sekä hallituksen linjaukset tulevista sosiaalihuollon säästöistä. Valiokunnan kuulemat asiantuntijat ovat suhtautuneet hyvin varauksellisesti esityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä, että palveluprosesseja pyritään sujuvoittamaan ja tehostamaan palveluiden oikeaa kohdentumista, mutta kuitenkin näissä asiantuntijakuulemisissa on esitetty huolia asiakkaiden ohjautumisesta oikeisiin palveluihin ja myöskin ylipäätään näihin palveluihin pääsemisestä. Tähän esitykseen siirtyy nyt riski, että osa henkilöistä, joilla on työ- ja toimintakyvyn rajoitteita mutta ei toimeentulotukioikeutta, jäisi näiden palveluiden ulkopuolelle. Työttömyysetuutta saavien työnhakijoiden kohdalla tämä esitys lisää työvoimaviranomaisten vastuuta palvelutarpeen arvioinnista ja ohjaamisesta TYM-palveluiden piiriin. No, mikäli tätä palvelutarvetta ei tunnisteta, niin palvelun ulkopuolelle uhkaa jäädä henkilöitä, jotka hyötyisivät nimenomaan tästä kuntouttavasta työtoiminnasta. Ylipäätänsä työttömien asiakkaiden palvelupolku ei ole mutkaton, ja on olemassa riski, ettei vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille ole saatavissa palvelua oikea-aikaisesti tai riittävän laadukkaasti. Palvelun saatavuuden ja laadun heikkeneminen taas johtaa palvelutarpeen kasautumiseen ja työllistymisen edellytysten heikkenemiseen, mikä lisää sitten taas kustannuksia edelleen myöhemmässä vaiheessa. No, useat valiokunnan kuulemat asiantuntijat totesivat, että tämä esitetty lakimuutos on varsin pistemäinen uudistusesitys, jonka irrottaminen valmistelussa olevasta sosiaalihuollon palveluvalikoiman uudistamisesta ei ole järkevää. Huolta aiheuttaa myös työllistymistä ja työ- ja toimintakykyä edistävien sosiaalipalveluiden kokonaisuuteen kohdistuva 12,5 miljoonan euron säästötavoite. Hallitus antoi tämän syksyn aikana tämän nyt käsittelyssä olevan lakiesityksen lisäksi eduskunnalle yleistuen, toimeentulotuen ja kuntouttavan työtoiminnan yhteensovittamista sekä työnhakijan palveluprosessia ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevat lakiesitykset. Täytyy todeta, niin kuin tuossa edellä jo edustaja Laine-Nousimaa totesi, että tämä on erittäin iso kokonaisuus, jota me ollaan käsitelty ja jonka yhteisvaikutuksia ei ole voitu riittävästi arvioida. Tämähän ei ole mitenkään nyt erityistä, että näitä yhteisvaikutuksia ei tämän hallituksen toimesta arvioida, koska se toistuu täällä jatkuvasti. Mutta näitten esitettyjen lakimuutosten toimeenpanon epäonnistuessa voi realisoitua erilaisia hallituksen esityksessäkin esille tuotuja riskejä, kuten tämän lakiesityksen kohdalla se, että osa aktivointiehdon piiristä poistuneista työvoimapalveluja ja sosiaalipalveluja yhtäaikaisesti tarvitsevista asiakkaista saattaa jäädä kuntouttavan työtoiminnan ja mahdollisesti muidenkin hänelle tarpeellisten palvelujen ulkopuolelle.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+5.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-12-15T16:06:50,2025-12-15T16:12:12,Käsitelty,1.1 2025_129_219,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_220,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan niin kuin tässä edellisessä puheenvuorossa tuotiin esille, tähän kuntouttavan työtoiminnan lakiesitykseen ja lakimuutokseen liittyy riskejä ja ongelmia, ja tästä syystä keskusta on esittänyt tälle lakiesitykselle paremman vaihtoehdon. Täällä edustaja Mattila aiemmin kävi tätä keskustan vaihtoehtoa läpi ja teki siihen liittyen vastalauseen 2 mukaisen hylkäysesityksen ja siihen liittyvän lausuman. Kannatan näitä Mattilan tekemiä esityksiä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+5.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-12-15T16:12:12,2025-12-15T16:12:53,Käsitelty,1.1 2025_129_221,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_222,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi elää keskellä työttömyyskriisiä. Viimeisimpien tilastojen mukaan työttömyysaste on noussut vuonna 2009 alkaneen nykyisen tilastoinnin korkeimmaksi, 10,3 prosenttiin. Myös työllisyysaste on laskenut nykyisen hallituksen vallassaolon aikana. Työttömyystilanteen ollessa erityisen karu on Orpon hallitus päättänyt kuitenkin vähentää työllistymistä tukevia työkaluja ja vähentää rahoitusta eri keinojen käyttämiseen. Nyt käsittelyssä olevan esityksen tavoitteet byrokratian keventämisestä ja päällekkäisyyksien vähentämisestä ovat kannattavia, mutta valitettavasti tämän esityksen avulla ei niihin päästä. Esityksessä ehdotetaan, että aktivointisuunnitelma laadittaisiin jatkossa vain työttömyyden perusteella toimeentulotukea saavalle henkilölle. Esitykseen sisältyy myös 1,6 miljoonan euron rahoitusleikkaus hyvinvointialueilla, mikä on tässä tilanteessa täysin käsittämätön. Ehdotamme vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa tekemässämme vastalauseessa siksi esityksen hylkäämistä. Arvoisa puhemies Esityksen taustalla oleva tietopohja, jolle arviot rahoitustarpeen vähenemisestä ja tavoitteiden asettaminen ovat perustuneet, on puutteellinen ja hyvin epävarma. Myös useat asiantuntijat nostivat tämän esille valiokuntamme kuulemisissa, ja esimerkiksi THL katsoi, että lakimuutos tulee kokonaisuudessaan lisäämään viranomaisten ja palvelujärjestelmän kustannuksia. Samoin hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy arvioi, että kuntouttavan työtoiminnan lainsäädännön ja TYM-lain toimeenpanon myötä tehtävät pikemminkin kasvavat kuin vähenevät, ja tällöin rahoitusta tarvitaan. Sen sijaan etenkin työttömyyden ollessa näin korkeana olisi tärkeää varmistaa, että vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat saavat tarvitsemansa palvelut ja tuen työllistymiseen. Oikea-aikaisuus ja laadukkaat palvelut ovat avainasemassa etenkin heidän kohdallaan, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä tai on jo pitkittynyt. Nyt käsittelyssä olevaan esitykseen sisältyy uhka siitä, että henkilöt, jotka eivät saa toimeentulotukea mutta joilla on kuitenkin työ- ja toimintakyvyn rajoitteita, jäävät palvelujen ulkopuolelle. Työttömyysetuutta saavien kohdalla esitys lisää työllisyysviranomaisten vastuuta ohjaamisesta oikeiden palveluiden piiriin, ja jos he eivät tunnista tarvetta, niin kuntouttavasta työtoiminnasta hyötyviä henkilöitä voi jäädä niiden ulkopuolelle. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on osa suurempaa ongelmaa siitä, että hallitus tuo eduskuntaan useita yksittäisiä mutta silti samaan laajaan kokonaisuuteen kytkeytyviä esityksiä. Näin toimiminen vaikeuttaa esitysten yhteisvaikutusten arviointia, jollaisia varmasti kuitenkin tässäkin esityksessä on. Hallitus on tekemässä laajempaa uudistusta sosiaalihuollon palveluvalikoimaan, johon liittyy myös yli 10 miljoonan euron säästötavoite. Lisäksi eduskunnan käsittelyssä ovat jo tällä hetkellä esitykset yleistuesta, toimeentulotuesta ja kuntouttavasta työtoiminnasta sekä työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityksen kehittämisestä. Nämä kaikki lakiesitykset kytkeytyvät osaltaan yhteen ja vaikuttavat työttömien mahdollisuuksiin saada palveluita ja tukia. Tästä huolimatta esitysten yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu riittävästi. Arvoisa puhemies! Yhteiskunnallisesti haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille tulisi löytää oikeaan aikaan oikeanlaista tukea, sillä ilman sopivia palveluita ja tukea syrjäytymisriski kasvaa huomattavasti. Suomen nykyisessä tilanteessa, jossa työttömyys on kivunnut äärettömän korkealle ja hyvinvointialueilla on jatkuva säästöpaine, tehtävien muutosten taustalla tulee olla vahva tietopohja. Näin ei kuitenkaan tämän esityksen osalta ole, mikä voi johtaa negatiivisten yhteiskunnallisten vaikutusten kasvuun ja epätoivottuihin seurauksiin. Kaikista suurin taakka epäonnistumisesta osuu kuitenkin niihin ihmisiin, jotka sitä kaikista vähiten ansaitsisivat, jo valmiiksi vaikeimmassa asemassa oleviin työttömiin.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+5.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-12-15T16:12:59,2025-12-15T16:18:32,Käsitelty,1.1 2025_129_223,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Merinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_224,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Minulla on tässä vain pääpointeittain omia ajatuksiani tästä laista. Mielestäni esitys kaventaisi kuntouttavan työtoiminnan kohderyhmää ja leikkaisi samalla hyvinvointialueiden rahoitusta, mikä uhkaa palvelujen saatavuutta ja heikossa asemassa olevien työttömien asemaa. Ydinpointteja: Aktivointisuunnitelma tehtäisiin jatkossa vain työttömyyden perusteella toimeentulotukea saaville, kun taas työttömyysetuutta saaville tehtäisiin työllistymissuunnitelma. Pelätään, että osa työ‑ ja toimintakyvyltään rajoittuneista jää kokonaan palveluiden ulkopuolelle. Esityksen taustalla olevan tietopohjan vaikutusarviot ovat epävarmoja, ja asioiden mukaan muutos ei todennäköisesti tuota säästöjä vaan voi lisätä kustannuksia hallinnon ja monialaisten palvelujen kasvun vuoksi. 1,6 miljoonan euron leikkausta hyvinvointialueilta sekä laajempaa 12,5 miljoonan euron säästötavoitetta työllistymistä tukevista sosiaalipalveluista pidetään kohtuuttomina tässä tilanteessa, kun palveluiden tarve itse asiassa kasvaa koko ajan. Pelätään, että useiden yhtäaikaisten lakimuutosten — yleistuki, toimeentulotuki, kuntouttava työtoiminta, työnhakijan palveluprosessi — yhteisvaikutuksia ei hallita kunnolla ja seurauksena osa asiakkaista putoaa kokonaan palvelujärjestelmän ulkopuolelle. Jo nyt kuntouttavaan työtoimintaan ohjautuu vähemmän asiakkaita ja palvelun kestoa rajataan, mikä lisää syrjäytymisriskiä. Vastalauseemme mukaan tässä tilanteessa ei ole tarkoituksenmukaista tehdä yksittäisiä asiantuntijoiden kritisoimia lakimuutoksia, vaan haavoittuvassa asemassa olevien osallisuudesta tulisi kantaa enemmän vastuuta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+5.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-12-15T16:18:32,2025-12-15T16:20:27,Käsitelty,1.1 2025_129_225,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen poissa. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_226,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lainsäädännön painopisteen tulisi olla tietenkin ensisijaisesti palveluiden laadun parantamisessa, työnhakijoiden tukemisessa sekä vaikeasti työllistyvien poluttamisessa kohti työtä, erityisesti tässä korkeassa työttömyystilanteessa. Kuntouttavassa työtoiminnassa on kuukausitasolla reilusti yli 10 000 ihmistä koko ajan, ja vuositasolla puhutaan useista kymmenistä tuhansista ihmisistä eli erittäin isosta joukosta suomalaisia. Kun tässä tavoitellaan työkykyä ja toimintakykyä, niin sosiaalinen kuntoutus tulee keskiöön myöskin tämän osalta. Nyt asiantuntijalausunnoissa ja muissa on korostettu sitä, että se olisi kohdennettava oikealle kohderyhmälle, ja se pitäisi toteuttaa sillä tavalla, että niissä olisi myöskin vaikuttavuutta. Työvoimaviranomaisten palvelut ovat hyödyttömiä, jos ensisijainen tarve asiakkaalla hyvinvointialueilla on sosiaali- ja terveyspalveluiden puolella, niin kuin tässä monessa tapauksessa on. Siksi vaarana on näitten työvoimapalveluiden kuormittuminen, ja tässä aikaisemmin ensimmäisen käsittelyn yhteydessä totesinkin, että työllisyyspalveluista tulee aika pitkälti sosiaalipalvelujen jatke, että sinne siirtyy sellaisia ihmisiä, jotka jatkopolutetaan työvoimapalveluista sosiaalipalveluiden puolelle, ja sitten kun siellä työnvälityksen pitäisi olla se ensisijainen palvelu, niin tämä painopiste siirtyy sosiaalipalveluiden luokkaan, kun siellä on 25—30 prosenttia sellaisia työnhakijoita, jotka eivät ensisijaisesti voi työmarkkinoille vielä siirtyä vaan tarvitsevat tukea ja koulutusta ja tämäntyyppisiä työkykyä edistäviä asioita. Sen vuoksi tuolla valiokuntakäsittelyn yhteydessä on kiinnitetty huomiota siihen, että kun työllisyyspalveluilla on omat työkalut olemassa ja niitä pystytään hyödyntämään, niin osa näistä työkaluista on nyt tuolla hyvinvointialueitten puolella. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta totesi, että olisi tärkeätä, että kun nämä palvelut ovat siellä hyvinvointialueilla, niin pitäisi hakea sellaista mahdollisuutta asettaa hyvinvointialueille työllistymisen edistämiseen liittyviä kannusteita. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että nyt, kun kunnat vastaavat työttömyysturvasta omalta osaltaan, aina sadasta päivästä eteenpäin kymmenen prosentin portaalla, niin tältä osin, kun nämä yleensä ovat pitkäaikaistyöttömiä ja muita ja prosentit ovat aika korkeita ja hyvinvointialueilla ei ole mitään vastuuta tästä, niin sen takia hyvinvointialueitten pitäisi kantaa tästä osasta vastuuta heidän palveluksessaan kiinni olevilla henkilöillä. Silloin se toisi sille taloudellisia kannusteita, ja tämä olisi tässä myöskin pitänyt huomioida. Jatkossa pitää viedä tätä siihen suuntaan, koska silloin me saadaan aktivoitua nopeammin näitä ihmisiä. Se, mikä tässä on hyvää, on se, että yritetään tätä prosessia kehittää, ja nyt tämän lain yhteydessä meillä on vielä toimeentulotukea ja kuntouttavaa työtoimintaa koskeva lakikokonaisuus, hallituksen esitys 116, sitten meillä on työnvälitykseen liittyvä lakikokonaisuus 108 ja sitten tässä vielä yleistukea koskeva lakikokonaisuus. Nämä kaikki liittyvät tähän yhteen henkilöstöryhmään, työttömiin, ja sen vuoksi näitten yhteisvaikutukset olisi pitänyt arvioida, ja toivon mukaan se jatkossa tehdään. Ainakin työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on tätä edellyttänyt omissa ponsissaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-15T16:20:35,2025-12-15T16:25:08,Käsitelty,1.1 2025_129_227,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_228,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuntouttavan työtoiminnan tarve perustuu siihen, että sillä parannetaan työ- ja toimintakykyä ja tuetaan paluuta työelämään tai koulutukseen. Hallitus esittää kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamista niin, että jatkossa aktivointisuunnitelma laadittaisiin vain toimeentulotukea työttömyyden perusteella saavalle henkilölle, kun taas työttömyysetuuteen oikeutetulle voidaan laatia työllistymissuunnitelma tai monialainen työllistymissuunnitelma. Esityksessä kannatettavia ovat sen tavoitteet tehostaa palveluprosesseja, keventää byrokratiaa ja vähentää päällekkäisyyksiä. Hallituksen esityksen vaikutusarviointien ja valiokunnan asiantuntijakuulemisten perusteella tavoitteiden saavuttaminen ei kuitenkaan vaikuta lainkaan todennäköiseltä eikä voida varmistaa työttömien henkilöiden ohjautumista oikea-aikaisesti tarpeenmukaisten palveluiden piiriin. Esitykseen sisältyy riski, että osa henkilöistä, joilla on työ- ja toimintakyvyn rajoitteita mutta ei toimeentulotukioikeutta, jää palvelujen ulkopuolelle. Työttömyysetuutta saavien työnhakijoiden kohdalla esitys lisää työvoimaviranomaisten vastuuta palvelutarpeen arvioinnissa ja ohjaamisessa työllistämisen palveluiden piiriin. Mikäli palvelutarvetta ei tunnisteta, palvelun ulkopuolelle uhkaa jäädä henkilöitä, jotka hyötyisivät kuntouttavasta työtoiminnasta. Huolta aiheuttaa myös työllistämistä ja työ- ja toimintakykyä edistävien sosiaalipalveluiden kokonaisuuteen kohdistuva 12,5 miljoonan euron säästötavoite. Arvoisa herra puhemies! Asiantuntijakuulemisissa todettiin myös, että jo tällä hetkellä palvelun ohjautuvuus on heikentynyt, kun hyvinvointialueet ohjaavat kuntouttavan työtoiminnan palveluun aiempaa vähemmän asiakkaita ja ovat samalla rajanneet palvelun kestoa. Ihmiset ovatkin enenevästi jääneet syrjäytymistä ehkäisevien ja työelämään suuntautuvien palveluiden ulkopuolelle, vaikka tavoitteen pitäisi olla syrjäytymisen ehkäisy ja työelämään suuntaamisen vahvistaminen. Kyseessä ovat haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt, joiden osallisuudesta yhteiskunnan tulisi kantaa erityinen vastuu. Arvoisa herra puhemies! Tämän vuoksi tämä esitys pitäisikin hylätä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+5.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-15T16:25:08,2025-12-15T16:27:17,Käsitelty,1.1 2025_129_229,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_230,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän lain keskustelussa on puhuttu paljon heikompien asiasta, ja se on oikein, mutta välillä tuntuu siltä, että osa puheista puolustaa enemmän järjestelmää kuin niitä ihmisiä, joita sen pitäisi auttaa. Kuntouttavan työtoiminnan ajatus ei ole koskaan ollut toimia työkykyisten ihmisten säilömispaikkana, vaan sen tehtävänä on tukea niitä, joilla on aidosti heikentynyt työ- ja toimintakyky, ja juuri tähän tämä hallituksen esitys puuttuu. On kohtuutonta väittää, että lakimuutos heikentäisi työttömien asemaa, päinvastoin: nykytila on monelle loukkaava. Ihmisiä pidetään näennäistoiminnassa, josta ei ole realistista polkua työhön. Se ei ole kuntoutusta vaan ennemminkin passivointia. Tällä esityksellä työkykyiset ohjataan työllisyyspalveluihin, koulutukseen tai työnhakuun, ja kuntouttava työtoiminta kohdennetaan niille, joille se oikeasti kuuluu. Opposition puheissa toistuu myös huoli pakottamisesta. Tosiasiassa tämä laki vähentää pakkoa. Yksilöllinen arvio vahvistuu, ja viranomaisilla on selkeämpi vastuu perustella päätöksensä. Emme aliarvioi ihmisiä emmekä myöskään ylläpidä järjestelmää, joka lukitsee heidät paikoilleen. Tämä laki palauttaa kuntouttavan työtoiminnan siihen, mitä sen alun perin piti olla: väline kohti parempaa toimintakykyä ja lopulta kohti työelämää. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+5.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-12-15T16:27:17,2025-12-15T16:28:44,Käsitelty,1.1 2025_129_231,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_232,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Olen usein puhunut tässä salissa osatyökykyisistä ja heidän asemastaan työmarkkinoilla, ja olen sitä mieltä, niin kuin varmasti kaikki muutkin, että kaikki käytössä oleva työpanos tulisi saada työmarkkinoiden käyttöön. Kuitenkin se myös on hyvä aina pitää mielessä, niin kuin itse asiassa edellisissäkin puheenvuoroissa tuli hyvin esille, että kyse on aina niistä ihmisistä ja heidän elämästään ja mahdollisuuksistaan pärjätä täällä. Tosiaan käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen mukaan kuntouttavan työtoiminnan aktivointisuunnitelma laadittaisiin jatkossa vain toimeentulotukea työttömyyden perusteella saaville. Tällä tavoitellaan prosessien sujuvoittamista ja byrokratian vähentämistä. Se on hyvä tavoite. Itse aina pyrin parantamaan työprosesseja, ja kannatankin sentyyppistä ajattelua kaikessa, että aina pyritään työprosesseja parantamaan, mutta pitää kuitenkin ottaa se tosiseikka esille, että myös asiantuntija-arviot osoittavat, että tavoitteet eivät varmaankaan tule toteutumaan, ja jälleen kerran vaikutusten arviointi on puutteellinen. Kun työllisyysalueet ovat vasta aloittaneet ja hyvinvointialueet tasapainottavat talouttaan, niin nyt pitää varmistaa se, että organisaatioiden yhdistymiset ovat sujuneet hyvin ja siltä osin on toimintaympäristö kunnossa. Tämä lakimuutos lisää painetta työvoimaviranomaisille, ja työttömien palvelupolku on jo nyt aika monimutkainen, ja vaarana on, että vaikeassa asemassa olevat eivät saa palvelua oikea-aikaisesti tai laadukkaasti, eli kyllä tässä sellaisia pieniä vaaroja piilee. Arvoisa puhemies! Nyt ehdotettu muutos uhkaa lisätä epävarmuutta, ja siitä epävarmuudesta on itse asiassa puhuttu paljon täällä salissa tänäänkin. Aika monella eri sektorilla se tuntuu nyt lisääntyvän, ja ehkä riskiä myös palvelukatkoihin tässä nähdään, ja tämä heikentää niiden haavoittuvimpien osallisuutta toimintoihin. Vielä otan esille tämän rahoituksen leikkaamisen, se ei tähän ajankuvaan oikein sovi. 1,6 miljoonan euron rahoitusleikkaus hyvinvointialueilta ei ole riittävän hyvin perusteltu. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+5.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-12-15T16:28:44,2025-12-15T16:31:11,Käsitelty,1.1 2025_129_233,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_234,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa ei vielä tullut esiin se, että kuntouttavassa työtoiminnassa on ilmeisesti jonkinlaista välivaihetta tässä meneillään, koska silloin kun TE-palvelut siirrettiin kunnille, niin sosiaalinen kuntoutus ja työkuntoutus menivät molemmat sinne, ja ilmeisesti sieltä joku osa on nyt palaamassa takaisin kunnille ja työllisyysalueille, eli nyt tämä kokonaisuus tulee tässä vastaan. Siinä mielessä nyt kun sinne hyvinvointialueille siirrettiin kustannuksineen kunnista tämä kokonaisuus, siellä tavallaan leikataan palvelutarjontaa alaspäin ja keskitytään ehkä siihen sosiaaliseen kuntoutukseen enempi ja sitten palautetaan se muu osa, ja toivottavasti ne kustannuksetkin sieltä sitten palautuvat kunnille, niin että sillä kuntapuolella pystytään tätä tekemään. Toinen asia on tässä se, että kun tässä kuntouttavassa työtoiminnassa on aika paljon kiinni siitä, että löytyisi niitä välityömarkkinoita, mihin ihmiset voisivat hakeutua ja luoda tavallaan sitä kykyä säännölliseen työskentelyyn ja oleskeluun ja muuhun semmoiseen, jotta voisi joskus mennä työmarkkinoille, niin ne markkinat on nyt tässä ajettu alas, ja se on kanssa yksi ongelma näitten osalta. Siinä mielessä meillä on tässä paljon töitä tehtävänä, että me saadaan tämä toimimaan. Tämä on ollut yksi syy, minkä takia me ollaan ajateltu, että hyvinvointialueilla pitäisi olla enempi konkreettista vastuuta siitä työttömien joukosta, joka on sosiaalisessa kuntoutuksessa siellä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-15T16:31:11,2025-12-15T16:32:55,Käsitelty,1.1 2025_129_235,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Edustaja Laine-Nousimaa, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_129_236,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus esittää työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen yhdistämistä uudeksi yleistueksi sosiaaliturvan yksinkertaistamisen nimissä. Tämä esitys kuitenkin epäonnistuu tavoitteissaan. Se ei yksinkertaista sosiaaliturvaa, eikä se ole kestävä pohja sosiaaliturvan jatkokehittämiselle. Päinvastoin se monimutkaistaa järjestelmää, heikentää turvan tasoa ja siirtää yhä useampia ihmisiä viimesijaisen toimeentulotuen varaan. Yleistuen taso on yksinkertaisesti liian matala. Täysimääräinen tuki vastaa nykyistä peruspäivärahaa, jonka taso on jo valmiiksi riittämätön. Hallitus on lisäksi jäädyttänyt indeksit, poistanut lapsikorotukset ja suojaosat sekä leikannut muita etuuksia. Näiden yhteisvaikutus näkyy ihmisten arjessa konkreettisesti: rahat eivät riitä välttämättömiin menoihin. Erityisen raskaasti tämä osuu lapsiperheisiin. Asiantuntijat ovat yksiselitteisesti todenneet, että juuri työttömyysturvaa saavat lapsiperheet ovat kärsineet eniten hallituksen leikkauksista. Hallitus perustelee uudistusta työllisyysvaikutuksilla, mutta esityksessäkin myönnetään, että vaikutukset jäävät vähäisiksi ja pitkälti laskennallisiksi. VATTin mukaan yleistuen saajissa on paljon pitkäaikaistyöttömiä, joiden ongelmat eivät ratkea etuuden heikentämisellä. Sen sijaan vaikutukset toimeentuloon ovat todellisia ja merkittäviä: tuhansien ihmisten tulot pienenevät keskimäärin yli tuhat euroa vuodessa. Erityisen huolestuttavaa on se, miten esitys kohtelee lapsiperheitä, nuoria ja ikääntyneitä työttömiä. Lapsiperheköyhyys on jo nyt kasvussa, ja asiantuntija-arvioiden mukaan hallituksen politiikka uhkaa syventää sitä entisestään. Nuorten kohdalla 21 viikon odotusaika on käytännössä puhdas tulonmenetys, joka ei ohjaa koulutukseen vaan toimeentulotuelle. Ikääntyneiden työttömien kohdalla tarveharkintainen yleistuki jää monelle työuran loppuvaiheen ainoaksi turvaksi tilanteessa, jossa ikäsyrjintä työmarkkinoilla on edelleen todellisuutta. Arvoisa herra puhemies! Sosiaaliturvan tehtävä ei ole rangaista eikä säästää ihmisten perusturvasta. Sen tehtävä on turvata toimeentulo, ehkäistä köyhyyttä ja tukea osallisuutta ja työllistymistä. Tässä esityksessä painopiste on väärä. Siksi esitän, että SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton yhteisen vastalauseen 1 mukaisesti lakiesitykset hylätään sekä vastalauseen 1 sisältämät 21 lausumaehdotusta hyväksyttäisiin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+6.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-12-15T16:33:20,2025-12-15T16:36:15,Käsitelty,1.1 2025_129_237,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_238,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Suomalainen tukijärjestelmä on jo kauan ollut kankea ja monimutkainen. Käsittelemme tänään hallituksen esitystä yleistuen käyttöönotosta eli uudistusta, joka tuo työttömän perusturvan vihdoin tähän päivään. Esityksen ydin on selkeä: nykyiset peruspäiväraha ja työmarkkinatuki yhdistetään yhdeksi yhtenäiseksi tueksi, yleistueksi. Tämä yksinkertaistaa, selkeyttää ja tekee järjestelmästä oikeudenmukaisemman. Kun järjestelmä on ymmärrettävä ja ennakoitavissa, siihen on helpompi luottaa. Tuo kansalaistemme luottamus on suomalaisen sosiaaliturvamme perusta. Arvoisa puhemies! Uudistuksen tarkoituksena ei ole vain korvata vanhaa tukimuotoa uudella nimellä. Tavoite on parantaa työn vastaanottamisen kannustimia ja varmistaa, että työnteko on aina kannattavaa. Yleistuki rakentuu tarveharkinnan varaan. Tukea saa silloin, kun tukea todella tarvitsee. Samalla työn ja etuuden yhteensovittaminen selkeytyy ja byrokratia kevenee. Tämä on osa hallituksen pitkäaikaista linjaa. Ei ole kauaa siitä, kun oppositiosta huudeltiin, että hallitus ajaa ihmisiä työttömyyteen leikkauksillaan. Päinvastoin, nyt teemme juuri niin kuin alusta asti olemme puhuneet. Sanon sen vielä uudelleen, mikäli jollakin jäi kuulematta, eli salissa: tavoite on parantaa työn vastaanottamisen kannustimia ja varmistaa, että työnteko on aina kannattavaa. Arvoisa puhemies! Olen sosiaali- ja terveysvaliokunnan kanssa samaa mieltä siitä, että näin suuri muutos edellyttää tarkkaa seurantaa. Meidän tulee seurata yleistuen vaikutuksia kokonaisvaltaisesti niin toimeentuloon, etuuksien toimivuuteen kuin kannustavuuteen ja palveluiden saatavuuteen. Tämä on vastuullista ja välttämätöntä lainsäädäntötyötä, jossa varmistamme, että uudistus toimii käytännössä ja että se todella auttaa niitä ihmisiä, joille se on tarkoitettu. Tämä esitys on osa hallituksen laajempaa sosiaaliturvauudistusta, jonka tavoitteena on rakentaa yksi selkeä perusetuusmalli. Yleistuki on tämän mallin ensimmäinen iso askel. Se on askel kohti järjestelmää, joka on oikeudenmukainen, kannustava ja taloudellisesti kestävä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-15T16:36:15,2025-12-15T16:39:17,Käsitelty,1.1 2025_129_239,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_240,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tosiaan hallitus tavoittelee sosiaaliturvan yksinkertaistamista yhdistämällä työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen uudeksi yleistueksi. No, minun mielestäni tämä hallituksen esitys on epäonnistunut, ja siksi, puhemies, kannatan edustaja Laine-Nousimaan esitystä siitä, että tämä esitys hylätään, ja kannatan myöskin näitä vastalauseen 1 mukaisia lausumaehdotuksia, joita on 21 kappaletta. No joo, edustaja Hänninen tuossa käyttikin puheenvuoron ja totesi, että tässä ollaan menossa tällaiseen yhden hakemuksen malliin, ja hänen sanojensa mukaan — en valitettavasti ehtinyt ihan suoraan tuossa kirjoittaa ylös, mitä edustaja Hänninen sanoi, joten pahoittelut ja toivottavasti en niin kauheasti vääristele sanojanne — tässä on tarkoituksena tehdä tästä yksinkertaisempi ja reilumpi niin, että ihmiset sitten saavat tätä etuutta haettua tai jotain. [Juha Hänninen: Oikein kuultu!] — Oikein kuultu, toteaa edustaja Hänninen, hyvä. — Täytyy todeta, että olisin samaa mieltä siitä, jos tämä pitäisi paikkansa, mitä edustaja Hänninen totesi. Eli tämän yleistuen yhteydessä Kela on siirtymässä tällaiseen yhden hakemuksen malliin, ja mielestäni tämä on hyvä ja tärkeä ja kannatettava askel oikeaan suuntaan, koska olen samaa mieltä siitä, että meidän sosiaaliturvajärjestelmä on hakijalle monimutkainen ja sitä pitää yksinkertaistaa ja kehittää erityisesti sen hakijan näkökulmasta. Samalla myöskin Kelan tulisi kehittää omia järjestelmiänsä niin, että hakijalle annetaan hänen elämäntilanteeseensa sopiva etuusehdotus, jotta silloin sosiaaliturvaa tarvitsevat ihmiset ohjautuisivat oikean tuen piiriin ilman järjestelmän erityisosaamista eikä näitä väliinputoamisia tapahdu, mitä nyt tapahtuu. Kun me puhutaan sosiaaliturvasta, aina joku muistaa sanoa, että sosiaaliturvaan liittyy väärinkäytöksiä, mutta, puhemies, suurempi ongelma on sosiaaliturvan alikäyttö tämän järjestelmän monimutkaisuuden vuoksi. Mielestäni sosiaaliturvajärjestelmän ei pidä syrjäyttää ihmisiä, vaan mahdollistaa osallisuus, toimeentulo ja työllistymisen edellytykset. Mitä tulee nyt tähän yhden hakemuksen malliin, niin kuten sanoin, tässä ollaan menossa oikeaan suuntaan, ja se on juuri näin, mutta samaan aikaan nyt kun hallitus tekee tämän yhden hakemuksen mallin, tässä leikataan ihmisten toimeentuloa jälleen kerran, ja sitä en missään nimessä voi kannattaa. Ei voi olla niin, että kun jotain hakemusprosessia yksinkertaistetaan, jotta ihmisten on helpompi sitä hakea, niin samaan aikaan sitä leikataan. Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin arvioi omassa asiantuntijalausunnossaan, että yleistuen valmistelussa vaikuttaa olevan taustalla oletuksia, jotka eivät vastaa todellisuutta köyhyyttä kokevien elämästä, sillä kyllä köyhyyttä kokevat ihmiset pyrkivät kohentamaan omaa taloudellista tilannettaan, mutta heidän joukossaan on henkilöitä, joiden toimintakyky sekä kyky hahmottaa palvelujärjestelmää on heikentynyt esimerkiksi sairauden, vammaisuuden, mielenterveyden haasteiden, ikääntymisen tai elämäntilanteiden kuormittavuuden vuoksi. Tällöin nämä yleistuen velvoitteet ja tiukennukset heikentävät entisestään ihmisten turvaa. Tämä verkosto huomauttaa myöskin asiantuntijalausunnossaan, etteivät köyhyyttä ja syrjäytymistä lisäävät toimet pitkällä aikavälillä tuota kestäviä säästöjä vaan lisäävät riskiä elämäntilanteiden kriisiytymisestä ja monimutkaistumisesta entisestään. Puhemies! Haluan vielä todeta, että tämä yleistuki heikentää monien lapsiperheiden tilannetta, koska työmarkkinatuessa olleet lapsiperheisiin kohdistuneet tarveharkinnan kevennykset ovat poistuneet ja kotitalouksien, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia, tulot pienenevät tässä uudistuksessa huomattavasti useammin kuin kasvavat. Valiokunnan saamien asiantuntija-arvioiden mukaan lapsiperheiden tulojen pienentyminen voi uhata lasten ja nuorten hyvinvointia. Tämä on taas yksi esitys, jolla edelleen heikennetään lapsiperheiden tilannetta. Samoin tämä esitys vaikeuttaa nuorten tilannetta, ja käytännössä kaikkia Suomen nuorisojärjestöjä edustava Nuorisoala ry esittikin valiokunnan asiantuntijakuulemisissa useita parannusehdotuksia yleistukiesitykseen. Nuorisoala ry toteaa, että tässä yleistuessa säilyisivät nuoriin kohdistuvat epäreilut ja epäloogiset ehdot, jotka ovat osatekijä siihen, että nuoret joutuvat muita ikäryhmiä useammin turvautumaan viimesijaiseen toimeentulotukeen. Vaikka nuorten erityisehtojen tavoitteet olisivatkin hyvät, niin niiden seuraus on lähinnä pitkittynyt toimeentulotuelle joutuminen. Olen tosi pahoillani siitä, että valiokunnassa ei kiinnitetty huomiota näihin hyviin esityksiin, joita sieltä Nuorisoala ry:ltä tuli, koska niillä oltaisiin voitu parantaa nuorten tilannetta tässäkin muutoksessa. Joka tapauksessa katson, että vaikka tällä yleistuella on ihan hyvä tarkoitus tästä sosiaaliturvamallin yksinkertaistamisesta, en pidä tarkoituksenmukaisena sitä, että tässä tilanteessa leikataan ihmisten toimeentuloa, joten, puhemies, taisin jo kannattaa edustaja Laine-Nousimaan esitystä, mutta kannatan sitä vielä uudelleen.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+6.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-12-15T16:39:20,2025-12-15T16:46:04,Käsitelty,1.1 2025_129_241,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Selvä, kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_242,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Saimme muutama viikko sitten sosiaali- ja terveysvaliokunnassa valmiiksi mietinnön yleistuesta, joka korvaa työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen. Yleistuen on myös tarkoitus toimia pohjana sosiaaliturvajärjestelmän jatkokehittämiselle, jossa suunnataan kohti yhtä etuutta erilaisine osioineen. Tavoite järjestelmän selkeyttämisestä on tervetullut, sillä nykyinen järjestelmä on sekava erilaisine osioineen, eivätkä ihmiset välttämättä tiedä, mihin tukiin he ovat oikeutettuja. Valitettavasti hallituksen esitys ei kuitenkaan vastaa näihin tavoitteisiin, ja se sisältää useita muitakin epäkohtia. Siksi jätimme valiokunnan mietintöön vastalauseen yhdessä vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa. Yhdessä asiassa hallituksen esitystä voi kuitenkin kehua. Yleistuessa vanhempien tulorajaa nostetaan reilusti, 2 500 euroon. Sitä ei ole korotettu yli 20 vuoteen, joten korotus on hyvin tärkeä. Arvoisa puhemies! Viimeisten vuosien aikana Orpon hallitus on tehnyt useita heikennyksiä sosiaaliturvaan, mikä on heikentänyt monen tuensaajan ja perheen toimeentuloa. Yhä useampi on joutunut turvautumaan viimesijaiseen turvaan, toimeentulotukeen, jota hallitus nyt myös suunnittelee heikennettäväksi. On huolestuttavaa, että yleistukeen siirtyminen voi pienentää aikaisemmin käytettävissä ollutta rahamäärää. Vaikka suurimmalla osalla etuuden määrä ei muutu, noin 12 200 kotitaloudella toimeentulon odotetaan vähentyvän. Iso osa heikennyksistä kohdistuu pariskuntiin tarveharkinnan muutoksista ja huoltovelvollisuudesta johtuen. Tuki pienentyy keskimäärin 1 166 euroa vuodessa. Noin sadan euron leikkaus kuukaudessa jo valmiiksi pieniin tuloihin on karua todellisuutta tuhansissa kotitalouksissa ensi vuonna. Arvoisa puhemies! Nyt vaikuttaa siltä, että yleistukeen on poimittu kummankin aiemman tuen niin sanotut heikoimmat osat. Yleistuesta poistetaan esimerkiksi työmarkkinatuessa olleet lapsiperheisiin kohdistuvat tarveharkinnan kevennykset. Kotitalouksien, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia, tulot pienenevät uudistuksessa huomattavasti useammin kuin kasvavat. Hallituksen politiikka on sysännyt vielä useamman lapsen köyhyysrajan alapuolelle kuin vielä aluksi arvioitiin. Aiemmin arvioitiin hallituksen leikkauksen tekevän 11 000—13 000 köyhää lasta enemmän, mutta nyt arvio on tarkentunut ja yli tuplaantunut 31 000 lapseen. Myös usea muu mittari kertoo siitä, miten lapsilla menee aiempaa huonommin. Esimerkiksi aineellista puutetta kokevien lasten määrä, eli heidän, joilla on merkittäviä puutteita perustarpeissa kotitalouden varattomuuden vuoksi, on kasvanut edellisestä tutkimuskerrasta, ja kasvu on ollut muuta Eurooppaa nopeampaa. Vuodesta 2021 aineellista puutetta kokevien lasten määrä on lähes kolminkertaistunut 3,7 prosentista kymmeneen prosenttiin. Lapsiköyhyyden kasvattaminen on raju arvovalinta, jolla on pitkiä seurauksia aikuisuuteen asti. Köyhien lasten määrää lisäämällä syömme tulevaisuuden kuormasta, sillä myös esimerkiksi syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle. Hallituksen olisi syytä selvittää näitä kustannuksia ja kauaskantoisimpia vaikutuksia pelkkien yhden hetken numeraalisten säästöjen lisänä. Arvoisa puhemies! Nuorille yleistuen esityksessä on omat erityispiirteensä, jotka eivät ole positiivisia. Kaikille vailla tutkintoa oleville asetetaan viiden kuukauden odotusaika, jonka aikana yleistukea ei makseta. Tämä koskee myös nuoria, jotka ovat hakeneet koulutukseen mutta jotka eivät ole saaneet paikkaa. Nuoria siis rangaistaan siinäkin tilanteessa, jossa he ovat olleet aktiivisia ja yrittäneet päästä kouluttautumaan ja rakentamaan osaamista. Pitkä odotusaika ei enää vastaa tarkoitustaan vaan toimii turhana sanktiona nuorille ja lisää viranomaisten työtaakkaa tarpeettomasti. Odotusajan seurauksena moni nuori tippuu toimeentulotuelle, joka on passivoivampi tuki ja joka ei tue nuorten omatoimisuutta. Arvoisa puhemies! Ylipäätään tarveharkinta kasvaa yleistuessa aiempaan verrattuna. Aikaisemmin peruspäivärahan saajilla ei ollut tarveharkintaa, mutta nyt yleistukeen siirryttäessä tarveharkinta laajenee koskemaan myös heitä. Samalla tarveharkintaa laajentavat yhden tulorajan käyttö, yhtenäinen vähenemisaste ja 55 vuoden ikärajan poistaminen. 55 vuotta täyttäneiden erityissääntelyn poistaminen on valitettavaa, sillä moni yli 55-vuotias ei kovasta yrityksestä huolimatta löydä töitä ennen eläkkeelle pääsyä. Suomessa esiintyy muita Pohjoismaita enemmän ikäsyrjintää, joka vaikuttaa töiden löytymiseen tässä ikäluokassa. Erityissääntely on lisätty lakiin, ja se on pysynyt siellä hyvästä syystä. Vasta sen jälkeen, kun ikäsyrjintä olisi Suomessa historiaa, erityissääntelyä voitaisiin harkita poistettavaksi. Jos hallitus haluaisi todellisuudessa tukea työuraansa pitkään tehneiden työllisyyttä, se etsisi keinoja puuttua ikäsyrjintään. Yli 55-vuotiailla on hienoa elämänkokemusta ja uraa takana, mitä pitäisi osata hyödyntää nykyistä enemmän. Pitkä kokemus pitäisi nähdä vahvuutena, ei heikkoutena, ja tämän näkeminen vaatii myös vanhentuneisiin asenteisiin puuttumista.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+6.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-12-15T16:46:15,2025-12-15T16:53:32,Käsitelty,1.1 2025_129_243,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_244,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme istunnossa nyt yleistukea, jota käsittelimme myös tuolla sosiaali‑ ja terveysvaliokunnassa. Tavoitteenahan on toteuttaa perusturvan uudistus, joka parantaa työnteon kannattavuutta, sujuvoittaa sosiaaliturvaa ja yksinkertaistaa etuuksia sosiaaliturvakomitean välimietinnön tekemät suositukset ja selvitykset huomioiden. Uudistuksen tavoitteenahan on aikaansaada yksi yleistuki sisältäen perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi. Yhteen perusturvaetuuteen siirrytään vaiheittain tukien määräytymisperusteita yhdistämällä. Elikkä tämän tarkoitus on yksinkertaistaa, selkeyttää tätä tukea. Silloin kun tukea tarvitaan, niin silloin tietysti ihmisiä tuetaan. Se on tärkeätä. Tämä on paljon selkeämpi ratkaisu ja yhdenmukainen. Tämmöinen yhden hakemuksen taktiikka kuulostaakin kyllä aika selkeälle. Tästä uudistuksesta eteenpäin vain mennään. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+6.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-12-15T16:53:33,2025-12-15T16:54:43,Käsitelty,1.1 2025_129_245,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Merinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_246,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hallitus yhdistäisi peruspäivärahan ja työmarkkinatuen yleistueksi, mutta vastalauseen mukaan malli ei yksinkertaista järjestelmää eikä turvaa riittävää toimeentuloa vaan jatkaa ja syventää jo tehtyjen leikkausten vaikutuksia erityisesti työttömille lapsiperheille. Täysimääräinen yleistuki olisi noin 800 euroa kuukaudessa, taso jäädytetty 24—27 ilman indeksikorotuksia, eikä se THL:n arvion mukaan riitä kattamaan välttämättömiä menoja useimmissa perusturvaa saavissa kotitalouksissa. Arviolta noin 10 000 henkilön tulot pienenevät yleistuen myötä, ja heikennykset kasautuvat etenkin lapsiperheisiin ja pariskuntiin tarveharkinnan kiristysten vuoksi. Ja toimeentulon tarve kasvaa. Työllisyysvaikutusten arvioidaan jäävän hyvin pieniksi, vaikka yleistuen tiukennuksia perustellaan työllisyyden vahvistamisella. 21 viikon odotusaika ilman tutkintoa ja kahteen kertaan määräytyvä omavastuuaika nähdään epäoikeudenmukaisina erityisesti nuorille ja työttömyyskassojen jäsenille. Asiantuntijat THL, MLL ynnä muut varoittavat, että köyhyys ja lapsiköyhyys kasvavat jo aiempien leikkausten vuoksi ja yleistuki pahentaa kehitystä. Tuhansia lapsia arvioidaan putoavan pienituloisuusrajan alle. Nuorten, ikääntyneiden, opiskelijoiden ja omaishoitajien asema heikkenee, kun tarveharkinta kiristyy ja ikä- ja elämäntilannepoikkeuksia puretaan. Positiivisena mainintana pidetään Kelan yhden hakemuksen mallia ja osittaisen tuen tulorajan noston tavoitetta, mutta kokonaisuus rakentuu liikaa säästöjen eikä riittävän turvan ja osallisuuden varaan. Vastalauseemme esittää lakipaketin hylkäämistä ja 21:tä lausumaa, jotka korostavat köyhyyden ja lapsiköyhyyden seurantaa, etuustasojen riittävyyttä ja indeksikorotuksia, tarveharkinnan kohtuullisuutta, asiakaslähtöistä yksinkertaistamista sekä työn ja sosiaaliturvan joustavaa yhteensovittamista. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+6.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-12-15T16:54:43,2025-12-15T16:56:56,Käsitelty,1.1 2025_129_247,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen, poissa. Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_248,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaaliturvajärjestelmää on yksinkertaistettava ja rakennettava yhtenäistä perusturvaa, mikä on lähtökohtaisesti hyvä tavoite. Nyt kuitenkin Orpon hallituksen peruslinjana on ollut, että yhtenäistetään perusturva mutta pienimmän yhteisen nimittäjän mukaan, eli suojaosat, lapsikorotukset ja korotusosat on poistettu. Nyt yhdistetään vain peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Ja mitä tapahtuu, kun peruspäiväraha ja työmarkkinatuki yhdistetään? Peruspäivärahassa ei ole ollut tarveharkintaa aiemmin, työmarkkinatuessa on. Eli peruspäivärahan saajille tulee tarveharkinta tämän myötä. Ja minkälaisesta tasosta nyt sitten puhutaan? Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat olleet lähtökohtaisesti 37,21 euroa päivässä, noin 800 euroa kuussa. Se on vuositasolla pikkasen vajaa 10 000 euroa miinus verot. Tämä yllättää monet, mutta aika ison osan vie myöskin verotus tästä näin, noin 1 500 euroa, kun lasketaan keskimääräisellä kunnallisverotasolla yksinäisen ihmisen osalta. Eli siitä viedään tosi paljon myöskin veroilla pois. Aika pienellä tulotasolla joudutaan elämään. Arvoisa puhemies! Tässä on myöskin se tilanne, että tässä tehdään uusi periaate. Peruspäivärahaa on rahoitettu aikaisemmin myöskin yritysten ja palkansaajien työttömyysvakuutusmaksuilla. Nyt kun tässä yhdistetään peruspäiväraha ja työmarkkinatuki yleistueksi, niin nyt sitä yleistukeakin aletaan maksamaan sitten työttömyysvakuutusmaksuilla, mikä on aika uusi, iso periaate sitten, kun katsotaan jatkossa tämän tilanteen osalta. Eli se avaa nyt semmoisen portin, jota siellä aikaisemmin ei ole ollut. Tässä on ongelmia, jotka liittyvät lapsiperheisiin. Lapsiperheissä tämä toteutetaan niin, että peruspäivärahassa nyt olevat tarveharkinnan poikkeussäännöt poistetaan, ja tämä kohdistuu erityisesti lapsiperheisiin ja iäkkäisiin työttömiin. Esityksen mukaan 55 vuotta täyttäneiden aiempi oikeus tarveharkitsemattomaan työmarkkinatukeen poistuu. Eli tarveharkinnan tuleminen tänne merkitsee käytännössä sitä, että 55 vuotta täyttävät joutuvat jatkossa saman tarveharkinnan piiriin kuin muutkin työnhakijat. Edustaja Berg hyvin avasi äskeisessä puheenvuorossaan, mistä on kysymys. Tämä tarkoittaa sitä, että puolison tulot ja muut kotitalouden resurssit pääomatuloineen voivat estää tuen saamisen ja pienentää sitä olennaisesti jatkossa. Lapsiperheet ja sitten yli 55-vuotiaat tässä tulevat kärsimään näiden poikkeussääntöjen osalta. Se on myöskin tämän yhdistämisen huono puoli. Sitten, arvoisa puhemies, kun sanotaan, että hallinnon taakka keventyy, niin tässä näyttää siltä, että esityksessä lisätään sosiaaliturvan tarveharkintaa, mikä ei ole yksinkertaista eikä selkeytä sosiaaliturvaa vaan tekee siitä byrokraattisemman ja vaikeammin ennakoitavan. Eli tarveharkinta tuo myös tällaisia, ja se levennetään kaiken kaikkiaan laveammalle alueelle. Tuloselvitykset ja opintojen ja vanhempien tulojen selvittelyt lisäävät etuuden monimutkaisuutta ja hallinnollista työtä. Odotusajan asettaminen ammatillisen koulutuksen puuttuessa lisää tarpeetonta byrokratiaa ilman todennettua vaikutusta koulutukseen hakeutumiseen — eli tämä 21 viikon odotusaika. Eli tässä on hyvä tavoite, tehdään pienimmän nimittäjän pohjalta, ja sitten siinä ovat selkeitä kärsiviä ryhmiä lapsiperheet ja yli 55-vuotiaat. Sen vuoksi emme kannata tätä esitystä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-15T16:57:08,2025-12-15T17:01:48,Käsitelty,1.1 2025_129_249,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_250,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Hallitus tavoittelee sosiaaliturvan yksinkertaistamista yhdistämällä työttömyysturvan, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen uudeksi yleistueksi. Hallituksen esitys on epäonnistunut. Täysimääräinen yleistuki olisi ansiopäivärahan perusosan suuruinen. Voimassa olevan työttömyysturvalain perusteella tasoon tehdään kansaneläkeindeksin mukainen tarkistus, mutta hallitus on jäädyttänyt työttömyysturvaetuuksien tason vuosille 2024—2027, eli indeksitarkistuksia ei tehdä. Hallitus on lisäksi leikannut työttömyysturvasta lapsiperheiden toimeentuloa työttömyyden kohdatessa turvaavat lapsikorotukset sekä aktiivisuuteen kannustavat korotusosat ja vähäiseenkin osa-aikaiseen ja keikkatyöhön kannustavat suojaosat. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa useat lausunnonantajat ovat kritisoineet esitetyn yleistuen matalaa tasoa. Hallitus on perustellut useita aiempia työttömyysturvaleikkauksiaan työllisyysvaikutuksilla, jotka ovat kuitenkin jääneet korkeintaan laskennallisiksi. Yleistukiesityksen mukaan muutoksilla arvioidaan olevan mittaluokaltaan vähäisiä vaikutuksia työllisyyteen. Kokonaisuutena ehdotettujen muutosten arvioidaan vahvistavan rakenteellista työllisyyttä noin muutamalla sadalla henkilötyövuodella. Todennäköisesti tämäkin muutos jää vain laskennalliseksi ilman muita toimia, sillä esimerkiksi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus toteaa lausunnossaan, että yleistuen saajien joukossa on paljon pitkäaikaistyöttömiä, joiden työllistymisen ongelmat ovat moninaisia ja kannustinongelmat toissijaisia. Esitys vaikuttaa merkittävästi työttömyysturvaa saavien ihmisten toimeentuloon. Erittäin surullista on myös se, että yleistukeen asetetaan 21 viikon odotusaika, mikäli hakijalla ei ole peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta. Odotusajan tarkoituksena on ollut ohjata nuoria koulutuksen piiriin, mikä on aikanaan ollut järkevää. Kuitenkin nuorilla on nykyisin koulutukseen hakuvelvollisuus työttömyysturvan ehtona jo olemassa, joten odotusaika ei enää vastaa tarkoitustaan vaan on pelkkä tulonmenetys työttömäksi jäävälle henkilölle. Yleistuki heikentää monien lapsiperheiden tilannetta, koska työmarkkinatuessa olleisiin lapsiperheisiin kohdistuneet tarveharkinnan kevennykset poistuvat. Kotitalouksien, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia, tulot pienenevät uudistuksessa huomattavasti useammin kuin kasvavat. Valiokunnan saamien asiantuntija-arvioiden mukaan lapsiperheiden tulojen pienentyminen voi uhata lasten ja nuorten hyvinvointia. Siksi muutosten vaikutuksia olisi pitänyt arvioida lapsivaikutusten näkökulmasta perusteellisesti. Arvon herra puhemies! Tämänkin vuoksi tätä lakiesitystä ei tulisi hyväksyä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-15T17:01:50,2025-12-15T17:04:39,Käsitelty,1.1 2025_129_251,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_252,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"olkaa hyvä. Kiitoksia, arvoisa puhemies! Vastaan, kun kuulin tuossa nimeni mainittavan. Täällä tietysti kerrotaan jo etukäteen, että tämä on epäonnistunut asia, eli täällä selvästi on siellä toisella reunalla asiantuntijoita, jotka ovat perillä aiheesta enemmän kuin minä, mutta edelleenkin olen sitä mieltä, että tämä uudistus selkeästi helpottaa tätä monimutkaista järjestelmää. Täällä kuultiin jo, että myös siellä vasemmalla puolella oltiin sitä mieltä, että tämä meidän sotejärjestelmämme on hyvin monimutkainen ja näin, mutta nyt sen käyttö helpottuu ja ollaan menossa oikeaan suuntaan. Uudistus parantaa työnteon kannustimia ja vahvistaa työllistymisen edellytyksiä ja kohtelee ihmisiä tasapuolisesti. Järjestelmä tukee työllistymistä ilman, että byrokratia uuvuttaa kansalaiset. Olen sotevaliokunnan kanssa samaa mieltä siitä, että näin suuri muutos edellyttää tarkkaa seurantaa. Eihän seurantaa tehdä ihan vain sen takia, että katsellaan, että näin se menee, vaan siihen pitää myös puuttua — on täysin selkeä asia, että se tulee tähän seurantaan sitten perään. Eli jos todetaan, että tämä on täysin epäonnistunut, niin seurannan tehtävä on kyllä puuttua siihen asiaan. Tuen vaikutuksia tulee huolella seurata kokonaisvaltaisesti, ja näin varmistamme, että uudistus toimii käytännössä ja että se todella auttaa niitä ihmisiä, joille se on tarkoitettu. Nyt rakennetaan yksi selkeä perusetuusmalli, ja sitä seurataan huolellisesti. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-15T17:04:39,2025-12-15T17:06:28,Käsitelty,1.1 2025_129_253,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_254,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Näitä työnteon kannustimia täytyy tässä vähän arvioida sen vuoksi, että meillä on nytten työttömiä yli 300 000 ja avoimia työpaikkoja taitaa olla 30 000:n luokkaa. Tänään on arvioitu tuolla MOT:in puolella, kuinka moni niistä on oikeasti avoimia työpaikkoja, mutta meillä on nytten se ongelma, että meillä ei ole niitä työpaikkoja, mihin näitä ihmisiä kannustetaan. Eli vaikka kuinka laskettaisiin tasoa alaspäin, niin niitä työpaikkoja ei sinne synny. Tämä kannustaminen ei auta, vaan tämä romuttaa niitten ihmisten toimeentuloa koko ajan huonompaan suuntaan, ja se on tässä se ongelma. Sinänsä minä luulen, että se sosiaaliturvan kehittäminen tähän mallin suuntaan on ollut aika lailla yli puoluerajojen yhteinen näkemys, että näin mennään, mutta siinä, mitkä ovat ne polut siitä, millä lailla sitä tehdään, varmasti näkemyseroja on. Mutta kun tässä korostetaan niin kovasti tätä kannustamista, niin täytyy muistaa tämä reaalitalous nyt tällä hetkellä, reaalinen tilanne: vaikka kellekään ei maksettaisi mitään turvaa, niin ei se työpaikka sieltä synny. Ihmisten pitää elääkin. Hyvänä aikana tällä kannusteella on isompi merkitys kuin näin huonolla aikana. Tarjontaa on nyt todella paljon työmarkkinoilla. Ihmisiä on työttömänä niin paljon.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+6.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-15T17:06:28,2025-12-15T17:08:06,Hyväksytty,1.1 2025_129_255,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Pekonen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_129_256,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy todeta vielä edustaja Hänniselle, että tosiaan sanoin, että kannatan myöskin tätä yhden hakemuksen malliin menemistä. Ollessani viime kaudella sosiaaliturvasta vastaavana ministerinä perustettiin tämä sosiaaliturvaa pohtiva komitea, joka myöskin on kannattanut tätä yhden hakemuksen mallia, jota kohti on ehdottomasti mentävä, sillä niin kuin tuossa ensimmäisessä puheenvuorossa totesin, meillä on tämä sosiaaliturvan alikäyttö suurempi ongelma kuin se, että ihmiset väärinkäyttäisivät sosiaaliturvaa. Mutta minä en itse voi ymmärtää sitä, että kun tehdään tällainen ihan hyvä askel oikeaan suuntaan, eli mennään kohti tätä yhtä hakemusmallia, niin samalla sitten kuitenkin leikataan sitä sosiaaliturvan etuutta, tässä tapauksessa tätä työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen yhdistelmää, jota yleistueksi kutsutaan. En voi kannattaa sitä tällaisessa tilanteessa, kun tuntuu siltä, että tämän hallituksen yksi tärkeimmistä, isoimmista asioista on se, että leikataan ihmisten sosiaaliturvaa. Ja niin kuin totesin, me kuultiin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa useitakin asiantuntijoita tähän asiaan liittyen, ja erityisesti lapsiperheet ja nuoret ovat nyt sitten tämän hallituksen lakiesityksen osalta näitä kärsijöitä. Mitä sitten tulee tähän työn vastaanottamiseen, josta edustaja mainitsi, että työn vastaanottaminen on kannattavampaa tämän esityksen myötä, niin minä haluan muistuttaa, että tämä hallitus on poistanut kaikista mahdollisista sosiaaliturvaetuuksista jo nämä suojaosat, joilla nimenomaan näiden lyhyiden ja keikkaluontoisten työsuoritusten vastaanottaminen olisi kaikille kannattavaa. Ja kun tässä maassa, niin kuin edustaja Lyly edellisessä puheenvuorossaan hyvin kuvasi, on erittäin vakava työttömyyskriisi ja tuntuu siltä, että ei ole tarjolla kokoaikatyötä eikä vakituisia työsuhteita, niin silloin olisi tärkeätä, että ihmiset voisivat ottaa myös näitä pätkiä vastaan. Mutta täytyy myös todeta, puhemies, että kyllähän varmasti tässä on aika monelle käynyt selväksi, että Suomessa on erittäin paljon aloja, joissa on todella matalat palkat, jolloinka se työn vastaanottaminen ei ole kannattavaa. Sosiaaliturvaa varmasti voidaan leikata loputtomasti sillä perusteella, että työn vastaanottamisen pitää olla kannattavaa, mutta meidän pitää pitää huolta heikommassa asemassa olevista ihmisistä, jotka syystä tai toisesta eivät ole kokoaikaisesti tai lainkaan työmarkkinoiden käytettävissä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+6.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-12-15T17:08:06,2025-12-15T17:11:20,Käsitelty,1.1 2025_129_257,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_258,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ihan näytti, että minä saan vetää yhteen, mutta näyttää, että siellä edustaja Suhonen kerkesi vielä varata hyvän puheenvuoron. — Ajattelin korostaa niitä asioita, mistä me ollaan yhtä mieltä tässä asiassa. Eli edustaja Pekosen kanssa ollaan yhtä mieltä, että tämä yhden hakemuksen malli on hyvä malli. Toinen asia, mistä olimme vahvasti myös yhtä mieltä, on se, että sosiaaliturvaa tulee kehittää. Ja ehkä kolmaskin asia on se, että heitä ihmisiä, sanotaan vaikka, onko vähäosainen huono sana, joilla ei ole töitä ja on sairauksia ja on monenlaista ikävää perheessä, pitää pystyä auttamaan. Eli kolme asiaa löysin puheenvuoroistanne, joista olemme täysin yhtä mieltä, ja uskon, että tällä voidaan mennä hyvin eteenpäin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-15T17:11:20,2025-12-15T17:12:17,Käsitelty,1.1 2025_129_259,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_260,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Otan myös itse vielä lyhyesti kantaa tähän keskusteluun siltä osin, kun tässä edustaja Pekonen erinomaisesti toi esiin sitä työn kannattavuutta ja sitä, minkälaisia päätöksiä tämä hallitus on tehnyt: Kannattaa nyt muistaa meidän kaikkien se, että kun tämä suojaosan poisto toteutettiin, niin yksi keskeisimpiä perusteluja hallituspuolueiden kansanedustajilla oli se, että tällä suojaosan poistolla kannustettiin henkilöitä siirtymään osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön. Tämähän oli suorastaan pöyristyttävä peruste, koska me kaikki tiedostimme kyllä sen haasteen, että osa-aikatyötä tekeviä on tässä maassa yli satatuhatta henkilöä, jotka haluaisivat tehdä kokoaikatyötä, mutta kun sitä kokoaikatyötä ei vain ole. Tämä kannustavuus oli kyllä erikoinen, ja se tavallaan siltä osin sopii myös tähän keskusteluun, kun me puhutaan siitä työnteon kannattavuudesta. Tämän halusin vielä tässä muistuttaa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-15T17:12:17,2025-12-15T17:13:13,Käsitelty,1.1 2025_129_261,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Väyrynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_262,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Me ollaan edustaja Suhosen kanssa jo kerran tässä taannoisina viikkoina tästä asiasta väitelty, ja se on ihan totta, että yksi peruste oli tämä kokoaikatyön lisääntyminen, mutta haluan muistuttaa, että yksi vasta-argumentti oli se, että osa-aikatyön tekeminen romahtaa, ja sitä ei onneksi tapahtunut. Sitten toinen, mitä kuulee täällä toistuvasti, on se, että me ollaan tehty jollakin lailla osa-aikatyön tekemisen kannattamattomaksi. Sehän ei pidä paikkaansa, eli edelleenkin jokaisesta eurosta jää enemmän käteen, kun niitä tukia vähennetään. Niin että ei se työnteko kannattamatonta missään tilanteessa ole. Tätä haluan vain korostaa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+6.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-12-15T17:13:13,2025-12-15T17:13:54,Käsitelty,1.1 2025_129_263,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_264,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Edustaja Väyryseltä varsin hyviä huomioita. Haluan myös itse vielä tähän jatkaa, että kuten aikaisemminkin olemme tästä debatoineet, niin kun toteatte sen, että tämä osa-aikatyön tekeminen ei ole ikään kuin romahtanut, niin tässähän tietysti aikajana on vielä aika ohkainen, ja kuten aiemminkin totesimme, ja itse asiassa koin, että olimme jopa samaa mieltä siitä vaikutusten arvioinnista, mitä tapahtuu tämän suojaosan poiston osalta osa-aikatyön teon määrälle — ehkä ymmärsin sitten väärin, mutta oletin, että me olimme samaa mieltä siitä — niin vaikutuksia voi olla vielä nähtävissä enemmälti sen osalta. Toteatte nyt, että ei ole romahtanut, mutta siinä voi olla, että jotakin tulee tapahtumaan, koska kyllähän se on myös niin, että näitten työttömyysturvaleikkausten kautta ihminen tarttuu ikään kuin hukkuva siihen oljenkorteen, kaikkeen mahdolliseen pieneen työhön, rippeeseenkin, mitä on olemassa, koska kaikki elintaso ja tulotaso on leikkausten myötä pienentynyt. ", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+6.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-15T17:13:54,2025-12-15T17:15:02,Käsitelty,1.1 2025_129_265,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_129_266,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Orpon—Purran hallituksen politiikkaa yhdistää yksi piirre yli muiden: säälimättömyys huonompiosaisia kohtaan. Kun valtiontaloutta tasapainotetaan, katse ei kohdistu vahvoihin harteisiin vaan niihin, joiden arki on jo valmiiksi selviytymistä. Tämä hallitus lyö lyötyä ja tekee sen tietoisesti. Erityisen räikeä on perussuomalaisten rooli. Puolue, joka vaaleissa lupasi olla pienten ihmisten puolella ja puolustaa heikompia, on nyt mukana hallituksessa, joka vie pienituloisilta, lapsiperheiltä, sairailta ja työttömiltä. Vältelläkseen kritiikkiä ja katkeraa palautetta petetyistä lupauksista perussuomalaiset loihtivat silmänvääntelyistä ja muista kohuotsikoista savuverhoja. Keskustelu yritetään viedä sivuraiteille, jotta huomio ei kiinnittyisi siihen, että leikkauspolitiikka osuu kipeimmin juuri niihin ihmisiin, jotka heitä äänestivät ja joille he lupasivat turvaa. [Aino-Kaisa Pekonen: Juuri näin!] Toimeentulotuen suojaosien poisto on tästä karu esimerkki. Vähäinenkin osa-aikatyö tehdään kannattamattomaksi, vaikka sama hallitus puhuu työntekoon kannustamisesta. Parinkympin syntymäpäivälahja tai satunnainen työkeikka vähentää jatkossa suoraan toimeentulotukea. Tämä ei ole kannustamista, tämä on näpäyttämistä köyhälle siitä, että yritit. Perustoimeentulotuen alentamisesta ollaan tekemässä lähes automaattista rangaistusjärjestelmää. Sanktiot kiristyvät, harkinta vähenee, ja inhimillisyys katoaa. Ihmiset, joiden työkyky on heikko tai jotka kamppailevat terveysongelmien kanssa, ajetaan järjestelmässä eteenpäin uhalla, ei tuella. Hallitus tietää itsekin, etteivät nämä toimet ratkaise työllistymisen esteitä, mutta siitä huolimatta se jatkaa. Lapsiperheiden kohdalla tämä politiikka on erityisen vastuutonta. Köyhyys kasvaa, ja yhä useampi lapsi maksaa hallituksen ideologisista valinnoista hinnan, joka näkyy koko elämän ajan. Kunnille sysätään lisää vastuuta ilman realistista rahoitusta, ja nuorten ongelmat jäävät pompoteltaviksi hallinnon tasolta toiselle. Keskusta ei hyväksy tätä linjaa. Yhteiskunnan tehtävä ei ole kurittaa huono-osaisia vaan tukea heitä takaisin jaloilleen. Edellä olevan johdosta esitämme lakiehdotuksen hylkäämistä ja seuraavien vastalauseen lausumaehdotusten hyväksymistä: 1: Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa lakimuutoksen vaikutuksia lapsiperheköyhyyden kehitykseen ja ryhtyy viipymättä valmistelemaan tarvittavia muutoksia lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. 2: Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee vastalauseesta kuvatun mukaisen esityksen toimeentulotukilain muuttamiseksi. 3: Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa kuntien kykyä rahoittaa perustoimeentulotuen kustannuksia täysimääräisesti sekä siirron ohjausvaikutusta.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-12-15T17:15:17,2025-12-15T17:18:44,Käsitelty,1.1 2025_129_267,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Laine-Nousimaa, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_268,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Orpon—Purran hallitus esittää toimeentulotukilakiin laajoja ja syviä heikennyksiä niin sanotun kokonaisuudistuksen nimissä. Todellisuudessa kyse ei ole kokonaisuudistuksesta, joka vahvistaisi ihmisten selviytymistä, vaan leikkauspaketista, joka osuu kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Perustoimeentulotuen perusosan alentaminen, suojaosan poisto, terveydenhuoltomenojen rajaaminen ja sanktioiden merkittävä kiristäminen eivät vähennä köyhyyttä tai riippuvuutta toimeentulotuesta. Ne lisäävät sitä. Hallitus perustelee esitystään itsenäisen selviytymisen vahvistamisella. Tämä väite ei kestä tarkastelua. Kun sosiaaliturvaa on jo aiemmin leikattu rajusti, toimeentulotuki on yhä useammalle viimesijainen mutta välttämätön turva. Nyt hallitus leikkaa tästä viimeisestä turvaverkosta myös niiltä ihmisiltä, joilla ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia parantaa omaa toimeentuloaan esimerkiksi sairauksien, mielenterveysongelmien tai työkyvyn rajoitteiden vuoksi. Tämä ei ole kannustamista. Tämä on rankaisemista köyhyydestä. Perustuslain 19 § turvaa jokaiselle oikeuden ihmisarvoisen elämän edellyttämään välttämättömään toimeentuloon. Kyse on ehdottomasta oikeudesta. Nyt esitetyt leikkaukset vaarantavat tämän oikeuden toteutumisen. On syytä muistaa, että Suomi on jo saanut kansainvälisiltä ihmisoikeuselimiltä huomautuksia perusturvan ja vähimmäisturvan riittämättömyydestä. Tässä tilanteessa hallitus vie Suomea entistä kauemmas ihmisoikeusvelvoitteistaan. Perusosan tasoleikkaus on mekaaninen ja välinpitämätön. Se kohdistuu kaikkiin riippumatta elämäntilanteesta tai terveydestä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on todennut, että jatkossa perusosa ei kattaisi ihmisarvoisen elämän edellytyksiä yhdessäkään arvioidussa perhetyypissä. Tämä on vakava viesti, jota hallitus ei voi ohittaa. Arvoisa herra puhemies! Erityisen huolestuttavaa on velvoitteiden ja sanktioiden kiristäminen. Esitys velvoittaa myös tosiasiallisesti työkyvyttömiä ilmoittautumaan työttömiksi työnhakijoiksi sanktion uhalla. Jos näin ei tapahdu, perusosaa voidaan leikata jopa 50 prosenttia. Tämä on kohtuutonta ja epäinhimillistä. Sanktiot eivät ratkaise ongelmia. Ne kasaavat niitä. Ne lisäävät syrjäytymistä, pahentavat terveysongelmia ja heikentävät lasten asemaa perheissä, joihin leikkaukset väistämättä ulottuvat. Suojaosan poistaminen toimeentulotuesta vie viimeisenkin kannusteen tehdä lyhytaikaista tai osa-aikaista työtä. Jatkossa jokainen ansaittu euro vähennetään täysimääräisesti tuesta. Tämä on taloudellisesti järjetöntä ja inhimillisesti kylmää politiikkaa. Hallitus näyttää toistavan tietoisesti virheitä, joista on jo tutkimusnäyttöä. Myös terveydenhuoltomenojen rajaaminen vain välttämättömiin menoihin on vakava virhe. Toimeentulotuen saajat sairastavat keskimääräistä enemmän ja käyttävät enemmän terveyspalveluja. Kun hoitoa ja lääkitystä rajataan, ongelmat pahenevat ja kustannukset siirtyvät myöhemmin raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin. Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys ei rakenna vastuullista sosiaaliturvaa. Se murentaa perusturvaa, lisää köyhyyttä ja siirtää ongelmia eteenpäin. Näistä syistä johtuen tätä lakiesitystä ei tulisi hyväksyä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-12-15T17:18:50,2025-12-15T17:22:45,Käsitelty,1.1 2025_129_269,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_270,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Tuntuu jotenkin aivan kauhealta — välillä ihan tuntuu, että ei saa happea. Nämä hallituksen päätökset ovat niin epäoikeudenmukaisia, että minä en pysty ymmärtämään. Näistä hallituksen päätöksistähän hyötyvät hyvätuloiset ja suuryritykset. Heille tämä hallitus kyllä antaa rahaa, mutta samaan aikaan suomalaisilta lapsilta, vanhuksilta, vammaisilta ja nyt kaikista köyhimmiltä te leikkaatte. Puhemies! Tekisi mieli kysyä, lupasitteko te tällaista politiikkaa ennen vaaleja. Ainakin perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Purra totesi, että pienituloisilta leikkaaminen ei käy. Pääministeri Orpo kokoomuksen puheenjohtajana ennen vaaleja totesi, ettei keneltäkään vaadita mahdottomuuksia. Mutta nyt on tulossa historialliset leikkaukset, historialliset siksi, että kaikista heikoimmassa asemassa olevilta ihmisiltä, toimeentulotuen saajilta, ollaan leikkaamassa jopa puolet toimeentulotuen summasta. Samaan aikaan viime viikonloppuna ja tällä viikolla on nähty todella arvoton näytelmä mediassa, ja täytyy todeta, että sen seuraaminen on ollut järkyttävää. Ehkä siitä kertoo sekin, että itselleni on tullut erittäin paljon palautetta, ei niinkään toimeentulotuesta tai niistä vanhusten digitaalisista laitteista kodeissa tai potkulaista, mutta tämä rasismi, mikä täällä eduskunnassa rehottaa, on aiheuttanut ihmisissä nyt reaktion. Minä todella toivon, että pääministeri puuttuu tähän asiaan, koska ei voi olla niin, että me hyväksytään tässä talossa rasistinen käytös sillä varjolla, että sen alle jäävät nämä historiallisen hirveät leikkaukset, joita täällä tehdään ilman, että kukaan puolue kertoi ennen vaaleja, että tällaisia ollaan tekemässä. Eikä täällä ole yhtään ainoata perussuomalaisten kansanedustajaa tälläkään hetkellä puolustamassa tätä hallituksen esitystä. [Timo Suhonen: Ei yllätä!] — Ei yllätä, kokoomuslaisia sentään muutama. Mutta, puhemies, tämä esitys on niin hirveä, että minä esitän, että nämä lakiehdotukset hylätään ja että hyväksytään vastalauseen 1 mukaiset neljä lausumaa, jotka löytyvät sieltä vastalauseesta. En niitä nyt käy läpi, sillä haluan antaa äänen tässä salissa myöskin niille ihmisille, jotka ovat tämän toimeentulotuen saajia tällä hetkellä — heidän äänensähän tässä salissa ei kuulu. Täällä aikaisemmissa asiakohdissa tänään kokoomuksen kansanedustaja arveli, että ei me täällä niinkään puhuta näiden ihmisten asioista vaan enemmänkin näitten järjestelmien puolesta. Se ei pidä paikkaansa. Me ollaan vasemmistoliiton eduskuntaryhmänä pyydetty ihmisiä kertomaan, miltä nämä toimeentulotuen leikkaukset tuntuvat. Minä, puhemies, luen muutamia viestejä, mitä ihmiset ovat lähettäneet. Minä toivon, että te kuuntelette, mitä nämä ihmiset ovat kertoneet, koska nämä ovat ihan semmoisia kertomuksia, jotka voisivat olla kenen tahansa meistä kirjoittamia. Me ei tiedetä ikinä, mitä elämä tuo tullessaan ja minkälaisiin elämäntilanteisiin me joudutaan syystä tai toisesta, ja silloin voi käydä niin. ”Olen osatyökykyinen ja vakavan sairauden omaavan lapsen äiti. Suojaosan poisto, asumistuen lasku ja työttömyysturvan lapsikorotuksen poisto osuu jo moukarilla meihin. Siitä on taisteltu pinnalle. Sanottiin, ettei tämä vaikuta mihinkään, kun on toimeentulotuki. Se vaikuttaa kuitenkin, jos onnistuu tienaamaan töissä pikkupätkiä, niin voi toteuttaa vaikka ruokailun ulkona. Nyt jos tuen menettää seuraavalta kuulta tienatessaan vähän, niin menee miinukselle ja pitkään, koska toimeentulotuen osuus on noussut leikkausten vuoksi. Tulevat leikkaukset tuntuvat niin mustilta, etten enää jaksa. Kaikki aktiivisuus uudelleenkouluttautumisesta ja työllistymisestä vedetään vessasta alas.” ”Olen ollut jo pitempään toimeentulotuen varassa sairastuttuani. Minulla on elätettävänä lapsi, jolla on erityistarpeita. Minua kyllä aletaan kuntouttaa, mutta ilman perustoimeentulotuen turvaa, en tiedä miten selvitään. Tahdon kuntoutua, mutta mikäli en enää voi saada toimeentulotukea, jotta saan lääkkeet ja kaiken tarvittavan, en voi kuntoutua. Tällöin on jatkettava työttömyyttä.” ”Itse olen monisairas, ja ikäni vuoksi en pääse eläkkeelle. Kukaan ei ota töihin, jopa kuntouttavaa työtä hakiessa sanottiin suoraan, etten pääse sinne, koska olen liian vanha. Olen myös pitkäaikaistyötön. Eli mihinkään en pääse ja mihinkään ei huolita, ja työvoimatoimistossa ei osata auttaa, eivätkä muutkaan tahot. Nyt nautin työmarkkinatukea, josta verojen jälkeen jää 595 euroa, asumistukea saan 264 euroa ja toimeentulotukea saan 270 euroa. Pakollisten maksujen jälkeen pärjään kaksi viikkoa rahoillani ja sen jälkeen olen nollilla kaksi viikkoa seuraavaan rahaan.” Puhemies! Näistä viesteistä kuuluu, että kysymys on monisairaista, ikäihmisistä ja lapsiperheistä, ja toivon todella, että näiltä ihmisiltä me emme tässä salissa olisi viemässä sitä viimeistä turvaa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-12-15T17:22:48,2025-12-15T17:29:41,Hyväksytty,1.1 2025_129_271,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_129_272,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Hallitus lupasi sosiaaliturvaleikkausten yhteydessä, että toimeentulotuki ottaa kopin siten, ettei kohtuuttomia tilanteita pääse syntymään. Nyt hallitus on kuitenkin leikkaamassa tästä viimesijaisesta turvasta ja varmistaa sen, että kohtuuttomuuksia todella tulee syntymään. Esitys on julma joululahja lukuisille toimeentulotuen saajille, joita oli lokakuussa yli 141 000. Hallituksen esityksellä jo ennestään pientä toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa jopa puoleen normaalista. Perusosan alentamista arvioidaan tehtävän vuodessa noin 150 000 kertaa. Perusosaa alennettaessa pitää selvitä 290 eurolla kuukausi kerrallaan ilman tietoa siitä, missä vaiheessa oma tilanne voi parantua. 290 euroa on todella pieni raha, kun sillä pitäisi kattaa muun muassa ruuat, vaatteet, itsehoitolääkkeet, oma ja kodin puhtaus, bussikortit ja puhelinlaskut. Jos noin pienellä rahalla eläminen pitkittyy, se haittaa huomattavasti koko elämää, kun esimerkiksi rikki menneen tilalle ei voi ostaa uutta tai kun voi joutua valitsemaan lääkkeiden ja ruuan välillä. Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa ei saisi tulla eteen tilannetta, jossa ihmiset joutuvat säästämään ruuasta ja näkemään suoranaista nälkää. Ihmisten hätä näkyy kasvaneissa ruokajonoissa, joissa joudutaan toteamaan, ettei apu riitä kaikille. Ruoka-avusta on tullut liian monelle välttämätön osa arjessa selviytymiseen, ja ruokajonoissa on nyt enemmän ensi kertaa ruokaa hakevia kuin aiemmin. Arvoisa puhemies! Toimeentulotukeen tulossa olevat muutokset uhkaavatkin perustuslain 19 §:ää ja ihmisarvoisen elämän turvaa. Uhka tähän on olemassa etenkin haavoittuvassa asemassa olevien, kuten lasten, nuorten, vammaisten, mielenterveysongelmaisten ja iäkkäiden, osalta. Perusosan alentamista koskeva menettely ei sisällä riittäviä suojamekanismeja, jotta voitaisiin suojella perustuslain takaamaa ihmisarvoista elämää. Sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa nousi esille, ettei toimeentulotuen perusosa kata jatkossa yhdenkään perhetyypin ihmisarvoisen elämän edellytyksiä — ei kata jatkossa yhdenkään perhetyypin ihmisarvoisen elämän edellytyksiä, suoraan asiantuntijoilta. Hallitus alentaa kaavamaisesti toimeentulotuen perusosaa, eikä leikkausten kohteeksi joutumiselta pysty välttymään. Kaavamainen leikkaus tulee koskemaan myös heitä, jotka eivät itse voi vaikuttaa tilanteeseensa esimerkiksi sairauden tai työkyvyttömyyden takia. Toimeentulotuen perusosan tasoa leikattaisiin 18 vuotta täyttäneiden yksin asuvien henkilöiden ja vanhempansa luona asuvien 18 vuotta täyttäneiden osalta kolme prosenttia sekä muiden 18 vuotta täyttäneiden henkilöiden osalta noin kaksi prosenttia. Rahallisesti prosenttileikkaukset pienentävät yhden hengen kotitaloudessa kuukausituloja noin 18 eurolla ja yksinhuoltajilla noin 15 eurolla. Yliedustettuina toimeentulotuessa on tällä hetkellä nuorten ikäryhmä 18—24-vuotiaat. Leikkaukset nuorten toimeentuloon heikentävät heidän mahdollisuuksiaan selviytyä itsenäisesti arjesta. Nuoruudessa rakennetaan pohjaa aikuisuudelle, ja siksi pitäisi olla selvää, että nuorten osallisuutta vahvistetaan kaikin mahdollisin keinoin. Arjessa pärjäämisen taitoja ei ylipäätään rakenneta sillä, että elää kädestä suuhun ja joutuu jatkuvasti olemaan huolissaan rahojen riittävyydestä. Toimeentulotuki ei nykyiselläänkään, saati sitten hallituksen muutosten jälkeen mahdollista esimerkiksi säästämisen harjoittelua, joka olisi tärkeä askel kestävän talousosaamisen rakentamisessa. Arvoisa puhemies! Yhdeksi isoksi kysymysmerkiksi esityksessä jää opiskelijoiden tilanne, jos he joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen esimerkiksi kesällä opintojen ollessa tauolla. Velvoite hakea ja ottaa vastaan kokoaikatyötä koskisi siis myös opiskelijoita, vaikka se tarkoittaisi opintojen keskeyttämistä. Ei ole oikein vaatia opiskelijoilta opintojen keskeyttämistä toimeentulotuen varmistamiseksi. Tämä on epäreilua paitsi opiskelijan itsensä kannalta myös Suomen kasvua silmällä pitäen. Vaade opintojen keskeyttämisestä heikentää jatkossa osaavan työvoiman saamista, lisää koulutusresurssien hukkakäyttöä ja pitkittää tukien käyttöä, kun opiskelijan työllistymismahdollisuudet heikkenevät opintojen keskeyttämisen vuoksi. Esitämmekin vastalauseessamme, että valtioneuvoston on seurattava ja arvioitava uudistuksen vaikutuksia muun muassa opiskelijoiden asemaan ja opintojen keskeytymiseen sekä tämän laajempia työmarkkinavaikutuksia. Arvoisa puhemies! Kannatan tässä vaiheessa edustaja Pekosen esittämiä vastalauseen 1 mukaisia hylkäys‑ ja lausumaehdotuksia, ettei aika lopu kesken. Jatkan puheenvuoroa seuraavassa puheenvuorossa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-12-15T17:29:49,2025-12-15T17:36:44,Käsitelty,1.1 2025_129_273,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_274,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Kyllä vähän itsekin hämmästelen ja harmittelen sitä, että kun nyt ovat käsittelyssä nämä toimeentulotuen leikkaukset, niin tämän salin oikea reuna on aivan tyhjä — aivan tyhjä. Ei yhtään perussuomalaisten kansanedustajaa ole täällä paikalla. Tuossa päivällä, kun käytiin keskustelua liittyen näihin pienituloisiin, heikommassa asemassa oleviin ihmisiin, niin luin tuolta omalta kotipaikkakunnalta paikallislehden uutisen, jossa kerrottiin, että seurakunnan diakoniatyölle on tullut tänä vuonna joulun alla 20 prosenttia enemmän avustushakemuksia kuin aikaisempina vuosina. Siellä on toki joulun alla paljon köyhiä lapsiperheitä, joilla on taloudellisesti tiukkaa, mutta niin on myöskin monella lapsettomalla työikäisellä ja ikäihmisellä. Suunnilleen puolet hakemuksista oli lapsiperheiltä ja puolet muilta. Tässä uutisessa kerrottiin, että näissä avustushakemuksissa on näkynyt ihmisten talouden ja elämän tiukentuminen, sillä tukiin on tullut leikkauksia ja kiristyksiä. Niillä, joilla on ollut tiukkaa, on nyt vielä tiukempaa. Myös työssäkäyvien elämä on käynyt ahtaammaksi, varsinkin niille, jotka ovat tehneet pätkätöitä, koska heiltä on hävinnyt näitä suojaosuuksia. Tähän liittyen tietysti toivoisin, kun myös nämä toimeentulotuen leikkaukset ovat käsittelyssä, että myöskin niistä vastuun kantavista hallituspuolueista olisi täällä edustusta muistakin kuin kokoomuksesta. — Kiitoksia, että kokoomusedustajia kuitenkin on muutama täällä paikalla. Arvoisa herra puhemies! Tosiaan tässä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta annettua lakia. Keskusta pitää sinällään tarkoituksenmukaisena sitä, että sosiaaliturvajärjestelmä kannustaa työntekoon ja ohjaa ihmisiä sopivien etuuksien ja niihin liittyvien palveluitten piiriin. Myös tavoite toimeentulotuen menojen hillitsemisestä, pitkäaikaisen toimeentulotuen käytön vähentämisestä ja sitä kautta julkisen talouden vahvistamisesta ovat kannatettavia. Arvoisa puhemies! Tällä lakiehdotuksella on kuitenkin myös kielteisiä seurauksia. Suojaosien poisto heikentää vähäisen ja osa-aikaisen työn tekemisen kannusteita, leikkaukset heikentävät tukea käyttävien lapsiperheiden toimeentuloa ja kuntien rahoitusosuuden kasvattaminen lisää kuntakentän epävarmuutta. Tiukat ja useimmissa tapauksissa tinkimättömät tuensaajalle säädettävät vaatimukset ajavat työttömiksi työnhakijoiksi henkilöitä, joiden työkyky on terveydellisistä syistä heikko, ja työvoimaviranomaisten työmäärä lisääntyy enemmän kuin mihin lakiehdotuksessa on varauduttu. Näiltä osin tämä hallituksen esitys on ongelmallinen, ja näistä syistä keskusta vastustaa tai suhtautuu varauksellisesti osaan ehdotetuista muutoksista. Toimeentulotuen suojaosaa ei tulisi poistaa, ja toimeentulotuen alentamiseen johtavissa tilanteissa tulisi sallia enemmän tapauskohtaista harkintaa, jotta tuensaajien vaikeita henkilökohtaisia tilanteita voitaisiin huomioida inhimillisemmin. Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksen mukaan osa-aikatyöstä saatavia vähäisiä, enintään 150 euron suuruisia työtuloja ei jatkossa voitaisi jättää huomioimatta toimeentulotuen laskelmassa. Keskusta näkee, että pienimuotoinenkin osa-aikainen työ on aina pystyttävä vastaanottamaan kannattavasti. Siksi keskusta on vastustanut aiemmin hallituksen tekemää työttömyysturvan ja yleisen asumistuen suojaosien poistamista ja vastustaa myös toimeentulotuen suojaosien poistamista. Keskustan näkemys on se, että vähäinenkin työssäkäynti tukee työelämätaitoa ja edistää arjen hallintaa. Keskusta pitää erittäin tärkeänä, että ihmisiä ohjataan ja heitä autetaan hakemaan heille kuuluvia ensisijaisia etuuksia ja pyritään eroon toimeentulotukiriippuvuudesta. Samalla katsomme, että toimeentulotuen alentamiselle kirjatut ehdot ja niiden määräajat ovat liian ehdottomat, eivätkä ne salli riittävää tapauskohtaista kohtuullisuusharkintaa. Keskusta on myös erittäin huolissaan hallituksen toimista, jotka ovat johtaneet yhä useamman lapsiperheen tulotason merkittävään laskuun ja lisänneet köyhyydessä elävien lasten ja nuorten määrää merkittävästi. Köyhyys eriarvoistaa lapsia ja määrittää voimakkaasti ihmisen elämää. Se vaikuttaa laajasti ihmisen hyvinvointiin, sekä fyysiseen että henkiseen terveyteen. Lapsena koettu köyhyys voi vaikuttaa tutkimusten mukaan pitkälle ihmisen elämään ja mahdollisuuksiin aina aikuisuuteen asti. Keskusta vastustaa lapsiperheisiin kohdistuvia leikkauksia ja peruisi myös toimeentulotukeen tehtävät lapsiin kohdistuvat leikkaukset. Keskusta suojaisi lapsiperheet toimeentulotukileikkauksilta. Arvoisa puhemies! Hallituksen sosiaaliturvaan ja sosiaali- ja terveyspalveluitten rahoitukseen tekemien leikkausten ohella epäonnistunut työllisyyspolitiikka ja kyvyttömyys edistää kasvua ovat heikentäneet myös lasten ja nuorten vanhempien edellytyksiä työllistyä, mikä mahdollistaisi perheiden taloudellisen tilanteen kohentumisen ja vähentäisi tarvetta turvautua toimeentulotukeen viimesijaisena etuutena. Arvoisa herra puhemies! Keskustan mielestä on välttämätöntä seurata lakimuutosten vaikutuksia, ja seurannassa on arvioitava, toteutuvatko lakimuutoksessa tavoitellut muutokset ja miten lakimuutosten taloudellisten vaikutusten arviointi on onnistunut. Hallituksella on oltava valmius tuoda tarvittaessa eduskunnalle lakimuutokset ongelmien korjaamiseksi. Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Mattilan aiemmin täällä tekemää esitystä lakiehdotuksen hylkäämisestä vastalauseen 2 mukaisesti sekä siihen liittyviä lausumia.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-12-15T17:36:51,2025-12-15T17:43:30,Käsitelty,1.1 2025_129_275,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Merinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_276,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä oli varmaan sitten kuitenkin sotevaliokunnan se tämän syksyn raskain laki tehdä, ja se aiheutti ehkä sitten kuitenkin meille eniten päävaivaa ja ihmettelyä. Yleisenä ajatuksena, ennen kuin menen noihin pointseihin: onko loputon kiristäminen ratkaisu tähän ihmisten osallistamiseen työelämään tai talouden parantamiseen? Tuntuu, että osa näistä ihmisistä ei tule välttämättä pääsemään töihin tai kuntoutumaan, vaikka kiristettäisiin kuinka paljon. Jotenkin se unohtuu tässä, kun näitä lakeja tehdään, että ei se loputon rahan leikkaaminen tule enää johtamaan mihinkään. Siinä on varmasti joku piste, minkä jälkeen se aiheuttaa enää vain harmia ja pahaa tähän yhteiskuntaan. Toinen asia, mikä on ehkä nyt tullut mieleen ihan viime päivinä: En tiedä, oletteko te saaneet näitä, mutta minä olen saanut ihan hirveästi ihmisiltä sähköpostiin ja sometileille viestejä, missä pyydetään rahaa jouluksi, että voitko antaa rahaa, jotta saisi jouluruokaa. Näitä tulee tällä hetkellä aivan valtavan paljon verrattuna entiseen. Siis olen tietysti aina saanut näitä, kun on isot sometilit, mutta nyt tuntuu, että niitä tulee ihan älyttömästi, ja ne eivät ole mitään massapostituksia, vaan ne on osoitettu ihan nimellä ja kirjoitettu, että voitko sinä antaa meidän perheelle rahaa, että saataisiin jouluruokaa. Se on jotenkin tosi outoa ja harmittavaa ja kuvaa ehkä meidän yhteiskunnan valtavan isoa ongelmaa, mikä on tullut nyt viime aikoina. Tämä laki ei sitä millään tavalla paranna. Mutta keskeisiä asioita vielä: Uudistus lisää velvoitteita, muun muassa työttömäksi ilmoittautuminen, kokoaikatyön haku myös osatyökykyisillä ja opiskelevilla, ja mahdollistaa perusosan leikkauksen 50 prosentilla, vaikka monella ei ole tosiasiallisia edellytyksiä täyttää velvoitteita. Meidän vastalauseen mukaan perusosa ei kattaisi enää yhdessäkään perhetyypissä ihmisarvoisen elämän viitebudjettia, mikä asettuu ristiriitaan perustuslain 19 §:n ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Nämä sanktiot kohdistuvat usein mielenterveys- ja elämänhallintaongelmien kanssa kamppaileville ja voivat johtaa niin sanottuun tuplasanktioon, eli työttömyysturvan katkeamiseen ja toimeentulon leikkaukseen, ja lisätä syrjäytymistä, asunnottomuutta ja lapsiperheköyhyyttä. Suojaosan poisto tarkoittaa, että jokainen ansaittu euro vähennetään täysimääräisesti toimeentulotuesta. Lyhytkestoinen tai osa-aikainen työ nähdään käytännössä negatiivisena, vaikka monilla ei ole mahdollisuutta kokoaikatyöhön. Terveydenhuoltomenojen rajaaminen välttämättömiin uhkaa kasvattaa terveyseroja, koska toimeentulotuen saajat sairastavat jo valmiiksi enemmän ja tarvitsevat paljon julkisia palveluita. Meidän vastalause esittää lakien hylkäämistä ja neljää lausumaa, joissa vaadimme muun muassa alentamismenettelyn ja kohtuusharkinnan seurantaa, Kelalle riittäviä resursseja, vaikutusten arviointia köyhyyteen, lapsiperheköyhyyteen, syrjäytymiseen ja asunnottomuuteen, sekä opiskelijoiden aseman ja opintojen keskeytymisen vaikutusten seurantaa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-12-15T17:43:32,2025-12-15T17:47:37,Käsitelty,1.1 2025_129_277,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen, poissa. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_278,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Esityksen keskeinen ehdotus on, että toimeentulotuen hakijalle säädetään aiempaa vahvempi velvoite hakea ensisijaisia etuuksia ja työnhakijoiden määrä kasvaa tätä kautta. On selvitetty, että kuukausitasolla työnhakijoiden määrä kasvaa noin 16 000:lla ja vuositasolla noin 44 000 henkilöllä, niin että isosta siirtymästä on kyse. Silloin työnhakuprosessiin, sinne työllisyyspalveluihin, siirtyy semmoisia henkilöitä, jotka eivät ole ensisijaisesti työtä hakemassa vaan ovat siitä jatkamassa joihinkin sosiaalipalveluihin. Helsingin työllisyysalue kritisoi tätä, kuten kuulimme, ja korosti: ”Resurssien käytön ja vaikuttavuuden kannalta ei ole tarkoituksenmukaista tarjota palveluprosessin mukaista palvelua asiakkaille, joilla on niin merkittäviä työ- ja toimintakyvyn puutteita, etteivät he ole työllisyyspalveluiden tai monialaisen työllisyyttä edistävän yhteistyön keinoin tuettavissa töihin tai koulutukseen.” Kuntien toteuttamien työllisyyspalveluiden ensisijaisen tehtävän tulisi olla työllisyyden edistäminen, mutta esitetty muutos pakottaisi jälleen kuntia ohjaamaan rajallisia resursseja toimiin, jotka eivät tuota työllisyysvaikutuksia. Tämä oli se peruste, jossa puhuttiin myös siitä, mitä aiemmin tuolla sanoin, että 25—30 prosenttia työllisyyspalveluiden asiakkaista on sellaisia, jotka pitää saada työmarkkinoille, koska se joukko pitää kuntouttavan työtoiminnan, sosiaalisen kuntoutuksen tai muun vastaavan avulla yrittää saada työmarkkinakuntoiseksi. Sitten tähän liittyy isoja sanktioita. Jos henkilö ei hae tätä ensisijaista etuutta, niin hänen osaltaan voidaan 50 prosentilla alentaa ensisijaista turvaa, mikä tarkoittaa todella isoa lukua. Jos puhutaan, että keskimäärin etuus on noin 590 euroa kuukaudessa, niin siitä otetaan puolet pois. Se on aika kova sanktio siitä, ettei hae. Nämä luvut ovat niin järkyttävän isoja. Sitten, kun siirtyy sinne työvoimapalveluiden asiakkaaksi ja siellä sitten ensimmäisestä menettelytavasta tulee sanktio, joka tarkoittaa työttömyysturvassa heti seitsemän päivän karenssia, ja sitten toisesta tulee jo pitempi. Ja jos sitten taas joutuu hakemaan toimeentulotukea, sitä leikataan 20:llä tai 40 prosentilla. Tämä ketju on tämmöinen tuplakierto ja tuplarangaistus siitä, että henkilö ei toimi aina oikein. Ja sitten kun tiedetään, että näitten henkilöitten ensisijainen tarve ei ole työllisyyspalveluissa vaan siellä on esimerkiksi elämänhallintaan, päihteiden käyttöön, mielenterveyteen liittyviä ongelmia, niin näiden asiakasryhmien ongelmia ei pystytä yleensä ratkaisemaan työllisyyspalveluissa, vaan ne ovat ensisijaisesti hyvinvointialueitten vastuulla. Tämä liittyy siihen, mitä aiemmin puhuin myöskin, että hyvinvointialueilla tässä pitää olla iso vastuu. Sitten näistä sanktioista. Kun täällä on erilaisia selvityksiä tehty, niin ensimmäinen huomautus yleensä korjaa toimenpiteet, ja sen vuoksi tämä ensimmäisestä rikkeestä jo heti tuleva sanktio on kohtuuton. Ja tuplarangaistus sitten kierrossa on vielä jatkossa. Resursseista tuossa jo puhuin. Sitten täällä tapahtuu semmoinen iso muutos, joka liittyy tähän, että kuntien rahoitusosuus tulee kasvamaan, kun 18—24-vuotiaita siirretään suoraan kunnille ja kunnat maksavat niitten toimeentulotuen menoista sata prosenttia. Se tarkoittaa, että kuntien menot tulevat kasvamaan. Tässä siirtovaiheessa ne korvataan, mutta jatkossa tämä tulee olemaan hankalaa, ja se viive on siinä noin kaksi vuotta, kun näitä siirtyy. Eli meillä on paljon tällaisia ongelmakohtia tässä, jotka vaikeuttavat, ja työllisyyspalveluissa tehdään sellaisia asioita, jotka eivät edistä työllistymistä, mutta toivottavasti asiakkaille pystytään tarjoamaan sellaisia palveluita, että he pystyvät sitten aikanaan työmarkkinoille. —Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-15T17:47:46,2025-12-15T17:52:56,Käsitelty,1.1 2025_129_279,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_280,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Suomessa eletään tällä hetkellä massatyöttömyyden keskellä. Sadattuhannet tavalliset suomalaiset ja tavalliset perheet kokevat tällä hetkellä todellista hätää, sillä työtä ei ole ja ensisijaisia etuisuuksia on leikattu. Näitä leikkauksia hallitus on puolustanut toteamalla, että onhan ihmisten turvana viimesijainen turva, toimeentulotuki. Tätä taustaa vasten on suorastaan hävytöntä, että nyt on päätetty leikata siitäkin. Siis samaan aikaan, kun hallitus keventää yhteiskunnan kaikkein hyväosaisimpien verotusta, se heikentää kaikkein kurjimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa entisestään. Tämä on arvovalinta, jota en kerta kaikkiaan voi hyväksyä, sillä nyt käsiteltävänä oleva laki on puhdas leikkauslaki, jolla hallitus tavoittelee 70 miljoonan euron säästöjä. Kun Orpon hallituksen ensimmäistä budjettiesitystä käsiteltiin valtiovarainvaliokunnassa, Sixten Korkman totesi varsin selvästi, että vaikka taloutta on tasapainotettava, ei ole mikään pakko toistaa 90-luvun laman virheitä ja lisätä lapsiperheköyhyyttä, mutta juuri niin Orpon hallitus on kaudellaan tehnyt. Viimesijaisen toimeentuloturvan heikennys iskee ennen kaikkea lapsiin ja nuoriin. Samaan aikaan, kun hallituspuolueen edustajat ilvehtivät sosiaalisessa mediassa, kyselyt tuovat esille selvästi, että monessa perheessä lapset toivovat, että olisi edes ruokaa tai että saisi oman deodorantin. Edes leipäjonoissa ei enää riitä jaettavaa. Minun on pakko kysyä: miten tällainen sallitaan Suomessa? Todettakoon myös se, että yksikään perussuomalaisten kansanedustaja ei tällä hetkellä ole tätä keskustelua tässä salissa käymässä. Arvoisa puhemies! Mielestäni täysin kestämätöntä on se, että toimeentulotukea leikataan suomalaisilta, jotka eivät pysty vaikuttamaan omaan tilanteeseensa. Esitys ei huomioi toimeentulotukea saavien ihmisten tosiasiallisia mahdollisuuksia täyttää asetettuja velvoitteita eikä yksilöllisiä elämäntilanteita. Ihmisen, joka ei lääkärin arvion mukaan kykene tekemään töitä, on ilmoittauduttava työnhakijaksi tai toimeentulotuki leikkaantuu jopa puolella. Kun me keskustelemme työnteon kannusteista, unohtuu usein se tosiasia, että toimeentulotuelle joudutaan juuri niissä tilanteissa, kun mikään muu ei elämässä enää kannattele. Massatyöttömyyden aikana, kun työllisyysalueilla ei ole nykyiseenkään tarpeeseen nähden riittävästi työkaluja eikä rahaa — saati hyvinvointialueilla kykyä tarjota tarvittavia palveluja — on järjetöntä työntää työnhakijoiksi ihmisiä, joilla tosiasiallista työkykyä ei ole. Ja kun puhutaan työnteon kannusteista, uudessa lakiesityksessä toimeentulotuen 150 euron suojaosa poistetaan. Se tarkoittaa, että osatyökykyinen ei voisi tienata työllä yhtään mitään. On pakko kysyä, miten ihmeessä tämä kannustaisi ihmisiä tekemään mitään työtä. Mielestäni kaikkein härskeintä on se, että jos kotona asuva 18-vuotias saa esimerkiksi joululahjaksi 20 euroa rahaa, se leikataan pois perheen toimeentulotuesta. Onko tällä mitään tekemistä valtiontalouden tasapainottamisen kanssa? Mielestäni ei ole.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-12-15T17:53:08,2025-12-15T17:57:30,Käsitelty,1.1 2025_129_281,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_282,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Orpon hallitus ehdottaa toimeentulotukeen useita heikennyksiä niin sanotun kokonaisuudistuksen nimissä. Perustoimeentulotuen perusosan tason yleinen alentaminen, perustoimeentulotukeen vaikuttavien muiden kuin perusosaan sisältyvien terveydenhuoltomenojen rajoittaminen välttämättömiin menoihin ja perustoimeentulotuella korvattavien asumismenojen määrittelyn muuttaminen ja sanktioluonteisten leikkausten merkittävä kiristäminen sekä 150 euron suojaosan poisto 18 vuotta täyttäneiltä. Arvoisa herra puhemies! Tässä on kyllä todella kova leikkauslista. Esityksen mukaan uudistuksen tavoitteena on muun muassa vahvistaa henkilön itsenäistä selviytymistä ja vähentää pitkäaikaista toimeentulotukiriippuvuutta. Kuitenkin esitetyt muutokset lisäävät köyhyyttä, heikentävät pienimuotoisen työn tekemisen kannusteita sekä uhkaavat johtaa kohtuuttomiin seurauksiin esimerkiksi terveysongelmista kärsivien ja syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden kohdalla. Kun hallituksen tekemiä sosiaaliturvapäätöksiä tarkastellaan kokonaisuutena, ne edelleen kasvattavat toimeentulotuen tarvetta ja siten myös lisäävät pitkäaikaista toimeentulotukiriippuvuutta. Kuten hallituksen esityksessä on todettu, toimeentulotuen saajat kuuluvat pienituloisimpien ja huono-osaisimpien väestöryhmien joukkoon. Arvoisa herra puhemies! Esityksessä toimeentulotuen sanktioita kiristettäisiin siten, että Kela voisi alentaa toimeentulotuen perusosaa tietyin edellytyksin peräti 50 prosentilla, kun nykyisin käytössä olevat sanktiot ovat 20 ja 40 prosenttia. Toimeentulotuen sanktiot kohdistuvat usein henkilöihin, joilla on elämänhallinnan ja terveyden haasteita. Kannustamisen sijasta sanktiot voivat johtaa ongelmien kasautumiseen, palveluista katoamiseen ja avun viivästymiseen sekä syrjäytymiseen. Arvoisa herra puhemies! On järkyttävää, että viimesijaisestakin tuesta hallitus on valmis leikkaamaan ja rankasti. Tämän vuoksi tämä esitys tulisi ehdottomasti hylätä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-15T17:57:32,2025-12-15T17:59:42,Käsitelty,1.1 2025_129_283,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_284,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Piti tänään katsoa uudestaan ministeri Sanni Grahn-Laasosen vastaus viime kyselytunnilla tähän toimeentulotukileikkaukseen, koska niin pöyristyttäviä ovat nämä hallituksen edustajien vastaukset siihen, miksi näin julma leikkaus ylipäätään tehdään. Tosiaan tätä leikkausta perustellaan sillä, että ihmiset pääsisivät pois ensisijaisesti työhön, ja sitten perustellaan, että he pääsisivät osallisuuteen tässä yhteiskunnassa. Sen jälkeen perustellaan, että heidän pitäisi päästä työttömyysturvan piiriin, jolloin se asema on parempi, ja että pitäisi päästä työllisyyttä edistävien palveluiden piiriin. No, tämän päätöksen yhteydessä ei ole puhuttu paljoakaan siitä, että Orpon hallitus leikkaa myös työllisyyden rahoituksesta, eli ne työllisyyspalvelut myös kunnissa heikkenevät merkittävällä tavalla. Jotenkin tuntuu, että hallituksen edustajat ja hallituspuolueiden edustajat elävät tosi kaukana siitä todellisuudesta, missä monet hyvin pienituloiset ihmiset tällä hetkellä elävät. Mutta kaikkein julminta tämä leikkaus on lasten näkökulmasta. Luin tänään vielä sitten kertaalleen lapsiasiavaltuutetun hyvin perusteellisen lausunnon, ja tämä on todella pysäyttävä monella tavalla. Ensinnäkin tämä toimeentulotuen leikkaus heikentää entisestään nimenomaan yksinhuoltajaperheiden taloutta. Huomionarvoista on myös se, että sosiaaliturvaleikkausten yhteisvaikutusten arviointi on tehty vasta jälkikäteen, kun nämä merkittävimmät sosiaaliturvaleikkaukset on tehty. Tämä tuntuu erityisen järkyttävältä tilanteessa, jos puhutaan ihmisistä, jotka kuuluvat suomalaisen yhteiskunnan kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Lisäksi tämä leikkaus on julma, sillä meillä on valtava määrä tutkimusta siitä, kuinka nimenomaan tällaiset sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät kuormittavuutta todella paljon, ja niiden merkitys erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten elämään. Eli pitäisi muistaa se, että kun tämmöisiä leikkauksia tehdään, ne eivät koske vain niitä aikuisia, vaan ne koskevat myös niitä lapsia, jotka näissä perheissä elävät. Lapsiasiavaltuutetun lausunnossa sanotaan: ”Suomalaisessa kohorttitutkimuksessa voitiin aukottomasti osoittaa, että lapsiperheen käytettävissä olevien tulojen vähentyminen muodostaa merkittävän riskin lapsen mielenterveydelle lisäämällä aikuisten kokemaa stressiä ja aiheuttamalla negatiivisia muutoksia vanhempien mielenterveyteen, vanhempien väliseen suhteeseen ja vanhemmuuteen. Vaikutukset olivat pitkäaikaisia ja ylisukupolvisia.” Nimenomaan tuntuu, että tämä päätös on erityisen julma, kun meillä on vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, mihin tällaiset leikkaukset todellisuudessa johtavat. Näissä eduskuntakeskusteluissa on usein viitattu 90-luvun laman politiikan seurauksiin, mutta näillä tutkimustuloksilla ei tunnu olevan mitään merkitystä siihen, että silti tehdään yhä julmempia leikkauksia. Tämä toimeentulotuen leikkaus on kokoluokassaan aivan siis todella järkyttävä, ja olisin itse toivonut, että myös julkisessa keskustelussa tätä olisi paljon enemmän käsitelty. Lapsiasiavaltuutetun lausunnossa todetaan myös: ”Lapsiperheiden taloudellisen turvan heikentäminen on lyhytnäköistä tilanteessa, jossa työttömyys lisääntyy, syntyvyys laskee rajusti, lasten ja nuorten mielenterveys järkkyy, nuorten syrjäytymistä halutaan ehkäistä ja rikollisuutta vähentää.” On näitten kaikkien tavoitteidenkin näkökulmasta täysin ristiriitaista, että tässä tilanteessa leikataan toimeentulotukea. Sitten tämä lapsiasiavaltuutetun lausunto päättyy tosi painaviin sanoihin, kun täällä todetaan näin: ”Tapahtui työllistymistä tai ei, lapset eivät kuitenkaan milloinkaan ole syyllisiä heidän vanhempiensa vaikeaan elämäntilanteeseen, eikä heidän hyvinvointiaan tulisi tarkoituksellisesti heikentää vanhemmista johtuvista syistä.” Tämä on todella hurja lausunto, ja en tiedä, ovatko hallituspuolueiden edustajat sen todella lukeneet, jos pystyvät seisomaan tämän päätöksen takana. Perussuomalaisia ei tunnu lainkaan kiinnostavan, sillä heitä ei täällä salissa taaskaan näy, eikä näkynyt viimeksikään, kun tätä toimeentulotuen leikkausta käsiteltiin. Luen nyt muutaman kokemustarinan, joita vasemmistoliitto tosiaan on saanut: ”Olen ollut yli kaksi vuotta sairaslomalla. Vaikka on usean lääkärin työkyvyttömyyslausunto, aina Varma ja Kela hylkäävät kuntoutustukihakemukseni ja eläkehakemuksen. En ole työkykyinen. Ainoa tulo on toimeentulotuki. Jos siitä vielä leikataan, en tiedä, mitä teen. Olen väliinputoaja ja byrokratian rattaissa. Joudun varmaan muuttamaan eläkkeellä olevien vanhempien luokse asumaan, vaikka olen yli 50-vuotias. Tämä on todella katastrofaalinen tilanne. Mielelläni tekisin töitä, mutta työkykyni ei sitä mahdollista. Miksi minua ei päästetä kuntoutustuelle tai eläkkeelle? Olen ollut töissä koko aiemman ikäni. Kaikki hoidot on kohdallani kokeiltu, ja lääkäreillä ei ole ehdottaa mitään uutta. Tilanne on toivoton.”", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-12-15T17:59:47,2025-12-15T18:06:55,Käsitelty,1.1 2025_129_285,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp",Edustaja Sarkkinen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_286,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Hanna,Sarkkinen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ajattelen, että tämä esitys on yksi hallituksen haitallisimmista esityksistä, jolla tulee olemaan pitkät ja syvälliset vaikutukset yhteiskuntaan, sillä tämä leikkaus osuu kaikista pienituloisimpiin suomalaisiin. Arvoisa puhemies! Erityisen törkeä tämä esitys on tilanteessa, jossa samaan aikaan annetaan suuria veronkevennyksiä suurituloisille suomalaisille. Ei siis ole lainkaan uskottavaa, että tämä toimeentulotuen leikkaus, pienituloisimmilta leikkaus, olisi pakko tehdä taloudellisista syistä, jos samaan aikaan on varaa antaa paljon suurempiakin veronkevennyksiä suurituloisille. Arvoisa puhemies! Puhuin tästä asiasta laajemmin jo ykköskäsittelyssä, joten käytän nyt puheenvuoroni siihen, että luen ihmisten tarinoita: ”Olen pitkäaikaistyötön ja joudun hakemaan toimeentulotukea joka kuukausi. En työllisty, koska ikää on jo 56 vuotta. Lisäksi olen monisairas. Nytkään ei tulot riitä ruokaan koko kuukaudeksi. Syön yleensä vain kaurapuuroa loppukuun. Miten jatkossa, jos vielä tukea pienennetään? Elämänhalu alkaa olla lopussa.” ”On jo nyt vaikeaa, enkä voisi kuvitella vähemmällä tulevani toimeen. Aina yksi kuukausi kerrallaan eletään, enkä haluaisi nyt enemmän murheita elämään. Voin sanoa, että leikkaukset vaikuttavat mielenterveyteeni negatiivisesti.” ”Olen vaikeasti työllistyvä mielenterveyskuntoutuja ja autismikirjon koululaisen yksinhuoltaja. Toimeentulotuki tuntuu yleensä riittävältä tammikuussa, ja vuoden edetessä alkaa tuntua riittämättömältä. Joulut ovat vaikeaa aikaa. Kolmen prosentin leikkaus vastaa sitä, että tilanne on tammikuussa valmiiksi loppuvuoden kaltainen, mutta sitä en uskalla ajatellakaan, miltä se loppuvuosi sitten tuntuu.” ”Teen satunnaisia keikkoja kokemusasiantuntijana. Ansiot yleensä mahtuvat toimeentulotuen ansiotulovähennykseen, vaikka Kela usein yrittääkin keksiä tekosyitä jättää se huomioimatta. Ansiotulovähennyksen poistolla menisi se vähäkin järki tehdä tuollaisia hommia, joilla harva työllistyy kokopäiväisesti, mutta yhteiskunnallisesti on merkittävää ja itselleni lisää osallisuuden kokemuksia.” ”Olen itse työkyvytön työtön ja olen elänyt jo seitsemän vuotta toimeentulotuella. Tiedän omakohtaisesti, että toimeentulotuki ei ole mikään helppo tie vaan viimesijainen turvaverkko, joka mahdollistaa selviytymisen arjessa. Kun hallitus leikkaa jo valmiiksi niukasta perusosasta ja poistaa suojaosan, se ei vähennä kenenkään köyhyyttä. Se syventää sitä. Sanktioiden kiristäminen tuntuu erityisen kohtuuttomalta meille, jotka olemme täysin riippuvaisia tästä tuesta. Jo nyt jokainen euro menee asumiseen, lääkkeisiin ja ruokaan. Kun tästä viedään vielä lisää, ollaan tilanteessa, jossa ihmiset joutuvat valitsemaan, syövätkö vai maksavatko laskunsa. Toimeentulotuen pitäisi olla turva niille, jotka eivät syystä tai toisesta voi elättää itseään. Nyt siitä ollaan tekemässä rangaistusta. Köyhyys ei katoa sanktioimalla. Se vain lisää epätoivoa ja syrjäytymistä.” ”Elän pienellä kuntoutustuella fyysisen sairauden vuoksi. Toiveita kuntoutumisesta työkykyiseksi ei ole vielä näköpiirissä. Kuntoutumiseeni tarvitsen kodin läheltä palveluja ja hyviä liikenneyhteyksiä, kuten fysioterapiaa, apteekkia, kauppaa ja terveyskeskusta. Halvempaa asuntoa läheltä ei ole saatavilla. Jo nyt julkinen liikenne on aivan liian kallista. Se pitää jo nyt maksaa perusosasta. Osa välttämättömistä lääkkeistä ei kuulu perusturvaan, kuten välttämättömät vitamiinit, joita tarvitsen lopun elämääni. Keliaakikon keliakiakorvaus ei riitä kattamaan ruokamenoja. Jo kolmen prosentin leikkaus vie mahdollisuuteni toipua työkuntoiseksi entistä heikommiksi. En näe tässä mitään järkeä. Olen 58-vuotias korkeasti koulutettu nainen, joka on menettänyt jo työnsä työkyvyn menetyksen vuoksi. Hallitus vie vielä toivonkin.” ”Tunnen lähipiirissä ihmisen, jolla on osa-aikatyö ja Kelan työmarkkinatuki. Toimeentulotukea ei saa, vaikka tarve olisi. Saamisen esteenä on ränsistynyt perintötalo pienellä tontilla, jota ei kukaan osta. Ilman ulkopuolista tukea ja apua hänen elämänsä olisi erittäin vaikeaa. Itse autan häntä viemällä ruokaa, kun ruuanteko on mulle rakas harrastus. Hän ei ole yksin. Leikkaukset lisäävät ihmisten ahdinkoa koko ajan lisää. Leikkaukset suistavat yhden sukupolven köyhyyteen, josta ei nousta. Itsemurhat, masennus, erilaiset sairaudet lisääntyvät leikkausten lieveilmiönä. Itse näen oman vanhuuden pelottavana tulevaisuutena. Toivottavasti lähden saappaat jalassa.” Arvoisa puhemies! Nämä tarinat, joita olemme kansalaisilta saaneet — kiitos niistä — kertovat siitä, millaista elämä köyhänä Suomessa on, ja ne kertovat siitä, että toimeentulotuella ei nykyisinkään leveästi elellä. Ja ne kertovat siitä, että ihmiset ovat todella huolissaan ja peloissaan siitä, miten heidän arkensa näiden nyt käsiteltävien leikkausten jälkeen järjestyy. Näistä tarinoista heijastuu se, että ihmiset eivät vapaaehtoisesti ole toimeentulotuella. Hyvin monella on erilaisia terveydellisiä haasteita. Arvoisa puhemies! On täysin perusteltu tavoite se, että pitkäaikainen toimeentulotuen tarve saataisiin tässä maassa vähenemään. Olen siitä aivan samaa mieltä. Mutta se, että sitä tehdään leikkaamalla ja lisäämällä sanktioita tilanteessa, jossa työpaikkoja ei ole, tilanteessa, jossa ihmiset ovat työkyvyttömiä, tilanteessa, jossa palveluita ei useinkaan ole saatavilla, tuntuu täysin kohtuuttomalta ja nurinkuriselta ja toimimattomalta politiikalta. Arvoisa puhemies! Toivon todellakin, että tämä lakiesitys hylätään.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2025-12-15T18:06:59,2025-12-15T18:13:44,Käsitelty,1.1 2025_129_287,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp",Edustaja Kari., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_288,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Halusin itsekin käyttää tästä aiheesta puheenvuoron. Tutustuin tähän lakiesitykseen ja myös asiantuntijoiden lausuntoihin, ja täytyy sanoa, että näin entisenä pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten ihmisten työkeskuksen vetäjänä luettava oli suorastaan järkytys. En yhtään ihmettele tässä kollegoiden puheenvuorojen taustaa siitä, että täältä salista puuttuu näiden lakien kannattajia hurjan paljon. On hyvä ottaa vastaan tämä totuus, joka myös täältä salista ja ennen kaikkea tämän lakiesityksen sisällöstä tulee esiin. Kyse on kuitenkin toimeentulotuen mekaanisesta leikkauksesta ilman, että tuensaajalla olisi vaikkapa terveydellisistä syistä itsellään mitään mahdollisuutta vaikuttaa oman elämänsä suuntaan. Toimeentulotukea, joka lähtökohtaisesti on jo viimesijainen sosiaaliturvan tukimuoto, leikataan mekaanisesti, suojaosa poistetaan ja toimeentulotuen erilaisia sanktiojärjestelmiä lisätään ja niitä entisestään kiristetään. Tässä edustaja Merinen aikaisemmin kysyi, että kai on olemassa joku saturaatiopiste, joku piste, jossa leikkausten jälkeen jää vain pelkkä leikkaus ilman minkäänlaista aktivointia, ilman minkäänlaista hyötyä, pelkkä mekaaninen eurotason leikkaus ilman mitään saavutettavaa hyötyä, ja voin sanoa, että kyllä näin on. Oman työkokemukseni mukaan, kun työskentelin toistakymmentä vuotta pitkäaikaistyöttömien — aikuisten, nuorten ja vähän vanhempienkin ihmisten — kanssa, niin omankin työn yhteydessä näin, että ei se sosiaalipolitiikan oppitunneilla opittu ajattelutapa siitä viimesijaisesta tuesta, jolla yritetään pitää ihmisiä yhteiskunnan osana, välttää syrjäytymistä, tukea mahdollisuuksia päästä koulutukseen, kuntoutua, tervehtyä ja päästä yhteiskuntaan täysivaltaisena ihmisenä takaisin kiinni, ole mikään utopia, vaan se on yksi sosiaalityön keskeisistä muodoista. Ja kun luki hallituksen esityksen ja asiantuntijoiden lausunnot, niin suorastaan järkytys on ajatella omia kollegoja, jotka tällä hetkellä pitkäaikaistyöttömien ihmisten kanssa tekevät töitä. Millaisesta ihmiskuvasta tämä hallituksen esitys kertoo? Se on suorastaan murheellista. Valtiovarainministeri Purra: ”Pienituloisilta leikkaaminen ei meille käy.” Näyttää käyvän. Ja pääministeri Orpo: ”Keneltäkään ei vaadita kohtuuttomia”. Nyt vaaditaan. Vaaditaan varsinkin, kun samaan aikaan yhteiskunnan kaikkein hyvätuloisimmille, erityisen hyvätuloisille ihmisille, jaetaan avokätisiä veronkevennyksiä, ja näiltä ihmisiltä, joilla valmiiksi ei ole juuri mitään, otetaan sekin vähä vielä pois.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-12-15T18:13:44,2025-12-15T18:16:43,Käsitelty,1.1 2025_129_289,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp",Edustaja Pekonen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_290,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan toimeentulotuesta on muutaman kerran keskusteltu täällä salissa tämän syksyn aikana, samoin kuin on puhuttu niistä lukuisista muista sosiaaliturvaan tehdyistä heikennyksistä, joita hallitus tällä kaudella tekee. Kun erityisesti salin vasemmalta laidalta on näitä hallituksen toimia kritisoitu, niin me ollaan saatu vastauksia, joissa on todettu, että taloustilanne on vakava ja kaikki keinot pitää käyttää ja meidän on pakko leikata ja joudutaan tekemään ikäviäkin päätöksiä. Tänäänkin taisi ehkä valtiovarainministeri Purra todeta, että joudutaan tekemään ikäviäkin päätöksiä. Mutta en minä tiedä, kenestä nämä päätökset ovat ikäviä. Eivät varmaan ministereistä tai hallituspuolueiden kansanedustajista, kun kerran teette näitä. Nämähän ovat selvästi arvovalintoja. Teidän politiikkanne seurauksena hyötyvät suuryritykset ja hyvätuloiset. Menkääpä OmaVeroon katsomaan, miltä teidän veroprosenttinne näyttää ensi vuonna, arvoisat kollegat. Kyllä se niin vaan on, että teidän veroprosenttinne ensi vuodelle tippuu. Ihan omasta puolestani totean, että minä en olisi tarvinnut näitä veronkevennyksiä. Minä olisin voinut maksaa veroja kansanedustajan palkkiosta enemmän. Ja sitten siihen joku irvileuka salin oikealta laidalta totesi, että kyllä sinne Valtiokonttorin kassaan voi sitä rahaa sitten lahjoittaa, jos ei sitä tarvitse. Mutta ei se ihan niin mene, kun minä en sitten taas kannata tällaista hyväntekeväisyysyhteiskuntaa, vaan minä kannatan hyvinvointivaltiota, jossa verot maksetaan maksukyvyn mukaan. Puhemies! Minä ajattelen, että meidän palkkiosta, jonka tästä työstä saamme, voi maksaa veroja maksukyvyn mukaan, ja en olisi itse ainakaan tarvinnut veronkevennyksiä. Sen sijaan näille ihmisille, joilta tässä esityksessä nyt ollaan leikkaamassa, jokainen euro ihan takuulla merkitsee. Puhemies! Luen vielä muutaman näistä vasemmistoliiton eduskuntaryhmälle tulleista tarinoista ihmisiltä, jotka ovat toimeentulotuen saajia, joiden ääni tässä salissa ei kuulu: ”Asumistukeni on pienentynyt noin 120 euroa. Olen osatyökyvyttömyyseläkkeellä, mutta en oikeasti ole edes osaksi työkykyinen. Koko eläkettä en kuitenkaan saa. Nykyään on kaikki menot mietittävä tarkkaan. Kaikki on kallista. Kaiken mahdollisen pyrin ostamaan käytettynä. Ruokaostokset pitää tehdä halvimmasta päästä kaikki mahdolliset alennukset hyödyntäen. Terveellistä ruokaa ei ole varaa ostaa. Jatkuva pennin venytys on masentavaa ja stressaavaa.” ”Opiskelen kuntoutustuella ja myös toimeentulotuen avulla nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi. Valmistun pian ammattiin, jossa ei työpaikkoja tule olemaan tarjolla järjestöiltä tehtyjen leikkausten ja työpaikkojen suuren vähenemisen takia. Tulevaisuus pelottaa paljon. Valmistuessani pitäisi olla iloinen ja odottaa tulevaa ja unelma-ammattinsa tekemistä. Sen sijaan tulevaisuus tuntuu tällä hetkellä vain pelottavalta ja tyhjältä. Leikkaukset vaikuttavat nuoriin ja heidän hyvinvointiinsa mutta yhtä lailla myös heidän kanssaan työskenteleviin ihmisiin, joista hyvin moni tulee päätymään työttömäksi, kuten todennäköisesti minäkin, ja pakon edessä toimeentulotuen asiakkaaksi, eikä toimeentulotuki enää riitä kattamaan yksin elävän kuluja. Haluaisin vain tehdä työtä, johon olen kouluttautunut, ja tulla tekemälläni työllä toimeen.” ”Tämä vaikuttaa ihan kaikkeen. Kaikki leikkaukset, mitä on tehty, ovat osuneet juuri minuun ja minun teini-ikäisen lapseni talouteen. En pysty ostamaan lapselle uusia vaatteita, kun hän kasvaa. Ruoka pitää jakaa päiville ja elää hyvin säästeliäästi. Tämä tarkoittaa nälkää meidän perheessä. Olen työssäkäyvä. Leikkaukset ovat vieneet noin 800 euroa pois meidän budjetista.” ”Toimeentulotuki riittää nytkin juuri ja juuri elämiseen. Saan sitä työmarkkinatuen lisäksi. Olen työkyvytön, ja pelottaa mahdolliset karenssit.” ”Ahdistus, pelko ja stressi nousevat taivaisiin. Kamppailen jo nyt sen suhteen, miten aina kuukauden pärjään, kun vuokran ja laskujen jälkeen toimeentulotukea jää noin 200 euroa kuukaudessa. Asun yksin, olen pitkäaikaistyötön, vakavista mielenterveysongelmista kärsivä, ei kumppania, ei perhettä, ei ystäviä — ei ketään, jolta tukea ja apua saisi. Pelottaa. Mitään ylimääräistä ei voi hankkia. Joka sentti pitää laskea, mitä saa ruuaksi.” Puhemies! Viimeinen: ”Asunto uhkaa lähteä alta. Ainoa vaihtoehto on myydä autoni pois vuokrarästien maksamiseksi, mutta silloin olen liikuntavaivojeni takia loukussa asunnossani.” Näistä tarinoista, joita me vasemmistoliiton eduskuntaryhmän edustajat ollaan nyt luettu täällä salissa, kyllä todella käy ilmi, että nämä ovat niitä meidän yhteiskunnan kaikista heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Ja vielä kerran sanon, että tämä on hallituksen arvovalinta, että kun taloutta tasapainotetaan, niin millä tavalla se tehdään. Tämä tapa, jonka tämä hallitus on valinnut, ei ole oikeudenmukainen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-12-15T18:16:44,2025-12-15T18:23:10,Hyväksytty,1.1 2025_129_291,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp",Edustaja Berg., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_129_292,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Jatkan edellisessä puheenvuorossa kesken jäänyttä puheenvuoroani. Hallituksen esityksessä tehtäisiin myös muutos terveydenhuoltomenojen arviointiin, ja muina terveysmenoina voitaisiin jatkossa huomioida vain välttämättömät terveysmenot, mikä rajaa toimeentulotukiasiakkaiden tarpeelliseksi arvioidun hoidon toteutumisen mahdollisuuksia. Muutos on huolestuttava, sillä harkintavalta pitäisi olla lääkitystä koskevissa asioissa lääkärillä. Emme tiedä kunnolla, miten muutos tulisi vaikuttamaan, koska esityksen arviot ovat tältäkin osin puutteelliset. Muutos tulee kuitenkin lisäämään jo entisestäänkin isoja terveyseroja eri väestöryhmien välillä etenkin, jos toimeentulotuen asiakkailta jää saamatta sellainen lääkitys, jonka lääkäri on katsonut tarpeelliseksi. Arvoisa puhemies! Sinänsä on hyvä, että ensisijaisten etuuksien hakemiseen etsitään keinoja, jottei toimeentulotuesta muodostuisi pitkäkestoista turvaa, jos henkilöllä olisi mahdollisuus muihinkin tukiin. Valitettavasti toimeentulotukeen tehtävät muutokset eivät todellisuudessa auta ensisijaisten etuuksien hakemisessa. Sen sijaan ne aiheuttavat ongelmia ja lisäävät köyhyyttä. Esitys on ongelmallinen erityisesti sellaisten tosiasiallisesti työkyvyttömien osalta, joilla ei kuitenkaan ole oikeutta työkyvyttömyysetuuksiin mutta jotka silti joutuisivat jatkossa ilmoittautumaan työttömiksi työnhakijoiksi, ettei toimeentulotuen perusosaa leikattaisi 50 prosentilla. Tutkimusten mukaan jo nykyisin toimeentulotuella olevat siirtyvät ensisijaisille etuuksille muutamassa kuukaudessa — siis ongelma, jota yritetään ratkaista rajujen sanktioiden kautta, ei olekaan niin suuri kuin hallitus antaa ymmärtää. On myös huomioitava, että toimeentulotuen saajilla on usein matala koulutus ja muitakin työllistymisen esteitä, joihin pitäisi ensisijaisesti puuttua, eikä pitäisi käyttää pelkkää keppiä, kun työllistyminen ei tosiasiallisesti ole mahdollista ennen muunlaisia interventioita ja tukea. Vaikka työhaluja olisikin, monella on vaikeuksia löytää omaa toimintakykyä vastaavaa työtä. Tähän tarvitaan asennemuutosta myös työnantajilta. Arvoisa puhemies! Kannan huolta myös Kelan työntekijöistä, jotka joutuvat tekemään päätöksiä tuen alentamisesta ilman kokonaisvaltaista tietoa asiakkaiden tilanteesta. Perusosan alentamisia arvioidaan tehtäviksi vuodessa 150 000. Perusosan alentaminen ei ole tavanomaista etuuskäsittelyä vaan edellyttää myös toisenlaista, sosiaalista harkintaa. Kelan ratkaisutyö perustuu kirjallisiin tietoihin, ja sosiaalialan ammattilaisten rooli on vähäinen, mikä lisää riskiä kaavamaisista päätöksistä. Perälautasäännös ei tuota riittävää suojaa ihmisarvoisen elämänturvan vaarantavien tilanteiden varalta, vaan alentamista pitäisi aina edeltää henkilökohtainen tapaaminen. Ilman henkilökohtaista tapaamista tehtävä viimesijaisen turvan alentamisharkinta on myös poikkeuksellinen kansainvälisessä käytännössä. Tämä ei tietenkään ole Kelan työntekijöiden vika, vaan vika on kohtuuttomassa lainsäädännössä. Kansaneläkelaitos on myös omassa lausunnossaan tuonut esille, että lain toimeenpano lisää Kelassa kustannuksia mutta näihin ei ole annettu lisärahoitusta, mikä heikentää mahdollisuuksia hyvään toimeenpanoon toimeentulotuessa ja voi aiheuttaa ruuhkaa muiden tukien käsittelyssä. Lakiesitys lisää painetta myös työllisyysalueille, sillä työttömäksi työnhakijaksi hakeutumaan ohjataan entistä enemmän asiakkaita, jotka eivät todellisuudessa kuitenkaan pysty työllistymään, eivätkä työllisyyspalvelut pysty siten tarjoamaan heille tarpeellista tukea, kuten sosiaali‑ ja terveydenhuollon palveluita ja kuntoutusta. Tällainen toiminta on silkkaa resurssihukkaa, ja tähän käytetty aika on pois myös niiltä asiakkailta, joille työllistyminen on mahdollista. Arvoisa puhemies! Kun aiemmin hallitus on poistanut asumistuen ja työttömyysturvan suojaosat, nyt se on käynyt myös toimeentulotuen suojaosan kimppuun. Tämän seurauksena toimeentulotuesta poistetaan 150 euron ansiotulovähennys, joka on kannustanut ottamaan vastaan esimerkiksi sellaisia keikkatöitä, jotka ovat olleet vähänkin työkykyisten ulottuvilla. Ansiotulovähennys on auttanut pysymään kiinni vähäisestikin työn syrjässä ja toisaalta saamaan työkokemusta. Se on ollut erityisen tärkeä nuorille ja osa‑ ja täsmätyökykyisille. Vaikka tutkimuksissa ei ole havaittu ansiotulovähennyksen lisäävän työssäkäyntiä, on sillä ollut muita myönteisiä vaikutuksia. Esimerkiksi sosiaalityöntekijät ovat kertoneet voivansa motivoida asiakkaita ottamaan vastaan ansiotöitä sen avulla. Myös toimeentulotukiasiakkaiden oikeudenmukaisempi kohtelu ja kannustavuuden lisääntyminen ovat tukeneet ansiotulovähennyksen paikallaan pitämistä. Arvoisa puhemies! Pelkään pahoin, että esitys toimeentulotuen leikkaamisesta tulee kääntymään itseään vastaan. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Kyllä!] Töihin hakeutumisen tai muun kannustamisen sijasta toimeentulotuen leikkaaminen johtaa kasvaviin ongelmiin, syrjäytymiseen ja katoamiseen avun piiristä ja palveluista. Tämä ei tee yhteiskunnallemme hyvää vaan kasvattaa eriarvoisuutta vielä entisestään ja painaa vain alaspäin heitä, joilla on jo muutenkin vaikeaa. Lakiesitys onkin todellisuudessa vain säästö‑ ja rankaisulaki. [Mika Karin välihuuto — Aino-Kaisa Pekonen: Hyvä puheenvuoro!]", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-12-15T18:23:21,2025-12-15T18:30:25,Käsitelty,1.1 2025_129_293,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp",Edustaja Holopainen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_294,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Toimeentulotuki on viimesijainen turva. Se on verkko, joka estää ihmisiä putoamasta köyhyyteen ja syrjäytymiseen. Hallitus kuitenkin esittää nyt leikkauksia ja kiristyksiä, jotka käytännössä tarkoittavat, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevat joutuvat entistä tiukemmalle. Kun perusosaa pienennetään ja harkintaa kiristetään, seurauksena ei tässä työllisyystilanteessa monenkaan kohdalla ole työllistyminen vaan lisääntyvä köyhyys. Arvoisa puhemies! Työttömiä kyykyttämällä ei työpaikkoja synny. Tämä ei ole kannustamista, tämä on köyhyyden syventämistä. Me tiedämme, että jo nyt tuhannet suomalaiset turvautuvat ruokajonoihin. Tiedämme, että jo aiemmin tällä Petteri Orpon hallituksen kaudella häädöt ja ulosotot ovat lisääntyneet. Kun hallitus heikentää toimeentulotukea, se iskee erityisesti suoraan lapsiperheisiin ja yksinhuoltajiin. Hallitus toimillaan lisää epävarmuutta ja ahdistusta, ja mikä pahinta, tämä toiminta lisää kustannuksia pitkällä aikavälillä erityisesti. Kun ihmiset jäävät ilman turvaa, ongelmat kasaantuvat, terveydenhuollon menot kasvavat, lastensuojelun tarve lisääntyy ja syrjäytyminen syvenee. Tämä on todella lyhytnäköistä politiikkaa. Meillä on paljon sekä kokemusperäistä että tutkittua tietoa 90-luvun lama-ajan vaikutuksista. Monet 90-luvun lapset ovat kuvanneet, kuinka lapsuuden perusvarmuus mureni. Vanhempien taloudellinen epävarmuus ja huoli konkretisoituivat lasten omana pelkona ja epäluottamuksena tulevaisuutta kohtaan. Seurantatutkimukset ovat osoittaneet, että lama vaikutti lasten ja nuorten koulutukseen ja myöhempään työllistymiseen. Lapsuudessa koettu talouden epävarmuus on myös yhdistetty myöhempään heikompaan psyykkiseen hyvinvointiin, pidempiin työttömyysjaksoihin ja kohonneeseen rikollisuusriskiin. Arvoisa puhemies! Meillä olisi mahdollisuus ottaa oppia 90-luvun virheistä ja toimia toisin. Mutta näin ei nyt tehdä, vaan samat virheet ollaan nyt toistamassa. Hallitus puhuu kannustavuudesta, mutta todellisuudessa se lisää ihmisten ahdinkoa. Hallituksen tietoinen valinta on lisätä eriarvoisuutta ja heikentää luottamusta yhteiskuntaan. Tätä hallituksen linjaa on mahdotonta hyväksyä. Tämä on kylmä ja epäoikeudenmukainen linja. Tälle kaikelle olisi myös vaihtoehtoja.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-12-15T18:30:28,2025-12-15T18:33:08,Käsitelty,1.1 2025_129_295,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp",Edustaja Väyrynen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_296,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! En millään haluaisi mennä semmoiseen vastakkainasetteluun tai nälvimiseenkään, mutta on pakko ihan nopeasti ottaa alkuosassa kantaa edustaja Pekosen äskeiseen ulostuloon tuossa pöntössä liittyen epämiellyttäviin päätöksiin, joka oli aika lailla posketon analyysi tämänhetkisistä kansanedustajista, ikään kuin se, että me tehdään joitain päätöksiä, olisi merkki siitä, että me nauttisimme niistä ja me emme pitäisi niitä epämiellyttävinä. Me ollaan sanottu monta kertaa, että täällä joudutaan tekemään hankalia päätöksiä, ikäviä päätöksiä. Itse asiassa tämä osoitti juuri sen, minkä takia täällä ei viime kaudella tapahtunut julkisen talouden eteen yhtään mitään. On paljon mukavampi tehdä mukavia päätöksiä kuin ikäviä päätöksiä. Minä en esimerkiksi henkilökohtaisesti tämäntyyppisistä päätöksistä missään nimessä — eikä tämmöisistä esityksistä kukaan meistä — nauti, ja täällä ovat kaikki vuorollaan sanoneet, että nämä eivät ole nautittavia asioita. Mutta jos me ajatellaan sitä tilannetta, missä me ollaan tällä hetkellä — puolustusmenojen nousu, korkokulujen nousu, meidän sotekulujen nousu — niin silloin me joudutaan tekemään myös päätöksiä, jotka eivät ole miellyttäviä. Ne ovat jopa epämiellyttäviä. Siinä mielessä ihmettelin vähän tuota aavistuksen ylimalkaista analyysia tämänhetkisistä kansanedustajista. Työelämässä paljon joudutaan tekemään ikäviä päätöksiä. Se on yksi edellytys sille, että siellä selvitään. Sitten se, mitä halusin tästä itse esityksestä sanoa: Tässä on joka tapauksessa valiokunta halunnut kahta asiaa korostaa. Toinen on ehdottomasti tämä yksilöllinen harkinta, joka on tässä ehkä turhan harvoin tullut mainittua, ja toinen on se, että kuukausi kerrallaan. Kyllä tässä kaikilla se yhteinen huoli on siitä, pyritään kaikin keinoin siihen, että ei tulisi kohtuuttomia tilanteita, ja ymmärrän sen huolen, mikä tämän ympärillä tulee. Minä toivon todella, niin kuin me valiokuntana painotettiin, että tässä todella käytetään sitä yksilöllistä harkintaa ja näitä päätöksiä tehdään kuukausi kerrallaan. Nämä ovat taatusti epämiellyttäviä esityksiä. Varmasti tekisi kukainenkin täällä vähän toisenlaisia, jos meillä olisivat ajat erilaiset ja me nähtäisiin tulevaisuuteen vähän eri tavalla. Mutta tällä hetkellä tilanne on tämä, ja me joudumme tekemään tämmöisiä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-12-15T18:33:09,2025-12-15T18:35:27,Käsitelty,1.1 2025_129_297,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Edustaja Pekonen, vastauspuheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_298,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! En minä ole pahoillani nyt siitä, että sanoin, että tämä on teiltä arvovalinta. [Ville Väyrynen: En minä pyytänyt olemaan pahoillaan!] — Niin, mutta minä halusin todeta, että nämä ovat arvoja ja te olette valinneet sen, että te olette keventäneet hyvätuloisten veroja, te olette antaneet suuryrityksille veroaleja, te olette antaneet rahaa yksityisille terveysfirmoille, ja sen sijaan — kun te nyt luettelitte siinä, että meidän taloustilanne on heikko ja puolustusmenot kasvavat — te olette valinneet, että maksumieheksi joutuvat nämä kaikista heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Edustaja Väyrynen on ihan oikeassa siinä, että valiokunnassa käytiin keskustelua siitä, että jokaisen yksilön kohdalla näiden toimeentulotukien osalta pitäisi käyttää harkintaa, mutta minä olen todella huolissani niistä resursseista, joita tähän työhön olisi käytettävissä. Kelan työntekijät eivät ole sosiaalityöntekijöitä koulutukseltaan, ja se Kelan etuuskäsittely on varsin mekaanista, eikä siinä voida tehdä yksilökohtaista harkintaa. Mutta kannatan sitä, että asiaa erityisesti seurataan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-12-15T18:35:27,2025-12-15T18:36:48,Käsitelty,1.1 2025_129_299,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Edustaja Honkasalo, varsinainen puheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_300,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tosiaan niin kuin edustaja Pekonen sanoi, tämä on puhdas arvovalinta. Ei ole mikään pakko leikata ihmisiltä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa tässä yhteiskunnassa, kun samaan aikaan antaa rikkaille verohelpotuksia ja antaa yksityisille terveysjäteille huomattavia tukia, satoja miljoonia. Sitten kun näitä valintoja punnitsee, käy hyvin selväksi, mikä se arvomaailma on, josta käsin Orpon hallitus tekee politiikkaa. Sen lisäksi kun sanotaan, että nämä ovat vaikeita päätöksiä, niin eivät nämä ole vaikeita päätöksiä niille ihmisille, jotka näitä päätöksiä tekevät. Nämä ovat ennen kaikkea ihan hirveitä tilanteita, mihin nämä pienituloiset ja heikoimmassa asemassa olevat ihmiset joutuvat. Meistä merkittävä osa sai varmaan viime viikolla sähköpostin ammattilaisilta, jotka käsittelevät näitä toimeentulotukihakemuksia, ja hekin vetoavat meihin, ettei tällaista päätöstä tehtäisi, hekin vetoavat siihen, että tämä asettaa myös nämä ammattilaiset aivan niin kuin jäätävän hirveisiin eettisiin tilanteisiin, ja he korostavat, että he eivät ole sosiaalityöntekijöitä ja nyt heidät pistetään tilanteeseen, jossa heidän pitää arvioida näitä kohtuuttomia tilanteita. Tässä sähköpostissa, jonka varmaan suurin osa edustajista on saanut, todetaan, että yksin asuvan perusosa on tällä hetkellä 593,55 euroa kuussa ja sitten lakiuudistuksessa esitetyn vähennyksen jälkeen se tosiaan putoaa, ja mikäli perusosaa alennetaan 50 prosentilla, jää kuukaudeksi rahaa 287 euroa 87 senttiä. Tällä perusosalla on nyt sitten tarkoitus kattaa ravintomenot, vaatemenot, itsehoitolääkkeet, hygienia- ja siivoustuotteet, paikallisliikenne, puhelin- ja mediamaksut sekä harrastustoiminta. Otetaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuva asiakas: Jos hän ostaa HSL:n kausilipun 72,10 euroa ja maksaa puhelinlaskun 40 euroa, rahaa jää loppukuukaudeksi 175 euroa. On selvää, että ihmisarvoisen elämän edellyttämä turva ei toteudu näillä summilla, ja näillä summilla pitäisi sitten olla erityisen ponteva ja aktiivinen ja hakeutua palveluihin ja hankkia töitä. Miten siihen työnhakuun ryhdytään, jos ei ole varaa ostaa esimerkiksi paikallisliikenteen lippua? Tai mitä tehdä, jos ei ole varaa maksaa sähkölaskua? Turvautuu pikavippeihin ja ajautuu valtaviin velkoihin? Tosiaan koen, että tämä työntekijöiden viesti, joka meille on lähetetty, on myös hätähuuto. Heidän mielestään on ylipäätään vaikeaa kuvitella tilannetta, jossa 50 prosentin perusosan alentaminen voisi olla millään lailla kohtuullista. Tämä on siis ammattilaisten viesti, jonka he ovat meille lähettäneet. Tosiaan tuntuu, niin kuin sanoin aikaisemmin, että erityisesti hallituksen ministerit mutta myös hallituspuolueiden edustajat elävät aika kaukana siitä arjesta, jossa pienituloiset toimeentulotukea käyttävät elävät tällä hetkellä, ja siksi luen vielä muutaman kokemuskertomuksen, joita me ollaan saatu: ”Olen pitkäaikaistyötön, ikää lähemmäs 60 vuotta, eli vaikeasti työllistettävä, varsinkin terveysrajoitteiden takia. Eläkkeelle ei pääse, töitä ei ole, ainoat tulot työttömyyskorvaus, asumistuki ja toimeentulotuki. Terveys meni omaishoitajavuosien aikana, mutta sitähän ei huomioida mitenkään missään. Säästin noina vuosina melko pitkän pennin valtion kassaan, kun hoidin äitini kotona hänen kuolemaansa saakka. Nyt odotan vain, että pääsisin eläkkeelle, koska vakituista tai edes osa-aikaista hyväpalkkaista työtä saisin. Rikkaat rikastuvat, ja me köyhät vain köyhdymme.” ”Suojaosan leikkaus vaikuttaa suoraan usean tuttavani työnteon määrään. Monelle kokoaikatyö ei ole mahdollista, tai sitä ei vain ole tarjolla. Lähes kaikki heistä ovat kuitenkin hankkineet lisätienestejä tai tehneet sen, mitä terveydentila antaa myöten. Nyt nämä tunnit ja niistä kertyvät verotulotkin yksinkertaisesti jäävät tekemättä.” ”Itse olen pienipalkkaisessa työssä ja mies työttömänä. Emme saa tällä hetkellä tukia itse, asumismenot talvella kuitenkin suuret, ja toimeentulon kanssa olemme tiukilla. Parikymppinen lapsemme asuu omillaan, opiskelee. Hän ei pärjää ilman toimeentulotukea, ja nyttenkin joudumme vähistämme auttamaan häntä, huolimatta siitä, että vuokra on hänellä kohtuullinen. Jos tukia leikataan, vaikuttaa se meidän koko perheen toimeentuloon todella pahasti heikentävästi.”", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-12-15T18:36:56,2025-12-15T18:43:10,Käsitelty,1.1 2025_129_301,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp",Edustaja Laiho., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_302,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esityshän liittyy toimeentulotuen kokonaisuudistukseen, joka vahvistaa henkilön itsenäistä selviytymistä, vähentää pitkäaikaista toimeentulotukiriippuvuutta ja selkiyttää toimeentulotuen roolia viimesijaisena harkintaa vaativana rahaetuutena. Tässä esityksessä vahvistetaan hakijan velvollisuutta ilmoittautua työttömäksi kokoaikatyön hakijaksi, ja mikäli ei hae ensisijaista etuutta, niin toimeentulotukea vähennettäisiin. Tämä on yksi ja tärkeä tapa siihen, että ihmisellä on myös omaa vastuuta ja velvollisuutta hakeutua näitten palveluiden piiriin ja työttömyysetuuteen tai muihin etuisuuksiin, jotka ovat ensisijaisia, koska toimeentulotuki on aina viimesijainen. Mutta kaikissa näissä perusosan alentamisen tilanteissa alentaminen voitaisiin tehdä vain, jos se ei vaarantaisi ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voitaisi pitää muutenkaan kohtuuttomana. Kuten täällä edustaja Väyrynen toi hyvin esille, valiokunnassa kyllä korostettiin erityisesti yksilöllistä harkintaa ja myös yhden kuukauden kerrallaan tehtävää päätöksentekoa. Eli ei tämä ole suoraviivaista, vaan yksilöllinen harkinta kuuluu tähän ja yksi kuukausi kerrallaan. Tokihan tämä on myös julkistalouden säästöesitys. Siitä ei päästä mihinkään. Tilanne Suomen talouden kannalta on erittäin haastava, ja kaikkia julkisen talouden menoja pitää luonnollisesti tarkastella, [Aino-Kaisa Pekonen: Paitsi rikkaitten!] ja myöskin kaikki ne ihmiset, jotka pystyvät tekemään töitä, tulee saada tietenkin töiden pariin, ja tietenkin sitten jos opiskelee, opiskelun pariin ja muuten. Ei meillä kansakuntana ole vain varaa siihen, että tulee rahaa tekemättä mitään, [Veronika Honkasalo: Mitä?] jos on edellytyksiä kuitenkin työntekoon. Ensisijaisen etuuden hakemisen velvoite on tässä se olennainen. Toisaalta meidän toimeentulotuen suhde ensisijaisiin etuuksiin on kaventunut johtuen siitä, että toimeentulotukea on aina korotettu indeksien myötä mutta monet muut etuudet ovat jääneet siitä jälkeen, niin että siinäkin mielessä on perusteltua tarkastella myös toimeentulotukea. Haluan tässä nostaa joitakin asioita esille, mitä ei täällä keskustelussa ole tullut, esimerkiksi sen, että kun nyt etuoikeutettu tulo poistetaan, eli se 150 euroa, mikä täällä on ollut esillä, niin käytiin keskustelua omaishoitajien osalta, koska omaishoitajalle tämä tilanne voi olla kohtuuton, ja katsottiin, että se etuoikeutetun tulon poisto saattaa vähentää kannusteita toimia omaishoitajana ja sijaisomaishoitajana ja siten sitä kautta lisätä julkisia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia, ja voi myös tulla inhimillisesti haastavia tilanteita. Näin ollen valiokunta päätyikin ratkaisuun, että omaishoitajan ja perhehoitajan aseman helpottamiseksi tulee kahden vuoden siirtymäaika ja sinä aikana omaishoitajalla ja perhehoitajalla on mahdollisuus tarkastella omaa talouttaan ja myöskin näitä sopimuksia. Myöskin on tulossa omaishoidon kokonaisuudistus, ja kun sitä tarkastellaan, niin siinä yhteydessä on myöskin hyvä arvioida, mitä tälle tullaan jatkossa sitten tekemään. Omaishoitajat tekevät erittäin tärkeää työtä, ja tietenkin haluamme tukea, että mahdollisimman moni heistä jaksaa siinä työssään. Nostan myös esille valiokunnan tekemät lausumaehdotukset, joissa moni näistä huolista, mitä täälläkin on keskustelussa ollut esillä, on nostettu esille: Ensimmäisessä lausumassa vaaditaan sitä, että valtioneuvosto seuraa ja arvioi toimeentulotuesta annetun lain muutosten vaikutuksia toimeentulotuen hakijoiden itsenäiseen selviytymiseen, toimeentuloon, palveluihin osallistumiseen, työllistymiseen ja opintojen loppuun saattamiseen. Lisäksi tulee seurata ja arvioida muutosten vaikutuksia täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen tarpeeseen sekä Kansaneläkelaitoksen ja hyvinvointialueiden yhteistyöhön toimeentulotuen perusosan alentamisharkinnassa ja palveluihin ohjaamisessa. Tämä yhteistyö hyvinvointialueen ja Kelan kanssa on erittäin tärkeää, ja siihen nyt edellytetäänkin tämän lausuman johdosta. Toisena lausumana eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa ja arvioi toimeentulotuesta annetun lain muutosten vaikutuksia lapsiperheiden toimeentuloon ja selviytymiseen puolen vuoden välein yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen, hyvinvointialueiden ja muiden toimijoiden kanssa ja ryhtyy tarvittaessa korjaaviin toimenpiteisiin. Todella tiukka lausuma tämäkin. Kolmas lausuma: eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa toimeentulotuesta annetun lain vaikutuksia pienituloisten omaishoitajien taloudelliseen tilanteeseen ja selvittää mahdollisuutta muuttaa omaishoidon tuen palkkio etuoikeutetuksi tuloksi sosiaaliturvaetuuksissa osana parlamentaarista sosiaaliturvan uudistamistyötä. Vielä viimeisenä lausumana eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa toimeentulotuesta annetun lain muutosten työvoimapalvelujen uudistamiseen liittyvien työttömyysturvaseuraamusten kiristymisen, yleistuen ja kuntouttavaa työtoimintaa koskevien muutosten yhteisvaikutuksia toimeentulotuen hakijoiden toimeentuloon, työllistymiseen sekä palveluihin ja tarvittaessa muuttaa sääntelyä. Eli hallitus tekee kyllä erittäin vastuullista työtä ja haluaa myös, että asioita seurataan ja niihin tarvittaessa jatkossa puututaan, jos näyttää siltä, että joku suunta aiheuttaa ongelmia.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2025-12-15T18:43:25,2025-12-15T18:50:48,Käsitelty,1.1 2025_129_303,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp",Edustaja Berg., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_304,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä kolmannessa puheenvuorossa ajattelin vielä käsitellä vähän tämänhetkistä lapsiperheköyhyyttä ja sitä, minkälaisia vaikutuksia tällä toimeentulotuen alentamisella on lapsiperheille. Lapsiperheiden köyhyys ja toimeentulovaikeudet ovat jo tällä hetkellä kasvaneet paljon. Lapsiperheköyhyyttä koskevat ministeriön omat arviot ovat tarkentuneet, ja niiden lasten määrä, jotka ovat vajoamassa köyhyyteen, on noussut 31 000 lapseen. Nytkin vanhempien toimeentulotukeen tehtävät heikennykset vaikuttavat tietysti myös lasten tilanteeseen. Erilaiset tutkimukset, kyselyt ja järjestöjen tiedot kertovat lasten kasvavasta ahdingosta. Pelastakaa Lapset ry:n Lapsen ääni -kyselyssä kysyttiin perheen taloudellisen tilanteen muutoksista viime vuonna. Jopa 57 prosenttia heikosti toimeentulevista vastaajista oli kokenut perheensä heikentyneen taloudellisesti paljon viime vuosina. Lapsista 54 prosenttia oli myös ollut huolissaan perheen taloudellisesta tilanteesta. Kysely, sen tulokset ja avovastaukset kertovat karusti tavallisesta arjesta ja siinä tehtävistä valinnoista, jotka eivät tarpeeksi näy julkisuudessa ja joihin hallituksen toimet ovat ajaneet lapsia ja nuoria ja heidän perheitään. Köyhyys synnyttää ulkopuolisuuden tunnetta, kun monista asioista joutuu jäämään pois rahojen puuttumisen takia. Usein joudutaan tinkimään osallistumisesta erilaisiin tapahtumiin, mikä haittaa sosiaalisten suhteiden luomista muiden lasten ja nuorten kanssa. Myös kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisille tehtävän kouluterveyskyselyn tuloksista tiedämme, että huonossa taloudellisessa tilanteessa eläville nuorille kasautuu monella alueella ongelmia terveydessä, sosiaalisissa suhteissa ja osallisuudessa. Se osoittaa, että taloudellinen tilanne voi vaikuttaa paljon lasten ja nuorten elämään ja heidän mahdollisuuksiinsa. Lapsena ja nuorena koettu köyhyys voi näkyä elämässä aikuistuttuakin. Siksi lapsiperheköyhyyttä olisi tärkeää ennaltaehkäistä ja olla tekemättä sellaisia päätöksiä, jotka köyhyyttä lisäävät. Ongelmien korjaaminen jälkikäteen on myös kalliimpaa kuin ennaltaehkäisy, mutta valitettavasti hallitus ei ole pystynyt tai halunnut laskea tälle hintaa. Ehkä se olisi estänyt heitä tekemästä näitä lasten asemaa heikentäviä päätöksiä. Arvoisa puhemies! Viimeisen puheenvuoron lopuksi haluaisin vielä nostaa esille asian, mitä käsittelimme paljon sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja mikä koskettaa juuri opiskelijoita ja varsinkin opiskelijoiden kesäajan tilannetta. Mikäli opiskelija ei saa kesätöitä kesäaikana, mikä viime vuosina on ollut haasteellista ja vaikeaa, niin jotta tällaisessa tilanteessa opiskelija saa kesäaikana maksettua vuokran — koska hän ei saa asumislisää eikä opintotukea — hänen ainut mahdollisuutensa on ollut turvautua toimeentulotukeen. No, tämän esityksen mukaan opiskelijalla toimeentulotuki tippuisi siihen alle 300 euroon kuukaudessa. Me kaikki tiedämme, että missään päin Suomea tällä hetkellä ei vuokraa makseta alle 300 eurolla kuukaudessa. Tämähän johtaisi sitten siihen tilanteeseen, että jatkossa kaikki opiskelijat, jotka eivät kesätöitä saa, joutuisivat irtisanomaan asuntonsa kesäajaksi aina ennen kesää ja sitten joutuisivat hakemaan uutta vuokra-asuntoa syksyllä uudestaan. No, tällainen rumba olisi ihan mahdoton, ja me kaikki tiedämme, että varsinkin isommissa kaupungeissa — kuten nyt esimerkkinä mainitsen Helsingin ja Turun, mitkä tunnen omien tyttärieni kautta — on aika vaikeata löytää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Jos tilanne ajautuu siihen, että kun olet löytänyt vihdoin sen kohtuuhintaisen vuokra-asunnon opiskelijana, mutta et mahdollisesti saa kesäaikana kesätöitä, mikä tällä hetkellä on vaikeata, niin joudut irtisanomaan sen vuokra-asunnon kesäksi, ja silloin me olemme aikamoisessa oravanpyörässä tässä yhteiskunnassa myös vuokramarkkinoiden osalta. Tätä yritimme selvittää useampaan otteeseen valiokunnassa, mutta valitettavasti nyt näyttää siltä, että on täysin mahdollista, että myös opiskelijat joutuvat kärsimään tästä esityksestä, mikä ei missään nimessä oman näkemykseni mukaan ole järkevää. Ei tässä todellakaan opiskelijoiden osalta ole kyse siitä, että nämä olisivat laiskoja ihmisiä, jotka eivät haluaisi tehdä töitä. On täysin kohtuutonta, että opiskelija joutuisi luopumaan opiskelijastatuksestaan ja hakeutumaan kokopäivätyön hakijaksi, jotta hän saisi sitten mahdollisesti sen täyden toimeentulotuen kesäaikana. En uskonut valiokuntakäsittelyn aikana, että hallitus aidosti tällaista olisi halunnut ja hakenut, vaan tässä olisi käynyt jonkinlainen virhe, jota ei ole huomattu, ja tämä todennäköisesti korjattaisiin. Mutta kun nytten olemme toisessa käsittelyssä käsittelemässä tätä asiaa, täytyy kai todeta, että tämä ei ollut virhe, vaan tällä lailla halutaan myös opiskelijat ajaa täysin kohtuuttomaan tilanteeseen tämän lakiesityksen osalta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-12-15T18:50:57,2025-12-15T18:57:31,Käsitelty,1.1 2025_129_305,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp",Edustaja Pekonen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_306,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Vielä tulin tähän edustaja Laiholle toteamaan, että kun edustaja Laiho tuossa omassa puheenvuorossaan äsken sanoi, että tässä hallituksen esityksessä tavoitteena on vahvistaa itsenäistä selviytymistä, niin minä mietin, että jos kehtaisin, niin kysyisin, uskotteko te näihin hallituksen esityksen tavoitteisiin tai näihin sanoihin ylipäätänsä, mutta en ehkä kysy. Jos kaikista heikoimmassa asemassa olevalta ihmiseltä, jolla ei ole enää juuri mitään, leikataan taloudellisista tuloista, niin sitten se muka vahvistaa itsenäistä selviytymistä. Minun on jotenkin vaikea ymmärtää tätä, miten se logiikka menee. Sitten vielä, kun edustaja Laiho on paikalla, pahoittelen jo etukäteen, että lainaan teitä ja tämä ei ole nyt ehkä ihan sanatarkka sitaatti — korjatkaa toki, jos olen väärässä. Sanoitte puheenvuorossanne kutakuinkin niin, että ei voi antaa rahaa ihmisille, jotka ovat kotona tekemättä mitään, että kansakuntamme ei sitä kestä. Välillä mietin, onko teillä tietoa, keitä nämä toimeentulotuen saajat ovat. Tässä viestissä, johon edustaja Honkasalo aikaisemmin viittasi ja joka on meille kansanedustajille varmaan laajalti tullut — tämä on näiltä Kelan perustoimeentulotuen ratkaisuasiantuntijoilta tullut viesti — nimenomaan sanotaan, että toimeentulotukea saavat monenlaiset ihmiset. ”Asiakkainamme on paljon vanhuksia ja lapsiperheitä.” Vanhuksille ja lapsiperheille, jotka elävät sen viimesijaisen turvan, toimeentulotuen, varassa, kansakuntana meillä ei ole varaa antaa, kun he ovat kotona tekemättä mitään. Kova on tämä arvomaailma, ja kova on käsitys ihmisistä. Mutta, puhemies, oikeastaan minä tulin puhumaan vielä tästä, kun hallituksen edustajat — muistaakseni edustajat Väyrynen ja myöskin Laiho — viittasivat siihen, että tehdään näitä yksilökohtaisia ratkaisuja näitten toimeentulotuen saajien osalta, mihin valiokunta totisesti yksimielisesti kiinnitti huomiota. Pidän sitä tosi tärkeänä, että näitä arvioita tehtäisiin yksilöllisesti niin, että jokaisen toimeentulotuen saajan senhetkinen elämäntilanne ja mahdolliset sairaudet ja muut otettaisiin huomioon, mutta se ei ole niin yksinkertaista. Jos näin toimimme, niin se tarkoittaa sitä, että sosiaalityö siirretään etuuskäsittelijöiden ratkaistavaksi. Jälleen viittaan tähän sähköpostiin, joka löytyy varmasti teiltä kaikilta, jonka ovat siis perustoimeentulotuen ratkaisuasiantuntijat lähettäneet. He kirjoittavat — minä luen täältä suoraan — ”Kelan ensisijainen tehtävä on myöntää etuuksia. Lakiuudistus lisää Kelan työn määrää kohtuuttomasti, sillä harkinnan käyttö työssä lisääntyy.” Huomiona se, että tämä on just nyt se, mitä valiokunta yksimielisesti painotti, että harkintaa käytetään. No niin, jatkuu: ”Mitä enemmän työssämme on harkintaa, sitä enemmän päätöksiin haetaan tarkistuksia. Myös oikaisuvaatimusten määrä lisääntyy. Kenen etu tämä on? Ongelma on, että sosiaalityö ei kuulu osaamiseemme. Toimeentulotukea käsittelevät eri koulutus- ja työtaustoista tulevat ihmiset, jotka joutuvat arvioimaan asiakkaan tilanteen kohtuuttomuutta. Jos laissa ei avata tarkemmin kohtuuttomuuden kriteerejä ihmisarvoisen elämän edellytyksen arvioinnissa, asiakkaiden eriarvoinen kohtelu lisääntyy. On ylipäätään vaikea kuvitella tilannetta, jossa 50 prosentin perusosan alentaminen voisi olla kohtuullista. Emme voi alkaa rangaista kaikista heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä viimesijaisia etuuksia vähentämällä.” Puhemies! Suomi, joka on saanut toistuvasti huomautuksia liian matalasta sosiaaliturvan tasosta, tulee nyt siis leikkaamaan viimesijaisesta turvasta jopa puolet Petteri Orpon johdolla. Puhemies! Tämä on mielestäni kamalaa ja järkyttävää, ja en voi tällaista hyväksyä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-12-15T18:57:39,2025-12-15T19:02:54,Käsitelty,1.1 2025_129_307,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp",Edustaja Kari., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_308,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Itsekin pyysin puheenvuoron edustaja Väyrysen puheenvuoron jälkeen, mutta yritän nyt vastata omalta osaltani hänelle siitä, mitä itse pidän tärkeänä, ja ehkä korjata yhden pienen virheen hänen puheenvuorossaan. Virheen voi tarkistaa sitten jokainen tietenkin talousarviokirjasta. Edustaja Väyrysen puheenvuorosta tuli sellainen kuva, että talous on huonossa jamassa — sen kuvan jaamme — mutta myös ikään kuin sellainen olo, että sen varjolla on ihan hyväksyttävää leikata kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta ihmisiltä. Ja kun samaan aikaan kaikki tiedämme, että tämä hallitus jakaa avokätisesti rahaa yksityiseen terveysbisnekseen, veronkevennyksiä jo valmiiksi äveriäille ihmisille ja niin edelleen, [Aino-Kaisa Pekonen: Juuri näin!] niin on mahdotonta ajatella, että olisi joku tämmöinen painovoimalakiin verrattavissa oleva luonnonlaki, että kun rikkaille annetaan lisää kevennyksiä, niin köyhiltä ja kaikkein heikoimmassa asemassa, kaikkein heikoimmassa asemassa, olevilta ihmisiltä tulee leikata. Yhtenä perusteluna olivat muun muassa puolustusmenot, jotka kasvavat, ja tämä on kohta, johonka haluan kyllä kiinnittää huomiota. Ensi vuoden puolustusmenot vähenevät tästä vuodesta, eivät siis kasva. Sen voi jokainen tarkistaa budjettikirjasta. Toimin silloin 90-luvulla myös tässä, niin kuin aikaisemmassa puheenvuorossani sanoin, pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten ihmisten työpajatoiminnan ympärillä, ja kyllä, kun katsoo tämän lakiesityksen ikään kuin perustelut, niin tähän hallituksen esitykseen on valmiiksi sisään ladattu ihan samanlaiset virheet. Kotikaupungissani Lahdessa niiden 90-luvun virheiden — jos voin tässä yhteydessä sanoa — siivoaminen kesti 20 vuotta, ennen kuin tilastoista poistui erilainen periytynyt syrjäytyminen ja työttömyys, joka periytyi vähintään yhtä tehokkaasti kuin suomalainen perintöjärjestelmä yleensä tuottaa perintöjä. Tämä perintö kannettiin näiden perheiden lisäksi koko yhteiskunnassa, ja niiden jälkien siivoaminen jää tämänkin hallituksen jälkeen, jos tämä lakiesitys hyväksytään, kuntien tehtäväksi, valitettavasti. Haluan vielä sanoa tähän puolustukseen, että meillä pitää olla jotain, mitä me puolustamme tässä yhteiskunnassa, ja yksi keskeinen asia on se vanha periaatteemme, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä pidetään huolta. Se on iso arvo tässä yhteiskunnassa. Sitä meidän edelliset sukupolvemme ovat olleet puolustamassa henkeen ja vereen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-12-15T19:02:54,2025-12-15T19:05:36,Käsitelty,1.1 2025_129_309,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp",Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_310,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Itsekin innostuin tässä vielä ottamaan puheenvuoron, kun kuuntelin edustaja Väyrysen puheenvuoroa. Siellähän tuli esille se mantra, että kun taloustilanne on huono, niin on pakko leikata. Kuulostaa todella erikoiselta, että on pakko leikata toimeentulotuesta. Kun me tiedämme, että toimeentulotuki on se viimesijaisin tuki sillä ihmisellä, ja siitä leikataan isolla kädellä, niin pakko oli kaivaa vielä tämmöinen, kun aikaisemmin Nuorisoala ry uutisoi, jo syksyllä 2023, kun oli hallitusohjelma tiedossa ja tulevat leikkaukset, ja taloustieteilijä Sixten Korkman toteaa täällä kyllä aika hienosti: ”Tiedämme kokemuksesta, että lapsilta ja nuorilta leikkaamisella on kohtalokkaita ja pitkäaikaisia inhimillisiä sekä taloudellisia vaikutuksia. ’On tutkittu, että 90-luvun laman lapset eivät toipuneet koskaan verrokkiryhmiä vastaavalle tasolle esimerkiksi työelämässä. Näitä virheitä ei ole tarvetta toistaa’, muistuttaa Korkman.” Todella kovaa tekstiä talousosaajalta, ammattilaiselta, joka yritti vihjailla jo silloin aika suoraankin, ei vihjailla vaan myös kertoi sen, että ei kannata leikata, toistaa niitä 90-luvun virheitä. Mitä me täällä tänään teemme? Nyt me keskustelemme siitä, kun hallitus leikkaa viimesijaisesta toimeentulotuesta. Onhan tämä todella järkyttävää politiikkaa. Ei ole pakko leikata.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-15T19:05:36,2025-12-15T19:06:57,Käsitelty,1.1 2025_129_311,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp",Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_312,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Täällä on hyvin tullut esiin se, kuinka monta ongelmaa tässä lakiesityskokonaisuudessa on. Täytyy muistaa, että tässä liittyvät tämä kuntouttava työtoiminta, palveluprosessiin liittyvä lakikokonaisuus ja tämä yleistuki, eli kokonaisuus on sellainen, että tässä pala kerrallaan näitä on tuotu tähän näin, ja tällaista kokonaisarviota siitä, mikä näitten yhteisvaikutus on, ei ole. Samalla tämän esityksen suurimpia epäkohtia on työkyvyttömien pakottaminen työnhakijoiksi. Me kuultiin valiokunnan asiantuntijalausunnossa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, että pidettiin ongelmallisena ehdotusta, jossa velvoitettiin ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi myös sellaiset henkilöt, joilla ei ole työkykyä lääkärinlausunnon mukaankaan. Tässä työvoimapalvelun perusperiaatteena on edistää työmarkkinoiden käytettävissä olevien henkilöiden työllistymistä. Jos ajattelee näitä henkilöitä, joilla ei ole työkykyä, niin varmasti tässä yhteydessä olisi pitänyt miettiä myös niitä toimenpiteitä, joitain Lex Lindströmin ja Lex Taipaleen asioita, joilla sellaisten henkilöiden osalta, joista tiedetään, etteivät he enää työmarkkinoilla ole kykeneviä, olisi vähän ratkaistu näitä asioita. Sitten tässä on vielä se kokonaisuus, että kun ne tulevat sinne kuntien työllisyyspalveluitten piiriin, ne tulevat myös siihen työttömyysturvan piiriin, jota kunnat maksavat jo tällä hetkellä kuntien työttömyysturvamenoista, niin sanotuista sakkomaksuista, ja yli 400 päivää työttömänä olleet muodostavat siitä 80 prosenttia. Tämä tavallaan tuo siihen myös lisää kuormaa, ja tämä on täällä taustalla. Siinä mielessä, kun näistä tulee enempi sosiaalityön ammattilaisia ja pitää olla siinä ympärillä, se työllisyyspalveluiden pääasiallinen tehtävä, uuden työn löytäminen, jää vähän taka-alalle. Tämä kokonaisuus pitäisi arvioida uudestaan, näitten neljän eri lain vaikutus, ja katsoa, mitä toimenpiteitä vielä pitää tehdä. Tästä tulee todella dramaattisia seuraamuksia yksittäisille ihmisille näiden lakien seurauksena. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-15T19:06:57,2025-12-15T19:09:37,Käsitelty,1.1 2025_129_313,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp",Edustaja Honkasalo., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_314,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Vielä on pakko jatkaa tästä. Sääli, että edustaja Laiho ei itse enää ole salissa, kun tosiaan sanoi, että yhteiskunta ei voi jakaa rahaa ihmisille, jotka ovat kotona tekemättä mitään. Tämä lause särähti siis todella vahvasti ottaen huomioon, että meillä on tosiaan paljon esimerkiksi vanhuksia, jotka toimeentulotukea saavat, niin kuin edustaja Pekonen täällä nosti esille. Samaan aikaan me tiedetään tällä hetkellä tutkimuksista, että kotihoidon varassa olevista vanhuksista lähes puolella, 48 prosentilla, on vaikeuksia tulla toimeen käytettävissä olevilla tuloilla. Nämä rahavaikeudet heijastuvat sitten tietenkin siihen, mihin on mahdollisuus ylipäänsä osallistua ja millä tavalla palveluja käyttää. Minusta on sääli, että kun edustaja Laiho täällä esittää tällaisen väitteen pöntössä, niin sitten hän ei ole itse täällä paikalla vastaanottamassa sitä kritiikkiä, mitä täällä salissa esitetään — ja tämä vielä tilanteessa, jossa me tiedetään, että pienituloisimpien ikääntyneiden toimeentulo itse asiassa heikkenee myös Orpon hallituksen toimien ansiosta. Tällaisten väitteiden esittäminenhän nimenomaan johtaa siihen sosiaaliturvan alikäyttöön, josta meillä on myös vahvaa tutkimusnäyttöä Suomessa. Ihmiset eivät hae heille kuuluvaa sosiaaliturvaa sen takia, että muun muassa poliitikot levittävät tämmöisiä erittäin leimaavia väitteitä muun muassa eduskunnan täysistunnossa, tai sen takia, että näillä ihmisillä on usein myös jaksamisen kanssa ongelmia, ei ole resursseja, ei ole välttämättä tietoa. Ja me tiedetään tutkimusten pohjalta myös se, että toimeentulotukea saavat ihmiset ovat aina heikossa asemassa. Toimeentulotuen käyttäjien keskuudessa on paljon muun muassa mielenterveysongelmia, päihdeongelmia, matalaa koulutusastetta. On lasten heikompaa koulumenestystä ja lastensuojelun tarvetta. Sitten täällä esitetään täysistunnossa tällaisia väitteitä näistä ihmisistä. Halutaanko tässä siirtyä sellaiseen yhteiskuntaan, jossa ihmiset entistä vähemmän hakisivat sitä sosiaaliturvaa, joka heille kuuluu?", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+7.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-12-15T19:09:37,2025-12-15T19:12:22,Käsitelty,1.1 2025_129_315,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_129_316,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys apteekkijärjestelmän muuttamiseksi on vakava uhka koko maan kattavalle apteekkiverkostolle. Erityisesti se on uhka maaseudun ihmisille. Jos harvaan asutun alueen kunnan ainoa apteekki joutuu sulkemaan ovensa, seuraavaan apteekkiin voi olla matkaa useita kymmeniä kilometrejä. Omassa maakunnassani Pohjois-Pohjanmaalla tulee olemaan lopettamisvaarassa yhdeksän apteekkia. Miten ikääntyvä ihminen, jolla ei ole autoa tai toimivaa joukkoliikennettä, pääsee hakemaan elintärkeät lääkkeensä? Keskusta vastustaa lääketaksaleikkausta ja esitettyä apteekkiveromallia juuri tästä syystä. Hallitus perussuomalaiset mukaan lukien lupasi turvata maanlaajuisen apteekkiverkoston. Nyt nuo lupaukset on petetty. Esitys suosii suuria apteekkeja ja kaupunkikeskuksia mutta sysää pienet apteekit ja sivuapteekit ahdinkoon. Vaikeuksia ei ole arvioitu riittävästi, ja riskit kaatuvat niille, joilla on vähiten mahdollisuuksia sopeutua. Perussuomalaisten on turha esittää silmänvääntelytemppuja ja yrittää siirtää huomiota muualle. Todellisuudessa he ovat mukana heikentämässä juuri niitä palveluja, joita he vielä vaalien alla lupasivat puolustaa. Maaseudun ihmiset unohtuvat, kun säästöjä haetaan nopeilla ja harkitsemattomilla leikkauksilla. Apteekit eivät ole vain lääkkeiden jakelupisteitä, ne ovat monin paikoin viimeisiä terveydenhuollon lähipalveluja. Niissä saa neuvontaa, turvaa ja inhimillistä kohtaamista. Itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttaminen kauppoihin ei korvaa tätä vaan päinvastoin heikentää apteekkien taloutta ja kiihdyttää verkoston harvenemista. Keskusta esittää vaihtoehdon: kohtuullistetaan lääketaksaleikkausta, nostetaan apteekkiveron nollaraja 300 000 euroon ja varmistetaan oikeudenmukainen progressio, joka todella tukee pieniä apteekkeja. Näin turvataan palvelut koko Suomessa, ei vain siellä, missä markkinat muutenkin toimivat. Arvoisa puhemies! Maaseudun ihmiset tarvitsevat apteekkia lähelle, eivät lisää lähipalvelujen romuttamista, kuten tämän hallituksen aikana on tapahtunut. Toivon, että eduskunta vielä ymmärtää, mistä tässä todella on kysymys: ihmisten terveydestä, arjesta ja yhdenvertaisesta Suomesta. Edellä olevan perusteella esitämme, että lakiehdotus hylätään ja että hyväksytään vastalauseen kaksi lausumaa.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+8.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-12-15T19:12:52,2025-12-15T19:15:45,Käsitelty,1.1 2025_129_317,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,Edustaja Laine-Nousimaa., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_318,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys apteekkisäätelyn muuttamisesta on ongelmallinen sekä perustuslaillisesta että sisällöllisestä näkökulmasta. Kyse ei ole pienestä teknisestä muutoksesta vaan esityksestä, jolla on laajoja ja osin peruuttamattomia vaikutuksia lääkkeiden saatavuuteen, apteekkiverkoston kestävyyteen ja ihmisten yhdenvertaisuuteen. Perustuslakivaliokunta edellytti selkeästi, että sääntelyä on muutettava niin, että apteekkitoiminta säilyy kannattavana myös niissä apteekeissa, joihin esitys kohdistuu kaikkein raskaimmin. Tämä ei ole mielipidekysymys vaan perustuslaillinen vaatimus, joka liittyy omaisuudensuojaan ja elinkeinovapauteen. Sosiaali- ja terveysministeriön vastineessa esitetty apteekkiveron nollarajan nosto ei asiantuntijakuulemisten perusteella täytä tätä vaatimusta. Useat asiantuntijat ovat todenneet, että kyse on edelleen merkittävästä leikkauksesta, joka vaarantaa apteekkien toimintaedellytyksiä ja koko maan laajuisen apteekkiverkoston. Erityisen huolestuttavaa on se, että esitys vietiin eteenpäin ilman uutta perustuslakivaliokunnan arviota, vaikka asiantuntijakuulemisten perusteella perustuslainmukaisuus jäi aidosti epäselväksi. Eduskunnan työjärjestys on tältä osin yksiselitteinen. Jos perustuslainmukaisuudesta on epäselvyyttä, asia on vietävä perustuslakivaliokuntaan. Nyt näin ei tehty. Tämä on vakava menettelyllinen puute. Arvoisa rouva puhemies! Myös taloudellisten vaikutusten arviointi on heikko ja epävarma. Hallituksen omatkin arviot tunnustavat epävarmuudet, ja asiantuntijat ovat kyseenalaistaneet laskelmien realistisuuden. On merkittävää, että jo nyt tappiollisten ja matalakatteisten apteekkien määrä on suuri ja esitys kasvattaa tätä joukkoa entisestään. Pienillä apteekeilla sopeutusvara on käytännössä jo käytetty. Se tarkoittaa henkilöstövähennyksiä, aukioloaikojen supistamista tai pahimmillaan apteekin sulkemista. Näillä päätöksillä on suora vaikutus lääkkeiden saatavuuteen ja potilasturvallisuuteen erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Apteekki ei ole vain liiketoimintaa. Monella paikkakunnalla se on ainoa terveydenhuollon palvelupiste. Apteekkiverkosto on myös osa huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta. Näitä näkökulmia ei ole esityksessä arvioitu riittävästi. Samalla hallitus esittää lääketaksan leikkausta ja itsehoitolääkkeiden myynnin laajentamista tavalla, joka useiden asiantuntijoiden mukaan heikentää lääkeneuvontaa, lääketurvallisuutta ja rationaalista lääkehoitoa. Arvoisa rouva puhemies! Kokonaisuutena esitys on huonosti valmisteltu, perustuslaillisesti epävarma ja riskialtis, säästöjä haetaan väärästä paikasta ihmisten terveyden ja peruspalveluiden kustannuksella. Esitän SDP:n ja vasemmistoliiton yhteisen vastalauseen 1 mukaisesti, että hallituksen lakiehdotukset hylätään, ja samalla esitän vastalauseen 1 mukaisesti neljää lausumaa hyväksyttäväksi. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+8.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-12-15T19:15:52,2025-12-15T19:19:18,Käsitelty,1.1 2025_129_319,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,Edustaja Pekonen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_320,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Kannatan edustaja Laine-Nousimaan tekemää esitystä siitä, että tämä lakiehdotus hylätään, ja kannatan myöskin noita vastalauseen 1 lausumia. Tämä apteekkiasiahan on hankala asia, tosi vaikea ja monimutkainen asia, ja minun täytyy sanoa, että en tästä prosessista anna kiitosta hallitukselle, miten tätä käsiteltiin. Tämä oli meillä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja myöskin perustuslakivaliokunnassa, ja edelleenkään sitten kun tämä tuli sinne sotevaliokuntaan PeVin huomautuksilla ja pyydettiin sotevaliokunnasta sitten arvioita, että joko STM:ssä tehdyn vastineen muutokset vastaavat niitä perustuslakivaliokunnan vaatimuksia, siitä ei täyttä varmuutta saatu, että näin olisi, joten itse edelleen olen pikkuisen epävarma siitä, onko tämä esitys nykyisessä muodossaan vaikutuksiltaan perustuslain kannalta hyväksyttävä. Tämä esitys on muutenkin, oli se sitten perustuslain kannalta niin tai näin, huono joka tapauksessa, sillä tässä nimenomaisesti nyt Fimeankin arvion mukaan on yli 130 apteekkia sulkemisuhan alla. Meillä on tällä hetkellä Suomessa sosiaali- ja terveysministeriöltä saadun selvityksen mukaan yhteensä 833 apteekkitoimipistettä, ja todella on arvioitu, että tämä apteekkiverkko tulee harvenemaan merkittävästi. Erityisesti tämä tulee iskemään pieniin apteekkeihin ja haja-asutusseudun apteekkeihin pienillä paikkakunnilla, mikä tarkoittaa tietysti asiakkaiden kannalta heikkeneviä palveluja. Jos olen ymmärtänyt oikein, niin apteekkien on kuitenkin ajateltu olevan tällainen tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon yksi mahdollinen lisäpalvelu, ja tässä nyt hallitus sitä mielestäni heikentää huomattavasti. Eli näillä perusteilla, kuten jo totesin, kannatan edustaja Laine-Nousimaata.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+8.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-12-15T19:19:18,2025-12-15T19:22:06,Käsitelty,1.1 2025_129_321,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Tässä juuri huomattiin, että edellisessä, ennen Pekosta olleessa puheenvuorossa esitettiin vastalauseeseen 1 viitaten neljä lausumaehdotusta. Tässä vastalauseessa on viisi lausumaehdotusta, eli toivoisin, että joku täsmentäisi, mitä lausumaehdotuksia kannatetaan ja mikä lausumaehdotus jätetään pois, jos mahdollisesti joku jätetään pois. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_322,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässä edustaja Mattilan puheenvuorossa sanottiin jotenkin näin, että toivottavasti vielä eduskunta ymmärtää. Valitettavasti nyt näyttää siltä, että aika alkaa loppua kesken. Viimeistä kertaa ollaan nyt tästä asiasta keskustelemassa, ja ehkä sen verran lisään tuohon edustaja Mattilan puheenvuoroon, kun hän puhui maaseudun apteekeista, että tässähän ei todellakaan ole kyse pelkästään maaseudun apteekeista. Kaikki, jotka ovat asiaa olleet käsittelemässä tuolla valiokunnissa, talousvaliokunnassa, sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, tietävät hyvin, ja toivottavasti muutkin jo tietävät, että nämä vaikutukset kohdistuvat sinne kaupunkien lähiöihin, taajamiin, liitoskuntiin, myöskin toki sinne maaseudun pieniin kuntiin. Mutta todellakin kyse on koko Suomen asiasta. Mitä tulee näihin valiokuntakäsittelyihin, olen siinä täsmälleen samaa mieltä. Sen verran täytyy sanoa ja antaa kiitosta myöskin hallituspuolueille, että onhan tämä esitys matkan varrella parantunut. Onhan tämä parantunut, jos lähdetään liikkeelle sieltä ensimmäisestä lausuntokierroksella olleesta versiosta. Ja sitten voi sanoa, että, kiitos perustuslakivaliokunnan, vielä viime vaiheessa saatiin siihen pientä parannusta. Mutta se, mikä jäi henkilökohtaisesti todella harmittamaan, on se, että kun selkeästi jäi se epävarmuus, mahdollinen epäselvyys, siihen esityksen perustuslaillisuuteen, niin miksi sitä esitystä ei voitu siellä perustuslakivaliokunnassa uudelleen käyttää? Asiantuntijat äänin 2—1 valiokunnassa, plus siinä oli vielä muita professoreita, olivat sitä mieltä, että se ehdottomasti kannattaisi käyttää perustuslakivaliokunnassa, mutta siitä huolimatta haluttiin, voi sanoa, juntata se läpi tänne saliin. Oliko sitten syynä kiire vai mikä, mutta joka tapauksessa nyt ollaan siinä tilanteessa, että edelleen tämä epäselvyys tähän jäi. Arvoisa rouva puhemies! Kyselytunnilla ja joissakin muissakin yhteyksissä on tuotu esille, kun me keskustalaiset ollaan nostettu huoli näistä kannattamattomista apteekeista — kuinka paljon niitä jatkossa on enemmän, myöskin niitä tappiollisia — että keskusta pelottelee. No, jos tässä joku pelottelee, niin kyllä se on Fimea, joka on nämä luvut tuonut esille, sen noin sata apteekkia jatkossa kannattamattomia. Tuolla omassa kotimaakunnassanikin Pohjois-Savossa 8—10 apteekkia ehkä suunnilleen olisi, jotka menevät tämän rajan alapuolelle, ja kaikista muistakin maakunnista niitä löytyy enemmän ja vähemmän. Ja keihin se sitten todella eniten iskee? Niihin ikäihmisiin, paljon lääkkeitä käyttäviin, joilla se matka sitten mahdollisesti sinne apteekkipalveluihin jatkuu. Hieman olen myöskin pahoillani siitä, että varsinkin tuolla julkisessa keskustelussa sitä apteekkihenkilökunnan ammattitaitoa ollaan ehkä hieman arvioitu niin, että sillä ei ole merkitystä tai sitä ei käytetä, mutta niillä kokemuksilla, mitä itselläni on ja mitä viestejä olen saanut, kyllä siellä apteekkihenkilökunta monta kertaa pystyy matkan varrella vielä niihin lääkevalintoihin ja muihin vaikuttamaan, ja ennen kaikkea se, mihinkä he pystyvät reagoimaan, on se eri lääkkeitten yhteisvaikutus, mitä siellä on taustalla lääkkeitä ja siihen sitten lisätty. Ja tietenkin tähän liittyy myöskin tämä huoli näitten itsehoitolääkkeitten siirtämisestä kauppoihin. Miten tämä neuvonta siellä sitten toteutetaan? Ja aika vähälle huomiolle on jäänyt myöskin se, että tämä itsehoitolääkkeitten siirtäminen kauppoihin vähentää siis valtion tuloja, vähentää valtion verotuloja merkittävästi. Tästä syystä myöskin johtuu osittain se, miksi keskustan vaihtoehto esimerkiksi on pystytty laskemaan tasapainoon tämän osalta hyvin pitkälle, koska siinä on huomioitu myöskin tämä, että valtion verotulokertymä ei vähene sen enempää näiden itsehoitolääkkeitten osalta kuin myöskään sen valtion verotuksen osalta. Arvoisa rouva puhemies! En halua siihen viime viikkoon muuten enää kovin paljon palata. En tiennyt itse siitä, kun täällä tätä apteekkilakia viime viikolla käsiteltiin, että samaan aikaan olivat kävelylenkkeilyt menossa tuolla salin ulkopuolella. Eihän siinä mitään, mutta herää vain kysymys, että eivätkö nämä edustajat olisi voineet tulla tänne saliin puhumaan ja kuuntelemaan tätä keskustelua, jos tämän apteekkilakiesityksen aikana täällä talossa ollaan oltu lenkkeilemässä? Tuossa meidän maakuntalehdessä oli ainakin tähän liittyen yksi yleisönosastokirjoituskin, jossa tämä asia nostettiin esille. Minulla ei ollut siitä tietoa, mutta hieman hämmästelen, että jos täällä on kymmeniä kansanedustajia ollut paikalla, niin eikö olisi samalla voinut tulla tänne saliin kuuntelemaan keskustelua tai käyttää puheenvuoroja apteekkeihin liittyen. Mutta se siitä. Arvoisa rouva puhemies! Toin jo tämän esityksen käsittelystä esille tämän perustuslakivaliokunnan kannan, millä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sitten esitystä muutettiin, ja ihmetykseni siitä, miksi tätä ei enää palautettu uudelleen näistä asiantuntijoitten lausumista huolimatta. Ehkä, arvoisa rouva puhemies, lopetan tässä kohtaa siihen, että tällä viikolla asiasta loppujen lopuksi äänestetään, ja tietenkin sitten viime kädessä päättäjät kantavat vastuun ja nähdään sitten se, mikä merkitys tällä todellisuudessa apteekkiverkkoon Suomessa on. Mutta huoli on kova. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+8.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-12-15T19:22:39,2025-12-15T19:29:13,Käsitelty,1.1 2025_129_323,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,Edustaja Berg., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_324,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän esityksen käsittely sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on ollut poikkeuksellinen vyyhti, eikä tätä kyllä olisi pitänyt päästää tässä muodossa valiokunnasta eteenpäin. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa kyseenalaistettiin laajasti hallituksen esityksen vaikutusarviointia ja taloudellisia laskelmia, jotka voivat johtaa ennakoimattomiin muutoksiin apteekkialalla. Koska apteekit ovat osa terveydenhuoltojärjestelmäämme ja huoltovarmuusketjua, olisi tärkeää arvioida vaikutuksia mahdollisimman perusteellisesti ja välttää sellaisia muutoksia, joiden vaikutuksia ei tiedetä tai jotka ovat epätoivottuja. Esityksessä on myös edelleen perustuslaillisia ongelmia omaisuudensuojassa ja elinkeinovapaudessa. Tämän takia nykyinen versio, jossa niin sanotun apteekkiveron nollarajaa on korotettu 200 000 eurosta 250 000 euroon, olisi pitänyt käyttää vielä perustuslakivaliokunnassa uudelleen arvioitavana. Menettely olisi ollut myös eduskunnan työjärjestyksen mukainen. Valiokunta kuitenkin päätyi hallituspuolueiden äänin viemään esityksen eteenpäin muutettuna ilman perustuslakivaliokunnan uutta arviota. Arvoisa puhemies! Esitys sisältää tosiaan edelleen riskin maanlaajuiselle apteekkiverkostolle ja huoltovarmuudelle. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on arvioitu, että useita sivuapteekkeja tullaan lopettamaan. Tämä vaikuttaa erityisesti harvaan asuttujen seutujen palveluihin. Jokainen varmasti ymmärtää, miksi maanlaajuinen apteekkiverkosto on tärkeä. Se, että apteekkeja on kattavasti ympäri Suomen, on kiinteä osa toimivaa terveydenhuoltoa ja lääkkeiden saavutettavuutta. Apteekeilla on varastointivelvoite, eli niiden täytyy huolehtia lääkkeiden alueellisesta huoltovarmuudesta. Fimean mukaan pahimmillaan tilanne voi johtaa siihen, että valtio joutuu erilaisin tukitoimin turvaamaan apteekkipalveluita osassa maata. Kattava apteekkiverkosto on merkityksellinen myös vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Ihmisten olisi myös tärkeää saada kohtuullisen välimatkan päässä neuvontaa lääkkeiden turvallisesta ja käyttötarkoitukseen sopivasta käytöstä. Farmaseuttien antama neuvonta voi myös edistää hoitoon hakeutumista, jolloin vaivat eivät pääse pitkittymään ja hoitaminen on halvempaa. Monella harvaan asuttujen seutujen paikkakunnalla apteekki on ainoa terveydenhuollon toimipiste, mikä korostaa niiden merkitystä ja puoltaa niiden toimintamahdollisuuksien varmistamista. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen seurauksena tappiollisten apteekkien määrä tulisi kasvamaan. Suomessa on nykyisin 833 apteekkitoimipistettä, joista Fimean viimeisimpien tietojen mukaan 19 on tappiollista. Alkuperäisen esityksen seurauksena tappiollisten apteekkien määrä olisi kasvanut 26 uudella apteekilla, joiden tulos olisi ollut alle nolla euroa. Hallituksen esityksen muutosten seurauksena, joissa veromallin nollarajaa nostetaan, tappiollisten apteekkien määrä kasvaisi edelleen 20:llä. Tappiollisten apteekkien määrän lisääntymisen ohella tarkastelun olisi pitänyt sisältää myös ne apteekit, jotka jo tällä hetkellä ovat tappiollisia, sekä ne liiketulokseltaan pienimmät apteekit, joiden tulos on nollan ja 100 000 euron välillä. Tällöin apteekkarille ei käytännössä jää maksettavaksi palkkaa itselleen. Esitetyt muutokset lisäävät tällaisten apteekkien määrää 19 apteekilla aiemman 70 apteekin päälle. Yhteensä tappiollisia, liiketulokseltaan pienimpiä apteekkeja on siis 134 apteekkia — tai 93 apteekkia, jos muu kuin varsinainen apteekkitoiminta huomioidaan. Apteekin on vaikea sopeuttaa toimintaansa, koska toiminta on tiukasti säänneltyä ja edelliset apteekkeihin suunnatut leikkaukset ovat jo käytännössä kuluttaneet sopeutusvaran. Etenkin pienimmillä apteekeilla ainoat vaihtoehdot vaikuttavat lääkkeiden saavutettavuuteen, sillä niitä ovat henkilöstön vähentäminen, aukioloaikojen supistaminen tai sijainnin vaihtaminen. Arvoisa puhemies! Apteekkien toimintaedellytyksiin kohdistuvien vaikutusten lisäksi hallituksen esitys sisältää myös muita muutoksia, jotka vaikuttavat lääkkeisiin ja niiden ostamiseen. Esityksessä alennetaan lääketaksaa, jonka on arvioitu parantavan asiakkaiden asemaa hintojen laskun myötä. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa reseptilääkkeiden lääketaksan leikkausta kuitenkin vastustettiin, koska se heikentäisi myynnistä saatavaa katetta entisestään ja johtaisi apteekkipalvelujen laadun, määrän ja saavutettavuuden heikkenemiseen. Ruotsissa apteekkiuudistuksen seuraukset eivät ole olleet asiakkaiden kannalta parhaat mahdolliset, sillä lääkkeiden saatavuus on heikentynyt ja asiakkaat joutuvat tekemään useita käyntejä, koska heidän tarvitsemiaan lääkkeitä ei ole saatavilla. Lisäksi hallituksen esityksessä laajennetaan itsehoitolääkkeiden myyntikanavia. Emme kannata tätä, koska itsehoitolääkkeiden myynti muualta kuin apteekista voi lisätä niiden käyttöä ja mahdollisia lääkehaittoja, mikä puolestaan lisää kuormitusta terveyspalveluille. Myös ympäristökuorma voi kasvaa itsehoitolääkkeiden myynnin kasvun seurauksena. Suomessa käytetään jo toiseksi eniten itsehoitolääkkeitä Euroopassa, joten niiden saatavuus ei ole selkeästikään ongelma. Myyntikanavan laajentaminen ei siis toisi asiakkaille hyötyjä mutta lisäisi sen sijaan haittoja sekä yksilöille että koko yhteiskunnalle.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+8.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-12-15T19:29:22,2025-12-15T19:36:38,Käsitelty,1.1 2025_129_325,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,Edustaja Reijonen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_326,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Apteekit ovat äärettömän tärkeitä. Ne ovat sitä lähipalvelua jokaiselle, ja ne ovat semmoisia matalan kynnyksen palveluita. Sinne on helppo mennä kysymään ihan milloin mistäkin asiasta. Ne ovat helposti saavutettavia, ja siellä saa monenlaista neuvontaa, jopa muihinkin asioihin kuin apteekkiasioihin. Ollaan nyt käsittelemässä apteekkiuudistusta, ja sillä on isoja vaikutuksia. Varmaa on valitettavasti se, että apteekkien määrä vähenee. Se on surullista. Epäselvää on se, minkä verran apteekkien määrä vähenee: onko se yksittäisiä, onko se kymmeniä vai onko se jopa yli sata apteekkia? Apteekkien merkitys on korostunut soteuudistuksen myötä. Soteuudistuksen myötä, joka oli epäonnistunut, tosiaan apteekkien olemassaolon merkitys on korostunut. Niitä on tarvittu enemmän, ja jatkossa varmasti tarvitaan vieläkin enemmän. Siellä saa tosiaan ilmaista neuvontaa. Nyt on ollut vähän muotina viedä lääkkeitä kauppoihin. Henkilökohtaisesti en pidä siitä yhtään. Farmasia-alan koulutuksen saaneena pidän hirveän tärkeänä lääkeneuvontaa. Täällä on jo pitkän aikaa puhuttu, että lääkkeet tulisivat kauppoihin. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kirjoitti asiasta, taisi olla vuosi 2019, edellisten vaalien aikaan. Eniten lääkkeitten myyntiä kaupoissa halusi kokoomus, ja seuraavaksi eniten sitä tahtoi keskusta. Ne, jotka sanoivat silloin ”ei”, olivat sosiaalidemokraatit, perussuomalaiset, vihreät, vasemmisto, RKP ja KD. Heillä oli jyrkkä ”ei”. [Suna Kymäläinen: Mitä nyt sitten tapahtuu?] Ruotsissa lääkkeitä on vapautettu, muun muassa särkylääkkeitä, mutta kun siellä on tullut ongelmia, on tullut myrkytyksiä tai yliannostuksia, niin niitä on palautettu takaisin apteekkimyyntiin. Toki hallituksessa aina tehdään kompromisseja, mutta tämä apteekkiasia on minulle henkilökohtaisesti tärkeä. Nyt onneksi tässä kuitenkin on hyviä asioita. Varmasti osa olisi halunnut enemmänkin vapauttaa lääkkeitä. Nyt tällä hetkellä kävi niin, että ollaan vapauttamassa närästyslääkettä, ummetuslääkettä ja silmätippoja tuonne kauppojen puolelle. Valiokuntakäsittelyssä kuitenkin tapahtui muutoksia, apteekkiin nähden ihan myönteisiä muutoksia. Tuli tämmöisiä veronparannusjuttuja. Myyntikatteen alarajaksi oli ehdotettu 200 000:ta, ja nyt se on 250 000. Apteekkitaloutta myös seurataan ja palveluvalikoimaa seurataan. Apteekkilupia sujuvoitetaan, ja se on ihan järkevää. Apteekissa on paljon semmoista turhaa byrokratiaa, ja on hyvä, että sitä poistellaan. Henkilökohtaisesti en tykkää tästä uudistuksesta ollenkaan. Uskon, että tämä ei tule onnistumaan, mutta toivon lämpimästi, että olen väärässä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+8.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-12-15T19:36:44,2025-12-15T19:40:35,Käsitelty,1.1 2025_129_327,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,Edustaja Merinen poissa. — Edustaja Kymäläinen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_328,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Täytyy sanoa, kun kuuntelin äsken edustaja Reijosen puheenvuoroa, että siinä oli kyllä asiantunteva ammattilainen kertomassa täysin samaa, mitä muut asiantuntijat ovat valiokunnassa kertoneet tästä uudistuksesta. Siksi on käsittämätöntä, että hallitus runnoo vielä tässä viimeisellä viikolla tätäkin esitystä eteenpäin, varsinkin kun tuon perustuslaillisuudesta ei ole valiokunnassa täyttä selvyyttä. Uutisoinnissa on esitetty, että valiokunta olisi korjannut perustuslakivaliokunnan esiin nostamaa ongelmaa nostamalla apteekkiveron alarajaa hallituksen alkuperäiseen verrattuna. Käytännössä sosiaali- ja terveysvaliokunnan muutos ei kuitenkaan poista ongelmaa. Valiokunta pyysi ministeriön esityksestä lausunnot kolmelta valtiosääntöoikeuden asiantuntijalta, joita perustuslakivaliokunta kuuli omaa lausuntoaan valmistaessaan. Kuultavien näkemykset jakautuivat siten, että kaksi heistä, professorit Ojanen ja Mutanen, pitivät esitystä nykyisessä muodossaan vaikutuksiltaan perustuslain kannalta hyväksyttävinä, mikäli sosiaali- ja terveysministeriön esittämät vaikutusarviot pitävät paikkansa. Yksi, professori Viljanen, katsoi, ettei esitys edelleenkään täytä perustuslain vaatimuksia ja se tulisi saattaa muutetussa muodossaan perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Näitä kannanottoja arvioitaessa on huomioitava, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemat kaikki viisi asiantuntijaa, muun muassa professorit Ossa ja Hämeen-Anttila, sekä alan toimijat ovat järjestään vahvasti kyseenalaistaneet ne sosiaali- ja terveysministeriön vaikutusarviot, joihin Ojanen ja Mutanen ovat perustaneet kantansa. Merkityksellistä on myös se, että perustuslakivaliokunta perusti oman alkuperäistä esitystä koskevan kannanottonsa merkittäviltä osin nyt kriittisimpiä näkemyksiä esittäneen professori Viljasen kannanottoihin. Valiokunta päätyi kuitenkin äänestyspäätöksellä kannattamaan hallituksen esitystä sosiaali- ja terveysministeriön vastineen pohjalta muutettuna — pyytämättä siitä uudelleen perustuslakivaliokunnan lausuntoa, vaikka eduskunnan työjärjestys sitä olisi tässä tapauksessa edellyttänyt, sillä perustuslakiasiantuntijoiden lausuntojen perusteella asian perustuslainmukaisuudesta on epäselvyyttä. Täytyy sanoa, että olen erittäin huolissani siitä, mitä tällä vaalikaudella tämän oikeistohallituksen aikana tapahtuu jopa täällä meillä eduskunnassa valiokunnissa. Hyvän lainsäädännön perälautana on pidetty asiallista, perustuslain varmistavaa valmistelua valiokunnissa. On mielestäni käsittämätöntä, että valiokunta päätyy äänestämään hallituksen ylivoimalla silloin, kun asiantuntijat ovat kyseenalaistaneet perustuslainmukaisuuden. Tämä on todella pelottava suunta oikeusvaltiossa, jos näin ruvetaan toimimaan kaikkien lainvalmisteluiden osalta. Se, että valiokunta äänestää perustuslakivaliokuntaan lähettämisestä, on ennakkotapaus, ja valitettavasti olen niin monta kertaa nähnyt, että ennakoista valitettavasti tuntuu tulevan herkästi tapa seuraavassa. Mielestäni sosiaali- ja terveysvaliokunnalla ei ole toimivaltaa ratkaista kysymystä esityksen perustuslainmukaisuudesta. Tästä huolimatta nyt äänestyspäätöksellä hallituksen sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet ottivat vastuun itselleen, jos tämä esitys tulee osoittamaan, että apteekkeja kaatuu huomattavasti enemmän kuin ministeri on arvioinut tai sosiaali- ja terveysvaliokunta on omaan lausuntoonsa kirjoittanut, jos tapahtuu se, mitä esimerkiksi Fimea on esittänyt tai mistä apteekkarit itse ovat huolissaan. Etenkään pienillä apteekeilla ei ole enää lähtökohtaisesti keinoja sopeuttaa kuin vähentämällä henkilöstöä, supistamalla aukioloa tai mahdollisesti vaihtamalla sijaintia — nämä kaikki vaikuttavat lääkkeiden saavutettavuuteen. Kyse on vahvasti ihmisten samankaltaisista palveluista. Pienituloisille, vanhuksille, vammaisille ja niin poispäin on elintärkeää, että apteekki on lähellä, jotta niitä lääkkeitä voi saada kohtuullisten matkojen sisällä. Samaan aikaan hallitus on heikentämässä toimeentuloturvaa, siirtämässä näitä joitakin lääkkeitä, jotka aiemmin ovat olleet vain apteekista saatavissa, kauppoihin, ja näin vaikeuttaa edelleenkin pienituloisten ihmisten mahdollisuuksia selviytyä. Me tiedämme sen, että korvauksia ei saada toimeentulotukeen lasketuksi, jos esimerkiksi ummetuslääkkeet tai muut ovat saatavilla myöskin ruokakaupoista. Jotenkin ihmettelen, miten juuri tämä oikeistohallitus tekee jälleen toimenpiteitä, joissa yrittämisen mahdollisuuksia vaikeutetaan monelta apteekkarilta. Sillä on vaikutusta varmasti myös ihmisten ostoskäyttäytymiseen. Ennen kaikkea mietin, kuten useat asiantuntijat arvioivat, ettei näillä hallituksen esittämillä leikkauksilla lopulta tulisi odotettuja säästöjä julkiseen talouteen, vaan kustannukset siirtyisivät muualle terveydenhuoltoon, joka jo tällä hetkellä on hyvin kuormittunut. Lisäksi on painokkaasti huomioitava, että esitys on edelleen mahdollisesti perustuslain vastainen. Kysymykseni kuuluu: miksi ihmeessä tälle asialle ei otettu lisäaikaa? Olisi irrotettu tämä budjettiesityksistä, tehty tämä niin kuin hyvään lainsäädäntöön kuuluu, käytetty perustuslakivaliokunnassa ja tehty korjaukset sen mukaisesti, ettei tässä asiassa olisi kyseenalaistamista.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+8.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2025-12-15T19:40:45,2025-12-15T19:48:22,Käsitelty,1.1 2025_129_329,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_330,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä niin sanotussa apteekkiuudistuksessa on todettu olevan kyllä paljon kielteisiä vaikutuksia, kuten edustaja Reijonen hyvin asiantuntevasti omassa puheenvuorossaankin niitä esiin toi. Sosiaalidemokraattien ja vasemmiston edustajien tekemässä vastalauseessa todetaan seuraavaa: ”Asiantuntija-arvioiden ja hallituksen esityksenkin mukaan esityksen ennakoituja vaikutuksia ovat sivuapteekkien lopettaminen, apteekkilupien hakematta jääminen, aukiolojen supistaminen ja farmaseuttisen henkilöstön vähentäminen, mikä heikentää lääkehoidon tukea ja yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa. Esityksen arvion mukaan apteekkipalvelut poistuvat joiltakin liikepaikoilta väliaikaisesti tai paikoin pysyvästi. Tämä saattaa alueesta riippuen heikentää lääkkeiden saatavuutta ja siten potilasturvallisuutta ja ainakin pidentää merkittävästi asiakkaitten matkaa lähimpään apteekkiin. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on arvioitu, että hallituksen esityksen seurauksena on hyvin todennäköistä, että useita sivuapteekkeja tullaan lopettamaan, mikä heikentää maanlaajuista apteekkiverkostoa ja vaikuttaa erityisesti harvaan asuttujen seutujen palveluja heikentävästi. On myös hyvin mahdollista, että jatkossa auki laitettaviin apteekkilupiin ei saada hakijoita etenkään harvaan asutulla alueella. Muutos sivuapteekiksikaan ei välttämättä ole mahdollista, jolloin apteekkipalvelu loppuisi kokonaan. Joka tapauksessa apteekkeihin kohdistuvien leikkausten vuoksi edessä on todennäköisesti toimintojen supistuksia, mikä heikentää lääkkeitten saatavuutta.” Todella, arvoisa rouva puhemies, olen huolissani siitä, mitä esimerkiksi edustaja Siposen aiemmin puheenvuorossaan mainitsema Pohjois-Savo tulee kokemaan tai Savo-Karjala ja Itä-Suomi yleensäkin. Laskin tuossa Fimean arviosta, että Savo-Karjalan alueella jopa reilu kymmenen apteekkia on uhan alla, että ne toiminnot voisivat siellä olla loppumassa, joten tämä esitys pitäisi hylätä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+8.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-15T19:48:22,2025-12-15T19:50:20,Käsitelty,1.1 2025_129_331,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,Edustaja Elo., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_332,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys apteekkitalouden uudistamisesta tosiaan sisältää samanaikaisesti merkittäviä muutoksia lääketaksaan, apteekkiverotukseen, sivuapteekkivähennykseen ja itsehoitolääkkeiden myyntiin. Tämä kokonaisuus vaikuttaa merkittävästi apteekkien kannattavuuteen, apteekkiverkoston rakenteeseen sekä lääkkeiden saatavuuteen ja lääkitysturvallisuuteen. Täällä ovat kollegat pitäneet tästä erittäin hyviä puheenvuoroja tässä edellä. On nostettu hyvin kattavasti esiin huolia tämän esityksen vaikutuksista. Kattavalla apteekkiverkolla on keskeinen merkitys lääkkeiden yhdenvertaiselle saatavuudelle ja huoltovarmuudelle. Se turvaa lääkkeiden saatavuuden ja turvallisen jakelun sekä terveydenhuollon toimintakyvyn myös häiriötilanteissa — toki ensisijaista, että se turvaa sen ihan joka päivä näitä palveluita tarvitseville. Vihreiden ryhmä on huolissaan siitä, miten tämä esitys vaikuttaa apteekkien talouteen ja kannattavuuteen ja näin koko apteekkiverkoston kattavuuteen Suomessa. Erityisesti uhan alla ovat pienet apteekit harvemmin asutuilla alueilla, kuten täällä on hyvin jo tuotu esiin. Haluan itse vielä nostaa esiin itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttamisen vaikutukset apteekkiverkkoon ja ennen kaikkea ihmisten turvallisuuteen. Farmasialiiton mukaan itsehoitolääkkeiden myynnin osittainen vapauttaminen ei tue rationaalisen lääkehoidon toteutumista ja se lisää riskiä tarpeettomaan käyttöön, väärinkäyttöön, aiheuttaa haittavaikutuksia ja sitten myös hoitoon ohjautumisen viivästymistä. Keskeinen ongelma tässä on se, että apteekkien ulkopuolisessa myynnissä farmaseuttien neuvontaa ei saa antaa. Kuten edustaja Reijonen täällä aiemmin hyvin kuvasi, niin farmaseuteilla ja apteekeilla on todella tärkeä rooli siinä, että nimenomaan myös neuvotaan ja annetaan sitä terveysneuvontaa. Itse en tätä itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttamista kannata. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys ei riittävästi turvaa apteekkitalouden kestävyyttä ja maanlaajuista apteekkiverkostoa, eikä se sisällä riittäviä lääkitysturvallisuuden takeita, kun itsehoitolääkkeiden myyntikanava vapautetaan. Kun kyse on näin merkittävästä ja ihmisille jopa elintärkeisiin palveluihin vaikuttavasta esityksestä, olisi ensiarvoisen tärkeää, että asia käsitellään huolella ja vaikutukset arvioidaan huolella ja myös huomioidaan. Nyt täällä on esitetty tähän päätöksentekoprosessiin perusteltua kritiikkiä. Suorastaan kuulostaa vähän metsästyslain käsittelyltä sen osalta, halutaanko aidosti esimerkiksi perustuslakivaliokuntaa kuulla silloin, kun siihen nähdään tarvetta. Jaan kyllä huolen lainsäädännön periaatteiden rikkomisesta omien tarkoitusperien saavuttamiseksi tämän Orpon hallituksen osalta. Näillä perustein ja yhtyen tosiaan täällä monessa hyvässä puheenvuorossa esitettyyn kritiikkiin teen vihreiden vastalauseen numero 3 mukaiset hylkäys‑ ja lausumaesitykset. Niitä lausumia on tässä vastalauseessa kolme kappaletta.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+8.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-12-15T19:50:21,2025-12-15T19:53:46,Käsitelty,1.1 2025_129_333,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,Edustaja Holopainen., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_334,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Heti alkuun totean, että kannatan näitä edustaja Elon äskeisessä puheenvuorossa tekemiä esityksiä. Tämä hallituksen esitys on todellakin herättänyt huolen apteekkiverkostosta. Tämän uudistuksen yhteisvaikutukset aiheuttavat merkittävän riskin pienten apteekkien ja sivuapteekkien toimintaedellytysten heikkenemisestä. Esimerkiksi hyvinvointialueiden näkökulmasta kattava apteekkiverkosto ja erityisesti sivuapteekit ovat lääkitysturvallisuuden ja neuvonnan kokonaisuuden kannalta välttämättömiä. Apteekkiverkosto on jo nyt monissa kunnissa viimeinen lähipalvelu, kun hyvinvointialueet karsivat säästöpaineissa terveysasemaverkkoa. Apteekkeja tulisikin hyödyntää nykyistä laajemmin osana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuutta erityisesti matalan kynnyksen palveluissa, kuten rokotuksissa ja hoidon tukipalveluissa. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että apteekit voivat turvallisesti ja kustannustehokkaasti täydentää terveydenhuoltoa muun muassa neuvonnassa, mittauksissa ja riskiryhmien palveluissa. Nyt kuitenkin tämän hallituksen esityksen kokonaisvaikutuksia tulisi arvioida myös tästä näkökulmasta, sillä apteekkiverkoston heikentäminen kaventaa mahdollisuuksia hyödyntää apteekkeja osana hyvinvointialueiden palveluketjuja. Voisin tässä nyt vielä lukea nämä vihreitten vastalauseen lausumaehdotukset, joita edustaja Elo tuossa edellä esitti ja joita itse kannatan. Lausumat kuuluvat näin: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa apteekkitalouden uudistuksen sekä lääketaksaan ja apteekkiveroon tehtyjen muutosten yhteisvaikutuksia apteekkiverkoston maantieteelliseen kattavuuteen, sivuapteekkien toimintaedellytyksiin ja lääkkeiden yhdenvertaiseen saatavuuteen erityisesti harvaan asutuilla alueilla.” ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa itsehoitolääkkeiden rajatun valikoiman apteekkien ulkopuolisen myynnin vaikutuksia apteekkitalouteen, lääkeneuvonnan saatavuuteen, lääkitysturvallisuuteen, ihmisten terveyteen, lääkkeiden hintoihin ja lääkehävikkiin sekä raportoi vaikutuksista eduskunnalle ennen kuin valikoimaa, myyntipaikkoja tai myyntioikeuksia laajennetaan.” Sekä myöskin: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto arvioi apteekkien roolin ja palveluvalikoiman laajentamista osana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää, erityisesti rokotus- ja muiden matalan kynnyksen terveyspalvelujen osalta, ja ryhtyy tarvittaviin lainsäädännöllisiin, rahoituksellisiin ja toiminnallisiin toimenpiteisiin laajentamisen mahdollistamiseksi.”", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+8.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-12-15T19:53:47,2025-12-15T19:56:29,Käsitelty,1.1 2025_129_335,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,Edustaja Kalli., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_336,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä olevat apteekkijärjestelmän muutokset herättävät aivan aiheellisesti huolta uhaten vakavasti erityisesti pienten apteekkien toimintaedellytyksiä eri puolilla Suomea. Tämä on valitettavaa ja myös jokseenkin yllättävää, sillä vielä hallitusohjelmassahan luvataan turvata maanlaajuinen apteekkiverkosto, mutta siis nämä nyt esitettävät muutokset veisivät kehitystä täysin päinvastaiseen suuntaan. Kuten täällä monessa puheenvuorossa on aivan oikein todettu ja viitattu Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean arvioihin, niin todellakin Fimean mukaan jopa noin sata apteekkia voi ajautua näiden muutosten myötä kannattavuusrajan alapuolelle. Tämä eittämättä merkitsee apteekkiverkon harvenemista ja lähipalvelujen heikentymistä. Erityisen ongelmallinen on apteekkiveron progression merkittävä loiventaminen, joka kiristää verotusta nimenomaan pienten apteekkien osalta. Muutokset tulevat lisäämään kannattamattomien ja jopa tappiollisten apteekkien määrää, eikä yrittäjillä ole tosiasiallisia mahdollisuuksia sopeutua tilanteeseen. Apteekkiverkon harveneminen osuu arvatenkin kipeimmin juuri heihin, jotka apteekkipalveluja eniten tarvitsevat: ikäihmisiin, monisairaisiin, pitkien etäisyyksien päässä asuviin, heihin, joilla ei esimerkiksi ole omaa autoa käytössään. Myös omassa kotimaakunnassani Satakunnassa on useita apteekkeja ja sivuapteekkeja, joiden tulevaisuus on nyt vakavasti uhattuna. Apteekit ovat olennainen osa suomalaista lähipalveluverkostoa ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Kuten täällä hyvin on todettu, niin monella kylänraitilla tai monessa kaupunginosassa apteekki todella on yksi viimeisistä terveydenhuollon lähipalveluista, mikä korostaa apteekin merkitystä lähipalveluna entisestään. Siksikin on mahdoton ymmärtää näin lyhytnäköisiä esityksiä, jotka uhkaavat vakavasti apteekkien toimintaedellytyksiä. Näiden esitysten sijaan olisi välttämätöntä tarkastella sitä, miten apteekit voisivat tulevaisuudessa palvella ihmisiä nykyistä laajemmin osana terveydenhuoltoa, esimerkiksi tiiviimmässä yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. Eli apteekkitaloutta ja apteekkijärjestelmää voidaan kyllä uudistaa, mutta sitä ei pidä tehdä lähipalveluiden kustannuksella. Siksi todella toivon, että mahdollisimman moni edustaja jakaa tämän näkemyksen ja toimii huomisessa äänestyksessä tämän mukaisesti.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+8.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-12-15T19:56:29,2025-12-15T19:59:25,Käsitelty,1.1 2025_129_337,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,Edustaja Kari., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_338,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Jälleen kerran hallituksen esityksessä lukee, että kyse on uudistuksesta, ja pääsääntöisesti aina, kun lukee, että on kyse uudistuksesta, niin se on jonkunlainen leikkaus tai heikennys. Täytyy varoa näitä uudistuksia erityisesti. Mutta haluan tästä apteekkialasta edustaja Siposen hyvän puheenvuoron jälkeen jakaa myös tämän tuskan, että kyse ei ole pelkästään haja-asutusalueista tai harva-alueista vaan myös kaupunkiseuduista. Fimean mukaan yli 130 apteekkia vähenee tästä suomalaisesta verkostosta, myös maaseudulla: myös meiltä kaupunkilaisilta, meiltä mökkeilijöiltä, apteekkipalvelut katoavat kesäajalla yhä kauemmas. Tässä on hyvin tuotu esiin apteekkipalveluita peruspalveluiden näkökulmasta, kuinka tärkeitä palveluita ne ovat itse kullekin, meille, jotka apteekissa asioimme omankin terveytemme takia. Haluan vaan tämän huolen tuoda esiin ikään kuin myös kaupunkilaisen näkökulmasta. En käy toistamaan hyviä puheenvuoroja, joita täällä on käytetty. Jaan niistä valtaosan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+8.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-12-15T19:59:26,2025-12-15T20:00:43,Käsitelty,1.1 2025_129_339,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Väyrynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_340,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys kaiken kaikkiaan oli hyvin monimutkainen, monisäikeinen. Täällä puhutaan kannattamattomista ja laskennallisesti tappiollisista, on osakeyhtiötoimintaa ja on toiminimitoimintaa. En muista ihan varmasti, mutta olisiko ollut seitsemän tai kahdeksan vastinetta, mitä hankittiin STM:ltä eri vaiheissa. Minä toivon, että tässä ei tule semmoista käsitystä tästä prosessista, että tämä jotenkin juostiin tai hätäiltiin läpi. Kyllä tässä tosissaan on töitä tehty, ja on ollut ylimääräisiä istuntoja, on haettu lausuntoja. Tässä oikeastaan ihan ensimmäisenä pyysin puheenvuoron, kun minulle pikkuisen jäi epäselväksi edustaja Siposen puheenvuorosta, että kummin päin tässä viitattiin näitten perustuslakiasiantuntijoitten tasapainoon. Se 21 oli nimenomaan jatkamisen puolesta, niin kuin Suna Kymäläinen hyvin avasi, mutta ymmärrän, mistä tämä keskustelu lähtee. Tämä perustuslakivaliokunta-asiakin oli hyvin monimutkainen kokonaisuus, mutta kyllä näitä todella huolella käytiin läpi. Toinen asia on nimenomaan tästä tappiollinen versus kannattamaton: Siinä puhuttiin näistä 0—100 000 euroa tulosta tekevistä apteekeista. Edustaja Berg taisi oikeastaan aika yksiviivaisesti ilmoittaa, että nämä ovat semmoisia, mistä apteekkarille ei jää maksettavaa palkkaa itselleen. Sekään ei ollut ihan niin. Siis on valiokunnan lausunnossakin, että ei jää palkkaa tai se on alle proviisorin palkan ja riippuen vähän lainarasitteesta. Sekin on tämmöinen monimuotoinen, jälleen yksi sekoittava tekijä, mutta se 0—100 000 ei tarkoita automaattisesti sitä, että se apteekkari ei pystyisi maksamaan itselleen palkkaa. Sen verran tarkennan. Sitten muutamia tämmöisiä ihan yksiselitteisen positiivisia asioita täältä: Mielestäni tässä heti valiokunnan mietinnön alkupuolella on selkeästi sanottu, niin kuin kuuluukin, että valiokunta toteaa, että apteekit ovat olennainen osa terveydenhuoltoa ja ne tuovat merkittävää lisäarvoa yhteiskunnalle. Apteekeista saatava farmaseuttinen neuvonta hillitsee tarvetta muille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille ja siten kustannuksia muualla sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tämä on minun mielestä hirveän hyvä huomio, ja me sillä tavallaan naulataan se, että apteekit ovat osa meidän sotejärjestelmää. Meidän täytyy jatkossakin tätä lainsäädäntöä katsoa sillä silmällä. Toinen, mistä olen kovastikin henkilökohtaisesti tyytyväinen, on se, että saatiin sinne lisäys liittyen näihin itsehoitolääkkeisiin. Täällä on selkeä valiokunnan linjaus, että valiokunnan näkemyksen mukaan valikoiman laajentamisesta on syytä pidättäytyä myös jatkossa. Se on minun mielestäni selkeä kannanotto, mihin kannattaa jatkossakin palata, koska siellä on nämä tietyt ongelmat — toki lääketurvallisuus, mutta sitten se, mitä tästä närästyslääkkeestä on pyöritelty, niin se kaikki ei ole itse siitä lääkkeestä vaan siitä vaivasta, mikä siellä taustalla on. Nämä asiat pitää huomioida. Kaiken kaikkiaan erittäin monimutkainen kokonaisuus, ja saatiin se valiokunnasta läpi. Itse olen tyytyväinen tähän, ja toivon, että menee huomenna läpi, mutta ymmärrän tämän keskustelun, mitä tämän ympärillä käydään. Ei ole ihan yksinkertainen asia. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+8.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-12-15T20:00:43,2025-12-15T20:03:51,Käsitelty,1.1 2025_129_341,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laine-Nousimaa, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_342,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täydennän edellistä esitystäni niin, että esitämme hyväksyttäväksi vastalauseen 1 mukaiset viisi lausumaa aiemmin kertomani neljän sijasta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+8.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-12-15T20:03:51,2025-12-15T20:04:09,Käsitelty,1.1 2025_129_343,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_344,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan tätä edustaja Laine-Nousimaan tekemää esitystä., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+8.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-12-15T20:04:09,2025-12-15T20:04:26,Käsitelty,1.1 2025_129_345,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_346,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ajattelin, että käytän lyhyen puheenvuoron, mutta jos sattuu venähtämään, niin tulin kuitenkin varmuuden vuoksi tänne pönttöön suoraan. Arvoisa puhemies! Aivan ensimmäisessä puheenvuorossani oli tarkoitus kannattaa edustaja Mattilan tekemiä esityksiä vastalauseessa, vastalause 2:sta, jossa esitetään hylättäväksi tämä lakiesitys, ja siihen liittyen lausumia, joten teen sen nyt. Mutta sitten, arvoisa puhemies, muutamia kommentteja aluksi. Tässä edustaja Väyrynen puhui näistä itsehoitolääkkeistä, joita siirretään kauppoihin. Itselläni on samanlainen käsitys, että ne itsessään eivät ole välttämättä vaarallisia niille asiakkaille, mutta käsittääkseni nimenomaan näissäkin on riski niistä yhteisvaikutuksista muihin, jo olemassa oleviin lääkityksiin. Siihen liittyen olen hieman huolissani. Todellakin toin siinä ensimmäisessä puheenvuorossani ehkä epäselvästi esille nimenomaan nämä asiantuntijoitten lausunnot. Nämä valtio-opin asiantuntijoitten lausunnot menivät 2—1, mutta halusin tuoda esille sen, että niin kuin edustaja Väyrynenkin muistaa, valiokunnasta samassa yhteydessä tuotiin esille muiden asiantuntijoiden, professoreitten, lausunnot, ja siellä oli ulkomuistista professori Hämeen-Anttila, farmasian professori. Hänellä oli myöskin samanlainen kriittinen käsitys perustuslakivaliokunnan näkemyksestä tai sen saamisesta ja siitä esityksestä, ja lisäksi professori Ossa. Eli nämä tulivat siihen Viljasen lisäksi vielä, jotka toivat siihen sitä näkemystä, että on mahdollinen epävarmuus myöskin tästä perustuslaillisuudesta. Sitten edustaja Väyrynen toi tämän esille, ja olen samaa mieltä, että sinällään tässä lakiehdotuksessa on aikaa käytetty tämän vientiin eikä siinä mielessä ole muuten hätäilty, mutta tässä viime vaiheessa, niin kuin hyvin tiedämme, ketkä valiokunnassa olimme, että kyllähän perustuslakivaliokunnasta kun tuli tämä ponsi, niin sen jälkeen ei ollut enää liikaa aikaa hukattavaksi. Tässä viime vaiheessa, kun käytiin pohdintaa siitä, käytetäänkö uudelleen perustuslakivaliokunnassa vai ei, niin kyllä siinä ehkä tuli jo semmoista kiireen tuntua tai heräsi semmoinen epäilys, että onko tässä nyt sitten yksi peruste se, että halutaan kiireellä saada tänne saliin ennen joulua eikä haluta enää käyttää perustuslakivaliokunnassa tätä esitystä. Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä siitä, että tässä lakiesityksessä on myöskin hyviä elementtejä. Hallitus muun muassa ehdottaa sitä, että näitten lääkkeitten toimittamista selkeytetään siten, että lääkemääräystä voidaan soveltaa eri pakkauskokojen saatavuus ja määrä huomioiden, ja apteekeille ehdotetaan annettavan myös oikeus poiketa lääkemääräyksestä ja korjata lääkemääräyksessä oleva ilmeinen virhe. Samoin laskentaperuste muuttuu liikevaihdosta myyntikatteisiin. Nämä ovat hyviä uudistuksia, mutta eivät nämä kyllä tästä lakiesityksestä ja ehdotuksesta hyvää tee, vaikka siinä myöskin hyviä elementtejä on. Arvoisa puhemies! Edelleen painotan näitä yhteisvaikutuksia, mitä näillä useilla yhtäaikaisilla muutoksilla on. Haluan tuoda myöskin sen avoimesti esille, että kyllä, näitä muutoksia on tehty myöskin jo edellisellä hallituskaudella apteekkitalouteen, ja ehkä tässä just piilee se ongelma, että niidenkään vaikutuksista ei vielä kaikkia ole tiedossa ja tehdään jo uusia vaikutuksia. On tämä lääketaksan leikkaus, on apteekkiveron muutos ja sitten nämä itsehoitolääkkeet tässä keskeisimpinä. Näistä tulee yhteisvaikutukset, ja niitä ennen on jo tehty uudistuksia, mitkä vaikuttavat apteekkitalouteen. No, keskustan mielestä tärkeimmät muutostarpeet tähän esitykseen olisivat olleet se lääketaksaleikkauksen kohtuullistaminen, se nollaveroluokan nostaminen sinne 300 000:een, ja sitten niiden veroportaiden lisääminen sinne apteekkitalouteen. Nämä ovat verotuksen puolelta ne suurimmat muutostarpeet. Arvoisa puhemies! Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan nyt esitetyillä muutoksilla tulee olemaan välillisiä vaikutuksia myös muihin terveydenhuollon kustannuksiin, mikäli suljetaan apteekkeja. Siis voi olla muita vaikutuksia myös terveydenhuollon kustannuksiin, mikäli apteekkeja suljetaan. Tämä liittyy siihen, että monilla paikkakunnilla on viimeisiä terveydenhuollon lähipalveluja, ja ikäihmiset kuitenkin käyttävät paljon näitä apteekkipalveluja ja muutkin lääkkeitä paljon käyttävät ihmiset. Meidän mielestämme tietysti on äärettömän tärkeää edelleen, että ne apteekkipalvelut saataisiin säilytettyä lähipalveluna koko Suomessa, ja nimenomaan se, että sen sijaan, että lähdetään harventamaan apteekkiverkkoa, pyrittäisiin niistä apteekeista ottamaan enemmän irti, tuottamaan siellä enemmän palveluja ja sitä kautta tukemaan meidän perusterveydenhuollon palveluita, jotka monesti ovat tänä päivänä pitkillä etäisyyksillä. Arvoisa puhemies! Tähän loppuun vielä haluan todeta sen, että keskusta on jättänyt oman vastalauseensa ja esittää tämän lain hylkäämistä, mutta kun pahoin pelkään, että tässä ennen viimeistä äänestystä ei riittävästi tukea saada tämän lain hylkäämiselle, niin toki mekin edellytämme lausumaehdotuksessamme, että valtioneuvosto seuraa näitä vaikutuksia apteekkien kannattavuuteen ja tuo tarvittaessa viivyttelemättä eduskunnalle lakiehdotukset, joilla varmistetaan apteekkipalveluitten saatavuus koko Suomessa, samoin kuin myöskin edellytämme sitä, että näitten itsehoitolääkkeitten myyntikanavien laajentamisen vaikutuksia lääkkeitten myyntimääriin ja näistä lääkkeistä aiheutuvien raportoitujen yhteisvaikutuksien ilmenemiseen seurataan, ja odotamme, että niihin reagoidaan sitten viivytyksettä, jos ongelmia ilmenee, ja tuodaan tänne eduskuntaan sitten uudet esitykset, joilla tämän lakiesityksen mahdollisia virheitä ja siitä koituvia ongelmia tullaan korjaamaan. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+8.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-12-15T20:04:38,2025-12-15T20:11:41,Käsitelty,1.1 2025_129_347,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_348,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Herra puhemies! Aloitan ehkä kommentoimalla edustaja Väyrysen puheenvuoroa. On aivan totta ja yhdyn siihen, että valiokunta on käsitellyt pitkään tätä apteekkilakia. Tästä kiireellisyydestä tai kiirehtimisestä voidaan tehdä kahdenlaisia johtopäätöksiä. Ensinnäkin jo se, että sosiaali- ja terveysministeriöltä on jouduttu kysymään kerta toisensa jälkeen uusia vastineita — valiokunta on joutunut tekemään kerta toisensa jälkeen uusia muutoksia — kertoo mielestäni luvattoman huonosta lainvalmistelusta. On kohtuutonta, että valiokunnalta edellytetään sellaista työtä, joka oikeasti kuuluisi ministeriön työpöydille. Sen takia ehkä alun alkaenkin tämän lain osalta olisi ollut järkevää listata ne ongelmakohdat, joita asiantuntijakuulemisissa heti alusta lähti hyvin esille tulemaan, ja palauttaa tämä ministeriön valmisteluun, ja sitten kun tämä olisi ollut myös vaikutusarvioiltaan hyvin huomioitui ja myöskin perustuslain toteutumisen osalta varmistettu, niin vasta siinä vaiheessa olisi tuotu tämä esitys sitten valiokunnalle. Sen vuoksi mielestäni tämän apteekkilain osalta kiirehdittiin. Siitä kertoo erityisesti se, että äänestetään perustuslakivaliokuntaan lähettämisestä, joka — toistan, kuten ensimmäisessä puheenvuorossani sanoin — on poikkeuksellista eduskunnassa. On 15. vuosi, jonka saan täällä olla edustamassa, ja tällaisiin tilanteisiin en ole kyllä onnekseni törmännyt täällä aiemmin. Tämänkin lain osalta on tyypillistä, tällä hallituskaudella oikeastaan leimallistakin, että räiskitään menemään huomioimatta suurta kokonaisuutta. Tämänkin lain osalta on vakavia vaikutusarviointipuutteita. Näistä toteaisin ehkä yhden, mistä olen erityisen huolestunut ja joka asiantuntijakuulemisissa tuli esille, eli tässä hallituksen esityksessä ei ole arvioitu sitä, minkälaisia vaikutuksia uudistuksella on sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuteen ja hyvinvointialueiden toimintaan. Apteekkiverkosto on merkittävä yhteistyökumppani hyvinvointialueilla, ja siksi tämän kokonaisarvion tekeminen olisi äärimmäisen tärkeää. Jotenkin itse, kun olen myös Ekhvan eli Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja, olen tunnoiltani tällä hetkellä herkistynyt, koska alirahoituksen vuoksi olemme joutuneet irtisanomaan satoja ihmisiä. Tämä joululahja ei ole mieluinen näille yksilöille, jotka menettävät työnsä, tai koko alueelle ylipäätänsäkään, puhumattakaan ihmisille, jotka palveluita tarvitsevat ja jotka näiden irtisanomisten vaikutuksesta todennäköisesti joutuvat nyt sitten pidempään hoitoonpääsyä odottamaan. Tuntuu jotenkin siltä, että miten ihmeessä tämä hallitus kaikilla mahdollisilla keinoilla pyrkii vaikeuttamaan hyvinvointialueiden onnistumisen mahdollisuuksia. Sitten seuraavaksi totean, että toinen vakava puute, jonka vaikutusarvioita ei ole huomioitu, on kokonaisturvallisuuden ja varautumisen näkökulma. Lääkehuollosta huolehtiminen on kyllä äärimmäisen tärkeää, ja sen vuoksi olen huolissani, että tässä maailmanajassa otetaan tällainen riski. Useat valiokunnan kuulemat asiantuntijat esittivät vakavan huolen apteekkipalveluiden heikkenemisen riskeistä. Esimerkiksi Fimea on todennut lausunnoissaan, että lääkkeiden alueellinen huoltovarmuus eli apteekkien varastointivelvoite sekä apteekkipalveluiden yhdenvertaisuus uhkaavat vaarantua tällä lainsäädännöllä, varsinkin jos ja kun apteekki joutuu lopettamaan toimintansa. Näin kävisi etenkin tilanteissa, joissa kyseessä on seudun ainoa apteekki ja asiakkaiden asiointimatka voisi pidentyä jopa kymmenillä kilometreillä. Fimean mukaan pahimmillaan tilanne voi johtaa siihen, että valtio joutuu erinäisin tukitoimin turvaamaan apteekkipalveluita osassa maata. On jotenkin käsittämätöntä, että tällä esityksellä, jolla tavoitellaan säästöjä ja josta asiantuntijakuulemisissa on kuitenkin tullut selväksi, että niitä säästöjä ei tämän myötä niin tule toteutumaankaan, päinvastoin saatetaan aiheuttaa tilanne, josta tulee säästöjen sijaan lisäkustannuksia. Tämäkin on asia, minkä takia — kuten alussa aloitin — perustan väitteeni sille, että tässä loppuvaiheessa tämän asian osalta valiokunnassa kiirehdittiin turhaan. Tämä olisi pitänyt siirtää heti ensi vuoden alkuun ja tehdä rauhassa niin, ettei tehdä hätiköityjä virheitä ja ettei valiokunnan jäsenten tarvitse ottaa harteilleen perustuslain edellytysten täyttymisestä vastuuta. Kannatan edustaja Laine-Nousimaan uusimaa esitystä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+8.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2025-12-15T20:11:44,2025-12-15T20:18:10,Käsitelty,1.1 2025_129_349,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_350,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensiksi kiitän edustaja Kymäläistä, että nostitte vielä myöskin tänä iltana tämän huoltovarmuusnäkökulman tähän keskusteluun mukaan. Se on todellakin ollut myöskin tuolla valiokuntakäsittelyn aikana esillä, eikä sitäkään todellakaan tänä maailmanaikana pysty väheksymään tämänkään teeman yhteydessä. Arvoisa puhemies! Toinen edustaja, jonka puheenvuoroa haluan kiittää, on edustaja Reijonen, joka käytti täällä aiemmin erittäin hyvän puheenvuoron ja farmaseuttina tuntee hyvin tämän alan ja sen, mitä ja millaisia ongelmia tämä lakiesitys tulee apteekeille aiheuttamaan. Haluan häntä kiittää siitä. Hän myöskin puheenvuorossaan toi esille sitä, kuinka paljon myöskin hallituspuolueitten sisällä ja edustajilla on vastustusta tätä lakiesitystä kohtaan, ja jäin vain sitä sitten pohtimaan, miksi tätä esitystä ollaan kuitenkin viemässä ilmeisesti maaliin vielä äänestyksen jälkeenkin, jos siellä hallituksen sisälläkin on niin paljon tähän vastustusta. Hän toi monia hyviä näkökulmia esille, samoja, mitä tässä illan aikana on käyty esittelemässä. Se vain jää tähän loppuun vielä pohdituttamaan, ketkä tätä muutosta ajavat niin kuin käärmettä pyssyyn, jos vastustustakin kuitenkin löytyy niin kovasti kuin tänään on kuultu. — Kiitoksia. ", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+8.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-12-15T20:18:10,2025-12-15T20:20:08,Käsitelty,1.1 2025_129_351,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 32/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Edustaja Laine-Nousimaa, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_129_352,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 32/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! SDP ja vasemmistoliitto jättävät tähän mietintöön yhteisen vastalauseen, koska emme näe esityksen mukaiselle sosiaali‑ ja terveyspalveluiden alihankinnan laajentamiselle todellista tarvetta. Asiantuntijakuulemisissa on kyllä todettu, että muutos voi lisätä joustavuutta, mutta samalla on jäänyt täysin osoittamatta, että nykyinen lainsäädäntö olisi palveluiden järjestämisen kannalta niin ongelmallinen, että sitä pitäisi muuttaa näin perustavanlaatuisesti. Lakia ei pidä muuttaa vain varmuuden vuoksi tai markkinoiden ehdoilla, jos tarvetta ei ole osoitettu. Nykyisen sotejärjestämislain 17 § on rakennettu huolellisen valmistelun pohjalta, ja siinä alihankinta on rajattu täydentävään toimintaan. Nyt hallitus esittää, että alihankinta irrotetaan kokonaan näistä rajoista ja prosenttikatosta. Tämä on merkittävä suunnanmuutos. Vaikka esityksessä todetaan, että ostopalveluntuottajalla tulee edelleen olla riittävästi omaa osaamista ja henkilöstöä, tämä jää pitkälti tulkinnanvaraiseksi. Vaarana on, että hyvinvointialueille syntyy keskenään erilaisia käytäntöjä ja tulkintoja siitä, mikä on riittävää. Se heikentää yhdenvertaisuutta sekä asukkaiden että ammattilaisten näkökulmasta. On myös muistettava, että sosiaali‑ ja terveyspalvelut ovat laajalti julkisia hallintotehtäviä. Niissä toteutetaan perustuslain 19 §:ssä turvattuja perusoikeuksia. Näiden tehtävien antaminen yksityisille toimijoille edellyttää perustuslain 124 §:n tiukkojen ehtojen täyttymistä. Käytännössä sotepalveluiden tuotannosta on hyvin vaikea erottaa toimintoja, joihin nämä vaatimukset eivät soveltuisi. Siksi alihankinnan laajentamiseen tulee suhtautua erityisellä varovaisuudella. Pidämme myös vakavana puutteena sitä, että kuoriorganisaatioiden kieltoa ei ole säädetty lain tasolla. Pelkkä maininta perusteluissa ei riitä. Markkinoilla tiedetään jo olevan toimijoita, joiden oma palvelutuotanto on hyvin ohutta. Selkeä pykälätason kielto olisi ollut välttämätön, jotta tulkinnanvaraa ei jäisi ja jotta valvontaa voitaisiin tehdä johdonmukaisesti. Arvoisa herra puhemies! Alihankinnan ketjutuksen salliminen lisää riskejä entisestään. Vaikka ensihoito on rajattu ketjutuksen ulkopuolelle, monia muitakin toimintoja olisi tullut tarkastella kriittisesti. Eduskunnan oikeusasiamies on lausunnossaan tuonut esiin vakavia epäkohtia alihankkijoiden käytössä erityisesti valvonnan, vastuiden ja toimintakäytäntöjen osalta. Näitä huolia ei ole otettu esityksessä riittävästi huomioon. Valvonnan näkökulmasta esitys on ongelmallinen. Vastuut ja käytännöt jäävät epäselviksi, ja samalla hyvinvointialueiden valvontataakka kasvaa. Alueet ovat jo nyt tiukassa taloustilanteessa ja kuormittuneita. On rehellistä todeta, että mitä pidemmäksi alihankintaketju venyy, sitä heikommaksi käy tosiasiallinen mahdollisuus valvoa palveluiden laatua ja asiakas‑ ja potilasturvallisuutta. Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys lisää riskejä ilman, että se ratkaisee osoitettua ongelmaa. Se heikentää valvontaa, lisää tulkinnanvaraisuutta ja vaarantaa perusoikeuksien toteutumisen sosiaali‑ ja terveyspalveluissa. Siksi esitän, että SDP:n ja vasemmistoliiton yhteisen vastalauseen 1 mukaisesti lakiehdotus hylätään. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+9.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-12-15T20:20:18,2025-12-15T20:24:13,Käsitelty,1.1 2025_129_353,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_354,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 32/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä lakimuutos tuo meidät tärkeän asian äärelle. Esitys ei ole vain pykäläuudistus paperilla. Se on askel kohti toimivampaa arkea niille, jotka käyttävät ja tuottavat hyvinvointipalveluja lähes joka päivä. Me haluamme, että hyvinvointialueet sekä pelastustoimi voivat toimia joustavammin ja tiedolla johtaen. Hyvä hoito ei parane turhalla hallinnolla. Arvoisa puhemies! Haluamme nyt uudistaa alihankintasääntelyä, koska tiedämme, että yksi malli ei sovi kaikille. Kun pieni yritys tai järjestö voi tuottaa osan palveluista julkista sektoriamme sujuvammin, voittaja on lopulta kansalainen. Kansalaisten hoitoon ja turvallisuuteen meidän kuuluukin panostaa. Kun palveluita voi tuottaa se, joka siihen kykenee parhaiten, on lopulta voittajana se, joka tarvitsee hoitoa, apua tai tukea juuri nyt. Samalla tavoitteena on ohjata investointeja paremmin, jotta jokainen euro rakentaa tulevaisuutta, ei pelkkiä seiniä. Kolmantena esityksessä ehdotetaan myös henkilöstötietojen seurannan vahvistamista, koska ilman ajantasaista tietoa ei voi johtaa eikä kehittää. Arvoisa puhemies! Tavoitteemme on selkeä. Nyt ehdotettavien muutosten on näyttävä ihmisten arjessa. Ne voivat näkyä esimerkiksi siinä, että päällekkäiset hankkeet vähenevät, päätöksenteko selkiytyy ja työvoiman käyttö kyetään suunnittelemaan fiksummin. Näin hyvinvointialue saa mahdollisuuden tehdä työnsä ja me täällä omassa roolissamme lainsäätäjinä huolehdimme, että kokonaisuus pysyy hallinnassa. Kun hyvinvointimme turvataan yhdessä toimien, olemme vahvempia ja reilumpia kaikille. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on huolellisesti tutustunut esitykseen, kiitos siitä. Huomaan, että heidänkin tahtotilansa on yhteinen, sillä valiokunnassa esitykseen on tehty vain pieniä tarkennuksia. Tällaisenaan kokonaisuus on nyt hyvä ja kansalaisten edun mukainen. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+9.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-15T20:24:13,2025-12-15T20:27:06,Käsitelty,1.1 2025_129_355,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Merinen, poissa. Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_356,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 32/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tosiaan sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliitto jättivät valiokunnan mietintöön vastalauseen, kun katsottiin, ettei esityksen mukaiselle alihankinnan laajentamiselle ole tarvetta. Asiantuntijakuulemisten mukaan se voi lisätä joustavuutta, mutta toisaalta saadun lausuntopalautteen mukaan ei ole osoitettu, että nykyinen lainsäädäntö olisi palveluiden järjestämisen kannalta ongelmallista niin, että sitä olisi muutettava hallituksen esittämällä tavalla. Siksi kannatan edustaja Laine-Nousimaan tekemää esitystä tämän lakiesityksen hylkäämisestä. Tämän muutoksen myötä on vaarana, että hyvinvointialueille muodostuu erilaisia tulkintoja siitä, mikä luetaan riittäväksi osaamiseksi ja henkilöstöksi, ja tämä voi heikentää yhdenvertaisuutta niin asukkaiden kuin ammattilaisten näkökulmasta. Kuten siinä valiokunnan mietinnössä todetaan, mekin korostetaan sitä, että jatkossakaan niin sanottua kuoriorganisaatioiden käyttöä ei pidä sallia, vaan sotepalveluntuottajalla on aina oltava riittävää omaa osaamista ja henkilöstöä. Yksityisen palveluntuottajan riittävä oma palvelutuotanto ei voi tarkoittaa yhtiötä, jonka palveluksessa olisi lähinnä hallintohenkilöstöä ja vastaava lääkäri tai muu palvelujen vastuuhenkilö. No, kuitenkin jo tällä hetkellä tiedetään markkinoilla toimivista kuoriorganisaatioista, ja olisimme pitäneet välttämättömänä säätää kuoriorganisaatioiden kiellosta pykälätasolla, eikä vain mainita asiaa lain perusteluissa, jotta tulkinnanvaraa ei olisi. Siten lain soveltamisessa olisi voitu tukeutua selkeästi kuoriorganisaatioiden kieltoon ja sen perusteluihin, joissa kuoriorganisaatio ja sen suitsimisen ehdot olisi määritelty laajasti.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+9.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-12-15T20:27:12,2025-12-15T20:29:21,Käsitelty,1.1 2025_129_357,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 32/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_358,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 32/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen tarkoituksena on muuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä annettuja lakeja. Sen keskeisiä tavoitteita ovat monituottajuuden vahvistaminen, tiedolla johtamisen kirkastaminen ja investointien ohjauksen tehostaminen. Ensimmäisenä alihankinnan ketjutus: Hallitus poistaa aiemmat alarajat ja mahdollistaa ketjutuksen tietyin ehdoin, esimerkiksi sairastumisen tai sijaisjärjestelyn ajaksi, jotta palveluntuottajat voivat joustavammin käyttää markkinoiden kokonaiskapasiteettia. Tämä muutos ei ainoastaan lisää joustavuutta, vaan keventää erityisesti pienten yritysten osallistumismahdollisuuksia sotealalla. Laatu ja vastuut säilyvät. Pääsopimuksen tekijällä on aina kokonaisvastuu, ja hyvinvointialue hyväksyy alihankkijat sekä seuraa niiden toimintaa. Toiseksi tiedolla johtaminen vahvistuu: Lain 29 §:ää täsmennetään niin, että hyvinvointialueet velvoitetaan tuottamaan selkeää vähimmäistietoa henkilöstön käytöstä ja palveluiden vaikuttavuudesta. Tämä mahdollistaa yhdenmukaisen kansallisen vertailun ja tukee johtamista, samalla kun hallinnon on vältettävä päällekkäistä raportointia. Yksityisten toimijoiden hallinnollinen taakka ei saa kasvaa kohtuuttomaksi. Kolmanneksi investointien ohjaus kirkastuu: Hyvinvointialueiden investointisuunnitelmat voidaan jatkossa hylätä, jos ne ovat ilmeisesti ristiriidassa valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Tämä antaa valtakunnanohjaukselle selkeät työkalut varmistaa, että investoinneissa painottuvat alueellinen yhdenvertaisuus, tehokkuus ja vaikuttavuus, nämä tärkeät periaatteet, hallitusohjelmamme mukaisesti. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta on arvioinnissa tukenut näitä linjauksia selkeästi. Valiokunnan mietinnössä todetaan, että muutos rakentaa hallittua monituottajuutta, vahvistaa valvonnan edellytyksiä ja sisältää perustuslakivaliokunnan evästykset muun muassa sääntöjen selkeydestä ja asiantuntijalausunnoista. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys ja valiokunnan mietintö muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka vie suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa kohti tehokkaampaa, asiakaslähtöisempää ja kestävämpää tulevaisuutta. Monituottajuus yhdistyy vastuuseen, tiedolla johtaminen yhdistyy yksinkertaisuuteen, ja investoinnit suuntautuvat vaikuttavasti. Tuen esityksen hyväksymistä sellaisenaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+9.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-12-15T20:29:30,2025-12-15T20:31:55,Käsitelty,1.1 2025_129_359,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_129_360,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Rahapelaaminen on muuttunut. Enää ei mennä pelikoneelle, huoltoasemalle tai kioskille. Pelaaminen tapahtuu kännykällä, kotisohvalla, kellonajasta riippumatta. Rajat ovat kadonneet, eikä sääntelymme ole kestänyt perässä. Nykyinen rahapelijärjestelmä, jossa Veikkauksella on yksinoikeus, ei enää vastaa todellisuutta. Merkittävä osa rahapelaamisesta tapahtuu nykyisen järjestelmämme ulkopuolella, verkossa ja ulkomaisten toimijoiden alustoilla. Näistä peleistä ei makseta lisenssimaksuja tai veroja Suomeen. Näillä toimijoilla ei ole mitään vastuuta suomalaisten peliongelmista. Arvoisa puhemies! Rahapelijärjestelmä kaipaa kipeästi uudistusta. Olemme nyt valiokunnassa käsitelleet hallituksen esityksen uudeksi rahapelilaiksi. Rahapelien toimeenpano kytketään nyt selkeästi luvanvaraiseen järjestelmään. Peliyhtiöiltä edellytetään lisenssiä, ja pelaaminen vaatii tunnistautumista. Valiokunnassa teimme esitykseen tarpeellisia täydennyksiä, ja kokonaisuus on nyt tässä hetkessä hyvä. Tulevaisuutta varten meidän tulee kuitenkin yhä perusteellisemmin selvittää pelaajien mahdollisuudet asettaa itselleen keskitetty, kaikkia pelitarjoajia koskeva yhteinen tappioraja. Lisäksi meidän on seurattava pelihaittojen kehitystä ja huolehdittava viranomaisvalvonnan ja pelihaittojen vastaisen työn toimintaedellytyksistä. Kuten minkä tahansa uuden lain voimaan tullessa, on myös tärkeää, että valtioneuvosto seuraa uudistuksen vaikutuksia muuhun yhteiskuntaan. Tämän lain osalta keskeistä on varmistaa hevostalouden toimintaedellytykset ylimenovaiheessa sekä selvittää raaputusarpojen lahjaksi antamisen mahdollisuudet viipymättä. Arvoisa puhemies! Pelihaitat ovat vakava yhteiskunnallinen ongelma. Pieni joukko pelaajista tuottaa suuren osan pelituloista mutta samalla myös suuren osan inhimillisestä kärsimyksestä. Meidän on otettava nämä haitat tosissamme. Veikkauksen yksinoikeus ei ole enää riittävä keino hallita näitä ongelmia. Uusi rahapelilaki siirtää meidät yksinoikeusjärjestelmästä lisenssijärjestelmään, joka yhdistää vastuullisuuden ja markkinoiden valvonnan. Kannatan esitystä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+10.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-15T20:32:13,2025-12-15T20:35:24,Käsitelty,1.1 2025_129_361,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_362,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Rahapelilainsäädäntö on todellakin uudistettava, koska nettipelaaminen on suurelta osin karannut ulkomaisten pelifirmojen käsiin ja suomalaisen lainsäädännön ulottumattomiin. Tämä uudistus tulisi kuitenkin toteuttaa niin, että keskeisenä pyrkimyksenä olisi pelihaittojen torjunta ja valitut sääntelyratkaisut myös todellisuudessa toteuttaisivat tätä tavoitetta. Nyt valitut ratkaisut ovat saaneet kovaa kritiikkiä muun muassa sosiaali- ja terveysministeriöltä, THL:ltä ja poliisilta sekä peliongelmien parissa työskenteleviltä järjestöiltä. Uuden rahapelilain 1 §:n mukaan sen keskeisenä tavoitteena olisi rahapelihaittojen ehkäisy ja vähentäminen, ja myös Orpon hallitusohjelman mukaan uudistuksen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää pelaamisesta aiheutuvia terveydellisiä, taloudellisia ja sosiaalisia haittoja, mutta nyt tämän käsiteltävän lain sisältö on kuitenkin ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa. Todellinen tavoite näyttääkin olevan kanavointiasteen parantaminen eli lisenssijärjestelmän piirissä tapahtuvan pelaamisen edistäminen, ja tässä muodossa lisenssijärjestelmään siirtyminen tulee räjäyttämään rahapelifirmojen mainonnan käsiin. Mainonta normalisoi ja arkipäiväistää pelaamista. Se lisää myös positiivista suhtautumista rahapeleihin ja yllyttää pelaamaan. Näin lisätään rahapelien kulutusta ja niiden aiheuttamia haittoja. Mainonta lisää peliriippuvaisten pelaamista ja riskinottoa. Se vaikeuttaa pelaamattomuutta ja aiheuttaa retkahduksia. Esitys ei sisällä uskottavia keinoja myöskään lasten ja nuorten suojelemiseksi mainonnalta. Lain valmistelussa on torjuttu esimerkiksi tv-mainonnan kieltäminen, haitallisempien pelimuotojen mainonnan täyskielto tai mainonnan ajalliset rajoitukset, koska kaikki nämä on nähty kanavointitavoitteen kannalta huonommaksi vaihtoehdoksi kuin valittu hyvin salliva malli. Mainonnan laajaa sallimista on perusteltu sillä, että se ohjaa kulutusta säännellyille markkinoille ja näin voidaan vähentää haittoja. Tässä onnistumisesta ei kuitenkaan ole näyttöä. Useissa Euroopan maissa onkin lisenssijärjestelmäkokemusten jälkeen päädytty tiukasti rajoittamaan rahapelien mainontaa. Tällaisenaan tämä uudistus tulee merkittävästi lisäämään pelihaittoja, ja uudistus tulisi valmistella uudestaan tavalla, joka oikeasti toteuttaa keskeisemmäksi tavoitteeksi esitettyä haittojen torjuntaa. Siksi, arvoisa puhemies, esitän, että lakiehdotukset hylätään ja myös että hyväksytään vastalauseen 2 mukaiset kaksi lausumaa.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+10.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-12-15T20:35:24,2025-12-15T20:38:18,Käsitelty,1.1 2025_129_363,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_364,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Rahapelijärjestelmän uudistus on ollut pitkään vireillä, ja tällä uudistuksella pyritään vastaamaan siihen tilanteeseen, jossa nyt ollaan, jossa nykyinen Veikkauksen yksinoikeusjärjestelmä on menettämässä merkityksensä, kun rahapelaaminen on siirtynyt entistä enemmän verkkoon ja järjestelmän ulkopuoliseen pelaamiseen. Ymmärrän, että tätä uudistusta tarvitaan, ja hallituksen esitykseen kirjatut tavoitteet ovat sinänsä perusteltuja. Valiokunnassa esitystä viilattiin vähän parempaan suuntaan, mutta ei niin paljon kuin asiantuntijoiden pohjalta olisi ollut tarpeen. Koska uudistuksen toimeenpanoon liittyy paljon huolia, tein asian ensimmäisessä käsittelyssä useita vihreiden pykälämuutosesityksiä, joilla olisi pyritty vähentämään uudistuksen haitallisia vaikutuksia peliongelmien lisääntymiseen. Valitettavasti kaikki nämä esitykset hävittiin tämän salin äänestyksissä. On valitettavaa, että hallitus päätyi toteuttamaan uudistuksen tavalla, jossa kanavointiasteen nostamista ja verotulojen ehkäisyä on korostettu haittojen ehkäisyn ja vähentämisen kustannuksella. Jo nyt tiedetään, että esimerkiksi markkinointi tulee lisääntymään merkittävästi ja se tulee osaltaan lisäämään myös ongelmapelaamista. Erityisen haitallinen ja pelaamiseen houkutteleva ehdotus on bonuspelirahan tarjoamisen mahdollistaminen. Tämä lisättiin esitykseen lausuntokierroksen jälkeen, eikä sille ole esitetty hyväksyttäviä perusteluja. Tätäkin esitimme poistettavaksi edellisessä käsittelyssä. Tärkeää olisi ollut saada hallituksen esitykseen mukaan myös keskitetyt, kaikkia toimiluvan haltijoita koskevat tappio- ja rahansiirtorajat. Vielä nostan näistä hävityistä esityksistä peliautomaattien sijoittelun: Vihreät ovat pitkään ajaneet myös peliautomaattien sijoittamista kauppojen ja huoltoasemien eteisistä erillisiin valvottuihin tiloihin. Tämä olisi ollut yksinkertainen pelihaittoja vähentävä toimi. Arvoisa puhemies! Tosiaan näitä pykälämuutoksia ei nyt sitten hyväksytty, mutta vihreiden vastalauseesta löytyy myös lausumaehdotuksia, joilla edelleen haluamme parantaa hallituksen esitystä. Ne liittyvät uudistuksen seuraamiseen ja pelihaittojen ehkäisyn resursseihin sekä ulkopuolisen maksuliikenteen ja verkkoliikenteen estämisen keinoihin. Teen siis seuraavat vihreiden vastalauseen 1 mukaiset neljä lausumaehdotusta, jotka vielä tässä ääneen luen: ”1. Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa uudistuksen vaikutuksia laajasti kiinnittäen huomiota erityisesti rahapelihaittojen ehkäisyyn ja varaa tarvittaessa lisäresursseja pelihaittojen ehkäisyyn.” ”2. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy valmistelemaan lisenssijärjestelmän ulkopuolisen maksuliikenteen ja verkkoliikenteen estämistä koskevia säännöksiä kanavointiasteen paranemisen turvaamiseksi.” ”3. Eduskunta edellyttää, että hallitus perustaa erillisen asiantuntijaryhmän rahapelaamisen markkinoinnin ja tarjonnan valvontaan.” ”4. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy selvittämään valtionavustuksilla avustettavan toiminnan laajentamista myös ehkäisevää ja korjaavaa rahapelihaittatyötä tekeviin järjestöihin.”", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+10.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-12-15T20:38:20,2025-12-15T20:42:05,Käsitelty,1.1 2025_129_365,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_366,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Myös minä kannan huolta tämän rahapeliuudistuksen vaikutuksesta pelihaittoihin, ja siitä syystä kannatan näitä edustaja Elon edellä tekemiä lausumaehdotuksia.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+10.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-12-15T20:42:05,2025-12-15T20:42:30,Käsitelty,1.1 2025_129_367,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_368,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! SDP:n valiokuntaryhmä katsoi rahapelilain kevään valiokuntakäsittelyssä tarpeelliseksi liittää valiokunnan lausuntoon eriävän mielipiteen. Tällä halusimme tuoda esiin vakavia huolia ja riskejä, jotka asiantuntijakuulemisissa nousivat toistuvasti esille ja joita ei mielestämme oltu hallituksen esityksessä riittävästi huomioitu. Hallitusohjelmassa rahapelijärjestelmäuudistuksen keskeiseksi tavoitteeksi asetetaan pelaamisesta aiheutuvien terveydellisten, sosiaalisten ja taloudellisten haittojen ehkäisy ja vähentäminen. Valiokunnan kuulemien sosiaali‑ ja terveyspoliittisten asiantuntijoiden mukaan on kuitenkin olemassa todellinen riski, että esityksen keinovalikoima ei vastaa tätä tavoitetta riittävällä tavalla. Useat asiantuntijat mukaan lukien Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat arvioineet, että rahapelien saatavuuden ja markkinoiden lisääntyminen voi johtaa pelihaittojen kasvuun ja niiden vakavoitumiseen. Tämä tarkoittaisi paitsi inhimillistä kärsimystä myös kasvavia kustannuksia hyvinvointialueille. On syytä ottaa vakavasti huoli siitä, että kanavointiasteen korottaminen näyttää painottuvan esityksessä enemmän kuin haittojen ehkäisy. Arvoisa puhemies! Erityinen huoli koskee nuoria aikuisia. Sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa esitettiin painavia perusteita ikärajojen korottamiselle ja nuorille aikuisille kohdennettaville erityisille suojatoimille. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että tällaiset ratkaisut ovat mahdollisia ja toimivia. On tärkeää, että lain toimeenpanossa ja jatkovalmistelussa varmistetaan, ettei nuorten asemaa jätetä liian heikoksi. Myös markkinointia koskevat säännökset herättävät perusteltua huolta. Asiantuntijoiden ja ministeriöiden arvioiden mukaan markkinoinnin säätely on kokonaisuutena varsin väljä ja sillä voi olla merkittävä vaikutus pelihaittojen kasvuun. Erityisen ongelmallisena on pidetty sitä, että myös kaikkein haitallisimpien rahapelien markkinointi voi tulla sallituksi. On välttämätöntä huolehtia siitä, ettei markkinointi kohdistu lapsiin ja nuoriin ja että haittavaikutukset ovat selkeästi esillä. Arvoisa puhemies! Pelihaittojen ehkäisy ja hoito edellyttävät riittävää ja vakaata rahoitusta. Sosiaali‑ ja terveysvaliokunnassa esiin tuodut tiedot rahoituksen tasosta ovat huolestuttavia. Jos rahoitus jää selvästi alle asiantuntijoiden arvioiman tarpeen, vaarana on, että nykyinen ehkäisevä ja korjaava työ heikkenee samaan aikaan, kun järjestelmämuutos lisää haittojen riskiä. Tämä olisi kestämätön yhtälö. Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota huolenpitovelvoitteen selkeyteen, kulutusrajojen todelliseen vaikuttavuuteen sekä bonusten ja muiden pelaamista lisäävien kannustimien vaikutuksiin. Asiantuntijat ovat toistuvasti korostaneet, että ilman yksilötason kokonaiskuvaa rahapelaamisesta haittojen ehkäisy jää puutteelliseksi. Arvoisa puhemies! On selvää, että rahapelijärjestelmän uudistaminen on laaja ja vaativa kokonaisuus. Juuri siksi on tärkeää, että tunnistamme esitykseen liittyvät riskit ajoissa ja seuraamme uudistuksen vaikutuksia tarkasti. Sosiaali‑ ja terveysvaliokunnassa jättämämme eriävä mielipide on tarkoitettu vakavaksi varoitukseksi ja muistutukseksi siitä, että haittojen ehkäisy ei saa jäädä toissijaiseksi. Eduskunnan vastuulla on varmistaa, että uudistuksen toimeenpano, jatkosääntely ja rahoitusratkaisut tukevat aidosti hallitusohjelman tavoitteita ja suojelevat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia. Tämä työ ei pääty tähän käsittelyyn.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+10.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-12-15T20:42:33,2025-12-15T20:47:01,Käsitelty,1.1 2025_129_369,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_370,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Pekonen puhui siitä, miten lisenssimalli tässä nyt esitetyssä muodossa hyvin todennäköisesti räjäyttää rahapelien mainonnan käsiin eikä tilanne tältä osin ole kohta kenenkään hallinnassa. Jaan täysin tämän huolen. Mainonnan tiukemman sääntelyn lisäksi tämä uudistus olisi voitu toteuttaa paremmin monelta muultakin osin. Pelihaittojen ehkäisyä ja vähentämistä olisi voitu tehostaa esimerkiksi korottamalla rahapelaamisen ikärajaa väkevien alkoholijuomien tapaan; säätämällä pelaajien itse asettamien yhtiökohtaisten siirtorajojen lisäksi sitovasta, kaikkia toimijoita koskevasta yhteisestä talletus- tai tappiorajasta; säätämällä tarkemmin peliyhtiöitä koskevasta huolenpitovelvoitteesta sen sijaan, että yhtiöille itselleen jätetään vapaus määritellä, miten ja milloin ne puuttuvat pelihaittoihin; täsmentämällä ja tiukentamalla peliautomaattien sijoittelua koskevaa säännöstä niin, että automaatteja saisi sijoittaa vain erillisiin valvottuihin tiloihin, kuten pelisaleihin; luomalla tehokkaampia järjestelmän ulkopuolisen pelaamisen rajoituksia, kuten tehokkaita ja toimivia IP- ja maksuestoja; kieltämällä pelaamiseen liittyvät bonukset; ja korottamalla arpajaisveroa edes yleisen arvonlisäverokannan tasolle. Katson, että uudistuksessa on riittämättömästi huomioitu tarve rahapelihaittojen torjuntaan, ja kannatan edustaja Pekosen tekemää hylkäysehdotusta ja lausumaehdotuksia.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+10.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-12-15T20:47:01,2025-12-15T20:48:47,Käsitelty,1.1 2025_129_371,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_372,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Olen itse saanut olla varsin pitkään Veikkauksen eri tehtävissä mukana ja myös Raha-automaattiyhdistyksen hallituksessa aikanaan siinä tilanteessa, kun tämä peliyhtiöiden fuusio tapahtui. Usein itse mietin Veikkauksen tilannetta myös tämän fuusion jälkeen ja ennen sitäkin. Se on tietyllä tavalla ollut vähän jakomielitautinen siinä mielessä, että me poliitikot olemme odottaneet, että Veikkaus tuottaa meille miljardin vuodessa jaettavaksi silloisen jakosuhdelain mukaisesti eri kohteisiin, ja samaan aikaan yhtiön yksi keskeinen tehtävä on ollut pelihaittoihin puuttuminen, eli siinä on ollut aikamoinen tasapainottelu näiden kahden vaateen kanssa. Näissä eri tehtävissä pelimaailmassa toimineena olen ainakin ollut ymmärtävinäni, että emme ole kauhean hyvin onnistuneet tulkiten saamastani palautteesta, mitä on tullut. Paljon on tullut palautetta, että emme ole riittävästi pystyneet puuttumaan pelihaittoihin tässä nykyisessäkään järjestelmässä. Minun mielestäni edustaja Berg piti hyvän puheenvuoron ja pohti, mikä on riski tässä uudessa järjestelmässä, mihin mennään. Toki voi kysyä, mikä on se riski, jos me tämän nyt hylkäämme ja jatkamme tällä nykyisellä järjestelmällä. Sekään ei ole riskitön tilanne. Silloin pelaamisen siirtyminen muihin kanaviin tietysti jatkuu, ja siksi tässä tätä uudistusta tehdään. Laitoin ensin tähän itselleni ylös, että rahapeliuudistus olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin. Ehkä siinäkin meillä jokaisella on vähän peiliin katsomisen paikka sen takia, että Veikkaus tuotti pitkään sen miljardin, mistä me toisella kädellä odotimme, että voimme käyttää sen sotejärjestöille, liikuntaan, urheiluun, kulttuuriin ja niin poispäin, ja samaan aikaan olemme kuitenkin olleet huolissamme pelihaitoistakin, vaikka osa on sitä mieltä, että emme ole olleet. Raha-automaattiyhdistyksen kohdalla mietin joskus — se oli aika ennen minua näissä — että muistan, kuinka Raha-automaattiyhdistyksessä jarrutettiin, että ei, RAY ei voi mennä, tietokoneisiin, nettipeleihin, mihin nämä niin sanotut yksikätiset rosvot alkoivat aikanaan mennä. Raha-automaattiyhdistys ei sinne mennyt, vaan todettiin, että sinne ei pidä mennä. Jatkettiin vain niitä kaupoissa ja huoltoasemilla olevia pelejä. Ja mitä tapahtui? Ihmiset menivät tietokoneella pelattaviin pelikasinoihin. Siinä RAY hävisi tietysti pelaajia merkittävän osan, mutta myös tapahtui se, että pelaajat menivät ulkomaisiin pelikasinoihin, jotka tarjosivat Blackjackeja sun muita siellä netissä. He saivat ensimmäiset kokemukset sieltä, ja aika monet jäivät pelaamaan niitä sen jälkeen, kun Raha-automaattiyhdistys lopulta pakon sanelemana sinne tuli, kun se virta oli niin vahva, että alettiin jo miettiä, säilyykö tässä yksinoikeusjärjestelmä ollenkaan. Sitten tämä regulointikysymys, niin sanottu säätely: Kyllä meidän järjestelmä on ollut aika vahvasti sellainen, että sen takia, että on haluttu näihin pelihaittoihin puuttua, me olemme säädelleet käytännössä vain tätä omaa peliyhtiötämme. Meillä ovat kaikki toimenpiteet kohdistuneet siihen, mitä Veikkaus ja RAY ja Fintoto tekivät aikanaan — nyt Veikkaus viime aikoina, kun on ollut yhden peliyhtiön järjestelmä — ja kaikki panokset siinä säätelyssä on kohdennettu sinne. Samaan aikaan on käynyt vähän samanlainen liike, mitä tapahtui RAY:n kohdalla, eli pelaajat ovat menneet netissä niille pelikasinoille, joissa sääntely ei ole ollut niin tiukkaa. Jälleen me olemme hävinneet pelaajia niihin kanaviin, missä ei kukaan ole huolissaan pelaajien pelihaitoista, ja tämä on ihan oleellinen osa tässä. No, sitten tulemme tähän lisenssijärjestelmään, johon nyt siirrymme. Lottopelit ja arvat jäävät omaan haltuun. Hevospelit tulevat omanlaiseen malliin, missä nyt näyttää siltä, että on syntymässä ruotsalainen monopoli lisenssijärjestelmän kautta. Itse toivon, että se järjestelmä tulee toimimaan, niin että sieltä aidosti hevospuolelle saadaan se tuotto, mitä he tavoittelevat. Toivon, että he siinä onnistuvat. Olen hivenen varovaisen epäilevä, että siinä uhkat ovat niin suuria. Sitten tulemme tähän mainontakysymykseen, mistä minun mielestäni monet ovat pitäneet hyviä puheenvuoroja. Se tulee luonnollisesti kasvamaan merkittävästi. Sillä on varmasti haitat ja hyödyt myös suomalaisessa yhteiskunnassa. Hyötyjinä on ehkä media, joka tulee saamaan sitä kautta mainontatuloja, plus myös urheilu. Toivottavasti jonkun verran kulttuurikin voi näitä mainosrahoja saada. Sitten täällä minun mielestäni on pidetty erinomaisen hyviä puheenvuoroja — itse asiassa voisi sanoa, että lähes kaikki. Vaikka täällä on tullut hylkäysesityksiä, minun mielestäni on ollut ihan hyvät perusteet niissä näkökulmissa, millä tätä on myös kritisoitu. Edustaja Hänninen piti minun mielestäni tuossa keskustelun alussa aivan erinomaisen puheen, missä hän toi esille tunnistautumisen haastetta ja myös sitä yhteistä keskitettyä tappiorajaa, mikä ei muuten ole ihan yksinkertainen varmasti järjestelmänäkään luoda. Olen sanonut, että joku on juhlapuhe, ja vähän tuppaa, että tässä on samanlaista henkeä: se on helppo sanoa mutta se ei ole kovinkaan helppo tosiasiallisesti toteuttaa. Jos sellaiseen löydetään malli, missä se toimii aidosti, pätevästi, niin että siihen ei tule vuotoa tai kiertomahdollisuuksia, niin minun mielestäni yhteistä keskitettyä tappiorajaa, niin kuin edustaja Hänninen toi esille, pitää aktiivisesti seurata. Aivan loppuun, arvoisa puhemies — kello käy, muistiinpanot on suurin piirtein läpikäyty — olin ajatellut muutaman sanan sanoa siitä, että me tulemme [Puhemies koputtaa] valtion rahalla tukemaan tulevaisuudessakin liikuntaa ja urheilua. Miten suhtaudumme niihin, jotka samaan aikaan ottavat pelimarkkinoilta sponsorituloa? Kannattaa pohtia tätäkin. [Puhemies koputtaa] Arvoisa puhemies! Keskeisin kysymys on, miten hallitaan pelihaittoja.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+10.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-12-15T20:48:50,2025-12-15T20:56:37,Käsitelty,1.1 2025_129_373,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_374,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja, niin kuin edustaja Heinonenkin tuossa äsken totesi. Itse näen myöskin tämän asian niin, että tämä ei ole mikään perinteinen hallitus—oppositio-vastakkainasetteluasia, vaan asia, jolle on pakko tehdä tässä tilanteessa jotain, kun näyttää, että markkina luisuu meidän järjestelmämme ulkopuolelle. Ja miksi se on meille haitallista? Se johtuu ihan siitä, että jos pelaaminen tapahtuu meidän järjestelmämme ulkopuolella, niin haitat jäävät edelleenkin tänne meille kustannettaviksi, mutta kaikki tulot ja hyödyt menevät sitten ulkopuolelle. Siksi tämä järjestelmä on pakko tehdä. Kun hallintovaliokunnassa tätä asiaa käsiteltiin, niin siellä kyllä ilmeni monia näitä ongelmia, joita täällä on nytkin tuotu esiin. Lähinnä se on tasapainoilua sen suhteen, mikä on paras kompromissi siitä, että mahdollisimman paljon on tämän järjestelmän piirissä niitä palveluntuottajia, jotta me saadaan veroeuroja tänne Suomeen, jolloin niitä haittoja voidaan sitten korvata, ja vastaavasti taas se, että niitä haittoja sitten pystytään hallitsemaan, etteivät ne toisessa päässä kasva liiallisesti. Siksipä tähän perään laitettiinkin seurantalauseke siitä, että haittojen määrää pitää tarkkaan seurata ja tehdä muutoksia, mikäli ilmenee erityisiä ongelmia siinä järjestelmässä ja niitten tuottamisessa. Sitten yksi asia, mikä tässä samassa yhteydessä oltaisiin saatu korjattua, olisi ollut se, että oltaisiin arpojen lahjaksi antaminen hyväksytty jatkossakin ja tietenkin niin, että siinä eivät lapset pääsisi mukaan järjestelmään, vaan niin, että sen arvan ostajan ei ole pakko olla sama kuin lunastaja, vaan arvan voisi ostaa eri henkilö kuin sen lunastaja, kunhan molemmat ovat Veikkauksen asiakkaita ja täysi-ikäisiä. Tämä ei nähdäksemme olisi ollut huono asia, jos ajatellaan pitkiä perinteitä siitä, miten näitä laillisia arpoja voisi lahjaksi antaa, ja olisi tuotu tämä takaisin sen piiriin. Kaikki ovat varmaan samaa mieltä siitä, että Veikkauksen voittovaroilla on saatu paljon myöskin hyvää, ja siihen tämä järjestelmä myöskin pyrkii pääsemään takaisin kiinni, että meillä olisi jaettavaa jatkossakin, eikä niin, että kaikki menee ulkopuolelle. Ja se tässä pitää nähdä, että mitä tiukempaa se sääntely ihan millä tahansa osa-alueella on, niin sitä enemmän se menee sinne vapaille markkinoille, vaikkapa niin, että jos on se peliraja, mikä yhtenäisesti asetetaan, niin jos se on tiukka, sitä lähdetään kiertämään sitten järjestelmän ulkopuolella olevien pelaajien kautta, ja taas haitat jäävät meille ja hyödyt menevät muualle. Yksi erityinen toive, mikä minulla tähän olisi vielä, on se, että Suomi on varsin kova aina valvomaan niitä, jotka toimivat ohjeiden ja määräysten mukaan, mutta huono valvomaan niitä, jotka toimivat sen ulkopuolella. Minä toivon, että tässäkin tapauksessa valvonta kohdistetaan tämän järjestelmän ulkopuolisiin toimijoihin eikä niihin, jotka siihen ovat tulleet sisään ja mukaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+10.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-12-15T20:56:37,2025-12-15T20:59:24,Käsitelty,1.1 2025_129_375,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. 1. lakiehdotus on käsiteltävä perustuslain 87 §:ssä säädetyssä järjestyksessä. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_129_376,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hyvin johdettu talous on yksi yhteiskuntamme välttämättömyyksistä. Se on osa kansallista turvallisuutta, ja se keskeisellä tavalla vaikuttaa myös mahdollisuuksiimme voida hyvin. Kun rahoitusjärjestelmät toimivat vakaasti, yritykset uskaltavat investoida ja työllistää. Kun rahoituksen myöntämiseen on yhteiset pelisäännöt, valtion varoja käytetään vaikuttavasti ja vastuullisesti. Tällä hallituksen esityksellä halutaan selkeyttää valtion erityisrahoitustoimintaa. Esitys tuo yhteen useita lakeja ja asetuksia yhdeksi selkeäksi kokonaisuudeksi. Tällainen sääntely, yksinkertaistaminen ja hallinnon selkeyttäminen on tervetullutta. Sitä voisi pitää jopa välttämättömänä muuttuvassa toimintaympäristössä. Arvoisa puhemies! Erityisrahoituslain tavoitteena on vahvistaa Finnveran toimintaedellytyksiä, jotta se voi entistä paremmin tukea vientiä, investointeja ja elinkeinoelämän kehitystä. Sääntelyn uudistus antaa yhtiölle joustavammat työkalut vastata yritysten rahoitustarpeisiin myös sellaisissa tilanteissa, joissa markkinat eivät yksin kykene tarjoamaan riittäviä ratkaisuja. Esityksessä ehdotetaan muun muassa laintasoista toimialarajoituksista luopumista. Tämä tarkoittaa myös sitä, että maatalouden alkutuotantoa ja rakennusalan perustajaurakointia voidaan tulevaisuudessa rahoittaa samoilla kriteereillä kuin muilla toimialoilla, mikäli se katsotaan omistajaohjauksessa ja yhtiön harkinnassa tarpeelliseksi. Tämä lisää oikeudenmukaisuutta ja turvallisen yrittämisen edellytyksiä. Arvoisa puhemies! Vastuullinen taloudenpito ei kuitenkaan tarkoita sitä, että valtiontaloutta asetetaan riskeille alttiiksi, päinvastoin. Tässä laissa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että Finnveran riskinkantokyky ja itsekannattavuus säilyvät. Yhtiön rahoitusvalvonta siirtyisikin Finanssivalvonnalle, mikä parantaa valvonnan uskottavuutta ja läpinäkyvyyttä. Lisäksi säädettäisiin siitä, että ulkomaille rahoitusta voitaisiin myöntää selkeään suomalaiseen intressiin perustuen. On oikein, että suomalaisina käytämme rahojamme siellä, missä ne vastaavat meidän arvojamme, tavoitteitamme ja tarpeitamme. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+11.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-15T20:59:50,2025-12-15T21:02:54,Käsitelty,1.1 2025_129_377,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_378,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Hänninen tässä kävi läpi, mitä tässä esityksessä tavoitellaan, eli yksinkertaistamista ja selkeyttämistä. Minä ehdotan, että hyväksytään tähän esitykseen vastalauseen 2 mukaiset kolme lausumaa, jotka kuuluvat näin: 1. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto antaa eduskunnalle esityksen valtion erityisrahoitustoimintaa koskevan lainsäädännön uudistamisesta siten, että eduskunnalle perustuslaissa kuuluvaa valtaa päättää valtion varoista vahvistetaan. 2. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy viipymättä toimiin korkeariskisimmän eli niin sanotun erityisriskinoton valtuuksien ja toteutuneiden vastuiden läpinäkyvyyden parantamiseksi, mukaan lukien kahdeksan miljardin euron valtuuden korotuksen perusteleminen eduskunnalle. 3. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy viipymättä toimiin sen varmistamiseksi, että valtion erityisrahoituksen piirissä toimivat yhtiöt — laivanrakennusteollisuudessa ja muilla toimialoilla — noudattavat lakeja ja työehtosopimuksia alihankintaketjussaan. Eli näillä lisäyksillä tämä esitys hyväksyttäisiin.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+11.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-12-15T21:02:55,2025-12-15T21:04:17,Käsitelty,1.1 2025_129_379,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, poissa. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_380,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Pekosen tekemää esitystä., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+11.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-12-15T21:04:24,2025-12-15T21:04:36,Käsitelty,1.1 2025_129_381,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_129_382,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tänään käsittelemme hallituksen esitystä, joka koskee konesalien sähköveroluokan muuttamista. Kysymyksessä ei ole pelkkä verotekninen uudistus, vaan tämä esitys on osa laajempaa talouspolitiikan kokonaisuutta. Se on osa historiallisen yrittäjämyönteistä kokonaisuutta, jonka selkeä suunta on vahvistaa Suomen talouden kasvua ja kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Tämän hallituksen linja on selvä: välttämättömän verotuksen on oltava vastuullista, kannustavaa ja kestävää. Juuri siksi myös tukijärjestelmien on vastattava ajan vaatimuksia sekä kannustettava sellaisiin investointeihin, jotka ovat suomalaisille hyväksi. Arvoisa puhemies! Tämä esitys käsittelee konesalien sähköveroluokan muuttamista. Konesalit ovat tärkeä osa modernia taloutta ja digitalisaation infrastruktuuria, mutta niiden toimintaedellytykset eivät perustu pelkästään sähköveroon. Suomi on houkutteleva investointikohde, koska täällä on saatavilla puhdasta sähköä, vakaa yhteiskunta, osaavaa työvoimaa sekä hyvät tiet ja tietoverkot. Nyt tehtävä veroluokan muutos kannustaa kehittämään toimintaa entistä energiatehokkaammaksi ja kestävämmäksi. Se kannustaa meitä kohti sellaisia investointeja, jotka suojelevat tämän maan myös lapsillemme ja lastenlapsillemme. Tämä on tulevaisuuteen katsovaa politiikkaa, jossa kannusteet suunnataan oikein: innovaatioihin, uuteen teknologiaan ja vastuulliseen kasvuun. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan, että konesaleista maksettavan sähkön vero siirrettäisiin alemmasta toisesta sähköveroluokasta yleiseen ensimmäiseen sähköveroluokkaan. Vaikka muutoksen myötä valtio saa enemmän, on tärkeää myös turvata tulevien investointien edellytykset. Siksi esimerkiksi datakeskusten investointiympäristö turvataan muilla toimenpiteillä. Haluamme varmistaa, että Suomi säilyy kilpailukykyisenä ja että energiaintensiivinen digitaalinen teollisuus jatkaa kasvuaan täällä meillä Suomessa, ei muualla. Tämä on meille tärkeää erityisesti Pohjois-Suomessa, jonne on suunnitteilla suuria datakeskushankkeita ja jossa on Oulun yliopiston korkeatasoinen osaaminen aivan lähellä. Tämä on vastuullista talouspolitiikkaa, josta syntyy kokonaisuus. Verotuksen kautta vahvistamme julkista taloutta ja samalla luomme pohjaa uusille investoinneille ja työpaikoille. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+12.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-15T21:04:49,2025-12-15T21:07:59,Käsitelty,1.1 2025_129_383,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_384,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ehdotan, että mietinnön perustelut hyväksytään vastalauseen 3 mukaisesti.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+12.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-12-15T21:07:59,2025-12-15T21:08:08,Käsitelty,1.1 2025_129_385,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_386,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus esittää sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muutoksia, joihin sisältyy myös datakeskuksiin kohdistuva sähköveron korotus 44-kertaiseksi. Soteryhmän mielestä korotus on kokonaistaloudellisesti haitallinen ja lyhytnäköinen. Ensinnäkin muutos on haitallinen investointiympäristön ja kilpailukyvyn kannalta. Datakeskukset ovat mittavia, pitkäaikaisia investointeja, jotka kytkeytyvät koko digitaalisen talouden arvoketjuun: pilvipalveluihin, teolliseen dataan, tekoälyyn ja kyberturvaan. Investointeihin vaikuttavia veromuutoksia ei pitäisi tehdä hätäisesti ja tempoillen. Nyt nostettiin veroa, ja sitten annetaan yritystukea. On kuitenkin perusteltua asettaa alemmalle verokannalle energiajärjestelmän toimivuuden kannalta tärkeitä reunaehtoja ja oikeansuuntaisia kannustimia. Suuret datakeskukset voidaan ohjata tarjoutua osallistumaan kysyntäjoustoon tai hukkalämmön talteenottoon tai toimimaan varavoimana. Näin uudet investoinnit saataisiin tukemaan sähköjärjestelmän tasapainoa ja kaukolämmön päästövähennyksiä. Tämän lisäksi veroedun ehdoksi voisi määrittää tki-toiminnan ja henkilöstöminimin. Alueellisesti datakeskukset tuovat kiinteistö- ja yritysveropohjaa sekä alihankintaketjuja. Verotuksen tulisi kannustaa energiatehokkuuteen, hukkalämmön hyödyntämiseen ja kysyntäjoustoon, ei nostaa tasoa, mikä heikentää sähköistyvien palveluinvestointien kannattavuutta. Edellä mainituin perustein katsomme, ettei datakeskuksiin kohdistuvaa sähköveron korotusta tule toteuttaa. Tarkoituksenmukaisempaa on säilyttää datakeskukset alemmassa sähköveroluokassa ja kohdentaa ohjaus energiatehokkuus- ja hukkalämpöehtoihin, kysyntäjoustosopimuksiin ja tki-panostuksiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme vastalauseen 1 mukaisesti, että hallituksen esitykseen 156 sisältyvä lakiesitys hylätään ja hyväksytään yksi vastalauseen lausuma. Vastalauseen lausumaehdotus on: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viipymättä eduskunnalle selvityksen datakeskusten verokohtelun ja ohjauskeinojen kokonaisuudesta, jossa kytketään alempi sähköveroluokka sitoviin energiatehokkuus-, hukkalämmön hyödyntämis- ja kysyntäjoustoehtoihin sekä tutkimus- ja kehityshenkilöstön määrään.” — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+12.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-15T21:08:09,2025-12-15T21:11:07,Käsitelty,1.1 2025_129_387,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_388,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,"Herra puhemies! Keskustelu datakeskusten sähköveroluokan korotuksestahan on historialtaan aika hupaisakin, kun siihen ovat sekaantuneet niin makeisverot ja Fazer kuin monet muutkin, mutta näin sitä vaan nyt tätäkin korotusta ollaan tekemässä. Ehkä jotenkin toivoisi, että tällaisissa energia-asioihin niin kuin myös metsiin liittyvissä asioissa tämmöinen investointiympäristön ennustettavuus olisi vähän paremmassa mallissa tässäkin maassa. Investoinnit energia-asioissa ja myös näissä datakeskuksissa ovat valtavan suuria, ja siksi niissä toivoisikin sellaista erityistä herkkyyttä. Meillä on mahdollisuus kannustaa ja kirittää datakeskuksia myös huolehtimaan hukkalämmön talteenotosta ja tekemään erilaisia akkuvarauksia ja, niin kuin tässä edellä edustaja Lylykin totesi, näitä kysyntäjoustoja. Aiemminhan meidän teollisuus on ollut se meidän kysyntäjoustojemme mahdollistaja, mutta enenevissä määrin vain se sellainen aivan perinteinen teollisuus on monilta paikkakunnilta hävinnyt, ja senkin vuoksi meidän pitäisi pysyä ajassa mukana. Juuri näistä edustaja Lylynkin edellä mainitsemista perusteista johtuen kannatan edustaja Lylyn tekemää hylky‑ ja vastalause-esitystä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+12.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-12-15T21:11:07,2025-12-15T21:12:39,Käsitelty,1.1 2025_129_389,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_390,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on tänäänkin puhuttu ensi vuoden talousarvion yhteydessä julkisen talouden vaikeasta tilanteesta ja valtion nopeasta velkaantumisesta. Tärkeä keino tulopohjan vahvistamiseen on verojärjestelmämme erilaisten poikkeuksien kriittinen tarkastelu. Tämä konesalien verotuki on tällainen. Konesalien verotuen poistoa puoltaa erityisesti se, että verotuen on arvioitu nousevan noin 83 miljoonaan euroon vuonna 2030, ja tämä summa perustuu varovaiseen arvioon datakeskusten sijoittumisesta Suomeen. Kun puhutaan datakeskusinvestoinneista, Suomessa on monia muitakin kilpailukykytekijöitä kuin alempi sähköveroluokka: muun muassa puhdas sähkö ja vesi, vakaa sähköverkko ja viileä ilmasto. Osana tätä veromuutosta on sovittu uudesta tukimekanismista datakeskusinvestoinneille. Vihreät pitävät tärkeänä, että tässä tukimekanismissa on tiukat ympäristökriteerit, jotta ne edistävät aidosti kestävyyssiirtymää. Suomessa tulee luoda puitteet ja varmistaa investointiympäristön houkuttelevuus luonnonvarojen jalostusarvon nostamiselle ja resurssitehokkuuden parantamiselle. Näillä perustein teen vihreiden vastalauseen 2 mukaiset kaksi lausumaehdotusta.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+12.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-12-15T21:12:39,2025-12-15T21:14:00,Käsitelty,1.1 2025_129_391,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_392,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Elon edellä tekemiä lausumaehdotuksia., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+12.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-12-15T21:14:00,2025-12-15T21:14:09,Käsitelty,1.1 2025_129_393,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_394,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Pekosen tekemää esitystä., ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+12.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-12-15T21:14:09,2025-12-15T21:14:18,Käsitelty,1.1 2025_129_395,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_396,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomeen syntyy parhaillaan datakeskushankkeita poikkeuksellisen nopealla tahdilla. Näitä investointeja on tarkasteltava kokonaisuutena: elinvoiman ja investointilukujen lisäksi myös niiden vaikutuksia sähköjärjestelmään, julkiseen talouteen ja kansalaisten arjen kustannuksiin. Datakeskukset kuluttavat valtavat määrät sähköä. Yksi keskikokoinen, noin 200 megawatin datakeskus käyttää vuodessa saman verran sähköä kuin jopa 90 000 omakotitaloutta. Tällainen kulutus muuttaa koko sähkömarkkinaa. Fingrid arvioi sähkönkulutuksen voivan tuplaantua vuoteen 2030 mennessä, mikä edellyttää vastuullisia ratkaisuja sähkön riittävyyden ja hinnan hallitsemiseksi. Hallitus on päättänyt luopua datakeskukselle myönnetystä alemmasta sähköveroluokasta. Päätös vahvistaa julkista taloutta noin 45 miljoonalla eurolla vuodessa ja hillitsee nopeasti kasvavaa yritystukea, jonka kustannusten ennakoidaan nousevan jopa 100 miljoonaan euroon. Suomi on houkutteleva datakeskusmaa myös ilman tätä tukea, sillä meillä on edullinen ja vakaa sähköntuotanto, viileä ilmasto ja toimiva lupajärjestelmä. Arvoisa puhemies! Datakeskukset tuovat investointeja myös Etelä-Savoon, Mikkeliin ja Pieksämäelle. Paikalliset hyödyt syntyvät rakentamisesta, verotuloista ja työllisyysvaikutuksista. Kasvava sähkön tarve edellyttää lisää tuotantoa, ja uusiutuva energia tukee sekä omavaraisuutta että huoltovarmuutta. Tuuli- ja aurinkovoima ovat osa tätä ratkaisua, kun sähkönkulutus kasvaa datakeskusten ja muun teollisen toiminnan myötä. Samalla energiarakentamisen on tapahduttava kestävällä ja ihmislähtöisellä tavalla. Erityisesti tuulivoimahankkeissa vaikutukset koetaan paikallisesti. Melu, välke ja maiseman muutos vaikuttavat asumisviihtyvyyteen, terveyteen ja kotirauhaan. Tuulivoimaloita ei tule sijoittaa liian lähelle asutusta, ja riittävät suojaetäisyydet sekä huolellinen vaikutusten arviointi ovat hyväksyttävyyden perusta. Tämä korostuu alueilla kuten Pieksämäellä, jossa datakeskuksen rinnalle suunnitellaan myös tuulipuistoja. Energiaratkaisut onnistuvat, kun paikalliset ihmiset kokevat tulevansa kuulluiksi ja kunnat säilyttävät todellisen vaikutusvaltansa maankäytössä. Sähkö on yhteiskunnan kriittinen perusresurssi, jonka on palveltava suomalaisia myös tulevaisuudessa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+12.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-12-15T21:14:19,2025-12-15T21:17:01,Käsitelty,1.1 2025_129_397,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_398,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Alueelliset datakeskukset ovat nimenomaan alueellisia toimijoita ja alueille hyvin tärkeitä, niin kuin edustaja tuossa edellä totesi. Myöskin kotikaupungissani Lahdessa on käynnissä oleva datakeskushanke, joka on tuonut tietenkin paljon toiveikkuutta investointiympäristön kiinnostavuutena, mutta samaan aikaan on myös useita kysymysmerkkejä muun muassa sähkön hinnasta ja saatavuudesta jatkossa, kun Suomesta on kovaa vauhtia tulossa varsin nopeallakin lainsäädännöllä ja hyvinkin poukkoilevalla lainsäädännöllä datakeskusten villi länsi, kiinnostava kohde ulkomaalaisille toimijoille varsin mittavilla investoinneilla. Mutta niin kuin SDP:n vastalause 1:ssä mainitaan tästä investointiympäristön ennustettavuudesta: siinä meillä Suomessa ja erityisesti lainsäädännössä on kehittämisen paikka. Meidän pitää pystyä varmistamaan se, että tämä datakeskustoiminta kokonaisuudessaan mahdollistaa etenkin tähän datatalouteen siirtymistä ja digitalisaation kautta erilaisten muiden mahdollisuuksien etenemistä maassa ja maan rajojen ulkopuolellakin, mutta ennen kaikkea pitää myös varmistaa se, että kilpailukykyiseen hintaan on sähköä saatavilla myös kuluttajille, eivätkä nämä datakeskukset toimi Suomen sähkömarkkinoiden isona imurina, joka imee meidän tuotannosta leijonanosan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+12.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-12-15T21:17:01,2025-12-15T21:18:39,Käsitelty,1.1 2025_129_399,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_400,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa on erinomainen sähköhuolto- ja energiahuoltojärjestelmä. Meillä on erittäin puhdasta energiaa, 40 prosenttia ydinvoimaa, 25 prosenttia tuulta, ja loppukin on puhtaalla tavalla tuotettu, eli me hyvin monipuolisesti tuotetaan sähköenergiaa. Se on ollut meidän vahvuus aina, ja se on hyvin kriisinkestävää, kun se on hyvin monipuolisesti tehty. Tässä mielessä nämä datakeskukset varmasti haastavat tätä kahdella tavalla: Toinen on, että tämä kuormitus kasvaa, kun ne ovat aika isoja sähkönkuluttajia, ja se vaatii tietenkin uutta kapasiteettia. Siihen liittyy tämä tuulivoimakapasiteetin lisääminen, ja sitä pitäisi ympäri Suomea ja merialueille saada, jolloin me saadaan eri tuuliolosuhteisiin sitä vietyä. Samalla sitten kun tässä mainittiin tämä jousto, niin datakeskuksissa pitää olla siinä jousto elementtinä mukana, koska ei aina tuule ja noin poispäin, niin että pystytään sillä myöskin vakauttamaan tätä tilannetta. Se, mikä tässä on ehkä suurin haaste kaiken kaikkiaan, on se, että tämmöinen voimalaitosinvestointi ja kantaverkkoinvestointi ja sen toteuttaminen vie yli viisi vuotta, melkein kymmenen vuotta yleensä, ennen kuin ne saadaan toteutettua. Siellä on kaavoitukseen liittyviä ongelmia ainakin verkon tekemisessä, mutta myöskin sitten muita ongelmia, koska ne maanomistus- ja kaikki muut systeemit siellä hidastavat niitä asioita. Eli tämä aika on näissä se juttu, että datakeskuksia varmaan tulisi nopeamminkin, mutta pystytäänkö me niin nopeasti tuottamaan niille palvelua ja sähköä ja verkkoa sillä vahvuudella, että ne pystyvät siellä toimimaan. Hyvä olisi, jos nämä datakeskukset toimisivat lähellä aurinkovoimaloita tai tuulivoimaloita, jolloin ne siirtoetäisyydet olisivat hyvin lyhyitä. Sen lisäksi tähän pitäisi säätövoimaa lisätä vielä. Vesivoima on meidän säätövoimana ollut tällä hetkellä tärkein, mutta vety ja tämän tyyppiset varastointisysteemit voisivat olla jatkossa niitä isoja kysymyksiä. Eli me joudumme hakemaan omaan sähköverkkoomme uusia ratkaisuja, mutta en ole huolissani siitä, koska meillä on erittäin korkeatasoinen osaaminen tällä alueella, me olemme sähkön hinnalta Euroopan kilpailukykyisimpiä, meidän ilmasto suosii tällaisia datakeskuksia ja toimintaympäristö on turvallinen. Uskon, että me pärjäämme tässä, mutta meidän pitää saada niitä kohtuullisen paljon, että siitä tulisi meille myöskin taloudellista hyötyä näitten muitten toimintojen muodossa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+12.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-15T21:18:39,2025-12-15T21:21:44,Käsitelty,1.1 2025_129_401,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_402,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus esittää datakeskuksiin kohdistuvan sähköveron korottamista jopa 44-kertaiseksi. SDP:n mielestä kyse on kokonaistaloudellisesti haitallisesta ja lyhytnäköisestä ratkaisusta, joka heikentää Suomen investointiympäristöä ja kilpailukykyä. Datakeskukset ovat suuria ja pitkäikäisiä investointeja, jotka kytkeytyvät koko digitaalisen talouden kehitykseen, pilvipalveluihin, tekoälyyn ja teolliseen dataan. Näihin vaikuttavaa verotusta ei tule muuttaa äkillisesti ja ilman kokonaisarviota, sillä epävarmuus ohjaa investointeja muualle. Arvoisa puhemies! Verotuksella voidaan ja pitää ohjata toimintaa oikeaan suuntaan. Alempaan sähköveroluokkaan on perusteltua liittää ehtoja, jotka tukevat energiajärjestelmän toimivuutta, energiatehokkuutta, hukkalämmön hyödyntämistä, kysyntäjoustoa sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa. Näin datakeskukset voivat tukea sähköjärjestelmän tasapainoa ja alueellista talouskasvua sen sijaan, että niitä ajetaan pois Suomesta. Hallituksen esittämä raju veronkorotus ei edistä näitä tavoitteita, vaan heikentää sähköistyvien ja digitalisaatiota edistävien investointien kannattavuutta. Siksi SDP katsoo, ettei datakeskuksiin kohdistuvaa sähköveron korotusta tule toteuttaa. Lakiehdotus tulee hylätä, ja hallituksen on tuotava eduskunnalle kokonaisarvio datakeskusten verokohtelusta, jossa alempi sähköveroluokka kytketään selkeisiin energiatehokkuus-, hukkalämpö-, kysyntäjousto- ja tki-ehtoihin. ", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+12.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-12-15T21:21:44,2025-12-15T21:23:35,Käsitelty,1.1 2025_129_403,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_129_404,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Metsästyslain muuttaminen koskien suden kannanhoidollisen metsästyksen palauttamista on tärkeä, ajankohtainen ja pitkään odotettu askel kohti vastuullisempaa, turvallisempaa ja realistisempaa suurpetopolitiikkaa. Tällä muutoksella ei olla heikentämässä luonnon monimuotoisuutta vaan nimenomaan vahvistamassa tasapainoa luonnon ja ihmisyhteisöjen ja elinkeinojen välillä. Kyse on ennakoitavasta, tutkittuun tietoon pohjautuvasta ja tarkasti säädellystä toiminnasta. Esityksen keskeisiä muutoksia ovat suden ympärivuotisen rauhoituksen poistaminen ja kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistaminen kiintiöperusteisesti jo vuoden 2026 alusta eli parin viikon päästä. Kiintiön suuruus, joka on alustavasti noin 65 sutta, määritellään Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion ja suotuisan suojelun viitearvon pohjalta. Lupasääntely ja alueelliset kiintiöt mahdollistavat sen, että metsästys toteutetaan hallitusti luonnon kestokykyä kunnioittaen ja erityispiirteet huomioiden. Samalla esitys ottaa huomioon geneettisen monimuotoisuuden, metsäpeuran suojelun ja aluekohtaiset erityistilanteet, joissa susien aiheuttamat haitat ovat olleet merkittäviä. Arvoisa puhemies! Vastuullisuus on tämän esityksen ytimessä. Puhumme nyt suurpedoista. Suden ja muiden mainittujen suurpetojen kannanhoidollinen metsästys ei ole päämäärä sinänsä vaan väline suden ja ihmisen rinnakkaiselon mahdollistamiseksi. Haluan myös muistuttaa, että tämä laki yksin ei mahdollista yhtäkään metsästystä. Niin susien kuin ilvesten ja karhujenkin metsästäminen vaatii vielä omat erilliset asetuksensa, joista nyt on ollut valmistelussa vain susi EU:ssa muotoutuneen rauhoitusluokituksen ansiosta. Viime vuosina susien lisääntynyt liikkuminen lähellä asutusta on heikentänyt monien turvallisuudentunnetta ja aiheuttanut vahinkoja kotieläimille ja porotaloudelle. Kunnat ovat joutuneet järjestämään koulukuljetuksia pelon vuoksi, ja monilla alueilla arki ja liikkuminen luonnossa ovat muuttuneet. Täällä eduskunnassa meidän on toimittava turvallisen arjen puolesta. Arvoisa puhemies! Tämä esitys ei vastusta luontoa. Se puolustaa tasapainoa. Se vahvistaa luottamusta siihen, että suurpetopolitiikassa kuunnellaan nyt myös maaseudun ääntä, paikallistietoa ja arjen todellisuutta. Pidän tätä esitystä välttämättömänä, harkittuna ja vastuullisena. Siksi kannatan sitä valiokunnan tekemillä tarkennuksilla. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+13.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-15T21:24:07,2025-12-15T21:28:08,Käsitelty,1.1 2025_129_405,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Siponen, poissa. Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_406,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on viimeinen mahdollisuus tunnustaa tehdyt virheet ja olla hyväksymättä kestämätöntä ja luokattoman huonosti valmisteltua metsästyslain muutosta susien kiintiömetsästyksen sallimiseksi, esitystä, jota valiokunta vielä vastoin ministeriön tahtoa ja asiantuntijoita kuulematta meni laajentamaan karhujen, ilvesten ja saukkojen kiintiömetsästyksen sallimiseen. Jo hallituksen alkuperäinen esitys sai lainsäädännön arviointineuvostolta huonoimman mahdollisen arvosanan. Esityksen perusteella ei pysty sen mukaan muodostamaan käsitystä olennaisista vaikutuksista. Se, että vaikutusarviot jätetään käytännössä kokonaan tekemättä, on arviointineuvoston puheenjohtajan mukaan todella poikkeuksellista, eikä hän pystynyt haastattelussa sanomaan, onko koskaan aiemmin ihan näin tapahtunut. Ministeriön kansliapäällikkö puolustautui Ylen haastattelussa sillä, että esityksen kanssa tuli kiire ja että heillä on velvollisuus noudattaa poliittisten esihenkilöiden antamia ohjeita eikä tässä paljon ole liikkumavaraa. Vahva poliittinen ohjaus on todella käynyt varsin selväksi, kun ministeriön virkamiehet vastustivat karhun ja ilveksen metsästyksen laajennusta jo valiokuntakäsittelyssä. Silti hallituspuolueet keskustan tuella runnoivat esityksen muutettuna läpi. Pidän tätä eduskunnan arvovaltaa ja hyvää lainsäädäntöä halveksivana ja todella lyhytnäköisenä toimintana, varsinkin kun kyse on mitä ilmeisimmin EU-lainsäädännön vastaisesta päätöksestä, jonka Suomi löytää vielä edestään. Entä miten tätä menettelyä on kommentoinut vastuuministeri Sari Essayah? Hän ei ole ministerinä ottanut kantaa valiokunnan toimintaan mutta on katsonut asiakseen huomauttaa, että mietinnön taustalla on huikean suuri enemmistö, koska hallituspuolueiden lisäksi myös keskusta ja SDP kannattavat suden, karhun ja ilveksen kiintiömetsästystä. Siis ministeri tulee väittäneeksi, että on ihan ok säätää perustuslain tai EU-oikeuden vastaisia lakeja tai ainakin olla varmistamatta, että näin ei ole, luokattoman huonolla prosessilla, jos eduskunnan enemmistö niin tahtoo. Tätä pidän vaarallisena lausuntona. Ministeri väitti Helsingin Sanomien haastattelussa myös, että mikään suurpedoistamme ei ole uhanalainen laji, ei edes silmälläpidon alainen laji. Tämä ei pidä paikkaansa. Susi on edelleen Suomessa luokiteltu erittäin uhanalaiseksi lajiksi, eikä sen kanta kestä esitettyä kiintiömetsästystä. Harvinaisen selväksi onkin tullut, että tärkeintä on ollut päästä metsästämään susia tammikuun alussa ja karhuja ja ilveksiä mahdollisimman pian. Jos lainmuutos tulee voimaan, metsästyksen aloittamiseen tarvitaan vielä erikseen ministeriössä valmisteltavat asetukset. Suden osalta asetukset ovat jo viimeistelyä vaille valmiina, mutta karhun ja ilveksen osalta sellaisia ei luonnollisesti ole, ja ministeriö on koko asiaa vastustanut. Essayahin mukaan ministeriön on kuitenkin ne valmisteltava, jos eduskunta siihen velvoittaa. Ministeriössä lait joudutaan kuitenkin säätämään virkavastuulla sitovan EU-lainsäädännön mukaisesti. Tässä eduskunnan enemmistö hyväksyessään mietintöön sisältyvän lausuman siis usuttaa ministeriötä karhun ja ilveksen kiintiömetsästystä koskevan asetuksen valmistelun osalta räikeästi EU-lainsäädännön vastaiseen toimintaan. Arvoisa puhemies! Siteeraan tähän loppuun vielä ympäristöoikeuden professori Kai Kokkoa, joka on ollut mukana suurpetotyöryhmässä ja tuntee metsästyslainsäädännön hyvin. Hän kirjoitti Helsingin Sanomissa, että metsästyslain muutos, joka mahdollistaisi suden, karhun, ilveksen ja saukon alueellisen kiintiömetsästyksen koko Suomessa, ei ole yhteiskunnan kokonaisedun mukainen ja että se tulisi palauttaa uuteen valmisteluun. Karhu, ilves ja saukko ovat EU:ssa tiukasti suojeltuja lajeja, joiden metsästys on sallittu vain hyvin rajatuin ja tarkoin valvotuin poikkeuksin. Päätös olisi näin ollen hyvin todennäköisesti EU-lainsäädännön vastainen ja voi johtaa Euroopan komission rikkomusmenettelyyn ja Suomelle merkittäviin taloudellisiin seuraamuksiin. Kokko korostaa myös, että lakimuutos kaventaisi toteutuessaan luonnonsuojelujärjestöjen valitusoikeutta tavalla, jota on pidettävä hyvin ongelmallisena perustuslain turvaaman ympäristöperusoikeuden ja yleisön osallistumisoikeuksien kannalta. Valitusoikeus olisi ollut syytä punnita perustuslakivaliokunnassa. — Siihen päättyi professori Kokon siteeraaminen. Enemmistö siis vastusti tässä salissa perustuslakivaliokunnan kuulemista tai tämän esityksen lähettämistä sinne, eikä maa‑ ja metsätalousvaliokunnassa myöskään haluttu kuulla edes oikeusoppineita tästä asiasta. Valitusoikeuksien merkityksestä saatiin tänään konkreettinen osoitus, kun Suomen luonnonsuojeluliiton valitukset menivät läpi ja lainvastaiset kolmen suden ja kahden ilveksen tappoluvat luonnonpuistojen alueella kumottiin. Hallinto-oikeus totesi, ettei Metsähallitus arvioinut myönnetyissä tappoluvissa lainkaan sitä, miten päätökset vaikuttavat luonnonpuistojen perustamistarkoitukseen, ja tällä asialla on valtakunnallista merkitystä, koska tällaisia suurpetojen tappolupia ei ole aikaisemmin myönnetty luonnonpuistoihin. Hyvät kansanedustajat, juuri tätä valitusoikeutta ollaan nyt viemässä pois, koska kiintiöluvista ei voi valittaa. Tämä valitusoikeuden poisto sisältyy siis myös hallituksen alkuperäiseen esitykseen, joka koski pelkästään suden kiintiömetsästystä. Arvoisa puhemies! Näillä perustein esitän, että hallituksen luokattoman huonosti valmisteltu suden kiintiömetsästyksen mahdollistava esitys, johon valiokunnan enemmistö törkeästi lainsäädännön perusperiaatteet sivuuttaen lisäsi karhun, ilveksen ja saukon kiintiömetsästyksen mahdollistamisen, hylätään ja että myös valiokunnan mietintöön sisältyvä lausuma hylätään.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+13.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-12-15T21:28:22,2025-12-15T21:34:52,Käsitelty,1.1 2025_129_407,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu poissa. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_408,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Koska viimeksi meinasin unohtaa tehdä SDP:n esityksen, niin taidan tehdä sen tähän aivan puheeni alkuun, elikkä kun aiemmin jo esitimme, että tämä lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana ja siihen hyväksytään yksi lausuma, niin nyt esitän tämän vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen, joka kuuluu: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee karhun ja ilveksen kiintiömetsästyksen erillisenä esityksenä hyvän lainvalmistelun sääntöjen mukaisesti riittävine kuulemisaikoineen.” Kyllä se niin on, niin kuin edustaja Elo tässä edellä totesi, että laki on heikosti valmisteltu, ja juuri siihen tämä meidänkin lausumaehdotuksemme perustuu. Täällä on moneen kertaan tässä salissa ja yleisemminkin keskusteltu siitä, että tämä lakiesitys itsessään ei käynnistä metsästystä minkään suurpetolajin osalta, vaan siihen tarvitaan nämä asetukset, jotka ministeri onkin kevään aikana luvannut tuoda. Siihenkin vedoten meillä olisi ollut erinomaisen hyvin aikaa käydä tämä laki susien lisäksi myös ilveksen ja karhun osalta aivan asiallisesti kevään aikana ja tuoda sitten sellainen esitys, jossa olisimme kerinneet jo muodostamaan vaikka ilvekselle sen suotuisan suojelun tason ja muutenkin saaneet hälvennettyä tästä tätä verhoa, joka tähän nyt on muodostunut tämän huonon valmistelun vuoksi. Haluan nostaa tähän vielä, kun keskustelu tietysti ilvesten ja karhun osalta on erityisen monipolvista ollut, että viime viikolla juuri kun tässä salissa tästä asiasta keskustelimme, meidän maakuntalehdessämme Keskisuomalaisessakin oli jyväskyläläinen tutkija, joka oli hyvin huolissaan rusakoitten ja metsäjänisten kannasta, ja hänkin totesi siinä, että yhtenä syynä rusakoitten ja metsäjänisten matalille kannoille ovat nimenomaan ilvekset ja niitten kasvanut kantamäärä. Onkin jotenkin mielenkiintoista se asetelma, että tämän keskustelun yhteydessä ei yhtään sen enempää niillä lampailla kuin vaikka tässä tapauksessa metsäjäniksillä tunnu olevan minkäänlaisia oikeuksia vaan suurpedoilla on nyt ne oikeudet, emmekä me aina tässä keskustelussa ole muistaneet sitä, että esimerkiksi lampaitten laitumien läheisyydessä ja lampaitten laitumilla on erittäin paljon uhanalaisia kasveja, ja jos eivät lampaat laidunna, niin näitä kasveja uhkaa vielä enemmän kato. Joten toivon, että tämä SDP:n lausumaehdotus voitaisiin ottaa käsittelyyn ja valmistella näitten osalta mutta muuten edetä niin kuin hallitus on esittänyt.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+13.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-12-15T21:34:57,2025-12-15T21:38:08,Käsitelty,1.1 2025_129_409,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_410,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kuten tuossa edustaja Rantanen totesi, meidän kanta on siltä osin selvä, että hyväksytään lakiehdotus muuttamattomana, mutta meillä on tietysti se vastalauseen lausumaehdotus, jonka edustaja Rantanen tuossa äsken esitti. Kannatan edustaja Rantasen tekemää lausumaehdotusta. Tässä suden kannanhoidollisessa metsästyksessä, ihan samoiten kuten karhun ja ilveksen osalta, toki tuolla Itä-Suomessa ja tuolla alueilla tietysti ymmärrämme ne tarpeet ja haasteet, mitä tähän liittyy, ja tämä on varsin tärkeä esitys, mutta toki näillä huomioilla, mitä edustaja Rantanen äsken tuossa toi esille. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+13.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-15T21:38:09,2025-12-15T21:38:46,Käsitelty,1.1 2025_129_411,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_412,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva metsästyslain muutos ei ole missään tapauksessa hyökkäys luontoa vastaan vaan yritys palauttaa tasapaino ihmisen, luonnon ja lainsäädännön välille. Suomessa on pitkään eletty tilanteessa, jossa suurpetopolitiikka on ajautunut irti arjesta. Suden ja muiden suurpetojen määrät ovat vahvistuneet, mutta samalla myös paikallisten ihmisten kokema turvattomuus, kotieläinvahingot ja ristiriidat ovat lisääntyneet. Tämähän ei ole kenenkään etu, ei luonnon eikä ihmisen. Esityksen keskeinen ajatus on selkeä: kannanhoidollinen metsästys tehdään mahdolliseksi laissa — hallitusti, kiintiöihin perustuen ja tutkittuun tietoon nojaten. Kyse ei ole vapaasta metsästyksen avaamisesta vaan vastuullisesta työkalusta, jolla pidetään huolta sekä lajien elinvoimaisuudesta että ihmisten turvallisuudesta. On myös syytä todeta, että EU-vaikuttaminen on tuottanut tulosta. Suden suojeluaseman muutos luontodirektiivissä antaa nyt jäsenmaille aiempaa paremmat mahdollisuudet säätää toimivaa kansallista lainsäädäntöä. Tätä mahdollisuutta Suomen tulee käyttää eikä vain todeta kädet pystyssä, että mitään ei voi tehdä. Tätä kansa on jo vuosia eduskunnalta odottanut. Paikallinen hyväksyttävyys on keskeinen osa onnistunutta luonnonsuojelua. Jos ihmiset kokevat, ettei heitä kuunnella, murenee myös luottamus viranomaisiin ja sääntelyyn. Kannanhoidollinen metsästys on keino lisätä hyväksyntää ja sitoutumista, ei purkaa suojelua. Arvoisa puhemies! Perustuslain 7 § turvaa oikeuden elämään ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Perustuslain 9 § turvaa liikkumisvapauden, ja 15 § turvaa omaisuudensuojan. Luonnonsuojelu ei voi käytännössä kaventaa perusoikeuksia, eikä ihmisten turvallisuus voi olla sivulause ympäristöpolitiikassa. Kun susi rajoittaa lasten koulumatkaa ja karjaelinkeinoa, kyse ei ole mielipiteestä vaan perusoikeuksista. Metsästyslaki on käytännön väline. Tämä esitys palauttaa päätöksenteon lähemmäs todellisuutta, jossa ihmiset elävät, tekevät työtä ja kantavat vastuun ympäristöstään. Siksi kannatan lakimuutosta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+13.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-12-15T21:38:54,2025-12-15T21:41:35,Käsitelty,1.1 2025_129_413,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_414,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kannatan edustaja Elon tekemää esitystä. Sitten muutama sana tästä prosessista: En tiedä, onko kaikille kansanedustajille edes valjennut se, kuinka järkyttyneitä itse asiassa kansalaiset ovat tästä täysin luokattomasta prosessista, miten tämä on eduskunnassa hoidettu. Niin kuin olen monta kertaa tässä salissakin todennut, oli tästä sisällöstä sitten mitä mieltä tahansa, niin se tapa, jolla tämä runnottiin läpi valiokunnassa täysin kuulematta asiantuntijoita, ei millään tavalla kestä päivänvaloa. Ja näinhän itse asiassa myös monet edustajat täällä itse totesivat, kun tämä oli ensimmäisessä käsittelyssä, että totta tosiaan tämä prosessi ei kestä päivänvaloa mutta päämäärä on tärkein ja tämä on saatava maaliin. No, näinhän lakeja ei tule säädellä myöskään perustuslain 39 §:n mukaan, vaan marssijärjestys on se, että hallitus tekee esityksen ja sillä tavalla saadaan sitten huolehdittua siitä, että kaikki oleelliset toimielimet sitoutuvat siihen lainvalmisteluun ja myös oikeudellinen arviointi tapahtuu ja että meillä on asiantuntijakuulemiset, niin että lainsäädäntö myös perustuu tutkittuun tietoon. Nyt tämä ohitettiin täysin. Hallituspuolueiden edustajat olisivat voineet toimia niin, että tämä esitys olisi palautettu valtioneuvostolle, joka olisi tehnyt joko täydentävän hallituksen esityksen tai kokonaan uuden hallituksen esityksen, mutta näin hallituspuolueet eivät halunneet toimia, koska he halusivat toimia niin kuin Metsästäjäliitto heiltä edellytti. Eli tämä lakiesitys oli saatava hinnalla millä hyvänsä maaliin. Myös ne tietopyynnöt, mitä on tehty, osoittavat tämän tosiasian, että Metsästäjäliitolla on tässä erittäin vahva kädenjälki ollut jo sieltä alkuperäisestä lainvalmistelusta lähtien. En kyllä ymmärrä, miten täällä kukaan hallituspuolueen edustaja, joka tätä lakiesitystä kannattaa, kehtaa siellä pöntössä vedota lakipykäliin, kun tässä itse prosessissa nimenomaan ei ole niitä lakipykäliä noudatettu. Tämä lakiesitys on siis luokattoman huono sisällöllisesti, ei pelkästään suden osalta mutta erityisesti ilveksen ja karhun ja sen kuuluisan saukon osalta, mutta tämä koko prosessi menee kyllä historiankirjoihin siinä, kuinka luokattomalla tavalla tässä talossa on myös poljettu oikeusvaltioperiaatteita.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+13.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-12-15T21:41:38,2025-12-15T21:44:46,Käsitelty,1.1 2025_129_415,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_416,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Honkasalo tässä maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenenä kävi hyvin tätä prosessikuvausta läpi, miten tämä esitys siellä valiokunnassa eteni. Täytyy todeta, että kun itse sivusta seurasin tätä, niin kyllä kuulosti siltä, että valiokunnassa on lähtenyt aivan mopo käsistä. Ensinnäkin minä pidän ongelmallisena, että ylipäätänsä eduskuntaan tuodaan esityksiä, jotka sisältävät aivan alkeellisia puutteita, ja sitten vielä siellä valiokunnassa mennään omasta päästä keksimään lisää eläinlajeja listalle ilman asianmukaista käsittelyä, ilman asiantuntijakuulemisia. Minun täytyy todeta, että kun minä puhuin minun ystävieni kanssa viime viikonloppuna tästä hallituksen esityksestä ja kuvasin heille, miten täällä eduskunnassa tätä lainsäädäntöä on tehty, ja kerroin heille, että tässä oli alun perin kysymys susista ja sitten tähän lisättiin karhut, ilvekset ja saukot, niin minun ystäväni jäivät tuijottamaan minua, ja sitten he kysyivät, että oletko sinä nyt ihan varma, että siinä puhuttiin saukoista. Minä en enää uskonut itseänikään, kun minä ajattelin, että mitä pahaa se pieni saukko kenellekään on tehnyt, niin menin sitten vielä oikein internetiin katsomaan, puhunko läpiä päähäni, mutta ei: kyllä, saukko on kyseessä. Puhemies! Täytyy todeta, että kyllä minä olen näiden vuosien aikana nähnyt paljon, mutta en kyllä mitään tällaista. Tämä on jotain aivan käsittämätöntä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+13.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-12-15T21:44:46,2025-12-15T21:46:34,Käsitelty,1.1 2025_129_417,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jukkola, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_418,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä metsästyslain muuttamisessa on kyse ennen kaikkea luottamuksesta, luottamuksesta siihen, että yhteiskunta kykenee hallitsemaan suurpetokantoja ennakoivasti eikä vasta silloin, kun vahingot tai konfliktit ovat syntyneet. Nykytilanteessa järjestelmä reagoi liian myöhään, kun hallittu kannansääntely ei ole ollut mahdollista. Ongelmat ovat kasautuneet paikallistasolle, maaseudulle, kotieläintiloille ja alueille, joissa ihmiset elävät arkeaan suurpetojen kanssa. Tämä ei ole kestävää luonnonsuojelua vaan konfliktien hallintaa jälkikäteen. Lakimuutos mahdollistaa sen, että päätöksiä voidaan tehdä tiedon, ei kriisitilanteiden pohjalta. Se vahvistaa viranomaisten toimivaltuuksia ja tuo ennustettavuutta niin luonnonsuojeluun kuin ihmisten turvallisuuteen. Samalla se turvaa sen, että suurpetokannat säilyvät vahvoina ja suotuisalla suojelutasolla.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+13.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-12-15T21:46:34,2025-12-15T21:47:50,Käsitelty,1.1 2025_129_419,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_420,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Itsekin tuen hallituksen esitystä suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamisesta. Pidän sitä tarpeellisena kestävän petopolitiikankin kautta, mutta tässä tämän illan aikana, kun on annettu hallitukselle runtua muista lakihankkeista tuossa aikaisemmin, niin täytyy nyt kuitenkin sanoa, että tämän lain kohdalla tämä kiire on tässä paistanut kovasti läpi. Sinänsä tuen kyllä tätä kannanhoidollisiin lupaprosesseihin, harkittuihin lupaprosesseihin, menemistä. Meidän pitää löytää tasapaino ihmisten, tai sanotaan ehkä tässä tapauksessa karjatalouden, ja suurpetojen kesken. Tähän liittyy tietenkin myös lasten koulunkäynti harva-alueilla ja niin edelleen. Täällä useampi edustaja on korostanut sitä, että tämä lupaprosessi menee kiintiöiden kautta tarkkaan harkittuna, ei tällaisena mielikuvana, joka usein keskustelussa syntyy, että metsästäminen tässä tapauksessa olisi ilman harkintaa. Olisin tietenkin toivonut, että tämä SDP:n hyvin perusteltu lausumaehdotus olisi ollut tässä pohjalla, jotta niitä ongelmia ja vikoja, joita siinä hallituksen esityksen lainvalmistelussa on ollut, olisi voitu hoitaa yhdessä. Siihen olisi toivonut löytyvän hallitukselta halua, mutta valitettavasti sellaista halua ei näemmä ollut. Mutta hyvä, että saadaan tähän petopolitiikkaan nyt pientä tolkkua. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+13.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-12-15T21:47:50,2025-12-15T21:49:30,Käsitelty,1.1 2025_129_421,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_422,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on sudenmetsästyksen näkökulmasta kannatettava ja tarpeellinen. EU:n luontodirektiivimuutoksen myötä suden suojelustatus on siirtynyt liitteestä IV liitteeseen V, ja on oikein, että myös kansallinen lainsäädäntö päivitetään tätä vastaavaksi. Tämä luo aiempaa selkeämmät ja toimivammat edellytykset suden kannanhoidolliselle metsästykselle sekä konfliktien hallinnalle alueilla, joilla sudet aiheuttavat todellisia haittoja ja turvattomuuden tunnetta. Samalla on kuitenkin syytä korostaa, että sudenmetsästyksen mahdollistaminen ei tarkoita vastuutonta tai hallitsematonta metsästystä. Vaikka suden asema luontodirektiivissä on muuttunut, velvoite turvata lajin suotuisa suojelutaso säilyy. Päätösten on jatkossakin perustuttava ajantasaiseen tieteelliseen tietoon suden populaatioiden koosta, rakenteesta ja alueellisista eroista. Tässä mielessä hallituksen esitys antaa oikean kehyksen: rauhoitusajasta säädetään asetuksella ja kiintiöstä ministeriön asetuksella, jolloin päätöksenteko voidaan perustaa viimeisimpään tutkimustietoon. Arvoisa puhemies! SDP kannattaa hallituksen esitystä juuri tästä syystä. Se parantaa suden kannanhoidon ennakoitavuutta ja hyväksyttävyyttä mutta säilyttää samalla EU-oikeuden edellyttämän vastuun suojelutason turvaamisesta. On kuitenkin todettava, että alkuperäisen esityksen lainvalmistelu ja vaikutusarviot olivat puutteellisia, kuten lainsäädännön arviointineuvosto on todennut. Tämä korostaa entisestään sitä, että esitystä ei pidä laajentaa kiireellä uusiin ja sisällöllisesti merkittäviin kysymyksiin. Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä valiokunnan esitys karhun ja ilveksen lisäämisestä kiintiömetsästyksen piiriin valiokunnassa tehdyillä pykälämuutoksilla ei ole hyväksyttävä. Karhun ja ilveksen suojelustatus EU:n luontodirektiivissä ei ole muuttunut. Ne ovat edelleen tiukasti suojeltuja lajeja, ja niiden metsästys perustuu poikkeusmenettelyyn. Tämä poikkeaa olennaisesti suden tilanteesta. Kyse ei ole teknisestä täsmennyksestä vaan merkittävästä sisällöllisestä muutoksesta, joka ylittää hallituksen esityksen rajat. Valiokuntakäsittelyssä tehty lisäys ei perustu asianmukaiseen valmisteluun, riittäviin lausuntoihin eikä kattaviin vaikutusarvioihin. Valiokunnalla ei ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta varmistua muutoksen EU-oikeuden mukaisuudesta tai sen vaikutuksesta esimerkiksi nykyisiin käytäntöihin poronhoitoalueella. Myös maa- ja metsätalousministeriö on suhtautunut tällaisen, kiireellä tehdyn laajennuksen riskeihin varauksellisesti. Arvoisa puhemies! On tärkeää, että suden osalta edetään nyt oikeaan suuntaan ja luodaan toimiva lainsäädäntö kannanhoidolliselle metsästykselle. Samalla on pidettävä kiinni hyvän lainvalmistelun periaatteista. Karhun ja ilveksen kiintiömetsästystä koskevat ratkaisut ovat liian merkittäviä tehtäviksi valiokuntavaiheessa sivulauseessa. Siksi SDP katsoo, että lakiehdotus tulee hyväksyä hallituksen esityksen mukaisena suden osalta mutta valiokunnan lisäämiä pykälämuutoksia karhun ja ilveksen kiintiömetsästyksestä ei tule hyväksyä. Nämä kysymykset on valmisteltava erillisenä hallituksen esityksenä huolellisesti ja avoimesti ja tuotava eduskunnan käsiteltäväksi myöhemmin. Näin toimien edistämme suden kannanhoitoa, vahvistamme lainsäädännön legitimiteettiä ja pidämme kiinni oikeusvaltion ja hyvän lainvalmistelun periaatteista.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+13.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-12-15T21:49:31,2025-12-15T21:53:33,Käsitelty,1.1 2025_129_423,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_424,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Metsästyslain muutos on kannatettava, ja se, että laista poistetaan säännös ympärivuotisesta rauhoituksesta, on kannatettavaa. Esitetty alueellinen kiintiömetsästys on oikea tapa huolehtia suurpetokannasta, ja se huomioi myös petopolitiikassa sen sosiaalisen kestävyyden. Asiaa on pyöritelty vuosia tässä talossa, ja tällä hetkellä petoeläinkorvaukset ovat jo yli kymmenen miljoonaa euroa vuodessa — yli kymmenen miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi vuosia metsästämättä ollut susikanta on tullut joka arkipäivä lähemmäksi ihmisasutuksia. Meillä Pohjois-Karjalassa esimerkiksi viidessä kunnassa on tällä hetkellä pienpetokuljetukset. Pieniä koululaisia ei yksinkertaisesti voi laittaa maantielle yksin. Samalla elinkeinon harjoittaminen on hyvinkin vaarantunut erityisesti lammastalouden osalta. Itsekin olen käynyt näitä susivahinkoja katsomassa useammalla lammastilalla, ja se jälki on julmaa. Sinne on parin kilometrin susiaitoja rakennettu, ja yrittäjä on pistänyt paljon rahaa. Tietysti valtio sitä on tukenut, mutta eivät ne pidättele silloin, kun sudet ovat pentujen kanssa liikkeellä. Ne tulevat sieltä aidoista läpi, ja hyvin montaa hyökkäystä näille lammastiloille ei enää tarvita, niin se elinkeinon harjoittaminen siellä monella tilalla, erityisesti Tohmajärvi—Pärtsilä-suunnalla, loppuu. Myös hirvenmetsästys on aika mahdottomaksi tehty tällä hetkellä. Koirien kanssa ei yksinkertaisesti uskalla metsään mennä ennen kuin lumi tulee maahan ja pystytään jälkihavainnot tekemään, että voiko koiran laskea sinne. Se on hirvikoirien ja metsästyskoirien kasvatuksen näkökulmasta surullista, että tämmöinen hieno harrastus sitten vaarantuu. No, sitten tähän karhuun. Piritta Rantasen lausumaehdotus on hyvä ja kannatettava, koska kyllähän näiden lainsäädäntövalmistelun kautta pitää mennä. Karhukantahan on räjähtänyt Pohjois-Karjalassa aivan mahdottomaksi. Itse olen melkein 40 vuotta tuolla metsällä pyörinyt ja metsässä pyörinyt, ja kerran olen aikaisemmin karhun tavannut, mutta tänä kesänä esimerkiksi viisi kertaa — viisi kertaa yhden kesän aikana. Se kertoo siitä, ja joka ainoalla vuolukivellä, missä meillä on kameroita metsästysseuroilla, niin eivät siellä hirvet käy, siellä käyvät karhut tällä hetkellä. Sen takia, kun on kaksi vuotta valituksilla kaadettu karhunmetsästys, nyt sitten valmistelun kautta karhu ja ilves on saatava eteenpäin. Sitä saukkoa nyt tässä kaikki ihmettelevät, että mitä se siellä tekee.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+13.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-12-15T21:53:36,2025-12-15T21:56:45,Käsitelty,1.1 2025_129_425,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_129_426,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelin tähän vielä toisen puheenvuoron käyttää, sen verran isosta ja merkityksellisestä asiasta on kyse. Tuoreen kyselyn mukaan suomalaisten enemmistö ei hyväksy esitetyn kaltaista susien kiintiömetsästystä. Susipelko ei selvitysten mukaan ole suomalaisten keskuudessa kasvanut, vaikka susikanta on päässyt elpymään. Jatkan vielä hallituksen alkuperäisestä esityksestä ja suden kiintiömetsästyksestä. Jo tämä esitys oli ja on ongelmallinen eikä perustu tutkittuun tietoon. Jotta susien metsästys saataisiin käyntiin, maa- ja metsätalousministeriölle annettiin aiemmin valtuudet määritellä suden suotuisan suojelun taso. Ministeriö määritti suotuisan suojelutason viitearvoksi 273 ja väittää arvion pohjaavan Luonnonvarakeskuksen laskuriin. Luonnonvarakeskus itse kuitenkin arvioi, että susia tulisi olla vähintään 500, jotta kantaa voitaisiin pitää pitkällä aikajänteellä elinvoimaisena. Suotuisan suojelutason viitearvoa kasvattaa se, että Suomessa kanta on geneettisesti kahteen eri populaatioon eriytynyt. Nyt asetuksilla ollaan mahdollistamassa sadan suden kiintiömetsästys ensi vuoden alusta alkaen. Se voisi merkitä yhden metsästyskauden aikana lähes joka neljännen Suomen suden tappamista ja kokonaisten laumojen poistamista. Tämän päälle tulisivat vielä vahinko- ja turvallisuusperusteiset poikkeusluvat sekä poliisin päätökset, joille ei ole ylärajaa. Näiden kaikkien yhteisvaikutuksena susikanta voi romahtaa samalla tavalla kuin kävi vuosina 2015—2016, jolloin susikanta romahti noin 150 yksilöön. Suomen ja meidän vastuulla on turvata suden elinvoimainen kanta, perustaa päätökset tutkittuun tietoon ja noudattaa EU:n luontodirektiiviä ja oikeuskäytäntöä. Nyt näille viitataan kintaalla. Tämä on yksi karu osoitus Orpon hallituksen luontovihamielisyydestä. Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu paljon tasapainosta suden ja ihmisen välillä. Täällä kannetaan huolta siitä, että susi ei kuulu ihmisten pihoille. Samalla jätetään mainitsematta, että vahinkoa haittaavat sudet voidaan jo nyt poistaa. On surullista, että tässä salissa ei lainkaan huomioida suden ja suurpetojen roolia metsäekosysteemissä. Suden ja suurpetojen metsästyksen kannattajat eivät suostu edes keskustelemaan siitä, miten ihmisen ja suurpetojen yhteiselon edellytyksiä voidaan parantaa ilman tappamista. Vain tappaminen esitetään keinona saada sosiaalinen hyväksyttävyys. Tässä ei nähdäkseni huomioida suomalaisten luontosuhdetta. Erityisesti kummastuttaa — nyt katson tänne vasemmalle laidalle — sosiaalidemokraattien into päästä metsästämään myös ilvestä. Ilveksen metsästämiselle ei ole kansalaisten tukea. Ilvestä ei myöskään koeta uhkaksi, eikä se aiheuta vahinkoja juurikaan siinä mittakaavassa kuin voidaan ajatella, että karhu ja susi näin tekevät. Ajattelen, että ilves on osa ekosysteemiä. On luonnollista, että se jäniksiä ja rusakoita syö, mutta meidän pitäisi enemmän pystyä katsomaan meidän luontoekosysteemiä kokonaisuutena ja antaa sen elää sellaisena kuin se on. Suomi on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen, ja Suomen luonnossa on oltava tilaa myös suurpetojen elää. Nostan vielä sen, että Luke on tuonut selkeästi esiin, että se ei pidä kiintiömallia suden kohdalla tarkoituksenmukaisena. Sudenmetsästys tulisi toteuttaa lupaperusteisesti silloin, kun siihen on tarve, ei kiintiöillä, sillä se mahdollistaisi suunnitelmallisemman kohdentamisen — sen, että poistot kohdistuvat oikeisiin yksilöihin tai laumoihin — paremman valvonnan ja joustavuuden. Kiintiömetsästyksessä riski on, että se johtaa laumojen hajoamiseen ja susien hakeutumiseen pihoihin nykyistä enemmän eli näiden ongelmien pahenemiseen. Arvoisa puhemies! Edelleen toivon, että tästä salista löytyisi vielä viisautta myöntää, että tämä laki on erittäin huonosti valmisteltu ja se ei ansaitse tulla tässä talossa tällaisena hyväksytyksi.", ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+13.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-12-15T21:57:01,2025-12-15T22:01:39,Käsitelty,1.1 2025_129_427,129/2025,2025-12-15,12.00,23.01,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Seuraava täysistunto,Tämä täysistunto on päättynyt. Hyvää yötä kaikille!, ,Hyväksytty,3.6,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2025+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_130_1,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Keskustelu asiasta päättyi 15.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. 1. lakiehdotus tarkoittaa valtion talousarvion ulkopuolisen rahaston perustamista, joten sen hyväksymiseen vaaditaan perustuslain 87 §:n mukaan kahden kolmasosan enemmistö. Totean, että 1.—6. lakiehdotuksesta ei ole tehty hylkäysesityksiä, joista tulisi äänestää. Keskustelussa edustaja Aino-Kaisa Pekonen on edustaja Veronika Honkasalon kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaiset kolme lausumaehdotusta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_130_2,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 64/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 23/2025 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_130_3,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 15.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Lauri Lyly on edustaja Piritta Rantasen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään. Keskustelussa edustaja Lauri Lyly on edustaja Piritta Rantasen kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaisen lausumaehdotuksen. Keskustelussa edustaja Tiina Elo on edustaja Hanna Holopaisen kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaiset kaksi lausumaehdotusta. Lisäksi keskustelussa edustaja Aino-Kaisa Pekonen on edustaja Veronika Honkasalon kannattamana tehnyt vastalauseen 3 mukaisen perusteluja koskevan ehdotuksen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_130_4,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta>>>Hallituksen esitys HE 156/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 28/2025 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä perusteluja koskevasta ehdotuksesta ja lausumaehdotuksista., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_130_5,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 15.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Aino-Kaisa Pekonen on edustaja Veronika Honkasalon kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään. Keskustelussa edustaja Tiina Elo on edustaja Hanna Holopaisen kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaiset neljä lausumaehdotusta. Lisäksi keskustelussa edustaja Aino-Kaisa Pekonen on edustaja Veronika Honkasalon kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaiset kaksi lausumaehdotusta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_130_6,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 16/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 28/2025 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_130_7,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 15.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Hanna-Leena Mattila on edustaja Hanna Laine-Nousimaan kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään. Keskustelussa edustaja Hanna-Leena Mattila on edustaja Markku Siposen kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_130_8,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 109/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 27/2025 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdystä lausumaehdotuksesta., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_130_9,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 15.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Hanna Laine-Nousimaa on edustaja Aino-Kaisa Pekosen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään. Keskustelussa edustaja Hanna Laine-Nousimaa on edustaja Aino-Kaisa Pekosen kannattamana tehnyt vastalauseen mukaiset 21 lausumaehdotusta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_130_10,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 112/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 28/2025 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_130_11,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 15.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Hanna-Leena Mattila on edustaja Aino-Kaisa Pekosen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään. Keskustelussa edustaja Aino-Kaisa Pekonen on edustaja Kim Bergin kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaiset neljä lausumaehdotusta. Lisäksi keskustelussa edustaja Hanna-Leena Mattila on edustaja Markku Siposen kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaiset kolme lausumaehdotusta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_130_12,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 116/2025 vp>>>Lakialoite LA 17/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 29/2025 vp",Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_130_13,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 15.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Hanna-Leena Mattila on edustaja Hanna Laine-Nousimaan kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään. Keskustelussa edustaja Hanna Laine-Nousimaa on edustaja Aino-Kaisa Pekosen kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaiset viisi lausumaehdotusta. Keskustelussa edustaja Hanna-Leena Mattila on edustaja Markku Siposen kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaiset kaksi lausumaehdotusta. Keskustelussa edustaja Tiina Elo on edustaja Hanna Holopaisen kannattamana tehnyt vastalauseen 3 mukaiset kolme lausumaehdotusta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_130_14,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle apteekkitalouden uudistusta ja lääkesäästöjen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys HE 111/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 30/2025 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_130_15,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 129/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 32/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 15.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Hanna Laine-Nousimaa on edustaja Aino-Kaisa Pekosen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_130_16,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 15.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Tiina Elo on edustaja Veronika Honkasalon kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään. Keskustelussa edustaja Piritta Rantanen on edustaja Timo Suhosen kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen. Keskustelussa edustaja Tiina Elo on edustaja Veronika Honkasalon kannattamana ehdottanut, että valiokunnan lausumaehdotus hylätään.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_130_17,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 173/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_130_18,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp. Asian käsittely keskeytettiin 15.12.2025 pidetyssä täysistunnossa., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_130_19,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Nyt esitellään ulkoministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 24. Pääluokan yleiskeskustelua jatketaan tässä vaiheessa enintään kello 12.30 asti. — Keskustelu. Edustaja Ronkainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_130_20,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Esittelen pääluokkaa 24 koskevan budjettimietinnön. Ulkoministeriön pääluokkaan esitetään ensi vuodelle yhteensä 1,2 miljardia euroa, mikä on noin 70 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Määrärahoista 52 prosenttia kohdentuu kansainväliseen kehitysyhteistyöhön, 25 prosenttia ulkoasiainhallintoon, 6 prosenttia kriisinhallintaan ja 16 prosenttia muihin menoihin. Vaikka sopeutukset näkyvät kokonaisuudessa, valiokunnan painopiste on turvata Suomen ulkoinen toimintakyky. Ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin esitetään reilut 244 miljoonaa euroa, mikä on hieman vähemmän kuin viime vuonna. Toimintamenoihin kohdistuva 6,4 miljoonan euron säästövelvoite suunnataan pääasiassa ministeriön Suomen toimintamenoihin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan säästöt eivät johda irtisanomisiin tai lomautuksiin. Edustustoverkostolle esitetään reilu 150 miljoonaa euroa, ja verkko kattaa 90 edustustoa. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että määräraha voi jäädä riittämättömäksi vuodelle 26. Ministeriön tulee varautua joustavampiin ratkaisuihin ja hyödyntää tarvittaessa siirtyviä eriä. Team Finland ‑verkoston toimintaan esitetään vajaa 23 miljoonaa euroa. Business Finlandin ulkomaantoiminnot integroidaan ulkoasiainhallintoon vuoden 26 alusta, jotta viennin edistämisen palvelut olisivat yrityksillä entistä yhtenäisempiä. Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistus tukee pk-yritysten kansainvälistymistä ja vähentää päällekkäistä hallintoa. Lisäksi valiokunta nostaa esiin mahdollisuudet puolustusmateriaalihankinnoissa markkinoilla, elintarvikeviennissä sekä Ukrainan jälleenrakentamisessa, joissa suomalaisilla toimijoilla on kasvava rooli. Kriisinhallinnasta: Siviilikriisinhallintaan esitetään 17,5 miljoonaa euroa. Tällä määrällä voidaan lähettää operaatioihin noin 130 asiantuntijaa. Summa on hieman suurempi kuin viime vuonna. Valiokunta korostaa, että siviilikriisinhallinnan tarve kasvaa erityisesti Euroopan lähialueiden konfliktien vuoksi. Suomen osallistumisen painopiste on Euroopassa ja lähinaapurustossa, joiden vakaudella on suorimmat heijastusvaikutukset Suomen turvallisuuteen. Ensisijaista on Ukrainan tukeminen ja turvallisuussektorin vahvistaminen. Kansainvälinen kehitysyhteistyö: Suomen julkisen kehitysyhteistyön kokonaismäärän arvioidaan olevan reilu miljardi euroa, noin 0,35 prosenttia bkt:stä. Kehityspolitiikan painopisteet säilyvät ennallaan. Valiokunta korostaa rahoituksen vaikuttavuutta ja varojen käytön tiukkaa valvontaa erityisesti säästöjen keskellä. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön esitetään reilu 456 miljoonaa euroa, ja valiokunta painottaa tasapuolisia edellytyksiä myös pienemmille kansalaisjärjestöille. Ukrainan tukemiseen esitetään vajaan 57 miljoonan euron määrärahaa sekä 40 miljoonan euron sitoumusvaltuuksia. Määräraha on noin 9,6 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Ukraina on Suomen kehitysyhteistyön kohde hallituskaudella, ja tuella on vahva kansallinen konsensus. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomen vahva tuki näkyy sekä humanitaarisessa avussa että Ukrainan jälleenrakentamisen tukemisessa. Arvoisa puhemies! Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpiä päämääriä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen alueelliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Pääluokan 24 kokonaisuudessa korostuvat vaikuttavuus, ulkoasiainhallinnon toimintakyky, siviilikriisinhallinta sekä vahva tuki Ukrainalle. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-12-16T10:43:30,2025-12-16T10:48:15,Käsitelty,1.1 2025_130_21,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Sanoin ennen edustaja Ronkaisen puheenvuoroa, että yleiskeskustelua jatketaan enintään kello 12.30 asti. Korjaan sen verran, että jatkamme sitä enintään kello 12.45 asti. — Ulkoministeri Valtonen, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_22,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Elina,Valtonen,Ulkoministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitän eduskunnan valiokuntia vuoden 2026 talousarvioesitykseen saaduista arvokkaista huomioista. Elämme Suomen turvallisuuden, Euroopan tulevaisuuden ja koko kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestyksen kannalta ratkaisevia hetkiä. Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta Euroopan turvallisuusympäristön kehitys ja ennen kaikkea se, miten Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa päättyy, vaikuttaa meihin syvästi. Suomi on kaikissa yhteyksissä johdonmukaisesti edistänyt kestävää ja oikeudenmukaista rauhaa Ukrainaan. Ulko‑ ja turvallisuuspolitiikan perustana ovat oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja demokratia. Tiivis yhteistyö kumppanimaiden kanssa, hyvät kahdenväliset suhteet sekä kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen ja vahvistaminen ovat Suomen kansainvälisten suhteiden kulmakiviä. Arvoisa puhemies! Suomen ulkopolitiikkaa tehdään vakavassa ja vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä, jota leimaa kiihtyvä strateginen kilpailu ja maailmanpolitiikan valtasuhteiden murros. Suomelle tärkeään sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään kohdistuu merkittäviä paineita. Suomen ja Euroopan turvallisuus‑ ja toimintaympäristö muuttui pitkäkestoisesti Venäjän aloitettua täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa. Suomen edun mukaista on kaikin tavoin tukea Ukrainaa laittomaan hyökkäyssotaan vastaamisessa ja Ukrainan neuvotteluaseman vahvistamisessa. Strateginen liittolaisuus Yhdysvaltojen kanssa säilyy Suomelle ja EU:lle keskeisenä intressinä. Yhdysvaltojen politiikalla on merkittäviä vaikutuksia toimintaympäristön ennakoitavuuteen ja Suomen ulko‑ ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden toteutumiseen. Keskeisiä turvallisuutta ja vakautta edistäviä toimia ovat myös Pohjoismaiden ja Baltian maiden syventyvä yhteistyö sekä näiden vuoropuhelun tiivistyminen Saksan ja Puolan kanssa samoin kuin vahva kumppanuus ja yhteistyö Britannian, Ranskan ja muiden keskeisten eurooppalaisten kumppanien kanssa. Arktisen alueen geopoliittinen, ympäristöllinen ja taloudellinen merkitys lisääntyy edelleen. Lähi-idän eri konfliktit ja jännitteet vaikuttavat myös Suomeen. Suomi pyrkii toimillaan vahvistamaan alueen vakautta, mukaan lukien kahden valtion ratkaisua. Suomi tukee rauhanpyrkimyksiä Lähi-idässä sekä kahdenvälisesti että EU:n ja YK:n kautta toimien. Arvoisa puhemies! Ulkoministeriön toimintamenoihin esitetään 244 miljoonaa euroa. Toimintamenoihin on osoitettu 6,4 miljoonan euron säästövelvoite. Meidän on tarkkaan harkittava, mihin rajalliset resurssit käytämme, jotta ne parhaiten tukisivat Suomen tavoitteita. Tässä työssä meitä auttaa ulkoasiainhallinnon uudistus, jota jatkamme valtiovarainvaliokunnankin suosituksen mukaisesti. Uudistuksen keskeisiä elementtejä ovat sisältötyön ja resurssien kohdentaminen keskeisiin tavoitteisiin. Uudistuksessa kiinnitetään myös huomiota hyvään henkilöstöpolitiikkaan ja esimiestyöhön. Kuten sekä valtiovarainvaliokunta että ulkoasiainvaliokunta painottavat, on kattava ja toimiva edustustoverkko tärkeä Suomen ulko‑ ja turvallisuuspolitiikan ja suomalaisten etujen ajamiseksi. Suomen läsnäolo maailmalla edistää myös taloudellista yhteistyötä ja on hyväksi Suomen kansainväliselle asemalle. Ulkoministeriö tarkastelee säännöllisesti Suomen edustustoverkon vastaavuutta ajankohtaisiin ja tulevaisuuden tarpeisiin. Ulkoministeriö on käynnistänyt valmistelut Suomen Kabulin‑, Islamabadin‑ ja Yangonin-edustustojen sulkemiseksi. Samalla tavoitteena on avata kaupallisia toimipisteitä joissakin niissä kohteissa, joissa aiemmin sijaitsi Business Finlandin toimipiste. Business Finlandin ulkomaantoimintojen integrointi ulkoministeriöön etenee suunnitellusti.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2025-12-16T10:48:32,2025-12-16T10:53:00,Käsitelty,1.1 2025_130_23,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Ministeri Tavio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_24,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Ville,Tavio,Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","herra puhemies! Kuten valtiovarainvaliokunta korostaa, on ulkomaankauppa suomalaisen yhteiskunnan ja hyvinvoinnin taloudellinen perusta. Kansainvälisellä kaupalla on tärkeä tehtävä suomalaisen työn ja hyvinvoinnin turvaamisessa, ja se on muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa yhä keskeisempi osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Protektionismi, kilpailu kriittisistä teknologioista ja raaka-aineista sekä sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän rapautuminen muokkaavat kauppajärjestelmää. Tilanne on vientivetoiselle kansantaloudellemme haastava. Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon mukaisesti meidän tulee huomioida toimintaympäristössä tapahtuvat nopeat muutokset ja luoda vahvempi kytkentä kaupan ja kehityksen välillä yritystemme toimintaedellytysten parantamiseksi. Tätä varten pyrimme tehostamaan EU:n kauppapolitiikkaa, syventämään taloudellista yhteistyötä kumppanimaiden kanssa sekä uudistamaan kansainvälisen kaupan sopimusjärjestelmää. Vahvistamme murrosteknologioita koskevaa yhteistyötä keskeisten kumppanimaiden kanssa. Hyödynnämme puolustusteollisten investointien kasvun mahdollisuudet vientiteollisuudelle sekä tarjoamme kehittyvissä maissa ratkaisuja yhdessä yritystemme kanssa. Lisäksi tehostamme Team Finland -ulkomaanverkoston toimintaa integroimalla Business Finlandin ulkomaantoiminnot ulkoasiainhallintoon. Samalla vahvistamme ja selkiytämme ulkoministeriön tarjoamia yrityspalveluita sekä helpotamme niiden saatavuutta. Uudistetussa Team Finland -verkoston johtamisrakenteessa ulkoministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön rinnakkaispuheenjohtajuudella toimiva Team Finland -johtoryhmä toimeenpanee Team Finland -strategiaa. Team Finland -uudistuksen vienninedistämisen palveluihin esitetään talousarviossa 23 miljoonaa euroa määrärahaa. Arvoisa puhemies! Talousarviossa jatketaan yhtäältä säästölinjaa ja toisaalta kehityspolitiikan käynnissä olevaa välttämätöntä ajattelutavan muutosta. Markkinoiden avaaminen ja yritysten ulkomaankaupan lisääminen on saatava enenevissä määrin mukaan mittavien kehityshaasteiden ratkaisemiseen. Esimerkiksi kehitysyhteistyön uusissa maaohjelmissa huomioidaan yksityisen sektorin osallistaminen. Vastikään julkistettu tärkeä hanke on Suomen ja Ukrainan johtama väestönsuojakoalitio. Autamme Ukrainaa väestönsuojaverkoston rakentamisessa alkuun lahjamuotoisella rahoituksella ja myöhemmin laina- ja sekarahoituksella. Vierailin Kiovassa koalition avauspäivänä, ja mukanani oli suomalaisia alan yrityksiä. Ukraina on selvästi suurin kehitysyhteistyön kumppanimaamme ja humanitäärisen avun vastaanottaja myös ensi vuonna. Jatkamme tukea Finnfundille, josta on tullut edelläkävijä digisektorin kehitysrahoittajana. EU myöntää Finnfundin sijoitukselle 222 miljoonaa euroa takauksia suurimman digitaalisen sektorin takausohjelman kautta. Tavoitteena on mobilisoida investointeja digitalisaatiohankkeisiin Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Suomalaistoimijoiden osaaminen on tässä teknologiasektorissa merkittävä. Keskeinen prioriteetti on myös kotimaisten kansalaisjärjestöjen tuki, ja ulkoministeriö myönsikin joulukuun alussa 23 kansalaisjärjestölle yhteensä 311 miljoonaa euroa ohjelmatukea kehitysyhteistyöhön ja humanitääriseen apuun seuraaville neljälle vuodelle. Humanitääristä työtä tehdään edelleen vahvasti, ja apua kohdennetaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville. Ensi vuonna otetaan käyttöön uusi humanitäärisen katastrofiavun budjettimomentti, jonka perustamisesta hallitus päätti riihessä. Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tasapainottamisen osana kehitysyhteistyöhön tehdään lisäsopeutuksia. Kaventuvia resursseja on syytä kohdentaa kautta linjan strategisemmin, ja priorisointia täytyy jatkaa. Pitkäaikaiset vahvuusalueet ja hallituksen kirjaamat painopisteet säilyvät. Niitä ovat naisten ja tyttöjen asema, koulutus- ja ilmastotoimet sekä edellä mainitut Ukrainan tukeminen ja kaupan ja kehityksen yhteenliittäminen. Varsinaisen kehitysyhteistyömomentin määrärahatasoksi esitetään talousarviossa 457 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 70 miljoonan euron vähennystä tähän vuoteen verrattuna. Kokonaisuudessaan Suomen julkisen kehitysyhteistyön arvioidaan olevan ensi vuonna 1034 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 0,35:tä prosenttia bruttokansantulosta. Ensi vuoden budjetti toimeenpanee kehityspolitiikkaa Suomen kokonaisvaltaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineenä. Keskeistä on edistää taloudellisia kumppanuuksia, kauppaa ja investointeja.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2025-12-16T10:53:04,2025-12-16T10:58:16,Käsitelty,1.1 2025_130_25,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustajat voivat nyt niin halutessaan pyytää minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Kauma, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_26,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tällä momentilla on paljonkin asioita, joista haluaisin kysyä, mutta nyt kun Suomi on ollut Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin puheenjohtajamaa tänä vuonna, kun järjestö on täyttänyt 50 vuotta, niin haluaisin aivan erityisesti kiittää ulkoministeriä erittäin hyvin organisoiduista tapahtumista ja hyvin hoidetusta vuodesta ja tietenkin myös koko ulkoministeriön tiimiä siitä, miten hyvin asiat on hoidettu ja hyvää palautetta on saatu. Tässähän on ollut painopisteenä kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen, ja tietenkin erityisesti Ukrainan kannalta se on hyvin tärkeää. Siinäkin vaiheessa, kun sota sitten aikanaan loppuu, siellä on satojatuhansia sotilaita, jotka ovat haavoittuneet tai traumatisoituneet sodassa, jotka palaavat kotiin, ja he tarvitsevat myös kansalaisyhteiskunnan tukea. Tietysti tarvitaan myöskin monenlaista muuta tukea ja jälleenrakennusta. Olisin kysynyt tässä yhteydessä ministeri Taviolta: Kun tämä jälleenrakennustyö on osin jo alkanutkin, niin millä tavalla suomalaiset ovat mukana tässä? [Puhemies koputtaa] Esimerkiksi Tanskahan on aika aktiivinen ja ehkä vähän edelläkin suomalaisia, mutta entä suomalaiset yritykset?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2025-12-16T10:58:40,2025-12-16T10:59:55,Käsitelty,1.1 2025_130_27,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_28,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kunnioitettu puhemies! Tässä äsken sivuttiinkin sitä Finnfundin saamaa 222 miljoonan takausmahdollisuutta EU:lta, eli tämä Suomen ja EU:n uusi jättiohjelma avaa suomalaisille yhtiöille ovia kehitysmaihin digitalisaatiohankkeisiin, muun muassa vaikka laajakaistayhteyksiin, datakeskuksiin, tekoälyä hyödyntäviin hankkeisiin ja muihin digitaalisiin innovaatioihin. Tämähän on saanut tunnustusta EU:lta, ja taitaa olla tällä hetkellä isoin digitalisaatiohanke, mitä tällä takausmenetelmällä tehdään. Sitten näistä kehitysapuleikkauksista, otetaan vaikka kehitysyhteistyö: Me ollaan tosiaan leikattu maa- ja aluekohtaisista tuista sekä myös maaohjelmia on lakkautettu, mutta sitten taas toisaalta on lisätty tukea kansalaistoimintaan. Tämä on sitten vähentänyt kotimaassa hallinnollista taakkaa, mutta toisaalta se on kasvattanut Suomen vaikuttavuutta maailmalla, [Puhemies koputtaa] koska nämä kansalaistoimijat toimivat siellä jatkuvasti.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2025-12-16T10:59:55,2025-12-16T11:01:11,Käsitelty,1.1 2025_130_29,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_30,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä epävarmuuden ajassa ainoat varmat asiat ovat ne, että Suomen tulee jatkaa Ukrainan tukea kaikin tavoin, Suomen tulee vahvistaa Euroopan unionia, sen kyvykkyyksiä, kaikin tavoin ja meidän tulee vahvistaa monenkeskistä YK-pohjaista järjestelmää. Tämän YK-pohjaisuuden kannalta tasavallan presidentti on useaan otteeseen nostanut esille niin sanotun globaalin etelän ja sen roolin ratkaisijana siinä, mihin suuntaan maailmanjärjestys kehittyy. Suomella tulisi olla välineitä tukea globaalin etelän ratkaisuja monenkeskisyyden, ihmisoikeuksien ja demokratian suuntaan. Ehkä juuri tällä saralla tämä istuva hallitus on jättämässä suurimman kädenjälkensä Suomen ulkopolitiikkaan, nimittäin kehitysyhteistyöstä tällä vaalikaudella leikataan kaiken kaikkiaan lähes 40 prosenttia. Eduskunnalle, ulkoasiainvaliokunnalle toimitetussa UTP-kirjeessä todetaan, että kehityspolitiikka on meidän kansainvälisen yhteistyön väline, jota käytetään Suomen ulkopolitiikan tavoitteiden ja intressien edistämiseen hyvin laaja-alaisesti ja käytännönläheisesti. Ministeri Valtonen, [Puhemies koputtaa] miten te näette, että nämä leikkaukset tukevat Suomen toimintaa suhteessa globaaliin etelään?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-12-16T11:01:11,2025-12-16T11:02:29,Käsitelty,1.1 2025_130_31,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_32,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä on käynnissä varsin painava viikko Ukrainan rauhanneuvottelujen kannalta, ja siksi pidän kyllä tärkeänä, että voisitte myös tätä tilannetta tässä keskustelussa kommentoida. Berliinin neuvottelujen jälkeen on julkisuuteen esitetty optimismia — noinkohan tämä tästä vielä joulurauhaksi muuttuu. Toivottavaa se toki olisi, mutta Venäjän reaktiota emme ole vielä kuulleet. Miten te arvioitte tilannetta tällä hetkellä? Mediatietojen mukaan myös Ukrainan turvajärjestelyistä on syntynyt yhteisymmärrystä. Olisi myös kovin välttämätöntä, että eduskuntaa informoidaan näistä neuvotteluista, minkälainen yhteisymmärrys on syntynyt ja mikä Suomen rooli näissä järjestelyissä mahdollisesti voisi olla. Odotamme näihin kyllä pikaisia vastauksia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2025-12-16T11:02:29,2025-12-16T11:03:27,Käsitelty,1.1 2025_130_33,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Haavisto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_34,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ensimmäinen huomioni koskee kehitysyhteistyön tasoa. 0,35 on kyllä erittäin alhainen verrattuna Suomen 0,7 prosentin tavoitteeseen bkt:stä, liukunut liian alas. Mutta sitten olisin kysynyt ministeri Valtoselta näistä edustustojen lakkauttamisista. Pelkään, että tässä tulee tällaista tiettyä sahaavaa liikettä, joka ei ole Suomen ulkopolitiikan hoidolle hyväksi. Ymmärrän hyvin Kabulin sulkemisen tässä turvallisuustilanteessa ja Talebanin hallinnon noustessa valtaan Afganistanissa, mutta en ymmärrä Pakistanin ja Islamabadin sulkemista enkä oikeastaan ymmärrä myöskään niitä toimia, mitä tehdään Burmassa Yangonin sulkemisen osalta. Pakistan on iso ja merkittävä toimija Aasiassa, ja olisi erittäin tärkeää jatkaa yhteydenpitoa sinne. Sillä on myöskin kaupallista merkitystä. Burman osalta: Se on yksi niitä harvoja kohteita, joissa Suomella voisi olla rauhanvälityksessä aika paljon annettavaa. CMI on toiminut siellä aktiivisesti, ja sen vuoksi olisi tärkeää, että säilyttäisimme sinne myöskin lähetystösuhteet.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2025-12-16T11:03:27,2025-12-16T11:04:40,Käsitelty,1.1 2025_130_35,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_36,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Olisin itsekin nostanut esille nämä Orpon hallituksen massiiviset kehitysyhteistyöhön liittyvät leikkaukset. Tosiasiahan on se, että ne myös kaventavat Suomen ulkopoliittista liikkumatilaa. Ne eivät lisää näkyvyyttä, toisin kuin täällä ovat hallituspuolueiden edustajat sanoneet. Näillä ei vahvisteta kansalaisyhteiskunnan asemaa. Kansalaisyhteiskunnan osuus ikään kuin nousee, mutta raha ei kasva. Erityisen härskiä on tämä valmistelu, joka liittyy SASKin rahoitukseen, jossa tätä tukea on leikattu 40 prosenttia. Valmistelevat virkamiehet ovat suoraan sanoneet, että tämä on rikkonut hakijoiden yhdenvertaista kohtelua. Virkamiehet jättivät tästä myös eriävän mielipiteen, ja valiokunnassa myös heitä kuulimme. Voisiko ministeri Tavio vastata, miksi olette päätynyt näin härskiin ratkaisuun?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2025-12-16T11:04:40,2025-12-16T11:05:50,Käsitelty,1.1 2025_130_37,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Ledamot Biaudet, varsågod.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_38,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Herra puhemies! Ulkoministeri hyvin ansiokkaasti puhui minun mielestäni tärkeistä tavoitteista: oikeusvaltion periaatteen turvaamisesta, ihmisoikeuksien edistämisestä ja demokratian edistämisestä. Ajattelen, että kun puhutaan nyt kehityspolitiikasta, niin nämä kysymykset hyvin helposti jäävät narratiivin tasolle, kun leikkauksia on toteutettu ja esimerkiksi maaohjelmia vähennetty, ja ehkä myös silloin, kun kehitysyhteistyössä nimenomaan kauppa on se, johon fokusoidaan. Me käytiin juuri kehityspoliittisen toimikunnan kanssa Sambiassa, ja siellä näkee hyvin, että myös silloin, kun tulee suuria investointeja, se asettaa myöskin paikkakunnille, esimerkiksi kaivoksiin ja näin, erittäin suuria haasteita sen yhteiskunnallisen kehityksen ympärille, koska esimerkiksi lasten hyväksikäyttö lisääntyy ja niin edelleen, kun ihmisiä muuttaa paljon muualta ja niin edelleen. Kysyisinkin: olisiko aika tehdä jotain tällaista demokratian ja YK:n monikansallisen [Puhemies koputtaa] järjestelmän tukemisen strategiaa nyt kehityspolitiikassa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2025-12-16T11:05:50,2025-12-16T11:07:11,Käsitelty,1.1 2025_130_39,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_40,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Edellä keskustelussa on jo viitattukin siihen sisäiseen ristiriitaan, että hallituksessa ja esimerkiksi presidentin julkisissa esiintymisissä on painotettu syystäkin tätä, että kehityspolitiikkaa pitää Euroopan ja Suomen tiivistää ja yhteyksiään globaaliin etelään, jotta pystymme vaikuttamaan isojen maailmanlaajuisten kriisien ratkaisemisessa ja huolehtimaan omalta osaltamme turvallisemmasta tulevaisuudesta. Tähän nähden juuri nämä kehitysyhteistyöleikkaukset ovat rajuja, ja sitten on vielä tätä sisäistä vääristymää, johon edustaja Honkasalo kiinnitti huomiota, ja sitten tulevat myöskin nämä lähetystöverkon isot aukot, joita varsinkin Pakistanin Islamabadin lähetystön sulkemisesta koituu. Miten hallitus aikoo palata tällaiselle johdonmukaisemmalle linjalle niin tämän rahoituksen kuin sitten myös hallinnollisten ratkaisujen puolelta, jotta äänemme on suhteessa ja linjassa [Puhemies koputtaa] sen kanssa, mitä paperilla kirjoitamme?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-12-16T11:07:11,2025-12-16T11:08:26,Käsitelty,1.1 2025_130_41,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_42,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Keskusta katsoo, että vaikeina aikoina on tietysti leikattava kaikkialta. Jos mummot eivät saa hoivaa, ei löydy kahta neliötä kotikunnasta, on tietysti kohtuullista, että myös lähetystöistä silloin nipistetään. Haluaisin kuitenkin kysyä sitä asiaa, onko mietitty strategiaa sen näkökulman pohjalta, että missä kasvu tapahtuu ja missä meillä olisi merkityksellistä olla myös kaupankäynnin apuna, versus se, että juuri tällaisista kehittyvistä maista suurlähetystöjä ajetaan alas ja pidetään kaikki Euroopan lähetystöt vielä pystyssä. Mielestäni Eurooppaan meillä on sen verran selkeät ja hyvät yhteydet, että se ei ole niinkään ensisijaista. No, mitä sitten tulee tähän meidän pääasialliseen ulkopolitiikkaan tällä hetkellä, niin olen erittäin kiitollinen, että vahvasti tuemme Ukrainaa ja yritämme globaalisti vaikuttaa, [Puhemies koputtaa] mutta se tarkoittaa sitä, että suhteiden pitää kaikkialle olla kunnossa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-12-16T11:08:26,2025-12-16T11:09:43,Käsitelty,1.1 2025_130_43,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_44,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, puhemies! Niin kuin muun muassa edustaja Kaikkonen edellä totesi, elämme Ukrainan kannalta kohtalokkaita hetkiä. Neuvottelut rauhansuunnitelmasta käyvät huumina, ja tällä viikolla yritetään saada aikaan ratkaisu myös Venäjän jäädytettyjen varojen ohjaamisesta Ukrainan tueksi. Tiedän, että hallitus on tehnyt paljon töitä tässä jäädytettyjen varojen kysymyksessä — kiitos siitä. Mutta siinä, missä Ukrainan suhteen olemme valitettavan monessa alttiita Yhdysvaltain tekemille valinnoille, jäädytettyjen varojen ohjaaminen on käytännössä kokonaan Euroopan omissa käsissä. Me voimme Euroopassa itse päättää ohjata nämä varat Ukrainan tueksi. Sen takia kysyn: Mitä vielä voimme tehdä, jotta saamme luotua lisää painetta ja lisää poliittista momenttia sen eteen, että tällä viikolla ratkaisu jäädytettyjen varojen ohjaamisesta saadaan tehtyä? Ja miten voimme Suomena ja Eurooppana luoda painetta erityisesti Belgiaa kohtaan?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-12-16T11:09:43,2025-12-16T11:10:50,Käsitelty,1.1 2025_130_45,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_46,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Puhemies! Toinen maailmansota päättyi Suomen osalta huhtikuussa 1945, kun viimeinenkin saksalainen oli poistunut Lapista. Lapin sota on ainoa sota, jonka Suomi on voittanut. Sitä ei kuitenkaan juuri muistella. Sen sijaan hävittyjä sotia muistellaan senkin edestä: talvisodan Suomi hävisi, ja jatkosodan Suomi hävisi. Tätä aiempi pääministerimme ei tuntunut tietävän. Toisessa maailmansodassa kuoli lähes satatuhatta suomalaista. Ulkoministeri Valtonen, tekään ette näytä tuntevan Suomen sotahistoriaa. Väititte hiljattain kansainväliselle medialle, että Venäjälle ei yksikään valtio ole sataan vuoteen hyökännyt. [Eduskunnasta: Naapurimaa!] Se oli väärä väite haudanvakavassa asiassa, ja vielä sen maan valtionjohdolta, joka Venäjälle on hyökännyt. Suomi hyökkäsi liitossa natsi-Saksan kanssa osana operaatio Barbarossaa Neuvostoliittoon kesäkuussa 41. [Välihuutoja] Saksalaisjoukot, mukana Suomen asevoimia, aloittivat sotatoimet. Vaikuttaa siltä, että omaksuitte itse ajattelematta ja faktoja tarkistamatta Viron Kaja Kallaksen väitteen, [Puhemies koputtaa] jonka läntiset historiantutkijat ovat todenneet vääräksi. [Puhemies koputtaa] Eikö teidän asemassanne olisi syytä itse tarkistaa tällaiset historialliset faktat?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-12-16T11:10:50,2025-12-16T11:12:17,Käsitelty,1.1 2025_130_47,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. Muistutan minuutin aikarajasta. — Edustaja Vikman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_48,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitän ulkoministeriä ja koko ulkoministeriön väkeä hyvästä toiminnasta Suomen puolesta tässä vakavassa ja vaikeasti ennakoitavassa turvallisuusympäristössä. Suomen tulee osallistua täysimääräisesti Naton toimintaan. Siksi on merkityksellistä, että budjetissa on huomioitu ne tarpeet ja painotukset, joita täysimääräinen Nato-jäsenyys edellyttää. Ukraina on hallituskaudella Suomen suurin kehitysyhteistyön kohde, ja kaikkiaan Suomi jatkaa tukeaan Ukrainalle niin kauan kuin on tarve. Meneillään on myös erittäin tarpeellinen ulkoasiainhallinnon uudistus. Maailma on muuttunut paljon viimeisten parinkymmenen vuoden aikana, mutta ulkoasiainhallintoa ei ole uudistettu aiemmilla kausilla vastaamaan tähän muutokseen ja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden edistämiseen. Nyt tämä työ on meneillään, ja kysyn: mitä sille kuuluu?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2025-12-16T11:12:17,2025-12-16T11:13:27,Käsitelty,1.1 2025_130_49,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_50,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies, arvoisat ministerit! Kysymykseni liittyy Ukrainaan, kuten jo monella muulla tässä salissa. Alkuun haluan kiittää presidentti Stubbia siitä aktiivisesta työstä, mitä hän on tehnyt rauhan aikaansaamiseksi. Onko nyt tällä hetkellä arvoisilla ministereillä mitään tietoa siitä, millä tavalla presidentti Trumpin ja Zelenskyin neuvottelut ovat edenneet mahdollisista alueluovutuksista ja siitä, onko Ukraina valmis luopumaan ajatuksesta Natoon liittymisestä? Näissä on kuitenkin oleelliset ja tärkeät merkitykset siinä mielessä, että saataisiin vihdoin ja viimein se rauha aikaiseksi. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-12-16T11:13:27,2025-12-16T11:14:17,Käsitelty,1.1 2025_130_51,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Skinnari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_52,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Ville,Skinnari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Aivan oikein molemmat teistä nostivat esille EU:n ja Euroopan merkityksen kansainvälisesti. Samaan aikaan kuitenkin maailmassa ajetaan viiden suuren, G5:n, yhteistyötä: Yhdysvallat, Kiina, Venäjä, Intia, ehkä Saudit, ehkä Japani. Samaan aikaan kysymys kuuluu, miten EU sitten voisi olla vahvempi, ja tämä on kysymykseni teille molemmille: mitä Euroopan unionin tulisi pitkällä aikavälillä tehdä, jotta meidän roolimme olisi vahvempi, tehokkaampi ja kaiken kaikkiaan kestävämpi? Toinen kysymykseni liittyy toki pienten ja keskisuurten maiden yhteistyöhön laajemmin tässä maailmanjärjestyksen muutoksessa, koska se on jo tapahtunut, se ei ole tulossa. Miten tätä tulisi Suomen viedä eteenpäin? Ja kolmanneksi lähetystöverkko ja YK:n turvaneuvoston jäsenyys: Pakistan, Egypti ja Indonesia ovat ne gatekeeperit, [Puhemies koputtaa] jotka tulevat tekemään isoa roolia. Miksi te poukkoilette ja lopetatte Islamabadin, kun se on juuri avattu?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2025-12-16T11:14:17,2025-12-16T11:15:35,Käsitelty,1.1 2025_130_53,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_54,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! On tärkeää, että Suomen ulkopolitiikka on vakaata ja on selvän suunnan omaava linja. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ainoa tehtävä tietenkin on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus. Varsinkin tässä Venäjän yhteisellä rajalla, 1 350 kilometriä, meillä on paljon haasteita. Kaikilla on tuoreessa muistissa tämä välineellistetty maahantuloestolaki, joka hyväksyttiin viime kesän aikana tässä talossa tiukkojen keskustelujen ja ankaran äänestämisen jälkeen. Se kuvaa sen, miten vaikeissa olosuhteissa me elämme. Tämän takia, kuten ulkoministeri puheessaan mainitsi, tämän sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen puolustaminen ei varmaan ole ministerille helppoa, mutta hän on hoitanut sen tehtävän kiitettävästi. Samoin tasavaltamme presidentti Alexander Stubb on tehnyt hartiavoimin töitä rauhan saamiseksi Ukrainaan — toivottavasti siellä onnistutaan. Miten te, arvoisa ulkoministeri, itse näette tämän tilanteen? Onko tässä tilanteessa toivoa enemmän kuin epätoivoa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-12-16T11:15:35,2025-12-16T11:16:43,Käsitelty,1.1 2025_130_55,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_56,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Nyt kehitysyhteistyön jättileikkaukset alkavat näkyä hyvin heikosti tuloksellisuudella ja vaikuttavuudella perusteltavissa olevina ratkaisuina. Haluaisin kysyä ministeriltä kahdesta eri leikkauksesta: Ensinnäkin ohjelmatuen saajista SASK eli Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus koki 40 prosentin kertaleikkauksen, ja kun kerran kauppa- ja kehitysyhteistyö ja niiden rajapinta on valittu fokukseen, niin tämä ihmisoikeuksiin, työntekijöiden oikeuksiin kohdistuva työ olisi juuri se työkalu, joka siihen sopisi. Ympäristövastuu olisi toinen, joka kävisi hyvin tähän kaupan rinnalle. Toinen huolestuttava tieto koski Suomen vetäytymistä Global Partnership for Education ‑koulutusrahastosta. Meillä koulutus on valittu jatkuvaksi painopisteeksi, ja silloin järkevää olisi olla näissä isoissa koalitioissa mukana ja tuoda sen rahoituksen lisäksi Suomen osaaminen käyttöön. Onko mahdollista, että näitä leikkauksia vielä korjataan ja läsnäolo [Puhemies koputtaa] esimerkiksi Global Partnershipissä mahdollistuu?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-12-16T11:16:43,2025-12-16T11:18:04,Käsitelty,1.1 2025_130_57,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_58,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Myös minä haluan nostaa esille tämän leikkauksen, joka tehtiin vastoin virkavalmistelua kohdistuen Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASKiin. Kyseessä on noin 40 prosentin leikkaus, jonka arvioidaan myös olevan lainvastainen. Perusteena eivät voi myöskään olla säästöt, koska tämä tukihan jaettiin muille järjestöille, enkä tietenkään vastusta muiden järjestöjen saamaa tukea, mutta en voi hyväksyä sitä tapaa, jolla tämä muutos tehtiin. On hyvin vakavaa ja poikkeuksellista, että virkavalmistelu näkee tämän päätöksen valtionavustuslain ja hyvän hallintotavan vastaisena. Nyt minusta tämä näyttäytyy ainoastaan ay-vihamielisenä ja työelämän ihmisoikeuksien vastaisena tekona. Tunnetteko te, ministeri, SASKin työtä? Tämä työ tukee Suomen kehityspoliittisia tavoitteita, joten teidän perustelunne siitä, että tukea haluttiin kohdistaa niihin, ei ole pätevä. Miten voi olla, että ministeri omiin mieltymyyksiinsä perustuen kävelee alkuperäisen esityksen, hyvän hallintolain ja jopa lain yli? Miksi meillä on hakukriteerit, jos niitä ei noudateta?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-12-16T11:18:05,2025-12-16T11:19:22,Käsitelty,1.1 2025_130_59,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Harakka, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_60,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ministeri Valtonen, Suomihan on pyrkimässä YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi seuraavalla hallituskaudella. Miten arvioitte sitä mainehaittaa, joka on nyt tässä syntynyt tämän silmien vääntelyn yhteydessä? Toisekseen, korostatte, kuten tasavallan presidenttikin, globaalia etelää. Millä tavalla tämä läsnäolon vähentäminen siellä vaikuttaa tähän kampanjaan? Aivan erityinen kysymys, johon moni muukin on halunnut vastauksen, on se, voitteko harkita uudelleen päätöstä sulkea Islamabadin lähetystö. Säästö on mitätön, mutta vahinko on valtava. Ministeriössä ei ilmeisesti ole ollenkaan varauduttu siihen voimakkaaseen provosoitumiseen, jonka edustaja Kalevan kanssa saimme viime viikolla kokea ihan paikan päällä. Pakistanissa nähdään, että Suomi on valinnut puolensa alueen kiistoissa, ja semminkin kun Intian puolelta levitetään ilkkuvia videoita, joissa todetaan, miten Suomi tarkoituksellisesti halveksii Pakistania. Ministeri, voitteko yrittää korjata tätä vahinkoa, joka syntyy maailman viidenneksi väkirikkaimman maan ja alueellisen vaikuttajan suhteen, ja jatkaa läsnäoloa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-12-16T11:19:22,2025-12-16T11:20:40,Käsitelty,1.1 2025_130_61,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lindberg, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_62,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jarmo,Lindberg,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Suomi on ollut kokoonsa suhteutettuna merkittävä ja arvostettu toimija kriisinhallinnassa vuosikymmeniä. Olemme herättäneet luottamusta kaikissa kriisin osapuolissa sekä sotilaallisessa että siviilikriisinhallinnassa. On hyvä asia, että tässäkin resurssipaineessa kykenemme ylläpitämään ensi vuonna noin 390 sotilaan vahvuista sotilaallista kriisinhallintaosastoa, ja siviilikriisinhallinnassakin on noin 135 asiantuntijaa. Nopeat muutokset Euroopan turvallisuustilanteessa edellyttävät varautumista muutoksiin myös kriisinhallinnan osalta. Suomelle on jatkossakin tärkeää taata riittävä osallistumistaso sekä sotilaallisessa että siviilikriisinhallinnassa. Mitä edellytyksiä Suomella on reagoida turvallisuustilanteen nopeisiin muutoksiin?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Jarmo Lindberg,1486,2025-12-16T11:20:40,2025-12-16T11:21:32,Käsitelty,1.1 2025_130_63,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_64,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Tervehdin erityisen ilolla näitä lisäyksiä kriisinhallintaan. Ne ovat erittäin kriittisiä, ja ajattelen, että tämä Suomen kriisinhallintaosaaminen on maailmankuulua ja laadukasta, ja sitä osaamista meidän toki pitää myös maailmalle antaa. YK:n Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman hyväksymisestä tuli kuluneeksi 25 vuotta. Lämmin kiitos ministeri Valtoselle, olitte paikalla puhumassa, ja arvokkaassa tilaisuudessa käytiin läpi näitä tuloksia. Esimerkiksi YK:n pääsihteerin tuoreen raportin mukaan naisten ja lasten osuus siviiliuhreista nelinkertaistui muutamassa vuodessa verrattuna edellisen kahden vuoden jaksoon, ja myös seksuaali- ja väkivaltatilanteet konflikteissa ovat lisääntyneet 87 prosentilla kahdessa vuodessa. Luvut ovat valtavan, valtavan synkkiä. Suomen osaaminen näiden seurausten kitkemisessä on ollut merkittävää, ja siksi haluaisin kysyä ulkoministeri Valtoselta: miten rahoitus tähän [Puhemies koputtaa] toimintaan myös saadaan turvattua?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-12-16T11:21:32,2025-12-16T11:22:46,Käsitelty,1.1 2025_130_65,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_66,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä sota Ukrainassa on tosiaan kestänyt pian neljän vuoden ajan ja toisella tapaa laskien jo vuodesta 2014 saakka, eikä ole vieläkään mitään takeita siitä, milloin rauha Ukrainaan saadaan. Mutta nyt on ilmassa kuitenkin orastavia merkkejä siitä, että jotain saattaisi olla meille tuloillaan. No jos ja toivottavasti kun rauha Ukrainaan tulee, niin meidän täytyy valitettavasti varautua myös siihen, että lopputulos ei ehkä meidän kaikkien mielestä tunnu kaikin puolin reilulta. Kysyn nyt kuitenkin: kun rauhan tultua varmasti saamme täälläkin mainittuja jälleenrakennuskeikkoja ja ‑urakoita paljonkin sinne Ukrainaan, niin miten Suomi suhtautuu ja miten Suomi ennen kaikkea vaikuttaa Euroopan unionissa siihen, että Venäjältä mahdollisesti sitten tullaan tarjoamaan kaikennäköisiä jälleenrakennusurakoita ja vielä kaiken lisäksi Ukrainalta sodalla valloitetuille alueille?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-12-16T11:22:46,2025-12-16T11:23:54,Käsitelty,1.1 2025_130_67,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Väätäinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_68,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Tuula,Väätäinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on tullut politiikan keskiöön viime vuosien tapahtumien ja sotien vuoksi. Samalla kun me vahvistamme Suomen puolustusta, ajattelen, että meidän on entistä enemmän panostettava kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. Suomen on oltava niissä pöydissä, joissa keskustellaan ja linjataan maailman ja Euroopan tulevaisuutta kohti vakautta. Arvoisa puhemies ja hyvät ministerit! Ajattelen, että kaiken toiminnan taustalla täytyy olla aina ihmisoikeudet ja demokratia. Minulle on tullut sellainen käsitys, että ministeri Valtosella ovat nämä ajatukset siellä taustalla, kun teette yhteistyötä kansainvälisen yhteisön kanssa: ihmisoikeudet ja demokratia — kiitos siitä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Tuula Väätäinen,794,2025-12-16T11:23:55,2025-12-16T11:24:55,Käsitelty,1.1 2025_130_69,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_70,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! On ollut miellyttävää vaikeassa paikassa seurata, miten suomalaista ulkopolitiikan osaamista ja diplomatiaa maailmalla arvostetaan, ja se on tietysti toivottavasti myös tuloksekasta Ukrainankin rauhan suhteen. Taisi olla edeltäjänne Timo Soini ulkoministerinä, joka totesi, että parempi on vaimea dialogi kuin äänekäs monologi, ja diplomatiaahan tämä maailma tällä hetkellä enempi huutaa. Me hallinto- ja turvallisuusjaostossa puheenjohtaja Ronkaisen johdolla nostimme esille Kavaku-kurssien lykkäämisen ja huolen siitä, jos diplomaattikoulutukseen tulee pidempi katkeama. Kysyisin teiltä, ulkoministeri Valtonen: mikä tämän tilanne on? Ja myös tämä kriisinhallintakysymys on olennainen. Me olemme olleet siinä vahva osaaja. Meillä on paljon osaamista tälläkin hetkellä, ja toivon, että jatkossa, kun Ukrainan tilanne saadaan haltuun, voimme jatkaa myös tätä muualla maailmassa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-12-16T11:24:55,2025-12-16T11:26:11,Käsitelty,1.1 2025_130_71,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Ronkainen, olkaa yvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_72,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ukraina on Suomen suurin kehitysyhteistyön kohde ensi vuonnakin, ja se on erittäin hyvä asia. Tämä tuen tarvehan ei tule loppumaan, vaikka sota toivottavasti mahdollisimman nopeasti loppuukin. Jälleenrakentaminen tulee olemaan ihan valtava tehtävä, valtava urakka, ja itse entisenä rakennusalan yrittäjänä tiedän, että Suomessa on valtavasti betoni- ja puualan rakentamisen osaamista, ja siitä voi tulla myös Suomelle iso mahdollisuus. Valtiovarainvaliokunta piti myönteisenä myös sitä, että suomalaisyrityksillä on Ukrainassa vireillä kymmeniä hankkeita, mutta sitten on myös sellaisia yrityksiä, joita ehkä kiinnostaisi päästä markkinoille. Muun muassa kaksi betonialan yrittäjää on ollut minuun yhteydessä, mutta he eivät oikein tiedä, mistä he aloittaisivat. Osaisiko ministeri Tavio neuvoa heitä, miten tässä pääsisi liikkeelle? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-12-16T11:26:11,2025-12-16T11:27:14,Käsitelty,1.1 2025_130_73,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Päivärinta, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_74,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Toden totta, niin kuin täällä useampi on todennut, elämme kohtalokkaita viikkoja jälleen kerran Ukrainan suhteen. Se ei ole todellakaan vähäpätöistä, jos rauha joku päivä saavutetaan, minkälainen rauha se on. Ukrainan kohtalo määrittää meidän kaikkien kohtaloa. Kiitos ulkoministerille sinnikkäästä työstä myös Ukrainan puolustamiseksi, ja kiitos myös avoimesta puheesta siitä ja sen avaamisesta, minkälainen roistovaltio Venäjä on. Sitä on turha kaunistella. Mutta se ei riitä, että Suomi on tukenut Ukrainaa. Valitettavasti tälläkin hetkellä vatulointi jatkuu jälleen Euroopan unionin jäsenmaitten keskuudessa siitä, saammeko käytettyä komission ehdottamalla tavalla Venäjän jäädytetyt varat niin sanotuksi sotakorvauslainaksi. Se on ainoa moraalisesti kestävä vaihtoehto, ja se täytyy saada tapahtumaan, mutta nyt ratkaisujen ja neuvottelujen lähestyessä useampi EU-maa on livennyt jo riveistä. Kysyisinkin ulkoministeri Valtoselta: Minkälaisen viestin se antaa Euroopan yhtenäisyydestä? Minkälaisen viestin se antaa Venäjälle, jos me emme tässä asiassa pysty toimimaan yhdessä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-12-16T11:27:14,2025-12-16T11:28:30,Käsitelty,1.1 2025_130_75,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_76,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kunnioitetut ministerit! Suomen taloudellinen tilanne edellyttää vastuullisia ja harkittuja päätöksiä myös ulkopolitiikan määrärahoissa. Hallitus on päättänyt kohdentaa rajalliset resurssit ensisijaisesti suomalaisen työn, turvallisuuden ja hyvinvoinnin turvaamiseen. Tämä on ”Suomi ensin” -politiikkaa käytännössä. Kehitysyhteistyön määrärahoja kasvatettiin voimakkaasti edellisellä hallituskaudella samaan aikaan kun Suomen velkaantuminen kiihtyi. Nyt suuntaa korjataan. Ulkomaille suuntautuvia menoja sopeutetaan, jotta julkinen talous saadaan kestävälle pohjalle ja rahoitus riittää kotimaan keskeisiin tarpeisiin. Kehitysyhteistyötä jatketaan, mutta painopisteitä terävöitetään. Varat suunnataan kohteisiin, joilla on selkeä yhteys Suomen turvallisuuteen ja kansainväliseen vakauteen. Ukrainan tukeminen on tästä keskeinen esimerkki. Arvoisa puhemies! Tämä linja vahvistaa Suomen uskottavuutta, taloudellista kestävyyttä ja kykyä huolehtia omista kansalaisistaan myös tulevaisuudessa. Kiitän ministeri Taviota erinomaisesta työstä. [Vasemmalta: Hyvin menee!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-12-16T11:28:30,2025-12-16T11:29:45,Käsitelty,1.1 2025_130_77,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_78,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Jatkaisin siitä, mihin edustajat Kaikkonen ja Tynkkynen jäivät, aselepoon Ukrainassa. On hyvä, että aseet vaikenevat ja kynä puhuu. Näyttäytyykö tämä lopputulos erilaiselta riippuen siitä, arvioimmeko kehitystä lyhyellä vai pitkällä jännevälillä? Lyhyellä jännevälillä näyttäisi siltä, niin kuin monissa arvioissa on todettu, että tämä ratkaisu tehdään Venäjän käsikirjoituksen mukaan ja Ukrainalle tulee näiden samojen tahojen mukaan pakkorauha pahimmillaan aluemenetyksin ja suvereniteetin rajoituksin. Onko pitkällä jännevälillä tilanne kuitenkin toinen? Itse asiassa Putin on tämän sotansa jo hävinnyt. Se ei valloittanut Ukrainaa. Se ei kykene luomaan edes hajonneesta Neuvostoliitosta sitä itäslaavilaista yhteisöä, jossa isovenäläiset, vähävenäläiset, ukrainalaiset ja valkovenäläiset ovat Kremlin alla. Ukraina vuorostaan on onnistunut torjuntavoiton saamaan. Itse asiassa tässä rauhansopimusjärjestelyssä se, jos siellä on [Puhemies koputtaa] se EU-jäsenyys vaihtoehtona Ukrainassa, on ehkä se isoin tekijä [Puhemies koputtaa] pitkällä jännevälillä Ukrainan kansallisen identiteetin turvaamisessa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-12-16T11:29:45,2025-12-16T11:31:06,Käsitelty,1.1 2025_130_79,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_80,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Kauppasuhteet ja viennin edistäminen on yksi ulkopolitiikkamme kulmakivistä, ja valitettavasti viime päivinä näyttää, että se on saamassa kolauksen, kun seuraa tätä hallituspuolueiden silmien vääntelyä ja venyttelyä, mistä uutisoidaan laajasti maailmalla. Kysyisinkin ministereiltä: Mitä te luulette, onko sillä vaikutusta Suomen ulkopolitiikkaan ja sen hoitamiseen? Tuleeko tämä kysymys vastaan tuolla kollegoidenne kanssa? Tai mitä luulette, voidaanko tätä tilannetta käyttää myös jollakin tavalla informaatiovaikuttamisessa tai hybridivaikuttamisessa aiheuttaen sekasortoa täällä Suomen sisällä? Voiko tällä olla vaikutusta myöskin meidän ulkomaankauppaamme? Täytyy muistaa, että ulkopolitiikassa yksi kulma, tärkeä kulma, on diplomatia, ja sitä, mitä tällä hetkellä tasavallan presidentti maailmalla rakentaa, valitettavasti maan hallitus kotimaassa rikkoo.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-12-16T11:31:06,2025-12-16T11:32:11,Käsitelty,1.1 2025_130_81,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kokko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_82,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Sain eilen ystävältäni artikkelin: ”Suomen vinojen silmien skandaali. Hallitus harkitsee kurinpitotoimia kuvan julkaissutta kansanedustajaa vastaan. Useiden suomalaisten parlamentin jäsenten sosiaalisessa mediassa julkaisemien vinojen silmien kuvien ja videoiden vuoksi, joita pidetään aasialaisia syrjivinä, hallituskoalition johtajat kokoontuvat 16. päivänä käsittelemään kurinpitotoimia.” Näin lukee Asahi Shimbunin, yhden Japanin suurimman median ja yhden Aasian vanhimman median etusivulla, vielä pääministerin iloisen kuvan kanssa. Kysyisin nyt teiltä, arvoisa ulkoministeri: Miten te näette nyt tämän tilanteen, varsinkin kun käsittääkseni mediatietojen perusteella Suomen edustustoihinkin on oltu jo yhteydessä erityisesti Japanin, Etelä-Korean, muuten Kaakkois-Aasian alueella? Mistä tässä tilanteessa on kysymys, ja kuinka paljon arvioitte tämän vaikuttaneen Suomen maakuvaan? Ja jos vielä saisi selvyyden siihen, mitä siellä hallituksessa nyt meinataan tehdä tämän möhläyksen korjaamiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-12-16T11:32:11,2025-12-16T11:33:22,Käsitelty,1.1 2025_130_83,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_84,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Suomella on ihan huikea arktinen osaaminen, enkä puhu nyt pelkästään jäänmurtajista vaan myös esimerkiksi ilmastotutkimuksesta, ympäristötutkimuksesta, satelliiteista, alkuperäiskansa-asioista. Olinkin iloinen siitä, että ministeri otti arktiseen politiikkaan kantaa marraskuussa, ja haluan muistuttaa, että täällä eduskunnassa työskentelee myös kansanedustajia, joitten tehtävänä on seurata myös arktista politiikkaa, eli niin sanottuja arktisia parlamentaarikkoja. Me ollaan todella mielellään kyllä mukana siinä arktisessa työssä ja tuomassa niitä näkemyksiä ja sitä meidän omaa osaamista ja tietämystä tästä alueesta sitten myös ministeriön suuntaan. Monesti meidän keskusteluissa tällä hetkellä arktinen politiikka kulminoituu kovaan turvallisuuspolitiikkaan, mikä on totta kai siinä mielessä ymmärrettävää, että me eletään hyvin erilaisia aikoja kuin aiemmin. Mutta tulevaisuuttakin ajatellen on tärkeää, että arktisessa huomioidaan myös muut asiat, joita esimerkiksi äsken tuossa luettelin. Kun me mietitään, mitä arktisella puolella pitää tulevaisuudessa tehdä, niin ensimmäisiä asioita on se, että meidän pitäisi perustaa uudestaan arktinen neuvottelukunta, jotta me saadaan sitä osaamista sieltä ja pystytään käymään laajemmin arktista keskustelua. Ja toisena asiana on se, että kun sitten tulevaa hallitusohjelmaa joskus lähdetään neuvottelemaan, niin sinne täytyy kyllä saada tämän arktisen strategian päivitys.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-12-16T11:33:22,2025-12-16T11:34:38,Käsitelty,1.1 2025_130_85,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Aalto-Setälä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_86,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Pauli,Aalto-Setälä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ihan ensin haluan kyllä kiittää ulkoministeriä erittäin hyvästä työstä. Suomi tekee kansainvälistä politiikkaa varmasti aktiivisemmin kuin monen edeltäjän aikana, ja tarpeen se onkin. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tehtävä on suojata Suomi, pitää huoli, että me emme joudu konfliktiin ja sotaan, ja tästä on pidetty hyvin kiinni. Minusta on myös järkevää, että budjetissa painotetaan Nato-jäsenyyden kaikkia ominaisuuksia ja osallistumista kriisinhallintaan ja Ukrainan tukea, mutta kyllä meitä kaikkia tietenkin eniten tällä hetkellä huolettaa, mitä siellä Berliinissä sovitaan. Nyt näyttää siltä, että kaikki muut ovat valmiita rauhaan paitsi Venäjä. Jos näin tapahtuu, että Venäjä ei tähänkään sopimukseen lähde, niin mikä on Euroopan plan B?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Pauli Aalto-Setälä,1504,2025-12-16T11:34:38,2025-12-16T11:35:23,Käsitelty,1.1 2025_130_87,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_88,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Puhemies! Elämme tietenkin monella tavalla historiallisia aikoja, mikä on tänään tullut median kautta ja ulkoministerinkin puheenvuoron kautta esiin, eikä kyse ole pelkästään Ukrainan sodan päättymisestä, aselevon synnyttämisestä, vaan siitä prosessista, joka siitä edelleen käynnistyy. Olen saanut toimia kohta kuuden vuoden, seitsemän vuoden ajan Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan jäsenenä, ja Nato on keskeinen osa myös ulkopolitiikkaa, ulkoministeriönkin tehtävän hoitoa, ja kun on nähty Yhdysvaltojen halu vähentää läsnäoloa Euroopassa, Yhdysvaltain presidentin ulkopolitiikan uudet linjaukset ja vastaavat, kysyisin ulkoministeriltä: Miten toimii tämä meidän oman hallintomme, ulkoministeriön ja puolustusministeriön välinen työnjako tilanteessa, jossa puolustuspolitiikasta tulee yhä tärkeämpi runko myös ulkopolitiikalle? Ja millä tavalla varmistetaan, mihin edustaja Kaikkonenkin viittasi, eduskunnan informointi tässä kokonaisuudessa? Myös tasavallan presidentillä on tietenkin iso rooli, eikä vähiten kohta [Puhemies koputtaa] tuleva joulu ja istuntotauko tuo omat haasteensa tälle informaatiolle. Tästä informaatiosta [Puhemies koputtaa] kysyisin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-12-16T11:35:23,2025-12-16T11:36:44,Käsitelty,1.1 2025_130_89,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hamari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_90,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Vierailin viime viikolla Singaporessa, mikä on maailman talousmahtikeskus ja merkittävä logistiikkakeskus, ja olen ymmärtänyt, että molemmat ministerit ovat siellä myös vierailleet tässä aika vasta. Sieltä kuului ehkä vähän huolestuttaviakin viestejä tästä Invest in Finlandista ja Team Finland ‑uudistuksesta, varmasti hyviäkin asioita niistä, mutta olisin halunnut vielä kysyä — vaikka ministeri Valtonen tässä mainitsikin, että Team Finland ‑uudistus on suunnitellusti edennyt — onko siinä ilmennyt joitakin huolia tai ongelmakohtia, mitkä häiritsisivät Suomen työtä viennin edistämisessä. Ja kyllä täytyy sanoa, että vaikka mitä me investoisimme näihin Invest in Finlandeihin tai Team Finlandeihin, niin kyllä sitä Suomen brändityötä tällä hetkellä, valitettavasti, tehdään sillä rasismikohulla, mikä tällä hetkellä on menossa. Millään rahoilla näihin keskeisiin toimijoihin, mitkä Suomen mainetta yrittävät maailmalla parantaa, ei oikein pysty tekemään, jos tällaisia kohuja vielä tulee.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-12-16T11:36:44,2025-12-16T11:37:54,Käsitelty,1.1 2025_130_91,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Jäntti, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_92,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Aleksi,Jäntti,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Suomi on toiminut lähes yksinomaan esimerkillisesti tukiessaan Ukrainaa. On ensiarvoisen tärkeää, että Suomi seisoo Ukrainan tukena kaikissa tilanteissa loppuun asti. Haaveet rauhasta Ukrainassa ovat lähempänä kuin kertaakaan aikaisemmin vuoden 22 jälkeen, mutta emme saa jäädä edelleenkään laakereillemme lepäämään. Mitä nopeammin rauha Ukrainassa tulee, sitä edullisempi se on Venäjälle. Jos Ukraina joutuu esimerkiksi USA:n painostuksesta luovuttamaan Donbasin, Venäjän hyökkäys jatkuu ennemminkin viikoissa ja kuukausissa kuin vuosissa mitattuna. On Suomen onni, että olemme sekä EU:n että Naton jäseniä, mutta kokemukset ovat osoittaneet, että nuo organisaatiot ovat liian jäykkiä nopeasti muuttuvissa tilanteissa ja monimuotoisissa kriiseissä. Siksi meidän on oltava aktiivisia ja rohkeita myös muilla foorumeilla, minkä pääministeri Orpon Helsinkiin kutsuma Eastern Flank ‑kokouskin tänään selvästi osoittaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Aleksi Jäntti,1513,2025-12-16T11:37:54,2025-12-16T11:39:13,Käsitelty,1.1 2025_130_93,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_94,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Myös ulkoministeriölle kokonaisuutena kuuluu kyllä kiitos tehdystä työstä tänä hyvin haastavana aikana. Ministeri Tavio, teidän viimeaikainen käytöksenne on kuitenkin herättänyt paljon kysymyksiä. Tehän kävelitte virkavastuulla tehdyn esityksen yli tavalla, jota ulkoministeriön esittelijä ja valmistelija pitivät valtionavustuslain, yhdenvertaisen kohtelun ja luottamuksensuojan periaatteen vastaisena, ja alustava arvio on, että päätös rikkoo myös hallintolakia. Virkahenkilöt jättivät viime torstaina julkaistusta päätöksestä hyvin tarkkasanaisen eriävän mielipiteen, mikä on varsin poikkeuksellista. Nyt Suomen panos ihmisarvoisen työn edistämiseen heikkenee merkittävästi. Myös ulkoasiainvaliokunta huomioi työelämän perusoikeudet mietinnössä kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteosta, ja se linjaa Suomen kehityspolitiikan tavoitteita. Valiokunta nimenomaan totesi, että työntekijöiden perusoikeudet on huomioitava selonteon toimeenpanossa. Ministeri Tavio, miten on mahdollista, että teidän henkilökohtainen näkemyksenne [Puhemies koputtaa] voi vaikuttaa näin merkittävästi työhönne ministerinä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-12-16T11:39:13,2025-12-16T11:40:31,Käsitelty,1.1 2025_130_95,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_96,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ukrainan tukeminen on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisimpiä tavoitteita. Turvallisuusympäristömme on pysyvästi muuttunut häikäilemättömän naapuri Venäjän toimesta — ihan raakalaismaisesti siellä hyökätään edelleenkin. On täysin oikein, että Ukraina on Suomen suurin kehitysyhteistyökohde. Tässä asiassa kyse on myös Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta. Siksi vuoden 2026 talousarviossa tuki Ukrainalle esitetään nostettavaksi 56,8 miljoonaan euroon. Tämä apu tarkoittaa humanitaarista apua, siviili- ja puolustusmateriaalitukea, jälleenrakennusta, oikeusvaltion vahvistamista sekä sotilaallista apua. Kestävä ja oikeudenmukainen rauha Euroopassa edellyttää Ukrainan neuvotteluaseman vahvistamista. Siihen me pyrimme, ja lähtökohta on selvä: Venäjä ei saa voittaa sotaa. Ukrainan on kyettävä puolustamaan itsenäisyyttään ja alueellista koskemattomuuttaan. [Puhemies koputtaa] Tämä ei ole vain solidaarisuuden kysymys, tämä on kynnyskysymys [Puhemies koputtaa] Suomelle ja koko Euroopalle. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-16T11:40:31,2025-12-16T11:41:50,Käsitelty,1.1 2025_130_97,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Ministeri Valtonen, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_98,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Elina,Valtonen,Ulkoministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ensiksi totean, että rasismi tai sillä leikittely ei ole sisäisesti tai ulkoisesti eikä asiallisesti Suomen tai isänmaan edun mukaista. [Välihuuto] Edustustoista tuli muutama kysymys. Sen totean, että kun ulkoministeriöön kohdistuu 6,4 miljoonan säästötarve ja kun julkisen talouden tilaa katsoo myös lähivuosiksi eteenpäin, valitettavasti säästötavoite tuskin jää pelkästään tähän. On mahdoton kohdistaa näitä leikkauksia ilman, että ne kohdistuvat myös edustustoverkkoon. Samalla me pohdimme edustustoverkon uudelleenkohdentamista ja arvioimme sen kokonaisuutta kaiken aikaa ja nimenomaan suhteessa meidän ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteisiin, joiden pohjalta tehdään myös uudelleenallokointeja. Tässä on taustalla laajempikin strategian muutos, johon liittyvät myös ulkoasiainhallinnon ja sen uudistuksen kysymykset. Me olemme nyt ensimmäistä kertaa 20 vuoden aikana tehneet laajan hallinnon uudistuksen, jossa on muokattu ulkoasiainhallinnon organisaatiota ja johtamiskulttuuria, ja tämä työ on edelleen käynnissä. No, eilen juhlistettiin avajaisia Houstonissa, jonne avattiin pääkonsulaatti. Siellä on tosiaan merkittävä puolustus-, avaruus- ja energiateknologian keskus ja erittäin paljon kiinnostusta suomalaisyrityksiin, ja toki puolin ja toisin kauppaa edistetään. Islamabadin edustuston osalta: Se tosiaan avattiin uudelleen kolme vuotta sitten. Mutta kun täällä edustaja viittasi siihen, että vaatimaton säästö, niin valitettavasti nyt näissä poikkeustiloissa toiminut edustusto olisi edellyttänyt useamman miljoonan kertainvestointia, jotta olisi saatu pysyvä kiinteistö. Alueen turvallisuustilanne on sen verran heikko, että myös toimintamenoihin olisi tullut merkittävä lisä siitä, että turvallisuudesta pitää huolehtia. Tämän lisäksi arvioitiin, mikä esimerkiksi Suomen yrityskentän tarve alueella on, ja päädyttiin kokonaisharkinnan mukaan tilanteeseen, jossa Islamabadin edustusto valitettavasti joudutaan sulkemaan. Näkymän tosiaan ollessa se, mikä se Suomen talouden osalta on, on vaikea nähdä, että ei jouduttaisi lisää edustustoja sulkemaan lähiaikoina. Mitä tulee globaaliin etelään, niin se on tosiaan erittäin tärkeässä roolissa meidän ulko- ja turvallisuuspolitiikassamme ja maailmanlaajuisessa todellisuudessa. Sille pitää antaa sille kuuluva tila, ja tähän liittyvät myös meidän avaukset suhteessa esimerkiksi YK:n turvaneuvoston uudistamiseen, jossa maailman realiteetit otetaan nykyistä paremmin haltuun. Valitettavasti samaisesta julkisen talouden heikosta tilanteesta johtuen on jouduttu tekemään merkittäviä kehitysyhteistyöleikkauksia, mutta vastaavasti näen, että sillä on itse asiassa kuitenkin varsin pieni merkitys Suomen ulkopolitiikan liikkumavaraan. Päinvastoin kaikissa keskusteluissa etelän edustajien kanssa kaikki toivovat kumppanuutta, jossa katsotaan silmästä silmään ja tehdään yhdessä kauppaa, investointeja, kehitetään yhdessä tulevaisuutta. Esimerkiksi Afrikan osalta Euroopan unionista käytiin viimeksi eilen, kun olin tuolla ulkoasiainneuvostossa Brysselissä, keskustelu. Afrikassa Euroopan unioni on suurin rahoittaja kehitysyhteistyön mutta myös investointien ja kaupan osalta. Se rooli on keskeinen, mutta meidän pitää ottaa siitä enemmän irti. Liian usein on niin, että esimerkiksi Global Gateway ‑hankkeen myötä eurooppalainen veronmaksaja maksaa hankkeen, mutta sitten vastaavasti esimerkiksi kiinalainen toimija ottaa siitä hyödyt, ja näin ei tietenkään ole oikein. Sitten mitä tulee rauhanrakennukseen, tosiaan edetään nyt tällä viikolla hyvinkin kriittisiä vaiheita Ukrainan sodan osalta. On erinomaista, että Saksan liittokansleri eilen kutsui koolle keskustelut, joissa käytiin yhdysvaltalaisten ja eurooppalaisten johtajien toimesta keskusteluja Ukrainan kanssa siitä, miten rauhansuunnitelma voisi edetä. Nyt on niin, että esimerkiksi aluekysymykset ovat tietysti itsestäänselvästi pelkästään Ukrainan asia, mutta tietysti mahdollinen rauhansopimus vaikuttaa laajasti koko Euroopan turvallisuuteen ja myös meidän toimintakenttään ja maailmanlaajuiseen kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen, ja sen takia on tärkeätä, että laajalla porukalla osallistutaan. Mutta nyt on tosiaan kyse siitä, tarttuuko Venäjä tähän vaiko ei. Venäjä ei ole ollut missään vaiheessa valmis tulitaukoon, ja itse näkisin edelleen, että tulitauko vaadittaisiin, jotta näissä keskusteluissa voidaan mennä syvemmälle. On valtavasti kysymyksiä, mutta sen totean vielä, että näistä turvallisuusjärjestelyistä mitään ei ole sovittu ohi Suomen eikä Suomen eduskunnan, päinvastoin. Kunhan tässä päästään keskustelussa eteenpäin, katsotaan, onko Venäjälle tämä nyt haarukoitu suunnitelma mahdollinen, niin sen jälkeen vasta päästään täsmentämään sitä halukkaiden koalition työtä ja siihen liittyviä turvallisuusjärjestelyitä, joissa Suomi on mukana, huomioiden meidän geostrateginen sijaintimme maailmankartalla. Aivan lyhyesti vielä Kavakusta totean sen, että näin 2020-luvulla ollaan otettu ja tullaan ottamaan keskimäärin saman verran henkilöitä ulkoasiainhallintoon ja kouluttamaan uusia kuin 2010-luvulla, ja on aivan tavanomaista, että välillä jää kurssi välistä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2025-12-16T11:41:55,2025-12-16T11:48:02,Käsitelty,1.1 2025_130_99,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Ministeri Tavio, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_100,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Ville,Tavio,Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Herra puhemies! Edustajat Kauma ja Ronkainen nostivat ansiokkaasti keskusteluun osallistumistamme Ukrainan jälleenrakentamiseen ja yritysten markkinoille pääsyä. Täytyy ensinnäkin sanoa, että meillä on hyvät vienninedistämispalvelut Ukrainassa niin lähetystössä kuin sitten yksityisellä puolella. Ukrainassa toimii kaksi suomalaista kauppakamaria, EastCham ja East Office, ja lisäksi elinkeinoelämällä on uusi Pro Ukraina ‑hanke, jossa lisätään vienninedistäjiä Ukrainaan palvelemaan markkinoille haluavia yrityksiä. Meillä on useita eri välineitä, jotka tukevat yritysten pääsyä Ukrainaan, ja mainittakoon niistä ensimmäisenä Finnpartnership-tuki, jonka kautta on 45 hanketta saatu käyntiin Ukrainassa. Se on johtanut myös jo investointeihin, kuten suomalaisen Peikon betonirakentamisen tehtaaseen. Vierailin Kiovassa myös eräällä Peikon työmaalla katsomassa noita erinomaisia tuotteita käytännössä. Finnfundin pääomaa on korotettu Ukrainaan. Meillä on Finland—Ukraine Investment Facility, FUIF, uusi sekaluottoväline julkisiin investointeihin, johon ollaan allokoimassa 80 miljoonaa euroa. Lisäksi Finnveran vientitakuita on korotettu ja pidetty verrokkimaihin nähden hyvällä tasolla. Sitten tietysti vielä tuo alkupuheenvuorossa mainittu väestönsuojakoalitio on nyt Suomen yksi kärkihanke, johon olemme panostaneet 11 miljoonaa euroa, ja se antaa erittäin lupaavia markkinanäkymiä nyt sitten väestönsuojarakentamiseen suomalaisille firmoille. Tässä huolessa ja pohdinnassa Venäjän raa’an hyökkäyksen seurauksista ja Ukrainan jälleenrakentamisesta täytyy myöntää, että yllätyin siitä, että vasemmistoliitosta haluttiin nostaa keskusteluun Suomen liittolaisuutta natsi-Saksan kanssa toisessa maailmansodassa. Pyydän vasemmistoliittoa pohtimaan vakavasti, ketä tällainen puhe palvelee. Mehän kaikki tiedämme, että se on ollut juurikin Venäjän propagandan pääväitteitä, että he saivat hyökätä Ukrainaan, koska siellä on natsihallitus Kremlin propagandan mukaan, natseja vallassa. Siksi tällainen puhe ei mielestäni ehkä nyt oikein palvele meidän etuamme. Vasemmistoliitosta nostettiin erityisesti esiin kysymystä kansalaisjärjestöjen ohjelmatuesta koskien SASKin saamaa tukisummaa. Tässä ohjelmatuen haussa on määritelty tarkasti kriteerejä, joihin pohjautuen tukea voidaan myöntää sitä hakeville. Kriteereissä on vahvasti mukana kokonaisharkinta pohjautuen hallituksen asettamiin painopisteisiin. Ministerinä koen suurta vastuuta veronmaksajien rahojen käytöstä, enkä tosiaan aina sellaisenaan ole hyväksynyt virkamiesten pohjaesityksiä. Päätös SASKin saamasta huomattavasta kymmenen miljoonan euron tuesta tehtiin esitykseni pohjalta valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa yksimielisesti. Kyseessä oli toki leikkaus siihen, mitä SASK oli saanut aikaisemmin, [Vasemmistoliiton ryhmästä: Siirto!] mutta aikaisemmat saavutetut hakusummat eivät nähdäkseni ole mikään perustelu siihen, että tulisi aina automaattisesti antaa noita samoja summia. Ehkä isommassakin mittapuussa tämä on minun mielestäni aika merkittävä ongelma Suomen talouden kannalta, jos me aina katsomme, että kun joku toimija tai joku järjestö on saanut tietyntasoista tukea, niin sitten sen tulee aina saada tietyntasoista tukea tai ehkä jopa isompaa tukea, niin kuin virkamiehillä on aina toisinaan tapana esittää. Siinä mielessä me pidetään nyt tarkempaa taloudenpitoa ylipäänsä, ja me olemme leikanneet historialliset yli 1 030 miljoonaa euroa kehitysyhteistyöstä, ja ne kohdistuvat luonnollisesti moniin kohteisiin. Tällä pyritään tasapainottamaan valtiontaloutta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2025-12-16T11:48:05,2025-12-16T11:53:15,Käsitelty,1.1 2025_130_101,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Sitten siirrymme puhujalistalle. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_102,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Aluksi haluan kiittää ministereitä siitä tärkeästä, arvokkaasta ja merkittävästä työstä, mitä olette tehneet isänmaan hyväksi. Ukrainan on kyettävä puolustamaan itsenäisyyttään ja alueellista koskemattomuuttaan. Tämä ei ole vain solidaarisuuden kysymys, tämä on kynnyskysymys Suomelle ja koko Euroopalle. Arvoisa puhemies! Kansainvälinen kriisinhallinta on keskeinen osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa ja vastuunkantoa muuttuvassa maailmassa. Kansainvälisiin kriiseihin vastaaminen on paitsi humanitääristä myös oman puolustuksemme eduksi. Siksi tässä talousarvioesityksessä kriisinhallintaan panostetaan ja Suomi jatkaa aktiivista osallistumistaan EU:n, YK:n, Naton ja Etyjin operaatioihin. Suomi on läntisessä yhteisössämme jäsen, joka näkyy, kuuluu ja antaa parastaan. Osallistuminen kriisinhallintaan vahvistaa paitsi kansainvälistä vakautta myös Suomen omaa puolustuskykyä ja yhteensopivuutta liittolaisten kanssa. Kriisinhallinta on ennakoivaa turvallisuuspolitiikkaa parhaimmillaan. Juuri siksi sen merkitys vain korostuu nykyisessä turvallisuusympäristössä. Arvoisa puhemies! Vaikka Suomi onkin kuin saari kaukana läntisestä Euroopasta, me emme ole täällä yksin. Ulkoministeriön hallinnonala on turvallisuutemme kannalta aivan yhtä merkittävä kuin itse puolustuspolitiikka. Siksi tässä talousarvioesityksessä Suomi ja suomalaiset tulevat ensin mutta eivät yksin. Tätä esitystä voisi jopa kuvailla siten, että se pyrkii luomaan Suomen vaikutuksesta muuhun maailmaan jotakin kauniimpaa ja keskittyy olennaiseen, ei kadehdi, ei kersku, ei etsi omaa etuaan, muistele kärsimäänsä pahaa eikä iloitse vääryydestä. Siksi esitys on tasapainoinen ja oikeansuuntainen. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-16T11:53:30,2025-12-16T11:56:26,Käsitelty,1.1 2025_130_103,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_104,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Lyhyesti vielä sen verran, että Suomen asema ulkopoliittisesti on vakaa ja rauhallinen. Totta kai maailma myllertää, mutta kuten ulkoministeri aivan oikein sanoi ja korosti omassa puheenvuorossaan, sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän puolustamisen pitää olla se ykkösasia, koska jos joku rikkoo sitä, kuten olemme nyt tässä viime vuosina nähneet, heillä on sillä rikkomisella tietty tavoite, ja sen tavoitteen torjuminen on yhteistyön tiivistäminen länsimaissa. Olen hyvin murheellisena seurannut tuota Euroopan unionin kehitystä. Nythän Tšekinmaassa tapahtuu, mitä tapahtuu. Siellä nyt on jo Unkari ja Slovakia, joiden käyttäytyminen on ollut vähän kummallista. Se, mikä on vielä huolestuttavampaa, on se, miten Euroopan unioni itsessään on käyttäytynyt. Siellä ajetaan läpi kaikennäköisiä kummallisia asioita, jotka heikentävät Euroopan unionin omaa taloudellista tilannetta. Me hukumme näihin valtaviin sääntöihin, joita Ursula von der Leyenin komissio ajaa jääräpäisesti läpi. Olemmehan nähneet nyt esimerkiksi, mitä Suomen metsille ollaan tekemässä. Se heikentää meidän Suomen kansantaloutemme tilannetta. Euroopan unioni tekee kaiken maailman direktiivejä, delegoituja asetuksia, kaiken maailman sääntöjä. Tuntuu, että siitä alkuperäisestä Euroopan unionin ideasta, jonka Robert Schuman omassa puheenvuorossaan lausui aikanaan julki, että saatetaan kansakunnat yhteistyöhön Euroopassa, jotta silloin estetään sodat ja ihmisten elintaso kasvaa paremmaksi ja tulee sitten tämä yhteistyö eri kansakuntien välillä tiiviiksi, jolloin sodat estyvät — aivan loistava ajatus — mennään nyt juuri päinvastoin. Luodaan valtavaa hallintoviidakkoa. Kun katsoo vaikka nyt tulevaa rahoituskehystä, mikä 2028 astuu voimaan seitsemäksi vuodeksi, katsokaapa sitä, mitä siellä on sisällä. Siellä luodaan liittovaltion kehyksiä koko ajan kiireellä, ja kun täällä yrittää siitä puhua, niin hymähdellään vain, että mitä tämä tällainen on. Pitäähän nyt osata lukea sitä kirjaa, hyvänen aika, kun verotusoikeutta haetaan. Ja kannattaa katsoa vaikka Suomen perustuslaista, kenellä se verotusoikeus tässä maassa on. Se on valtiolla ja kunnilla ja tietyiltä osin seurakunnilla, koska se on tavallaan jäsenmaksu. Ne, jotka kuuluvat seurakuntiin jäseninä, maksavat omalle kotiseurakunnalle veroa. Se on lakisääteinen homma sekin. Mutta kellään muulla sitä verotusoikeutta ei ole, ja nyt sitä ajetaan kaksin käsin koko ajan läpi. Pitäähän tässä joku järki olla. Jos Euroopan unioni heikentää omaa asemaansa, sen painoarvo kansainvälisessä politiikassa heikkenee koko ajan. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on omalla tavallaan, ehkä vähän turhan krouvilla tavalla, vähän kovalla tavalla, esittänyt sen suomalaisille, että mitä te oikein meinaatte. Toivon, arvoisa ulkoministeri, että te omassa toiminnassanne — kiitettävästi olette sitä nyt muuten tehnyt, siinä ei ole minulla huomautettavaa — esitätte viestiä sinne komission vallan kammareihin, että olisiko joskus hyvä kiinnittää huomiota Euroopan unionin taloudenhoitoon. Jos taloudenhoito menee kuralle, niin kuin nyt on mennyt — Euroopan unionissa velkaa velan päälle, Euroopan unionista taitaa tulla velanjakotoimisto kohta, jos ei mitään muuta tapahdu, muutosta oikeaan suuntaan, ja toivon, että tämä viesti menee perille — ja jos ei tähän tule muutosta, niin Euroopan unioni alkaa mennä lilliputtien tasolle kansainvälisessä politiikassa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-12-16T11:56:28,2025-12-16T11:59:40,Käsitelty,1.1 2025_130_105,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kokko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_106,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Näin pidemmässä puheenvuorossa haluan esittää ulkoministerille ja johtamallenne ministeriölle kiitokset siitä työstä, mitä teette. Raudanlujat ammattilaiset sekä lähetystöissämme että siellä Merikasarmilla tekevät varmasti joka päivä töitä sen eteen, että maailma olisi parempi ja sitä kautta Suomi myös turvallisempi. On monia asioita, joita voisi ehkä tässä budjettikäsittelyssä nostaa esille, mutta ehkä viime aikoina, viimeisten kahden kolmen viikon aikana, eniten keskustelua on herättänyt Yhdysvaltojen uusi kansallisen turvallisuuden strategia, josta on vedetty jopa ehkä hyvinkin jyrkkiä johtopäätöksiä, miten Yhdysvallat tulee hylkäämään Euroopan. Itse ehkä näen asiaa hieman pidemmässä perspektiivissä Yhdysvaltain historian näkökulmasta, ja ehkä meidän eurooppalaisten etu tässä suhteessa on se, että jos nyt lukee sitä asiakirjaa, ihan mitä siellä kirjoitetaan, niin siellä useassa kohdassa todetaan liittolaisten olevan tärkeitä Yhdysvalloille. Siellä muun muassa todetaan, että liittolaiset ovat merkityksellisiä globaalin tasapainon säilyttämiseksi. Jos katsomme kylmän sodan jälkeistä aikaa, niin Yhdysvallat ei ole suorittanut yhtään sotilasoperaatiota ilman joitain eurooppalaisia liittolaisia. Tämä varmasti kertoo siitä, minkälainen merkitys liittolaisilla on Yhdysvaltojen globaalin vallan säilymisessä, sillä se on jotain sellaista, mitä heillä on mutta Kiinalla ja Venäjällä ei taas ole, ja ehkä meidän eurooppalaisten nimenomaan pitäisi nyt osoittaa amerikkalaisille, miten me olemme niitä hyviä liittolaisia, koska ainakin se arvonanto niitä liittolaisia kohtaan, jotka pitävät puolustuksestaan huolta ja panostavat puolustukseen, on saanut vastakaikua Washingtonissa. Toisaalta en itse ymmärrä, miksi amerikkalaisille veronmaksajille pitäisi ulkoistaa Euroopan, maailman yhden suurimman talousalueen, puolustus, vaan kyllä se vastuu on ensi sijassa meillä itsellämme. Ehkä se huolestuttava piirre siinä asiakirjassa liittyy siihen, kuinka vahvasti siellä korostetaan ensinnäkin maahanmuuttopolitiikan tiukentamista myös Euroopassa sekä Aasian liittolaismaissa, erityisesti Australiassa ja Uudessa-Seelannissa, ja kansallisvaltioiden korostamista. Sehän on nähty Trumpin politiikassa, että hän mieluummin keskustelee valtionjohtajien kuin valtioryhmittymien tai ylikansallisten organisaatioiden kannalta, mutta toisaalta tämäkään ei ole niin poikkeuksellista, jos ajattelee, että Henry Kissingerkin aikanaan totesi, että jos hän soittaa Euroopalle, niin kuka sieltä vastaa. Yhdysvallat on aina suhtautunut Euroopan unioniin vähän kyseenalaisesti, kuten myös ylikansallisiin organisaatioihin, joilla yritetään nimenomaisesti Yhdysvaltojen suvereniteettia rajoittaa. Ehkä liittyen nyt nimenomaan tämän kansallisen turvallisuusstrategian analyysiin ja siihen, mitä johtopäätöksiä meidän pitäisi siitä täällä Euroopassa vetää, olisi mielenkiintoista kuulla ulkoministerin näkemykset: miten te suhteutatte tämän asiakirjan nyt Trumpin hallinnon toimiin ja toisaalta sitten vähän siihen Yhdysvaltojen politiikan pidempään linjaan tässä kylmän sodan jälkeisessä ajanjaksossa?", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-12-16T11:59:40,2025-12-16T12:02:55,Käsitelty,1.1 2025_130_107,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_108,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tässä ajassa kansainvälinen toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa, ja Suomen lähiympäristössä, Euroopassa, turvallisuusarkkitehtuuri on perustavanlaatuisesti muuttunut Venäjän käynnistettyä sodan Ukrainaa vastaan. Hyvin näkyvää ja huolestuttavaa on se, että Yhdysvaltojen ulkopolitiikka on muuttunut presidentti Trumpin toisen kauden myötä yhä vahvemmin Amerikka ensiksi -tyyliseen politiikkaan, ja epävarmuutta luo myös protektionistinen kauppapolitiikka, joka on näkynyt voimakkaasti Euroopassa mutta myös meillä Suomessa. Painotankin siksi sitä, että sääntöperustaista kansainvälistä järjestelmää ei tule kyseenalaistaa, sillä se on kuitenkin perusta kansainväliselle rauhalle, turvallisuudelle ja vakaudelle sekä perusta kansainväliselle yhteistyölle, jota tarvitaan nimenomaan rajat ylittäviin haasteisiin vastaamiseksi. Kokonaan oma kysymyksensä on sitten tietenkin tämä Yhdysvaltojen hyvin poukkoileva suhtautuminen ylipäätään Euroopan turvallisuudelle, ja tämä on sinänsä huolestuttavaa, kun tiedetään, että suurvallan vastuu on suuri. Tästä syystä haluan todella osaltani myös osoittaa kiitokset tasavallan presidentin lisäksi myös ulkoministeriölle kokonaisuudessaan tästä tehdystä työstä rauhan saavuttamiseksi. Se on hyvin arvokasta. Kiinnittäisin oikeastaan huomiota myös siihen, että nyt tehtyjen arvioiden mukaan muutaman vuoden sisällä jopa kolmasosa kansainvälisestä kehitysrahoituksesta on katoamassa niin Yhdysvaltojen kuin muiden perinteisten rahoittajamaiden leikkausten myötä, ja samaan aikaan kuitenkin ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen sekä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestämätön kehitys ovat keskeisimpiä kansainvälisiä haasteita. Meidän on ymmärrettävä se, että esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä on mahdollista, että myös Euroopassa koetaan merkittäviä mullistuksia esimerkiksi erilaisten pakolaisaaltojen ja massamuuttojen myötä, eli tämä ongelma on sinänsä meidän yhteinen. Mutta sitten, ministeri Tavio, palaan vielä tähän teidän äskeiseen lausuntoonne, jolla perustelitte SASKiin kohdistuneita leikkauksia. Perustelitte niitä muun muassa hakukriteereillä. Hakemuksenhan todettiin täyttävän kriteerit joko hyvin tai erinomaisesti. Perustelitte talouden vakauttamisella. Kyseessähän ei ole säästötoimi, sillä täsmälleen SASKilta leikattu summa jaettiin muille järjestöille. Pidän erittäin huolestuttavana sitä, että nimenomaan teidän oma henkilökohtainen, nuiva suhtautumisenne työntekijöiden oikeuksia puolustavaan työhön näkyy näin merkittävällä tavalla työssänne ministerinä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-12-16T12:02:55,2025-12-16T12:06:17,Käsitelty,1.1 2025_130_109,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kauma., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_110,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on tärkeää tietenkin, että ensi vuonna tuki Ukrainalle jatkuu, ja sehän todella täältä budjetista näkyykin, että näin on. Nimittäin Ukraina on yksittäinen suurin kehitysyhteistyön kohde, ja sille momentille on kohdistettu 57 miljoonaa euroa. Toinen tärkeänä pitämäni asia on se, että Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisissä järjestöissä — Nato, Euroopan neuvosto ja tietenkin Etyj hyvin tärkeänä. Etyjin roolista sen verran, että tietenkin nyt nimenomaan kansakunnan resilienssin vahvistaminen on tärkeää, mutta jossain vaiheessa, kun sota loppuu ja sotatila päättyy, tulee myöskin ajankohtaiseksi järjestää vaalit Ukrainassa. Varmasti moni olettaa ja odottaa, että Etyjillä on niiden järjestämisessä ja valvomisessa aktiivinen rooli. Kolmantena asiana tietysti siinä kohtaa, kun sota loppuu Ukrainassa, ja osin jo nyt tässä vaiheessa, on tietenkin jälleenrakentamisen rooli Ukrainassa. Toivoisin, että suomalaiset yritykset ovat siellä aktiivisia. Tässä jo ministeri Tavio mainitsikin, että esimerkiksi väestönsuojien rakentaminen on suomalaisten erityisosaamista, jota varmasti sinne viedään, mutta epäilemättä on muutakin. Esimerkiksi Tanskan hallitus on myöntänyt lisärahoja ja sopinut tällaisista niin sanotuista fast track -lupaprosesseista, jotta he pääsevät nopeammin käsiksi varsinaiseen työhön myöskin siellä Ukrainassa. Toivoisin tietenkin, että myöskin Suomen viranomaiset lähtisivät samankaltaiseen toimintaan mukaan. Arvoisa puhemies! Tietenkin tällaisena aikana, kun Suomen valtio velkaantuu voimakkaasti ja joudumme tekemään säästöjä ja sopeutuksia, ulkoministeriössäkin näitä joudutaan tekemään, ja tietenkin edustusverkostossahan tämä näkyy. Pidän tärkeänä, että siellä fokusoidaan paikkoihin, joista eniten on hyötyä paitsi ulkopolitiikan hoidon kannalta mutta myös meidän kaupallisten intressiemme osalta. Panin merkille ja huomasin pari päivää sitten, että Houstonissa Texasissa avattiin uusi pääkonsulaatti. Pidän erittäin tärkeänä, että nimenomaan Yhdysvalloissa näillä kasvavilla alueilla, jona Texasiakin pidetään, Suomi on aktiivinen. Mutta, arvoisa puhemies, ehkä viimeisenä kommenttina toisin sen, että on tärkeää, että myöskin se uusi polvi, jota me täällä Suomessa kasvatetaan kansainvälisiin tehtäviin maailmalle, on ajassa kiinni. Joinakin vuosina meillä on ollut painopistealueena Kavakussa kehitysyhteistyö, mutta toivoisin, että nimenomaan nyt tulevaisuudessa kaupallinen ja vientiosaaminen tulisi sen ulkopoliittisen osaamisen rinnalle. Ehkä lopuksi haluaisin esittää ulkoministeri Valtoselle vielä kysymyksen, että kun elämme nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa resurssit vähenevät, ja tarvitaan uusia ajatuksia: mikä mahtaa olla tekoälyn hyödyntämisen rooli ulkoministeriössä?", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2025-12-16T12:06:17,2025-12-16T12:09:25,Käsitelty,1.1 2025_130_111,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen poissa. — Edustaja Vikman., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_112,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kun Suomen taloutta nyt hallituksen toimesta laitetaan kuntoon, niin osana valtionhallinnon säästötoimia tietenkin säästöjä kohdistuu myös edustustoverkkoon, kuten tässä keskustelussa on tullut esiin. Mutta olisin halunnut vielä oppositiotakin muistuttaa siitä, että kuten siellä salin vasemmalla laidalla varsin hyvin tiedetään, niin edustustoverkon uudistuksissa todellisuudessa ei ole kyse vain säästötoimista. Hallitusohjelman mukaan ulkoasiainhallintoa ja meidän edustustoverkkoa uudistetaan niin, että ulkoasiainhallinnon työ keskittyy aiempaa vahvemmin Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin intresseihin, talouskasvun edistämiseen, kansainvälisiin taloussuhteisiin ja teknologiseen kehitykseen. Tältä pohjalta ja myös ulkoasiainvaliokunnan vahvan toiveen mukaisesti resurssien käyttöä priorisoidaan. Sitä joudutaan priorisoimaan rajallisten resurssien maailmassa, jos jonnekin halutaan ja kun halutaan enemmän edustautumista. Tästä esimerkkinä juuri mainittu Houstonin pääkonsulaatin avaaminen, joka oli erittäin tervetullut. Siellähän reilu vuosi sitten Teksasissa myös ulkoasiainvaliokunta vierailullaan kävi toteamassa tätä edustautumisen lisäämisen tarvetta, ja sitä toivoimme, ja sitä tulee. Ja kuten sanottu, rajallisten resurssien maailmassa ja kun säästöjä joudutaan tekemään, niin silloin myös on katsottava, mistä edustautumisesta joudutaan luopumaan.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2025-12-16T12:09:31,2025-12-16T12:11:29,Käsitelty,1.1 2025_130_113,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kari poissa, edustaja Koskinen poissa. — Edustaja Hopsu.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_114,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Suomi on saanut kyseenalaista julkisuutta naaman vääntelyllä. Kiinassa oli otettu käyttöön meitä kuvaamaan termi ”matalassa lammessa on paljon kilpikonnia”. Ehkä sen voisi kääntää suunnilleen niin, että ’pienessä altaassa typerämmätkin nousevat pinnalle’. Turvallisuusneuvostoon hakevan maan ei pitäisi tällaisiin loukkauksiin sortua, ja toivottavasti tähän tosiaan pystytään hallituspuolueissa puuttumaan. Pakistanin kanssa tehtävän yhteistyön tärkeys on noussut esiin esimerkiksi Afganistanin entisen varapuhemiehen vierailulla ja Suomessa asuvien afganistanilaisten kanssa keskustellessa. Pakistaniin ovat voineet ainakin jotkut naiset Afganistanista paeta ja hakeutua hakemaan terveydenhoitoa, johon pääsy on naisille Afganistanissa hyvin vaikeaa tällä hetkellä. Nyt valitettavasti Pakistankin on alkanut kiristämään linjaansa afganistanilaisia kohtaan, ja tähän pitäisi diplomatialla pystyä vaikuttamaan. Onkin valitettavaa, että lähetystöverkostoa joudutaan supistamaan, ja Pakistan yhtenä suurimpana valtiona olisi kyllä tärkeä kohde olla Suomenkin läsnä. Surullista on myös se, että edustustojen korjaamisesta joudutaan tinkimään, korjausvelka kun ei odotellen yleensä parane. Nämä naisten oikeudet, sukupuolten tasa-arvo ja seksuaali- ja lisääntymisterveyden kysymykset ovat sellaisia, joita pitäisi nyt maailmalla globaalisti puolustaa. Esimerkiksi YK-uudistuksessa ja järjestöjen yhdistämisprosesseissa näitä teemoja ei saisi haudata, vaan Suomen pitäisi vahvasti olla [Puhemies koputtaa] niitä puolustamassa. Toivon, että tähän meillä on hallituksella vahva sitoutuminen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-12-16T12:11:36,2025-12-16T12:13:43,Käsitelty,1.1 2025_130_115,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kokko., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_116,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Täytyy vielä tähän lopuksi yhtyä niiden edustajien näkökulmaan, jotka ovat todenneet, että erityisesti mitä tulee Ukrainan kysymykseen, Euroopassa olisi ryhdistäytymisen paikka. Suomi ainakin on kyllä johtanut sekä neuvotteluita että myös Ukrainalle annettavaa tukea oman esimerkin voimalla. Kuten tiedetään, olemme pitäneet omasta puolustuskyvystämme erittäin vahvasti huolta ja olemme ottaneet vastuuta sekä ukrainalaisten pakolaisten auttamisesta mutta myös Ukrainan tukemisesta taloudellisesti, sotilaallisesti ja diplomaattisesti. Kyllähän tämä EU:n päätöksentekokulttuurin toimimattomuus, johon edustaja Jänttikin täällä hyvin viittasi, kielii siitä, että kyllä Euroopassa nimenomaan johtajuuden saaminen olisi ensiarvoisen tärkeätä näissä keskusteluissa ja toisaalta myös määräenemmistöpäätöksien lisääminen yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Onhan tämä nyt hieman naurettava tilanne, että samaan aikaan, kun Venäjä miehittää alueita Ukrainassa, käy raakalaismaista sotaa, ryöstää ja raiskaa, miten haluaa, meillä keskustellaan siitä, voidaanko Venäjän jäädytettyjä varoja ottaa käyttöön ja mitä tästä aiheutuu Belgialle. No, kuinka paljon suomalaiset yritykset ovat menettäneet sen seurauksena, että Venäjä on takavarikoinut meidän varallisuutta, koneita, laitteita, Venäjällä? Kuinka paljon vaikka Fortum on tässä menettänyt? Ei kukaan Euroopassa niistä ole huolissaan tai siitä, kuinka paljon suomalaiset yritykset ovat menettäneet, kun olemme joutuneet hyvästä syystä sulkemaan itärajan ja katkaisemaan yhteyksiä Venäjän kanssa. Tässä suhteessa toivoisin, että painokas viesti nimenomaan niille Länsi-Euroopan maille olisi se, että nyt täällä Pohjolassa ja itäsivustalla kaivattaisiin solidaarisuutta, sitä samaa solidaarisuutta, jota Suomi on osoittanut eteläisen Euroopan maille jo useiden talouskriisien aikana. Mikäli Ukrainan kohdalla nyt rauha tai edes tulitauko syntyy, niin sehän on tietysti hyvä asia ukrainalaisten siviilien kannalta, että tämä hirvittävä sota saataisiin loppumaan, mutta me kaikki tiedämme sen, että niin kauan kuin Venäjä ei kykene alistamaan koko Ukrainaa joko suoraan tai epäsuorasti valtansa alle, on vain ajan kysymys, milloin sota tulee käynnistymään uudestaan. Siinä mielessä se, minkälaisia turvallisuusjärjestelyitä, minkälaisia turvatakuita erityisesti Eurooppa kykenee Ukrainalle antamaan, on se suurin kysymys tässä aiheessa, ja siksi kyllä toivon, että se päättäväinen linja, mitä tasavallan presidentti on vienyt eteenpäin, jatkuu edelleen Suomen hallinnossa Ukrainan kysymyksen osalta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-12-16T12:13:43,2025-12-16T12:16:29,Käsitelty,1.1 2025_130_117,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kari., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_118,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kunnianarvoisa rouva puhemies! Tuossa ensimmäisessä kysymysvuorossa jäi ministeri Tavion pääluokka vielä käsittelemättä omalta osaltani, ja haluan tuoda viestin tapaamaltani ukrainalaiselta teollisuusdelegaatiolta, joka vieraili eduskunnassa joitain viikkoja sitten. Heitä oli varmaan 20—30 henkilöä täällä ja mukana myös kumppaneita muista maista. Tässä tapaamisessa kyllä tuli esiin huoli, joka täälläkin vähän vilahti, että suomalaiset yritykset, pois lukien joitain, vaikkapa lahtelaista Peikkoa, joka täällä mainittiin, eivät ole Ukrainassa olleet, tai heitä ei ole näkynyt, niin kuin taisi olla suora sitaatti. Miten te itse, arvoisa ministeri, arvioitte, olemmeko tässä olleet alisuoriutujia vai mikä tässä on syy? Ovatko syyt ulkopoliittisia, turvallisuuspoliittisia vai kauppapoliittisia, vai onko kyse siitä, että emme sitten käytännön tasolla kuitenkaan Ukrainan tuessa ole niin vahvasti kuin puheissa? — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-12-16T12:16:29,2025-12-16T12:17:37,Käsitelty,1.1 2025_130_119,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Vielä myönnän ministereille lyhyet puheenvuorot. Ministeri Valtonen ja ministeri Tavio, molemmille kaksi minuuttia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_120,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Elina,Valtonen,Ulkoministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Nyt kun edustaja Kari tuli saliin, niin totean tästä eduskunnan informoinnista sen, että se on tietysti erittäin tärkeää. Nyt on hyväkin, että olemme käynnistäneet tämän parlamentaarisen työn Nato-asioiden osalta, mutta nyt kun esimerkiksi nämä rauhanneuvottelut ovat tässä edenneet matkan varrella, niin olemme kyllä käyttäneet kaikki paukut siihen, että omalta osaltani toisaalta ulkoasiainvaliokuntaan ja puolustusministeri puolustusvaliokuntaan ja sitten toisaalta suoraan valiokuntien puheenjohtajiin ollaan oltu yhteydessä, kun on tullut erilaisia vaiheita muun muassa semmoisissa kokouksissa, joissa tasavallan presidentti on edustanut Suomea. Tältä pohjalta jatketaan, ja katsotaan, mitä istuntotauko sitten tuo tullessaan, mutta valmiudessa ollaan. Sitten jäädytettyjen varojen osalta tämä viikko on tosiaan keskeinen, ja täytyy nyt toivoa, että Euroopan unionista saadaan kestävä ratkaisu. Jo siltä osin ratkaisu on tehty, että varat säilyvät jäädytettyinä, niin kuin oikein onkin. Hyökkääjävaltion varoja on käytettävä sotakorvauslainan muodossa uhrin eli Ukrainan tukemiseen. Sitten totean vielä sen tästä kansallisesta turvallisuusstrategiasta, josta edustaja Kokko kysyi, että aivan oikein edustaja analysoi sitä, että se itse asiassa asemoituu kuitenkin pääosin siihen yhdysvaltalaisen ulko‑ ja turvallisuuspolitiikan pitkään kaareen. Onhan siellä semmoisia elementtejä, joita me ei olla totuttu kuulemaan sisäpolitiikkaan puuttumisesta, mutta sitten vastaavasti itse näen sen niin, että tälleen ikään kuin perheen sisällä voidaan tällaisiakin asioita käsitellä. Kaikista tärkeintä on se, että Yhdysvaltain sitoutuminen Eurooppaan ja myös Ukrainaan säilyy. Se esimerkiksi kongressissa osoittautui tuossa muutama päivä sitten, kun edustajainhuone äänesti puolustuspaketin osalta, jossa myös läsnäolo Euroopassa säilyy. Viimeisenä vastaan edustaja Kauman kysymykseen tekoälystä. On tosiaan aivan keskeistä, että paitsi julkisessa hallinnossa noin laajemminkin myös ulkopolitiikassa otamme tekoälyä yhä vahvemmin käyttöön. Olenkin tältä pohjalta julkistanut ulkoministeriössä kilpailun, ja siihen on tullut erittäin paljon ideoita, miten toisaalta käytännön työtämme tehostetaan niin, että ihmiset voivat keskittyä yhä mielekkäämpiin ja tuottavampiin työtehtäviin, ja sitten vastaavasti, minkälaisia haasteita se tuo meidän ulko‑ ja turvallisuuspolitiikalle nyt ja jatkossa ja miten myös tekoälyn aikakaudella edistämme demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2025-12-16T12:17:40,2025-12-16T12:20:26,Käsitelty,1.1 2025_130_121,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Ministeri Tavio, enintään kaksi minuuttia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_122,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Ville,Tavio,Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Rouva puhemies! Kaupallinen osaaminen korostuu jatkossa ulkoministeriön työssä diplomatian ohella entistä enemmän, sillä TF-uudistus tuo vastuuta, mutta ennen kaikkea se tuo ulkoasiainhallinnolle mahdollisuuksia vaikuttaa Suomen vientiin myönteisesti ja saada yrityksiä lisää tuonne meidän vientimarkkinalle, joten on erittäin tärkeää, että se näkyy myös meidän ulkoministeriön henkilökunnan koulutuksessa ja osaamisen parantamisessa myös Kavaku-kurssilla. Olen usein nostanut tuolla ulkoministeriön sisäisissä keskusteluissa esiin tätä seikkaa. Edustaja Kari jatkoi kysymällä jälleenrakentamisaiheesta ja suomalaisten osallistumisesta. Kiinnostus suomalaisilla firmoilla tuntuu olevan erittäin runsasta. Esimerkiksi kun olin aiemmalla kerralla tuolla Ukraina-jälleenrakennusmessuilla, niin huomasin, että suomalaisia yrityksiä oli paikalla Euroopan maista aivan kärkimäärä, jopa lähes sata yritysedustajaa tuli paikalle. Luettelin aiemmassa puheenvuorossani niitä eri instrumentteja, joilla tukea yrityksille ja yrityksien kautta annetaan tuonne Ukrainan markkinoille pääsyyn, ja olemme siinä korkealla tasolla. Toisinaan mietin, että jossain määrin voi olla kyse siitä, että me suomalaiset tai suomalaiset yritykset emme aina osaa tehdä niin suurta numeroa siitä omasta tekemisestämme, mitä siellä on aikaansaatu. Siinä, missä on nähty, että kun joku toinen maa on rakentanut siellä vaikkapa päiväkodin, niin se on saanut ihan valtavan julkisuuden sille hankkeelle, niin silloin kun suomalaiset rakentavat vähän jotain vastaavaa, niin ei ehkä ole osattu samanlaista julkisuutta saada. Mutta tämä väestönsuojakoalitio oli nyt ainakin tähän julkisuuteen nähden poikkeus, koska sitä kun Suomi on johtanut, niin siitä on saatu siellä kaikissa maan medioissa hyvin positiivista julkisuutta. Eli tämä asia etenee.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.1.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2025-12-16T12:20:29,2025-12-16T12:22:49,Käsitelty,1.1 2025_130_123,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Nyt esitellään liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 31. Pääluokan yleiskeskustelua jatketaan tässä vaiheessa puolitoista tuntia. — Keskustelu käynnistyy edustaja Heinosen esittelypuheenvuorolla. Olkaa hyvä., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_130_124,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Hyvä ministeri, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Haluan alkuun kiittää liikennejaostoa hyvästä työstä ja yhteistyöstä liikennevaliokunnan kanssa ja myös kuulemiamme asiantuntijoita ja erityisesti liikenne‑ ja viestintäministeriötä ja Väylän asiantuntijoita, joille jaostossamme jo lähes myönsimme kausikortin syksyn kokouksiimme. Haluan myös kiittää erinomaista neuvostamme Jonna Berghälliä hyvästä ja tehokkaasta työstä, ja luonnollisesti iso kiitos kuuluu myös teille, liikenneministeri Lulu Ranne. Haluan teitä kaikkia kiittää ja toivottaa hyvää joulunaikaa ja turvallista joulua myös joululiikenteessä. Liikenne‑ ja viestintäministeriön hallinnonalan määrärahat ovat hallituksen esityksessä tuon 3,9 miljardia, joka on noin 76 miljoonaa euroa enemmän kuin tälle vuodelle varsinaisessa talousarviossa. Merkittävä osa näistä määrärahoista osoitetaan väyläverkon kehittämiseen ja korjausvelan kasvun torjumiseen. Investoinnit kohdistetaan väylähankkeisiin, joilla pyritään vahvistamaan maamme talouden kilpailukykyä ja ihmisten sujuvaa liikkumista. Korostimme myös liikenne‑ ja viestintäverkkojen merkitystä huoltovarmuuden turvaamisessa ja viittasimme tältä osin myös liikennevaliokunnan lausuntoon, jossa tarkasteltiin laajemmin kansallisen turvallisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmaa puheenjohtaja Ovaskan johdolla. Kustannusvaikuttavassa väylänpidossa ja väyläverkon kehittämisessä pitkäjänteinen suunnittelu, ennakoitava ja mahdollisimman tasainen rahoitustaso sekä kohteiden priorisointi on tärkeää. Siksi alleviivasimme Liikenne 12 ‑suunnittelun parlamentaarisen työn tärkeyttä ja pitkäjänteistä tekemistä. On hyvä, että Liikenne 12 ‑suunnitelma päivitetään ja että päivitystyössä huomioidaan toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset sekä julkisen talouden haastava tilanne. Jaostossamme käsittelimme laajasti LVM:n pääluokkaa 31 mukaan lukien tietoliikenneyhteydet. Kiinnitimme muun muassa huomiota ja huolta siihen, että koko maassa eivät puhelinyhteydet ole tällä hetkellä riittävällä tasolla, ja tätä haluamme erityisesti alleviivata, että tiettyjen vanhempien verkkojen alasajon myötä on syntynyt katvealueita, joissa nämä yhteydet eivät ole riittävällä tasolla. Käsittelimme myös kyberturvallisuutta ja sen resursointia. En siihen esittelypuheessani laajemmin mene. Rajallisen ajan puitteissa käsittelen seuraavaksi perusväylänpitoa. Hallitus esittää perusväylänpitoon noin 1,4 miljardia euroa ensi vuodelle, ja vuonna 26 tieverkon korjausvelan purkamiseen kohdennetaan 118 miljoonaa euroa hallituksen määräaikaisesta investointiohjelmasta. Kaikkiaanhan tähän investointiohjelmaan on ohjattu korjausvelkaan 570 miljoonaa euroa vuosina 24—26. Perusväylänpidon rahoituksesta noin puolet kohdistuu verkon päivittäisen liikenteen turvaamiseen ja puolet verkkojen korjaamiseen, parantamiseen ja suunnitteluun. Väyläverkon keskeinen haaste on korjausvelka, ja siitä kyllä yleisesti yli puoluerajojen ja hallitus—oppositio-rajojen olemme huolta kantaneet ja pitäneet tärkeänä, että siihen löytyisi pitkäjänteinen rahoitustaso, jolla voitaisiin tuo noin 4 000 kilometrin asvaltointimäärä vuositasolla tulevina vuosina kattaa. Ensi vuonna raha riittää noin 2 300 kilometriin. Rahoituksella pystytään pitämään siis keskeisen tieverkon kunto suunnilleen nykyisellä tasolla, mutta muulla tieverkolla huonokuntoiset päällysteet tulevat valitettavasti lisääntymään. Me kiinnitimme huomiota myös sorateiden hoitoon ja ennen muuta siihen, että laadukkaat työtavat, mukaan lukien esimerkiksi tiehöylät, tulisi saada niin sorateiden kesä‑ ja ympärivuotiseen kunnossapitoon mutta myös asvalttiteiden talviajan kunnossapitoon. Esimerkiksi edustaja Hoskonen on pitänyt tätä jaostossamme aktiivisesti esillä. Me esitimme, että nyt yhdessä tulevassa kilpailutuksessa tehtäisiin vähintäänkin kokeilu. [Välihuuto keskeltä] Saataisiin sitten osoitettua se, että tiekarhu, tiehöylä, on ainoa laite, jolla näitä teitä pystytään kunnossa pitämään. Arvoisa puhemies! Viisi minuuttia näyttää juoksevan kovaa vauhtia umpeen. En ehdi tässä väyläverkon kehittämiseen mennä sen syvemmälle. Niistä meidän mietinnössämme on nostettu keskeiset hankkeet esille. Myös Käpy-hanke, polkupyöräilyn ja kävelyn kehittämishanke, on meillä valiokunnan käsittelyssä ollut, mutta aika meni niin nopeasti nyt tässä esittelyssä ja kohteita ja painopisteitä on paljon, niin että palataan niihin vielä tämän keskustelun aikana. Tässä ehkä pääpiirteissään nuo isoimmat ja keskeisimmät nostot. — Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-12-16T12:23:16,2025-12-16T12:29:02,Käsitelty,1.1 2025_130_125,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia liikennejaoston puheenjohtajan esittelystä. — Sitten ministeri Ranne, olkaa hyvä, viisi minuuttia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_126,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia jaoston puheenjohtajalle. Voin oikeastaan yhtyä tähän alkuun kaikkiin niihin kiitoksiin siitä yhteistyöstä. Huoli on yhteinen, ja myöskin ratkaisuja on hyvin paljon liikenne- ja viestintäsektorilla haettu yhdessä. Aloitan hieman sillä, että viittaan tähän, mitä puheenjohtaja totesi näihin summiin, eli määrärahat ovat melkoiset, 3,9 miljardia euroa, joka on siis hieman enemmän kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa, ja totean oikeastaan sen ison linjan, joka meillä on. Eli tässä työssähän, jota me teemme liikenne- ja viestintäministeriössä ja koko sektorilla, me nimenomaan pyrimme vahvistamaan turvallisuutta, taloutta ja myöskin työllisyyttä ja toimimaan sillä tavalla, että Suomi jaksaa, Suomi kestää, Suomi menestyy. Painotukset ovat muuttumassa myös Liikenne 12:n päivityksen yhteydessä, mistä on myöskin ollut hyvää keskustelua ja hyvää yhteistyötä. Siellä edelleen tulemme painottamaan nimenomaan turvallisuutta ja sotilaallista liikkuvuutta. Perusväylänpito, jolle nyt esitetään ensi vuodelle 1,41 miljardia, on myöskin jatkossa yksi painopisteistämme. Eli Liikenne 12:ssahan esitämme yhteisesti, että perusväylänpidon tasoa nostettaisiin liki puolella miljardilla vuodesta 30 eteenpäin. Ja jos miettii tätä hallituskautta, joka meillä nyt on ollut, niin voi todeta, että priorisointi on tehty nimenomaan faktojen perusteella ja myöskin Väyläviraston näkemysten ja priorisointien pohjalta, ja ensi vuonna jatkamme tällä linjalla. Eli ensi vuoden katsausta oikeastaan ihan lyhyesti: Meillähän aloitetaan nyt vt 9:n korjaaminen, josta on kymmeniä vuosia haaveiltu, ja ensi keväänä kuokka isketään maahan myöskin vt 12:ssa ja vt 15:ssä. Eli nämä tiehankkeet, joita nyt olemme priorisoineet, todellakin ovat sellaisia, joita on hamuttu ja haluttu talousarvioihin kymmeniä vuosia, ja tämä painotus on siis jatkumassa ensi vuonna. Alkuperäisessä hallitusohjelman investointiohjelmassa oli 500 miljoonan euron suuruinen korjausvelan purkupaketti, ja sitä on saatu nyt hallituskauden aikana nostettua 570 miljoonaan euroon. Tämä on tietenkin ollut aivan välttämätöntä kokonaisuuden kannalta. Ensi vuonna 26 jatkamme tämän korjausvelan purkua, kasvun hillitsemistä 118 miljoonalla eurolla. Tämä kohdistetaan päällystettyjen teiden ja tierakenteiden ja siltojen korjausohjelmaan koko maassa. Tätä on painotettu siis koko ajan, eli me emme harrasta jonkun tietyn alueen suosimista, vaan näitä rahoja on jaettu ympäri Suomea hyvin vahvasti. Sitten voidaan todeta hieman ehkä tästä korjausvelasta: Eli tämä Liikenne 12 on erittäin ratkaisevassa roolissa nyt jatkossa, kun sitä rahoitusta pyritään nostamaan ja hakemaan sitä korjausvelan kasvun pitkäjänteistä pienentämistä, ei sen pysäyttämistä kokonaan. Tämän osalta voin senkin todeta, että meillä on asiantuntijoiden näkemys siitä, että nolla euroa korjausvelkaa ei ole aivan realistista, eikä se välttämättä ole myöskään, jos pitkällä tähtäimellä mietitään alan työllistymistä ja investointihankkeitten etenemistä, aivan se paras ratkaisu. Eli tämä näkemys on tullut muun muassa Väylän suunnalta. Meillä on tietenkin valtiovarainvaliokunnan lisäraha, niin sanottu joululahjaraha, joka on aina liikenne- ja viestintäministeriölle hyvin ilahduttava, koska siellä on nyt 19 miljoonalla eurolla lisäystä erityisesti erilaisiin liikenneturvallisuutta lisääviin hankkeisiin ja erilaisia suunnittelurahoja liittyen myöskin Finavia-verkoston ulkopuolisten lentokenttien kehittämiseen. Kiitän valiokuntaa näistä. Tietenkin kertoo hyvin paljon meidän valiokuntamme laajuudesta, että meillä on myöskin jäänmurtajan rakentaminen, pitkästä aikaa omaa kalustoamme vahvistavan uuden Ainon rakentaminen, johon nyt olemme osoittaneet lisää rahaa. Lyhyesti voi todeta vielä tähän loppuun nettiyhteyksistä, että tämän osalta tarkastelemme siis tällä hetkellä parhaillaan minimipalveluvelvoitetta ja meillä on myös viranomaisten toimia lisätty ja vahvistettu. Palataan varmasti näihin kysymyksissä ja debateissa. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-12-16T12:29:08,2025-12-16T12:34:11,Käsitelty,1.1 2025_130_127,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Ja nyt käynnistetään debatti. Pyydän niitä henkilöitä, jotka haluavat tähän osallistua, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan. Ja kaikille, jotka tulitte nyt tässä myöhemmin: Tämä osio pidetään 13.55:een saakka ja sen jälkeen sitten siirrytään tuonne sisäministeriön puolelle. Käydään tässä alussa ensin debatti, ja sen jälkeen, jos jää aikaa, mennään puhujalistaan. — Mutta nyt sitten sieltä edustaja Ovaska.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_128,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Haluan myös osaltani kiittää yhteistyöstä jaoston puheenjohtajaa ja ministeriä. Meillä on yhteinen huoli, ja erityisesti huoli on suuri tuolla liikenne- ja viestintävaliokunnassa, mitä tulee korjausvelkaan. Siellä monesti herää kysymys, miksi korjausvelka edelleen kasvaa. Toinen kysymys on, miksi alempiasteiseen tieverkostoon ei panosteta. Meillä on tässä maassa paljon teitä, jotka ovat elintärkeitä niin teollisuuden kuin maatalouden, kaivannaisten, asumisen, yrittämisen ja ihan mökkeilynkin kannalta, ja se tiestö meillä valitettavasti rapistuu kovaa vauhtia. Meillä on väyläpolitiikka ei vain tämän hallituksen aikana vaan monen hallituksen aikana hyvinkin poukkoilevaa. Hallituskausien alusta aina panostetaan huomattavasti perusväylänpitoon, ja sitten se rahoitus leikkaantuu. Tämä uhka on nyt jatkossakin, kun katsoo sitä liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Kysymys onkin, koska saamme eduskuntaan tämän liikennejärjestelmäsuunnitelman parlamentaarisesta työryhmästä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-12-16T12:34:38,2025-12-16T12:35:49,Käsitelty,1.1 2025_130_129,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Sitten edustaja Heinonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_130,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tuossa esittelyssä kävin vähän läpi meidän jaoston työtä, ja haluan nostaa esille ja kiittää siitä, että näitä muutamia isoja, pitkään odotettuja liikennehankkeita saadaan eteenpäin. Tässä talossa tietysti pitää ajatella koko Suomen etua, ja silloin pitää pystyä myös priorisoimaan tiettyjä hankkeita tietyssä järjestyksessä. Nyt liikkeelle saadaan neljä uutta tiehanketta muun muassa vt 9:llä ja vt 4:llä. Ja yhtenä ihan olennaisena haluan kiittää myös tästä suunnittelumäärärahasta niin sanotulle Kehä neloselle, joka tulee aivan uudella tavalla yhdistämään Tuusulan väylää ja Helsinki—Tampere-moottoritietä ja synnyttämään myös uuden yhteyden lentokentälle, joka on yksi turvallisuuskysymys myös tässä kokonaisuudessa. Kaikkiaan ensi vuonna on käynnissä 29 suurta tiehanketta, 14 ratahanketta ja yksi vesiväylähanke, eli kyllä tässä liikenneministerin johdolla ihan tehokkaasti työtä tehdään.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-12-16T12:35:49,2025-12-16T12:37:01,Käsitelty,1.1 2025_130_131,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_132,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Ministeri, te puheessanne totesitte, että teillä ei ole tietyn alueen suosimista, mutta täytyy kyllä tuolta rajan pinnasta tulevana ihmisenä Kaakkois-Suomesta ja itärajalta sanoa, että sen sijaan tuntuu kuitenkin, että teillä on tiettyjä alueita, joita te suorastaan karsastatte näillä liikennehankkeilla. Teillä on hallitusohjelmassa hyvä kirjaus muun muassa Karjalan radasta, ja valitettavasti näyttää siltä, että ensi vuonnakaan ei tälle Karjalan radalle ole tulossa rahoitusta. Aiotteko te pitää kiinni tästä hallitusohjelmakirjauksesta? Vieläkö ne rahat Karjalan radalle löytyvät? Puhuitte, että korjausvelka kasvaa. Se huoli on yhteinen, ja valitettavasti se kasvaa suuresti tällä hetkellä muun muassa raiteilla erityisemmin. On totta, että varmasti nollakorjausvelkaa emme koskaan tule saavuttamaan, tästä olemme yhtä mieltä, mutta kyllähän tosiasia on, että meillä on valtavasti tehtävää siinä, että me pääsisimme edes kohtuulliselle tasolle.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2025-12-16T12:37:01,2025-12-16T12:38:13,Käsitelty,1.1 2025_130_133,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_134,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kyllä itäinen Suomi, nimenomaan Pohjois-Karjala ja edustaja Kymäläisen mainitsema itärajan pinta, on jäänyt täysin mopen osalle. Jos jotain ei ole suosittu, niin ainakin Pohjois-Karjalaa on syrjitty niin ankarasti, että meille ei ole tullut käytännössä mitään. Elinkeinorahatkin vietiin pois. Olisi esimerkiksi Karjalan rata, Kuutostie — ei mitään. Ja kun te olette, arvoisa ministeri, puhunut ja olette maininnut, että Itä-Suomeen tulee rahaa, niin kaikki on mennyt Ohtaansalmen länsipuolelle. Toivon, että otatte hieman selvää, mihin rahoitukset kohdentuvat — eivät Pohjois-Karjalaan, ei mitään. Kun te poistitte tämän 3G-verkon valtakunnan puhelinverkosta, niin se aiheutti sen, että meillä metsäkoneurakoitsijat ovat aivan todella suurissa vaikeuksissa. Sama koskee ambulansseja ja viranomaistoimintaa. Tapasin eilispäivänä Ilomantsissa erään metsäkoneurakoitsijan. Hänellä on pieni ongelma: kun hän tulee illalla kotiin ja hänen pitäisi pomon kanssa seurustella, hänen pitää nousta talon katolle tai mennä 20 kilometrin päähän vaaran päälle, jotta saa pomon kiinni, että mitä huomenna tehdään. Tällä keinoin teidän 3G-verkon purkamisenne vaikutti, ja te täällä vielä mainostitte, että kyllä 5G-verkko ja 6G-verkko korvaavat — eivät korvaa mitään, kun ei semmoista antenniverkkoa ikinä meille tule.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-12-16T12:38:13,2025-12-16T12:39:29,Käsitelty,1.1 2025_130_135,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Furuholm., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_136,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Hyvä ministeri, jatkan raiteilla. Eilenhän saatiin hienoja raideuutisia sekä Lohjalta että Salosta, kun länsirata nytkähti eteenpäin. Täällä puhutaan paljon tästä teiden korjausvelasta, ja mielestäni paljon vähemmälle huomiolle tosiaan on jäänyt tämä raiteiden korjausvelka, joka on jo kohonnut 1,6 miljardiin, ja ongelma löytyy ympäri Suomea, eri puolilta, jokaisesta ilmansuunnasta, kun tästä katsotaan, ja se tietenkin tuottaa riskejä tietysti ihmisten liikkumiselle ja tavaran liikkumiselle mutta myös meidän koko huoltovarmuudelle. Kysynkin ministeriltä: kun te puhutte paljon maanteistä ja autoliikenteestä, niin oletteko te huomioinut tätä kehitystä ja sen vaikutuksia ihmisten arkeen? Ehkä se keskeinen kysymys sitten on, että jos olette, niin kuinka tähän kehitykseen nytten tartutaan, että voidaan luvata ihmisille, että maamme raiteet pelaavat jatkossakin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-12-16T12:39:29,2025-12-16T12:40:34,Käsitelty,1.1 2025_130_137,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_138,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Liikennepolitiikan pitää olla pitkäjänteistä, niin kuin jaostomme puheenjohtaja Heinonen sanoi, ja meillä on aika rehellinen näkemys tällä hetkellä Suomen väyläverkon tilanteesta. Liikennejärjestelmä 12 ‑työhän on käynnissä, mutta onhan tämä erikoista, että me parlamentaarisen työryhmän jäsenet emme tiedä, missä se paperi makaa. Lokakuussa on ollut viimeinen kokous, ja jatkosta ei ole sovittu mitään. Tällä hetkellä esimerkiksi maakunnallinen liikennejärjestelmätyö seisoo, odottaa tätä valtakunnallista paperia. Tämä on tullut useammasta maakuntaliitosta nyt. Minä en ole pystynyt vastaamaan, milloin tämä etenee. No, se bitumi on haissut, tuoksunut, niin kuin ministeri on sanonut, mutta 26—27 Väylän perusrahoitus putoaa totaalisesti ja nämä asfaltointimäärät putoavat sitä mukaa. Nythän on keskitytty pitkälle pääväyliin, mutta alempi tieverkko, kaksi kolmasosaa Suomen tieverkostosta, on jäänyt heitteille. Samoin, niin kuin täällä aiemmin tuli, myös raiteilla on jatkuvasti kasvava korjausvelka.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-12-16T12:40:34,2025-12-16T12:41:49,Käsitelty,1.1 2025_130_139,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Harjanne., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_140,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille ja edustaja Heinoselle näistä alkusanoista. Te nostitte esiin siinä kustannustehokkuuden ja priorisoinnin, ja ne ovat äärimmäisen tärkeitä kysymyksiä tässä, ja monesta ollaan samaa mieltä, esimerkiksi varmasti sotilaallisen liikkuvuuden merkityksestä tässä ajassa. Mutta huomioisin kyllä, että omasta näkökulmastani sellaiset asiat kuin liikenteen sähköistyminen, joukkoliikenne, raideliikenne, kävely ja pyöräily eivät saa sitä priorisointia, mitä tässä tilanteessa talous, turvallisuus, ilmastotavoitteet tai kansanterveys edellyttäisivät. Sen sijaan esimerkiksi maakuntalentojen tukemista en oikein pysty näkemään kustannustehokkaana toimena millään. Se, mitä haluaisin nostaa tässä esiin, on Traficomin resurssit. Tuntuu, että valiokunnassa jos ei nyt viikoittain niin kuukausittain on lyöty joku mietintö kasaan tai EU-paperi, jossa todetaan, että Traficomille tulee sitä ja tätä uutta vastuuta. Se on tässä maailmanajassa myös kyberturvallisuuden näkökulmasta äärimmäisen tärkeä asia. Tuntuu, että resurssit eivät kulje käsi kädessä. Olisin ministereiltä kysynyt: miten Traficomin toimintaedellytykset taataan?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-12-16T12:41:49,2025-12-16T12:43:02,Käsitelty,1.1 2025_130_141,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Wickström., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_142,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies, värderade fru talman! Haluan ensiksi kiittää ministeriä tästä esityksestä, mutta myöskin omasta puolestani kiittää jaoston puheenjohtajaa Timo Heinosta ja koko jaostoa hyvästä yhteistyöstä tämän syksyn aikana. Haluan nostaa tästä muutaman esityksen, joista olen henkilökohtaisesti hyvin tyytyväinen. Pitkästä aikaa saadaan panostus myöskin vt 25:een, joka on todella merkittävä huomioiden maamme huoltovarmuus. Itse toivon, että myöskin sitten tässä tulevina vuosina, ehkä jo ensi vuonna, kun lähdetään kartoittamaan mahdollisuuksia saada lisää military mobility -rahoitusta, myöskin vt 25 olisi näissä keskusteluissa mukana. Muut panostukset, joita pidän hyvänä, liittyvät esimerkiksi kantatie 51:n liikenneturvallisuuden vahvistamiseen. Siellä saadaan kaiken kaikkiaan tämän hallituskauden aikana neljä vaarallista liittymää parannettua. Pidän myöskin hyvänä, että tässä täydentävässä esityksessä linjattiin myöskin uusista lähijunaliikennelisäyksistä esimerkiksi Helsinki—Hanko-välille. Mitä tulee tähän EU-rahoitukseen, jonka tässä aiemmin mainitsin, haluaisin kysyä ministeriltä: onko ensi vuonna ajatuksia hakea jotain CEF- tai muuta rahoitusta ja voitaisiinko kertoa, millaista priorisointia tässä tehdään ja saadaanko tässä myöskin sitten huomioitua esimerkiksi tämän toivottavasti kohta hyväksyttävän Liikenne 12 ‑suunnitelman linjaukset?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-12-16T12:43:02,2025-12-16T12:43:24,Käsitelty,1.1 2025_130_143,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Asell., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_144,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos ministerille tästä vt ysin rahoituksesta, että saadaan vihdoinkin se remontti käyntiin siellä. Ja sitten näistä tietoliikenneyhteyksistä: tietoliikenneyhteydet ja vahva kyberturvallisuus ovat nykypäivänä välttämätön osa liikenne- ja viestintäpolitiikkaa, alueellista yhdenvertaisuutta sekä kansallista turvallisuutta. Monilla alueilla on edelleen merkittäviä puutteita nopeiden mobiiliyhteyksien saatavuudessa. Samaan aikaan Liikenne- ja viestintäviraston resursseja leikataan, vaikka kyberturvallisuuden uhkataso on muuttunut pysyvästi vakavammaksi. Tämä herättää perusteltua huolta järjestelmän kestokyvystä. Miten hallitus varmistaa riittävät tietoliikenneyhteydet ja kyberturvallisuuden resursoinnin koko maassa tässä turvallisuustilanteessa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Marko Asell,970,2025-12-16T12:44:28,2025-12-16T12:45:20,Käsitelty,1.1 2025_130_145,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Kilpi., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_146,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä pitää heti kärkeen vähän puuttua edustaja Hoskosen todistukseen siitä, että Pohjois-Karjalaan ei ole tullut mitään. Se nyt ei välttämättä ihan pidä paikkaansa. Tilanne ei välttämättä ole ihan niin synkkä. Kyllähän sinne on tullut ja Pohjois-Karjalan eteen on töitä tehty, ja tietysti tuoreimpina asioina tällä sektorilla on esimerkiksi Lieksanjoen silta, maakuntalennot on sinne turvattu, ja on myöskin nuo jakovarat, mitä nyt juurikin tässä on päätetty. Sieltäkin on useita kohteita sinne saatu. Eli välttämättä se, että ei mitään, ei ihan täysin pidä paikkaansa. Ja tietenkin edustaja Harjanteellekin voin sanoa, että saavutettavuus on kuitenkin äärimmäisen tärkeä asia. Monesta näkökulmasta kyllä lentojenkin turvaaminen on äärimmäisen tärkeätä ja perusteltua nimenomaan esimerkiksi tuolla Kainuu—Pohjois-Karjala—Joensuu-sektorilla. Mutta liikennettä pitää kehittää laaja-alaisesti ja monipuolisesti. Täällä on jo nostettu esille tuo Karjalan rata. Länsirata on vienyt aika paljon ilmatilaa viime aikoina, mutta myös Karjalan rata on äärimmäisen tärkeä kehittämiskohde. Saimaan kanava on kiinni, ja valtavat tonnistot ovat siirtyneet sinne kumipyörille ja raiteillekin. Voisi olla ihan perusteltua tuodakin tässä kohtaa esille ministerin näkemys, mikä on Karjalan radan tilanne tällä hetkellä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-12-16T12:45:20,2025-12-16T12:46:51,Käsitelty,1.1 2025_130_147,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Hanna.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_148,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Hallituspuolueen edustajana edustaja Kilpi äsken puhui Karjalan radasta, ja voin sanoa, että lämpimästi kannustan kaikkia hallituspuolueiden edustajia tekemään enemmän töitä Karjalan radan eteen. Nimittäin tilanne on tosiaan se, että kun puhutaan Karjalan radasta, niin on hallitusohjelmakirjaus ja ne jotkut rahat, mitä sinne on tänä vuonna tullut, ovat tulleet sinne Imatra—Lappeenranta-seutuville, ja Karjalan rata on paljon enemmänkin. Eli Karjalan ratahan jatkuu Imatralta Joensuuhun asti, ja meillä on valtava huoli juuri tästä Imatra—Joensuu-välistä. Eli ongelmahan siinä on se, että kun meillä on kuitenkin raskasta teollisuutta, puuteollisuutta — meillä on Enocelliä, Binderholzia, Iivari Monosta, joiden tarvitsee saada puuta ja sellua liikkeelle — niin jos on vain yksi raide, niin sinne ei mahdu junia sen enempää, koska ei ole ohituspaikkoja. Ne ovat aivan kriittisiä tällä hetkellä pullonkauloja Pohjois-Karjalan kannalta. Tästä syystä vetoankin myös ministeriin, että kun puhutte Karjalan radasta, niin ottakaa huomioon se koko rata, älkää vain sitten sitä, mitä hallitus on ohjelmaan on kirjattu — toki sekin pitäisi saada liikkeelle. Vielä viimeisimpänä kysyn ministeriltä: Jos sinne junaan sitten matkustajaksi menee, niin miten onnistuu työnteko nykyään junassa? Toimiiko siellä netti?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-12-16T12:46:51,2025-12-16T12:48:02,Käsitelty,1.1 2025_130_149,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kvarnström., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_150,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies, ärade talman! Liikennepolitiikka tarvitsee tosiaan pitkäjänteisiä ratkaisuja, ja tarvitsemme ennakoitavampaa liikennepolitiikkaa kuin nykyisin. Nykyinen järjestelmä on liian ailahteleva, ja tämä johtaa ymmärrettävästi sekä hyviin että huonoihin uutisiin monille alueille, myös minun kotiseudulleni. Siellä ollaan iloisia useista hallituksen tekemistä panostuksista mutta samalla pettyneitä joihinkin muihin priorisointeihin. Selkein kielteinen esimerkki on se, että länsirata viedään eteenpäin tavalla, joka pitkällä aikavälillä uhkaa heikentää rantaradan kaukojunaliikennettä. On kummallista, että korjausvelka kasvaa ja monet kannattavat infrastruktuuri-investoinnit jäävät toteuttamatta samalla, kun kannattamattomaan hankkeeseen on käytettävissä valtavia summia, ja tämä siitä huolimatta, että liikennepolitiikan piti muuttua entistä faktapohjaisemmaksi edellisellä kaudella laaditun ja nyt päivitettävän Liikenne 12 -suunnitelman myötä. On tärkeää, että pystymme yli puoluerajojen pääsemään parlamentaariseen yhteisymmärrykseen. Olosuhteet ovat, kuten me kaikki tiedämme, muuttuneet varsin merkittävästi viime vuosina.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Johan Kvarnström,1398,2025-12-16T12:48:02,2025-12-16T12:49:16,Käsitelty,1.1 2025_130_151,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kalli., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_152,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Minäkin haluan osaltani kiittää jaostoa hyvästä työskentelystä. Olemme hyvässä hengessä pystyneet käymään keskustelua ja jakaneet yhteisiä huolia. Kiitokset myös jaoston puheenjohtaja, edustaja Heinoselle. Mietinnössä hyvin vahvasti tuodaankin esiin yhteinen huolemme nimenomaan korjausvelan kasvuun liittyen. Se on varmasti asia, joka tässä salissa laajasti jaetaan, ja sen taittaminen kyllä tulee vaatimaan vielä pitkäjänteistä työtä tästä eteenpäinkin. Erityisen huolissani olen alemmanasteisen tiestön kunnosta. On kuitenkin niin ihmisten arjen kuin elinkeinoelämän kannalta äärimmäisen tärkeää pitää sekin kunnossa, ja siksi kysyisinkin, mitä sille tehdään. Valitettavasti tällä kaudella Satakunta on jäänyt paitsi liikenteen kehittämishankkeesta, mutta erinomainen asia on ollut päätös palauttaa henkilöjunaliikenne Rauma—Kokemäki-välille, siitä kiitän. Kysyisin ministeriltä: nyt kun ensi vuoden aikana tuo liikenne kilpailutetaan ja 27 lähtee käyntiin, niin miten varmistetaan se, että liikenne käynnistyy myös radanvarren kunnissa Eurassa ja Eurajoella?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-12-16T12:49:16,2025-12-16T12:50:34,Käsitelty,1.1 2025_130_153,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kontula., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_154,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Mauri,Kontu,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Asia koskee lähijunaliikennettä, josta jo äskeisessä puheenvuorossa puhuttiin. Haluaisin korostaa, että se on pieni pääomaluokka VM:ssä. Mutta miksi lähijunaliikenne on tärkeää? Se yhdistää kaupunkiseutuja ja lähiöitä ja antaa sujuvan vaihtoehdon autoilulle. Se mahdollistaa pendelöinnin laajalla alueella ja tukee yritysten rekrytointia. Sitten se vähentää päästöjä ja ruuhkia, tukee ilmastotavoitteita, lisää alueiden elinvoimaa ja kasvattaa matkailua ja tuo investointeja infrastruktuuriin. Säännölliset vuorot, digipalvelut ja esteettömyys tekevät matkustamisesta helppoa. Lähijunat eivät siis ole vain kulkuväline: ne ovat talouden ja kestävän kehityksen ja alueellisen kasvun moottori. Uudessa liikennesuunnitelmassa mahdollistetaan [Puhemies koputtaa] yksityisen henkilöjunaliikenteen käynnistäminen. Nyt on budjettiin tehty muutamia muutosehdotuksia, ja toivon, että ne huomioidaan tässä päätöksenteossa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Mauri Kontu,911830,2025-12-16T12:50:34,2025-12-16T12:51:57,Käsitelty,1.1 2025_130_155,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_156,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kunnioitettu ministeri! Suomen tieverkko on koko yhteiskuntamme selkäranka. Toimivat tiet mahdollistavat sujuvan arjen, yritystoiminnan ja huoltovarmuuden sekä turvallisuuden. Siksi hallituksen liikennepolitiikassa tieverkon kunnossapito ja kehittäminen ovat keskiössä. Tieverkon korjausvelka kasvoi pitkään, mutta nyt suunta on käännetty. Korjausvelan kasvu on pysähtynyt, ja rahoitusta kohdennetaan pitkäjänteisesti erityisesti teiden kuntoon. Tämä näkyy lisääntyneenä asfaltointina ja paksumpina päällystystöinä, jotka kestävät aikaa ja sääolosuhteita. Merkittäviä valtatiehankkeita — vt 9, vt 12, vt 15 — alkaa ja lisäksi 14 ratahanketta ja yksi vesiväylähanke. Alemman tieverkon kunnossapito on erityisen tärkeää. Soratiet ja seututiet ovat monille suomalaisille ainoa yhteys työhön, palveluihin ja elinkeinoihin. Myöskin maamme teollisuuden, erityisesti metsäteollisuuden ja maatalouden, kannalta alemman tieverkon kunto on tärkeää, jotta puu liikkuu, jalostuu ja kulkee samoin kuin maamme puhdasta ruokaa saadaan maailmalle. Kiitän ministeri Rannetta kaikista näistä teoista.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-12-16T12:51:57,2025-12-16T12:53:14,Käsitelty,1.1 2025_130_157,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Koskela., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_158,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia ministerille ja myöskin jaoston puheenjohtaja Heinoselle yhteistyöstä ja siitä, mitä tässä on saatu aikaan yhdessä. Edustaja Kallille sanoisin, että Satakuntaakaan ei kyllä ole unohdettu. Kyllä siellä asfalttia on viime vuosina tehty aika kiitettävästi, ja erityisesti siellä Pohjois-Satakunnassa, missä minä asun, siellä on kyllä. Me saamme olla aivan tyytyväisiä. Perussuomalaisille on selvää, että päästöjä voidaan vähentää, mutta suomalaisen arjen kustannuksia ei saa nostaa. Siksi hallitus linjaa, ettei liikennepolttoaineen hinta nouse hallituksen toimien takia, jakeluvelvoitteen vaikutusta kompensoidaan ja käyttövoiman muutosta helpotetaan sekä henkilö- että raskaassa liikenteessä. Samalla kehitetään lataus- ja tankkausverkostoja ja sujuvoitetaan taloyhtiöiden latausratkaisuja. Lisäksi 20 miljoonan euron romutuspalkkio vauhdittaa autokannan uusiutumista ja parantaa turvallisuutta. Tämä on reilua ilmastopolitiikkaa: kannustetaan teknologianeutraalisti uuteen tekniikkaan mutta ei rangaista työssäkävijää, [Puhemies koputtaa] yrittäjää tai maaseudun perhettä, jolle auto on välttämättömyys.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-12-16T12:53:14,2025-12-16T12:54:34,Käsitelty,1.1 2025_130_159,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Perholehto., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_160,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitos myös ministerille esittelystä. — Aivan ensin on pakko tähän valtatie 25:n kysymykseen sanoa, että on tietenkin valtavan mukavaa Tammisaaren ja Hangon välillä ajaville ihmisille ja myös liikenneturvallisuudelle, että sinne katuvalaistukseen pistetään 420 000 euroa, mutta samaan aikaan kyllä keskiuusimaalaisena olen ollut hieman surullinen siitä, että sinne alueelle ei ole löydetty rahoitusta yhtenäkään vuonna näistä niin kutsutuista joululahjarahoista siitäkään huolimatta, että aika moni hallituspuolueiden kansanedustaja myös asuu sillä alueella. Eli toivoisin, että myös tätä valtatie 25:n aluetta kokonaisuutena katsottaisiin, kun liikennepolitiikkaa siellä harrastetaan ja sitä kehitetään. Varsinainen kysymykseni oikeastaan kuitenkin koskee kyberturvallisuutta, joka tässä ihan asiallisesti aiemmin nousi esiin. Myös valiokunta on kantanut huolta siitä, että Liikenne- ja viestintäviraston säästöt ja toisaalta kohonnut uhkataso sitä haastavat, ja tähän jos ministeri voisi hieman kommentoida omaa näkemystään resurssien riittävyydestä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-12-16T12:54:34,2025-12-16T12:55:45,Käsitelty,1.1 2025_130_161,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kaunistola., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_162,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ja kiitos ministerille esittelystä. Väyläverkon, erityisesti tiestön, korjausvelka on kasvanut vuosikymmeniä, ja hallitus onkin tehnyt määrätietoisesti investointeja infraan kaikkien keskeisten liikkumismuotojen osalta. Teitä on päällystetty, ja unohdettu ei ole myöskään maakuntalentojen ja -kenttien turvaamista. Teiden kunto on keskeistä niin talouskasvun ja kilpailukyvyn kuin yritysten toimintaympäristönkin kannalta. Lisäksi kyse on myös huoltovarmuuden kannalta oleellisesta asiasta. Satakuntaankin panostuksia on kyllä tullut, vaikka aina toki voi vaatia ja haluta enemmän. Keskeinen esimerkki tiestä, jolla on paljon korjausvelkaa, jolla liikennemäärät ovat nousseet paljon ja jolla sattuu pahoja liikenneonnettomuuksia sen huonon kunnon vuoksi, on vt 11, jonka kuntoa on alettu tehokkaasti parantamaan tämän hallituskauden aikana. Vt 11 on saanut muun muassa Koiviston ja Pikkuhaaran siltojen uusimiseen rahaa, ja ne valmistuvatkin jo ensi vuonna. Myös niin sanotuista joululahjarahoista Suosmeri—Kaasmarkku-välin tievalaistus on nyt saatu ensi vuodelle. Tieverkon korjausvelkaa on jo korkea aika korjata, ja näin tämä hallitus nyt tekee. Kiitos siitä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-12-16T12:55:45,2025-12-16T12:57:05,Käsitelty,1.1 2025_130_163,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Ojala-Niemelä., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_164,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Haluan ensinnäkin kiittää ministeriä tästä 1,9 miljoonan euron vuosittaisesta rahoituksesta henkilöjunaliikenteeseen Haaparanta—Tornio-välillä. Se oli hieno asia, että se lähtee liikkeelle. Siinä edistetään turvallisuutta mutta myös huoltovarmuutta. Mutta samaan hengenvetoon kysyisin myös Kolarin radan sähköistyksestä, se oli siinä hallitusohjelmakirjauksessa. Onko se vielä lähdössä tällä vaalikaudella liikkeelle? Luonnollisesti toivon sitä. Yksi murheenkryyni, mikä meillä on, on tuo valtatie 21. Siihen on muutamia kymmeniä miljoonia euroja tullut, mutta se on niin pitkä väli, 200 kilometriä, että se edelleen tarvitsisi kohennusta. Kysyisinkin ulkomaalaisesta rekkaliikenteestä, onko sille saatavissa maksua, koska kolmannes tämän tien käyttäjistä on norjalaisia. Koska valtiontalouden tiukka tilanne on se, mikä on, niin näkisin mielelläni myös norjalaiset maksamassa tätä tieosuutta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-12-16T12:57:05,2025-12-16T12:58:07,Käsitelty,1.1 2025_130_165,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Pitko., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_166,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ensinnäkin hallitus teki hyvän päätöksen tästä Oulu—Liminka-välin kaksoisraiteesta. Se on tarpeellinen, ja on hyvä, että se edistyy. Laitoimme viime hallituskaudella suunnittelun liikkeelle, ja nyt näyttäisi rahoitus löytyvän. Mutta haluan samalla muistuttaa, että pääraiteen merkitys kokonaisuudessaan meidän huoltovarmuudelle ja toki myös ihmisten liikkumiselle on äärimmäisen tärkeä ja edelleenkin pääradalle jää yksiraiteisia osuuksia. Olisi hyvä, että myös Limingasta etelään päin Liminka—Ylivieska-kaksoisraidetta edistettäisiin määrätietoisesti. Tähän liittyen haluaisin tässä kannattaa, kun edustajat Kalli ja Kontu nostivat nämä lähijunaliikenteen mahdollisuudet. Hallitus voisi mielestäni lähteä rahoittamaan tämmöisiä lähijunapilotteja, joissa kunnat maksaisivat oman osuutensa. Valtion rooli voisi olla pienempikin, mutta se voisi kannustaa näitä pilotteja liikkeelle. Lopuksi vielä näistä junaliikenteen mobiiliyhteyksistä: onko tähän ongelmaan löydettävissä ratkaisuja, jotta saataisiin tämä radanvarren operaattoreiden ylläpitämä verkko vastaamaan nykyaikaisiin etätyömahdollisuuksiin?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-12-16T12:58:07,2025-12-16T12:59:24,Käsitelty,1.1 2025_130_167,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, ja sitten annetaan välillä ministerille vastauspuheenvuoro. Debattia jatketaan vielä kyllä. Edustaja Rasinkangas.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_168,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Haluan alkuun kiittää liikenne- ja viestintäministeri Lulu Rannetta erinomaisesta työstä. Tämäkin budjetti osoittaa, että liikennepolitiikkaa tehdään nyt järki edellä sekä taloutta, arjen sujuvuutta ja Suomen kilpailukykyä vahvistaen. Hallitus on pitänyt kiinni lupauksestaan, että polttoaineen hinta ei nouse hallituksen toimien seurauksena, päinvastoin sitä alennetaan. Kiitosta ansaitsevat myös merkittävät panostukset väyläverkkoon. Korjausvelan osalta ollaan nyt paremmalla tolalla, ja lisärahoituksella parannetaan tieverkon kuntoa entisestään. Samalla investoinnit ratojen suuriin kehityshankkeisiin vahvistavat alueellista saavutettavuutta ja tukevat elinkeinoelämää koko maassa. Erityisen ilahtunut olen tästä Oulu—Liminka-välin raideliikenteestä, plus sitten siitä, että Oulusta Haaparantaan pääsee myös jatkossa. Arvoisa puhemies! Liikenneverkko on huoltovarmuutta, turvallisuutta ja talouskasvun perusedellytys, ja siitä on pidettävä huolta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-12-16T12:59:24,2025-12-16T13:00:35,Käsitelty,1.1 2025_130_169,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Ja nyt sitten ministeri Ranne, enintään viisi minuuttia tässä vaiheessa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_170,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Aloitan tästä isosta kuvasta jälleen. Eli meillähän on erittäin tiukka taloudellinen tilanne, ja siitä huolimatta olemme saaneet merkittäviä satsauksia liikenneinfraan. Se jo 3,3 miljardin ylimääräinen infrapotti on merkittävä. Sen avulla saatiin siis viime vuonna 24 teiden korjausvelan kasvu pysähtymään, eli 4 000 kilometriä uutta asfalttia, ja se oli malliesimerkki siitä, kuinka jatkossa pitäisi toimia. Tuo kasvu on myös saatu hidastumaan, mutta se, että tällä tiellä pysyttäisiin, edellyttää siis useamman hallituksen jatkuvaa samantyyppistä toimintaa. Suomessa edelleen tonnit ja tyypit kulkevat teillä. 90 prosenttia tonneista ja tyypeistä kulkee teillä, ja tämän vuoksi on tärkeää, että me nimenomaan painotamme jatkossa myöskin niitä teitä. Jos katsoo näitä tilastoja ja käppyröitä — pyysin niitä erikseen meidän ministeriöstä ja myöskin Väylävirastosta — niin satsaukset teihin ovat olleet kuitenkin selkeästi isommat, jos vertaa esimerkiksi edelliseen hallitukseen. Sama koskee myöskin rataverkkoa. Molemmilla on sitä korjausvelkaa, ja molempien korjausvelkaa täytyy pikkuhiljaa pystyä myöskin vähentämään. Liikenne 12:n osalta: se suunnitelmahan on valmis. Nyt vain odotamme, minä päivänä saamme valtioneuvostoon ja tänne selontekona sitten käsittelyyn. Siinä ei pitäisi olla enää yhtään minkäänlaisia ongelmia. Tähän voin todeta, että nyt kun pohditaan sitä, millä tavalla eri hallitukset ovat hallitusohjelmiin kirjanneet hankkeita ja kuinka niitä sitten on edistetty, niin tämä hallitus on pystynyt katsomaan peiliin. Meillä on satojen miljoonien siirto ollut nimenomaan niihin teihin — alun perin sieltä puuttuivat vt 9, 12, 15, myöskin vt 21 sieltä Lapista — ja tämä on se, mitä Suomi tarvitsee. Jos todetaan tämä kokonaisuus, niin tämä ei ole mikään sellainen, että yhtäkkiä revittäisiin miljardeja lisää rahaa, vaan kyllä meidän täytyy katsoa myöskin tätä — priorisointi on ollut selkeä: turvallisuutta ja taloutta vahvistavia tiehankkeita, sellaisia, joita on joka tapauksessa pakko toteuttaa. Tässä voi todeta myöskin edelleen, että ymmärrän, että joka maakunnassa halutaan aina lisää, mikään ei riitä, mutta kyllä myöskin sinne Itä-Suomeen on saatu rahoitusta kohdistettua. Itäisen Suomen osalta, kun pyysin ja olen esitellyt sen täällä aikaisemminkin, puhutaan kuitenkin lähes puolen miljardin hankkeista. Nämä ovat merkittäviä, ja tämä taso, joka meillä nyt on, olisi nimenomaan juuri se, millä pitäisi jatkaa tulevaisuudessa. Meidän on tehtävä isänmaallista liikennepolitiikkaa, nimenomaan turvallisuus edellä, nimenomaan sotilaallinen liikkuvuus ja huoltovarmuus edellä. Ja nyt kun seuraava EU-rahoituskausi alkaa vuonna 28, niin meillä on valmiina hyvin pitkälti valmisteltu lista juuri niistä kriittisimmistä kohteista, joille on erittäin hyvä saada myöskin sitä EU-rahaa, mutta aina tarvitsemme myöskin sitä omaa vastinrahaa. Rajat ylittävä liikenne, paitsi Rail Nordica, jota jo suunnitellaan, myös henkilöliikenne: Kyllähän tietenkin siihen piti osoittaa sormella, että tuo homma hoidetaan ja rahat sinne kohdistetaan, ja näin myöskin toimittiin, ja sitten se saatiin eteenpäin. Koko Lappi saa hyvin paljon, mutta meidän on varmistettava, että Lappi saa myös sieltä EU:sta. Ja me emme voi lähteä haaveilemaan ympäriinsä eri suuntiin erilaisia jättihankkeita, silloin me voimme menettää kaikki rahat. Täällä puhutaan paljon myöskin siitä, kuinka nettiyhteyksien osalta on ongelmia. Me olemme nyt skarpanneet viranomaisten puolesta — minä en ole viranomainen, enkä vastaa viranomaisten tekemisistä. Katsomme tietenkin tälläkin hetkellä, kuinka yleispalveluvelvoitteen minimitasoa voitaisiin nostaa ja kuinka voisimme varmistaa, että nettiyhteydet toimisivat paremmin, mutta viranomaiset, Traficom, ovat lisänneet mittauksiansa. Sieltä on löytynyt lisää epäkohtia, joita ei aikaisemmin ollut tiedossa. Mutta edelleen toistan myös sen, että meillä turvallisuusviranomaiset, Hätäkeskus, poliisi, myös oikeastaan koko sektori yhteistyössä Traficomin kanssa, ovat vastuussa siitä, että meillä 112 toimii. Se ei ole ministerin tehtävä, ja kyllä minä luotan siihen, että se tieto ja ne ongelmat, joita kentällä on, kyllä kulkeutuvat — jo ihan virkavelvollisuuskin on sellainen — meidän viranomaisten, turvallisuusviranomaisten, tietoon, ja he tekevät kaikkensa, että siellä ongelmia ei olisi. Sitten lyhyesti vielä oikeastaan rekkaralleista ja raskaasta liikenteestä. EU:stahan saatiin loistavia uutisia, eli meidän raskaat ja pitkät rekat saavat jatkaa jatkossakin rajan yli liikkumista, mutta valitettavasti tilanne on erilaisten tällaisten maksujen kohdalla se, että jos me asetamme jonkin maan rekoille lisää kustannuksia, lisää maksuja, niin kyllä niitä täytyy sitten kohdistaa kaikille. Eli tätä on selvitetty kyllä ja yritetty miettiä erilaisia porsaanreikiäkin siinä, voitaisiinko muille pistää vähän laskua perään eikä meille itsellemme. Mutta ehkä nämä nyt tässä vaiheessa. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-12-16T13:00:39,2025-12-16T13:06:13,Käsitelty,1.1 2025_130_171,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Jatkamme debattia tuohon puoleen kahteen asti, ja sitten siirrymme puhujalistalle. Painotan niitä, jotka ensimmäistä kertaa nyt täällä varaavat tätä puheenvuoroa. — Edustaja Kopra.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_172,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille hyvästä selonteosta, ja kiitos myös näille kollegoille täällä salissa, jotka ovat kantaneet huolta esimerkiksi Karjalan radasta useassa eri puheenvuorossa. Se on puheenaihe, josta kannattaa puhua. Mutta tässä innossa haukkua hallitusta tuntuu unohtuvan se, että hallitus on kuitenkin päättänyt siitä, että se tehdään, se on hallitusohjelmassa, ja toisekseen tälle vuodelle on myönnetty 90 miljoonan euron hankintavaltuus, [Suna Kymäläinen: Ja sekö riittää?] josta 50 miljoonaa menee Lappeenrannan aseman korjaukseen eli Lappeenrannan liikennepaikan kuntoon laittoon ja sitten 40 miljoonaa muihin juttuihin. Eli merkittävä osuus tästä kokonaisprojektista on jo myönnetty ja on työn alla. Ihmettelen, miksi tätä kritisoidaan näin kovasti, kun homma menee suunnitelman mukaan eteenpäin. [Suna Kymäläinen: Ei ole ensi vuodelle esitetty lisää rahaa!] Totta kai tiedustelen nyt, kun ministerikin on paikalla, samaan hengenvetoon: milloin loput rahat saadaan, jotta saadaan tämä koko hallitusohjelman mukainen projekti sitten reilaan? Mutta toistaiseksi homma etenee hallituksen suunnitelman mukaan: rahat on myönnetty, ja työt ovat käynnissä. [Suna Kymäläinen: Ei ensi vuodelle penniäkään tai senttiäkään! — Keskeltä: Se toimii kuin junan vessa! — Naurua]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2025-12-16T13:06:29,2025-12-16T13:07:39,Käsitelty,1.1 2025_130_173,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_174,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Ensi vuoden päällystystaso on noin puolet siitä, mikä pysäyttäisi sen korjausvelan kasvun, elikkä se on se realismi tällä hetkellä. Rataverkolla tilanne on hieman samanlainen, ja esimerkiksi Jyväskylä—Pieksämäki on jännästi siihen itäisen Suomen maakunnan rajalle pysähtynyt, rahat katosivat sieltä. Eli korjausvelan taso on lähestymässä sitä neljää miljardia tällä vauhdilla. Se on meille kaikille yhteinen ongelma. Toivottavasti siihen löydetään ratkaisu, mutta ei se sillä ratkea, että se kipataan seuraavan hallituksen syliin. Ja se pitää muistaa, että saavutettavuus on tässä Väylävirastolla ja näyttää olevan ministeriölläkin vain se toinen pää — ne vientisatamat, suuret kaupungit. Se vientiteollisuus lähtee metsäautotien päästä. Siinä täytyy olla ne molemmat päät silloin mukana. Liikenne 12 -ohjelma on kyllä jännä prosessi ollut, vaikka en siinä läheisesti ole mukana ollut. Se ykskaks nyt sitten valmistuu, ja sitten siellä on tuleville vuosille summia, joista sitten joku muu ilmeisesti kantaa vastuun. Elikkä kyllä tämä hieman... Myydään valtion omaisuutta ja leikataan budjettirahoitusta samaan aikaan. Ja en tiedä, mitä kaikkea me sitten myydään. Meillä ei ole edes Volvoa, mitä myydä. — Kiitos, ei muuta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-16T13:07:40,2025-12-16T13:08:56,Käsitelty,1.1 2025_130_175,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Savio., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_176,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Ranteelle erittäin hyvästä tehdystä työstä. Meillä on nyt Suomessa erittäin autoilijamyönteinen hallitus. Erilaisten väylähankkeiden lisäksi tällä kaudella on jo tehty merkittäviä polttoaineveron ja ajoneuvoveron alennuksia, ja ne ovat alentaneet tuntuvasti monen suomalaisen arkisia elinkustannuksia. Arvoisa puhemies! Pirkanmaalaisena kansanedustajana haluan esittää erityiskiitokseni vilkkaan valtatie 9:n kunnostuksesta. Hankkeeseen on varattu kokonaisuudessaan 109 miljoonaa euroa, ja kiitoksia päätöksestä on tullut yli hallitus—oppositio-rajojen tässäkin istunnossa — erittäin tärkeä hanke. Budjettiin sisältyy muutenkin merkittävä summa tienpitoon. Muun muassa noin puolet valtiovarainvaliokunnan kohdentamista jakovaroista käytetään perusväylänpidon hankkeisiin tasapuolisesti kautta maan. Ja vaikka täällä onkin esitetty kritiikkiä, niin nimenomaan tasapuolisuuteen on kiinnitetty valtiovarainvaliokunnassa erityistä huomiota, kun näitä jakovaroja on kohdennettu.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Sami Savio,1314,2025-12-16T13:08:56,2025-12-16T13:10:09,Käsitelty,1.1 2025_130_177,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Viitala., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_178,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Ajattelin tässä nostaa vielä tämän satamien syöttöliikenteen merkityksen tähän keskusteluun. On nimittäin hyvä muistaa, että yli 95 prosenttia Suomen viennistä ja tuonnista kulkee Suomen satamien kautta, eli se on aivan kriittinen osa-alue tässä jo pelkästään huoltovarmuudenkin kannalta. Esimerkiksi tuolla Turku—Rauma—Pori-akselilla on paljon satamatoimintaa, minkä vuoksi siellä on paljon raskasta liikennettä. Esimerkiksi tämä Kasitien kunto, kaksikaistaisuus, on äärimmäisen kriittinen asia siinä tilanteessa, kun kuitenkin pitää varmistaa, että sieltä satamasta se tuote menee myös käyttökohteisiin, ja myös, että se menee sieltä tuotantokohteista sinne satamaan. Myös alemmasta tieverkostosta on tässä yhteydessä hyvä keskustella, ja rataverkosta. Ja huonokuntoiset sillat — niitä on Satakunnassa muistaakseni yli 250, ihan tarkkaa lukumäärää en muista — ovat kriittisiä. Millä tavalla tämä satamien syöttöliikenne on huomioitu? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-12-16T13:10:09,2025-12-16T13:11:18,Käsitelty,1.1 2025_130_179,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_180,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Minäkin haluan yhtyä kiitoksiin näistä tierahoista. Keski-Suomeenhan todellakin on tullut tällä hallituskaudella kuusi uutta hanketta, ja se on historiallinen määrä. Kiitos siitä ministerille. Valtatiet 4 ja 9 tulevat nytten Keski-Suomesta kuntoon, ja se on hyvä, koska Keski-Suomi on hyvin pitkälle solmukohta. Arvoisa puhemies! Kyselisin itse asiassa tästä, minkä edustaja Kalliokin nosti, Jyväskylä—Pieksämäki-ratahankkeesta, joka on nyt tehty Keski-Suomen osalta kuntoon, mutta se loppupuoli on nyt jostain syystä jäänyt tekemättä. Ilmeisesti siellä on nyt perusväylänpidon rahassa jonkunlaisia ongelmia tai näin poispäin, mutta kun se on kuitenkin suunniteltu, tehty jo osittain valmiiksi, niin toki olisi hyvä, että se myös sieltä Etelä-Savon puolesta tulisi valmiiksi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-12-16T13:11:18,2025-12-16T13:12:10,Käsitelty,1.1 2025_130_181,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_182,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin kiitos Ysitiestä Tampereen suunnasta. Se on tarpeellinen, se on vuosikymmeniä ollut tiehanke. Se, minkä takia pyysin puheenvuoron, liittyy päärataan. Päärata on käytännössä meidän elinvoimarata Suomessa, ja suurin liikenne on Tampere—Helsinki-välillä, ja sitten seuraavaksi suurin liikenne on Tampere—Seinäjoki-välillä. Minun kysymykseni liittyy siihen, että kun Tampereella on myöskin tämmöisiä solmukohtia ja pullonkauloja, niin mitä niitten osalta tehdään, ja sitten Tampereelta ylöspäin Seinäjoen suuntaan, siellä junat seisovat Ylöjärvellä, kun on yksiraiteiden rata ja se suunta ei kulje kovin hyvin. Milloin sinne tulee investointeja? Ja vielä se, että kun EU-rahoitusta tarvitaan näitten isojen hankkeitten osalta, niin suunnitelmat on saatava valmiiksi. Lopuksi, arvoisa puhemies, vielä VR:n junien kuuluvuudesta. Siellä tällä hetkellä 10 000 ikkunaa laaseroidaan ja yritetään sillä tavalla kuuluvuutta parantaa junissa. Se on myöskin tukiasemista kiinni. Kun niitä on niin vähän [Puhemies koputtaa], että junissa kuuluisi, niin se on siellä oma ongelmansa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-16T13:12:10,2025-12-16T13:13:43,Käsitelty,1.1 2025_130_183,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Holopainen. Oliko Holopainen vielä paikalla? Ei. — Seuraavaksi sitten edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_184,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ministeri hienosti puheenvuorossaan mainitsi isänmaallisen liikennepolitiikan. Minä itse koen niin, että tuolla Itä-Suomessa raideliikenteen investoinnit ovat myös sitä isänmaallista liikennepolitiikkaa. Esimerkiksi raideosuuden Pieksämäki—Varkaus—Joensuu sähköistämisen suunnittelun käynnistäminen olisi kyllä ensiluokkaisen isänmaallista, ja tästähän on myös kolme maakuntaa ja viisi kuntaa lausunut vahvasti jo aiemmin. Siellä tällä hetkellä ajaa kiskobussi, joka on tulossa jo tiensä päähän ja menossa romutukseen, elikkä äärimmäinen tarve olisi tämän rataosuuden sähköistämisen suunnittelun käynnistämiselle. Lopuksi sitten haluan kiittää jakovaroista tulleita tien kunnossapitosuunnittelurahoja, mitä Keski-Savon Kangaslammentie 468:n osalta saatiin. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-16T13:13:43,2025-12-16T13:14:31,Käsitelty,1.1 2025_130_185,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Aalto-Setälä., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_186,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Pauli,Aalto-Setälä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille vastuullisesta työstä ja edustaja Heinoselle valiokunnassa vastaavasta työstä ja onnistumisista. Haluaisin nostaa kaksi asiaa esille. Toinen on se, että tämä meidän velka on niin suuri, että vaikka me saisimme kaiken, mitä haluaisimme, niin semmoista rahaa maailmasta ei löydy. Vaikuttaa siltä, että nämä isänmaalliset tavoitteet, mitkä ovat olleet takana, ovat olleet ihan oikeita. Länsiradasta on kyllä pakko sanoa sen verran, kun täällä haastetaan se kollegan sanoin joka kerta, että meidän on myöskin tehtävä niitä investointeja, joitten edusta me emme itse pääse välttämättä nauttimaan ja jotka tulevat vasta kymmenien vuosien päästä. [Jouni Ovaskan välihuuto] Länsirata on oikein hyvä. Lapsemme ja lapsenlapsemme nauttivat siitä varmuudella, ja se kasvattaa bkt:tä 5—6 miljardia, niin kuin Boston Consulting Group on esittänyt. Se on järkevä investointi ja hyödyttää koko maata. [Jouni Ovaskan välihuuto] Ei lähdetä tuomitsemaan toisten alueille tulevia investointeja, vaikka itsellänikin on paljon teitä, joita voisi vielä kunnostaa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Pauli Aalto-Setälä,1504,2025-12-16T13:14:31,2025-12-16T13:15:31,Käsitelty,1.1 2025_130_187,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Laakso., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_188,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos todellakin ministeri Ranteelle omasta työstään, mitä on tehnyt Suomen hyväksi, kun on tehty näitä liikennehankkeita todella paljon ja satsattu teihin. Se on sanomatta selvää, että joka tietä me ei voida yhdessä hallituskaudessa saada kuntoon, ja tietysti kritiikkiä on helppo aina löytää, koska niitä rakentamattomia ja korjaamattomia teitä on Suomi täynnä. Nyt kun on tosiaankin edes suunta lähdetty kääntämään oikeaan suuntaan, on tietysti äärettömän toivottavaa, että seuraavat hallitukset jatkaisivat tällä ministeri Ranteen viitoittamalla tiellä. [Välihuutoja] Nyttenkin jos puhutaan vaikka omasta alueestani, 40 vuotta on odotettu valtatie 15:tä. Siellä on oikeasti puhuttu viime hallituskauden aikana vaikka kuinka monta kertaa niin siitä valtatie 15:stä, 9:stä kuin 21:stä tai 12:sta. Nyt vain kuitenkin saadaan kuntoon niitäkin, mitä on vuosikymmeniä odotettu, ja toivon mukaan seuraava hallitus jatkaa ministeri Ranteen tiellä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2025-12-16T13:15:31,2025-12-16T13:16:48,Käsitelty,1.1 2025_130_189,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Siponen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_190,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset minultakin ministerille ja valiokunnalle ja jaostolle siitä työstä. — Kyllä tässä tietysti erityisesti huolestuttaa tämä korjausvelan kasvu ja siihen liittyen alempiasteisen tieverkon kunto, ja myöskin yksityisteiden merkitys. Siellä edelleen tiestön kunto heikkenee, ja kyllähän se on meille yhteinen haaste, kuinka me turvaamme tämän alempiasteisen tieverkon, joka on tärkeä niin huoltovarmuudelle, omavaraisuudelle, matkailulle kuin myöskin sille, että ihmiset pääsevät liikkumaan. Arvoisa rouva puhemies! Savon radasta ei ole tainnut täällä vielä kukaan puhua sanaakaan, joten nostan siitä nyt yhden esimerkin: Edellisen kerran, kun täältä matkustin Iisalmeen junalla, aikaa meni noin viisi tuntia 15 minuuttia. Samalla matkalla Kokkolaan päärataa pitkin matka-aika on kolme tuntia 50 minuuttia, eli lähes puolentoista tunnin ero. Haluan tässä muistuttaa myöskin Savon radan merkityksestä koko maan kannalta, ja huomioisin myöskin sen, että siellä netin kuuluvuus Kouvolasta pohjoiseen on yksi Suomen heikoimmista. Toivon, että ministeri huomioi myöskin tämän jatkossa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-12-16T13:16:48,2025-12-16T13:18:17,Käsitelty,1.1 2025_130_191,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Täällä on nyt kaiken kaikkiaan 15 puheenvuoropyyntöä vielä, ja ne otetaan ja sitten mennään puhelistalle, mutta sitä ennen on tietysti ministerin puheenvuoro. — Sieltä sitten edustaja Hänninen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_192,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Jäänmurtajat ovat nousseet otsikoihin, myös omat. Kysymys ministeri Ranteelle: Emme saa unohtaa aiempaa keskustelua kotimaisten jäänmurtajien hajauttamisesta ja uudelleensijoittamisesta. Kyse on Suomen turvallisuudesta, huoltovarmuudesta ja kriisinkestävyydestä, merikuljetusten toimintavarmuudesta ja pohjoisen elinkeinoelämän tulevaisuudesta, joita nykyinen jäänmurtajien tiivis sijoittelu ei palvele parhaalla mahdollisella tavalla. Arvoisa ministeri Ranne, olette aiemmin nostanut keskusteluun mahdollisuuden hajauttaa ja siirtää jäänmurtajia vaikka Perämeren pohjoisimpiin satamiin. Oulussa, Kemissä ja Raahessa on erinomaisia satamia sitä sijoitusta varten. Minkälaisiin toimenpiteisiin on ministeriössä ryhdytty tämän asian suhteen, ja milloin saadaan kuulla lisää uutisia, millä aikataululla tämä hajauttaminen tapahtuu? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-16T13:18:17,2025-12-16T13:19:35,Käsitelty,1.1 2025_130_193,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Tuohon äskeiseen vielä lisäyksenä, että tietenkin lopuksi on sitten jaoston ja valiokunnan puheenjohtajien puheenvuorot vielä. — Sitten seuraavaksi edustaja Kaarisalo.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_194,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Ihan ensimmäiseksi edustaja Wallinheimolle: En missään tapauksessa halua kyseenalaistaa tai väheksyä näitä pienempiä hankkeita, joita Keski-Suomeen on tullut, mutta kun pullonkaulasta puhutaan, niin tiedätte varmasti sen, että se todellinen pullonkaula on nimenomaan tämä vt 4:n Vaajakosken kohta, ja kyllä minun viestini hallitukselle on se, että myös näihin EU:n kansallisiin velvoitteisiin, mitä TEN-T-verkostoon tulee, tulisi suhtautua vakavasti, koska näiltä hankkeilta on yksinkertaisesti nyt aika loppumassa. Ministeri, te totesitte juuri, että tämän Liikenne 12 ‑suunnitelman päivitys on nyt valmis ja odotatte, että valtioneuvosto tuo sen tähän saliin. Jos nyt en ole aivan väärin ymmärtänyt, niin ettekö te juuri osaltanne edusta valtioneuvostoa, ja eikö teidän tehtävänne vastuuministerinä olisi se tähän saliin tuoda?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-12-16T13:19:35,2025-12-16T13:20:34,Käsitelty,1.1 2025_130_195,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_196,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä pääluokassa jokaisella meillä on omat suosikkihankkeemme, ja niiden hankkeiden osalta rahoitus olisi kaikista helpoiten hoidettavissa sillä tavalla, että jos se kollegahanke jätetään tekemättä, niin siirretään rahat sitten omalle takapihalle. Kun tätä keskustelua kuuntelee, niin voisi varmaan kuitenkin vetää sen johtopäätöksen, että ehkä voisimme olla tyytyväisiä siitä, että erilaisia elämän edellytyksiä myös liikennehankkeiden muodossa toteutetaan eri puolilla Suomea, ja ollaan tyytyväisiä kaikkeen siihen, mitä pystytään toteuttamaan. Arvoisa ministeri, enemmän itse olen nyt vähän huolissani tästä rahoituksesta, koska tosiasiahan on se, että jos otetaan tarpeet huomioon, niin mehän emme kykene näitä tarpeita budjettirahoituksella hoitamaan. Senhän takia joka kausi on paikattu tätä välystä näillä investointirahoilla eli toisin sanoen on realisoitu valtion omaisuutta, ja jossain vaiheessa se omaisuuskin loppuu. Miten pitkällä aikavälillä tämä rahoituksen tasapaino mielestänne pitäisi ratkaista, koska tosiasiassa tämä rahoitus ei ole millään muotoa tällä hetkellä tasapainossa tarpeisiin nähden?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-12-16T13:20:34,2025-12-16T13:21:51,Käsitelty,1.1 2025_130_197,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_198,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille moninaisista rata‑ ja väylähankkeista, mitä maassa toteutetaan. Teiden kunto on päässyt vuosien aikana huonoon kuntoon, ja on tosi tärkeää, että näitä nyt uudistetaan ja 7 000 kilometriä uutta asvalttipintaakin saadaan. Täällä tämän kolmen vuoden aikana on aina mainittu tunnin juna, ja nyt kun liikenneasioita käsitellään, niin ajattelin, että kerrankin sitten puolustaudun kyllä tähän asiaan liittyen. Ensinnäkin tunnin juna: 78 minuuttia todennäköisesti sitten on jatkossa tämä matka. [Jouni Ovaska: Ei edes tuntia!] Katsoin tuossa, että kun sukulaisia on Seinäjoella ja puhemieskin sieltä junalla tulee, niin sieltä on 360 kilometriä ja matka on 2 tuntia 45 minuuttia, ja minä kun tulen Turusta, niin se on 2 tuntia 10 minuuttia ja matka on reilut puolet lyhyempi, joten kyllä tämä huomattavasti nopeuttaa asiointia Turun ja Helsingin välillä ja tulee palvelemaan yli 1,5:tä miljoonaa asiakasta työssäkäynti‑ ja asiointialueen kautta. Lisäksi se yhdistyy hyvällä tavalla EU:n TEN-T-verkkoon. [Puhemies koputtaa] Kasitie on myös Varsinais-Suomessa tärkeä [Puhemies koputtaa] ja siellä Laitilan eritasoristeys, [Puhemies koputtaa] eli toivottavasti niihin...",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-12-16T13:21:51,2025-12-16T13:23:15,Käsitelty,1.1 2025_130_199,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Niemi., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_200,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa ministeri! Puheenvuoroni on oikeastaan pelkästään kiitoksia. Arvoisalle ministerille tietysti ensimmäisenä haluan lausua todella isot kiitokset tästä 109 miljoonasta, mikä saatiin vihdoin ja viimein vt 9:een. Erittäin paljon onnettomuuksia on ollut vuosien saatossa tällä väylällä, ja on todella hyvä, että se saatiin kuntoon. Toinen, mikä tänä päivänä Tampereelta Ikaalisten suuntaan on todella hyvä, toimiva väylä: ohitetaan muun muassa Hämeenkyrön liian pieniympyräiset kiertoliittymät pitkillä rekoilla. Se suunta toimii todella hyvin. Tampereen henkilöratapihaan saatiin riittävä rahoitus. Se on erittäin vanhentunut ratapiha-alue. Jos se saadaan toimivaksi, niin se on todella hyvä asia. Mutta myöskin jo pelkästään tästä kiitän: Viime kaudella monin paikoin sai kierrellä ja miettiä tässä Helsinki—Tampere-välillä moottoritiellä, kun oli jopa irrallista asvalttia ynnä muuta. Tänä päivänä sitäkin on kymmeniä kilometrejä parannettu, saatu kuntoon. Ei tarvitse miettiä, kun tietää, että tie on hyvä ja tasainen ja toimiva. Näistä kaikista ministerille kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-12-16T13:23:15,2025-12-16T13:24:27,Hyväksytty,1.1 2025_130_201,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Pitko., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_130_202,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Liikennesektori on tärkeässä osassa myös Suomen ilmastopolitiikassa. Jos haluamme suojella liikennepuolta nopeilta päästövähennysvelvoitteilta, niin kyllähän meidän kannattaisi toimia mieluummin ennen kuin jättää päästövähennykset vasta loppuvaiheeseen näitä EU-velvoitekausia. Liikenteessä ei kuitenkaan tällä hallituskaudella ole hirveästi oltu kiinnostuneita näistä päästövähennyksistä. Ministeri on tuonut eduskuntaan yhden päästövähennystoimen, joka on todettu äärimmäisen tehottomaksi sellaiseksi, eli uusien autojen hankintatuen, jossa tuetaan myös uusia bensa-autoja. Kun te, ministeri, niin kovin mielellänne syleilette autoilijoita, kuten näistä puheistanne kuulee, niin ihmettelen sitä, miksi te sitten heitätte kapuloita rattaisiin liikenteen sähköistymisessä, joka kuitenkin mahdollistaa työssäkäynnin autolla ja kaikki ne samat asiat, mitä autolla tällä hetkellä ihmiset tekevät. Te esimerkiksi olette kiristäneet verotusta sähköautojen suhteen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-12-16T13:24:27,2025-12-16T13:25:43,Käsitelty,1.1 2025_130_203,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Furuholm., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_204,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Nyt kyllä kaipaisin ministeriltä vastausta tähän kansalliseen Kyberturvallisuuskeskukseen ja koko Traficomin rahoitukseen liittyen. Kuten sanottu, toisella puolella painavat uudet lisätehtävät ja toisella puolella vaadittavat menosäästöt, eli tällä on, kuten liikenne- ja viestintävaliokunta on lausunut, vaikutuksia meidän kansalliseen kyberturvallisuuteen. Kysyisin sitten vielä tästä kotimaisen media-alan tilanteesta. Me aikaisemmin täällä keskustelimme STT:stä, ja se sitten linkittyi tähän tilanteeseen, jossa nämä globaalit digijätit haastavat markkinaa Suomessa, ja tietenkin sillä on laajempiakin yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kysyisin nyt: Miten hallitus on reagoinut tähän STT:n tilanteeseen? Pyöreän pöydän keskustelu on käyty, mutta onko tullut joitain jatkotoimenpiteitä siihen, miten sekä tähän STT:n tilanteeseen että laajemmin aiotaan puuttua?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-12-16T13:25:43,2025-12-16T13:26:49,Käsitelty,1.1 2025_130_205,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_206,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Ensi vuoden liikennehankkeitten osaltahan on valtuuksia 264 miljoonaa, mutta myönnettävää rahaa on 20,9 miljoonaa. Kiitän myös siitä 500 000:sta Lieksalle — kun täällä Tampereen listoja tuli — Lieksanjoen sillalle. Valtuuksia on, mutta tämä kertoo aika hyvin siitä, ettei käytännössä ole rahaa kunnolla käynnistää hankkeita. No, nehän siirtyvät seuraavalle hallitukselle. Kehyksissä ei ole, ja ei ole saatu tuloutettua aiempinakaan vuosina käynnistettyihin hankkeisiin riittävästi rahaa. Siellä ovat esimerkiksi Savon rata ja Lieksanjoen silta, yhteensä puolitoista miljoonaa. Mutta jatkan tuota edustaja Räsäsen kysymystä. Hallitusohjelmaanhan on kirjoitettu, että liikenteen rahoitusta selvitetään ja perustetaan työryhmä. Tätä rahoitusmallia on kyllä syytä saada ja pitäisi saada ihan aidosti juoksemaan. Missä vaiheessa tämä työryhmän työ on? Tuleeko tällä hallituskaudella joitakin esityksiä tai malleja arvioitavaksi meille?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-12-16T13:26:49,2025-12-16T13:28:05,Käsitelty,1.1 2025_130_207,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kilpi., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_208,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Palauttelen keskustelua vielä hetkeksi raiteille. Kuten tuossa edustaja Kopra hyvin ansiokkaasti jo esittelikin sen, että tämän Karjalan radan osalta on tuo 90 miljoonaa, joka sinne on osoitettu, ja se on selkeä osoitus siitä, että asia etenee ja hallitusohjelmaa noudatetaan. Edustaja Siposellekin muistuttaisin, että se Savon rata panostuksenakin on äärimmäisen tärkeä. Tuollahan on se pulska 40 miljoonaa myöskin kirjattuna, että näitä asioita viedään eteenpäin. Ja tämä hallitushan toteuttaa hankkeita ja vie niitä maaliin, ja sehän perustuu siihen, että hallitus myös noudattaa hallitusohjelmaa ja sitoutuu sen toteuttamiseen, ja näin niitä viedään sitten eteenpäin yhteisellä pelisuunnitelmalla ja pelikirjan mukaisesti. Haluaisinkin kiittää tässä kohtaa ministeriä yhteistyöstä ja samalla myös jaoston puheenjohtajaa ja myöskin valiokuntaa erinomaisen hyvästä, tuloksekkaasta yhteistyöstä. Meillä on siellä hyvä tekemisen meininki, ja asioita on saatu vietyä eteenpäin. Kaikki on tehty, mitä eteen on tuotu. Kiitoksia siitä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-12-16T13:28:05,2025-12-16T13:29:20,Käsitelty,1.1 2025_130_209,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Eerola., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_210,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Suunnilleen tuossa tunti takaperin tulin työhuoneeseeni, ja keskusradio on siellä päällä. En ihan tunnistanut, kuka puhui, mutta Kaakkois-Suomen asioista puhuttiin ja jotenkin negatiiviseen sävyyn, että sinne ei tule mitään. Sen tähden rynnistinkin tänne saliin ja tilasin itselleni vastauspuheenvuoron. Sheikki Laakso puhui ihan samasta asiasta eli tästä valtatie 15:stä. Monta kymmentä vuotta on puhuttu, mitään ei ole saatu aikaan. Se on tärkeimpiä väyliä tässä maassa vientiteollisuuden kannalta. Se johtaa Hamina-Kotkan satamaan. Edustaja Viitala hienosti puhui äsken satamien syöttöliikenteen tarpeellisuudesta. Tämä kun on Suomen suurin vientisatama, niin siellä on ainakin tämä nyt otettu erittäin hyvin huomioon. Eli ihan ei ole jäänyt Kaakkois-Suomi, niin kuin täällä väitettiin, pelkästään mopen osille tässä. Kun nyt muistettaisiin vielä tämä jakovarakin. Niin kuin edustaja Savio tuossa kertoi, niin puolet siitä jakovarasta menee liikennehankkeille. Ja tulipahan niitäkin jonkunnäköinen tukku myös sinne Kaakkois-Suomen suuntaan. — Kiitokset niistä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-12-16T13:29:20,2025-12-16T13:30:30,Käsitelty,1.1 2025_130_211,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_212,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Jos ymmärsin oikein ministerin vastauksesta, niin onko nyt siis niin, että tämä Karjalan radan kaksoisraide on priorisoitu pois näistä teidän hankkeistanne? Pienenä hyvityksenä on se mainittu 90 miljoonaa, joka on jaoteltu useammalle vuodelle pieninä siivuina. Tämä on kyllä erittäin ikävä uutinen Etelä-Karjalalle ja itäiselle Suomelle. Täytyy todeta, että kun, ministeri, kerroitte, että puoli miljardia on Itä-Suomeen ohjattu hankkeita, niin meidän lasku ei oikein yllä siihen samaan summaan. Olisiko saatavissa joku listaus, mitä tähän on laskettu? Onko tähän laskettu nämä hallitusohjelmakirjauksetkin, joista ei kuitenkaan ole tehty päätöksiä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2025-12-16T13:30:31,2025-12-16T13:31:26,Käsitelty,1.1 2025_130_213,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Wickström., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_214,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies, värderade fru talman! Haluan tässä ensin kompata sitä, mitä edustaja Perholehto aiemmin totesi tämän vt 25:n suhteen, että se on erittäin merkittävä väylä. On ollut hieman ihmeellistä, jos katsotaan viimeistä kymmentä vuotta, kuinka vähän sinne on tullut panostuksia. Mutta tällä hallituskaudella on kuitenkin tullut usea panostus, ja on tietenkin toivottavaa, että lähivuosina saataisiin lisää panostuksia tälle merkittävälle tieväylälle, koska sen varteen on suunniteltu yli miljardin edestä myöskin erilaisia investointeja. Tässä on puhuttu paljon myöskin näistä eri ratahankkeista, ja pakko on itsenikin mainita muutama asia nykyisestä Helsinki—Turku-radasta eli rantaradasta. On ollut hienoa, että hallitus tämän kauden aikana on panostanut siihen 80 miljoonaa, mutta edelleen sinne jää, sanotaanko, 140 miljoonan euron investointitarpeet, jotta se rata olisi kokonaisuudessaan kunnossa. Ja tässä haluan sanoa ehkä sen huolen, mikä tällä hetkellä liittyy vallitsevaan länsiratakeskusteluun. Se liittyy näihin liikennöintimahdollisuuksiin. Esimerkiksi Raaseporista moni menee töihin päivittäin Turkuun, ja huoli siitä, että se yhteys häviää, on tosi suurta. Toivoisinkin, että tähän kiinnitettäisiin myöskin ministeriössä huomiota.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-12-16T13:31:26,2025-12-16T13:32:44,Käsitelty,1.1 2025_130_215,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Kvarnström, ja sitten onkin jaoston ja valiokunnan puheenjohtajat ja sitten ministeri. — Kvarnström.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_216,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies, ärade talman! Valiokunnan liikennesektoria koskevissa lisäyksissä on mukana muutama selvitys, jotka ovat Länsi-Uudenmaan näkökulmasta tervetulleita, ja haluan kiittää niistä. Vaikka määrärahat eivät riitä laajoihin selvityksiin, niin ne lähettävät tosi tärkeän viestin esimerkiksi kantatie 51:n kehittämistarpeista. Myös valtatie 25:n valaistus Tammisaaren ja Hangon välillä on tervetullut panostus, joka parantaa liikenneturvallisuutta merkittävästi. Oli hienoa, että täydentävässä talousarvioesityksessä henkilöjunaliikenne Helsingin ja Hangon välillä saa merkittävän panostuksen. Meidän on ylipäätään vaalittava joukkoliikennettä ja panostettava enemmän tähän kestävään liikennemuotoon. Oma näkemykseni on, että tämän tulisi tapahtua pitämällä rataverkko hyvässä kunnossa, kehittämällä sitä sekä huolehtimalla siitä, että joukkoliikenne on saavutettava, luotettava ja edullinen vaihtoehto.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Johan Kvarnström,1398,2025-12-16T13:32:45,2025-12-16T13:33:48,Käsitelty,1.1 2025_130_217,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Ja sitten vielä edustajat Heinonen ja Ovaska., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_218,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia tuli paljon, ja kun joulu on sellaista iloista jakamisen aikaa, niin ajattelen, että niitä kiitoksia tuli niin reilusti, että välitetään niistä ainakin osa näille asvalttimiehille ja -naisille, jotka tätä korjaustyötä ovat tehneet, mutta myös elyjen ja Väylän osaavalle väelle, joka suunnittelua ja kilpailutuksia ja näitä hankkeita toteuttaa, ja tietysti LVM:n osaavalle virkakunnalle. Haluan kiittää myös tästä keskustelusta. Tässä on tuotu esille tärkeitä kehittämiskohteita. Isot hankkeet ovat iso, oma kokonaisuutensa, ja toivoisin, että jollain tavalla, kun tätäkin keskustelua kuunteli, tämä korjausvelka voisi olla yksi sellainen meidän yhteinen iso hanke. Eli tavallaan yhdessä päätettäisiin, että otetaan nyt se 4 000 kilometrin vuotuinen tavoite kahdeksi seuraavaksi vaalikaudeksi, niin me voisimme siinä kiinni kuromisessa onnistua. Arvoisa puhemies! Näillä sanoilla kaikille turvallista joululiikennettäkin!",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-12-16T13:33:48,2025-12-16T13:34:59,Käsitelty,1.1 2025_130_219,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Sitten edustaja Ovaska, valiokunnan puheenjohtaja.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_220,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan joku toivoo jouluksi junaa lahjaksi, ja näyttää, että pääministeri sen nyt saa. Vielä odotamme tietysti liikenneministerin kuittausta, ovatko sopimusneuvottelut nyt niin kuin lehdet kertovat, vai pitääkö vielä asia avata. Mielestäni tässä ei olla oltu ihan rehellisiä suomalaisille, kun ei oteta huomioon niitä Väylän laskelmia, paljonko se raidehanke tulee maksamaan, mutta tämä on varmaan vielä lähipäivinä meillä esillä. Mutta kyllä se on niin, että tuo korjausvelka, miten korjausvelkaa pienennetään, pitää ottaa koko eduskunnan ja lähivuosien tavoitteeksi. Valitettavasti nyt näyttää siltä, että 4 000 kilometrin päällystysmääristä tällä hallituskaudella on laskettu ensin 3 000:een ja nyt mennään jo sinne alle 2 500 kilometriin. Se on erittäin surkea suunta, mutta se muistuttaa sitä, mitä tässä maassa väyläpolitiikassa on tehty, eli se ei ole ollut ennakoitavaa. Hallituksella on kirittävää, jos halutaan esimerkiksi niihin määriin, mitä Sipilän hallituskaudella tehtiin. Ja vielä: toivottavasti ministeri voi todellakin kommentoida tätä kyberturvallisuutta, josta valiokunta on moneen otteeseen kantanut huolta. Mutta näidenkin kritiikin ja positiivisen viestin sanojen myötä oikein hyvää joulua, ja toivomme kaikki varmasti entistä parempaa ensi vuotta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-12-16T13:34:59,2025-12-16T13:36:20,Hyväksytty,1.1 2025_130_221,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Ja sitten ministeri, olkaa hyvä. Riittäisikö seitsemän minuuttia?", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_130_222,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Lulu,Ranne,Liikenne- ja viestintäministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Aloitan tästä kyberturvallisuudesta, joka äsken jäi vaille vastausta: Kävin itse asiassa siis viime viikolla keskusteluja Traficomin pääjohtaja Saarimäen kanssa, ja meillä on myöskin erittäin tiivis keskustelu ollut koko hallituksessakin nimenomaan näistä resursseista. Kaikki me olemme siitä huolissamme. Eli tehtäviähän on tullut EU:n suunnalta sadan htv:n verran melkein, ja kun näissä säästöpaineissa olemme, niin lisähenkilöitä ei ole tullut. Meillä on oikeastaan keskeistä se, että minimitasoa, joka nyt on ja joka juuri ja juuri on pystytty ylläpitämään, täytyy nostaa ja kyvykkyyksiä täytyy nostaa. Kyllä siellä taustalla tehdään varsin paljon töitä tämän eteen, ja nimenomaan myöskin sen eteen, että kun meillä painotetaan tässä maassa sitä turvallisuutta, niin kyllä näen, että kyberturvallisuus on aivan keskeinen osa kokonaisturvallisuutta ja kansallista turvallisuutta, ja voisin myöskin sanoa, että puolustusta. Eli tämän osalta huoli on jaettu, ja voin luvata, että kyllä siellä on taustalla aikamoista vääntöä ollut erilaisissa iltakouluissa ja niin edespäin, ja uskon, että tässä vielä päästään parempaan tilanteeseen. No, sitten tämä yksi herkkupala, joka aina täällä nousee esiin, VR:n nettiyhteydet: Niin kuin tässä kuultiinkin, siellä tapahtuu jo paljon, ja VR:n nettisivuilla kannattaa käydä katsomassa, mutta näinä niukkoina aikoina me emme ole itse pistäneet siihen paukkuja. Eli se on ministeri Strandin asia ja myöskin VR:n asia, että siellä tilanne on etenemässä parempaan suuntaan. Operaattoreitten kanssa on ollut varsin tiukkaa keskustelua. Pikkuhiljaa parempaan suuntaan ollaan menossa. Satamat, turvasatamat, niin kuin meillä on brändätty itse asiassa, koska Suomihan on turvallisuuden ja teknologian huippumaa: Meillähän itse asiassa oli juuri Suomen turvallisista satamista pyöreän pöydän keskustelu yhdessä sisäministeri Rantasen kanssa, ja nimenomaan tässä yhteydessä puhuttiin tietenkin paitsi siitä, että on rikollisuuden solmukohdat, siellä ovat myös kaupan solmukohdat ja viennin solmukohdat, ja siellä täytyy kaikin keinoin varmistaa, että turvalliset yhteydet ovat olemassa, oli sitten kyse viestintäyhteyksistä tai näistä ihan teistä ja raiteista, mutta myöskin se, että satamat olisivat tulevaisuudessa sellaisia ympäristöjä, joista olisi itse asiassa vientivaltiksikin, niin että voisimme kertoa julkisesti, että Suomen satamat ovat turvasatamia, siellä ei ole epäilyttävää toimintaa, siellä on prosessit kunnossa, ja niin edespäin. Eli kyllä tämä satamien rooli on ymmärretty varsin hyvin. Tästä on hyvä siirtyä sitten jäänmurtoon: Meillä on tässä alkuvuodesta toivottavasti jo ensimmäisen neljänneksen aikana tulossa esitykset vähän isommasta investointiohjelmasta, eli niin kuin mainitsin, ensimmäinen oma jäänmurtajamme on jo tuolla prosessissa ja valmistuu ehkä kolmen vuoden aikana, ja sen lisäksi meillä on isompi strategia ja kokonaisuus jäänmurron kokonaisjärjestämisestä tulossa tässä ihan alkuvuodesta. Tämä on tietenkin aivan keskeistä. Tässä ei ole kyse siis vain meidän kaupasta, vaan tässä on kyse myöskin huoltovarmuudesta ja turvallisuudesta isossa kuvassa. Yhdyn siihen käsitykseen ja ajatukseen siitä, että korjausvelka on meidän kaikkien asia. Vaikka me olemme nyt siis yli 3,3 miljardia pistäneet ja pistämässä ylimääräistä määräaikaista investointipakettia teihin ja myöskin raiteisiin, niin tämänhän pitäisi olla se pysyvä tilanne. Yksi ratkaisu on siis se, että meidän rahoituspohjamme kohdistuisi suoraan ja olisi korvamerkitty, niin että aina kun verotetaan liikennettä, niin sieltä myöskin olisi suora väylä sinne korjausvelan taklaamiseen, ja tämän tyyppisesti. Näitä valmistellaan, eli liikenteen verotuksen ja rahoituksen kokonaisuudistuksen prosessi on aika pitkällä, ja meiltä tulee siis esityksiä ja linjauksia. Teknologianeutraalius on ehkä sellainen, joka on päivän sana. Eli vaikka meillä on reippaasti yli kaksi miljoonaa liikennekäytössä olevaa polttomoottoriautoa, niin meillä on kuitenkin vain ehkä 200 000—300 000 hybridisähköä. Eli kuitenkin kun pikkuhiljaa ihmisillä on varaa ostaa vähäpäästöisempiä, hienompia ja turvallisempia autoja ja se rahoituspohja muuttuu, niin kyllä sen myöskin on pakko olla teknologianeutraali. Kilometriveroa me emme tule esittämään emmekä ehdottamaan, mutta on selvää, että tämä kokonaisuus on semmoinen, joka pitää ratkaista hyvin nopeastikin. Tietenkin olisi ideaalia, että kun tänne tullaan ulkopuolelta ulkomaisilla autoilla, voitaisiin niitä vähän rankaista ja verottaa enemmän, mutta tämä ei valitettavasti nyt meidän näkemyksen mukaan ole mahdollista. Sitten näitä yksittäisiä hankkeita tuli todella paljon esiin täällä, että missä meillä mennään, ja Itä-Suomen hankkeista: Minulla on tässä nenäni edessä tämä hankelista, ja jos puhutaan esimerkiksi nyt näistä raidehankkeista, niin tiedetään, että kaikkia edistetään niin paljon kuin täältä vain lähtee. Eli Karjalan rata on se 90 miljoonaa nyt tällä hetkellä, Savon rata on se 45 miljoonaa, ja sitten meillä on siellä hyvin paljon erilaisia hankkeita menossa. Mutta kaikki tietävät myöskin sen, että aina kun puhutaan liikennehankkeista, me voidaan puhua viiden tai kymmenenkin vuoden hankkeista. Eli pätkissä edetään niin paljon kuin kykenemme. Ja vielä ehkä tämän Jyväskylä—Pieksämäki-osalta, siellähän on perusväylänpidon rahoituksesta nimenomaan kyse, ja siellä on 70 miljoonaa jo plakkarissa, mutta varmaan tarvitaan jo 60. Yhtenä murheenkryyninä on myöskin se, että kustannukset ovat nousseet, ja vaikka me kuinka yritämme saada sitä kilpailua oikein kunnolla vauhtiin, niin siitä huolimatta meillä on haasteita. Vt 25:een meillähän on jo lisätalousarviossa, ensimmäistä kertaa kuule saatiin kunnon potti, 17 miljoonaa. Eli meillä on juuri näiden keskeisten teiden edistämisessä todella paljon tapahtunut, ja tämä ei ole niin kuin sillä tavalla helppoa, koska rahaa pitää säästää jatkossakin, mutta tässä pidetään oikein kunnolla meidän infrainvestointien puolia. Aina kun miljardi pistetään rahaa, se on 10 000 suomalaista, jotka sillä työllistyvät. Tämä on valtava määrä, ja nimenomaan suomalaisia. Eli jos puhutaan tiet, sillat, raiteet. Tämä on merkittävä tapaus. Ja kyllä, tietysti minä kuulun valtioneuvostoon, ja se on tulossa sinne valtioneuvoston istuntoon, mutta niin kuin kaikki ministerinä olleet tuntevat kyllä nämä prosessit, eivät ne ihan ole niin kuin heittämällä läpi. Mutta kyllä siellä on varsin hyvä tilanne. Liikenne 12:n osalta ja kokonaisuudesta kysyisin, että onkos keskustalta, kun täällä huudetaan kovasti korjausvelasta ja muusta, tullut siihen jotain kommentteja tai vastineita. Tästähän kyseltiin kaikilta puolueilta, että saataisiin siihen kaikkien näkemykset, eikä niin, että sitten ihmetellään, miksi itään ei ole tai miksi teihin ei ole rahaa. Paljon tapahtuu ja paljon on tekemistä, ja tässä täytyy vielä loppuun kiittää, että kyllähän me tästä niin kuin eteenpäin päästään, mutta ei tämä helppoa ole, varsinkin kun katsoo siellä tulevia taloushaasteita. Pitää kilpailuttaa tiukasti, pitää priorisoida tiukasti, ja pitää saada EU:sta revittyä irti kaikki mahdollinen. No, itse asiassa yksi asia vielä unohtui, STT ja meidän mediakenttä, josta tässä oli kyse: helmikuussa valmistuu selvitys, ja sitten päästään siitä eteenpäin ja katsotaan poliittisesti, mitä ratkaisuja sieltä löytyy. — Kiitoksia paljon.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2025-12-16T13:36:23,2025-12-16T13:44:14,Käsitelty,1.1 2025_130_223,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Sitten mennään joksikin aikaa puhujalistalle. Kello 14 siirrytään toiseen aiheeseen. — Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_224,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tämä hallitus huolehtii siitä, että liikkumisen edellytykset Suomessa ovat kunnossa. Ne ovat tärkeitä niin ihmisten arjen ja elinkeinoelämän kuin maamme huoltovarmuuden tähden. Vuoden 2026 budjetissa panostetaan erityisesti väyläverkon kehittämiseen ja korjausvelan hillintään. Väylien korjausvelka on yhtä lailla velkaa tulevaisuudelle. Siksi tavoitteemme on selkeä: haluamme vahvistaa turvallista ja sujuvaa liikkumista kaikkialla Suomessa. Tämä tarkoittaa paitsi turvallisempia teitä, junaratoja, myös sitä, että haastavissakin olosuhteissa ihmiset ja tavara liikkuvat nopeasti ja varmasti. Arvoisa puhemies! Samalla kun olemassa olevaa kunnostetaan, tehdään myös merkittäviä investointeja. Erityisesti on iloittava hallituksen tahtotilasta investoida pohjoiseen, sillä talousarvion täydentävässä esityksessä on päätetty pohjoisen huoltovarmuuden keskeisistä raideyhteyksistä, kuten Liminka—Oulu-kaksoisraidehankkeen toteuttamisesta sekä henkilöjunaliikenteen käynnistämisestä Tornion ja Haaparannan välillä. Palaan vielä jäänmurtajiin. On ihan vakavasta asiasta kysymys, mistä ministeri Ranteen kanssa on joskus aikaisemminkin ollut puhetta, eli hyvin tiivis sijoittelu tuolla Katajanokan suunnalla. Ehkä meistä kaikki tietävät, että niitä on kahdeksan kappaletta kaiken kaikkiaan, ja yhdessä kasassa ollessaan ne ovat selkeä riski, uhka, silloin kun ne ovat pienessä kasassa. Eli sotilaat tietävät, että kannattaa hajauttaa. Talvi on tulossa, ja jäänmurtajat raivaavat pian arvokkaita reittejä pohjoisella Perämerellä Suomen talouskasvun jouduttamiseksi. Nyt käsiteltävänä olevaan, talousarvion täydentävään esitykseen sisältyy uuden jäänmurtajan hankintaan kohdennettava 10,6 miljoonan euron määräraha. Tämä on myös erittäin tervetullut investointi paitsi taloudelle, liikkumiselle, meille suomalaisille ja myös turvallisuudellemme. Vahvistaessamme pohjoisen kulkureittejä panostamme koko Suomen turvallisuuteen. Arvoisa puhemies! Uuden jäänmurtajan hankinnassa emme saa unohtaa aiempaa keskustelua kotimaisten strategisten jäänmurtajien sijoittelusta. Ne ovat hyvin tiiviisti sijoiteltuina nyt täällä etelässä. On selvää, että jäänmurtajien sijoittelu on paljon muutakin kuin yksinkertainen tekninen kysymys. Kyse on myös Suomen huoltovarmuudesta ja kriisin kestävyydestä, merikuljetusten toimintavarmuudesta ja pohjoisen elinkeinoelämän tulevaisuudesta. Tiedämme hyvin, että nykyinen jäänmurtajien sijoittelu ei palvele tätä parhaalla mahdollisella tavalla. Huoltovarmuuden kannalta pohjoisen satamien toimivuus on koko Suomen etu. Myös meillä pohjoisessa on erinomaisia satamia, jotka soveltuvat jäänmurtajien käyttöön, eli puhun Oulusta, Raahesta ja Kemistä nimeltä mainitakseni. Siksi tahdonkin nyt vielä peräänkuuluttaa, että tämän uuden jäänmurtajan hankinnan yhteydessä on tarkasteltava myös sijoittelukysymystä huolellisesti. Se on tärkeä osa meidän varautumista, valmiutta ja huoltovarmuutta. Huolehtimalla myös pohjoisen Suomen toimivista liikenneyhteyksistä varmistamme, että Suomi ei jää vain saareksi kaukana läntisestä Euroopasta. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-16T13:44:25,2025-12-16T13:49:09,Käsitelty,1.1 2025_130_225,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Partanen poissa. — Edustaja Kaarisalo paikalla, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_226,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Keskustelemme siis liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalasta nytten tämän budjettikokonaisuuden yhteydessä. Tässä vaiheessa, kun nimenomaan tätä tilannetta tarkastelen, ilmaisen huoleni siitä, että kokonaisuutena hallituksen liikennepolitiikka on ajautumassa kestämättömälle pohjalle. Kuten ministeri totesi, niin hintataso vaikuttaa jääneen pysyvästi korkealle tasolle, ja tilanne on se, että hallituksen panostukset eivät riitä. Aivan päinvastoin kuin edustaja Strandman täällä aikaisemmin totesi väittäessään, että nyt korjausvelka pysähtyy, se jatkaa kasvuaan. Myös perusväylänpidon rahoitus merkittävästi pienenee ensi vuonna kuluvaan vuoteen verrattuna. Tästä syystä tulisi kiinnittää huomiota myös näiden liikennehankkeiden kertaluonteiseen rahoittamiseen. Kehittämishankkeiden osalta hallitusohjelmalinjausten mukaisesti jatketaan kehysten pysyvää leikkausta ja hankkeet toteutetaan investointiohjelman kautta kertaluontoisella rahoituksella valtion omaisuudesta. Eli kehysrahoituksen portaittainen pysyvä leikkaus noin puoleen hallituskauden loppuun mennessä yhdistettynä valtion omaisuuden myynnistä rahoitettaviin hankkeisiin ei ole pitkällä aikavälillä kyllä kestävä rahoitusmalli. Tämä on asia, johon meidän kaikkien todella tulisi suhtautua vakavasti. Tiedämme, että hallitusohjelmaan sisältyy myös kirjaus tästä erillisen työryhmän perustamisesta tämän asian tiimoilta, ja varmaan yhteinen toive on se, että se työskentely käynnistyisi vielä tämän kauden aikana. Sitten lopuksi korostan todella vielä sitä, että tämä parlamentaarisesti laadittu Väylän tuottamaan faktapohjaiseen tietopohjaan perustuva Liikenne 12 ‑suunnitelma on tärkeää pitää meidän keskeisenä liikennepolitiikkaa ja sen toteuttamista ohjaavana toimenpideohjelmana. Kyllä kiinnitän huomiota myös siihen, että meidän tulisi kyetä suhtautumaan vakavasti niihin EU:n kansallisiin velvoitteisiin, joita esimerkiksi tämän TEN-T-verkoston kunnostamiseen liittyy. Siellä on hankkeita, joille on asetettu aikaraja, ja tosiasiallisesti tämä aikaikkuna on nyt sulkeutumassa. Tämäkin on asia, jota pitäisi yhdessä pohtia, miten näihin velvoitteisiin vastataan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-12-16T13:49:17,2025-12-16T13:52:04,Käsitelty,1.1 2025_130_227,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_228,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Suomen tieverkko on koko yhteiskunnan selkäranka. Ilman toimivia teitä arki ei pyöri, yritystoimi ei toimi ja huoltovarmuus horjuu. Siksi hallituksen liikennepolitiikassa tieverkon kunnossapito ja kehittäminen ovat aivan keskiössä. Viime vuosina tieverkon korjausvelka kasvoi pitkään hallitsemattomasti. Nyt suunta on saatu käännettyä. Korjausvelan kasvu on pysähtynyt, ja rahoitusta kohdennetaan pitkäjänteisesti erityisesti tieverkon kuntoon. Tämä tarkoittaa konkreettisia tekoja: teiden asfaltointia lisätään tuntuvasti ja päällystystöitä tehdään paksummin, jotta korjaukset kestävät vuosia eivätkä rapaudu ensimmäisten talvien aikana. Erityisen tärkeää on alemman tieverkon kunnossapito. Monille suomalaisille soratiet ja seututiet ovat ainoa yhteys työpaikalle, kouluun ja palveluihin. Myös metsäteollisuus ja maatalous ja kuljetusala nojaavat vahvasti näihin väyliin. Alemman tieverkon kuntoon panostaminen tukee alueiden elinvoimaa ja koko kansantaloutta. Tieverkon kehittäminen parantaa myös liikenneturvallisuutta. Hyväkuntoinen tie vähentää onnettomuusriskejä, ajoneuvojen vaurioita ja turhia kustannuksia autoilijoille. Samalla sujuva liikenne vähentää polttoaineen kulutusta ja päästöjä ilman, että arjen liikkumista rajoitetaan. Ministeri Ranteen tavoite, nolla liikennekuolemaa vuoteen 2050 mennessä, on merkittävä tavoite. Arvoisa rouva puhemies! Tiestö on huoltovarmuuden kannalta kriittistä infrastruktuuria. Poikkeusoloissa ja kriiseissä tavaravirrat, pelastustoimi ja viranomaiset liikkuvat teitä pitkin. Siksi tieverkon kunnossapito ei ole pelkkä liikennekysymys vaan turvallisuuskysymys. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen linja on selvä: teihin panostetaan, korjausvelkaa puretaan ja suomalaisille turvataan toimivat, turvalliset ja kestävät yhteydet koko maassa. Edustaja Kaarisalo edustaa puoluetta, jolla oli edellisellä kaudella mahdollista toimia niin tiestön kuin ratojen parantamiseksi, mutta näin se ei tehnyt. Nykyhallitus tekee parhaansa tässä haastavassa talouden tilassa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-12-16T13:52:04,2025-12-16T13:54:28,Käsitelty,1.1 2025_130_229,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Wickström., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_230,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies, värderade fru talman! Haluaisin ensin kiinnittää huomiota tähän perusväylänpitoon ja tähän rahoitukseen. Tämä on yhteinen ongelma, ja tämä huoli on jaettu sekä hallituksessa että oppositiossa, ja se, mikä luo edelleen haastetta, ei ole ainoastaan tämä, että kustannustaso on korkealla, vaan myöskin, sanotaanko, nämä hyvin leudot talvet. On selkeästi jo nyt nähtävissä, että kun talvella, varsinkin täällä etelässä, talvikelit eivät ole sellaisia kuin aiemmin johtuen ilmastonmuutoksesta, niin se rasittaa tieverkkoa ja näkyy ja myöskin sitten lisää sitä itse korjausvelkaa perusväylänpidossa. Haluaisin myöskin nostaa esiin sen, mitä aiemmissa puheenvuoroissani en ehtinyt mainita, liittyen joukkoliikenteen tilanteeseen. Tämä on tällainen huoli, mikä varsinkin näkyy Helsingin seudulla ja myöskin Uudellamaalla, koska on ymmärrettävää, että kun LVM:nkin sisällä on jouduttu etsimään säästöjä, niin nyt niitä on kohdennettu sinne joukkoliikennemomentille, mutta pitkällä aikavälillä on tosi tärkeää, että me emme unohda myöskään niitä valtakunnallisia panostuksia, joita me teemme joukkoliikenteen edistämiseksi, koska se on hyvin keskeinen osa järkevää asuntopoliittista kehittämistä ja se on ennen kaikkea tärkeä asia monelle kaupunkiseudulle. Mitä tulee vielä näihin raidehankkeisiin, niin haluan sanoa tästä nykyisestä Helsinki—Turku-junaradasta sen verran, että on tosiaan ollut hienoa, että tämän hallituskauden aikana on saatu 80 miljoonan parannus ja on saatu myöskin käyntiin ensimmäinen selvitys ja suunnittelu siitä, että me saataisiin junien kohtaamispaikka Siuntion alueelle. ", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-12-16T13:54:28,2025-12-16T13:56:03,Käsitelty,1.1 2025_130_231,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Puhun lyhyesti, ja kiitos, että sain vielä mahdollisuuden tässä vaiheessa päivää puhua. Korjausvelasta pitäisi huolehtia kokonaisuutena ja siinäkin pitkäjänteisillä suunnitelmilla. Välillä tuntuu siltä, että näiden asioiden kanssa hötkyillään silleen pistemäisesti sinne tänne. Sellainen pitkä, 10—15 vuoden katse ja nämä Liikenne 12 ‑suunnitelmat ja muut ovat erittäin tärkeitä. Palaan vielä edelliseen puheenvuorooni sen verran, että virheellisesti sanoin siinä, että Satakunnassa on huonokuntoisia siltoja yli 250. Niitä olikin yli 50, mutta tyydyttävässä kunnossa olevia oli 250, eli siitä pieni korjaus. Jatkan kuitenkin vielä sitä teemaa sillä tavalla, että Kasitie on ollut murheenkryyni siellä lounaisessa Suomessa ja Länsi-Suomessa pitkään, Turku—Pori—Rauma-akselilla, juuri sen vuoksi, että siellä on satamien vuoksi paljon sitä raskasliikennettä. Tämän vuoksi tämän tien rahoituksen tulisikin olla tässä fokuksessa, ja sillä me varmistettaisiin näiden satamatoimintojen kyvykkyydet sitten tulevaisuudessakin. Pidän näin lyhyenä tässä vaiheessa. — Kiitos. ", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-12-16T13:56:33,2025-12-16T13:57:47,Käsitelty,1.1 2025_130_232,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","No niin, kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään, ja sitä jatketaan myöhemmin tässä istunnossa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_130_233,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä yleiskeskustelua liikenne- ja viestintäministeriön pääluokasta 31. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_130_234,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Liikennepolitiikka ja väyläverkon kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, ja viime kaudella polkaistu parlamentaarinen 12-vuotinen työ on hyvä pohja pitkällä aikavälillä suomalaista väyläverkkoa kehittää. Nyt on harmittanut se, että meillä on aika tökkien tuo parlamentaarinen työ edennyt ja lokakuussa on viimeksi kokoonnuttu, ja silloin arvioitiin eduskuntaryhmien lausuntoja. Oli hyvä, että eduskuntaryhmiltä tällainen lausunto pyydettiin, ja tänään nyt sitten lopulta minäkin vasta tiesin, että se on alkuvuodesta tulossa tänne. Ollaan puoli vuotta suurin piirtein alkuperäisestä aikataulusta jäljessä. Tämä on vielä aiheuttanut sen, että maakunnalliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat ovat pysähtyneet. Parista, kolmesta maakunnasta on oltu yhteydessä, ja he kysyivät, milloin se tulee. No, en ole pystynyt vastaamaan, mutta nyt pystyn vastaamaan, että alkuvuodesta. No, sitten tähän väyläverkon kuntoon. Tuolla liikennejaostossa ja valiokunnassakin mietinnössä ja lausunnossa näkyy selvästi, että se huolenaihe on meillä yhteinen. Tässä on nyt tämä hallitus keskittynyt pääasiallisesti siihen bitumin levittämiseen pääväylillä, ja hyvä tietysti näin, mutta sitten siinä on samaan aikaan jäänyt tämä alempi tieverkko kyllä aivan ilman rahaa. Viime vuoden loppuun oli arvioitu, että alemmassa tieverkossa on noin 800 kilometriä runkovaurioita, ja tiedetään niitten hintalappu, kun niitä ruvetaan korjaamaan. Kun Väylältä kyselin vähän asiaa, niin mennään ensi vuonna jo pitkälti yli 1 000 kilometrin. Ja kun ensi vuoden rahoitusta katsoo, niin yksityisteitten rahoitus putoaa neljään miljoonaan, joka toinen vuosi kahdeksan ja joka toinen vuosi neljä miljoonaa. No, ei sillä paljon tehdä, kun tiedetään vielä sitten, miten paljon siellä on tällä hetkellä korjattavia siltoja kaiken kaikkiaan. Pienelle osalle on myös kävelyn ja pyöräilyn edistämisen rahoitus jäänyt, joka menee sitten joka toinen vuosi nollaan. Se nollaa ja pysäyttää ihan hyviä kaupunkien kevyen liikenteen väylähankkeita. Joukkoliikenteen rahoitus on 51 miljoonassa ollut koko tämän hallituskauden ja jatkaa vuoteen 29. Sehän käytännössä tarkoittaa, että kaupungit joutuvat laittamaan lisää lippujen hintoihin rahaa, kun omarahoitusosuudet kasvavat ja ely joutuu leikkaamaan tuolta harva-alueilta joukkoliikennevuoroja. Tässä on liikaa tämä keskustelu tämän perusväylänpidon ympärillä. Sen kuva, ennuste on nyt tällä hallituskaudella viiteen miljardiin, kun LJS:ssä, jos se samassa asennossa tulee, vasta 2030 perusväylänpidon rahoitusta sitten korotettaisiin. Itse asiassa rahoitus putoaa jopa alle Sipilän kauden nyt tässä hallituksen esityksessä. No, sitten investointien osaltahan nyt pitkälti valtion omaisuutta myymällä ollaan rahoittamassa näitä uusia väylähankkeita, ja kyllä minun mielestäni pitäisi palata kehysmenettelyyn eikä perustaa pelkästään omaisuuden myynnin ympärille näitä hankkeita. Väyläverkon ylläpidossa ja kehittämisessä pitää päästä jälleen pitkäjänteiselle ja ennakoivalle uralle rahoituksen ja hankkeiden osalta. Tätä investointirahoitustahan haastaa moni asia, isot raidehankkeet, omarahoitusosuudet sotilaalliseen liikkuvuuteen, jossa nyt tämä hurmos on päällä. MAL-sopimuksiin näitten isojen kaupunkien osalta on sidottu vuoteen 29 200 miljoonaa sekä digirataan vuoteen 2037 mennessä noin 100 miljoonaa vuosittain. Aikamoinen haaste on tämä paketti ja se, miten me saadaan uusia väyläinvestointeja liikkeelle, varsinkin kun tämä hallitus on sitten pallon tyrkännyt monien hankkeitten osalta seuraavan hallituksen rahoitettavaksi. No, sitten tähän Itä-Suomen tilanteeseen. Täällä on kaikennäköisiä lukuja heitetty, mutta ei me olla saatu mitään ylimääräistä. Totuus on, että Marin—Rinne-hallitus laittoi Itä-Suomeen investointirahaa 416 miljoonaa — olen tänään tarkistanut nämä — ja tämän hallituksen päätökset ovat 370 miljoonaa. Täällä puhutaan, että Itä-Suomi on saanut jotain ylimääräistä — normaaleja Väyläviraston suunnittelemia hankkeita, mitä on nyt laitettu liikkeelle. Eli ei liikennepuolella ainakaan Itä-Suomi-ohjelman toimenpiteitä ja Itä-Suomea ole huomioitu.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-12-16T18:29:11,2025-12-16T18:34:27,Käsitelty,1.1 2025_130_235,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_236,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Hallitus panostaa investointiohjelmassaan perusväylänpitoon vuonna 2026 enää 118 miljoonaa euroa tämän vuoden 200 miljoonan euron sijaan, eli perusväylänpidon rahoitus pienenee merkittävästi samalla, kun korkea kustannustaso syö rahoituksen vaikuttavuutta. Väylävirasto ennustaa alustavasti korjausvelan kasvavan 4,3 miljardiin euroon vuoden 2025 loppuun mennessä ja että kehyskauden loppuun mennessä korjausvelka kasvaisi peräti yli viiteen miljardiin euroon — järkyttäviä lukuja siis. On myös todella tärkeää lisätä ja kehittää raideliikennettä sekä laajentaa työssäkäyntialueita. Olemassa olevalla rataverkolla on merkittäviä tarpeita kunnossapidon ja kehittämisen osalta häiriöherkkyyden vähentämiseksi sekä junaliikenteen toimintavarmuuden ja täsmällisyyden parantamiseksi ja nopeuden nostamiseksi. Olemassa olevasta rataverkosta huolehtimista ei kuitenkaan tule sulkea pois, ja pidemmän aikavälin kehittämishankkeita tulee tehdä. Tässä on pakko edelleen myöntää, arvoisa herra puhemies, se, että tämä poikittaisrataverkko elikkä Pieksämäki—Varkaus—Joensuu-välin yhteys, on kuihtumassa pois. Siellä kiskobussit ajelevat viimeisiään, ja nekin menevät kohta romutettavaksi. Sen jälkeen ei ole junaliikennettä enää sillä poikittaisvälirataosuudella, joten tämän ratavälin, elikkä Pieksämäki—Varkaus—Joensuu-välin, sähköistämisen suunnittelu tulisi aloittaa välittömästi.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-16T18:34:30,2025-12-16T18:36:00,Käsitelty,1.1 2025_130_237,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kilpi poissa, edustaja Harjanne poissa, edustaja Jari Koskela poissa. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_238,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Tulin poikkeuksellisesti tässä vasemmalle puolelle, kun me olemme nyt kahdestaan edustaja Karin kanssa täällä salissa. Täällä tänään päivällä paljon kiiteltiin ministeriä. Itse kun tulen Etelä-Savosta ja Kaakkois-Suomen vaalipiiristä eli itäisestä Suomesta, niin ikävä kyllä hirveän mielelläni tässä kiittäisin, mutta ei oikein kiitoksiin ole varaa. Yhden politiikan malli ei toimi koko Suomessa, ei myöskään liikennepolitiikassa. Monin paikoin tiestö on tosiaan mennyt siihen kuntoon, ettei pelkkä asvaltin haju enää siinä auta. Joko edessä on mittavat peruskunnostukset tai sitten osa teistä suljetaan ainakin raskaalta liikenteeltä. Saavutettavuutta on jo pidemmän aikaa tarkasteltu Väylävirastossa ja myös ministeriössä vain sen toisesta päästä eli vientisatamista ja suurista kaupungeista. Alkupää on unohdettu eli se, mistä ihmiset ja tavarat lähtevät liikkeelle. Yksityisteiden avustuksiin hallitus esittää enää vain noin viidesosan edellisen hallituskauden tasosta. Keskustalainen saavutettavuus kattaa koko matkan metsästä maailmalle. Vientiteollisuus alkaa metsäautotien päästä, kuten on moneen kertaan tullut todettua. Tämän vuoden kesällä myös valtaosin täältä pääkaupunkiseudulta tulevat kesäasukkaat heräsivät meidän alkuasukkaiden todellisuuteen, kun mökeille menevät valtiontiet alkoivat pettää. Arvoisa puhemies! Hallituksen liikennepolitiikassa on paljon hyviä aikomuksia, mutta valtakunnan eri osia tasapuolisesti kohtelevaa ja pidemmälle tulevaisuuteen katsovaa näkymää sillä ei näytä olevan. Arvoisa puhemies! Ensi vuoden rahoituksella voidaan päällystää tiestöä enää noin reilut puolet siitä, mikä taso olisi sellainen, että se pysäyttäisi korjausvelan kasvun. Rataverkolla rahoitus ei riitä edes kaikkien välttämättömien korjausten toteuttamiseen. Jyväskylä—Pieksämäki-rata väliltä katosivat rahat kokonaan ja hanke jää kesken, ja kas kummaa, siihen itäisen Suomen maakunnan rajalle. Huonokuntoisten väylien korjausvelka kääntyy jyrkkään kasvuun, ja vuoden päästä se on reilusti yli neljä miljardia euroa. Kukaan ei iloitse tästä. Näitä opposition puolelta on toki helppo nostaa esille, mutta ei tämä ole mieleistä. Kasvu johtuu suurelta osin vähäliikenteisten väylien laiminlyönnistä, joihin hallitus ei ohjaa rahoitusta. Yksityistiet erityisesti kärsivät tästä tilanteesta. Jatkossa tilanne vain pahenee, kun hallitus on leikannut pitkän aikavälin rahoitusta. Se, että Liikenne 12:n ohjelmaan on keksitty summia tuleville vuosille, ei tilannetta muuta. Ne asiat ovat seuraavan hallituksen ratkottavina. Arvoisa puhemies! Hallitus antaa toistuvasti harhaanjohtavan kuvan väylärahoituksen todellisesta tilanteesta, kuten muun muassa edustaja Eskelinen täällä toi osaltaan esille. Tästä kertoo se, että puuttuvaa budjettirahoitusta paikataan kertaluonteisella investointiohjelmalla, joka on siis valtion omaisuuden myynnin takana. Arvoisa puhemies! Hieman toiseen aiheeseen, mikä kuuluu myös LVM:n toimialaan: Traficomin valmistelemien uusien määräysten myötä valokuituja ja sähkökaapeleita ei saisi jatkossa enää sijoittaa tien ja ojan väliin alueelle, jonne ne on lähes poikkeuksetta rakennettu. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että valokuituverkkojen rakentaminen muuttuu niin fyysisesti, hallinnollisesti kuin taloudellisesti mahdottomaksi. Valokuituverkon rakentamiskustannukset nousisivat alan toimijoiden arvion mukaan yli nelinkertaisiksi ja tähän vielä päälle kustannukset raivauksista, korvauksista ja erilaisista suojarakenteista. Kun paljon puhutaan digitalisaation hyödyntämisestä ja digitalisoitumisesta, niin tämä kyllä pysäyttää sen varsin tehokkaasti. Arvoisa puhemies! Monipaikkaisuudesta puhutaan paljon, ja se voisi tarjota mahdollisuuden kehittää monien maakuntien elinvoimaa, parantaa infrastruktuuria ja luoda uusia toimintamalleja, jotka tukevat paikkariippumatonta työtä ja yrittäjyyttä, mutta tämä kaikki edellyttää toimivaa infrastruktuuria ja palveluita. Erityisesti loma-asutuksen, josta voidaan käytännössä puhua kausimuuttona, muodostama lisäkysyntä tulisi ottaa huomioon muun muassa tietoliikenneyhteyksien kehittämisessä. Kausimuuton tuoma lisäkysyntä kohdistuu alueille, joilla kiinteää laajakaistaverkkoa ei ole saatavilla, ja lisäkysyntä kohdistuu lähes kokonaan mobiiliyhteyksiin. Kuten tiedetään, maaseutualueilla operaattorit ovat käytännössä hylänneet näiden mobiiliyhteyksien rakentamisen. Alan toimijat ovatkin arvioineet, että jopa puoli miljoonaa suomalaista on jäämässä 5G-verkon saavuttamattomiin. Arvoisa puhemies! Tämän takia olisi äärimmäisen tärkeätä, että tähän yleispalveluun kuuluvaan laajakaistaliittymään, joka eroaa kaupallisista liittymistä nopeuden osalta, saataisiin nopeasti lisää nopeutta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-16T18:36:14,2025-12-16T18:40:59,Käsitelty,1.1 2025_130_239,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, poissa. Edustaja Furuholm, poissa. Edustaja Aalto-Setälä, poissa. — Edustaja Kari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_240,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Tässä jo veljet, edustajat, todistivat perusväylänpidon rahoituksesta. Olisin tästä samasta asiasta myös sanonut. Niin kuin tämän asian käsittelystä ja budjettiesityksestä selviää, vain hieman yli puolet tästä rapistuvasta tiestöstämme pystytään vuosittain korjaamaan, ja niin kuin puheenvuoroistakin edellä kuulimme, suurin osa tästä korjaamisesta tehdään lähinnä tienpintaa uusimalla. Olen täällä eduskunnassa sen verran pitkään ollut, että olen nähnyt useampia hallituksia ja oppositioita ja myös hallitusten ja oppositioiden yhteistoimintaa, parlamentaarisia työryhmiä, joilla on yritetty kattaa näitä perusväylänpidon rahoituksen kapeikkoja siinä onnistuen ja välillä toki myös epäonnistuen. Näyttää, että edelleenkin työ jatkuu parlamentaarisessa hengessä seuraavallekin eduskunnalle ja hallitukselle, mutta tämä on monella tavalla kestämätöntä. Meidän tiestö on turvallisuutta myös mitä isoimmalle osalle, meille autoilijoille, mutta se on myös vientiväylä, vientikanava sieltä puunhakupaikalta maaseudulta meidän vientisatamiin ja niin edelleen. Mutta halusin tämän puheenvuoron käyttää myös eduskunnan autokerhon puheenjohtajana. Toistakymmentä vuotta sitten, noin suunnilleen, perustin autokerhon tänne eduskuntaan ihan sen takia, että yksityisautoilusta puhuttiin hyvin vähän. Keskustelu tuolloin keskittyi pitkälti joukkoliikenteeseen, joka onkin erinomainen keino kuljettaa ihmisiä paikasta toiseen varsinkin työpaikkaliikenteen ja muunkin liikenteen osalta, mutta myös yksityisautoilun puolelta haluan tuoda sen näkökulman esiin, että meidän autokantamme ja meidän liikenneverkot, teiden kunnot, pitää saada sille tasolle, että myös työmatkaliikenne haja-asutusalueilla on mahdollista, ja että autoilun edellytyksistä pidetään myös täällä parlamentin puolella hyvää huolta. Se liittyy tietenkin keskeiseltä osaltaan myös liikenneturvallisuuteen, jonka mainitsin äsken perusväylänpidon rahoituksenkin osalta äärimmäisen tärkeäksi asiaksi. Nyt kun olemme vuoden pimeintä aikaa elämässä, niin on äärimmäisen tärkeätä, että suomalainen henkilöautoilija ympäri Suomen pystyy liikennöimään turvallisesti, myös ympäristöäkin huomioiden. — Kiitoksia. ", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.2.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-12-16T18:41:11,2025-12-16T18:43:45,Käsitelty,1.1 2025_130_241,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Nyt esitellään sisäministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 26. Pääluokan yleiskeskustelua jatketaan tässä vaiheessa enintään kello 15.30 saakka eli puolitoista tuntia. — Jaoston puheenjohtaja, edustaja Ronkainen pitää esittelypuheenvuoron, jonka jälkeen ministeri Rantanen. — Olkaapa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_130_242,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Esittelen tosiaan pääluokkaa 26 koskevan budjettimietinnön. Sisäministeriön pääluokkaan esitetään ensi vuodelle yhteensä noin 2,1 miljardia euroa, mikä on noin 132 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Määrärahoista poliisin ja suojelupoliisin osuus on 52 prosenttia, Rajavartiolaitoksen 17, pelastustoimen ja Hätäkeskuslaitoksen 5 prosenttia, maahanmuuton 9 prosenttia ja hallinnon 13 prosenttia. Vähennykset johtuvat pääosin maahanmuuton vastaanottomenojen laskusta ja kertaluonteisten lisäysten poistumisesta. Valiokunta korostaa, että sisäisen turvallisuuden keskeiset toiminnot tulee sopeutuksista huolimatta turvata. Investoinnit ja ampumaradat: Valiokunta lisää puolitoista miljoonaa euroa ampumarataverkoston parantamiseen. Jämsän, Kiteen ja Lopen ampumaradat saivat kaikki 300 000 euron avustuksen, ja pienempiä 50 000 euron avustuksia jaettiin 12 ampumaradalle. Näitä ovat muun muassa Orimattilan, Hyvinkään ja Kajaanin ampumaradat. Tavoitteena on turvata ampumaharjoittelun ja reserviläistoiminnan edellytykset koko maassa. Poliisitoimen toimintamenoihin esitetään reilua miljardia euroa, mikä on 43 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Lisäykset kohdennetaan koulupoliisitoiminnan vahvistamiseen, harmaan talouden torjuntaan, nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisyyn sekä valmiusyksikön suorituskykyyn. Henkilöstömäärää kasvatetaan hallitusohjelman mukaisesti kohti 8 000:ta poliisia, mikä edellyttää riittävää koulutusvolyymia. Valiokunta korostaa myös poliisin kaluston ja ict-järjestelmien ajanmukaisuutta. Suojelupoliisin toimintamenoihin esitetään noin 72,5 miljoonaa euroa. Valiokunta katsoo, että tämä taso mahdollistaa toiminnan kehittämisen ja strategisten suorituskykyjen vahvistamisen. Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin esitetään vajaata 340:tä miljoonaa euroa. Lisäykset osoitetaan henkilöstön vahvistamiseen, itärajan esteen ylläpitoon ja keskeisiin materiaalitarpeisiin. Valiokunta huomauttaa, että Rajavartiolaitoksella on pitkäaikainen resurssivaje ja suorituskyky tulee turvata myös tulevina vuosina. Pelastustoimi ja sopimuspalokunnat: Pelastustoimen toimintamenoihin esitetään noin 2,4 miljoonaa euroa. Valiokunta on huolissaan hyvinvointialueiden osoittamien resurssien riittävyydestä sekä sopimuspalokuntien toimintaedellytyksistä erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Maahanmuuttohallinnon menojen arvioidaan tulevana vuonna laskevan merkittävästi. Vastaanoton piirissä olevien henkilöiden määrä vähenee, ja maahanmuuttohallinnon kokonaismäärärahat vähenevät noin 196 miljoonalla eurolla. Valiokunta korostaa, että vähennykset johtuvat ennen kaikkea menokehityksestä, eivät palvelutason heikentämisestä. Keskeistä on varmistaa, että turvapaikkamenettelyt pysyvät sujuvina, laillisen maahantulon prosessit toimivat ja että palautukset voidaan toteuttaa tehokkaasti. Valiokunta pitää tärkeänä myös vastaanottojärjestelmän joustavuutta, jotta se kykenee reagoimaan nopeasti mahdollisiin muutoksiin Suomen lähialueilla. Arvoisa puhemies! Sisäisen turvallisuuden viranomaiset muodostavat kansallisen turvallisuuden perustan. Pääluokan 26 kokonaisuudessa korostuvat poliisin ja Rajavartiolaitoksen toimintakyky, pelastustoimi sekä toimiva maahanmuuttohallinto. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-12-16T13:58:15,2025-12-16T14:02:30,Käsitelty,1.1 2025_130_243,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Sisäministeri Rantanen, olkaa hyvä, viisi minuuttia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_244,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Puhun tässä kahdesta pääluokasta. En tiedä, ennätänkö viiteen minuuttiin, mutta yritän tehdä parhaani. Eli puhun tässä sekä sisäministeriön pääluokasta että työ- ja elinkeinoministeriön kotoutumisen rahoituksesta. Arvoisa puhemies! Aluksi haluan kiittää valtiovarainvaliokuntaa lisäyksistä sisäministeriön pääluokkaan: puolitoista miljoonaa ampumaratoihin ja 70 000 euroa eläinpoliisikokeiluun Turun seudulla. Lisäyksellä ampumaradoille tuetaan suomalaista maanpuolustusta, varautumista ja harrastustoimintaa laaja-alaisesti koko maassa. Sisäministeriön pääluokkaan ei esitetty talousarviossa uusia vuoden 2026 määrärahakehyksen ylittäviä harkinnanvaraisia lisäyksiä. Tästä huolimatta hallinnonalan viranomaisten määrärahataso kasvaa kehyksen mukaisilla lisäyksillä merkittävästi kuluvaan vuoteen verrattuna, kun teknisluonteisia vähennyksiä ei oteta huomioon. Hallitusohjelmassa tehtyjä panostuksia sisäiseen ja kansalliseen turvallisuuteen sekä maahanmuuton parempaan hallintaan ja hillintään jatketaan määrätietoisesti. Kevään kehyspäätökseen ja kuluvan vuoden toiseen lisätalousarvioon sisältyi merkittävä panostus valmiuden ja varautumisen kehittämiseen. Vuoden 26 talousarviossa tämä summa on 36 miljoonaa euroa. On tärkeää, että merkittävä osa sisäministeriön pääluokkaan tehdyistä lisäyksistä on päätetty useampivuotisina kehittämistoimina tai pysyväluonteisina lisäyksinä. Turvallisuustilanteen ollessa tällainen tarvitsemme nimenomaan vakautta ja näkyvyyttä resurssitasoon myös pidemmällä aikavälillä. Lisäyksistä huolimatta toimintaympäristön haasteet ja kustannustason nousu edellyttävät jatkossakin panostuksia sisäministeriön pääluokkaan julkisen talouden haastavasta tilanteesta huolimatta, sillä turvallisuus on valtion ydintehtävä. Sisäministeriön pääluokkaan ehdotetaan yhteensä noin 2,1 miljardia euroa. Vuoden 25 talousarvioon verrattuna määrärahataso laskee noin 131 miljoonaa euroa, ja tämä vähennys aiheutuu muun muassa maahanmuutto- ja vastaanottomenojen laskusta, kertaluonteisten lisäysten poistumisesta sekä tehdyistä säästöpäätöksistä. Hallitusohjelman mukaisesti poliisille ehdotetaan talousarviossa kehyksen mukaista 17,5 miljoonan euron lisäystä poliisitehtävissä toimivien henkilöiden määrän nostamiseksi 8 000 henkilön tasolle vaalikauden loppuun mennessä. Poliisin toiminnan tason turvaamiseen lisätään niin ikään kehyksen mukaisesti neljä miljoonaa euroa ja ei-harkinnanvaraisiin ict-menoihin kolme miljoonaa euroa. Osana varautumisen ja valmiuden kokonaisuutta poliisille lisätään viisi miljoonaa poliisin valmiusyksikön suorituskyvyn kehittämiseen. Suojelupoliisin toimintakyky turvataan, ja suojelupoliisille lisätään kehyspäätöksen mukaisesti kymmenen miljoonaa euroa välttämättömän strategisen suorituskyvyn turvaamiseksi. Rajavartiolaitoksen suorituskykyä on kehitetty viime vuosina laajasti. Uudet ulkovartiolaivat, valvontalentokoneet, itärajan este ja panostukset monipuolisiin ja nykyaikaisiin valvontajärjestelmiin tukevat Suomen kykyä huolehtia rajaturvallisuudestaan kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Pelastustoimeen ja hätäkeskustoimintaan ei esitetä uusia lisäyksiä. Pelastajakoulutettavien määrän nostamista sen sijaan jatketaan siten, että tavoite 1 000 uutta pelastajaa saavutettaisiin vuonna 32. Tukea Ukrainalle jatketaan. Talousarvioon sisältyy viisi miljoonaa euroa Ukrainan materiaaliapuun ja kuljetuskustannuksiin, mikä vastaa kuluvan vuoden tasoa. Maahanmuuton olettamien mukaan vastaanoton piirissä arvioidaan olevan vuonna 26 keskimäärin noin 10 000 henkilöä, mikä on 7 000 henkilöä vähemmän kuin vuonna 25. Vastaanottomenoista ja vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavista tuista vähennetään 111 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Lyhyesti vielä työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan kotoutumisen osiosta. Kotoutumisen edistämisen määrärahat ovat vuoden 26 talousarvioesityksessä noin 350 miljoonaa euroa. Määrärahoista noin kolme neljäsosaa kohdistuu tilapäistä suojelua saaviin ukrainalaisiin, jotka ovat siirtyneet vastaanottojärjestelmästä kuntaan. Tilapäistä suojelua saavista johtuvien kustannusten arvioidaan kääntyvän voimakkaaseen laskuun ensi vuoden jälkeen. Ilman hallituksen päätösperusteisia toimia kotoutumisen edistämisen määrärahat olisivat noin 80 miljoonaa euroa nykyistä korkeammat. Säästöistä suurin osa syntyy kunnille, hyvinvointialueille ja Ahvenanmaan maakunnalle maksettavien laskennallisten korvausten leikkauksesta. Hallituskauden aikaisista toimista kotoutumisen kustannuksia vähentävät muun muassa pakolaiskiintiön laskeminen, kotoutumiskoulutuksen hintatason tarkastus sekä tulkkauskustannusten leikkaus. Lisäksi hallitus on budjettiriihessä päättänyt 30 miljoonan euron lisäsäästöistä vuodelle 2027. Hallituksen kotoutumispolitiikan lähtökohtana on, että Suomeen kotoudutaan työllä. Kotoutumispolitiikka perustuu kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen. Maahanmuuttajien omaa vastuuta kotoutumisesta sekä kotoutumista edistävien palveluiden velvoittavuutta lisätään entisestään tekemällä kotoutumislakiin ja järjestelmään tarvittavat korjaukset. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-12-16T14:02:37,2025-12-16T14:08:34,Käsitelty,1.1 2025_130_245,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia, ministeri. — Edustajat voivat nyt pyytää minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_246,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ministeri! Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi ja pitkäkestoisesti. Vanhat turvallisuushaasteet ovat olemassa eivätkä ole kadonneet mihinkään, mutta niiden rinnalle on tullut liuta uusia haasteita — hallitukselle kiitos siitä, että se on pyrkinyt vastaamaan tämän hetken tarpeeseen ja uhkiin, tulivatpa ne sitten maalta, mereltä tai ilmasta. Suomen kokonaisturvallisuusajattelussa on tärkeää huolehtia myös viranomaisten suorituskyvystä. Itämerellä liikkuu valtava määrä aluksia, osa muun muassa Venäjän varjolaivastoon kuuluvia varsin huonokuntoisia aluksia, ja riski laajasta öljyvahingosta on todellinen ja kasvanut. Kysyisinkin ministeriltä: mikä meidän öljyvahinkojen torjuntakyvykkyys ja -kapasiteetti on?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2025-12-16T14:08:50,2025-12-16T14:09:45,Käsitelty,1.1 2025_130_247,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_248,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille esittelystä. Pääluokka 26 on yksi tärkeimpiä, se on meidän turvallisuuden kivijalka. Olikin hienoa kuulla, että tuo vähän rapiat kaksi miljardia takaa kuitenkin sen, että poliisin rahoitus nousee, valmiudesta ja resursseista pidetään huolta. Tämä on hyvin tärkeä kokonaisuus. Ja supon rahoituksesta sen verran, että sekin nousee, ja myöskin siellä toiminta ja resurssit tullaan turvaamaan — erittäin hienoa kuulla. Pelastajia meillä koulutetaan jatkuvasti. Tämä on hyvin tärkeä seikka, mikä tuli tuossa mainittua. Ja tottahan toki raja on meillä kaikilla luupissa aivan jatkuvasti. Itse asiassa kysyisinkin ministeriltä vähän rajan tilanteesta. Olemme saaneet lukea, että siellä infra valmistuu aika kivasti, oliko 140 kilometriä valmista aitaa ja tietä siellä, mutta noin muuten, mitä sinne rajalle kaiken kaikkiaan tällä hetkellä kuuluu? — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2025-12-16T14:09:45,2025-12-16T14:10:50,Käsitelty,1.1 2025_130_249,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Heinäluoma, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_250,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Nostan esille viime vuosien varsinaisen murheenkryynin eli huumetilanteen kärjistymisen. Huumetilanne aiheuttaa paljon murheita varsinkin kaupunkiseuduille ja erityisesti tänne Helsingin seudulle. Se näkyy ihmisten aggressiivisessa käyttäytymisessä, ja se pelottaa kaupunkilaisia. Ministeri on maininnut, että Suomi on epäonnistunut tässä alfa-PVP:n torjunnassa, ja olen kyllä samaa mieltä. Meidän olisi pitänyt tähän paljon nopeammin pystyä reagoimaan. Ja täytyy ottaa huomioon myöskin se, että kyllähän tämän huumebisneksen ympärillä pyörii valtava rikollisuus, ja siihen meidän pitäisi päästä kiinni. Kun tämä huumetilanne aiheuttaa monia ongelmia, niin kysyisinkin ministeriltä: saisimmeko viimein tänne pääkaupunkiseudulle oman toimintaohjelman, jossa myönnettäisiin myöskin lisäresursseja poliisille, sosiaaliviranomaisille ja terveydenhuoltotyöhön?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2025-12-16T14:10:50,2025-12-16T14:12:01,Käsitelty,1.1 2025_130_251,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_252,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille ja jaoston puheenjohtajalle esittelystä. Mitä tulee tähän sisäisen turvallisuuden rahoitukseen, niin toistan edelleen sen, mikä meillä keskustassa on ollut isona huolenaiheena: tämä pitkäjänteinen suunnitelmallisuus. Mielestäni sisäisen turvallisuuden viranomaisten rahoitukseen tarvitaan samanlaista pitkäjänteistä suunnittelua kuin puolustushallinnon osalta, ja tämä tulisi korjata. Haluaisin kysyä teiltä, arvoisa ministeri, tästä suojelupoliisin organisoinnista sisäministeriössä. Nyt julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tämä kansallisen turvallisuuden yksikkö sisäministeriössä aiotaan lakkauttaa. Me kannatetaan sitä, että näihin isoihin uusiin turvallisuusuhkiin pitää pystyä reagoimaan tehokkaasti, ja tätä eduskunnassa ollutta poliisilakiakin, sen muutoksia, keskustassa kannatamme, mutta haluaisin kuulla, mikä ongelma ja mitkä syyt ovat taustalla siinä, että suojelupoliisin hallinnollinen asema sisäministeriössä nyt sitten ollaan siirtämässä toiseen paikkaan. Mitkä ovat perusteet sen taustalla?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-12-16T14:12:01,2025-12-16T14:13:14,Käsitelty,1.1 2025_130_253,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_254,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kriisit jylläävät maailmalla, ja ihmiset joutuvat jättämään kotinsa mitä moninaisimmista syistä ja usein täysin riippumatta omista päätöksistään. Pakolaiskiintiön kautta tapahtuva maahantulo on hallittua maahanmuuttoa. Se on ennakoitavaa, se tapahtuu perheiden kokonaisuutta kunnioittaen, ja hallitusti vastaanottaen myös kunnissa sitä mielellään tehdään. Esittämänne pakolaiskiintiö ensi vuodelle on varsin pieni. Kysynkin tässä ministeriltä: olisiko syytä tätä vielä tutkia ja varmistaa se, että me kannamme Suomessa oman osamme hädänalaisten ihmisten auttamisesta? Toinen asia: Nostaisin tämän valiokunnan lisäämän eläinpoliisikokeilun, mitä ollaan nyt edistämässä. Helsingin poliisistahan tästä on varsin hyvät kokemukset, ja eläimiin liittyviin rikoksiin erikoistunut esitutkinta on ollut varsin tehokasta ja saanut isoja kokonaisuuksia ratkottua ja jopa ennaltaehkäistettyä. [Puhemies koputtaa] Olisiko tämä syytä ottaa käyttöön koko Suomessa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-12-16T14:13:14,2025-12-16T14:14:32,Käsitelty,1.1 2025_130_255,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kontula, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_256,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Sisäministeriön hallinnonalan osuushan on elimellinen osa hallituksen heikkoa ymmärrystä yhteiskunnan kausaliteeteista, ellei sitten tavoitteena ole jokin muu kuin se, mikä on ääneen lausuttu. Turvallisuutta rakennetaan koventamalla ja valvomalla siinä, mutta samalla rapautetaan niitä perusrakenteita, jotka oikeasti voisivat pitää yhteiskunnan kasassa. Poliiseille ja rajavalvonnalle osoitetaan lisää resursseja. Sen sijaan ennaltaehkäisevä työ, kotoutuminen ja syrjäytymisen ehkäisy häviävät. Tämä on yhteiskunta-analyysiltaan virheellistä pelon politiikkaa. Turvallisuus ei synny piikkilangasta eikä valvontakameroista vaan luottamuksesta, yhdenvertaisuudesta ja toimivista peruspalveluista. Meillä on tästä aika laaja kansainvälinen ja suomalainen tutkimustieto. Jos kuitenkin tavoitteena kaikilla on turvallinen, hyvinvoiva Suomi, miksi emme pyrkisi siihen keinoilla, joiden tiedetään toimivan?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-12-16T14:14:32,2025-12-16T14:15:40,Käsitelty,1.1 2025_130_257,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Ledamot Ingo, varsågod.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_258,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Christoffer,Ingo,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Värderade talman! Fru minister! Regeringen gör många viktiga satsningar för finländarnas trygghet. Vi ökar på anslagen till polismyndigheterna och stärker gränsbevakningen med både nationella åtgärder och genom samarbete med allierade och Frontex. Vi satsar på nödcentralsverksamheten och tryggar dess service på båda nationalspråken och ser till att räddningsväsendet ska kunna verka nära invånarna landet runt.,Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,sv,Christoffer Ingo,911821,2025-12-16T14:15:40,2025-12-16T14:16:07,Hyväksytty,1.1 2025_130_259,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Timo,Vornanen,Kansanedustaja,TV,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Menokohteet tulee asettaa tärkeysjärjestykseen ja suomalaisten etu kaiken muun edelle, ja näinhän ministeri Rantanen on toimissaan tehnytkin. Hallituksen täytyy edelleen jatkaa säästämistä haitallisen maahanmuuton ja kalliin turvapaikkajärjestelmän kustannuksista. Nämä säästöt tulee ohjata suoraan poliisille, Rajalle ja pelastustoimeen, sillä ongelmien ennaltaehkäisy on aina halvempaa kuin jälkihoito. Näin toimii oikeudenmukainen yhteiskunta. Lisäksi muistutan, että Itä-Suomen elinvoima on kovaa turvallisuuspolitiikkaa. Asuttu raja tukee parhaiten Rajavartiolaitosta ja koko Suomen turvallisuutta. Kiitänkin hallitusta panostuksesta reserviläisiin ja erityisesti Kiteen ampumaurheilukeskuksen saamasta 300 000 euron rahoituksesta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Timo Vornanen,1522,2025-12-16T14:16:40,2025-12-16T14:17:46,Käsitelty,1.1 2025_130_260,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_261,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitos jaoston puheenjohtajalle ja ministerille esittelystä, ja lienee syytä lausua kiitos myös siitä, että tässä taloustilanteessa ja myös turvallisuustilanteessa nämä sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovat säilyneet ehkä suurimmilta leikkauksilta. Mutta nostaisin hieman huolta siitä, miten meidän pelastuslaitos tällä hetkellä pärjää. Tässä on nostettu esiin tämä pelastajien koulutus ja tavoite siitä, että on tuhat uutta pelastajaa vuoteen 32 mennessä. Tavallaan kysyisin siitä, onko ministeriössä ajateltu, miten varmistetaan pelastajien riittävä määrä, ja pitäisikö esimerkiksi pelastajien kohdalla asettaa samanlainen tavoite kuin poliisien kohdalla on asetettu, eli tavallaan lukittaisiin tietty määrä, mikä Suomessa erityisesti pelastajia tarvitaan, koska hyvinvointialueilla tällä hetkellä hieman kamppaillaan siinä, saadaanko palkattua näitä uusia koulutettuja pelastajia. [Eduskunnasta: Hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-12-16T14:17:46,2025-12-16T14:18:54,Käsitelty,1.1 2025_130_262,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hanna Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_263,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kuten Ukrainan opit ovat opettaneet meille, niin ensivasteen sielläkin kriisitilanteessa ovat antaneet poliisi, pelastustoimi ja raja, ja se tulee varmaan täällä meillä Suomessakin huomioida. Kuitenkin tästä huolimatta myös talous on se, mikä täällä on pinnalla, ja myös rahoitusvajeet, mitkä ovat sisäisen turvallisuuden puolella olleet. Kysynkin nyt ministeriltä: oletteko ollut missään puheväleissä, keskusteluissa joko ministeriön tai viranhaltijoitten kanssa puolustushallinnon suuntaan? Nyt kuitenkin on tavoitteena viisi prosenttia bkt:stä laittaa tulevaisuudessa puolustukseen, ja siitähän se kolme ja puoli on niin sanottua raakaa puolustusta ja se puolitoista prosenttia sitten puolustusta tukevaa. Voisi kuvitella, että näitä sisäisen turvallisuuden asioita saisi siihen puoleentoista prosenttiin laitettua. Onko minkäänlaisia valmisteluja käynnissä nyt ministeriöitten välisesti tästä puolestatoista prosentista ja siinä sisäisen turvallisuuden asioista?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-12-16T14:18:54,2025-12-16T14:19:53,Käsitelty,1.1 2025_130_264,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_265,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Hallitus jatkaa viime kaudella aloitettua sekä poliisien, rajavartijoiden, pelastajien että hätäkeskuspäivystäjien määrän lisäämistä, ja se on ihan tarpeen. Samanaikaisesti on hyvä muistaa, että poliisia haastavat erityisesti väestön eriarvoistuminen ja pahoinvointi, joista mietinnössäkin todetaan, ja se, että yhteiskunnan kannalta on ensisijaista puuttua juurisyihin ja ennaltaehkäistä ongelmia. Valitettavasti toisaalla tässä budjetissa on paljon päätöksiä, jotka vievät aivan toiseen suuntaan: palveluita karsitaan, eriarvoisuutta lisätään ja esimerkiksi kotouttamisen kielipalveluja heikennetään. Mutta haluan nostaa esiin myös yhden ilmiön, joka on huolestuttavalla tavalla pesiytynyt Suomeen, eli se on pakkotyö ja suoranainen ihmiskauppa. Tiedämme, että poliisi on ollut valitettavan kykenemätön puuttumaan riittävästi tähän ilmiöön. Osittain on syy osaamisen puutteessa, osittain myös välinpitämättömyydessä. Haluaisinkin kysyä: miten sisäministeri varmistaa, että tähän ilmiöön todellakin puututaan ja myös ihmiskaupan uhrit pääsevät auttamisjärjestelmän piiriin?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-12-16T14:19:53,2025-12-16T14:21:06,Käsitelty,1.1 2025_130_266,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_267,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Jatkan tästä huumausaineteemasta. Erilaiset huumaavat aineet leviävät Suomessa huolestuttavalla tavalla myös pienempiin paikkakuntiin. Satakunnassa saatiin joku aika sitten 10 000 ihmisen Huittisissa yllättävä uutinen, kun siellä jätevesitutkimuksissa oli Suomen kuudenneksi eniten alfa-PVP-jäämiä, ja tämä todellakin yllätti siellä Satakunnassa. Toki varmaan me kaikki tiedostetaan se, että suurissa kaupungeissa on tällä hetkellä ne isoimmat ongelmat, mutta kyllä tässä meidän kaikkien on syytä olla huolissaan, ettei tämä leviä tuonne pienempiin maakuntiin. Pienemmissä maakunnissa monesti pystytään laajamittaista huumausainekauppaa pyörittämään hyvin, koska siellä pystytään toimimaan pikkusen enemmän ehkä niin sanotusti pinnan alla. Kysynkin: miten hallitus aikoo puuttua tähän, tai mitä toimia teillä on siihen, että estettäisiin tämän huumausaine-epidemian leviäminen pienempiin kaupunkeihin? [Eduskunnasta: Hyvä puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-12-16T14:21:06,2025-12-16T14:22:08,Käsitelty,1.1 2025_130_268,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kaunistola, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_269,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos ministerille esittelystä ja monista muista tärkeistä panostuksista sisäisen turvallisuuden toimialueelle. Nostan ensin esiin poliisin, jonka suorituskykyä on nostettu kohdentamalla henkilöstölisäyksiä operatiiviseen toimintaan. Tähän mennessä poliisien määrä on kasvanut jo yli kolmellasadalla htv:llä, ja tavoite kahdeksastatuhannesta poliisista saavutetaan vielä tällä hallituskaudella. Nyt onkin tärkeää huolehtia siitä, että poliisi myös omassa toiminnassaan huomioi koko Suomen eli resurssit jakaantuvat koko Suomen alueelle eikä vain sinne pääpoliisiasemien yhteyteen. Huomioitavaa on myös se, että hallituksen tarkoitus on turvata koko rikosprosessiketjun toimivuus tehokkaalla tavalla. Muun muassa poliisin, supon ja Rajavartiolaitoksen resurssien turvaamisen ohella esimerkiksi myös oikeuslaitokseen ja sen toimivuuteen on panostettu ja käsittelyajat ovat viimein olleet laskussa koko hallituskauden aikana. Hallitus vahvistaa siis oikeusvaltiota kokonaisvaltaisesti turvaten toimijoiden resurssit ketjun eri tasoilla, ja tämä näkyy myös ensi vuoden budjetissa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-12-16T14:22:08,2025-12-16T14:23:25,Käsitelty,1.1 2025_130_270,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_271,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Aivan alkuun täytyy ottaa vähän kantaa pakolaisasiaan. Se, että Suomi vähentää pakolaiskiintiöitä, mahdollistaa vastaavasti auttamisen enemmän täällä lähialueilla, eli pystytään auttamaan ukrainalaisia enemmän ja suuntaamaan rahaa siihen. Itse asiassa samanlaista kehitystä toivoisi koko maailmassa, niin että siellä, missä on kriisi, lähimaat ottaisivat sen suurimman vastuun auttamisesta [Anna Kontula: Niinhän ne tekee!] sen sijaan, että kuljetetaan ihmisiä ympäri maailmaa lentokoneilla ja muilla värkeillä. Se ei ole missään mielessä järkevää. Pitää kiittää ministeriötä siitä, että on tehty tehostamistoimia ennen kaikkea maahanmuuttotoimintaan ja on pystytty tehostamaan muun muassa palautuksia merkittävästi. Itse asiassa oma kysymykseni liittyisi vähän siihen. Jos me ei pystytä hallitsemaan maahanmuuttoa ja sen kustannuksia, niin mikään raha ei riitä eikä mikään budjetti riitä. Kysyisinkin, että minkätyyppisiä EU-toimia palautusten suhteen on suunnitteilla ja mahdollisesti tehtävissä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-12-16T14:23:25,2025-12-16T14:24:28,Käsitelty,1.1 2025_130_272,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_273,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Lapsiin kohdistuva väkivalta ja seksuaaliväkivalta on jotain niin järkyttävää, kuvottavaa ja tuomittavaa, ettei siitä haluaisi edes puhua, ja se on usein se ongelma, että ne aiheet jäävät jalkoihin, kun kukaan ei halua näiden teemojen kanssa olla tekemisissäkään. Mutta meillä päättäjillä on toki velvollisuus suojella lapsia ja varmistaa, että rikolliset saadaan lopettamaan toimintansa. Asiantuntijat ja Suomen poliisikin ovat varoittaneet näistä erittäin sadistisista kansainvälisistä verkkoyhteisöistä, joissa lapsia ja nuoria altistetaan, heitä käytetään ja heitä saadaan jopa tekemään seksuaaliväkivaltaa tai järkyttäviä väkivallan tekoja. Suomen poliisi ja asiantuntijat ovat ehdottaneet, että Suomessakin poliisiin perustettaisiin sentyyppinen pohjoismainen keskus, joka Ruotsista ja Norjasta löytyy, johon voitaisiin keskittää osaaminen, resurssit ja tämänkaltaisten rikosten tutkiminen ja paljastaminen, jotta voitaisiin toimia ajoissa, ehkä ennen kuin pahin on päässyt tapahtumaankaan. Uskon, että tälle löytyisi tukea yli puoluerajojen. Kysynkin arvon ministeriltä: olisiko hallituksen mahdollista edistää ja vastata tähän asiantuntijoiden ja poliisin toiveeseen, jotta nämä järkyttävät rikokset saataisiin estettyä tai vähintään tekijät niistä seurauksiin?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-12-16T14:24:28,2025-12-16T14:25:40,Käsitelty,1.1 2025_130_274,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_275,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Itsellänikin tässä ensimmäisenä aiheena oli tämä huumausainetilanne ja sen vakavat seuraukset, jotka kuitenkin näkyvät täällä budjettikirjassakin monilta osin niin tulonmenetyksinä kuin myös sitten kustannusten nousuna. Tiedän, että tätä tilannetta ylipäätänsä eri puolilla Suomea on tuskasteltu, tietenkin eniten suuremmissa kaupungeissa, ja tiedän, että sisäministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriönkin yhteistoimin on pohdittu niitä toimenpiteitä, joilla tähän vaikeaan tilanteeseen voitaisiin hakea ratkaisuja. Nyt se kysymys sitten kuuluu, kun tämän niin sanotusti kahvinjuonnin ja viinereiden syömisen jälkeen pitäisi päätyä johtopäätöksiin ja joihinkin toimenpiteisiin: olisiko yksi mahdollisuus, että tässä nyt rakennettaisiin ainakin suurempien kaupunkien kanssa yhteiset toimintaohjelmat, millä tätä viheliäistä toimintaa pystyttäisiin lähtemään kitkemään? Tämähän ei ole kovin yksinkertainen ongelma, ja sen takia ajattelisin, että tässä varmaan sekä valtioneuvoston että suurempien kaupunkien välinen yhteistyö olisi tarpeellista.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-12-16T14:25:40,2025-12-16T14:26:53,Käsitelty,1.1 2025_130_276,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_277,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Kansanedustajan tärkein tehtävä on huolehtia suomalaisten arjen turvallisuudesta. Juuri nyt panostamme turvallisuuteen paitsi rajoilla isänmaamme puolustuksessa myös jokaisen kansalaisen arjessa. Ja varsinainen kysymys, aloitan sen jo nyt: huumeasiasta on tullut muutaman kerran tässä nyt edustajien taholta esille, ja se on vakava asia, se on äärimmäisen vakava asia. Jos me vain keskenään täällä, isot kaupungit, keskustellaan aiheesta... Ne huumeet pitäisi pysäyttää rajalle, ja se länsiraja vuotaa, me kaikki se tiedetään. Kysynkin ministeriltä: minkälaisiin toimenpiteisiin tämän asian suhteen vielä tämänkin hallituskauden aikana voisi ryhtyä? Eli tilkitään tuo länsiraja vielä sen lisäksi, että itäraja on tilkitty. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-16T14:26:53,2025-12-16T14:27:48,Käsitelty,1.1 2025_130_278,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Simula, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_279,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Yhteisenä tavoitteena on tosiaan tuhat ampumarataa Suomeen. Se tavoite on äärimmäisen kova. Ampumaradat ovat, niin kuin ministerikin totesi, tärkeitä maanpuolustukselle, metsästäjille, ampumaurheilijoille ja turvallisuusviranomaisille. Ne ovat ensisijaisesti turvallisuus-, eivät ympäristökysymys. Parhaillaan lausunnoilla on hallituksen esitys, jolla helpotetaan ampumaratojen luvitusta. Se siirretään ympäristöviranomaisilta pois, ja tämä on todellakin oikea teko. Kiitos siitä ministerille. Lupaprosessit nopeutuvat, ja ehdot helpottuvat. Lisäksi nyt kolmatta vuotta putkeen tuemme ampumaratoja ympäri Suomen niin sanotuista eduskunnan joululahjarahoista. Haluaisin kysyä ministeriltä: voitaisiinko ampumaratojen tukemiseen selvittää jonkinlaista pysyvää avustusmallia, sillä se tarve on todella kova?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2025-12-16T14:27:48,2025-12-16T14:28:55,Käsitelty,1.1 2025_130_280,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Werning, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_281,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Hallitus lupasi turvata sopimuspalokuntien aseman ja toimintakyvyn. Näin lukee hallitusohjelmassa, näin todetaan sisäisen turvallisuuden selonteossa, ja, ministeri Rantanen, te olette myös todennut tämän useaan otteeseen tässä salissa. Todellisuus on toinen. Varsinais-Suomessa ja Etelä-Karjalassa sopimuspalokuntien sopimuksia irtisanotaan, ja säästöpaineet leviävät muualle maahan. Kyse on rahallisesti varsin pienistä säästöistä mutta turvallisuuden kannalta valtavista riskeistä. Sopimuspalokunnat ovat monella paikkakunnalla se ratkaiseva tekijä, joka varmistaa avun nopean perille pääsyn. Hallitus ei voi samaan aikaan puhua turvallisuudesta ja ajaa alas sen kivijalkaa. Nyt tulee valita, pidetäänkö kiinni hallituksen linjauksista vai jatketaanko juhlapuheita samalla, kun sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä murennetaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-12-16T14:28:56,2025-12-16T14:29:59,Käsitelty,1.1 2025_130_282,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Perholehto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_283,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kiitos jaoston puheenjohtajalle ja ministerille puheenvuoroista. Ajattelen niin, että yksi osa sisäistä turvallisuutta on ihmisen luottamus siihen, että laki toteutuu, viranomaisilla on riittävä osaaminen ja aika tehdä työnsä ja että aina rikosten uhrit ja heidän läheistensä asia otetaan vakavasti. Oli aika järkyttävää lokakuussa lukea siitä, että poliisi oli lopettanut yli 40 tapauksessa lähisuhdeväkivalta-asian tutkinnan laittomasti. Apulaisoikeuskanslerin selvityksen mukaan näiden tekojen vakavuutta oli myös tulkittu väärin tai tutkinnat olivat seisoneet pitkään. Tiedän, että tämä ei johdu pelkästään siitä, etteikö osaamista olisi riittävästi, vaan myös yksinkertaisesti siitä, että päivittäisessä arjessa joudutaan tietenkin tekemään erilaista priorisointia. Kysyisin kuitenkin ministeriltä: konkretisoituvatko huolet lähisuhdeväkivallasta, erityisesti naisiin kohdistuvasta väkivallasta, mielestänne riittävällä tasolla tässä budjettiesityksessä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-12-16T14:29:59,2025-12-16T14:31:13,Käsitelty,1.1 2025_130_284,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kilpi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_285,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Heti alkuun pitää kiittää ministeriä ja hallitusta juuri oikeista asioista ja oikeista päätöksistä, mitä on tehty sisäisen turvallisuuden eteen ja sen kehittämiseksi. Nytkin katsotaan täällä tätä lukemaa, mikä meillä on viivan alla, 43 miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna tähän budjettiin, ja näitä pysyviä lisäyksiä on myöskin suunnattu juuri sellaisiin asioihin, mitkä ovat juuri oikeita. Näin se pitää tehdäkin, kun tämmöisessä ajassa eletään, missä poliisi on se ensivasteviranomainen hybridivaikuttamisessa, eivätkä minnekään ne aikaisemmatkaan turvallisuusuhat ole hävinneet, niin kuin täälläkin näissä keskusteluissa on hyvin käynyt esille. Varsinainen kysymykseni kyllä liittyy sitten vähän toiseen asiaan. Edustaja Lehtinen nostikin hyvin esille sen, että ihmisillä on halu auttaa Ukrainaa, ja meillä on eduskunnassa sisällä erinomaisen ansiokas lakialoite, edustaja Jäntin tekemä lakialoite rahankeräyslaista, joka liittyy nimenomaan siihen, [Puhemies koputtaa] että kaikki voisivat osallistua Ukrainan tukemiseen. Rahankeräyslaki on hyvin monimutkainen ja epäselvä, [Puhemies koputtaa] ja tämä on siellä menossa. Onko tämän tilanne nyt mikä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-12-16T14:31:13,2025-12-16T14:32:36,Käsitelty,1.1 2025_130_286,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Nieminen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_287,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Loistavaa työtä, ministeri Rantanen, sisäturvallisuuden eteen ja koko Suomen turvallisuuden eteen. Nostan tämän huumekeskustelun pointiksi täällä myös sen, että alfa-PVP on vain yksi huumausaine. Meillä ovat kaikki muut huumausaineet myöskin vielä kategorisesti esillä ja käytössä tässä maassa, ja tämä on vain yksi lisääntynyt ja kulminoitunut ongelma. Se ei ole suurten kaupunkien ongelma, sitä löytyy myös muualta, kuten näitä kaikkia muita huumausaineita, ja todellakin pitää olla huolissaan koko Suomesta, ei vain yksistä alueista. Poliisiresurssin, henkilöstön, kohdalla tavoite on 8 000 poliisia, mutta nostan edelleen huolen siitä henkilöstön jaksamisesta, siitä kuormittumisesta, minkä aiheuttavat nämä monet, monet lisääntyneet työtehtävät sekä siellä tarvittava kaikki muu osaaminen. Miten, ministeri, tulemme vastaamaan tähän henkilöstön jaksamiseen? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-12-16T14:32:36,2025-12-16T14:33:48,Käsitelty,1.1 2025_130_288,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_289,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Sain aikanaan olla koko lailla 12 vuotta hallintovaliokunnassa vuodesta 2011 alkaen, ja sinä aikana turvallisuusviranomaisten resurssit ja turvallisuusviranomaisten työ tulivat valiokuntatyön kautta hyvin lähelle, ja myös se muutos näkyi vuosien varrella turvapaikkakriisinä ja niin edelleen. Muutaman asian haluan nostaa ministerille esiin. Nämä hallituksen turvallisuusviranomaisille kohdistamat säästöt ovat huolenaihe. Ne näkyvät tässä työssäjaksamisessa, resursseissa ja muissa asioissa. Hyvä, että viime kaudella pysäytettiin tämä poliisimäärän lasku. Pääministeri Marinin hallituksen aikana 7 200:sta käännettiin nousuun — muuten ensimmäistä kertaa sinä aikana, kun näissä tehtävissä olen ollut — ja nyt sitä jatketaan. Toivon, että tässä tämä tason nosto nyt onnistuu, mutta nostan myös nämä pelastusviranomaiset ja suojelupoliisin. Ei voi olla niin, että lisätalousarviolla esimerkiksi suojelupoliisin tehtävää hoidetaan, vaan pitää olla budjeteissa ennakoitavuutta, jotta meidän viranomaisilla on myös kyky suunnitella omaa toimintaansa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-12-16T14:33:48,2025-12-16T14:35:00,Käsitelty,1.1 2025_130_290,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Partanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_291,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Karoliina,Partanen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssota osoittaa meille sen, että ampumaharjoittelua tulee tukea. Se tukee meidän maanpuolustustamme hyvin vahvasti. Siksi onkin tärkeää, että ensi vuoden budjetissa on tärkeitä panostuksia ampumaratoihin, ja tahdon ministeriä kiittää erityisesti 300 000 euron panostuksesta Kiteen Aimon ampumarataan. Haluan kiittää myös siitä, että poliisien henkilötyövuosia lisätään koko hallituskaudella yhteensä 300:lla ja ensi vuonna myös 70:llä. Tällä vaikutetaan muun muassa siihen, että rikokset eivät pääse vanhenemaan, kun tutkinnat nopeutuvat, ja myös vastataan tähän tärkeään kysymykseen, jonka edustaja Perholehto nosti esille, nimittäin naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja rikoksiin, joita poliisi tutkii. Tein kirjallisen kysymyksen tästä asiasta, minkä Perholehto nosti esille, ja sainkin siitä ministeriltä oivan vastauksen. Ymmärrykseni oli, että poliiseja on tässä asiassa ohjeistettu ja tullaan myös jatkossa vahvasti ohjeistamaan. Kiitos siitä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Karoliina Partanen,1520,2025-12-16T14:35:00,2025-12-16T14:36:12,Käsitelty,1.1 2025_130_292,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_293,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Kuten tuossa edustaja Kari edellä hyvin totesi ja viittasi tähän pitkäjänteisempään budjettisuunnitteluun, niin näkisin, että tämä on syytä ottaa nyt vakavasti ja huolehtia näistä sisäisen turvallisuuden viranomaisten pitkäaikaisista resurssipuutteista kokonaisvaltaisemmin ja jäntevämmin. Mitä tulee maahanmuuttoon ja maahanmuuttokysymyksiin, joihinka en tuossa edellisessä puheenvuorossani ehtinyt viittaamaan, niin olisin halunnut kysyä: onko hallituksella tarkoitus nyt vielä loppuvaalikaudella tuoda tämä maahanmuuton pisteytysmalli, joka esimerkiksi Kanadassa on ymmärrykseni mukaan menestyksellä otettu käyttöön, tämäntyyppistä valmistelua tehdä, jotta voimme varmistua siitä, että Suomeen saadaan työmarkkinoille osaavaa työvoimaa ja juuri sitä, mitä tarvitaan? Sitten mielelläni kuulisin myös siitä — mihin itse asiassa ministeri jo jonkun verran tuossa kuppilan puolella viittasikin — mitä uudistuksia nyt sitten tämän EU:n maahanmuuttohankkeen, maahanmuuttopaktin, myötä on kenties tulossa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-12-16T14:36:12,2025-12-16T14:37:30,Käsitelty,1.1 2025_130_294,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Ronkainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_295,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Minäkin haluan yhtyä näihin kiitoksiin ministerille hyvästä työstä sisäisen turvallisuuden varmistamisen ja kehittämisen eteen. Minun oli tarkoitus kysyä ampumaratahommista, mutta edustaja Simula jo hyvin kattavasti ne kysyikin tuossa. Oikeastaan totean vain, että hallituksen tavoite tuhannesta ampumaradasta tuntuu nyt tällä hetkellä karkaavan koko ajan kauemmas ja kauemmas. Toivottavasti siihen saadaan lainsäädäntömuutoksia nopeasti aikaiseksi, koska tämä kehityskulku ei ole se oikea tie. Itse kysyisin sopimuspalokunnista. Me tiedetään, että siellä on henkilöstöpula ja isoja ongelmia sen suhteen. Olen tästä ennenkin puhunut: kun siviilipalvelusjärjestelmää ollaan muuttamassa kohti kokonaisturvallisuusajatusta, niin miten te näette, voisiko sieltä löytyä joku osa-apu? Minä en tarkoita, että sieltä tulee täysapu, mutta voisiko sieltä löytyä joku osa-apu tähän sopimuspalokuntien ongelmaan? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-12-16T14:37:30,2025-12-16T14:38:39,Käsitelty,1.1 2025_130_296,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Razmyar, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_297,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Sisäinen turvallisuus on keskeinen asia meidän turvallisuudessa ja turvallisuudentunteessa ja ennen kaikkea koko yhteiskunnan eheydessä. Valitettavasti tämä hallitus on kuitenkin heikentänyt merkittävästi ihmisten luottamusta sekä myöskin turvallisuudentunnetta, kun katsoo laajasti ja pitkäjänteisesti teidän budjettianne. [Perussuomalaisten ryhmästä: Höpö höpö!] Ennaltaehkäisystä olette leikanneet — tutkitusti asia, joka vaikuttaa nimenomaan esimerkiksi nuorisorikollisuuteen ja sen ehkäisemiseen. Nuorten kohtaaminen on äärimmäisen tärkeä asia. Varmasti on näin, että poliiseja tarvitaan lisää, mutta samanaikaisesti me tarvitaan nuorisotyöntekijöitä, ennalta estävää nuorisotyötä, jalkautuvaa nuorisotyötä, jossa aikuiset ihmiset kohtaavat nuoria vaikeissa tilanteissa ja vaikeissa olosuhteissa. Olette myöskin kotoutumisesta leikanneet. Voi olla, että osalle täällä se on ylpeyden aihe, mutta itse ajattelen lähinnä niin, että haluatteko te, että kotoutuminen epäonnistuu. Me haluamme, että se onnistuu. Mutta onneksi ampumarahoille löytyy riittävästi rahoitusta ja kannustusta. [Mauri Peltokankaan välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2025-12-16T14:38:39,2025-12-16T14:39:54,Käsitelty,1.1 2025_130_298,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_299,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille kaikesta sisäisen turvallisuuden työstä, jota teette. Se on tärkeää työtä, ja hienoa on, että myös turvallisuusviranomaisiin on tullut rahoitusta. Erityisesti rikoksien rangaistuksia on kovennettu, mikä on hienoa, mutta sitä myötä myös tarvitaan poliiseja. Tätä myöten onkin lisätty 300 henkilötyövuotta koko hallituskaudella ja nyt 70, ja tärkeää on, että se on nimenomaan sinne operatiiviseen toimintaan. On myös huomioitu pelastajien koulutus: heitä valmistuu ensi vuonna 54 kappaletta enemmän. Lisäksi ampumaratoihin on huomattava summa rahaa. Se on tärkeää, koska myös metsästäjät, ampumaurheilijat, turvallisuusviranomaiset ja reserviläiset käyttävät näitä. Ampumaharjoittelu on nykypäivänä tärkeää. Kiitos näistä kaikista, joita nyt tässä jää vielä luettelematta. Ei kysymyksiä vaan kiitoksia tällä kertaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-12-16T14:39:54,2025-12-16T14:40:54,Käsitelty,1.1 2025_130_300,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_301,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on ollut hyviä keskusteluja tämän sisäisen turvallisuuden osalta. Kysymykseni koskee sitä, että kun maailmalta havaitaan koko ajan eri puolilta ulkoisia drooneja ja muita tällaisia, jotka tulevat ilmatilaan ja ei tiedetä, kenen ne ovat, niin miten me ollaan valmistauduttu tällaiseen tilanteeseen, joka tulee niin kuin systemaattisesti tuolta ulkopuolelta ohjattuna, ja niillä on omat tarkoitusperänsä. Toinen alue tässä on se, että kun meillä on tämä tietoverkkorikollisuus kasvamassa koko ajan ja siellä on erilaista vaikuttamisyritystä, kaikkien tietojen utelua tapahtuu ja me ollaan näillä uusilla alueilla nyt semmoisessa tilanteessa, niin kuinka hyvä valmius näitten osalta meillä on. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-16T14:40:54,2025-12-16T14:41:53,Käsitelty,1.1 2025_130_302,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Savio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_303,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on panostanut koko kautensa ajan erittäin merkittävästi Suomen sisäisen turvallisuuden vahvistamiseen, ja lisäystä on jälleen tulossa muun muassa poliisin toimintamenoihin ja Rajavartiolaitoksen toimintaan. Sekä poliisin että Rajavartiolaitoksen henkilöstöä on lisätty ja suorituskykyä nostettu, ja nämä ovat erittäin tärkeitä päätöksiä näinä epävarmoina aikoina. Suuri kiitos sisäministeri Rantaselle näistä panostuksista ja myös muusta hänen tekemästään ansiokkaasta työstä! Arvoisa puhemies! Haluan monien muiden edustajien tavoin ottaa kantaa pahentuneeseen huumeongelmaan. Kuten todettu, viime aikoina ovat lisääntyneet esimerkiksi uusien muuntohuumeiden aiheuttamat vakavat haitat sekä kaupunkikeskuksissa että niiden ulkopuolella, mutta kuten edustaja Nieminen hyvin totesi, myös perinteisemmät huumeet ovat edelleen osa huumausaineongelmaa. Arvoisa sisäministeri Rantanen, tiedän, että suhtaudutte hyvin vakavasti huumeiden käyttöön ja siitä aiheutuviin ongelmiin. [Puhemies koputtaa] Voisitteko kuvailla ministeriönne toimia [Puhemies koputtaa] huumeongelmien kuriin laittamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2025-12-16T14:41:53,2025-12-16T14:43:20,Käsitelty,1.1 2025_130_304,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kontula, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_305,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Siitä tietää, että ollaan myöhässä, kun päihdeongelmista keskustellaan sisäministeriön hallinnonalalla. Me tiedetään, että pääsääntöisesti sellainen päihteidenkäyttö, joka näkyy sisäministeriön hallinnonalalla, on alkanut jo alaikäisenä — jopa päihderiippuvuus on alkanut jo alaikäisenä. Me myös tiedetään, että sillä on voimakas yhteys kaikkiin keskeisiin sosiaalisiin ongelmiin, ja me tiedetään, että sillä on voimakas yhteys mielenterveyspalvelujen saatavuuteen, joka on heikkoa. Kun päihteet alkavat muodostua turvallisuuskysymykseksi, ollaan aina vuosia, usein vuosikymmeniä, myöhässä asian ratkaisemisessa, ja tämä hallitus ei ole kyllä tehnyt asian eteen juuri muuta kuin lisännyt vankilapaikkoja. Vankila sinällään on äärimmäisen kallis ja tehoton tapa hoitaa päihdeongelmia. Hoitoonpääsy oikea-aikaisesti tutkitusti toimiviin hoitoihin auttaisi huomattavasti enemmän myös siellä vankilalaitoksen sisällä, mutta tietysti mieluummin vuosikausia sitä ennen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2025-12-16T14:43:20,2025-12-16T14:44:34,Käsitelty,1.1 2025_130_306,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_307,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri! Poliisin toimintamenoihin osoitetaan pysyvää lisäystä yhteensä noin 11 miljoonaa euroa, josta kohdennetaan koulupoliisitoimintaan 2 miljoonaa euroa — erittäin tärkeätä, ennalta estävää työtä — harmaan talouden ehkäisyyn kolme ja puoli miljoonaa — jo aikaisemmin toimineet harmaan talouden yksiköt ovat helposti keränneet paljon enemmän rahaa harmaan talouden yksikön petos‑ ynnä muissa tapauksissa — ja sitten nuoriso‑ ja jengirikollisuuden torjuntaan 5 miljoonaa euroa — erittäin tärkeä, hyvä kohde. Lisäksi osoitetaan valmiusyksikön suorituskyvyn nostoon noin 5,2 miljoonaa euroa, ja rahoitusta nostetaan 8 miljoonaan euroon kehyskauden aikana. Arvoisa ministeri, kuinka nopeasti tämä saadaan toteutettua, kun huomioidaan muun muassa viimeisimmät Australian tapahtumat? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-12-16T14:44:34,2025-12-16T14:45:33,Käsitelty,1.1 2025_130_308,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hanna Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_309,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Keskusta on valmis tukemaan kaikkia hyviä hallituksen esityksiä, ja tuemme erittäin lämpimästi itse asiassa jo viime vaalikaudella aloitettua tavoitetta poliisien määrän lisäämisestä tähän 8 000:een. Kannan kuitenkin huolta poliisien sijaintipaikoista ja tietysti maakunnista ja harvaan asutuista alueista. Tapasin viime viikolla erään kaupan työntekijän, joka kertoi omasta kokemuksestaan, kun näki työpisteen läheisyydessä kaupassa ihmisen laittavan povitaskuun tavaroita. Hän tiesi sen, että jos hän tekee hälytyksen siitä, niin turvaa ei ole lähimailla, ei yksityistä turvayritystä mutta ei myöskään poliisia ole saatavilla, koska välimatkat ovat niin pitkät. Rosvo kerkiää tunkea povarin täyteen tavaraa ja paeta paikalta, ja tässä on riski lähteä henkilökohtaisesti kohtaamaan tätä ryöstäjää. Kysynkin nytten ministeriltä: mikä on viesti tuonne harvaan asutulle alueelle ja siellä lisääntyvistä huumeongelmista kärsiville alueille, missä nämä rikolliset ovat yhä vaarallisempia myös kaupan työntekijöille?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-12-16T14:45:33,2025-12-16T14:46:40,Käsitelty,1.1 2025_130_310,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Jäntti, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_311,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Aleksi,Jäntti,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! On ensiarvoisen tärkeää, että Suomi seisoo Ukrainan tukena kaikissa tilanteissa loppuun asti. Ukraina tarvitsee kaiken tukemme. Yhdeksän kuukautta sitten 132 kansanedustajaa allekirjoitti lakialoitteen, jonka tarkoituksena on mahdollistaa rahan kerääminen paitsi Suomen puolustusvoimille kriisin aikana myöskin Ukrainalle nykyistä laajemmin. Toteutuessaan uusi laki mahdollistaisi rahan keräämisen itsenäiselle valtiolle ja sen kiinteänä osana toimiville laillisille osille muuhun kuin aseiden ja ampumatarvikkeiden ja näihin rinnastettaviin hankintoihin edellyttäen, että kyseinen valtio on Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan tai kansainvälisen oikeuden tarkoittaman laittoman aseellisen hyökkäyksen kohteena oikeutettu näin kollektiiviseen puolustautumiseen ja valtioneuvosto on todennut asian. Arvoisa ministeri, kuinka tärkeänä esimerkiksi asteikolla 1—10 pidätte sitä, että kansalaisyhteiskuntamme voisi osallistua Puolustusvoimiemme ja muiden meitä puolustavien asevoimien tukemiseen nykyistä laajemmin?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Aleksi Jäntti,1513,2025-12-16T14:46:40,2025-12-16T14:47:52,Käsitelty,1.1 2025_130_312,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Heinäluoma, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_313,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Niemi puhui täällä harmaan talouden torjuntaohjelmasta, ja on hienoa, että puhui, koska se on kyllä tärkeä osa meidän Verohallinnon toimintoja ja poliisin yhteistyötä. Ikäväkseni on kuitenkin todettava, että tämä hallitushan on leikannut tämän harmaan talouden torjuntaohjelman resursseista ja tämän hallituskauden alkaessa oli jopa suuri uhka, että hallitus lakkauttaa koko toimintaohjelman, koska tästä ei ollut mitään mainintaa hallitusohjelmassa. Vasta tämän ison kohun jälkeen sitten ilmoitettiin, että ohjelma käynnistyykin, mutta täysin riittämättömillä resursseilla, koska resursseja muistaakseni leikattiin puolella. Joten kysyisin kyllä ministeri Rantaselta: ettekö tunnista tätä mahdollisuutta tässä harmaan talouden torjunnassa? Niin kuin edustaja Niemi totesi, niin sehän toisi valtiolle myös lisää tuloja, mikäli onnistumme rikollista toimintaa ehkäisemään.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2025-12-16T14:47:52,2025-12-16T14:49:04,Käsitelty,1.1 2025_130_314,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_315,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, Suomeen rakennetaan viimein maahanmuuttopolitiikkaa, jossa järki ja vastuu menevät edelle. Turvapaikkapolitiikka kiristyy ja viedään pohjoismaiselle tasolle. Kansainvälinen suojelu on väliaikaista, ja kielteisen päätöksen saaneiden on lähdettävä, kuten pitääkin. Järjestelmän väärinkäytöksiin puututaan, uusintahakemuksia rajoitetaan ja viranomaisille annetaan työkalut toimia. Pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden ehtojen kiristäminen on välttämätöntä. Suomeen tullaan tekemään töitä, oppimaan kieli ja noudattamaan lakeja. Kotoutuminen on velvollisuus, joka lähtee maahanmuuttajasta itsestään. Työperäinen maahanmuutto perustuu työhön, mutta samalla on huolehdittava, ettei halpamaahanmuuton kautta poljeta suomalaisten mahdollisuutta työllistyä. Arvoisa puhemies! Sisäministeriön kulut pienenevät, mutta turvallisuudesta ei tingitä. Kulujen vähentyminen johtuu pääosin maahanmuuton vastaanottomenojen alentumisesta, joka on vain positiivinen asia. Turvallisuus on valtion tärkein tehtävä. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että ministeriö on kiinnittänyt [Puhemies koputtaa] erityistä huomiota turvallisuuteen sekä poliisien ja rajaturvallisuuden resursseihin. Iso kiitos [Puhemies koputtaa] ministeri Rantaselle erinomaisen hyvästä työstä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-12-16T14:49:04,2025-12-16T14:50:25,Käsitelty,1.1 2025_130_316,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_317,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Jo 20 surmattua naista Suomessa tänä vuonna. Ainakin naisiin kohdistuva väkivalta on suuri ongelma Suomessa. Istanbulin sopimuksen mukaan Suomessa pitäisi olla yli 500 turvakotipaikkaa. Te olette niitä nyt lisäämässä, se on hyvä asia, mutta edelleenkin tällä saavutettavat noin 260 turvapaikkaa on tosi vähän. Me tiedetään, että kaupungeissa on vaikeaa päästä turvapaikkoihin, saati sitten kaupunkien ulkopuolella, missä tietenkin matkat käyvät pitkiksi. Te olette myös samalla leikanneet niiltä sotejärjestöiltä, jotka tekevät ennalta ehkäisevää työtä parisuhdeväkivallan parissa, joten emme täysin oikeaan suuntaan kyllä ole menossa. Osa tästä väkivallasta Suomessa on kunniaan liittyvää väkivaltaa, ja niitä naisia nyt ei auta se, että te puhutte yleisesti vain maahanmuutosta. Kysyn ministeriltä: mitä te teette kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisemiseksi, ylipäänsä naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi ja näitten väkivaltaa kokeneiden naisten auttamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-12-16T14:50:25,2025-12-16T14:51:35,Käsitelty,1.1 2025_130_318,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_319,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Sisäministeriön hallinnonalalla jatketaan sitä hyvää työtä, jota koko hallituskauden ajan on tehty. Merkillepantavaa ovat panostukset sisäisen turvallisuuden alalla, ja esimerkiksi maahanmuuttopolitiikkaa on parannettu kovalla kädellä. Kirsikkana tässä kakussa on tunnetun rikollisen Milan Jaffin karkotus takaisin Irakiin. Karkotusten määrä on kasvanut muutenkin aiempaan verrattuna, ja sorvatut lait sekä viranomaisille osoitetut resurssit mahdollistavat ne entistä matalammalla kynnyksellä. Kielteisen päätöksen saaneet palaavat tai heidät palautetaan lähtömaihin mahdollisimman nopeasti, aivan kuten hallitusohjelma hallitusta velvoittaa. Kiitos ministeri Rantaselle vankkumattomasta työstä suomalaisten ja koko Suomen turvallisuuden eteen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-12-16T14:51:35,2025-12-16T14:52:30,Käsitelty,1.1 2025_130_320,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Ministeri Rantanen, kysymyksiä tuli varsin paljon ja laajalta alueelta. Seitsemän minuuttia, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_321,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Mari,Rantanen,Sisäministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Aloitan yleisesti sillä, että vaikka totta tosiaan meidän julkisen talouden tilanne on erittäin vaikea ja haastava, niin silti on kyetty kuitenkin pitämään kiinni turvallisuustyöstä ja jopa turvallisuuspanostuksista, ja se on tietysti äärimmäisen tärkeää tässä tilanteessa niin tänään kuin jatkossakin. Mutta sitten, aivan niin kuin täällä todettiin, kyllä sisäministeriön hallinnonalakin joutuu näihin talkoisiin osallistumaan, mutta se, mistä olen hyvin tyytyväinen, on se, että emme aivan samalla tasolla kuin monen muun ministeriön hallinnonala. Pidän tätä valintaa koko hallitukselta erittäin, erittäin viisaana, sillä tässä tilanteessa on syytäkin huolehtia siitä, että meidän turvallisuutemme kaikilta osin kyetään ylläpitämään. Täällä kysyttiin rajasta ja siitä, miten rajalla menee. No, kuten voitte havaita, niin rajatilanne on tällä hetkellä vakaa, mutta toki me emme huomisesta tiedä, ja sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että meidän Rajavartiolaitoksella on riittävä määrä välineistöä, riittävä määrä henkilöstöä, riittävä määrä teknologiaa, ja sen lisäksi he tarvitsevat myös toimivaltuuksia. Niitä on päivitettävä koko ajan tähän tilanteeseen sopivaksi, ja meillä on lähtenyt lausuntokierrokselle muun muassa Rajavartiolaitoksen varautumislainsäädäntö, jossa nimenomaisesti siinäkin haetaan heille lisää toimivaltuuksia. Panostukset rajaturvallisuuteen kaikilta osin ovat tarpeellisia, ovat tänään ja ovat varmasti myös tulevaisuudessa. Sitten poliisista on kysytty täällä hyvinkin paljon. Aloitan ehkä tästä huumausaineasiasta, joka täällä nousi useammassa puheenvuorossa esiin. Poliisi tekee tietenkin huumausaineiden torjuntaa kaikin mahdollisin keinoin, mitä poliisille kuuluu. Se on tietysti selvää, ja oikeastaan tässä edustaja Kontula varsin hyvin totesi — ja olemme täysin samaa mieltä siitä — että kun huumausaineongelma tulee poliisin syliin, niin me olemme silloin ihan valtavasti myöhässä. Pitäisi päästä siihen, että ensinnäkin tässä maassa täytyisi asenteet huumausaineita kohtaan palauttaa takaisin sinne kielteiseen suuntaan, täysin kielteiseen, [Petri Honkonen: Hyvä!] eikä niin, että me täällä jopa eduskunnassa asti höpisemme huumausaineiden laillistamisesta. Tämä on nyt tietenkin ihan ensimmäinen asia, mitä pitäisi tässä yhteydessä tehdä. No, sitten on tietysti tukku muita toimia, mutta jotenkin ajattelisin itse, että varsinkin kun me puhutaan nuorista ihmisistä, niin eivät he löydy ensimmäiseksi Helsingin kaduilta käyttämässä alfa-PVP-huumetta tai amfetamiinia, vaan siinä on tapahtunut paljon asioita. Itse ajattelisin, että näihin pitäisi päästä paljon, paljon aikaisemmin käsiksi, eikä niin, että meillä poliisi on sitten se ensimmäinen viranomainen, joka heitä kohtaa. [Eduskunnasta: Täysin samaa mieltä!] Tämä tietysti vaatii hyvinkin poikkihallinnollista yhteistyötä, mutta sen voin teille taata ja vakuuttaa, että poliisi ja muut viranomaiset yhdessä tekevät kaiken sen, mitä vain voivat, ja pyrkivät muun muassa siihen, että näitä aineita saadaan kaduilta pois. Se on tietysti äärimmäisen tärkeää, mutta niin kauan kuin on kysyntää, on myös tarjontaa, ja se tässäkin asiassa valitettavasti toimii. Mutta ehkä olette huomanneet, että poliisi ja Tulli ovat toimineet erittäin tehokkaasti takavarikoimalla huumausaineita tänä vuonna varsin ennätyksellisiä määriä. Mitä sitten tulee tähän alfa-PVP:hen, niin totean sen, mikä täällä jo itse asiassa sanottiin, että se on vain yksi vaarallisista huumausaineista. Amfetamiini on meillä edelleen käytetyin aine, pois lukien pääkaupunkiseutu, jossa kokaiini löytyy jätevesitutkimuksista ykkösenä. Sitten maahanmuuttokysymyksistä kysyttiin muun muassa sitä, minkälaisia EU-toimia on tulossa. No, ensinnäkin me tehdään tietysti kansallisesti hallitusohjelman mukaisesti hyvinkin tiukentavaa maahanmuuttopolitiikkaa, ja se on enemmän kuin tarpeen tässä maassa, jossa tällaista tiukentavaa politiikkaa ei ole pitkään aikaan tehty. Tähän samaan porukkaan on tullut myöskin EU ja suurin osa EU-maista. Nythän viime viikolla sisäministerit hyväksyivät omassa neuvostossaan kolme lainsäädäntöaloitetta. Yksi näistä on turvalliset kolmannet maat, toinen on turvalliset alkuperämaat ja kolmas on paluuasetus, jotka sieltä hyväksyttiin. Näiden tarkoitus on nimenomaisesti se, että turvapaikkapaktin lisäksi — joka siis on tämmöinen yhteinen hallintajärjestelmä — olisi yhteiset säännöt, ja nyt nämä hyväksytyt mahdollistavat nopeammat maasta poistamiset, ne mahdollistavat turvapaikkaprosessit kolmannessa maassa, ne mahdollistavat paluukeskukset kolmansiin maihin. Näin ollen voidaan sanoa, että kyllä pikemminkin suunta on samanlainen kuin Suomen hallituksella. Ilolla olen kyllä huomannut sen, että jos 2,5 vuotta sitten, 2023, kun hallituksemme aloitti, saatoimme olla vähän etupellossa EU-maidenkin joukossa, tällä hetkellä olemme kyllä kaikki menossa samaan suuntaan. Euroopan unionista on tulossa myöskin tiukentavaa maahanmuuttopolitiikkaa, joka on sinänsä erinomaisen iloinen asia ja paljon kaivattu asia. No, sitten vielä yritän tähän saada muutaman asian mahtumaan. Täällä on kysytty sopimuspalokunnista, ovatko sopimuspalokunnat tärkeitä. Kyllä, kaikki pelastustoimen palvelut ovat aivan keskeisiä sisäisen turvallisuuden palveluita ja viranomaisia, mutta niin ovat myös sopimuspalokunnat. Suomalainen järjestelmä hyvin pitkälti nojaa siihen, että meillä on toimivat sopimuspalokunnat. Nämä asiat ovat tietysti hyvinvointialueiden pelastuslaitosten kysymyksiä, kun puhutaan näistä sopimuksista. Silloin meidän täytyy myöskin kunnioittaa sitä, että mikäli heillä on olemassa alueellansa sellaisia, vaikkapa pieniä sopimuspalokuntia, jotka eivät pysty tuottamaan sitä palvelua, josta he ovat pelastuslaitoksen kanssa sopineet, niin en minä ainakaan osaa siitä mennä moittimaan, miksi tätä sitten lakkautetaan. Luulen, että tässäkin tietysti pyritään käyttämään rahat mahdollisimman tehokkaasti. Kukaan ei ole sitä mieltä, että meidän pitäisi tästä järjestelmästä luopua, mutta selvää on se, että kaiken rahankäytön varmasti on tällä hetkellä oltava järkevää. Sitten ihan lyhyesti, arvoisa puhemies, vielä tässä kohtaa näihin koto-asioihin. Minä jaksan hämmästellä sitä, että täällä haluttaisiin jatkaa samalla tavalla kuin ennenkin, eli että kotoutumista mitattaisiin siihen käytetyllä rahalla eikä niillä tuloksilla. Voin sanoa, että tässä maassa ei ole aiemmin edes mitattu kotoutumista. Nyt sitä mitataan, ja meidän tarkoituksemme on nimenomaisesti muuttaa järjestelmää niin, että siinä keskitytään kielikoulutukseen ja yhteiskunnan järjestelmän ymmärtämiseen ja meidän arvojen ja sääntöjen tuntemiseen ja niiden kunnioittamiseen. Se on se tie, jolla ihminen voi päästä työhön, ja Suomeen kotoudutaan työllä. Ei ole tarkoituskaan, että maahanmuuttajaihmiset ovat koto-palvelun asiakkaina, jossa on kaiken maailman papanoiden keräämistä tulitikkuaskeihin. Tarkoitus on se, että he oppivat suomen kielen, osaavat suomalaisen yhteiskunnan ja sitä kautta työllistyvät eivätkä roiku sosiaaliturvan kanssa vuosikausia. [Perussuomalaisista: Juuri näin!] Tarkoitus on siis juuri se, minkä olisi pitänyt olla aina koto-palveluiden tavoitteena. Mutta niin kuin me tiedämme, aiemmin tätä ei ole mitattu, ei ole katsottu tarpeelliseksi, että he saavat sellaiset eväät, joilla he pääsevät oman elämänsä alkuun ja pystyvät itse hankkimaan oman toimeentulonsa, vaan meillä on lähdetty siitä, että katsotaan, että koto on onnistunut silloin, kun siihen käytetään mahdollisimman paljon rahaa. Näinhän ei todellakaan ole, ja voin todeta, että myöskään tulokset eivät puhu sen puolesta, että kannattaisi edes jatkaa samalla järjestelmällä kuin aiemmin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2025-12-16T14:52:41,2025-12-16T15:02:18,Käsitelty,1.1 2025_130_322,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, ministeri. — Nyt ehdimme vähäksi aikaa siirtyä puhujalistalle. Edustaja Kaunistola, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_323,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Turvallisuus on yhteiskuntamme peruspilari, ja suomalainen yhteiskunta rakentuu luottamukselle. Turvallisuus ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Se on pitkäjänteisen työn, vastuullisten päätösten ja ennakoinnin tulosta. Myös kansainvälinen, maailmanpoliittinen tilanteemme vaatii, että panostamme niin ulkoiseen kuin sisäiseen turvallisuuteen yhä, entistä vahvemmin varautuen erilaisiin uhkakuviin. Suomen on oltava vahva sisäisesti ja ulkoisesti, emmekä voi sitä olla, ellemme pidä huolta suomalaisten turvallisuudesta. Hallitus tekeekin merkittäviä panostuksia suomalaisten ja Suomen sisäiseen turvallisuuteen. Poliisin läsnäolon turvaaminen koko maassa on tärkeää: muun muassa poliisin suorituskykyä nostetaan kohdentamalla henkilöstölisäykset nimenomaan operatiiviseen toimintaan. Poliisin toimintamenojen kasvattamisen ohella esimerkiksi suojelupoliisin ja Rajavartiolaitoksen toimintamenot ovat kasvaneet, kun tätä nyt käsiteltävää budjettiesitystä verrataan vuoden 23 tilinpäätökseen. Samalla kaikkien näiden toimijoiden henkilötyövuosien määrä on kasvanut merkittävästi, mikä kertoo menojen kohdentumisesta nimenomaan lisäkäsiin ja henkilöstön kasvattamiseen. On myös tärkeää, että poliisin ja muiden sisäisen turvallisuuden viranomaisten budjettien suhteen ollaan tarpeeksi pitkänäköisiä. Budjettien on mahdollistettava joustava ennakointi ja koulutuksellinen suunnittelu pitkällä aikavälillä. Lisäksi viranomaisten on kyettävä varautumaan uusien uhkien torjuntaan ja parannettava joustavaa valmiuttaan reagoida muuttuviin olosuhteisiin, koskivatpa ne nuoriso- tai jengirikollisuutta tai huumausainerikollisuutta. Koulutus, varautuminen ja valmius ovat poliisin tehtävien ytimessä, ja niiden resursoinnista on pidettävä huolta — tästä esimerkkinä muun muassa poliisin valmiusyksikön toiminnan kehittämiseen tehtävät budjettipanostukset. Arvoisa puhemies! Talouden tilanteen jatkuessa haastavana kaikille hallinnonaloille kohdistuu ymmärrettävästi myös säästöpaineita. Sisäministeriön hallinnonalan kohdalla menojen väheneminen selittyy kuitenkin suurelta osin maahanmuuton kustannusten alenemisella ja Rajavartiolaitoksen kertaluontoisten investointien poistumisella. Hallitus on sitoutunut turvaamaan koko rikosprosessiketjun toimivuuden aina poliisista oikeuslaitokseen asti, ja näiden toimijoiden resursointi joka asteella on keskeinen osa ketjun toimivuutta. Hallitus on myös puuttunut määrätietoisesti muun muassa jengirikollisuuteen koventamalla jengeihin kytkeytyvien rikosten rangaistuksia. Myös rangaistusten koventaminen edellyttää lisäresursseja läpi koko rikosketjun alkaen kentällä olevista poliiseista. On hyvä, että tähän tarpeeseen myös vastataan. On tärkeää, että poliisi näkyy tasapuolisesti koko maassa ja maakuntakeskuksissa. Huumausainetilanteeseen liittyen: Hallitus on tehnyt johdonmukaisesti panostuksia myös näihin resursseihin, torjumiseen. Koulupoliisitoimintaan on myönnetty kahden miljoonan määräraha, ja vieraillessani syksyllä Lounais-Suomen poliisissa kuulin lupaavista työn tuloksista uudenlaisesta koulupoliisitoiminnasta. Signaalin ja yhteiskunnallisen selkeän viestin huumausaineista tulee kuitenkin olla suora: ei ensimmäistäkään kokeilua huumeille, täydellisen negatiivinen asenne. Panostukset budjetissa operatiiviseen toimintaan ja kenttävalvonnan vahvistamiseen koko maassa ovat ensiarvoisen tärkeitä. Kentällä nähdään ongelmat ja paljastetaan niitä reaaliajassa. Poliisissa tehdäänkin jatkuvasti työtä uusien rikollisten ilmiöiden tunnistamiseksi, ja on tärkeää myös puuttua tehokkaasti nuorten rikolliseen toimintaan, niin jengiytymisen kuin muiden rikollisten ilmiöiden kitkemiseksi. Vielä lopuksi, arvoisa puhemies, nostaisin esiin Tullin keskeisen roolin Suomen ja suomalaisten turvallisuuden takaajana. Suomen liittyminen Natoon on lisännyt liikennettä satamissa, esimerkiksi Satakunnassa, kun armeijan materiaaleja tuodaan sitä kautta muun muassa Porin prikaatin harjoitustarkoituksiin. Tullin rooli valvojana on satamaturvallisuudessa keskeinen. Esimerkiksi salakuljetus on merkittävä osa kansainvälistä rikollisuutta ja Tullin rooli sen torjunnassa merkittävä. Viranomaisten saumaton yhteistyö on keskeistä kokonaisrikollisuuden ehkäisemiseksi, ja tällöin on turvattava kaikkien toimijoiden resurssit. Tällä hetkellä kuitenkin Tullin operatiivisen toiminnan rahoitus ja toimintakapasiteetin turvaaminen jäävät hieman ontuviksi, ja tästä valtiovarainvaliokuntakin on esittänyt mietinnössään huolia. Jos Tullin rahoitus jää ontumaan, vesitämme koko viranomaisketjun, PTR-ketjun, toimivuutta, mikä vaikuttaa keskeisesti juuri näihin sisäministeriön hallinnonalan panostusten tosiasialliseen vaikuttavuuteen. Turvallisuus ei ole itsestäänselvyys. Se on pitkäjänteisen työn, vastuullisten päätösten ja ennakoinnin tulosta, joita ensi vuoden budjettipanostukset tukevat. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-12-16T15:02:36,2025-12-16T15:08:05,Käsitelty,1.1 2025_130_324,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_325,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kansanedustajan tärkein tehtävä on huolehtia suomalaisten arjen turvallisuudesta. Tämä talousarvio lähtee liikkeelle juuri tästä perusasiasta. Siinä kansallista turvallisuutta rakennetaan kokonaisuutena niin rajoilla, viranomaisten toimintakyvyssä kuin jokaisen suomalaisen arjessa. Kyse ei ole yksittäisistä toimista vaan systemaattisesta työstä suomalaisten turvallisuuden puolesta. Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarviossa vahvistetaan jälleen poliisin resursseja, jotta etenemme kohti 8 000 poliisin tavoitetta. Sen tavoitteena on turvata poliisin näkyvyys koko maassa. Samalla panostetaan pelastajien koulutukseen, väestönsuojien kuntoon ja viranomaisten valmiuksiin vastata poikkeustilanteisiin. Turvallisuus ei kuitenkaan ole vain ongelmien ratkaisemista, vaan se edellyttää myös vahvaa tiedustelua ja ennakointia. Siksi suojelupoliisilla on keskeinen rooli kansallisen turvallisuuden varmistamisessa. Hallitus on korjannut sen aiemman rahoitusvajeen osoittamalla suorituskykyyn pysyvän lisärahoituksen. Vaikka ensi vuonna suojelupoliisin määrärahoja tarkistetaan maltillisesti, sen toimintakyky turvataan ja resurssit kohdennetaan viisaasti todellisiin tarpeisiin. Nämä ovat kaikki tärkeitä toimia turvallisuutemme puolesta. Arvoisa puhemies! Suomessa voi olla sisäistä turvallisuutta vain, kun rajamme ovat kunnossa. Siksi turvallisuus alkaa rajoilta. Suomi toimii viisaasti, kun se varautuu kaikkiin niihin keinoihin, joilla yhteiskuntamme vakautta voidaan horjuttaa. Rajavartiolaitoksen varsinaisia toimintamenoja vahvistetaan siten, että lisäyksen ansiosta sen henkilötyövuosimäärä kasvaa. On välttämätöntä, että Suomella on käytössä riittävät ja toimivat työkalut rajojensa valvomiseen ja turvallisuuden ylläpitämiseen. Arvoisa puhemies! Kokonaisturvallisuus ei synny juhlapuheista vaan päätöksistä. Tämä hallitus on osoittanut resursseja sinne, missä niille on ollut todellinen tarve, ja tehnyt ratkaisuja, joilla Suomea tehdään aidosti turvallisemmaksi. Tämä talousarvio katsoo tulevaisuuteen ja huolehtii yhteiskuntamme tärkeimmästä kivijalasta, turvallisuudesta. Siksi tämä sisäministeriön hallinnonalalle esitetty kokonaisuus on kannatettava. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-16T15:08:15,2025-12-16T15:12:07,Käsitelty,1.1 2025_130_326,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_327,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Suomen sisäisen arjen turvallisuuden tulee olla eduskunnan ja kansanedustajien ydintehtävä. Turvallinen Suomi edellyttää toimivaa maahanmuuttopolitiikkaa, vahvoja viranomaisia ja ennakoivaa varautumista. Turvapaikkapolitiikka on tiukennettu hallitusohjelman mukaisesti pohjoismaiselle tasolle, väärinkäytöksiä torjutaan ja kielteisen päätöksen saaneiden palautuksia tehostetaan. Tämä vahvistaa turvallisuutta ja luottamusta maassamme. Poliisin resurssit turvataan koko maassa. Hallitus etenee kohti 8 000 poliisin tavoitetta, ja lisärahoituksella vahvistetaan nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaa sekä harmaan talouden ehkäisyä. Poliisin näkyvyys ja toimintakyky ovat keskeisiä kansalaisten turvallisuudentunteelle. Arvoisa puhemies! Myös pelastustoimi on olennainen osa turvallisuutta. Tuhat uutta pelastajaa vuoteen 2032 on merkittävä tavoite. Sopimuspalokunnilla on tärkeä rooli erityisesti harvaan asutuilla alueilla, ja niiden toimintaedellytyksistä on huolehdittava. Koko Suomen etu on, että Itä-Suomi on asuttu ja sinne panostetaan niin rajan kuin elinvoiman suhteen. Arvoisa puhemies! Haluan nostaa tässä seuraavaksi esille ampumaradat. Ampumaradat ovat Suomessa paljon enemmän kuin harrastuspaikkoja. Ne ovat olennainen osa sisäistä järjestystä, viranomaisten toimintakykyä ja yhteiskunnan varautumista. Hallitusohjelman linjaus turvata ampumaratojen toiminta ja edistää uusien ratojen perustamista on oikea-aikainen ja välttämätön. Suomessa tarvitaan toimiva ja kattava ampumarataverkosto koko maahan. Tavoite, että maassamme on noin tuhat ulkoampumarataa vuosikymmenen loppuun mennessä, vastaa viranomaisten ja harrastajien todellista tarvetta. Erityisesti kivääriratojen ja toiminnallisten ratojen riittävä määrä on keskeistä, jotta harjoittelu voidaan toteuttaa hallitusti ja asianmukaisissa olosuhteissa. Ampumaradat palvelevat laajaa joukkoa. Niitä tarvitsevat Puolustusvoimat, poliisi, Rajavartiolaitos ja pelastusviranomaiset, joiden osaaminen ja valmius perustuvat säännölliseen harjoitteluun. Samalla ne ovat tärkeitä reserviläistoiminnalle, vapaaehtoiselle maanpuolustukselle ja vastuulliselle ampumaharrastukselle sekä metsästäjille. Kyse on taidoista ja valmiuksista, jotka tukevat Suomen toimintakykyä kaikissa oloissa. Hallitus tukee tätä työtä myös konkreettisesti. Turvallisuusviranomaisten pelastus- ja ammuntaharjoitteluun kohdennettu rahoitus vahvistaa viranomaisten valmiutta ja varautumista. Tämä panostus näkyy suoraan yhteiskunnan häiriönsietokyvyssä ja viranomaisten kyvyssä toimia myös poikkeusoloissa. Arvoisa puhemies! Ampumaharrastuksen edistäminen vahvistaa vastuullista asekulttuuria. Kun harjoittelu tapahtuu asianmukaisilla radoilla valvotuissa oloissa ja selkeän sääntelyn puitteissa, riskit vähenevät ja toiminta kehittyy hallitusti. Siksi on tärkeää purkaa hallinnollisia esteitä, selkeyttää lupakäytäntöjä ja varmistaa, että ampumaratojen perustaminen ja ylläpito onnistuvat koko Suomessa. Ampumaradat liittyvät kiinteästi varautumiseen, viranomaisten toimintakykyyn ja kansalliseen puolustusvalmiuteen. Hallituksen linja osoittaa, että näihin perustehtäviin suhtaudutaan vakavasti ja pitkäjänteisesti. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-12-16T15:12:11,2025-12-16T15:16:19,Käsitelty,1.1 2025_130_328,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kilpi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_329,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Meillä on tässä nyt käsittelyssä sisäministeriön hallinnonalan pääluokka, ja täytyy myöntää, että tätä paperia voi käsitellä ja käpistellä tässä tyytyväisyydellä. Nämä lisäykset ovat tällaisessa taloustilanteessa hyvinkin haastavia tehdä, mutta ne kuitenkin tehdään. Onhan se niin, että paras turva kriisiä vastaan on vahva julkinen talous, ja sitähän se ei tällä hetkellä ikävä kyllä ole. Se on enemmänkin surkea, mutta siitä huolimatta sisäiseen turvallisuuteenkin tehdään tällaisia panostuksia. Minusta se on osoitus siitä, että se ei ole pelkästään turvallisuusvalinta, vaan se on myöskin hyvin selkeä arvovalinta, mitä me näillä vähillä varoillamme teemme ja mihin me panostamme. Kun oikeastaan katsotaan jo tässä tätä poliisinkin osuutta, niin siellä on 43 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2025. Yksi asia, mikä varsinkin tässä nyt miellyttää, on se, että toimintamenoihin osoitetaan pysyvää lisäystä yhteensä noin 11 miljoonaa euroa. Kun ajatellaan tämmöistä taloustilannetta, missä me ollaan ja missä me eletään, niin kyllähän historia osoittaa sen — ja omasta poliisitaustanikin muistan kyllä — että aina kun valtiontaloudessa oli tiukat paikat, niin kyllä tahtoi olla niin, että poliisin toiminnasta nipistettiin. Joskus 70-luvulla aikalaiset kertoivat, että silloin ajettiin keikoille pakilla, kun oli säästötavoitteet myöskin polttoaineitten osalta. Mutta tämmöisessä tilanteessa nyt pelin henki on täysin toisenlainen. Kun katsotaan vielä, minkälaisia pysyviä lisäyksiä tänne on osoitettu, niin siellä on muun muassa koulupoliisitoimintaan 2 miljoonaa, siellä on harmaan talouden ehkäisyyn 3,5 miljoonaa, nuoriso- ja jengirikollisten torjuntaan 5 miljoonaa, ja valmiusyksikkökin saa suorituskyvyn nostoon 5,2 miljoonaa ja rahoitusta nostetaan 8 miljoonaan euroon kehyskauden aikana. Nämä ovat juuri oikeisiin kohteisiin meneviä lisäyksiä ja parannuksia, millä poliisitoimintaa nyt tämmöisessä hyvin haastavassa todellisuudessa ja ajassa tehdään. On myöskin merkille pantavaa, että tämä hallitus panostaa sisäiseen turvallisuuteen kattavasti kaikilla alueilla. Esimerkiksi nyt nostaisin esille PTR-yhteistoiminnan — poliisi, Tulli ja Raja — joka on äärimmäisen tehokasta ja valtava resurssi myöskin, kun pystytään yhdistämään voimia ja tekemään yhdessä asioita. Tämä on itse asiassa kansainvälisessä vertailussakin aika poikkeuksellista yhteistoimintaa. Myöskin pelastuspuolelle tulee lisäyksiä: siellä lisätään pelastajien määrää. [Puhemies koputtaa] Itse asiassa perjantaina, kun menen Pelastusopistolle valmistumistilaisuuteen, niin näitten terveisten kanssa on sinne ihan hyvä mennä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-12-16T15:16:19,2025-12-16T15:19:43,Käsitelty,1.1 2025_130_330,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Vornanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_331,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Timo,Vornanen,Kansanedustaja,TV,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelemme nyt yhtä valtiomme ydintehtävistä, sisäistä turvallisuutta. Kuten eilen yleiskeskustelussa totesin, valtiontalouden tervehdyttäminen vaatii meiltä kykyä priorisoida asioita. Tämä priorisointitarve on aivan keskeistä myös sisäministeriön hallinnonalalla. Vaikka hallitus ja perussuomalaiset ovat tehneet hyvää työtä turvallisuuden vahvistamiseksi, on selvää, että meidän on edelleen asetettava menokohteita tärkeysjärjestykseen. Meidän on ymmärrettävä, mitkä menot ovat suomalaisten turvallisuuden kannalta välttämättömiä ja mitkä toissijaisia. Näkemykseni on, että haitallisen maahanmuuton ja tehottoman turvapaikkajärjestelmän kustannuksista ei ole vieläkään tingitty riittävästi. Arvoisa puhemies! Ymmärrän kyllä teorian siitä, että kun rahaa kaadetaan lisää maahanmuutto‑ ja turvapaikkajärjestelmään, ne toimisivat paremmin. Totuus on kuitenkin se, että nämä järjestelmät ovat erittäin kalliita ja passivoivia samaan aikaan, kun ihmisten peruspalveluiden, poliisin, Rajavartiolaitoksen ja pelastustoimen resurssit on venytetty äärimmilleen. Eihän tässä touhussa ole mitään järkeä. Tämän epäsuhdan vuoksi Suomen tulee säästää nykyistä huomattavasti enemmän maahanmuuton kuluista ja ohjata näin säästyvät varat suoraan ihmisten peruspalveluiden ja sisäisen turvallisuuden kehittämiseen. Maahanmuuton kustannusten säästöissä puhumme erittäin merkittävistä summista, joilla voitaisiin palkata lisää sairaanhoitajia, poliiseja ja pelastushenkilöstöä, vahvistaa rajaturvallisuutta ja varmistaa, että apu tulee hätätilanteessa paikalle nopeasti, asuipa kansalainen missäpäin Suomea tahansa. Toimiva ja oikein resursoitu viranomaiskenttä ehkäisee hätätilanteita ja rikoksia mahdollisimman tehokkaasti ennalta. Näin toimii vastuullinen yhteiskunta. Budjettikeskustelussa onkin syytä muistuttaa, että panostaminen ennaltaehkäisyyn on aina huomattavasti edullisempaa kuin ongelmien korjaaminen jälkikäteen. Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esiin myös huoltovarmuuden ja alueellisen turvallisuuden. Itäisen Suomen elinvoima ei ole vain aluepolitiikkaa, vaan se on kovaa sisäpolitiikkaa ja rajaturvallisuutta. Asuttu ja toimiva Itä-Suomi on paras tuki Rajavartiolaitokselle ja siten koko Suomen turvallisuudelle. Lisäksi maanpuolustustahdon ja reserviläisten toimintaedellytysten turvaaminen kytkeytyy vahvasti sisäiseen turvallisuuteen. Siksi iloitsen siitä, että esimerkiksi ampumaratojen toimintaedellytyksiä parannetaan. Eilen puheessani mainitsemani Kiteen ampumaurheilukeskukselle osoitettu 300 000 euron rahoitus on konkreettinen teko, josta kuuluu kiitos hallitukselle ja erityisesti perussuomalaisille. Tämän rahoituksen varmistaminen on ollut myös itselleni yksi keskeisimmistä tavoitteista. Kun reserviläiset, metsästäjät ja viranomaiset ylläpitävät ampumataitoaan, se palvelee suoraan Suomen kokonaisturvallisuutta. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Timo Vornanen,1522,2025-12-16T15:19:50,2025-12-16T15:24:17,Käsitelty,1.1 2025_130_332,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen on poissa. — Edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_333,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Me suomalaiset olemme tottuneet siihen, että voimme luottaa yhteiskuntaamme, luottaa siihen, että onnettomuuden sattuessa saamme apua ja että apu tulee nopeasti ja se on ammattitaitoista. Tämä luottamus ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii paitsi viranomaisilta rohkeutta mennä sinne, mistä muut pakenevat, valmiutta toimia paineen alla ja kykyä tehdä nopeita päätöksiä kriisin keskellä myös riittäviä resursseja, pitkäjänteistä rahoitusta ja päätöksiä, jotka turvaavat viranomaisten toimintakyvyn. Turvallisuus on tärkeä osa kokonaisvaltaista yhteiskunnan toimintakykyä ja hyvinvointia, ja siksi Orpon hallitus on tehnyt panostuksia erityisesti turvallisuuteen. Muun muassa poliisin määrärahat nousevat ensi vuonna, ja koko hallituskauden aikana kasvu on ollut merkittävää. Poliisin operatiivista suorituskykyä on vahvistettu, henkilöstömäärä kasvaa edelleen, ja ensi vuonna poliiseja on enemmän kuin koskaan aiemmin. Samalla palkkausta on parannettu, mikä on tärkeä viesti niille, jotka kantavat vastuuta meidän jokaisen arjen turvallisuudesta. Suojelupoliisin rahoitus on korjattu kestävälle pohjalle, ja sen suorituskyky turvataan pysyvällä lisärahoituksella. Rajavartiolaitoksen toimintamenot kasvavat, vaikka kertaluontoiset investoinnit poistuvatkin budjetista. Tämä mahdollistaa henkilöstön lisäämisen ja rajaturvallisuuden vahvistamisen. Pelastustoimen osalta koulutusmäärät kasvavat, mikä näkyy lähivuosina uusina pelastajina kentällä. Arvoisa puhemies! Tullia ei ole kuitenkaan rinnastettu valtionhallinnon säästöpäätöksiä tehtäessä turvallisuusviranomaisiin toisin kuin hallitusohjelmassa ja esimerkiksi edellisessä sisäisen turvallisuuden selonteossa. Hallintovaliokunta on nostanut omassa lausunnossaan tämän esille pitäen tärkeänä, että myös Tullin suorituskyky ja toimintaedellytykset keskeisenä PTR-viranomaisena turvataan jatkossa. Tullin määrärahat pienenevät nykyisillä päätöksillä merkittävästi jo vuonna 2026, samaan aikaan kun muille turvallisuusviranomaisille on kohdennettu lisäresursseja. Tämä on huolestuttavaa tilanteessa, jossa Tullille aiheutuu lisämenoja muun muassa tulliselvitysjärjestelmien kokonaisuudistukseen liittyvistä ylläpitokustannuksista ja lakisääteisten tehtävien, esim. pakotevalvonnan, lisääntymisestä. Tullille on tulossa myös kokonaan uusia lakisääteisiä tehtäviä, joihin ei ole vielä varattu rahoitusta. Myös tulli-ilmoitusten määrä on kasvanut merkittävästi erityisesti Aasiasta tulevien verkkokauppatoimitusten lisäännyttyä. Lisäksi tässä yhteydessä on syytä korostaa myöskin satamaturvallisuuden merkitystä ja Tullin keskeistä roolia vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytysten heikentämisessä satamissamme. Arvoisa puhemies! Ukrainan sota on opettanut meille, että yhteiskunnan kannalta kriittiset palvelut, kuten pelastustoimi, väestönsuojat ja rajaturvallisuus, ovat välttämättömiä myös ulkoisen uhan varalta. Hallitus on vastannut tähän haasteeseen määrätietoisesti, sillä turvallisuus ei synny itsestään, vaan se vaatii jatkuvaa työtä ja investointeja. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2025-12-16T15:24:23,2025-12-16T15:27:56,Käsitelty,1.1 2025_130_334,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään, ja sitä jatketaan myöhemmin tässä istunnossa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_130_335,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä yleiskeskustelua sisäministeriön pääluokasta 26. — Edustaja Krista Mikkonen poissa. — Edustaja Kari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_130_336,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Jäi tuosta aikaisemmasta keskustelusta vielä tällainen häntä käyttämättä, eli haluan tuoda esiin sen asian, joka pääluokan aikaisemmassa keskustelussa oli puheenaiheena, eli tämän hallituksen tavoitteen synnyttää Suomeen tuhat ampumarataa. Tämä tavoite on kyllä karkaamassa hallitukselta pahasti. Tämän hallituskauden aikana sitä tuhatta tuskin saadaan, mutta pitäisin tätä tavoitetta hyvänä ja olisin päivällä jo sanonut sen, että pitäisin erinomaisen hyvänä, jos myös parlamentaarisesti voitaisiin sitoutua siihen, että ampumarataverkostoa Suomessa laajennettaisiin. Verkoston ylläpitoa ja laajennustyötä, joskin varsin verkkaista, on pyritty hoitamaan myös erilaisella säätiörahoituksella valtion oman rahoituksen lisäksi. Toivoisin, että sisäministeriö hakisi tälle ampumaratatyölle nyt pidempää polkua. Tietenkin ampumaseurojen osallistuminen tähän on äärimmäisen tärkeää, mutta myös näiden rahoitustahojen, valtion, erilaisten säätiöiden ja erilaisten lahjoitusvarojen, käyttämistä meidän pitäisi pystyä kokoamaan tässä tasavallassa ja ennen kaikkea tehdä hyvä ja järkevä suunnitelma, miten vaikkapa sinne vuoteen 2030 tai sen jälkeiseen aikaan, niin kuin nyt näyttää, tämä tuhannen radan tavoite täyttyisi. — Näillä sanoin, kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-12-16T18:44:05,2025-12-16T18:45:39,Käsitelty,1.1 2025_130_337,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Esitellään sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 33. Pääluokan yleiskeskustelua jatketaan tässä vaiheessa enintään kello 17.30 asti. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_130_338,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala on noin 14,9 miljardia euroa, mikä on yli 16 prosenttia valtion budjetista. Määrärahataso on yli 0,4 miljardia euroa alempi kuin vuoden 25 varsinaisessa talousarviossa. Vähennystä selittävät muun muassa opiskelijoiden poistuminen yleisen asumistuen piiristä sekä muut etuusmuutokset ja säästötoimet. Valiokunta pitää välttämättömänä hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisessa, että julkista taloutta vahvistetaan ja työllisyyttä nostetaan kannustimia kehittämällä. On myös tärkeää, että pitkäaikaista toimeentulotukiriippuvuutta vähennetään ja henkilöitä kannustetaan ensisijaisten etuuksien ja samalla myös palveluiden piiriin. Samanaikaisesti on tärkeää kehittää palvelukokonaisuuden toimivuutta myös eri toimijoiden rajapinnoissa sekä turvata viimesijaisen toimeentuloturvan saatavuus. Edellisvuoden tavoin valiokunta pitää keskeisenä seurata sitä, millaisia vaikutuksia etuusmuutoksista aiheutuu pienituloisten perheiden lapsille ja nuorille. Valiokunta kantaa huolta lasten hyvinvoinnista ja pitää tärkeinä hallituksen lisäpanostuksia, jotka kohdennetaan niille lapsille ja nuorille, jotka eivät voi hyvin. Vuosi 26 on esimerkiksi ensimmäinen täysi vuosi lasten ja nuorten terapiatakuuta. Mietinnössä tarkastellaan myös turvakotien rahoitusta, jonka riittävyyttä pidetään keskeisenä. On hyvä, että hallituskauden aikana turvakotitoiminnan määrärahatasoa on korotettu useaan kertaan, ja korotetaan edelleen vuodelle 26. Eduskunta on useina vuosina todennut kansallisen laaturekisteritoiminnan keskeiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon laadun, vaikuttavuuden ja kustannusten hallinnan edistämisessä. Valiokunta on huolissaan THL:n suunnitelmista supistaa laaturekisteritoiminnan resursseja. On olennaista, että olemassa olevien rekisterien ylläpidon toimintaedellytykset turvataan, jotta niihin karttunut tieto on täysimääräisesti hyödynnettävissä. Laaturekisteritoimintaa tulee laajentaa, ei supistaa. Valiokunta esittää laaturekisteritoiminnan rahoitusta korotettavaksi 400 000 eurolla, hoitotyön tutkimuksen rahoitusta 300 000 eurolla ja Käypä hoito ‑suositusten rahoitusta 100 000 eurolla. Valiokunta esittää lisäksi muun muassa 400 000 euron lisäystä sairaanhoitajien kliinisen erikoistumiskoulutuksen pilotin jatkamiseen, ja yhteensä lähes 1,2 miljoonan euron lisärahoituksia pienempiin hanke- ja avustuskohteisiin. Hyvinvointialueiden tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja innovaatiorahoitus oli viime vuonna kaikkiaan 335 miljoonaa euroa, joka koostuu useista lähteistä. Valtion rahoitukseen yliopistotasoiseen terveyden- ja sosiaalityön tutkimukseen budjetoidaan ensi vuodelle kuluvan vuoden tavoin 40 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että jatkovuosina t&k-rahoituksen lisäpanostuksissa huomioidaan sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämistoiminta, sillä tutkimustiedon ja uusien innovaatioiden avulla on mahdollista kehittää sotesektorin tuottavuutta, vaikuttavuutta ja hoidon laatua sekä myös tukea yhteistyöverkostojen laajentumista ja tiedon laajempaa leviämistä. Valiokunnan mietinnössä todetaan myös hallituksen lisäpanostukset omaishoidon tukeen. Valiokunta pitää tärkeänä, että omaishoidon kehittämistyötä jatketaan muun muassa eri puolilla Suomea toimivien omaishoitajien yhdenvertaisuutta vahvistaen. Valtiovarainvaliokunta pitää sosiaali- ja terveysvaliokunnan tavoin välttämättömänä myös ikääntyneiden palveluiden kehittämistä siten, että palveluita voidaan tuottaa paitsi laadukkaasti myös kustannustehokkaammin. Mietinnön lopussa tarkastellaan STEA-avustuksia. Avustusmääräraha sosiaali- ja terveysalan yhdistyksille ja säätiöille yleishyödylliseen, sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan on vuonna 26 noin 274 miljoonaa euroa, mikä on noin 30 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Valiokunta pitää tärkeänä järjestöjen kohtaavaa toimintaa, ja pitää keskeisenä, että tätä vaikuttavinta järjestötoimintaa suojataan säästöpäätöksissä. Samalla haluan kiittää valiokuntaa ja myös ministereitä yhteistyöstä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-12-16T15:28:25,2025-12-16T15:33:14,Käsitelty,1.1 2025_130_339,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Ministeri Juuso, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_340,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Esittelen seuraavaksi sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesityksen vuodelle 2026. Esityksen tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen varautumiskykyä ja tehokkuutta. Samalla vastaamme hallitusohjelman linjauksiin sekä viime kevään riihipäätöksiin, jotka ohjaavat hallinnonalan toimintaa tulevina vuosina. Muistutan heti alkuun, että hyvinvointialueiden yleiskatteellinen rahoitus kuuluu valtiovarainministeriön pääluokkaan kunta- ja alueministeri Ikosen vastuulle. Sosiaali- ja terveysministeriön määrärahoiksi ehdotetaan 14,9 miljardia euroa. Tämä on noin 0,4 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahojen lasku selittyy ennen kaikkea tarvearvioiden muutoksilla sekä hallitusohjelman mukaisilla toimilla. Suurimmat vähennykset aiheutuvat opiskelijoiden siirtymisestä yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisälle, toimeentulotuen kokonaisuudistuksesta sekä Kelan kertaluontoisesta toimintamenosäästöstä. Samalla panostamme palvelujen kehittämiseen ja uudistamiseen. Vuonna 2026 määrärahoja lisäävät muun muassa Kela-korvausten uudistus ja yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilu sekä omalääkäri-, omatiimi- ja ammatinharjoittajamallien kehittämishankkeet hyvinvointialueilla. Lisäksi rahoitamme nuorten huumekuolemien ehkäisyä ja C-hepatiitin torjuntaa sekä Puolustusvoimien terveydenhuollon valmiustehtäviä. Hallitusohjelman mukaisia tuottavuustoimia ja muita säästöjä kohdentuu hallinnonalalle yhteensä 38 miljoonaa euroa. Näillä toimilla vahvistetaan julkisen talouden kestävyyttä haastavissa olosuhteissa. Veteraanien tukemiseen esitetään 89 miljoonaa euroa, mikä on odotetusti vähemmän kuin edellisvuonna veteraanien määrän vähentyessä. Tästä rahoituksesta katetaan muun muassa rintamaveteraanien kuntoutus ja kotona asumista tukevat palvelut, sotilasvammakorvaukset, rintamalisät sekä sotainvalidien puolisoiden kuntoutuksen kustannukset. Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen tukemiseen kohdennetaan 371 miljoonaa euroa. Keskeisenä lisäyksenä on hallituksen investointiohjelman mukainen 40 miljoonan euron rahoitus omalääkäri-, omatiimi- ja ammatinharjoittajamallien kehittämishankkeisiin. Rahaa käytetään myös muun muassa erikoistumiskoulutukseen, ja muita lisäyksiä on tehty lastensuojelun hybridimallin käynnistämiseen, matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden kehittämiseen sekä isoimpana Puolustusvoimien terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen ylläpitotehtäviin. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön rahoitukseen ehdotetaan 73 miljoonaa euroa ja psykoterapiakoulutuksen kaksiportaisuuden toimeenpanoon 5 miljoonaa euroa. Terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen osoitetaan lähes 60 miljoonaa euroa. Näillä varoilla jatketaan muun muassa ikäihmisten toimintakyvyn tukemista, omaishoidon kehittämistä sekä nuoriin kohdistuvan erityisen huolenpidon vahvistamista. Avustuksiin terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen esitetään 274 miljoonaa euroa. Vuonna 2026 rahapelitoiminnan jakamattomia voittovaroja puretaan viimeisen kerran. Virastojen ja laitosten määrärahoissa huomioidaan palkkauksen tarkistukset, toksikologisten osaamiskeskusten perustaminen sekä Valviran toiminnan siirtyminen osaksi uutta lupa- ja valvontavirastoa. Lisäksi jatkamme ruoka-aputoiminnan vakiinnuttamista 3 miljoonan euron tuella ja panostamme sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliseen tiedonhallintaan, mukaan lukien Kanta-palvelujen jatkokehittäminen. Arvoisa puhemies! Tämä talousarvioehdotus edistää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sen valvonnan tehokasta ja vaikuttavaa kehittämistä ja tukee sekä palvelujen laatua että julkisen talouden kestävyyttä huomioiden talouden reunaehdot. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-12-16T15:33:17,2025-12-16T15:37:43,Käsitelty,1.1 2025_130_341,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_342,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Erittäin vaikeita julkisen talouden aikoja edelleen eletään. Hallitus toteuttaa välttämättömiä uudistuksia, jotta suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kantaisi kestävästi myös tulevaisuudessa. Valtion menot eivät voi pysyvästi ylittää tuloja, ja siksi tarvitsemme talouden sopeuttamista mutta myös lisää työtä, yrittäjyyttä ja kasvua Suomeen. Kasvu on antanut odottaa itseään, ja tietysti siihen vaikuttaa myös vallitseva turvallisuusympäristö Euroopassa, mutta edellytykset kasvun käynnistymiselle ovat koko ajan paremmat, ja myös positiivisia uutisia kantautuu ympäriltämme. Julkinen talous on edelleen haastavassa tilanteessa, ja ikääntyvässä Suomessa jokaisen työikäisen on ensisijaisesti huolehdittava toimeentulostaan työn kautta. Työ on kestävin keino vähentää köyhyyttä ja huono-osaisuutta, ja siksi sosiaaliturvaa on tänäkin syksynä uudistettu tavalla, joka tukee tuen tarpeessa olevia mutta joka ei passivoi ja syrjäytä vaan antaa tukea haastavissa, vaikeissa elämäntilanteissa. [Krista Kiurun välihuuto] Arvoisa puhemies! Kiitän sekä valtiovarainvaliokuntaa että sosiaali- ja terveysvaliokuntaa yhteistyöstä ja hyvistä, tärkeistä huomioista budjettiesitykseen. Mietinnöissä ymmärretään, että hallituksen toimet ovat tarpeellisia. Sosiaali- ja terveysvaliokunta painottaa valtion tulojen ja menojen tasaamisen tärkeyttä toimivien hyvinvointipalvelujen ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi. Valiokunnat ovat korostaneet, että sopeutustoimien yhteisvaikutuksia perusoikeuksiin ja hyvinvointiin on seurattava erittäin huolellisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö on jälleen tänä syksynä julkaissut yhteisvaikutusarvion sosiaaliturvaan kohdistuvista muutoksista. On tärkeää huomata, että vaikutusarviot ovat staattisia eivätkä huomioi työllistymisen myönteisiä vaikutuksia, jotka parantavat taloudellista asemaa ja hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Arvoisa puhemies! Sosiaaliturvan kokonaisuudistus on jälleen ottanut suuria askelia. Uusi yleistuki yksinkertaistaa järjestelmää ja korvaa ensimmäisessä vaiheessa työttömän peruspäivärahan ja työmarkkinatuen. Tämä on ensimmäinen konkreettinen askel sillä tiellä, mistä puolueet ovat yhdessä parlamentaarisesti sopineet sosiaaliturvakomiteassa, [Krista Kiuru: Eihän sitä sopimusta noudatettu!] ja kiitän tässä samassa yhteydessä myöskin sosiaaliturvakomiteaa huolellisesta ja perusteellisesta sosiaaliturvan uudistamistyöstä. Samalla toimeentulotuen kokonaisuudistus vahvistaa tuen asemaa viimesijaisena tukimuotona ja ohjaa ihmisiä joko työhön tai ensisijaisille etuuksille ja palvelujen piiriin. Tällä uudistuksella pyritään ohjaamaan ihmisiä kohti työtä ja parempaa toimeentuloa. Elatustuen uudistus puolestaan varmistaa, että elatusvelvollinen kantaa vastuunsa lapsen elatuksesta eikä jätä tehtäväänsä perusteetta yhteiskunnan tai lähivanhemman, usein äidin, harteille. Tahdon nostaa tämän syksyn tärkeistä uudistuksista esiin myös toisiolain korjaamisen, josta eduskunta olikin hyvin pitkälle yhtä mieltä. Toisiolain korjauksella olemme poistaneet pullonkauloja lääketieteelliseltä tutkimukselta Suomessa. Näin saamme Suomeen enemmän lääketutkimusta, joka hyödyttää koko Suomen kansantaloutta ja ennen kaikkea potilaita. Lääketeollisuus on jo nykyään vahva vientiala Suomessa, ja toivomme sille vielä valoisampaa tulevaisuutta. Vaikutus säteilee myös kansanterveyteen, kun saamme ensimmäisten joukossa uusia lääkkeitä ja hoitomuotoja käyttöön. Haluan nostaa esiin myös hallituksen toimet sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen parantamiseksi. Tänä syksynä hyväksytty uusi lainsäädäntö selkeyttää sosiaali- ja terveydenhuollon johtamista ja päätöksentekoa normaaliaikojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa ja tuo myös vahvat rakenteet Puolustusvoimien ja sotesektorin yhteistyölle. Syksyn lisätalousarviossa hallitus on myöntänyt hyvinvointialueille 104 miljoonan euron rahoituksen poikkeusoloihin varautumiseksi, ja hallitus aikoo varmistaa poikkeusoloihin varautumisen rahoituksen myöskin tuleville vuosille. Vielä lopuksi haluan kiinnittää huomiota tärkeisiin panostuksiin, joita hallitus on ensi vuoden budjetissa tehnyt. Tuemme tuoreita perheitä nostamalla äitiysavustuksen, tai tutummin äitiyspakkauksen, arvon ensi vuonna 210 euroon. Tänä syksynä erinomaisesti käynnistyneeseen 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun varataan ensi vuonna 44,5 miljoonaa euroa. Lisäksi hallitus varaa C-hepatiitin eliminointiin 10 miljoonaa euroa ja panostaa nuorten huumekuolemien ehkäisyyn 7,4 miljoonaa euroa ensi vuoden budjetissa. Tämä on tärkeää ajankohtaisen huumetilanteen takia. Meidän on suojeltava ennen kaikkea lapsiamme ja nuoriamme huumeiden käytöltä ja vaaroilta ja ongelmilta. Lisäksi turvakotien rahoitusta lisätään 3,45 miljoonalla eurolla, jotta tärkeää turvakotipaikkaverkostoa voidaan jatkossakin ylläpitää ja kehittää. Erityisesti naisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta on Suomessa vakava ongelma, jonka ratkaisemiseen Orpon hallitus on tarttunut erittäin määrätietoisesti ja monin toimin. Lisätalousarviossa hallitus päätti myös myöntää 40 miljoonaa euroa valtionavustuksina hyvinvointialueille omalääkärimallin kehittämiseen, ja nostan sen esiin, koska se on [Puhemies koputtaa] tärkeä osa meidän sotepolitiikkaa. Omalääkärimalleista on jo erinomaisia kokemuksia monilla alueilla, ja asiakkaat hyötyvät hoidon jatkuvuudesta. Kiitos eduskunnalle, ja odotan mielenkiinnolla keskustelua kanssanne! [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-12-16T15:37:46,2025-12-16T15:43:27,Käsitelty,1.1 2025_130_343,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustajat voivat pyytää minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_344,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitokset ministereille esittelystä. Erinomaisia lisäyksiä täällä ensi vuoden budjettiin, esimerkiksi Kelan valinnanvapauskokeilu, 44 miljoonaa, merkittävä parannus hoitoonpääsyyn ja mahdollisuus valinnanvapauteen, samoin toisiolaki tutkimuksen edistämiseen, turvakotien toimintaan resurssia, päihdekuolemien ehkäisyyn varoja ja lisäksi omalääkärimallin kehittämiseen. Nostan esille vielä omaishoidon, josta nyt omaishoidon ja perhehoidon lakimuutoksella parannetaan omaishoitajien asemaa ja palkkioita ja myös sopimuksellisesti. Tämä on erittäin tärkeää. Tässä yhteydessä vielä nostaisin esille palvelusetelilain ja toivoisin jatkossa, että hallitus tarttuisi myös siihen, että saataisiin palveluseteli vastaamaan ympärivuorokautisessa hoivassa niitä kohtuullisia kustannuksia, mitä laissa edellytetäänkin, eli siihen velvoittavuutta lisää. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2025-12-16T15:43:44,2025-12-16T15:45:02,Käsitelty,1.1 2025_130_345,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_346,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministereille esityksistä. Se yleistuki, mikä on tulossa, vaikuttaa hyvin järkevältä ja yksinkertaiselta ja varmasti aika selkeältä käyttää. Tosiaan vaikka ajat ovat vaikeita, niin kyllä kaikista pidetään Suomessa huolta. Kaikista pidetään tosiaan huolta myös täällä sosiaali- ja terveyspuolella. Tässä nousi esille äskettäin omalääkärimalli ja omaishoitajajutut kanssa, ja tämä omalääkärimalli on kyllä todella hyvä. Siitä on tullut paljon palautetta jo nyt, ja myös tästä on tullut palautetta, että omaishoitajien pienimmät palkkiot korotetaan, eli se on todella hieno asia. Tärkeätä työtä jatketaan. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-12-16T15:45:02,2025-12-16T15:45:48,Käsitelty,1.1 2025_130_347,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_348,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ajat ovat olleet niin vaikeat, että sillä on oikeutettu kaikkein köyhimmiltäkin leikkaamista. Kun hallituskausi alkoi, hallituspuolueet totesivat, että viimesijaisesta tuesta ei leikata, mutta tässä sitä nyt ollaan. Nyt käytännössä leikataan viimesijaisesta tuesta jo toista kertaa. Asumisosan jälkeen leikataan ensi vuoden budjetissa kaikkein köyhimmiltä myöskin perusosaa. Vaikutusarvioinnit jäivät jälleen kerran puutteellisiksi. Erityisesti arvio tämän lakiehdotuksen suhteesta moniin muihin lakiehdotuksiin, joita tänä syksynä käsittelimme, jäi liian ohueksi. Ministeri Grahn-Laasonen, nyt teiltä jää nämä vaikutusarvioinnit tekemättä huolellisesti. Se on käsittämätön juttu, kun puhumme ihmisistä, joiden viimesijaisesta tuesta, noin 600 eurosta perusosaa, voidaan alentaa — jopa työelämävaliokunnan käsittelyn jälkeen — monilla muillakin karenssitoimilla, eikä sitä kokonaisuutta tälläkään kertaa kunnolla kollattu. Nyt ollaan siinä tilanteessa, hyvä ministeri, [Puhemies koputtaa] että te olette tehneet päätöksen, jossa 150 000 kertaa ensi vuonna voidaan laskea sosiaaliturvaa näiden osalta. [Puhemies koputtaa] Onko mahdollista elää 300 eurolla hyvinvointivaltiossa? Toivon, että vastaatte.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-12-16T15:45:48,2025-12-16T15:47:16,Käsitelty,1.1 2025_130_349,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_350,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, puhemies! Kiitoksia ministereille esittelystä. Tässä on tosiaan ollut kuluneen viikon aikana niin ikäviä lakeja täällä meillä eduskunnassa käsiteltävänä, että nyt tänään en niistä puhu, vaan ajattelin puhua omaishoitajista ja esittää kiitoksen, että olette panostamassa näihin alimpiin palkkioihin. Omaishoitajat tekevät todella arvokasta työtä. Me varmaan kaikki jaamme tämän saman käsityksen ja ymmärrämme sen, että Suomi on suorastaan riippuvainen omaishoitajista. Siksi on tärkeää, että pystymme näitten juhlapuheitten lisäksi ihan konkreettisestikin auttamaan heitä, kannustamaan tässä arvokkaassa työssä. Olemme myös tyytyväisiä keskustassa siihen, että tämä työhuonevähennysoikeus säilyy. Me olisimme toki muillakin verovelvollisilla halunneet tämän säilyttää, mutta hienoa, että tälläkin tavalla osoitetaan tukea. Olemme edelleen kiinnostuneita siitä omaishoidon kokonaisuudistuksesta. Miten esimerkiksi pystytään työssäkäyviä tai yrittäviä ihmisiä paremmin kannustamaan olemaan omaishoitajia? Myös haluaisimme tietää sen, [Puhemies koputtaa] miten voitaisiin saada nämä yhtenäiset kriteerit hyvinvointialueille omaishoitajien statukseksi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-12-16T15:47:16,2025-12-16T15:48:37,Käsitelty,1.1 2025_130_351,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_352,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, puhemies! Tilastokeskus julkaisi tänään tiedotteen, jonka otsikko on ”Tuloerot kasvoivat 2024”. Viime vuonna kasvoi tuloerojen ohella myös pienituloisten määrä. Suomessa on vuoden takaiseen verrattuna pienituloisia nyt yli 45 000 ihmistä enemmän, ja se on enemmän kuin ihmisiä asuu vaikka Lohjalla tai Nurmijärvellä. Pienituloisten lasten määrä kasvoi vain vuodessa yli 14 000:lla. Mutta pysäyttävin tässä tiedotteessa oli ehkä kuitenkin kaavio, joka kuvasi tulojen muutosta tuloluokittain. Nimittäin samalla, kun muiden ihmisten tulot tässä maassa kasvoivat, pienimmän tulokymmenyksen tulot putosivat edelleen. Pieni siivu kaikkein vauraimman tulokymmenyksen tulojen kasvusta olisi riittänyt estämään sen, että kaikkein köyhimmillä suomalaisilla tulotaso taas laskee. Silti te ette sitä hallituksessa tehneet. Miksi ette?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-12-16T15:48:37,2025-12-16T15:49:44,Käsitelty,1.1 2025_130_353,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_354,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Kyllä nämä hallituksen toimet ja päätökset ovat tänä syksynä olleet aivan järkyttäviä, ja järkyttäviä erityisesti täällä sotesektorilla. Tämä toimeentulotuen leikkaaminen on mielestäni niin hirveä asia, että se ansaitsee tulla huomioiduksi myös tässä keskustelussa. Te, arvoisa ministeri Grahn-Laasonen, puhutte Suomen vaikeasta taloustilanteesta. Te puhutte välttämättömistä uudistuksista, mutta nämä teidän välttämättömät uudistuksenne tarkoittavat yksinomaan isoja leikkauksia. Tällä hallituksella on ollut varaa antaa rikkaille, suuryrityksille ja hyvätuloisille. Menkääpä katsomaan sinne OmaVeroon, kuinka paljon teidän prosenttiyksikkönne ovat tuloveroista ensi vuonna putoamassa. Minä en olisi tarvinnut näitä veronkevennyksiä, mutta näillä ihmisillä, jotka ovat toimeentulotuella, olisi ollut jokaiselle eurolle käyttöä, mutta heiltä te viette leivänkin suusta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-12-16T15:49:44,2025-12-16T15:50:54,Käsitelty,1.1 2025_130_355,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Ledamot Wickström, varsågod.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_356,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies, värderade herr talman! Kiitoksia molemmille ministereille esittelyistä. STM:n momentti on hyvin laaja, niin keskityn nyt enemmän tähän itse terveyspuoleen. On tosi hienoa, että me ensi vuoden aikana saadaan valtakunnallinen panostus tämän omalääkärimallin kehittämiseen, koska, niin kuin me voidaan nähdä myöskin kansainvälisessä vertailussa, tämä meidän perusterveydenhuolto on laahannut kehityksessä perässä, joten sen takia on hienoa, että myöskin tähän nyt saadaan erillinen rahoitus. Monella alueella on saatu käyntiin erilaisia omalääkäri- ja omatiimimalleja, mutta on aivan sanomattakin selvää, että kun siihen tulee myöskin kansallista rahoitusta, niin varmaan päästään myöskin asiassa paremmin eteenpäin. Toiseksi haluaisin nostaa esiin tämän sotevarautumisen, mihin myöskin ministeri Grahn-Laasonen tässä jo omassa esittelyssään kiinnitti huomiota. On tosi hienoa, että ollaan saatu nyt ensimmäinen rahoitus vielä tämän vuoden aikana, ja onkin toivottavaa, että tämä työ myöskin jatkuu ensi vuoden aikana, koska on sanomattakin selvää, että varautumiseen tulee jatkossakin panostaa, ja se ei liity vain sotilaalliseen puoleen vaan myöskin ennen kaikkea sotepuolen varautumiseen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-12-16T15:50:54,2025-12-16T15:52:03,Käsitelty,1.1 2025_130_357,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_358,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Toimeentulotuen leikkaukset vaikeuttavat entisestään jo valmiiksi ahdingossa elävien ihmisten arkea. Pahimmassa tapauksessa hallituksen muutosten johdosta toimeentulotuki voidaan tosiaan jopa puolittaa, jolloin elämisen kuluista pitää selvitä alle 300 eurolla kuussa. Avoimeksi kysymykseksi toimeentulotuen heikennyksissä on edelleen jäänyt ainakin minulle opiskelijoiden tilanne, sillä velvoite hakea ja ottaa vastaan kokoaikatyötä koskee myös opiskelijoita. Tämä voi tarkoittaa sitä, että opinnot pitää keskeyttää toimeentulotuen turvaamiseksi esimerkiksi kesäaikaan. Suomen tulevan kasvun kannalta pidän tätä hyvin erikoisena linjauksena hallitukselta. Siksi kysyisinkin ministeri Grahn-Laasoselta: onko hallitus edelleen aidosti rankaisemassa toimeentulotuen puolittamisella myös niitä opiskelijoita, jotka eivät vain kesätöitä saa, vaikka niitä hakevat? [Vasemmalta: Tämä on tärkeä kysymys! — Krista Kiuru: Mutta jäi hoitamatta!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-12-16T15:52:03,2025-12-16T15:53:10,Käsitelty,1.1 2025_130_359,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_360,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kävin seitsemänpaikkaisessa lastensuojelun perhekodissa. Aivan upea paikka, todella hyvää hoitoa, mutta heiltä joudutaan kotiuttamaan tällä hetkellä lapsia tai laittamaan laitoshoitoon sen takia, että rahat ovat loppu. Kävin myös omaishoitajan luona sellaisessa järjestelyssä... Haluaisin itsekin vanheta, mutta tällä hetkellä Suomessa omaishoidon kriteerejä jopa pienennetään, tiputetaan, ja sen seurauksena omaishoitajat joutuvat pois omaishoidon tehtävistä. Keskusta peräänkuuluttaa edelleen hallitukselta omaishoitolain kokonaisuudistusta, jonka toteuttaminen oli kirjattuna Orvon hallituksen ohjelmaan. Tuo ohjelma piti tuoda jo puoliväliriiheen mennessä, mutta olemme jo tällä hetkellä pahasti myöhässä. Se on kuitenkin kriittinen sen takia, että esimerkiksi työikäisten omaishoitajien erityistarpeet tulisi huomioida, omaishoidon tuen kriteerit tulisi yhtenäistää eri hyvinvointialueilla ja perhehoidon osuutta omaishoitajien vapaiden aikaisissa hoivajärjestelyissä tulisi kasvattaa. Keskusta näkee erittäin tärkeänä myös perhehoidon toimintaedellytysten vahvistamisen. Arvoisa ministeri, mitä te teette sen eteen, että hyvinvointialueilla voitaisiin kehittää eikä vain näivettää?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-12-16T15:53:10,2025-12-16T15:54:37,Käsitelty,1.1 2025_130_361,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_362,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Minäkin olen huolestunut näistä sosiaaliturvaleikkauksista, joita hallitus kohdistaa... Erityisesti olen huolestunut yksinhuoltajiin ja lapsiperheisiin kohdistuvista leikkauksista. Meillä on paljon sekä kokemusperäistä että tutkittua tietoa siitä, miten 90-luvun lama jätti jälkensä niihin lapsiin ja nuoriin, jotka silloin lapsuuttaan ja nuoruuttaan viettivät. Tutkimukset ovat osoittaneet, että silloin hankala kansantalouden tilanne on jättänyt jälkensä näitten henkilöitten myöhempään kehitykseen. Siellä on paljon näyttöä siitä, että se on vaikuttanut kouluttautumiseen, työllistymiseen ja hyvinvointiin. Niinpä onkin nähtävissä, että myös näillä nyt toteutettavilla leikkauksilla tulee olemaan pitkävaikutteinen jälki, ja ne todellakin tulevat myös kansantaloudelle kalliiksi. Oletteko te valmiit tutustumaan näihin 90-luvun laman oppeihin, ja valmisteletteko toimia, joilla voitaisiin välttää ne virheet, joita silloin on tehty?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-12-16T15:54:37,2025-12-16T15:55:44,Käsitelty,1.1 2025_130_363,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_364,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Välillä tuntuu näitä keskusteluita kuunnellessa, että osa täällä sulkee silmänsä eikä halua nähdä, miten eriarvoiseen yhteiskuntaan tämä hallituksen leikkauspolitiikka johtaa. Äsken osa puhui edellisessä asiakohdassa siitä, että suomalaisten arjen turvallisuus on eduskunnan tärkein asia, mutta miten on kaikkein köyhimpien suomalaisten arjen turvallisuus? Onko se teille salin oikealla laidalla tärkeää? Sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset ovat kohdistuneet kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ja horjuttaneet heidän perusturvallisuuttaan. Toimeentulotuen piti kompensoida, mutta nyt te leikkaatte sitäkin. Ihmisoikeussopimusten valvontaelin on linjannut, että lasten edun ja lasten oikeuksien näkökulmasta tulisi välttää etenkin lapsiköyhyyttä lisääviä toimia ja myös toimia, jotka vaikuttavat heikentävästi lapsen huolenpidosta vastaavien asemaan. Kysynkin: millainen on kaikkien leikkaustenne yhteisvaikutus työttömän yksinhuoltajaperheen [Puhemies koputtaa] kuukausibudjettiin, arvoisa ministeri Grahn-Laasonen?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-12-16T15:55:44,2025-12-16T15:57:00,Käsitelty,1.1 2025_130_365,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_366,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Heittäydyn tässä aluksi byrokraatiksi. Meillähän on ihan oikeasti käsittelyssä nyt valtiovarainvaliokunnan mietintö talousarviosta, eikä täällä ole varsinaisesti ministerien kyselytunti, mutta kiinnitän huomiota tässä mietinnössä sivulla 102 kohtaan, jossa kerrotaan, että leikataan 18 miljoonaa euroa terveydenhuollon erikoistumiskoulutuksesta, ja kerrotaan, että se on noin 17 prosenttia. Se tarkoittaa 200:aa henkilötyövuotta, ja se tarkoittaa käytännössä sitä, että meillä tulee merkittävä tulppa lääkäreiden erikoistumiskoulutukseen ensi vuonna. Meillä monissa keskisuurissa keskussairaaloissa — Joensuu, Pori, Lahti, Seinäjoki — on jo tällä hetkellä pulaa eräillä kriittisillä aloilla erikoislääkäreistä. Eläköityminen on nopeaa. Me tarvitsisimme ehdottomasti lisää erikoislääkäreitä, ja nyt tässä suoraan mietinnössä kerrotaan, että tilanne tulee vaikeutumaan. Täällä sanotaan ”ja voivat aiheuttaa sopeutumistoimia” — totta, varmasti tulevat aiheuttamaan sopeutustoimia. Jos tälle asialle voisi vielä jotain tehdä, niin siitä mielelläni kuulisin kommentteja.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-12-16T15:57:00,2025-12-16T15:58:17,Käsitelty,1.1 2025_130_367,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Castrén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_368,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Maaret,Castrén,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Hyvät ministerit! Perhe on lapselle se tärkein perusyksikkö, ja kasvu turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä luo perustan koko elämälle. Hallitus on koko vaalikauden ajan tiedostanut, että sosiaaliturvamuutoksilla on vaikutuksia lapsiperheiden toimeentuloon. Siksi säästöpäätöksiä tehtäessä on pyritty lieventämään näitä vaikutuksia niin paljon kuin mahdollista. Jo hallitusneuvotteluissa tehtiin ratkaisuja lapsiperheiden tueksi. Lapsilisää korotettiin, opintotuen huoltajakorotusta nostettiin ja otettiin käyttöön lapsikohtainen työtulovähennys. Viimeisimmässä toimeentulotukea koskevassa esityksessä lasten perusosaa ei leikata vaan sitä korotetaan hieman. Elatustuen uudistus puolestaan vahvistaa lapsen oikeutta riittävään elatukseen, mikä parantaa erityisesti yksinhuoltajien asemaa. On kuitenkin rehellistä todeta, että satojen miljoonien eurojen säästöjä ei voida toteuttaa ilman vaikutuksia. Lapsiperheköyhyys on todellinen haaste. Samalla on hyvä muistaa, että paras keino torjua lapsiperheköyhyyttä on vanhempien työllisyys. Siksi sosiaaliturvaa [Puhemies koputtaa] kehitetään kannustavammaksi ja velvoittavammaksi. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Maaret Castrén,911822,2025-12-16T15:58:17,2025-12-16T15:59:37,Käsitelty,1.1 2025_130_369,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_370,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Tietenkin tänään on tähän sektoriin liittyen tehty aika ikäviä päätöksiä, apteekkien keskittämislaki ja myöskin toimeentulotuen leikkaukset, mutta pakko se on vain katsoa eteenpäin ja näitä sotepalveluja vähän laajemmin. Keskustassa ollaan tarjottu yhteistyötä palveluitten pelastamiseksi, ja viikonloppuna julkaistiin myöskin tämmöinen soten korjaussarja. Olisin kysynyt ministereiltä tässä yhteydessä myöskin kommenttia ja lääkkeitä näiden taloudellisten haasteitten selättämiseen. Täällä muun muassa tarjotaan alijäämien kattamisajan pidennystä ja niin sanottua hyvinvointialueitten velkasaneerausta, jossa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat alueet pystyisivät laittamaan taloutta kuntoon, ja samalla kannustavalla tavalla, ja sitten on myöskin tämä asia, jota ollaan pidetty esillä, eli matkakulujen siirtäminen Kelasta hyvinvointialueille. Myöskin olisi tärkeää, että hyvinvointialueita kannustettaisiin tutkimus- ja kehittämistoimintaan niin, että esimerkiksi tiloja olisi mahdollista vuokrata ulkopuolelle. Miten, arvoisat ministerit, näette nämä keskustan ehdotukset?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-12-16T15:59:37,2025-12-16T16:01:01,Käsitelty,1.1 2025_130_371,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää. Jatketaan debattia siis., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_372,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Krooninen alaselkäkipu on yksi suomalaisten yleisimmistä vaivoista. Ehkä joku tämän salin edustajistakin on sen kokenut. Se aiheuttaa merkittäviä kustannuksia paitsi terveydenhuollolle myös työkyvyttömyyden, sairauspoissaolojen ja sosiaaliturvamenojen kautta. Kun huomioidaan myös epäsuorat kustannukset, puhutaan jo miljardiluokan kokonaisuudesta. Kyse ei ole mistään pienestä kuluerästä yhteiskunnalle. Olenkin iloinen siitä, että 100 000 euroa on osoitettu eduskunnan joululahjarahoista tutkimukseen, jossa selvitetään kalevalaisen jäsenkorjauksen vaikuttavuutta kroonisen alaselkäkivun hoidossa. Tämän rahoituksen turvin saamme vihdoin korkeatasoista tutkimustietoa suomalaisesta perinteisestä hoitomenetelmästä, siitä, miten kalevalainen jäsenkorjaus vaikuttaa kipuun, toimintakykyyn, työkykyyn ja arjessa selviytymiseen, sekä siitä, voiko tällä menetelmällä olla kustannussäästöpotentiaalia yhteiskunnalle. Kiitos tästä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-12-16T16:01:01,2025-12-16T16:02:08,Käsitelty,1.1 2025_130_373,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Koskela, Minja.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_374,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Viimeisten viikkojen aikana me vasemmistoliiton kansanedustajat olemme lukeneet täällä salissa ääneen toimeentulotuen saajien kertomuksia ja myös kokemuksia siitä, mitä tunteita se herättää, kun tätä tukea ollaan leikkaamassa. Tämä toimeentulotuen leikkaus on yksi julmimmista ja eniten köyhyyttä aiheuttavista toimista, joita oikeistohallitus on tähän asti toteuttanut. Tähän kritiikkiin on turha vastata sanomalla, että toimeentulotuen leikkaus kannustaisi työntekoon, koska te leikkaatte pois jopa sen 150 euron suojaosan, joka on mahdollistanut sen, että voi tehdä edes vähän töitä toimeentulotuen päälle. Minä sanon nyt aivan suoraan, että tämä esitys on todella julma ja osoitus siitä, että hallitus ei ymmärrä köyhien ihmisten arkea eikä köyhyyttä kokemuksena eikä sitä, että silloin kun ihmisellä on merkittävää niukkuutta, niin toimeliaisuus vähenee, koska kaikki energia menee siihen, että yrittää pärjätä. Kukaan ei valitse olla köyhä, mutta hallitus on valinnut lisätä köyhyyttä, ja tämä on minusta hyvä ymmärtää. [Krista Kiurun välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-12-16T16:02:08,2025-12-16T16:03:20,Käsitelty,1.1 2025_130_375,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Merinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_376,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ja kiitos ministereille, kun olette täällä juttelemassa! Tuli mieleen semmoinen jotenkin yleisempi puheenvuoro, että nyt kun on hirveästi työttömyyttä ja sitten tämä teidän valitsema politiikka on ollut tämmöistä niukkuutta lisäävää, niin onkohan saavutettu ajat sitten jo semmoinen piste, missä ovat alkaneet mennä hyödyt vain huonommiksi, ja tästä ei oikeastaan ole enää hyötyä. Minulle tulee mieleen oma nuoruus ja lapsuus, kun minä olen 41-vuotias ja silloin oli kova lama, kun minä olin pikkupoika. Minun ikäpolvellani on hirveästi riippuvuuksia, avioeroja, ongelmia työpaikoilla ja semmoista suunnattomuutta ja myös semmoista, että puuttuu luotto omaan tekemiseen ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Minusta tuntuu, että tällä kaudella, mitä nyt on ollut, aiheutetaan vähän samanlainen sukupolvi, jolla on semmoinen suunnattomuuden kokemus. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-12-16T16:03:20,2025-12-16T16:04:29,Käsitelty,1.1 2025_130_377,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kalli., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_378,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, puhemies! Sotejärjestöt ovat tärkeä osa suomalaista sotepalvelujärjestelmää. Järjestöjen kautta moni suomalainen saa matalalla kynnyksellä apua, tukea, neuvontaa, vertaistukea. Tuo on valtavan arvokasta apua, ja monet vapaaehtoiset eri puolilla Suomea sitä tarjoavat tälläkin hetkellä. Tällä vaalikaudella sotejärjestöihin kaikkiaan kohdistuu todella raju leikkaus: avustusten määrä leikkaantuu siis lähes 40 prosenttia tällä kaudella. Se kyllä aiheuttaa merkittävän riskin siitä, että ihmisten pahoinvointi lisääntyy, mutta se aiheuttaa myös taloudellisen riskin siitä, että raskaampien palvelujen tarve kasvaa ja siten kasvavat kustannukset hyvinvointialueille. Kysyisinkin hallitukselta: Miten varmistatte sen, että järjestöillä on tulevaisuudessakin mahdollisuus toimia? Ja onko arvioitu niitä mahdollisia kustannuksia, joita näistä leikkauksista syntyy?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-12-16T16:04:29,2025-12-16T16:05:44,Käsitelty,1.1 2025_130_379,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Väyrynen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_380,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tuossa edustaja Laiho oikeastaan luetteli pitkän listan kiitoksia — liittyen omalääkärimalliin, valinnanvapauteen, turvakoteihin ja niin edelleen — mihin voi yhtyä. Ja erityiskiitos tehdystä työstä toisiolain suhteen ja sen uudistamisen suhteen. Se oli iso, tärkeä uudistus. Mutta se, mitä tästä valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä haluaisin erityisesti nostaa esille, on osa, missä puhutaan laaturekisteritoiminnasta, kansallisista laaturekistereistä, joihin suunnataan tänä vuonna 400 000. Tässä oli hyvin erikoinen tilanne THL:llä, joka hallinnoi laaturekistereitä. Siellä oli jonkunnäköinen suunnitelma, että jo olemassa olevista rekistereistä yli puolet laitetaan tietyllä tavalla säästöliekille, johon valtiovarainvaliokunta on ottanut hyvin vahvan kannan: ”Vaikuttavuustavoitteiden edistämisen kannalta on olennaista, että olemassa olevien laaturekisterien ylläpidon toimintaedellytykset ja resurssit turvataan, jotta niihin vuosien varrella karttunut tieto on täysimääräisesti hyödynnettävissä. Toimintaa tulee laajentaa, ei supistaa.” Tämä on erittäin tärkeä kanta, ja sitä pitää seurata, että meillä ei todellakaan laiteta säästöliekille yhtään sitä tehtyä työtä, mitä vuosien varrella on tehty, vaan kehitetään järjestelmää entisestään. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-12-16T16:05:44,2025-12-16T16:07:00,Käsitelty,1.1 2025_130_381,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Razmyar., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_382,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Köyhyyden lisääminen on arvovalinta. Te olette puhuneet täällä kauniisti perheiden tukemisesta ja olette sanoneet, että olette pyrkineet välttämään sitä pahinta. Todellisuus on se, että olette ajaneet suomalaisia perheitä köyhyyteen, 31 000 lasta lisää. Minä en sanoisi, että tämä on hyvä suoritus. Se palaute, mitä me päättäjät saamme, on erittäin kylmää ja karua kansalaisilta tällä hetkellä. Perheet kertovat, että heillä ei ole varaa maksaa vuokria ja laskuja, ovat lopettaneet lasten harrastukset, ei ole varaa esimerkiksi vaatteisiin. Tämä on se todellisuus, missä monet suomalaiset perheet elävät tämänkin joulun. Aivan kuten tässä moni on todennut, köyhyys lapsuudessa lisää riskiä syrjäytymiseen, mielenterveysongelmiin ja voi olla jopa syy heikompaan koulutustasoon. On aiheellista kysyä, ministeri ja arvoisa hallitus, teiltä: mitä luulette, että tämä maksaa yhteiskunnalle?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2025-12-16T16:07:00,2025-12-16T16:08:10,Käsitelty,1.1 2025_130_383,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Holopainen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_384,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! On paljon puhuttu siitä, että neurokirjolla olevien henkilöiden palveluissa on paljon hyvinvointialuekohtaisia eroja. Kun hallitusohjelmassakin on ainakin linjattu, että kiinnitettäisiin huomiota siihen, että neurokirjolla oleville henkilöille — kaikenikäisille henkilöille, ei siis pelkästään lapsille ja nuorille, tämä koskee myös aikuisia — olisi oikea-aikaisia, monialaisia palveluita ja selkeät palveluketjut tarjolla, niin kuinka tämä edistyy? Valitettavasti nyt tätä kansallista neurokirjon toimenpideohjelmaa ei ole tällä kaudella toteutettu, mutta tämä olisi äärimmäisen tärkeää, kun tosiaan THL:nkin selvityksen mukaan hyvinvointialueet hoitavat tätä asiaa hyvin eri tavoin ja monessa paikassa sitten meillä on ongelma, että neurokirjon henkilöiden tilanne kuormittuu, koska he eivät saa apua ja tukea ajoissa, ja sitten se voi johtaa kalliimpiin palveluihin, esimerkiksi pahentuviin mielenterveyshäiriöihin tai lasten kohdalla sinne lastensuojelupalveluihin, jotka voitaisiin välttää, mikäli näitten henkilöitten tarpeita voitaisiin ajoissa hoitaa. Miten tämä kokonaisuus edistyy tällä hetkellä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-12-16T16:08:10,2025-12-16T16:09:37,Käsitelty,1.1 2025_130_385,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Nyt ei enää pysty varaamaan, nyt on niin paljon vastauspuheenvuoroja, kaiken kaikkiaan 18. Otetaan edustaja Lohi ja sen jälkeen välillä ministereille vastauspuheenvuorot, ja sitten jatketaan debattia. — Lohi.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_386,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Vaikeinakin aikoina keskusta on halunnut varmistaa, että perusturva on sellaisella tasolla, että kukaan suomalainen ei joutuisi absoluuttiseen köyhyyteen ja ei olisi puutetta arjessa. Nyt valitettavasti tulee sellainen tunne, että suomalaisia ollaan jakamassa kahteen kastiin: niihin, joilla menee entistä huonommin, ja niihin, joilla menee entistä paremmin. Tämä on sydäntäsärkevääkin, kun katsoo tätä toimintaa tällä hetkellä. Kysymykseni koskee kuitenkin tuota yrittäjän eläkelakia. Meillä on siinä korjattavaa, on ollut selvityshenkilö. Odotamme, miten sitä korjattaisiin. On tilanteita, joissa liikevaihto — ei siis tuotto vaan liikevaihto — vie yrittäjän eläketason niin korkealle, että ei riitä palkkaan rahaa, mutta samalla se YEL määrittelee sosiaaliturvan ja myös maksujen tason, vaikkapa päivähoitomaksujen tason. Korjattavaa on. Tämä on tietenkin vuosikymmenien tulosta, missä nyt ollaan. Haluaisin kysyä ministeri Grahn-Laasoselta: voitteko vakuuttaa, että nyt tehdään semmoinen ratkaisu, että kaikki yrittäjät ovat siihen tyytyväisiä, ja milloin meille tulee tänne eduskuntaan esitys näistä korjauksista? En tässä ollenkaan syyttele, vaan ihan vilpittömästi haluan kysyä. [Nasima Razmyarin välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-12-16T16:09:37,2025-12-16T16:10:50,Käsitelty,1.1 2025_130_387,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","No niin, kiitoksia. — Ja sitten ministereille vastauspuheenvuoro, ja aloittaako ministeri Juuso? — Enintään viisi minuuttia tässä vaiheessa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_388,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Suurin osa kysymyksistä tuli nyt ministeri Grahn-Laasoselle, mutta muutama myöskin minulle, ja vastaan niihin. — Palvelusetelilainsäädännöstä kysyttiin: Palveluseteliähän on nyt jo annettava, mikäli hyvinvointialue ei pysty hoivaa antamaan takuuajan sisällä. Palveluseteli voi olla kaikille käyttäjille samansuuruinen tai tulosidonnainen, ja se riippuu tietysti myöskin asiakkaan tuloista ja palvelusta, minkä suuruinen se palveluseteli milloinkin on. Tarkoituksena on lisätä palvelusetelin velvoittavuutta niin, että seuraavassa monituottajuuteen liittyvässä lainsäädännössä, mikä on tulossa eduskuntaan varmaankin toukokuussa, on ennustettu, lisätään se velvoite, että hyvinvointialueen tulee myöskin informoida asiakasta siitä, että hänellä on mahdollisuus saada se palveluseteli, mikäli hoitotakuuajoissa ei pysytä. Keskusta kyselee omaishoidon kokonaisuudistuksesta: Kokonaisuudistus ei tällä kaudella tule toteutumaan, mutta me menemme sitä kohti erilaisilla selvityksillä. THL on selvittänyt, minkälaisia kriteereitä eri hyvinvointialueilla on käytössä, ja todennut, että ne eroavat hyvin paljon toisistaan, minkä jälkeen THL on ohjeistanut siitä, millä tavalla niitä tulisi muuttaa, jotta päästäisiin niihin yhdenvertaisiin palveluihin. Sen lisäksi THL tällä hetkellä selvittää niitä niin sanottuja väliinputoajia omaishoidon tuen osalta. Myöskin perhehoidosta on tulossa viime vuoden joululahjarahoilla selvitys perhehoidon roolista ja siitä, miten sitä voitaisiin parantaa. Perhehoitajien sosiaaliturva on puutteellinen vähän samalla tapaa kuin monilla yrittäjillä. Edustaja Lindén kysyi terveydenhuollon erikoistumiskoulutuksen leikkauksesta: tämä leikkaus on kertaluonteinen leikkaus ensi vuodelle ja liittyy siihen, että säästötavoitteiden pääluokan osalta tulee toteutua, mutta se tulee nousemaan sitten seuraavana vuonna taas uudestaan. Sotejärjestöjen leikkauksista ollaan myöskin huolissaan, ja totta kai ymmärrän sen, koska leikkaus on todella iso. Hyvin paljon ministeriön virkakunta keskittyy nyt siihen, että ne tehdään mahdollisimman oikeudenmukaisesti siten, että pyritään siihen, että ei säästetä siitä kohtaavasta työstä, eli se kohtaava työ on se kaikista tärkein, se vapaaehtoistyö, missä kohdataan ihmisiä kasvokkain, annetaan vertaistukea ja niin poispäin. Samalla myöskin haarukoidaan niin sanottuja rajapintakohteita, eli osa tällä hetkellä järjestöjen tekemästä työstä on sellaista, mikä lainsäädännössä kuuluu hyvinvointialueiden vastuulle, niin että tämmöistä rajanvetoa tehdään. Siellä otetaan huomioon myöskin toiminnan tuloksellisuus, eli STEAhan valvoo hyvinkin tarkasti annettuja avustuksiaan, ja jos tuloksellisuudessa on puutteita tai ei pystytä raportoimaan, niin se totta kai vaikuttaa myöskin siihen avustuksen summaan. Samalla otetaan huomioon myöskin yhdistysten varallisuus. Meillä on järjestöjä, joilla on tosi paljon omia varoja, ja tämä huomioidaan myöskin siinä avustuksen suuruudessa. Sitten kysyttiin neurokirjosta: Kelahan sai kauden alussa 25 miljoonaa euroa nimenomaan neurokirjon tuen kehittämiseen yhdessä hyvinvointialueiden kanssa, mutta nyt täytyy huomata, että myöskin vammaispalvelulaki osittain kattaa henkilöitä, joilla on neurokirjon ongelmia. Jos toimintarajoitteita on, niin on mahdollista myöskin vammaispalvelulain kautta saada tarvittavia palveluita. Ei ole tullut viestiä, että haluttaisiin jotain erityistä ohjelmaa neurokirjolla oleville, mutta en yhtään kiellä, etteikö se olisi tarpeellinen ja hyvä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-12-16T16:10:56,2025-12-16T16:15:22,Käsitelty,1.1 2025_130_389,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Ministeri Grahn-Laasonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_390,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! On hyvä muistaa, miksi olemme tilanteessa, missä sosiaaliturvaankin joudutaan kohdistamaan säästöjä. Suomi on erittäin vakavasti ja vaarallisesti velkaantunut maa, ja hallitus ottaa tämän tilanteen erittäin vakavasti, ja pakkokin on, koska me olemme tällä EU:n niin sanotulla tarkkailuluokalla alijäämämenettelyssä. Siksi eduskuntapuolueet, vasemmistoa lukuun ottamatta, ovat myös sitoutuneet jatkamaan tätä talouden sopeuttamista myös tulevilla kausilla velkajarrun muodossa. [Välihuutoja vasemmalta] Näin ollen talouden sopeuttamista emme pääse pakoon. [Aino-Kaisa Pekonen: Miksi laitatte kaikista köyhimmät maksumiehiksi?] On välttämätöntä tehdä taloutta sopeuttavia päätöksiä. Mutta minä ja hallitus olemme kyllä eduskunnan kanssa ja teidän hyvissä puheenvuoroissanne nousseiden huomioiden kanssa hyvin samaa mieltä siitä, että me haluamme, että Suomi on hyvinvointiyhteiskunta, jossa ketään ei jätetä hankalissa elämäntilanteissa yksin, että meillä on kestävät turvaverkot [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] myöskin tulevaisuudessa ja edelleen Suomi sijoittuu EU-maiden kärkipäähän, kun mitataan, kuinka paljon julkisia varoja käytetään sosiaalietuuksiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Meillä on vahvat turvaverkot myöskin tulevaisuudessa. Toimeentulotuen tarkoitus on turvata viimesijainen välttämätön toimeentulo ja huolenpito niille, jotka eivät kykene sitä itse hankkimaan, ja tätä toimeentulotuen viimesijaista luonnetta vahvistetaan toimeentulotuen uudistuksella. Tässä on noussut esiin tämä alentaminen, eli alentaminen 50 prosenttiin voidaan tehdä vain, jos ihminen ei hae ensisijaista etuutta tai jos ei ota vastaan työtä. Kyllähän sosiaaliturvalla täytyy olla säännöt, mutta yksilöllinen harkinta tehdään kuitenkin jokaisen kohdalla. [Krista Kiuru: 80 000 uutta työtöntä!] Tämä toimeentulotuen myöskin velvoitteita lisäävä linja on hyvin yhteispohjoismainen. [Krista Kiurun välihuuto] Sosiaaliturvaa yleisesti hallitus pyrkii rakentamaan ja luomaan työhön kannustavaksi kaikissa tilanteissa. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Suojaosat töissä! — Puhemies koputtaa] Sosiaaliturvaan tulee kuulua sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Tämä on hyvin, niin kuin sanoin, pohjoismainen linja, jonka mukaisesti toimimme. Se, mikä toimeentulotukiuudistuksessa on mielestäni hyvin myönteistä, on se, että se pyrkii ohjaamaan ensisijaisille etuuksille, koska silloin kun ihmiset ovat ensisijaisilla etuuksilla, esimerkiksi työttömyysturvalla — ensisijaisesti tietysti työelämässä — niin silloin he ovat myöskin palvelujen piirissä, siis työllistymistä tukevien palvelujen piirissä. [Krista Kiurun välihuuto] Ei ole eettisesti oikein se, että ihmisille maksetaan toimeentulotukea ilman, että pyritään auttamaan ja tukemaan myöskin siitä hankalasta elämäntilanteesta eteenpäin nousemista. [Pia Lohikosken välihuuto] — Tässä on myöskin mahdollisuus varmasti käyttää vielä puheenvuoroja, tämän jälkeenkin. [Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko: Annetaan ministerin nyt puhua, ja sitten on kaikilla mahdollisuus vielä puhua.] Joo. — Tästä toimeentulotuen ansiotulovähennyksestä kysyttiin. Kotimaisessa tutkimuksessa, jossa ansiotulovähennyksen käyttöönoton vaikutuksia on arvioitu, ei havaita vaikutuksia työmarkkinasiirtymiin keskimäärin. Tämä on perustelu tälle muutokselle. Sitten edustaja Tynkkynen nosti esiin tuloerot Suomessa, ja tänään itse asiassa Veronmaksajain Keskusliitto juuri tästä asiasta tiedottikin. Suomessa tuloerot ovat olleet hyvin vakaat tällä vuosituhannella. Gini-kerroin oli viime vuonna sama kuin se oli vuonna 2000, ja tämä tuloeroja mittaava käyrä on Suomessa hyvinkin vakaa. Eli tästäkin voidaan osaltaan päätellä, että Suomi on hyvinvointivaltio ja -yhteiskunta edelleen ja tulevaisuudessakin. Niin kuin ministerikollega Kaisa Juuso nosti esiin, neurokirjolla olevien henkilöiden Kelan harkinnanvaraista kuntoutusta ja resursseja on lisätty tällä kaudella, ja siinä on kyllä meillä iso tarve. Erityisesti lasten osalta tilanne on huolestuttava. Meidän pitää pystyä vahvistamaan perheiden palveluja näissä tilanteissa ja myöskin on luotava sellaista kouluympäristöä ja lasten kasvumaailmaa, jossa jokaiselle on tilaa omana itsenään. On tärkeätä, että tämä asia on eduskunnan huomion kohteena. Lisäksi haluaisin nostaa esiin täältä nousseista kysymyksistä apteekkitalouden uudistuksen. Siitä on käytykin tässä salissa runsaasti keskustelua. Myös apteekki- ja lääkesektorille tällä kaudella, niin kuin edelliselläkin kaudella, on kohdistunut säästöjä, eivätkä ne voi olla vaikutuksia vailla. Mutta se, mikä on hallituksen linja tälläkin kaudella, on se, että me pyrimme turvaamaan niin pitkälle kuin mahdollista meidän valtakunnallista apteekkiverkkoa, koska se on tärkeä lähipalvelu ihmisille ja meidän apteekit ovat luotettavia ja turvallisia. Tässä meidän uudistuksessa, minkä eduskunta on juuri hyväksynyt, myöskin vahvistetaan apteekkien henkilöstön osaamisen hyödyntämistä osana meidän soteuudistuksen ongelmien ratkaisua. Lopuksi haluan sanoa sen, että nyt olisi kohtuullista, kun esimerkiksi sosiaalidemokraatit täällä kritisoivat runsaasti näitä sosiaaliturvaan kohdistuvia leikkauksia, että he esittäisivät oman näkemyksensä vaihtoehtoisista säästöistä. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Voin kertoa heti!] Nimittäin tältä kritiikiltä siinä mielessä on hieman pohjaa pois, että edellisilläkin budjettikausilla te olette kritisoineet sosiaaliturvaan kohdistuvia leikkauksia, mutta ette enää omissa vaihtoehtobudjeteissanne esitä niitä peruttaviksi, jolloin on tulkittavissa, että te hyväksytte nämä tehdyt sosiaaliturvaleikkaukset. Onko tämä myös ensi vuonna näin, että tämän vuoden leikkaukset sitten ensi vuonna hiljaa unohdetaan, vai mikä se sosiaalidemokraattien linja tässä asiassa on? [Suna Kymäläisen välihuuto — Krista Kiurun välihuuto]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-12-16T16:15:23,2025-12-16T16:20:55,Käsitelty,1.1 2025_130_391,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Elikkä näiden, jotka täällä nyt ovat, ei tarvitse pyytää enempää, koska ei ole enää tuo V-painike auki. Otetaan sieltä näitä henkilöitä. — Edustaja Kymäläinen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_392,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kun te kannustatte puheissanne vahvasti ihmisiä töihin, niin samanaikaisesti te toisella kädellä pakotatte hyvinvointialueita massairtisanomisiin. Voin tuoda terveisiä Etelä-Karjalasta: yli 500 työpaikkaa on menetetty. Ihmiset, jotka haluaisivat tehdä töitä, jotta pystyisivät huolehtimaan niistä lapsistaan, mutta tämä on nyt teidän... Te sanotte, että te ette vastaa rahoituksesta, mutta ette te osattomia tähän asiaan ole. Kaikkein surullisin olen siitä, että yksikään teistä ministereistä ei ole halunnut tulla Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle kohtaamaan näitä ihmisiä, jotka työpaikkansa ovat menettäneet. No, samanaikaisesti te olette tehneet kyllä oikein urakalla töitä kasvattaaksenne köyhyyttä Suomessa, erityisesti lapsiperheköyhyyttä, vaikka jälleen kuultiin edellisessä puheenvuorossa, kuinka sitä yritetään sokerihunnulla kuorruttaa. Ei tunnu tuntuvan missään, ja nämä toimeentuloleikkaukset jatkuvat ensi vuonna. Samanaikaisesti teillä on oman arvomaailmanne mukaisesti rahaa ohjattavaksi yksityiseen [Puhemies koputtaa] terveydenhuoltoon.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2025-12-16T16:21:08,2025-12-16T16:22:22,Käsitelty,1.1 2025_130_393,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitos. — Edustaja Keto-Huovinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_394,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministereille laajan sektorin esittelystä. — Suomessa naisille turvattomin paikka on monesti se oma koti, ja tekijä on useimmiten läheinen ihminen. Suomessa on tänä vuonna kuollut jo 20 naista väkivallan uhrina, ja jokainen näistä tapauksista on vakava ihmisoikeusongelma ja vaatii meiltä yhteiskunnan asennemuutosta, resurssien lisäämistä järjestöille ja turvakodeille sekä toimia naisvihaa ja väkivaltaisia asenteita vastaan. Orpon hallitus on vahvistanut turvakotien rahoitusta jokaisessa budjetissaan, ja ensi vuonna turvakotien rahoitusta vahvistetaan jälleen 3,45 miljoonalla eurolla. Haluankin kiittää hallitusta väkivallan ja sen uhan kokeneiden avun ja turvan vahvistamisesta, mutta kysyisin vielä, että mitä lisätoimia hallitus aikoo tehdä, jotta väkivalta saadaan ennaltaehkäistyä ja asenteisiin puututaan niin, ettei yksikään nainen enää menetä henkeään väkivallan seurauksena.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2025-12-16T16:22:22,2025-12-16T16:23:30,Käsitelty,1.1 2025_130_395,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_396,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ministeri Grahn-Laasonen, kun te tässä salissa esittelitte lukemattomia leikkauksia ensisijaisiin etuisuuksiin, puolustelitte niitä nimenomaan vetoamalla siihen ja korostamalla sitä, että onhan suomalaisilla ihmisillä tämä viimesijainen tuki ja turva, toimeentulotuki. Nyt te päätitte leikata myös siitä. Todella toivon, että luette sen SDP:n vaihtoehdon — nämä rahat löytyvät sieltä. Kautenne alussa Sixten Korkman totesi varsin suoraan, että vaikka taloutta tasapainotetaan, ei ole mikään pakko toistaa 90-luvun laman virheitä ja lisätä lapsiperheköyhyyttä. Mutta juuri näin on tapahtunut, [Krista Kiuru: Näin on, mutta nyt tapahtuu!] ja tämä leikkaus kohdistuu massatyöttömyyden keskellä nimenomaan lapsiin ja nuoriin. Näin joulun alla kysyn, ministeri: onko teistä kohtuullista, että jos kotona asuva 18-vuotias nuori saa vaikka edes parikymppiä lahjarahaa, niin se leikataan perheen toimeentulotuesta? [Krista Kiuru: Onko oikein?]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-12-16T16:23:31,2025-12-16T16:24:38,Käsitelty,1.1 2025_130_397,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Furuholm., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_398,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Vaikka ministeriaitiossa nyt kuinka väännellään ja käännellään, niin faktahan on se, että tämä toimeentulotuen leikkaus on yksi hallituksen julmimmista toimista, ja se täällä tänään hyväksyttiin. Se osuu yhteiskunnan viimesijaista turvaa tarvitseviin, se osuu lapsiin. Luen nyt sitaatin: ”Hallituksen sosiaaliturvaa koskevissa leikkauksissa, joita tehdään siksi, että Suomi velkaantuu rajusti, on kuitenkin pyritty joka vaiheessa tekemään sellaisia kohdennuksia, joissa pystyttäisiin mahdollisimman hyvin suojelemaan lapsia näiltä leikkauksilta.” Ministeri Grahn-Laasonen, tämä oli teidän vastauksenne kyselytunnilla 4.12., ja ihmettelen, miten hallitus on tässä suojelussa oikein onnistunut, kun arviolta 31 000 uutta lasta tipahtaa köyhyyteen. Tämä teidän raju velkaantuminen oikeuttaa lapsiperheköyhyyden lisäämisen sekä rikkaiden veronalennukset. Se, arvon ministerit, ei ole oikein.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-12-16T16:24:38,2025-12-16T16:25:45,Käsitelty,1.1 2025_130_399,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kaunistola., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_400,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun ja joustavuuden parantamiseksi, hoitoketjujen sujuvoittamiseksi ja ennalta ehkäisyn painottamiseksi meidän on jatkuvasti etsittävä toimivampia ja tehokkaampia tapoja järjestää palvelut suomalaisille. Hallitus pyrkiikin jatkuvasti mahdollistamaan tehokkaampia tapoja sotesektorin uudelleenjärjestelemiseksi. Nostan tässä nyt esiin yhden esimerkin, hyvinvointialueiden omalääkäri-, omatiimi- ja ammatinharjoittajamallien kehittämishankkeisiin ehdotetun 40 miljoonan euron määrärahan ensi vuodelle. Omalääkärimalleja kehittämällä voimmekin vauhdittaa hoitoonpääsyä, purkaa hoitojonoja ja parantaa saatavan hoidon laatua. Korvamerkitty rahoitus näiden omalääkärimallien ja hankkeiden edistämiseen on tärkeä askel oikeaan suuntaan ja jälleen myös toimi sotepalveluiden parantamiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-12-16T16:25:45,2025-12-16T16:26:44,Käsitelty,1.1 2025_130_401,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_402,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Arvoisat ministerit, kiitos esittelyistä. — Ikäihmisten hoivan toimivuus on äärimmäisen tärkeää, ja hyvinvointialueiden vastuu ja valvontavastuu on tässä suuri. Hyvinvointialueiden yleiskatteellinen rahoitus nousee ensi vuonna noin 27,2 miljardiin euroon ja on kasvanut joka vuosi. Kustannuspaine on edelleen ikärakenteen takia nousemassa, ja siksi siihen on löydettävä tehokkaita ratkaisuja. Tehokkuus ei kuitenkaan saa koskaan tarkoittaa lainvastaista tai epäarvokasta hoitoa. Valitettavasti tällaisia tilanteita on nähty, ja siksi meidän on oltava tässä tarkkoja. Ikäihmisten palveluissa suurin haaste on tulevaisuudessa henkilöstön saatavuus, ja siksi teknologiaa on hyödynnettävä tukemaan hoivaa ja vapauttamaan ihmiskontaktia tärkeimpään eli vuorovaikutukseen. Tärkeintä ei ole, missä palvelu annetaan, vaan se, että ikäihminen saa tarvitsemansa hoivan ajoissa ja laadukkaasti. Arvokas vanhuus on perusoikeus, josta meidän on pidettävä kiinni nyt ja tulevaisuudessa. Loppuun vielä totean, että 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilu on ollut erinomainen palautteen perusteella — kiitos siitä — ja myös omalääkärimallista on tullut positiivista palautetta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-12-16T16:26:44,2025-12-16T16:28:05,Käsitelty,1.1 2025_130_403,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Viitanen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_404,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! On varsin surullista, että hallituksen politiikan seurauksena köyhyys ja pienituloisuus kasvavat ja samaan aikaan hallituksella riittää rahaa kaikkein rikkaimpien ja varakkaimpien veronkevennyksiin. Te olette, arvoisa hallitus, saksineet paitsi pienituloisilta, nyt kaikkein köyhimmiltä, myös palveluista. Nostan tässä nyt esiin vanhustenhoivan ja sen uhkan, mikä siellä on, eli tämän 50 miljoonan leikkauksen vanhusten palveluihin. Nythän osoittautui, että tämä ministerin lakiesitys oli perustuslain vastainen. Hyvä niin, ja toivottavasti se aiheuttaisi sen, että enää tähän lakiin emme joutuisi palaamaan emmekä tähän leikkaukseen. Minä nyt kysyn, ministeri Juuso, teiltä tässä eduskunnan edessä: voisitteko nyt luvata meille, että te unohdatte tämän 50 miljoonan leikkauksen, te hautaatte sen pois? Tosiasiassahan tämä leikkaus olisi leikkaus kotihoidosta ja ympärivuorokautisesta hoivasta digitalisaation varjolla, ja tällaisia leikkauksia ei toden totta pitäisi hyväksyä, koska se arvokas vanhuus on kaikkien oikeus, niin kuin tässä juuri todettiin. Ministeri, voitteko kertoa eduskunnalle, että tämä 50 miljoonan leikkaus unohdetaan?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-12-16T16:28:05,2025-12-16T16:29:23,Käsitelty,1.1 2025_130_405,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Ojala-Niemelä., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_406,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Massatyöttömyyden seurauksena moni suomalainen on joutunut tilanteeseen, jossa työttömyys ja sosiaaliturva eivät riitä. Henri kertoo: ”Monesti on ollut sellainen tilanne, että vaimo ja tyttö syövät. Syön sitten sen, mitä tytöltä jää yli. Jos häneltä ei jää mitään yli, niin sitten en oikeastaan syö mitään. Onneksi tytöltä jää usein iltapalalla leivän reunat, niin syön sitten ne.” Henri ja vaimo ostavat kaupasta vain halvinta merkkiä sekä vertailevat kilo- ja litrahintoja. Myös laskimen käyttö ja tarjousten perässä juokseminen on tuttua. Tämä on todellisuutta yhä useammalle työnsä menettäneelle, toimeentulon varassa elävälle suomalaiselle. Te, arvon ministerit, lähditte leikkaukset ja sakset edellä edelleen syventämään eriarvoisuutta ja lisäämään lapsiperheköyhyyttä unohtaen työllisyyden ja talouskasvun, jolloin olisi syntynyt sitä kakkua, mitä jakaa. Käsi sydämelle: eikö teillä yhtään kolkuta omaatuntoa politiikkanne seuraukset, [Puhemies koputtaa] joissa sysäätte ihmisiä minimillään 300 eurolle kuukaudessa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-12-16T16:29:23,2025-12-16T16:30:39,Käsitelty,1.1 2025_130_407,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_408,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kunnioitetut ministerit! Muistisairaita ennakoidaan olevan vuonna 2040 neljännesmiljoona. Opposition taholta esitetään ratkaisuksi hoitohenkilöstön alueellisiin rekrytointihaasteisiin työ- ja osaamisperusteista maahanmuuttoa, ja toisaalta samaan aikaan alueilla käydään yt-neuvotteluita. Miten oppositio ratkaisisi työperäisten maahanmuuttajien kielitaidon aiheuttamat vaikeudet muistisairaiden hoidossa? Muistisairauksien kasvava määrä korostaa kommunikaation ja vuorovaikutuksen merkitystä kohtaamisessa, jotta muistisairas tulee ymmärretyksi ilmaistessaan mielipiteitään, tarpeitaan ja tunnetilojaan. Hoitohenkilöstön riittävä kielitaito on tässä keskeistä. Suomen kielen tulee olla Suomessa se kieli, jolla sosiaali- ja terveystoimessa pystytään toimimaan ja kommunikoimaan, jotta potilasturvallisuus toteutuu. [Krista Kiuru: Onko joku väittänyt, ettei se olisi, vai?] Arvoisa ministeri, tulisiko hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden suomen kielen taidon vähimmäisvaatimukset kirjata lakiin? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-12-16T16:30:39,2025-12-16T16:31:46,Käsitelty,1.1 2025_130_409,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Hamari., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_410,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä soten luokassa on niin paljon karmivia asioita, että yhden nostan, tämän toimeentulotuen muutoksen ja siitä ehkä sen, mihin ministeriltä jäi vastaamatta, eli tämä edustaja Bergin esittämän kysymyksen opiskelijoiden tilanteesta. Jos siihen voisitte vielä vastata. Paljon on moitteita, mutta haluan sanoa myöskin kiitoksia. Nimittäin lämpimät kiitokset ministereille Hoitotyön tutkimussäätiöön ja hoitotyön tutkimukseen panostamisesta, sosiaalialan tutkimukseen panostamisesta, myöskin toisiolaista ja myöskin Käypä hoidon rahoituksesta. Näitä suosituksiahan käytetään koulutuksessa paljon, eli myöskin meidän sairaanhoitajien koulutus perustuu paljon näihin. Ne ovat pitkälti siellä oppimateriaalina. Mutta sitten nämä säästöt järjestöjen rahoitukseen. Tänään on tullut paljon viestiä näistä päätöksistä, ja haluan nostaa yhden: ”Kivaa tekemistä sairaala-arjen vastapainoksi” menettää kerralla 100 prosenttia tästä koko avustuksesta. Siellä järjestetään syöpää sairastaville lapsille ja pitkäaikaissairaille lapsille toimintaa, ja se on kyllä sitä kohtaavaa työtä. Heidän perheensä ovat nyt aika hankalassa tilanteessa, eli heiltä leikataan näiden järjestöavustusten leikkausten takia. Olisin tästä vielä halunnut kysyä: voiko näille [Puhemies koputtaa] vielä tehdä jotain? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-12-16T16:31:46,2025-12-16T16:33:11,Käsitelty,1.1 2025_130_411,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Laine-Nousimaa., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_412,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä on tullut jo monta karua viestiä hallituksen saksipolitiikasta. Kerron kolme esimerkkiä, joita lasten, nuorten ja vammaisten järjestöiltä on tullut tällä viikolla. Ensimmäisenä esimerkkinä Tampereen Seudun Nuorisoasunnot ry, jonka toiminta on leikkausten vuoksi loppumassa kokonaan. Järjestön henkilökunta kohtaa ja auttaa päivittäin nuoria, jotka tarvitsevat itsenäistymiseen tukea. Toisena esimerkkinä sama, minkä tässä jo edustaja Hamari otti esiin: Tampereen Lastenklinikan Tuki ry:n kiva tekeminen sairaala-arjen vastapainoksi — rahoitus kokonaan poistumassa, toiminta lakkaa, hoitajilla ei ole viriketoimintaan aikaa. Kolmantena esimerkkinä Vammaisfoorumi ry:n koko rahoitus ollaan poistamassa. Tämä vaarantaa vammaisten ihmisten osallisuuden ja oikeuksien valvonnan sekä koko vammaiskentän mahdollisuuden osallistua yhdenvertaisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Arvoisa rouva puhemies! Kysynkin ministereiltä: Miten tämä on mahdollista? Onko näille vielä tehtävissä jotain? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-12-16T16:33:11,2025-12-16T16:34:18,Käsitelty,1.1 2025_130_413,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_414,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Te, ministeri Grahn-Laasonen, puhuitte toimeentulotuen leikkauksista niin kauniisti, että joku olisi saattanut kuvitella, että tässä tehdään joitain parannuksia köyhimpien ja heikoimpien suomalaisten asemaan, [Krista Kiurun välihuuto] kun todellisuus on se, että ne leikkaukset syventävät köyhyyttä ja lisäävät syrjäytymisen riskiä. Mutta kannan samalla huolta myös siitä, miten nämä sosiaaliturvan mittavat leikkaukset vaikuttavat myös alueellisesti Suomessa ja pahentavat alueellista eriarvoisuutta. Hyvinvointiyhteiskuntahan toimii meillä eräänlaisena automaattisena vakauttajana. Kun taloudella menee heikosti, niin sosiaaliturva tulee ja kannattelee paitsi ihmisiä myös sitä koko taloutta ja elinkeinoa sen pahimman tilanteen yli. Nyt kun ajatellaan vaikka Itä-Suomen monien kuntien tilannetta — Lappeenrannassa työttömyysprosentti taitaa olla kohta 20 prosenttia — niin työttömyyden takia menetetään tulot, sitten sosiaaliturvaleikkausten takia siitä työttömyysturvastakin jää vähemmän käteen, mikä näivettää edelleen sitä alueen taloutta ja pahentaa alueellista eriarvoisuutta. [Suna Kymäläinen: Kädenjälki näkyy!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-12-16T16:34:19,2025-12-16T16:35:27,Käsitelty,1.1 2025_130_415,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Pekonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_416,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Tynkkysen puheenvuoroon on hyvä jatkaa. — Arvoisa ministeri, te jatkatte tuossa vastauspuheenvuorossanne edelleen vetoamalla Suomen huonoon taloustilanteeseen, kun te leikkaatte kaikista köyhimmiltä suomalaisilta. Se on, arvoisa ministeri, arvovalinta. On totta, mitä totesitte yksilöllisestä harkinnasta toimeentulotuen osalta. Valiokunta todellakin korosti mietinnössään, että yksilöllistä harkintaa pitää tehdä, mutta samaan aikaan valiokunta kiinnitti huomiota siinä mietinnössään siihen, ettei tässä talousarviossa ole lisärahoitusta toimeentulotuen toimeenpanoon. Ongelmahan tässä on se, ettei sosiaalityö kuulu etuuskäsittelijöiden osaamiseen. Toimeentulotukea siellä Kelassa käsittelevät eri koulutus- ja työtaustoista tulevat ihmiset, jotka joutuvat nyt arvioimaan asiakkaan tilanteen kohtuuttomuutta. Te siis asetatte sekä tuen hakijat että etuuskäsittelijät varsin epäreiluun tilanteeseen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-12-16T16:35:27,2025-12-16T16:36:39,Käsitelty,1.1 2025_130_417,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Karlsson., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_418,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Anette,Karlsson,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies, ärade talman! Päiväkodissa oli pohdittu, ja lapseni kysyi minulta, onko lapsi tuhma, jos hän ei saa joululahjoja. Erittäin pysäyttävä kysymys, koska valitettavasti lapseni tulee vielä ymmärtämään, että maassamme on lapsia, jotka eivät saa tai edes toivo lahjaa jouluna. Tapasin osan heistä työskennellessäni sosiaalityöntekijänä. He toivovat jouluna lämpimän ruuan. Se kertoo arjesta, jossa köyhyys on vahvasti läsnä. Avustusjärjestöt näkevät suomalaisten ahdingon joka päivä. Lapsiperheet hakevat apua jo ennen joulua, eivät lahjoihin vaan ruokaan, vaatteisiin ja lääkkeisiin. Järjestöt kertovat, etteivät pysty auttamaan kaikkia. Apua hakevia on enemmän kuin apua on tarjolla, ja lahjoituksia on tullut vähemmän kuin aiempina vuosina. Nyt nähty lapsiperheiden huoli ja ahdinko ei ole sattumaa, vaan hallituksen toimien lopputulos. [Puhemies koputtaa] Tänä jouluna moni lapsi toivoo joulupukilta parempaa huomista. Olisiko hallituksella edes nyt joulun alla sydäntä ja huolta näistä lapsista ja perheistä, jotka ajetaan köyhyyteen ja ahdinkoon?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Anette Karlsson,911831,2025-12-16T16:36:39,2025-12-16T16:38:11,Käsitelty,1.1 2025_130_419,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. Yritetään pitää minuutissa. — Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_420,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Toistan vielä, kun jäi jotenkin vaivaamaan. Eli meidän kansanedustajien tärkein tehtävä on varmistaa maassamme ihmisten turvallinen arki, ja toivon, että se on meidän kaikkien yhteinen tavoite. Jos ei ole, niin tietysti voi nostaa omasta puolestaan käden ylös eikä osoittaa kättä tännepäin. Suomi on pitkä maa, ja etäisyydet etenkin pohjoisessa Suomessa ovat aivan omaa luokkaansa. Siksi pidän tärkeänä, että tässä talousarviossa FinnHEMS Oy:n lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaan esitetään hieman enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisissa talousarvioissa. Samoin on turvallisuutemme kannalta välttämätöntä, että Puolustusvoimien terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen ylläpitoon osoitetaan riittävät resurssit. Tämän hallituksen tahtotila on selvä: me haluamme turvata suomalaisten arjen. Siksi tässäkin talousarviossa jatkamme turvakotien toimintaan panostamista turvakotipaikkojen riittävyyden turvaamiseksi sekä osoitamme resursseja rikos- ja eräiden riita-asioiden sovittelun ja sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan. Nämä eivät ole yksittäisiä kirjauksia budjetissa vaan selkeitä päätöksiä turvallisemman arjen puolesta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-16T16:38:11,2025-12-16T16:39:31,Käsitelty,1.1 2025_130_421,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_422,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Palaan nyt itsekin tähän keskusteluun toimeentulotuen uudistamisesta. Siis samaan aikaan, kun hallitus uhkaa siis jopa puolittaa toimeentulon kaikista heikoimmassa asemassa olevilta, hallitus esittää ihan vakavissaan historiallisen isoja veronkevennyksiä yhteiskunnan kaikista parhaiten toimeentuleville. Ja kun täällä nyt taloudesta on puhuttu ja halutaan varmasti, että sitten se sama fiskaalinen vaikutus saadaan aikaiseksi, niin se 70 miljoonaa, jonka te nyt tällä säästätte kaikista heikoimmassa asemassa olevilta, on noin viidennes siitä veronalennuksesta, joka kohdistuu tänne yhteiskunnan kaikista suurituloisimmille. Eli vaikka te jättäisitte tämän 70 miljoonaa sieltä toimeentulotuesta leikkaamatta ja pienentäisitte tätä veronalennusta, niin silti henkilön, joka tienaa 9 000 euroa kuukaudessa, verotus kevenisi ei 1 100:aa euroa vuodessa vaan 900 euroa vuodessa. Luulisitteko, että tällainen henkilö pärjäisi tällä summalla ja jätettäisiin kaikista köyhimmät nyt rauhaan?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-12-16T16:39:31,2025-12-16T16:40:51,Käsitelty,1.1 2025_130_423,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Mattila., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_424,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää, että tulee korotuksia omaishoitajien alimpiin palkkioihin, mutta vielä tärkeämpää on se, että omaishoitajat pääsevät viettämään näitä lakisääteisiä vapaapäiviään. Tähän on perhehoito ollut aivan ihana, inhimillinen ja edullinen vaihtoehto. Täytyy vain sanoa, että yllättävän vähän tätä perhehoitoa tunnetaan hyvinvointialueilla, ja tiedän sen esimerkiksi omasta maakunnastani Pohjois-Pohjanmaalta, tämän tilanteen. Tuossa edellisessä ministerin vastauksessa kerroitte, että perhehoitajuuteen on jotakin tulossa vielä tämän hallituskauden aikana, ja siksi vielä palaan tähän kysymykseen: minkälaisia toimenpiteitä olisi vielä tulossa, jotta pystyttäisiin tätä ihanaa ja tärkeää perhehoidon vaihtoehtoa edistämään hyvinvointialueilla?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-12-16T16:40:51,2025-12-16T16:41:59,Käsitelty,1.1 2025_130_425,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Berg., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_426,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kun en saanut ministeri Grahn-Laasoselta vastausta tähän opiskelijoiden tilanteeseen, niin ajattelin ottaa sen uudestaan esiin, koska olen tätä yrittänyt nyt tässä toista kuukautta selvittää ja mielelläni siihen vastauksen kuulisin. Eli jos nyt rautalangasta väännetään, niin opiskelijathan eivät saa enää asumistukea, koska heidät on siirretty asumislisälle, ja asumislisää ei makseta kesällä, kun opintotukea ei makseta. Jos kesätöitä ei saa, joutuisi keskeyttämään opinnot ja hakeutumaan kokoaikatyöntekijäksi, jotta toimeentulotukea ei puolitettaisi. No, jos se tuki puolitetaan, se tarkoittaa alle 300:aa euroa kuukaudessa, ja mitään muuta siihen ei päälle tule. Me kaikki tiedämme, että missään päin Suomea opiskelija ei saa edes vuokraa maksettua alle 300 eurolla kuukaudessa — sellaisia vuokra-asuntoja ei löydy. Jos ei hän tätä tee, hän joutuu irtisanomaan opiskelija-asunnon joka vuosi ennen kesää, hakemaan uutta asuntoa syksyllä uudestaan, ja minkälainen rumba siitä sitten lähtisi tulemaan? Toivon todellakin, että tähän nyt jotain valaistusta tuodaan, ja toivoisin, että ainakin tästä luovuttaisiin toimeentulotukiesityksen osalta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Kim Berg,1443,2025-12-16T16:41:59,2025-12-16T16:43:22,Käsitelty,1.1 2025_130_427,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Koskinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_428,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tästä toimeentulotuen sanktioluontoisesta leikkauksesta täytyy minunkin jatkaa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta teki ne välttämättömät muutokset lakiin, jotta se voitiin yksinkertaisessa säätämisjärjestyksessä hyväksyä, eli kuukausittain pitää tarkistaa, että tämä toimeentulotuki leikattunakin ylittäisi sitten tämän välttämättömän toimeentulon rajan, ja sitten jokaisessa tapauksessa pitää yksilöllisesti arvioida kuukausittain, missä liikutaan. Kelan toimihenkilö joutuu soveltamaan rinnakkain perustuslain 19 §:n 1 momenttia ja tätä lakia ja siinä tilanteessa arvioimaan, että tämä niin sanottu eksistenssiminimi, jonka perustuslaki subjektiivisena oikeutena jokaiselle turvaa, toteutuu siinä tilanteessa sen perheen tai sen yksilön osalta. Mitä ministerit tekevät, jotta nämä Kelan työntekijät koulutetaan? Miten heidät varustetaan siihen, että nämä kymmenet- ja sadattuhannet päätökset sujuvat nopeasti ja johtavat siihen, että perustuslakia tai tätä lakia ei loukata? [Vasemmalta: Hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-12-16T16:43:22,2025-12-16T16:44:42,Käsitelty,1.1 2025_130_429,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kemppi., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_430,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Vielä muutama sana lapsiperheköyhyydestä ja omalääkäreistä. Halusin nimittäin vielä palata lapsiperheköyhyyden tilanteeseen. Siis lapsiperheköyhyyden luvut Suomessa ovat tällä hetkellä anteeksiantamattomat. Täällä salissa on sanottu, että työ on paras lääke köyhyyteen, [Krista Kiuru: Mitä työtä ne lapset tekee?] mutta, hyvät ystävät, puolessa näistä köyhistä lapsiperheistä on tälläkin hetkellä työssäkäyviä huoltajia, joten uskallan väittää, että pelkällä työllä tämä tilanne ei ratkea varsinkaan tällaisessa työttömyystilanteessa. Sen vuoksi ehdotan, että hallitus palauttaisi suojaosat ja että perheiden sairastamisen kustannuksiin voitaisiin tuoda joku roti. Vein oman lapsenikin julkiseen päivystykseen, ja sieltä tuli melkein 60 euron lasku. Monella perheellä 60 euron lasku on aivan kohtuuton tähän tilanteeseen. Omalääkäreiden osalta: Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet tekivät erittäin ansiokkaan raportin tästä sotevisiosta 2040-luvulle, ja toivoisin, että siitä tätä omalääkärimallia vietäisiin eteenpäin. Hallituksen päätös on oikeansuuntainen, mutta se, että omalääkärit saataisiin kaikille, on keskustan kanta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2025-12-16T16:44:42,2025-12-16T16:46:03,Käsitelty,1.1 2025_130_431,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kari, ja jaoston puheenjohtaja ja valiokunnan puheenjohtaja valmistautuvat myöskin puheenvuoron käyttämiseen, ja sitten annetaan taas ministereille. Sitten mennään hetkeksi aikaa ainakin tuohon puhujalistaan. Nyt on käyty jo aika pitkään tätä debattia. — Edustaja Kari.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_432,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tästä Kelan korvauskokeilusta olisin kysynyt. Muutama päivä sitten julkaistiin Uutissuomalaisen toimesta artikkeli, jossa kerrottiin, että 65 vuotta täyttäneiden Kela-korvauskokeilu ei ole vaikuttanut hyvinvointialueiden jonotilanteisiin eikä nopeuttanut hoitoonpääsyä. Sen sijaan kokeiluun osallistuneita hakeutui yksityislääkärikäynnin jälkeen takaisin julkiselle puolelle, ja usein syynä se, että jatkotutkimuksista ei haluta tai ei ole varaa henkilön itse maksaa. Hallitus perusteli kuitenkin tätä kokeilua näillä argumenteilla, ja olisin kysynyt ministereiltä: oletteko tutustuneet tähän Uutissuomalaisen artikkeliin ja siihen liittyvään tutkimustietoon? Sen lisäksi: Eilen käytin täällä paljon puheenvuoroja toimeentulotukiasiasta, ja olen itsekin hyvin järkyttynyt tästä toimeentulotuen tason laskusta. Minulla on itselläni työhistoriaa pitkäaikaistyöttömien, vajaakuntoisten ihmisten työkeskuksen vetäjänä ja kriminaali- ja päihdetyönkin kentältä. Olen nähnyt sen käytännössä työhistoriassani, kuinka heikoimmassa asemassa olevat ihmiset ovat kaikkein eniten tämän yhteiskunnan turvaverkkojen varassa, ja aina kun niitä heikennetään, niitä ei korvata sillä, että laitetaan lisärahaa poliisille, vaan tämä sosiaalipolitiikan ydin löytyy näistä kaikkein heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä, joiden kimppuun hallitus nyt käy. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-12-16T16:46:03,,Hyväksytty,1.1 2025_130_433,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Ja sitten jaoston puheenjohtaja, edustaja Reijonen, olkaa hyvä, ja sen jälkeen edustaja Kiuru.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_130_434,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia, arvoisa puhemies! Hallitus nostaa omaishoidon palkkiota, joka nousee 472 eurosta 530 euroon kuukaudessa. Lisäksi niin kutsutun raskaan siirtymävaiheen vähimmäispalkkio nousee 966 euroon. Tämä parantaa omaishoitajien toimeentuloa ja kaventaa hyvinvointialueiden välisiä eroja. Omaishoitajien merkitys näkyy jokaisen hyvinvointialueen talousluvuissa säästettyinä hoivapaikkoina ja kevyempinä kustannuksina, puhumattakaan siitä, miten omaishoidettava kokee sen, kun läheinen ihminen sitoutuu hoitamaan ja pitämään huolta — sitähän ei voi mikään raha korvata. Haluan kuitenkin vielä painottaa sitä, että vaikka vähimmäispalkkion korotus on hyvä muutos, 530 euroa kuukaudessa on silti suhteellisen matala korvaus ympärivuorokautisesta vastuusta. Omaishoitaja tosiaan antaa yleensä oman työnsä, vapaa-aikansa ja usein myös jopa terveytensä läheistensä hoitamiseen. Siksi vähimmäispalkkion suuruutta voisi mahdollisuuksien mukaan arvioida tulevaisuudessa ja etsiä keinoja sen nostamiseen, varsinkin seuraavilla hallituskausilla. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-12-16T16:47:43,2025-12-16T16:48:52,Käsitelty,1.1 2025_130_435,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kiuru, Krista.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_436,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Minun täytyy kyllä sanoa, että te olette, ministeri Grahn-Laasonen, tehnyt tähän saliin tänään vaikutuksen. Siis teidän välinpitämättömyytenne on sitä luokkaa, että minä en voi uskoa korviani. Se on kamalaa, että me ajatellaan hyvinvointivaltiossa, että ihmiset voivat 300 eurolla tulla toimeen [Aino-Kaisa Pekonen: Se on totta!] ja te ette ota siitä mitään vastuuta. Te selititte, kuinka sosiaalipalvelut sitten hoitavat, mutta te ette näytä siis tietävän, että te esitätte tässä, että niitä sosiaalipalveluita ei enää olisi hyvinvointialueilla ja että otetaan tämä tehtävä pois perusosan alentamisen osalta. Minusta se on karmaisevaa. Lisäksi te ette näytä tietävän sitäkään, että te lisäätte köyhien lasten määrää näillä sosiaaliturvaleikkauksilla enemmän kuin köyhien aikuisten määrää. Sellaista poliittista arvovalintaa en ymmärrä. Mutta, ministeri Juuso, teiltä haluan vielä kysyä: Nimittäin kun laskimme yhteen kaikki ne 18—20 esitystä, joita olette tuonut eduskuntaan, paljastuikin, että niiden vaikutusarviointien mukaan lähes 10 000 sotetyöpaikkaa siinä meni. Se oli siis tehtävien vähennys. Kannatteko te mitään murhetta siitä, minkälaiseen tilanteeseen te olette ajanut melkein 10 000 soteväen vähennyksellä hyvinvointialueet? [Puhemies koputtaa] Siis niiden vaikutusarvioiden mukaan lähtee lähes 10 000 työpaikkaa. [Suna Kymäläisen välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-12-16T16:48:52,2025-12-16T16:50:22,Käsitelty,1.1 2025_130_437,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Sitten ministerit. — Ministeri Juuso, otetaanko viisi minuuttia? Jos tarve vaatii pidentää, niin se on ihan ok.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_438,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos keskustelusta ja kysymyksistä! Tässä nousi hyvin vahvasti esiin tämä hoivahenkilöstön tilanne. Keskustelussakin heijastui hyvin se, että hyvinvointialueet ovat hyvin erilaisissa tilanteissa. Meillä on hyvinvointialueita, missä on yt:t [Suna Kymäläisen välihuuto] meneillään ja hoivahenkilöstöä tullaan irtisanomaan. Se, kuinka paljon, on vielä arvoitus, koska samalla on kyseessä myöskin rakennemuutos: mitä palveluja ulkoistetaan ja mitä pidetään omana toimintana. Tässä on keskusteltu siitä, että asiantuntijat ennustavat hoivahenkilöstön pulaa tulevaisuudessa väestön ikääntymisen vuoksi ja sen vuoksi halutaan sitä teknologiaa sinne hoivatyöhön tuoda, koska meillä muuten eivät hoitajat riitä. Myöskin on painotettu hoitajien kielitaitoa, ja olen ihan samaa mieltä, että kyllä hoitajilla kielitaitoa pitää olla. [Krista Kiuru: Ei siinä mitään muutoksia ole tehty!] Siihen, laitetaanko se lakiin: varmaankin tulee siellä laillistamisprosesseissa kiinnittää huomiota kielitaitoon ja osaamiseen. [Krista Kiuru: Hoitajilta vaaditaan riittävä kielitaito!] Ja loppujen lopuksi työnantajahan vastaa aina siitä, että ulkomailta palkattu henkilö omaa sellaisen suomen kielen taidon, että hän pystyy hoivatyötä suorittamaan. Tämä on aina lopulta työnantajan vastuu. Tätä ovat myöskin Ruotsin ministerit korostaneet viime aikoina kovasti, että kyllä, Ruotsissa hoitajan pitää puhua ruotsia. Ja Suomessa hoitajan pitää puhua suomea. [Krista Kiuru: Sitä on tiukennettu!] Tästä ei ole minkäänlaista mahdollisuutta tinkiä. [Vasemmalta: Tämä on tärkeä, mutta entäs ne leikkaukset?] Totta kai myötäelän niitä hoitajia, jotka tässä tilanteessa joutuvat irtisanotuiksi. Se, että niitä on usealla puolella Suomea eri hyvinvointialueilla, on valitettavaa ja liittyy tähän rahoitusjärjestelmään ja siihen alijäämän kattamisvelvoitteeseen. [Krista Kiurun välihuuto] Toivon, että tämä ministeri Ikosen tuoma esitys alijäämien kattamisaikojen pidentämisestä hieman helpottaa tilannetta ja näin suureen irtisanomiseen ei tarvitsisi päätyä kuin mitä nyt yt-menettelyissä on lukuja annettu. [Suna Kymäläisen välihuuto] Yt-menettelyissähän annetaan aina se mahdollisimman suuri luku, koska jos se ylitetään, niin sitten pitää pitää uudet yt-neuvottelut. Tulevaisuudessa kyllä tulemme hoitajia tarvitsemaan. [Hälinää] [Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko: Annetaan ministerin puhua nyt.] Sitten oli kysymyksiä näistä STEA-leikkauksista, ja tässä nostettiin muutama yksittäinen järjestö, joilta oli tuki leikattu tai sitä vähennetty. Tähän liittyen huomautan, että 687 järjestöä on saanut avustusta, yhteensä 1 289 avustuskohdetta. Minun on mahdotonta kommentoida yksittäisiä avustuskohteita. Viittaan vain niihin aikaisemmin sanomiini periaatteisiin siitä, millä tavalla on priorisoitu eri avustuskohteita, ja siinä on nimenomaan se kohtaava työ, tuloksellisuus, järjestöjen varallisuus, päällekkäiset toiminnat ynnä muita asioita, mitä on painotettu. Mutta tosiaan näillä järjestöillä, jotka ovat tämän ennakkopäätöksen saaneet, on mahdollisuus antaa vastine ennakkopäätökseen, jolloin STEA tulee tietysti perustelemaan entistä tarkemmin. Niissä päätöksissä pitäisi jo perustelut kyllä olla, mutta jos tarvitaan lisäperusteluita tai jos tarvitsee korjata, niin se on vielä mahdollista tehdä. Perhehoitajista tuli kysymys edelleen siitä, mitä toimenpiteitä on tulossa, ja perhehoitajien tilanteesta yleensäkin. Totean, että perhehoitajista on tällä hetkellä Suomessa pula. Töitä olisi enemmän kuin mitä heitä on tarjolla. Hyvinvointialueet rekrytoivat perhehoitajia. Toivon, että sitä työtä tehdään, koska on ihan selvää, että omaishoitajien vapaiden pitämisessä nimenomaan perhehoitajat ovat erittäin hyvässä asemassa, ja silloin voidaan myöskin miettiä erilaisia tapoja jaksottaa sitä omaishoitajan työtä. Perhehoitaja voi tulla vaikka muutaman tunnin useana päivänä kuukaudessa, jotta omaishoitaja pääsee asioilleen tai saa edes hetken hengähdystauon, tai sitten voi olla myöskin pitempään, jos näin sovitaan. Itse kannatan lämpimästi perhehoitajia. Joka tilanteessa ja tilaisuudessa, missä se on mahdollista, olen puhunut tämän asian puolesta. Edustaja Kemppi totesi, että keskustan tavoitteena on omalääkäri kaikille. Kyllä, myöskin meidän tavoitteemme on omalääkäri kaikille. Pitää olla realisti siinä mielessä, että me tarvitsemme enemmän lääkäreitä, meidän täytyy kouluttaa enemmän lääkäreitä, jotta me saadaan tämä toteutumaan ihan kaikille suomalaisille. Tämä on varmastikin vuosia kestävä hanke, mutta me mennään hyvään suuntaan, ja toivon, että seuraava hallitus jatkaa sillä suunnalla. Edustaja Reijonen esitti toiveen, että omaishoitajien palkkio nostettaisiin ensi kaudella. Varmaan kaikki olemme sitä mieltä, että palkkioita pitäisi nostaa, siitä ei ole kysymys. Kyllä omaishoitajat ovat sen ansainneet. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-12-16T16:50:32,2025-12-16T16:56:40,Käsitelty,1.1 2025_130_439,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Sitten ministeri Grahn-Laasonen, viisi minuuttia. Jos tarve vaatii, niin voi puhua pidempään.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_440,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Sanni,Grahn-Laasonen,Sosiaaliturvaministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Kiuru täällä syytti välinpitämättömyydestä. Joka välittää meidän hyvinvointiyhteiskunnasta, puuttuu valtion velkaantumiseen, ja juuri niin hallitus tekee. Välinpitämättömyydeksi voisi kutsua esimerkiksi sitä, mikä paljastui Valtiontalouden tarkastusviraston raportista, kun viime hallitus, Marinin hallitus, lisäsi pysyviä menoja, joilla ei ollut mitään tekemistä kriisien kanssa, [Krista Kiuru: Eihän se edes pitänyt paikkansa! — Välihuutoja — Puhemies koputtaa] eli lisäsi valtion menoja, joilla ei ollut tekemistä kriisien kanssa, ja jätti valtion velkaantumiseen liittyvät ongelmat [Krista Kiuru: Eli muiden vika jälleen!] seuraavan hallituksen harteille eli tämän hallituksen harteille, joka on kantanut vastuuta näistä asioista. No, nyt näihin kysymyksiin, mitä — kiitos vaan, edustajat — esititte. Ensinnäkin tästä toimeentulotuesta vielä. Toimeentulotuki voidaan siis puolittaa vain siinä tilanteessa, jos tuen hakija ei ole noudattanut velvoitteitaan, esimerkiksi ottanut vastaan työtä. Oletteko eri mieltä siitä, etteikö sosiaaliturvassa pidä olla sääntöjä? [Välihuutoja — Hälinää] [Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko: No niin, nyt annetaan ministerin puhua.] No sitten seuraavasta asiasta: Itse asiassa edustaja Kaarisalo kysyi tästä toimeentulotuesta. Hän ei ole enää täällä — toivon, että voitte välittää hänelle viestiä. Alle 18-vuotiaiden vähäisiksi katsottuja ansiotuloja, kuten lasten syntymäpäivälahjoja tai kesätyöansioita, ei jatkossakaan huomioida toimeentulotuessa, eli niihin ei puututa. Toivon, että tämä oikea tieto tavoittaa hänet ja myöskin ihmiset, keille hän on mahdollisesti tästä asiasta puhunut. [Vasemmalta: Siis ihan uskomatonta!] Edustaja Keto-Huovinen nosti esiin naisiin kohdistuvan väkivallan, mikä on Orpon hallituksen tasa-arvopolitiikan kärki. Me puutumme naisiin kohdistuvaan väkivaltaan hyvin monin keinoin. Turvakotien resursseja on lisätty jokaisessa budjetissa, ensi vuoden budjetissa yli kolmella miljoonalla eurolla. Sovittelu on kielletty lähisuhdeväkivallassa. Uusi Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelma on juuri julkaistu. Siinä on monia monipuolisia, eri hallinnon sektoreille ulottuvia toimia. Tämä on yhteinen asia, ja toivon, että eduskunta kiinnittää tähän jatkossakin paljon huomiota. Edustaja Lohi kysyi yrittäjien eläkejärjestelmän uudistamisesta. Jaan tilannekuvan siitä, että yrittäjien eläkeuudistus, joka Marinin hallituksen kaudella tehtiin, ei onnistunut. Yrittäjät ovat siitä, voi sanoa, jopa raivoissaan. Ne ongelmat koskevat erityisesti pienituloisia ja aloittavia yrittäjiä, ja hallitus käy tällä hetkellä parhaillaan yrittäjäjärjestöjen, yrittäjien edustajien, kanssa vuoropuhelua YEL-järjestelmän korjaamisesta. Toki siinä on rajoitteena se, että meidän valtiontalouden tilanne on erittäin haastava, ja myöskin meidän väestörakenne luo painetta yrittäjien eläkejärjestelmään, kun meillä on tietysti vastuu maksussa olevista ansaituista yrittäjien eläkkeistä. Mutta tätä uudistusta on tarkoitus viedä sellaisella aikataululla, että saisimme sen ensi vuonna eduskuntaan, ainakin tätä korjaussarjaa vahvasti tehdään. Sellainen uudistus ei varmaan ole mahdollinen, kuviteltavakaan, mihin kaikki yrittäjät olisivat täysin tyytyväisiä, mutta etsimme yhdessä yrittäjien kanssa ratkaisuja, joilla korjataan näitä ilmeisiä ongelmia. Yrittäjät sanovat tämän YEL-järjestelmän tuottavan jopa ihan mielivaltaisia maksuja, ja yrittäjät maksavat eläkemaksuja työtuloon pohjautuen tuloista, joita ei käytännössä ole. Eli korjattavaa tässä meillä kyllä on, ja työ on alkanut. Edustaja Karlsson piti tärkeän puheenvuoron. Haluaisin siihen lisätä, että hallitus uudistaa lastensuojelulakia. Se on meille erittäin tärkeää. Me pidämme tärkeänä sitä, että lapsiperheille todella haastavissa, vaikeissa elämäntilanteissa pystytään tarjoamaan hyvin monipuolista apua. Tämä on osa meidän hyvinvointiyhteiskuntaa, ja hyvinvointialueet maksavat myöskin ehkäisevää ja täydentävää toimeentulotukea, eli lapsiperheitä ei jätetä ongelmien kanssa yksin. Eli tämä on tärkeää tuoda esiin, tällainen toivon viesti. Ja ylipäätäänkin koko tässä hallituksen budjetin linjassa pyritään siihen, että me katsomme Suomessa eteenpäin, että näitä meidän ongelmia ratkaistaan, vaikka meillä on isot budjettitalouden paineet. Kun tulevina vuosina meillä erityisesti ikäsidonnaiset menot eli käytännössä meidän ikääntyvän väestön sotepalvelujen tarve kasvavat ja toisaalta maanpuolustukseen on pakko panostaa enemmän — siihen on eduskunnan laaja yhteinen ymmärrys — niin tässä tilanteessa toivon eduskunnalta myöskin ymmärrystä ja toisaalta rakentavia ehdotuksia siitä, miten tätä taloutta saadaan tasapainoon. Jos te ette ole tyytyväisiä hallituksen linjaan, niin sitten olisi kohtuullista, että sosiaalidemokraatitkin esittäisivät omat vaihtoehtonsa. [Krista Kiuru: Kyllä on esitetty!] Siitä verolinjasta olemme eri mieltä. Hallitus pyrkii työn verotuksen keventämisellä talouden kasvuun ja siihen, että tulevaisuudessa saisimme enemmän verotuloja, että olisi enemmän työtä, enemmän verotuloja. Se on myöskin näissä ylimmissä marginaaleissa tavoitteena. Se on vahva kasvu-uudistus, jota ekonomistit suosittelevat [Joona Räsäsen välihuuto] ja josta on myöskin ihan tutkittua tietoa, ihan lähiajoiltakin. Ja sitten vielä... No, nyt kello on sen verran paljon, että totean vielä näistä suojaosista hyvin lyhyesti: [Vasemmalta: Entäs ne opiskelijat?] Meillä on tästäkin tutkittua tietoa. VATTin tutkimuksen mukaan osa-aikatyö ei romahtanut suojaosien poiston myötä. Haluan tuoda esille sen, että hallitus tällä hetkellä valmistelee työttömyysturvan sovittelun sääntöjen — siis miten sovitellaan työttömyysturvaa ja työtä — selkeyttämistä siten, että entistäkin selkeämmin ihmisille voidaan viestiä siitä, että työtä kannattaa ottaa vastaan. Tällä hetkellähän jokainen tienattu euro pienentää maksettavaa työttömyysetuutta 50 senttiä. Eli aina työn tekeminen halutaan tehdä kannattavaksi. Se on jo nyt sitä. Toivon, että tätä mahdollisuutta osattaisiin hyödyntää paremmin, ja me pyrimme tähän tuomaan vielä selkeyttä lisää, jotta se viesti on ihmisille kirkas: työn tekeminen kannattaa aina. — Kiitos. [Pia Lohikoski: Opiskelijat, ministeri, opiskelijat! — Vasemmalta: Oijoijoi, ei tullut vastausta! — Välihuutoja vasemmalta] [Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko: Kiitoksia. — Haluaako ministeri Grahn-Laasonen vielä vastata tuohon opiskelijakysymykseen?] Joo, arvoisa puhemies, todella kaikkiin kysymyksiin en ehtinyt vastata. Pyrin kyllä mielelläni aina siihen. Tässä toimeentulotukilaissa selkeytetään myöskin sitä, että toimeentulotuki ei ole tarkoitettu opiskelun rahoittamiseen, vaan opiskelijalla on oma tukijärjestelmä: meillä on opintoraha, opiskelijan asumislisä ja opintolaina. Eli tämä selkeytys on tehty siihen lakiin, ja mielestäni se on kyllä ihan kaikin tavoin perusteltu.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2025-12-16T16:56:44,2025-12-16T17:03:36,Käsitelty,1.1 2025_130_441,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","No niin, sitten mennään puhujalistaan. — Edustaja Kaunistola, olkaapa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_442,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuus, saatavuus ja laatu ovat kriittisen tärkeitä yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Lääkärille tulee päästä silloin, kun apua tarvitsee. Joustavuus, asiakaslähtöisyys ja valinnanvapaus ovat ohjenuoria, joita meidän tulee soveltaa myös sotesektorilla. Yksityisen sektorin, säätiöiden ja yhdistysten hyödyntäminen myös sotekentällä on keskeistä, jotta saamme palvelut tuotettua mahdollisimman tehokkaasti ja laadukkaasti. Hoidon jatkuvuus, asiantunteva palvelu ja asiakkaan tilanteen tuntemus ovat avainasemassa, kun katsotaan hoidon vaikuttavuutta ja kustannuksia. Samalla julkisen talouden vahvistaminen, työllisyysasteen nostaminen ja kannustinten kehittäminen ovat keskiössä. Ilman työtä, verotuloja ja ahkeria, tuottavia yhteiskunnan kansalaisia myöskään hyvinvointiyhteiskunta ei voi pysyä kasassa. Jonkun on aina maksettava tuotetut palvelut. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on tehnyt ja tekee edelleen määrätietoista työtä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sosiaaliturvan uudistamiseksi. Merkittävä ensi vuonna jatkuva ja jo nyt myönteisiä tuloksia täyttänyt uudistus on 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu, joka aloitettiin tänä syksynä. Kokeilussa 65 vuotta täyttäneet pääsevät yksityiselle yleislääkärille julkisen terveydenhuollon asiakasmaksujen hinnalla. Kokeilun asiakastyytyväisyys on ollut hyvää, ja lääkärille on saanut ajan keskimäärin neljän päivän päähän, moni on saanut ajan jopa samalle päivälle. Käyntien aikana on hoidettu tuki- ja liikuntaelinsairauksia sekä esimerkiksi hengitystieinfektioita ja lääkitysten korjaamisia, toisin sanoen perinteikkäitä suomalaisia kansansairauksia. Kokeilu onkin malliesimerkki siitä, miten hallitus pyrkii innovatiivisesti ja uusin ratkaisuin ratkomaan soten hankalaa tilannetta. Keskeistä tällä hetkellä olisi saada mukaan yhä enemmän toimijoita myös kasvukeskusten ulkopuolelta. Tästä kokeilusta viestiminen ja toimijoiden kannustaminen mukaan on tärkeää. Yksityinen sektori ei ole julkisen sektorin vihollinen. Meidän on uskallettava hyödyntää sitä julkisen sektorin rinnalla ja tukena. Vain niin voimme tehokkaasti ottaa koko sotesektorin voimavarat käyttöömme. Samalla korostuu se, miten perus- ja erikoissairaanhoidon on kuljettava käsi kädessä. Yhteen tasoon panostaminen ei voi olla toiselta pois, eikä perussairaanhoidon vahvistamista voi tehdä erikoissairaanhoidon kustannuksella. Meidän on keksittävä juuri tällaisia innovatiivisia ratkaisuja, jotka tukevat ja edistävät molempia tasoja. Arvoisa rouva puhemies! Panostuksia tehdään myös esimerkiksi omalääkärimallin kehittämiseen sekä turvakotiverkoston vahvistamiseen. Hyvinvointialueiden määräaikaisiin omalääkäri-, omatiimi- ja ammatinharjoittajamallien kehittämishankkeisiin ehdotetaan 40 miljoonan euron rahoitusta ensi vuodelle. Eri hyvinvointialueilla käynnistetyistä kokeiluista on jo aiemminkin saatu hyviä tuloksia, ja on korkea aika viedä asiassa jälleen askeleita eteenpäin. Omalääkärimalleja kehittämällä voimme vauhdittaa hoitoonpääsyä, purkaa hoitojonoja ja parantaa saatavan hoidon laatua. Tuttu lääkäri ja tuttu hoitaja helpottavat monien ihmisten asiointia terveyspalveluissa. Korvamerkitty rahoitus hankkeiden edistämiseen on askel oikeaan suuntaan ja jälleen tärkeä toimi sotepalvelujen parantamiseksi. Arvoisa rouva puhemies! Lopuksi tekisin vielä muutaman yksittäisen noston budjetista STM:n osalta. Turvakotitoimintaan siis esitetään 3,45 euron tasokorotusta turvakotipaikkojen riittävyyden turvaamiseksi. Hallitus on määrätietoisesti sitoutunut vahvistamaan turvakotien toimintaa hallituskauden aikana. Äitiysavustuksen rahasummaa ja äitiyspakkauksen arvoa kasvatetaan 40 eurolla 210 euroon ensi keväästä alkaen. Äsken käsittelimme sisäministeriön budjettiluokkaa, ja siellä nousi keskusteluun huumausainerikollisuus. Esimerkiksi nuorten huumekuolemien ehkäisyyn ja C-hepatiitin eliminointiin esitetään nyt 17,5 miljoonan euron lisäystä. Pitää kuitenkin muistaa, että mikään rahasumma ei tähän yksistään riitä. Yhteiskunnallisesti viestin tulee olla selkeä ”ei”, ei ensimmäistäkään huumekokeilua. Tärkeää on, että viranomaisille lisätään eri sektoreille rahaa, kuten esimerkiksi SM:n puolella koulupoliisitoimintaan kaksi miljoonaa euroa. Nämä rahat ovat poikkihallinnollisia, läpileikkaavia, ennaltaehkäisevään toimintaan tarkoitettuja, ja ne tukevat viranomaisyhteistyötä ja uusien toimintamallien luomista. Budjetista löytyy siis monia hyviä nostoja, joiden kautta voimme uudistaa, joustavoittaa ja sujuvoittaa sotesektorinkin toimintaa. Nämä ovat keskeisiä asioita, jotta voimme tarjota laadukkaita ja saavutettavia sotepalveluita myös tulevaisuudessa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-12-16T17:03:37,2025-12-16T17:08:54,Käsitelty,1.1 2025_130_443,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Hänninen. — Siirrymme sitten tästä kohdasta eteenpäin 17.30. Palataan tähän listaan kyllä sitten myöhemmin illalla., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_444,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan talousarvio perustuu vastuulliseen ja kokonaisvaltaiseen näkemykseen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Tässä ajassa meidän on huolehdittava ihmisistä elämän kaikissa vaiheissa, lapsista ja perheistä aina ikääntyviin ja heihin, jotka ovat rakentaneet tämän maan vapauden ja turvallisuuden. Arvoisa puhemies! Sotiemme veteraanien joukko harvenee vuosi vuodelta, mutta velvollisuutemme heitä kohtaan ei vähene. Heille kiitos ja kunnia. Tässä talousarviossa turvataan sotiemme veteraanien hoiva, kuntoutus ja turvallinen arki niin kauan kuin yksikin heistä on keskuudessamme. Kyse ei ole leikkauksista vaan siitä, että määrärahat vastaavat todellista tarvetta sotiemme veteraanien siirtyessä ajasta ikuisuuteen. Sotiemme veteraanien kuntoutus, kotona asumista tukevat palvelut, sotainvalidien hoito, heidän puolisoidensa kuntoutus sekä sodista kärsineiden huolto turvataan kunnialla. Tämä on velkamme heille, ja sen me maksamme. Arvoisa puhemies! Tämän hallinnonalan osalta talousarviossa on paljon muutakin hyvää kuin veteraaniemme arvokas hoiva. Turvallisuus ja hoiva nimittäin kulkevat tässä talousarviossa käsi kädessä. Panostamme hoidon ja hoivan valmiuteen, mielenterveyspalveluihin ja psykoterapiakoulutukseen, omaishoitajien aseman parantamiseen sekä yli 65-vuotiaiden hoitoon valinnanvapauskokeilun kautta. Lisäksi vahvistamme turvakotitoimintaa, ehkäisemme nuorten huumekuolemia ja etenemme määrätietoisesti C-hepatiitin torjumisessa. Nämä kaikki ovat konkreettisia päätöksiä, joilla vastataan kasvavaan hoidon tarpeeseen ja vahvistetaan ihmisten arjen turvallisuutta. Koska Suomi on pitkä maa ja pohjoisen välimatkat aivan omaa luokkaansa, on turvallisuus myös varautumista. Siksi FinnHEMSin lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaan osoitetaan lisää rahoitusta ja Puolustusvoimien terveydenhuollon valmiutta vahvistetaan. Resursseja kohdennetaan myös rikos- ja riita-asioiden sovitteluun sekä sosiaalialan osaamiskeskuksiin. Nämä ovat tärkeitä ja turvallisuuttamme edistäviä päätöksiä. Arvoisa puhemies! Velkarahalla rakennettu hyvinvointi ei ole turvaa vaan siirrettyä vastuuta. Tämä talousarvio ei perustu helppoihin lupauksiin vaan vaikeisiin mutta välttämättömiin päätöksiin. Se lupaa hoivaa, turvallisuutta ja vastuunkantoa ja ennen kaikkea sen, että Suomi huolehtii omistaan sekä erityisesti heistä, jotka ovat aikanaan huolehtineet Suomesta. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-16T17:09:01,2025-12-16T17:13:12,Käsitelty,1.1 2025_130_445,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Karlsson., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_446,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Anette,Karlsson,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies, ärade talman! Hallitus perusteli vammaispalvelulain heikennyksiä sillä, että ihmisen elämänvaiheita on lupa arvioida ja että tuen tarve on eri asia lapsena, nuorena, aikuisena tai ikääntyneenä. Tämä ajattelu on YK:n vammaisten oikeuksien komitean linjausten vastaista, mutta kun hallitus haluaa katsoa ihmistä elämänvaiheiden kautta, tehdään se siellä, missä se on järkevää, ja tarkastellaan tätä budjettia samalla tavalla: Lapsuus: Lapsen elämässä ratkaisevaa on turva ja kokemus siitä, että kuuluu joukkoon. Nyt hallitus on heikentämässä lapsiperheiden toimeentuloa ja ajamassa tuhansia lapsia köyhyyteen. Kiitos kuitenkin, ministeri Grahn-Laasonen, että sanoit kuulleesi huoleni lasten tilanteesta — vaikka en ihan ole vakuuttunut siitä, että nyt suunnitellut lastensuojelulain muutokset korjaavat nyt tehtyä vahinkoa. Nuoruus: Hallitus näyttää tunnistaneen nuorten mielenterveyden ongelmat. Se on hyvä asia, mutta samaan aikaan hoitoonpääsy on heikentynyt ja palveluja tarjoavien hyvinvointialueiden taloustilanne on monella suunnalla jopa kriisissä. Aikuisuus: Aikuisille on luvassa lukuisia heikennyksiä, joista tässä nostan esille terveydenhuollon pitenevät hoitojonot, järjestöjen rahoituksen leikkaukset ja kuntoutuksen vähenemisen. Tämä tarkoittaa, että apua ei saa silloin kun työkyky olisi vielä pelastettavissa. Samaan aikaan viimesijaista toimeentulotukea kiristetään niin, että ihminen voi pahimmassa tilanteessa joutua pärjäämään alle 300 eurolla kuukaudessa. Monella toimeentulotuen saajalla on sairauksia ja mielenterveyden ongelmia. Näin massiivinen ja kohtuuton kiristys ei kannusta, vaan syventää ahdinkoa. Sosiaaliturvan idea on olla turvaverkko, ei pudotuskoe. Vanhuus: Että ei kuoltaisi nuorena eikä oltaisi sairaita — sitä Suomi on tavoitellut sukupolvien ajan, ja siinä olemme onnistuneet. Elämme yhä pidempään ja paremmassa kunnossa kuin aiemmat sukupolvet. Pitkäikäisyys on suomalainen menestystarina, jonka taustalla on pitkäjänteinen työ terveyden, koulutuksen ja sosiaalisen turvallisuuden eteen. Tänään ratkaistavana on, rakennammeko yhteiskuntaa, jossa myös vanhuudella on arvoa. Talousarviota lukiessani olen huolestunut. Teknologian varjolla ikääntyneiden palveluista leikataan 50 miljoonaa euroa. Tämä ei kävele käsi kädessä laadun, kehittämisen ja arvokkaan vanhuuden kanssa. Hyvä hallitus, turvaranneke ei huomaa yksinäisyyttä eikä nosta lattialle kaatunutta vanhusta ylös. Kun kotihoidon käyntejä vähennetään ja hoiva korvataan laitteilla, ikääntynyt joutuu pärjäämään nykyistä enemmän yksin. Ja valitettavan moni tietää, että ikääntyneet joutuvat jo nyt pärjäämään liian kauan turvattomassa ja yksinäisessä tilassa. Arvoisa puhemies! Tätä budjettia yhdistää yksi asia: vastuu siirtyy yhä enemmän yhteiskunnalta yksilölle ja perheelle. Lapsen odotetaan sopeutuvan, nuoren pärjäävän, aikuisen sinnittelevän ja ikääntyneen tulevan toimeen yksin. Kaikki tässä salissa tietävät, että toisenlainenkin suunta olisi ollut mahdollinen. Lopuksi haluan vielä todeta, että muutama vuosi sitten, kun paperitehdas suljettiin, oli kyse kansallisesta hätätilasta. Maan hallitus piti kriisikokouksen, kasasi tukipaketin ja myötäili tilanteessa. Nyt satoja hoitajia ja soteammattilaisia pistetään pihalle, vaikka vielä hetki sitten maassa oli hoitajapula. Missä ovat kriisikokoukset ja tukipaketit nyt kun sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja sen ammattilaisia ajetaan ahtaalle? — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Anette Karlsson,911831,2025-12-16T17:13:24,2025-12-16T17:18:08,Käsitelty,1.1 2025_130_447,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Partanen poissa. — Edustaja Castrén., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_448,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Maaret,Castrén,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies, hyvät ministerit! Hallituksen talousarvioesityksellä vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden varautumiskykyä ja tehokkuutta. Tämä on välttämätöntä, jotta palvelut toimivat kaikissa olosuhteissa ja ihmiset saavat tarvitsemansa avun oikeaan aikaan ja laadukkaasti. Hallitus jatkaa tärkeitä uudistuksia ja yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilua, sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuteen panostetaan, ja turvakotien sekä huumekuolemien ehkäisyyn ja C-hepatiitin eliminointiin lisätään rahoitusta. Hallituksen määräaikaisella investointihankkeella rahoitetaan ensi vuonna myös omalääkäri-, omatiimi- ja ammatinharjoittajamallien kehittämistä hyvinvointialueilla, varaten tähän 40 miljoonaa euroa. Soteuudistuksessa uudistettiin rakenteet, mutta nyt on aika keskittyä palveluiden uudistamiseen. Tulossa olevat muutokset ammattihenkilölakiin, lastensuojelulakiin ja sosiaalihuoltoon ovat keskeisiä askelia. Yksi suurimmista haasteista on ammattihenkilöstön saatavuus. Siksi meidän on otettava teknologian tarjoamat mahdollisuudet täysimääräisesti käyttöön. Laki teknologian käytöstä sosiaalihuollossa ei valmistunut ajoissa. Sen käsittely jatkuu, ja tämä on kriittinen uudistus. Täällä on puhuttu paljon siitä, vähennetäänkö sitten sitä inhimillistä kohtaamista, mutta oman äitini kohdalla ratkaiseva teknologia oli se, joka vahti häntä yöllä. Me nähtiin, että hän poistuu kolmesta viiteen kertaa joka yö asunnostaan ties minne, palaten sinne kyllä. Tämä ratkaisi sen, että tiesimme, että äiti ei enää voi asua yksin. Arvoisa puhemies! Tutkimus ja kehittäminen ovat palveluiden uudistamisen ytimessä. Toisiolain muutos on erinomainen esimerkki tästä. Valtiovarainvaliokunta on lisännyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen momentille 800 000 euroa, josta 400 000 kohdennetaan kansallisen laaturekisteritoiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen. Siitä on monta kymmentä vuotta, mutta lasten syöpäkuolemien väheneminen aikoinaan Suomessa oli yksinomaan pohjoismaisen rekisterin aikaansaama erittäin hyvä asia. Panostuksilla voidaan mahdollistaa vuosien varrella kertynyt tiedon hyödyntäminen täysmääräisesti. Lisäksi 300 000 euroa kohdennetaan Hoitotyön tutkimussäätiölle, mistä edustaja Hamari jo kehuikin hallitusta. Me tiedetään tutkimukseen perustuen, että niissä sairaaloissa, joissa on hoitajia, jotka toimivat tutkijoina — eivät tutkimushoitajina, vaan nimenomaan tutkijoina — potilaat selviytyvät paremmin. Ajatelkaa sitä. Se on todella hieno asia, että tähän on saatu rahaa. 100 000 euroa menee Käypä hoito -suositusten lisärahoitukseen. Näyttöön perustuva sairaanhoito onkin keskeistä hoidon laadun ja kustannusvaikuttavuuden kannalta. Käypä hoito -suosituksethan ovat oikeastaan se normi, jolla oikeudenkäynneissä katsotaan lääkärin toiminnan oikeellisuutta. Itse olen ollut juuri päivittämässä omilla tutkimuksillani päävammoihin liittyvää Käypä hoito -suositusta, jossa todettiin, että jos esimerkiksi hoivakodissa vanhus on lyönyt päänsä, niin jos ei hänen tajunnantasossaan ja käytöksessään mikään muutu, häntä ei tarvitse kuljettaa päivystykseen, joka on joka ikiselle vanhukselle erittäin rasittava ja, niin kuin sanottu, ennen vanhaan täysin turha toimenpide. Samalla omaishoidon ja perhehoidon lakimuutoksilla parannetaan omaishoitajien ja perhehoitajien asemaa. Ikääntyneiden palveluiden kehittämiseen ohjataan viisi miljoonaa euroa, koska omaishoito on todella arvokas osa suomalaista hyvinvointia ja hillitsee talouden menopainetta. Palveluiden uudistaminen, tutkimuksen vahvistaminen ja henkilöstön saatavuuden turvaaminen ovat avainasemassa. Perusterveydenhuollon saatavuutta ja jatkuvuutta on vahvistettava. Meidän on varmistettava, että uudistukset eivät jää rakenteiden tasolle vaan näkyvät ihmisten arjessa. Turvaverkko säilyy, mutta sen rakenteiden tulee tukea aktiivisuutta ja osallisuutta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Maaret Castrén,911822,2025-12-16T17:18:10,2025-12-16T17:22:42,Käsitelty,1.1 2025_130_449,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Vielä taidetaan ehtiä edustaja Strandman., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_450,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme tänään useita asioita, joita yhdistää yksi keskeinen näkemys: ihmisten arjen sujuvuus ja oikea-aikainen tuki silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Olipa kyse omaishoitajista, perusterveydenhuollosta tai erityisruokavaliota vaativista sairauksista, kyse on lopulta ihmisarvosta ja yhdenvertaisista mahdollisuuksista elää hyvää elämää. Omaishoitajat ja perhehoitajat tekevät korvaamatonta työtä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Hallituksen esitys, jolla omaishoidon tuen vähimmäishoitopalkkiota korotetaan ja perhehoitajien turvaa vahvistetaan äkillisissä tilanteissa, on erittäin tärkeä nosto. Korotus on maltillinen, mutta sen viesti on selvä: omaishoitoa arvostetaan, ja sen jatkuvuudesta halutaan huolehtia. Samalla on muistettava, että jaksaminen ei synny pelkästä palkkiosta: lakisääteisten vapaiden, työssä käyvien omaishoitajien tilannearvio ja toimivien sijaisjärjestelyjen ja palveluiden on toteuduttava aidosti koko maassa. Arvoisa rouva puhemies! Hoidon jatkuvuus on toinen suomalaisen hyvinvointivaltion kipukohta. Omalääkärimallin edistäminen ja siihen kohdennettu lisärahoitus ovat merkittäviä uudistuksia. Kun ihmisellä on tuttu lääkäri ja hoitotiimi, hoito sujuvoituu, aikaa säästyy, ja ongelmiin päästään puuttumaan ajoissa. Tämä parantaa hoidon laatua ja vähentää raskaampien palvelujen tarvetta. Samalla se tekee terveydenhuollon ammattilaisten työstä mielekkäämpää ja auttaa vastaamaan lääkäripulaan erityisesti perusterveydenhuollossa. Arvoisa puhemies! Haluan nostaa eduskunnan keliakiaverkoston puheenjohtajana ja keliaakikkona esille keliakian. Kolmas tärkeä on siis arjen yhdenvertaisuus. Keliakiaa sairastavat suomalaiset joutuvat elämään jatkuvan tarkkuuden kanssa. Gluteeniton ruokavalio on ainoa hoito, ja se tuo mukanaan lisäkustannuksia sekä haasteita saatavuudessa. On kohtuutonta, jos sairaus ajaa ihmisen osallistumista työelämään, opiskeluun tai yhteisiin ruokailutilanteisiin. Gluteenittomien tuotteiden hinnat, valikoima ja merkinnät ovat asioita, joihin voidaan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä ja vastuullisella toiminnalla. Arvoisa puhemies! Hyvinvointiyhteiskunta mitataan siinä, miten se kohtelee heitä, joiden arki on valmiiksi kuormittavaa. Näissä kysymyksissä hallituksen linja vie kehitystä oikeaan suuntaan, mutta työtä on jatkettava määrätietoisesti ja ihmisiä kuunnellen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-12-16T17:22:52,2025-12-16T17:26:04,Käsitelty,1.1 2025_130_451,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen, poissa. — Edustaja Väyrynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_452,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Pari asiaa vielä, mitkä tuossa eivät ihan minuuttiin mahtuneet. Ensinnäkin tosiaan suuri kiitos turvakotien rahoituksen lisäämisestä ja myös nuorten huumekuolemien ehkäisemiseen tähtäävästä projektista, jotka ovat erittäin tärkeitä, ja niihin ihan tuntuvasti satsataankin panostuksia, ja siitä iso kiitos. Palaisin vielä omalääkärimalliin, joka niin ikään on erittäin tärkeä, ja sitä lähdetään edistämään. Tässä oli muistaakseni keskustan edustaja Kempiltä puheenvuoro, jossa he hyvin suoraan ilmoittivat, että omalääkäri jokaiselle suomalaiselle, mutta jos nyt esimerkiksi allekirjoittanut ajattelee, niin ihan ensimmäisenä en ole omalääkärin tarpeessa. Siinä mielessä on hyvä, että alkuvaiheessa kohdistetaan todella... Minä tiedän, että monella hyvinvointialueella on projekteja, joissa haetaan niitä ryhmiä, ketkä oikeasti hyötyvät omalääkärimallista, ovat he sitten ikäihmisiä tai monisairaita tai tiettyjä harvinaissairauksia sairastavia. Jos me lähdetään ihan jokaiselle tavoittelemaan, niin taidetaan olla semmoiset 500—1 000 lääkäriä tällä hetkellä perässä siitä, ja minun mielestäni on erittäin hyvä, että lähdetään kokeilemaan sitä ja mennään asteittain sitä kohti. Toinen semmoinen mielenkiintoinen asia, mikä itse asiassa oli tarkoitus ottaa esillekin ja minkä tuossa edustaja Lindén otti esille liittyen näihin leikkauksiin ja näihin erikoistumiskoulutusleikkauksiin: Siinä on ehkä semmoinen pieni sudenkuoppa, niin kuin edustaja Lindénkin ikään kuin puhui erikoistuvista lääkäreistä tulevina erikoislääkäreinä, mutta me ehkä unohdetaan, että he ovat valmiita lääketieteen lisensiaatteja, koulunsa käyneitä lääkäreitä ja täyttä työvoimaa sairaaloille, ja se on yksi ongelma. Jos se pullonkaula toteutuu, niin se ei ole pelkästään se tulevien vuosien erikoislääkärityövoima vaan nimenomaan se ihan sillä hetkellä sairaaloiden perustyötä kovasti pyörittävä työvoima. Minä toivon, että sitä seurataan, toteutuvatko siinä todella ne uhkat, mitä vähän on kuulemisissa esitetty. Sen näkee, kun siihen mennään, mutta joskus vähän ehkä ajatellaan, että he ovat tämmöistä tietynlaista opiskelijakuntaa, joka sitten joskus tulevaisuudessa tuo sen panoksensa, mutta se ei ihan ehkä erikoistuvien lääkäreiden kohdalla menee yksi yhteen näin. Kela 65 ‑mallista: Tässä edustaja Kari nosti esiin sen Uutissuomalaisen jutun. Ihan totta, että tämmöinen tehtiin, mutta siinä nyt ehkä oli enemmän semmoinen soittelukierros hyvinvointialueille, ja se artikkelihan itse asiassa päättyi toteamukseen THL:n asiantuntijatoimesta, että on aivan liian lyhyt aika vielä tehdä johtopäätöksiä jonojen pituudesta tai hoidon saatavuudesta. Siinä mielessä se ei mikään kauhean laaja selvitys vielä ollut, ja sitä pitää odottaa. Itse suhtaudun kyllä hyvin positiivisesti tähän. Sitten vielä viimeisenä asiana valiokunnan mietinnöstä otan esille, että on erittäin hyvä tämä laki terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta varautumiseen ja poikkeusoloihin liittyen, jossa valiokunta korostaa sitten, kun meillä on samaan aikaan menossa esimerkiksi arviointimenettelyitä ja uudet hyvinvointialueet hakevat paikkaansa, että meillä ministeriöt keskenään koordinoivat etenkin, kun lähdetään isoihin investointeihin, rakennusprojekteihin, varautumissuunnitelmiin, että meillä tosiaan ministeriöt koordinoivat keskenään sitä toimintaa ja tietävät, missä ollaan menossa. Tämä on erittäin hyvä esitys, ja siihen olen tyytyväinen, että se saatiin läpi. — Kiitos, puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-12-16T17:26:09,2025-12-16T17:29:18,Käsitelty,1.1 2025_130_453,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Wickström poissa. — Edustaja Sarkomaa, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_454,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tulin varmuudeksi tähän, että ehdin ihan muutaman sanan sanoa. Kiitos vielä puheenvuorosta, oli parlamentaarinen työ, niin piti poistua salista. Vaikka taloustilanne on todella vakava ja vaikeita päätöksiä on tehty, niin haluan vielä tässä sanoa, että moni tärkeä uudistus on toteutunut, uudistus, joita ollaan toivottu ja joista ehkä unelmoitukin. Omalääkäri- ja omahoitajamallin käyttöönotto todellakin etenee alueilla, ja nyt siihen saadaan se yli 40 miljoonan euron vauhditusraha. Tämä 65 vuotta täyttäneiden mahdollisuus päästä yksityiselle yleislääkärille terveyskeskusmaksun hinnalla on tuonut paljon hyvää palautetta. Se on senioreille erittäin tervetullut uudistus. Syöpästrategia on nyt vihdoin valmistunut, ja toisiolain korjaus tulee näkymään uusina tutkimustuloksina ja hoitomuotona, mahdollisesti terveysalan kasvuna. Nuorten huumekuolemien ehkäisyohjelma käynnistyy, se on erittäin tärkeä asia. Lääkekorvauksen vuosiomavastuun voi maksaa nyt erissä ilman korkoja ja lisäkuluja, tätä on pitkä toivottu ja edistetty. Äitiyspakkauksen arvoa korotetaan, turvakotien rahoitusta vahvistetaan, elatustuki uudistui vahvistaen lapsen oikeutta riittävään elatukseen ja lisäpanostukset terveydenhuollon valmiuteen vahvistavat kokonaisturvallisuutta. Nämä uudistukset ovat erittäin tervetulleita eri-ikäisille ihmisille. Ihan lopuksi totean sen, että hyvinvointialueita on tärkeää tukea, siellä ei onnistuta leikkaamalla vaan tekemällä asioita vaikuttavammin. Siksi kysyisinkin vielä ministeriltä: kun THL on todennut, että supistaisi laaturekistereiden toimintaa, niin miten voisimme varmistaa, että sitä päinvastoin vahvistetaan? Me tarvitsemme tietoa, millaista hoitoa on annettu minkälaisin tuloksin. Siitä tarvitaan valtakunnallisesti vertailtavaa tietoa, ja valtiovarainvaliokunta kohdisti määrärahoja siihen ja myöskin hoitotyön tutkimukseen. Me tarvitaan vaikuttavuutta sinne terveydenhuoltoon. Toivoisin, että ministeri voisi tähän vielä vastata, miten voisimme varmistaa, että vaikuttavuustyöhön on voimavaroja, ettei sitä soteuudistusta tehdä leikkaamalla vaan kehittämällä palveluita niin, että samalla rahalla saa ehkä parempaa. — Kiitos, puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2025-12-16T17:29:27,2025-12-16T17:31:41,Käsitelty,1.1 2025_130_455,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Merinen poissa. — Edustaja Reijonen, puheenvuoro, ja sitten annan vielä ministeri Juusolle laaturekistereihin, ja sitten mennään seuraavaan asiaan.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_456,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Haluan nostaa vielä esille nämä lääketutkimukset. Pidän erittäin tärkeänä, että lääketutkimukseenkin panostetaan, koska jos ei tutkita, miten lääkkeet toimivat ja miten ne vaikuttavat, niin eihän mitään edistystäkään tule. Tämä on erittäin tärkeä asia, ja minä haluaisin, että Suomi olisi oikein edelläkävijä tässä asiassa. Näyttää, että tämä hallitus kuitenkin on ottautunut tähän, ja en tiedä, mitä tulevaisuudessa on tulossa, mutta tässä vaiheessa näyttää hyvältä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-12-16T17:31:49,2025-12-16T17:32:16,Käsitelty,1.1 2025_130_457,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Haluaako ministeri Juuso vastata tuohon laaturekisteriasiaan?, ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_458,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Kaisa,Juuso,Sosiaali- ja terveysministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! THL panostaa vaikuttavuustietotutkimukseen, ja tämän johdosta he ovat ajatelleet, että hoitotyön tutkimus on tavallaan sama asia eli perustetaan siihen vaikuttavuustyötutkimukseen. Siinä on kyse myöskin palveluvalikoimien rajaamiseen liittyvistä toimenpiteistä ja siitä, millä tavalla me pystytään jatkossa rajaamaan palveluita, mitkä ovat vaikuttavia menetelmiä. Se on iso projekti, koska siihen liittyy hoitotoimenpiteiden lisäksi myöskin lääkitysturvallisuus ja monta muuta asiaa. Tällä he ovat perustelleet sitä, että olisivat valmiita rahoituksesta leikkaamaan, mutta sinne nyt tulee lisää rahaa. Kyllä tässä tietysti ohjausta tehdään ja näin poispäin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+11.4.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2025-12-16T17:32:19,2025-12-16T17:33:08,Hyväksytty,1.1 2025_130_459,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 22/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Siellä on ensimmäisenä edustaja Hänninen. Olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_130_460,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 22/2025 vp,"Kiitos, arvokas puhemies! Suomen turvallisuus rakentuu kokonaisuudesta, jonka kivijalka on huoltovarmuus. Se on kykyämme varmistaa, että yhteiskunnan toiminta ei pysähdy, vaikka maailma ympärillämme muuttuisi. Tämä hallituksen esitys huoltovarmuuslain uudistamiseksi on vastaus muuttuneeseen turvallisuusympäristöön. Elämme ajassa, jossa meidän on oltava valppaina ja valmiina, ajassa, jossa huoltovarmuus ei ole enää vain varautumisen yksityiskohta vaan koko yhteiskuntamme selkäranka. Arvoisa puhemies! Huoltovarmuus on osa kokonaisturvallisuuttamme. Suomen puolustuskyvyn kannalta on erittäin tärkeää, että huolehdimme kokonaisturvallisuuden kaikista näkökulmista, myös huoltovarmuudesta. Hallitus tekee nyt perusteellisen ja vastuullisen uudistuksen, jossa huoltovarmuuslaki päivitetään vastaamaan tätä aikaa. Huoltovarmuuskeskuksesta tehdään virasto, sen rahoitusmalli selkeytetään ja varautumista laajennetaan materiaalivarastoista myös suorituskykyihin. Tämä tarkoittaa, että yhteiskunta kykenee toimimaan myös kriisin keskellä. Me olemme valmiita alati muuttuvaan toimintaympäristöön riippumatta siitä, oliko kyse energiasta, ruuasta, tietoverkoista vai logistiikasta. Se tarkoittaa sitä, että suomalaiset voivat luottaa siihen, että kriisitilanteessakin valo syttyy, lääkkeet riittävät ja yhteiskunnan palvelut pelaavat. Arvoisa puhemies! Huoltovarmuus ei ole vain Helsingin ja Etelä-Suomen asia, se on ennen kaikkea koko Suomen yhteinen asia ja tehtävä. Erityisesti pohjoisen Suomen rooli huoltovarmuuden ja omavaraisuuden kannalta on korvaamaton. Pohjoisessa on kriittinen osa energiantuotantoamme, teollisuuttamme ja logistiikkaverkostojamme. Siksi myös huoltovarmuuden kehittämisessä on varmistettava, että investoinnit ja varautumistoimet ulottuvat koko maahan. Vaikka pian päätämme tämän lain hyväksymisestä, on meidän katsottava rohkeasti tulevaisuuteen. Huoltovarmuus ei synny lakia muuttamalla, se syntyy teoilla, investoinneilla ja yhteisestä hyvästä. Turvallinen Suomi on vahva vain silloin, kun jokainen osa maata on turvassa ja mukana. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+12.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-16T17:33:30,2025-12-16T17:36:40,Käsitelty,1.1 2025_130_461,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 22/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_462,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 22/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomen on oltava valmis kriiseihin. Siksi huoltovarmuutta vahvistetaan uudella lailla. Huoltovarmuuskeskuksesta tehdään virasto, joka saa selkeän viranomaisvastuun. Laki määrittää tehtävät ja rahoituksen niin, että varautuminen toimii kaikissa oloissa. Rahoitus tulee valtion budjetista ja huoltovarmuusmaksusta, jotta taso pysyy riittävänä. Työntekijät siirtyvät virkasuhteeseen, mikä lisää luotettavuutta ja vastuuta. Varautuminen kattaa lämmön, sähkön ja ruoan. Suomalaisen maatalouden on säilyttävä elinvoimaisena, jotta kotimainen ruoka riittää myös häiriötilanteissa. Jos pellot hiljenevät, olemme pulassa. Kansallinen tuotanto turvaa tilanteessa, jossa rajat sulkeutuvat ja toimitusketjut katkeavat. Kun kriisi tulee, kukaan ei tuo viljaa tai lihaa rajan yli. Silloin ratkaisee oma tuotanto. Siksi maatalouden kannattavuus ja kotimainen ruoka ovat osa turvallisuuttamme. Arvoisa rouva puhemies! Energiassa kotimaisuus on yhtä tärkeää. Turvetta on ajettu alas, mikä on lisännyt riippuvuutta ulkomaisista polttoaineista. Tämä on riski, jota emme voi hyväksyä. Turve on säilytettävä varapolttoaineena, sillä kriisin hetkellä se voi ratkaista sen, pysyvätkö kodit lämpiminä ja teollisuus käynnissä. Kun tuontipolttoaineet eivät liiku, turve antaa aikaa ja turvaa. Turpeen alasajo ei saa viedä meiltä tätä mahdollisuutta. Huoltovarmuus ulottuu myös alueille. Pitkäkestoisissa häiriöissä ratkaisut tehdään paikallisesti. Jokaisella maakunnalla on omat riskinsä: saaristossa polttoaineen saatavuus, Lapissa lämmön turvaaminen, kaupungeissa logistiikka. Siksi tarvitaan paikallisia varautumissuunnitelmia, riskiarvioita ja toimivia verkostoja. Huoltovarmuuskeskus tukee tätä työtä tuottamalla tilannekuvaa ja koordinoimalla yhteistyötä viranomaisten, yritysten ja järjestöjen välillä. Kun tieto kulkee ja suunnitelmat ovat kunnossa, kriisin hetkellä ei synny paniikkia. Arvoisa rouva puhemies! Kun häiriö iskee, suomalaisten on oltava valmiina. Oma ruoka ja oma energia luovat todellista turvaa. Tämä laki vie asioita oikeaan suuntaan. Ilman kotimaista tuotantoa, turvetta ja alueellista varautumista varmuus jää hyvin laihaksi. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+12.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-12-16T17:36:40,2025-12-16T17:39:33,Käsitelty,1.1 2025_130_463,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 22/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_464,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 22/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tässähän on kyse talousvaliokunnan yksimielisestä mietinnöstä, ja erityisen hyvää siinä on, että valiokunta lisäsi sinne näitä mainintoja alueellisesta huoltovarmuudesta. Haluan ne vielä tässä erikseen nostaa esille. Elikkä toimintaympäristön muutos ja lainsäädännön lähtökohdat: Täällä todetaan, että talousvaliokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että alueellinen huoltovarmuus on tärkeä osa kansallista huoltovarmuusjärjestelmää ja alueellisen huoltovarmuuden tavoitteena on turvata kriittiset alueelliset toiminnot, kuten täällä aiemminkin on tuotu esille, näissä pitkäkestoisissa ja vakavissa häiriötilanteissa, tässä se yhteistyö on erityisen tärkeässä roolissa, ja myös edelleen kehittää ja vahvistaa tätä toimintaa ja yhteistyötä myös tiedonkulun osalta, koska se on äärimmäisen tärkeää, että jokaisessa tilanteessa jokainen tietää, mitä tehdään. Tässä tosiaan on hyvin tuotu lisäyksenä tähän esitykseen, että tilannekuvaa jaetaan eri toimijoille, ja myös se, että se liittyy tähän alueellisen huoltovarmuuden kehittämiseen. Nyt on oleellista, että kaikki nämä tulevat sitten myös käytännössä toteutumaan ja että ne otetaan käyttöön. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+12.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-16T17:39:35,2025-12-16T17:40:54,Käsitelty,1.1 2025_130_465,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 22/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_466,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 22/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Entisenä huoltovarmuusneuvoston jäsenenä voin tyydytyksellä todeta, että tämä hallinnollinen muutos tässä virastomuotoisen Huoltovarmuuskeskuksen synnyttämisessä on hyvä asia ja se varmistaa sitä jatkuvuutta. Tämä on tässä mielessä hyvä uudistus, ja tämä koko paketti on suhteellisen yksimielinen. Hallintovaliokunnassa on ollut pientä erimielisyyttä, mutta tämä talousvaliokunnan mietintö on yksimielinen, ja se on hyvä merkki siitä, mitä Suomessa tehdään yhdessä. Tällä toiminnalla on aika laajoja horisontaalisia vaikutuksia, ja se tässä pitää noteerata. Sitten se, mikä on tässä aivan esimerkillistä, on tämä julkisen ja yksityisen sektorin toimiva yhteistyö, ja se on tämän huoltovarmuuden selkäranka. Sitä tässä vahvistetaan, ja tähän poolimaiseen työskentelyyn, jolla sitä tehdään, ei tule muutoksia. Tämä on myös kansainvälisesti aivan poikkeuksellinen tapa, ja me ollaan aika monessa mielessä esimerkki monelle maalle tästä, miten huoltovarmuutta rakennetaan. Täällä on tärkeitä huoltovarmuuden tekijöitä, varastointia erityisesti ruuan osalta, viljojen osalta, täällä paljon puhutaan energiasta ja sähköverkoista ja kaikesta kriittisestä infrasta, ja tämä käsittelee niitä etukäteen yhdessä yksityisen sektorin kanssa ja tätä systemaattisesti viedään eteenpäin. Tähän liittyy, arvoisa rouva puhemies, yksi huolenaihe. Meidän huoltovarmuusmaksu käytännössä kerätään fossiilisista polttoaineista, ja nyt kun ollaan siirtymässä enemmän puhtaisiin energialähteisiin, niin se pakottaa meitä miettimään, miten tämä rahoituspohja jatkossa hoidetaan. Tämä tulee olemaan varmasti sitten jatkossa semmoinen asia, että jos me haluamme varmistaa, että me pystymme myöskin pitkäkestoisiin kriiseihin vastaamaan, niin tämä rahoituspohja pitää laventaa tästä fossiilisesta polttoaineesta muualle. Muuten tämä esitys on kannatettava, ja tällä voidaan mennä eteenpäin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+12.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-16T17:40:54,2025-12-16T17:43:27,Käsitelty,1.1 2025_130_467,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 22/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_468,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 22/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Suomalainen kokonaisturvallisuuden konsepti ja kansallinen huoltovarmuusjärjestelmämme kiinnostaa Euroopassa tällä hetkellä hyvin laajalti. Olemme monin tavoin esimerkkinä koko maailmalle siinä, kuinka yhteiskuntamme kriittinen toimintakyky varmistetaan kaikissa olosuhteissa, ja toisaalta sen suhteen, kuinka laajasti ja perusteellisesti kykenemme myös omaa väestöämme suojelemaan. Elämme kuitenkin aikoja, jolloin myös meidän on pystyttävä yhä parantamaan, ja siksi tätä lainsäädäntöä tällä hetkellä uudistetaan. Kuten puolustusvaliokunta on todennut, huoltovarmuuslainsäädäntö ja huoltovarmuusjärjestelmä vaikuttavat hyvin laajasti kaikille yhteiskunnan eri sektoreille ja se on keskeinen osa suomalaista kokonaisturvallisuusajattelua. Tähän esitykseen ovat siksi omat lausuntonsa antaneet myös hallintovaliokunta, puolustusvaliokunta sekä maa- ja metsätalousvaliokunta. Kaikki valiokunnat ovat pitäneet uudistusta tarpeellisena ja lähtökohdiltaan perusteltuina. Lausunnoissa korostuivat nykyjärjestelmän vahvuuksien säilyttämisen tarve, Huoltovarmuusrahaston kantokyvyn turvaaminen sekä eri sektorien viranomaisten roolit ja kansainvälisen tason yhteistyön merkitys. Varsinainen mietintövaliokunta eli talousvaliokunta pitää huoltovarmuuslainsäädännön uudistusta välttämättömänä ja peruslähtökohdiltaan tarkoituksenmukaisena. Asiantuntijakuulemisissa keskeinen huomio on kohdistunut suomalaisen huoltovarmuusjärjestelmän lähtökohdan, julkisen ja yksityisen sektorin toimivan yhteistyön, säilyttämiseen ja vahvistamiseen osana uudistettua järjestelmää. Arvoisa puhemies! Myös minä pidän perusteltuna, että huoltovarmuuden määritelmä laajennetaan koskemaan myös normaaliolojen vakavia häiriötilanteita. On hyvä huomata, myös se, että huoltovarmuuden käsitteen laajentaminen koskemaan väestön toimeentuloa ja suojaamista, välttämättömien palveluiden tuotantoa sekä kriittistä infrastruktuuria vaikuttaa myös kuntien varautumiseen ja tuo Huoltovarmuuskeskuksen toimijana lähemmäs kuntia, joilla on keskeinen rooli näiden toimintojen turvaajina. Kriittisten alueellisten toimintojen turvaaminen on äärimmäisen tärkeää. Arvoisa puhemies! Koska kriittinen infrastruktuuri kattaa voimassa olevassa huoltovarmuuslaissa mainitut tekniset järjestelmät, on perusteltua, että jatkossa pykälän 1 momentissa viitattaisiin lisäksi kriittiseen infrastruktuuriin ja siihen siis sisällytettäisiin myös nämä tekniset järjestelmät. Yhteiskunnan teknistyminen ja verkottuminen on lisännyt haavoittuvuutta ja tarvetta kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen erilaisia uhkia ja riskejä vastaan. Mielestäni tämä tiukennus selventää tätä tilannetta ja tuo myös uusia, vakavammin otettavia velvoitteita. Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on näkemykseni mukaan hyvin perusteltu ja hyväksyttävä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+12.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-12-16T17:43:34,2025-12-16T17:47:12,Käsitelty,1.1 2025_130_469,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 145/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TaVM 22/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen poissa., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_470,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelua. Edustaja Hänninen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_130_471,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Kiitos, arvokas puhemies! Tänään käsittelyssä oleva hallituksen esitys talouden kehikosta, niin kutsutusta velkajarrulaista, on yksi tärkeimmistä päätöksistä suomalaisen julkisen talouden tulevaisuuden kannalta. Suomi ei voi enää jatkaa velkaantumista, jonka korkomenot syövät joka vuosi yhä suuremman osan hyvinvointiyhteiskunnan resurssista. Meidän on tulevaisuudessa päästävä tasapainoon, jossa keräämämme verot päätyvät meille itsellemme, meidän hoivaamme, koulutukseemme ja turvaamme eivätkä lainan myöntäjän taskuun. Velkajarru ei ole kahle vaan turvavyö. Se on mekanismi, joka suojaa maatamme kriiseiltä ja varmistaa, että pystymme hoitamaan perustehtävämme myös tulevina vuosikymmeninä. Arvoisa puhemies! Tämä esitys tuo julkiseen talouteen kaksi uutta tavoitetasoa. Ensinnäkin jokaiselle vaalikaudelle asetetaan parlamentaarisesti valmisteltu rahoitusasematavoite, joka ohjaa taloudenpitoa realistisesti ja ennustettavasti. Toiseksi asetamme kahdeksan vuoden ylivaalikautisen tavoitteen, jonka mukaan velkasuhteen on keskimäärin pienennyttävä 0,75 prosenttiyksikköä vuosittain. Tämä pitkän aikavälin ohjaus on välttämätöntä tilanteessa, jossa velkaantuminen on jatkunut jo yli 15 vuotta ja korkomenot ovat nousemassa reilusti yli 3 miljardin euron vuositasolle. Valtiovarainvaliokunta on käsitellyt esityksen huolellisesti. Valiokunta tukee hallituksen linjaa ja on omilla tarkennuksillaan parantanut esityksen toimivuutta. Merkittävä uudistus on valiokunnan lisäämä säännös valtiovarainministeriön riippumattoman ennustetoiminnan turvaamisesta. Tämä vahvistaa talouspolitiikan läpinäkyvyyttä ja uskottavuutta. Lisäksi valiokunta on täsmentänyt rahoitusasematavoitteiden arviointia koskevaa sääntelyä, jotta kokonaiskuva talouden tilasta voidaan muodostaa luotettavasti. Arvoisa puhemies! On historiallista, että suurimmat eduskuntapuolueet ovat nyt yhdessä sitoutuneet talouden tasapainottamiseen. Kiitos siitä. Tämä on esitys, jonka sisällöstä meidän kaikkien tulisi olla ylpeitä. Tämä yhteinen linja parantaa Suomen asemaa, vahvistaa luottoluokitusta ja suojaa Suomea tilanteessa, jossa geopoliittinen epävarmuus on pysyvä osa toimintaympäristöämme. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+13.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-16T17:47:50,2025-12-16T17:51:08,Käsitelty,1.1 2025_130_472,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskela, Minja, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_473,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen julkinen talous velkaantuu liian nopealla tahdilla. Tämän vuoden valtion velkaantuminen kasvaa vielä suuremmaksi kuin mitä on aiemmin ennakoitu. Viimeistään nyt on selvää, että Orpon hallitus on epäonnistunut lupauksissaan julkisen velkaantumisen taittamisesta. Suomi ei ole akuutin velkakriisin partaalla, mutta jos velkasuhteen kasvu jatkuu pitkään nykyisellä tahdilla, on ongelmia edessä. Velkasuhteen kasvu olisi siis saatava taittumaan. Valtion velkaantumista mitataan velan suhteella bruttokansantuotteeseen, ja velkasuhde saadaan taitettua, jos talouskasvu on nopeampaa kuin velan ja korkomenojen kasvu. Eli velkasuhdetta voidaan taittaa talouskasvulla tai velkaantumisen vähentämisellä. Velkaantumista on kuitenkin vaikea käytännössä vähentää ilman kasvua. Myös vasemmistoliitto on valmis julkisen talouden sopeutuksiin. Sopeutukset tulee ajoittaa ja mitoittaa niin, ettei niillä tapeta kasvua vaan päädytään kasvattamaan velkasuhdetta. Sopeutukset tulee kohdistaa sinne, missä rahaa on, eli hyvätuloisille. Me esimerkiksi karsisimme ympäristöhaitallisia yritystukia, lisäisimme suurituloisten verotusta ja laittaisimme pisteen erilaisille pääomaverokikkailuille. — Ja nyt, arvoisa puhemies, luen tämän yhden lauseen uudestaan, sillä taisin sanoa hieman väärin: Eli tarkoitin sanoa, että sopeutukset tulee ajoittaa ja mitoittaa niin, ettei niillä tapeta kasvua ja vain päädytä kasvattamaan velkasuhdetta. Eli velkasuhteen kasvattaminen ei varmastikaan ole yhdenkään eduskuntapuolueen tavoite. Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto ei lähtenyt mukaan parlamentaariseen velkajarrusopimukseen, sillä pelkäämme sen muodostuvan kasvujarruksi ja hyvinvointivaltiota heikentäväksi mekanismiksi. Tässä sovun pohjalta sorvatussa laissa on kansallisena lisäsääntelynä EU-vaatimuksia tiukemmat velan alentamistahtivaatimukset 2030-luvulla ja siitä eteenpäin. EU-vaatimukset on joka tapauksessa tuotava kansalliseen lainsäädäntöön, ja me emme näe tarvetta EU-säännöksiä tiukemmille kansallisille vaatimuksille lain tasolla. On huomattava, että jo EU-säännöt ovat varsin tiukat, mikäli niitä noudatetaan pilkulleen. On lisäksi hyvä huomata, että Orponkaan hallitus ei ole noudattanut voimassa olevia EU-vaatimuksia sellaisenaan, vaan se on neuvotellut niihin erilaisia joustoja. Mikäli velkajarrussa sovittu sääntely olisi ollut voimassa tällä vaalikaudella, olisi se edellyttänyt useita miljardeja enemmän sopeutuksia kuin mitä hallitus on toteuttanut. Orpon hallituksen jo toteuttamat sopeutukset ovat johtaneet kasvun heikkenemiseen. Vaikka on sopeutettu, velka-aste ei ole taittunut, vaan velka-asteen kasvu on jatkunut. Sopeutukset ovat osaltaan syventäneet ja pitkittäneet taantumaa leikatessaan kulutuskysyntää ja heikentäessään työllisyyttä, ja sitä kautta leikkaukset ovat huonontaneet velkasuhdetta. Juuri tämä voi muodostua velkajarrun ongelmaksi. Tiukat sopeutukset taantumassa eivät taita velkaantumista, mutta ne vahingoittavat taloutta ja ne vahingoittavat yhteiskuntaa. Kasvu on paras tapa taittaa velkaantumista, ja kasvu on historiallisesti tarkastellen ollut onnistunein tapa velkasuhteen taittamiseen. Pelkona on, että mekaaninen velkajarru johtaa myötäsykliseen talouspolitiikkaan eli kasvun tappaviin sopeutuksiin taantumassa. Uhkana on loputon leikkausten kierre, jossa matalasuhdanteessa tehdyt leikkaukset leikkaavat kasvun ja johtavat velkasuhteen kasvuun ja jälleen uusiin leikkauksiin. Tällainen kierre johtaisi hyvinvointivaltion alasajoon ja estäisi vihreän siirtymän kannalta välttämättömät investoinnit. Toivon tietenkin, että velkajarrun soveltamisessa käytetään sitten aikanaan järkeä ja tarpeenmukaista joustavuutta eikä haitalliseen leikkauskierteeseen päädytä. Toisaalta hyvässä suhdannetilanteessa kansalliset lisävaatimukset eivät kyllä juuri vaikuta suuntaan eivätkä toiseen. Vaikuttaakin nyt siltä, että kansallinen lisäsääntely, toisin sanottuna tämä velkajarru, voi muodostua joko haitalliseksi tai sitten se muodostuu tarpeettomaksi. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys tulisi valmistella uudestaan ilman kansallista lisäsääntelyä. Ehdotan, että lakiehdotukset hylätään.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+13.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-12-16T17:51:08,2025-12-16T17:55:46,Käsitelty,1.1 2025_130_474,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_475,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tarve tämän lain käsittelylle tulee EU:n vaatimuksesta saada kansalliseen lainsäädäntöön yhteisiä julkisen talouden finanssipoliittisia sääntöjä. Sieltä tämä lähtee. Kuitenkin on heti sanottava, että EU:n vaatimukset julkisen velan suhteesta bruttokansantuotteeseen, 60 prosenttia, ja alijäämästä, kolme prosenttia, luovat raamit jäsenmaille. Nykyisestä Suomen julkisen talouden velkaantumisesta ja tämänhetkisestä alijäämästä johtuen vaatimukset johtavat ensi vaalikaudella 6,4 miljardin euron sopeuttamistarpeeseen viimeisten tietojen mukaan. Tällä viikolla torstaina tulevat uudet ennusteet, ja tämä luku tarkentuu todennäköisesti hieman ylöspäin, jos katsoo näitä talouden kasvulukuja, mitä tällä hetkellä mennään. Jos katsotaan näillä talouden kasvuluvuilla, mitä nyt on, sopeuttamistarve vaalikaudella 2031—2035 olisi 4,8 miljardia, ja yhteensä liikutaan siellä 11—12 miljardin sopeutustarpeessa kahdelle vaalikaudelle. Nyt kun sitoudumme tähän velan hoitamiseen näiden EU-kriteerien kautta, niin tärkeätä on se, että tässä on parlamentaarinen yhteistyö hyvin taustalla. Suomessa tämä velkajarru on oma määrittelymme tästä 0,75:stä ja muusta, mutta joka tapauksessa nämä tämänhetkiset vaatimukset ensi vaalikaudelle ja seuraavalle ja varmasti sitä seuraavalle ovat EU:n sääntelyjen kautta tulevia, ja meidän omat sääntelymme eivät ole tulossa tässä vastaan lähivuosikymmenenä. Tältä se näyttää tällä hetkellä. Vaikka meillä ei olisi tällaista velkajarrulainsäädäntöä tai EU:n vaatimuksia, olisimme joutuneet saman suuruusluokan sopeutuksen eteen joka tapauksessa. Se on tosiasia. Meidän velka on kohta 90 prosenttia bkt:stä, ja se tarkoittaa, että sen yli ei pitäisi mennä, vaan meidän pitäisi saada se hallintaan ja sitten meidän pitäisi saada se laskemaan, jotta sitten seuraavissa kriiseissä meillä olisi varaa ottaa niitä kriisejä vastaan ja saisimme puskuria sitä varten rakennettua, kun velkasuhdetta saadaan alaspäin. Arvoisa rouva puhemies! Tärkeätä tässä on, että tässä on laaja parlamentaarinen yhteistyö yli hallitus—oppositio-rajojen, ja tämä sitoutuminen on tässä erittäin tärkeä kokonaisuus. Kun tässä on koko julkisesta taloudesta kysymys, eli täällä on valtio, hyvinvointialueet ja kunnat, niin tällä poliittisella ohjauksella myöskin näitten osalta on erittäin iso merkitys. Sitoutuminen yli puoluerajojen näihin EU-sääntelyn tuomiin rajoitteisiin on sataprosenttista, ja sitten näissä kotimaisissa kriteereissä eivät ole ihan kaikki mukana, mutta kokonaisuutena työskentely menee parlamentaarisesti. Arvoisa rouva puhemies! Kun nämä raamit määrittelevät, niin joka tapauksessa kukin hallitus tekee sitten niitten talousraamien sisällä sitä omaa, arvoistaan lähtevää politiikkaa ja asettaa itselleen sitten sen mukaisen rahoitusaseman, jota tässä yhteisesti tehdään, ja sitten muita tavoitteita. Varmasti käy niin, että seuraavia vaaleja käydään näitten raamien puitteista, millä keinoilla niihin päästään, ja varmasti puolueilla on täysin erilaisia keinoja ratkaista. Siellä tulee esiin se, miten suhtaudutaan tulopuolen sopeutukseen, miten menopuolen sopeutukseen, miten rakenteellisiin uudistuksiin ja näin, ja nämä kaikki ovat siellä pöydällä. Arvoisa rouva puhemies! Tämä on megaluokan juttu, että yli hallitus—oppositio-rajojen on pystytty parlamentaarisesti määrittelemään tämä parlamentaarinen yhteistyö ja se työskentely. Aika näyttää sitten, kuinka tässä onnistutaan. Kasvu määrittelee sen, kuinka kivuliaita päätöksiä joudumme jatkossa tekemään. Nämä luvut, mitä tuossa aiemmin mainitsin, on arvioitu noin puolentoista prosentin kasvulle. Jos kasvu on parempi, luvut ovat pienempiä, ja jos se on huonompi, luvut ovat isompia ja sopeutustarve on isompi. — Tässä, kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+13.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-16T17:55:50,2025-12-16T18:01:03,Käsitelty,1.1 2025_130_476,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Valkonen poissa. — Edustaja Jokelainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_477,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jessi,Jokelainen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Minja Koskela tuossa edellä kuvasi kattavasti syitä, miksi me vasemmistossa emme ole halukkaita sitoutumaan hallituksen esitykseen velkajarrusta. Nähdäkseni meillä on täällä kyllä puoluerajat ylittävä konsensus siitä, että velkaantumista on hillittävä, mutta velkajarru uhkaa hoitaa velkaa hyvinvointivaltion rakenteiden kannalta kestämättömällä tavalla ja altistaa lisävelkaantumiselle. Muun muassa näistä syistä kannatan Minja Koskelan tekemää hylkäysesitystä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+13.aspx,fi,Jessi Jokelainen,911824,2025-12-16T18:01:10,2025-12-16T18:01:40,Käsitelty,1.1 2025_130_478,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_479,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen ollut puolitoista viikkoa puhekiellossa, ja se ehkä äänestä kuuluu. Pidän puheenvuoron kohtalaisen lyhyenä. Halusin kuitenkin tulla toteamaan sen, että huoli julkisen talouden tilasta on yhteinen ja se on perusteltu, ja ajattelen, että on Suomen kannalta aika iso asia, että tällaisena aikana puolueet yli hallitus—oppositio-rajojen ovat kyenneet istumaan yhteiseen pöytään ja sopimaan edes jostain. Meillä voi olla edessä aika monenlaisia kriisejä ja poikkeuksellisia tilanteita, joihin meidän täytyy pystyä vastaamaan, ja se edellyttää taloudellista liikkumavaraa, joka meillä on tällä hetkellä todella niukka, toki myös riittävän joustavaa talouspoliittista sääntelyä. Olenkin tyytyväinen siihen, että hallituksen alun perin esittämän ylikireän, jäykän jarrun sijaan nyt tehdään pikemminkin tällainen talouden turvavyö, mikä tarkoittaa sitä, että jatkossakin Suomessa järjen käyttö on sallittua, jopa suotavaa. Tämä on ollut vihreiden keskeinen tavoite, kun tästä finanssipoliittisesta lainsäädännöstä on parlamentaarisesti neuvoteltu. Meille ensisijainen tavoite olisi ollut viedä ne EU:sta tulevat velvoitteet sellaisenaan lakiin ilman kansallista lisäsääntelyä, mutta kun kävi selväksi, että tällainen ratkaisu ei ole suurten puolueiden vastustuksen takia mahdollinen, niin päätimme vaikuttaa loppuun asti sen puolesta, että saataisiin mahdollisimman tolkullinen laki ja malli Suomeen niillä muskeleilla, mitä 13 kansanedustajan puolueella on. Tämä malli ei siis ole meidän mielestämme täydellinen, mutta me olemme mukana tässä parlamentaarisessa sovussa, koska ajatellaan niin, että sen ansiosta tämä on olennaisesti parempi kuin mitä se olisi ilman meitä, ja myös koska tällä parlamentaarisella sovulla itsessään on Suomelle arvoa. Pidän kuitenkin tosi olennaisena sitä, että valiokunta mietinnössäänkin tunnistaa, että lakia voi olla tarpeen kehittää ja muuttaa. Jos esimerkiksi EU-säännöt muuttuvat tai laki osoittautuu muuten toimimattomaksi, niin on tietenkin aiheellista, että myöskin tätä kansallista sääntelyä päivitetään. Tämä nyt käsittelyssä oleva lakihan ei itsessään siis estä järkevää talouspolitiikkaa. Jokaisella hallituksella on jatkossakin velvollisuus ja myös mahdollisuus tehdä fiksua, vastuullista ja pitkäjänteistä talouspolitiikkaa, joka huolehtii ympäristöstä ja ihmisten hyvinvoinnista. Kuten ollaan tällä hallituskaudella nähty, se ei ole lainkaan itsestään selvää, oli sitten velkajarrua taikka ei. Tämä laki ei sisällä suoraa sääntelyä vuotuisesta velkatasosta saati joistain tietyistä leikkauksista, vaan velkaantumista pyritään hallitsemaan ja hillitsemään asettamalla poliittisesti sitovia tavoitteita, joita sitten kukin hallitus parhaaksi katsomallaan tavalla toteuttaa. Mikäli hallitus päätyy poikkeamaan tästä yhdessä sovitusta, niin on vaihtoehtona myöskin sitten toteuttaa joko ne tarvittavat muutokset tai toimittaa riittävät selvitykset sen poikkeaman syistä. Eli mistään pakkopaidasta ei ole kyse. Se, hyödynnetäänkö tätä joustavuutta ja harkinnan mahdollisuutta, riippuu tietysti poliittisesta viisaudesta ja ehkä rohkeudestakin. Asia, johon valiokuntakäsittelyssä erityisesti syvennyttiin, oli finanssipolitiikan valvonnan riippumattomuus, ja tätä tullaan jatkossa tarkkaan seuraamaan, ja myöskin tullaan tätä nyt tehtävää valvonnan järjestelyä arvioimaan, mitä pidän hyvin tärkeänä. Lisäksi valtiovarainvaliokunta kiinnitti huomiota valtiovarainministeriön merkittävään rooliin ennusteiden [Puhemies koputtaa] mutta myös sopeutustoimien vaikutusarvioiden laatimisessa, ja riskiin informaatiomonopolin syntymisestä, ja tähän liittyen tarvitaan myöskin jatkossa toimenpiteitä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+13.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2025-12-16T18:01:40,2025-12-16T18:05:04,Käsitelty,1.1 2025_130_480,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+13.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_481,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä on vielä paikallaan tässä toisen käsittelyn kohdalla muistuttaa tämän meidän julkisen taloutemme osalta siitä perimmäisestä haasteesta, että vaikka meitä eivät sääntelisi mitkään säännöt EU:n tasolta tai meillä ei olisi minkäännäköistä kansallista sääntelyä, niin nykyisellä kehityksellä emme voisi kuitenkaan jatkaa. Se on se johtopäätös, joka tässä kannattaa kuitenkin ensimmäisenä pitää mielessä, että emmehän me julkisen talouden vahvistamiseen tai sen tasapainoon pyri siksi, että meillä on jotkut säännöt, vaan siksi, että se on järkevää, koska nykyisellä kehityksellä tulemme siihen tilanteeseen, että tämän yhteiskunnan kyky vastata edessä oleviin ja tuleviin kriiseihin vaarantuu totaalisesti, ja sitä kukaan ei varmaan toivo. Ja myös, jos tätä kehitystä ei saada käännettyä, ylipäätänsä meillä vuotuinen liikkumavara täällä budjettitalouden puolella tulee kutistumaan entisestään. Arvoisa puhemies! Kun mietitään sitä perimmäistä syytä, miksi julkista taloutta on syytä vahvistaa, niin tullaan myös ihan sen raadollisen kysymyksen eteen, että tämmöinen pieni maa täällä Euroopan laidalla on huomattavasti enemmän haavoittuvainen myös niille liikkeille, mitä rahoitusmarkkinoilla tapahtuu. Mikäli Suomen julkisen talouden hoitaminen ei herätä luottamusta rahoittajien keskuudessa, niin se välittömästi näkyy meillä sitten niissä velanhoitokustannuksissa. Tämä on itse asiassa se asia, joka on hyvä jokaisen ymmärtää, että jos tämän vuoden tasolla puhumme jo siitä, että meidän velanhallinnan kustannukset ovat siellä yli kolmessa miljardissa eurossa ja näköpiirissä on se, että seuraavan neljän vuoden aikana ne kasvavat noin 500 miljoonaa euroa vuodessa, tulee tähän kaksi miljardia vielä päälle, että maksamme vuosittain vuoden 29 tasossa uusimpien arvioiden mukaan yli viisi miljardia euroa pelkästään aikaisempien velkojen korkoja. Varmasti voisi kuvitella, että ihan jokainen tässä salissa mieluummin käyttäisi näitä rahoja johonkin muuhun. Se on tavallaan se perimmäinen syy, minkä takia myös tätä sääntelyä tarvitaan, oli se sitten yksityiskohdiltaan minkä tahansa laista. Arvoisa puhemies! Ehkä tähän loppuun vielä on hyvä todeta, että se, mistä olen kyllä iloinen, on se, että kun tässä tosiasiallisesti kaksi seuraavaa vaalikautta meitä sääntelevät eniten ne finanssipoliittiset säännöt, jotka Euroopan unionin tasolla on sovittu, niin niistä tässä salissa näyttää olevan yksimielisyys, joten voisin kuvitella, että niistä tavoitteista liittyen esimerkiksi ensi vaalikauteen ja tuleviin pääsemme kyllä sitten aikanaan tämän puitteissa sopuun.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+13.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-12-16T18:05:08,2025-12-16T18:08:18,Käsitelty,1.1 2025_130_482,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 47/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 16/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+15.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_130_483,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 47/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 16/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Maailma on täynnä julmuutta. Holokausti on ihmiskunnan historian synkimpiä hetkiä. Se muistuttaa meitä siitä, kuinka pitkälle viha, välinpitämättömyys ja valehtelu voivat johtaa. Siksi tänään käsiteltävä esitys rikoslain täydentämisestä on erityisen tärkeä. Esityksessä ehdotetaan rikoslain 11 lukuun lisättäväksi säännös, joka kriminalisoi vakavien kansainvälisten rikosten kieltämisen, puolustelun ja vakavan vähättelyn silloin, kun se yllyttää vihaan tai väkivaltaan tai häiritsee yleistä järjestystä. Valiokunnassa esitystä vielä tarkennettiin oikeansuuntaisesti, sillä siihen lisättiin toiminnan tietoisuus. Tietoisesta teosta voidaan tuomita, ja tällaisissa tapauksissa niin tulee tehdä. Tällä muutoksella parannetaan turvallisuutta ja yhteiskuntarauhaa. Vihapuhe ei saa jäädä vastauksettomaksi silloin, kun se uhkaa ihmisarvoa ja demokratiaa. Arvoisa puhemies! On tärkeää painottaa, ettei esitys ole uhka sananvapaudelle. Historiallisia tapahtumia ja niiden taustoja voidaan ja pitääkin voida tutkia, kritisoida ja niistä keskustella. Esitys on siksi tarkkarajainen. Rangaistavaksi tulisi vain selkeä ja julkinen kiistäminen tavalla, joka yllyttää vihaan ja vaarantaa järjestystä. Siksi valiokunnan tarkennukset esitykseen ovat tervetulleita. Vilpitön tietämättömyys ei täyttäisi rikoksen tunnusmerkistöä. Samalla tämä esitys tuo Suomen lainsäädännön sille tasolle, jota kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja Euroopan unioni meiltä edellyttävät. Suomi on saanut asiasta huomautuksia, ja nyt tämä hallitus on tarttunut puutteeseen vastuullisesti ja oikea-aikaisesti. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on osa laajempaa rasismin vastaista työtä. Emme voi antaa tilaa ideologioille, jotka pyrkivät mitätöimään toisten ihmisarvoa. Holokaustin uhrit ansaitsevat muistonsa suojelemisen. On meidän velvollisuutemme varmistaa, että mitään vastaavaa ei koskaan enää tapahdu. Kansalaisten on voitava elää turvallista arkea. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+15.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-16T18:09:15,2025-12-16T18:12:16,Käsitelty,1.1 2025_130_484,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 150/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 31/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Edustaja Väyrynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+16.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_130_485,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 150/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö StVM 31/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tämähän on yksimielinen ja tavallaan kaksiosainen lakiesitys, mikä valiokunnasta mietintönä on tullut alas. Toinen osa koskee nimenomaan tätä erityisraskausrahaa, jossa pyritään yhdentämään sääntelyä suhteessa raskaussuojeludirektiiviin, joka EU:sta tulee liittyen raskaana olevien, äskettäin synnyttäneitten, imettävien äitien työliitännäisiin vaaratekijöihin. Se on ilman muuta tervetullut korjaus. Ainoat, mistä keskustelua käytiin, olivat jonkun verran nämä aiheet ja vaivat ja taudit, mitkä tähän liitetään, ja siitä soveltamisesta, mutta siitäkin saatiin muovattua sitten seurantalausuma niin ikään yksimielisenä, ja tämä on erittäin tervetullut muutos. Se, mikä henkilökohtaisesti on lähellä sydäntä, on sitten tämä toinen osa, elikkä niin sanottu luovutuspäiväraha. Meillä on ollut semmoinen ihmeellinen tilanne tässä maassa, että jos meillä on elävä elimensä luovuttaja, joka yleensä tarkoittaa munuaisen luovuttajaa, meillä tehdään 250:stä munuaisen siirrosta noin 40 tällä hetkellä eläviltä luovuttajilta, ja elävä luovuttaja ei ole saanut kaikkia ansionmenetyskorvauksia elikkä on menty sairauspäivärahakorvaukselle, ja se on käytännössä tarkoittanut sitä, että vapaaehtoisesti oman munuaisensa toiselle luovuttava ihminen on semmoisen 1 000—1 500 euroa kokenut taloudellisia tappioita. Nyt on saatu tämän pitkän työn jälkeen, kiitos siitä ministeri Grahn-Laasoselle, että siirretään tartuntatautipäivärahan mukaiseen korvauskäytäntöön, jolloin korvataan kaikki todelliset ansionmenetykset elimensä luovuttaville ihmisille, ja siinä mielessä päästään samalle tasolle, missä naapurimaissa ollaan. Tämä on sinänsä kustannuksiltaan erittäin pieni, taitaa olla noin 40 000 euroa vuodessa, ja sitten jos ajatellaan, että toimiva munuaisensiirre on semmoinen 40 000—50 000 euroa halvempi kuin vuosi dialyysiä vuosi leikkauksen jälkeen ja munuaiset toimivat semmoiset 10—20 vuotta siirrettynä, niin tämä on erittäin kustannustehokasta toimintaa siinä mielessä. Olen erittäin lämpimästi, niin kuin koko valiokunta, tämän esityksen kannalla, ja edelleen kiitän ministeriä erittäin ansiokkaasta toiminnasta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+16.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-12-16T18:12:50,2025-12-16T18:15:11,Käsitelty,1.1 2025_130_486,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+17.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_130_487,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on esimerkki siitä, mitä vastuullinen ja ratkaisukeskeinen asuntopolitiikka on käytännössä. Kun investointiavustuksia on jouduttu kohdentamaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ryhmien asumiseen, hallitus ei ole jäänyt seuraamaan vierestä opiskelija-asuntomarkkinoiden tilannetta, vaan se on tarttunut toimeen. Tässä esityksessä ehdotetaan opiskelija-asuntohankkeiden korkotukilainan rahoitusosuuden nostamista 100 prosenttiin. Tämä on täsmällinen ja tarkoituksenmukainen ratkaisu, joka vastaa ajankohtaiseen tarpeeseen. Arvoisa puhemies! Opposition puhe kodittomista opiskelijoista on ollut äänekästä, mutta ei tosiasioihin pohjautuvaa. Hallitus ei ole jättänyt opiskelijoita heitteille, päinvastoin se mahdollistaa nyt juuri ne hankkeet, jotka muuten olisivat jääneet kokonaan toteutumatta, ja kohdistaa asuntorakentamisen tukia sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Yleishyödylliset opiskelija-asuntosäätiöt eivät voi kerätä omarahoitusosuuksia markkinatoimijoiden tavoin. Juuri siksi 100 prosentin korkotuki on heille välttämätön edellytys tuotannon käynnistämiselle. Tällä muutoksella varmistetaan, että hankkeet, jotka ovat jo edenneet suunnittelussa tai saaneet varauksia, voivat nyt edetä rakentamiseen ilman viivettä. Arvoisa puhemies! Esitys myös selkeyttää omakustannusvuokrajärjestelmää. Vuokrien tasauksen laajennus vähentää painetta vuokran nousuihin ja turvaa opiskelijoille kohtuuhintaisen asumisen riippumatta siitä, millä rahoitusmallilla yksittäinen kohde on rakennettu. Kyse on arkijärjestä ja yhdenvertaisesta kohtelusta. Jatkossa saman omistajan opiskelija-asunnoilla tulee olla samat mahdollisuudet tasata kustannuksia markkinatilanteessa, joka vaihtelee nopeasti. Arvoisa puhemies! Oppositiolta on kuultu puheenvuoroja siitä, että hallitus jättää opiskelijat yksin. Todellisuudessa tämä esitys osoittaa päinvastaista. Hallitus ei rakenna uhkakuvia vaan ratkaisuja, ei pelottelupolitiikkaa vaan vakaita toimenpiteitä, ei tyhjää retoriikkaa vaan konkreettisia keinoja varmistaa, että opiskelija-asumista voidaan rakentaa myös jatkossa. Siksi tämä esitys on välttämätön, oikea-aikainen ja vastuullinen. Hallitus turvaa opiskelijoiden asumisen, kuten jo aiemmin sanoi tekevänsä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+17.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-16T18:15:56,2025-12-16T18:19:03,Käsitelty,1.1 2025_130_488,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+17.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_489,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässähän on kyse ympäristövaliokunnan yksimielisestä mietinnöstä, mutta joku sana kuitenkin tähän yhteyteen: Hallituksen tekemät leikkaukset opiskelijoiden toimeentuloon kasvattavat kohtuuhintaisten opiskelija-asuntojen kysyntää. Paikkakunnasta riippuen leikkausten vaikutukset voivat olla yli sata euroa kuukaudessa. Muutoksen tavoitteena oli tuoda valtiolle säästöjä mutta myös ohjata opiskelijoita hakeutumaan edullisempiin asuntoihin. Opiskelija-asunnot ovat useimmiten edullisin asuntoratkaisu, mutta niitä ei ole kaikille tarjolla. Kasvaneen kysynnän seurauksena opiskelija-asuntoyhteisöjen käyttöasteet ovat nousseet ennätystasolle. Korona-ajan jälkeen vuodesta 2022 lähtien esimerkiksi Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:n kohteiden käyttöasteet ovat nousseet, ja vuonna 2024 keskimääräinen taloudellinen käyttöaste oli 97,4 prosenttia, eli käytännössä asunnot olivat täyskäytössä. Käyttöasteiden kasvu kertoo kasvavasta kysynnästä, mutta myös siitä, että kysynnän kasvu jakautuu aiempaa tasaisemmin erikokoisille opiskelijapaikkakunnille. Suurimmissa kasvukeskuksissa käyttöasteet ovat olleet erittäin korkeita jo pidempään, eikä asuntomäärä ole pystynyt läheskään vastaamaan kysyntään. Jotta kasvaneeseen kysyntään pystyttäisiin vastaamaan, tulee opiskelija-asuntotarjontaa lisätä. Uudet opiskelija-asuntohankkeet ovat kuitenkin liki pysähdyksissä erityisryhmien investointiavustukseen kohdistuneen leikkauksen takia. Arvoisa puhemies! Ilman nyt käsittelyssä olevaa lakimuutosta opiskelija-asuntorakentaminen uhkaa pysähtyä, kun nyt käynnissä olevat työmaat päättyvät. Siksi tämä esitys on kannatettava, vaikka sen perussyy on hallituksen omissa aiemmissa opiskelija-asuntojen rakentamista vaikeuttavissa päätöksissä. Täältä nyt viimeisetkin hallituspuolueiden edustajat hävisivät edustaja Hännisenkin pontevan puheen jälkeen, mutta totean, että edelleen jää erityisryhmiä, joille hallituksen päätösten seurauksena ei asuntotuotantoa ole missään muodossa tarjolla. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+17.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-16T18:19:06,2025-12-16T18:21:22,Käsitelty,1.1 2025_130_490,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+17.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_491,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri niin kuin edustaja Kallio tuossa edellä sanoi, tässähän on hallituksen omista toimenpiteistä kysymys. Tässä kaksi vuotta sitten hallitus sanoi, että markkinat hoitavat tämän asuntotuotannon, ja siihen vähän lukivat tämän opiskelija-asumisen, ja kun tätä nyt sitten katsotaan, niin tämä on viimeinen hetki tuoda joitain välineitä. Miksi näin? Opiskelijat siirrettiin yleiseltä asumistuelta opiskelijoitten asumistuelle, joka pudotti heidän asumisen tukeaan, ja kun opiskelijoilla ei ole tuloja, niin se on tärkeätä, että pystytään kohtuuhintaista asumista tarjoamaan. Nyt se kallistuu heidän kannaltaan, kun tuki pieneni yleisestä asumistuesta. Sitten toinen asia tässä on se, että opiskelijoiden määrä koko ajan lisääntyy, tarvetta on koko ajan, ja tässä mielessä sille kohtuuhintaiselle asumiselle on erittäin suuri tarve. Kolmanneksi tässä on iso asia se, että meillä investointiavustus, joka liikkui vuosina 2012—2023 siinä 90:n ja 120 miljoonan välissä, tällä hetkellä liikkuu noin 15 miljoonassa, ja se on hallituksen omia toimenpiteitä. KOVAlta tuli juuri tänään tiedote, että erityisryhmien asuntokohteita ei tällä hetkellä juuri ole suunnitteilla tai rakenteilla. Tämä tarkoittaa sitä, että niitä ei ole tekeillä, ja tässä mielessä olisi tärkeätä saada niitä liikkeelle. Sitten ehkä vielä lopuksi korostan sitä, että nyt kun rakentaminen on täysin lamassa, niin nyt pitäisi tehdä kaikkia sellaisia toimenpiteitä, millä erityisryhmien asumista saadaan edesautettua, ja sen osalta tämä on kannatettavaa. Vaikka tämä korkotuki nyt tulee, niin se vie kuitenkin vuoden kaksi ennen kuin siellä niitä taloja on, eli tämä on aika hidas tie. Tähän muutokseen olisi pitänyt lähteä jo silloin, kun on poistettu näitä investointiavustuksia. Tämä olisi 2023 pitänyt laittaa liikkeelle, jolloin tämä olisi nyt jonkinlaisessa toiminnassa mukana. Sitten ehkä vielä se näkökulma kohtuuhintaisen asumisen osalta, että kun me halutaan, että työvoima liikkuu eri alueilta, niin sitä jarruttaa se, että ei ole kohtuuhintaista asuntotuotantoa tarjolla riittävästi niissä paikoissa, missä työpaikkoja on. Tämäkin on osaltaan semmoinen asia, joka tämän koko kohtuuhintaisen asumisen osalta täytyy muistaa. Eli hallitus toimi alussa kiristäen, luuli, että markkinat hoitavat, ja nyt viime hädässä sitten tekee tämän esitykseen, joka on sinänsä hyvä esitys mutta myöhään tullut ja ei korvaa sitä, mitä on leikattu. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+17.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-16T18:21:24,2025-12-16T18:24:32,Käsitelty,1.1 2025_130_492,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+17.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_493,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat — KOVA ry:n pääekonomisti Eetu Kauria on arvioinut, että tämä voimaan tuleva opiskelija-asuntojen sataprosenttinen lainoitus helpottaa tämän ryhmän asuntohankkeita, ja hyvä niin. Mutta hän myös toteaa näin: ”mutta esimerkiksi ikääntyneet, mielenterveyskuntoutujat ja nuoret jäävät kokonaan ilman uusia kohtuuhintaisia asuntoja. Lisäksi investointiavustuksen vähäinen määrä ei ainakaan helpota rakennusalan edelleen jatkuvaa lamaa ja osaltaan rajoittaa valtion tukemaa asuntorakentamista”. Ja kuten edustaja Kallio äsken juuri totesi, niin tässä KOVA ry:n pääekonomistikin on huolissaan siitä, että tiettyjen ryhmien osalta tukea ja apua tämän rakentamisen suhteen ei ole kyllä valitettavasti luvassa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+17.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-16T18:24:32,2025-12-16T18:25:22,Käsitelty,1.1 2025_130_494,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+17.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_495,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin melkoisen sotkun hallitus aiheutti näillä rahoitusmuutoksilla. Joensuusta sitä läheltä olen katsonut — ollaan Suomen suurin opiskelijakaupunki asukaslukuun suhteutettuna, 25 000 opiskelijaa — ja meillä olisi tarvetta ollut kaksi opiskelija-asuntoa laittaa liikkeelle, mutta nyt tämä epävarmuus tästä rahoituksesta pysäytti ne hankkeet. No, nyt ne ovat siellä korkotukilainajonossa, mutta kun samaan aikaan hallitus leikkaa sitten korkotukilainarahoituksen 26—27 valtuuksia, niin saa nyt nähdä. Toivottavasti nämä pärjäävät. No, markkinat kiittivät. Meillä oli parhaillaan syksyllä kv-opiskelijoita ja muualta tulleita opiskelijoita 300 jonossa sen jälkeen, kun oli Joensuun Elli -opiskelija-asuntojen asunnot jaettu. Sinnehän ne yksityisille asuntomarkkinoille sitten hakeutuivat, mutta sittenhän hinnat rupesivat nousemaan rajusti, ja sitten siellä tulee opiskelijoilla näitä toimeentulovaikeuksia. No, tässä nyt menee vuosi kaksi ennen kuin seuraavia kohteita pystytään sitten tarjoamaan opiskelijoille. Se on hirmuinen vetovoimatekijä opiskelijakaupungissa, että meillä on kohtuuhintaista opiskelija-asuntoa, ja tässä tulee ikävä välivaihe. Onhan tällä positiivinen vaikutus ollut sitten tavallaan siinä, että se on kiihdyttänyt myös yksityistä rakentamista, ja jo pari kohdetta on lähtenyt liikkeelle, erityisten sijoittajien toimesta on lähtenyt kerrostaloja liikkeelle. He laskevat sen varaan, että kun vuokrakysyntää on, niin saavat sitten vuokrattua niitä. Opiskelijakaupungeille tärkeä muutos, jolla nyt sitten toivottavasti kiihdytetään tätä rakentamisen tilannetta, mikä on tällä hetkellä todella kurja.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+17.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-12-16T18:25:22,2025-12-16T18:27:30,Käsitelty,1.1 2025_130_496,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+17.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_130_497,130/2025,2025-12-16,10.00,18.46,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 180/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö YmVM 14/2025 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti pari huomiota vielä. Asiantuntijakuulemisissahan tuli esille se, että varsinkin pääkaupunkiseudulla se voi olla jopa 5–10 vuotta se aika. Kun kaikki kaavoitus ja kaikki prosessit mennään läpi, tämä voi viedä todella kauan, ja tietysti sinä aikana ennättää tapahtua paljonkin. Toinen, mikä siellä nousi esille, oli se, että entistä korostetumpi tulee olemaan kyllä sitten siinä valintaprosessissa se paikkakunta. Tuleeko niitä rakentamismahdollisuuksia sitten välttämättä pienemmille paikkakunnille, missä kuitenkin oppilaitoksilla on suuri merkitys, kuten esimerkiksi omassa kotimaakunnassani Etelä-Savossa? Tästä oli myös täällä salissa, kun ympäristöministeri Multala oli täällä, ja hän totesi, että kyllä myös pienemmille paikkakunnille, niin kuin Lappeenranta ja Joensuu. Meillä on ehkä erilainen käsitys pienemmistä paikkakunnista, eli puhutaan vielä kertaluokkaa erilaisista. — Kiitos, ei muuta. ", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+17.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-16T18:27:33,2025-12-16T18:28:28,Käsitelty,1.1 2025_131_1,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp. Asian käsittely keskeytettiin 16.12.2025 pidetyssä täysistunnossa., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_131_2,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Nyt esitellään ensimmäisenä opetus‑ ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 29. Pääluokan yleiskeskustelua jatketaan tässä vaiheessa enintään kello 12:een saakka. Meille esittelee ensiksi tätä aihetta jaoston puheenjohtaja, edustaja Lintilä. Sen jälkeen ministerit Adlercreutz, Talvitie ja Poutala pitävät esittelypuheenvuoron. Sen jälkeen käynnistämme debatin. — Olkaa hyvä, edustaja Lintilä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_131_3,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Mika,Lintilä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Esittelen tosiaankin opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan. Kyseisen hallinnonalan määrärahataso on noin 9 miljardia euroa, mikä on 0,5 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 25 varsinaisessa talousarviossa. Tason kasvua selittävät t&k-panostukset, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen vahvistaminen sekä indeksikorotukset, jotka toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla normaalisti ilman jäädytyksiä. Suurin sopeuttamistoimi on valtionavustusten tason alentaminen 65 miljoonalla eurolla, josta korkeakoulutukseen kohdistuu lähes 53 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää tärkeänä, että perustaitoihin, koulutukseen, osaamiseen ja tutkimukseen osoitetaan lisärahoitusta myös silloin, kun julkista taloutta sopeutetaan. Koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen on keskeistä pidemmän aikavälin talouskasvun tukemisessa. Valiokunta pitää tärkeinä perustaitoja, kuten luku-, kirjoitus- ja matemaattisia taitoja. Tässä myös varhaiskasvatus ja opetus ovat keskeisessä asemassa. Myönteistä on, että hallitus on ryhtynyt toimiin varhaiskasvatuksen opettajapulaan vastaamisessa. Vuoden 26 määrärahapanostukset tasa-arvorahoitukseen, oppimisen tukeen, valmistavan opetuksen lisäopetukseen, S2-opetuksen vaikuttavuuteen sekä perusopetuksen opetustuntien lisäämiseen vahvistavat perustaitojen opettamista ja oppimista. Valiokunta pitää lisäyksiä tärkeinä, jotta jokaisella peruskoulun päättävällä olisi riittävät taidot ja valmiudet toisen asteen opintoihin. Huolena on kuitenkin kuntatalouden haastava ja eriytyvä tilannekuva sekä lapsi-ikäluokkien pieneneminen. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen määrärahoihin sisältyy molempiin 10 miljoonan euron pysyvä korotus oppimisen tuen vahvistamiseen, mitä valiokunta pitää hyvänä, sillä toisen asteen opiskelijoiden osaamistasoissa ja perustaidossa on suuria eroja ja oppimisen tuelle on tarvetta. Valiokunta pitää tärkeänä myös sitä, että oppivelvollisuuden piirissä olevien nuorten opiskelussa läsnäopetuksella on keskeinen rooli. Korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen kohdennetaan 4,1 miljardia euroa, joka on noin 135 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 25 varsinaisessa talousarviossa. T&k-panostuksia kohdennetaan muun muassa 75 miljoonaa euroa uuden supertietokoneen hankintaan ja 12 miljoonaa euroa Suomen Akatemian tutkimusvaltuuteen. Tämän myötä Akatemian valtuustaso on historiallisen korkea. T&k-lisärahoitusta osoitetaan ensimmäistä kertaa myös suoraan yliopistoille ja ammattikorkeakouluille yhteensä 30 miljoonaa euroa. Yliopistojen t&k-rahoitukseen liittyy myös aiemmin päätetty niin sanottu tuhannen tohtorin pilotti, johon on varattu 86 miljoonaa euroa. Valiokunta toteaa, että korkeatasoinen osaaminen ja t&k-toiminta on pitkällä aikavälillä Suomen tuottavuuskasvun, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin perusta. Valiokunta pitää hyvänä valittua linjaa kohdentaa t&k-rahoitusta myös suoraan yliopistoille ja ammattikorkeakouluille, mikä tuo tasapainoa t&k-rahoitukseen. Lisäksi on keskeistä varmistaa myös osaajien saatavuus, riittävät korkeakoulujen koulutusmäärät sekä Suomen houkuttelevuus ulkomaisten osaajien näkökulmasta. Tavoitteena on edelleen nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä mahdollisimman lähelle 50:tä prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Ensi vuoden talousarvioon sisältyykin korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisen kokonaisuuksia. Myös avoimen korkeakoulun opintosetelin pilotointiin kohdennetaan rahoitusta. Arvoisa puhemies! Taiteen ja kulttuurin rahoitus on korkeammalla tasolla kuin kuluvana vuotena. Valiokunta pitää perusteltuna sitä, että elokuva-alalle suuntautuneet sopeutustoimet peruttiin ja taiteeseen ja kulttuuriin ei lopulta kohdistu merkittäviä uusia sopeuttamistoimia. Liikuntatoimen osalta voidaan todeta, että liian vähäinen liikkuminen on yksi keskeisistä yhteiskuntamme haasteista, ja valiokunta korostaa koko väestön liikkumisen tärkeyttä. On hyvä, että 20 miljoonan euron vuosittaisilla panostuksilla Suomi liikkeelle -ohjelmaan pyritään saamaan kaikkia ikäryhmiä liikkumaan enemmän. Valiokunta kuitenkin toteaa, että ohjelma sisältää melko sirpaleisesti laajan määrän toimenpiteitä, ja pitää tärkeänä, että näiden vaikuttavuutta seurataan. Nuorisotyön osalta määrärahoihin kohdennetaan yli 70 miljoonaa euroa ja harrastamisen Suomen malliin lähes 20 miljoonaa euroa. Lopuksi voi todeta, että budjettimietintöön sisältyy lukuisia eduskunnan jakovarasta tehtyjä avustuslisäyksiä. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle lisäyksiä on yli 8 miljoonaa euroa, joista taiteen ja kulttuurin edistämiseen kohdistuu yli 4 miljoonaa euroa.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2025-12-17T10:00:54,2025-12-17T10:06:46,Käsitelty,1.1 2025_131_4,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Ja sitten mennään ministerikohtaisiin. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_5,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies, ärade talman! Vastuualueelleni eli varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen sekä toisen asteen koulutukseen on valtion vuoden 26 talousarviossa tehty merkittäviä panostuksia laadukkaiden ja tasa-arvoisten palveluiden järjestämisen edellytyksiin sekä kehittämistoimintaan. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen ehdotetaan hallitusohjelman toimenpiteiden vuoksi 50 miljoonan euron lisäystä vuodelle 2026. Määrärahalisäys kohdistetaan perusopetuksen vahvistamiseen eli muun muassa oppimisen tuen uudistamisen toimenpiteisiin, yksityisten opetuksenjärjestäjien kotikuntakorvauksen tason nostamiseen sataan prosenttiin ja järjestäjien velvollisuuksien yhtenäistämiseen. Varhaiskasvatuksen henkilöstöpulan ratkaisemista jatketaan täydennyskoulutusmallin avulla, ja tähän osoitetaan kuusi miljoonaa euroa. Valmistavan opetuksen lisäopetukseen kohdennetaan myös noin 14 miljoonaa euroa. Esityksellä vahvistetaan oppilaan kielitaitoja. Vapaaseen sivistystyöhön esitetään ensi vuodelle noin 181 miljoonaa euroa, jolla tuetaan vapaan sivistystyön strategisten tavoitteiden toteutumista ja järjestetään elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Valtionavustusten painotuksena on tukea vapaan sivistystyön rakenteellista kehittämistä, laatua ja vaikuttavuutta sekä koulutuspoliittisesti tärkeiden kohderyhmien koulutusmahdollisuuksia. Vapaassa sivistystyössä maahanmuuttajanaisten kotoutumisen ja ruotsinkielisen kotoutumiskoulutuksen tarjonnan vahvistamista jatketaan. Ammatillisen koulutuksen rahoitusperusteet uudistuvat, ja toiminnanohjauksen kehittämiseksi käynnistetään kahdeksanvuotinen kokeilu, johon on valittu 40 koulutuksen järjestäjää. Uusia rahoitusperusteita sovelletaan ensimmäistä kertaa vuoden 2026 rahoituksesta päätettäessä. Toiminnanohjauksen ja rahoitusperusteiden uudistuksilla luodaan koulutuksen järjestäjille kannusteet ja ohjausmekanismit, joilla koulutustarjonta suuntautuu nykyistä paremmin työelämän ja väestön osaamistarpeiden mukaisesti. Uudistuksilla tuetaan samalla myös laadukkaan opetuksen ja ohjauksen järjestämistä. Englanninkielinen lukiokoulutus käynnistyy syksyllä 2026, ja englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittaminen mahdollistuu syksystä 2028 lukien. Tavoitteena on vahvistaa heikosti suomen tai ruotsin kieltä taitavien nuorten sivistyksellisiä oikeuksia. Lukiokoulutuksen rahoitusperusteita uudistetaan vahvistamaan syrjäisten ja opiskelijamäärältään pienempien sekä vähemmistökielellä sijaintikunnissa opetusta järjestävien lukiokoulutuksen järjestäjien rahoitusta. Tällä turvataan koulutuksen saavutettavuutta ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista koko maassa. Uusia rahoitusperusteita sovelletaan ensimmäistä kertaa vuoden 2026 rahoituksesta päätettäessä. Ylioppilastutkintolautakunnalla on keskeinen rooli useiden laajojen hallituskaudelle ajoittuvien ylioppilastutkintoa koskevien uudistusten toimeenpanossa. Tämän vuoksi ylioppilastutkintolautakunnan toimintaedellytysten varmistamiseksi täydentävässä talousarvioesityksessä ehdotetaan lautakunnan rahoitusta lisättäväksi pysyvästi 491 000 eurolla pääluokan kehyksen sisäisenä siirtona. Toisen asteen opiskelijoiden oikeutta oppimisen tukeen ja erityisopetukseen vahvistetaan ja tuen jatkuvuus perusopetuksesta toiselle asteelle turvataan. Ammatillisessa koulutuksessa uudistus tulee voimaan 1.8.2026, ja lukiokoulutuksessa se tuli voimaan tänä syksynä. Tavoitteena on sujuvoittaa nivelvaiheen koulutusvalintoja, vähentää koulutuksen keskeyttämistä, parantaa opiskelijoiden edellytyksiä tutkinnon suorittamiseen ja vahvistaa opiskelijoiden hyvinvointia. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, jonka mukaan EU- ja Eta-valtioiden ulkopuolelta opiskelijan opiskeluluvalla saapuville toisen asteen koulutuksen opiskelijoille otetaan käyttöön lukuvuosimaksu 1.8.2026 alkaen. Lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden koulutusta ei rahoiteta jatkossa valtionosuusrahoituksella. Aiemmin päätetyn mukaisesti ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoitus vähenee 50 miljoonalla eurolla ja toisen asteen koulutuksen hankerahoitus yhdellä miljoonalla eurolla korvaavina säästötoimina sen vuoksi, että toisen asteen koulutuksen oppimateriaalien maksuttomuuden rajausta ei toteutettu.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-12-17T10:06:51,2025-12-17T10:11:44,Hyväksytty,1.1 2025_131_6,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Mari-Leena,Talvitie,Tiede- ja kulttuuriministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan kiittää valtiovarainvaliokuntaa sekä sen sivistys- ja tiedejaostoa ensi vuoden talousarvioesityksen perusteellisesta käsittelystä. On tärkeää, että käymme tässä salissa keskustelua yhdestä maamme supervoimasta, sivistyksestä. Arvoisa puhemies! Hallitus tekee historiallisen suuret, yli miljardin euron panostukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Se tarkoittaa tulevina vuosina noin 240:tä miljoonaa euroa lisää julkisia vuosittaisia lisäpanostuksia tutkimukseen ja kehitykseen. Ensi vuonna summa on 255 miljoonaa euroa. Ensi vuoden valtion tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen määrä on 3,17 miljardia euroa. Olen erityisen iloinen ja tyytyväinen siitä, että ensi kertaa tästä ohjataan pysyvää t&k-rahoitusta sekä ammattikorkeakouluille että yliopistoille, ja se kohdennetaan siten, että jokainen korkeakoulu alasta ja tutkimusrahoituksen volyymista riippumatta saa t&k-rahoituksen perusosuuden, kuten esimerkiksi luovien alojen korkeakoulut. Teemme suuria investointeja tutkijakoulutukseen, huipputason perustutkimukseen, tekoälyyn ja uusiin tutkimusinfrastruktuureihin. Suurin yksittäinen panos näistä on LUMI-tekoälytehdas Kajaaniin. Hallitus on sitoutunut toimenpiteisiin, joilla tavoittelemme sitä, että vähintään puolella nuorista aikuisista olisi korkeakoulututkinto. Korkeakoulujen indeksikorotukset ovat voimassa, kuten valiokunnan puheenjohtaja totesi, ja korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään kertaluontoisesti ensi vuonna. Vuosina 26—28 kohdistamme korkeakoulujen aloituspaikkoihin ja opintotukimenoihin yhteensä 44 miljoonan euron lisäpanostukset. Uudet aloituspaikat tullaan kohdentamaan talouskasvua tukeviin tutkintoihin, kuten esimerkiksi ydin- ja energiatekniikkoihin sekä luoville aloille. Erityisen iloinen olen uudesta avauksesta, ensi vuonna käyttöön otettavasta opintosetelistä. Jatkossa toiselta asteelta valmistuneille ja yhteishaussa ilman korkeakoulupaikkaa jääneille tarjotaan mahdollisuus suorittaa maksuttomasti opintoja 30 opintopisteen verran avoimessa yliopistossa tai avoimessa ammattikorkeakoulussa. Aloituspaikkoihin ja opintoseteleihin tehdään siis 100 miljoonan euron lisärahoituspanostus. Teen päivittäin töitä, jotta yhä useampi nuori voisi tavoitella unelmiaan ja elää niitä todeksi myös korkeakoulutuksen ja tutkimuksen polulla. Arvoisa puhemies! Oli ilo esitellä eduskunnalle heti alkuvuodesta valtioneuvoston kulttuuripoliittinen selonteko. Selonteon kantavana ajatuksena on, että kulttuuri kuuluu kaikille ja kulttuuri on jokaisen oikeus. Selonteko korostaa yhteistyön merkitystä kulttuurialoille ja luoville aloille. Se valmisteltiin erittäin laajassa yhteistyössä alan toimijoiden kanssa, ja oli hienoa, että täällä suuressa salissa käytiin myös laaja taide- ja kulttuuripoliittinen keskustelu, ja lämmin kiitos jokaiselle eduskuntaryhmälle tästä. Laadimme selonteolle parhaillaan toimeenpanosuunnitelmaa, joka siis julkaistaan alkuvuodesta ja tuodaan eduskunnan sivistysvaliokunnalle kevätistuntokaudella. Budjettiriihessä päätetyt vajaan kahdeksan miljoonan euron yritystukileikkaukset opetus- ja kulttuuriministeriön taiteen ja kulttuurin avustuksiin päätettiin uudelleen hallituksen täydentävässä talousarvioesityksessä siten, että säästöt eivät kohdistu taiteeseen ja kulttuuriin. Pidän tärkeänä sitä, että ensi vuonna taiteeseen ja kulttuuriin ei kohdistu merkittäviä uusia lisäsäästöjä, ja kevään kehysriihestä lähtien yksi tärkeimmistä tehtävistä on ollut se, että luodaan työrauhaa taiteen ja kulttuurin toimialoille erityisesti nyt, kun pääsemme toimeenpanemaan myös eduskunnan käsittelemää kulttuuripoliittista selontekoa. Arvoisa puhemies! Sivistyshallinnon uudistus — 11 virastoa yhdistyy viideksi virastoksi ensi vuoden alusta — etenee. Suomenlinnan hoitokunta ja Museovirasto yhdistyvät Museovirastoksi. Taiteen edistämiskeskus ja KAVI eli Kansallinen audiovisuaalinen instituutti yhdistyvät uudeksi Taide- ja kulttuurivirastoksi. Eduskunta hyväksyi nämä lait jo kesällä, mutta virastot tosiaan yhdistyvät ensi vuoden alusta. Suomessa on ensi vuonna Euroopan kulttuuripääkaupunki. Oululaisena tiede- ja kulttuuriministerinä iloitsen siitä, että Oulu yhdessä 39 muun kunnan kanssa toimii vuoden 26 Euroopan kulttuuripääkaupunkina. Toivottavasti monet suomalaiset, kuten myöskin hyvät kollegat ja matkailijat ympäri Euroopan ja maailman, pääsevät nauttimaan pohjoisen Suomen monipuolisista kulttuuripalveluista sekä tapahtumista, joista tässä nostan tammikuun puolenvälin avajaisfestivaalin ja saamelaisoopperan ja saamelaistaidenäyttelyn. Arvoisa puhemies! Taiteella, kulttuurilla, tieteellä, tutkimuksella, osaamisella ja sivistyksellä rakennamme parempaa huomista. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2025-12-17T10:12:29,2025-12-17T10:17:51,Käsitelty,1.1 2025_131_7,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Sitten ministeri Poutala, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_8,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Mika,Poutala,"Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri",,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Haluan kiittää valtiovarainvaliokuntaa ja koko eduskuntaa ensi vuoden talousarvioesityksen käsittelystä. Kiitos myös valtiovarainvaliokunnalle tärkeistä lisämäärärahoista. Pienilläkin summilla on liikunta- ja nuorisobudjetissa merkitystä. Liikunnan ja nuorisotyön sektoreilla tehdään työtä päivittäin nuorten tulevaisuususkoa vahvistaen ja suomalaisia liikuttaen. Näinä aikoina iloitsen talousarvioesityksestä, joka sisältää myös merkittäviä panostuksia. Vuonna 2026 opintotukeen ehdotetaan käytettäväksi 1,3 miljardia euroa, mikä on noin 224 miljoonaa enemmän kuin kuluvana vuonna. Määrärahasta 922 miljoonaa euroa arvioidaan aiheutuvan opintoraha- ja asumislisämenoista. Määrärahassa on huomioitu muiden kuin lasta huoltavien opiskelijoiden siirto yleisestä asumistuesta yhteisasumista suosivan asumislisän piiriin 1.8.2025 sekä korkeakoulujen aloituspaikkamäärien lisäykset. Lainamäärien kasvu on lisännyt opintolainojen valtiontakauksesta aiheutuvia menoja, joihin ehdotetaan yhteensä 260 miljoonaa euroa. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatukeen varataan 40 miljoonaa euroa, ja 1.1.2026 ateriatuki nousee 25 sentillä 2,80 euroon. Koulumatkatukimenoihin ehdotetaan noin 94 miljoonaa euroa. Koulumatkatukioikeus on rajattu maksuttoman koulutuksen opiskelijoille 1.8.25 alkaen. Arvoisa puhemies! Liikuntatoimen määrärahoihin ehdotetaan noin 158 miljoonaa euroa, joka on noin 3,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Liikunnasta ja urheilusta vastaavana ministerinä pidän hienona, että tiukasta taloustilanteesta huolimatta valtio panostaa merkittävästi liikuntaan ja urheiluun ja liikuntabudjetti jopa hieman kasvaa. Liikunnan ja urheilun suurtapahtumien rahoitusta ehdotetaan vahvistettavaksi 850 000 eurolla vuonna 26. Suurtapahtumien kokonaisrahoitus kasvaa siis 2 miljoonasta eurosta 2,85 miljoonaan euroon. Tarkoituksena on kehittää rahoitusmallia tukeaksemme urheilutapahtumien järjestämistä ja houkutellaksemme urheilun suurtapahtumia Suomeen. Ylimääräisten urheilijaeläkkeiden määrärahaan ehdotetaan merkittävää 100 000 euron tasokorotusta. Pysyvän tasokorotuksen tarkoituksena on mahdollistaa urheilijaeläkkeet kaikille kriteerit täyttäville. Lisäksi valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten rahoitus kasvaa valtionosuuden kustannuspohjan ja indeksien tarkistusten myötä yhteensä yli 5 miljoonaa euroa. Kertaluonteisina avustuksina vuoden 26 talousarviossa liikuntatoimeen ehdotetaan 580 000 euroa, josta liikuntapaikkainvestointeihin kohdentuu 400 000 euroa. Väestön liikkumisen lisäämiseen on varattu hallituskaudeksi vuosittain 20 miljoonaa euroa liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn poikkihallinnolliseen Suomi liikkeelle ‑ohjelmaan. Tämä määräraha käytetään uudella tavalla ilmiölähtöisesti eri ministeriöiden hallinnonaloilla tehtäviin toimiin liikkumisen edistämiseksi. Suomi liikkeelle ‑ohjelman toimenpiteiden tuloksellisuutta seurataan systemaattisesti seurantamallin mukaisesti, ja toimien vaikuttavuus arvioidaan hallituskauden loppuun mennessä. Liikuntatoimen osuus valtiontalouden sopeutuksista vuonna 26 on kevään päätösten mukaisesti noin 2,9 miljoonaa euroa kohdentuen pääosin liikuntapaikkarakentamisen valtionavustuksiin. Sopeutuksista 520 000 euroa johtuu kevään kehysriihessä päätetystä uudesta toimintamenosäästöstä, josta opetus- ja kulttuuriministeriön osuus on 3,9 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Nuorisotyön määrärahoihin ehdotetaan 71 miljoonaa euroa, joka on 370 000 euroa vähemmän kuin päättyvän vuoden varsinaisessa talousarviossa. Nuorten hyvinvointia tuetaan hallitusohjelman mukaisesti, ja hallitus on laatinut laaja-alaisen toimenpideohjelman nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Myös nuorisotyön määrärahoihin kohdentuu hallituksen kehysriihessä uusia toimintamenosäästöjä, joista vuonna 26 kohdentuu 260 000 euroa alueellisiin ja paikallisiin kehittämishankeavustuksiin, toimintaan, jota ei vielä siis ole olemassa. Säästöjä ei kohdenneta järjestöjen yleisavustuksiin. Nuorten työpajatoimintaan, etsivään nuorisotyöhön sekä koulu- ja oppilaitosnuorisotyöhön ehdotetaan kuluvan vuoden tasoisesti 31 miljoonaa euroa, josta työpajatoimintaan 14 miljoonaa, etsivään nuorisotyöhön 13 miljoonaa sekä kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävään nuorisotyöhön 4 miljoonaa euroa. Harrastamisen Suomen mallista vielä lopuksi: Lasten ja nuorten harrastustoiminnan määrärahaan ehdotetaan pysyvää 5 miljoonan euron korotusta, jolloin määrärahatasoksi vakiintuisi 19,4 miljoonaa euroa. Harrastamisen Suomen mallin rahoitus jaetaan valtionavustuksina kunnille, jotka vastaavat mallin toteutuksesta oman kuntansa lasten ja nuorten toiveiden mukaisesti. Malli on käytössä jo 263 kunnassa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Mika Poutala,1495,2025-12-17T10:17:53,2025-12-17T10:23:40,Käsitelty,1.1 2025_131_9,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia esittelystä. — Sitten mennään debattivaiheeseen. Kaikkia niitä edustajia, jotka haluavat tästä aiheesta käyttää vastauspuheenvuoron, pyydän nousemaan seisomaan ja esittämään kysymyksiä. — Aloitetaan sitten valiokunnan puheenjohtajasta. Edustaja Haatainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_10,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Vaikka kyse on budjetista, niin en voi olla puuttumatta tähän rasismiin, joka suomalaisessa yhteiskunnassa on järkyttävällä tavalla todellisuutta, ja mikä pahinta, sitä myös ruokitaan päättäjien taholta. Suomi on ollut aina liputtamassa ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuuden toteutumista ja sen edistämistä, ja nyt Suomi näyttäytyy surkeana ja rasistisena ilveilijänä. Marinin hallituksessa me toteutimme yhdenvertaisuussuunnitelmat varhaiskasvatukseen ja kouluihin, ja nyt Orpon hallitus viime vuonna poisti päiväkodeista tämän velvoitteen. Varhaiskasvatuksessahan luodaan se tärkeä alku, pohja, sille, että ymmärrämme ihmisyyden merkityksen ja opimme kunnioittamaan toisia ihmisiä. Ministeri Adlercreutz, tiedän, että te pidätte tärkeänä rasismin kitkemistä maassamme ja kaikkialla, ja kysynkin: miten aiotte nyt varmistaa sen, että myös varhaiskasvatuksessa edistetään ja sisäistetään tämä yhdenvertaisuuskasvatuksen merkitys ja sitä edelleen tehtäisiin suunnitelmallisesti?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-12-17T10:23:56,2025-12-17T10:25:14,Käsitelty,1.1 2025_131_11,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Sarkomaa., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_12,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kaikkeen rasismiin on oltava nollatoleranssi. Lukutaito on kaiken sivistyksen ja oppimisen perusta. Senpä takia ensi vuoden budjetilla vauhditetaan lukutaitoa ja lukemista. Keskeinen on Lukulahja lapselle ‑toiminnan vakinaistaminen. Se on tutkitusti edistänyt vanhempien lukemista lapsille, mikä puolestaan edistää kielellistä kehittymistä ja lasten menestymistä koulussa. Suomalaiset myös lainaavat kirjoja enemmän kuin koskaan, mutta lainauskorvaukset, jotka ovat tekijän palkka, eivät kasva samassa suhteessa. Nyt kun ministeri on tekemässä kulttuuripoliittisen selonteon osana erillisen kirja-alan selvityksen, niin toivonkin, että selvitetäänhän tässä koko lainauskorvauksien kokonaisuus, myös Celia-lainat ja verkkokirjahyllyt. Onko mahdollista, [Puhemies koputtaa] kun tuo määräraha jäi käyttämättä ensimmäisistä digilainoista, että tuo siirtomääräraha sitten siirrettäisiin helpottamaan lainauskorvauksien tilannetta ensi vuonna? Toivon, että tähän saataisiin vastaus. Lämpimästi sitä kannattaisin, koska kirjailija ja kääntäjä ovat kyllä palkkansa ansainneet.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2025-12-17T10:25:14,2025-12-17T10:26:28,Käsitelty,1.1 2025_131_13,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_14,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kunnioitetut ministerit! Peruskoulun ydintehtävä on huolehtia osaamisen tasosta. Lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen ovat perustaitoja, joiden varaan kaikki myöhempi oppiminen rakentuu. Jos nämä jäävät heikoiksi, seuraukset näkyvät läpi koulutuspolun ja myöhemmin työelämässä. Oppimistulosten kehitys osoittaa, että perusasioihin on palattava. Peruskoulun on annettava jokaiselle lapselle riittävät valmiudet jatko-opintoihin ja arjessa pärjäämiseen. Osaamisen vahvistaminen on pitkäjänteistä työtä peruskoulussa koko maassa. Vahvat perustaidot näkyvät parempina oppimistuloksina ja luovat pohjan koko yhteiskunnan tulevaisuudelle. Arvoisa opetusministeri, hallitus on linjannut, että peruskoulussa keskitytään perusasioihin ja oppimisen laatuun. Miten tämä linjaus viedään kouluihin niin, että se tukee opettajien arjen työtä ja näkyy osaamisen tason nousuna koko maassa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-12-17T10:26:28,2025-12-17T10:27:40,Käsitelty,1.1 2025_131_15,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Painotan tässä alkuvaiheessa vastauspuheenvuoroissa jaoston ja valiokunnan väkeä. — Edustaja Razmyar., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_16,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Perusopetukseen panostetaan. Se on erittäin tärkeää, ja siitä tietenkin annamme kiitosta. Itsekin pidän lukemista oikeastaan kaiken oppimisen perustana. Mutta se on kyllä todettava, että koulutuksessa, kun katsotaan hallituskauden kokonaisuutta, suunta on valitettavasti leikkaava. Tämä on ehkä hyvä kuitenkin myöntää. Pidetään faktat faktoina. Yhtä lailla minäkin haluan kysyä teiltä poikkeuksellisesti tästä ilmapiiristä, jossa elämme tällä hetkellä Suomessa. Opetuksesta mutta ennen kaikkea kasvatuksesta vastaavana ministerinä haluan kysyä teiltä: mitä ajattelette näistä viime päivien rasismikohuista, joita valitettavasti teidän hallituskauden aikana on ollut useita? Kysyn tämän vilpittömästi, koska monet opettajat kysyvät meiltä: miten minä voin opettaa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, kun tämän maan ylimmät päättäjät käyttävät rasistista kieltä? Mitä vastaatte näille opettajille?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2025-12-17T10:27:40,2025-12-17T10:28:47,Käsitelty,1.1 2025_131_17,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kosonen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_18,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Sen verran on tässä joulumieltä, että nyt keskityn pelkästään positiiviseen, mitä hallitus on saanut aikaiseksi: Tosi hieno asia on, että te satsasitte ihan hallitusohjelmakirjausten kautta peruskouluun ja esimerkiksi oppimisen tukeen. Sitä on uudistettu juuri hyvällä tavalla, ja se, että luku-, kirjoitus- ja matematiikkatunteja myös lisättiin tuntikehykseen, oli hyvä asia. Kännykkäkielto oli myös hieno juttu. Siihen toki olisi hyvä saada vielä välitunneilla kiellettyä ja sitten toiselle asteelle myös kielto. Sitten tervehdin suurella ilolla tätä, että harrastamisen Suomen mallia jatketaan. Toki on tosi tärkeätä, että se saadaan vakiinnutettua ja nämä hyvät käytännöt levitettyä sitten ympäri Suomen, koska vähän se toteutus vaihtelee siellä kunnittain. Näitähän on niin paljon, että en ehdi kaikkia luetella, mutta muun muassa tki-panostukset, LUMI ja tekoälytehdas ja kvanttitietokone. — Jatkan vielä seuraavassa näitä hyviä asioita. [Jenna Simula: Kiitos!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-12-17T10:28:47,2025-12-17T10:30:01,Käsitelty,1.1 2025_131_19,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Hopsu., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_20,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Minun täytyy kuitenkin tässä joulun allakin penätä lisää kunnianhimoa koulutukseen. Koko hallituskauden ajalta näyttää siltä, että koulutuksen reaalinen rahoitus vähenee puoli miljardia euroa. Ensi vuoden osalta olisi ollut tärkeää perua esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen, korkeakouluihin ja kuntien valtionosuuksiin kohdistuneet leikkaukset. Itse ajattelen niin, että ei Suomen talous koulutusleikkauksin nouse. Me tarvitaan sitä osaamista. Se on Suomen voimavara. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi, kuten moni muukin taho, totesi lausunnoissa, että ammatillisessa koulutuksessa opiskelijat eivät saa tarpeeksi lähiopetusta, tarvitsemaansa ohjausta ja tukea. Haluaisin kysyä hallitukselta: oletteko harkinneet tätä lähiopetuksen tuntimäärän nostamista oppivelvollisten osalta 18 tuntiin per opintopiste nykyisestä 12 tunnin minimistä, joka on todella pieni määrä, jos ajattelette nuoria teinejä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-12-17T10:30:01,2025-12-17T10:31:10,Hyväksytty,1.1 2025_131_21,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Koponen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_131_22,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Peruskoulu muodostaa koko koulutusjärjestelmän perustan, ja sen vahvistamiseen panostetaan määrätietoisesti. Perusopetuksen rahoitus kasvaa myös tulevana vuonna, ja kauden aikana yhteensä 200 miljoonaa euroa. Kuluvan kauden aikana peruskoulua on lisäksi uudistettu tavoilla, jotka ovat palauttaneet työrauhan kouluihin. Yksi keskeinen on kännykkäkielto, joka on rauhoittanut opetustilanteita. Lainsäädäntö mahdollistaa myös kännyköiden käytön rajoittamisen välitunneilla, ja pidän tärkeänä, että kunnat hyödyntävät tätä mahdollisuutta. Näin ei kuitenkaan kaikkialla ole, joten, opetusministeri, kysyisin: tuottehan te vielä tämän kauden aikana lainsäädännön, missä kielletään kännyköiden käyttö myös välitunneilla? Tällä hetkellä lainsäädäntö ei ole yhdenvertainen. Puhemies! Jokaisella koulun päättävällä nuorella on oltava riittävät perustaidot, ja siksi lopetamme säälivitosten antamisen. Kysyisin teiltä: onhan lainsäädäntö, jonka tuotte keväällä, tarpeeksi velvoittavaa, jotta todellakin jokainen peruskoulusta valmistuva osaa lukea, laskea ja kirjoittaa? Näin joulun alla, arvoisa puhemies, jos voisin yhden pyynnön tehdä, se olisi se, että seuraavan edustaja Kososen puheenvuoron pituus olisi kolme minuuttia. [Naurua — Antti Kurvinen: Ottakaa, perussuomalaiset, opiksi!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-12-17T10:31:10,2025-12-17T10:32:29,Käsitelty,1.1 2025_131_23,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Seuraavaksi edustaja Kilpi., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_24,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Heti alkuun pitää tässä nyt kiittää vielä kerran siitä, että nuo elokuva-alan sopeutukset peruttiin. Se oli äärimmäisen hyvä, tarpeellinen ja perusteltu päätös ja alalle kriittinen asia. Kyllä se niin on, että suomalaiset haluavat nähdä suomalaisia elokuvia ja suomalaisia tarinoita ja suomalainen elokuva kiinnostaa, eli tämä oli erinomaisen tärkeätä. Tätä kautta menenkin sitten oikeastaan tuohon av-alaan: Siellähän on menossa valtavan iso murros. Käytännössä kaikki muuttuu — se, mitenkä tuotantoja rahoitetaan, miten niitä tuotetaan, miten niitä levitetään ja käytetään — ja tässä yhtä aikaa on olemassa mahdollisuuksia mutta myöskin uhkia. Haluaisinkin ministeriltä kysyä: onko nyt niin, että siinä roolissa, mikä yhteiskunnalla tässä asiassa on, asiat on otettu huomioon ja tämmöinen valtava murros on otettu huomioon niin, että meillä kaikki järjestelmät sieltä Business Finlandista asti koulutukseen ja rahoitusmekanismeihin asti ovat ajan tasalla, niin että voitaisiin nämä mahdollisuudet hyödyntää? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-12-17T10:32:30,2025-12-17T10:33:47,Käsitelty,1.1 2025_131_25,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_26,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Liikkumattomuus on yksi suurimmista kansanterveydellisistä ja kansantaloudellisistakin haasteistamme nyt ja tulevaisuudessa. Siksikin on varsin valitettavaa, että hallituspohjasta toiseen ja kausista toiseen tätä valtavaa ongelmaa koetetaan taklata parin promillen osuudella valtion budjetista, kun samaan aikaan sitten sosiaali- ja terveyspalveluiden menoihin käytetään se kolmasosa valtion budjetista. No, on totta, että kunnat tietysti kantavat ison osan vastuuta tästä, ja yhdyn niihin kiitoksiin, miten tämä hallitus on liikunnassa pystynyt tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa budjetin ikään kuin pitämään samalla ja jopa vähän lisäämään, mutta yhdestä asiasta, tästä liikuntapaikkarakentamisen leikkaamisesta, olisin kysynyt: onko tehty arviota siitä, moniko kunnallinen liikuntapaikkarakentamisen hanke nyt tämän leikkauksen johdosta peruuntuu?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-12-17T10:33:47,2025-12-17T10:35:02,Käsitelty,1.1 2025_131_27,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_28,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Oikeistohallituksen politiikan tulokset näkyvät: työttömyys lisääntyy, koulutuksen rahoitusta leikataan ja lapsiperheiden köyhyys lisääntyy. Mikä on hallituksen visio Suomelle? Toivoisin, että me kaikki tässä salissa jakaisimme yhteisen tavoitteen toimia rasismia vastaan, yhdenvertaisuuden puolesta ja koulutustason nostamisen puolesta. Mutta korkeakoulutettujen määrän kasvattaminen on teidän tavoitteenne, ja samaan aikaan te leikkaatte korkeakoulujen perusrahoitusta. Kaikilta koulutusasteilta on leikattu, ammattikoulutuksesta on leikattu, siellä lähiopetuksen määrä on surullisella tasolla, kuntien peruspalveluiden valtionosuuksia te leikkaatte. Mitä te sanotte, arvoisat ministerit, niille kuntapäättäjille, jotka joutuvat tekemään konkreettisesti, oikeasti ne valinnat kunnissa: mistä peruspalveluista leikataan, varhaiskasvatuksesta, peruskouluista, ammattikoulutuksen rahoituksesta, kirjastolta, liikuntapalveluista vai kulttuurista?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-12-17T10:35:02,2025-12-17T10:36:09,Käsitelty,1.1 2025_131_29,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Bergqvist., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_30,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Ärade talman! I många andra länder finns det olika modeller med en helhetsskola. Det här finns i Tyskland, Frankrike, Spanien, Kanada, Storbritannien, bara för att nämna några. Här är tanken att man binder ihop undervisning, kultur, konst och idrott under ett och samma tak.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,sv,Sandra Bergqvist,1406,2025-12-17T10:36:09,2025-12-17T10:36:39,Hyväksytty,1.1 2025_131_31,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Suomen tulevaisuuden ratkaisee koulutus, lapset ja nuoret. Siksi on syvästi ristiriitaista, että hallitus puhuu osaamisesta mutta jatkaa samaan aikaan koulutusleikkauksia kaikilla asteilla. Perusopetuksesta varhaiskasvatukseen, ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluihin resurssit kiristyvät, kuntien rahoitusta heikennetään ja perheiden maksuja nostetaan. Tämä ei oikein ole mitään sivistyspolitiikkaa vaan lyhytnäköistä säästämistä. Täydentävässä budjetissa siirretään leikkauksia taskusta toiseen. Vaikka jotain lisäyksiä tehdään, niin kokonaislinja on kuitenkin selvästi leikkaava. Erityisesti korkeakoulutukseen kohdistuvat yli 50 miljoonan euron säästöt vaarantavat osaamistason ja tutkimuksen. Meillä SDP:ssä vaihtoehto on selvä: me panostaisimme varhaiskasvatukseen alentamalla maksuja, vahvistaisimme kuntien peruspalveluita, juuri sitä peruskoulua, ja turvaisimme ammatillisen koulutuksen sekä korkeakoulujen rahoituksen. Koulutus ei ole menoerä vaan investointi kasvuun, työllisyyteen ja luottamukseen, jota me juuri niin kipeästi tarvitsemme. Ilman osaamista ei ole kestävää taloutta eikä reilua tulevaisuutta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2025-12-17T10:37:32,2025-12-17T10:38:44,Käsitelty,1.1 2025_131_32,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_33,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministereille esityksestä ja hyvästä työstä, jota teette suomalaisen koulutuksen eteen. Vaikka julkinen talous on tiukilla, on hienoa, että edelleen jatketaan panostuksia niin koulutukseen, osaamiseen kuin tutkimukseen. Nämä ovat satsauksia niin yksilöiden hyvinvointiin kuin koko yhteiskunnan menestymiseen ja osaavan työvoiman saatavuuteen. Kokoomuksen tavoite on, että jokainen lapsi ja nuori saa tarvittavat perustiedot ja taidot sekä harrastuksen. Rahoitusta onkin budjetoitu nyt yli 900 miljoonaa euroa, ja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen osoitetaan 50 miljoonaa euroa lisää vuodelle 2026, jossa oppimisen tuki on keskiössä. Kysyisin: miten voimme tukea myös hyvin pärjääviä lapsia nousemaan seuraavalle tasolle siinä omalla koulupolullaan? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-12-17T10:38:44,2025-12-17T10:39:39,Käsitelty,1.1 2025_131_34,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitos. — Edustaja Tanus., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_35,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitokset ministereille hyvistä alustuksista. Kaksi vuotta esiopetuksen pilottia meillä oli jo käynnissä, ja siihen liittyi myös näiden oppilaiden seuranta kolmannella ja viidennellä luokalla. Kysyisin: ollaanko sitä toteuttamassa? Nuo oppilaat alkavat olla jo siinä iässä, että seuranta olisi käsillä. Ikäluokat pienenevät, pätevistä opettajista on pulaa, mutta meillä ei oikein ole tietoa siitä, ketkä meidän lapsia opettavat. Se on hyvin tällä tavalla hajanaista se tieto tuolla kunnissa. Opettajarekisteri olisi yksi ratkaisu tähän asiaan, ja kysyisinkin, olisiko se tulossa. Sitten näin joulun alla on pakko kysyä: On tärkeää, että yleissivistyksellisesti kouluissa opetetaan myös joulun ja juhlinnan perimmäinen alku ja syy ja että se saa ja sen tulee näkyä myös joulujuhlissa, muuten nuo juhlat jäävät aika torsoiksi. Monissa kouluissa kuitenkin arkaillaan, ja kysyisinkin: onko kouluihin selkeytetty, että koko joulun skaala, myös joulun sanoma, saa näkyä ja sen tulee näkyä myös joulujuhlissa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2025-12-17T10:39:39,2025-12-17T10:40:53,Käsitelty,1.1 2025_131_36,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Hiltunen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_37,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Pia,Hiltunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministereille, että on pyritty huolehtimaan sivistyksestä ja koulutuksesta myös näin taloudellisesti haastavina aikoina. Kuitenkin valtionosuuksien laskut näkyvät suoraan kunnissa, koulutuksessa ja ennen kaikkea oppimisen tuen käytäntöönpanossa, ja siellä ollaan hyvin haastavissa tilanteissa. Lisäksi tällä kaudella on kuitenkin tehty myös leikkauksia toiselle asteelle ja korkeakouluihin. Haluankin muistuttaa siitä, että tki-panostuksetkaan eivät tuota toivottua tulosta, jos perusosaaminen ei ole riittävää, ja siksi näen, että varhaiskasvatuksesta korkeakouluun täytyy huolehtia siitä osaamisesta ja tarpeellisista perustaidoista. Näin me voidaan myös huolehtia siitä, että työelämässä on ihmisillä, työntekijöillä, riittävät taidot ja työelämä on sujuvaa ja reilua. Kiinnitän oikeastaan huomiota siihen, että myös nuorten tulevaisuususko on romahtanut 20 prosenttia. Siihen varmasti vaikuttaa myös taloudellinen vakaus. On arvioitu, että opiskelijoilla on noin 40 000 euroa velkaa valmistuttuaan. Millä tavalla te puututte tähän nuorten tulevaisuususkon vahvistamiseen? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Pia Hiltunen,1534,2025-12-17T10:40:54,2025-12-17T10:42:03,Käsitelty,1.1 2025_131_38,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Castrén., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_39,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Maaret,Castrén,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Hallitus haluaa varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori saa vahvan perustan oppimiselle ja mahdollisuuden vähintään yhteen harrastukseen. Neljän erilaisen oppijan yksinhuoltajaäitinä pidän erityisen hienona oppimisen tuen uudistusta. Tämän ja harrastamisen Suomen mallin pysyvä rahoitus on tästä konkreettinen esimerkki, samoin kännykkäkielto. Lisäksi lausuntokierrokselle on lähtenyt osaamistakuu ja yhtenäiset käytännöt, joilla varmistetaan, että jokainen nuori hallitsee jatko-opintoihin tarvittavat perustaidot. Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen kohdennetaan ensi vuonna yli 900 miljoonaa euroa, ja näistä 50 miljoonan euron lisäys vahvistaa oppimisen tukea ja nostaa yksityisten opetuksen järjestäjien kotikuntakorvauksen täyteen tasoon. Panostamme myös lukutaidon edistämiseen, ja toivonkin, että edustaja Sarkomaan toiveet toteutuvat. Ratkomme varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaa täydennyskoulutuksella. On välttämätöntä, että koulutukseen ja perustaitoihin panostetaan myös silloin, kun julkista taloutta joudutaan sopeuttamaan. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Maaret Castrén,911822,2025-12-17T10:42:03,2025-12-17T10:43:18,Käsitelty,1.1 2025_131_40,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Siponen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_41,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset ministereille esittelyistä ja yhteistyöstä vuoden varrella. — Aluksi tähän ammatillisen koulutuksen lähiopetukseen: Siitä tulee paljon palautetta opiskelijoilta ja huoltajilta, ja hallitusohjelmassa on tämä kirjaus, että hallitus turvaa lähiopetuksen määrän ammatilliseen. Onko tulossa nyt muutosta tähän nykyiseen tasoon, vai onko tämän nykyisen tason turvaaminen riittävää? Sitten tähän liikunta-asiaan liittyen: Saatiin Move-tuloksia, ja ne ovat menossa hieman parempaan suuntaan, ja ollaan siitä koronakuopasta nousemassa. Se on hyvä asia, ja siitä kiitokset tietysti kaikille ammattilaisille kouluissa ja seuroissa, jotka tekevät liikunnan parissa työtä. Mutta toki parannettavaa riittää. Meillä on edelleen tosi iso osa lapsista ja nuorista toimintakyvyn kannalta liian heikossa kunnossa, ja eroja on sukupuolten välillä ja asuinpaikan mukaan. Erittäin hienoa, että tähän harrastamisen Suomen malliin satsataan. Myöskin tämä kirjaus liikunnallisen elämäntavan lisäämisestä perusopetukseen on erittäin hyvä, mutta peräänkuulutan nyt sitä, että yhdessä huolehditaan, että se konkretisoituu koulussa toiminnaksi eikä jää vain niin sanotusti kuolleeksi kirjaukseksi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-12-17T10:43:18,2025-12-17T10:44:30,Käsitelty,1.1 2025_131_42,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Diarra., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_43,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Fatim,Diarra,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Uusimaa tarvitsee lisää korkeakoulupaikkoja. Uudellamaalla ja varsinkin Helsingin seudulla on vähiten korkeakoulupaikkoja suhteessa toiselta asteelta valmistuviin oppilaisiin. Tämä ei ole oikein. Uusimaa on Suomen talouden veturi, ja Helsingin seudulle muuttaa tämän kuukauden aikana 700 000. asukas. Täällä tarvitaan valtavasti niitä korkeakoulupaikkoja. Täällä on myös kolmannes koko maan työpaikoista, ja Uusimaa ei pysty toteuttamaan omaa tehtäväänsä Suomen talouden veturina, mikäli tänne ei tulla panostamaan merkittävästi lisää. Sitten ehkä pakko sanoa vielä tähän, kun täällä kokoomuksen puolelta tuhistaan, kun salissa puhutaan rasismista, että varmasti se saattaa ärsyttää, että täällä puhutaan rasismista, mutta kyllä meitä ruskeita ja mustia suomalaisia ärsyttää vielä enemmän se rasismi, mitä täällä harjoitetaan. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Fatim Diarra,1489,2025-12-17T10:44:30,2025-12-17T10:45:21,Käsitelty,1.1 2025_131_44,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Valtola., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_45,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Vaikeassa taloustilanteessa hallitus panostaa koulutukseen ja tutkimukseen merkittävästi. OKM:n pääluokan budjetti on noin yhdeksän miljardia euroa, ja kasvua edellisvuoteen tulee olemaan noin 500 miljoonaa, joka on lähes kuusi prosenttia, eli merkittävä satsaus vaikeassa tilanteessa. Haluan kuitenkin nostaa esille myös taiteen ja kulttuurin osan, eli taiteen ja kulttuurin määrärahoihin ehdotetaan tulevalle vuodelle 557:ää miljoonaa euroa, joka on onneksi noin 19 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisellä vuodella. Taide ja kulttuuri on tärkeä kasvuala, joka tuo hyvinvointia Suomeen myös tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-12-17T10:45:21,2025-12-17T10:46:24,Käsitelty,1.1 2025_131_46,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Ollikainen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_47,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Ärade fru talman! Under den här perioden satsar regeringen en hel del på baskunskaperna läsa, skriva och räkna, och vi lyfte fram läskunskap som en väldigt viktig del. Till det här hör också stödet för lärande, och vi har en full budgetering kring stödet för lärande under den här perioden — fina satsningar av regeringen här.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2025-12-17T10:46:24,2025-12-17T10:46:52,Hyväksytty,1.1 2025_131_48,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Laura,Huhtasaari,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Todella hienoa, että lisäämme panostuksia oppimisen tukeen. Lukeminen on avain kaikkeen, mutta meillä on myös paljon lukihäiriöisiä lapsia, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea. Jokainen lapsi on yksilö. Yritykset kertovat, että on vaikea saada osaavaa työvoimaa. Yrityksistä tulee viestiä, että heille tulee töihin insinöörejä, jotka eivät osaa käyttää akkuporakonetta. Kyllä me tarvitsemme enemmän ihmisiä, jotka osaavat tehdä muutakin kuin ajatella. Jos saisin esittää toiveen, niin teknistä työtä lisättäisiin peruskouluun. Myös ammattikoulun tasoa ja arvostusta tulee nostaa. [Välihuutoja vasemmalta] Me tarvitsemme ehdottomasti porvareita, mutta me tarvitsemme enemmän myös sorvareita. Meidän yritykset toivovat sitä, että meidän ammatillinen koulu olisi houkutteleva jatkossa. Siksi esitän tällaisen toiveen, olisiko mahdollista tosiaan lisätä teknistä työtä kouluihin, koska tällä tavalla luodaan se siemen ja se oppiminen ja se halu myös hakeutua ammatilliseen koulutukseen myöhemmin. [Eveliina Heinäluoma: Voi, kun olisi vaikutusvaltaa!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Laura Huhtasaari,1333,2025-12-17T10:47:36,2025-12-17T10:48:54,Käsitelty,1.1 2025_131_49,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Lukutaitoon satsaaminen on hyvin tärkeää. Meillä oli juuri tuossa kirjallisuuskummien tapaaminen, ja siellä todella nousivat esiin nämä lainauskorvaukset. Silloin kymmenen vuotta sitten ne taisteltiin pohjoismaiselle tasolle, mutta valitettavasti ne ovat jälleen siitä jääneet. Samoin tämä Celia-äänikirja-asia — toivon, että ministeri näitä vie eteenpäin. Toiseksi haluaisin nostaa lastenkulttuurin. Nimittäin ihan hetki sitten meille sähköpostiin tuli Lastenkulttuuriliitolta terveisiä tulevaisuuteen, ja siellä mainittiin muun muassa Taidetestaajat, jonka rahoitus on vaarassa, mikäli valtio ei tule tähän apuihin. Minusta on hyvin tärkeää, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus kulkea kulttuurin kanssa käsi kädessä jo varhaisesta elämästään asti, ja siksi toivon kovasti, että myös tähän asiaan saadaan edistystä. Kaikkiaan, puhemies, kulttuuriin satsaaminen kannattaa. Se tuo kasvua ja työtä, ja siksi haluan kyllä alleviivata, että taloudellisestikin vaikeina aikoina on viisasta pitää tavoitteena sitä kulttuuribudjetin prosenttia. Me olemme sosiaalidemokraatteina siihen sitoutuneet ja haluamme tätä edistää, koska tätä kautta syntyy kasvua, tätä kautta syntyy työtä ja varmasti myös uutta vaurautta yhteiskuntaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-12-17T10:48:54,2025-12-17T10:50:10,Käsitelty,1.1 2025_131_50,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Honkonen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_51,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Suomessa syntyi viime vuonna 43 000 vauvaa, ja kevään yhteishaussa meillä oli täytettävänä 55 000 korkeakoulujen aloituspaikkaa. Tästä voimme päätellä, että lähivuosina meillä tulee olemaan todella iso rakennemuutos edessä meidän koulutusjärjestelmässämme ja tietenkin jo alemmilla koulutusasteilla ennen korkeakouluja. Meillä on mielestäni ihan oikea — hallitus ymmärtääkseni tämän myös jakaa — tavoite nostaa suomalaisten korkeakoulutusastetta. Esitänkin hallitukselle ja pohdittavaksi sen kysymyksen, tulisiko meidän uudistaa korkeakoulujen valintajärjestelmää. Nykyäänhän meillä nuorten ihmisten energia kuluu siihen, että osallistutaan vuosia korkeakouluvalintoihin. Tulisiko meidän edetä nyt, kun ikäluokat pienenevät, kohti eurooppalaista järjestelmää, jossa korkeakouluihin päästäisiin sisälle ilman valintakokeita tai ilman nykyisen kaltaista menettelyä ja tällä tavalla nostettaisiin meidän koulutusastetta?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2025-12-17T10:50:10,2025-12-17T10:51:23,Käsitelty,1.1 2025_131_52,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Laiho., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_53,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset ministereille ja hallitukselle siitä, että koulutuksen, sivistyksen, tutkimuksen ja tieteen supervoima ymmärretään, ja sitä edistetään. Hallitus satsaa perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen, osaamisen tason nostamiseen, mikä on erinomainen asia, myös kännykkäkielto on täällä noussut jo useamman kerran esille. Varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaan lisätään rahoitusta koulutuksen lisäämiseksi. Lukutaito-ohjelma, kansallinen lukutaitostrategia, kaikki ovat tärkeitä asioita meidän perusosaamisen parantamiseksi. Kysyisin itse asiassa tästä S2-opetuksesta, johon on lisätty myös rahoitusta ja on haluttu nimenomaan sen vaikuttavuutta parantaa: millä tavalla tämä asia etenee, ja millä tavalla on ajateltu nyt sitä vaikuttavuutta seurattavan, ja minkälaista ohjausta kunnat ovat tähän saaneet?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2025-12-17T10:51:23,2025-12-17T10:52:34,Käsitelty,1.1 2025_131_54,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Furuholm., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_55,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Timo,Furuholm,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tosissaan meillä on ongelma, josta puhutaan paljon mutta tehdään kovin vähän, eli tämä liikkumattomuuden korjaaminen. Liikunnan rahoitus on alle kaksi prosenttia tämän hallinnon kokonaisbudjetista, joka on 8,9 miljardia, ja samalla siitä 8,9 miljardista liikunnan arvioitu yhteiskunnallinen hintalappu on puolet. Tämä ei tosissaan ole vain tämän hallituksen synti vaan myös edellisten. Toki tämä hallitus on leikannut pyöräilystä, on leikannut liikuntapaikkarahoittamisesta, mutta koska rahaa tuskin tulee enää lisää, ja sitä on hassattu vääriin menokohteisiin, niin kysyn nyt liikuntaministeriltä: Onko teillä jotain tavoitetta uudistaa tätä liikunnan kokonaisuutta, sen rahoitusta, avustuksia tai ylipäätään painotuksia, koska jos tämä näin jatkuu, niin emme me sitä muutosta saa aikaiseksi, mitä me tavoittelemme?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Timo Furuholm,1502,2025-12-17T10:52:34,2025-12-17T10:53:52,Käsitelty,1.1 2025_131_56,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Mennään vielä muutama, ja sitten ministereille vastauspuheenvuorot noin kello 11 tienoilla. — Edustaja Perholehto.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_57,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Pinja,Perholehto,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministereille esittelyistä. Haluaisin itse jatkaa myös tästä ammatillisen koulutuksen tilanteesta, jonka moni kollega täällä on esiin jo ansiokkaasti nostanut. Ensinnä ehkä kiinnitän huomiota siihen, että kyllähän viimeksi, kun hieman vastaavan kaltainen oikeistohallitus oli Suomessa vallassa, toteutettiin historiallisen suuret koulutusleikkaukset samaan aikaan, kun toteutettiin ammatillisen koulutuksen reformi. Se osaltaan johti siihen, että kun samaan aikaan, kun olisi pitänyt kyetä vahvistamaan opiskelijoiden yksilöllistä tukea, rahoitus väheni, niin se päinvastoin siellä romuttui. Ja kyllä valitettavasti on niin, että ne leikkaukset, joita yhä edelleen ammatilliseen koulutukseen tällä hallituskaudella on päätetty toteuttaa ja jatkaa yhdistettynä esimerkiksi aikuiskoulutustuen leikkaamiseen, tulevat vaikeuttamaan sitä tavoitetta, että nuori — kuitenkin esimerkiksi joka toinen nuori edelleen Suomessa valitsee ammatillisen koulutuksen — voisi luottaa, että saa laadukasta lähiopetusta. Kysyisin: millä aikataululla voidaan odottaa, että tämä suunta siitä, että rahoitusta vain karsitaan, kääntyisi toiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Pinja Perholehto,1497,2025-12-17T10:53:52,2025-12-17T10:55:05,Käsitelty,1.1 2025_131_58,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_59,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Maanantaina julkaistiin Eurostatin tutkimus siitä, kuinka moni Euroopan unionin jäsenmaiden 15—34-vuotias on keskeyttänyt virallisen koulutuksen tai harjoittelun. Hollanti oli siellä kärjessä, Tanska, Luxemburg, Viro siinä ja Suomi heti viidentenä. Keskeyttämisprosentti on meillä 22, kun se on Euroopan unionissa keskimäärin 14. Monissa maissa liikutaan alle kymmenessä. Kysymys: mitä toimenpiteitä olisi mahdollista tehdä, jotta näitä keskeyttämisiä saataisiin alaspäin? Tämä on aika huolestuttava kehitys monella tapaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-17T10:55:05,2025-12-17T10:55:59,Käsitelty,1.1 2025_131_60,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Holopainen poissa. Jos saa pyytää, että aina, jos lähdette pois täältä, otatte sitten pois myöskin teidän varauksenne, niin että ei turhaan käytetä aikaa siihen. — Edustaja Väyrynen.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_61,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Jatkan tätä liikuntateemaa, mitä tässä useampi edustaja on ansiokkaasti avannut. Kiitokset tietenkin tästä liikunnallisen aktiivisuuden lisäämisestä, kuten Liikkuva koulu mutta etenkin harrastamisen Suomen malli, minkä suuri ihailija olen ollut. Olen ilolla nähnyt sen, että Move-tulokset rupeavat paranemaan, ja itse asiassa varusmiehilläkin rupeavat tulokset hiljalleen paranemaan, ja siinä mielessä näyttää, että allonpohja on ohitettu. Olisi mielenkiintoista tietää, onko tämä harrastamisen Suomen malli, joka jonkun aikaa on jo ollut olemassa, tässä jopa osatekijänä. Hyvä joka tapauksessa, että tulokset paranevat. Mutta oikeastaan siihen, mihin edustaja Siponen viittasi, että mitä voitaisiin tehdä vielä enemmän, ja siihen, mihin ainakin Ollikainen viittasi, että tietyllä tavalla tämä vielä jakautuu, että osa on aktiivisempia ja osa ei. Eli pystytäänkö koululiikunnasta itsestään tekemään vielä jollakin lailla houkuttelevampaa? Kun me tiedetään vuosien varrelta, että jokaisella meillä on omat traumamme koululiikunnasta, niin voidaanko me jollakin lailla lisätä valinnaisuutta ikään kuin tavoitteellisen urheilun ja liikunnallisen elämäntavan välillä heti ala-asteella?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-12-17T10:56:08,2025-12-17T10:57:11,Käsitelty,1.1 2025_131_62,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Sitten vielä edustaja Rasinkangas, ja sen jälkeen ministereille puheenvuorot.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_63,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Arvoisat ministerit! Kiitos monista lakiuudistuksista, mitä kouluihin on saatu. Yksi merkittävä näistä työrauhan kannalta on kännykkäkielto kouluissa. Peruskoulu on kaiken oppimisen perusta, ja siihen tuleekin panostaa, kuten hallitus on tällä kaudella vaikeassa taloudellisessa tilanteessa tehnytkin: perusopetukseen 200 miljoonaa euroa lisää hallituskauden aikana. Perustaidot on saatava kaikille, jotka peruskoulusta valmistuvat. Siksi tuleva lainsäädäntö oppimistakuusta tulee todella tarpeeseen ja antaa samalla paremmat valmiudet toisen asteen opintoihin. Samaan aikaan olen hieman huolissani oppimisen tuen toteutuksesta kunnissa. Rahaa kunnille on tullut lisää, ja ainakin asuinkunnassani Oulussa virkamiessuunnitelmat tukea tarvitsevien osalta eivät tietyiltä osin vastaa täällä yhdessä tehtyä mietintöä. Tästä asiasta toki valtuustossa päätämme, mutta voisin kysyä opetusministeriltä, miten varmistetaan, että oppimisen tuen lisäresurssit kunnissa kohdistetaan juuri sinne oppimisen tukeen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-12-17T10:57:12,2025-12-17T10:58:18,Käsitelty,1.1 2025_131_64,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Ja nyt sitten ministerit. Enintään viisi minuuttia kaikille teille, eikä tarvitse käyttää kokonaista. — Adlercreutz.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_65,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia, ärade talman, arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä kysymyksistä. — Ensinnäkin ehkä isosta kuvasta, opetuksen rahoituksesta: Pidän kyllä merkittävänä, että tilanteessa, jossa ollaan jouduttu tekemään sopeuttamispäätöksiä noin kymmenen miljardin edestä, peruskoulua vahvistetaan vuositasolla 200 miljoonalla, t&k-menoja lisätään joka vuosi merkittävästi, vahvistetaan perustaitojen oppimista, oppimisen tukea ja tuodaan työrauhaa kouluun. Siis tilanteessa, jossa meillä on tällaiset sopeutuspaineet, jossa puolustusmenot kasvavat, jossa sotekenttä vielä on isossa muutoksessa, niin voi kyllä minun mielestäni hyvin puhua siitä, että tämä on arvovalinta ja että opetus on erityisasemassa. Seuraavaa kautta ajatellen kaikki täällä olevat ovat sitoutuneet EU:n vaatimuksiin, mikä tarkoittaa vielä kiristyvää taloutta. Jokaisella tulee olemaan kyllä haastetta ihan kerrassaan näidenkin panostusten turvaamisessa. [Inka Hopsun välihuuto] — Kyllä, Excel-taulukossa kun on kasvavia kuluja, kokonaismenosopeutustarve, niin on kyllä saavutus, että ollaan voitu vahvistaa tiettyjä osia meidän koulutussektoristakin näin merkittävästi. Edustaja Haatainen kysyi yhdenvertaisuudesta. Yhdenvertaisuusvelvoite ei ole hävinnyt mihinkään varhaiskasvatuksesta, ollaan poistettu byrokratiaa, ollaan katsottu, että paikkakohtaista suunnitelmaa ei tarvita, se tehdään kuntatasolla, mutta yhtä lailla se tietenkin sitoo paikallisesti. Se on aivan yhtä tärkeässä asemassa kuin aikaisemmin. Itse asiassa koko opetuspolulle ollaan myöskin siinä määrin vahvistettu tätä, että yhdenvertaisuuden kehittämissuunnitelmaa jalkautetaan. Siinä koulutetaan opettajia, tuodaan käytänteitä kouluun, arkeen. Ollaan nähty tämän tarve, ja siksikin tätä vahvistetaan. Kysyttiin myöskin viime viikon aikana velloneesta keskustelusta. Kun käyn koulussa, niin ilokseni huomaan, että oppilaat ovat hyvinkin huomaavaisia toisiaan kohtaan. Minulla on sellainen tunne, että yhdenvertaisuuden eetos siellä on sisäistetty varsin hyvin, ja siinä tilanteessa on tietenkin äärimmäisen valitettavaa, että kouluissa tai ruokapöytien ympärillä joudutaan selittämään lapsille, miksi sitten aikuiset käyttäytyvät tällä tavalla, miksi sitten eduskunnassa käyttäydytään tällä tavalla, ja se ei ole tälle talolle, meille, millään tavalla kunniaksi. Sellaista keskustelua ei todellakaan tänä päivänä pitäisi joutua käymään eikä Suomen puolesta asioita tietenkään myöskään selittämään ulkomaille. Rasistinen käytös on aina äärimmäisen tuomittavaa. Sillä ei tulisi olla mitään sijaa missään. Ja vaikka ei itse sitä ymmärtäisi, niin se, että jokin teko loukkaa satoja miljoonia ihmisiä, kyllä kertoo siitä, mistä on kyse, ja silloin sekin viesti kuuluu ottaa vakavasti. Oppimisen tuesta on kysytty, miten sitä on otettu vastaan. Muutos on aina haastava, mutta palaute on pääosin ollut positiivista. On ollut haasteita kirjaamisten suhteen. Eri kunnissa on vaadittu hieman erilaisia asioita. Ollaan pyritty Opetushallituksen suunnasta ohjaamaan käytänteitä niin, että asiat lähtisivät oikeille urille, ja minusta tuntuu siltä, että ollaan menossa hyvin tässä eteenpäin. On huomattava, että vaikka meillä periaatteessa on yleiskatteellista rahoitusta, niin tässähän on aika tiukkoja muuttujia, jotka käytännössä pakottavat niiden määrärahojen ohjaamista ihan sinne pulpetille asti. Edustaja Koponen kysyi kännykkäkiellosta. Siitä on tullut äärimmäisen hyvää palautetta. Muutos on ollut merkittävä hyvinkin lyhyessä ajassa. Me tehtiin se valinta, että kiellettiin ne tunneilta ja annettiin kouluille vapaus päättää välituntien tilanteesta, ja itse ajattelen, että se on keino sitouttaa oppilaat, sitouttaa vanhemmat, sitouttaa opettajat, käytännössä pakottaa heitä käymään keskustelua ja päätymään siihen omaan ratkaisuunsa. Sillä tavalla minun mielestäni voidaan pitää sitä joustavana ja hyvänä ratkaisuna. Mutta yhtä kaikki seuraamme tilannetta ihan niin kuin eduskunta edellyttää. Katsotaan, lähtevätkö todellisuudet erottumaan toisistaan. Lainsäädäntö on sikäli täysin yhdenvertainen, mutta seuraamme tilannetta. Mutta ilokseni olen huomannut kyllä, että monet kunnat ovat lähteneet käytännössä täyskieltoihin. Toinen aste on sitten hieman eri asia. Siinä on osin aikuisiakin oppilaina, eli se on asia, joka pitää tarkasti harkita erikseen. Oppimistakuu, osaamistakuu: Sillä pyritään selkeyttämään hyväksytyn ja hylätyn rajaa. Se on käytännössä yksi keino tarttua näihin armovitosiin, kuten tässä salissa esitettiin. Tiedämme, että sama osaaminen voi tarkoittaa yhdessä koulussa seiskaa, toisessa ysiä. [Puhemies koputtaa] Se ei ole hyväksyttävä tilanne. Tiedetään, että kymppien määrä on kasvanut, vaikka osaaminen ei niinkään. [Puhemies koputtaa] Tällä pyritään tarjoamaan osaltaan selkeämmät välineet opettajille helpottaa heidän työtään ja luomaan yhdenvertaisemmat kriteerit osaamistasolle.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-12-17T10:58:22,2025-12-17T11:04:54,Käsitelty,1.1 2025_131_66,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Seuraavaksi ministeri Talvitie., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_67,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Mari-Leena,Talvitie,Tiede- ja kulttuuriministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ihan alkuun omaltakin osaltani totean, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat suomalaisen yhteiskunnan kivijalka. Ne ovat myöskin vahvasti meidän perustuslaissa, ja se on kaikkien ymmärrettävä, ja ne on nähtävä kaikkialla. Sinänsä, kun ajatellaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, rasismille ei pidä olla sijaa meidän yhteiskunnassa, on kyse sitten korkeakouluista tai tästä salista. Kysyttiin todella paljon koulutustason ja osaamistason nostosta ja muutamia kysymyksiä muun muassa kirja-alan selvityksestä. Aloitan siitä, edustaja Sarkomaa ja muutamat muut. On tullut myöskin eduskunnalta toimenpidealoite, joka oli laajasti allekirjoitettu. Osana kulttuuripoliittista selontekoa on tosiaan linjattu, että tehdään kirjallisuusalan selvitys. Saavutettavuuskirjasto Celian äänikirjatoiminta perustuu EU:n lukemisestedirektiiviin ja sen pohjalta säädettyihin tekijänoikeuslain säännöksiin. Komissio on vastikään julkaissut kauan odotetun arvionsa direktiivin soveltamisesta. Tarkoitus on, että sitä tullaan käsittelemään siinä kirja-alan selvityksessä, koska nyt, kun komission näkökulmassa ei otettu selvää linjausta siihen, että nämä korvaukset voisivat perustua siihen direktiiviin, niin myöskin sitä täytyy sitten katsoa, voidaanko tällaisia korvauksia tehdä pelkästään ministeriön päätöksellä vai tarvitseeko meillä olla lainsäädäntöä näitten korvausten pohjalla. Myöskin tätä on nyt sitten tarkoitus selvittää tässä kirja-alan selvityksessä. Sitten useampi edustaja otti esiin koulutustason noston ja osaamisen kaikkinensa, muun muassa Hopsu, Lohikoski, Eloranta, myöskin Honkonen siihen viittasi, ja sitten korkeakoulupaikoista oli edustaja Diarralla. Todellakin koko sali jakaa tämän koulutus- ja osaamistason noston, mutta tämä on suoraan sanottuna sellainen asia, josta itse olen ollut järkyttynyt, kun olen alkuvuonna käynyt sitä dataa läpi. Jos mietitään, niin viime kaudella lisättiin yli kymmenen- ja puolituhatta aloituspaikkaa. Ja mikä oli meidän vuoden 23 tilanne? Vuonna 23 kirjoittaneista lukiolaisista alle 35 prosenttia pääsi korkeakoulutukseen. Yli 20 000 vuonna 23 kirjoittanutta ylioppilasta ei päässyt sinä syksynä korkeakoulupaikkaan, ja tätä on parilta aikaisemmalta vuodelta vielä vahvemmin. Eli meillä on kymmenientuhansien nuorten hakijasuma ja toisaalta tietyllä tavalla myöskin hakijapaine. Ja vuoden 23 syksyllä joka neljännellä korkeakoulupaikan aloittaneella oli jo tutkinto tai hänellä oli toinen korkeakoulupaikka. Eli se, että me lisäämme vain aloituspaikkoja, ei ratkaise tätä ongelmaa. Jos me teemme vain sen, niin se koulutus kasaantuu, ja vuoden 23 tilasto kertoo, että 39,1 prosenttia meidän nuorista on korkeasti koulutettu, elikkä me ollaan menty vähän taaksepäin. Ja jotta me nyt voidaan päästä, niin nyt kun me ollaan menty taaksepäin, niin meidän tilasto sanoo, että me ei voida saavuttaa vuonna 2030 sitä 50:tä prosenttia. Sen takia me tehdään nyt poikkeuksellisia toimia. Ensi vuoden alussa eduskuntaan tulee käsittelyyn yhden opiskelupaikan sääntö. Se sanoo sen, että ottaessaan aloituspaikan vastaan joutuu muista, edellisistä aktiivisista aloituspaikoista luopumaan. Hakuja ja siirtoja edelleen tehdään. Niitä ovat myös korkeakoulut kehittäneet. Honkonen nosti nämä valintakokeet: Nyt ensimmäistä kertaa vuoden 25 keväällä oli näitä yhteisiä hakuja, ja korkeakoulut ovat tehneet niissä todella hyvää työtä. Eli ei ole laajoja kokonaisuuksia, joita pitäisi hallita valintakokeisiin, vaan on pienempiä kokonaisuuksia, joihin pitäisi hakea, ja yhdellä valintakokeella pystyy hakemaan ympäri Suomen ja alan osalta. Eli korkeakoulut ovat tehneet tosi hyvää työtä siirto- ja hakuvalinnoissa. Meillä ovat ensikertalaisuuspisteet ja monet muutkin edelleen voimassa, mutta ensi vuodelle maltillisesti kasvun aloille näitä aloituspaikkoja lisätään. Mutta niin kuin sanoin, sillä aloituspaikkojen lisäyksellä sitä ei ratkaista. Uudellemaalle on nyt tullut myöskin lääkiksen ja eläinlääkiksen ja ammattikorkeakoulun puolelle aloituspaikkoja, jotka ovat tulleet tänä vuonna, ja osa tulee ensi vuonna, elikkä jonkin verran myöskin se Uudenmaan tilanne paranee. Jatkan tästä sitten seuraavassa puheenvuorossa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2025-12-17T11:04:59,2025-12-17T11:10:33,Käsitelty,1.1 2025_131_68,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Ministerit tosiaan saavat vielä sitten puheenvuoron tuossa loppupuolella. — Mutta nyt ministeri Poutala. — Ja nyt on V-painikenappula jo kiinni, mutta kaikki ne, jotka ovat tähän mennessä varanneet, saavat puheenvuoron vielä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_69,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Mika,Poutala,"Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri",,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Ihan alkuun kiitos edustaja Kososelle, ja tässä vaiheessa jo kannatan edustaja Koposen ehdotusta tästä kolmen minuutin puheenvuorosta. Se, mikä jäi itselleni mieleen, oli että harrastamisen Suomen mallin hyvät käytännöt on levitettävä. Tämä on varmasti semmoinen asia, mitä nyt jo tehdään, mutta minä uskon, että tähän voi myös panostaa. Lähdenkin selvittämään, miten tämä käytännössä toimii. Edustaja Nikkanen näistä liikuntapaikkarahoitusten leikkaamisista kysyi, että kuinka moneen kohteeseen se vaikuttaa. Tässä nytten ainakin tänä vuonna on avustettu 88:aa kohdetta, ja arvioin, että ensi vuonna 65:tä. Mutta koska ennen tämän hallituskauden alkua ensi vuoteen rahoitus on puolittunut, niin kyllähän todennäköisesti myöskin kohteet ovat puolittuneet. Kyllä se aika paljon menee niin. Toki kohteet ovat eri hintaisia, ja se voi vaikuttaa siihen, mutta valitettavasti iso määrä jää pois. Sitten edustaja Bergqvistille: Tämä kokonaiskoulupäivä on minusta hyvä ajatus, ja olettekin pitänyt sitä esillä aikaisemminkin. Ehkä oman tonttini kautta nimenomaan nämä koulukyydit ja se, että ne olisivat aina sen harrastamisen Suomen mallin jälkeen, olisi todella tärkeä asia. Kun puhuin tästä viime viikolla tv:ssä, niin minulle tuli muutamia viestejä, että jossain päin Suomea jo tehdään näin, että ne on siirretty jo sinne. Tämä on ehkä yksi niistä hyvistä käytännöistä, mitä voisi myös siirtää joka ikiseen kuntaan. Edustaja Hiltunen nosti erittäin tärkeän asian esille tästä tulevaisuususkosta. Tämä on omalla kohdallani, nuorison kohdalla semmoinen asia, mikä tulee tosi paljon esille, ja olen tosi huolestunut siitä. Tässähän tämmöinen asiantuntijaryhmä on tällä hetkellä tekemässä työtä tämän asian eteen, ja ensi vuoden alussa heiltä tulee toimenpide-ehdotuksia siitä, mitkä asiat voisivat tätä ratkaista. Yksi asia, mikä tässä varmasti näkyy, on se, että nuorten velkaantuminen on lisääntynyt nimenomaan tämän opintolainan takia. Ja yksi asia, mihin nytten tässä opintotukikokonaisuudistuksessa puututaan, on tämä alaikäisten velkaantuminen, jota pyritään rajoittamaan ja vähentämään. Edustaja Siponen nosti tämän liikunnallisen elämäntavan tavoitteen, mikä nyt tulee sitten ensi syksynä ihan tavoitteeksi kouluihin, ja että mitä se konkreettisesti voisi tarkoittaa. Tämä on nimenomaan semmoinen asia, mitä tällä hetkellä pusketaan sinne päälle. Me pyritään nimenomaan täältä liikunnan puolelta varmistamaan, että siihen tulee oikeasti konkreettisia asioita ja että se ei ole vain kirjain jossain siellä kirjoituksessa. Ei oikeastaan tähän sen enempää sanomista, mutta tätä kovasti työstetään tällä hetkellä. Edustaja Ollikainen kysyi hyvän kysymyksen, että miten tähän harrastamisen Suomen malliin saadaan myös ne mukaan, jotka eivät vielä liiku. Tässä on kyllä iloisia uutisia: Me-säätiö teki tämmöisen selvityksen, ja sen selvityksen perusteella vähän vajaalla 20 prosentilla kaikista harrastamisen Suomen malliin osallistuvista lapsista tämä on heidän ensimmäinen harrastuksensa, ja suurin syy on taloudellinen, eli että tämä on ilmainen harrastus. Mutta tämän perusteella tämä itse asiassa tosi hyvin kerää niitä lapsia, ketkä eivät vielä harrasta mitään. Eli minä näkisin, että tässä on onnistuttu. Se ei tarkoita sitä, että tätä ei voi vielä parantaa, mutta minä näen, että tämä on onnistuminen. Edustaja Furuholm nosti tärkeän asian esille. Ihan alussa ehkä korjaan sen verran, että liikunnan budjetti on kaksi promillea eikä kaksi prosenttia. [Timo Furuholmin välihuuto] Se oli tässä kyllä koko rahoituksesta, eli kaksi promillea on ainoastaan valtion budjetista kyllä. [Timo Furuholmin välihuuto] — Okei, käsitin väärin, pahoittelut. — Mutta onko tavoitteena uudistaa liikunnan rahoitusta tai painotusta, ja sitten nostitte esille, että nyt on leikattu paljon, muun muassa liikuntapaikoista miinus 15 miljoonaa euroa. Sanoisin sen verran, että minä näen, että me olemme edelleen liikuntabudjetissa itse asiassa plussalla. 15 miljoonaa euroa on nyt tämän koko hallituskauden aikana liikuntapaikkarakentamisesta leikattu, samaan aikaan harrastamisen Suomen malliin plus 5 miljoonaa euroa ja Suomi liikkeelle -rahoitusta koko hallituskaudella plus 80 miljoonaa euroa, mitkä nimenomaan pyrkivät koko kansan liikkumista parantamaan. Eli minä näen, että me ollaan edelleen plussalla, mutta ei se silti hyvä asia ole, että liikuntapaikkarakentamisesta on jouduttu leikkaamaan näin paljon. En uskalla sanoa, että tulee mitään tosi konkreettisia uudistuksia liikunnan rahoitukseen, sillä se on tietenkin aika säädeltyä myös, mutta kyllä sinne panostetaan. Sitten edustaja Väyrynen nosti erittäin hienon, positiivisen asian näistä Move- ja varusmiesten tulosten paranemisesta, mikä on hienoa. Voisiko tämä HSM:n eli harrastamisen Suomen -mallin toiminta jopa olla siihen vaikuttanut — varmasti on. Tämähän on käynnistynyt jo siellä viime hallituskauden aikana, ja kolme viime vuotta ovat sekä Move- että varusmiestulokset jo pikkuhiljaa menneet parempaan suuntaan, eli näillä voi olla tietenkin vaikutusta siihen. Sitten puhuttiin vielä tästä liikuntatunnista. Asia kuuluu ennen kaikkea ministeri Adlercreutzille, mutta minä näen hyvänä, että sitä voisi ehkä miettiä, voisiko erottaa näitä tavoitteellisia liikkujia sitten muista, ettei siihen tulisi semmoista liian isoa tasoeroa ja sitten se motivaatio pysyisi hyvin yllä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Mika Poutala,1495,2025-12-17T11:10:37,2025-12-17T11:16:04,Hyväksytty,1.1 2025_131_70,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Ja sitten mennään jälleen debattiin. — Siellä ensimmäisenä edustaja Rantanen, Piritta.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_131_71,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Sivistystähän tehdään käytännössä kunnissa, niin varhaiskasvatusta, peruskoulua kuin toista astetta. Moni kunta onkin nyt taloudellisesti erittäin haastavassa tilanteessa, ja ne säästöt sitten kohdistuvat kyllä hyvin usein nimenomaan sinne koulutukseen. Tämän hallituksen piti saada aikaiseksi uusi kuntien valtionosuusjärjestelmä, ja jos olen nyt ollenkaan oikein ymmärtänyt, niin erityisesti RKP ja kokoomus olivat tässä vastahankaan. Nyt kysyisinkin opetusministeriltä: Oletteko ymmärtänyt, minkälaisia seurauksia tällä valtionosuusuudistuksen siirtämisellä seuraavalle hallituskaudelle oikein käytännössä siellä kunnissa on? Saimme tänäänkin lukea siitä, että koulu ei enää tasoita kaikkien oppipolkua ja ei ole enää niin, että paikkakunta ei vaikuttaisi, vaan kyllä nimenomaan olemme saaneet tuloksia siitä, että paikkakuntakin vaikuttaa oppimistuloksiin. Haluaisinkin kysyä ministereiltä, kuinka aiotte varmistaa sen, että jokainen lapsi paikkakunnasta riippumatta saa laadukasta koulutusta tässä maassa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-12-17T11:16:13,2025-12-17T11:17:23,Käsitelty,1.1 2025_131_72,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Painotan tässä nyt heitä, jotka eivät ole vielä saaneet puheenvuoroa. — Edustaja Partanen.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_73,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Karoliina,Partanen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ministeri Talvitie sanoi osuvasti, että sivistys on Suomen supervoima. Sivistys tarkoittaa muun muassa sitä, että ihminen osaa olla empaattinen ja ymmärtää maailmaa. Välillä tuntuu siltä, että meilläkin olisi tässä talossa hieman tarvetta sivistyksen kasvattamiselle. Lohduttavaa on kuitenkin se, että lapsissa on tulevaisuus, ja tulevaisuudessa voi olla paremmin. Siksi haluan kiittää hallitusta siitä, että perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen ja sen kehittämiseen osoitetaan 50 miljoonan euron rahoitus ensi vuonna. Tahdon kiittää myös ministereitä siitä, että olemme saaneet aikaiseksi kännykkäkiellon. Lupasin välittää poikani terveiset siitä, että hän iloitsee, että nykyään välitunnilla riittää kavereita pelaamaan sählyä. Haluaisin kuitenkin vielä kysyä, onko ajatuksena viedä Suomea esimerkiksi muiden maiden malliin ja kieltää myös some alle 16-vuotiailta, koska esimerkiksi Australiassa jo lyhyetkin kokeilut ovat osoittaneet sen, että lapset ovat ruvenneet liikkumaan enemmän. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Karoliina Partanen,1520,2025-12-17T11:17:27,2025-12-17T11:18:39,Käsitelty,1.1 2025_131_74,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Ovaska., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_75,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Ihailen kyllä kollegaani Hanna Kososta, kun hän jaksaa aina olla positiivinen. Edustaja Kosonen edustaa keskustaa ja tuo asioita sillä tavalla hyvällä tavalla, lämpimästi esiin, mutta valitettavasti itse en jaksa, kun tätä ammatillista koulutusta seuraa, sitä, miten karmea tilanne siellä on. Perussuomalaiset hyvin puhuvat kädentaidoista ja ammatillisesta koulutuksesta ja siitä, miksi se ei nouse esiin, mutta sama kysymys tulee meillä oppositiossa: miksi se ei nouse esiin? Jos teillä hallituskumppanikin noin vahvasti sen puolesta puhuu, niin miksi mitään ei tehdä? Ne viestit tuolta koulumaailmasta ja oppilaitoksista ovat todella karmeita. Ei saada osaavaa työvoimaa enää yrityksiin, ja lähiopetusta on karsittu niin voimakkaasti. Eli toivoisin vielä, jos kommentoisitte, ministeri, tätä ammatillisen koulutuksen tulevaisuutta. Toinen on sitten tämä valitettava rasismikohu, mikä vain näyttää jatkuvan. Meillähän on sama ongelma, että kouluissa ei enää opettajilla ole auktoriteettia, ja myös sen perussuomalaiset ovat nostaneet esiin, että kuri pitäisi palauttaa takaisin kouluun. Ei ole auktoriteettia enää pääministerilläkään hallituksessa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-12-17T11:18:39,2025-12-17T11:19:50,Käsitelty,1.1 2025_131_76,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Virta., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_77,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos ministereille erittäin ryhdikkäistä puheenvuoroista rasismia vastaan sekä sen peräänkuuluttamisesta, että aikuiset edes yrittäisivät käyttäytyä. Ihan vilpittömästi toivon, että te yhdessä saatte nimenomaan kuriin sen yhden hallituspuolueen, joka aiheuttaa tällä hetkellä tälle rakkaalle ja yhteiselle isänmaalle merkittävää haittaa. Nyt kun puhumme tänään koulutuksesta, niin emme voi käydä tätä keskustelua puhumatta varhaiskasvatuksesta. Me tiedämme, että Suomi ei pyörisi päivääkään, jos päiväkodit tai perhepäivähoitoyksiköt laittaisivat lapun luukulle. Silti valitettavasti varhaiskasvatus tuntuu usein jäävän jalkoihin siitäkin huolimatta, että siellä ammattilaiset tekevät korvaamatonta työtä. He kasvattavat, opettavat, pitävät huolta lapsista, tämän maan tulevaisuudesta. He tekevät sen palkalla, joka ei usein vastaa sen työn vaativuutta. He tekevät sitä olosuhteissa, joissa ryhmäkoot eivät aina todellakaan toteudu, ja he tekevät sitä tilanteessa, jossa perheiden ongelmat syvenevät ja perheiden haastava arki näkyy myös näissä päivissä varhaiskasvatuksessa. Siksi onkin surullista, että nämä alat lukittiin palkkakuoppaan, on surullista, että kuntien valtionosuuksia leikataan, ja on surullista, että lapsiköyhyyttä syvennettiin. Nämä ovat tosiasioita, mutta luotan siihen, että ministeri jakaa näkemykseni varhaiskasvatuksen arvostuksesta. Kysyisinkin: mikä olisi se toivoa välittävä viesti [Puhemies koputtaa] nyt tämän alan ammattilaisille ja vanhemmille, joita nämä asiat joka päivä huolestuttavat?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-12-17T11:19:50,2025-12-17T11:21:10,Hyväksytty,1.1 2025_131_78,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Simula., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_131_79,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Lukukausimaksut kolmansista maista tuleville opiskelijoille ulotetaan myös toisen asteen opiskelijoihin. Se on oikeus ja kohtuus. Pieni Suomi ei voi olla koko maailman maksuton opinahjo, kuten se ei voi olla koko maailman sosiaalitoimistokaan. Hyvä ja tärkeä päätös, minkä vastustusta niin keskeltä kuin vasemmalta näinä taloudellisina aikoina ihmettelen suuresti. Viime hallituskaudella tehdyt lakimuutokset helpottivat huomattavasti opiskeluperäistä maahanmuuttoa, ja sen myötä tänne on tullut aiempaakin enemmän opiskelijoita perheineen, joilla ei ole todellista mahdollisuutta elättää itseään, saati perheitään. Heidän määränsä on siten kasvanut niin ruokajonoissa kuin sosiaaliturvan saajina. Opiskelijoita on myös houkuteltu Suomeen väärin lupauksin, jopa maksua vastaan. Kysyisin ministeriltä: onhan näiden ongelmien kitkemiseksi nyt ratkaisut prosessissa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2025-12-17T11:21:10,2025-12-17T11:22:13,Käsitelty,1.1 2025_131_80,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Malm., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_81,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kyllä minäkin haluan puuttua tähän ammatillisen koulutuksen tulevaisuuteen ja siihen, kuinka meillä tulevaisuudessa sitä ammatillista koulutusta on mahdollista saada ympäri Suomen. Valitettavasti jo 2000-luvun alusta on lähtenyt liikkeelle sellainen linko, jossa ammatillista koulutusta on ajettu alas. Muun muassa teollisuudessa on useita aloja, joita on manattu niin sanotusti auringonlaskun aloiksi. Kun kuitenkin tulevaisuudesta tiedetään, että juuri teollisuudesta ne uudet investoinnit lähtevät, ja vaikka tulisi automatisaatiota, vaikka tulisi tekoälyä, niin tarvitaan joka tapauksessa ihmisiä, jotka pystyvät tekemään käsillä. Näiden nuorten, varsinkin nuorten, hätä on tällä hetkellä suuri. Ammatillisesta koulutuksesta on leikattu, lähiopetusta ei ole saatavilla, ja myös alueelliset erot ovat valtavan suuria. Onhan se aivan selvää, että ei sitä sorvaamista voi Teamsissa opetella tai ei hiusten leikkaamista voi etänä opiskella. Siksi kysynkin ministeriltä: kuinka te aiotte panostaa ammatilliseen koulutukseen sen sijaan, että jatkuvasti leikkaatte siitä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-12-17T11:22:13,2025-12-17T11:23:23,Käsitelty,1.1 2025_131_82,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Aalto-Setälä., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_83,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Pauli,Aalto-Setälä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministereille ja kiitos valiokunnalle ja ennen kaikkea kiitos kaikille opettajille ympäri Suomea, jotka tätä sivistystä ja kasvatusta ja koulutustehtävää hoitavat. [Jouni Ovaska: Kiitos, kiitos! — Inka Hopsun välihuuto] — Ole hyvä vaan. — Onhan se kuitenkin hyvä muistaa, että me ollaan tässä salissa aika yksimielisiä siitä, että jos joku on tärkeä, niin nimenomaan koulutus Suomen tulevaisuuden kannalta, ja on myöskin niin, että sivistys on rokote typeryyttä vastaan. Nostaisin kolme asiaa esille. Täällä on ollut monta hyvää näkökulmaa. Minusta tämä keskustelu harrastusten Suomen mallista on ihan erinomainen ja hyvä, että sitä jatketaan. Korkeakoulutukseen ja tutkimukseen yli neljä miljardia on todella merkittävä investointi tilanteessa, missä te olette olleet jatkuvan säästöpaineen kohteena. Kannustan olemaan rohkeita ja puolustamaan koulutusta seuraavissakin riihissä ja tilanteissa. Nostaisin kuitenkin esille taiteen ja kulttuurin, koska mehän puhutaan tänään valtion menoista. Taiteeseen ja kulttuuriin on semmoinen 557 miljoonan panostus valtiolta, mutta siihenhän on kokonaisuutena, koko luovaan alaan yli 16,7 miljardia. On hyvä muistaa, että aika moni näistä asioista on myöskin ihan konkreettista kasvua Suomelle. Kysyisinkin oikeastaan kaikilta ministereiltä: kun tämäkin toimiala on erittäin voimakkaan transformaation ja paineen alla, niin miten koulutus pystyy vastaamaan tähän muutokseen?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Pauli Aalto-Setälä,1504,2025-12-17T11:23:23,2025-12-17T11:24:41,Käsitelty,1.1 2025_131_84,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Päivi.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_85,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Koulukentältä niin vanhemmilta kuin opettajilta tulee viestejä siitä, että joulujuhlissa yhä harvemmin edes mainitaan nimi Jeesus, vaikka hän on jouluperinteiden keskeinen henkilö. Koulujen joulujuhlat ja muut päätöstilaisuudet eivät ole uskonnollisia tilaisuuksia, mutta niihin voi sisältyä uskontoon viittaavia elementtejä, esimerkiksi joulukuvaelma tai Enkeli taivaan ‑virsi. Näistähän muun muassa perustuslakivaliokunta on jo aiemmin linjannut, että ne eivät ole uskonnon harjoittamista vaan perinteisiin tutustumista, kuten vaikkapa tonttuleikitkin. Ajattelen, että myös muihin uskontoihin kuuluvilla ja uskonnottomilla lapsilla on oikeus tutustua kulttuurisiin juuriimme, joita ei voi ymmärtää tuntematta kertomusta Jeesuksesta. Kysynkin: voisitteko rohkaista niin Opetushallitusta kuin kouluja pitämään esillä myös kristilliseen perinteeseen ja kuuluvia aarteita? Ja muistutan, että valtioneuvoston asetuksessakin säädetään, että perusopetuksen tulee edistää kristillisten perinteiden tuntemista ja ymmärtämistä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2025-12-17T11:24:41,2025-12-17T11:26:01,Käsitelty,1.1 2025_131_86,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Hamari., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_87,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Mikrofoni ei toimi. [Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko: Joo, vaihdetaan paikkaa. No niin, hyvä, kiitos.] Nyt toimii mikrofoni ilmeisesti. — Kiitos. Arvoisa rouva puhemies! Olen saanut seurata tässä lähivuosina viiden pikkukoululaisen varhaiskasvatus- ja koulutietä kolmessa eri kunnassa: Helsingissä, Lempäälässä ja Hämeenkyrössä. Yksi sai eskarikirjan, ja toinen opiskelee jo esikoulussa diginä. Hämeenkyrössä aapista ei enää saa omaksi ekaluokalla vaan kirjoja kierrätetään, mikä sinänsä on ihan hyvä asia, mutta tuota ensimmäistä aapista on pidetty jollakin tavalla symbolisestikin tärkeänä asiana. Omia tehtäväkirjojakaan ei enää kaikkialle oppilaille jaeta, ja reput täyttyvät monisteista. Ymmärrän, että ministeri ei voi vaikuttaa suoraan siihen, miten kunnat tai koulut päättävät koulukirjoihin panostaa, mutta se, mihin hallitus voi vaikuttaa, ovat kuntien valtionosuudet ja koulutuksen rahoitus. Kunnilta ja kaikilta koulutusasteilta on hallituskauden aikana leikattu. Kysynkin nyt opetusministeriltä: pidätkö hyväksyttävänä sitä, että leikkausten seurauksena yhä useampi lapsi aloittaa koulutiensä ilman omia oppikirjoja ja tehtäväkirjoja, ja mitä konkreettisia toimia hallitus aikoo tehdä varmistaakseen, että jokaisella peruskoululaisella on jatkossakin riittävät ja laadukkaat oppimateriaalit?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-12-17T11:26:03,2025-12-17T11:27:33,Käsitelty,1.1 2025_131_88,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Niemi., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_89,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Arvoisat ministerit! Ennen eduskuntaa toimin tuolla Tampereella vuosikymmenet alue- ja koulupoliisina. Kaikilla kouluilla, ala-asteet, yläasteet, lukiot, ammattikoulut, vanhempainillat, näitä oppitunteja oli varmaan satoja, jos ei tuhansia. Pidän erittäin hyvänä sitä, että nyt poliisin toimintamäärärahoihin on osoitettu vuosittainen määräraha koulupoliisitoiminnan jatkamiseen. Mutta nyt varsinainen kysymys arvoisalle opetusministerille. Olemme täällä tarkastusvaliokunnassa käsitelleet tätä perusopetusta, perusopetuksen tasoa, ja siellä valitettavasti näissä Pisa-tuloksissa näkyy se, kuinka paljon on laskenut oppimisen, laskennan, lukemisen taso suomalaisissa kouluissa. Mitä teidän mielestänne täytyisi tälle asialle tehdä, että saataisiin se takaisin sinne, missä se oli takavuosina? Onko yksi vaihtoehto, kun eri luokilla on niin eritasoisia oppilaita, nämä tehostetun opetuksen ryhmät?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-12-17T11:27:33,2025-12-17T11:28:40,Käsitelty,1.1 2025_131_90,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_91,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen koulutuspolitiikkaa joiltain osin kuvaa hyvin sanonta: toisella kädellä resursoidaan, toisella kädellä otetaan niitä pois. Hyvä esimerkki on korkeakoulutus. Hienoa, että sinne on aloituspaikkoja lisätty, mutta samaan aikaan muutamalla miljoonalla nyt budjetissa sitten perusrahoitusta leikataan. Ammatillisesta koulutuksesta, sen opetuksen tasosta, on hyviä puheenvuoroja käytetty. Nyt on hienoa, että on 40 koulutuksen järjestäjää saanut tämän toiminnanohjauskokeilun, mutta tärkeää on sen seuranta ja sen resursointi. Se antaa aika paljon työkaluja ja mahdollisuuksia alueilla vastata työvoimatarpeisiin, mutta olennaista on nyt se, että toteutusta seurataan. No, hallitukselle kiitos erityisesti viime hallituskaudella lanseeratun harrastamisen Suomen mallin pysyvästä viiden miljoonan lisärahoituksesta. Meillä Joensuussa on esimerkiksi kaikilla kouluilla tämä malli käytössä, ja se on mahdollistanut niitten nuorten, ketkä eivät seuratoiminnassa ole mukana, osallistumisen ja erityisesti vähävaraisten perheiden lasten liikunnan harrastamisen. Sitä työtä pitää jatkaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-12-17T11:28:40,2025-12-17T11:29:55,Käsitelty,1.1 2025_131_92,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Seuraavaksi, edustaja Kaunistola.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_93,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Budjetissa on tärkeitä panostuksia koulutukseen, osaamiseen ja tutkimukseen myös ensi vuoden osalle. Nostaisin erityisesti tässä puheenvuorossa yhden panostuksen näiden toimien joukosta, nimittäin opintosetelin. 30 opintopisteen maksuton opintoseteli avoimeen yliopistoon tai korkeakouluihin niille, jotka jäävät ilman opiskelupaikkaa toisen asteen jälkeen, on hieno panostus. Opintoseteli tulee olemaan monelle nuorelle merkittävä apu omien unelmien tavoitteluun ja siksi erittäin tärkeä panostus myös tulevaisuuteemme. Samalla tehdään myös panostuksia yleisesti t&k-toimintaan suuntaamalla rahoitusta esimerkiksi korkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä EU:n rahoittamien t&k-hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen. Nekin ovat erittäin tärkeitä panostuksia tässä ajassa. Korkea osaaminen on valttikorttimme kansainvälisillä markkinoilla.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-12-17T11:29:55,2025-12-17T11:31:07,Käsitelty,1.1 2025_131_94,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_95,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa vuotta oikeastaan itse haluan nyt toivottaa ministereille joulurauhaa. Olette tehneet työtä hyvin haastavissa olosuhteissa. Kysymykseni koskee tätä aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden leikkausta, noin seitsemän miljoonaa on nyt esitys ensi vuodelle. Tämähän on tarkoitus kompensoida sillä, että ne kunnat sitten näitä toimintamaksuja vastaavasti korottavat, siinä noin 23 prosentista puhutaan. Kyllä tähän liittyy oikeastaan se huoli, että kyllähän nämä lapset nyt aika pieniä vielä ovat etenkin alakoulussa ja isolla osalla perheistä ei ole sitä tukiverkostoa, isovanhempia, auttamassa. Iso huoli liittyy nyt nimenomaan siihen, että entistä isompi osa perheistä joutuu nyt sitten lopettamaan lastensa osallistumisen tähän aamu- ja iltapäivätoimintaan tai molempiin. Tämä on kyllä todella epäreilu tilanne niissä perheissä ja niille lapsille, joiden vanhemmilla varat eivät riitä. [Puhemies koputtaa] Olisin kysynyt ministeriltä: kun tätä päätöstä on tehty, niin onko teillä ollut käytössä edes alustavia arvioita, kuinka montaa lasta tämä koskettaa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-12-17T11:31:07,2025-12-17T11:32:27,Käsitelty,1.1 2025_131_96,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kari., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_97,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Ensi vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun Lahden kaupunki sai ensimmäistä kertaa järjestettäväkseen kansainväliset pohjoismaisten lajien maailmanmestaruuskilpailut. Sen jälkeen Lahdessa näitä kisoja on järjestettykin niin, että vuonna 29 järjestetään jo kahdeksannet MM-kisat Lahdessa, Lahden kuuluisalla urheilustadionilla. Kysyisin ministeri Poutalalta, kun tässä edustaja Nikkanen viittasi liikuntarakentamisen määrärahoihin ja rahoituksen laskuun: miten ministerinä näette, kuinka tulisi tukea vaikkapa kotikaupunkini Lahden kaltaista kaupunkia tällaisessa kansainvälisessä kilpailurakentamisessa, maakuvan rakentamisessa ja siinä urheilujuhlan rakentamisessa, erityisesti tämäntyyppisiä suuria tapahtumia? Meillä on tärkeätä liikuntarakentamista koko maassa, mutta haluan nyt tähän huippu-urheilun isojen näyttämöiden rakentamiseen ja siihen liittyvään valtiontukeen kysymyksen asettaa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-12-17T11:32:27,2025-12-17T11:33:35,Käsitelty,1.1 2025_131_98,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_99,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Myös itse olen huolissani oppimistulosten laskusta. Se on useiden vuosien jatkumo, ja nyt se lopulta pitäisi saada poikki. Taitaa olla niin, että vauhti on monelle oppilaalle nykyisellään liian kovaa ja perusasiat jäävät oppimatta: ei osata enää lukea, ei osata kirjoittaa, ei osata laskea. Sama asia on toisella asteella: on menty kirjaoppimiseen, ja lähiopetus on unohtunut, eikä löydy enää osaavaa työvoimaa toisen asteen kautta. En usko, että tuo lisääminen on ikään kuin ratkaisu tähän ongelmaan, vaan pitäisi pyrkiä lisäämään oppilaiden omaa motivaatiota ja jättäytyä ikään kuin ulos tällaisesta pakko-opetuksesta, siitä, että jokaisen pitäisi oppia. Myös koulurauha on sellainen asia, että pitäisi opettajille antaa enemmän mahdollisuuksia ylläpitää kuria ja järjestystä, jotta oppimisrauha voisi säilyä. Mutta sitten olen myöskin hyvin huolissani suomalaisen kulttuuriperinteen katoamisesta kouluissa. Meillähän on tilanne, että Enkeli taivaan -virsi on jo kielletty ja osassa kouluista on luovuttu myöskin joulujuhla-nimestä ja käytetään nimitystä puurojuhla. Kysynkin: oletteko sitä mieltä, että koulujen joulujuhla [Puhemies koputtaa] on osa suomalaista kulttuuria, vai pitäisikö siitä mielestänne yhdenvertaisuuden vuoksi luopua?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-12-17T11:33:35,2025-12-17T11:34:54,Käsitelty,1.1 2025_131_100,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_101,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Liikunta on lääke hyvin moneen vaivaan — me tiedetään se, mutta me tiedetään myös se, että Suomen kansa on heikommassa kunnossa kuin todella pitkään, pitkään aikaan. Me myös tiedetään ne lääkkeet siihen. Eli tärkeää on näyttää erinomaista esimerkkiä ja mallia terveistä elämäntavoista ja liikunnasta. Mutta todellakin tämä uhka ja riski, mikä tulee tämän liikkumattomuuden kautta, liittyy hyvin olennaisesti meidän yhteiskuntaan, terveyteen, hyvinvointiin ja jopa maanpuolustukseen. Kysynkin ministeri Poutalalta: mitkä ovat ne keinot, muukin kuin meidän oma esimerkki, millä voidaan vaikuttaa näihin arvoihin ja asenteisiin? Haluan todeta lopuksi, että hyvin hoidettu sivistys ja kulttuuri on parasta syrjäytymisen ehkäisyä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-17T11:34:54,2025-12-17T11:35:50,Käsitelty,1.1 2025_131_102,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Sitten lähdetään toiselle kierrokselle joksikin aikaa vielä. — Edustaja Haatainen, valiokunnan puheenjohtaja.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_103,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tuula,Haatainen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! On totta, että tämä aika ei varmasti ole helppo ministereille, ja uskon, että hyvää tahtoa olisi. Kiitosta täytyy antaa tästä oppimistuen uudistuksesta, liikuntaan kohdennetuista resursseista sekä kulttuuripoliittisesta selonteosta. Nämä antavat hyvää pohjaa. Ongelmana kuitenkin on, että nämä säästöt tulevat pienistä puroista ja eri sektoreille, ja toivonkin voimia vielä joulun jälkeen toimintaan siinä, että pystytään näitä leikkauspuroja tilkkimään ja myös tilanteita korjaamaan. Mutta itse asiassa nostaisin esiin tässä nämä kaksi isoa asiaa, jotka liittyvät koulutuspuoleen, eli nyt on käynnistetty perusopetuksessa tämä tulevaisuustyö ja sitten korkeakoulujen kehittämistyö, ja nyt nämä parlamentaariset työryhmät ovat tässä ihan tuota pikaa saamassa nämä tuloksensa valmiiksi. Meillähän on valtavat haasteet ikäluokkien pienenemisen ja koulutustason nostamisen tavoitteiden vuoksi, [Puhemies koputtaa] niin kysyisin: voisitteko avata hieman ajatuksia, miten näitä sektoreita tulisi kehittää?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2025-12-17T11:35:57,2025-12-17T11:37:09,Hyväksytty,1.1 2025_131_104,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Varapuheenjohtaja, edustaja Koponen valiokunnasta.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_131_105,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Ehkä opposition kritiikkiin täytyy vastata, että kaikkea ei voida korjata pelkästään rahalla, vaan kyse on myös toimintatavoista ja asenteesta. Sitten tästä liikkumattomuudesta puhuttiin paljon, ja itse ainakin olen todella iloinen siitä, että suunta on nyt muuttunut useamman vuoden parempaan suuntaan. Taso, mistä ponnistetaan, on vielä matala, mutta suunta on oikea, ja on varmaa, että ensi vuonna, kun Pisa-tulokset tulevat, myös ne ovat lähteneet nousuun. Sitten opetusministeriltä kysyisin vielä tuosta oppimisen tuesta: Se oli varmasti yksi isoimmista tämän kauden koulutuspoliittisista uudistuksista, ja kaikkialla sitä uudistusta ei ole kyetty toteuttamaan siten, kuten laissa sen määrittelimme. Miten varmistetaan se, että oppimisen tuen uudistus toteutetaan kunnissa, kuten on tarkoitettu?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2025-12-17T11:37:10,2025-12-17T11:38:02,Käsitelty,1.1 2025_131_106,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kosonen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_107,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministeri Adlercreutzille ja Talvitielle erittäin selkeistä rasismin vastaisista puheenvuoroista. Niitä tässä salissa kyllä valitettavasti tarvitaan. Jatkan näitä kiitospuheenvuoroja näistä hallituksen toimista. On tosi hyvä, että tämä tasa-arvoavustus jatkuu päiväkodeissa ja kouluissa. Tiedämme nämä koulujen väliset erot oppimisessa ja myös Pisa-tuloksissa, itäisen Suomen ja eteläisen Suomen erot, ja sitten myös kaupunkien sisällä on suuria eroja. Tämä tasa-arvoavustus on tosi olennainen asia sitten, että saadaan näitä eroja tasoitettua. Sitten sitä ei kauhean usein huomioida, mutta on myös olennaista, että indeksit säilyvät lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa ja myös korkeakouluissa. Näin ei aina ole ollut. Kulttuuripoliittinen selonteko: On hyvä asia, että se tehdään, ja siinä voidaan luoda pitkälle sitten tähtäimeen noita toimenpiteitä, ja niitä kovasti odotamme. Liikunnan osalta vielä se huomio, että olitte tehneet hallitusohjelmakirjauksen hyvin, koska se on ilmeisesti hyvin sitonut [Puhemies koputtaa] näitä sektorirajat ylittäviä toimenpiteitä, vaikka on ollut aina tavoitteena saada [Puhemies koputtaa] tämä liikunnan toiminta käyntiin yli sektorirajojen, mutta nyt on ilmeisesti onnistuttu vähän paremmin. [Puhemies koputtaa — Jenna Simula: Annetaan se kolme minuuttia!] — Voin vielä jatkaa. [Puhuja naurahtaa]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-12-17T11:38:02,2025-12-17T11:39:39,Hyväksytty,1.1 2025_131_108,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","No niin, edustaja Sarkomaa.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_131_109,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Peruskoulun kuntoon laittaminen ja lasten perustaitojen vahvistaminen ovat Suomen tärkeimpiä tavoitteita, ja tämän eteen nyt tehdään työtä. Liikunnallinen elämäntapa on myöskin perustaito. Nyt se on peruskoulun tehtävä. Tämä on erittäin tärkeä asia. Kännykkäkielto lisäsi liikkumista ja lukemista, se on tärkeä toimi. Toivoisin, että kännykkäkieltoa mietittäisiin myöskin aamu- ja iltapäivätoimintaan. Toivon, että ministerit tähän vastaavat. Sosiaalinen media on lapsille todella iso uhka, lasten kasvulle ja kehitykselle ja mielenterveydelle vaarallista sisältöä, ja sitä katsoo iso osa suomalaisista lapsista. Tämä on maailmanlaajuinen ongelma, johon on muualla puututtu. Kysynkin nyt: Minkälainen selvitys tästä asiasta lähtee eteenpäin? Voisimmeko tässä olla etunokassa, kun kännykkäkiellossa tultiin vähän jälkijunassa suhteessa muihin Pohjoismaihin? On tärkeää, että me turvaamme lapsille ja nuorille turvallisen kasvuympäristön, ja siksi näitä toimia tarvitaan. Varhaiskasvatuksen opettajankoulutukseen panostetaan. Uskon, että vuonna 2030 heitä on riittävästi, ettei varhaiskasvatuslakia tarvitsisi avata. On tärkeää, että varhaiskasvatuksen opettajat ovat niitä, jotka johtavat pedagogista varhaiskasvatusta. Toivon, että todellakaan varhaiskasvatuslakia ei tulla [Puhemies koputtaa] avaamaan tällä kaudella.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2025-12-17T11:39:40,2025-12-17T11:40:56,Käsitelty,1.1 2025_131_110,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Razmyar., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_111,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Myös minä haluan kiittää näistä ryhdikkäistä vastauksista rasismiin liittyen. Olisipa se koko hallituksen linja. Mutta kiitokset ansaitsette myös elokuva-alan leikkausten perumisesta. Kiitos kuuluu erityisesti myös alalle, joka vaikutti merkittävästi tähän leikkausten perumiseen, mutta samanaikaisesti haluan myöskin todeta, että leikkausten peruminen ei nyt sinänsä ole ansio, kun meidän pitäisi nimenomaan panostaa av-alaan ja ennen kaikkea luoviin aloihin, joista meillä on merkittävästi myös tutkittua tietoa, siitä, kuinka paljon ne vaikuttavat esimerkiksi kasvuun ja myöskin talouteen. Toivottavasti pääsemme näihin tulevaisuudessa vaikuttamaan enemmän, ja toivottavasti niitä kasvun eväitä ei leikattaisi tässä maassa. Valitettavasti, kun vaikutusarviot puuttuivat näistä leikkauksista, niin tämä elokuva-alan leikkaus oli hyvä esimerkki hyvinkin kohtalokkaasta leikkauksesta, jos se olisi toteutunut, mutta hyvä, että tällä kertaa ei toteutunut.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2025-12-17T11:40:56,2025-12-17T11:42:04,Käsitelty,1.1 2025_131_112,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Hopsu., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_113,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kuntien valtionosuuksien leikkaukset tosiaan osuvat etenkin peruskouluun ja varhaiskasvatukseen mutta myös nuorisotyöhön, joka jää usein liian vähälle huomiolle. Oppimisen tuen uudistuksen läpivienti osoittaa minun mielestäni kyllä sen, että me tarvitaan enemmän korvamerkittyä rahoitusta. Kunnissa on tullut esiin näitä hankaluuksia, mitä täällä on salissa nyt useampikin nostanut. Lukutaidon kehittämisessä auttaisi se, että me saataisiin ihan näitä paperisia materiaaleja enemmän käyttöön. Voitaisiinko seurata Ruotsin mallia ja ihan satsata siihen, että meillä olisi koulukirjastoissa ja luokissa paperisia oppikirjoja enemmän? Ja vielä kuntiin osuu tämä lukioleikkuri. Lukiorahoituksesta siirtyy koko ajan valtiolta noin 100 miljoonan summa kuntien korvattavaksi. Aiotteko siihen millään tapaa puuttua? Kulttuurin osalta tästä lainauskorvauksen siirtomäärärahasta pääsette perjantaina äänestämään. Toki isompia summia vaatisi se, että tehtäisiin tasokorotus pohjoismaiselle tasolle.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-12-17T11:42:04,2025-12-17T11:43:14,Käsitelty,1.1 2025_131_114,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Strandman., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_115,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Olemme panostaneet oppimisen tukeen, kännykkäkieltoon, osaamistason nostoon, lukemiseen, kirjoittamiseen ja laskemiseen. Koulujen toimintakulttuureilla on kuitenkin tärkeä rooli, jolla luodaan hyvinvointia ja turvallisuutta, ja tätä ei raha ratkaise vaan koulujen henkilöstö, rehtori ja vanhemmat yhteistyössä. Meidän tulee pystyä suojaamaan lapsuutta ja nuoruutta, ja peruskoululla on tässä avainasema. Koulun ja kodin sekä vanhempien yhteistyö tulee nostaa vahvemmin esiin niin opettajankoulutuksessa kuin koulujen arjessa. Haasteita arkisessa koulutyössä on paljon, ja Opetushallituksen tehtävän ja roolin tulee olla selkeämpi ohjaaja. Arvoisa opetusministeri, perusopetuksen osaamistakuulla halutaan varmistaa vähimmäisosaamistaso, jotta kaikki oppilaat saavuttavat perustaidot ja ‑tiedot. Kuinka tämä osaamistakuu etenee tällä hetkellä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-12-17T11:43:14,2025-12-17T11:44:19,Käsitelty,1.1 2025_131_116,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_117,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Minäkin kiitän elokuva-alan leikkausten perumisesta vielä, vaikka on surullista, että ne katettiin OKM:n sisältä. Yhdyn myös esiin nostettuihin kirjallisuutta ja kirjailijoiden lainauskorvauksia koskeviin toiveisiin ja toivon, että kulttuuriselonteon toimeenpanoon saadaan resursseja. Lapsiasiavaltuutettu on tänään vedonnut, että koulutuksen eriytyminen on pysäytettävä. Koulu ei tasoita lasten taustoista johtuvia eroja niin hyvin kuin ennen. Sosiaaliturvan leikkaukset ja kuntien valtionosuuksien leikkaukset kohdistuvat myös lapsiin ja nuoriin. Ammatillisen koulutuksen osalta haluan nostaa vielä esiin oppivelvollisten yhdenvertaisuuden. Nuoret lukioissa ja amiksissa ovat todella eriarvoisessa asemassa saamansa opetuksen määrissä. Me kaikki varmasti haluamme, että korkeakoulutettujen osuus kasvaa, ja siksi onkin erittäin tärkeää huolehtia myös ammatillisen koulutuksen valinneiden nuorten yleissivistyksestä ja nostaa amisten lähiopetuksen määrää. Olen tehnyt tästä lakialoitteen. Toivottavasti tähän voisitte tarttua ministeriössä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-12-17T11:44:19,2025-12-17T11:45:34,Käsitelty,1.1 2025_131_118,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Eloranta., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_119,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Suomi elää osaamisesta, mutta tämä perusta on vaarassa murentua. Oppimistulokset ovat heikentyneet, koulutustaso on laskusuunnassa. Niin kuin edustaja Lohikoski juuri sanoi, lapsiasiavaltuutettu on tänään kertonut siitä, että koulutuksen eriytyminen on kasvussa, kun oppilaiden väliset alueelliset osaamisen erot ovat kasvusuunnassa ja todennäköisesti todellakin, ikävä kyllä, kasvavat edelleen, koska näitä ikäviä sosiaaliturvaleikkauksia on tehty, jolloin lapsiperheköyhyys lisääntyy. Ja tosiaan samaan aikaan työttömyys on ennätyslukemissa, elikkä tämä hallituksen koulutuksen rahoituksen kiristämisen linja on aika tavalla väärä ja vastuuton tässä tilannekuvassa. Kun tosiaan varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta ja toiselta asteelta leikataan, niin ne seuraukset näkyvät viiveellä, mutta ne näkyvät varmasti. Eli ne perustaidot eivät vahvistu, koulupolut katkeavat, koulutus eriytyy edelleen ja yhä useampi jää ilman tutkintoa. Sitten taas nämä ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen leikkaukset osuvat suoraan siihen, miten nopeasti ihmiset suorittavat tutkinnon ja pääsevät töihin, elikkä nämä ovat kasvulle ja työllisyydelle myrkkyä. Tosiaan oikeastaan voisi lopuksi kysyä ministeriltä: miten aiotte nyt puuttua tähän uhkaavaan koulutuksen eriytymisen kasvuun, joka on todellinen uhkakuva tänä päivänä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2025-12-17T11:45:34,2025-12-17T11:46:55,Käsitelty,1.1 2025_131_120,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä ja sitten vielä edustaja Kallio ja sitten ministereitten puheenvuorot., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_121,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Toisen asteen koulutukseen ehdotetaan noin 43 miljoonan euron lisäystä vuoden 2025 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. On erittäin tärkeää, että lukiokoulutuksen sekä ammatillisen koulutuksen rahoitusperusteet uudistuvat. Lisäksi on huomioitava, että tavoite on vahvistaa syrjäisten ja opiskelijamäärältään pienempien kuntien opetusta järjestävien koulutuksen järjestäjien rahoitusta. Myös toiminnanohjauskokeilu parantaa varmasti ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta jatkossa. Osaavaa työvoimaa tarvitaan jokaisella tasolla, ja kädentaidot ovat myös tärkeässä roolissa. Ammatillisen koulutuksen rooli koko koulutusketjussa on erityisen huomioitava. Tällä hallituskaudella on selkeästi nyt alettu kiinnittää huomiota tähän tosiasiaan. Miten näette oppivelvollisuuden ikärajan nostamisen vaikutukset toisen asteen koulutuksessa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-12-17T11:46:55,2025-12-17T11:47:53,Käsitelty,1.1 2025_131_122,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Ja vielä edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_123,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kun täällä on keskusteltu näistä kännyköistä ja sitten myös meidän kansanedustajien käyttäytymisestä, niin ehkä hieman tämmöinen keventävä huomio tähän, että ehkä meillä voisi olla tämmöinen sanktiojärjestelmä, että jos emme osaa käyttäytyä sosiaalisessa mediassa tai muutenkaan, niin otetaan kännykät hetkeksi pois, aluksi vaikka kuukaudeksi, sitten kolmeksi ja sitten kokonaan. Kuten täällä tuli esille, lapsiasiainvaltuutetulta on tänä aamuna tullut tiedote, että koulu ei tosiaan enää tasoita lasten taustoista johtuvia eroja niin hyvin kuin ennen ja että myöskin se, mihin kuntaan sattuu syntymään, näkyy. Todetaan myös, että heikosti toimeentulevista perheistä tulevilla yläkoululaisilla on oppimisessa enemmän ongelmia kuin aiemmin ja myös muita ongelmia. Nyt tietysti, kun kaikki uutiset näyttävät siltä, että tämä lapsiperheiden välinen eriarvoistuminen ja lapsiperheköyhyys kasvaa, tässä on se vaara, että tämä vain pahenee. Kun aiemmin käytin puheenvuoron näistä keskeyttämisistä, näen kyllä tässäkin yhtymäkohdan sinne. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-17T11:47:53,2025-12-17T11:49:03,Käsitelty,1.1 2025_131_124,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Nyt on käyty kaikki puheenvuorot läpi, ja nyt sitten mennään ministereitten vastauksiin. Adlercreutz, ja viisi minuuttia.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_125,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, ärade talman, arvoisa puhemies! Käyn läpi myöskin edelliseltä kierrokselta vastaamatta jääneitä kysymyksiä. S2-opetuksesta: Sitä uudistetaan nyt. Yksi keskeinen haaste on se, miten toisaalta taataan hyvä opetus ja miten päästään sitten sieltä eteenpäin, ettei jäädä sinne S2-, R2-ryhmään vaan päästään siihen perusryhmään sisään. Yksi keino olisi selkeyttää niitä kriteereitä ja niitä prosesseja, millä sitä polkua saadaan vauhditettua. Joulujuhlia saa pitää, Enkeli taivaan -laulua saa laulaa kouluissa. Opetushallitus on myöskin tästä antanut selkeän ohjeistuksen. Uskonnon harjoittaminen on eri asia. Perinteet, jotka liittyvät meidän yhteiseen kulttuuriperintöön, on toinen asia. Ammatillisesta koulutuksesta: On totta, että sen rahoitusta on supistettu. Sitä rahoitusta pyritään ohjaamaan niin, että supistus ei kohdistuisi oppivelvollisuuden piirissä oleviin, mutta on tietenkin selvää, että jos suuri osa jonkun opinahjon opiskelijamäärästä on ollut nimenomaan aikuisopiskelijoita, niin toki se siihen iskee enemmän, ja toki on helpompi hallita tilannetta, jos on isompi opinahjo, kuin jos se on pienempi. Mutta toiminnanohjauskokeilu on merkittävä edistysaskel, rahoitusmallin muutos niin, että vähennetään opiskelijamäärän painotusta, koska ollaan nähty, että esimerkiksi viime kaudella tehdyt rahoituslisäykset, jotka olivat osin tilapäisiä opettajamäärälisäyksiä, kyllä lisäsivät opiskelijamäärää mutta eivät tutkintojen määrää, suoritteiden määrää, ja silloin kehitys ehkä ei ole yhteiskunnan näkökulmasta suotava. Mutta nyt painotetaan valmistumista ja myöskin eteenpäin siirtymistä. Jos puhutaan opiskelun laadusta, tulosten laadusta, niin minusta on merkille pantavaa, että polku eteenpäin on avoimempi kuin ennen. Ammatillisesta opetuksesta pääsee paremmin korkeakoulupolulle kuin aikaisemmin. Ja kun haluamme nostaa korkeakoulutusastetta, niin tämä on minusta keskeinen fokus, että varmistetaan, että polku on auki niin että ei synny bussinperiä. Lähiopetus on tietenkin tärkeä asia. Se 12 tunnin määrä ei sinänsä liity suoraan lähiopetukseen. On totta, että meillä ei ole tarkkaa dataa siitä, miten lähiopetuksen määrä on kehittynyt, mutta on selviä indikaatioita siitä, että se on vähentynyt, ja se, että mittarit eivät ole kunnossa, on jo sinänsä ongelma. [Pia Lohikosken välihuuto] Ollaan pyritty tätä ohjaamaan, lähetetty tiukka ohjauskirje opetuksen järjestäjille loppuvuodesta. Kun on tehty nyt näitä yleisiä ohjauskriteereitä, niin siinäkin lähiopetusta ollaan painotettu aikaisempaa enemmän. [Pia Lohikosken välihuuto] Ollaan myöskin nähty, että oppivelvollisuusiässä olevien laittaminen kaikilta osin yhteen aikuisopiskelijoiden kanssa ei ole ehkä tarkoituksenmukaista, ja siksi tätä henkilökohtaistamista on poistettu heidän osaltaan, mikä myös puolestaan on lisännyt tätä koulumaisuutta. Pisa-tuloksista kysyttiin. On totta, että ensi syksynä tulevat uudet Pisa-tulokset. On kuitenkin ehkä syytä silloinkin huomata, että se aineisto on kerätty viime keväänä, mikä tarkoittaa sitä, että kun meidän keskeiset uudistukset astuivat voimaan nyt syksyllä, niin ne eivät näy tässä, eivät ehkä välttämättä seuraavassakaan, vaan vasta sitten. Se on ehkä tämän opetuksen iso haaste, että tehdään asioita ajassa. Koulupolku on 12 vuoden pituinen, sitten kun lasketaan sinne varhaiskasvatus mukaan, niin kaikki tulokset tulevat viiveellä, mutta minulla on vakaa usko siihen, että nyt tehdyt asiat ovat oikeansuuntaisia. Kokonaiskoulupäivä on minun mielestäni tärkeä uusi avaus. Se on minusta myös yhdenvertaisuuskysymys monelta osin, ja erityisesti haja-asutusseudulla se voi olla ratkaisevan tärkeää, jotta pääsisi harrastuksen piiriin. Eriarvoistuminen on tässä nostettu usein esille. Se on minusta tärkeä huomio. Me ollaan vakinaistettu tasa-arvoraha. Se on merkittävä eriarvoistumista estävä tekijä. Nähdään toisaalta myös, että sosioekonominen tausta näkyy yhä vahvemmin oppimistuloksissa, mikä on ongelmallinen asia. Se näkyy poikien osalta enemmän kuin tyttöjen osalta. Siihen tulee kiinnittää huomiota. Mutta edustaja Rantasen huomio valtionosuuksista on sikäli kyllä matemaattisesti väärä, että sote-erät, joita tässä on kritisoitu, ovat nimittäin eriä, joilla korvataan sitä, että kunnilta vietiin pitkälti opetukseen kohdistettuja määrärahoja soterahoituksen mukaan valtiolle. Eli kun sote-erä palautuu kuntaan, niin se on nimenomaan rahoitusta opiskeluun, opetukseen, näihin kuntiin jääviin palveluihin. Eli jos siihen puututtaisiin, niin se olisi automaattisesti iso opetukseen kohdistuva leikkaus. Tämä historia on syytä pitää aina mielessä, kun näistä puhutaan. Sitten puhuttiin kirjoista. On tietenkin niin, että kunnilla on laaja autonomia, kunnat tekevät itsenäisiä päätöksiä, mutta kyllä minä itsekin olen huolissani siitä, että esimerkiksi lukiokoulutuksen osalta käytännöt vaihtelevat isosti. Pidän tärkeänä, että jokaisella lapsella on kirja, koulukirja, joskin digitaalisetkin [Puhemies koputtaa] aineistot ovat tärkeitä. Lopuksi haluan kiittää valiokuntaa hyvästä yhteistyöstä, valiokunnan puheenjohtajaa, edustaja Haataista, hyvästä yhteistyöstä, ihan niin kuin sivistysjaoston puheenjohtajaa, Mika Lintilää, hyvästä yhteistyöstä tämän budjetin osalta. Vaikka joskus poliittinen keskustelu voi olla ehkä repivääkin, niin tuntuu siltä, [Puhemies koputtaa] tämänkin keskustelun pohjalta, että sivistys, opetus, sen kehittäminen on asia, joka suuresti yhdistää tätä eduskuntaa.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-12-17T11:49:07,2025-12-17T11:55:34,Käsitelty,1.1 2025_131_126,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Ministeri Talvitie, enintään viisi minuuttia.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_127,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Mari-Leena,Talvitie,Tiede- ja kulttuuriministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä useampi edustaja nosti esiin luovien alojen kasvun ja potentiaalin, mahdollisuudet, muun muassa ainakin edustajat Kilpi ja Aalto-Setälä äsken. Tuon niistä esiin sen, että mehän olemme yhdessä, opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö, tehneet luovien alojen kasvustrategian alkuvuonna. Se on tärkeää siinä mielessä, että kuten kaikkinensa luovat alat koskettavat monia eri ministeriöitä, niin yhteisesti tehdyssä strategiassa pystytään tuomaan sellaisia toimenpiteitä, joissa katsotaan laajemmin kuin pelkästään yhdestä ministeriöstä. Siellä esimerkiksi rahoitus ja yritysten neuvontapalvelut ovat yksi asia, johon on paneuduttu, ja luoville aloille myöskin osana näitä t&k-panostuksia lisättiin yhdeksän miljoonan euron panostus. Siitä on käyty nyt alan kanssa keskustelua, siitä on käyty Business Finlandin johdon kanssa keskustelua, ja Business Finland on lähtenyt myöskin katsomaan ja niitä kriteereitä sillä tavalla kehittämään, ja myöskin alan toimijat ovat olleet mukana. Eli on oletettavaa, että siellä haut ovat täyttyneet ja sitten myöskin sitä kautta luoville aloille rahoitusta kohdentuu. Mutta kaikkinensa rahoituspoluissa on vielä sellaisia kohtia, joissa saattaa olla niin sanottua kuolemanlaaksoa, elikkä varmasti on vielä kehittämistä. Myöskin sääntelyä on siltä osin tehty. Nythän ensi keväänä myöskin maksuvelvoitetta suoratoistoyhtiöille valmistellaan, ja siinä on tavoite, että se tulee eduskuntaan ensi syksynä. Täällä sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Haatainen kysyi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyöstä ja tavoitteesta 2040. Meillä oli ohjausryhmä eilen viimeksi, ja tänään on parlamentaarinen työryhmä ja tavoitteet 2040. Pohja ja lähtökohta ovat se, että sivistys, demokratia, tieteen ja taiteen vapaus ovat sellainen pohja, mille halutaan tuleviakin tavoitteita asettaa. Sitten nähdään se, että on tärkeätä, että korkeakoulujen yhteistyö ja profiloituminen edelleen kehittyvät, pystytään rahoitusta ja rahoituspohjaa laajentamaan. Sitten on tärkeätä myöskin se, että pystytään sekä lukion että ammatillisen koulutuksen jälkeen suoraan avaamaan meidän nuorille niitä ovia korkeakoulutukseen. Me nähdään korkeakoulutuksen puolella yhtä tärkeäksi se, että sen koko ketjun pitää olla kunnossa. Eli vain se, että taustoista ja lähtökohdista riippumatta kaikilla on mahdollisuus peruskoulutukseen ja toiseen asteeseen, on polku, jolla me voidaan taata se, että korkeakoulutettuja on vähintään 50 prosenttia. Varmaan tullaan keskustelemaan ihan lähiviikkoina siitä, nostetaanko sitä tavoitetta yli 50 prosenttiin. Ja sanon vielä tähän, että ainakin itse henkilökohtaisesti näen maksuttoman korkeakoulututkinnon tärkeänä tavoitteena ja toivon, että ohjausryhmässä ja parlamentaarisissa työryhmissä se jaetaan laajasti. [Pia Lohikoski: On jaettu!] — Hyvä. Sitten edustaja Simula kysyi kansainvälisistä opiskelijoista. Mehän ollaan tehty näihin paljon toimenpiteitä viimeisen parin vuoden aikana. EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille tulevat lukukausimaksut katteellisiksi ensi vuoden syksystä. Tälle syksylle tulivat hakumaksu ja tiedonsaantioikeus korkeakouluille opiskelijoiden tiettyihin oleskelulupatietoihin. Jo viime syksynä tuli lukukausimaksuvelvollisuus, eli enää ei voi vaihtaa oleskeluluvan statusta, vaikka tekisikin töitä opiskelujen ohessa, ja näin ollen vapautua niistä lukukausimaksuista. Opetus- ja kulttuuriministeriö on kiinnittänyt huomiota myös opiskelijarekrytoinneissa käytettäviin agentteihin ja heidän ohjeistamiseensa, muun muassa eettisiin ohjeistuksiin. Sitten edustaja Kososelle kiitos tärkeistä nostoista ja myöskin monipuolisesti hyvistä nostoista ja esimerkeistä. Arvoisa puhemies! Loppuun ajattelin lukea runon. ”Joulu kurkistaa jo nurkan takaa. Ilmassa väreilee jotain erityistä, toivoa ja jännitystä. Se ajatukset, toimet ja toiveet valtaa, vaan sen sanomalle tärkein sydämessä kasvaa. Sydämellisesti tervetuloa, joulu.” Ja nyt ei voi lainata mitään suurta suomalaista runoilijaa, vaan on lainattava ihan itseään. [Naurua] Näillä sanoilla kiitos kaikille budjetin palautekeskustelusta ja myöskin siitä työstä, mitä kaikissa valiokunnissa on tehty. Ensi viikon osalta joulurauhaa kaikille.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2025-12-17T11:55:37,2025-12-17T12:01:23,Käsitelty,1.1 2025_131_128,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Sitten vielä ministeri Poutala., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_129,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Mika,Poutala,"Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri",,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Kari kysyi, kuinka tulisi tukea esim. Lahtea näissä suurtapahtumissa, ja tässä ehkä erityisesti nyt puhuttiin infrahankkeista. Nythän ensi vuoden budjettiin on esimerkiksi 350 000 euroa Lahden nimenomaan kisa-alueen äänentoistojärjestelmän uusimiseen, ja Lahden alueella myös esimerkiksi Launeen perhepuisto menee myös liikuntapaikkarakentamisesta. Eli tämä on tavoite, mutta kieltämättä meillä on aika pienet tukieurot. Meillä on kaksi miljoonaa euroa vuosittain näihin suurtapahtumiin varattu. Ensi vuonna se on 2,85 poikkeuksellisesti ehkä, mutta samaan aikaan meillä on myös tämmöisen suurtapahtumien tukemisen strateginen suunnittelu menossa, miten me voitaisiin saada näitä isoja tapahtumia, minkä budjetit ovat kieltämättä nousseet jo aika suuriksi, koska valtion tukeminen ei tähän tällä hetkellä oikeastaan riitä. Toki valtion tukeminen näissä suurtapahtumissa perustuu oikeastaan tappioiden takaamiseen enemmänkin kuin puhtaasti tukemiseen, jos tapahtuma on voitollinen, mutta sitten nämä infrahankkeet ovat vähän eri asia. Tämä voisi olla ehkä se hyvä suunta mennäkin. [Mika Kari: Hyvä suunta!] Sitten edustaja Hänninen kysyi tärkeän kysymyksen, miten tätä liikunnallista elämäntapaa saataisiin vielä lisättyä ja inspiroitua ihmisiä, ja tässä tietenkin positiivinen asia on tämä, että kouluihin tulee nyt tavoitteeksi ihan puhtaasti, niin kuin edustaja Hänninen nosti esille, tämä ”esimerkki on tärkeä asia”, ja minä sanoisin, että myös päättäjien esimerkki, miten me tuomme sitä esille, miten me sitä teemme, mutta ennen kaikkea tietenkin omien vanhempien esimerkki. Tätä yritän itse pitää esillä omien lapsieni kohdalla. Yksi asia, mikä myöskin auttaa tässä asiassa, on tämä kännykkäkieltoasia. Jos me kännykät saadaan kouluista pois vielä enemmän — nyt ollaan saatu jo osittain — niin kyllä se kannustaa siihen liikunnallisuuteen. Olen aika paljon kouluissa käynyt vierailemassa, ja nyt jo tulee semmoista viestiä oppilailta, että siellä on tylsää välitunnilla, kun ei saa räplätä kännykkää, ja sitten siellä alkaa tulemaan niitä ideoita, että mitä jos vaikka pelattaisiinkin jotain, niin se olisi ihan hyvä. Mutta yhdessäkin koulussa olin käymässä, ja he sanoivat, että on tylsää välitunnilla. Minä kysyin, minkä takia. No, kun on vain yksi koripallo. Siellä on kolme koria mutta yksi koripallo. Sitten minä vinkkasin sinne koululle, että mitä jos hommaisitte pari koripalloa lisää, niin voisi liikunta lisääntyä sinne. Haasteena oli se, että koripallot häviävät, niitä johonkin sitten katoaa. Nyt siellä sitten perustettiin tämmöinen vuokrausyksikkö, että siellä ovat nuoret ja lapset itse vuokraamassa toisilleen näitä välineitä, ja nyt ne kuulemma pysyvät sitten hyvässä mallissa. Eli ne ovat välillä pieniä asioita, millä saadaan lapsia liikkeelle muun muassa siellä kouluissa. Mutta minä en pidättele tämän enempää, minulle ei tullut tämän enempää kysymyksiä. Kiitos tästä keskustelusta — 54 minuutin puhetta, 10 vähän pidempää puhetta, ja täytyy sanoa, että tämänpäiväinen keskustelu kyllä paransi ainakin omaa uskoani politiikkaan ja tulevaisuuteen. Tätähän jaksaisi ehkä pidempäänkin kuin yhden kauden, jos se tämmöistä olisi. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Mika Poutala,1495,2025-12-17T12:01:41,2025-12-17T12:04:38,Hyväksytty,1.1 2025_131_130,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitokset ministeri Poutalalle. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään, ja sitä jatketaan myöhemmin tässä istunnossa.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_131_131,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä yleiskeskustelua opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokasta 29. — Edustaja Bergqvist poissa, edustaja Kaunistola poissa. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_131_132,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Sivistys on yhteiskuntamme kriisinsietokyvyn perusta. Se on osa varautumista ja kokonaisturvallisuuttamme. Siksi vastuumme on panostaa siihen myös silloin, kun julkinen talous on tiukoilla. Tässä talousarviossa panostukset sivistykseen eivät ole vain budjettirivejä, vaan ne ovat panostuksia turvalliseen arkeen, osaamiseen ja tulevaisuuteen. Turvallinen lapsuus ja mahdollisuus oppia ovat jokaisen lapsen perusoikeuksia, ja niistä pidetään kiinni. Arvoisa puhemies! Sivistyksen lisäksi turvallisuudellemme erittäin tärkeä tämän hallinnonalan kohta on liikkumisessa. Liikunta luo pohjan paitsi hyvinvoinnille myös turvallisuudelle ja toimintakyvylle. Meillä Suomessa tulisikin yhä enemmän kiinnittää huomiota lasten ja nuorten liikkumiseen. Siksi liikuntaan panostaminen myös tässä talousarviossa on perusteltua. Liikuntatoimen määrärahoja lisätään ensi vuoden talousarviossa noin kolmella miljoonalla eurolla kuluvaan vuoteen nähden. Nämä panostukset kohdistuvat liikunnallisen aktiivisuuden lisäämiseen sekä urheilun ja liikunnan suurtapahtumiin. Lisäksi perusopetuslakiin lisätty velvoite edistää lasten ja nuorten liikunnallista elämäntapaa ensi vuoden elokuusta alkaen vahvistaa tätä entisestään. Tämä on oikea linja, josta voimme olla ylpeitä. Arvoisa puhemies! Kolmantena haluan korostaa, että nuorisotyö on keskeinen osa ennalta ehkäisevää turvallisuuspolitiikkaa. Vuoden 2026 talousarviossa nuorisotyöhön esitetään 70,5 miljoonaa euroa. Me emme heikennä nuorisotyön perustehtävää, sillä määrärahan hienoinen lasku johtuu pääosin aiempien vuosien kertaluontoisista menoista. On tärkeää, että nuoret kohdataan ajoissa ja matalalla kynnyksellä ja että harrastaminen on aidosti mahdollista. Harrastukset, nuorisotyö ja turvallinen arki kulkevat käsi kädessä, ja juuri näihin rakenteisiin panostaminen on viisasta ja kauaskantoista politiikkaa. Arvoisa puhemies! Perustaidot, sivistys, nuorisotyö ja tutkimus eivät ole kuluja, vaan ne ovat investointeja Suomen tulevaisuuteen, turvallisuuteen ja menestykseen. Ne rakentavat myös perustaa yhteiskunnalliselle turvallisuudelle. Siksi näistä meidän tulee pitää kiinni myös vaikeina aikoina. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-17T18:10:07,2025-12-17T18:13:54,Käsitelty,1.1 2025_131_133,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Castrén, poissa. Edustaja Valtola, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_134,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Tässä talousarvioesityksessä jatketaan panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja osaamiseen, vaikka julkinen talous on edelleen tiukalla. Pääluokan menot ovat noin 9 miljardia euroa, joissa kasvua edelliseen vuoteen on 0,5 miljardia. Panostukset koulutukseen ovat panostuksia niin yksilöiden hyvinvointiin kuin yhteiskunnan menestymiseen ja muun muassa osaavan työvoiman saatavuuteen. Nämä ovat toimenpiteitä ja satsauksia, joilla luodaan kasvua pitkälle tulevaisuuteen. Jatkamme työtä sen eteen, että kokoomuksen tavoitteen mukaisesti jokainen lapsi ja nuori saa tarvittavat perustaidot ja -tiedot ja löytää vähintään yhden mieluisan harrastuksen itselleen. Määrärahoja kohdennetaan muun muassa oppimisen tuen uudistamisen toimenpiteisiin ja harrastamisen Suomen mallin edistämiseen. Juuri ministeriöstä lausunnolle lähtenyt osaamistakuu on osa tätä ketjua perustaitojen vahvistamiseksi. Osaamistakuun tavoitteena on varmistaa, että perusopetuksessa on kansallisesti yhtenäiset menettelyt, joilla jokainen nuori saa riittävät perustaidot jatko-opintoihin. Hallituskauden aikana perusopetusta tullaan vahvistamaan vuositasolla yli 200 miljoonalla eurolla. Hallitus satsaa myös tutkimus- ja kehittämistoimintaan kunnianhimoisesti. T&k-rahoitusta suunnataan Suomen pärjäämisen kannalta tärkeisiin kohteisiin, kuten korkeakoulujen t&k-toimintaan, EU:n rahoittamien t&k-hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen sekä tutkimusinfrastruktuureihin. Korkeakoulujen indeksikorotukset ovat edelleen voimassa, ja aloituspaikkamäärän lisäämiseen varataan pysyvä lisäys. T&k-rahoituksessa teemme merkittävät suorat kohdennukset korkeakouluille. Vaikka olemme joutuneet säästämään rahoituksesta kohdennuksien ja indeksikorotusten jälkeen, olemme kuitenkin korkeakoulujen rahoituksen osalta plussan puolella. Olemme myös päättäneet lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja sekä toteuttaa ilman korkeakoulupaikkaa jääneille, toisesta asteen koulutuksesta valmistuneille maksuttoman 30 opintopisteen opintosetelin avoimiin korkeakouluihin. Tämä pyritään saamaan voimaan jo kevään yhteishakuun. Tämä on osa tavoitettamme saada jokainen halukas nuori kiinni korkeakouluopintoihin ja matkalle toteuttamaan unelmiaan. On tärkeää, että perustaitoihin, koulutukseen ja osaamiseen ja tutkimukseen osoitetaan lisärahoitusta myös silloin, kun julkista taloutta on väistämätöntä sopeuttaa. Nämä panostukset ovat keskeisiä pidemmän aikavälin talouskasvun tukemisessa. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-12-17T18:14:03,2025-12-17T18:17:31,Käsitelty,1.1 2025_131_135,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Partanen poissa, edustaja Kosonen poissa, edustaja Kauma poissa, edustaja Hoskonen poissa, edustaja Sarkomaa poissa, edustaja Strandman poissa, edustaja Diarra poissa, edustaja Kilpi poissa, edustaja Honkonen poissa, edustaja Kalmari poissa, edustaja Räsänen, Päivi poissa, edustaja Tanus poissa, edustaja Sammallahti poissa, edustaja Kontu poissa. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_136,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! [Janne Jukkola: Paikalla!] — Paikalla. — Sen verran voin todeta tässä, että on ollut hyviä puheenvuoroja. Tässä aikaisempi edustaja, joka piti puheenvuoron liittyen tähän asiaan, hyvin kuvasi sitä, että työelämään tarvitaan osaamista, ja totta kai koulutuksella ja opetuksella on vaikutuksensa siihen, minkälaisia osaajia me saamme sitten tuonne tärkeään työelämään. Tässä vaiheessa haluan huomioida sen, että olettehan kyllä näillä päätöksillä hieman hiekoittaneet tätä polkua ja tätä tietä, mikä liittyy koulutukseen, saatavuuteen ja sitten myös sinne pahimmillaan työelämään. Elikkä tämä hallitushan on leikannut ammatillisesta koulutuksesta merkittävästi. Tämä hallitus on myös päättänyt aikuiskoulutustuen kokonaan. Tämä hallitus on poistanut koulutusvähennyksen. Tämä hallitus on poistanut koulutuskorvauksen. Elikkä tässä on aika monta tekijää, mitkä nimenomaan heikentävät sitä koulutusmahdollisuutta montaa eri kautta. Sillä tavalla olen kyllä huolissani siitä, mitä tämä hallituksen koulutuspolitiikka on tällä kaudella ollut, elikkä todella merkittäviä vaikutuksia on ollut varmasti juuri siihen, mitä olisi tärkeää huomioida, että saadaan osaamista ja työntekijät saisivat työmarkkina-arvoa omalta kohdaltaan parannettua, jotta he pystyisivät paremmin työllistymään ja kannattelemaan itseään tässä yhteiskunnassa. Sillä tavalla olen huolissani tästä tämän hallituksen koulutuspolitiikasta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-17T18:18:21,2025-12-17T18:19:45,Käsitelty,1.1 2025_131_137,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_138,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Suhonen innoitti puhumaan samasta asiasta. Toteaisin vain sen, että tässä pitäisi nähdä myöskin se, että perusta rakennetaan sieltä varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, toiselta asteelta sitten korkeakouluun, ja sitten tärkeä vaihe on se työuran aikaisen osaamisen ylläpitäminen. Siihen on nämä toimenpiteet, mitä edustaja Suhonen luetteli tässä: ammatilliseen koulutukseen 120 miljoonaa euroa, aikuiskoulutustuki 170 miljoonaa euroa, sitten koulutuskorvaus ja koulutusvähennys ovat yhteensä parinkymmenen miljoonan luokkaa. Aika isoista summista kuitenkin puhutaan, kun puhutaan osaamiseen liittyvästä asiasta. Mitä me juuri kaivattaisiin tulevassa työelämässä kaikilta? Juuri sitä osaamista tarvittaisiin, ja ne ihmiset pysyvät työelämässä parhaimmin ja ovat lyhyemmillä työttömyysjaksoilla, joilla osaaminen on päivitetty. Tämä kokonaisuus tässä pitäisi muistaa. Arvoisa puhemies! Pyysin tämän puheenvuoron sen vuoksi, että täällä ei kovinkaan paljon puhuttu siitä, kuinka paljon meidän lapsien määrä pienenee tässä 2030-luvun alkupuolelle mennessä: yli 90 000 lasta on meillä vähemmän perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Se on iso luku, kun katsotaan tätä kokonaisuutta. Ja kun sitten katsotaan esimerkiksi meidän peruskouluverkkoa, niin siellä taitaa olla niin, että joka viides pulpetti jää tyhjäksi. Ja sitten kun on semmoisia kuntia, joissa ei enää ole luokallistakaan syntynyt oppilaita, niin sen tietää, että me joudumme tässä perusopetuksessa aivan uusiin haasteisiin siinä, miten tarjoamme jokaiselle lapselle pedagogisesti hyvän opetuksen eri puolilla Suomea. Tämä on minusta semmoinen kysymys, josta pitäisi puhua enemmän, ja se on tässä tällä pääluokalla minusta se isoin kysymys nyt, kun tätä ruvetaan miettimään sitten jatkossa. Meidän pitää huolehtia siitä, että jokainen lapsi meidän pitää kuljettaa sieltä varhaiskasvatuksesta työelämään ja ketään tästä ei saa pudottaa tällä matkalla. Tämä on siinä semmoinen kysymys. Kun me rakennamme täällä perustan kunnolla, niin sitä on helpompi jatkaa sitten työuran aikana ja myöhemmin täydentää sitten eri opiskeluaiheilla. Tämä on meidän tämän kokonaisuuden kannalta tärkeä huomio. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-17T18:19:45,2025-12-17T18:22:34,Käsitelty,1.1 2025_131_139,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_140,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! En halua pitkittää iltaa, mutta näköjään on tullut muitakin puheenvuoropyyntöjä. — Vähän semmoinen omakohtainen näkökulma, kun nyt kuitenkin puhutaan laajemmin koulutuksesta ja osaamisesta ja sen keräämisestä: Siinä maailmassa, mistä itse olen lähtenyt liikkeelle pikkumaatilan nuorimmaisena ja käynyt kyläkoulun, meillä oli kuusi luokkaa, ja loppuvaiheessa, kun pääsin sieltä yläasteelle, siellä ei ollut joka luokalla ketään. Meitä oli 13 koko siinä koulussa, ja sitä kautta olen löytänyt sen polun lopulta yliopistoon ja nyt löytänyt itseni täältä. Niitä polunpäitä on tullut vastaan, ja niihin on pystynyt tarttumaan. Vanhemmat eivät ole työntäneet mihinkään, mutta he eivät ole estäneet, he ovat kannustaneet, aina nähneet, että jos on kiinnostusta johonkin, niin on annettu mahdollisuus sinne suuntaan lähteä. Tiedän monia, joilla kotona ei ole tällainen tilanne, vaan sanotaan suoraan, että ”ei sinusta ikinä tule mitään”. Tämä on sitten se toinen puoli. Nämä miljoonat ja sadat miljoonat ovat, totta kai, ehdottoman tärkeitä, mutta toinen puoli on se, minkälaiseen kulttuuriin vanhemmat kasvattavat, minkälaisen kannustuksen piiriin lapset kasvavat, mitä niistä lapsista tulee, ja se vaikuttaa monella muullakin elämän osa-alueella. Se ei määritä ihmistä, minkä tason koulutus on. Me ollaan ihmisiä ensin, mutta se koulutus antaa monia mahdollisuuksia elämässä eteenpäin. Joku saattaa löytää itsensä jopa täältä. Suomessa tämmöinen on mahdollista, ja tämä on aivan loistava juttu. — Kiitos, ei muuta. [Timo Suhonen: Loistava puheenvuoro!]", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-17T18:22:34,2025-12-17T18:24:12,Käsitelty,1.1 2025_131_141,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Valtola, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_142,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Tosiaan kävin omassa aiemmassa puheenvuorossani läpi, miten tähän opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan on varattu 9 miljardia euroa. Meillä on todella vaikea taloudellinen tilanne tällä hetkellä, ja myös OKM:n puolella on jouduttu tiettyjä kohdennettuja sopeutuksia tekemään. Yksi näistä on ollut ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkaus, joka on pyritty kohdentamaan sillä tavalla, että se kohdistuu opiskelijoihin, joilla on jo aiempi tutkinto olemassa, eli ei toisen asteen ilman tutkintoa oleviin opiskelijoihin. Aikuiskoulutustukikeskustelu käytiin tässä salissa jo aiemmin, ja siinä tuli hyvin esille, että se ei enää kohdentunut järkevästi ja aiheutti yhteiskunnalle käytännössä menoja sillä tavalla, että moni aikuiskoulutustuen käyttäjä oli jo korkeasti koulutettu ja he hakeutuivat sitten lisäkoulutuksiin, ja tällä oli myös aika merkittäviä työllisyysvaikutuksia eteenpäin. Mutta on todella tärkeää muistaa, että hallitus on hallitusohjelmassaan määrätietoisesti pyrkinyt kehittämään koko koulutuksen ketjua ja panostukset erityisesti perusopetukseen ovat olleet vahvoja, ja nytten panostetaan myös toisen asteen oppimisen tukeen merkittävästi. Sitten vielä tuohon osaajien kouluttamiseen: Hallitushan on kohdentanut tiettyjä määrärahoja esimerkiksi ensi vuodelle. Varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaa pyritään ratkaisemaan täydennyskoulutusmallin jatkolla, johon osoitetaan kuusi miljoonaa euroa rahoitusta. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-12-17T18:24:13,2025-12-17T18:26:35,Käsitelty,1.1 2025_131_143,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_144,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä edustajat Suhonen, Lyly ja Kallio ovat kiinnittäneet huomiota erittäin tärkeään kysymykseen. Voisi puhua siitä koulutuksellisen tasa-arvon edistämisestä, joka on ollut Suomessa vuosikymmenten iso hanke. Siellä on saavutettu aikoinaan peruskoulua ja ammatillisen koulutuksen uudistamista ja maakuntayliopistot, ammattikorkeakoululaitosten pystyyn nostaminen ja sitten viimeisimpänä tietysti tämä edellisen kauden oppivelvollisuuden laajentaminen — ne ovat olleet merkittäviä askeleita eteenpäin koulutuksellisen tasa-arvon suuntaan. Nythän me voimme havaita, että tämä niin sanottu säätykierto on hidastunut, tyrehtynyt ja osittain mennyt taaksepäin. Eli kun sotasukupolvet, jälleenrakennussukupolvet kannustivat jälkeläisensä opintielle ja sitten saatiin sosiaalisia etuuksia, opintolainat ensiksi ja sitten opintotuet, tämä tie omien kykyjen mukaan edetä Suomessa ja Pohjoismaissa nousi ihan maailman huipulle, mutta nyt tämä reitti näyttää heikentyneen, ja se on vakava ongelma; se on meidän suuria saavutuksiamme, pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja sivistysystävällisen yhteiskunnan saavutuksia, ja siitä pitää kantaa huolta. Se koskee tätä työssä tapahtuvan ammatillisten taitojen ylläpitämisen korostamista, jossa nyt on selvästi menty takapakkia, se koskee peruskoulun pitämistä laadukkaana, ja uutena ilmiönä se koskee digitaitojen saamista tasavertaisesti kaikkien lasten ja nuorten saataville. Siinä on ehkä tapahtunut yksi keskeinen syy siihen, että tämä kierto luokasta toiseen on hidastunut, kun tämä tämmöinen kannustava elementti uusien osaamisalojen puolella on paljon vahvempi koulutettujen, parempiosaisten vanhempien puolelta ja sitä eivät sitten nykykoulu ja opintie pysty riittävästi tasaamaan. Siinä on paljon tehtävää, tietysti näitten sosiaalisen puolen toimien, opintotuen kattavana pitämisen ohella. Tälle tielle kyllä kannustamme hallitustakin vaihtamaan takaisin, koska se on juuri Pohjoismaissa ja Suomessa havaittu keskeiseksi hyvinvointiyhteiskuntaa ylläpitäväksi ja rakentavaksi. On myöskin talouskasvun ja tulevaisuuden kannalta tärkeätä, että mahdollisimman iso osa ikäluokista koulutetaan niin pitkälle kuin mahdollista kykyjensä mukaan ja että siten myös tuottavuuden ja hyvinvoinnin kasvu varmistetaan.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-12-17T18:26:35,2025-12-17T18:29:38,Käsitelty,1.1 2025_131_145,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kaunistola, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_146,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! On tärkeää, että talousarvioesityksessä näkyy tänäkin vuonna hallituksen tahtotila panostaa oppimiseen ja koulutukseen. Koulutukseen panostaminen on panostamista hyvinvointiin, osaamiseen, kasvuun ja innovaatioihin, toisin sanoen yhteiskuntamme menestymiseen. Määrärahoja kohdennetaan esimerkiksi niin perusopetukseen ja oppimisen tuen uudistamiseen kuin korkeakoulutukseen ja esimerkiksi t&k-toimintaan. Korkeakoulukentällä tehdään jälleen esimerkiksi lisäyksiä aloituspaikkoihin ja niihin kohdistuviin määrärahoihin niin, että ne soveltuvat ja vastaavat kysyntään ja tarjontaan. Olemme sitoutuneet tekemään määrätietoisesti toimia sen eteen, että korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä saadaan nostettua mahdollisimman lähelle 50:tä prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi toteutetaan esimerkiksi 30 opintopisteen maksuton opintoseteli avoimeen yliopistoon tai korkeakouluun niille, jotka jäävät ilman opiskelupaikkaa toisen asteen jälkeen. Opiskelupaikkojen vähäisyys ja kova kilpailu opiskelupaikoista vaikeuttaa useiden nuorten kohdalla korkeakoulututkinnon hankkimista, oman uran aloittamista ja edistämistä ja myös omien unelmien toteuttamista. Uusi opintoseteli on investointi nuorten tulevaisuuteen, sillä se mahdollistaa nuorille joustavamman polun unelmiensa toteuttamiseen ja tavoitteluun. Arvoisa puhemies! Myös ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen esitetään yhteensä noin 1,4 miljardia euroa. Tässä on noin 43 miljoonaa euroa lisäystä tämän vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna. On tärkeää, että myös toisen asteen koulutustarjonta on laaja mahdollistaen monipuolisesti omien unelmien ja haaveiden tavoittelun. Malliesimerkki toisen asteen koulutuskentän monipuolistamisesta löytyy kotikaupungistani Porista. Kesän kynnyksellä opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyi Svenska Kulturfonden i Björneborgin hakemuksen laajentaa opetuslupaansa niin, että lukiossa voidaan aloittaa kansainvälinen IB-linja. IB-lukiot avaavat nuorille kansainvälisesti tunnustetun väylän jatko-opintoihin Suomessa tai ulkomailla ja näin ollen tarjoavat nuorille samalla erinomaiset valmiudet työelämään, jossa kielitaito, kulttuurien tuntemus ja globaali osaaminen ovat yhä tärkeämpiä. Lisäksi kansainvälisten opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen ympäri Suomen lisää alueidemme elinvoimaa. Tarvitsemme tulevaisuudessa enenevässä määrin kansainvälistä työvoimaa, ja siksi onkin keskeistä, että tarjoamme myös heidän mukanaan tuleville perheille opiskelu- ja kouluttautumismahdollisuuksia. Näitä mahdollisuuksia on tärkeää lisätä niin ammattikoulujen kuin lukionkin puolella. Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi haluaisin lyhyesti palata t&k-toiminnan panostuksiin. T&k-rahoitusta suunnataan Suomen pärjäämisen ja kilpailukyvyn kannalta tärkeisiin kohteisiin, kuten korkeakoulujen t&k-toimintaan sekä EU:n rahoittamien t&k-hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen ja tutkimusinfrastruktuureihin. Lisäksi esimerkiksi jo aiemmin päätettyyn tohtoripilottiin on varattu ensi vuodelle tuo 86 miljoonan euron rahoitus. Olemme vahvasti sitoutuneet valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen nostoon, ja nämä panostukset tulevat myös maksamaan itsensä takaisin pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Korkean tason osaaminen ja t&k-toimintaan panostaminen ovat koko Suomen kehittymisen, tuottavuuden kasvun, innovaatioiden, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta. Näistä panostuksista emme voi tinkiä, emmekä siksi tingi. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-12-17T18:29:42,2025-12-17T18:33:57,Käsitelty,1.1 2025_131_147,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_148,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Piti vielä ottaa toinen puheenvuoro tuohon, kun kuuntelin sieltä vasemmalta reunalta historiaa, mitä on tapahtunut ja kuinka huonosti hallitus on toiminut. Ymmärrän toki, että meidän pitää tuntea se historia ja pitää tuntea tämä päivä, että voidaan oppia virheistä ja tehdä parannuksia monessa asiassa. Eli katsoin tuon otsikon, ja se on budjetti ja talousarvio 2026, jota nyt sitten arvioidaan tällä hetkellä, mutta meillä sananvapauteen liittyen on tietysti mahdollista käyttää puheenvuoroja hyvin laajasti. Kyllä nämä kaikki liittyvät varmaan myös ensi vuoteen. Varmasti kaikki tiedetään, että rakenteet ja suhdanteet ovat ratkaisseet tätä elämää, ja varmaan menen tuonne seuraavan puheenvuoron piikkiin myös, että niihin rakenteisiin on puututtu, ja voin luvata teille, että pian tuloksia näkyy, pian tuloksia näkyy. En puhu, että nurkan takana ne olisivat tulossa, mutta rakenteet pitää saada myös näissä asioissa kuntoon. Edustaja Lyly totesi varhaiskasvatuksesta ja perustuksista ensimmäisissä puheenvuoroissaan, että niiden on oltava kunnossa, ja se on aivan totta. Silloin kun me puhutaan niistä perusasioista, niin puhutaan siitä, että ihan sieltä neuvolasta lähdetään varhaiskasvatukseen, ja semmoinen slogan on ihan meidän kaikkien hyvä opetella, että hyvin hoidettu varhaiskasvatus on parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Uskon, että kaikki täällä tilassa olevat ja yleisö kannattavat tätä slogania. Perusopetukseen on laitettu 200 miljoonaa lisää, eli on haluttu suunnata sitä rahaa sinne, koska aivan liian paljon on nuoria miehiä, jotka tulevat peruskoulun jälkeen eivätkä osaa lukea tai kirjoittaa tai eivät ymmärrä lukemaansa. Eli perustat, toivo ja luottamus, ratkaisevat lopputuloksen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-17T18:33:57,2025-12-17T18:36:09,Käsitelty,1.1 2025_131_149,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_150,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Pari kommenttia, ensinnäkin tähän 1,4 miljardiin: jos siihen tulee 40 miljoonaa, vähän yli, niin se on noin kolme prosenttiyksikköä, ja se on käytännössä inflaatiotarkastus siihen tasoon tästä vuodesta ensi vuoteen, eli se ei ole määrärahalisäys tässä mielessä, koska toiminnot varmaan maksavat enempi kuin sen kolme prosenttiyksikköä. Aikuiskoulutustuesta täytyy sanoa se, että yli 30 000 käytti sen, ja sitä oltaisiin voitu kehittää niin, että sitä olisi ohjattu enempi työvoimapula-ammatteihin ja työvoimapula-aloille, jolloin se olisi ollut toimintana vielä tärkeämpää. Kyllähän nytkin sitä erikoistumisopiskelua opettajat kävivät, palokunnassa paloesimiehet opiskelivat sillä ammatinjatkoa ja noin poispäin. Kyllä siellä paljon hyvää oli, että olisi pitänyt se hyvä säilyttää ja sitten tehdä sellaista suuntautumista, että sillä pystyttäisiin viemään ehkä pitemmällä päivämäärällä, mikä meidän esityksessä oli, että 320 päivää niille, jotka opiskelevat työvoimapulan ammatteihin ja aloille, ja niille, joilla on toisen asteen tai matalampi koulutus, ja sitten kaikille muille olisi ollut 120 päivää. Olisi kohdennettu sitä, ja se olisi pitänyt käyttää hyväksi. Meidän iso haasteemme tulee olemaan, että me pystytään se osaaminen pitämään ajan tasalla. Sitten tästä ikäluokkakeskustelusta vielä. Edustaja Honkonen tuossa päivällä puhui aika hyvin siitä, että jos meillä 43 000 lasta syntyy vuodessa ja meillä on 50 000 korkeakoulupaikkaa, niin voidaan kysyä, menevätkö nämä kaikki lapset korkeakouluihin vai käykö meidän korkeakouluille tässä sillä tavalla, että ne kilpailevat opiskelijoista — ja mistä ne saavat ne opiskelijat, niin he tulevat varmaan ulkomailta meille opiskelemaan. Tämäkin on semmoinen asia, josta me ollaan aika vähän puhuttu täällä, ja se on niitä isoja kysymyksiä jatkossa, ja mitkä oppilaitokset sitten tavallaan jäävät henkiin, kun tämmöinen tilanne tulee olemaan, ja kuinka ne jatkossa rahoitetaan. Nämä ovat periaatteellisesti isoja kysymyksiä, ja kuitenkin meidän pitäisi pystyä järjestämään omille lapsillemme erittäin korkeatasoinen koulutus läpi koulujärjestelmän. Sitten viimeiseksi vielä, arvoisa puhemies, sanoisin, että kun on selvitetty tämä alkupää, niin sitten työuran aikana työn ja opiskelun yhdistäminen on ykköskysymyksiä. Välillä pitää heittäytyä opiskelemaan ja päivittää se osaaminen, nostaa se tutkintotaso ylöspäin ja näin poispäin. Meidän pitää nyt tällaiset haasteet ratkaista tässä matkalla. Minä luulen, että me ollaan kaikki yhtä mieltä, että meidän pitää satsata osaamiseen, mutta siihen myös pitää satsata. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-17T18:36:09,2025-12-17T18:39:07,Käsitelty,1.1 2025_131_151,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Valtola, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_152,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Tällä hetkellä tätä korkeakoulutuksen sijoittumista ja tulevaisuutta pohditaan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyössä, joka tähtää pitkälle 2040-luvulle. Kyllähän, kun näitä kuulemisia on tehty, siellä esimerkiksi teknologiateollisuus ehdottaa, että korkeakoulutettuja pitäisi olla 70 prosenttia ikäluokasta, eli mennään koko ajan osaamisessa eteenpäin. Meillä tosiaan ikäluokat näyttävät tällä hetkellä siltä, että vuonna 2030 emme pääse tähän 50 prosentin tavoitteeseen mutta 2035 jo pääsemme, ja sitten tämä ikäluokkien raju pieneneminen tulee johtamaan siihen, että esimerkiksi 60 prosenttia ikäluokasta tulee olemaan hyvinkin todennäköisesti korkeakoulutettuja silloin. On ollut tärkeää puhetta tästä koulutuksen tasa-arvosta, mikä on äärettömän tärkeä ja näkyy myös tässä ensi vuoden budjetissa. Koulutuksen tasa-arvohan alkaa jo siellä ensimmäisinä ikävuosina, ja tätä hallitus tukee Lukulahja lapselle ‑toiminnalla, johon osoitetaan nyt pysyvästi 350 000 euroa vuodessa, eli käytännössä jokaiselle lapselle annetaan kirjakoti, jotta sitten vanhemmat pystyvät hänelle lukemaan tai pystyy itse lukemaan. Lisäksi kansallisen lukutaitostrategian toimeenpanoa jatketaan. Lukutaito-ohjelma tukee kaikkien ikäisten lukemista ja lukutaitoa. Sitten varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen tasa-arvoavustusten määrärahataso vakiinnutetaan noin 50 miljoonan euron tasoon, tehdään tästä vakituinen. Tällä on tarkoitus vahvistaa lasten ja nuorten tasa-arvoista ja yhdenvertaista kehitystä kohdentamalla tukea niille päiväkodeille ja kouluille, jotka sijaitsevat sosioekonomisesti huono-osaisilla alueilla. Tämän lisäksi opetuksen järjestäjien edellytyksiä vahvistaa S2-opetusta sekä opetuksen vaikuttavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta parannetaan tämmöisellä kertaluontoisella 8 miljoonan euron panostuksella. Lisäksi uutena panostuksena esitetään valmistavan opetuksen lisäopetukseen 13,8 miljoonan euron korotusta yhteensä 20,3 miljoonaan. Sitten esimerkiksi tähän liittyen, että joka puolella Suomea lukiokoulutus olisi mahdollista, syrjäisempien koulujen rahoitusta lisätään. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.1.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-12-17T18:39:08,2025-12-17T18:42:12,Käsitelty,1.1 2025_131_153,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Esitellään työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 32. Pääluokan yleiskeskustelua jatketaan tässä vaiheessa enintään kello 14:ään asti. — Jaoston puheenjohtaja, edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_131_154,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tervetuloa keskusteluun, jossa keskustellaan siitä, miten kakku leivotaan. On paljon väkeä paikalla, mikä on mielenkiintoinen ja tärkeä asia. Tämä TEMin pääluokka on monella tavalla mielenkiintoinen, koska siellä on hyvin erilaisia asioita samassa pääluokassa. Se jakaantuu viiteen lukuun: hallinto, uudistuva uudistuminen ja vähähiilisyys, työllisyys ja yrittäjyys, yritysten erityisrahoitus ja kotoutuminen. Hallintoluku, joka on ensimmäinen, voi antaa vähän väärän käsityksen, mutta sen alaisuudessa on kahdeksan erittäin tärkeätä keskusvirastoa. Luettelen ne tässä vain lyhyesti: elinvoimakeskukset, Geologian tutkimuskeskus, Business Finland, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Patentti- ja rekisterihallitus, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Energiavirasto sekä nyt myös Huoltovarmuuskeskuksen infrarahoitus, ja lisäksi sitten VTT Oy, jolle on kohdennettu peräti 200 miljoonaa euroa. Suurin tästä 3,5 miljardin kokonaisuudesta on luku uudistuminen ja vähähiilisyys, 1,5 miljardia, jossa on tki-rahoitusta 670 miljoonaa ja lainoja tki-toimintaan noin 150 miljoonaa. Siellä on myös energiatuki 277 miljoonaa, sähköistämistuki 150 miljoonaa ja uudistuvan energian tuotantotuki 240 miljoonaa. Sitten tämä työllisyys- ja yrittäjyyskokonaisuus, joka on noin 95-prosenttisesti EU-rahoitusta. Siihen tulevaa kansallista rahoitusta on 639 miljoonaa, yritysten erityisrahoitus 88 miljoonaa, ja siinä ovat hyvin tärkeänä asiana Finnveran takaukset ja niihin annettava suostumus, ja sitten kotoutuminen noin 350 miljoonaa, joka käytännössä on kokonaisuudessaan valtion tukea kunnille. Mutta otan tässä esille nyt niitä nostoja, joita valiokunta teki, ja sieltä erityisesti otan esille sen, mitä totesimme tuosta puhtaasta siirtymästä, ihan pari virkettä: ”Siirtymistä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa tuetaan työ- ja elinkeinoministeriön pääluokassa useilta eri momenteilta.” Edelleen todetaan: ”Valiokunta toteaa, että puhdas siirtymä on Suomen talouskasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn näkökulmasta merkittävä mahdollisuus.” Tässä yhteydessä valiokunta kiinnittää myös huomiota siihen, että ei pelkästään energiantuotanto vaan myös sähkönkäyttö. Me tarvitsemme lisää sellaista tuotantoa, joka on sähköintensiivistä. Tässä mietinnössä todetaan suoraan, että ”valiokunta pitää tärkeänä, että omistajaohjaus ottaa hallituksen kirjaukset huomioon ja kiirehtii Fingridin kantaverkon laajentamista sekä valtakunnallisesti että erityisesti itäisen Suomen tilanteen huomioiden”. Nuorten rekrytointitukeen, 30 miljoonaa, on tehty tällainen hallinnollis-tekninen muutos, että voidaan varmistaa sen rahan käyttö vielä vuonna 27, jos maksatukset menevät kuitenkin seuraavan vuodenvaihteen yli. Mutta se on tekninen muutos, ja tämä 30 miljoonaa euroa tässä on erittäin tärkeä. Valiokunta ja sitä ennen jaosto keskustelivat aika laajasti tästä Itä-Suomen erityistilanteesta. Siitä on oma pieni luku tässä valiokunnan mietinnössä, ja viimeisessä virkkeessä todetaan, että ”valiokunta pitää perusteltuna edistää erityistalousaluekokeilun valmistelua ja toteuttamista”. Yritysrahoituksen saatavuudesta erityisesti mikroyrittäjille ja pienyrittäjille ja sen saamisesta pankista, joka todettiin vaikeaksi, käsittelimme verraten laajasti, ja siitä on oma kannanottonsa sitten täällä valiokunnan mietinnössä. Nämä olivat sellaisia valiokunnan korvamerkittyjä asioita, jos näin sanon. Kaiken kaikkiaanhan lisäyksiä tehtiin hyvän tavan mukaan vain vähän, yhteensä noin vajaan kahden miljoonan euron edestä. Lopuksi totean vielä kaksi huolta, jotka valiokunta aika voimakkaastikin nosti esille. Ne käyvät ilmi tuolta tekstistä aika selkeästi. Innovaatiorahoituksen kehitys ei kaikesta huolimatta näytä myönteiseltä, vaikka tki-rahoitus kokonaisuutena kasvaa. Täällä on erittäin voimakkaasti todettu, että valiokunnan asiantuntijakuulemisessa esitetyn arvion mukaan leikkaukset vaikuttavat noin tuhanteen yritykseen, jotka ovat kooltaan pääosin pieniä ja mikroyrityksiä. Sitten tämä työllisyystilanne tietysti on erittäin vaikea, ja siinä kiinnitimme huomiota siihen, että hyvinvointialueiden ja työllisyysalueiden kanssa pitäisi tehdä vakavasti yhteistyötä, jotta se erityisen vaikeasti työllistettävä pitkäaikaistyöttömien ryhmä saataisiin oikeiden tukien taikka toimenpiteiden kohteeksi. Tässä noin lyhyesti tiivistettynä hyvin tärkeän pääluokan keskeiset asiat.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-12-17T12:05:05,2025-12-17T12:10:27,Käsitelty,1.1 2025_131_155,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitokset esittelystä. — Ja sitten ministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_156,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Matias,Marttinen,Työministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia paljon, arvoisa rouva puhemies! Hyvät kansanedustajat! Me käsittelemme valtion talousarviota edelleen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Suomen asema kansainvälisillä markkinoilla ei ole ollut helppo. Se on näkynyt talouden heikkona kasvuna, mikä määrittää myös työllisyysasteemme kulloisenkin kurssin. Näitä faktoja ei käy kiistäminen. Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Yhtä lailla on kuitenkin tunnistettava ja tunnustettava ne asiat, jotka antavat meille toivoa. Tosiasia on myös se, että työllisten määrä on kasvanut kahden edellisen kuukauden ajan. Arvioidaan, että teknologiayritysten investoinnit ovat kääntyneet jo loppuvuoden aikana jälleen kasvuun. Samaan aikaan olemme saaneet lukea myös positiivisia uutisia uusista tilauksista ja investoinneista: Jättimäinen risteilijätilaus Turun telakalle. Jäänmurtajakaupat työllistävät telakoita niin Helsingissä, Porissa kuin Raumalla. Poriin suunnitellaan 400 miljoonan euron vanadiinintuotantolaitosta, jota myös valtiovalta investointituellaan edistää. Uudenkaupungin autotehtaalla aloitetaan panssaroitujen ajoneuvojen valmistus, ja hyvät kansanedustajat, tulin juuri äsken Karjaalta, missä Sisu Auto ja Valmet Automotive ilmoittivat uudesta yhteistyösopimuksesta. Tämän myötä uusia työpaikkoja Uuteenkaupunkiin autotehtaalle arvioidaan syntyvän noin 300 ensi vuoden aikana. Eli hyviä uutisia saadaan myös vakavan ajan keskelle. Toisinaan tuntuu, että ainoastaan synkemmät huomiot nousevat esille. Se pirujen maalaaminen seinille ei kuitenkaan auta mitään, päinvastoin. Se, mitä Suomi tarvitsee, on tekoja, jotka koskevat yrittäjyyttä, työntekoa ja uusia investointeja. Rouva puhemies! Tämä hallitus on keskittynyt juuri näiden uudistusten läpivientiin. Me uudistamme rakenteita, jotka ovat jääneet aiemmin uudistamatta. Me teemme ne uudistukset, jotka edesauttavat yritysten kasvua ja ihmisten työllistymistä. Olemme mahdollistaneet paikallisen sopimisen jokaiselle suomalaiselle yritykselle. Olemme päivittäneet lakkolainsäädännön 1940-luvulta tähän päivään. Olemme purkaneet yritysten byrokratiaa painottaen erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Olemme muuttaneet verotusta niin, että työtä tekeville jää jatkossa verojen jälkeen suurempi osuus omaan taskuun. Se on kuitenkin oikein, eikö niin? Keskitymme edelleen parantamaan yrittäjyyden edellytyksiä purkamalla sääntelyä ja parantamalla rahoituksen saannin mahdollisuuksia. Hankintalain uudistuksella mahdollistamme paikallisten yritysten osallistumisen julkisiin hankintoihin. Palkkaamisen edellytyksiä parantavilla uudistuksilla tuomme toivoa moniin koteihin. Työllisyyspalveluissa kevennämme palveluprosessin kaavamaisuutta, jotta jatkossa työnhakijat saisivat yksilöllisempää ja heille sopivinta palvelua. Laajennamme myös tulorekisterin käyttöä vaikuttavampien palveluiden takaamiseksi. Tätä koskeva hallituksen esitys lähtee tällä viikolla lausunnoille. Rouva puhemies! Haluan nostaa esille vielä loppuun kaksi tärkeää panostusta ja kokonaisuutta, mihin myös jaoston puheenjohtaja tässä lopussa puheenvuorossaan viittasi: nuorten työllistyminen ja investointien vauhdittaminen. Nuorten työllistymisseteliin kohdennetaan siis yhteensä 30 miljoonan euron määräraha. Tämän turvin yrityksille voidaan korvata puolet palkasta, mikäli nämä palkkaavat töihin alle 30-vuotiaan työttömän nuoren. Seteli mahdollistaa työllistymisen ensi vuonna tuhansille nuorille, jotka ovat tällä hetkellä vailla työtä työelämän ulkopuolella. Taas toisaalta investointeja tullaan vauhdittamaan lähes 160 miljoonan euron kasvupaketilla, joka on juuri julkaistu meillä ministeriössä. Varoja kohdennetaan tässä yhteydessä tuntuvasti erityisesti pk-yritysten investointien vauhdittamiseen. Kasvupaketin odotetaan vivuttavan liikkeelle uusia investointeja jopa yli miljardin euron edestä. On selvää, että tämän kautta tultaisiin näkemään myös myönteisiä työllisyysvaikutuksia. Lopuksi, rouva puhemies, haluan kiittää eduskunnan valiokuntia ja valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaostoa talousarvion laadukkaasta käsittelystä ja erittäin perusteellisesta mietinnöstä ja myös jaoston puheenjohtajaa hyvistä huomioista, mitä toitte tässä keskustelussa jo esille. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-12-17T12:10:30,2025-12-17T12:15:14,Hyväksytty,1.1 2025_131_157,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitokset ministerille. — Sitten ministeri Puisto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_131_158,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitoksia eduskunnan valiokunnille ja valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaostolle ja sen puheenjohtajalle, edustaja Lindénille hyvästä esittelystä ja avaussanoista, myös näistä nostoista, mitä teitte, ja koko talousarvion valmistelusta ja käsittelystä kuluneen syksyn aikana. Epävarmuustekijöistä johtuen talouskasvu on ollut yhä sitkaista. Suomen bkt:n kasvun luvut Suomen Pankin syyskuisen ennusteen mukaan tälle vuodelle ovat 0,4 prosenttia, seuraavalle vuodelle 1,4 prosenttia ja vuodelle 2027 1,6 prosenttia, ja komission luvut noin kuukauden takaa ovat 0,1 prosenttia, 0,9 prosenttia seuraavalle vuodelle ja puolitoista prosenttia vuodelle 27. Talouden vire on ollut loppuvuonna paranemaan päin. Tilastokeskuksen mukaan tammi- ja lokakuun välisenä aikana teollisuuden saamien uusien tilausten arvo oli 6,9 prosenttia vuoden takaista suurempi. EK:n lokakuun suhdannebarometrin mukaan teollisuustuotanto kääntyi kolmannella neljänneksellä uuteen kasvuun vaisumman kevään ja kesän jälkeen. Seuraavan kolmen kuukauden aikana teollisuus odottaa tuotannon jatkavan kasvua. Tänä vuonna investoinnit kasvavat kahden laskuvuoden jälkeen. Rakentamisen tuotannon kehitys on ollut vielä miinuksella, mutta asuntopuolellakin näkyy positiivisia merkkejä: omistusasuntojen kauppa käy paremmin, ja vuokra-asuntomarkkina suurissa kaupungeissa on elpymässä. Yrityssektorin näkymät ovat yleisellä tasolla kohentuneet. Myös nostaisin esiin sen, että startup-kentässä on varsin positiivista kehitystä ollut jo pitempään, eli tällä sektorilla startup-yritysten liikevaihto on noin 12,5 miljardia euroa ja ne työllistivät 50 000 ihmistä, mikä on tietysti hieno uutinen. Puhdas siirtymä tarjoaa edelleen kasvumahdollisuuksia sekä energia- että muulle teollisuussektorille, eikä sovi unohtaa myöskään kotimaisen meriteollisuuden kasvumahdollisuuksia, mitä nyt näkyy Turussa. Siellä on pitkä aiesopimus risteilijöille ja sitten Raumalla ja Helsingissä jäänmurtajille. Nämä tilaukset avaavat mahdollisuuksia myös muulle turvakriittiselle viennille liittolais- ja kumppanuusmaihin. Energiasiirtymän ja uuden teknologian käyttöönottoon liittyvät investoinnit kasvavat. Edullinen ja vakaa päästötön sähköntuotanto ja viileä ilmasto houkuttelevat Suomeen investointeja, konkreettisena esimerkkinä eri puolille Suomea suunnitteilla olevat datakeskushankkeet. Kasvun haasteisiin vastataan tulevan vuoden talousarviossa panostamalla infrahankkeisiin sekä investoimalla t&k-toimintaan. Investointeja suunnataan kasvun aikaansaamiseen pidemmällä aikavälillä muun muassa osaamisen kehittämiseen ja puhtaan siirtymän edistämiseen. Yritysten on lisättävä aineettomia investointeja arvonlisän ja tuottavuuden parantamiseksi. Lisäksi julkista rahoitusta on käytettävä entistä tehokkaammin uusien toimialojen kasvattamiseen ja elinkeinorakenteen monipuolistamiseen. Investoinnit voivat nostaa tuottavuutta, mutta hyvä tuottavuuskasvu parantaa kannattavuutta ja lisää investointeja. Investointeja lisäävät myös puolustushankinnat, jotka kasvavat tänä vuonna selvästi ja joiden taso pysyy korkeana myös tulevina vuosina. Kasvavat puolustusmenot lisäävät kuitenkin painetta julkiselle velkaantumiselle. Lisäksi kotitalouksien heikko luottamus jarruttaa osaltaan kasvun voimistumista. Pidemmän aikavälin haasteen kansakunnalle aiheuttaa julkisyhteisöjen syvä rakenteellinen epätasapaino sekä julkisen talouden kestävyysvaje. Koskien talousarviota ensi vuodelle työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 3,55 miljardia. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemisen rahoitus on yhteensä noin 690 miljoonaa euroa, missä on kasvua noin 150 miljoonaa euroa kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon nähden. Teknologian kehittämiskeskus VTT Oy:n valtionavustus ensi vuonna on noin 128 miljoonaa. Vastaavasti VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuurin erityisavustukset tulevana vuonna ovat 45 miljoonaa euroa. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lainoihin esitetään 147,3 miljoonaa euroa. Lisäksi laivanrakennuksen innovaatiotukeen esitetään 20,9 miljoonaa euroa ja Suomen Teollisuussijoitus Oy:n pääomasijoitukseen kohdennetaan 50 miljoonaa. Eli tällä yhteensä yli miljardin euron panostuksella hallitus luo edellytyksiä elinkeinoelämän kasvulle sekä parantaa perustaa houkuttelevalle investointiympäristölle niin kotimaisille kuin ulkomaalaisille yrityksille. Lisäksi haluan myös lopuksi kiittää valtiovarainvaliokuntaa, joka talousarviomietinnössä on lisännyt vielä erinäisiä panoksia noin kahdella miljoonalla muun muassa matkailuun, Etelä-Karjalan yrittäjille, Music Finlandille, mikro- ja yksinyrittäjille ja Suomen Yrityskummeille ja vielä monille muillekin. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-12-17T12:15:18,2025-12-17T12:20:49,Käsitelty,1.1 2025_131_159,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitokset ministerille. — Näyttää siltä, että on tarvetta lyhyttahtiseen keskusteluun, elikkä pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää minuutin puheenvuoron, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan. — Edustaja Lindén.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_160,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Pikkuisen pitäydyn vielä vähän äskeisessä roolissa, ja haluan ottaa uudelleen esille tämän, mitä valiokunta totesi tästä innovaatiorahoituksesta. En nyt tästä syytä hallitusta, vaan mehän olemme yhdessä, puolueet, täällä päättäneet, että tki-rahoitusta lisätään, mutta tässä meidän prosessissa ja hallinnossa on jotain sellaista, että näyttää olevan vaikeata kohdistaa sitä nimenomaan sellaisiin nuorten yrittäjien yrityksiin, joissa tietysti se rahoitus on aina riskaabelia. Valiokunta toteaa tästä ihan selkeästi, että valiokunta pitää valitettavana, että innovaatio- ja elinkeinorahoituksen valtuutta on kahtena viime vuonna merkittävästi pienennetty, sillä vuodelle 24 oli käytettävissä noin 79 miljoonaa euroa ja vuonna 25 noin 54 miljoonaa euroa. Nyt käytettävissä olevasta noin 27,5 miljoonasta 10 miljoonaa euroa on varattu av-tuotantokannustimeen ja noin 17,5 miljoonaa euroa muuhun innovaatio- ja elinkeinorahoitukseen. Eli tässä meillä on nyt joitain sellaisia jarruja. Jos ministeri Puisto pystyisi tästä jotain kertomaan, niin se olisi hyvä asia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-12-17T12:21:06,2025-12-17T12:22:22,Käsitelty,1.1 2025_131_161,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Satonen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_162,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ministeri Marttinen toi täällä hyvin esille sen, että työttömyyden lisäksi meillä kasvaa myös työllisyys. Itse asiassa kun täällä aina puhutaan siitä, kuinka korkea Suomen työttömyys on verrattuna moniin muihin maihin, niin kannattaisi katsoa myös niitten lukujen taustalle. Nythän on tehty myös sellaisia uudistuksia, joilla työelämän ulkopuolelta ihmisiä on tullut työttömiksi työnhakijoiksi. Se on varmasti parempi asia, että esimerkiksi ukrainalaiset eivät ole turvapaikanhakijoina vaan työnhakijoina, jolloin he voivat sitten työllistyä, tai että meillä pitkään työmarkkinatuella olleet henkilöt nyt menevät hakemaan sitä ensisijaista etuutta TE-palveluista, ja samalla voidaan käydä heidän tilanteensa läpi, onko heidän paikkansa työmarkkinoilla, eläkkeellä tai jossain muualla. Nämä ovat tärkeitä asioita. Mutta Lindén otti hyvin olennaisen asian esille, kyllä, ja kiitos siitä jaostolle. Se on myöskin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan havainto ollut, että tämä yhteistyö hyvinvointialueiden ja TE-palveluiden välillä ei toimi, ja se on yksi syy siihen, että aktivointia on ollut aikaisempaa vähemmän.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-12-17T12:22:22,2025-12-17T12:23:32,Käsitelty,1.1 2025_131_163,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Lohi., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_164,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Otan esille tässä ministeri Marttisen esiin nostaman yritysten rahoituksen vaikeuden, josta eduskunta on muuten keskustellut täällä myös ajankohtaiskeskustelussa. Siitähän tulee nyt erittäin paljon palautetta kentältä, että varsinkin pienet ja keskisuuret yritykset kokevat, että rahoitusta ei saa. Meillähän on toki eurooppalainen pankkisääntely, jolle me voimme vain hyvinkin rajoitetusti tehdä jotain, mutta on tärkeää, että me Euroopassa edustamme sellaista linjaa, että onko menty jo jopa liian pitkälle siinä. Mutta se, mitä me voisimme tehdä, on katsoa, että eihän Suomessa ole omaa kansallista sääntelyä tehty kireämpänä kuin mitä eurooppalainen sääntely edellyttää. Ja tietenkin kolmas, mitä kannattaa miettiä, on se, miten me voisimme vuoropuhelua lisätä Finanssivalvonnan kanssa niin, etteivät Finanssivalvonnan säännöt ole niin tiukkoja, että ne turhaan estäisivät tässä tilanteessa rahoituksen saannin. Samahan koskee muuten myös yksityisiä ihmisiä. Moni omakotitalo jää rakentamatta tänä päivänä, kun ei saada pankkilainaa. Siinä ei kannata etsiä syyllisiä vaan nyt lähteä miettimään, mitkä voisivat olla toimenpiteet, jotta saataisiin muutos tähän aikaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-12-17T12:23:32,2025-12-17T12:24:46,Käsitelty,1.1 2025_131_165,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Edustaja Koskela, Jari.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_166,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia, rouva puhemies! Kiitokset ministereille ja jaoston puheenjohtajalle hyvästä esittelystä. — Tässä budjetissa tehdään nyt historiaa. Olemme valiokunnassa kohdistaneet 100 000 euroa turpeen kunnianpalautukseen ja sen eri ominaisuuksien tutkimukseen ja läpivalaisuun. [Timo Harakka: Esihistoriallista!] Nyt on viimeinen hetki tuoda esiin ne kaikki faktat, mitä ehkä koko maamme tärkeimmän ja uskallan väittää myös arvokkaimman luonnonvaran mahdollisuudet tuovat tullessaan. — Kannattaa nyt kuunnella huolella. — Meillä on kenties ensimmäistä kertaa myös ministeri, joka ymmärtää ne lukemattomat eri käyttötarkoitukset, mihinkä turve soveltuu, ja monessa kohtaa turve on vielä ylivertainen ja jopa ainut mahdollinen tuote. Nyt on oikea momentum, mitä meillä ei ole varaa menettää. Tämä tosiasia pitää ymmärtää myös tässä salissa, [Välihuutoja keskustan ryhmästä] ja meidän pitää ottaa ne mittaamattomat markkinat haltuumme kaikilla niillä kymmenillä eri innovaatioilla, mihinkä turve hyvine ominaisuuksineen jo nyt taipuu. Tässä tehtävässä ministeri Puisto on oikea henkilö viemään asiaa eteenpäin. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-12-17T12:24:46,2025-12-17T12:26:00,Käsitelty,1.1 2025_131_167,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Harjanne., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_168,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Itse toivon, että budjetissa tehdään tulevaisuutta eikä historiaa. — Muutama pointti: Täällä mietinnössäkin nostetaan esiin nämä investointituet, jotka liittyvät myös vihreään vetyyn ja biogeenisen hiilen talteenottoon. Tässä itse katsoisin, olisiko meillä mahdollisuus tukea huoltovarmuutta esimerkiksi täyttämällä meidän varmuusvarastoja tällaisella synteettisen polttoaineen tuotannolla ja luoda sitä kautta myös kysyntää siihen, joka ei iskisi esimerkiksi kuluttajahintoihin mutta olisi ihan perusteltua ja tukisi sen tuotannon skaalautumista. Tämä olisi asia, jota toivoisin, että voitaisiin pohdiskella. Eli siis tässähän on mahdollisuus irrottautua tuontifossiilihiilivedyistä meidän energiataloudessa pidemmän päälle kokonaan. Sitten olisin kysynyt ministeri Marttiselta: Nyt nuorten työttömyyteen on toimenpiteitä, ja se on hyvä kuulla. Kun keskustelee valmistuneiden tai sitä lähellä olevien nuorten kanssa, niin kuulostaa siltä, että meillä saattaa alkaa olla tämmöisen teknologisen työttömyyden ilmentymiä tekoälykehityksen myötä. Olisin ehdottanut, että tätä kannattaisi ehkä vähän tutkia, [Puhemies koputtaa] miten tämä teknologinen murros tällä hetkellä erityisesti nuorten työllisyyteen vaikuttaa, koska siihen meillä ei ole varaa, että nuoret eivät pääse työn syrjään kiinni. [Puhemies: Aika!] Tämä on semmoinen ehkä pinnan alla oleva ilmiö, jota mielellään olisi syytä selvittää.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-12-17T12:26:00,2025-12-17T12:27:28,Käsitelty,1.1 2025_131_169,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Edustaja Koskela, Minja.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_170,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Pidän hyvänä esimerkiksi tätä nuorten työllisyysseteliä. On hienoa, että nuorten työttömyystilanteeseen puututaan tällaisilla täsmätoimenpiteillä. Sitten haluaisin nostaa tässä keskustelussa esiin, että tällä viikolla Ilta-Sanomat on uutisoinut Normal-ketjun viiden työntekijän kertomuksista siitä, miten epävarmaa työelämä nuorille on ja miten nuorten työmarkkina-asema on hyvin heikko. Tämä on yksi esimerkki laajemmasta kokonaisuudesta, kun mehän ollaan puhuttu paljon julkisuudessa nytten ulkomaisen työvoiman hyväksikäytöstä, ja myös tämä nuorten herkkä asema työmarkkinoilla on minusta sellainen, mihin pitäisi kiinnittää huomiota hyvin voimakkaasti. Olen kyllä huolissani siitä, että hallituksen hankkeet, kuten potkulaki, jossa helpotetaan irtisanomisia, ja sitten taas toisaalta määräaikaisuuksien tuleva helpottaminen, ovat sellaisia esityksiä, jotka tulevat osumaan nimenomaan nuoriin, jotka ovat valmiiksi heikossa työmarkkina-asemassa. Siksi haluaisin pohtia sitä, mitä sellaisia keinoja seuraavaksi tuodaan, jotka tasapainottavat tätä tämänhetkistä valtasuhdetta työmarkkinoilla, joka on nyt tämän hallituksen toimesta mennyt hyvin vahvasti työnantajille ja otettu työntekijöiltä pois.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-12-17T12:27:28,2025-12-17T12:28:45,Käsitelty,1.1 2025_131_171,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Norrback., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_172,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Tack, ärade talman! Jag vill börja med att tacka ministrarna. Ni har ett tungt ansvar när det gäller vår sysselsättning och vår ekonomiska utveckling. Det har gjorts många arbetslivsreformer som gör att vi får en betydligt mer dynamisk och fungerande arbetsmarknad. Problemet är bara det att effekten av de här reformerna inte kommer att synas förrän vi når in i en fas där ekonomin växer på allvar, och det här är någonting som vi alla bör komma ihåg. Då kommer vi att se ganska stora effekter av det här. Det är åtminstone min synpunkt.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2025-12-17T12:28:45,2025-12-17T12:29:19,Hyväksytty,1.1 2025_131_173,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Otan kiinni tuohon ministeri Marttisen puheenvuoroon näistä puretuista normeista. Toden totta hallitusohjelmassahan lukee 300 purettua normia, ja työ on edennyt suhteellisen mukavasti kolmella eri raiteella: VM-raiteella, TEM-raiteella ja sitten hallituspuolueiden edustajien kesken. Siellä taisi keväällä olla 133 purettua normia. Kysyisinkin tästä: missä tällä hetkellä mennään, tuleeko hallitusohjelmakirjaus toteutettua, tarvitaanko siinä vielä apuja? Sitten itse asiassa toinen kysymys liittyy myös hallitusohjelmakirjaukseen siitä, että näissä direktiiveissä ei saisi olla Suomi-lisää. No, nyt talousvaliokunnassa meidänkin käsittelyssä on kyllä ollut valitettavasti monta mietintöä, joissa tätä Suomi-lisää on ollut teidänkin ministeriöstänne, niin että toivoisin sielläkin tiettyä tarkkuutta siihen, että sitä Suomi-lisää poistettaisiin jo siinä vaiheessa, kun hallituksen esityksiä tehdään.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2025-12-17T12:29:44,2025-12-17T12:30:43,Käsitelty,1.1 2025_131_174,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Eerola., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_175,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset tosiaan molemmille ministereille ja myös niille ministereille, jotka aiemmin näitä pestejä hoitivat. Tällä kaudella on tosiaan paljon tehty tällaisia rakenteellisia uudistuksia. Niiden uudistusten vaikutukset eivät valitettavasti näy kokonaisuudessaan ihan vielä, mutta ne ovat käytännössä ihan samoja, joita meidän verrokkimaissa on tehty aiemmin, maissa, joissa työllisyystilanne on paljon meitä parempi, eli hedelmien kypsymistä kannattaa siis odottaa. No, jotain hyvää on kuitenkin näkyvissä jo nyt, ja suurinta huomiota ovat ehkä herättäneet nämä ministerinkin äsken mainitsemat jäänmurtajakaupat, mutta en malta olla mainitsematta myöskin tuonne Kotkaan rakenteilla olevasta kiinalaistaustaisesta akkumateriaalitehtaasta, joka varmasti tuo uutta virtaa myös Kymeen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-12-17T12:30:43,2025-12-17T12:31:42,Käsitelty,1.1 2025_131_176,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_177,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Meillä on taantuma tällä hetkellä meneillään eikä mikään kasvutilanne. Työttömyys on ennätyskorkealla, yli 310 000, ja se lisääntyy noin 30 000 aina verrattuna edelliseen vuoteen. Hallituksen työllisyystoimet ovat olleet sellaisia, että leikataan palkansaajien etuja ja turvaa. Mutta suurin ongelma tässä nyt tällä hetkellä on, että meiltä puuttuu kysyntä, työvoiman kysyntä. Meillä on 30 000 avointa työpaikkaa, ja täällä sanotaan, että pitää vain leikata edelleen näitä ja tehdä huonompia työolosuhteita palkansaajille ja sillä työllistetään lisää. Kysyntään pitäisi olla yhtä innokkaasti tekemässä töitä kuin nyt tehdään näitä leikkauksia. Aktiivinen työvoimapolitiikka puuttuu kokonaan, mitään toimenpiteitä ei ole sillä alueella. Aktivointiasteet laskevat koko ajan, kukaan ei kanna huolta siitä. Yli 130 000 pitkäaikaistyötöntä — yhtään toimenpidettä ei ole sillä alueella. Sanon, että kyllä aika lailla on ollut aneeminen tämä tilanne, missä tällä työttömyysasteella ollaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-17T12:31:42,2025-12-17T12:33:01,Käsitelty,1.1 2025_131_178,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Oinas-Panuma., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_179,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kyllä hallituksen toimet tuolla työllisyyspuolella ovat olleet aika anhittomia, kun sitä katsotaan, siinä mielessä, että tulee sata työtöntä per päivä, on ennätystyöttömyys ja konkursseja laitetaan vireille, oliko se nyt sitten kymmenen per päivä, jos oikein muistan. Se on aika hirveä määrä, ja se pitäisi ottaa tosissaan. No, oikeastaan minulla on kaksi hyvin spesifiä kysymystä ministereille. Ensimmäinen kysymys on se, että kun te teidän sopeutuksessa suunnittelitte, että näistä 100 000 lisätyöllisestä tulee kahden miljardin euron säästö, ja nyt te ette ole niitä 100 000:ta lisätyöllistä valitettavasti saaneet ja näyttää siltä, että ette tule myöskään saamaan, niin miten te tämän kahden miljardin säästön sitten hoidatte. Mistä se säästö sitten otetaan, kun työllisyys ei näytä nousevan, vaikka sitä kaikki kovasti toivomme? Toinen kysymys on sitten tästä alueellisesta kuljetustuesta, jolla vaikutetaan suoraan Itä- ja Pohjois-Suomen yrityksiin, erityisesti vientiyritysten toimintaedellytyksiin. Minkä takia te leikkaatte siitä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-12-17T12:33:01,2025-12-17T12:34:04,Käsitelty,1.1 2025_131_180,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Diarra., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_181,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Fatim,Diarra,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Me kaikki pukeudumme päivittäin vaatteisiin, mutta liian harvoin jopa kansanedustajat tässä salissa valitsevat pukeutua kotimaisten merkkien ja suomalaisten suunnittelijoiden vaatteisiin, varsinkin tänä aikana, kun ultrapikamuoti tulee markkinoille ja puskee sinne kaikenlaista roskaa, joka on niin terveydelle kuin ympäristölle haitallista. Suomessa on todella hyvä ekosysteemi teknologiayrityksille, mutta samanlaista ekosysteemiä ei ole muoti- ja designlähtöisille kuluttajatuoteyrityksille. Pohdinkin, minkälaisia mahdollisuuksia olisi rakentaa jotain tällaista, tukea kotimaisia design- ja muotiyrityksiä viennissä, sillä vaatteita tarvitaan päivittäin, mutta suomalaiset yritykset tarvitsevat hieman apua markkinoille pääsyyn. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Fatim Diarra,1489,2025-12-17T12:34:04,2025-12-17T12:34:47,Käsitelty,1.1 2025_131_182,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Pekonen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_183,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Olisin kysynyt vuoden 26 talousarviossa olevista työsuojeluhallinnon työpaikkavalvontaan kohdennetuista henkilötyövuosista, kun ne näyttäisivät vähenevän kahdeksalla henkilötyövuodella tähän vuoteen verrattuna. Hallitus siis käytännössä heikentää työsuojeluvalvonnan resursseja samalla, kun työvoiman väärinkäytökset ovat yhä yleisempiä ja myöskin yhä törkeämpiä. Riistotalouden kitkemisen tulisi turvata selvästi enemmän resursseja, minkä lisäksi tarvittavat lainsäädäntöhankkeet, kuten kanneoikeuden antaminen ammattiliitoille, tulisi käynnistää välittömästi. Arvoisa ministeri, tässä edustaja Koskela jo nosti esiin nämä viime viikolla esiin tulleet väärinkäytökset, kuinka nuoria työntekijöitä riistetään muun muassa laittomilla työajoilla, jättämällä ylityökorvaukset maksamatta tai painostamalla kuumeessa olevia työntekijöitä töihin. Näihin väärinkäytöksiin puuttuvia työntekijöitä on savustettu ulos, ja varoituksia on annettu mielivaltaisesti. Nyt kysynkin teiltä, ministeri Marttinen: Miten te turvaatte työsuojelun ja sen valvonnan? Miten te voisitte nyt näitä resursseja parantaa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2025-12-17T12:34:48,2025-12-17T12:36:09,Käsitelty,1.1 2025_131_184,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Wickström., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_185,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies, värderade fru talman! Kiitos ministerille esittelystä — oli hienoa kuulla, että ministeri Marttinen on aloittanut päivänsä omalta kotiseudultani Länsi-Uudeltamaalta. Siellä on hyvin paljon menestyksekkäitä yrityksiä, jotka myöskin pystyvät tarjoamaan työtä ympäri Suomea, mikä on todella, todella hienoa. Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin nostaa esiin myöskin nämä rahoitusongelmat, koska ne ovat tällä hetkellä yksi suurimmista syistä siihen, miksi varsinkaan pk-yritykset eivät saa kasvua aikaan. Kysyisinkin ministeri Puistolta: voisiko seuraavaa kehysriihtä silmällä pitäen vielä harkita ja miettiä, mitä tähän pankkisääntelyyn voisi tehdä, koska tämä on nyt tällä hetkellä todella iso haaste siinä, että me saataisiin myöskin, sanotaanko, kysyntää aikaiseksi, luotua työmarkkinoilla? Lisäisin myöskin kysymyksen ministeri Puistolle liittyen teollisuuspuistoihin. Olen ymmärtänyt, että tässä ihan viime aikoina on aloitettu myöskin TEMin puolella selvitys siitä, millä tavalla voitaisiin konkreettisesti lähteä edistämään teollisuuspuistoajattelua. Voitteko te avata, missä kohtaa ensi vuoden aikana tähän liittyviä päätöksiä tullaan tekemään?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-12-17T12:36:09,2025-12-17T12:37:16,Käsitelty,1.1 2025_131_186,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Kauma., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_187,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen, että kerrankin olen löytänyt asian, josta olen samaa mieltä edustaja Koskelan kanssa, [Jari Koskela: Vihdoinkin!] ja se on se, että minua myöskin häiritsee se, että nuorten asemaan työelämässä ei kiinnitetä riittävästi huomiota. On todella tärkeää, että heitä kohdellaan hyvin ja että he myös tuntevat oikeutensa. Tässä on tullut mainittua yritys nimeltä Normal, ja olen kyllä sitä mieltä, että se ei ole suinkaan ainoa yritys Suomessa, jonka johtamistavoissa on paljonkin toivomisen varaa, erityisesti kun heidän henkilökunnassaan on paljon nuoria ihmisiä. Näitähän on tullut esiin aikaisemminkin muun muassa ravintola-alalta, esimerkiksi niin, että perehdytys voi olla puutteellista, ei ole tarpeeksi lepotaukoja tai henkilökuntaa tarpeeksi vuorossa. Joka kerta, kun kuulen jostakin tällaisesta uudesta yrityksestä, joka kohtelee kaltoin työntekijöitä, minua harmittaa kaikkien niiden muiden alan yritysten puolesta, koska he pilaavat muidenkin maineen samalla. Arvoisa puhemies! Haluaisinkin kysyä ministereiltä: millä tavalla näihin kaltoinkohteluihin aiotaan puuttua?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2025-12-17T12:37:16,2025-12-17T12:38:38,Käsitelty,1.1 2025_131_188,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Niemi., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_189,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Arvoisat ministerit! Kaksi asiaa: Ensimmäinen on, että olen Suomen Pankin tilintarkastajien puheenjohtaja ja kiinnitän jatkuvasti huomiota siihen, kuinka nollatulokseen Suomen Pankki joutuu jatkuvasti. Sehän johtuu siitä, että niin sanottuja liikepankkien yön yli ‑talletuksia tulee jatkuvasti enenevässä määrin Suomen Pankkiin ja niille maksetaan hyvä korko. On aivan selvä asia, kuten edustaja Lohi täällä mainitsi, että jos joku vähänkin epävarma yritys hakee rahoitusta tai yksityinen, on paljon selkeämpää ottaa Suomen Pankista varma korkotuotto. Pitäisikö tähän asiaan puuttua jollakin tavalla? Tällä hetkellä ainoastaan kehittyvä kultakanta takaa Suomen Pankilla sen nenän veden pinnalla olemisen. Toinen hyvin ikävä asia on tämä YEL-laki. Koska se saadaan sille oikealle tasolle elikkä niin, että ihminen maksaa eläkettä siitä, mitä tienaa, eikä jostakin kuvitteellisesta tuloksesta, koska tämä on nyt aiheuttanut jatkuvasti yritysten lakkauttamisia, konkursseja elikkä entistä enemmän työttömiä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-12-17T12:38:38,2025-12-17T12:39:56,Hyväksytty,1.1 2025_131_190,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Viitanen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_131_191,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Onhan tämä hurja tilanne. Me toden totta olemme taantumassa, ja me tarvitsemme mitä kipeimmin kasvua ja työpaikkoja. Huomasin tällaisen tuoreen VTV:n raportin, jossa todetaan, että hallituksen työllisyystoimet ovat jopa voineet hidastaa talouskasvun käynnistämistä. Tässä viitataan siihen, että kun heikossa suhdannetilanteessa leikataan työttömyysturvaa, ihmisillä ei ole rahaa kuluttaa, kulutus supistuu ja talouden kierre alaspäin on sitten seurauksena. Minä ihmettelen, ministeri, tätä. Minusta tuntuu, että hyvin usein hallitus monilla toimillaan saattaa itse olla sen kasvun pahin jarru. En esimerkiksi ymmärrä sitä, että kun me tarvitsemme luottamusta ja ihmisillä on esimerkiksi huoli työpaikoista, ihan aiheellisesti, niin miten voi luottamusta vahvistaa se, että hallitus sitten näille ihmisille kertoo, että jatkossa on helpompi antaa potkut ja saada potkut. Eli siis monet hallituksen toimet itse asiassa mielestäni ovat jarruna sille kasvulle, kun pitäisi päinvastoin saada lisää kasvua ja työllisyyttä. Eli onko nyt niin, puhemies, että hallitus itse on yksi jarru Suomen kasvulle?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-12-17T12:39:56,2025-12-17T12:41:11,Käsitelty,1.1 2025_131_192,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Kettunen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_193,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kunnioitettu rouva puhemies! Tottahan se on, että tietynlaisessa taantumassa me olemme. Kysymys kuuluu vain: onko Suomella malttia vaurastua? Maltti on valttia tässä ajassa, ja kun katson hallituksen veropäätöksiä, niin siinä kyllä, kun katsomme tilannekuvaa, harmillisesti tämä veropolitiikka on ollut aika poukkoilevaa, ja se vaikuttaa myös yrityksien suuntaan. Toivon, että ministerit siellä ministeriaitiossa ottavat eduskunnan puheet vakavasti, kun siellä valiokunnan mietinnössä myös talousvaliokunta on tuonut esiin tämän vakavan huolen pk-yritysten rahoituksesta, ja tähän nyt viimeistään ensi vuonna puututaan vakavalla kädellä ministeriöissä. Nimittäin meillä on 455 000 yritystä tässä maassa, ja tästä luvusta 95,7 prosenttia on niitä pieniä yrityksiä, alle 10 henkeä työllistäviä yrityksiä, ja jos he ilmoittavat, että on vakavia haasteita saada rahoitusta pankeista, niin tähän pitää kyllä puuttua.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-12-17T12:41:11,2025-12-17T12:42:18,Käsitelty,1.1 2025_131_194,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_195,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Vihreä siirtymä on meille todella iso mahdollisuus, ja valiokunnan mietinnössäkin tunnistetaan niitä haasteita, joista yksi on riittävä kantaverkon kapasiteetti. On hyvä, että on nostettu esille, että Itä-Suomessa erityisesti tarvitaan sen vahvistamista. Toinen ongelma on tietysti hallituksen epäjohdonmukainen ilmastopolitiikka, ja esimerkiksi nyt jakeluvelvoitteen laskeminen vei pohjan Nesteen puhtaiden polttoaineiden kehittämisbisnekseltä. Haluan nostaa esille myös sen, että miten on mahdollista, että Business Finland, joka sinänsä näitä tukia tähän puhtaaseen siirtymään antaa, mikä on hyvä asia, voi antaa sellaista hankkeelle, joka on meidän lain vastainen. Elikkä nyt saimme kuulla, että Business Finland on myöntänyt 150 miljoonaa kaivoshankkeelle, joka on meidän soidensuojeluohjelman vastainen ja joka on meidän Natura-lainsäädännön vastainen. Miten on mahdollista, että tällaiselle laittomalle hankkeelle voidaan myöntää tukea? [Aino-Kaisa Pekonen: Hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-12-17T12:42:18,2025-12-17T12:43:24,Käsitelty,1.1 2025_131_196,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Kilpi., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_197,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Jatkan Business Finlandin tiellä. On erinomaisen hyvä ensinnäkin se, että tuotantokannustin edelleenkin on olemassa, ja sen pitää siellä ollakin. Ennemminkin pitää olla suunta se, että tuotantokannustimen summaa kasvatetaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Mutta se, mikä siellä tällä hetkellä on erityisen vaikea tilanne, on se, että kriteerit, millä tuotantokannustinta voidaan myöntää, ovat sellaisia, että ne sulkevat pois huomattavan paljon suomalaisiakin, kotimaisiakin tuotantoja, koska tuotantojen budjettikriteerit ovat niin suuria tai tv-sarjojen niin korkealla. Tämähän tarkoittaa sitä, että esimerkiksi nytkin, tänäkin vuonna todennäköisesti jää myöntämättä sitä tukea sen takia, että ei ole niin paljon niitä kriteereitä täyttäviä tuotantoja. Tämä olisi sellainen asia, joka ei vaadi budjetointia, ei minkäännäköistä resursointia. Tässä tehtäisiin vain päätös kriteereitten muuttamisesta, mikä taas olisi äärimmäisen hyvä asia alalle ja myös sen kasvun luomisessa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-12-17T12:43:24,2025-12-17T12:44:45,Käsitelty,1.1 2025_131_198,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Strandman., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_199,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kunnioitetut ministerit! Pienyrittäjiä eli alle 10 työntekijän yrityksiä on maassamme 96 prosenttia. Mikro- ja yksinyrittäjäyritykset ovat Suomen talouden perusta, mutta niiden merkitys jää liian usein suurten toimijoiden ja julkisen sektorin varjoon. Juuri pienyrittäjät luovat työtä, palveluja ja elinvoimaa koko maahan. Hallitusohjelma on yrittäjämyönteinen ja antaa tärkeän viestin niille, jotka kantavat vastuun omasta toimeentulostaan ja usein myös muiden työllistämisestä. Yrittäjät toimivat silti raskaan maksurasituksen alla. YEL-työtulo ei monessa tapauksessa vastaa todellisia ansioita, mikä heikentää sekä arkea että tulevaa eläketurvaa. Yrittäjän eläkkeen tulee turvata kohtuullinen toimeentulo myös työuran jälkeen. Yrittäjä kantaa riskin, investoi ja työllistää, mutta saa usein heikomman eläkkeen kuin palkkaamansa työntekijät. Tämä epäsuhta edellyttää korjaamista. YEL-järjestelmän uudistuksen on vahvistettava luottamusta ja tunnistettava sekä tunnustettava yrittäjän todellisuus. Arvoisa ministeri, kuinka tämä YEL-uudistus etenee?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-12-17T12:44:45,2025-12-17T12:45:59,Käsitelty,1.1 2025_131_200,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Eskelinen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_201,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Hyvä, että täällä on vahvasti noussut pk-yritysten rahoitus. Se on todellinen ongelma tällä hetkellä. Edes Finnveran takaukset eivät riitä, jotta saataisiin pankista rahoitusta ulos. No, sitten kannattaa ehkä hallituksen lukea tuore VTV:n arvio hallituksen työllisyystoimista — se on samaa kuin tältä laidalta koko ajan toitotettu. Heidän arvionsa on, että hallituksen työllisyystoimet ovat hidastaneet talouskasvua, erityisesti työttömien kurjistaminen nousee ensimmäisenä esiin. Toinen hyvä huomio siellä on, että VM:n talousennusteet arvioidaan aivan liian positiivisesti tällä hetkellä. Hallitus pitkälti niitten varaan laskee tätä kasvua, ja ne ovat kaukana siitä, mikä on todellisuus. Kiitos jaoston puheenjohtajalle, että Itä-Suomen nosti esille, mutta kyllähän hallituksen toimenpiteet ovat olleet kaikkea muuta: 300 miljoonaa leikataan [Puhemies koputtaa] aluekehitysrahoja Itä- ja Pohjois-Suomesta. Meille se on 12 miljoonaa, juuri lähti 7,5 miljoonaa yritystukia, ja samaan aikaan 1,6 miljoonaa [Puhemies: Aika!] alueellisesta kuljetustuesta leikataan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-12-17T12:45:59,2025-12-17T12:47:23,Käsitelty,1.1 2025_131_202,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Hoskonen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_203,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Todellakin hallituksen linja suorastaan on järkyttävä itäisen Suomen kannalta. Itä-Suomi-ohjelmaa on luvattu, mutta sitä on luvattu niin paljon, etten jaksa enää uskoa siihen. Se on ollut ja mennyt, kaikkea hienoa annettu. Tierahat? Missä ovat itäratarahat Imatra—Joensuu? Ei mitään, ja nyt menivät kuljetustuet. Kun te molemmat ministerit äsken todistitte vahvasti ääni väristen puhtaasta siirtymästä, niin oletteko te tutustuneet, arvoisat ministerit, tilastotietoihin? Suomeen tuodaan ulkomailta jätettä 470 000 tonnia, [Tuomas Kettunen: Ohhoh!] ja te puhutte täällä puhtaasta siirtymästä. Sanokaa nyt, arvoisat ministerit, minulle, missä tässä se puhtaus on. Sitä paitsi Italiasta tuotava jäte tulee meille sellaiselta organisaatiolta, joka on järjestäytynyttä rikollisuutta. Kysyn teiltä molemmilta ministereiltä: aiotteko oikeasti lähteä tutkimaan tätä, miten tällainen on mahdollista, että tällainen veronkierto mahdollistetaan ja valtion rahoja on käytetty tähän hommaan mukaan? Jos joku muu yrittäjä tai joku yksityinen yrittäjä tähän syyllistyisi, hänen paikkansa olisi todennäköisesti siellä, missä ei kysellä, missä on seuraava yösija. Aiotteko puuttua tähän vääryyteen? Lähes sata kiloa per suomalainen tulee ulkomailta semmoista moskaa, jonka laadusta ei tiedä kukaan yhtään mitään.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-12-17T12:47:23,2025-12-17T12:48:41,Käsitelty,1.1 2025_131_204,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Ollikainen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_205,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Ärade fru talman! Precis som det har kommit fram här får vi en hel del kontakter kring finansiering, främst till små och medelstora företag men också till privatpersoner som inte får det för sitt egnahemshus eller till bostäder, och jättefint att det har kommit fram här också. Sedan vill jag också lyfta fram ungdomarnas sysselsättningssedel, en väldigt bra åtgärd, och vi hoppas att det kommer att bära frukt bra under det kommande året, och samma gäller också tillväxtprogrammet som publicerades nyligen — en mycket bra sak. ",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2025-12-17T12:48:41,2025-12-17T12:49:14,Hyväksytty,1.1 2025_131_206,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tere,Sammallahti,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvon puhemies! Kritiikki työttömyyden ongelmasta on tietysti aivan ymmärrettävää, samoiten puhe siitä, että yrityksiä on mennyt valtava määrä konkurssiin, mutta huomaamatta jää, että myös työllisten määrä on parantunut samoiten kuin uusia yrityksiä on samalla perustettu ennätyksellinen määrä. Lopultahan tässä keskustelussa kyse on maailmankuvista, siitä, uskotaanko me, että esimerkiksi työmarkkinasääntelyä ja työmarkkinakorporatismia lisäämällä tilanteet muuttuvat paremmiksi, tarvitaanko enemmän vai vähemmän normeja, enemmän vai vähemmän työllistymisen ja työnteon esteitä, tai voisiko oikeasti työllisyys parantua lisäämällä verotusta ja sosiaalisia tulonsiirtoja. Kyllä minä nyt ajattelen, että Suomessa tätä reseptiä on kokeiltu riittävän pitkään ja seuraavaksi vastauksen täytyy olla, että vähemmän veroja, vähemmän normeja, vähemmän valtiota, julkinen sektori pois tieltä ja annetaan suomalaisten tehdä. Kannustankin arvon ministereitä jatkamaan sillä ennakkoluulottomalla linjalla, jolla olette tätä meidän järjestelmää uudistaneet tähänkin asti. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Tere Sammallahti,1493,2025-12-17T12:49:51,2025-12-17T12:51:11,Käsitelty,1.1 2025_131_207,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Edustaja Rantanen, Piritta.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_208,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Ministerit tässä kertoivat uusista hyvistä investoinneista, ja sehän on erittäin hieno asia. Jokin aika sitten Tieto-Finlandia-palkittu kirjailija kirjoitti kirjan Pitkä vuoro, joka kertoo laajasti työntekijöitten hyväksikäytöstä, ja sitä lukiessa tulee aivan fyysisesti paha olo siitä, kuinka olemme kaikki kollektiivisesti epäonnistuneet työntekijöitten puolien pitämisessä jo vuosikausia. Meillä on esimerkkeinä näitä Turun telakan tapahtumia, ja viimeisimmät epäilyt ovat metsäalalla, ja ne ovat karu muistutus siitä, että työperäinen hyväksikäyttö ei ole poikkeus vaan vain jäävuoren huippu on jäänyt kiinni. Ihmisiä, jotka tulevat tänne tekemään rehellistä työtä, on kohdeltu tavalla, joka ei yksinkertaisesti kuulu suomalaiseen työelämään, eikä sitä voida hyväksyä. Suomalainen työelämä on rakennettu luottamukselle ja rehellisyydelle, ja rehellinen suomalainen yrittäjä maksaa veronsa ja hoitaa velvoitteensa ja maksaa työntekijöille sen palkan, mikä on sovittu. SDP on kannattanut alipalkkauksen kriminalisointia ja ammattiliittojen kanneoikeutta. Nyt tarvittaisiin tekoja tällä sektorilla. Mitä, hallitus, hyvät ministerit, tällä sektorilla tapahtuu?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-12-17T12:51:11,2025-12-17T12:52:29,Käsitelty,1.1 2025_131_209,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Edustaja Räsänen, Hanna.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_210,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Myös minä palaan tähän Itä-Suomen tilanteeseen. Seurasin myös maakuntaliitosta käsin sitä prosessia silloin, kun hallitus laittoi liikkeelle tämän Itä-Suomen ohjelman tekemisen, ja meillähän kuusi maakuntaa tekivät valtavan työn. Kymmenet, sadat ihmiset tekivät työtä sen ohjelman eteen ja kasasivat listauksen toimenpiteistä, mitkä maakunnista käsin näyttivät siltä, että ne voisivat lisätä elinvoimaa tässä haastavassa geopoliittisessa tilanteessa. Mutta kuinkas sitten kävikään? Kun maan hallitus julkaisi tämän ohjelman, niin sieltä puuttuivat eurot ja sieltä puuttuivat myös aikataulut. Hyvä listaus oli kyllä asioita, ja yksi niistä oli tämä erityistalousalue. Nyt kysynkin: Mikä tilanne siinä erityistalousalueessa on? Vaalikausi alkaa kaarrella loppua kohti, ja tiedän, että tämä talo ja ministeriöt ovat hyvin siiloutuneita, ja kun pitää tehdä poikkihallinnollista työtä, niin siellä on monenlaisia tulppia välissä. Oletteko löytäneet korkin avaajaa, ja onko niitä tulppia poistettu sieltä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-12-17T12:52:29,2025-12-17T12:53:33,Käsitelty,1.1 2025_131_211,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Aalto-Setälä., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_212,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Pauli,Aalto-Setälä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministereille hyvästä työstä ja hyvästä keskustelusta — ihan hyviä ajatuksia monestakin eri suunnasta. Kolme huomiota. Yksi on se, että mitään semmoista yksittäistä temppua, millä maa lähtee kasvuun ja työllisyys kasvuun, ei varmastikaan ole, vaan se on aika arkista aherrusta. Minä laskin, että me ollaan talousvaliokunnassa tehty 18 mietintöä ja 26 lausuntoa aika lailla yksimielisesti, jotta oltaisiin kasvuun valmiita, kun suhdanne kääntyy. Toinen huomio on sitten se, että lupauudistusten, jotka nyt menevät yhteen paikkaan, pitäisi sujua ja lorista niin kuin tunturipuro, yhtä puhtaana ja yhtä sujuvasti ja nopeasti eteenpäin. Se tulee olemaan merkittävä muutos. Ja kolmas on sitten nämä puhtaan siirtymän investoinnit, joita on 7 miljardia klousattu, ja siellä pipelineissa on 300 miljardia vielä mahdollisuuksia. Kysymykseni kuuluukin ministereille: Tämä kantaverkko on se keskeinen kysymys tämän Suomen sähköistämisessä. Missä kohtaa siinä mennään, ja miten olette sitä vauhdittaneet?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Pauli Aalto-Setälä,1504,2025-12-17T12:53:33,2025-12-17T12:54:34,Käsitelty,1.1 2025_131_213,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Malm., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_214,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Täytyy itsekin tarttua tähän Teittisen kirjaan ja tähän hyväksikäyttöön. Täällä on ollut hyviä puheenvuoroja siitä, kuinka nuoret ovat epävarmassa asemassa työmarkkinoilla ja kuinka myös ulkomailta tulevat työntekijät ovat joutuneet Suomessa hyväksikäytön uhreiksi. Räikeimpiä tapauksia on muun muassa on se, että telakalla toiminut yritys on vaihtanut nimensä, vaikka se on jo jäänyt kiinni, ja siirtynyt sitten vaikka Haminaan mediatietojen mukaan datakeskustyömaalle. Tällaista ei Suomessa saa tapahtua. Sille, että tällaisesta hyväksikäytöstä on tullut maan tapa, täytyy todellakin tehdä jotain. Siksi me SDP:ssä olemme esittäneet muun muassa kanneoikeutta ammattiliitoille, alipalkkauksen kriminalisointia, kuten palkkavarkauden kriminalisointia, ja myöskin tilaajavastuulain vahvistamista. Haluaisimmekin nyt sosiaalidemokraatteina kuulla, mitä ministeri vastaa näihin esityksiin, jotta tämä törkeä työmarkkinarikollisuus saadaan kuriin ja jotta nämä koijariyritykset saadaan Suomesta ulos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-12-17T12:54:34,2025-12-17T12:55:53,Käsitelty,1.1 2025_131_215,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Kaunisto., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_216,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Toivon voimia ja ennen kaikkea rohkeutta meidän ministereille tässä erittäin haastavassa maailmanajassa. On hyvä myös muistaa, että vaikka sota joku päivä loppuu, niin se ei kyllä yksinään poista niitä haasteita, mitä meillä Euroopalla ja koko Suomella on kilpailukyvyn kanssa. Tämä olisi syytä muistaa näissä keskusteluissa, eli rohkeutta todella tarvitaan. Kasvutoimet, mitä nyt on tehty, työelämäuudistukset, veronalennukset ovat oikeaan suuntaan tärkeitä askeleita, mutta kuten sanoin, haasteet ovat aivan massiiviset ihan koko Euroopan tasolla. Investoinnit, valtiovetoisuus niissä, transaktionaalisuus — ne nousevat keskiöön. Se, millä tavalla Suomi pystyy olemaan houkutteleva maa investoinneille, tarkoittaa työpaikkoja, elinvoimaa, turvallisuutta, ja tässä totta kai toivon aktiivista roolia, mutta unohtamatta niitä meidän loistavia pieniä pk-yrityksiä ja heidän rahoitushaasteitaan. Sieltä niitä on kasvanut maailman maineeseen. Pienestä on aina aloitettava. Eli tässä on kokonaisuutta teillä kyllä aika paljon edessä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2025-12-17T12:55:53,2025-12-17T12:57:11,Käsitelty,1.1 2025_131_217,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Kumpula-Natri., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_218,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Olemme täällä hakemassa ratkaisuja niin, että löytyisi joku piilotettu jarru, ja yksi osa sitä on hallituksen tempoileva politiikka, joka jarruttaa kasvua ja investointeja. Houkutteleva investointiympäristö, jonka ministeri mainitsi miljardin rahoituksen yhteydessä, ei synny kansainvälisiä suhteita tai maakuvaa rikkomalla, eikä se synny epäennakoitavuudella, jota myös on nähty. Valtiovarainministerihän haastattelussa vihjailee euroerolla, mikä ei varmaan lisää vakautta investointimarkkinoille. Vihreä siirtymä kuitenkin tarvitsisi myös määrätietoista työtä. Maahamme syntyisi valtava määrä tuulivoimainvestointeja nykyään täysin markkinaehtoisesti, jos annettaisiin sille pökkäystä eikä tehdä joitain teennäisiä etäisyyssäännöksiä ja muita hankaluuksia. Myös aurinkovoimasta: 90 prosenttia suomalaisista haluaisi lisää paikallista, turvallista aurinkovoimaa, mutta senkään eteen ei ole nähty mitään tekemistä. Taisteleeko kukaan kasvun puolesta näillä vihreän siirtymän sektoreilla? Olisi hienoa, jos työministeri vastaisi: oletteko te lukenut Teittisen kirjan ja silti kehtaatte leikata työsuojeluvaltuutettujen rahoista?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Miapetra Kumpula-Natri,807,2025-12-17T12:57:11,2025-12-17T12:58:32,Käsitelty,1.1 2025_131_219,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Kaunistola., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_220,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla on tehty monia tärkeitä uudistuksia, joiden avulla pyritäänkin korjaamaan haastavaa talous- ja työllisyystilannetta. Kasvupanostukset keskittyvät erityisesti puhtaaseen teknologiaan ja strategisiin innovaatioihin. Investoinnit taas kohdistuvat vetyyn, sähköpolttoaineisiin, energian varastointiin, akkuteknologiaan ja kiertotalouteen. Näistä kärjistä hyötyy myös Satakunnan seutu, joka on puhtaan siirtymän edelläkävijämaakunta. On positiivista, että Satakuntaan on vireillä lukuisia vihreän siirtymän hankkeita, ja investoinnit luovat myös lukuisia työpaikkoja. On tärkeää, että Suomi näyttäytyy myös koko ajan kiinnostavana investointikohteena, ja vihreän siirtymän investointeja on tänä vuonna toteutumassa yli 10 miljardin euron edestä. Ei myöskään sovi unohtaa puolustusteollisuuden investointeja, jotka luovat tuhansia työpaikkoja koko Suomen alueelle. Tätä me tarvitsemme lisää. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-12-17T12:58:32,2025-12-17T12:59:38,Käsitelty,1.1 2025_131_221,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_222,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Voisi todeta, että hallituksen työllisyyspolitiikka on jakautunut kolmeen osaan hyvin keskeisesti: 1. työttömiltä leikkaaminen, 2. työsuhdeturvan heikentäminen, 3. työntekijöiden koulutusmahdollisuuksien heikentäminen, ja tulokset ovat valitettavasti nähtävissä. Voi myös sanoa, että työelämän tasapaino on kyllä järkkynyt aika vahvasti niin, että se on kääntynyt täysin sinne toiseen laitaan. Voitaneen jopa todeta, että työelämän keikahduspiste on ylitetty kyllä täysin, valitettavasti. Kysynkin työministeriltä: Onko mitään mahdollisuuksia ajatella nytten korjaavia toimenpiteitä tämän järkkyneen tasapainon osalta, mitä työelämässä ollaan koettu? Olisiko todellakin niin, että hallitus olisi kuitenkin aidosti pohtimassa ja miettimässä sitä, minkälaisia korjaavia toimenpiteitä tämän tasapainon säilyttämiseksi olisi löydettävissä? Yksi keskeinen voisi esimerkiksi olla alipalkkauksen kriminalisointi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-17T12:59:38,2025-12-17T13:00:50,Käsitelty,1.1 2025_131_223,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Otetaan tähän vielä edustajat Siponen ja Yrttiaho ja sen jälkeen ministereiden puheenvuorot, ja sitten jatketaan vielä hetken aikaa debattia. — Edustaja Siponen.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_224,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitokset ministereille esittelyistä. Aloitan itsekin tällä rahoitusasialla. Täällä eduskunnassa on käyty paljon keskustelua pienyritysten ja kotitalouksien rahoitusongelmista, ja te, ministeri, olette ollut kiitettävästi paikalla ja kuunnellut näitä huolia. Ehkä toivoisin, että tässäkin keskustelun yhteydessä vielä kertoisitte ne konkreettiset asiat, mitä hallitus tulee ensi vuoden aikana tekemään näitten rahoitushaasteitten korjaamiseksi. Jatkan myöskin tästä Itä-Suomen tilanteesta. Nyt on Itä-Suomi-ohjelmaan liittyen tämä Bromanin esitys näistä erityistalousalueista tullut tai tulossa. Pyytäisin myöskin tähän selkeää vastausta: Aikooko hallitus nyt edistää näitä erityistalousalueita tämän hallituskauden lopulla? Tulevatko ne konkretiaan? Saadaanko näitä eteenpäin, vai jääkö meillä jälleen sinne mappiin yksi paperinippu lisää näitä Itä-Suomi-ohjelmia. Ja vielä loppuun ministeri Marttiselle yksi täsmäkysymys: Hallitusohjelmassa luvataan, että tarkastellaan kilpailulakia maatalousyrittäjien kannattavuuden parantamiseksi. Onko tulossa [Puhemies koputtaa] muutoksia kilpailulakiin, ja jos on, niin minkälaisia?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-12-17T13:00:50,2025-12-17T13:02:06,Käsitelty,1.1 2025_131_225,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Yrttiaho., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_226,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Puhemies! Etenkin risteilijäkauppoja ja telakkateollisuutta rahoittavan Finnveran uusi lainsäädäntö hyväksyttiin eduskunnassa eilen. Vasemmistoliitto esitti lakiin muutoksia, joilla olisi osaltaan voitu suitsia telakoilla, rakennuksilla ja muualla teollisuudessa rehottavaa ulkomaisen halpatyön hyväksikäyttöä. Valtion miljardirahoitusten vastineeksi olisi tullut edellyttää tiukempaa suomalaista intressiä ja suomalaisten työehtojen noudattamista rahoitettavissa hankkeissa. Eduskunnan enemmistö valitettavasti hylkäsi nämä muutosehdotukset. Ministeri Puisto, kysyin teiltä aiemmin syksyllä, miten hallitus aikoo toimia ulkomaisen halpatyön käytön estämiseksi ja niin sanotun suomalaisen intressin toteutumiseksi Finnveran miljardirahoituksessa. Vastasitte silloin täällä salissa eduskunnan pöytäkirjan mukaan näin: ”Ei ole ihan helppo tehtävä hallita sitä ja valvoa sitä, mutta tässä pitää lähteä sopimusmääräyksin siihen, että sitä valvontaa tehdään ja tässäkin tapauksessa.” Miten nyt arvioitte, tuletteko vaikuttamaan ja voitteko vaikuttaa [Puhemies koputtaa] siihen, että sopimusmääräyksin [Puhemies: Aika!] näitä telakkateollisuudessa rehottavia väärinkäytöksiä voitaisiin paremmin estää? Tietenkin tämä vaatii myöskin muita lainsäädännön kiristyksiä, ja niihin voisi työministeri Marttinen vastata.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-12-17T13:02:07,2025-12-17T13:03:44,Käsitelty,1.1 2025_131_227,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Ministeri Marttinen. — Otetaan tähän väliin ministereiden puheenvuorot, ja sitten jatketaan debattia.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_228,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Matias,Marttinen,Työministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia paljon, arvoisa rouva puhemies! Ja kiitoksia kansanedustajille hyvistä kysymyksistä. Aivan kaikkiin en varmasti tässä ennätä vastaamaan, mutta kun jaoston puheenjohtaja otti esille työllisyysalueiden ja hyvinvointialueiden yhteistyön, niin olen täysin samaa mieltä siitä, että ainahan julkisiin organisaatioihin syntyy näitä jakolinjoja, joissa taas vastaavasti se yhteistyö katkeaa, ja tämä on selkeästi yksi asia. Tämä on tunnistettu, ja käymme asiaa läpi, miten yhteistyötä saataisiin paremmin toimimaan, koska tällä hetkellä näyttää myös siltä, että osassa päin Suomea esimerkiksi työttömien terveystarkastuksilla tai niillä palveluilla, joita taas vastaavasti nämä henkilöt tarvitsevat, jotta taas heidän työkykyään voidaan ylläpitää, syntyy puutoksia palveluketjuissa. Tämä on minusta myös hyvä todeta ääneen. Eli asiaa on kyllä tiedostettu, ja käymme sitä läpi myös yhdessä STM:n kanssa. Edustaja Harjanne otti esille teknologisen murroksen ja sen vaikutukset. Tässä on myös rehellistä todeta se, että uutta tutkimustietoa tekoälyn vaikutuksista työmarkkinoihin tulee koko ajan. Selvää on se, että tekoälyllä tulee olemaan vaikutusta hyvin laajasti eri työtehtäviin. Mutta kokonaan toinen kysymys on se, mihin määrään erilaisia työtehtäviä tekoäly vaikuttaa niin dramaattisesti ja voimakkaasti, että se hävittää ne kokonaan työmarkkinoilta, ja tähän taas vastaavasti meillä ei ole selkeää vastausta. Selvää on se, että meidän täytyy hyvin tarkasti käydä läpi tulevaisuudessa meidän julkiset palvelumme, työllisyyspalvelut mutta myös koulutuspalvelut ja pyrkiä kohdistamaan ikään kuin koulutusta niille aloille, joilla voimakasta työvoiman kysyntää on tulevaisuudessa. Selvää on myös se, että tämä tekninen murros tulee myös luomaan paljon uusia työpaikkoja ja nostamaan kuitenkin tarvetta korkeasti koulutetuille työntekijöille. Voin vakuuttaa teille, että kun käyn vaikka Brysselissä ministerineuvoston kokouksessa, niin tämä on aina joka kerta esillä. Kaikki kollegat kyllä pohtivat tätä asiaa joka puolella maailmaa kaikkinensa. Nuorten asema työmarkkinoilla nousi edustaja Minja Koskelan ja edustaja Kauman puheenvuoroissa. Nyt jos käydään läpi ihan aidosti, mitä tämä hallitus on tekemässä — ja tämä liittyy myös edustaja Suhosen puheenvuoroon — niin nämä ovat hyvin maltillisia uudistuksia meidän työmarkkinalainsäädäntöömme, mitä ollaan tekemässä. Niiden tavoitteena on nimenomaan avata suomalaisille pienille ja keskisuurille yrityksille mahdollisuuksia työllistää enemmän. Pidän niitä erittäin perusteltuina ja myös kestävästi rakennettuina. Otan esimerkin: Määräaikaisuuksia koskeva uusi lainsäädäntökokonaisuus, jonka saatte sitten alkuvuonna tänne käsittelyyn, kun olette taas palanneet levänneenä takaisin töihin, eikö näin? Siinä on siis mahdollista nyt tehdä ilman perustetta kolmessa pätkässä enintään vuoden mittainen määräaikainen työsuhde, mutta tämän jälkeen, mikäli samaan tehtävään tarvitaan edelleen työvoimaa, sitä työtehtävää tulee tarjota sille henkilölle, joka on ollut jo hoitamassa sitä työtehtävää. Eli me olemme myös käyneet läpi hyvin tarkkaan sitä lainsäädännön kokonaisuutta, jotta vaikka tämmöiset ketjuttamiskysymykset saadaan katkaistua sieltä. Tällä hetkellä jo siis mielestäni ketjuttamiskysymys ja ne ongelmat liittyvät erityisesti suuriin julkisiin työnantajiin. [Arto Satonen: Kyllä! — Fatim Diarra: Näin on!] Siellä on paljon huonoa johtamista, ja jo tällä hetkellä nämä kysymykset pitäisi pystyä ratkaisemaan aivan pelkästään johtamiseen liittyvillä ratkaisuilla. Voin sanoa teille, että aion tavata myös julkisen sektorin työnantajia ja käydä myös tämän keskustelun hyvin suoraan, koska on täysin kohtuutonta, että vaikka sosiaali- ja terveydenhuollossa on tilanteita, joissa sairaanhoitajan työtehtäviä kehitetään hyvin raakasti, vaikka tiedetään, että tarve sille työlle on jopa pysyvä, joten tässä on kyllä paljon tehtävää kaikkinensa. Norminpurusta kysyttiin. Työ etenee, toimeenpano on liikkeellä, ja meidän ministeriö on tähän osallistunut hyvin voimakkaasti, mutta totta kai aina kaikki ehdotukset ja ajatukset ovat hyvin tervetulleita. Me pidämme tätä tavoitetta kyllä hyvin korkeana. Vielä loppuun, rouva puhemies! Tästä VTV:n raportista, minkä edustaja Viitanenkin otti esille, on hyvä nyt todeta ehkä alkuun se, että hienoa nähdä jälleen, että SDP:n eduskuntaryhmä näyttääkin arvostavan VTV:n tekemää tutkimustyötä, [Pia Viitasen välihuuto] koska muistelen, että aivan tässä taannoin, kun VTV teki laajan raportin, jossa esitti voimakasta kritiikkiä Marinin hallituksen finanssipolitiikkaa kohtaan, aika monet SDP:n kansanedustajat melkein polttivat saunan pesässä koko raportin. [Pia Viitasen välihuuto] Mutta hienoa nähdä, että nyt olette palanneet siis arvostamaan tätä tehtyä työtä. VTV totesi... [Pia Viitasen välihuuto] — Olen menossa siihen, jos edustaja Viitanen kuuntelee. [Pia Viitanen: Hyvä!] — VTV totesi tässä omassa raportissaan siis sen, että ensinnäkin nämä rakenteelliset uudistukset ovat tarpeellisia. VTV totesi myös, että on hyvin vaikea ajoittaa näitä rakenteellisia toimia taas suhdannetilanteeseen. Kolmanneksi he myös totesivat sen, että kun hallitusohjelmaa laadittiin ja tehtiin, niin myös silloin, kyllä, valtiovarainministeriön arviot talouskasvusta ja kasvunäkymästä olivat selkeästi positiivisempia kuin vastaavasti tällä hetkellä. Mutta, hyvät kansanedustajat, Suomi on jättänyt tekemättä melkein 20 vuoden ajan näitä rakenteellisia uudistuksia. [Pia Viitasen välihuuto] Koskaan ei ole ollut hyvä aika toimeenpanna niitä, ja nyt niitä toimeenpannaan. Samaan aikaan, kun on tehty laajoja rakenteellisia uudistuksia, meidän budjetissamme on ollut myös paljon elvyttäviä kokonaisuuksia, muun muassa veronkevennyksiä tai julkisia infrapanostuksia, jotka ovat tehneet meidän budjeteistamme kuitenkin kokonaisuutenaan elvyttäviä. Elikkä minusta kuitenkin tämä kokonaisuus, mitä hallitus on vienyt eteenpäin, [Puhemies koputtaa] on hyvin kestävä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-12-17T13:03:46,2025-12-17T13:09:48,Käsitelty,1.1 2025_131_229,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Ministeri Puisto., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_230,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Sain varsin isoja kokonaisuuksia itsekin, ja lähden käsittelemään niitä nyt. — Ensimmäisenä kysymys edustaja Lindéniltä ja myös muilta innovaatiorahoituksesta: Siitä oli hyvä puheenvuoro, ja myös valiokunnan mietinnössä oli hyvin kuvailtu tätä asiaa. Eli tilannehan on se, että me lisätään vahvasti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta parlamentaarisen sopimuksen mukaan vuoteen 2030 mennessä aina neljään prosenttiin bkt:stä, missä julkisella sektorilla on osa, ja se vivuttaa yksityistä rahoitusta vahvasti. Tämä on aika vahva nousu, ja me päästään sillä ihan maailman, no, huipulle, ihan top kolmeen tai top viiteen. Mutta sitten meillä on tämä finanssipoliittinen linja ollut säästötoimia, ja se on iskenyt sinne i-puolelle. Eli tämä ei mene mielestäni ihan balanssissa. Mutta tämän sanottuani Business Finland myös tekee toimenpiteitä asian eteen, eli tämän voi tehdä myös ikään kuin tk-hankkeiden piirissä. Siinä otetaan huomioon näiden tutkimus- ja kehitysratkaisujen hyödyntämismahdollisuudet kyllä. Business Finland esimerkiksi valmistelee uutta matalamman kynnyksen tk-rahoituspalvelua erityisesti startup-yrityksille, missä siis korostuvat kasvuhankkeiset, innovaatiokyvykkäämmät ja kunnianhimoiset hankkeet. Myös ehkä haluan tähän valiokunnan mietinnön päälle sanoa, että kun itsellänikin on tki-taustaa, niin se ei ole aina ihan selvää, missä se t&k:n ja i:n rajapinta menee. Paljon siitä t&k:sta on tosiasiassa sitä innovaatiopuolta. Jos ajattelee esimerkiksi luovien alojen tki-instrumenttiin tehtyä panosta, niin näkisin, että se näkyy siellä innovaatiopuolella väistämättäkin. Kaiken kaikkiaan sitä paremmalla syyllä meidän pitää ajatella tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa kokonaisuutena. On hyvä, että meillä on se parlamentaarinen ryhmä tässä, mikä jatkaa työskentelyä, ja myös valtioneuvoston tasolla tutkimus- ja innovaationeuvosto, ettei siihen pääse tulemaan mitään tällaisia ikään kuin epäsuhdanteita, mistä tämä on mielestäni kuitenkin esimerkki. Yritysrahoituksen sääntely: Tämä on tietysti erittäin tärkeä ja iso kokonaisuus, ja tästä on keskusteltu kyselytunneillakin osin. Jaan sen huolen. Julkisuudessahan on kahta diskurssia: on sellainen, joka sanoo, että yritysrahoitus toimii pääpiirteittäin hyvin, mutta sitten näkisin ihan teidän tavoin, että tässä on ihan selkeitä aukkoja nimenomaan siellä pk-puolella ja sanotaan myös haja-asutusalueilla. Meillähän on parikin työryhmää, tässä on tämä peruspankkiryhmä ja sitten on finanssisääntelyn kokonaissääntelyä arvioiva ryhmä, ja tarkoitus on nimenomaan se, että kun EU tekee tätä omnibusia ja sääntelyn keventämistä, niin samalla katsotaan tätä kansallista puolta. Muutama esimerkki siitä, mitä me ollaan tehty: Finnveran puolella pk-yritysten takausten ylärajaa on nostettu ja myös yrittäjälainojen ylärajoihin on puututtu. Samalla on jatkettu tätä Finnveran mikrolainaohjelmaa, ja nyt myös luottolaitoslaissa tehtiin semmoinen ratkaisu, mikä itse asiassa helpotti tätä vakavaraisuusasiaa. Mutta siinäkin on monet puolet, eli jos helpotetaan esimerkiksi vakavaraisuutta, niin se saattaa siirtyä esimerkiksi osinkoihin aika nopeasti. Myös siellä pankkien puolella on paljon asioita. Osa pankeista välttelee ikään kuin riskiä ja sitä hallintoa ja tätä kenttää, mutta toivoisin, että pankit lähtisivät, ja osa pankeista lähteekin, lainoittamaan nimenomaan tätä pk-puolta. Tuo muoti ja design, minkä edustaja Diarra otti esille, on hyvä nosto itse asiassa. Olen muutaman pyöreän pöydän keskustelun pitänyt nyt rahoitusalalla, kryptovaluutoista, viime perjantaina oli fintechistä eli rahoitusalojen innovaatioista, ja me järjestetään kasvurahoituksesta eli pääomasijoitusrahastoista ja sen kasvun mahdollisuuksista tammikuussa seuraava pyöreän pöydän keskustelu. Tämän jälkeen olen ajatellut, että otan tällaisen teknologia/toimiala- pyöreiden pöytien sarjan, minkä aloittaisi bioteknologia, mutta muoti ja design sopisivat itse asiassa aivan erinomaisesti tähän sarjaan. Mitä tulee turpeeseen, niin kyllä, edustaja Koskela piti hyvän puheenvuoron, ja näkisin, että nämä kuivike- ja kasvuturpeet ovat todella tärkeitä, eli turpeen käyttö biostimulanttina ja esimerkiksi turvepohjainen ikään kuin aktiivihiilen korvike. Me kartoitetaan tuotantokapasiteettikarttoja, tuontiriippuvuutta, pyritään myös tarkastelemaan meidän uudessa kehityshankkeessa esimerkiksi käyttöperusteisia päästökertoimia ja niin edespäin, niin että meillä on tämä turpeen käyttö ja sen innovatiiviset käyttökohteet vahvassa tarkastelussa. Olen myös huolissani turpeen energiahuoltovarmuudesta. — Viisi minuuttia täynnä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-12-17T13:09:48,2025-12-17T13:15:02,Käsitelty,1.1 2025_131_231,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Fagerstöm., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_232,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Noora,Fagerström,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministereille siitä, että olette tehneet töitä sen eteen, että yhä useampi suomalainen pääsisi töihin. Sääntelyä on purettu ja työllistämisen edellytyksiä parannettu. Täällä on puhuttu paljon työllisyydestä ja sitten on puhuttu mikroyrityksistä. Mikro- ja yksinyrittäjien järjestö teki tässä syksyllä mikroyritysbarometrin, jossa kysyivät sitä, kuinka halukkaita yrittäjät ovat palkkaamaan väkeä. 11 prosenttia arvioi, että seuraavan 12 kuukauden aikana palkkaisivat henkilön, mikä tarkoittaisi noin 33 000:ta työpaikkaa ympäri Suomen, mikä on aivan loistava asia. Mutta yksi suurimmista syistä, minkä takia ei ole uskallettu palkata, on ollut työnantajavelvoitteiden ja irtisanomisen riskit. Täällä kun puhutaan, että heikennetään palkansaajien etuja, niin kyllä oikeasti tässä tilanteessa, missä Suomi on, meidän täytyy ajatella myös niitä yrittäjiä, että he uskaltavat palkata. Jos me katsotaan viimeisiä vuosia, niin työnantajayritysten määrä on vähentynyt jatkuvasti, ja kyllä se kertoo jotain siitä, että oikeasti tälle täytyy tehdä jotain. Kiitos siitä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Noora Fagerström,1490,2025-12-17T13:15:06,2025-12-17T13:16:27,Käsitelty,1.1 2025_131_233,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Viitala., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_234,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tuossa ministeri Marttinen puhui paperien polttamisesta pesässä, ja kyllä nyt tarvitsee sanoa, että kyllä suomalaiset toimivat työmarkkinat on poltettu teidän toimesta ihan täysin. On luotu todella paljon epätasapainoa työmarkkinoille, ja työnantajien direktiovaltaa on lisätty. Se, mitä me työmarkkinoille tarvitaan, on tasapaino ja luottamus siihen, että on töitä myös tulevaisuudessa. Siihen minä itse asiassa tarjoaisinkin sitä, että lähdettäisiin vähän hakemaan yhteistyötä, eikä niin, että aina vain sitä vahvemman roolia eli työnantajan roolia parannetaan ja heikommassa asemassa olevan roolia heikennetään. Työelämän laithan on luotu sen takia, että ne on luotu suojelemaan sitä heikompaa osapuolta eli palkansaajaa. Täältä SDP:n vaihtoehtobudjetista sivulta 6 lähtien voisi lähteä lukemaan semmoisia reilumpia kasvun vauhdittamisen teemoja, mitä voitaisiin yhdessä lähteä, ministeri Marttinen, vaikka katsomaan. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-12-17T13:16:30,2025-12-17T13:17:35,Käsitelty,1.1 2025_131_235,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Päivärinta., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_236,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Täällä on pidetty hyviä puheenvuoroja nuorten asemasta tässä vaikeassa työmarkkinatilanteessa — kiitos niistä, itsekin kannan erityisen suurta huolta. Kun ajatellaan esimerkiksi kesätyöpaikkoja, niitäkään ei enää saa, koska tämmöisessä heikossa työmarkkinassa kokeneemmat hakevat näitä samoja kesätyöpaikkoja. Tässä heitän toki palloa myös yrityksille. Tämä 30 miljoonan euron panostus nuorten työllistymisseteliin on erityisen tärkeä. Se avaa nuorille ovia työelämään ja ehkäisee, totta kai, työttömyyden pitkittymistä. Eihän me haluta, että nämä menetetyt kuukaudet muuttuvat menetetyksi suunnaksi. Mutta tämä ei riitä. Toivon, että tätä työtä jatketaan ja pitkään. Sitten tämä iso kuva on, totta kai, se, että eihän meillä ilman menestyviä yrityksiä ole työpaikkoja eikä kasvua ja yksikään yritys ei palkkaa yhtä ainoaa työntekijää, jollei se ole kannattavaa. Eikä yksikään yritys palkkaa työntekijää siksi, että hänet voisi irtisanoa. Sen takia nämä työmarkkinauudistukset, mitä me olemme tehneet, ovat todella tärkeitä, ja uskon, että nämä myös auttavat nuoria työllistymään. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-12-17T13:17:35,2025-12-17T13:18:52,Käsitelty,1.1 2025_131_237,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Asell., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_238,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on kasvanut lähes 12 000:lla, ja hallituksen vastaus on ollut tämä 30 miljoonan euron nuorten työllistämisseteli, joka auttaa arviolta vain noin kuutta prosenttia kaikista näistä nuorista. Eli 94 prosenttia jää ilman tukea, eikä hallituksella ole tarjota heille mitään, vai onko? Mitä palveluita on tulossa? Siihen liittyen vielä kysyn tästä TE-palveluiden siirrosta kunnille, joka tehtiin Kuntaliiton mukaan 100—120 miljoonaa euroa aliresursoituna. Samaan aikaan työttömyys kasvaa ja kuntien vastuu työttömyysturvamenoista on noussut lähes 800 miljoonaan euroon. Työllisyysalueilla on vähemmän henkilöstöä kuin hallituksen aloittaessa, vaikka tarve on suurempi kuin koskaan. Kysyn: miten hallitus aikoo turvata työllisyyspalveluiden vaikuttavuuden, kun se on siirtänyt vastuun kunnille ilman riittävää rahoitusta ja jättänyt ne yksin kasvavan työttömyyden kanssa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Marko Asell,970,2025-12-17T13:18:53,2025-12-17T13:19:56,Käsitelty,1.1 2025_131_239,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Riipi., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_240,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on hyvin nostettu esille keskustelussa pk-sektorin ja niiden yritysten merkitys, ja sehän on totta. Itse asiassa luku taitaa olla yli 99 prosenttia yrityksistä, kun mennään sinne pk-sektorin määritelmään, ja noin puolet meidän bkt:stäkin tulee sieltä. Siihen nähden ihan liian vähän kuitenkin puhutaan niiden kokonaismerkityksestä. Minua on kovasti ihmetyttänyt, että kun tänne Suomeen on tulossa kansainvälisiä isoja yrityksiä, Googlea perustamaan datakeskusta tai toimijaa x perustamaan kaivosta, niin lompakko on auki ja tukieuroja löytyy, mutta sitten kun puhutaan pk-kentästä laajemmin, niin kyllä, työmarkkinauudistukset ovat hyviä ja verotuksellakin on pyritty kannustamaan, mutta missä ovat ne konkreettiset tukitoimet. Ne ovat kuitenkin niitä yrityksiä, joilta se arvonlisä jää Suomeen eikä mene ulkomaille.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-12-17T13:19:56,2025-12-17T13:21:01,Käsitelty,1.1 2025_131_241,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Laine-Nousimaa., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_242,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Me kaikki odotamme, että talouskasvu Suomessa käynnistyy ja työpaikkojen ja työllisten määrä kasvaa. Kasvun käynnistymiseen tarvitaan toimivia yrityksiä ja asiakkaita, jotka palveluja tai tuotteita pystyvät hankkimaan. Kotimainen kysyntä on merkittävässä roolissa suomalaisten yritysten menestyksessä. Tällä hetkellä työttömyyden kanssa kamppailevat eivät vain pysty kuluttamaan. Miten sitten luomme uskoa tulevaisuuteen, kun töitä ei ole ja yritysten välisessä kilpailussa on mukana toimijoita, jotka eivät noudata Suomen lakeja ja työehtosopimuksia vaan rikkovat niitä räikeästi? Harmaan talouden myötä Suomi menettää vuosittain merkittävästi, jopa miljardeja euroja verotuloja. Samalla kilpailua yritysten välillä vääristetään näillä toimilla. Harmaan talouden torjuntaan on olemassa useita erilaisia välineitä. Ne pitää vain ottaa käyttöön. Hallituksen olisi tärkeää ryhtyä toimiin heti ensi vuoden alussa. Esimerkiksi tässä jo mainittu alipalkkauksen kriminalisointi, ay-liikkeen kanneoikeus, tulorekisterilain uudistus ja tilaajan ja pääurakoitsijan vastuun painottaminen — näillä keinoilla harmaata taloutta pystytään suitsimaan. [Puhemies koputtaa] Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin tietää: mitä konkreettisia toimia ministeri on edistämässä ensi vuoden aikana? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-12-17T13:21:01,2025-12-17T13:22:26,Käsitelty,1.1 2025_131_243,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Hopsu., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_244,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tähän VTV:n raporttiin on ilmeisesti keskustelussa jo useamman kerran viitattu. Siinä todetaan, että työllisyystoimia on pantu toimeen aikana, jolloin työpaikkoja on ollut vähän tarjolla. Itse ajattelen sillä tavalla, että jos työtä ei ole tarjolla, niin työttömyyden tullen ihmisen kannattaa päästä opiskelemaan, ottaa vastaan osa-aikatyötä tai tehdä vaikka vapaaehtoistyötä. Haluaisin kysyä: aiotteko tehdä esimerkiksi palkkatuesta kunnille kannattavamman vaihtoehdon, palauttaa suojaosia tai mahdollistaa opiskelun työttömyysturvalla nykyistä paremmin? Sitten täällä on viitattu tähän Teittisen ansiokkaaseen kirjaan työriistoon ja hyväksikäyttöön liittyen. Oletteko kehittämässä työhyväksikäytön ja riiston sanktiointia, jotta yrityksille ei olisi riisto kannattavaa ja jotta sitten nämä yrittäjät eivät voisi jatkaa vain uuden yrityksen nimissä samanlaista, vastaavaa toimintaa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-12-17T13:22:26,2025-12-17T13:23:32,Käsitelty,1.1 2025_131_245,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_246,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Meidän on tunnustettava yrittäjien merkitys Suomen tulevaisuudelle. Meidän on kaikkien tiedettävä ja ymmärrettävä tässä salissa, että yrittäjät pitävät yhteiskunnan pystyssä ja varmistavat palvelut. Siksi teemme nyt konkreettisia toimia, joilla yrityksiä kannustetaan työllistämään ja investoimaan. Pienyrittäjien asemaa vahvistetaan nopeuttamalla maksujen kiertoa. Mikroyrittäjien rahoituksen saamista helpotetaan sekä etsitään keinoja turvata omistajanvaihdosten sujuvuus. Yrityksiä rohkaistaan rekrytoimaan paikallisen sopimisen ja työllistämisen kynnyksiä madaltavien uudistusten avulla. Tämä on linja, joka arvostaa yrittäjän työtä ja uskaltaa rakentaa kasvun edellytyksiä. Kun yrittäjä menestyy Suomessa, me kaikki voitamme. Haluan lopuksi kysyä: arvoisat ministerit, miten me saadaan yrittäjän asema nousemaan tässä maassa siihen tasolle, mille se kuuluu? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-17T13:23:32,2025-12-17T13:24:45,Käsitelty,1.1 2025_131_247,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Kokko., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_248,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Nostan esille lempiaiheeni eli yritystuet. Niiden karsiminen tuntuu olevan erittäin haasteellista: nähdään, että ensi vuodenkin talousarvioon on miljardiluokan kokonaisuudesta löydetty vain 31 miljoonaa euroa karsittavaa. Tiedostan, että tämä on aina haasteellista, koska löytyy aina se intressiryhmä, joka niitä tukia on saamassa. Tämä on juuri se heidän elinkeinotoimintansa kannalta elintärkeä tuki, ja jos se otetaan pois, niin mitä kaikkea siitä voi seurata? Mutta toivon, että hallituksessa on riittävästi selkärankaa, että ei taivuta näiden tuensaajien suoranaisen uhkailun edessä vaan katsotaan se, mikä on kansakunnan kokonaisedun kannalta tarkoituksenmukaista käyttöä näille yritystuille, niin että ne eivät häiritse kilpailua ja ennen kaikkea loisivat uutta kasvua ja uusia innovaatioita. Itse en kannata juustohöyläämistä oikein missään säästökeinona, koska se yleensä ei kohdista niitä säästöjä tarpeeksi tehokkaasti. Mutta kerta tässä ei oikein muita vaihtoehtoja tunnu olevan, niin kysyisin teiltä, arvon ministeri: oletteko valmis kunnianhimoiseen juustohöyläämiseen yritystukien osalta ja ehkä ottamaan mallia SDP:n vaihtoehtobudjetista, jossa on esitetty sadan miljoonan leikkausta yritystukiin tätä kautta?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-12-17T13:24:45,2025-12-17T13:26:09,Käsitelty,1.1 2025_131_249,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_250,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Itäinen Suomi täällä on aiemmin jo mainittu, mutta kun se on itselle läheinen asia, niin jatkan myös siitä. Työttömyysluvuthan meillä on muuta maata korkeammat, ja nämä työttömyysturvan leikkaamiset eivät toimi, jos työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole tarjolla. Täällä on tuotu esille, että työllistäviä yrityksiä ei ole, mutta ei niitä varmaan ole, koska konkurssejakin tapahtuu niin paljon. Työttömyydestä kunnille aiheutuu kustannuksia, jotka kasvavat, ja tilanteen korjaamiseen on rajalliset mahdollisuudet, ja enempi pitäisikin kannustaa siihen näiden sakkorangaistusten sijaan. Keskustalla on omassa itäisen Suomen ohjelmassa tämmöinen esitys, että olisi tämmöinen vähintään vuoden mittainen kokeilu, jossa kunnilta ei perittäisi sakkomaksuja valtiolle, vaan vastaava summa tai merkittävä osa siitä osoitettaisiin työllisyysalueille työllisyyden parantamiseen, koska siellä alueella parhaiten tiedetään ne olosuhteet ja puitteet. Olisiko mahdollista tällaista harkita?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-17T13:26:09,2025-12-17T13:27:07,Käsitelty,1.1 2025_131_251,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Harakka., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_252,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Timo,Harakka,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Marttinen, nyt on aika kysyä, että jos ideologia ja todellisuus törmäävät, niin kummassa on vika. Valtiovarainministeriön ideologiahan on ollut, että sosiaaliturvan leikkaukset patistavat ihmisiä työelämään, mutta täällä moneen kertaan mainittu VTV:n tutkimushan osoittaa päinvastaista eli sitä, että työttömyysturvan leikkaukset ovat saattaneet jarruttaa talouskasvua, joten talouskasvun odottelu ei auta tässä tilanteessa, vaan kuten edustaja Lyly sanoi, nyt tarvitaan juuri tässä suhdanteessa aktiivista työllisyyspolitiikkaa. Kaksi esimerkkiä: Heikensitte palkkatukia. No, nyt kun nuorisotyöttömyys on kasvanut, niin heräsitte kuin uutena keksintönä tällaiseen tukeen eli nuorisoseteliin. No, nuorista työttömistä tämä tuki kattaa noin kuusi prosenttia, eli mitä on tarjolla sitten 94 prosentille nuorisotyöttömistä? Ja sitten edellisellä kaudella meillä oli rekrytointituki, joka kannusti ensimmäisen työntekijän palkkaamista yksinyrittäjille. Nyt kun konkurssiyritysten määrä on kasvanut, niin voisitteko tarttua tähän toimeen, joka auttaisi sekä työttömiä että pienyrittäjiä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2025-12-17T13:27:07,2025-12-17T13:28:27,Käsitelty,1.1 2025_131_253,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Mehtälä., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_254,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Pitkäaikaisena yrittäjänä tiedän, miten tärkeää on se, että toimintaympäristö on luotettava, vakaa ja ennustettava ja vieläpä kaiken lisäksi suotuisa. Valitettavasti nyt tässä hetkessä pitää todeta, että hallitus ei omilla toimillaan ole kyllä kaikkia näitä edistänyt. Hallitus on tuonut epävakautta ja hämmennystä monilla eri toimilla, muun muassa tämä datakeskusten sähkövero on hyvä esimerkki siitä ja samaten pienten yritysten osalta alvin korotus, kotitalousvähennyksen leikkaus ja sitten nyt tähän Finnvera-lakiin tehdyt muutokset. Samaten biokaasualan toimijat ovat saaneet kokea heikentäviä tekijöitä. Uskon, että hallituksella on hyvä päämäärä talouden kasvun, verotulojen lisäämisen ja hyvinvoinnin lisäämisen osalta, ja Suomen Pankkikin lausunnossaan meille talousvaliokunnalle totesi, että talous- ja työllisyyskasvun vauhdittaminen on tärkein keino julkisen talouden tasapainottamiseksi. Tämähän on totta. Täällä on tullut nyt tämä pienten yritysten osuus monessa puheenvuorossa, ja siksi kysynkin ministeriltä: miksi hallitus päätti poistaa Finnveraa koskevasta laista tämän pienten yritysten painotuksen rahoituksessa ja aluepoliittisen tehtävän? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-12-17T13:28:27,2025-12-17T13:29:51,Käsitelty,1.1 2025_131_255,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Pitko., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_256,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kun hallituksella tuntuu olevan hyvin niukasti varaa laittaa rahaa hyviinkään asioihin, niin kyllähän nyt suurta ihmetystä on herättänyt tämä, että tälle Sakatin kaivoshankkeelle on yhtäkkiä löytymässä 150 miljoonan euron tuki. Kun vertaa sitä vaikka siihen, että piippujen tulppaamisen pilottihankkeiden tukemista on leikattu tässä budjetissa, vaikka se oli alun perinkin pienempi kuin tämä pelkästään Sakatille, siis yhdelle yhtiölle, menevä tuki, niin kyllä tässä herää kysymys, ovatko nyt prioriteetit kunnossa. Hanke on kyseenalainen toki myös siitä syystä, että sitä ollaan perustamassa kaksinkertaisesti suojellulle suolle, joka on koko Euroopan mittakaavassa merkittävä aapasuo. Kysyn tästä ministeriltä: Olisiko syytä miettiä uudelleen, mihin nämä rahat käytetään? Voitaisiinko niillä mieluummin tukea uutta puhdasta teollisuutta kuin laittaa yhden yrityksen hyväksi, joka tuhoaa altaan merkittävää luontoa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-12-17T13:29:51,2025-12-17T13:30:59,Käsitelty,1.1 2025_131_257,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Lohikoski., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_258,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! VTV:n ennusteet minullekin tulivat tässä nyt mieleen nostaa vielä esiin. Eli tosiaan hallitus ei ole saavuttamassa tavoitteitaan julkisen talouden alijäämästä, ei velkasuhteen kääntämisestä laskuun eikä lisätyöllisten määrästä. Työttömyys on ennätyslukemissa, ja tähän reseptinä te olette esittäneet ja vieneet läpi ihmisten irtisanomissuojan heikennyksen eli potkulain, joka heikentää työntekijöiden asemaa ja myös lisää työelämän epävarmuutta. Se on ikävä uutinen erityisesti nuorille kuin myös ikääntyneille duunareille. Koska palkkatuen romutus ei enää tule paikatuksi nuorten työllistämisen setelillä, niin mitä toivoa on saada töitä, kun tämä tilanne on tällainen ja hallitus ei näytä tekevän todellisia toimia? Samanaikaisesti te myös leikkaatte kotouttamistehtävien määrärahoja. Tällaista suunnittelette. Tämä on kunnille hankala tilanne, koska kunnat vastaavat nykyään sekä työllistämisestä että kotouttamisesta. Meillä Uudellamaalla, esimerkiksi minun kotikaupungissani Keravalla ja naapurissani Vantaalla, on todella kova työttömyystilanne. Meillä on myös paljon maahanmuuttajia. Molempia tukia tarvitaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-12-17T13:30:59,2025-12-17T13:32:22,Käsitelty,1.1 2025_131_259,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Hamari., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_260,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Puisto sanoi avauspuheenvuorossaan, että puhdas siirtymä tarjoaa mahdollisuuksia. Olen ja olemme SDP:ssä täysin samaa mieltä tästä, että kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ei ole uhka yrityksille vaan nimenomaan mahdollisuus. Pariisin ilmastosopimus on tuonut yrityksille ennustettavuutta ja markkinan. Suomessa investointiympäristö vaatisi kuitenkin pitkäjänteisyyttä myös yli hallituskausien mutta edes yhden hallituskauden aikana. Suomalaisella teollisuudella on valtava globaali potentiaali ilmastoratkaisujen tuottajana, ja puhtaat, päästöjä vähentävät teknologiat tarjoavat merkittäviä vientimahdollisuuksia, työpaikkoja ja hyvinvointia Suomeen. Meidän pitäisi yhdistää vahvat ilmastotoimet, kilpailukyky ja energiaturvallisuus ja varmistaa, että vihreän siirtymän hyödyt näkyvät investointeina, työpaikkoina ja kestävänä kasvuna Suomessa. Kysynkin nyt ministereiltä: miten hallitus aikoo turvata tai palauttaa ennustettavan ilmastopolitiikan ja investointiympäristön niin, että suomalainen teollisuus pystyy hyödyntämään vihreän siirtymän tarjoamat vienti-, investointi- ja työllisyysmahdollisuudet?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-12-17T13:32:22,2025-12-17T13:33:37,Käsitelty,1.1 2025_131_261,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Kontu., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_262,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Mauri,Kontu,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puheenjohtaja! Kiitos ministereille ja jaoston puheenjohtajalle esittelystä. — Uskallan tässä esittää kysymyksen koskien isoa teollisuutta ja tukia. Meidän alueella Valmet Automotive ilmoitti laajoista lomautuksista koskien tuhatta henkeä johtuen tilauskannan heikkenemisestä ja sähköautojen markkinan kasvun hidastumisesta. Syyt ovat globaaleja. Lomautukset koskevat merkittävää osaa henkilöstöstä, ja tämä ei ole vain yrityksen sisäinen haaste, vaan sillä on vaikutuksia koko alueen työllisyyteen ja osaamiseen. Lyhyellä aikavälillä kustannuksia leikataan, mutta pitkällä aikavälillä on vaara, että osaaminen menetetään ja kilpailukyky heikkenee. Onneksi saimme kuulla tänään ja pari viikkoa sitten, että meidän lippulaivamme ajoneuvoteollisuudessa yhdistävät osaamistaan ja autotehdas saa lisää töitä. Mutta kun en löytänyt TEMin budjettikirjasta mitään tukielementtiä tähän lomautusongelmaan, siksi kysyn: onko työ- ja elinkeinoministeriön kautta löydettävissä ratkaisuja, jotka tukevat henkilöstön osaamisen kehittämistä ja investointien vauhdittamista erityistuilla?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Mauri Kontu,911830,2025-12-17T13:33:37,2025-12-17T13:34:55,Hyväksytty,1.1 2025_131_263,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Nikkanen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_131_264,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan tällaisessa suhdanteessa aktiivisten työllisyystoimien rooli kyllä korostuu. Valitettavasti hallitus on hieman härkäpäisestikin toiminut ikään kuin päinvastoin ja leikannut kaikista näistä. Esimerkiksi siitä lähtien, kun tämä palkkatukiuudistus toteutettiin ja julkiselta sektorilta käytännössä tämä palkkatuen käyttö poistettiin, olen käynyt aktiivista keskustelua erään salolaisen nuoren äidin kanssa ja myös tämän nuoren itsensä kanssa. Kyseessä on hieman erityisnuori, ja hän on erittäin motivoituneesti tehnyt töitä Salon kaupungilla, ja nyt sitten tämän palkkatuen poistuessa tämä työmahdollisuus on poistunut. Tämä nuorten työllisyysseteli ei nyt vaikuta tuovan ainakaan hänelle mitään apua, ja tällaisia hänen kaltaisiaan nuoria on paljon tässä maassa. Millaisia toimia nyt hallitus aikoo tehdä sen hyväksi, että tällaiset nuoret pysyisivät työllisyydessä mukana ja myöskin sitten jatkossa pystyisivät työllistymään myös yksityisellä sektorilla? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-12-17T13:34:55,2025-12-17T13:36:12,Käsitelty,1.1 2025_131_265,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Satonen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_266,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Otan myös kantaa tähän VTV:n raporttiin. VTV:n raporttihan lähtee siitä, että nämä työllisyystoimet ovat sinänsä hyviä, mutta se arvostelu kohdistuu ajoitukseen. No, puhutaanpa sitten tästä ajoituksesta. Minä olen 23. vuotta täällä eduskunnassa. Ensimmäiset 20 vuotta minä vartosin sitä, että koska Suomen työllisyystilanne olisi niin hyvä, että sosiaalidemokraatitkin olisivat valmiita siihen, että paikallista sopimista edistetään, lakkolakeja muutetaan ja tehdään työttömyysturvaan ja irtisanomissuojaan ja muuhun niitä uudistuksia, jotka muissa Pohjoismaissa ovat kantaneet hedelmää. 20 vuotta sain varrota, ei tullut vielä sellaista aikaa, ja minä en usko, että sellaista aikaa olisi tullut koskaan. Eli tässä vaan nyt on niin, että nämä poliittiset suhdanteet menevät eri vauhtia kuin taloudelliset suhdanteet, ja totta kai olisi parasta, että ne osuisivat kohdalleen, mutta nämä uudistukset tulevat aivan varmasti kantamaan hedelmää. Se vain vaatii nyt vähän pidemmän ajan. [Timo Harakan välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-12-17T13:36:12,2025-12-17T13:37:23,Käsitelty,1.1 2025_131_267,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Malm., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_268,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tässä voi samaan hengenvetoon sitten kysyä sitä, että koska tilanne olisi niin hyvä, että työaika on riittävä ja palkankorotukset on ansaittu? Sitä ollaan odotettu myös täällä sosiaalidemokraattien leirissä, että milloin tulee se hetki, kun oikeisto esittää palkankorotuksia ja esittää sitä, että työaika on riittävä. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Ja kun tässä on nyt niin monta kertaa puhuttu siitä, kuinka hallitus aikoo reagoida tähän Teittisen kirjan esiin tuomiin työperäisen maahanmuuton hyväksikäytöstä, niin juuri on tullut jälleen uusi uutinen. Se on nyt Hanhikivestä. Toivon todella, että ministeri Marttinen nyt vastaa näihin kysymyksiin, kuinka nämä koijariyritykset Suomessa saadaan kuriin. Kun määräaikaisia työsuhteita pidennetään, kun irtisanomista heikennetään, lopputulos on luottamuspula. Lopputulos on se, että omasta tulevaisuudesta on epävarmuutta, ja tämän te, hyvä hallitus, olette itse saaneet aikaan omilla toimillanne.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-12-17T13:37:23,2025-12-17T13:38:30,Käsitelty,1.1 2025_131_269,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Edustaja Koskela, Jari.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_270,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Pakko palata vielä tähän pankkisäätelyasiaan. Tuossa sain juuri aamupäivällä soiton eräältä maatalousyrittäjältä, joka oli tekemässä kauppaa. Hän oli vienyt pankkiin kolminkertaiset vakuudet. Pankki mietti asiaa useamman viikon, ja nyt se johti siihen tilanteeseen, että se sanoi, että se laina saattaa nyt järjestyä, mutta vain kahden vuoden laina, koska ei ole varmuutta, miten tällä yrittäjällä on sitten jatkossa toimeentuloa, vaikka omaisuutta sitten onkin enemmän. [Tuomas Kettunen: Käsittämätöntä!] Elikkä jos nyt sitten mennään sinne ministereille, niin Finnvera-lainsäädännön uudistaminen on tärkeä ja yksi uusi askel, ja toivottavasti se helpottaa ainakin jossain määrin tilannetta. Mutta me tarvitsemme enemmän kilpailua ja vaihtoehtoja pankkilainalle, toimivampia pääomamarkkinoita, kotitalouksille järkeviä tapoja sijoittaa kotimaiseen yritystoimintaan ja EU-tasolla pääomamarkkinaunionia, jotta kasvuyritysten rahoitus ei jää yhden kanavan varaan. Tähän on saatava nyt jotakin järkeä, koska tämä tilanne on ihan käsittämätön. [Tuomas Kettunen: Juuri näin!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2025-12-17T13:38:30,2025-12-17T13:39:39,Käsitelty,1.1 2025_131_271,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Edustaja Koskela, Minja.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_272,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kyllä minun korvaani hieman särähti, kun ministeri Marttinen kutsui näitä mittavia heikennyksiä, joita työntekijöille on täällä tämän hallituksen toimesta tuotu, maltillisiksi uudistuksiksi. Nyt pitää muistaa kaksi asiaa: Ensinnäkin se, että näitä uudistuksia, jotka ovat siis faktuaalisesti heikennyksiä, on tuotu aivan jäätävä määrä lyhyessä ajassa. Toinen asia on se, että vaikka näistä puhuttaisiin niin, että nämä eivät niin hirveästi muuta sitä tilannetta, niin silloin kun helpotetaan määräaikaisten työsopimusten solmimista, silloin helpotetaan määräaikaisten työsopimusten solmimista, ja silloin kun heikennetään irtisanomissuojaa, silloin heikennetään irtisanomissuojaa. Ne ovat molemmat heikennyksiä työntekijöille. Sitten jos tästä VTV:n raportista puhutaan, niin kyllä, edustaja Satonen, kyse oli nimenomaan kritiikistä tälle ajoitukselle, että miten voidaan patistaa ihmisiä töihin, kun töitä ei ole. Tämä tilanne on johtanut sellaiseen yhteiskunnalliseen anemiaan, jossa ihmiset pelkäävät kuluttaa, pelkäävät oman työpaikkansa puolesta, ja sitten se on johtanut siihen, että meidän taantuma vain syvenee eikä tästä päästä eteenpäin. Ja kyllä, kyllä minä sanon vasemmistoliiton puolesta sen, että koskaan ei olisi meille ollut oikea aika tehdä näin mittavia heikennyksiä ja yksipuolisesti tässä määrin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-12-17T13:39:44,2025-12-17T13:41:14,Käsitelty,1.1 2025_131_273,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Kilpi., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_274,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Sehän on tosiasia, että monella sektorilla, monella alalla on menossa mullistavia murroksia, ja yksi näistä on tietenkin tuo energiaverkko, energia-ala ylipäätään. Täällä jo aikaisemmin ansiokkaasti nostettiinkin esille kantaverkot ja niitten kehittäminen ja eteenpäinvieminen. Kysyisinkin nyt sitten arvon ministereiltä: Näissä verkkoasioissa hyvin usein otetaan Fingrid ja kantaverkko esille, mutta kun tilanne on, mikä on, murroksellinen, niin millä keinoin voitaisiin tätä vastuuta jakaa ja kehittää sähköverkkoa ja sitä toimintaa laaja-alaisemmin? Olisi laajemmat hartiat kantaa sitä vastuuta ja saada tuloksia aikaiseksi, eikä pelattaisi vain yksien korttien varassa. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2025-12-17T13:41:14,2025-12-17T13:42:19,Käsitelty,1.1 2025_131_275,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_276,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Täytyy heti todeta, että vuonna 2008 taisi EK karata neuvottelupöydästä ja sen jälkeen yksin on ollut vaikea sopia niitä työmarkkinauudistuksia, jos näin pelkistää sitä tilannetta. Arvoisa rouva puhemies! En saanut kyllä vastausta kysymykseeni, jossa kysyin työvoiman kysyntään liittyvän kysymyksen, kun meillä on noin 30 000 avointa työpaikkaa. Mitä hallitus aikoo sen osalta tehdä? Ja toinen asia, joka liittyy tähän, on, että aktiivinen työvoimapolitiikka on ihan nollassa. Meillä on 310 000 työtöntä työnhakijaa, joitten osaamista pitäisi päivittää koko ajan. Mitä toimenpiteitä sille tänä aikana tehdään? Se on yksi isoin haaste tässä näin. Sitten kuluttajien luottamus on mennyt nolliin, ja se liittyy työttömyyden pelkoon ja erityisesti taloudellisen aseman menettämiseen työttömänä, aseman huonontumiseen tällä leikatulla työttömyysturvalla. He eivät uskalla kuluttaa, totta kai pannaan säästöön. Eli mitä aiotte tehdä työvoiman kysynnän lisäämiseksi ja työvoiman aktivointiasteen nostamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-17T13:42:19,2025-12-17T13:43:35,Käsitelty,1.1 2025_131_277,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Oinas-Panuma., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_278,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! 300 miljoonaa euroa Pohjois- ja Itä-Suomen aluekehitysrahoista, apteekki- ja lukioverkon harvennus, kuljetustuen leikkaus, yksityistieleikkaus, sote-leikkaukset. Mikä näitä asioita yhdistää, jotka on eri ministeriöitten alla tehty? Se on keskittäminen. Ja niin kauan kuin me haluttaisiin tähän maahan kasvua, meidän pitäisi nähdä myös koko Suomi. Ja koska tämän hallituksen ainoa yhtenäinen linja on tämä keskittäminen, niin meidän talous ei lähde myöskään kasvuun. Olen sitä mieltä, että nyt ihan ensimmäiseksi hallituksen pitäisi lopettaa tämä meidän alueitten kurjistaminen, antaa sinne alueille todellinen mahdollisuus menestyä, pärjätä niissä asioissa, mitä siellä tuotetaan, ja työllistää ihmisiä. Toisena asiana tämän hallituksen pitäisi vihdoin alkaa näkemään pienten ja keskisuurten yritysten tavallinen arki ja pitäisi tehdä sinne niitä helpotuksia, jotta ne pystyvät työllistämään entistä paremmin ihmisiä. Puhun tässä esimerkiksi työnantajamaksujen alennuksista, rahoituksen kuntoon saattamisesta, mistä on tänä päivänä hyvin paljon puhuttu, ja tästä työttömyysturvan suojaosan palautuksesta. Eli lopettakaa keskittäminen, keskittykää pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja eiköhän tämä tästä helpota.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-12-17T13:43:36,2025-12-17T13:44:42,Käsitelty,1.1 2025_131_279,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_280,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Todellakin hyvä jatkaa pienyrittäjistä, jotka ovat valtava voima Suomen taloudelle, mutta toisin kuin suurille yrityksille, heille ei juurikaan tukea ja apua ole samalla tavalla tarjolla. Me vihreät olemmekin ehdottaneet seuraavia keinoja: Business Finlandin yhteyteen tulisi oma ohjelma, joka tukee nimenomaan mikro- ja yksinyrittäjien kasvua ja kansainvälistymistä. Pienille yrityksille suunnattaisiin tämmöinen helpdesk, mistä saisi neuvoa esimerkiksi työntekijän palkkaamiseen ja muuhun tarpeeseen. Sitten siihen, kun ensimmäinen työntekijä palkataan, saisi selkeästi tukea, jotta se kynnys madaltuu. Mikroyrityksille kehitettäisiin uusia rahoitusinstrumentteja. Ja sitten: valitettavasti meillä tänä aikana on paljon konkursseja, mutta näillä yrittäjillä on valtavasti tietoa ja kokemusta, ja siihen tarvitsee saada tukea, että tätä tietoa ja kokemusta voisi jatkossakin hyödyntää — mahdollisesti muut yrittäjät tai he itse myöhemmin. Sitten ihan lopuksi haluan nostaa, että täällä on nyt todella monessa puheenvuorossa pyydetty ministereiltä kommentteja siihen, miten tätä ulkomaisten työntekijöiden riistoa saadaan kuriin, ja on viitattu esimerkiksi tähän Teittisen erinomaiseen kirjaan, Finlandia-palkittuun kirjaan. Olisin kysynyt, oletteko tutustuneet siihen ja mitä aiotte tehdä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-12-17T13:44:42,2025-12-17T13:46:04,Käsitelty,1.1 2025_131_281,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Sammallahti, Viitanen, Kettunen ja Lindén ja sen jälkeen ministereille vastauspuheenvuorot. — Edustaja Sammallahti.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_282,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tere,Sammallahti,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvon puhemies! On se tavallaan hirvittävän surullista, että juuri niin kuin edustaja Satonen tuossa sanoi, nyt tehdään uudistuksia, jotka on monessa Euroopan maassa tehty jo 30 vuotta sitten ja sen jälkeen nautittu vielä kroonisesti sikäläisittäin suurempaa työllisyysastetta, kroonisesti alempaa työttömyysastetta, parempaa bruttokansantuotetta, vähempää velkaantumista ja niin edespäin. Eli kyllä näille uudistuksille oli nyt jo korkea aika, ja enemmänkin olisi voinut tehdä. Mutta se, mitä vielä ei ole tehty ja missä on nähdäkseni iso potentiaali, on käytetyn ydinpolttoaineen kaupallinen loppusijoittaminen Suomessa. Tämä liittyy ympäristöministeriön rooteliin mutta myös tietenkin tähän keskustelunaiheeseen. Kysymykseni ministereille kuuluu, molemmille: oletteko mahdollisesti käyneet tämmöisestä asiasta keskusteluita missään. Tämähän on tämmöinen noin 500 miljardin dollarin globaali bisnes, johon ainoat työkalut on kehitetty ja toistaiseksi olemassa täällä Suomessa. Eli meillä on täysin neitseellinen teollisuudenala, joka varmasti kaikille meille täällä salissa kelpaisi napattavaksi näin niin kuin matalalla roikkuvana hedelmänä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Tere Sammallahti,1493,2025-12-17T13:46:12,2025-12-17T13:47:33,Käsitelty,1.1 2025_131_283,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Viitanen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_284,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Minusta se on kyllä suuri harmi, että ministeri ja hallituspuolueet eivät näe sitä kierrettä, mikä syntyy, kun leikataan ihmisten työttömyysturvaa: köyhyys lisääntyy, ihminen ei pysty kuluttamaan ja sitä kautta talous ei saa sitten kaivattua buustia ja kasvua. Harmillista, että te ette näe tätä yhtälöä. Nämä leikkaukset ovat paitsi epäinhimillisiä myös talouskasvulle erittäin haitallisia. Ja kun te uskotte niin kovasti tähän omaan ideologiaanne, niin katsotaan sitä tulostaulua, mitä on seurauksena näistä teidän toimistanne: ennätysvelka, ennätystyöttömyys, ennätys konkursseissa. Ei tämä tulos, ministeri, nyt ihan hääppöiseltä näytä. Minä kysyn teiltä nyt suoraan vähän samaa kuin edustaja Harakka tuossa aiemmin. Te kuitenkin puhutte paljon yrittäjyyden puolesta, ja me olemme konkreettisesti SDP:nä esittäneet pienten yritysten tukemista — mainitsen kolme — nostamalla arvonlisävelvollisuuden alarajaa, parantamalla kotitalousvähennystä hoito- ja hoivatyön osalta, mikä auttaisi naisvaltaisia yrityksiä, ja tukemalla ensimmäisen työntekijän palkkausta. Tietenkin toivon, että ministeri voisi tarttua vaikka kaikkiin näihin kolmeen, mutta tarttuisitteko edes yhteen näistä, niin että voisimme auttaa pieniä yrittäjiä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-12-17T13:47:33,2025-12-17T13:48:53,Käsitelty,1.1 2025_131_285,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Kettunen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_286,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kunnioitettu rouva puhemies! Ihan ensimmäiseksi haluan muistuttaa, että kannattaa lukea yksi kirja kuukaudessa — se sivistää — sekä ministereille että meille kansanedustajakollegoille. Nythän me saimme hyvän kirjasuosituksen: tämän Finlandia-palkitun Teittisen Pitkä vuoro. Rouva puhemies! Toivon, että ministerit, molemmat, vastaatte, jos vain pystytte, tähän itäisen Suomen tilanteeseen. Valtiovarainvaliokunta on sivulla 92 tässä mietinnössä tuonut esille tämän itäisen Suomen tilanteen: ”Valiokunta pitää perusteltuna edistää erityistalousaluekokeilun valmistelua ja toteuttamista.” Kysyn: missä vaiheessa tämä on? Puolassa on laki erityistalousalueista. Se laki täyttää tänä vuonna 30 vuotta, ja siellä verohelpotukset ovat edelleen käytössä. Keskusta on esittänyt muun muassa tähän erityistalousaluekokeiluun määräaikaista vapautusta investoivalle yritykselle yhteisöverosta, opintolainojen hyvitystä, muuttoavustusta osaavan työvoiman houkuttelemiseksi, alueellisesti kevennettyä sähköverotusta. Ja nyt kun puhutaan tästä itäisestä Suomesta, niin vaaditaan toimenpiteitä, että aluetta kehitetään, jo turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-12-17T13:48:53,2025-12-17T13:50:05,Käsitelty,1.1 2025_131_287,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Sitten jaoston puheenjohtaja, edustaja Lindén.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_288,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia, arvoisa puhemies! Jaan tämän 60 sekuntia kahteen osaan. Olin pyytänyt puheenvuoron osallistuakseni ihan kansanedustajapoliitikkona tähän työllisyystoimien ajoituskeskusteluun, ja kyllähän siitä nyt voidaan tiivistetysti sanoa, että pieleen meni. Eli nämä työvoiman tarjontaa lisäävät toimenpiteet, erilaiset leikkaukset, työttömyysturvan heikennykset ja muut tällaiset — nehän saattavat toimia siinä tilanteessa, missä työvoiman kysyntä on kasvussa, mutta nyt ne ovat ajoittuneet tilanteeseen, jossa yhteiskunnassa köyhyys on lisääntynyt, ja tämä on erittäin surullista. No, sitten toinen 30 sekuntia. Jaoston puheenjohtajana kiitän tässä erittäin vilkkaasta ja hyvästä keskustelusta yli hallitus- ja oppositiorajan ja ministereitä asiallisista vastauksista. Kyllähän tässä yhdessä isänmaan asialla ollaan, ja kuten puheenvuoroni alussa sanoin, ollaan nyt puhumassa nimenomaan siitä, miten kakku leivotaan. Kyllä meidän on kaikkien helpompi sitten jakaa sitä, kun saadaan sitä nyt leivottua ja kasvatettua.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-12-17T13:50:05,2025-12-17T13:51:06,Käsitelty,1.1 2025_131_289,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Ja sitten viisi minuuttia molemmille ministereille. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä, ja sitten sen jälkeen tähän blokkiin käytetty aika on kulunut.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_290,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Matias,Marttinen,Työministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia, hyvät edustajat, käydystä keskustelusta ja samoin, arvoisa jaoston puheenjohtaja, myös teidän sanoistanne. Nyt ensinnäkin tästä, kun ainakin edustajat Malm, Rantanen ja Laine-Nousimaa ottivat esille tämän työperäisen maahanmuuton hyväksikäyttö -asian. Nyt jos katsotaan se läpi, niin ensinnäkin on selvää, että me suhtaudumme täysin kielteisesti siihen, että meillä on Suomessa yrityksiä, jotka eivät noudata suomalaista lainsäädäntöä kaikilta osin eivätkä maksa TESin mukaisia palkkoja. Nyt en enää muista, kenen puheenvuorossa tämä tuotiin esille, mutta se on juurikin niin kuin täältä eräät kansanedustajat totesivat, että nämä yritykset ja yrittäjät, jotka eivät noudata lainsäädäntöä ja hakevat itselleen tällaista oikeudetonta kilpailuetua markkinassa, myös pilaavat koko tasapuolisen kilpailun edellytykset siitä markkinasta pois. [Pia Lohikosken välihuuto] Sen takia näihin ilmiöihin täytyy puuttua erittäin määrätietoisesti. Otan kaksi asiaa esille: Ensinnäkin tämä hallitus on tehnyt merkittävät muutokset luonnonmarjanpoimijoiden asemaan siten, että luonnonmarjanpoimijat tulevat tänä päivänä Suomeen työsuhteessa. Siis tätä kautta, lainsäädännön kiristysten myötä tämä ilmiö — johon aikaisempi vasemmistohallitus ei siis puuttunut — on saatu hyvin tiukasti kontrolliin. Pidän sitä erittäin tärkeänä asiana, että nämä ihmiset, jotka ovat olleet kaikista heikoimmassa asemassa, on saatu taas vastaavasti parempaan asemaan. Pidän sitä erittäin tärkeänä ja kestävänä asiana. Toisena huomiona: Oikeusministeriön valmistelussa on myös törkeää kiskontaa työelämässä koskevan sääntelyn tuominen lainsäädäntöön selkeämmällä tasolla. Erittäin tärkeä asia kaikkinensa, koska kyllä se on selvää, että jos ei lainsäädäntöä noudata, niin rangaistuksen pitää olla kova ja tuntuva. Se on aivan selvä asia kaikkinensa. Käymme vielä läpi myös mahdollisia muita toimia tähän liittyen minun johtamassani ministeriössä, mutta selvää on se, että me teemme jatkuvasti toimenpiteitä. Olen myös, hyvät kansanedustajat, viestinyt suomalaisten telakoiden johtoon sen, että sellaisessa tilanteessa, jota tällä hetkellä näkyy, että telakoilla saattaa olla jopa seitsemän tai kahdeksan alihankintaportaan verran alihankintaa, niin on tietysti päivänselvä asia, että kukaan ei voi tietää, miten siellä kahdeksannen portaan alihankintaketjun yrityksessä sitä työntekijää kohdellaan, mutta päävastuu on telakoilla. Käyn jatkuvaa keskustelua heidän kanssaan, seuraan tilanteen kehitystä, ja teemme sitten vielä tarvittaessa lisää toimenpiteitä. Teittisen kirja on minulla kesken, ja ajattelin, että toivottavasti saan sen käytyä läpi tuossa kun saan hieman pitää myös joululomaa. Edustaja Viitala otti esille yhteistyön. Ilman muuta yhteistyötä ollaan valmiita tekemään joka tapauksessa, mutta haluan, hyvät kansanedustajat, myös todeta sen, että voi kunpa tässä maassa olisikin tehty yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kesken. Siis on massiivinen epäonnistuminen työmarkkinakeskusjärjestöiltä ja järjestöiltä, että vuosikymmenten ajan näitä välttämättömiä, maltillisia työmarkkinauudistuksia ei ole kyetty yhdessä sopimaan ja tekemään. [Välihuuto sosiaalidemokraattien ryhmästä] Senhän takia, niin kuin edustaja Satonen täällä totesi, tämä hallitus on nyt tarttunut myös tähän kokonaisuuteen ja ottanut, eikö niin, päätösvallan Suomen eduskunnalle. [Pia Viitasen välihuuto] Meillä on kuitenkin taas vastaavasti... Me olemme saaneet valtakirjamme Suomen kansalta. Totta kai asioita valmistellaan kolmikantaisesti yhdessä, [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] mutta totta kaihan on päivänselvä asia, että tämän salin täytyy käyttää sitä korkeinta lainsäädäntövaltaa tässä maassa — eikö niin? Ja on selvää, että myös tulevaisuudessa tarvitaan edelleen lisää toimia. Työllisyyspalveluista kysyttiin. Selvää on se, että tämä tilanne, missä työllisyyspalvelut ovat siirtyneet kuntien ja kaupunkien vastuulle, on ollut hyvinkin haastava. Tämä siirto on tehty kuitenkin aika laajalla parlamentaarisella tuella. Sekä tämä sakkomaksukertymä että sitten taas vastaavasti itse järjestämisvastuun siirtäminen on perustunut aikaisemman hallituksen tekemään valmisteluun. Pidän sitä myös perusteltuna, että järjestämisvastuu on siirtynyt kunnille ja kaupungeille, kun kaupungeilla on kuitenkin erittäin laajasti, eikö niin, omassa toimivallassaan näitä tehtäviä, joilla voidaan edistää paikallista elinvoimaa ja työllisyyttä, niin on myös täysin perusteltua, että samalla kun on tehty tämä tehtävien siirto, myös se rahoitusvastuu työttömyydestä on korkeampi. Se on aivan looginen johtopäätös, eikö niin? On totta, että me seuraamme hyvin tarkasti tällä hetkellä taas vastaavasti näitä vaikutuksia ja katsomme, miten tulevien vuosien osalta tämä tilanne taas vastaavasti menee eteenpäin, ja käyn hyvin tiivistä keskustelua kuntien ja kaupunkien kanssa. [Inka Hopsun välihuuto] Viimeisenä, rouva puhemies, edustaja Harakalle, kun hän kysyi tästä rekrytuesta. Kaivan vielä nyt esille, että kesällä valmistuneen selvityksen mukaan rekrytuen, jota aikaisempi hallitus käytti, vaikutukset yritysten liiketoiminnan kasvuun ja kokonaistyöllisyyteen jäivät pieniksi. Jäivät pieniksi. On totta kai niin, että meidän täytyy hakea keinoja, miten nimenomaan meidän mikroyritykset, pk-yritykset voivat kasvaa ja kehittyä, mutta eikö niin, että veronmaksajien rahojen käytön täytyy olla vaikuttavaa? Silloin me haemme niitä vaikuttavia keinoja, ja tämä koskee myös palkkatuen käyttöä. [Lauri Lylyn välihuuto] Palkkatuen kohdistaminen yksityiselle sektorille on kaikista vaikuttavinta, edustaja Lyly, ja te tiedätte sen myös vastaavasti hyvin. [Lauri Lylyn välihuuto] Sen takia tässä vastaavasti on perusteltua, että palkkatukea kohdistetaan nyt juuri sinne yksityiselle sektorille, jossa se vaikuttavuus on kaikista korkeinta. Hyvät kansanedustajat, kiitän teitä keskustelusta ja toivon, että jatkamme hyvää yhteistyötä tästä eteenkinpäin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-12-17T13:51:11,2025-12-17T13:57:07,Hyväksytty,1.1 2025_131_291,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitokset ministerille. — Ja sitten ministeri Puisto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_131_292,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Ollikainen nosti esiin sukupolvenvaihdokset yritystoiminnassa. Tähänkin Finnvera-laki vastaa. Finnvera-laki vastaa myös siihen, että esimerkiksi maatalousyrittäjien asema paranee, koska laista tuli toimialaneutraali. Edelleen jatkaakseni tätä rahoituskeskustelua olen täysin samaa mieltä edustaja Koskelan kanssa siitä, että pääomamarkkinoita pitää kehittää ja tätä pankkisektoripainotteista rahoitusmarkkinaa pitää kehittää siten, että erilaiset muut kanavat, kuten riskirahoitus- tai pääomasijoitusmarkkinat, kehittyvät. Ne ovat kehittyneetkin aika hyvin, mutta siellä on tiettyjä säädöksellisiä pullonkauloja, ja sillä toimialalla on aika paljon kehittymisvaraa ihan historiasta lähtien. Edustaja Harjanteen näkemys synteettisistä polttoaineista ja niiden merkityksestä huoltovarmuuteen oli mielenkiintoinen. Näkisin, että myös tällä synteettisellä puolella, sähköpolttoaineilla, vedyn käytöllä on huoltovarmuudessa merkitystä, sanotaan esimerkiksi ammoniakin tuotannossa. Niissä on hyvin mielenkiintoisia kehitysnäkymiä. Edustaja Wickström kysyi teollisuuspuistoista ja niiden luvituksesta, ja tästä on riihikirjauksia. Siinähän on järkevääkin, että kun esimerkiksi yritykset tekevät alueellisesti tiettyjä laajentamisinvestointeja, tulee samankaltaisia investointeja, niin niitä sujuvoitetaan ja esimerkiksi erilaisten sivuvirtojen käyttöedellytykset paranevat. Näkisin, että pienemmät teollisuuspuistot ovat tässä se, mistä ehkä pitää lähteä liikkeelle, ja pitää laajentaa tätä. Nythän on tämä luvitus muutenkin tarkastelussa lupa- ja valvontaviranomaisten ja elinvoimakeskusten myötä. Tässä erilainen ennakollinen ohjaus ja yhteiskäsittely korostuu, ja tähän tämä teollisuuspuistoasia sopii erinomaisesti konseptina. Meillä on hallituksessa niin kutsuttu investointinyrkki, mikä seuraa erilaisten investointien kehittymistä ja kehitysnäkymiä ja myös luvitusnäkymiä ja neuvottelee niistä, ja nostetaan tätä korostetusti esiin siellä vielä. Edustaja Niemi kysyi Suomen Pankin yön yli -talletuksista. Käsittääkseni, vaikka valtiovarainministeriön kontolla on tiettyä Suomen Pankin säädösvalmistelua, Suomen Pankki on kuitenkin eduskunnan alainen. Muistan itsekin, että kun olen ollut pankkivaltuuston jäsen ja myös talousvaliokunnassa, niin esimerkiksi julkisissa kuulemisissa ollaan käsitelty esimerkiksi tätä yön yli -talletusasiaa ja sitä, että liikepankit pääsevät tallettamaan Suomen Pankkiin näitä yön yli -korkoja, ja sitä, että niillä tulee tiettyjä taseiden hallinnan näkökulmia mukaan. Myös kultavarannot mainittiin, mutta näkisin, että tämä kuuluu ehkä enemmän sille puolelle, mutta on hyvä kysymys sinänsä. Sitten kysyttiin tästä uutisesta, tästä Sakatti-hankkeesta. Nyt pitää tietysti ymmärtää se, että tässä on kysymys tästä Business Finlandin verohyvitysinstrumentista, eli 20 prosenttia verohyvitystä sellaisista hankkeista, missä investointi on jo tehty ja missä se itse laitos on otettu käyttöön, missä toimitaan lupaehtojen mukaisesti, mistä syntyy verotettavaa tuloa ja mistä sitten tämä verohyvitys tehdään. Tämä lakihan tulee voimaan tai tämä hyvitys voidaan tehdä aikaisintaan vuodesta 28 ja sen jälkeenkin vasta, kun laitos on käynnissä ja sitä verotettavaa tuloa syntyy. Muistutan tästä, että tämä luvitusasia on vielä kesken. Edustaja Kilpi nosti tämän av-tuotantokannustimen esille. Se on minun mielestäni hyvä ratkaisu, että sitä myönnettiin 10 miljoonaa. Se on suosittu. Meillä on paljon mahdollisuuksia luovilla aloilla. Sanoisin, että ylipäänsä Pohjoismaissa kulttuurivienti on aika kovassa huudossa. Itse asiassa vastasin eilen teidän kirjalliseen kysymykseenne tästä samasta aiheesta yksityiskohtaisesti. Mutta periaatteessa näitä arviointikriteereitä nyt tarkastellaan parasta aikaa, ja sen takia ei ole tarkoituksenmukaista ottaa niihin kantaa ennen kuin niitä on varsinaisesti tarkasteltu. Itäinen ja pohjoinen Suomi nousivat esille, ja siellä on tehty infrahanketta, matkailun kehittämistä, aluekehitysrahat on suunnattu sinne Fingridiin. Pääomitusta on myös lisätty, maakuntalentoja ja niin edespäin, mutta tämä erityistalousaluekonsepti on hyvin kiinnostava. Olen itse seurannut Puolaa ja Liettuaa, ja siellä ne ovat olleet hyvin menestyksekkäitä ideoita. Pidän niitä sinänsä mielenkiintoisina. Kiitän kaikkia keskustelusta. Viisi minuuttia on täynnä nyt. ", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-12-17T13:57:10,2025-12-17T14:02:25,Käsitelty,1.1 2025_131_293,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään, ja sitä jatketaan myöhemmin tässä istunnossa.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_131_294,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä yleiskeskustelua työ- ja elinkeinoministeriön pääluokasta 32. Keskustelu jatkuu. — Edustaja Kaunistola, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_131_295,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Talouskasvu- ja työllisyystilanteemme on jo pitkään ollut varsin haastava, siitä emme pääse mihinkään. Tällä hetkellä tunnelin päässä on alkanut kuitenkin näkyä useita pilkahduksia valosta. Työllisyysnäkymät ovat vahvistumassa, ja työllisten määrän voidaan viimein olettaa kääntyvän kasvuun ja työttömyyden laskuun ensi vuonna. Talouskasvu ja ostovoima tukevat tätä kehitystä. Suomi näyttäytyy myös kiinnostavampana investointikohteena, ja vihreän siirtymän investointeja on tänä vuonna toteutumassa hyvin. Kasvupanostukset keskittyvät puhtaaseen teknologiaan ja strategisiin innovaatioihin. Investoinnit kohdistuvat muun muassa vetyyn, sähköpolttoaineisiin, energian varastointiin, akkuteknologiaan ja kiertotalouteen. Puhtaan teollisuuden hankkeet, puolustusteollisuuden kaupat ja suuret teollisuusinvestoinnit, esimerkiksi jäänmurtajakaupat, ovat myöskin kotikaupunkiini Poriin rakentuvan TNT-tehtaan myötä luomassa yhteensä tuhansia työpaikkoja. Hallitus vie maaliin uudistuksia, joita Suomessa on kaivattu ja odotettu jo vuosia. Työnteon on oltava aina kannattavaa, ja siksi työmarkkinoita uudistetaan ja esimerkiksi työllistymisen kynnystä erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä madalletaan. Työn verotus kevenee ensi vuonna yli miljardilla eurolla, ja hallituskauden aikana palkansaajien verotus kevenee. Myös yritysten hallinnollista taakkaa kevennetään ja rahoituksen saatavuutta halutaan parantaa. Investointeihin kannustetaan myös veromuutosten kautta. Erityisenä nostona haluaisin mainita tuon 30 miljoonan euron panostuksen nuorten työllistymisseteliin. Erityisesti nuorten työmarkkinatilanne on nykyisessä taloustilanteessa vaikeutunut, ja työelämään kiinni pääseminen voi olla erittäin haastavaa. Työllistymissetelin tuki kohdennetaan alle 30-vuotiaille nuorille, joilla on takanaan jo pidempi työttömyysjakso. Seteli on hyvä esimerkki siitä, miten hallitus pyrkii auttamaan erityisesti nuoria kiinnittymään työelämään ja pääsemään urallaan eteenpäin. Nämä rohkeat uudistukset ovat kriittisen tärkeitä, jotta saamme Suomen suunnan käännettyä, ihmiset pääsevät töihin ja talouskasvu saadaan viimein kiihtymään. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-12-17T18:42:32,2025-12-17T18:44:59,Käsitelty,1.1 2025_131_296,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_297,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Toivoa on, ja sitä tulee koko ajan lisää. Työpaikkoja tulee syntymään talouskasvun myötä, eikä se suoraan ole hallituksen käsissä. Työllisyyteen vaikuttavat olennaisesti rakenteet ja suhdanteet, ja näihin rakenteisiin nyt on puututtu. Työpaikkoja ei voi synnyttää julkiselle puolelle lainarahalla. Sen sijaan hallitus tarjoaa nyt täsmäkeinoja nuorisotyöttömyyden taittamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Esimerkiksi nuorten työllistämissetelin avulla tuhansille nuorille avautuu ensimmäinen työpaikka. Tavoitteemme on rakentaa kestävää työllisyyttä ja osaamista. Emme paisuta hallintoa velkarahalla, vaan keskitymme tarjoamaan luotettavia mahdollisuuksia. Turvaa ei taata lainaamalla tulevilta sukupolvilta tänään. Arvoisa puhemies! Meidän on tunnustettava yrittäjien merkitys Suomen tulevaisuudelle. Tämä meidän kaikkien tulisi ymmärtää, että yrittäjät pitävät yhteiskunnan pystyssä ja varmistavat palvelut. Siksi me teemme nyt konkreettisia toimia, joilla yrityksiä kannustetaan työllistämään ja investoimaan. Pienyrittäjien asemaa vahvistetaan nopeuttamalla maksujen kiertoa, mikroyrittäjien rahoituksen saamista helpotetaan sekä etsitään keinoja turvata omistajanvaihdoksen sujuvuus. Yrityksiä rohkaistaan rekrytoimaan paikallisen sopimisen ja työllistämisen kynnyksiä madaltavien uudistusten avulla. Tämä on linja, joka arvostaa yrittäjän työtä ja uskaltaa rakentaa kasvun edellytyksiä. Kun yrittäjä menestyy Suomessa, me kaikki voitamme. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-17T18:44:59,2025-12-17T18:47:42,Käsitelty,1.1 2025_131_298,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Jari Koskela poissa. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_299,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tuossa päivällä päästiin jo alkuun tässä keskustelussa. Meillä talous makaa paikallaan. Ei kasvua tällä hetkellä ole ollenkaan, kun katsotaan bruttokansantuotteen kautta, ja ennusteet ovat, että ensi vuonnakin ollaan alle prosentin kasvussa, jos yleensä ollaan, eli sieltä kautta työttömyyteen ei näytä tulevan mitään suurta helpotusta. Työttömyys on tällä hetkellä ennätyskorkealla, yli 310 000 työtöntä, yli 133 000 pitkäaikaistyötöntä. 42 prosenttia työttömistä on yli vuoden työttöminä olleita. Hallituksen työllisyystoimet ovat olleet käytännössä leikkauksia työntekijöiden turvaan, niin työttömyysturvaan kuin työsuhdeturvaan. Työttömyysturvassa on leikattu sille pääsyä, 20—25 prosentilla sen tasoa, ja on poistettu lapsikorotukset, on poistettu suojaosat ja niin poispäin. Osaamisesta on leikattu, niin kuin tuossa äskeisessä keskustelussa kävi ilmi, juuri silloin, kun sitä osaamista eniten tarvittaisiin. Ja sitten kun mennään näihin sosiaaliturvamuutoksiin, asumistuen muutoksiin, niin kyllä aika monet muutokset kohdistuvat tavallisiin ihmisiin, palkansaajiin. Tulokset osoittavat, että ne eivät ole muuttuneet työpaikoiksi tällä hetkellä ollenkaan. Se, mikä tällä hetkellä puuttuu, on työvoiman kysyntä. Meillä on 30 000 avointa työpaikkaa tällä hetkellä, ja nyt kohta muutaman päivän päästä saadaan varmaan uudet tilastot näistä, mutta ei se ole muuttunut siitä mihinkään. Tämä on suurin ongelma. Tarjontaa on todella paljon, yli 300 000, ja nyt avoimia työpaikkoja on vain tämä kolmisenkymmentätuhatta. Ongelma on tässä se, että kaikki avoimet työpaikat eivät tule julkisen työnvälityksen piiriin näkyviin, ja sitten MOT näytti sen, että siellä on paljon semmoisia työpaikkoja, jotka kiertävät, eli joka viides työpaikka käytännössä on sellainen, joka avoimina työpaikkoina kiertää viikoittain tilastoista toiseen. Eli meillä on aika paljon sillä puolella ongelmia. Tämä on tämän hetken suurin ongelma, ja talouskehitys ei tue yhtään sitä, että avoimia työpaikkoja syntyisi. Ministerit Puisto ja Marttinen eivät vastanneet tähän kysymykseen päivällä ollenkaan eivätkä tähän, miten aktiivista työvoimapolitiikkaa saadaan aikaiseksi. Kaikki aktivointitoimet ovat laskeneet, ja hallitus ei tähän reagoi millään tavalla. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on korkealla tasolla. Minulla on tässä käppyrä, jossa näkyy se, että jokainen kriisi on jättänyt työttömyyden korkeammalle tasolle kuin se oli aiemmin. Sen vuoksi pitkäaikaistyöttömiin pitäisi nyt kiinnittää erityistä huomiota, jotta heidän osaamistaan vahvistettaisiin, jotta heidän työmarkkinakelpoisuuttaan parannettaisiin. Nämä olisivat juuri tärkeitä asioita. Täällä on paljon mainostettu sitä nuorten työllistämisseteliä. Se on hyvä asia, että se tulee, mutta se koskee vain kuutta prosenttia siitä nuorten työttömien joukosta, joita on 67 000, alle 30-vuotiaita työttömiä. Se koskee kuutta prosenttia, 94 prosenttia ei saa mitään tukea, ja se on käytännössä samanlaista palkkatuettua työtä. Se on nyt työllistämissetelin nimellä ja erikseen haettavana, mutta käytännössä palkkatuettua työtä. Olisi pitänyt satsata enemmän ja erityisesti myös näihin pitkäaikaistyöttömiin. Myös kuluttajien luottamus on maissa, ja se näkyy koko ajan miinusmerkkisinä lukuina. Tämäkin perustuu tähän työttömyystilanteeseen. Työttömyystilanne pelottaa, ja silloin jos joutuu työttömäksi, niin se oma taloudellinen asema heikkenee todella dramaattisesti heti 40 päivän jälkeen, kun työttömyysturvaa on leikattu 20 prosentilla. Tietenkin tämä turvallisuustilanne on tuolla taustalla, mikä myöskin näkyy. Arvoisa puhemies! Myös työllisyyspalveluissa on iso tilanne, koska sinne tuodaan koko ajan uutta porukkaa toimeentulotuelta. Niistä uhkaa muodostua sosiaalitoimisto. 25—30 prosenttia työnhakijoista siellä ovat muitten palvelujen kuin työnvälityksen tarpeessa, pitää viedä sosiaalikuntoutukseen ja muuhun. Meillä on todella paljon tässä kokonaisuudessa tehtävää, ja siinä meidän pitää työskennellä paremmin, mutta tämä talouden kehitys ja hallituksen toimet eivät auta siinä juuri yhtään. — Kiitos. Käytän seuraavan puheenvuoron.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-17T18:47:45,2025-12-17T18:53:05,Käsitelty,1.1 2025_131_300,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Mehtälä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_301,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Millä Suomi nousee? Sitä miettii moni yrittäjä ja työntekijä juuri nyt. Vastaus on hyvin yksinkertainen: työllä ja yrittämisellä sekä sillä, että saamme tavallisen lapsiperheen arjen kuntoon. Syksyn mittaan olemme talousvaliokunnassa käsitelleet monia lakihankkeita, ja todella hyviäkin uudistuksia on mukana, mutta yksi asia vaivaa aina vaan: miksi hallitus ei panosta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka ovat varsinkin maakunnissa aivan ratkaisevan tärkeässä roolissa kasvun moottorina? Muistettakoon, että 96 prosenttia on näitä yrityksiä. On puhuttu paljon siitä piilevästä jarrusta, joka estää Suomen taloutta kasvamasta. Se jarru on epäluottamuksessa, pelossa ja epävarmuudessa. En väitä, että kaikki olisi hallituksen syytä, mutta arvoisa hallitus, teillä on vastuu — vastuu myös siitä, että monet tekemänne päätökset ovat heikentäneet suomalaisten yritysten ja perheiden tilannetta. Ei Suomen tilanne ole parantunut, vaikka miten olette leikanneet. Kasvu puuttuu, luottamus tulevaan puuttuu — silloin puuttuu muuten aika paljon. Arvoisa puhemies! Näin joulun alla ei haluttaisi olla negatiivinen, mutta totuus on kuitenkin kohdattava. Siksi kysyn: miksi hallitus on tähän saakka toiminnassaan johdonmukaisesti sivuuttanut pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet? Nostan muutamia toimia esille. Ensinnäkin pk-yritykset rajattiin kansallisella ratkaisulla kylmästi sivuun investointiverohyvityksestä asettamalla investoinnin euromääräinen raja-arvo 50 miljoonaan euroon, joka on valtavan suuri. Muistettakoon, että Keski-Euroopan maat — Saksa, Ranska muun muassa — asettivat tämän rajan miljoonaan euroon, elikkä Suomessa se on siis 50-kertainen. Toiseksi arvonlisäverotuksen huojennusalue poistettiin ilman, että olisi toteutettu merkittävää kompensaatiota arvonlisäverovelvollisuuden alarajaan. Tämä on aiheuttanut sen, että meillä on 40 000 yritystä lopettanut 2025 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Kotitalousvähennyksen leikkaus kohdistuu erityisesti työllistäviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, samoin myös monet arvonlisäveron korotukset. Seuraavaksi yhteisöveroon kaavaillun yleisen veronalennuksen euromääräinen hyöty kohdistuu suurelta osin vakiintuneille vanhoille pörssiyhtiöille ja niiden omistajille suurimpina osinkoina. Yhteisöveron suurimmat maksajat Suomessa ovat OP-ryhmä, S-ryhmä ja niin edelleen. Tästä voi jokainen kuvitella, kuka tästä yhteisöveron alennuksesta hyötyy eniten. Sitten vielä yhteisöveron alentamisen rinnalla hallitus ei ole toteuttamassa yrittäjävähennykseen korotusta, joka auttaisi ammatinharjoittajia, siis niitä pieniä yrittäjiä. Arvoisa puhemies! Teillä on vielä aikaa korjata virheitä ja tehdä parempia päätöksiä, hyvä hallitus. Yhteinen tavoitteemme on saada Suomi kuntoon — siis Suomi kuntoon — ja se on silloin koko Suomi, ei vain Kehä kolmosen tai tunnin junan alueen Suomi. — Kiitos. [Timo Suhonen: Tuo loppu oli hyvä!]", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-12-17T18:53:16,2025-12-17T18:57:14,Käsitelty,1.1 2025_131_302,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Partanen poissa, edustaja Kalli poissa, edustaja Strandman poissa, edustaja Rantanen, Piritta, poissa. — Edustaja Kontu, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_303,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Mauri,Kontu,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Käsillä olevan talousarviokohdan yhteydessä haluan nostaa yhden konkreettisen toimenpiteen Varsinais-Suomen työllisyyden ja elinvoiman turvaamiseksi. Kotikaupungissani, tai siinä seutukunnassa, vallitsee nyt aika synkkä tilanne, kun autoteollisuussyklisyys on iskenyt alueeseen todella lujasti. Olemme kuulleet tässä salissa jo monta kertaa Valmet Automotive ‑autotehtaan laajoista irtisanomisesta ja lomautuksista. On syytä kuitenkin muistaa, että tämä yritys on yli 50 vuoden ajan ollut teollisuuden mallioppilas tuoden jatkuvasti uutta osaamista koko Suomen teollisuuteen. Nyt meillä on edessämme lähtökohtana kova työttömyys. Tämän kriisin keskellä hallitukselta ja meiltä lainsäätäjiltä on pyydetty juuri niitä toimenpiteitä, joilla työllisyyttä ja alueellista saavutettavuutta voidaan nopeasti tukea. Keskeinen toimenpide alueella liittyy juuri saavutettavuuteen ja työvoiman liikkuvuuteen. Turku—Uusikaupunki-välisen lähijunaliikenteen käynnistäminen on yksi niistä keskeisistä ratkaisuista, jotka turvaisivat seutukunnan elinvoiman ja vahvistaisivat sen houkuttelevuutta. Toimiva junayhteys laajentaisi merkittävästi työssäkäyntialuetta parantaen sekä työntekijöiden että yritysten mahdollisuuksia. Arvoisa puhemies! Huomionarvoista on, että tähän työllisyyttä ja liikkuvuutta edistävään hankkeeseen on olemassa jo valmiita suunnitelmia yksityisen junaliikenteen aloittamiseksi. Nämä suunnitelmat tarjoavat konkreettisen ja nopean keinon puuttua alueen työttömyyteen. Vetoan hallitukseen: tartutaan tähän olemassa olevaan suunnitelmaan. Meidän on tuettava Turku—Uusikaupunki-lähijunaliikenteen käynnistämistä nyt, kun alueemme sitä välttämättä tarvitsee. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Mauri Kontu,911830,2025-12-17T18:57:50,2025-12-17T19:00:05,Käsitelty,1.1 2025_131_304,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_305,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tulin tänne salin oikeanpuoleiseen puhujapönttöön puhumaan, jotta salin oikea laita kuulisi tämän minun tärkeän puheenvuoroni. Toki kun silmäilen salin oikeaa laitaa, niin havaitsen, että eihän siellä ole yhtään hallituspuolueen kansanedustajaa paikalla tällä hetkellä, valitettavasti. Arvoisa herra puhemies! Suomen työelämässä on tämän hallituskauden aikana tapahtunut perustavanlaatuinen muutos eikä todellakaan parempaan suuntaan. Hallituksen toimet ovat yksipuolisesti heikentäneet työntekijöiden asemaa, murentaneet luottamusta ja horjuttaneet sitä tasapainoa, jonka varaan suomalainen työelämä on vuosikymmeniä pääasiassa yhteisesti sopimalla rakennettu. Työelämän tasapaino on järkkynyt vakavasti. Voidaan perustellusti sanoa, että työelämän keikahduspiste on ylitetty. Hallituksen politiikka on nojannut ajatukseen, että työntekijöiden turvaa heikentämällä syntyy työllisyyttä ja kasvua, koska hallituksen mielestä työntekijä on lähtökohtaisesti suuri riski. Mutta todellisuudessa on käynyt niin, että epävarmuutta on lisätty, irtisanomissuojaa ollaan murentamassa, sosiaaliturvaa heikennetty ja työmarkkinajärjestelmää horjutettu tavalla, joka nakertaa luottamusta koko yhteiskuntaamme. Työntekijöiden näkökulmasta viesti on ollut kylmä ja selvä: joustakaa lisää ja kantakaa suurempi vastuu, mutta vastineeksi saatte vähemmän turvaa. Tämä ei ole reilua, eikä se ole kestävää, ei työntekijöiden eikä lopulta sen yrityksenkään eikä koko yhteiskuntamme osalta. Suomalaisen työelämän vahvuus on aina ollut ennustettavuus, luottamus ja yhdessä sovitut pelisäännöt. Nyt hallitus on rikkonut tätä perinnettä. Yksipuoliset heikennykset ilman uskottavaa näyttöä myönteisistä työllisyys- ja tulosvaikutuksista ovat vieneet työelämää väärään suuntaan. Arvoisa herra puhemies! Työelämää ei voi kehittää vastakkainasettelulla. Työntekijät eivät ole kustannuserä, vaan suomalaisen hyvinvoinnin ja talouden perusta. Kun turvallisuus murenee, myös sitoutuminen, tuottavuus ja luottamus murenevat, ja näin on valitettavasti hallituksen politiikan myötä käynyt. Hallituksen työllisyyspolitiikka on nojannut kolmeen keskeiseen kohtaan: 1) työttömiltä leikkaamiseen, 2) työsuhdeturvan heikentämiseen, 3) työntekijän koulutusmahdollisuuksien romuttamiseen. Tämä hallitus on vienyt työelämän liian pitkälle epätasapainon puolelle. Nyt olisi korkea aika pysähtyä ja arvioida suunta uudelleen ja palauttaa työelämään oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus ja luottamus työntekijöidenkin näkökulmasta, ei heitä vastaan. Arvoisa herra puhemies! Tähän SDP on valmis välittömästi. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-17T19:00:16,2025-12-17T19:03:01,Käsitelty,1.1 2025_131_306,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Viitala poissa, edustaja Kauma poissa, edustaja Kettunen poissa, edustaja Hoskonen poissa, edustaja Kilpi poissa. — Edustaja Kaarisalo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_307,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Tällä hetkellä näyttää arvioiden mukaan selvältä, että Suomen talouskasvun liikkeellelähtö siirtyy edelleen, ja aivan tuoreen tiedon perusteella ei ole liioiteltua sanoa, että hallituksen omat toimet ovat vaikuttaneet kasvua ja työllisyyttä heikentävästi ehkä enemmän kuin hallitus itse alun perin osasi aavistaakaan. Työllisyyden laskun jatkuttua nyt jo pitkään hallituksen itselleen asettamat tavoitteet 100 000 uudesta työllisestä jäävät toteutumatta ja samoin käy niille 2 miljardin ennakoiville tuloille, jotka työllisyyden kohentumisen piti tuoda tullessaan vahvistamaan taloutta. Tämä on asia, josta aivan varmasti jokainen tässä salissa kantaa huolta. Arvoisa puhemies! Hallituksen työllisyyspolitiikka on keskittynyt työttömiltä leikkaamiseen, työsuhdeturvan heikentämiseen ja työntekijöiden koulutusmahdollisuuksien vähentämiseen. Omien sanojensa mukaan se on keskittynyt lisäämään työvoiman tarjontaa, mutta kun näin on tehty nimenomaan laskusuhdanteessa, voidaan sanoa, että työvoiman tarjonta totisesti on kasvanut, sillä Suomen työttömyys on tällä hetkellä yksi Euroopan korkeimpia. Arvoisa puhemies! Ei pullonkaula Suomessa ole työvoiman tarjonta, vaan työvoiman olematon kysyntä, ja juuri siihen nyt tarvittaisiin todellisia tekoja. Siihen tarvittaisiin sitä aktiivista työllisyyspolitiikkaa, mikä nyt käytännössä puuttuu kokonaan. Valtiovarainvaliokunta kiinnitti huomiota siihen, että erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on noussut hälyttävällä tavalla. Siksi tässä yhteydessä haluan tuoda esille, että on hämmentävää itse asiassa, miten moni hallituksen lakiesityksistä on ollut ristiriidassa suhteessa tavoitteisiin työllisyysasteen nostamisesta tai vaikkapa TE-palvelujen kehittämisestä. Kuten valtiovarainvaliokunta toteaa mietinnössään, monien pitkäaikaistyöttömien tosiasialliset työllistymisen esteet ovat sellaisia, ettei niitä pystytä ratkaisemaan työllisyyspalveluissa vaan ensi sijassa hyvinvointialueiden vastuulle kuuluvissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Ja vaikeasti työllistyvien kohderyhmän arvioidaan jatkossa vielä kasvavan entisestään työllisyyspalveluissa hallituksen esittämän toimeentulotukiuudistuksen myötä. Haluan tuoda esille sen, että kyllä tämä yhtälö on aivan mahdoton, kun me tiedämme, etteivät hyvinvointialueet pysty näitä tarvittavia palveluja tällä hetkellä tuottamaan eikä toisaalta TE-alueiden rahoitus ole missään määrin oikeassa suhteessa tähän massatyöttömyyden tilaan, jossa nyt tällä hetkellä elämme. Tämä ei ole kenenkään edun mukaista, ei talouden eikä työllisyyden näkökulmasta. Kyllä minä kysyn, eikö kukaan valtioneuvostossa konsultoinut työministeriötä näiden lakihankkeiden valmistelun yhteydessä, sillä kyllä luulisi, että erityisesti työministerillä olisi ollut vahva intressi estää näiden tilanteiden eskaloituminen kentällä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-12-17T19:03:23,2025-12-17T19:06:38,Käsitelty,1.1 2025_131_308,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_309,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Jatkan vielä tuosta työllisyyspalvelusta sen verran, että se on kuitenkin semmoinen kokonaisuus, joka — jos ja kun niitä työpaikkoja aikanaan tulee — meidän pitää saada toimimaan hyvin. Se siirrettiin kuntiin tämän vuoden alussa, ja nyt meillä on ensimmäisiä kokemuksia siitä. Siellä aktivointiaste on laskenut, ja se liittyy siihen, että työttömät eivät saa kaikkia palveluja, mitä pitäisi saada, ja noin joka viides työtön eli 20 prosenttia käytännössä saa niitä. Taustalla siellä on se, että ne palvelut siirrettiin sinne noin 100 miljoonaa alimitoitettuina. Sieltä poistettiin erilaisia kotouttamiskorvauksia ja muita asioita, jotka pienensivät sitä summaa, mitä oli aiemmin käytetty. Ja toinen syy siinä on se, että työttömyysturvamenot ovat vajaat 100 miljoonaa korkeammat kunnilla kuin arvioitiin siirron yhteydessä, mitä kompensoidaan kunnille. Eli nämä yhteensä tekevät jo noin 200 miljoonaa euroa siihen tilanteeseen nähden, mikä oli viime vuonna. Tämä heijastuu sitten suoraan siihen, kuinka paljon niitä palveluja voidaan tarjota. Kunnat ovat yleiskatteellisen rahoituksen varassa, ja nämä työllisyyspalvelut ovat myös siinä samassa korissa, eli ne eurot kamppailevat niitten perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen ja muiden rahojen kanssa samoista kokonaisuuksista, ja tässä mielessä tämä heijastuu myöskin näihin työttömyyspalveluihin ja työttömien henkilöitten palveluihin. Mutta pitkäaikaistyöttömien osalta meidän pitää löytää jostain ne varat, joilla heidät nostetaan sieltä ja pidetään heidän työkykynsä yllä. Siihen liittyvät myös säännölliset terveystarkastukset. Täällä puhuttiin hyvinvointialueitten, kuntien ja työllisyyspalvelujen välisestä yhteistyöstä, ja sen osalta siellä pitää löytää uusia välineitä, ja hyvinvointialueitten pitää ottaa vastuu myös niistä työttömistä, jotka ovat heidän palveluksessaan, niin, että he kantavat sitten työttömyysturvasta heidän osaltaan vastuun. Toinen asia, joka tämän MOTin selvityksessä tuli tuossa ilmi, olivat avoimet työpaikat. Jos niitä ei ole oikeasti, niin ne rapauttavat luottamusta koko työnhakuun, ja sen takia pitää pystyä näyttämään läpinäkyvästi ja rehellisesti, mitä ovat ne oikeat työpaikat: ne ovat oikeita työpaikkoja, että niitä ei haeta vain sen vuoksi, että näyttää siltä, että meillä on paikkoja auki. Siinä mielessä näihin pitää laittaa voimassaoloajat ja syyt, minkä takia se haku on venynyt, tai sitten se pitää vetää pois. Eli myöskin sitä hakuprosessia pitää avata. Joku tässä meidän sisäisessä toiminnassa, julkisessa työnvälityksessä, ontuu, koska sinne eivät tule kaikki avoimet työpaikat hakuun, ja se liittyy siihen työnvälitysprosessiin, jossa tätä hakurumbaa on niin paljon, että yrittäjät eivät halua niitä satoja työhakemuksia käsitellä, ja sen vuoksi ne eivät niitä ilmoita. Eli meillä on ihan oikeastikin tällaisia käytännön asioita, jotka meidän pitäisi tässä hoitaa. Arvoisa puhemies! Kiinnitin huomiota äsken puheenvuorossani siihen, että meillä ei ole työvoiman kysyntää, ja kävin sitten läpi näitä investointitasoja tehdasteollisuudessa ja energiateollisuudessa viime vuosina, 23 ja 24, ja tänä vuonna ne liikkuvat siellä noin 10 miljardin euron luokassa, ja ne ovat vähän niin kuin laskeneet. Olisi kyllä toivottavaa, että ne energiainvestoinnit tästä lähtisivät liikkeelle, nämä tuulivoimaratkaisut ja vetyratkaisut ja sitten nämä säätövoimaan liittyvät ratkaisut. Energiateollisuudessa olisi paljon potentiaalia, ja sitä kautta pitäisi päästä työllistämään. Sitten täällä on puhuttu paljon laivojen tilauksista ja muista. Totta kai se on hyvä, että jäänmurtajia tilataan, mutta sitten täytyisi huolehtia myös siitä, että siellä on suomalaista työvoimaa hitsaamassa ja tekemässä sitä työtä suomalaisella työvoimalla, ja sekin asia täällä pitäisi puhua auki. Näen itse ongelmana sen, että me saadaan tilaus mutta sen tulevat tekemään jostain muualta Euroopasta olevat hitsarit eikä se työllistä samalla lailla suomalaisia. Näihin kysymyksiin pitää kiinnittää huomiota ja olisin toivonut, että ministeri olisi näihin vastannut, kun tuossa päivällä kysyttiin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.2.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-17T19:06:41,2025-12-17T19:11:48,Käsitelty,1.1 2025_131_310,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Esitellään ympäristöministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 35. Pääluokan yleiskeskustelua jatketaan tässä vaiheessa enintään kello 15.30:een asti. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_131_311,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Seuraavaksi joitakin nostoja mietinnöstä ympäristöministeriön osalta. Aluksi järjestöistä: valiokunta pitää avustusta saavien järjestöjen työtä merkittävänä ja arvokkaana ja lisää momentille 350 000. Tässä mietinnössään valiokunta käy läpi myös Helmi- ja Metso-ohjelmia, joita se pitää tarpeellisina. Helmi-ohjelman osalta yhdymme muun muassa ympäristövaliokunnan huoleen perinnebiotooppien uhanalaisesta asemasta. Metso-ohjelman toimikausi päättyy kuluvan vuoden lopussa. Kaudella on saavutettu ympäristöministeriön hallinnonalan osalta sille asetetut määrälliset tavoitteet. Silti metsäluonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi tarvitaan ohjelmaa laajempia toimia koko yhteiskunnassa. Luonnonvaraisten eläinten hoidon määrärahaa pidämme tärkeänä ja tarvetta esitettyä laajempana. Valiokunta lisää momentille 225 000 euroa. Ilmastopolitiikkaan liittyen valiokunta on huolissaan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisesta ja toimenpiteiden riittävyydestä. Suomen etujen mukaista on selvittää, miten ja millä aikataululla päästöjä voidaan kustannustehokkaimmin vähentää. Käymme läpi myös kansallista kiertotalousohjelmaa. Kiertotalous edistää ja tiivistää uudenlaista yhteistyötä, jolla saadaan aikaan systeemisiä muutoksia keskeisillä toimialoilla, kuten rakentamisessa, ruokajärjestelmässä ja teollisuudessa. Itämeren ja vesiensuojelun edistämisen osalta mietinnössä käydään läpi Ahti-ohjelmaa sekä Saaristomeri-ohjelmaa, ja pidämme tärkeänä sisävesien ja meren hyvän tilan saavuttamista sekä Saaristomeren poistamista hotspot-listalta. Metsähallituksen osalta valiokunta korostaa Metsähallituksen merkittävää roolia ja lisää momentille 1 050 000 euroa, jota kohdennetaan muun muassa autiotupien kunnostukseen ja ylläpitoon. Pilaantuneiden alueiden kunnostuksen osalta valiokunta toteaa, että määrärahat ovat tarpeeseen nähden niukat, vaikka ensisijaisesti pilaantuneen alueen selvittämisen ja puhdistamisen maksaa pilaantumisen aiheuttaja. Valiokunta lisää tälle momentille 100 000 euroa kahteen kunnostushankkeeseen. Puhemies! Sitten asumisen puolelle. Valtion asuntorahasto lakkautetaan ensi vuoden alussa. Jatkossa asuntotuotannon avustukset, takaukset ja valtuudet myönnetään valtion talousarviosta. Tiedossa on ollut, että aravalainakannan pienentymisen ja rahaston tuottojen vähentymisen myötä VARin kassa tulee ehtymään. Asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin esitetty huolta siitä, heikkenevätkö muutoksen myötä asuntopolitiikan ennakoitavuus sekä mahdollisuus vastata vastasyklisesti rakennusalan tilanteeseen. Asumisneuvonnan osalta me toteamme, että pienituloisten työssäkäyvien asiakkaiden, häätö- ja vuokravelkatilanteiden sekä asunnottomien asiakkaiden määrät ovat kasvussa, ja korostamme asumisneuvonnan tärkeyttä ongelmien ennaltaehkäisyssä. Kuluvalla hallituskaudella on käynnissä ohjelma pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi. Tässä mietinnössä me kuvaamme Suomen hyvän historian asunnottomuuden hoidossa ja osoitamme huolemme asunnottomuuskehityksen käänteestä huonompaan suuntaan. Erityisryhmien investointiavustuksen matalan tason johdosta avustettavia hankkeita joudutaan priorisoimaan voimakkaasti, ja avustus kohdennetaan ensi sijassa vammaisten henkilöiden ja pitkäaikaisasunnottomien hankkeille. Valiokunnan saaman tiedon mukaan avustus riittää hädin tuskin edellä todettujen ryhmien hankkeisiin. Hallitus esittää, että jatkossa opiskelija-asuntohankkeita olisi mahdollista rahoittaa 100-prosenttisesti korkotukilainalla. Valiokunta pitää tätä hyvänä, mutta toteamme, että pelkkä korkotukilainoitus ilman avustusta tulee kuitenkin näkymään pidemmällä aikavälillä opiskelija-asumisen kustannusten nousuna. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota ikääntyneiden asumisen investointitarpeisiin sekä tarpeeseen löytää yhteiskunnan kannalta kokonaistaloudellisesti kestäviä ratkaisuja. Ensi vuoden korkotukivaltuudeksi esitetään miljardi 135 miljoonaa euroa. Taso on selvästi alempi kuin edellisvuosina. Valiokunta pitää valtuuksien tasoa riittävänä mutta korostaa, että rakentamisen, asuntomarkkinoiden ja suhdanteiden tilannekuvaa tulee seurata, samoin kuin erityisryhmien puolelta tulevaa korkotukivaltuuden kysyntää. Jatkovuosina on myös syytä kiinnittää huomiota siihen, että vaikka korkotukilainat luetaan Tilastokeskuksen määrittelyssä osaksi julkista velkaa, niin valtuuden tason ei pidä muodostua pullonkaulaksi ja estää kokonaiskuvassa tarkoituksenmukaista asuntopolitiikkaa. Asuntopolitiikassa on syytä kiinnittää huomiota myös segregaation ehkäisemiseen. Asumisoikeusasuntojen uudistuotantoon ei myönnetä korkotukilainoja enää ensi vuonna, ja toteamme, että pidemmän aikavälin ratkaisuja ei ole vielä tehty asumisoikeusasuntojen rakentamisen lakkauttamisen jälkeiseen tilanteeseen. Tässä, puhemies, lyhyesti muutama nosto. Haluan lopuksi kiittää kaikkia jaoston jäseniä ja myös ministeriä hyvästä yhteistyöstä. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-12-17T14:02:45,2025-12-17T14:08:09,Käsitelty,1.1 2025_131_312,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_313,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos valtiovarainvaliokunnalle ja eduskunnalle budjetin käsittelystä ja vastauksesta budjettiesitykseemme. Julkisen talouden vaativasta tilanteesta huolimatta olemme kyenneet tekemään investointeja tulevaan. Hallitus jatkaa työtämme ympäristön hyväksi. Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteenamme on tehdä Suomesta puhtaan energian suurvalta. Tämä työ etenee määrätietoisesti. Hallituksen esitys puhtaan energian investointien edistämiseksi ja toisaalta myös sähköverkon kehittämiseksi eli niin sanottu suurjänniteverkko -hallituksen esitys, eli -laki, on hyväksytty. Lainsäädäntö astuu voimaan vuoden alussa. Suurien investointitukien lisäksi hallitus on lanseerannut mittavan verohyvityksen suurille ilmastoneutraaliin talouteen tähtääville investoinneille. Uusi Lupa- ja valvontavirasto aloittaa tammikuun alusta, ja siirrymme kohti yhden luukun ympäristöluvituksen mallia. Yritykset tarvitsevat sujuvaa ja ennakoitavaa luvitusta. Jo nyt Suomen sähköntuotanto on lähes päästötöntä. Sähkön toimitusvarmuus on hyvä, ja sähkön hinta on Euroopan edullisimpia. Tämä on meille kilpailuetu, joka tukee puhdasta kasvua ja houkuttelee meille uusia investointeja. Kestävä kasvu syntyy innovaatioista ja uusista ratkaisuista, jotka ovat nykyistä puhtaampia. Vahva talous ja resilientti yhteiskunta rakennetaan luonnonvarojemme kestävällä käytöllä, luontopääomamme vahvistamisella ja fossiilisista raaka-aineista luopumisella. Vähennämme päästöjä myös siksi, että kotimaiset puhtaat ratkaisut vahvistavat samalla kilpailukykyämme ja huoltovarmuuttamme. Suomi on varautumisen mallimaa. Tuontifossiilisista energialähteistä luopuminen on osa varautumista, jolla voimme luoda samalla kotimaista talouskasvua. Suomi irtautuu fossiilienergiasta puhtaan siirtymän hankkeiden avulla. Etenkin tässä geopoliittisessa tilanteessa omavaraisuuttamme ja huoltovarmuuttamme vahvistavaa siirtymää kannattaa vauhdittaa edelleen. Esimerkiksi viime viikolla annoimme valtioneuvoston asetuksen, jonka nojalla tulemme tukemaan bioperäisen hiilidioksidin talteenottokapasiteetin rakentamista 90 miljoonalla eurolla. Tarjouskilpailu tämän osalta aukeaa tammikuussa. Suomella on ainutlaatuiset mahdollisuudet luoda vetytalouden ratkaisuista puhdasta sähköä ja bioperäistä hiilidioksidia raaka-ainetta hyödyntämällä. Esimerkiksi meriliikenteessä voidaan näin vähentää tulevaisuudessa tuontipolttoaineiden käyttöä. Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarviossa ympäristöministeriön hallinnonalalle on ehdotettu määrärahoja yhteensä 496 miljoonaa euroa, mikä on noin 242 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 25 varsinaisessa talousarviossa. Lisäyksestä suurin osa, noin 230 miljoonaa euroa, johtuu Valtion asuntorahaston toimintamenojen siirrosta hallinnonalan talousarvioon. Tuottavuusohjelman toimenpiteitä ja muita säästöjä on kohdennettu hallinnonalalle yhteensä 8,1 miljoonaa euroa. Hallinnonalan tuloihin tuloutetaan Valtion asuntorahaston jäljellä oleva kassa, noin 2,5 miljardia euroa, sekä rahaston vuosittainen tulovirta. Hallitus haluaa parantaa luonnon ja vesistöjen tilaa ja panostaa tutkimukseen. Olemme turvanneet rahoitusta luonnonsuojeluun sekä vesien ja merien hoitoon, ja koska pelkkä julkinen raha ei tule ratkaisemaan ilmastokriisin lisäksi myöskään luontokatoa, lähetimme eilen lausunnoille hallituksen esityksen luonnonarvomarkkinoiden edistämiseksi. Meidän tulee saada kanavoitua yksityistä rahoitusta entistä enemmän luontotoimiin. Ensi vuoden talousarviossa Metso-ohjelman toteuttamiseen on varattu 19,5 miljoonaa euroa ja Helmi-ohjelmaan 24 miljoonaa euroa. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteisiin kohdennetaan 12 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomen ympäristökeskukselle osoitetaan lisämäärärahoja uusien menetelmien kehittämiseen ja ennallistamisen tutkimukseen, kumpaankin miljoona euroa. Rakentamisen ja asumisen osalta hallitus turvaa valtion tukeman asuntotuotannon edellytykset jättäen kuitenkin samalla tilaa myös vapaarahoitteisen tuotannon elpymiselle. Valtion tukeman asuntotuotannon korkotukivaltuuksiin on varattu 1,350 miljardia euroa ja takauslainavaltuuksiin 300 miljoonaa euroa ja perusparannuslainojen valtiontakauksiin 100 miljoonaa euroa. Erityisryhmien asuntojen rakentamiseen ja korjaamiseen osoitetaan 15 miljoonan euron investointiavustukset, jotka kohdennetaan erityisesti pitkäaikaisasunnottomien ja vammaisten asumisen tukemiseen. Lisäksi pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen varataan 4,65 miljoonaa euroa, korjausavustuksiin 7 miljoonaa euroa ja asumisneuvontaan 2 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla julkisen liikennesähkön ja -kaasun lataus- ja tankkausinfrastruktuurin edistämiseen myönnetään 8 miljoonaa euroa. Määrärahaa käytetään muun muassa suuritehoisten latauspisteiden rakentamiseen ja sähköbussien sekä muun raskaan kaluston latausinfran rakentamiseen. Liikenteen sähköistymisellä on myös keskeinen rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Arvoisa puhemies! Täydentävässä talousarviossa ympäristöministeriön hallinnonalalle on tehty tarkennuksia ja lisäyksiä, joilla varmistetaan tärkeiden ympäristötoimien eteneminen. Merkittävimpinä mainittakoon panssarilaiva Ilmarisen öljyntyhjennysoperaation uudelleenbudjetointi, jossa ympäristövahinkojen ehkäisemiseen ja jälkihoitoon myönnettiin 1,3 miljoonaa euroa. Valtiovarainvaliokunta on täydentänyt hallituksen esitystä lisärahoituksella luonnonsuojelulle ja ympäristönhoidolle. Lisäykset kohdistuvat muun muassa Pidä Saaristo Siistinä ry:n ja Metsähallituksen toimintaan, lintutarhojen ylläpitoon sekä retkeilyrakenteiden kunnostukseen kansallispuistoissa. Lisäksi rahoitusta osoitetaan kosteikkojen kunnostukseen ja virkistyskäytön edistämiseen. Näillä rahoituksilla on merkittäviä etenkin paikallisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja kansalaisten luontoyhteyden vahvistamiseen. Kiitän eduskuntaa näistä päätöksistä. Niillä osoitetaan, että myös tiukan taloudenpidon aikana ympäristöstä ja luonnosta huolehtiminen on yhteisesti jakamamme tavoite. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-12-17T14:08:12,2025-12-17T14:14:36,Käsitelty,1.1 2025_131_314,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustajat voivat pyytää minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Fageström, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_315,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Noora,Fagerström,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille siitä, että tiukasta taloustilanteesta huolimatta hallitus ei leikkaa ympäristön- ja luonnonsuojelusta. On hienoa, että asunnottomuuden torjuntaan panostetaan, tuetun asuntotuotannon järjestelmää järkevöitetään, puhtaan teollisuuden investointiympäristöä vahvistetaan Suomen kasvun vauhdittamiseksi, luvitusta sujuvoitetaan ja lupakäsittelyä tehostetaan. Se, että Suomesta tehdään puhtaan energian suurvalta, on kerrassaan upea juttu, ja se, että suomalaisille kotitalouksille ja yrityksille turvataan varman ja kohtuuhintaisen sähkön saatavuus. Fingridiä pääomitetaan ja lisäydinvoiman rakentamista selvitetään, mitkä molemmat ovat erittäin tärkeitä. Haluaisinkin kysyä: missä tämä selvitys lisäydinvoiman rakentamisesta tällä hetkellä menee? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Noora Fagerström,1490,2025-12-17T14:14:46,2025-12-17T14:15:38,Käsitelty,1.1 2025_131_316,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Piisinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_317,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Otan kantaa asuntomarkkinoiden tilanteeseen, joka on murrosvaiheessa. Vaikka asuntokauppa on jo orastavassa kasvussa, on tunnustettava edellisen nousukauden aikana unohdettu vastasyklisyyden periaate. Vuokra-asuntotuotanto jatkui kiivaana suhdanteen huipulle asti, ja se johti osaltaan ylitarjontaan ja tyhjiin asuntoihin. Myös tyhjillään olevia omistusasuntoja on nyt tuotu vuokramarkkinoille. Tämä on heijastunut paitsi vuokratasoon myöskin kaupankäyntiin sijoittajien vetäydyttyä markkinoilta. Rakentajilla on haasteena uusien ja käytettyjen asuntojen välinen hintaero, mikä osaltaan viivyttää uudistuotannon käynnistymistä. Myöskin rahan saanti on tiukassa. Kun rakentamisen ennustetaan elpyvän ensi vuonna, meillä on tilaisuus toimia viisaammin: keskitytään rakennustuotannossa laatuun ja asuntojen kokonaismäärässä todelliseen tarpeeseen, hyödynnetään nykytilanteesta saadut opit, ja rakennetaan tulevaisuudessa markkinoiden todellista rytmiä kunnioittaen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-12-17T14:15:38,2025-12-17T14:16:52,Käsitelty,1.1 2025_131_318,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kvarnström, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_319,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies, ärade talman! Kiitos ministerille monista tärkeistä nostoista. Niistä huolimatta esitän vähän kritiikkiäkin, koska tällä kaudella on tapahtunut useita suuria muutoksia. Tämä koskee myös tämän pääluokan kahta suurta kokonaisuutta eli ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa ja asuntopolitiikkaa. Muutamassa vuodessa kohtuuhintaisen asumisen välineet on romutettu ja asunnottomuus on kääntynyt jälleen nousuun. Opiskelija-asuntoja ja muiden erityisryhmien asuntoja valmistuu tukileikkausten myötä jatkossa erittäin vähän, eikä rakennusalalle ole kohdennettu riittäviä toimenpiteitä. Tässä tilanteessa olisi tarpeen muun muassa tukea korjausrakentamista ja turvata erityisryhmien asuminen vahvemmin. Valtion asuntorahaston lakkauttamista koskeva budjettilaki saa lausunnoissa kovaa kritiikkiä, ja seuraukset ovat pitkäaikaisia ja uhkaavat vaikeuttaa vastasyklistä asuntopolitiikkaa. Se, että asuntopolitiikkaa muutetaan tällä tavoin samaan aikaan, kun hallitus tekee kovia leikkauksia asumistukeen ja sosiaaliturvaan, on huolestuttava yhdistelmä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Johan Kvarnström,1398,2025-12-17T14:16:53,2025-12-17T14:18:08,Käsitelty,1.1 2025_131_320,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_321,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Tilastot näyttävät, että rakentamiseen käytettävän puutavaran määrä on pudonnut 5 miljoonasta kuutiosta 2 miljoonaan viimeisen 20 vuoden aikana. Alan toimijat arvostelevat, että Suomessa puurakentamisen edistäminen vesitetään päätöksenteossa, tai heillä on tämmöinen väite. Arvostelu kohdistuu jopa yksittäisiin virkamiehiin. Puurakentamisen esteenä ala näkee, että rakentamisen arvoketju on luotu betonirakentamiselle. Tämän seurauksena puun asema rakentamisessa on heikko, vaikka tekniset ja ympäristöperusteet olisivat sitä tukevia. Pääministeri Orpo, hallitusohjelmassa on ihan hyvät, toki varsin lyhyet kirjaukset puurakentamisesta, mutta kysymys niistä liittyy siihen, onko mitään toimenpiteitä tämän puurakentamisen sääntelyn purkamiseksi ja millä toimenpiteillä hallitus voisi edistää hiiltä varastoivan puurakentamisen ilmastohyötyjen kasvattamista rakennusalalla ja edistää näin muutenkin lamassa olevaa rakentamista. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-17T14:18:08,2025-12-17T14:19:07,Käsitelty,1.1 2025_131_322,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_323,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Petteri Orpon hallitusohjelmassa linjataan, että Suomi pyrkii luontopositiiviseksi. Se tarkoittaa sitä, että positiivisia toimia, mitkä koskettavat luontoa, tulisi olla enemmän kuin luonnontilaa heikentäviä. Tämä budjetti ei vastaa tähän vaatimukseen. Luonnonsuojelubudjetti ei riitä vastaamaan meidän syvenevään haasteeseemme luontokadon edetessä, ja ympäristölle haitallisia tukia ei taas ole leikattu. Nyt olemme kuulleet viime päivinä, että hallitus on myöntämässä 150 miljoonan euron tuen luonnonsuojelualueelle suunniteltuun kaivokseen. Tämä yksittäinen summa on enemmän kuin koko tämä meidän nyt esitetty luonnonsuojelubudjetti. Hallitus ei myöskään ohjaa verotuksella ottamaan käyttöön ympäristöystävällistä teknologiaa, eikä ilmastotoimiakaan ole juuri tuotu tänne eduskuntaan. Niitä on esitettykin liian vähän, ja niiltä puuttuu rahoitus ja aikataulu. Arvoisa ministeri, eikö meillä olisi jo kiire tehdä jotain?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-12-17T14:19:07,2025-12-17T14:20:17,Käsitelty,1.1 2025_131_324,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_325,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ilmasto‑ ja luontotoimien laiminlyöminen jatkuu, vaikka tavoitteita ei olla saavuttamassa. Ministeri, miten suoraselkäistä on sitoutua ympäristötavoitteisiin, jos ei esitetä riittäviä rahoja ja toimia niiden saavuttamiseksi? Samaan aikaan, kun ympäristökriisi etenee vaarallisesti, hallitus vain tekee päätöksiä, joilla päästöjä lisätään, pettää harvoja lupauksiaan ja lähettää jopa Brysseliin lobbauskirjeitä, jotta jo sovitut tavoitteet lakaistaisiin maton alle. Nyt viimeisimpänä hallitus on ollut massiivisesti vesittämässä yritysvastuudirektiiviä, ja yrititte jopa saada muita maita mukaan heikentämään ennallistamisasetusta. Nämä lisätoimet metsäsektorilla tulevat olemaan ratkaisevia ilmastotavoitteen saavuttamisen kannalta, mutta tehän vain olette kannustaneet hakkuiden lisäämiseen. Me valiokunnassa jatkuvasti kuulemme, kuinka olisi metsien puolella erittäin kustannustehokkaita toimia, mutta te jätätte ne hyödyntämättä. Ministeri, miksi hallitus tuhlaa rahoja jopa haitallisiin tukiin, kun metsien puolella voisi tehdä vaikuttavaa ilmasto‑ ja luontopolitiikkaa [Puhemies koputtaa] yhteiskunnan näkökulmasta halvemmalla?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2025-12-17T14:20:17,2025-12-17T14:21:37,Käsitelty,1.1 2025_131_326,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Ledamot Ingo, varsågod.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_327,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Christoffer,Ingo,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Värderade talman! Först vill jag tacka ministern för visad förståelse för de 600 000 markägarna i Finland som äger vår skogsmark. Markanvändningssektorns utsläpp och kolbindning är på agendan nu igen, då Luke publicerade den senaste växthusgasinventeringen för fjolåret. Inventeringen avslöjade det vi alla nog har vetat: Skogen är en kolsänka. Men den visar också att våra metoder utvecklas konstant och att ny information ger en mer realistisk bild över markanvändningssektorns utsläpp och kolsänkor. Bra så, men här finns fortfarande ett problem. ",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,sv,Christoffer Ingo,911821,2025-12-17T14:21:37,2025-12-17T14:22:17,Hyväksytty,1.1 2025_131_328,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Täytyy ilmaista vakava huoli suomalaisen kohtuuhintaisen asumisen tulevaisuudesta. Tässä yhdistyy nyt monta eri asiaa, toisaalta tämä asuntomarkkinatilanne, jolle hallitus ei ole kyennyt tekemään yhtään mitään. Asuntotuotanto on 90-luvun kaltaisessa täysin suorassa pudotuksessa, ja kyllä pelkään, että tämä toipuminen tulee kestämään pitkään. Ja jopa rakennusteollisuuden ennusteet pienestä kasvusta tälle vuodelle eivät todennäköisesti tule toteutumaan. Ja sitten tähän yhdistyy tämä hallituksen päätös romuttaa kohtuuhintaisen asumisen työkalut, mikä tulee tarkoittamaan isoja vaikeuksia kunnille jatkossa tarjota kohtuuhintaista asumista. Ja olen kyllä pettynyt myöskin kokoomuksen muutokseen. Teillä on sentään aikaisemmin ollut ymmärrystä elinkeinoelämälle, joka tässä tilanteessa tulee kärsimään myös siitä, että asumisen hinta pääkaupunkiseudulla nousee niin kalliiksi, että täällä ei matalapalkka-alojen työntekijöillä ole varaa jatkossa asua.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2025-12-17T14:22:57,2025-12-17T14:24:13,Käsitelty,1.1 2025_131_329,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_330,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Minun joulumieleni ei tuossa joululounaalla vielä kadonnut, joten jatkan tällä linjalla, jossa kerron hyviä asioita, mitä hallitus on tehnyt. Se on tietysti hyvä, että te olette satsanneet Saaristomerelle. Toki ehkä olisimme toivoneet Saimaallekin joitakin puhdistustoimenpiteitä ja elvytystoimenpiteitä, mutta Saaristomeren tilanne on nyt parantunut, ja se on tietysti hyvä uutinen. Sitten näistä energia- ja ilmastostrategioista ja suunnitelmista. Tietysti positiivista on se, että siitä 2035:n tavoitteesta ei olla tingitty. Ja mainitsittekin tästä sähköverkkovahvistuksesta ja siitä lainsäädännöstä, mikä mahdollistaa myös näille paikallisille sähköverkkoyhtiöille niitä vahvempia linjoja. Se on hyvä muutos, hyvin kannatettava. Suomessa on sähkö hyvin edullista, koska olemme tehneet jo pitkään uusiutuvaan pohjaavaa politiikkaa ja myös hajautettua politiikkaa, ja hyvällä tiellä on syytä jatkaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2025-12-17T14:24:13,2025-12-17T14:25:26,Käsitelty,1.1 2025_131_331,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_332,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Talous on tosiaan tiukoilla, ja sen takia ihmetyttää, miten hövelisti hallitus tekee ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa. Edelleen maksetaan miljoonatolkulla tukia ja annetaan veroaleja fossiilisille. Erilaisiin tukiin ei laiteta tiukkoja ympäristövaatimuksia, eikä oteta käyttöön sellaisia uusia keinoja, vaikka maankäytön muutosmaksua, joilla voitaisiin vähentää ympäristöhaittoja ja vahvistaa myös hiilinieluja. On erikoista, että todellakin ympäristöä ja luontoa saa pilata hyvin edullisesti, jopa ilmaiseksi, ja siitä jopa maksetaan ja sitten julkinen talous joutuu korjaamaan nämä haitat. Ympäristöhaitalle pitäisi todellakin saada hinta. Se olisi myös vastuullista taloudenpitoa. Nyt tänään ollaan saatu uutisista lukea, että lääketeollisuus lobbaa ankarasti, jotta se ei joutuisi maksamaan omista haitoistaan elikkä se ei joutuisi osallistumaan niihin kustannuksiin, mitä vesien puhdistamisesta tulee, vaikka EU-direktiivi näin vaatii. Ja nyt kysyn ympäristöministeriltä: kai tässä huolehditte siitä, että aiheuttaja maksaa ja lääketeollisuuskin joutuu näistä puhdistamisista maksamaan eikä [Puhemies koputtaa] sekin kaikkineen kaadu veronmaksajien niskaan? [Mai Kivelä: Hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-12-17T14:25:26,2025-12-17T14:26:50,Käsitelty,1.1 2025_131_333,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Asell, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_334,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Rakennusala ja nimenomaan asuntotuotanto ovat olleet pitkään syvässä lamassa. Rakentamisen supistuminen jatkui vuoden kolmannelle neljännekselle, eikä uudisrakentamisessa ole nähtävissä käännettä. Rakennusyritysten luottamus on Euroopan heikointa, ja asuntotuotanto on pudonnut 90-luvun laman tasolle. Asuntomarkkinoiden toipuminen on kesken, hinnat laskevat edelleen, eikä rakentaminen käynnisty laskevassa hintaympäristössä. Rakennusteollisuus RT:n tuoreen ennusteen mukaan edes 20 000 asunnon tuotantotasoon ei päästä ensi vuonna ja aiemmat arviot pienestä kasvusta näyttävät jäävän toteutumatta. Miten hallitus aikoo vastata tähän rakennusalan poikkeuksellisen heikkoon tilanteeseen? Miksi hallituksen tähän asti esittämät tukitoimet ovat jääneet näin vaatimattomiksi suhteessa alan laman syvyyteen, työllisyysvaikutuksiin ja pitkän aikavälin riskeihin koko kansantaloudelle?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Marko Asell,970,2025-12-17T14:26:50,2025-12-17T14:27:51,Käsitelty,1.1 2025_131_335,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Aalto-Setälä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_336,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Pauli,Aalto-Setälä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille esittelystä ja edustaja Viitaselle hyvästä yhteisen jaoksemme johtamisesta. Nostaisin edustaja Kososen viitoittamalla tiellä muutaman myönteisen asian tästä. Onhan aivan oleellista, että tässä säästötilanteessa on pystytty säästämään luonto kaikilta lisäsäästöiltä. Tällä summalla saa varmasti jotakin aikaan, vaikka kaikki me ymmärrämme, että pelkästään veronmaksajien euroilla ei luontokato koskaan tule taittumaan vaan tarvitaan yrityksiä, yhteisöjä, kuntia mukaan. Kolme hyvää asiaa, mitkä jaostossa nousivat tähän tarkennettuun hallinnonalan budjettiin: Nimenomaan Itämeren ja vesien suojeluun tuli 12,2 miljoonaa. Panssarilaiva Ilmarinen voi tuntua pieneltä asialta, mutta se on äärimmäisen vaarallinen myrkkytynnyri. On upeaa, että se nostetaan sieltä ylös. Ja tietysti olen hyvin iloinen, että Pidä Saaristo Siistinä sai sen 200 000 euroa. Saaristomereen on pantu rahaa jonkin verran tässä nyt tämänkin hallituskauden aikana, ja minusta on tärkeää huomata, että elokuussa valmistuneen arvion mukaan näistä HELCOMin hotspot-kriteereistä, joita on 23, täyttyy 17 kriteeriä, eli toiminnallamme on jotain merkitystä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Pauli Aalto-Setälä,1504,2025-12-17T14:27:51,2025-12-17T14:29:02,Käsitelty,1.1 2025_131_337,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_338,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Hallitus on kertonut satsaavansa metsien suojelussa vapaaehtoisuuteen. Metso-ohjelma on tähän toimiva ja pidetty työkalu, ja sillä onkin tärkeä rooli suomalaisessa metsien suojelussa. Ongelma vain on, että rahaa hallitus varaa yksityisessä omistuksessa olevien metsien suojeluun tarpeeseen nähden aivan liian vähän. Tuore esimerkki Pohjois-Pohjanmaalta: siellä on suojeltu Metso-rahoilla 500 hehtaaria metsää, mutta ainakin kaksinkertainen määrä olisi voitu suojella, jos rahaa olisi ollut. Oma surullinen lukunsa ovat valtion vanhat metsät, joita hakataan luontojärjestöjen raportoinnin mukaan jatkuvasti. Hallituksen ylitiukat kriteerit eivät vanhoja metsiä suojele, eivätkä tyhjät sanat auta, kun arvokas vanha metsä on menetetty. Kysynkin teiltä, ministeri Multala: miten aiotte varmistaa, että vielä jäljellä olevat luonnoltaan arvokkaat vanhat metsät saadaan suojelun piiriin?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-12-17T14:29:02,2025-12-17T14:30:03,Käsitelty,1.1 2025_131_339,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_340,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen metsät ovat sittenkin olleet hiilinielu, kuten esimerkiksi Ruotsissa ovat olleet koko ajan. Hienoa, että tähän on nyt tullut selkeys ja Luonnonvarakeskus on vihdoin oppinut laskemaan. Samalla järki tulisi palauttaa myös turpeen kohteluun, josta meillä Suomessa on valtavat varannot ja vienti vetäisi. Turve on monikäyttöistä niin kuivikkeena, maataloudessa, energiana, viljelyssä kasvualustana ja ympäristöturpeena ja jopa kosmetiikassa. Ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa pitää olla maalaisjärki mukana. Meidän ei tule vaikeuttaa enempää Suomen maataloutta, huoltovarmuutta, ihmisten arjen kustannuksia eikä yritysten kilpailukykyä ilmastotoimilla. Luonnonsuojelun varjolla ei tule vaarantaa meidän omaa vihreää kultaa eli metsäteollisuuttamme. Maanomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvien Metso- ja Helmi-suojeluohjelmien toteuttamiseen varataan yhteensä miltei 50 miljoonaa euroa. Juurikin vapaaehtoisuuteen perustuen tulee suojelun tapahtua. Arvoisa puhemies! Suomi on tehnyt paljon kohti puhdasta siirtymää eikä voi pelastaa suurvaltojen päästökuormaa. [Puhemies koputtaa] — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-12-17T14:30:03,2025-12-17T14:31:20,Käsitelty,1.1 2025_131_341,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kokko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_342,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Osallistuin aamulla energiateollisuuden joulupuurolle, ja siellä esiteltiin tuoreimpia, vielä vahvistamattomia lukuja muun muassa siitä, että maamme sähköstä jo 97 prosenttia on fossiilitonta ja kaukolämmöstäkin 78 prosenttia. Varsinkin tämän jälkimmäisen luvun oletetaan nousevan lähitulevaisuudessa vielä entistä enemmän. Ehkä yksi osoitus siitä, miten vahvasti suomalainen elinkeinoelämä on ottanut nimenomaan vihreän siirtymän ja myös ilmastonmuutoksen torjunnan agendalleen, on nimenomaisesti se, mitenkä sillä pystytään vahvistamaan suomalaisen elinkeinoelämän ja työllisyyden menestymistä, että me tarjoilemme kotimaassa ratkaisuja fossiilittomaan elämään ja myös sitten globaalisti viemme näitä eteenpäin. Mutta kun valitettavasti tuntuu aina välillä, että hallituksen linja ilmastopolitiikan saralla horjuu lähinnä riippuen siitä, keneltä asiasta milloinkin kysytään, niin tässä tietysti toivoisi, että hallituksella olisi selkeä viesti suomalaiselle elinkeinoelämälle ja ennen kaikkea myös niitä kannustimia, vaikka niiden tukimuotojen, veroratkaisujen ja ihan jo lainsäädännön mukaisesti, että ne yritykset [Puhemies koputtaa], alat, jotka toteuttavat vihreää siirtymää ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, pääsisivät vähän helpommalla [Puhemies koputtaa] kuin nämä fossiilisuuteen panostavat.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-12-17T14:31:20,2025-12-17T14:32:46,Käsitelty,1.1 2025_131_343,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Sammallahti, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_344,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tere,Sammallahti,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvon puhemies! Ehkä hieman ihmettelen sitä pessimismiä, millä täällä oppositio suhtautuu vallitsevaan asiaintilaan ja niihin päätöksiin, mitä ensi vuonnakin täällä tullaan tekemään. Suomi nyt kuitenkin edelleen on Euroopan metsäisin maa. Meillä on erittäin hyvässä kunnossa olevat vesistöt. Meillä jopa se paha, paha metsäteollisuus huolehtii siitä, että meidän metsät ovat kunnossa, puubiomassa metsissä kasvaa ja niin edespäin. Enemmän minua tässä kaikessa huolestuttaa se, että täällä ei ilmeisesti mitään pystytä tekemään ilman valtiota ja ilman julkisen sektorin puuttumista: ei saada asuntoja rakennettua, ei saada metsiä suojeltua, mikään ei tunnu onnistuvan ilman jonkinlaista tukihimmeliä, joka on rakennettu kahden edellisen tukihimmelin päälle. Toivoisin, että jatkossa me luotettaisiin enemmän markkinatalouteen ja siihen, että suomalaiset kyllä ihan omatoimisesti haluavat suojella suomalaista luontoa. On aivan niin kuin te ette luottaisi suomalaisiin siinä, että me halutaan omia nurkkia pitää puhtaina. [Jenni Pitko pyytää vastauspuheenvuoroa]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Tere Sammallahti,1493,2025-12-17T14:32:46,2025-12-17T14:33:51,Käsitelty,1.1 2025_131_345,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_346,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Tulin tänne kyselemään eduskunnan edellyttämän lainsäädännön perään. Nimittäin viime kauden loppupuolella, kun teimme valkoposkihanhista mietintöä kansalaisaloitteen pohjalta, eduskunta edellytti, että 9 artiklassa säädettyjä poikkeusmahdollisuuksia hyödynnetään ja lintujen karkottaminen ampumalla sallitaan ja se sallitaan myös keväällä pesintärauha huomioiden. Eduskunta edellytti, että valkoposkihanhien hyödyntäminen sallitaan. Eduskunta edellytti, että EU:ssa ajetaan liitesiirtoa ja myös sitä, että valkoposkihanhia koskevat poikkeuslupa-asiat siirretään Varsinais-Suomen elinkeinokeskuksesta Pohjois-Karjalaan. Mitä hallitus nyt on tehnyt? Se on muuttanut lupamaksuja. Kun valkoposkihanhia häiritään, niitä ampumalupia ei nykyään juurikaan myönnetä, mutta jos kattilankansilla tai muilla idiooteilla systeemeillä häiritään valkoposkihanhia, [Puhemies koputtaa] tämä lupamaksu nousi 300 eurosta 1 500 euroon. Tässä on se, mitä te teette viljelijöiden hyväksi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-12-17T14:33:52,2025-12-17T14:35:25,Käsitelty,1.1 2025_131_347,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia, edustaja Kalmari. — Edustaja Simula, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_348,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta lisäsi 150 000 euroa Suomen Metsästäjäliitolle ympäristötöihin. Metsästäjät tekevät arvokasta luonnon- ja riistanhoitotyötä. Ympäristöministeriön hallinnonalalta rahoitetaan myös Metsähallituksen luontopalveluiden tehtäviä, kuten kattavien ja turvallisten retkeilyverkkojen ja kansallispuistojen ylläpito. Metsästys ja luonnonsuojelu eivät ole toistensa vastakohtia, vaan ne täydentävät toisiaan. Puhutaanpa sitten haitallisten vieraslajien torjumisesta tai vaikkapa riistakolmiolaskennoista, on metsästäjillä suuri merkitys näissäkin tehtävissä. Haluankin kysyä ministeriltä: miten luonnonsuojelun ja metsästyksen yhteensovittaminen etenee? Esimerkiksi aiemmin käytössä ollut kategorinen metsästyskielto luonnonsuojelualueilla kun ei ole ollut lainkaan järkevä ja perusteltu käytäntö.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2025-12-17T14:35:26,2025-12-17T14:36:29,Käsitelty,1.1 2025_131_349,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_350,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kohtuuhintainen asuminen on varmaan kaikkien tavoitteena, ja nyt pitää kysyä sitten, millä siihen päästään. Siihen on monta keinoa: ensinnäkin pitää olla kohtuuhintaista tarjontaa ja sitten vapaarahoitteista tarjontaa, ja sitten kaavoituksen pitää olla sillä tasolla, että pystytään niitä tarjoamaan. Aina kun syntyy jossain kohtaa niukkuutta, hinnat nousevat. Tässä mielessä kun katsoo tätä esitystä, niin meidän kohtuuhintaisen asumisen tukeminen tässä putoaa näillä korkotukivaltuuksilla noin 4 500—5 000:een vuositasolla. Se on ollut siellä 8 000—9 000:n vuositasolla, ja nyt se putoaa tosi alas. Meillä on vapaarahoitteista markkinaa kyllä olemassa, mutta se sulaa aika nopeasti pois. Nyt kasvukeskuksissa esimerkiksi työvoiman liikkumisen kannalta tulee ongelmaksi, että meillä kohtuuhintaista asumista ei ole riittävästi. Kun tämä asuntotuotanto on kuitenkin pitkäjänteistä toimintaa ja tämä ei nopeasti nouse pystyyn, niin kysyisinkin ministeriltä nyt: mitä aiotte tehdä tämän kokonaisuuden hahmottamiseksi ja sen selvittämiseksi, mihin tämä asuntopolitiikka, mitä te teette nytten, vie Suomessa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-17T14:36:29,2025-12-17T14:37:51,Käsitelty,1.1 2025_131_351,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_352,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Asunnottomuus on yksi keskeisiä haasteita tämän päivän Suomessa, ja on tärkeää jokaisen arjen turvallisuuden vuoksi myös päästä siitä eroon. Hallitusohjelman tavoite asunnottomuuden poistamisesta vuoteen 2027 etenee, ja tuettua asuntotuotantoa kohdennetaan erityisesti niille, jotka eivät saa asuntoa markkinoilta, kuten vammaiset, opiskelijat ja asunnottomat. Samalla huomioimme rakennusalan heikon tilanteen. Meidän tärkein tehtävämme on taata turvallinen arki myös heikoimmassa asemassa oleville suomalaisille ihmisille. Juuri sitä tämä budjetti tekee: pitää huolen heikoimmista. Kiitän tähän lopuksi ministeriä siitä tärkeästä, arvokkaasta ja merkittävästä työstä, mitä olette tehnyt asunnottomuuden korjaamiseksi. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-17T14:37:51,2025-12-17T14:38:56,Käsitelty,1.1 2025_131_353,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kumpula-Natri, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_354,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Hänninen piti hyvän puheenvuoron. Valitettavasti tuo tavoite vuoden 2027 asunnottomuudesta karkaa, koska 2024 ensi kertaa kymmenen vuoden jälkeen kääntyi asunnottomuus kasvuun, ja siltä näyttää tänäkin vuonna hallituksen saldo, kun katsomme hyvien kirjausten taakse sitä, mitä todellisuudessa tapahtuu. Halusin itse olla etsimässä sitä piilotettua kasvua, missä se luuraa. Yksi toimintasektori, josta ei työ- ja elinkeinoministeriön puolelta energiaministeriltä saatu sanaakaan irti, on tämän uusiutuvan kasvun puoli, ja jostain syystä täällä halutaan asetella vastakkain metsät ja muut. Mutta kun katson tätä elinkeinoelämän tarjoamaa listaa Suomella vireillä olevista yli 300 miljardin euron investointimahdollisuuksista, niin kyllä siitä suuri osa, melkein 170 miljardia liittyy tuulivoimaan, ja olemme saaneet pitkään katsoa sitä venkoilua, miten sitä saadaan edistettyä. Sitten tulevat vetydata ja siirtoverkot, akut, ja sitten näistä biojalostamoista tai biokaasusta tai biotuotteista löytyy pieni osa vain. Eli se ei ole poliittista, vaan se on meidän elinkeinoelämän puolelta tulevaa toivoa. Onko teillä joitain ajatuksia löytää vaikkapa aurinkovoimasta uutta kasvusektoria Suomeen, koska sitä kansalaiset odottavat paikallisvoimana lisää?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Miapetra Kumpula-Natri,807,2025-12-17T14:38:56,2025-12-17T14:40:20,Käsitelty,1.1 2025_131_355,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_356,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen torjunta on ohjannut vahvasti politiikkaa niin täällä Suomessa kuin Euroopassa laajemmin, ja valitettavasti ilmastopolitiikka on usein perustunut jopa mielikuviin tai puutteellisiin tietoihin. Hallitusta on syytä kiittää tervejärkisestä linjasta niin kotimaan politiikassa kuin EU:ssakin. Emme tarvitse turhia ideologisia rajoituksia esimerkiksi autoilijoille, yrityksille tai maanviljelijöille. Tämän vuoden alussa tosiaan Luonnonvarakeskus ilmoitti, että Suomen metsät ovat päästölähde, ja tämä taas kirvoitti silloin taas kerran uusia vaatimuksia metsähakkuiden rajoittamisesta. Nyt tällä viikolla sitten Luke tiedotti, että metsämme ovatkin olleet koko ajan hiilinielu. Laskentatapa oli muuttunut. On, arvoisa puhemies, järjetöntä tehdä politiikkaa erilaisten epävarmojen, jatkuvasti muuttuvien laskelmien ja menetelmien pohjalta, [Mai Kivelä: Mittasuhteet on tiedossa!] sellaista politiikkaa, joka aiheuttaa suurta haittaa suomalaisille eikä ole välttämättä hyödyttänyt ilmastonmuutoksen torjuntaa ollenkaan. Tosiasia on, että Suomessa metsää on enemmän kuin vaikkapa 60 vuotta sitten. Suomi on Euroopan metsäisin maa, ja meidän kannattaa hyödyntää metsiämme kestävästi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-12-17T14:40:20,2025-12-17T14:41:32,Käsitelty,1.1 2025_131_357,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_358,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Todellakin myös rakennusalalla kasvu mataa, ja toden totta rakennusteollisuus joutunee ennusteitaan sekä kuluvalle että tulevalle vuodelle tarkistamaan valitettavasti alaspäin. On tietenkin suuri huoli siitä, että samaan aikaan täällä perinteisiä asuntopolitiikan työkaluja heikennetään ja asuntopolitiikan suuntaa muutetaan täysin siitä, mihin olemme täällä Suomessa tottuneet. Puhemies! Meillä SDP:ssä on muutamia täsmäesityksiä tähän tilanteeseen. Esitämme esimerkiksi määräaikaista korjausavustusta ihmisten kodeille, joka samalla palvelisi tätä energiatehokasta rakentamista. Tänne esitämme määräaikaista avustamista. Ja samoin esitämme asuntokauppaan vauhtia sillä, että palauttaisimme määräaikaisesti ensiasunnon ostajille asuntolainan korkovähennysoikeuden sekä ensiasunnon ostajille varallisuusverottomuuden asuntokaupoissa. Nämä olisivat sellaisia määräaikaisia täsmätoimia, joilla saisimme asuntokauppaa vauhtia. Toivon, puhemies, että ministeri voisi näitä SDP:n esityksiä kommentoida.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-12-17T14:41:32,2025-12-17T14:42:46,Käsitelty,1.1 2025_131_359,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Razmyar, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_360,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kotikaupunkini Helsinki kasvaa tänä vuonna. 11 000 asukasta tulee lisää. Ensi vuonna menee 700 000:n raja rikki — ihmisiä ja perheitä, jotka tarvitsevat uuden kodin. Aivan kuten olemme täällä kuulleet, hallitus on valitettavasti romuttanut asuntorakentamisen, erityisesti kohtuuhintaisen asuntorakentamisen, elementtejä. Me olemme voineet hyvin pitkään olla tässä maassa ylpeitä siitä, että meillä on hyvää asuntopolitiikkaa. Se ei tarkoita sitä, että valtio tekee sitä pelkästään yksin vaan nimenomaan yhteistyössä kaupunkien kanssa. Ja nyt tätä peruskiveä ollaan rikkomassa. Toivon todella, arvoisa ministeri, että kuulette kasvavien kaupunkien viestiä tällä hetkellä — niiden alueiden, joiden menestys ja kasvu ovat oikeastaan kaikista oleellisimpia koko maan talouden kannalta. Tänne tarvitaan kasvua, tänne tarvitaan uusia asuntoja. Toivon kovasti, että tätä hyvää periaatetta ette riko aivan lopullisesti.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2025-12-17T14:42:46,2025-12-17T14:43:57,Käsitelty,1.1 2025_131_361,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_362,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Itsekin puutun tähän rakentamisen tilanteeseen, joka meillä todella on erittäin syvässä kuopassa ollut jo pidemmän aikaa. Sehän osittain selittää sitä, miksi meillä ylipäätänsä talous- ja työllisyyskehitys on Suomessa ollut erityisen vaimeaa näinä viimeisimpinä vuosina, ja minkä takia meillä myös työttömyys on noussut, ja miksi myös ne konkurssien määrät ovat nyt vuosituhannen ennätyksessä. Täällä on useampi edustaja nostanut jo erilaisia toimenpiteitä esille, viimeisimpänä edustaja Viitanen. Osittain täällä asuntorakentamisen puolellahan se keskeinen ongelma liittyy siihen, että meillä ostoketjut eivät lähde liikkeelle, ja jos ostoketjut eivät lähde liikkeelle, se tarkoittaa sitä, että uusia kohteita ei lähde toteutumaan. Senpä takia tulisi pohtia näitä täsmätoimenpiteitä, että miten me saisimme ihmisten luottamuksen palautettua myös sinne asuntomarkkinaan, koska itse asiassa kuluttajien luottamuksessakin, mistä ollaan paljon puhuttu, että miksi tämä talous mataa, asuntomarkkinan toimimattomuus on keskeinen osa myös tätä ilmiötä. Sen takia olisin toivonut, että jos ministeri voisi kommentoida näitä esitettyjä keinoja, millä me voitaisiin vauhdittaa näiden ostoketjujen liikkeelle lähtemistä, [Puhemies koputtaa] koska se olisi talouden näkökulmasta hyvä asia ja myös työllisyyden näkökulmasta erinomainen asia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-12-17T14:43:57,2025-12-17T14:45:18,Käsitelty,1.1 2025_131_363,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_364,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Haluan vastata edustaja Sammallahdelle, joka puhui siitä, että minkä takia aina mennään valtion kirstulle, kun luonnonsuojelusta on kyse, niin kyllähän, kun me Suomessa olemme valinneet tämän vapaaehtoisuuden mallin, mistä ministeri Multalakin äsken puhui, se tarkoittaa sitä, että myös siitä suojelusta maksetaan sitten kompensaatio. Edustaja Mikkonen omassa puheenvuorossaan toi esiin sen, että tehokkaampaa voisi olla tämä saastuttaja maksaa -malli, missä se, kuka sen luontohaitan aiheuttaa, myös siitä maksaa. Olisi kiva kuulla, käykö tämä kokoomukselle, ja olisiko järkevää itse asiassa tämän vapaaehtoisen suojelun rinnalle ottaa enemmän käyttöön näitä malleja. Hiilinieluista haluan sanoa, että on hyvä, jos täällä nämä Luken laskelmat nyt vihdoin kelpaavat kaikille. Nehän sanovat, että Suomen metsät ovat pieni hiilinielu. Toivottavasti tämä nyt herättää meidät siihen, että me tarvitsemme niitä merkittäviä keinoja, jotta me saamme nostettua tämän pienen hiilinielun sille tasolle, millä me olemme päättäneet itse sen olevan, eli kompensoimaan vuonna 2035 päästöt, [Puhemies koputtaa] joita muilta sektoreilta aiheutuu. [Mai Kivelä: Ja joihin hallitus on sitoutunut!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-12-17T14:45:18,2025-12-17T14:46:38,Käsitelty,1.1 2025_131_365,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Ministeri Multala, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_366,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä kysymyksistä. Otan ehkä ensin sen, mikä tässä eniten on noussut esiin, eli tämän rakennusalan valitettavan heikon tilanteen. Yhdyn kyllä niihin huoliin, mitä täällä on esitetty erityisesti vapaarahoitteisen asuntomarkkinan heikosta tilanteesta. Siinä todellakin on kysymys paljolti myös kuluttajien luottamuksesta, siitä, ettei uskalleta tehdä sitä isoa päätöstä, hankkia oma asunto, mikä sitten hidastaa asuntokauppojen ja rakentamisen liikkeelle lähtöä. Tähän hallitus toki on reagoinut. Meillä on valmistelussa ja itse asiassa lähdössä eteenpäin esitys asuntolainojen aikojen pidennysmahdollisuudesta. Se varmasti tuo helpotusta siihen kuukausierään. Myöskin mahdollisuus siitä, että omarahoitusosuus voisi olla pienempi, sisältyy siihen esitykseen. Samanaikaisesti on lähtenyt liikkeelle ja on käynnissä myös näiden asunto-osakeyhtiöiden lainoituksen helpottaminen. Sen on tarkoitus olla nimenomaisesti tällainen suhdannetyöväline, ja nyt näyttää siltä, että tämä tilanne todellakin on pitkittynyt. Suhtaudun myönteisesti myös näihin erilaisiin ajatuksiin väliaikaisesta vauhdittamisesta. Toki meidän on huomioitava tämä meidän talouden haastava tilanne tässäkin kokonaisuudessa, mutta mielestäni nämä esitykset esimerkiksi varainsiirtoveron väliaikaisesta keventämisestä tai poistamisesta jollekin tietylle ryhmälle ovat ihan positiivisia ajatuksia. Niitä toki on pitkään esitetty eri puolilta tätä salia. Meitä aina tietenkin rajoittaa se, mikä on taloudessa mahdollista. Mutta totta kai teemme kaikkemme, jotta saisimme tätä vapaarahoitteista markkinaa käyntiin, koska on kuitenkin niin, että olemme käyttäneet sitä keinoa, joka meillä on, eli nimenomaisesti tätä valtion tukemaa asuntotuotantoa nyt suhdanneluonteisesti jo hallituskauden alusta saakka. Korkotukilainavaltuudet olivat erittäin korkealla tasolla kaksi ensimmäistä vuotta. Nyt ne jonkun verran laskevat, mutta edelleenkin tilanne esimerkiksi täällä Helsingissä on se, että vapaarahoitteisilla markkinoilla on erittäin paljon tyhjiä vuokra-asuntoja. Tietenkin tiedämme sen, että väestö kasvaa, ja varmasti osittain nämä tyhjät asunnot johtuvat myös siitä heikosta työllisyystilanteesta, ja niille tulee taas sitten olemaan enemmän tarvetta, kun talous ja myös rakennusala tästä kääntyy. Eli tämäkin on suhdanneluonteista toimintaa, ja kysyntä saattaa nopeastikin sitten kasvaa, ja se vaikuttaa tietysti markkinoihin. Tämän haluan kuitenkin korjata: Meillähän asuntomarkkinat toimivat sinällään hyvin. Meillä on poikkeuksellisen hyvin toimivat asuntomarkkinat, ja siitä me tietysti haluamme pitää kiinni, että näin olisi jatkossakin. Siihen tietysti liittyy myös se, että haluamme, että jatkossakin voisi käyttää suhdanneluontoisesti asuntotuotantoa, joka on valtion tukemaa, mutta sitten pitää luoda edellytyksiä sille, että nimenomaisesti se vapaarahoitteinen tuotanto voisi lähteä liikkeelle ja toimia sillä puolella markkinaa hyvin. Silloin on luontevaa, että kun vapaarahoitteinen käynnistyy, niin silloin tämän julkisesti tuetun tuotannon osuus vähenee. Sitten muutama vastaus muihin kysymyksiin. Täällä oli puurakentamisesta kysymyksiä. Kyllä, sinne niihin kannusteisiin tulee nyt toki myös joitakin parannuksia esimerkiksi rakennusten hiiliraja-arvojen myötä, mutta toki se voi olla, ettei se vielä yksinään kannusteena riitä. Sitä ovat, totta kai, monet hallitukset meitä ennenkin pohtineet, miten saisimme vielä vahvemmin vauhditettua sitä. Se on, totta kai, tärkeä keino paitsi hiilensidonnan myös rakentamisen kestävyyden näkökulmasta. Sitten puhuttiin paljon ainakin hiilinieluista. On totta, että meillä on paljon myös tietotarpeiden kehittämistarvetta, eli erilaista lisätietoa tarvitaan myös. Ja senhän takia me olemme käynnistäneet tämän hiilinielujen hankkeen, josta me odotamme parempaa lisätietoa sitten jo ensi vuoden puolella. Uskon kyllä, että yhdessä sen kanssa voimme vastata myös siihen, että meillä on parempaa, vertailtavampaa tietoa käytössä myös Euroopan unionin tasolla, kunhan myös muut maat haluavat sitten panostaa omalta osaltaan siihen, että saamme laskelmatietojen lisäksi myös mittausdataa, ja tästä odotan todella ensi vuoden puolella lisätuloksia. Tämä oli sinällään positiivinen asia, että hiilinielut ovat ikään kuin laskennallisesti vahvistuneet, mutta totta kai on sekin totta, että edelleen vaje on suuri suhteessa siihen tasoon, mistä me olemme aikanaan lähteneet. Vielä jos ehdin muutamaan tässä välissä vastata. Uusiutuvista kysyttiin. Eilen saimme juuri erittäin hyviä uutisia, eli kolme uutta tuulivoimahanketta lähtee käyntiin, saimme kuulla investointipäätöksistä 400 miljoonan euron edestä, 277 megawattia. Eli en sanoisi, että tämä on millään tavalla heikossa tilanteessa, vaan päinvastoin, kyllä meillä tulee jatkossakin lisääntymään myös tuulivoima ja toivottavasti myöskin merituulivoima. Sillehän me luomme nyt hallituksessa edellytyksiä lainsäädännöllä ja kilpailuttamalla näitä alueita. Aurinkovoima myöskin todennäköisesti tulee kasvamaan, ja sillekin luodaan nyt sitten lainsäädäntökehikkoa siellä alueidenkäyttölaissa, jotta myös saadaan kaavoituksen piiriin siltä osin kuin on kyse teollisuuden mittakaavan hankkeista. Ihan ensimmäisenä kysyttiin myös — edustaja Fagerström kysyi — tästä lisäydinvoiman rakentamisesta. Siinähän meillä todellakin ydinenergialain uudistus tulee ensi vuoden alussa tänne eduskuntaan, mutta meillä rahoituksen selvitys on käynnissä, ja myös siitä saadaan tietoja ensi vuoden alussa, ja sen jälkeen päästään sitten tekemään tarvittaessa päätöksiä. On selvää, että todennäköisesti näitä pienempiä ydinenergialaitoksia voi syntyä ilman ainakaan tuotannon aikaista tukea, mutta voi olla, että suurempien ydinenergialaitosten osalta tarvitaan jonkinlaista riskinjakoa, jos haluamme investointipäätöksiä saada ainakaan tämmöisen matalan energian hinnan aikana. Kysymys on kymmenien vuosien hankkeista, ja silloin epävarmuus on niissä tietysti suurta, kannattavuuden osalta myös. Mutta ensi vuoden alusta päästään edistämään myös ydinenergiaa tässä salissa myös lainsäädännön muodossa. [Anne Kalmarin välihuuto] — Jos puhemies sallii vielä, niin voin tähän pyrkiä vastaamaan. — Vaikka toki nyt oli kysymys budjetista täällä, niin tässä nyt moni muukin asia saa vastauksensa. Todellakin meillä on hallitusohjelmassa erittäin vahvat kirjaukset siitä, että haluamme siirtää valkoposkihanhet metsästyslain piiriin, myöskin niin, että niitä voidaan silloin hallita siellä paremmin. Erityisesti Itä-Suomessa tämä on suuri ongelma. Tätä työtä edistämme yhteistyössä tietysti maa- ja metsätalousministeriön kanssa, koska metsästyslaki, jonka piiriin nämä pitäisi siirtää, on maa- ja metsätalousministeriön lainsäädäntöä, kuten varmasti edustaja Kalmari myös tietää. Mutta olen aivan samaa mieltä siitä, että meidän on korkea aika saada tähän haasteeseen ratkaisu. Sitä tietenkin rajoittaa se, että Euroopan unionin lintudirektiivissä nämä valkoposkihanhet ovat tiukemmin suojellun lajin piirissä — vaikka me kaikki tiedämme ja näemme, [Puhemies koputtaa] että ne ovat melkoisen elinvoimaisia — niin että tämä asettaa tiettyjä rajoitteita. Mutta teemme sen, minkä voimme täällä kotimaassa tehdä, ja sitä asiaa edistän kaikin voimin.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-12-17T14:46:45,2025-12-17T14:53:59,Käsitelty,1.1 2025_131_367,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Sitten siirrymme puhujalistalle. Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_368,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys ympäristöministeriön hallinnonalan osalta on heikko. Sillä ei saavuteta niitä tavoitteita, mitä hallitus on ohjelmaansa kirjannut. Hallitus on sitoutunut hiilineutraalisuuteen 2035, mutta tähän saakka se on omilla toimillaan lisännyt päästöjä. Eduskunta on yksimielisesti jo kolmesti velvoittanut hallitusta tuomaan lisäkeinoja ilmastotavoitteen saavuttamiseksi. Vastauksena hallitus on kehottanut odottamaan ilmastosuunnitelmien valmistumista. No, nyt nuo suunnitelmat on annettu eduskuntaan, mutta niiden toimilla Suomi ei ole saavuttamassa ilmastoneutraaliutta edes vuoteen 2050 mennessä. Suunnitelmissa ei ole riittäviä keinoja, eikä siellä olevillekaan keinoille ole olemassa rahoitusta. Samanaikaisesti luemme päivittäin uutisia ilmaston kuumenemisen vaikutuksista. Orpon hallituksen toiminta on vastuutonta. En tiedä, miten aiotte selittää toimettomuutenne niille nuorille, joiden hyvän elämän mahdollisuuksia heikennetään. Voitteko te katsoa lapsianne silmiin? Nimittäin kyse ei ole siitä, etteikö keinoja olisi. Hiilineutraalisuustavoite on edelleen käden ulottuvilla. Vihreät ovat osoittaneet keinot sen saavuttamiseksi. Se vaatii ennen kaikkea tahtoa, ja se hallitukselta puuttuu. Viimeistään nyt hallituksen tulisi tarttua toimeen sen sijaan, että jatkatte kinastelua tavoitteesta ja piiloudutte lisätutkimusten taakse. Mitä enemmän ilmastotoimia lykätään, sen kalliimmiksi ne tulevat. Mitä pidempään suljetaan silmät tosiasioilta, sen suuremmiksi haitat tulevat. Arvoisa puhemies! Hallituksen toimet luontokadon pysäyttämiseksi eivät ole riittäviä. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Se vaatisi merkittävästi vahvempia tekoja kuin hallitus on tehnyt. Hallitus rikkoi jo oman lupauksensa vanhojen metsien suojelusta määritellen niin heikot kriteerit, etteivät edes nykyiset kansallispuistot täytä niitä. Iso osa suojelua tarvitsevista valtion vanhoista metsistä jää suojelun ulkopuolelle. Metso-rahat ovat taas aivan liian niukat, jotta halukkaat yksityiset maanomistajat voisivat suojella metsiään. Metso-rahojen lisäämisen puolesta ovat juuri yhdessä vedonneet niin MTK, metsäteollisuus kuin ympäristöjärjestöt. On hyvä, että hallitus on jatkanut työtä luonnonarvomarkkinoiden kehittämiseksi, jotta saamme myös yksityistä rahaa luonnonsuojeluun. Yhtä lailla pitäisi varmistaa lainsäädännöllä, että luontoarvot huomioidaan nykyistä paremmin kaikessa toiminnassa ja haitasta joutuu maksamaan. Nyt luonnon monimuotoisuutta saa heikentää ilmaiseksi, toisinaan siitä jopa maksetaan, ja haittojen korjaaminen tehdään veronmaksajien pussista. Tämä on käsittämättömän heikkoa taloudenpitoa, mihin olisi syytä pikaisesti puuttua. Metsien lisäksi haluan nostaa esille perinnebiotoopit, jotka ovat varsinaisia monimuotoisuuden hotspoteja. Kaikki perinnebiotooppimme ovat uhanalaisia. Silti meillä on tilanne, että toisaalla kunnostamme perinnebiotooppeja ympäristöministeriön Helmi-rahoilla, jotta niistä saadaan maatalouskäyttöön sopivia luonnonlaitumia, kun eläimet laiduntavat alueita EU:n maksamilla maataloustuilla ylläpitäen näin merkittävää monimuotoisuutta. Mutta Suomi on kansallisesti, siis aivan omin toimin, muuttanut laidunmaan korvauskelpoisuuden tulkintaa niin, että luonnonlaitumista ei saa enää samaa rahoitusta kuin ennen. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa laidunnus on jouduttu lopettamaan. Eli ensin julkisella rahalla kunnostetaan luonnonlaitumet, olemme EU-rahalla niitä laiduntaneet, ja nyt tämä toimiva käytäntö on romutettu, mikä on jälleen kerran niin luonnon kuin talouden näkökulmasta käsittämättömän haitallista. Tänään olemme saaneet lehdistä lukea, miten vahvasti lääketeollisuus lobbaa hallitusta, jotta siltä ei vaadita EU:n jätevesidirektiivin velvoitetta maksaa haitallisten lääkejämien poistamisen kustannuksista — jälleen esimerkki siitä, kuinka ympäristöä pitäisi saada pilata ilmaiseksi ja lasku lähetetään veronmaksajien maksettavaksi. Arvoisa puhemies! Ympäristön pilaamista, luonnon monimuotoisuuden heikentymistä ja ilmastokriisiä ei millään saada kuriin, jos valtio ei kykene laittamaan haitalle hintaa.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-12-17T14:54:09,2025-12-17T14:58:55,Käsitelty,1.1 2025_131_369,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_370,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Puhun ensin vähän asumisesta ja sitten puhun lopuksi sähköstä. Arvoisa puhemies! Meillä on semmoinen tilanne, että rakentaminen on aivan lamassa ja noin parikymmentätuhatta asuntoa valmistuu tällä hetkellä vuositasolla. Aikaisempi taso silloin, kun oli normaalitilanne, oli 30 000—35 000 asuntoa vuodessa, joista noin 8 000—9 000 oli tämmöistä tuettua asumista, kohtuuhintaista asumista ja loppu oli markkinoiden hoitamaa noin karkeasti ottaen. Tällä hetkellä kohtuuhintaisten asuntojen saanti alkaa olla aika tiukkaa, ja sitä kysyntää on todella paljon. Se markkina ei ole tässä kadonnut mihinkään, koska siihen liittyy monta tekijää. Opiskelijoilla on omat juttunsa, joihin palaan vähän myöhemmin, ja sitten on tämä aikuisväestö, jossa sitten työn perässä liikutaan ja muutenkin, kun pitää näissä kasvukeskuksissa asua, se kohtuuhintainen asuminen on ihan keskiössä. Meillä on tilanne, että nyt näillä korkotukivaltuuksilla, jotka puolittuvat vuodesta 24 noin karkeasti ottaen, tällä hetkellä tulee se 4 500—5 000 valtion tukemaa asuntoaloitusta, ja se on tosi pieni määrä ja varmasti iskee sitten myöhemmin aika kovaa vauhtia vastaan. No se, miksi tämä on niin tärkeää, että niitä kohtuuhintaisia asuntoja olisi riittävästi, liittyy tähän asumisen kohtuuhinnan pitämiseen. Siinä ensimmäinen asia on, että niitä asuntotontteja on riittävästi. Jos siellä tulee niukkuutta, niin heti näkyy asuntohinnoissa se, että meillä on asuntotuotannon toimijoita riittävästi ja tarjontaa myöskin vapailla markkinoilla. Sitten kolmanneksi tämä kohtuuhintainen vuokratuotanto, joka tarkoittaa sitä, että se myös heijastuu siihen kovan rahan asumiseen, että se ei pääse nousemaan kovin korkealle. Tämä tulee pikkuhiljaa nostamaan meidän asumisen hintaa, kun tiukkuutta tulee jollain näistä sektoreista, ja nyt näyttää siltä, että tulee tällä vuokra-asuntotuotannon puolella käytännössä. Sen vuoksi pitäisi nytten aika kiireen vilkkaa miettiä sitä, miten jatkossa tämä vastasyklisyys, rakentamisen suhdanteet, otettaisiin huomioon asuntotuotannon osalta. Silloin kun markkinoilla olisi tilaa ja työvoimaa, silloin pitäisi valtion toimia. Nyt kun meillä on välineitä koko ajan viety pois, asuntorahasto lakkautettu, niin miten tämä tehdään jatkossa? Tämä on semmoinen ydinkysymys, johon meidän pitäisi yhdessä löytää vastauksia. Opiskelijoitten osalta tämä tilanne on sellainen, että nyt kun sieltä on poistettu investointiavustuksia näiltä erityisryhmiltä, niin siinä meni myös opiskelijoitten osalta, ja nyt sitten eilen hyväksyttiin täällä korkotuki, joka voi olla sataankin prosenttiin asti, että sillä lailla ollaan pääsemässä siellä. Mutta se asuntotuotanto-ongelma siellä tuli omien toimenpiteitten kautta, ja jopa siitä, että siirrettiin opiskelijat yleisestä asumistuesta tänne opiskelijoiden asumistuen piiriin, jolloin tuet pienenivät, jolloin taas tulee sille asumiselle erityisen suurta tarvetta. Eli meillä on tällaisia isoja haasteita täällä asumisen puolella. Arvoisa puhemies! Vielä tähän energiapalettiin. Meillä pitää olla monipuolinen ja erittäin puhdas tuotanto, ja nyt meillä alkavat pullonkaulat syntyä siitä, että tuotantoa alkaa tulla — tässä sanottiin, että tuulivoimaa tulee. Tämä siirtokyky eri alueiden välillä Suomessa kantaverkon osalta ja muunkin verkon osalta: sen kaavoitus ja muut toimenpiteet pitäisi saada niin nopeiksi, että ne toteutuvat. Meillä kuitenkin tällaisen ison verkon tekeminen vie useita vuosia, niin että se yleensä voidaan saada aikaiseksi kaikkine valitusmenettelyineen. Sitä kysyisin ministeriltä: mitä kaikkea tällä alueella ollaan tekemässä, että me mahdollistamme tämän siirtokyvyn ympäri Suomea paremmaksi kuin se tänä päivänä on? — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-17T14:58:57,2025-12-17T15:04:00,Käsitelty,1.1 2025_131_371,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_372,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Minulla oli valmisteltuja puheita, mutta joitain huomioita siitä, mistä täällä on käyty keskustelua: Jos aloitan valkoposkihanhista, niin tosiaan tänään itsellenikin tuli se tieto, että karkotusluvan hinta on viisinkertaistunut. Se on kyllä aika karua, koska se karkotuslupa tarvitaan, oli niitä hanhia sitten 4 000, jotka nekin tuhoavat peltoa, tai oli niitä sitten 40 000. Kumpikaan ei ratkaise tätä ongelmaa, ja se koko ajan leviää. Varmaan ensi kesänä, jos nyt ei mitään erityistä tapahdu, se on jo Nelostiellä saakka. Itäisessä Suomessahan osa tiloista on kotieläintuotannon jo lopettanut tämän takia. Joku tietysti saattaa jopa ilahtua siitäkin, mutta itse en näe siinä mitään positiivista, koska hajautettu tuotanto olisi se kaikista tärkein. Biokaasuun viitattiin tässä, ja tuossa nähtiin tuoreita tilastoja: biometaanin tuonti on yli nelinkertaistunut Suomeen samaan aikaan kun meillä se jumittaa, varsinkin kun byrokratiaa on tullut sinne koko ajan lisää. Tämä menee enempi tuonne TEMin puolelle, mutta kuitenkin kokonaisuutena tämän uusiutuvan energian osalta. Nythän näkyi oliko se OECD:n tilastossa, että meillä kolmoskvartaalilla — se on tietysti pistemäinen vertailukohde — vuoden takaiseen on vähentynyt uusiutuvan energian osuus, mikä on äärimmäisen ikävä asia. No, sitten näistä metsien hiilinieluista: Tämä on vähän semmoinen pöyristymislaji, kun se on toisena vuonna nollan toisella puolella ja toisena vuonna toisella puolella ja sitten me saadaan siitä kovia puheita aikaiseksi. Kaikki ovat varmaan yhtä mieltä siitä, että samalla kun metsien hiilinielua vahvistetaan, se tarkoittaa sitä, että meidän metsien kasvukykyä voidaan vahvistaa, ja keinoissa varmaan on vähän erilaisia näkemyksiä. Mutta sitten on hyvä muistaa se keskeinen asia, että metsät eivät ole sen takia olemassa, että me voidaan tuottaa päästöjä — metsät eivät ole sen takia olemassa, että me voidaan tuottaa päästöjä — vaan päästöt pitää saada alas ja metsiin semmoisia toimenpiteitä, että niiden käyttö on metsänomistajalle järkevää. Meillä on hyvin laaja, erilainen metsänomistajajoukko, ja samoin on metsänkäyttötapoja. Maailma on aivan erinäköinen kuin silloin kun itse aloitin metsänomistajana 80-luvun lopulla. Me eletään aivan erinäköisessä maailmassa. No, sitten täällä oli tästä asumisesta, joka on vähän semmoinen erikoinen keskustelunaihe tuolla valiokunnassakin, ja vähän välillä on hämmentänyt, kun siellä on esitetty jopa, että ei saa asuntopolitiikkaa siellä tehdä. En tiedä, mitä sitten ympäristövaliokunnalle kuuluu, jos siellä ei saa asuntopolitiikkaa tehdä. On tämä kova usko, että markkinat hoitavat, mutta markkinat eivät kyllä hoida silloin jos ei markkinoilta ole mahdollista tehdä rahaa. Silloin markkinat eivät tee mitään. Sen takia me tarvitaan tukea erityisesti erityisryhmille. Siellä nämä investointitukien leikkaukset karsivat sitä joukkoa, ketkä sen piirissä ovat, ja nyt lisättiin ihan hyvällä päätöksellä korkotukea, niin että se on se sata prosenttia, mutta ei se ole pidemmän aikavälin ratkaisuna hyvä, ja sieltä jäävät edelleen ulkopuolelle esimerkiksi ikääntyneet, mielenterveyskuntoutujat ja nuoret. Näiden osalta tilanne on huolestuttava. No, tosiaan mainitsinkin puurakentamisesta, joka on tosiaan ollut sellainen kestoaihe. Puurakentamisen edistämisen ohjelmahan oli, mutta se ikävä kyllä lakkautettiin. Ei sekään mikään autuaaksi tekevä ole, mutta niin kuin ministeri vastasi, toivon mukaan siihen löytyy keinoja, koska kyllä puurakentamisessa me ollaan pahasti muuta Eurooppaa jäljessä. Onhan se erikoista, koska meillä raaka-ainetta olisi vaikka kuinka paljon ja voitaisiin sitä sitten hyödyntää. No, sitten oli viimeisenä tämä vapaaehtoinen suojelu: En ihan edustaja Sammallahden puheenvuoroa ymmärtänyt — ei toki ole hänen kohdallaan ensimmäinen kerta — mutta vapaaehtoinen toimi on aina parempi kuin pakko. Kaikessa suojelussa metsänomistajille tulee menetyksiä, ja meillä on se idea, että vapaaehtoisessa suojelussa sitten näistä menetyksistä maksetaan. Nyt tässä on noussut esille se problematiikka, että kun on olemassa semmoisia kohteita, jotka täyttävät ainakin puun ostajan mielestä luonnontilaisten ja vanhojen metsien kriteerit, niin he eivät sitten osta sitä puuta. Kun nämä eivät pääse myöskään niihin suojeluohjelmiin, niin nämä eivät saa korvausta mutta menettävät myös ne puun myyntitulot, kun puun ostajista on tullut niin varovaisia. Kyllä se on tärkeää, että meillä nämä vapaaehtoiset ohjelmat säilyvät ja niissä on riittävä rahoitus, koska kyllä metsänomistajilla on haluja sitä suojelua tehdä. Sitten tietysti on se tilastoimaton vapaaehtoinen suojelu — itsellänikin on semmoisia, vaikka en kovin kummoinen metsänomistaja olekaan, kahdellakaan tapaa, en metsien määrän suhteen enkä ehkä muutenkaan — jossa me annamme niiden kohteiden olla, mutta ne eivät oikein näy missään. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-17T15:04:02,2025-12-17T15:08:58,Käsitelty,1.1 2025_131_373,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_374,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Kun katsoo ympäristöministeriön pääluokan rahalukuja talousarvioesityksessä, niin sehän on pienimpiä pääluokkia, mitä meillä budjettikirjasta löytyy, mutta kun katsoo niitä tekoja ja vaikutuksia Suomen kansantalouteen, niin ne ovat aivan kammottavan isoja. Esimerkkinä nyt tänäpänä julkisuuteen tulleet Luonnonvarakeskuksen laskelmat, että metsät ovatkin hiilinielu taas kerran. Välillähän ne olivat päästölähde. Se vaihtelee melkein sen mukaan kuin syksyinen sää, että samana päivänä kolmea neljää eri ilmaa saattaa olla. Tämä kuvatkoon sitä, missä tilanteessa rakas isänmaamme on. Luonnonvarakeskuksen veivaaminen näillä eri luvuilla asettaa jo koko kyseisen viranomaisen täydellisen epäluotettavaan tilanteeseen. Tässä pitää Valtiontalouden tarkastusviraston puuttua tähän peliin. Eihän se voi olla niin, kun viranomaiselle virkamieslain mukaan kuuluu ehdoton totuusvelvoite ja kuten tiedämme, perustuslain 2 §:n 3 momentti sanoo, että kaiken julkisen toiminnan tulee perustua lakiin ja lakia on tarkoin noudatettava, mutta Suomesta on ympäristöviranomaisten toimesta syötetty Euroopan unioniin niin paljon väärää tietoa, että se tulee aiheuttamaan Suomen kansantaloudelle valtavaa vahinkoa. Ensimmäisenä kun nämä päästökauppaluvut ovat vääriä, se on aiheuttanut sen, että turpeestakin on tehty fossiili. Me tällä hetkellä poltamme tässä maassa arvokasta puuta, siis tukkipuuta ja kuitupuuta. Kukaan ei ole tarkkaan sanonut, koska bulvaanit hoitavat sen puun metsästä sinne polttolaitokseen eli voimalaitokseen, mutta viidestä seitsemään miljoonaa mottia sitä vuodessa palaa. Se on helppo laskea siitä turpeen määrästä, mikä silloin aikoinaan oli käytössä, ja nyt kun sitä ei ole, niin se on sitten haketta, ja sitä hakemäärää ei pienistä risukoista saa. Elikkä tukkipuuta menee surutta polttoon, ja Suomen kansantalous kärsii. Jokainen motti, mikä poltetaan kaasuna taivaalle, on satojen satojen eurojen vahinko kansantaloudelle per motti. Siinäkin syntyy jo miljardin vahinko. Mikä pahinta, menetämme metsäteollisuuden tuotannon ja sen lisäarvon, mitä se yhteiskunnalle tuottaa, työpaikat ja monet muut. Ympäristöministeriö, tai ei suoraan ministeriö, mutta sen kanssa yhteistyötä tekevät Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus, joiden välille voi vetää yhtäläisyysviivan, tällä väärällä toiminnallaan pitävät huolen siitä, että syöttämällä vääriä lukuja tuonne Euroopan unionin komissiolle meidän seuraamukset tulevat olemaan tämän takia aivan kammottavat. Nyt on tulossa metsäkatoasetus, sitten tulee ennallistaminen. Katsokaapa, hyvät edustajakollegat — vaikka vähälukuisina olettekin paikalla, mutta toivon mukaan työhuoneessa seuraavat loput sitten tätä istuntoa — tänä päivänä sitä tilannetta, mikä Euroopan unionissa on: Kun nämä päästökauppaluvut ovat meillä väärät, niin nyt sitten Brasilian ilmastokokouksesta tuli meille ja kaikille Euroopan unionin jäsenmaille ja koko maailmaan viesti, että metaanin ilmakehään päästö on kaikista vaarallisinta koko ilmakehämme kannalta. Mitä tekee Suomen ympäristöministeriö? Ennallistaa soita, mikä aiheuttaa sen, että valtava määrä metaania niistä soista purkautuu ilmakehään seuraavien kymmenien vuosien aikana. Siis onko näin, että kun Brasiliasta lentää lentokoneella ympäristöministeri tänne, niin hänelle metaanipäästö on tämän matkan aikana muuttunutkin hyväksi? Brasilian ilmastokokoushan nimenomaan sanoi, että tämä asia on erittäin vakava ilmastopoliittinen riski, ja meillä ruvetaan nyt tekemään oikein valtion rahalla valtavalla rahasummalla — 800 miljoonaa on arvioitu ennakkoon, miten paljon maksaa ennallistaminen per vuosi — valtavaa vahinkoa Suomen ja maapallon ilmakehälle. Meillähän ei omaa ilmakehää tietenkään ole, vaan se on kaikki yksi ja yhteinen. Ilmastopolitiikka ei tunne maan rajoja, kuten tiedämme. Tämän takia, arvoisa puhemies, tällainen höpöhöpöpolitiikka on lopetettava. Eivät veronmaksajien rahat tähän enää riitä. Ja sitten se aiheuttaa vielä sen, että kun puuta poltetaan pois, meiltä loppuu rakentaminen tai vähenee olennaisesti, samalla metsäteollisuuden vienti vähenee, mikä aiheuttaa sen, että Suomen valtionvelka ei kuin kasvaa, sitten metalliteollisuus vähenee, kun eivät siellä Ponsset ja John Deeret enää myy niin koneita, ja ei tehdä sitä oikeaa energiaa eikä tehdä niitä muita arvokkaita tuotteita, mitä puusta saa. Joitakin teistä tämä ehkä naurattaa, mutta katsokaa nyt, miten tällä hetkellä toistakymmentä miljardia velkaannumme, ja ensi vuonna Suomen velkamäärä ylittää 200 miljardia euroa. Vieläkö tällä porukalla riittää kanttia lähteä lisää velkaa ottamaan? Haluaisin nähdä ne kansanedustajat, jotka siihen velkakirjaan nimensä panevat, tai jonkun ministeri, kenellä riittää kantti panna vielä yhteenkin velkakirjaan nimi. Ei varmasti löydy. Tällä keinoin me ajamme Suomen alas, ja se aiheuttaa sen, että meidän edessämme on jättityöttömyys ja se tilanne, mikä Kreikassa oli, kun Kreikka meni selvitystilaan. Jos joku ei puheitani usko, niin lopuksi, arvoisa puhemies, otan yhden esimerkin: Kreikka kun meni selvitystilaan, niin ensin leikattiin palkkoja ja valtion eläkkeitä 30 prosenttia ja hetken kuluttua kymmenen prosenttia lisää. Onko tässä salissa yhtään semmoista kansanedustajaa, [Puhemies koputtaa] joka lähtisi tälle tielle ja panisi nimensä siihen päätökseen vaikka ministerinä, että leikataan 30 prosenttia palkkoja valtion palkollisilta ja sitten kymmenen prosenttia huomenna lisää, mikä koskee myös valtion eläkkeitä? [Puhemies koputtaa] Toivon, arvoisa puhemies, että tämä asia otetaan vakavasti, koska tällä pelillä ei voi enää jatkaa.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-12-17T15:09:07,2025-12-17T15:14:49,Käsitelty,1.1 2025_131_375,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_376,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kestävä talous perustuu tietenkin sille, että me jätämme tämän maapallon elinkelpoisena myös tuleville sukupolville: että me suojelemme suomalaista luontoa ja teemme osamme ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tässä salissa on keskusteltu nyt hiilinieluista. Sitä keskustelua on käyty myös julkisuudessa varsin paljon. On jopa juhlittu sitä, että Suomen metsät ovat kääntyneet hiilinieluksi tai laskelmat ovat tarkentuneet niin, että ne ovatkin hiilinielut. No, kuten ministeri sanoi, varmasti voimme olla tyytyväisiä, että näin on, mutta kyllähän kun niitä lukuja katsoo, se muutos ei ole merkittävä. Meillä on edelleenkin varsin vaikea tilanne hiilinielujen suhteen. Se, että me olemme pieni hiilinielu, ei auta meitä tällä kehityksellä kattamaan niitä päästöjä tulevaisuudessa 2035, jolloin olemme päättäneet olla hiilineutraaleja. Tällä pienellä hiilinielulla siis pitäisi kattaa kaikki liikenteestä, teollisuudesta, asumisesta ja maataloudesta tulevat päästöt. Emme varmasti niitä niin pieniksi saa painettua, että pienellä hiilinielulla vielä kannattaisi juhlia. Eli tarvitsemme merkittävästi lisätoimia maankäyttösektorin hiilinielujen kasvattamiseksi. Niitä edelleen odotamme hallitukselta — valitettavasti niistä ei ole tietoa. Näissä budjeteissa on peruttu joitakin aikaisemmin, edellisellä hallituskaudella päätettyjä maankäyttösektorin hiilinieluja vahvistavia toimia, ja mitään uutta emme vielä ole saaneet takaisin. Energiapolitiikasta haluan tässä vaiheessa sanoa, että meillä on hyvä kehitys tietenkin Suomessa ollut jo pitkään, kun sähköntuotanto on puhdistunut ja uusiutuvalla energialla tuotetaan koko ajan enemmän energiaa, mutta on myös niin, että tämä kehitys ei ole itsestäänselvyys. Nyt hallitus on päättämässä muun muassa tästä tuulivoiman etäisyyssääntelystä, joka on yksi riski tälle kehitykselle. Se tulee vähentämään tuulivoiman rakentamisen mahdollisuuksia erityisesti Etelä-Suomessa. Itse kun olen tuolta pohjoisesta, niin kyllä ajattelen myös, että sosiaalisesti hyväksyttävyyttä toisi myös se, että tuulivoimaa olisi tasaisemmin joka puolella Suomessa. Yli 40 prosenttia tuulivoimasta sijaitsee tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaalla. No, toki me otamme jatkossakin sinne tuulivoimaloita vastaan. Haluamme tuottaa puhdasta energiaa koko Suomelle ja meidän Pohjois-Pohjanmaan teollisuudelle. No, sitten näistä Metso- ja Helmi-ohjelmista, joista myös on ollut puhe. Niiden rahoitus laahaa perässä tarpeeseen suhteutettuna, mutta on hienoa, että tässä salissa kuitenkin pidämme niitä kaikki tärkeinä. Toivoisin, että hallitus etsisi niihin vielä lisärahoitusta tulevissa budjeteissa. Luemme ja kuulemme jatkuvasti tarinoita ympäri Suomen siitä, miten perilliset haluaisivat suojella vanhemmiltaan perittyjä vanhoja metsiä tai muita luontoalueita tai ihmiset haluaisivat jättää tämmöisen myönteisen perinnön tuleville sukupolville, mutta valtio ei tällä hetkellä pysty moniinkaan niihin hankkeisiin vastaamaan. No, sitten hieman tästä asumisesta ja rakentamisesta. Tämä hallituksen päätös investointituen lakkauttamisesta on ollut surkea tähän suhdanteeseen nähden. Meillä oli Oulussa asuntomessut viime kesänä. Ne olivat hienot messut, joissa oli upeita taloja, mutta yksi talo sieltä puuttui, nimittäin puukerrostalo, mikä oli opiskelijoille tarkoitettu täysin suunnittelu-/rakennusvalmis, mutta hanke meni jäihin, kun hallitus poisti tämän investointituen opiskelijoilta. Tässä rakentamisen suhdanteessa olisimme mieluummin nähneet tämän rakennustyömaan olleen käynnissä näiden parin vuoden aikana. No, sitten käyttäisin sanasen markkinaehtoisesta tuotannosta, mistä sinänsä ei vielä tai ei useinkaan tässä salissa keskustella. Nythän näemme sen kehityksen, että nämä vapaana olevat asunnot, joita on markkinoilla runsaasti tällä hetkellä, eivät kuitenkaan vastaa siihen kysyntään, mitä ihmisillä on. Nämä asunnot on tehty sijoittajien tarpeiden lähtökohdasta, ei ihmisten, ja nyt kun sijoittajat ovat vetäytyneet, ei näille asunnoille meinaa olla kysyntää. On usein ajateltu, että markkinat korjaavat itse itseään, mutta koska kaupungeissa, mihin ihmiset yleensä muuttavat, on asuntoja vähän, joudutaan ottamaan sitä, mitä tarjolla on. Ajattelinkin ehdottaa tässä ympäristöministerille, että Suomeen tulisi saada sellainen taho, joka valvoisi asumisen laatua ja antaisi sen toteutumiseksi esimerkiksi politiikkasuosituksia, tai että ylipäänsä tietäisimme, mikä meidän asumisen laatutaso tällä hetkellä on. Suomessa taitaa olla valtiolla yli kymmenen erilaista tutkimuslaitosta, mutta mikään niistä ei vastaa asumiseen.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-12-17T15:14:52,2025-12-17T15:20:18,Käsitelty,1.1 2025_131_377,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_378,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Asunnottomuus on yksi keskeisiä haasteita, jopa ongelmia tämän päivän Suomessa, ja on tärkeää jokaisen arjen turvallisuuden vuoksi myös päästä siitä eli asunnottomuudesta eroon. Samalla huomioimme rakennusalan heikon tilanteen. Meidän tärkein tehtävämme — muistutan siitä lähes joka ainoassa puheessani — on varmistaa ihmisten turvallinen arki ja erityisesti myös heikoimmassa asemassa oleville suomalaisille ihmisille. Arvoisa puhemies! Huoltovarmuuden ja valmiuden vuoksi olisi turve saatava nopeasti hyötykäyttöön. Tällä kaudella sitä ei varmaan vielä saada, koska se ei lue hallitusohjelmassa, mutta tämä on suuri huoli ja tarve. Tämänhetkinen linjamme on ympäristöstä ja luonnosta selkeä ja kunnianhimoinen: Suomesta tehdään puhtaan energian suurvalta. Tässä talousarviossa on otettu huomioon suomalaisille kotitalouksille ja yrityksille varma ja kohtuuhintainen sähkön saatavuus, mikä on sekä kilpailukyvyn että arjen turvallisuuden kannalta ratkaisevaa. Päätös Fingridin pääomittamisesta vahvistaa kantaverkon kehittämistä ja sähkön toimitusvarmuutta. Näiden lisäksi lisäydinvoiman rakentamista selvitetään ja puhtaan teollisuuden investointiympäristöä parannetaan sujuvoittamalla luvitusta ja tehostamalla lupakäsittelyä. — Tiedoksi ministerille ja myös edustajille, että meillä siellä Oulun lähellä Pyhäjoella on ihan valmis paikka ydinvoimalalle, että jos tarvitsee nopeasti saada asioita käyntiin, niin se onnistuu siellä. — Näillä ratkaisuilla rakennetaan puhdasta kasvua, vahvaa huoltovarmuutta ja kestävää tulevaisuutta Suomelle ja ennen kaikkea tarjotaan eväät investointien käynnistämiseksi nopeasti ja ennakoitavasti. Arvoisa puhemies! Hallitus kantaa vastuunsa ympäristöstä ja ilmastosta myös tässä talousarviossa. Suomi on onnistunut päästövähennyksissä päästökauppasektorilla erinomaisesti, ja taakanjakosektorilla olemme lisätoimilla etenemässä kohti tavoitetta. Ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa tehdään tässä talousarviossa määrätietoisesti tietoon perustuen. Emme toimi ideologioita seurataksemme vaan tutkittua tietoa hyödyntäen. Meille on tärkeää, että ympäristön- ja luonnonsuojelusta pidetään kiinni. Metso- ja Helmi-ohjelmia jatketaan, tutkimusta vahvistetaan ja vesien- ja merenhoitoon panostetaan. Me haluamme turvata suomalaisen yhteiskunnan ja maamme säilymisen myös tuleville sukupolville. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-17T15:20:20,2025-12-17T15:24:02,Käsitelty,1.1 2025_131_379,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Heinäluoma, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_380,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Suomalainen asuntopolitiikka on ollut siitä menestyksekästä, että me olemme onnistuneet täällä hyvällä yhdistelmällä markkinaehtoista asuntorakentamista ja valtion tukemaa asuntotuotantoa saavuttamaan monia sellaisia hyötyjä, jotka näkyvät koko yhteiskunnassa. Me olemme melkeinpä ainoita maita, joissa on onnistuttu asunnottomuuden torjunnassa, ja olemme vuosikymmenten aikana saaneet asunnottomuuden laskemaan. Me olemme onnistuneet segregaation torjunnassa, mikä on esimerkiksi Euroopan monissa pääkaupungeissa tänäkin päivänä iso haaste, ja me olemme onnistuneet tässä asuntopolitiikassa yhdistämään myöskin asuntotuotannon hyvään elinkeinopolitiikkaan. Mutta nyt pelkään, että nämä tavoitteet ovat jatkossa entistä vaikeampia saavuttaa, koska niin rankalla kädellä hallitus nyt romuttaa tätä pitkään jatkunutta hyvää suomalaisen asuntopolitiikan linjaa. Me näemme täällä Helsingissä, että viime vuosien aikana meillä ovat vuokrarästit lisääntyneet kaupungin omissa asunnoissa, meillä ovat häädöt lisääntyneet ja asunnottomuus on vuosikymmenten työn jälkeen lähtenyt jälleen kasvuun. Tämä on erittäin huolestuttava viesti. Samaan aikaan kun hallitus laskee ja romuttaa tätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa, myöskin leikataan rajulla kädellä erityisryhmien investointiavustuksista. Niin kuin ministeri tässä totesi, jatkossa käytännössä tämä erityisryhmien investointiavustus riittää koko maassa vain vammaisten asuntojen rakentamiseen, eli opiskelija-asunnot ja senioriasunnot jäävät kokonaan vaille tätä investointiavustusta, eli Helsingissäkään ei lähde yhtään uutta senioriasuntoa liikkeelle — käsittämätöntä, ei yhtään uutta senioriasuntoa. Pelkään kyllä, että tämä jättää vielä isot, pahat jäljet meidän hyvään yhteiskuntamalliimme myös täällä pääkaupunkiseudulla.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2025-12-17T15:24:04,2025-12-17T15:26:30,Käsitelty,1.1 2025_131_381,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Tiedustelisin edustaja Karilta, aiotteko pitää lyhyemmän puheenvuoron sieltä. [Mika Kari: Kyllä! — Johannes Koskinen: Edustaja Viitanen myös!] — Olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_382,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Olisin itsekin toivonut hallitukselta jo tietenkin pidemmän aikaa tähän rakennusalan taantumaan suhdannepanostuksia, jotta rakennusala ei sakkaisi, niin kuin se nyt teki. Nämä toimet hallitukselta ovat pikkuhiljaa oikeaan suuntaan, mutta niin kuin kaikki näemme, vielä riittämättömiä. Oman lapsuuteni ensimmäinen lintu oli nostokurki, kun vanhempamme maaseudulta muuttivat kaupunkeihin ja aravarakentamista Suomessa tehtiin. Siellä Lahden Liipolassa se lintu taivaalla lensi ja uusia asuntoja tuli. Tänä päivänä on toisin. Kysyn, arvoisa ministeri, jos teillä on mahdollisuus vielä vastata — jos ei muuta, niin tuolla eduskunnan kuppilan puolella — tästä puurakentamisen tarpeesta. Jo 90-luvun alussa Lahdessakin tehtiin, ja ympäri Suomea, puurakentamiskokeiluja, kerrostaloja, mutta vielä tänäkin päivänä 30 vuoden jälkeen lainsäädäntö rajoittaa puurakentamista muun muassa kerroskorkeuksien osalta. Kun maailmalla kiertelen isänmaata edustaen, niin usein törmään siellä huomattavasti korkeampaan puurakentamiseen. En tiedä, onko betonista jäänyt meille tämmöinen kansakunnallinen ikään kuin painolasti. Betonirakentamistakin tarvitaan, mutta puurakentamista pitäisi lisätä. — Kiitoksia, herra puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-12-17T15:26:33,2025-12-17T15:28:00,Käsitelty,1.1 2025_131_383,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Ministeri Multala, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_384,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Sari,Multala,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on muutamia suoria kysymyksiä. Pyrin niihin vastaamaan, ja sitten ehkä yleisesti vielä ilmasto-, ympäristö- ja asumispolitiikasta. Täällä kysyttiin muun muassa tästä vesipuitedirektiivistä, ja se todellakin on meillä valmistelussa. Pyrimme saamaan osittain sen valmiiksi jo ensi vuoden syksyyn mennessä. Sitten niiltä osin kuin puhutaan siitä tuottajavastuusta, johon direktiivi velvoittaa, kyllä sitä valmistellaan myös, mutta haluamme selvittää vielä lisää, yhdessä toivottavasti sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, vaikutuksia muun muassa lääkkeiden saatavuuteen ja niin edelleen. Emme halua kuitenkaan tehdä hallitsemattomia päätöksiä. Haluamme myös edetä samassa linjassa kuin muut Euroopan unionin jäsenmaat. Tämä on velvoittavaa lainsäädäntöä, ja sitä emme sinälläänkään ole välttämässä, vaan haluamme sen toimeenpanon tehdä huolella. Sitten samaan aikaan tästä asuntopolitiikasta: Kyllä, me olemme käyttäneet sitä välinettä, mikä meillä on käytettävissämme, eli valtion tukema asuntotuotanto on merkittävissä määrin saatu pidettyä korkealla tasolla nyt ensimmäisinä vuosina hallituskauden aikana. On tietenkin huolestuttavaa, että samaan aikaan kun meillä on paljon myös vapailla markkinoilla vuokra-asuntoja tyhjillään, vuokrien tasot ovat laskeneet vähäisestä kysynnästä johtuen, meillä myöskin sitten häädöt ovat kasvaneet, ja erityisen paljon sieltä tuetusta tuotannosta. Kun olemme saaneet niitä tilastoja, niin se on se huolestuttava asia tässä, eli juuri siinä asuntotuotantomuodossa, jonka olisi tarkoitus vastata niiden asukasryhmien tarpeisiin, jotka eivät vapailta markkinoilta voi saada asuntoa, häädöt ovat kasvaneet, nimenomaisesti täällä tuetussa tuotannossa, ja siinä kyllä kaupungit voivat itse tehdä myös lisää. Olemme siihen tukea myös myöntäneet pitkäaikaisasunnottomuuden työn puitteissa 5,5 miljoonaa euroa, ja sitä tukea tulee myös olemaan lisää. [Eveliina Heinäluoma: Entäs sosiaaliturvaleikkaukset!] Tässä ei ole siis kysymys siitä, että asuntoja ei olisi riittävästi. Oulussa on tehty hyvää työtä. Pyydän myöskin kääntämään katseet sinne, sillä siellä on kyetty hyvällä yhteistyöllä välttämään häätöjen määrän kasvu tästä tuetusta tuotannosta. — Se siitä asuntopolitiikasta tältä osin. Edelleenkin ensi vuonna korkotukilainavaltuudet ovat kohtuullisen korkealla tasolla ja tuettua tuotantoa tullaan edistämään. Myös sataprosenttinen korkotukilainavaltuus opiskelijoille tulee saamaan näitä opiskelija-asuntohankkeita liikkeelle, ja ymmärtääkseni näihin on suhtauduttu täällä salissa myönteisesti yli puoluerajojen. No, ilmastopolitiikasta täällä jotkut toteavat, että emme tee mitään, ja jotkut sanovat, että teemme liikaakin. Se totuus on varmastikin jossain siellä puolessavälissä. Kyllä, me teemme toimia sen eteen, että Suomessa päästöt vähenevät, ja kyllä ne kaikki kustannustehokkaimmat keinot ovat niitä Euroopan laajuisia, kuten vaikkapa päästökauppa, jolla saadaan sitä investointivarmuutta yrityksille, ja sen tulokset nyt nähdään. Se on ollut erittäin kustannustehokas keino saada investointeja puhtaisiin teknologioihin, energiasektorilla päästöt vähenemään, ja tätä me haluamme jatkaa. Olemme myös edistäneet Suomessa etupainotteisesti päästökaupan laajentamista Euroopan tasolla. Valitettavasti Euroopassa toki on päätetty nyt lykätä esimerkiksi liikenteen päästökaupan käyttöönottoa vuodella, mutta se on myös tulossa sieltä. Sen lisäksi haluan mainita, että olen samaa mieltä siitä, että tämä vapaaehtoisen suojelun rahoitus, muun muassa Metso-rahoitus, on erittäin tärkeä keino luonnonsuojelussa meille, sillä se on myös lisännyt luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä todella paljon, ja totta kai [Puhemies koputtaa] siinä on kysymys myös omaisuudensuojasta. Ajattelen myös niin, että tarvetta myös sen rahoituksen kasvattamiseen olisi, mutta totta kai, niin kuin kaikessa muussakin, on tärkeää pitää kiinni [Puhemies koputtaa] edes siitä nykyisestä rahoituksesta. — Tällä hetkellä en tämän enempää ehdi vastata, mutta kiitos puhemiehelle joustavuudesta. ", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2025-12-17T15:28:03,2025-12-17T15:31:51,Käsitelty,1.1 2025_131_385,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään, ja sitä jatketaan myöhemmin tässä istunnossa.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_131_386,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä yleiskeskustelua ympäristöministeriön pääluokasta 35., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_131_387,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Esitellään valtioneuvoston kansliaa koskeva pääluokka 23. Pääluokan yleiskeskustelua jatketaan tässä vaiheessa enintään kello 17:ään asti. — Edustaja Ronkainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_131_388,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston kanslian pääluokkaan esitetään ensi vuodelle yhteensä vajaata 239 miljoonaa euroa, mikä on vajaa kahdeksan miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Muutos johtuu pääosin toimintamenosäästöistä sekä Säätytalon peruskorjaushankkeen valmistumisesta. Valiokunnan näkemyksen mukaan valtioneuvoston toiminnan perusedellytykset turvataan sopeutuksista huolimatta. Hallinto- ja toimintamenot: Valtioneuvoston kanslian toimintamenoihin kohdistuu säästöjä, joista merkittävin liittyy tuottavuusvähennykseen. Valiokunnan saamien selvitysten perusteella säästöt kohdennetaan hallitusti, eikä niiden arvioida vaarantavan valtioneuvoston päätöksenteon tai ohjauskyvyn toimivuutta. Määrärahoilla katetaan myös ministereiden ja heidän avustajiensa palkkaukseen, valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoimintaan sekä hallinnon yhteisiin tehtäviin liittyviä menoja. Poliittisen toiminnan avustaminen: Puoluetoiminnan tukemiseen esitetään 34,6 miljoonaa euroa, joka vastaa edellisvuoden tasoa. Valiokunta pitää tärkeänä, että poliittisen toiminnan edellytykset säilyvät vakaina, ja rahoitus tukee demokraattisen järjestelmän toimivuutta sekä puolueiden avoimuutta ja osallistavuutta. Omistajaohjaukseen esitetään 0,7 miljoonaa euroa, mikä on kolme miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Vähennys liittyy valtionhallinnon sopeutustoimiin. Valiokunta toteaa, että omistajaohjauksen strateginen merkitys säilyy, vaikka määrärahaa supistetaan. Oikeuskanslerinviraston toimintamenoihin esitetään reilu neljä miljoonaa euroa. Valiokunta korostaa Oikeuskanslerinviraston keskeistä roolia laillisuusvalvonnassa ja pitää tärkeänä, että viraston toimintaedellytykset säilyvät myös säästöjen keskellä. Arvoisa puhemies! Pääluokka 23:n kokonaisuudessa korostuvat valtioneuvoston päätöksenteon toimivuus, hallinnon tehokkuus sekä demokraattisten rakenteiden vakaus. Valiokunta pitää kokonaisuutta perusteltuna ja katsoo, että valtioneuvoston kanslian ydintehtävät voidaan hoitaa suunnitelluilla määrärahoilla. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-12-17T15:32:10,2025-12-17T15:35:06,Käsitelty,1.1 2025_131_389,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Ministeri Strand, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_390,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Joakim,Strand,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Ärade talman, arvoisa puhemies! Kiitos jaoston puheenjohtaja Ronkaiselle. Hyvät kollegat! Vuoden 2026 talousarvion ja hallitusohjelman keskeinen tavoite on vahvistaa Suomen talouden kestävyyttä ja kilpailukykyä ajassa, jota määrittävät turvallisuusympäristön muutos, puhdas siirtymä ja kiihtyvä digitalisaatio. Nämä eivät ole erillisiä politiikkasektoreita vaan toisiinsa kietoutuneita kokonaisuuksia, joihin vastaaminen edellyttää pitkäjänteisiä ja strategisia ratkaisuja. Tässä kokonaisuudessa valtion omistajaohjaus ja EU-ennakkovaikuttaminen ovat keskeisiä välineitä. Ne tukevat toisiaan, ja yhdessä ne turvaavat Suomen kansallisia etuja osana Euroopan unionia. Arvoisa puhemies! Valtion omistajapolitiikan lähtökohtana on valtion yhtiöomistusten hallinnointi vastuullisesti, ammattimaisesti, omistusintressin kannalta tarkoituksenmukaisesti ja omistaja-arvoa pitkäjänteisesti kasvattavasti. Tämä tarkoittaa sitä, että valtio omistajana asettaa selkeitä tavoitteita sekä taloudellisessa että yhteiskunnallisessa mielessä. Esimerkiksi infrastruktuurin ja huoltovarmuuden ylläpito ovat keskeisiä strategisia intressejä, joiden turvaaminen edellyttää valtion vahvaa roolia tietyissä yhtiöissä. Toisaalta sijoittajaintressi korostaa sitä, että omaisuustuloilla, kuten osingoilla ja pääoman palautuksilla, on merkittävä rooli valtion budjetin rahoittamisessa.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2025-12-17T15:35:09,2025-12-17T15:36:45,Käsitelty,1.1 2025_131_391,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Yksityinen lentoliikenne Euroopassa on hyvin suosittua eli yksityiskoneita on koko ajan ilmassa. Ne tulisivat varmaankin mielellään Suomeen, mutta täytyy tuoda yksityislentoliikenteen harjoittajilta hieman kritiikkiä Finavian toiminnasta, sillä ainakin tällä hetkellä on Suomessa erittäin kallista laskeutua kentälle, vaikka lentokentällä on henkilökuntaa töissä. Näitä maksuja pitäisi vähän tarkistaa, ovatko ne synkronissa ja kohtuudessa suhteessa siihen, mitä siitä seuraa kuluja. Ja toinen juttu on, että yksityiskoneilla ei välttämättä ole riittävästi sitten suojatiloja talvella, jolloin tämä kone saa suojaa. Tämäkään ei välttämättä ole pääomakysymys, vaan enemmänkin asenteesta kiinni. Eli nyt kannattaisi käydä Finavian kanssa jälleen kerran neuvotteluja siitä, kuinka Finavia suhtautuu lentokenttien käyttöön Suomessa, kuinka se suhtautuu yksityiseen lentoliikenteeseen. Tällä on iso merkitys Suomen profiilin kannalta ja matkailun kannalta Euroopasta Suomeen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-12-17T15:41:20,2025-12-17T15:42:31,Käsitelty,1.1 2025_131_392,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_393,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt omistajaohjaukseen ja maanpuolustukseen, huoltovarmuuteen liittyvän kysymyksen ministeriltä. Tässä Valmet Automotive -keississä pystyttiin siirtämään nyt myös Puolustusvoimien raskaan ajoneuvokaluston valmistamisen ja Patrian tuotteiden valmistamisen teollista pohjaa toiseen yritykseen, jossa on tähän asti valmistettu yksityisautoiluun ajoneuvoja — hyvä osoitus siitä, että pystytään reagoimaan myös suhdannetilanteeseen, mutta myös tähän suhdanteeseen, joka tässä puolustuksen, maailmanpolitiikan ympärillä on ollut kovassa muutoksessa. Olisin kysynyt, arvoisa ministeri, voitteko valottaa vähän myös tätä valmistelussa olevaa aikaa tai tulevaa aikaa. Onko tällä sektorilla tehtävissä vielä enemmän? Meillä on paljon yrityksiä, jotka toimivat myös kaksikäyttötuotteiden puolella, eivät suoraan valmista puolustusmateriaalia, mutta valmistavat siihen liittyvää materiaalia. Tässä ehkä valtio voisi olla aktiivisemmassa roolissa, synnyttää isompia [Puhemies koputtaa] yrityksiä, joilla on myös kansainvälistä vientipotentiaalia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-12-17T15:42:31,2025-12-17T15:43:49,Käsitelty,1.1 2025_131_394,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Riipi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_395,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! EU:n tuleva ohjelmakausi on ehkä koko Suomen jäsenyysajan haasteellisin, ja komission esitys nyt uudeksi, tulevaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi ehkä, voi sanoa, kuvastaa sitä. Siellä on hyvin paljon nyt muutoksia. Varmasti tämä ohjelmien kokoaminen ja uusi kumppanuusrahastomalli on yksi niistä. Sehän tarkoittaa myös Suomelle, voi sanoa, ehkä aika lailla uutta asentoa, kun ajatellaan aluekehittämistä, ajatellaan rahastojen käyttöä, ajatellaan alueiden roolia. Kysyisinkin ministeriltä: kun sen suomalaisen toimintamallin, rahaston toimeenpanomallin, valmistelu pitää nyt aloittaa ensi vuoden aikana, niin millä tavalla tätä on suunniteltu ja on aikomus toteuttaa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-12-17T15:43:49,2025-12-17T15:44:47,Käsitelty,1.1 2025_131_396,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kokko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_397,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Olemme nyt taas melkein viimeiset kaksi viikkoa seuranneet keskustelua rasismista, ja valitettavasti nyt tämä tuorein kohu hallituksen riveistä on saanut hyvin vahvat kansainväliset ulottuvuudet. Te omistajaohjausministerinä vastaatte muun muassa meidän kansallisesta lentoyhtiöstämme Finnairista, joka on ottanut tämän tapahtuneen hyvin vakavasti ja ryhtynyt ehkä tietynlaiseen kriisiviestintään tässä ottaen huomioon, minkälaisia viestejä heille on muun muassa Japanista ja Etelä-Koreasta tullut. Miten te itse arvioitte nyt tätä käynnissä olevaa kriisiä, kohua, millä nimellä tämä tuorein tapaus nyt nähdään, ja minkälaisia vaikutuksia sillä mahdollisesti on Suomen maakuvaan? Ottaen huomioon meidän pitkäaikaiset suhteemme Japanin ja Etelä-Korean kanssa, sen kaupankäynnin, mitä olemme pitkään heidän kanssaan tehneet, näettekö, että tällä on vaikutuksia siihen, miten Suomeen suhtaudutaan ja minkälainen maakuva esimerkiksi Muumipeikolla ja joulupukilla tulee tulevaisuudessa Japanissa olemaan?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-12-17T15:44:47,2025-12-17T15:45:58,Käsitelty,1.1 2025_131_398,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Ledamot Norrback, varsågod.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_399,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Tack, ärade talman! Jag vill börja med att tacka ministern för ägarstyrningsdelen i hans ministerportfölj. Här har redan kommit fram Valmet Automotive, Posten, och sedan har vi också fått höra i dag, fastän det kanske inte är en ägarstyrningsfråga, att Finnair har återgått till sin gamla språkpolitik och svenskan är någonting som hörs på deras farkostar också i framtiden. Det här gläder mig, och jag har också förstått i offentligheten att det gläder ministern.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2025-12-17T15:45:59,2025-12-17T15:46:29,Hyväksytty,1.1 2025_131_400,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ei ole totta se puhe, että hallitus ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille omaksi edukseen. Myös valtioneuvoston kanslia osallistuu julkisen talouden sopeutukseen. Sen toimintamenoista säästetään yli 7 prosenttia verrattuna vuoden 2024 tasoon, ja sille ehdotetaan tässäkin talousarviossa 7,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Tämä muutos johtuu määrätietoisista toimintamenosäästöistä sekä siitä, että Säätytalon peruskorjaushanke on saatu päätökseen. Tämä on esimerkki siitä, että sopeutusta tehdään myös omassa toiminnassa ja vastuullisesti, samalla kun päätöksenteon ja hallitusohjelman toimeenpanon edellytykset turvataan. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-17T15:47:16,2025-12-17T15:48:16,Käsitelty,1.1 2025_131_401,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_402,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tiedän, että kysymykseeni ei voi vastata minuutissa, mutta tämähän on ministerin kohtalo siellä aitiossa. Meillä on hyvin monenlaisia valtionyhtiöitä: on sataprosenttisesti omistettuja, on enemmistöomistettuja, on sellaisia, joissa olemme suurin osakas mutta silti emme omista enemmistöä, ja sitten on pelkkiä sijoituksia ja erillisyhtiöitä. Näitä on kaiketi noin 70 yhteensä. Olisin yleisesti kysynyt tästä omistajapolitiikan linjasta, kun käytännössä olemme usein huomanneet, että varsinkin suurta väestöä koskettavissa — VR, Posti ja niin edelleen — helposti tulee tilanteita, joissa ajatellaan, että ne ovat niin kuin valtion virastoja, joissa tehdään tietyllä tavalla, mitä ministeri määrää, vaikka ne kuitenkin ovat osin kilpaillussa tilanteessa. Sitten meillä on vaikkapa itse hyvin tuntemani FinnHEMS-niminen yhtiö, joka huolehtii tästä lääkärihelikopteritoiminnasta, ja sillä on ihan oma erityisrooli. Ovatko nyt tällä hetkellä teidän mielestänne nämä omistajapoliittiset yleiset linjaukset ihan ajankohtaiset ja päivän päälle täsmennetyt? Meillähän on meneillään yhteinen [Puhemies koputtaa] parlamentaarinen prosessi tässä asiassa kyllä, olen siitä tietoinen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-12-17T15:48:16,2025-12-17T15:49:33,Käsitelty,1.1 2025_131_403,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_404,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ensimmäiseen kysymykseen: Kysyn tästä MFF:stä 28—34. Se on suuri asia, niin kuin täällä on tullut kahden edustajan osalta. Kysymys on kuitenkin Euroopan kilpailukyvystä ja tavallaan yhdessä tekemisestä ja sitten siitä sääntöpohjaisuudesta, millä tätä unionia tässä rakennetaan. Kysyisin sillä tavalla: kun meillä on keskeiset tavoitteet, niin miten ne keskeiset tavoitteet ovat edenneet tänä päivänä ja mitkä asiat ovat niitä vaikeimmin yhteensovitettavia tässä neuvottelukokonaisuudessa, koska se neuvottelukokonaisuus varmaan ensi vuonna tulee aika lailla isolla kuvalla olemaan täälläkin talossa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-17T15:49:33,2025-12-17T15:50:28,Käsitelty,1.1 2025_131_405,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kumpula-Natri, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_406,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies, ärade talman! När man nu får ett svenskt ”välkommen” också på Finnairs flyg har ministern en annan fråga på sin tavla som ministeransvarig för ägarpolitiken. Finnair, som till en del är statsägt, har sagt att de har svårigheter eftersom våra riksdagsledamöter stör deras businessrelationer. Hur svarar ni som ansvarig minister? Hur kan man hjälpa Finnair med den här saken?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,sv,Miapetra Kumpula-Natri,807,2025-12-17T15:50:28,2025-12-17T15:51:03,Hyväksytty,1.1 2025_131_407,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Eilen tässä salissa LVM:n pääluokan yhteydessä keskusteltiin tietoliikenneyhteyksien merkityksestä ihmisille ja yrityksille ja erityisesti junien nettiyhteyden toimivuus nousi esille. Kun tätä ministeriltä sitten kysyttiin, niin hän aika lailla laittoi nyt vastuuta niin VR:lle ja Traficomille kuin operaattoreillekin. Valtion budjettiinhan on sisältynyt määräraha näiden yhteyksien parantamiseen, mutta se leikattiin jo hyvän aikaa sitten pois. Ministeri Ranne totesi, että mitä näihin tukiin tulee, se kuuluu nimenomaan VNK:lle. Kun nyt ministeri on paikalla, niin kysyisin teidän näkemystänne tähän asiaan: miten te tämän näette, ja mitä tälle junien liikenneyhteyksien parantamiselle on tehtävissä? — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-12-17T15:51:49,2025-12-17T15:53:10,Käsitelty,1.1 2025_131_408,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Ministeri Strand, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_409,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Joakim,Strand,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä kysymyksistä. — Eestilälle kiitos tähän yksityislentämiseen liittyen. Kiitos myös teille aktiivisesta edunvalvonnasta ja hyvästä lobbauksesta. Olemme yhdessä myös siitä keskustelleet, ja olen samaa mieltä, että täytyy vielä käydä keskustelua Finavian kanssa. Se on Suomelle tärkeätä, että tänne pääsee ja täältä pääsee pois myös yksityiskoneilla. Vaikka siinä on ehkä muutama matkustaja, monta kertaa siinä voivat olla hyvinkin isot investointihankkeet ja vientivetoiset keissit kyseessä, et cetera. Elikkä ne terveiset otetaan vielä kerran vastaan, ja pyritään jatkamaan rakentavaa dialogia. Kiitos edustaja Karille tästä puolustusteollisuuden tai puolustusulottuvuuden nostamisesta osana omistajaohjausta. Tänäänhän juuri kuultiin tästä Sisun ja Valmet Automotiven uudesta kaupasta, ja myös Patriahan tiedotti hiljattain. Itse myös toivon, että nyt kun kerran puolustusteollisuuteen panostetaan, me myös muistetaan tämä siviilipuoli, dual-use ja r&d, niin että me saadaan tki-toimintaa sen ympärille. Jos maailmassa hyvin menee, niin näitä vehkeitähän ei ole tarkoitus hirveästi käyttää, mutta kun kerran panostetaan, niin pitää saada sen ympärille syntymään ekosysteemejä, jotka palvelevat myös sitä siviiliteollisuutta. Kyllähän moni meidän siviiliteollisuusfirma myös palvelee nyt jo ja on aina palvellut puolustusteollisuutta myös ulkomailla, ja nämä pitää lyödä eri tavalla yhteen, jotta saadaan sitä kovan luokan ja korkean jalostusarvon r&d:tä ja sitä kautta vahvistettua myös meidän korkeakouluja, tutkimuslaitoksia ja muuta. Elikkä samaa mieltä. Edustaja Riipi, EU-budjetti: Sitä lähdetään nyt sisäisesti VNK:n toimesta organisoimaan, ja siinä on tärkeätä dialogi totta kai alueiden kanssa, maakuntien kanssa ja kaupunkien kanssa. Suomi on pieni maa. Me ollaan viidesosa Shanghain kaupunkia koko porukka, ja siellä on pakko yhdessä suomipaita päällä katsoa. Suomi on kuitenkin alueidensa summa, ja eri puolilla Suomea löytyy sellaista huippuosaamista, joka omassa globaalissa arvoketjussaan on maailman parasta, ja sitä täytyy tukea. Kyllä viimeksi eilen Brysselissä itsekin pidin pohjoisen puolia ja NSPA:ta ja muuta esillä, ja ehkä tässä kun puhuttiin muutenkin, miten nämä menevät, niin tämä kokonaistasohan on tällä hetkellä mielestämme liian korkea, mutta toisaalta prioriteetit ovat hyvinkin oikeita, elikkä kilpailukyky, kokonaisturvallisuus, puhdas siirtymä, biotalous, Horizoniin tuplataan ja military mobilityyn kymmenkertaistetaan, mutta silti nettomaksajana meidän pitää vähän vahtia sitä kokonaistasoa. No, itärajalle ja tavallaan siihen kokonaisuuteenhan on luvattu jo lisää. Kävin itse budjettikomissaari Serafinin kanssa Rajan helikopterilla tuolla Vaalimaan raja-asemalla, ja käytiin myös LUTissa ja muualla, ja oltiin ehkä vartti oltu ilmassa, kun pilotti sanoi, että nyt hän tuntee tämän GPS-häirinnän — ja käsityksemme mukaan se ei tullut Ruotsin suunnasta. Elikkä kyllä hyvinkin tietoisia he ovat meidän tilanteesta, ja viimeksi eilen pääministeri Orpo isännöi tätä Eastern Flank ‑foorumia. No, tässä tuli Finnairiin liittyen, ja itse yhdyn pääministerin sanoihin. En voi kuin pahoitella näitä viime kuvioita, ja toivon, että siitä ei liikaa maahaittaa tule, eikä myöskään meidän firmoille. [Mika Kari: Muiden puolesta!] Edustaja Lindén, erinomainen kysymys tästä omistajapoliittisesta linjasta: Siinähän on muutama ulottuvuus, jos nyt lyhyesti pyrkii vastaamaan. Joka hallitushan tekee tai pyrkii tekemään omistajapoliittisen periaatepäätöksen. Siinä korostuvat ehkä tällä kertaa enemmän just huoltovarmuus, turvallisuus ja riskienhallinta, nämä asiat, mutta kyllähän kaikille yhtiöille määritellään intressi niin, että päivitellään ja käydään läpi. Ehkä hyvä esimerkki on vaikka Valmet Automotive, joka on määritelty nyt finanssi-intressiksi. Toki siinä on strategisen intressin piirteitä, niin kuin kaikessa, mutta liian herkästi ei myöskään kannata lyödä strategialeimaa, koska se voi myös luoda erilaisia odotuksia ja voi olla joskus jopa vähän jarrukin, jos halutaan kasvaa ja luoda uusia mahdollisuuksia. Mutta se dialogi on tärkeää, ja EU-politiikka ja omistajapolitiikka ovat vähän kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikka, niin että mahdollisimman pitkäjänteisesti ja hyvässä yhteistyössä myös tuossa parlamentaarisessa ryhmässä, ja näin poispäin. Mutta sanoisin, että isossa kuvassa ovat aika hyvin kyllä nämä intressit kohdillaan, ja toki niitä aina sitten mietitään ja pohditaan. Tuossa kun Posti mainittiin ja tämä pörssiin listaaminen, niin kyllähän sinnekin jäätiin reippaasti yli 60 prosentin osuudella, vaikka sinne saatiin paljon paljon yksityissijoittajia ja myös instituutioita ja muita. Kaarisalo kysyi junien nettiyhteyksistä: Olen useamman kerran kutsunut koolle nämä kaikki operaattorit ja VR:n. VR itse on panostanut valtavasti, muun muassa siihen sisäiseen wifiin, ja nyt siellä laseroidaan ikkunoita, jotta myös saadaan signaali ulkoa paremmin sisälle. He ovat viiden ja kymmenen miljoonan välillä jo investoineet, siis VR omaa rahaa ilman mitään ylimääräistä tukea, ja siellä asiakastyytyväisyys on kasvanut vahvasti. Toki me kaikki tunnetaan nämä tietyt katvealueet, ja VR on myös tehnyt mittauksia, niin että voivat kertoa operaattoreille tarkkaan — ja varmaan soittamalla meillekin saisi sen saman tiedon, kuinka hyvin Parkanon ja Seinäjoen välillä kuuluu. He tietävät siis tarkkaan, minne sitten kannattaa, mutta hehän investoivat markkinaehtoisesti toki. Mutta jos meillä on joku 15 miljoonaa junamatkaa vuodessa, niin eihän se ambitiotaso mobiilipuolella voi olla se, että puhelin toimii kotona Vaasassa tai Helsingin kämpillä, vaan kun me siis tiedetään, missä se raide menee, niin kyllä siinä mielessä haastan myös vähän ystävällisesti näitä operaattoreita, että investoisivat lisää. — Tässä, kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2025-12-17T15:53:10,2025-12-17T15:58:51,Käsitelty,1.1 2025_131_410,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia, ministeri. — Sitten siirrymme puhujalistalle. Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_411,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille noista vastauksista. Hän erittäin hyvin antaa vastauksia, ja se on tässä ollut aiemminkin esillä. Ensinnäkin tässä kun puhutaan tästä EU-ulottuvuudesta, niin tänään taisi valtiovarainministeri jossain lehtihaastattelussa puhua eurosta luopumisesta ja muuta. Mitä mieltä eurooppaministeri on tämmöisistä ajatuksista? Edustaako tämä hallituksen sisäistä ajattelua, että tähän suuntaan oltaisiin menossa? Olisi hyvä kuulla siitä, koska se on ollut kyllä yksi keskeinen asia tässä, kuinka Suomessa on tähän Eurooppaan suhtauduttu. Samalla valuutalla saadaan olla ja tehdä, ja vaikka siitä tulee tiukkoja taloudellisia vaatimuksia myöskin näitten eurofinanssipoliittisten sääntöjen kautta, muuten kokonaisuutena se on varmasti meille etu. Näen, että Eurooppa on meille enempi tämä yhteinen markkina-alue ja yhteinen sääntökehikko, jossa me rakennamme yhdessä koko Eurooppana kilpailukykyä. Se on melkein vielä isompi asia. Arvoisa puhemies! Kysyisin vielä tästä omistajaohjauksesta, kun nyt tässä hyvin tuli esille, että tällä on iso merkitys. Suomella on noin 70 yritystä ja 100 000 ihmistä töissä, ja nyt meillä on tässä investointien rahoittaminen myöskin tämän omaisuuden osalta uudelleen arvioitavana. Kysyisin siitä, miten tämä hanke etenee, koska nyt pitää aika tarkasti katsoa se, kuinka tämä oma tuotto näistä yhtiöistä on suhteessa siihen uuteen investointiin, mitä niillä rahoitetaan, ja kuinka paljon tätä tarkastellaan siinä, kun mietitään, mitä omaisuutta sieltä otetaan — kotiutetaanko sieltä pääomaa vai onko siellä osinkoja vai mitä kaikkia toimenpiteitä — ennen kuin myydään mitään, koska tuottavaa omaisuutta ei kannattaisi myydä. Näkisin sen, että siihen olisi hyvä saada vastauksia. Toinen, joka liittyy tähän, on, että kun nämä ovat myös noin 100 000 ihmisen työyhteisö, nämä valtion omistuksessa olevat yhtiöt, niin mihin suuntaan tämä työllisyys näissä yhtiöissä tulee kehittymään. Onko siellä investointeja tulossa, ja tuleeko siellä olemaan myöskin positiivista työllisyyskehitystä? — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-17T15:58:52,2025-12-17T16:01:50,Käsitelty,1.1 2025_131_412,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_413,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Joitain nostoja: Kuten Suomen ja Ruotsin hallitukset myös pohjoisten harvaan asuttujen alueiden koalitio on painottanut näiden korvamerkittyjen varojen palauttamista liittymissopimuksen mukaisesti ja vielä inflaatiolla korjattuna. Korvamerkitty rahoitus perustuu alueiden erityisolosuhteisiin: on harva asutus, pitkät etäisyydet ja vaativat ilmasto-olosuhteet. Suomen EU-liittymissopimus sitoo Suomen tähän NSPA-erityisrahoitukseen, ja EU-komission heinäkuussa julkaisemassa esityksessä tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä tätä NSPA-tukea ei ole erikseen mainittu. Suomen tuleekin varmistaa, että liittymissopimuksen mukainen NSPA-rahoitus jatkuu. Paitsi sopimusoikeudellisesti myös Suomen koheesiorahoituksen kokonaissaannon kannalta tämä rahoitus tulee turvata myös tulevalla rahoituskaudella. Suomen on syytä tavoitella myös nykytasoon verrattavaa koko ohjelmakaudelle käyvin hinnoin 500 miljoonan euron suuruista NSPA-rahoitusta Itä- ja Pohjois-Suomelle, ja myös näiden on syytä olla korvamerkattuja. Asiaa koskeva asetus nykyisessä muodossaan mahdollistaa alueellisen ulottuvuuden huomiotta jättämisen ehdotetuissa kumppanuussopimuksissa. Suomen tulee myös työstää samanlaisia periaatteita kuin mihin sopimus Euroopan unionin toiminnasta velvoittaa, elikkä että EU:n alue- ja rakennepolitiikalla tasataan alueiden välisiä kehityseroja. Muistan, että 90-luvun lopulla puhuttiin vielä EU-jäsenyyden jälkeen ainakin jonkin vuoden ajan meilläkin itäisessä Suomessa tästä additionaaliperiaatteesta, mutta se pikkuhiljaa hiipui pois. Elikkä valtio samaan aikaan veti meiltä rahaa pois, kun tuli EU-rahaa sitten tilalle, elikkä se additionaaliperiaate ei käytännössä toteutunut. Näiden äkillisten kriisien tai poikkeuksellisten tilanteiden ratkaisemiseen ei myöskään tule käyttää näitä EU:n aluekehitysvaroja. Kansallis-alueellisen kumppanuussuunnitelman, NRPP:n, varat, on suunnattava pitkän aikavälin rakennemuutokseen ja häiriönsietokyvyn edistämiseen. Kriisi- ja turvallisuusrahastot pitää luoda erikseen, ja niiden joustavasta käytöstä on päätettävä tarkoituksensa mukaisesti aluetasolla. Arvoisa puhemies! Tuon tässä esille myös tämän maakuntaliittojen roolin ja maakuntien roolin. Se aluekehitysvastuuhan niille tulee lainsäädännöstä, ja siihen liittyy keskeisesti myös rakennepoliittisten ohjelmien alueellinen valmistelu ja toteutus. Kun valtionhallintoa keskitetään voimakkaasti, niin maakuntatasolla ja lähellä kansalaisia olevalla tasolla olevia demokraattisesti valittuja ja ohjattuja organisaatioita ovat jatkossa ainoastaan maakuntaliitot ja hyvinvointialueet. Jotta myös jatkossa alueiden kehittyminen ja kehittäminen on vaikuttavaa, on sen oltava maakuntatason toimijoiden vastuulla ja käsissä. Kunnat ja maakunnat ovat keskeinen toimija aluekehityksessä, ja maakuntaliitot ovat näiden lakisääteinen yhteenliittymä. Tällöin onkin tärkeätä, että nämä maakuntaliittojen lakisääteiset ja muut tehtävät, kuten kulttuuri, liikennejärjestelmä, kaavoitus ja elinvoima, varmistetaan jatkossa siten, että demokraattisen mandaatin omaavat liitot ohjaavat sitä ohjelmatyötä ja valtionhallintoa edustavat elinvoimakeskukset toteuttavat alueellisesti valittuja ja painotettuja teemoja ja kärkiä, ei päinvastoin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-17T16:01:52,2025-12-17T16:05:26,Hyväksytty,1.1 2025_131_414,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Kokko., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_131_415,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Täytyy itsekin kiittää ministeriä erityisesti niistä hyvistä esiintymisistä suuressa valiokunnassa, mitä tulee muun muassa tähän monivuotiseen rahoituskehykseen ja Suomen kannan esillä pitämiseen siinä. Olette siinä suhteessa ollut hyvin linjakas ja määrätietoinen. On selvää, että Euroopan unionin budjetin paisuttaminen kaudesta toiseen ilman oikein laajaa analyysiä siitä, mihinkä sitä rahaa tullaan tulevaisuudessa käyttämään, ei ole kestävä tie, ja on hyvä, että jäsenmaat ovat olleet tiukkoina siinä, mitenkä niitä resursseja tullaan unionissa jakamaan tulevaisuudessa. Ennen kaikkea on hyvä valmistautua myös siihen, että kun unioni toivon mukaan laajenee lähivuosien aikana Ukrainan, Moldovan ja Länsi-Balkanin suuntaan, niin kuinka valmis EU on ennen kaikkea taloudellisesti ja rahoituksellisesti vastaamaan näiden uusien jäsenmaiden tuloon. Mutta tietysti ehkä tässä rahoituskehyksessä on syytä jälleen kerran nostaa esille se, että kyllä tässä kaivattaisiin nyt Euroopan unionista vahvempaa solidaarisuutta nimenomaan tänne unionin itäiselle ja pohjoiselle laidalle. Kuten kaikki tiedämme, olemme ottaneet hyvin suuren iskun siitä, mitä Venäjän hyökkäys Ukrainaan on Suomen taloudelle aiheuttanut. Raja on kiinni. Nyt tietysti toivoisi, että kun näitä resursseja tullaan allokoimaan, niin nimenomaan Suomi pitkien kulkuyhteyksien, yhtenä Euroopan harvaan asuttuna maana saisi sen oikeudenmukaisen osan EU:n rahoituksesta aivan samalla tavalla kuin me olemme olleet solidaarisia eteläisen Euroopan maille jo useamman talouskriisin kohdalla, jotta heidätkin on saatu sitten pidettyä tässä yhteisessä eurooppalaisessa veneessä mukana. Tämä on tietysti se viesti, jota toivon ministerin erittäin vahvasti vievän niissä EU-pöydissä eteenpäin aina, kun tästä rahoituskehyksestä neuvotellaan.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-12-17T16:05:28,2025-12-17T16:07:34,Käsitelty,1.1 2025_131_416,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Kumpula-Natri., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_417,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri ja kollegat! Euroopassa käyvät kuumina keskustelut tulevasta rahoituskehyksestä, joka ainakin tuleviin vuosiimme liittyy myös budjetissa. Jollain lailla se liittyy myös tämän vuoden budjettiin, koska päämiehet, pääministerit, lähtevät huomenna huippukokouksessa hakemaan ratkaisuja nyt akuuttiin Ukrainan rahoituskriisiin. Esillä on ollut jäädytettyjen varojen suuntaaminen Venäjän aiheuttamaan tuhoon käyttämiseksi, mutta tiedämme, että Suomen vahvasta yksimielisestä kannasta huolimatta haasteita vielä huippukokouksessa riittää. Euroopan komissiohan voisi hakea markkinoilta lainaa omaa budjettiansa vastaan, mutta tuo liikkumavara on tällä rahoituskehyskaudella käytetty, ja joudumme odottamaan siihen vuonna 28 alkavaan MFF:ään, jotta uutta tällaista mahdollisuutta tulee. Se kaventaa meidän toiminnan tosi vähään nykyisenä aikana, jos tätä ratkaisua ei löydy. Tulevaan rahoituskehykseen tämä antaa hyvän keskustelumahdollisuuden tässä salissa pienen hetken. Olemme tehneet suuressa valiokunnassa määrätietoista työtä kymmenien asiantuntijoiden kanssa koko syksyn. Valiokunta on kuunnellut myös eurooppaministeriä ja muita ministereitä ja ministeriöitä ja löytänyt melko laajan tuen kannalle, mitä Suomen pitäisi ajaa. Otan niistä muutaman esiin. Yksi on tämä itäinen Suomi, itärajojen maat. Oli hienoa, että pääministeri kutsui Eastern Flank ‑huippukokouksen Suomeen ja nosti tätä raja-alueiden turvallisuutta. Se on aivan ensisijaista. Mutta olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että se noin yksi miljardi, joka löytyy sieltä pohjasta, ei riitä. Se ei ole mitään verrattuna siihen vahinkoon, mitä meille on käynyt siitä, että olemme pitkä itärajan maa. Meillä myös taloudellinen tilanne itäisessä Suomessa, joka ulottuu itse asiassa koko Suomeen, on tämän rajan vaarallisuuden takia ja kiinni menevyyden takia muuttunut. Loppujen lopuksi tämä miljardi, mikä Suomelle löytyi, on kohdennettu vain rajaturvallisuuteen ja maahanmuuttopolitiikkaan ja tullut siitä, että yhteen alakriteeriin on lisätty kriteeriksi rajan pituus ulkomaan kanssa. Se on minun mielestäni aivan tosi kapea verrattuna sitten tähän, jos tapahtuu maasta riippumaton šokki niin kuin tässä tapauksessa, että naapuri ryhtyy hyökkäyssotaan. Kyllä vertaisin sitä brexitin jälkeen tehtyihin ohjelmiin, joissa muut EU-maat saivat Britannian poiston jälkeen solidaarisuutta uuteen, muuttuneeseen tilanteeseen. Tällaista aivan taloudelliseen tilanteeseen vaikuttavaa solidaarisuutta tulee hallituksen kyllä vielä omalla erillisohjelmalla hakea itärajan maille, ja se löytyy myös tuosta suuren valiokunnan enemmistönkin kannasta. Toisena kysymyksenä ovat komission pohjasta ja myös meiltä tukea löytävinä nämä läpileikkaavat ajatukset, että Eurooppa edelleen on myös yhteisö, jossa taloudellinen ja vapaa liikkuvuus vaikuttaa myös ihmisten sosiaaliseen asemaan, ja siellä on 14 prosentin esitys siihen, että se myös vähentää eriarvoisuutta yhteisöissä sisällä. Tästä muun muassa kaupungit ovat voineet käyttää myös lähiötyöhön, nuorisotyöttömyyteen ja näihin, ja olisi tärkeää, että Suomella näkyisi myös arvostus tällaista Euroopan kehittämistä kohtaan. Pidän myös hyvänä asiana, että suuri valiokunta enemmistöllä lausunnossaan sai mainittua läpileikkaavan ilmasto‑ ja ympäristötavoitteen 35 prosentin rahoitusosuuden. Se oli itselleni tärkeää, että Suomi tuotakin Euroopan laajuisesti ajaa eteenpäin edelleen. Ja sitten koska me tiedämme, että menoja olisi helppo keksiä Euroopan tasolla lisää, kun vanhatkin ovat mielellään ottamassa ja uutta tulee tämän turvallisuushaasteen takia aivan välttämättä, niin sitä tulopuoltakin pitää rukata. Omien varojen järjestelmään komissio on esittänyt montaa uutta omaa varaa. Oli ilo lukea, että valtiovarainministeriön finanssipoliittinen arvio, mikä olisi Suomelle edullista tai ei, totesi, että nämä kaikki lukuun ottamatta laajennettua päästökauppaa voisivat olla Suomelle finanssipoliittisesti positiivisia. Eli me hyötyisimme siitä enemmän, että näitä hoidettaisiin omien varojen kautta, kuin sitten siitä vaihtoehdosta, että aina kaivetaan oman budjetin kautta osuutemme yhteiseen eurooppalaiseen budjettiin. Toivon, että näin hyvä henki myös jatkuu Suomessa siellä pöydissä, kun mietitään omia varoja, ja Suomi on aktiivinen Euroopan rakentaja tältäkin osin. Turvallisuuskärjen esilläpito on erittäin tärkeää, mutta huomasin, etten ollut ainoa, jota pisti silmään raju otsikko Kauppalehdestä, että meidän valtiovarainministeri spekuloi euroerolla. Itse ajattelen, että meillä ei ole varaa tällaiseen hetkenä, jolloin meillä on muutenkin maan maine kyseenalaistettu Euroopan ulkopuolellakin ja tämä maa näyttää tältä osin ikävän rasistiselta eikä yhteistyökykyiseltä joka suuntaan. Tällaiseen spekulaatioon, onko euro Suomelle hyödyksi vai ei, minä vastaan, että olisi katastrofi, jos me emme olisi tällä hetkellä eurossa. Viiden ja puolen miljoonan kansa tällä erillisellä koillissaarekkeella päämarkkinoiltaan jos olisi vielä oman valuutan varassa, niin olisimme ihan eri turvallisuustilanteessa. [Puhemies koputtaa] Toivon, että tällaiset kannanotot hallituksen puolelta eivät leviäisi eikä niitä esitettäisi.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Miapetra Kumpula-Natri,807,2025-12-17T16:07:35,2025-12-17T16:13:18,Käsitelty,1.1 2025_131_418,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Kari., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_419,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Vielä tähän edustaja Kaarisalon erinomaisen hyvään nostoon näistä matkapuhelimien ja läppäreiden kuuluvuuksista junissa. Onhan se kerta kaikkiaan ihme, että tämä ihmiskunta on käynyt kuussa, mutta junissa me ei saada puhelimia toimimaan. Pikkuisen voitaisiin nostaa vielä vähän tehoa sen osalta, että tämä ongelma korjaantuu. Tämä on vakava asia, koska tuhannet ja tuhannet ihmiset pendelöivät päivittäin, vaikkapa tekevät töitä junassa, ja nettiyhteydet katkeavat. Me yritetään saada ihmisiä liikkumaan myös työn perässä pidempiä matkoja. Juna on erinomainen keino työmatkaliikenteeseen. Toivon, ministeri: te olette saanut nyt hyvälle alulle asioita, olette saanut näitä keskeisiä toimijoita kokoontumaan, VR on investoinut ja niin edelleen, mutta yritetään hoitaa tämä maaliin asti, jotta työmatkaliikennekin tästä hyötyisi. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-12-17T16:13:18,2025-12-17T16:14:19,Käsitelty,1.1 2025_131_420,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Eestilä., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_421,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! VR:n hallintoneuvosto on ottanut johtavaksi ajatuksen junasta työpaikkana, ja siinä mielessä tämä keskustelu on aiheellista, mutta se täytyy todeta, että tämä ei ole pelkästään VR:n vika. VR on sisäiseen wifiin pannut kuusi miljoonaa euroa. [Mika Kari: En mä syyttänyt ketään!] — Eikä edustaja Kari sitä ole toki syyttänyt, mutta se suuruusluokka täytyy tuoda esille, että jos tämä aiotaan parantaa ja mennään tuonne itään päin, missä se kuuluvuus on todella heikkoa ja on yksi este junamatkustamisen lisääntymiselle, niin me puhutaan 70—80 miljoonan euron investoinnista. Operaattorit eivät tietenkään ole halukkaita tätä tekemään, koska he ajattelevat, että takaisinmaksua ei tule. Silloin me joudutaan ottamaan se pallo valtiolle ja miettimään, että muutamalla miljoonalla me emme saa, mutta jos me aiomme sitä kuuluvuutta parantaa, niin silloin pitäisi olla valmiita satsaamaan oikein kunnolla, ja ei ole pikkurahoista kysymys. Tämän oman lisäni halusin tuoda ikään kuin VR:n hallintoneuvoston kautta tähän keskusteluun. [Mika Kari: Kiitos!]", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-12-17T16:14:19,2025-12-17T16:15:24,Käsitelty,1.1 2025_131_422,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_423,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos! Meinasin, että en tästä aiheesta sano. On tullut aika monta kertaa puhuttua. Tosiaan junalla matkustaminenhan sujuu loistavasti. Kaksi ja puoli tuntia Mikkeli—Helsinki-väliä edestakaisin, ja jos Mikkelistä joku omalla autolla kulkee, niin en keksi syytä. Työnteosta: jos harrastaisin kutomista, niin ehkä semmoista — mutta puukäsitöitä en tekisi, koska sen verran se juna heiluu, että voi saada haavoja sormiin — koska tosiaankin ne yhteydet ovat sen verran heikot. Olen samaa mieltä, että VR:ssä ei se vika kyllä tässä ole vaan operaattoreissa, jotka hylkivät suurta osaa maata muutoinkin. — Kiitos, ei muuta.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-17T16:15:24,2025-12-17T16:16:07,Käsitelty,1.1 2025_131_424,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_425,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tuen edustaja Eestilän selvitystä tässä. Meillä on hallintoneuvostossa tästä aika paljon käyty keskustelua, ja sinä aikana minä olen siellä ollut myöskin. Täytyy sanoa, että VR nyt laseroi näitä junavaunujen ikkunoita ja niitä on suurin piirtein 10 000 — jokainen ymmärtää sen, että kun se määrä on niin valtava, niin se vie oman aikansa ennen kuin ne tulevat. Sillä osittain autetaan, mutta kun se signaali puuttuu, niin ei se auta, vaikka se ikkuna olisi laseroitu, ja se on niitä tukiasemia sitten. Ne tukiasemat eivät ole riittävän kattavasti, ja sitten kun näitä on monia toimijoita markkinoilla, niin sitten jollakin voi kuulua ja jollakin ei, eikä se voi ihan olla niinkään. Kyllä tähän koko ajan nyt kiinnitetään huomiota, ja jatkamme tätä työtä tuolla hallintoneuvoston puolella yhtiön johdon suuntaan ja yhtiön suuntaan, mutta kyllä toivomme, että omistajaohjausministeri käy näitten operaattoreitten kanssa aika tiukan keskustelun siitä, että me saataisiin sieltäkin tukea tähän toimintaan, koska työmatkoilla tehdään töitä ja se on meidän yksi työskentelypaikkamme tänä päivänä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-17T16:16:07,2025-12-17T16:17:27,Käsitelty,1.1 2025_131_426,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Ministeri Strand, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_427,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Joakim,Strand,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos oikein hyvistä puheenvuoroista. — Juuri näin, elikkä VR on tehnyt paljon, ja operaattoreita ollaan tuotu yhteen ja hekin investoivat, mutta siinä täytyy pitää painetta jatkuvasti yllä, ja olen itse valmis totta kai sen tekemään, ja tiedän, että monet teette eri foorumeilla paljon työtä sen eteen. Itse hyppään junaan seuraavan kerran noin tunnin päästä, ja silloinkin on Teams-meeting, niin että aina vähän jännittää, miten se pysyy. Tunnen tämän kyllä hyvin. Parempaan suuntaan on menty, mutta jatketaan. Edustaja Lyly puhui myös omaisuustuloista: Elikkä nämä omaisuustulothan ovat osinkoja, pääomanpalautuksia, osakemyyntejä tai yritysjärjestelyitä, ja kyllähän hyvin tarkka täytyy olla ennen kaikkea niitten myyntien suhteen. Ne täytyy järkevästi aina markkinatilanne huomioiden pohtia ja jaksottaa. Tuottava omaisuus myydään vain kerran, ja siinä täytyy hyvin vakavasti miettiä niitä potentiaalisia vaihtoehtoistuottoja. Edustaja Kallio puhui hyvin näistä NSPA-alueista. Totesin jo, että viimeksi eilen Brysselissä pidin tätä asiaa esillä, ja se on selvä, että Suomi jatkaa sitä työtä. Tämä koheesio on sillä lailla kaksimiekkainen juttu, että meillä jos katsoo suoraan kamreerimaisesti Excel-taulukon kautta, niin yksi euro on tuonut ehkä 23 senttiä Suomeen koheesiorahoitusta, kun taas vaikka Horizonin tämmöistä tutkimusrahoitusta eurolla saadaan 1,70 euroa takaisin Suomeen, mutta sillä koheesiorahalla, mitä me ollaan saatu, on tehty paljon hyviä asioita ympäri Suomea ja vahvistettu siellä korkeakouluja, yrityksiä ja ekosysteemejä, joilla on taas globaali merkitys ja vientituloja ja muuta. Pitää vain muistaa se balanssi, kun puhutaan vaikka tästä Eastern Flankista, että toisin kuin nämä muut itäisen alueen maat, me ei olla koheesiomaa. Siksi tulen tähän, mitä edustaja Kumpula-Natri hyvin toi esille, että vaikka me ylimääräistä tai vähän ns. ekstraa rahaa saadaan, niin meidän täytyy saada jonkinnäköinen erillinen tämmöinen esim. brexit-tyyppinen ratkaisu, ja yleensähän ne tulevat, hyvin tiedätte, siinä neuvottelujen loppusuoralla. Kyllähän tällä Venäjän rajan sulkemisella on ollut valtava merkitys myös muuhun Suomeen. Ei ole pelkästään kyse itärajasta. Muistan vaikka, kun kävin ja kuuntelin, miten Kokkolan satamasta oli 30—40 prossaa liikevaihdosta kadonnut samaan aikaan, kun meni transitliikenne poikki. Se pitää muistaa, että me ollaan samassa veneessä tässä. Edustaja Kokko puhui hyvin myös EU:n budjetista ja laajentumisesta — hän taisi mennä työhuoneen puolelle seuraamaan keskustelua. Viimeksi eilen olivat Montenegron edustajat tuolla sulkemassa neuvotteluklustereita. Sehän on pieni maa, noin 700 000 ihmistä, ja taitaa olla bkt:kin alle kymmenen miljardia. Toivon itse, että Montenegro ja Albania pääsevät etenemään ja että saadaan avattua Ukrainan ja Moldovan kanssa mahdollisimman pian myös virallisesti ensimmäiset neuvotteluklusterit. Edustaja Kumpula-Natri puhui hyvin myös tästä enemmän sosiaalisesta ulottuvuudesta ja siitä, mitä kaupungeissa voidaan tehdä. Tämähän on vähän tätä housing-kokonaisuutta, mistä myös komissaari Fitto vastaa, joka oli eilen meidän mukana tuolla Brysselissä, ja katsotaan, mitä siitä tulee. Loppuaika puhuttiinkin VR:stä, ja sitä jo sivusin tuossa. Sehän on äärimmäisen arvokasta aikaa, kun on noin 15 miljoonaa junamatkustajaa vuodessa, että tehdäänkö siellä töitä vai ei. Se on aika monta henkilötyövuotta, jos siellä on hyvät kuuluvuudet ja pystyy järkevästi osallistumaan kokouksiin ja hoitamaan puheluita ja muuta. Joten jatketaan sitä yhteyksien parantamista. — Kiitos. ", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.4.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2025-12-17T16:17:29,2025-12-17T16:21:09,Käsitelty,1.1 2025_131_428,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Esitellään maa‑ ja metsätalousministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 30. Pääluokan yleiskeskustelua jatketaan tässä vaiheessa enintään kello 18.30 asti, mutta saattaa olla, että kun nyt aloitetaan aikaisemmin, niin ei ihan siihen asti yllä. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä, esittelypuheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_131_429,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Ensinnä tietenkin täytyy jatkaa kiitoksilla. Suuri kiitos ministerille hyvästä yhteistyöstä vuoden aikana. Kiitoksia jaoston jäsenille ja erityisesti valtiovarainvaliokunnan neuvokselle hyvästä mietintöpohjasta, jota olemme sitten jossain määrin säätäneet. Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä 2,6 miljardia euroa, joka on noin 72 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 25 varsinaisessa talousarviossa. Hallitus on tunnistanut talousarvioesityksessä maatalouden pitkään jatkuneen vaikean tilanteen, eikä varsinaisiin maatalouden viljelijätukiin kohdenneta vähennyksiä. Viljelijätukia esitetään myönnettäväksi 1,7 miljardia euroa, josta EU rahoittaa 44 prosenttia. Vaikeassa tilanteessa maatilatalouden kehittämisrahaston Makeran rooli maatalouden rakennetukilain mukaisten lainojen takaajana ja investointien mahdollistajana on merkittävä, ja sen käyttöä on edelleen kehitettävä. Valiokunta on tyytyväinen siihen, että hallitus on edennyt aktiivisessa viljelyksessä olevien peltojen saamiseksi korvauskelpoisuuden piiriin. Luonnonvarakeskuksen toimintamenoihin esitetään 88,7 miljoonaa euroa, joka on noin 2,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 25 varsinaisessa talousarviossa. Arvoisa puhemies! Valiokunta piti tärkeänä maa- ja elintarviketalouden sekä luonnonvaratalouden huoltovarmuuden vahvistamista, viennin edistämistä ja arvonlisän kehittämistä. Kuulemisessa nostettiin esiin muun muassa yritysten vientiselvitysten ja maalupa-asioiden käsittelyn hidastuminen ja pidettiin tärkeänä maakuvatyötä, brändin vahvistamista ja yrittäjien monipuolisen kaupallisen osaamisen lisäämistä. Hevostalouden edistäminen: Momentille esitetään noin 27 miljoonaa euroa, joka on 4,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 25 varsinaisessa talousarviossa. Viimeisen kahden vuoden aikana määräraha on vähentynyt yli 30 prosenttia. Rahoitustason alenema johtuu siitä, että hevosala on siirtymässä rahapeliuudistuksen seurauksena lisenssimarkkinaan vuonna 2027. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitusohjelman mukaisesti varmistetaan hevosurheilun toimintaedellytykset. Hevosala työllistää lähes 15 000 henkilöä ja rinnastuu siten työllisyysvaikutuksiltaan Lapin matkailuun. Ruokaviraston toimintamenoihin esitetään noin 80,4 miljoonaa euroa, joka on noin 1,6 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 25 varsinaisessa talousarviossa. Valiokunta on tyytyväinen siihen, että Ruokavirasto on vuonna 25 kyennyt aikaistamaan kansallisten peltotukien, ympäristökorvauksen, ympäristösopimusten ja luomukorvausten ennakoiden maksamista. Arvoisa puhemies! Biokaasulla on merkittävä rooli kestävässä ruokaketjussa syntyvien jätteiden käsittelyssä. Valiokunta pitää hyvänä, että jatkossa maatila voi saada tukea biokaasuinvestointeihin myös niissä tapauksissa, joissa osa tuotetusta energiasta myydään tilan ulkopuolelle muuhun kuin maatalouden tuotantotoimintaan. Kasvu- ja kuiviketurve: momentin määrärahasta esitetään käytettäväksi 2 miljoonaa euroa turvaamaan kotimaisten kuivike- ja kasvualustamateriaalien saatavuutta, lisäämään alan osaamista, tuotekehitystä ja tuotantoa sekä edistämään omavaraisuutta. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen: Momentille esitetään noin 6,1 miljoonaa euroa, joka on noin 0,9 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 23 varsinaisessa talousarviossa. Valiokunta lisää momentille 470 000. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen: Momentille esitetään vajaat 8,9 miljoonaa euroa. Vuonna 24 porovahinkojen kertymä oli noin 12 miljoonaa euroa, joka ylitti ensimmäistä kertaa EU:n asettaman 10 miljoonan euron maksukaton. Valiokunta pitää välttämättömänä valtion varojen vaikuttavaa käyttöä ja painottaa, että petovahingot ja niistä maksettavat korvaukset on saatava kääntymään alenevalle uralle. Metsäluonnon hoidon edistäminen: Momentille esitetään noin 11 miljoonaa euroa, joka vastaa vuoden 25 tasoa. Määrärahalla rahoitetaan ympäristötukisopimuksia, metsäluonnon hoitoa ja kulotusta sekä toteutetaan Metso- ja Helmi-elinympäristöohjelmia yhdessä ympäristöministeriön kanssa. Elinkeinokalatalouden edistäminen: momentille esitetään noin 18,7 miljoonaa euroa, jota käytetään pääosin Euroopan meri-, kalastus- ja vesiviljelyrahaston lakisääteisiin menoihin. Metsähallitus: maa- ja metsätalousministeriö on alustavasti asettanut Metsähallituksen liiketoiminnan vuoden 26 tulostavoitteeksi 138 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Budjettilisäykset löytyvät tämän mietinnön tekstiosioista.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-12-17T16:21:41,2025-12-17T16:27:20,Käsitelty,1.1 2025_131_430,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Täsmennän tässä tätä aikataulua, elikkä kun tähän oli varattu puolitoista tuntia aikaa, niin itse asiassa keskustelemme tästä enintään kellonlyömään 17.50 asti. — Ja ministeri Essayah, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_431,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Ajattelinkin, että tänään puhutaan sitten oikein olan takaa maa- ja metsätalouden sektorista, mikä todella kyllä myöskin ansaitsee sen. Olemme meidän suomalaisten yhteisen maa- ja vesiomaisuuden äärellä ja myöskin erittäin tärkeän ruokaturvan äärellä. Kiitän eduskuntaa siitä, että MMM:n hallinnonalan tehtävien perustavaa laatua oleva merkitys yhteiskunnalle on vallitsevassa epävakaassa geopoliittisessa tilanteessa ymmärretty laajasti. Toimintaympäristön riskit ovat merkittävät huolehdittaessa ruokaturvasta ja turvallisuudesta, kilpailukykyisen kotimaisen ruokajärjestelmän, huoltovarmuuden ja puhtaan veden takaamisesta, eläin- ja kasvitautien hallinnasta, luonnonvaratalouden kestävyyden ja niihin perustuvien elinkeinojen kilpailukyvyn varmistamisesta sekä maaseudun elinvoimaisuuden kehittämisestä. Valiokunta on ansiokkaasti kiinnittänyt huomiota maatalouden kannattavuuteen, jonka turvaamisessa maataloustuilla on edelleen tärkeä merkitys. Tukien osuus kokonaistuotosta on ollut viime vuosina runsas neljännes. Vaikeasta valtiontalouden tilanteesta huolimatta hallitus ei ole kohdentanut säästöjä ruoantuotannon tukiin, jotka toimivat taloudellisena tukiverkkona, ja on kuitenkin hyvä huomata, että kannattavuuserot tuotantosuuntien ja -tilojen välillä ovat suuret. Suurin vaikutus kannattavuuteen on tuotteitten ja tuotantopanosten hinnoilla. Kannattavuutta lisäävien ratkaisujen tulee siten löytyä markkinoilta. Tätä tavoitetta hallitus on edistänyt erilaisin toimenpitein, muun muassa uudistamalla lainsäädäntöä. Hallitus on myöskin voimakkaasti panostanut toimiin viennin kasvattamiseksi. Valiokunta on korostanut sitä, että kannattavuus ja investointien rahoituksen turvaaminen ovat edellytyksiä tilanpidon pitkäjänteiselle jatkamiselle ja kehittämiselle sekä kotimaiselle kestävälle elintarviketuotannolle. Tähän näkemykseen on helppo yhtyä. Valiokunta myös korostaa metsien ja metsätalouden tärkeyttä. Terveet, uudistuvat ja hyvin kasvavat metsät luovat työtä, hyvinvointia, ja vahvistavat hiilinieluja pitkäjänteisesti. Myös teollisuuden jalostusarvon nostamisella voidaan vahvistaa sekä kansantaloutta että hiilivarastoja puunkäyttöä lisäämättä. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen kansallinen metsästrategia ohjaa hallituksen metsäpolitiikan toimeenpanoa. Strategian päämääränä on, että Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö uudistuvalle ja vastuulliselle metsäalalle. Metsät ovat aktiivisessa, kestävässä ja monipuolisessa käytössä, ja myöskin vahvistamme metsien elinvoimaisuutta, monimuotoisuutta, sopeutumiskykyä sekä tiedolla johtamista ja osaamista metsäalalla. Metsien monimuotoisuutta edistetään vapaaehtoisuuteen perustuvilla Metso-ohjelmalla ja Helmi-elinympäristöohjelmalla. Ohjelmat ovat saavuttaneet suuren suosion metsänomistajien keskuudessa. Haluan myöskin kiittää eduskuntaa tärkeistä talousarvioesitystä koskevista valinnoista pääluokan vaikuttavuuden edistämiseksi. Nämä valiokunnan lisäykset ovat maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla yhteensä 2,3 miljoonaa euroa ja jakautuvat 24 eri kohteelle. Ensinnäkin hallinnonalan julkista taloutta vahvistavista säästötoimenpiteistä: Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa vahvaa osallistumista julkisen talouden välttämättömään sopeuttamiseen, vaikka todella, niin kuin sanoin, viljelijöitten tukiin ei ole koskettu. Yhteensä hallinnonalan vastuulla on ensi vuonna 142,3 miljoonaa euroa tätä sopeuttamista, ja sitten tässä on kasvua vuoden 2025 varsinaiseen talousarvioon nähden 65,4 miljoonaa euroa. Säästötoimenpiteet rakentuvat hallitusohjelman kevään 24 kehysriihen ja puoliväliriihen 25 ja budjettiriihen 25 päätöksien pohjalta, ja sopeuttamistoimet jatkuvat hallinnonalalla suurimmilta osin vähintään vuoteen 28 saakka. Näistä keskeisimmistä määrärahalisäyksistä vielä: Maaseudun päivittäistavarakaupoille tarkoitettua kyläkauppatukea lisätään yhteensä 0,35 miljoonaa euroa, ja niistä eduskunnan lisäyksen osuus on 150 000 euroa. Kyläkauppatuella edistetään maaseudun palveluitten saatavuutta ja monipuolisuutta. Kyläkaupat tarjoavat päivittäistavarapalveluitten lisäksi esimerkiksi käteisnosto-, posti-, polttoainejakelu- ja apteekkipalveluita. Lisäyksen jälkeen vuoden 26 tukeen on käytettävissä 1,35 miljoonaa euroa. Kehysneuvotteluitten pöytäkirjamerkinnän mukaisesti rahoitusta, ravinnekiertotukea, biokaasulaitoksille jatketaan ja tukea laajennetaan teknologianeutraaliksi muille ravinnekierrätyslaitoksille. Tuen laajentaminen edellyttää komission hyväksyntää. Ravinnekierrätyksen edistämiseen ravinnekiertotuella kohdennetaan lisäystä 5 miljoonalla eurolla. Ravinnekiertotuki edistää fossiilisten lannoitteitten korvaamista kotimaisilla kiertolannoitteilla ja vähentää näin fossiilisten lannoitteitten tuotannon ja käytön aiheuttamia negatiivisia ilmastovaikutuksia ja tukee myöskin omalta osaltaan Saaristomeri-ohjelman tavoitteita. Afrikkalaisen sikaruton ehkäisyyn, varautumiseen ja torjuntaan kohdennetaan yhteensä 0,84 miljoonaa euroa. Afrikkalainen sikarutto on todellakin tällä hetkellä laajasti levinnyt meidän lähialueilla, ja siinä mielessä tämä tilanne lisää merkittävästi riskiä taudin leviämiselle Suomeen, mikä voisi tietysti paitsi aiheuttaa valitettavan suuria taloudellisia menetyksiä sianlihan viennissä myöskin vaikuttaa metsätalouteen ja ylipäätänsä metsien virkistyskäyttöön. Lisärahoituksella vahvistetaan todellakin näitä torjuntatoimenpiteitä. Sitten vielä talousarvioon sisältyvällä noin puolentoista miljoonan euron lisärahoituksella turvataan tilusjärjestelytoiminnan jatkuvuutta ja tuetaan maatalouden kannattavuutta. Suomen pirstoutunut kiinteistörakenne ja maatalouden rakennemuutos heikentävät maatalouden kannattavuutta, mutta tilusjärjestelytoimitukset ovat keskeinen keino juuri rakenteen parantamiseen. Lopuksi haluan vielä tähdentää, että hallitus tukee toimenpiteillään kestävää talouskasvua koko Suomessa. Hallituksen kasvupaketin 10 miljoonan euron panostuksista merkittävä osa suunnataan elintarvikeviennin tukemiseen. Suomessa on kaikki edellytykset tuottaa laadukkaita, korkean lisäarvon elintarvikkeita kansainvälisille markkinoille ja myöskin vaativille asiakkaille, ja ruokasektori osallistuu tällä tavoin myöskin vahvasti kasvun luomiseen.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-12-17T16:27:32,2025-12-17T16:33:48,Käsitelty,1.1 2025_131_432,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitokset ministerille. — Näyttää siltä, että on tarvetta lyhyttahtiselle keskustelulle, eli pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää minuutin mittaisen vastauspuheenvuoron, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_433,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille selvityksestä. Varmaan meidän suurimmat ja yhteiset haasteet taitavat liittyä tällä hetkellä tuonne Euroopan unioniin. Tarkoitan metsien päästö- ja hiilinieluja. Ehkä muualla maailmassa ollaan enemmän kiinnostuneita siitä, säilyvätkö metsät ylipäänsä. Meillä ollaan kiinnostuneita siitä, mitä siellä tapahtuu. Vaikka metsiä hoidetaan hyvin sen takia, että ne tulevaisuudessa kasvavat ja imevät hiilidioksidia, niin silti me olemme vähän joutuneet vaikeuksiin, ja ehkä laskelmatkin vähän muuttuvat ja pettävät aina vuosien mittaan. Lähinnä se tärkein viesti on se, että ministeri jaksaisi nyt kuitenkin siellä EU:n päässä ja totta kai myös Suomessa vaikuttaa niin, että meidän tulkinnat metsäkatoasetuksesta ja ennallistamisasetuksesta olisivat sellaisia, että ne ovat myös kansalaisten hyväksyttävissä. Suuri riskihän tässä velkaantuneessa Suomessa on se, että me vielä alamme tekemään toimenpiteitä, joilla ei itse asiassa ole globaalin maailmanparantamisen kanssa kovin paljon tekemistä, mutta ne rasittavat valtiontaloutta, ja loppujen lopuksi hyöty on minimaalinen. Näillä sanoilla kiitän ministeriä vielä kerran hyvästä yhteistyöstä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-12-17T16:34:06,2025-12-17T16:35:21,Käsitelty,1.1 2025_131_434,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Kaarisalo., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_435,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille minunkin puolestani. Kyllä me elämme sellaista aikaa, että on aivan välttämätöntä, että maatalouspolitiikka on Suomessa sellaista, että se luonnollisesti tukee paitsi tilojen kannattavuutta myös huoltovarmuutta niin, että myös ruuan omavaraisuusaste kohenee. Valtiovarainvaliokunta katsoi omassa mietinnössään, että näillä maataloustuilla on tärkeä merkitys maatilojen taloudellisena turvaverkkona ja että maataloustuet tulee kohdentaa vaikuttavasti ja tarkkarajaisesti aktiiviviljelyyn. No, jo viime vuonna saimme tiedon siitä, että jo vuosia sitten yli 80 miljoonaa euroa maataloustuista meni kuitenkin tosiasiallisesti tiloille, joilla ei ole tällaista aktiiviviljelyä eikä tuotantoa markkinoille. Tämä asia on siinä mielessä ihan merkittävä, että kun nyt otamme huomioon tämän valtion hyvin haastavan taloudellisen tilanteen, niin kyllä tukipolitiikan tulisi olla nimenomaan vaikuttavaa, oikeudenmukaista ja myös tarkkarajaista. Kysyisin ministeriltä: näettekö tärkeänä, että näiden tuottamattomien tilojen tilanne selvitettäisiin?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-12-17T16:35:21,2025-12-17T16:36:39,Käsitelty,1.1 2025_131_436,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Hoskonen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_437,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia ministerille esittelystä ja tiedoista. On aivan välttämätöntä tehdä kolme asiaa. Ensimmäinen on tietenkin maatalouden tuotannon turvaaminen, että pysymme ihan varmasti tilanteessa, jossa me pystymme omat ruokamme tässä maassa itse tuottamaan. Se on parasta huoltovarmuutta, mitä olla voi, ja näin epävarmassa maailmassa, missä tällä hetkellä elämme, se on meille aivan elinehto. Sitten siihen liittyy toinen uhkatekijä. Vuonna 28 kun uusi rahoituskehyskausi alkaa, niin se tarkoittaa sitä, että maatalouden rahat ja aluekehitysrahat pannaan samaan pakettiin. Se tarkoittaa kovin todennäköisesti sitä, että maatalouden rahojen saanti tänne vaikeutuu ja rahat menevät eteläiseen Eurooppaan, mikä on ihan normaalia. Siellä kyllä ottajia on enemmän kuin on rahaakaan. Tämän takia ministerin pitää siinä olla ehdottaman hereillä, ja uskon siihen, että hän onkin. Mutta kolmantena vähintään yhtä vakavana tai vielä vakavampana asiana ovat nämä tänä päivänä julkisuuteen tulleet Luonnonvarakeskuksen uudet luvut, joiden mukaan olemmekin hiilineutraali. Tällaisen ihmisten rahoilla leikkimisen, väärien lukujen esittämisen tietoisesti, jotta saataisiin nämä metsät Euroopan unionin kontrolliin, on loputtava, ja niiden oikeiden lukujen pitää tulla julkisuuteen. Muuten Suomi joutuu sellaiseen tilanteeseen, että Euroopan unioni kohta määrää meidän metsistäkin, ja sitä ei saa sallia missään tapauksessa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-12-17T16:36:40,2025-12-17T16:37:56,Käsitelty,1.1 2025_131_438,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Elomaa., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_439,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille ja jaoston puheenjohtajalle esittelystä. On ollut hyvin kauan tiedossa, että maatalouden kannattavuus on erittäin heikolla tolalla. Paljon on tässäkin salissa aiheesta puhuttu, mutta lopulta kovin vähän on muuttunut yli vaalikausien. Alkutuottajan osuus arvoketjussa on pienentynyt jatkuvasti, kun samaan aikaan kauppojen voitot ovat kasvaneet. Lisähaasteensa tuo huoli siitä, että Euroopan unionin maataloustuet ovat pienentymässä eikä tukien kansallista osuutta kasvateta. Ruokavienti on yksi keino, mutta eivät tulot tietysti sieltäkään helpolla tule. Kiitos ministerille ja jaoston puheenjohtajalle myös niistä toimenpiteistä, jotka esittelitte, mitä hallitus on kuitenkin nyt jo tehnyt ja on tekemässä. Keskeisimmät toimet ovat elintarvikemarkkina-, kilpailu- ja hankintalain tarkastelu ja muuttaminen sekä elintarvikemarkkinavaltuutetun tiedonsaantioikeuksien parantaminen. Lisäksi alkutuottajien sopimusasemaa parannetaan. Kysynkin ministeriltä: koska nämä uudistukset mahdollisesti ovat tulossa täysin voimaan, ja mitä vielä olisi tehtävissä maatalouden markkinatuottojen parantamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-12-17T16:37:56,2025-12-17T16:39:10,Käsitelty,1.1 2025_131_440,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_441,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousministerin voisi kuvitella olevan kaikkein innokkain ilmastotoimien tekijä, koska jo nyt ilmaston kuumeneminen vaikuttaa niin meidän ruuantuotantoon kuin metsiinkin. Mutta valitettavasti tuntuu toisenlaiselta, kun esimerkiksi tänään luin tämän haastattelun, minkä ministeri oli antanut Iltalehdelle, jossa hän moitti Suomen ilmastopolitiikkaa. Ehkä on hyvä todeta, että meidän ilmastotavoitettamme ei ole todellakaan asetettu suotuisilta näyttävien nielujen vuoksi vuoteen 2035, vaan sen takia, että se on meidän roolimme, jotta saavutamme Pariisin ilmastosopimuksen. Ministeri nosti esiin myös, että ei pitäisi puhua nieluista vaan pitäisi huolehtia päästöjen vähentämisestä. Kysynkin: mitä toimia olette tehneet päästöjen vähentämisessä? Maataloudessa päästöt eivät ole vähentyneet lainkaan. Sen sijaan fossiilisia on lisätty tällä kaudella, kun sekoitevelvoitetta heikennettiin, ja esimerkiksi biokaasu, joka oli mukana siellä sekoitevelvoitteessa, poistettiin sieltä. Sen takia meidän biokaasutuotantomme ei edisty lainkaan niin joutuisasti kuin se olisi viime hallituskauden päätöksillä edistynyt.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-12-17T16:39:10,2025-12-17T16:40:23,Käsitelty,1.1 2025_131_442,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Norrback., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_443,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Tack, ärade talman! Jag ska börja med ett tack till regeringen och ministern för att man har följt regeringsprogrammet och inte minskat stödet till lantbruket. Det skulle vara ödesdigert i det läge där lantbruksekonomin är i de enskilda företagen. Sedan ska jag fortsätta med ett påstående. När det gäller skarv och vitkindade gås måste vi få i mål det som står i regeringsprogrammet nu under våren. Skadorna på fisket och på lantbruket är ohanterliga, och vi har i dag inga metoder som fungerar för att begränsa det här.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2025-12-17T16:40:23,2025-12-17T16:40:55,Hyväksytty,1.1 2025_131_444,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille hyvästä selvityksestä. Ajattelin puhua vähän kokonaisomavaraisuudesta. Nimittäin elintarvikkeissa se on Suomessa tällä hetkellä noin 80 prosenttia, ja suuri osa peruselintarvikkeista tuotetaan nimenomaan täällä kotimaassa. Siitähän ne päästötkin tulevat. Omavaraisuus vaihtelee tuotteittain. Se on korkea monissa eläinperäisissä ja viljatuotteissa, matalampi taas tuoreissa hedelmissä ja vihanneksissa. Toisen maailmansodan jälkeen omavaraisuutta nostettiin tietoisesti, ja se oli huippuvuosina monissa tuotteissa selvästi yli 100 prosenttia. Suomen EU-jäsenyyden myötä, kun markkinat avautuivat ja tuonti kasvoi, omavaraisuus taas laski osassa tuotteista. Nyt 20-luvulla huoltovarmuus on noussut onneksi taas keskiöön ja omavaraisuus nähdään strategisena kysymyksenä, ei pelkästään taloudellisena. Huoltovarmuutemme on kuitenkin täysin riippuvainen maatalouden kannattavuudesta. Siksi hallitus on päättänyt olla puuttumatta maataloustukiin, ja kiitän ministeriä siitä, että olet vahvasti puolustanut maataloustukia. Kysyn vielä ministeriltä: miltä kannattavuus näyttää pitkällä aikavälillä, ja miten se tulee vaikuttamaan huoltovarmuuteemme?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-12-17T16:41:17,2025-12-17T16:42:39,Käsitelty,1.1 2025_131_445,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Kinnari., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_446,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Teemu,Kinnari,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos esittelystä, alustuksesta. Iso tietoinen valinta on hallitukselta ollut se, että ruokaa tuottavasta maataloudesta ei ole leikattu. Mutta onko tilanne maataloudessa hyvä? Ei ole. Siellä on monilla tuotantosuunnilla suorastaan hätätila, ja me tiedetään viljanviljelijöitten osalta ja varsinkin kasvinviljelyn osalta, että tappiollisia vuosia on ollut useampi perätysten. Mistä rahaa on tultava? No tietysti siitä, että tukia ei ole leikattu. Nyt meillä on tietysti uusi tukikausi edessä, ja sen eteen on tehtävä töitä, mutta ennen kaikkea ruokaa on tultava markkinoilta. Ja mistä ennen kaikkea? Sen ruokaviennin kautta. Tunnusluvut tällä hetkellä: seitsemän prosentin kasvu elintarvikeviennissä, mainio asia, tehdään paljon investointeja, hyvä suunta. Se, että korkeamman lisäarvon tuotteilla saadaan sitä vientimarkkinaa ja sieltä myös maksukykyä sinne alkutuotantoon, on mielestäni terve, oikea suunta. Mutta nämä eivät synny itsestään, tässä tarvitaan pitkän aikavälin ohjelmia. Ruokastrategia valmistui, mutta miten varmistetaan nämä elintarvikeviennin rakenteet nyt jatkossa, kun tässä hallituskaudet vaihtuvat? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Teemu Kinnari,1510,2025-12-17T16:42:39,2025-12-17T16:43:52,Käsitelty,1.1 2025_131_447,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Antikainen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_448,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Suden kiintiömetsästyksen aloitus tai sen lain voimaantulo 1.1.2026 on esimerkillinen osoitus siitä, että tämä hallitus kuuntelee haja-asutusalueitten ihmisiä, kiitos ministerille tästä, samoin sen suhteen, että perussuomalaisten johtamassa maa- ja metsätalousvaliokunnassa otettiin tähän lakiin mukaan myös esimerkiksi karhu ja ilves. Karhukanta on nimenomaan näitten valitusten vuoksi kasvanut sellaiseksi, että se aiheuttaa jo vaaratilanteita varsinkin meillä Pohjois-Karjalassa. Arvoisa rouva puhemies! Juuri tuli uutinen, että Luken uusien laskelmien mukaan metsät ovatkin hiilinielu, vaikka aiemmin se väitti, että ne eivät ole hiilinielu. Moni kansalainen ihmettelee tällaista toimintaa, tällaista, että nämä muuttuvat koko ajan, ja ei tämä kyllä Luken luotettavuutta nosta millään lailla. Eräs kansalainen kysyikin minulta, miten tällaiseen voidaan puuttua, ja kysyisin tätä ministeriltä, koska eihän tässä ole mitään järkeä. Luonnonvarakeskus pelaa kuitenkin veronmaksajien rahoilla. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-12-17T16:43:52,2025-12-17T16:45:01,Käsitelty,1.1 2025_131_449,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Eskelinen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_450,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille hyvästä työstä! Itse yhteen asiaan otan kantaa, tähän hevostalouteen ja erityisesti siihen ristiriitaan, mitä hallitusohjelman tavoitteissa on hevostalouden osalta. Siellä lukee, että varmistetaan hevostalouden toimintaedellytykset ja turvataan suomenhevosen asema. Maatalousjaosto otti kantaa myös tähän maakuntaraviratojen tulevaisuuteen. Nämä rajut leikkaukset kahtena vuonna peräkkäin vaarantavat aika pitkälti myös hevostaloutta ja hevoskasvatusta erityisesti tuolla maakunnissa. Nämä ovat niin isoja. Ja nytten Hippos aika mielivaltaisesti jakaa leikkauksia näille radoille, ja sieltä ravipäiviä häviää kymmeniä nyt sitten ensi vuoden osalta, ja yllättäen nekin kohdistuvat tänne maakuntaradoille. Nyt keskittäminen hevostaloudessa on myös selvästikin tapahtumassa, ja se on hevostalouden kannalta aika kuolinisku, koska raviradat ovat muutakin kuin vain raviurheilun paikkoja. Siellä harrastetaan ratsastusta, ja siellä tapahtumia tapahtuu, ja ne ovat hevosväen kasvatuksen näkökulmasta ihan avainpaikkoja.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-12-17T16:45:01,2025-12-17T16:46:23,Käsitelty,1.1 2025_131_451,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Kalmari., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_452,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää siitä, että tämä hallitus ei leikannut maataloustukia, mutta sen sijaan haluaisin laittaa vähän lisäkannusteita siihen, että saisimme sukupolvenvaihdoksia syntymään. Nimittäin meillä sekä pienten, monimuotoisten tilojen rahoitus että sitten osakeyhtiömuotoisten tilojen rahoitus eivät ole enää nykypäivää, ja olisi syytä korjata myös ne tulevaisuuden tukipolitiikasta. Meidän hallituspuolueemme valiokunnassa ovat moneen otteeseen lupailleet, että tuen taso ei tipu, että se kompensoidaan, mikä EU:sta tulee. Siksi onkin syytä pistää nyt sinne EU-vaikuttamiseen aika laillakin paukkuja. Markkinat ovat ne, joista sen rahan pitäisi tulla, ja siksi on tärkeää saada nyt maaliin se markkinamekanismi, mikä takaisi reilummat markkinat, mutta valiokunta tarkastelee sitäkin aika kriittisesti, niin että siellä tämän parlamentaarisen ryhmän lupaukset sitten mahdollisimman hyvin [Puhemies koputtaa] toteutuisivat.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-12-17T16:46:23,2025-12-17T16:47:47,Käsitelty,1.1 2025_131_453,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Elo., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_454,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Eduskunta hyväksyi eilen metsästyslain muutoksen, jolla mahdollistetaan suden, karhun, ilveksen ja saukon kiintiömetsästys. Hallituksen esitys suden metsästyksen osalta sai lainsäädännön arviointineuvostolta murskakritiikin ja olisi jo sellaisenaan pitänyt palauttaa uudelleen valmisteluun. Valiokunnassa siihen päätettiin kuitenkin lisätä ilman minkäänlaisia asiantuntijakuulemisia tai oikeudellista arviota myös karhun, ilveksen ja saukon kiintiömetsästyksen mahdollistaminen. Tätä lisäystä pidetään laajasti EU-oikeuden vastaisena, koska nämä lajit ovat EU:ssa tiukasti suojeltuja. Ministeri Essayah, te olette julkisuudessa antanut ymmärtää, että ministeriön on valmisteltava karhun ja ilveksen kiintiömetsästystä koskevat asetukset, jos eduskunta siihen velvoittaa. Kysynkin teiltä: oletteko siis sitä mieltä, että ministeriön on valmisteltava asetuksia EU-lainsäädännöstä piittaamatta?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-12-17T16:47:47,2025-12-17T16:48:47,Käsitelty,1.1 2025_131_455,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Lahdenperä., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_456,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille työstä suomalaisen maa- ja metsätalouden eteen. Hallitus on tehnyt tietoisen valinnan, ettei suomalaista ruokatuotantoa ja huoltovarmuutta heikennetä. Maa- ja metsätalousministeriö on hallinnonalalle esittänyt 2,55 miljardia euroa, josta muun muassa 68 prosenttia käytetään maa- ja elintarviketalouteen ja 17 prosenttia maaseudun kehittämiseen. Ruokaviennin edistämistä yhteistyössä ulkoministeriön kanssa rahoitetaan 1,3 miljardia. Ennuste onkin, että elintarvikevienti kasvaa seitsemän prosenttia. Kasvu- ja kuivikemateriaalien saatavuutta turvataan kahdella miljardilla ja alkutuottajan asemaa vahvistetaan päivittämällä elintarvikemarkkinalainsäädäntöä. Yhtä kaikki, tarpeellinen viesti on, ettei ruokaa tuottavasta maataloudesta leikata. Kuitenkin suuri huoli viljanviljelyn ja kasvinviljelyn tilanteesta Suomessa ja Euroopassa on, ja miten voisikin tähän sitten reagoida. Toinen kysymys on myös, että saammeko nyt, kun metsästyslaki saatiin maaliin, myös tämän valkoposkihanhien ja merimetsojen metsästysrajoituksia poistavan lain heti alkuvuodesta eduskuntaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-12-17T16:48:47,2025-12-17T16:50:02,Käsitelty,1.1 2025_131_457,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Rantanen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_458,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Rouva puhemies! Maailman talousmetsistä ja metsäteollisuuden tuotannosta on Suomessa noin kaksi prosenttia, ja maailmanlaajuinen kysyntä on kasvamassa vuoteen 2035 mennessä noin 200 miljardia euroa. Syyskuussa käsittelimme valiokunnassa ilmastovuosikertomusta, ja siinäkin otimme kantaa tähän nielujen katoamiseen metsäsektorilla. Nielu hävisi, vaikka hakkuumäärä ei ole muuttunut. Silloin kun tavoitetta on asetettu, niin on arvioitu hakkuiden olevan noin 80 miljoonaa kuutiota, ja viimeisen viiden vuoden aikana hakkuut ovat olleet 69—76 miljoonaa kuutiota. Valtioiden välisiä tietoja ei edelleenkään voida vertailla luotettavasti keskenään, ja tämä laskentojen epävarmuus haastaakin. Siellä on erittäin poukkoilevia ja takautuvia päätöksiä, ja ennustettavuutta alalla ei nyt oikein tunnu olevan. Fossiilisista irtautuminen ja uusiutuvien energiamuotojen edellytys on yksi erittäin tärkeä asia, mutta tänään tässä samaisessa jo aiemmin mainitussa iltapäivälehden haastattelussa ministeri Multala sanoi, että hakkuiden rajoittamiseen on olemassa myös välillisiä keinoja. Onko niin, että hallitus on lisäämässä joitakin välillisiä keinoja hakkuiden rajoittamiseen?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-12-17T16:50:02,2025-12-17T16:51:28,Käsitelty,1.1 2025_131_459,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Jukkola., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_460,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitos omastakin puolestani ministerille. — Olen samaa mieltä edustajien kanssa siitä, että tarvitaan maataloutta tukevaa politiikkaa. Orpon hallitus on vienyt ja vie eteenpäin useita konkreettisia toimia alkutuotannon ja ‑tuottajien vahvistamiseksi. Elintarvikemarkkinalain uudistuksilla parannamme viljelijän asemaa ja lisäämme valvontaa koko elintarvikeketjuun. Toinen näistä on tulossa piakkoin. Lunastuslain uudistus vahvistaa maanomistajien oikeuksia turvaamalla oikeudenmukaisemman korvaustason ja markkina-arvon ja siihen vielä 25 prosentin korotuksen. Yhden luukun lupamalli keventää byrokratiaa ja nopeuttaa investointeja maaseudulla. Finnveran mukaanotto maatalousrahastoon parantaa tilojen rahoitusmahdollisuuksia. Vesihuoltolain uudistus huomioi paremmin maaseudun olosuhteet, ja metsästyslain muutoksilla parannamme petopolitiikkaa ja tuotantoeläinten suojaa. — Jatkan tätä vielä seuraavassa puheenvuorossa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-12-17T16:51:28,2025-12-17T16:52:41,Käsitelty,1.1 2025_131_461,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Rasinkangas., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_462,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kunnioitettu ministeri! Suomen suurpetopolitiikka on ollut pitkään retuperällä, ja on hyvä, että vihdoin on saatu järkevä askel eteenpäin suden kannanhoidollisen metsästyksen lisäksi. Onkin tärkeää saada kiintiömetsästyksen alle ilveksen- ja karhunmetsästys, joiden kanta on myös kasvanut. Nämä ovat myös petoja, jotka aiheuttavat lohduttomia vahinkoja esimerkiksi poroelinkeinon harjoittajille. Petovahingot aiheuttavat valtiontaloudelle suuria kustannuksia vahingonkorvausten muodossa mutta myös elinkeinonharjoittajalle suuria menetyksiä. Tärkeää olisikin, että kannanhoidollisen metsästyksen kautta saataisiin pedoille tarpeellinen arkuus, ja vahinkoperusteisten lupien myöntämisen tulisi olla huomattavasti sujuvampaa kuin nyt. Tällä hetkellä Suomen riistakeskuksen ohjeistus on, että tulisi olla kolme porovahinkoa saman petolajin tekemänä, jolloin vahinkoperusteinen lupa voidaan myöntää. Tämä on aivan liian kireää. Esimerkiksi eilen kuulin, että eräällä poroalueella oli viikolla kaksi suden tappamaa poroa ja toissa yönä ilves tuli saman porotilan pihapiiriin, kiipesi aitaukseen ja tappoi vasan. Tämän perusteella vahinkoperusteista lupaa ei myönnetä, mikä on väärin. Tähän tulisi saada pikaisesti muutos. — Kiitos. [Olga Oinas-Panuma: Olen samaa mieltä!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-12-17T16:52:41,2025-12-17T16:54:00,Käsitelty,1.1 2025_131_463,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Riipi., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_464,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Täytyy myöskin ministeriä kiittää nyt tästä tarmokkuudesta suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen edistämiseksi. Toivon mukaan nyt ensi vuonna se painopiste menee sinne poikkeusperusteisiin ja meidän poronhoitajien aseman parantamiseen. Mutta varsinainen asia koskee oikeastaan Metsähallitusta ja nyt sen tulouttamistavoitteen nostoa ennätykseen, 138 miljoonaan euroon. Te olette, arvoisa ministeri, kertonut, että tämä ei tarkoita hakkuiden lisääntymistä tuolla valtion mailla, mutta kun itse vannoutuneena pystykorvamiehenä kuljen aika paljon noita pohjoisen metsiä, niin kyllä ne jäljet vaan näyttävät karuilta. Ja kun tähän nyt yhdistää vielä sen, että samaan aikaan Metsähallituksen luontopalvelut ovat vetäytymässä voimakkaasti tuolta pohjoisesta ja retkeilyn rakenteita karsitaan, niin paikallinen hyväksyttävyys alkaa olla ihan aidosti koetuksella. Haluaisin kysyä ministeriltä: miten tulevaisuudessa tämä paikallinen hyväksyttävyys varmistetaan?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-12-17T16:54:00,2025-12-17T16:55:02,Käsitelty,1.1 2025_131_465,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Kokko., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_466,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Maatalouspolitiikka tuntuu olevan sellainen pyhä lehmä, että siihen ei oikein uskalla koskea minkäänlaisessa taloustilanteessa, ainakin kun tätä valtion talousarvioesitystä katsoo ja vertaa vaikka suhteessa muihin budjettialoihin tehtyihin leikkauksiin. Kaikki nämä maataloustuet eivät edes ole huoltovarmuuden kannalta perusteltuja, [Anne Kalmarin välihuuto] sillä kaikki se, mitä tällä hetkellä Suomessa viljellään tai kasvatetaan, ei ole huoltovarmuuden kannalta perusteltua. On selvää, että tässä taloustilanteessa tukiriippuvuutta on vähennettävä, kotimaisen maatalouden kilpailukykyä parannettava ja ennen kaikkea tuet kohdistettava tiloille, jotka tuottavat ruokaa ja rehua markkinoille. Siksi täytyy hämmästellä, miten ihmeessä meillä on varaa siihen, että myönnämme 86 miljoonaa euroa tällä hetkellä tiloille, jotka eivät ole vuosiin tuottaneet mitään edellä mainituista markkinoille. Kysyisinkin arvoisalta ministeriltä: onko meillä todellakin tähän varaa tässä taloustilanteessa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-12-17T16:55:02,2025-12-17T16:56:05,Käsitelty,1.1 2025_131_467,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_468,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos myös ministerille esittelystä ja työstä Suomen luonnon puolesta! Huoltovarmuus ei ole sanahelinää vaan pohjoisen kansakuntamme elinehto. Juuri siksi hallitus panostaa siihen ajassa, jossa meidän on oltava varautuneita, valmiina ja valppaina. Turve tulee palauttaa meille hyötykäyttöön, ja vuoden 2026 talousarviossa suomalaisesta ruoantuotannosta ei leikata — eli ei leikata, se oli hieno asia myös lukea ja kuulla tästä. Maatalouden energiatuki säilyy, ja alkutuottajan asema sekä elintarvikeketjun tasapainoa vahvistetaan. Tämä on vastuullista politiikkaa. Vain vahva huoltovarmuus takaa sen, että suomalaisilla on ruokaa pöydässä ja turvaa arjessa myös kriisiaikoina. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-17T16:56:05,2025-12-17T16:57:12,Käsitelty,1.1 2025_131_469,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Kumpula-Natri., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_470,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Miapetra,Kumpula-Natri,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Täytyy saada selvyys siihen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan käyttöön, että haluammeko me tukea, ministeri Essayah, teidän aikananne maanviljelysmaan omistamista vai aktiiviviljelijöiden toimimista niin, että tuemme maatiloja, jotka tuottavat ruokaa ja rehua markkinoillemme. Muu tuki, yli 80 miljoonaa, kuulostaa todella suurelta, ja kun suuressa valiokunnassa yritettiin osana MFF-neuvotteluja myös päästä tulevaan CAPiin kiinni, että onko sieltä jotain vaatimusta tulossa vai voimmeko sitä kautta myös lähteä osoittamaan tukea paremmin aktiivitiloille, niin ihan kaikkea tietoa ei sieltä osattu antaa. Toivon, että selvitätte, jos ei nyt ole antaa puhdasta vastausta. Toinen kysymys on sitten tämä Suomen vihreä siirtymä. Kun siitä on yli 300 miljardin hankkeet kerrottu ja sitten täällä salissa asetellaan vastakkain metsää ja muuta, niin itse kaivoin sieltä esiin, että biokaasu olisi vajaa miljardi, biojalostamot 7,2 miljardia ja biotuotteet 3,7 miljardia ja yhteensä alle 15 miljardia tuosta 300:sta olisi tämmöistä bioperäistä. Hallituspa näistä osista tekee [Puhemies koputtaa] sekoitevelvoitteen sotkemisella vähemmän kysyntää ja epävarmuutta tällekin puolelle. Miten tässä näin pääsi käymään?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Miapetra Kumpula-Natri,807,2025-12-17T16:57:12,2025-12-17T16:58:39,Käsitelty,1.1 2025_131_471,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_472,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Ministeri varmaan osaa hyvin vastata tähän SDP:n suunnalta tulleeseen väitteeseen tästä 4 prosentin osuudesta näistä tuista, jotka niin sanotusti menevät heidän mielestään väärään paikkaan. Mutta joitain nostoja: Tuli tuo biokaasu hyvin esille. Oli aika hämmentävä tilasto, että yli nelinkertaiseksi on muodostunut biometaanin tuonti ja sitä tuodaan todella lukuisista maista ja hyvin kaukaakin. Tämä olisi kyllä varmaan koko alalle tärkeätä, että saataisiin se kotimainen tuotanto käyntiin. Tämä kuuluu enempi TEMin toimialaan, mutta kyllä sillä aika ankarasti byrokratiaa ja kustannuksia on tullut lisää. Toinen maatalouttakin koskettava, joka ei suoraan sekään kuulu 3M:lle, mutta Tukesin resurssit: Myös niistä on syytä olla huolissaan. Siellä on määrärahoja rajusti leikattu, henkilöstömäärä on niukka ja koko ajan tulee EU:lta lisää tehtäviä, niin että jos tähän kasvinsuojeluaineiden hyvin raskaaseen lupakäsittelyyn Suomessa löytyisi jotakin. Ravien osalta käyn nopeasti näitä kaikkia läpi. Mikkelin ravirata on yksi maailman nopeimpia, ja siellä ovat ravit vähenemässä. Vielä näistä metsistä sen verran, että metsät eivät ole olemassa sen takia, että me voimme tuottaa päästöjä. Jos nyt se muistettaisiin kuitenkin kaikki. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-17T16:58:39,2025-12-17T16:59:57,Käsitelty,1.1 2025_131_473,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Edustaja Räsänen, Joona.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_474,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä todella nyt, kun käsitellään valtiovarainvaliokunnan mietintöä tähän valtion talousarvioon ja nyt sitten tätä maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaa, yhdyn kyllä näihin kysymyksiin, joita täällä useampi edustaja on jo esittänyt liittyen näihin tukiin, jotka kohdentuvat tuottamattomiin tiloihin, jotka siis viiteen vuoteen eivät ole tuottaneet mitään tuotetta markkinoille. Ja aikaisemman selvityksen mukaan näitä tukia todella maksetaan vuositasolla lähes 100 miljoonaa euroa, tilanteessa, jossa meillä valtiontalous on kroonisesti yli 10 miljardin alijäämäinen. Eihän löydy toista yhteiskunnan paikkaa, jossa tällaista tilannetta ei kammattaisi tiheällä kammalla läpi. Siis eihän ole toista ministeriötä, missä todettaisiin, että meillä on epäilys siitä, että 100 miljoonaa euroa menee toimijoille, jotka eivät edes tuota mitään, ja tähän ei puututtaisi. Kyllä nyt vihdoin voisi ministerikin tähän reagoida ja katsoa, onko todella tilanne näin paha kuin mitä aikaisempi selvitys on osoittanut.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-12-17T16:59:57,2025-12-17T17:01:17,Käsitelty,1.1 2025_131_475,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Siponen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_476,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Markku,Siponen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset ministerille esittelystä! Ja kiitokset, valiokunnan puheenjohtaja käytti täällä alussa hyvän puheenvuoron, tartun siihen. Tähän maatalouden kannattavuuteen on todellakin useamman hallituskauden aikana tehty toimenpiteitä, on pyritty parantamaan sitä maatalouden kannattavuutta, mutta kun rehellisiä ollaan, se on edelleen monelta osin liian heikkoa. Suomen huoltovarmuuden ja omavaraisuuden kannalta sitä täytyisi parantaa. Todellakin hallitusohjelmassa yhtenä kirjauksena on tämä kilpailulain tarkastelu ja muuttaminen. Kysyisin ministeriltä: miten tämä etenee, ja minkälaisia muutoksia on kilpailulakiin tulossa, että maatalouden kannattavuutta parannettaisiin? Jatkan vielä näistä EU-tuista, tulevasta tukikaudesta. Täälläkin on käytetty puheenvuoroja siitä, ja ikään kuin oletuksena on, että maatalouden tuet lähtisivät alenemaan. Itse en kyllä sitä hyväksy, ja perustelu on se, että kuitenkin puolustukseen tarvitaan lisää rahaa, moneen muuhunkin, mutta samaan aikaan EU:n budjettia ollaan kasvattamassa jopa 800 miljoonalla, vai miljardilla eurolla — puhun oikeista luvuista —, joka tapauksessa ollaan kasvattamassa suuresti. Tässä tilanteessa mielestäni Suomen ei pidä hyväksyä myöskään maataloustukien leikkauksia. Pyytäisin ministeriltä myöskin tähän näkemystä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Markku Siponen,1524,2025-12-17T17:01:17,2025-12-17T17:02:37,Käsitelty,1.1 2025_131_477,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Eestilä., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_478,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tämä Metsähallituksen liiketoiminnan tulostavoite on 138 miljoonaa, ja ministeri varmasti vastaa siihen. Edustaja Rantaselle sen verran, että ainakin oma käsitykseni on se, että hallitusohjelmassa on selvät kirjaukset Metsähallituksen hallinnoimien metsien hakkuista: ne joko ovat nykytasolla tai tarvittaessa voidaan jopa nostaa. Siellä on selvät kirjaukset, ja niitä noudatetaan. Toinen, mikä pitää muistaa, on se, että yksityiset metsät nauttivat omaisuudensuojaa, ne henkilöt, jotka niitä omistavat. Eli ei näitä hakkuutavoitteita niin vain mennä muuttelemaan. Sitä paitsi kun Suomi nyt ottaa uutta velkaa 47 miljardia tänä vuonna, kannattaa edustaja Mikkosenkin arvioida sitten, kuinka paljon ilmastotoimiin yleensä maatilataloudessa ja maatalouden suhteen kannattaa rahaa toimittaa, sillä 2013 jälkeen EU on myöntänyt sata miljardia maatalouden ilmastotoimiin, ja sitten ihmetellään, kun ei ole oikein tuottanut tulosta — sata miljardia. Niin että pitäisikö meidän oikeasti Suomessa vähän miettiä uudelleen näitä ilmastokysymyksiä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-12-17T17:02:37,2025-12-17T17:03:49,Käsitelty,1.1 2025_131_479,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Edustaja Rantanen, Piritta.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_480,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Vastaan edustaja Eestilälle: Tässä haastattelussa, joka tänään on julkaistu iltapäivälehdissä, nimenomaan kokoomuksen ministeri Multala sanoo: ”’Hakkuiden rajoittaminen ei ole tämän hallituksen keinovalikoimassa’, Multala painottaa ja jatkaa, että on olemassa myös välillisiä keinoja vaikuttaa hakkuiden määrään.” Minusta tämä on aika painavasti sanottu, ja erityisesti haluankin kuulla nyt maatalousministeri Essayah’lta, onko todella niin, että hallitus on etsimässä välillisiä keinoja hakkuiden rajoittamiseen, koska tämä on metsäteollisuudelle kyllä myrkkyä. [Markku Eestilä: Hallitusohjelma on puolueitten välinen!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-12-17T17:03:50,2025-12-17T17:04:30,Käsitelty,1.1 2025_131_481,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Kalmari., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_482,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Keskusta on linjannut, että hakkuita ei tule rajoittaa. Meillä tosiaan, kuten tässä istunnossa jo kuultiin, silloin kun tätä ilmastotavoitetta tehtiin, oli 80 miljoonan kuution hakkuilla tämä laskettu, ja nyt ollaan koko ajan menty alle sen — alle sen, mikä oli siinä ilmastotavoitteessa. Valiokunta kun kävi Romaniassa, kysyin siellä, mitä te teette turve- ja eloperäisille pelloillenne, kun siellä niitä paljon on, miten te taklaatte ne päästöt. He totesivat, että he eivät ole ottaneet niitä laskelmiin mukaan. Tällä hetkellä Romania on ainoa maa Euroopassa, mistä niitä päästöoikeuksia voisi ostaa tuolta maankäyttöpuolelta. Eikö tämä ole ihan järjetön yhtälö? Haluaisin vielä nostaa ne kustannukset, mitä koko ajan maataloudelle tulee lisää: Tänään esimerkiksi kuulimme, että hanhien karkotusluvat, jotka ennen maksoivat 300 euroa, maksavat vuoden alusta 1 500 euroa. Luomuvalvonta on kallistunut, ja kaikenlainen valvonta ja luvitus ja kaikki yhteiskunnan kustannukset, [Puhemies koputtaa] mitä te valitettavasti olette säätäneet, nousevat. Voisiko sille asialle tehdä jotakin? Samoin biokaasussa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-12-17T17:04:30,2025-12-17T17:05:56,Käsitelty,1.1 2025_131_483,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Kinnari., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_484,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Teemu,Kinnari,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Muutama sana metsästä, kun käydään tätä metsän hiilinielukeskustelua, otetaan muutama ihan fakta: 60-luvulla Suomen metsien puuvarat olivat noin puolitoista miljardia kuutiometriä, ja tänä päivänä ne ovat 2,6 miljardia. Suomen metsissä on enemmän puuta kuin koskaan tunnetun historian aikana, joka vuosi metsävarat kasvavat, ja missään vaiheessa ei ole hakattu yli puuston kasvun. Nämä asiat menevät jokseenkin lahjakkaasti sekaisin tässä usein. Noin 103 miljoonaa kuutiometriä on vuotuinen kasvu. Otetaan vielä muita faktoja: Me olemme Euroopan metsäisin maa. Noin 75 prosenttia maapinta-alasta on metsää. Euroopan tiukasti suojelluista metsistä yli puolet ovat Suomessa. Ja edelleen tähän viitekehykseen lisätäkseni: noin 20 prosenttia meidän tavaraviennin arvosta tulee metsäteollisuuden tuotteista. Tästä tullaan siihen johtopäätelmään, että meillä on hoidettu asiat hyvin, me osataan hoitaa asiat hyvin ja tämän trendin pitää jatkua, ja ennallistamisen osalta meidän pitää käyttää kaikki mahdolliset joustot, jotta meillä pysyy tolkku tässä mukana tässä maassa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Teemu Kinnari,1510,2025-12-17T17:05:56,2025-12-17T17:07:09,Käsitelty,1.1 2025_131_485,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Kari., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_486,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Haluan itse pitää suomalaisen raviurheilun lippua ylhäällä aikana, jolloin hallitus on suomalaisen raviurheilun kimppuun käynyt kovin toimin. Itselleni hyvin tuttu ja rakas harrastus tuntuu näivettyvän Suomessa, ja ulkomaalaiset pelit, muun muassa Ruotsin totojen pelaaminen, ottavat koko ajan enemmän valtaa samaan aikaan, kun hallitus omin toimin heikentää suomalaisen raviurheilun ja sitä kautta hevostaloudenkin toimintaedellytyksiä. Raviurheilu ei ole pelkkää viihdettä tai ihmisille hienosta suomalaisesta vaikkapa suomenhevosesta ja sen kasvattamisesta nauttimista, vaan se on 15 000 ihmiselle myös työtä, toimeentuloa. Se on iso osa myös suomalaisen suomenhevosen jalostusta ja hienon rodun ylläpitämistä elinvoimaisena Suomi-nimisessä maassa. Arvoisa ministeri, mitä mieltä olette, olisiko syytä laittaa myös nämä raviurheilun edellytykset toimintaan, sellaiseen toimintakuntoon kuin tämä laji on vuosikymmenet Suomessa ollut? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-12-17T17:07:09,2025-12-17T17:08:23,Käsitelty,1.1 2025_131_487,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Elomaa., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_488,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Eilen Finlandia-talolla oli kansallinen ruokastrategian julkistamistilaisuus. Sitä on tehty erittäin huolella, ja sanotaan niin, että ihmettelen kyllä sosiaalidemokraattien puheita, kun ajatellaan tulevaisuutta: tehän olisitte leikkaamassa maataloudesta. [Sanna Antikainen: Juuri näin, 80—100 miljoonaa!] Aivan käsittämätön suhtautuminen tähän tilanteeseen, kun alkutuottajilla menee tosi huonosti. Siellä MTK:n tuleva puheenjohtaja, Hemmilä, sanoi, että melkein hätätila on tällä hetkellä menossa. [Miapetra Kumpula-Natrin välihuuto] Nyt minä haluaisinkin kysyä arvoisalta ministeriltä: mitä tämä ruokastrategia tarkoittaa? Ministeriö on asettamassa ruokaneuvoston, millä on varmaan hyvin tärkeä rooli sitten tulevaisuudessa. Se tarkoittaa sitä, että myös seuraavien hallitusten pitäisi sitoutua niin, että meillä on huoltovarmuus ja omavaraisuus myös tulevaisuudessa. Nyt minä olen aivan äimän käkenä, kun sosiaalidemokraatit esittävät suunnilleen leikkauksia maatalouteen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2025-12-17T17:08:23,2025-12-17T17:09:38,Käsitelty,1.1 2025_131_489,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Oinas-Panuma., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_490,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn samoihin kiitoksiin, mitä aiemminkin täällä salissa on sanottu. Mutta Metsähallituksen tuloksesta, siis hakkuista, Oulun vaalipiiristä tulee yli kolmannes — siis yli kolmannes Metsähallituksen hakkuutuloista tulee Oulun vaalipiiristä. No, mitä meille siitä sitten käytännössä sinne jää? Meillehän jäävät ne hakkuut, ne aukot, sitten meille jäävät suljetut luontokeskusten ovet, sitten meille jää ihmetys siitä, että veroja maksetaan Helsinkiin ja Rovaniemelle. No, mitä meille sitten ei jää? Meille ei jää sosiaalista ja paikallista hyväksyttävyyttä. Tämä on minun mielestäni äärimmäisen huolestuttava asia. Suomi harrastaa tässä ja monessa muussa asiassa siirtomaapolitiikkaa, jossa maakunnassa ei saada riittävästi hyötyä siitä, mitä maakunnassa tuotetaan. Tämä näkyy paitsi tässä puutuotantoasiassa myös esimerkiksi energia-asioissa, että meillä tuotetaan energiaa, mutta ne hyödyt valuvat jonnekin aivan muualle. Tämä pitäisi rempata kokonaisuutena, ei välttämättä tällä hallituskaudella yksinään, mutta se työ pitäisi aloittaa nyt, jotta tulevaisuudessa maakuntiin jäisi enemmän hyötyjä niistä asioista, joita maakunnassa tosiasiassa tuotetaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-12-17T17:09:39,2025-12-17T17:10:52,Käsitelty,1.1 2025_131_491,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Jukkola., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_492,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Luonnonvarakeskuksen tuoreet ennakkotiedot vahvistavat sen, mikä on täällä kyllä pitkään tiedetty: metsät ovat hiilinielu. Nyt käyty keskustelu ei johdu metsien äkillisestä muuttumisesta vaan laskentamenetelmien päivityksestä ja uudelleenlaskennasta. On totta, että metsien nettonielu on viime vuosina myös pienentynyt, mutta tämä ei poista metsien keskeistä roolia ilmastotyössä. Metsien kestävä hoito ja käyttö ovat ratkaisu, eivät ongelma. Metsäteollisuus on olennainen osa tätä kokonaisuutta. Puunjalostus ja pitkäaikaiset puutuotteet sitovat hiiltä vuosikymmeniksi ja korvaavat fossiilisia materiaaleja. Ilman vahvaa metsäteollisuutta ei ole myöskään aktiivista metsänhoitoa, hiilinieluja eikä aluetaloutta. Siksi kysyn ministeriltä: miten varmistetaan, että metsäteollisuuden toimintaedellytykset turvataan myös tulevaisuudessa kestävän metsänhoidon ja ilmastopolitiikan puitteissa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-12-17T17:10:52,2025-12-17T17:12:06,Käsitelty,1.1 2025_131_493,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Mikkonen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_494,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Todellakin meidän puumääräthän ovat metsissä kasvaneet sitten 60- ja 70-lukujen, kun meillä ojitettiin niin rajusti. Onnistuneita näistä ojituksista oli osa, ja hyvä niin, mutta mehän tiedämme, että osa oli hukkaojitusta ja osa ei ole taloudellisesti kannattavaa tälläkään hetkellä. Mutta yksi huoli on se, että nyt monet näistä metsistä tulevat hakkuukypsiksi, ja jos nämä turvemaiden metsät avohakataan ja sitten uudisojitetaan, niin se tarkoittaa sekä valtavaa ilmastopäästöä että päästöä vesistöihin. Haluaisin kysyä: Miten maa- ja metsätalousministeriössä on varauduttu tähän, ettei tällaista mutavyöryä meidän vesistöihin tule, ja olisitteko te valmiita laittamaan ojituksen luvanvaraiseksi? Sitten täällä puhutaan siitä, että meillä on kestävä metsänhoito. No, me tiedetään, että meidän metsälajista joka yhdeksäs on uhanalainen, me tiedetään, että kolme neljästä metsätyypeistä on uhanalaisia, arvonlisä on vähentynyt, jalostusarvo on vähentynyt, työllisten määrä on vähentynyt. Minä uskon, että me pystyisimme tekemään meidän metsistä jotakin arvokkaampaa ja pitkäkestoisempaa. Jalostusastetta tarvitsee nostaa, [Puhemies koputtaa] ja tähän meidän tarvitsee yhdessä miettiä niitä tulevaisuuden kestäviä ratkaisuja myös metsätalouden puolelle.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-12-17T17:12:06,2025-12-17T17:13:28,Käsitelty,1.1 2025_131_495,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Hoskonen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_496,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Ei siinä turvemaiden ja metsien uudistamisessa mitään ongelmaa ole. Se osataan, ei sieltä lähde mitään, eikä siellä ojia kaiveta. On olemassa kevyt laikutus, johon samalla suoritetaan männyn kylvö, tai sitten jätetään siemenpuut tai otetaan kaistalehakkuuna. Edustaja Mikkosen puheeseen voin sanoa, että turha populistinen puheenvuoro, kun ei tiedetä, miten se tehdään. Siinä ei tule mitään päästöjä. Toinen asia on tietenkin sitten tämä metsien uudistamisen nopeus. Kun Suomi on uudistanut metsiä, meitä metsäammattilaisia on haukuttu viimeiset 30 vuotta aivan vaikka millaisilla adjektiiveilla, mutta tosiasia on se, että kiittäkää kaikkia metsäammattilaisia, arvoisat edustajat. He ovat pitäneet huolen siitä, että metsät uudistuvat, ja sen metsän uudistumisen myötä metsänomistajat tietenkin tekevät kauppoja, mikä on äärimmäisen hyvä asia, esimerkiksi sahaihmiset ja selluntekijät ja talonrakentajat saavat puuta tarpeisiinsa. Tämän takia kunnioittakaa sitä työtä, mitä on vuosikymmeniä tehty. Meillä on valtavan hienot metsät. Muistakaa sekin, että ilmastonmuutoksen myötä, kun ilmasto lämpenee, vain kasvava, hyvinvoiva metsä kestää tämän muutoksen. Ne teidän rakastamanne vanhat metsät kuolevat pystyyn, ja jos ei puhetta usko, niin käykää, edustaja Mikkonen, tutustumassa ensi kesänä [Puhemies koputtaa] tuhoihin vaikka näissä kuusikkometsissä, joita nämä pienet ötökät syövät. Siinä kirjanpanija tekee töitä ensi kesänäkin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-12-17T17:13:28,2025-12-17T17:14:50,Käsitelty,1.1 2025_131_497,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Antikainen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_498,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Nähtävästi tosiaan on nyt niin, että SDP leikkaisi edustajasta riippuen 80—100 miljoonaa suomalaisesta maataloudesta ja näin huoltovarmuudesta — huh huh! No, varmasti ministeri Essayah kertoo teille, mitä tämä tarkoittaisi. Meillä Pohjois-Karjalassa valkoposkihanhet aiheuttavat valtavia tuhoja. Hallitusohjelman linjaus ja kirjaus on yksiselitteinen niin valkoposkihanhien kuin merimetsojenkin suhteen: nämä tuhot on laitettava yksinkertaisesti kuriin. Viime hallitushan laittoi kaiken maailman hanhipaimenia töihin, mutta tämä hallitus ei tee mitään tämmöistä hömppää eikä leikkaa maataloudesta. Olisin halunnut kysyä ministeri Essayahilta: Tämä virkamiestyöryhmän ehdotus on tullut syksyllä. Mitä terveisiä sanon tuonne Pohjois-Karjalaan, kun minulta kysytään, milloin esityksiä ollaan saamassa, jotta tämä ongelma saadaan kuriin? — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-12-17T17:14:51,2025-12-17T17:15:59,Käsitelty,1.1 2025_131_499,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Rantanen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_500,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kyllä se semmoinen tahallaan väärinymmärtämisen dilemma on tässä taas erittäin käsin kosketeltavissa. Te haluatte uskoa Luken tuloksiin tänään, kun ne näyttävät, että metsät ovat nieluja, mutta silloin kun ne eivät olleet, niin te ette halunneet niitä tuloksia uskoa. Tänään me käsittelemme maatalouden tukia ja SDP puhuu siitä, että kyllä, Luken tuottaman tutkimuksen mukaan 86 miljoonaa euroa menee vuosittain sellaisille tiloille, jotka eivät ole viiteen vuoteen myyneet mitään ulos, ja se tarkoittaa silloin sitä, että ne eivät ole voineet tuottaa ruokaa tai sitten ne ovat vain syöneet itse ne tuottamansa ruuat. Ja ministeri ei halua tätä selvittää. On kyse siitä, että emme voi käyttää tutkittua tietoa vain silloin, kun se on itselle poliittisesti hyödyllistä, ja jättää huomiotta silloin, kun se on itselle vahingollista. Yritetään kuitenkin pitää tässä maassa yllä sellainen, että tutkittu tieto otetaan vakavasti, ja toivottavasti ministeri vastaa, miksi tätä ei ole selvitetty enempää. Koska halusitte selvittää nielujenkin tilannetta, niin miksi ette tätä halua selvittää?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-12-17T17:15:59,2025-12-17T17:17:14,Käsitelty,1.1 2025_131_501,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Kinnari., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_502,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Teemu,Kinnari,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Hoskonen tähän osin vastasi, kun tuossa käytiin keskustelua näistä turvemaista ja ikääntyvistä metsistä. Sikäli edustaja Mikkonen nosti oikean asian esille, elikkä Suomen metsien kokonaispuuvarat ovat ikääntyneet erityisesti keskisen Kainuun alueella. Tämä on yksi syy sille, että Suomen metsien vuotuinen kasvu on tippunut sieltä hiukan alta 110 miljoonasta sinne 103 miljoonaan vuosittain. Tämä kertoo vain sen, että se hyvä metsienhoito on edelleen paras lääke pitää ne hiilinielut kunnossa, ja kun metsät alkavat vahvasti ikääntymään, niin se kasvu vähenee. Mitä tulee turvemaiden uudistamiseen, se pystytään tekemään jo kestävällä tavalla. Ennen kaikkea metsänkasvun osalta nostan esille vielä sen, että tämän jalostetun taimiaineksen käyttäminen metsien uudistamisessa lisää noin 20 prosenttia tuottavuutta ja on yksi keskeinen tapa vahvistaa näitä meidän hiilinieluja kestävällä tavalla. — Kiitos. [Hannu Hoskonen: Totta joka sana!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Teemu Kinnari,1510,2025-12-17T17:17:14,2025-12-17T17:18:28,Käsitelty,1.1 2025_131_503,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Otetaan tähän vielä edustajat Elo, Suhonen, Mehtälä, Kallio, Hänninen, Räsänen ja Eestilä, mikäli hän niin haluaa jaoston puheenjohtajana, ja sen jälkeen ministerin vastaus. — Edustaja Elo.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_504,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Eilen tosiaan julkistettiin kansallinen ruokastrategia, jonka valmisteluun myös maa- ja metsätalousvaliokunta on osallistunut. Strategian tavoite on, että Suomi nousee maailman johtavaksi kestävien ruokajärjestelmien kehittäjäksi ja uudistajaksi vuoteen 2040 mennessä. Tässä onnistuminen edellyttää ruuantuotannon kestävyysmurroksen vauhdittamista, ja se puolestaan edellyttää kasviproteiinituotannon mittavaa lisäämistä. Kasvipohjainen ruoka mainitaan strategiassa muutamaan kertaan, mutta vahvaa sitoutumista panostaa kasviproteiinituotantoon saa vähän rivien välistä lukea. Valtavasti potentiaalia jää hyödyntämättä, jos kasvipohjaiseen ruuantuotantoon ei satsata tosissaan. Haluaisinkin nyt kysyä ministeriltä: miten aiotte varmistaa, että kasviproteiinien tuotanto saadaan Suomessa vauhtiin osana tämän kansallisen ruokastrategian toimeenpanoa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-12-17T17:18:28,2025-12-17T17:19:28,Käsitelty,1.1 2025_131_505,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_506,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Suomen huoltovarmuus ja kotimainen ruuantuotanto ovat kansallisen turvallisuuden ydintä. Meidän pitäisi kaikin keinoin varmistaa, että Suomessa tuotetaan ruokaa, rehua ja raaka-aineita myös kriisiaikoina omilla pelloilla ja omalla työllä. Meillä maassamme maksetaan tukia tiloille, jotka eivät ole tosiasiallisesti tuottavia. Samalla aidosti tuotantoa tekevät tilat kamppailevat kannattavuuden, kustannusten nousun ja epävarman tulevaisuuden kanssa. Kysynkin ministeriltä: miksi veronmaksajien rahoja ohjataan tuottamattomille tiloille sen sijaan, että nekin tuet kohdennettaisiin selkeästi ja oikeudenmukaisesti niille tiloille, jotka oikeasti tuottavat suomalaista ruokaa ja turvaavat huoltovarmuutemme?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-17T17:19:29,2025-12-17T17:20:12,Käsitelty,1.1 2025_131_507,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Mehtälä., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_508,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Timo,Mehtälä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Te, ministeri Essayah, taannoin tässä tulitte julkisuuteen siitä, että korvauskelpoisuus pelloille tulee kuuden itäisen maakunnan alueelle, mikä tietysti on aivan positiivinen asia, mutta samalla heräsi kysymys muualta Suomesta: mitenkäs muiden Suomen tuottajien tilanne on? Tämä korvauskelpoisuushan on vuodesta 2014 asti ollut niiltä pellolta pois, jotka on sen jälkeen raivattu. Nyt nämä pellonraivaajat ovat pääsääntöisesti karjatiloja, jotka tarvitsevat rehu- ja lannanlevitysalaa siihen tilan läheisyyteen. Siksi kysyn: milloin tulee muille maakunnan alueille korvauskelpoisuus, ja tuleeko erityisesti nuorille tuottajille ensinnä tämä korvauskelpoisuus? Yleensä ottaen nuoret tuottajat ovat ne, jotka investoivat ja joille tämä asia on hyvin merkityksellinen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Timo Mehtälä,1532,2025-12-17T17:20:12,2025-12-17T17:21:15,Käsitelty,1.1 2025_131_509,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_510,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Hoskosen nimi on mainittu jo useamman kerran tässä hetkessä ja mainitaan vielä uudelleen. Eli kannatan edustaja Hoskosen tekemiä esityksiä turpeen saattamisesta myös hyötykäyttöön. Se on huoltovarmuuden kannalta äärimmäisen tärkeää meille, ja sitä tarvitaan monessa, kun meille se on myös uusiutuva luonnonvara. Terveisiä myös sinne EU:lle, että nämä hiilinielut on nyt saatava myös meidän laskelmiin mukaan. Tämä kasvava metsä on parasta ilmastopolitiikkaa, sanottakoon näin, eli silloin kun metsä kasvaa, se tuottaa meille myös niitä hiilinieluja. Meidän pitää pystyä tuottamaan oma ruokamme, ja huoltovarmuus on strateginen kysymys. Se on ihan siellä ensimmäisessä kolmanneksessa, eli emme tule leikkaamaan ruoantuotannosta, ja haluan, että näin se on ja pysyy. Tässä välillä tuli puhetta myös yksityismetsien suojelusta. Todellakin meillä on se omaisuudensuojaus, niin että täällä etelässä ei taida ollakaan enää juuri mitään muita kuin yksityisiä metsiä, ja tähän me ei mennä. Sosialismia en kannata. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-17T17:21:15,2025-12-17T17:22:36,Käsitelty,1.1 2025_131_511,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Kallio., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_512,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Jälleen kerran tulee mieleen isän vanha sanonta ”ettei nyt menisi hyvä hermostuminen keneltäkään hukkaan”, kun täällä tulee sekä oikealta että vasemmalta tai miten päin se nyt onkaan. Mutta jos yhdistän kolme asiaa, perinnebiotoopit, pedot ja tämän tukikeskustelun, niin kaikki me, jotka tunnemme tukijärjestelmää, tiedämme, että se on valtavan laaja kokonaisuus. Siellä maksetaan hyvin erilaisin perustein. Maatalouden tukia ei makseta pelkästään maatalouden tuotannosta vaan monesta muusta asiasta, on esimerkiksi perinnebiotoopit, luonnonlaitumet, [Anne Kalmarin välihuuto] monimuotoisuus — lukuisia, lukuisia, lukuisia tekijöitä. Ja mitä kauemmas, mitä syrjäisemmille seuduille mennään, esimerkiksi sinne itäiseen Suomeen, niin se maatila on kuin alusta. Se pelkkä maatila ei tuota toimeentuloa, mutta ilman sitä maatilaa ei ole sitä muutakaan toimeentuloa, ja se pitää sitä aluetta elävänä ja elinvoimaisena. [Sanna Antikaisen välihuuto] Nyt te olette vähän kuin ravikilpailuun tulleet, mutta teillä on poni ratsuna, niin että kannattaa miettiä ehkä joku muu lähestymistapa tähän. [Joona Räsäsen välihuuto] Mutta iso tekijä tässä luonnonlaidunten osalta on myös sitten se kannattavuus elikkä tämä kokonaisuus. [Puhemies koputtaa] Tuissa on tietysti vielä se, että jos se otetaan joltain pois, niin se tuki ei automaattisesti siirry jollekin toiselle. Totta kai kaikki pitää käydä läpi, [Puhemies koputtaa] mutta ei tämä nyt ole ehkä se keskeinen juttu tässä. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-17T17:22:37,2025-12-17T17:24:00,Käsitelty,1.1 2025_131_513,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Edustaja Räsänen, Joona.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_514,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä nyt vähän ihmetellä, että tilanteessa, missä meillä on valtiontalous kymmenen miljardia euroa alijäämäinen ja tässä salissa enemmistö on sitä mieltä, että se on peruste leikata köyhimmistä köyhimmiltä jopa puolet toimeentulosta, sitten samaan aikaan meillä on joku tämmöinen pyhä lehmä, sata miljoonaa, jota ei edes suostuta selvittämään, mihin se menee, onko se sitä höpöheinän viljelyä vai mitä se on. Onhan tämä nyt aivan paradoksaalista, että en nyt enää yhtään ihmettele, että meillä valtiontalous on ylipäätänsä tässä jamassa, jos meillä roikkuu jossain sata miljoonaa, mitä ei edes haluta selvittää. Se on sitten eri kysymys, ja siitä voi olla eri mieltä, pitääkö se ottaa pois, mutta kai siitä nyt pitäisi kaikkien olla samaa mieltä, [Sanna Antikainen: Teidän vaihtoehdossa se on!] että se nyt edes selvitetään. Sitten täytyy muuten edustaja Antikaiselle sanoa, kun hän tästä VTV:n raportista kyseli, että nyt varmaan olette tänäänkin kehuneet samaa virastoa, [Sanna Antikaisen välihuuto] kun virasto julkaisi raportin, jossa se toteaa, että nykyinen hallitus ei saavuta yhden yhtä itse itselleen asettamaansa tavoitetta. [Sanna Antikainen: Mutta me emme hauku VTV:tä!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-12-17T17:24:00,2025-12-17T17:25:15,Käsitelty,1.1 2025_131_515,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Otetaan tähän väliin ennen ministerin puheenvuoroa vielä muutama vastauspuheenvuoro. — Elikkä edustaja Kalmari., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_516,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Onpa hyvä, että maataloudesta ja sen linjauksista keskustellaan. Viime kerralla, kun tukipolitiikkaa luotiin, keskusta olisi toki halunnut, että se ohjautuu ruuantuotantoon, mutta vihreät ja demarit erityisesti Marinin johdolla halusivat, että mahdollisimman paljon ilmastotoimia ja ympäristötoimia ja tällaisia toimia lisätään sinne. Meillä ei ollut riittävästi painovoimaa, että se olisi siihen tapaan mennyt. Nyt olen erittäin mielissäni, että demarit ovat muuttaneet käsitystään tästä asiasta, ja toivottavasti me kaikki yhdessä sitten, kun seuraava rahoituskehyskausi tulee, haluamme ohjata ilman mitään ylimääräisiä vaatimuksia ruuantuotantoon kaikki mahdolliset tuet sille vähenevälle viljelijäjoukolle. Emme haluaisi lisää ympäristövaateita, lisää yhtään mitään vaateita, koska ne voidaan rahoittaa sitten aivan toiselta sektorilta, ympäristöministeriöstä. Hienoa, että te olette tulleet tälle linjalle. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kiitos!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-12-17T17:25:15,2025-12-17T17:26:30,Käsitelty,1.1 2025_131_517,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Antikainen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_518,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Käydäänpäs muutama fakta läpi. Eli fakta numero yksi: SDP:n vaihtoehdossa leikataan 100 miljoonaa suomalaisesta maataloudesta. Se ei tarkoita sitä, mitä nyt väitätte, että tehdään selvityksiä siitä, tästä tai tuosta, vaan se tarkoittaa suoraa leikkausta. Toivon todella, että täällä hyvin eräs keskustalainen edustaja toi teille esille sen, miksi tämä on niin tärkeä asia ja myös ministeri tuo teille vielä myöhemmin. Kuunnelkaa sitten heitä. Toinen asia, mitä tulee sitten VTV-raportteihin: Toisin kuin te, me emme ole kyseenalaistaneet VTV:tä, [Joona Räsänen: Olenko minä kyseenalaistanut?] toisin kuin teidän puolueenne. Kun sieltä tuli teille ikävää luettavaa, niin te vaaditte VTV:tä korjaamaan raporttia, mutta me emme. Näin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2025-12-17T17:26:30,2025-12-17T17:27:31,Käsitelty,1.1 2025_131_519,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Vielä vastauspuheenvuorot edustajille Rantanen, Oinas-Panuma ja Räsänen ja sen jälkeen Eestilä ja sitten ministeri. — Edustaja Rantanen.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_520,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Jotta nyt tässä salissa kaikille tulisi selväksi, niin kyllä, SDP:n vaihtoehtobudjetissa, jota — hienoa — on luettu tarkasti, 86 miljoonaa euroa ollaan leikkaamassa niiltä tiloilta, jotka eivät tuota, niin kuin Luken tutkimuksessa on ollut, viiteen vuoteen eivät ole myyneet mitään. Ja kyllä, tähän perustuu meidän vaihtoehtobudjettimme maatalouden leikkaus. Ja vielä lisäksi se liittyy siihen, että täällä on luotu uusi kannustejärjestelmä metsiin, jota emme olisi hyväksyneet.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-12-17T17:27:31,2025-12-17T17:28:17,Hyväksytty,1.1 2025_131_521,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Oinas-Panuma., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_131_522,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Olga,Oinas-Panuma,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tämä keskustelu minua runsaasti hämmentää, ja erityisesti minua hämmensi edustaja Räsäsen näkemys siitä, että se on nyt sitten maatalous, mikä on pilannut tämän meidän valtion budjetin, että se on nytten se ongelma, kun tukia maksellaan väärällä tavalla. Te saatte tämän kysymyksen kuulostamaan aivan äärimmäisen yksinkertaiselta: siltä, että sieltä vain napataan pois rahaa tiloilta, jotka eivät tuota ruokaa. Jos se olisi noin yksinkertaista, niin luultavasti tätä olisi jollain tavalla jo aiemmin ronklattu. Haluaisin myös muistuttaa siitä, että meillä on hyvin erilaisia alueita eri puolilla Suomea ja on myös alueita, joissa ei tällä hetkellä ole ihmisiä, jotka välttämättä viljelisivät sitä ruokaa tai myytävää kampetta siellä pellolla, mutta silloin, kun meillä on joskus ehkä vaikeammat ajat, meillä täytyy olla myös sitä peltoa olemassa. Ja jos nyt lähdetään rajoittamaan sitä, millä tavalla ihmiset voivat peltoansa viljellä ja sitä satoa korjata sieltä, niin mitä sitten siinä vaiheessa, kun mahdollisesti olisi tämmöinen vaikeampi aika, kun meillä ei ole enää myöskään sitä peltopinta-alaa, esimerkiksi Pohjois-Suomessa? Tiedän, että jos vaikkapa meidän pelloilla, joilla tällä hetkellä kyllä tuotetaan, totta kai, myytäväksi... Siellä tehdään porolle evästä ja sitten myydään poronlihaa, eli teemme tuottoa. Mitä sitten, jos me laittaisimme ne pellot pois? Kukaan ei tulisi viljelemään niitten tilalle, ne pöpeliköityisivät. Onko se sitten oikea vaihtoehto? Minua hämmentää tämä suhteellisen paljon, ja te saatte tämän kuulostamaan niin äärimmäisen yksinkertaiselta, mitä tämä ei ole, niin kuin edustaja Kallion puheenvuorosta oikein hyvin kuultiin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Olga Oinas-Panuma,1533,2025-12-17T17:28:17,2025-12-17T17:29:39,Hyväksytty,1.1 2025_131_523,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Edustaja Räsänen, Joona.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_131_524,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Täällä pientä kulkijaa hämmentää moni asia tässä salissa, mutta olisin nyt kysynyt, kumman edustajan linjaa minun pitää uskoa, edustaja Kalmarin vai Oinas-Panuman, kun aikaisemmassa puheenvuorossa todettiin, että tämähän on oikein hyvä idea, että otetaan heiltä, jotka eivät edes tuota, ja nyt äsken puolustettiin myös heitä, jotka eivät tuota. Olen ymmärtänyt, että meillä kaikilla on välillä niin, että ryhmien sisälläkin erilaiset mielipiteet eroavat hieman toisistaan, mutta se sallittaneen näinkin tärkeissä asioissa. Mutta voisi olla varmasti ihan perusteltua, ottaen huomioon, missä tilanteessa julkinen talous on, että meillä ei ole millään sektorilla mitään pyhiä lehmiä, mitä ei voida edes katsoa. Ja sitten vielä edustaja Antikaiselle tästä VTV:n raportista, kun käsittääkseni en ole aikaisempaakaan arvostellut: jos me lyödään kättä päälle, [Sanna Antikainen pyytää vastauspuheenvuoroa — Anders Norrback pyytää vastauspuheenvuoroa] että kuittaatte sen tämän päivän raportin myös sitten samalla, kun virasto toteaa, että te ette ole saavuttamassa niitä tavoitteita, joita te olette itsellenne asettaneet, ja itse asiassa olette omilla toiminnallanne myös heikentäneet Suomen talouskasvua. On hyvä, että tästäkin syntyi yhteisymmärrys tässä salissa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-12-17T17:29:39,2025-12-17T17:30:56,Käsitelty,1.1 2025_131_525,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Eestilä., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_526,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Olen erittäin hyvilläni, että maatalouden ja metsätalouden keskustelu täällä herättää voimakkaita tunteita. Ohi puhuminen ja väärin ymmärtäminen kuuluu oleellisella tavalla salin retoriikkaan. Edustaja Räsänen, te voitte käyttää valinnanvapauttanne ja arvioida, kehen te uskotte tässä salissa. Mutta, arvoisa puhemies, me hallituspuolueet noudatamme täällä hallitusohjelmaa. Sieltä löytyy se yhteinen liima, minkä kautta me menemme eteenpäin. Ainakin itse ajattelen niin — ja luulen, että maa- ja metsätalousvaliokunta ja maatalousjaosto ajattelevat — että suomalainen maa- ja metsätalous on tärkeä osa huoltovarmuutta ja se on tärkeä osa suomalaisia vientituloja. Mutta vaikka me puolustamme täällä perinteistä maa- ja metsätaloutta, niin emme nyt ihan sokeita ole ja meillä on avarampi katse kuin monesti luullaan. Edustaja Elo, valiokunta lisäsi 50 000 euroa Pro Vege ry:lle kasvipohjaisen ruoantuotannon edistämiseen. Se on se asenne, millä me olemme liikkeellä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-12-17T17:30:56,2025-12-17T17:32:06,Käsitelty,1.1 2025_131_527,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Ministeri Essayah, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_528,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Sari,Essayah,Maa- ja metsätalousministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin haluan tosiaan kiittää edustajia erinomaisen hyvästä ja, voisi sanoa, jopa osittain viihdyttävästäkin keskustelusta. Täällä jaoston puheenjohtaja Eestilä kuvasi hyvin tätä keskustelua. Sillä tavalla on arvokasta, kun kaikessa tässä keskustelussa kuitenkin aistii sen pohjavireen joka puolelta salia, että on nimenomaan kyse suomalaisesta ruuasta, huoltovarmuudesta, sen turvaamisesta, meidän huoltovarmuudesta. Kaikkialta tulee arvostus suomalaista tuottajaa kohtaan. Sitten totta kai politiikassa ylipäätänsäkin on keinoista ja poliittisista detaljeista erimielisyyttä. Muutamia asioita haluan nyt tässä kommentoida. Ensinnäkin täällä on nyt useaan otteeseen, erityisesti salin vasemmalta laidalta, nostettu esille tämä, että on 80—86 miljoonaa tukea, joka ei kuulemma tuota mitään. Nyt täytyy muistaa, että edellinen hallitus on tehnyt sen CAPin, jota tällä hetkellä eletään. Täällä edustaja Kalmari minusta erinomaisesti toi esille sen, että edellisen hallituksenkin sisällä oli varmasti jonkinmoista kädenvääntöä siitä, mihin tätä rahoitusta laitetaan, ja edellinen hallitus päätyi laittamaan kohtuullisen paljon ympäristö- ja ilmastotoimenpiteisiin. [Ritva Elomaa: Juuri näin!] Eli tämä rahasumma, mistä me puhumme täällä nytten, on ympäristö- ja ilmastotoimenpiteitä valtaosaltaan. Täytyy muistaa se, että... [Joona Räsäsen välihuuto] Kyllä, minä esimerkiksi kuulun siihen ja hallitusohjelman takana seisovat edustajat täällä, jotka nimenomaisesti olemme painottaneet ruokaa tuottavaan maatalouteen tukien kohdentamista. On hienoa, että nyt huomaan, että myöskin salin vasemmalla laidalla on tultu siihen lopputulemaan, [Anne Kalmari: Hyvä, kohta ollaan kaikki sitä mieltä!] että halutaan kohdentaa näitä tukia ruokaa tuottavaan maatalouteen. Mutta siinä mielessä on kuitenkin hyvä olla varovainen, että nyt jos katsotaan tulevaa MFF:ää, ja siellä on tämä niin sanottu NRP, änäriksikin kutsuttu yksi rahasto, jonka sisältä löytyy niin koheesiota kuin myöskin maaseudun kehittämistä ja muuta, niin siellä kuitenkin on kohtuullisen korkeat tavoiteprosentit edelleen ilmasto- ja ympäristötoimenpiteille. Eli emme me pääse karkuun tätä ympäristö- ja ilmastotoimenpiteitten tavoitetta, mikä tässä tulevassakin näyttäisi nyt komission esityksen pohjalta olevan. Mutta, kyllä, vahva painotus siihen — ja Suomen kannoissa on se — että me haluamme olla kohdistamassa ruokaa tuottavaan maatalouteen, koska siinähän on kysymys nimenomaan siitä meidän huoltovarmuudesta ja ruuantuotannosta. Eli ei näitä tukia ole millään tavalla yritetty jättää selvittämättä tai muuta. Se löytyy ihan sieltä teidän viime kaudella tehdystä CAP-sopimuksesta. Sen mukaisesti on eletty. Sitten edustaja Kokolle ja edustaja Räsäselle, jotka ovat olleet sitä mieltä, että on vain pyhiä lehmiä eikä ole koskettu maataloudessa mihinkään. Kyllä tässäkin budjettikirjassa näkyy, että 142 miljoonaa sopeutetaan myös meidän toimialalla, mutta sopeutukset on tehty sillä tavalla, että ei ruokaa tuottavaan maatalouteen, ei tuottajien tukiin, koska me on koettu niin arvokkaana se, että meiltä löytyvät ne suomalaiset tuottajat, jotka pitävät huolta meidän ruokaturvasta, ei kosketa siihen heidän työnsä kannalta välttämättömään tukeen, mutta olemme kyllä hallinnosta ja monesta, monesta muusta asiasta joutuneet valitettavasti leikkaamaan. Yksi valitettava kohde, jonka täällä edustaja Eskelinen nosti hyvin esille, on raviurheilu. Itsekin olen raviurheilun ystävä, ja harmillista on, että esimerkiksi siltä puolelta kyllä on jouduttu leikkaamaan, mutta nythän tässä on kyse myös siitä, että toimiala on halunnut valita tämän tulevaisuuden mallin tähän lisenssimalliin siirtymiseksi. Nythän tässä on tämä arpajaislaki, mitä eduskunta täällä juuri käsitteli, sen lykkääntyminen siitä, mitä ehkä alun perin ajateltiin hallitusohjelmaa kirjattaessa. Itsellänikin on tässä todellakin tarkoitus huolehtia nimenomaan tästä siirtymäkaudesta, koska sehän on aivan selvä, että kun siirrytään lisenssimalliin, niin eihän siinä silmänräpäyksessä sitten uuden järjestelmän rahoitus ala tulemaan sinne raviradoille. Tässä kun muutamassakin puheenvuorossa sitten valitettiin näitten maakuntaraviratojen kohtaloa, niin nämä, voisiko sanoa, paragrafit tulevat kyllä suoraan toimialalta. Me emme ministeriössä poliittisesti siihen puutu. Me katsomme, että mitä toimiala katsoo, niin sen mukaisesti sitten toteutamme myöskin nämä tukikohdat tuolta. Tuolla edustaja Mikkonen viittasi Metkassa oleviin rahoituksiin. Elikkä siis suometsien hoitosuunnitelmia tehdään sillä Metka-rahoituksella, ja sitten toisaalta tukiahan ei tällä hetkellä myönnetä enää kunnostusojituksin, mikä nousi tässä esille. Sitten täällä edustaja Mehtälä kysyi korvauskelpoisuuksista. Elikkä siis korvauskelpoisuuksia jaetaan tällä hetkellä joka puolelle Suomea sitä mukaa kuin ely-keskusten alueella vapautuu vanhoja korvauskelpoisuuksia. Niitä jaetaan ensinnäkin joka puolella Suomea sitä mukaa. Sitten me jaetaan nuorille. Elikkä ne nuoret, jotka tulevat saamaan nuoren tuottajan aloitustukea, tulevat saamaan kahden seuraavan vuoden aikana, kun ovat nuoren tuottajan aloitustuen piirissä, niille osoitettua tukea. Tämä ei ole poissa siitä ensimmäisestä jaosta elikkä siitä ely-keskuksen sisällä tapahtuvasta jaosta. Ja sitten vielä on nämä kuusi itäistä maakuntaa, joissa tulee olemaan korvauskelpoisuuden saantimahdollisuus. Täällä on käyty myöskin hiilinieluista keskustelua. Tietysti kun tehdään uutta tarkentavaa tutkimusta ja mittausta, meillä tarkentuvat myöskin nämä mittaustulokset. Olen itse todennut, tänäänkin erään iltapäivälehden haastattelussa, että silloin 2018 kun on lähdetty tekemään meidän hiilineutraalisuustavoitetta, silloin meillä on ollut ihan toisenlainen tietämys tästä, millä tavalla hiilinieluja mitataan ja miten nämä maaperäpäästöt vaikuttavat. Jos me tämän hetkisillä tiedoilla katsoisimme sinne vuoteen 2018, niin me oltaisiin itse asiassa 35 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia perässä siitä, mitä silloin luultiin. Minä olen aivan varma, että se hallitus silloin ei olisi tehnyt tätä päätöstä, jos heillä olisi ollut se tieto, mikä meillä on tänä päivänä. Siksi minä olen yrittänyt mahdollisimman kiihkottomasti, ilman minkäänlaista identiteettipolitiikkaa tai mitään muuta, alleviivata, että jos uutta tieteellistä tietoa saamme, niin eikö meillä pidä olla silloin rohkeutta tehdä uusia johtopäätöksiä. Tässä ei minun mielestäni tarvitse kenenkään olla menettämässä kasvojaan, vaan voidaan todeta, että tämä on tällä hetkellä tämä tilanne. Tämä hallitus ei hallitusohjelman mukaisesti ole tosiaan rajoittamassa hakkuita, koska hakkuitten tasot ovat pysyneet koko ajan alla sen tason, mitä voitaisiin tehdä, elikkä emmehän me ole edes maksimitasossa olleet lähestulkoonkaan. Silti osa näistä, esimerkiksi KEITO-laskelmista, joita on ilmasto- ja energiastrategian yhteydessä tehty, on lähtenyt esimerkiksi sellaisista kuin 86 miljoonan hehtaarin hakkuutasosta. Eihän meillä sellaisia tasoja ole ollut edes silloin, kun meidän taloudella on kaikkein kovimmin mennyt. Tämä iso kysymys, mitä minä aina kyselen itseltäni näitten asioitten äärellä, on se, että yritetäänkö tässä pelastaa ilmastoa vai ilmastopolitiikkaa. Minun mielestäni olisi järkevää ajatella, että luovutaan niistä fossiilisista, käytetään sitä biotaloutta, mikä on suomalaisen kansantalouden vahvuus: nuori, kasvava metsä. Täällä edustaja Hoskonen hienosti monessakin puheenvuorossa totesi, että nuori, kasvava metsä, se sitoo hiiltä. Silloin kun me hoidamme meidän metsiämme, se on myöskin parasta mahdollista ilmastopolitiikkaa. Täällä oli monia hyviä nostoja. Muun muassa edustaja Östman nosti kannattavuuteen liittyviä kysymyksiä, ja juuri tätä hallitus tekee. Valiokunnan puheenjohtaja Elomaa nosti esille hankintalain ja myöskin elintarvikemarkkinalain. Elikkä ykkönenhän on jo täällä eduskunnassa käsitelty, kakkonen on juuri tullut lausunnoilta. Sieltä tuli suuri joukko lausuntoja, ja eduskuntaan on tarkoitus saattaa ne ensi keväänä ja sitten lainsäädäntöön. Sitten myöskin hankintalaki, jossa tämä huoltovarmuus nousee nyt yhdeksi erityiseksi tekijäksi, on myöskin eduskuntaan matkalla. Elikkä kaikilla näillä lainsäädäntökehikoilla pyrimme kannattavuuden parantamiseen, mutta ennen kaikkea meidän pitää siitä markkinasta juuri tämän lainsäädännön kehittämisen kautta pystyä saamaan enemmän. Se, mikä on ollut hyvää nyt viime aikojen uutisoinnissa, niin vaikka pienen kriisin kautta, jauhelihakriisin kautta, jouduttiin siihen tilanteeseen, niin tällä hetkellä meillä maksetaan parasta mahdollista lihantuottajatukea koko Suomen EU-jäsenyyden aikana. Eli nyt on oikea suunta, eli markkinoilta on haettava sitä lisätukea. Täällä moni viittasi tuleviin MFF- ja CAP-neuvotteluihin. Voitte arvata, että kaikkeni niissä pöydissä teen, jotta pystytään puolustamaan meidän maatalouden tukia, ja mikä on hyvä, niin kuitenkin tästä niin sanotusta yhdestä rahastosta suoraan maatiloille tulevat tuet on korvamerkitty, eli niitä ei voi käyttää mihinkään muuhun. Se osuus on kuitenkin jo, voisi sanoa, Suomelle tietynlainen neuvotteluvoitto, että on pystytty varmistamaan, että niitä ei voi käyttää mihinkään muuhun. Mutta totta kai siellä on vielä paljon työtä ja tehtävää edessä. Elikkä meidän pitää pystyä nostamaan sitä kokonaistasoa, ja tämä on maatalousministereitten yhteinen viesti ollut ympäri Eurooppaa. Täällä joku edustaja toikin hyvin esille, että kuitenkin kun ollaan nostamassa ja kasvattamassa aika reilustikin tuota budjetin kokonaistasoa, niin miksi juuri sitten maatalouden puolelta oltaisiin leikkaamassa, koska se on aivan ytimessä, kun me puhutaan meidän turvallisuuspolitiikasta. Omavaraista ruoantuotantoa koko Euroopan alueella me tulemme tarvitsemaan. [Puhemies koputtaa] Sitten täällä edustaja Kalmari vielä kysyi näistä sukupolvenvaihdoksista. Niissähän me olemme nyt ylittäneet tavoitteet, elikkä se oli 250, mitä tavoiteltiin, ja ollaan siellä 300:ssa, ja nyt ennuste tälle vuodelle on 350. Tietysti erityisen tärkeää, kun ajattelemme sitä aloittavaa viljelijää, on saada meidän rahoitusmarkkina toimimaan. Täällähän taidettiin käydä ihan erillinen ajankohtaiskeskustelu, joka ei koskenut pelkästään maataloutta, vaikka siellä se varmaan ensimmäisenä näkyy, mutta se on nyt kaikilla pk-sektoreilla: [Puhemies koputtaa] meidän pitää saada meidän rahoitushuolto kuntoon, jotta meillä päästään tekemään investointeja ja sitä kautta saamaan kasvua. — Kiitos kovasti.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2025-12-17T17:32:07,2025-12-17T17:43:16,Käsitelty,1.1 2025_131_529,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitokset ministerille. — Sitten mennään puhujalistaan. Pari puheenvuoroa ehdimme ottaa. — Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_530,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ministeri Essayah nosti omassa puheenvuorossaan loppuvaiheessa esille hevosurheilun. Kuten me kaikki tiedetään, ollaan siirtymässä lisenssiperiaatteeseen, ja se on iso asia, että me halutaan, toivottavasti mahdollisimman moni tässä salissa, jopa kaikki, että hevosurheilun toimintaedellytykset pitää säilyttää tämän ylimenovaiheen aikana. Tämä oli minun henkilökohtainen ja toivottavasti mahdollisimman monenkin mielipide tuosta aiheesta. Mennään eteenpäin ja puhutaan huoltovarmuudesta. Huoltovarmuus ei ole sanahelinää vaan pohjoisen kansakuntamme elinehto. Juuri siksi hallitus panostaa siihen ajassa, jossa meidän on oltava varautuneita, valppaina ja valmiina. Vuoden 2026 talousarviossa suomalaisesta ruuantuotannosta ei leikata. Maatalouden energiaverotuki säilyy, ja alkutuottajan asemaa sekä elintarvikeketjun tasapainoa vahvistetaan. Tämä on vastuullista politiikkaa. Vain vahva huoltovarmuus takaa sen, että suomalaisilla on ruokaa pöydässä ja turvaa arjessa myös kriisiaikoina. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus ei istu käsiensä päällä vaan turvaa huoltovarmuuden, sillä ilman sitä ei ole arjen turvallisuutta eikä kansallista kestävyyttä. Arvoisa puhemies! Olemme tänään keskustelleet täällä ympäristöstä, luonnosta ja ilmastotoimista. On totta, että maankäyttösektorin hiilinieluvaikutus on viime vuosina muuttunut useista syistä — ja ehkä useita kertojakin —, kuten puuston kasvusta sekä erityisesti turvemaita koskeneiden laskentamenetelmien tarkentumisesta, mutta tässä edellisessä palaverissa kävi ilmi kaikille, että kasvava metsä on parasta ilmastopolitiikkaa. Jos ei muuta jäänyt mieleen, niin tuo minulla jäi. Tämä vaatii meiltä toimia, ja me vastaamme siihen vahvistamalla tietopohjaa ja kohdentamalla tarpeellisia lisätoimia. Aiemmassa talousarviossa olemme osoittaneet rahoitusta metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamiseen informaatio-ohjauksella sekä metsälainsäädännön toimeenpanoon tietojärjestelmien uudistamisella. Tämän lisäksi panostamme hiilinielujen ja hiilivarastojen tutkimukseen ja havainnointijärjestelmien kehittämiseen, jotta päätöksenteko perustuisi jatkossakin entistä vahvempaan ja ajantasaisempaan tietoon. Tämä on oikea suunta. Kiitän vielä ministeriä erinomaisesta työstä luonnon, ilmaston ja ympäristön hyväksi tässä maassa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-17T17:43:26,2025-12-17T17:47:10,Käsitelty,1.1 2025_131_531,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Edustaja Koskela, Jari, poissa. — Edustaja Mikkonen, Krista.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_532,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Maataloudella on keskeinen rooli myös Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Ekologisesti kestävä ruuantuotanto on avain myös ruokaturvan parantamiseen. Siksi maataloutta on uudistettava, jotta se olisi kestävää sekä ympäristön että tuottajien kannalta. On tärkeää, että Suomi tekee vaikuttamistyötä ekologisen maatalouden puolesta paitsi Suomessa myös EU-tasolla. Tärkein keino maatalouden ekologisen kestävyyden parantamiseen on siirtyminen lihantuotannosta entistä enemmän kasvipohjaiseen tuotantoon. Tällä viikolla julkistettiin ruokastrategia vuoteen 2040. Valitettavasti strategiasta ovat jääneet pois kestävyys ja ruoka-alan uudet mahdollisuudet, tai ne ovat siellä varsin heikolla tavalla. Kuitenkin tiedämme, että kasvisproteiinin tuotannon ja kulutuksen lisääminen parantaisi huoltovarmuutta, toisi merkittäviä ruoka-alan kasvumahdollisuuksia ja parantaisi kansanterveyttä. Itse asiassa myös valtiovarainvaliokunnan maatalousjaosto nosti mietinnössään esille nimenomaan kasvisruuan merkityksen näiden asioiden näkökulmasta ja myös siitä vientipotentiaalinäkökulmasta. Suomi on todellakin sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2035, ja tuo tavoite siis asetettiin sen takia, että se on meidän osuutemme, jotta pääsemme Pariisin sopimukseen. Ei sitä asetettu sillä mielellä, minkälaiset nielulaskelmat olivat sillä hetkellä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii pikaisesti lisätoimia, sillä muuten se on karkaamassa käsistä. Päästöjen vähentämistä tarvitaan ehdottomasti, mutta me tarvitsemme myös hiilinielujen vahvistamista, ja tietysti nyt kun katsotaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaa, niin siellä voidaan tehdä näitä molempia, mutta valitettavasti tältä hallitukselta nämä toimet ovat jääneet hyvin vähäisiksi. No, nyt ehkä ensin muutama sana tästä paljon puhutusta Luken uudesta hiilinielulaskelmasta, johon tässäkin salissa on nyt monesti viitattu: Toden totta, ja voimme olla ihan tyytyväisiä siihen, että nyt näyttää siltä, että metsät ovat pieni nielu eli 0,15 megatonnia, kun se aiempi laskelma näytti sitä, että se olisi ollut pieni päästölähde eli 1,2 megatonnia. Mutta eihän tämä sitä isoa kuvaa millään tavalla muuta, vaan 2010-luvulta asti metsien hiilinielu on romahtanut merkittävästi, ja maankäyttösektori kokonaisuudessaan on päästölähde. Siksi tarvittaisiin toimia ei ainoastaan niiden fossiilisten päästöjen vähentämiseksi, mikä on tärkeää, mutta myös maankäyttösektorin hiilinielun vahvistamiseksi. Täytyy kyllä sanoa, että pidän hieman jopa vastuuttomana maa- ja metsätalousministerin puheita, jos Iltalehti on haastattelua oikein siteerannut, kun täällä on todettu, että Essayah’n mukaan, jos haluttaisiin pitää kiinni 2035 ilmastotavoitteesta, se tarkoittaisi sitä, että fossiilisen energian käyttö ja metsäteollisuus pitäisi ajaa Suomesta alas. No, tämähän ei pidä millään tavalla paikkaansa. Toivottavasti ministeri on tutustunut esimerkiksi tänä syksynä julkaistuun Koneen Säätiön Metsän puolella ‑hankkeen rahoittamaan selvitykseen siitä, miten metsänieluja voidaan vahvistaa ja saavuttaa tuo hiilineutraalisuustavoite. Siinä lähdetään siitä, että nykyinen hakkuutaso säilyy. Siinä lähdetään siitä, että nykyisenkaltainen metsäteollisuus säilyy sellaisenaan. Ei edes vaadita metsäteollisuudelta jalostusarvon nostoa niin, että vähemmästä tehtäisiin enemmän, mikä olisi kyllä sekä kansantalouden kannalta että myös kestävyyden kannalta perusteltua, mutta todella tässä laskelmassa ei edes sitä vaadita, ja silti siinä osoitetaan se, että voimme saavuttaa tuon hiilineutraalisuustavoitteen ja hiilinielutavoitteen. Ja se lähtee siitä, että jos metsätaloudessa edes noudatettaisiin Tapion hyvän metsänhoidon suosituksia, niin jo sillä pystyisimme lisäämään hiilinielua merkittävästi, ja jos laittaisimme nämä lakiin. Sitten tietysti jos mietitään maankäyttösektoria kokonaisuudessaan, turvepelloilla on paljon tehtävissä. Sen lisäksi tämmöinen hiilivuokran maksaminen metsänomistajille olisi yksi keino. Ainespuu pitäisi saada pois poltosta ja lisätä sähkökattiloita. Sen lisäksi siinä on otettu käyttöön myös teknisiä nieluja sekä Pariisin sopimuksen mukaisten hiilikrediittien elikkä näiden ITMO-yksiköiden hankintaa. Todellakaan kyse ei ole siitä, ettemmekö voisi tehdä tätä ilmastotyötä, jos haluaisimme ja jos olisimme tosissamme, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että hallitus ei ole tosissaan. Ymmärrän hyvin, kun ministeri äsken puhui siitä, että tärkeämpää kuin tavoite ovat itse ilmastotoimet, ja pitäisin sitä sanomista ihan perusteltuna ja uskottavana, jos tämä hallitus todellakin olisi tehnyt ilmastotoimia, mutta päinvastoin sekä maatalouden puolella ilmastotoimet on jätetty tekemättä että maankäyttösektorilla laajemminkin. Esimerkiksi kosteikkoviljely, joka viime kauden lopulla, kun huomasimme tämän hiilinielujen romahduksen, laitettiin pikavauhtia vielä käyntiin: ensitöikseen tämä hallitus lopetti sen tuen. Nyt kolmen vuoden päästä näissä suunnitelmissa se on nostettu sinne, mutta jos me kolme vuottakin oltaisiin toimittu sen mukaisesti, niin oltaisiin huomattavasti pidemmällä, samoin kuin näissä muissa maankäyttösektorin vahvistamiskeinoissa, jotka ovat tyystin jääneet tältä hallitukselta tekemättä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-12-17T17:47:19,2025-12-17T17:53:24,Käsitelty,1.1 2025_131_533,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään, ja niitä jatketaan myöhemmin tässä istunnossa.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_131_534,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä yleiskeskustelua maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta 30. Keskustelu jatkuu. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_131_535,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Vesa,Kallio,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Vielä tähän iltaan puheenvuoro tähän maa- ja metsätalousministeriöön liittyen. Siellä käytiin laajasti keskustelua, ja tässä joitain niihinkin liittyviä kohtia. Syksyllä oli Maaseudun Tulevaisuudessa otsikko ”Hanhet ja pedot uhkaavat lopettaa karjatilat itärajalta”. Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriöhän ovat käsitelleet tätä valkoposkihanhiongelmaa jo yli kaksi vuotta, ellei kauemminkin — edellisilläkin hallituskausilla — mutta tuloksia ei ole syntynyt. Vaikuttaa vahvasti siltä, että näiden kahden ministeriön välillä ei ilman vahvaa poliittista ohjausta sitä ratkaisua tule koskaan syntymäänkään. Aika kuluu, ja keväällä ja ensi kesänä todennäköisesti ongelma on entistä pahempi. Tämä ei ole enää semmoinen toivotaan, toivotaan ‑asia, vaan ihan oikeasti siihen täytyy löytyä ratkaisu. Arvoisa puhemies! Marraskuussa kyselytunnilla ministeri Essayah totesi ja kertoi hallituksen saavutuksista ja hieman jälleen moitti edellisiä hallituksia. Tänään keskusteluhan täällä salissa on ollut paljon mielekkäämpää siltä osin, että ei ole samaan menty kummankaan puolin. Sieltä kuitenkin siteeraus hänen sanomanaan: ”Tällä hallituskaudella me olemme nähneet tämän käänteen tapahtuvan. Eli meillähän oli tavoitteena 250 sukupolvenvaihdosta, ja meidän yllätykseksi tehtiin lähestulkoon 300 sukupolvenvaihdosta, eli nuoret ovat löytäneet maatalouden uudelleen, kun hallitus on antanut politiikallaan uskoa siihen maatalouden tulevaisuuteen. Tänä vuonna todennäköisesti 350, eli koko ajan nousee näitten sukupolvenvaihdosten määrä.” Pyysin eduskunnan tietopalvelusta tilaston nuoren viljelijän aloitustukea saaneista viimeisen kymmenen vuoden ajalta, ja se antaa laajemman kuvan tilanteesta. Aloitustukia maksettiin eniten vuonna 2018, yhteensä 450 kappaletta. Vuonna 2019 lukumäärä oli vajaat 300, vuosina 2019 ja 2020 noin 240, 2022 noin 200, 2023 230 kappaletta, viime vuonna 290 ja tänä vuonna noin 240 tähän mennessä. Vuosina 2016 ja 2017 oltiin yli 300 kappaleessa vuotta kohti. Huomioiden sukupolvenvaihdosten käyttöön käytettävän ajan ei ole nähtävissä, että tämän hallituksen toimet olisivat vielä ainakaan vaikuttaneet sukupolvenvaihdosten määrään. Niitä on tehty ja tehdään liian vähän. Trendinomaisesti ne ovat olleet laskussa. Mikäli tarkastellaan nuoren viljelijän tukeen käytettyjä euromääräisiä summia, tilanne on vielä selvempi: on tultu reilusti alas sieltä huippuvuodesta 2018. Suomalaiset maatalousyrittäjät ja kuluttajat ansaitsevat parempaa poliittista kulttuuria. On turha kiistellä siitä, kuka on parempi maatalouden asioiden hoitaja, tai oikeastaan minkään asian hoitaja täällä. Jokainen hallitus taistelee samojen elintarvikemarkkinoiden ongelmien kanssa. Meidän poliitikkojen riidellessä keskenään ainoa voittaja hallituskaudesta toiseen on kauppa. Maatalouden kannattavuus paranee ainoastaan toimijoiden avoimella ja rakentavalla yhteistyöllä, niin eduskunnassa kuin markkinoilla. Tämä ei toteudu tällä hetkellä kummassakaan. Arvoisa puhemies! Eduskunnassa käytiin marraskuussa myös toinen keskustelu maataloudesta. Täällä aika harvoin päästään siitä puhumaan, koska hallitukselta on tullut varsin vähän esityksiä. Nytkin meitä on täällä... no nyt meitä on jo neljä, niin että tämä määrähän tuplaantui jo viimeisen parin minuutin aikana. Nyt tämä keskustelu oli mahdollista silloin, kun listalla oli keskustelualoite ruoantuotannon tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta — erittäin tärkeä aihe, mutta omat odotukset eivät nyt kovin korkealla olleet aiempien kokemusten perusteella. Tänään on paljon parempi mieli ollut tämän päivän keskustelun jälkeen. Ei tällainen keskustelualoite tietysti velvoita hallitusta ryhtymään mihinkään, ja hieman käsikirjoituksen makua siinä olikin silloin — tai ehkä tämmöinen arvio johtuu minusta — eikä ministeri vastannut silloin kaikkiin hänelle esitettyihin kysymyksiin, mutta tänään vastauksia saatiin paremmin. Ehkä kysymykset olivat myös parempia ja niihin oli helpompi vastata. Positiivista oli, että paria poikkeusta ja pientä välihuutelua lukuun ottamatta silloin katsottiin tulevaan eikä niinkään menneeseen. Vuosikymmenten aikana kuultuja fraaseja tosin sitten kuultiin senkin edestä. Maatalous on tärkeää, sitä on harjoitettava koko maassa, kotimainen ruoka on parasta, ja se on huoltovarmuuden perusta — näitä itsestäänselvyyksiä on kuultu päivästä toiseen. Totta joka sana, ja voin ne itsekin allekirjoittaa. Olen itse varmaan satoja tai tuhansia kertoja viimeisen 30 vuoden aikana näitä hokenut. Maatalouden keskeinen ongelma on kannattavuus, ja kannattavuus paranee vain markkinoiden kautta. Se ei parane tukipolitiikan kautta, se ei parane sillä, kun SDP on nyt fiksoitunut tähän Luken löytämään 80 miljoonaan — he aikovat ilmeisesti sillä ratsastaa seuraaviin vaaleihin. Mutta mikäli markkinoiden toiminta ei muutu reilummaksi eikä ruoantuottaja, maatalousyrittäjä, saa parempaa hintaa tuottamistaan tuotteista, niin ei ole tulevaisuutta, mihinkä mennä. [Puhemies koputtaa] Viimeinen kappale: Ruoasta, maataloudesta ja huoltovarmuudesta on helppo puhua mukavia, ja sen puolesta on kunniakasta pöyristyä. Lopulta vain teot ratkaisevat, [Puhemies koputtaa] ja siinä meillä kaikilla on peiliin katsomisen paikka. Pelkillä fraaseilla ei maatalouden kannattavuus parane. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Vesa Kallio,1518,2025-12-17T19:12:39,2025-12-17T19:18:09,Hyväksytty,1.1 2025_131_536,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Strandman poissa, edustaja Rantanen, Piritta, poissa, edustaja Lahdenperä poissa, edustaja Hoskonen poissa, edustaja Kalmari poissa, edustaja Mehtälä poissa, edustaja Seppänen poissa. — Edustaja Vikman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_131_537,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Vakavasta taloustilanteesta huolimatta tämä hallitus panostaa suomalaiseen ruoantuotantoon ja huoltovarmuuteen. Ruokaa tuottavasta maataloudesta ei tulla leikkaamaan ensi vuonna. Tukileikkauksia ei myöskään kohdisteta maatalouden energiaverotukiin. Tämä on helpotus kohonneiden kustannusten kanssa painiville tuottajille. Helpotusta tuovat myös ruoan ja esimerkiksi rehun arvonlisäveroon tehtävät alennukset. Hallituksen kevään 2025 kehysneuvotteluiden mukaisesti ministeriön hallinnonalan kasvupaketista rahoitetaan myös ravinteiden kierrätyksen ja lannoitteiden huoltovarmuuden tiekartan valmistelu. Tavoitteenamme on löytää keinoja saavuttaa lannoiteomavaraisuus keskipitkällä aikavälillä. Hyvää on myös se, että hallitus vahvistaa alkutuottajan asemaa ja elintarvikeketjun tasapainoa päivittämällä elintarvikemarkkinalainsäädäntöä. Keskiössä on erityisesti elintarvikemarkkinavaltuutetun tiedonsaantioikeuden parantaminen.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2025-12-17T19:18:35,2025-12-17T19:19:56,Käsitelty,1.1 2025_131_538,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_539,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalouspolitiikan käsittely lähestyy loppuaan, ja ehkä viime vuonna tätä ei tapahtunut, niin että nyt on aika jälleen palata perinteiden pariin. Tiedän, että jotkut tätä seuraavat tuolta kotoa tai työhuoneistaan, ja vaikka tämä sali on tyhjä [Vesa Kallio: Eihän tämä tyhjä ole!] — lähestulkoon tyhjä, pahoittelut kollegoille, jotka ovat täällä, heitä on kolme — niin haluan muistuttaa, että kuitenkin on yksi joukko, josta ei ole puhuttu tämän pääluokan yhteydessä, ja sehän on tietenkin kutut. Pirkanmaalaisena kansanedustajana haluan tällä puheella jälleen kunnioittaa jo edesmenneen Timo Roosin vuonna 83 aloittamaa perinnettä pitää esillä kuttujen asiaa. Tosin pitkäaikainen puhemies, keskustan Mikko Pesälä totesi aikoinaan, ettei kutusta ole kiinnostunut muu kuin pukki. Arvoisa puhemies! Monenlaista kuttua, vuohta ja pukkia on tämänkin salin puheissa vuosien varrella vilahtanut. Ei ole mikään ihme, sillä onhan tämä jalo eläin ilostuttanut ihmiskuntaa jo tuhansia vuosia ja jo yli 40 vuotta Suomen eduskuntaa perinteisen kuttupuheen muodossa. Hyvät kollegat, haluan aloittaa kertomalla teille Seposta. Ehkäpä teistä joku on tutustunut Seppo-vuoheen. Somevuohi Seppo on tullut suuren kansan tietoisuuteen videoillaan, joissa hän on milloin keittiön pöydällä, katolla tai kasvimaan varkaana. Hän on itsepäinen pukki, joka ei kuuntele ohjeita. Joillekin saattaa kuulostaa tutulta. Mutta Sepon sekoilu postataan tietenkin nykypäivänä nettiin. Moni vuohi varmaan pohtinee, ettei someen kannattaisi kaikkea laittaa. Uskon, että Sepon parempi puolisko ja äitikin varmasti näin ajattelevat — on parempi, ettei ole kili verkossa. Arvoisa puhemies! Monelle pukin kannattajalle vuosi on ollut raskas. Suomen tunnetuin pukki Teemu päätti maajoukkueuransa marraskuussa. Hänen johdollaanhan Suomi taisteli aikoinaan myös EM-kisoihin, ja pukkihuuma valtasi Suomen. Sen seurauksena levisi myös kuttuhuuma, kun vuohien määrä Suomessa kasvoi. Valitettavasti kävi kuten Suomen menestykselle, ja huuma hyytyi. Vuohien määrä Suomessa on jyrkässä laskussa. Arvoisa puhemies! Katselin tuossa tilastoja, ja näyttää siltä, että vuohien määrä korreloi valtion velkaantumisen kanssa. Kun vuohien määrä on noussut, valtion velka suhteessa bkt:hen on laskenut. Nyt kuttujen määrä on rajussa laskussa, ja valtion velka sen kuin kasvaa. Vetoan maan hallitukseen: nyt tarvitaan kuttujen hallitusta. Muualla maailmassa vuohi on varallisuuden mittari — mitä enemmän vuohia, sitä enemmän rahaa. Mutta me tiedämme, että kutusta on moneksi. Maailma ympärillä palaa, ja tähän hätään ovat tänä vuonna rientäneet niin kutut kuin pukit: 300 vuohta tepasteli Espanjan Kataloniassa. Ne ahmivat kuivaa pensaikkoa metsän reunoilta ennalta ehkäistäkseen metsäpalojen leviämistä. Kyseessä on EU:n rahoittama pilottihanke, joka ehkäisee maastopaloja. Kuttu on siis vastaus myös ilmastotyöhön, ja mikä parasta, EU maksaa. New Yorkissa vuohet ovat tänä vuonna päässeet töihin osavaltion palkkalistoille. Ne hävittävät haitallisia kasveja ja samalla lannoittavat. Arvoisat kollegat, tiedättekö, mikä yhdistää Gävlen olkipukkia ja Suomen hallitusta? Molemmat nousevat vuosittain otsikoihin tulipaloista johtuen. Säännöllisesti pyromaanit tuikkaavat tuleen niin pukin Ruotsissa kuin Suomen maineen maailmalla. Ruotsissa homma saatiin hallintaan, kun olkipukin suojaksi asetettiin valvontakameroita ja korkea aita. Yleensähän Suomessa kookkain ja kokenein pukki on johtanut laumaansa, ja kurittomat kilit eivät ole hyppineet silmille. Paljon on kiinni pukista. Johtaja voi vaihtua, jos joku toinen osoittautuu vahvemmaksi. Joskus vahvempi naaras ottaa johtopaikan ja määrää kulkusuunnan. Arvoisa puhemies! Kun some-Seppo sekoilee, seuraajat tykkäävät. Sepon omistajan, pehtoori Aaltosen mukaan ihmiset kaipaavat ankeiden uutisten keskelle positiivisia asioita ja niiden tarjoamisessa eläimet ovat hyviä. ”Eläimet tekevät kaikki asiat tosissaan, ne eivät pyri hauskuuttamaan, ja se taas naurattaa ihmisiä”, Aaltonen toteaa. Joten, arvoisa puhemies ja hyvät kollegat, antaa some-Sepon sekoilla ja antaa kuttujen ja pukkien elää lajityypillistä elämää, ja eletään me täällä ihmisiksi. Sitä meiltäkin odotetaan. Arvoisa puhemies! Haluan kiittää edustajakollegoita, puhemiehistöä, virkakuntaa ja koko eduskunnan väkeä kuluneesta vuodesta ja toivottaa rauhallista joulua. Tulkoon pukki kaikkien kotiin. ", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+2.5.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2025-12-17T19:19:58,2025-12-17T19:25:25,Käsitelty,1.1 2025_131_540,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtakunnallisesta osaamistietovarannosta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 133/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 12/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Lahdenperä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_131_541,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtakunnallisesta osaamistietovarannosta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 133/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 12/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Valtakunnallinen osaamistietovaranto kokoaa koulutuksen, tutkintojen ja osaamisen tiedot yhteen. Se helpottaa yksilön omaa osaamisen hallintaa, parantaa viranomaisten tiedonkulkua ja tukee koulutuspolitiikan päätöksentekoa. Sivistysvaliokunta mietinnössään on aivan oikein korostanut myös tietosuojan ja tietoturvan merkitystä. Kun kyse on ihmisten koulutuksesta ja osaamisesta, luottamus on kaiken edellytys. On hyvä, että tietojen käyttö rajataan selkeästi ja että yksilöllä säilyy oikeus omiin tietoihinsa. Tämä uudistus tukee myös jatkuvaa oppimista ja työelämän tarpeita. Kun osaaminen näkyy paremmin, sitä voidaan tunnistaa ja hyödyntää tehokkaammin. Samalla vähennetään päällekkäistä hallinnollista työtä, joka on tähän asti vienyt aikaa varsinaiselta opetukselta ja ohjaukselta. Osaaminen on Suomen tärkein pääoma, ja nyt tämän järjestelmän avulla pysymme kartalla siitä, mitä osaamista maassamme on ja mitä tarvitaan lisää. Näemme, kohtaavatko kysyntä ja tarjonta maamme eri osissa. Tämä esitys luo paremmat edellytykset järkevälle, tietoon perustuvalle koulutuspolitiikalle. Siksi kannatan valiokunnan mietintöä ja hallituksen esityksen hyväksymistä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+3.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-12-17T17:53:45,2025-12-17T17:55:09,Käsitelty,1.1 2025_131_542,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtakunnallisesta osaamistietovarannosta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 133/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 12/2025 vp,Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_543,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtakunnallisesta osaamistietovarannosta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 133/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö SiVM 12/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä esitys on tärkeä askel kohti tulevaisuuden koulutus- ja työelämäpolitiikkaa. Sen tavoitteena on perustaa valtakunnallinen osaamistietovaranto, jonka pohjalta rakennettaisiin osaamispolkupalvelu, joka kokoaa yhteen tietoa koulutuksesta, osaamisesta ja työelämän tarpeista. Tarkoituksena on tukea kansalaisten mahdollisuuksia kehittää osaamistaan, suunnitella opinto- ja urapolkujaan sekä vastata koko yhteiskunnan osaajatarpeisiin. Tiedämme hyvin, että etenkin nuoruudessa tulevaisuuden suunnittelun ja toiveikkuuden tukeminen on tärkeää myös mielenterveydelle ja turvalliselle aikuistumiselle. Samalla esitys edistää hallituksen tavoitetta hyödyntää digitalisaatiota tehokkaammin julkisessa hallinnossa, mikä parantaa koulutusjärjestelmän tiedonhallintaa. Kannatan esitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-17T17:55:10,2025-12-17T17:56:24,Käsitelty,1.1 2025_131_544,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi eduskunnan turvatoimista>>>Lakialoite LA 22/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 86/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 30/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteesta. — Nyt edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_131_545,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi eduskunnan turvatoimista>>>Lakialoite LA 22/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 86/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 30/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! On tullut aika päivittää eduskunnan turvatoimista annettua lainsäädäntöä. Nykyinen laki on vuodelta 2008, ja olemme varmasti kaikki yhtä mieltä siitä, että sen säätämisen jälkeen turvallisuusympäristömme on muuttunut huomattavasti, jopa ratkaisevasti. Teknologian huima kehitys, uudet uhkat sekä jopa valitettavan tarpeellisiksi tunnistetut henkilönsuojaustehtävät tekevät välttämättömäksi sen, että myös eduskunta huolehtii turvallisuudestaan ja on valppaana ja ajan tasalla. Nyt tämä aiemmin syksyllä keskusteltu lakialoite on palannut käsittelyymme. Valiokunnassa ja hallintovaliokunnassa esitykseen on tehty pieniä mutta tarpeellisia tarkennuksia ja kokonaisuutta selkeyttäviä muotoiluja. Arvoisa puhemies! Haluan korostaa, että eduskunta on paikka, jossa kansakunnan keskeisimmät päätökset tehdään. Tämä asettaa meille aivan erityisen vastuun varmistaa, että täällä työskentelevät kansanedustajat, virkamiehet, toimittajat ja vierailijat voivat olla turvassa, jokainen heistä. Ajantasainen turvallisuus ei synny itsestään. Se syntyy pysähtymällä juuri näiden kysymysten ääreen, joista tänään keskustelemme. Meillä on oltava ajantasaiset säädökset siitä, miten turvallisuus eduskunnassa voidaan taata, millaista voimankäyttöä ja keneltä voimme tässä talossa sallia sekä miten kohtaamme muuttuneen turvallisuusympäristön uudet uhkat, kuten viime aikoina Eurooppaa koetelleet miehittämättömät ilma-alukset. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+6.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-17T17:58:22,2025-12-17T18:00:29,Käsitelty,1.1 2025_131_546,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi eduskunnan turvatoimista>>>Lakialoite LA 22/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 86/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 30/2025 vp,Edustaja Vornanen., ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_547,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Timo,Vornanen,Kansanedustaja,TV,Lakialoite laiksi eduskunnan turvatoimista>>>Lakialoite LA 22/2025 vp>>>Toimenpidealoite TPA 86/2024 vp>>>Valiokunnan mietintö HaVM 30/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on siis lakialoite eduskunnan turvatoimista. Yksikin edustaja voi vaikuttaa, siitä tämä lakialoite on oiva esimerkki. Jätin eduskuntaan tämän lain uudistamista esittävän toimenpidealoitteen vuosi sitten joulukuussa 2024, toimenpidealoite 86/2024. Tekemäni toimenpidealoite liittyy olennaisella tavalla tähän nyt käsittelyssämme olevaan lain uudistamiseen. Nyt vuotta myöhemmin me olemme tässä tilanteessa, käsittelemme tätä lakialoitetta eduskunnan täysistunnossa. Olen kiitollinen tämän eduskunnan ja kansanedustajien turvallisuudelle tärkeän asian, turvallisuudelle olennaisen lakiuudistuksen nopeasta etenemisestä. Tällä hetkellä voimassa oleva laki turvatoimista eduskunnassa on vuodelta 2008, ja se on monin paikoin toimivallaltaan vanhentunut ja puutteellinen. Tässä ajassa elettäessä, tässä Suomen ja Euroopan turvallisuustilanteessa elettäessä eduskunnan turvallisuuteen ja turvatoimiin liittyvän lainsäädännön on oltava ajan tasalla ja toimivaltansa osalta riittävän kattava. On huomattava ja toiminnassa aina muistettava se, että virkamiesten toimivallan täytyy pohjautua lakiin, ja kun puhumme eduskunnan turvallisuudesta ja mahdollisista turvaamistoimenpiteistä, niin sitä suuremmalla syyllä virkamiesten ja eduskunnan turvallisuushenkilöstön toimivallan täytyy perustua ajantasaiseen lainsäädäntöön. Ajan tasalla oleva lainsäädäntö on turvallisuustyötä suorittavien virkamiesten edun ja oikeusturvan mukaista. Heillä täytyy olla työtä suorittaessaan riittävä lainsäädännön antama tuki ja toimivalta, selkänoja. On hienoa, että tätä lakia on ryhdytty uudistamaan kiireellisellä aikataululla ja ripeästi. Valitettavasti joudun nyt tässä yhteydessä toteamaan, että tämä uusi laki on jo voimaan tullessaan osittain torso, puutteellinen. Laissa on oleellisia puutteita eduskunnan turvallisuushenkilöstön toimivallan ja työssä käytettävän kaluston osalta. Otin näihin asioihin kantaa tämän lain valmistelun yhteydessä eduskunnalle antamassani lausunnossa. Koska kyse on eduskunnan turvallisuudesta, niin en nyt käsittele tämän enempää tätä asiaa. Haluan tuoda julki pettymykseni siihen, että laki jää tietyin osin toimivaltasäännösten osalta vajaaksi. Joka tapauksessa olen hyvilläni siitä, että tämä lakiuudistus on edennyt ripeällä tahdilla ja vanhaa, vuonna 2008 voimaan tullutta lakia uudistetaan vastaamaan paremmin tämän ajan vaatimuksia. Haluan tässä yhteydessä esittää lämpimät kiitokseni eduskunnan virkamiehille, hallintovaliokunnalle ja kaikille jo tässä vaiheessa tämän lain uudistamisen myötä vaikuttaneille tahoille. Arvoisa puhemies! Tämä asia on meille kaikille yhteinen, ja toivon tämän lain nopeaa voimaantuloa. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+6.aspx,fi,Timo Vornanen,1522,2025-12-17T18:00:32,2025-12-17T18:04:46,Käsitelty,1.1 2025_131_548,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 14/2025 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Edustaja Eerola on poissa. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_131_549,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 14/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Kun puhumme vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain muutoksista, puhumme pohjimmiltaan Suomen sisäisestä turvallisuudesta, siitä, että tässä maassa valta ei ole rikollisilla vaan oikeusvaltiolla. Tällä esityksellä halutaan vahvistaa rakenteita, joilla estämme rikollisten vaikutusvallan ulottumisen vankiloista yhteiskuntaan ja varmistamme, että vankilat ovat paikkoja, joissa rikollisuus ei jatku vaan joissa sen katkaiseminen mahdollistuu. Arvoisa puhemies! Avolaitoksen sijoittamisen perusteiden täsmentäminen on välttämätöntä, sillä avolaitos on luottamuksen varaan rakennettu osa järjestelmää. Jotta avolaitos pysyy turvallisena paikkana, on oikein arvioida entistä tarkemmin vangin rikollisuuden laatua, vaarallisuutta ja riskiä jatkaa rikollista toimintaa. Tämä ei ole ketään syrjivää kategorisointia, sillä valiokunta on aivan oikein korostanut tapauskohtaista harkintaa. Myös varmuusosastoihin liittyvän sääntelyn päivittäminen vastaamaan nykypäivän rikollisuuden muotoja, kuten jengien johtamista, painostusta ja huumekauppaa vankilan sisältä, on turvallisemman arjen puolesta tehtäviä linjauksia. Varmuusosasto on turvaamistoimi, ei rangaistus. Kannatan tätä esitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+7.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-17T18:05:30,2025-12-17T18:07:28,Käsitelty,1.1 2025_131_550,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 14/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_131_551,131/2025,2025-12-17,10.00,19.25,Merja,Rasinkangas,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys HE 53/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö LaVM 14/2025 vp","Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain muuttamisesta tähtää oikeusjärjestelmän tehostamiseen, oikeudenmukaisuuteen ja vankilaturvallisuuden parantamiseen. Avolaitoksista tehdään vuosittain reilut 500 siirtoa suljettuihin vankiloihin ehtojen rikkomisen vuoksi. Avolaitossijoituksen edellytyksiä tarkennetaan niin, että rikoksen laatu ja vangin vaarallisuus painavat aiempaa enemmän, jotta rikosten jatkamisen riski ja turvallisuusuhkat voidaan ehkäistä. Varmuusosastojen sääntelyä uudistetaan. Ne määritellään jatkossa järjestyssäännöissä, ja ne toimivat turvaamistoimina korkean riskin vangeille. Valvonta on tiukkaa, vaaralliset esineet poistettu ja omien vaatteiden käyttö kielletty jengisymboliikan ehkäisemiseksi. Tavoitteena on estää rikollisuuden jatkaminen ja puuttua järjestäytyneeseen rikollisuuteen jo varhain. Tutkintavangit voidaan jatkossa sijoittaa varmuusosastolle, mikä mahdollistaa nopeamman puuttumisen, jos he vaarantavat turvallisuutta tai jatkavat rikollista toimintaa. Viestinnän valvontaa tehostetaan. Puhelujen kuuntelupäätökset tehdään kahdeksi viikoksi, ja tapaamiskeskusteluja voidaan kuunnella ja tallentaa. Avolaitossijoitus harkitaan jatkossakin tapauskohtaisesti, ja siinä tulee olla tarvittavan tiukka. Arvoisa puhemies! Tavoitteena on kokonaisuutena vahvistaa vankilaturvallisuutta ja vaikeuttaa rikollista toimintaa vankilasta käsin. Kiitos oikeusministeri Leena Merelle tämän hyvän esityksen edistämisestä. — Kiitos. ", ,Hyväksytty,3.4,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2025+7.aspx,fi,Merja Rasinkangas,911826,2025-12-17T18:07:32,2025-12-17T18:09:20,Käsitelty,1.1 2025_132_1,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp. Asian käsittely keskeytettiin 17.12.2025 pidetyssä täysistunnossa., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_132_2,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Esitellään valtiovarainministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 28. Pääluokan yleiskeskustelua jatketaan tässä vaiheessa enintään kello 11.30 asti. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_132_3,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Esittelen asiaa kunta- ja hyvinvointijaoston osalta: Hyvinvointialueiden yleiskatteinen rahoitus on ensi vuonna noin 27,1 miljardia euroa, mikä on noin 0,9 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 25. Kasvu selittyy pitkälti hyvinvointialueindeksin mukaisella korotuksella. Rahoitusta lisää myös palvelutarpeen kasvu, ja sitä vähentävät jälkikäteistarkistus, siirtymätasaukset sekä tehtävämuutokset. Valiokunta toteaa, että hyvinvointialueiden rahoitus on noin 30 prosenttia valtion talousarviosta. Kokonaisuudella on keskeinen merkitys julkisessa taloudessa. Kustannusten kasvun hillintä ja sotepalveluiden tuottavuuden kehitys ovat avainasemassa julkisen talouden vakauttamisessa. Valiokunnan mietinnössä tarkastellaan hyvinvointialueiden talouden eriytymistä ja todetaan huoli tästä kehityksestä sekä siitä, kuinka se vaikuttaa palveluiden yhdenvertaiseen järjestämiseen. Osalla alueista talouden tilannekuva on hyvin haastava, mutta osin on havaittavissa myös positiivista, oikeansuuntaista kehitystä. Saadun tiedon mukaan alueet muun muassa suoriutuvat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä mainettaan paremmin: henkilöstön saatavuus on parantunut, digitaalinen asiointi on kehittynyt, ja hoidon jatkuvuuteen panostetaan. Valiokunta pitää 40 miljoonan euron määräaikaista panostusta omalääkärimallien kehittämishankkeisiin erittäin tärkeänä. Koko maan tasolla hyvinvointialueet ovat kääntymässä ylijäämäisiksi, ja osa alueista pystyy kattamaan kertyneet alijäämät vuoden 26 loppuun mennessä. Hallitus ei ole antanut budjettirajoitteen muodostua pehmeäksi, mutta samalla se on tukenut hyvinvointialueiden onnistumista talouden hallinnassa muun muassa toimintaa tukevilla ja henkilöstötilannetta helpottavilla tehtävälainsäädännön muutoksilla, lisäämällä rahoitusjärjestelmän kannustimia, vahvistamalla hyvinvointialueiden ohjausta sekä tukemalla tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Valtiovarainministeriö antoi viime viikolla eduskunnalle lakiesityksen, jonka myötä hyvinvointialueet voisivat saada tietyillä edellytyksillä lisäaikaa alijäämien kattamiseen. Valiokunta pitää hyvänä sitä, että kattamisaikataulua joustavoitetaan. Tämä tukee tarkoituksenmukaista pitkäjänteistä sopeuttamista ja hälventää monen alueen kokemaa lakisääteisten vaatimusten ristiriitaa. Kuitenkaan osalle alueista alijäämän kattamisen aikataulun joustavoittaminen ei ole ratkaisu. Olennaista on, että jokainen alue tekee parhaansa taloutensa sopeuttamiseksi perustuslain turvaamia palveluita vaarantamatta. Valiokunnan mietinnössä käsitellään myös hyvinvointialueiden rahoitusmallin toimintaa sekä tarvekertoimien laskentaan liittyvien diagnoositiedon keruun ja laadunvarmistuksen haasteita. Valiokunta pitää hallituksen toimia rahoitusmallin vakauttamiseksi ja diagnoositietojen laadun varmistamiseksi tarpeellisina ja yhtyy myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnossa esitettyyn näkemykseen siitä, että on välttämätöntä analysoida aluekohtaisesti rahoituksen eriytymisen syyt ja seuraukset sekä arvioida, miten tarveperustaista rahoitusta tulee kokonaisuudessaan kehittää luotettavaksi ja oikeudenmukaiseksi. Hallituksen tavoitteena on parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän sekä palvelujen vaikuttavuutta ja ottaa käyttöön yhdenmukaisesti arvioituja, vaikuttavia ja kustannusvaikuttaviksi todettuja menetelmiä. Vaikuttavuuden kehittämiseen on käytössä vuosittain kahdeksan miljoonaa euroa. Valiokunta pitää tärkeänä, että sotepalveluiden vaikuttavuuden arviointiin panostetaan. Keskeistä on tietopohjan kehittäminen mutta myös tiedon analysointi ja hyödyntäminen sekä vaikuttavien käytäntöjen levittäminen. Arvoisa puhemies! Kerron samalla myös kuntien tukemisesta. Kuntien vuoden 26 valtionapuihin osoitetaan vajaa 5,9 miljardia euroa, mistä laskennalliset valtionosuudet ovat vajaa 4,9 miljardia euroa. Valtionavut kasvavat noin kolme prosenttia vuodesta 25. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksissa on huomioitu lisäyksinä kustannustenjaon tarkistus sekä indeksikorotus mutta myös vähennyksiä, kuten yhden prosenttiyksikön indeksikorotusta vastaava 32 miljoonan euron vähennys ja 75 miljoonan euron pysyvä säästö. Tehtävämuutokset lisäävät peruspalvelujen valtionosuutta 68 miljoonalla eurolla. Suurelta osin muutos aiheutuu elokuussa 25 voimaan tulleesta oppimisen tuen ja perusopetuksen vuosiviikkotuntimäärän muutoksista. Hallituksen toimenpiteiden yhteisvaikutus heikentää kuntataloutta vuonna 26 noin 170 miljoonalla eurolla vuoteen 25 verrattuna. Kun tarkastellaan päätösperäisten toimenpiteiden vaikutuksia koko vaalikauden ajalta, on vuoden 26 nettovaikutus kuitenkin kuntataloutta vahvistava. Työttömyyden merkittävä kasvu on kuitenkin aiheuttanut sen, että työllisyysalueiden asiakasmäärät, kuntien rahoittamat työttömyysturvamenot ja niin sanotut sakkomaksut ovat lisääntyneet voimakkaammin kuin TE-palvelu- ja työttömyysturvauudistuksen valmisteluvaiheessa arvioitiin. Vuosina 25—26 kuntatalous on näiden osalta alirahoitettu. Myös kotitalouksien toimeentulotuen tarve on kasvanut, mikä näkyy kuntien valtionosuuksissa viiveellä. Valiokunta on huolestunut kuntatalouteen kohdistuvista säästöistä. Kun myös suhdanne- ja työttömyystilanne on heikko ja verotulokehitys vaimea, on olemassa riski, että sopeutustoimet tulevat heijastumaan myös opetus- ja sivistystoimen sekä työllisyyden hoidon tehtäviin. Kuntatalouden tila on heikentynyt, ja sen arvioidaan heikkenevän edelleen. Väestönmuutos ja kuntatalouden eriytymiskehitys luo uhkan palveluiden eriarvoistumisesta ja haastaa kuntien kykyä suoriutua niille annetuista lakisääteisistä tehtävistä. Kuntien tehtäviä, kuntarakennetta ja palvelulupausta tulee tarkastella. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä ei vastaa täysin kuntien tehtäviä ja rahoitustarvetta. Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että järjestelmä saadaan uudistettua mahdollisimman nopeasti vastaamaan paremmin nykyistä tilannekuvaa. Haluan kiittää valiokunnan jäseniä ja myös ministereitä hyvästä yhteistyöstä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-12-18T10:01:22,2025-12-18T10:07:34,Hyväksytty,1.1 2025_132_4,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Ronkainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_5,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Esittelen pääluokkaa 28 koskevan budjettimietinnön Tullin osalta, joka kuuluu hallinto- ja turvallisuusjaostolle: Tullin toimintamenoihin esitetään ensi vuodelle noin 201 miljoonaa euroa, mikä on noin miljoona euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Määrärahat vähenevät pääosin toimintamenosäästöjen sekä eräiden määräaikaisten rahoitusten päättymisen vuoksi. Toimintamenot: Tulli vastaa keskeisistä tehtävistä sisäisen turvallisuuden, huoltovarmuuden ja ulkoisen kaupan valvonnan turvaamisessa. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Tullin tehtäväkenttä on viime vuosina laajentunut merkittävästi muun muassa pakotevalvonnan, verkkokaupan kasvun ja satamaturvallisuuden vaatimusten myötä. Valiokunta on huolissaan rahoituksen riittävyydestä erityisesti satamaturvallisuuden ja vakavan sekä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan näkökulmasta. Tullilla on keskeinen rooli PTR-yhteistyössä poliisin ja Rajavartiolaitoksen rinnalla, ja sen toimintaedellytysten turvaaminen on välttämätöntä kokonaisturvallisuuden kannalta. Valiokunta toteaa, että Tullia ei kaikilta osin rinnastettu muihin turvallisuusviranomaisiin valtionhallinnon säästölinjauksia tehtäessä, vaikka hallitusohjelmassa ja sisäisen turvallisuuden selonteossa näin on linjattu. Hallituksen tulee seurata Tullin määrärahojen riittävyyttä ja tarvittaessa palata asiaan lisätalousarviossa. Arvoisa puhemies! Pääluokassa 28 Tullin osalta korostuu sisäisen turvallisuuden vahvistaminen, huoltovarmuuden turvaaminen sekä tehokas rajat ylittävän rikollisuuden torjunta. Valiokunta pitää tärkeänä, että Tullin keskeiset tehtävät voidaan hoitaa tehokkaasti myös muuttuvassa turvallisuusympäristössä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-12-18T10:07:41,2025-12-18T10:09:53,Hyväksytty,1.1 2025_132_6,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_7,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Suomen hyvinvointiyhteiskunnan on seistävä tukevalla maaperällä. Talouden kantokyvystä huolehtiminen on keskeinen osa Suomen turvallisuuden ja Suomen tulevaisuuden rakentamista. Hallituksen talousarvioesitys vuodelle 26 heijastaa hallituksen sitoutumista talouden tasapainottamiseen samalla, kun turvataan kansalaisten hyvinvointi ja palveluiden saatavuus. Kunnat vastaavat esimerkiksi yhdestä yhteiskunnan tärkeimmästä tehtävästä, perusopetuksesta. Vaikeassakin julkisen talouden tilanteessa olemme pitäneet tärkeänä pitää kiinni perusopetuksen vahvistamisesta. Olemme tuoneet kouluihin kännykkäkiellon ja muun muassa uudistaneet oppimisen tukea ja lisänneet perusopetukseen kolme vuosiviikkotuntia. Myös hallituksen budjettiesityksen kasvutoimet, kuten työn ja yritysten verotuksen lasku, tukevat kuntien työtä ja menestystä haastavassa kuntatalouden tilanteessa. Kuntien peruspalveluitten valtionosuus vuodelle 26 on noin 3,55 miljardia euroa. Valtionavut kasvavat noin kolme prosenttia tästä vuodesta. Tämän kasvun taustalla ovat erityisesti indeksikorotus, valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus ja valtionosuustehtävien muutokset. Vaikka valtionosuuksiin tehdään ensi vuoden budjettiesityksessä 75 miljoonan euron säästö, kun tarkastellaan hallituksen päätösperäisten toimien vaikutuksia koko vaalikauden ajalta, nettovaikutus on yhteensä noin 200 miljoonaa euroa kuntataloutta vahvistava vuonna 26. On silti selvää, että tarvitsemme laajaa keskustelua kuntien tulevaisuudesta. Niitä haastavat kohonneet kustannukset sekä demografinen kehitys. Kuntien eriytymiskehitys on jatkunut Suomessa jo pitkään. Jatkossa meidän pitää löytää uudenlaisia rakentavia ratkaisuja kuntien tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseksi. Kunnat eivät soteuudistuksen jälkeen ole mikään jakojäännös, vaan ne ovat merkittävä osa suomalaisen arjen rakentamista ja Suomen kasvun luomista. Siksi olen tällä viikolla järjestänyt eduskuntapuolueille parlamentaarisen keskustelun kuntien tulevaisuudesta — kiitoksia kaikille osallistujille — ja tulen sen pohjalta käynnistämään parlamentaarisen työn kuntien tulevaisuudesta. Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueiden tehtävänä on järjestää ihmisten tärkeät sote‑ ja pelastuspalvelut. Haluamme, että alueet onnistuvat tässä tehtävässään, ja siksi olemme huolehtineet hyvinvointialueitten rahoituksen kasvusta valtiontalouden vaikeasta tilanteesta huolimatta. Ensi vuonna alueiden rahoitus nousee melkein 27,2 miljardiin euroon, ja kasvua on lähes 900 miljoonaa euroa vuoden 25 tasoon verrattuna. Se on jopa neljä miljardia euroa enemmän kuin tämän hallituksen aloittaessa. Kaikkien hyvinvointialueiden rahoitus on kasvanut. Hyvinvointialueitten rahoituksen taso tarkistetaan kahden vuoden viiveellä vastaamaan koko maan tasolla toteutuneita kustannuksia. Vuoden 26 rahoitukseen sisältyy jälkikäteistarkistusta yhteensä noin 1,3 miljardia euroa. Hyvinvointialueitten rahoitusta korottavat erityisesti palvelutarpeen kasvu ja hyvinvointialueindeksi. STM:n pääluokan yhteydessä on käsitelty niitä toimia, joilla osaltaan hillitään menojen kasvua, annetaan välineitä hyvinvointialueille onnistua ja edistetään myöskin henkilöstön riittävyyttä. Arvoisa puhemies! Valtion aluehallinnon puolella ensi vuoden alusta, ihan kahden viikon kuluttua, astuu voimaan merkittävä aluehallinnon uudistus. Se tuo aiempaa sujuvampaa luvitusta, lyhyempiä käsittelyaikoja ja tehokkaampaa ja yhdenmukaisempaa sotepalveluiden valvontaa. Jatkossa lupa‑ ja valvonta-asioita hoitaa useiden viranomaisten sijaan vain yksi virasto, uusi monialainen Lupa‑ ja valvontavirasto, joka toimii 18 paikkakunnalla. Samalla jättimäisessä valtion aluehallinnon uudistuksessa vanhojen ely-keskusten pohjalle rakennetaan kymmenen uutta elinvoimakeskusta. Ne tukevat entistä vahvemmin alueiden kehitystä ja rahoitusta. Lisäksi valtion palveluverkkoa kehitetään kohti yhteisiä Suomi-pisteitä, jotka parantavat käyntiasioinnin saatavuutta ja tukevat digitalisaation lisääntymistä. Kolme ja puoli miljoonaa euroa kohdennetaan kiinteistöjen valmiuden ja varautumisen vahvistamiseen, jotta viranomaisten toiminta voidaan turvata myös häiriö‑ ja poikkeusoloissa. Valtion kiinteistöinvestoinnit kasvavat erityisesti turvasektorilla, ja Senaatti-konsernin investointivaltuudeksi esitetään 1,3 miljardia euroa. Julkinen sektori on viime vuosina rakentanut enemmän kuin todella pitkään aikaan, ja toisin kuin usein käy, osuvat nämä rakennushankkeet nyt myös suhdannepoliittisesti aivan oikeaan aikaan. Digitalisaatio ja tuottavuus ovat myöskin talousarvioesityksen keskiössä. Hallitus edistää edelleen tekoälyn hyödyntämistä sekä ihmislähtöistä digitalisaatiota, joka sujuvoittaa kansalaisten asiointia ja vähentää hallinnon kustannuksia. Keskeisiä hankkeita ovat esimerkiksi paperikirjeistä ensisijaisesti sähköisiin tiedoksiantoihin siirtyminen heille, jotka muutenkin käyttävät digitaalisia palveluita, läheisen kuolemaan liittyvien asioiden hoitamisen yksinkertaistaminen sekä eurooppalaisen digilompakon kehittäminen. Valtionhallinnon tuottavuutta parannetaan esimerkiksi aloitettavalla virastorakenneselvityksellä, ja sillä pyritään vähentämään toimintamenoja noin 25 miljoonalla eurolla vuodesta 27 alkaen, mikä tukee edelleen julkisen talouden tasapainottamista. Arvoisa puhemies! Tämä talousarvioesitys on tasapainoinen kokonaisuus, joka tukee kuntien ja hyvinvointialueiden palveluita, edistää digitalisaatiota ja parantaa valtionhallinnon tehokkuutta. Se vastaa tulevaisuuden haasteisiin samalla, kun turvaa kansalaisten hyvinvoinnin ja palveluiden saatavuuden. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-12-18T10:09:56,2025-12-18T10:15:31,Hyväksytty,1.1 2025_132_8,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia, ministeri. — Edustajat voivat pyytää minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_9,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille hyvästä katsauksesta hyvinvointi- ja kunta-alaan. Hyvinvointialueet ovat päässeet hyvin alkuun työssänsä, ja hallitus on hienosti tukenut hyvinvointialueita. Palvelutarpeiden kasvaessa väestön ikääntyessä myös rahoitusta on lisätty ensi vuonna yhteensä neljä miljardia vuoteen 23 verrattuna. Myöskin erilaisia lakiesityksiä ja tukea on annettu esimerkiksi alijäämän kattamisvelvoitteen pidentämisen muodossa niille alueille, jotka eivät selviydy. On tärkeää jatkossa keskittyä vaikuttaviin palveluihin, tietopohjan laajentamiseen, ja hyvä, että myös laaturekisterit saivat lisää rahoitusta. Niitten kautta voidaan... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu — Anne Kalmari: Anteeksi! Painatteko uudestaan? Minä yritin poistaa puheenvuoron!] Eli näiden vaikuttavien palvelujen, tietojen, faktapohjan perusteella pystytään keskittymään juuri tärkeimpiin palveluihin ja niihin, joista on terveyshyötyä. Uusi Lupa- ja valvontavirasto vähentää päällekkäisyyttä ja vähentää byrokratiaa kansalaisten sujuvissa palveluissa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2025-12-18T10:15:56,2025-12-18T10:17:25,Hyväksytty,1.1 2025_132_10,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_11,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tosiaan hallitus on tehnyt aika paljon hyvää hyvinvointialueille ja kunnille [Vasemmalta: Kaikki loistavasti!] ja pitää sitä myös yllä ja haluaa jatkossakin tehdä. Haluaisin kysyä nyt ihan täältä ministeriltä: Mitenkä näette 5—10 vuoden päähän, miltä kuntien tilanne näyttää? Mitenkä arvioisitte, minkälainen tilanne ja rahatilanne meillä on kunnissa 5—10 vuoden päästä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-12-18T10:17:28,2025-12-18T10:17:50,Hyväksytty,1.1 2025_132_12,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Heinäluoma, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_13,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kyllä tämän talousarvioesityksen jälkeen kunnille uhkaa jäädä luu käteen. Kun hallitus täällä esiintyy koulutuksen puolustajana, niin valitettavasti, kun te leikkaatte pysyvästi 75 miljoonaa euroa kuntien valtionosuuksista, niin mihinköhän luulette, että se leikkaus kunnissa kohdistuu, kun sote on viety sieltä pois? No totta kai, eihän kunnilla ole muuta siellä jäljellä kuin sivistys ja koulutus, joten kyllä tämä leikkaus valtionosuuksiin uhkaa muuttua koulutusleikkaukseksi. Tästä olen kyllä erittäin surullinen: paitsi että kunnilla on erittäin vaikea työllisyystilanne kannettavanaan monissa paikoissa, myös tämä koulutusleikkaus uhkaa heikentää meidän kuntalaisten koulutuspalveluja ja varsinkin siellä perusopetuksen puolella.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2025-12-18T10:17:53,2025-12-18T10:19:03,Hyväksytty,1.1 2025_132_14,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hanna Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_15,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean, että oli kyllä valtava harmi, että valtionosuusuudistus kaatui. Sitä odotettiin kaikissa Suomen kunnissa. Tietenkin vielä pelkoa lisää sitten tämä hankintalain uudistus, mikä on edelleenkin ilmeisesti tulossa. Voin sanoa, että sitäkin odotetaan pelolla monissa kunnissa, varsinkin pienemmissä kunnissa. Olisinkin kysynyt ministeriltä: Mikä tämän hankintalain tilanne nyt on? Oletteko todellakin edelleenkin tuomassa sitä tänne eduskunnan käsittelyyn? Toisena kysymyksenä kysyisin: Mitä aiotte tehdä näiden negatiivisten valtionosuuksien kanssa? Edelleenkinhän Suomessa on kuntia, jotka joutuvat maksamaan siitä hyvästä, että tuottavat kuntalaisille palvelut. Eikö olisi hyvä, että kun tämä valtionosuusuudistus kerran kaatui, niin nämä negatiiviset valtionosuudet saataisiin edes nolliin, niin että kuntien ei tarvitsisi odottaa taas seuraavalle vaalikaudelle asti? Lopuksi haluan myös kyllä kiittää ministeriä siitä, että tämä parlamentaarinen työ on nyt aloitettu. Mehän keskustana teimme myös lausuman tästä. Toivomme, että parlamentaarinen työ alkaisi, ja se todellakin taitaa alkaa, joten kiitos kuuluu tästä myös ministerille.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-12-18T10:19:03,2025-12-18T10:20:14,Hyväksytty,1.1 2025_132_16,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_17,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Haluan myös nostaa huolen kuntien tilanteesta. Kunnat kamppailevat heikon taloustilanteen kanssa, ja tämä heikko suhdannetilanne ja korkeat työttömyysluvut sitä vielä pahentavat. Erityisesti nyt, kun TE-palvelut siirrettiin kunnille ja työllisyystilanne on tämä, niin Kuntaliittohan on arvioinut, että tämä siirto tehtiin 100 miljoonaa euroa aliresursoituna, ja nyt sitten vielä, kun työttömyystilanne on näin paha, tämä uhkaa kumuloitua. Erityisesti kasvukaupunkeihin, missä on paljon maahanmuuttajia, osuvat myös nämä kotoutumiseen kohdennetut leikkaukset. Tilanne on kyllä todella huolestuttava, ja nimenomaan juuri tämä paine sinne koulutus- ja varhaiskasvatuspuolen suuntaan leikkausten osalta on ihan ilmeinen. On todella tärkeätä, että kuntien toimintaedellytykset turvataan, koska siellähän se ihmisten hyvinvoinnin perusta rakennetaan, alkaen juuri näistä koulutuspalveluista mutta myös sitten siitä, että joukkoliikenne toimii, meillä on hyvä, viihtyisä asuinympäristö ja kulttuuripalveluitakin vielä olemassa. Kyllä haluaisin vielä ministeriltä kysyä sitä, miten te turvaatte kuntien mahdollisuudet [Puhemies koputtaa] turvata ihmisille hyvä elämä siellä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2025-12-18T10:20:14,2025-12-18T10:21:29,Hyväksytty,1.1 2025_132_18,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Ledamot Wickström, varsågod.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_19,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies, värderade talman! Kiitos ministerille esittelystä. Ensiksi haluan myöskin omasta puolestani kiittää siitä, että moni hyvinvointialue saa nyt hieman joustoaikaa näitten alijäämien kattamiseksi. Tämä on ollut meille RKP:ssä tärkeää, ja sitä edistetään myöskin hallituksessa, ja pidän tärkeänä, että tätä kautta saataisiin myöskin luottamusta tähän uuteen hyvinvointialuerakenteeseen vahvistettua. Samaan aikaan on hyvä, että tämä parlamentaarinen keskustelu liittyen kuntien tulevaisuuteen on käynnistynyt, mutta kysyisin ehkä ministeriltä sitä, millä tavalla arvioidaan siinä työssä tämä yhteisvaikutus sitten hyvinvointialueisiin. Jos me katsotaan yleistä pohjoismaalaista hallintokehitystä, niin siellä on ruvettu vähentämään eri hallintotasoja, ja sen takia pitäisinkin tärkeänä, että jos lähdetään puhumaan kuntarakenteen tulevaisuudesta, niin pitäisi myöskin huomioida vaikutukset hyvinvointialueisiin. Tässä aiemmassa puheenvuorossa nousivat hyvin esiin esimerkiksi työllisyyspalvelut. Nyt me nähdään, että siihenhän jää pullonkauloja, koska hyvinvointialueet eivät pysty vastaamaan niihin tarpeisiin, mitä kunnilla tällä hetkellä on.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-12-18T10:21:29,2025-12-18T10:22:36,Hyväksytty,1.1 2025_132_20,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Tack, kiitos. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_21,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Herra puhemies! Nyt kun puhumme nimenomaan hyvinvointi- ja kuntataloudesta, niin kerron esimerkin siitä, että täällä Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla voidaan järjestää nimenomaan omaishoitajille sellaisia tilaisuuksia, joissa katsotaan palveluverkko lävitse ja tarjotaan palveluita hyvin yksilöllisesti, mikä on erittäin hienoa. Tähän pitäisikin pyrkiä koko valtakunnassa, mutta omassa maakunnassani Keski-Suomessa emme pysty aina tarjoamaan edes niitä pakollisia vapaapäiviä omaishoitajille, joten tämä on yksi pieni esimerkki siitä, kuinka rahoituksen taso on eriytynyt. Kun mennään sitten vaikka sinne kuntapuolelle, niin tämä aivan sama ilmiö alkaa näkymään myös koulutuksessa ja meidän lastemme koulutustasossa. Juuri eilen saimme uutisia siitä, että koulutus on alkanut eriytymään kuntakohtaisesti, ja kyllä näiden pitäisi olla sellaisia hälytysmerkkejä, joihinka ministerinä ottaisitte myös kantaa. Mitenkä kommentoitte näitä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2025-12-18T10:22:37,2025-12-18T10:23:46,Hyväksytty,1.1 2025_132_22,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_23,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Alkuun todettakoon itsestäänselvyys, jonka varmasti kaikki jaamme: sotejärjestelmän onnistumista ei tietenkään voi mitata pelkästään talouden mittarein vaan ennen kaikkea sillä, miten ihmiset saavat tarvitsemansa avun ja tuen, eli miten palvelut toimivat ja miten ihmisten terveys, hyvinvointi ja turvallisuudentunne kehittyvät. Tästä syystä siinä onkin äärimmäisen tarkkaa politiikan johtamista niin rahoituksen kuin sotepolitiikan sisältöjen osalta, miten parhaiten autamme hyvinvointialueita kehittämään toimintaansa siten, että ihmisten terveys ja hyvinvointi ja turvallisuudentunne todella kehittyvät. Keskusta on tehnyt hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyen esityksen niin sanotusta korjaussarjasta, ja kuulisin nyt mielelläni, ministeri, mitä olette mieltä näistä esityksistämme. Olemme esittäneet paitsi alijäämien kattamisajan pidentämistä myös tällaista eräänlaista velkasaneerausta, eli sitä, että hyvinvointialueet, jotka saavat taloutensa tasapainoon, [Puhemies koputtaa] voisivat saada kertyneet alijäämänsä osittain anteeksi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-12-18T10:23:46,2025-12-18T10:24:59,Hyväksytty,1.1 2025_132_24,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_25,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tämä hyvinvointialueiden tilanne on tietenkin aika vaikea tällä hetkellä. Tämä alijäämien kattamisen pidentämisaika tuli aivan liian myöhään. Hyvinvointialueilla on jo tehty epäoptimaalisia ratkaisuja, jotka johtavat jopa kulujen kasvuun myöhemmin, kun on jouduttu säästämään nopeasti eikä ole ehditty tehdä rakenteellisia uudistuksia. Samalla, totta kai, monilla hyvinvointialueilla on jo otettu hyviä käytäntöjä käyttöön. Tilanne varmasti paranee, kun aika kuluu siltä osin. Mietin itse, miten me onnistuisimme ottamaan näitä hyviä käytäntöjä käyttöön muillakin hyvinvointialueilla, jotka näitä kustannuksia säästävät, esimerkkinä vaikka tämä Kainuun omahoitajan soittoaikamalli, joka on vähentänyt siellä hoitojonoja lisäämättä tietenkään kustannuksia. Kysyisin ehkä nyt ministeriltä: mitä te ajattelette, mitä uudistuksia tähän rahoitukseen voitaisiin tehdä vielä tämän kauden aikana, jotta pystytään helpottamaan tätä huonojen päätösten sumaa, [Puhemies koputtaa] mitä hyvinvointialueilla ollaan jouduttu tekemään?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2025-12-18T10:24:59,2025-12-18T10:26:15,Hyväksytty,1.1 2025_132_26,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_27,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Kyllähän tämä kuntien valtionosuuksien leikkaus on leikkaus koulutuksesta, ja tämä on, ministeri, todella surullinen suunta, ja myös, ministeri, tehän leikkaatte tosiasiassa hyvinvointialueilta. Te olette heikentäneet hoitotakuuta, te olette heikentäneet hoitajamitoitusta. Nyt siellä kulman takana kummittelee tämä 50 miljoonan euron leikkaus digitalisaation varjolla vanhusten hoivasta, joka osoittautui muuten perustuslain vastaiseksi, ja tämä pitäisi ilman muuta perua. Eli kyllä niitä leikkauksia, täsmäleikkauksia, sinne hyvinvointialueille tulee, ja me tiedämme, mikä tilanne siellä on nyt. Jo pelkästään ministeri Juuson esitysten kautta on vähentymässä 10 000 henkilötyövuotta hyvinvointialueilta. Hyvinvointialueilla on irtisanomisia, ja tämä on todella surullista, koska näitä työpanoksia varmasti tarvittaisiin nyt ja tulevaisuudessa. Niinpä kysyn teiltä, ministeri: mikä on arvio, eikö nyt voitaisi jo pistää stoppi tälle kehitykselle kerta kaikkiaan ja turvata hyvinvointialueiden toimintaedellytykset kaikkialla Suomessa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2025-12-18T10:26:15,2025-12-18T10:27:23,Hyväksytty,1.1 2025_132_28,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Heikkinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_29,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kunnioitettu puhemies! Haluan esittää tässä yhteydessä kiitokset hallinto- ja turvallisuusjaoston jäsenille sekä sen puheenjohtajalle Jari Ronkaiselle erinomaisesta työstä ampumarataverkoston kehittämiseksi. Pidän hyvänä ja tärkeänä sitä, että tässä ajassa eduskunnan valtiovarainvaliokunnan tuella kohdennetaan pieniä alueellisia rahoituksia ampumaradoille. Juuri tällaiset lähiampumaradat mahdollistavat reserviläistaitojen ylläpitämisen ja tarjoavat paikallisille paikan harjaannuttaa metsästykseen vaadittavia taitoja sekä tukevat viranomaisia työssä vaadittavien kykyjen harjaannuttamisessa. Arvoisa puhemies! Jo viime vaalikaudella puolustusvaliokunta asetti tavoitteeksi palauttaa Suomeen tuhat ampumarataa, jotka jo kertaalleen päästettiin kuihtumaan. Tämän tavoitteen saavuttamisen edesauttamiseksi on mahtava asia, että saadaan tässäkin budjetissa 15 uutta alueellista pientä ampumarataa rahoituksen piiriin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2025-12-18T10:27:24,2025-12-18T10:28:27,Hyväksytty,1.1 2025_132_30,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_31,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Kysyn ministeriltä: Kun tehtiin työvoimapalvelu-uudistus, niin silloin perustuslakivaliokunta lausui omassa lausunnossaan tiukan kannan siihen, että kun tämä työmarkkinatuen kuntaosuus tuottaa todennäköisesti valtavia lisäkustannuksia kunnille, niin se välittömästi iskee kunnan talouteen, ja silloin on jo uhattuna kunnallinen itsehallinto, joka on Suomen kansan demokraattisen järjestelmän kivijalka, ja nythän se on sitä. Ja kun vielä työvoimapolitiikan kaikki toimenpiteet on käytännössä maaseutukunnista karsittu pois — niin kuin Pohjois-Karjalan kunnista kaikki on lähtenyt, mitään ei ole jäänyt jäljelle, elinkeinoinvestointirahatkin on viety, niin että siellä on kassan pohja varmasti tyhjä — niin tämä on aiheuttanut hyvin kärjekkään tilanteen. Kysyn teiltä, viitaten tähän perustuslakivaliokunnan silloin työvoimapalveluista antamaan velvoittavaan lausuntoon: aiotteko reagoida tähän kuntien tilanteeseen? Kun työvoimapalvelujen työmarkkinatuen kuntaosuus on noussut niin valtavan korkealle monessa kunnassa, niin edessä on selvitysmenettely, ja sen päätös on sitten se, että kunta ei ole sen jälkeen enää itsenäinen kunta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-12-18T10:28:27,2025-12-18T10:29:40,Hyväksytty,1.1 2025_132_32,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Piisinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_33,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jorma,Piisinen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa ensi vuonna lähes miljardilla eurolla nousten 27,2 miljardiin. Tällä koko hallituskaudella hallitus on lisännyt rahaa jo neljällä miljardilla. Tämä osoittaa, että palvelun turvaaminen on meille tärkeää, [Krista Kiuru: Tulee suoraan rahoituslaista!] mutta pelkän rahan lisääminen ei tietenkään riitä, jos se kohdentuu väärin. Rahat eivät saa kulua byrokratiaan, vaan niiden on mentävä hoitoon, siihen käytännön työhön, mitä terveydenhuollon ammattilaiset tekevät päivittäin, lämmin kiitos siitä heille. Omalääkäri-, omatiimi- ja ammatinharjoittajamallien kehittäminen on viisautta. On selvää, että asiakkaan hoitohistorian tunteva lääkäri ja hoitotiimi kykenevät auttamaan potilastaan paitsi tehokkaammin myöskin edullisemmin. [Suna Kymäläinen: Irtisanotaan 500 kappaletta, niin tulee!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Jorma Piisinen,1499,2025-12-18T10:29:40,2025-12-18T10:30:38,Hyväksytty,1.1 2025_132_34,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_35,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kuntien valtionosuuksien 75 miljoonan euron leikkaukset osuvat etenkin peruskouluun ja varhaiskasvatukseen mutta myös nuorisotyöhön, kulttuuriin ja hyvinvoinnin edistämiseen. Myös lukiorahoitus kunnille leikkautuu 100 miljoonan vuosivauhtia. Tämä rahoitusleikkuri vaatisi korjausta. Isot kotoutumisen leikkaukset kasaavat kuntien rahoitusvastuulle yhä enemmän myös kielen opetuksen ja kotoutumisen palveluita. Työllisyyden heikko tilanne vaikeuttaa kuntien tilannetta entisestään, kun sakkomaksujen kertymä kasvaa. Ja palkkatuen muutokset tekevät sen, että sitäkään keinoa ei kuntien kannata ottaa käyttöön entiseen malliin. Ministeriöiden välistä yhteistyötä selvästi tarvittaisiin, ja tämä parlamentaarinen yhteistyö, joka alkaa kuntien rahoituksen osalta, on erittäin tervetullut. Tarjoaisin yhtä keinoa kunnille. Se on matkailumaksu. Aiotteko ottaa sen käyttöön? Sillä voitaisiin rahoittaa kulttuuripalveluita, infraa, jota turistit käyttävät, [Puhemies koputtaa] ja kunnostaa ja ylläpitää meidän kulttuuriperintökohteita.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-12-18T10:30:39,2025-12-18T10:31:53,Hyväksytty,1.1 2025_132_36,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_37,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Herra puhemies! Valitettavasti itse en kyllä voi kiittää vastuuministeriä hyvinvointialueiden rahoituksesta vastaavana tämän vuoden osalta. Toivon todella, että ensi vuosi on parempi vuosi siltä osin, että tämä sokea tilannekuva, mikä teillä on tällä hetkellä hyvinvointialueiden rahoituksen ja tilanteiden osalta, korjautuisi. Nythän on aivan hullunkurinen tilanne, että lisärahoitusta saavat ne alueet, jotka tekevät jo ylijäämää, ja ne alueet, jotka ovat irtisanoneet tai ovat irtisanomassa satoja työntekijöitä, kärvistelevät myös ensi vuonna samojen ongelmien kanssa. Sanon, että on vaikea tehdä alueilla kestävää rahoitussuunnitelmaa, kun esimerkiksi Etelä-Karjalan hyvinvointialueen osalta kahdessa vuodessa painelaskelmissa on kadonnut 52 miljoonaa euroa. Jos tuo 52 miljoonaa olisi meillä nyt ollut käytettävissä, me emme olisi joutuneet irtisanomaan kokonaisuudessaan 500:aa työntekijää, minkä me nyt jouduimme tekemään. Vetosin teihin, kun yt:t olivat päällä, [Puhemies koputtaa] että te toimisitte ja toteaisitte tämän tilanteen ja vetäisitte pelin poikki. Sitä ette valitettavasti tehnyt, mutta toivottavasti sitä lisärahaa vuonna 2026 Etelä-Karjalaankin riittää.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2025-12-18T10:31:53,2025-12-18T10:33:19,Hyväksytty,1.1 2025_132_38,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kauma, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_39,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueiden budjetti on melkein kolmannes koko valtion budjetista, joten on todella merkityksellistä, miten sitä rahaa käytetään. Rahoitushan kasvaa vuoden 2025 rahoitukseen verrattuna ensi vuodelle noin 890 miljoonaa euroa ja on ensi vuonna noin neljä miljardia euroa korkeampi kuin Marinin hallituskaudella vuonna 2023. [Krista Kiurun välihuuto] Mutta rahoituksen lisäksi on tietenkin muitakin ongelmia, kuten se, että yksi kolmasosa henkilöstöstä eläköityy tulevan vuosikymmenen aikana ja mistään emme varmasti täysin pysty korvaamaan näitä ihmisiä, joten on välttämätöntä ottaa myöskin teknologiaa ja digipalveluita käyttöön. Haluaisin kiittää ministeri Ikosta siitä, ettei ole kuitenkaan käsien päällä istuttu tässä, vaan meillä on Kela-kokeilua yli 65-vuotiaille, on omalääkärimallin kehittämistä, on lastensuojelulain uudistamista, lasten ja nuorten terapiatakuuta ja monta muuta asiaa, jolla kuitenkin suomalaisten palveluita on kehitetty. Kysyisin teiltä, ministeri Ikonen: nyt kun on näiden hyvinvointialueiden alijäämä kyseenalainen monilla alueilla, [Puhemies koputtaa] niin milloin saamme tänne eduskuntaan esityksen, vai onko jo täällä tämä määräaika-HE liittyen näiden alijäämien kattamiseen ja siihen neuvotteluun?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2025-12-18T10:33:19,2025-12-18T10:34:43,Hyväksytty,1.1 2025_132_40,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_41,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Varmasti olisi rehtiä myös hallituspuolueilta kertoa se totuus, että kaikki se neljä miljardia, minkä rahoitus on kasvanut, perustuu viime vaalikaudella eduskunnan hyväksymään lainsäädäntöön. Kaikki se, mikä on vähennetty, perustuu tällä vaalikaudella hyväksyttyyn lainsäädäntöön. [Timo Heinonen: Eihän vanhaa hallitusta saa syyttää! — Eduskunnasta: Kunnia sille, jolle kunnia kuuluu!] — Ei, mutta kunnia pitää antaa sille, kelle kunnia kuuluu. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] — Kaikki se rahoituksen lisääminen perustuu kustannustason nousuun ja jälkikäteistarkistukseen. Ei se ole tämän hallituksen lisäämää rahaa. Politiikassakin kannattaa olla muulloinkin kuin pelkästään joulun alla rehti ja rehellinen ja tunnustaa se, mikä on tosiasia. Suurin huolihan meillä on se, että vaikka keskimäärin hyvinvointialueilla talous näyttää nyt menevän hyvään suuntaan, niin on muutamia alueita, joilla tilanne on niin paha, että ne eivät tule ilman vakavia vaurioita palvelutuotannossa selviämään, ellemme jollakin tavalla rahoitusjärjestelmää muuta ja ota tätä edustaja Kallin mainitsemaa aitoa velkasaneerausta yhdeksi työkaluksi. [Puhemies koputtaa] Se ei tarkoita lisää rahoitusta, mutta työkaluja tarvitaan lisää.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-12-18T10:34:43,2025-12-18T10:36:00,Hyväksytty,1.1 2025_132_42,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_43,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Julkinen talous on tiukalla, mutta suomalaisten palvelutarpeet eivät ole vähenemässä vaan päinvastoin. Tämä valtion ensi vuoden budjetti on ennen kaikkea valintoja: mihin kohdistamme rajalliset resurssit, ja millä keinoin turvaamme suomalaisille palvelut myös tulevaisuudessa? Kun puhumme sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä hyvinvointialueista, on syytä todeta yksi perusasia: soteuudistuksessa lähdettiin uudistamaan rakenteita, ja nyt on aika uudistaa se tapa, miten tuotamme palveluita. Pelkät organisaatiot, alueet tai terveyskeskukset eivät hoida ketään vaan ihmiset ja ammattilaiset, joilla on resurssit ja osaaminen hoitaa ihmisiä. Meidän on lisäksi otettava teknologian ja tekoälyn mahdollisuudet käyttöön siellä, missä se on mahdollista. Teknologian avulla ammattilaisten työaika kohdistuu sinne, missä sillä on eniten vaikuttavuutta eli potilaisiin. Silti on tärkeää muistaa joka hetkessä, että yksikään digilaite tai kone ei voi korvata suomea tai ruotsia puhuvaa suomalaista hoitohenkilöstöä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-12-18T10:36:00,2025-12-18T10:37:05,Hyväksytty,1.1 2025_132_44,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_45,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä annetaan kuntataloudesta aika ruusuinen kuva, kun kerrotaan, mikä tässä on tilanne. Täytyy muistaa, että TE-palvelujen siirto resursoitiin noin 100 miljoonaa alimitoitettuna ja sitten työttömyysturvamenot ovat noin 85 miljoonaa korkeammat kuin on arvioitu, eli siitä tulee jo melkein 200 miljoonaa. Tämän lisäksi perustoimeentulotuen menot, joista kunnat maksavat puolet, nousevat noin 850 miljoonasta 1 100 miljoonaan, eli sieltä jo tulee todella paljon kuluja. Tässä on se todellinen näkymä, ja sitten kun kasvua ei ole ja työttömyys on korkea, niin kuntien tulopohja, veropohja, ei kasva ollenkaan. Arvoisa puhemies! Kysyisin tästä valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta: kun se nyt kaatui, niin otetaanko se tähän parlamentaariseen työhön ensimmäiseksi työn alle ja katsotaanko sen toteuttamista? Jos sen toteutuminen menee pitkälle, niin se menee aikaisintaan vuoteen 2029. Se tarvittaisiin kunnissa nopeammin. [Puhemies koputtaa] Tuleeko tämä heti mukaan siihen parlamentaariseen työhön? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-18T10:37:05,2025-12-18T10:38:21,Hyväksytty,1.1 2025_132_46,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_47,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Arvoisa kuntaministeri, kun te kerrotte, että jotkut hyvinvointialueet ovat pääsemässä parempaan tulokseen, niin voin kertoa teille oman maakuntani, Pohjois-Pohjanmaan, hyvinvointialueen tilanteesta aika tarkkaankin — koska toimin aluevaltuutettuna viime kaudella — että tämä hinta on ollut tosi kova. Palveluja on leikattu ja toimipisteitä on lopetettu ja on todellakin tehty semmoisia lyhytnäköisiä ratkaisuja, koska on hinnalla millä hyvänsä yritetty saada nämä säästöt kasaan — lyhytnäköistä toimintaa. Me olemme keskustassa, kuten myös muut puolueet täällä, esittäneet tätä alijäämien kattamisaikaa yli kaksi vuotta. Hienoa, että nyt se on tulossa, mutta hullunkurista on tosiaan se, että se on tulossa niille alueille, jotka ovat tehneet näitä suorastaan väkivaltaisia ratkaisuja. Keskusta on esittänyt korjaussarjaa. Aiotteko tutustua tähän ja esimerkiksi velkasaneeraukseen myös niille alueille, jotka eivät ole pärjänneet näissä säästötalkoissa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2025-12-18T10:38:21,2025-12-18T10:39:28,Hyväksytty,1.1 2025_132_48,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hamari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_49,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Lotta,Hamari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! On hyvä, että hyvinvointialueille ollaan antamassa lisäaikaa alijäämien kattamiseen, mutta tämä päätös ja esitys tulee liian myöhään ja on puutteellinen. Osalla hyvinvointialueista on tehty todella ikäviä säästötoimia, jotka eivät pidemmällä aikavälillä tule kyllä säästämään valtion budjetista yhtikäs mitään. Nykyinen tilanne on osunut kohtuuttomasti ihmisiin ja ihmisten palveluihin, ja erityisesti olen huolissani ikäihmisten palveluista ja hoivan laadukkaasta tarjoamisesta. Me tiedämme kuitenkin, että ikääntyneiden määrä tulee lisääntymään, muistisairauksien määrä tulee lisääntymään, ja itse asiassa näihin muistitesteihin pääsyssäkin on alueellisia eroja. On selvinnyt, että muistisairauksien esiintyvyydessä ja palveluihin pääsyssä on suuria alueellisia eroja. Miten, ministeri, ajattelette, että nyt näissä valtavissa säästöpaineissa, missä hyvinvointialueet ovat olleet, tätä hoidon ja hoivan yhdenvertaisuutta ja alueellista tasa-arvoa voitaisiin edistää?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Lotta Hamari,911820,2025-12-18T10:39:28,2025-12-18T10:40:42,Hyväksytty,1.1 2025_132_50,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Sarkomaa, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_51,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Meidän maan hallituksen ja eduskunnan on tehtävä kaikkemme siinä, että hyvinvointialueet kykenevät turvaamaan ihmisille välttämättömät palvelut. Nostan yhden asian, jonka toistuvasti olemme laittaneet budjettimietintöön: sen, että hallitusohjelmassa on sovittu, että selvitetään mahdollisuus suunnata rahoitus suoraan yliopistollisiin sairaaloihin. Nykyinen rahoitusmalli ei riittävästi huomioi kustannusrakennetta yliopistollisissa sairaaloissa, ei tutkimusta eikä koulutusta, ja toivon, että tästä lakiesitys saataisiin vielä tällä hallituskaudella. Soteuudistuksen tavoitteita laadukkaista palveluista ja kustannusten hillinnästä ei saavuteta leikkaamalla vaan tekemällä asioita vaikuttavammin. Rahoitusmallihan oli hyvin keskeneräinen. Se ei kannusta vaikuttavuuteen. Hallitus on aloittanut vaikuttavuustoimia ja tuonut keinoja hyvinvointialueille tehdä asioita vaikuttavammin, mutta tuo työ on vielä kesken. Kysynkin: oliko tuossa alivaltiosihteeri Marina Erholan raportissa joitakin sellaisia keinoja, joilla saataisiin uusia apuja tuonne hyvinvointialueille, ja aiotteko tuoda niitä esityksiä vielä tällä kaudella eduskuntaan? [Puhemies koputtaa] — Kiitos hyvästä työstä ministerille vaikeissa olosuhteissa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2025-12-18T10:40:42,2025-12-18T10:42:00,Hyväksytty,1.1 2025_132_52,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Laine-Nousimaa, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_53,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Hanna,Laine-Nousimaa,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kuntien valtionosuusuudistus kaatui, ja kunnat jäivät epävarmuuden tilaan. Valtionosuudet jakautuvat tällä hetkellä tavalla, jota ei voi perustella kuntien tilanteella eikä peruspalveluilla, joihin valtionosuuksia maksetaan. Oppimisen tuen uudistus oli erittäin toivottu ja tärkeä. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen laatu on pitkälle kiinni siitä, että kunnilla on mahdollisuus palkata riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa. Nyt toteutettava valtionosuuksien leikkaus ei tue eikä auta kuntia tässä tehtävässä, joka niille velvoitteena annetaan. Tilanne on tuttu hyvinvointialueilta: toisella kädellä annetaan rahaa ja toisella sitä otetaan pois. Valtionosuudet eivät riitä kattamaan myöskään työllisyyspalveluiden aiheuttamaa kustannusten kasvua suunnitellulla tavalla. Työttömyyden ollessa historiallisen korkealla ja työttömyyden pitkittyessä kuntien maksuosuus työttömyysturvasta on kasvanut merkittävästi, vaikka kunnat eivät ole voineet vaikuttaa työttömyystilanteeseen. Tässäkin epätasapaino kasvaa. [Puhemies koputtaa] Arvoisa herra puhemies! Parlamentaariset työryhmät ovat paikallaan, [Puhemies koputtaa] kunhan niistä saadaan aidosti näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Hanna Laine-Nousimaa,911829,2025-12-18T10:42:00,2025-12-18T10:43:27,Hyväksytty,1.1 2025_132_54,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki on poissa. — Edustaja Ojala-Niemelä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_55,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Olette satoja miljoonia kipanneet Kela-korvauksiin, ja tuolla samalla rahalla olisi pantu hyvinvointialueilla perusterveydenhuolto kuntoon. Kaksi ja puoli vuotta on mennyt, kun olette istuneet käsienne päällä ettekä ole korjanneet tämän rahoituslain valuvikoja. Tämä tilanne on johtanut siihen, että alueita on joutunut tähän arviointimenettelyyn. Kolme aluetta on nyt siinä ja jonossa jo liuta muita. Ja tämä se metka menettely onkin: Rahat ovat valtiolla, päätöksenteko on näennäisesti aluevaltuustolla mutta tosiasiallisesti arviointiryhmällä, ja vastuu on kuitenkin päättäjillä. Tässä päättäjät ovat joutuneet saneeraajan tehtävään. Meillä esimerkiksi omalla hyvinvointialueella on jouduttu irtisanomaan 365 ihmistä. Teille nämä ovat numeroita, mutta meille nämä ovat ihmisiä, joille on ikävä jouluna tuottaa tällainen pettymys. Toivonkin, että tästä siirtymätasauksesta voitaisiin luopua, kuten Erholan raportti esittää.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2025-12-18T10:43:27,2025-12-18T10:44:33,Hyväksytty,1.1 2025_132_56,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_57,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies, hyvä rouva ministeri! Kuntien yksi tämän päivän tärkeimmistä tehtävistä, ellei tärkein, on koulutus, ja pidän erittäin myönteisenä sitä, että koulutukseen, erityisesti sinne peruskoulun alkupäähän, on lisätty resursseja merkittävästi. Myös lainsäädäntöä on päivitetty niin peruskoulun osalta erityisopetukseen kuin myös työrauhaan ja siihen, että jokaisella olisi joka päivä mahdollisuus oppia jotain uutta. Valtionosuusuudistus ja kiinteistöverouudistus ovat asioita, jotka meidän päättäjien pitää jossain vaiheessa pystyä tekemään. [Krista Kiuru: Nimenomaan!] Itse toivon, että ne tehdään niin, että ne vastaavat kuntien nykyisiä tehtäviä ja toisaalta myös kiinteistöjen nykyisiä arvoja, ja on olemassa keinot, millä me löydämme ratkaisun, että esimerkiksi kiinteistöverosta ei kenellekään tule kohtuuton. Pidän myönteisenä sitä, että tämä hallitus on lisännyt merkittävästi rahoitusta sosiaali- ja terveyspalveluihin tällä vaalikaudella. Valtiovarainvaliokunta esitti pelastustoimen valtiollistamisen selvittämistä. [Puhemies koputtaa] Minkälaisella aikataululla tämä selvitys saataisiin? [Krista Kiuru: No se nyt vielä puuttuisi!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-12-18T10:44:33,2025-12-18T10:45:51,Hyväksytty,1.1 2025_132_58,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Väätäinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_59,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tuula,Väätäinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! On tietysti hyvä asia, että hyvinvointialueille on annettu lisäaikaa, mutta tuon lisäajan puitteissa hyvinvointialueet joutuvat edelleen leikkaamaan ja säästämään. Palveluita joudutaan keskittämään, mikä tarkoittaa sitä, että maaseutualueet tyhjenevät — kukapa sinne haluaisi jäädä, kun palvelut sieltä kaikkoavat. Alueet tarvitsevat lisää rahaa, jotta pystyvät selviytymään lakisääteisistä tehtävistä. Nythän on käymässä niin, että kun kuntien talous heikkenee, niin kunnat leikkaavat esimerkiksi koulujen osalta, varhaiskasvatuksen osalta, hyvinvointialueet palveluitten osalta, ja sitten tulee vielä valtio, joka käskee leikkaamaan, niin kuin esimerkiksi Varkauden ja Iisalmen yöpäivystys lakkautettiin. Eli nämä leikkaukset näyttävät kohdistuvan samoihin alueisiin, jopa samoihin kuntiin, ja tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Itä-Suomessa väestön siirtyminen maaseudulta kaupunkiin ei kuin kiihtyy. Kuitenkin turvallisuuden näkökulmasta pitäisi olla se tilanne, [Puhemies koputtaa] että alueet pysyisivät asuttuina ja ihmiset voisivat asua siellä, mikä heille parhaimmalta näyttää, [Puhemies koputtaa] mutta näillä ratkaisuilla nyt tehdään hallaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Tuula Väätäinen,794,2025-12-18T10:45:51,2025-12-18T10:47:11,Hyväksytty,1.1 2025_132_60,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Ronkainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_61,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin, että sote ja kunnat keskusteluttavat tässä pääluokassa eniten, mutta minä haluaisin kysyä tuosta Tullin tilanteesta, koska sekin kuuluu teidän vastuualueellenne. Me kaikki tiedetään, että tämä PTR-yhteistyö, eli poliisi, Tulli ja Raja, se toiminta, on meille äärimmäisen tärkeätä sisäisen turvallisuuden kannalta, ja kun me tiedetään, että Suomi on saari, niin on ihan välttämätöntä, että satamien toimintaedellytykset täytyy turvata. Se on yksi Tullin tehtävä. Toinen on nämä huumausaineet, mikä on meillä iso ongelma. Senkin maahantuloon liittyy Tulli. Samaan aikaan verkkokauppa on räjähtänyt ihan valtavasti, massamaisesti on lisääntynyt pakettien tulo Suomeen, ja sekin haastaa Tullin toimintaa. Miten te näette jatkossa, miten Tulli pystyy handlaamaan paremmin kaikki nämä tehtävät, mitä sillä nyt on? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-12-18T10:47:11,2025-12-18T10:48:13,Hyväksytty,1.1 2025_132_62,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_63,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ensiksi edustaja Kaumalle: Viime torstaina valtioneuvosto päätti antaa tämän hallituksen esityksen 189, joka on tämän hyvinvointialueiden alijäämän kattamisajan pidentäminen. [Krista Kiurun välihuuto] Se tuli kaksi vuotta liian myöhään, niin kuin täällä on todettu. [Vasemmalta: Eikä edes kaikille!] Jo syksyllä 23 täällä salissa käydyssä keskustelussa, kun nähtiin vuoden 23 poikkeuksellinen tilanne — korkea inflaatio, palkkojen nousut, ostopalvelujen hinnankorotukset — nähtiin, että olisi välttämätöntä saada siirrettyä sitä takarajaa sieltä vuodesta 26. Mitä hallitus teki? Hallitus seurasi täysin kyynisesti sitä, [Perussuomalaisten ryhmästä: Kaikkea muuta kuin kyynisesti!] mitä alueilla alkaa tapahtua, mikä nyt on johtanut useilla alueilla laajoihin irtisanomisiin, yt-prosesseihin. Tässähän tilanne on nyt se, että siellä rahoituslaissa ne jälkikäteistarkastukset, joita kokoomus kutsui aikaisemmin rahoitusautomaatiksi, ovat olleet se, mikä on tuonut alueille lisää rahaa, ei kaikille riittävästi, [Puhemies koputtaa] ja hallitus on kolme eri kertaa leikannut sitä osuutta tässä rahoituksessa ja tehtäväkohtaisesti 18 eri kertaa yhteensä yli 600 miljoonalla eurolla. [Suna Kymäläinen: Pelkästään Etelä-Karjalassa 52 miljoonaa euroa!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-12-18T10:48:13,2025-12-18T10:49:30,Hyväksytty,1.1 2025_132_64,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Castrén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_65,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Maaret,Castrén,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Olisi todella hienoa, jos täällä esitetty ehdotus perusterveydenhuollon korjaamiseksi toteutuisi. Näinhän nyt ei kuitenkaan reaalimaailmassa ole. Soteuudistuksen tarkoitus oli uudistaa palveluita, ja sitähän hallitus on tehnyt. Teknologian mukaan tuominen on tärkeää, ja se ei todellakaan ole robottien suihkuttelua vaan ihan muuta. Esimerkiksi muistisairaan äitini kohdalla sensorit ulko-ovessa paljastivat, että hän karkailee öisin, ja hoivan tarve oli silloin ilmeinen. Toinen tärkeä asia, jota on edistetty, on normien purku. Eilisessä Lääkäriliiton tapaamisessa toivottiin tähän vielä lisää sitkeyttä ja tarmoa. Ei tarvitse kertoa, että kehitysvammainen tarvitsee vuodesta toiseen samoja palveluita, eikä pitkäaikaisen lääkityksen kohdalla uusia alituisesti samaa reseptiä. Siellä on todella paljon tehtävää, ja tiedän, että ministerimme on tämän eteen puskenut todella ahkerasti töitä, ja siitä kiitän.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Maaret Castrén,911822,2025-12-18T10:49:30,2025-12-18T10:50:41,Hyväksytty,1.1 2025_132_66,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos. — Edustaja Werning, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_67,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä budjetin palautekeskustelussa on paljolti kyse siitä, millä tavalla hallitus kantaa vastuutaan. Valtionosuusuudistus kirjattiin hallitusohjelmaan ja luvattiin toteuttaa, mutta uudistus karahti karille ja jätettiin tekemättä. Nyt sen seuraukset tulevat näkymään kunnissa ja kuntalaisten arjessa. Kysyisin ministeri Ikoselta: Milloin hallitus aikoo tuoda eduskuntaan esityksen, joka korjaa valtionosuusjärjestelmän puutteet? Tapahtuuko tämä esitys parlamentaarisen työryhmän työn jälkeen, vai jätättekö vastuun kylmästi ja tietoisesti seuraavalle hallitukselle?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-12-18T10:50:41,2025-12-18T10:51:23,Hyväksytty,1.1 2025_132_68,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_69,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Nykyisen muotoinen valtionosuusjärjestelmä tulee uudistaa. Kuntien välisiä eroja kasvattava tekijä ovat sote-erät, jotka hyvinvointialueiden tulon myötä muuttivat kuntien valtionosuuksia. Väestön väheneminen, ikääntyminen ja kasvavat palvelutarpeet lisäävät painetta, mutta uudistus ei huomioi rakenteellisia eroja, etäisyyksiä tai maamme eri alueiden ominaispiirteitä. Tarvitsemme ratkaisun, joka turvaa kaikkien kuntien elinvoiman, näin Suomi pysyy asuttuna ja elinvoimaisena joka puolella. Tämä on myös turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta merkittävä asia. Arvoisa ministeri, mitä tälle kuntien valtionosuushaasteelle aiotaan tehdä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-12-18T10:51:23,2025-12-18T10:52:10,Hyväksytty,1.1 2025_132_70,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kokko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_71,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Me Keski-Suomessa olemme varmasti pahnanpohjimmaisia hyvinvointialueiden joukossa, mitä tulee taloudelliseen tilanteeseen, mutta sielläkin päätöksentekijät yrittävät parhaan kykynsä mukaan kantaa vastuuta ja saada tilanteen korjattua, että meillä rahat ja henkilöstöresurssit riittäisivät tulevaisuudessa palvelutarpeisiin. Joulukuun alussa aluevaltuusto teki merkittävän ratkaisun palveluverkon suhteen. Sillä toivotaan saatavan noin 20 miljoonan euron vuotuiset säästöt aikaan kustannuksissa, joten se ainakin minulle osoittaa sen, että hyvinvointialueilla halutaan tehdä kaikki säästöjen aikaansaamiseksi ja talouden tasapainottamiseksi. Mutta edelleenkään tämä alijäämän kattamisvelvollisuuden ajan pidentäminen ei koske meitä. Sitä on ulotettu tiettyihin hyvinvointialueisiin. Edelleen haluaisin kysyä: nyt kun nämä viimeisetkin hyvinvointialueet, jotka ovat tässä hankalassa taloustilanteessa, näyttävät pystyvän tekemään riittävän suuria ratkaisuja taloustilanteen tasapainottamiseksi, niin olisiko tätä alijäämän kattamisvelvoitetta nyt mahdollisuus pidentää koskemaan kaikkia hyvinvointialueita, [Puhemies koputtaa] jotta ne tulevat säästöt voitaisiin sitten tehdä hallitummin ja ennen kaikkea kehittää sitä toimintaa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-12-18T10:52:10,2025-12-18T10:53:30,Hyväksytty,1.1 2025_132_72,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Väyrynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_73,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä on rahoituksesta puhuttu paljon. Edustaja Viitanen hyvin ykskantaan totesi, että hallitus on tehnyt täsmäleikkauksia hyvinvointialueille. Uskoisin teidän tietävän, että täsmäleikkauksia ei nykyisen rahoitusjärjestelmän puitteissa pysty tekemään, vaan ne kaikki kohdistuvat sinne yleiskatteiseen rahoitukseen. [Pia Viitanen: Käytännössä te olette leikanneet!] — Minä kerron tämän oman mielipiteeni, kertokaa te sitten omanne sen jälkeen. [Pia Viitanen: Kerrotaan!] Täsmäiskuja voi tehdä ainoastaan velvoitteisiin, mutta rahoitus menee aina yleiskatteisen kautta, ja sen takia me puhumme siitä. Edustaja Lohi peräsi edelliselle hallitukselle kunniaa tästä rahoituksen lisäämisestä neljä miljardia tällä kaudella, ja annan sen ilomielin. Se ei muuta sitä faktaa, että rahoitus lisääntyy. Annan teille myös kunnian epäonnistuneesta rahoitusjärjestelmästä, ilman muuta, ja se on se iso ongelma tällä hetkellä. Toinen asia on se, että te olitte mukana tekemässä uudistusta, jossa mentiin 300 järjestäjästä 20:een, ja ensimmäinen idea teillä oli kampanjoida ajatuksella sotekeskus jokaiseen kuntaan, eli te palasitte kuntapohjaiseen järjestelmään. Annan myös siitä teille kunnian. Se ajoi hyvinvointialueet poliittiseen umpisolmuun ennen kuin ne pääsivät edes aloittamaan. [Krista Kiuru: 22 toimijaa on, hei, sotessa!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-12-18T10:53:30,2025-12-18T10:54:42,Hyväksytty,1.1 2025_132_74,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_75,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puheenjohtaja! Annan myös kunnian sille, kelle se kuuluu, eli kokoomukselle siitä, että he esittivät viime kaudella valiokunnassa, että heillä ei ole mitään omaa mallia, ja että he antoivat vastalauseen, että hylätään koko sote, ei tehdä tälle mitään. Yksikään asiantuntija valiokunnassa ei tätä esitystä kannattanut. Jos katsotte pöytäkirjoja valiokunnasta, sieltä käy ilmi kaikki, mitä äsken kerroin. On totta, että rahoitusjärjestelmässä on valuvikoja. Me tiesimme etukäteen, ettei voi tulla kerralla täydellistä. No, milloin se sote on valmis? Ei koskaan. Totta kai hyvinvointialueiden palveluita ja rahoitusta pitää jatkuvasti kehittää, mutta ei se siitä kehity, että täällä arvostellaan toisia, vaan pitää katsoa, mikä on tilanne, ja tehdä hallituksen esityksiä kyseiseen tilanteeseen. Sen takia nyt on tärkeätä se, että aletaan kiinnittää huomiota siihen, miten palveluita tuotetaan, palveluiden sisältöön, ja lähdetään uudistamaan niitä. Nythän ei vielä kovin paljon tapahtunut sillä sektorilla. Ja sitten on pelastettava ne hyvinvointialueet, jotka kerta kaikkiaan ovat hädässä ja joutuvat nytten talouden takia ajamaan alas ihmisten lähipalvelut. Se ei ole oikein.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-12-18T10:54:42,2025-12-18T10:55:57,Hyväksytty,1.1 2025_132_76,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Uusi yritys, edustaja Rintamäki, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_77,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Sotepalveluiden keskiössä eivät ole seinät ja rakennukset vaan ihmisille tarjottavat terveyspalvelut ja hoito. Tärkeintä ei ole se, missä palvelu, esimerkiksi lääkärin vastaanotto, fyysisesti sijaitsee, vaan se, että ihminen saa tarvitsemansa avun silloin kun hän sitä tarvitsee, oikeaan aikaan ja laadukkaasti. Tästä näkökulmasta esimerkiksi liikkuvat palvelut, digiklinikat, omalääkärimalli ja uudet toimintatavat sotealalla ovat välttämättömiä uudistuksia, joita pitää lähteä rohkeasti kokeilemaan. Omalääkärimalli on tästä erinomainen esimerkki. Se ei ole vain rakenneuudistus vaan kulttuurin muutos sotealalla ja siinä, mihin suomalaiset ovat tottuneet. Tänä vuonna omalääkäri on nimetty jo noin 750 000 suomalaiselle, ja hallitus tukee mallin laajentamista yhteensä 40 miljoonan euron panostuksella. Hoidon jatkuvuus paranee, ja samalla vähennetään raskaampien ja kalliimpien palveluiden tarvetta. Velvollisuutemme on varmistaa, että jokainen euro palvelee ihmistä, ei järjestelmää. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-12-18T10:55:57,2025-12-18T10:57:09,Hyväksytty,1.1 2025_132_78,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_79,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Saku,Nikkanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! On täysin selvää, että tämäkään talousarvioesitys ei hirveästi kunnille ja hyvinvointialueille helpotusta tuo. Haluaisin myös nostaa esille saman aiheen kuin jaostomme puheenjohtaja Ronkainen tässä aikaisemmin, eli Tullin tilanteen. Tämä sisäisen turvallisuuden takuumiehemme tahtoo jäädä yleensä tässä keskustelussa kovinkin vähäiselle huomiolle, ja nyt kun tällä hetkellä meillä velloo varsin vahva huumeongelma tässä maassa, niin Tullin resursseihin tulisi kiinnittää erityisen tarkkaa huomiota. Erityisen huolissani olen myös Suomen satamista, sillä nyt kun Euroopassa satamien turvallisuutta ja turvallisuusresursointia lisätään, niin tuntuu, että nämä huumeliigat tuntuvat löytävän nämä Suomen satamat huomattavasti helpommin. Tähän tarvitaan kipeästi lisää resursseja. Tullin toimintaa vaikeuttaa myöskin kasvava pakettien ja selvittelyn määrä. Eli Tullin rahoitukselle pitää saada sama vaikutus [Puhemies koputtaa] kuin muillekin sisäisen turvallisuuden viranomaisille.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Saku Nikkanen,1503,2025-12-18T10:57:09,2025-12-18T10:58:25,Hyväksytty,1.1 2025_132_80,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Partanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_81,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Karoliina,Partanen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Suomen julkisen sektorin suuruus ja julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen on hälyttävällä tasolla. Se on itse asiassa Euroopan suurin. Kun kuuntelee tätä keskustelua tässä salissa, niin en pidä sitä mitenkään ihmeenä, sillä puheenvuorot erityisesti opposition toimesta keskittyvät siihen, kuinka lisätä julkisia menoja — eivät niinkään ratkaisuihin siihen, miten tehdä toisin tai miten supistaa julkista sektoria Suomessa. Kuntien taloudessa tärkeintä ovat verotulot, ja siksi veropohjan vahvistaminen kunnissa on erittäin tärkeää työtä. Tahdon kiittää hallitusta siitä, että olemme täällä talossa tehneet sellaisia ratkaisuita, jotka vahvistavat yrittämisen edellytyksiä ja työn tekemisen edellytyksiä jokaisessa kunnassa. Kunnissa ongelmia ei voi ratkaista pelkästään verottamalla vaan vahvistamalla työn ja yrittämisen edellytyksiä. Kiitos ministeri Ikoselle siitä, että aloititte tämän parlamentaarisen yhteistyön. Odotan kyllä kovasti sitä, että löydämme yhdessä ratkaisuja kuntien haasteisiin, eriytymiseen, demokratian haasteisiin, [Puhemies koputtaa] syntyvyyden laskuun ja ikääntymisen haasteisiin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Karoliina Partanen,1520,2025-12-18T10:58:25,2025-12-18T10:59:42,Hyväksytty,1.1 2025_132_82,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_83,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Viime kauden oppositiopoliitikot vakuuttivat moneen kertaan, että työ soterahoituksen kehittämiseksi jatkuu. Itse olin silloin melko kriittinen monesta rahoitusmallin kohdasta, ja moni oma esitykseni kelpasi silloin kokoomuksen vastalauseeseen mukaan, mutta nyt se kehittäminen, se tahto, tuntuu pysähtyneen — tai ainakaan en tiedä, mitkä ovat ne kokoomuksen ajatukset siitä, miten tätä soterahoitusmallia halutaan kehittää. On selvää, että nykyratkaisu perustuu liian vahvasti digidiagnoositietoihin, ei vaikuttavaan hoitoon. Yksinkertaistettuna: kun potilas paranee, niin rahoitus vähenee. On ongelmallista myös, että hyvinvointialueiden omarahoitukseen, omavastuuseen ei ole riittäviä keinoja. Asiantuntijat suosittelevat sitä veromahdollisuutta hyvinvointialueille. Ylen selvityksen mukaan tilavuokrat ovat nousseet kymmeniä prosentteja tämän uudistuksen jälkeen. Siellä on paljon asioita, [Puhemies koputtaa] joihin keinoja pitäisi löytää, mutta mitkä ne ovat teillä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2025-12-18T10:59:42,2025-12-18T11:01:00,Hyväksytty,1.1 2025_132_84,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Wickström, ledamot Wickström, varsågod.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_85,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies, värderade talman! On ymmärrettävää, että hyvinvointialueiden tilanne herättää keskustelua. Ehkä suurin huoli liittyy siihen, että suomalaisten luottamus julkiseen terveydenhuoltoon on itse asiassa laskenut sen jälkeen, kun tämä soteuudistus toteutettiin, ja se on aihe, mistä meidän kaikkien pitäisi kantaa huolta. Sinänsä olen samaa mieltä edustaja Lohen kanssa, että meidän pitäisi löytää myöskin tässä salissa yhteistä näkymää siitä, millä tavalla me saadaan varmistettua tähän maahan sellainen hallintorakenne, joka varmistaa niin kuntien puolella peruspalvelut kuin myöskin sotepuolella tarvittavat peruspalvelut. Haluaisin vielä kysyä ministeriltä: Mitä tulee juuri kuntien ja hyvinvointialueiden rajapintaan, niin siinä löytyy todella paljon haasteita. On tiedostettava, että esimerkiksi oppilashuollossa, josta nyt tällä hetkellä hyvinvointialueet vastaavat, osalla alueista on päästy parempaan suuntaan, mutta monessa kunnassa edelleen koetaan, että vaikkapa oppilashuolto ei ole enää samalla tavalla osa sitä kouluarkea. Onko ajatuksia lähteä myöskin tarkastelemaan tätä tehtävänjakoa kuntien ja hyvinvointialueiden välillä vielä tällä hallituskaudella?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-12-18T11:01:00,2025-12-18T11:02:12,Hyväksytty,1.1 2025_132_86,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Tack, kiitos. — Edustaja Kiljunen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_87,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on käyty hyvää keskustelua, joka koskee hyvinvointialueiden — eräiden niistä — erittäin vaikeaa taloudellista tilannetta ja laajemminkin tämän rahoituslain merkitystä. Haluaisin kiinnittää yhteen seikkaan tässä huomiota, ja se on nimenomaan nämä leikkaukset, joita te olette suunnanneet. Annan ihan perusfaktan: silloin kun tehdään hoitajien mitoituksessa ja hoivaanpääsyssä ratkaisuja, se koskee erityisesti iäkkäitä ihmisiä. Yli puolet kaikista terveyskeskuskäynneistä Suomessa on yli 65-vuotiaiden toimesta tapahtuvia. Ja kun katsoo tätä rahoitusjärjestelyä tässä budjetissa, joka on tehty — 650 miljoonaa euroa on tehty leikkauksia nyt näihin hoivapalveluihin kokonaisuudessaan — ja kun koko kokonaisuutta katsotaan, niin 470 miljoonaa laskennallisesti kohdistuu iäkkäisiin ihmisiin eli 75 prosenttia kaikista näistä hoivan leikkauksista kohdistuu yli 65-vuotiaisiin ihmisiin. Minä joudun eduskunnan ikäpuhemiehenä kysymään: ettekö te pidä ikäihmisistä kunnolla huolta tässä yhteiskunnassa? Miksi on ikärasismia näissä budjettileikkauksissa, [Puhemies koputtaa] mitä teette?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-12-18T11:02:12,2025-12-18T11:03:26,Hyväksytty,1.1 2025_132_88,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_89,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä salissa säädetään pykälät, ja rahoituslain 3 § määrittelee tälläkin hetkellä, miten tämä rahoitus hyvinvointialueille sitten toteutetaan. Edustaja Lindén viittasi täällä jälkikäteistarkastukseen. Tilanne on se, että jos siinä rahoituslaissa on ongelmia, niin se jälkikäteistarkastus vain korostaa niitä ongelmia. Edustaja Sarkomaa täällä hyvin nosti esille tämän yliopistosairaalalisän, joka alkuperäisessä rahoituslaissa muistini mukaan oli 0,54 prosenttia. Minusta sen pitäisi olla korkeampi, koska siellä tapahtuu merkittävää tutkimusta ja opetusta. Sitten haluaisin kiinnittää huomiota — ja haluaisin kuulla sen myös ministeriltä — siihen, pitääkö tätä rahoituslakia nyt oikeasti viedä siihen suuntaan, että kansalaisten todellinen sairastavuus ja hoivan tarve määrittelevät entistä paremmin sen rahoituksen kohdistamisen, koska se on se oleellinen juttu. Oma näkemykseni on kyllä se, että kun me täällä säädämme pykäliä, niin prosessien hallinta ja johtaminen ja sitä kautta kulurakenteen hallinta kuuluvat hyvinvointialueille. Ei niitä tästä salista pysty johtamaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2025-12-18T11:03:27,2025-12-18T11:04:39,Hyväksytty,1.1 2025_132_90,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_91,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri! Kysyn, oletteko tietoinen tällaisesta Uutissuomalaisen viime viikon perjantaina julkaisemasta uutisesta, jonka mukaan 65 vuotta täyttäneiden Kela-korvauskokeilu ei ole saavuttanut niitä tavoitteita, joita sille on asetettu, ei ole vaikuttanut hyvinvointialueiden jonotilanteisiin eikä nopeuttanut hoitoonpääsyä. Sen sijaan kokeiluun osallistuneita ihmisiä hakeutuu yksityislääkärikäynnin jälkeen julkiselle puolelle, koska heillä ei ole välttämättä edes varaa maksaa niitä jatkotoimenpiteitä, joita yksityiseltä on määrätty. Kun tilanne on tämä, niin haluan kuulla teiltä, ministeri, nyt vastauksen siihen, onko jo syytä alkaa tekemään johtopäätöksiä siitä, että yksityiselle suunnatut sadat miljoonat eurot saataisiin tänne julkiselle puolelle, jossa se vaikuttavuus olisi suurempi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-12-18T11:04:39,2025-12-18T11:05:41,Hyväksytty,1.1 2025_132_92,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_93,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Valtiomme vaikea taloustilanne näkyy myös kuntien arjessa. Olemme jo tehneet ratkaisuja, jotka ovat keventäneet kuntatyönantajien kustannuksia ja vahvistaneet kuntien veropohjaa, mikä on erittäin tärkeää tilanteessa, jossa väestönmuutos haastaa kuntia monella tavalla. Siksi kuntatalouden kestävyys ei tarkoita vain lakisääteisten palveluiden ylläpitoa vaan myös kykyä investoida ja turvata elinvoima pitkien etäisyyksien Suomessa. Meidän on tarkasteltava myös kuntien tehtäviä, rahoitusta ja palvelulupausta kokonaisuutena, jotta arjen peruspalvelut voidaan turvata yhdenvertaisesti myös pohjoisessa Suomessa ja pienissä kunnissa. On myös huoltovarmuutemme kannalta tärkeää, että Suomen elinvoimaisuus ei keskity alueellisesti vain osaan Suomea. Kysynkin: millä tavalla, arvoisa ministeri, me pystytään varmistamaan kuntien rahoitus tulevaisuudessa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-18T11:05:41,2025-12-18T11:06:52,Hyväksytty,1.1 2025_132_94,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Razmyar, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_95,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Nasima,Razmyar,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kuntien taloustilanteesta pitää antaa totuudenmukainen kuva, jotta meillä olisi yhteinen tilannekuva mennä tästä eteenpäin, ja nyt valitettavasti tässä keskustelussa ainakaan hallituksen suunnalta sitä totuudenmukaista kuvaa emme saa. Valtionosuusleikkaukset vaikuttavat kuntien peruspalveluihin ja nimenomaan niihin lakisääteisiin palveluihin. Täällä ollaan puhuttu kauniisti opetuksesta — sivistys ja koulutus ovat niitä kuntien tärkeimpiä tehtäviä — mutta valitettavasti tilanne tällä hetkellä monessa kunnassa on se, että esimerkiksi oppimisen tuen uudistuksesta, joka on valtavan tärkeä uudistus, rahat puuttuvat. Ainakin kuntien ja rehtoreiden viesti on se, että kun rahat eivät ole korvamerkittyjä ja kuntien taloustilanne on varsin hankala monessa kunnassa tällä hetkellä, niin edes tätä tärkeää uudistusta ei pystytä toteuttamaan oikealla tavalla. Pidän myös valitettavana sitä, että kuntien valtionosuusuudistus ei nyt mene tällä hallituskaudella eteenpäin. Pidän tärkeänä tätä parlamentaarista työtä, ja toivottavasti siinä pääsemme eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Nasima Razmyar,1202,2025-12-18T11:06:52,2025-12-18T11:08:05,Hyväksytty,1.1 2025_132_96,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hanna Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_97,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! En ole varma, kuulinko ihan oikein, mutta aivan kuin edustaja Rintamäki perussuomalaisista olisi äsken todennut, että ei ole väliä, missä palvelut sijaitsevat, nimenomaan sotepalvelut, ja minä olen kyllä tästä asiasta aivan eri mieltä. Yksi asia, mikä on varma, on se, että jos hyvinvointialueita lähdetään yhdistämään, niin ainakaan ne palvelut eivät tule silloin lähemmäs ihmistä. Pidänkin erittäin valitettavana, että nyt kun hallitus on pohtinut, mitä eri vaihtoehtoja olisi taloustilanteen vakauttamiseksi, niin on otettu taas esille hyvinvointialueitten määrä, aivan samalla tavalla kuin kuntien määrä. Aikoinaan silloin Pohjois-Karjalassa lähdimme Siun sotea tekemään kuntayhtymänä juuri siitä tulokulmasta, että halusimme varmistaa sen, että meillä on oma alue lähellä ihmisiä. On erittäin surullista, jos taas lähtee liikkeelle tämä keskustelu, että lähdettäisiin tämmöiseen suuruuden ekonomiaan, että suurilla alueilla muka palvelut olisivat lähempänä. Toivonkin, että tämä kyllä jätetään pois teidän työkalupakistanne.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-12-18T11:08:06,2025-12-18T11:09:08,Hyväksytty,1.1 2025_132_98,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_99,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä on nyt hallituksen puolelta ja asiantuntijaryhmistä taas aika kevyesti heitelty maakuntaverotuksen ratkaisijan roolia hyvinvointialueiden rahoitusongelmiin. Viime kaudella tehtiin huolellista työtä parlamentaarisessa ryhmässä, joka arvioi erilaisia malleja rahoittaa maakuntaverolla edes merkittävä siivu, saatikka kokonaan, tätä hyvinvointialueiden järjestelmää, ja havaittiin, että sehän on mahdoton yhtälö sen takia, että selvästi eniten palvelutarpeita on alueilla, joilla tulotaso on heikoin ja joilla verotuotot ansiotuloihin perustuvassa järjestelmässä ovat heikoimmat. Tarvittaisiin valtava tasausapparaatti, että siitä saisi jotenkin toimivan. Ainoa järkevä tapa sitä miettiäkään on se, että jouduttaisiin samanaikaisesti uusimaan sekä kuntien verotus että hyvinvointialueiden verotus, ja silloin lähtee aika lailla nollasta rakentamaan oikeudenmukaista mallia. [Puhemies koputtaa] Tässä ylimenokauden aikana kehottaisin tarkistamaan pääomaverotuksen mahdollisuutta täydentää hyvinvointialueiden rahoitus.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-12-18T11:09:08,2025-12-18T11:10:28,Hyväksytty,1.1 2025_132_100,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_101,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Keskusta ei kannata maakuntaveroa, emmekä näe ratkaisuna myöskään hyvinvointialueiden yhdistämisiä. Jaan täysin edustaja Hanna Räsäsen äsken siitä käyttämän hyvän puheenvuoron. Sen sijaan me haluaisimme uudistaa tätä rahoitusjärjestelmää. Todella täällä on käytetty jo monta puheenvuoroa, joissa on viitattu keskustan tekemään sotekorjaussarjaan rahoituksen suhteen. Tässä meidän paperissamme on mukana paitsi välittömästi toteutettavia korjaustoimia myös pidemmän aikavälin korjaustoimia. Kysyisin siihen liittyen: kun uskoisin lähes kaikkien meidän olevan samaa mieltä siitä, että kannustavuutta täytyy tuoda lisää, niin olisiko kenties järkevämpää siirtyä järjestelmään, jossa rahoitus nykyisten asukasmäärä- ja diagnoositekijöiden sijasta perustuisikin enemmän ikärakenne- ja olosuhdetekijöihin? Näin itse asiassa tuo rahoitusjärjestelmä olisi automaattisesti kannustavampi kuin nykyinen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-12-18T11:10:28,2025-12-18T11:11:37,Hyväksytty,1.1 2025_132_102,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_103,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Krista,Kiuru,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä soteuudistuksen jälkeisessä ajassa olisi pitänyt pystyä siihen, mihin te ette pystyneet. On käsittämätöntä, että annoitte valtionosuusuudistuksen kaatua. Se on ihan käsittämätöntä, ja täällä sitten annetaan ymmärtää, että olisi tehty jotakin. Ei edes sitä osaa pystytty hallituksessa yksimielisesti viemään läpi. Se on minusta kamala teko, historiallisesti käsittämätön epäonnistuminen. Mutta, ministeri, teiltä odotetaan paljon muutakin kuin sitä, että olisitte saanut valtionosuusuudistuksen tällä kaudella tehtyä. Siis olisitte tuoneet oman kortenne kekoon. Se oli seuraava vaihe, mutta siihen ette pystyneet. Sen sijaan me ollaan ihmetelty, että kolmatta vuotta mennään eikä konkreettisia toimia vieläkään näy. Te puhutte jo kauniisti alijäämän kattamisesta joillekin — vieläkin joillekin. Se selvisi täällä, että teillä ei ole rahaa toteuttaa tätä, koska kaksi miljardia on kohta teidän kakkunne leikata sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta. Ja kysyin Juusolta, kun hänellä on jo 10 000 ihmistä irtisanottu siellä puolella tehtävien vähennyksenä: Osaatteko te arvioida, onko vaikutukset selvitetty, kuinka paljon teidän tekojenne ansiosta, rahoituslain korjausten ansiosta, on menetetty jo työntekijöitä hyvinvointialueilla? Kuinka monta tuhatta?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2025-12-18T11:11:37,2025-12-18T11:13:13,Hyväksytty,1.1 2025_132_104,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Muistuttaisin edustajia minuutin aikarajasta. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_105,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, vaikka ajat ovat tiukkoina tällä hetkellä, niin on tosi hienoa, että näille hyvinvointialueille tulee lisärahoitusta. Kiitos siitä, että sitä olette puuhanneet. Ihan kysyisin: kun kunnista jonkun verran kysellään työttömien sakkomaksujen osalta, onko siinä tiedossa mitään muutoksia tai onko siihen tulossa joitakin uutuuksia? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-12-18T11:13:19,2025-12-18T11:13:49,Hyväksytty,1.1 2025_132_106,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Väyrynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_107,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Ville,Väyrynen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Nopeasti edustaja Karin kysymykseen, johon löytyy itse asiassa vastaus hänen siteeraamastaan artikkelista. Se on vain jäänyt ilmeisesti lukematta loppuun. Eli täällä sanotaan suoraan, että kokeilun vaikutuksia hoitojonoihin tai palveluiden kysyntään on Liina-Kaisa Tynkkysen mielestä vielä liian varhaista arvioida. Tarvitaan pidempi seuranta-aika, jotta voidaan vetää johtopäätöksiä kokeilun onnistumisesta tai vaikutuksista. Sitten toinen asia tästä rahoituksesta. Niin kuin tässä on puhuttu, hallitus on tehnyt leikkauksia ennustettuun kasvuun, ja jos olen tästä keskustelusta ymmärtänyt, niin oppositiopuolueet haluaisivat ne leikkaukset perua. Ennustettu kasvu on se kuusi miljardia euroa tämän hallituskauden aikana eli noin puolitoista miljardia euroa vuodessa. Mikä, ministeri, teidän näkemyksenne on, kuinka kauan tämä meidän julkinen talous pystyisi ottamaan vastaan tätä vuotuista puolentoista miljardin euron nousua, vai pitäisikö meidän oikeasti ruveta miettimään, mitä me tehdään niillä miljardeilla euroilla, mitä menee, jotta me pystytään edelleen hillitsemään sitä kasvua?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Ville Väyrynen,1528,2025-12-18T11:13:49,2025-12-18T11:14:51,Hyväksytty,1.1 2025_132_108,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Heinäluoma, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_109,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Onhan tämä kummallista keskustelua. Tuntuu, että me elämme tässä hyvinvointialueiden rahoituksen tilanteessa aivan eri maailmoissa. Kun hallitus on siis leikannut hyvinvointialueiden rahoitusta ja sen sijaan ohjannut rahaa ja yksityiseen terveyssektoriin, niin täällä hallituspuolueiden osalta iloitaan siitä, kuinka rahoitus olisi lisääntynyt, kun totta kai raha on lisääntynyt, mutta ei tarpeeksi niihin tarpeisiin nähden. Sen sijaan olette leikanneet. Joka käänteessä, kun on ollut mahdollista, te olette julkisen sektorin terveydenhuollosta leikanneet, ja se näkyy valitettavasti nyt lisääntyneinä hoitojonoina ja näinä yt-neuvottelukierroksina, joita käydään tällä hetkellä koko maassa. Kyllähän tämän suomalaiset näkevät. He näkevät tämän tilanteen, ja tämä teidän hallituksenne malli ei nauti kyllä suomalaisten luottamusta, ja se näkyy epäuskona tulevaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2025-12-18T11:14:51,2025-12-18T11:16:05,Hyväksytty,1.1 2025_132_110,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_111,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Anna-Kaisa,Ikonen,Kunta- ja alueministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitoksia keskustelusta. — Ennen kuin lähden liikkeelle kunnista, totean, että täällä tuli myöskin kysymyksiä opetuspuolen sisältölaeista ja lukioitten rahoituksesta, ja niistä on varmasti hyvä kysyä OKM:n pääluokan keskustelussa. Täällä oli kysymyksiä hankintalaista ja TE-palveluista, ja ne varmasti käydään vielä tarkemmin TEMin puolella. Kela-kokeilu, soten sisältölait ja yliopistosairaalarahoitus, joka on tärkeä asia, ovat siellä STM:n puolella. Sitten täällä oli vielä kysymyksiä matkailuverosta ja Tullista, jotka kuuluvat sinne VM ykkösen eli ministeri Purran puolelle. Eli näihin en nyt mene tässä omassa puheenvuorossani, vaan keskityn oman vastuualueeni asioihin. Kunnista kysyttiin, millainen taloustilanne kunnilla on viiden—kymmenen vuoden kuluttua: Tällä viikolla esittelimme näitä näkymiä siinä parlamentaarisessa tapaamisessa, ja kyllä kuntatalouden näkymät ovat erittäin haastavat tulevina vuosina. Meidän kriisikuntien määrä tulee kasvamaan, mutta ihan samalla tavalla meillä on huolta myöskin meidän kasvun vetureista, kaupungeista, eri puolilla Suomea. Eli meillä on tosi monenlaisissa kuntakentissä haasteita, ja se vaatii meiltä yhteisiä ratkaisuja. Tämä siitä huolimatta, että sitten pitää erikseen katsoa se, mitä hallitus on tehnyt: Me olemme tällä kaudella vahvistaneet kuntataloutta. Eli ensi vuoden tasolla, kun otetaan huomioon kaikki hallituksen päätösperäiset toimet, kuntatalous vahvistuu noin 200 miljoonaa euroa, ja tällä pidämme kiinni siitä perusopetuksen vahvistamislupauksesta. Kiitoksia huomioista norminpurusta. Sitä on tehty. Noin sata normia on osin tai kokonaan purettu, ja esimerkiksi noin 50 on tällä hetkellä ihan aktiivisessa arvioinnissa pöydällä. Sitten kysyttiin valtionosuusjärjestelmäuudistuksesta: Siinä olen erittäin pahoillani, että kerrassaan aika loppui kesken. Jos meidän pitäisi saada se tehtyä, niin järjestelmän uudistus voi tulla aina vuoden alusta voimaan, ja nyt tuli tämä aika vastaan. Pidän sitä erittäin tärkeänä. Meidän on pystyttävä tekemään valtionosuusjärjestelmäuudistus. Me tarvitsemme sitä tulevaisuudessa, koska kuntien tehtävät ovat muuttuneet ja tämä valtionosuusjärjestelmä meni rikki siinä soteuudistuksen yhteydessä viime kaudella. Tällä hetkellä kuntien erot valtionosuuksissa ovat yli 3 000 euroa per asukas. Se on kestämätön tilanne, ja siihen on haettava ratkaisuja. Nyt julkaisimme tietopohjan verkkoon. Se on käytettävissä myöskin tuleviin uudistuksiin, ja sitä kannattaa hyödyntää. Negatiivisten valtionosuuksien osalta kun kysyttiin, niin harkinnanvaraisissa valtionosuuspäätöksissä olen huomioinut nyt erityisesti näitä kuntia, jotka ovat hakeneet tätä negatiivisen syyn vuoksi. Sitten kun täällä on puhuttu tästä TE-rahoituksesta ja VOSin tulevaisuudesta, niin koetamme tällä hetkellä katsoa, onko sieltä esimerkiksi juuri tähän TE-rahoituksen osuvuuteen ja etuuksien reaaliaikaisuuteen löydettävissä sellaisia palasia, joita pystyisimme viemään eteenpäin. Niistä oli yhteinen ymmärrys tuossa valmistelussa. Eli tämmöisiä pienempiä muutoksia koetetaan sieltä katsoa, mutta palaan niihin vielä, kun saamme tämän analyysityön tehtyä, ja jatkoselvityksiä varmasti tarvitaan myöskin. Mutta valtionosuusjärjestelmä ei ole sateentekijä. Vaikka se oltaisiin uudistettu tai muuta, niin pitää muistaa, että peruspalveluitten valtionosuudet ovat 12 prosenttia kuntien rahoituksesta. Olennaisinta on se elinvoimatyö, mitä kunnat tekevät elinvoiman synnyttämiseksi ja työpaikkojen synnyttämiseksi, koska verotulot kattavat kuntien tuloista sen merkittävimmän osan. Se on se kaikkein tärkein työ. Nyt kun tässä kysyttiin tästä parlamentaarisen työn tulevaisuudesta, niin ajattelen, että sen tavoitteena on ratkoa kuntien tulevaisuutta vahvemmin. Kunnat kohtaavat paitsi talouden haasteita, joissa on monta tekijää, myös sitten näitä demografisen kehityksen haasteita. Meidän on käytävä laajempi keskustelu siitä, mikä on kuntien palvelulupaus, miten kunnat selviävät tästä toiminnasta, minkälaisilla kuntarakenteilla, minkälaisilla yhteistyörakenteilla ja miten voisimme hyödyntää vaikkapa erilaisuutta ja tunnistaa kuntien erilaisuuden entistä paremmin. Me tulemme käymään hyvin laajaa ja isoa keskustelua, ja pidän sitä todella tärkeänä. Ja kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspinnat ovat erittäin tärkeitä, ja rahoituksen uudistamisessa on myöskin tärkeää katsoa näitä yksiin. Sitten hyvinvointialueitten puolesta: Rahoitus tosiaan kasvaa neljällä miljardilla eurolla, ja jokainen alue saa lisää rahaa, mutta meidän on katsottava myöskin näitä julkisen talouden tavoitteita. Tämä on kolmasosa valtion budjetista, ja siksi on tärkeää hakea niitä uusia keinoja ja sitä, miten saamme rahat riittämään myöskin tulevaisuuden palveluihin. Tärkeää on myöskin erottaa hyvinvointialueitten omat valinnat, mitä siellä tehdään. Siellä tehdään kovasti töitä, ja siltä osin jos siellä vaarantuvat palvelut, niin STM seuraa koko ajan alueitten tilannetta. Heidän on mahdollista käynnistää myöskin arviointimenettely tai esittää sen käynnistämistä, jos jossain palvelut vaarantuvat. Samoin alue voi myöskin hakea lisärahoitusta, ja silloin se arvioidaan. Vielä jos sanon näistä mittareista: Talouden kehitys on koko maan tasossa kulkenut oikeaan suuntaan, ja toisaalta myöskin palveluitten yhdenvertaisuus on parantunut, jos katsomme tätä Erholan tuoretta raporttia. Eli tämä antaa sen kuvan, että me liikumme oikeaan suuntaan. Samoin siellä esitetyt toimet, kun täällä kysyttiin niistä, itse asiassa ovat hyvin pitkälle niitä asioita, joita olemme nyt tällä hetkellä hallituksessa tekemässä, eli ne antoivat tukea sille työlle, jota olemme laittaneet liikkeelle. Alueitten erot ovat huolena, ja niihin on haettu ratkaisuja hoitoonpääsyä parantamalla, vaikkapa terapiatakuulla, Kela-korvauksilla ja digitaalisten liikkuvien palveluitten kehittämisellä. Toisaalta siellä nostettiin haasteina hoidon jatkuvuus, johon olemme tuoneet juuri omalääkärimallia, ja lastensuojelu, jossa olemme tekemässä lastensuojelulain kokonaisuudistusta. Ohjausta olemme kehittäneet. Alijäämien kattamisvelvoitteesta täällä kysyttiin: Ei ole tarpeen lisätä tätä alijäämien kattamiskautta kaikille. On muutama alue, jotka selviävät nykylain puitteissa, ja se on erittäin hyvä asia. Nyt olen edellisviikolla tuonut tänne sen määräaika-HE:n, jolla noin kymmenen aluetta saa lisäaikaa alijäämien kattamiseen, ja sitten meillä on alueita, jotka tarvitsevat vahvempaa tukea ja vielä pidempää alijäämien kattamisaikaa, ja sitä tullaan erilaisten vahvempien ohjausmenettelyjen kautta tarjoamaan näille alueille, esimerkiksi juuri arviointimenettelyjen kautta. Rahoitusmallista kysyttiin ja pyydettiin, että annetaan kunnia sille, joka sen takana on: Edellinen hallitus on rakentanut tämän rahoitusmallin, jolla tällä hetkellä toimitaan. Nyt parhaillaan korjaamme sitä, ja seuraavallekin hallitukselle riittää tässä töitä. Rahoitusmalli oli tärkeää pitää vakaana ensimmäiset vuodet, 23—25. Se sovittiin hallitusohjelmassa, että kun uudet alueet aloittivat, siinä olisi ennustettavuutta. Siksi silloin ei voitu tehdä mitään isompia muutoksia. Nyt tällä hetkellä olemme tarttuneet tähän diagnoosimalliin. Tuossa Erholan arvioinnissa todettiin, että se on itse asiassa tällä hetkellä paras käytettävissä oleva tapa tunnistaa tätä palvelutarvetta. Nyt olen laittanut kaksi selvityshenkilöä varmistamaan sitä tietopohjaa, kaksi Itä-Suomen yliopiston professoria, ja samaan aikaan meillä on myöskin käynnissä tämä rahoitusmallin uudistus, jolla tuodaan parannusta tähän malliin. Kannustavuudesta täällä kysyttiin, ja olemme kehittäneet kannustavuutta niin paljon kuin tässä tämän rahoitusmallin puitteissa on ollut mahdollista ilman että se olisi heiluttanut alueitten rahoitusta liikaa. Sinne on tuotu tämä oma rahoitusosuus, joka tuo kannustinta kustannusten hillintään, ja siellä on kasvatettu HYTE-kerrointa, joka kannustaa terveyden edistämiseen. Pidän kiinnostavana myöskin sen jatkokehittämistä. Maakuntaveroa emme sen sijaan ole valmistelemassa. Kun täällä vielä keskusta kysyi tästä alijäämien anteeksiantamisesta ja heidän esityksestään, niin ensinnäkin osittain siihen teidän malliinne vastaukset löytyvät sieltä arviointimenettelystä. Sitten mitä tulee tähän alijäämien anteeksi antamiseen, niin olen pyytänyt virkahenkilöitä arvioimaan, olisiko tämä edes teoreettisesti mahdollista. Teiltä haluaisin kysyä: kun ne alijäämät pitää jonkin julkisen tahon kattaa, niin mistä te olisitte tässä velkajarrun puitteissa valmiita sitten nämä summat ottamaan? Vielä tässä oli kysymys näistä oikeastaan isommista, pitkän aikavälin asioista, ja haluan sanoa, että me emme ole tällä hallituskaudella lähteneet hyvinvointialueitten rakennetta muuttamaan. Eli pidämme kiinni tästä nykyisestä rakenteesta ja teemme parhaamme korjaussarjalla siinä, että saamme sen edellytyksiä vahvistettua. Suurempien ratkaisuiden paikka on sitten seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa, joissa varmasti puolueet sitten keskustelevat, mitä muutoksia on isommin tarve tehdä, ja sille varmasti tietopohjaa tullaan tässä tekemään. Mutta oikeastaan tärkein asia tässä on se, että meillä on mahdollisuus puhua hyvinvointialueitten pitkän aikavälin tulevaisuudesta tässä salissa kevätkauden alkaessa, kun pääministeri antaa ilmoituksensa, [Puhemies koputtaa] ja ajattelen, että se on hyvä paikka luoda katsetta pidemmälle tulevaan. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Anna-Kaisa Ikonen,1421,2025-12-18T11:16:09,2025-12-18T11:24:59,Hyväksytty,1.1 2025_132_112,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Ehdimme mennä lyhyesti puhujalistalle. Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_113,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Edelleenkin kun näyttää, että puhutaan hyvinvointialueiden asiasta, niin otetaan tähän kärkeen kuitenkin semmoinen fakta, että on tehty sellainen hyvinvointialueuudistus, jossa palvelut heikkenevät, jonot pitenevät, kulut kasvavat rajusti. Tämä oli todellakin nähtävissä jo kolme neljä vuotta sitten, että tällä järjestämissuunnitelmalla, tällä rahoitussuunnitelmalla ja tällä alueiden määrällä tämä ei tule onnistumaan. Totta kai me kannetaan nyt hallituksena vastuu tästä asiasta. Korjattavaa on valtavasti, ja sitä tehdään. Hyvä, että muistutatte, että me ollaan syyllisiä, mutta ehkä se syyllisten etsiminen ei auta tässä asiassa. Arvoisa puhemies! Suomessa valtiollinen hallintomme on kolmella tasolla. Me tässä talossa teemme parhaamme Suomen hyväksi. Aluepäättäjät hyvinvointialueilla pyrkivät parhaansa mukaan turvaamaan kansalaistemme hyvinvointi- ja pelastuspalvelut, ja kuntapäättäjät pitävät paikallisesti huolta kansalaistemme turvallisesta arjesta. Yhdessä kannamme valtavan tärkeää vastuuta kansalaistemme yhdenvertaisuudesta ja turvallisuudesta. Tässä talousarviossa annetaan kunnille ja hyvinvointialueille talouden raamit ensi vuodelle. Arvoisa puhemies! Valtiomme vaikea taloustilanne näkyy myös kuntiemme arjessa. Meidän on syytä tulevana vuonna seurata kuntatalouden kehitystä tarkkaan erityisesti pitkien välimatkojen ja harvaan asutun Pohjois-Suomen osalta. Olemme jo nyt tehneet ratkaisuja, jotka ovat keventäneet kuntatyönantajien kustannuksia ja vahvistaneet kuntien veropohjaa, mikä on erittäin tärkeää tilanteessa, jossa väestönmuutos haastaa kuntia monella tavalla. Kuntatalouden kestävyys ei tarkoita vain lakisääteisten palvelujen ylläpitoa vaan myös kykyä investoida ja turvata elinvoimaa pitkien etäisyyksien Suomessa. Kuntien tehtäviä, rahoitusta ja palvelulupausta on käsiteltävä kokonaisuutena, jotta arjen peruspalvelut voidaan turvata yhdenvertaisesti myös pohjoisessa Suomessa. Arvoisa puhemies! Suomalaisen arjen turvallisuus rakentuu vahvasta taloudesta. Maamme vaikeasta taloustilanteesta huolimatta tässä talousarviossa turvataan myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon ensi vuodelle nykyistä enemmän rahoitusta ja toteutetaan lasten ja nuorten terapiatakuu sekä yli 65-vuotiaiden lääkärikäyntien valinnanvapauskokeilu. Meidän toimintamme lisäksi tilastojen ja tutkimusten valossa hyvinvointialueet ovat kyenneet turvaamaan palvelunsa yhdenvertaisemmin ja lainmukaisemmin kuin aiemmassa järjestelmässä. Tämä on suorastaan ihme. Arvoisa puhemies! Arjen turvallisuus syntyy vastuullisista päätöksistä ja rohkeudesta asettaa asiat tärkeysjärjestykseen, ja juuri sitä tämä hallitus tekee. Talouden kantokyvystä huolehtiminen ei ole vastakohta hyvinvoinnille — päinvastoin turvallisuus ja talous ovat sen edellytys. On myös huoltovarmuutemme kannalta tärkeää, että Suomen elinvoimaisuus ei keskity alueellisesti vain osaan Suomea. Siksi tässä talousarviossa on tehty vaikeita valintoja, jotka tukevat sekä kuntia että alueita pärjäämään tärkeissä tehtävissään. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-18T11:25:17,2025-12-18T11:29:42,Hyväksytty,1.1 2025_132_114,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään, ja sitä jatketaan myöhemmin tässä istunnossa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_132_115,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä yleiskeskustelua valtiovarainministeriön pääluokasta 28. — Edustaja Mikkonen poissa. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_132_116,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tämä kohta, joka on tässä käsittelyssä, koskee kuntia ja hyvinvointialueita. — Arvoisa rouva puhemies! Kunnat ovat erittäin isossa muutoksessa paraikaa, ja kuntien tilanne on erittäin eriytynyt, kun katsotaan kuntien tilannetta esimerkiksi veroprosenttien kautta. Pienimmät kuntaverot ovat 4,7 prosenttiyksikköä ja suurimmat 10,9, ja sitten kuntaveron tuotto, yhden prosentin tuotto, on pienimmillään 135 euroa per asukas ja suurimmillaan 450 euroa per asukas. Tämä eriytyminen tässä mielessä on tosi iso. Sitten kun katsotaan tätä tilannetta, jossa valtio teki VOS-uudistusta, niin sen piti tulla voimaan jo ensi vuoden alusta ja sitten sen piti tulla voimaan myöhemmin, vuoden 27 alusta, mutta se kaatui tässä muutama viikko sitten. Näillä valtionosuusuudistuksilla yleensä tasoitetaan kuntien välisiä eroja. Tämä valtionosuusjärjestelmän uudistaminen olisi ollut tärkeätä tehdä nyt sen vuoksi, että sote poistui kuntien tehtävistä. Kun sote lähti pois ja se rahoitus otettiin pois, niin se paljasti, kuinka rikki tämä valtionosuusjärjestelmä on: osa kunnista joutuu maksamaan, että saa järjestettyä palveluja, ja osa kunnista saa vähän niin kuin aiheetta ylimääräisiä valtionosuuksia. Tässä mielessä tilanne on hyvin erijakoinen kuntien välillä. Kun samaa rahaa pitäisi jakaa uudestaan, se on totta kai vaikeata, ja kukaan ei väitä, että olisi helppo ratkaisu viedä se eteenpäin. Sen vuoksi tältä osin tällä viikolla meillä oli kuntaministerin johdolla tämmöinen parlamentaarinen kokous, jossa katsottiin, olisivatko puolueet valmiita katsomaan kuntien tulevaisuutta parlamentaarisen työn kautta, ja kaikki vastasivat, että kyllä. Nyt me toivomme, että tämä lähtee liikkeelle, koska siellä on kuntien välillä todella isoja eroja. Syntyvyyden tilanne tarkoittaa, että lapsia on vähemmän kunnissa, yli 90 000 2030-luvulla, ja se tarkoittaa monien koulujen lakkauttamista ja sitä, että on mietittävä, miten lapsille järjestetään pedagogisesti oikein koulutukset ja muut. Eli tästäkin syystä tulee tarpeita. Tämä VOS on ehkä noin 14—15 prosenttia kuntien tuloista, mutta sitten tämä muu kuntien palvelurakenne pitää katsoa. Tässä mielessä haaste on siinä, että tämä VOS-järjestelmä pitäisi tehdä nopeasti. Nyt jos se siirtyy seuraavalle hallituskaudelle, niin se tulisi voimaan vasta 2029, ja se on liian myöhään. Sen vuoksi me painotetaan, että sitä VOS-järjestelmää uudistettaisiin tässä parlamentaarisessa työssä hyvin nopeasti. Tämä on tärkeä osa sitä kokonaisuutta. Mitä muuta siinä sitten tapahtuu, niin pitäisi katsoa, miten kuntien palvelut jatkossa eteenpäin menevät, minkälainen palvelulupaus kunnille ja kuntalaisille annetaan, mitä kunnalta odotetaan, miten yhdenvertaiset kuntien palvelut kuntalaisten välillä tulevat eri puolilla Suomea olemaan ja minkälaiset etäisyydet palveluihin ja muihin. Ollaan perimmäisten kysymysten äärellä, ja tässäkin mielessä on tarpeen tätä tarkastella. Sitten kun kunnat toimivat rajapinnassa, jossa on näitä kuntia, maakuntia, ja siellä kysymykset esimerkiksi liikennejärjestelmistä, maakuntakaavoituksesta ovat aika isoja, joita pitää katsoa, MAL-sopimus, jossa sopimus ohjaa sitä, mitä alueellisesti tehdään, niin me joudumme katsomaan tätä palettia. Ja sitten kun näitä on 300 kuntaa Suomessa, niin mikä on niitten kuntien tulevaisuus, kun meidän kuntakentän jako on 700:sta 700 000:een väkiluvultaan. Voi kysyä, pystyvätkö kaikki tekemään samat palvelut. Eli me joudumme tätä kuntapuolta tässä hyvin tarkasti arvioimaan. Sen lisäksi tulevat vielä TE-palvelut, jotka siirtyivät kuntiin tämän vuoden alusta, ja ne siirtyivät sinne alimitoitettuna, ja se haastaa myös kuntataloutta erittäin voimakkaasti. Tämän osalta, kun se on elinvoimakysymyksiä, niin sitten se rahoitus on siellä haasteena. Sitten tämä koko kokonaisuus, jossa Suomen talous menee, niin verotulot ovat todella pieniä kunnissa. Niitten kasvuprosentit ovat pieniä tällä hetkellä, ja se johtaa siihen, että siellä on veronkorotuspaineita. Tämä näkökulma myöskin kuntien osalta pitäisi jatkossa huomioida. Ehkä vielä lopuksi sanoisin kuntien osalta siitä, että tämän velkajarrun, joka tulee julkisen talouden osalta olemaan, hoitaminen tässä on oma lukunsa, kun katsotaan, kuinka kunnat osallistuvat siihen kokonaisuuteen, koska se on yksi osa sitä kuntien, valtion ja hyvinvointialueitten velkaa tuottavaa osuutta, ja kunnat ovat siinä yksi osa. Tässä mielessä tämä kuntakenttä on nytten erittäin isojen haasteiden edessä. Sille tulee aika isoja raameja täältä velkajarrun puolelta, ja sitten on tämä eriytyminen, niin että kyllä tässä pitää olla aika lailla kovaa yhteistyötä, että me löydetään tähän sellaisia kestäviä ratkaisuja. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-18T20:52:49,2025-12-18T20:59:32,Hyväksytty,1.1 2025_132_117,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Edustaja Partanen poissa, edustaja Castrén poissa, edustaja Kauma poissa, edustaja Kettunen poissa. — Edustaja Lindén.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_118,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! En käyttänyt tässä budjettikeskustelussa varsinaista pidempää puheenvuoroa lainkaan, toki muutaman debattipuheenvuoron, mutta kun huomasin, että tämä valtiovarainministeriön pääluokka, jossa on muun muassa hyvinvointialueiden rahoitus eli koko budjetin suurin momentti, oli vielä kesken, niin halusin käyttää tässä yhteydessä puheenvuoron, vähän perusteellisemman. Kirjoitin kuukausi sitten yhteenvedon tästä aihepiiristä ja ajattelin, että olisi ehkä arvokasta, että se olisi dokumentoituna ainakin pääpiirteissään eduskunnan pöytäkirjoissa. Poikkeuksellisesti tämä on nyt suoraan luettu puheenvuoro aikaisemman käsikirjoitukseni pohjalta, ja aloitan sen nyt tässä yhteydessä. Ilmeisesti tämä yksi seitsemän minuuttia — vai onko viisi käytössä [Puhemies: Seitsemän!] — ei riitä, mutta jatkan sitten sen puheenvuoron loppuun tarvittaessa toisella puheenvuorolla. Usean hyvinvointialueen taloudellisen tilanteen kärjistyttyä on keskustelu soterahoituslain ympärillä kiihtynyt. Onko nykytilanne rahoituslain vika, ja jos on, miten lakia pitäisi korjata? Kuvaan aluksi rahoituslain rakenteen. Olen numeroinut sen kohdat seuraavalla tavalla: 1) Lähtökohtana oli kuntien vuoden 2022 sotepalveluihin käyttämän rahoituksen siirto hyvinvointialueille. Toisin sanoen, jos jollakin alueella kunnat olivat käyttäneet reilusti rahoitusta tai vastaavasti liian niukasti rahoitusta, siirtyi tämä lähtötaso hyvinvointialueelle. 2) Tämän päälle laskettiin hyvinvointialueindeksillä kustannustason nousu vuodesta 2022 vuoteen 2023, ja samaa jatkettiin vuosina 2024 ja niin edelleen. 3) Lakiin sisältyi yleinen arvio vuotuisesta palvelutarpeen kasvusta erityisesti väestön vanhenemisen johdosta. Tämä oli keskimäärin 1 prosentti vuodessa. Tarkat luvut olivat 1,07 prosenttia ja vastaavia. Vuodesta 2025 lähtien tätä kiristettiin 20 prosentilla eli otettiin siis 1 prosentista pois 0,2 prosenttiyksikköä, eli indeksi oli noin 0,8 prosenttia siitä alkaen. 4) Eduskunnan säätämät uudet tehtävät tai vastaavasti tehtävien vähennykset, joilla on kustannusvaikutuksia, huomioidaan täysimääräisinä. Eli esimerkiksi hoitotakuun tiukennuksen johdosta lisättiin rahoitusta alueille 126 miljoonaa euroa vuodessa, ja vastaavasti nykyinen hallitus on poistanut tällaisen osuuden. 5) Hyvinvointialueiden lopullinen rahoitus määräytyy monipuolisen laskelman perusteella, jota kuvataan jäljempänä. Se tulee täysimääräisenä voimaan vuonna 2029, eli vuoden 2022 kuntatason rahoituksesta siirrytään asteittain tuohon laskelman mukaiseen rahoitukseen seitsemän vuoden aikana. Osalla muutos on negatiivinen, toisin sanoen laskennallinen rahoitus pienenee. Samana ajankohtana vaikuttavat kaikki muut tässä luettelossa mainitut tekijät, joten todellista pienentymistä ei millään alueella tapahdu. Tätä kuvataan siirtymätasaukseksi. Se on suurin niillä alueilla, joiden kunta-ajan rahoitus oli kauimpana tulevasta rahoituksesta eli tarveperusteisesta rahoituksesta. 6) Jos alueet tekevät yhteenlaskettua alijäämää, korvataan tämä alueelle kahden vuoden kuluttua, eli vuoden 2023 alijäämä korvataan vuonna 2025. Tämän nimi on ”jälkikäteistarkistus”. Sitä ei korvata kullekin alueelle sen oman alijäämän mukaisesti, vaan kukin alue saa oman kokonaisrahoituksensa mukaisen suhteellisen osuuden jälkikäteisrahoituksesta. Paljon alijäämää tehnyt alue saa siis vähemmän kuin sen oma alijäämä on ollut, ja vähäisen alijäämän alue enemmän kuin sen alijäämä on ollut. 7) Soteuudistuksen rahoitukseen sisältyi myös pieni muutos rahoitusalueelle. 8) Merkittävimpien investointien tekemiseen tarvitaan valtioneuvoston lupa. Käytännössä tämä tapahtuu lainansaantivaltuuden myöntämisen kautta. 9) Tuleva eli vuoden 2029 rahoitus, johon siirrytään asteittain vuosien 2022—2029 aikana, perustuu laskelmaan, jossa on useita osatekijöitä, kuten valtionosuuksissa on aikaisemminkin ollut. Erityisesti niistä on keskusteltu viime aikoina. Otan esimerkin: Alue saa valtionrahoitusta 5 000 euroa asukasta kohti. Tästä 13 prosenttia eli 650 euroa on niin sanottua suoraa rahoitusta, johon eivät vaikuta tarve tai olosuhteet. 6 prosenttia muodostuu useasta eri olosuhdetekijästä, joita ovat muun muassa kaksikielisyys, asukastiheys, vieraskielisten määrä ja niin edelleen. Ajatus on, että tällaiset seikat vaikuttavat palveluiden järjestämiseen. 1 prosentti tästä on niin sanottua HYTE-osuutta eli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rahoituksen osuutta. Sille on puolestaan noin kymmenen osatekijää. Vuonna 2026 tämä osuus kasvaa 1,5 prosentiksi muiden osien kustannuksella. 80 prosenttia rahoituksesta on siis tarveperusteista, eli kaavamaisesti sanottuna: mitä iäkkäämpi, sairaampi, köyhempi, työttömämpi ja niin edelleen alueen väestö on, sitä enemmän tulee rahoitusta per asukas. Tämä perustuu siihen, että tällainen väestö tarvitsee enemmän sotepalveluja. Soterahoituslain liitteessä, jonka eduskunta on myös hyväksynyt, on näitä erilaisia ”mittareita”: terveydenhuollon tarpeelle 189, vanhustenhuollon tarpeelle 63 ja sosiaalihuollon tarpeelle 73, siis yhteensä 325 mittaria. Nämä kuvaavat ikärakenteita eri alueilla, koulutustasoa, työkyvyttömyyttä, tulotasoa ja sairauksien esiintyvyyttä. Eniten on viime aikoina keskusteltu niin sanotuista diagnooseista ja niiden kirjautumisessa tapahtuneista virheistä. Palo- ja pelastustoimen rahoitusosuus on koko hyvinvointialueiden rahoituksesta noin 2,5 prosenttia. Edellä olevista osista muodostuu alueen saama valtionosuus, joka vaihtelee alueella 4 000 euron ja 6 000 euron välillä asukasta kohti. Mediaani on 5 000 euroa. Tämä tulee asukasluvun mukaisesti jokaisesta asukkaasta. — Pienen pätkän luen vielä, niin sitten lopetan ja jatkan siitä luontevasta kohdasta. — Eli on syytä havaita, että aikaisemmin mainittu suora asukasluvun mukainen osuus eli se 13 prosenttia on osa tätä eli se osa, johon tarve tai olosuhdetekijät eivät vaikuta, mutta myös kokonaisuus jaetaan per asukas. Eli kasvava asukasluku kasvattaa saantia, ja vastaavasti vähenevä asukasluku vähentää saantia. — Jatkan seuraavassa puheenvuorossa. Se riittää kyllä kokonaisuuteen. Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-12-18T20:59:49,2025-12-18T21:07:29,Hyväksytty,1.1 2025_132_119,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_120,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tästä edustaja Lindénin hyvästä kuvauksesta siitä, mitä hyvinvointialueiden rahoitus on ja miten se on syntynyt ja miten sitä toteutetaan, on hyvä jatkaa. — Vielä pari sanaa ensin tästä kuntatilanteesta: Tällä hetkellä kuntataloutta kuvataan täällä salissa liian positiivisesti ja ruusuisesti. Siellä on todella isot haasteet. Niitä on kaksi esimerkiksi, jotka vaikuttavat tähän kuntatalouteen. Tietenkin isona asiana on se, että talous ei kasva ja verotulot eivät kasva, mutta sitten on kaksi tämmöistä tekijää, jotka liittyvät siihen, että TE-palvelut siirrettiin 100 miljoonaa alimitoitettuna ja sitten työttömyysturvamenot ovat 85 miljoonaa korkeammat kuin on arvioitu ja kompensoitu, eli sieltä tulee jo melkein 200 miljoonaa kuntatalouteen iskua. Sitten toimeentulotuen kuntaosuus on 50 prosenttia, ja se kasvaa sieltä noin 850 miljoonasta noin 1 100 miljoonaan karkeasti ottaen, ja siitä puolet tulee kunnille. Sen lisäksi alle 24-vuotiaitten osuus on nostettu nyt 100 prosenttiin, eli sieltä toimeentulotuesta tulee myöskin aika iso isku kuntatalouteen. Nyt kun tämä toimeentulotuen kasvu on näin voimakasta, niin nämä heijastuvat tänne todella voimakkaasti, ja sitten kun emme tiedä kiinteistöverouudistuksen toteutumisesta, emme tiedä VOS-uudistuksesta mitään, niin nämä tekijät monelta osin ovat tässä tuomassa epävarmuutta. Arvoisa rouva puhemies! Hyvinvointialueista haluaisin sen verran sanoa, että nyt kun se osittain liittyy tähän kuntatalouteen, niin kun kuntataloudessa tulee työttömyysturvamenoista aika iso osa yli 400 päivää työttömänä olleista työttömistä, niin siellä on aika paljon sellaisia työttömiä, jotka ovat sosiaalisessa kuntoutuksessa hyvinvointialueitten vastuulla, ja olisi aika hyvä, jos hyvinvointialueet kantaisivat entistä suuremman osuuden heistä vastuullisesti, myöskin taloudellisesti sillä tavalla, että kun kunnat joutuvat maksamaan sen työttömyysturvamenon siitä ja heillä ei ole oikein välineitä ja ne ovat siellä hyvinvointialueilla, niin hyvinvointialueet voisivat ne sitten maksaa näitten työttömien osalta, jotka ovat heidän palveluksessaan. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on tätä aika monessa mietinnössään ja lausunnossaan nytten tuonut esiin, ja tämä olisi semmoinen uudistus, jota pitäisi tehdä. Ensinnäkin tähän hyvinvointialueitten tilanteeseen, kun aina täällä tuodaan esiin, että noin miljardilla vuodessa on noussut tämä rahoitus — kyllä, mutta se on noussut näitten edustaja Lindénin mainitsemien indeksien kautta, vähän yli kolmen prosentin indeksi, ja palvelutarve on siellä olemassa, mutta tässä jätetään aina sanomatta, että myös hallitus on yli 600 miljoonaa leikannut palvelujen kautta. Hyvinvointialueet eivät ole saaneet sitä rahaa, mitä rahoituslaki ja aikaisempi lainsäädäntö tämän osalta ovat tehneet. Sitä nousukulmaa on leikattu aika monella sadalla miljoonalla näillä toimenpiteillä. Tämä on yksi osa, mikä on tänä päivänä hyvinvointialueitten ongelmia. Toinen osa on tämä alijäämän kattamisaika. Meillä kolme aluetta onnistuu tässä tavoitteessa, jossa päästään ensi vuoden loppuun mennessä ensimmäisistä kahdesta vuodesta alijäämät kattamaan, vuosina 25 ja 26. Sitten meillä on nyt noin kymmenkunta aluetta, jotka saavat mahdollisuuden, ja kun ne ovat päässeet tänä vuonna plustulokseen, niin sitä kautta ne saavat alijäämän kattamisaikaa. Mutta sitten meille jää ne kolme aluetta, jotka ovat arviointimenettelyssä, ja sitten tässä on vielä vajaa kymmenen aluetta, jotka ovat tässä välitilassa. Me olemme olleet sitä mieltä, että tätä alijäämän kattamisaikaa olisi pitänyt myöskin näitten osalta pidentää pidemmälle, jolloin he olisivat päässeet normaalisti tasapainottamaan taloutensa ja tältä osin hyvinvointialue olisi voinut välttää näitä irtisanomisia, joita siellä nyt on. Tämä olisi pitänyt nyt tehdä, ja tämä alijäämän kattamisajan pidentäminen on tässä tullut myöhäissyntyisesti. Me ollaan tästä jo vuonna 2023 puhuttu, ja nyt se vasta tulee lainsäädäntönä ensi keväänä tänne saliin. Eli olisi pitänyt tehdä aiemmin ja sitten olla pidempi aika näitten muittenkin osalta sitä alijäämää kattaa. Arvoisa rouva puhemies! Tämä taitaa olla viimeinen puheenvuoroni tämän vuoden valtiopäivillä, ja kiitän henkilökuntaa pitkämielisyydestä, ja kiitoksia kaikesta tästä, että me olemme saaneet täällä käyttää näitä puheenvuoroja. Tämä on ollut upea talo tehdä työtä, ja niin hieno henkilökunta kuin täällä on, niin toivottavasti kaikissa työpaikoissa olisi yhtä hyvä. — Kaikille hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-18T21:07:37,2025-12-18T21:13:40,Hyväksytty,1.1 2025_132_121,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Olkaa hyvä, edustaja Lindén.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_122,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia, arvoisa puhemies! Edellisessä puheenvuorossani olin eritellyt yhdeksän kohtaa, joilla kuvasin nykyistä sotealueiden eli hyvinvointialueiden rahoituslakia, ja niitä on vielä tässä kuvauksessa kaksi. Sen jälkeen arvioin jossain määrin näitä ja esitän sitten lopuksi, mitä muutoksia pitäisi tehdä. Kohta 10) Hyvinvointialueet saavat valtiolta myös muuta rahoitusta eli erilaisiin tehtäviin, esimerkiksi koulutukseen, tutkimukseen ja niin edelleen. Tämän osuus on noin 500 miljoonaa euroa. Se ei sisälly siihen momenttiin 28.89.31. Lisäksi alueilla on asiakasmaksutuloja, palveluiden myyntituloja ja useita muita tuloja. Yhteensä alueiden tulot ovat noin 31 miljardia euroa, josta siis suurin osa, eli 27 miljardia euroa, tulee valtiolta suorana rahoituksena. 11) Hyvinvointialueen on tasapainotettava taloutensa vuoden 2023—2026 jakson aikana eli siis vuoden 2026 loppuun mennessä. Mitä ongelmia edellä kerrottuun lakiin liittyy, eli mitä ”vikaa” laissa on, vai onko mitään vikoja? Rahoituslaki laadittiin tietoisesti tiukaksi, koska soteuudistuksen yhtenä tavoitteena oli saada rahoitus vakaammaksi verrattuna kuntien aikaisempaan tilanteeseen ja myös tasoittaa kuntien välisiä rahoituksen eroja. Tiukkuus ilmenee useassa kohdassa, jotka käyn alla lyhyesti läpi: Kohta 2 eli hyvinvointialueen indeksi sisältää kolme eri osatekijää. Yleinen palkkatason muutos huomioidaan, ei siis sotealan omaa palkkatason muutosta. Tämä oli tietoinen valinta, jolla pyrittiin estämään ”palkka-automaatti” eli se, että mitä enemmän alueet korottaisivat palkkoja, sitä enemmän ne saisivat rahoitusta. Tosin tämä toteutuu nykyisin kuitenkin jälkikäteistarkastuksen kautta. Kohdassa 3 nämä numerot viittaavat äskeiseen erittelyyni tässä laissa. Kohta 3 eli palvelutarpeen muutos on tiukka eli aluksi 1 prosenttia ja sitten vuodesta 25 alkaen 0,8 prosenttia. Se on yhtä tiukka kuin niin sanottu Sipilän soten vuotuinen muutos, jota paljon arvosteltiin. Siinä mallissa se vain laskettiin eri tavalla. Eli palvelutarpeen muutokseksi oli arvioitu silloin 2,4 prosenttia vuodessa, josta leikattiin ”fiskaalisesti” pois 1,5 prosenttia, eli jäi 0,9 prosenttia. Tämä leikkaus oli se paljon puhuttu ”3 miljardin leikkaus”. Kohdassa 6 puhuin jälkikäteistarkistuksesta. Tähän liittyy suurempia ongelmia kuin etukäteen pystyttiin arvioimaan. Ne palautuvat, kuten koko nykyinen rahoituskriisi, vuoden 2023 poikkeukselliseen tilanteeseen. Itse jälkikäteisrahoitus on erittäin tärkeä asia, joka erityisesti on kiukuttanut oikeistohallitusta, joka pitää sitä ”rahoitusautomaattina”, ja suurin osa vuosien 2025 ja 2026 hyvästä rahoituksen kasvusta perustuukin siihen. Mutta tähän sisältyy suuri rakenteellinen haaste, joka sekin oli tietoinen valinta, mutta perustui erilaiseen arvioon talouskehityksestä kuin mikä vuonna 2023 tapahtui. Jälkikäteistarkistus siis annetaan alueelle kaikkien alueiden yhteisen alijäämän perusteella. Otan esimerkin: jos meillä on kaksi 200 000 asukkaan aluetta, joiden kummankin saama valtionrahoitus on 5 000 euroa asukasta kohti, eli ne saavat miljardi euroa vuodessa valtionrahoitusta ja jos toinen teki vuonna 2023 alijäämää 20 miljoonaa euroa ja toinen 80 miljoonaa euroa, niin kumpikin saa ”korvausta” eli jälkikäteisrahoitusta siitä 50 miljoonaa euroa vuonna 2025 eli siis budjettiosuutensa verran kaikkien alueiden yhteisestä jälkikäteisrahoituksesta. Tämän rakenteen piti olla kannustava, eli ”palkitaan” tiukasta taloudesta ja ”rangaistaan” löysemmästä taloudesta. Mutta vuoden 2023 poikkeukselliset olosuhteet tekivät tästä liian rankan. Nyt heikosti menestynyt alue saa liian suuren rangaistuksen ja hyvin menestynyt alue merkittävän lisärahoituksen. Kohta 8 eli investointien rahoituksen tiukka seula hidastaa merkittävästi investointeja aikaisempaan sairaanhoitopiirien aikaan verrattuna. Edellä kerrotun ohella on syytä kiinnittää huomiota lähtötason rahoitukseen, joka siis perustui kuntien aikaisempaan rahoitukseen. Oliko tämä oikeudenmukaista? Toisaalta, mikä olisi ollut vaihtoehto? Tätä sotkivat vielä poikkeukselliset koronavuodet 2020 ja 2021 ja osin vielä vuosi 2022. Edellisin normaali vuosi olisi ollut 2019. Mikä sitten on nykyisen kriisin syy? Vastaus on varsin selkeä: vuoden 2023 poikkeukselliset olosuhteet. Kustannustason nousu oli 10—12 prosenttia, ja lähes samaa tasoa se oli myös kunnissa, mutta sitä ei ole kutsuttu kriisiksi. Valtiovarainvaliokunta arvioi huhtikuussa 2024 hyvinvointialueiden ensimmäistä toimintavuotta ja totesi, että uudistus itsessään ei aiheuttanut 1,4 miljardin eli 5 prosentin suuruista kustannusten ylittymistä, joka aiheutti puolestaan alijäämän, vaan syyt olivat 1) poikkeuksellisen korkea yleinen inflaatio, jonka oli laukaissut Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja energian hinnan nousu, 2) sotealan ja laajemmin julkisen sektorin palkkaratkaisu vuoden 22 sitkeän työmarkkinatilanteen jälkeen, 3) ostopalvelujen hintojen voimakas nousu, paikoin jopa 20 prosenttia, 4) kunnilta siirtynyt liian pieneksi arvioitu aikaisempi sotepalveluiden rahoitus — kunnat olivat laatineet vuoden 22 talousarviot vuonna 2021 ja mitoittaneet osin taktisesti, osin optimistisesti sotepalveluiden menot liian pieniksi —, 5) terveyspalveluiden kysynnän kasvu vuoden 2023 koronavuosien jälkeen. Tämä synnytti alijäämän, joka oli siis 1,4 miljardia euroa. Sama toistui hieman pienempänä vuonna 2024, koska korjaus eli jälkikäteistarkastus alueiden rahoitukseen saatiin vasta vuonna 2025. Vuosina 2025 ja 2026 rahoituksen taso on hyvä, mutta se ei riitä kattamaan vuosien 23 ja 24 yhteensä kahden ja puolen miljardin euron vajetta. Ainakin 1,5 miljardia euroa jää siitä kattamatta. Lain mukaan kuitenkin tasapaino pitäisi saavuttaa vuoteen 2026 mennessä. — Minulla olisi yksi minuutti vielä. — Tämän vaatiminen alueilta niiden itse tekemien kustannusten leikkausten avulla on johtanut nykyiseen kriisiin. Siksi keskeiset ehdotukset tilanteen korjaamiseksi ovat nyt seuraavat: 1) alijäämän kattamisen aikataulu kaikille alueille pidemmäksi, 2) tilanteen rauhoittaminen siten, että irtisanomisiin ja rajuihin palveluiden leikkauksiin alueilla ei nyt mennä vaan vuoden 2026 aikana haetaan laajapohjaisesti korjaus tilanteeseen, ja siihen on useita keinoja, ja viimeinen kohta eli 3) samalla käynnistetään rahoituslain tarkastelu ja arvioidaan sen korjaustarpeet tietoisina siitä, että valtiontaloudessa ei merkittävään lisärahoitukseen ole mahdollisuuksia. — Kiitoksia. ", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.1.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-12-18T21:14:09,2025-12-18T21:22:05,Hyväksytty,1.1 2025_132_123,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Esitellään oikeusministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 25. Pääluokan yleiskeskustelua jatketaan tässä vaiheessa enintään kello 13 asti. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_132_124,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri! Oikeusministeriön hallinnonalan määrärahataso on noin 1,2 miljardia euroa, mikä on noin 37 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa, jos vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei oteta huomioon. Talousarvioon sisältyy oikeudenhoidon lisärahoitusta 80 miljoonaa euroa, mikä on 15 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 25. Toisaalta hallinnonalalle kohdistuu kuitenkin vuoden 26 tasolla noin 30 miljoonan euron sopeutustoimet. Saadun selvityksen mukaan oikeudenhoidon selonteon lisärahoitus pitää kokonaisuudessaan oikeudenhoidon toimintakykyisenä, vaikka säästöt ja uusien tehtävien hoito ilman lisäresursseja kiristävät tilannetta. Valiokunta pitää myönteisenä sitä, että julkisen talouden heikosta tilanteesta huolimatta oikeudenhoidon resursointiin on panostettu. Myös hallinnonalan säästövelvoite on maltillinen, sillä hallitus haluaa huolehtia Suomen ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta sekä oikeudenhoidon toimintakyvystä. Rikosketjun toimivuuden kannalta on olennaista, että poliisin ja muiden tutkintaviranomaisten lisäresursoinnissa kiinnitetään huomiota muutosten seurausvaikutuksiin ketjun myöhemmissä vaiheissa. Myös lakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota rikosprosessiketjun oikeasuhtaiseen resursointiin. Hallinnonalan avustuksessa valiokunta kiinnittää huomiota rikoksen uhrien tukemiseen sekä perheväkivallan ja lähisuhdeväkivallan varsinaisen työn tärkeyteen. Valiokunta on myös lisännyt avustusmenoihin määrärahaa 100 000 eurolla, joka kohdennetaan puoliksi Rikosuhripäivystykselle ja Pakolaisneuvonnalle. Valiokunta käsittelee mietinnössään myös Ulosottolaitoksen tilannetta, sillä ulosoton työmäärä on kasvanut usean vuoden ajan. Ulosottovelallisten määrä on kasvanut, ja ulosottomenettelyissä kiinteistöjen ja huoneistojen realisointitilanne on huolestuttava. Myös häätömäärät ovat kasvaneet, ja lisäksi Venäjän vastaiset pakotteet ovat usean vuoden ajan työllistäneet Ulosottolaitosta. Ulosottolaitoksen toimintaedellytykset on tärkeää turvata. Rikosseuraamuslaitoksen määrärahat kasvavat ensi vuonna vajaalla 16 miljoonalla eurolla, mikä johtuu muun muassa lisärahoituksesta vankipaikkoihin. Vankimäärä on syksystä 24 lähtien kohonnut voimakkaasti muun muassa viime hallituskaudella toteutettujen rangaistusten kiristämisen ja tuomioistuinten rangaistuskäytännön ankaroitumisen seurauksena. Tämä on johtanut vankiloiden yliasutustilanteeseen, ja marraskuussa täyttöaste oli suljetuissa vankiloissa peräti 117 prosenttia. Yliasutusta tulee helpottamaan Vaalaan valmistunut uusi vankila, loppuvuodesta 25 valmistuva Oulun uusi vankila sekä Vantaan vankilan laajennusosa ja selliosastojen remontin valmistuminen vuoden 26 alkupuolella. Hallitus on myös linjannut rahoituksen kaikille uusille rangaistusten kiristyksille, ja valiokunnan mietinnössä todetaan tällä lisärahoituksella rakennettavat kohteet. Valiokunta toteaa huolensa vankipaikkamäärään ja vankilakiinteistöjen peruskorjaustarpeisiin liittyvistä haasteista. Myös Rikosseuraamuslaitoksen henkilöresursseihin tulee kiinnittää huomiota niin työhyvinvoinnin kuin vankilaturvallisuuden varmistamiseksi. Edellisvuosien tavoin valiokunta pitää tärkeänä vankien päihde- ja mielenterveyskuntoutuksen sekä palvelujatkuvuuden turvaamista. Päihde- ja mielenterveysongelmat ovat yleisiä, ja kuntoutuksella voidaan edistää vankien vapautumisen jälkeistä integroitumista yhteiskuntaan, mikä osaltaan vähentää myös uusintarikollisuuden riskiä. — Kiitoksia valiokunnalle, ja erityiskiitos ministerille tärkeästä työstäsi.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-12-18T11:30:12,2025-12-18T11:34:02,Hyväksytty,1.1 2025_132_125,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Ministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_126,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Leena,Meri,Oikeusministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos valtiovarainvaliokunnan kunta- ja hyvinvointijaoston puheenjohtaja Minna Reijoselle puheenvuorosta. Kiitän myös muutenkin valtiovarainvaliokuntaa ja lakivaliokuntaa ja sen puheenjohtajaa, edustaja Eerolaa sekä työ- ja tasa-arvovaliokuntaa hyvästä työstä ja oikeansuuntaisista ja arvokkaista pohdinnoista lausunnoissa ja mietinnössä. Kuten tuossa äsken tuli esille, oikeusministeriön hallinnonalan määrärahoilla rahoitetaan oikeusvaltion ydintoimintoja — kutsun sitä oikeusvaltion selkärangaksi — ja hallinnonalan budjetti on kuitenkin vain noin 1,2 miljardia. Tällä rahalla pystymme ja olemme vuosikausia pystyneet, joskin nyt lisää panostaneet, hoitamaan nämä vaativat oikeusturvatehtävät. Tämä summa on kuitenkin noin 37 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvana vuonna varsinaisessa talousarviossa, kun näitä vaihtelevia vaalimenoja ei huomioida. Oikeudenhoidon toimintakyvyn takaavat hallinnonalalla tuomioistuinlaitos, julkinen oikeusapu, edunvalvonta sekä talous- ja velkaneuvonta, Syyttäjälaitos, Ulosottolaitos, Rikosseuraamuslaitos, Oikeusrekisterikeskus sekä hallinnonalan erityisviranomaiset, joita kiitän kaikesta työstä ja venymisestä tämän kovan kiireen keskellä. He tekevät parastaan, jotta asiat etenevät rivakasti. Näissä kuvatuissa talouden raameissa ja oikeushallinnon alalla työskentelevän yli 10 000 henkilön voimin tehdään työtä turvallisen yhteiskunnan ja paremman oikeusvaltion eteen sekä annetaan ihmisille oikeusturvaa heidän yksittäisissä tärkeissä asioissaan. Kuten valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on todettu, hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että oikeusjärjestelmän toimijoiden rahoitus varmistetaan, suomalaista oikeusvaltiota vahvistetaan ja oikeusprosesseja sujuvoitetaan. Myös lakivaliokunta totesi lausunnossaan, että toimiva oikeudenhoidon ketju edellyttää tasapainoista ja riittävää resursointia kaikille oikeudenhoidon toimijoille. Oikeudenhoidon rahoitustilannetta onkin tällä hallituskaudella parannettu oikeudenhoidon selontekoon liittyvällä rahoituksella ja hallitusohjelmassa päätetyllä lisärahoituksella. Ensi vuonna tämän lisärahoituksen määrä on 80 miljoonaa euroa. Hallitusohjelmaan sisältyy useita hankkeita oikeusprosessien sujuvoittamiseksi. Hallitusohjelman mukaan riita-, rikos- ja hakemusprosesseja uudistetaan, ja näin ollen prosessitkin nopeutuvat. Tämä hallitusohjelman toimeenpano etenee. Näitä esityksiä on jo täällä eduskunnassa useita käsitelty, ja useita on vielä tulossa. Viime viikolla hallitus antoi esityksen syyteneuvottelujen käyttöönoton laajentamisesta ja sen menettelyä koskevista muutoksista. Lisäksi eduskuntaan annettiin esitys, joka sisältää runsaasti muita muutoksia rikosasioiden esitutkinnan selkeyttämiseksi ja nopeuttamiseksi sekä syyteharkintaan ja tuomioistuinkäsittelyyn tehtäviä muutoksia, kuten kirjallisen menettelyn lisäämistä tai niin kutsutun poissaolokäsittelyn laajentamista, jota ovat vuosikausia tuomioistuimet toivoneet, koska ihmiset eivät saavu oikeuteen. Rikosprosesseja sujuvoittamalla voidaan antaa oikeusturvaa tehokkaammin ja lyhentää käsittelyaikaa, koska se on ihmisille tärkeää, että asiat tulevat käsiteltyä nopeasti. Uhreille erityisesti on todella hankalaa odotella pitkään. Eduskunnan käsiteltäväksi aiemmin syksyllä annettiin myös hallituksen esitys pienten riita-asioiden menettelyä koskevaksi lainsäädännöksi, joka koskee häätöjä ja asumista koskevia riitoja. Sillä toivottavasti saadaan pienemmillä kustannuksilla nämä tärkeät asiat nopeammin käsiteltyä. Lisää on todella tulossa kymmenittäin. Hallituksen esityksiä ja säädöksiä taisi olla 80, jotka oikeusministeriö antaa, ja muita selvityksiä, ohjelmia ja toimenpiteitä on noin 50. Ennätyksellisen paljon on oikeusministeriössä tehty töitä ja tehdään loppuun asti, ja kiitän tietysti virkakuntaa siitä, että ovat jaksaneet pysyä ministerinkin tahdissa. Julkisen talouden heikosta tilanteesta johtuen täytyy myöntää, että meillekin ja meidän hallinnonalallemme on kohdennettu toimintamenosäästöjä, joiden kokonaistaso on noin 24 miljoonaa euroa, mutta olen kuitenkin tyytyväinen siitä, että ne ovat yleistä linjaa ajatellen pienemmät. Tämä tahtotila on tullut esille myös valiokunnan mietinnöissä. — Olikos tämä, puhemies, vain viisi minuuttia? No, selvä. Minäpäs sitten puhun myöhemmin lisää. Totean sen, että olen tyytyväinen tästä tietosuojavaltuutetun tilanteesta, että saimme sisäisesti kohdennettua tietosuojavaltuutetulle lisää resursseja. Se on erittäin tarpeellista. — Palaan näihin muihin myöhemmin.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-12-18T11:34:08,2025-12-18T11:39:23,Hyväksytty,1.1 2025_132_127,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustajat voivat halutessaan pyytää minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_128,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia, arvoisa puheenjohtaja! Kiitos ministerille siitä, että määrärahoja on hallinnonalalle saatu lisää oikeudenhoidon selonteon mukaisesti. Nämä lisäresurssit ovat tärkeitä, mutta ne eivät todellakaan yksin oikeudenhoidon haasteita ratkaise, vaan tarvitaan näitä rakenteellisia uudistuksia, digitalisaation hyödyntämistä ja prosessien kehittämistä, jotta käsittelyajat ja oikeudenhoidon henkilöstön työkuorma eivät kasva kohtuuttomiksi, mistä ministerikin tässä puhui. Hallitusohjelmaan todellakin sisältyy useita kirjauksia rikosprosessin sujuvoittamisesta, ja kiitos ministerille myös siitä, että tähän työhön on ryhdytty. Työryhmä on näitä keinoja miettinyt, ja ensimmäinen hallituksen esityskin tuonne lakivaliokunnan käsittelyyn on tullut. Mutta me tarvitsemme myös ihan järjestelmätason uudistuksia, ja kysyisinkin ministeriltä: onko tässä pohdittu sitä, että esimerkiksi forum-säännöksiä muutettaisiin siten, että juttuja voitaisiin siirtää esimerkiksi täältä etelän ruuhkaiselta alueelta myös muihin käräjäoikeuksiin muualle Suomeen?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2025-12-18T11:39:36,2025-12-18T11:40:47,Hyväksytty,1.1 2025_132_129,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_130,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitokset edustaja Reijoselle sinne valtiovarainvaliokuntaan ja tietysti ministeri Merelle myös. — Kuten tuossa edellä teidän puheenvuoroissanne kuultiin, oikeudenhoidon eri alojen toimijoiden rahoitus pystytään tulevanakin vuonna varmistamaan tästä vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. Kun tätä keltaista kirjaa selaa, mikä aika monella meillä täällä pöydällä on, niin harvoin tulee hoksattua sitä, minkä ministeri tuossa meille kertoi, että tämän pääluokan kokonaissumma tosiaan on vain se 1,2 miljardia. Se on todella vähän moneen muuhun verraten, vaikka nyt tuohon edelliseen aiheeseen, mistä tässä puhuttiin. Tätä taustaa vasten pidänkin oikeastaan aika hämmästyttävänä ja hienona, kuinka pienellä rahalla pystytään koko tämä oikeusvaltio hoitamaan aina vankiloista tuomioistuimiin ja asianajajiin ja syyttäjälaitokseen ja ulosottoon ja niin päin pois. — Näihin yksityiskohtiin sitten seuraavissa puheenvuoroissani palaan, jos puhemies sen sallii.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-12-18T11:40:47,2025-12-18T11:41:52,Hyväksytty,1.1 2025_132_131,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_132,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Tähän ensimmäiseen debattiin voisin ottaa esille tämän koko oikeudenhoidon ketjun merkityksen ja sen, että oikeusvaltion vahvistaminen on turvallisuus- ja luottamuskysymys mitä isoimmissa määrin. Tietenkin tässä määrärahojen kanssa kamppaillaan vähän yhdellä jos toisellakin hallinnonalalla, mutta tässä nimenomaan, kun on kysymys oikeudenhoidon koko ketjun toimivuudesta, olen hiukan huolissani ollut siitä, niin kuin moni muukin, että jos tiettyyn oikeudenhoidon ketjun kohtaan lisätään resursseja, niin sitten se kuormittaa seuraavaa vaihetta. Miten te, ministeri, näette tämän tasapainon tällä hetkellä, onko se oikeudenhoidon tasapaino nyt millä mallilla tämän budjetin jälkeen? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-12-18T11:41:52,2025-12-18T11:42:52,Hyväksytty,1.1 2025_132_133,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Riipi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_134,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Pitää kyllä opposition puoleltakin antaa kiitokset ministerille tästä työstä — tässä on hyvin tasapainoinen kokonaisuus — mutta yhtyä niihin huoliin, että kyllä me rahoituksen kanssa varmaan ollaan tulevaisuudessa aika vakavien kysymysten äärellä. Tämä oikeudenhoidon ketju, ihan aidosti kyllä voi sanoa, nitisee jo, ja ketjuhan on aina yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Sillä tavalla tämä tilanne on aidosti huolestuttava. Minäkin haluaisin kysyä ministeriltä, että kun katsotaan nyt pitkälle sinne tulevaisuuteen, jopa tämän hallituskauden yli, niin olisiko meillä tarvetta käynnistää jonkinlainen kokonaisuudistus, jotta tämä ketju pysyy kasassa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-12-18T11:42:52,2025-12-18T11:43:43,Hyväksytty,1.1 2025_132_135,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_136,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitoksia jaoston puheenjohtajalle ja ministerille alustuksista. — Oikeusvaltiota pitää puolustaa. Pitää puolustaa tietysti niitä instituutioita, jotka ylläpitävät hyvää hallintoa, liberaalia demokratiaa ja perusperiaatteita, että ne toimivat, mutta pitää tietysti myös puolustaa ja vahvistaa sitä arjen oikeusvaltiota, joka liittyy just siihen, että oikeudenhoidon koko ketju toimii kansalaisen näkökulmasta; että voi luottaa siihen, että saa oikeutta; että se koko järjestelmä toimii ja on niin sanotusti kansalaisen ja oikeuden puolella. Yhdyn näihin huomioihin, mitä tässä ovat kollegat esittäneet. On sinänsä erinomaista, että tämä tiedostetaan ja tähän on onnistunut ministeri kampeamaan maltillisempia säästöjä ja lisärahoitusta, mutta kyllä se, jos täällä lukee, että ”pidetään toimintakykyisenä”, on tavallaan rima, josta pitäisi päästä nostamaan ja vahvistamaan ihmisten uskoa ja luottoa siihen, että meidän oikeusvaltio ja oikeudenhoidon koko ketju toimisivat sujuvammin ja paremmin kansalaisten näkökulmasta nyt. [Puhemies koputtaa] Kyllä ehdottomasti haluaisin vielä nostaa ne huomiot, joita esimerkiksi lakivaliokunta omassa lausunnossaan tähän mietintöön liittyen on nostanut.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-12-18T11:43:43,2025-12-18T11:45:05,Hyväksytty,1.1 2025_132_137,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Jokelainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_138,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jessi,Jokelainen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Oikeusministeriön hallinnonala on pieni mutta demokraattisen oikeusvaltion kannalta keskeinen. Arvokasta on myös järjestöjen työ. On hienoa, että valtiovarainvaliokunta on jälleen hieman paikannut tältä osin Pakolaisneuvonnan ja Rikosuhripäivystyksen avustustasoa, mutta valitettavasti näillä ei vielä aiempia leikkauksia paikata. Arvoisa puhemies! Oikeudenkäyntien kesto on ihmisoikeusongelma, ja kaikki puolueet ovat sitoutuneet vahvistamaan oikeudenhoidon panostuksia. Huolta herättää se, että samalla kun rahaa nyt toisella kädellä lisätään, sitä toisella kädellä otetaan pois oikeusministeriöönkin kohdistuvilla säästötoimilla. Myös jo nyt täynnä olevien vankiloiden tilanne on tukala, ja hallituksen rangaistusten koventamiseen keskittyvä politiikka kasvattaa vankimäärää entisestään. Huolta herättää, miten varmistetaan vankipaikkojen ja vankilaolosuhteiden riittävyys ja se, että kärsijäksi ei joudu vankiloiden elintärkeä kuntouttava toiminta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Jessi Jokelainen,911824,2025-12-18T11:45:05,2025-12-18T11:46:02,Hyväksytty,1.1 2025_132_139,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Ledamot Bergqvist, varsågod.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_140,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä, ja kiitos myös siitä, että nyt viedään eteenpäin paljon tärkeitä asioita, mistä olemme puhuneet lakivaliokunnassa jo viime hallituskauden aikana, muun muassa juuri ministerin kanssa. Demokratia on yhteiskunnan perusta, ja näyttää vähän siltä, että otetaan se itsestäänselvyytenä, kun nähdään nyt ympäri maailmaa, miten uhataan eri tavoin demokratiaa. Sen takia myös demokratiakasvatus on tosi tärkeää, erityisesti kun puhutaan myös nuorista. Tämä vaikuttaa myös äänestysprosenttiin ja siihen, miten nuoret myös osallistuvat vaaleihin. Sen takia haluaisin kysyä ministeriltä: millä tavalla oikeusministeriö voisi edesauttaa nuorten demokratiakasvatusta ja myös nuorten äänestysaktiivisuutta tulevaisuudessa? Tulossa on erilaisia vaaleja, ja olisi tärkeää nostaa sitä nuorten äänestysprosenttia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Sandra Bergqvist,1406,2025-12-18T11:46:03,2025-12-18T11:47:04,Hyväksytty,1.1 2025_132_141,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Karlsson, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_142,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Anette,Karlsson,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies, ärade talman! Kiitos ministerille esittelystä. — Suomessa luottamus oikeuslaitokseen on ollut pitkään vahva. Nyt kuitenkin luottamus on koetuksella. Tuomioistuimissa asiat kasaantuvat, käsittelyajat venyvät ja prosessit pitkittyvät. Tämä näkyy oikeuslaitoksen henkilöstön työpäivässä mutta myös kansalaisten arjessa. Eräs ikääntynyt kertoi minulle, että hänen autoonsa oli murtauduttu ja asian käsittely kesti Itä-Uudenmaan alueella reilun vuoden. Se on pitkä aika odottaa oikeutta ja vielä pidempi aika yrittää muistaa tapahtumakulkuja selkeästi todistajana. Arvoisa ministeri, miten hallitus varmistaa, että oikeuslaitos pystyy vastaamaan kasvavaan työmäärään, niin että kansalaisten oikeusturva toteutuu ajallaan ja yhdenvertaisesti kaikkialla Suomessa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Anette Karlsson,911831,2025-12-18T11:47:05,2025-12-18T11:48:06,Hyväksytty,1.1 2025_132_143,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_144,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitokset ministerille esittelystä. — Kollegat ovat käyttäneet hyviä puheenvuoroja tarpeesta tarkastella koko oikeudenhoidon ketjua kokonaisuutena, ja tällaista kokonaistarkastelua tarvitaan myös yli hallinnon rajojen. Äskeisessä pääluokassa keskustelimme hyvinvointialueista ja totesimme erittäin tiukan tilanteen monen hyvinvointialueen osalta talouden ja toiminnan suhteen. Monella alueella on jouduttu karsimaan rajusti esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalveluita, ja se on tietysti asia, joka heijastuu hyvin vahvasti myös tälle hallinnonalalle, ja tämä todetaan myös tässä mietinnössä. Me tiedämme, että lähes kaikilla vangeilla on päihde- ja/tai mielenterveysongelmia, ja tiedämme myös, että rikosten uusimisriski on korkea, ellei palveluiden piiriin pääse. Tästäkin syystä kysyisin: onko tämä hyvinvointialueiden osalta tapahtuva palveluiden karsiminen otettu huomioon siinä, kun arvioidaan tulevien vankimäärien kehitystä? Arvoisa ministeri, kysyisin myös: miten varmistamme vankilaverkon pysymisen, [Puhemies koputtaa] ja miten varmistamme erityisesti Köyliön ja Huittisten vankiloiden osalta tarvittavat peruskorjaukset?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2025-12-18T11:48:06,2025-12-18T11:49:21,Hyväksytty,1.1 2025_132_145,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_146,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kannatan tuota edustaja Bergqvistin ajatusta juuri demokratiatyön vahvistamisesta, ja siihen liittyen kysyisin: onko nyt varmistettu se, että vaalijärjestelmä ja vaalilaskennan kokonaisuus säilyy suomalaisissa käsissä turvallisesti kaikissa tilanteissa, kun on huolestuttavaa tietoa tästä uudesta ostomallista kantautunut? Tästä oikeudenhoidon kehittämisohjelmasta, joka viime kaudella tehtiin, on selvästikin ollut apua siihen, että oikeusministeri on pystynyt turvaamaan tätä sinänsä vähäistä osuutta budjetista ja voinut merkittäviä kehittämishankkeita sinne sisään ujuttaa. Tärkeintä jatkossa on se, että nämä prosessiekonomiaan liittyvät kysymykset saadaan ratkottua lähinnä lainsäädännön sekä tuomioistuinten, poliisin ja Syyttäjälaitoksen menettelyjä uusimalla siten, että todella kansalaiset pääsevät oikeuksiinsa nopeammin ja varmemmin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-12-18T11:49:21,2025-12-18T11:50:35,Hyväksytty,1.1 2025_132_147,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Päivärinta, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_148,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. — Tässä on tullut useasti esille se ja itsekin jaan tämän huolen siitä, että todellakin vain 1,2 miljardia on tämän pääluokan hallinnonalan budjetti. En halua tehdä sinänsä vertailua, mutta kun ajatellaan esimerkiksi kulttuuria — sinne menee yli kaksi miljardia — niin on todella syytä olla huolissaan resurssien riittävyydestä. Totta kai suomalaisilla on oltava luotto siihen, että oikeutta saa, että laki suojaa, että viranomaiset ehtivät apuun ja rikolliset joutuvat vastuuseen teoistaan, asuipa sitten Kajaanissa, Rovaniemellä, Kuusamossa tai Espoossa. On hienoa, että Orpon hallitus on kuitenkin tässä taloudellisesti vaikeassa tilanteessa priorisoinut oikeusvaltiota ja sisäistä turvallisuutta ja että oikeudenhoitoon kohdistuu nyt 35 miljoonan euron määrärahalisäys, mikä totta kai osaltaan nopeuttaa sitten esimerkiksi tuomioistuinten käsittelyaikoja — ei toki yksistään riitä. Vuosia kestävät oikeusprosessit ovat edelleen ihmisoikeusongelma, ja se on myös yksi talouskasvun hidaste. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-12-18T11:50:35,2025-12-18T11:51:46,Hyväksytty,1.1 2025_132_149,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_150,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitän, ministeri Meri. Esittelitte hyvin tätä hallinnonalaa. — Suomen rikospolitiikkahan on tässä tämän kauden aikana ottanut aivan uuden, perussuomalaisen linjan mukaisen suunnan: rikoksesta pitää tulla oikeudenmukainen rangaistus, ja Suomen pitää olla turvallinen maa kaikille. Olemme tällä kaudella pystyneet merkittävästi ankaroittamaan rangaistuksia esimerkiksi aserikoksista ja jengirikollisuudesta. Samaan aikaan on parannettu myöskin huolenpitoa rikosten uhreista. Rikosuhrimaksuja on korotettu, ja esimerkiksi pakkoavioliitot on kielletty. Lisää rahaa on suunnattu esimerkiksi tuomioistuimiin ja vankiloiden ylläpitoon, mutta on totta, että tämä rahoituksen riittävyys on tulevina vuosina kynnyskysymys, ja se vaatii tarkastelua. Kiitän, ministeri Meri, teitä myös siitä, että toitte eduskuntaan lunastuslain muutoksen, jota oli pitkään kaivattu ja joka parantaa suomalaisten maanomistajien asemaa. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten linja on selkeä: rikoksesta pitää tulla oikeudenmukainen rangaistus, Suomen pitää olla turvallinen maa kaikille. Tämä linja jatkuu, kun katsoo tätä keltaista talousarviokirjaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2025-12-18T11:51:46,2025-12-18T11:52:57,Hyväksytty,1.1 2025_132_151,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Ledamot Wickström, varsågod.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_152,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies, värderade talman! Kiitos ministerille esittelystä. On tosi hienoa, että tällä hallituskaudella on myöskin saatu tehtyä tiettyjä panostuksia oikeuslaitokseen, jotta voidaan turvata se, että jokaisen suomalaisen oikeusprosessi saadaan kunnolla ja asiallisesti hoidettua hyvässä aikataulussa. Se, mikä allekirjoittanutta kuitenkin hieman huolestuttaa, on edelleen hallinto-oikeuksien tilanne. Meillä on tällä hetkellä Suomessa vireillä paljon erilaisia investointeja, joista on jätetty valituksia. Esimerkiksi omalla paikkakunnallani Inkoossa on ollut isompi vihreän siirtymän hanke, joka on tietenkin joutunut valitusrumban kohteeksi. Hyvää on kuitenkin se, että nyt kun on keskitetty enemmän resursseja hallinto-oikeuteen, niin ensimmäinen käsittelyaika on enää noin 6—8 kuukautta, mutta todennäköisesti on edessä jatkoa. Meillä Suomessa on myöskin esimerkiksi Tampereella tällainen niin sanottu sarjavalittaja, joka jatkuvasti valittaa samasta hankkeesta, ja tämä on johtanut siihen, että moni hanke on kaatunut. Onko tässä mitään tehtävissä? Me tarvitaan lisää työpaikkoja ja kehitystä Suomeen, ja jos eri investorit vetävät hankkeensa pois valitusten takia, niin se on todella ikävää myöskin meidän kansantaloudellemme.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-12-18T11:52:57,2025-12-18T11:54:10,Hyväksytty,1.1 2025_132_153,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kaunistola, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_154,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tällä hallituskaudella on määrätietoisesti käännetty kriminaalipolitiikan suuntaa vastaamaan tätä päivää ja rikollisuuden muutoksia, vaikka budjetti on — edellisistä puheenvuoroistakin kuultuna — tiukka. Esimerkiksi vanki voi olla ensikertalainen vain kerran, ja tappo rikoksena ei enää vanhene. Rangaistuksia on ankaroitettu esimerkiksi katujengeihin kytkeytyvien rikosten osalta. Myös luvattomien aseiden kantamisesta julkisella paikalla saa nyt aiempaa ankarampia rangaistuksia, hyvä näin. Lukuisia muitakin muutoksia on tehty, mutta mainitsin tässä nyt vain muutamia. Näiden avulla viemme Suomea turvallisempaan suuntaan ja suojelemme suomalaisia. Olemmekin sitoutuneet turvaamaan koko rikosprosessiketjun resurssit aina poliiseista Rajavartiolaitokseen ja oikeudenhoitoon saakka. Näin voimme nopeuttaa esimerkiksi tuomioistuinten käsittelyaikoja ja purkaa ruuhkia kaikilla oikeusasteilla. Oikeuden saaminen kohtuullisessa ajassa on ihmisoikeuskysymys, ja siksi me turvaamme näitä resursseja tiukasta ajasta huolimatta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-12-18T11:54:10,2025-12-18T11:55:22,Hyväksytty,1.1 2025_132_155,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_156,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! On hienoa, että tässä ajassa, jolloin rahat ovat tiukassa, säästötavoite oikeudenhoidon alalla on kuitenkin varsin maltillinen. Se on tärkeää, koska kokonaisuus on pieni, niin kuin täällä on useampaan kertaan jo todettu. Olen erittäin tyytyväinen myöskin siitä, että rikosten uhrien asemaan on nyt panostettu. Tässä yhteiskunnassa on pitkään menty sillä, että rikoksen tekijästä kyllä huolehditaan viimeisen päälle, mutta uhrin asema jää monesti vähän heikommalle. Haluaisin nostaa tässä keskustelussa esiin vielä erityisesti tämän jo aikaisemminkin puheeksi tulleen aserikosten rangaistusten merkittävän korottamisen, joka on Suomen mittakaavassa poikkeuksellinen ja tulee voimaan ensi vuoden alusta. Eli jatkossa tilanne on todellakin se, että luvattoman ampuma-aseen kanssa julkisella paikalla oleva lähtökohtaisesti saa kiinteän tuomion, ja tämä on todella poikkeuksellinen ja kova reagointi siihen suuntaan, mihin tämä maailma on menossa. Eli pitää olla sekä pehmeitä että kovia keinoja käytettävissä, kun uusia ilmiöitä Suomeen kenties rantautuu. Tästä on esimerkkinä muun muassa ihan järkyttäviä julkisuudessa olleita kadulla tapahtuneita ampumisia, jotka ovat sitten johtaneet kuolemaan, ja näihin pitää reagoida. Kysyisin vielä eiliseen uutisointiin liittyen näistä nuorisojengeistä: onko vielä uusia keinoja, [Puhemies koputtaa] millä nuorisojengiongelmaan voitaisiin puuttua?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-12-18T11:55:22,2025-12-18T11:56:38,Hyväksytty,1.1 2025_132_157,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_158,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri Meri, ja haluan puhutella myös teidän kollegaanne, ministeri Rantasta: Olette te aikamoinen tehokaksikko. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] Turvallisuuskentällä tapahtuu nimittäin paljon. Ulkomaalaisia vaarallisia rikollisia poistetaan maasta. Enää ei voi raiskata montaa kertaa ensimmäistä kertaa. Myös varmuusvankeus on nyt tulossa: vaaralliset vangit voidaan jatkossa pitää vankilassa. Tämä on järeä toimi. Murhaajat ja vakavat seksuaalirikolliset eivät enää välttämättä vapaudu koskaan. Kysyisin: minkälaisella aikataululla, ministeri Meri, tämä lainsäädäntö on tarkoitus saada voimaan? Pidän myös tärkeänä sitä, että oikeudenkäyntien sujuvuuteen panostetaan erityisesti lasten ja seksuaalirikosten kohdalla. Viimeisenä haluan nostaa esille sen, kun edustaja Päivärinta luetteli, minkä verran eri hallinnonaloihin rahaa käytetään. Ei unohdeta koskaan, [Puhemies koputtaa] että pelkästään velan korkoihinkin menee yli neljä miljardia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-12-18T11:56:38,2025-12-18T11:57:54,Hyväksytty,1.1 2025_132_159,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_160,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Pia,Sillanpää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. — Vaikka ajat ovat olleet vaikeita meille suomalaisille jo useamman vuoden ajan, niin koen kuitenkin vahvasti, että rikollisuuden suhteen olemme onnistuneet lisäämään kansalaisten turvallisuudentunnetta tässä hetkessä. Oikeusministeriön alalla oma osaamiseni on hyvinkin niukkaa, joten puhun tämän puheen lähinnä nyt tämmöisenä suomalaisena perheenäitinä. Olen tyytyväinen siihen, että turvallisuus- ja rikosasiat menevät parempaan suuntaan. Pidempiä rangaistuksia — erittäin hyvä asia, rikollisten ulkomaalaisten karkotukset Suomesta yhä enenevissä määrin — erittäin hyvä asia. Jengi- ja nuorisoväkivaltaa ei enää peitellä, vaan siitä pystytään puhumaan avoimesti ja tekemään siihen korjausta. Joten lämmin kiitos ministeri Merelle kaikesta siitä valtavasta työstä, mitä te olette jo tehnyt ja vielä teette meidän suomalaisten arkiturvallisuuden eteen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Pia Sillanpää,1527,2025-12-18T11:57:54,2025-12-18T11:59:03,Hyväksytty,1.1 2025_132_161,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Partanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_162,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Karoliina,Partanen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! On paljon, mistä kiittää, ja aion myös sen tehdä vielä myöhemmin tänään, mutta haluan kuitenkin nostaa keskusteluun Suomen oikeusvaltion siitä näkökulmasta, ovatko tulevaisuudessa Suomessa kaikki yhdenvertaisia lain edessä ja turvaammeko ihmis- ja perusoikeuksia: Useat tahot — Juristiliitto, Asianajajaliitto, yksittäiset ihmiset — ovat olleet allekirjoittaneeseen, ja olen ymmärtänyt, että myös moneen muuhun edustajaan tässä talossa, yhteydessä viime päivien aikana koskien oikeusministeriön valmistelua oikeudenkäyntikulukorvauksien rajoittamisesta. Tämä hämmentää suomalaisia ennen kaikkea sen takia, että olisimme rajoittamassa oikeudenkäyntikulujen korvaamista erityisesti niiden henkilöiden osalta, jotka vapautetaan syytteistä. Tämä ei tunnu olevan sellainen kehitys, jota suomalaiset haluavat, jota suomalaiset tukevat ja joka on osa suomalaista oikeusvaltiota. Kysynkin nyt oikeusministeri Mereltä: eihän tätä esitystä tulla antamaan eduskunnalle?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Karoliina Partanen,1520,2025-12-18T11:59:03,2025-12-18T12:00:11,Hyväksytty,1.1 2025_132_163,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Nieminen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_164,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Mira,Nieminen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitos, ministeri Meri, erinomaisesta työstä. Yhteiskunta toimii vain, jos apu pääsee perille ja vaaralliset pysyvät poissa kaduilta. Näinhän se menee. Tämän eteen on valtavasti tehty töitä. Nostan muutaman asian, mitkä ovat erityisesti itseäni lämmittäneet poliisipuolelta. Sinivilkkusabotaasin edistyminen on ollut aivan loistavaa. Meidän turvallisuusviranomaiset poliisin ja hälytystoiminnan puolella ovat olleet todella kiitollisia siitä, että nyt uhkailu ja väkivaltatilanteet saadaan jollain tavalla kriminalisoitua. Rikosprosessin sujuvoittamisen eteen tehtävät toimenpiteet, vankilaverkoston eteen tehtävät toimenpiteet, näitä on aivan valtavasti. Esitutkintakynnyksen tarkastelu: on tärkeää, että sitä edistetään. Sakkomenettelyn yksinkertaistaminen on tulossa, tämä on loistavaa. Kysyn vielä sovinnon ja neuvottelun lisäämisestä. Elikkä kun sovittelutoiminta on tulossa nyt oikeusministeriön alle, niin miten tätä voitaisiin vielä vahvistaa tulevaisuudessa, koska tämä säästää meidän viranomaisresurssia ja talousresurssia valtavasti? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Mira Nieminen,1509,2025-12-18T12:00:12,2025-12-18T12:01:28,Hyväksytty,1.1 2025_132_165,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Sarkomaa., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_166,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, rouva puhemies! Kiitos ministerille hyvästä yhteistyöstä jaostomme kanssa oikeusministeriön pääluokan osalta. — Haluan erityisesti nostaa uhrin aseman. On merkittävää, että tuomioistuinten käsittelyaikoja, oikeuden saamista ollaan voitu nopeuttaa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Tämä on erittäin tärkeää rikoksen uhreille. Rikosuhripäivystys, joka antaa matalalla kynnyksellä apua rikoksen uhreille, heidän läheisilleen ja rikosasioissa todistaville, on ollut jaostomme keskeisenä kohteena. Olemme halunneet turvata määrärahat, ja kiitos siitä, että rikosuhrimaksua on nyt korotettu. Se oli merkittävä uudistus. On todella tärkeää, että rikoksia tekevät osallistuvat sen avun ja tuen antamiseen, mitä rikoksen uhrit todellakin tarvitsevat. Eli uhrin asema on tässä korostunut, ja se on arvokasta työtä. Totean vielä, että me lisäsimme rikosuhripäivystykselle lisämäärärahan ihmiskaupan uhrien erityistukipalveluun. Pidän tätä merkittävänä ja tärkeänä. Toivon, että löydämme tulevaisuudessa ratkaisut sille, että voimme varmistaa kaiken sen työn, mitä rikosuhripäivystys tekee, koska sinne tulee yhä enemmän asiakkaita, apua tarvitsevia. [Puhemies koputtaa] Poliisi on uudistanut toimintatapoja. Yhä enemmän annetaan neuvontaa ja kerrotaan, että uhrit saavat apua, [Puhemies koputtaa] ja on tärkeää, että eduskunta myöskin tuon toiminnan rahoituksen varmistaa. — Erityiskiitokset ministerille aktiivisesta työstä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2025-12-18T12:01:28,2025-12-18T12:03:05,Hyväksytty,1.1 2025_132_167,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Rintamäki., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_168,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Anne,Rintamäki,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille asian esittelystä. — Oikeusministeriön hallinnonala saa ensi vuodelle noin 1,2 miljardia euroa. Tämä on sijoitus oikeusvaltion ytimeen: tuomioistuimiin, syyttäjälaitokseen, vankiloihin ja rikosten uhrien tukeen. Leikkausten sijaan tämä rahoitus on kunnioitus kansalaisten turvallisuutta kohtaan. Olemme sitoutuneet tiukentamaan kriminaalipolitiikkaa laeilla, jotka vaativat resurssien vahvistamista, vankiloiden lisärakennuksia ja turvatekniikan päivityksiä Turussa, Helsingissä ja Kylmäkoskella. Rikoksen uhrien asemaa on vahvistettu, rahoitusta on kohdennettu tukipalveluihin, ja rikosuhrimaksuja on korotettu. Tämä on oikeanlainen tapa tehdä politiikkaa: ei vain puheita vaan tekoja, jotka varmistavat, että rikokset eivät jää rankaisematta ja uhrit saavat tarvitsemansa tuen. Ministeri Leena Meren johdolla olemme ottaneet selkeän askeleen kohti entistä vahvempaa ja turvallisempaa Suomea. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Anne Rintamäki,1526,2025-12-18T12:03:05,2025-12-18T12:04:14,Hyväksytty,1.1 2025_132_169,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Vestman., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_170,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Orpon hallitus on tosiaan vahvistanut ja priorisoinut oikeusvaltiota muun muassa lisäämällä tuomioistuimien ja muun oikeudenhoidon rahoitusta, mikä näkyy jo lyhentyneenä oikeusprosessien kestona. Tätä taustaa vasten pidän kyllä kyseenalaisena, jopa ongelmallisena, tätä julkisuudessa ollutta ministeriön lakihanketta, jossa siis valmistellaan syyttömän oikeudenkäyntikulukorvausten leikkaamista. Ihminen, joka on ollut vuosia rikosprosessin keskellä — ensin rikostutkinnan kohteena, sitten syytettynä käräjäoikeudessa, sinnikkään syyttäjän sattuessa kohdalle vielä hovioikeudessa — joka on tämän vuoksi saattanut menettää työnsä, toimeentulonsa, jopa perheensä, mutta joka todetaan myöhemmin syyttömäksi: hän on tosiasiassa uhri, hän on järjestelmän uhri. Orpon hallitus on luvannut ohjelmassaan auttaa ja tukea uhreja. Ajattelen, että vähintä on tämän syyttömän kohdalla se, että oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti korvataan. Ministeri Meri, eihän tämä lakiesitys tule eduskunnan käsiteltäväksi? Se on oikeuden ja kohtuuden vastainen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2025-12-18T12:04:14,2025-12-18T12:05:32,Hyväksytty,1.1 2025_132_171,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Reijonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_172,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Jos meillä ei ole turvallisuutta, niin meillä ei kerta kaikkiaan ole mitään. Kyllä se turvallisuus on todella tärkeä tekijä, että se meillä joka kansalaisella on. Nyt on terrorismirikoksia huomioitu ja sitten on näitä rangaistuksia kiristetty. Olisi mielenkiintoista kuulla vielä ministeriltä myös tarkemmin näistä asioista. On hienoa, että myös maastapoistamisia on tehty — rikollisia ihmisiä on ollut siellä rikoksien takana. On ollut mukava kuulla, että myös oppositiosta on tullut kehuja ministeriä kohtaan. Todella iso kiitos ministerille tekemästänne työstä. Voi sanoa, että ministeri on kyllä ollut erittäin topakka ja noheva. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2025-12-18T12:05:32,2025-12-18T12:06:17,Hyväksytty,1.1 2025_132_173,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Viitala., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_174,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tässä on jo useasti sivuttu rikoksen uhrin asemaa, ja se on sellainen, mitä itsekin haluan tässä vielä tuoda esiin, varsinkin kun tässä on esimerkiksi Valkeakosken hyvin ikävästä tapauksesta ja omaisten tilanteesta aika paljon tänä vuonna julkisuudessakin puhuttu. Tässä tietenkin kansalaisjärjestöt tekevät tärkeätä työtä, ja kun niihin on kuitenkin kohdistunut leikkauksia, niin tätä asiaa kyllä kuitenkin murehdin. Rikosuhripalvelut kokonaisuudessaan tekevät todella tärkeätä työtä siinä, että sitten nämä ihmiset, jotka joutuvat rikoksen uhreiksi, saavat tukea. Kun he ovat kuitenkin aika monesti haavoittuvammassa asemassa olevia ihmisiä, niin tämä on syytä minun mielestäni tässä nostaa vielä vahvasti myös keskusteluun. Tässä olisi myös se pitkä suunnitelmallisuus, että niillä järjestöillä olisi toimintamahdollisuudet tulevaisuudessakin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-12-18T12:06:18,2025-12-18T12:07:26,Hyväksytty,1.1 2025_132_175,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Harjanne., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_176,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Yhdyn tähän edustajien Bergqvistin ja Koskisen nostamaan demokratia- ja vaalihuoleen. Kuntavaaleissa 20—24-vuotiaista taisi olla 32,3 prosenttia naisista, jotka äänestivät, ja miehistä 26,3. Kyllä tällaiset luvut alkavat olemaan meidän demokratian kannalta oikeasti ongelmallisia. Jos ne ovat nuorissa, niin tietysti riski on, että se kulkee sitten matalana äänestysaktiivisuutena läpi koko iän. Eli eri keinoja... Katsoisin myös meitä puolueiden jäseniä, aktiiveja, tässä, miten nuoret saadaan innostumaan äänestämisestä sitten seuraavissa vaaleissa hieman paremmin. Mielelläni kuulisin, mitä näkemyksiä ministerillä on tähän kysymykseen. Miten huolehditaan siitä, että meidän demokratian se ydinlegitimiteetti säilyy sillä, että ihmiset innostuvat äänestämään?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-12-18T12:07:26,2025-12-18T12:08:23,Hyväksytty,1.1 2025_132_177,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_178,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Oikeusministeriön hallintoala on demokraattisen oikeusvaltiomme selkäranka. Tämä hallitus on valinnut vaikeinakin aikoina panostaa yhteiskuntamme toimintakykyyn ja keinoihin puuttua rikoksiin määrätietoisesti. Samalla kun olemme tiukentaneet rangaistuksia rikollisesta toiminnasta, huolehdimme koko ketjusta. Vankilakapasiteettia kasvatetaan ja Rikosseuraamuslaitoksen resursseja lisätään. Lisäksi oikeudenhoidon määrärahoja kasvatetaan, jotta oikeuden käsittelyaikoja voidaan nopeuttaa. Tämä vahvistaa kansalaistemme luottamusta siihen, että oikeus toteutuu ajallaan ja luotettavasti. Luottamus on sisäisen turvallisuuden ydin. Tässä talousarviossa turvataan se, että voimme luottaa oikeuksiemme toteutumiseen sekä siihen, että rikollisuudesta rangaistaan. Kysynkin, arvoisa ministeri: mitkä ovat ne täsmätoimet, joilla voimme vaikuttaa lisääntyvään katujengipandemiaan? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-18T12:08:23,2025-12-18T12:09:39,Hyväksytty,1.1 2025_132_179,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Bergqvist., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_180,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Vankien määrä kasvaa koko ajan, ja tiedetään, että tämä on hyvin kallista. Juuri sen takia olisi tosi tärkeää, että nämä vangit pääsevät tekemään jotain muuta kuin sen, että he tulevat takaisin vankiloihin. Juuri siksi tämä ennaltaehkäisevä työ on niin tärkeää liittyen myös tähän mielenterveystyöhön ja päihdetyöhön. Se on tosi tärkeää, jotta voidaan katkaista tämä heidän rikosuransa. Valitettavasti tiedetään, että ei tällä hetkellä ole riittäviä resursseja tähän, mutta kysyn kuitenkin, arvoisa ministeri: miten me voidaan parantaa vankiloissa olevia palveluita niin, että vangit eivät tulisi takaisin vaan pääsisivät tekemään jonkin toisen uran? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Sandra Bergqvist,1406,2025-12-18T12:09:39,2025-12-18T12:10:29,Hyväksytty,1.1 2025_132_181,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Eerola., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_182,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tuossa ainakin edustajat Viitala ja sitä ennen Sarkomaa nostivat esille itselleni hyvin tärkeän, rahallisesti ehkä pienen mutta muuten erittäin tärkeän asiakohdan eli tämän rikoksen uhrien aseman. Nyt ensi vuonnahan sekin paranee edes hiukan, tai aika reilustikin: siihen aikaisempaan nähden 0,7 miljoonaa euroa tulee lisää, ja kokonaissumma tämän myötä tähän rikosuhripäivystykseen kasvaa viiteen miljoonaan. Sitten nämä prosessit nopeutuvat ja rikosuhrimaksutkin paranevat, ja se on erittäin hyvä asia mielestäni. Toinen, mikä liittyy sitten tähän myöskin, on tämä tänä syksynä voimakkaasti noussut keskustelu, että nyt lisärahoitusta vielä kohdennetaan myös tähän maahanmuuttoon liittyvän työperäisen hyväksikäytön torjuntaan ja ihmiskaupan uhrien tukipalvelujen turvaamiseen ja myöskin sitten eri alakulttuureihin liittyvän tämmöisen kunniaväkivallan uhrien auttamiseen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2025-12-18T12:10:29,2025-12-18T12:11:49,Hyväksytty,1.1 2025_132_183,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Vielä edustaja Niemi, ja sen jälkeen, jos oikein täältä luen, kaikki ovat saaneet ainakin yhden puheenvuoron. Sitten otetaan ministerin puheenvuoro, ja sen jälkeen jatketaan keskustelua. [Jaana Strandman ja Sofia Vikman pyytävät vastauspuheenvuoroa] — Edustaja Niemi.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_184,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Ihan lyhyesti tuolta Pirkanmaalta ja Lempäälästä: Tänä päivänähän on tämä vankien määrä koko ajan ongelmana. Siellä on tämä Kylmäkosken vankila tupaten täynnä. Tampereen vanhalla pääpoliisiasemalla on pieni tutkintavankila, mutta nyt meillä on vihdoin ja viimein saatu Lempäälään Senaatin kanssa tehtyä jo esisopimus 36 hehtaarin alueesta, mihin tulee aikanaan uusi tutkintavankila, noin satapaikkainen, ja mahdollisesti myöhemmin myöskin siihen liitettävä niin sanottu avovankila. Ministeriltä olisin kysynyt, kun tapana on, että esitetään joku kysymys: millä aikataululla tämä on tarkemmin ajateltu suunnitella? Tästä tulee aika paljon kuntalaisilta kyselyä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-12-18T12:11:49,2025-12-18T12:12:39,Hyväksytty,1.1 2025_132_185,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Otetaan sitten vielä tähän väliin ne, ketkä eivät olleet saaneet, elikkä edustaja Strandman ja sen jälkeen edustaja Vikman.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_186,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies, kunnioitettu ministeri! Tässä maassa rikolliset eivät juhli, tämä viesti on selvä ministeri Meren johdolla. Tuomioita on jo kiristetty, ja niitä kiristetään edelleen erityisesti jengirikollisuudessa, aserikoksissa ja nuorisorikollisuudessa. Rikosten uhreista pidetään parempaa huolta kuin koskaan. Rikosuhrimaksuja on korotettu, ja vakavat rikokset, kuten naisten ja tyttöjen silpominen, on kriminalisoitu. Oikeudenhoitoon on tehty historiallinen lisärahoitus, jolla vahvistetaan tuomioistuimia, syyttäjiä ja rikosseuraamusalaa sekä lisätään vankipaikkoja. Sinivilkkusabotaasi on saatu aikaiseksi. Oikeusministeri Leena Meri on tehnyt määrätietoista ja rohkeaa työtä Suomen arjen turvallisuuden vahvistamiseksi. Hänen johdollaan oikeusjärjestelmää on uudistettu, rikollisten asemaa on heikennetty ja viranomaisten toimintakykyä parannettu sekä oikeusprosesseja nopeutettu. Kunnioitettu ministeri Meri, mitä merkittäviä lakiesityksiä suomalaisen oikeusvaltion parantamiseksi on tällä hallituskaudella vielä tulossa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-12-18T12:12:43,2025-12-18T12:13:54,Hyväksytty,1.1 2025_132_187,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Vikman., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_188,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiitän ministeriä ja hallitusta siitä, että rikoksiin puututaan määrätietoisesti. Orpon hallitus on kääntänyt kriminaalipolitiikan suunnan. Esimerkiksi katujengeihin kytkeytyvistä rikoksista tai luvattomien aseiden kanniskelusta julkisella paikalla saa aiempaa ankarammat rangaistukset. Vanki voi olla ensikertalainen vain kerran, tappo ei vanhene, hallitus tuo eduskuntaan myös esityksen, jolla ankaroitetaan terrorististen rikosten rangaistuksia. On hyvä, että hallitus on budjettiesityksessään huomioinut näistä muutoksista aiheutuvan vankiluvun kasvun ja resursoinut oikeudenhoidon viranomaisia. Oikeudenhoidon toimintakyky siis turvataan, ja käsittelyaikojen laskeva trendi jatkuu. Taloudellisesti haastavina aikoina hallitus priorisoi oikeusvaltiota ja turvallisuutta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2025-12-18T12:13:55,2025-12-18T12:14:56,Hyväksytty,1.1 2025_132_189,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Nyt ministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_190,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Leena,Meri,Oikeusministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Odotin tuossa loppuun asti, saisinko vastauksen edustaja Niemelle vankilan arvioidusta valmistumisajasta. En saanut, mutta muistikuvieni mukaan se valmistuu tämän vaalikauden jälkeen, mutta siellä ollaan jo lähdetty vauhdilla töihin. Lähdetään näihin kysymyksiin, jotka olivat valtavan hyviä. Ja kiitän kiitoksista. Me ollaan tosi paljon tehty töitä. Minä kiitän teitä, että te olette antaneet tukea näihin hankkeisiin valiokunnassa ja vieneet eteenpäin. Mutta on totta, mitä virkamieskunnan kanssa olen puhunut, että kyllä oikeusministeriössä tehdään tällä hetkellä isoja lainsäädäntömuutoksia. Jos ajatellaan yksityisoikeuden puolta, tästäkin kysyttiin, siellä käydään läpi asuntokauppalakia, asunto-osakeyhtiölakia, huoneenvuokralakia, tehdään lisäselvitystä lunastuslaista, perustuslain 10 §:ää katsotaan, vaalilainsäädäntöä muutetaan, valmiuslakia tarkastellaan, terrorismilainsäädännön kokonaisuudistus, lukuisia rikoshankkeita, historiallinen varmuusvankeus vaarallisille vangeille ja mieletön määrä rikoksen sujuvoittamisprosesseja, joita vuosikausia on odotettu. Siis kyllä nyt tehdään niitä hommia tosi paljon. Totuus on se, että meillä on vieläkin painetta ja epätasapainoisuutta eri tuomioistuinten välillä, ja meillä oikeuslaitostyöryhmä ja oikeusministeriö ovat tiedostaneet tämän, niin sanotut forum-säännökset ja tämän, miten näitä juttuja voisi jakaa, koska suostumusperusteisena se ei tällä hetkellä toimi. Tämä on hanke, jota pitää edistää. Me emme varmasti tällä kaudella saa siihen tarvittavaa lainsäädäntöä, mutta sitä valmistellaan kyllä. Onhan se niin, että niitten juttujen pitää voida liikkua, pitää voida keskittää summaaristen osalta ja muuta. Näin sen on oltava tänä päivänä, jotta jutut jakautuvat tasaisesti. Tuomioistuinviraston tehtävä — ja näitä käydään myös tulosneuvotteluissa — on se, että kun annetaan rahaa, niin Tuomioistuinvirasto jakaa näitä resursseja ja heidän tulee katsoa myös tätä puolta, miten niitä kohdennetaan, missä on tosi kova ruuhka. Tapasin tässä Uudenmaan ja Helsingin laamannit, ja Tuomioistuinvirasto oli mukana, ja tätä keskustelua käytiin. He olivat samaa mieltä siitä, että nämä prosessin sujuvoittamiset ovat äärimmäisen tärkeitä, esimerkiksi etäoikeudenkäynnit, poissaolokäsittely, se, että voidaan tuoda pieni laajennus syyteneuvotteluihin — ja siitäkin liikkuu vähän väärää tietoa tuolla mediassa. Ei se ole mikään paljousalennus, vaan se on päinvastoin tilanteisiin liittyvä. Siis henkilö itse ei ensinnäkään valitse, pääseekö hän syyteneuvotteluihin. Syyttäjä harkitsee, se on oikeudenmukaista, mutta jos on esimerkiksi joku iso rikosvyyhti, niin siinähän samalla voi tulla kertoneeksi paljon muitakin asioita, jotka säästävät vaikka vuosien työn. Siitäkin on ollut tällaista keskustelua. Sitten mitä tulee isoon kuvan meidän rahoista ja avustuspalkkioista, mistä nyt on keskusteltu julkisuudessa: Meille on tullut talouspoliittiselta puolelta ja yleensäkin tässä valtiontalouden keskustelussa lisäsäästöpaineita, ja on toivottu, että me haetaan oikeusministeriössä ratkaisuja nimenomaan oikeusapupalkkioiden kasvun hillitsemiseen. Meillä ovat virkamiehet tämmöistä esitystä katsoneet, ja se oli poliittisessa käsittelyssä hallituspuolueiden kesken, ja on tähän mennessä annettu lupa siihen, että me selvitetään sitä, minkälaisia vaikutuksia siinä on. Siinä on tietysti se haasteellinen puoli, että se voi olla keskimäärin 220 euroa tunti — ja ymmärrän täysin, minustakin on kohtuullista, että pitää saada kulunsa — mutta sitten taas toisaalta monet muut saavat valtion varoista oikeusapua siten, että se on 120 euroa tunti, monissa vaikka riita-asioissa. Tässä on haettu sitä, mikä olisi järkevää ja voisiko se olla joku muu summa. En minä tietenkään luvata voi, että minkäänlaista esitystä ei tule. Minä en täällä yksin asioita päätä, mutta kyllä se minustakin hankalalta tuntuu. Mutta kyllä tätä selvittää voi. Minusta meidän täytyy etsiä säästöjä paremmin ja mieluumminkin tekoälystä, käännöspalveluista. Tätä on lähdetty jo testaamaan esimerkiksi Ruotsissa, että miten me voitaisiin antaa käännöspalveluita. Siinä on usean miljoonan euron säästöpotentiaali, jos me voitaisiin käännöspalveluita tekoälyn avulla tehdä ja tämmöistä. Toivon teiltä tukea siihen, että jostakin saan sitten sen vastaavan säästön, kun minun pitäisi se rahamäärä säästää nyt. Tämä on se hankaluus tässä ministerin tehtävässä, niin kuin jokainen tietää. Avustuksista sanon vielä, kun ne puhuttavat: Oikeusministeriön avustukset ovat yhteensä noin 13,7 miljoonaa, mukaan lukien nämä joululahjarahat, ja siitä 11 miljoonaa menee Rikosuhripäivystykselle, joka nyt sai sen, mitä he toivoivatkin, täysimääräisesti, kiitos rikosuhrimaksujen korotuksen. Ja sitten saamelaiskäräjille. Sinne jää semmoinen 2,7 miljoonaa euroa. Se on oikeusministeriön liikkumavara vuodessa. Se ei ole nyt — kun siitä tulee hirveä kohu välillä — mikään maailmaa ratkaiseva. Siitä menee suurin osa tällä hetkellä nuorten rikosten torjuntaan ja just tähän uusintarikollisuuden katkaisuun, mitä poliisi toi eilen mediassa, että se toimii, he saavat rikoskierteitä katkaisua. Me ollaan panostettu sinne nyt valtavasti rahaa, että saadaan juuri näitä nuoria kopattua. En ehtinyt vastata kuin ihan osaan. Oli ihan loistavia kysymyksiä. Kiitos tuesta, ja viedään nämä kaikki loppuun asti, mitä tulee. Tavaraa nimittäin tulee lisää ja paljon. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-12-18T12:15:00,2025-12-18T12:20:48,Hyväksytty,1.1 2025_132_191,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Onko vielä tarve jatkaa lyhyttahtista keskustelua? — Nyökytyksistä päätellen kyllä. — Edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_192,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies, ministeri! Vaikuttava vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano on yksi oikeusministeriön hallinnonalan keskeisistä vastuista, ja on erinomaista, että hallitus on reagoinut tähän vankiloiden yliasutustilanteeseen, joka muodostaa turvallisuusriskin niin työntekijöille kuin vangeille. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että rahoituksella mahdollistetaan riittävä henkilökunnan määrä, kuntouttava toiminta siellä vankiloissa sekä vankilainfrastruktuurin kunnostaminen. Haluaisin tässä yhteydessä nostaa esiin sen, että meillä vankien uusimisprosentti on todella korkea ja meillä on tarve saada nämä rikoskierteet katkaistuiksi ja uusintarikollisuuden määrä selkeästi matalammalle tasolle. Kysynkin ministeriltä: mitä toimia tämän eteen on tehty ja tehdään?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2025-12-18T12:21:06,2025-12-18T12:22:06,Hyväksytty,1.1 2025_132_193,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Karlsson., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_194,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Anette,Karlsson,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies, ärade talman! Kiitos ministerille hyvistä vastauksista tärkeisiin kysymyksiin. — Haluan tässä vielä nostaa esille, että ymmärrän, että vaikeassa taloustilanteessa on tarve löytää niitä säästöjä, mutta toivottavaa toki olisi, että niitä voitaisiin löytää tehostamalla hallintoa ja tekemällä muita toimia kuin ottamalla heiltä, jotka henkisesti ja taloudellisesti ovat joutuneet ikävään tilanteeseen, jos ovat olleet syytteen alaisina. Siinä mielessä näen sen huolestuttavaksi suunnaksi, että tämä on noussut ylipäätänsä nyt julkiseen keskusteluun ja että tämmöistä edistetään. Toinen asia, minkä haluaisin nostaa esiin, on edunvalvonta ja edunvalvojien erittäin suuri työkuorma ja myös heidän virheistään aiheutuneet hakemukset, mitkä valtio korvaa. Oletteko näitä edunvalvojien tilanteita miten paljon selvittänyt ja tarkastellut? Saavatko ihmiset korvauksia, jos edunvalvojat tekevät virheitä? — Kiitos paljon.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Anette Karlsson,911831,2025-12-18T12:22:06,2025-12-18T12:23:20,Hyväksytty,1.1 2025_132_195,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Kaunistola., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_196,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Otan vielä esiin Rikosseuraamuslaitoksen tilannetta. Vankilamme ovat täynnä, ja vankimäärät vain kasvavat. Siksi onkin tärkeää, että panostamme nopeallakin aikataululla uusien vankilapaikkojen rakentamiseen ja vankiloiden turvallisuuden parantamiseen. Vaikka turvallinen vankiloiden täyttöaste olisi tuo 90 prosenttia, niin tällä hetkellä täyttöaste onkin siellä yli sadassa, eli tarvetta tosiaan reagointiin on ollut, kiitos siitä. Vankilaverkkoa ei ole tietenkään varaa myöskään karsia, eikä vankiloiden turvallisuudesta ole varaa tinkiä, ja tämänkin hallitus on hienosti tunnustanut ja tunnistanut. Vankiloiden ylitäyttö vaikuttaa vankien ja henkilöstön turvallisuuden ohella myös henkilöstön jaksamiseen ja kuormittuneisuuteen. On tärkeää, että huolehditaan Rikosseuraamuslaitoksen resursseista ja vankilapaikkojen ja vankiloiden määrästä sekä alan laadukkaasta ja vankilaympäristössä toimimiseen erikoistuvasta koulutuksesta myös jatkossa, jotta vankiloiden turvallisuus voidaan tulevaisuudessakin taata. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-12-18T12:23:20,2025-12-18T12:24:30,Hyväksytty,1.1 2025_132_197,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Lehtinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_198,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin nostaa vielä keskusteluun tätä tietosuojavaltuutetun tehtävien määrän lisääntymistä. Muutama vuosi sitten siellä oli 10—20 henkeä, nyt taitaa olla 60. Hyvä sinänsä, että rahaa on saatu lisää, mutta se tehtävien määrän kasvu on sellainen, että siihen mielestäni pitäisi jotenkin pystyä puuttumaan. Kysynkin: miten näette sen, olisiko tulevaisuudessa mahdollista harkita tällaista seulontajärjestelmää, jossa jokainen tehtävä ja jokainen ilmoitus ei tulisi ratkaistavaksi, vaan niitä voitaisiin ennalta seuloa, niin että vältyttäisiin ylimääräiseltä työltä ja sitten hallinnollisen määrän merkittävältä kasvulta? Toinen asia liittyy pilvipalveluiden lisääntymiseen kriittisissä asioissa, kun esimerkiksi tämä vaalien tulospalvelujärjestelmä on menossa pilveen. Kysyisin: onko vireillä tai onko tulossa kansallista tai EU-tasoista pilvihanketta, jossa nämä palvelut pysyisivät valtioiden tai EU:n hallinnassa eivätkä kaupallisilla toimijoilla? Näkisin erittäin tärkeänä tulevaisuuteen tämäntyyppisen hankkeen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-12-18T12:24:30,2025-12-18T12:25:38,Hyväksytty,1.1 2025_132_199,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Päivärinta., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_200,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Susanne,Päivärinta,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos ministerille hyvistä vastauksista. Oli huojentavaa kuulla, että ministeri itsekin pitää ongelmallisena tätä nyt esitettyä lakiesitystä, että syyttömien kohdalla oikeudenkäyntikuluja ei enää korvattaisikaan. Oli huojentavaa kuulla, että ministeri itsekin sanoi, että pidätte tätä ongelmallisena, koska onhan se niin, että eihän tällainen sovi kenenkään oikeustajuun, ei kenenkään. Itse katson myös niin, että kun elämme Suomessa, tällaista muutosta ei voida perustella edes sillä, että valtion taloustilanne on heikko. Kyllä niitä säästöjä sitten täytyy löytyä jostakin muualta, koska jos tämä lakihanke toteutuisi, niin syyttömäksi oikeudessa todettujen korvaukset putoaisivat lähes puoleen nykyisestä. Nykyisinhän syytetyllä on oikeus saada kohtuullinen korvaus kuluistaan, jos virallinen syyttäjän ajama syyte hylätään, ja tuomioistuin päättää sitten tapauskohtaisesti, mikä on kohtuullinen korvaus. Toivon, että teemme tässä yhteistyötä eikä todellakaan tällainen pääse läpi. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Susanne Päivärinta,1492,2025-12-18T12:25:38,2025-12-18T12:26:49,Hyväksytty,1.1 2025_132_201,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Koskinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_202,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Täsmentäisin tuota kysymystä: aikooko ministeriö nyt varmistaa tämän vaalijärjestelmän ja myös ääntenlaskennan pysymisen koko prosessissa suomalaisissa käsissä, että siitä poistuisi tämä koukkaus Ruotsiin ja siihen liittyvät riskit vaaliturvallisuuden rikkoutumisesta? Toisekseen sitten ministeri vastasikin näistä eri lainsäädäntöhankkeista, jotka liittyvät prosessien tehostamiseen ja prosessien rajaamiseen siten, että pienissä asioissa ei olisi täysimittaista oikeudenkäyntiä. Mutta onko saatu liikkeelle sitä, että tuomioistuimissa itsessään tehtäisiin tätä menetelmien, työtapojen, uusimista siten, että asioita rajattaisiin tehokkaammin? Nämä muodot eivät saisi saada päähuomiota vaan enemmänkin se substanssi eli totuuden ja oikeuden hakeminen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2025-12-18T12:26:49,2025-12-18T12:27:57,Hyväksytty,1.1 2025_132_203,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Ymmärsinkö oikein, että ministeri halusi suoraan tähän vastata? [Leena Meri: Tästä jäi muutama tosi oleellinen vastaamatta.] — Tässä on vielä viisi vastauspuheenvuoroa, ja sen jälkeen voisin antaa ministerille pidemmän puheenvuoron, jos sopii. — Hyvä. Elikkä sitten edustaja Partanen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_204,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Karoliina,Partanen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Haluan vielä korostaa sitä, että syytteestä vapautettu henkilö todella Suomessa on syytön, ja oikeusvaltion keskeinen periaate on se, että syytön ei joudu maksamaan viranomaisen käynnistämän rikosprosessin hintaa omasta pussistaan. On myös niin, kuten edustaja Vestman tässä erinomaisesti toi esille, että vastaajalla, joka vapautetaan syytteestä, on myös muita todella raskaita seuraamuksia siitä, että hän joutuu vuosikausien prosessiin. Itselleni jäi omalta asianajajauraltani erityisesti mieleen kerta, kun talousrikosasiassa oli syytettynä kirjanpitäjä. Prosessi kesti neljä vuotta, ja tuon neljän vuoden aikana kirjanpitäjä menetti työkykynsä, joutui lopettamaan oman liiketoimintansa ja irtisanomaan useita työntekijöitä. Tämän jälkeen hän ei ikinä palautunut työkykyiseksi. Jos tällaisessa tilanteessa — oikeudenkäynti kesti monta viikkoa, kulut olivat valtavat — hänelle annettaisiin maksimissaan 9 600 euron korvaus Suomen valtiolta, se olisi suorastaan oikeusmurha.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Karoliina Partanen,1520,2025-12-18T12:28:10,2025-12-18T12:29:23,Hyväksytty,1.1 2025_132_205,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Viitala., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_206,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Juha,Viitala,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Koetan tässä kaksi asiaa ottaa nopeasti vielä esille: Toinen on tämä harmaan talouden torjunta, eli harmaan talouden torjuntaan pitäisi laittaa resursseja lisää, koska se rapauttaa veropohjaa, ja nyt tarvitsisi kyllä kaikki tämäntyyppiset työkalutkin käyttää. Vankilaverkostosta, vankimäärän kasvusta vielä ottaisin esille sellaisen kuntouttavan näkökulman ja pienten vankiloitten roolin. Nyttenhän on tehty näitä suuria vankiloita, ja vanki—henkilökunta-suhde ei mielestäni niissä ole kuitenkaan niin paljon tuotantotehokkaampi kuin pienissä vankiloissa. Pienissä vankiloissa nähdäkseni se integroituminen takaisin yhteiskuntaan käy varmasti hiukan helpommin, ja tätä kautta sen vangin palautumisriski vankilaan ja se koko skaalautuminen ja se ongelma saataisiin pienemmäksi, kun saataisiin heidät yhteiskuntakelpoisiksi paremmin. Miten te näette esimerkiksi Köyliön vankilan roolin — me käytiin siellä lakivaliokunnan kanssa vierailullakin tuossa — tämmöisessä kuntouttavan työtoiminnan näkökannassa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Juha Viitala,1506,2025-12-18T12:29:23,2025-12-18T12:30:37,Hyväksytty,1.1 2025_132_207,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Vestman., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_208,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille vastauksista, ja kiitän ministeriä ja myös ministeriön virkakuntaa siitä ahkeroinnista, jota ministeriössä tehdään näiden hallitusohjelman monien hyvien hankkeiden eteen, jotka parantavat oikeuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Eduskunnan käsittelyssä on pienriitamenettelyä koskeva esitys, ja perustuslakivaliokunta antoi itse asiassa siitä tänään lausuntonsa ja läpäisi niin sanotusti valiokunnan seulan. Tämä on tärkeä uudistus, jolla sujuvoitetaan oikeusprosessia riita-asiassa. On tärkeää huomata, että Suomessahan riitaisten siviili- ja kauppaoikeudellisten asioiden määrä on alhaisempi kuin yhdessäkään muussa 50 valtiossa, joita Euroopan neuvoston piirissä vertailussa on tutkittu, ja taustalla on erityisesti tämä oikeudenkäyntikuluriski. Tämä soveltamisala on kuitenkin varsin suppea, ja olisin kysynyt: onko suunnitteilla arvioida tämän laajentamista vielä tämän vaalikauden aikana? Kiitän myös siitä, että ministeri suhtautuu varauksellisesti tähän avustajapalkkioiden leikkaamista koskevaan valmisteluun. Toivon todella, että ne korvaavat säästöt löytyvät muualta kuin puolustautumisoikeuden heikentämisestä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2025-12-18T12:30:38,2025-12-18T12:32:01,Hyväksytty,1.1 2025_132_209,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Wickström., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_210,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Henrik,Wickström,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies, ärade fru talman! Kiitos ministerille ensimmäisistä vastauksista. — Vielä ei tullut kommentteja tähän sarjavalittamisproblematiikkaan, ja toivon, että jos se ei tässä nouse esiin, niin asiaan kuitenkin oikeusministeriössä kiinnitetään huomiota. Otan esimerkin vaikkapa Karkkilan Länsi-Uudeltamaalta: he ovat joutuneet tosi vaikeaan tilanteeseen juuri pitkän valitusprosessin jälkeen, joka päättyi sitten kunnalle huonosti, ja nyt sitten on hyvin suuri taloudellinen taakka kunnalla hoidettavana. Toinen asia, johon haluaisin vielä kiinnittää huomiota, liittyy siihen, että oikeutta saisi tässä maassa edelleen jatkossakin molemmilla kansalliskielillä. Toimin itse Suomenruotsalaisten kansalaiskäräjien puheenjohtajana, ja on ollut ikävä kuulla, että on ollut huolta siitä, voiko vaikkapa ruotsiksi saada oman asiansa hoidettua.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Henrik Wickström,1501,2025-12-18T12:32:01,2025-12-18T12:32:54,Hyväksytty,1.1 2025_132_211,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tämä talousarvioon esitetty ja harkittu kokonaisuus vahvistaa luottamusta siihen, että oikeus toteutuu ajallaan ja luotettavasti. Luottamus on sisäisen turvallisuuden ydin, ja meidän tärkein tehtävämme on taata kansalaisten arjen turvallisuus. Yksi tärkeä osa tästä turvallisuudesta on tietosuoja, ja olen huolissani tuosta tietosuojavaltuutetun resurssista. Eli tiedän, että sitä on laitettu lisää, mutta tehtäviä on valtavasti lisätty tässä viime aikoina. Kun tekoälyt ynnä muut asiat tulevat tässä varmastikin hyvin lähiaikoina vahvasti esille, niin kannan syvää huolta tietosuojavaltuutetun resurssista ja työmäärän suhteen vahvasta lisääntymisestä heidän osaltaan. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-18T12:33:11,2025-12-18T12:34:10,Hyväksytty,1.1 2025_132_212,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Sitten ministeri Meri, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_213,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Leena,Meri,Oikeusministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos paljon, arvoisa puhemies, tästä mahdollisuudesta lyhyesti kommentoida. Niin paljon hyvää keskustelua. Lempäälän sata paikkaa vuosille 2031—2033 on arvio, sitten mahdolliset lisäpaikat myöhemmin. Yleisestä edunvalvojasta: Valtiohan maksaa siinä korvaukset, että korvaus varmasti löytyy. Se rahoituspuoli on tuolla Digi- ja väestötietoviraston alaisuudessa. Se tulee silloin sieltä puolelta. Sitten yksityisistä taas en osaa sanoa, miten on saatu perittyä, jos on yksityinen edunvalvoja. Sehän se ongelma on, jos on yksityinen, ennemminkin. No, sitten nämä sarjavalittajat, niin sanotusti: Me ollaan ministeri Ikosen kanssa keskusteltu, kun tämä liittyy myös kuntiin, miten tätä voisi lähteä selvittämään, kun tämä on vähän kaksiosainen. Jos kunnissa on esimerkiksi joku, joka tekee oikaisupyyntöjä aamusta iltaan, niin siellähän ovat kunnatkin sitten vähän solmussa, kun toisaalta pitää saada tehdä. Sehän on ihan selvää. Toisaalta oikeuksien väärinkäyttö on kielletty. Miten löydetään ne ilmeiset väärinkäyttäjät? Jos tekee kymmenen oikaisupyyntöä, niin oletko sinä heti väärinkäyttäjä vai et? Tätä lähdetään vähän selvittämään, mitä tälle voisi tehdä. Meillä on oikeusministeriössä ja oikeuslaitostyöryhmässä joskus ajateltu, että olisiko sitten oikeudenkäyntiin ennakkomaksu. Mutta sitten minä toisaalta ajattelen sitäkin, että no, varmaan 95—98 prosenttia ihmisistä — tämä on nyt sitten minun omasta hatustani vetämäni luku — toimii aivan oikein ja ei käytä oikeuksiaan väärin, päinvastoin ei ehkä haekaan oikeutta, kun olisi tarve. Sitten parin prosentin ihmisten takia pantaisiin kaikille ennakkomaksu. Ja miten sinä sitten taas etsit sen, että se on ollut turha valitus? Tämä haaste ei ole yksinkertainen. Me ollaan ministeri Ikosen kanssa todettu, että lähdetään miettimään, olisiko tässä joku selvityshenkilö vai mitä tälle voisi tehdä. Mutta lainsäädäntömuutoksia en kyllä uskalla tälle kaudelle enää lähteä lupaamaan. Sitten näistä vaaleista: Tätä ovat virkavastuulla Oikeusrekisterikeskus ja ministeriön tietoturva-asiantuntijat käyneet läpi, niin että tämä on ollut virkavalmistelua. Minä en nyt lähtökohtaisesti puutu näihin laite- ja pilvipalveluhankkeisiin. Minun ymmärrykseni on se, että ne äänet lasketaan edelleenkin käsin. Siellä on ollut juuri äskettäin koevaalit, ja ne ovat menneet hyvin, ja tästä on puoluesihteereille järjestetty tapaaminen ja keskustelut, ja siellä huomasin, että ainakin edustaja Koskisen puolueen puoluesihteeri oli ihan tyytyväinen tähän saatuun selvitykseen, niin että voitte hänen kanssaan keskustella myös siitä tapaamisesta. Harmaan talouden kokonaistorjuntaohjelma kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle ja VM:llekin, totta, mutta sitten torjunta on tietysti rikosoikeudellisin keinoin. Sen takia meidän on saatava tämä järjestelmä pysymään toimintakykyisenä jatkossakin, koska niin kuin sanoin, tämä on koko selkäranka. Me ei tehdä muilla laeilla oikeastaan mitään, koska ne viimekätiset oikeusturvakeinot haetaan yleisistä tuomioistuimista, hallintotuomioistuimista, työmarkkinaoikeudesta. Se on juuri näin, että tämä on se viimesijainen, jolloin se sitten testataan. Mitä niillä oikeuksilla tekee, jos ei ole viime kädessä ketään, joka sanoo, että nyt ne pitää laittaa voimaan? Pienten riita-asioiden osalta olisin tuonut jo varmaan laajemmankin — minusta oli hirveän hyvä lähteä kokeilemaan tämmöisellä pienemmällä paketilla — mutta valitettavasti taloudellisista syistä ei pysty tällä hetkellä. Meidän täytyy saada näitä muita sujuvoittamistoimia tuottamaan sitä tulosta. Vielä tästä oikeudenkäyntikulumaksusta: Minä olen ihan tyytyväinen, että tämä keskustelu nousi siinä mielessä esille, että virkavalmistelussa heillä on velvollisuus tuoda erilaisia ideoita ja me poliitikot sitten päätetään, miten niille käy. Nämä erilaiset keskustelut siitä, kuinka pienet rahat oikeusministeriössä on ja minkä tyyppisistä asioista me joudutaan etsimään niitä säästöjä... Ainahan se sitten on näin, mutta joudun sitten pulveroimaan niitä samoja, kun ne ovat tuomioistuin, syyttäjät ja vankeinhoito. Meillä ovat sitten valtuutetut aika pienellä potilla, mutta sieltäkin on jo jouduttu joiltakin leikkaamaan, paitsi tietosuojavaltuutetulta, jonka työmäärän lisääntyminen tulee pääsääntöisesti EU-oikeudesta, tietosuoja-asetuksesta ja monesta muusta, niin että me ei itse edes voida sille juuri mitään. EU on semmoinen masiina, että sieltä kanssa tulee sitä hommaa niin, että tukka taipuu. Katsotaan, miten tässä käy, mutta poliittisia päätöksiä siitä, että tuotaisiin eduskuntaan, ei ole. On se, että selvitetään asiaa ja katsotaan, minkälainen keskustelu siitä syntyy, ja jos ei se ole hyvä, niin sitten minä en edistä sitä, ja sitten keksitään jotain muuta. Mutta tämä on tärkeä keskustelu, että me nähdään, kuinka tiukoilla OM:n hallinnonala on. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2025-12-18T12:34:11,2025-12-18T12:39:34,Hyväksytty,1.1 2025_132_214,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitokset ministerille. — Nyt mennään puhujalistaan, ja sitä jatketaan kello 13:een asti, minkä jälkeen meillä on tauko. — Edustaja Kaunistola.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_215,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Mari,Kaunistola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kuluneen hallituskauden aikana on käännetty kriminaalipolitiikan suuntaa toden teolla. Olemme johdonmukaisesti kiristäneet rangaistuksia ja rakentaneet lisää vankilapaikkoja, ja tätä työtä jatketaan vielä tälläkin hetkellä. Vanki voi nykyisin olla oikeuden silmissä ensikertalainen vain kerran, eikä tappo rikoksena enää vanhene. Lähisuhdeväkivallan sovittelu päättyi vuoden alusta alkaen, ja tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on nyt kriminalisoitu rikoslaissa entistä selkeämmin. Katujengeihin kytkeytyvistä rikoksista sekä esimerkiksi luvattomien aseiden kanniskelusta julkisella paikalla saa nyt myös aiempaa ankarammat rangaistukset. Syksyn aikana on alettu käsitellä myös terrorististen rikosten kokonaisuudistusta, jossa teemaan kytkeytyviä rikoksia ankaroitetaan. Nämä ovat malliesimerkkejä uudistuksista, joiden avulla otamme jälleen askeleita kohti turvallisempaa Suomea. Arvoisa rouva puhemies! Budjetin kannalta on erityisen tärkeää varmistaa, että näihin tärkeisiin ja yhteiskunnan kannalta merkityksellisiin uudistuksiin varataan myös asianmukaiset resurssit. Budjettiesityksessä onkin otettu huomioon uudistuksista aiheutuva vankiluvun kasvu, ja myös oikeudenhoidon viranomaisten resursseihin panostetaan. Rikosseuraamuslaitoksen määrärahat kasvavat ensi vuonna noin viitisen prosenttia, ja koko kauden aikana ne ovat nousseet tähän mennessä jo yli 20 prosenttia. Mikä tärkeintä, resurssien lisäys näkyy konkreettisesti Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstössä. Laitoksen henkilöstö kasvaa ensi vuonna arviolta noin 30 henkilötyövuodella, ja koko hallituskauden aikana se on kasvanut jo noin 90 henkilöllä. Rikosseuraamuslaitoksen resurssien turvaaminen on erityisen kriittistä vankimäärän kasvaessa niin uudistusten myötä kuin muutoinkin. Vankilat ovat tällä hetkellä äärimmillään täynnä ja yliasutettuja, mikä vaikuttaa luonnollisesti niin vankien itsensä kuin henkilöstönkin turvallisuuteen. On hyvä, että hallitus on tunnistanut vankiloiden täyttöasteen nousun ja tekee tilanteen korjaamiseksi aktiivisesti toimia. Rikosseuraamuslaitoksen resursseista sekä sen ohella alan laadukkaasta ja vankilaympäristössä toimimiseen erikoistuvasta koulutuksesta on huolehdittava myös jatkossa, jotta vankiloiden turvallisuus voidaan varmistaa. Arvoisa puhemies! Hallitus on sitoutunut turvaamaan myös koko rikosprosessiketjun toimivuuden ja resurssit. Panostamme niin sisäisen turvallisuuden viranomaisten, kuten poliisin, rajaviranomaisten ja suojelupoliisin, resursseihin kuin oikeudenhoidon toimintakyvyn turvaamiseen. Ketjun kaikkien osien resursointi on erityisen tärkeää, jotta kokonaisuus ei jää sakkaamaan yhden toimijan aliresursoinnin vuoksi. On hienoa huomata, että tässä katsotaan asianmukaisesti koko kokonaiskuvaa. Talouden haastavasta tilanteesta huolimatta hallitus on päättänyt panostaa oikeusvaltioon ja sisäiseen turvallisuuteen. Tämä on selkeä arvovalinta. Oikeudenhoitoon kohdistetaankin merkittävä määrärahan lisäys, yhteensä 35 miljoonaa euroa. Määrärahojen lisäämisen avulla saamme esimerkiksi tuomioistuinten käsittelyaikoja nopeutettua ja ruuhkia purettua kaikilla oikeusasteilla aina käräjäoikeudesta korkeimpaan oikeuteen asti. Vuosiin venyvät oikeusprosessit ovat merkittävä ihmisoikeusongelma, ja lisäksi ne hidastavat myös talouskasvuamme. Samalla olemme muun muassa korottaneet rikosuhrimaksua kuluvana vuonna 50 prosentilla, ja se näkyy nyt konkreettisesti budjettiesityksessä. On pelkästään reilua ja oikein, että rikoksentekijät kustantavat rikosten uhrien tukipalveluita. Tämä on pieni kompensaatio uhreille aiheutuneista haitoista. Oikeusministeriön hallinnonalalle kohdistuu siis runsaasti hyviä toimia. Nyt meidän on vain seurattava ja varmistettava, että saamme niistä kaiken hyödyn irti. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Mari Kaunistola,1507,2025-12-18T12:39:49,2025-12-18T12:44:11,Hyväksytty,1.1 2025_132_216,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_217,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitän ihan aluksi ministeri Merta siitä tärkeästä, arvokkaasta ja merkittävästä työstä, mitä olette tehnyt isänmaan hyväksi. Oikeusministeriön hallinnonala on demokraattisen oikeusvaltiomme selkäranka. Tämä hallitus on valinnut vaikeinakin aikoina panostaa yhteiskuntamme toimintakykyyn ja keinoihin puuttua rikoksiin määrätietoisesti. Katujengeihin kytkeytyvistä rikoksista ja luvattomien aseiden hallussapidosta seuraa aiempaa ankarammat rangaistukset. Vangittu rikollinen voi olla ensikertalainen vain kerran. Tappo ei enää vanhene. Nämä ovat konkreettisia toimia yhteiskuntamme turvallisuuden eteen, joita tällä hallituskaudella olemme määrätietoisesti edistäneet. Arvoisa puhemies! Samalla kun olemme tiukentaneet rangaistuksia rikollisesta toiminnasta, huolehdimme nyt koko ketjusta. On selvää, että lain kiristyessä on turvattava myös poliisien, oikeuskäsittelyn ja vankiloiden resurssit. Siksi tässä talousarviossa vankilakapasiteettia kasvatetaan ja Rikosseuraamuslaitoksen resursseja lisätään. Arvoisa puhemies! Poliisien määrää nostetaan kohti 8 000:ta poliisia. Lisäksi oikeudenhoidon määrärahoja kasvatetaan, jotta oikeuden käsittelyaikoja voidaan nopeuttaa. Arvoisa puhemies! Tämä talousarvioon esitetty harkittu kokonaisuus vahvistaa kansalaistemme luottamusta siihen, että oikeus toteutuu ajallaan ja luotettavasti. Luottamus on sisäisen turvallisuuden ydin, ja meidän tärkein tehtävämme on taata kansalaistemme arjen turvallisuus. Tässä talousarviossa turvaamme sen, että jokainen luottaa oikeuden toteutumiseen sekä siihen, että rikollisuudesta rangaistaan. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-18T12:44:20,2025-12-18T12:47:22,Hyväksytty,1.1 2025_132_218,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Karlsson., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_219,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Anette,Karlsson,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomalaisen yhteiskunnan keskeinen vahvuus on luottamus, luottamus siihen, että viranomaiset toimivat oikein, ja siihen, että laki koskee yhdenvertaisesti kaikkia. Tämä luottamus ei synny tyhjiössä vaan vaatii määrätietoista toimintaa oikeuslaitoksen toimivuuden turvaamiseksi ja hallinnon läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Turvallisuudesta puhuttaessa huomio kohdistuu usein poliisiin. Poliisin työ on välttämätöntä ja arvokasta, mutta se ei yksin kanna oikeusvaltiota. Poliisi on osa oikeudenhoidon kokonaisuutta, jossa syyttäjät, tuomioistuimet ja rikosseuraamusjärjestelmä ovat yhtä lailla ratkaisevassa roolissa. Oikeus toimii ketjuna, ja ketju on vain niin vahva kuin sen heikoin lenkki, kuten täällä aiemminkin salissa tuotiin ilmi. Opiskelen oikeustiedettä, ja opiskelijoiden keskuudessa on pohdittu paljon oikeusvaltion tilaa. Viime aikoina huolta on esitetty siitä, että lainvalmistelu on ollut heikolla tasolla. Huolestuttavan moni lakiesitys on katsottu perustuslain kannalta ongelmalliseksi perustuslakivaliokunnassa. Kirjoittaessani notaarityötä vero-oikeudesta ja verottajan tiedonsaantioikeudesta tämä tuli konkreettisesti vastaan. Muitakin esimerkkejä löytyy, ja lainsäädännön arviointineuvoston tuoreet kannanotot muun muassa susilakiin liittyen ovat huolestuttavaa kuultavaa. Lainsäädäntöprosessin heikkous uhkaa oikeusvaltion legitimiteettiä ja sen myötä kansalaisten luottamusta yhteiskuntaan. Toinen haaste on järjestelmän toimimattomuus ja pullonkaulat. Laki voi olla huolellisesti kirjoitettu, mutta jos järjestelmä ei kykene käsittelemään asioita kohtuullisessa ajassa, oikeus jää toteutumatta. Viiveet ja ruuhkat eivät ole vain teknisiä ongelmia, vaan ne vaikuttavat suoraan ihmisten kokemukseen oikeudenmukaisuudesta. Oikeusvaltion toimivuus näkyy kaikkein selkeimmin rikosten uhrien asemassa. Uhrille pitkittynyt prosessi on henkilökohtainen ja usein kuormittava kokemus, joka pahimmassa tapauksessa voi estää toipumista ja jättää vääryyden kokemuksen elämään vuosikausiksi. Syytetyn osalta pitkittyneet käsittelyajat tarkoittavat epäselvyyttä tulevasta ja jatkuvaa huolta. Kansalaisjärjestöjen tekemä työ on tärkeää. Ne tarjoavat tukea, neuvontaa ja inhimillistä kohtaamista silloin, kun viranomaisprosessi tuntuu raskaalta tai etäiseltä. Monelle rikoksen uhrille järjestöt ovat ainoa matalan kynnyksen apu. Siksi huoli niihin kohdistuvista leikkauksista on aiheellinen, vaikka joululahjarahoillakin tätä on pystytty hieman korjaamaan. Kyse ei ole täydentävästä toiminnasta vaan uhrin oikeusturvan tosiasiallisista edellytyksistä. Oikeuslaitoksen kehittäminen edellyttää pitkäjänteistä työtä. Oikeusjärjestelmä ei kestä jatkuvaa venymistä, vaikka nyt usealla alueella, kuten Itä-Uudellamaalla, venymistä on enemmän kuin sitä saisi odottaa. Tulostavoitteisiin päästään vuosi toisensa perään, ja silti ollaan jatkuvasti jäljessä, koska juttumäärät kasvavat merkittävästi. Silloin kyse on rakenteellisesta ongelmasta. Suomen oikeusjärjestelmään tarvitaan ennakoitavuutta, kokonaisuuden ymmärtämistä ja ratkaisuja, jotka vahvistavat järjestelmän toimivuutta pitkällä aikavälillä. Oikeusvaltion ja oikeuslaitoksen uskottavuus rakentuu hitaasti, mutta se voi heiketä nopeasti, jos ihmiset kokevat, ettei oikeus enää toteudu ajallaan tai yhdenvertaisesti. Siksi oikeuslaitoksen toimivuudesta huolehtiminen ei ole meille kansanedustajille vain oikeudellinen velvollisuus, vaan kyse on luottamuksesta, jonka varaan koko hyvinvointivaltio rakentuu. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Anette Karlsson,911831,2025-12-18T12:47:34,2025-12-18T12:52:04,Hyväksytty,1.1 2025_132_220,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Keto-Huovinen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_221,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Suomalaisen oikeusvaltion vahvuus on siinä, että jokainen voi luottaa siihen, että laki on sama kaikille ja että rikoksen uhri saa oikeutta ja että rikoksentekijä joutuu vastuuseen rikoksestaan. Tämä luottamus on yhteiskuntamme kivijalka, mutta se ei ole suinkaan itsestäänselvyys. Tätä luottamusta ovat haastaneet vuosia kestänyt rahoitusvaje ja oikeusprosessien pitkät kestot. Käsittelyaikojen pitkittyminen paitsi kuormittaa asianosaisia myös heikentää todistelun luotettavuutta ja luottamusta oikeusjärjestelmäämme. Pitkät käsittelyajat ovat myös viesti oikeudenhoidon henkilöstöön kohdistuvasta kuormituksesta ja juttujen suuresta määrästä. Siksi hallituksen valinta panostaa oikeusvaltion vahvistamiseen myös taloudellisesti haastavina aikoina on ensiarvoisen tärkeä. Arvoisa puhemies! Hallinnonalan määrärahatasoa on kehyskaudella vahvistettu, ja ensi vuonna hallitus kohdistaa oikeudenhoitoon merkittävän määrärahalisäyksen, yhteensä 35 miljoonaa euroa. Vuosia kestäneet oikeusprosessimme ovat paitsi ihmisoikeusongelma myös talouskasvumme hidaste. Hallitus on kääntänyt tämän kehityksen, kun käsittelyajat ovat kaikissa oikeusasteissamme lyhentyneet. Tämä on oikeusvaltion vahvistamista käytännössä. Huolta kannan kuitenkin siitä, että hallinnonalalle kohdistuu tuottavuussäästöjä ja leikkauksia samanaikaisesti, kun ict- ja toimitilakustannukset kasvavat hyvinkin voimakkaasti. Lisäksi hallinnonalalle tulleisiin uusiin lainsäädäntöön perustuviin tehtäviin ei ole pääsääntöisesti kohdistettu lisäresursseja. Hyvänä esimerkkinä tästä on muun muassa laite-etsintöjä koskeva hallituksen esitys, jossa tuomioistuimille tulee käytännössä 10 000 uutta pakkokeinoasiaa, jotka pitäisi hoitaa samoilla resursseilla. On ongelmallista, ettei uusiin lainsäädäntöön perustuviin tehtäviin pääsääntöisesti kohdisteta lisäresurssia, sillä uudet tehtävät lisäävät asia- ja työmäärää ja oikeudenhoito, joka on jo ennestään kuormittunut, kuormittuu lisää ja käsittelyajat pitenevät. Tärkeää onkin, että lainsäädäntömuutosten taloudelliset vaikutukset huomioidaan oikeudenhoidon toimijoiden määrärahoissa asianmukaisesti. Saatujen selvitysten mukaan oikeudenhoidon toimintaympäristö on muuttunut oikeudenhoidon selonteon valmistelusta ja esimerkiksi syyttäjille käsiteltäviksi saapuvien asioiden määrä on kasvanut huomattavasti. Esimerkiksi syyttäjien rästi tällä hetkellä on noin 30 000 juttua. Tämä johtuu osin poliisin resurssien lisäyksistä ja rikostutkintaan tehdyistä kohdennuksista. Vastaavaa poliiseille tehtyä lisäystä ei ole kohdennettu samassa määrin muille rikosprosessitoimijoille, millä on kielteisiä vaikutuksia rikosprosessiketjun toimivuuteen ja joutuisuuteen. Myös tuomioistuinlaitoksessa vireillä olevien asioiden määrät ja keskimääräiset käsittelyajat ovat lakivaliokunnassa saamamme selvityksen mukaan edelleen hyvin korkealla tasolla, ja ruuhkautuminen on ollut pitkäkestoista, eikä näitä ruuhkia ole vielä saatu purettua näistä lisämäärärahoista huolimatta. Määrärahojen lasku tulevina vuosina tulee vaikeuttamaan tätä tilannetta huomattavasti. Arvoisa puhemies! Onkin syytä korostaa koko rikosprosessiketjun oikeasuhtaisen ja riittävän resursoinnin tärkeyttä poliisista syyttäjien ja tuomioistuimen kautta aina Rikosseuraamuslaitokseen asti. Lisäresurssien kohdentaminen ainoastaan rikosprosessiketjun alkupäähän sisäministeriön hallinnonalalla toimivalle poliisille ruuhkauttaa toimintaa ketjun myöhemmissä vaiheissa, joiden toimijat kuuluvat oikeusministeriön hallinnonalalle. Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana tähän julkisuudessakin esillä olleeseen lakiluonnokseen, jota oikeusministeriössä ollaan valmistelemassa ja jonka tavoitteena on rajata valtion velvollisuutta korvata syytteistä vapautetun vastaajan oikeudenkäyntikuluja siten, että valtio korvaisi vastaajalle vain sen, mitä se korvaa, jos vastaajalla on oikeusapulain mukainen yksityinen avustaja. Ehdotus todellakin tarkoittaisi sitä, että syytteistä vapautettu vastaaja ei enää saisi valtiolta nykytasoista korvausta omista oikeudenkäyntikuluistaan, vaan valtion varoista korvattaisiin hänen oikeudenkäyntikulujaan 120 euron tuntipalkkion mukaisesti. Tämä kyllä heikentää syytteistä vapautetun henkilön oikeudellista ja taloudellista asemaa, eikä sitä voida pitää missään määrin oikeudenmukaisena. Tältä osin olen iloinen, että ministeri itsekin piti tätä asiaa ongelmallisena. Arvoisa puhemies! Oikeudenhoidon seuraava selonteko annetaan eduskunnalle ensi vuoden syksyllä, ja odotan sitä mielenkiinnolla. On tärkeää nähdä, miten aiemman selonteon tavoitteet ja toimenpiteet ovat toteutuneet ja miten toimintaa tulee jatkossa kehittää, koska Suomen oikeusvaltio on maailman vahvimpia, ja siitä meidän on syytä olla ylpeitä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2025-12-18T12:52:17,2025-12-18T12:57:34,Hyväksytty,1.1 2025_132_222,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Partanen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_223,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Karoliina,Partanen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Lupasin oikeusministerille myös kiitoksia. Aiemmissa puheenvuoroissa nostin esille tämän oikeudenkäyntikululeikkausta koskevan mahdollisen esityksen, jota kritisoin, mutta sen sijaan haluan nyt kiittää siitä, että oikeusministeriössä ollaan tehty vahvaa työtä oikeusprosessien sujuvoittamiseksi, ja olemme myös tehneet vahvaa työtä kriminaalipolitiikan suunnan muuttamisessa. Erityisen hienoa on se, että nytten keskimääräiset käsittelyajat niin käräjäoikeuksissa kuin myös hovioikeuksissa ja korkeimmassa oikeudessa ja hallinto-oikeudessa ovat kääntyneet laskuun, ja tämä on erityisen merkityksellistä ja tärkeää ihmisten oikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Tällä on myös suuri vaikutus ja merkitys Suomen talouskasvuun, sillä on iso ongelma ja haaste se, että meillä oikeusprosessit pitkittyvät ja erityisesti lupa-asiat jylläävät oikeusjärjestelmän jaloissa vuodesta toiseen. On myös hienoa, että olemme todella tehneet kriminaalipolitiikan suuntaa muuntavia uudistuksia. Esimerkiksi katujengeihin kytkeytyvistä rikoksista tai luvattomista aseiden kanniskelusta julkisella paikalla saa nytten aiempaa ankarammat rangaistukset, ja tämä on tärkeä uudistus. Pidän myös erityisen tärkeänä sitä, että vanki voi olla ensikertalainen vain kerran eikä tappo enää vanhene. Näillä on erityinen oikeusturvaa vahvistava merkitys meidän yhteiskunnassa, näistä kiitos oikeusministerille.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Karoliina Partanen,1520,2025-12-18T12:57:35,2025-12-18T12:59:17,Hyväksytty,1.1 2025_132_224,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Edustaja Aittakumpu poissa. — Edustaja Vikman., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_225,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Kiinnitän vielä huomiota tähän, että oikeudenhoidon toimintakyky turvataan. Oikeudenhoitoon kohdistuu merkittävä määrärahalisäys, yhteensä 35 miljoonaa euroa. Se näkyy esimerkiksi tuomioistuinten käsittelyaikojen nopeutumisena. Vuosia kestävät oikeusprosessit ovat olleet paitsi pitkäkestoinen ihmisoikeusongelma myös talouskasvun hidaste. Tämä näkyy selvästi meillä Tampereella. Meillä on ollut valtakunnallisestikin esillä tämä niin kutsuttu sarjavalittaja, ja hänen metodinsahan toimii, koska käsittelyajat ovat olleet niin pitkiä. On oikein ja tervetullutta, että hallitus nyt kääntää tämän kehityksen. Orpon hallituskaudella keskimääräinen käsittelyaika käräjäoikeuksissa esimerkiksi laajojen riita-asioiden kohdalla on lyhentynyt. Viranomaisten toiminnan nopeuttaminen poistaa osaltaan tätä ongelmaa, joka on tullut esiin esimerkiksi Tampereen sarjavalittajan kohdalla, mutta toivon, että oikeusministeriössä jatkossa pohditaan myös muita mahdollisia keinoja, joilla voitaisiin puuttua tällaisiin tilanteisiin, joissa järjestelmää käytetään selvästi epätarkoituksenmukaisella, kaupungin kehittämistä, ihmisten arkea ja talouskasvua heikentävällä tavalla.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2025-12-18T12:59:20,2025-12-18T13:01:08,Hyväksytty,1.1 2025_132_226,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Täysistunto keskeytetään eduskuntaryhmien kokouksia varten, ja sitä jatketaan kello 16.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov 2025_132_227,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Nyt jatketaan klo 13 keskeytettyä täysistuntoa., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_132_228,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Esitellään puolustusministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 27. Pääluokan yleiskeskustelua jatketaan tässä vaiheessa enintään kello 18.30 asti. — Edustaja Ronkainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_132_229,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään ensi vuodelle yhteensä noin 6,4 miljardia euroa, mikä on noin 112 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Vähennys johtuu pääosin monitoimihävittäjähankinnan maksuprofiilin muutoksista sekä puolustusmateriaalihankintojen ajoituksen siirtymisestä. Samalla määrärahoihin sisältyy lisäyksiä muun muassa Ukrainalle luovutetun puolustusmateriaalin korvaamiseksi. Valiokunta korostaa, että kyse on teknisistä ajoitusmuutoksista eikä Suomen puolustuskykyä heikennetä. Puolustusmenojen osuuden bruttokansantuotteesta arvioidaan olevan noin 2,5 prosenttia, ja kehyspäätöksen mukaisesti puolustusmenot kasvavat kohti kolmea prosenttia vuoteen 2029 mennessä. Hallitus lisäksi on sitoutunut nostamaan puolustusmenot viiteen prosenttiin bkt:stä vuoteen 2035 mennessä Naton linjausten mukaisesti. Valiokunta painottaa, että puolustusbudjetin eri osa-alueiden — henkilöstön, materiaalin, toiminnan ja infran — tulee olla keskenään tasapainossa. Puolustusvoimien toimintamenoihin esitetään noin 2,6 miljardia euroa, mikä on vajaa 80 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Lisäys kohdistuu erityisesti henkilöstömenoihin, kustannustason nousuun, kehittämisohjelmien toteuttamiseen sekä Nato-jäsenyyden aiheuttamiin velvoitteisiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että henkilöstön määrää lisätään suunnitelmallisesti ja etupainoisesti sekä huolehditaan varusmiesten ja reserviläisten koulutuksesta ja hyvinvoinnista. Valiokunta korostaa myös sisäongelmien nollatoleranssia kasarmeilla ja varusmiesten terveyden turvaamista. Valiokunta korostaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja laajan reservin merkitystä osana Suomen puolustusjärjestelmää. Valiokunta lisää pääluokkaan 27 yhteensä 1,41 miljoonaa euroa. Lisäykset kohdistuvat vapaaehtoiseen maanpuolustukseen, reserviläistoimintaan sekä veteraanijärjestöihin, ja keskeisimpiä saajia ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys sekä Reserviläisliitto ja Reserviupseeriliitto. [Timo Heinonen: Hyvä!] Valiokunta lisää Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen rahoitusta 500 000 eurolla, jotta kasvaneeseen koulutustarpeeseen voidaan vastata ja reserviläiskoulutuksen taso turvata. Reserviläisliiton ja Reserviupseeriliiton rahoitusta lisätään kumpaakin 100 000 eurolla. Tällä tavoin tuetaan reserviläisten kansainvälistä yhteistyötä ja Nato-jäsenyyden edellyttämää yhteistoimintaa. Valiokunta painottaa, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen rahoituksen tulee olla pitkäjänteistä eikä vuosittaisten kertaluonteisten lisäysten varassa, jotta toiminnan laajuutta ja sisältöä voidaan suunnitella ja kehittää ennakoitavasti osana puolustusjärjestelmää. Lisäksi valiokunta kohdentaa rahoitusta muun muassa ulkomaanoperaatioiden veteraanien sekä kaatuneitten omaisten tukemiseen, joihin kumpaankin osoitetaan 200 000 euroa. [Timo Heinonen: Se on oikeus ja kohtuus!] Puolustusmateriaalihankintoihin esitetään tulevalle vuodelle noin puolitoista miljardia euroa, ja valiokunta puoltaa esitettyjä uusia tilausvaltuuksia. Valiokunta korostaa, että ylikuumentuneilla puolustusmarkkinoilla hankintoja on koordinoitava tiiviisti Naton ja EU:n kanssa. Huomionarvoista on myös se, että kotimaisen puolustus- ja ilmailuteollisuuden rooli huoltovarmuuden ja kansantalouden kannalta on keskeinen. Ukrainan tukeminen ja kriisinhallinta: Valiokunta pitää välttämättömänä, että Suomen tuki Ukrainalle jatkuu puolustusselonteon linjausten mukaisesti. Ukrainalle luovutettu puolustusmateriaali on korvattava täysimääräisesti, jotta Suomen oma puolustuskyky säilyy. Valiokunta korostaa myös Suomen pitkäjänteistä roolia sotilaallisessa kriisinhallinnassa osana kansainvälistä vastuunkantoa ja kansallisen puolustuskyvyn vahvistamista. Arvoisa puhemies! Pääluokan 27 kokonaisuudessa korostuvat uskottava puolustuskyky, toimiva asevelvollisuusjärjestelmä, laaja ja koulutettu reservi sekä korkea maanpuolustustahto. Valiokunta pitää esitystä perusteltuna ja katsoo, että sillä turvataan Suomen puolustus myös Naton jäsenenä muuttuvassa turvallisuusympäristössä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-12-18T17:00:47,2025-12-18T17:05:44,Käsitelty,1.1 2025_132_230,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Puolustusministeri Häkkänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_231,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Antti,Häkkänen,Puolustusministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies, ärade talman! Voimapolitiikka on tehnyt paluun maailmanpolitiikan arkeen, ja Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti ja pitkäaikaisesti. Valtioneuvoston puolustusselonteon mukaan meidän on varauduttava laaja-alaiseen vaikuttamiseen, pitkäkestoiseen sotilaalliseen painostukseen ja jopa vuosia kestävään laajamittaiseen puolustussodankäyntiin kansallisin voimavaroin ja osana Natoa. Tämä linjauksemme edellyttää, että puolustuskykymme on jatkuvasti kunnossa ja kehittyy ennakoivasti. Vuoden 2026 talousarvioehdotuksessa puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä 6,4 miljardia euroa. Tämä on noin 111 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Tämä lasku johtuu pääosin F-35-hävittäjien maksuaikataulujen muutoksesta. Vaikka määräraha on edelleen merkittävä, kyse on pitkälti aiemmin tehtyjen päätösten toimeenpanosta. On tärkeää ymmärtää, että puolustuksen rahoitus ei ole hetkellinen ratkaisu vaan pitkäjänteinen investointi kansalliseen turvallisuuteen. Esimerkiksi äsken mainittu F-35 on usean vuosikymmenen ajan Suomen puolustuksen selkäranka niin ilma-, meri- kuin maasuorituskykyjen osalta. Arvoisa puhemies! Merkittävin avaus talousarviossa on puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuudet. Tarkoitus on hallituksen kevään 2025 linjausten mukaisesti käynnistää etupainotteisesti Maavoimien 2030-luvun materiaalihankkeita. Tämä uudistus on keskeinen osa Suomen puolustuskyvyn kehittämistä. Maavoimien liikkuvuuden ja tulivoiman parantaminen on välttämätöntä, jotta kykenemme vastaamaan nopeasti muuttuviin uhkiin ja ylläpitämään uskottavaa ennakkopelotetta. Kokonaisuus koostuu kahdesta osasta: 4 miljardin euron valtuus erityisesti Maavoimien liikkuvuuden kehittämiseen ja 2 miljardin euron valtuus yhteisten asejärjestelmien kehittämiseen, erityisesti ampumatarvikkeiden hankintaan. Näiden maksatus ajoittuu pääosin vuosien 2029 ja 2036 väliselle ajalle. Puolustusmateriaalihankintoihin kohdennetaan vuodelle 2026 noin puolitoista miljardia euroa. Näillä määrärahoilla rakennetaan uutta suorituskykyä, vastataan muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksiin ja myös korvataan Ukrainalle luovutettua materiaalia. EU:n rauhanrahaston kautta saadaan myös takaisin korvauksia Ukrainalle annetusta tuesta. Vuoden 2026 talousarvio sisältää myös 100 miljoonaa euroa, joilla Suomi osallistuu Naton koordinoimaan PURL-aloitteeseen, jolla ostetaan puolustusmateriaalia USA:sta Ukrainan tueksi. Puolustusvoimien toimintamenot nousevat 79 miljoonalla eurolla noin 2,6 miljardiin euroon. Lisäys kattaa kustannustason nousun, palkkaustarkistukset ja Nato-jäsenyyden kustannukset. Nato-integraation kokonaiskustannukset ovat noin 82,5 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi jäsenmaksuihin on budjetoitu 33 miljoonaa euroa. Suomen puolustuksen yhteensovittaminen osaksi Naton yhteistä puolustusta jatkuu tällä hetkellä suunnitelmallisesti. Arvoisa puhemies! Vuoden 2026 talousarvioehdotus sisältää myös 116 miljoonan euron tilausvaltuuden järjestelmien huoltoon ja varaosahankintoihin. F-35-hankkeen rahoitus on edelleen merkittävä, 1,4 miljardia euroa. Vuoden 2026 valuuttakurssitappioarvio, noin 80 miljoonaa euroa, katetaan aiemmin myönnetyillä mutta käyttämättömillä määrärahoilla. Laivue 2020 ‑hankkeen menot ensi vuoden varsinaisessa talousarviossa ovat noin 213 miljoonaa euroa. Maanpuolustus- ja veteraanijärjestöjen tukemiseen ehdotetaan 12 miljoonaa euroa. Tämä rahoitus mahdollistaa veteraaniperinnetyön ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tukemisen koko maassa. MPK:n koulutustoiminnan tukeminen on erityisen tärkeää kasvavan kansalaiskiinnostuksen ja myös kustannusten nousun vuoksi. Vapaaehtoisella maanpuolustuksella on merkittävä rooli kokonaisturvallisuuden vahvistamisessa ja maanpuolustustahdon vaalimisessa. Sotilaallisen kriisinhallinnan menoihin esitetään 66 miljoonaa euroa. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen painopiste säilyy Libanonin UNIFIL-operaatiossa, ja osallistuminen EUAM Ukraine ‑koulutusoperaatioon jatkuu. Puolustusministeriön hallinnonalan menot ovat 2,6 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2026. Hallituksen päätöksen mukaan puolustusmenot nostetaan kolmeen prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Tavoite vaikuttaa kenties kunnianhimoiselta, mutta uhkatilanteen valossa ja verrattuna muihin Venäjän rajamaihin lähialueillamme tavoitteemme on pikemminkin maltillinen. Vuoden 2026 tilausvaltuudet ovat askel kohti tätä uutta puolustuksen tasoa. Suuria tilausvaltuuksia on odotettavissa myös tulevissa talousarvioissa. Ratkaisevin tekijä Suomen puolustuskyvyn varmistamisessa on puolustuksen pitkäjänteinen ja riittävä resursointi ja laaja parlamentaarinen sitoutuminen puolustuksen vahvistamiseen. Lopuksi haluan kiittää eduskuntaa ja valiokuntajaostoa hyvästä yhteistyöstä vuoden aikana ja myös tehokkaasta vuoropuhelusta budjetin käsittelyn yhteydessä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2025-12-18T17:05:48,2025-12-18T17:11:42,Käsitelty,1.1 2025_132_232,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia, ministeri. — Edustajat voivat nyt niin halutessaan pyytää minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Lindberg, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_233,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jarmo,Lindberg,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Suomen Nato-jäsenyys on alkanut hyvin. Linjamme on ollut, että hyödynnämme täysimääräisesti jäsenyyden oman kansallisen puolustuksen täydentämiseksi Naton yhteisellä pelotteella ja puolustuksella. Naton puolustus- ja operatiivinen suunnittelu on käynnissä. Olemme jo saaneet maavoimien alajohtoportaan Mikkeliin ja FLF-joukon sekä osallistumme aktiivisesti harjoituksiin. Olemme myös osallistuneet sekä ilma- että merivoimien joukoilla Naton rauhanajan tehtäviin. Olemme lähettäneet osaavaa henkilöstöä Naton rakenteisiin. Käsiteltävänä olevan talousarvion Nato-määrärahat mahdollistavat aktiivisen osallistumisemme myös ensi vuonna, jolloin Nato-jäsenyytemme vahvistuu entisestään. Kysyn ministeriltä: miten DCA-sopimuksen toimeenpano Yhdysvaltojen kanssa puolestaan on edennyt Suomessa ja ehkä laajemminkin Pohjoismaissa, jos siitä on tietoa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Jarmo Lindberg,1486,2025-12-18T17:12:02,2025-12-18T17:13:04,Käsitelty,1.1 2025_132_234,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_235,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Puolustusvaliokunnan lokakuussa antamassa lausunnossa valtion ensi vuoden talousarvioon liittyen todetaan: ”Suomi varautuu laajamittaiseen, pitkäkestoiseen ja korkean intensiteetin sodankäyntiin.” Tämän ymmärtäminen on aivan keskeistä puolustukseen liittyviä ja mitä tahansa muita taloudellisia päätöksiä tehtäessä. Taannoinen Naton korkeimman johdon viesti Ukrainan sodan opeista eduskunnan puolustusvaliokuntaan korosti, että sotilaallisen varautumisen rinnalla on yhtä tärkeää varautua energian osalta. Mitä enemmän olemme energiassa omavaraisia, sitä vähemmän mahdollisen kriisin kohdatessa energiariippuvuutemme aiheuttaisi ongelmia. Arvoisa ministeri, miten Suomessa varaudutaan kotimaisen turpeen ja tämän energiakäytön osalta [Puhemies koputtaa] jatkossa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2025-12-18T17:13:04,2025-12-18T17:14:22,Käsitelty,1.1 2025_132_236,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_237,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! On tärkeää, että täällä eduskunnassa kaikki puolueet sitoutuvat tähän puolustuksen kolmen ja puolen prosentin nousuun ja siihen vielä puoleentoista prosenttiin muita kuluja. Turvallisuuspoliittinen tilanne tulee jatkumaan vuosia, ehkä jopa vuosikymmeniä, jännitteisenä, tapahtuu sitten Venäjän hyökkäyssodan jatkossa ja mahdollisessa rauhanneuvotteluissa mitä sitten tahansa. Puolustusbudjetit ovat nousseet jo viime hallituksen aikana kovasti. Ensi vuonna, niin kuin ministeri sanoi, puolustusbudjetti laskee mutta nousee uudelleen jyrkästi vuoden 27 jälkeen huomattavalla nousulla. Tämä nousu tulee tietenkin sitomaan monia hallituksia tämän jälkeen, koska jatko tulee olemaan pitkä. Arvostamme sosiaalidemokraattisessa puolueessa pitkälti myös sitä, että hallitus tarttui ehdotukseemme pitkän aikavälin parlamentaarisesta työryhmästä suunnittelemaan näitä tulevia aikoja. Kiitos siitä vielä ministerille. Olisin kysynyt ministeriltä: miten te näette, pitäisikö myös budjetista ja taloudesta keskustella tässä seurantatyön yhteydessä, jotta tulisi vankempi käsitys siitä, miten kaiken tämän tulemme rahoittamaan? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-12-18T17:14:22,2025-12-18T17:15:38,Käsitelty,1.1 2025_132_238,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hanna Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_239,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Hanna,Räsänen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos myös minun puolestani ministerille esittelystä, ja kiitos myös puolustusvaliokunnan puheenjohtajalle hyvästä yhteistyöstä, mitä valiokunnassa teemme. Ukrainan opit ovat opettaneet myös sen, että silloin kun on kriisi päällä ja lähestymässä, niin ensivasteen ovat antaneet sisäisen turvallisuuden viranomaiset eli poliisi, pelastustoimi ja Raja, ja tätä oppia varmaan Suomessakin on hyvä noudattaa. Nyt kun Natoon tulee tämä viiden prosentin bkt-vaade, jossa kolme ja puoli on raakaa puolustusta ja puolitoista prosenttia sitä tukevaa, niin olisin halunnut kysyä ministeriltä, miten näette tämän: mahtuuko siihen puoleentoista prosenttiin sitten kokonaisturvallisuuden asioita, mitkä sisältävät myös sisäisen turvallisuuden asioita Ukrainan oppien mukaisesti? Tähän liittyy myös hyvä tavoite tuhannesta ampumaradasta. Olisinkin kysynyt, miten tämä nyt etenee, koska se on semmoinen asia, missä mikä nousee tuolla maakunnassa kierrellessä jatkuvasti esille, tämä tuhat ampumarata. Se hyvä tavoite, mikä siinä on ollut.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Hanna Räsänen,1433,2025-12-18T17:15:38,2025-12-18T17:16:41,Käsitelty,1.1 2025_132_240,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_241,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Suomi on Nato-jäsen, mutta yhäkin Suomen puolustamisen pohja on suorituskykyinen ja vahva reservi. Lainsäädännöllisesti meillä on maanpuolustusvelvollisuus, joka koskee kaikkia, mutta vain miehiä koskeva asevelvollisuus. Nuorten ikäluokkien pienentyessä olemme kuitenkin uuden haasteen edessä, ja myös Puolustusvoimain komentaja Jaakkola on tässä muutama viikko sitten ottanut kantaa siihen, että täytyisi käydä yhteiskunnallista keskustelua siitä, kuinka tähän haasteeseen pystymme vastaamaan. Meillä oli tuossa viime kaudella Ilkka Kanervan vetämä parlamentaarinen komitea, joka toisaalta silloin antoi ehdotuksia siitä, kuinka asevelvollisuusjärjestelmää tulisi kehittää. Kysyisin siitä, kuinka nämä ehdotukset etenevät. Siinä oli muun muassa tämä kutsuntojen laajentaminen koskemaan koko ikäluokkaa, ja siviilipalveluksen kehittämistäkin ehdotettiin siinä. Kysyisin ministeriltä: näkisittekö tarvetta sille, että tämmöistä parlamentaarista työtä olisi syytä nyt jatkaa, kun meillä on todellakin tämä uusi haaste, jossa sitten tätä tulevaisuuden reservin turvaamista joudumme yhdessä pohtimaan?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2025-12-18T17:16:41,2025-12-18T17:17:55,Käsitelty,1.1 2025_132_242,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_243,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tällä viikolla tuli tieto Ylen kautta, että Suomi on hankkinut Israelista enemmän aseita Gazassa toteutetun kansanmurhan aikana kuin aiemmin julkisuudessa on ollut tiedossa. Ylen mukaan useiden näiden hankintapäätöksien perusteluissa on todettu näin, että Suomi ei voi ostaa tuotetta muualta kuin hankinnan alkuperäiseltä, israelilaiselta toimittajalta, eli käytännössä siis varaosia ja päivityksiä voi hankkia vain israelilaisilta toimittajilta. Tämä tarkoittaa siis sitä, että ollaan luomassa riippuvuutta Israelista, joka on osoittanut olevansa epäluotettava toimija muun muassa siksi, että se rikkoo ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta jatkuvasti. Tiedän, että meillä on erilaisia näkökulmia siitä, mitä aseita sieltä pitäisi ostaa ja pitäisikö aseita ylipäänsä ostaa. Vasemmistoliiton kanta on, että ei pitäisi, mutta minä kysyisin nyt kuitenkin näin, että miten tähän... [Timo Heinonen: Nämähän ostettiin teidän aikana! — Puhemies koputtaa] — Saanko kysyä, edustaja Heinonen, loppuun? — Kysymys olisi se: miten näitä riippuvuuteen liittyviä riskejä, joista varmaankaan kukaan ei pysty väittämään, että niitä ei lainkaan olisi, on arvioitu esimerkiksi huoltovarmuuden näkökulmasta?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-12-18T17:17:56,2025-12-18T17:19:14,Käsitelty,1.1 2025_132_244,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Pyydän tosiaan edustajia kunnioittamaan sitä edustajaa, jolla on kulloinkin puheenvuoro. — Edustaja Kokko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_245,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! On selvää, että turvallisuudessa ei idealismi saa koskaan mennä realismin edelle, ja ehkä viitaten vähän tähän aiempaan kysymykseen on tietysti valitettavaa, että olemme näin sidoksissa israelilaisen puolustusvälineteollisuuden kanssa, mutta syyt siihen ovat varsin realistisia. Niiden ratkaisut ovat parhaimpia Suomen turvallisuuden vahvistamiseksi. Ehkä tässäkin nähdään, miten paljon meidän pitäisi panostaa eurooppalaiseen puolustusvälinetuotantoon ja ‑kehitykseen, että emme olisi tässä maanosassa niin riippuvaisia meidän ulkopuolisista maista kuin tällä hetkellä olemme. Arvoisa puolustusministeri, nyt kun näitä miljardeja riittää varustautumiseen hyvistä syistä johtuen, niin tiedustelisin, kuinka vahvasti Puolustusvoimissa ollaan ottamassa huomioon tämä muu puolustuksellinen kokonaisuus eli terveet ja puhtaat kasarmit sekä ennen kaikkea varusmiesten toimeentulo. Mitä aiotaan tehdä muun muassa kotouttamisrahalle ja sitten päivärahoille varusmiesten osalta?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-12-18T17:19:21,2025-12-18T17:20:29,Käsitelty,1.1 2025_132_246,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Savola, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_247,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri! Räjähdetuotantoa ja ampumatarvikkeita on Suomessa viime vuosina kehitetty määrätietoisesti. Puolustusvoimat on kumppaneiden kanssa investoinut tuotantoon ja ottanut tehokkaasti haltuun koko räjähteiden elinkaaren hallinnan. Huoltovarmuuden näkökulmasta Puolustusvoimien omaa tuotantoa on pidetty perustellusti tärkeänä, ja eduskunta linjasi viime kesänä puolustusselonteossa oman tuotannon merkityksen. Tästä huolimatta te olette käynnistänyt jälleen uuden selvityksen räjähdealan toiminnasta Suomessa. Näitä vastaavia selvityksiä on tehty useita viimeisen 20 vuoden aikana, ja niiden johtopäätös on ollut aina sama: räjähteiden elinkaaren hallinta on syytä pitää Puolustusvoimien käsissä. Tämä selvitys herättää vakavaa huolta eri paikkakunnilla erityisesti Ähtärissä sijaitsevan Räjähdekeskuksen esikunnan tuotannon tulevaisuuden sekä jopa 40—50 työpaikan säilymisestä. Kysynkin: miksi selvitys on käynnistetty uudelleen, vaikka oman tuotannon toimivuus on osoitettu, ja voitteko ministerinä vakuuttaa, ettei selvityksellä ole vaikutuksia Ähtärissä Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevaan toimintaan tai alueen työpaikkoihin?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2025-12-18T17:20:29,2025-12-18T17:21:49,Käsitelty,1.1 2025_132_248,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_249,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos edustaja Ronkaiselle ja ministeri Häkkäselle alustuksista. Suomen puolustus nojaa laajaan ja osaavaan reserviin, ja reservin osaamisen ja maanpuolustustahdon ja -halun ja motivaation paras mahdollinen käyttö tämän maan turvaamiseksi on hyvin keskeinen kysymys meidän puolustuksessa. Niin tärkeätä kuin onkin puhua erilaisista puolustusteknologioista, hankinnoista, kaikesta tästä, niin esitän huoleni puolustusministeriön hallinnollisista resursseista valmistella lainsäädäntöä, koska nähdäkseni sille on tarvetta tällä hetkellä esimerkiksi nimenomaan tämän reserviläisten käytettävyyden parantamisessa. Sieltä pointtaisin tämän, josta olen aikaisemminkin puhunut, eli virka-aputehtävissä hyödyntämisen yhtenä esimerkkinä, kansainväliset tehtävät varmaan toisena. Lisäksi on eittämättä muutakin lainsäädännöllistä, suoraa valmistelu- ja selvitystyötä, jota tulisi tehdä. Ymmärrän, että nyt tapahtuu teidän sektorillanne ja tontillanne todella paljon, ja esittäisin huolenaiheen, että onhan me resursoitu nyt tarpeeksi ihan sitä osaavaa hallinnon ja lainsäädännön valmistelutyötä ministeriössä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-12-18T17:21:49,2025-12-18T17:23:09,Käsitelty,1.1 2025_132_250,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kaarisalo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_251,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Riitta,Kaarisalo,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Lämpimät kiitokset minun puolestani ministerille tehdystä työstä ja erinomaisesta yhteistyöstä. Vaikka ensi vuonna hallituksen talousarvioesityksessä nämä puolustusmenot nyt vähenevät, niin meidän on siitä huolimatta pidettävä yhdessä huoli siitä, että tulevina vuosina puolustusmenoihin ei synny lovea suhteessa näihin tarpeisiin, ja siksi on äärimmäisen arvokasta ja tärkeää, että meillä on tämä yhteinen parlamentaarinen yhteisymmärrys ja yhteinen sitoutuminen näihin velvoitteisiin, mitä meillä on. Me ollaan etulinjan maa, ja se on meille ensisijaisen arvokasta ja tärkeää, että niistä pidetään kiinni. Arvoisa ministeri, materiaalisen valmiuden ohella Puolustusvoimien suorituskyvyn edellytys on nimenomaan riittävä ja osaava henkilöstö. Olisin kysynyt, miten ministeriössä huolehditaan siitä, että henkilöstön määrää lisätään etupainotteisesti kahden viimeisimmän selonteon linjausten mukaisesti.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Riitta Kaarisalo,1380,2025-12-18T17:23:09,2025-12-18T17:24:18,Käsitelty,1.1 2025_132_252,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_253,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri! Maamme puolustusta on hoidettu kiitettävällä tavalla ja pitkään. Nato-jäsenyytemme on alkanut hyvin, niin kuin tässäkin keskustelussa on tuotu esille, ja olemme vahva osa yhteistä sotilasliittoa. Snellmanilaisuus lähtee siitä, että kuitenkin viime kädessä jokainen turvaa ensin omansa, ja tämähän on tietyllä tavalla kirjoitettu myös sisälle Natoonkin. Meidän keskeisin tehtävämme on Nato-maanakin turvata Suomen koskemattomuutta. Sen takia on äärimmäisen tärkeää, että hoidamme maavoimat nyt seuraavaksi kuntoon ja reserviläisarmeijasta pidetään hyvää huolta. Haluan antaa kiitosta siitä, että MPK:n rahoitus on historiallisen korkealla tasolla. Tätä koulutusta ja kysyntää on vielä enemmänkin, mihin tämän päivän rahoitus riittää. Ampumaradat ovat aivan keskeinen osa: vain harjoittelemalla opitaan, ja on myönteistä, että tämä budjetti pitää sisällään nyt erillisrahoitusta yhteensä 15 ampumaradalle. [Mika Kari: Muuallekin kuin Lopelle!] — Vastustitteko sitä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2025-12-18T17:24:18,2025-12-18T17:25:34,Käsitelty,1.1 2025_132_254,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_255,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Todellakin puolustusministeriön pääluokka on ehkä tämän aikamme tärkeimpiä pääluokkia. Puolustuksesta on huolehdittava, ja siinä on tehty hyvin työtä. Tänä päivänä kuulimme juuri, että Patria on tehnyt ison kaupan Saksaan liittyen näihin panssaroituihin ajoneuvoihin, mikä avaa ihan uuden ulottuvuuden suomalaisessa teollisuudessa. Totta kai niitä on tehty ennenkin, mutta nyt on päästy sellaiseen kokoluokkaan, joka on todella merkittävä. Eli kotimaisia puolustusmateriaaleja valmistetaan paljon, ja sen suhteen ei ole mitään ongelmaa. Minä itäsuomalaisena kansanedustajana tulen Pohjois-Karjalasta, sen itäisimmästä kunnasta Ilomantsista, ja kaikissa puheenvuoroissa meille on aina sanottu — ja eräs Nato-kenraalikin käytti siitä puheenvuoron sanoen — että pitäkää tämä itärajan elinvoima kunnossa, koska sellaisen alueen puolustaminen on helpompaa. Näinhän Naton kenraalin viesti kuului tässä taannoin. Mutta valitettavasti nyt olen viimeisen kolmen vuoden aikana huomannut, että meidät on sinne itärajalle jätetty kyllä täysin yksin, aivan yksin. Meiltä on viety käytännössä kaikki tierahat pois, elikkä kun sotilasinfra tarvitsee hyvät tiet ja radat liikkuakseen, niin niitä ei enää ole — heikkenee kunto koko ajan, ja olemme suruksemme huomanneet myös sen, että mitään uusiakaan avauksia ei ole. Miten te, arvoisa kunnioittamani puolustusministeri, aiotte asiassa toimia, [Puhemies koputtaa] että meidän yksinäisyyden tunne siellä Itä-Suomessa ei mene masennuksen puolelle?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-12-18T17:25:34,2025-12-18T17:26:57,Käsitelty,1.1 2025_132_256,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Immonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_257,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tomi,Immonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Me varaudumme tänään siihen tilanteeseen, että Ukrainan sota päättyy ja taistelun kovettamat venäläiset sotilaat palaavat varuskuntiin myös Suomen itärajalle, ja heitä on satojatuhansia. Kotimaakuntani Keski-Suomi on viime vuosina noussut merkittäväksi osaksi Suomen puolustusteollisuuden ja huoltovarmuuden kokonaisuutta. Esimerkiksi Vihtavuoressa Nammo on saanut 16 miljoonan EU-rahoituksen, joka kohdistuu räjähdeteollisuuden tuotannon laajentamiseen. Tämä investointi parantaa Suomen huoltovarmuutta ja vahvistaa Keski-Suomen kehittyvää asemaa kriittisen puolustusteollisuuden keskuksena. Samaan aikaan myös Tikkakoskelle rakennetaan infraa F-35-hävittäjien käyttöön, josta ensimmäisen puolustusministerimme olikin jo vastikään Yhdysvalloissa vastaanottamassa. Arvoisa puhemies! Nämä investoinnit eivät ole pelkkiä numeroita budjetissa, vaan ne ovat konkreettisia panostuksia Suomen turvallisuuteen ja Keski-Suomen tulevaisuuteen. Käytän nyt tilaisuutta hyväkseni ja kiitän puolustusministeriä ja hallitusta tekemästään arvokkaasta työstä [Puhemies koputtaa] Suomen turvallisuuden eteen, ja toivotan samalla turvallista joulunaikaa kaikille suomalaisille.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Tomi Immonen,1531,2025-12-18T17:26:57,2025-12-18T17:28:16,Käsitelty,1.1 2025_132_258,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Krista Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_259,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Krista,Mikkonen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Monien muiden Euroopan maiden ohella Suomi aikoo perustellusti lisätä puolustusmenojaan tulevina vuosina. No, puolustusbudjetti ei suinkaan ole ainoa, joka tuo talouteen paineita, ja siksi tietysti, jos pystymme löytämään ratkaisuja, joilla voimme samoilla toimilla edistää useita tavoitteita, niin sen parempi. Valiokunta nostaakin mietinnössään esille niin sanottujen luontopohjaisten ratkaisujen hyödyntämisen puolustuksen tukena. Luonnonolosuhteita on aina käytetty hyväksi sodankäynnissä. Esimerkiksi luonnontilaiset metsät antavat suojaa tai upottavat suot ohjaavat vihollista tietyille reiteille. Nato on esittänyt viiden prosentin puolustusbudjettia, josta puolitoista prosenttia on niin sanottua puolustusta tukevia kuluja, ja ne voivat siis olla muuta kuin niin sanottua kovaa puolustusta. Kysynkin: voisimmeko näitä rahoja käyttää myös luontopohjaisten ratkaisujen edistämiseen, kun samanaikaisesti meidän täytyy noudattaa EU:n ennallistamisasetusta, joka velvoittaa meitä ennallistamaan? Samalla voimme lisätä luonnon tilaa, [Puhemies koputtaa] lisätä hiilinieluja ja pystyisimme tuomaan myös työtä Itä-Suomeen ennallistamisella. [Hannu Hoskosen välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2025-12-18T17:28:16,2025-12-18T17:29:35,Käsitelty,1.1 2025_132_260,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Werning, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_261,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! En voi olla korostamatta, että koulutettu reservi ja vapaaehtoinen maanpuolustus ovat Suomen puolustuskyvyn ydintä myös Nato-jäsenenä. Puolustusvaliokunta on myös todennut, ettei Puolustusvoimien nykyinen koulutuskapasiteetti riitä vastaamaan kasvaviin tarpeisiin. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksellä eli MPK:lla rooli on varsin korvaamaton tässä tilanteessa. Tästä huolimatta MPK:n rahoitus on edelleen vuosittain epävarmalla pohjalla, vaikka tarve koulutukselle on kasvava edelleen. Vuodelle 2026 esitetty rahoitus jää noin kaksi miljoonaa euroa alle todellisen tarpeen, mikä vaikeuttaa toiminnan suunnittelua ja heikentää koulutuksen vaikuttavuutta. Myös puolustusvaliokunta on pitänyt tätä asetelmaa kestämättömänä ja edellyttänyt ennustettavaa pitkäjänteistä rahoitusta. Kysyisin puolustusministeri Häkkäseltä: miten hallitus varmistaa, että MPK:n rahoitus mitoitetaan jo budjettiesittelyvaiheessa todellisiin tarpeisiin vastaavaksi ja sidotaan pitkäjänteiseen rahoituskehykseen?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-12-18T17:29:38,2025-12-18T17:30:48,Käsitelty,1.1 2025_132_262,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_263,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Haluan koko puolustusvaliokunnan puolesta kiittää valtiovarainvaliokuntaa ja erityisesti hallinto- ja turvallisuusjaostoa ja sen taitavaksi tunnettua puheenjohtajaa, edustaja Ronkaista, hyvästä työstä. Mietintö oli hyvä, ja kiitos myös puolustusvaliokunnalle hyvästä lausunnon ääressä tehdystä työstä. Tuolta mietinnöstä löytyi paljon niitä asioita, joita myös puolustusvaliokunta lausunnossaan toi esille. Ja tietysti erityinen kiitos ministeri Häkkäselle, joka vakaalla ja varmalla otteella tällaisina vaikeina aikoina luotsaa tätä Suomen puolustuspolitiikkaa omassa tärkeässä roolissaan. Kuten keskustelussa on käynyt vahvasti ilmi, Suomi nojaa vahvaan maanpuolustustahtoon, joka on myös mitatusti tässä budjettikäsittelyn aikana osoittautunut olevan edelleen vahvistumaan päin. Siksi on tärkeää, että puolustusministeri hyödyntää tämän laajan parlamentaarisen yksimielisyyden vahvan puolustuksen edelleen kehittämiseen ja tulevan vuoden aikana, jos esimerkiksi rahoitus- tai erilaisia lisävaltuustarpeita tulee, [Puhemies koputtaa] niitä vaikka lisätalousarvioesitysten kautta sitten eduskunnalle tuodaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-12-18T17:30:48,2025-12-18T17:32:09,Käsitelty,1.1 2025_132_264,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_265,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri! Kolme lyhyttä kysymystä: Suomi on vihdoin saanut ensilennolle ensimmäisen F-35:n siellä USA:ssa. Koska kyseisen yksilön pyörät koskettavat ensi kertaa suomalaista kenttää? Toinen kysymys: Rauman telakalla nämä neljä korvettia — mikä on niiden valmistumistilanne? Kolmas kysymys: Venäjä vahvistaa Itämerellä koko ajan valvontaansa, siellä on jatkuvasti hävittäjiä, koneita, laivoja ynnä muita. Jos siellä huoltovarmuus tulee erittäin vaikeaksi Suomen kannalta, niin missä tilanteessa meillä on tällä hetkellä rata- ja maantieyhteydet esimerkiksi Tromssaan tai Narvikiin? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2025-12-18T17:32:10,2025-12-18T17:33:01,Käsitelty,1.1 2025_132_266,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_267,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Suomen puolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, laajaan reserviin ja korkeaan maanpuolustustahtoon. Nykyisessä turvallisuustilanteessa on selvää, että kaikkien panosta tarvitaan, jokaisen kykyjensä mukaan. Arvoisa puolustusministeri, vuosi menee nopeasti. Kysyin vuosi sitten teiltä, miten jatkossa diabeetikot voivat osallistua asevelvollisuuden suorittamiseen, ja, arvoisa ministeri, vastasitte vuosi sitten, että asia etenee. Kysyn nyt samaa asiaa: Mikä tällä hetkellä on tilanne? Miltä tulevaisuus näyttää diabeetikoitten suhteen ja heidän mahdollisuuteensa suorittaa asevelvollisuus?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-18T17:33:01,2025-12-18T17:33:43,Käsitelty,1.1 2025_132_268,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Limnell, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_269,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jarno,Limnell,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä kun on epävarma turvallisuusympäristö, niin voinee todeta, että ollos huoleton, hallitus, puolustusministeri, puolustusvaliokunta ja eduskunta valveill’ on, kuten on myöskin Suomen kansa. Aivan tässä viimeisimmässä MTS:n mittauksessa tuli esille, että puolustuspolitiikan hoidolle ja myöskin puolustusmäärärahojen tasolle kansalaiset antavat vahvan luottamuksen. Mutta kun me nyt puhumme prosenteista ja euroista, niin oleellista on myös miettiä sitä koko kakkua, mistä sitä jaetaan. Nyt kun katsoo tällä hetkellä, missä markkina erityisesti kasvaa, niin kyllä se liittyy puolustusteollisuuteen, varautumiseen, turvallisuusteknologiaan, avaruuteen, kyberturvallisuuteen ja niin edespäin. Siinähän on valtavat mahdollisuudet meidän elinkeinoelämälle. Tämän takia, arvoisa ministeri, kysyisinkin: Onko odotettavissa lisää myönteisiä uutisia meidän elinkeinoelämälle tältä sektorilta? Miten ministeriössä tätä suomalaista osaamista [Puhemies koputtaa] entistä aktiivisemmin viedään maailmalle?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Jarno Limnell,1491,2025-12-18T17:33:43,2025-12-18T17:35:01,Käsitelty,1.1 2025_132_270,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Ronkainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_271,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Haluan esittää kiitokset ministerille hyvästä työstä Suomen puolustuksen eteen. Kävitte valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Auton kanssa ottamassa vastaan ensimmäisen F-kolmevitosen. Se näytti erittäin hienolta tilaisuudelta, ja näyttäisi siltä, että hanke etenee aivan suunnitellussa aikataulussa. Samoin Nato-integraatio näyttäisi menevän Puolustusvoimien osalta erittäin hyvin. Ja se, mitä tervehdin ilolla, on se, että myös reserviläisjärjestöt ajavat itseään asemiin kohti sitä kansainvälistä yhteistyötä, ja se on erittäin hyvä asia. Kaiken tämän kansainvälisen toiminnan kentällä ei tietystikään pidä unohtaa sitä kansallista puolta ja kansallista lainsäädäntötarvetta, esimerkkinä vaikka tuo reservin ikärajan nosto. Sehän oli äärimmäisen hieno juttu, ja sillä saatiin reservin kokoa kasvatettua. Näin joulun allahan teillä olisi nyt hyvä mahdollisuus kertoa meille, mitä muita hyviä uusia lainsäädäntöhankkeita teillä on putkessa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2025-12-18T17:35:01,2025-12-18T17:36:08,Käsitelty,1.1 2025_132_272,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_273,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Puolustusmenot kasvavat, asejärjestelmiä ja kalustoa hankitaan, ja se on välttämätöntä tähän turvallisuustilanteeseen nähden. Siihen liittyy minun kysymykseni. Kun näitä järjestelmiä hankitaan niin kotimaasta kuin ulkomailta, kuinka suuri kotimaisuusaste on? Paljonko siitä puolustusmenon hankintaeurosta jää kotimaahan? Mikä on se kotimaisuusaste? Kuinka paljon me pystytään tekemään täällä niitä asioita itse? Tämä on myöskin aika iso työllisyyskysymys. Myös nämä ulkomaiset hankinnat Patrialta ja muilta, joista on viime päivinä luettu, ovat toinen osa sitä. Mutta kuinka paljon näistä omista hankinnoista jää kotimaahan? Ja sitten: kuinka paljon ulkomailta tehdyt hankinnat kompensoivat näitä? Se liittyy tähän, kuinka me pystymme rahoittamaan näitä hankkeita. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-18T17:36:08,2025-12-18T17:37:10,Käsitelty,1.1 2025_132_274,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_275,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Valiokunnan mietinnössä otetaan kantaa tiedonsaantiin: eduskunnan on saatava kaikki se tieto, mikä on tarpeen. Sen suhteen kiitän puolustusministeriä ja tasavallan presidenttiä. Olette pitäneet ainakin ne valiokunnat, joissa itse teen työtä, puolustusvaliokunnan ja tiedusteluvalvontavaliokunnan, erinomaisesti kartalla asioista. Samalla kiitän kyseisiä valiokuntia erinomaisesta työkulttuurista ja hengestä. [Mika Kari: Kiitos!] Ampumaradat ovat nousseet esiin ja nousevat tässä valiokunnan mietinnössä esiin. Lupa-asiat ovat menossa eteenpäin. Lausuntoluonnoksella on... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu] [Puhemies Jussi Halla-aho: Nyt mikrofoninne taisi mennä pois päältä.] Uusi yritys. Aikaa tuli varmaan 60 sekuntia lisää. — Se ei ole puolustusministeriön asia, mutta varmasti olette seurannut, miten tämä etenee ja riittääkö vaalikausi asioiden kuntoon saattamiseen siltä osalta. Toinen kysymys liittyy kotimaisen puolustusteollisuuden tilanteeseen. Paljon on hyviä yrityksiä ja aihioita, mutta monet yritykset kokevat, että Puolustusvoimien referenssit ovat aivan keskeisiä vientiponnisteluille. Kuinka hyvin tämä pystytään Puolustusvoimissa ottamaan huomioon? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-12-18T17:37:11,2025-12-18T17:38:31,Käsitelty,1.1 2025_132_276,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Savola, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_277,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Perusteet puolustuksemme pohjaksi ovat vahvat, ja ne ovat ne, mitkä ovat meillä olleet vuosikymmenet: yleinen asevelvollisuus ja koulutettu reservi, koko Suomen puolustaminen, nyt osana liittokuntaa. Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! Mielikuva on se, että rahaa on. Se on mielikuva, mikä tuolla nyt liikkuu. Sanoisin mieluummin, että tarpeita on, ja niin kuin tämä budjetti osoittaa ja niin kuin ministerin puheenvuorokin osoitti, ne tarpeet ovat erityisesti silloin — me nyt ollaan annettu näitä valtuuksia — kun tilaukset tulevat vuosina 29—36. Eli tarpeita on jatkossa paljon. Kysynkin teiltä nyt, ministeri, tulisiko kenties näitä tiettyjä tarpeita aikaistaa, koska esimerkiksi henkilöstölle on valtava tarve. Nyt se henkilöstön lisäys painottuu tänne loppukauteen. Kertausharjoituksien lisäämiselle on valtava paine. Materiaalihankinnoille on valtava paine. Vapaaehtoinen maanpuolustus kamppailee joka kerta ykkösmiljoonista, siitä, miten se ensi vuoden koulutussuunnitelma toteutetaan. Arvoisa puhemies! [Puhemies koputtaa] Jos sen verran sallitte, niin haluan kiittää meidän hyvää valiokuntaamme, erityisesti valiokunnan puheenjohtaja Heikki Auttoa, Jari Ronkaista ja Mika Karia tästä hyvästä työstä, ja kaikkia muitakin valiokunnan jäseniä — korsuhenki on pysynyt vahvana — sekä myös teille, arvoisa ministeri, kiitokset yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana. [Mika Kari: Kiitos samoin!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2025-12-18T17:38:39,2025-12-18T17:40:10,Käsitelty,1.1 2025_132_278,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_279,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jaana,Strandman,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Sotilaalliseen kriisinkestävyyteen ja Suomen kokonaisturvallisuuteen kuuluu paljon muutakin kuin kalusto, varastot ja rakenteet. Ratkaisevassa asemassa ovat ihmiset. Kansalaisten henkinen kriisinkestävyys on osa maanpuolustusta ja huoltovarmuutta, ja sen merkitys korostuu erilaisissa kriiseissä. Henkinen huoltovarmuus tarkoittaa kykyä toimia, kestää painetta ja säilyttää toimintakyky myös poikkeusoloissa. Vaikka maanpuolustustahto on Suomessa korkealla, mielenterveyden haasteet heikentävät kriisinsietokykyä ja voivat murentaa kokonaisturvallisuutta. Myös varusmiesten palveluksenkeskeytykset ovat kasvaneet. Psyykkinen kriisinkestävyys rakentuu pitkäjänteisesti terveyden, koulutuksen, osallisuuden ja luottamuksen varaan. Siksi henkiseen huoltovarmuuteen on varauduttava samalla vakavuudella kuin sotilaalliseen puolustukseen. Tämä edellyttää poikkihallinnollista yhteistyötä ja selkeää roolia ja vastuuta. Arvoisa ministeri, mitä konkreettisia toimia puolustusministeriö tekee henkisen huoltovarmuuden vahvistamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Jaana Strandman,1516,2025-12-18T17:40:11,2025-12-18T17:41:18,Käsitelty,1.1 2025_132_280,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_281,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä kiittää jaostoa tästä esityksestä, jossa Reserviupseeriliitolle on ajatus antaa rahaa kansainvälisen toiminnan kehittämiseen. On tärkeää luoda näitä yhteyksiä läpi koko reserviläiskentän ja oppia muualtakin. Täytyy itse reserviupseerina kyllä todeta jollain tavalla alisuoriutuneeni, kun tajusin, että reserviupseerikurssitovereistani toinen on puolustusministeri ja toinen on puolustusvaliokunnan puheenjohtaja. Itse täällä vain riviedustajana nyyhään. [Mika Kari: Toistaiseksi!] Kansainvälisyyteen liittyy itse asiassa varsinainen kysymyskin. UNIFIL-operaatiohan on nyt päättymässä ensi vuoden lopulla ja vuoden 27 aikana on tämmöinen vetäytymisvaihe. Olisin kysynyt puolustusministerin näkemystä: Kuinka merkityksellistä ja tärkeää on, että meillä on joku tämmöinen suuremman mittakaavan kriisinhallintaoperaatio, jossa ollaan mukana? Onko tähän liittyen jotain pohdiskelua yhteistyössä ulkoministeriön kanssa jo tiedossa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2025-12-18T17:41:19,2025-12-18T17:42:26,Käsitelty,1.1 2025_132_282,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_283,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Milla,Lahdenperä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille erinomaisesta työstä Suomen puolustuksen ja kokonaisturvallisuuden eteen. Hallitus panostaa määrätietoisesti Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen. Turvallisuudesta ei voida tinkiä, sillä se on valtion keskeisin perustehtävä kaikissa oloissa. Suomen puolustuksen lähtökohtana on vahva kansallinen puolustuskyky. Yleinen asevelvollisuus, koko maan puolustaminen ja korkea maanpuolustustahto muodostavat jatkossakin sen perustan. Samalla huolehditaan siitä, että puolustuskykymme vastaa muuttuneen turvallisuusympäristön vaatimuksia. Kokoomukselle on tärkeää, että kansallisen puolustuskykymme perusta turvataan myös tulevaisuudessa. Vahva ja uskottava puolustus takaa sen, että Suomi voi päättää omasta tiestään myös vaikeina aikoina. Kysyisinkin: millä keinoilla vapaaehtoista maanpuolustusta ja reserviläistoimintaa pystytään vahvistamaan jatkossa entisestään?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Milla Lahdenperä,1505,2025-12-18T17:42:26,2025-12-18T17:43:27,Käsitelty,1.1 2025_132_284,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kokko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_285,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Suomalainen puolustusvälineteollisuus on lyönyt itseään maailmalla lävitse, ja on useita yrityksiä, jotka ovat saaneet erittäin hyviä vientimahdollisuuksia ei pelkästään eurooppalaisille vaan ihan kansainvälisille markkinoille. Ehkä voisi sanoa, että muun muassa Patrian panssaroitu miehistönkuljetusajoneuvo on tästä malliesimerkki, josta useat Euroopan asevoimat ovat kiinnostuneita. Nimenomaisesti tämä viesti olisi hyvä saada vahvasti esille siellä eurooppalaisissa pöydissä liittyen näihin hankintoihin, että me kykenisimme vähentämään protektionismia, mitä Euroopassa on tässä puolustusvälinekysymyksessä, ja löytämään niitä parhaimpia kyvykkyyksiä riippumatta siitä, mistä jäsenmaasta ne tulevat, ja tätä kautta käyttämään veronmaksajien rahoja tehokkaasti. Meillä varmasti on tarjota sellaisia kyvykkyyksiä ja tuotteita, jotka ovat parempia kuin muualla Euroopassa, ja varmasti monilla eurooppalaisilla mailla, kuten Saksalla, on sellaisia puolustusratkaisuja, jotka ovat parempia kuin meidän vastaavat. En näkisi, että tässä eurooppalaisten maiden pitäisi ryhtyä kilpasille ja protektionismia nostamaan esille vaan että löydettäisiin näitä laajoja eurooppalaisia ratkaisuja.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-12-18T17:43:27,2025-12-18T17:44:45,Käsitelty,1.1 2025_132_286,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Jukkola, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_287,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Janne,Jukkola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Haluan ensiksi onnitella tänään aliupseerikoulusta valmistuneita uusia alikersantteja ja kiittää tällä viikolla reserviin siirtyviä varusmiehiä ja ‑naisia. Yksi heistä löytyy aivan erityisen läheltä. Teidän työnne ja sitoutumisenne ovat suomalaisen maanpuolustuksen kivijalkaa. Arvoisa puhemies! Tässä turvallisuusympäristössä hallitus kantaa vastuunsa siitä, että Suomi on uskottavasti puolustuskykyinen. Puolustusministeriön budjetti on ennen kaikkea sijoitus Suomen turvallisuuteen ja rauhaan. Me huolehdimme siitä, että Puolustusvoimilla on käytössä nykyaikaiset ja toimivat suorituskyvyt, tulivatpa ne Euroopasta, Yhdysvalloista tai Israelista. Hallituksen ja eduskunnan yhteinen tavoite on selvä: näitä järjestelmiä ei hankita käyttöä varten vaan ennaltaehkäisyä varten. Vahva puolustus on paras tae sille, ettei Suomea koskaan testata tositilanteessa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Janne Jukkola,1525,2025-12-18T17:44:45,2025-12-18T17:46:01,Käsitelty,1.1 2025_132_288,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_289,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tänään on ilon päivä. On julkaistu Patrian ja Saksan sopimus: suomalaista erityisosaamista, panssariajoneuvoja, miehistönkuljetusajoneuvoja jopa miljardilla, ehkä jopa kahdella miljardilla, myydään Saksaan. Olen toistakymmentä vuotta taistellut Hämeenlinnan Patrian tehtaan puolesta, myös aikana, jolloin Patrian tehdasta oltiin mahdollisesti jopa myymässä osin ulos. On hienoa, että tämä taistelu voitettiin yhdessä, ja haluan kiittää myös puolustusministeriä näistä panostuksista viennin edistämiseen — erinomaisen hyvä asia. Minulla on kädessäni myös lakialoite — toimikoon se tässä pienenä markkinointina — MPK:n toiminnan rahoittamisen uudistamiseksi, lakialoite, jolla olisi tarkoitus saada muutettua nykyistä lakia maanpuolustuksesta niin, että MPK voisi käyttää kaikkeen toimintaansa sitä valtionapua, jonka valtio ohjaa, ei vain rajattuihin toimiin. Mielelläni kysyisin, ministeri, teidän näkemystänne myös tämän lakialoitteen läpimenon tarpeellisuudesta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-12-18T17:46:01,2025-12-18T17:47:16,Käsitelty,1.1 2025_132_290,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Valtola, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_291,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Oskari,Valtola,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Suomen turvallisuuspolitiikan perustana on vahva oma puolustus, ja nyt tätä rakennetaan ja vahvistetaan osana Natoa. Jännitteinen turvallisuusympäristö, itänaapurin arvaamaton käytös ja suurvaltapoliittisen ajattelun voimistuminen eivät anna aihetta puolustuksen karsimiseen. Vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa valtion tärkein tehtävä on pitää suomalaiset turvassa. Se on siis valtion tärkein tehtävä. Panostukset kansalliseen puolustukseen ovat siis välttämättömiä. On tärkeää, että puolustusta kehitetään jatkossa nopeutetulla aikataululla muuttuneen toimintaympäristön kasvaneiden vaatimusten mukaisesti puolustukseen osoitettavilla lisäresursseilla. — Kiitoksia hallitukselle tästä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Oskari Valtola,1517,2025-12-18T17:47:16,2025-12-18T17:48:15,Käsitelty,1.1 2025_132_292,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Werning, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_293,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Toisena asiana haluan nostaa esiin puolustuskyvyn inhimillisen perustan. Valiokunta on todennut, että Puolustusvoimien henkilöstömäärä ei vastaa Nato-jäsenyyden myötä laajentuneita tehtäviä ja että henkilöstön jaksaminen on koetuksella. En voi olla myöskään kiinnittämättä huomiota kasarmien vakaviin sisäilmaongelmiin. Tähän tilanteeseen puolustusvaliokunta on myös edellyttänyt välittömiä korjauksia tai väistötiloja. Lisäksi on todettava, että varusmiesten päivärahojen taso on jäänyt auttamattomasti jälkeen kustannuskehityksestä ja vaatii merkittävää korotusta. Kysyisin puolustusministeri Häkkäseltä: miten hallitus aikoo käytännössä vahvistaa Puolustusvoimien henkilöstöä, ratkaista kasarmien sisäilmaongelmat ripeästi ja toteuttaa varusmiesten päivärahojen korotuksen tulevalla budjettikaudella?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-12-18T17:48:15,2025-12-18T17:49:09,Käsitelty,1.1 2025_132_294,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_295,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Ensin aluksi mielipide: me tarvitaan asejärjestelmät, maailman parhaat asejärjestelmät, joilla pärjätään viholliselle. Se on se kriteeri. Mennään kohtaan maanpuolustus- ja veteraanijärjestöt, jotka ovat suomalaisen maanpuolustustahdon sanansaattajia. Heidän merkityksensä turvallisuudelle ei rajoitu perinteiden vaalimiseen. Meidän tulee aina muistaa, että ilman sankarivainajia ja sotiemme veteraaneja emme olisi täällä tänään nauttimassa tästä hyvinvoinnista ja heidän mittaamattomat, raskaat uhrauksensa ovat sen meille nyt mahdollistaneet. Kiitos ja kunnia heille. Heidän työnsä tukee reserviläistemme osaamisen ylläpitämistä, kunnioitettujen veteraaniemme muiston ja arvokkuuden säilyttämistä sekä turvallisuustietojen ja -taitojen kansallista kehittämistä. Kysyn puolustusministeriltä: kun on valtavan tärkeä asia, että meillä on hyväkuntoinen reservi, niin mitä me voitaisiin tehdä aivan erityisesti sen hyväksi, että meillä on viimeisen päälle iskussa olevat reserviläiset? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-18T17:49:09,2025-12-18T17:50:26,Käsitelty,1.1 2025_132_296,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_297,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tosiaan kun tulevaisuudessa puolustusmenot kasvavat ja Suomi on nyt aivan oikealla uralla sen sitoumuksen osalta, niin on tärkeää, että pidetään kiinni siitä perinteisesti meille hyvin toimineesta mallista, että kolmannes rahoista käytetään uuden materiaalin hankintaan, kolmannes omaan henkilöstöön ja kolmannes sitten siihen varsinaiseen toimintaan. Tässä mielessä täällä on nostettu esiin tosi monissa puheenvuoroissa todella tärkeitä näkökulmia vaikkapa asepalveluksen puitteiden kehittämiseen, asevelvollisten sosiaalisiin etuuksiin ja niin edelleen. Arvoisa puhemies! Näistä hankinnoista haluaisin lyhyesti todeta, edustaja Koskela muun muassa niistä kysyi ja edustaja Lyly käytti hyvän puheenvuoron. Tosiaan viimeisen kymmenen vuoden aikanahan reilu kolmannes hankinnoista on tehty Suomesta, mutta Suomi tarvitsee vain tietyn määrän esimerkiksi miehistönkuljetusajoneuvoja tai satelliitteja tai niin edelleen, eli on selvää, että on myös ulkoa hankittava asejärjestelmiä. Vain neljä prosenttia hankintojen rahallisesta arvosta on suuntautunut Israeliin, mutta on selvää, että Israelista on hankittu vaikkapa viime hallituksen kaudella ilmapuolustuksellemme aivan kriittistä kyvykkyyttä, [Mikko Savola: Tärkeitä hankintoja olivat nämä!] ja nyt on sitten ostettu lisää ampumatarvikkeita näihin järjestelmiin, joita on aiemmin hankittu.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-12-18T17:50:26,2025-12-18T17:51:50,Käsitelty,1.1 2025_132_298,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_299,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa herra puhemies! Tiedustelun merkitys on tullut vahvasti esiin Ukrainassa käytävän sodan myötä. Se ei tietysti meille suomalaisille ole sinänsä mikään yllätys, kuinka tärkeä asia se on. Kysymykseni liittyy siihen, että kun vuonna 2019 tiedustelulait tulivat pitkän valmistelun jälkeen Suomessa voimaan, niin tilannehan muuttui Suomen liittyessä Natoon, eli meille avautui aivan uudenlainen tilanne myös tiedustelutiedon saamisessa ja myös antamisessa. Kysymykseni ministerille liittyy siihen, miten tämä uusi tilanne on vaikuttanut toimintaan, ja kuinka näette tämän tiedusteluyhteistyön toimivuuden erityisesti USA:n kanssa tällä hetkellä sujuvan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2025-12-18T17:51:50,2025-12-18T17:52:53,Käsitelty,1.1 2025_132_300,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Ministeri Häkkänen, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_301,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Antti,Häkkänen,Puolustusministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Kiitän hyvistä kommenteista ja puheenvuoroista. Ensinnäkin maailmanpolitiikan arvaamattomuus ja turbulenssihan ovat viime viikkoina puhuttaneet paljon, mutta sitähän ei pienen, kaukaisen, pohjoisen Venäjän rajamaan kannata jäädä vain hämmästelemään ja kommentoimaan ulkopoliittisilla areenoilla vaan miettiä, mitä me itse voimme tehdä. Se itse tekeminen on juuri tätä. Kuinka paljon ehdimme itse vahvistamaan omaa puolustusta ja huoltovarmuutta ja myös talouden iskukykyä ja perustaa, nämä ovat viime kädessä meidän omissa käsissä olevia asioita. Sen rinnalla me rakennetaan kansainvälisen puolustuspolitiikan nurkkapultteja hyvin monen pilarin varaan, joista yksi on USA-yhteistyö. Materiaalin, teknologian, DCA-sopimuksen, kriittisten teknologioiden, työryhmien ja monien muiden pilareiden kautta meitä implementoidaan Natoon laaja-alaisesti ja syvällisesti tällä hetkellä, samoin Nordefco-puolustusyhteistyöhön, JEF-puolustusyhteistyöhön ja sen lisäksi kahdenvälisillä erilaisilla järjestelyillä maiden välillä. Eli meillä on hyvin laaja kudelma kansainvälistä puolustusyhteistyötä — aina Japani-, Korea-yhteistyöstä lähtien — jolla me tuetaan meidän huoltovarmuutta, kriisinkestokykyä ja sitten ihan kovaa operatiivista toimintaa tiukassa paikassa, useiden eri pilareiden kautta, kansainvälisellä verkostolla. Mutta kaikki lähtee kotimaan puolustuskyvystä, maanpuolustustahdosta, reserviläisten kunnosta ja näin poispäin. Nato-tavoitteet: Kaikki ne Nato-tavoitteet, mitä puolustukselle on rakennettu tällä vaalikaudella, on tällä hetkellä täytetty kovalla lobbaamisella ja väännöllä, myönnetään, määrätietoisella vaikuttamisella kansainvälisillä areenoilla. Ne kaikki on saatu maaliin. Työtä riittää toki vielä, mutta kaikki ne on saatu maaliin ja itse asiassa nopeammassa aikataulussa kuin aluksi edes arveltiin. DCA-sopimuksen toimeenpano: Juuri tuoreeltaan, pari viikkoa sitten, tapasin puolustusministeri Hegsethin kanssa. Samoin USEUCOMin ja Pentagonin porukoitten kanssa tiivis vuoropuhelu jatkuvasti etenee oikeaan suuntaan oikeassa aikataulussa. Olemme erittäin tyytyväisiä. Ja myös Pohjola-kokonaisuus etenee, etenee hyvin, ja nämä kaikki myös täydentyvät tässä Norfolkin alle menevässä kokonaissuunnittelussa. Energiaomavaraisuuskysymys: Päivä päivältä yhä tärkeämpi asia. Me emme lähde ottamaan yksittäisiin energiantuotantomuotoihin sinänsä kantaa, mutta se, mitä Venäjä tekee Ukrainassa — yrittää saada maan polvilleen energiajärjestelmän tuhoamisella — pitää ottaa huomioon myös Suomessa energiapoliittisissa selonteoissa ja muissa. Parlamentaarinen seuranta: Varsinaisia talouspoliittisia toimenpiteitä siellä ei käsitellä — vaikka saa käsitellä kaikkea, mitä haluaa — vaan siellä käsitellään yleisesti ymmärrystä, mihin tullaan käyttämään ja millä aikavälillä rahaa ja resursseja suhteessa Venäjän muodostamaan uhkaan. Puolustusteollisuuden kokonaisuudesta tiiviisti, äärettömän laajasta aiheesta: Miljardien kaupat tänään julkaistu. Meillä on puolustusministeriön johtamana rakennettu suomalaisten firmojen tuotteiden ympärille useita eri puolustusteollisuushankkeita, joihin me väännetään nyt muita maita mukaan. Patrian panssariajoneuvohanke on yksi näistä, se on tänään saanut jättitilauksen Saksasta — Saksa liittyi tähän kaksi kuukautta sitten. Lisää on tulossa. Myös Iceye — meillä on satelliittiyhteistyörinki — on tänään saanut Saksasta ison tilauksen. Saatiin jo Hollanti ja Puola siihen aiemmin syksyllä mukaan. Erittäin isoja tilauksia. Eli me vivutetaan näitä firmoja eteenpäin. Siitä tulee Suomeen työllisyyttä ja vientiä mutta samalla eurooppalaisia yhteisiä tuotteita, yhteensopivia tuotteita. Ja myös me ostetaan maailmalta. Meille on äärimmäisen tärkeää, kun me tiedetään vaikka tuon naapurin tarkat kyvykkyydet ja se tietää eri tuotteiden kyvykkyydet, että meillä on oikeasti paremmat vehkeet. Se kotimaisuusaste eurossa on meille tärkeä, mutta me joudutaan kirittämään meidän firmoja, jos se firman tuote ei vastaa sitä naapurin muodostamaa uhkaa. Sellaisella tuotteella ei tee mitään, jolla ei pärjää rintamalla, viime kädessä. Eli me tehdään tavallaan paljon panostusta kotimaahan tällä hetkellä, mutta me joudutaan myös kirittämään meidän firmoja tietyssä tuotekehityksessä, ja sitten sitä kautta niistä tulee yleensä myös hyviä vientifirmoja. Puolentoista prosentin sisältö: maanpuolustus edellä suunnitellaan puolentoista prosentin sisältöä. Tuhannen ampumaradan tavoite: iso hanke lähti eteenpäin, kun pistettiin tässä vireille lainsäädäntöhanke, jossa luvitusta nopeutetaan ja sujuvoitetaan. Kasarmit: Siellä edetään erittäin hyvin tällä hetkellä. Meillä on ongelmakasarmeja yhä vähemmän koko ajan, pohjoisessa muutama, etelässä muutama, ja niitä on saatu korjattua voimakkaasti. Päivärahojen nostoa kannatan lämpimästi. Pyrimme löytämään siihen resurssit ja ratkaisut heti vaan, kun vähänkään tähän liikenee resurssia. Henkilöstön riittävyydessä edetään jo, isot koulutusmäärät on laitettu voimaan, voimakkaasti edetään ja itse asiassa ennakoidaan jo nyt sitä puolustuksen uutta kolmen ja puolen prosentin asentoa. Meillähän on ollut puolustus siis noin puolentoista prosentin asennossa vuosikymmeniä, ja nyt se tulee olemaan kolmen ja puolen, siis yli kaksinkertaisessa asennossa, ja nyt sitä rakennetaan jo ennakoivasti. Itä-Suomen osalta on satojen miljoonien investoinnit puolustuksen sektorilla, mutta myönnettäköön, että Pohjois-Karjala on yksi sellainen maakunta, joka ei ole meidän selkeissä kohdelistoissa tässä kokonaisuudessa. Mutta Itä-Suomeen tuli vaikka Nato-päämaja. Pohjois-Savon tukikohtarakenteita ja muita kehitetään massiivisilla summilla, samoin Kymenlaaksoa ja muuta. Mutta me ei voida myöskään kokonaisuudessaan muuttaa puolustusbudjettia aluekehitysbudjetiksi, joten tunnistan tämän haasteen erittäin selkeästi. Ensimmäinen F-kolmevitonen tulee syksyllä Suomeen, ja sen ympärille me neuvoteltiin USA:ssa just nyt alkuviikosta Lockheed Martinin ja Pratt & Whitneyn kanssa useille suomalaisille firmoille laajempaa yhteistyötä — Installe, Patrialle — satelliitteja, muita, jotta ne pääsisivät mukaan tähän globaaliin F-35-teolliseen perheeseen. Amerikkalaiset ovat kovia neuvottelemaan, mutta mekin pyritään parhaaseemme. Puheenjohtaja, aika on käytetty.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2025-12-18T17:52:59,2025-12-18T18:00:10,Käsitelty,1.1 2025_132_302,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia, ministeri. — Nyt siirrymme puhujalistalle. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_303,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Aluksi haluan kiittää ministeri Häkkästä siitä tärkeästä, arvokkaasta ja merkittävästä työstä, mitä olette tehnyt isänmaan hyväksi: kiitos. Turvallisuus ei ole vain sanoja tässä salissa. Voimme puhua miten paljon haluamme, mutta todellisuus rakennetaan teoilla. Tässä talousarviossa maamme vaikeasta taloustilanteesta huolimatta olemme löytäneet ratkaisuja puolustuksemme turvaamiseksi. Tämä hallitus on sitoutunut vahvistamaan kansallista puolustustamme. Haluamme sovittaa sen osaksi puolustusliitto Naton yhteistä toimintaa. Aiomme kehittää puolustuskykyämme kaikissa toimintaympäristöissä niin maalla, merellä kuin ilmassa. Jatkamme myös maanpuolustus‑ ja veteraanijärjestöjen toiminnan tukemista. Juuri tätä tarvitsemme pitääksemme Suomen turvallisena kotimaana meille jokaiselle. Arvoisa puhemies! Turvallisuutemme ei kuitenkaan ole vain rajojemme puolustamista. Ennen kaikkea se rakentuu kokonaisturvallisuudesta, joka on onnistunutta ja systemaattista kaikkien hallintoalojen yhteistyötä. Tämä talousarvio vahvistaa suomalaisten arjen turvallisuutta. Puolustukseen ja sisäiseen turvallisuuteen panostetaan, mutta samalla pidetään huolta oikeusjärjestelmän toimintakyvystä, huoltovarmuudesta, liikkumisen edellytyksistä ja kriisinsietokyvystä. Huoltovarmuus, ruuan ja energian saatavuus, toimivat kriittiset rakenteet sekä oikeus saada hoitoa ja oikeutta ajallaan ovat kaikki yhtä keskeisiä osia suomalaisten turvallisuudessa kuin vahva maanpuolustus. Keskittyessämme tärkeimpään tehtäväämme turvallisuuden takaamiseen, emme voi jättää vähemmälle huomiolle yhtäkään hallinnonalaa. Turvallinen arki syntyy siitä, että jokaisella on koti, ruokaa pöydässä, mahdollisuus työhön ja usko siihen, että yhteiskunta toimii kaikissa oloissa. Arvoisa puhemies! On kehuttava vuoden 2026 talousarviota siitä, että sen läpileikkaavana voimana on selkeästi turvallisuus. Turvallisuus on yhteiskuntamme kivijalka, ja siksi tärkein tehtävämme on huolehtia turvallisuudesta. Tässä salissa voimme huutaa kilpaa siitä, kuka saa ja kenelle annetaan, mutta loppujen lopuksi kaikista eniten ratkaisee se, että jokaiselle taataan turvallinen arki sekä mahdollisuus kasvaa, kehittyä, unelmoida, yrittää ja onnistua. Siksi myös tämän hallituksen tärkein tehtävä on turvata kokonaisturvallisuus niin, että suomalaiset voivat luottaa tulevaisuuteen. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-18T18:00:27,2025-12-18T18:04:25,Käsitelty,1.1 2025_132_304,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Savola., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_305,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Se on hieno asia, että maanpuolustus yhdistää meitä. Isoista linjoista on löydetty konsensus parlamentaarisesti hallituksen ja opposition välillä, ja tästä on perinne jo pidemmältä aikaväliltä. Tämä parlamentaarisuus on jatkunut tällä vaalikaudella — on tehty nämä selonteot niin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta kuin puolustuksesta — ja tämä parlamentaarisuus nyt jatkuu. Meillä on tämä puolustuksen parlamentaarinen seurantaryhmä, joka hakee linjauksia siihen, kuinka nämä isot hankinnat, mitä meillä edessä on, tullaan rahoittamaan ja mitkä ne tarpeet meillä tässä maassa ovat. Rouva puhemies! Suomi on Natossa. Nato ei ole poistanut meiltä niitä peruskysymyksiä, millä me tätä maata puolustamme. Yleiseen asevelvollisuuteen ja vahvaan koulutettuun reserviin pohjautuu Suomen puolustus, että voimme koko Suomea puolustaa maalla, merellä ja ilmassa. Tänä vuonna ja ensi vuonna meidän prosenttimäärämme tuosta Naton tavoitteesta on kaksi ja puoli prosenttia, ja meillä on selkeä tie siihen, että ensi vaalikaudella tavoitamme kolmen prosentin tavoitteen. Siis seuraava hallitus tulee tekemään niitä päätöksiä, että tulemme tuon kolmen prosentin tavoitteen toteuttamaan, ja sen takia tämä parlamentaarisuus onkin hyvä, koska edustajat vaihtuvat, hallitusten värit vaihtuvat ja kaikkien pitää olla sitoutuneita näihin kysymyksiin. Reservin kertausharjoitukset ovat aivan keskiössä. Sen takia meillä tässä keskustan vaihtoehdossa ja keskustan esityksessä onkin kertausharjoituspäivien lisääminen, niin että saisimme koulutettua 30 000 reserviläistä tässä maassa. On ilmiselvää, että tarpeet ovat suuremmat kuin tällä hetkellä koulutetaan, ja sen takia tähän tulee lisää resurssia satsata. Sama koskee myöskin vapaaehtoista maanpuolustusta. MPK:n rahat tuntuvat olevan tiukalla joka vuosi, vaikka puhutaan ykkösmiljoonista. Koulutustarpeet ovat kasvaneet. Vapaaehtoinen maanpuolustus on nostanut entisestään omaa painoarvoaan, ja tämä tarvitsee myöskin resurssit, ja resurssit tulee osoittaa tähän. On kestämätön tilanne, että roikkuu loppuvuoteen saakka se, onko riittävät resurssit vai eikö ole. Koulutusta tulee suunnitella, ja sen takia tämä tulee paremmin huolehtia. Henkilöstön osalta on sanottava se, että henkilöstön painotukset tulevat menemään oikeastaan tuon suunnitelmakauden loppupuolelle. Siinä tulisi aikaistaa henkilöstön lisäämistä. Se tarve on myöskin valtava, niin Nato-tehtävissä kuin meillä kotimaassa ja vaikkapa noihin kertausharjoituksiin liittyen. Niihin tarvitaan henkilöstöä, ja sen takia henkilöstösatsauksia pitäisi kohdentaa myöskin aikaisemmin. Tähän meillä on myöskin tässä omassa esityksessämme määräraha varattuna. Arvoisa rouva puhemies! Räjähdetuotanto ja ampumatarviketuotanto ovat sellainen osa-alue, mitä on Suomessa määrätietoisesti kehitetty. Puolustusvoimat on kumppaneittensa kanssa investoinut tähän tuotantoon ja ottanut tehokkaasti haltuunsa räjähteitten elinkaaren hallinnan. Jo huoltovarmuuden näkökulmasta Puolustusvoimien omaa tuotantoa on pidetty perustellusti tärkeänä osana. Eduskunta linjasi viime kesänä omassa puolustusselonteon vastineessaan, että omalla tuotannolla on tuo vahva merkitys. Tästä huolimatta on jälleen kerran käynnistetty selvitys. Tuo selvitys räjähdealan toiminnasta Suomessa ei ole ensimmäinen. Niitä on tehty useampia viimeisen 20 vuoden aikana, ja niiden johtopäätös on ollut aina sama: räjähteiden elinkaaren hallinta on syytä pitää Puolustusvoimien käsissä. Tämä selvitys luonnollisesti aiheuttaa vakavaa huolta eri paikkakunnilla: niillä paikkakunnilla, joita tämä koskettaa, erityisesti Ähtärissä. Siellä sijaitsevan Räjähdekeskuksen esikunnan, tuotannon tulevaisuuden sekä jopa 40—50 työpaikan säilyminen ovat isoja asioita. Onkin siksi vähän ihmeteltävä, miksi tämä selvitys on jälleen käynnistetty, vaikka oman tuotannon toimivuus on osoitettu tehokkaaksi ja vaikutuksista ei, jälleen kerran, ole epäselvyyttä, mitkä ne olisivat, jos tämä toiminta ulkoistettaisiin pienin osin. Rouva puhemies! Haluan loppuun sanoa vielä sen, että paljon on niitä asioita, jotka meidän puolustuskykyämme vahvistavat ja joita meidän pitää yhdessä pitää esillä: Ampumaradat — me tarvitsemme sen tuhat ampumarataa. Puolustusteollisuus — meillä on loistavia esimerkkejä esimerkiksi Patrian osalta, kuinka se on tuplannut liikevaihtonsa ja vie vahvasti, tekee vahvaa kansainvälistä politiikkaa. Ja ennen kaikkea haluan sanoa loppuun: Ukrainan tuki. Ukrainaa on tuettava niin kauan kuin tarpeen on. Ukrainan tuki on pidettävä vahvana, ja rauha on Ukrainaan saatava. — Kiitos ja hyvää joulua.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2025-12-18T18:04:34,2025-12-18T18:09:53,Käsitelty,1.1 2025_132_306,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Strandman, poissa. Edustaja Werning, tervetuloa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_307,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Haluan tuoda tähän palautekeskusteluun yksittäisen puolustusvaliokunnan jäsenen ajatuksia Suomen puolustuksen tilanteesta. Minusta kyse ei ole ainoastaan ensi vuoden määrärahoista vaan siitä, miten me täällä varmistamme puolustuskyvyn pitkäjänteisen rakentamisen tuleville vuosille. Suomen turvallisuusympäristö on varsin haastava. Venäjä on siirtynyt avoimeen ja pitkäkestoiseen vastakkainasetteluun lännen kanssa ja käyttää sotilaallisten keinojen lisäksi hybridivaikuttamista. Suomi on Nato-jäsenenä sitoutunut ylläpitämään uskottavaa puolustuskykyä kaikissa olosuhteissa ja tukemaan liittolaisia tarvittaessa. Tässä tilanteessa meidän on huolehdittava siitä, että puolustuskyky vastaa toimintaympäristön vaatimuksia. Yhtenä keskeisenä elementtinä on reservi ja vapaaehtoinen maanpuolustus. Puolustusvaliokunnassa saamiemme selvityksien mukaan Puolustusvoimat pystyy nykyisellä henkilöstömäärällä kouluttamaan noin 25 000 reserviläistä vuodessa, mutta todellinen tarve on vähintään 30 000. Tämä tarkoittaa sitä, että vapaaehtoisella maanpuolustuksella ja erityisesti Maanpuolustuskoulutusyhdistyksellä MPK:lla on ratkaiseva rooli. MPK tuottaa valtakunnallisesti 125 000 koulutusvuorokautta vuodessa erittäin kustannustehokkaasti ja mahdollistaa reserviläisten omaehtoisen koulutuksen. Tämä tarve koulutukselle on jatkuvasti kasvava. Silti MPK:n rahoitus on jatkuvasti epävarma. Vuodelle 2026 esitetty 8,6 miljoonan euron valtionapu on noin kaksi miljoonaa euroa alle sen, mitä MPK arvioi tarvitsevansa toiminnan turvaamiseen. Tämä epävarma rahoitus vaikeuttaa pitkäjänteistä suunnittelua ja heikentää koulutuksen vaikuttavuutta. Puolustusvaliokunnassa todettiin tämä tilanne kestämättömäksi. Vapaaehtoista maanpuolustusta ei voi johtaa vuosittaisilla viime hetken budjettikorjauksilla. Rahoituksen on oltava ennustettavaa ja pitkäjänteistä. Toinen keskeinen kysymys on tietenkin henkilöstö. Puolustusvoimien palkattu henkilöstö on vähentynyt viime vuosikymmeninä, vaikka tehtävät ovat nyt Nato-jäsenyyden myötä laajentuneet. Nykyinen henkilöstömitoitus ei riitä, ja jaksamisen haasteet ovat todellisia. Henkilöstön riittävyys ja hyvinvointi ovat suorassa yhteydessä Suomen puolustuskyvyn uskottavuuteen. Varusmiesten palvelusolosuhteet ovat myös yksi kriittinen alue. Osassa kasarmeista on edelleen vakavia sisäilmaongelmia, ja tässä asiassa vaaditaan välittömiä peruskorjauksia tai asianmukaisia väistötiloja. Varusmiesten terveyden ja turvallisuuden on oltava etusijalla, eikä tämä ole mikään neuvottelukysymys. Lisäksi varusmiesten päivärahat ovat jääneet jälkeen elinkustannusten kehityksestä. Palveluksen aikana nuorten on pystyttävä hoitamaan arjen perusmenot ilman kohtuutonta taloudellista painetta. Päivärahojen merkittävä korotus on perusteltua sekä oikeudenmukaisuuden että puolustuskyvyn näkökulmasta. Arvoisa rouva puhemies! Materiaalihankinnat, kuten F-35-hävittäjät ja Laivue 2020 ‑alukset, ovat äärettömän tärkeitä, mutta puolustuskyky ei synny pelkästään kalustosta. Se rakentuu koulutetuista reserviläisistä, motivoituneista vapaaehtoisista, jaksavasta henkilöstöstä ja terveistä palvelusolosuhteista. Arvoisa puhemies! Tämä on yksittäisen puolustusvaliokunnan jäsenen puheenvuoro, mutta uskon, että nämä ajatukset voidaan yhdessä jakaa laajalla rintamalla. [Keskeltä: Kyllä!] — Kyllä. — Nämä kiteyttävät ne keskeiset haasteet ja painopisteet, joita Suomen turvallisuus ja puolustuskyky tänä vaikeana aikana tarvitsevat. Haluan kiittää valiokuntaa erittäin hyvästä hengestä ja toivottaa kaikille hyvää joulua. [Eduskunnasta: Hyvää joulua!]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Paula Werning,1429,2025-12-18T18:10:05,2025-12-18T18:14:36,Käsitelty,1.1 2025_132_308,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu poissa. — Edustaja Hoskonen, olkaapa hyvä. — Tuossa puolen maissa meidän pitäisi vaihtaa sitten aihetta, mutta katsotaan, kuinka pitkälle ehditään.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_309,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Vielä muutama pieni huomio tämän pääluokan kohdalla. Puolustusministeriön pääluokka tällaisena aikana on varmasti eniten kiinnostusta herättävä ja ennen kaikkea maamme turvallisuuden kannalta se asia numero yksi, ja se on hoidettu hyvin. Tämän päivän uutiset Patrian valtavasta kaupasta Saksaan kuvaavat sitä tilannetta, missä valmiudessa suomalainen teollisuus on, eli sen suhteen meillä ei ole mitään syytä olla huolissaan. Emme ole tietenkään kaikkea tehneet ihan tiptop, mutta hyvin lähellä ollaan, elikkä sen suhteen todella voimme olla tyytyväisin mielin, että suomalainen teollisuus pystyy reagoimaan ja meidän osaamisemme riittää. Muutamia alueita vielä kehitetään: totta kai suomalaisen sotilaan varustetasoa parannetaan, aseistusta ja niin edelleen. Se on seuraava kehityskohde, ja siihenkin on jo olemassa selvät kartat, miten mennään. Mutta se, mistä olen hyvin huolissani: Itäisimmän Suomen, rakkaan kotimaakuntani Pohjois-Karjalan tilanne. Ymmärrän toki sen, että sinne Venäjän-rajan lähelle ei mitään isoja varuskuntia voi tulla. Onhan meillä siellä Onttolan Rajavartioston koulutuspiste, joka on meille todella, todella tärkeä, ja se on hyvässä kunnossa. Rajaturvallisuuteen on kiinnitetty huomiota sekä armeijan puolelta että ennen kaikkea sisäasiainministeriön ja Rajavartiolaitoksen antamilla määrärahoilla ja toimenpiteillä itärajan turvallisuuden ja valvonnan parantamiseksi. Se on hyvä. Mutta se, missä meillä on kaksi asiaa mielestäni aika huonolla tolalla, on huoltovarmuus ja siinä kaksi osaa: sekä ruokahuolto että energiahuolto. On aivan käsittämätöntä, että minä tässä salissa saan jatkuvasti kuulla monen edustajan suusta vähätteleviä puheenvuoroja siitä, että esimerkiksi kotimaisen turpeen käyttö on melkein rikoksista pahin tässä maassa. Sitä olemme tässä salissa koko ajan tehneet vaikeammaksi ja vaikeammaksi aivan väärillä perusteilla. Jos nyt syntyisi semmoinen kriisi... Kuten olemme kaikki, arvoisat edustajakollegat, huomanneet, Venäjän käyttäytyminen maailmanpolitiikassa on kovin, kovin aggressiivista, ja mitä siitä seuraa? Emme tiedä. Mutta tällä hetkellä olemme siinä tilanteessa, että jos merenkulku loppuu, niin meille tulee kylmä. Ja kun ei kukaan halua oikein sitä ymmärtää, että jäisillä puilla ei muuten taloja lämmitetä eikä voimalaitoksia. Meillä olisi valtava, valtava luonnonvara käytettävissä, joka on puhdas, uusiutuva ja ennen kaikkea suomalaiseen maisemaan sopiva. Moni sanoo, että luonto pilautuu. Siinä ei pilaudu mikään luonto. Sen jälkeen, kun turve on nostettu, siitä syntyy hyvä pelto, hyvä metsä tai jotain muuta. Mikään ei maapallolta häviä, ja kasvu riittää. Elikkä tässä asiassa me olemme todella, todella ottaneet valtavan riskin. Se on minusta suorastaan loukkaavaa, kun Suomeen tuodaan 470 000 tonnia jätettä ulkomailta. Valtavat laivat kulkevat tuolta meriä pitkin Suomeen tuoden Italiasta jätettä, jonka myyjänä valitettavasti on lehtitietojen mukaan järjestäytynyt rikollisuus Italiassa. Ja täällä me hiljaa hymistelemme asialle ja haukumme turvetta, että miten kamala juttu se on. Kumpihan se nyt on kamalampi? Tuodaan jätettä, jonka laatua ei kukaan halua edes tutkia. Aivan varmasti kamalia myrkkyjä sieltä tulee, ja mitä ilmakehäämme tulee, kun niitä poltetaan? Ja sitten se lentotuhka ja muut pienet hiukkaset aiheuttavat ihan varmasti lähialueen ihmisille erittäin vakavia terveysvaikutuksia, joiden jälki näkyy vuosien kuluttua. Mutta turvetta ei saa nostaa. Todella tämä on erittäin vakava asia, vaan kun siitä olen puhunut, niin minua harmittaa jo tämä tilanne, kun tuntuu, että tämä porukka... Ovatko täällä kansanedustajat tulleet kuuroiksi, vai eivätkö he välitä? Sillä aseellakaan ei tee mitään maanpuolustukseksi, jos varuskunnat ovat kylmät ja siviileillä on hätätila silloin, kun kriisi iskee päälle. Suomi ei olisi talvisodasta selvinnyt, ellei meillä olisi ollut kahta asiaa: energiahuolto oli hoidettu tyylikkäästi jokaisella tilalla olevilla puuvarastoilla, ja sitten toinen asia, eli ruokahuolto oli hajautettu koko Suomeen. Nyt meillä on ruokahuolto niin, että emme ole enää omavaraisia elintarviketuotannossakaan. Kahdeksalla miljardilla tuomme Suomeen elintarvikkeita joka vuosi. Totta kai siellä on osa semmoisiakin elintarvikkeita, jotka eivät ole tarpeellisia välttämättömän huoltovarmuuden kannalta, mutta aivan valtava määrä on sellaista ruokatarviketta, että se on tällä hetkellä välttämätöntä, kun sitä Suomessa ei tehdä. Koko ajan, kun katsoo Euroopan unionin maatalouspolitiikkaa, vaikeammaksi menee, joka päivä: byrokratia lisääntyy, tuotanto vähenee. Aivan järkyttävään suuntaan on Suomi menossa sekä energiahuoltovarmuuden että elintarvikehuoltovarmuuden suhteen. Tälle vain tässä salissa naureskellaan, ja tuolla kuulen käytävillä ikäviä puheenvuoroja, kuinka Hoskonen ajaa turvetta — aivan varmasti ajan, ja suomalaista maataloutta tuen loppuun asti. Jos se rikokseksi luetaan, niin luettakoon sitten, mutta en pidä tällaisesta kielenkäytöstä täällä talossa, että tämä Suomen kannalta välttämättömin asia jätetään näin pienelle huomiolle. Mutta ei tämä enempää tällä kertaa, arvoisa rouva puhemies. Haluan omalta osaltani toivottaa sekä puhemiehelle, hänen läheisilleen että kaikille talon virkamiehille — jotka ovat tehneet erinomaista työtä meidän eteemme, että tämä homma toimii — ja totta kai kaikille Suomen kansan edustajille ja heidän perheilleen kaikkea hyvää ja joulurauhaa. Muistetaan myös alkuperäinen jouluntarina, se on tärkeää. — Kiitos. [Juha Hänninen: Hyvä! Kiitos!]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2025-12-18T18:14:52,2025-12-18T18:20:15,Käsitelty,1.1 2025_132_310,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Autto., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_311,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tässä on käyty niin erinomaista keskustelua ja ollut sisällöllisesti todella hyviä puheenvuoroja, että lyhyesti vain tästä paikaltani haluan vielä todeta tähän puolustuksen hallinnonalaan, että meillä suomalaisilla on todella siinä mielessä kunniakas historia, että olemme todella pienillä taloudellisilla resursseilla pystyneet vuosikymmenet luomaan todellista puolustuskykyä, sellaisia kyvykkyyksiä, joita nyt liittolaismaamme, paljon suuremmat maat, paljon meitä vauraammat maat, tulevat ihaillen katsomaan ja haluavat oppia meiltä, miten tällaista kykyä voidaan luoda. Eli tässä mielessä voidaan ajatella, että raha yksistään ei ratkaise. Arvoisa rouva puhemies! Nyt olemme osana liittokuntaa sitoutuneet siihen, että myös me tulemme käyttämään huomattavasti enemmän rahaa puolustukseemme kuin aiemmin. On mielestäni erittäin tärkeää, että tässä työssä pidetään se sama hyvä tapa ja käytäntö kuin aiemminkin, että teemme välttämättömyydestä hyveen ja toimimme mahdollisimman kustannustehokkaasti ja tavalla, että se suomalaisen veronmaksajan raha, joka käytetään, käytetään paitsi puolustustamme vahvistamaan mahdollisimman vaikuttavalla tavalla myös tavalla, joka lisää kokonaismaanpuolustusta ja siten entisestään myöskin tällaisia yhteiskunnallisia hyötyjä, joita voidaan saada siitä, että olemme varautuneita ja puolustuksemme on vahva. Olen puolustusvaliokunnan puheenjohtajana paljon vuorovaikutuksessa liittolaismaidemme edustajien, siellä parlamentaarikkojen kanssa, ja heille kerron siitä, että kun olemme varautuneita, niin meidän ei tarvitse pelätä. Kun panostamme puolustukseen, voimme saavuttaa sellaisia yhteiskunnallisia hyötyjä, että Suomea todella YK arvioi niin, että olemme kahdeksatta vuotta peräkkäin maailman onnellisin maa, ja tätä tarinaa tietysti haluamme jatkaa. Kun nyt puolustukseen jatkossa käytetään siis yli kaksinkertaisesti se määrä rahaa, mitä perinteisesti on käytetty, niin on tärkeää, että pidetään kiinni siitä periaatteesta, että tosiaan kolmanneksella ostetaan uutta kalustoa, jolla luodaan kyvykkyyksiä, kolmannes käytetään henkilöstöön ja kolmannes siihen itse toimintaan. Kun tämä toimintarahakin näin sitten kaksinkertaistuu, niin on selvää, että kaikki nämä hyvissä puheenvuoroissa esiin nostetut näkökulmat siitä, miten asepalvelustaan suorittavien olosuhteita voidaan kehittää, pystytään sinne kyllä mahduttamaan. Tässä mielessä olen hyvin toiveikas, että saadaan myös tuota palveluksen suorittamisastetta Suomessa nostettua tulevaisuudessa. On tärkeää, että kun maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta on mitannut tuota maanpuolustustahtoa ja se on edelleen vahvistumaan päin, niin sitä samaa positiivista kehitystä jatketaan ja toisaalta siitä nimenomaan ammennetaan sitten voimaa tähän puolustuskyvyn todelliseen kasvattamiseen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2025-12-18T18:20:17,2025-12-18T18:23:33,Käsitelty,1.1 2025_132_312,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Limnell poissa. — Edustaja Kari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_313,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Edellisessä puheenvuorossa en ehtinyt enää minuutin aikarajassa kiittämään. Perinteisesti aina näin vuoden lopussa ollaan kiitetty, kun lähestytään joulua. Jouluhenkikin valtaa meidät kaikki, mutta jouluhenkeä aikaisempi henki puolustusvaliokunnassa on edustaja Mikko Savolan tuossa aikaisemmin puheenvuorossaan hyvin kuvaama korsuhenki. On erittäin arvokasta tällaisena aikana ja tietenkin aikana jo ennen kuin tulimme kansanedustajiksi, että tässä eduskunnassa on pitkä historia yhteiselle tahdolle rakentaa Suomesta turvallista maata, satsata omaan puolustukseemme ja, niin kuin valiokunnan arvoisa puheenjohtaja äsken totesi, luoda sellaista ennaltaehkäisevää kykyä, että voimme olla täällä turvassa. Me emme ole minnekään hyökkäämässä. Me olemme aina itseämme puolustamassa. Edesmennyt pitkäaikainen parlamentaarikko Ilkka Kanerva, jonka kanssa sain toimia puolustusvaliokunnassa kaudella 15—19 varapuheenjohtajana Ilkan ollessa puheenjohtajana, usein totesi vieraille ”isot kiitokset ja paljon pikkukiitoksia”. Samalla ajatuksella varmaan voi tässäkin yhteydessä lähettää isot kiitokset valiokunnan herra puheenjohtajalle, valiokunnan puheenjohtaja Heikki Autolle, ja Mikko Savolalle, Jari Ronkaiselle, edustajaveljille, joiden kanssa valiokuntavastaavina rakennamme tätä korsuhenkeä myös tuleville päättäjäsukupolville. Paljon pikkukiitoksia myös ministeriölle ja vähän isompiakin ministerille ja tietenkin rouva puhemiehelle, unohtamatta koko eduskunnan henkilökuntaa ja puolustusvaliokunnan erinomaista kansliaa, valiokuntaneuvos Heikki Savolaa ja niin edelleen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2025-12-18T18:23:37,2025-12-18T18:25:36,Käsitelty,1.1 2025_132_314,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia kiitoksista kaikkien puolesta. — Sitten edustaja Räsänen, Joona.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_315,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä puolustusministeriön pääluokassa harvoin on suuria erimielisyyksiä, ja hyvä niin. Sehän kertoo siitä, että meillä on vahva, laaja sitoutuminen isänmaan puolustuksen ylläpitämiseen ja varsinkin nyt niihin tuleviin haasteisiin, joihin liittyy se, millä tavoin me osana liittokuntaa myös huolehdimme siitä, että me tulemme omalta osaltamme liittokunnan kokonaispuolustuksesta ja siihen liittyvistä tulevista resursseista vastaamaan. Tietenkin kun käsitellään valtion talousarviota, niin nehän ovat niitä keskeisiä linjauksia, jotka tulevinakin vuosina tulevat täällä keltaisessa kirjassa näkymään ja tietyllä tapaa haastamaan tietenkin meidän yhteiskunnan julkisen talouden liikkumavaraa, mutta on minusta tärkeätä, että niihin on laajasti sitouduttu, koska se antaa nimenomaan sen yhtenäisen kuvan täältä eduskunnasta myös Suomen rajojen ulkopuolelle, mistä täällä on paljon kannettu huolta. Arvoisa puhemies! Mitä sitten todella tulee näihin tuleviin merkittäviin panostuksiin meidän puolustuskykyyn ja niihin miljardeihin, joita tämä suorituskyky tulee sitten vaatimaan, niin haluan edelleen pöytäkirjaan sanottavan sen huomion, jonka myös budjetin lähetekeskustelussa totesin, että nyt on ensiarvoisen tärkeätä huolehtia myös siitä, että näistä miljardipanostuksista myös iso osa kohdistuu sellaiseen toimintaan, joka jää hyödyttämään laajemminkin meidän kansantaloutta. Kun nyt eri puolilla Eurooppaa näitä samoja panostuksia tehdään, niin voisi kai ajatella niin, että yhä entistä suuremmalla osalla niistä euroista, joita me Euroopassa käytämme puolustuskykymme parantamiseen, pitää pystyä samalla vahvistamaan Euroopan kansantaloutta. Tämä on tietenkin Euroopan autonomian näkökulmasta tärkeää, se on meidän maanosan talouden näkökulmasta tärkeää, ja se on sen takia tärkeää, että siten myös vähennämme niitä riippuvuuksia, joita meillä tietenkin näissäkin hankinnoissa tälläkin hetkellä on. Toivon, että tätä entistä enemmän myös yhdessä pystyisimme viemään eteenpäin, koska kun katsoo eri Euroopan maita, niin on aivan selvää, että esimerkiksi Ruotsissa tällä hetkellä johtuen siitä, että heillä on huomattavasti laajempi puolustusteollisuus, yhä suurempi osuus siitä julkisesti käytettävästä eurosta — tai no, siellä tapauksessa kruunusta — jää pyörimään kansantalouteen. Totta kai meidän tavoitteena on varmaan, että meillä olisi samanlainen tilanne, jolloin nimenomaan näillä panostuksilla on myös talouskasvua ja sen edellytyksiä vahvistava vaikutus, niin kuin me ollaan erilaisissa raporteissa niin komission toimesta kuin vaikkapa Suomen Pankin toimesta nähty. Senpä takia, arvoisa puhemies, samanaikaisesti kun on täysin välttämätöntä, että me panostamme tulevaisuudessa puolustukseen, tehdään se myös siten, että siitä on sekä puolustuskyvyn näkökulmasta suurin mahdollinen hyöty että myös meidän kansantalouden näkökulmasta suurin mahdollinen hyöty.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-12-18T18:25:42,2025-12-18T18:28:53,Käsitelty,1.1 2025_132_316,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Vaikka meillä on aikaraja tässä nyt aika likellä, niin myönnän kolme puheenvuoroa, ja jos sen jälkeen tulee, niin sitten siirrytään kyllä toiseen asiaan. — Edustaja Savola.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_317,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Vielä haluan viennistä ja tuonnista sanoa, niiden merkityksestä. Puolustusalan vienti on meille aivan keskeistä. Kun me pystymme viemään meidän puolustusteollisuuden tuotteita — niin kuin Patria nyt on esimerkiksi hyvin merkittävällä tavalla pystynyt kasvattamaan omaa vientiä ja nyt nämä miljardikaupat, mitkä Saksaan tulivat — se vahvistaa meidän omaa puolustustamme, se vahvistaa meidän omaa huoltovarmuuttamme ja sitä kautta meidän kykyämme entistä vahvemmin rakentaa meidän omille puolustusvoimille kapasiteettia. Tämän viennin osalta on tärkeää, että me pyrimme avaamaan uusia markkinoita ennakkoluulottomasti. Ulkoasiainvaliokunta vieraili muutama viikko sitten Yhdysvalloissa ja Kanadassa, ja yksi keskeinen puheenaihe oli myös tämä puolustusvälineyhteistyö. Esimerkiksi Kanadalla on valtava tarve investoida lisää. Meillä on arktista kykyä, mitä esimerkiksi vaikka Patria pystyy rakentamaan ja tekemään. Täällä on valtavan isoja mahdollisuuksia puolustusyhteistyössä ja puolustusvälineyhteistyössä. Ja vaikkapa nyt Patrian osalta tuon Pohjois-Amerikan lisäksi on vahvaa osaamista ja näyttöä Japanin kanssa tehtävässä yhteistyössä, ja sitten ovat tietysti nämä Euroopan maat. Sitten tämä toinen puoli, tuonti. Ei voida olettaa, että kaikki puolustustarvikkeet olisi tehty täällä Suomessa itse, vaan me tarvitsemme myös tuontia. Aivan kuten valiokunnan puheenjohtaja Autto tuossa hyvin toi esille sen, meillä on noin kolmasosa sitä, mitä me pystymme itse tuottamaan. Tämä kuuluisa Israel, joka on mainittu täälläkin keskustelussa, on vain neljä prosenttia, mutta heillä on semmoista suorituskykyä, mitä me nimenomaan tarvitsemme, kriittistä suorituskykyä. Sen takia näitä hankintoja on tehty viime kaudella, tällä kaudella, jotta me voimme vahvistaa meidän omaa puolustustamme myös tältä osin. Tässä on nyt sitten se iso kysymys, joka koskettaa oikeastaan sekä vientiä että tuontia. Meillä pitäisi nämä kriteerit olla kyllä hyvin tarkkaan samat, varsinkin tässä Euroopan ja liittolaisten kesken. Suomi tuppaa olemaan maa, joka laittaa esimerkiksi vientiin sellaisia rajoitteita, jotka haittaavat meidän omaa puolustusvälineteollisuuttamme, tai tuonnin osalta ainakin käydään keskustelua rajoitteista, että voimmeko tuoda joistain maista, joista meidän liittolaismaamme tuovat aseita. Tämä meidän pitäisi pystyä käymään paremmin sekä täällä omassa parlamentissa, hallituksessa että sitten myös liittolaismaiden kesken, että nämä pelisäännöt olisivat puolustusteollisuudelle samat viennissä ja tuonnissa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2025-12-18T18:29:03,2025-12-18T18:31:53,Käsitelty,1.1 2025_132_318,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Lindén., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_319,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Oma puheenvuoroni on varmasti aika lailla toisinto edustaja Autton puheenvuorosta, eli haluan korostaa tässä kustannusvaikuttavuutta, kustannustehokkuutta. Olen aika taloussuuntautunut edustaja, ja minusta taloudellisuus on sellainen läpikulkeva ajatus, olemmepa me tekemisissä koulutuksen kanssa, terveydenhuollon kanssa tai maanpuolustuksen kanssa. Aina täytyy miettiä, mikä on se lisämiljardin taikka niiden lisämiljoonien avulla saavutettava lisävaikuttavuus. Usein on niin, että kun määrärahoja supistetaan, niin pyritään siihen, että se jäljelle jäävä rahoitus olisi ainakin mahdollisimman tehokkaassa käytössä, mutta kun määrärahoja lisätään, niin pitää myös samalla tavalla säilyttää kriittisyys, että jokaisella lisätyllä miljoonalla tai miljardilla saadaan merkittävästi lisää suorituskykyä, puolustuskykyä tai turvallisuutta. Aikanaan opin sellaisen sanan — vaikka en niin mielelläni sivistyssanoja tai vierasperäisiä sanoja puheenvuoroissa käytä — kuin ”stewardship”, joka on englantia ja tarkoittaa suomeksi ’taloudenhoito’. On hyvin mielenkiintoinen historia tällä sanalla, ja se liittyy osakeyhtiöiden syntyyn. Se liittyy siihen, että kun genovalaiset ja venetsialaiset kauppiaat laittoivat kaikki omaisuutensa, rahansa sen laivan kipparin varaan, joka lähti maailmalle sitten käymään kauppaa tuntemattomien merien taakse, niin siinä oli valtava luottamuskysymys. Kun me olemme verorahojen kanssa tekemisissä, niin silloin jos milloin tarvitaan tätä ”stewardshipia”, ’taloudenhoitoa’. Me verotamme ihmisiä, me saamme heiltä määrärahat käyttöön, ja sen takia tämän kustannustehokkuuden tulee olla läpikäyvä ajattelu kaikessa, mitä me teemme. En epäile hetkeäkään, etteikö näin olisi myös puolustushallinnossa. Se on tietysti pitkälti asiantuntijoiden tehtävä arvioida, että kun sanomme, että nyt esimerkiksi on mahdollisuus saada 500 miljoonaa lisää, niin mikä on se tehokkain kohde, mihin se 500 miljoonaa käytetään, jotta sillä voidaan maksimaalisesti lisätä meidän puolustuskyvykkyyttä. Tätä halusin tässä vielä puheenvuorossa korostaa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-12-18T18:31:53,2025-12-18T18:34:08,Käsitelty,1.1 2025_132_320,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Lohi., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_321,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty erinomaisia puheenvuoroja, ja haluan siksi nostaa tässä esille tästä valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä vain yhden asian, josta on keskusteltu paljon ja useamman vuoden ajan myös valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaostossa. Se on sisäilmaongelmat meidän varuskunnissa. Tämä asiahan ei puhumalla sinänsä korjaannu, vaan tarvitaan toimenpiteitä, ja valiokunnan mietinnössä on jaoston esittämä teksti, joka kuuluu näin: ”Valiokunnan tietoon on tuotu, että joidenkin kasarmien sisäilmaongelmat ovat edelleen vakava haitta. Valiokunta katsoo, että sisäilmaongelmaisia tiloja ei tule käyttää vaan niiden tilalle on etsittävä väistötilat ja peruskorjaukset tulee tehdä kiireellisesti. Varusmiesten terveydestä on välttämätöntä huolehtia myös tältä osin. Sisäilmaongelmiin on oltava nollatoleranssi. Puolustushallinnon tulee toimittaa valtiovarainvaliokunnalle selvitys korjaushankkeiden etenemisestä kevään 2026 aikana.” Täällä ei puolustusministeri ole nyt paikalla, mutta toivon, kun täällä on puolustusvaliokunnan jäseniä ja puheenjohtaja Auttokin, että teidänkin kauttanne menisi tämä viesti eteenpäin ja kiinnittäisitte myös valiokunnassa huomiota siihen. Tämä ei koske pelkästään varusmiehiä vaan myös kantahenkilökuntaan kuuluvia. Meidän sotilaita kohtaan ei ole oikein eikä kohtuullista, jos terveys vaarantuu varusmiespalveluksen aikana tai työssä ollessa. Ja sen takia tämä on laitettu nyt meillä tähän mietintöön, joka nyt on pohja tälle eduskunnallekin, niinkin tiukasti, että pitää tuoda valtiovarainvaliokunnalle selvitys korjaushankkeiden etenemisestä kevään 2026 aikana. Tämä koskee muun muassa pohjoisessa Jääkäriprikaatia, jossa on tätä ongelmaa olemassa. Olen saanut useilta vanhemmilta yhteydenoton siitä, että heidän poikansa ovat sairastuneet ja heillä on semmoisia oireita, joita ei ole aikaisemmin ollut. Miksi tämä on niin tärkeää? Tietenkin ihmisten terveys on se ykkönen, mutta on myös se toinen näkökulma. Meillähän on ollut perinteisesti ja on edelleen erittäin korkeana maanpuolustustahto Suomessa. Meidän ei pidä lähteä vaarantamaan tätä korkeaa maanpuolustustahtoa, joka on meidän kaikista tärkein voimavara, sillä, että se lähtisi laskemaan sen takia, että varusmiespalvelus heikentää puutteellisten ja huonojen tilojen takia tätä tahtoa tai että meillä ammattisotilaat hakeutuisivat eri toimialalle sen takia, että he kokevat, että toimitilat eivät ole terveelliset. Ei näin. Pidetään näistä kiinni. Nyt meidän on hyvä, kun meillä rahoitus nousee, huolehtia omalta osaltaan myös siitä, että meillä on hyvät tilat. Uskon ja luotan kyllä siihen, että tämä viesti menee myös Puolustusvoimiin perille. Sielläkin pitää tietenkin järkevästi rahoja käyttää sitten, kun näitä korjauksia tehdään.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-12-18T18:34:08,2025-12-18T18:37:12,Käsitelty,1.1 2025_132_322,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Esitellään valtionvelan korkoja koskeva pääluokka 36. Yleiskeskustelu. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_132_323,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Julkista talouttamme vaivaa rakenteellinen kestävyysvaje. Suomen julkinen velka on vaarallisella tasolla — tämä oli varmasti tuttua tietoa myös sinne veljille vasemmalla. Ensi vuoden talousarvio kertoo tilanteen vakavuudesta: valtion menot ovat noin 90,7 miljardia euroa ja tulot noin 81,4 miljardia euroa, joten alijäämää on 9,3 miljardia euroa, ja se on valtavan paljon rahaa. Tästä kokonaisuudesta yksin korkomenot nousevat ensi vuonna 3,2 miljardiin euroon. Se on summa, jolla voitaisiin rahoittaa poliisin toimintaa kolmeksi vuodeksi. Kasvavat korkomenot ovat suoraan pois suomalaisten palveluista, turvallisuudesta, sotepalveluista ja koulutuksesta. Tästä syystä velkasuhteen vakauttaminen ei ole ideologinen valinta vaan välttämättömyys. Halusipa oppositio tai kuka tahansa jotakin muuta, niin tämä on välttämättömyys. Arvoisa puhemies! Resepti, jota oppositio tänäkin päivänä saattaa tarjota, on ollut sama jo kauan. Tapa, jossa lykätään päätöksiä ja kasvatetaan syömävelkaa [Vasemmalta: Kukahan sitä on kasvattanut?] lastemme piikkiin ja heikko-osaistemme kustannuksella, ei ole kyennyt tuomaan isänmaallemme talouskasvua ja vaurautta yli 15 vuoteen. Voin sanoa — siellä varmasti moni haluaa käyttää niitä puheenvuoroja nyt, kun Hänninen näin sanoo — että on siellä kansallinen kokoomuskin ollut mukana. Tämä on faktaa. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan vuosina 2020—2023 menoja lisättiin jopa 41 miljardilla eurolla, osa jopa pysyvinä lisäyksinä, samalla kun finanssipoliittiset säännöt laiminlyötiin, kehyksiin ei palattu eikä rakenteellisia uudistuksia tehty. Vaikka näistä kaikista varoitettiin toistuvasti. Tämän politiikan tie on kuljettu nyt loppuun, ja sen lasku on tässä edessämme. Arvoisa puhemies! Vaikeassa taloustilanteessa hallitus on tehnyt sen, mikä on ollut välttämätöntä. Kymmenien miljardien eurojen sopeutuspaketti on taittanut velkaantumistamme selvästi. Tänä ja ensi vuonna velkaa otetaan noin neljä miljardia euroa vähemmän kumpanakin vuonna kuin ilman hallituksen toimia olisi jouduttu ottamaan. Ilman näitä päätöksiä Suomen velkaantuminen kasvaisi hallitsemattomasti. Siksi vaihtoehtonne, jossa ei kyetä vastaaviin julkisen talouden sopeutuksiin, eivät yksinkertaisesti edes kevennä tunnelmaa. Velkaantumisen taittuminen, kasvun vahvistaminen ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen kulkevat kaikki käsi kädessä. Valtiovarainministeriön arvion mukaan hallitus on saavuttamassa keskeisen tavoitteensa velkasuhteen vakauttamisesta vuoteen 2027 mennessä. Tämä ei ole sattumaa vaan määrätietoisen työn tulosta, sen työn, mitä olemme valmiita jatkamaan koko vaalikauden loppuun saakka. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-18T18:37:42,2025-12-18T18:42:11,Käsitelty,1.1 2025_132_324,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Partanen, poissa. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_325,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä Valtionvelan korot ‑pääluokassa, samoin kuin tuossa äskeisessä puolustusministeriön pääluokassa ja sitten pääluokassa 28 elikkä valtiovarainministeriön pääluokassa ovat itse asiassa ne pääluokat, joihin suurin menopaineen kasvu kohdistuu. Ja tänne valtionvelan korkoihin tietenkin valitettavasti johtuen tästä velkataakasta, joka Suomessa nyt kasvaa nopeiten Euroopasta, kohdistuu tulevinakin vuosina valtava korkopaine. On jo ennustettu, että seuraavan neljän vuoden aikana valtionvelan korot tulevat nyt tästä ensi vuodelle esitetystä 3,2 miljardista nousemaan jo yli viiteen miljardiin euroon, ja jokainen ymmärtää, että varmaan nämä rahat haluaisimme käyttää jonnekin muualle. Arvoisa puhemies! Tässä kuuntelin kollegan puhetta edellä, ja monesta asiasta voin todeta, että olen aivan samaa mieltä, mutta ehkä yksi asia jäi vielä edustaja Hänniseltä lukematta, elikkä tuo tänään julkaistu valtiovarainministeriön ennuste. Kun te totesitte puheessanne, että hallitus tekee määrätietoisesti politiikkaa saavuttaakseen tämän ainoan finanssipoliittisen tavoitteensa, joka tässä jotenkuten on ollut vielä hengissä, elikkä tämä velkasuhteen vakauttaminen siellä vuoden 27 tasossa, niin tämäkään tavoite ei todella nyt uusimpien ennusteiden valossa ole toteutumassa. Mitä nyt tulee sitten näihin valtionvelan korkoihin ja siihen paineeseen, niin itse asiassa valtiovarainministeriöhän tänään totesi, että nämä korkomenot tulevat myös jatkossa entisestään kasvamaan, vaikkakin korkomarkkina tietenkin on niistä huippulukemista, joita tuossa muutama vuosi sitten oli, laskenut. Koska joudumme näitä vanhoja lainoja uusimaan, niin ne uusitaan tietenkin aina sitten sen hetkisessä markkinakorossa, ja tätä kautta meidän efektiivinen korko tulee nousemaan, ja sitä myötä joka vuosi valtionvelan korkoihin joudumme Suomessa käyttämään entistä enemmän rahaa, ja se raha on todella jostain muualta pois. Erityisen huolestuttavaahan tässä valtiovarainministeriön uusimmassa ennusteessa todella oli se, että siinä todetaan suoraan jo se, että me ylitämme tämän 90 prosentin velkasuhteen rajan ensi vuonna ja riski siitä, että me jo tällä vuosikymmenellä puhkaisemme myös 100 prosentin rajan, on todellinen. Senpä takia käännös on aivan välttämätön, ja siinä yhdyn kyllä edustaja Hännisen arvioon, että on välttämätöntä saada velkaantumistahti muuttumaan. Arvoisa puhemies! Ehkä tuosta valtiovarainministeriön ennusteesta vielä se huomio, joka nyt myös näihin korkomenoihin liittyy, että itse asiassa ensi vuodellehan ennustetaan historiallisen suurta velkaantumista, jopa kovempaa kuin tänä vuonna. Tänä vuonna saldo on se vajaa 18 miljardia, ja ensi vuonna mentäisiin jo yli 20 miljardin. Ne alkavat kyllä olemaan sellaisia lukuja, että täälläkin alkaa jo päätä paleltamaan.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-12-18T18:42:15,2025-12-18T18:45:38,Käsitelty,1.1 2025_132_326,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_327,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tänään VM julkaisi aika synkän ennusteen tästä velkasuhteen kasvusta. 2023 meidän julkinen velka oli 77,1 prosenttia, ja vuonna 2027 sen ennustetaan nyt olevan 92,4 prosenttia, eli 15 prosenttiyksikön kasvu tässä neljän vuoden aikana. Se on todella iso kasvu. Kun tässä on sanottu, että velalla eläminen lopetetaan, niin kyllähän tässä nyt tosiasiassa on käynyt niin, että tämä velkamäärä kasvaa kyllä kovin voimakkaasti. Syynä siellä taustalla on erityisesti se, että tämä meidän talouskasvu mataa paikallaan. Kasvuluvut ovat siellä nollan tuntumassa, ja ensi vuodelle luvataan siinä prosentin tuntumassa olevaa kasvua ja sitten vuodelle 27 vähän korkeampaa, jo kai puolentoista prosentin päälle olevaa kasvua. Eli me ollaan tässä taloudellisessa tilanteessa, jossa kasvua ei tule, ja totta kai sitten velkaannutaan kovaa vauhtia. Sitten näitä korkomenoja tässä edustaja Räsänenkin hyvin avasi, ja kun tämä korkomenojen suuruusluokka on nyt tällä hetkellä se 3,2 miljardia ja nousemassa, niin entistä tärkeämmäksi tulee se, miten Suomea arvotetaan muihin maihin, esimerkiksi Ranskaan, Italiaan ja Saksaan. Me ollaan suurin piirtein oltu siinä putkessa, missä hekin ovat olleet. Siinä ovat noin prosentin sisällä nämä kaikki maat, Suomi on siinä keskivaiheilla, ja tämä euroalueenkin talouden kehitys vaikuttaa näiden isojen maiden osalta. Eli se korkotaso tulee myöskin sitä kautta, ja se näkyy sitten tässä. Arvoisa rouva puhemies! Vielä tähän korkoriskiin tietenkin voidaan varautua ja osittain valuuttakurssiriskeihin voidaan varustautua ja varautua suojautumisella. Sekin maksaa tässä joka tapauksessa. Mitä suuremmaksi tämä velka tulee, niin koko ajan myöskin sen osuus tulee kasvamaan, ja se on tässä semmoinen, että pitää miettiä, miten paljon näitä pystytään ennalta estämään. Sitten vielä, arvoisa rouva puhemies, lopuksi nämä reittaajien arviot Suomen kyvystä hoitaa velkaa: tämä velkajarru, mikä nyt saatiin aikaiseksi tässä yhteisesti, antaa siihen ainakin hyvän vastauksen ja erityisesti se lupaus, että koko eduskunta on sitoutunut näihin EU:n alijäämätavoitteisiin ja finanssipoliittisiin tavoitteisiin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-18T18:45:38,2025-12-18T18:48:42,Käsitelty,1.1 2025_132_328,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu poissa. — Edustaja Lindén., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_329,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Tässä budjettikirjassa harvat sivut painavat niin paljon kuin sivut 799—801, eli kolme sivua ja 3,2 miljardia. Siellä ovat nämä valtionvelan korot. Kuten täällä käytetyissä hyvissä puheenvuoroissa on todettu, tämä meidän korkomenojen kasvu on ollut nopeaa. Se oli 840 miljoonaa vuonna 2023, sitten se nousi 3,2 miljardiin vuodelle 24. Nyt se on pysynyt kolmena vuonna peräkkäin siinä 3,2 miljardissa, mutta sen ennustetaan olevan noin 5 miljardia vuonna 29. Jokainen ymmärtää sitä yksinkertaista korkomatematiikkaa, että se korkojen määrä on tietysti kahden suureen tulo: se on sen velan määrän ja sitten korkotason tulo. Näin ollen tässä sekä velkaantuminen, velan määrän kasvu, että sitten korkotilanne vaikuttavat tähän. Tässä velan kasvussa on mielenkiintoinen historia. Kansanedustajien lukusalista, joka on tuossa yhtä kerrosta alempana — missä on niitä paperisia sanomalehtiä, mitä minun ikäpolveni on usein kiinnostunut lukemaan, nyt eduskunnasta väliaikaisesti poissa olevan edustaja Zyskowiczin kanssa usein siellä tapaamme — on poistettu nyt ne romaanit kirjahyllystä, mutta tilalle on tullut Suomen tilastollinen vuosikirja monelta vuosikymmeneltä. Eilen käytin noin tunnin aikaa tutkiessani viimeisintä tilastollista vuosikirjaa, ja on oikeastaan aika hämmästyttävää, miten pieni meidän valtionvelan osuus bruttokansantuotteesta oli 1950-, 60-, 70- ja 80-luvuilla. Sittenhän se räjähti 90-luvun alussa sinne 60 prosentin tasolle mutta laski nopeasti sen pitkän noususuhdanteen aikana, mikä meillä sitten seurasi: 17 vuotta kasvua sieltä vuodesta 92 alkaen. Sen jälkeen meillä sitten vuonna 2008 tuli finanssikriisi, korkotaso nousi jälleen, sitten se pikkuisen stabiloitui, eurokriisi tuli heti perään, sitten se pikkuisen taas stabiloitui, sitten tuli koronakriisi, jolloin se pomppasi, ja nyt ei ole ollut sinänsä tämänkaltaista ulkoista šokkia. Viittaan toki siihen, että vuosi 23 oli poikkeusvuosi, koska tiedämme kaikki Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan vuonna 22 ja sen vaikutukset kansantalouksiin ja Suomen talouteen erityisesti. Meillä nyt ollaan ennätyksellisen korkeassa tasossa tässä valtionvelan määrässä, ja kun myös korot ovat — ne eivät enää ole ihan niin korkeat, kuin ne olivat korkeimmillaan, mutta kuitenkin — siellä kahden ja kolmen prosentin välissä, niin tästä tulee se jäätävän kylmä ennuste siitä 5 miljardista. Ja kuten täällä on kuvattu, se on vaikkapa viisi kertaa lapsilisien määrä tai viisi kertaa poliisin koko määräraha taikka enemmän kuin koko avoterveydenhuolto terveydenhuollossa. Eli kyllä minusta salin kaikilla laidoilla ollaan yhtä mieltä siitä, että nämä korkomenot ja sen myötä tietenkin sitten se, että meillä on ennustettava kansantalous, joka vaikuttaa siihen, että korkotaso pysyisi kohtuullisena mutta myös velan määrä pysyisi kohtuullisena, ovat äärimmäisen tärkeitä asioita. Minusta sitten kyllä meillä taisteltavaa riittää valtion menojen jakautumisessa eri sektoreille senkin jälkeen, kun saadaan nämä korkomenot stabilisoitua.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-12-18T18:48:42,2025-12-18T18:52:17,Käsitelty,1.1 2025_132_330,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Lohi., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_331,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä on käytetty edellä edustaja Räsäsen ja Lindénin taholta erinomaiset puheenvuorot ja ilmaistu aito huoli siitä, että meidän korkokulut tulevat nousemaan. Senkin takia ne tulevat nousemaan, kun tänä vuonna näyttää siltä, että otetaan suuruusluokassa aika lailla saman verran velkaa kuin otettiin koronan huippuvuonna 2020. Silloin erona oli se, että se raha, joka käytettiin, meni suurimmalta osin kuitenkin tänne Suomeen: korona-aikana tuettiin suomalaisia yrityksiä, kuntia, ja se raha jäi pyörimään myös tänne Suomen talouteen. Nyt ihan samassa mittakaavassa näin ei ole. Kun tässä on käytetty myös puheenvuoroja, joissa on yritetty lähestyä tätä ongelmaa sillä, että on katsottu vähän taaksepäin ja syytelty aikaisempia, niin ajattelisin itse niin kuin se bussikuski, joka jäi eläkkeelle — en tiedä, oliko se Sastamalasta vai mistä. Kun häneltä kysyttiin, että miten on mahdollista, että hän on 30 vuotta ajanut bussia eikä yhtään kolaria, niin hän sanoi, että hän on katsonut aina tuulilasista eteenpäin eikä peruutuspeilistä taaksepäin. Aivan sama tässä on se tilanne, että nyt kannattaisi katsoa tätä hetkeä, missä me elämme. Sille, otettiinko velkaa vuonna 90 tai 2010 tai 2011 tai 2022, me emme enää voi mitään, mutta sille me voimme yhdessä jotain, että kun katsomme eteenpäin, niin mikä on tämä tulevaisuus meillä tästä eteenpäin. Meillä on nyt otettu ensimmäiset askeleet, joihin viitattiin tuossa edellä edustaja Lindénin puheenvuorossa, tämän finanssipoliittisen parlamentaarisen työryhmän työssä, mutta se on vasta alku ja ensimmäiset askeleet. Se tietenkin ratkaisee sen, miten me kykenemme nyt tämän reitin rakentamaan yhdessä ja taittamaan tämän velkaantumisen. Kaikista vaikein vaihe on se, että me saamme taitettua ja pysäytettyä velkaantumisen, ja sen jälkeen, kun se on pysäytetty, meillä on paljon helpompi työ lähteä sitä pienentämään niitten yhdessä sovittujen finanssipoliittisen lainsäädännön periaatteiden näkökulmasta. Nyt olemme siinä bussissa kaikki, ja sieltä takapenkiltäkin on tietenkin helppo huudella ohjeita kuskille, mutta ne, jotka ovat kuskin paikalla, määrittävät sen suunnan. Jos nyt nähdään, että ollaan menossa väärälle tielle ja edessä näyttää olevan rotko, ja kun risteyksiä on kuitenkin meillä eri vaiheissa, niin kannattaisi kääntyä sille oikealle talouden tielle, joka vie kuitenkin sitten perille järkevään päämäärään, eikä tehdä tästä kunniakysymystä, että nyt kun me olemme hallitusohjelmassa näin sopineet tai me olemme puoliväliriihessä näin sopineet, niin nyt ei tehdä sitten mitään näille päätöksille, vaikka ne ovat osoittautuneet meille kalliiksi ja velkaantumista kasvattaviksi. Eli aletaan yhdessä töihin, ei katsota taaksepäin vaan eteenpäin.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-12-18T18:52:17,2025-12-18T18:55:23,Käsitelty,1.1 2025_132_332,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_333,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Hieman vielä jatkan niistä toimenpiteistä, joilla todella näihin korkomenoihin voidaan vaikuttaa. Siinähän keskeinen kysymyshän tulee myös tähän luottamukseen: millä tavalla markkinat luottavat Suomen kykyyn vastata julkisen talouden velvoitteista ja vastata sitten myös näistä velanhoitokustannuksista. Jos luottamus kasvaa Suomen kykyyn hoitaa omaa julkista taloutta, niin korkokustannukset yleensä laskevat, ja mikäli markkinoilla luottamus vähenee Suomen kykyyn hoitaa maan talouden asioita, niin silloin korkokustannukset nousevat. Tämä on kohtuullisen helppo laskutoimitus, kun katsoo, mikä on yhden korkopisteen hinta. Siinä, että meillä korkopisteet liikkuvat ylöspäin tai alaspäin, puhutaan heti kymmenistä miljoonista euroista saman tien. Sen takia esimerkiksi tällä parlamentaarisella finanssipoliittisella sopimuksella on äärimmäisen iso merkitys: miten se signaloituu juuri heille, jotka arvioivat sitä riskiä, joka Suomeen liittyy. Kun vertailemme sitten eri Euroopan maita, niin pitkältihän Saksaa pidetään Euroopassa tietyllä tapaa julkisen velan korkojenkin osalta ankkurina, joten me voimme verrata sitä Suomen korkoeroa sitten suhteessa Saksaan ja totta kai muihinkin maihin. Hyvä esimerkki siitä, mitä tapahtuu, mikäli markkinoilla katoaa luottamus maan kykyyn hoitaa omia asioita, on vaikkapa se, kun me ollaan katsottu, mitä Ranskassa on tapahtunut. Kun Ranska sai oman poliittisen järjestelmänsä aivan solmuun eikä kyennyt tekemään erilaisia päätöksiä, saamaan edes budjettia sikäläisestä parlamentista läpi, niin tosiasiallisesti markkinat hinnoittelivat sen tietenkin korkoriskiin. Ja mitä suurempi korkoriski, sitä suurempi on korkomeno vuosittain, ja se on silloin julkisesta taloudesta jostain pois. Tämän takia paitsi että meidän pitää puuttua siihen, että me pystymme näitä vuosittaisia alijäämiä pienentämään, jotta sitä kautta velkaantumisen määrä ja tarve vähenee, on myös erittäin tärkeää tehdä sellaista politiikkaa ihan kautta linjan tässä salissa oikealta vasemmalle, alhaalta ylös, jolla pystymme lisäämään myös luottamusta kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla, jotta sitä kautta pystymme pitämään korkokustannukset mahdollisimman alhaalla. Sen takia on erityisen tärkeää, että laajasti ollaan sitouduttu nyt elämään niiden finanssipoliittisten sääntöjen mukaisesti, jotka me olemme yhdessä Euroopan unionissa sopineet, ja sitten sen lisäksi vielä varmistaneet sen, että noudatamme niitä tällä kansallisella sääntelyllä. Sitä kautta pystymme myös hillitsemään näiden korkomenojen kasvua. Senkin takia tämä on äärimmäisen tärkeä askel, ja nyt totta kai seuraa se vaikeampi vaihe, kun nämä pitää myös toimeenpanna.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-12-18T18:55:23,2025-12-18T18:58:31,Käsitelty,1.1 2025_132_334,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Satonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_335,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Olen tässä ollut tämän budjettikeskustelun aikana aika paljon flunssassa, mutta nyt kun pääsin paikalle, niin en malta olla tähän valtionvelkaan ja velan korkoihin liittyen vähän pidemmältäkin aikaa muistelematta sitä, miten oikeastaan olemme tähän päätyneet, missä nyt olemme. Asia on tietysti juuri niin kuin edustaja Lohi totesi, että taakse mennyttä emme saa muutettua ja eteenpäin pitää katsoa, mutta senkin ymmärtäminen, mitä aikaisemmin on tehty, on aika hyvä silloin, jos ajatellaan, millä keinoilla yritetään eteenpäin mennä. Aloitan vuodesta 2007, jolloin meillä oli Vanhasen kakkonen, ja siinä vaiheessa Suomen valtionvelka, tai 2008, oli muistaakseni 28 prosenttia bruttokansantuotteesta. Silloin 2007 hallitusohjelmaneuvotteluissa, jotka olivat itsellenikin ensimmäiset hallitusohjelmaneuvottelut, havaittiin, että Suomen väestö on ikääntymässä ja meidän pitää tehdä prosenttiyksikkö vuodessa ylijäämää, jotta me voidaan varautua tähän väestön ikääntymiseen. No, se onnistui yhden vuoden. Sitten tuli 2008, tuli finanssikriisi, tuli Nokian alasajo, tulivat metsäteollisuuden vaikeudet. Silloin tehtiin ensimmäinen ison luokan virhe, josta itse asiassa muistan silloisen puhemiehen Sauli Niinistön myös varoittaneen, mutta ne varoitukset menivät kuuroille korville. Silloin ajateltiin, että tämä Suomen talouden romahtaminen — sitä voi näin sanoa, koska 2009 muistaakseni bkt laski enemmän kuin mitä on laskenut edes sen jälkeen pahimpina aikoina — tulee palautumaan sille aiemmalle uralle, ja menoja ei lähdetty supistamaan, vaan menot pidettiin entisellä tasolla. Sitten samaan aikaan meillä pysyi kotimainen kulutus voimissaan sen takia, että kotitaloudet alkoivat hurjasti velkaantumaan. Kotitalouksien velkaantumisaste 2009 oli 109, josta se nousi 134:ään vuoteen 2022. Nyt se on lähtenyt rajusti alaspäin ja pankkitileillä on enemmän rahaa kuin koskaan, mutta samaan aikaan se kertoo myös siitä, että ihmisillä on arkuutta tässä kuluttamisessa, mutta toisaalta se on myös tervehdyttänyt sitä liikettä, joka tässä tapahtuu. Eli pitkälti kotitalouksien velkaantumisella me pidettiin tämä kone käynnissä. No, sitten tuli Sipilän hallitus, ja se yritti korjata tätä tilannetta — osittain onnistuikin — kilpailukykysopimuksella, jonka täällä ainakin edustaja Lyly erittäin hyvin muistaa, ja myöskin joitakin työlakeja uudistamalla, vaikka sitten se uudistustyö jäikin kesken. Siinä itse asiassa kävi niin, että 2018 valtion tulot ja menot olivat yhden vuoden tasapainossa. Se on ainoa vuosi tässä pitkään, pitkään aikaan, kun valtion tulot ja menot ovat olleet tasapainossa. No, sen Sipilän hallituksen jälkeen tulivat 2019 vaalit. Ne sosiaalidemokraatit voittivat ylisuurilla vaalilupauksilla, ja vaikka niistä vain osa toteutettiin — muun muassa kuuluisaa vappusatasta ei toteutettu ikinä mutta siellä toteutettiin kuitenkin jonkin verran muun muassa oppivelvollisuusiän pidentämistä ja muutamaa muuta — silloin lähtivät ne menot suoraan kasvuun ja silloin haettiin niitä työllisyystoimia, joilla ne piti rahoittaa, mutta ne eivät toteutuneet, koska näitä uudistuksia ei työmarkkinoilla kyetty tekemään. Sitten alkoi se putki, että alkoi korona ja sitten alkoi tämä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Nämä kaikki yhdessä viime vaalikaudella nostivat tätä valtion velkaantumisen tasoa noin 40 miljardilla. Sitten kun tämä nykyinen hallitus aloitti, niin se aloitti erittäin syvästä kuopasta, koska sen heti alkuun piti tehdä kuuden miljardin talouden tasapainottaminen, josta neljä miljardia tehtiin suorilla säästötoimilla. No, kuten tiedetään, se jälkimmäinen kaksi miljardia ei ole vielä toteutunutkaan. Sen jälkeen on jouduttu tekemään montaa talouden tasapainottamisratkaisua, ja nyt ollaan siinä tilanteessa, että ollaan tässä EU:n alijäämämenettelyssä. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että me on saatu aikaan, ja tästä annan tunnustusta ennen kaikkea oppositiopuolueille, tämä velkajarrusopimus, joka tulee sitten seuraavalla vaalikaudella olemaan tosi iso juttu. Haluan vielä ikään kuin lopuksi korostaa tässä sitä, että se meidän pitkäaikainen ongelma lähtee siitä, että me on kuviteltu, että meidän tulot palautuvat sille uralle, jolla ne olivat ennen vuotta 2008, ja menoja on hyvin vähän pienennetty lukuun ottamatta nyt tätä vaalikautta, jossain määrin Sipilän vaalikautta, ja jotain teki myös Kataisen sixpack-hallitus. Niitä säästöjä on tehty kuitenkin kohtuullisen vähän, mutta meidän tulokehitys ei ole palautunut sille uralle, jolla me silloin kuviteltiin, että se jatkuu. Nyt me kyllä tiedetään jo, että siinä on tehty väärä analyysi. Olkoonkin, että se olisi tuottanut tietysti silloin akuutteja haasteita, jos olisi lähdetty samaan aikaan säästämään, kun meillä oli finanssikriisiä ja muuta, mutta se perusanalyysi, mikä silloin tehtiin, osoittautui vääräksi. Nyt me ollaan jo semmoisessa tilanteessa, että meillä on tämä elvytysvara aika lailla pieni, eli tilanne on ajautunut siihen, että nyt meidän on sitten jo tämän velkajarrujärjestelmän mukaan mentävä eteenpäin riippumatta siitä, mikä on suhdannetilanne. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.4.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-12-18T18:58:34,2025-12-18T19:04:44,Käsitelty,1.1 2025_132_336,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_337,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvokas puhemies! Edustaja Räsänen tuossa lausui niin, että velan taittaminen ei onnistuisi vuoden 2027 aikana. Tämä ei tietystikään perustunut teidän omaan mielipiteeseen, vaan se oli luettu eilisen ennusteesta. Mutta siitä huolimatta käytin myös tämmöisiä sanoja, että hallitus tekee ”määrätietoista politiikkaa” tämän velan ottamisen taittamiseksi. Minä haluaisin, että ollaan siinäkin asiassa yhtä mieltä. Eli haluan pitää kiinni tuosta meidän tavoitteesta. Totean, että se on meille kaikille yhteinen ja varmaan hyvä asia. Suomen julkinen velka on vaarallisella tasolla. Minä uskon, että siitäkin me ollaan yhtä mieltä, että siinä ei tapahdu mitään poikkeamia. Sanoin, että velkasuhteen vakauttaminen on välttämätöntä. En sanonut, että velaksi elämisen lopettaminen, eli se ei todellakaan tapahdu. Tietysti pitkässä juoksussa tuota velaksi elämisen lopettamista voidaan pitää tavoitteena, mutta ei se missään tapauksessa näissä hetkissä ole. Käytin sitä termiä, että ”velkasuhteen vakauttaminen” on välttämätöntä. Edustaja Lohi siellä myös ajoi linja-autolla ja kertoi, että se oli hänen tuttunsa, joka oli ajanut linja-autolla ja sanoi, että ei tule kolareita läheskään niin helposti, jos katsotaan tuulilasia eli eteenpäin, mutta jos tuijotetaan koko ajan taustapeileihin, niin ainakaan se linja-auton kuljettaminen ei mene hyvin. Voidaan nyt ajatella kuitenkin, että voidaan menneisyydestä rakentaa tähän päivään tätä tilannekuvaa. Sehän rakentuu tuolta historiasta, ja se tulee tähän hetkeen, ja tässä hetkessä lausutaan näitä asioita. Semmoinen iso yhteinen tavoite voisi olla — te olette varmaan tämän kuulleet jo moneen kertaan — että politiikkaa tehdään yhdessä. Yhdessä tekeminen perustuu luottamukseen, ja luottamus rakentuu toisten ihmisten arvostamisesta ja kunnioittamisesta. Toivon, että tekin allekirjoitatte tämän. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.4.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-18T19:04:47,2025-12-18T19:07:03,Käsitelty,1.1 2025_132_338,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Lohi., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_339,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Satosella oli minusta aivan hyvää historian kertausta. Siinä oli paljon sellaista, jonka pystyy kyllä jakamaan. Sekin toki pitää muistaa, että vuonna 22 eli edellisen hallituksen viimeisenä kokonaisena vuonna julkisen talouden tasapaino oli lähellä nollaa, 0,8 miinuksella. Eli tilanne oli silloin tavallaan hyvin erilainen kuin mikä nyt tämä kuva on. Niistä luvuistahan tämäkin hallitus alkoi hallitusohjelmaa rakentamaan, ja olen huomannut, että tilannehan onkin aivan toisenlaiseksi muuttunut kuin mitä sitten lähtötilanteessa oli. Nythän on tuo alijäämä neljä ja puoli prosenttia tänä vuonna, ja ei se siitä juurikaan näytä paranevan eikä valitettavasti tuo velan vakauttaminenkaan oikein onnistuvan. Sen haluan tässä vielä todeta, että kun puhutaan, että on tehty kymmenen miljardin sopeutukset, niin meillä valtiovarainvaliokunnassa viime viikon tiistaina, kun kuulimme tuttuun tapaan siellä valiokunnassa budjetin käsittelyn lopuksi valtiovarainministeriä, budjettipäällikköä ja vero-osaston ylijohtajaa, he toimittivat meille materiaalia, josta kävi ilmi, että ensi vuoden tasossa tosiasiassa siis rahoitusasemaan vaikuttavat sopeutukset ovat olleet 4,0 miljardia. Sekin on jo aika ansiokas teko, että siis sen verran on kyetty sopeuttamaan tuloja ja menoja. Se, mikä meitä yhdessä nyt haastaa, on nimenomaan tämä Suomen ilmapiiri talouden suhteessa, epävarmuus ja se, että kotitaloudet eivät luota talouteen. Siellä on työttömyydestä, julkisen talouden säästöistä ja varmasti myös turvallisuuspoliittisesta tilanteesta johtuvaa epävarmuutta. Se on johtanut siihen, että nekin, joilla olisi varaa kuluttaa, ovat ottaneet mieluummin tällaisen säästölinjan päälle, halutaan varautua, että jos vielä käy pahemmin, niin enpä nyt investoi, en osta kestokulutushyödykkeitä, mikä näkyy meidän kaupassa, kotimaisessa kulutuksessa, ja se näkyy suoraan valtion budjetissa niin, että tänä vuonna lisätalousarviossa otettiin arvonlisäverotuottoja ennusteista 700 miljoonaa alaspäin. [Arto Satonen: Kyllä!] Tämä kertoo sen, että kulutus ei toimi. Sen takia talous on myös tunnetta, ja se on ennen kaikkea ihmisten käyttäytymistä. Silloin jos me menetämme sen luottamuksen tunteen taloudessa, niin me menetämme silloin tosi paljon sitä potentiaalia, sitä mahdollisuutta, millä me saisimme erilaisilla keinoilla kasvua talouteen luotua. Nyt se suurin haaste on se, että tämän vaalikauden aikana tämä luottamus on nyt kyllä valitettavasti — se on valitettavaa sanoa — rapautunut. Se näkyy nyt tässä tilanteessa, missä me ollaan, että meillä on tosi hankala saada sitä meille kaikille niin tärkeää kasvua aikaiseksi.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-12-18T19:07:03,2025-12-18T19:10:17,Käsitelty,1.1 2025_132_340,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_341,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Tässä kun kollegoiden puheita kuuntelee, niin melkein toivoisi, että täällä olisi hieman enemmänkin kuuntelijoita, koska saattaisivat muutkin kollegat ihan hyötyä tästä keskustelusta. Kiitän niin edellä puhunutta valiokunnan puheenjohtajaa Lohta kuin myös myös edustaja Satosta hyvästä katsauksesta. Minusta tämä edustaja Satosen huomio tästä juurisyystä on ihan oikea, koska tosiasiahan on, että finanssikriisin ja tämän teollisuuden rakennemurroksen myötä meillä tulotaso tippui kertaheitolla ja menotaso jatkoi kasvuaan aikaisemmalla kasvu-uralla. Ja kun sen jälkeen jokaisena vuonna menot ovat kasvaneet nopeammin kuin tulot, niin eihän se ihmekään ole, että velkasuhde on sitten sinä aikana sieltä alle 40 prosentista tullut nyt sitten sinne ensi vuoden yli 90:een — tai uusimman ennusteen mukaan saatetaan jäädä vielä ensi vuonna jonkun verran alle. Mutta tämähän on todella se juurisyy. Meillä on tässä 15 vuoden aikana todella syntynyt rakenteellinen epätasapaino menojen ja tulojen välillä, ja sitten kun tätä lähdetään kuromaan umpeen, niin on varmaan selvää, että sekä menoihin että tuloihin on pystyttävä vaikuttamaan. Tulopuolella tietenkin kaikki varmasti eniten toivovat, että talouden kasvun vahvistuminen ja sitä kautta työllisyyden vahvistuminen auttaisivat siinä eniten. Ja sitten taas menojen puolellahan kysymys on pitkälti kautta linjan kustannusten nousupaineen tasaamisesta ja priorisoinnista. Kun katsotaan edellisten hallitusten — tai oikeastaan kaikkien hallitusten aina sieltä Kataisen hallituksesta alkaen — toimenpiteitä, niin tosiasiallisestihan aina tuohon vuoteen 19 saakka menojen kasvupainetta saatiin hillittyä. Kyllähän aina silloinkin kokonaismenot kasvoivat, mutta pystyttiin hillitsemään kasvuvauhtia. Sitten tulivat nämä kaksi peräkkäistä kriisiä ja muutama muu muutos, ja meillähän budjetin loppusumma sieltä 60 miljardista vuodelta 19 on nyt noussut tähän ensi vuoden 90 miljardiin. Siellähän tietenkin keskeinen muutos liittyy siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat nykyään valtion budjetissa kokonaisuudessaan, puolustusmäärärahat ovat merkittävästi nousseet tässä tällä vuosikymmenellä, ja sitten viimeisimpänä on tämä, jota juuri tässä nyt käsittelemme, elikkä valtionvelan korot. Ja siinähän tämä ongelma on nykyiselläkin hallituksella: kun katsotaan, mitä jää sitten viivan alle näistä kaikista toimenpiteistä, niin johtuen siitä, että täällä on valtavaa menojen kasvupainetta monessa pääluokassa, ei niistäkään nettona sitten paljon — hyvä, jos alle miljardi — tosiasiallisesti viivan alle jää, johtuen juuri siitä, että menojen kasvupaine on niin suurta. Arvoisa puhemies! Jatkan vielä hetken pöntöstä. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] Arvoisa puhemies! Todella tämän kaiken jälkeen se johtopäätös minusta on kohtuullisen selvä, että kyllä meillä tässä tulevinakin vaalikausina on huolehdittava siitä, että tämä menojen kasvupaineen hillintä jatkuu, ja sitten ne nousevat tarpeet, joita meillä eittämättä on niin puolustuksessa, palvelutarpeen kasvussa kuin monissa muissakin kokonaisuuksissa, täytyy pystyä kattamaan muualta — eli toisin sanoen tekemään budjettikirjassa tilaa muualta ja samaan aikaan vahvat panostukset sitten tänne kasvun ja työllisyyden puolelle, jotta myös pidemmällä aikavälillä tämä julkisen talouden tasapaino paranee. Ja sitten minusta on selvää, että kyllä myös tätä tulopuolta on katsottava siten, että katsotaan, mitä siellä veropuolella on tehtävissä siten, että myös sitä kautta mahdollisesti voidaan kerätä lisää verotuloja. Arvoisa puhemies! Se, minkä halusin tähän loppuun vielä sanoa, on se asia, minkä olen täällä useammankin kerran todennut, että vaikka tämä urakka, joka Suomella on edessä, on valtaisa, niin se ei ole kuitenkaan mahdoton. Tässä on hyvä todella katsoa, miten historiassa on käynyt. Kun edellisen kerran tämmöinen vastaavanlainen pomppu velkasuhteessa on tapahtunut, niin silloinhan meidän on mentävä aina sinne 90-luvun alkuun. Tosiasiahan oli, että vuonna 95 meidän alijäämä oli Euroopan pahimpia, ja sitten siitä 12 vuodessa tultiin siihen tilanteeseen, että ylijäämä oli puolestaan suurin kaikista EU-maista. Ja mitä tänä aikana tapahtui? Tapahtui totta kai Nokia, tapahtui monia muitakin asioita, tehtiin varmasti myös ihan oikeata politiikkaa. Toivottavasti vastaavankaltainen aikakausi meillä on jonain päivänä tässä vielä edessä, jolloin nimenomaan talouden kasvaessa ollaan myös valmiita julkista taloutta vahvistamaan ja sitä kautta luomaan sitten liikkumavaraa niitä kausia ja vuosia varten, kun aivan varmasti jatkossakin niitä erilaisia kriisejä tulee.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-12-18T19:10:17,2025-12-18T19:15:59,Käsitelty,1.1 2025_132_342,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_343,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Satosen hyvään muistelmaan: Tästä kokonaisuudesta unohtui kokonaan yksi asia, joka vaikuttaa kaikkeen tässä näin. Se liittyy siihen, että vuonna 2008 EK irtisanoutui keskitetyistä sopimuksista. Sen seurauksena keskellä finanssikriisiä mentiin liittokierrokselle, ja EK ilmoitti, että kyllä alat osaavat katsoa aloille sopivat ratkaisut. Ja niin kävi, että jokainen ala teki ratkaisuja ja jokainen toisen päälle aina huusi ja se, joka viimeisimmän teki, otti korkeimmat korotukset ja palkkakierros meni yli senhetkisen tilanteen. Maan talous syöksyi alaspäin, ja palkat nousivat samassa kohtaa ylöspäin. Sitä ruvettiin korjaamaan sitten 2010-luvulla. Tarvittiin työkalu korjaamaan ja silloin tehtiin ensimmäiseksi vuonna 2011 raamisopimus. Kesken liittokierroksen tehtiin noin kahden prosenttiyksikön raamiratkaisu. Yli 90 prosenttia oli siinä mukana. Vuonna 2013 taas tultiin työllisyys- ja kasvusopimuksella. Keskimääräinen palkankorotus oli 0,4 prosenttia. Tultiin taas alaspäin. Ja sitten viimeisenä huippuna tehtiin kilpailukykysopimus, kiky, nolla prosenttia, ja sitten siirrettiin vielä maksuja palkansaajapuolelle. Todella sopeutettiin sopien tämä kokonaisuus. Nyt meillä ei ole enää tällaista työkalua, jota voidaan käyttää näitä ratkaisuja tehtäessä. Se minua tässä harmittaa, koska se työmarkkinoiden käyttäminen myöskin tämmöisessä kansakunnan sopeuttamisessa on nyt kokonaan poissa. Se oli hyvä työkalu, ja sillä pystyttiin vaikeita ratkaisuja tekemään sopien. Mielenkiintoinen yksityiskohta: Kun kaivoin noita vanhoja sopimuksia, niin vuonna 2013 sovittiin se kuuluisa suojaosuus. Se 300 euroa tehtiin siinä sopimuksessa, ja se tehtiin työttömyysturvaan silloin kustannusneutraalisti. Silloin tehtiin työttömyysturvaan uudistuksia ja se otettiin käyttöön. Silloin se ei maksanut siinä ratkaisussa mitään. Katsottiin, että tämmöinen pitäisi olla. Siellä oli paljon muitakin yksityiskohtia, joita tänä päivänä käytetään. Tässä mielessä me tarvittaisiin tällaisia työkaluja, joilla me tehdään. Se julkisen sektorin palkkakehitys putosi kanssa tähän nollaan silloin kilpailukykysopimuksen ansiosta. Koko harjoituksen tarkoitus on, että kustannuskilpailukykyä saadaan aikaiseksi, ja niin myös saatiin. Sitten se maan talous taas lähti vähän käyntiin siitä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-18T19:15:59,2025-12-18T19:18:46,Käsitelty,1.1 2025_132_344,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Lindén., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_345,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puheenjohtaja! Vielä haluan lisätä yhden asian. Totesin tuossa aiemmassa puheenvuorossani, että se, kuinka paljon maksamme korkomenoja, on tietysti itsestäänselvästi sen velkasumman ja sitten korkotason kertolasku. Eli jos nyt ihan kaavamaisesti sanoo: jos meillä on 200 miljardia julkista velkaa ja jos korko on 10 prosenttia, niin silloinhan meillä on korkomenot 20 miljardia vuodessa. No, tämähän tuntuu ihan hirvittävältä, mutta palautan mieleen sen asian, joka osin nyt johtuu siitä, että tässä olen jo pikkuisen ikääntynyt verrattuna moniin kollegoihin. Silloin kun itse otin ensimmäisen asuntolainan vuonna 1978, korko oli 12 prosenttia. Mitä oli valtionvelan korko 90-luvun alussa? 15—20 prosentin välissä. Silloin tietysti Suomi oli syöksynyt kaikkien aikojen talouskriisiin ja lainaa oli vaikea saada. Eli osasyy varmaan siihen, miksi niin hövelisti on uskallettu ottaa velkaa — riippumatta vähän hallituksen väristäkin tässä viimeisen 15—20 vuoden aikana — on se, että euroon liittymisen myötä korkotaso aleni. Meillähän oli korkotaso käytännössä siellä yhden prosentin tasolla ja allekin, ja nyt se sitten räjähti tuossa vuonna 23 ylöspäin, ja nyt se on siitä tasoittunut sinne 2,5 prosentin tasolle. Eli koron taso on tietysti nyt kohtuullinen, voidaan sanoa, mutta velan määrä on suuri, ja sen takia nyt huomio täytyy kiinnittää velan määrään. Mutta vähän niin kuin kauhukuvana haluan palauttaa mieliin, että on ollut aikoja, jolloin valtionvelankin korko on ollut 15—20 prosenttia. Jos se yhtäkkiä jostain ulkoisesta syystä rävähtäisi sellaiseksi nykymaailmassa, mihin me emme tietenkään kukaan usko, niin silloinhan meillä noutaja tulisi.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-12-18T19:18:46,2025-12-18T19:20:40,Käsitelty,1.1 2025_132_346,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Satonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_347,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","arvoisa rouva puhemies! En omalta osaltani halua tätä enempää pitkittää, mutta kiitän niistä puheenvuoroista, jotka täällä edustajat Lohi, Räsänen ja myöskin Lyly tässä käyttivät omaan puheenvuorooni liittyen, ja Lyly täydellisti sitä ihan merkittävällä tavalla. Se on ihan totta, että siinä oli myös näitä ratkaisuja, jotka vaikuttivat asiaan paljon. Tämä edustaja Lindénin viimeinen puheenvuoro on kyllä kieltämättä myös yksi asia, joka on syytä havainnoida. Paitsi että on hyvä tiedostaa, että korko voi joskus olla huomattavastikin korkeampi kuin se on tällä hetkellä, niin tässähän oli myös niin, että me jossain vaiheessa — muistan, että tässäkin salissa — ihan vakavasti puhuttiin, että tarvitseeko tätä velkaa maksaa koskaan takaisin ja että tämä nollakorkoaika on ikuinen. Eikä se ollut pelkästään julkisella puolella, vaan kun kuvasin sitä, kuinka kotitalouksien velkaantuminen kasvoi, niin siinä oli myös sellaista uskoa, että se korkotaso hyvin pitkään pyörii siellä nollassa. Sitten kun asuntolainan korko tulikin sieltä yhtäkkiä neljään prosenttiin, niin se olikin sitten jo todella vakava paikka. Nyt kun se on tullut neljästä kahteen, niin edelleen sitä velkaa pelätään aivan eri lailla kuin pelättiin silloin, kun oltiin siellä nollan ja yhden välillä ja ajateltiin, että se tulee kestämään maailman tappiin. Eli kyllä tässä tietysti on sellaisia olosuhteita, myös ulkoisia olosuhteita, joihin emme pysty vaikuttamaan ja jotka saattavat merkittävälläkin tavalla heijastua näihin kysymyksiin.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.4.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-12-18T19:20:40,2025-12-18T19:22:19,Käsitelty,1.1 2025_132_348,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_349,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä innostuin itsekin vähän kaivelemaan historian tietoja, kun tässä kokeneet edustajat keskenään keskustelivat siitä, mitä aikanaan on tehty. Esimerkiksi 2011 alkaneella kaudellahan työministerinä toimi sellainen henkilö kuin Ihalainen. Kun katsoin Ihalaisen työllistämisprosessia tai siis kehittämisohjelmia, mitkä liittyivät sen aikakauden asioihin, niin ne olivat kyllä aika merkittäviä asioita. Siellä oli työllisyyden edistäminen ja nuorisotakuun kehittäminen, työmarkkinoitten muutosturvan ja osaamisen kehittäminen, työmarkkinaneuvotteluiden ja kolmikannan roolin korostaminen, nuorten työllistämisen tukitoimet, Sanssi-kortti ja rakennemuutoksiin varautuminen. Tämä rakennemuutoksiin varautuminen johtui nimenomaan senhetkisestä metsäteollisuuden tilanteesta, kun paljon alasajoja valitettavasti koimme. Mutta kyllä oli hyvä lukea nyt niistä asioista. Vähän tässä tuli semmoinen kaihoinen mieli, että jospa nyt tänäkin päivänä työministeri voisi tällaisia asioita ottaa huomioon. Ja toki kun tuota aikakautta tarkastelee, niin edustaja Lylyhän oli silloin merkittävässä roolissa SAK:n puheenjohtajana tekemässä niitä toimia. Että kyllä näitä kannattaa aina välillä... Vaikka äsken bussin ajamisesta puhuttiin, että tuulilasista katsotaan eikä takaikkunasta ollenkaan, niin joskus kannattaa vähän vilkaista peiliin tai takaikkunaan, mitä asioita aikanaan on tehty, niin että niistä voisi ottaa oppiakin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.4.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-18T19:22:19,2025-12-18T19:23:31,Käsitelty,1.1 2025_132_350,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_351,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa puhemies! Ajattelin vielä yhden huomion nopeasti todeta näihin valtionvelan korkoihin, ja sehän liittyy tähän meidän koronhallintastrategiaan, jota tässä itse asiassa viime vuonna on viimeksi uusittu. Syy sille, miksi uudistaminen tuli tarpeeseen, johtuu juuri siitä, että meillä tämä velanhallintaympäristökin on aika paljon tässä viime vuosina muuttunut juuri johtuen siitä syystä, että velkaantuminen on niinkin reippaasti kasvanut, ja se totta kai tuo sitten entisestään enemmän haastetta myös näiden riskien hallintaan. Aikaisempi strategiahan lähti siitä, jos hieman vetää mutkia suoriksi, että pyrittiin sitomaan aina valtionvelat kaikista nopeimmin vaihtuvaan korkoon. Se oli ihan ymmärrettävää, koska yleisesti ottaen, kun katsotaan pitkällä aikavälillä, nopeimmin vaihtuvat korot ovat olleet matalampia kuin pidempään kiinnitetyt korot, ja silloin nimenomaan hyöty korkojen laskusta välittyy sitten tänne velanhallintaan kaikista nopeimmin. No, ongelmahan sitten tässä strategiassa oli vain se, että sitten myös siihen toiseen suuntaan tapahtuva muutos näkyi täällä aika nopeasti. Elikkä kun tuossa muutama vuosi takaperin korkomarkkina muuttui kertaheitolla ja korot lähtivät rajuun nousuun, niin totta kai myös tämä nousu välittyi meille tänne meidän korkokustannuksiin erittäin nopeasti. Senpä takia, arvoisa puhemies, on hyvä todeta sekin asia, joka täällä budjettikirjassa on tästä todettu, että vaikka pitkäaikaisempiin kiinteäkorkoisiin lainoihin sidotusta meidän velanhallinnasta joudumme maksamaan hieman enemmän pidemmällä aikavälillä, niin se on totta kai huomattavasti stabiilimpaa ja sitä kautta sitten ovat helpommin arvioitavissa ne kustannukset, kun sitten taas todella täällä nopeasti vaihtuvassa korkomarkkinassa myös sitten vaikutukset ovat sen mukaisia, mitä markkinoilla tapahtuu. Tämä on varmaan sellainen kokonaisuus, jota ihan eri tavalla joudutaan myös tulevaisuudessa Suomessa pohtimaan juuri siitä syystä, että tämä meidän julkisen talouden liikkumavara menee niin olemattoman pieneksi. Silloin kaikki toimenpiteet, joilla me pystyisimme meidän korkokustannuksiakin ja niiden nousua ennustettavasti pitämään ainakin kohtuullisella tasolla, tulevat kyllä tarpeeseen, koska nimenomaisesti mitä enemmän tämä pääluokka 36 nousee, niin se on, kuulkaas, hyvät kollegat, sitten muilta pääluokilta vain vedettävä pois, koska ne kustannukset on joka tapauksessa pakko maksaa, ja mitä enemmän sinne joudutaan korkomenoihin laittamaan rahaa, sitä enemmän se on jostain muualta pois. Siksi on tärkeää, että yritetään pitää nyt ainakin tämän pääluokan määrärahat aisoissa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.4.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-12-18T19:23:31,2025-12-18T19:26:45,Käsitelty,1.1 2025_132_352,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_353,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Vielä yksi ratkaisu, joka vaikuttaa meidän taloustilanteeseen todella paljon, koska tässä katsotaan koko julkista taloutta. 2014 neuvoteltiin eläkeratkaisu, joka tuli voimaan 2017. Siinä eläkeikää nostettiin, ja siellä on olemassa eläkeiän nousulle systeemi, että kaksi kolmasosaa eliniän kasvusta siirtyy eläkeiän nousuun ja yksi kolmasosa on eläkkeellä oloaikaa. Tämähän on pelkistetysti se ratkaisun sisältö. Myös erilaiset korotetut karttumat poistettiin, kaikki on puolitoista prosenttia koko työuran aikana, ja sitten muita yksityiskohtia siellä oli paljon. Mutta ehkä sitten vielä tärkeämpi juttu tähän kokonaisuuteen liittyen oli se, että meidän eläke-etuudet ja eläkemaksut olivat tasapainossa. Ja se on se, joka on nyt pysynyt siinä noin 24 prosentissa sen jälkeen ja tästä 20—30 vuotta eteenkin päin näyttää pysyvän. Se on ollut merkittävä ratkaisu silloin myöskin. Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tämä korko ja reittaajien ja kaikkien muitten arviointi siitä, miten Suomi kykenee hoitamaan näitä velkojaan... Tietenkin tämä velkajarrusopimus oli tietyllä tavalla aika iso viesti ja tuo semmoisen luottamuksen, että Suomi hoitaa tämän julkisen talouden ja taittaa sen velan ja systemaattisesti tekee sen eteen töitä ja siihen on sitoutunut koko eduskunta. Se kyllä antaa aika hyvän viestin myöskin ulospäin siitä, miten me ollaan sitouduttu tähän velan hoitamiseen, mikä heijastuu sitten korkokuluihin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.4.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-18T19:26:45,2025-12-18T19:28:33,Käsitelty,1.1 2025_132_354,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Kiitoksia. — Edustaja Satonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Käsitelty,1.1 2025_132_355,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Arvoisa rouva puhemies! Ihan lyhyesti vielä muutama huomio. Ensinnäkin tähän eläkeratkaisuun, mihin edustaja Lyly viittasi, on helppo yhtyä, ja nytten sitä vielä pikkasen sitten petrattiin tässä juuri myöskin kolmikantaisessa yhteistyössä. Olenkin sanonut, että se on se osa kolmikantaa, joka omastakin mielestäni on kyllä toiminut. Toki voi olla, että sielläkin vielä kunnianhimoisempiin ratkaisuihin jossain vaiheessa joudutaan, mutta tämä on ollut ihan hyvää pohjaa. Edustaja Suhosta haluan erityisesti kiittää siitä, että hän mainitsi nämä Ihalaisen ajan toimenpiteet. Olin nimittäin silloin hallitusohjelmaneuvotteluissa kokoomuksen neuvottelija näissä kysymyksissä, ja muistan oikein hyvin, kun näitä yhdessä tehtiin. Mutta valitettavasti täytyy sanoa kyllä niin, että se ei missään nimessä johtunut Ihalaisesta, jota suuresti arvostan, kuten täällä varmaan moni muukin. Jos katsotaan sen Ihalaisenkin ajan työllisyysloppusaldo, niin se on kyllä vahvasti miinuksella, ja kyllä se vain valitettavasti kertoo siitä, että kyllä suhdanteellakin aika iso merkitys on.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+3.4.aspx,fi,Arto Satonen,784,2025-12-18T19:28:33,2025-12-18T19:29:56,Käsitelty,1.1 2025_132_356,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Nyt jatketaan kello 13 keskeytettyä täysistuntoa. Päiväjärjestyksen 4. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää paikalla olevalle ministerille kysymyksen, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_132_357,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Edustaja Kokko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_132_358,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme juuri saaneet tiedon, että nyt myös perussuomalaisten ryhmässä on tunnustettu, että heidän kansanedustajiensa jakamat kuvat olivat isänmaalle haitallisia, kuten pääministerikin on todennut. SDP:n mielestä tämä toiminta on ollut selkeästi rasistista ja yksiselitteisesti tuomittavaa. Se on aiheuttanut ennennäkemättömän kansainvälisen kohun, haitannut Suomen maakuvaa ja johtanut siihen, että pääministeri on joutunut jopa pyytämään tapahtunutta anteeksi. Arvoisa pääministerin sijainen, valtiovarainministeri Purra, tätä lähetystä varmaan katsotaan paljon maamme rajojen ulkopuolella, joten voitteko te nyt tämän eduskunnan edessä Suomen tasavallan hallituksen edustajana yksiselitteisesti todeta, että nämä kuvat olivat rasistisia, ja pyytämään niitä anteeksi, kyllä vai ei?", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-12-18T16:01:26,2025-12-18T16:02:24,Hyväksytty,1.1 2025_132_359,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_360,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten tiedotustilaisuus tuolla ylhäällä taitaa olla juuri loppunut. Siinä nimenomaan meidän eduskuntaryhmä on päätynyt siihen, että vaikka näiden kuvien ja julkaisujen tarkoitus ei missään nimessä ollut rasistinen vaan tarkoitus oli tukea nimenomaan tämän höykytyksen kohteeksi joutunutta missiä — pidämme edelleen sitä kohua täysin kohtuuttomana — niin, kyllä, ne ovat aiheuttaneet merkittävää vahinkoa ja nimenomaan tämä kohu on ollut Suomelle haitaksi. Pääministeri hallituksen puheenjohtajana ja hallituksen johtajana on eilen kommentoinut tätä. Vastaavasti perussuomalaiset ja kaikki osalliset ovat juuri äsken kommentoineet asiaa medialle ja pahoitelleet. [Vasemmalta: Ette pitäneet rasistisena! — Ette myönnä!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-12-18T16:02:24,2025-12-18T16:03:12,Hyväksytty,1.1 2025_132_361,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.— Edustaja Kokko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_362,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jani,Kokko,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kysyn nyt teiltä, valtiovarainministeri Purra, koska pääministeri ei ole paikalla ja te nyt täällä edustatte hallituksen johtoa: Me kaikki tässä salissa tiedämme, että Suomen talous on syvissä vaikeuksissa — siitä kertovat sekä OECD:n että VTV:n raportit ja myös tänään julkaistu VM:n paperi. Ne kaikki kertovat karua kieltä siitä, että hallitus on omilla toimillaan pahentanut taantumaa tällä hetkellä, ja nyt meillä on kaiken lisäksi vielä päällä tämä rasismikohu. Meille suomalaisille ei ole oikeastaan mitään sellaista elettä tai sanaa, joka loukkaisi yhtä paljon kuin nyt tehty ele on loukannut itäaasialaisia ihmisiä ja Itä-Aasian maita, joten ymmärrettävästi tämä on aiheuttanut siellä keskustelua siitä, minkälainen maa Suomi on ja miten tämä on vaikuttanut Suomen maakuvaan. Nämä ovat juuri niitä maita, joihin meidän ensisijaisesti pitäisi saada pidettyä hyvät suhteet erityisesti talouden ja viennin näkökulmasta, joten kysyn nyt teiltä, arvoisa valtiovarainministeri, pääministerin sijainen: miten arvioitte, mikä on hallituksen oma vastuu kasvun turmelemisessa, [Puhemies koputtaa] kun taloudellinen tilanteemme on jo muutenkin haasteellinen?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Jani Kokko,1529,2025-12-18T16:03:24,2025-12-18T16:04:47,Hyväksytty,1.1 2025_132_363,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_364,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten jo edellisessä puheenvuorossani totesin, siitä huolimatta, että perussuomalaisilla edustajilla ei ollut rasistista tarkoitusperää, ja olen siitä täysin varma, nämä kuvat totta kai erityisesti Aasiassa voidaan sellaisiksi tulkita. Silloin meidän avoimessa informaatioympäristössämme, kun oikea tieto ja väärä tieto leviävät salamannopeasti, tällainen kohu on syntynyt, ja me pahoittelemme sitä. Me emme todellakaan halua viestittää tällaisia asioita, emme sen paremmin perussuomalaisista kuin Suomen hallituksestakaan. Ja mitä pääministeri on eilen kommentoinut, koko hallitus seisoo sen takana.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-12-18T16:04:47,2025-12-18T16:05:37,Hyväksytty,1.1 2025_132_365,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_366,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Antti,Kaikkonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ikävä sanoa, mutta sanottava on: nyt ei mene kovin vahvasti, [Vasemmalta: Ei! — Ei todellakaan!] ei mene kovin vahvasti. Eilen ja tänään tulleet tuoreimmat talousraportit ovat synkkää luettavaa. Valtiontalouden tarkastusvirasto toteaa, että hallitus ei tule saavuttamaan keskeisiä tavoitteitaan: ei taloudessa, ei työllisyydessä, ei velkaantumisen hillitsemisessä. VTV:n mukaan Orpon hallitus on jopa tehnyt päätöksiä, jotka ovat olleet estämässä parempaa kehitystä. Ja sitten on tämä tuorein sotku. Kunpa olisikin kyse vain pikkujutusta, jonka voisi pian unohtaa, mutta alkaa näyttää muulta. Japania myöten on kerrottu, että Suomen hallituksen on syytä ottaa asia vakavasti. Japani odottaa siis toimenpiteitä Suomen hallitukselta. Tämä ei ole ensimmäinen rasismikohu tällä kaudella eikä edes toinen, mutta nyt taitaa olla ensimmäinen kerta, että Suomen maakuva ottaa tästä kolhuja. Kuinka paljon, sitä emme vielä tiedä. Kärsiikö Suomen talous, työllisyys, vienti, turismi, tätä emme vielä tiedä. Nyt pitää tehdä ripeästi kaikki tarvittava vahinkojen minimoimiseksi. [Puhemies koputtaa] Arvoisa puhemies! Kuka tämän sotkun oikein siivoaa, ja miten? [Perussuomalaisten ryhmästä: Tyhjä paperi!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2025-12-18T16:05:37,2025-12-18T16:06:55,Hyväksytty,1.1 2025_132_367,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_368,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pääministeri on eilen tätä kommentoinut, perussuomalaisten ryhmä tänään, ja kuten sanoin jo moneen kertaan, niin me ehdottomasti kannamme tästä vastuun. Se, että tämä yhdistetään sitten talouspoliittisiin haasteisiin ja siihen, että hallitus on paitsi neuvotteluissaan myös kolme kertaa sen jälkeen tehnyt lisää toimia, jotta me tähän velkamaailmaan saisimme jonkinlaista tolkkua, on sitten jo aivan toinen asia. Kyllä, suhdanne ei varmasti ole ollut kaikille toimille kaikkein otollisin, mutta valitettavasti tässä maassa hallituskaudet ovat nelivuotisia ja meidän velkamme on kasvanut jo niin suureksi, että asioita on korjattava. Tämä hallitus olisi varmasti urakassaan päässyt helpommalla, mikäli edellinen hallitus olisi silloin, kun talous lähti nousuun, [Välihuutoja vasemmalta] keynesiläisittäin tehnyt toimia. Näin ei kuitenkaan ollut eikä ole ollut edellisilläkään hallituskausilla, joten meidän urakkamme on suuri. Ja kuten näkyy, edes tämä urakka ei näytä riittävän. Tätä työtä täytyy jatkaa. Näitä toimia täytyy tehdä enemmän, ei vähemmän, edustaja Kaikkonen. [Puhemies koputtaa] Mitä tulee sitten tehtyihin virheisiin, [Puhemies koputtaa] niin ette tekään ehkä ole aivan synnitön ollut. [Oikealta: Juuri näin! — Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-12-18T16:06:58,2025-12-18T16:08:16,Hyväksytty,1.1 2025_132_369,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_370,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin olemme poikkeuksellisen vakavassa paikassa, ja nyt ei ole kysymys siitä, että tämä rasistinen kielenkäyttö on aiheuttanut imagotappioita, aiheuttanut maakuvassa vaikeuksia, taloudellisia vaikeuksia. Kysymys on ihmisarvosta. Kysymys on siitä, miten me suhtaudumme muihin kansallisuuksiin, muihin uskontoihin, muihin etnisen taustan omaaviin ihmisiin. Onko meillä halventava kielenkäyttö arkipäiväistynyt nyt niin pitkälle, että me emme edes näe, että me vahingossa ilmaisemme asioita, niin kuin te sanoitte teidän kansanedustajanne tehneen? Minä kysyn teiltä aidosti: oliko tämä rasismia, joka meidän pitäisi ilman muuta kitkeä pois, kun pitäisi kunnioittaa ihmisyyttä? Katsokaa nettiä. Me näemme nettimaailmassa valtavan paljon saastaa meidän omilla sivuillamme. [Perussuomalaisten ryhmästä: Millä sivuilla? — Demareiden sivuilla!] Tämä on uskomaton tila, missä me Suomessa tällä hetkellä elämme ihmisarvon kunnioituksen osalta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2025-12-18T16:08:16,2025-12-18T16:09:19,Hyväksytty,1.1 2025_132_371,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_372,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä kohu käynnistyi, kun Miss Suomi tai hänen ystävänsä julkaisi Instagramiin tarinan, jossa hän kuulemma hieroi ohimoitaan [Vasemmalta: Miten te laitatte missin syyksi tämän?] ja johon ystävä laittoi etnisyyteen ja kiinalaisuuteen liittyvän tekstin. Miss Suomi on itse koko ajan kieltänyt, että hänellä ei ollut mitään rasistista tarkoitusperää. [Vasemmalta: Mutta entäs te?] Vastaavasti perussuomalaiset edustajat, jotka ovat tähän puuttuneet, halusivat puolustaa tätä Miss Suomea. Tämä on se tosiasia. Kuten sanoin, me ymmärrämme täysin: tämä oli lapsellista ja tökeröä tehdä tällaisia kuvia, lähettää niitä, ja niistä seurasi hyvin ikävä tilanne. Tämä on se tosiasia. Mutta minä en edelleenkään, edustaja Kiljunen, tule teille kertomaan, että esimerkiksi edustaja Garedew on toiminut rasistisesti. Edustaja Garedewin puoliso on tummaihoinen. [Välihuutoja vasemmalta] Hänen omat lapsensa ovat tummaihoisia. Hän ei varmasti, ei mitenkään suhtaudu ihmisten ihonväriin tai etnisiin ominaispiirteisiin rasistisesti. [Perussuomalaisten ryhmästä: Menikö perille?]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-12-18T16:09:22,2025-12-18T16:10:26,Hyväksytty,1.1 2025_132_373,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. [Hälinää — Puhemies koputtaa] — Edustaja Kvarnström, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_374,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Ärade talman! Finland har potential att klara sig bra, och vårt älskade land har många styrkor och förutsättningar, men just nu ser vi tyvärr både dystra ekonomiska nyheter och att rasism normaliseras. Den senaste skandalen sårar människor både här i Finland och världen över, samtidigt som den skadar Finlandsbilden och drabbar vår ekonomi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,sv,Johan Kvarnström,1398,2025-12-18T16:10:31,2025-12-18T16:10:57,Käsitelty,1.1 2025_132_375,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Tämä on äärimmäisen vakava tapaus. Tässä oli kyse rasismista, ja sitä ei tietenkään voi suvaita millään tasolla. Sitä ei voi suvaita eduskunnassa, ei työelämässä, ei koulussa, ja olen iloinen siitä, että kouluissa tehdään hyvää työtä tämän kitkemiseksi. Minusta tuntuu, että meidän koululaiset ovat hyvinkin ymmärtäväisiä ja fiksuja, arvostavat yhdenvertaisuutta, ja sitä kehitystä parantaaksemme olemme tuoneet koulumaailmaan yhdenvertaisuuden kehittämisohjelman.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-12-18T16:11:31,2025-12-18T16:12:21,Hyväksytty,1.1 2025_132_376,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Ei rasismi edusta Suomea eikä suomalaisuutta, ja siksi on käsittämätöntä, että Orpon hallitus on jatkuvasti keskellä rasismikohuja. Me vihreät varoitimme tästä kyllä jo silloin, kun kokoomus ja RKP päättivät perustaa hallituksen perussuomalaisten kanssa. Me olemme varoittaneet jokaisen uuden rasismikohun kohdalla, että tämä ei lopu niin kauan kuin tässä hallituksessa istuu rasistinen puolue. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Tämän joulun alla me olemme tilanteessa, jossa on jälleen rasistisesti pilkattu osaa tämänkin maan ihmisistä [Mauri Peltokangas: Käsittämätöntä! Aivan törkeää!] sekä aiheutettu tilanne, jossa tämä rakas kotimaa, yhteinen kotimaa, uhkaa menettää kasvonsa. [Jani Mäkelä: Hävetkää!] Varapääministeri Purra, te tiedätte, että tässä maassa on perinteisesti kannettu vastuuta, väistetty vastuusta silloin, kun se on isänmaan edun mukaista. Te tiedätte, että niin kauan kuin perussuomalaiset istuvat tässä hallituksessa, on tämän isänmaalle aiheutetun vahingon korjaaminen, mainehaitan korjaaminen, ihmisten luottamuksen palauttaminen, vaikeaa. Kysynkin teiltä, varapääministeri Purra: [Puhemies koputtaa] mitä te olette valmiita tekemään isänmaan edun puolesta tässä tilanteessa? [Välihuutoja — Puhemies koputtaa]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2025-12-18T16:12:45,2025-12-18T16:14:02,Hyväksytty,1.1 2025_132_377,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_378,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tiedän, että tämä hallitus ja perussuomalaiset puolueena — jota täällä kyselytunnilla ei sinällään pitäisi käsitellä, kun edustamme koko hallitusta — ajaa erilaista talouspolitiikkaa kuin te vihreissä, ajaa erityisesti erilaista maahanmuuttopolitiikkaa kuin te vihreät, on sitä mieltä, että suomalaisten veroeurot pitäisi käyttää suomalaisten hyväksi, ei koko maailman, ja niin edelleen. Meillä on poliittisessa linjassa huomattavia eroja. Perussuomalaisten linja näkyy myös tämän hallituksen sekä ohjelmassa että muissa toimenpiteissä. Sen sijaan voin sanoa teille, edustaja Virta: Perussuomalaiset on laillinen puolue. Me toimimme kaikkien lakien mukaisesti. Me emme ole rasistinen puolue. [Sofia Virta: Näyttäkää se teoillanne kuitenkin!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-12-18T16:14:05,2025-12-18T16:14:57,Hyväksytty,1.1 2025_132_379,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_380,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Suomi on tunnettu sivistysmaa, tunnettu sivistysmaa Kaukoidässä, ja nyt se pitkän ajan positiivinen mielikuva vedettiin häpeilemättä vessanpöntöstä alas. [Naurua perussuomalaisten ryhmästä] Jos hallituspuolueen kansanedustajat ymmärtävät edes vähän historiaa ja omaksuvat käytöstapoja, niin tällainen performanssi olisi jätetty tekemättä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Sanoo hän!] — Sieltä perussuomalaisten suunnalta äsken huudettiin välihuuto, että ”hävetkää”. Minua hävettää suomalaisena kansanedustajana, ja toivon, että hävetkää, jos osaatte. Puhemies! Toivottavasti hallitus ymmärtää, paljonko tämä naamanvääntely ja ilveily voi maksaa Suomelle. Vienti, matkailu ja kaupankäynti kokevat kolauksia. Kysyn: ymmärtääkö hallitus, millaista haittaa näillä ilkeillä ja rasistisilla kuvilla on Suomelle monella eri tasolla?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2025-12-18T16:15:03,2025-12-18T16:16:15,Hyväksytty,1.1 2025_132_381,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_382,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vaikka tilanne on vakava ja eduskuntaryhmästä on juuri viestitty, että tästä otetaan opikseen, ja pahoiteltu asiaa, niin en kuitenkaan näe tätä aivan näin dramaattisesti kuin edustaja Kettunen. Suomen suhteet Aasian maihin ovat erinomaiset. Meillä on paljon ystäviä Japanissa, teemme kauppaa ja niin edelleen. En näe tätä tilannetta näin dramaattisena kuin te.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-12-18T16:16:15,2025-12-18T16:16:46,Hyväksytty,1.1 2025_132_383,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_384,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lapsiperheköyhyys kasvaa. Yhä useampi lapsi elää perheessä, jossa harrastuksiin ja joululahjoihin ei ole varaa. Hallituksen koulutusleikkaukset ja sosiaaliturvaleikkaukset osuvat lasten arkeen. Hallitus antaa monille perheille surullisen joululahjan leikatessaan myös toimeentulotukea. Myös toinen jouluun liittyvä asia on menossa pilalle, nimittäin joulupukin ja muumien kotimaan, Suomen, maine. [Perussuomalaisten ryhmästä: Voi ei!] Finnairin mukaan perussuomalaisten kansanedustajien rasistiset silmänvenytyskuvat vahingoittavat Suomeen suuntautuvaa turismia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Joulu on peruttu!] Pääministeri pyysi anteeksi Japaniksi, Kiinaksi ja Koreaksi, mutta kuka pyytää anteeksi Suomessa asuvilta aasialaistaustaisilta tai muilta rasismia kokeneilta? Rasismi on vakava ongelma. Se näkyy myös esimerkeissä, joita aikuiset antavat lapsille. Arvoisa opetusministeri, mitä sanotte lapsille, jotka koulussa kohtaavat rasismia hallituskumppaninne antaman esimerkin takia?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2025-12-18T16:16:49,2025-12-18T16:18:00,Hyväksytty,1.1 2025_132_385,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_386,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Ärade talman! Suomalaisillakin on tietenkin syytä pyytää anteeksi tätä kohua, ja pyydän omalta osaltani sitä anteeksi. [Vasemmalta: Oikein!] Kun puhumme kouluista, lapsista, niin kuten tuossa aikaisemmin edustaja Kvarnströmillekin sanoin, kouluissa nämä asiat varsin hyvin ymmärretään. Näistä puhutaan, näistä keskustellaan, puhutaan yhdenvertaisuudesta. Kun itse vierailen kouluissa, niin näen tämän arjessa. Tuntuu, että moni asia, joka ehkä meille aikuisille ei vielä ole täysin selvä, on onneksi lapsille ja nuorille Suomessa useimmiten täysin selvä. Kun katson parveketta tässä, niin siellä istuu moni nuori, ja ajattelen, että heillekin tämä on arkea. Koulussa tästä puhutaan, koulussa yhdenvertaisuutta opetetaan. Ja koska se on niin tärkeää, niin tämä hallitus on tätä vielä vahvistanut ja tuonut koulun arkeen yhdenvertaisuuden kehittämisohjelman, [Puhemies koputtaa] jossa monella tasolla tähän problematiikkaan tartutaan, koska tämä on tärkeä yhteinen asia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-12-18T16:18:00,2025-12-18T16:19:27,Hyväksytty,1.1 2025_132_387,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Karlsson, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_388,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Anette,Karlsson,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Olen kiitollinen siitä, että opetusministeri sanoo suoraselkäisesti, mistä on kyse, ja pyytää anteeksi, sillä tätä hallitustahan ei edes olisi, ellei RKP olisi siihen mennyt mukaan. Äitinä olen kuitenkin erittäin huolissani siitä, millaista yhteiskuntaa rakennamme, kun maamme kansanedustajat esiintyvät näin rasistisella tavalla. Varapääministeri Purra, oletteko todella sitä mieltä, että kohu tässä asiassa oli se ongelma, ei se rasistinen viesti, joka kuvilla välitettiin?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Anette Karlsson,911831,2025-12-18T16:19:27,2025-12-18T16:20:14,Hyväksytty,1.1 2025_132_389,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_390,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Näin en sanonut, vaan sanoin, että näiden perussuomalaisten kansanedustajien tarkoitusperä tai se, mitä he halusivat viestiä, ei ollut rasistinen. [Tuula Haatainen: Mitä se oli!] Ymmärrän sen, että kuvat on sellaisiksi tulkittu ja tämä kokonaisuus siihen päälle rakennettu. [Keskeltä: Kaikki vika on aina muissa!] Kaikkein hirveintä on se, jos yksityiset ihmiset, puhumattakaan esimerkiksi Suomessa asuvista lapsista, kokevat sen juuri niin. Sen vuoksi täällä on esitetty pahoitteluja, ja me toivoisimme, että tämä loppuu. [Vasemmalta: Niin, oletteko pyytäneet anteeksi? — Suna Kymäläinen: Toiset pyytää teidän puolesta!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-12-18T16:20:16,2025-12-18T16:20:51,Hyväksytty,1.1 2025_132_391,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Haavisto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_392,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Pekka,Haavisto,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen ulkopolitiikan kulmakivenä on arvopohjainen realismi, ja kun puhutaan arvopohjaisuudesta, ainakin omassa mielessäni se yhdistyy ihmisarvoon, tasavertaisuuteen, siihen, että ketään ei syrjitä rodun, ihonvärin, sukupuolen, uskonnon perusteella. Nyt ollaan tilanteessa, jossa on erittäin vaikea viestiä tätä suomalaista arvopohjaa. Se haittaa kauppaamme, se haittaa Suomi-kuvaa. Se oikeastaan vaikuttaa myöskin ulkopolitiikkamme uskottavuuteen. Te, ministeri Valtonen, olette ylin vartija hallituksessa ulkopolitiikan osalta ja ulkoministeriössä Suomi-kuvan osalta. Olisin halunnut kuulla teidän kantanne: miltä tämä kohu teistä näyttää, ja miten maailmalle saadaan se viesti, että Suomen kansan enemmistö ei hyväksy minkäänlaista rasismia?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2025-12-18T16:20:51,2025-12-18T16:21:41,Hyväksytty,1.1 2025_132_393,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Valtonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_394,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Elina,Valtonen,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Rasismi on tuomittavaa kaikissa olomuodoissaan, ja hallitus on sitoutunut vahvasti yhdenvertaisuuteen. Tämä tilanne on tietysti kaikin puolin harmillinen. Siltä osin kuin meillä kaikilla tietysti tässä Suomenmaassa on sananvapaus, niin siihen liittyy myös vastuu. Erityisen vahva se vastuu on tietysti kansanedustajalla, ja sen takia on erinomaista, että perussuomalaisten eduskuntaryhmä on asettanut seuraamukset kansanedustajille ja he ovat omalta osaltaan pyytäneet tilannetta anteeksi. Tämän lisäksi myös pääministeri on ollut asiassa aktiivinen. Hän on viestinyt myös suoraan maailmalla, että Suomen hallitus on sitoutunut täyteen yhdenvertaisuuteen, ja meidän arvoihimme kuuluu, niin kuin edustaja Haavisto sanoi, aivan elimellisesti myös ihmisten välinen tasa-arvo. Tässä tosiaan, kun joku saattoi nostaa sen, että pääministeri olisi pyytänyt vain tietyissä maissa anteeksi, hän on pyytänyt anteeksi aivan kaikilta, koska kyllähän tämä meitä koskettaa oikeastaan taustaan, ihonväriin tai mihinkään ruumiilliseen olomuotoon katsomatta, [Puhemies koputtaa] eli aivan kaikkia, ja meillä Suomessakin asuu monenlaisia ihmisiä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2025-12-18T16:21:41,2025-12-18T16:23:01,Hyväksytty,1.1 2025_132_395,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_396,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Antti,Kurvinen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun joulu lähestyy — lahjojen antamisen, ilon, rauhan perhejuhla — niin on varmaan syytä sanoa täältä salista, että ei ole hyväksyttävää koskaan toisten ulkonäön pilkkaaminen eikä ylipäänsä kaikenlainen kiusaaminen, kiusanteko, sen tukeminen. Meillä on somekiusaamista ihan riittävästi, kaikenlaista pelleilyä. Haluaisin, arvoisa varapääministeri, hyvä hallitus, huomauttaa kahdesta perustuslain pykälästä. Perustuslain 6 §:ssä todetaan, että jokainen ihminen on yhdenvertainen. Perustuslain 33 §:ssä todetaan meistä kansanedustajista, että kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä. Toivon, varapääministeri, että mietitte, käyttäytyykö teidän hallituksenne ja teidän oma puolueenne näiden mukaisesti. Herra puhemies, minusta kiinnostavampaa on kysyä kuitenkin ulkoministeriltä: Kun varapääministeri Purra sanoi, että hänestä tämä kohu ei ole vahingoittanut suhteitamme Aasian maihin, niin, ulkoministeri Valtonen, oletteko te samaa mieltä, että tämä naamanvääntely ja pelleily perussuomalaisten kansanedustajien osalta ei ole vahingoittanut meidän suhteitamme Aasian maihin? [Puhemies koputtaa] Mikä on, Valtonen, kantanne?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2025-12-18T16:23:01,2025-12-18T16:24:15,Hyväksytty,1.1 2025_132_397,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Valtonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_398,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Elina,Valtonen,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan, tilannehan on ollut erittäin hankala ja ikävä kaikin puolin meille kaikille, myös Suomessa, ja se on herättänyt valtavasti huomiota myös maailmalla. Sitä ei käy kiistäminen. Mutta me Suomena nautimme erittäin hyvää maakuvaa maailmalla, ja meillä on erittäin hyvät kansainväliset suhteet. Me ollaan tietenkin paitsi ulkoministeriönä myös ylimmän valtionjohdon toimesta käyneet vuoropuhelua viime päivien aikana näiden meidän ystävämaiden kanssa. Olemme tuoneet sitä viestiä, mikä meille hallituksena on itsestään selvä, eli että olemme sitoutuneet täyteen yhdenvertaisuuteen eikä rasismille ole minkäänlaista sijaa. Nyt on tärkeää toki, että siltä osin kuin kansalaiset tietysti keskustelua käyvät, tämä asia tulee mittasuhteisiinsa, ja mielestäni tämänkin päivän toimet perussuomalaisten ryhmän toimesta asettavat asiat mittasuhteisiinsa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2025-12-18T16:24:15,2025-12-18T16:25:23,Hyväksytty,1.1 2025_132_399,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kopra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_400,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Siitä ei tosiaan nyt päästä mihinkään, että tämän kuvakohun kuvat olivat rasistisia ja niistä aiheutui Suomen ulkomaanmaineelle hallaa. [Kimmo Kiljunen: Juuri näin, kyllä! Se oli oikeata puhetta!] Nyt on kuitenkin niin, että perussuomalaisten eduskuntaryhmä on tämän asian vastuullisesti käsitellyt, käynyt asian läpi, rankaissut näitä toimijoita, tekijöitä. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja on pyytänyt tästä asiasta anteeksi, ja asianosaiset itse ovat myöskin pyytäneet anteeksi tätä asiaa. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Paitsi Keskisarja!] Mitä tekee oppositio? Te heitätte kiviä edelleen. Ihmiset anovat anteeksiantoa, ja te jatkatte potkimista. Oletteko te miettineet sitä, miten te ylläpidätte sitä keskustelua, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] joka kaikuu tämän maan rajojen ulkopuolelle? Myös teillä on vastuunne siinä, miten tämä kansainvälinen kohu saadaan päättymään. Eikö ole nyt niin, että kun on rankaistu, on pyydetty anteeksi sekä ryhmänjohdon että edustajien taholta, niin asiaa voitaisiin pitää loppuun käsiteltynä, [Laura Huhtasaari: Ei koskaan riitä vasemmistolle!] ja murehditaan yhdessä sitä, miten saadaan Suomen maine ulkomailla parannettua? [Puhemies Jussi Halla-aho: Kiitoksia. — En ollut erottavinani tässä puheenvuorossa varsinaista kysymystä, joten siirrymme... [Kimmo Kiljunen: Oppositiolle oli kysymys, kuka vastaa? — Vasemmalta: Aina opposition vika!]] Niin, anteeksi, kysytään nyt vielä vaikka ulkoministeriltä: voisitteko arvioida, vaikuttaako eduskunnan yhtenäisyys tällaisissa asioissa siihen, millainen maine meillä ulkomailla on? [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2025-12-18T16:25:23,2025-12-18T16:26:55,Hyväksytty,1.1 2025_132_401,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Ministeri Valtonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_402,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Elina,Valtonen,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Elämme demokratiassa, ja meillä tietysti kuuluu tähän meidän poliittiseen järjestelmään ja yhteiskunnalliseen keskusteluun se, että voimme olla erimielisiä erityisesti poliittisista kiistakysymyksistä, kuten varapääministerikin tässä toi hyvin esille. Mutta se, mikä meitä suomalaisia yhdistää, on kuitenkin se meidän vahva arvopohjamme, ja se tosiaan koostuu paitsi demokratiasta, oikeusvaltiosta, yhdenvertaisuudesta noin laajasti ottaen ja tasa-arvosta myös ihmisoikeuksista. Ihmisoikeudet ovat jakamattomia. Se pätee meillä niin kotimaassa kuin kaikessa ulkopolitiikassa, jota edustamme, ja uskon, että yhdessä tuumin pystymme paitsi Suomen mainetta vahvasti ylläpitämään myös rakentamaan näitä vaikuttavia poliittisia ja ihmisten välisiä suhteita maailmalle [Pekka Aittakumpu: Miksei oppositio toimi näin?] mutta satsaamaan myös toki sitten vientiin ja kaikkeen vuorovaikutukseen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2025-12-18T16:27:03,2025-12-18T16:28:08,Hyväksytty,1.1 2025_132_403,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Marttila, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_404,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Helena,Marttila,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Kotikaupungissani Espoossa asuu yli 4 500 kiinalaista, satoja japanilaisia ja muita aasialaisia. He ovat naapureitamme, työkavereitamme ja lastemme parhaita ystäviä. Valtaosa suomalaisista on kuluneen viikon aikana hävennyt maamme ylintä poliittista johtoa. On paljonpuhuvaa, että perussuomalaiset kansanedustajat eivät mitä ilmeisimmin ymmärtäneet kuvien olevan loukkaavia ja rasistisia. Suomalaisilla on ennätyksellisen heikko luotto talouteen, mutta nyt myös murskaantunut luotto vuosikymmeniä tehtyyn työhön yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon eteen. Arvoisa ministeri Purra, miten voimme palauttaa suomalaisten luoton ja aasialaisten kumppaniemme luottamuksen siihen, että Suomessa ketään ei syrjitä? Tulisiko hallituspuolueiden kansanedustajille järjestää yhdenvertaisuuskoulutusta? [Pekka Aittakumpu: Mitä jos vaikka antaisitte anteeksi? — Perussuomalaisten ryhmästä: Mikään ei riitä!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Helena Marttila,1539,2025-12-18T16:28:08,2025-12-18T16:29:08,Hyväksytty,1.1 2025_132_405,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_406,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten ryhmä ja osalliset kansanedustajat ovat kertoneet olevansa pahoillaan, [Vasemmalta: Entä Keskisarja?] ja kuten totesin, tällaiset kuvat eivät ole sopivia. Ne ovat lapsellisia, ne ovat typeriä eivätkä kuulu kansanedustajan arvovaltaan. [Vasemmalta: Ne ovat rasistisia!] Vastaavasti tätä asiaa on pahoiteltu, ja edelleen voin seistä sen takana, että tarkoitusperät eivät olleet rasistisia. Itsekin olen jonkin verran Suomessa asuvien niin kiinalaisten kuin japanilaisten, eteläkorealaisten ja muiden kanssa viime päivinä keskustellut ja pyrkinyt tuomaan esille tämän kokonaisen kontekstin. Uskon kyllä, että me tästäkin hyvin selviämme. [Pekka Aittakumpu: Tuleeko anteeksiantamusta?]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-12-18T16:29:08,2025-12-18T16:30:01,Hyväksytty,1.1 2025_132_407,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_408,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy nyt ihan suoraan sanoa, että minusta on aivan järkyttävää ja pöyristyttävää, että me joudumme eduskunnassa käymään tällaista keskustelua. [Sanna Antikainen: Ei tarvitsisi käydä, jos antaisitte anteeksi!] Ja kun tätä keskustelua nyt käydään, niin puhutaan asioista sitten niiden oikeilla nimillä, sillä tässä niin sanotussa rasismikohussa [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] ei ole kyse mistään kohusta, [Perussuomalaisten ryhmästä: Vasemmistonuoristako?] vaan tässä on kyse siitä, että perussuomalaiset ovat jälleen kerran toimineet ja käyttäytyneet rasistisesti. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, eikä tämä ole viimeinen kerta, ja herää kyllä kysymys, kuinka monta kertaa voi käyttäytyä rasistisesti vahingossa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Tämä kaikki tapahtuu tietenkin RKP:n ja kokoomuksen hiljaisella hyväksynnällä ja tuella. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Tätä kokonaisuutta korostaa se, että myös perussuomalaisten varapuheenjohtaja, edustaja Keskisarja on käyttänyt julkisuudessa rasistisia solvauksia aasialaisista ihmisistä viimeksi tänään, ja vielä tänään Keskisarja on linjannut, että rasististen kuvien ja puheiden anteeksi pyytämisessä ”ei ole mitään järkeä”. Varapääministeri Purra, onko näin, että tässä ei ole mitään järkeä, että näiden kuvien anteeksipyytämisessä ei ole mitään järkeä? [Puhemies koputtaa] Ja kun täällä puhutaan seurauksista, niin missä ovat edustaja Keskisarjan anteeksipyynnöt ja seuraukset hänelle? [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-12-18T16:30:01,2025-12-18T16:31:22,Hyväksytty,1.1 2025_132_409,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_410,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Voin viitata aiemmin sanomaani ja siihen, mitä perussuomalainen eduskuntaryhmä ja osalliset ovat tänään keskustelleet ja julkisuuteen tuoneet. Samaan aikaan tässä yhteydessä minun on todettava vasemmistoliiton suuntaan, että teidän nuorisojärjestönne puheenjohtaja [Vasemmistoliiton ryhmästä: No niin!] on itse vasta esittänyt, että Lapista pitää tehdä juutalaistaustaisille turisteille turvaton tila. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Tämä on antisemitistinen kannanotto ja mielestäni rasistista. [Laura Huhtasaari: Natseja! — Välihuutoja — Puhemies koputtaa]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-12-18T16:31:22,2025-12-18T16:32:01,Hyväksytty,1.1 2025_132_411,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,Annan vielä vastauspuheenvuoron opetusministeri Adlercreutzille. Olkaa hyvä., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_412,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Anders,Adlercreutz,Opetusministeri,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Edustaja Koskela, tätä hallitus ei ole hyväksynyt. Hallitus ei ole hyväksynyt näitä toimia. RKP ei sitä ole tehnyt, kokoomus ei ole sitä tehnyt, KD ei ole sitä tehnyt eivätkä nyt perussuomalaisetkaan. [Antti Kurvinen: Te olette samassa hallituksessa! — Vasemmistoliiton ryhmästä: Jatkatte vaan! — Puhemies koputtaa] Tämä on minusta yksiselitteisesti näin. Myös perussuomalaisten eduskuntaryhmä on sitä käsitellyt nyt tänään, ja siitä on ollut seuraamuksia, [Vasemmalta: Ja tämä riittää!] ja toivon luonnollisesti, että tästä opimme, että kaikki tästä oppivat, että tällaisia ei tapahdu enää, koska sellaisia ei pidä tapahtua, ei eduskunnassa, ei missään Suomessa, ei missään. Väite siitä, että tämä olisi hyväksytty, edustaja Koskela, on väärä. [Minja Koskela: Ei ole!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2025-12-18T16:32:04,2025-12-18T16:32:57,Hyväksytty,1.1 2025_132_413,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Merinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_414,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Ville,Merinen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Purra on minun mielestäni vahva persoona. Kun te puhutte talousasioista, niin te olette aika vakuuttava monesti, mutta tässä asiassa te olette tosi heikko. Siis se näyttää jotenkin hassulta, kun te ette voi millään sanoa sitä, minkä kaikki muut sanovat ääneen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Te sanotte!] — Ei, kun vieressä sanovat ministerit ja siellä sanoo ryhmänjohto kokoomuksessa. — Jotenkin se on niin ilmeisen selvää kaikille meille, että se on teille tosi vaikea asia sanoa ääneen. Teillä on semmoinen esto päällä, että te ette voi sanoa, että nämä ilmeilyt olivat rasismia [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei ne olleet!] — no niin, sieltä se tuli — ja sitten taas vieressä toinen ministeri sanoi, että olivat. Kaikkea muuta kyllä on, median ajojahti ja virhe ja vahinko. Miksi te ette voi sanoa, että tämä on rasismia, jos ilveillään toisten ihmisten ulkomuodolla? [Sanna Antikainen: Eikö anteeksipyyntö riitä?]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Ville Merinen,1512,2025-12-18T16:32:57,2025-12-18T16:34:07,Hyväksytty,1.1 2025_132_415,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_416,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle tästä persoonani analyysistä. Mielestäni sekä tällä kyselytunnilla täältä aitiosta että perussuomalaisten toimilla ja erityisesti henkilöiden, joita tämä koskee, omilla ulostuloilla ja toimilla tämä asia on tehty varsin selväksi. [Ville Merinen: Sanokaa ääneen se! — Timo Harakka: Mikä asia?] — Se, että pystyn seisomaan sen takana, että minä tiedän, että näillä perussuomalaisilla edustajilla ei ollut rasistisia tarkoitusperiä. Edelleenkin seison siinä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Terapeutti tietää paremmin!] — Mutta kyllä, minä erittäin hyvin ymmärrän, että tällaiset silmien vääntelyt tulkitaan rasistisiksi ja niiden nähdään olevan rasistisia. Samaan aikaan, kyllä, minä tunnen omat edustajani ja tiedän, että he eivät tarkoituksella toimineet niin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-12-18T16:34:07,2025-12-18T16:35:00,Hyväksytty,1.1 2025_132_417,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_418,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Oras,Tynkkynen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitos, puhemies! Olen siinä mielessä vanhanaikainen, että ajattelen, että jos vilpittömästi pyytää anteeksi, niin anteeksi kuuluu myös antaa. Mutta olen myös siinä mielessä vanhanaikainen, että ajattelen, että teoista kuuluu olla seuraamuksia. [Oikealta: Saivartelua!] Kun perussuomalaisen puolueen edustaja puolusti suomalaisten sairaalapalveluja, hänet erotettiin ryhmästä. Kun perussuomalaisen puolueen edustajat käyttäytyvät rasistisesti, he saavat ”vakavan huomautuksen”. Ministeri Puisto, te olette asunut Kiinassa ja te olette työskennellyt siellä paikallisille yrityksille. Teillä on siis ehkä keskivertoa parempi tuntuma siihen, miten tämänkaltainen rasistinen naamanvääntely siellä vastaanotetaan. Voitteko, ministeri Puisto, arvioida, minkälaista vahinkoa tämä on saanut aikaan Suomen vientimarkkinoilla Kiinassa, Japanissa ja Etelä-Koreassa, joissa nyt asuu sellainen rapiat puolitoista miljardia ihmistä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Oras Tynkkynen,846,2025-12-18T16:35:00,2025-12-18T16:36:03,Hyväksytty,1.1 2025_132_419,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Puisto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_420,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä edustaja, omasta mielestäni tämä oli tietysti huono juttu ja se aiheuttaa kyllä kolauksen. Toivon, että se jää lyhytaikaiseksi ja väliaikaiseksi pitemmän ajan saatossa. Se pitää paikkansa, että nämä maat ovat tärkeitä meille, ne ovat kumppanimaita meille, ne ovat monessa mielessä aika samanlaisia. He myös pitävät meistä, esimerkiksi japanilaiset hyvin paljon meidän kulttuurista. Se on myös hyvin merkittävä markkina-alue, siis yli kolme miljardia keskiluokan kuluttajaa tulevaisuudessa, investoinnit ovat merkittäviä ja niin edespäin. Kyllä näkisin, että se kolauksen aiheuttaa, ja ymmärrän sen kansainvälisen kohun, mutta näkisin sillä lailla, että tästä myös päästään yli. [Vasemmalta: Asiallinen perussuomalainen vastaus!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-12-18T16:36:07,2025-12-18T16:36:56,Hyväksytty,1.1 2025_132_421,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_422,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten taktiikkahan on ollut se, että on tällaisia piilorasistisia kannanottoja, ja sitten kun niihin media tai muut puolueet tarttuvat, niin sanotaan, että ”no mitään ei saa sanoa tässä maassa enää”, [Sanna Antikainen: Niin ei ole nyt sanottu, älkää vääristelkö!] ja perussuomalaiset nostavat kannatustaan. Mielestäni on väärin, että tämäntyyppisestä toiminnasta yritetään syyllistää mediaa tai muita puolueita. Jos tämä vedettäisiin koulumaailmaan, niin jos siellä joku vähän vaan vetää turpaan toista tai härkkii muuten, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] niin ovatko syyllisiä ne, jotka nostavat sen framille, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] vai onko syyllinen se kiusaaja? Tässä tapauksessa haluaisin kysyä pääministerin sijaistajalta: onko siihen, että vientimme kärsii ja Jyväskylään tulevat japanilaismatkustajat varmaan miettivät, tulevatko he enää katsomaan Aaltoa tai muuta, syyllinen media tai muut kansanedustajat, [Puhemies koputtaa] vai onko syyllinen teidän oma puolueenne?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2025-12-18T16:36:56,2025-12-18T16:38:10,Hyväksytty,1.1 2025_132_423,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_424,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällaisiin typeryyksiin syyllistyneet henkilöt ovat itse syyllisiä siihen, mitä he ovat tehneet, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ja pyysivät anteeksi!] eikä syy ole kenenkään muun. Samaan aikaan, kyllä, oppositio hyvin tietää, että... Totta kai, te teette myös oppositiopolitiikkaa, ei siitä ole tässä kyse. [Perussuomalaisten ryhmästä: Huonosti tekevät!] Nämä on syytä erottaa toisistaan. Kyllä, syylliset ovat niitä, jotka ovat näitä tekoja tehneet, mutta vastaavasti oppositio tekee politiikkaa. Ymmärrän kyllä, että se on teidän tehtävänne kaikissa tilanteissa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-12-18T16:38:10,2025-12-18T16:38:49,Hyväksytty,1.1 2025_132_425,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_426,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Hallitus hyvä! Suomi sulkeutuu. Se näkyy sivistystasossa, ja se näkyy taloudessa. Näyttää siltä, että tarvitsette ulkoisen uhan hämärtämään hallituksenne vastuun väärästä talouspolitiikasta. Olette täällä toistuvasti pääministeri Orpon suulla syyttäneet Suomen talousongelmista Ukrainan sotaa. Tulee mieleen, että mitä syytätte sitten, kun Ukrainassa ei enää sodita? Leikkauksilla on viety toimeentulo ja aiheutettu epävarmuus tulevasta. Kysyntä heikkenee, ja työttömyys kasvaa. Jatkuva turvallisuusuhkien korostaminen saa rinnalleen muukalaiskammon ja rasismin. Tämä kaikki lietsoo lisää epävarmuutta ja pelkoa, mutta olisi toinenkin tie. Presidentti Niinistö totesi hiljattain, että on hassunkurista, ettei Eurooppa keskustele Venäjän kanssa, vaikka Yhdysvallat niin tekee. [Sari Sarkomaa: No niin! — Sanna Antikainen: Onko tämä vasemmistoliiton linja?] Vielä hullumpaa on, että Suomi ei keskustele, vaikka kärsii puhumattomuudesta EU-maista eniten. Istuva presidentti Stubb ei ole nähnyt keskustelulle tarvetta. Mitä hallitus ajattelee? Olisiko pian aika raottaa verhoja, laittaa valoja päälle? Olisiko pian aika keskustella? [Sanna Antikainen: Edustaja Koskela, kommentoikaahan tätä!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2025-12-18T16:38:49,2025-12-18T16:40:03,Hyväksytty,1.1 2025_132_427,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Ulkoministeri Valtonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_428,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Elina,Valtonen,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjä rikkoo hyökkäyssodallaan Ukrainassa kansainvälistä oikeutta, YK:n peruskirjaa ja Helsingin päätösasiakirjan jokaista kymmentä periaatetta. Me ollaan paitsi Suomena myös osana eurooppalaista perhettä noudatettu kohta neljän vuoden ajan erittäin yhtenäistä strategiaa, jossa pyritään auttamaan sodan uhria puolustusmateriaaleilla ja kaikin muin keinoin. Tämän lisäksi olemme pyrkineet saamaan hyökkääjän lopettamaan sotansa asettamalla pakotteita ja muita toimia, joilla Venäjän sotakoneistoa saataisiin hillittyä, ja tässä rinnalla olemme satsanneet omaan pelotteeseen ja puolustukseen. Toistaiseksi ei ole ollut mitään viitteitä siitä, että hyökkääjä olisi ollut valmis edes tulitaukoon — joka nyt varsinkin näin joulun tullen olisi ehkä se kaikista paras vaihtoehto, joka näissä oloissa voidaan saavuttaa — eikä muutenkaan ole luopunut tavoitteistaan. Jossain kohtaa keskusteluyhteys varmasti avataan, mutta nyt ei ole sen hetki.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2025-12-18T16:40:05,2025-12-18T16:41:17,Hyväksytty,1.1 2025_132_429,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_430,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen taloustilanne on synkkä. Työttömyys on Euroopan korkeimpia, talouskasvu aneemista ja konkurssit 2000-luvun ennätyksessä, ja velkaantuminen jatkaa kasvuaan. Silti hallitus ei talouden asiantuntijoiden suosituksia kuuntele. Eilen julkaistu Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus finanssipolitiikan valvonnasta katsoo, että hallitus ei tule saavuttamaan lupaamiaan tavoitteita julkisen talouden alijäämästä eikä velkasuhteen kääntämisestä. VTV moittii hallitusta siitä, että heikossa taloudellisessa tilanteessa tehdyt leikkaukset sosiaaliturvaan ja työttömyysturvaan ovat pahentaneet tilannetta, [Perussuomalaisten ryhmästä: Mistä haluatte leikata lisää?] kun ihmiset ovat epävarmuuden vallitessa edelleen kiristäneet kukkaroita. Oletteko te nyt valmiita kuuntelemaan talouden asiantuntijoita suunnittelemienne tulevien lisätoimeentulotukileikkausten osalta?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2025-12-18T16:41:17,2025-12-18T16:42:22,Hyväksytty,1.1 2025_132_431,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_432,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin olisi yksinkertaisempaa ja kokonaisuuden kannalta helpompaa, mikäli niitä vaikeita toimia tehtäisiin silloin, kun suhdanne on niille myönteinen. Näin tässä maassa ei kuitenkaan ole tehty. Kun tämä hallitus aloitti, meidän velkasuhde oli jo huolestuttavan korkealla. Edellinen hallitus entisestään lisäsi menoja myös sellaisiin kohteisiin, jotka eivät lainkaan olleet välttämättömiä tai liittyneet koronaan tai energiakriisiin. Tämä hallitus sen sijaan on säästänyt menoja. Tilanne on vaikea erityisesti siksi, että meillä ei ole aitoa talouskasvua tässä maassa ollut, meidän vientimarkkinoilla on ongelmia, Ukrainassa soditaan ja niin edelleen. Tämä on suuri ongelma. Mutta talousviisaat — oli kyseessä sitten IMF, komissio, luottoluokittajat — mitä he haluavat? He haluavat tätä lisää, edustaja Eskelinen, eivät vähemmän. Te olette vastustaneet käytännössä kaikkia meidän tekemiämme toimia — säästöjä, veronkiristyksiä, yleisesti hallituksen linjaa — mutta nämä talouden asiantuntijat haluavat lisää, enemmän niitä toimia, joita tämä hallitus tekee, [Puhemies koputtaa] ja niitä tullaan jatkamaan tulevalla hallituskaudella. Kaikki puolueet yhtä lukuun ottamatta ovat sitoutuneet velkajarruun.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-12-18T16:42:22,2025-12-18T16:43:42,Hyväksytty,1.1 2025_132_433,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Bergqvist, varsågod.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_434,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,Arvoisa puhemies! Suomessa ei ole tilaa rasismille. [Eduskunnasta: Hallituksessa on!],Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Sandra Bergqvist,1406,2025-12-18T16:43:42,2025-12-18T16:43:53,Hyväksytty,1.1 2025_132_435,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Elina,Valtonen,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka onkin niin, että tämä kohu toden totta on noteerattu maailmalla ja se on asettanut Suomen heikohkoon valoon, niin mielestäni nämä kaikki toimet, joita tässä nyt ehkä erityisesti viimeisen kahden päivän aikana on otettu — toisaalta se, että pääministeri on pyytänyt anteeksi, ja nyt myös se, että perussuomalaisten eduskuntaryhmä on asettanut kansanedustajille seuraamukset ja nämä kaksi kansanedustajaa ovat pyytäneet anteeksi — kyllä sivistysvaltiossa ovat jo paljon, ja siitä pääsemme eteenpäin. Se, miten me maakuvaa rakennamme ulkomailla, on johdonmukaista. Siinä tietysti ulkoministeriöllä on ratkaiseva rooli näin julkisen vallan toimesta, mutta viime kädessä sen hyvän maakuvan tekevät suomalaiset itse. Meillä ei tässä asiassa itse asiassa ole perinteisesti ollut minkäänlaista hätää, ja nyt toivon, niin kuin tässä ministeri Puisto erittäin hyvin sanoi, että nyt katsotaan eteenpäin ja opittiin tästä. [Aino-Kaisa Pekonen: Mitä nyt opittiin? Tämä oli viides kerta!] Suomen maakuvaa rakennetaan tosiaan mielellään yhdessä yhä paremmaksi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2025-12-18T16:44:43,2025-12-18T16:45:54,Hyväksytty,1.1 2025_132_436,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Riipi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_437,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Mika,Riipi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä Lapissa matkailu kasvaa — tänä vuonna kuusi miljoonaa yöpymistä — ja voi sanoa, että aasialainen markkina on hyvin vahva kohderyhmä meillä. Ehkä voi leikillisesti sanoa, että Lappi taitaa olla nyt niitä ainoita maakuntia, joissa se talous edelleen kasvaa eikä hallitus ole omilla toimillaan toistaiseksi pystynyt estämään sitä kasvua. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Paitsi nyt!] Mutta kyllä tämä rasismi ja tämä kohu nyt ihan aidosti huolestuttavat lappilaisia matkailutoimijoita. Haluan kysyä elinkeinoministeri Puistolta matkailuministerinä: minkälaisiin toimenpiteisiin te olette nyt ryhtynyt, että tämä mainehaitta saataisiin korjattua? [Perussuomalaisten ryhmästä: Montako matkaa on peruttu?]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Mika Riipi,911827,2025-12-18T16:45:54,2025-12-18T16:46:44,Hyväksytty,1.1 2025_132_438,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Puisto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_439,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Lapille matkailu on tietysti tärkeätä. Tänä talvena odotetaan oikein hyvää tulosta siinä, ja aasialaiset matkailijat ovat tärkeässä osassa siinä. Oikeastaan viittaan aikaisempaan puheenvuorooni, jossa totesin, että tämä oli huono juttu ja ollaan kyllä saatu tästä selkeä kolaus, mutta uskon, että ajan myötä me tästä mennään ohi. Mutta kyllä tämä vaatii myös ihan tiettyjä viestinnällisiä toimenpiteitä, mitä nyt on tehty pääministeriltä, nyt eduskuntaryhmältä, ulkoministeriöltä, myös muilta ministereiltä, kuten itseltäni, ja jatkan yhteistyötä näiden maiden — Japanin, Etelä-Korean, Kiinan, Aasian maiden — kanssa. Yhteyteni sinne ovat olleet läheiset jo kauan ennen kuin olen ollut kansanedustajakaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-12-18T16:46:44,2025-12-18T16:47:38,Hyväksytty,1.1 2025_132_440,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_441,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä kokoomuksen vaalima yhteistyö perussuomalaisten kanssa käy kyllä Suomelle kalliiksi. [Jenna Simula: Saako anteeksi vai ei?] Suomalaisten tulevaisuudenusko on romahtanut, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] työttömyys on ennätyslukemissa, toimeentulovaikeudet kasvavat ja nyt kaiken kukkuraksi jälleen tällainen rasismikohu, josta maksamme kovaa hintaa. [Sanna Antikainen: Miten kovaa hintaa maksoimme Uniperista?] Tämä on koettu erittäin loukkaavaksi monissa Suomelle tärkeissä Aasian maissa. Sen inhimillinen hinta on valtavan suuri, ja oli vain oikein, että pääministeri pyysi anteeksi, ja oli kunnioitettavaa, että perussuomalaisten eduskuntaryhmästä pyydettiin anteeksi. Mutta yksi lausunto puuttuu, ja se on teiltä, valtiovarainministeri Purra, pääministerin sijainen. Me sosiaalidemokraatit odotamme teiltä nyt selkeää lausuntoa siitä, että tunnustatteko te pääministerin sijaisena, että nämä kuvat olivat syvästi loukkaavia, rasistisia kuvia, ja pyydättekö te anteeksi. Onko teillä, ministeri Purra, rotia tunnustaa, että nämä kuvat olivat rasistisia?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-12-18T16:47:38,2025-12-18T16:48:55,Hyväksytty,1.1 2025_132_442,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_443,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys rasismista ja Suomen maakuvasta (Jani Kokko sd)>>>Suullinen kysymys SKT 209/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen vastannut näihin kysymyksiin tällä kyselytunnilla jo useasti. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä, jolle tämä asia kuuluu, on reagoinut. Hallituksen osalta pääministeri on eilen lausunut pahoittelunsa. [Kimmo Kiljunen: Entäs te?] Valitettavasti tätä keskustelua kuunnellessa minusta tuntuu, että yksikään anteeksipyyntö ei ole riittävästi. Minusta tuntuu siltä, että teidän kysymyksenne olisivat tismalleen samanlaisia, vaikka yhtään anteeksipyyntöä ei olisi esitetty. Valitettavasti, edustaja Tuppurainen, minun täytyy tehdä tämä tulkinta. Minä olen kertonut, mitä mieltä minä olen näistä kuvista, minä olen kertonut, mitä mieltä minä olen siitä, että perussuomalaisten kansanedustajat ovat niin tehneet, ja minä olen kertonut, mitä mieltä minä olen siitä, kuinka paljon vahinkoa nämä ovat aiheuttaneet, ja erityisesti siitä, mikäli ihmiset kokevat nämä rasistisiksi ja itseensä kohdistuvaksi. [Pia Lohikoski: Ei teko, vaan se kokeminen!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-12-18T16:48:55,2025-12-18T16:49:53,Hyväksytty,1.1 2025_132_444,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys velkaantumisen taittumisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 210/2025 vp,"Seuraava kysymys. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_132_445,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys velkaantumisen taittumisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 210/2025 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Te sanoitte, valtiovarainministeri, että velkasuhde oli korkea jo, kun te lähditte hallitukseen. Vuonna 2023 velan suhde bruttokansantuotteeseen oli 75 prosenttia. Tänä vuonna se kasvaa 89 prosenttiin ja ensi vuonna 92 prosenttiin. Hallitusohjelmassa teidän tavoitteenne oli, että vuonna 2027 velkaantuminen taittuisi. Te olette kymmeniä kertoja tässä salissa sanonut, että jos ne leikkaukset, jotka te olette tehneet, eivät tuota tulosta, te teette uusia leikkauksia, jotta velkasuhde taittuu vuonna 2027. Tällä hetkellä teillä on matkaa noin 2,4 miljardia tähän velkasuhteen taittumiseen. Perutteko nyt sananne vai pidättekö kiinni sanoista, että te meinaatte saada velkasuhteen taittumaan vuonna 2027?", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.2.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2025-12-18T16:50:02,2025-12-18T16:51:15,Hyväksytty,1.1 2025_132_446,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys velkaantumisen taittumisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 210/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.2.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_447,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys velkaantumisen taittumisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys SKT 210/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin hallituksen taival on koko ajan muuttunut kivisemmäksi. Ne ennusteet, joita me hallitusneuvotteluihin saimme, todella viittasivat siihen, että kuuden miljardin toimet riittävät siihen, että velkasuhde saadaan vakautumaan. No, tämähän ei lainkaan pitänyt paikkaansa. Ennusteita on jatkuvasti jouduttu heikentämään, ja tällä hetkellä todellakin näyttää siltä, että noin viiden miljardin sopeutukset ja kymmenen miljardin kokonaisuus eivät tule lähellekään riittämään siihen velkasuhteen vakauttamiseen. Eli tilanteessa, jossa me pitäisimme sitä edelleen meidän tavoitteenamme, meiltä vaadittaisiin useiden miljardien — vielä useamman miljardin kuin edustaja toi esille — lisätoimia. Tämä hallitus on kuitenkin sopinut noin kymmenen miljardin kokonaisuudesta. Meillä on vieläkin siinä tekemistä, me olemme tekemässä uusia toimia. Mutta samaan aikaan tämä maailma meidän ympärillämme on mennyt koko ajan vaikeampaan suuntaan. Me emme pystyneet aavistamaan, että Saksan vientimarkkinat menevät tähän jamaan. Me emme tienneet, että sota tulee näin voimakkaasti jatkumaan ja se tulee vaikuttamaan Suomeen. [Puhemies koputtaa] Me emme tienneet, että Suomessa kotimainen kysyntä ei käynnisty, silloin kun arvioimme sen käynnistyvän. [Puhemies koputtaa] Tämä on todella vaikeuttanut tilannetta. [Puhemies koputtaa] Mutta ilman näitä hallituksen toimia meidän tilanne olisi vielä huomattavasti pahempi, [Puhemies: Kiitoksia!] velkasuhde vielä korkeampi, alijäämät huomattavasti suurempia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-12-18T16:51:15,2025-12-18T16:52:45,Hyväksytty,1.1 2025_132_448,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaistaustaisten työllisyyden edistämisestä (Rami Lehtinen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 211/2025 vp,"Seuraava kysymys. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_132_449,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Rami,Lehtinen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys ulkomaalaistaustaisten työllisyyden edistämisestä (Rami Lehtinen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 211/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen talouden tilanne on todella vakava. Samalla pienituloisten määrä on kasvanut, ja siihenkin syypääksi SDP on jälleen kerran löytänyt istuvan hallituksen. [Vasemmalta: Kukas siellä on leikannut?] Lahjakkaasti he kuitenkin tälläkin kertaa unohtavat sen, että pienituloisuuden kasvu johtuu lähinnä maahanmuutosta, koska vuosina 2020—2024 pienituloisten ulkomaalaisten määrä kasvoi lähes sadallatuhannella henkilöllä, kun samalla tarkastelujaksolla suomalaistaustaisten pienituloisten määrä on pysynyt melko vakaana. Pienituloisista jo joka neljäs on ulkomaalaistaustainen ja työttömistä joka viides. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Tämä on perussuomalaisten mielestä Suomen talouden kannalta täysin kestämätöntä. Arvoisa työministeri Marttinen, kaiketi on niin, että jo maassa oleville ulkomaalaisille pitäisi ensin saada töitä ennen kuin tätä reserviä voidaan kasvattaa. Kysynkin: millä toimilla hallitus on pyrkinyt edistämään myös ulkomaalaistaustaisten työllisyyttä? [Välihuutoja]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.3.aspx,fi,Rami Lehtinen,1508,2025-12-18T16:52:49,2025-12-18T16:53:55,Hyväksytty,1.1 2025_132_450,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaistaustaisten työllisyyden edistämisestä (Rami Lehtinen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 211/2025 vp,"Kiitoksia. [Hälinää] — Arvoisat edustajat, pyytäisin teitä kunnioittamaan toisten kansanedustajien puheenvuoroja. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_451,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Matias,Marttinen,Työministeri,,Suullinen kysymys ulkomaalaistaustaisten työllisyyden edistämisestä (Rami Lehtinen ps)>>>Suullinen kysymys SKT 211/2025 vp,"Kiitoksia, herra puhemies! Kiitoksia edustajalle kysymyksestä. — On selvä asia, että hyvin vaikeassa talous‑ ja työllisyystilanteessa myös kansainvälisten työntekijöiden, vieraskielisten työntekijöiden työttömyys on noussut. Samaan aikaan tiedämme myös sen, että jos taas Suomessa meidän työvoima ei tulevaisuudessa kasva, niin sellaisen yhteiskunnan näkymä talouskasvussa on äärimmäisen heikko. Me tarvitsemme totta kai myös kansainvälisiä osaajia, mutta me tarvitaan myös hyvin tehokasta työperäistä maahanmuuttoa. Me tarvitsemme siis enemmän toimia siinä, että nämä työttömäksi jääneet henkilöt saavat opastusta ja neuvontaa siihen, miten taas vastaavasti heitä voidaan muun muassa vaikka uudelleenkouluttaa. Meillä on monia aloja, joissa käytännössä on niin, että suomalaisia, kotimaisia työntekijöitä on äärimmäisen vaikeaa tai jopa mahdotonta näihin tehtäviin löytää. Kaikkia toimia siis tarvitaan, mutta selvää on se, että enemmän meidän täytyy pystyä myös tekemään. Totta kai lähdemme myös siitä, että jos ulkomailta on Suomeen tullut tekemään työtä, niin totta kai myös oleskeluluvan ehtona on se, [Puhemies koputtaa] että ollaan töissä. Totta kai tästä periaatteesta pidämme myös kiinni. ",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2025-12-18T16:53:55,2025-12-18T16:55:25,Hyväksytty,1.1 2025_132_452,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys asuntolainoista ja rakennushankkeiden rahoittamisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 212/2025 vp,"Seuraava kysymys. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_132_453,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys asuntolainoista ja rakennushankkeiden rahoittamisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 212/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen talouskasvun heikkouteen ei ole yhtä syytä, vaan kyse on useiden samanaikaisten tekijöiden kokonaisuudesta. Asuntomarkkinat ja erityisesti asuntorahoitus ovat olleet jo pitkään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa. Monille suomalaisille ja erityisesti nuorille ja ensiasunnon ostajille suurin este ei ole se, etteivät he haluaisi ostaa asuntoa, vaan asuntolainan saanti. Hallitus on budjettiriihessään linjannut, että tavoitteena on saada rahoitus jälleen liikkeelle vastuullisesti ja samalla tukea rakentamisen käynnistämistä ja työllisyyttä. Arvoisa elinkeinoministeri, voisitteko te täsmentää, millaisilla konkreettisilla toimilla hallitus aikoo helpottaa asuntolainojen ja asuntorahoituksen saantia erityisesti ensiasunnon ostajille ja sellaisille rakennushankkeille, jotka ovat taloudellisesti kannattavia mutta kaatuvat tällä hetkellä rahoitusriskien vuoksi?", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2025-12-18T16:55:30,2025-12-18T16:56:41,Hyväksytty,1.1 2025_132_454,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys asuntolainoista ja rakennushankkeiden rahoittamisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 212/2025 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Puisto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_455,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Sakari,Puisto,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys asuntolainoista ja rakennushankkeiden rahoittamisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys SKT 212/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Selvästi konkreettisin toimi liittyy asp-tiliin eli asuntosäästöpalkkiotilin rajojen korottamiseen ja helpottamiseen, millä on suoria vaikutuksia nimenomaan ensiasunnon ostajiin. Laajemmin kysymys liittyy korkotukivaltuuksiin ja erilaisiin takausinstrumentteihin, joita nyt ensi vuodelle on lisätty, siirretty, mutta sitten tämä kysymys liittyy laajemminkin rahoitusmarkkinoiden toimivuuteen, missä on ollut nihkeyttä, ja tämä on laaja kysymys. Siihen liittyy erilainen sääntely, sen tulkinta. Asuntomarkkinoilla nimenomaan pitää katsoa pohjoismaista viitekehystä, että meillä ei ole siinä mitään sääntelyä, mutta sekä kansallisesti että EU-tasolla pitää pankkisääntelyä, finanssimarkkinoiden sääntelyä keventää, poistaa siitä ainakin liikaosia. Tästähän EKP viime viikolla teki yhden raportin, jota me tutkimme. Julkiset toimet muuten, esimerkiksi Finnveran puolella, eivät kuitenkaan ratkaise tätä asiaa. Vetoan myös pankkeihin siinä, että on tietty liiallinen riskinhallinta tai vetoaminen siihen, että pyritään keventämään sellaisia sektoreita, missä ikään kuin hallinto nähdään liian raskaaksi [Puhemies koputtaa] tai haetaan liian suuria... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.4.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2025-12-18T16:56:44,2025-12-18T16:57:53,Hyväksytty,1.1 2025_132_456,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys kilteistä lapsista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 213/2025 vp,"Tämän vuoden viimeisen kyselytunnin viimeinen kysymys. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_132_457,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tytti,Tuppurainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys kilteistä lapsista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 213/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Joulupuu on jo rakennettu myös Valtiosaliin, ja joulu on jo ovella. Pian on maassa joulurauha, ja ihmisten kesken vallitsee hyvä tahto. Me opposition tontut olemme kuulleet, että sieltä Korvatunturilta tänäkin vuonna pukki tulee ja esittää sen ankaran ja vaativan kysymyksen, että onko täällä kilttejä lapsia. Me haluaisimme oppositiossa kerrankin olla hallituksen kanssa samaa mieltä ja vastata tähän pukin kysymykseen oikein, ja sen vuoksi me kysymme hallitukselta: onko täällä kilttejä lapsia? Tällä kysymyksellä ja tällä puheenvuorolla me kaikki opposition tontut haluamme myös vilpittömästi ja sydämestämme toivottaa kaikille hallituksen tontuille, kaikille ministereille ja myös arvoisalle puhemiehelle hyvää ja rauhallista joulua.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.5.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2025-12-18T16:58:04,2025-12-18T16:59:14,Hyväksytty,1.1 2025_132_458,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys kilteistä lapsista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 213/2025 vp,"Kiitoksia, kiitos samoin. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_459,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Riikka,Purra,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys kilteistä lapsista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 213/2025 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jouluun liittyy tietenkin kaikilla erilaisia tavoitteita ja erilaisia viettämisen tapoja, mutta riippumatta niistä me yleensä voimme olla kaikki samaa mieltä siitä, että joulu on erityisesti lasten juhla. Mikään ei ole hienompaa kuin rakentaa ja tarjota joulua lapsille ja nähdä niitä ilahtuneita silmiä, jotka joulukuusen ympärillä tai jossakin muualla jouluun liittyvässä tapahtumassa tai lahjoja saadessa näkyvät. Kyllä, Suomessa on paljon kilttejä lapsia, ja me toivotamme heille kaikille hyvää ja rauhallista joulua. Haluan myös itseni ja hallituksen puolesta toivottaa koko eduskuntasalille ja koko Eduskuntatalolle oikein rauhallista joulua. Kansanedustajille, joiden stressimaksimit alkavat olla huipussaan, toivotan rentouttavaa pientä taukoa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2025-12-18T16:59:17,2025-12-18T17:00:15,Hyväksytty,1.1 2025_132_460,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Suullinen kysymys kilteistä lapsista (Tytti Tuppurainen sd)>>>Suullinen kysymys SKT 213/2025 vp,Kiitoksia. — Tämä kysymys on tämän vuoden osalta loppuun käsitelty., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+4.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_461,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelua. Edustaja Hänninen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko 2025_132_462,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Juha,Hänninen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen on oltava maa, jossa yrittäminen on kannattavaa, houkuttelevaa ja siten työn tarjoaminen muille myös mahdollista. Tällä esityksellä kevennämme henkilöperusteisen irtisanomisen sääntelyä, jotta työnantajilla olisi rohkeus palkata uusia työntekijöitä myös epävarmassa taloustilanteessa. Meidän tahtotilamme on tukea näitä rohkeita yrittäjiä, jotka omalla työllään mahdollistavat turvallisen arjen myös muille työllistymisen kautta. Työllistämisen kynnys on Suomessa ollut liian korkealla. Silloin ei uusia työpaikkoja synny, mikäli henkilöiden palkkaaminen yritykseen on liian suuri riski yrittäjälle. Arvoisa puhemies! Tämä uudistus, jossa irtisanomisen perusteeksi riittäisi jatkossa asiallinen syy, ei tarkoita työntekijän turvan heikentämistä kohtuuttomalla tavalla, vaan kyse on todellisuudessa yhteisten pelisääntöjen selkeyttämisestä. Jatkossakaan irtisanomiseen eivät saa vaikuttaa syrjivät syyt. Esityksessä kuvattu asiallinen syy irtisanomiselle voi olla selkeä työntekijän velvoitteiden rikkominen, kuten töiden laiminlyönti, epäasiallinen käytös tai se, ettei työntekijä enää selviydy työtehtävistään. [Timo Suhonen: Kuinka näin?] Hyvät ystävät, ero nykyiseen on siis se, että jatkossa ei tarvitse enää arvioida sitä, kuinka painavalla tavalla työntekijän toiminta on ristiriidassa. [Niina Malm: Aivan!] Kuitenkin irtisanomisen edellytyksiä arvioitaisiin edelleen kokonaisuuden näkökulmasta ottamalla huomioon menettelyn vakavuus, työnantajan ja työntekijän olosuhteet sekä se, onko työntekijälle annettu mahdollisuus korjata toimintaansa. Näin asian kuuluu olla, ja tässä esityksessä lopulta niin työnantaja kuin työntekijäkin voittavat, kun pelisäännöt ovat selkeämmät. Arvoisa puhemies! Työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunta on antanut esityksestä mietintönsä. Vaikka valiokunnassa ei tehty esitykseen muutoksia, se antoi meille tärkeitä huomioita tulevaisuuteen. Meidän tulee seurata lainsäädäntömuutosten vaikutuksia kokonaisuutena ja erityisesti raskaus‑ ja perhevapaasyrjinnän kehitystä, työntekijöiden asemaa ja työllisyyttä pk-yrityksissä. Arvioidaan myös, toteutuuko muutoksen tavoite irtisanomisen kynnyksen madaltumisesta. Nämä ovat tärkeitä huomioita reilun työelämän näkökulmasta. Arvoisa puhemies! Työ on parasta turvaa niin yhteiskunnallemme kuin jokaiselle työikäiselle ja työkykyiselle. Työllisyys on Suomen talouden kivijalka, ja työ on se, mikä turvaa arkemme. On oikein, että teemme kaikkemme mahdollistaaksemme työn mahdollisimman monelle. Tämä on vastuullinen ja harkittu uudistus, joka tuo kaivattua joustavuutta työmarkkinoille ja helpottaa yritysten arkea. Se tukee kasvua, vahvistaa tuottavuutta ja luo tilaa uusille mahdollisuuksille. On varmaa, että yksikään yrittäjä ei sano hyvää työntekijäänsä irti huvikseen vaan pitää hänestä viimeiseen saakka kiinni. On suorastaan absurdia edes ajatella, että yrittäjä tuhoaa tahallaan omaa yrittämistään ja yritystään sanomalla työntekijän irti pärstän perusteella huvikseen. Kasvu syntyy vain työllä, ja sitä Suomi juuri nyt tarvitsee. Toivotan kaikille turvallista ja rauhallista joulua ja rakkauden täyttämää uutta vuotta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Juha Hänninen,1537,2025-12-18T19:30:17,2025-12-18T19:35:21,Hyväksytty,1.1 2025_132_463,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_464,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on erittäin tärkeä työelämälaki, joka on ollut meillä nytten koko syksyn tuolla valiokunnassa ja nyt täällä ensimmäisessä käsittelyssä aika pitkän keskustelun kohteena. Arvoisa rouva puhemies! Työlainsäädäntö on peruslinjaltaan sellainen, että se rakennetaan työntekijöiden suojaksi, työelämän heikomman osapuolen suojaksi, ja tässä nyt siihen kohtaan kajotaan. Tämä niin sanottu potkulaki on meidän mielestämme askel kohti tuntematonta, mikä heikentää työntekijöiden irtisanomissuojaa ja luo lisää epävarmuutta työelämään. Sillä ei ole laskennallisesti työllisyysvaikutuksia, eikä se vaikuta julkiseen talouteen. Esitys ei myöskään selkeytä tilannetta vaan lisää riitoja ja heikentää työmarkkinoiden epätasa-arvoa. Tulen myöhemmin esittämään tämän lakiesityksen hylkäämistä. Hallitus perustelee esitystä työllisyyden parantamisella, mutta näissä perusteluissa ei ole näyttöä, että näin tapahtuisi. Kyse tässä on puhtaasti työntekijöiden suojan heikentämisestä vailla todellisia vaikutusarvioita. Kukaan ei tänään pysty sanomaan, miten paljon irtisanomiskynnys todella laskee. Lainsäädännön pitäisi olla selkeää ja erityisesti tilanteissa, jotka ovat ihmiselle dramaattisia ja elämää mullistavia. Tämä esitys lisää epävarmuutta ja tulkinnanvaraisuuksia ja sisältää epäselvää sääntelyä, joka siirtää vastuun laintulkinnasta tuomioistuimille vuosiksi eteenpäin. Tulkintakäytäntö tulee tapaus kerrallaan sitten määrittelemään, miten kynnys laskee. Asiantuntijat varoittivat, että muutos aiheuttaa pitkää oikeudellista epävarmuutta ja lisää riitaisuuksia. Tämä laki ei selkeytä irtisanomistilanteessa. Todellisuudessa käy juuri päinvastoin, kun ei tiedetä, mihin tasoon tässä mennään. On sanottu, että turvaa lasketaan. Nykyinen oikeuskäytäntö joudutaan käytännössä kirjoittamaan uudelleen, kun ”asiallisen ja painavan syyn” vakaa tulkintalinja korvattaisiin epäselvällä sisällöllä, uudella ”asiallisella syyllä”. Muutos johtaa vuosien mittaiseen tulkintaepävarmuuteen. Muutos ei kohdistu vain pk-yrityksiin vaan kaikkiin yrityksiin ja kaikkiin työsuhteisiin työntekijöihin — kaikkiin työsuhteisiin työntekijöihin kaikenkokoisissa yrityksissä ja yhteisöissä. Tällä hetkellä koeajalla työsuhteita päätetään noin 14 600 vuodessa ja henkilökohtaiset irtisanomisperusteet on noin 12 400:ssa, eli puhutaan merkittävästä määrästä työsuhteitten päättämisiä. Hallitus väittää, että tämä kohdistuu erityisesti pienten yritysten irtisanomisten helpottamiseen, mutta kun tämä on kirjoitettu niin, että tämä koskee kaikkia, niin tässä minimitaso kyllä laskee ja irtisanomisriski kasvaa kaikilla aloilla ja kaikissa ammateissa. Kyse on koko työmarkkinaa koskevasta heikennyksestä, joka iskee voimakkaimmin jo valmiiksi epävarmoille työmarkkina-aloille, nuoriin, naisiin ja matalapalkkaisiin. Tässä tulee vielä se ero, että meillä on työehtosopimuksissa korkeampi irtisanomissuoja, tämä nykyinen ”painava ja asiallinen syy”, mutta tämä tulee niille aloille, joilla ei ole työehtosopimuksessa tällaista korkeampaa, joten se vielä tuo tätä eroa myöskin lisää. Irtisanomisperusteita ei tunneta, ja sen vuoksi me olemme esittäneet, kun varoituskäytäntö on siinä yleensä mukana, että varoituskäytäntö muutettaisiin niin, että jokaisessa tilanteessa, kun varoitus annetaan, se annettaisiin kirjallisesti. Se vähentäisi oikeuskäytäntöä. Se olisi halpa keino ja vahvistava keino kummallekin osapuolelle, kun siitä varoituksella dokumentoitaisiin, miten se tehdään ja mitä odotetaan työntekijän korjaavan. Tämä vähentäisi riitoja ja selkiyttäisi irtisanomistilanteita. Arvoisa rouva puhemies! Esitimme ykköskäsittelyssä muutoksia lakipykäliin. Ne eivät menneet läpi, joten esitän tässä yhteydessä lakiesitysten 1 ja 2 hylkäämistä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-18T19:35:24,2025-12-18T19:40:52,Hyväksytty,1.1 2025_132_465,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Furuholm poissa. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_466,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys irtisanomislain heikentämiseksi perustuu väitteeseen, että työntekijän irtisanominen olisi Suomessa liian vaikeaa. Tämä väite ei yksinkertaisesti kestä päivänvaloa. Tosiasiat kertovat aivan muuta. Työsuhteita päätetään Suomessa jo nyt työnantajan toimesta monin eri tavoin ja suurissa määrin. Pelkästään koeaikana päätettyjä työsuhteita on vuosittain noin 14 600. Henkilökohtaisiin perusteisiin irtisanomisiin päättyy noin 12 400 työsuhdetta vuosittain. Näiden lisäksi työsuhteita puretaan ja vielä laajasti käytetään taloudellisia ja tuotannollisia irtisanomisia, niin sanottuja tuta-syitä. Eli työntekijöiden työsuhteita pelkästään henkilökohtaisilla syillä päätetään noin 30 000 työntekijän osalta vuodessa. Se on iso määrä, puhumattakaan siitä, että tähän tulee vielä lisäksi se iso määrä niitä tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottuja työntekijöitä. Kun nämä kaikki lasketaan yhteen, on selvää, että työnantajilla on jo nyt käytössään koko keinovalikoima työsuhteitten päättämiseen. Irtisanominen ei ole poikkeus, se voi olla myös arkea. Arvoisa rouva puhemies! On suorastaan vastuutonta väittää, että irtisanomiskynnys olisi liian korkea, kun vuosittain kymmenettuhannet ihmiset menettävät työnsä työnantajan päätöksellä jo nykyisen lain puitteissa. Tämä ei ole jäykkä työmarkkina, tämä on työmarkkina, jossa epävarmuus on jo nyt monelle työntekijälle pysyvä olotila, valitettavasti. Nyt hallitus haluaa vielä madaltaa irtisanomiskynnystä poistamalla vaatimuksen asiallisesta ja painavasta syystä ja korvaamalla sen epämääräisellä asiallisella syyllä. Tämä ei ole tekninen muutos, tämä on tietoinen poliittinen päätös siirtää riskiä työntekijöille ja heikentää työsuhteen heikomman osapuolen suojaa. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Se tarkoittaa lisää mielivaltaa, lisää epävarmuutta ja lisää pelkoa työpaikoilla — pahimmillaan. Se tarkoittaa, että työntekijän asema horjuu entisestään ilman näyttöä siitä, että tällä saavutettaisiin yhtään ainoaa uutta työpaikkaa. Hallituksen omatkin arviot myöntävät, että työllisyysvaikutukset ovat vähäisiä tai epävarmoja. Tutkimus ei tue väitettä, että irtisanomisen helpottaminen loisi merkittävästi uusia työpaikkoja. Sen sijaan tiedämme varmuudella, että työn epävarmuus lisääntyy, työhyvinvointi heikkenee ja luottamus työelämään rapautuu. Tämä hallitus ei ole ratkaisemassa työllisyysongelmaa, se on siirtämässä vastuuta heikommille. Työelämää ei rakenneta pelolla vaan luottamuksella. Työllisyyttä ei paranneta heikentämällä työntekijöiden turvaa vaan vahvistamalla osaamista, investointeja ja ennustettavuutta. Arvoisa rouva puhemies! Kun irtisanominen on jo nyt helppoa ja laajasti käytössä, lisäheikennyksille ei ole mitään tarvetta. Tämä esitys ei ole työmarkkinauudistus, se on ideologinen hyökkäys työntekijöiden turvaa vastaan. Me emme voi hyväksyä tätä. Tämä laki on ehdottomasti hylättävä. Siksikin, arvoisa rouva puhemies, kannatan edustaja Lylyn tekemää hylkyesitystä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-18T19:41:01,2025-12-18T19:44:11,Hyväksytty,1.1 2025_132_467,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Partanen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_468,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Karoliina,Partanen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksilla on todella eroa siinä, minkälaisia työmarkkinatoimenpiteitä teemme ja millä tavalla pyrimme edistämään työllisyyttä Suomessa. Sen allekirjoitan kyllä, että tämä lakiesitys on sillä tavalla ideologinen, että me uskomme, että kestävät työpaikat syntyvät yrityksiin ja yritykset ovat niitä, joille meidän pitää mahdollistaa hyvät työllistämisedellytykset. Se ero tällä esityksellä on esimerkiksi Marinin hallituksen tekemään Työkanava Oy:n esitykseen, että edellinen hallitus uskoi julkiseen rahaan ja siihen, että lisäämällä julkisten varojen käyttöä työmarkkinoille ja luomalla sillä tavalla työpaikkoja saataisiin jotain hyvää aikaiseksi. Varmasti edellinen hallituskin perusteli tätä sillä, että työpaikkoja syntyisi ja suomalaiset saisivat töitä, mutta kuinkas sitten kävikään? Kävi niin, että tämän Työkanava Oy:n toimintakauden aikana se teki melkein kolmen miljoonan euron liiketappiot, aiheutti siis suomalaisille veronmaksajille kolmen miljoonan euron tappiot ja veromaksut. Kuinka monta työpaikkaa syntyi? Syntyikö 18 vai 17 työpaikkaa? Tämä on esimerkki siitä, minkälaisia työmarkkinatoimia sosiaalidemokraatit haluavat tässä yhteiskunnassa ja Suomessa synnyttää. Ja kenen varoilla he niitä haluavat tehdä? He haluavat tehdä niitä veronmaksajien rahoilla. Nyt kun me olemme tällä viikolla saaneet laajasti palautetta eri talouden arvioitsijoilta siitä, että Suomessa on hyvin suuri julkinen sektori — meillä on itse asiassa Euroopan suurin julkinen sektori suhteessa bruttokansantuotteeseen — niin täytyy sanoa, että Suomella ei ole varaa tämänkaltaisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, vaan meidän pitää tehdä toimia, jotka parantavat yrittäjien edellytyksiä palkata uusia työntekijöitä. Tämän lain esityksissä käytiin kyllä läpi sitä, että tällä uskotaan kuitenkin olevan parantavia mahdollisuuksia yrityksille siihen, että he uskaltavat rekrytoida uusia työntekijöitä, ja sitä kautta me saataisiin uusia työpaikkoja Suomeen. Nyt täytyy sanoa, että kun me katsomme näitä työllisyyslukuja, niin jos jotakin positiivista niistä yrittää hakea, niin se positiivinen on se, että työpaikat ovat syntyneet viime aikoina erityisesti yksityiselle sektorille ja yrityksiin. Kasvu lähtee yrityksistä, vientiyrityksistä, ja sinne me tarvitsemme niitä työpaikkoja. Emme halua kasvattaa veronmaksajien rahoilla tämmöisiä yrityksiä, kuten tämä erittäin epäonnistunut Työkanava Oy oli. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Karoliina Partanen,1520,2025-12-18T19:44:13,2025-12-18T19:47:06,Hyväksytty,1.1 2025_132_469,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Berg poissa. — Edustaja Koskela, Minja.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_470,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Minja,Koskela,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeistohallituksen potkulaki vie suomalaista työelämää täysin väärään suuntaan. Sen sijaan, että työelämää kehitettäisiin panostamalla työssäjaksamiseen, osaamisen päivittämiseen ja ihmisten tukemiseen eri elämäntilanteissa, on oikeistohallitus valinnut toisen tien. Se on yksipuolisuuden ja epävarmuuden tie, jonka kulkeminen johtaa mahdollisesti perusteettomiin potkuihin yhä useammalle. Tämä on karu viesti etenkin ikääntyville ja terveysongelmista kärsiville työntekijöille ja lisäksi nuorille työntekijöille. Miksi siis hallitus on valinnut tämän tien? Suomen nykyinen irtisanomissuoja ei ole kansainvälisessä vertailussa erityisen tiukka. Päinvastoin olemme olleet OECD-maiden joukossa tavallista keskitasoa. Potkulain perusteleminen väitteellä, jonka mukaan irtisanomissuoja olisi meillä jotenkin liian vahva, kertoo siitä, etteivät hallituksen työelämämuutokset perustu tutkittuun tietoon tai todellisiin ongelmiin, vaan puhtaasti ideologiseen haluun heikentää työntekijöiden asemaa. Arvoisa puhemies! Hallituspuolueet puuttuvat nyt irtisanomissuojassa näkemiinsä kuvitteellisiin ongelmiin, mutta tulevatkin luoneeksi joukon uusia ongelmia. Mielivaltaisten irtisanomisten riskin kasvaessa tulee potkulaki nostamaan myös kynnystä puuttua muihin epäkohtiin ja väärinkäytöksiin työpaikoilla. Hiljentäminen potkujen pelolla ei ole terve perusta suomalaiselle työelämälle eikä reilulle kilpailulle. Lisäksi hallitus vaarantaa potkulailla sekä työntekijöiden että työnantajien oikeusturvan, kuten perustuslakivaliokunta lausunnossaan totesi. Eli väite siitä, mikä täällä aikaisemmin tänään on tässä pöntössä esitetty, että tämä olisi sekä työntekijöiden että työnantajien etu, on itse asiassa perustuslakivaliokunnan täysin päinvastoin artikuloima. Tästä huolimatta, hallituspuolueet, te ette suostuneet selkeyttämään lakia perustusvaliokunnan lausunnon mukaisesti. Te runnotte toistuvasti läpi huonoa lainsäädäntöä piittaamatta käytännön seurauksista. Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, hyvä hallitus, että tavoitteenne heikentää työntekijöiden asemaa näyttää johtavan vain joukkoon uusia ongelmia, paljastaa se isoja ristiriitoja teidän omassa politiikassanne. Te vaaditte työurien pidentämistä talouskasvun nimissä mutta ajatte tällä potkulailla politiikkaa, jonka seurauksena yhä useampi ikääntynyt työntekijä pelkää potkuja jo ennen eläkeikäänsä. Aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lakkauttaminen ovat surullisia mutta valitettavan johdonmukaisia esimerkkejä tästä samasta ristiriitaisesta politiikasta. Työuria pitäisi pidentää antamalla ihmisille mahdollisuus työntekoon erilaisissa tilanteissa, mutta teidän politiikkanne on vienyt aivan vastakkaiseen suuntaan. Yksi konkreettinen esimerkki tästä on suojaosien poistaminen, mikä vaikeuttaa osatyökykyisten ihmisten osallistumista työmarkkinoille, vaikeuttaa myös kokoaikaisen työpaikan saamista ja edelleen siis aiheuttaa tilanteita, joissa ihminen siitä huolimatta, että hän haluaisi olla aktiivinen, ei voi tehdä edes pientä määrää työtä tuen päälle, koska se tarkoittaisi sitä, että tuki pienenee. Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitossa me ajattelemme, että työelämän on oltava oikeudenmukaista ja sitä on uudistettava kaikkia kuunnellen. Nyt te, hyvä hallitus, murennatte yksipuolisella politiikallanne kovaa vauhtia työelämän luottamusta ja työntekijöiden uskoa tulevaan.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Minja Koskela,1485,2025-12-18T19:47:15,2025-12-18T19:51:11,Hyväksytty,1.1 2025_132_471,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lindén., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_472,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ennen suunnittelemani puheenvuoron alkua kommentteja edustaja Partasen puheenvuoroon: Siinä oli mielenkiintoista pohdintaa siitä, että meidän julkinen sektori on liian suuri. Katsoin viimeisiä tilastoja: yksityisellä sektorilla työskentelee 73 prosenttia työvoimasta, julkisella sektorilla 27 prosenttia. Ihan tarkasti ottaen se ei mene suhteessa kolme neljäsosaa — yksi neljäsosa, mutta aika lähelle kuitenkin. Minusta tuntuu, että tämä on aika sopiva työnjako näiden eri sektoreiden välillä, kun ajatellaan, miten yhteiskunta ylipäätään on kehittynyt tässä viimeisten vuosikymmenien aikana: koulusektori, korkeakoulusektori, varhaiskasvatus, terveydenhuolto, puolustus, vanhustenhuolto, poliisitoiminta — nämä ovat perinteisesti kaikki julkista sektoria, ja aika lailla minusta yksituumaisesti ollaan haluttu näitä palveluja kehittää. Jos vertaan niihin maihin, joissa osa näistä on järjestetty yksityisesti, niin ei se ole halvemmaksi tullut siellä kansalaisille. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ihmisten vakuutukset ja omista rahoistaan maksamat koulutusmaksut ovat aivan jättiläissuuret. Siellä ei olla mitenkään nyt erityisesti, eikä kukaan katso esimerkiksi amerikkalaista terveydenhuoltojärjestelmää, että se olisi joku malli esimerkiksi meille tänne otettavaksi. No, en jatka sen pidemmälle tätä erittelyä, mutta en oikein hyväksy sitä lähtökohtaa, että julkinen sektori esimerkiksi tällä tavalla laskettuna on liian suuri. Se on tietysti yhteinen huoli, että kun meidän ikärakenne Suomessa on se, mikä on, elikkä syntyvät ikäluokat ovat kovin pienet — se tarkoittaa sitä, että jo nyt, saatikka sitten 20 vuoden päästä, työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat tavattoman pieniä — millä me ylipäätään tulemme pärjäämään millään sektorilla sen määrän kanssa, joka meillä on. Mutta itse tästä varsinaisesta aiheesta: Käytin tietysti siitä jo pari kolme päivää sitten perusteellisemman puheenvuoron, mutta haluan tässä nyt todeta, että olen itse toiminut... — Luulenpa muuten, että siirryn nyt sinne jo tässä vaiheessa, vaikka ei kolme minuuttia ole täynnä, koska tämä oli vasta alkamassa. [Naurua — Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] Kiitoksia, puhemies! Eli olen itse toiminut työnantajatehtävissä. Toki se on tapahtunut julkisella sektorilla ja suurissa organisaatioissa, niin että en ollenkaan väitäkään tuntevani näppituntumalta pienen yksityissektorin yrityksen problematiikkaa, mutta se oma kokemukseni työnantajatehtävistä sanoo kyllä sen, minkä täällä esimerkiksi edustaja Suhonenkin edellä totesi, että ei ole ollut käytännössä nykyisen lainsäädännön vallitessa minkäänlaisia ylivoimaisia ongelmia sen suhteen, etteikö työntekijöistä päästä eroon tarvittaessa, jos he ovat syyllistyneet senkaltaisiin rikkeisiin tai puutteisiin, joita silloin tällöin on. Voin sanoa, että vaikka tietysti ylimmässä johdossa toimineena ei käytännössä joutunut aina näiden kaikkien konkreettisten asioiden kanssa tekemisiin, niin kyllä se kirjo, jonka näin ja tiesin isoissa organisaatioissa olevan, oli jokseenkin aivan laidasta laitaan, jopa sitten aika vakaviin rikoksiin asti. Luulen, että tässä nyt selvästi liioitellaan tällä saavutettavan edun vaikutuksia. No, siinä edellisessä puheenvuorossani tässä muutama päivä sitten kävin aika tarkkaan suoraan sitä hallituksen esitystä läpi ja siteeraten sitä taloudellista arviointia, niin kuin yleensäkin, kun saan lakiesityksen, ihan ensimmäiseksi sieltä katson ne taloudelliset vaikutukset. Siinähän todettiin hyvin suoraan, että tällä ei ole työllisyyttä lisääviä vaikutuksia. Sen verran muistan ulkoa, kun sentään tässä suullisesti siteerasin sitä, että siinä todettiin, että tällaisissa meta-analyyseissa, joissa sitten on käyty läpi kaikki tutkimukset, joita aiheesta on tehty, taisi olla niin, että vähän yli 50 prosenttia tutkimuksista totesi, että työllisyys ei lisäänny lainkaan, 20 prosentissa oli havaittu lievää lisääntymistä ja sitten 20—30 prosentissa ei varsinaisesti kumpaankaan suuntaan. Eli enemmistö tutkimuksista kallistui sille kannalle, että ei ole työllisyysvaikutuksia. Katsoin sitten täällä pitkän istunnon aikana tarkasti myös asiantuntijalausuntoja — kun itse en ole niitä valiokunnassa ollen voinut käsitellä, kun en ole työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen — ja luin niitä tässä sitten. Siellä esimerkiksi emeritusprofessori Niklas Bruunin asiantuntijalausunto oli hyvin vakuuttava minusta osoittamaan sen, että tästä nyt ei ole käytännössä työmarkkinoille mitään hyötyjä, ja hänhän ehdotti kokonaan toisen nimisten käsitteiden käyttämistä tässä yhteydessä. Sitten tullaan siihen ydinkysymykseen, miksi tällainen lakiesitys nyt sitten ylipäätään on tehty. En voi tulla mihinkään muuhun johtopäätökseen kuin siihen, että vaikka monella tavalla pohdittuna työntekijän ja työnantajan intressit ovat yhteisiä — esimerkiksi sillä tavalla, että yritys menestyy ja se sitten voi työllistää ja toimitaan yhteistyössä — niin kuitenkin on myös jännitteitä olemassa niin tulonjaossa yrityksen ja työntekijöiden palkkojen välillä kuin monissa muissakin asioissa, joissa toinen on työn teettäjä ja toinen sitten käytännössä tekee sitä työtä, ja tässä on vain haluttu hyvin voimakkaasti mennä näitä konflikteja taikka jännitteitä ajatellen sinne työnantajan puolelle. Tämä on kyllä poikkeuksellista. Minusta tämä tulee nyt sitten johtamaan siihen, mikä on kaikkein huolestuttavinta, että ei se luottamus ainakaan siellä työmarkkinoilla parane. Ja kun tiedämme, että juuri luottamus niin työmarkkinoilla kuin koko tässä yhteiskunnassa on se, mikä tällä hetkellä kaikkein parhaiten edistäisi meidän taloudellista toimeliaisuutta, niin siinä mielessä tämä on onnettomien tähtien alla syntynyt laki ja sietääkin tulla hylätyksi.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-12-18T19:51:11,2025-12-18T19:57:37,Hyväksytty,1.1 2025_132_473,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Paula,Risikko,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Kiitoksia. — Edustaja Malm., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_474,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Partaselle ihan ensimmäiseksi tästä Työkanavasta, kun siitä niin mielellään puhutte: Työkanavahan nimenomaan oli tehty sitä varten, että saadaan vajaa- ja osatyökykyiset työllistymään. No, nyt ei keretty tekemään yhtään mitään, kun te sen jo puritte, ja tältä osin täytyy kyllä todeta, että tällä hetkellä hallituksen toimet eivät palvele näitä ihmisiä, jotka haluaisivat hiukan tehdä elämässään töitä ja pysyä siinä arjessa kiinni. Osatyökykyisen työelämä tällä hetkellä on varsin haastavaa. Jos esimerkiksi elämässä on pitkäaikaissairaus, krooninen sairaus, niin että on niitä hyviä vaiheita siinä työelämässä, ja sitten tulee se takapakki sairauden kanssa, niin voisi olla tarvetta sille, että saisi tehtyä osa-aikaista tai kevennettyä työtä. Mutta hallituksen kaikilla toimilla, muun muassa tälläkin, on vaikutus tasa-arvoon ja siihen, että ei ole mahdollista tehdä sellaisia töitä, joissa tämä osa-aikaisuus otettaisiin huomioon. Ja se on sangen surullista. Kun tässä salissa kuitenkin niin suureen ääneen aina puhutaan siitä, että jokaisella täytyy olla mahdollisuus osallistua työelämään ja työ on parasta sosiaaliturvaa, mutta sitten meillä tässä maassa onkin näitä kahden kerroksen työmarkkinoita. Osa on kelvollisia työelämään, mutta kun osa sitten vaikkapa sairauden tai vamman tai työn aiheuttaman kuormituksen takia tarvitsisi kevennyksiä, heille hallitus ei ole antamassa minkään maailman tukea. Tämä on tasa-arvon näkökulmasta surullista. No, me olemme tottuneet työ- ja tasa-arvovaliokunnassa siihen, että tämänkään osalta tasa-arvovaikutuksia tai yleensäkään kaikkien vaikutusten yhteensovittamista ei ole katsottu. Sinänsä se ehkä nyt kertoo itse asiassa tästä tämänhetkisestä ajankuvasta, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät ole niitä asioita, joita hallitus haluaa ainakaan työmarkkinoilla mutta ilmeisesti missään muussakaan politiikassaan edistää. Varsinkin kun tämä irtisanomisen helpottaminen itsessään jo koskee tietenkin kaikkia palkansaajia mutta erityisesti nuoria, naisia ja matalasti palkatuilla aloilla työskenteleviä ja kun lain pitäisi aina olla heikomman turvana, niin tästäkään näkökulmasta laki ei turvaa nyt yhtään heidän asemaansa enempää, vaan sitäkin murennetaan, eli jos sinä olet jo lähtökohtaisesti altavasteisessa asemassa työmarkkinoilla, niin tulet sitä olemaan tulevaisuudessa vielä enemmän. Eli siis tässä vain heikennetään ja murennetaan sitä turvaa, joka palkansaajalla kuuluisi olla lainsäädännön mukaan. Mutta emmepä me sosiaalidemokraatit ole siitä yllättyneitä, että tämä on kokoomuksen johtovuorolla tehty esitys, kun se nyt on käynyt vähintäänkin selväksi, että kokoomus ja koko maan hallitus haluaa helpottaa irtisanomista, kun SDP taas haluaa palkata ja helpottaa palkkaamista.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-12-18T19:57:38,2025-12-18T20:00:50,Hyväksytty,1.1 2025_132_475,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Edustaja Lohi., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_476,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olen omassa työhistoriassani toiminut yrittäjänä. Minulla oli semmoinen pieni, 15 työntekijän yritys, josta sitten 2007 luovuin ja siirryin suurempaan, noin 1 500 henkilön yrityksen lakiasiainjohtajaksi. Sillä kokemuksella ja tiedolla, mikä minulla on, käytän tämän puheenvuoron. Oma käsitykseni on, että kun kansainvälistä vertailua tehdään, niin Suomessa on verrattain helppoa ja edullista päättää työsuhde tuotannollisilla tai taloudellisilla syillä. Sitten kun puhutaan henkilökohtaisista perusteista, niin se on meillä vertailun mukaan jonkun verran hankalampaa kuin monissa muissa maissa. Tärkeintä on kuitenkin se, että tässäkin muutoksessa, jota esitetään, sen perusteen pitää olla aina asiallinen. Eli joka tapauksessa epäasiallisella perusteella ei saa päättää. Viimeksi tänään meillä on tullut tietoon, että Suomessa edelleen on hyvin paljon raskaussyrjintää, eli raskaana olevia naisia syrjitään työelämässä raskauden takia. Tämä kerta kaikkiaan pitää kitkeä. Meillä ei ole siihen varaa yhteiskunnassa, joka mieluummin tarvitsee lapsia kuin lähettää viestin, että he eivät ole tervetulleita. Mitä tulee tähän itse esitykseen, minusta molemmilla puolilla on hieman liioiteltu tämän merkitystä. Hallitus ja hallituspuolueiden edustajat ovat käyttäneet puheenvuoroja tässä matkan varrella ja minusta liioittelevat sitä, mitä tässä tulee tapahtumaan. Ja ehkä toisellakin puolella, rohkenen sanoa, on vähän liioiteltu. Nimittäin tässähän on se tilanne, että se, mikä on varmaa... Tai sanon ensinnä sen, mikä on epävarmaa: se, muuttuuko oikeastaan juuri mikään. Mutta se on varmaa, että tulee muutaman vuoden, ehkä jopa viiden vuoden, epävarmuuden aika, jolloin haetaan oikeuskäytännön kautta sitä tulkintalinjaa, mitä se tarkoittaa, kun tämä ”painava peruste” sieltä on poistunut. Sitten nähdään ajan kanssa, onko sillä suurta merkitystä. Tästä työoikeuden juristitkin ovat hieman erityyppisiä tulkintoja antaneet. Mutta joka tapauksessa tulee tämmöinen aika, jossa haetaan sitten sitä, mikä tämä tilanne tulee olemaan. Tämä ei tietenkään sinänsä ole hyvä ole. Olen itse joutunut omassa työhistoriassani päättämään työsuhteita tai olemaan juristina niissä prosesseissa mukana, joissa niitä päätetään henkilökohtaisilla perusteilla, ja kyllä täytyy sanoa, että kyllähän tämmöisellä pienyrittäjällä, jolla ei itsellään ole juridista osaamista, se on tarkka ja vaikea prosessi hallita. Siihen tarvitaan usein ulkopuolista juridista osaamista. Suuremmissa yrityksissähän tilanne on toinen, joissa on omia lakiasiainosastoja. — Puhemies, pyydän poikkeuksellisesti lupaa, kun minulla on jalka paketissa, voinko jatkaa tästä paikalta enkä siirry tässä tilanteessa tuohon puhujakorokkeelle. [Puhemies: Sopii!] — Kiitoksia. — On totta, että erityisesti pienet yrittäjät viestittävät siitä, että rekrytoinnissa on yksi kynnys: jos sattuu rekrytointi, joka ei ole onnistunut, niin koetaan, että on hankala sitten päättää sitä työsuhdetta. Onhan meillä koeaika, ja onhan meillä myös helpotettu määräaikaisuuksien tekemistä. Tilannehan ei ole tosiaan niin yksinkertainen. Sen takia sanoin, että tässä kysymyksessä kannattaa olla keskellä, niin kuin yleensäkin politiikassa. Molemmista laidoista ehkä nyt liioitellaan näitä vaikutuksia. Sanon suoraan, että keskustahan teki tässä oman mallin, joka oli nimenomaan sellainen, että otettaisiin tämä nyt ensinnä käyttöön pienillä yrityksillä ja katsottaisiin, miten tämä toimii, ja sitten mentäisiin suurempiin yrityksiin, joissa kyllä on kykyä hoitaa näitä asioita nykylainsäädännönkin valossa. Se ei saanut tukea riittävästi, ja nyt en kyllä pysty tukemaan sitäkään esitystä, joka täällä on tehty, että tämä esitys hylättäisiin. Haluan kuitenkin sen todeta, että tänä päivänä fiksut työnantajat eivät varmuudella hyvää työntekijää, jos vaan palveluille ja tavaroille on kysyntää, tule päästämään työpaikasta pois, heiltä päättämään työsuhdetta. Se on aivan varma. Ja jos ei taas sitten kauppa käy, niin silloinhan se päättämisperuste ei ole henkilökohtainen vaan se on taloudellinen syy. Tai jos on pakotettu tekemään tuotannollisia järjestelyjä, se on tuotannollinen syy. Mutta aivan varmasti hyvistä työntekijöistä on edelleen, vaikka meillä on paljon työttömyyttäkin, monella alalla niin kova pula, että heistä pidetään mielellään kiinni ja heistä ei haluta millään päästää irti ja heistä kilpaillaan. Sitten on se toinen tilanne, että jos on niin, että kerta kaikkiaan työstä ei suoriuduta, niin kyllä se sitten on kuitenkin molempien osapuolten etu: työnantajan etu siinä, että silloin se työsuhde ei jatku, ja työntekijänkin etu siinä, että löytyisi sellainen työtehtävä tai työpaikka — jos ei siinä yrityksessä ole — joka olisi sitten sopiva tämän työntekijän osaamiselle ja lahjoille. Omasta kokemuksestani uskallan sanoa, että valtaosassa tilanteista, aivan valtaosassa, yritykset ja yrittäjät kokevat, että henkilöstö on tärkein voimavara ja resurssi yrityksessä. Ollaan samalla puolella pöytää, ja toisella puolella on meidän haastava globaali markkina ja maailma, jossa kilpaillaan ja yritetään pärjätä, ja ollaan sillä tavalla samassa veneessä. Näin itse ainakin yrittäjänä silloin koin, eikä ollut minkäänlaisia ongelmia pienessäkään yrityksessä toimia. Me olimme samassa yhteisessä veneessä ja yhdessä teimme töitä ja asioista sovittiin ja neuvoteltiin hyvässä hengessä. Sitten on olemassa niitä, jotka toimivat epäasiallisesti, mutta sen varaan ei tietenkään lainsäädäntöä pidä rakentaa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2025-12-18T20:00:50,2025-12-18T20:07:38,Hyväksytty,1.1 2025_132_477,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Edustaja Räsänen, Joona.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_478,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Joona,Räsänen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitan sillä, että täällä arvioitiin aiemmissa puheenvuoroissa eri hallitusten onnistumista työllisyyden hoidossa. Jokainen hallitushan tässä maassa on yleensä tehnyt omalla vahtivuorollaan erilaisia toimenpiteitä, joilla on pyritty työllisyyttä vahvistamaan, ja valmisteluvaiheessa näille toimenpiteille on aina arvioitu jonkunnäköisiä vaikutuksia. Mutta kyllähän sitä, minkä perusteella sitä onnistumista arvioidaan, pitää arvioida sitten sen toteuman perusteella. Vaikka valmisteluvaiheessa paperilla jonkunnäköinen toimenpide tuottaisi valtavan suuren vaikutuksen, niin jos tosiasiallisesti se vaikutus ei tule realisoitumaan, niin silloin varmaan ei voida ajatella, että toimenpide on tuottanut sen, mitä on haluttu. Tässä tietenkin on vaikeus siinä, että eri toimenpiteet realisoituvat tietenkin pidemmällä aikavälillä, ja totta kai talouden suhdanteillakin on merkitystä. Senpä takia ymmärrän, että hallituksen jo tähän mennessä tänne tuotuja esityksiä erilaisiksi työllisyystoimiksi, jotka enemmistö tässä salissa on säätänyt, on haluttu kannattaa niiden kohtuullisen suurien työllisyysvaikutusten johdosta. Mutta niin kuin tiedämme nyt sitten toteumasta, tosiasiallisestihan työllisyys Suomessa ei ole parantunut vaan heikentynyt, ja meidän työllisyyskehitys on todella kautta linjan ollut Euroopan heikointa. Tämä näkyy nyt sitten siinä, että meillä myös työttömyys on noussut Euroopan toiseksi korkeimmaksi. No, mitä tulee sitten tähän kyseessä olevaan esitykseen, niin tämä esitys sen verran kyllä poikkeaa näistä muista tämän hallituksen esityksistä, että tälle ei edes valmisteluvaiheessa kyetty laskemaan minkäännäköistä työllisyysvaikutusta. Tämän perusteella voisi varmaan arvioida, että todennäköisempiä ovat sitten enemmänkin ne vaikutukset, jotka liittyvät tähän epävarmuuteen. Elikkä meillehän syntyy lainsäädäntöön epävarma tilanne useammaksi vuodeksi, mikä tarkoittaa sitten myös sitä, että kun tätä tulkintalinjaa lähdetään hakemaan, niin sehän vaatii, että joitakin irtisanomisia tapahtuu ja niitä riitautetaan. Eli toisin sanoen on tiedossa useamman vuoden jakso, jolloin myös tämän esityksen osalta tämä lainsäädäntö, jos enemmistö sen hyväksyy, tulee johtamaan epävarmuuteen. Senpä takia, arvoisa puhemies, totean, että tässä tilanteessa, jossa nimenomaan meidän suurin ongelmamme tässä talouden epävarmuudessa liittyy ihmisten luottamukseen, ei pitäisi lähteä omin toimin ihmisten luottamusta rapauttamaan. Siksi on helppo kannattaa tätä edustaja Lylyn esitystä, että hylätään tämä potkulaki.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Joona Räsänen,1311,2025-12-18T20:07:38,2025-12-18T20:10:52,Hyväksytty,1.1 2025_132_479,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_480,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin täytyy sanoa, että tämän koko lakiesityksen, niin kuin kaikkien muittenkin työelämälakiesitysten, yleinen linja on ollut täällä, kun näitä on käsitelty valiokunnassa, että palkansaajapuoli on vastustanut yksimielisesti ja työnantajat ovat yksimielisesti aina kannattaneet niitten eteenpäinviemistä. Eli tämä on koko tämän hallituksen työmarkkinalinjan ydin. Niitä on tehty käytännössä työnantajien toiveitten mukaisesti, ja silloin se painopiste väkisinkin siirtyy muualle. Tämä on kaikkien lakiesitysten linja. No, sitten voi kysyä, paljonko näitä nyt sitten on suhteessa normaaleihin työsuhteitten päättämisiin. Jos me arvioidaan, että työsuhteita syntyy ehkä noin 800 000 vuodessa ja niitä varmaan päättyykin suurin piirtein sama määrä, niin voi ajatella, että tämä 27 000, mitä koeaikana ja henkilökohtaisilla syillä päättyy, on silloin noin kolmen neljän prosentin luokkaa työsuhteitten päättymisistä, eivätkä ne kaikki mene riitana eteenpäin, mutta osa niistä menee. Varmaa on, että kun tämä oikeustila on epävarmempi kuin se on ollut aikaisemmin, niin muutaman vuoden varmaan juristeja tarvitaan enemmän kuin aikaisemmin niitten työsuhteitten päättämisessä, kun halutaan katsoa, mihin se linja tässä syntyy. Tämmöinen tosiasia varmasti tässä ympärillä tulee tapahtumaan. Sitten niin kuin noista luvuista näkee, valtaosa työnantajista toimii erittäin hyvin ja oikein, ja palkansaajapuoli ottaa ne tilanteet myös sen mukaisesti, kun ne on asiallisesti käsitelty, ja nuo luvut kertovat jo sen, että ongelmia ei ole. Nykyisinkin työntekijästä pääsee nykylainsäädännöllä eroon, jos tämä ei tee työtään tai muuten menettelee sopimattomasti tai väärin siinä työsuhteen aikana. Kyllä siellä perusasiat ovat kunnossa, mutta kyllä se peruslinja siellä taustalla on, että kun joudutaan käsittelemään näitä tosi dramaattisia tilanteita niitten ihmisten kannalta — niin työnantajapuolen, joka sen irtisanomisen joutuu tekemään, kuin sen työntekijän osalta, joka ottaa vastaan sen irtisanomisilmoituksen — niin kummallekin pitäisi olla hyvin selkeää, miten tämä prosessi hoidetaan ja millä perusteilla se irtisanominen perustellaan ja tuodaan esiin. Näiden kaikkien näkökulmien tässä pitäisi olla mukana, ja siinä mielessä tämän lainsäädännön pitäisi olla selkeätä. Sitten siihen lainsäädäntöön: Olemme monessa vaiheessa tätä käsittelyä esittäneet, että varoituskäytäntö olisi kirjallinen, ja se liittyy nimenomaan tähän käsittelyn selkeyttämiseen. Oikeuskäsittelyssä se syy useimmiten haastetaan, ja silloin jos on varoituskäytännöllä näytetty, että tätä asiaa asianomaisen henkilön pitäisi korjata ja onko hän korjannut sitten sitä ja niin poispäin, niin se näyttö on silloin paljon helpommin näytettävissä kummallakin puolella, silloin kun se on liittojen välisessä neuvottelussa tai sitten jos se menee käräjäoikeuksiin järjestäytymättömissä yrityksissä. Tämä olisi ollut aika halpa tapa hoitaa tätä kokonaisuutta, ja tässä mielessä tämä tilanne olisi pitänyt tehdä. Arvoisa rouva puhemies! Tässä on käyty paljon keskusteluja siitä, onko suomalainen irtisanomisjärjestelmä hyvin kireä, miten tämä suhteutuu OECD:n kanssa, ja meillä on vähän eri tulkinta tuosta hallituksen linjasta. Hallitus on ottanut yhden indikaattorin, ja sitten valiokunnan asiantuntijakuulemisessa kuitenkin on todettu, että OECD:n henkilöperusteista irtisanomissuojaa koskevan indikaattorin, joka on saatu keskiarvona henkilöperusteisten irtisanomisten eri osa-alueiden indikaattoreista, mukaan henkilöperusteinen työsuhdeturva ei ole Suomessa erityisen tiukka vaan se on tällä hetkellä OECD-maiden keskitasoa. Eli tämä on myöskin siellä asiantuntijakuulemisessa kuultu kahdelta eri taholta, joilta on erityisesti sitä kysytty. Tämä sinänsä on semmoinen kokonaisuus, joka kannattaa tässä myöskin muistaa. Tuotannollisista ja taloudellisista syistä työntekijöiden irtisanominen on Suomessa erittäin helppoa ja matalalla tasolla kansainvälisesti, niin että sillä puolella meillä ei ole kyllä tarvetta. Siinä neuvotteluajatkin ovat todella lyhkäisiä nyt, kun niitä on puolitettu. Kaiken kaikkiaan tämä tilanne on sellainen, että tämän osalta tilanne muuttuu oleellisesti ja kukaan ei osaa sanoa sitä tarkemmin. — Arvoisa rouva puhemies! Minulla on sen verran paljon asiaa, että taidan ottaa seuraavan puheenvuoron. Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-18T20:10:57,2025-12-18T20:16:22,Hyväksytty,1.1 2025_132_481,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_482,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tuossa aiemmassa puheenvuorossa vakuuttelin kuulijoita jälleen siitä, että eihän Suomessa mikään korkea irtisanomiskynnys ole, ja sitten toin vielä faktalukuja tietoon tueksi sille minun väitteelleni. Nyt ehkä tässä puheenvuorossa muutama sananen uudelleensijoittamisvelvollisuudesta sekä kirjalliseen varoitukseen liittyvistä asioista ja sitten tuosta tasa-arvovaikutuksesta. Hallitus esittää, että työnantajan velvollisuus selvittää, onko irtisanominen mahdollista välttää tarjoamalla työntekijälle muuta työtä, rajattaisiin koskemaan tilanteita, joissa työntekijän edellytykset tehdä työtä ovat muuttuneet työsuhteen aikana. Hallitus haluaa siis poistaa työnantajalta vastuun selvittää kaikista muista tilanteista johtuvan uudelleensijoittamisvelvoitteen. Tämä merkitsee suurta heikennystä työntekijän irtisanomissuojaan. Lisäksi esitetty muutos tuo epävarmuutta työntekijöiden tilanteisiin, joissa työn vaativuus kasvaa ja osaamisesta ei ole pidetty huolta työnantajankaan toimesta. Uudelleensijoittamisvelvoitteella on pystytty välttämään turhia irtisanomisia ja niistä johtuvia riitoja, ja se on ollut helppo tapa toteuttaa työntekijän työpanoksen jatkuminen työnantajan hyväksi. Uudelleensijoittamisvelvoite on ollut helppo tarkistaa yrityksissä, se, onko muuta työtä tarjolla, eikä se ole aiheuttanut hallinnollista taakkaa. Uudelleensijoittamisvelvoite tulisikin säilyttää nykyisen kaltaisena. Hallitus ei esitä muutoksia varoitusjärjestelmään. Johtuen terminologisesti epäselvistä uusista säännöksistä molempien osapuolien oikeusturvan kannalta olisi erittäin tärkeää, että varoitus annetaan kirjallisena. Kun varoitusta ei anneta työntekijälle kirjallisena, tämä käytäntö on omiaan luomaan epäselviä irtisanomistilanteita, niistä johtuvia oikeusriitoja ja turhia oikeuskäsittelyitä. Kaikki epäselvät toimintaprosessit ennen irtisanomista aiheuttavat suurta haittaa sekä työntekijälle että työnantajalle. Esitämmekin, että varoitus tulee antaa aina kirjallisessa muodossa. Varoituksen kirjallinen muoto olisi helppo ja halpa keino parantaa työntekijän ja työnantajan oikeusturvaa sekä vähentää mahdollisia irtisanomisriitoja ja näin ollen kuluja julkiselle vallalle. Irtisanomisprosessia ei osata työpaikoilla nykyisinkään, mikä johtaa irtisanomisista johtuviin riitoihin. Jos tämä edellä mainittu prosessi hoidettaisiin työnantajien puolelta oikein, lainsäädäntöä ei tarvitsisi muuttaa. Mikäli tämä olisi jo nykyisellään paremmin hoidossa, se olisi molemmille osapuolille asioita selkeyttävä ja helpottava tilanne. Tämän vuoksi varoitusjärjestelmän käyttäminen on erityisen tärkeää, jos työntekijällä on työnjohdon antamien työtehtävien hoitamisessa sellaisia puutteita, jotka edellyttävät varoituksen antamista. Varoituksen tehtävä on antaa työntekijälle aikaa ja mahdollisuus korjata toimintaansa. Sitten esityksen tasa-arvovaikutuksista muutama sananen: Monissa työehtosopimuksissa, esimerkiksi teollisuudessa ja kuljetusaloilla, on sovittu paremmasta irtisanomissuojasta nykyisten irtisanomissäännösten mukaisesti. Niillä sopimusaloilla, jotka eivät ole saaneet vastaavaa kirjausta työehtosopimuksiin, irtisanomissuoja on työsopimuslain varassa. Näitä sopimusaloja ovat varsinkin matalapalkkaiset ja naisvaltaiset alat. Toteutuessaan heikennetty irtisanomissuoja aiheuttaa epävarmuutta näille aloille. Useissa tutkimuksissa ympäri maailman on havaittu, että työsuhdeturvan heikentäminen johtaa epävarmuuden kasvuun heijastuen erityisesti nuorten ja naisten elämänpäätöksiin. Taloudellinen ja työmarkkinaepävarmuus on johtanut muun muassa päätöksiin lykätä perheen perustamista. Heikennetty irtisanomissuoja heikentää myös sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-18T20:16:31,2025-12-18T20:20:14,Hyväksytty,1.1 2025_132_483,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Edustaja Partanen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_484,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Karoliina,Partanen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin halunnut kiittää edustaja Räsästä. Hän ehti tässä lähteä, mutta olisin kiittänyt häntä siitä, että hän myöntää sen, että talouden suhdanteella on vaikutusta työllisyystilastoihin. Oman käsitykseni mukaan hän taitaa olla ainut sosiaalidemokraatti, joka uskaltaa sanoa tämän ääneen, että talouden suhdanteella on suuri merkitys siinä, syntyykö Suomeen työpaikkoja vai ei. Meitä haukutaan myös siitä, että meillä on Euroopan surkein työllisyys. Täytyy sanoa, että olisin toivonut, että viime kaudella meille olisi neuvoteltu hieman suurempi osuus Euroopan unionin elvytyspaketista. Me emme ole saaneet nauttia tästä elvytyspaketista ja sen tuomista euroista, kuten muut Euroopan menestyvät maat. Kun esimerkiksi Kreikka, Kroatia, Italia, Romania, Puola ja Portugali saivat EU:n elvytyspaketista tukea yli kahdeksan prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, niin Suomi sai 0,7 prosenttia. Ja näissä maissa, jotka ovat nyt saaneet miljardeja näitä elvytysrahoja, joita jaetaan tälläkin hetkellä ja käytetään erilaisiin hankkeisiin, talouskasvu on neljä prosenttia ja työllisyys on hyvää. Kyllä minun täytyy sanoa, että toivoisin, että useampi sosiaalidemokraatti voisi esimerkiksi tämän tunnistaa ja tunnustaa omissa puheissaan, että tällä on valtava vaikutus Suomen työllisyystilanteeseen. No, mitä tulee sitten tämän hallituksen esityksen sukupuolivaikutuksiin, niin toivoisin, että myös sosiaalidemokraatit lukisivat sen hallituksen esityksen kohdan 4.2.6.1, missä todetaan hyvin selkeästi se, että irtisanomiset kohdistuvat Suomessa suurimmissa määrin miehiin ja vähemmissä määrin sitten naisiin ja muihin sukupuoliin. En pysty siksi allekirjoittamaan näitä väitteitä, että tällä nyt sitten tahallisesti ja tarkoituksellisesti haluttaisiin nimenomaan naisten asemaa heikentää. Tämä on suorastaan aika pöyristyttävää puhetta. Tänään myös ministeri Sanni Grahn-Laasonen on antanut esityksen tasa-arvolain täsmentämisestä. Tällä esityksellä tuodaan nimenomaan ratkaisuja siihen, että raskaussyrjintää saadaan vähennettyä. Me teemme muun muassa määräaikaisuudesta ja vanhemmuus- ja perhehuoltovelvollisuuksista selkeitä syrjintäperusteita tasa-arvolakiin. Me asetamme työnantajalle selvitysvelvollisuuden, jos määräaikaista työsuhdetta ei jatketa raskauden tai perhevapaan ilmoittamisen jälkeen, ja pidennämme myös kanneaikoja näissä syrjintätapauksissa. En usko, että tulemme näistä hirveästi kiitosta saamaan, mutta kun näin joulu on lähellä, niin toivoisin, että voisitte edes todeta sen, että meidän hallitus haluaa nimenomaisesti parantaa naisten asemaa työelämässä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Karoliina Partanen,1520,2025-12-18T20:20:16,2025-12-18T20:23:23,Hyväksytty,1.1 2025_132_485,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Edustaja Lyly, vastauspuheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_486,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! On pakko tähän suhdanteeseen kommentoida. Me ei olla tässä missään vaiheessa kiistetty sitä, etteikö suhdanteilla ole vaikutusta työllisyyteen, [Timo Suhonen: Juuri näin!] mutta tämä suhdanne on otettu vain niin kuin annettuna. Voi kysyä, miksi kotimarkkinat ovat tällaisessa tilanteessa, jossa luottamusta ei ole. Kyllä siinä on hallituksella aika iso rooli siinä kohtaa. Myös esimerkkinä: rakentaminen on päästetty ihan lamaan, ja se on sitä suhdannejuttua. Oltaisiin voitu hyvin rakentaa tässä yhteydessä erityisryhmien asumista ikäihmisille, opiskelijoille ja muuta, tehdä vastasyklistä politiikkaa, mutta te olette poistaneet suhdannevälineitä, muun muassa asuntorahastot ja muut vastaavat välineet pois. Tämä on aika paljon sanottu, että suhdanteisiin ei voi itse vaikuttaa. Niihin voi itse vaikuttaa myöskin kotimaassa. Kaikki ei tule kansainväliseltä puolelta, niitä tulee myöskin täältä kotimaasta, ja kotimaisilla toimilla vaikutetaan kotimaiseen suhdanteeseen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-18T20:23:23,2025-12-18T20:24:33,Hyväksytty,1.1 2025_132_487,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Edustaja Partanen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_488,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Karoliina,Partanen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Tietenkin meidän tilannetta olisi huomattavasti helpottanut se, jos meille olisi pystytty neuvottelemaan suurempi osuus tästä Euroopan elvytyspaketista, mutta näin ei tapahtunut, ja tässä tilanteessa me olemme. Minusta tuntuu, että tässä sosiaalidemokraatit eivät edelleenkään ymmärrä sitä, missä tilanteessa Suomen talous on ja miten kauan Suomi on harjoittanut elvyttämispolitiikkaa. Mehän olemme harjoittaneet elvyttämispolitiikkaa 20 vuotta, ja Suomessa ei ole tuona aikana ollut talouskasvua. Ei meillä ole varaa enää jatkaa tällaista politiikkaa. Meille on annettu tietyt raamit myös Euroopan komission toimesta, ja joudumme tekemään näitä valitettavia ratkaisuja ja päätöksiä ja sopeuttamaan tässä vaikeassa suhdanteessa. Olisi ollut hienoa, jos viime hallituskaudella, kun suhdanne oli parempi, olisi ryhdytty jonkinlaisiin toimenpiteisiin myös julkisen sektorin osalta, mutta näin ei toimittu. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Karoliina Partanen,1520,2025-12-18T20:24:33,2025-12-18T20:25:37,Hyväksytty,1.1 2025_132_489,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Edustaja Asell, varsinainen puheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_490,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva niin sanottu potkulaki on yksi tämän vaalikauden kovimmista työelämäheikennyksistä. Orpon hallitus sanoo purkavansa työllistämisen esteitä ja helpottavansa erityisesti pk-yritysten arkea, mutta kyse ei ole pienestä säädöstä eikä mistään teknisestä viilauksesta. Kyse on siitä, miten helposti ihminen voidaan jatkossa irtisanoa ja kuinka epävarmaan asemaan työntekijät tässä maassa nyt sysätään. Hallitus poistaa laista sanan ”painava”: enää irtisanomiseen ei tarvittaisi asiallista ja painavaa syytä, vaan pelkkä asiallinen syy riittäisi. Samalla laista on siivottu pois myös muita rajaavia sanoja, kuten ”olennaisesti” ja ”vakava”. Käytännössä tämä tarkoittaa yhtä asiaa: irtisanomiskynnys laskee, mutta kukaan ei tiedä, kuinka alas. Eikä tätä sano vain oppositio. Työministeri Marttinen on itse todennut julkisuudessa, ettei kukaan pysty sanomaan, mille tasolle kynnys asettuu. Vasta vuosien päästä uusien oikeusjuttujen ja oikeuskäytännön kautta selviää, missä mennään. Siihen asti yli kaksi miljoonaa palkansaajaa elää epävarmuudessa. Sitten tämä esitys ei koske vain irtisanomista, tämä koskee ihmisten koko toimeentuloa. Kun irtisanomiskynnystä lasketaan näin epämääräisesti, kasvaa riski siitä, että työsuhteen päättymistä pidetään työttömyysturvaa hakiessa työntekijän omana syynä. Se tarkoittaa karensseja ja sitä, että päivärahaa ei makseta. Samaan aikaan työttömyysturvaa ei olla tässä yhteydessä parantamassa, päinvastoin: sitä on jo heikennetty, ja kun tähän päälle tulevat vielä toimeentulotukea koskevat leikkaukset, tilanne menee vielä pahemmaksi. Karenssi voi johtaa siihen, että myös viimesijaista toimeentulotukea alennetaan. Yksittäisen ihmisen kohdalla seuraukset voivat olla kohtuuttomat: työ päättyy epäselvin perustein, työttömyysturva evätään ja toimeentulotukea leikataan ilman, että ihminen on voinut mitenkään ennakoida tai välttää tilannetta. Arvoisa puhemies! Oikeuskanslerinvirasto on puuttunut tähän esitykseen nimenomaan perusoikeuksien näkökulmasta. Perustuslaissa lukee, ettei ketään saa erottaa työstä ilman lakiin perustuvaa syytä. Tällä suojataan työntekijää, sitä heikompaa osapuolta. Oikeuskansleri toteaa suoraan, että nyt ollaan rajoittamassa ja heikentämässä tätä perusoikeutta ja että hallituksen pitäisi arvioida, onko kyse vähäisestä vai olennaisesta heikennyksestä. Mutta miten hallitus vastaa? Kirjoittamalla perusteluihin, että vaikutukset ovat maltillisia ja heikennys lähinnä vähäinen. Näitä sanoja ei löydy itse laista. Lakitekstissä ei sanota, mikä on irtisanomiskynnys, ei sanota, mikä on maltillista, eikä tekstissä sanota, miksi heikennys olisi vähäinen, päinvastoin: laista on tehty entistä avoimempi, ja samalla ministeri myöntää, ettei kukaan tiedä, mihin tämä johtaa. Perustuslakivaliokunta on aiemmin todennut, ettei ole hyväksyttävää säätää näin epäselvää irtisanomissääntelyä, joka jää vain perusteluiden ja vuosien päästä ehkä syntyvän oikeuskäytännön varaan. Nyt näin ollaan tekemässä täysin tietoisesti. Arvoisa puhemies! Kun tähän kokonaisuuteen yhdistetään heikennetty työttömyysturva, heikennettävä toimeentulotuki, kasvava oikeudenkäyntikuluriski ja täysin epävarma irtisanomissääntely, on selvää, että riskiä siirretään järjestelmällisesti työntekijöille — niille, joilla on vähiten varaa kantaa sitä. Tämä ei ole tasapainoinen työmarkkinauudistus. Tämä on ideologinen kokeilu, jonka lasku lähetetään tavallisille palkansaajille. Siksi tätä esitystä ei pidä hyväksyä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Marko Asell,970,2025-12-18T20:25:45,2025-12-18T20:29:46,Hyväksytty,1.1 2025_132_491,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Edustaja Malm., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_492,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tuohon edustaja Partasen puheenvuoroon täytyy kyllä sen verran tarttua, että muissa Venäjän rajanaapurimaissa tällä hetkellä työllisyys kasvaa ja talous kasvaa mutta ei Suomessa, ja sen takia minusta tämä yksi hänen perusteistaan ei kyllä nyt kestä päivänvaloa. No, sitten kun tässä haettiin jälleen syyllisiä sieltä edellisestä hallituksesta, niin täytyy kyllä sanoa, että kun tässä on nyt yli kaksi ja puoli vuotta odotettu niitä toimia Itä-Suomen osalta, niin kaikenlaista komissaaria ja dirikkaa siellä rajalla on käynyt vierailemassa ja katsomassa, miltä se itäraja näyttää, mutta yhtään ei ole näitä edunvalvontatoimia EU-pöytiin Suomesta tainnut mennä. Ja kun tässä samassa yhteydessä vielä Partanen totesi, että Suomella ei ole varaa jatkaa näin — viitaten ymmärtääkseni tähän talouskasvun mataamiseen — niin täytyy nyt todeta sekin, että kokoomuksella kuitenkin, vaikka näin ei voida heidän mielestään jatkaa, eväät ovat ne, että elvytetään antamalla veronkevennyksiä rikkaille. No, puhemies! Toiseksi, täytyy minunkin tähän Laboren esitykseen todeta sen verran, että kun hyvinkin selvästi siellä valiokunnan kuulemisissa — ja ne ovat edelleen myös luettavissa — on luettavissa se, että työsuhdeturva ei ole Suomessa erityisen tiukka vaan keskitasoa OECD-maiden kanssa, niin samassa selvityksessä todetaan myös se, että EU-vertailussa tämä Suomen tilanne on keskitasossa. Eli siis hallitus on tässä omassa perustelussaan käyttänyt vain yhtä alaindikaattoria eikä useita indikaattoreita, kuten esimerkiksi tästä Laboren lausunnosta on luettavissa. No sitten vielä ihan viimeiseksi tähän itse irtisanomiseen ja sen helpottamiseen. Täällä on kuultu muun muassa, että ”jos ei suoriudu töistä” tai ”jos on vääränlainen rekrytointi”. No esimerkiksi tähän rekrytointiin: hallitus on jo ratkaissut asiaa niin, että koeaikaa on pidennetty reilusti. Jos ei suoriudu töistään, niin sitten voidaan etsiä niitä vaihtoehtoja, tai jos on selvästi taustalla sellaista syytä, mikä edellyttää irtisanomista, niin sekin on ihan ymmärrettävää, ja siihenkin on olemassa jo tällä hetkellä prosessi, kuinka toimitaan. Ehkä se, mikä tässä nyt sitten jää arvailujen varaan, on esimerkiksi se, että jos lauantai-iltana tai sunnuntaiaamun pikkutunneilla läpällä sosiaaliseen mediaan kirjoittelee jotakin epäasiallista, niin onko se esimerkiksi syy irtisanomiselle. No se selviää meille vasta vuosien päästä, kun oikeuskäytäntö on katsottu läpi. Eli tässä kohtaa, kuten edustaja Lyly ensimmäisessä puheenvuorossaan esitti, kannatan hylkäysesitystä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Niina Malm,1428,2025-12-18T20:29:47,2025-12-18T20:33:03,Hyväksytty,1.1 2025_132_493,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_494,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa puhemies! Täältä edestä on helpompi pitää puheita kuin tuolta, kun tässä saa pidettyä paperit hyvin esillä. — Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin näihin suhdanteisiin. Edustaja Partanen lähti jo täältä, mutta kyllähän tosiasia on, että kyllä meidän bkt:stä puolet tulee kotimarkkinoilta ja tämä hallitus on nimenomaan tehnyt sellaista politiikkaa, että kotimarkkinat ovat ihan lamassa ja ihmiset eivät uskalla kuluttaa, ja se näkyy työllisyydessä ja kaikessa muussa. Se on suhdannevaikuttamista, samoin tuo rakentamiseen liittyvä asia, jonka tuossa jo mainitsin, että se päästettiin lamaan. Arvoisa puhemies! Täytyy myös muistaa se, että kun edustaja Partanen puhui 20 vuodesta, niin jos en väärin muista, taitaa olla niin, että kokoomus on neljää vuotta lukuun ottamatta ollut koko sen ajan hallituksessa. Eli tämä on käytännössä niin, että myöskin kokoomus on ollut erittäin isossa vastuussa Suomen talouskehityksestä ja velkaantumisesta ja kaikesta muusta. He eivät tästä pääse karkuun. Sitten kun katsotaan tätä itse irtisanomistilannetta, niin meillähän on työsuhteiden päättämiseen liittyvä kuuden kuukauden koeaika, jonka aikana pitäisi katsoa, kuinka henkilö soveltuu siihen työhön, ja siinä pääsee kevyemmin irti, jos ei sovellu. Nyt sitten hallitus on tuomassa vielä tämän lain lisäksi määräaikaisuuksien helpottamisen. Ja kun näitä kaikkia esityksiä katsotaan, niin tämä vääjäämättä johtaa siihen, että kun lainsäädäntö on tehty työntekijöitten suojaksi, niin nyt tässä koko ajan sitä työntekijöiden asemaa heikennetään ja samalla tulee tämmöinen iso periaatteellinen asia, että tätä yrittäjäriskiä siirretään sinne työntekijäpuolelle, palkansaajille. Tämä iso kuva tässä tulee muuttumaan, ja se on tässä sellainen asia, joka on jäänyt taka-alalle. Arvoisa rouva puhemies! Meidän valiokunnan kuulemisissa myös tätä kansainvälistä ulottuvuutta katsottiin myöskin näitten pykälien kautta. Meillä oli valiokunnassa kaksi professoritason kansainvälistä osaajaa, jotka arvioivat tämän asiallinen-termin käyttöä, ja he molemmat olivat sitä mieltä, että ”pätevä syy” olisi parempi käsite kuin ”asiallinen syy” ja sen käyttöönotto poistaisi myös epäilykset siitä, että työsopimuslain irtisanomisperusteet eivät olisi linjassa mainittujen keskeisten kansainvälisten irtisanomissuojaa koskevien sopimusten kanssa. Tämä on tietenkin tärkeää, koska oikeus irtisanomissuojaan on sekä Suomessa että kansainvälisesti tunnustettu perusoikeus. Lisäksi on mainittu, että kansainvälisten velvoitteiden sisältämä ”pätevä syy” olisi nykyistä ”asiallista ja painavaa syytä” kynnykseltään matalampi ja silti täyttäisi kaikkien edellä esitettyjen kansainvälisten sopimusten irtisanomisen ehtojen osalta yhtäläisen sisällön. Mikäli muutosta olisi ylipäätään ollut tarpeen tehdä, olisi käytettävä termiä ”pätevä syy”. Tämä oli hyvin yksiselitteinen lausunto. Myös perustuslakivaliokunta lausunnossaan 55/2025 kiinnitti huomiota sääntelyn selkeyden kannalta siihen, että kansainvälisten sopimusten kannalta mahdollinen ilmaisu voisi olla myös se, että käytetään ”asiallisen syyn” sijasta ilmaisua ”pätevä syy”. Eli meillä on tällaiset taustat, ja me yritettiin vielä käsittelyn yhteydessä siirtää tätä käsittelyä helmikuulle sen takia, että olisi nyt tässä istuntotauon aikana voinut tämän lainsäädännön korjata tältä osin ja olisi saatu tämmöinen kansainvälisenkin termistön täyttävä. Ja sitten kyllä ”pätevä syy” kuvaa kansankielessä paremmin sitä tilannetta kuin ”asiallinen syy”. Tässä mielessä tilanne olisi ollut parempi. Sitten, arvoisa rouva puhemies, meillä oli tämän valiokunnan käsittelyn yhteydessä myöskin mielenkiintoisia episodeja, kun yritettiin työnantajille laittaa tämmöistä, että valiokunta kannustaisi työnantajajärjestöjä tukemaan etenkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä osaamisen kehittämisessä irtisanomisen osalta. Nämä pari lausetta, mitä siinä ympärillä oli, valiokuntaneuvos oli kirjoittanut sinne, mutta hallituspuolueitten toimesta poistettiin tämmöinenkin velvoite, että olisi kannustettu selvittämään näitä asioita. Tuntuu aika oudolta, että näin toimittiin, koska se oli hyvä asia ja siinä vähän todettiin myös se, että työnantajat eivät osaa tätä irtisanomismenettelyä kunnolla tehdä. Tässä mielessä olisi ollut tarpeen sitäkin näkökulmaa tähän tuoda. Tämä lainsäädäntö on vähän vinosti kirjoitettu tältä osin. — Arvoisa rouva puhemies! Käytän vielä yhden puheenvuoron. Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-18T20:33:08,2025-12-18T20:38:46,Hyväksytty,1.1 2025_132_495,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Edustaja Lindén., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_496,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Pyysin tämän puheenvuoron vastatakseni edustaja Partaselle hänen hetki sitten käyttämäänsä puheenvuoroon, jossa kiinnitin huomiota siihen, että jälleen kerran löydettiin uusi ulkoinen syy sille, että Suomen talousasiat eivät ole niin hyvällä mallilla kuin missä tahansa muussa Euroopan vertailumaassa, ja se oli tämä elpymisvälineen rahanjako ja sen painottuminen eri maihin eri tavalla. Tähän mennessähän näitä syitä on ollut Venäjän rajan läheisyys, mutta kun olemme verranneet eri maita, jotka myös ovat lähellä Venäjää, niin olemme huomanneet, että Suomi on pärjännyt taloudellisesti niistä heikoimmin. No, nyt sitten tuli uusi tällainen ulkoinen syy. Yritin tässä nopeasti pikkuisen laskea ja analysoida tätä asiaa, se jäi tietysti hyvin pinnalliseksi. Kun muistan, että EU:n elpymisväline oli noin 800 miljardia euroa, josta puolet oli lainaa ja puolet oli suoraa rahoitusta, ja kun koko EU:n bkt on 18 biljoonaa, siis 18 000 miljardia euroa, niin siitä saadaan osoitettua se, että kun neljän vuoden ajalta me jaamme tätä RRF-rahoitusta, se jää käytännössä noin yhteen prosenttiin vastaavasti neljän vuoden ajalta koko EU:n budjetista. Kiistän kyllä noin suorasukaiset johtopäätökset, että eräiden muiden maiden neljän prosentin bkt:n kasvu versus Suomen 0,2 prosentin olisi tästä riippuvainen. Nämä EU-rahoituksethan yleensä jakaantuvat niin, että taloudellisesti korkeammalla olevat maat ovat siellä enemmän nettomaksajan puolella ja sitten taloudellisesti alemman tason, eli bkt per asukas, maat ovat nettosaajia. Mutta tuo siitä. Sen sijaan sen väitteen esittäminen, että me sosiaalidemokraatit emme tunnustaisi, etteikö suhdanteilla ole vaikutusta näihin asioihin, on aivan paikkansapitämätön. Jokainen ymmärtää, että suhdanteilla on vaikutusta. Kysymys on siitä, että ollaanpa noususuhdanteessa tai laskusuhdanteessa, niin kummassakin tilanteessa voidaan joko harjoittaa oikeaan osuvaa politiikkaa tai vääränlaista politiikkaa. Voidaan tehdä vääränlaista politiikkaa noususuhdanteessa ja oikeanlaista politiikkaa noususuhdanteessa ja samalla tavalla vääränlaista politiikkaa tai oikeanlaista politiikkaa laskusuhdanteessa, ja mikään ei vakuuta siitä, että hallitus olisi nyt tehnyt oikeanlaista politiikkaa tässä suhdanteessa. Itse olen aika vakuuttunut siitä, että se suurin syy siihen, että suomalaiset nyt ovat peloissaan, on tämä korkea työttömyys ja samanaikainen työttömyysturvan heikentäminen, ja se on syy, miksi ihmiset niin sanotusti säästävät ja haluavat varautua pahimpaan.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2025-12-18T20:38:49,2025-12-18T20:42:05,Hyväksytty,1.1 2025_132_497,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_498,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä vielä haluan hieman hämmästellä ääneen sitä, millä tavalla mieli muuttuu milläkin puolueella tai henkilöllä. Perussuomalaisethan ovat varsinkin ennen vaaleja ilmoittautuneet puolueeksi, joka pitää työntekijöitten puolia. Nyt mielelläni lukisin perussuomalaisille, mutta kun katseeni kohdistan tuonne saliin oikeaan laitaan, niin eihän siellä ole ensimmäistäkään kansanedustajaa. Heitä ei tämän vertaa kiinnosta nyt tämä asia, kun me olemme toisessa käsittelyssä käsittelemässä potkulakia — ei ensimmäistäkään perussuomalaista. Mutta oli miten oli, silti lainaan vähän historiankirjasta melkein päivälleen seitsemän vuotta sitten, elikkä eduskunnan pöytäkirjasta 17.12.2018 luen otteen. Tämä liittyy silloisen hallituksen, Sipilän hallituksen, esitykseen siitä, että irtisanomislakia tulisi helpottaa. Täällä Rami Lehto on kello 1.51 todennut seuraavaa: ”Me perussuomalaiset epäilemme myös irtisanomissuojan heikentämisen työllisyysvaikutuksia. Hallituksen esityksessäkin todetaan, ettei voimassa olevan tutkimustiedon perusteella voida luotettavasti arvioida irtisanomissuojan heikentämisen työllisyysvaikutuksia. Siksi nähdään, että hallituksen tulee ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin, joilla parannetaan pienien yrityksien työllistämismahdollisuuksia ilman irtisanomissuojan heikennyksiä.” Kuulostaa aika tutulta, aivan kuin tämän päivän esityksestä, jossa todetaan, että ei ole olemassa työllisyysvaikutuksia. Kun viittasin kerran perussuomalaisiin, joita siis salissa ei ole ensimmäistäkään — korostan vielä, ei ensimmäistäkään paikalla — niin siitä huolimatta haluan nytten itse noihin pöytäkirjoihin tämän lisäksi, mitä äsken lainasin pöytäkirjasta aiempaa perussuomalaisten seitsemän vuoden takaista kannanottoa, jatkaa vielä sen verran, että kun perussuomalaiset olivat ennen vaaleja työväen asialla, niin kerrataanpas vielä läpi se, mitä perussuomalaiset ovat tehneet tällä kaudella työntekijöihin liittyen nimenomaan, elikkä työntekijöitä koskevia lakimuutoksia: työttömyysturvan omavastuu on muutettu viidestä seitsemään päivään; kansaneläkeindeksin jäädytys, joka vaikuttaa moniin etuuksiin; lomakorvauksien jaksotus on palautettu; työmatkavähennyksen leikkaus 300:sta 600 euroon; yleisen asumistuen leikkaus; työttömyysturvan suojaosan poisto sekä asumismenojen ehtojen tiukentuminen; lapsikorotuksen poisto; lakko-oikeuden rajaaminen ja lakkosakkojen asettaminen työntekijöille; aikuiskoulutustuen lakkauttaminen; vuorotteluvapaan lakkauttaminen; työssäoloehto muutettu kuudesta 12 kuukauteen; ansioturvan porrastaminen ja euroistus, elikkä leikkaus; työssäoloehdon kertymisen lakkautus palkkatuetussa työssä; ikäsidonnaisista poikkeuksista luopuminen; korotetun ansio-osan leikkaus työllistämistä edistävistä palveluista; se paikallisen sopimisen uudistus, mikä oli ihan järjetön; vientimalli elikkä vientipalkkamalli, joka oli kanssa omanlainen episodi; ansiosidonnaisen korotusosan poisto; leipomotyölain kumoaminen, elikkä 100 prosentin korotus leipomotyöntekijöistä yötyötä koskien on poistettu; yhteistoimintalain velvoittavuuden nosto 20 hengen yrityksestä 50 hengen yrityksiin; yt-neuvotteluajat on puolitettu; suojelutyö on viety lakiin, elikkä työnantajajärjestöt haluavat viedä ammattiliitoilta vallan päättää siitä, minkä verran väkeä tulee lakkojen aikana töihin; ja nyt on käsittelyssä siis henkilökohtaisen irtisanomisen kynnyksen madaltaminen. [Puhemies koputtaa] Sitten sieltä on tulossa vielä määräaikaisuuksien mahdollistaminen vuodeksi ilman perustetta. Tässä perussuomalaiset ovat näyttäneet, mitä mieltä he ovat työntekijöistä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-18T20:42:05,2025-12-18T20:45:30,Hyväksytty,1.1 2025_132_499,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Edustaja Lyly., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_500,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Lauri,Lyly,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Arvoisa rouva puhemies! Tällä lailla on niin monta ulottuvuutta, että on syytä vähän vielä tätä avata: Ensinnäkin tässä lakiesityksessä tämä vakavuusharkinta on yhtenä osana. Se on ilmaistu aika lailla epäselvästi. Meillä oli painava ja asiallinen syy, siellä oli sanalla ”painava” se vakavuuden arviointi. Nyt kun tämä tilanne muuttuu, niin aikaisempi oikeuskäytäntö ei ole enää tässä relevantti ja tässä muodostetaan uutta oikeuskäytäntöä. Se selviää sitten aikanaan, kuinka tämä tulee vaikuttamaan irtisanomiskynnyksen alenemiseen. Arvoisa rouva puhemies! Täällä on se puoli, josta aika vähän puhutaan, että kun työsuhteen ulkopuolella tapahtuu rikkomuksia tai laiminlyöntiä, joka jollain tavalla vaikuttaa työsuhteeseen, niin nyt näyttää, että entistä helpommin voidaan pitää riittävänä irtisanomisperusteena sellaisia useita vähäisiä laiminlyöntejä tai rikkomuksia, joihin sama työntekijä on syyllistynyt. Se riittäisi entistä helpommin irtisanomisperusteeksi, kunhan varoitusmenettelyä koskevat säännökset on täytetty. Täällä tulee helposti varmaan somekäyttäytyminen ja tämäntyyppiset asiat otettaviksi huomioon, ja mielenkiinnolla jäämme odottamaan, mitä kaikkea tämä tuo tullessaan. Arvoisa rouva puhemies! Tämä uudelleensijoittamisvelvollisuus tästä rajautuu vain sellaisiin tilanteisiin, joissa työntekijälle tarjotaan muuta työtä sellaisissa tilanteissa, joissa työntekijän edellytykset tehdä työtä ovat muuttuneet työsuhteen aikana. Siis hallitus poistaa työnantajan vastuun selvittää kaikissa muissa tilanteissa uudelleensijoittamisen. Tämä merkitsee suurta heikennystä työntekijän irtisanomissuojaan, koska se tuo epävarmuutta tilanteisiin. Kun työn vaativuus kasvaa ja osaamisesta ei ole pidetty huolta työnantajan toimesta, niin tässä se, että uudelleensijoittamisesta ei ole huolehdittu, voi johtaa siihen, että työnantaja voi tätä kautta päästä kyseisestä henkilöstä eroon. Tämä on todella tärkeä ulottuvuus, jota pitää jatkossa tarkastella erittäin paljon. Sitten kun mietitään sitä, että osaaminen tulee olemaan jatkossakin suurin työllistämisen este, niin silloin työuran aikana sitä osaamista pitäisi pitää yllä ja se on tärkeä rooli tässä näin. Nyt kaikki muut uudelleensijoittamisvelvoitteet jäävät pois. Yrityksissä on ollut aika helppo selvittää, onko uudelleensijoittamismahdollisuuksia, onko sellaista työtä, johon irtisanottava työntekijä voitaisiin sijoittaa, ja ovatko olosuhteet muuten kunnossa. Arvoisa rouva puhemies! Minä päätän tämän vähän positiivisempaan näkökulmaan. Se liittyy näihin valiokunnan lausumaehdotuksiin. Täällä ollaan yksimielisesti kahdesta lausumasta yhtä mieltä: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa, onko muutoksilla vaikutuksia raskaus‑ ja perhevapaasyrjinnän lisääntymiseen, ja laatii asiasta selvityksen vuoden 2028 loppuun mennessä.” Ja sitten toinen: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa ja laatii vuoden 2028 loppuun mennessä selvityksen muutosten vaikutuksista yhtäältä työntekijöiden asemaan ja toisaalta työllisyyteen etenkin pienten ja keskisuurten yritysten työllistämiskyvyn näkökulmasta.” Kolmas lausuma, jonka hallituspuolueet sitten ajoivat läpi, liittyy siihen, että valtioneuvosto seuraa esityksen käytännön vaikutuksia erityisesti sen osalta, että muutokset tosiasiassa alentavat irtisanomiskynnystä esityksen tavoitteen mukaisesti. Eduskunta edellyttää lisäksi, että valtioneuvosto arvioi tämän pohjalta tarvetta ulottaa muutokset koskemaan myös virkasuhteessa tehtävää työtä. Tämä selvitys pitäisi antaa eduskunnalle vuoden 28 loppuun mennessä. Tästä virkasuhteisen mukaan ottamisesta oppositiossa oltiin sitä mieltä, että se ei kuulu tähän näin. Kaksi ensimmäistä kuuluu. Virkasuhteisia tämä lakiesitys ei koske, tämä koskee vain työsuhteisia. Arvoisa rouva puhemies! Näin lopuksi täytyy sanoa, että on erittäin ikävä lakiesitys näin joulun alla työntekijöille. Tämä tulee aiheuttamaan paljon epävarmuutta, ja mennään askelia kohti tuntematonta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Lauri Lyly,1511,2025-12-18T20:45:32,2025-12-18T20:50:44,Hyväksytty,1.1 2025_132_501,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Tarja,Filatov,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,Edustaja Suhonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Tarja Filatov, ,,,Hyväksytty,1.1 2025_132_502,132/2025,2025-12-18,10.00,21.22,Timo,Suhonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Haluan myös itse päättää tämän käsittelyn omalta kohdaltani lyhyeen toteamukseen, että tämä on todellakin kautta aikain merkittävin lakiesitys, mikä liittyy työntekijöihin ja työmarkkinoihin, tämä täydennettynä niillä, mitä aiemmassa puheenvuorossa luettelin sen pitkän listan, mitä kaikkea siellä on tapahtunut, ja sitten vielä on se, mitä sieltä voi kenties olla tulossa. Enpä nyt hirveästi ylläty, mutta toki toivon, että olen väärässä siinä arviossa, mutta kun ensi vuoden aikana on toki tulossa se, että voi tehdä vuodeksi määräaikaisen työsopimuksen ilman perustetta, niin mitä sen jälkeen hallitus vielä keksii? Onko siellä arkipyhäkorvausten poistamisia ja muita vastaavia, tämmöisiä isoja, merkittäviä muutoksia tulossa? Toivon, että ei. Näitten muitten heikennysten lisäksi tämä irtisanomissuojan heikentäminen on tosi merkittävä. Kuten tiedämme, ollaan jo heikennetty työttömiltä työttömyyskorvauksia. Niin kuin olen todennut, tämän hallituksen työllisyyspolitiikassa on kolme keskeistä kohtaa: työttömiltä leikkaaminen, työsuhdeturvan heikentäminen ja sitten työntekijöitten koulutusmahdollisuuksien heikentäminen. Siinä on kolme semmoista keskeistä kohtaa, mihinkä on perustunut tämän hallituksen työllisyyspolitiikka, joka näyttää olevan vain työttömyyspolitiikkaa. On tosi surullista, että hallitus tekee tällaista politiikkaa, mutta toivotaan nyt sitten, että jossakin välissä näitä tehtyjä päätöksiä joku taho ainakin joltain osin pääsee korjaamaan. — Kiitos. ", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2025+5.aspx,fi,Timo Suhonen,1521,2025-12-18T20:50:45,2025-12-18T20:52:32,Hyväksytty,1.1 2025_133_1,133/2025,2025-12-19,10.00,11.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisen talouden hoitamisesta ja talouspolitiikan arviointineuvostosta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys HE 167/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 26/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 16.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Minja Koskela on edustaja Jessi Jokelaisen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2025+3.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_133_2,133/2025,2025-12-19,10.00,11.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys HE 158/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö TyVM 10/2025 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 18.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Lauri Lyly on edustaja Timo Suhosen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2025+4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_133_3,133/2025,2025-12-19,10.00,11.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp. Asian käsittely keskeytettiin 18.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Ensin äänestetään pääluokkakohtaisiin talousarvioaloitteisiin perustuvista muutosehdotuksista. Tämän jälkeen äänestetään jokaisesta vastalauseesta erikseen kokonaisuutena mietintöä vastaan. Lopuksi äänestetään tehdyistä epäluottamusehdotuksista., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_133_4,133/2025,2025-12-19,10.00,11.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Seuraavaksi käsitellään vastalauseiden 1—4 mukaiset muutosehdotukset. Keskustelussa ovat tehneet edustaja Joona Räsänen edustaja Tuula Haataisen kannattamana vastalauseen 1 mukaiset muutosehdotukset, edustaja Mauri Kontu edustaja Antti Kurvisen kannattamana vastalauseen 2 mukaiset muutosehdotukset, edustaja Krista Mikkonen edustaja Tiina Elon kannattamana vastalauseen 3 mukaiset muutosehdotukset ja edustaja Jessi Jokelainen edustaja Hanna Sarkkisen kannattamana vastalauseen 4 mukaiset muutosehdotukset.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_133_5,133/2025,2025-12-19,10.00,11.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Jokaisesta vastalauseesta äänestetään erikseen kokonaisuutena mietintöä vastaan., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_133_6,133/2025,2025-12-19,10.00,11.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Lopuksi päätetään epäluottamuslause-ehdotuksista. Keskustelussa ovat edustaja Joona Räsänen edustaja Tuula Haataisen kannattamana, edustaja Mauri Kontu edustaja Antti Kurvisen kannattamana, edustaja Krista Mikkonen edustaja Tiina Elon kannattamana ja edustaja Jessi Jokelainen edustaja Hanna Sarkkisen kannattamana tehneet ehdotukset epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle. Ehdotukset sisältyvät edustajille jaettuun monistevihkoon.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_133_7,133/2025,2025-12-19,10.00,11.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Ehdotuksista on äänestettävä. Ensin äänestetään edustaja Jessi Jokelaisen ehdotuksesta edustaja Krista Mikkosen ehdotusta vastaan, sitten voittaneesta edustaja Mauri Konnun ehdotusta vastaan ja sen jälkeen voittaneesta ehdotuksesta edustaja Joona Räsäsen ehdotusta vastaan. Lopuksi äänestetään siitä, nauttiiko valtioneuvosto eduskunnan luottamusta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2025+5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_133_8,133/2025,2025-12-19,10.00,11.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Käsitellään pääluokka 26. Yleiskeskustelu päättyi 16.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Nyt ryhdytään pääluokan yksityiskohtaiseen käsittelyyn., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2025+5.4.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_133_9,133/2025,2025-12-19,10.00,11.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp",Käsitellään pääluokka 27. Yleiskeskustelu päättyi 18.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Nyt ryhdytään pääluokan yksityiskohtaiseen käsittelyyn., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2025+5.5.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_133_10,133/2025,2025-12-19,10.00,11.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Käsitellään pääluokka 29. Yleiskeskustelu päättyi 17.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Nyt ryhdytään pääluokan yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Kaikki samaa pääluokkaa koskevat ehdotukset ja kannatukset voi tehdä samalla kertaa. Mahdolliset pöytäkirjaan otettavat edustajien korjaukset tehdään vasta, kun pääluokka on äänestetty.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2025+5.7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_133_11,133/2025,2025-12-19,10.00,11.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Käsitellään pääluokka 30. Yleiskeskustelu päättyi 17.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Nyt ryhdytään pääluokan yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Kaikki samaa pääluokkaa koskevat ehdotukset ja kannatukset voi tehdä samalla kertaa. Mahdolliset pöytäkirjaan otettavat edustajien korjaukset tehdään vasta, kun koko pääluokka on äänestetty.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2025+5.8.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_133_12,133/2025,2025-12-19,10.00,11.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Käsitellään pääluokka 31. Yleiskeskustelu päättyi 16.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Nyt ryhdytään pääluokan yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Kaikki samaa pääluokkaa koskevat ehdotukset ja kannatukset voi tehdä samalla kertaa. Mahdolliset pöytäkirjaan otettavat edustajien korjaukset tehdään vasta, kun koko pääluokka on äänestetty.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2025+5.9.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_133_13,133/2025,2025-12-19,10.00,11.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Käsitellään pääluokka 32. Yleiskeskustelu päättyi 17.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Nyt ryhdytään pääluokan yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Kaikki samaa pääluokkaa koskevat ehdotukset ja kannatukset voi tehdä samalla kertaa. Mahdolliset pöytäkirjaan otettavat edustajien korjaukset tehdään vasta, kun koko pääluokka on äänestetty.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2025+5.10.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_133_14,133/2025,2025-12-19,10.00,11.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Käsitellään pääluokka 35. Yleiskeskustelu päättyi 17.12.2025 pidetyssä täysistunnossa. Nyt ryhdytään pääluokan yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Kaikki samaa pääluokkaa koskevat ehdotukset ja kannatukset voi tehdä samalla kertaa. Mahdolliset pöytäkirjaan otettavat edustajien korjaukset tehdään vasta, kun koko pääluokka on äänestetty.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2025+5.12.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_133_15,133/2025,2025-12-19,10.00,11.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2026 - Osasto 13 Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset>>>Hallituksen esitys HE 99/2025 vp>>>Hallituksen esitys HE 171/2025 vp>>>Talousarvioaloite TAA 1-112, 114-279, 281-323/2025 vp>>>Valiokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp","Käsitellään korkotuloja, osakkeiden myyntituloja ja voiton tuloutuksia koskeva osasto 13. Ehdotusten tekemistä varten ryhdytään osaston yksityiskohtaiseen käsittelyyn.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2025+5.15.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_133_16,133/2025,2025-12-19,10.00,11.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Valtiopäivien keskeyttäminen>>>Eduskuntatyön järjestäminen ETJ 2/2025 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että eduskunta päättää keskeyttää vuoden 2025 valtiopäivät tämän istunnon päätyttyä. Edelleen puhemiesneuvosto ehdottaa, että eduskunta kokoontuu vuoden 2026 valtiopäiville tiistaina 3.2.2026 kello 12, jolloin vuoden 2025 valtiopäivät päättyvät.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2025+6.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho 2025_133_17,133/2025,2025-12-19,10.00,11.25,Jussi,Halla-aho,Puhemies,,Seuraava täysistunto,Tämä täysistunto on päättynyt. Toivotan hyvää joulua ja uutta vuotta!, ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2025+7.aspx,fi,Puhemies Jussi Halla-aho